speech_id,session,date,start_time,end_time,given,family,role,party,topic,content,speech_type,status,version,link,lang,name_in_source,speaker_id,speech_start,speech_end,speech_status,speech_version
2022_1_1,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Täysistunto alkaa. Iältäni vanhimpana eduskunnan jäsenenä johdan puhetta tässä valtiopäivien ensimmäisessä täysistunnossa, kunnes eduskunta on työjärjestyksen 4 §:n mukaan valinnut puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä ja nämä ovat antaneet eduskunnalle juhlallisen vakuutuksen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+1.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_2,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 1/2022 vp,"Nyt seuraa puhemiehen vaali, joka kuten varapuhemiestenkin vaalit, toimitetaan noudattamalla Suomen perustuslain 34 §:n 2 momentin ja eduskunnan vaalisäännön 5 ja 6 §:n säännöksiä. Vaali toimitetaan siis umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä toimitettavan nimenhuudon mukaan. Ehdokkaan nimi on yksilöitävä riittävällä tarkkuudella tarvittaessa myös etunimeä käyttäen. Avustajiksi äänestyslippujen tarkastamiseen ja äänten laskemiseen vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Antti Lindtman, Sheikki Laakso, Kai Mykkänen ja Juha Pylväs. Totean, että annettuja ääniä ei julkilueta. Pyydän edustajia jättämään äänestyslippunsa aakkosjärjestyksessä ja varautumaan äänen antamiseen. Siihen riittää kahden metrin turvaväli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_3,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 1/2022 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_4,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Puhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 1/2022 vp,"Kun edustaja Vanhanen on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan puhemieheksi vuoden 2022 valtiopäivien ajaksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+2.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_5,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 2/2022 vp,"Nyt seuraa ensimmäisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Kristiina Salonen, Jani Mäkelä, Sari Sarkomaa ja Eeva Kalli. Edelleen äänestyksen sujuvuuden varmistamiseksi pyydän edustajia varautumaan hyvissä ajoin aakkosjärjestyksessä tapahtuvaan äänensä käyttämiseen, ja huomautan, että kahden metrin turvaväli edelliseen äänestäjään on riittävä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_6,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 2/2022 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_7,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Ensimmäisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 2/2022 vp,"Kun edustaja Rinne on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan ensimmäiseksi varapuhemieheksi vuoden 2022 valtiopäivien ajaksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+3.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_8,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 3/2022 vp,"Nyt seuraa toisen varapuhemiehen vaali. Vaali toimitetaan umpilipuin. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan aakkosjärjestyksessä. Avustajiksi vaalissa pyydän seuraavat edustajat: Kim Berg, Jussi Halla-aho, Jukka Kopra ja Hanna-Leena Mattila. Pyydän jälleen edustajia hyvissä ajoin varautumaan omaan äänestysvuoroonsa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_9,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 3/2022 vp,Äänestyksen tulos luetaan., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_10,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Toisen varapuhemiehen vaali>>>Vaali  VAA 3/2022 vp,"Kun Juho Eerola on saanut vaalissa enemmän kuin puolet annetuista hyväksytyistä äänistä, on hänet valittu eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi vuoden 2022 valtiopäivien ajaksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+4.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_11,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Muut ilmoitukset,Nyt pyydän puhemiestä ja varapuhemiehiä kutakin vuorollaan antamaan eduskunnalle työjärjestyksen 4 §:ssä säädetyn juhlallisen vakuutuksen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_12,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Muut ilmoitukset,"Minä Matti Vanhanen vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Matti Vanhanen försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi:sv,Puhemies Matti Vanhanen
2022_1_13,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Muut ilmoitukset,"Minä Antti Rinne vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Antti Rinne försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_1_14,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Muut ilmoitukset,"Minä Juho Eerola vakuutan, että minä puhemiehenä voimieni mukaan puolustan Suomen kansan ja eduskunnan oikeutta valtiosäännön mukaan. Jag Juho Eerola försäkrar att jag som talman efter all min förmåga skall försvara finska folkets och riksdagens rättigheter enligt konstitutionen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi:sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_1_15,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Erkki,Tuomioja,Ikäpuhemies,,Muut ilmoitukset,Pyydän nyt herra puhemiestä ottamaan paikkansa eduskunnassa ja ryhtymään toimeensa., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi,Ikäpuhemies Erkki Tuomioja
2022_1_16,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Muut ilmoitukset,"Arvoisat edustajat! Lämmin kiitos koko puhemiehistön puolesta puhemiesvaaleissa saamastamme luottamuksesta. Aloitamme huomenna vaalikautemme viimeiset valtiopäivät. Edellisen vaalikauden aikana väistötiloissa toimiminen vaikutti eduskunnan työskentelyyn, ja tällä kaudella pandemian vaikutus on ollut vielä suurempi. Epänormaali tilanne jatkuu edelleen, emmekä ole vielä varmoja, koska paluu normaaliin työskentelyyn voi tapahtua. Kaipaamme kaikki työtämme, jossa voimme kunnolla keskustella nokikkain toistemme kanssa, ottaa asiantuntijoita kuultavaksi ja vieraita eduskuntaan, tavata äänestäjiä normaalisti ja rakentaa normaalia hyvää yhteistyötä ja vuorovaikutusta ryhmärajojen yli. Olen kuullut useammasta suusta arvion, että kahden viimeisen vaalikauden aikana keskinäinen yhteistyömme on heikentynyt. Kun kahvilasta alkaen välttelemme toisiamme eivätkä valiokunnat voi tehdä tutustumismatkoja, joiden aikana tutustumme myös toisiimme, erottaa tämä kaikki meitä toisistamme. Kasvot tietokoneen ruudulla ei ole sama kuin ryhmäkokouksen tiiviissä tunnelmassa syntyvä keskinäinen luottamus. Kuitenkin onnistumisemme työssämme riippuu yhteisen ymmärryksen kasvusta, ja se voi syntyä vain keskinäisen kuuntelemisen ja väittelynkin mahdollisuudesta. Riksdagsarbetet reformerades raskt under krisförhållandena och reformarbetet måste fortsätta. Under talman Vehviläinens tid lyckades riksdagen snabbt svara på de krav som omständigheterna ställde. Vår arbetsplats har därför under pandemins gång aldrig varit någon superspridare. Det börjar bli dags att bedöma vilka av de nya elementen som tjänar vårt arbete och därför bör vidareutvecklas och vilka som i stället kan försämra möjligheterna att lyckas i vårt uppdrag. Eduskuntatyö on uudistunut nyt kriisin oloissa nopeasti, ja uudistustyötä pitää jatkaa. Puhemies Vehviläisen aikana eduskunta reagoi nopeasti olosuhteiden asettamiin vaatimuksiin. Työpaikastamme ei ole taudin missään vaiheessa syntynyt koronalinkoa. Poikkeustilanteessa olemme ottaneet käyttöön etätyöskentelyä, ja pian on aika arvioida, mikä tästä kaikesta palvelee työtämme ja mitä kannattaa kehittää edelleen ja mikä taas heikentää mahdollisuuksia onnistua tehtävässämme. Pyrin toimimaan niin, että tämä eduskunnan jäsenten saama monipuolinen kokemus toiminnasta poikkeustilanteessa hyödynnetään ja että kokemastamme olisi hyötyä myös seuraavalle eduskunnalle sen miettiessä työmuotojemme kehittämistä. Haluan palata vielä loppuvaalikaudesta myös valiokuntatyön uudistamisen valmistelemiseen siten, että viikkokalenteriimme mahtuisi kaikki se, mitä tämä monipuolinen työ edellyttää. Ja toivon, että kukin meistä itsekriittisesti arvioi sitä, mihin käytämme aikamme, koska se on tässä työssä miltei tärkein resurssimme. Mahdolliset päätökset valiokuntatyön uudistamiseen liittyen kannattaa suosiolla jättää uuden eduskunnan tehtäväksi, mutta korostan sitä, että tämän eduskunnan kokemukset kannattaa välittää eteenpäin tuleville päättäjille. Joudumme aloittamaan uudet valtiopäivät erityisjärjestelyiden jatkuessa. Toivon meiltä kaikilta ymmärrystä ja pitkämielisyyttä tälle. Meidän on kyettävä säilyttämään tämän maamme tärkeimmän valtiollisen instituution toiminta ja päätöksentekokyky kaikissa tilanteissa. Puhemiehistö ja puhemiesneuvosto yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa pyrkivät jatkossakin kussakin tilanteessa löytämään toimivimmat keinot säilyttää terveysturvallisesti työkykymme mahdollistamalla samalla kaiken sen avoimuuden ja keskustelun mahdollisuuden, jota kansanvaltaiselta eduskunnalta työssään edellytetään. Näillä sanoilla vielä kerran lämpimät kiitokset luottamuksesta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+5.aspx,fi:sv,Puhemies Matti Vanhanen
2022_1_17,1/2022,2022-02-01,12.00,13.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Ilmoitan, että vuoden 2022 valtiopäivien avajaiset pidetään huomenna keskiviikkona 2.2.2022 kello 14.00 Eduskuntatalossa koronavirusepidemiasta johtuen ilman kutsuvieraita. Valtiopäivien avajaisiin osallistuvia edustajia pyydetään saapumaan täysistuntosaliin viimeistään kello 13.50. Myös ylä‑ ja alalehterit ovat edustajien käytettävissä. Valtiopäivien avajaisia voi seurata myös verkkolähetyksenä ja tv-lähetyksenä. Avajaisia edeltävää kello 12.00 alkavaa valtiopäivien ekumeenista juhlajumalanpalvelusta Helsingin tuomiokirkossa voi myöskin seurata verkkolähetyksenä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_1+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_2_1,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Ministeri on sairauslomalla, ja tuli toiveita, että ministeri olisi esittelemässä esityksen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_2_2,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu. Ministeri Sarkkinen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_2_3,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Esitys on laadittu kiireellisesti turvaamaan sellaisten henkilöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät pois ansiotyöstään covid-19-tartunnan vuoksi. 
Vain virkasuhteinen kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä vakavan tartuntataudin saaneen henkilön karanteeniin tai eristettäväksi. Karanteeni- tai eristyspäätös puolestaan on ollut edellytys tartuntapäivärahan saamiselle. 
Tartuntamäärien ja altistusten määrien ollessa suuria, haasteeksi on noussut, että kaikkia tartunnan saaneita tai altistuneita ei käytännössä pystytä viiveettä määräämään karanteeniin tai eristettäväksi tai määräystä ei enää kaikilla alueilla nähdä tarkoituksenmukaisena. Tämä on johtanut siihen, etteivät kaikki sairastuneet ole enää voineet käytännössä saada tartuntatautipäivärahaa.
Esityksellä joustavoitetaan määräaikaisesti tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksiä. Esityksen tavoitteena on kannustaa tartunnan saaneita henkilöitä noudattamaan terveysviranomaisten suosituksia ja jäämään pois ansiotyöstään silloin, kun työpaikalle meneminen aiheuttaa tartuntariskin muille työntekijöille. Lisäksi tavoitteena on korvata työnantajille työntekijän työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia silloin, kun työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta.
Arvoisa puhemies! Sairausvakuutuslakiin esitetään lisättäväksi säännös, jonka mukaan vakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan, kun hänellä on luotettavasti todettu covid-19-tartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Oikeus olisi myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on luotettavasti todettu covid-19-tartunta eikä lapsen meneminen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen ole suositeltavaa, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.Etuuden saaminen edellyttäisi lääkärintodistusta. Tartuntatautipäivärahan saaminen ei siis muutoksen myötä kategorisesti edellyttäisi tartuntatautilääkärin tekemää viranomaispäätöstä, vaan muunkin lääkärin antama todistus riittäisi.
Lisäksi etuuden hakemisen joustavoittamiseksi ehdotetaan tartuntatautipäivärahan hakuajan pidentämistä kahdesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Vuosilomalakia ja merimiesten vuosilomalakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että covid-19-tartunnasta johtuva työstä poissaolo ei johtaisi vuosilomaoikeuden heikentymiseen.
Myös voimassa olevat säännökset tartuntatautipäivärahaoikeudesta tartuntatautilain mukaisen työstä poissaolo-, karanteeni- ja eristysmääräyksen ajalta säilyisivät ennallaan. Tartuntatautilakia ei ole myöskään tarkoitus muuttaa.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 30.6.2022 saakka. Säännöksiä sovellettaisiin takautuen silloin, kun esityksessä tarkoitettu poissaolo on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen.— Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-02T15:04:20,2022-02-02T15:07:26,Käsitelty,1.1
2022_2_4,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Myllykoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_5,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille napakasta ja selkeästä esittelystä. Mielestäni tässä taas huokuu se, kuinka hallitus pyrkii pitämään kaikista huolta. Tässä tämä asia helpottaa niin työnantajien kuin työntekijöidenkin asemaa. Erityisesti haluan nostaa esille sen, että pienissä yrityksissä kuitenkin maksupaine on niin kova ja merkittävä — varsinkin niissä tapauksissa, joissa nyt sitten on ollut ikäviä tapauksia, että työnantajan kustannettavaksi on tullut kokonaisuudessaan lapsen sairauden vuoksi oleva poissaolo. Nyt tämä mahdollistaa sen, että jos se on todettu koronasta johtuvaksi, niin se on merkittävä... Ja se on nimenomaan tuolla pk-sektorilla erityisen painava taakka ollut niissä yrityksissä, joissa on vähäinen henkilöstömäärä, ja se on totta kai rasittanut sitten myös yrittäjiä ja sitä kautta tehnyt asian erittäin vaikeaksi hoitaa.
Ja mikä myös erinomaista: Nyt me mahdollistamme sen, että myös tällaisesta tartuntalain mukaisesta sairauspoissaolosta kertyy vuosilomaa. Se voi olla joskus pidempikin kuin vain muutamia päiviä, ja silloin, voisiko sanoa, että vuosilomalaki voisi mahdollistaa sen, että menettää joltakin kuukaudelta vuosilomaoikeuttaan, ja sitä kautta tulo leikkaantuisi sitten lomarahojen ja pidettävien vuosilomapäivien ja palkan osalta.
Siis kiitos hallitukselle, että tämä tässä kohtaa tehdään ja että hakuaikaa on pidennetty, koska se on niin selkeä lause, että jos hakemus myöhästyy, niin se hylätään, ja nyt tässä joustavoitetaan sitä hakuprosessia siten, että tätä tartuntalain mukaista päivärahaa voidaan hakea ei‑ niin lyhyellä aikavälillä kuin aiemmin. — Näin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-02-02T15:07:29,2022-02-02T15:10:09,Käsitelty,1.1
2022_2_6,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Juvonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_7,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Tällaiset esitykset, joiden tarkoituksena on tukea työntekijän asemaa ja myös työnantajan tilannetta ja vähentää yhteiskunnan esimerkiksi terveydenhuoltoon syntyvää painetta, ovat kannatettavia. Tässä on kyseessä määräaikainen, kesäkuun loppuun voimassa oleva muutos. Ottaen huomioon suuret tartuntamäärät ja sen, ettei julkisen sektorin järjestämään koronatestiin välttämättä pääse eikä karanteeni- ja eristyspäätöksiä ehditä monin paikoin tehdä tartuntatautilain edellyttämällä tavalla, on perusteltua, että oikeus tartuntatautipäivärahaan syntyy lääkärintodistuksella ilman erillistä tartuntatautilääkärin tekemää karanteeni- tai eristyspäätöstä. Kun ansionmenetys korvataan, on myös todennäköisempää, ettei tartunnan saanut lieväoireinen tai oireeton työntekijä tule työpaikalle tartuttamaan muita välttääkseen poissaolosta johtuvan ansionmenetyksen. Toivon, että tällä lailla on myös koronalinkoja ehkäisevä vaikutus ja työntekijät voivat huoletta jäädä sairastamaan ja potemaan silloin, kun sen aika on.
Kysyisin teiltä, hyvä ministeri: Näettekö realistisena, että tämä lain voimassaoloaika kesäkuun loppuun saakka on realistinen, vai millaisena näette tulevan vuoden ja tämän koronatilanteen? Olisiko teillä kenties jotakin kerrottavaa näistä rajoituksista ynnä muusta, mitä tulee tapahtumaan?
Arvoisa puhemies! Tässä oli nyt kysymys lähinnä tästä voimassaoloajasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-02T15:10:09,2022-02-02T15:12:00,Käsitelty,1.1
2022_2_8,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Viljanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_9,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle erittäin hyvästä ja tiivistetystä esityksestä. Kuten tiedämme, tällä esityksellä on eduskuntakäsittelyssä varsin kiire. Tällä hetkellä meillä tartuntatautipäivärahan käyttö on noussut erittäin nopeasti. Vuonna 2021 tartuntatautipäivärahaa maksettiin 127 000 ihmiselle, ja tällä hetkellä tartunnansaajien määrä meillä on noussut viikkotasolla 15-kertaiseksi.
On tärkeää, että turvataan niiden henkilöiden toimeentulo, joilla ei ole tätä karanteeni- taikka eristyspäätöstä, jonka saamisessa kestää tällä hetkellä aivan kohtuuttoman pitkiä aikoja. Tartuntamäärät ovat suuria, kuten sanoin, ja ruuhkaa on aiheutunut terveydenhuoltoon eikä karanteenimääräyksiä ole pystytty viiveettä tekemään. On ihan selvää, että ihmiset ovat sekä koronan takia itsessään että tämän toimeentulohaasteen myötä entistä kohtuuttomammassa taloudellisessa tilanteessa. Tärkeä uudistus on se, että muukin lääkäri kuin tartuntatautilääkäri voi tämän päätöksen tehdä, aivan kuten tässä on tuotu esiin. Järkevää on myös se, että tätä kahden kuukauden takautuvaa hakuaikaa pidennetään nyt kuudella kuukaudella.
Oikeastaan voidaan todeta, että tämä hallituksen esitys on tässä kohtaa välttämätön ja kiireellisesti vietävä läpi, että saadaan ihmisten arkeen toivottua helpotusta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-02-02T15:12:00,2022-02-02T15:13:43,Käsitelty,1.1
2022_2_10,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Laiho., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_11,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on turvata niiden henkilöiden toimeentuloa, joita ei ole määrätty tartuntatautilain mukaiseen eristykseen, mutta jotka jäävät palkatta pois ansiotyöstään koronatartunnan takia, kannustaa tartunnan saaneita jäämään pois työstään silloin, kun covid-infektio aiheuttaisi tartuttamisriskin muille työntekijöille, ja korvata myös työnantajalle työntekijän työstä poissaolosta aiheutuvia kustannuksia niissä tilanteissa, kun työnantaja maksaa palkkaa poissaolon ajalta. Tämän esityksen taustallahan on se, että tartuntamäärien ja altistumisten määrien ollessa suuria on ollut haasteena, että kaikkia tartunnan saaneita tai altistuneita ei käytännössä pystytä viiveettä määräämään karanteeniin tai eristettäväksi, ja koska tartuntatautipäiväraha on vaatinut tartuntatautilääkärin päätöksen, niin ymmärrettävästi tilanne on ruuhkautunut ja kohtuuton ja epäreilu sekä työnantajia että työntekijöitä kohtaan, koska siinä nämä kulut kaatuvat sitten työntekijöiden ja työnantajien niskaan.
Tein tästä itse kirjallisen kysymyksen tammikuun puolella, ja hyvä asia, että hallitus on tuonut nyt tämän esityksen, että myös muun lääkärin kirjoittama sairauslomatodistus kelpaa. Itse kysyn siinä kysymyksessä myöskin, voisiko jopa virallisen testituloksen perusteella saada suoraan tätä tartuntatautipäivärahaa, koska tässä tulee tietenkin hankaluudeksi se, että ihmiset eivät pääse lääkäriin ja on vaikea saada sitä sairauslomatodistustakin tällä hetkellä, kun hoitojonot ovat pitkät. Ihmiset ovat tässäkin tietyllä tavalla eriarvoisessa asemassa: jos on sellainen työterveyshuolto, mihin kuuluu myös sairausasiat, ettei ole vain tämmöiset lakisääteiset terveysasiat, niin heidän tilanteensa on tietenkin parempi, mutta jos on sellaisessa työssä, missä tätä työterveyshuoltoa ei ole, niin he ovat julkisen terveydenhuollon varassa tai sitten yksityisen lääkärin varassa, ja se tietenkin taas aiheuttaa kustannuksia työntekijöille.
Tärkeä esitys kaiken kaikkiaan kuitenkin, ja kiireellisenä tämä on tarkoitus hoitaa ja voimassaoloaika kesäkuun loppuun asti.
Tässä kun ministeri on paikalla, niin kysyisin, onko tässä nyt mietitty, millä tavalla tämä sairaslomatodistus sitten myös ihmisille varmistetaan, että heillä on oikeus myöskin se saada, kun tilanne on ruuhkautunut tuolla sosiaali- ja terveyspalveluissa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-02-02T15:13:43,2022-02-02T15:16:47,Käsitelty,1.1
2022_2_12,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Kyllönen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_13,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille ja ministeriölle erinomaisen hyvästä työstä. Prosessien joustavoittaminen on äärimmäisen tärkeää myöskin covid-turnauskestävyyden näkökulmasta. Palautetta on tullut paljon, ja toki testausjonot ja lääkärijonot ovat omalta osaltaan aiheuttaneet monenlaista painetta ja huolta.
Kiitos myöskin siitä viestistä, mikä tänä päivänä tuli hallituksen suunnalta, että nyt lähdetään kahdessa erässä purkamaan näitä rajoituksia myöskin laajemmin. Siinä mielessä katson, että lainsäädännön voimassaoloajat ovat varsin oikeasuhtaisia näihin prosesseihin ja siihen nähden, mitä aiotaan sitten jatkossa tehdä.
Toki on ihan selvää, että jatkotoimissa, varsinkin kun rajoituksia puretaan, meidän jokaisen oma henkilökohtainen koronaterveysturvallisuus on se, mistä pitää joka ikisen ottaa vastuuta ja mihin pitää kiinnittää huomiota ja pysyä poissa ihmisten ilmoilta — työpaikoilta, kouluista, harrasteista — silloin, jos oireita ilmenee. Sen takia toivoisinkin, että meillä täällä eduskunnassa olisi rohkeus lähettää yhteinen viesti, että siinä vaiheessa, kun näitä rajoitteita laajamittaisesti puretaan, meillä jokaisella on edelleenkin vastuu covid‑19-kokonaisuuden osalta, ettei tule sitä tilannetta, että joudutaan uudelleen rajoittamaan ja sulkemaan ja purkamaan. Eli jokaisen vastuu, yhteinen vastuu: pidetään huolta itsestämme, ja pidetään huolta toisistamme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-02-02T15:16:48,2022-02-02T15:18:42,Käsitelty,1.1
2022_2_14,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Satonen poissa. — Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_15,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, haluaisin kysyä nyt tässä samalla, kun on puhetta korona-ajan sairauslomista, poissaoloista ja toimeentuloasioista: On tärkeää, että koronatilanteessa turvataan koronapotilaalle myös toimeentulo. Näitä muutoksia tehdään, ja tämä muutos on ihan hyvä, mutta tuntuuko teistä, että tiedottaminen on ollut riittävää, ja mitenkä tämä tiedottaminen aiotaan hoitaa? Tuntuu, että tiedottaminen on joissain korona-asioissa jäänyt vähän puutteelliseksi. Kuinka aiotaan tämä tiedottaminen hoitaa asiallisesti? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-02T15:18:48,2022-02-02T15:19:26,Käsitelty,1.1
2022_2_16,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Risikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_17,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä tästä suhteellisen nopeasta reagoinnista siihen, että nythän tässä meinasi käydä niin, että tämä kohta olisi juuri jäänyt tässä hoitamatta ja huomioimatta. Siitä tuli palautetta erityisesti tietysti henkilöiltä, jotka joutuvat jäämään sairaspoissaoloon, mutta erityisesti myöskin työnantajilta, koska työnantajat olisivat tulleet todella vaikeaan tilanteeseen, siihen, että olisi jääty pois ja heillä olisi kuitenkin palkanmaksu jatkunut, mutta mitään ei olisi tullut tilalle. Tämä on mielestäni erinomaisen tärkeää, te olette huomioinut työnantajia erinomaisen hyvin. — Kiitos siitä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-02T15:19:27,2022-02-02T15:20:10,Käsitelty,1.1
2022_2_18,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaa Niemi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_19,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti kysyisin ministeriltä: Jos tulee sellainen niin sanottu pitkittynyt korona ja tämä sairaus jatkuu yli tämän kesäkuun rajapäivämäärän, niin onko silloin sitten mahdollista edelleen saada tätä päiväraha? Ja koskeeko tämä myöskin lukuisia yksinyrittäjiä, jos heille tulee näitä sairastumisia? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-02-02T15:20:11,2022-02-02T15:20:37,Käsitelty,1.1
2022_2_20,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Haluaako? — Joo, ministeri Sarkkinen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_21,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Todella, lähdimme nopeasti liikkeelle tämän esityksen valmistelussa, kun viestejä alkoi tulemaan sieltä työelämästä, että näitä päätöksiä ei saa ja se estää tartuntatautipäivärahan saamisen. Erityisesti monet pienet ja keskisuuret yrittäjät ovat kokeneet tämän tilanteen taloudellisesti hyvin raskaaksi, ja lähdimme sitten kolmikantaisesti asiaa valmistelemaan. 
Kiitos kolmikantaiseen valmisteluun osallistuneille ja kiitoksia tietysti erityisesti virkamiehille, että saatiin esitys sitten nopeasti tammikuun aikana valmisteltua ja kirjoitettua ja nyt tänne tuotua. Luotan siihen kyllä, että eduskunnassa on halua ja kykyä myös nopeaan lain läpiviemiseen. 
Tarkoitus on todella helpottaa näiden yritysten maksutaakkaa ja sitten toisaalta helpottaa painetta, mikä kohdistuu tartuntatautilääkäreihin ja heidän työtaakkaansa, sekä turvata ihmisten toimeentuloa ja mahdollisuutta olla työstä pois silloin, jos koronatartunta kohdalle osuu. 
Tästä voimassaolosta: Tosiaan, hallitus on tänään linjannut rajoitusten asteittaisesta purkamisesta lähiviikkoina, mutta meillä kellään ei varmaankaan ole kristallipalloa — me emme tiedä, mikä on koronatilanne ensi kesänä tai ensi syksynä. Tämän lain voimassaolo on nyt linjassa muiden sairausvakuutuslain koronapoikkeusten voimassaolon kanssa eli 30.6. saakka, joten on perusteltua, että nämä kaikki sairausvakuutuslain koronapoikkeukset ovat voimassa siihen samaan päivämäärään asti. Ja tietysti tässä sitten ennen sen päivämäärän tuloa arvioidaan, onko tarvetta sitten antaa jatkoja joidenkin tai kaikkien poikkeusten osalta riippuen tästä tautitilanteesta ja riippuen yhteiskunnallisesta tilanteesta. 
Toivon, että tämä hakuajan pidennys tuo toivottavasti helpotusta tilanteisiin, joissa palvelut saattavat olla ruuhkautuneita. Mutta tiedostan kyllä, että tässä on monenlaisia pullonkauloja tällä hetkellä meidän terveydenhuoltojärjestelmässä, jotka saattavat myös näitä hakemisia vaikeuttaa.
Sitten tästä tiedottamisesta: Tietysti olen yrittänyt omalta osaltani poliittisesti tiedottaa asiasta ja ministeriö myös, mutta tietenkään se ei aina välttämättä kaikkia saavuta. Toki eduskuntakin voi sitten omalta osaltaan sitä tietoa viedä kysyjille, ja tietysti Kela ja viranomaiset ovat avainasemassa myös tiedottamisessa ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöt voivat tiedottaa omia jäseniään.
Sitten näistä pitkittyneistä, jos tämmöisistä long covid -tilanteista puhutaan, silloin kyse ei ole enää tartuntatautipäivärahasta, joka turvaa sitä tartuttavan jakson toimeentuloa ja sitä, että voidaan olla pois töistä silloin, kun se tauti on tartuttavimmillaan, eli, jos on kyse pitkittyneestä koronaoireiluista ja siitä, ettei pystytä sen takia olemaan töissä, niin se on sitten tavallaan näiden tavallisten sairauspoissaolojärjestelmien ja tukien varassa oleva kysymys. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-02T15:20:39,2022-02-02T15:23:58,Käsitelty,1.1
2022_2_22,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp",Edustaja Myllykoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_23,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri oikeastaan vastasikin jo ajattelemaani kysymysluonteiseen toteamukseen, että eikö ole hyvä, että nyt on kaikki saman päivämäärän takana, jolloin hallitus voi sitten tarvittaessa tuoda esityksiä sen koko paketin kanssa eduskunnalle käsiteltäväksi ja sitä kautta voimaan saattamaan niitä taas sen mahdollisen tautitilanteen mukaiseksi hoitamiseksi.
Tuossa edustaja Laiho kyllä oikein toi esille tuon työterveyshuoltojen määrittelemän tilanteen, eli siellähän on asiantuntemusta: jos työterveyshuollossa on tehty henkilötasoinen arvio siitä, minkälaisiin työtehtäviin henkilö on kulloinkin soveltuva, niin siinä saattaisi olla kyllä hyvä lähtökohta sille, että lääkäri tuntee työntekijän työn ja hän pystyy samalla arvioimaan pelkän testin tuloksella, minkälaisiin töihin tämä on kykenevä. Meillä on paljon käytäntöjä erilaisista osasairauslomista ja nollatapaturmista ja niin edelleen, että kyllä valmiuksia varmasti monelta osin on.
Mutta vielä kun edustaja Niemi kysyi, mitä jos tauti sitten pitkittyy, niin uskoisin, että tässä ei kuitenkaan tule sellaista probleemaa, sillä, niin kuin ministeri kuvasi, silloin ollaan tavallaan sen sairauspäivärahan oikeuden piirissä jo, eli siinä ei sitten tulisi näitä työnantajan omavastuuaikoja. Näin olettaisin, että voisi olla. Että katkeaako se sitten juuri siihen ja sitä niin kuin uutena sairautena lähdetään pitämään, niin uskoisin, että kyllä se on niin, että omavastuuaika on sitten työnantajien osuudelta jo kulunut ja oltaisiin niin sanotusti Kelan osuuksilla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-02-02T15:23:59,2022-02-02T15:26:07,Käsitelty,1.1
2022_2_24,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu. Ministeri Henriksson.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_2_25,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla muutetaan yrityksen saneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuja lakeja. Esityksellä pannaan täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi ja toteutetaan hallitusohjelman kirjaukset velkajärjestelystä. Direktiivin yrittäjän uutta mahdollisuutta koskevat säännökset pannaan täytäntöön helpottamalla ja nopeuttamalla elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn. Ehdotetut muutokset ovat merkittävä parannus yrittäjän asemaan.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-02T15:26:38,2022-02-02T15:27:27,Käsitelty,1.1
2022_2_26,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. On tärkeää, että yrittäjien ja yksityishenkilöiden asemaa päästä velkajärjestelyyn helpotetaan ja parannetaan Suomessa. Tätä olemme myös me perussuomalaiset täällä eduskunnan täysistunnossa hyvin usein puhuneet ja sanoneet.
Suomen Asiakastieto kertoi marraskuussa, että noin 390 000 suomalaista on tilanteessa, jossa heillä on vähintään yksi maksuhäiriömerkintä. Suomen Asiakastieto kertoi myös, että keskimäärin näitä maksuhäiriömerkintöjä on noin 15 — harvoin se jää yhteen merkintään — ja siellä taustalla on kysymyksessä juurikin monivelkaantuminen. Ulosottovelallisten määrä on noin puoli miljoonaa, ja luku saattaa olla kasvussa, kuten myös yritysten konkurssien määrä ja tilanne. Olemmehan eläneet pari vuotta erittäin vaikeassa tilanteessa yrittäjille, työntekijöille, kodeille, yksityishenkilöille, kaikille, ketkä sinne rahakukkaroonsa katsovat, paljonko siellä on rahaa.
Siitä syystä on hyvä, että tämä esitys on tuotu, ja toivottavasti tieto esityksestä ja sen vaikutuksista ja mahdollisuuksista menee myös kansalaisille sen jälkeen, kun laki on täällä eduskunnassa käsitelty, ja se antaa valoa sinne pimeään tunneliin, mikä varmasti monella tälläkin hetkellä on. Yritysten tilanne on erittäin huolestuttava, ja nämä koronarajoitukset ovat vaikuttaneet suuresti yritysten pärjäämiseen. Siellä on henkilökohtaista ahdistusta ja konkurssia ja sitä uhkaa ja sitä toivottomuuden tunnetta, joten toivon nyt, että hallitus tekee viisaita päätöksiä ja alamme pikkuhiljaa avaamaan yhteiskuntaa, jotta yritykset pääsevät toimimaan ja me kuluttajat pääsemme käymään hyvissä yrityksissä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-02T15:32:26,2022-02-02T15:34:50,Käsitelty,1.1
2022_2_27,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Werning., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_28,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä pantaisiin siis täytäntöön uusi velallisen saneerauksen uudelleenjärjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskeva EU-direktiivi, jota täydennetään kansalaisten tarpeiden osalta hallitusohjelman pohjalta.
Hallitusohjelmassahan todetaan, että hallitus selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeet, tavoitteena velkajärjestelyjen ja niiden kattavuuden parantaminen. Tämän täytäntöön saatettavan direktiivin tavoitteet ovatkin pääosin yhteneväisiä hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Hallituksen esitys parantaa merkittävästi velallisen asemaa. Yhtenä tavoitteena hallitusohjelmassa on erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen, jota tämä esityskin osaltaan vahvistaa. Tämä esitys on monisisältöinen ja koskee sekä yrityssaneeraukseen että yksityishenkilön velkajärjestelyihin liittyviä muutoksia.
Pidän tärkeänä yrityssaneerausta koskevia tavoitteita, yrityssaneerausmenettelyn keston lyhentämistä, kustannusten pienentämistä ja käytännössä ilmenneiden epäkohtien poistamista. Direktiivin mukaisesti yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset uudesta, varhennetusta saneerausmenettelystä, jolloin velallinen voisi hakeutua jo maksukyvyttömyyden uhkaamana varhaiseen saneerausmenettelyyn. Hyvää on myöskin se, että esityksessä ehdotetaan konsernitilin käytön jatkamismahdollisuutta tietyn aikaa, vaikka yrityssaneerauksessa olisi asetettu jo maksukieltoon. Tällä on vaikutusta siihen, että velallinen ei jäisi ilman käyttöpääomaa ja arki ei hankaloituisi entisestään.
Arvoisa puhemies! On myös ensiarvoisen tärkeätä, että monin keinoin parannetaan ja helpotetaan velkaantuneiden ihmisten mahdollisuutta selvitä veloistaan. Ja tätä tavoitetta esitys yksityishenkilön velkajärjestelyn osalta tukee myös vahvasti. Tavoitteena on siis helpottaa ja nopeuttaa velkajärjestelyyn pääsyä, edistää velallisen selviytymistä velkajärjestelyistä ja tehostaa menettelyä. Näillä muutoksilla on selvä vaikutus sekä entisten yrittäjien mahdollisuuksiin tulla uudelleen yrittäjyyden piiriin, aloittaa toiminta alusta, että toimintaa jatkavien yrittäjien mahdollisuuksiin selvitä veloistaan ja jatkaa yritystoimintaa. 
Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava ja ajankohtainen monelle suomalaiselle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-02T15:34:51,2022-02-02T15:37:40,Käsitelty,1.1
2022_2_29,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_30,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä muokataan muun muassa yrityksen saneerauksesta annettua lakia, yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia ja konkurssilakia vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia. Kyseessä on todella ajankohtainen asia, koska koronaepidemia on runnellut jo pitkään taloutta ja yrityksiä. Rajoitusten vaikutukset ovat kasautuneet erityisesti muutamille aloille. Mainittakoon näistä esimerkkeinä ravintola- ja matkailuala, liikunta-ala, tapahtuma- ja musiikkiala. Näitä kaikkia aloja yhdistää vahvasti työvoimakeskeisyys — ytimessä on ihminen. Liiketoiminnan rajoitukset johtavat automaattisesti yritysten ja ihmisten ajautumiseen taloudelliseen ahdinkoon.
90-luvun lama näytti meille äärimmäisen karulla tavalla, mitä voi seurata siitä, kun talouden taantuma iskee ja velkomisjärjestelmä on täynnä epäkohtia. Siitä seuraa väistämättä surullisia ihmiskohtaloita. On ihmisiä, jotka eivät ole saaneet vieläkään asioitaan raiteilleen 90-luvun laman jäljiltä. Kymmeniä vuosia he ovat olleet tosi kiperässä paikassa. Hallitukset ovat vaihtuneet, mutta he ovat edelleen ahdingossa. Lainsäädännön tulisi ottaa huomioon myös pieni ihminen. Järjestelmä, jossa pääoman valta dominoi, johtaa väistämättä epäoikeudenmukaisiin ja epäinhimillisiin kohtaloihin.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen on tarkoitus tuoda parannuksia muun muassa velallisten asemaan ja mahdollistaa varhaiseen yrityssaneerausmenettelyyn pääsy, kun maksukyvyttömyys vasta uhkaa. Myös niin sanottuun perusmuotoiseen yrityssaneeraukseen tehtäisiin sujuvoittavia muutoksia. Pienyrittäjänä pitkään toimineena minua puhuttelevat yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin tehtävät muutokset yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi ja uuden alun nopeuttamiseksi.
Lisäksi helpotetaan velallisten pääsyä velkajärjestelyyn ja selviytymistä maksuohjelmasta. Suurin osa ehdotuksista koskisi kaikkia velallisia riippumatta siitä, ovatko he harjoittaneet elinkeinotoimintaa. Mielestäni esityksessä ollaan oikean suuntaisten asioiden äärellä, ja siitä kiitos. Valtakunnan tasolla tulisi keskustella entistä enemmän velkajärjestelyihin liittyvistä teemoista ja pyrkiä kehittämään lainsäädäntöä aiempaa oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Nyt, kun ministeri on paikalla, niin samalla kysyisin myös tästä ulosotossa olevien suojaosuudesta, suojaosuuden nostoon liittyvästä tilanteesta. Onko tulossa suojaosuuden nostoa? Elinkustannukset ovat vahvasti kasvaneet, ja se, mitä jää käteen, on hyvin pieni osa. Monilla on suuria vaikeuksia. Eli kysymys kuuluu: onko suojaosuuteen tulossa nosto?
Ja sitten vielä kiitos siitä, että on tulossa nyt sitten laki, joka on eduskunnassakin hyväksytty. Odotetaan vaan, koska se konkreettisesti tulee voimaan. Kun velat on maksettu, ulosottomerkintä vihdoin poistuu rekisteristä aika nopsaan, jopa kuukaudessa. Kysynkin: Mikä tilanne on? Koska se tulee konkreettisesti? Ihmiset hyvin paljon soittavat ja kysyvät näistä kahdesta asiasta, suojaosuudesta ja sitten tästä rekisteristä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-02T15:37:43,2022-02-02T15:41:51,Käsitelty,1.1
2022_2_31,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Laakso., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_32,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon ministeri! On hienoa, että hallitus on ottanut tämän asian työn alle, koska tämä on äärettömän tärkeä asia. Olen tässä asiassa aika, voisin sanoa jopa, kokemusasiantuntija, koska tiedän, mitä yrityksen konkurssi tarkoittaa ja mihin se voi ihmisen ajaa. Ongelma on nimenomaan siinä, että konkurssi jopa hyvin harvoin on loppupelissä yrittäjän omasta virhearvioinnista johtuva, vaan se saattaa olla jopa isompien, niin sanotusti ketjujen tulosta. Elikkä siellä ollaan oltu alihankkijaketjun alapäässä, ja sitten on se ruskea valunut koko ketjun alaspäin. 
Myös kilpailu, niin epäterve kilpailu kuin moni muukin kilpailu — ei välttämättä niin epäterve mutta epäreilu kilpailu — voi aiheuttaa yrittäjille aikamoisia tuskia tämän asian osalta. Ongelmana ovat jopa valtionyhtiöt, joilla on rajaton mahdollisuus tehdä ihan mitä lystäävät. 
On selkeää, että Suomi tarvitsee yrittäjiä, Suomi elää yrittäjistä, ja tilanne on se, että yrittäjiä ei kannata — tai niitä niin sanotusti ideologisesti olevia yrittäjiä, joilla on hyviä ideoita ja on sitoutumista hommiin — missään nimessä ajaa yhteiskunnan ulkopuolelle, TE-toimiston palveluitten käyttäjäksi tai mihinkään muuhunkaan tuuliajolle, vaan on erittäin tärkeää, että nämä ihmiset käyttävät sen oman voimavaransa myös myöhemmin tähän yritystoimintaan. 
Kuitenkin vielä aika usein yrittäjät, etenkin pk-sektorin yrittäjät, joutuvat laittamaan koko omaisuutensa täysin kiinni sen yrityksen pyörittämiseen. Se on joskus sivusta katsoneena hämmästyttävää, miten uhkarohkeaa porukkaa nämä yrittäjät ovat, vaikka totuudessaan useinkaan ei ole minkäännäköisiä voittoja tai mitään muutakaan hienoutta etukäteen näköpiirissä, mutta siitä huolimatta usko siihen omaan ideaan ja omaan tekemiseen on se, joka ajaa laittamaan jopa koko omaisuutensa kiinni. Kuitenkin aika usein isoilla suuryrityksillä ynnä muilla on rajaton mahdollisuus plus se, että aika paljon niitä myös pumppaillaan käyntiin ensin yhteiskunnan rahoilla, ja siellä hyvin harvoin on kenenkään omat rahat kiinni näissä jutuissa. 
Se on sanomatta selvää, että yrityskentältä löytyy myös niitäkin, jotka käyttävät näitä järjestelmiä hyväksi, ja onkin ensiarvoisen tärkeää, että kaikkia kikkailijoita ja niitä yrittäjiä, jotka ottavat pöytälaatikosta uuden firman käyttöön ennen edellisen konkurssiin ajautumista ja siirtävät käyttöomaisuuden ynnä muuta siihen toiseen firmaan, pitää ehdottomasti valvoa jatkossa enemmän ja sanktioidakin myös enemmän. 
Ja nytten tässä tosiaankin aika paljon käytetään voimavaraa tähän, niin sanotusti, velkasaneerauksen muuttamiseen ja konkurssijuttuihin. Näissä on äärettömän tärkeää nähdä myös se ongelma, mikä näissä velkasaneerausjutussa on, että ne on tehty kohtuuttoman kalliiksi yrittäjille. Siellä on asianajajakulut, mitkä ovat suhteellisen suuret pienistäkin. Omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta: yhden vai kaksi kertaa käy asianajaja yrityksessä ja soittaa viisi puhelua, ja lasku on 12 000 euroa. On täysin järjetöntä pitää tällaista järjestelmää yllä, mistä joutuu tämä vaikeuksissa oleva yrittäjä sitten keksimään vielä lisärahaa siihen, että joku kirjoittelee ne vähäiset paperit kuntoon. Tähän olisi aika hyvä saada jonkunnäköistä muutosta.
Enkä voi olla mainitsematta vielä tässä loppupuolella siitä, että konkurssipesien hoitaminen on aivan retuperällä tällä hetkellä Suomenmaassa. Vastuuta ei näillä konkurssipesien hoitajilla ole ollenkaan. Tämä ei kohdistu niinkään oman yritystoiminnan kokemukseen, vaan tässä ihan lähivuosina olen kyseisiä kohtuuttomia asianhoitamisia nähnyt läheltä — konkurssipesän hoitajat ovat viis veisanneet konkurssipesän arvosta tai siitä tuleeko sinne ylimääräisiä lisälaskuja. En tiedä, onko tämä mitenkään ministerin tiedossa, mutta tällainenkin on. En tosiaan ole itse laki- tai talousvaliokunnassa, mutta tarjoan silti ministerille apua: koska vain saa soittaa, jos haluaa kokemusasiantuntijan mielipidettä asioihin. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-02T15:41:57,2022-02-02T15:47:33,Käsitelty,1.1
2022_2_33,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Huttunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_34,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitin toimia yrittäjänä vähän yli parikymppisenä nuorena vuonna 1993. Elettiin maamme historian taloudellisesti synkkää aikaa. Yrityksiä kaatui, perheitä hajosi ja joidenkin elämä jopa päättyi epätoivoisena ratkaisuna. Suomalaiseen kansanluonteeseen kuului, että itse on pärjättävä ja että konkurssi on kamala häpeä. Kaiken tuon ajan mukanaan tuomasta ei ole toivuttu vieläkään. Murheet nääs säteilevät sukupolvien yli. Minun yrittäjän taipaleeni lähti siis liikkeelle aikana, josta yhteiskuntamme on saattanut vihdoinkin ottaa opiksi. Yrittäjille ja heidän perheilleen on suotava helpommin uusi alku.
Yritykset voivat velkaantua hyvin monesta syystä. Kyse voi olla esimerkiksi nopean kasvun vaatimista investoinneista, myöhemmin kannattamattomaksi osoittautuvista investoinneista, tai markkinat voivat vain muuttua ennakoimattomasti, kuten korona-aikana on tapahtunut. Yrityksen taloudellisen ahdingon taustalla voi olla myös samoja inhimillisiä tekijöitä, jotka selittävät yksilönkin talousongelmia, kuten vaikkapa sairastuminen — ihmisiä kun olemme.
Nyt keskustelussa olevat hallituksen esitykset ovat osa tätä uutta alkua. Oikealta on pitkin vaalikautta annettu ymmärtää, että nykyinen hallitus olisi jotenkin yrittäjävastainen. Todellisuudessa yrittäjien asemaa on parannettu useilla eri ratkaisuilla. Nyt olemme helpottamassa velkaantuneiden yrittäjien ja yritysten asemaa yrityssaneerauslakia uudistamalla. Uudistus antaa vaikeuksiin joutuneille yrittäjille vihdoinkin paremmat mahdollisuudet uuteen alkuun. Yrityssaneerauslain sisälle luodaan uusi, voimassa olevalle menettelylle vaihtoehtoinen menettelyväylä, jota kutsutaan varhaiseksi saneerausmenettelyksi. Velallinen voisi hakeutua tähän menettelyyn, kun velallinen ei ole vielä maksukyvytön, vaan vasta maksukyvyttömyyden uhkaamana.
Varhainen saneerausmenettely on kauan odotettu, ja se on myös erittäin tarpeellinen. Uuden menettelyn turvin yrittäjä voi hakeutua varhaiseen saneerausmenettelyyn jo siinä vaiheessa, kun kassan pohja alkaa häämöttää, mutta ei ole vielä aivan tyhjä. Enää siis ei tarvitse odottaa kassan totaalista tyhjentymistä. Tämä helpottaa varmasti sitä henkistä painetta, jonka kanssa talousvaikeuksissa olevat yrittäjät joutuvat elämään. Myös nykyinen yrityssaneerausmenettely pysyy voimassa. Yrityssaneerauslakiin esitettyjen muutosten tultua hyväksytyksi tullaan sitä kutsumaan perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi.
Yrittäjän uutta alkua helpotetaan myös nopeuttamalla elinkeinotoiminnassa velkaantuneiden pääsyä velkajärjestelyyn. Ehdotetut muutokset ovat merkittävä parannus yrittäjän asemaan. Elinkeinotoiminnassa velkaantunut voisi siis päästä velkajärjestelyyn sillä perusteella, että hän on maksukyvytön, jos velkajärjestelyyn ei ole esimerkiksi epärehellisestä toiminnasta johtuvaa estettä. Olosuhteiden vakiintumista ei myöskään edellytettäisi, jolloin elinkeinotoiminnassa velkaantunut voisi hakea velkajärjestelyä ilman viivytyksiä. Lisäksi velallisen selviytymisestä velkajärjestelystä edistettäisiin ja velkajärjestelyn elinkustannusnormiin tehtäisiin tasokorotus, jolloin velalliselle jäisi velkajärjestelyn aikana enemmän rahaa elinkustannuksiin. Lisäksi velkajärjestelylakiin tehtäisiin useita pieniä menettelyä sujuvoittavia muutoksia.
Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen esityksiä erittäin hyvinä ja erittäin tervetulleina. Niillä on paitsi oikeusopillinen merkitys, myös suuri henkinen merkitys yrittäjille. Epäonnistumisen kokemus voi joskus olla uusi alku ja portti jollekin suurelle ja entistä paremmalle. Tämä koskee niin yritystoimintaa kuin elämää yleensäkin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-02-02T15:47:35,2022-02-02T15:51:50,Käsitelty,1.1
2022_2_35,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Lohi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_36,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on yksityiskohtien osalta hyvin tässä edellä ministerin esittelyssä tullut avatuksi, ja taustallahan on direktiivi mutta myös hallitusohjelmien kirjaukset. Sain itse toimia noissa hallitusohjelmaneuvotteluissa puheenjohtajana siinä neuvotteluryhmässä, jolle kuuluivat nämä maksukyvyttömyysasiat, joten haluan lämpimästi kiittää ministeri Henrikssonia siitä työstä, jota olette tehnyt tällä sektorilla, ja tästä hallituksen esityksestä.
Tämähän sisältää ei pelkästään niitä direktiivin edellyttämiä muutoksia mutta muita. Ja kuten täällä on edellä todettu, me odotamme ja tiedämme, että siellä on valmistelussa myös muita tähän kokonaisuuteen liittyviä lakiesityksiä, joista yksi tärkeä on se, joka on täällä mainittu jo, eli se, että kun on maksanut velat pois, niin se maksuhäiriömerkintä lähtee nopeasti pois — se on valtavan tärkeää. Voikin sanoa, että isossa kuvassa koko tätä kokonaisuutta, jota hallitus on ollut tekemässä, voi oikeastaan kuvata sillä, että me haluamme antaa ihmisille uuden alun — uuden alun silloinkin, kun on epäonnistunut yritystoiminnassa.
Kun ajatellaan suomalaista menestymistä ja monia menestystarinoita, niin nekin ovat syntyneet ehkä useidenkin epäonnistumisten jälkeen. Meidän pitää Suomessa muuttaa sitä ajattelutapaa, että jos on yrittäjänä tehnyt konkurssin ja epäonnistunut, niin olisi jotenkin epäonnistunut ihmisenä. Meidän pitää ajatella, että annetaan uusi alku, että se voi olla siemen — hän on kokenut ihminen, hän on kokenut paljon myös epäonnistumisia. Tämä voi kantaa niin, että saadaan uusia menestystarinoita, ja meillä on loistavia esimerkkejä siitä, että näin on myös käynyt. Sen takia on valtavan tärkeätä, että — vaikka tämä ei ole kokonaisuudistus, vaan täällä tiettyjä yksityiskohtia, pykäliä muutetaan — tämän tyyppisiä uudistuksia tehdään ja perataan koko ajan niitä esteitä, jotka ovat esteenä uudelle alullle. Tällä tavalla me myös mahdollistamme sen, että kaikki voimavarat ovat yhteiskunnan käytössä.
Täällä edellä edustaja Huttunen viittasi puheenvuorossaan tuohon 90-luvun lamaan, ja on varsin paljon surullisia tarinoita sieltä ajoilta. Menetimme paljon inhimillistä pääomaa, kun ihmiset jäivät velkavankeuteen, ja näin ei saa olla. Tietenkin on eri asia, jos taustalla on joitakin väärinkäytöksiä tai suorastaan rikoksia. Ne ovat tietenkin eri asia, mutta useinhan näihin pääsääntöisesti sellaista ei liity.
Haluan nostaa esille myös valmisteilla olevan positiivisen luottorekisterin, joka oli myös hallitusohjelmakirjaus. Se on myös erittäin hyvä asia. Se on omalta osaltaan ennalta ehkäisemässä näitä maksukyvyttömyystilanteita, kun luotonantajat pystyvät katsomaan, että mikä on se kokonaisuus, kyetäänkö hoitamaan niitä luottoja. 
Sitten on nostettu esille kysymys, joka on ehkä haastavampi hoitaa teknisesti. En tiedä, onko se valmistelussa, mutta kannustaisin hallitusta ja ministeriä etenemään ulosoton suojaosan nostossa. Meillä on valtavan paljon myös esimerkkejä siitä, että kun tuo suojaosa on paljon alempana kuin takuueläke, niin on eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta vaikkapa takausvelkoja maksamassa eivätkä saa edes takuueläkkeen määrää, kun ulosoton suojaosa on alempi. Tämä on minusta vääryys ja tätäkin pitäisi korjata.
Arvoisa puhemies! Nostan vielä lopuksi esille yrityssaneeraukseen tai yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyen yhden pienen yksityiskohdan, joka liittyy tilanteeseen, jossa yritystoimintaa ollaan saneeraamassa. En ole varma, onko täällä siihen nyt korjausta, mutta minulla on semmoinen tunne, että ehkä ei vielä ole, mutta tätä pitäisi kyllä miettiä. Tämä yksityiskohta liittyy siihen, että jos sen jälkeen, kun saneerausmenettely aloitetaan, lähdetään realisoimaan omaisuutta, jotta pystytään velkoja maksamaan, niin omaisuuden myynnistähän saatetaan saada myyntivoittoa, jolloin joudutaan maksamaan myyntihinnan ja tasearvon erotuksesta ja se tuloutuu sinne tuloslaskelmalle ja joudutaan maksamaan veroja. Tai jos luonnollinenkin henkilö myy omaisuuttaan, niin hänelle saattaa tulla myyntivoittoa ja hän joutuu maksamaan veroja. Nämä verot ovat niin sanottua uutta velkaa, joka pitää maksaa, joka ei ole siellä saneerauksessa mukana. Mutta kun koko kauppahinta menee kiinteistöistä yleensä panttivelalliselle, niin siitä tuleekin koko menettelyn este, koska et kykene maksamaan tätä uutta velkaa, joka on verovelkaa. Pitäisi miettiä, miten tämä ongelma saataisiin ratkaistua — ettei kävisi niin, että on muuten kaikki edellytykset velkajärjestelylle tai saneeraukselle, mutta tästä tulisi menettelyn este.
Arvoisa puhemies! Näitten yksityiskohtien kautta vielä lopussa kiitän ministeriä hyvästä esityksestä ja hallitusta asioiden eteenpäin viemisestä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-02-02T15:51:56,2022-02-02T15:57:35,Käsitelty,1.1
2022_2_37,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Bergqvist., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_38,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Värderade talman! Det är väldigt bra att det här skuldsaneringsförfarandet uppdateras så att också privatpersoner och småföretag nu bättre omfattas av det här skuldsaneringsprogrammet. Vi vet speciellt nu efter coronan att det är väldigt snabbt som väldigt stora saker kan hända för ett företag och för en privatperson i ett litet företag. Det kanske många gånger också är yttre omständigheter som gör att företaget kommer in i en ekonomiskt svår sits, sådana saker som kanske inte företagaren själv kan påverka så väldigt mycket, och det är då orimligt att bli hängande kvar i något skuldprogram i väldigt, väldigt många år framöver. Målet ska förstås alltid vara att företagarna ska stödas och hjälpas att komma upp på fötterna igen. 
Det att man nu förbättrar, förenklar och gör det smidigare för företagarna är en väldigt bra sak, och att den här tiden förkortas från fem år till tre år är också väldigt, väldigt välkommet. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-02-02T15:57:35,2022-02-02T15:58:37,Käsitelty,1.1
2022_2_39,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille lainmuutoksen esittelystä, tätä on odotettu. Todellakin jo Marinin hallituksen hallitusneuvotteluissa linjattiin, että tähän asiaan tulee puuttua niin yritysten kuin sitten yksityistenkin velallisten osalta, jotta saadaan saneerausmenettelyyn helpotusta ja nopeutta, ja tällä uudistusesityksellä onkin saatu erittäin merkittäviä askeleita aikaiseksi.
Todellakin tässä kokonaisuudessa, mitä hallitusneuvotteluissa ja myöhemminkin on käyty, muun muassa siinä keskustelussa, kun tätä pikavippien koron alennusta tehtiin, oli myös esillä, että tämä maksuhäiriömerkinnän alentaminen on yksi osa-alue, mutta myös sitten tämän positiivisen luottorekisterin tuleminen. Kysyisinkin ministeriltä näiden valmisteluissa olevien asioiden tilannetta, minkälaisessa vaiheessa ne ovat vielä tässä tulossa. Todellakin tähän pikavippien koron alennukseen saatiin hyvät eväät, ja sekin osaltaan on sitten helpottanut velallisten asemaa Suomessa kaikkinensa.
Tässä on hyviä, erinomaisia kohtia, millä juuri nopeutetaan velkasaneeraukseen pääsyä, ettei tarvitse konkurssia tehdä, vaan jo varhaisessa vaiheessa voidaan asiaan puuttua. Muun muassa nämä esille tulleet edustaja Laakson ja edustaja Huttusenkin esimerkit yrittäjyydestä tai sitten velallisen asemasta ovat erinomaisia puheenvuoroja. Toivon, että sitten myös lakivaliokunnassa tulisivat esille tämänkin tyyppiset asiat, että miten on sitten se käytännön toiminta kentällä. Eli kun me teemme täällä lainsäädäntöä, niin myös se lainsäädännön henki menisi sinne asetuksiin ja sitä kautta sitten näille toimijoille, mitkä tekevät saneerausta ja myös velkajärjestelyjä näiden yritysten ja ihmisten kanssa. Aina välillä se hallituksen ja eduskunnan hyvä tahto ei ole mennyt sen asetuksen kautta sinne virkamiehille, mutta toivotaan, että tämäkin ketju olisi sitten myös tämän lainsäädännön mukana vahvasti olemassa.
Eli tässä on monia asioita, mitkä nopeuttavat, muun muassa se, että tässä voidaan hallituksen toimesta hakea velkasaneerausta niin yhtiöissä kuin myös sitten osuuskunnissa, ja muun muassa yksilön kohdalla tämä, että viidestä vuodesta pudotetaan kolmeen vuoteen tämä raja-aika. Vielä yksityisille henkilöille mainintana nämä tasokorotukset siinä, mikä on käteen jäävä osuus velkasaneerauksessa. On erittäin tärkeää, että on sitten myös elinmahdollisuudet.
Mutta ehkä tärkein omasta mielestäni tässä on se, että tähän uuteen alkuun pääsemistä helpotetaan. Kuten täällä Huttunen ja monet muutkin ovat kertoneet sen, tavallaan tämän meidän vanhan suomalaisen tavan, että kun olet konkurssissa, niin on sitten leima otsassa sen jälkeen, että olet konkurssiyrittäjä, niin se leima voitaisiin pyyhkiä nopeasti pois ja saataisiin uusi alku. Nämä monet asiat tulevat tässä uudessa lainsäädännössä helpottamaan juurikin uuteen alkuun lähtemistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-02-02T16:00:14,2022-02-02T16:03:49,Käsitelty,1.1
2022_2_40,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Kivisaari., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_41,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Yrityssaneerauslain sisälle siis luotaisiin uusi, vaihtoehtoinen menettelytapa, jota kutsuttaisiin varhaiseksi saneerausmenettelyksi. Velallinen voisi siis hakeutua tähän menettelyyn, kun tilanne ei ole vielä ajautunut täydelliseen maksukyvyttömyyteen, vaan on enemmänkin maksukyvyttömyyden uhkaama. Tällä siis koetettaisiin välttää umpikuja — siis tilanne, jossa mitään ei olisi enää tehtävissä. Myös nykyinen yrityssaneerausmenettely pysyisi voimassa, ja sitä kutsuttaisiin jatkossa perusmuotoiseksi saneerausmenettelyksi.
Termeistä sinänsä viis: pääasia on se, että nämä ehdotetut muutokset ovat siis merkittävä parannus yrittäjien asemaan. Suunta on tässä siis inhimillinen ja maksuvaikeuksia kohtaavan yrittäjän tai yrityksen ahdinkoa ymmärtävä ja myöskin auttava. Muun muassa velkajärjestelyn elinkustannusnormiin tehtäisiin tässä siis tasokorotus, jolloin velalliselle jäisi velkajärjestelyn aikana enemmän rahaa myös elinkustannuksiin. Siis mahdollistettaisiin se, että elämä jatkuisi.
Yksityishenkilön velkajärjestelyistä annettuun lakiin tehtäisiin myös useita muutoksia yritystoiminnassa epäonnistuneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyn helpottamiseksi ja uuden alun nopeuttamiseksi. Jokainen tarvitsee vaikeuksia kohdatessaan uuden alun, aivan kuten edustaja Pirttilahti edellisessä puheenvuorossaan totesi.
Puhemies! Kiitän hallitusta, kiitän ministeriä tästä lakiesityksestä. Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että teemme sellaisia tekoja, jotka ovat ihmisen puolella.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-02T16:03:49,2022-02-02T16:06:12,Käsitelty,1.1
2022_2_42,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_43,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta ja asiaa koskevien lakien muuttamisesta on erittäin tervetullut ja sopii tähän meidän aikaamme erinomaisesti. On aivan oikein suomalaisille yrittäjille, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin, että heille tarjotaan myös varhaisen velkasaneerauksen mahdollisuus, jolloin heidän yritystoimintansa pystytään ehkä pelastamaan ja ennen kaikkea sitten avataan myös porttia sille, että yrittäjä pystyy mahdollisen konkurssin jälkeen myös palaamaan yrittäjäksi parhaaksi katsomallaan hetkellä.
Yhdysvalloissa esimerkiksi on suorastaan kunnia-asia, että yrittäjä, joka on konkurssin kokenut, pystyy palaamaan yrittäjäksi aivan vaivattomasti. Ja siellä oikeastaan taitaa tänä päivänä olla tilanne, että sellaista yrittäjää, joka on muutaman konkurssin kokenut, arvostetaan, kun hän on kokenut myös ne vaikeat ajat.
Varsinkin tällaisena aikana, mitä nyt parhaillaan elämme, on aivan välttämätöntä, että tätä yrityssaneerauspuolta kehitetään ja nykyaikaistetaan, koska joka ainoa yrittäjä tähän maahan tarvitaan. Kannattaa kaikkien kansanedustajien muistaa se, että jos me haluamme Suomen kansantaloutta parantaa, niin se sektori, missä Suomen kansantalouden lisäarvoa luodaan, on yrityssektori, yksityinen sektori, avoin sektori. Julkisen hallinnon paikkoja varmaan verorahoilla emme kovin paljon pysty lisäämään, mieluumminkin niitä tulisi vähentää ja byrokratiaa keventää, mutta yritysten hyvinvointi ja niiden menestyminen takaa sen, että Suomi menestyy. Kiitän ministeriä tästä erinomaisesta esittelystä ja hyvästä hallituksen esityksestä.
Lopuksi kysyn vielä sen, kun nämä yksityiset henkilöt, jotka ovat näiden pikavippien takia joutuneet vaikeuksiin korkean koron takia, niin jotta muistan asian oikein, niin kysyn ministeriltä — siinähän oli se 10 prosentin korkokatto — niin mitä sille laille tällä hetkellä kuuluu.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-02T16:06:13,2022-02-02T16:08:18,Käsitelty,1.1
2022_2_44,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Kauma., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_45,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua erittäin kiinnostuneena. Olen tyytyväinen siitä, että oikeusministeriö on todellakin tuonut tämän maksukyvyttömyysdirektiiviin perustuvan lakiesityksen tänne, koska varsinkin tässä koronatilanteessa monen yrittäjän tilanne on huonontunut ja on ollut huono jo ennen sitäkin.
Kiinnitän myöskin huomiota siihen, mitä edustaja Lohi tuossa aikaisemmin totesi siitä, että ulosoton suojaosan nosto on kyllä asia, mitä myöskin odotamme tänne eduskuntaan. Mikäli on henkilöitä, joilla takuueläkekin tavallaan menee tämän suojaosan alhaisuuden takia eikä heille itselleen jää rahaa sen jälkeen, niin onhan se erittäin huono tilanne ja kyllä se suojaosa täytyy nostaa niin, että se suo ihmisille mahdollisuuden elinkustannuksensa maksaa.
Eli, arvoisa puhemies, olen tyytyväinen tästä edistyksestä, mutta maailmahan ei tule valmiiksi yrittäjienkään osalta vielä tästä, vaan lisää esityksiä odotetaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-02-02T16:08:18,2022-02-02T16:09:40,Käsitelty,1.1
2022_2_46,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_47,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos omasta... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Kärnä, mikrofoni päälle, niin kiitoksenne välittyvät paremmin.] Nyt taisi lähteä päälle. [Puhemies: Kyllä.] — Hyvä.
Omasta puolestani myös kiitokset ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Oli ilo olla mukana hallitusneuvotteluissa neuvottelemassa tästä kyseisestä kysymyksestä. Kaikissa puheenvuoroissa, mitä täällä on esitetty, selkeästi tuodaan esille se, että meillä kaikilla on yhteinen tahtotila siitä, että ihmiselle on annettava mahdollisuus myös epäonnistua ja sen jälkeen nousta siitä epäonnistumisesta uudelleen jaloilleen. On myös ollut ilahduttavaa kuulla, että täällä ovat puhuneet selkeät kokemusasiatuntijat, jotka ovat omakohtaisesti kokeneet sen, mihin tilanteeseen konkurssi voi pahimmillaan ihmisen ajaa. Meidän on siis taattava uusi alku aivan kaikille, mahdollisuus siihen uuteen alkuun, ja mielestäni tämä esitys on erittäin hyvä askel siihen suuntaan, että näin myös aidosti tapahtuu.
Tässä on nostettu esille tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi tuosta ulosoton suojaosan nostamisesta. Pitäisin sitä itsekin tärkeänä. Samoin tämä pikavippien korkokatto. Meillähän oli syyskuun loppuun voimassa tilapäisesti se 10 prosenttia, ja tällä hetkellä pikavippien korkokatto on 20 prosenttia, joka on kyllä varsin korkea korko. Esimerkiksi Kuluttajaliitto ja Takuusäätiö kannattavat molemmat sitä, että korkokattoa madallettaisiin esimerkiksi takaisin siihen 10 prosenttiin, joka on varmasti kyllä kohtuullinen rahan lainaajille tänä päivänä. Olisinkin kysynyt ministeriltä, onko teillä ministeriössä vireillä hankkeita, joilla korkokattoa tästä nykyisestä 20 prosentista alennettaisiin edelleen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-02T16:09:41,2022-02-02T16:11:25,Käsitelty,1.1
2022_2_48,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Ja vielä edustaja Meri ja sen jälkeen ministerin vastaukset., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_49,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtajana en nyt ota vielä kantaa, miten valiokunta tulee erinäisiin yksittäisiin pykäliin suhtautumaan tai tekeekö mahdollisesti jopa muutoksia. Täällä on eräitä kohtia, jotka on nähty ainakin lausuntopalautteessa hieman kriittisestikin, esimerkiksi tämä, että tämä väliaikainen este — joka on siis se, että henkilön pitää se aika olla niin, että hän on maksukyvytön — ei koske yrittäjiä, mikä on hyvä asia, mutta se koskee yksityishenkilöitä, ja tämä on nähty yhdenvertaisuusongelmana, ja toki käymme tätä läpi, ja mistäpä sitä tietää, vaikka muutoksia tulisi. Se nähdään sitten.
On hyvä, että ihmiset saavat uuden alun. Ja tämä on aika vaikeakin tehtävä — punnita velkojan ja velallistenkin etua. Siellä on myös velkojina monesti toisia pienyrittäjiä, ja sekin on aina hyvä huomioida siinä. Ja katsoin, että täällä edellytyksissä ja esteissä ei sinänsä semmoisia muutoksia ole. On hyvä, että esimerkiksi rikosperusteiset saatavat pysyvät pääsääntöisesti voimassa. Se on tuomioistuimen harkintaa tietysti, ja tämmöinen ilmeisen piittaamaton velkaantuminen myöskin, koska eihän tämä tietenkään voi olla reitti siihen, että siitä ei välitä. Mutta pääsääntöisestihän ihmisten ylivelkaantuminen ei ole omaa syytä. On työttömyyttä, sairautta, ja juuri otettu tämmöinen yritysriski ja haluttu lähteä työllistämään itseään ja läheisiään, ja silloin uuden alun pitää olla mahdollinen.
Täällä on puhuttu tuosta maksuhäiriömerkinnän lyhentämisestä. Se on meillä lakivaliokunnassa vireillä oleva asia, siis kesken, ja se odottaa tällä hetkellä perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Tästä syystä se ei etene. Se ei ole enää ministeriössä, ja se tulee sitten, kun saamme perustuslakivaliokunnan lausunnon ja pääsemme lakivaliokunnassa jatkamaan asian käsittelyä.
Oikeastaan kaksi kysymystä olisi ministerille, mutta vielä ennen kuin esitän ne kysymykset, unohdin sanoa, että keskustan edustajat Lohi ja Kärnä toivat hyviä ongelmia esille, mitkä pitäisi vielä ratkaista, elikkä tämä ulosoton suojaosuus ja sitten tämä verovelka-asia, mistä edustaja Lohi puhui, ja on ikävää, että hän ei ollut ottanut näitä ongelmia silloin siinä ryhmässä esille, kun hän on ollut hallitusneuvottelujen maksukykytyöryhmän puheenjohtaja, koska nythän ne olisi voinut tuoda tässä yhteydessä, kun lakivaliokunta paljon on käsitellyt näitä. Olisimme hyvinkin mielellämme sen käsitelleet. Hallituksessa voi vaikuttaa, jos on hereillä.
Mutta kysyn kaksi kysymystä ministeriltä: Onko harkittu tätä ulosoton muuttamista niin, että pääoma menisi ennen korkoja? Tästä tulee hyvin, hyvin paljon palautetta, että se pääoma ei tunnu lyhenevän. Onko tästä ollut harkintaa? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-02T16:11:26,2022-02-02T16:14:31,Käsitelty,1.1
2022_2_50,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Henriksson 3 minuuttia, ja sen jälkeen siirrymme seuraavaan aiheeseen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_51,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp," Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edustajille erittäin rakentavista puheenvuoroista ja siitä, että tämä esitys on saanut näin paljon kannatusta. On iloinen asia, että tässä asiassa olemme kaikki melkein samaa mieltä.
Suomi tarvitsee yrittäjiä, Suomi tarvitsee myös henkilöitä, jotka uskaltavat tehdä asioita, ja sen takia meidän on syytä uudistaa meidän velkajärjestelylainsäädäntöä ja myös yrityssaneerauslainsäädäntöä. Ja sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että tämä esitys nyt etenee. Tämä on merkittävä muutos, merkittävä parannus siihen tilanteeseen, mikä tänä päivänä vallitsee. Nyt luodaan mahdollisuudet sille uudelle alulle yrittäjälle, pienyrittäjälle, mutta myös vähän isommille yrityksille tässä yrityssaneerauksessa. Samalla luodaan myös edellytykset sille, että työtön voi saada helpommin velkajärjestelyn, ja luodaan myös näkymää siitä eteenpäin.
Muistan itse, kun olin nuorena lakimiehenä pankissa töissä 90-luvun alussa, kun joka päivä tuli velkajärjestelyhakemuksia sisään. Se oli todella rankkaa. Ja nyt tilanne vihdoin on sellainen, että me pääsemme tilanteeseen, jossa maksuohjelman pituus lyhennetään viidestä vuodesta kolmeen vuoteen. Se on merkittävä muutos ja se on velallisystävällistä politiikkaa unohtamatta kuitenkaan tietenkään velkojan ja velkojien tilannetta.
Tässä on esitetty paljon kysymyksiä siitä, mitä esityksiä ja missä aikataulussa hallitus tuo. Yritän myös vastata nopeasti niihin.
Tässä muun muassa kysyttiin maksuhäiriömerkinnöistä. Valiokunnan puheenjohtaja jo vastasi siihen. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan. Ministerin ja ministeriön osalta työ on tehty. Ja se on merkittävä muutos, merkittävä parannus velallisten asemaan. Odotan myös, että se tulee täältä nyt sitten eduskunnasta ulos. Sen jälkeen tarvitsemme kuusi kuukautta siihen, että se voi astua voimaan.
Positiivinen luottotietorekisteri: Hallituksen esitys on vireillä. Se on valmisteltu oikeusministeriössä, ja me olemme päässeet jo niin pitkälle, että parhaimmassa tapauksessa saan sen vielä tämän kuun aikana tänne eduskuntaan, mutta nyt keväällä.
Ulosottovelallisen aseman parantaminen on myös tärkeä hanke. Tässä on esitetty suojaosuuden korottamista. Meillä on ollut VN TEAS-hanke, jossa on selvitetty, miten voidaan pienituloisen ulosottovelallisen tilannetta helpottaa ja parantaa. Ja nyt on osoittautunut, että se, että nostetaan suojaosuutta, maksaisi valtiolle aika paljon, ja se ei hyödytä [Puhemies koputtaa] niitä pienituloisimpia. Sen takia tähän yritetään löytää nyt toinen ratkaisu.
Puhemies! Kuluttajaluottojen osalta työryhmä tekee työtään, ja sen pitäisi saada se valmiiksi nyt tämän kuun loppuun mennessä, elikkä tähän korkokattoon tullaan vielä palaamaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-02T16:14:32,2022-02-02T16:18:08,Käsitelty,1.1
2022_2_52,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_53,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_54,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt olisi ollut ministerille hiukan kysyttävää, mutta hän ei ole paikalla. Ehkä lyhyesti voisin sanoa tuosta esityksestä laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta, että on hyvä, että näitä asioita pyritään parantamaan ja viemään eteenpäin, ja sillä tavalla saa taas yrittäjiä, jotka ovat tehneet tämmöisen konkurssin tai muun, nousemaan uudestaan siihen yrittäjyyteen kiinni. Ja sen takia tämmöistä henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta olisin halunnut ministeriltä kysyä.
Täällä kuitenkin hallituksen esityksen kohdassa 6, Muut toteuttamisvaihtoehdot, on alaotsikko Veloista vapautuminen, ja sen alla puhutaan niin sanotusta henkilökohtaisesta konkurssista. Ja hallituksen esityksessä sanotaan seuraavasti: ”Suomessa elinkeinotoimintansa vuoksi velkaantunut yrittäjä voi vapautua velkavastuusta yksityishenkilön velkajärjestelyn kautta. Sen sijaan konkurssilla ei Suomen järjestelmässä ole veloista vapauttavaa vaikutusta, vaan konkurssin läpikäynyt velallinen vastaa edelleen niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kertynyt täyttä suoritusta. Lainsäädännön kehittämisen yhteydessä ja julkisessa keskustelussa on kuitenkin aika ajoin ollut esillä myös kysymys siitä, tulisiko konkurssin tehneiden yrittäjien uuden mahdollisuuden edistämiseksi ottaa käyttöön niin sanottu henkilökohtainen konkurssi, jolla olisi myös jäännösveloista vapauttava vaikutus.”
Ja tästä nyt on useita yrittäjiä sieltä aina 90-luvun ongelmista lähtien ollut minuun yhteydessä ja yhä edelleen on. Toivoisin, että hallituksessa otettaisiin tällainen mahdollisuus sitten, kun tämä asia etenee, myös sinne vaihtoehdoksi tämän velkasaneerauksen rinnalle. Näin me voitaisiin saada niitä yrittäjiä, joidenka tiedetään omaavan sellaista pääomaa tämän yhteiskunnan rakentamiseksi, mutta ovat sitten jostakin valitettavasta syystä konkurssin tehneet, mukaan tähän yhteiskuntaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-02T17:27:50,2022-02-02T17:31:00,Käsitelty,1.1
2022_2_55,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_56,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä tarkistaa: onko niin, että eduskunnan työjärjestys ei tunne työjärjestyspuheenvuorokäytäntöä?
Toiseksi tässä edustaja Mäenpää aloitti oman puheenvuoronsa sillä tavalla, että ”ministeri ei ole tässä paikalla”. Asiasta jäi mahdollisesti häntäkeskustelut käymättä, niin jäin vain miettimään sitä asiaa, johon myöskin edellisessä kohdassa olisin nimenomaan halunnut todeta, kun siinä oli kaksi puhujaa listalla ja nyt on tehty tämä ohjeistus, että puoli tuntia, niin olisiko puhemiehellä kuitenkin valtuuksia pohtia, onko siinä tilanteessa tarkoituksenmukaista viedä keskustelu päätökseen. Oikeastaan nähdään, että se ei tule venymään kovin pitkään, ja kun ministeri on paikalla, niin voisi esittää sen kysymyksen samalla tavalla kuin edustaja Mäenpää, joka tässä kohdassa ei saanut nyt ministeriltä vastausta, ja minä en siinä edellisessä kohdassa saanut vastausta.
Tähän nimenomaiseen kohtaan voisi sanoa sen asian — joka koskee tätä velkasaneerauslain uudistamista — että tässä hallitus liikkuu oikeaan suuntaan. Se tulee yrittäjiä vastaan. On tärkeätä, että jo silloin, kun konkurssitilanne on uhkaamassa, voidaan alkaa velkasaneerausjärjestely. Se on järkevä tilanne, että me pyrimme ennakoimaan näitä asetelmia niin, että tämä konkurssi ei aidosti tule vaan pystytään kaikkia avittamaan, palauttamaan se yritystoiminnan aktiviteetti sellaiseksi kuin sen toivotaan olevan. Minusta tämä amerikkalainen malli henkilökohtaisista konkursseista olisi tutkimisen arvoinen, minkä edustaja Mäenpää tässä toi esille. Sitäkin vaihtoehtoa kannattaisi ihan huolella analysoida myöskin suomalaisessa kontekstissa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T17:31:00,2022-02-02T17:32:48,Käsitelty,1.1
2022_2_57,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, varsinaisia työjärjestyspuheenvuoroja ei eduskunnassa tunneta. Ja ymmärsin, että edustaja Mäenpään puheenvuoro, kun hän viittasi kysymykseen ministerille, oli tarkoitettu ministeri Henrikssonille, [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] joka ei ollut enää pitkään aikaan ollut paikalla. Mutta muuten lupaan pohtia esittämäänne asiaa sydämessäni. — Ja edustaja Peltokangas nyt.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_58,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun tätä lakia nyt laaditaan, niin olen hyvin tyytyväinen siitä, koska yritysten saneerauksesta ja yksityishenkilön velkajärjestelystä tulisi tämän salin todellakin olla kiinnostuneita — olisi tullut olla jo kauan, kauan sitten. 90-luvun laman uhreja, niin sanotusti, on vieläkin tuolla velkakiikussa, ja jos me ajatellaan, että 30 vuoden rasitteet päällä, niin näillä ihmisillä ei todellakaan ole helppoa — ei ole ollut 30 vuoteen, eikä ole tälläkään hetkellä. 
Elikkä kiitän hallitusta siitä, että tuodaan näiden asioiden tiimoilta parannuksia, koska me jokainen tiedämme, että tuolla meillä arjessa on varmasti kaikilla tuttavia ja ystäviäkin, jotka elävät sellaisessa tilanteessa, että on lähes mahdotonta selviytyä arjen jokapäiväisistä askareista. Määrätynlaiset luottotietomerkinnät estävät jopa vakuutuksen saamisen, kotivakuutuksen ynnä muita, joka on käsittämätöntä tällaisessa yhteiskunnassa, jossa meidän tulisi tehdä sellaisia päätöksiä, että ihmiset pääsevät siihen elämän syrjään kiinni. Ja mikä tärkeintä, siellä on satojatuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat todellakin lähteä yhteiskuntaan mukaan veronmaksajiksi, mutta se estyy heiltä määrätynlaisen lainsäädännön vuoksi. Tästä syystä olen, niin kuin tuossa mainitsin, hyvin tyytyväinen siitä, että aina kun parannetaan ihmisten mahdollisuuksia selvitä elämässään eteenpäin, niin se on sitä oikeaa suuntaa. 
Katsoisin niin, että eduskunnan olisi myöskin syytä keskittyä voimakkaasti myös tulevissa — tiedän, että on lainsäädäntöä tulossa vielä lisää, joka helpottaa näiden ihmisten arkea, mutta sanotaan nyt esimerkiksi tämä luottotietojen poistaminen — joka nyt ollaan toivottavasti hyvin pian saamassa saliin käsittelyyn — että ihmiset viulut maksettuaan olisivat puhtaita jatkamaan elämäänsä ja se luottotietomerkintä poistuisi mahdollisimman nopeasti, koska tämä on yksi sellainen ongelma ja varsinkin, jos me ajatellaan sitä suurta joukkoa, 90-luvun laman uhreja, yrittäjiä varsinkin, joissa meillä olisi suuri potentiaali osaajia. Minä väitän, että siellä on sellaista porukkaa todella paljon, jotka osaisivat tulla jälleen kerran tähän veronmaksajien, iloisten veronmaksajien, joukkoon mukaan tuoden samalla mukanaan sen osaamisen, mitä siellä on erilaisissa pienyrityskuvioissa. Me tiedämme, että siellä on paljon potentiaalia ja tämä potentiaali meidän pitäisi saada sieltä nyt mukaan, ja tällainen lainsäädäntö vie siihen suuntaan, että jonain päivänä toivottavasti tämä porukka saadaan myöskin mukaan sieltä, koska se, että istutaan pirtin pöydässä ideoineen mutta määrätyn lainsäädännön vuoksi ei voida lähteä sitä toteuttamaan, ei ole pienelle maalle todellakaan se paras mahdollinen tie. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-02-02T17:32:53,2022-02-02T17:35:58,Käsitelty,1.1
2022_2_59,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_60,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas vielä viritti tämän huomion tähän tekemään. Me puhumme useimmiten, tässäkin keskustelussa, yrityksistä ja yritysten luottomerkinnöistä, ulosottoveloista ja niin edelleen. Tietysti, jos on pienyrityksestä kysymys, se voi olla toiminimi, ja silloin se on suoraan henkilökohtainen, mutta meillä on myös yksittäisiä kansalaisia, joilla on ihan sama ongelma, että luottomerkintöjä on tullut, ulosottovelkoja tai muita vastaavia on, ja tämä tietenkin koskee kaikkia — pitääkin koskea kaikkia — ihmisiä, että päästään mahdollisimman sujuvasti uuden elämän alkuun silloin, jos ollaan niistä velkavastuista vapauduttu. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T17:36:03,2022-02-02T17:36:45,Käsitelty,1.1
2022_2_61,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_62,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Koulutus- ja työperäinen maahanmuutto ovat keskeisiä keinoja, kun pyrimme vastaamaan sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä Suomea koetteleviin haasteisiin. Viime vuosien pandemiasta ja sen sivuvaikutuksista huolimatta me tiedämme, että Suomea vaivaa työvoimapula, ja tämä hidastaa monien alojen yritysten kasvuedellytyksiä. Ikääntyvä Suomi tarvitsee myös korkeamman työllisyysasteen ja tarvitsemme lisää osaajia.
Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkenee ja kestävyysvaje uhkaa tulevaisuudessa hyvinvointivaltion keskeisten rakennuspalikoiden rahoituspohjaa. Tämän vuoksi Sanna Marinin hallitus on sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton osalta. Hallituksen tavoitteena on työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistaminen nykytasosta vuoteen 2030 mennessä siten, että kestävyystiekartan edellyttämä vähintään 50 000 työperäisen maahanmuuttajan kokonaislisäys toteutuu. Tavoitteena on, että vuoden 2030 jälkeen lisäys on vuositasolla vähintään 10 000 henkilöä. Myös uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on, että vähintään 75 prosenttia näistä opiskelijoista myös jäisi tänne Suomeen ja työllistyisi täällä. Suomen tulevan menestyksen kannalta on suorastaan elintärkeää, että mahdollisimman moni koulutettu ja osaava maahanmuuttaja jäisi ja kotoutuisi maahan osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Tähän tavoitteeseen tähtäämme nyt myös tässä lähetekeskustelussa olevalla lakiesityksellä.
Esitämme hallitusohjelman mukaisesti, että kolmansista maista tuleville opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Ensimmäinen oleskelulupa olisi siis ainoa oleskelulupa, jonka hän tarvitsee opintojensa suorittamista varten. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan keskittyminen opintoihinsa alusta loppuun ilman, että jatko-oleskeluluvan hakemisesta kesken opintojen tarvitsisi huolehtia. Jotta tämä oleskelulupa voidaan myöntää koko opintojen keston ajaksi, on toimeentuloa koskevaa sääntelyä uudistettava. Jatkossa opiskelijan tulisi esittää oleskelulupaa hakiessaan selvitys turvatusta toimeentulosta ainoastaan ensimmäiseltä vuodelta.
Tälläkin hetkellä opiskelijalle voidaan myöntää oleskelulupa enintään 2 vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin ainoastaan noin joka viidennelle lupa myönnettiin tämän pituisena. Suuri enemmistö sai oleskeluluvan vain vuodeksi. Oletuksena on, että tämä johtuu suureksi osaksi juuri toimeentulovaatimuksesta, joka voi olla kansainvälisesti vertaillen varsin korkea erityisesti opiskelijan elämäntilanteessa olevalle. Vaikka jatkossa selvitys toimeentulosta esitetäänkin yhdeltä vuodelta kerrallaan, opiskelijalla tulee luonnollisesti olla toimeentulo turvattu koko sen ajan, jonka oleskelulupa on voimassa. Tämän edellytyksen täyttämistä valvottaisiin.
Arvoisa puhemies! Suomi on 2010-luvulla onnistunut vahvistamaan kansainvälisten osaajien pitovoimaa. Tästä kertovat tilastot kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisestä, myönnettyjen jatkolupien määrän kehityksestä sekä pitkään Suomessa asuneiden ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten palkansaajien ja yrittäjien määrästä. Työtä on silti tehtävänä, jotta loisimme yhä useammalle Suomessa opiskelleelle mahdollisuuden jäädä maahan ja löytää myös paikkansa työmarkkinoilta. Tähän 75 prosentin tavoitteeseen on vielä matkaa nykytilanteessa. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyy Suomeen noin puolet.
Siksi toinen esittämämme hallitusohjelmaan nojaava muutos koskee kolmansista maista tulevia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa loppuun sekä tutkijoita, joiden tutkimustyö tulee päätökseen. Jos heillä ei tuolloin ole työpaikkaa tai jotain muuta perustetta, jonka nojalla voisi hakea oleskelulupaa, voitaisiin heille myöntää jatkossa oleskelulupa työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten 2 vuodeksi. Tällä hetkellä tällaisen niin sanotun työnhakuluvan voi saada yhdeksi vuodeksi.
Työnhakuluvan käyttöä myös joustavoitetaan. Jos lupaa ei heti tarvitse, sitä voisi hakea myöhemmin. Jos opiskelija tai tutkija on esimerkiksi poistunut Suomesta, hän voisi 5 vuoden sisällä palata takaisin hakemaan töitä tai aloittamaan yritystoiminnan. Lisäksi lupaa ei olisi pakko käyttää yhtenäisenä jaksona, vaan luvan 2 vuoden enimmäiskeston voisi käyttää kolmessa vähintään 6 kuukauden jaksossa.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Jotta voimme nykyistä paremmin pitää kiinni täällä opiskelleista, ehdotamme, että korkeakoulututkinto-opiskelijoiden oleskeluluvan laji muutettaisiin jatkuvaksi. Tämä on historiallinen muutos oleskelulupajärjestelmämme, sillä ennen tätä esitystä opiskelijat ovat aina saaneet oleskelulupansa tilapäisenä.
Toisin kuin tähän asti, nyt myös lupajärjestelmässämme tähtäämme siihen, että opintojen jälkeen Suomeen jäädään ja että pidämme kiinni myös koulutetuista osaajista. 
Lupalajimuutoksen ansioista korkeakoulututkinnon suorittavalle kolmannen maan kansalaiselle tulee mahdollisuus hakea ja saada pysyvä oleskelulupa edellytysten täyttyessä. Myös mahdollisuus Suomen kansalaisuuden saamiseen avautuu nykyistä nopeammin.
Myös opiskelijan työnteko-oikeuden sääntelyä selkeytetään. Jatkossa opiskelijan, työnantajan tai valvovan viranomaisen ei tarvitse arvailla sitä, kuinka paljon opiskelija voi tehdä töitä. Esitykseen sisältyy myös monia muutoksia, joilla lupajärjestelmää kehitetään paremmin koulutus- ja tutkimustarpeisiin. Sääntely perustuu korkeakouluopiskelijoiden ja tutkijoiden osalta tällä hetkellä pääosin EU-sääntelyyn. Hallitus esittääkin nyt kansallista sääntelyä, joka vastaa vielä paremmin omiin tarpeisiimme.
Esityksellä myös korjataan vuonna 2018 tapahtuneen niin sanotun tutkija- ja opiskelijadirektiivin täytäntöönpanossa tapahtunut valuvika. Tällä, nyt käsillä olevalla muutoksella turvapaikanhakijoille ja karkotuspäätöksen saaneille mahdollistetaan kansallisen oleskeluluvan hakeminen. Näin siksi, että he eivät voi saada niin kutsutun tutkija- ja opiskelijadirektiivin mukaista oleskelulupaa. Heillä on tälläkin hetkellä mahdollisuus hakea oleskelulupaa työnteon perusteella. Muutoksella tuodaan opiskelu ja tutkimuksen teko samalle viivalle työnteon kanssa. 
Tavoitteena on saada lakimuutokset voimaan kuluvan vuoden huhtikuun alusta alkaen. Näin muutokset helpottaisivat jo tänä keväänä kansainvälisiin opetusohjelmiin valittavien opiskelijoiden oleskelulupaprosesseja. 
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ja sen lainmuutoksilla yksin ei luoda korkeakoulupaikkoja tai saada täällä opiskellutta jäämään Suomeen töihin. On selvää, että myös yhteiskunnassa ja työelämässä asenteissa täytyy tapahtua paljon sen eteen, että täällä opiskeleva ulkomaalainen saa jo opintojensa aikana kosketuksen työelämään, voi kehittää kielitaitoaan ja että valmistuneilla on sellaiset kontaktit ja verkostot, jotka tekevät heille mahdolliseksi Suomeen jäämisen työnteon perusteella. 
Näillä lainmuutoksilla voimme helpottaa käytännössä eri puolilta maailmaa tulevien osaajien polkua osaksi suomalaista yhteiskuntaa, korkeakouluja ja työelämää. Uskon, että samalla vahvistamme viestiä siitä, että he ovat myös lämpimästi tervetulleita. — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Siis ihan katastrofipaketti, aivan järkyttävä paketti!]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-02T16:18:00,2022-02-02T16:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_2_63,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","No niin, kiitoksia! — Edustaja Halla-aho.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_2_64,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Kansainväliset opiskelijat voivat olla yhteiskunnalle hyödyksi, jos houkuttimet ovat oikeanlaisia. Maailman huippuyliopistot houkuttelevat lahjakkuuksia korkeatasoisella opetuksella ja tutkimuksella. Laatu rahoitetaan korkeilla lukukausimaksuilla. Opiskelijat taas ovat valmiita investoimaan rahaa koulutukseensa, koska he tietävät, että se on korkeatasoista ja antaa heille hyvät mahdollisuudet menestyä ja työllistyä.
Suomen houkuttimet ovat toisenlaisia: me tarjoamme maksutonta tai lähes maksutonta opetusta kenelle tahansa. Oleskelulupa- ja perheenyhdistämiskäytännöt ovat erittäin avokätisiä. Sosiaaliturvamme on asumisperusteinen, eli jokaisella Suomessa asuvalla on siihen oikeus — ja kasvavassa määrin jopa laittomasti maassa oleskelevilla.
Meidän työmarkkinamme ovat jäykät, elinkustannukset korkeat ja työn verotus sietämätön. Tällä yhtälöllä, arvoisa puhemies, ei saada lahjakkuuksia, jotka jäisivät hyödyttämään maatamme ja julkista talouttamme. Suomalaisen verorahoitteisen ja jatkuvassa rahoituskriisissä olevan korkeakoulutusjärjestelmän keskeiseksi tehtäväksi näyttää muodostuvan maahantuloväylän tarjoaminen kehitysmaalaisille. Monet etenkin vihreissä ja vasemmistossa ajattelevat, että juuri näin sen pitääkin olla. Sen sijaan monet muut kannattavat tällaisia esityksiä luultavasti pikemminkin naiiviuttaan. Samalla tavalla, maalailemalla kuvia osaajista ja lahjakkuuksista, monet on saatu höynäytettyä kannattamaan halpa- ja orjatyövoiman maahantuontia.
Mihin johtavat maksuton tai puoli-ilmainen englanninkielinen koulutus, löysä oleskelulupajärjestelmä ja avokätinen sosiaaliturva? Siihen, että nekään, jotka opiskelevat tosissaan ja valmistuvat, eivät löydä koulutustaan vastaavaa työtä, koska eivät osaa suomea. Niinpä he lähtevät suomalaisen veronmaksajan kustantama tutkinto taskussaan muualle töihin. Toisille opiskelu on pelkkä veruke, jonka varjolla he hakeutuvat Suomeen korkeamman elintason piiriin ja jäävät tänne elelemään sosiaaliturvalla. Kolmansille Suomi on heikko lenkki EU:n maahantulokontrollissa. He hakevat Suomesta opiskelupaikkaa, koska täältä sen saa helpolla, ja katoavat sitten Schengen-järjestelmän turvin muihin EU-maihin.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on osa systemaattista prosessia, jolla hallitus pyrkii lisäämään muuttoliikettä kehitysmaista Suomeen. Kuten monilla aiemmillakin esityksillä, tällä esityksellä halutaan helpottaa suomalaisen järjestelmän hyväksikäyttöä. Kehotan painokkaasti hallituspuolueiden edustajia ottamaan suomut silmiltä. Te voitte lähes viikoittain lukea lehdistä juttuja ulkomaisen halpatyövoiman hyväksikäytöstä, oli sitten kyse Närpiön tomaattiviljelmistä tai Helsingin ravintoloista ja siivousfirmoista. Koronasta huolimatta työperäinen maahanmuutto on korkeimmalla tasollaan koskaan, ja valtava enemmistö näistä tulijoista saapuu saatavuusharkinnan kautta eli kuuluu alimman osaamistason henkilöihin.
Tämä on se todellisuus kaiken unelmahötön ja osaajapuheen takana. Nämä ongelmat tulevat ainoastaan pahenemaan, kun opiskeluviisumin hyväksikäyttö ja turvapaikkajärjestelmän kiertäminen tehdään entistä helpommaksi. Ikävä kyllä rahoitusmallit ja kannustimet on rakennettu sellaisiksi, että etenkin ammattikorkeakoulujen kannattaa osaoptimoinnin näkökulmasta haalia kirjoille mahdollisimman paljon nigerialaisia ja bangladeshilaisia opiskelijoita välittämättä siitä, mitä nämä Suomeen saavuttuaan tekevät. Mutta meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on puolustaa Suomen julkista taloutta, suomalaisen yhteiskunnan kokonaisetua ja myös suomalaisten opiskelijoiden etua ja koulutusjärjestelmän rahoituspohjaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-02T16:27:41,2022-02-02T16:32:42,Käsitelty,1.1
2022_2_65,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp",Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_66,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakiesitys, jossa ehdotetaan kansallista oleskelulupasääntelyä muutettavaksi. Kansainvälisen suojelun hakemisen taustaiset mutta myös he, joille on tehty karkottamispäätös, voisivat hakea tässä laissa säädettyjä oleskelulupia.
Arvoisa puhemies! Ei ole varmasti ihme, että usein pohditaan, että opposition suusta tulee totuus, kun hallitus tekee päättömiä esityksiä. Mutta tällä kertaa tämä teidän tuomanne esitys on jopa pelottava.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tuomassa Suomeen opiskelijoita matalapalkka-aloille, muun muassa hoiva-alalle. Te haluatte ratkaista hoitajien työoloihin ja palkkaukseen liittyvät ongelmat siten, että koulutatte kenestä tahansa Suomeen haluavasta ulkomaalaisesta lähihoitajan tai hoiva-avustajan. Kysyn teiltä, ministeri: mille aloille nämä kolmansien maiden esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneet henkilöt mahdollisesti kouluttautuvat? Mikä on se koulutusala ja millä kielellä siellä alalla opiskellaan? Tällä hetkellä meillä Suomessa on tilanne, että meidän suomalaisetkaan opiskelijat eivät pääse jatko-opintoihin. Ainoa ala, mille on koko ajan auki paikkoja, on hoiva-ala. Haluatteko te ratkaista henkilöstömitoituksen sillä, että alatte kouluttamaan karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä tälle alalle? [Mikko Kärnä pyytää vastauspuheenvuoroa]
Arvoisa puhemies! Ei ainoastaan opiskelu vaan myös vapaaehtoistoiminta mainitaan täällä: oleskelulupa voidaan myöntää, jos henkilö osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Täällä on mainittu kaksi toimintajärjestöä. En tunne niiden toimintaa. Vähän tuossa katsoin netin kautta, että mitä se pitää sisällään. Euroopan solidaarisuusjoukot tai Euroopan vapaaehtoispalvelu ovat ne, joiden piirissä henkilön tulisi toimia. Tehdään sopimus vapaaehtoistoiminnasta, jossa kerrotaan vapaaehtoistoiminnan kesto, käytettävä aika, alkamis- ja päättymispäivä — mutta jos ymmärrän oikein tästä laista, niin tekijä voi myös keskeyttää vapaaehtoistoiminnan, eihän siihen kuitenkaan pakoteta.
Hoitoalan ihmisenä minua kauhistuttaa todellakin. Muun muassa SuPer-liitto eli lähi- ja perushoitajaliitto on esittänyt sosiaali- ja terveysvaliokunnalle huolensa hoitoalalle opiskelemaan valittujen soveltuvuudesta alalle ja vaatinut soveltuvuuskokeiden palauttamista. Tuleeko näille karkoituspäätöksen saaneille ihmisille, jotka pyrkivät opiskelemaan, soveltuvuuskokeet, ja millä varmistetaan, että he opiskelevat kielen?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-02T16:32:43,2022-02-02T16:35:57,Käsitelty,1.1
2022_2_67,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Edustaja Koponen, Ari.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_68,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Esitys sisältää monia ulkomaalaisten opiskelijoiden maahantuloa helpottavia ehdotuksia. Ongelmana on, että esitykseen on ujutettu uusi väylä turvapaikkajärjestelmän kiertämiseen, jossa jo kielteisen päätöksen saaneet voivat jäädä maahan opiskelijoina. Missään tapauksessa esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneille ei pidä myöntää kansallista oleskelulupaa opiskelun perusteella. Jo nykyisin laittomasti maahan tulleiden poistaminen on tehotonta, ja esitys vain entisestään lisäisi Suomen houkuttelevuutta turvapaikkahaun kohdemaana.
Esitys herättää väistämättä kysymyksiä. Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Aletaanko täällä seuraavaksi tehtailla lisää koulutuksia, jotka ylipäätänsä sopivat heille? Sekin maksaa. Ja kenen etu ylipäätänsä on, että laittomasti maassa olevat voivat jäädä vuosiksi pyörimään oppilaitoksiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla? Opiskeluhan sinällään on helppoa — valmistuminen ammattiin ja työelämään siirtyminen onkin sitten täysin eri asia, ja tällä hetkellä vain noin 50 prosenttia ulkomaalaisopiskelijoista työllistyy Suomeen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-02T16:35:57,2022-02-02T16:37:18,Käsitelty,1.1
2022_2_69,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp",Edustaja Simula., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_70,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä löysennetään todellakin hyvin merkittävästi ja jopa tarpeettomasti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä Suomessa. Esitys helpottaa tänne tulemista opiskelun perässä, mutta yhtäältä lisää byrokratiaa ja kustannuksia. Tämän esityksen mukaan jatkossa opiskelijana tänne tulevalle myönnettäisiin siis oleskelulupa koko opintojen ajaksi ja opintojen jälkeistä työlupaa jatkettaisiin kahteen vuoteen.
Esittelytekstissä todetaan, että esimerkiksi Euroopan unionissa monikaan jäsenvaltio ei myönnä opiskelijoille oleskelulupaa pidemmälle kuin vuoden tai kahden vuoden ajalle. Olemme taas niitä kuuluisia edelläkävijöitä, ja tällä esityksellä valitettavasti halpatuotteistetaan meidän korkeatasoinen koulutuksemme.
Esityksellä suorastaan hyysätään ulkomaalaisopiskelijoita, kun eduskunnan tehtävä nimenomaan olisi suojata laadukasta koulutusjärjestelmäämme ja varmistaa, että se palvelee yhteiskuntaamme — mutta jälleen hallitus haluaa ennemmin helpottaa ulkomaalaisten tuloa ja oleskelua Suomessa. Ulkomainen työvoima ja niin sanottu koulutusperäinen maahanmuutto tuntuvat olevan asioita, joita hallitus haluaa edistää kaikin keinoin, suomalaisen koulutusjärjestelmänkin kustannuksella, veronmaksajien piikkiin. Hallitus ei ole kiinnostunut siitä, että he houkuttelevat esityksillään Suomeen sellaista maahanmuuttoa, joka on uhka niin turvallisuudellemme kuin kansantaloudelle. Päinvastoin, se tuntuu olevan hallituksen keino tehdä maailmanparannustyötä suomalaisten kustannuksella.
Esityksessä oleskeluluvan pidentämisestä huolimatta opinto-oikeutta ja toimeentulovaatimuksen täyttämistä valvottaisiin opintojen aikana, joten byrokratian määrä esimerkiksi Maahanmuuttovirastossa tulisi tuskin pienenemään. Esittelytekstissä todetaan, että jatko-oleskelulupapäätöksen esteenä on ollut tähän asti muu kuin tilapäinen turvautuminen toimeentulotukeen. Millä tavalla tämän esityksen myötä voitaisiin siis estää se, että Suomeen tullut ns. opiskeluperäinen maahanmuuttaja ei turvautuisi yhä enenevissä määrin suomalaiseen sosiaaliturvaan ja toimeentulotukeen? Mitä konkreettisesti tapahtuisi, jos tällaisella maahanmuuttajalla ei tosiasiallisesti olisi edellytettyä toimeentuloa? Huomionarvoista on myös esittelytekstissä todettu seikka, ettei Kelalla ole tilastotietoa oleskeluluvan perusteella myönnetystä perustoimeentulotuesta tähänkään mennessä, tällä nykyisellä lainsäädännöllä. Eikö ole melko huolestuttavaa, että kokonaiskustannukset ja niiden arviointi on aivan hämärän peitossa?
Arvoisa puhemies! Esitys sisältää siis Suomelle erittäin haitallisia ehdotuksia. Hallituksen esityksen mukaan jopa laittomasti maassa oleskelevat tai karkotuspäätöksen saaneet henkilöt voisivat hakea opiskeluperusteista oleskelulupaa. Tämän lakimuutoksen myötä täällä laittomasti oleskeleville siis aukeaa jälleen uusi mahdollisuus hakea oleskelulupaa, tällä kertaa opiskeluperusteista. Huomionarvoista on sekin, että oleskeluluvan voisi saada myös muuhun kuin tutkintoon johtavasta koulutuksesta, eli käytännössä mistä tahansa kurssista esimerkiksi kansalaisopistossa. Tämä on juuri sitä, mistä me perussuomalaiset olemme varoittaneet. Hallitus haluaa helpottaa maahantuloa ja maahan jäämistä kaikin mahdollisin keinoin seurauksista välittämättä. [Leena Meri: Ja maksoi mitä maksoi!] 
Kokonaisuudessaan tämä esitys antaa taas yhden mahdollisuuden hakeutua Suomeen kokeilemaan onneaan ja rasittamaan järjestelmää. Jos oleskelulupaa ei muutoin tule, niin hakeudutaan sitten opiskelemaan. Kansainvälisten kurssien toteuttaminen ja lisääminen oppilaitoksissa kaikkine tukitoimineen ei ole ilmaista, ja resurssit ovat aina jostain muualta pois. Tällä hallituksen esityksellä siis koulutettavien määrä varmasti lisääntyy, mutta tuoko tämä merkittäviä hyötyjä Suomelle ja suomalaisille työmarkkinoille. Tuleeko tämän esityksen myötä Suomeen motivoituneita opiskelijoita? Epäilen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-02T16:37:19,2022-02-02T16:41:46,Käsitelty,1.1
2022_2_71,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp",Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Kärnä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_72,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! En nyt oikein tiedä, mistä tässä aloittaa.
Edustaja Halla-aho moitti Suomen korkeakoulutuksen ja koulutusjärjestelmän tasoa. Käsittääkseni olemme kuitenkin varsin laadukas kouluttaja tässä maassa. [Mauri Peltokangas: Kuullun ymmärtäminen! Kuullun ymmärtäminen!]
Myös väitettiin, että koulutusjärjestelmän kautta valmistuvat ulkomaalaiset opiskelijat, kolmansien maiden kansalaiset, eivät jäisi Suomeen. Meillä kuitenkin 60–70 prosenttia heistä Suomessa pysyy, ja itse ainakin toivoisin, että jatkossa tätä lukua saadaan nostettua entisestään, koska me olemme kuitenkin sen kalliin koulutuksen maksaneet, ja mikäli nämä ihmiset Suomeen työllistyvät, hyödyttävät suomalaista yhteiskuntaa, niin ehdottomasti se on meidän kaikkien etu.
Tässä on nyt paljon puhuttu, että tämä esitys olisi luomassa jonkun uuden maahantulon väylän. Niinhän se ei tee. Nykyiselläänkin on mahdollisuuksia hakeutua Suomeen saamaan koulutusta, opiskelemaan, ja itse kyllä katson, niin kuin tuossa aikaisemmin jo sanoin, että on kaikkien etu, että nämä Suomessa koulutetut henkilöt myös tänne Suomeen jäävät ja täällä työllistyvät.
On hyvä huomata, että tähän esitykseen sisältyy näiden oleskelulupien osalta myös aivan normaalit toimeentuloedellytykset, jotka lasketaan: henkilön täytyy kyetä se oma opiskelunsa rahoittamaan. Ulkomaalaisen halpatyövoiman kanssa, joka kiistatta on iso ongelma — kyllä, myönnän sen, perussuomalaiset, että siihen meidän kaikkien täytyy puuttua — tällä esityksellä ei ole sen kysymyksen kanssa yhtään mitään tekemistä.
Edustaja Juvonen oli tuossa myös huolissaan hoitajien kielitaidosta, että millä kielellä hoitajia aletaan kouluttamaan. On tietysti selvä, että hoitajat saavat koulutusta suomen tai ruotsin kielillä. Eihän tässä muuten mitään järkeä ole, koska meillä on hoitajilla kuitenkin kielitaitovaatimus. He eivät voi työllistyä, elleivät he tätä kielitaitovaatimusta oman tehtävänsä osalta täytä.
Ja fakta on myös se, että me tarvitsemme ulkomaalaisia hoitajia. Menetin taannoin äitini, hän vietti elämänsä viimeiset vuodet hoitokodissa pienellä paikkakunnalla pohjoisessa, ja voin sanoa, että ilman filippiiniläisiä hoitajia minun äitini olisi jäänyt sinne hoitamatta. Olen hyvin kiitollinen, että meillä on maahanmuuttoa Suomeen ja meille tulee tänne töitä tekeviä ahkeria ihmisiä kolmansista maista.
Edustaja Simula nosti tässä esille kysymyksen ja mahdollisen ongelman, että onko niin, että esimerkiksi kansalaisopiston kurssilla voisi saada oleskeluluvan. Itse katson, että ei voi saada. Tietysti nyt on hallintovaliokunnan tehtävä sitten, kun asiaa käsittelemme, varmistaa, että eihän tämä nyt näin voi mennä, että ihan millä tahansa kurssilla tai kirjekurssilla tämän oleskeluluvan saa, vaan kyllä täytyy kyseessä olla ihan aito opiskelu, jonka myötä sitten on mahdollisuus tänne Suomeenkin työllistyä.
Katsotaan hallintovaliokunnan käsittelyssä sitten nämä ongelmakohdat tässä, mutta se on selvää ja on myös keskustan linja, että mitään tällaisen laittoman maahantulon tai tällaisen harmaalla alueella olevan maahantulon väylää tämäntyyppisillä esityksillä ei luoda.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-02T16:41:46,2022-02-02T16:44:51,Käsitelty,1.1
2022_2_73,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp",Vielä edustaja Laakso ja sen jälkeen ministeri Haatainen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_74,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä tuossa väitti, ettei ole mitään uutta väylää, mutta jos kielteisen turvapaikanhakuprosessin jälkeen — on saanut todellakin käskyn lähteä maasta pois — saa jäädä tänne, kun lähtee opiskelemaan, niin olen kyllä hämmästynyt, että edustaja Kärnä väittää, ettei ole mitään uutta linjaa tässä jutussa.
Pakko on sanoa: Voidaanko me oikeasti Suomessa palkita yhteiskunnan rahoilla — suomalaisten veronmaksajien rahoilla — laittomasti maassa olevien ihmisten tänne jääminen? Tämä on aivan, voisi sanoa ihan suoraan, posketon esitys. [Mauri Peltokangas: Keskustan mielestä voidaan!] Siis ymmärrän vielä jollain tavalla ajatusmaailman siinä, että tänne saataisiin korkeakoulutettua ihmisiä: he tulisivat tänne opiskelemaan, ja saataisiin heidät jäämään tänne.
Tässä tietysti on lukemia. Jos se on vain 50 prosenttia, joka tänne jää, niin se on aika huono prosentti, [Mikko Kärnä: 60—70!] mutta jos se on edustaja Kärnän esittämä 60—70 prosenttia, niin takaan ja alleviivaan, että se ei tule siitä nousemaan, koska motivaatio ei ole enää samalla tasolla siinä asiassa, koska tilanne on se, että se on päivänselvä asia, että ilman muuta ihminen lähtee turvapaikkaprosessin jälkeen opiskelemaan, jos hän sen varjolla saa jäädä tänne Suomeen. Siis ei hänellä ole minkäännäköistä tarkoitustakaan mihinkään muuhun kuin päästä sisälle tähän järjestelmään. Ei valmistuminen tai sen jälkeen työhön meno ole kyllä se pääprioriteetti siinä hommassa. Nyt oikeasti vähän niitä silmiä auki. 
Puhuitte, edustaja Kärnä, vielä filippiiniläisistä. On se hienoa näin, että näin on, mutta veikkaan, kuinka kauan menee siihen, että saadaan lukea samanlaisia uutisia näistä hoitajista kuin saatiin tänään lukea esimerkiksi Iltalehdestä hallituksen paljon kehumasta Närpiöstä. Siitä Närpiöstä minä olen kuullut tässä kolmen vuoden aikana, kuinka hienoa se on, kuinka hienoa se on. Katsokaa tämän päivän Iltalehti. Onko se hienoa? Kysyn!", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-02T16:44:51,2022-02-02T16:47:35,Käsitelty,1.1
2022_2_75,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","No niin, lupasin jo tuossa ministeri Haataiselle, mutta koska neljä kertaa mainittiin edustaja Kärnän nimi ja hän koko äskeisen puheenvuoron ajan seisoi odottamassa vastausvuoroa, niin minuutti.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_76,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia, arvon herra puhemies! Edustaja Laaksolle kyllä nyt toteaisin, että teidän esittämänne väitteet yksinkertaisesti ovat harhaanjohtavia — tällä ei olla luomassa mitään uutta väylää. Kielteisen päätöksen saanut henkilö voi hakea opiskelupaikkaa, totta kai, [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin!] täysin samoilla kriteereillä kuin esimerkiksi siellä Nigeriassa tai Kongossa oleva henkilö. Ei tämä ole minkään tyyppinen uusi väylä. Jos hän täyttää ne samat kriteerit, niin sitten hänellä on mahdollisuus tähän järjestelmään lähteä mukaan. Hän täyttää toimeentuloedellytyksen, ja hän sen opiskelupaikan saa.
En oikein ymmärrä, mikä etu meille olisi, että jos meillä on maassa tämmöiset kriteerit täyttävä henkilö, niin sitten perusuomalaiset haluavat palauttaa hänet kotimaahansa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] josta hänet voi sitten karkottaa kotimaahan, josta hän voi hakea uudelleen sitä lupaa ja palata tänne, mikäli hän täyttää ne kriteerit. [Sebastian Tynkkynen: Ei huijareita Suomeen!] Tämähän on aivan järjetöntä. En voi ymmärtää tämäntyyppistä ajattelua. Ja tosiaankin, mitään uutta väylää tällä esityksellä ei olla luomassa. Ministeri varmaan meille kohta kertoo asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-02T16:47:36,2022-02-02T16:47:39,Käsitelty,1.1
2022_2_77,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen kolme minuuttia, ja sen jälkeen tässä vaiheessa tämän asian käsittely keskeytetään. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_78,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä, tällä paketilla, kyllä, pyritään houkuttelemaan niitä, jotka ovat tänne tulleet opiskelemaan, että he myös jäisivät tänne töihin hyödyntämään sitä koulutusta, [Leena Meri: No niin! Houkuttelemaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] jonka he ovat täällä Suomessa saaneet. He ovat saaneet opiskelupaikan [Hälinää — Puhemies koputtaa] samoilla perusteilla kuin muutkin hakijat, ei siihen mitään erityiskohtelua tule.
Edustaja Juvonen, olitte huolissanne siitä, että lähihoitajat eivät olisi samoilla perusteilla tänne opiskelemaan valittavia. Kyllä kaikki valitaan samoilla perusteilla, ja olennaista on, että siinä ovat sitten vahvasti kieliopinnot ohessa, niin että myös hoitoalalla suomen kielen taito ja tietyissä tilanteissa ruotsin kielen taito, kotimaiset kielet, ovat sitten hallinnassa.
Mutta tähän turvapaikanhakijakysymykseen. Nyt näille kansainvälisen suojelun taustaisille ja karkotuspäätöksen saaneille palautetaan mahdollisuus hakea kansallista opiskelijan ja tutkijan lupaa. Tämä mahdollisuus poistui vuonna 2018, kun tutkija- ja opiskelijadirektiiviin perustuva säätely tuli voimaan, eli nyt palautetaan, mikä ennen 18:aa oli olemassa. Ja tähän hallituksen esitykseen tulee myös sitten se poikkeus tuosta direktiivistä, että tähän myönnettävään lupaan ei liity direktiivissä säädettyjä oikeuksia, esimerkiksi liikkumista opiskelijana tai tutkijana suorittamaan osa opinnoista tai tutkimuksesta toisessa EU-jäsenvaltiossa, eli tämä olisi tiukempaa. Ja kun sitten opiskelija esimerkiksi on vaihtanut työntekijäksi eikä ole sitten siihen saanut oleskelulupaa ja näin ollen hänet on päätetty karkottaa, niin olisi kyllä kohtuullista, että tälle ihmiselle voidaan myöntää uudelleen oleskelulupa tämän opiskelun perusteella — edustaja Kärnä kuvasi tätä aivan oikein — ja siksi tämä koskee myös karkotuspäätöksen saaneita.
Edustaja Halla-aho tuossa hyvin laajasti kuvaili tätä käsitystään korkeakouluopinnoista ja Suomen houkuttelevuudesta. Kyllä, lukukausimaksut peritään, niin kuin muutkin perivät, kolmansista maista tulevilta. Sitten EU-alueelta tuleville opiskelijoillehan meillä on samat säännöt täällä kuin ihan kantasuomalaisille, eli EU-alueella ollaan sitten maksuttomia kaikille, mutta kolmansista maista tulevat maksavat nämä opiskelumaksunsa, lukukausimaksunsa. Ja sitten tässä on toimeentuloedellytys myös, eli toimeentuloedellytys on, [Mikko Kärnän välihuuto — Leena Meren välihuuto] ja sitä tullaan korkeakoulujen ja Maahanmuuttoviraston kanssa yhteistyönä seuraamaan. Ei tässä ole avautumassa mikään hollitupa. Kyllä, tässä tehdään ihan järjestelmällisesti sitä työtä, jolla pyritään nyt varmistamaan, että ne, jotka täällä nyt opiskelevat, jäisivät tänne myös töihin. Ja myös nämä ongelmakohdat, joita tällä hetkellä lainsäädännössä on, korjataan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-02T16:48:46,2022-02-02T16:52:08,Käsitelty,1.1
2022_2_79,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp",Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_80,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan numero 6 käsittelyä. — Keskusteluun, ja siellä on edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_81,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä kyseessä olevassa esityksessä hallitus esittää, että laittomasti maassa olevilla ja karkotuspäätöksen saaneilla kolmansista maista Suomeen saapuneilla olisi lakimuutoksen myötä mahdollisuus jäädä maahan, mikäli he saisivat opiskelupaikan Suomesta. Hallitus on nyt tietoisesti luomassa uuden väylän elintasosiirtolaisuudelle Suomeen. 
Arene ry:n tiedotteessa 21. tammikuuta kerrotaan, että kevään ensimmäisessä yhteishaussa oli ennätysmäärä hakijoita ammattikorkeakouluihin: hakijoita oli yli 21 000. Yhteishaussa siis haettiin ammattikorkeakoulujen syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin. Hakijamäärä on 9 000 hakijaa enemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Ammattikorkeakouluihin hakeneista 85 prosenttia oli muualta kuin Suomesta, ja ulkomaalaisista hakijoista valtaosa oli muita kuin EU- tai ETA-alueen kansalaisia. Kysymys kuuluukin, että onko ulkomaalaisille jo etukäteen vihjaistu, että tämmöinen esitys on tulossa ja hallitus tulee runnomaan sen väkisin läpi.
On yleisesti tiedossa, että Suomi on houkutteleva maa turvapaikkashoppailijoille maamme avokätisen sosiaaliturvajärjestelmän takia. Sosiaalitoimet myös salaavat systemaattisesti harkinnanvaraisia toimeentulopäätöksiä. Tiedossa on, että Kela myöntää maksusitoumuksia erilaisiin hankintoihin. Näitä maksuja ei jostain syystä julkisesti tule esille.
Arvoisa puhemies! Rikoksista epäillyille ulkomaalaisille on tarjolla tulkkipalvelut. Turvapaikanhakijoita käy veronmaksajien piikkiin yksityisillä terveysasemilla tulkin kanssa ja niin edespäin. Ja jos joku ei vielä tässä salissa tiedä, niin tämä maahanmuutto maksaa vuodessa miljardeja suomalaisille veronmaksajille, ja nyt, arvoisa hallitus, te olette lisäämässä näitä kustannuksia merkittävästi tuomalla tähän saliin esityksen, joka toimii kutsuhuutona maailmalle. Oletteko miettineet loppuun asti, kuinka helppoa tätä uutta väylää on käyttää hyödyksi? Kun kyseessä on turvapaikanhakija, te silloin vetoatte esimerkiksi Suomen ratifioimaan YK:n pakolaissopimukseen, joka velvoittaa käsittelemään kaikki turvapaikkahakemukset, mutta missä on se kansainvälinen sopimus, joka velvoittaa Suomen tarjoamaan opiskelupaikkaa maassamme laittomasti oleskeleville henkilöille? Opiskelupaikkaa ei missään tapauksessa voi eikä saa myöntää laittomasti maassamme oleville henkilöille. Mikäli tämä lakimuutos menee läpi, se luo uuden pysyvän kanavan laittomalle siirtolaisuudelle Suomeen. Kuinka monta uutta koulua Suomeen joudutaan rakentamaan tosiasiassa sen vuoksi, että tämän esityksen toteutuessa pitää saada laittomasti maassa oleville opiskelijapaikkoja lisää? Ja kohta tarvitaan iso määrä lisää opettajia, sosiaalityöntekijöitä, sosionomeja ja muita veronmaksajien rahoilla kustannettavia virkoja sitä varten, että laittomasti maassa oleville joudutaan järjestämään opiskeluluvan myötä erilaisia palveluja. Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoituksesta ollaan oltu ainakin vaalitenteissä huolissaan. Raha ei nyt vain tunnu riittävän kansalaistemme lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, leikkausjonot ovat pitkiä ja ihmisiä jätetään heitteille. Vanhustenhoito on valitettavan usein sitä, että jopa klo 16 jälkeen vanhukset pumpataan täyteen lääkkeitä ja laitetaan yöunille. Muutama vuosi sitten julkisuudessa tuli esiin valtava rikosvyyhti vanhusten palvelutaloista, joissa useita vanhuksia oli kuollut lyhyessä ajassa hoitohenkilökunnan ja palvelutalojen johdon kaltoinkohtelun seurauksena. Tässä vain muutama esimerkki mainitakseni.
Arvoisa puhemies! Meidän sote-palvelumme ovat tällä hetkellä todella pahasti rapautuneet. Onkin hyvin mielenkiintoista tietää, että mistä hallitus aikoo kaivaa rahat tähän laitonta maahantuloa räjähdysmäisesti lisäävään hankkeeseen, kun suomalaisten saamat palvelut ovat laajalti rapautuneet ympäri Suomea. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-02-02T17:37:01,2022-02-02T17:42:17,Käsitelty,1.1
2022_2_82,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_83,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakimuutos kolmansien maiden kansalaisten edellytyksistä saada oleskelulupa tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella, ja jonka pohjimmaiseksi tarkoitukseksi on maalattu ensimmäisen oleskeluluvan myöntäminen opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle, ja joka näin ollen poistaisi tarpeen uusia oleskelulupa määräajoin. Esityksessä kerrotaan, että lakimuutos vähentäisi Maahanmuuttoviraston työtaakkaa ja sujuvoittaisi opiskelijan maassaoloa opiskelun keston ajaksi. Tähän saakka saattaa kuulostaa loogiselta esitykseltä, mutta esityksen pääasiallisen sisällön neljäs kappale paljastaakin vähän kuin ohimennen koko lakimuutoksen perimmäisen tarkoituksen eli laittomasti maassa olevan, karkotuspäätöksen saaneen turvapaikanhakijan oikeuden jäädä maahan karkotuspäätöksestään huolimatta.
Esityksen lause ”Kansainvälistä suojelua hakenut tai karkotuspäätöksen saanut voisi hakea oleskelulupaa, jos hän täyttää oleskeluluvan myöntämisen edellytykset” on hämmentävä. Tarkoittaako tämä sitä, että hallitus ei luota oman virastonsa ja oikeuslaitoksen antamiin päätöksiin ja haluaa luoda ohituskaistan maahan jäämiseen niille, jotka ovat karkotuspäätöksen saaneet ja joilla ei edellytyksiä maassa ololle muutoin ole, vai kenties sitä, että suurin osa karkotuspäätöksen saaneista on maista, joiden kanssa Suomi ei ole kyennyt yrityksistä huolimatta palautussopimusta solmimaan, ja tämä lakiesitys poistaisi tarpeen palautussopimuksen solmimiselle kokonaan? Niin tai näin, joka tapauksessa esitys on tältä osin mielestäni häpeällinen ja suoranaisesti törkeä. Tällaista työkalua ei pidä luoda. On sen sijaan luotava lainsäädäntö, joka mahdollistaa laittomasti maassa olevan välittömän säilöönoton ja poistamisen maasta. On myös neuvoteltava palautussopimukset maihin, joiden kanssa sellaista ei ole. Kaikki kehitysyhteistyö ja avut maihin, jotka eivät palautussopimusta tee, on lopetettava välittömästi — välittömästi.
Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua, toissijaista suojelua tai tilapäistä suojelua hakeneet ja saaneet sekä karkotuspäätöksen saaneet ovat direktiivien 2011/95 ja 2001/55 sekä voimassa olevan tutkija- ja opiskelijalain soveltamisalan ulkopuolelle rajattuja. Rajaus tarkoittaa, että Suomessa tai muussa jäsenvaltiossa kansainvälistä suojelua hakeva tai sen saanut taikka karkotuspäätöksen saanut kolmannen maan kansalainen ei voi saada direktiivin mukaista oleskelulupaa esimerkiksi opiskelun perusteella. Direktiivin soveltamisalaa ei voi muuttaa, mutta sen voi näköjään kiertää säätämällä tätä koskien kansallinen sääntely, joka on kuin lottovoitto vihervasemmistolaisen hallituksen tavoitteille saada haalittua mahdollisimman paljon ihmisiä kolmansista maasta Suomeen, keinoja kaihtamatta. Kysyn vakavasti hallitukselta: miksi tällaista kansallista direktiivien kiertelykikkailua käytetään vain, jos kyseessä ovat laittomasti maassa olevat ”kunniakansalaiset”? Miksi ei silloin, kun sitä muutoin Suomessa tarvittaisiin?
Arvoisa puhemies! Hallituksen mukaan ilman maahanmuuttoa Suomi kuihtuu kokonaan eikä kriittisille alueille riitä kotimaista työvoimaa. Olen vakaasti eri mieltä. Uskon, että lähes puolen miljoonan työttömän reservistä saataisiin varmasti työvoimaa, mikäli palkkaus, työolot saataisiin sellaiselle säälliselle tasolle, että ihmiset tulisivat toimeen sillä palkallaan ilman sosiaaliluukkuja eivätkä uupuisi työtaakan alle. Meidän on osattava kilpailla naapurimaiden ja Euroopan alueen kanssa oikeista osaajista, ei kolmansista maista tulleiden anonyymien paperittomien haalimisessa. Toivon, että hallitus lopettaa ideologisen kikkailun esityksissään. On turha kuvitella, että Suomi saadaan nousuun turvapaikanhakijoilla tai ulkomaisella halpatyövoimalla. Tällä tavoin te vain lisäätte kansallista turvattomuutta ja polarisaatiota ihmiskaupasta puhumattakaan, enkä ainakaan minä halua olla tällaista tulevaisuutta Suomelle allekirjoittamassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-02-02T17:42:24,2022-02-02T17:47:20,Käsitelty,1.1
2022_2_84,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_85,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän piti olla juhlapäivä, valtiopäivien avajaiset, ja siksi itsekin pistin päälleni hieman juhlavampaa kampetta. Mutta ei mennyt kuin hetki, ja sosiaalidemokraattinen työministeri tuli esittämään omaa maahanmuuttovyörytystään. Täysin ideologista tavaraa, jota tämä vihervasemmistolainen hallitus haluaa Suomelle syöttää. Tuli todella paha olo, kun kuunteli tätä puheenvuoroa. Kun työministerin pitäisi pitää kiinni siitä, että prioriteetti on suomalaisissa, suomalaisten työpaikoissa, suomalaisten nuorten ja aikuisten opiskelupaikoissa, niin mitä tapahtuu? Valtiopäivien avajaispäivänä lähdettiin puhumaan siitä, kuinka saataisiin helpotettua kolmansien maitten ihmisten tulemista Suomeen töihin, ja sitten jopa sellaista, että jos tänne maahan on tullut ikään kuin huijaten eli toisin sanoen on hakenut turvapaikkaa, vaikkei näitä perusteita ole ollut, ja on saanut kielteisen päätöksen, niin kuinka sitten voisi kuitenkin opiskelun perusteella jäädä tähän maahan. Aivan käsittämätöntä.
Meillä on tällä hetkellä Suomessa valtava määrä nuoria, jotka tarvitsisivat sen opiskelupaikan, jotta he pääsevät elämässään alkuun, saavat koulutuksen, pääsevät töihin. Ja näistä opiskelupaikoista on pulaa tällä hetkellä. Ja nyt meidän työministeri esitti, että tulevaisuudessa pitää saada paljon enemmän näitä ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita Suomeen. Rakkaat ystävät, se tarkoittaa sitä, että silloin meidän täytyy — jos me halutaan myöskin suomalaisille näitä opiskelupaikkoja antaa ja varata — kasvattaa meidän koulujen tiloja plus henkilökuntaa. Muussa tapauksessa nämä ihmiset kilpailevat jo olemassa olevien suomalaisten hakijoiden kanssa. Tämä on se raaka todellisuus. Mutta minä en ole kuullut tämän hallituksen puheista sellaista, että meillä alettaisiin tekemään meidän kouluista isompia ja kouluttamaan enemmän opettajia ja palkkaamaan niitä. Ei, suomalaisen koulutusjärjestelmän pitäisi olla meidän omia nuoria varten. Ei niin, että muut tulevat tänne ja ottavat ne opiskelupaikat.
Ja järkyttävä tilasto, minkä itse asiassa työministeri itsekin totesi tänään, arvoisa puhemies, oli se, että esimerkiksi näistä tutkinto-opiskelijoista ainoastaan 50 prosenttia työllistyy Suomeen. [Puhuja nauraa] Voi tätä hölmöläisten hommaa. Siis meidän kallis koulutus käytetään siihen, että joka toinen, joka koulutetaan täällä, koulutetaan joitakin muita maita varten, että he voivat sitten sinne mennä työllistymään, ja meidän omat nuoret ohitetaan ja heille ei ole tarpeeksi aloituspaikkoja. Tämä on siis todella, todella hävytöntä. Ja tämä vihreän aikaisemman sisäministerin Maria Ohisalon idea siitä, miten me ratkaistaan se, että meillä on laittomasti maassa oleskelevia, on näköjään nyt syötetty myöskin keskustan kurkusta alas ja hyväksytty ja siunattu hallituksen toimesta. Se tehdään niin, että jos olet laittomasti täällä, jos olet saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin ei muuta kuin kokeilemaan seuraavaksi, että voisiko se olla työlupa, tai niin kuin nyt tänään on puhuttu, että voisitko lähteä sitten opiskelemaan. Ei me haluta sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät turvapaikkamenettelyä siihen, että pääsevät maahan ja siitä luontevasti yrittävät jatkaa sitten opiskelujen puolelle. Tällaisten ihmisten kohdalla, jotka lähtökohtaisesti huijaamalla tulevat maahan, voidaan puhua siitä, että jonkunnäköinen moraalikato tällaisilla ihmisillä on. Ja sen tietää, mitä se tarkoittaa tulevaisuudessa, kun meidän yhteiskunnassa on enemmän tällaisia ihmisiä.
Työministeri puhui myöskin siitä, että me tarvitaan paljon kolmansien maiden maahanmuuttoa Suomeen. Meillä on jo 500 miljoonan, puolen miljardin, tavallaan tämmöinen yhteinen työssäkäymisalue täällä Euroopassa. Jos ei sieltä saada tarpeeksi, niin silloin kyse on oikeastaan siitä, että tänne otetaan ihmisiä polkemaan näitä palkkoja. Niin kuin me ollaan nähty — esimerkiksi tänään tuli uutisiin Närpiö, puhuttiin 20 000 euron kynnysrahoista ja niin edelleen — ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään hyväksi. Meillä on maa täynnä kunniallisia yrittäjiä, mutta siitä huolimatta liian paljon paljastuu näitä tapauksia, että ulkomaalaista työvoimaa käytetään hyväksi, ja tämä on se syy, miksi niitä halutaan lisää. Meidän suomalaisina päättäjinä pitää pitää siitä kiinni, että suomalaisilla on niitä työpaikkoja ja suomalaisilla on opiskelupaikkoja. Ei laiteta prioriteetteja muuhun maailmaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-02T17:47:27,2022-02-02T17:52:50,Käsitelty,1.1
2022_2_86,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_87,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tuntuu tosiaan aika pahalta, kun valtiopäivien avajaispäivänä täältä eduskunnan puhujapöntöstä oikeastaan puhkutaan vihaa toisia ihmisiä kohtaan. [Juha Mäenpää: Realismia!]
Perussuomalaisten puheenvuoroissa myös pahan kerran sekoitetaan erilaisia faktoja. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Tässä esimerkiksi sanottiin, että tarvitaan lisää tilaa suomalaisille opiskelijoille. Kyllä meillä on jatkuvan oppimisen periaatteet ja strategiat ja suunnitelmat tehty, joissa nimenomaan sitä 500:aa miljoonaa, jonka te mainitsitte, pyritään saamaan kouluttautumaan uudestaan. Kyllä sitä tilaa on, meillä on pienenevät ikäluokat ja koulut tehty. Ja päinvastoin useimpia kouluja joudutaan jopa Espoossakin tällä hetkellä sulkemaan. [Sebastian Tynkkynen: Ai ala-asteelle ihmisiä?]
Hallitusohjelma toteaa, että kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä on työllisyyden kasvu mukaan lukien työperäinen maahanmuutto tavalla, joka vahvistaa myös julkista taloutta. Tämä vastaa hyvin vihreiden tavoitteita.
Suomen työllisyysasteen nosto ja työperäisen maahanmuuton lisääminen ovat hyvinvointivaltion näkökulmasta kohtalonkysymyksiä. Suomen väestön ikääntyessä tämä tulee olemaan entistä suurempi haaste. Paheneva työvoimapula on tulppa talouden kasvulle ja yritysten kehittymiselle. Jos osaavaa työvoimaa ei löydy, Suomeen jää syntymättä pitkällä aikavälillä valtava määrä työpaikkoja, joita tarvitaan kipeästi, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.
Jo nyt 65 prosenttia työnantajayrityksistä on vaikeuksissa saada henkilöstöä. 43 prosenttia näistä työnantajayrityksistä kertoo tämän olevan kasvun este, ja yli 30 prosenttia kertoo sen vaikeuttavan toimintaa jo tällä hetkellä, siis valtavan työvoimapulan. Tarvitaan toimia sekä työperäisen maahanmuuton vahvistamiseen että näiden Suomessa työttöminä olevien työhön saamiseen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys parantaa nykytilannetta erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Esityksen mukaan kolmannen maan kansalaisille myönnettäisiin ensimmäinen oleskelulupa opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle — tämä on siis se muutos, tämä kesto — jolloin oleskelulupaa ei ole tarvetta uusia määräajoin. Opintojen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaikaa työnhakua ja yritystoimintaa varten pidennettäisiin ja tehtäisiin joustavammaksi. Muutos koskisi myös tutkimustoiminnan päättäneitä tutkijoita. Korkeakouluopintoja suorittavien opiskelijoiden oleskeluluvan laji muutettaisiin jatkuvaksi.
Lisäksi palautetaan mahdollisuus kansainvälistä suojelua hakeneelle tai karkotuspäätöksen saaneelle hakea kansallista oleskelulupaa, jos hän täyttää oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Kyseeseen ei kuitenkaan tulisi oleskelulupa, joka sisältää oikeuden liikkua toiseen jäsenvaltioon, mikä täällä puheissa myös kuului.
Kansalliset oleskeluluvat olisi tarkoitettu myös muihin kansallisiin tarpeisiin tilanteissa, joiden perusteella tutkijoiden ja opiskelijoiden maahantuloa koskevan direktiivin mukaista oleskelulupaa ei voida myöntää. Lakiin tehtäisiin myös muita tarkennuksia lain soveltamisen selkeyttämiseksi.
Tämä siis esimerkiksi auttaa henkilöitä, jotka ovat jo Suomessa, ovat hakeneet lupaa, ovat koulutuksessa, mahdollisesti tutkinto on juuri valmistumassa. Nyt he saisivat luvan kanssa tehdä sen tutkinnon valmiiksi ja toivottavasti sitten myös saisivat työluvan ja työllistyisivät Suomeen, sillä juuri niitä suomea puhuvia, osaavia ihmisiä me tänne tarvitsemme.
Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla osaltaan vastataan asetettuihin tavoitteisiin siten, että osaajien, nimenomaisesti opiskelijoiden ja tutkijoiden, maahantulosääntelyä muutetaan tavalla, jolla se vahvistaa maahanmuuton veto- ja pitovoimaa luomalla sille paremmat edellytykset.
On tärkeää huomata, että ehdotukset eivät kuitenkaan suoraan vaikuta siihen, kuinka moni opiskelija tai tutkija tulee maahan ja kuinka moni tänne jää. Iso ongelma meillä Suomessa on myös meidän asenneilmapiiri, joka vaikuttaa siihen, halutaanko tänne sitten opintojen jälkeen jäädä. Ja paljon työtä tarvitsee tehdä, että meidän yritykset pystyvät opintojen päätöksessä olevia rekrytoimaan, ja myös kielitaidon vahvistamiseksi, josta täällä useimmissa puheenvuoroissa nousi näkemys, jonka jaan, että se on välttämätöntä, jotta täällä töissä pärjää. Siihen kaikki panostukset ovat tervetulleita. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-02T17:52:54,2022-02-02T17:57:58,Käsitelty,1.1
2022_2_88,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_89,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen avasi oman puheenvuoronsa toteamalla, että valtiopäivien avajaiset on tänään tehty ja palattu arkeen, ja hän totesi, että hänelle tuli ”paha olo” kuunnellessaan ministeri Haataisen esittelypuheenvuoroa tästä aiheesta. Minulle, kuten edustaja Hopsulle, joka tuossa äsken puhui, tuli aidosti paha olo kuunnellessani niitä puheenvuoroja, joissa leimattiin ihmisiä. Ihmisarvoa alennettiin todella julkealla tavalla tänään näistä pöntöistä. [Sebastian Tynkkynen: Yksilöikää!] Tässä oli useita puheenvuoroja, joissa se, että ihmisellä on ulkomaalaistausta, riittää leimaamisen kohteeksi, ja tämä on hankala tilanne lähteä ylipäätään keskustelemaan näillä ehdoilla näistä asioista, mistä ministeri Haatainen käytti erittäin painavan, perustellun, suomalaisen yhteiskunnan etua ajavan puheenvuoron, [Sebastian Tynkkysen välihuuto] sen, mikä tämän lainsäädännön olennainen sisältö ja muutos on. Jos otan yhden perusteen, mitä täällä on käytetty, joka kuvaa tämän argumentaation epäloogisuuden, millä me liikumme: me olemme kuulleet täällä useammassakin puheenvuorossa perussuomalaisten suunnalta todettavan ”elintasosiirtolaisuus”, ”elintasopakolaisuus” — tätä täällä Suomessakin joudutaan jatkuvasti kärsimään, ihmiset tulevat ”hyödyntämään” tänne meidän hulppeata sosiaaliturvajärjestelmäämme, heitä suorastaan kutsutaan tänne veronmaksajan rahoja käyttämään. Tällaisia puheenvuoroja te olette tänään täällä käyttäneet [Sebastian Tynkkynen: Se on totta!] eli todenneet suoraan, että tänne tullaan laiskottelemaan ja hyödyntämään suomalaisen yhteiskunnan tarjoamia palveluja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] — ”Kyllä.” Te sanotte ”kyllä”. — [Sebastian Tynkkynen: Koska se on totta!] Ja sitten hetken kuluttua me kuulemme teiltä, te toteatte puheenvuoroissa, että juuri nämä samat ulkomaalaiset, jotka laiskottelevat täällä ja käyttävät hyväksi tätä suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää, vievät meiltä myöskin työpaikat. Ja kun minä jään miettimään, että mikä tässä on se ongelma, niin ongelma on, että joku ihminen on ulkomaalaistaustainen. Se on se ongelma. He vievät työpaikat, ja he laiskottelevat. Kyllä, ja te toteatte, että kaikki argumentit käyvät. Niin ne käyvätkin silloin, kun te tiedätte, mikä on teidän — kuten edustaja Hopsu sanoi — vihanne kohde. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Ja tämä leimaaminen häiritsee, koska meiltä puuttuu rationaalisen argumentaation pohja. Me emme pysty arvioimaan ministerin tekemää esitystä lainkaan rationaaliselta pohjalta, minkä pitäisi tässä meillä aidosti olla yhteinen lähtökohtamme, ja tämä tekee tietenkin pahan olon, sen leimaamisen lisäksi, että me olemme tämmöisessä tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisuus, opiskella ulkomailla — tässä on laadullisesti hieno ratkaisu, joka Suomessa ollaan nyt tekemässä: että me helpotamme sitä oleskelulupapäätöstä, mikä ihmisillä on, että he voivat olla, kun he opiskelevat täällä. He saavat kertapäätöksen siitä, että he voivat viedä opintonsa päätökseen Suomessa. Se on tervetulotoivotus, ja lähtökohtaisesti toivotaan myöskin sitä, että he jäisivät tänne työelämään, koska meillä on aidosti työvoimapulaa, huutava työvoimapula muun muassa hoiva-alalla, johon täällä on tänään viitattu — huutava pula. Ja sen takia tässä on tietysti luontevaa, että ihmiset kouliintuvat, oppivat kunnolla myöskin suomen kielen — se on tässä se iso kysymys, jota ministerikin täällä korosti tänään. Suomen kielen taitoon täytyy panostaa, ja sen takia sen opiskeluun panostetaan voimakkaasti, että sillä opiskeluedellytyksien kautta [Jukka Mäkysen välihuuto] luodaan niitä työelämävalmiuksia — juuri oikeata linjaa.
Arvoisa puhemies! Minulla on henkilökohtainen kokemus. Minä olen ollut, käytättepä nyt sitten termiä ”elintasopakolainen” tai ”hyväksikäyttämässä koulutusjärjestelmää” ulkomailla: olen väitellyt Englannissa, viisi vuotta oleskellut perheeni kanssa siinä yhteiskunnassa, nauttinut brittiläisestä stipendijärjestelmästä, aidosti hyväksikäyttänyt sitä brittiläistä koulutusjärjestelmää — enkä edes jäänyt töihin sinne. [Juha Mäenpään välihuuto] Mutta minä tiedän, että Fulbright-järjestelmällä, joka Yhdysvalloissa on toiminut toisen maailmansodan jälkeen, British Councilin fellowship-järjestelmällä, joka toimii Englannissa, monilla muilla apurahajärjestelmillä, mitä eri maissa luodaan, mahdollistetaan tietyssä maassa opiskelu — vaikka ne ihmiset eivät edes jää siihen maahan. Joka kerta, kun tapaan brittiedustajia, totean, että minä olen puolittain britti, koska olen elänyt siinä yhteiskunnassa niin pitkään. Minä tunnen sen sisäisen logiikan, keskustelutavan, poliittisen kulttuurin, ja paljon paremmin kuin mitään muuta maata Euroopassa — Suomen lisäksi luonnollisesti. Ja tämä on se aito lisä, mikä siitä tulee, jos me koulutamme täällä Suomessa ihmisiä. Vaikka he palaisivat kotimaahansa, he ovat Suomen lähettiläitä, jos heitä kohdellaan sillä tavalla hyvin, mitä edustaja Hopsu täällä tänään puhui. He tulevat olemaan silta sille, että meillä on kansainvälistä vuorovaikutusta, yritystoimintaa, yhteyksiä ja niin edelleen. Tämä on ollut osittain se, voisiko sanoa Yhdysvaltojen, amerikkalaisenkin vetovoiman merkitys, että he ovat kouluttaneet ympäri maailmaa olevia ihmisiä, jotka ovat palanneet kotimaihinsa, ja tämähän on myöskin huomioitava tässä. Ei vain ja ainoastaan se, jäävätkö he mahdollisesti hyödyttämään sitä yhteiskuntaa. En jäänyt Britanniaan opintojeni jälkeen, vaan tulin Suomeen, mutta ne networkit, kaikki yhteydet, ovat siitä jääneet.
Miettikää nyt tätä sekä yhteiskunnan kannalta että myöskin jokaista ulkomaalaista opiskelijaa täällä. Myöskin ne turvapaikanhakijat, joihin te viittaatte, jotka ovat kaikkein haavoittuvimpia, ovat ihmisiä — he ovat aidosti ihmisiä, ja he pystyvät antamaan myöskin panosta tähän yhteiskuntaan. Topeliuksen sanat on hyvä muistaa. Topeliuksen sanat on hyvä muistaa: keitä me suomalaiset olemme, joista te puhutte koko ajan, että ”me puolustamme suomalaisia”? Mitä Topelius sanoi? Me olemme eri kieliä puhuvia, erilaisen etnisen taustan omaavia ihmisiä, olemme täällä Suomessa. Mutta mikä meitä yhdistää, miksi me olemme suomalaisia? Me asumme tässä maassa, me teemme työtä tämän maan eteen, me noudatamme tämän maan lakeja ja me rakastamme tätä maata isänmaanamme. Me olemme suomalaisia. Antakaa tämä tila myöskin maahanmuuttajille, jotka kokevat tämän maan yhteiseksi, joka eteen me ponnistelemme. Tämä on ihmisarvon kunnioittamista.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T17:58:08,2022-02-02T18:04:39,Käsitelty,1.1
2022_2_90,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Talvitie poissa. Edustaja Savola poissa. Edustaja Kauma poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_91,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä täällä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Täällä on ollut kohtuullisen värikästä keskustelua. Edustaja Kiljunen tuossa puolusti kovasti työministeri Haataisen puheenvuoroa. [Kimmo Kiljunen: Pakko puolustaa!]
Täällä on myös viitattu siihen, että tänään ovat olleet valtiopäivien avajaiset. Edustaja Tynkkynen viittasi niihin puheenvuorossaan. Täytyy sanoa, että kyllä itselleni tuo työministeri Haataisen puhe, jossa hän esitteli tämän pykälän, herätti syvää myötähäpeää tämän kansan puolesta. Kyllä meidän pitäisi täällä kaikkien ymmärtää se, että meidät on valittu edustamaan tänne Suomen kansaa eikä mitään muita kansoja. Tuossa edustaja Kiljunen viittasi, että tämä on jotain ulkomaalaista kohti kohdistuvaa vihaa, mitä me puhutaan, mutta kyllä itse näkisin, että oma puolueeni ja me edustajat yritämme ajaa Suomen — oman kansan ja kansalaisten — etua ja ottaa huomioon sen, mihin meidän verovarojamme käytetään.
Meidän verotus on äärimmäisen kireä. Meitä kuritetaan polttoaineveron nostoilla ja kaikilla muilla. Sitten, kun katsoi, mihin meidän rahaa käytetään ja miten ministeri esittää tätä, että ulkomailta, näistä kolmansista maista, tulevia opiskelijoita ruvetaan, voisiko sanoa, hyysäämään täällä, kyllä pitkästä aikaa oli semmoinen hetki, että kun valtiopäivät aukesivat, niin otti oikein ohimosta kunnolla, että ei tiennyt, viitsiikö istua tuolla penkissä edessä ja kuunnella sitä puhetta loppuun. Hävettää suuresti. Tulee välttämättä mieleen se, kun viime aikoina on paljon puhuttu tämmöisestä kuin kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Itselläni tulee väistämättä sekin mieleen.
Minä kyllä toivon, että kaikki, jotka tämän minun puheenvuoroni katsotte, katsokaa tämän saman pykälän kohdalta ministeri Haataisen puheenvuoro. Nyt alkaa voida pahoin tässä. Mihin meidän verovarat käytetään? Tämä on meidän maa, meidän kansa, ja tämä on meidän eduskunta. Minun mielestäni tämä eduskunta ajaa nyt aivan muiden maiden kansojen etua täällä. En minä voi hyväksyä tällaista.
Täällä tavoitteissa on kirjattu semmoisia asioita, jotka tulevat tietämään meille suoraan rahanmenoa ihan älyttömästi. Esityksen tavoitteista, lainaan täältä esityksestä: ”Kun kolmannen maan kansalainen hakee ensimmäistä oleskelulupaa opiskelun perusteella, olisi hakemuksen perusteella myönnetty oleskelulupa hänen ainoa oleskelulupansa, koska sen voimassaolon aikana hän suorittaisi opintonsa loppuun saakka. Tavoitteena on siten mahdollistaa opiskelijan keskittyminen opintoihinsa alusta loppuun saakka ilman velvollisuutta opintojen suorittamisen aikana hakea jatko-opiskelulupaa.” Siis minä en voi käsittää tätä. Väittäisin, että suomalainen opiskelija on heikommassa asemassa tässä. [Inka Hopsu: Millä tavalla?]
Lainaan vielä toisen kohdan: ”Kolmansien maiden kansalaisten opiskelijoiden osalta esityksen keskeisenä ehdotuksena on, että oleskelulupa myönnetään koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajaksi yhdellä hakemiskerralla. Keskeinen ehdotus tämän hallitusohjelmakirjauksen tavoitteen täyttämiseksi on lisäksi, että hakijalta vaadittaisiin hakemuksen yhteydessä selvitys turvatusta toimeentulostaan ainoastaan ensimmäisen vuoden osalta. Opiskelijalla tulisi kuitenkin olla turvattu toimeentulo koko opintojen keston ajan. Toimeentuloedellytyksen täyttymistä, kuten myös opintojen suorittamisen etenemistä, valvottaisiin opintojen aikana.” Kuinkahan tämäkin valvonta onnistuu?
Kyllä se on niin, että jos tänne joku tulee ja saa sitten jonkun Woltin lähetin paikan ja hetken aikaa ajaa ihmisten hampurilaisia polkupyörällä ja saa sillä itsellensä kirjattua jonkun hyvän toimeentulon, niin tämähän on automaatio sen jälkeen: kun ensimmäisen vuoden saa kuitattua, niin loppuvuoden voi sitten nauttia sosiaalituista eikä tarvitse tehdä mitään. Tämä on niin kuin kutsuhuuto kolmansiin maihin.
Edustaja Kiljunen tuossa kertoi, että hän on asunut Briteissä. Minäkin olen asunut Moskovassa ja olen ollut Libanonissakin. Tuskin tässä nyt puhutaan brittiläisistä vaihto-opiskelijoista tai semmoisista, jotka tänne tulevat opiskelemaan. Mitä maita nämä kolmannet maat ovat? Sanokaa nyt te, Kiljunen, mistä nämä ihmiset tulevat, jotka tulevat tänne sivistämään ja pelastamaan meidät tältä kaikelta kurjuudelta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-02T18:04:57,2022-02-02T18:11:54,Käsitelty,1.1
2022_2_92,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_93,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tämä käsiteltävä asia on siinä mielessä mielenkiintoinen, että kun itse tulen Itä-Suomesta ja erittäin teollistuneelta paikkakunnalta, Varkaudesta, niin siellä on tälläkin hetkellä — katsoin Varkauden seudun tilastoa — 171 työpaikkaa avoinna, pääosin metalliteollisuudessa ja niitä vastaavissa paikoissa. Kun olen kiertänyt Itä-Suomea ja tavannut näitä yrittäjiä, niin niitten yhteinen viesti on se, että meidän alueen toisen asteen koulutukseen pitää saada niin sanottu englanninkielinen koulutuslupa järjestymään, jotta he voivat kouluttaa muualta tulleita ammattilaisia, jotta nämä saavat ammattipätevyyden ja saavat työpaikan itselleen ja pääsevät töihin näihin yrityksiin. 
Kun miettii tätä meidän ikääntyvää Itä-Suomen aluetta, niin viimeisen kymmenen vuoden aikana neljännes väestöstä on hävinnyt. Ikärakenne on semmoinen, että meiltä puuttuu riittävä määrä nuoria. Osa lähtee Etelä-Suomeen tai muille alueille, missä saavat hyvän koulutuspaikan ja työpaikan itselleen. Meidän alueella on erittäin hyväpalkkaisia, hyviä työpaikkoja, mutta se, että niihin saadaan riittävästi ammattitaitoisia työntekijöitä, on ongelma. Viesti on ollut yrityksiltä selvä: pitää saada se mahdollisuus, että nämä ammatti-ihmiset voivat meillä Itä-Suomessa kouluissa suorittaa tämän ammattitutkinnon, jotta heillä on pätevyys tehdä tiettyjä metallialan töitä ja he saavat sitä kautta työpaikan itselleen. 
Jos miettii koko Itä-Suomen opiskelupaikkoja, niin ei meillä ole pulaa niistä koululaitoksista, vaan meillä on niistä oppilaista pulaa. Siellä on niin paljon vähenevä se väestö. Se on tosiasia. Me ollaan törmätty siihen asiaan, että kouluja vähennetään, myös toisen asteen kouluja keskitetään isommille paikkakunnille, jotta saadaan riittävä oppilasmäärä olemaan niissä. 
Jotenkin tuntuu turhauttavalta käydä tämmöistä keskustelua. Me tiedämme kaikki, että meidän isojen yrityksien — siellä on erittäin isoja yrityksiä, mitkä tekevät kansainvälistä työtä, vientiteollisuutta — työpaikat tuovat verotuloja, mutta jos ne eivät pysty kasvamaan, niin eivät ne verotulotkaan kasva. Pitää muistaa, että se kasvun tarve ja sen täyttyminen tuo uusia veronmaksajia, uusia työpaikkoja, uutta elämää sinne alueelle. Ennen kaikkea pitää olla suvaitsevainen ja kärsivällinen niin, että meillä on oikeus kouluttaa näitä ihmisiä niin, että he saavat ammattipätevyydet ja pystyvät tulemaan tänne meille töihin. Me halutaan vielä elää siellä Itä-Suomessakin ihan normaalia elämää ja yhdessä näitten ulkomailta tulleitten työntekijöiden kanssa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-02-02T18:12:00,2022-02-02T18:15:29,Käsitelty,1.1
2022_2_94,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_95,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Kollegat! Minun näkökulmani on hieman toinen. Kun luin tuota esitystä, niin huomio kiinnittyy siihen, että se on hyvin pitkästi perusteltu lähes kaikilta osin, mutta minun huomioni kiinnittyi sitten siihen ”karkotuspäätöksen saaneet”. En haluaisi uskoa, että tällä hallituksen esityksellä halutaan mahdollistaa kaikkien erilaisilla perusteilla karkotuspäätöksen saaneiden jääminen tänne, koska 40 vuotta poliisina olleena ja parikymmentä vuotta päällystötehtävissä ja tutkinnanjohtajanakin ihan riittävästi olleena minun käsieni läpi on mennyt kolmansista maista ihmisiä, jotka ovat syyllistyneet erittäin törkeisiin rikoksiin. Itse asiassa minun käsieni läpi ei ole mennytkään muita kuin niitä, jotka ovat syyllistyneet erittäin törkeisiin rikoksiin. He ovat saaneet karkotuspäätöksen, koska se tulee automaattisesti silloin, kun tämmöisiin rikoksiin syyllistytään.
Jos tällä hallituksen esityksellä ei ole tarkoitettu sitä, että nämä rikoksesta tuomitut, karkotuspäätöksen saaneet, joiden karkotus on lykkääntynyt syystä tai toisesta, saisivat tänne jäädä opiskelun nojalla, saisivat oleskeluluvan, niin silloin tätä hallituksen esitystä täytyisi kyllä hieman tarkentaa tältä osin. Nyt tuo lausuma on aika löysä, ja se tuo väkisin mieleen, että se ”karkotuspäätöksen saaneet” kattaisi koko setin, kaikki mahdolliset perusteet, millä karkotuspäätös on saatu. Ja tähän minä nyt toivoisin, että jos näin ei ole tarkoitettu, että rikosperusteiset karkotuspäätöksen saaneet saavat tänne jäädä, siitä tulisi ehdottomasti olla maininta kirjallisena tuolla perusteluissa. Koska en usko, että kukaan teistä haluaa tänne erittäin törkeistä rikoksista tuomittuja murhamiehiä tai seksuaalirikoksiin syyllistyneitä kolmannen maan kansalaisia. Valitettavasti heitä on täällä, kun ei ole vielä voitu poistaa. Eivätkä nämä ole mitään yksittäistapauksia. Näitä on kymmeniä, Kiljunen, että älkää yhtään puistelko päätänne. [Kimmo Kiljunen: En minä sitä puistelekaan, vaan sitä esitystä!]
Tämän kohdan minä haluaisin, että se korjataan, muuten minulla ei ole tähän mitään sen kummempaa sanomista. Toivoisin, että tässä kohtaa katsottaisiin vähän tarkemmin sitä kirjausta, mitenkä se tulee. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-02T18:15:40,2022-02-02T18:18:59,Käsitelty,1.1
2022_2_96,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_97,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! On kohtuullisen rasittavaa, että kun me puhutaan asioista faktat faktoina, niin sen jälkeen tämmöisen identiteettipolitiikan kautta te, edustaja Kiljunen — kuten ehkä vihervasemmistolaiset kollegat myöskin — lähdette vyöryttämään sitä viestiä aivan toisenlaiseen suuntaan. Te tykkäätte puhua tällaisista termeistä kuin ihmisviha ja tämmöisestä yleisestä maahanmuuttovastaisuudesta ja niin edelleen. Emme me semmoista tarkoita. Jos puhutaan vaikkapa nuorisorikollisuudesta ja kun siinä sanassa on nuoriso mukana, niin ette te silloin itsekään, kun puhutte asiasta, vedä semmoisia puheenvuoroja, että kylläpä nyt on nuorisovihamielistä puhetta, kun puhutaan nuorisorikollisuudesta. Eivät kaikki nuoret ole rikollisia, ei tietenkään. Eihän kenenkään kannata kuulijaa pitää niin tyhmänä, että siinä kohtaa, kun puhutaan niistä ongelmista, tarkoitettaisiin, että kaikki sitä olisivat.
Se, että me perussuomalaisina emme halua löysää maahanmuuttopolitiikkaa, ei tarkoita sitä, että olisimme millään tavalla muuttaneet peruspolitiikkaamme liittyen muuttoliikepolitiikkaan. Esimerkiksi sitä, että korkean osaamisen maahanmuuttajat saavat jatkossakin tulla: olemme kannattaneet niitä esityksiä, että saadaan pikakaista. Jos tänne yhteiskuntaan tulee työskentelemään 5 000 euron kuukausipalkalla tai perustamaan työpaikkoja, yrityksiä, joista seuraa työpaikkoja, niin sehän hyödyttää yhteiskuntaa eikä siinä ole mitään ongelmaa. Toinen esimerkki: rakkauden perässä — jos ihmiset ovat avioliitossa, näemme inhimillisenä, että perheen yhdistäminen totta kai voidaan tehdä ja niin edelleen. Ja on monia muita tapauksia, millä perustein tänne voi tulla.
Mutta sitten kun puhutaan tämmöisestä halpatyövoimasta, joka tulee kolmansista maista eli tämän puolen miljardin työssäkäyntialueen ulkopuolelta, niin meidän on pakko olla hyvin tarkkana, ketä tänne otetaan sisään. Tämmöiset vääränlaiset asenteet, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa saattaa levitä sen vuoksi, että uutisista joudutaan lukemaan Närpiön kaltaisia tapauksia — joudutaan lukemaan nepalilaisista ravintoloista, joudutaan lukemaan näistä rikostilastoista, mistä esimerkiksi edustaja Kinnunen ansiokkaasti mainitsi — hyödyttävät kaikista vähiten itse asiassa juurikin näitä kunnollisia maahanmuuttajia, joita meille on maahan tullut ja joita me perussuomalaisetkin avosylin olemme ottamassa vastaan. Eli se hyödyttää heitä kaikista vähiten sen takia, että ne asenteet nimenomaan kovenevat näitä ihmisiä kohtaan.
Meidän maahanmuuttopolitiikkamme lähtee siitä, että jokaisen, joka Suomeen tulee, vaikutus yhteiskuntaan pitäisi olla neutraali tai positiivinen. Mutta ei niin, että me tehdään sellaista politiikkaa, joka on negatiivista eli että toisin sanoen suomalaiset joutuvat kantamaan sen kuorman. Me nähdään jo esimerkiksi työperäisen maahanmuuton osalta, että hyvin pieni segmentti on sitä korkean osaamisen maahanmuuttoa.
Kun työministeri Haatainen puhui täällä tänään siis kymmenistä tuhansista ihmisistä, joita tarvittaisiin tänne, niin kyse — siis suoraan sanottuna, niin kun hallituksen esityksen mukaankin voidaan lukea — on kolmansista maista tulevista ihmisistä. Sieltä pääosin tulee juurikin halpatyövoimaa. Te, edustaja Kiljunen, puhuitte siitä, että miten voi olla loogisesti mahdollista, että samaan aikaan ihmiset tulee laiskottelemaan ja töihin. Tämä ei ole se, mistä me olemme puhuneet. Me olemme puhuneet siitä, että kun tullaan kolmansista maista matalapalkkaisille aloille, niin tutkimusten valossa kaksi vuotta on se keskiverto, että ollaan töissä, jolloin kahden vuoden ajan — oli kyse kaupan kassasta, oli kyse Wolt-kuskeista, oli kyse raksahommista, mistä tahansa — totta kai siinä kilpaillaan suomalaisen työvoiman kanssa. Mutta houkuttimet sosiaaliturvan varaan jäämiseksi ovat niin korkeat Suomessa, että valitettavasti iso osa ihmisistä sen kahden vuoden jälkeen jää sosiaaliturvan varaan, jolloin puolestaan se tarkoittaa sitä, että sitten muiden pitää tehdä Suomessa enemmän töitä, jotta sitä verokertymää saataisiin ja heitä pystyttäisiin elättämään. Minun mielestäni tämä on aivan täysin looginen kuvio, josta puhutaan.
Ja sitten mitä tulee näihin koulutusasioihin, niin tosiaan nyt jos on saanut kielteisen päätöksen, niin hallituksen esityksen mukaisesti yritettäisiin helpottaa nyt sitä, että nämä ihmiset voisivat olla kilpailemassa suomalaisten kanssa koulutuspaikoista — ne ovat suoraan meidän nuorilta pois. Me tiedetään, että kun nuori syrjäytyy varhaisessa vaiheessa, pahimmillaan kustannukset voivat olla meidän yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa tämän nuoren elämän aikana. Ja sitten me puhutaan siitä, miten saataisiin muualta enemmän, vaikka meillä ei ole tarjota edes kaikille meidän omille kansalaisille näitä opiskelupaikkoja ihan sen takia, että niitä ei ole tarpeeksi eli niistä kilpaillaan — ja sitten tuodaan vielä lisää kilpailua päälle, niin eihän tämä vaan yksinkertaisesti ole oikein.
Te puhuitte siitä, että te olette ollut briteissä ja niin edelleen. No, britit eivät tietenkään ole mikään kolmansiin maihin lukeutuva maa, ja teidän henkilökohtainen toimintanne voi olla henkilökohtaista toimintaa. Te voitte itse omassa henkilökohtaisessa elämässänne hyödyntää muita niin paljon kuin te haluatte, mutta kun me tehdään päätöksiä täällä Suomen korkeimmassa päätöksentekoelimessä, meidän pitää ajatella yhteiskunnan kokonaisetua. Silloin me ei voida ajatella sillä tavalla, että jos me voidaan itse jotain porsaanreikiä löytää jostakin ja hyödyntää, niin sitten näin voitaisiin tehdä vaikkapa Suomen suhteen. Ei tietenkään.
Ja henkilökohtaisista kokemuksista: oma kumppanini, jonka kanssa olen saanut olla viisi vuotta yhdessä — nyt kohta tulee 5-vuotispäivä — on ulkomaalainen opiskelija. Viime joulukuussa katsottiin jälleen tämä toimeentuloedellytys, mikä piti tsekata ja mikä tsekattiin hänen osaltaan, että täyttyykö se ja niin edelleen — hän on tehnyt töitä. Minä voin vaan kuvitella, mitä tarkoittaa, jos tämä tulee poistumaan, niin kun te haluatte. Mitä tulee tapahtumaan sen jälkeen? Totta kai henkilökohtaisella tasolla tuntuu ikävältä hänen puolestaan, että tällaisia asioita nyt mennään tarkistelemaan ja kysymään, vaikka kuvio oli selvä. Mutta poliitikkona minä en voi ajatella niin kuin individualistisesti, miten se hyödyttää minua tai kumppaniani, vaan yhteiskunnan tasolla. Jos kerran ihminen pystyy suoriutumaan velvoitteistaan, niin ei ole mitään pahaa siinä, että niitä kysellään ja sillä varmistetaan, että semmoinen isompi massa ei pääse hyväksikäyttämään järjestelmää. Eli olisi hyvä, että kun me tullaan puhumaan täällä, niin me emme puhuisi niin kun te nyt puhuitte: että tullaan henkilökohtaisesti, että se on se pointti. Ei, meidän tehtävänämme on edustaa koko Suomen kansaa, ajatella heidän parastaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-02T18:19:03,2022-02-02T18:26:14,Käsitelty,1.1
2022_2_98,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_99,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Työllisyyspolitiikkaa puhuisin mielelläni. Se, että työllisyyspolitiikkaa aletaan kutsua täällä identiteettipolitiikaksi, ei ole tervetullut suunta, ja siihen en halua mielelläni lähteä mukaan. Olisikin siis mielenkiintoista kuulla perussuomalaisten esityksiä siitä, kuinka työvoimatarpeeseen vastataan, minkälaisia toimenpiteitä se vaatii, jos tämä esitys ei kelpaa, jotta päästäisiin puhumaan asioista.
Tutkijoita ja osaajia tulee koko ajan enenevissä määrin Euroopan ulkopuolelta, joten jos katsoo kapeasti vain Eurooppaan ja koettaa sitä työvoimapotentiaalia saada riittämään alueella, niin se ei valitettavasti ole tie menestykseen, koska Euroopassa tämä ikääntymisen haaste on muillakin kuin meillä. Ja myös sinne Britteihin saavutaan Intiasta, Aasiasta, monista maista, myös kolmansista maista, ja kouluttaudutaan korkealle. Tosiaan tässä esityksessä puhutaan opiskelijoista, ei halpatyövoimasta, johon tämä keskustelu tuntuu koko ajan jotenkin kääntyvän. Ja toiselle asteelle turvataan jo tällä hetkellä kaikille opiskelijoille opiskelupaikat Suomessa, eli sellaista tilannetta, jossa niistä tulisi pulaa, ei ole. Siitä olen samaa mieltä, että korkeakoulupaikkoja tulee lisätä koko ajan.
Mutta se, mitä itse oikeastaan halusin sanoa, on, että stipendijärjestelmä olisi yksi sellainen, jota meidän pitäisi vielä vahvistaa ja kehittää tämän esityksen lisäksi. Se voisi esimerkiksi auttaa Afganistanista tulevaa naistutkijaa, ja monet maat ovat siihen ryhtyneet ja toivottavasti Suomi myös. Tämä esitys on osa ratkaisua, mutta paljon lisätoimia tarvitaan, jotta työllisyys ja työvoiman riittävyys pystytään turvaamaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-02T18:26:15,2022-02-02T18:28:18,Käsitelty,1.1
2022_2_100,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_101,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! En ole ihan täysin vakuuttunut, kuinka tämän keskustelun jatkaminen enää hyödyttää. Ehkä käytän kuitenkin yhden puheenvuoron vielä täydentääkseni tätä keskustelua, mitä tässä on käyty.
Puhemies! Eduskuntakeskustelussa, niin kuin kaikessa poliittisessa keskustelussa varmasti, retoriikka on ihan hyvä apu. Sitä varmaan kannattaa suosia, käyttää myöskin ja sillä on oma mielekkyytensä, mutta oletan, että alatyylisellä retoriikalla ei ole sitä. Ja tässä tänään ollaan kuultu yllättävän paljon alatyylisiä puheenvuoroja. Tässä ihan edustaja Mäenpääkin omassa puheenvuorossaan julkisesti moneen kertaan totesi, ja teiltä oli aikaisempiakin puheenvuoroja, joissa todettiin, että ”kokee suurta häpeää ministerin puheesta”.
Minusta, arvoisa puhemies, tällainen ilmaisu on alatyylinen. Ei tässä kenenkään tarvitse hävetä toisten puheenvuoroja. Ainoa paikka, missä on häpeän aiheita, jos niitä aiheita on, on peiliin katsominen, arvoisa puhemies, koska peiliin katsomalla voi muuttaa maailmaa parhaiten, koska siihen voi vaikuttaa tehokkaammin. Ei tässä kannata ottaa nyt muiden taakkaa kannettavakseen, jos siltä tuntuu. Se on alatyylistä keskustelua. Me emme sille argumentille voi tehdä mitään, me emme voi edes vasta-argumenttia rakentaa sellaisen puheenvuoron jälkeen. Ja se ei vie keskustelua eteenpäin, se on valitettavaa.
Kun otin oman esimerkkini omasta opiskelutilanteesta... Minä yhdyn siihen näkemykseen, että yksittäinen esimerkki ei ole todiste yleisestä ilmiöstä — ei olekaan, ei missään tapauksessa ole, mutta siinä oli esimerkki opiskelijavaihdosta, British Councilin fellowship‑järjestelmästä, viittasin myöskin Fulbright-vaihto-opiskelujärjestelmään Yhdysvalloissa, ja laajemmin täällä edustaja Hopsu muun muassa totesi, että suomalaistakin stipendijärjestelmää voitaisiin kehittää eteenpäin, jolla mahdollistettaisiin se, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset voisivat myöskin opiskella Suomessa aidosti niin, että toimeentulokin on turvattu. Ja sitten heidän roolinsa on mielenkiintoinen: he voivat jäädä, ja merkittävä osa jää Suomeen, antavat työpanosta Suomeen aidosti. Merkittävä osa jää, mutta osa lähtee pois, niin kuin tässä tapauksessa puhuin itsestäni, lähdin pois — se ei ole mikään porsaanreikä muuten, se oli aito mahdollisuus ja julkinen mahdollisuus, laillinen mahdollisuus — ja silti jää riippuvuussuhteet, jotka ovat positiivisia pitkässä juoksussa, joita voidaan sitten riippuen yksilöistä ja tilanteista hyödyntää monella tavalla. Tämä on myöskin yksi ilmiö siinä, että ihmiset liikkuvat rajojen ylitse, myöskin opiskelijat hakevat työtehtäviä ja niin edelleen. Tämä on maailman pienentymistä, ja sen kanssa me olemme tekemisissä pitkässä juoksussa.
Edustaja Kinnunen täällä pohdiskeli kysymystä, voiko hyvin vakaviin henkirikoksiinkin syyllistyneet ihmiset saada porsaanreiän jäädä Suomeen tämän uuden lainsäädännön kautta. Ministeri täällä esitteli erittäin selkein sanoin: tänne ei yksikään kansalainen, ulkomaalainen, kuka tahansa voi jäädä — siis nimenomaisesti ulkomaalaistaustainen ihminen — jos hän ei täytä oleskeluluvan edellytyksiä. Ja vakaviin rikoksiin syyllistyneet ihmiset eivät täytä [Puhemies koputtaa] oleskeluluvan edellytyksiä. Se on siinä lainsäännössä jo huomioitu.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T18:28:18,2022-02-02T18:31:30,Käsitelty,1.1
2022_2_102,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_103,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä 232 on kyse useammasta asiasta.
Ensinnäkin kansainvälisille opiskelijoille oleskelulupa annettaisiin koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajaksi, ja myöskin tätä opintojen jälkeistä oleskelulupaa pidennettäisiin ja sen saaminen olisi joustavampaa.
Kolmantena asiana tässä on kuitenkin yhdistetty kansainvälistä suojelua hakeneen tai jopa karkotuspäätöksen saaneen uusi oikeus hakea oleskelulupaa, jos hän täyttää oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Kuitenkin me kaikki tiedetään, että henkilö, joka on saanut karkotuspäätöksen tai hakenut kansainvälistä suojelua, mutta josta ei ole todettu, että hän suojelun kriteerit täyttäisi, ei täytä myöskään oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiä tällä hetkellä.
Vaikka kannatan näitä kahta ensimmäiseksi luettua asiaa, kansainvälisten opiskelijoiden oleskeluluvan saamista koko tutkinnon ajaksi ja myöskin opintojen jälkeisen oleskeluluvan myöntämisen helpottamista ja joustavoittamista, pidän erittäin ongelmallisena, että hallitus on tähän hallituksen yhteen esitykseen laittanut, siis liimannut yhteen kaksi sellaista asiaa, joita ei pitäisi lainsäädännöllisesti liimata samaan hallituksen esitykseen. Koska, arvoisa puhemies, se, että me myönnettäisiin oleskelulupa henkilölle, jolla on karkotuspäätös tai joka ei täytä kansainvälisen suojelun kriteereitä, romuttaa käytännössä meidän turvapaikkajärjestelmämme. Miksi me tarvitsisimme tässä maassa sitä hallinnollista turvapaikkajärjestelmää, jos me tekisimme tämän takaportin?
Olisi mielenkiintoista kuulla myös hallituspuolueiden kommentit, kun tänne hallituksen esitykseen on tuotu myöskin se, että kaikki tämän lain perusteella oleskeluluvan saavat ja heidän perheenjäsenensä, siis kaikki heidän perheenjäsenensä, tulevat tällä lailla saamaan rajattoman työnteko-oikeuden. Olisi mielenkiintoista kuulla hallitukselta, mitkä ovat ne kriteerit, millä hallitus nyt vastoin hallitusohjelmaansa romuttaa tämän saatavuusharkinnan. Olen ymmärtänyt, että demareille saatavuusharkinta on ollut erityisesti sellainen, että te olette halunneet pitää siitä kiinni. Toki se käy kokoomukselle, koska me olemme ajatelleet, että lopetettaisiin nämä hallinnolliset luvat myöntää töitä ja enemmän lisättäisiin valvontaa, mutta emme kannata sitä, että saatavuusharkinta purettaisiin kaikkien henkilöiden kautta, jotka ovat saaneet siis mahdollisesti jo karkotuspäätöksen, mutta jotka saavat tämän lain nojalla oleskeluluvan, ja että kaikki heidän perheenjäsenensä [Puhemies koputtaa] saisivat tämän lain nojalla myöskin rajattoman työnteko-oikeuden.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-02-02T18:31:30,2022-02-02T18:34:47,Käsitelty,1.1
2022_2_104,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_105,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hopsu, tuossa kysyitte sen perään, että minkälaisia ratkaisuja perussuomalaisilla olisi tähän työvoimapulaan. Siis todellakin, meillä on monella alalla ja varsinkin alueellisesti työvoimapulaa olemassa, mutta se, jos me puhutaan, että me laittomasti maassa oleskelevilla ja karkotuspäätöksen saaneilla aletaan ratkaisemaan sitä, niin tätä ei usko kukaan. Tämä ei yksinkertaisesti ole ratkaisu, se tulee pahentamaan tilannetta. Meillä on se noin puoli miljoonaa ihmistä työttömänä, ja se on se ratkaisu. Niiden joukosta meidän on pakko alkaa tätä ongelmaa purkamaan. Ja jos kyse on vaikkapa hoitoalasta, niin siellä tilanne on pahentunut koko ajan sen takia, että ihmiset eivät jaksa enää työssä. Puhutaan työhyvinvoinnista, puhutaan siitä, että moni hoitaja joutuu tekemään toisen ihmisen töitä, kun potilas ja sitten hoitaja eivät ymmärrä toisiaan, kun se kielitaito on puutteellinen. Niin ei ihmekään, jos ihminen väsyy siinä. Se ratkaisuna, että me lopetetaan uusien ihmisten tuleminen kolmansista maista, parantaa työoloja sillä alalla ja varmasti saa monen ihmisen palaamaan myöskin alalle, kun se työhyvinvointi tulee lisääntymään. 
Meillä on myöskin, varsinkin alueellisesti, korostunut se, että harvaan asutuilla seuduilla ja pohjoisessa on vaikea saada työntekijöitä teollisuuden pariin tai vaikkapa maatiloille. Just kävin maatilalla tutustumassa sen takia, kun Suomessa on tehty tätä keskittämispolitiikkaa, että ihmiset pakotetaan lähtemään käytännössä niillä poliittisilla ratkaisuilla isompiin kaupunkeihin, niin siitä läheltä ei enää oikein saa niitä ihmisiä, kun nuoret lähtevät pois ja koulut lakkautetaan. Siellä bensan hinta nousee, asumisen hinta nousee ja niin edelleen. Eli isossa kuvassa politiikan kääntäminen toiseen suuntaan, että työntekijöitten on järkevää, sen reservin, asua niillä omilla paikkakunnillaan ja että sieltä saadaan ihmisiä töihin, eikä silleen, että joudutaan tulevaisuudessa aina sitten hakemaan niistä isoista kaupungeista, jos joku sattuisi palaamaan takaisin päin. Nämä ovat oikeasti monimutkaisia ratkaisuja, yhteiskunta on kokonaisuus, mutta tällaiseen suuntaan meidän Suomessa pitäisi lähteä menemään takaisin, jotta me voitaisiin saada varsinkin niille harvaan asutuille seuduille ihmisiä töihin, sinne jossa oikeasti tarvitaan hirveästi työntekijöitä. Ei se ratkaisu ole se, että kun meillä on kaupungeissa ihmisiä, niin ei mennä heidän ohi, ohitetaan nuoret ja lähdetään tuolta kolmansista maita hakemaan tänne ihmisiä. Ei, siinä ei ole mitään järkeä, meidän pitää ensin työllistää omat ihmiset. 
Ja sitten vielä edustaja Kiljuselle: Kyllä tässä on tehty oikeasti identiteettipolitiikkaa — vai meniköhän tämä edustaja Hopsulle enemmän, todennäköisesti hänelle — siis tässä nimenomaan — minun mielestäni se oli edustaja Kiljunen, te puhuitte siitä ihmisvihasta — se on identiteettipolitiikkaa yksinkertaisesti. Silloin ei lähdetä niillä fakta-argumenteilla, vaan vaikka me olemme ääneen sanoneet sen, että meillä ei ole mitään ihan normaalia maahanmuuttoa vastaan, joka on tehty oikeilla kriteereillä, niin meillä ei ole mitään sitä vastaan. Minä olen kiitollinen eräästä maahanmuuttajasta, jonka kanssa itse saan myöskin elää, mutta löysää maahanmuuttopolitiikkaa, sitä minä olen vastaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-02T18:34:47,2022-02-02T18:37:57,Käsitelty,1.1
2022_2_106,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_107,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä esitetään muutettavaksi väliaikaisesti matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annettua lakia lisäämällä lakiin uusi 5 a §, jonka mukaan vuoden 21 valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksua ei määrättäisi eikä perittäisi. Esityksen tavoitteena on helpottaa niiden matkanjärjestäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on kärsinyt covid-pandemian vuoksi annetuista matkustusrajoituksista. Muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 22 loppuun. Esitys liittyy koronapandemian vaikutuksiin.
Vastaavanlainen väliaikainen laki vuoden 20 maksuista vapauttamisesta on tullut voimaan 1. päivä marraskuuta 21 ja oli voimassa vuoden 21 loppuun. Asiaa eduskunnassa käsiteltäessä talousvaliokunta piti perusteltuna arvioida tarvetta maksun perimisen lykkäämiseen ja maksusta luopumiseen myös vuoden 21 maksun osalta.
Koronapandemian leviämisen ehkäisemiseksi toteutetut toimenpiteet, erityisesti matkustusrajoitukset, pysäyttivät matkailualan käytännössä kokonaan maaliskuussa 20 hallituksen linjausten toteuduttua. Pandemiatilanteen pitkittyessä on myös matkailualan vaikea taloudellinen tilanne jatkunut. Esitystä valmisteltaessa on arvioitu, että vaikka matkailualan tilanne on jonkin verran parantunut vuoden 20 maaliskuun tilanteesta, vuoden 21 valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksun perimättä jättämiselle on olemassa edelleen perusteet. Matkailualan toiminta on edelleen kaukana pandemiaa edeltävän ajan tilanteesta.
Maksun perimättä jättäminen koskisi matkanjärjestäjiä, jotka ovat velvollisia asettamaan vakuuden matkustajien suorittamien etukäteismaksujen ja paluukuljetuskustannusten suojaksi sekä maksamaan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksun. Maksun perimättä jättämisellä ei olisi vaikutusta kuluttajansuojaan, koska matkanjärjestäjien velvollisuus asettaa kattava vakuus olisi edelleen voimassa. Maksun poistaminen ei olisi ristiriidassa EU-velvoitteiden kanssa, koska matkapakettidirektiivin velvoite riittävän kattavasta vakuusjärjestelmästä täyttyisi edelleen. Matkanjärjestäjien maksun poistosta saama mediaanihyöty olisi arvoltaan noin 955 euroa. Valtiolta jäisi saamatta verotuloina noin 580 000 euroa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-02T16:52:42,2022-02-02T16:55:23,Käsitelty,1.1
2022_2_108,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun. Ministeri Harakka, poissa. Mennään sitten eteenpäin. Edustaja Werning.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_109,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt ei tule aivan ministeritasoista esittelyä, mutta tässä varmaan kollegat täydentävät sitten omalta osaltaan.
Maantielauttaliikenteessähän käytetään kahdentyyppisiä lauttoja, ohjausvaijerin varassa olevia operoitavia losseja sekä vapaasti ohjattavia lautta-aluksia, ja tämä hallituksen esitys koskee juuri näitä ohjausvaijerin varassa operoitavia losseja. Ohjausvaijerilla varustettu lossi on siis sidottu ohjausvaijerin vuoksi ainoastaan yhteen lauttapaikkaan, ja vaijerin tehtävänä onkin ollut osoittaa kulkuväylän sijainti. Vaijeri itsessään on varsin ohut, eikä sen varsinainen tehtävä ole kuitenkaan tukea suunnassa pysymistä. Se ei ole myöskään täysin toimintavarma, vaan juuri tästä ohuudesta ja mahdollisesta kulumisesta johtuen se voi katketa helposti, ja myös siihen kohdistuva liika veto, esimerkiksi suuressa kuormassa oleva lossi, voi olla syynä katkeamiselle. Lossien koko ja kuorman massa ovat kasvaneet vuosikymmenien kuluessa huomattavasti, ja tämänkin seurauksena fyysinen ohjausvaijeri onkin menettänyt merkityksensä lossia ohjaavana järjestelmänä.
Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä lisätään lossiliikenteen turvallisuutta mahdollistamalla losseilta edellytetyn ohjausköyden korvaaminen nykyistä useammin virtuaalisella ohjausjärjestelmällä. Losseja on käytössä erilaisilla vesialueilla, ja vaijerilossit tuovat omat haasteensa erityisesti siellä, missä muuta vesiliikennettä on enemmän. Esimerkiksi sillä, mikäli vaijeria ei saada laskettua riittävän nopeasti riittävän alas lossin taakse veteen, on suuri turvallisuusriski muille veneilijöille.
Arvoisa puhemies! Nykyisin maantielauttaliikenteen losseilla on teknisesti mahdollista käyttää perinteisen ohjausköyden sijasta juuri tätä niin sanottua virtuaalivaijeria. Virtuaalinen ohjausjärjestelmä näyttää lossin sijainnin lauttaväylien keskilinjaan nähden ja avustaa visuaalisesti ja äänisignaalein kuljettajaa pitämään lossilautta väylällä. Virtuaalivaijerilla on vaikutusta myös kuljettajan työn mielekkyyteen. Virtuaalivaijeri tekee lossin ajamisen kuljettajankin mielestä helpommaksi ja tarkoituksenmukaisemmaksi. Tämä seikka tuli esille esimerkiksi vuonna 2018 Onnettomuustutkintakeskuksen tekemässä raportissa koskien Palvan lossin karille ajoa.
Puhemies! Vaikka yksi tämän esityksen tärkeimmistä tavoitteista on parantaa lossiliikenteen turvallisuutta, niin tällä on merkitystä myös liikenteen taloudellisuuteen sekä ympäristöystävällisyyteenkin. Toisin kuin fyysisiä vaijereita, virtuaalivaijeria voidaan käyttää ympäri vuoden myös jääolosuhteissa sekä lossin ja lauttaväylän korjaustöiden aikana, ja ajo on myös taloudellisempaa ilman fyysisiä vaijereita. Virtuaalivaijeri vähentää vaikutuksia lauttaväylän pohjaan, sillä metallinen vaijeri pöllyttää pohjasedimenttiä, irrottaa ravinteita vesistön pohjasta.
Tämän esityksen on tarkoitus astua voimaan kuluvan kuukauden lopussa, ja kuten perusteluistakin huomataan, tämä on varsin tervetullut ja tarpeellinen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-02T16:56:00,2022-02-02T17:00:00,Käsitelty,1.1
2022_2_110,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Edustaja Torniainen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_111,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maantielautat ja -lossit ovat erittäin tärkeä osa meidän suomalaisia liikenneväyliämme, ja niiden on oltava turvallisia ja toimintakuntoisia kaikissa olosuhteissa, näissä talvisissakin olosuhteissa, ja ympäri vuoden ja kaikkina vuorokaudenaikoina.
Tällä hetkellähän maantielauttaliikenteessä käytetään sekä ohjausköyden varassa operoitavia losseja että myös vapaasti ohjattavia lautta-aluksia. Tässä lakiesityksessä on kyse käytännössä teknisluontoisista muutoksista, joilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja varmistetaan liikennettä. Samoin hallituksen esitys myöskin selventää viranomaisten toimintavaltuuksia. Kaiken kaikkiaan esitys on kannatettava. Lainsäädännön avulla päivitetään ja mahdollistetaan losseilta edellytetyn ohjausköyden korvaaminen virtuaalisella ohjausjärjestelmällä ja sen määrittely viranomaisen kautta.
Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys tukee ihmisten asumista kaikkialla Suomessa ja auttaa vesistöisten ja saaristoalueiden ihmisten liikkumista kaikkina vuorokaudenaikoina. Hallituksen esitys myöskin tukee Liikenne 12 -linjausta, jossa todetaan, että valtio huolehtii maantieverkkoon sisältyvän maantielauttaliikenteen hoitamisesta ja rahoituksesta osana perusväylänpitoa. Maantielautoissa eli losseissa ja lauta-aluksissa kannattaakin ottaa käyttöön uusin ja vähäpäästöisin tekniikka, kuten tässäkin nyt ollaan siihen suuntaan menossa.
Itse haluaisin myöskin nostaa tässä yhteydessä esiin sen asian, että siltoja kannattaa ja tulee rakentaa aina, kun mahdollista, korvaamaan losseja. On erittäin hyvä, että Väylävirasto nyt uusissa linjauksissaan onkin ottanut tämän asian esille, niin että siellä on muun muassa Puumalan Hätinvirran lossin korvaaminen sillalla linjattu. Samoin tulee myöskin Paraisille yksi silta.
Haluaisin myöskin nostaa tässä yhteydessä esiin yksityistielossit, joiden avustuksen tulee jatkossakin olla vähintään 80 prosenttia todellisista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista, jotta ihmiset pääsevät myöskin siellä liikkumaan. Tämä on linjattu myöskin Liikenne 12:n parlamentaarisessa työssämme.
Kaiken kaikkiaan lossiliikenteen on oltava toimivaa ja saatavilla kaikille kansalaisille ympäri vuorokauden.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-02-02T17:00:02,2022-02-02T17:03:18,Käsitelty,1.1
2022_2_112,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Näin. — Edustaja Kymäläinen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_113,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys koskee liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamista niin, että Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille myönnettäisiin valtuus antaa teknisiä määräyksiä lossia koskevasta ohjauslaitteistosta ja sen hyväksynnästä. Käytännössä esityksellä mahdollistettaisiin se, että jatkossa losseja voitaisiin yhä useammin ohjata virtuaalivaijerin avulla fyysisen ohjausköyden sijaan.
Tällä olisi merkittävä lossiliikenteen turvallisuutta parantava vaikutus. Talvisin liikennöivät lossit eivät voi käyttää fyysistä ohjausköyttä jääolosuhteiden vuoksi. Ohjausköyttä ei myöskään voida käyttää ratainfraan tai lauttaväylään kohdistuvien korjaustöiden aikana, jotka voivat kestää useiden kuukausien ajan kerrallaan. Sen sijaan virtuaalivaijeri voi olla käytössä ympäri vuoden, myös jääolosuhteissa, sekä ranta- ja väyläurakoiden aikana. Virtuaalivaijeri tarjoaa kuljettajalle saman visuaalisen avun navigointiin kuin fyysinen ohjausköysi, mutta on paljon turvallisempi. Se on oma erillinen järjestelmänsä, joka ei vaikuta suoraan lossin ohjaukseen tai muihin järjestelmiin, vaan on eräänlainen kaistavahti lossin kuljettajan työn tueksi. Virtuaalivaijerin käyttö on jo nykyisen lain mukaan ollut mahdollista Traficomin päätöksellä. Tällainen järjestelmä on parhaillaan käytössä Merenkurkussa sekä Liperissä Arvinsalmen lossilla. Lainmuutoksen myötä Traficomilla olisi tarkemmat valtuudet määritellä, millaiset vaatimukset korvaavalle järjestelmälle asetetaan.
Liikenneturvallisuuden lisäksi esityksellä on lossiliikenteen taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavia vaikutuksia, sillä fyysinen köysi voi muun muassa aiheuttaa enemmän polttoaineen kulutusta sekä vesialueen pohjan eroosiota. Esitys myös toteuttaa osaltaan viime vuonna valmistuneen ensimmäisen Liikenne 12 ‑suunnitelman kirjauksia maantielauttaliikenteen kehittämisessä.
Suomen maantieverkostolla on yhteensä 33 lossipaikkaa. Niitä on useita myös omalla kotiseudullani itäisessä Suomessa, erityisesti Saimaan ympäristössä, joten lossiliikenne on minulle henkilökohtaisesti tuttua. Pidän erittäin tärkeänä, että myös lossien liikenneturvallisuutta parannetaan, siksi on erityisen hyvä uutinen, että liikenne- ja viestintäministeriössä on päätetty käynnistää toinenkin lakihanke, joka tähtää lossiliikenteen turvallisuuden parantamiseen. Hankkeessa tarkastellaan lossin kuljettajalta edellytettävää pätevyyttä ja lossin määritelmää.
Arvoisa puhemies! Näillä aatoksilla haluankin kiittää tästä esityksestä, joka on meille eduskuntaan tuotu, ja todeta, että otamme sen asianmukaisesti käsittelyyn liikenne- ja viestintävaliokunnassa. Uskon, että saamme tämän asian myös valiokunnasta hyvässä tahdissa, ripeästikin, käsiteltyä, jotta tuo voimaantulo pystytään toteuttamaan suunnitellun mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-02T17:03:22,2022-02-02T17:06:49,Käsitelty,1.1
2022_2_114,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_115,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossa liikennevaliokunnan puheenjohtaja Kymäläinen aivan oikein kuvasi tätä teknistä ratkaisua, mistä tässä on kysymys. On aivan luonnollista, että asianomainen viranomainen voi tällaisia nykyaikaisia laitteita suositella ihan perustellusti ja ottaa niitä käyttöön, koska se parantaa turvallisuutta ja näköjään on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu kuin tämä vanha menetelmä.
Valiokunnan puheenjohtaja aivan oivallisesti nosti esille tämän Pohjois-Karjalassa Rääkkylän ja Liperin välillä olevan Arvinsalmen lossin. Ystäväni, joka on rakennuspuolen insinööri, oli laskenut — tämän valiokunnallekin voi kertoa ja ministerillekin, että hän oli laskenut ihan aidosti, kun hän on rakennussuunnittelija ja on laskenut muun muassa siltojen suunnittelua — sen vuotuisen kustannuksen, mikä Arvinsalmen lossista tulee, ja jos valtio ottaisi sillä hinnalla vaikka vapailta markkinoilta lainan, rakentaisi siihen sillan, niin kolmen vuoden jälkeen se silta sillä vuotuisella lossikustannuksella olisi kuitattu, ja sen jälkeen kaikki se säästö syntyisi valtion kassaan tietenkin. Ymmärrän hyvin, että tämä insinööriyrittäjä varmasti osaa eurot laskea ja tuntee rakenteet. Ja kysymyksessä on, aivan oikein, myös sitten se, että Arvinsalmen lossin ohihan menee tämä syväväylä, joka lähtee Joensuusta, elikkä laivat kulkevat siitä ohi tuoden rahtia ja tavaraa Joensuusta ja Joensuuhun kesäiseen aikaan hyvinkin paljon, ja siis senkin tämä osaava insinööri oli laskenut, että sellaisen sillan rakentaminen olisi kannattavampaa.
Toivoisin, että tämä jossakin vaiheessa nousisi siellä liikennevaliokunnassa esille, koska tällaisissa hankkeissahan, kun silta rakennettaisiin, saavutettaisiin merkittävä kustannussäästö, liikenne olisi turvallisempaa ja sitten ympärivuotinen käyttö olisi häiriötöntä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-02T17:06:52,2022-02-02T17:08:53,Käsitelty,1.1
2022_2_116,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Ja edustaja Pirttilahti., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_117,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on hyvin tuotu esille tämän lainsäädännön kohta eli lossin vaijerin korvaaminen virtuaalisella toimintamenetelmällä. Tästähän on hyviä kokemuksia Bergön alueeltakin, että se toimii. Toimii niin talvella kuin kesällä hyvin, eivätkä nämä pohjan muodostumat, muun muassa kalliolouhokset ja muut, jotka siellä tällä hetkellä estävät vaijerin kulkua, estä tässä uudessa tekniikassa. Kun ei vaijeria ole, niin tämä toiminta pelaa.
Eli tekniikka kehittyy. Jo tällä hetkellä tavallisessa kalastajaveneessäkin taitaa olla niin sanottu taivasankkuri. Ei tarvita enää ketjua sinne mereenkään, kun tämä pitää jo laivan paikallaan. Tämähän on jo tässä siviilitoiminnassa. On erittäin hyvä asia, että tekniikan kehittyessä tuodaan myös lainsäädäntöön näitä uusia mahdollisuuksia käyttää uutta tekniikkaa. Ja tämä oli todellakin tässä meidän 12-vuotisen väylätyöryhmänkin esityksessä, mikä meillä on eduskuntaan tullut, että haetaan säästöjä, polttoainesäästöjä, haetaan uutta tekniikkaa, ja mahdollisesti sitten näissä lossiväylissäkin, kuten tässä edustaja Hoskonenkin otti esille, katsotaan niitä siltojen rakentamisia, ovatko aikajänteellä edullisempia rakentaa silloiksi nämä lossikohdat.
Eli monta hyvää kohtaa tässä tulee esille. Itse todellakin näen, millä tavalla nämä lossit palvelevat myös sitten matkailua ja muuta toimintaa. Kaikkinensakin todellakin niiden päästöjen vähentäminen ja sitten säästökohtien löytäminen johtaa siihen, että me voimme sitten tätä rahoitusta käyttää myös muuhunkin liikennöintiin täällä Suomessa.
Arvoisa puhemies! Näen tämän lainsäädäntöketjutuksen erittäin hyväksi, ja sieltä on uutta lainsäädäntöä vielä tulossa. Ja toivotaan, niin kun valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen esitti, nopea ja rapea asian käsittely, ja saadaan se uudestaan tänne täysistuntoon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-02-02T17:08:53,2022-02-02T17:11:00,Käsitelty,1.1
2022_2_118,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Ledamot Bergqvist., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_119,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Värderade talman! Det här är ett bra förslag där man moderniserar lagen och gör det möjligt att använda en virtuell vajer i stället för en fysisk vajer. Precis som här redan har sagts betyder det att den fysiska vajern kopplas bort från färjan och den kan vara borta nästan ett halvår, vilket gör att man då inte har hjälp av vajern på något sätt utan man styr egentligen helt utan någon form av hjälp. Det här är ett bra förslag, och dessutom är det en välkomnad sak att också utreda kompetenskraven gällande vajerfärjorna. Förr var det så att vajerfärjorna var små. Nu har de blivit allt större, med ökade trafikmängder, och de trafikerar också livliga farleder, vilket kan utgöra en säkerhetsrisk. 
Det är ändå viktigt att komma ihåg att det att det blir en vajerfärja och att man har den här styrmöjligheten inte ska vara ett självändamål i sig. Problemet i dag är att kompetenskraven hos de som kör en vajerfärja är näst intill noll. Man ska vara 18 år och gått en två timmars släckningskurs — det är allt. Vi vet att de här färjorna kan ta upp till kanske 90 ton, vilket gör att det kan vara en säkerhetsrisk om man inte har någon form av kompetens. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-02-02T17:11:01,2022-02-02T17:12:24,Käsitelty,1.1
2022_2_120,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä ovat jo edustajat hyvin argumentoineet tämän lain tarpeellisuudesta. Kysymys on, kuten edustaja Bergqvist ja monet muut tässä jo kertoivat, olemassa olevan lain nykyaikaistamisesta: tämä fyysinen ohjausköysi on mahdollista korvata virtuaalivaijerilla. Siinä on paljon hyvää, pätee niin sisävesiliikenteessä kuin merialueliikenteessä, ja ylipäätään se toteamus, että jatkossakin kehitetään tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä, on tärkeä lisä.
Muutama huomio — hieman samaa, mitä edustaja Bergqvist tässä jo totesi — tästä lausuntopalautteesta. Kiinnitin huomion näihin pätevyys- ja koulutusvaatimuksiin, kun aika laajalti lausuntopalautteessa otettiin kantaa siihen, että niiden tulisi olla nykyistä korkeammat. En itse kannata sääntelyn lisäämistä silloin, kun se ei ole tarkoituksenmukaista, mutta silloin kun kysymys on turvallisuudesta, niin meidän täytyy olla tarkkoja. Ennen kaikkea niissä tilanteissa, että tulisi jonkinlainen tekninen vika, näillä lauttoja tai losseja ohjaavilla henkilöillä on oltava riittävästi osaamista niitäkin tilanteita varten. No niissä kohdin, kun on tottunut sekä fyysisen ohjausköyden käyttöön että virtuaalivaijeriin, tällaista haastetta ei ehkä niin helposti tule, mutta ennen muuta sitten uusilla ohjaajilla, jotka tottuvat vaikkapa vain virtuaalivaijerin käyttöön, voi tällaisen teknisen vian kohdalla sitten tulla kysymykseen myös se osaaminen näissä tilanteissa. Siihen tässä käsittelyssä liikennevaliokunnassa varmasti vielä kiinnitetään huomiota, että turvallisuus kaikissa olosuhteissa on taattu.
Tämä on yhtä kaikki hyvä esitys, ja varmasti, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, tämä nopeasti ja asianmukaisesti käsitellään valiokunnassa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-02T17:14:09,2022-02-02T17:16:16,Käsitelty,1.1
2022_2_121,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_122,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Werning aloitti oman puheenvuoronsa sanoilla, että kun ministeri ei ole tätä esittelemässä, niin hän yrittää tehdä voitavansa. Kiitos, edustaja Werning ja edustaja Kymäläinen, te kyllä esittelitte asian erittäin hyvin. Meille kaikille tuli hyvin selväksi, että tässä on kysymys yksityiskohdasta — tietyllä tavalla yksityiskohdasta mutta isoista asioista — joka liittyy lossien turvallisuuteen. Kysymyksessä on ohjausvaijeri, joka pitkässä juoksussa on usein ollut käytännöllinen. Konkreettinen ohjausvaijeri voidaan korvata virtuaaliohjausvaijerilla, ja siitä sitten saadaan paljon turvallisuushyötyjä ja muita teknisiä hyötyjä.
Jäin pohtimaan ensimmäisenä asiana sitä, että onko tämä aidosti sen tapainen asia, että tämä joudutaan eduskunnan täysistuntosalin tasoisesti päättämään. Luulisi, että ministeriön ohjeistus tässä kohdassa voisi riittää, mutta nyt kun en tunne tämän lainsäädännön yksityiskohtia, niin tämä on arvailua, mutta tuntuu yllättävän isolta foorumilta tehdä tämän tyyppinen päätös, joka ilmeisesti on täysin konsensuksella täällä hyväksyttävissä. Ei tässä voi olla riidan aihetta, koska tämä on tekninen asia. 
Sen sijaan iso asia on lossiliikenteen turvallisuus ja lossiliikenne sinänsä Suomessa: tuhansien järvien maa ja tuhansien saarien maa. Meillähän on poikkeuksellinen ulkosaaristokin ja merialueiden saaristoalueet. Minä jäin pohtimaan sitä, löytyykö maailmasta toista maata, jossa on niin paljon losseja kuin Suomessa. Tuskin ainakaan Euroopasta löytyy. Tämähän on matkailullinenkin asia, ei ainoastaan kotimaan matkailun kannalta, turvallisen liikennöinnin kannalta, sujuvan liikennöinnin kannalta, vaan tämä on myöskin jopa tietyntyyppinen nähtävyys. Enkä ole varmaan ensimmäinen toimija Suomessa, joka on vienyt ulkolaisia turisteja, vierailijoita lossiretkelle. Koska itsekin olen Saimaan alueelta syntyjään, niin olen usein vienyt vierailijoita niille seuduille, joissa on pieniä losseja. Ne ovat hyvin idyllisiä kohteita, ja sitäkin suuremmalla syyllä on tärkeätä, että ne ovat turvallisia ja toimivia kohteita, ja jos täytyy eduskunnan salin puitteissa tämä todeta, niin todetaan se nyt tässä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T17:16:17,2022-02-02T17:18:24,Käsitelty,1.1
2022_2_123,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_124,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täällä on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja, ja tosissaan kyse on teknisluontoisista muutoksista tässä lainsäädännössä. Näillä parannetaan sitä liikenneturvallisuutta, mitä edustaja Kiljunen tuossa toi esille, ja myös tämä hallituksen esityshän nyt selventää viranomaisten toimivaltuuksia.
Edustaja Kiljunen toi myös tämän matkailullisen aspektin tähän keskusteluun. Nythän korona on nostanut matkustajamääriä myös näissä losseissa. Vuonna 2020 Suomen losseissa kulki kaiken kaikkiaan 3,9 miljoonaa ajoneuvoa — 3,9 miljoonaa ajoneuvoa — mikä on noin 400 000 ajoneuvoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin vuodelta 2019, kun ei vielä koronaa ollut. Ja tämähän kertoo matkailunkin näkökulmasta siitä, että todella paljon tuolla maaseudulla ja myös siellä Turun saaristossa liikkuu ajoneuvoja, matkailuautoja ja matkailuvaunuja. Haluan tällä tuoda vain esille sen näkökulman, että todella todella paljon liikennettä liikkuu tuolla losseilla, ja tällä lainsäädännöllä me edistetään sitä liikenneturvallisuuttakin myös.
Ja kun saamieni tietojen mukaan nythän on myös kilpailutuksia syntymässä, siis palvelusopimuskilpailutuksia, niin on tärkeää ja hyvä, että tämä lainsäädäntö saadaan mahdollisimman nopeasti sitten myös voimaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-02T17:18:24,2022-02-02T17:20:06,Käsitelty,1.1
2022_2_125,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Ja nyt ministeri Harakka. Meillä täällä lossi lähti jo vähän etuajassa liikenteeseen, mutta jos nyt saamme esittelyn.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_126,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Eduskunta toimii aina omien aikataulujensa mukaan, jotka ovat oikeat. Silloin, kun tapahtuu virhearvioita sen suhteen, kuinka puheliaita kansanedustajat edellisen kohdan osalla ovat, niin vastuu tästä on yksin minun, ja kiitoksia kärsivällisyydestänne, arvoisat edustajat.
Lossikysymys on tässä varmaankin jo saanut aika hyvää esittelyä, mutta todettakoon nyt kuitenkin, että tämä hallituksen esitys eduskunnalle liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta mahdollistaisi siis sen, että fyysistä köyttä korvaamaan voitaisiin käyttää myöskin niin sanottua virtuaalivaijeria eli ohjelmistopohjaista ratkaisua, joka taas tarjoaa lossinkuljettajalle saman navigoinnin avun kuin perinteinen ohjausköysi. Se siis lisäisi lossiliikenteen turvallisuutta, kun sitä voi käyttää vuoden ympäri myös jääolosuhteissa sekä lossi- ja lauttaväylän korjaustöiden aikana. Ajo ilman fyysistä vaijeria on myös taloudellisempaa ja vähentää vaikutuksia lauttaväylän pohjaan.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on nykyisin voinut hyväksyä virtuaalivaijerijärjestelmän käyttämisen aluskohtaisesti ja määräaikaisilla päätöksillä, mutta tässä siis esitettäisiin sille valtuus antaa teknisiä määräyksiä lossia koskevasta ohjauslaitteistosta ja sen hyväksynnästä. Selkeytettäisiin siis oikeustilaa, kuten äsken juuri mainittiin. Virasto voisi jatkossa myös hyväksyä uusia, fyysistä köyttä korvaavia ratkaisuja muutenkin kuin tilapäisellä, aluskohtaisella hyväksynnällä.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on mahdollistaa todellakin virtuaalisten ohjausjärjestelmien nykyistä laajempi käyttöön ottaminen, parantaa turvallisuutta, saada aikaan ympäristöhyötyä, keventää toimijoiden hallinnollista taakkaa ja totta kai edistää myöskin teknologista osaamista. Toivon, että esitys saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-02-02T17:20:14,2022-02-02T17:22:32,Käsitelty,1.1
2022_2_127,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Vielä ehditään yksi puheenvuoro ottaa, jos on kolmen minuutin puheenvuoro paikaltaan. — Liikenne- ja viestintävaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Torniainen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_128,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä eduskuntasalissa on tästä hallituksen esityksestä käytetty puheenvuoroja, jotka ovat olleet positiivisia. Kiitos ministerille tästä hyvästä hallituksen esityksestä, joka noudattaa hallitusohjelmaa ja myöskin sitä Liikenne 12:n parlamentaarisen työryhmän työtä, jossa tämä on myöskin kirjattuna — siellä taidettiin kirjata siten, että valtio huolehtii maantieverkkoon sisältyvän maantielauttaliikenteen hoitamisesta ja rahoituksesta osana perusväylänpitoa. Totta kai myöskin lossiliikenteessä kannattaa ottaa kaikki nykytekniikka käyttöön ja myöskin ympäristöasioita hoitaa tällä tavalla. 
Siellä Liikenne 12:n parlamentaarisessa työryhmässä myöskin linjattiin, että lauttapaikkojen korvaamista silloilla tarkastellaan mahdollisuuksien mukaan. Kuten nytten Väyläviraston linjauksissa ja siinä rahoitussuunnitelmassa, hankesuunnitelmassa on linjattu, niin siellä on kaksi lossia aiottu lähitulevaisuudessa korvata silloilla. Itse toivon, niin kuin tässäkin keskustelussa esimerkiksi edustaja Hoskonen on jo aiemmin ottanut esille, että aina mahdollisuuksien mukaan lossit voitaisiin korvata silloilla. Se on varmaankin pitkälle tulevaisuuteen kuitenkin kustannustehokas ratkaisu: käyttökustannuksia saadaan vähäisemmiksi ja niin poispäin. Etenkin tuolla Järvi-Suomessa, Kaakkois-Suomessa ja Saimaan alueella, on useita sellaisia losseja, jotka voidaan tulevaisuudessa korvata silloilla, samoin myöskin saaristoalueella, ja sillä saadaan myöskin matkailua vietyä eteen päin. Itse toivon, että tätä myöskin selvitetään yhä voimakkaammin, ja jos ei perusväylänpidosta näitä rahoja saada, niin sitten myöskin hankkeina.
Sitten haluan vielä nostaa, kun ministeri on täällä paikalla, tämän yksityisteiden lauttapaikkoja koskevan avustuksen, josta myöskin on linjattu, että se on sitten jatkossa vähintään 80 prosenttia todellisista käyttö- ja kunnossapitokustannuksista. Itse toivon, että se on nimenomaan vähintään se 80 prosenttia, ellei jopa enemmänkin, koska monet niistä losseista ovat myöskin sellaisia, joilla joudutaan sitten kilpailutuksen kautta aina hankkimaan sitä toimintaa, ja tässä viime vuosina siellä nousut kustannuksissa ovat olleet jopa kohtuuttomankin suuria.
Kaiken kaikkiaan kyllä lossiliikenne on hyvällä mallilla meillä Suomessa, ja sen tulee olla myöskin saatavissa kansalaisille kaikkina vuorokaudenaikoina ja kaikkina vuodenaikoina. Tämä uusi hallituksen esitys parantaa tätä mahdollisuutta. [Kimmo Kiljunen: Arvoisa puhemies, saanko työjärjestyspuheenvuoron?]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-02-02T17:22:44,2022-02-02T17:25:52,Käsitelty,1.1
2022_2_129,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely tässä yhteydessä keskeytetään, mutta älkää huoliko, asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_2_130,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_2_131,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoro jäi tänne vähän niin kuin pohjiksi kohdasta, jossa me puhuttiin lossiliikenteestä ja sen turvallisuuden kehittämisestä. Siinä oli kysymys siitä, että tämmöistä vaijeriohjausjärjestelmää voidaan myöskin korvata virtuaaliohjausjärjestelmällä. Tekninen asia, josta täysi konsensus salissa päällä. 
Minä olisin esittänyt ministerille kysymyksen, jota ei mahdollistettu siinä tilanteessa silloin, koska aika oli juuri mennyt umpeen ja ministerikin tietysti poistui. Kysymys olisi konkreettisesti se, että onko tämäntapainen tekninen ratkaisu, jossa eduskunta on täysin yksimielisesti, luonnollisesti, tällaista tulosta lisäävän toimenpiteen takana, että onko tämä todella asia, joka täytyy nyt täysistuntosaliin tuoda keskusteluun. Ministerin kanssa keskustelimme hetki sen jälkeen, kun hän oli poistunut tästä virallisesta tilanteesta. Hän vain kyllä hyvin kiintoisella tavalla muotoili tähän asiaan, ja se olisi ollut kyllä hyödyllistä saada tälle salillekin kuultavaksi, miten ministeri tähän asiaan vastasi. [Mikko Lundén: Kerro!] — En pysty sanomaan enkä halua sanoa, koska hän minulle luottamuksellisesti sen sanoi. — Mutta on se tietysti totta, että me olemme menneet näillä muotomääräyksillä ehkä liian pitkälle, kun tämäntapaisetkin asiat pakotetaan tänne saliin keskusteltaviksi. Tämä oli se minun puheenvuoroni, jonka olisin halunnut käyttää, silloin en päässyt käyttämään. Nyt se tapahtui tässä vähän niin kuin vahingossa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-02T18:38:10,2022-02-02T18:39:28,Käsitelty,1.1
2022_2_132,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_2_133,2/2022,2022-02-02,15.03,18.42,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosiaankin, edustaja Kiljunen totesi oikein, että täällä on pidetty tänään todella hyviä puheenvuoroja lossiliikenteestä. Ja kyllä minä koen ainakin, että tämä on tärkeä asia tuoda tänne saliinkin. Ainakin meillä päin, Turun saaristossa, lossiliikenne on välttämätöntä, joten haluaisin tässä sanoa kanssa muutaman sanan.
Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 pykälää, jossa säädetään maantielautoista. Losseilla olisi nykyisin teknisesti mahdollista käyttää perinteisen fyysisen ohjauskoneen sijasta virtuaalista ohjauskäyttöä, joka tarjoaa lossin kuljettajalle saman visuaalisen navigoinnin avun kuin perinteinen ohjausköysi. Esityksen tavoitteena on erityisesti lossiliikenteen turvallisuuden parantaminen mahdollistamalla lossin fyysisen ohjausköyden korvaavien virtuaalisten ohjausjärjestelmien nykyistä laajempi käyttöönottaminen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 28. tätä kuuta 2022. Ja nyt minun on kyllä pakko antaa kiitosta, kun sen aika on: Mielestäni tämä hallituksen esitys on tällä kertaa oikein hyvä. Uudistus antaa eväitä kuljetusturvallisuuden positiiviseen kehittymiseen ja selkeyttää osin tulkinnanvaraisia asiakokonaisuuksia.
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa maanteiden lossiliikenteen turvallisuutta, taloudellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä mahdollistamalla losseilta edellytetyn ohjausköyden korvaaminen virtuaalisella ohjausjärjestelmällä. Tavoitteena on, että Liikenne- ja viestintävirasto määrittelisi vesiliikenteen turvallisuuden varmistamisen kannalta keskeiset tekniset edellytykset perinteiselle ohjausköydelle sekä sitä korvaavalle järjestelmälle ja että virasto voisi jatkossa hyväksyä korvaavan järjestelmän muutenkin kuin tilapäisellä hyväksynnällä aluskohtaisesti.
Tahdon vielä kerran mainita, että esityksen tavoitteena on erityisesti lossiliikenteen turvallisuuden parantaminen mahdollistamalla lossin fyysisen ohjausköyden korvaavien virtuaalisten ohjausjärjestelmien nykyistä laajempi käyttöönottaminen. Fyysisen ohjausköyden korvaaminen muulla järjestelmällä nykyistä laajemmin ja ilman aluskohtaisia poikkeuslupia, voi tuoda jonkin verran säästöjä maantielauttaliikenteen järjestämiseen, korjauskustannusten sekä taloudellisemmasta ajosta johtuvan polttoainekulutuksen vähenemisestä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, koska jokainen meistä tietää, kuinka kallista polttoaine on tällä hetkellä, valitettavasti. Samaten uusien teknologioiden hyödyntämisestä syntyvillä säästöillä olisi osaltaan keskeinen vaikutus kustannusten kasvun hillitsemisessä sekä palvelujen että saatavuuden turvaamisessa myös pitkällä aikavälillä. Kuten mainitsin, näitä esityksiä, arvon hallitus, on mukava kannattaa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_2+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-02-02T18:39:29,2022-02-02T18:42:01,Käsitelty,1.1
2022_3_1,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_2,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_3,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa määrätietoisesti lakiesitysten sarjaa, jolla se romuttaa koko turvapaikkajärjestelmän. Hallitus esittää, että jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen Suomessa saaneet voisivat jatkossa saada oleskeluluvan opiskelupaikan perusteella. Toisin sanoen ei olisi enää mitään väliä sillä, mikä on turvapaikkahakemuksen lopputulos, aina voi hakea oleskelulupaa muilla tavoin. Tämä on kuin kutsuhuuto haittamaahanmuutolle, joka maksaa yhteiskunnalle miljardeja. 
Perussuomalaisten mielestä ainoa oikea tapa käsitellä laittomia maassa olevia on ottaa heidät säilöön ja poistaa maasta. Arvoisa ministeri Haatainen, esitys romuttaa turvapaikkajärjestelmän, maksaa suomalaisille maltaita ja on moraaliton. Miksi haluatte tehdä laittomasta oleskelusta laillista?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-02-03T16:01:03,2022-02-03T16:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_3_4,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_5,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä eilen täällä eduskunnassa käsittelyssä olleessa hallituksen esityksessä pääpaino on siinä, että tänne pystyy tulemaan opiskelemaan ja tänne myös jäämään työhön sen tutkinnon suoritettuaan joustavammin kuin tällä hetkellä. Ei ole mitään järkeä siinä, että me koulutamme täällä ihmisiä ja sitten teemme systeemistä niin monimutkaisen, että he eivät voi jäädä tänne tekemään töitä. Tämän esityksen pääpaino on siinä.
Mitä tulee tähän kysymykseen karkotuspäätöksen saaneesta, niin siinä kysymys on siitä, että tämä kyseinen henkilö on voinut menettää työskentelyluvan, mutta kun hän pystyy opiskelemaan, hän pystyy siitä huolimatta opiskelijana saamaan sen oleskeluluvan ilman, että täytyy mennä takaisin kotimaahan ja tehdä taas uusi lupahakemus opiskelua varten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:02:00,2022-02-03T16:03:15,Hyväksytty,1.1
2022_3_6,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Immonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_7,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun te hallituksessa kohdistatte toimia siihen, että turvapaikanhakijat ja laittomasti maassa olevat saavat jäädä Suomeen tavalla tai toisella, niin ottakaa huomioon, että juuri he työllistyvät kaikkein huonoiten ja tulevat siten yhteiskunnalle kalliiksi. Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen kansan työllä kustantamat etuudet olisivat koko maailman saatavilla. Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.
Ja kun puhutte työvoiman tarpeesta, niin ottakaa huomioon halpatyövoiman hyväksikäyttötapaukset esimerkiksi Närpiöstä tai etnisistä ravintoloista.
Huomautan myös, että opiskelupaikoista on jo nyt pulaa, joten paljonko laitatte rahaa lisää opetukseen ja luokkiin, vai otatteko nämä opiskelupaikat suomalaisilta pois? Miten, arvoisa ministeri Haatainen, perustelette sen, että karkotuspäätöksen saanut olisi oikeutettu opiskelemaan suomalaisten kustannuksella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-02-03T16:03:15,2022-02-03T16:04:13,Hyväksytty,1.1
2022_3_8,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_9,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hänen on pitänyt opiskelupaikkaansa pyrkiä, saada se ja päästä pääsykokeista läpi ja niin edespäin. Ei sitä opiskelupaikkaa mistään sivuraiteilta tuoda hänelle.
Nämä kolmansista maista tulevat opiskelijat joutuvat myös, kun he tulevat tänne opiskelemaan, osoittamaan, että heillä on toimeentulo turvattuna, ja tämä on selvä asia. Kolmansista maista tulevat opiskelijat myös maksavat usein yliopistoille, korkeakouluille lukukausimaksuja toisin kuin suomalaiset tai EU-alueelta tulevat opiskelijat.
Se, miksi tätä tehdään, on se, että me ikäännymme. Meiltä väki vähenee ja on loppumassa. Kohtaanto-ongelma on todellinen. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa. Nämä ovat hallituksen vastauksia sille, että tänne myös tulisi muualta opiskelijoita, nuoria ihmisiä, jotka työllistyvät niihin ammatteihin, joihin kipeästi täällä tarvitaan työntekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:04:13,2022-02-03T16:05:18,Hyväksytty,1.1
2022_3_10,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_11,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koska Suomi ei kykene houkuttelemaan oikeita osaajia ulkomailta, niin teidän ratkaisunne on sitten haalia tänne yhä enemmän ihmisiä, joita meidän järjestelmämme ja sosiaaliturvamme houkuttelee. Tämä ei ole kestävä järjestely. Lisäksi muun muassa poliisi lausunnossaan kritisoi nimenomaan tätä toimeentuloedellytyksen lieventämistä, joka tähän esitykseen liittyy. Vain hetki ennen joulua me nostimme täällä esille sen, että ministeriössä suunnitellaan laittomasti maassa oleville oleskelulupia. Hallituksen suunnalta, keskustan ja sosiaalidemokraattien suunnalta, sanottiin, että ei, kyseessä ei ole mikään esitys, se on pelkkä selvitys, ei tällaista ole tulossa. 
Tässähän se nyt juuri on: laittomasti maassa oleville, jopa karkotusuhan alaisille uusi oleskelulupa, jolla voidaan jäädä maahan. Kysyn työministeriltä: miksi te ette kouluta ja työllistä maassa jo olevia, täällä laillisesti olevia näistä kehitysmaista saapuneita ihmisiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-02-03T16:05:19,2022-02-03T16:06:26,Hyväksytty,1.1
2022_3_12,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_13,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me koulutamme, ja kaikilla täällä, jotka hakevat opiskelemaan, on mahdollisuudet opiskella. Me teemme paljon töitä kotoutumispolitiikan kautta ja eri tavoin tuemme sitä, että täällä maassa olevat ulkomaalaistaustaiset ihmiset löytävät tiensä opintoihin. Tällä hetkellä se on edelleenkin ongelma, että ulkomaalaistaustaiset etenevät hitaammin opintielle ja pääsevät hitaammin kiinni opintoihin, ja se, mihin hallitus keskittyy, on tämä, että me pystyisimme kannustamaan ja saamaan mahdollisuuksia heille opiskella, totta kai. Mutta tämän lisäksi me tarvitsemme myös muualta työvoimaa, ja meidän yksi keskeinen toimi on, että korkeakouluopiskelijoita voitaisiin saada tänne Suomeen enemmän, ja nyt keskitymme myös siihen, että he voisivat jatkaa ja pysyä täällä ja jäädä työhön tänne, kotoutua tänne, perustaa perheen ja alkaa elää suomalaisessa yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:06:26,2022-02-03T16:07:37,Hyväksytty,1.1
2022_3_14,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_15,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansainväliset opiskelijat voivat olla hyödyksi, mutta he eivät suinkaan ole sitä automaattisesti. Kaikki riippuu houkuttimista. Maailman huippuyliopistot houkuttelevat lahjakkuuksia korkeatasoisella tutkimuksella ja opetuksella, jotka rahoitetaan korkeilla lukukausimaksuilla. Suomi sen sijaan houkuttelee tulijoita käytännössä maksuttomalla eli verovaroin kustannetulla opetuksella, avokätisellä oleskelulupapolitiikalla ja sosiaaliturvalla, joka kattaa kenet tahansa, jopa laittomasti maassa olevat. 
Tällainen politiikka valitettavasti houkuttelee käyttämään opiskelua lähinnä verukkeena, jolla pääsee helposti ja pysyvästi Suomeen ja EU-alueelle, ja tämän esityksen myötä entistä helpommin. Onko niin, että tässä esityksessä, kuten hallituksen maahanmuuttohankkeissa yleensäkin, kyse on ennen kaikkea maahanmuuton määrän lisäämisestä keinolla millä hyvänsä, vai uskotteko te oikeasti näihin osaajapuheisiinne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-03T16:07:37,2022-02-03T16:08:45,Hyväksytty,1.1
2022_3_16,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_17,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Halla-aho voisi tutustua siihen esitykseen. Siinä esityksessä nimenomaan todetaan, että toimeentuloedellytyksen pitää täyttyä. [Jussi Halla-aho: Ensimmäisenä vuonna!] Toimeentuloedellytyksen pitää täyttyä: se pitää esittää ensimmäisenä vuonna, ja sitä tullaan seuraamaan. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Sen lisäksi korkeakoulut tulevat seuraamaan sitä, että opinnot myös etenevät — aivan kuten täällä myös kotimaisten opiskelijoiden kohdalla seurataan, että heidän opintonsa etenevät, kun he saavat opintotukea. 
Tällä opiskelijalla, joka tulee kolmansista maista, pitää olla toimeentuloedellytykset kunnossa, [Jussi Halla-ahon välihuuto] ja sen lisäksi he usein myös maksavat lukukausimaksut korkeakouluille. Eivät he tänne tule meidän rahoilla olemaan — mutta toivon, että he jäisivät tänne ja löytäisivät työpaikan ja heistä tulisi iloisia veronmaksajia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:08:45,2022-02-03T16:09:47,Hyväksytty,1.1
2022_3_18,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_19,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Punavihreä hallitus esittää, että laittomasti maassa olevilla ja karkotuspäätöksen saaneilla kolmansista maista Suomeen saapuneilla olisi lakimuutoksen myötä mahdollisuus jäädä maahan, mikäli he saisivat opiskelupaikan Suomesta. Hallitus on nyt sinisilmäisesti luomassa Suomeen uutta väylää elintasosiirtolaisuudelle, jota varmasti tullaan käyttämään hyväksi. Suomi on jo nyt Euroopan houkuttelevimpia maita liian lepsulla maahanmuuttopolitiikallaan. 
Hyvä hallitus, onko tarkoituksenne kouluttaa laittomasti maassa olevista hoiva-avustajia ja antaa tällä varjolla heille oleskelulupa? Ja saako myös rikollisuuden perusteella karkotuspäätöksen saanut jäädä Suomeen, jos hän päättää opiskella ja mahdollisesti tehdä töitä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-02-03T16:09:48,2022-02-03T16:10:51,Hyväksytty,1.1
2022_3_20,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Nyt tässä tuli useampi kysymys, mutta ehkä peruskysymykseen vastaa ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_21,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei suinkaan ole tarkoitus eikä siinä esitetä, että rikolliset tänne tulisivat ja pääsisivät sitä kautta luikahtamaan opiskelemaan. Siinä on kysymys siitä, että jos kolmansista maista on tullut tänne ihminen työhön, saanut työluvan ja se työlupa on sitten loppunut, oleskelulupa on loppunut sen työnteon perusteella, niin jos hän on päässyt opiskelemaan, hän voi suoraan sitten saada oleskeluluvan sen opiskelun perusteella ilman, että hän palaa takaisin sinne kotimaahan ja tekee uuden hakemuksen, että voi tulla tänne Suomeen jatkamaan opiskeluaan. Minusta tämä on aivan järkeenkäypää, että näin menetellään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:10:51,2022-02-03T16:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_3_22,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_23,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ilman muuta selvää, että Suomen kannattaa houkutella osaavia, tekeviä ihmisiä myös ulkomailta maahamme. On myös aivan järkevää, että sellaisilla ihmisillä, jotka Suomeen tulevat ulkomailta opiskelemaan ja täällä ehkä tutkintonsakin tekevät, on myöskin riittävät kannusteet jäädä sen jälkeen rakentamaan omalla työpanoksellaan tätä maata.
Samaan aikaan on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei järjestelmään muodostu sellaisia porsaanreikiä, että tätä järjestelmää käyttävät hyväkseen sellaiset ihmiset, jotka eivät oikeastaan näihin jonoihin kuulu. Nyt tämän hallituksen esityksen suurena riskinä on se, että henkilö, joka on ehkä jo useammassakin oikeusasteessa ja tutkinnassa saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, kuitenkin sitten seuraavaksi alkaa kuormittaa järjestelmää jonkin toisenlaisen prosessiputken kautta. Tällöin meillä on vääränlaisia henkilöitä sekä turvapaikkaprosessissa että työhön tai koulutukseen liittyvässä maahanmuutossa. Millä tavoin hallitus aikoo taklata sen, että meillä on vääräntyyppisiä hakijoita vääräntyyppisissä jonoissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-02-03T16:11:45,2022-02-03T16:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_3_24,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen. [Tuula Haatainen: Sisäministerin asia!] — Sisäministeri ei nyt ollut listalla mukana. Tämä kysymys jää tuonnemmaksi. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] — Edustaja Packalén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_25,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pyrkii rakentamaan polkua laittomasti maassa oleville henkilöille, siis laittomasti maassa oleville, saada oleskelulupa Suomeen. Lain noudattamatta jättämisen palkitseminen oleskeluluvalla on moraalisesti hyvin arveluttavaa. Ne maahan tulleet turvapaikanhakijat, jotka ovat noudattaneet Suomen lakia ja poistuneet maasta, ovat tällä logiikalla ainoita, jotka joutuvat kärsimään kunnollisuudestaan. Sellaiset turvapaikanhakijat, jotka taas eivät ole noudattaneet Suomen lakia ja jääneet laittomasti tänne, palkitaan. Entisenä poliisina hallituksen logiikka tuntuu järjenvastaiselta, joten haluankin kysyä arvon hallitukselta: haluatteko todella palkita niitä ihmisiä, jotka eivät noudata Suomen lakia ja viranomaispäätöksiä, ja rangaista niitä, jotka niitä noudattavat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-02-03T16:13:38,2022-02-03T16:14:46,Hyväksytty,1.1
2022_3_26,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Nämäkin osittain menevät sisäministeriön alalle. Onko pääministerillä tähän vastaus? — Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_27,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työministerinä en vastaa sisäministeriön asioista, mutta pyydän nyt, että eduskunta ei sotke tässä asioita. Tämä laki, jonka minä esittelin eilen hallituksen esityksenä, ei ole suinkaan se esitys, jota sisäasiainministeriössä on pohdittu. Tällä esityksellä, jonka olen esitellyt, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kilpaileva esitys!] halutaan tehdä jouhevammaksi sitä, että tänne tulevat opiskelijat voisivat myös jäädä tänne helpommin töihin ja että se heidän prosessinsa olisi toimivampi. Emme ole luomassa tänne mitään järjestelmää, jossa rikolliset, kolmansista maista tulevat, voisivat tulla tänne ja jäädä opiskelemaan. Aivan käsittämätöntä puhetta. Ei, tästä ei ole kysymys. Kysymys on siitä, että jos ihminen on työluvalla tehnyt täällä töitä eikä pysty jatkamaan siinä, niin jos hän saa opiskelupaikan, hän voi suoraan ilman täältä Suomesta takaisin kotimaahan menemistä ja sieltä uudelleen hakemista siirtyä opiskelemaan. Tämä on aivan järkevä ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:14:53,2022-02-03T16:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_3_28,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_29,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri tässä on moneen kertaan selittänyt tätä karkottamisasiaa. Kun se on noin yksinkertainen, niin eikö sen voisi silloin sinne hallituksen esitykseen myöskin kirjoittaa? Nythän se on kirjoitettu siihen sillä lailla, että syntyy käsitys, että ketkä tahansa millä tahansa perusteilla karkotuspäätöksen saaneet voivat tätä väylää käyttää. Sen vuoksi, kuten sitä nyt olette tässä kertonut moneen kertaan, olisi todellakin hyvä, että se kirjattaisiin sinne hallituksen esitykseen ihan oikeasti. Näin ollen nämä epäilyt katoaisivat pois. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-03T16:16:09,2022-02-03T16:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_3_30,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_31,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan turvapaikanhakijoista, niin tässä lakiesityksessä mahdollistetaan se, että turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan päästessään opiskelemaan, eli hän pystyy opiskellessaan saamaan oleskeluluvan täällä sen opiskelun ajaksi. Tämä muutos liittyy siihen, että kun vuonna 2018 direktiivin perusteella lainsäädäntöä muutettiin, niin tämä mahdollisuus poistettiin sieltä siinä vaiheessa ja nyt se korjataan. Eli kun tällä hetkellä turvapaikanhakijalla on olemassa mahdollisuus työnteon perusteella saada oleskelulupa työnteon ajaksi, niin nyt sitten myös opiskelu rinnastetaan työntekoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:16:55,2022-02-03T16:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_3_32,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_33,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen, toitte esille tuon laittomasti maassa olevien oikeutta jäädä tänne koskevan selvityksen, ja muistellaan hieman: Sosiaalidemokraattien ryhmänjohtaja Lindtman on todennut joulukuussa 21, että selvitys ylittää sen, mitä on sovittu. Keskustan edustaja Könttä piti selvänä, että laiton on laitonta ja tällainen toiminta vie pohjan turvapaikkajärjestelmältä.
No, tämä teidän esityksenne sisältää mahdollisuuden juuri tähän. On tultu tänne, haettu oleskelulupaa, saatu kielteinen päätös, ja indikoidaan jo sitä, että jaahas, se olisi lähtö edessä, mutta hallitus antaa nyt mahdollisuuden siihen, että minähän voin jäädä tänne opiskelijana.
Kysymys on nyt siitä, että te tuotte pala palalta tämän selvityksen, jota myös sosiaalidemokraatit ja keskusta väittävät vastustavansa. Te hilutatte sen tänne pala palalta, ja lopputulos onkin varmaan sitten se, että selvitykseltä on mennyt pohja, kun ne kaikki lainsäädäntötoimenpiteet on jo toteutettu. Elikkä miten te estätte sen, että laittomasti maassa oleva ei voi hakea tätä? Miten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-03T16:17:45,2022-02-03T16:18:56,Hyväksytty,1.1
2022_3_34,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_35,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvista (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä lakiesitys nyt on eduskunnan käsittelyssä, hallitus on sen antanut, niin eduskunnalla on nyt täysi mahdollisuus käydä nämä kaikki yksityiskohdat läpi ja valiokunnassa tehdä mietintö ja ratkaista asiat, jos siltä näyttää, että ette voi tätä hyväksyä. Tämä asia on täysin eduskunnan käsissä nyt. Mutta kuten sanottu, turvapaikanhakijat rinnastetaan nyt opiskelun osalta työntekijöihin, eli he voivat hakea oleskelulupaa sen opiskelun ajaksi aivan kuten tällä hetkellä saa myös työnteon ajaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-03T16:18:56,2022-02-03T16:19:39,Hyväksytty,1.1
2022_3_36,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_37,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti viime viikolla julkaistussa raportissaan huomiota rakenteelliseen alijäämään: jatkuva velkaantuminen uhkaa tulevina vuosina hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Arviointineuvoston mielestä vuosittainen menojen sopeuttamistarve on 0,2—0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta eli 500 miljoonasta miljardiin euroon. Heidän viestinsä oli siis se, että nyt on suhdannepolitiikassa ihan toinen vaihe kuin aikaisemmin, eli enää ei ole perusteita vuoden 2023 budjetissa elvyttää. Kun tähän asti hallitus on mennyt suhdannepolitiikassaan talouspolitiikan arviointineuvoston taakse, niin kysynkin nyt pääministeriltä: Onko hallitus nyt sitoutunut talouden arviointineuvoston suosituksiin? Aiotteko te vahvistaa julkista taloutta 0,5—1 miljardilla ja perua aikeenne ylittää menokehykset 500 miljoonalla?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-03T16:19:47,2022-02-03T16:21:03,Hyväksytty,1.1
2022_3_38,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_39,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka koronakriisin ja pandemian keskellä on ollut elvyttävää, ja mielestäni tämä on ollut oikea linja. Me olemme tukeneet yrityksiä, kotitalouksia ja työntekijöitä tämän kriisin keskellä, ja tänään viimeksi on esitelty lisätalousarvioesitys, jossa tullaan esimerkiksi juuri kulttuuri-, tapahtuma-, urheilualan avuksi, joka on tästä kriisistä kovasti kärsinyt. Mielestäni tämä on ollut erittäin perusteltua, ja talouspolitiikan arviointineuvostokin on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämänkaltaiselle talouspolitiikalle tässä ajassa on ollut vahvoja perusteita.
Mutta mitä tulee tulevaisuuteen, niin kyllä ilman muuta on selvää, että Suomen pitää olla kestävällä pohjalla taloudellisesti. Meidän julkisen taloutemme pitää olla kestävällä pohjalla, ja tässä avaimena on tietenkin talouskasvu, työllisyyden vahvistaminen ja sitä kautta velkasuhteen taittaminen ja kestävämmälle kasvu-uralle pääseminen.
Me haluamme totta kai vastuullista talouspolitiikkaa, ja tältä osin hallitus on toiminutkin. Me olemme tehneet rakenteellisia uudistuksia — viimeisimpänä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen — mutta myös lukuisia toimia työllisyyspolitiikan puolella, joilla me pyrimme puuttumaan niihin rakenteellisiin ongelmiin, joita meillä yhteiskunnassa on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:21:04,2022-02-03T16:22:28,Hyväksytty,1.1
2022_3_40,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_41,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa pääministeri! Kysymykseni koski nimenomaan vuoden 2023 budjettia. Teettekö te silloin menosopeutuksia siihen budjettiin vai lähdettekö te tekemään vaalibudjettia? Tästä on perimmiltään kyse. 
Kysyn myös: Kun meillä työllisyystilanne on tällä hetkellä sellainen, että meillä on avoimia työpaikkoja noin 60 000 ja työttömiä on lähes 200 000, niin nyt olisi ainutlaatuinen tilaisuus tehdä sellaisia työvoiman tarjontaa vahvistavia uudistuksia ja kannustinloukkuja purkavia uudistuksia, joilla saataisiin nämä avoimet työpaikat täytettyä. Jos niitä nyt ei kyetä tekemään, niin tämä tilaisuus menee ohitse, kun talouden tilanne tulee muuttumaan. Oletteko te valmiita tekemään nykyistä kunnianhimoisempia työllisyystoimia ja sellaisia toimia, jotka vastaavat myös niitä tavoitteita, jotka Rinteen—Marinin hallituksella oli teidän työnne alkaessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-03T16:22:29,2022-02-03T16:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_3_42,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_43,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on jo viime vuoden kehysriihessä sopinut, että tänä vuonna tulemme kehysriihessä tekemään sopeutustoimia 370 miljoonan euron edestä — tämä on jo aiemmin kerrottu — ja kyllä me menemme kehysriiheen sillä tavalla kuin aikaisemmin olemme sopineet.
Mitä tulee näihin työllisyystoimiin, niin näidenkin osalta olemme tehneet runsaasti. Olemme tehneet erittäin paljon työllisyystoimia, myös niitä rakenteellisia toimia; esimerkiksi lisäpäivien poistamista, mistä aikaisemmin olemme esityksen antaneet. Nyt me tulemme jälleen tekemään toimia: 110 miljoonan euron edestä tulemme tekemään työllisyyttä vahvistavia toimia, jotka vahvistavat myös julkista taloutta tällä kokonaissummalla, ja tässä määräaika on tämän kuun puoliväliin mennessä. Kyllä hallituksella on tavoitteena myös edelleen vahvistaa työllisyyttä niillä rakenteellisilla toimilla, joita yhdessä olemme tehneet ja joita tulemme tekemään. Eli tässä suhteessa näkemyksemme on ilmeisesti hyvin samankaltainen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:23:34,2022-02-03T16:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_3_44,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_45,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministerin sanat kannattaa kyllä panna merkille seuraavien kolmen kuukauden kannalta. Hän tässä toisti, että hallitus on sitoutunut leikkaamaan tämän vuoden menotasosta 370 miljoonan euron verran ensi vuoteen, mitä se kehyksiin — edes teidän rikkomiinne, kertaalleen korotettuihin kehyksiin — palaaminen ensi vuodelle tarkoittaisikin. Samaan aikaan meidän laskujemme mukaan on jo miljardin verran esitetty menolisäyksiä. Osan pääministeri itsekin on tuntunut kuittaavan, jos katsotaan erityisesti vasemmiston ja vihreiden puheenvuoroja. Tämän yhtälön yhteen saaminen on teidän tärkein tehtävänne, ja toivomme kyllä siihen onnea. Tulemme pitämään teidät kovilla, jos se ei tule onnistumaan. 
Arviointineuvosto, jonka itse olette asettaneet, toteaa myös tässä raportissaan, että teidän tulonsiirtouudistustenne takia työnteon kannattavuus on tällä vaalikaudella heikentynyt. Kysynkin nyt teiltä: pidättekö te tätä huolestuttavana ja aiotteko viimein tarttua työnteon kannustamiseen Suomessa tulonsiirtoihin tehtävillä muutoksilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-02-03T16:24:45,2022-02-03T16:25:58,Hyväksytty,1.1
2022_3_46,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_47,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeää, että näin valtiopäivien aluksi käymme läpi perusasioita. Ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen tilanne on huolestuttava, ja sitä suuremmalla syyllä kotimaan omat asiat taloudessa on hyvä pitää kunnossa. Tasavallan presidentti valtiopäivien avajaisissa muistutti minusta erittäin viisaasti siitä, että hyvä taloudenpito tarkoittaa sekä panostuksia talouskasvuun että hyvää julkisen talouden hoitoa, ja näihin molempiin hallitus on sitoutunut. 
Aivan oikein, kokoomuksen edustajat, te nostatte esiin kysymyksissänne työllisyyden. On erittäin myönteistä, että Suomessa työllisyysaste, työllisten määrä, on nyt ennätyksellisen korkea, ja samalla kun toteamme tämän, me tiedämme, että sekään ei riitä vaan me tarvitsemme lisää työllisiä. Yksi keskeinen vaikutin, miksi luku on näin hyvä, on varmasti se, että me tuimme yrityksiä tämän ajan yli, joka on ollut poikkeuksellinen, eikä se vieläkään ole valitettavasti ollut täysin ohi. Toinen seikka ovat rakenteelliset muutokset, joita teki jo viime hallitus ja tämä hallitus osaltaan, ja eduskunta saa keväälle hyviä esityksiä käsittelyyn esimerkiksi eläkeputkijärjestelmän muutoksista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-03T16:25:58,2022-02-03T16:27:13,Hyväksytty,1.1
2022_3_48,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_49,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin vastasi edustaja Satosen kysymykseen korostamalla talouspolitiikan arviointineuvoston tavoin julkisen talouden vahvistamista ja sitä, että talouspolitiikan tulee olla kestävää. Nämä olivat ymmärtääkseni teidän terveisiänne seuraavalle hallitukselle.
Valtiovarainministeri Saarikolla on ollut vahva uho päällä, jos saan sanoa, kun hän on korostanut, että ensi kevään kehysriihessä on pysyttävä siinä 500 miljoonan euron kehysylityksessä, jonka te sovitte viime keväänä. Ja nyt kysyn teiltä, pääministeri Marin: oletteko yhtä sitoutunut siihen, että tätä edellisessä kehysriihessä sovittua kehystä vuodelle 2023 ei ylitetä seuraavassa kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-03T16:27:13,2022-02-03T16:28:17,Hyväksytty,1.1
2022_3_50,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_51,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me menemme kehysriihtä kohti niiden linjausten mukaisesti, mistä aikaisemmin olemme sopineet. [Ben Zyskowicz: Miten te tulette sieltä ulos?] — Siitä neuvotellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:28:18,2022-02-03T16:28:36,Hyväksytty,1.1
2022_3_52,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_53,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin sanoi, että olette tehneet runsaasti rakenneuudistuksia, mainitsitte mukaan lukien nämä sote-alueet, hyvinvointialueet. Kun katsotaan talouspolitiikan arviointineuvoston raporttia ja erityisesti myös IMF:n tuoreita raportteja, niin niissä ovat kyllä nämä teidän tekemänne uudistukset sisällä, ja siitä huolimatta Suomen velkasuhde ei tosiaan ole taittumassa, vaan pitkällä aikavälillä Suomen julkinen talous on joka ikinen vuosi alijäämäinen ja meidän velka tästä eteenpäin kasvaa jokainen vuosi. Itse asiassa nämä hyvinvointialueet arvioiden mukaan eivät lisää ainoastaan muutoskustannuksia vaan pysyviä menoja pitkällä aikavälillä, ja näin ovat nämä arvovaltaiset tahot myös arvioineet.
Sanoitte, että on tulossa 110 miljoonalla työllisyystoimia. Eikö siitä tosiaankin puutu nolla perästä, mitä tosiasiassa nyt tarvittaisiin? Me puhutaan useamman miljardin alijäämäkehityksestä lähivuosina siitä huolimatta, että koronakriisistä ollaan nyt pääsemässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-02-03T16:28:36,2022-02-03T16:29:50,Hyväksytty,1.1
2022_3_54,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_55,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri varmasti voi täydentää, mutta ei suinkaan ole niin, että nämä seuraavat työllisyystoimet, joista me tulemme tämän kuun puolivälissä sopimaan, olisivat ainoita. Itse asiassa ne ovat lisäisiä. Me olemme tehneet jo sen, mitä olemme luvanneet. Olemme kerran jo korottaneet tuota työllisyystavoitetta, senkin olemme saavuttaneet, ja jälleen sovimme uudesta tavoitteesta sen vuoksi, että me olemme nämä aikaisemmatkin tehneet. Eli nyt tämä on vain uusin erä näistä työllisyystoimista.
On selvää, että me tulemme tarvitsemaan toimia tulevaisuudessakin. Ei tämä hallitus tätä maata seuraavaksi sadaksi vuodeksi rakenna, vaan me teemme oman osamme, ja olemme tehneet erittäin paljon ja mielestäni myös pandemia-aikana taloutta hoitaneet vastuullisesti: elvyttäneet, tukeneet yrityksiä ja pyrkineet kaikin keinoin varmistamaan sitä, että meidän työllisyytemme ei pysyvästi tästä pandemiasta romahda. Tässä olemme mielestäni onnistuneet. Talous kasvaa nyt kohisten, työllisyysaste on erittäin hyvällä tasolla, mutta meillä on kaksi keskeistä haastetta tulevaisuudelle. Toinen on tuottavuuden parantaminen, ja toinen on osaavan työvoiman saanti, ja näiden osalta hallitus tulee tekemään töitä, mutta tässä riittää työsarkaa myös seuraaville hallituksille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:29:50,2022-02-03T16:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_3_56,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_57,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyin pääministeriltä kyselytunnilla 14.10. Suomen merenkulun katastrofaalisesta tilasta. Se uhkaa meidän ilmastopolitiikkamme seurauksena romuttua. Totesin silloin, että tästä tulee miljardin verran lisäkustannuksia vuosittain. Totesin silloin, että sieltä tulee sellaisia lisäkustannuksia, joihin suomalaisilla ei ole varaa. Kysyin pääministeriltä, miten nämä tavoitteet nyt ovat Suomelle eduksi. Te ette vastannut — yleisesti hyvin menee. 
Pyydän teitä nyt katsomaan ympärillenne, Suomen julkisen talouden tilaa, suomalaisten verotusta, yrittämisen ja elämisen kustannuksia. Tänään on uutisoitu, että EU:n ilmastopolitiikka, johon kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat sitoutuneet, aiheuttaa suomalaisille loputtomien miljardien laskun, ja pelkästään merenkululle se miljardi vuosittain. [Eduskunnasta: Huh huh!] Ettekö te ole tietoisia siitä, että ajamanne ylikireä ilmastopolitiikka on este terveelle kasvulle ja julkisen talouden kuntoon saattamiselle? Se ei synnytä uusia työpaikkoja yksityiselle puolelle tai paranna kilpailukykyä, vaan päinvastoin. Arvoisa pääministeri, miten tämä on suomalaisille eduksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-03T16:31:06,2022-02-03T16:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_3_58,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Tässäkin oli ehkä useampi kysymys, mutta merenkulku oli pääaiheessa. — Ministeri Harakka.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_59,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidin tosiaan tänään tiedotustilaisuuden välittömästi valtioneuvoston istunnon jälkeen, jossa eduskunnalle tuotiin tiedoksi se, mikä on liikenne- ja viestintäministeriön vaikutusarvio nyt komission esittämistä merenkulun ilmastotoimista. Kaikista näistä ilmastotoimista, joita komissio liikenteelle esittää, me teemme vaikuttavuusarvioita ja me teemme niistä tutkimuksia. Ne eivät ole suinkaan meidän kannanottojamme vaan päinvastoin kartta siihen, että osaamme arvioida, minkälaisia kustannushaasteita muodostuu, ja välttää ja ennakoida myöskin vaaran paikkoja. Sen tähden — kun tehtäväni ilmeisesti on olla tämmöinen ilmastotoimien taskulaskinmies — haluan tuoda nämä kaikki kustannukset kaikissa liikennemuodoissa julkiseen keskusteluun oikea-aikaisesti, jotta voimme tehdä viisaita, kustannustehokkaita ilmastotoimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-02-03T16:32:27,2022-02-03T16:33:30,Hyväksytty,1.1
2022_3_60,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_61,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota siihen, pääministeri Marin, että kun luettelitte huolia Suomen taloudessa, niin ette maininnut velkaantumista, ja se oli nimenomaan se huoli, joka nousi talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa, huoli Suomen velkaantumisesta. Samoin tasavallan presidentti eilisessä puheenvuorossaan valtiopäivien avajaisissa nosti talouskasvun rinnalla esiin tarpeen sopeuttaa julkista taloutta.
Kun talouspolitiikan arviointineuvoston raportti julkaistiin, sen jälkeen valtiovarainministeri Saarikko antoi haastattelun, jossa hän käytännössä epäili vakavasti nykyhallituksen kykyä sopeuttaa taloutta tulevilla päätöksillä: ”Tehtävä on hallituskoalitiolle erittäin vaikea.” Siitä tehtiin laajasti tulkinta, että hän epäilee, että tässä onnistutaan. Nyt haluaisin tietää, arvoisa pääministeri, arvoisa valtiovarainministeri: onko teillä yhteinen käsitys siitä, mitä ollaan tekemässä ja kykeneekö tämä hallitus kantamaan enää vastuuta Suomen taloudesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-03T16:33:30,2022-02-03T16:34:38,Hyväksytty,1.1
2022_3_62,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_63,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen, me olemme olleet täällä eduskunnassa jotakuinkin yhtä kauan, ja luulen, että tiedämme molemmat, että pikemminkin helppoa on tehdä esityksiä, joissa lisätään rahaa, ja vaikeampi on tehdä päätöksiä, joissa rahaa otetaan jostakin pois. [Välihuutoja oikealta] 
Tuo kommentti, johon viittaatte, on puheenvuorostani, jonka käytin viime viikolla, ja kyllä, epäilen, että talouden sopeuttamispäätöksistä tulee vaikeita — niin ne ovat olleet kaikille hallituksille — ja siitä huolimatta sitoumus sellaisesta on tämänkin hallituksen piiristä annettu jo viime keväänä, jotta me voisimme kiinnittää huomiota ja aidosti toimia velkaantumisen vähentämiseksi.
Talouspolitiikan arviointineuvosto, täällä jo viitattu IMF ja monet muut tahot ovat antaneet hyvää tunnustusta Suomen taloudenpidolle korona-aikana, ja nyt on aika kääntää katseet tästä eteenpäin. On kaksi avainsanaa: julkisen talouden kestävyys, ja toisena talouskasvu. Molempia tarvitaan, jotta nykyisen hyvinvoinnin taso voi tässä maassa säilyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-03T16:34:39,2022-02-03T16:35:45,Hyväksytty,1.1
2022_3_64,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_65,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi tämän hetken merkittävimmistä työllisyyden, työn kannustimien, yritysten toimintaedellytysten esteistä on inflaatio, ja siinä taustalla on erityisesti energian hinta, puhutaan sitten liikennepolttoaineista, sähköstä, lämmöstä, pian myös ruoan hinnasta. Ympäri Suomen, erityisesti maaseudulla, jossa inflaatio on paljon korkeampaa kuin kaupungeissa, koska siellä taloja lämmitetään öljyllä, sähköllä ja matkat esimerkiksi töihin ovat paljon pidempiä, monet ihmiset miettivät, kannattaako käydä töissä. Tämä ei ole yksinomaan hallituksen ongelma. Me kaikki tiedämme, mistä energian hinnannousut, polttoaineiden hinnannousut juontavat, mutta kyllä sekä kansallisella että Euroopan unionin tasolla tehtävät hyvin kunnianhimoiset ilmastotoimet vaikuttavat tähän myös. Monet maat, kuten Ruotsi, tukevat kansalaisiaan ja yrityksiään kovasti nousseiden energialaskujen hoitamisessa. Milloin te aiotte kompensoida kansalaisille näitä kustannuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-02-03T16:35:45,2022-02-03T16:36:58,Hyväksytty,1.1
2022_3_66,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_67,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, joka liittyy inflaatioon. Tänään aivan tuoreeltaan EKP, Euroopan keskuspankki, on oman kokouksensa jälkeen kommentoinut tilannetta ja kuvaa huoltaan ja myöskin lievää yllätystään siitä, että inflaatioluvut ovat edelleen korkeita. Ja kyllä me näemme sen tiettyjä heijastevaikutuksia jo Suomeen. Me olemme toistaiseksi olleet verrattain hyvässä asemassa sekä energian hinnan osalta — vaikka en yhdenkään kalliin bensalaskun hintaa vähättele, en myöskään yhdenkään korkean sähkölaskun hintaa vähättele. Tätä tilannetta seurataan erityisen huolella. Toimivimmat ratkaisut siihen tietysti ovat mahdollisuus toimia keskuspankkien kautta mutta myös tämä kansalaisten tuki ja tämä tilanteessa pärjääminen niin, että työn tekeminen on kannattavaa korkeista bensahinnoista huolimatta. Tätä hallitus seuraa tiiviisti, ja myöskin yhteistyössä työ‑ ja elinkeinoministeriön kanssa me tätä tilannetta arvioimme. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-03T16:36:58,2022-02-03T16:38:02,Hyväksytty,1.1
2022_3_68,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energiahuoltovarmuudesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 3/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_69,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys energiahuoltovarmuudesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan EU-komission esityksestä vihreästä siirtymästä tulee yhteensä miljardien lisälasku Suomelle. Usean EU-maan päätökset ajaa sekä ydinvoima että hiilivoima nopeutetusti alas ovat johtaneet vakaviin energiajärjestelmän haavoittuvuuksiin ja energian hinnan nousuun.
Ja Suomi on omilla päätöksillään jo heikentänyt energiaturvaamme. Turpeen energiakäyttö aloitettiin öljykriisin seurauksena. Nyt uuden kriisin alla hajotamme huoltovarmuuden perusteita. Ei kukaan turvetta ilkeyttään polta, vaan siksi, ettei tulisi kylmä. Kun jotain kielletään, tarvitaan uutta tilalle. Lisää puutako uuniin? Kysyn asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo vahvistaa Suomen energiahuoltovarmuutta vai onko hallituksen energiapolitiikan linja kylmenevät kodit?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-03T16:38:07,2022-02-03T16:39:18,Hyväksytty,1.1
2022_3_70,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energiahuoltovarmuudesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 3/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_71,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energiahuoltovarmuudesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energiakysymys on äärettömän akuutti ja vakava kysymys, niin kuin tuli jo aiemmassa kysymyksessä esille. Kysyjä otti esille turpeen puolen. Sanotaan, että siinä ratkaisussa, joka tehtiin, se myönteinen puoli turpeen kannalta oli se, että tämä 10 000 megan veroton osuus, laitosten osuus, näyttää tällä hetkellä toimivan verrattain hyvin. Ja toisaalta, vaikka me ollaan tilanteessa, että sähkö on arvokasta, niin nämä laitokset, jotka pystyvät myös sähköä tuottamaan, tekevät tällä hetkellä verrattain hyvää tulosta.
Se, että on tähän päädytty, niin onhan tässä aika monta yhteen sattuvaa asiaa, eli siellä on kaikkinensa talouden kasvu, Saksan päätös luopua ydinvoimasta, öljyn hinta on 50 prosenttia noussut vuoden aikana. Ja samaan aikaan dollari on vahvistunut sitten taas suhteessa euroon 7,5 prosenttia, ja niin kuin tiedätte, kauppa käydään dollareina, eli kyllä tässä on aika paljon kasaantunut myös niitä elementtejä, joille valitettavasti hallituskaan ei voi mitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-03T16:39:18,2022-02-03T16:40:40,Hyväksytty,1.1
2022_3_72,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 4/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_73,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämän hallituksen talouspolitiikasta kertoo kaiken se, että sote-uudistuksiin tarvittavia muutosrahoja ei ole tarpeeksi. Otetaan esimerkiksi sote-alan palkkaharmonisaatio: kun työntekijät siirtyvät ensi vuoden alusta alueiden palkkalistoille, Kuntatyönantajien tuoreen laskelman mukaan se nostaa kustannuksia 680 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeri Saarikko, sanoitte ennen vaaleja, ettei tätä tarvitse maksaa heti ensi vuoden alussa, mutta lain mukaan nämä harmonisoidut palkat pitää maksaa heti ensi vuoden alusta lähtien. Seitsemän aluetta on jo laskenut nämä palkat. Ministeri Saarikko, mistä meinaatte löytää rahat sote-alan palkkoihin, ja miten meinaatte pysyä ensi vuoden kehyksissä, kun ette ole varautuneet näihin kaikkiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-03T16:40:40,2022-02-03T16:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_3_74,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 4/2022 vp,Ministeri Paatero., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_75,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys sote-uudistuksen kustannuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä KT:n, Kuntatyönantajien, arvio tuli tänään, ja se on hieman suurempi kuin se, mikä oli hallituksen esityksessä. Se, milloin palkkaharmonisoinnin on oltava valmiina: Meillähän on kokemus niiltä alueilta, joilla se on jo tehty kuntayhtymäpohjaisena, ja silloin kun kuntayhtymäpohjaiset ovat aloittaneet, eivät ne harmonisoinnit ole olleet silloin valmiina. Sen takia ei ole myöskään realismia, että 1.1.23 olisivat nämä kaikki valmiina, vaan ne tulevat seuraavina vuosina, kun neuvottelut saadaan käytyä. [Eduskunnasta: Seuraavalle hallitukselle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-02-03T16:41:44,2022-02-03T16:42:36,Hyväksytty,1.1
2022_3_76,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mika Kari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_77,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisi Venäjän ja Ukrainan rajalla on aiheuttanut huolta kansalaisten keskuudessa. Kriisi on käynnistänyt koko Euroopan turvallisuutta koskettavan neuvotteluiden sarjan. Useat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin jäsenmaat saivat tällä viikolla Venäjältä kirjeen. Etyjin osallistujavaltiot, mukaan lukien Venäjä, ovat sitoutuneet Helsingin päätösasiakirjaan ja sen vakautta sekä turvallisuutta ylläpitäviin periaatteisiin yhteistyön pohjalta. Yhteinen eurooppalainen linja nousee nyt entistä suurempaan rooliin, kun kirjeen vastausta laaditaan. Kysyisinkin ulkoministeri Haavistolta: miten Suomi tulee Etyjin puitteissa edistämään yhteistä näkemystä siitä, miten Euroopan turvallisuutta vakautetaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-03T16:42:37,2022-02-03T16:43:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_78,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_79,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Karille hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä. Olemme tosiaan saaneet tämän ulkoministeri Lavrovin kirjeen samaan tapaan kuin Nato-maat, EU-maat ja jotkut muut Etyj-maat — eivät ilmeisesti aivan kaikki — ja olemme käyneet tästä vastaamisesta jo EU-maiden kesken keskustelua. Tietysti meille ovat hyvin tärkeitä periaatteita Etyjissä maiden suvereenisuuden ja koskemattomuuden kunnioittaminen. Valitettavasti Ukrainan kohdalla näitä periaatteita on jo aikaisemmin rikottu Krimin laittoman miehityksen yhteydessä, Donbasin kriisin jatkamisessa, ja Venäjä on tietysti näistä monella tapaa vastuussa.
Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että Etyjin puitteissa voitaisiin puhua aserajoituksista, aseiden kontrolloimisesta, harjoitusten läpinäkyvyydestä ja tämäntyyppisistä kysymyksistä. Näissä on jo annettu Venäjälle myöskin signaaleja, että näistä kaikista ollaan valmiita istumaan neuvottelupöytään.
Tätä vastausta koordinoidaan tällä hetkellä EU-maiden kesken, ja varmasti maiden vastauksissa tulee olemaan samanlaisia elementtejä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-03T16:43:44,2022-02-03T16:45:05,Hyväksytty,1.1
2022_3_80,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Tiedän etukäteen, että tähän aiheeseen on useista muistakin ryhmistä tullut kysymyksiä, ja ne yhdistetään tähän samaan. Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Könttä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_81,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kari tuossa jo totesi, Euroopan turvallisuustilanne on jännitteinen. Se on heikentynyt. Venäjä on siirtänyt joukkoja Ukrainan vastaiselle rajalle sekä omalla alueellaan että miehitetyn Krimin alueella ja myös Valko-Venäjällä, ja tämä tilanne on hyvinkin haastava niin Suomen kuin koko mantereen osalta. Suomi tietysti itse päättää siitä, minkälaisia ratkaisuja me teemme ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesti. Se on jokaisen suvereenin valtion oikeus, ja näin kuuluu ollakin. Uhkailun ja kiristyksen edessä ei pidä taipua. 
Nyt kun myös kävitte puolustusministerin kanssa yhdessä Ruotsissa, niin kysyn teiltä, ulkoministeri, millä tavalla voisimme vielä syventää Ruotsin kanssa yhteistyötä, jota olemme onnistuneesti tehneet jo vuosikausien ajan, ja onko teillä käsitystä siitä, kuinka Ruotsi näkee tämän mahdollisen yhteistyön syventämisen, jolla myös omalta osaltaan paitsi taataan turvallisuuden tunnetta lisää Pohjolaan niin vakautetaan myös Euroopan tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-03T16:45:00,,Hyväksytty,1.1
2022_3_82,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_83,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä tosiaan oli eilen historiallinen vierailu Tukholmassa sen vuoksi, että ilmeisesti koskaan aikaisemmin ei ole tapahtunut niin, että molempien maiden ulko‑ ja puolustusministerit yhdessä tapaavat. [Erkki Tuomioja: On tapahtunut!] — Ahaa, täällä tuli jo korjaus. — Tapasimme myöskin Ruotsin puolustusvoimien komentajan ja kuulimme Ruotsin tilannekuvaa ja pystyimme vertaamaan sitä myöskin oman tilannekuvaamme. Samaan aikaan kävimme läpi sotilaalliselta puolelta harjoitusmahdollisuuksien lisäämistä ja kaikkea sitä, mitä sotilaallisella puolella voidaan viedä eteenpäin mutta myöskin diplomaattisella puolella. Ruotsillahan on esimerkiksi ollut juuri Etyjin puheenjohtajuus, ja puhuimme tästä Suomen tulevasta vuoden 25 Etyj-puheenjohtajuudesta ja siitä, miten voisimme Etyjin toimintaa tässä tilanteessa vahvistaa. Tietysti näkemyksemme oli hyvin samantyyppinen siitä Ukrainan alkuperäisestä tilanteesta, johon tekin viittasitte — on erittäin huolestuttavaa, että joukkoja siirretään Ukrainan rajan läheisyyteen — ja myöskin siitä, että nyt Valko-Venäjää vedetään tähän mukaan harjoitusten kautta, niin että uhka, myöskin sotilaallinen uhka, Ukrainaa kohtaan lisääntyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-03T16:46:00,,Hyväksytty,1.1
2022_3_84,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_85,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Piiruakaan ei pidä antaa periksi meidän vapaudestamme, ei myöskään vapaudestamme liittoutua, jos niin katsomme Suomena parhaaksi toimia. Tämä kriisi, mikä meillä on nyt käsillä, on poikkeuksellinen sen 20 vuoden aikana, mitä tässä presidentti Putinin hallinnon kanssa on toimittu. Ehkä aika kuvaava lause tässä Venäjän kirjeessä on, että siinä todetaan näin, että joko turvallisuutta on kaikille tai sitä ei ole kenellekään, ja viitataan siihen, että ainoastaan silloin maat saisivat käyttää Etyjin periaatteiden mukaista vapauttaan liittoutua, jos se ei vaikuta muiden turvallisuuteen. Tämähän on mahdoton ajatus: jos ei voida muuta kuin kaikkien Etyj-maiden kesken sopia liittoutumisesta, niin kukaan ei saisi sopia. 
On hyvä, että komission puheenjohtaja on tänään Suomessa vieraillessaan vahvistanut, että EU yhdessä laatii vastauksia, ja näin tärkeän kansallisen asian yhteydessä puheenjohtaja Orpo on ehdottanut — ja minusta se on hyvä ehdotus — että tasavallan presidentin johdolla puolueiden puheenjohtajat kävisivät läpi tilannetta ja hakisimme niitä yhteisiä ajolinjoja. Kysyn pääministeriltä: oletteko valmis edistämään tällaisen aloitteen toteutumista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-02-03T16:47:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_86,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_87,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti varmasti itse harkitsee ja päättää, kutsuako eduskuntaryhmien, puolueiden puheenjohtajat koolle. Tämä on hänen harkinnassaan, ja ilman muuta itse puolueen puheenjohtajana tällaiseen tapaamiseen osallistun, mikäli kutsu tulee. 
Olemme myös kertoneet, että hallitus tulee antamaan eduskunnalle pääministerin ilmoituksen tästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Mielestäni on hyvä, että eduskunnan iso sali pääsee tätä keskustelua käymään, ja tietenkin on myös selvää, että eduskunnan erikoisvaliokuntien kanssa tätä tilannetietoa aktiivisesti vaihdetaan ja vuoropuhelua käydään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:48:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_88,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_89,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käymme tällaista keskustelua ja olemme valitettavasti tilanteessa, missä Euroopan tilanne tuntuu kovin epävakaalta, kysyisinkin arvoisalta puolustusministeriltä, mikä on teidän näkemyksenne: onko meidän lisättävä valmiuttamme, jos tulee se tilanne, että tänne on tulossa muitakin kuin opiskelijoita elikkä hallitsematon maahanryntäys, kuten oli vuonna 2015, silloin Ruotsin kautta, mutta jos se tulee tapahtumaan tällä kertaa Viro-, Latvia-, Liettua-, Unkari-, Puola-rajojen yli ja sen jälkeen tänne Suomeen? Mikä on näkemyksenne tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-02-03T16:49:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_90,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_91,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että tilanne on valitettavan jännitteinen tällä hetkellä. Ainoa järkevä ulospääsy tässä tilanteessa on neuvottelun ja diplomatian tie, ja kaikki ponnistelut täytyy nyt tietysti sille rintamalle laittaa tässä.
Puolustusvoimat säätelee valmiutta aina vallitsevan tilanteen mukaisesti ja Puolustusvoimat on kertonut jo, että valmiutta on hieman säädetty. Tässä ei mitään massiivisia muutoksia, mutta Puolustusvoimat arvioi aina jatkuvasti turvallisuusympäristöä ja sen mukaan hereillä ollaan, kun tarvetta milloinkin on.
Tuommoisesta spekulaatiosta sitten tämäntapaisesta turvapaikanhakijatilanteesta kuin oli 2015: Tietysti on ensisijaisesti Rajavartioston asia puuttua tähän ja sisäministeriön asia puuttua tähän, mutta toki Puolustusvoimat voi tarvittaessa antaa virka-apua, jos pyydetään, mutta sitä annetaan vain toisen viranomaisen pyynnöstä. Tämmöistä tilannetta nyt onneksi tällä hetkellä ei ole näköpiirissä, mutta tietysti tilanne on se, että kaiken kaikkiaan, vaikka diplomatian tie on tärkein, niin kaiken näköisiin skenaarioihin on viisautta varautua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-03T16:50:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_92,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_93,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kolmessa valiokunnassa ja kahdessa seurantaryhmässä saanut ajantasaista tietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Arvostan suomalaisten upseerien ammattitaitoa ja analyyttista tapaa arvioida kulloistakin tilannetta. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista tiedotusvälineistä. Ne suorastaan lietsovat sotahysteriaa — ja tavoitteenahan on taivuttaa Suomen kansa Nato-jäsenyydelle myötämieliseksi. 
Hyvin yksinkertainen kysymys vastuuministerille tai vastuuministereille: kohdistuuko Suomeen tällä hetkellä jokin konkreettinen sotilaallinen uhka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-02-03T16:51:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_94,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_95,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Euroopan turvallisuuden vakauttamisesta (Mika Kari sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä mitään välitöntä, konkreettista sotilaallista uhkaa. Rajoillamme on rauhallista. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-03T16:52:01,,Hyväksytty,1.1
2022_3_96,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_97,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Näitten painostustoimien takana on myöskin pyrkimys lyödä kiiloja kansainväliseen yhteistyöhön, ja siksi on hyvä, että tässä toimitaan yhteisesti. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-03T16:52:42,2022-02-03T16:52:59,Hyväksytty,1.1
2022_3_98,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Kiitos, edustaja Adlercreutz, hyvästä kysymyksestä. Tämä pohjoismainen yhteistyö on ollut poikkeuksellisen vilkasta nyt viime päivinä. Norjan ulkoministeri Anniken Huitfeldt kävi Helsingissä, ja juuri tämä ajankohtainen turvallisuustilanne oli esillä. Eilen kävimme ministeri Kaikkosen kanssa Tukholmassa. Tiedän, että tänään on ollut Nordefco-yhteistyön kokous. On hyvin tärkeää, että meillä on yhteinen tilannekuva, ja totta kai Ruotsin kanssa erityisesti sitten katsomme myöskin tätä omaa asemaamme ja mietimme sitä, mitä tuolla puolustussektorilla voimme tehdä, mutta myöskin, mitä diplomaattisia aloitteita tässä tilanteessa voi olla. 
Ja kuten mainitsin, niin meidän roolimme sekä EU:ssa että Etyjin piirissä on tässä tilanteessa tärkeä. Ehkä on hyvä huomata, että Suomelta myöskin kysytään nyt aika paljon meidän näkemyksiämme, myöskin Nato-maat kysyvät ja muut. Meidän osaamisemme näillä alueilla — Itämeren piirissä, Venäjän läheisyydessä ja muuten — nauttii suurta arvostusta, ja presidentti Niinistön rooli tietysti tässä on poikkeuksellinen, ja hänelle on tullut paljon yhteydenottoja. Olemme mukana tässä diplomaattisessa keskustelussa hyvin aktiivisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-03T16:53:52,2022-02-03T16:55:04,Hyväksytty,1.1
2022_3_99,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_100,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä tilanne, jossa sekä Suomen, Ruotsin, Norjan että Tanskan pääministerit ovat sosiaalidemokraatteja. Meillä oli tammikuussa tällainen sosiaalidemokraattien yhteinen kokoontuminen, niin sanotun SAMAKin kokoontuminen, ja samassa yhteydessä sitten pääministerit keskenänsä pitivät oman osionsa, jossa keskustelimme yhdessä tästä Euroopan turvallisuustilanteesta, tuosta Venäjän ja Ukrainan rajalla olevasta tilanteesta. Eli kyllä myös pääministereiden kesken tätä vuoropuhelua käydään ja on käyty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T16:55:05,2022-02-03T16:55:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_101,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_102,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia kysymyksiä, erinomaisia vastauksia hallitukselta. Tilanne on jännitteinen, ja on hieno kuulla, että linjat ovat kuumina ja käytössä, niin että kumppanien kanssa tehdään yhteistyötä ja löydetään sitä yhteistä säveltä tähän tilanteeseen vastaamiseksi.
Tässä on tietysti käsillä oleva jännitteinen tilanne, tietyllä tavalla akuuttikin, ja sitten on laajempia ehkä geoekonomisia virtauksia tässä taustalla myös, ja palaan vähän tuohon aikaisempaan keskusteluun: Venäjähän on erittäin merkittävä fossiilisen energian tuoja Eurooppaan ja yksi sen lähde, ja tämä riippuvuus ei helpota tässä tilanteessa Euroopan asemaa. Olisin kysynyt hallitukselta: mitä itse asiassa tehdään sen eteen, että Eurooppa laajemmin ei ainakaan pitkitä tai syvennä tätä riippuvuuttaan tällaisesta ongelmallisesta fossiilienergian tuonnista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-02-03T16:55:42,2022-02-03T16:56:36,Hyväksytty,1.1
2022_3_103,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_104,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskeisiä kysymyksiä energianeuvostossa tällä hetkellä — voi sanoa, että kyllä tätä keskustelua käydään. Meillä oli alkuviikosta kilpailukykyneuvoston kokous, jossa myös sivuttiin kyllä ainakin käytävillä tätä keskustelua. Kyllä tämä geopoliittinen tilanne tietysti tällä hetkellä aika paljon konkretisoituu energian päältä, ja sitä painetta nyt sitten itse kukin... Täytyy sanoa, että nämä kaikki kansalliset ratkaisut eivät välttämättä helpota tätä tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-03T16:56:36,2022-02-03T16:57:14,Hyväksytty,1.1
2022_3_105,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_106,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on toimittanut kirjeen usealle Etyj-maalle, ei kuitenkaan kaikille. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että tässä kirjeessä, sen sisällössä, ei sinänsä ole mitään uutta. Venäjä haluaa, että Nato ei laajene itään, ja se haluaa tästä eräänlaista turvatakuuta.
No, nyt keskeistä on se, että kirjeeseen vastataan meidän kanssamme samalla tavalla ajattelevien maiden kanssa yhtenevällä tavalla. Mutta mitä tapahtuu tämän jälkeen, on myöskin oleellinen kysymys. Silloin kun oli Georgian sota, Etyjissä turvauduttiin eräänlaiseen Korfun prosessiin, jolla tilanne saatiin liennytettyä. Toinen vaihtoehto tässä tilanteessa olisi esimerkiksi ylimääräinen ulkoministerikokous. Kysyisin teiltä, ministeri Haavisto: onko näistä erilaisista vaihtoehtoisista etenemistavoista vielä keskusteltu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-02-03T16:57:14,2022-02-03T16:58:11,Hyväksytty,1.1
2022_3_107,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_108,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaumalle kysymyksestä. Todella olemme muun muassa Etyjin pääsihteerin Helga Schmidin kanssa käyneet tätä keskustelua siitä, mitkä ovat Etyjin mahdollisuudet toimia tässä. Tietysti Etyjillä on jo rooli siellä SMM:ssä, monitorointimissiossa, Donbasin, Itä-Ukrainan alueella, siellä on suomalainen diplomaatti Mikko Kinnunen aivan avainroolissa ja muuta. Pyrimme löytämään näitä diplomaattisia keinoja ja diplomaattisia ratkaisuja. Normandia-ryhmä on kokoontunut, ja olemme tietysti antaneet sille kaiken tukemme.
On aivan kuten sanoitte, että tietyistä Etyjin periaatteista suuri osa Etyjin jäsenmaista haluaa pitää kiinni, ja niihin kuuluvat totta kai ensisijaisesti maiden alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyyden kunnioittaminen ja oikeus liittoutua ja näin poispäin. Nämä periaatteet totta kai ovat voimassa ja halutaan pitää voimassa. Mitään sellaista reformia ei tulla hyväksymään, jossa näistä periaatteista luovuttaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-03T16:58:14,2022-02-03T16:59:11,Hyväksytty,1.1
2022_3_109,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Viimeinen kysymys, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_110,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tasavallan presidentti puheessaan kiiruhti lainsäädäntötyössä ennakointia ja valppautta ja otti esiin tämän mahdollisen laajamittaisen, vihamielisen, ulkopuolisten tahojen organisoiman maahantulon, mikä antaa aihetta valmiutemme tarkasteluun. Tästähän on täällä salissa käyty paljonkin keskustelua, ja valmiuslakia on sovittu parlamentaarisesti yhdessä uudistettavaksi. Mutta kysyn ihan konkreettisesti: mikä hallituksen linja on nyt tällä hetkellä siihen ehdotukseen, että turvapaikkahakemusten vastaanoton tilapäinen lopettaminen voitaisiin mahdollistaa, jos siirtolaisia käytettäisiin hybridivaikuttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-03T16:59:12,2022-02-03T17:00:14,Hyväksytty,1.1
2022_3_111,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,Nyt sisäministeri ei ole paikalla. [Päivi Räsänen: Pääministeri varmaan osaa vastata!] Haluaako pääministeri vastata?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_112,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä Euroopan turvallisuustilanteessa (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 6/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies! En näe tuonne toiselle puolelle, onko ministeri Henriksson paikalla. Meillä ei nyt ole tällä hetkellä oikeusministeriä, joka tästä valmiuslain uudistusprosessista vastaa, eikä sisäministeriä paikalla.
Itse kyllä tunnistan tämän kysymyksen. Siitä olemme keskustelleet, ja tämä on aito huoli. Mielestäni pitää suhtautua vakavasti senkaltaisiin hybridivaikuttamisen välineisiin, mitä me olemme jo nähneet. Tämähän ei ole vain skenaariokysymys tai teoreettinen kysymys, vaan tämä on aidosti ollut tilanne esimerkiksi tuolla Valko-Venäjän, Puolan, Baltian maiden rajalla. Yhtä lailla me olemme nähneet tämänkaltaisen tilanteen myös Kreikan ja Turkin rajalla aikaisemmin. Eli tämä ei ole pelkkä teoreettinen kysymys, vaan tämä on aito riski, ja mielestäni tähän pitää suhtautua vakavasti. Ja kyllä tässä valmiuslain uudistamisen prosessissa — ehkä pikaisessakin sellaisessa — pitää tätä kysymystä arvioida riittävällä vakavuudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-03T17:00:16,2022-02-03T17:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_3_113,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja edustaja Sipilä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_114,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ilmastovuosikertomus on kolmas ilmastolain mukainen eduskunnalle annettu raportti päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Ympäristövaliokunta on mietinnön laatimista varten saanut perusteelliset lausunnot maa‑ ja metsätalousvaliokunnalta, liikenne‑ ja viestintävaliokunnalta ja talousvaliokunnalta. Laaja käsittely eri valiokunnissa ilmentää ilmastovuosikertomuksen sisällön laaja-alaisuutta ja edistää laajaa keskustelua eduskunnassa vuosittain.
Ilmastolaki edellyttää nykymuodossaan vain teknistä raporttia päästövähennystavoitteiden toteutumisesta, mutta kertomusta on jo kehitetty eduskunnan hyväksymien aiempien lausumien mukaisesti strategisempaan ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Valiokunta pitää tätä erittäin hyvänä ja katsoo, että kertomus on jo nyt varsin käyttökelpoinen politiikkatyökalu, joka parantaa sekä päättäjien että kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastopoliittiseen keskusteluun. Ilmastotoimien onnistumisen vuosittainen raportointi helposti ymmärrettävässä muodossa on yhä tärkeämpää, kun tavoitteemme hiilineutraalisuudesta edellyttää päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla.
Valiokunta kiittää kertomuksen kehittämistä kokonaisvaltaisemmaksi. Siihen on sisällytetty aiempaa paremmin tiedot päästökehityksestä päästökauppa‑, taakanjako‑ ja maankäyttösektoreilla ja arvioitu toimien riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin. Mukaan on otettu myös arviot kulutusperäisistä päästöistä, hiilikädenjäljestä, taloudellisista ja muista vaikutuksista sekä käsitelty perusteellisemmin sopeutumista, kuntien roolia, julkisten hankintojen merkitystä ja kiertotaloutta.
Raportin laatimiseen kohdistuu jatkuvia kehittämistarpeita ja uusia ideoita. Itse katson, että nykyinen raportoinnin taso ja laajuus on riittävä. Se antaa kansanedustajille riittävän kuvan tehdyistä ilmastotoimista ja niiden vaikutuksista. Liiaksi paisuvaan raporttiin ministeriössä käytettävä aika on tietysti pois jo tehtyjen päätösten toimeenpanosta.
Uusi ilmastolaki tullaan antamaan eduskunnalle kuluvana vuonna, ja sen keskeisenä tavoitteena olisi varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden viimeistään vuonna 2035, jonka jälkeen tähdättäisiin hiilinegatiivisuuteen. Uutena kokonaisuutena ilmastolakiin otetaan mukaan maankäyttösektori. Ilmastovuosikertomus on myös lainuudistuksen näkökulmasta erittäin tärkeä työväline eduskunnalle, sillä se antaa yhä paremmat mahdollisuudet seurata säännöllisesti kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa, käydä keskustelua tilannearvion pohjalta ja ennen kaikkea vaikuttaa ilmastopolitiikan kokonaisuuteen.
Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksen pääviesti on, että päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla. Erityisesti taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoite on haastava. Valiokunta muistuttaa, että hiilinegatiivisuuteen on hyvä varautua jo nyt tehtävissä päätöksissä, sillä hiilineutraalius on vain välitavoite. Ymmärrys pitkällä aikavälillä tarvittavista ratkaisuista edistää siirtymän kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Kokonaisuuden hallitsemiseksi tarvitaan siten monipuolisesti siirtymää tukevien ohjauskeinojen, esimerkiksi veroratkaisujen ja kannustinjärjestelmien, kuten avustusten, kehittämistä päästövähennysten kirittämiseksi niin liikenteessä, lämmityksessä kuin maataloudessakin.
Valiokunta korostaa ilmastopolitiikan ja elinkeino‑ sekä talouspolitiikan tiivistä yhteyttä ja erityisesti ilmastopolitiikan merkitystä myös investointien ja kilpailukyvyn lähteenä. Investoinnit ilmastoteknologiaan ja ‑ratkaisuihin ovat kannattavia, kun vähähiilisten tuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan seuraavien vuosikymmenten aikana merkittävästi. Siten ilmastopolitiikka edistää myös talouden ja työllisyyden kannalta myönteistä kehitystä, ja tämä on teknologiamaa Suomelle suuri mahdollisuus.
Siirtymävaiheessa on myös toimijoita, jotka kärsivät ilmastopolitiikasta. Siksi siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tulee tehdä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Ilmastotoimien haitallisia tulonjakovaikutuksia tulee kompensoida etenkin pienituloisille ja haavoittuvassa asemassa oleville.
Ympäristövaliokunta on asiaa käsitellessään kuullut myös nuorten ääntä. Oikeudenmukaisen siirtymän tavoite korostaa myös ylisukupolvisten näkökulmien vahvaa painoarvoa. Nuorten Agenda 2030 ‑ryhmä nostaa lausunnossaan esiin muun muassa, että ilmastopolitiikkaan tulee kuulua olennaisesti myös uudelleenkouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuuksien takaaminen kaikille. Ilmastovuosikertomus edistää osaltaan nuorten vaatimaa avointa tiedottamista ilmastopoliittisista toimista ja nuorten roolin vahvistamista. Ilmastopolitiikan laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys vaikuttaa lopulta koko ilmastonmuutoksen hillitsemisen onnistumiseen.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-03T17:01:47,2022-02-03T17:08:23,Hyväksytty,1.1
2022_3_115,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Ministeri Emma Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_116,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että pääsemme heti vuoden alkuun puhumaan ilmastotyöstä, niin viime vuonna tehdystä kuin tänä vuonna vielä edessä olevasta. Aluksi haluan kiittää ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa valiokunnan mietinnön kattavasta esittelystä sekä koko valiokuntaa perusteellisesta työstä vuoden 2021 ilmastovuosikertomuksen parissa. 
Ympäristövaliokunnalla on ollut keskeinen rooli vuosikertomuksen kehittämisessä. Nyt käsittelyssä oleva kolmas vuosikertomus muun muassa koskee kaikkia ilmastopäästöjä ja tarkastelee entistä strategisemmin ilmastotoimien riittävyyttä — kiitos valiokunnan aiempien kehitysehdotusten. Kehitysehdotukset on huomioitu myös ilmastolain uudistuksessa, josta annamme hallituksen esityksen maaliskuussa. Ensi kesänä annettavassa neljännessä ilmastovuosikertomuksessa pyrimme erityisesti kiinnittämään huomiota sen viestimiseen ja tunnetuksi tekemiseen laajalle yleisölle. 
Vuosikertomuksen sisällöllistä kehittämistä tullaan myös jatkamaan. Ympäristövaliokunta esittää, että jatkossa kertomuksessa nostettaisiin enemmän esiin ilmastopolitiikan merkitystä investointien ja kilpailukyvyn lähteenä. Tämä on tärkeä huomio. Suomalaiset yritykset näkevät ilmastotyön tulevaisuuden menestyksen kulmakivenä. Puhtaille ratkaisuille on maailmalla huimasti kasvava kysyntä, johon yrityksemme voivat vastata. Puhtaiden ratkaisujen investointisuunnitelmista kuullaan hyviä uutisia lähes päivittäin. Esimerkiksi Harjavaltaan päätettiin tällä viikolla rakentaa Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos, SSAB on aikaistamassa hiilettömän teräksen valmistusta, ja viime vuonna tuulivoimaa rakennettiin yli miljardin euron arvosta. 
Valiokunta ehdottaa myös osuvasti, että Suomen ilmastotyön vertailu muihin EU-maihin tai globaaleihin ilmastotoimiin voitaisiin sisällyttää vuosikertomukseen. Onkin tärkeää muistaa, että koko maailma liikkuu nyt ilmastokriisin torjumiseksi. Muutokset ovat nopeita. Kun hallituskauden alussa asetimme Suomen hiilineutraaliustavoitteeksi vuoden 2035, se oli maailman kunnianhimoisimpia tavoitteita. Nyt Euroopan maista ainakin Saksalla, Ruotsilla, Tanskalla ja Isolla-Britannialla on Suomea tiukempi päästövähennystavoite. 
Kiitän valiokuntaa myös ilmastovuosikertomuksen valmistelun resurssien tärkeyden painottamisesta. Vuoden 2022 suurin ilmastotyön merkkipaalu on maaliskuussa annettava esitys ilmastolain uudistamisesta. Maaliskuussa hallitus tulee myös viimeistelemään asiantuntija-arvioihin nojautuen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Kaksi muuta keskeistä ilmastosuunnitelmaa — eli päästökauppasektoria koskeva ilmasto‑ ja energiastrategia ja uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma — tullaan viimeistelemään myöhemmin keväällä ja antamaan eduskuntaan valtioneuvoston selontekona. Keväällä tullaan myös perustamaan parlamentaarinen seurantaryhmä ilmastopolitiikan suunnitelmallisen toimeenpanon tueksi. Edessä onkin siis Suomen ja hiilineutraaliustavoitteen kannalta työntäyteinen mutta sitäkin tärkeämpi vuosi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-03T17:08:28,2022-02-03T17:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_3_117,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_118,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenjohtaja Sipilälle ja ministeri Karille selkeistä esittelyistä. Ilmastovuosikertomus antaa meille hyvät mahdollisuudet seurata säännöllisesti kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa, käydä keskustelua tilannearvion pohjalta ja vaikuttaa ilmastopolitiikan kokonaisuuteen ja suuntaan. Tämä on kolmas kertomuksemme.
Tämä kehittyy entisestään, kun nykyiset tilastointi- ja raportointimallit saadaan vielä paremmin palvelemaan ilmastopolitiikan seurantaa ja tätäkin kertomusta. Yhteisistä tiedon tuottamisen ja raportoinnin periaatteista sopiminen helpottaisi yhteismitallisen ilmastotiedon tuottamista. Tiedot tahtovat nykyisin olla vähän hajallaan eri paikoissa. Tarvitsemme oikea-aikaista tietoa helposti ymmärrettävässä muodossa. Olisiko raporttia syytä jopa tiivistää, jotta se palvelisi päätöksentekoamme entistä paremmin?
Kertomuksen iso viesti on lopulta positiivinen, kun Suomen päästöt laskevat. Vuonna 20 laskua oli 9 prosenttia. On tehty oikeita toimia. Päätöksiä ja ratkaisuja tarvitaan kuitenkin edelleen. Hallitusohjelman mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Kuten valiokunnan puheenjohtaja Sipilä totesi, investoinnit ovat kannattavia, kun vähähiiliset tuotteet lisääntyvät tulevina vuosina merkittävästi. Tämä on Suomelle teknologiamaana suuri mahdollisuus.
Arvoisa puhemies! Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa: valtaosa pinta-alastamme on maaseutua, joka kolmas asuu maaseudulla, raaka-aineet sijaitsevat maalla. Maaseudulla välimatkat ovat pitkät. Niinpä on aivan ymmärrettävää, että liikennesektorin päästöt ovat merkittäviä. Ne muodostavat 40 prosenttia koko taakanjakosektorin päästöistä.
Suomen autokanta on tällä hetkellä Euroopan vanhimpia. Tuoreen tiedon mukaan suomalaisen auton keski-ikä on lähes 13 vuotta. Uudet autot kuluttavat vähän, mutta ovat Suomessa edelleen hyvin kalliita — monelle liian kalliita. Tarvitsemme kannustimia uudempien autojen hankintaan, emme korotuksia liikkumisen hintoihin.
Vanhasta autosta voi myös tehdä vähäpäästöisemmän muuntamalla auto kulkemaan esimerkiksi biokaasulla. Muutos maksaa nykyisin reilut 2 000 euroa — kun muutokseen saa puolet tukea, monen kannattaa se tehdä. Tankkaaminen halpenee satasesta noin 25 euroon. Biokaasuja ei saa leimata välivaiheen ratkaisuiksi, koska olosuhteet eri puolilla Eurooppaa ovat hyvin erilaisia. Meillä on paljon hyödyntämätöntä biomassaa, jonka voimme ottaa kestävällä tavalla käyttöön. Biokaasun tuottamista kannattaa tukea. Tarvitsemme lisää myös biokaasun jakelupisteitä eri puolille Suomea.
Lisäksi julkista liikennettä voitaisiin monissa kasvukeskuksissa kehittää merkittävästi. Tässä katseet kohdistuvat kuntasektoriin, joka voi asiasta huolehtia. 
Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksessa käsitellään myös maataloutta. Maatalouden päästöt ovat raportin mukaan pysyneet suunnilleen ennallaan. Suomalainen ruoka on maailman parasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kohta loppuu perunat!] Se on puhdasta, lähellä ja kestävästi tuotettua. Lähiruoka on ilmastoteko parhaasta päästä. Viljelijät ovat sitoutuneita ilmastotoimiin ja tekevät oman osansa Suomen hiilineutraaliustavoitteista, kun siihen annetaan reilu mahdollisuus.
Arvoisa puhemies! En pidä synkistelystä — on kuitenkin todettava, että olen juuri nyt erittäin huolissani maatalouden tilasta. Tutustuin maanantaina tyrnäväläiseen perunatilaan ja alan vientiyritykseen. On kysyttävä, osataanko Suomessa antaa lähiruoan tuottajille heidän ansaitsemansa arvostus. Viljelijät ruokkivat meistä jokaisen. Juuri nyt viljelijöiden akuutti tilanne on kestämätön: Tuotantokustannukset nousivat viime vuonna valtavasti, kun energian ja esimerkiksi lannoitteiden hinta kipusi ylös. Lisäksi sato jäi monin paikoin heikoksi. Kustannusten noustessa tuottajahinnat eivät ole nousseet samassa suhteessa. Viljelijöille jää raadannan jälkeen käteen yhä vähemmän, joillekin ei jää mitään. Samalla kuulemme suurten kauppaketjujen isoista voitoista. Tämä koettelee tuottajien oikeustajua.
Edustaja Kiviranta on joulukuussa ehdottanut parlamentaarisen maatalouskomitean asettamista. Ehdotuksen mukaan komitean työ kattaisi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan asioiden lisäksi muutkin hallinnonalat maatalouden näkökulmasta. Komiteassa olisi luontevaa käsitellä myös ilmastokysymyksiä ja kehittämistoimia osana suurempaa kokonaisuutta. Edustaja Kivirannan sanoin: ”Kaikki kivet on käännettävä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.” Kannatan tätä ehdotusta lämpimästi.
Nostetaan suomalaisen puhtaan ruoan tuottajat takaisin kansakunnan kaapin päälle — viljellään ja varjellaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-03T17:12:19,2022-02-03T17:19:20,Hyväksytty,1.1
2022_3_119,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_120,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus on oiva työkalu eduskunnalle seurata Suomen ilmastopolitiikan kehittymistä ja päästövähennystavoitteiden toteutumista. On myös hienoa, että ilmastovuosikertomusta on kehitetty eduskunnan lausumien mukaan. 
Pandemian aikana ilmeistä on, että päästöt ovat laskeneet, mutta maatalouden päästöt pysyivät lähes ennallaan. Pandemia on vaikuttanut liikkumisen ja kulutuksen vähentymiseen. Mikään automaattinen ihmeidentekijä pandemia ei kuitenkaan päästöjen vähentymisen näkökulmasta ole, sillä on odotettavaa, että koronan ollessa ohi ihmisten kulutus ja liikkuminen kasvavat. Siksi onkin tärkeää, että päästövähennystavoitteet kaikilla sektoreilla muuttuvat myös konkreettisiksi toimiksi. Näitä tarvitaan runsaasti lisää.
Arvoisa puhemies! Kulutuksen päästöt ovat kasvaneet 2000-luvulla, ja kulutus ylittää maapallon kantokyvyn moninkertaisesti. Me vasemmistossa vaadimme kiireellistä kulutuksen päästöihin puuttumista niin, että asetetaan tälle konkreettiset tavoitteet. 
Keskeisin asia, joka selittää kulutuksen hiilijalanjälkeä, on tulotason nouseminen. Eli lyhyesti: mitä enemmän käyttää rahaa, sitä enemmän aiheuttaa päästöjä. Tämä osoittaa, ettei kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa voida tehdä ilman että huomioidaan koko ylikulutukseen pohjaavan talousjärjestelmämme ongelmallisuus. On siksi tärkeää, että kulutusperäisille päästöille asetetaan oma päästövähennystavoite. Tällä hetkellä on niin, että kulutusmenojen kasvu nollaa vähäpäästöisempien tuotteiden ja palveluiden vaikutukset päästöihin. 
Kunnat ovat keskeisessä roolissa myös kulutuksen päästöjen leikkaamisessa. Kuntien kannattaa edistää toimia, jotka nimenomaan vähentävät asumisen ja liikkumisen päästöjä. Kasvispainotteiseen joukkoruokailuun siirtyminen on myös yksi konkreettinen toimi. 
Arvoisa puhemies! Yksi pysyvä murheenkryyni suomalaisessa ilmastopolitiikassa on se, että maatalouden päästöjä ei ole onnistuttu vähentämään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Maanviljelijöiden rooli on aivan ratkaiseva. Kysyisinkin ministeriltä: miten maataloudesta toimeentulonsa saaville ihmisille mahdollistetaan tukipolitiikalla ympäristön kannalta kestävä elinkeinon harjoittaminen, eli miten maataloustukien rakennetta voitaisiin muuttaa niin, että ne mahdollistavat ilmasto-, monimuotoisuus- ja vesistöjensuojelutoimet? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-03T17:19:24,2022-02-03T17:22:38,Hyväksytty,1.1
2022_3_121,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_122,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva ilmastovuosikertomus on kolmas ilmastolain mukainen eduskunnalle annettu raportti päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. 
Koska maamme tähän asti suunnittelemat toimet eivät riitä nykyistä tiukempaan päästövähennystavoitteeseen, istuva hallitus sisällyttää lisätoimia valmisteilla olevaan uuteen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan sekä ilmasto- ja energiastrategiaan. Hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ja liikenteen päästövähennysvaatimusten myötä kasvavat kustannukset, kuten polttoaineen ja energian hinta, heikentävät pahimmillaan suomalaisen teollisuuden ja yrittäjyyden kustannuskilpailukykyä sekä tavallisen kansalaisen ostovoimaa.
Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-02-03T17:22:40,2022-02-03T17:23:54,Hyväksytty,1.1
2022_3_123,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_124,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Hurun tekemää vastalausetta. Perussuomalaisten ympäristövaliokunnan jäsenet Huru ja Laakso tekivät vastalauseen tähän mietintöön, ja kannatan. 
Ilmastolaki edellyttää valtioneuvostolta vuosittain raporttia eduskunnalle päästövähennystavoitteiden toteutumisesta ja niiden saavuttamisen edellyttämistä lisätoimista. Ilmastovuosikertomuksen ajatus seurata yleistä päästökehitystä ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteiden toteutumista on sinänsä hyvä, mutta vaikuttaa siltä, että se vain lisää entisestään hallituksen intoa tehdä tiukempaa ympäristöpolitiikkaa, ilman että tosiasiallisia seurauksia puntaroidaan tarpeeksi perusteellisesti. 
Valitettavasti olemme saaneet todistaa kuluvalla hallituskaudella lukuisia kertoja liian hätäisen ja kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan vaikutuksia: Naantali, Kaipola, turvealan tuho ja kasvaneet haasteet maataloussektorilla. Hallituksen tulisi ymmärtää, että markkinataloudessa toimijat arvioivat jatkuvasti tulevaisuudennäkymiään. Ensin tehdään ympäristöpäätöksillä esimerkiksi turpeen käyttö täysin kannattamattomaksi ja tulevaisuus mahdottomaksi, ja sitten ihmetellään silmät suurina, kuinka toimijat toinen toisen perään lopettavat ja talous kärsii ja työttömyys kasvaa. Monissa suomalaisissa yrityksissä luetaan varmasti huolestuneena tätäkin ilmastovuosikertomusta, peläten, mitä kannattavuutta uhkaavia toimia hallitus seuraavaksi tekee. 
Ilmastovuosikertomuksessa maatalouden päästöt on nostettu oikeasti erityisesti tikun nokkaan. On todella tekopyhää haaveilla eettisestä kotimaisesta luomulähiruuasta samalla kun jo ahdingossa oleville tuottajille asetetaan entistä tiukempia vaatimuksia vihreyden nimissä. [Petri Huru: Juuri näin!] Maataloudessa voidaan tehdä paljon asioita ympäristöystävällisellä tavalla, mutta näkisin kannustamisen, neuvonnan ja taloudellisen tuen tässä kohtaa pakkoa parempina vaihtoehtoina. 
Myös suomalainen metsäsektori on hankaluuksissa tiukentuvien ympäristötoimien edessä. Esimerkiksi EU-aluetta koskevat CAP-toimenpiteet uhkaavat meidän metsäteollisuuttamme. 
Autoilijat ovat myös hankalassa jamassa: Bensamittareilla on nähty jo yli kahden euron litrahintoja, ja samaan aikaan ollaan laajentamassa biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta. Bensa ja diesel nousevat jatkuvasti — katastrofi. Tuleeko tästä vielä lisää maksettavaa suomalaisille autoilijoille? 
Polttoaineiden hinnat vaikuttavat luonnollisesti myös teollisuuden toimintaedellytyksiin. EU on päättänyt kiristää vuoden 2030 ympäristötavoitteitaan, ja tämä on saanut Suomen hallituksen hoppuilemaan entistä enemmän omissa toimissaan. Korostan, että perussuomalaisten mielestä on hyvä vaalia ympäristöä, mutta toimien vaikutuksia on tarkasteltava isossa kuvassa eli globaalilla tasolla ja puntaroitava, paljonko olemme valmiit uhraamaan teollisuuttamme ja työpaikkojamme tähän. 
Arvoisa puhemies! Ei ole kysymys siitä, että Suomi ei kantaisi vastuutaan ilmastosta ja ympäristöstään. Olemmehan siinä jo edelläkävijöitä, maailman huippuluokkaa. 
Tällä hetkellä asumisen hinta on jo ylittänyt kipurajan, ja kulkeminen töihin alkaa vaarantua bensan ja dieselin hinnan kivutessa jatkuvasti ylös ja ylös. Nyt on, hallitus, otettava järki käteen ilmastopolitiikassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-03T17:23:57,2022-02-03T17:26:38,Hyväksytty,1.1
2022_3_125,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_126,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi behandlar nu historiens tredje klimatårsberättelse. Här ingår uppgifter om hur målen för minskning av utsläpp har förverkligats och om de ytterligare åtgärder som krävs för att de ska uppnås. Det är glädjande att berättelsen har utvecklats i en mera strategisk och övergripande riktning och det är ett bra verktyg politiskt sett. Jovisst, det finns alltid möjligheter att utveckla hur man rapporterar, och här ser jag att man kunde utveckla det till att det blir ett mera likadant sätt att samla in material i hela Europa, helst i hela världen, som vi kan jämföra med hela världen. Det här kunde jag också kanske fråga av ministern, alltså på vilket sätt man kunde utveckla den här rapporteringen. 
Berättelsen innehåller i högre grad än tidigare uppgifter om utsläppsutvecklingen, även anpassning, och här är kommunernas roll också med och har behandlats mera än förut. I klimatberättelsen framgår att Finlands utsläpp av växthusgaser har minskat med 9 procent år 2020 jämfört med året innan. I diskussionen om klimatåtgärder är det viktigt att även lyfta fram de områden där man har lyckats gå i rätt riktning. Coronan har säkert för sin del också hjälpt till att det har minskat en hel del. Vi vet att utsläppen från trafiken fortsätter att avta medan utsläppen från konsumtion har en motsatt trend. Utsläppen från konsumtion har ökat, och att minska på dessa kräver en hel del åtgärder i våra hushåll. Där kan jag också lyfta fram det som till exempel ledamot Kinnunen tog upp om inhemsk och närproducerad mat. Att odla närodlad mat, till exempel kustfiske, fisk som är fiskad vid kusten, är också långt en miljögärning.
Kommunernas roll är viktig. Två tredjedelar av finländarna bor i sådana kommuner som har förbundit sig att uppnå klimatneutralitet år 2035, och många kommuner har också gjort hållbarhetsstrategier. Det här gäller bland annat då det gäller upphandling, offentliga upphandlingar, att man sätter sådana mål. 
I miljöutskottets betänkande betonas just att klimatåtgärderna och dess konsekvenser måste bedömas på ett mångsidigt sätt med avseende på ekonomi, sysselsättning och inkomstfördelning. I omställningen till klimatneutralt samhälle måste vi garantera att det sker på ett socialt och regionalt rättvist sätt. Om de negativa konsekvenserna uppstår ska man genom skattebeslut och olika incitament se till att övergången sker på ett rättvist sätt, och det här att man omskolar sig är ett exempel.
Sedan har också jordbrukets lönsamhet kommit upp, och den krisen är akut. Det här gäller också transportsektorn där konkurrenskraften är väldigt hård just nu. Jag vet också från kommunerna, där det är utmanande till exempel då det gäller skolskjutsarna, att det är väldigt tufft för taxitrafikanter. 
I ekonomiutskottets utlåtande nämns det att det är bra att klimatårsberättelsen konkret kunde sammankoppla klimatpolitik och näringslivspolitik. Investeringar i klimatteknik är en växande attraktionskraft i världen och Finland måste skapa en mera gynnsam miljö för dessa lösningar. De här lösningarna finns överallt i Finland men här vill jag lyfta fram det utvecklingsarbete som görs i min hemregion i energiklustret i Vasa. Det här har stor inverkan på ekonomi och sysselsättning.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-02-03T17:28:19,2022-02-03T17:32:36,Hyväksytty,1.1
2022_3_127,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on noin 0,1 prosentin luokkaa. Tämä kertoo, kuinka suuren osan ongelmasta voimme omilla toimillamme ratkaista suoraan.
Hallituksen ei pidä ryhtyä toimenpiteisiin kertomuksen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toteuttamiseksi. Ja miksi ei? Se nostaa tavallisen suomalaisen ihmisen arjen kulut tasolle, mistä he eivät selviä, ja siksi, että näillä toimilla heikennetään suomalaisen teollisuuden ja yrittäjien asemaa. Esimerkiksi UPM ja Neste ovat valinneet vuoden sisällä Rotterdamin investointikohteekseen suomalaiskaupunkien sijaan — miljardi-investointien. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi on mainittu dieselveron kiristyminen sekä raaka-aineen saanti. Eivätkä tänään kerrotut meriliikenteen mahdollisesti hurjat lisäkustannukset varmasti edesauta tilannetta.
Mikäli teollinen tuotanto vähenee Suomessa tätä vauhtia, maamme omat ilmastopäästöt kyllä pienenevät. Tämä taitaa ollakin hallituksen taktiikka. Siirretään tuotanto maihin, missä energia tuotetaan likaisemmin ja halvemmalla, jolloin sama tuotanto aiheuttaa isommat ilmastopäästöt ja mahdollisesti muita ympäristöhaittoja.
Puhemies! Samaan aikaan, kun hallitus kurittaa suomalaisia, tuntuvat monet muut maat olevan täysin vapaamatkustajia ilmastotoimissa. EU:n ilmastopaketissa Suomelle on neljän muun valtion ohella määrätty unionin korkein 50 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä päästökaupan ulkopuolisille aloille. Bulgarian sen sijaan pitää vähentää päästöjään vain 10 prosenttia, ja alle 20 prosentin päästövähennykset riittävät useissa muissakin maissa. Eikö päästövähennyksiä kannattaisi tehdä siellä, missä niitä eniten aiheutetaan ja missä niiden vähentäminen olisi selkeästi kustannustehokkainta ja edullisinta? Nyt Itä-Euroopan maiden ei tarvitse sulkea edes hiilivoimaloitaan, koska heille riittää viidesosa Suomen tavoitteesta.
Aivan kuten edustaja Sipilä täällä nosti esiin, tämä luo myös isoja mahdollisuuksia, mutta ne vain pitää pystyä nyt realisoimaan sitten toteen. Ja kuten täällä on puhuttu, niin esimerkiksi juuri Vaasan seutu on tässä näyttänyt hienoa esimerkkiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-03T17:34:48,2022-02-03T17:37:24,Hyväksytty,1.1
2022_3_128,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_129,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos valiokunnan puheenjohtaja Sipilälle ja ministeri Karille tämän ilmastovuosikertomuksen esittelystä ja valiokunnan mietinnön läpikäymisestä.
Kansainvälisen luonnonvarapaneelin arvion mukaan luonnonvarojen käyttöönotto ja prosessointi aiheuttavat noin puolet globaaleista kasvihuonepäästöistä ja 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Nykyinen talousmallimme tuhlaa luonnonvaroja ja palkitsee omien mittareidensa, kuten bruttokansantuotteen, kautta toimintaa, joka kiihdyttää kestävyyskriisiä. Jotta luonnonvarojen kulutus voidaan asettaa maapallon kantokyvyn rajoihin, tarvitsemme uusia talouden mekanismeja ja uutta talousajattelua, uusia innovaatioita ja uudenlaista osaamista. Tästä ilmastonmuutoksen torjuntatoimissa on kyse.
Nyt käsittelyssä oleva ilmastovuosikertomus on tärkeä työkalu ilmastotoimien vaikuttavuuden seuraamiseen. Se parantaa osaltaan sekä meidän päättäjien että kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastopoliittiseen keskusteluun. Ilmastovuosikertomus osoittaa, että ilmastotyömme suunta on oikea. Pääviesti kuitenkin on, että lisää päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla. Ja on tärkeää huomata, että kevään 21 budjettiriihessä tehdyt päätökset eivät vielä tässä tarkastelussa näy ja niiden riittävyys päästökuilun umpeen kuromiseksi arvioidaan virkavalmistelussa ja yhteistyössä tutkijoiden kanssa tämän kevään aikana.
On tärkeää, että hiilinegatiivisuuteen — ensin hiilineutraaliuteen, sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen — ja sen vaatimiin pitkän aikavälin ratkaisuihin varaudutaan ajoissa. Se parantaa siirtymän kustannustehokkuutta, ennakoitavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Tarvitsemme kattavaa vihreää siirtymää tukevien ohjauskeinojen palettia kaikilla sektoreilla.
Arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomuksen mukaan suomalaisten kulutuksen päästöt ovat kasvaneet 4 prosenttia vuodesta 2000. Meiltä puuttuu toistaiseksi selkeä kulutusperäisten päästöjen vähentämistavoite sekä sille seuranta ja mittarit. Useat kaupungit ovat nyt ryhtyneet toimeen Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahden johdolla siinä, että ne ovat kehittäneet laskentamallin kuntalaisten kulutusperäisten päästöjen laskemiseksi. Tämä on hyvä alku sille, että niitä päästöjä päästään sitten myös määrätietoisesti vähentämään, ja toivottavasti tätä mallia voidaan hyödyntää myös laajemmin.
Arvoisa puhemies! Vaikuttava ilmastopolitiikka on myös kestävää talouspolitiikkaa. Ympäristövaliokunnan mietintöön me kirjasimme, että tämän ilmastovuosikertomuksen olisi tärkeää kuvata tarkemmin myös sitä, kuinka tiivis yhteys ilmastopolitiikalla ja elinkeino- ja talouspolitiikalla on, erityisesti kun puhutaan investoinneista ja kilpailukyvystä. Eräiden arvioiden mukaan jo yli puolet maailman kokonaistuotannosta tehdään hiilineutraalisuuteen sitoutuneissa maissa. Seuraavien vuosikymmenten aikana vähähiilisten tuotteiden markkinat ja puhtaiden ratkaisujen kysyntä tulevat kasvamaan. Meidän kannattaa Suomessakin keskittyä nyt luomaan suotuisaa toimintaympäristöä vähähiilisten tuotteiden markkinoille. Suomen hiilikädenjäljen kasvattaminen luo suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle valtavasti mahdollisuuksia. Eli meillä on nyt mahdollisuus hyötyä vihreästä kasvusta, ja tästä myös niin ministeri kuin valiokunnan puheenjohtajakin hyvin puhuivat.
Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet vaativat monien tahojen välistä yhteistyötä, ja on tärkeää, että ilmastotietoa on helposti saatavilla. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että nykyiset tilastointi- ja raportointimallit eivät kaikilta osin tällä hetkellä palvele riittävän hyvin ilmastopolitiikan seurantaa ja vuosikertomuksen koostamista. Tältä osin meillä on parannettavaa tilastojen ja tietosisältöjen hyödyntämisessä. Tämä edellyttää sitä, että tästä tiedon tuottamisesta ja raportoinnin periaatteista sovitaan tarkemmin.
Täällä on hyvin nostettu sitä, että ilmastopolitiikan on oltava sosiaalisesti oikeudenmukaista, ja niihin puheenvuoroihin on helppo yhtyä. Mutta se, että ilmastotieto on julkista ja helposti saatavilla, on yksi tärkeä keino lisätä kansalaisten tietoisuutta tarvittavista ilmastotoimista ja niiden perusteista. Siksikin tämä ilmastovuosikertomus on tärkeä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että on tärkeätä, että myös nuorten ääni kuuluu ilmastokeskustelussa. Ympäristövaliokunnassa me tosiaan kuulimme Nuorten Agenda 2030 ‑ryhmää, joka siinä omassa puheenvuorossaan korosti muun muassa uudelleenkouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuuksien takaamista osana sosiaalisesti oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Minusta on hienoa, että nuoret nimenomaan nostivat tätä näkökulmaa. Nuoret ovat myös vaatineet päästä osallisiksi ilmastopolitiikkaan ja siitä käytävään keskusteluun, ja tämä meidän on myös otettava vakavasti. Ilmastonmuutostoimien edistäminen riittävän rivakasti edellyttää sitä, että niille on mahdollisimman laaja tuki koko yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-03T17:37:35,2022-02-03T17:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_3_130,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Edustaja Sipilä, ja hänen jälkeensä myönnetään puheenvuoro ministeri Karille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_131,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille, että jaksatte täällä kuunnella tätä keskustelua — nimittäin omassa puheenvuorossanikin teen teille kaksi ehdotusta. 
Ymmärrän hyvin nämä ilmastopolitiikkaan liittyvät huolet, erityisesti huolen siitä, että niistä, jotka siirtymävaiheessa siitä kärsivät, pidetään huoli. Mutta yrittäjänä aina toivoi tunnistavansa maailman isot muutokset, megatrendit, joihin yrityksen kannattaisi tarttua, ja mietti niitä, ja kyllähän tämä ympäristöä ja ilmastoa parantava teknologia on ollut tällä listalla jo pitkään. Näitten suurten muutosten trendeihin kannattaa suhtautua haasteena ja mahdollisuutena, ei käpertyä ja pelätä niiden edessä. 
Tuulivoima on tästä hyvä esimerkki: Vanhasen hallituksen aikana tehtiin ensimmäiset rohkeat linjaukset. Nyt tuulivoimalla tehdään jo kymmenen prosenttia Suomen sähköstä. Se tuottaa merkittäviä tuloja kunnille, joissakin kunnissa jopa vastaa puolta verotuotoista, ja se tuo tuloja maanomistajille ja sijoittajille. Tuulivoiman ennusteet, nyt kun näin 2050 ilmasto- ja energiastrategian ennusteet, ovat jo samaa luokkaa ydinvoiman kanssa. Se tietenkin edellyttää, että saamme luvituksen toimimaan. 
Ensimmäinen esitys ministerille olisi se, että me tarttuisimme Suomessa synteettisten polttoaineiden tekemisen mahdollisuuteen. Meillä olisi mahdollisuus pilotoida kunnolla tätä. Me valiokunnassa ollaan kuultu Lappeenrannan yliopiston ehdotusta siitä, että merkittävästi tuulivoimaa lisäämällä ja ottamalla hiilidioksidia talteen täysmääräisesti toteutettuna voisimme pienentää hiilidioksidipäästöjä 20 miljoonaa tonnia ja olla omavarainen öljyn suhteen, ja silloin voisimme maaseudulla ja koko Suomessa ajaa polttomoottoreilla ja tankata sinne synteettistä bensiiniä tai dieseliä. 
Sama koskee aurinkovoimaa: Sen ennustetaan kasvavan Suomessa vuonna 2050 samaan suuruusluokkaan kuin mitä tuulivoima on nyt. Aurinkovoimalle ehkä nauretaan samalla lailla kuin tuulivoimalle naurettiin tässä muutama vuosikymmen sitten, mutta se tulee ottamaan oman paikkansa. 
Energiatehokkuus rakentamisessa on ollut pitkään suomalaisten vahvuus vientiteollisuudessa. 
Hiilen kaappauksesta on tulossa myöskin selkeä teknologia-alue.
No sitten tämä yli sektoreiden ajattelu. Toivoisin, että me pystyttäisiin Suomessa pilotoimaan myöskin tämmöistä eri päästösektoreiden yli tapahtuvaa ajattelua. Tässäkin salissa helposti syyllistetään maataloutta, mutta entäpä jos sen sijaan, että me sekoitevelvoitetta nostaisimme liian kovaksi — öljy-yhtiöt pitävät sitä erittäin kalliina: noin 300—400 euroa hiiliekvivalenttitonni olisi se sekoitevelvoitteen hinta —, se öljy-yhtiö maksaisikin viljelijälle turvepellon muuttamisesta hiiltä sitovaksi tai edes hiilineutraaliksi? Tässä olisi valtava mahdollisuus. Turvepellot päästävät 8 miljoonaa tonnia — niitä on 240 000 hehtaaria, ja yksi hehtaari päästää 35 tonnia. No tämä 300—400 euroa 35 tonnillehan on kymppitonnin luokkaa oleva mahdollisuus maksaa sinne viljelijälle, vaikka siitä murto-osa käytettäisiin tähän. Veikkaisin, että tekemällä tällaisen pilotin me voitaisiin olla hiilineutraali viidessä vuodessa, ja maatalouden kannattavuusongelma olisi ratkaistu pitkästi, ainakin tuolla turvepeltojen alueella, yhdellä kertaa. 
Minusta kannattaisi toteuttaa tämä turvepeltopilotti, ja minusta meidän kannattaisi myöskin rohkeasti pilotoida synteettisten polttoaineiden tekemistä. — Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Rakentava ja tulevaisuuteen katsova puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-03T17:43:15,2022-02-03T17:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_3_132,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,Ministeri Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_133,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle hyvistä ajatuksista ja hyvästä puheenvuorosta, ja kiitos myös kaikille edustajille ilmastopoliittiseen keskusteluun osallistumisesta. Eilen tässä salissa tasavallan presidentti Niinistö avasi valtiopäivät ja esitti omassa puheenvuorossaan huolen siitä, että maailman suurten ilmiöiden, kriisien keskellä ilmastokriisi jää vaille riittävää huomiota. Ainakin kun eduskunnan keskustelua kuuntelee, niin näin ei onneksi ole käymässä.
Täällä esitettiin useita huolia siihen liittyen, miten Suomen elinkeinoelämä selviää ilmastokriisin keskellä. Tässähän hyvä uutinen on ollut se, että Suomen elinkeinoelämä on tukenut hyvin laajasti ilmastotavoitteita, kuten myös EU:n päästökauppaa, ja nimenomaan näkee ilmastotoimet, ilmastopolitiikan oman menestyksensä perustana. Siitä ei ole kauhean montaa kuukautta, kun me eduskunnassa saimme niin EK:lta, MTK:lta kuin ammattiliitoilta yhteisen vetoomuksen, jossa he totesivat yhdessä pitävänsä välttämättömänä, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni, eli elinkeinoelämän viesti on tässä vahva.
Samaan aikaan viime aikojen uutiset merkittävistä investoinneista kertovat omaa tarinaansa siitä, missä puolessa talous vetää: niin SSAB:n yli 4 miljardin euron investointi kuin myös Harjavallan investointi, kuin myös toinen toistaan seuraavat uutiset tuulivoimainvestoinneista. Vihreä talous selvästi vetää.
Moni edustaja nosti esiin huolen maatalouden pärjäämisestä tässä ajassa, ja tämä huoli on tässä salissa yhteinen.
Edustaja Kinnunen nosti esille ajatuksen parlamentaarisen komitean perustamisesta, maatalouden kannattavuuden parantamisesta ja maatalouden ilmastotoimien kirittämisestä. Ilmastotoimien osaltahan tällainen parlamentaarinen ryhmä ollaan jo perustamassa, ja jos vastaavanlainen ryhmä perustetaan maatalouden osalta, niin se tietenkin on ministeri Lepän alaisuudessa, mutta jos tällaista esitystä tulee, niin sitä varmasti laajasti kannatetaan.
Edustaja Honkasalo nosti esille kysymyksen siitä, miten maataloustukien rakennetta voitaisiin muuttaa niin, että ne mahdollistaisivat ilmasto‑ ja monimuotoisuustoimet paremmin, ja tämä on äärimmäisen hyvä ja tärkeä kysymys. On selvää, että maataloutta on autettava ja tuettava siirtymässä ilmastoaikaan, ja olemmekin yhdessä asettaneet juuri hetki sitten maataloudelle päästövähennystavoitteen. Päästövähennystavoite on tärkeä raami sille, että me päästään yhdessä etsimään uusia toimia, joilla maatalouden päästöt vähenevät, ja samalla on syytä suojella myös luonnon monimuotoisuuden vahvistamista sekä vesiensuojelua. Päästövähennystavoitetta tukevista toimista joulukuussa hyväksytyssä kansallisessa CAP-suunnitelmassa on mukana muun muassa hiiliviljelyn keinoja, joilla voidaan parhaimmillaan samanaikaisesti parantaa sekä maaperän kuntoa, satotasoja että ympäristön tilaa.
Kansallisen CAP-suunnitelman lisäksi maa- ja metsätalousministeriössä on valmistelussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maatalouden ilmastopäästöistä suurin osa tulee nimenomaan maaperästä. Maankäytön päästöjen vähentämiseksi potentiaalisia keinoja olisivat muun muassa pellonraivauksen vähentäminen sekä kosteikkoviljelyyn panostaminen.
Tämän lisäksi edustaja Ollikainen kysyi siitä, miten voitaisiin kehittää tätä raportointia ja edistää eri maiden päästöjen vertailua. Ja tässä valiokunnan ehdotus siitä, että me alettaisiin tuottamaan osana ilmastovuosikertomusta selkeää vertailutietoa eri maiden tavoitteista, on ehdottomasti hyvä ja kannatettava, ja pyritään jatkossa löytämään keinoja esittää ja koota tätä tietoa.
Valiokunnan puheenjohtaja nosti esille useita tulevaisuuden mahdollisuuksia liittyen synteettisiin polttoaineisiin, aurinkovoiman mahdollisuuksien ja energiatehokkuuden parantamiseen, tuulivoiman edistämiseen sekä maatalouden hiilensidontaan, ja nämä ovat ehdottomasti tärkeitä tulevaisuuden ratkaisuja, joita varmasti olisin itse tukemassa.
Mutta aika rientää. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-03T17:48:23,2022-02-03T17:53:16,Hyväksytty,1.1
2022_3_134,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_135,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ilmastovuosikertomus on hyvä hetki keskustella ilmastopolitiikan vaikutuksista vähän laajemmassa mittakaavassa siihen, mitä täällä Suomessa ja maailmassa tapahtuu, nimittäin siitä, että suomalainen tehtaanpiippu on paras mahdollinen ilmastotoimi: missään muualla maailmassa ei huolehdita ympäristöstä niin hyvin kuin Suomessa huolehditaan. Tämän ilmastopolitiikan, mitä hallituskin täällä edistää, ongelma on todellisuudessa se, että ne suomalaiset tehtaanpiiput vähenevät tämän ilmastopolitiikan myötä. Suomen hallituksen ilmastopolitiikka johtaa siihen, että teollisuuden investoinnit katoavat maasta, ja teollisuuden investointien katoaminen maasta johtaa vähänkin pidemmällä aikavälillä työpaikkojen häviämiseen. 
Täällä hehkutetaan näitä vihreän energian ja vihreän teknologian mahdollisuuksia. Toki hyvä, jos sieltä jotain työpaikkoja tulee, mutta siinä ovat startupit ja pikkufirmat merkityksettömiä sen rinnalla, jos isoja teollisuuslaitoksia ulosliputetaan Suomesta tai jos me menetämme miljardi-investointeja, kuten olemme menettäneet nimenomaan tässä uudessa teknologiassa, biopolttoaineissa. Miljardi-investointeja Suomi on menettänyt Eurooppaan kilpailijamaillemme, joita me itse tuemme EU:n elvytyspaketeissa. Mistä johtuu, että me menetämme näitä investointeja Euroopassa oleville kilpailijamaillemme? Se johtuu siitä, että ne maat ovat paremmassa kilpailuasetelmassa. Ne sijaitsevat jo valmiiksi lyhyempien etäisyyksien päässä, ne tarvitsevat vähemmän energiaa lämmitykseen. Siellä on lyhyemmät etäisyydet, helpompi logistiikka. Ne maat ovat meitä etumatkalla, valmiiksi, ja hallitus omilla toimillaan lisää sitä etumatkaa entisestään. Suomi sitoutuu muuta Eurooppaa tiukempiin ilmastotavoitteisiin. Me pyrimme hiilineutraaliuteen 15 vuotta muuta Eurooppaa etumatkalla. Ei tämä näin etene. Ei Suomen teollisuus kestä tällaista kilpailukyvyn takamatkaa, päinvastoin meillä pitäisi olla etumatka. Meillä pitäisi olla päästökauppakompensaatiot vähintään samalla tasolla kuin kilpailijamaissamme, mutta ne ovat alemmalla tasolla kuin kilpailijamaissamme. Meidän pitäisi saada meriliikenteen logistiikka toimimaan edullisemmin, päinvastoin me sitoudumme toimiin, joilla se toimii vähemmän edullisesti. Tämä on kestämätön polku. Tämä tulee johtamaan teollisuuden katoon maassamme. 
Meillä ei ole aihetta minkään ilmastohätätilan julistamiseen. Meidän pitäisi julistaa teollisuuden hätätila. Mitä teemme sen eteen, että meiltä ei lähde täältä teollisuuden työpaikkoja pois? Voiko hallitus sitoutua siihen, että omilla päätöksillämme emme hävitä yhtään työpaikkaa Suomesta? Perussuomalaiset ovat siihen valmiita, mutta onko hallitus? Voiko hallitus sitoutua siihen, että vetäydymme tästä järjettömästä 15 vuotta etupainoisesta hiilineutraaliustavoitteestamme ja siirrymme edes sille tasolle, mitä muu Eurooppa pyrkii tekemään, emme tee kaikkea etupainossa?
Tänään on puhuttu oikeudenmukaisesta siirtymästä. Tämä oikeudenmukainen siirtymä Euroopassa tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset maksavat puolalaisten kivihiilestä luopumisen, vaikkei heidän ehkä tarvitsekaan luopua siitä. Mitä oikeudenmukaista siirtymää on se, että monet muut maat tukevat omia kansalaisiaan energia-ahdingossa mutta Suomi ei? 
Äsken kyselytunnilla kysyttiin, mitä Suomi tekee omien kansalaistensa energiaköyhyyden poistamiseksi. Asiaan ei tullut ministeri Saarikolta minkäänlaista vastausta. En tiedä, pitäisikö ministerin vastaukseksi sitten tulkita se, mitä hän kertoi Autoliiton Moottori-lehdessä, että hän olisi miettinyt meille jopa 10 sentin kilometriveroa — siis hetkinen: 10 senttiä kilometri, euron 10 kilometriä, 10 euroa 100 kilometriä — siitä ilosta, että saamme ajaa autolla. Ei, hyvät kollegat, ei meillä hyvin mene, jos tämä on meidän käsityksemme oikeudenmukaisista ilmastotoimista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-03T17:53:23,2022-02-03T17:57:26,Hyväksytty,1.1
2022_3_136,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_137,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tässä salissa on käytetty hyviä puheenvuoroja, mutta sitten tämä edellinen puheenvuoro edustaja Mäkelän osalta oli vähän tämmöinen päinvastainen puheenvuoro: annettiin kuvaa, että teollisuus ei investoi tähän maahan, vaikka tilanne on päinvastainen.
Ihan ensimmäiseksi haluan kyllä kiittää ensinnäkin valiokunnan puheenjohtajaa hyvästä valiokunnan mietinnön esittelystä ja myös ministeriä hyvistä puheenvuoroista. Mutta täytyy kyllä tuohon edelliseen puheenvuoroon, edustaja Mäkelän puheenvuoroon, nyt tarttua, kun annoitte tämmöisen kuvan, että teollisuuden investoinnit katoavat tästä maasta. Vastahan Elinkeinoelämän keskusliitto tiedotti, kuinka on historiallinen tilanne, kuinka teollisuus investoi tähän maahan. Oletteko huomannut niitä uutisia, kuinka pohjoiseen Suomeen on esimerkiksi metsäteollisuus investoinut? Uusia sahalaitoksia syntyy, sahateollisuus on edelläkävijä sellaisten uusien teknologioiden kehityksessä, joilla tätä ilmastoa tullaan pelastamaan. Kemiallinen metsäteollisuus investoi Kemiin tällä hetkellä täyttä hönkää. Valitettavaa oli, että tuonne Pohjois-Savon suuntaan Finnpulp ei saanut ympäristölupaa, mutta pikkusen kun mennään ylöspäin, Kainuun maankamaralle, niin sielläpä sitten KaiCell Fibers onkin jo pitkällä, ja nyt odotetaan vain oikeuden päätöstä siitä, että kun ympäristölupa on jo myönnetty, niin tehdas tullaan sinne investoimaan. Tai sitten jos mennään Itä-Lappiin, niin siellä on sitten Kemijärven suunnalla seuraava tehdasinvestointi.
Te tuotte tässä esille sitä, että nytten pitäisi luoda tämmöinen teollisuuden hätätila käytäntöön tähän maahan. Mihin tämä perustuu, kun teollisuus investoi? Niin kuin ministeri toi esille, meillä Suomessa on valmiudet puhtaille ratkaisuille, ja mihin se perustuu? Suomalaiseen osaamiseen, insinööritaitoon, millä me saadaan näitä puhtaita ratkaisuja. Ministeri ansiokkaasti tässä toi muutamat esimerkit — Harjavallan vihreät vedyt, hiilettömän teräksen Pohjois-Pohjanmaan suunnalla, tuulivoiman, mitä rakennetaan ansiokkaasti nyt myös maakuntien suunnalla — mutta toivoisin, ministeri, että nostatte jatkossa myös tämän kemiallisen metsäteollisuuden, nimittäin siellä on myös niitä innovaatioita, joilla me olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Minun mielestäni enemmän tätä biotalouden mahdollisuutta myös tuolla metsäteollisuuden suunnalla tulisi nostattaa, koska ennen kaikkea nämä tuovat uusia tuotteita, joilla me siirrymme fossiilituotteista biotuotteisiin, mutta ennen kaikkea ovat ne mahdollisuudet, minkälaista lisähyötyä me saamme tähän valtiontalouteen, [Puhemies koputtaa] koska nämä tuotteet tuovat lisää rahaa tähän maahan, vientituotteita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T17:57:26,2022-02-03T18:00:36,Hyväksytty,1.1
2022_3_138,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_139,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kollega Mäkelä piti äsken puheenvuoron siitä, että meillä on teollisuus Suomesta lähtemässä. Kollega valitettavasti toistaa sitä samaa virheellistä käsitystä, että ilmastonmuutokseen vastaaminen olisi pitkällä tähtäimellä kilpailukyvylle haitallista. Päinvastoin. Itse asiassa asiakkaat vaativat jo nyt kestävän kehityksen ratkaisuja teollisuudelta. Siinä Mäkelä on kyllä aivan oikeassa, että missään muualla ei huolehdita ympäristöstä niin kuin Suomessa. Minä olen ylpeä suomalaisesta teollisuudesta, jonka tehtailla on käynyt vieraita ympäri maailman ottamassa mallia. Teollisuudellamme on ollut erinomainen pelisilmä. Siellä tiedetään, että puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa panostaa nyt. Ilmaston ja talouden edut eivät ole ristiriidassa, vaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävät ratkaisut ovat jatkossa kilpailukyvyn tae. 
Mäkelä käyttää myöskin esimerkkinä UPM:n päätöstä, joka ei vastaa yleistä trendiä. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan teollisuuden investoinnit ovat Suomessa kasvussa. Teollisuuden investointien kasvu on jatkunut tänä vuonna plus 17 prosenttia nostaen teollisuuden ja energiateollisuuden kiinteät investoinnit ensimmäistä kertaa yli 10 miljardin euron. Investointiaste on nousemassa 23 prosenttiin, mikä on korkein taso sitten vuoden 2012. 
No, entä sitten nämä energiakysymykset teollisuudessa? Täällä on mainittu jo SSAB, Wärtsilä, Stora Enso osaltaan tekee investointeja Suomeen. Mikkeliin suunnitellaan 100 miljoonan vetylaitosta, Lahti suunnittelee vielä suurempaa, Haminaan 100 miljoonan kierrätysöljylaitosta, Harjavaltaan vetyä 70 miljoonalla. Mitä suomalainen teollisuus tarvitsee, että se voi täällä energisesti pärjätä? Se tarvitsee vetyä, koska se haluaa siirtyä puhtaampiin energioihin, ja tähän me olemme pystyneet jo nyt vastaamaan. Toki toivon, että valiokunnan puheenjohtaja Sipilän nostamat esitykset Lappeenrannan yliopiston suunnalta myöskin otetaan tulevaisuudessa huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-02-03T18:00:36,2022-02-03T18:02:57,Hyväksytty,1.1
2022_3_140,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_141,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelä todellakin sanoi täällä, että teollisuus lähtee, mutta hän päätti itse lähteä kesken hyvän keskustelun. 
Kun mietitään vakavasti näitä kysymyksiä, joita tässä keskustelussa on nostettu esiin, ja sitten toisaalta niitä syytöksiä, esimerkiksi koskien juuri Nestettä ja UPM:ää: Jos me katsomme ja arvioimme, mitä UPM on sanonut, niin se on varmaan maailman ensimmäisiä metsäyhtiöitä, jotka ovat sitoutuneet näihin päästövähennystavoitteisiin ja ilmoittaneet, että pitää saada lämpiäminen rajoitettua 1,5 asteeseen. Sitten vastaavasti Neste — oliko viimeksi eilen, kun katsoin — heidän innovaatiojohtajansa totesi: ”Tutkimustieto osoittaa selvästi, että kaikki ratkaisut päästöjen vähentämiseksi on otettava käyttöön.” Eli täällä perussuomalaisista syytettiin, että johtuen ilmastopolitiikasta UPM ja Neste ovat tehneet nyt näitä tiettyjä ratkaisuja. No, jos UPM:ltä kysytään, niin siellä johtaja Pesonen sanoo, että heidän ratkaisunsa perustuu ammattiyhdistysliikkeeseen. Syitä voidaan hakea mistä tahansa, mutta sen me tiedämme, että nämä ilmastopoliittiset syyt eivät ole niitä syitä, kun kysytään suoraan yhtiöiltä. 
Oikeastaan tämä keskustelu myös osoittaa sen tarpeen, jota meidän pitäisi eduskunnassa pystyä ratkaisemaan, että elinkeinoelämä huomioi, miten meidän pitäisi pystyä ratkaisemaan ilmastonmuutoskysymystä. Eduskunnassa eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta ovat sitoutuneet siihen, että on löydettävä yhteisiä ratkaisuja. Kysymykseni on perussuomalaisten suuntaan: Löytyykö mitään keinoa, millä te tulisitte mukaan näihin yhteisiin talkoisiin? Onko mitään sellaista asiaa, näkökulmaa tai argumenttia, joka meidän muiden puolueiden niin oppositiossa kuin hallituksessa pitäisi ottaa huomioon, jotta myös teidän ryhmänne saataisiin sitoutumaan näihin tärkeisiin — todella tärkeisiin, elintärkeisiin — tavoitteisiin? Me tiedämme, että jokainen puolue tässä maassa ajaa suomalaisen teollisuuden etua ja myöskin suomalaisen palkansaajan ja yrittäjän etua, ja sillä tavalla me myös katsomme näitä, mitä maailmalla tapahtuu, ja yritämme vastata näihin megatrendeihin. 
Ja pakko sanoa, arvoisa puhemies, vielä loppuun tästä koko ilmastovuosikertomuksesta: Itse ajan henkilöautolla todella paljon — aivan liian paljon — ja olen aina miettinyt, miten sitä voisi vähentää ja vähän kulkea kävellen lyhyempiäkin matkoja. Kyllä se auttaa, että minä itse mukaan lukien herään osaltaan myöskin näiden ilmastovuosikertomusten kautta siihen tietoisuuteen, mitä minä siellä omassa arjessani voin tehdä. Minä voin vähentää omaa autoiluani mutta tiedän, että esimerkiksi kuljetusyrittäjät eivät voi vähentää, joten toivottavasti silloin etsitään ratkaisuja, joilla me mahdollistamme heidän työntekonsa ja yrittämisensä — mutta perussuomalaiset, tulkaa mukaan tähän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-03T18:02:58,2022-02-03T18:06:07,Hyväksytty,1.1
2022_3_142,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_143,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä ilmastovuosikertomuksia tehdään — tämähän on järjestyksessä jo kolmas — mutta toivoisin tässä ilmastopolitiikassa ja yleensä ympäristöpolitiikassa hieman enemmän totuuteen perustuvaa tietoa. Mitä tulee näihin erilaisiin ilmastoneuvotteluihin EU:ssa, niin kaikki mepit, kaikki Suomen edustajat siellä, puhuvat siitä, että pitää perustua oikeaan, todelliseen, tutkittuun tietoon. Sitä minäkin peräänkuulutan.
Suomen kokonaispäästöthän ovat hieman yli 50 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka on hieman yli yhden promillen koko maailman päästöistä. Eli siinä on se hiekkalaatikko, jolla me leikimme. Me emme pysty ratkaisemaan maailman ilmastokriisiä. Voimme hoitaa vain oman osuutemme Suomen rajojen sisällä. 
Suomea koskevat väärät tiedot, joilla näitä hiilidioksidipäästöjä lasketaan, on oikaistava: 
Suomen suot, jotka sitovat 4 miljoonaa hiilidioksiditonnia joka vuosi, pitää laskelmaan ottaa Suomen hyödyksi. Kun se sitoo hiiltä, niin se sitoo, ja sillä sipuli. Siellä on noin 5 miljoonaa hehtaaria neitseellistä suota.
Turvepelloille on laskettu 8 miljoonan tonnin päästöt, ja se ei varmasti pidä paikkaansa. Se on täyttä huuhaata jo pelkästään sen takia, että yli puolet vuodesta ne turvepellot tuolla pohjoisessa ovat lumen peitossa ja jäässä. Miten ne tuottaisivat läpi lumen ja jään hiilidioksidipäästöjä? Eivät mitenkään. Miksi te, arvoisat ministerit ja arvoisat neuvottelijat, olette menneet hyväksymään tämmöisiä totuudenvastaisia tietoja?
Sitten metsien koko hiilinielua ei lasketa Suomen eduksi — siellä on kaikennäköisiä vähennyksiä — ja sitten puurakentamista ja yleensä puuhun sitoutuvaa hiiltä ei kokonaisuudessaan lasketa Suomen hyödyksi. 
Miksi Suomella maksatetaan näitä valtavia lisämaksuja? Hiilipäästöjen ja hiilinielujen oikeat luvut on laskettava Suomen eduksi kokonaan. Miksi meillä, tällä köyhenevällä kansalla, maksatetaan sellaisia maksuja, jotka eivät meille kuulu? 
Kun katsoo EU:n kantaa nykyiseen energiantuotantoon, niin on aivan kummallinen tilanne: Suomessa tuotettu oma kotimainen energia ollaan nyt korvaamassa ulkomaisella energialla, joka tuodaan ulkomailta hakkeesta lähtien ja turpeesta lähtien.
Bioenergia, jota me tuotamme itse, on ollut tähän asti Suomen rikkaus. Nyt siitä on tullut kirous. Arvopuuta poltetaan kattilassa surutta, ja fossiilia yhä enemmän lisää. Maakaasuko on meidän ratkaisumme, niin kuin EU itse esittää? Voi hyvät hyssykät, sanon minä. Arvoisa ministeri, kuka enää uskoo tätä EU-politiikkaa, kun uusiutuva energia Suomessa katsotaan synniksi ja rikokseksi ja EU ottaa viherryttämisen listalleen ja hyväksyy tähän taksonomialaskentaan hiilidioksidia sisältävän fossiilimaakaasun hyväksi asiaksi? Eihän tässä ole mitään tolkkua enää.
Suomen huoltovarmuus on käytännössä mennyttä, koska me olemme tuhonneet turpeen, oman kotimaisen energian, ja samalla aiheutamme sen, että ei kotimainen puu enää tuota energiaa, hakepuu niissä kattiloissa CHP-sähköä. Se tuotanto on lähes 3 000 megaa — äsken katsoin Fingridin sivuilta, että 2 900 megaa tulee tällä hetkellä sähköä CHP-tuotannosta valtakunnanverkkoon. Kun turve nyt loppuu, niin poistuu se 2 800 megaa sieltä tuotannosta. Arvoisa ministeri, millä aiotte korvata tämän 2 800 megaa, joka on suurin piirtein kaksi kertaa enemmän kuin mitä Olkiluoto kolmonen tuottaa? Kyllä toivoisin, arvoisa ministeri, että palattaisiin joskus totuuden äärellekin. 
Ukrainan tilanne kärjistyy, ja sille me emme mahda mitään, mutta entäpä jos rajat menevät kiinni, jos siellä alkaa konflikti? Sitä en ikinä toivo, mutta se on realismia, ja Suomen huoltovarmuus on meille elintärkeä asia: pohjoinen valtio, ja omat energiat jos loppuu ja raja menee kiinni, mitä sitten tehdään? Meillä oli viime joulun ja tammikuun aikana tilanne, jossa meidän voimalaitosten energiahuollon pelastivat vain ne turvevarat, joita oli vielä käytössä. Ensi talvena niitä ei enää, arvoisa ministeri, ole. Mistä te otatte sitten energian näihin voimalaitoksiin? Ainoa vaihtoehto on kevyt polttoöljy. Lämpö kallistuu noin nelinkertaiseksi. Sitäkö te haluatte omille kannattajillenne, että ne maksavat kalliita lämpölaskuja? Ja sähkö nousee: Nyt jo äsken pörssisähköhinta oli hieman yli 200 euroa mega. Se tarkoittaa sitä, että sähkölaskussa kilowatin hinta voi olla 50, 60 tai jopa 70 senttiä kilowatti. Kuka sen maksaa? Aiotaanko lisätä, ilmeisesti, tätä asumistukea, johon meillä ei enää kerta kaikkiaan ole varaa?
Tätäkö on vihreä siirtymä, että Suomesta lähtee pois metsäteollisuutta? UPM on tehnyt neljä viimeistä biotalousinvestointiansa ulkomaille — Uruguayhin, Saksaan, ja nyt meni Rotterdamiin Hollantiin. Tätäkö me oikeasti haluamme? Mitä tehtiin Finnpulp-päätöksellä? Annettiin ihmisille, yrittäjille ja teollisuudelle tieto, että tähän maahan ei kannata investoida. Kotimaista puuta ei saisi jalostaa. Puusta tulevat lisätuotteet ja sivutuotteet ovat tälle kansakunnalle pelastus. Sieltä tulee totta kai valtavan arvokkaita perustuotteita mutta myös uusia tuotteita, joiden arvoa ei tällä hetkellä kukaan edes tiedä. Sama koskee turvetta. Valtavan arvokkaita tuotteita on laboratorioissa tutkittavana, ja te haluatte tämän estää. Eihän tässä ole enää mitään tolkkua, kun nyt esitetään jo, että ei saisi enää kasvuturvetta, kuiviketurvetta tai erikoisturvetta enää nostaa. Mihin tämä maa on menossa?
Metsät ovat Suomen ainoa todellinen hiilinielu. Se tarkoittaa sitä, että hoitamalla metsät hyvin me pääsemme vapaaksi tästä Euroopan unionin kuristavasta otteesta. Jos kaikki nuo EU:ssa esillä olevat rajoitteet pannaan voimaan, tälle maalle käy huonosti, koska meillä on velkaa jo niin paljon — ja ihan olen varma siitä, arvoisa puhemies, että yksikään Suomen kansanedustaja ei halua niitä 5 miljardin budjettileikkauksia. Sitten ei voi enää velkaa ottaa, kun on piikissä se velanotto, ja jos korko nousee vaikka viidellä prosentilla, se tarkoittaa semmoista valtavaa šokkia Suomen talouteen, jota en halua edes kuvitella. Ymmärrän hyvin Iiro Viinasen, entisen valtiovarainministerin, tuskan silloin 90-luvun alussa, kun hän varoitti Suomea joutumasta toista kertaa tähän tilanteeseen. Nyt me olemme sillä tiellä, arvoisa ministeri, ja meidän on turha röyhistellä rintaamme, että maailman ilmastopäästöt pelastamme. Se ei ole edes mahdollista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-03T18:06:08,2022-02-03T18:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_3_144,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa, edustaja Kvarnström poissa. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_145,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vanha sanonta on, että ei kannata ampua itseään jalkaan, mutta perussuomalaisia lukuun ottamatta tuntuu, että ammutaan itseämme päähän. Tuottajahinnat ovat aivan pohjamudissa, kulut kasvavat kaiken aikaa. Hyvänä esimerkkinä nyt Närpiössä ruvetaan maksamaan oikeaa palkkaa. Sitä ennen närpiöläiset polkivat käytännössä katsoen muut viljelijät ahdinkoon, meidän omalta kylältäkin yrittäjä joutui konkurssiin. No mitä nytten: kun siellä ruvetaan maksamaan oikeaa palkkaa näistä hommista, niin me syödään kohta sitten täällä espanjalaista kurkkua ja tomaattia.
Totuudessaan tällaisilla pk-sektorin yrittäjillä on ihan eri mahdollisuudet olla tässä hommassa mukana. Elinkeinoelämän keskusliittohan totta kai tukee tätä, koska heillehän on äärettömän iso hyöty siitä, että pk-sektorin yrittäjät eivät ole kilpailemassa suotta siellä jaloissa, koska totuudessaan se on niin, että ne piirtää, keillä on liitua. Ja kyllä me kaikki tiedetään, onko niillä liitua, keitä esimerkiksi EK omissa puheissaan aina puolustelee.
Jos meillä oikeasti teollisuus investoisi jatkuvasti tällä tasolla, mistä tällä hetkellä puhutaan, mitä edustajat Ovaska ja Kettunen puhuivat, niin eihän meillä olisi mitään hätää. Mutta jos me otetaan yksittäinen Kemin sellutehdas, niin se investointi on sitten nyt, ja todennäköisesti ei ensi vuonna ole sitä samaa investointia enää, pitää se muistaa. Ja jos meillä oikeasti menee niin loistavasti kuin äsken keskustalaiset edustajat antoivat ymmärtää, niin minkä takia, minkä takia, me ollaan näin taloudellisesti huonossa tilanteessa? Miksi? Miksi meillä menee taloudessa näin huonosti? Miksi me velkaannutaan ennätysvauhtia kaiken aikaa? Ja millä oikeasti pärjäävät esimerkiksi kuljetusliikkeet näillä hinnannousuilla? Niillä ei ole oikeasti sitä liitua, mistä äsken juuri puhuin. Se on tässä se problematiikka. Ei meillä ole minkäännäköisiä mahdollisuuksia tässä kilpailussa pärjätä tällä kustannustasolla.
Ei tarvitse olla kovin ihmeellistä Casion laskinta, että pystyy laskemaan sen, mitä tapahtuu oikeasti näillä hinnannousuilla, mitkä ovat nyt jo tulleet, saatikka mitä on tulossa päin. Sellaisia näkymiä ei ole, että nämä kaikki kulut tulisivat kauheasti missään nimessä laskemaan, koska ihmisten palkkoja on ruvettava nostamaan myös näitten laskujen myötä. [Puhemies koputtaa] Henkilökohtaisestikin sellainen sähkölasku pamahti viime kuussa, että hirvittää, jos olisin normaali työssäkäyvä ihminen. [Puhemies: Aika!] En tiedä, millä pystyisin sen maksamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-03T18:12:57,2022-02-03T18:16:14,Hyväksytty,1.1
2022_3_146,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_147,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Me perussuomalaiset näemme, että ilmastovuosikertomukseen sisältyy laajasti sellaisia ilmastopoliittisia asioita ja toimenpiteitä, joita olisi voitu toteuttaa aikataulullisesti sekä myöhemmin että vähemmän kiireempään tahtiin. Eräs tällainen asia on juuri maatalous ja sen päästövähennykset. 
Maatalouden osalta on hyvä huomata, että se ei ole ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen lähde, vaan se on metsien ohella yksi niistä harvoista sektoreista, joka pystyy myös sitomaan ilmakehästä hiiltä maaperään. Suotuisilla viljelykäytännöillä, kuten talviaikaisella kasvipeitteisyydellä, monivuotisilla nurmilla ja kevennetyllä maanmuokkauksella, tämä on mahdollista. Nyt on kuitenkin käymässä jälleen siten, että alkutuottajia moititaan siitä, että he eivät ole pudottaneet kokonaispäästöjään riittävästi. Tämä on jotain sellaista kehitystä, jota me perussuomalaiset emme hyväksy, sillä Suomessa tulee voida edelleen harjoittaa maataloutta, mukaan lukien turvemaat, ja huolehtia ruokaturvasta sekä huoltovarmuudesta.
Täällä on paljon parjattu turvemaita, ja täytyy sanoa, että viime kesänä sadon oikeastaan pelastivat nämä turvemaat. Tuolla savimailla sadot olivat todella heikkoja. Ne olivat jopa 20 prosenttia siitä, mitä ne ovat parhaimmillaan olleet, mutta turvemaat takasivat ja turvasivat meidän ruokahuollon edes osittain sillä laajuudella, miten se nyt vain onnistui. Tämä on ihan sairasta, että näitä turvemaita tietyt edustajat täällä parjaavat. Ne ovat olleet meidän turva. Niistä tulee aina sellainen keskivertosato. On kuivaa tai märkää, turvemaa pysyy hyvässä kasvukunnossa.
Se on vaan näin, että tätä hiilineutraalisuustavoitetta pitäisi lykätä sieltä vuodesta 2035 vuoteen 2050, ja näitä säästyneitä miljardeja voitaisiin sitten kohdistaa kotitalouksiin kohdistuvien verojen ja maksujen alentamiseen, ja silloin arjen kustannukset eivät nouse liikaa. Aivan niin kuin edustaja Laakso tuossa esiin nosti, niin hukka perii meidät, kun elinkustannukset nousevat täällä näin korkealle ja perheillä ei jää rahaa elämiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-03T18:16:15,2022-02-03T18:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_3_148,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_149,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tulevaisuuteen pitää katsoa positiivisesti. Hieman perussuomalaisten suunnalta nytten tulee semmoista ajatusmaailmaa, että kaikki on menetetty, kun yksi UPM:n tehdas meni nytten Kotkan sijasta sinne Rotterdamiin. Mutta nyt täytyy muistaa, kyseessä oli tämmöinen biojalostamohanke, ja kyllä, tähänkin maahan on aikoinaan tuonne pohjoiseen tätä biojalostamohanketta yritetty jo Vapon toimesta. Sitten myös kiinalaisetkin yrittivät tulla tämän hankkeen taakse, mutta käsittääkseni hanke vain ei ollut kustannustehokas eikä kannattavaa liiketoimintaa. Ja tämmöisissä tilanteissa ei kannata liiketoimintaa harjoittaa, varsinkaan, jos tämmöiset tehtaat toimisivat sitten yhteiskunnan tukivarojen varassa — että ei me lähdetä tämmöisiä biojalostamoita laittamaan mihinkään Kansaneläkelaitoksen toimeentulotuen piiriin.
Mutta semmoisia tehdasinvestointeja kannattaa edistää, jotka ensinnäkään eivät ole ongelma tässä ilmastonmuutoksen torjunnassa vaan ratkaisu. Yksiä tämmöisiä tehtaita ovat nämä biotuotetehtaat, elikkä nytten kansankielellä — niin kuin edustaja Laakso tässä toi esille — sellutehtaat. Elikkä nämä tehtaat tuovat sen selluntuotannon ohessa myös sivutuotteina näitä bioöljyjä. Ne tuottavat myös sähköä, ja ennen kaikkea ne ovat ratkaisu siihen, että me olemme menossa tästä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, eli ne ovat sitten myös niitä tehtaita, jotka tuovat niitä biotuotteita. Että jos vaikka Helsingissä tulevaisuudessa tilaisuuksissa, näissä lihattomissa tilaisuuksissa, ei syödä lihaa, niin olisi kuitenkin toivottavaa, että ne pikarit ovat muovipikareitten sijasta sitten biotuotteilla tuotettuja pikareita.
Mutta, arvoisa puhemies, me keskustelemme siis tästä ilmastovuosikertomuksesta. Minun mielestäni tämä on oikein hyvä työkalu. Tässä on hyvät raportit: missä ollaan ja mihin ollaan menossa ja mitkä ovat tavoitteet. Myös tämä Nuorten Agenda 30 -ryhmähän nosti lausunnossaan valiokunnalle sen, että ilmastopolitiikkaan tulee kuulua olennaisesti myös uudelleenkouluttautumis- ja työllisyysmahdollisuuksia. Tästä minä olen myös täysin samaa mieltä. Nimittäin tuolla pohjoisessa metsät kasvavat ennätysvauhtia. Me tarvitsemme ne hyötykäyttöön kestävän kehityksen mukaisesti. Sinne tarvitaan uusia metsäkoneenkuljettajia, tukkirekankuljettajia, prosessitekniikan työntekijöitä. Ja, puhemies, tällä me tuomme sitä vaurautta tähän yhteiskuntaan, millä me maksamme näitä valtion velkoja, mitä on syntynyt tämänkin koronan myötä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T18:19:19,2022-02-03T18:22:27,Hyväksytty,1.1
2022_3_150,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_151,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se on totta, että me emme näillä omilla kansallisilla ratkaisuillamme voi ratkaista maailman päästöongelmaa. Mutta se, mitä me voimme tehdä, on se, että me olemme eturintamassa kehittämässä teknologiaa ja erilaisia ratkaisuja, millä myöskin globaali ongelma osin ratkaistaan.
No, sitten näistä investoinneista: minä olen ihan samaa mieltä kuin täällä, kun ollaan huolissaan näistä investoinneista, jotka eivät päädy Suomeen, että jokaisesta pitää taistella ja kilpailla, että saataisiin pidettyä ne Suomessa.
Joka ainoassa kuulemisessa joka ainoa elinkeinoelämän edustaja aloittaa oman esityksensä, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta, että olemme täysin sitoutuneita EU-tavoitteisiin, olemme täysin sitoutuneita Suomen tavoitteisiin. Missä se meidän ongelma sitten on? Edustaja Laakso nosti esiin investointien vähäisyyden, ja olette oikeassa siinä. Suomessa investoidaan vähemmän kuin mitä ovat vuosittaiset poistot, eli meidän tehtaamme ja investointimme rapautuvat koko ajan. Nyt on ollut hyvä pätkä, mutta jos me katsotaan vähän pidemmällä jaksolla, niin näin on.
Ongelma minun mielestäni ei ole ilmastopolitiikassa, vain kokonaiskilpailukyvyssä, kustannustasossa ja vaikkapa työrauhakysymyksessä. Näihin on viime aikoina viitattu. Eli teollisuus on vahvasti sitoutunut mutta äärimmäisen huolissaan siitä, että emme tekisi näitä ilmastotoimia kustannustehokkaasti. Päästökauppa on hyvä esimerkki siitä, miten markkinat toimivat tässä ja pakottavat yritykset ja myöskin meidät poliittiset päättäjät tekemään kustannustehokkaita ratkaisuja. Minä painottaisin kyllä, että tätä vuoropuhelua teollisuuden yritysten kanssa — ennen kaikkea niiden yritysten, jotka tekevät ilmastonmuutosta parantavaa teknologiaa — meidän poliittisten päättäjien pitäisi käydä jatkuvasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-03T18:22:27,2022-02-03T18:24:51,Hyväksytty,1.1
2022_3_152,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_153,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikkaa voi tehdä monella tavalla. Ajattelen, että sitä voi joko tehdä hyvin tai sitä voi tehdä huonosti, mutta sitä ei voi olla tekemättä tässä lämpenevässä maailmassa, ja kun koko maailma käytännössä on tekemässä vihreää siirtymää, niin me emme voi Suomena olla ulkona tästä.
Tällä hetkellä tässäkin salissa keskusteluttaa polttoaineiden maailmanmarkkinahinnan nousu, ja se on kieltämättä kouriintuntuva monelle suomalaisellekin. Energian hinnan nousu on todellakin dramaattista, ja se tuntuu monen suomalaisen lompakolla. Hyvää ilmastopolitiikkaa onkin sellainen, että pyrimme irti niistä kalliista tuontifossiilisista, jotka tämän tilanteen ovat aiheuttaneet. Huonoa ilmastopolitiikkaa taas olisi sulkea silmät tältä ilmiöltä — esittää, ettei mitään tapahdu, olla tekemättä mitään, maksaa samaa korkeaa hintaa jatkossakin.
Samalla, kun teemme tätä siirtymää kohti kotimaisia uusiutuvia polttoaineita, on tärkeää myös helpottaa ihmisten arkea juuri nyt, kun hinnat ovat nousseet radikaalisti. Suomessa on tehty määrätietoista työtä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi. Tämä hallitus on panostanut ennätysmäärän vihreään siirtymään ja puhtaaseen energiaan. Näemme jo nyt Euroopassa, että maissa, jotka ovat tehneet näitä toimia vähemmän, hinta ihmisten lompakolla tuntuu kaikista korkeimmalta. Onkin kurja ja jopa hurja nähdä, että perussuomalaiset tässä salissa vaativat täällä ilmastotoimien hidastamista.
Ihmisten huoli omasta taloudesta todellakin vaatii siis ratkaisuja. Monella oma auto on ainut tapa päästä töihin, monella talo lämpiää sähköllä tai kaasulla tai öljyllä, ja siitä tilanteesta on vaikea päästä pois, eikä se ole mahdollista eikä tietenkään välttämättä edes tarkoituksenmukaista. Siksi meidän täytyy olla valmiita tukemaan näitä ihmisiä, keillä tilanne on tällä hetkellä huono. Meidän täytyy löytää erityisesti tapoja tukea pienituloisia ihmisiä sekä vähäpäästöisissä hankinnoissa että tässä akuutissa henkilökohtaisen talouden kriisissä.
No, täällä on puhuttanut myös maatalouden kannattavuuskriisi. Se liittyy pitkälti myös näihin energian hintojen nousuihin sekä suoraan että välillisesti. Se ei johdu maatalouden ilmastotoimista — niitähän ei olla vielä ihan hirveästi edes päästy tekemään. Itse kannatan ja olen sen usein tässä salissakin sanonut, että kannatan niitä maatalouden ilmastotoimia, mitkä parantavat samalla kannattavuutta. Se voi olla maaperän kasvukunnon parantamista, uutta teknologiaa [Puhemies koputtaa] ja automatisoitua seurantaa ja markkinoiden kehittämistä suosimaan kotimaista, vähäpäästöistä, [Puhemies: Kiitoksia!] ilmastoystävällistä ruokaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-03T18:24:52,2022-02-03T18:28:03,Hyväksytty,1.1
2022_3_154,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_155,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitettaisiinko maatalouden ilmastotöiden teko sillä, että tunnustettaisiin tosiasiat ja hyväksyttäisiin se tosiasia, että turvepellot eivät tuota sitä 8:aa miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia? Olisiko joskus hyvä puhua totuuttakin? Sitä aina elämässäni olen tottunut arvostamaan.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, ettei jää pöytäkirjaan vääriä tietoja, sanon tarkat luvut tällä hetkellä: Suomi kuluttaa sähköä tällä hetkellä 12 862 megawattia, sillä teholla. Tuotamme vähän vajaa 9 400 ja tuomme 3 500. Tämän hetken pörssihinta on 224 euroa megawatilta, mikä tarkoittaa kilowattihinnassa sähkölaskun maksajalle, jos on pörssisähkösopimuksen tehnyt, noin 50 senttiä veroineen ja siirtomaksuineen. Sitten ydinvoima on se vakio, 2 800. Kunhan Olkiluoto kolmonen lähtee, niin tuohon tulee lisää sitten totta kai. Mutta kaukolämmön yhteistuotanto, joka turpeella ja puulla tehdään tällä kertaa, on 2 874 megaa. Se on enemmän tällä hetkellä kuin ydinvoimalla tuotetaan. Millä te, arvoisa ministeri, korvaatte tämän 2 874 megaa, kun turve loppuu ja pelkällä puulla ei voi ajaa CHP-sähköä? Millä te korvaatte sen? Sanokaa minulle. Minä olen monelta ministeriltä kysynyt, mutta kukaan ei ole vielä vastannut. Tuulivoimaa tuotetaan tällä hetkellä 16 megawattia. Millä me hoidamme tämän huoltovarmuuden, kun on tyyntä — ja kovalla pakkasella on tapana aina olla tyyntä? Mistä me otamme sen sähkön, koska silloin me olemme menettäneet täysin tuulivoiman, ja miten tuotettaisiin silloin tuo melkein 3 000 megaa CHP-sähköä, kun sitä ei enää ole, kun turve kielletään tai on kielletty?
Jos me venäläisen maakaasun varaan laskemme ja sen jälkeen röyhistellään rintaa täällä eduskunnassa, että me teemme ympäristötekoja, niin sehän on vuosituhannen puhallus, huijaus suorastaan. Eihän se pidä paikkaansa. Minua hirveästi harmittaa tällainen rinta rottingilla kulkeminen ja ympäristöteoilla kehuskelu, vaikka totuus on ihan muuta. Olen elämässäni tottunut siihen, että totuus pitää sanoa niin kuin se on. Tällainen kaunistelu minua ottaa niin sapesta, että en tiedä, mitä lääkettä siihen saa. Varmaan hyvät yöunet auttavat siihen aika paljon.
Mutta, arvoisa puhemies, olisiko eduksi tälle talolle vihdoin ja viimein tunnustaa tosiasiat? Tällaisen ilmastohumpan, mitä nyt on tanssittu, Suomen kansa maksaa valtavan kalliina sähkönä, armottoman kalliina liikennepolttoaineina, häviävinä työpaikkoina, metsäteollisuuden katona. Vihreä siirtymä tarkoittaa näköjään sitä, että metsäteollisuuden siirtyminen tästä maasta pois hyväksytään. Kuten te tiedätte, arvoisa ministeri ja Suomen eduskunta, UPM:n ja Stora Enson osake-enemmistö omistetaan jo ulkomailla. Ainoastaan Metsä Group suurista yhtiöistä on suomalaisessa omistuksessa. Tämän pitäisi saada herätyskellot soimaan, hälytyskellot soimaan, [Puhemies koputtaa] että näin ei voi jatkaa, ei kerta kaikkiaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-03T18:28:04,2022-02-03T18:31:12,Hyväksytty,1.1
2022_3_156,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_157,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskonen on asiantuntija näissä turveasioissa, [Hannu Hoskosen välihuuto] mutta minä keskityn nyt tähän maatalousasiaan, johon meidän keskustan edustaja Kiviranta teki hyvän esityksen. Eli nyt kun meillä näitä komiteoita on paljon, niin kyllä myös maatalouden osalta tarvittaisiin komitea, joka etsii keinoja tämän kannattavuuden parantamiseksi. Toivottavasti siihen ministeri myöskin tarttuu ja lähdetään yhdessä hakemaan ratkaisuja.
Täällä täytyy myös korjata muutama asia, mitä oppositiosta tuli, kun puhuttiin taloudesta ja työllisyydestä. Tuli mieleen, kun edustaja Sipilä istuu täällä salissa, että kun siitä ajasta, kun edustaja Sipilä aloitti pääministerinä, tullaan tähän hetkeen, niin meillä on 210 000 työllistä enemmän. Meidän työllisyysaste on noussut 66,9:stä 73,5:een, eli on tehty toimia, jotka ovat tuottaneet tulosta. Siksi kysyn edelleen perussuomalaisilta: minkälaisiin toimiin te olette valmiita, ja miten me saisimme teidät mukaan näihin yhteisiin talkoisiin tämän ilmastotyön osalta mutta myöskin osaltaan yritysten ja työpaikkojen luomiseksi Suomeen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-03T18:31:12,2022-02-03T18:32:39,Hyväksytty,1.1
2022_3_158,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_159,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman hyväosaisiin maihin kuuluvana valtiona meillä on toki velvollisuus näyttää muille maille esimerkkiä myös ympäristöasioissa. Tässäkin on kuitenkin säilytettävä kohtuullisuus. Varsinainen vaikutustyö tehdään niissä pöydissä, joiden äärelle ovat kokoontuneet maailman suuret valtiot, jotka ovat niitä suurimpia päästöjen aiheuttajiakin. On tärkeää, että Suomi hoitaa oman osansa. Olemme mukana vaikuttamistyössä ja myös viemässä näihin ilmastotoimissaan Suomen perässä tuleviin maihin edistyksellistä ilmastoteknologiaamme. 
Tosiaankin sen sijaan, että maalaisimme synkkiä kuvia maailmanlopusta tai kieltäisimme tieteellisen tosiasian nimeltä ilmastonmuutos, olemme mukana ratkaisemassa ilmiöön liittyviä kysymyksiä. Keskustalle on kuitenkin tärkeää, että asiat tehdään oikeudenmukaisesti ja alkutuottajia syyllistämättä. Maa‑ ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja sanoi taannoin selkeästi, että on alkutuottajan etu olla mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Maanviljelijän harjoittama elinkeino jos jokin on riippuvainen sääolosuhteista. Huono satovuosi näkyy huonona tilinä.
Arvoisa puhemies! Olen kansanedustajan työssä päässyt tutustumaan lähemmin, minkälaista on harjoittaa alkutuotantoa tämän päivän Suomessa. Minulle on välittynyt kuva hätätilasta. Tuotantovaatimukset ovat huippuluokkaa, johon Suomen tunnolliset tuottajat pyrkivät. Pienet tilat eivät ole enää kannattavia, kun kaiken pitää olla suurta ja jatkuvasti tiukentuvien määräysten mukaista. Tämä tarkoittaa isoja investointeja yleensä velkarahalla. Yhdessä maatalouden heikon kannattavuuden kanssa velkainvestoinnit ovat uuvuttava yhdistelmä. Olemme Suomessa tottuneet pitämään omaa korkeaa omavaraisuusastetta itsestäänselvyytenä. Karmea tosiasia on, että viikoittain yhä useampi tuottaja lopettaa heikon kannattavuuden ja työuupumuksen vuoksi eikä uusia tule tilalle. Tuottajat tietävät, että suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, mutta kokevat, että poliittinen ilmapiiri heitä kohtaan on vihamielinen. Tämä on monen tuottajan suulla esiin tuotu tuntemus.
Meidän päättäjien olisi hyvä pitää eräs tosiasia mielessä: Jos viivan alle jää miinusmerkkinen luku, ei voi tehdä investointeja eikä kohta ole elinkeinoa, jota voisi harjoittaa. Tilanteen pahentuessa kansallinen ruokaturvamme ja huoltovarmuutemme ovat uhattuina. Ilmastonmuutoksessa pitäisi päinvastoin varautua tuottamaan ruokaa myös muulle maailmalle, sillä Suomi on ilmastonmuutoksen kehitysnäkymässä niiden maiden joukossa, joissa elinolosuhteet säilyvät siedettävinä. Maatalouden asia pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen asia. 
Toivonkin, että eduskunnassa kiinnitettäisiin erityistä huomiota myös alkutuottajien jaksamiseen. Ovatko kaikki täällä eduskunnassa tietoisia siitä, mitä kuuluu meidän tuottajille, mitä kuuluu suomalaiselle ruoantuotannolle ja mikä on suomalaisen maatalouden tulevaisuus? Myös minä pidän hyvänä edustaja Kivirannan esitystä parlamentaarisesta maatalouskomiteasta. Toivottavasti löydämme yhteiseksi tavoitteeksemme maatalouden ahdinkotilan ratkomisen ennen kuin se on liian myöhäistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-03T18:32:41,2022-02-03T18:36:34,Hyväksytty,1.1
2022_3_160,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_161,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on keskustelussa ilmastovuosikertomus, ja voin vakuuttaa puhemiehelle, että tämä ei ole eduskunnan viimeinen ilmastovuosikertomus, jota tullaan käsittelemään. Ilmiö on pysyvä, vakava, haaste koko ihmiskunnalle, ja me joudumme nyt käymään tätä tästä näkökulmasta lävitse, myöskin omaa talouttamme, yhteiskuntavastuutamme ja viime kädessä globaalivastuutamme. Tässä suhteessa on hyvä, että me käymme täällä ministerin läsnä ollessa tätä keskustelua — kiitokset siitä.
Hyvin olennaista näissä puheenvuoroissa, joita on tullut vastaan, on ymmärrys siitä, että tämä on globaali ilmiö, koko maailmaa koetteleva ilmiö. Ja kyllä, aivan oikein on sanottu: vastuu on yhteinen, kaikkien maiden yhteinen, ja erityisen suuri vastuu on niillä, jotka ovat suuria maita, jotka kantavat itse asiassa suurinta taakkaa näistä ilmastopäästöistä. Mutta tämä väite ei poista ollenkaan sitä vastuuta, mikä meillä on suomalaisina. Meidän on kannettava oma vastuumme, ja on hienoa, että Euroopan unioni yhteisellä politiikalla on maailman johtavin toimija ilmastotavoitteiden asettamisessa, ja Suomen täytyy olla siinä kärkijoukossa, koska ainoastaan sillä me saamme sananvaltaa — vain sillä me saamme sananvaltaa vaatia muilta, niiltä isoilta toimijoilta, joihin me usein viittaamme. Ilman sitä me olemme itse asiassa sekä voimattomia suhteessa itse ilmastonmuutokseen että myöskin voimattomia tämän poliittisen ratkaisun hakemisessa. Tämä on tässä tärkeää. 
On sanottu, että tällä on suuria kustannuksia taloudelle. Kyllä, varmasti on, tämä maksaa, tämä ilmastonmuutoksen torjunta, mutta uskallan melkein sanoa vakuuttavasti — puhemiehelle jo viittasin siitä, että näitä ilmastovuosikertomuksia täällä tullaan käsittelemään vuosi vuodelta — että se maksaa enemmän, jos me emme tee mitään, ja siinä suhteessa kannattaa nyt tässä toimia. Kaiken lisäksi on vielä niin päin, että olemalla kärkijoukossa — me olemme kärkijoukossa, mihin edustaja Sipiläkin omassa puheenvuorossaan viittasi — siinä, että me pystymme kehittämään teknologiaa, osaamista, jolla on sitten talouskasvuummekin myötävaikuttavia tekijöitä, lisäämme omaa kilpailukykyämme. 
Puhemies! Muistan hyvin, kun täällä eduskunnassa käytiin 90-luvulla keskustelua, kun tehtiin ydinvoimaratkaisuja. Jotkut täällä salissa tuhahtivat, että kuvitteletteko te ydinvoiman vastustajat, että tuulimyllyillä tätä maan energiahuoltoa hoidetaan — hyvin pilkkaava tilanne. Miten me nyt suhtaudumme tuulivoimaan laajasti? Me myöhästyimme teknologian kehittämisessä verrattuna Tanskaan ja moniin muihin maihin, jotka ovat todella investoineet tähän paljon, merkittäviä tuotekehittelyitä tässä, myöskin vientipanoksia, jotka liittyvät tuulivoimaan. Me myöhästyimme osittain näistä tuulivoimaratkaisuista, joista me nyt olemme selkeästi ymmärtäneet, että se on vaihtoehtoisena energiamuotona erittäin tärkeä. Älkäämme myöhästykö tästä ilmastonmuutosprosessista. Tämä on myöskin taloudellinen etu Suomelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T18:36:34,2022-02-03T18:39:25,Hyväksytty,1.1
2022_3_162,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_163,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Herra puhemies! Haluan kiittää tästä hyvästä keskustelusta, ja haluan kiittää myös ympäristö- ja ilmastoministeriä siitä, että olette kuuntelemassa tämän keskustelun loppuun asti. Tämä on tärkeä, tärkeä keskustelu.
Ehkä enemmän omat puheenvuoroni ovat menneet tuonne metsäteollisuuden ja metsien kestävän kehityksen käyttöön, ja haluan myös tämän viimeisenkin puheenvuoroni käyttää metsistä. Nimittäin omassa maakunnassani Kainuussa hiilinielut ovat tällä hetkellä yli viisi kertaa isommat kuin maakunnan kasvihuonepäästöt — yli viisi kertaa isommat ovat hiilinielut tällä hetkellä Kainuussa kuin ovat Kainuun maakunnan kasvihuonepäästöt. Ja Kainuun maametsäalasta 95 prosenttia on metsää, metsämaata on 1,6 miljoonaa hehtaaria, josta puuntuotannossa on 75 prosenttia. Metsä- ja kitumaan alasta on suojeltu 11,7 prosenttia, joka on Lapin jälkeen toiseksi eniten. Kainuun metsien kasvu- ja puumäärät ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Tämä on Luonnonvarakeskuksen tilastoista. Vuosina 16—19 hakkuut ja luontainen poistuma olivat keskimäärin 2,8 miljoonaa kuutiota vuodessa pienemmät kuin tuorein mitattu kasvu. Elikkä meillä voitaisiin enemmänkin käyttää kestävän kehityksen mukaisesti metsiä hyötykäyttöön meidän kansantalouden hyväksi.
Ja tämän halusin tuoda ihan sen vuoksi vielä tähän keskusteluun, että edelleenkin meillä metsät ovat sitä vihreää kultaa, jolla me pystymme ensinnäkin pitämään huolen siitä, että kun hiilinielut voivat hyvin, niin silloin myös ilmasto voi hyvin. Ja ennen kaikkea haluan siitä muistuttaa, että näillä tehdasinvestoinneilla — olivatpa ne sitten mekaanista puuteollisuutta elikkä puurakentamisen osa-alueelle tai kemiallista metsäteollisuutta, millä siirrytään fossiilitaloudesta biotalouteen — näillä ratkaisuilla pystytään edesauttamaan sitä, että ilmasto voi tulevaisuudessakin hyvin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T18:39:26,2022-02-03T18:41:53,Hyväksytty,1.1
2022_3_164,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_165,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua ilmastopolitiikasta tuolla omassa työhuoneessani. Ensiksikin valiokunnan puheenjohtajalle suuret kiitokset siitä, että olette tehneet hyvän työn. Ja sitten ministerille, joka on suhteellisen tuore ministeri, niin tämä on oikea tapa: istua täällä koko ilta ja kuulla, mitä täällä puhutaan. Se on juuri sitä hyvää asennetta ministerin työssä.
Mutta mihin asiani liittyy, on se, minkä edustaja Mattila itse asiassa otti hyvin puheeksi — maatalouden ahdinko — siitä syystä, että ilmastopolitiikka ei saisi lisätä maatalouden ahdinkoa. Me olemme todella vaikeassa tilanteessa. Tällä hetkellä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ja yleensäkin Pohjanmaalla, mistä itse tulen, on todella vakava tilanne maatalousyrittäjillä. Tein siitä kirjallisen kysymyksen viime joulukuussa, olen saanut siitä vastauksen, ja sitä nyt mietin sitten, että miten ministeri Lepän kanssa siitä vielä keskustelisin, mutta joka tapauksessa: ei lisätä maatalouden ahdinkoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-03T18:41:53,2022-02-03T18:43:01,Hyväksytty,1.1
2022_3_166,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_167,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska tuossa äsken kyseli perussuomalaisia mukaan tähän ilmastopolitiikan toteuttamiseen. Totean siihen, että me olemme kyllä aika pitkälti, ainakin henkilökohtaisesti, edustaja Hoskosen linjoilla näissä kysymyksissä ja korostamme hyvin voimallisesti samoja näkökulmia ja faktoja, jotka hän on tuonut täällä ansiokkaasti esille. Tässä suhteessa pyydän edustaja Ovaskaa kääntymään edustaja Hoskosen, ryhmätoverinsa, puoleen.
Arvoisa puhemies! Täällä on vaadittu — ja taitaa olla aloitteitakin — ilmastohätätilan julistamista Suomeen. Mielestäni tarvittaisiin ilmastopolitiikan hätätilan julistaminen, koska tämä ilmastopolitiikka, mitä nyt hallitus harjoittaa kokoomuksen tuella, on johtamassa sellaiseen tilanteeseen, kehitykseen maassa, että suuri osa kansasta ajautuu todella taloudellisesti ahdinkoon. Nämä viimeiset tiedot maaseudun taloudellisesta kehityksestä ovat äärimmäisen huolestuttavia. Äsken näytettiin television uutisissa ajankohtaista inflaatioluvuista. Se on maaseudulla kaikkein suurinta tällä hetkellä, inflaatio. Siellä ovat polttonesteet kaikkein kalleimpia, mitä pohjoisemmaksi mennään, mitä harvemman asutuksen alueille mennään. Siellä liikenne, autoilu, on välttämätöntä, ja siellä siitä joutuu maksamaan aivan kohtuutonta hintaa, jossa on suuri ilmastolisä tällä hetkellä. Siellä ei ole liikkumiselle vaihtoehtoa muulla kuin omalla autolla, niin kuin kaikki hyvin tietävät, ja monella ei ole varaa ostaa uusia, kalliita sähköautoja, eikä niillä siellä edes valitettavasti pärjää.
Maatalous on asia, joka on maaseudulla tietysti se tärkeä elinkeino ja meille jokapäiväinen ruoantuottaja. Sillä puolella on todella hätätilan julistamisen tarve. Tuolla syksyllä, kun käsiteltiin maatalousjaostossa tämän vuoden budjettia, tuli selkeästi ilmi, että maatalouden ahdinko on syvenemässä päivä päivältä. Maaseudulla vielä lisäksi on kauppa keskittynyt niin, että siellä on monilla kirkonkylillä enää yksi kauppa jäljellä, ruokakauppa, vähittäiskauppa, ja hinnat ovat sen mukaiset. Tilanne kehittyy tähän suuntaan koko ajan. 
Nyt on soten myötä myös tämä sosiaali‑ ja terveyspalvelujen keskittyminen edessä. Aivan varmaan se ei kosketa suoraan ilmastopolitiikkaa, mutta kaikki tavallaan kuitenkin kokoontuvat tähän samaan teemaan.
Sitten tämä energiapuoli. Tällä hetkellä turve on ajettu alas. Se iski maaseudulla satoihin yrittäjiin, ja niistä suuri osa oli ja on ollut yksityisiä toiminimiä, joitten talot ja omaisuus on pantattu sen tuotannon varaan ja tulojen varaan, ja velat ovat päällä. Nyt romutuspalkkiolla sitten hoidetaan ahdinkoa jossain määrin hallituksen toimesta. Tämä ilmastopolitiikka on täysin järjetöntä ja vastuutonta tällaisella vauhdilla. Perussuomalaiset ovat valmiita tekemään ilmastopolitiikkaa mutta eivät tällaista ihmisiä kurittavaa, teollisuutta ulkomaille ajavaa politiikkaa, [Keskeltä: Ei pidä paikkaansa!] jolla Suomen riippuvuutta muun muassa tuontienergiasta vain lisätään. Emme me kylläkään voi tuulella turvata tulevaisuuttamme. Kyllä me tarvitsemme kunnon polttoaineita. Vaikka se ilmasto lämpenisikin, niin kuitenkin menee vielä vuosikymmeniä ja ehkä pysyvästi, niin että emme voi niitä ongelmia tällä tavalla ratkoa. [Eduskunnasta: Lisää ydinvoimaa!]
Arvoisa puhemies! Täällä on sitten puhuttu, että ruvetaan tukemaan. Meillä on jo aikamoinen tukiviidakko tässä yhteiskunnassa, ja lisää pitäisi tukea ja tukea ja tukea. Ei suomalainen talonpoika, ei maaseudun asukas eikä kaupunkilainenkaan halua tukien varassa elää, vaan se haluaa tehdä töitä ja saada sitä kautta ansiot, joilla elää itse ja elättää perheensä ja maksaa veronsa yhteiseen kassaan.
Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen tavoite vuoden 2035 hiilineutraalisuuteen on täysin kohtuuton. Annamme tällä vuosimäärällä kymmenen vuoden etulyöntiaseman Ruotsille ja 15 vuoden etulyönnin muulle EU-alueelle. Miksi? Keskusta, miksi te olette valmiita tällaista politiikkaa harjoittamaan, että asetatte tällaiset tavoitteet, vaikka me voisimme teknologian ehdoilla edetä rauhallisesti, asiallisesti ja kansaa kuunnellen ja tasa-arvoa ja erityisesti maaseutua ajatellen mennä eteenpäin kohti puhtaampaa kotimaista uusiutuvaa energiaa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-03T18:43:02,2022-02-03T18:49:12,Hyväksytty,1.1
2022_3_168,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_169,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille ja valiokunnan puheenjohtajalle, vaikka hän ehti lähteä.
Maataloudesta on puhe, ja tilanne on tosiaan vaikea. Pitää muistaa, että meillähän on ilmastotiekartta maataloudelle jo, mutta sen toimeenpano vaatii vielä lisää tukea, resursseja ja osittain myös tutkimusta.
Ilmastovuosikertomus on tietenkin tärkeä työkalu ilmastopolitiikassa, ja voi keskustella ensinnäkin siitä, miten kertomus toimii ja kehittyy instrumenttina, ja toiseksi itse sisällöstä. Olemmeko oikealla tiellä? Ilmastovuosikertomuksen pääviestihän on, että päästövähennystoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla ja toimialoilla, ja erityisesti taakanjakosektorin vuoden 2030 tavoite on haastava. Kertomusta on kehitetty eduskunnan hyväksymien aikaisempien lausumien mukaisesti strategisempaan ja kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Tämä on hyvä asia, mutta herättää myös kysymyksen jatkosta. Miten paljon kertomus voi ja sen pitää kehittyä? Miten laaja kertomus on tarkoituksenmukainen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-02-03T18:49:13,2022-02-03T18:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_170,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä sen verran tosiaankin kertoa, kun täällä paljon kehutaan sitä, miten elinkeinoelämä ja teollisuus haluavat Suomessa tehdä tätä vihreää siirtymää, että minulla henkilökohtaisesti ei ole sitä mitään vastaan, mutta jos he ovat niin innokkaita sitä tekemään, miksi meidän tarvitsee tehdä pakottavaa lainsäädäntöä siihen hommaan? Minkä takia me ei voida antaa heidän tehdä sitä omalla painollaan ja antaa sitten meidän pk-sektorin tehdä sitä niin kuin he pystyvät tekemään? 
Aika harva kuitenkaan oikeasti missään nimessä pk-sektorillakaan niin kuin tahalleen käyttää esimerkiksi fossiilisia polttoaineita tai jotain muuta vastaavaa. Kyllä niihin on vain yksinkertaisesti syynsä, että näin joudutaan tekemään. Kuljetusliikkeitten on pakko ajaa dieselillä, koska vaihtoehtoja ei ole, ja pakottaminenkaan ei auta siihen vaihtoehtoon vaan vain kallistaa sitä hommaa. 
Jos oikeasti tämä vihreä siirtymä on Suomen teollisuuden kannalta äärettömän hyvä asia ja kaikki haluavat sen tehdä, eihän me tarvita pakottavaa lainsäädäntöä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-03T18:52:23,2022-02-03T18:53:39,Hyväksytty,1.1
2022_3_171,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_3_172,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asia kuuluu perhe- ja peruspalveluministerin salkkuun ja on hänen johdollaan valmisteltu, mutta ministeri Kiurun ollessa estynyt ja ennen uuden ministerin nimitystä esittelen hallituksen esityksen nyt eduskunnalle. Olen iloinen, että saan nyt esitellä teille tämän käsillä olevan sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain muuttamista koskevan esityksen:
Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan toissa syksynä. Lakimuutokset koskivat iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismitoitusta, eli niin sanottua hoitajamitoitusta, sekä yhtenäistä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnin RAI-arviointijärjestelmää. Nyt tällä esityksellä täydentyvät kokonaisuudeksi pääministeri Marinin hallituksen ohjelman merkittävät tavoitteet iäkkäiden henkilöiden palveluiden laadun ja riittävyyden vahvistamisesta sekä väestön ikääntymiseen varautumisesta. Tämä esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjauksia, joiden mukaan kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan, asumisen välimuotoisia ratkaisuja ja palvelujärjestelmää kehitetään, omavalvontaa ja vanhuspalveluiden johtamista tehostetaan sekä otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa. Myös omaishoidon tukea saavien palvelut ja sitä kautta myös omaishoitajien asema vahvistuvat osaltaan. 
Väestön ikääntymiseen varaudutaan lainsäädännön uudistamisen lisäksi toiminnallisella kehittämistyöllä, kuten poikkihallinnollisella ikäohjelmalla ja sen lukuisilla hankkeilla sekä lisäksi kaikilla hyvinvointialueilla käynnistyvillä iäkkäiden kotona asumista tukevien palveluiden kehittämishankkeilla. 
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata iäkkäiden henkilöiden palvelujen laatu ja riittävyys sekä varmistaa, että jokaiselle iäkkäälle henkilölle järjestetään palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen yksilöllisesti arvioitua ja palvelusuunnitelmaan kirjattua palvelutarvettaan. Tavoitteena on myös selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalveluiden sisältöä ja saantiedellytyksiä. Kotihoidon riittävyyttä ja laatua parannettaisiin myös uudistamalla kotiin annettavia palveluita koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakenne.
Esityksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä siihen, että iäkkäille henkilöille on tarjolla monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakykyä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja. Asumisen palvelurakenteen muutoksella tavoitellaan myös henkilöstön optimaalisempaa käyttöä ja helpotusta osaltaan henkilöstön saatavuusongelmiin.
Lainsäädännön on myös turvattava se, että iäkäs henkilö saa jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa, jos hän sitä toimintakykynsä heikentymisen vuoksi tarvitsee. Liian usein kuulemme ja näemme esimerkkejä siitä, että iäkäs henkilö toimintakyvyn jo monin tavoin heikennyttyä jää ilman riittäviä palveluja ja turvaa ja että pääsy ympärivuorokautisten palvelujen piiriin on liian tiukassa. Toisaalta moni iäkäs haluaa vielä tuolloinkin jatkaa asumista omassa kodissa ja tutussa asuinympäristössä. 
Näihin tilanteisiin, kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin ja lisääntyvään iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeeseen vastaamiseen, esitykset palveluiden uudistamisesta tuovat lisää vaihtoehtoja. 
Esityksen tavoitteet edellyttävät muutoksia sosiaalihuoltolaissa säädettyyn palvelujärjestelmän kokonaisuuteen. Kotipalvelu ja kotisairaanhoito ehdotetaan yhdistettävän kotihoidoksi, ja lakiin lisättäisiin säännökset tukipalveluista ja turva-auttamispalvelusta. Kotipalvelun käsite säilyisi lapsiperheiden palveluissa, ja lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun olisi jatkossa laissa oma pykälänsä. Tällä vahvistettaisiin palvelun alkuperäisiä tavoitteita perheen omien voimavarojen vahvistamisessa.
Ehdotuksilla on vaikutusta myös omaishoidon tuen saajien palveluihin ja sitä kautta myös omaishoitajien työn tukemiseen. Sosiaalihuoltolain säännösten täsmentämisen tavoitteena on myös edistää palveluiden yhdenvertaista toteuttamista koko maassa. Minkään ryhmän palveluita ei heikennetä. 
Kotihoidon haastavassa henkilöstötilanteessa on kaikin tavoin tärkeää vaikuttaa siihen, että kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista voidaan parantaa niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. Tähän vaikuttamiseksi lakiesitys sisältää säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Myös muun muassa omavalvontaa ja johtamista koskeviin säännöksiin ehdotetaan täsmennyksiä, jotka voivat parantaa suunnittelua ja edistää tietoon perustuvaa johtamista. Säännöksillä pyritään tukemaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista, mikä puolestaan vaikuttaa asiakkaiden saaman palvelun laatuun ja asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen. 
Uudistuksen tavoitteena on myös vahvistaa ja lisätä henkilöstön riittävyyden, palvelujen laadun ja asiakastyytyväisyyden seurantaa, jotta niistä saadaan vertailukelpoista tietoa palvelujen hankinnan ja valvonnan tueksi. Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin säännös THL:n velvollisuudesta seurata iäkkäiden palveluiden laatua sekä toteuttaa asiakaskyselyjä. Tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa eri toimintayksikköjen henkilöstöstä ja palveluiden laadusta. Seurantatietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi palveluiden hankinnassa ja valvonnassa. Tiedon saatavuus palveluiden laadusta on tärkeää myös asiakkaille ja heidän läheisilleen.
Muut vanhuspalvelulakiin ehdotetut muutokset vahvistavat sosiaalihuoltolakiin tehtäviä muutoksia iäkkäiden asiakkaiden palvelujen laadun ja riittävyyden osalta. 
Lisäksi sosiaalihuoltolain muutosten seurauksena tehdään teknisiä muutoksia asiakasmaksulakiin ja yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin.
Arvoisa puhemies! Palveluiden riittävyyden varmistaminen edellyttää, että kotihoidon käytännön toteutus toimii hyvin. Tämän vahvistamiseksi ja kotihoidon riittävyyden ja laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Säännöksissä korostettaisiin päivittäisten kotikäyntien hyvää suunnittelua ja ohjattaisiin kotikäyntien toteuttamisen sisältöä vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaan tarpeita. Lähtökohtana on asiakkaalle päätöksessä luvattujen palveluiden toteutuminen sekä asiakkaan toiveiden ja tosiasiallisten tarpeiden huomioon ottaminen. Lisäksi työntekijöiden työaikaa halutaan kohdentaa mahdollisimman hyvin asiakkaan kanssa tehtävään työhön. 
Kotihoidossa ei ole nähty mahdolliseksi eikä tarkoituksenmukaiseksi edellyttää vastaavanlaista numeerista henkilöstömitoitusta kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. Tämä johtuu ennen muuta siitä, että kotihoidossa asiakasmäärät ja asiakkaiden palvelutarpeet vaihtelevat huomattavasti laajemmin ja nopeammin kuin ympärivuorokautisessa hoidossa. 
Työajan riittävyyttä, työn kuormittavuutta ja kiirettä helpottaisi myös teknologian hyödyntäminen kotihoidon toteuttamisessa sekä hoiva-avustajien osaamisen hyödyntäminen siihen sopivissa tehtävissä. Kotikäyntien suunnittelussa tulisi huomioida paremmin hoitajien työssäjaksaminen ja mahdollisuudet tehdä työtä eettisesti kestävällä tavalla. Jos kotikäyntejä ei voitaisi toteuttaa laissa edellytetyllä tavalla henkilöstövajauksen vuoksi, vajaukseen pitäisi reagoida välittömästi kaikin käytettävissä olevin toimenpitein. Henkilöstön riittävyyttä olisi seurattava jatkuvasti myös omavalvonnan avulla.
Lakimuutoksella on tarkoitus myös lisätä kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta. Jatkossa kotihoitoa olisi järjestettävä henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta, myös öisin, kuten iso osa kunnista jo järjestääkin. Esitys tukee kotona asumista ja mahdollistaa kotihoidon käyntien tasaisemman jakautumisen vuorokauden aikana sekä niiden asiakaslähtöisemmän suunnittelun.
Uutena sosiaalipalveluna säädettäisiin turva-auttamispalvelusta ja sen yhtenäisistä laatuvaatimuksista. Esityksen mukaan turva-auttamispalvelu olisi kokonaisuus, johon kuuluisivat asiakkaan käytössä oleva turvalaitteisto, laitteiston kautta tulevien hälytysten ympärivuorokautinen vastaanotto ja avuntarpeen arviointi sekä tarvittavan avun antaminen vuorokaudenajasta riippumatta. Asiasta ei nykyisellään ole säädetty laissa.
Nykyisin kotipalvelun tukipalveluksi säädetyt tukipalvelut olisivat jatkossa hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluva erillinen sosiaalipalvelu. Muutos korostaa tukipalveluiden merkitystä usein ensimmäisinä iäkkäiden tarvitsemina ja heidän toimintakykyään ja kotona asumistaan tukevina palveluina. Voimassa olevan lain mukaisia tukipalveluita ovat ateria‑, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Näiden lisäksi asiointipalvelu olisi mukana nyt ehdotetussa laissa. Näiden lisäksi tukipalveluihin voisi kuulua muutakin kotona asumista tukevaa palvelua. 
Kyseessä ei ole uusi velvoite hyvinvointialueille. Nykyisellään kunnat ovat kuitenkin usein ohjanneet asiakkaita hankkimaan tarvitsemansa tukipalvelut itse, vaikka ne kotipalvelun tukipalveluna jo nykyiselläänkin ovat kunnan järjestämisvastuulle kuuluvia. Kuten muidenkin sosiaalipalveluiden kohdalla, palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään, että tukipalveluiden ja/tai kotihoidon saannin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin tulos on kirjattava asiakassuunnitelmaan, ja palvelun myöntämisestä on tehtävä hallintopäätös.
Kotihoidon ja muidenkin sosiaalipalveluiden riittävyyttä ja laatua vahvistettaisiin lisäksi johtamista ja omavalvontaa koskevien sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain vastaavien säännösten tarkentamisella. Toimintayksikön johtaja vastaisi toimivaltansa rajoissa siitä, että yksikössä on riittävä henkilöstö. Omavalvontaan sisältyisi henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta.
Vanhuspalvelulaissa täsmennettäisiin iäkkäälle henkilölle sosiaalihuoltolain mukaisesti nimetyn omatyöntekijän tehtäviä. Omatyöntekijän olisi muun muassa neuvottava asiakastaan, seurattava hänen toimintakykynsä muutoksia ja oltava tarvittaessa yhteydessä palveluiden järjestäjään ja tuottajaan palveluiden riittävyyden ja laadun turvaamiseksi. 
Lääkehoidon koulutusta edellytettäisiin jatkossa myös iäkkäiden henkilöiden kotihoidossa. 
Myös säännöstä palvelusuunnitelmasta täsmennettäisiin: palvelut olisi suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan iäkkään henkilön tarpeita.
Arvoisa puhemies! Sosiaalihuoltolain asumispalveluita koskevien säännösten rakenne ehdotetaan uudistettavaksi. Uudistuvilla asumispalveluilla mahdollistettaisiin erilaiset kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon väliin sijoittuvat asumisen ja palveluiden konseptit, jolloin voidaan vastata monipuolisemmin asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. 
Sisällöllisesti merkittävin muutos tapahtuisi nykyisen palveluasumisen kohdalla, jonka korvaisi yhteisöllinen asuminen. Tehostetun palveluasumisen nimi olisi jatkossa ympärivuorokautinen palveluasuminen. Yhteisöllisessä asumisessa palvelut erotetaan asumisesta. Yhteisöllinen asuminen olisi hyvinvointialueen järjestämää asumista, ja yhteisöllistä asumista järjestettäisiin henkilölle, joka tarvitsee tällaista asumismuotoa alentuneen toimintakykynsä ja lisääntyneen hoidon ja huolenpidon tarpeensa perusteella. 
Arvoisa puhemies! Lisäksi totean, että vanhuspalvelulaista poistettaisiin mahdollisuus järjestää iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen laitoshoito sosiaalihuollon laitosyksiköissä viiden vuoden siirtymäajan jälkeen. Tämä toteuttaisi sosiaalipalveluissa jo pitkään ollutta lähtökohtaa asumisesta muualla kuin laitosympäristössä. 
Arvoisa puhemies! Joudun vähän lyhentämään puhettani, mutta totean tähän loppuun vielä: 
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1.1.2023. Sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon lopettamiseen liittyviä säännöksiä kuitenkin sovellettaisiin vasta siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2028 alkaen. 
Säännösehdotukset vuorokaudenajasta riippumattomasta kotihoidosta merkitsevät laajennusta hyvinvointialueiden tehtäviin, ja säännösten taloudelliset vaikutukset aiheutuvat pitkälti henkilöstön lisätarpeesta. Uudistuksen toteuttamiseen on varattu 45 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-03T18:54:02,2022-02-03T19:05:25,Hyväksytty,1.1
2022_3_173,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Myllykoski poissa. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_174,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys, jota ministeri Sarkkinen perusteellisesti esitteli, on sinänsä kannatettava. On kannatettavaa, että kotihoitoa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta ja tehostetaan mahdollisuutta hyvään kotihoitoon, mutta se merkittävin ongelma, jota ministeri lähinnä vain sivusi, on kysymys juuri henkilöstön riittävyydestä. Henkilöstön riittävyyttä ei turvaa se, että on säännökset suunnittelusta ja omavalvonnasta ja johtamisesta ja että niitä raportoidaan, vaan yksinkertaisesti täytyisi olla riittävät resurssit, jotta se kotihoito onnistuu ja pystytään järjestämään tavoitteiden mukaisesti. 
Ihmettelen sitä, että hallitus ei ole saanut aikaan suunnitelmaa siitä, millä tavalla hoitohenkilöstön ja hoitajien määrä kyettäisiin turvaamaan. Pelkät pykälät eivät riitä, vaikka olisivat kuinka hyviä. Tarvitaan myös hoitotyön ammattilaisia toteuttamaan näitä hyviä tavoitteita. Kun tässä samanaikaisesti on tulossa tämä ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitus, se merkitsee jo tuhansien hoitajien lisätarvetta nykytilanteeseen verrattuna. 
Meillä hoitajien tarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen, eli kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Nyt todellakin hallitukselta tarvittaisiin näiden sinänsä kannatettavien pykäläesitysten rinnalle konkreettinen ohjelma, jolla saadaan turvattua tämä henkilöstön määrä, esimerkiksi mahdollistamalla taloudellisesti nykyistä paremmin vaikkapa eläkeikäisten sote-ammattilaisten työskentely osa-aikaisesti, koulutuksen tehostaminen ja sitten sote-työn houkuttelevuuden vahvistaminen. Kristillisdemokraatit esittivät jo tämän vuoden budjettiin puolen miljardin euron panostusta siihen, että olisi mahdollisuus rekrytoida alalle lisää väkeä. Ja reserviä löytyy: meillä on yli 70 000 sote-alan koulutuksen saanutta henkilöä muissa töissä kuin näissä sote-töissä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-03T19:05:27,2022-02-03T19:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_3_175,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_176,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle erinomaisesta ja kattavasta asian esittelystä. Me kaikki muistamme noin kolmen vuoden takaa uutisoinnit vanhusten asumisyksiköissä tapahtuneista laiminlyönneistä. Ne järkyttivät ja saivat kysymään, miten tämä on ylipäänsä mahdollista. Hyvältä ei tunnu myöskään kuulla kokemuksia kotihoidon kiireestä ja siitä, että hoitajat ehtivät käydä vanhusten luona vain piipahtamassa. Nämä asiat koskettavat koko kansaa vahvasti ja saavat pohtimaan kukin kohdallamme omaa ja läheistemme tulevaisuutta: me jokainen vanhenemme ja tulemme tarvitsemaan apua arjessamme.
Siksi vanhuspalvelujen tulevaisuus ansaitsee vihdoin huomiomme ja kaikki tarvittavat toimet turvataksemme yksilöllisen, oikea-aikaisen ja ennen kaikkea turvallisen ikääntymisen meistä jokaiselle. Siksi haluan kiittää koko hallitusta ja erityisesti ministeri Kiurua siitä, että tarmokkaasti olette toteuttaneet hallitusohjelmatavoitetta ikäihmisten palveluiden parantamisesta. Ei riitä, että todetaan ongelmat, vaan niitä pitää myös ratkaista. Nyt siihen on tartuttu.
Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys on tärkeä jatkumo jo aiemmin toteutetulle isolle uudistukselle koskien ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta. Kun käsittelimme jo istuntokauden alussa sitovaa henkilöstömitoitusta koskien ympärivuorokautisen hoidon yksiköitä, oli vahvasti läsnä tarve panostaa myös kotihoidon laatuun ja riittävyyteen, ja nimenomaan iäkkäiden kotihoidon turvaaminen on tämän esityksen päätavoite — se, että iäkkäät henkilöt voivat elää kodeissaan turvallisesti ja saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut.
Aivan keskeinen asia niin kotihoidon osalta kuin koko sosiaali- ja terveydenhuollon kohdalla on riittävän henkilöstöresurssin turvaaminen. Tiedämme jokainen, ettei henkilöstöä ole saatavilla sormia napsauttamalla, vaan riittävän henkilöstön turvaaminen vaatii pitkäjänteistä työtä: koulutuspaikkojen lisäämistä, työolosuhteiden turvaamista, hyvää johtamista, toimivaa uutta teknologiaa työn tueksi, hyvää kotikäyntien suunnittelua ja kestävää vetovoimatyötä alan houkuttelevuuden lisäämiseksi. En väitä, että työ olisi helppo, mutta nyt on viimeinen aika siihen myös panostaa. Tiedämme, että korona-aika on tuonut haasteita myös kotihoitoon ja monia toimintakäytäntöjä on jouduttu muuttamaan: etäkäyntejä on lisätty, käyntejä on jouduttu rajoittamaan ja palveluarvioinneissa on syntynyt viiveitä. 
Henkilöstön riittävyyden eteen on tehtävä työtä sekä valtakunnallisesti, kuten nyt sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän käynnistämässä henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmassa tehdään, mutta työtä riittää myös paikallisella tasolla jo nyt, erityisesti ensi vuonna toimintansa käynnistävien hyvinvointialueiden kohdalla. Tämä esitys lisää henkilöstön tarvetta yhteensä 697 henkilötyövuotta lain tullessa voimaan 1.1.23 alkaen. 
Arvoisa puhemies! Mikä sitten muuttuu tässä esityksessä? Sosiaalihuoltolaissa oleva kotipalvelun ja kotihoidon rakenne uudistettaisiin. Jatkossa kotiin annettavia palveluja olisivat kotihoito, johon kuuluisi myös tarpeen mukainen kotisairaanhoito, omana palvelunaan tukipalvelut sekä uutena palveluna turva-auttamispalvelu, joka kattaa asiakkaalle annettavan turvalaitteiston, hälytysten vastaanoton ympäri vuorokauden sekä avuntarpeen arvioinnin ja niin sanotun turva-auttajan antaman avun. Kotihoitoa tulisi järjestää henkilön tarpeen mukaan myös yöaikaan. Kotipalvelu käsitteenä koskisi jatkossa ainoastaan lapsiperheiden palvelua.
Asumispalveluiden monimuotoisuutta lisätään. Asumispalveluja olisivat tilapäinen ja tuettu asuminen sekä yhteisöllinen asuminen, joka korvaisi nykyisen tavallisen palveluasumisen, ja ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka tarkoittaa nykyisenkaltaista tehostettua palveluasumista. Pitkäaikaisesta laitoshoidosta luovuttaisiin vuoden 2027 loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä esitys, ja on hienoa, että se tuli käsittelyymme nyt heti valtiopäivien alkajaisiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-02-03T19:08:34,2022-02-03T19:13:09,Hyväksytty,1.1
2022_3_177,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_178,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokainen voi ikääntyessään luottaa saavansa tarvitsemansa hoidon ja hoivan sekä inhimillisen kohtelun. Sen sijaan pääministeri Marinin hallitus on rikkonut historiallisen rumasti vanhuspalvelulupauksensa. Virkkeellä ja hetkessä kuntoon, niinhän te lupasitte, mutta hallitusvastuussa olette toimineet päinvastoin. Tosiasia on, arvoisa ministeri, että hallitus on omilla toimillaan jopa heikentänyt vanhustenhuollon ennestään vaikeaa tilannetta. Kun irrallisena ja yksittäisenä toimenpiteenä toitte hoitajamitoituksen ja se säädettiin eduskunnassa ympärivuorokautiseen hoivaan, se on vauhdittanut vanhustenhuollon ajautumista kriisiin. Tämä ei ollut yllätys, koska tämä oli myöskin lakiesityksen perusteluihin kirjattu. Sen nostivat esille lähestulkoon kaikki asiantuntijat, kun eduskunta tuota lakiesitystä käsitteli.
Asiantuntijoiden varoitukset ovat nyt käyneet toteen karulla tavalla. Ympärivuorokautiseen hoivaan pääsy ja kotihoidon saatavuus ovat vaikeutuneet. Kotihoidossa on satoja hoitajia vähemmän kuin oli ennen tätä hoitajamitoituksen säätämistä. On aivan selvää, että kotihoitoon tarvitaan lisää hoitajia ja ympärivuorokautiseen hoitoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta tämä hallituksen lakiesitys on toiminut aivan päinvastoin. Yhä useampi vanhus jää nyt yksin ilman apua.
Vanhustenhuollon asiantuntijat esittivät hätähuutonsa syksyllä. He totesivat, että ikäihmisten palvelut ovat ajautumassa kriisiin. Kuulimme heitä valtiovarainvaliokunnassa, ja he vetosivat eduskuntaan, että tehdään toimia, jotta vanhustenhuolto ei olisi kriisitilassa. Lupasitte: kerralla ja virkkeellä kuntoon. Kuinka on käynyt?
Mitä sitten olisi pitänyt tehdä? Vaikuttavia korjaustoimia olisi pitänyt tehdä vanhustenpalveluiden kokonaisuuteen ja tietenkin hoitajien pito- ja vetovoiman lisäämiseksi, niin kuin täällä edustaja Räsänen sanoi, mutta nämä toimet puuttuvat. Ja se, mikä tässä on vakavaa, arvoisat kollegat, on, että niitä ei tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä ole. Kun tämä oli lausuntokierroksella, asiantuntijoiden lausuntojen yhteenveto oli se, että lakiesityksestä puuttuvat keinot ja rahat korjata tämä nykyinen tilanne. Tässä on erittäin hyviä tavoitteita vanhuspalveluiden parantamiseksi, ja niihin on asetettu myöskin rahaa, mutta siihen hätään, mikä kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa hoidossa on, ei korjaustoimia ole.
Ja mitä sanoi oikeusasiamies tästä lakiesityksestä, kun tämä oli lausunnolla? Arvoisa ministeri, hän lausui — olette varmaan lukeneet lausuntoyhteenvedon — että lakiesitys on täysremontoitava ennen kuin se voidaan tuoda eduskuntaan. Kysynkin nyt: Miksi näitä korjauksia ei ole tehty? Ettekö te luota oikeusasiamiehen sanaan? Ettekö te lue näitä asiantuntijoiden näkemyksiä? 
Kun katsoin tarkkaan ja luin tuon lakiesityksen, niin siinä on samat varoitukset kuin oli tuossa hoitajamitoituksessa. Asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että tämäkin esitys, siis sen lain perustelujen mukaan, on vaarassa vaikeuttaa tilannetta entisestään. On todellakin hälyttävä tämä tilanne, ja kysynkin vielä, miksi hallitus ei näitä korjauksia tehnyt. Ja nyt, kun lakiesitys on täällä eduskunnassa, niin kysyn, oletteko te valmiit tuomaan täydentävän esityksen tähän lakikokonaisuuteen. Ja varmasti muitakin toimenpiteitä tarvitaan, jotta me oikeasti saadaan tuo vanhustenhuollon tilanne paremmalle tolalle.
Arvoisa puhemies! Kaiken lisäksi hallitus on tehnyt erittäin rujon arvovalinnan. Kun puhuin tuosta ympärivuorokautisesta hoivasta ja sinne asetetusta hoitajamitoituksesta, niin ikävä kyllä, siihen ei ole osoitettu riittävää rahoitusta. Hallitus on ylittänyt kehyksen, jakanut rahaa runsaalla kädellä, mutta runsaasta rahanjaosta huolimatta hallitukselta ei herunut riittävästi rahaa hoitajamitoitukseen. Hallitus on jo päättänyt leikata nuo puuttuvat 140 miljoonaa euroa terveydenhuollosta — niin, terveydenhuollosta. Lääkekorvauksista tullaan vuonna 23 leikkaamaan 60 miljoonaa euroa yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista. Eli tässä nyt on hallituksen vastuuton talouspolitiikka tullut tiensä päähän, kun sairailta leikataan, koska vanhustenhuoltoon ei ole herunut rahaa.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan sisällyttänyt rahat vanhustenhuoltoon. Me lisäisimme 75 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus ja laittaisimme rahaa juuri sinne kotihoitoon, omaishoitoon, johon ei ole tulossa mitään lakisääteistä parannusta tämän hallituksen aikana, ja myöskin muistisairaiden ihmisten palveluihin.
Mutta nyt on käsittelyssä hallituksen esitys, ja haluan nostaa huoleni siitä, arvoisa ministeri, että te esitätte jatkuvasti toimia, jotka edellyttävät lisähenkilöstöä, mutta te ette ole tehneet vastaavia toimia henkilöstön määrän lisäämiseksi. Silmien sulkeminen tältä tilanteelta — siitä kärsivät kaikkein heikoimmassa asemassa olevat, ja tilanne on aika vakava, kun katsotaan sitä, mikä se on. Asiantuntijat ovat todenneet viimeksi tuossa syksyllä valtiovarainvaliokunnassa, että kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoivaan on noussut, yksiköitä on suljettu, kotihoitoon on entistä vaikeampi päästä, kotihoidosta on hävinnyt hoitajia. Eli tilanne on tosi vaikea, ja toivonkin nyt, että te vastaatte — on hienoa, että olette täällä vastaamassa. Kun vastuuministeriä ei ole näin historiallista lakia esittelemässä, niin voisitte vastata näihin kysymyksiin, että millä tavalla hallituksen piirissä aiotaan oikeasti korjata vanhustenhuollon ongelmia.
Ihan lopuksi, puhemies, haluan sanoa sen, että yhdyn tuohon vakavaan huoleen, jonka edustaja Räsänen nosti, eli ne toimet, millä me saadaan sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon pito‑ ja vetovoimaa, vielä uupuvat. Vähän ennen vaaleja tuli alustava raportti, jossa oli joitakin hahmotelmia, mutta toimia ei ole juuri tullut. Pelkkä koulutus ei riitä, kun siellä on menossa joukkopako sote-henkilöstön puolelta. Petteri Orpo esitti kriisiryhmää tähän asiaan, niin sanoisin, että tiedossa on kyllä se, mitä pitäisi tehdä. Kriisiryhmä tarvittaisiin juuri hallituksen avuksi ja tueksi, jotta näitä toimenpiteitä tehtäisiin. Ja totta kai on niin, että toimenpiteitä pitää tehdä joka puolella: kunnissa pitää tehdä toimia, jokaisella hallinnonalalla, jotta me saataisiin sote-henkilöitä [Puhemies koputtaa] riittävästi.
Toivon todellakin, että ministeri vastaa siihen, miksi asiantuntijoita ei kuultu, miksi tässä ei ole [Puhemies: Kiitoksia!] rahaa eikä ratkaisuja korjata nykyisiä ongelmia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-02-03T19:13:14,2022-02-03T19:20:32,Hyväksytty,1.1
2022_3_179,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_180,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Iäkkäiden henkilöiden palvelujen uudistuksen ensimmäinen vaihe tuli voimaan toissa syksynä. Lakimuutokset koskivat iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismitoitusta eli niin sanottua hoitajamitoitusta sekä yhtenäistä iäkkään henkilön toimintakyvyn arvioinnin RAI-arviointijärjestelmää.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti lakiuudistuksen ensimmäisen vaiheen käsittelyn yhteydessä, että lainsäädännön uudistamisen ja erityisesti kotihoidon ja erilaisten asumisen palvelujen kehittämistä jatketaan. Nyt luvatusti eduskunnassa olevalla esityksellä täydentyvät kokonaisuudeksi pääministeri Marinin hallituksen ohjelman merkittävät tavoitteet iäkkäiden henkilöiden palvelujen laadun ja riittävyyden vahvistamisesta sekä väestön ikääntymiseen varautumisesta.
Arvoisa puhemies! Turvallinen elämä omassa kodissa on meille jokaiselle tärkeää. Nyt käsillä olevalla esityksellä vahvistetaan erilaisia tukimahdollisuuksia iäkkäille henkilöille heidän yksilölliset tarpeet huomioiden. Riittävät, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut ovat tässä avainasemassa. Kotiin pitää saada hoitoa kellonajasta riippumatta, ja sen takia yökotihoidon laajeneminen ja uusi turva-auttamispalvelu ovat tervetulleita uudistuksia. Kun voimavarat eivät enää riitä kotona asumiseen, on myös varmistettava, että vaihtoehdot ovat monimuotoiset eivätkä rakennu vain yhdestä muotista.
Yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen tarjoavat erilaisia tilanteita tukevia ratkaisuja. Näiden kahden asumismuodon yhdistäminen samaan rakennuskokonaisuuteen mahdollistaa sen, että palvelutarpeen kasvaessa muuttaa ei tarvitse, vaan tarvittavat muutokset tapahtuvat senhetkisen elinpiirin ympärillä.
Tässä välissä haluan myös huomauttaa, että esityksen muutokset eivät paranna ainoastaan iäkkäiden palveluja, vaan esimerkiksi kotihoidon uudistukset hyödyttävät myös omaishoito- ja lapsiperheitä, sillä muutoksia tehdään pitkälti sosiaalihuoltolakiin.
Arvoisa puhemies! Hoidossa ei voi olla laatua ja turvaa, jos henkilöstö ei voi hyvin. Sen takia on ensiarvoista, että esityksessä taataan myös kotihoitoon riittävä määrä henkilöstöä, jonka jaksamista tuetaan esimerkiksi teknologian hyödyntämisen ja johtamisen kehittämisen avulla. Hyvinvoiva henkilöstö on avainasemassa laadukkaiden palveluiden tuottamisessa.
Jotta henkilöstön riittäminen voidaan taata, sen eteen on tehtävä myös toimenpiteitä. Toimintayksiköissä tarvitaan välitöntä reagointia työvoiman vajeeseen, että sitä voidaan lähteä paikkaamaan. THL:n pidempiaikaisen seurannan laajentaminen kotihoitoon mahdollistaa tietoon perustuvien päätösten tekemisen. Aiemmin valmiiksi saamamme sote-uudistus antaa leveämmät hartiat alueille tehdä henkilöstön riittävyyttä tosiasiassa hyödyttäviä parannuksia esimerkiksi työhyvinvoinnin, töiden suunnittelun ja sijaisjärjestelyjen avulla. Isot muutokset eivät ikinä ole nopeita, mutta olemme matkalla oikeaan suuntaan.
Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta siitä, että esitys kokonaisuudessaan vahvistaa iäkkäiden henkilöiden tukea ja parantaa elämänlaatua sekä luo tukevamman pohjan henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin varmistamiselle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-02-03T19:20:36,2022-02-03T19:24:34,Hyväksytty,1.1
2022_3_181,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari poissa. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_182,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskuntana meidän velvollisuutemme on turvata jokaiselle arvokas ja turvallinen vanhuus. Kun ikääntyvän ihmisen toimintakyky alkaa heikentyä, tarvitaan monenlaista yksilöllistä tukea ja erilaisia palveluita. Hyvinvointivaltiossa nämä eivät voi olla riippuvaisia henkilön varallisuudesta tai läheisten ihmisten kyvystä ja mahdollisuuksista auttaa. Siksi tämä hallituksen esitys tulee tarpeeseen. Suomessa asuu yli puoli miljoonaa 75 vuotta täyttänyttä henkilöä. Vuoden 2019 aikana kotihoitoa sai yhteensä 200 000 asiakasta. Kotihoito on ja sen tulee jatkossakin olla nopeasti asiakkaiden tarpeisiin reagoiva ja vastaava palvelumuoto.
Kaikille koti ei kuitenkaan ole turvallinen paikka. Vanhustyössä näkee jatkuvasti, kuinka oman asuntonsa vangiksi jäänyt ihminen, joka ei pärjää kotihoidon eikä omaistenkaan tuen kanssa, rauhoittuu osastolla, jolla on vaihtuvien piipahtajien sijaan pysyvämpi ihmisyhteisö ja väsyneen omaisen sijaan vuorotyössä olevat ammattilaiset. On tärkeä tavoite, että iäkkäät ja muut kotiin annettavia palveluita käyttävät voivat elää omassa kodissaan niin kauan kuin terveystilanne sen sallii ja kotonaolo on inhimillinen vaihtoehto. Tämä edellyttää, että kotiin annettavat palvelut ovat tarkoituksenmukaisia ja toimivia ja että niitä on riittävästi tarjolla.
Lausuntokierroksen palautteesta nousee keskeisesti huoli kotihoidon henkilöstön riittävyydestä. Se nostetaan laajasti esiin myös uhkana esitetyn uudistuksen toteuttamiselle. Kotihoidon suurimpia ongelmia niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin kannalta on se, että kotikäyntejä joudutaan tekemään liian usein liian kiireisesti. Tämä aiheuttaa työntekijöille eettistä kuormitusta. On todella huolestuttavaa, että työterveyslaitoksen toteuttaman Kuntakymppi-tutkimuksen mukaan eettinen kuormitus vanhustenhoidossa oli noin kaksi kertaa yleisempää kuin kunta-alalla keskimäärin.
Yhdeksi keinoksi edistää hoitajien jaksamista on tunnistettu kotihoidon tukipalveluiden, kuten siivous- ja ateriapalveluiden, erottaminen toisistaan, jotta hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön. Pelkkä nykyisen työvoiman ajankäytön optimointi ei kuitenkaan riitä, vaan työolot on pystyttävä luomaan sellaisiksi, että ne kannustavat työntekijöitä takaisin alalle.
Arvoisa puhemies! Kotona asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan väliin tarvitaan erilaisia yhteisöllisen asumisen ja palveluasumisen muotoja, joita tällä hallituksen esitykselläkin nyt viedään eteenpäin. Tämän esityksen yhtenä tavoitteena on tosiaan parantaa edellytyksiä sille, että iäkkäille henkilöille luodaan monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin. Ja on todella tärkeää, että näitä eri asumisen muotoja tehdään myös saman katon alle sillä tavalla, että ihmisen ei loppuvaiheessa tarvitse enää muuttaa, kun rupeaa tarvitsemaan enemmän palveluita.
Nämä tarpeelliset uudistukset on tehtävä asiakkaiden ja heidän tarpeidensa moninaisuus, yhdenvertaisuus ja henkilöstön hyvinvointi edellä. Vaikka kuntouttavat ja yhteisölliset asumisen muodot ovat varmasti monelle hyvä ratkaisu, laitospaikkoja ei myöskään tule vähentää suhteessa iäkkään väestön määrään ja kuntoon liian nopeasti. Siirtymäaikojen tulee olla riittävät.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että on myös äärimmäisen tärkeää huomioida omaishoitajana toimivien läheisten oikeudet ja jaksaminen. He tekevät äärimmäisen tärkeää työtä ja mahdollistavat osaltaan läheisen ihmisen kotona asumisen. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja yhteisöä. Kasvavan vanhusväestömme palveluiden turvaaminen tulee olemaan nyt yksi uusien perustettavien hyvinvointialueiden onnistumisen tärkeä mittari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-03T19:24:38,2022-02-03T19:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_3_183,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_184,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle lain esittelystä. Joudumme vauhdilla luomaan uusia vanhustenhoitoa koskevia lakeja, sillä Suomi ikääntyy vauhdilla. Koska laitoshoito on kallista, pyritään vanhuksia pitämään kotihoidossa niin pitkään kuin on mahdollista. Olemme kaikki tietoisia siitä, että kotona asuvat vanhukset ovat yhä huonokuntoisempia. Monissa kunnissa vallitsee tilanne, ettei huonokuntoiselle vanhukselle ole laitoshoitopaikkaa. Sinnittely hoitopaikkajonossa saattaa onnistua niin kauan kuin vanhuksella on ympärillään toimiva läheisten ja kotihoidon turvaverkko. Muussa tapauksessa hoitopaikan vapautumista odotellaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuodeosastolla. 
Pidän hyvänä sitä, että lakiin lisätään informatiiviset säännökset kunnan ja hyvinvointialueen velvollisuudesta ottaa huomioon ikääntyneen väestön asumistarpeet strategisessa suunnittelussaan. Ennakointi on kaiken tilanteenhallinnan a ja o, joten jatkossa hyvinvointialueen olisi kiinnitettävä huomiota ikääntyneen väestön neuvontapalveluissa asumisen ennakointiin ja kannustettava ikääntynyttä väestöä hyvissä ajoin hakeutumaan omatoimisesti sellaiseen asumismuotoon, jossa on mahdollista asua myös toimintakyvyn heikennyttyä. 
Pidän myös hallituksen lakiesityksen asiakaskeskeisestä ajattelumallista, jossa kotiin tuotavat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan tarpeista lähtien. Asiakassuunnitelman toteutumista pidetään niin tärkeänä, että tulevat hyvinvointialueet velvoitetaan ponnistelemaan esimerkiksi tarvittavan henkilöstömäärän toteutumiseksi. Vanhuksen turvallisuuden tunnetta lisää varmasti myös se, että lakiesitykseen sisältyy yöaikaiset hoitajakäynnit, jos tämä tarve on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Digitaaliset turvalaitteistot ovat tärkeitä apuvälineitä, mutta inhimillinen hoitaja on kuitenkin kaikkein paras turva etenkin vielä yksin asuvalle vanhukselle. 
Tässä yhteydessä haluan vielä muistuttaa, että uusien hyvinvointialueiden kannattaa samaan aikaan panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla pystytään vahvistamaan ikääntyneen väestön toimintakykyä ja edellytyksiä asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Aikuisneuvolatoiminta kannattaa ottaa kaikilla hyvinvointialueilla käyttöön, sillä sen toimivuudesta on jo näyttöä, esimerkiksi Raahen seutukunnassa yli 15 vuoden ajalta. Ikääntyneelle ihmiselle saadaan lisää laatuvuosia, kun sairastamista on vähemmän ja pysyy hyväkuntoisena nauttimassa ansaituista eläkepäivistä. Yhteiskunnalle tulee säästöä, kun esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen aiheuttamia hoitokustannuksia ei pääse syntymään, kun sairaus pystytään havaitsemaan hyvissä ajoin ennen sen puhkeamista. 
Oma lukunsa on saada hoitajia riittävästi koko ajan kasvavalle vanhusten joukolle. Onkin hyvä asia, että sosiaali‑ ja terveysministeriö on käynnistänyt lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelmat saada Suomeen riittävä määrä hoitajia. Tarvitaan monenlaisia toimia, jotta vanhuspalvelulain toisen vaiheen edellyttämät uudistukset pystytään toteuttamaan sen hyvän aikomuksen mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-03T19:29:08,2022-02-03T19:32:43,Hyväksytty,1.1
2022_3_185,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_186,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Kyse on niin sanotusta vanhuspalvelulain toisesta vaiheesta. Tämä lakiluonnos on saanut lausuntokierroksella asiantuntijoilta voimakasta kritiikkiä, ja nimenomaan siitä, että se ei paranna kotihoidon tilannetta vaan siinä on yleistä hyvää eikä niihin oleellisiin kipukohtiin tämä lakiesitys tuo ratkaisua. Olisi ollut aivan välttämätöntä, että hallitus olisi korjannut nämä puutteet, mitä tämä esitys sisältää, ja olisi tarttunut niihin vanhustenhoidon epäkohtiin, joilla olisi todellista vaikutusta vanhusten kotihoitoa parannettaessa. Myös omaishoitotilanteeseen olisi saatava parannusta. Tarvittaisiin realistisia ratkaisuja siihen, miten kotihoidon tilannetta parannetaan, miten varmistetaan riittävän ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja miten vanhustenhoidon kestävä rahoitus turvataan. 
Hoitajamitoituslain myötä pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan on vaikeutunut odotetusti, kuten ennustettiinkin, ja sen johdosta paikkoja on jouduttu sulkemaan ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotihoidon tilanne on entisestään kärjistynyt. Myöskään hoitajamitoituksen rahoitusta hallitus ei ole varmistanut. Hoitajamitoituksen luku nousi tämän vuoden alusta 0,6:een huolimatta siitä, että meidän maassa on huutava tarve henkilöstöstä. Ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on jouduttu sulkemaan, ja kotihoidon tilanne on hankaloitunut. 
Olisi erittäin tärkeää, että kaikki nämä vanhustenhoitoon liittyvät lakiesitykset käsiteltäisiin yhdessä, jolloin me pystyttäisiin turvaamaan parhaiten ammattitaitoisen henkilöstön saaminen sekä kotihoidon että ympärivuorokautisen hoivan tarpeisiin. Ensiarvoisen tärkeätä on tietenkin löytää henkilöstötilanteeseen ylipäätänsä pysyviä ratkaisuja. Tässä esityksessä monet asiat ovat kannatettavia, mutta valitettavasti kriisiytyneen kotihoidon palveluiden ydinongelmaa, vakavaa henkilöstöpulaa, noilla asioilla ei ratkaista. Konkreettiset toimet henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi jäävät tässä uupumaan. 
Kotihoitoon ollaan osoittamassa 45 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, mutta tätä rahoitusta ei ole tarkoitettu ongelmien ratkaisemiseen vaan tähän lakiuudistukseen sisältyvien uusien vaatimusten täyttämiseen. Eli siellä on raportointiin ja valvontaan liittyviä uusia velvoitteita, ja tämä lisää työtä henkilöstölle. Yöaikainen kotihoito on tärkeää, ja se on kannatettava asia, mutta kun tässä esityksessä ei ole ratkaistu ongelmaa, että millä tavalla se henkilöstö saadaan riittämään myöskin yöaikaiseen toimintaan, niin esitys jää siinä mielessä torsoksi. Ottaen huomioon kuinka vaikeaksi kotihoidon tilannetta on pitkään kuvattu, nämä esityksen ratkaisut eivät tule riittämään. Huolta lisää myös se, että kotihoidossa asiakasmäärä kasvaa koko ajan, koska väestö ikääntyy. Jo hoitajamitoituslakia tehtäessä arvioitiin, että tämän vuosikymmenen lopulla tarvitaan 30 000 hoitajaa lisää. Pelkästään näitten lakiesitysten perusteella tarvitaan 8 000 hoitajaa lisää vuoteen 2030 mennessä.
Arvoisa puhemies! Esityksessä tuodaan esiin, että kotihoidon riittävyyttä koskevat säännösmuutokset eivät laajenna hyvinvointialueiden tehtäviä, vaan ne vastaavat pitkälti nykyistä lainsäädäntöä. Eli tässä esityksessä jo tuodaan esille, että mitään uutta tässä ei tuoda. Kotihoidon asiakkaiden saamassa palveluajassa on tälläkin hetkellä jo vaje, useamman prosentin vaje. Kotihoidon henkilöstön riittävyyttä pyritään parantamaan tämän esityksen mukaan tekemällä suunnitelmia, hyödyntämällä teknologiaa. On tietenkin hyvä asia, että teknologiaa hyödynnetään, mutta ei se korvaa sitä lähikäyntiä, ja erityisesti kotihoidossa myöskin se fyysinen käynti on usein todella tärkeä. Teknologian hyödyntämistä hallitus ei halunnut huomioida millään tavalla ympärivuorokautisen hoivan mitoitusta määriteltäessä, vaikka nimenomaan siellähän sitä teknologiaa olisi kannattanut hyödyntää mahdollisimman laajasti.
Muutama sana vielä turvapalvelusta. On hyvä, että käytetään erilaisia turvapalvelujärjestelmiä, mutta kyllä meidän pitää sitten huomioida, että se henkilöstö, joka siellä vanhuksen kotona käy, on ammattitaitoista, ja että tulee huomioitua haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen tilanne ja että yksityisyyden suojasta huolehditaan.
Tässä on ollut esillä vielä se, että tämä auttaa myös lapsiperheitä. [Puhemies koputtaa] Mutta valitettavasti lapsiperheiden tarpeet eivät ole tässä mukana riittävällä tavalla. Valitettavasti myös omaishoito puuttuu tästä täysin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-02-03T19:32:56,2022-02-03T19:40:14,Hyväksytty,1.1
2022_3_187,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_188,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Minä taas uskon, että tällä saadaan parannusta tähän nykyiseen tilaan, koska viestejä tulee erittäin paljon tällä hetkellä siitä, että ikäihminen ei pärjää kotona ja sitten taas vastaavasti tukiasumismuodon tai mikä nyt sitten on, sen saaminen on erittäin hankalaa — riippuu varmaan siitä, millä alueella ihminen on.
Mutta tässäkin sain viestin, että muistisairas mieshenkilö oli karannut alusvaatteisillaan ulos, ja vaikka oli tekniikka käytössä, niin ei sinne kotihoito ennättänyt ja mies oli sitten etsittävä poliisien kanssa. Elikkä muistisairauteen liittyen pitäisi saada arviointi, onko se SAS-arviointi, millä sitä arvioidaan sitten, että missä vaiheessa tarvitsee laitospaikan tai jonkun tukiasumismuodon, missä on ympärivuorokautinen valvonta ja pystytään asianmukaisesti henkilön turvallisuudesta vastaamaan.
Meillä on erilaisia tukiasumismuotoja, ja varmaan tällä lailla on tarkoitus myös edelleen parantaa niitä, ja näen sen todella hyvänä.
Sitten on varmaan tähänkin, kun edustaja Sarkomaa toi esille tämän, ettei hallitus ole tuonut rahoitusta, niin uskon, että korona on vaikuttanut erittäin paljon ensinnäkin lainsäädäntötyöhön. Sitä ovat koronalait haastaneet erittäin merkittävästi, vieneet muualta tilaa, ja myös sitten se, että ei ole resursseja tähän toimintaan.
Uskon, että tällä kaikella saadaan parannusta. Aina pitää pyrkiä tietenkin siihen, että mennään asiassa eteenpäin. Tämä nykyinen tila, missä nyt ollaan, ei ole kyllä meidän ikäihmisille sillä tavalla kunnioitettava kaikilta osin. On hyviäkin tapauksia ja hyviä toimintoja, mutta varmaan on paljon parannettavaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-02-03T19:40:17,2022-02-03T19:42:41,Hyväksytty,1.1
2022_3_189,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko poissa, edustaja Kyllönen poissa, edustaja Kemppi poissa, edustaja Koponen, Noora poissa, edustaja Rehn-Kivi poissa, edustaja Kauma poissa. Nyt totean, että meillä on muutama minuutti aikaa ennen kuin ministerillä on sitten viimeinen puheenvuoro, että tässä on kolme puhujaa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_190,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Minä tarkistan teiltä nyt, kun minä olisin ollut varautunut pitämään vähän perusteellisemman puheenvuoron: jos tämä on lyhytaikaisempi, niin sitten minä käytän debattipuheenvuoronomaisen lyhyen kommentin ja myöhemmin sitten.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Totean, että tähän on varattu nyt tässä vaiheessa 45 minuuttia. Se on kohta kulunut umpeen, ja ministerille on vastauspuheenvuoro, 3 minuuttia.] Eli antaisitte noin 3 minuuttia puheenvuoroaikaa. 
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt on enää 2 minuuttia. ] Siinä tapauksessa minä käyn nämä nopeasti. 
Edustaja Sarkomaa käytti aika voimakkaan puheenvuoron, suorastaan madonluvut luki hallitukselle toteamalla, että kokoomus kyllä huolehtii vanhuksista ja vanhuspalveluista ja pitää heistä huolta, ja syytti nykyhallitusta laiminlyönneistä, sanoi suorastaan, että hallitus on tehnyt rujon arvovalinnan — te käytitte tämmöistä termiä. [Sari Sarkomaan välihuuto] Edustaja Laiho täällä vuorostaan puheenvuorossaan totesi, että kyllä, tähän vanhusten kotihoitoon nyt halutaan laittaa jotain rahaa, pannaan jopa 45 miljoonaa ikään kuin ongelmien ratkaisuun, mutta näitä ei kuulemma käytetäkään ongelmien ratkaisuun vaan — te käytitte termiä — tämän lainsäädännön täytäntöönpanoon. — Arvoisa ministeri, kysyn teiltä: eikö kysymys ole silloin, kun tämä lainsäädäntö pannaan täytäntöön, siitä, että pyritään ratkomaan niitä ongelmia, joita vanhusten kotihoidossa tällä hetkellä on? — Jos näin on, niin ne rahat tulevat oikeaan käyttöön. 
Tämä rujous, mihin edustaja Sarkomaa viittasi: Tämä hallitus on poikkeuksellinen 25 vuoteen, kun tällä hallituksella on selkeä ikäpoliittinen ohjelma. Tässä hallituksessa muuten kokoomus ei ole mukana mutta 25 vuoden aikana on monta kertaa ollut mukana. Tähän mennessä me olemme heikentäneet ikäihmisten palveluja monella tavalla, myöskin eläkkeitä on heikennetty aidolla tavalla, siellä on ollut ongelmia niissä rakenteissa. Nyt meillä on hallitus, jolla on selkeä ikäpoliittinen ohjelma, monia, monia uudistuksia — sitten siinä pidemmässä puheenvuorossa käyn hieman lävitse tätä koko listaa — ja tämä viimeisin uudistus on nyt tietenkin tämä kotihoidon tuen järjestäminen uudella tavalla, vahvistetaan sitä. Sekin on merkittävä askel. Ensimmäisen kerran — onneksi olkoon — meillä on hallitus, joka nimenomaan tarttuu nyt ikäihmisten ongelmiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T19:43:03,2022-02-03T19:45:08,Hyväksytty,1.1
2022_3_191,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen poissa. — Ja nyt kysyn edustaja Risikkoa. Tässä on nyt lyhyeen puheenvuoroon mahdollisuus ennen ministeriä, elikkä siis maksimissaan se 3 minuuttia, mieluummin lyhyempi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_192,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta, ja kiitos ministeri Sarkkiselle, että olette täällä mukana ja viette sitten sinne ministeriöön näitä viestejä.
Vanhuspalvelulain kehittämisen toinen lakipaketti on tässä nyt meillä edessä, ja tässä paketissahan on paljon hyvää tarkoitusta, sehän me nyt myönnettäneen. Tässä on tavoitteena, että ikääntynyt voisi asua mahdollisimman pitkään kotona — sitähän me kaikki halutaan. Tässä halutaan nimenomaan tukea monimuotoista asumista liittyen siihen, että meillä on monenkuntoisia ihmisiä ja tarvitaan erilaisia asumispalveluja. Tässä laissa tarkennetaan myös lapsiperheiden kotipalvelujen määritelmää, ja se on siinäkin mielessä tervetullut.
Mutta pakko sanoa: tarkoitus ei pyhitä keinoja. Jo lausuntovaiheessa tämä paketti sai paljon kritiikkiä juuri siitä syystä, että tämä ei ole realistinen. Tästä puuttuvat rahat, ja tästä puuttuu henkilöstö. Otan esimerkin täältä nyt, tämän turva-auttamispalvelun, joka täällä on nyt uutena palvelumuotona, joka sinänsä on oikein hyvä, ja meillä on ollut siitä kokemusta. Täällä sanotaan näin, että turva-auttamispalvelussa avun tarpeen arvioi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Sen minä ymmärrän oikein hyvin, mutta sitten kohta 5: ”avun antaja on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö”. Mistä ihmeestä te meinaatte napata vielä tännekin tämän sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön? Jos se arvio tehdään, että siellä on vain ihminen kaatunut kotona ja kaikki on hyvin, hän vastaa puhelimeen, niin oikeastiko ajattelette, että sinne 50 kilometrin päähän lähtee lähihoitaja? On kokemusta siitä, että meillä on myös muita ammattihenkilöitä, jotka voivat lähteä sinne auttamaan, kun sen arvion on tehnyt kuitenkin ammattihenkilö. Lausuntokierroksella tässä ei ollut tätä kohtaa, että olisi vaadittu lähihoitaja vähintään. Nyt se on täällä. Mistä te kuvittelette ottavanne nämä lähihoitajat? Ette te mistään niitä saa. Te petkutatte tälläkin lailla ikäihmisiä uskottelemalla, että nyt kaikki muuttuu, ja minä olen tosi pahoillani siitä. 
Ja sitten, sanokaa nyt sille ministeri Lindénille, tulevalle ministerille, että ottaa heti yhteyttä Kuntaliiton ikäpalvelujen johtajien verkostoon, joka tänä päivänä on kokoontunut ja madonluvut sanonut tästä tilanteesta. Kuunnelkaa heitä. 
Ja edustaja Kiljuselle sanon, että pihalla te olette tästäkin asiasta. [Naurua] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-03T19:45:20,2022-02-03T19:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_3_193,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt mennään ministerin vastaukseen, 3 minuuttia. Sen jälkeen asian käsittely ja keskustelu keskeytetään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_194,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskunnalle keskustelusta. Aivan kuten täällä on todettu, henkilöstön saatavuus on toimivien palveluiden edellytys, ja henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä erittäin iso haaste eri puolilla Suomea, ja korona ei ole tilannetta ainakaan helpottanut. Hallitus on syksyllä käynnistänyt sote-alan henkilöstön saatavuuden poikkihallinnollisen ohjelman, eli huoleen on tartuttu ja ratkaisuja etsitään. Tämä kysymys henkilöstön saatavuudesta ei kuitenkaan ole erillinen kysymys palveluiden sisällöstä ja laadusta ja lainsäädännöstä. Resurssit, mitoitukset, johtaminen, työolosuhteet, työnjako, työn suunnittelu, työilmapiiri — ne kaikki vaikuttavat työvoiman saatavuuteen ja työviihtyvyyteen, ja näitä olosuhteita tällä esityksellä osaltaan myös parannetaan.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys tosiaan arviolta lisää 700 henkilöllä henkilöstön tarvetta. Jo aiemmilla päätöksillä on lisätty sairaanhoitajien koulutusmääriä 500—700 ja lähihoitajien koulutusmääriä 5 000. On selvää, että me tarvitaan laaja joukko ratkaisuita, ja yksin koulutuspolitiikka ei ole se, mutta se on yksi tärkeä ratkaisu sekin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen arvovalinta — kun täällä näistä arvovalinnoista puhuttiin — on se, että vanhuspalveluihin on lisätty tällä hallituskaudella rahaa pitkälti yli 200 miljoonaa euroa ja tämän esityksen myötä 45 miljoonaa euroa. Mielestäni se on aivan merkittävä arvovalinta tältä hallitukselta. Ja hallituksen arvovalinta on myös se, että me lakimuutoksilla parannamme työnteon olosuhteita ja palveluiden laatua. Selvää on, että tilanne henkilöstön saatavuuden kanssa on vaikea, mutta ei se korjaannu sillä, että me emme laittaisi lainsäädäntöä kuntoon, vaan näen, että se lainsäädännön kuntoon saattaminen ja työnteon edellytysten kuntoon saattaminen ovat osa sitä ratkaisua.
Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme laaja-alaisia toimia niin valtakunnan tasolla, järjestöjen tasolla kuin yksikkötasolla, monenlaisia toimia.
Arvoisa puhemies! Uskon, että lainsäädännön kehittäminen ja työnteon olosuhteiden kehittäminen lopulta vahvistavat myös alan vetovoimaa. Hoitajapulaan vastaaminen ei onnistu tietenkään yksin lainsäädännön kehittämisellä, mutta se on edellytys palveluiden laadun varmistamiselle ja työnteon edellytysten ja olosuhteiden kehittämiselle.
Arvoisa puhemies! Näen, että asiakaslähtöisen ajattelun vahvistamisen tulee olla se lähtökohta iäkkäiden palveluiden järjestämisessä ja palveluiden laadun kehittämisessä, ja nyt sitä osaltaan vahvistetaan. Esityksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin panostuksia toimeenpanoon hyvinvointialueilla, jotta ihmisten tarvitsemat palvelut aidosti toteutuvat.
Arvoisa puhemies! Hallituksen arvovalinta on se, että ongelmia on lähdetty ratkomaan, lainsäädäntöä on tehty, resursseja on lisätty, koulutusmääriä on lisätty. Nyt tehdään ohjelmaa sote-henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi. Kaikki ei varmasti tule kuntoon, mutta me edes yritämme korjata palveluita. Parempaan on pyrittävä ja eteenpäin on mentävä, vaikka kerralla kaikki ei valmiiksi tulekaan ja ongelmat ovat laajoja [Puhemies koputtaa] ja mittavia kuten täällä on kerrottu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-03T19:47:58,2022-02-03T19:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_3_195,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_3_196,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_197,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asiakohta 4 on laki, jolla tähdätään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen ennen kaikkea kotihoidon osalta. On harmillista, että joudun käyttämään tämän puheenvuoron tässä vaiheessa tätä keskustelua, koska tosiasiassa tämä oli laaja, keskeinen aihe tämän päivän agendalla — meillä oli toinenkin, ilmastoselonteko, ja toinen oli tämä aihe. Jättäisin pohdittavaksi tuonne puhemiesneuvostoon, että puhemies voisi harkita silloin, kun te asetatte nämä rajat, 30 minuuttia tai 45 minuuttia, tällaisille isoille aiheille keskusteluajaksi, että jos siellä on hännässä joku sellainen puheenvuoro, joka voisi saada ikään kuin pois sen koko tarinan, niin sen voisi pitää — tässä tapauksessa minullakin olisi ollut nimenomaan ministerille kysymys, parikin kysymystä, ja hän oli paikalla, ja luonnollisesti tähän aikaan illasta hän ei ole tässä paikalla — että siinä olisi sen verran joustavuutta, vaikka kyllä tunnistan näiden aikarajojen merkityksen myöskin siinä, että ne jouduttavat näitä istuntoja. Tämä vain ehkä vihjeeksi sinne puhemiesneuvostoon.
Käytän nyt siitä laajemmasta puheenvuorosta, mitä olin ajatellut tänään käyttää, lyhyesti muutaman teesin.
Tämä ikääntyneiden ihmisten toimintakyvyn tukeminen on iso asia. Se on todella iso asia. Väestö ikääntyy aidosti. Se on saavutus, se ei ole taakka eikä ongelma, se täytyy heti tunnustaa. Toisen maailmansodan jälkeen keskimääräinen elinikä on noussut Suomessa 25 vuotta. Se tarkoittaa aidosti sitä, että meillä on yhä iäkkäämpiä ihmisiä, ja se näkyy muun muassa yli 65-vuotiaiden määrän kasvuna niin, että vuonna 95 yli 65-vuotiaita ihmisiä Suomessa oli noin 700 000, tänä päivänä 1,4 miljoonaa. Se on kaksinkertaistunut. Suhteellinen osuus väestöstä ei ole ihan kaksinkertaistunut, koska väestökin on samana aikana jo kasvanut, mutta joka tapauksessa merkittävästi väestö ikääntyy. Yleinen keskustelu meillä on sentyyppistä, että tämä on myöskin suuri ongelma yhteiskunnalle, taakka suorastaan. Hoivapalvelut tarvitsevat yhä enemmän rahaa, eläkemenot kasvavat ja niin edelleen ja niin edelleen. Tätä taakkakeskustelua on paljon käyty, mutta nykyinen hallitusohjelma kirjaa erinomaisesti sen, että ikääntyneet ihmiset eivät ole taakka yhteiskunnalle vaan voimavara. Ja he ovat voimavara, muun muassa maksavat 5 miljardia euroa veroja, eli he maksavat niistä palveluista, joita käyttävät.
On totta, että elämänkaaren lopussa tulee enemmän hoivatarpeita, mutta luvut kannattaa suhteuttaa. Ensinnäkin yli 75-vuotiaista ihmisistä 90 prosenttia asuu kotona, ja näistä yli 75-vuotiaista, jotka asuvat kotona, 75 prosenttia ei käytä lainkaan, minkäänlaisia säännönmukaisia vanhuspalveluja, ei siis minkäänlaisia. He tulevat ihan omillaan toimeen, siis yli 75-vuotiaita ihmisiä. 25 prosenttia käyttää palveluja. Ja kannattaa huomioida, että yli 85-vuotiaistakin 77 prosenttia asuu vielä kotona. Eli suurin osa iäkkäistä ihmisistä asuu kotonaan ja tulee pääsääntöisesti ihan omin voimin toimeen, mutta on aivan totta, että elinkaaren lopussa voimat ehtyvät ja tarvitaan tätä hoivaa, ja ihan oikea linjaus on, että pyritään avittamaan ihmisiä asumaan kotona. Meillä on noin 50 000 ihmistä, jotka asuvat ympärivuorokautisissa hoitokodeissa, joka on se viimeisin vaihe elämänkaaressa, jolloin joudutaan olemaan ympärivuorokautisessa tarkkailussa ja seurannassa, ja sitten lähes 200 000 ihmistä, jotka asuvat kotihoitopalvelujen piirissä Suomessa. Ja tämä on nyt se asia, mihin hallitus tällä omalla ohjelmallaan haluaa tarttua, eli tukea ihmisiä, jotka asuvat kotonaan, että he voivat asua siellä turvallisesti, luottaa siihen, että peruspalvelut toimivat myöskin syrjäseuduilla ympäri Suomen, ei ainoastaan kaupunkialueilla vaan kaikkialla. Taataan iäkkäille ihmisille mahdollisuus niin pitkään kuin on mahdollista luontevasti olla kotona, ja siihen nyt tällä hallituksen ohjelmalla pyritään.
Haluan korostaa vielä sitä seikkaa, että tässä on hyvin selkeä ohjelmallinen kokonaisuus, mikä oli Antti Rinteen hallituksen ja sittemmin Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa, jossa on useita osa-alueita, joilla nyt nimenomaan halutaan tukea iäkkäitä ihmisiä. Hoivamitoitus on yksi niistä, eläkeratkaisut ovat toinen: siellä on tehty kansaneläkkeisiin korotuksia ja takuueläkkeisiin korotuksia heti hallituskauden alussa. Kiireettömään hoitoon pääsy on kolmas. Neljäs on tämä kotihoidon vahvistaminen. Nämä ovat isoja asioita. Vanhusvaltuutettu on meille nimitetty. Ja sitten siellä on yksi asia, jota ei ole riittävästi huomioitu — sen lisäksi kieltämättä, että tässä eläkemitoituksessa ei olla pystytty siihen, mihin ollaan haluttu, hallitusohjelmassahan on pyritty siihen, että kaikille pienituloisille alle 1 400 euroa saaville voisi olla 100 euron korotus tämän hallituskauden aikana, ja siinähän on ehdotus siitä, että tämä pyrittäisiin neuvottelemaan kolmikannassa, hakemaan työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille yhteisymmärrys siitä, kuinka työeläkejärjestelmästä, nimenomaan työeläkejärjestelmästä, saataisiin voimavaroja näiden pienimpien eläkkeiden nostamiseen sillä 100 eurolla. Tätä minä olisin kysynyt, arvoisa puhemies, ministeriltä, että miten on tämän uudistuksen kanssa: ovatko nämä neuvottelut käynnistymässä, ja onko hallitus siihen tarttumassa. Se olisi vielä kuulunut kyseisen esittelevän ministerin toimialaan, tai siis nimenomaan hänen käsiteltäviin asioihinsa. Siihen en saanut nyt tässä yhteydessä vastausta. Saan varmasti, arvoisa puhemies, jossain toisessa yhteydessä.
Toinen asia, joka on myöskin tärkeä huomioida: ikäihmisten osalta — kaikkienkin osalta — ennaltaehkäisevyys on aina parasta ja halvinta terveydenhuoltoa. Hallitusohjelmassa on myöskin säännös siitä, että pyrittäisiin tällaisiin kohdennettuihin hyvinvointitarkastuksiin. Siinä voisi sanoa olevan tämmöinen seniorineuvolajärjestelmän idea. Tämä olisi ollut toinen asia, jota olisin mielelläni ministeriltä kysynyt, että onko hallitus käynnistämässä tämmöistä seniorineuvolajärjestelmää. Aivan kuin oli aikanaan toisen maailmansodan jälkeen, kun meillä suuret ikäluokat syntyivät, oli paljon, paljon lapsia, valtava innovaatio, hieno innovaatio Suomessa, neuvolajärjestelmä, joka on maailman kehittyneimpiä pienten lasten ennaltaehkäiseviä hoitopalvelujärjestelyjä — ja ei ainoastaan hoitopalvelu vaan neuvontapalvelu — ja se on ollut upea saavutus, niin ideana on, että nyt kun nämä suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, olisi ehkä järkevää juuri tässä vaiheessa miettiä sitä, että olisi säännönmukainen hyvinvointitarkastus, terveystarkastus, joka tehtäisiin vaikka viiden vuoden välein säännönmukaisesti. Ihmisen ei tarvitse olla sairas, vaan hän käy fysioterapeutin luona, terveydenhoitajan luona, saa neuvontapalveluja siitä, neuvontaa siitä, tarkastuksen omasta terveydentilastaan ja ohjeistusta elämänhallintaan liittyen. Nämä ovat niitä isoja asioita, jotka tässä olisi voinut tuoda esille, ja olisin toivonut tähänkin vielä ministerin vastausta. — Kiitokset tästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T20:49:18,2022-02-03T20:56:27,Hyväksytty,1.1
2022_3_198,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Jari Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_3_199,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Tämän aloitteen pääasiallinen sisältö on se, että sillä parannetaan perhehoitajien asemaa pandemian aikana tapauksissa, joissa he joutuvat olemaan pois työstä, kun alle 16-vuotias perheeseen sijoitettu lapsi on tartuntataudin leviämisen estämiseksi määrätty pidettäväksi kotona ja perhehoitaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Perhehoitoliiton mukaan ”Suomessa elää kodin ulkopuolelle sijoitettuna noin 19 000 lasta ja nuorta. Vuoden 20 viimeisenä päivänä huostassa oli 9 637 lasta, joista yli puolet, 56 prosenttia, oli perhehoidossa.”
Vuonna 2019 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 156 200 kappaletta. Poliisi teki niistä hieman yli 12 500, kun sillä oli kotihälytyksiä noin 71 000. Vuonna 2020 ja alustavan tiedon mukaan 2021 poliisin kotihälytykset ovat nousseet 78 000:een. Poliisin tekemien lastensuojeluilmoitusten määrät ovat kasvussa myös. 2020 niitä kirjattiin hieman alle 15 000 ja viime vuonna alustavan tiedon mukaan 16 200, vähän päälle.
Lastensuojelulaissa perhehoito on määritelty huostaanotetun lapsen ensisijaiseksi sijaishuollon muodoksi. On sijoitetun lapsen edun mukaista, että hän pystyy elämään mahdollisimman tavallista perhe-elämää perhehoitoperheessä. Olen itse saanut tutustua perhehoitoon vuodesta 73, ensin huostaanotettuna ja sijaisperheeseen sijoitettuna, ja sitten vuodesta 82 olen perehtynyt asiaan syvällisemmin, kun sain perheeseeni tuolloin 3-vuotiaan kummityttöni. Olen myös aikanaan ollut perustamassa sijaiskotiyhdistystä Kotkaan ja toiminut sen puheenjohtajana. Olen siis jonkin verran perehtynyt tähän asiaan.
Tällä hetkellä pandemioihin liittyvät taloudelliset riskit jäävät perhehoitajan kannettavaksi, koska nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista tartuntatautipäivärahan maksamista muulle kuin lapsen huoltajalle. Lapsen huostaanottotapauksessa huoltaja ei tosiasiassa osallistu lapsen jokapäiväiseen hoitoon ja huolenpitoon, ja perhehoidossa lapsi asuu...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni katkesi jostain syystä.]  — Jaha. — Perhehoitaja ei voi oman karanteeninsa takia saada perhehoitopalkkiota. Hän ei myöskään voi saada tartuntatautipäivärahaa perhehoitajana toimimisen perusteella, koska kysymyksessä ei ole työsuhde. Ansiotyössä käyvä perhehoitaja ei saa perhehoidettavan karanteenin takia käydä työssä ja ei saa siten myöskään ansiotuloa. Ei, muttei saa myöskään tartuntatautipäivärahaa, koska ei ole perheeseen sijoitetun alle 16-vuotiaan lapsen huoltaja.
Alle 16-vuotiaiden lasten kasvua ja kehitystä tukeva perhehoito on äärimmäisen tärkeää. Tämä nykytila on täysin kohtuuton. Tartuntatautipäivärahan maksamatta jättämistä ei voida perustella talous- tai tarkoituksenmukaisuusnäkökohdilla. Tämä ei ole talouskysymys. Sama raha menee näille huoltajille, jos semmoiset on olemassa, mutta he eivät ole sitä kuitenkaan käsitykseni mukaan ansainneet, vaan se pitäisi siirtää maksettavaksi tänne perhehoitajalle.
Lasten huostaanottojen vähentyminen ei ole hyvin todennäköistä, ja tarve perhehoitajille tulee kasvamaan. Perhehoitajaksi ryhtymisen kynnystä tulee madaltaa, ja alla ehdotettu muutos on vain yksi keino tehtävään alkamisen mahdollistamiseksi. Meneillään oleva pandemia tuskin jää viimeiseksi, joten lakimuutos tulee senkin vuoksi tehdä.
Tämän lakimuutoksen lisäksi on erittäin tärkeää, että tehdään pikaisesti selvitys toimeksiantosopimussuhteisen perhehoitajan sosiaaliturvan puutteesta ja niiden ratkaisuvaihtoehdoista oikeusvaikutuksineen. Pelkkä selvitys ei tietysti riitä, vaan tulosten pohjalta puutteet tulee korjata.
Tämä muutos on lähinnä tekninen, enkä toivoisi, että tästä syntyisi mitään poliittista debattia ja vääntämistä, kun tässä on kysymys vain kahden sanan lisäämisestä 1 momenttiin: ”taikka perhehoitajalle” ja ”tai perhehoitaja”, ja 2 momenttiin: ”tai perhehoitajalla”, ”tai perhehoitaja”. Eli tässä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että tässä nyt jollekin erityisesti pyrittäisiin tekemään vääryyttä, kun pyritään tekemään laista oikeudenmukainen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-03T19:51:56,2022-02-03T19:54:35,Hyväksytty,1.1
2022_3_200,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_201,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kinnusen tekemä lakialoite, jossa halutaan saada perhehoitajille tartuntapäivärahamahdollisuus alle 16-vuotiaan alaikäisen hoitoon liittyen, on erittäin tärkeä ja perusteltu. On harmillista, kun tämä lakialoite on jätetty jo marraskuussa ja tämä on, niin kuin edustaja Kinnunenkin sanoi, pieni muutos, että olisi voitu hyvin huomioida ministeriön valmistelussa, että tämä asia oltaisiin voitu korjata. Me ollaan kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitelty paljon koronaan liittyviä lakeja, monia useampaan kertaan, kun on ollut lyhytaikaisia. Tämä olisi ollut tärkeä asia huomioida, että perheissä, joissa alaikäinen lapsi asuu ja sairastuu koronaan, sen perheen tilanne ei ole epätasa-arvoinen muihin perheisiin nähden ja tartuntapäivärahaa olisi mahdollista saada.
Vaikka tämä ei nyt tähän korona-aaltoon ehtisi, niin olisi tärkeää, että tämä asia viedään eteenpäin ja korjaus lakiin tehtäisiin niin, että näiden lasten perhehoitajat olisivat samassa asemassa muihin nähden. Lastensuojeluun sijoitetut lapset ovat kuitenkin jo muutenkin sellaisessa asemassa, että ei enää lainsäädännöllisesti toivottaisi siihen huononnusta vaan että he olisivat mahdollisimman tasavertaisessa asemassa muissa perheissä asuviin lapsiin nähden.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-02-03T19:57:18,2022-02-03T19:59:32,Hyväksytty,1.1
2022_3_202,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_203,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 53/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan vain lyhyesti liittyen tähän lakialoitteeseen:
Edustaja Kinnusen lakialoite on erittäin kannatettava, ja aivan niin kuin tuossa edustaja Laiho totesi, tämä on nyt vähän niin kuin myöhään täällä. Tämä olisi voitu ottaa esille jo aikaisemmin. Harmittaa tietysti, kun ei tästä tullut aikaisemmin koppia täällä täysistunnossa. Mutta kaatunutta maitoa on turha itkeä, ja nyt pitää vain miettiä, miten ratkaistaan tätä.
Edustaja Kinnunen viittasi tuossa huostaanottoihin: Mehän olemme saaneet juuri poliisin tilastoja siitä, että kotihälytykset ovat lisääntyneet ja sitä kautta myöskin lastensuojeluilmoitukset ja lastensuojelutarpeet ja huostaanotot — ja se on yksi tämän korona-ajan traaginen juttu. No, tärkeähän on sitten se, että lapsi todella saa turvallisen vanhemman ja turvallisia aikuisia sitten sen huostaanoton jälkeen, ja perhehoitohan on yksi tapa hoitaa. Olin itse silloin ministerinä, kun tehtiin lastensuojelulakiin tällainen muutos, että aina ensisijaisesti perhehoitoon, ja siitä syystä pidän erittäin kannatettavana, että tässä tilanteessa huomioidaan perhehoitajat — aivan niin kuin edustaja Kinnunen on esittänyt. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-03T19:59:32,2022-02-03T20:01:07,Hyväksytty,1.1
2022_3_204,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_205,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Eli meillä on käsittelyssä lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta, ja tämä on eduskunnalle tehty. Olen tehnyt sen tuossa vuodenvaihteessa, ja olisi erittäin tärkeä asia, että saataisiin tämä etenemään. Luen täältä nyt aloitteen kokonaisuudessaan. 
”Aloitteen pääasiallinen sisältö: Lisätään kiinteistöverolaissa 654/1992 määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.” 
Nyt perustelen asian. 
”Maa‑ ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK varoitti lokakuussa 2021, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Maatalouden yrittäjätulon ennustetaan supistuvan tänä vuonna jopa 20 prosenttia ja ensi vuonna 8 prosenttia. Osin tämä on pidemmän ajan tulosta: maatalousyrittäjien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään. Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden sekä koneenosien kallistuminen. 
MTV:n mukaan sikatilallisten piirissä huolta aiheuttaa se, että tuottajahinnoissa ollaan suurin piirtein samassa kuin vajaa kymmenen vuotta sitten, mutta kustannukset ovat aivan toista luokkaa. Lisäksi moni on investoinut tilan kannattavuuteen, minkä vuoksi maatalouden harjoittajat ovat veloissa. Myös vienti sakkaa. MTV uutisoi marraskuussa 2021, että Kiina on vähentänyt merkittävästi tuontiaan Euroopasta. Tämä tarkoittaa, että markkinoilla on runsaasti sianlihaa, jolle ei tahdo löytyä ostajaa. Samalla kulutustottumukset ovat kulkeneet poispäin sianlihasta. Tilannekuva on kaiken kaikkiaan todella huolestuttava. Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta. 
Kiinteistövero on vuosittain maksettava, kiinteistön omistukseen perustuva vero. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa‑ ja metsätalousmaa sekä vesialueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin, maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat. Kyseinen vero siis on yksi maatalousyrittämisen kannattavuutta heikentävistä rasitteista. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa eli lähes 2 miljardia euroa. Tästä maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vuonna 2020 Verohallinnon tilastotietokannan mukaan vain 15 001 466 euroa, siis niukasti yli 15 miljoonaa euroa, eli kyse oli kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle. Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella. Kuntien menettämä raha korvattaisiin tarvittaessa valtionosuusjärjestelmän kautta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kiinteistöverolain 3 §:n 1 momentin 1 kohta sellaisena kuin se on laissa 1060/2020 seuraavasti: 
Verosta kokonaan tai osittain vapaat kiinteistöt. Kiinteistöveroa ei ole suoritettava metsästä, maatalousmaasta eikä maatalouden tuotantorakennuksista.” 
Arvoisa puhemies! Tässä on tämä lakiesitys, ja palaan tähän vielä toisessa puheenvuorossa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-03T20:01:45,2022-02-03T20:07:20,Tarkistettu,1.1
2022_3_206,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_3_207,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maatalous on rypenyt vaikeuksissa jo pitkään, ja hallituksen yli-innokas ilmastopolitiikka synkentää maatalouden tulevaisuudennäkymiä entisestään. Edustaja Mäenpään lakialoite, jossa ehdotetaan kiinteistöveron poistoa metsästä, maatalousmaasta ja maatalouden tuotantorakennuksista, on hyvä avaus, jolla pyritään helpottamaan maataloustuottajien tilannetta. Kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta.
Tällä hetkellä kiristyvät ilmastovaatimukset heijastuvat suoraan maataloustuottajien tuotantokustannuksiin. Samanaikaisesti alkutuottajille maksettava osuus on monien tuotteiden kohdalla mitättömän pieni suhteessa kuluttajan kaupan kassalla maksamaan hintaan. Myös tämän lakialoitteen perusteluissa nostetaan esille maatalousyrittäjien haastava tilanne tulojen pudotessa. Jopa 25 prosenttia on vuoden kahden sisällä viljelijän kukkaro huvennut, eli 25 prosenttia vähemmän tuloja. Minkä tahansa muun ammatin kohdalla luulisin, että mielenosoitus, joka olisi täällä Helsingissä, yltäisi varmaan koko Mannerheimintien eikä riittäisi. Tilanne on vakava.
Rehun hintakin on kova huonon kesän jäljiltä, ja energian hinta hipoo pilviä. Ei ole helppo tilanne. Kustannukset jatkavat kasvuaan ja samanaikaisesti pitäisi pystyä kilpailemaan myös hinnalla ulkolaisten tuotteiden kanssa. Esimerkkinä sianlihan hinta on alhaalla Kiinan vähennettyä sen ostoa EU-alueelta.
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä olisi nyt hallituksella jonkinlaisen hätäpalaverin paikka suomalaisen maatalouden pelastamiseksi. Uhkakuva taksonomian, CAPin seurauksista — tämä ei ole pelottelua, vaan tämä on valitettavasti täyttä totta, mitä sieltä Brysselin päästä on tulossa, elikkä on niin sanotusti tosi kysymyksessä.
Monen kansalaisen tapaan arvostan laadukasta ja maukasta, eettisesti tuotettua, kotimaista lähiruokaa ja haluan, että kotimaista tuotantoa on vielä tulevaisuudessakin. Tässä kohtaa pitää myös huomata, että suomalainen arvostaa myös sitä, että kun sanon ”eettisesti tuotettua”, niin se tarkoittaa myös eläinten hyvinvointia ajatellen. Suomessa tuotantoeläimiä kohdellaan suhteellisen hyvin moneen muuhun maahan verrattuna, mutta aina voisi olla paremminkin, ja se tarkoittaa sitä, että tuottajan pitää satsata siihen ja se raha täytyy kompensoida.
Kokonaisuudessa, kun puhutaan ruoantuotannosta ja viljelijän tilanteesta, tässä on nyt kysymys huoltovarmuudesta, eli kannatan myös tämän lakialoitteen ehdotusta helpottaa maatalousyrittäjien kulutaakkaa kiinteistöveron poistoilla.
Se, mitä ihminen tarvitsee, mitä suomalainen tarvitsee, on se, että tämä maa on omavarainen ruoantuotannon suhteen, että kansalaiset saavat turvallisuuden tunteen ja voivat olla turvassa tässä maassa, että heikoimmasta ja heikoimmista pidetään huolta ja että terveydenhoito pelaa. Ne ovat näitä peruspilareita.
Tämä lakialoite on sellainen, mikä on myös yhdeltä osaltaan tätä viljelijän, tuottajan asemaa turvaamassa, ja se on meille kaikille kuluttajille, kaikille suomalaisille tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-03T20:07:21,2022-02-03T20:12:08,Hyväksytty,1.1
2022_3_208,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_209,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Mäenpäätä hyvästä lakialoitteesta. Toitte esittelytekstissä hyvin esille sen ahdingon, jossa tuottajat tällä hetkellä elävät. Kiinteistöveron poistaminen olisi vaikuttava keino helpottaa heidän tilannettaan. 
Tämänkaltaisia vaikuttavia keinoja pitäisi pystyä miettimään yhdessä. Niissäkin poliittisissa ryhmissä, joissa ei ole ensikäden tietoa tuottajien tukalasta tilanteesta, voisi edustaja Kivirannan esitys parlamentaarisesta maatalouskomiteasta olla hyvä väline parantaa edustajien tietoisuutta. 
Maatalouden asian tulisi olla kansallinen, yhteinen asia ja yhteisen hyvän vaalimisen kohde. Liian usein tuntuu täällä eduskunnassa, että osa edustajistamme pitää maatalouden kysymyksiä pelkästään poliittisina kysymyksinä, jolloin maatalouden edellytysten hankaloittaminen on poliittinen sulka omaan hattuun. Tällaiseen ajatteluun peräänkuulutan heräämistä todellisuuteen: Kotimaisen maatalouden alasajaminen on kuin omaan jalkaan ampumista. Jos kaikki poliittiset ryhmät eivät herää samaan todellisuuteen, jossa suomalaiset tuottajat elävät, joudumme sanomaan hyvästit kotimaiselle ruuantuotannolle, sanomaan hyvästit kotimaiselle ruokaturvalle ja huoltovarmuudelle. 
Toivon, että edustaja Mäenpään lakialoitteen hyvä sisältö sisällytetään viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-03T20:12:08,2022-02-03T20:13:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_210,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_211,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Mäenpään lakialoite on äärettömän kannatettava. Tällä hetkellä maaseudun ja maanviljelijöitten tilanne ei ole todellakaan hyvä: lannoitteiden hinnat ovat pilvissä, energian hinnat ovat pilvissä, sianlihan hinta on kymmenen vuoden takaisella tasolla, viljasato laski liki 20 prosenttia vuoden aikana, ja juuri tällä viikollakin saatiin lukea tuolta lehdistöstä, kuinka tukalaa oikeasti on jopa kurkun ja tomaatinkin viljely, koska sitäkään ei pystytä enää tekemään rehellisellä pelillä ja aikaisemmin muuallapäin Suomea olivat nämä samaisen alan ihmiset joutuneet laittamaan jo laput luukulle kovan kilpailun vuoksi. 
Rehellisesti sanottuna maataloudessa tällä hetkellä kyllä oikeasti kaikki tarinat, mitä sieltä tulee, ovat lähinnä hätähuutoja, ja ne hätähuudot on tietysti osoitettu meille. Se on eri asia, kuunnellaanko me heitä vai eikö kuunnella. Joskus tuntuu, että ei haluta kuunnella eikä välttämättä olla sen eteen mitään tekemässäkään, koska tänään jo aikaisemmissa keskusteluissa, kun puhuttiin ilmastovuosikertomuksesta, tästäkin salista tuli ihan selkeä kannanotto tietyiltä tahoilta, että niitä pitäisi vain suurin piirtein ruoskia enemmän. Mutta kyllä totuus on se, että ei meidän suomalaisella maatilallisella hyvin mene, ja kaikki keinot, millä tässä salissa voidaan siihen asiaan vaikuttaa, pitää ehdottomasti tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-03T20:13:42,2022-02-03T20:15:47,Hyväksytty,1.1
2022_3_212,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_213,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Mäenpään tekemää lakialoitetta. Kyseinen lakialoite tähtää kiinteistöveron pysyvään poistamiseen maatalousyrittäjien tuotantorakennuksista. Suomalaisten maatalousyrittäjien ja maaseudun ihmisten toimeentulo on muuttunut yhä haastavammaksi, ja tiloja onkin vähentynyt viime vuosikymmeninä ennätysmäärä. Moni maatalousyrittäjä joutuu tälläkin hetkellä harkitsemaan maatilan toiminnan alasajoa. Taustalla ovat yhä vaikeammiksi muuttuneet liiketoimintaedellytykset. Ruoan myyntiketjussa ruoantuottajalla jää yhä vähemmän käteen. Tämä tuottajahintojen lasku on ollut jo pitkään tiedossa, ja se näkyy konkreettisesti maatilojen alasajona. 
Suomalainen maatalousyrittäjä tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa niin suomalaisten ruokapöytiin kuin myös Suomen vientiin. Suomalainen ruoka tunnetaan myös sen laadusta ja korkeista vaatimuksista sen tuottamiselle. Tulevaisuudessa Suomessa voidaan joutua turvautumaan yhä enemmän tuontielintarvikkeisiin, mikäli maatilojen alasajo jatkuu nykyisellään. Silloin myös ruoan laatu ruokakaupoissa tulee vaihtelemaan nykyistä enemmän ja kotimaisen ruoantuotannon väheneminen tulee uhkaamaan myös Suomen huoltovarmuutta. Kriisitilanteessa riittävä kotimainen ruoantuotanto on tärkeää, emmekä voi joutua tilanteeseen, jossa joudumme hankkimaan yhä suuremman osan elintarvikkeista tuontitavarana. Menestyvä maatalousyrittäjä luo kuntaansa lisää työpaikkoja esimerkiksi logistiikkaan. 
On koko Suomen etu, että maatalousyrittäjien taloudellista ahdinkoa helpotetaan. Kiinteistöveron poistaminen maatalousyrittäjien tuotantorakennuksista on konkreettinen teko, jolla valtiovalta voi tuoda helpotusta suomalaisille maatiloille. Uskon, että muitakin keinoja tarvitaan vielä lisää, jotta useampi suomalainen ryhtyisi tulevaisuudessa maatalousyrittäjäksi. Polttoaineveron lasku olisi tärkeä muutos myös maatalousyrittäjille, ja pitkien välimatkojen maassa maatalous kärsii, kun liikkuminen maksaa yhä enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-02-03T20:15:47,2022-02-03T20:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_3_214,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_215,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy myös kiittää edustaja Mäenpään ansiokasta lakialoitetta, missä tosiaan ehdotetaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. 
Tämä on todella kannatettava lakialoite varsinkin tässä ajassa ja maatalouden kannattavuudessa, niin kuin tässä jo aikaisemmissa, ansiokkaissa puheenvuoroissa on tuotu esille, kun maatalousyrittäjillä ahdinko on todella kova. Totta kai kyse on kiinteistöverosta, mikä on tietenkin kunnille tärkeä tulonlähde. On laskettu, että se olisi noin 15 miljoonaa, jos tämä toteutuisi, pois sieltä tulolähteestä, mutta kyllä kunnatkin haluavat ja valtiovaltakin haluaa, että meillä suomalainen viljelijä, suomalainen ruoantuotanto, on vakaalla pohjalla. Niin kuin tässä on jo puheenvuoroissa tuotu esille, niin se on meillä jo kansallisen huoltovarmuustekijänkin osalta tärkeää, että suomalainen viljelijä voi hyvin.
Puhemies! Tänään luimme uutisista, kuinka Kesko oli tehnyt todella hyvän tuloksen. Viime vuoden tulos oli Keskon historian paras, ja viime vuoden viimeisen neljänneksen tulos Keskolla oli jopa ennätys. On hyvin hämmentävää lukea tämmöisiä uutisia, että kauppa — varsinkin meillä Suomessa, kun se on vielä poikkeuksellisen keskittynyt muutamille isoille toimijoille — kauppa kyllä tekee todella hyvää tulosta, kun sitten — jaa no, elintarviketeollisuus on vielä plussan puolella, sinnittelee — meidän ruoantuottajat ovat hätää kärsimässä, varsinkin kun tuotantopanokset nousevat mutta sitten sinne tuottopuolelle ei tule sitä tarvittavaa euromäärää, että pystyttäisiin selviytymään näistä haasteista ja laskuista, mitä syntyy siellä tuotantopuolella.
Olen todella tyytyväinen siitä, että edustaja Mäenpää on tehnyt tämän lakialoitteen, ja niin kuin tuossa jo edustaja Mattila totesi, mikäli tämä ei nyt saa tarvitsemaansa kannatusta, niin sitten seuraava eduskunta katsoo toivottavasti, että tämäkin asia otetaan käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T20:18:23,2022-02-03T20:21:03,Hyväksytty,1.1
2022_3_216,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_217,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää kansanedustaja Juha Mäenpäätä erinomaisesta lakialoitteesta maatalouden hyväksi.
Suomalaiset maatilat ovat hyvinvointimme ja huoltovarmuutemme takeena. Suhteellisen pieni mutta hartiavoimin työskentelevä joukko pitää pystyssä koko kotimaista ruoantuotantoamme. He mahdollistavat sen, että ruokapöydissämme on puhdasta kotimaista ruokaa maailman myllerryksestä riippumatta.
Valtaapitävien tehtäväksi jää huolehtia, että nämä tilat pysyvät elinkelpoisina. Tällä hetkellä suomalaistilat kuitenkin huojuvat kaatumispisteessä. Moni tilallinen on ajettu siihen pisteeseen, että henkinen, fyysinen ja taloudellinen kantokyky ovat äärirajoilla. Valitettavan monen kohdalla ne on jo ylitetty, ja työrukkaset on jouduttu pakon edessä lyömään naulaan.
Pitkään jatkuneen maatalouden ahdingon taustalla on monia tekijöitä, mutta syöksykierre on viime aikoina kiihtynyt. Tuottajan saama korvaus on alhainen, mutta samaan aikaan esimerkiksi lannoitteiden, rehun ja energian hinnat ovat ampaisseet pilviin. Kaiken kukkuraksi tämän päälle osuivat heikko satokausi ja sianlihan viennin sakkaaminen.
Tulevaisuudennäkymiä eivät kirkasta myöskään jatkuvasti kiristyvät ilmastotavoitteet tai ylipäätään maaseudun asumiskustannusten kasvattaminen vihersiirtymän nimissä. Helpotusta ei ole odotettavissa tänäkään vuonna, vaan päinvastoin monella tilalla ollaan veitsenterällä ja toiminnan jatkuminen on pienestä kiinni. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää, että valtio ja sen hallitus hoitaisivat edes sen oman pienen osuutensa, jotta suomalaista leipää ja lihaa on jatkossa tarjota muillekin kuin Helsinkiin saapuvalle Ruotsin kuninkaalle. Tämä edellyttää sitä, että suomalaisen maatalouden ahdinkoon puututaan.
Käsittelyssä oleva lakialoite olisi oiva tapa aloittaa maatalouden pelastustalkoot. Aloitteessa esitetään, että maatalouden tuotantorakennukset vapautettaisiin kiinteistöverosta. Tällä hetkellä esimerkiksi maatilalla olevasta navetasta tai varastorakennuksesta pitää maksaa vuosittain veroa. Maatilojen rakennusten verottaminen lihottaa valtion kassaa 15 miljoonalla eurolla vuosittain, joten sen merkitys ei ole valtiontaloudelle valtava. Veitsenterällä keikkuvalle tilalliselle postiluukkuun kolahtavalla verolapulla voi kuitenkin olla ratkaisevan suuri merkitys.
Verotuksessa on aina kyse siitä, että valtion koura käy jonkun kukkarolla ja kahmaisee osansa. Tämä on hyvinvointiyhteiskunnan edellytys, mutta samoin se edellyttää, että verotus on oikeudenmukaista. Tässä salissa päätetään siitä, kenen kukkarolla verokarhu käy ja kuinka ankaralla kouralla. Tämän lakialoitteen myötä olisi mahdollista osoittaa, että oikeudenmukaisuuden käsite ei ole Marinin hallitukselle pelkästään juhlapuheiden täytteenä. Ne eivät nimittäin suomalaisia tiloja lohduta.
Vielä kerran kiitokset edustaja Mäenpäälle tästä lakialoitteesta, jolle tahdon tällä puheenvuorolla antaa täyden tuen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-03T20:21:04,2022-02-03T20:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_218,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_219,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty painavia puheenvuoroja edustaja Mäenpään tekemän lakialoitteen pohjalta, jossa on kysymys siis maataloustuottajien tuotantorakennusten saattamisesta kiinteistöverosta vapaaksi. Siellä on myöskin metsän ja maatalousmaan verovapauskuviot mukana. Ihan ensimmäiseksi haluan sanoa, että kuulun niihin kansanedustajiin, jotka voimakkaasti tukevat sitä, että meillä on elävä maaseutu ja meillä on lähiruokaa, mihin täällä on viitattu — se on erittäin tärkeä asia. Minä pidän myöskin arvokkaana, että koko maa pidetään asuttuna, myöskin reuna-alueet, ja silloin me tarvitsemme välillä joskus subventioitakin sen suhteen, että nämä reuna-alueet ovat elinvoimaisia. [Sebastian Tynkkynen: Sydänalueet!] Meillä on syytä pitää koko Suomesta tässä mielessä huolta. Tämä on tärkeätä. Mutta tässä itse lakialoitteessa on kaksi duubiota, kaksi ongelmakohtaa.
Ensimmäinen ongelmakohta on se, että meillä on kovin monia veroja, jotka kuormittavat kovin monia ihmisiä tässä yhteiskunnassa, ja me joudumme huolehtimaan yhteisistä hyvinvointipalveluista joka tapauksessa tässä yhteiskunnassa. Ne hyvinvointipalvelut huolehditaan vain siten, että me yhdessä maksamme ne — eli verotuksen kautta, ja silloin olemme aina sen ongelman kanssa tekemisissä, että jos me lähdemme jostakin lohkosta veroja vähentämään, niin meidän täytyy miettiä, mistä palveluista me sitten siinä tapauksessa rupeamme tinkimään tai mitä muuta me verotamme. Tämä on se perusongelma kaikissa näissä veronalennuspuheissa, koska joka ikisen veron kohdalla me voimme löytää hyviä, erinomaisia argumentteja, miksi juuri tuo kohde kannattaisi jättää verottamatta.
Mutta edustaja Tynkkynen nosti tähän sitten nyt ehkä vielä tärkeämmän perusteen. Nyt me puhumme kiinteistöverosta ja kiinteistöveron oikeudenmukaisuudesta — te käytitte tätä termiä oikeudenmukaisuus, verotuksen pitää olla oikeudenmukaista. Te syytätte Sanna Marinin hallitusta siitä, että se ei... että tässä sillä olisi tilaisuus osoittaa oikeudenmukaisuutta tämän tapaisen verouudistuksen kautta. Minä olen eri mieltä siinä. Olen eri mieltä aidosti. Ihan ensimmäinen ongelma on se, että meilläkin ja monilla muilla kaupungissa asuvilla on haja-asutusalueilla kakkosasunto siellä. Meillä on kesäpaikkoja, monia muita muuttujia. Me maksamme jo siellä paikkakunnalla erilaista kiinteistöveroa kuin paikalliset ihmiset maksavat niistä omista asunnoistaan ja asuinpaikoista. Tässä te olisitte hakemassa lisää helpotusta tälle asialle. Ei ole oikeudenmukaista, että me ulkopaikkakuntalaiset maksamme erilaista kiinteistöveroa.
Mutta vielä suurempi epäoikeudenmukaisuuden ongelma on siinä, että kun me katsomme kiinteistöveroa valtakunnallisesti, niin meillä on vahvasti ahdingossa olevia ihmisiä kaupunkialueilla, pienomakotitaloissa, rintamamiestaloissa ja niin edelleen. Erityisesti kun ihmiset jäävät leskeksi, kun toinen puoliso kuolee, niin talo on menossa alta pois sen vuoksi, että kiinteistövero on täydellisen kohtuuton.
Ja silloin me joudumme mittauttamaan nämä kiinteistöveroehdotukset suhteessa niihin kiinteistöveroihin, mitä ympäri Suomen maksavat ihmiset, jotka ovat pienituloisia — eläkkeensaajat tänä päivänä ovat erittäin pienituloinen ryhmä, suurin osa eläkkeensaajista on erittäin pienituloisia ihmisiä. Heille jos mille nimenomaan kiinteistövero on valtava kuorma. Ja silloin, jos me tähän suuntaan lähdetään hallitusohjelmia rakentamaan, että me maataloustuottajien tuotantorakennuksista otamme kiinteistöverot pois, niin silloin täytyy oikeudenmukaisuuden nimissä lähteä myöskin kaupunkialueilla reippaasti vähentämään sitä kuormaa, mikä erityisesti pientaloalueilla meillä on — tämä kiinteistöveron suuri, suuri kuorma — koko ajan vain kasvanut, koska yhä enemmän pyritään tuloveroista tinkimään ja sen sijaan panemaan verotusta kiinteistön puolelle. Eli oikeudenmukaisuuden nimessä, arvoisa puhemies, me joudutaan silloin katsomaan koko kiinteistöverojärjestelmä koko valtakunnan puitteissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T20:24:42,2022-02-03T20:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_3_220,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"En keskeyttänyt ja pyytänyt puhujaa siirtymään pönttöön. Ajattelin, että kyllä se loppuu. [Naurua] — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_221,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen vähän sosialistin tapaan rupesi tätä maatalouden kiinteistöveron poistamista vedättämään sinne muihinkin kiinteistöveroihin, ja viittasitte siihen, että vanhusten ja yksin jääneiden leskien kiinteistöveroa pitäisi pienentää. Minä voin kannattaa myös sitä, jos te teette siitä esityksen, mutta ehkä tässä tulisi huomioida se, että minä olen tehnyt tämän sen takia, että ne teidän lesket, jotka siellä asuvat omakotitalossa, saisivat jatkossa myös suomalaista ruokaa. 
Tämä on semmoinen asia, että tämä koskee nyt erityisesti nuoria sukupolvenvaihdoksen tehneitä maatalousyrittäjiä, jotka ovat investoineet, ja nämä tilat ovat yleensä ruuantuotannossa sillä tavalla, että he tuottavat maitoa tai lihaa, elikkä eläintiloja tämä koskee hyvin vahvasti. Tämän jollakin lailla mielestäni pitäisi kiinnostaa demareita: teillä on väkevät voimat siellä lihateollisuudessa ja heidän työntekijöidensä joukossa, ja tämä tilanne on oikeasti niin katastrofaalinen, että jos tämä jatkuu tämmöisenä vielä pari vuotta, niin niillä lihatalojen duunareilla ei ole hetken päästä enää lihaa, mitä leikata. On tämä sen verran kiinnostanutkin demareita — nyt onkin hyvä tälle Kiljuselle hieman mainita — että minulla on täällä otsikko: ”SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm on valmis keskustelemaan maatalouden ahdingosta hallituksessa”. Kyllähän huoltovarmuudesta kannattaa huolehtia. Elikkä nyt keskustan kahdelle edustajalle, jotka täällä ovat käyttäneet puheenvuoron, voin antaa sen verran sapiskaa, että älkää siirtäkö seuraavalle hallitukselle tätä asiaa. Te olette nyt hallituksessa, ja demareilta on tuki tälle asialle. Siellä on varapuheenjohtaja mukana, ja sitten siellä SDP:n Keski-Suomen kansanedustajatkin, Piritta Rantanen ja Riitta Mäkinen, ovat huolissaan tästä maatalouden tilanteesta. Sillä lailla ihmettelen hieman tuon Kiljusen kateusmomenttia, joka nyt nousi ylös tässä.
Arvoisa puhemies! Otan täältä puhelimesta kuvan, jonka olen poiminut tuolta netistä, ja tässä paljastan teille hiukan näitä lukuja. Tässä yksittäinen maataloustuottaja on kirjoittanut: ”Apulannat maksoi 2021 kaudelle 15 572 euroa. Nyt näistä vastaavista on tarjous tullut 32 334 euroa.” Eli tuplaantunut apulanta. ”Polttoöljy maksaa 1,27. Viime kesänä vajaa 80 senttiä litra.” Tähänkin on tullut jo korotus, elikkä polttoöljy on 1,32 euroa litra tällä hetkellä. ”Sähkön hinta on tuplaantunut. Kassa kuiva, vaatimukset nousussa ja tulevaisuudennäkymät on synkkiä.” 
Elikkä kyllä meidän on jollakin tavalla oikeasti kiinnitettävä huomiota tähän maatalouden kannattavuuteen. Se on meidän yhteiskunnan etu. Näin me pystytään varmistamaan, että meillä on huoltovarmaa kotimaista ruuantuotantoa, ja niin kuin varmasti monet edustajat täällä tietävät, meidän ruoka, mitä Suomessa valmistetaan, on myös antibioottivapaata, ja se on varmistettu kotimaisella kuiviketurpeella siellä eläintuotannossa. 
Sen verran haluan vielä tähän turpeeseen yhdistää tätä maatalouden ahdinkoa, että monet nuoret viljelijät ovat siinä kehittäessään tilaa ja rakentaessaan uusia navetoita investoineet koneisiin, ostaneet traktoreita, ja on myös päätetty, että näitä traktoreita ahkeralla työllä lyhennetään siellä turvesuolla kesäaikana urakoimalla. Elikkä kaiken tämän karjankasvattamisen ohella monet talot tai esimerkiksi heidän lapsensa ovat näillä maatilan koneilla olleet turvesuolla urakoimassa, ja se on osa sen koneen maksusuunnitelmaa. Nyt osittain, tai hyvin pitkälti, tämän nykyisen hallituksen päätöksestä johtuen nämä kesäajan urakoinnit ovat heiltä loppuneet. Heillä on siellä kone lyhennettävänä ja maksettavana. 
Eli niin kuin ihan rehellisyyden nimissä toivon, että hallitus tarttuisi tähän ongelmaan, mikä meillä on. Tämä on vain pieni pala, millä sitä maatalouden ahdinkoa voidaan korjata, ja toivon, että täällä kukaan hallituspuolueista ei tule sitten loppuviimetteeksi sanomaan, että me ei voida tehdä tätä, koska on joku EU-pykälä tai joku muu, ja että Ruotsissa ne ovat kiinteistöverosta vapaita mutta me ei voida enää tehdä niin, koska on EU. Jos te hallituksesta näin vastaatte, niin sallitte saman tien esittää kysymyksen: onko Suomi enää itsenäinen maa, jos se ei saa itse päättää maatalousrakennusten kiinteistöverosta? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-03T20:28:41,2022-02-03T20:35:34,Hyväksytty,1.1
2022_3_222,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_223,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_224,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyssä on edustaja Mäenpään lakialoite siitä, että maatalouden tuotantorakennukset olisivat jatkossa vapaita kiinteistöverosta. Nyt täytyy muistaa, että kiinteistöveroahan keräävät kunnat, ei valtio. Kiinteistövero ja verot ovat tärkeitä tulonlähteitä kunnille, ja jos näitä lähdetään alentamaan, niin sehän tarkoittaa sitten, että tuloja on hankittava muualta veroina tai sitten maksuina tai sitten on leikattava niistä kunnan palveluista — siis ei lakisääteisistä, mutta muista tärkeistä palveluista.
Ja niin kuin tuossa jo, puhemies, aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille, niin tämän lakialoitteen mukaan kunnilta jäisi ehdotetun muutoksen myötä saamatta noin 15 miljoonaa euroa verotuloja, ja edustaja Kiljunen tässä sitten laajensi tätä keskustelua siihen, että on myös muitakin kiinteistöjä, mitä kunnat sitten verottavat — eri kunnat eri tavalla.
Mutta, puhemies, tämä lakialoitehan on tuotu myös ratkaisuesitykseksi siihen maatalouden ahdinkoon, minkä me kaikki tiedostamme, mistä me kaikki kannamme huolta. Niin kuin olemme tiedotusvälineistä lukeneet ja myös tämän salin keskusteluja kuulleet, niin yksimielisyyttä löytyy sekä oppositiopuolueitten suunnalta että myös hallituspuolueitten suunnalta siihen, että meidän on löydettävä ratkaisuja maatalouden ahdingon ratkaisemiseksi. Tähän myös maa‑ ja metsätalousministeri Leppä on ottanut kantaa ja tulee lähtemään etsimään ratkaisuja ahdingon setvimiseksi. Jos löytyy hallituspuolueista yksimielisyyttä, niin varmasti myös lainsäädäntöäkin on tarve muuttaa. Ja jos vaan löytyy tahtoa, niin löytyy myös tie löytää lainsäädännöllä muutoksia siihen, että tähän kannattavuuskriisiin saadaan sitäkin kautta tuloksia.
Vielä, puhemies, muistutan siitä, että kyllä kaupalla on tänä päivänä aika iso valta. Hyviä tuloksia on tehty, niin toivoisin nyt myös yhteiskuntavastuuta kaupan suunnalta niin, että myös he tulevat vastaan tässä tilanteessa, jotta suomalainen maatalous voi tulevaisuudessa hyvin, ja sitä kautta kansallinen ruokahuolto, huoltovarmuus on myös jatkossa turvattu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T20:56:52,2022-02-03T20:59:56,Hyväksytty,1.1
2022_3_225,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_226,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt kehottaisin edustaja Kiljusta sen kritiikin sijaan, mitä ohjasitte tänne meidän perussuomalaisten suuntaan, mistä tuo lakialoite lähti, kuuntelemaan ihan teidän hallituspuoluekollegoja, esimerkiksi edustaja Kettusen tai edustaja Mattilan erinomaisia puheenvuoroja tähän kiinteistöveroaloitteeseen liittyen. Tämä maatalouden tilanne tällä hetkellä on niin kriisitila, että sitä ei usko kuin vasta, jos menee vaikkapa vierailemaan tiloilla ja kuuntelemaan ihan oikeasti, mitä niillä ihmisillä on mielen päällä.
Esimerkiksi Kainuun maakunnassa, mistä edustaja Kettunen tulee, Suomussalmella kun olin vierailemassa, siellä hieman minua vanhempi nainen, joka piti tilaa, sanoi, että tämä tilanne on nyt se, että he laskevat, että heidän ei enää kannata ja kahden vuoden päästä lyödään sitten tila kiinni. Ja näitä viestejä tulee koko ajan, siis jatkuvasti. 
Valmiuslaki nyt esimerkiksi näiden Valko-Venäjän tai Kreikka—Turkki-tilanteiden osalta saattaa olla sellaista reagointia, mikä saattaa meille aidosti tulla yllättäen ja me ollaan sen takia myöhässä, mutta tämä maatalouden kriisi on sellainen asia, että tässä kukaan ei voi sanoa, että tulipa yllättäen. Me nähdään tämä tilanne koko ajan, ja siksi näitä toimenpiteitä maatalouden kannattavuuden parantamiseksi tarvittaisiin. Kaikki pystyvät näkemään tämän tilanteen.
Edustaja Kiljunen, te puhuitte verotuksesta ja sanoitte, että jos nyt tätä kiinteistöveroa näitten tilallisten osalta tullaan helpottamaan, niin mistä sitten verot. Ei verotus ole mikään itseisarvo. Veroja kerätään sen vuoksi, että pystytään järjestämään lakisääteisiä ja relevantteja palveluita. Meillä Suomessa tällä hetkellä on vaihtoehto myöskin sille, että tarvitsisi verottaa lisää. Me voidaan myöskin sopeuttaa, me voidaan leikata toissijaisia asioita ja pistää rahahanoja kiinni esimerkiksi ulkomaille. 15 miljoonaa on todella vaivaisen pieni määrä rahaa, jos mietitään vaikkapa esimerkiksi EU:n elpymispakettia: se oli neljä miljardia, mitä meiltä lähtee Etelä-Euroopan maille muun muassa siihen, että siellä voidaan sitten kokeilla neljäpäiväistä työviikkoa ja niin edelleen — pieni raha.
Sitten vielä puhuitte oikeudenmukaisuudesta, eli siitä, jos vaikkapa on ulkopaikkakuntalaisena asumusta tai mökkiä tai mitä tahansa muualla, niin vaikka se on tavallista, siitä huolimatta voidaan sanoa, että se on kuitenkin jonkinnäköistä luksusta sen välttämättömyyden päälle useimmissa tapauksissa. Näin ollen tätä ei minun mielestäni voi ottaa tähän oikeudenmukaisuusvertailuun. Nyt me puhutaan suomalaisesta huoltovarmuudesta, siitä, pysyvätkö nämä maatilat pystyssä. Huoltovarmuus versus se, onko sinulla vähän halvempaa, kun sinulla on joku asumus tai rakennus muualla kuin missä asut. Ei näitä voi verrata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-03T20:59:56,2022-02-03T21:03:08,Hyväksytty,1.1
2022_3_227,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_228,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Puhemies! Olen vähän sitä mieltä, että meidän ei kannata hirveästi tästä asiasta kiistellä, koska oletan, että me olemme kuitenkin syvimmältään samaa mieltä. Edustaja Tynkkynen totesi minulle, että kuuntelenko minä, mitä täällä puhutaan, mitä... [Sebastian Tynkkynen: Ei vaan että kannattaa kuunnella!] — Kannattaa kuunnella, ja olen kuunnellut edustaja Kettusen ja myöskin teidänkin puheenvuorojanne erittäin huolella, ja voin jakaa sen huolen, mikä teillä on maatalouden, maataloustuottajien ahdingon suhteen. Siellä on varmasti pientilallisia, erityisesti paljon pientilallisia — suurtilalliset pärjäävät aina paremmin, suuret metsänomistajat pärjäävät varmaan paremmin — on paljon pientilallisia, joilla on todellakin tiukkaa tällä hetkellä. Te puhutte aidosta ilmiöstä, ja myöskin monet sosiaalidemokraatit, joihin täällä viitattiinkin, ovat tuoneet sen esille, että tämä on iso asia ja siihen täytyy pystyä löytämään ratkaisuja.
Mutta varmaankaan ratkaisu maatalouden ahdinkoon ei löydy tästä kiinteistöveron helpotuksesta, koska sieltä aukeaa sitten muita ongelmia — ja tässä ei ole kateuselementti ollenkaan mukana, vaan tässä on nimenomaan oikeudenmukaisuuselementti — siihen, jota edustaja Kettunen hienolla tavalla muotoilikin.
Usein on kysymys myöskin pienistä kunnista, jotka ovat erityisen maatalousvaltaisia, pienistä syrjäisistä kunnista. Ja kun te sanoitte, että verot eivät ole mikään absoluuttinen asia, vaan meillä on myöskin konsteja, millä... Kun, edustaja Tynkkynen, te sanoitte, että verot eivät ole mikään absoluuttinen asia, vaan meillä on myöskin keinoja leikata jostakin, niin kertokaa minulle nyt sitten Kainuun kunnista, Sotkamosta tai mistä tahansa — Sotkamo ei ole edes paras esimerkki, sillä se on suhteellisen hyvinvoiva kunta siellä Kainuun seudulla, mutta siellä on paljon pieniä, köyhiä kuntia, vaikkapa Tohmajärveä ja mitä tahansa — kertokaa minulle, mistä ne leikkaavat. Mistä se kunta rupeaa leikkaamaan, jos se menettää yhden keskeisimmistä tulolähteistä? [Sebastian Tynkkynen: Valtionosuudet!]
Tähän keskusteluun en haluaisi ryhtyä, että me ruvetaan miettimään tältä puolelta leikkauksia. Ylläpidetään verotusrakenne luontevana, puhutaan maatalouden ahdingosta, löydetään siihen keinoja, muita kuin tämä kiinteistövero.
Ja minä muistuttaisin sitten, kun puhutte luksuksesta, että se on luksusta, mikä kaupunkiasujilla on, jos heillä on kakkosasunto tai mökki jossain syrjäkulmalla: onko sekin myöskin luksusta, jos jollain on suuret metsäomaisuudet, joita kaupungissa asuvalla eläkkeensaajalla, yksinäisellä ihmisellä, pienkoti-, omakotialueella asuvalla ihmisellä on, ja kiinteistövero lyö päälle ja täytyisi suoriutua siitä? Hänellä ei ole minkäänlaista turvaa siinä tilanteessa. Siinä suhteessa tämä täytyy vertaannuttaa myöskin, että meillä on erilaisia asujaimistoja ja erilaisia kiinteistöveroja, ja silloin jos ruvetaan kiinteistöverohelpotuksia tekemään johonkin suuntaan, niin silloin meidän täytyy avata myöskin toinen suunta. [Sebastian Tynkkynen: Valtionosuudet ja leikkaukset!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T21:03:08,2022-02-03T21:05:56,Hyväksytty,1.1
2022_3_229,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_230,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun perusteella minulle tuli vähän sellainen käsitys, että edustaja Kiljunen ei ollenkaan ymmärrä, missä tilanteessa viljelijät ovat tällä hetkellä. Tilanne on se, että viljelijä saa keskimääräisen tuntipalkkansa, joka on 5,4 euroa tunnilta. Meillä oli 60-luvulla vielä 300 000 maatilaa, tällä hetkellä meillä on reilusti alle 50 000. Kiljunen otti esille, että pientilallisilla on vaikeaa — totta, mutta kun meillä ei pientilallisia ole kuin kourallinen, koska heidät on jo tapettu. Meillä on pääasiallisesti keskisuuria tiloja ja sitten on joitakin oikein jättitiloja, ja niillä kaikilla on nyt ongelma, koska kannattavuus on mennyt ihan heikoksi ja energian hinta on noussut niin paljon viime aikoina ja sitten EU:lta tulee jatkuvasti määräyksiä, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan vaatimukset ovat mielettömät. Minä voin sanoa tässä muutamia lukuja, että Kiljunenkin ymmärtää: 5 kilon ämpärillisestä perunoita tuottaja saa 1 euron, 10 kappaleesta vapaan kanan munia 50 senttiä — kaupan hyllyllä nämä hinnat ovat ainakin viisinkertaiset — 2 euron ruisleivästä 7 senttiä. Possun kilohinta on 1 euro, kaupassa 7—14 euroa. Oluttuopin ohrasta tuottaja saa 2 senttiä. Nämä ovat sellaisia lukuja, että jokainen ymmärtää, että tilanne on nyt hätätilanne, nyt on hätätila ruoantuotannossa, ja meidän täytyy se pelastaa. 
Täällä on ehdotettu hallituksen taholta, että parlamentaarinen ryhmä perustettaisiin, että ymmärrettäisiin tätä tuottajan tilannetta paremmin. Se ei ole yhtään huono esitys, voisi olla hyväkin, mutta tällä on niin kiire, että valtavasti näitä komiteoita ei ehditä enää perustaa, vaan pitää tehdä tekoja. Nämä ovat niin vakavia asioita, mitä minä nyt luettelin, koska nämä ovat faktoja. Että toivoisin, että hallitus — ja tietysti oppositio tulee mukaan — pelastaisi meidän tuottajat, ja samalla meidän kuluttajat saisivat puhdasta, hyvää ruokaa, lähiruokaa. Mikä ympäristöteko se on, jos me tuodaan tuolta maan ääristä jotain tuotetta? Ei me tiedetä, kuinka se on tuotettu, kuinka eläimiä on kohdeltu, kuinka ympäristöystävällistä ruokaa se on. Se ei voi olla edullista tuoda sieltä, jos laskee kaikki kulut, eikä tiedä, millä lailla se on tuotettu. Mutta Suomen ruoantuotannossa me tiedetään kaikki, kuinka on tuotettu.
Kettunen ja Tynkkynenkin toivat just tärkeitä huoltovarmuusasioita tässä esille. Olen todella huolissani — perussuomalaiset myös — viljelijöitten tilanteesta ja toivoisin, että tehdään radikaaleja, hyviä päätöksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-03T21:05:56,2022-02-03T21:09:12,Hyväksytty,1.1
2022_3_231,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_232,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy sen verran nyt puolustaa edustaja Kiljusta, että hän toi kyllä aikaisemmissa puheenvuoroissaan esille selvästi sen, että koko Suomi pitää pitää mukana, koko Suomea pitää kehittää ja edistää. Ja koko Suomessa, maakunnissa, kun olemme maakuntien Suomi, on vielä viljelytoimintaa ja maataloutta. Sitä kautta sitten myös se huoltovarmuus ja myös turvallisuuskysymys täyttyvät, kun valot palavat koko Suomessa — niin, koko Suomessa.
Mutta niin kuin tässä ansiokkaissa puheenvuoroissa on tullut esille, niin se maataloustuottajien ahdinko on totta. Suurin ongelma kuitenkin liittyy tuottajien saamiin tuloihin tai niitten puutteisiin. Ja nyt, kun me puhutaan kiinteistöveroista, niin nythän kunnille saattaa aiheutua ongelmia, jos kiinteistöveroja lähdetään alentamaan. Sen sijaan nyt pitäisi puhua maatalousyrittäjien asemasta ja siitä tulonmuodostuksesta, ja sitä pitäisi tarkastella vielä laajemmin. Tästä kyllä olen tyytyväinen ja kiitollinen, että edustaja Kivirantahan on esittänyt parlamentaarisen maatalouskomitean perustamista näitten asioitten pohtimiseksi jo viime vuoden puolella, ja minusta tuntuu, että tämä asia etenee, ja hyvä niin.
No, mitä tulee sitten poliittiseen päätöksentekoon, niin tämä hallitus on pitänyt huolta, että kansalliset maataloustuet ovat säilyneet ajanmukaisella tasolla — niitä ei ole laskettu. Ja mitä tulee sitten EU:n suunnalta tulevaan maataloustukeen, niin sehän hieman jopa nousi, mutta olen siinä myös kyllä samaa mieltä, että olisin toivonut, että se byrokratia, mikä sitten tulee tämän tuenmaksun myötä maataloustuottajien suuntaan, olisi paljon kevyempää, koska kyllä niitä tuottajia, kun he ovat jo muutenkin taloudellisessa ahdingossa, varmasti harmittaa se, kun joudutaan sitten vielä sitä byrokratiaakin sen muun toiminnan ohessa sitten vielä tekemään.
Mutta, arvoisa puhemies, me kaikki varmasti jaamme tämän yhteisen huolen maatalouden ahdingosta ja toivomme, että suomalainen ruokaturvallisuus, huoltovarmuus tulee säilymään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-03T21:09:12,2022-02-03T21:11:38,Hyväksytty,1.1
2022_3_233,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_234,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on minun viimeinen puheenvuoroni tästä aiheesta, joka on niitä osa-alueita, kuten edustaja Elomaa jo totesi, joista minä en varmaan tiedä riittävän hyvin: siitä ahdingosta, missä viljelijät ovat. Joudun myöntämään sen, että minulla aivan varmasti on siinä tietämisessä parantamisen varaa niistä valiokunnista, jotka suoraan käsittelevät maataloutta, ja sen vuoksi on tärkeätä kuulla näitä teidän puheenvuorojanne. Kyllä tunnistan tuon ahdinkotilanteen, ja siihen on välttämätöntä ja hyödyllistä löytää ratkaisuja — monestakin syystä, mitkä edustaja Kettunen tässä myöskin luetteli. 
Toisaalta on myöskin selvää, että maataloustuottaja ei ole yksi käsite, vaan meillä on ihmisiä, joilla asuinalueet ovat hyvin erilaisia, poikkeavia, joista jotkut ovat rintamailta, jotkut ovat syrjäseuduilta, ovat hyvin erilaisissa olosuhteissa. Meillä on myöskin omistussuhteiltaan hyvin erilaisia maataloustuottajia. Se on tietyntyyppinen kokonaisuus, mutta kyllä uskon teidän vakuutteluja siitä, että ahdinkotilanne on nyt vaikea monella tapaa. Tämä lähiruokakonsepti, kotimainen huoltovarmuus — ne ovat isoja, isoja asioita. Minä mielelläni vaikka maksan vähän enemmän ruoasta, jotta olen varma, että se tulee kotimaasta. Tämä on itsestäänselvä asia. 
En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut, että tähän maataloustuottajien ahdinkoon tämä kiinteistövero olisi se ratkaisu. Siellä varmasti täytyy olla muitakin konsteja. Te olette asiantuntijoita niitä arvioimaan, ja mielelläni olen siinä joukkueessa mukana, joka etsii niitä ratkaisuja, joilla myöskin autetaan maataloustuottajia selviytymään näiden hankalien aikojen ylitse, mutta minä toivon, että teiltä löytyy sympatiaa myöskin niille ihmisille, jotka asuvat kaupunkialueilla, jotka eivät ole maataloustuottajia, jotka ovat pienituloisia, tosi suurissa vaikeuksissa — tosi suurissa vaikeuksissa. Juuri vaikkapa polttoaineiden hinnat, mistä täällä on paljon puhuttu, monet muut kustannusrasitteet, eläkkeet eivät tahdo nousta, ja niin edelleen — nämä ovat rasitteena. Meidän täytyy yhdessä löytää niihinkin ratkaisu. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-03T21:11:38,2022-02-03T21:13:35,Hyväksytty,1.1
2022_3_235,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Jari Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_3_236,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoituksena on yleisellä tasolla estää ennalta ampuma-aserikoksia, ja erityisellä tasolla se pyrkii edistämään rikosvastuun toteutumista, kun syytä epäillä ‑kynnys on ylittynyt siitä, että joku on syyllistynyt törkeään ampuma-aserikokseen. Suomessa on vihdoin tehtävä strateginen valinta ennaltaestää ampuma-aserikosten lisääntymistä. Samalla on varmistettava, että esitutkintaviranomaisella on riittävät työkalut, jotka käytännössä edistävät mainittujen rikosten ennaltaestämistä ja syytä epäillä ‑kynnyksen ylityttyä tukevat esitutkinnan taktista suunnittelua sekä oikea-aikaisten operatiivisten tutkintatoimien käyttämistä. 
Törkeiden ampuma-aserikosten määrä on jatkuvasti noussut. Vuonna 2016 poliisin tietojärjestelmään kirjattiin vain 93 kappaletta mainittuja rikoksia, kun 2020 niitä oli kirjattu 153 ja maanantaina saamani alustavan tiedon mukaan vuoden 2021 luvut ovat edellisen vuoden tasolla. Samanaikaisesti epäiltyjen henkilöiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Toimivia ampuma-aseita pystytään nykyään helposti valmistamaan muun muassa maahan tuoduista kaasutoimisista niin sanotuista starttipistooleista niin, että ne kestävät enemmän kuin yhden laukauksen ampumisen. Aseiden osien valmistaminen on mahdollista 3D-teknologiaa hyödyntäen. Ensimmäinen asetehdas onkin jo Suomessa paljastettu. 
Toimintakykyisten aseiden salakuljetus on myös yksi merkittävä reitti laittomien aseiden lisääntymiselle, eikä omaisuusrikosten yhteydessä anastettujen aseiden määrä ole vähentymässä. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymät ovat levittäytyneet kaikkialle tässä maassa, ja niiden jäsenmäärä on noussut tasaisesti. Lisäksi uudet jengiytymisen muodot ovat jo nykypäivää, ja esimerkiksi Mantaqa-katujengi on myös erittäin viranomaisvastainen. Lisääntyvä huumausainerikollisuus tulee vääjäämättä johtamaan varustelukierteeseen ja siirtymiseen pois suomalaisille perinteisestä teräasearsenaalista kohti tehokkaampaa aseistusta. Huomiotta ei voi myöskään jättää erilaisten ääriliikkeiden halua ja kykyä aseistautua. 
Pienenä käytännön esimerkkinä haluan valaista lainsäätäjiä tapahtumasarjalla, joka perustuu tositapahtumiin mutta josta en tietenkään mitään yksilöivää tietoa teille voi antaa. Mutta kävipä kerran niin, että poliisi sai tietää, sai haltuunsa seikkoja, joiden perusteella sen oli syytä epäillä, että herra A. Seppä — olkoon hän vaikka senniminen — valmistaa aseita ja muuntaa niitä ja myy niitä rikollisille. Tämä tieto oli niin kattavaa, että poliisin syytä epäillä ‑kynnys ylittyi ja asialle määrättiin tutkinnanjohtaja. Koska asia oli vakava ja yhteiskunnallisesti erittäin merkityksellinen, niin siihen sitten satsattiin myöskin henkilöstöresurssia tiedonhankintaan ja tutkintaan. Aikaa käytettiin runsaahkosti, ja se tuotti lisää tulosta. Pyrittiin käyttämään ne lailliset keinot, mitä poliisilla tämmöisessä tapauksessa siellä työkalupakissa on. Saatiin tietoa herra Sepän asiakkaista, mikä vahvisti poliisin käsitystä siitä, että kyllä hän aseita varmaankin myy, kun asiakkaat ovat meille tämmöisiä tuttuja. Ongelmaksi tässä muodostui se, että herra Seppä oli onnistuneesti valinnut asuinpaikakseen paikan, jota ei voitu meidän perinteisillä menetelmillä elikkä fyysisesti tarkkailla ilman, että poliisi olisi paljastunut. Poliisi ei siis saanut riittävästi näyttöä, niin että syyttäjä olisi pystynyt toteamaan, että kyllä, syytekynnys on ylittynyt. Tämä tutkinta piti päättää. Se siis epäonnistui, koska työkaluja ei ollut. Ratkaisu olisi ollut telekuuntelu, jolla oltaisiin pystytty sitten kohdentamaan poliisitoimintaa niin, että se olisi ollut täsmällistä ajallisesti ja olisi kohdistunut tarkasti oikeisiin kohteisiin. Poliisi ei voi mennä tekemään kotietsintöjä luottaen onneen. Törkeä ampuma-aserikos tulee siis lisätä niiden rikosten luetteloon, joiden tutkintaan esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa telekuuntelua rikoksesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen. 
Olen tietoinen siitä, että esitykseni tekemisen jälkeen 27.1.2022 oikeusministeriö on julkaissut työryhmämietinnön 2022/1. Mainittu mietintö on kirjoitettu hallituksen esityksen muotoon. Olen erittäin tyytyväinen ja iloinen, että ”Pakkokeinolain muutostarpeiden tarkastelu” ‑nimellä tehty mietintö on saatu aikaiseksi. Oman lakialoitteeni sisältö on mietinnössä huomioitu, ja nyt pyydänkin, että hallitus kiirehtii antamaan esityksen pakkokeinolain muuttamiseksi, jolloin tämä lakialoite voidaan käsitellä samassa yhteydessä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-03T20:35:58,2022-02-03T20:42:32,Hyväksytty,1.1
2022_3_237,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_238,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisin ja Tullin esitutkintojen perusteella luvattomia ampuma-aseita on takavarikoitu viime vuosina entistä enemmän. Keskusrikospoliisin mukaan ammatti- ja taparikollisten aseistautuminen on voimakkaasti kasvanut viime vuosina.
Erityisen haasteelliseksi esitutkinnoissa on muodostunut selvittää se, mistä näitä aseita tulee ja ketkä niitä valmistavat. Monesti kysymys on järjestelmällisestä aseiden salakuljetuksesta tai niin sanotusta aseseppätoiminnasta, jossa esimerkiksi deaktivoiduista aseista tai 3D-tulostustoimintaa hyväksi käyttäen valmistetaan toimintakuntoisia ampuma-aseita. Kysymys on näissä tilanteissa usein myös järjestäytyneestä rikollisuudesta. Ampuma-aserikokset yleensä edeltävät muiden aseiden käyttöön liittyviä rikoksia, ja näiden rikosten selvittämiselle on olemassa voimakas yhteiskunnallinen intressi. Ja kuten aiemmin totesin, näillä rikoksilla on monesti kytköksiä ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä pidän kollegani Jari Kinnusen pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamiseen tähtäävää lakialoitetta erinomaisena. Lakialoitteessa vaaditaan, että törkeä ampuma-aserikos lisättäisiin niiden epäiltyjen rikosten listaan, joiden esitutkintaan esitutkintaviranomaiselle voidaan antaa lupa kohdistaa telekuuntelua rikoksesta epäillyn hallussa olevaan tai hänen oletettavasti muuten käyttämäänsä teleosoitteeseen tai telepäätelaitteeseen. Kinnusen aloite tuo esiin käytännön toimijoiden — näitä asioita tutkivien ja työkseen käsittelevien ammattilaisten — huolen riittämättömistä työkaluista järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi.
Tämän aloitteen sisältöä on peräänkuuluttanut myös oikeusministeriön työryhmä, joka mietinnössään 2022/1 pitää perusteltuna, että telekuuntelu mahdollistettaisiin törkeän ampuma-aserikoksen selvittämisessä. On nimittäin tosiasia, että järjestäytynyt rikollisuus on valitettavasti yhä kasvussa ja siihen vastaaminen vaatii ajantasaista lainsäädäntöä. On välttämätöntä, että viranomaisille taataan työkalut ja lainsäädännölliset mahdollisuudet vastata kohonneisiin riskeihin ja uusiin rikollisuuden muotoihin.
On myös ensiarvoisen tärkeää, että luvattomien aseiden tuomaa turvallisuusriskiä pystytään pienentämään eri keinoin. Kinnusen aloite onkin luonteva jatko myös viime vuonna tekemälleni lakialoitteelle, jossa vaadin ampuma-aselainsäädännön tiukennuksia luvattomien aseiden osalta. 104 allekirjoitusta keränneessä lakialoitteessani vaadin, että rikoslain 41 luvun 2 § tulisi muuttaa siten, että luvattoman ampuma-aseen kantaminen ja kuljettaminen yleisellä paikalla, yleisellä paikalla olevassa kulkuneuvossa tai tilassa, johon yleisöllä on pääsy, tulisi rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena. Luvattomien aseiden tuomat riskit yleiselle turvallisuudelle ja viranomaisten työturvallisuudelle ovat niin korkeita, ettei luvattomien ampuma-aseiden hallussapidosta yleisillä paikoilla tulisi koskaan selvitä pelkillä sakkorangaistuksilla. [Jari Kinnunen: Erinomainen aloite!]
Arvoisa puhemies! Nämä lainsäädännön muutokset antaisivat poliisille entistä paremmat valmiudet työskennellä turvallisemman yhteiskunnan takaamiseksi. Kun luvattomien aseiden hallussapito julkisella paikalla olisi tuomittavissa törkeänä ampuma-aserikoksena ja Kinnusen aloitteen mukaisesti poliisit pystyisivät tarvittaessa käyttämään telekuuntelua sen tutkimiseen, olisi viranomaisilla merkittävästi parempi mahdollisuus puuttua riittävässä laajuudessa järjestäytyneen rikollisuuden kasvaneeseen uhkaan. Näin pystyttäisiin hillitsemään sen tuottamia riskejä poliisien ja ihan tavallisten kansalaisten elämässä. Onkin hienoa nähdä, että järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ja yhteiskunnan turvallisuuden parantaminen ovat asioita, joiden takana olen ilokseni huomannut myös enemmistön edustajista seisovan. Toivottavasti se näkyy myös tämän lakialoitteen etenemisessä niin, että se käsitellään täällä mahdollisimman pian. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-03T20:42:33,2022-02-03T20:47:42,Hyväksytty,1.1
2022_3_239,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_3_240,3/2022,2022-02-03,16.00,21.14,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi pakkokeinolain 10 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Kinnuselle erinomaisesta aloitteesta. Luulin, että oma nimeni löytyisi tuolta listalta, mutta jostain syystä tämä aloite on mennyt allekirjoitusvaiheessa ohi, joten merkittäköön pöytäkirjoihin, että myöskin itse kannatan lämpimästi tätä aloitetta. 
Kun ajatellaan muutenkin paitsi toki tällä hetkellä olevaa järjestäytynyttä rikollisuutta mutta myös kun ajatellaan näitä tulevaisuuden uhkia, mitä meillä saattaa olla — tämmöisiä virtauksia, mitä Yhdysvalloista on tullut, että kun yhteiskunta jakautuu kahtia, niin se saattaa aiheuttaa tietynlaista liikehdintää, erilaisia uudentyyppisiä ryhmiä, jotka yrittävät suunnitella erilaisia iskuja ja joilla voi olla aseita hallussaan, ja voidaan puhua esimerkiksi Kankaanpään tapauksesta tai voidaan puhua 2015 siirtolaisaallon jälkeen tulleista tietyistä soluista, mitä supokin on seurannut, tai muunlaisesta tällaisesta uudentyyppisestä järjestäytyneestä toiminnasta, joka ei ole sitä perinteistä jengirikollisuutta — niin uskon, että kaikkeen tähän tämä lakialoite tulee antamaan työkaluja. Näin ollen lämmin kannatus sille. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_3+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-03T20:47:43,2022-02-03T20:49:00,Hyväksytty,1.1
2022_4_1,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 18/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 11/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 3.2.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Petri Huru Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_4_2,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. — Keskustelu, edustaja Ari Koponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_4_3,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Äiti ja isäpuoli pahoinpitelivät poikkeuksellisen törkeästi neljävuotiasta pikkutyttöä lokakuun 2016 ja tammikuun 2018 välisenä... [Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Anteeksi, edustaja Koponen. — Pyydän hiljaisuutta, että puhujan ääni kuuluu. — Jatkakaa, olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa puhemies! — Lapsen päätä painettiin veden alle, häntä pisteltiin teräaseella ja poltettiin tulikuumalla esineellä, tytön suuhun sekä sukuelinten alueelle laitettiin polttavaa tunnetta aiheuttava chilijauhetta ja hänen sääriluunsa väännettiin poikki. Syyttäjä vaati kummallekin ainoastaan ehdollista vankeusrangaistusta. Kyseessä on täysin puolustuskyvyttömän lapsen toistuva kidutus, ja tyttöä pahoinpidelleet vanhemmat pysyvät vankeuden sijaan vapaudessa.
Tämä ei ole yksittäistapaus, vaan törkeistä pahoinpitelyistä annetaan Suomessa hyvin lieviä tuomioita, vaikka rangaistusasteikko on 1—10 vuotta vankeutta. Keskimäärin tuomio on kaksi vuotta vankeutta, ja lähes puolessa tapauksista tekijä selviää ehdollisella, kuten tässäkin tapauksessa.
Tässä maassa joutuu siis linnaan veropetoksesta, mutta lasta saa kiduttaa raa’asti ilman kunnon rangaistuksia. Mahtuuko tämä sinun oikeustajuusi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Miten on mahdollista, että meidän oikeusjärjestelmä luisuu koko ajan siihen suuntaan, että se silittelee ja suosii rikoksentekijöitä, ja samalla uhrit jätetään täysin oman onnensa nojaan? Suunta on erittäin huolestuttava.
Puhemies! Ehdotan tässä lakialoitteessa törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistuksen korottamista. Tällä tavoin varmistettaisiin tuomittavien vankeusrangaistusten ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan ehdollisina ja vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukset ehdottomina. Myös rikosoikeuden professorit ja oikeusoppineet ovat julkisuudessa toivoneet ankarampia rangaistuksia. Kuitenkin vain lainsäätäjät voivat vaikuttaa rangaistuskäytäntöön, ja tämä tapahtuisi minimirangaistusta nostamalla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-04T13:04:11,2022-02-04T13:06:28,Hyväksytty,1.1
2022_4_4,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_5,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koponen on tehnyt todella tärkeän lakialoitteen, ja se on todella kannatettava. Törkeän pahoinpitelyn uhri, niin kuin kaikkien pahoinpitelyjen uhrit, voi saada ikuisen trauman. Siitä jää jäljet henkisesti ja fyysisestikin, ja sitten kumminkin tekijä voi päästä todella pienillä sanktioilla, kun ajatellaan, että törkeästä pahoinpitelystäkin tuomitaan keskimäärin kahdeksi vuodeksi vankilaan ja lähes puolessa tapauksista tekijä selviää ehdollisella. Oikeusoppineetkin ovat sitä mieltä, että he toivoisivat kovempia rangaistuksia. Näitä tapahtuu todella paljon, lehdistä saa lukea päivittäin tällaisia tapahtumia. On sellaistakin, että miesystävä voi naisystävänsä pahoinpidellä, hakata henkihieveriin, niin että toinen menettää tajuntansa, ja sitten vielä puukotetaan. Ja on tapauksia, että sitten on alle kaksi vuotta vankeutta ja ehdollisena, mikä on aivan käsittämätöntä toimintaa.
Sama teräaseissa ja ampuma-aseissa: Kuinka paljon niitä nykyään kuljetetaankaan julkisilla paikoilla, ja teräaseessa on, onko se, vuosi vankeutta ja luvattoman ampuma-aseen käyttö tai kuljettaminen julkisella paikalla kaksi vuotta minimissään, eli ne ovat todella pieniä rangaistuksia. Kun sitten katsotaan, kuinka paljon niitä nykyään myös käytetään — ei riitä, että niitä on mukana, vaan niitä käytetään julkisella paikalla — niin tässäkin pitäisi kyllä koventaa näitä rangaistuksia. Kun ajatellaan, että jos ravintolaan otat aseen taskuun, ampuma-aseen, puukon tai muun vaarallisen aseen, niin kyllähän se tarkoittaa sitä, että olet melkein valmis käyttämään sitä. Minun mielestäni silloin pitäisi olla niin, että se on murhan yritys tai murha eikä mikään tapon yritys, jos siellä käyt sitten huitomaan kännipäissäsi jotakuta. Jos kerran olet ajatellut kotoa lähtiessäsi, että otat jonkun teräaseen mukaan, niin oletettavaa on, että voit myös sitten käyttää sitä, varsinkin joissain aineissa.
Itse tämä lakiehdotus on todella hyvä ja tärkeä, tätä tarvitaan. Tällaisista ei pitäisi päästä ikinä ehdollisella, kun ajatellaan, että uhri voi joutua olemaan pitkään sairaalassa ja voi saada ikuiset arvet, mutta tekijä on saman tien vapaalla jalalla kävelemässä taas kansan parissa, ja se uhri joutuu pelkäämään häntä myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-02-04T13:06:28,2022-02-04T13:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_4_6,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_7,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Koponen on jälleen hyvällä asialla. Hän on tehnyt lukuisia hyviä lakialoitteita nimenomaan rikos‑ ja rangaistuskokonaisuuteen. Olemme monia kertoja puhuneet koulukiusaamisesta, joka on omalla tavallaan erittäin rajua väkivaltaa: pitkäkestoista ja kauaskantoista. Tällä kertaa edustaja Koponen on liikkeellä rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamiseksi, jossa siis törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistus korotettaisiin yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Tarkoituksena tällä lakialoitteella olisi siis varmistaa törkeästä pahoinpitelystä tuomittavien vankeusrangaistuksen ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan alle kahden vuoden vankeusrangaistukset tuomitaan maassamme ehdollisina ja vähintään kahden vuoden vankeusrangaistukset ehdottomina.
Haluan antaa tälle lakialoitteelle oman tukeni. Pidän tätä erittäin kannatettavana. Meillä on esimerkkejä, joissa olemme tehneet lainsäädäntöön tiukennuksia ja saaneet sillä aikaan tahdotun lopputuloksen. Esimerkiksi yksi, joka viime kaudella tehtiin, on törkeä lapsenraiskaus, joka lisättiin omaksi rikosnimikkeeksi lakiin vuonna 2019. Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen totesi tuossa viime vuoden lopulla, että lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista annetaan tämän 2019 tehdyn lainsäädännön myötä aiempaa ankarampia tuomioita. Merkittävänä syynä hän piti sitä, että törkeä lapsenraiskaus merkittiin lakiin omana rikosnimikkeenä.
Näitä tapauksia, jotka ovat niin järkyttäviä, joista edustaja Koponenkin yhden esille toi, olemme saaneet viime päivinä lukea lukuisia myös lehdistä. Tämä Sipilän hallituksen aikana tehty muutos, rikosnimike törkeästä lapsenraiskauksesta, on siis toiminut hyvänä esimerkkinä siinä, että tuomiot ovat tiukentuneet ja näistä on tullut jollain tavalla edes lähemmäksi ihmisten yleisen oikeustajun mukaisia rangaistuksia.
Tuoreet tilastot meidän maastamme kertovat, että rikosten käsittelyajat ovat kuitenkin tällä hetkellä kohtuuttoman pitkiä. Tilanteen kehitys viime vuosina on ollut hyvin huolestuttavaa seurattavaa. Esimerkiksi vuonna 2018 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rikosilmoituksen käsittelyn keskimääräinen kesto on ollut 18 kuukautta. Vuonna 21, eli nykyhallituksen aikana, mentiin jo 24 kuukaudessa. Eli kaksi vuotta kestää tällaisen asian tutkinta. Myös asiantuntijat ovat vedonneet siihen, että käsittelyajat ovat aivan liian pitkiä.
Poliisi on selittänyt tilannetta resurssipulalla, mutta tilastollisesti rikosten määrä ei ole viime vuosina muuttunut, ja samalla poliisi jättää yhä enemmän tapauksia tutkimatta. Tällä hetkellä jopa 40 prosenttia rikoksista jätetään tutkimatta täysin säästösyistä. Toiseksi syyksi selitetään rikostutkijoiden suurta vaihtuvuutta, josta seuraa puolestaan ammattitaitopulaa, ja kolmantena näiden heikkoa palkkausta, jolloin näihin tehtäviin eivät poliisit hakeudu. Toiseksi syyksi selitetään siis rikostutkijoiden suurta vaihtuvuutta, mutta myös resurssit ovat heikkoja ja työtaakka suuri, esimerkiksi lisäkouluttautumiselle ei helposti jää aikaa tai jaksamista.
Asiantuntijoiden mukaan tavanomaiset rikokset tulisi tutkia puolen vuoden tai vuoden kuluessa. Erityisesti lapseen kohdistuvat seksuaali‑ ja väkivaltarikokset sekä pahoinpitelyt tulisi tutkia alle vuodessa. Usein tutkinnan ollessa kesken ei erinäisiä hoitotoimenpiteitä voida aloittaa, jolloin esimerkiksi terapiaan pääseminen viivästyy. Myöskin näyttöä ja todisteita on sitä haastavampi saada, mitä kauemmin aikaa itse rikoksesta on kulunut. Tämä saa ongelmat kasvamaan. On myös riskinä, että tekijä uusii rikoksensa. Tämä riski kasvaa koko ajan, mitä pidempään rikoksen käsittely kestää.
On tärkeää kuitenkin pitää mielessä koko oikeusprosessin ketju: poliisille kohdistettu määräraha ja lisäresurssit puolestaan ruuhkauttavat syyttäjien ja tuomareiden työpöytää. Tässä olisikin syytä tarkastella kokonaiskuvaa ja sitä, miten koko oikeudellinen prosessi saataisiin sulavammaksi. Huolestuttavaa on myös se, että poliisijohto on tuonut esiin mahdollista esitutkintapakon poistamista. Asiantuntijoiden mukaan tämä tarkoittaisi hyvin suurta toimivallan siirtoa poliisille. Kun tällä hetkellä 40 prosenttia rikoksista jätetään tutkimatta, poliisilla on silti perusteluvastuu siitä, miksi jokin rikos tutkitaan ja miksi jotain ei. Olisi äärimmäisen tärkeää, että vastuu siitä, mitä rikoksia pitää tutkia, säilyisi tulevaisuudessakin eduskunnalla.
Olenkin tänään jättänyt maamme hallitukselle kirjallisen kysymyksen myös rikosten käsittelyaikojen venymisestä ja esittänyt vasemmistohallitukselle kysymyksen, mihin toimiin he ovat ryhtymässä käsittelyaikojen saamiseksi nykyistä lyhyemmiksi ja millaisia toimia hallitus aikoo kohdistaa kokonaisvaltaisen oikeusprosessitilan parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos edustaja Koposelle hyvästä ja aiheellisesta lakialoitteesta jälleen kerran. Toivotaan, että tämä lakialoite johtaa myös lopputulokseen ja sitä kautta siihen samaan, mihin törkeän lapsenraiskauksen kirjaaminen lakiin viime kaudella johti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-04T13:08:50,2022-02-04T13:15:19,Hyväksytty,1.1
2022_4_8,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_9,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Väkivallan jäljet eivät meidän yhteiskunnassamme näy pelkästään mustelmina, murtuneina luina, vammautumisena. Jokainen väkivallan uhri on aina myös jonkun läheinen, jonkun ystävä, jonkun sukulainen. Jokainen pahoinpitely rapauttaa eikä vain uhrin vaan kaikkien näiden ihmisten turvallisuuden tunnetta, uskoa kanssaihmisiin ja yhteiskuntaan. Samalla väkivallan median kautta tuoma turvattomuuden tunne laajenee myös pidemmälle koko kansakunnan turvattomuuden tunteeseen.
Suomessa annetaan vuosittain noin neljäsataa ehdollista tai ehdotonta vankeustuomiota törkeistä väkivallanteoista. Törkeästä pahoinpitelystä tuomitaan keskimäärin hieman alle tai hieman yli kaksi vuotta vankeutta. Lähes puolessa tapauksista tekijä selviää ehdollisella tuomiolla. Ihmisen voi siis pahoinpidellä julmasti henkihieveriin, ilman että tekijä joutuu teostaan vankilaan. Tämä ei ole oikein, koska kyse on rikosnimikkeen mukaan törkeistä väkivallanteoista. Henki, terveys ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus ovat perustavanlaatuisia oikeuksia, minkä pitää mielestäni näkyä myös tuomioissa.
Arvoisa puhemies! Pahoinpitelystä tekee törkeän se, että siinä aiheutetaan vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila, teko tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla tai siinä käytetään ampuma‑ tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Törkeästä pahoinpitelystä voidaan tuomita yhdestä kymmeneen vuotta vankeutta, jos jokin näistä edellä mainitsemistani kvalifiointiperusteista täyttyy ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Säädös siis mahdollistaisi kovat rangaistukset, mutta annetut tuomiot liikkuvat asteikon alapäässä. Tästä johtuen kannatan edustaja Koposen hyvää lakialoitetta rikoslain 21 luvun 6 §:n mukaisen törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistuksen korottamisesta yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta. Tarkoituksena on varmistaa törkeästä pahoinpitelystä tuomittavien vankeusrangaistusten ehdottomuus, sillä pääsäännön mukaan enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan tuomita ehdollisena. Vähimmäisrangaistuksen korottaminen on yksi keino vaikuttaa siihen, että keskirangaistus nousee ja vakavaan väkivaltaan syyllistyneet tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
Ylipäänsä meidän nykyinen seuraamusjärjestelmä luo illuusion pitkistä vankeusrangaistuksista, kun tuomioistuin toteaa vain rangaistuksen pituuden mutta meillä ei tosiasiassa istuta nettorangaistuksia. Esimerkiksi, jos käräjäoikeus tuomitsee henkilölle törkeästä pahoinpitelystä neljä vuotta vankeutta, rikoksenuusija istuu tuomiosta kaksi kolmasosaa eli vajaan kolme vuotta ja ensikertalainen puolet eli kaksi vuotta. Laista löytyy lisäksi säännös, jonka mukaan rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt kärsii rangaistuksesta kolmasosan. Sanotun suuruiset rangaistukset ovat täysin vastoin ihmisten oikeustajua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-04T13:15:24,2022-02-04T13:19:05,Hyväksytty,1.1
2022_4_10,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_11,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näitä puheenvuoroja kuunnellessa herkistyy, ja on itse asiassa vaikea löytää edes oikeita sanoja, mutta lyhyesti ja ytimekkäästi: Kiitos edustaja Koposelle tärkeän aloitteen tekemisestä. Aloite on kannatettava, ja haluan sille myös oman tukeni antaa. Runsaasti perusteluja on todellakin kuultu jo aikaisemmissa puheenvuoroissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-02-04T13:19:05,2022-02-04T13:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_4_12,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_13,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin täytyy kiittää edustaja Koposta jälleen kerran äärettömän hyvästä lakialoitteesta. Voi sanoa kyllä, että on mies tässä talossa paikallaan näitten hyvien lakialoitteiden mukaan, mitä on tullut.
On sanomatta selvää, että kun oikeuslaitos ei tunnu ottavan kansalaisten huolta kuuleviin korviin, tämän talon tehtävä on ehdottomasti silloin puuttua lainsäädäntöön ja muuttaa sitä niin, että kansalaisten ääni kuuluu.
On sanomatta selvää, että tällainen, mistä edustaja Koponenkin äsken pienen tarinan kertoi, on kuitenkin liian arkipäivää, ja on sanomatta selvää, että ei tällaisten tekojen jälkeen voida enää kuvitellakaan, että nämä kyseiset ihmiset pääsisivät ehdonalaiseen. Kyllä tässä raja aina menee niin, että kun puhutaan törkeistä teoista, niin sen ehdottomuuden pitää olla siinä mukana.
Yksi, mistä olen todellakin hämilläni, on se, että vaikka on tällainen asia, minkä tälläkin hetkellä nyt on Koponen tuonut tänne keskusteluun, niin täällä on vain kaksi opposition puoluetta, jotka tästä asiasta mitään mainitsevat — en tiedä, jos täällä puhuttaisiin kissan pesuveden lämpötila-asetuksesta, niin kaipa täällä sitten olisi laajemminkin keskustelua. Miten tällaisesta asiasta, mikä on oikeasti näin vakava, voi olla näin suppeaa tämä keskustelu? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-04T13:19:33,2022-02-04T13:21:16,Hyväksytty,1.1
2022_4_14,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_15,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensiksi haluan kiittää edustaja Koposta hyvästä lakialoitteesta. Aloite on jo itsessään kannatettava, mutta sen lisäksi se osoittaa laajemman korjaustarpeen yhteiskunnassamme. Moni kansalainen kokee, että Suomessa oikeus jää usein toteutumatta. Kaikkien käsitys pohjautuu siihen, että rikoksesta seuraa rangaistus — mitä vakavampi rikos, sitä vakavamman rangaistuksen siitä tulisi seurata. Yhä useammin tämä ei käytännön tasolla toteudu. Uhrin voi hakata henkihieveriin, mutta silti tekijä saa usein jatkaa vapaalla jalalla.
Törkeissä pahoinpitelyissä lähes joka toisessa tapauksessa tekijä päästetään ehdollisella tuomiolla. Minimirangaistus törkeästä pahoinpitelystä on vuosi vankeutta, mutta alle kahden vuoden tuomiot ovat useimmiten ehdollisia, eli vankilaan ei silloin joudu. Kun minimirangaistus korotettaisiin kahteen vuoteen, saataisiin tämä räikeä epäkohta korjatuksi.
Yhä useammin vedotaan vankien yhteiskuntakelpoisuuteen ja vangeista aiheutuviin kuluihin. Rikollisia kohdellaan silkkihansikkain, ja tuomiot halutaan pitää ehdollisina. Samalla kuitenkin unohdetaan rangaistusten perimmäinen tarkoitus: riittävät tuomiot takaavat sen, että yhteiskunta koetaan turvalliseksi ja oikeudenmukaiseksi. Tällä hetkellä näitä molempia laiminlyödään, ja rikoksiin syyllistyvät kiittävät. Samalla kuitenkin uhrit, heidän läheisensä ja koko yhteiskunta kärsivät.
Jos rangaistusten koetaan näin laajasti olevan epäoikeudenmukaisia, kansan mielestä ja aina rikosoikeuden oppineita myöten, on silloin lainsäätäjien reagoitava. Ihmettelen hallituksen priorisointia rikoslain korjaamisessa. Marinin hallitushan lähti ideologisista syistä esittämään sukupuolta rikoksen koventamisperusteena, vaikka huoneessa on paljon isompi elefantti. Pahoinpitelijät pääsevät vapaaksi, oli kyseessä mikä tahansa motiivi. Ja samalla, kun pahoinpitelijät pääsevät vapaaksi, pahoinpidelty joutuu kantamaan seurauksia läpi elämän.
Tämä lakialoite olisi askel siihen suuntaan, että Suomessa rikoksesta seuraava rangaistus todella vastaisi rikoksen vakavuutta. Siksi toivon aloitteelle laajaa tukea.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa, että sen lisäksi, että monesti näissä pahoinpitelyissä ja nimenomaan törkeissä pahoinpitelyissä fyysiset seuraamukset ovat järkyttäviä ja kivuliaita ja niitä monesti kannetaan loppuelämä, ei tule aliarvioida sitä, mitä tapahtuu siellä psyyken tasolla. Ne seuraukset voivat itse asiassa olla vielä moninkertaisesti pahempia kuin se, mitä fyysisesti tapahtuu.
Tuossa ihan hetken aikaa sitten, kun olin Lahdessa, itse jouduin pahoinpitelyn kohteeksi, ja vaikka olen tämmöinen iso mies ja on paksu nahka ja kaikkea olen saanut kohdata elämässä, niin jo se, että toinen ihminen kokee, että sinuun saadaan käydä käsiksi ja käyttää väkivaltaa ja lyödä vielä nyrkillä naamaan, niin että kyse on sellaisesta toiminnasta, jossa joissakin tapauksissa jopa lähtee henki — vaikka tämä varmaan tulee täyttämään nyt sitten oikeudessa pahoinpitelyn merkit — laittoi oman mielen aivan täyteen myllerrykseen ja tuli ahdistustiloja. Pelkästään lakivaliokunnassa — juuri siellä, missä ovat nämä hyvät tyypit, joiden kanssa olen saanut tehdä työtä tämän eduskuntakauden ja niin edelleen — huomasin, että en pystynyt olemaan edes samassa tilassa ihmisten kanssa sen jälkeen, kun se pahoinpitely oli tapahtunut, koska kaikki vain ahdisti ja tuntui pahalta ja ei halunnut kohdata ihmisiä, ja se on jättänyt semmoisen tietynlaisen jäljen, että kadulla pelkää, että kuka nyt syyttä tulee käymään päälle. Näin ollen, jos kyseessä on sitten oikeasti vielä tämmöinen, mistä esimerkiksi edustaja Koponen antoi hyvän esimerkin — minkälaisten tapauksien, minkälaisen kidutuksen ja polttamisen ja luitten murtamisen jälkeen voi päästä kävelemään vapaalla jalalla — niin mitä tämä tarkoittaa henkisesti tämmöisen ihmisen kohdalla, kun nämä pahoinpitelijät saavat olla vapaana?
Joten lämmin kannatus tälle lakialoitteelle. Toivotaan, että vaikka tämä ei hallitusohjelmassa ole, niin oikeusministeriössä voitaisiin alkaa tekemään pohjatyötä tämän lain valmistelemiseksi ja korjaamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-04T13:21:21,2022-02-04T13:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_4_16,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,Edustaja Jari Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_17,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajat ja kuulijat! Kiitos erinomaisesta aloitteesta. Tässä ovat edeltäjät jo puhuneet hyvin niistä perusteista, miksi tämä on välttämätön — sanon: välttämätön. Minulla on kokemusta kymmenistä vakavista väkivaltarikoksista, niitten esitutkinnasta ja tutkinnan johdosta. Ei ole turhauttavampaa kuin se, että uhri makaa, esimerkiksi tälläkin hetkellä on vuosikausia maannut, kasvina ja tekijät ovat vapaina. Se on tälle yhteiskunnalle todella raskas taloudellinen taakka, mutta kaikkein suurin taakka se on sille ihmiselle, joka siellä kasvina makaa, ja hänen läheisilleen. Eikä tämä ole yksittäistapaus. 
Itse toivon, että tämä etenee ja tulee vaikuttamaan myös siinä vaiheessa, kun tutkinnanjohtaja hakee epäiltyä tutkintavangiksi. Kun on tiedossa, että siitä on tulossa kiinteää tuomiota, saattaa olla, että se tutkintavankeusaikakin on enemmän kuin kaksi viikkoa. Toki on selvää, että kun se tutkintavankeusaika tulee pitemmäksi, niin epäiltyhän istuu sitten tuomiota siinä samalla, mutta silti se on parempi signaali kuin se, että hän lähtee kahden viikon päästä vapaalle jatkamaan omaa elämäntyyliänsä, koska useimmiten se elämäntyyli ei tuota tälle yhteiskunnalle kovin paljon muuta kuin menoa. Joku sanoo, että meillä on liikaa vankeja ja meillä on liikaa tutkintavankeja. Minä sanon, että yksikin päivä pois tuolta kadulta säästää tälle yhteiskunnalle näiden rikollisten tekemiä ja suunnittelemia rikoksia ennalta estävässä merkityksessä. 
Meillä on löperö rangaistuskäytäntö. Se on tässä tullut jo sanottua monella suulla. Se olisi voitu korjata ilman tätä lakiesitystäkin, mutta kun siihen ei ole halua. Kyllä tuomioistuinlaitos pystyy sisäisesti ohjaamaan tuomareita siihen, mitenkä rangaistukset mitataan, mutta sitä ei ole haluttu tehdä. Sen takia tällaiset tärkeät aloitteet on pakko viedä tämän ison salin kautta läpi. Toivon todella, että nyt suurin osa tästä eduskunnasta herää tämänkin asian kohdalla ja tämä laki saadaan vietyä läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-04T13:26:58,2022-02-04T13:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_4_18,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Meillä menee nyt hieman yliajalle ja suuren valiokunnan päälle, mutta kun on vain yksi puheenvuoro pyydetty, myönnän sen. — Edustaja Kaleva.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_4_19,4/2022,2022-02-04,13.00,13.32,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 56/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Koetan puhua lyhyesti, koska tässä on niin hyviä puheenvuoroja jo käytetty. Haluan kiittää edustaja Koposta tästä erittäin hyvästä ja tärkeästä lakialoitteesta. Tällaiset esimerkit, joita nyt vaikka edustaja Koponen tässä aluksi meille täällä kertoi ja joissa pieneen, puolustuskyvyttömään lapseen kohdistetaan silmitöntä, julmaa väkivaltaa, ovat järkyttäviä. Ja valitettavasti tämä esimerkki, josta edustaja Koponen tässä sanoi, ei ole ainoa tapaus. Tällaisia on muitakin.
On ihan sietämätöntä ajatella, että tällaisen silmittömän, julman väkivallan tekijät eivät joudu teostaan sellaiseen vastuuseen kuin pitäisi eli he pääsevät vapaaksi. Se ei mahdu minun oikeuskäsitykseeni. Se ei mahdu Suomen kansan oikeuskäsitykseen. En usko, että se mahtuu kenenkään meistä kansanedustajista oikeuskäsitykseen.
Edustaja Keto-Huovinen täällä hyvin totesi sen, että rangaistusasteikko jo mahdollistaisi myös ankarampien rangaistusten tuomitsemisen mutta jostakin syystä niitä rangaistuksia ei tuomita. Laki ei silloin toimi niin kuin sen pitäisi, ja tällä edustaja Koposen lakialoitteella me nyt voidaan korjata se laki sellaiseksi, että se vastaa yleistä oikeuskäsitystä. Tällaisten väkivallantekojen tekijöiden pitää istua vankilassa. He eivät voi päästä vapaaksi. Tämä on järkyttävää, ja onneksi voidaan tässä nyt tämä tilanne korjata.
Kiitoksia vielä edustaja Koposelle. Kiitos kaikille, jotka tässä ovat puhuneet. On erittäin hyviä puheenvuoroja ollut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_4+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-02-04T13:30:20,2022-02-04T13:31:46,Hyväksytty,1.1
2022_5_1,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan täydennysvaali>>>Vaali  VAA 6/2022 vp,"Ennen päiväjärjestyksen 6. asiaan menoa muistutan, että näin korona-aikana edelleen suositellaan, että varsinkin pitkissä keskusteluissa puheenvuoroja voi seurata myös omalta työhuoneelta käsin ja käydä pitämässä sitten pyytämänsä puheenvuorot täällä. Tänään tosin keskustelu käydään nopeatahtisena, niin että tätä on vaikeampi soveltaa tässä yhteydessä. Meillä on pandemian aikana eduskunnassa, sen työntekijöiden ja eduskuntaryhmien työntekijöiden keskuudessa ollut tähän mennessä noin 70 todettua tartuntatapausta, mutta ainuttakaan tartuntaketjua, edelleen sairastumista, ei ole täällä havaittu. Se kertoo siitä, että nämä meidän suoja- ja turvajärjestelymme — sekä minuuttiaikojen että turvaetäisyyksien suhteen — ovat toimineet. Noudatetaan turvallista osallistumista vielä edelleenkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_5_2,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä. Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Avauskeskustelulle varataan aikaa kaksi ja puoli tuntia. — Ilmoitus ja keskustelu, pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_5_3,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Aloitamme vuoden 2022 eduskuntatyön Suomen ensimmäisten aluevaalien jälkeen. Useiden hallitusten käsittelyssä ollut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on saatu tällä hallituskaudella valmiiksi, ja ensimmäiset aluevaalit on käyty onnistuneesti.
Vaaleissa valitut uudet aluevaltuutetut aloittavat seuraavaksi työnsä hyvinvointialueilla. Ensimmäisten aluevaltuustojen tehtävänä on luoda käytännöt ja rakenteet vuonna 2023 hyvinvointialueille siirtyville sosiaalihuollon, terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluille. Kyse on ihmisten tärkeistä peruspalveluista ja niiden hoitamisesta.
Viime kesänä hyväksytty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Hallitus tukee aktiivisesti hyvinvointialueiden käynnistymistä ja siten sote-uudistuksen toteutumista. Toivotan parhainta menestystä ja viisautta uusille aluevaltuutetuille tässä tärkeässä työssä.
Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen lisäksi hallitus on viimeisen kolmen vuoden aikana edistänyt määrätietoisesti hallitusohjelmassa yhdessä sovittuja hankkeita ja uudistuksia. Olemme tehneet useita hyvinvointia, tasa-arvoa, työllisyyttä ja kestävää talouskasvua edistäviä tulevaisuusuudistuksia.
Hallitus on investoinut merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen kaikilla koulutusasteilla, aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Olemme laajentaneet oppivelvollisuutta, jotta jokainen peruskoulun päättävä nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Uudistus vastaa kasvavaan tarpeeseen osaavasta työvoimasta ja parantaa nuorten mahdollisuuksia työllistyä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisäksi merkittävä tasa-arvoteko, sillä sen myötä toisen asteen koulutus on nuorille aidosti maksutonta. Hallitus on lisännyt korkeakoulujen aloituspaikkoja eri puolilla Suomea, ja korkeakouluille on annettu uusia koulutusvastuita. Olemme palauttaneet subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden jokaiselle lapselle, alentaneet varhaiskasvatusmaksuja ja pienentäneet ryhmäkokoja. Uudistukset mahdollistavat laadukkaan varhaiskasvatuksen yhä useammalle perheelle ja vahvistavat työllisyyttä.
Pitkään odotettu perhevapaauudistus on myös saatu valmiiksi, ja se astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoisuutta ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Sen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy.
Jokainen ikäihminen ansaitsee ihmisarvoista hoivaa ja huolenpitoa. Hallitus on asettanut ympärivuorokautiseen hoivaan sitovan hoitajamitoituksen, joka parantaa vanhuspalveluiden laatua. Tämä on pitkään odotettu ja tarpeellinen uudistus. Hallitus on esitellyt viime viikolla vanhuspalvelulain toisen osan, joka täydentää ikäihmisten yksilöllistä hoitoa erityisesti kotiin vietävien palveluiden osalta. Näillä uudistuksilla varmistetaan, että ikäihmiset saavat laadukasta hoivaa ja hoitajilla on paremmat työolot. [Oikealta: Näinköhän!]
Hallitus haluaa huolehtia, että jokainen voi ikääntyä turvallisin mielin. Hallitus hyväksyi viime syksynä lain vanhusasiainvaltuutetun viran perustamisesta, ja uusi vanhusasiainvaltuutettu aloitti toimintansa tammikuussa. Vanhusasiainvaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, tuo esiin epäkohtia sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-08T14:02:53,2022-02-08T14:06:54,Hyväksytty,1.1
2022_5_4,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Elämme jännitteisessä maailmassa. Venäjän joukkojen keskittäminen Ukrainan läheisyyteen luo epävarmuutta ja herättää huolta kansalaisissa. Kuten tasavallan presidentti Niinistö ja pääministeri Marin ovat painottaneet, kaikki voimat on keskitettävä diplomaattisen ratkaisun etsimiseen. On tärkeää, että EU toimii yhtenäisesti ja rivit pidetään tiiviinä.
Pienillä mailla ei ole koskaan liikaa vahvuuksia puolellaan. Siksi on tärkeää vaalia niitä, joita meillä on. Yksi niistä on kyky hyvään yhteistyöhön ja toimivaan yhteisymmärrykseen maan kannalta tärkeimmästä, ulkopolitiikan peruslinjasta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-02-08T14:18:34,2022-02-08T14:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_5_5,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkein tehtävämme on huolehtia Suomesta ja suomalaisista. Valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen tulevaisuudensuunnitelmat eivät juurikaan tuo valoa suomalaisten arkeen. Ikävää, että hallitus ei myönnä tosiasioita. Hallituksen kansallista ja EU-toimintaa hallitsevat sokeus riskeille, piittaamattomuus syy-seuraussuhteista ja systeemiajattelun puute, kansainvälinen hyvesäteily suomalaisten kustannuksella, ideologinen toiveajattelu pragmaattisen, analyyttisen analyysin sijaan, investointi- ja käyttötalouden ymmärtämättömyys sekä yritysten ja kansalaisten todellisuudesta vieraantuminen. Räikeimmin nämä kaikki ilmenevät hallituksen ilmasto-, talous-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikassa.
Suomen sisäiset ja ulkoiset talouteen, turvallisuuteen sekä yhteiskunnan toimintakykyyn ja sen rauhaan kohdistuvat erilaiset riskit ovat kasvaneet tällä hallituskaudella. Valitettavasti sama meno näyttää jatkuvan kauden loppuun asti. Hallituksen suunnitelmat ovat erittäin huolestuttavia. Vielä enemmän huolestuttaa kuitenkin se, mitä esimerkiksi hallituksen 50 sivun lainsäädäntösuunnitelma ei sisällä. Missä ovat julkista taloutta tasapainottavat esitykset, lupauksia etäisestikään vastaavat työllisyystoimet, kansallista tai kansalaisten turvallisuutta lisäävät toimet, hybriditoimien kuten pakolaismassojen ohjatun rajanylityksen estämiseen varautuminen, valmiuslain puutteiden korjaaminen, energiaköyhyyden torjuminen ja vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen? Nämä loistavat poissaolollaan.
Arvoisa puhemies! Hallitusta kuvaa lausahdus ”Minun jälkeeni vedenpaisumus.” [Maria Guzenina: No ohhoh!] Se kuvaa johtajaa, joka kansansuosionsa ja asemansa turvaamiseksi tekee ratkaisuja, joista viime kädessä kärsii kansa. Katsokaa tuonne ulos. [Eva Biaudet´n välihuuto] Se kuvaa äärimmäisen populistista johtamistapaa, jonka jäljiltä jää kaaos — ja nykyhallituksen aiheuttama kaaos jää yritysten ja kansalaisten kalliisti maksettavaksi. [Vasemmalta: Puhutte omasta puolueestanne!] Poliittinen vastuu jälkien korjaamisesta jääkin seuraavalle hallitukselle. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Nyt mailaa puristetaan vähän liikaa siellä perussuomalaisissa!] 
Energian hinta lyö läpi koko yhteiskunnan. Keskeisin syypää kansan jakautumiseen ja kurjistumiseen on EU:n epärealistinen ja yhä räikeämmin epäonnistuva ilmastopolitiikka — ja tähän päälle Marinin hallituksen vuoteen 35 tähtäävä kireämpi ilmastoversio, joka vie suomalaisilta tuhkatkin pesästä. [Eva Biaudet: Unohdetaan ilmasto!] Kun esimerkiksi tuulivoimaa myytiin kymmenisen vuotta sitten puheilla, että vuoteen 20 mennessä ala työllistäisi Suomessa jopa 36 000 ihmistä ja toisi 14 miljardin vientitulot, niin niitä työllisiä tai tuloja ei nyt ole missään. Sen sijaan hallitus tuhosi pelkästään turvepolitiikallaan vuodessa enemmän työpaikkoja kuin tuulivoima nyt työllistää. Tuulivoiman piti laskea sähkön markkinahintaa, ja niin se laskikin, kunnes sähkön muu tuotanto- ja siirtorakenne romahti, ja nyt Eurooppa on energian saatavuus- ja hintakriisin kourissa. Suomi tukee Espanjan energiaköyhiä muttei omiaan.
Ilmastopolitiikan rahanmenossa ei silti näy vielä mitään loppua satojen miljardien ilmastomenoille. Menoja on tiedossa. Meillä on seuraavaksi tulossa esimerkiksi rakennusten perusparannusaalto, jonka toteuttaminen Euroopassa tarkoittaisi vuoteen 30 mennessä lähes 11 000 rakennuksen täysremonttia päivässä — Suomessa 130 päivässä. Keskustan haaveilemaa vihreää sampoa ei synny eikä kokoomuksen lupaamaa kasvua tule, jos kansan ostovoima syödään teknistaloudellisesti keskeneräisillä, väärin mitoitetuilla ja ajoitetuilla ilmastotoimilla. Ilmasto ei hyödy mitään siitä, että Suomi tuhoaa kilpailukykynsä, taloutensa ja ruuantuotantonsa.
Vuoden 35 hiilineutraaliustavoite on siirrettävä vuoteen 2050. Rakenteellisesti alijäämäisen Suomen tulee käyttää rahansa kansalaistensa ostovoiman ja yritystensä kilpailukyvyn parantamiseen ja aloittaa julkisen talouden tasapainottaminen karsimalla toissijaisia menoja. Vain siten luodaan edellytyksiä kasvulle ja kestävälle julkiselle ja yksityiselle taloudelle. Hyvä hallitus, työlistanne ei sisällä mitään näistä. Aiotteko te sammuttaa suomalaisten valot? [Pia Viitanen: Missä perussuomalaisten ratkaisut?]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-08T14:24:12,2022-02-08T14:29:51,Hyväksytty,1.1
2022_5_6,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onneksi olemme itsenäisessä maassa, joka ylläpitää koskemattomuuttaan ja vapauttaan — myös vapautta tehdä päätös sotilasliittoon kuulumisesta itsenäisesti omalta pohjalta. Tässä salissa aivan jokaisen, myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, on syytä sisäistää, että suurvaltojen etupiirisopimusten estäminen on Suomen vapaudelle perustavaa laatua oleva lähtökohta. Me osaamme vaalia itsenäisyyttämme perinteisin keinoin, mutta olemmekohan ymmärtäneet, että vapautta suojaava keinovalikoima on pidettävä ajan tasalla? On tuomittavaa, hyvä hallitus, että valmiuslain rajaturvallisuutta koskeva uudistaminen on poliittisesti lähtöruudussa, vaikka tasavallan presidenttikin on vuosia korostanut sen tarvetta. Hyvä hallitus, kokoomus edellyttää, että näillä valtiopäivillä otamme parlamentaarisen valmistelun kautta ne ratkaisevat askeleet valmiuslain rajaturvallisuutta koskevassa uudistuksessa. [Antti Lindtman: Niinhän me jo sovimme!]
Arvoisa puhemies! Aivan kaikissa asioissa hallitus ei suinkaan ole ollut toimeton. Nyt helmikuussa se on jo ehtinyt esittää lisäbudjettia, joka nostaa tämän vuoden velkaantumista vielä puolella miljardilla eurolla. [Timo Heinonen: Ei jää siihen! — Välihuutoja] Lisäbudjetin kohteet ovat sinänsä tarpeellisia, mutta kestävä hyvä syntyy valinnoilla, ei velalla velan päälle. [Välihuutoja vasemmalta] Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa vähensimme valtion menoja yli kahdella ja puolella miljardilla eurolla. Me kohdensimme puoli miljardia teidän laiminlyömiinne asioihin ja vähensimme velkaantumista puolellatoista miljardilla. On turha väittää, ettei vaihtoehtoa siis olisi. Kysymys kuuluukin: miksi te, pääministeri Marin, ette kuitenkaan siirry vastuun ja valintojen tielle jatkuvan velkaelvytyksen sijaan — vai tarkoittaako hyvän tekeminen teille sitä, että lisätään menoja velaksi velan päälle? [Timo Heinonen: Nämä juhlat loppuvat!]
Arvoisa puhemies! Velkaelvytykseen keskittyminen johtaa hyvän kierteen katkeamiseen. Työvoimapula on jo nyt pahin pullonkaula hyvinvointimme lisäämiselle. TE-toimistoille oli joulukuussa ilmoitettu jo 91 000 avointa työpaikkaa — siinä on muuten kasvua 80 prosenttia vuoden takaiseen. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on sekin ennätystasolla. Heitä on jo 107 000. Ja mitä tekee hallitus? On jäämässä murto-osaan itse asettamastaan työllisyystavoitteesta. Talouspolitiikan arviointineuvosto laskee hallituksen työllisyystoimien parantavan julkista taloutta alle 500 miljoonalla eurolla nettona, kun tavoite oli 2 miljardia. Arvoisa hallitus, minuahan te ette usko, mutta uskokaa asiantuntijoita. Arviointineuvoston mukaan työnteon kannustimet ovat heikentyneet. [Pia Viitasen välihuuto] Työttömyysloukkuun jääneiden määrä on kasvanut kymmenillätuhansilla suomalaisilla teidän vahtivuorollanne. Kokoomuksen toimenpiteet sen sijaan lisäisivät työssä olevien määrää yli 100 000 hengellä valtiovarainministeriön ja tietopalvelun laskennan mukaan.
Arvoisa valtiovarainministeri, nyt te olette mahdottoman edessä kituliaan hallitustaipaleen loppuvuonna, jos meinaan ynnätään yhteen oman hallituksenne puheita. Keskusta ei ole mukana hallituksessa, joka keimailee menokehysten uudestaan rikkomisen kanssa — no, se lupaus tarkoittaa 370 miljoonan euron leikkauksia. [Timo Heinonen: Älkää siitä nyt muistuttako!] Se on kova savotta mille tahansa vaalivuoden budjettia tekevälle. Samaan aikaan muut hallituspuolueet auttavat esittämällä yli miljardin euron lisäyksiä ensi vuoden menoihin. Miten plus miljardi muuttuu miinus 370 miljoonaksi? Ollaan jännän äärellä.
Hyvä Suomen hallitus, ei teidän tähän loukkuun ollut pakko mennä. Neljättä vuotta me toistamme, että älkää herran tähden laittako pysyviä palkkarahoja kertaluonteisen rahoituksen varaan. Todellako 1 000 ammatillisen koulutuksen opettajaa irtisanotaan vaalikauden lopulla? Eihän siinä ole mitään järkeä. [Välihuutoja] Tulette lisäämään ne rahat, kuten pitää. Sen rahoittaminen kannattaa jo ynnätä säästötarpeen päälle. Entä niinköhän me hyväksymme, että tieteen rahoitus kääntyy ensi vuonna rajuimpaan laskuun tällä vuosituhannella? Emme tietenkään. Tutkimuksen ja tuotekehityksen panokset on käännettävä pitkäjänteiseen kasvuun. Sekin 200 miljoonaa teidän on valinnoilla löydettävä. Näyttöjenne perusteella yhtälö on umpikujassa.
Mutta ei lopeteta synkistelyyn. Olemme jo kolmena vuonna osoittaneet, miten budjetin voi tehdä kehyksiin ja samalla hoitaa tärkeät panostukset kunnialla. Se tosin vaatii rohkeutta uudistuksiin ja valintoihin kiihtyvän menotehtailun sijaan. Jos te ette tätä hahmota, tulee hallituksen erota ja antaa tilaa kestävän kasvun muutosohjelmalle. [Antti Lindtman: Kannattaa niitä näyttöjä katsoa sieltä Tilastokeskuksesta: Kansantalouden tilinpito ja Työllisyys!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-02-08T14:29:55,2022-02-08T14:35:35,Hyväksytty,1.1
2022_5_7,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_8,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liian moni suomalainen jätti äänestämättä aluevaaleissa. Tavallisia ihmisiä siitä ei pidä syyllistää. Meillä päättäjillä on vastuu siitä, millaisena politiikka näyttäytyy. Parempaan pitää pystyä.
Vaalien tuloksen perusteella kansa pitää lähipalveluja tärkeinä. Niitä pitää vahvistaa. Palvelut pitää turvata tasa-arvoisesti koko Suomessa. Kansa näyttää myös toivovan palaamista asiallisiin asioihin, eikä ihme. Ajat ovat vakavat ja asiat vaikeita. Venäjän ja lännen välit ovat jännitteiset ja sodan uhka Euroopassa todellinen. Koronaa ei ole voitettu. Kotimaan asioissa on ryteikkö ratkaistavaa. Näissä oloissa joutavanpäiväinen on juuri sitä: joutavanpäiväistä. Ihmiset odottavat keskittymistä oikeisiin ongelmiin, perusasioihin: turvallisuuteen, terveyteen, talouteen, työhön ja toimeentuloon, sosiaaliseen ja alueelliseen tasa-arvoon. [Timo Heinonen: Miten maatalouteen?]
Arvoisa puhemies! Suomella on pitkä, yhdessä sovittu linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se rakentuu kansainväliselle yhteistyölle ja toimiville kahdenvälisille suhteille, koko maan uskottavalle puolustukselle ja sotilasliittoon kuulumattomuudelle. Tästä linjasta on viisasta pitää kiinni. Se ei tarkoita pään työntämistä pensaaseen tai paikoilleen jämähtämistä. Suomen turvallisuus perustuu valppauteen, vakauteen ja valmiuteen. Kansallinen liikkumatilamme pitää turvata kaikissa oloissa. Presidentti on toiminut Suomen pitkän linjan mukaisesti. Keskustan eduskuntaryhmä antaa hänelle täyden tukensa. On tärkeää, että eduskunta pian keskustelee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Pienelle maalle yksituumaisuus on arvo sinällään. Suomen turvallisuus ei saa olla puoluepolitiikan pelinappula.
Arvoisa puhemies! Rokotusten myötä korona vaikuttaa olevan yhä enemmän tauti muiden joukossa. Siksi puramme rajoituksia hallitusti. Jos uusia toimenpiteitä tarvitaan, ne pitää tehdä riskiryhmiä suojellen ja alueellisesti tarkemmin rajattuina. Täyssulkuihin ei ole varaa. Yritysten pitää saada ovensa auki ja ihmisten päästä töihin. Korona ei jää viimeiseksi kulkutaudiksi. Tulevaisuuteen pitää varautua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus pitää toteuttaa, jotta terveydenhuollon kestokyky on vielä parempi. Keskustan eduskuntaryhmä kiirehtii myös valmiuslain ja valmiussuunnitelmien uudistamista.
Arvoisa puhemies! Suomen talouden näkymät ovat kahtalaiset. Työllisyys huitelee historiallisen korkealla niin, että työntekijöistä on jopa pulaa. Toisaalta työttömänä on edelleen paljon ihmisiä. Virinnyt kasvu pitää saada kestämään. Työllistämistä ja työllistymistä pitää helpottaa. Pitää jatkaa politiikkaa, joka Sipilän hallituksesta näihin päiviin on tuonut 210 000 suomalaiselle töitä. [Oikealta: Sitten varmaan kannattaisi tehdä jotain!]
Keskustan eduskuntaryhmälle kasvu ja työpaikat ovat pääosa ratkaisua Suomen nostamisessa jaloilleen. Samalla velka pitää saada hallintaan. Valtiontaloudessa pitää palata kehyksiin. [Ben Zyskowicz: Ihan totta!] Päätökset eivät tule olemaan helppoja, mutta jos on tahtoa, on tie. Päätösten oikeudenmukaisuudesta tulee pitää visusti huolta.
Inflaatio jyllää, ja se vaikuttaa suoraan ihmisten ja yritysten pärjäämiseen. Etenkin polttoaineiden hinta on kipurajalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Energian hinnan nousua selittää pitkälle se, mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu. Syyttelyn sijaan pitää hakea yhdessä ratkaisuja. Suomalaisten pärjääminen on yhteinen asia. Energiaa ja ruokaa pitää olla omasta takaa. Siksi myös maatalouden ahdinkoa pitää helpottaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko muita kuin puheita?]
Arvoisa puhemies! Suomi on selviytynyt kiperistä paikoista aiemminkin. Kyllä me selviydymme myös nyt. Riitelemällä emme kuitenkaan tästä nouse. Yhteistyötä tarvitaan. Luodaan toivoa jokaiselle suomalaiselle ja ennen muuta lapsille ja nuorille. Paremmat ajat tulevat. [Välihuutoja — Toimi Kankaanniemi: Ei tällä vaalikaudella! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tuosta puuttuu vain, että hyvää joulua!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-02-08T14:35:38,2022-02-08T14:41:19,Hyväksytty,1.1
2022_5_9,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_10,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koko perheen koronakaranteeni oli kouriintuntuva muistutus terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten korvaamattomasta työstä, joka pitää tämän maan pyörät pyörimässä. 
Kaiken keskellä karanteeni tarjosi myös mahdollisuuden ajatella mennyttä ja tulevaa. Viime vuosien yllättävistä käänteistä huolimatta hallituksen sitoumus rakentaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää Suomea ei ole menettänyt merkitystään. Ja paljon olemmekin saaneet yhdessä aikaan: Luonnonsuojeluun on tehty historiallisia panostuksia, yhteiskunnan sähköistymistä ja polttoon perustumatonta energiantuotantoa on vauhditettu, koulutukseen on panostettu kaikilla asteilla, perhevapaat on uudistettu, työllisyys kehittyy suotuisasti. Paljon työtä on silti vielä edessä.
Tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 on tämän kauden tärkeimpiä. Ei siksi, että ilmastonmuutoksen hillintä olisi yksin Suomen toimista ja yhdestä vuosiluvusta kiinni, vaan siksi, että se luo konkreettisen maalin ja tahdituksen välttämättömälle muutokselle, jossa hyvinvointi kytketään irti ilmaston kuormittamisesta. Muutos on globaali, ja se on väistämätön. 
On siis paitsi oikein kantaa vastuuta kestävän muutoksen tekemisessä, myös kannattavaa tuottaa ratkaisuja, joita koko maailma janoaa. Ilmastopolitiikan kannalta edessä on tärkeä kevät, kun käsittelyyn tulevat niin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISU, ilmasto- ja energiastrategia kuin maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmakin sekä tietysti ilmastolaki. 
Arvoisa puhemies! Vihreiden ilmastopolitiikan kantava ajatus on reilu muutos: ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunta yhtä aikaa. Onkin ollut ikävää huomata, että ihmisten aito ja aiheellinen huoli energiahintojen rajusta noususta on valjastettu vastakkainasetteluun ilmastopolitiikan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden välillä. Pitemmällä tähtäimellä irtautuminen fossiilisista polttoaineista parantaa energiaturvallisuutta ja hillitsee hintojen nousua. Matkan varrella muutoksen kustannukset on korvattava pienituloisille. Olemme esittäneet esimerkiksi energiaveron tuottojen osittaista palauttamista ihmisille ja valtion takaamia lainoja tukemaan vaikkapa sähkö- tai kaasuautoon siirtymistä tai maalämpöremonttia. 
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen rinnalla luontokato ymmärretään yhä laajemmin kaikkia koskettavaksi, vakavaksi uhaksi, joka vaatii päättäväisiä toimia. Luonto köyhtyy Suomessakin yhä, vaikka Suomi on sitoutunut osaltaan pysäyttämään luontokadon. Keskeinen lakihanke tässä on luonnonsuojelulaki. Se ei kuitenkaan yksin riitä, vaan luontokadon pysäyttäminen täytyy huomioida kaikessa teollisuutta, luonnonvaroja ja maankäyttöä koskevassa sääntelyssä. Esimerkiksi kaivoslain uudistaminen luonnon kannalta kestäväksi on välttämätöntä ja myös suomalaisten oikeustajun mukaista. Sähköistyvä maailma tarvitsee kaivoksia, mutta se ei edellytä eikä se saa tarkoittaa ympäristön tärvelemistä. 
Politiikka on aina arvovalintoja, mutta ne valinnat on syytä ankkuroida parhaaseen mahdolliseen tieteeseen ja tutkimukseen. Siksi tiedeyhteisöä on syytä kuunnella tarkkaan tänäkin vuonna. Viesti on tosin ollut jo pitkään selvä: ilmaston ja luonnon turvaamisen pullonkaulana on edelleen politiikka, ei puuttuva tieteellinen tieto.
Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys edellyttää myös kestävää julkista taloutta. Talouspolitiikan arviointineuvoston tuore raportti toteaa, että velanotto on ollut ja on tänä vuonna perusteltua mutta kestävyysvajeen kurominen edellyttää uskottavaa keskipitkän aikavälin suunnitelmaa. Hallituksen on tänä keväänä määrä tehdä työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavia päätöksiä, ja kehysriihi on yksi virstanpylväs talouden tasapainon hakemisessa. Samaan aikaan on tietenkin pidettävä huolta siitä, ettei leikata siipiä tulevaisuuden hyvinvoinnilta ja menestykseltä. 
Koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen panostaminen on tässä keskeisen tärkeää. Parlamentaarisessa ryhmässä muodostamamme näkemys tki-rahoituksen tulevaisuudesta on omiaan viitoittamaan tätä työtä. Myös toisessa päässä koulutuspolkua on oltava hereillä. Pohja osaamiselle, hyvinvoinnille ja osallisuudelle rakennetaan varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa. Sen perustan sakkaaminen tekisi tyhjäksi monet muut tavoitteet niin talouden kuin työllisyydenkin saralla. 
Arvoisa puhemies! Tätä vaalikautta värittää loppuun asti koronapandemia. Vaikka epidemia toivottavasti taitetaan nyt keväällä ja rankat rajoitukset jäävät pian historiaan, on isku monelle alalle ja ihmiselle ollut kova. Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden oireilu oli huolestuttavan yleistä jo ennen pandemiaa, eikä meillä kertakaikkiaan ole varaa menettää kokonaista sukupolvea. Myös kulttuuriala ja palvelualojen yrittäjät kaipaavat konkreettisia tekoja, joilla rakennetaan luottamusta ja tulevaisuudennäkymiä poikkeuksellisen raskaiden aikojen jälkeen. [Timo Heinonen: Niitä odotellessa!]
Koronapandemian ohella varjonsa tähän saliin tuo turvallisuuspoliittinen tilanne. Venäjä kokoaa voimiaan ja horjuttaa Euroopan turvallisuutta etupiiripyrkimyksillään. Moni taho on viime vuosina toivonut, että eduskunta ottaisi aktiivisemman roolin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa. Näiden valtiopäivien osalta toive näyttää todella toteutuvan. 
Arvoisa puhemies! Edessä on työntäyteinen kevät. Taklattavia haasteita riittää, samoin varmasti myös poliittisia erimielisyyksiä. Niiden punninta ja ratkominen on tämän työn suola. Tehdään sitä toisiamme kunnioittaen, rakentavasti ja faktoihin nojaten.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-02-08T14:41:21,2022-02-08T14:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_5_11,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo pitkään on tiedetty, että tuloerojen kasvu vähentää keskimääräistä elinikää ja ihmisten välistä luottamusta sekä lisää turvattomuutta, rikollisuutta, mielenterveysongelmia ja niin edelleen. Vaurauden jakaminen kaikille, ei vain harvoille, on ollut myös taloushistoriassa menestyksekkäin malli.
Suomessa politiikalla on pääosin onnistuttu pysäyttämään tuloerojen kasvu 90-luvun rajun eriarvoistumisen jälkeen. Suurituloisimpien vaurauden kasvu ei tosin enää näy tilastoissa, koska omaisuudet ovat paisuneet piilossa vakuutuskuorissa ja holding-yhtiöissä joko kokonaan tai isoilta osin verotuksen ulkopuolella.
Yllätyin silti itsekin, kun The Economist uutisoi valtavaan tutkimusnäyttöön pohjautuen, kuinka eri valtioiden menestystä koronapandemian hallinnassa ei lopulta ole määritellyt ilmasto, bruttokansantuote tai edes rajoitustoimien tiukkuus, vaan erityisesti yksi seikka: pienet tuloerot. Niin Euroopassa, Amerikassa kuin Aasiassakin, niin rikkaiden kuin köyhien maiden vertailussa ja liittovaltioiden sisällä, tilastot näyttivät samaa: mitä pienemmät tuloerot, sen vähemmän koronakuolemia.
Arvoisa puhemies! Suomen hyvät sijoitukset erilaisissa korona-ajan vertailuissa ovat siis seurausta paitsi tietysti nykyisen hallituksen toimenpiteistä myös kansainvälisesti vertaillen vahvan hyvinvointivaltion tuomasta pohjasta. Tätä pohjaa nykyinen hallitus on määrätietoisesti vahvistanut, tärkeimpänä rakenteellisena uudistuksena oppivelvollisuuden laajentaminen.
Väestön ikääntyessä meillä on satojentuhansien työntekijöiden vaje julkisissa palveluissa, jos koulut, terveys- ja hoivapalvelut, poliisit ja oikeuslaitos, kunnossapito ja kaikki muu halutaan pitää pyörimässä. Julkinen sektorimme on jo valmiiksi työntekijämäärältään selvästi Pohjoismaiden pienin. [Oikealta: Suurin!]
Myös yksityiselle puolelle tarvitaan lisää tekijöitä kaikkien palkkatasojen töihin. Meillä ei ole siis varaa hukata ainoatakaan nuorta, vaan on varmistettava, että jokainen saa itselleen sopivan koulutuspaikan ja riittävästi tukea koulutuksen suorittamiseen. Varhaiskasvatukseen, ammatilliseen koulutukseen ja tieteeseen päätetyistä parannuksista on myös pidettävä kiinni. [Toimi Kankaanniemi: Entäs talousasiat?]
Arvoisa puhemies! Vaikka paljon on tehty, on myös paljon tekemättä. Työmarkkinoiden epävakaus ja kasvavat väärinkäytökset edellyttävät meiltä työntekijöiden oikeuksien vahvistamista lainsäädännöllä. Ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, oli kyse sitten suoranaisesta orjatyöstä ja ihmiskaupasta tai luottamusmiesten aseman polkemisesta. [Jukka Kopra: Entäs AKT:n laittomat lakot?]
Ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen odotamme yhä merkittäviä toimia. On myös hyvää työllisyyspolitiikkaa, kun järjestelmä kannustaa epäonnistumisen jälkeen takaisin mukaan yhteiskuntaan. On oltava ripeä — liian moni on odottanut valoa tunnelin päähän liian kauan.
Arvoisa puhemies! Kriisiaikana olemme pystyneet viemään läpi oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia isoja rakenteellisia uudistuksia. Samalla olemme tehneet oikeaksi osoittautunutta talouspolitiikkaa tukemalla niin työntekijöitä, kuntia kuin yrityksiäkin pitämään yhteiskunnan pyöriä pyörimässä. Onnistunut elvytys käänsi velkasuhteenkin laskuun vuosia etuajassa. [Arto Satonen: Inflaatio on nousussa!] Melko vähän on puhuttu siitä, että edellisen hallituksen jäljiltä kuntien talous oli historian huonoimmassa jamassa. Kuntien verotulojen kasvu mateli pitkään 2 prosentin tuntumassa, mutta nyt verotulojen kasvu lähentelee jo 7:ää prosenttia.
Työllisyys on ennätystasolla, päästövähennyksissä olemme päässeet yli puolenvälin, velkasuhde on käännetty, Suomen suhteellinen asema on euroalueen parhaita. Tämä kaikki osoittaa, että kansantaloutta ei saa enää päästää ajopuuksi markkinoiden virtaan, kuten kokoomuksen hallituskausilla tehtiin.
Eduskuntavaalien lähestyminen voi houkutella katteettomaan populismiin, joten vetoankin nyt kaikkiin tässä salissa: käytetään viimeinen vuosi siihen, että tehdään loputkin päästövähennystoimet ilman epärehellistä poliittista teatteria, valitaan päätetyt lisätyöllisyystoimet ilman vaikeassa tilanteessa olevien kiusaamista ja vahvistetaan valtiontalouden hyvää uraa vastuullisesti. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nyt olisi iso virhe palata siihen itseään ruokkivaan leikkauskierteeseen, joka vei Suomen talouskehityksen vuosikymmeneksi Euroopan heikoimpien maiden joukkoon.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-08T14:47:09,2022-02-08T14:52:45,Hyväksytty,1.1
2022_5_12,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_13,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tulevaisuudessa opettajat kertovat oppilailleen ajasta, jolloin koronakriisi yllätti maailman. Aikanaan ohjaajat tekevät elokuvia siitä, miten hyvää elämä oli vuoden 20 alussa ja miten epävarmuus valtasi arkemme vain muutamaa kuukautta myöhemmin. Kirjailijat kirjoittavat kirjoja, joissa arvioidaan Euroopan unionin, Suomen hallituksen ja yksittäisten yritysten ja yksilöiden tekemiä päätöksiä. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-08T14:52:46,2022-02-08T14:53:23,Hyväksytty,1.1
2022_5_14,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitamme tätä istuntokautta osin kriisitunnelmissa. Jännitteinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa alleviivaa valtion tärkeintä tehtävää, joka on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Lisäksi globaalin energiakriisin laineet lyövät Suomeen asti. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nousu iskee paitsi kansalaisiin myös teollisuuteen ja maataloustuotantoon. On hyvä, että pääsemme tästä pian välikysymyksen muodossa keskustelemaan.
Kuitenkin akuuteimpana hoidettavanamme on terveydenhuoltoamme uhkaava vakava henkilöstöpula, hoitovelka ja vanhuspalveluiden kriisi. Eduskuntaryhmämme olisi panostanut puoli miljardia euroa henkilöstön rekrytointiin ja hoitajapulan ratkaisemiseen jo varsinaisessa budjetissa tänä vuonna. Hallitus sen sijaan ei ole toistaiseksi onnistunut tuomaan ratkaisuja, eikä resursseja nähdä myöskään lisätalousarviossa. Hoitajamitoitukset, hoitotakuun parantaminen, kotihoidon lupaukset vailla rahaa jäävät numeroiksi lakitekstissä. Työolot ja johtaminen on saatava kuntoon, jotta alalta lähteneet voisivat harkita palaavansa. Hoitajan on saatava keskittyä hoitamaan, ja aikaa tehdä työ hyvin on oltava riittävästi. Tämä ei onnistu ilman lisäresursseja. On houkuttelevaa jättää rahat seuraavan hallituksen etsittäväksi, mutta vastuullista se ei ole. Hoitovelka kasvaa koko ajan korkoa. Siksi ratkaisuja tarvitaan nyt. 
Talouden tasapainon ja työllisyystoimien osalta odotamme hallitukselta päätöksentekokykyä kevään kehysriihessä — jälleen kerran. Poikkeusajan jälkeen on palattava määrätietoisesti julkisen talouden vahvistamiseen. Kuten talouspolitiikan arviointineuvosto totesi, tarvitsemme hallituskaudet ylittävää keskipitkän aikavälin finanssipoliittista suunnittelua, ja toivomme, että se käynnistetään parlamentaarisesti jo tämän kevään aikana. 
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan EU-politiikan suunnasta. Suomi epäonnistui vaikuttamistyössään taksonomian suhteen, ja elpymisväline runnottiin läpi vakuuttaen paketin kertaluonteisuutta. EU haluaa ottaa lisää roolia jäsenmaiden sosiaalipolitiikassa, verotuksessa ja nyt myös rikosoikeudellisissa kysymyksissä. Tässä talossa on parhaillaan käsittelyssä esitys vihapuheen lisäämisestä EU-rikosten listalle. Sen sijaan että EU loisi pohjaa kattavalle sananvapaudelle, joka on demokratian perusta, se aikoo ryhtyä rajoittamaan sananvapautta kansallisen päätösvallan ylittävillä direktiiveillä. Esitys haastaa kansallisen suvereniteetin, eikä sellaiseen tule suostua. Rikoslainsäädännön on säilyttävä kansallisissa käsissä. Lisäksi on hyvin kyseenalaista rinnastaa vihapuhe — jolle mitään yhtenäistä määritelmää ei jäsenvaltioissa edes ole — vakaviin rajat ylittäviin rikoksiin kuten terrorismi. EU on irtautumassa omista periaatteistaan: vapaudesta ja kansanvallasta, liberaalista demokratiasta, jossa yhteiskuntaa rakennetaan vapauden ja kunnioituksen varaan.
Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on selvinnyt pandemiasta verrattain hyvin, on meidän otettava opiksemme ja parannettava kriisivalmiuttamme. Terveydenhuoltomme on optimoitu normaalioloihin, ja paljon kehuttu huoltovarmuutemme on osoittautunut haavoittuvaksi. Kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamisen tuleekin olla lähivuosien keskeinen päämäärä yli hallitus- ja oppositiorajojen. Osana sitä meidän on pyrittävä purkamaan yhteiskunnan polarisaatiota ja rakentamaan yhteyttä erilaisten kuplien välille. Yhtenäisyys ja keskinäinen kunnioitus on kansakunnalle kriisien keskellä arvokas voimavara.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-08T14:58:24,2022-02-08T15:03:16,Hyväksytty,1.1
2022_5_15,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_16,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemmeko enää hyvinvointivaltio? Tämä kysymys tuli mieleen, kun tuoreen tutkimuksen mukaan palvelualojen työntekijöillä ei ole varaa ruokaan, vaikka tekevät täydet päivät töitä. Ilman palvelualan työntekijöitä tämä yhteiskunta ei pyöri. Ei voi olla niin, että osa heistä näkee nälkää. Eläminen kallistuu ja keskiluokka kurjistuu. Hinnat ovat kohta 5 prosentin nousussa, mutta palkat nousevat vain 2 prosenttia. Kulutus näivettyy, ja sitä mukaa alkaa taloutemme kuihtua. Suomalaisen ostovoima ja elintaso ovat vaarassa. Ei voi olla niin, että työssäkäyvän ihmisen ansiot eivät riitä ruokaan. Kun ruoan, sähkön ja polttoaineiden hinnat nousevat enemmän kuin palkat, ihmiset köyhtyvät.
Asiantuntijat väittävät, että inflaatio on vain väliaikainen ilmiö. Mutta mistä he sen tietävät? Entä jos inflaatio on pysyvä ja kiihtyvä ilmiö? EU:n alueella ei ainakaan sähkön ja polttoaineiden hintoihin ole näkyvissä nopeaa rauhoittumista. Energian hinta heijastuu kaikkeen muuhun, eikä Ukrainan kriisi tätä kauheasti auta. Ja keskuspankit tulevat nostamaan korkoja tänä vuonna. Kun hintojen lisäksi myös asuntolainojen korot lähtevät nousuun, on suomalainen veronmaksaja entistä tiukemmalla, ja vain suomalaisen veronmaksajan ja yrittäjän avulla tämä yhteiskunta pyörii.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilman kasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja Suomi kuihtuu ja köyhtyy. Yrityksiä pitäisi kannustaa verotuksella, työnteon pitäisi olla kannattavaa, ja työmarkkinoiden pitäisi olla paljon joustavammat. Työllisyystoimien pitäisi olla selkeitä ja tehokkaita. Mutta esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tämä hallitus ei pysty uudistamaan. 1 prosentti lisää työllisyyttä on 1 miljardi lisää julkiseen talouteen, eli työllisyyteen pitäisi panna kaikki paukut. Sen sijaan hallitus puuhastelee ja riitelee 110 miljoonan työllisyyspaketin kanssa, jota on siirretty eteenpäin budjettiriihestä toiseen. Tästä puuttuu nolla perästä. Otetaan esimerkiksi sote-uudistus ja henkilöstön palkat: sote-henkilöstön palkkojen harmonisointi ja palkankorotukset lisäävät kustannuksia pysyvästi ainakin 1,5 miljardia euroa vuodessa, ja tätä summaa ei hallituksella ole missään budjetissa tai kehyksissä.
EU:n päätöksiin hallitus reagoi liian myöhään, jos ollenkaan. Ranska, Italia ja Saksa rakentavat 750 miljardin euron velkapaketista pysyvää mallia, ja Suomelle paketti maksoi nettona ainakin 4,5 miljardia euroa. Pian maksamme puolalaisten, ranskalaisten, italialaisten ja espanjalaisten sähkölaskut. EU:n komissio ehdottaa ilmastopaketin kylkeen sosiaalirahastoa, joka maksaisi Suomelle 840 miljoonaa nettona. Viennistä riippuvainen Suomi tarvitsee EU:ta enemmän kuin EU Suomea, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että olemme aina vain maksamassa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus tuulettaa työllisyyslukuja ja talouspolitiikkaansa, mutta totuus on toinen. Tämä globaali kasvu on tullut työntämällä seurauksista välittämättä velkarahaa markkinoille. Nyt tästä aletaan maksaa, kun ylikuumentuneen talouden takia kaikki hinnat nousevat ja työntekijöiden ja yrittäjien elintaso laskee. Työllisyystilastot kaunistuvat osa-aikaisilla työpaikoilla, joiden palkoilla ei tule toimeen. Suomalaiset ovat Pohjoismaiden köyhintä kansaa. 20 vuotta sitten olimme ruotsalaisten kanssa tasoissa, mutta nyt heidän nettovarallisuutensa on yli puolet suurempi kuin suomalaisten. Eli laahustamme pahasti perässä, ja ero kasvaa.
Suomella on EU:n kovin tavoite olla hiilineutraali. Meidän päämarkkinoidemme tavoite on myöhemmin. Eli miksi vääristämme kilpailua omaksi tappioksemme? Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää, mutta on hyvä pitää järki päässä ja ymmärtää, että ilmakehää on muuallakin kuin Lempäälän yläpuolella. 
Kestävästi ei voi toimia niin, että ikäviä päätöksiä siirretään eteenpäin ja otetaan lisää syömävelkaa. [Antti Lindtmanin välihuuto] Niin ei voi ihminen elää, eikä niin voi elää valtiokaan. Emme pysty uudistumaan, ja pidämme kiinni vanhoista rakenteista. Vain toimivat työmarkkinat, kasvu ja investoinnit tuovat uusia työpaikkoja. Meiltä puuttuu halu uudistua, meiltä puuttuu halu pärjätä, mutta meidän on tehtävä se yhdessä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-08T15:03:22,2022-02-08T15:08:35,Hyväksytty,1.1
2022_5_17,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Nyt keskustelua jatketaan vastauspuheenvuoroilla. Niitä pyydetään painamalla V-painiketta. Keskustelu alkaa enintään 2 minuutin puheenvuoroilla, jossain vaiheessa keskustelua lyhennetään 1 minuuttiin. — Edustaja Lindtman. — Ei ole pakko kahta minuuttia puhua heti. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_18,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaan, saadaanko tiivistettyä.
Puhemies! Talous kasvaa, työllisyys nousee ja takoo ennätyslukemia, velkaantumisemme on kääntynyt laskuun ja veroaste on alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Nyt näissä opposition puheenvuoroissa annettiin ymmärtää, että tämä poikkeuksellisen hyvä kehitys johtuu siitä, että Suomi olisi jotenkin poikkeuksellisen paljon ottanut velkaa. Nythän totuus on se, että pandemian aikana Suomi kuuluu kolmanneksi vähiten velkaantuneiden maiden joukkoon pandemian aikana euroalueella, ja se on toteutettu elvytyksellä, joka on ollut huomattavasti EU:n keskitason alapuolella, eli tulokset ovat hyviä. Nyt on tärkeätä, että tätä vakaata linjaa jatketaan. On selvää, että painopistettä on siirrettävä jatkossa julkisen talouden kestävyyden vahvistamisen puolelle, mutta se on tehtävä, niin kuin arviointineuvostokin totesi, varovasti, jotta emme sakkaa tätä kasvua.
Arvoisa puhemies! Kysyin aiemmin kokoomukselta, että kun te olette kovasti vannoneet arviointineuvoston nimiin ja kun se piti tälle vuodelle asetettua finanssipolitiikkaa perusteltuna, toisin kuin te, niin oletteko te nyt valmiita arvioimaan uudelleen teidän joulukuussa esittämäänne vaihtoehtoa. Uskon, että esimerkiksi edustaja Heinonen varmasti voi tähän vastata. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa]
Arvoisa puhemies! Tästä ilmastonmuutoksen vastaisesta torjunnasta ja näistä kohonneista maailmanmarkkinahinnoista: Arvoisa puhemies, tämä tilanne osoittaa, minkä takia meidän on tärkeää jatkaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista. [Satu Hassi: Juuri niin!] Siellä missä tätä siirtymää on lykätty, eli missä tätä perussuomalaisten toivomaa fossiilitaloutta on haluttu jatkaa, siellä lasku on nyt kaikkein suurin, oli kyse lämmityksestä tai liikenteestä. Totta kai tilanteeseen on reagoitava, mutta tätä pitkää linjaa pitää jatkaa.
Puhemies! En aivan onnistunut alle kahdessa minuutissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-02-08T15:08:56,2022-02-08T15:11:08,Hyväksytty,1.1
2022_5_19,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Seuraava puheenvuoro, edustaja Ranne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_20,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Kiitoksia, puhemies! Suuri osa vihreän siirtymän kustannuksista kohdistuu liikkumisen ja asumisen kustannuksiin. Sehän on aivan päivänselvää. Kasvavat kustannukset siirtyvät suoraan kuluttajahintoihin — ne kasvavat investointi- ja käyttömenot. Tiedämme, että inflaatio on menossa, mutta tässä on myöskin kyse siitä, että vihreät toimet lisäävät ongelmia meidän ruohonjuuritasolla. Kuluttajien kannalta on siis riskinä se, että kaikki nousee, niin kuin tällä hetkellä on näköpiirissä — liikkuminen, kotitalouksien velanhoitokustannukset, välttämättömyyshyödykkeet — ja myöskin kasvaa tarve sille, että tulonsiirtoja tarvitaan lisää. Me olemme joutumassa hyvin vaikeaan tilanteeseen, ja ongelmat välittyvät tätä kautta myöskin julkiselle sektorille.
Kun täällä nyt hallitus väittää kovasti, että tämä taloustilanne on kohtuullinen ja niin edespäin ja hyvin menee, niin muistutan kuitenkin julkisen talouden rakenteellisista ongelmista. Muistutan myöskin siitä, että te olette kasvattaneet jatkuvasti valtionhallintoa. Jos miettii vuoden 2016 valtionhallinnon henkilöstöä, niin useampi tuhat ihmistä on tullut ihan hallinnon puolelle lisää. Teillä ei ole minkäänlaista konkreettista suunnitelmaa sille, miten me saadaan julkinen talous tasapainoon, ja se on yksi Suomen suurimmista ongelmista. Me tarvitsemme kaikki ihmiset täällä töihin, mutta tärkeisiin töihin, tuottaviin töihin, niihin töihin, jotka antavat lisäarvoa suomalaisille niin, että me saadaan hoidettua ne tärkeimmät asiat ensin. Teidän täytyy lähteä tarkastelemaan julkista taloutta aivan eri tavalla kuin tähän asti olette tehneet. Me emme muuten tästä nouse. Me kaikki haluamme, että Suomi nousee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-08T15:11:09,2022-02-08T15:12:59,Hyväksytty,1.1
2022_5_21,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_22,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvä edustaja Lindtman! Puhutaan ihmeessä tästä talouspolitiikan arviointineuvoston raportista. Täällä todetaan muun muassa näin: ”Vuosien 2022 ja 23 ylimääräiselle kulutukselle on niukasti perusteita taloudellisen suhdanteen näkökulmasta. Suomen kehysjärjestelmää on käytetty eri yhteyksissä esimerkkinä hyvin toimivasta finanssipoliittisesta säännöstä”, ja täällä perätään siihen palaamista. Täällä perätään kehyksiin palaamista, ja se on teidän maaliskuun tärkein tehtävänne. [Antti Lindtmanin välihuuto]
Merkitystä on tietysti silläkin, mihin niitä rahoja käytetään, kun nyt puhutaan kasvusta ja kestävästä hyvinvoinnista. Arviointineuvosto toteaa teidän suurideastanne, niin sanotuista tulevaisuusinvestoinneista, että yleensä ottaen monet pakettiin sisältyvät toimet eivät varsinaisesti ole investointeja, ja on harhaanjohtavaa leimata kokonaisuus investointipaketiksi. Edelleen he sanovat, että koska paketti näyttää koostuvan menoeristä investointien sijaan, se on vähentänyt valtion nettovarallisuutta.
Te ette luo kasvua, vaan te jaatte hyvää tarkoittavia juoksevia menoja kertaluontoisella rahoituksella, [Pia Viitasen välihuuto] joka johtaa siihen, että kun juhlat ovat loppuneet, niin ensi vuonna tieteen rahoitus laskee ennätyksellisen rajusti ja meillä on ammattikoulupuolella 1 000 opettajaa saamassa potkut — ellette te tee velalla muutoksia, kun te ette valintoihin pysty. Suomi kyllä ansaitsee parempaa. Me tarvitsemme valintoja, joissa uskotaan siihen, että nostetaan ihmisiä köyhyydestä töihin — ei tekohengittämällä tulonsiirtoja, mikä johtaa mahdottomiin yhtälöihin.
Kysyn nyt teiltä, erityisesti valtiovarainministeri Saarikko, kun te olette itse sanonut, että ennuste kasvusta on menossa ykkösellä alkaviin lukuihin eikä sillä ylläpidetä meidän hyvinvointia: mitä te aiotte tehdä tulevien vuosien kasvun eteen tämän vuoden kulutusjuhlan sijaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-02-08T15:13:00,2022-02-08T15:15:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_23,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Olisi ehkä pitänyt antaa 1 minuutti 50 sekuntia, niin silloin pysyttäisiin 2 minuutissa. — Edustaja Pylväs.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_24,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei voi eikä saa olla puoluepolitiikan pelinappula. Siinä on kyse liian isoista ja liian vakavista asioista. Suomella on pitkä, yhdessä sovittu linja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Se on tuonut tälle maalle, meille suomalaisille, turvallisuutta ja hyvinvointia. Presidentti Niinistö on toiminut myös nykyisessä, jännitteisessä tilanteessa Suomen pitkän linjan mukaisesti. Epäselväksi on kuitenkin jäänyt, mikä todellisuudessa on etenkin kokoomuksen näkemys, vaikka olemme täällä eduskunnassa parlamentaarisesti käsitelleet sekä ulko- ja turvallisuus- että puolustuspoliittisen selonteon. Miten on, kokoomus, tuetteko yhdessä sovittua linjaa, jonka osa on sotilasliittoon kuulumattomuus, vai ajatteko siihen muutosta? Edustaja Niikon tämänpäiväisen tviitin jälkeen myös perussuomalaisten linja herättää kysymyksiä. Onko teidän linjanne todella edustaja Niikon esittämä etupiiriajattelu? Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että jokainen maa päättää itsenäisesti omista ratkaisuistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-02-08T15:15:25,2022-02-08T15:16:52,Hyväksytty,1.1
2022_5_25,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_26,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hirvittää ajatella, missä jamassa Suomi ja suomalaiset olisivat tällä hetkellä, jos maata olisikin johtanut kokoomus tai perussuomalaiset. [Ben Zyskowicz: Tai Sipilä!] Kokoomus olisi toteuttanut hurjat leikkauslistansa. Perussuomalaiset olisivat estäneet yrityksiä saamasta työvoimaa myös ulkomailta. [Timo Heinonen: Aika!] Viisas sanonta kuuluu: ”Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia tekoja.” Tämän viisauden mukaisesti Sanna Marinin hallitus on toiminut. Ihmisiä on tuettu, yrityksiä on tuettu, kuntia on tuettu. On rakennettu siltaa yli näiden vaikeiden aikojen. On elvytetty. Ja tämä on tullut kaikkien suomalaisten hyväksi.
Minä toivotan hallitukselle voimia. Pitäkää yhtä, teidän työnne ei ole vielä tehty. Edessä on vielä vaikeita aikoja, mutta te pystytte siihen. En näkisi, että mikään muu hallituskoalitio pystyisi vastaavaan kuin mitä tällä hallituskaudella on saatu aikaiseksi. [Arto Satonen: Ei pystynyt, se on tosi kyllä!] Olkaa ylpeitä itsestänne, ja jatkakaa työtänne sovussa. [Ben Zyskowicz: Tosi vaikeaa on ollut ottaa velkaa ja laittaa rahaa hyviin tarkoituksiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-02-08T15:16:52,2022-02-08T15:18:11,Hyväksytty,1.1
2022_5_27,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_28,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että pääministeri tekee ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteosta. Täällä tuli perussuomalaisille kysymys meidän linjastamme. Itse pidin 9. kesäkuuta meidän ryhmäpuheenvuoromme täällä eduskunnan täysistunnossa ja siinä totesin heti alkuun, että ”kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiit tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa”. 
Tasavallan presidentti avasi valtiopäivät ja korosti sitä, että on tärkeää myös varautua näihin hybriditilanteisiin ja kiiruhtaa valmiuslain uudistamisessa, että me ollaan valmiina sellaiseen tilanteeseen, jossa pakolaisuus välineellistetään valtioiden toimesta. Ajattelen myös, että meidän on realistisesti oltava valmiita ja harkittava myös sellaista tilannetta, jossa ei välttämättä ole kyse valtiollisesta vaikuttamisesta, mutta kuitenkin laajamittaisesta maahantulosta, johon ei kuitenkaan kytkeydy sanan varsinaisessa mielessä todellinen pakolaisuus. 
Mutta jos menen tästä talouspolitiikkaan, niin haluaisin kysyä hallitukselta: nyt kun on puhuttu inflaatiosta ja huomio on ollut nimenomaan energiahinnoissa, niin miten te olette ajatelleet mahdollista riskiä laajemmalle inflaatiolle, seurauksena nimenomaan keskuspankkien rahapolitiikasta, määrällisestä elvytyksestä ja pitkään jatkuneesta nollakorkopolitiikasta? Esimerkiksi Norjan Pankin Nicolai Tangen, joka vastaa sikäläisestä hyvin suuresta omaisuusmassasta, on antanut hyviä kannanottoja siihen, mitä se tarkoittaisi, jos kyseessä ei ole kuitenkaan aivan ohimenevä ilmiö. Onko esimerkiksi julkisen talouden suunnitelmassa tällaista tarkastelua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-02-08T15:18:11,2022-02-08T15:20:16,Hyväksytty,1.1
2022_5_29,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_30,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on hallituksen alkuperäisessä kehyksessä ja jopa sen alle, olisi sitä jo tänä vuonna. Kuka on lausunut näin: ”Kehysmenettely on tärkeä talouspolitiikan uskottavuuden ja ennustettavuuden tae. Se on turva poliitikoille ilmoittaa, että jossain kulkevat raamien rajat. Se on ollut myös veronmaksajille suoja poliitikoilta, joilla aina tulee eteen asioita, joita olisi mukava panna liikkeelle.”? [Keskeltä: Adlercreutz?] Kyllä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, tämä oli teidän lauseenne. No, menokehykset te olette päättänyt rikkoa tänä vuonna vajaalla miljardilla ja ensi vuonna — tuosta lainauksesta riippumatta — edelleen puolella miljardilla.
Te kerroitte viime viikolla, pääministeri Marin, kyselytunnilla kyllä sen, miten te menette kevään kehysneuvotteluihin. Te menette sinne tällä päätöksellä. Mutta kyselytunnilla jäi epäselväksi se, millä tavalla te tulette ulos näistä kehysneuvotteluista. Ja nyt kysyn, pääministeri Marin ja valtiovarainministeri Saarikko — meitä oppositiossa kiinnostaa, ja Suomen kansaa kiinnostaa: tuletteko te sieltä neuvotteluista tällä tuloksella, millä te olette sinne menossa, että olette rikkoneet kehykset 500 miljoonalla ensi vuodelle, vai teettekö vielä uuden, isommankin ylityksen näihin kehyksiin? Tämä on oleellinen kysymys, ja kysyn, valtiovarainministeri Saarikko: pidättekö te kiinni siitä, mitä lupasitte, että kehyksiä ei tämän enempää enää rikota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-08T15:20:17,2022-02-08T15:22:09,Hyväksytty,1.1
2022_5_31,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_32,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on tullut oppositiopuolueilta erittäin hyviäkin ehdotuksia. Keskusta tarttuu kyllä esimerkiksi valmiuslain nopeaan uudistamiseen ja ennen kaikkea parlamentaarisesti, ja se työ nähdäkseni onkin käynnistymässä hyvin pian, joten tässä on syytä edetä.
Mutta mielestäni keskustelussa muuten on liian vähälle jäänyt edelleen tämä korona — se, miten me pääsemme tästä jaloillemme, miten meidän yritykset, miten ravintolat, miten kulttuuritoimijat pääsevät takaisin kasvuun ja normaaliin aikaan. Me olemme tässä salissa, kuten aluehallintovirastot, pohtineet ja miettineet, miten rajoitetaan ihmisten liikkumista ja yrittämistä. Nyt meidän pitäisi miettiä, miten avataan, miten me voimme palvella yrityksiä, miten me voimme palvella ihmisiä, jotta he pääsevät takaisin normaaliin arkeen. Eli toivoisin hallitukselta myös hiukan pohdintaa ja avauksia sen suhteen, miten me voimme tämän yhteiskunnan avata ja miten eri kunnat ja kaupungit voivat osaltaan olla mukana tekemässä tätä työtä ja tukemassa niitä toimijoita, jotka siellä alueilla ovat. Parasta tukea jokaiselle yritykselle on tietysti se, että yritykset voivat pitää ovensa auki. Sitoudummehan me nyt siihen, että yritykset saavat yrittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-08T15:22:10,2022-02-08T15:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_5_33,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_34,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Isot, tärkeät asiat ovat harvoin yksinkertaisia, ja yksi hyvä esimerkki tästä on yksi tämän kevään odotetuista lakihankkeista: seksuaalirikoslain kokonaisuudistus. Oikeus päättää omasta kehostaan ja koskemattomuudestaan on perustavanlaatuinen oikeus, jota lainsäädännön täytyy suojella, ja siksi tämä uudistus on todellakin tärkeä. Onnistuessaan se vahvistaa ihmisten oikeuksia, — ihmisoikeuksia, tasa-arvoa — ja suojelee väkivallalta, lisää siis turvallisuutta. Onnistuminen edellyttää kuitenkin paitsi hyvää lainsäädäntöä myös sitä, että se kantaa aidosti sinne tuomioihin, tutkintoihin ja itse asiassa paljon pidemmälle, sinne koulunpenkille, jotta yksikään nuori ei ensimmäistä kertaa törmäisi itsemääräämisoikeuden ja rikoslain rajoihin siellä rikoslain kynnyksellä vaan jo paljon aikaisemmin tulisi tietoiseksi omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.
Lainsäädäntö paitsi määrittää oikean ja väärän rajoja on myöskin ohjenuorana tietysti etenkin rikoslain tapauksessa poliisille ja tuomioistuimille ja vaikuttaa myöskin yleisesti yhteiskunnan asenteisiin, siihen, mikä koetaan oikeaksi, mikä vääräksi, mikä on hyväksyttävää. Ja molemmista näkökulmista on todella tärkeää, että nimenomaan tämä lainsäädäntö on täysin kristallinkirkas siinä, että ihmisille kuuluu oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen.
Monessa maailmankolkassa joudutaan parhaillaan kamppailemaan jo kertaalleen voitettuja taisteluita naisten oikeuksien, tyttöjen oikeuksien puolesta. Ajattelen, että Suomella on paitsi tässä ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkässä linjassa myös täällä kotimaassa mahdollisuus ja suorastaan velvollisuus lunastaa se oma maineensa vankkumattomana tasa-arvon, tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustajana. [Eduskunnasta: Juuri näin! Hyvin sanottu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-02-08T15:23:34,2022-02-08T15:25:24,Hyväksytty,1.1
2022_5_35,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_36,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaisille: 
Ensinnäkin valtiolla on ollut suurimmillaan yli 200 000 työntekijää. Nyt niitä on 77 000, lähes puolet turvallisuudessa: poliiseja, armeijan henkilökuntaa. Itse olin kuvitellut, että te olette halunneet lisätä poliisien määrää, mutta nyt sitä vastaan tuli kritiikkiä. 
Toinen virhe: julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys on parantunut, ja laskelmat tämän hallituksen aikana eivät ole heikentyneet, joten tässäkin toivoisin vähän rehellisyyttä.
Mitä tulee tähän inflaatioon, niin pohjainflaatiohan on vain noin kaksi ja puoli prosenttia eli juuri semmoinen, mihin on pyrittykin, ja ongelma on nyt erityisesti tämä energian hinta. [Arto Satosen välihuuto] Sitä en voi kyllä ymmärtää, että kun me haluamme, hallitus haluaa, tukea kotimaista energiaa — kun ajatellaan, kuinka paljon esimerkiksi tuulivoima tuo rahaa suomalaisille kunnille tänä päivänä, se kaikkein edullisin energiamuoto tuo valtavat rahat suomalaisille kunnille — niin te haluaisitte tukea Lähi-idän öljyvaltioita ettekä kotimaista energiaa. Tätä en voi käsittää. Ongelma on tietysti se, että nyt kun moni vielä joutuu sillä autolla töihin menemään, nyt tarvitaan tähän akuuttiin tilanteeseen apua, mutta tämmöistä rakenteellista ajatusta, joka teillä on öljyteollisuuden tukemisesta, en ymmärrä. Tietysti myös kaikki kaasu tulee Euroopan kautta meille tavoilla, joita emme toivo, ja sen takia nimenomaan, juuri kuten tässä edustaja Lindtmankin totesi, on vastuullista tämä pitkän tähtäimen politiikka. [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa]
Suomen suhteellinen asema — tämä viesti on myös kokoomukselle — on parempi nyt kuin teidän valtanne aikana — suhteellinen asema. Silloin Suomi ei pärjännyt eurooppalaisessa vertailussa, nyt pärjää. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Paljon paremmin!] Miksi haluatte toistaa ne virheet, ettekö te opi virheistänne?
 Ja vielä sanon yhden asian, veronalennukset: ne olisivat vastuuttomin tie, sekä suhdannepoliittisesti väärin kaikkien ekonomistien mielestä [Puhemies: Aika!] että tuhoisia valtiontaloudelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-08T15:25:24,2022-02-08T15:27:41,Hyväksytty,1.1
2022_5_37,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_38,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Ärade talman! Helt som ledamot Lindtman sade orsakas den här energikrisen som vi nu har i Europa till stor del av det att man inte har frångått de fossila bränslena tillräckligt snabbt. Om man är beroende av en energiform, som gas i Mellaneuropa, så drabbas man av unilaterala prishöjningar.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-08T15:27:42,2022-02-08T15:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_5_39,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Korona-ajan kurittamien hoitajien, lääkäreiden, muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hallituksen lupaamia hoitotakuuta, henkilöstömitoitusta ja kotihoitoa parantavia pykäliä tarvitaan, mutta tarvitaan tekijöitä, tarvitaan resursseja. Kyllä tuolla kentällä kysellään, miten nämä hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään. Jo pelkästään tuo laitoshoidon henkilöstömitoituksen toteuttaminen vaatisi tuhansia hoitajia lisää, ja onkin vaarana, että kotiin vietävät palvelut heikkenevät, kun niitä paperilla ollaan parantamassa. [Ben Zyskowicz: Se onkin seuraavan hallituksen asia!]
Ongelmana on myös se, että meillä kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Toisaalta hoitajia on paennut muihin tehtäviin. Esimerkiksi yli 70 000 sote-alan koulutuksen saanutta tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa tehtävissä.
Kristillisdemokraatit ovat tehneet useita esityksiä ja useita kertoja siitä, millä tavalla tämä yhtälö ratkaistaisiin, koska ongelma on akuutti eikä sitä pidä jättää sinne hyvinvointialueiden syliin — se on hallituksen ja eduskunnan ratkaistava. [Ben Zyskowicz: Se jätetään seuraavan hallituksen syliin!] Toivonkin, uusi peruspalveluministeri Lindén — teitä onnittelen — että tutustutte näihin meidän esityksiimme, ja odotan sitä, että te vihdoin nyt toisitte ne konkreettiset esitykset, millä tavalla hoitohenkilöstön määrä turvataan ja sote-henkilöstön määrä turvataan jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-08T15:29:57,2022-02-08T15:32:08,Hyväksytty,1.1
2022_5_40,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Seuraavaksi edustaja Harkimo. Hänen puheenvuoronsa jälkeen siirrytään minuutin puheenvuoroihin. Puheenvuoropyyntöjä on sen verran paljon, että saamme mahdollisimman monelle vuoron.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_41,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä asia, ja se vaatii paljon resursseja ja rahaa. Jos ajatellaan, että tarvitaan it-ratkaisuihin, palkkaharmonisaatioihin, hoitotakuuseen ja hoitajamitoitukseen uusia resursseja ja rahaa, niin toivon, että valtiolta löytyy niitä. Siellä on jo monta aluetta, jotka ovat tehneet palkkaharmonisaation, ja nyt jos he eivät saa valtiolta rahaa tähän palkkaharmonisaatioon, he joutuvat säästämään muualta. Miten he sitten pystyvät hoitamaan tämän hoitajatakuun ja hoitajamitoituksen ja it-ratkaisut, jos valtio ei anna heille resursseja? Toivon, että uusi ministeri... Onneksi olkoon, ministeri Lindén! Tiedätte varmaan tämän tilanteen ja tiedätte, paljonko rahaa siellä tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-08T15:32:08,2022-02-08T15:33:14,Hyväksytty,1.1
2022_5_42,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Minuutin puheenvuoroihin. — Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_43,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajankohtaiskeskustelu jakaa eduskuntaa oppositioon ja hallitukseen silloin, kun puhutaan taloudesta ja työllisyydestä. Se on aivan ymmärrettävää. Tosin yhtä ymmärrettävää on se, että silloin kun puhutaan ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, ajankohtaiskeskustelu yhdistää eduskuntaa. Näin huomasin myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanotun.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, perussuomalaisten Mika Niikon, tviitti on aiheuttanut ihan ymmärrettävää huolta siitä, ovatko perussuomalaiset tasavallan presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan takuumiehinä. Edustaja Puisto tässä asiaa hieman vannoi, mutta olisin mielelläni kuullut tämän myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalta tänä päivänä tässä salissa kansan silmien alla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-08T15:33:15,2022-02-08T15:34:19,Hyväksytty,1.1
2022_5_44,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_45,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Herra puhemies! Sosialistit tunnetusti pitävät veroista ja verotuksesta, ja niitä keksitään aina lisää, eikä haittaa ollenkaan, vaikka niitä keksittäisiin ja tehtäisiin ilmastonmuutoksen varjolla. Perussuomalaisten mielestä Suomen ei kuitenkaan ole pakko saavuttaa tai tehdä ilmastotavoitteita muuta EU:ta nopeammin. Se nimittäin merkitsee asumisen ja autoilun hinnannostoa, ja tämä keskustan ja vihreiden nyt yhdessä harjoittama ilmastopolitiikka käy erityisesti maaseudulle hyvin kalliiksi. Perussuomalaiset ovat, kuten tiedätte, jättäneet tänään välikysymyksen asumisen ja autoilun hinnasta, ja sen saattelemana nyt, kun hallitus ryhtyy pohtimaan siihen vastaamista, toivotan teille hyvää alkavaa istuntokautta ja voimia ja sitä, että te lopettaisitte nyt tuon vihreiden johdolla tehtävän kuluttajahintoja nostavan ja yritysten kilpailukykyä heikentävän politiikan. [Vasemmalta: Miten UTP?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-08T15:34:20,2022-02-08T15:35:27,Hyväksytty,1.1
2022_5_46,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_47,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän talouspolitiikan arviointineuvoston viesti tiivistettynä on se, että hallituksella on edessä totuuden hetki. Kykenettekö te siirtymään velkarallista valintojen ja vastuun tielle, siitähän tässä on kysymys.
Nostetaan esille esimerkiksi tiede. Tiede on talouskasvun supersiemen, mutta valtavasta velanotosta huolimatta edessä on raju tiederahojen lasku. Hallituksen tiedepolitiikka on epäonnistunut. Suomen Akatemiaa uhkaavat maallemme vahingolliset rahoitusleikkaukset. Ne olisi torjuttava. Valtion rahoitusta yliopistotasoiseen terveystutkimukseen olisi lisättävä, mutta koko rahoitusmalli on auki. Yliopistosairaaloiden rahoitus on täysin auki. 
Kysynkin nyt pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: pitääkö hallitus vahtivuorollaan kiinni tuoreesta kaikkien puolueiden yhteislupauksesta ja aloittaa kehyksiä kunnioittaen, siis kehyksiä kunnioittaen, tutkimus- ja tuotekehityksen rahoituksen pitkäjänteisen noston? Ja kysyn: onko tuo t&k-rahoituslaki valmisteilla, ja onko valmisteilla täyttää tuo lupaus, että noin 200 miljoonaa euroa lisätään vuoden 2023 budjettiin? Tästähän kaikki hallituspuolueet sopivat. [Puhemies: Aika!] Totean vielä, että tämä yhteinen lupaus on jo kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, eli se osoittaa sen, että jos halutaan panostaa tieteeseen, [Puhemies: Aika!] jos on tahtoa, niin on myöskin tie. Mutta toivon, että nyt vastaatte: pidättekö te tiedelupauksen vai ette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-02-08T15:35:27,2022-02-08T15:37:04,Hyväksytty,1.1
2022_5_48,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Ajan reipas ylittäminen antaa puhemiehelle oikeuden jättää joku puheenvuoro väliinkin. — Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_49,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun aiheena on nyt tämän vaalikauden viimeisten valtiopäivien työohjelma, ja arvelen, että lähikuukaudet tässä salissa keskustellaan edelleenkin terveydestä, turvallisuudesta ja taloudesta. Toteaisin ehkä tämän turvallisuuspolitiikan osalta, että tänään ollaan nähty, että meillä ei ole varaa myöskään hutilausuntoihin. Talouden osalta ajattelen sillä tavalla, että ne ovat niin vaikeita haasteita, mitä meillä on julkisen talouden osalta, että niitä kannattaisi jokaisen edustajan ja jokaisen eduskuntaryhmän huolella punnita eikä olla halveksiva toisten esityksiä kohtaan. [Antti Lindtman: Kyllä!] Ja tässä arvelen, että tämä ei koske vain tätä vaalikautta vaan myös seuraavaa vaalikautta ja vaalikausia, koko vuosikymmentä.
Terveyden osalta totean sen, että kaikki olemme väsyneitä tähän koronaan. Siitä toivottavasti pääsemme irti, mutta työvoimapula on se kysymys, [Arto Satonen: Kyllä, se on totta!] joka meidän pitää ratkaista, ja siihen laitetaan paukkuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-02-08T15:37:09,2022-02-08T15:38:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_50,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Hassi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_51,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on toteuttanut monia merkittäviä uudistuksia pandemian oloissa, mutta paljon työtä on vielä jäljellä. Yksi keskeinen uudistus, joka on vielä kesken, on kaivoslain uudistaminen paremmin ympäristöä suojelevaksi ja myöskin kaivosten vaikutusalueiden ihmisten oikeuksia ja maanomistajien oikeuksia suojelevaksi. Raaka-aineiden kysyntä kasvaa maailmassa, ja se luo kasvavaa painetta kaivostoimintaan. Juuri tässä tilanteessa on erittäin keskeistä, että säilytämme maltin emmekä mahdollista maaperämme rikkauksien ryöstämistä ympäristön kustannuksella. Pahimmillaan kaivosjätteet, jos asiat on hoidettu huonosti, voivat pilata ympäristöä jopa satojen vuosien ajan. Toivon todella, että myös tässä asiassa hallitus pystyy tekemään hyvät päätökset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-02-08T15:38:17,2022-02-08T15:39:24,Hyväksytty,1.1
2022_5_52,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_53,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisistä huolimatta olemme onnistuneet tekemään oppivelvollisuus- ja perhevapaauudistuksen kaltaisia suuria, tasa-arvoa lisääviä uudistuksia. Molemmilla on vaikutuksia myös työelämään. Tämän lisäksi työmarkkinoiden ongelmiin pitää puuttua tiukemmin, olipa kyse syrjinnästä, palkkaepätasa-arvosta, ihmiskaupasta tai luottamusmiesten liian heikosta asemasta.
Korona-aikana olisin itse kaivannut myös keskustelua perustulosta. Kriisiaikana olemme kuitenkin tukeneet talouden elvytystoiminyrityksiä, työntekijöitä ja kuntia. Hyvä niin. Työllisyys on ennätystasolla ja elvyttävä talouspolitiikka käänsi velkasuhteen laskuun. Tällä linjalla on järkevää jatkaa. Suomen ei kannata palata näivettävälle leikkausuralle.
Parlamentaarisessa tki-ryhmässä me kaikki sitouduimme tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bkt:hen 2030 mennessä. Ja toivon kovasti, että koulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen suhtaudutaan kannattavina investointeina jo heti kehysriihessä. [Ben Zyskowicz: No sehän on teistä kiinni!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-02-08T15:39:25,2022-02-08T15:40:48,Hyväksytty,1.1
2022_5_54,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_55,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että hallitus on vastuullisesti pystynyt hoitamaan taloutta, ja hyvä, että hallitus on arvovalinnoissaan myös halunnut tukea sitä, että korona-aikana syntynyttä hyvinvointivelkaa maksetaan kiinni. Minusta se on oikeudenmukaista, se on reilua.
Mutta, puhemies, päivän kysymys, mihin emme ole kokoomukselta saaneet vastausta, kun he täällä kovasti vannovat talouden arviointineuvoston nimeen, on se, aiotteko muuttaa tälle vuodelle vaihtoehtobudjettinne linjaa. Nimittäin tosiasia on, että talousarviointineuvosto ei tue kokoomuksen tämän vuoden vaihtoehtobudjetin linjaa. Te olette vaatineet julmia miljardin leikkauksia. Niille ei tule tukea. Nimenomaan varoitetaan, että pitää mennä pikkuhiljaa talouden sopeuttamistielle. Tämähän juuri vastaa hallituksen politiikkaa, hallituksen arvovalintaa. Mutta ei ihme, että kokoomus ei halua vastata tähän kysymykseen, kun te ette saa tältä arviointineuvostolta tukea teidän vaihtoehtobudjettinne linjauksiin. [Ben Zyskowicz: Heti vastataan, kun saadaan puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-02-08T15:40:48,2022-02-08T15:42:04,Hyväksytty,1.1
2022_5_56,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_57,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kommentti aikaisempaan.
Valtionhallinnon eli hallinnon virkamiesten, ei niiden ruohonjuuritason työntekijöiden, määrä on vuodesta 2016 kasvanut kolmella ja puolella tuhannella. Meillä on OECD:n tutkimusten mukaan tehoton julkinen sektori, ja siellä on todettu, että Suomen julkinen sektori saisi saman tuotoksen 35 prosenttia pienemmällä panoksella. Täällä puhutaan paljon siitä, että tarvitaan lisää työntekijöitä. Emmeköhän me saa siirrettyä täällä julkisen sektorin sisällä varmasti aika hyvin osaajia ja asiantuntijoita ja uudelleenkoulutettua heitä myöskin niille aloille, joilta puuttuu porukkaa.
Ympäristöpolitiikasta vielä sen verran, että tämä tilanne, jossa te teette ilmastotoimia, jotka eivät ole vaikuttavia, velaksi ja nostamalla veroja ja heikentämällä ostovoimaa, ei ole terve. Tästä ei tule seuraamaan sitä vihreää kasvua — tästä ei tule seuraamaan minkäänlaista kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-08T15:42:04,2022-02-08T15:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_5_58,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Ministeri Saarikko, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_59,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelun kuluessa useatkin puheenvuorot ovat sivunneet talouden haasteita. On aivan totta, niin kuin täälläkin tilannekuvaa on esitelty, että vaikean koronanotkahduksen jälkeen, toisaalta sen aikana harjoitetun hyvän ja viisaan talous- ja koronapolitiikan myötä, notkahduksesta siirryttiin myönteiseen talouskehitykseen ja nyt yllämme on paljon epävarmuutta — paljon myös huolta ihmisten toimeentulosta ja pärjäämisestä täälläkin esiin nousseen energiatilanteen vuoksi. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Mutta keskustelun kuluessa on nostettu esiin myös, aivan oikein, talousryhti ja talouden kasvu, ja vastaan erityisesti nyt osioon, joka liittyy talouskasvuun ja tutkimukseen ja kehitykseen, johon useammat edustajat ovat viitanneet.
Edustaja Sarkomaa, tuon lain osalta, johon viittaatte — jota parlamentaarinen työryhmä viitoitti hallitusta toteuttamaan, jotta tutkimus- ja kehityspanostukset olisivat pitkäjänteisiä — työ on aloitettu valtiovarainministeriössä, aivan parlamentaarisen sovun mukaisesti.
Olen hyvin iloinen kaiken kaikkiaan siitä, että meillä oli puolueiden välinen yhteisymmärrys kauas katsomisesta niin, että Suomi nousee vain uutta luomalla, tuottavuutta vahvistamalla ja synnyttämällä uusia keksintöjä ja ideoita, joita tutkimus ja kehitys meille tuottavat. Se tulee tarkoittamaan myös taloudellisia satsauksia, niin että me päädymme oikealle uralle, kohti 4:ää prosenttia bkt:stä. Ja kyllä, muutoin — ilman näitä uusia ratkaisuja — me olisimme kulkemassa väärään suuntaan. Siihen meillä ei ole varaa, jos ja kun mielimme taloutemme uudistuvan.
Uskon myös ja tiedostan ja tiedän, että talouskasvun vahvat hedelmät syntyvät eri puolilla Suomea alueilla ja niiden elinvoimasta, ja siksi nostan esiin myös koulutuspolitiikan, koulutusvastuut, koulutuksen uudet aloituspaikat ja ylipäätään varhaiskasvatuksesta lähtien tehtävät satsaukset koulutukseen, jotka ovat pitkäjänteisen talouskasvun keskeisiä ydintekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T15:43:13,2022-02-08T15:45:13,Hyväksytty,1.1
2022_5_60,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_61,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se turva-arkkitehtuuri, joka Eurooppaan synnytettiin kylmän sodan jälkeen 90-luvun alussa, ollaan nyt vahvasti haastamassa. Siinä oli kolme isoa periaatteellista elementtiä:
Ensinnäkin jokaisella maalla on itsenäinen mahdollisuus päättää omista turvallisuusratkaisuistaan, ja silloinen tasavallan presidentti Koivistohan sen muotoili, että Suomen lähtökohtana on pitää ystävät lähellä, ja jos vihollisia on pakko olla, niin ne kaukana. Kun vihollinen on lähellä, jäävät ystävät kauas.
Yhteinen turvallisuus oli toinen periaate, jakamaton turvallisuus, jonka lähtökohtana on tietenkin se, että kenenkään kustannuksella ei haeta turvallisuuslisää. Siihen kuuluu myöskin se, että sotilaallisella voimannäytöllä puhumattakaan ‑käytöllä ei uhata.
Kolmantena elementtinä olivat asevalvontatoimet, mukaan lukien luottamusta lisäävät toimet, joita valitettavasti suurvallat jos toisetkin ovat asteittain purkaneet. Nyt juuri tarvitaan vuoropuhelua, dialogia, ei sotilaallisen voiman näyttöä ja käyttöä. Ja Suomen turvallisuutta ei mikään uhkaa, me elämme tällä hetkellä vakaassa toimintaympäristössä, ja kaikki varmasti olemme yhtä mieltä siitä, että myöskään emme hätiköidyillä omilla toimillamme tätä vakautta heikennä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-08T15:45:16,2022-02-08T15:46:32,Hyväksytty,1.1
2022_5_62,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_63,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näillä valtiopäivillä hallitus on lisäämässä tulevaisuuden eläkeläisten köyhyyttä, kun se on poistamassa ansiosidonnaisen lisäpäivät elikkä eläkeputken. Nythän työttömillä on ollut mahdollisuus ansiosidonnaisella kerryttää eläkettä, jota ei ole mahdollisuus kerryttää työmarkkinatuella. Ja se vaikuttaa niiden tulevaisuuden eläkeläisten tuloihin, ketkä joutuvat työttömäksi ennen eläkkeelle jäämistä.
SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Ja kun tiedetään, että nykyisestä hallituksesta neljä puoluetta olivat silloin tekemässä taitetun indeksin, niin nyt ne neljä puoluetta ovat sitten keskustan kanssa leikkaamassa tulevaisuuden eläkeläisiltä. Elikkä tämä tulee vaikuttamaan.
Te, pääministeri Marin ja teidän puolueenne, puhuitte ennen vaaleja, että tulee sitten vappusatanen, mutta nyt te leikkaattekin tulevaisuuden eläkeläisiltä, ja nykyisetkään eläkeläiset eivät saaneet, mitä luvattiin. Tämä vaikuttaa tulevaisuudessa eläkeläisten tuloihin todella paljon. [Kimmo Kiljunen: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-02-08T15:46:32,2022-02-08T15:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_5_64,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_65,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo täällä mainitsi, mitkä maat ovat pärjänneet parhaiten tässä koronakurimuksessa, ja se on ihan totta, että Pohjoismaat ovat pärjänneet parhaiten. Nyt kysymys kuuluukin, että kun seuraava kriisi tulee, niin onko Suomi vielä silloin Pohjoismaiden joukossa. Jos me nyt katsotaan, mitä tässä on tapahtunut, kun on puhuttu Suomen suhteellisesta asemasta, niin nyt me täällä ollaan iloisia siitä, että työllisyysaste on 73. Muissa pohjoismaissa ollaan jo reilusti yli 75:n, tavoitellaan 80:tä. Jos me saataisiin ne 60 000 työpaikkaa nyt täytettyä, jotka meillä tällä hetkellä on, niin mekin päästäisiin lähemmäs sitä. Jos katsotaan velkaantumista, niin meillä ollaan lähellä 80:tä prosenttia bruttokansantuotteesta menossa. Tanska ja Ruotsi ovat 40 prosentissa. Ero on aivan valtava, ja kysymys todellakin kuuluu, pysymmekö me mukana tässä pohjoismaisessa hyvinvoinnissa, kun vielä tiedämme, että kansalaisemme ovat köyhempiä kuin Ruotsissa Tämä on se asia, mikä pitäisi ottaa vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-08T15:47:56,2022-02-08T15:49:08,Hyväksytty,1.1
2022_5_66,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_67,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan julkiset kannanotot ja etupiiriajattelun kanssa flirttaileminen on ajattelematonta ja vaarallista puhetta. Entä jos Suomen kohtalosta puhuttaisiin näin? Entä jos Suomen puolesta päätettäisiin, mihin etupiiriin kuulumme? Historiasta tiedämme, ettei tällaisen politiikan tie ole toivottavaa eikä tällaiselle tielle meidän itse pidä muita itsenäisiä valtioita ulkopoliittisen johdon toimesta ohjata. Lännen on oltava yhtenäinen ja edistettävä vakautta koko mantereella, sillä me olemme vain niin vahvoja kuin tämän ketjun heikoin lenkki, ja tätä lenkkiä meidän täytyy vahvistaa eikä heikentää. Ulkopolitiikassa Suomella tulee olla selkeä, johdonmukainen ja yhtenäinen linja. Mutta mikä on perussuomalaisten ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja, ryhmäpuheenjohtaja Tavio? Oletteko te presidentti Niinistön vai edustaja Niikon linjalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-08T15:49:08,2022-02-08T15:50:16,Hyväksytty,1.1
2022_5_68,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_69,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän saamistani onnitteluista.
Puheenvuoroja käyttivät työvoimatilanteesta ja henkilöstön saatavuudesta ainakin edustajat Vehviläinen ja Räsänen. Haluan omalta osaltani todeta, että näen tämän haasteen itse asiassa palvelujärjestelmän ja ehkä koko meidän työelämämme — siis menemme myös julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolelle — suurimpana haasteena Suomessa tällä hetkellä. Se lienee meille kaikille itsestään selvää, että kun meillä työmarkkinoille tulevat 50 000 henkilön suuruiset ikäluokat ja eläkkeelle siirtyvät 80 000 henkilön suuruiset ikäluokat, siinä on yhtälö, jonka edessä emme ole olleet koskaan aikaisemmin.
Tähän löytyy keinoja. Se keinoluettelo on tietysti kovin pitkä. Marraskuussa on sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistetty erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alalta hanke, jossa käydään kaikki nämä asiat läpi, on kysymys sitten koulutuksesta — niin koulutusmääristä kuin sisällöstä — työoloista, työjärjestelyistä, johtamisesta, kaikesta tähän liittyvästä, poissulkematta sitten myöskään työvoimaperäisiä, ammatillisia, mielellään hyvää suomea puhuvia maahanmuuttajia. Kaikki nämä täytyy tässä käydä läpi.
Viittaisin Helsingin Sanomien lauantaiseen, erittäin hienoon raporttiin Herttoniemen koronasairaalasta. Voiko vaikeammissa oloissa työskennellä? Mutta kuinka motivoitunutta oli se henkilöstö, joka siellä työskenteli, ja kuinka nopeasti heidät oli saatu sinne kaupungin sisäisillä siirroilla — koska se työ itsessään motivoi. Sitten kun saamme vielä ulkoiset puitteet, mahdollisesti palkkauksen ja muut asiat paremmalle tolalle, niin uskon, että me tulemme tästä selviämään, mutta itse asiassa kyseessä on selviytymistaistelu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-08T15:50:19,2022-02-08T15:52:04,Hyväksytty,1.1
2022_5_70,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_71,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyystoimet, joilla vahvistetaan julkista taloutta, ovat todella tervetulleita ja tarpeellisia. Ikärakenteemme on valitettavasti hyvin vaativa. Julkisen sektorin lisäksi 65 prosenttia työnantajayrityksistä on jo tällä hetkellä vaikeuksissa löytää osaavaa työvoimaa. Työperäisen maahanmuuton edistäminen, johon hallitus on tarttunut, tarvitsee yhä aktiivisempia ja ripeämpiä toimia ja jokaisen täällä asuvan mukaan ottamista.
Suomen menestys on pitkään perustunut korkeaan osaamiseen. Tästä on entistä tärkeämpää pitää kiinni. Koulutuspanostukset eivät saa katketa. Hienoa, että kokoomuskin sitoutuu nyt ammatillisten opettajien riittävyyteen myös jatkossa. [Timo Heinosen välihuuto]
Tulevaisuutemme turva nojaa nykynuortemme hyvinvointiin, ja meidän täytyy tehdä parhaamme. Koronan myötä juuri nuoret ovat ottaneet kaikista pahimmin köniin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-08T15:52:10,2022-02-08T15:53:20,Hyväksytty,1.1
2022_5_72,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_73,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasaisesti tässä salissa kuuluu kysymys, mitä jätetään lapsille. Lapsille tulee jättää edellytykset hyvään elämään, koulutukseen, työhön, jolla elää, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen, ja niiden pitää olla mahdollisia tällä maapallolla — se on myös SDP:n näkymä tulevaisuudesta. On aivan totta se, että ilmastotoimet maksavat, mutta se se vasta maksaakin, jos me emme tee mitään.
Suomessa on osaavaa teollisuutta ja osaamista juuri tällä alalla. Se tarkoittaa sitä, että meillä on tulevaisuudessa mahdollista antaa meidän lapsillemme koulutusta ja työtä ja sillä työllä voi elää. Sen takia meidän täytyy myös kannustaa julkista puolta tekemään näitä investointeja, ja aika moni meistä tässä salissa istuu erilaisissa kunnanvaltuustoissa, joissa voidaan panostaa vaikkapa hiilineutraaliin rakentamiseen tai biovoimaloihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-02-08T15:53:21,2022-02-08T15:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_5_74,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_75,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri sivusi puheessaan oikeastaan kaikkea paitsi kotimaista maataloutta ja sen erittäin huonoa tilaa. Onko niin, että hallitus haluaa korvata kotimaiset tuotteet ulkomaalaisilla? Se on huonoin vaihtoehto niin ruoan laadun, työllisyyden, huoltovarmuuden kuin ilmaston kannalta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja maun!] ihmisten inhimillisestä tuskasta puhumattakaan. Olisi hienoa kuulla, onko joitain tekoja tulossa kotimaisen tuottajan eteen vielä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-08T15:54:34,2022-02-08T15:55:19,Hyväksytty,1.1
2022_5_76,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_77,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä pääministeri Marin ja useammat hallituksen riveissä olevat kansanedustajat ovat kehuneet sitä, mihin kaikkeen hyvään tämä hallitus on laittanut lisää rahaa. [Maria Guzenina: On syytäkin kehua!] Näin on todellakin tehty, mutta kun näin on tehty ilman, että mistään olisi pystytty mitään säästämään, niin kaikki tämä on tehty velaksi. No se ei kai vaadi kovin suurta valtiomiestaitoa, että osaa ottaa lisää velkaa ja laittaa hyvin tarkoituksiin. 
Sitten täällä on lainattu monesti valtioneuvoston asettaman talouspolitiikan arviointineuvoston kehuja hallitukselle ja viitattu niihin — niin kuin te olette ne tulkinneet. Minä lainaan sellaista, mitä te ette ole halunneet lainata, esimerkiksi: ”Hallituksen päätös nostaa menokehyksiä toimikautensa keskellä heikentää kehysmenettelyn, joka on toiminut hyvin aikaisemmin, uskottavuutta toimia julkisen talouden ankkurina ja menokehityksen hillitsijänä.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-08T15:55:19,2022-02-08T15:56:40,Hyväksytty,1.1
2022_5_78,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Ministeri Mikkonen. — Nyt myös ministereille 1 minuutti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_79,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mika Kari sanoi täällä viisaasti, että vaikka tässä salissa monet teemat hajottavat, niin turvallisuus on se, joka yhdistää. Täällä monessa puheenvuorossa kysyttiin myös sitä, miten voimme varmistaa turvallisuuden, miten me voimme varustautua hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamiseen vastataan tietysti monenlaisilla eri keinoilla. Siinä puhutaan niin operatiivisista, oikeudellisista, diplomaattisista kuin taloudellisistakin keinoista. Ja ehkä muistatte, että me yhdessä — hallitus eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa — sovimme, että teemme tämmöisen selvityksen siitä, tarvitsemmeko joitakin lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla voimme paremmin varautua hybridivaikuttamiseen. Tämä selvitys on sisäministeriössä pian valmistumassa, ja kuten myös pääministeri puheessaan kertoi, niin olemme myös valmiita uudistamaan valmiuslakia, joka on oikeusministeriön vastuulla, ja myös ministeri Henriksson on moneen kertaan sen täällä esiin nostanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-08T15:56:42,2022-02-08T15:57:49,Hyväksytty,1.1
2022_5_80,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Ministeri Andersson, 1 minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_81,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Li,Andersson,Opetusministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa, että niin moni edustaja täällä tänään on kantanut huolta ammatillisen koulutuksen opettajista. Edellisellä vaalikaudella, kun perusrahoitusta kertaheitolla leikattiin, OAJ:n arvion mukaan noin 1 600 ammatillisen koulutuksen opettajaa jouduttiin irtisanomaan. Tämän hallituskauden aikana ammatillisen koulutuksen määrärahoja on lisätty kertaluontoisilla määrärahoilla, mutta sitä ei ole tehty tavalla, joka olisi tarkoittanut sitä, että nämä kaikki opettajat joutuisivat jättämään työnsä tämän vuoden lopussa. Koulutuksen järjestäjät pystyvät itse päättämään, kuinka pitkiin työsuhteisiin näitä opettajia on palkattu, ja rahaa on myöskin voitu käyttää tuntiopettajien, siis jo töissä olevien opettajien, tuntien lisäämiseen. [Vilhelm Junnila: Pätkätöitä!] Tästä huolimatta on vahvat perusteet lisätä ammatillisen koulutuksen pysyvää rahoitusta, [Timo Heinonen: No totta kai!] koska edelleen joudumme työskentelemään niiden ongelmien kanssa, joita edellisen vaalikauden leikkaukset ovat aiheuttaneet [Timo Heinonen: Eivät ne nyt enää meidän ongelmia ole!] ammatillisen koulutuksen laatuun ja lähiopetuksen määrään. Tilanteessa, jossa oppivelvollisuutta on laajennettu ja työvoimapula on suuri, on ehdottoman vahvat perustelut tämän rahoituksen vakinaistamiselle. [Sari Sarkomaa: Kauanko hallituksen pitää istua, että kannetaan vastuuta omista toimista?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-02-08T15:57:52,2022-02-08T15:59:06,Hyväksytty,1.1
2022_5_82,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_83,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Vehviläinen peräänkuulutti asiallista debatointia talouden tilanteesta ja muista haasteista. Haluan tuoda esiin sen, että meitä kokoomuslaisia todella huolestuttaa tämä velkaa velan päälle -politiikka. Me olemme aidosti siitä huolissamme. Jos katsotaan tämän hetken tilannetta, niin pelkästään valtion korkoihin menee yli 500 miljoonaa euroa vuositasolla, ja jos sitä voisi johonkin lukuun verrata, niin esimerkiksi opintoraha ja asumislisä on 480 miljoonaa. Eli emme puhu todellakaan mistään pienestä summasta.
Me olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet erilaisia suunnitelmia, joilla voidaan saada 100 000 uutta työpaikkaa. [Pia Viitasen välihuuto] Nyt jos katsotaan vaikka pitkäaikaistyöttömien määrää, joka on tällä hetkellä 107 000 — eli henkilöitä, jotka ovat yhtäjaksoisesti yli vuoden hakeneet töitä — niin valtaosa näistä ihmisistä on yli 55-vuotiaita. Haluaisinkin kysyä teiltä, hallitus: mitä täsmätoimia te olette näille henkilöille ajatelleet — muuta kuin tämä putken katkaiseminen eläkkeen osalta — jotta he todella työllistyisivät, jotta yritykset motivoituisivat [Puhemies: Aika!] ottamaan heidän osaamisensa käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-02-08T15:59:11,2022-02-08T16:00:41,Hyväksytty,1.1
2022_5_84,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_85,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitää ihmetellä kokoomuksen vastuuttomia avauksia. Kerta toisensa jälkeen puolueen ratkaisu on se, että leikataan sosiaaliturvasta, eli lisättäisiin pienituloisten ihmisten hyvinvointivelkaa ja vietäisiin läpi veronalennuksia hyväosaisille. Mikään ilmastoystävällinen ratkaisu tällaiset hyväosaisia suosivat ja valtion taloutta heikentävät veronalennukset eivät ole, pikemminkin viherpesua. Isot tuloerot eivät tue myöskään ekologista siirtymää millään tavalla.
Samaan hengenvetoon massiiviset, lähes miljardin koulutusleikkaukset vahtivuorollaan läpi vienyt kokoomus antaa ymmärtää, että hallitus veisi läpi leikkauksia tieteeseen, [Timo Heinonen: Se oli Sipilän hallitus!] kun mitään tällaista päätöstä ei ole tehty. Minusta tämä on hävytöntä harhaanjohtamista. Ehkäpä teidän koulutusleikkauspuolueena on vain vaikea kestää sitä, että meillä on nyt vallassa hallitus, joka on lisännyt koulutuksen rahoitusta jokaisella koulutusasteella. Toivon todellakin, että kokoomus sitoutuu koulutuksen määrärahojen kasvattamiseen hallituksen tavoin myös tulevaisuudessa. [Timo Heinonen: Ei mene Kansan Uutisista läpi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-08T16:00:41,2022-02-08T16:01:59,Hyväksytty,1.1
2022_5_86,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_87,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntui kuin varjoyhteiskunnalta, kun edustaja Lindtman rinta röyheänä esitteli yhtä kritiikitöntä lausetta raportissa — melkein kuin pitäisi mitali antaa, vaikka samaan aikaan meillä on merkittävä energiakriisi, jonka tavalliset kansalaiset kokevat bensapumpulla ja sähkölaskussa. Vihreä siirtymä vaikuttaa: Neste ja UPM valitsivat ulkomaat biolaitoksille.
Mutta muitakin haasteita logistiikkaketjussa on, kuten meriliikenteen tuleva tilanne. Yksi vaihtoehto voisi olla tavarankuljetuksen arvonlisäverotuksen laskeminen. Tämähän henkilöiden osalta päätettiin jo aikaisemmin. Ja jos investoinnit karkaavat, niin muutama päivä sitten sentään Glory seilasi Turkuun, mutta sekin lähti Kiinasta.
Arvoisa puhemies! Miksi esitätte täällä yhtä aikaa valtionhoitajaa, kun velka on tapissa, ja miksi esitätte työväenpuoluetta, vaikka työtä siirtyy ulkomaille ja vaikka kaikilla ei ole varaa käydä töissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-02-08T16:02:00,2022-02-08T16:03:19,Hyväksytty,1.1
2022_5_88,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_89,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voinut välttyä vaikutelmalta, että edustaja Heinonen heitti täällä keskustelun alussa välihuudoissaan hieman pilkallisesti maataloudesta. Ei maatalouden asioista huolehtimisessa ole mitään hävettävää. Kysymys on vakavasta asiasta, oman ruuantuotantomme tulevaisuudesta. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!]
Suomen maatalous on kriisissä. Olen ehdottanut parlamentaarisen, kaikki hallinnonalat huomioon ottavan komitean perustamista. Viimeksi tällainen on ollut noin 35 vuotta sitten maatalouden asioita pohtimassa. Siinä kaikilla eduskuntaryhmillä olisi mahdollisuus ilmaista maataloutta koskeva tahtotilansa. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Tarvitaan tietenkin myös hyvin nopeita toimia maatalouden vaikean tilanteen helpottamiseksi. Kysymys on ensi kesän sadon turvaamisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-08T16:03:20,2022-02-08T16:04:18,Hyväksytty,1.1
2022_5_90,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_91,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On vähän surullista, edustaja Kiviranta, lähteä heittelemään tuollaisia kommentteja täällä. Me toimme ihan aiheellisesti esille maatalouden vaikean tilanteen. Keskustalla on tällä hetkellä vahtivuoro meidän ruoantuotannon ja maatalouden osalta, ja me olimme huolissamme siitä, että teidän ryhmäpuheenvuorossanne yksi pieni lause oli varattu ruoantuotannolle ja maataloudelle. Meidän maataloutemme, edustaja Kiviranta, on historiallisen suuressa kriisissä. Luetteko te maatalouteen liittyviä artikkeleita lainkaan? [Välihuutoja] Seuraatteko te, mitä siellä kentällä tapahtuu? Te tulette tänne ja puhutte toisten suuhun sanoja, joita täällä ei ole sanottu. Teillä on tällä hetkellä valta laittaa maatalousasiat kuntoon eikä syytellä muita. Suomalaiset maatalousyrittäjät, maanviljelijät, odottavat, Kiviranta ja keskusta, teiltä tekoja eivätkä tyhjänpäiväisiä puheita. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-08T16:04:18,2022-02-08T16:05:36,Hyväksytty,1.1
2022_5_92,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_93,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Mikrofoni. [Timo Heinonen: Ei tarvitse!]] En pelkästään lue maataloutta koskevia artikkeleita, vaan olen niitä kirjoittanut yli 20 vuotta erittäin paljon. [Timo Heinonen: No miksette tee mitään?] Kysymys on vakavasta asiasta. Jos sain väärän mielikuvan näistä välihuudoista, niin pyydän anteeksi. [Timo Heinonen: Saatte!] Minusta näin vakavalla asialla ei kannattaisi heitellä huulta, [Timo Heinonen: Juuri näin!] ja minusta meidän kaikkien pitäisi löytää yhteinen ajattelu maatalouden kriisin helpottamisesta. Tilanne on todella vakava, [Timo Heinonen: Juuri näin!] ja se olisi kaikkien syytä tässä salissa ymmärtää. [Timo Heinonen: No niin, tulihan sieltä rakentavaa puhetta maataloudesta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-08T16:05:37,2022-02-08T16:06:20,Hyväksytty,1.1
2022_5_94,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_95,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika synkkää tulevaisuuskuvaa perussuomalaiset tällä hetkellä suomalaisille maalaavat, toisin kuin tämmöisenä kriisin aikana pitäisi tehdä. Täällä monessa puheenvuorossa on todettu ja kaikki mittarit osoittavat, että Suomi on talouden ja työllisyyden osalta pärjännyt Euroopan kärkimaitten joukossa.
Edustaja Harkimon puheenvuorossa oli viitattu siihen, että emme pysty uudistumaan. Tämä hallitus on tehnyt historialliset uudistukset sosiaali- ja terveystoimessa, koulutuksessa ja liikennepolitiikassa nyt ainakin — heti päältä lueteltuna — kymmeniin vuosiin historiallisimmat uudistukset.
Jos kevään työohjelmaa katsoo, niin samalla tavalla kuin edustaja Vehviläinen totesi, kyllä minusta se kevään työohjelman ykkösasia on tämän hyvän kasvu-uran tukeminen. Se vaatii tällä hetkellä erityisesti vastauksia tähän jatkuvaan työvoimapulaan. Globaali komponenttipula on olemassa, ja tulee tukea sitten myös yritysten kasvuhalukkuutta, jota tällä hetkellä on valtavasti olemassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-02-08T16:06:21,2022-02-08T16:07:33,Hyväksytty,1.1
2022_5_96,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_97,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tänään yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa jättäneet välikysymyksen siitä, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin muun muassa huoltovarmuuden, sähkön ja polttoaineiden hinnan laskemiseksi, ja toivomme toimenpiteitä. Ja nyt aika huolestuneena kuuntelin täällä keskustan puheenvuoroja ja enteilen vastausta, että perustetaan parlamentaarinen työryhmä. Ihmisillä on hätä.
Tuossa edustaja Heinonen kyllä ihan ansiokkaasti kysyi, seuraatteko te lainkaan mediaa. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa on tuore artikkeli maanviljelijästä, joka kertoo, että apulannan, sähkön, polttoöljyn hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Nyt toivon, että teidän vastauksenne ei tule olemaan parlamentaarinen työryhmä.
Odotamme erittäin pikaisesti vastauksia. Ainakin itse olen todella huolissani meidän ruoantuotannosta ja kuljetuskustannuksista. Toivottavasti tämä hallitus ei ole kiinnostunut vain vihersiirtymästä vaan myös siitä, että ihmiset pysyvät hengissä tämän vihersiirtymänne ajan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-08T16:07:33,2022-02-08T16:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_5_98,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_99,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat salissa olevat keskustalaiset edustajat ja yksi ministeri, velkaa on otettu, monia toimialoja on tuettu, on elvytetty, mutta tällä hetkellä arviolta 2 000 maatilaa on maksuvalmiuskriisissä. Nyt ei tarvita komiteoita. [Leena Meri: Juuri näin!] Lannoitteiden hinta on kaksinkertaistunut, samoin sähkön hinta osalla tiloista, polttoöljyn hinta on noussut, tuottajahinnat eivät ole nousseet — yhtälö on kestämätön. Mikään yritys ei toimi pelkillä lupauksilla tulevaisuuden teknologiasta. Yritykset ja maataloustuottajat tarvitsevat rahaa viivan alle, jotta ne pysyisivät hengissä. 
Hallituspuolueistakin on kuultu avauksia maatilojen tukemiseksi. Puolustusministeri Kaikkonen, te edustatte keskustan ministereitä nyt aitiossa. Puolustatteko te maataloutta? Tilojen ahdinko ei näy mitenkään esimerkiksi hallituksen lisäbudjetissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-08T16:08:48,2022-02-08T16:10:04,Hyväksytty,1.1
2022_5_100,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_101,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden ongelmiin yksi syy on energian korkea hinta, ja minun mielestäni hallituksessa kannattaisi kiinnittää huomiota eurooppalaiseen energiapolitiikkaan, sillä me emme ole äänetön yhtiömies. Yksi keskeisimpiä ongelmia on päästöoikeuden hinta, joka alkaa nyt lähestyä kriittistä rajaa eli sataa euroa tonni. Se johtuu kahdesta syystä: maakaasun kallis hinta on lisännyt kivihiilen ja ruskohiilen käyttöä, ja se on taas lisännyt päästöoikeuksien kysyntää, ja kun vapaasti markkinoille laskettavia päästöoikeuksia on vähennetty liian paljon eli 4,2 prosenttia, niin tästä tulee ongelma, että päästöoikeuden hinta on pysyvästi korkealla. Arvoisa pääministeri, toivon, että te Eurooppa-tasolla otatte tämän esille ja mietitte, mitä tälle voidaan tehdä, koska se aiheuttaa isoja, vakavia taloudellisia ongelmia koko Euroopassa ja erityisesti perifeerisessä Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-08T16:10:04,2022-02-08T16:11:09,Hyväksytty,1.1
2022_5_102,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_103,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä Suomen nykyinen hallitus, te siellä aitiossa, olette melkoiseen tilanteeseen joutuneet, kun viimeiset vuodet olette painineet oikeastaan pelkästään koronatilanteen parissa, ja hyvin olette sen hoitaneet. Kuitenkin kriisin keskelläkin on tehty ihan valtavan isoja uudistuksia, siitä kiitokset teille. Talous on kasvanut ripeästi ja työllisyystilanne on vallinneisiin olosuhteisiin nähden verrattain hyvä. Talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta, mutta se on ollut myös reilua. Se on ollut ihmisten kannalta reilua, ja siitä kyllä suuret kiitokset teille.
Vahva talous on kaiken perusta, ja siksi talouskasvua pitää tukea. Tarvitsemme osaamista, innovaatioita ja investointeja. Työvoimapula ei saa myöskään muodostua pysyvämmäksi kasvun esteeksi. Se ei myöskään saa muodostua esteeksi sille, että pystymme turvaamaan kansalaisten peruspalvelut.
Toivon hallitukselle ja miksei myöskin eduskunnalle viisautta, päätöksentekokykyä ja keskinäistä luottamusta. Paljon on vielä tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-02-08T16:11:10,2022-02-08T16:12:16,Hyväksytty,1.1
2022_5_104,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_105,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä keskusta puolustaa maataloutta, ja todellakin jaamme huolen ja peräänkuulutamme kyllä toimia tilanteen ratkaisuksi, [Kokoomuksen ryhmästä: Kuka niitä tekee?] konkreettisia toimia.
Puhemies! Suomi on vakaa, hieno maa, mutta kyllä maailman melskeet vaikuttavat myös meihin. Olemme toki selvinneet verrattain hyvin monista haasteista mutta samalla ajautuneet tilanteeseen, jossa ehkä tällaisia uusia iskuja emme kaipaa. Juuri nyt voimme tietysti jakaa ilon siitä, että olemme avaamassa yhteiskuntaa. Todellakin yritysten, tapahtumien, kulttuurin ja liikunnan täytyy saada jatkaa elämää.
Puhemies! Samalla kun avaamme, olisi hyvä myöskin oppia huomista varten — siis tehdä asioita jatkossa paremmin tiedostaen, että valitettavasti koronakaan tuskin on viimeinen kulkutauti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-08T16:12:16,2022-02-08T16:13:28,Hyväksytty,1.1
2022_5_106,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_107,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan hallituksen politiikasta ja taloudesta, niin täytyy puhua myös talouden lieveilmiöistä, ja yksi lieveilmiö on harmaa talous. Muun muassa edustaja Pia Viitanen on moneen kertaan tuonut esille harmaan talouden verovälttelyn, aggressiivisen verosuunnittelun ja tämänsuuntaiset asiat. 
Tarkastusvaliokunnassa kuulimme asiantuntijoita talousrikostorjunnasta — siitä, mikä on poliisin talousrikostorjunnan tila, saadaanko rikoshyötyä takaisin perittyä, mitkä ovat resurssit — ja selvisi esimerkiksi, että tällä hetkellä maassamme on yli 3 000 talousrikosjuttua avoinna. Se muun muassa vaikeuttaa rehellisten yritysten toimintaa. Valiokunta oli yksimielisesti — myös Pia Viitanen — sitä mieltä, että rikostutkinta on riittämätöntä ja että se uhkaa koko harmaan talouden torjuntaa, ja valiokunta piti yksimielisesti tilannetta vakavana. Nyt kysyn hallitukselta: onko teillä suunnitelmia parantaa talousrikostutkinnan tilaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-08T16:13:29,2022-02-08T16:14:38,Hyväksytty,1.1
2022_5_108,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_109,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Ärade talman! Edustaja Koponen nosti esille UPM:n ja Nesteen tapaukset, tuotantoyksiköiden sijoittamisen Rotterdamiin, ja siitä on tietenkin hyvä keskustella. Pääasiallinen syy siinä on tietenkin maantiede, mutta toki sekin, että Rotterdamissa on rakentunut klusteri näitten toimintojen ympärille. Se tulisi nähdä Suomessakin, että me vahvistetaan olemassa olevia klustereita. Siinä tilanteessa on myöskin muistettava, että sehän, että Neste on sellainen menestystarina, johtuu siitä, että me säädettiin sekoitevelvoitteesta, joka loi markkinat. [Antti Lindtman: Juuri näin!]
Maataloudesta: Taustallahan on osittain markkinoiden toimimattomuus. Sähkön hinta on korkea siksi, että Keski-Euroopassa ollaan monopolin varassa: siellä ollaan liian riippuvaisia yhdestä toimijasta, maakaasusta. Se näkyy meidän hinnoissamme. Siirtohinnat Suomessa ovat ongelmallisia siksi, että ne ovat käytännössä alueellisia monopoleja. Lannoite on kallista siksi, että sekin on käytännössä monopolin käsissä. Jakeluporras ei toimi siksi, että vähittäiskaupassa ei ole tarpeeksi kilpailua, ei ole tarpeeksi monta toimijaa, [Puhemies koputtaa] vaan käytännössä pitää myydä sille yhdelle tai olla myymättä. Erityisesti tässä jakeluportaassa, kaupan rakenteessa, [Puhemies koputtaa] pitää saada jollain tavalla se arvoketju toimimaan myöskin viljelijän näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-08T16:14:39,2022-02-08T16:15:59,Hyväksytty,1.1
2022_5_110,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_111,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin pääministeri Marin totesi puheenvuorossaan, talous on toipunut nopeasti ja talouden kasvu on ollut ripeää. Tähän on vaikuttanut niin maailmantalouden tilanne kuin myös oikein kohdennettu elvyttävä politiikka ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille.
Työllisyys on parantunut hienosti, mutta tiedossa on, että helppoja keinoja työllisyyden kohentamiseksi ei ole enää jäljellä. Useidenkin edustajien puheenvuoroissa kiinnitettiin tähän asiaan huomiota. Työntekijöiden löytyminen on vaikeutunut monilla eri aloilla, ja muun muassa tämä on este työllisyysasteen ja talouden kasvulle, mutta erityisesti ihmisten hyvinvoinnille ja toimeentulolle. Työnteon on aina oltava houkuttelevaa, haluttavaa ja kannattavaa. Työvoiman kohtaanto-ongelma tulee esiin esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden esteinä. Meillä on tällä hetkellä miljoona yksin asuvaa, ja näistä työikäiset ovat erittäin epäoikeudenmukaisessa asemassa suhteessa perheellisiin esimerkiksi erilaisten vähennysten saamisessa.
Arvoisa puhemies! Kannustaisinkin hallitusta tekemään vielä esityksiä paitsi yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi tehtävistä toimenpiteistä, [Puhemies koputtaa] myös esimerkiksi työssäkäynnin vähennyksien nostamisesta ja työssäkäynnin kannattavuuden parantamisesta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-02-08T16:15:59,2022-02-08T16:17:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_112,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_113,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikka nousee epäilemättä yhdeksi kevään keskustelunaiheeksi täällä eduskunnassa. Toivottavasti ei kuitenkaan sillä tavalla kuin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja on omaa valtakirjaansa käyttänyt. [Jussi Halla-aho: Tai varapuheenjohtaja!] Tämä on rimanalitus.
Ukrainan kriisi haastaa turvallisuuspoliittista ympäristöämme uudella tavalla. EU:ta on luonnehdittu tässä Suomelle tärkeäksi viiteryhmäksi, ja myös turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä EU:lla on nähty keskeinen rooli. Kuitenkin, kun tätä Ukrainan tilannettakin seuraa, niin jollakin tavalla välittyy viesti, että suurvallat keskustelevat keskenään mutta Euroopan unioni on ikään kuin ulkoradalla tässä keskustelussa, ja minun mielestäni pienten jäsenmaiden näkökulmasta tämä on hyvin vakava asia. Mielestäni Suomen tulisi nyt erityisesti osoittaa aktiivisuutta tämäntyyppisissä asioissa, että Euroopan unionin turvallisuuspoliittinen ulottuvuus tuodaan paremmin esille. Kysyisinkin: mikä pääministerin arvio on EU:n roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-02-08T16:17:18,2022-02-08T16:18:43,Hyväksytty,1.1
2022_5_114,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Ensin kuitenkin ministeri Kaikkonen, 1 minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_115,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Puhemies! Sain tässä suoraan kohdistetun kysymyksen — vähän poikkeuksellisesta aiheesta tosin, maataloudesta. Mutta sitäkin voi tarkastella kyllä myös tältä jakkaralta ennen muuta huoltovarmuuden näkökulmasta. Eli kotimainen ruuantuotanto ja kotimainen energiatuotanto ovat kyllä myös turvallisuuden näkökulmasta erittäin tärkeitä asioita, ja täytyy pitää huolta siitä, että meillä kotimaassa on riittävää omaa ruuantuotantoa, riittävää omaa energiatuotantoa.
Yleinen tieto ja käsitys meillä on siitä, että maatalous on tällä hetkellä vakavissa vaikeuksissa. Sitä ei kuitenkaan puolusteta tykein, ei panssarein, vaan parhaiten sillä tavalla, että tästä salista löytyy laidasta laitaan riittävää poliittista tahtoa puolustaa sitä ja tehdä tarvittavia päätöksiä. [Välihuutoja perussuomalaisten ja kokoomuksen ryhmästä] Selvää on sekin, että näihin talkoisiin tarvitaan myöskin markkinat mukaan. Eli markkinat pitää saada toimimaan sillä tavalla, että tuottajalle jää muutakin käteen kuin murusia. [Leena Meri: Jäämme odottamaan toimia! — Antti Lindtmanin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-08T16:18:44,2022-02-08T16:19:42,Hyväksytty,1.1
2022_5_116,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_117,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan tästä hallituksen lainsäädäntösuunnitelmasta esille yhden tärkeän asian, ja se on vammaispalvelulain uudistus. Tämä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta äärimmäisen tärkeä laki lähtee nyt helmikuussa lausuntokierrokselle. Toivottavasti lopultakin saamme sen syksyllä eduskuntaan hyväksyttyä ja näin edistettyä YK:n vammaissopimuksen toimeenpanoa, ja toivottavasti tästä tulee myös koko eduskunnan yhteinen asia.
Eilen muuten ilmestyi selvitys, jonka mukaan kaikkien puolueiden poliittisessa toiminnassa esiintyy vammaisten syrjintää. Mielelläni haastan meidät kaikki kilpailemaan siitä, mikä puolue saa asian ensimmäisenä kuntoon.
Vammaisten oikeuksien toteutumisessa on meillä edelleenkin paljon puutteita, ja siksi tämä vammaispalvelulaki on niin tärkeä asia. Vammaispalveluissa ei ole kysymys ylimääräisistä lisäpalveluista tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa, ja tämä tulee varmistaa tässä uudessa laissa nykyistä huomattavasti paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-08T16:19:45,2022-02-08T16:20:58,Hyväksytty,1.1
2022_5_118,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_119,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi asia, mikä on käynyt meille oppositiossa selväksi tämän kolmen vuoden aikana, kun olemme seuranneet maan hallituksen toimintaa, on se, että sellaista ongelmaa ei ole, mihin tämän maan hallitus ei löytäisi ratkaisua velkarahalla. [Antti Lindtman: Höpö höpö!] Tämä alkoi jo 2019 hallitusohjelmaneuvotteluiden jälkeen, kun sovittiin mittavista menonlisäyksistä ja kaikki päätökset tulojen hankkimisesta siirrettiin eteenpäin.
Nyt näitä työllisyyspäätöksiä on siirretty eteenpäin vuodesta toiseen. Ja nyt tänä vuonna puhutte siitä, että 110 miljoonalla haetaan näitä ratkaisuita. Siitä, arvoisa hallitus, puuttuu nolla perästä. Puhutaan siitä, että meidän täytyy pystyä vahvistamaan työllisyyttä ja kasvua miljardeilla, ja nyt te tyydytte siihen, että 110 miljoonaa riittää. [Antti Lindtman: Höpö höpö!]
Nyt olennainen kysymys tänä keväänä on se, tuleeko hallitus sitoutumaan tähän 370 miljoonan euron sopeutukseen, jotta tähän vanhaan kehykseen voidaan palata. Kysyn valtiovarainministeri Saarikolta: vakuutatteko, että kehysriihessä hallitus tekee nämä leikkaukset, jotta vanhoihin kehyksiin ja kehystasoon voidaan palata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-02-08T16:20:58,2022-02-08T16:22:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_120,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_121,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Poliittiset tavoitteet ovat usein täydelliset, mutta tulos on harvoin täydellinen. Se on melkein aina epätäydellinen. Toisen epätäydellinen saavutus on aina helpompi huomata kuin oma, ja tästä huolimatta on syytä pyrkiä olemaan oikeudenmukainen ja antaa arvo silloin, kun täydellinen ei ole mahdollista ja on saavutettu paras mahdollinen.
Marinin hallitus on onnistunut lukuisissa tavoitteissaan parhaalla mahdollisella tavalla. Kun kuuntelee oppositiota, tulee huoli siitä, miten te jaksatte vaalikauden loppuun. Niin valoton sisällöltään on viesti, jota te jaatte kuulijoille päivästä toiseen. [Janne Sankelo: Kyllä tästä selvitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-02-08T16:22:18,2022-02-08T16:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_5_122,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_123,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta, että olisi hienoa tietenkin, jos hallitus myöntäisi ne tosiasiat esimerkiksi tässä taloustilanteessa, meidän julkisen sektorin tilanteen ja myöskin suhteemme muihin Pohjoismaihin. Meillähän on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen tuplasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Liittyy varmasti vahvasti euroonkin, mutta siellä on tehty paljon asioita toisin kuin meillä.
Velka ja verot ja se pöhöttynyt julkinen sektori ovat kuitenkin este sille kasvulle, se, että siellä ei tehdä oikeita asioita, ei keskitytä oikeisiin suomalaisia palveleviin asioihin. Jos me ei lähdetä tarkastelemaan sitä edes nyt tässä kauden loppuvaiheessa, niin kyllä seuraava hallitus löytää itsensä todellisen kaaoksen keskeltä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] 
Vielä ilmastopolitiikasta: me haluamme, että ilmastopolitiikka on maltillista, niin että ihmiset saavat käyttää teknisesti käyttökelpoisen tekniikkansa loppuun asti, että heitä ei pakoteta investoimaan sellaiseen, mihin heillä ei ole varaa, vaan annetaan aikaa ja myöskin kehitetään siinä rinnalla kukkarolle sopivia ja teknisesti kypsiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-08T16:23:06,2022-02-08T16:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_5_124,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_125,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen ohella luontokato uhkaa elämän perusedellytyksiä tällä maapallolla. Näiden molempien kriisien takana on luonnonvarojen ylikulutus. Meidän on pystyttävä kytkemään talouskasvu irti luonnonvarojen kulutuksesta.
Kestävän kasvun rakentamiseksi tarvitsemme ennakoitavaa toimintaympäristöä ja satsauksia tutkimukseen ja kehitykseen parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Meillä on kaikki edellytykset työllisyyden kasvattamiseksi kestävällä tavalla, kun otamme luonnon asettamat reunaehdot huomioon. Kiertotalous on tähän yksi keskeinen keino. Näitä reunaehtoja asetamme uudistamalla ilmastolain, luonnonsuojelulain ja kaivoslain. Mutta samaan aikaan meidän on pidettävä huoli siitä, että tämä siirtymä on kaikille reilu, ja tähän tarvitaankin nyt konkreettisia keinoja. 
Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme tässä salissa on luoda tähän maahan toivoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-08T16:24:24,2022-02-08T16:25:23,Hyväksytty,1.1
2022_5_126,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_127,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pylväs totesi täällä ytimekkäästi, että energiaa ja ruokaa pitää olla omasta takaa. Siksi myös maatalouden ahdinkoa pitää helpottaa. 
Suomen ruoka on maailman parasta, kestävästi tuotettua. Lähituottajalta ostettu ruoka on ilmastoteko aivan parhaasta päästä. Pitkän tähtäimen näkymät ovat paremmat, mutta akuutti hätä on viljelijöillä suuri. Tuotantokustannukset nousivat, samalla tuottajahinnat ovat riittämättömät. Tiloilla uuvutaan. Samalla suurimmat kauppaketjut takovat uusia ennätyksiä ja väittävät, etteivät voi tilanteelle mitään. Näin ei voi jatkua. Kaupan ja elintarviketeollisuuden tulee osaltaan löytää tilanteeseen ratkaisu. Kyse on myös huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. 
Kannatan edustaja Kivirannan ehdotusta. Mitään ehdotusta ei kannata täällä vähätellä. On koko eduskunnan yhteinen asia pelastaa maatalous.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-08T16:25:23,2022-02-08T16:26:43,Hyväksytty,1.1
2022_5_128,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Edustajien Jari Kinnunen ja Paula Werning jälkeen jokainen puheenvuoroa pyytänyt on saanut ainakin kertaalleen puhua, eli sen jälkeen pääministeri saa viimeisen puheenvuoron. — Edustaja Jari Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_129,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tätä hallituspuolueiden edustajien puhetta, tulee mieleen semmoinen 80-luvun alun sketsiohjelma, joka oli V—joiden klubi. Siellä Helge Herala, steppailija, jakoi viisikymppisiä varsin satunnaisesti sille, kuka parhaimman kaskun kertoi. En viitsi sanoa sen ohjelman nimeä, kun se sisältää kielletyn sanan.
Mutta tätä numerohöttöä kuvaa hyvin edustaja Saramon heitto siitä, että valtiolla on 78 000 työntekijää. Se pitää paikkansa. Sen jälkeen hän jatkoi, että Puolustusvoimat ja poliisi vievät siitä puolet, ja tämähän ei pidä paikkaansa. Ollaan tarkkoina näiden asioiden kanssa. Se ei ole lähelläkään puolet, mitä Puolustusvoimat ja poliisi vievät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-08T16:26:44,2022-02-08T16:27:41,Hyväksytty,1.1
2022_5_130,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_131,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oma puheenvuoroni ei ole millään tavalla vitsin vääntämisen arvoinen.
Kuluvan vuoden aikana vähävaraisten ja ylivelkaantuneiden ihmisten velkakierteeseen on tulossa helpotusta, ja tämä tieto on monelle ensiarvoisen tärkeä. Ylivelkaantuminen on kasvanut vuosi vuodelta, ja haasteena on ollut vaikea puuttuminen siihen. Yhtenä ratkaisuna on nyt positiivinen luottotietorekisteri, johon on tarkoitus koota tiedot henkilön luotoista ja tuloista. Rekisteri parantaa myös muun muassa lainanhakijan mahdollisuutta kilpailuttaa eri palveluntarjoajat ja mahdollistaa myös lainansaannin niille, keille se ei ole aikaisemmin ollut mahdollista.
Velkaantuneen aseman parantaminen on merkityksellistä myös työttömyyden näkökulmasta, sillä ihmiset eivät voi olla vuosi vuodelta velkataakan vankina ja kantaa sitä riippaa mukanaan, vaan on tarkoitus, että he pääsevät myös työn syrjään kiinni ja yrittäjät pääsevät uudelleen yrittämään. Hallitus tekee inhimillistä politiikkaa ajatellen ihmistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-08T16:27:41,2022-02-08T16:28:49,Hyväksytty,1.1
2022_5_132,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_133,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2022 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä>>>Pääministerin ilmoitus  PI 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä haluan kiittää kaikkia eduskuntaryhmiä ja kansanedustajia hyvästä keskustelusta. Mielestäni se on ollut varsin asiallista ja asioissa kiinni olevaa.
Ensimmäisenä kommentoin kysymystä talouteen ja työllisyyteen liittyen. Tässä on useissa puheenvuoroissa viitattu vastuulliseen talouspolitiikkaan ja työllisyystoimiin, ja näitä molempia hallitus pitää korkeassa arvossa. Kun me katsomme tulevaisuuteen, vastuullista talouspolitiikkaa on ennen muuta kestävän talouskasvun vahvistaminen. Meidän on vältettävä tässä ajassa sellaisia toimia, joilla omin toimin heikentäisimme talouskasvun edellytyksiä ja tekisimme toimia, joilla tätä estettäisiin. Sen vuoksi hallituksen finanssipolitiikka on ollut lievästi elvyttävää. Meidän on myös kyettävä reagoimaan edelleen käsissämme olevaan pandemiaan aina kulloisestakin tilanteesta käsin. Haluamme siis tukea talouskasvua tulevaisuudessakin. Tässä keskeisenä toimena on ennen muuta tuottavuuden parantaminen, ja toisena isona kysymyksenä on osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Näiden molempien asioiden eteen hallitus tekee paljon töitä.
Työllisyyden osalta me olemme sopineet, että teemme lisää työllisyystoimia, siis jo niiden aiemmin tehtyjen päätösten lisäksi. Hallitushan on jo saavuttanut hallitusohjelmassa linjatut tavoitteensa työllisyystoimien osalta. Olemme kertaalleen jo korottaneet tätä tavoitetta, tuonkin saavuttaneet, ja sen lisäksi olemme valmiita vielä tekemään lisätoimia. Näiden toimien osalta voidaan nähdä, että meidän työllisyysasteemme on tällä hetkellä parempi kuin pitkään, pitkään aikaan, ja tätä kehitystä pitää ilman muuta vahvistaa ja tehdä myös sellaisia rakenteellisia toimia, että tulevaisuudessakin työllisyys vahvistuu entisestään.
Koulutuksen ja tutkimuksen osalta, joilla on suora kytkös myös tuohon tuottavuuden kasvattamiseen, hallitus on tehnyt mittavia panostuksia näihin toimiin liittyen ja on siihen valmis vastaisuudessakin. Yhtenä osoituksena on tämä parlamentaarinen tki-työryhmä, joka on perustettu ja joka on oman tiensä viitoittanut tulevaisuuteen. Tämä hallitus tekee oman osansa, mutta työtä riittää myös tuleville hallituksille. [Sari Sarkomaa: Eli 200 miljoonaa tulee!] 
Kolmantena asiana puutun tähän keskusteluun energian hinnasta, joka oikeutetusti herättää huolta. Tämä näkyy kansalaisten arjessa — liikkumisessa, asumisessa — ja tähän tilanteeseen pitää suhtautua vakavasti. Suomessakin tilanne on vakava, mutta muualla Euroopassa tilanne on vielä paljon vaikeampi, johtuen muun muassa siitä, ettei esimerkiksi siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin, energiapaletin monipuolisuutta eikä myöskään tätä yhteistä energiamarkkinaa ole kyetty hoitamaan samalla tavalla kuin Pohjoismaissa. Mutta meilläkin tämä herättää huolta, ja tämä asia on vakava, ja siihen pitää vakavasti suhtautua. Lääkkeenä ei ole kuitenkaan palata menneisyyteen, fossiilitalouteen, josta itse asiassa tämänkin kriisin juuret löytyvät. Lääke on se, että me varmistamme tulevaisuudessa energiaomavaraisuuttamme, panostamme uusiutuviin ja edelleen vahvistamme yhteisiä energiamarkkinoita ja myös rakennamme Euroopan laajuisesti [Puhemies koputtaa] sellaisia siirtoyhteyksiä, joilla voimme huolehtia siitä, että emme ole niin riippuvaisia sitten tuontienergiasta.
Ja aivan viimeisenä, arvoisa puhemies, EU:n rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, josta täällä kysyttiin. Kyllä, EU:lla on rooli mutta myös EU:n jäsenmailla on merkittävä rooli tämänkin kriisin ratkaisuissa. Valtionpäämiehet käyvät aktiivisesti keskustelua Venäjän kanssa ja eri toimijoiden kanssa ja pyrkivät löytämään tähän tilanteeseen ratkaisuja, ja niin myös EU tekee. Meidän kaikkien yhteinen intressi on löytää tilanteesta rauhanomainen, diplomaattinen tie ulos. Me emme halua varmasti kukaan, että tämä tilanne entisestään eskaloituu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-08T16:28:50,2022-02-08T16:32:49,Hyväksytty,1.1
2022_5_134,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 60 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_135,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Taloutta sivuttiin useaan otteeseen, ja koronaakin, tässä valtiopäivät avanneessa keskustelussa, ja nyt tarkemmin sitten lisätalousarvion muodossa asiasta lisää.
Kolmas pandemiavuosi on alkanut, ja tilannekuva on ollut liiankin tuttu. Kasvaneesta epävarmuudesta näyttää tulleen pysyvämpi ilmiö. Vaikka taloudessa monilla mittareilla meneekin hyvin, tuotantopanosten saatavuusongelmat ja täällä esiin noussut energian hinta ja myös inflaation nousu ruokkivat epävarmuutta, ja toisaalta myös epävarmuus ruokkii niitä. Pandemian arvaamattomuuden lisäksi jännitteitä on syntynyt myös ulkopolitiikkaan.
Olen useampaan kertaan tässä salissa todennut, että toivottavasti tämä olisi viimeinen koronalisätalousarvio, ja toistan sen vielä kerran: toivottavasti tämä on viimeinen koronalisätalousarvio, jonka rajoitustoimien vuoksi joudumme tekemään. Tällä hetkellä kai rohkenee sanoa, että tilanne näyttää hyvältä. Rokotukset suojaavat tehokkaasti vakavalta tautimuodolta. Mutta samalla totean: kaikkeen täytyy varautua. 
Arvoisa puhemies! Vuoden ensimmäinen lisätalousarvio 2022 vastaa itse asiassa kahteen akuuttiin tarpeeseen: ensinnäkin koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tukitoimiin, niiden rahoitukseen, ja toisekseen se turvaa hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelun, johon pääministerikin viittasi jo puheensa alussa. Määrärahojen lisäys vuoden 22 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä on yhteensä reilu puoli miljardia, 547 miljoonaa. Valtion nettolainanoton tarve kasvaa vastaavalla summalla. Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan sulkemiskorvaukseen ja yritysten kustannustuen kuutoskierroksen toteuttamiseen yhteensä 200 miljoonan määrärahalisäystä. Sulkemiskorvauksella on, nimensä mukaisesti, tarkoitus korvata kustannuksia yrityksille, joilta on tiloja suljettu lain ja viranomaispäätöksen nojalla. Kustannustuesta puolestaan korvataan niiden yritysten kustannuksia, joihin kohdistuu rajoitustoimenpiteitä joko suoraan tai asiakkaiden kautta.
Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille maksettaviin korona-avustuksiin. Myöntämisessä otetaan huomioon tietenkin se, miten rajoitustoimet ja niiden kesto on kohdistunut eri toimijoihin ja miten se on vaikuttanut niiden toimintaan. Vastaavalla tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan noin 34 miljoonan euron lisämäärärahaa taiteen ja kulttuurialan yksiköille, yksinyrittäjille ja toiminimille niin ikään koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseen ottaen huomioon ajanjakso, jolloin rajoitustoimet ovat rajoittaneet toimen harjoittamista. 
Lisäksi liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen ja ylimpien urheilusarjojen toimintojen turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan lisämäärärahaa. 
Lisäksi — lista jatkuu koronaan liittyvistä suorista vaikutuksista — työttömyysetuuden maksamiseen myös omavastuuajalta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamiseen tämän vuoden alusta helmikuun loppuun ehdotetaan lisättäväksi määrärahaa noin 30 miljoonaa.
Rajoitustoimien johdosta välttämättömien koronatukien kohdentaminen on pyritty toteuttamaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että ne vastaavat mahdollisimman hyvin rajoitustoimista aiheutuneeseen tukitarpeeseen. 
Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus esityksessä liittyi tähän sote-uudistukseen, hyvinvointialueiden käynnistykseen ja välttämättömään rahoitukseen. Ict-muutoskustannuksiin ja muihin hyvinvointialueiden valmisteluihin ja valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen esitetään yhteensä 155,7:ää miljoonaa. Tärkeää on kuitenkin huomata, että osin kyse on vuodelle 23 varatun ict-muutoskustannuksen rahoituksen aikaistamisesta, siis rahasta, joka oli varattu vuodelle 23, joka siirretään käyttöön nyt vuotta aikaisemmin alueiden tarpeisiin nojaten. Tällä rahoitusratkaisulla turvataan hyvinvointialueiden käynnistämisen suunnitelmallinen valmistelu ja turvallinen järjestämisvastuun siirto vuoden 23 alussa ottaen erityisesti huomioon ne alueet, vaikkapa esimerkiksi Uusimaa, joilla valmistelu on ymmärrettävästi monilta osin vielä alkuvaiheessa. 
Lisäksi nostan esiin, että tässä samassa yhteydessä lisätalousarviossa, toisin kuin äskeisestä keskustelusta olisi voinut päätellä, aivan tuoreeltaan kohdistetaan tukea maatalouden äkilliseen kannattavuus- ja maksuvalmiuskriisitilanteeseen. Maatalouden kehittämisrahastoon siirretään kahdeksan lisämiljoonaa uusien valtiontakausten takausvastuiden arvioidun lisääntymisen vuoksi. 
Siis tässä nämä, arvoisa puhemies, varsinaiset asiakohdat: ict-rahoitus sote-, hyvinvointialueille, maatalouden kannattavuus ja kaikkein isoimpana tietenkin tuo varsinainen lisätalousarvion taustasyy, korona. Voi kai sanoa näin, että hallitus jatkaa vuoden 22 ensimmäisessä lisätalousarviossa valitsemaansa kriisiajan talouspoliittista linjaa suhteessa koronaan. Valtio ottaa vastattavakseen suuren osan kriisin aiheuttamasta taloudellisesta iskusta. Se on linja, joka on saanut laajalti kiitosta myös virallisilta arviointitahoilta. Konkurssiaalloilta on vältytty, yrittäjyyttä on tuettu, ja tämä kaikki on mahdollistanut osaltaan sen, että työllisyys on nopeasti palannut hyvälle uralle.
On myös niin, että pandemian akuuteimman vaiheen jälkeen täytyy kuitenkin siirtyä kohti normaalia. Käytännössä se tarkoittaa palaamista niiden samojen ongelmien pariin, jotka ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaa. Heikko tuottavuuskehitys ja väestön ikääntyminen ennustavat Suomen taloudelle paluuta ykkösellä alkaviin kasvulukuihin ensi vuodesta alkaen. Kun tätä kaikkea vielä kuorruttaa moninainen epävarmuus, tilanne ei ole mitenkään helppo. Me emme voi tyytyä kehitykseen, joka meille on ennustettu. Me tarvitsemme talouskasvua, joka on vahvaa ja pitkäjänteistä mutta myös ympäristön kannalta kestävää. Kasvu on myös keskeinen keino huolehtia julkisen talouden kestävyydestä. Tästä kerron esimerkin: Kun talouskasvu olisi tuleville vuosille 2,2 prosentin luokkaa, ja se tarkoittaisi työllisyysasteen kipuamista 78 prosenttiin, näillä toimilla julkinen talous tasapainottuisi. Emme tarvitsisi näillä luvuilla leikkauksia.
Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi parhaillaan talouskasvun edellytyksiä parantavia toimia, joista päätöksiä voitaisiin tehdä vielä tällä hallituskaudella. Ne ovat välttämättömiä, jotta hyvinvointimme rahoituspohja voidaan tulevina vuosina ja vuosikymmeninä turvata. Talouskasvun edellytysten vahvistaminen on osa näkymää siitä, miten voimme pärjätä tulevissa kriiseissä. Reagointikykyä, puskuria ja turvaa tarvitaan varmasti myös jatkossa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T16:33:19,2022-02-08T16:40:31,Tarkistettu,1.1
2022_5_136,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_5_137,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suuri kiitos ministeri Saarikolle lisätalousarvioesittelystä. Alkaa kolmas koronavuosi, ja taudin hoitaminen on aiheuttanut valtiolle runsaasti ylimääräisiä kuluja. Määrärahojen lisäys on reilu 500 miljoonaa euroa. Tässä on tärkeää, että myös turvataan hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelu. Meidän tulee varmistaa, että hyvinvointialueilla ollaan valmiita ensi vuoden alusta, jotta tämä historiallinen ja tärkeä uudistus pääsee käyntiin. 
On oikein, että valtio on tukenut ja tukee yrityksiä koronan yli. Toivomme kaikki, että enempiin rajoitustoimiin ei ole tarvetta. Kuten ministeri Saarikko totesi, tulee siirtyä kohti normaalia, tulee tukea talouskasvua, ettei jouduta leikkausten teille.
Arvoisa puhemies! Edellisessä keskustelussa kannettiin huolta maatalouden akuutista hädästä. Lisätalousarviossa puututaan tähän maatalouden äkillisesti heikentyneeseen tilanteeseen. Maatilatalouden kehittämisrahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 8 miljoonan euron määräraha. Tämä raha ei mene suoraan tuottajille, vaan valtio varautuu rahalla uusien maksuvalmiuslainojen takaamiseen. Suomalainen ruoka on puhdasta ja ilmastoystävällistä. Kustannusten noustessa ahdinko on kuitenkin noussut niin suureksi, että monet tilat tulevat menemään konkurssiin, jos tuottajahintoihin ei tule selkeitä parannuksia.
Tuottajien oikeustajua koettelee se, että suuret kauppaketjut tekevät ennätystuloksia. Ministeri Leppä onkin vaatinut poikkeuksellisen suuria voittoja tekeviä vähittäiskauppaketjuja kantamaan oman vastuunsa ruoan tuottajille maksettavasta reilusta korvauksesta, joka ottaisi paremmin huomioon tuottajien kasvaneet kustannukset. Mikäli kauppa ei itse tee toimiaan, ministeri Lepän mukaan tuottajien tilannetta voidaan parantaa myös lainsäädännöllä. Näin on syytä toimia. Viljelijät ruokkivat meistä jokaisen, eivät vähiten kriisien aikana. Nyt tarvitaan monenlaisia yhteisiä toimia, ja tämä on nyt yksi niistä. Kiitos hallitukselle siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-08T16:40:32,2022-02-08T16:43:35,Hyväksytty,1.1
2022_5_138,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_139,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! ”Toivottavasti tämä on viimeinen koronalisätalousarvio”, totesi valtiovarainministeri, ja olen täysin samaa mieltä valtiovarainministerin kanssa. Tähän toiveeseen on helppo yhtyä. Lisätalousarviossa esitetyt tuet kulttuuriin, liikuntaan ja urheiluun ovat erittäin tarpeellisia, ja erityisen huolestunut olen niin sanotusta liikkumattomuusvelasta, siis niistä ikäpolvista, lapsista ja nuorista, jotka koronan aikana eivät ole päässeet liikkumaan, eivät ole oppineet liikunnallista elämäntapaa, päässeet harrastamaan ja kokeilemaan. Kysymys kuuluu, kuinka he pääsevät mukaan liikunnalliseen elämäntapaan, on se sitten harrastus tai huippu-urheilu. Tämä on iso kysymys myös kansantaloudellisesti, kun mietimme, minkälaisen hintalapun liikkumattomuus yhteiskunnalle aiheuttaa. Ja tähän ikään kuin liikkumattomuusvelkaan tulee kiinnittää huomiota, niin että seuroilla on riittävästi mahdollisuuksia aktivoida uudelleen ne lukuisat harrastajat ja liikkujat, jotka ovat olleet nyt liikkumatta, ja ne, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan.
Toinen erittäin tarpeellinen, hyvä huomio on sulkemiskorvaus ja kustannustuki 6. Toivotaan valtiovarainministerin kanssa varmaan samaa, että myös kustannustuki olisi viimeinen siinä mielessä, että koronan takia ei jouduttaisi enää tämänkaltaisiin toimenpiteisiin liikkumaan. Meillä ovat yritykset ja yrittäjät kokeneet paikoin tilanteen kohtuuttomaksi, ja jälkikäteen on syytä myös valtioneuvoston arvioida, olivatko kaikki rajoitukset oikeudenmukaisia, ymmärrettäviä ja kohtuullisia. Paljon on minusta aivan aiheesta näitä rajoituksia myös kritisoitu. On isossa kuvassa tehty hyvää politiikkaa koronan suhteen tässä maassa, mutta kun tämä korona pitkittyi varmasti siitä, mitä me jokainen luulimme, myös epäoikeudenmukaisia tilanteita on tullut vastaan.
Kolmas huomio vielä maataloudesta ja maatalouden kriisistä: Jo aiemmin edustaja Kinnusen mainitsema 8 miljoonan euron lisä kehittämisrahastoon on tärkeä, mutta sen lisäksi lähettäisin terveisiä valtioneuvostolle: voitaisiinko pohtia eräänlaista kotimaista reilun kaupan mallia, kotimaista fairtrade-mallia, jossa tuottajalle taattaisiin tietty osuus omasta panoksesta ruoantuotannossa. Teollisuus, kaupan ala ottavat kyllä oman osuutensa, mutta se, joka tekee eniten, saa vähiten, ja tähän mielestäni täytyy saada vastauksia. Tämä on puhtaan kotimaisen ruoan kysymys, tämä on huoltovarmuuskysymys, ja tämä on myös työ- ja elinvoimakysymys. Ei voi olla niin, että aina se on tuottaja, jonka selkänahasta nämä voitot kääritään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-08T16:43:35,2022-02-08T16:46:36,Hyväksytty,1.1
2022_5_140,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_141,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes kaksi vuotta Suomea koetellut koronapandemia on ravistellut suomalaista yhteiskuntaa. Erityisesti kulttuuriala on ollut yksi korona-ajan suurin kärsijä. Kun toimintaa on pakotettu kiinni, ei esimerkiksi esittävää taidetta ei ole voinut millään innovatiivisuudellakaan pitää näin pitkään voimissaan. Taiteentekijät ovat pettyneitä ja uupuneita — yleisö toivottavasti kuitenkin innokas palaamaan ja odottava. Minä ainakin olen.
Lisätalousarviolla vastataankin koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tarpeisiin. Korona koettelee edelleen valtavaa määrää suomalaisia, ja on tärkeää, että hallitus kykenee tukemaan ihmisiä, yrityksiä ja instituutioita myös taloudellisesti. Kulttuurin toimijoille tukea tulee nyt yhteensä yli 60 miljoonaa. Tuki jakaantuu niin, että 28,2 miljoonaa euroa osoitetaan kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille maksettaviin korona-avustuksiin. Lisäksi Taiteen edistämiskeskukselle esitetään 34,3 miljoona euroa taiteen ja kulttuurialan yksilöille ja yhteisöille tautitilanteen vaikutuksen vähentämiseen. Lisäksi liikuntaa ja urheilua tuetaan 5,5 miljoonalla, jolla pyritään liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen sekä ylimpien sarjojen toiminnan turvaamiseen.
Arvoisa puhemies! Koronapandemia tuskin jää viimeiseksi pandemiaksi. Tämän takia vihreille oli tärkeää varmistaa, että jatkossa käytössä olisi parempia tapoja auttaa kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, myös freelancereita ja epätyypillisissä työsuhteissa toimivia. Tästä saatiin kirjaus, seuraavanlainen: ”Mahdollisia tulevaisuuden poikkeustilanteita varten selvitetään, miten olisi mahdollista toteuttaa kulttuurialan ammattilaisten tulonmenetyksiä kompensoiva tulonsiirtomallinen tukijärjestelmä.”
Pandemia on myös laajemmin nostanut esille sosiaaliturvajärjestelmän puutteita. Onkin perusteltua keskustella vakavasti koko sosiaaliturvamallin uudistamisesta. Perustulo on ollut vihreiden jo pitkään tarjoama ratkaisu muun muassa freelancereiden ja epätyypillistä työtä tekevien työnteon ja sosiaaliturvan saamisesta sujuvaksi. Mikä olisi parempi aika kuin nyt ottaa tämä käyttöön alan ja sen tekijöiden elpymiseksi?
Nopea keino, joka auttaisi jo vähän, olisi tekijänoikeuskorvauksien työttömyyskorvausta leikkaavan vaikutuksen poisto. Myös muita keinoja edistää kulttuurialan elpymistä on. Tekijänoikeusdirektiivin vieminen lainsäädäntöön tulee hoitaa tekijöiden oikeuksista huolehtien, ja esimerkiksi e-lainauskorvaukset tarvittaisiin hetimmiten — äänikirjojen käyttö kasvaa koko ajan.
Arvoisa puhemies! Kulttuurin ja luovien alojen kestävämpi rahoitus linkittyy myös vahvasti Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tulevaisuuteen. Tätä rahoitusta on käsitelty usean kuukauden ajan parlamentaarisessa ryhmässä, jossa saimme viime viikolla sovun kaikkien ryhmien kesken, ja tänään siitä on laajemminkin tiedotettu. Rahoitustasoon ei tule radikaaleja leikkauksia vuoteen 26 mennessä. Vuoden 23 osalta tämän hallituksen tulee kuitenkin pitää kiinni hallitusohjelmasta ja taata, että kulttuuri- ja nuorisosektorille kompensoidaan veikkausrahoituksen vähenemä.
Arvoisa puhemies! Hetki sitten valitsimme uusille hyvinvointialueille ensimmäiset aluevaltuustot, jotka tulevat kantamaan vastuuta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen käyttöönottovaiheesta. Viimeiset pari kuukautta olemme kuitenkin kuulleet hälyttäviä viestejä useilta hyvinvointialueilta. Valmisteluun allokoitu rahoitus ei ole ollut riittämässä kriittisten lakisääteisten ict-muutosten toteuttamiseen. Niillä alueilla, joissa hyvinvointialue aloittaa työnsä ilman aiempaa yhteistyörakennetta, syntyy painetta niin aikataulusta kuin kustannuksista. Ict-muutoskustannukset ovat nousseet hyvin suuriksi, ja samaan aikaan myös tekijöistä alkaa olla pula. Tämä tilanne saattaa jopa riskeerata alueiden kyvyn ottaa palvelut vastuulleen ja toimeenpanna uudistus aiotussa aikataulussa.
On siis erittäin hyvä, että tässä lisätalousarviossa tuetaan nyt tätä tarvetta merkittävästi. Ict-muutoskustannusten rahoitukseen esitetään 155,7 miljoonan euron lisämäärärahaa. Tarve aiheutuu hyvinvointialueiden toiminnan, hallinnon ja päätöksenteon kannalta välttämättömien ict-järjestelmien rakentamisesta syntyvien kustannusten kattamisesta. Toivottavasti aikataulu vielä sallii nämä tarvittavat hankinnat.
On tärkeää, että jatkossa kuunnellaan alueiden tarpeita huolella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-08T16:46:37,2022-02-08T16:51:42,Hyväksytty,1.1
2022_5_142,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_143,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että tässä lisätalousarviossa kulttuurialan ja taiteen hätä on noteerattu ja siihen on reagoitu vahvasti. Kulttuuritoimijoita tarvitaan nyt vahvasti yhteiskunnan uudelleenrakentamisessa koronapandemian vaikutusten jäljiltä.
Meillä on runsaasti tutkimusnäyttöä muun muassa kulttuurin ja taiteen terveys‑ ja hyvinvointivaikutuksista. Myös esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvoinnin edistämisessä ja tulevaisuuden ennakoinnissa kulttuuria ja taidetta voidaan hyödyntää. Toivonkin, että nyt kulttuurialalla lähdetään tietoisesti miettimään alan tulevaisuutta myös uusista näkökulmista käsin, ja toisaalta, että taiteen ja kulttuurin kumppanuudet nähdään mahdollisuutena yhteiskunnassa myös muilla aloilla.
Tulevaisuudessa yhteiskunnassa tarvitaan paljon luovuutta, ja siksi kulttuurin ja taiteen ammattilaisia kannattaisi yhteiskunnassa hyödyntää laajasti. Perusviestini onkin, että nyt on tärkeää ymmärtää joka tasolla, että taidetta ja kulttuuria tarvitaan myös koronan aiheuttamien hyvinvointivajeiden korjaamiseen ja myös yhteiskunnan uudistamiseen koronan jälkeen. Siksi nyt kulttuurille ja taiteelle myönnetty lisärahoitus tulee tarpeeseen. Lisäksi on pidettävä huolta, että kulttuurin ja taiteen rahoitus varmistetaan myöskin tulevaisuudessa.
Puhemies! Lisätalousarviolla tuetaan myös uusien hyvinvointialueiden perustamista ja rakennustyötä. Nyt esitetty määräraha vahvistaa erityisesti hyvinvointialueiden tietojärjestelmien luomista ja yhtenäistämistä, jotta alueiden tärkeä työ ja erityisesti eri tahojen yhteistyö ja tiedonsiirto saadaan järjestettyä nopeasti, luotettavasti ja turvallisesti. Hyvin toimiva yhteinen tietojärjestelmä on avain toiminnan sujuvaan ja kattavaan järjestämiseen ja myöskin turvalliseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon.
Palvelujen integraatio on yksi keskeinen sote-uudistuksen tavoite, eikä se voi toteutua ilman toimivaa tietojärjestelmää. Hallinnon ja toiminnan siiloutuminen heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta ja tulee myöskin äärettömän kalliiksi. Siksi nämä tietojärjestelmät on saatava kuntoon pikaisesti, ja siksi myöskin määrärahoja tarvitaan nyt eikä vasta ensi vuonna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-08T16:51:42,2022-02-08T16:54:11,Hyväksytty,1.1
2022_5_144,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_145,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskityn puheenvuorossani ehkä yleisempään talouspolitiikkaan, en niinkään näihin lisäbudjetin yksityiskohtiin. Ymmärrän, että siellä on varmasti monia tarpeellisia lisäyksiä moneen suuntaan.
Mutta, herra puhemies, asia, mistä totta kai meidän pitäisi olla huolissamme ja mistä meidän pitäisi keskustella tässä salissa vielä paljon enemmän, liittyy meidän velkaantumiseemme, julkisen velan voimakkaaseen kasvuun ja meidän velkakestävyyteemme. Tuossa hiljattain kiinnitin huomiota siihen, että Suomen kymmenen vuoden valtionlainan korko oli noussut 0,53 prosenttiin sieltä nollan tasosta tässä parin kuukauden sisällä. Tietysti korotus ei ole vielä kovin suuri, mutta täytyy kuitenkin muistaa se, että meillä on aika mittava valtion velkakuorma, jolloin tämä korkotason nousu, jos se jatkuu, tarkoittaa myös mittavia lisäyksiä valtion korkomenoihin.
Ja nyt minusta oikeastaan sitten tullaan, herra puhemies, muutamaan asiaan. Ensinnäkin meidän täytyy vauhdittaa Suomen talouskasvua ja meidän työllisyyttä. Se on aivan ensisijaista — kuten valtiovarainministeri täällä totesi esimerkinomaisesti, se on ainut keino ikään kuin päästä kestävästi tästä eteenpäin. Mutta samaan aikaan tarvitaan myös kykyä priorisointiin ja menokuria. Kysyin tätä aikaisemmassa keskustelussa ministeriltä, mutta en saanut vastausta, ja toistan nyt kysymykseni. Se liittyy siihen, että kun hallitus on tähän mennessä pystynyt ratkaisemaan kaikki ongelmansa tällä velkarahalla ja kun me tiedämme sen, että vuosi sitten keväällä hallituksen kehysriihessä lisättiin menoja yli kehystason — silloin siis sovittiin kehyksen 2023 osalta, että tänä keväänä tehdään siis 370 miljoonan euron sopeutukset, joilla sinne kehystasoon palataan — niin vakuuttaako nyt valtiovarainministeri eduskunnalle, että tästä linjasta tosissaan pidetään kiinni, että te tulette palaamaan siihen kehystasoon, jonka te nyt sitten ylititte viime keväänä, jolloin teitte linjaukset siitä, että tänä vuonna päätökset tullaan tekemään uudestaan. Eli pitääkö tämä nyt edelleen siis paikkansa?
Ja toisena kysymys, herra puhemies, näistä työllisyystoimista. Te tavoittelette nyt tätä 110 miljoonan euron lisäystä julkiseen talouteen, vahvistusta julkiseen talouteen. Olemme todenneet, että kokoluokka on meistä aika lailla pielessä. Miten ministeri itse näkee tämän tilanteen, kun kuitenkin te olette asettaneet parin miljardin tavoitteen työllisyyden osalta ja nyt siitä on kasassa noin 500 miljoonaa elikkä matkaa on vielä aika lailla?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-02-08T16:54:12,2022-02-08T16:57:30,Hyväksytty,1.1
2022_5_146,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Edustaja Junnila, edustaja Junnila poissa, edustaja Kauma, edustaja Kauma poissa. — Edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_147,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyysaste on korkealla, rokotekattavuus on hyvä, ja yrityksillä on vaihteleva vauhti päällä. Tärkeintä on todella nyt, että saamme koronarajoitukset purettua ja mahdollistamme myös yritysten normaalin toiminnan. Suomi seuraa koronan kanssa muuta Eurooppaa ehkä muutaman viikon viiveellä. Me emme siis reagoi ensimmäisenä, ja voimme samalla tietysti seurata tarkasti, miten muiden maiden päätökset vaikuttavat heidän tilanteeseensa. Esimerkiksi Tanska on jo luopunut melkein kaikista koronarajoituksista ja Ruotsikin tullee perässä. Meidänkään vuoromme ei voi enää olla kovin kaukana. Nämä asiat siis antavat toivoa ja ilonaihetta. Avataan kulttuuri ja liikunta, vapautetaan ravintoloiden aukiolot ja päästetään kaikki nuoret, myös korkeakouluissa, lähiopetukseen. On sinänsä onni onnettomuudessa, että ehdimme nähdä, miten rajoitusten purkaminen vaikuttaa muualla. Tässä mielessä tällainen perässä hiihtäminen antaa meille mahdollisuuden toimia oikea-aikaisesti ja fiksusti.
Arvoisa puhemies! Korona on tarjonnut aivan tarpeeksi monta yllätystä. Nyt voimassa olevat rajoitukset tietysti johtuvat koronan omikron-muunnoksesta, jonka nopea leviäminen uhkasi myös terveydenhuoltomme kestävyyttä. Olemme kulkeneet tunnetusti ihmisten terveys edellä mutta samalla myöskin yrityksiä kannatellen.
Hallituksen esityksellä vuoden 22 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi vastataan näihin menotarpeisiin. Korvauksia maksetaan muun muassa koronarajoituksen kohteena olleille yrityksille sekä kulttuurin että myös liikunnan toimijoille. Esimerkiksi liikunnassa vaikkapa kotikaupungissani Seinäjoella maineikas salibandyseura SPV on pitkään pelannut tyhjille katsomoille, eikä se ole pääsarjatasoiselle huippujoukkueelle kovinkaan kestävää. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] — Ja tiedän, että vaikkapa edustaja Wallinheimo voisi Jyväskylästä luetella vastaavia esimerkkejä. — Kiitos ministeri Saarikolle, että tämä on lisätalousarviossa arvokkaalla tavalla tunnistettu. 
547 miljoonan euron lisätalousarvio totta kai lisää nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla. Pidän kuitenkin tärkeänä, että jatkamme valitulla tiellä. Yrityksiä on tuettava koronan yli loppuun asti. — Mutta avaamisen aika on nyt, koronan panttivangeiksi emme voi jäädä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-08T16:57:31,2022-02-08T17:00:41,Hyväksytty,1.1
2022_5_148,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_149,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin lohduttaa kollega Marttista, kun hän totesi täällä, että kaikki ongelmat on korjattu velkarahalla, että kyllä näitä ongelmia on vielä tässä edessä ja niitäkään kaikkia ei pysty velkarahalla myöskään korvaamaan ja hoitamaan. 
Tässä on tärkeitä esityksiä mielestäni nyt hallitus antanut, ja on täysin syytä niitä täällä nostaa ja puolustaa. Vähän ikävä on välillä huomata, kun kokoomuksessa sanotaan, että ”monia tarpeellisia asioita on, mutta”. Hallitus ei voi hoitaa työtänsä sillä tavalla, että se ei vastaisi näihin tarpeisiin, ja sen takia me nyt toimme tämän esityksen tänne ja näitä asioita viedään eteenpäin.
Erityisesti nostaisin nämä sote- ja hyvinvointialueiden ict-muutoskustannukset. Te silloin viime vuoden puolella oppositiosta esititte, että näitä kuluja pitäisi leikata, mutta, arvoisat kollegat, kun minä teidän puoluetoverienne — tai ei ehkä teilläkään sanota toveri vaan sanotaan ystävä siellä kokoomuksessa — ulostuloja tuolta Aamulehdestä olen lukenut, niin he ovat voimakkaasti ajaneet sitä, että sote-muutoskulut on taattava hyvinvointialueille. Eli kuunnelkaa niitä kentän miehiä ja naisia, jotka siellä hyvinvointialueita tällä hetkellä rakentavat.
Mutta kyllä tämä hallitus on onnistunut siinä, missä Juha Sipilä pääministerinä aloitti 2015. Siitä ajasta kun verrataan näihin päiviin, niin meillä on 210 000 työllistä enemmän. [Eduskunnasta: Onko niin paljon?] Työllisyysaste on noussut, edustaja Kivisaari, 66,9:stä 73,5:een. [Pasi Kivisaari: Kovaa jälkeä!] Siinä on keskustan kädenjälki näkynyt, ja siitä kovasta kädenjäljestä huolehditaan myöskin tässä hallituksessa, ja niitä työllisyystoimia odotetaan. Niitä odottaa hallitus, niitä odottaa oppositio, ja niitä meille on myöskin luvattu. 
Eli edustaja Marttinen, haasteita meillä on, ja kaikki ei ratkea rahalla, mutta nekin haasteet ratkeavat yhteistyöllä — opposition yhteistyöllä ja hallituksen yhteistyöllä näitä isänmaan asioita hoidetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-08T17:00:42,2022-02-08T17:02:54,Hyväksytty,1.1
2022_5_150,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_151,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä on niin, että on ollut tärkeää niin kokoomuksen kuin koko tämän salin mielestä, että olemme auttaneet ihmiset, yritykset ja koko Suomen yli tämän koronan, ja toivottavasti tämä on nyt viimeinen lisätalousarvio koronasta. 
Korona on muuttanut paljon asioita, mutta sitä se ei ole muuttanut, että kyllä niin tänään kuin tulevaisuudessakin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta maksetaan työnteolla ja yrittäjyydellä, ja kyllä se on aito huoli, minkä edustaja Marttinen täällä nosti esille, että kun katsotaan niitä päätöksiä, jotka hallitus on tehnyt, ja lasketaan yhteen ne päätökset, jotka ovat heikentäneet työllisyyttä ja jotka ovat heikentäneet julkisen talouden kestävyyttä, niin voidaan jopa mennä vaikutusarvioissa negatiiviselle puolelle. Eli kyllä tässä paljon vielä on tehtävää, jotta saavutetaan nuo tärkeät tavoitteet, joista valtiovarainministerikin niin ponnekkaasti ja hienosti aina puhuu.
On hyvä, että tässä tulee tukea — katsotaan kulttuuria, liikuntaa, urheilua, luovaa alaa, ja katsotaan mara-alaa, joka on myös oma kokonaisuutensa. Korona on varmasti kovasti vaikuttanut niihin, ja siihen hallitus ei olisi voinut enempää tehdä siinä mielessä, että viruksen takia rajoituksia piti laittaa, mutta se, mikä on ollut mielestäni valuvika hallituksen toimissa — minkä hallituspuolueiden edustajatkin ovat todenneet ja itse asiassa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Varhilakin on todennut — on, että kukaan ei ottanut hallituksessa vastuuta koronatoimista. STM joutui niitä tekemään, ja mitä tapahtui? Kokonaisarvioita ei tehty, ei osattu ymmärtää yrittäjyyttä, ei luovaa alaa, ei kulttuuria eikä urheilua, ja senpä takia monet rajoitukset osuivat hyvin epäreilusti. Tämän ovat myöntäneet erilaisissa mielenosoituksissa portailla hallituspuolueiden edustajat, mutta sitten tähän ei ole tartuttu. Toivon, että jatkossa, jos tämäntyyppisiin tilanteisiin joudumme — toivottavasti emme joudu — ymmärretään, että pitää olla joku, joka johtaa koronatoimia, ja että ne eivät voi olla vain yhden ministeriön toimesta tehtyjä. 
Puhemies! Totean vielä sen, että on yksi käyttämätön voimavara, ja toivon, arvoisa valtiovarainministeri, että tartutte siihen: Se on kyllä metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jäänyt aika vähälle käytölle. Jos katsotaan aluehallintouudistusta, niin sen rahoitushan on melkoisen torso ja se syö kovalla tavalla kasvavien kaupunkien elinvoimaa. Kun katsotaan esimerkiksi Uuttamaata, niin sote-rahoitus ja pelastustoimen rahoitus leikkaantuvat. Ja isoin huoli on, että tämä uudistus kovalla tavalla ryöstää kaupunkien kassat, ja on iso kysymys koko maan kannalta, miten suuret kaupungit rahoittavat investointinsa. Sosiaalidemokraattinen kaupunginjohtaja Ritva Viljanen on sanonut, että tästä uhkaa tulla historian suurin koulutusleikkaus, koska tässä ei ole nähty sitä, että kasvavissa kaupungeissa pitää investoida päiväkoteihin ja pitää investoida kouluihin. Kysynkin: milloin se sote-korjaussarja tulee? On todella tärkeää, että korjataan tämä rahoitusmalli, ettei se moukaroi meidän kaupunkeja. [Puhemies koputtaa] Nehän ovat kasvun veturi, ja olisi koko maan etu korjata tämä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-02-08T17:02:54,2022-02-08T17:06:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_152,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_153,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki toivovat, että tämä olisi ajassaan viimeinen koronalisätalousarvio. Kun kurkistaa historiaan, kuitenkin hallitus teki mielestäni siinä mielessä hyvää ja oikea-aikaista politiikkaa, että kun tämä kriisi puhkesi, niin teimme lukuisia lisätalousarvioita. Itse valtiovarainvaliokunnan jäsenenä tiedän, että tuli monessa lisätalousarviossa nopeaa rahallista paikkuuta niille menettäville aloille tai hädässä oleville ihmisille, ja se oli erittäin tärkeää. Se oli hyvin tärkeää, että tässä ja nyt autettiin ja tehtiin se valinta, että tästä emme tingi. Tämä oli hyvä valinta. 
Nyt sitten, kun edelleen teemme näitä koronatoimia, on mielestäni hyvin tärkeää, että siinä turvataan tukea paitsi yrityksille, jotka ovat kärsineet kovastikin, myös sille kulttuuri- ja tapahtuma-alalle, liikunnan alalle. Tämä on mielestäni välttämätöntä, hyvä ja erittäin kannatettavaa. Itse seuraan tarkkaan esimerkiksi näitä kulttuurirahoja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostossa ja olen nähnyt ne vaiheet, ja olemme myös jaostossa sekä koko valtiovarainvaliokunnassa ottaneet vahvoja kantoja, ihan otsikkotasolla meidän tiedotteissamme, että kulttuurin rahoitus on turvattava ja tulevaisuus on turvattava. Mielestäni ne ovat olleet todella tärkeitä kannanottoja.
Tähän liittyen, paitsi toimet tässä ja nyt, on tietenkin aivan olennaista se, että tämä rahoitus pysyy vakaana ja hyvänä jatkossakin. Se on pieni raha yhteiskunnan kokonaisuudesta, ja sillä turvataan paljon hyvinvointia ja tehdään paljon hallaa, mikäli sinne tulisi isoja leikkauksia. Näin ei saa olla, päinvastoin. Tämä on mielestäni tärkeää.
Sitä tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi näissä kulttuurirahoissahan — pyydän valtiovarainministerin läsnä ollessa saada myös toistaa sen, minkä olemme usein kulttuuriministerin ja sosiaali- ja terveysministerin kanssa todenneet tässä salissa — meillä valtiovarainvaliokunta teki kaksikin lausumaa liittyen näihin asioihin. Toinen on se, että todellakin tämä tekijänoikeuskorvauksen yhteensovittaminen työttömyysturvan kanssa oikeudenmukaisella tavalla pitää saada hoidetuksi, ja samoin sitten on tämä e-aineistojen lainauskorvaus. Näihin eduskunta otti kantaa yksimielisesti omissa mietinnöissään, ja toivon, että tätä kaikin puolin hallitus joutuisasti sitten edistää.
Tässä terveiseni. Tärkeä lisätalousarvio sisällöltään tämä on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-02-08T17:06:18,2022-02-08T17:09:19,Hyväksytty,1.1
2022_5_154,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_155,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon työllisyydestä, ja se on erittäin tärkeää. Nimittäin työ on parasta sosiaaliturvaa, ja siltä kannalta katsottuna on todella merkityksellistä meidän yhteiskunnan eteenpäinvieminen. 
Kun katsoo tilastoja, niin kuin tämänpäiväisissäkin puheissa on tullut esille, työllisyyshän on parantunut todella hyvin, mutta sitten meillä on alueita, joilla on työttömyyttä, ja toisaalta on sitten työvoimapulaa. Esimerkiksi meillä Kainuussa on työvoimapulaa, ja muistaakseni myös, kun kesällä käytiin Pohjanmaalla, siellä sanottiin kanssa, että heidän työllisyysasteensa on 75 prosenttia jo nyt. Elikkä tämmöinen alueellinen epätasapaino tällä hetkellä on, ja kysymys on nimenomaan siitä, miten saadaan sitä osaavaa työvoimaa. Ja ehkä täytyy olla nimenomaan vielä sillä tavalla, että on korkeasti koulutettuakin, koska kyseessä on erilaisia korkea-asteen työpaikkoja, joita nyt tällä hetkellä meilläkin on avoinna.
Mutta ei voi olla nostamatta esille sitä seikkaa, miten hyvin hallitus on hoitanut tämän koronatilanteen ja siitä huolimatta on pystytty pitämään yhteiskunta hyvin sillä tavalla avoinna. No, nyt tässäkin lisätalousarvioesityksessä on koronatukia tietyille toimialoille — liikunta ja kulttuuri, mitkä täällä on mainittu — mutta ne ovat välttämättömiä tässä tilanteessa. Ja kun on toivottu, että tämä olisi viimeinen koronalisätalousarvio, niin varmaan on tähän sanomaan hyvä yhtyä. 
Elikkä nyt ehdotetaan kuudennelle tukikierrokselle 200:aa miljoonaa euroa yritystukia ja ravintola- ja tapahtumatukia. Kulttuurille ja taiteelle ja liikunnalle suunnataan 67 miljoonaa euroa — varmaan tarvetta olisi suuremmallekin määrälle, mutta hyvä on tämäkin. 
Niin kuin on nostettu esille, meillä on hyvin erilaisia alueita: Meillä on kuntayhtymäpohjaisia sote-alueita, missä nämä ict-kustannukset eivät ehkä näyttele niin suurta osaa kuin sitten niillä alueilla, missä ei vielä tämmöistä kuntayhtymämallia sote-puolella ole ollut ja missä varmasti tarvittaisiin rahaa. Kannattaa miettiä, onko se raha sitten, mitä sinne kohdistetaan, katsottava tarpeen mukaan vai onko sillä joku tämmöinen nuppiluvulla määritelty euromäärä, ja se varmasti on erittäin tärkeätä.
Kyllä työllisyys on semmoinen asia, [Puhemies koputtaa] että sen eteen on edelleenkin tehtävä meidän hyvin vahvasti töitä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-02-08T17:09:19,2022-02-08T17:12:36,Hyväksytty,1.1
2022_5_156,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_157,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa hallitus jatkaa koronasta ja koronarajoituksista kärsivien alojen ja yrittäjien sekä työttömäksi joutuneiden tukemista. Vasemmistoliitto painotti lisätalousarvioneuvotteluissa erityisesti kulttuurin tukien ja työttömyysturvan poikkeusten jatkamisen merkitystä. On tärkeää, että työttömyysetuuden maksamista myös omavastuuajalta jatketaan, samoin yrittäjien työmarkkinatukioikeutta. Tartuntatautipäivärahan saamisedellytyksiä helpotetaan, ja koronasta paljon kärsineitä taide- ja kulttuurialoja sekä urheilua tuetaan yli 60 miljoonalla eurolla. Jää nähtäväksi, onko tämä tuki riittävä kulttuuri- ja tapahtuma-alalle, joka on kärsinyt erityisen kovasti tästä kriisistä.
Erittäin tärkeää on myös 156 miljoonan euron tuki, jolla varmistetaan hyvinvointialueiden välttämättömien ict-muutoskustannusten toteuttaminen. Erityisesti meillä Uudellamaalla tämä tuki on välttämätön, joten kiitokset hallitukselle, että tähän tarpeeseen on vastattu.
Arvoisa puhemies! Yhdyn valtiovarainministeri Saarikon toiveeseen, että pääsisimme jo eroon koronasta emmekä enää tarvitsisi siihen liittyviä lisätalousarvioita. Kuitenkin myös korona-ajan jälkeen tulemme väistämättä tarvitsemaan pandemian jälkihoitoa, sillä käsissämme on hoitovelkaa, oppimisvelkaa ja hyvinvointivelkaa. Siteeraan nuorisoalan kattojärjestö Allianssia: ”Ennen poikkeusaikaa valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, koska heitä kannatteli lähipiirin lisäksi ennaltaehkäisevä toiminta: kaveriporukoiden lisäksi harrastukset, kouluyhteisö ja niiden mukanaan tuomat turvalliset aikuiset. Nuo tekijät on nyt otettu kahdeksi vuodeksi pois, eikä se voi olla heijastumatta nuorten hyvinvointiin dramaattisesti. Lisäksi jo aiemmin pahoinvoivat nuoret on jätetty entistä enemmän yksin yhteiskunnan ulkopuolelle. Jollei nuoriin suunnata tosissaan huomiota ja resursseja, olemme vaarassa menettää kokonaisen ikäluokan. Jokaisen suomalaisen on syytä huolestua nuorten hyvinvoinnista viimeistään nyt. Inhimillisen hinnan lisäksi tekemättä jättämisestä maksetaan muuten myöhemmin todella kovaa taloudellista hintaa.” Tältä me emme voi sulkea silmiämme täällä eduskunnassa nyt, emmekä myöhemminkään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-02-08T17:12:36,2022-02-08T17:15:23,Hyväksytty,1.1
2022_5_158,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_159,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta edustaja Ovaskan kommenttiin työllisyydestä, kun hän vertasi viime hallituskautta ja tätä hallituskautta. Selvää on, että molemmissa työllisyys on noussut, toinen vain teki sen julkista taloutta tasapainottaen ja toinen ei. Myöskään pysyviä menoja viime hallituskaudella ei lisätty, mutta tällä hallituskaudella niitä on valtavasti lisätty.
No, tähän korona-lisätalousarvioon. Mielestäni edustaja Kivisaari sanoi hyvin, että ollaan menty terveys edellä yrityksiä tukien. Tämä on itse asiassa tietyllä lailla myös se pulma, mikä mielestäni tässä on ollut kaiken kaikkiaan korona-aikana. Esimerkiksi jos puhutaan vaikka ravintola-alasta, tämä viimeinen rajoitus, joka anniskelun lopetti kahdeksalta, ei antanut mahdollisuutta yrityksille tehdä kannattavaa bisnestä. Jos tämä raja olisi ollut vaikka kello kymmenen, niin sen jälkeen ravintoloillakin olisi ollut mahdollista tehdä kaksi kattausta. Tässä eräs huomio siitä, kuinka tietyllä lailla tämä hallitus ei ole kyllä aina ihan kuunnellut alan yrittäjiä tarpeeksi.
Toinen esimerkki voisi olla vaikka meidän kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Nehän on palkittu monta kertaa maailman parhaina, suomalaiset ovat järjestäjinä maailman parhaita, mutta heillekään ei oikein olla annettu sitten mahdollisuutta tehdä edes minkäänlaista bisnestä tässä tilanteessa. Jos heille olisi annettu mahdollisuus, todennäköisesti tämäkään koronalisätalousarvio ei olisi niin suuri.
Toivoisinkin nyt hallitukselta jatkossa — me ei tiedetä, mihin tämä koronatilanne vielä menee ja tuleeko uusia ärhäköitä muunnoksia — että jos pystyttäisiin kuuntelemaan pikkuisen enemmän alan yrityksiä, on kyse ravintoloista, tapahtuma-alasta, kulttuurista, niin todennäköisesti nämä tukipaketit jäisivät sitten pienemmiksi. Toivon hallitukselta rohkeutta nyt kuunnella enemmän sitten alan toimijoita, ja sitä kautta näitä lisätalousarvioita ei tarvitse tehdä näin suurina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-02-08T17:15:24,2022-02-08T17:17:39,Hyväksytty,1.1
2022_5_160,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Puhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_161,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Tässä tämän vuoden ensimmäisessä lisäbudjetissa on sinänsä aivan oikeat kohdennukset ja välttämättömätkin myös, ja niistä olemme tässä keskustelun aikana kuulleetkin aika laajasti. Tämä lisäbudjetti lisää valtion menoja 547 miljoonaa ja velanottoa toki sitten saman summan. Menokehyksiin luettavia menoja ehdotetaan lisättäväksi tässä lisäbudjetissa 422 miljoonaa. Näin ollen kehysmenojen taso nousee siten, että tämä 422 miljoonaa lisätään tähän nykyiseen olemassa olevaan kehykseen, ja näin ollen sitten sitä jakamatonta on käytössä 403 miljoonaa tämän vuoden aikana, kun viime vuodelta jäi 121 miljoonaa. Mutta mihinkä tämä 403 miljoonaa voitaisiin käyttää? Eli kun katsotaan inflaation vaikutuksia, me nähdään se, että sähkön ja polttoaineitten hinta nousee, asumisen ja elämisen hinta nousee, ja oikeastaan, jos katsotaan tulevia lisäbudjetteja, niin saattaa olla, että siellä tapahtuu jonkunlaisia positiivisiakin yllätyksiä, tulopuolella nimittäin. Tämä saattaa siis johtaa siihen, että meillä on oikeasti hiukan enemmän tänä vuonna sitten käytettävissä tuloja, joita voisimme sopivassa yhteydessä sitten vaikka lisäbudjetin yhteydessä jakaa.
Jos ei katsota aivan pelkästään päästökauppatuloja, niin tämän vuoden täydentävässä budjettiesityksessä 19.11. päästöoikeuden hinta oli kuusikymppiä ja tänä päivänä se on noin 95 ja meillä päästökauppatulot nousivat 492 miljoonaan, siis se ennakoitu nousu, ja jos päästöoikeuksien hinta pysyy tällä tasolla, niin meillä on päästöoikeustuloja tulossa kaiken kaikkiaan ehkäpä jopa 780 miljoonaa. Ja jos tämä lisätulo, 300 miljoonaa, käytettäisiin vaikkapa bensan hinnan tai dieselin hinnan alentamiseen, niin 100 miljoonaa sinne bensan hinnan alentamiseen tekisi noin 6 senttiä, 150 miljoonaa dieselin hinnan alentamiseen olisi kai noin 6 senttiä, ja jos 50 miljoonaa käytetään tästä 300 miljoonan potista sähkönhinnan alentamiseen, niin sekin on ihan huomattava etu sitten kotitalouksille. Toivon, että tällaisia ihmisen tavallista elämää helpottavia asioita mietitään myöskin hallituksessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-02-08T17:17:39,2022-02-08T17:20:49,Hyväksytty,1.1
2022_5_162,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Kettunen ja sen jälkeen ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_163,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Niin kuin tässä on jo aikaisemmissa puheenvuoroissa, niin kuin edustaja Vähämäenkin puheenvuorossa, on tuotu esille, niin nämä lisätalousarvioon kohdennetut määrärahat on oikeisiin kohteisiin kohdennettu. Täällä on tärkeitä asioita totta kai — sote, kulttuuriala — mutta haluan vielä nostaa ja hieman painottaa myös maatalouden ahdinkoa. Onneksi siellä nytten kehittämisrahastoon ehdotetaan 8 miljoonan euron määrärahaa, toivottavasti tämä hieman auttaa. Olen myös siitä tyytyväinen, että ministeri Leppä on ottanut nyt keskusteluun tämän, kuinka suuret kaupat, nämä vähittäistavaraketjut, tekevät poikkeuksellisen suuria voittoja ja kuinka sitten kaupanala ja teollisuudenala tulevat mukaan tähän viljelijöitten ahdinkoon.
Edustaja Piirainen käytti todella hyvän puheenvuoron. Tulemme tosiaan maakunnasta nimeltä Kainuu, ja meillä on siellä semmoinen tilanne, että vapaita työpaikkoja olisi, teollisuus investoi voimakkaasti, mutta mistä saadaan tekijät? Mitkä ovat ne toimenpiteet meidän suunnalta, joilla me edistämme sitä, että työvoima liikkuu myös täällä Suomen sisällä? Kun vapaita työpaikkoja maakunnissa avautuu ja niitä tulee lisää, miten saadaan osaavat tekijät sitten sinne vapaille työpaikoille?
Tässä lisätalousarviossa ei liikenne‑ ja viestintäministeriön suunnalta ole kohdennuksia, mutta haluan tuoda tässä esille tulevaisuutta ajatellen sen huomion, että me haluamme pitää myös Kainuussa kiinni siitä kolmen tunnin saavutettavuudesta. Meillähän nyt lentoliikenne on turvattu sinne elokuun, oliko, 13. päivään asti, mutta miten siitä eteenpäin? Matkailuala haluaa tiedon, miten siitä eteenpäin, mutta sitten myös vientiyrityksien kauppamiehet, kaupparatsut liikkuvat lentokoneilla. Kuinka se kolmen tunnin saavutettavuus on turvattu?
Puhemies! Vielä haluan muistuttaa siitä, että Kainuussa eräs teollisuusyritys laajentaa toimintaansa ja valtion tietä pitäisi saada siirrettyä. Siihen valtion tien siirtämiseen tarvittaisiin myös pieni määrärahalisäys LVM:n suunnalta. Toivottavasti se sitten tulevaisuudessa on, jotta sitä kautta voimme edistää sitä, että teollisuus, varsinkin vientiteollisuus, investoi ja sitä kautta sitten syntyy niitä verotuloja, joilla tulemme sitten tulevaisuudessa — arvon oppositionkin edustajille tiedoksi — maksamaan näitä lisätalousarvioihin tulleita kustannuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-08T17:20:49,2022-02-08T17:23:42,Hyväksytty,1.1
2022_5_164,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko, 3 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_165,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, kollegat salissa, hyvistä puheenvuoroista, laaja-alaisesta keskustelusta.
Ensinnäkin, edustaja Kettusen ja aiemmin ainakin edustaja Köntän esiin nostama maatalouden ja koko alkutuotannon äkillinen kannattavuus- ja kustannustasokriisi on ollut vahvasti hallituksen mielessä ja seurannassa. Akuutein ja nopein reagointi tähän olivat lisätalousarviossa kohdennetut niin sanotut Makeran lisämiljoonat, jotka vahvistavat sitten tätä valtiontakaustilannetta. Asiaa seurataan jatkossakin huolella. Ja tämä laajemminkin tänään salissa esiin nostettu kaupan rooli, koko elintarviketeollisuuden ja ‑ketjun rooli, on varmasti aivan avainasemassa.
Arvoisa puhemies! Opposition edustajat ovat tiedustelleet suhtautumistani kehyksiin ja toisaalta tähän 110 miljoonan euron työllisyyspakettiin. Ehkä totean, että talousryhti, joka tarkoittaa viime keväänä sovittujen kehysten säilymistä ja niistä kiinni pitämistä, on edelleen tärkeä ja keskeinen etenemisen periaate hallituksen kehysriihtä kohti. 110 miljoonan euron työllisyyspaketti on parhaillaan neuvottelussa, ja siitä totean, että uskon, että me saamme vaikuttavia, rakenteellisia toimia aikaiseksi, ja ne eivät ole onneksi ainoita tämän hallituskauden työllisyystoimia, vaan tärkeitä ratkaisuja on tehty esimerkiksi eläkeputken tai työvoimapalveluiden sisällön tai kuntasiirron osalta. Näitä eduskunta saa käsiteltäväkseen tuota pikaa.
Mutta edes nämä ikään kuin talouden ryhdin ja työllisyyden rakennetoimien ratkaisut eivät riitä, vaan tarvitaan myös toimia, jotka vahvistavat talouskasvua. Siinä ollaan paljon tekemisissä ikään kuin toimintaympäristön kanssa, josta yritykset tekevät tiivistä analyysiä siitä, mikä on maamme kustannuskilpailukyky ja myöskin maisema investoida ja sijoittaa Suomeen. Tähän teemme toimia jatkuvasti. Onneksi uutiset viime kuukausilta koronan jälkeiseltä ajalta ovat tässä suhteessa verrattain myönteisiä. Mutta paljon tekemistä on, ja se talouskasvu on ainut tae siitä, että voimme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointimallimme.
Edustaja Ovaska nosti ansiokkaasti esiin, että keskustan vahtivuorolla hallituskausien aikana on todellakin Suomeen syntynyt 210 000 uutta työllistä ja työpaikkaa. Sitä ei kuitenkaan ole yksikään hallitus tai puolue toteuttanut vaan suomalaiset yritykset, joille tästä kuuluu suurin kiitos.
Edustaja Sarkomaa peräänkuulutti soten korjaussarjaa. Minun ymmärtääkseni sitä korjaussarjaa kannattaisi peräänkuuluttaa lähinnä kokoomukselta, joka on asiaa pitänyt voimakkaasti esillä mutta sisällöstä emme vielä tiedä.
Arvoisa puhemies! Tässä päällimmäiset kommenttini. — Ja erinomaisia huomioita oli myös esimerkiksi edustaja Lohikoskelta siitä, minkä takia tämä ict-rahoitus nyt hyvinvointialueille kohdistetaan: siksi, että me voisimme turvallisesti varmistua siitä, että alueet pääsevät vuoden 23 alussa tehtäväänsä aloittamaan. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T17:23:44,2022-02-08T17:26:52,Hyväksytty,1.1
2022_5_166,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_167,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kyseessä on laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Esityksen keskeiset sisällöt liittyvät kahden lain muutokseen: ensinnäkin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia ja samalla myöskin finanssivalvonnasta annettua lakia on tarkoitus muuttaa.
Tämä esitys on valmisteltu valtiovarainministeriön asettamassa, rahanpesusääntelyn osittaisuudistusta tarkastelleessa laaja-alaisessa työryhmässä, jonka toimikausi kesti viime vuonna kahdeksan kuukautta. Työryhmä hyväksyy hallituksen esityksen luonnoksen yksimielisesti.
Nämä ehdotetut lainmuutokset, arvoisa puhemies, perustuvat EU:n neljännen rahanpesudirektiivin kansallisessa täytäntöönpanossa havaittuihin puutteisiin — siis kansallisella tasolla havaittuihin puutteisiin — ja lisäksi OECD:n alaisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän Suomen maa-arvioraportissa esitettyihin toimenpidesuosituksiin sekä muihin kansallisiin lainmuutostarpeisiin. Esityksen tarkoituksena on tehostaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä ja tukea rahanpesu- ja terrorisminrahoittamisrikosten selvittämistä ja niiden paljastamista ja sitä kautta lisätä yhteiskunnan vakautta ja samalla suojata rahoitusjärjestelmää väärinkäytöksiltä.
Esityksessä ehdotetaan muun muassa selkeytyksiä rahanpesulain soveltamisalaan ja lisättäväksi rahanpesulakiin uusi epäilyttävän liiketoimen määritelmä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan asiakkaan tuntemista koskevien velvoitteiden muuttamista tietyiltä osin — esimerkiksi siten, että ilmoitusvelvollisen olisi jatkossa varmistettava riittävin toimin, että EU:n pakoteasetuksen mukaisten tahojen tai keskusrikospoliisin jäädyttämispäätöksen mukaisten tahojen varat jäädytettäisiin, että näille tahoille ei luovutettaisi varoja ja että tuntemisvelvoitteisiin myöskin tulisi tässä yhteydessä poikkeus, joka koskisi yleisen edunvalvojan henkilöllisyyden todentamista ja tuntemistietojen säilyttämistä. Lisäksi ehdotetaan, että ilmoitusvelvollisella olisi oikeus käyttää ja muutoin käsitellä asiakkaansa tuntemistietona yleisesti saatavilla olevia tietoja rikostuomioista ja rikoksista.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia myös niin kutsuttujen poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määritelmään ja heihin liittyvään tehostettuun tuntemisvelvollisuuteen.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että rahanpesulain noudattamista valvovat viranomaiset ja asianajajayhdistys saisivat tarkastaa ilmoitusvelvollisen toimintaa etäyhteyksin tietoturvallista menettelyä käyttäen joko kokonaan tai osittain.
Ja vielä lopuksi: esityksessä ehdotetaan Rikosseuraamuslaitoksen lisäämistä rahanpesulain mukaiseksi huolehtimisvelvolliseksi.
Laki tulisi voimaan jo nyt alkaneen vuoden huhtikuussa, mutta osalle ehdotuksista on kuitenkin varattu riittävä siirtymäaika ilmoitusvelvollisille aiheutuvien toiminnallisten ja myös tietoteknisten muutosten vuoksi. Näiden osalta voimaantulo on sitten vuotta myöhemmin, vuonna 23.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T17:27:25,2022-02-08T17:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_5_168,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_169,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä, heidän perheenjäseniään ja yhtiökumppaneitaan on arviolta tuhansia Suomessa. Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön määritelmän laajentaminen luo ilmoitusvelvolliselle paineita hankkia tietoja kaupallisista rekistereistä. Tämä voi aiheuttaa kustannuksia sekä asiakkaalle että ilmoitusvelvolliselle. Ehdotettu muutos merkitsee asiakkaan tuntemiseen liittyvän tehostetun tuntemisvelvollisuuden laajentamista suhteessa voimassa oleviin säännöksiin. 
Suomessa ei ole sellaista viranomaisen ylläpitämää keskitettyä tietokantaa, josta ilmoitusvelvollinen voisi varmistaa henkilön poliittisesti vaikutusvaltaisen aseman, joten ehdotus saattaa johtaa käytännössä siihen, että ilmoitusvelvollinen joutuu tarkastamaan poliittisesti vaikutusvaltaiset henkilöt kaupallisista lähteistä. Niiden tiedot eivät ole välttämättä luotettavia, ja tämä luo asiakkaiden kannalta yhdenvertaisuusongelman. Näihin henkilöihin kohdistuu ilmoitusvelvollisen asiakkaina rahanpesulain mukainen tehostettu asiakkaan tuntemisvelvollisuus. Tehostettu tuntemisvelvollisuus edellyttää ilmoitusvelvolliselta korostuneen huolellista menettelyä, mikä tarkoittaa muun muassa normaalia laajempaa selvitystä ja dokumentaatiota asiakkaan toiminnasta ja palvelun käytöstä. 
Arvoisa herra puhemies! Ehdotetut muutokset toisivat ilmoitusvelvolliselle enemmän harkintavaltaa sen suhteen, mitä toimenpiteitä asiakkaaseen liittyvä jatkuva riski huomioiden on tarkoituksenmukaista soveltaa, kun otetaan huomioon muun muassa peruste asiakkaan poliittiselle vaikutusvallalle ja se, mitä palveluita ja tuotteita asiakas käyttää, sekä näihin liittyvät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskit. Nämä muutokset tulevat vaatimaan yrityksiltä lisää resursseja ajantasaisten arvioiden tekoon. Näiltä yrityksiltä edellytettyjä lisätoimenpiteitä ei ole hallituksen esityksessä kyetty arvioimaan. 
Pidän tarpeellisena, että yritysten koulutukseen ja neuvontaan kohdennetaan resursseja helpottamaan uuden lainsäädännön soveltamista. Myös viranomaisten ylläpitämä rekisteri olisi paikallaan yritysten työmäärän vähentämiseksi ja asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun turvaamiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Tahdon loppuun vielä sanoa henkilökohtaisen mielipiteen: Olen itse vaikutusvaltainen poliittinen henkilö, ainakin vielä 14 kuukautta, ja samalla olen yrittäjä, joka työllistää tällä hetkellä kuusi henkilöä, ja olen maksanut kaikki mahdolliset verot, maksut ynnä muuta. Mutta se turhauttaa, että jos hommaan vaikka leasingkalusteena uuden paalaimen meidän yritykseen, niin joudun kaikki yrityksen kolmen vuoden tilinpäätöstiedot lähettämään eteenpäin joka asiassa — on korttimaksut ynnä muuta ynnä muuta. Sen halusin vain tuoda julki, että se on mielestäni yrittäjän kannalta aika turhauttavaa byrokratiaa. — Ei muuta, kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-02-08T17:30:18,2022-02-08T17:33:00,Hyväksytty,1.1
2022_5_170,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,"Kiitos. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_5_171,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain ja finanssivalvonnasta annetun lain 3 ja 20 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeriä haluan kiittää siitä, että esittelitte eduskunnalle tämän lain, joka käsittelee rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä. Tähän liittyviä kokonaisuuksia eduskunnassa talousvaliokunta on käsitellyt useissa yhteyksissä ja pitänyt erinomaisena sitä, että Euroopan unionin tasolla on kunnianhimoisesti tartuttu rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen ylikansallisella yhteistyöllä ja myös kehitetty sen ympärillä olevaa sääntelyä.
Samaan aikaan on tietysti tärkeää ottaa huomioon se, että — aivan niin kuin edellä puheenvuorossa kuulimme — sekä finanssisektorin että yritysten sääntelytaakka on viime vuosina kasvanut merkittävästi näistä hyviä tarkoituksia varten säädetyistä uusista velvoitteista, ja siksi olemme velvoitettuja täällä eduskunnassa jokaisen esityksen kohdalla myös tätä puolta arvioimaan. Eli samaan aikaan kun rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä tehdään, pitää kuitenkin huolehtia siitä, että se ei kohtuuttomasti lisää rehellisesti toimivien yritysten ja finanssialan sääntelyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-08T17:33:00,2022-02-08T17:34:12,Hyväksytty,1.1
2022_5_172,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja nyt, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_173,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys puolestaan ehdottaa korotettavaksi valtion eläkerahastosta valtion eläkemenoihin siirrettävää määrää asteittain tulevaisuudessa aikana, jolloin valtion eläkemenot ovat suurimmillaan. Tavoitteena on myös parantaa rahansiirtojen ennakoitavuutta, mikä osaltaan sitten helpottaa rahaston sijoitusten hoitamista. Valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat eläkkeethän maksetaan valtion talousarvion määrärahoista. 
Tällä hetkellä 40 prosenttia valtion vuotuisista eläkemenoista saadaan valtion eläkerahastosta. Valtion eläkerahasto on siis valtion talousarvion ulkopuolinen nimenomaan eläkemenojen tasaamiseksi perustettu rahasto, jonka avulla on varauduttu muun muassa ikärakenteen muutoksista aiheutuvaan eläkemenojen kasvuun. 
Vuonna 20 valtion eläkerahastosta saatu osuus oli euromääräisenä 1,9 miljardia. Samaan aikaan rahastoon tuloutettiin talousarviosta eläkemaksuina ja muina maksuina noin 1,5 miljardia, eli nettomääräinen siirto rahastosta talousarvioon oli noin 400 miljoonaa euroa. Kun valtion eläkemeno oli vuonna 20 noin 4,8 miljardia, oli rahaston nettosiirron tasaava vaikutus valtion talousarvioon noin 8 prosenttia eläkemenosta.
Arvoisa puhemies! Nyt annetussa hallituksen esityksessä siis ehdotetaan, että valtion eläkerahastosta vuosittain valtion budjettiin siirrettävää määrää nostetaan 40 prosentista 45:een. Lisäksi esitetään 3 prosenttiyksikön lisäsiirtoa sellaisissa tapauksissa, joissa rahaston koko ylittää 25 prosenttia suhteessa valtion eläkevastuuseen kahtena vuotena peräkkäin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että rahaston nettomääräinen siirto talousarvioon kasvaisi nykyisestä noin 8 prosentista 30-luvun alkupuolella, reilun kymmenen vuoden päästä, noin 16 prosenttiin eläkemenoista. Näin rahastosta saataisiin varoja valtion eläkemenojen kattamiseen nykyistä enemmän juuri niinä vuosina, kun valtion eläkemenot on arvioitu suurimmiksi.
Valtion talousarvion kannalta rahastosiirron kasvattaminen vähentää muilla tuloilla katettavaa määrää, eli muiden tekijöiden säilyessä ennallaan rahastosiirron kasvattaminen vähentää vastaavalla määrällä valtion tarvetta käyttää verotuloja, muita maksuja ja nettolainanottoa eläkemenojen kattamiseen. Valtion eläkerahaston kannalta lakimuutos parantaa talousarviosiirron ennakoitavuutta nykytilaan verrattuna, sillä ilman nyt ehdotettavaa muutosta tulisi siirroista talousarvioon päättää vuosittain sen jälkeen, kun rahasto on karttunut täyteen määräänsä. Näin voidaan myös turvata rahaston sijoitusten tuottoa pitkällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös rahaston toimitusjohtajan virkasuhteen keston rajaamista viiteen vuoteen ja kelpoisuusvaatimuksien säätämistä lain tasolla, ja samalla vielä ehdotetaan tarkistettavaksi rahaston hallitukselta vaadittavaa sijoitustoiminnan osaamista koskevaa sääntelyä. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T17:34:59,2022-02-08T17:37:54,Hyväksytty,1.1
2022_5_174,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 40 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 4/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_175,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 40 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on siis arvonlisäverolaki, ja tässä hallituksen esityksessä 40 §:n muuttamisesta arvonlisäverolaissa on kyse siitä, että arvonlisäverottomien koulutuspalvelujen määritelmää tarkistetaan kilpailuneutraliteetin parantamiseksi. Lakimuutoksella on tarkoitus parantaa EU-oikeuden mukaisesti neutraliteettiperiaatteen toteutumista, ja muutoksen taustalla on erityisesti halu ratkaista Master of Business Administration- eli MBA-koulutusohjelmien osalta nykyisin vallitseva, itse asiassa hyvin epäneutraali tilanne. Muutoksen myötä ulkomaiset koulutuksentarjoajat eivät olisi enää arvonlisäverotuksellisesti edullisemmassa asemassa suomalaisen koulutuksen tarjoajiin nähden.
Taustalla on se, että Euroopan komissio on pyytänyt reilu vuosi sitten EU Pilot ‑menettelyssä Suomelta selvitystä siitä, kohteleeko suomalainen tuomioistuinjärjestelmä epäneutraalisti samanlaisia MBA-koulutusohjelmia riippuen siitä, mihin myyjä on sijoittunut. Komissio hyväksyi Suomen toimittaman selvityksen tästä arvonlisäverokohtelusta ja samalla myös sen suunnitelman, että lainsäädäntömuutokset aloitetaan. Komission asettama takaraja näille oli tämän alkaneen vuoden, vuoden 22, toukokuun puoliväli.
Nyt siis muutos täällä tehdään ja tällä esityksellä se tuodaan eduskuntaan, ja sillä arvioidaan olevan vähäinen arvonlisäverotuloja lisäävä vaikutus. Se kasvattaisi verotuloja siltä osin kuin ne ulkomaiset toimijat, jotka ovat nyt tähän asti myyneet verottomasti näitä koulutuspalveluita Suomessa, jatkossa päätyvät arvonlisäverollisiin hintoihin. Näitä toimijoita on meidän tiedossamme hyvin rajallinen määrä, ja heidän myymiensä koulutusohjelmien määrän arvioidaan olevan vuositasolla itse asiassa vähäinen. Muutoksen arvioidaan kasvattavan verotuloja valtiolle noin miljoonalla vuodessa.
Lain on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T17:38:22,2022-02-08T17:40:07,Hyväksytty,1.1
2022_5_176,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 5/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko jälleen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_177,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 5/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on esitys, joka koskettaa kaikkia lentomatkaavia, joiden määrä toivottavasti nyt koronan jälkeen lisääntyy — tällä hallituksen esityksellä nimittäin laajennetaan ostomahdollisuuksia lentokenttämyymälöissä.
Nykyisin verollinen myynti verottomien tavaroiden myymälästä on arvonlisäverolain mukaan ja valmisteverotuslain soveltamiskäytännön perusteella sallittua vain toisiin Euroopan unionin jäsenvaltioihin matkustaville. Sen sijaan lentokentällä sijaitsevasta verottomasta varastosta ei nykymuotoisen lainsäädännön mukaan ole ollut mahdollista myydä tavaroita verollisesti Suomeen saapuville tai Suomen sisällä matkustaville henkilöille. Jos verottomien tavaroiden myymälää ylläpitävä toimija kuitenkin haluaisi nykyisellään myydä tuotteita myös Suomen sisällä matkustaville henkilöille tai Suomeen saapuville, hänen tulisi ostaa tuotteet erikseen arvonlisäverollisina ja pitää ne erillään verovarastotuotteista. Käytännössä tämä on erittäin hankalaa, koska se tarkoittaisi kahta erillistä myymälää ja niin edelleen.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan nyt muutettavaksi arvonlisäverolakia ja valmisteverotuslakia siten, että jatkossa lentokentällä sijaitsevasta verottomien tavaroiden myymälästä olisi mahdollista myydä verollisesti matkustajan henkilökohtaisissa matkatavaroissa mukaan otettavia tavaroita Suomen sisällä matkustaville tai Suomeen saapuville matkustajille. Muutos helpottaisi Suomen sisällä matkustavien ja Suomeen saapuvien ostosten tekoa mahdollistamalla näille pitkälti samat ostostentekomahdollisuudet kuin EU:n sisällä matkusteleville. Esityksellä autettaisiin samalla myös koronapandemian koettelemia lentokenttämyymälöitä.
Verollisen myynnin mahdollistaminen ei kuitenkaan muodostaisi poikkeusta alkoholilaista johtuvaan alkoholiyhtiöiden vähittäismyynnin yksinoikeuteen tai myynnin luvanvaraisuuteen.
Samassa yhteydessä tupakkalain tupakkatuotteiden varoitusmerkintöjä koskevaa sääntelyä tultaisiin tässä täsmentämään niin, että lentoasemalla sijaitsevista verottomien tavaroiden myymälöistä Suomen sisällä matkustaville ja Suomeen saapuville matkustajille myytäviin tuotteisiin vaadittaisiin varoitusmerkinnät vastaavasti kuin kotimaassa.
Myynti EU:n ulkopuolelle matkustaville säilyisi nykyiseen tapaan verottomana, eli tämä on vain lisäys myyntiin, ei muutoksia nykyisiin ulkomaille matkustaviin lentokenttäostosten tekijöihin.
Myynnin mahdollistaminen verollisena verottomien tavaroiden myymälässä myös Suomeen saapuville ja Suomen sisällä matkustaville syrjäyttäisi varmaan pääsääntöisesti sellaista kulutusta, joka olisi muutoinkin tapahtunut Suomessa. Kulutuksen siirtymisellä lentokentille ei varmastikaan ole vaikutusta niinkään arvonlisäveron tai valmisteveron tuottoon, vaan se on käytännössä vain hyvä käytännön lisä lentokenttien arkeen ja pieni toimi koronapandemian kurittamalle toimialalle.
Lait on tarkoitettu voimaan tuleviksi mahdollisimman pian, jahka eduskunta ne halutessaan hyväksyy ja sitä ennen käsittelee. Lentokentillä tietojemme mukaan odotetaan jo kovasti tätä muutosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+11.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-08T17:40:31,2022-02-08T17:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_5_178,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_179,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Takauskeskuslaissa säädetään kuntien yhteisestä varainhankintajärjestelmästä. Siinä takauskeskus myöntää takauksia Kuntarahoitus Oyj:n varainhankinnalle, jolla Kuntarahoitus rahoittaa kuntia ja kuntayhtymiä. Tässä kaikki Manner-Suomen kunnat ovat jäseninä ja vastaavat siis yhteisvastuullisesti takauskeskuksen antamista sitoumuksista Kuntarahoituksen varainhankintaan.
Kuntarahoitus on keskeinen kuntia ja kuntayhtymiä rahoittava luottolaitos, ja takauskeskuslain mukaan Kuntarahoitus voi rahoittaa vain kuntia ja kuntayhtymiä. Merkittävä osa niistä lainoista ja sitoumuksista, jotka sote-uudistuksessa siirtyvät kuntayhtymiltä ja kunnista hyvinvointialueille ensi vuoden alusta, on Kuntarahoituksen myöntämiä.
Osana viime kesänä eduskunnassa hyväksyttyä sote-uudistuksen lakipakettia takauskeskuslakia muutettiin jo niin, että olemassa olevat Kuntarahoituksen lainat ja muut sitoumukset siirretään kuntayhtymistä ja kunnista hyvinvointialueille takauskeskuslain sitä estämättä. Tämä muutos koski siis vain omaisuuden siirtovaihetta.
Tällä uudella hallituksen esityksellä takauskeskuslakia muutettaisiin siten, että Kuntarahoitus voisi niin päättäessään myöntää hyvinvointialueille myös uusia lainoja ja muita rahoitusjärjestelyitä. Takauskeskus ja Kuntarahoitus ilmoittivat halukkuutensa tähän järjestelyyn jo kesällä 20. Ennen tällaista lakimuutosta oli kuitenkin hyvä kuulla kuntia, minkä vuoksi asia toteutetaan tällä erillisellä hallituksen esityksellä eikä sitä toteutettu viime kesänä hyväksytyn sote-lakipaketin yhteydessä.
Tämä lakimuutos ei siis pakottaisi Kuntarahoitusta rahoittamaan hyvinvointialueita, vaan ainoastaan mahdollistaisi sen. Varsinaisen päätöksen siitä, alkaisiko Kuntarahoitus rahoittamaan hyvinvointialueita ja millä ehdoilla, tekisivät takauskeskus ja Kuntarahoitus, jossa kunnat itse ovat jäseniä ja keskeisiä omistajia. Hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan lainaa varsinkin suurten investointien rahoittamiseen. Mitä useampien rahoituslaitosten palvelut hyvinvointialueella olisivat käytettävissä, sitä todennäköisemmin ne voisivat saada tarvitsemaansa rahoitusta edullisin ehdoin kaikissa markkinatilanteissa.
Lausuntokierroksella annettiin 44 lausuntoa. Esitystä kannatti valtaosa lausunnon antajista, muun muassa Kuntarahoitus, takauskeskus ja Kuntaliitto sekä sairaanhoitopiirit ja suurin osa lausunnon antaneista kunnista. Kuusi kuntaa vastusti lakiesitystä. Perusteena oli, että jos Kuntarahoitus ryhtyisi myöntämään rahoitusta hyvinvointialueille, takauskeskuksen jäsenkunnille tulisi viimesijainen vastuu myös sellaisista sitoumuksista, joita käytetään hyvinvointialueiden rahoittamiseen. Kuntien vastuu hyvinvointialueille myönnettävästä rahoituksesta olisi kuitenkin vähintään yhtä epätodennäköistä kuin kuntien tämänhetkinen vastuu Kuntarahoitus Oyj:n rahoitustoiminnasta. Asiasta joka tapauksessa saadaan perustuslakivaliokunnan lausunto.
Merkittävää on, että Finanssivalvonta on 18.1.2022 katsonut hyvinvointialueet kuntien tavoin nollariskisiksi tahoiksi. Siksi hyvinvointialueiden ottamat lainat rinnastuisivat nykyisin kuntayhtymien tai kuntien ottamiin lainoihin eikä niille tarvitsisi myöntää valtiontakauksia. Lakimuutos ei ole ristiriidassa EU-oikeuden valtiontukisääntöjen kanssa. Hyvinvointialueet rinnastuvat näin valtiontukisääntöjen näkökulmasta kuntiin. Kuntarahoituksen tarjoamien rahoituspalveluiden ulottaminen hyvinvointialueille ei muuttaisi komission vuoden 2004 päätöstä, jolla se on hyväksynyt takauskeskuksen ja Kuntarahoituksen välisen järjestelmän.
Lakimuutoksen ehdotetaan tulevan voimaan 1.5. Hyvinvointialueille siirtyy sote- ja pela-tehtävien järjestämisvastuu 1.1.23, joten merkittävämpi lainan tarve syntyy vasta silloin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+12.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-02-08T17:43:45,2022-02-08T17:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_5_180,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 203/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 1/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_5_181,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 203/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 203/2021 eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista, ja se tulisi korvaamaan voimassa olevan kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain. Muutokset pohjautuvat katettuja joukkolainoja koskevan direktiivin täytäntöönpanoon sekä muihin katettuja joukkolainoja koskevan sääntelyn uudistamistarpeisiin.
Direktiivissä säädetään muun muassa katetun joukkolainan haltijan rinnakkaisesta vaadeoikeudesta, katepoolin hyväksyttävistä luottosaatavista ja muista vakuuksista, katetun joukkolainan ominaisuuksia ja katepoolin sisältöä koskevista lainan liikkeellelaskijan tiedonjulkistamisvelvollisuuksista, katettujen joukkolainojen liikkeellelaskijalle asetettavasta erillisestä katepoolin maksuvalmiusvaatimuksesta, kansallisesta optiosta sallia katetun joukkolainan sopimusehtoihin mahdollisuus tarvittaessa siirtää lainan eräpäivää myöhemmäksi, liikkeeseenlaskua koskevasta valvonnasta ja lupamenettelystä, liikkeeseenlaskijan oikeudesta käyttää katetusta joukkolainasta nimeä eurooppalainen katettu joukkolaina sekä direktiivin voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä. Direktiivi yhdenmukaistaa katettuja joukkolainoja koskevaa lainsäädäntöä ja näin tukee tavoitetta yhtenäisistä ja avoimista eurooppalaisista arvopaperimarkkinoista.
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla täytettäisiin myös eräitä muita kuin direktiivistä johtuvia kotimaisen sääntelyn uudistamistarpeita. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö kattaa direktiivin keskeisimmät sisällölliset vaatimukset jo nykyiselläänkin. Suurimmat muutostarpeet Suomen lainsäädäntöön liittyvät katepoolin maksuvalmiusvaatimukseen ja katetun joukkolainan eräpäivän siirtoa koskeviin edellytyksiin, katettuja joukkolainaohjelmia koskevaan lupamenettelyyn sekä johdannaisista aiheutuvien velvoitteiden lukeutumisesta katepoolin kattavuuden piiriin ja johdannaisista aiheutuvien saatavien kuulumisesta katevaroihin.
Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen mukaista implementointitapaa. Arvioimme, että direktiivi jättää riittävästi tilaa kansallisille lainsäädäntöratkaisuille ja että tuo liikkumavara on tässä hallituksen esityksessä käytetty tarkoituksenmukaisesti. Talousvaliokunta puoltaa yksimielisesti ehdotetun sääntelyn hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyin, pääasiassa teknisluonteisin muutoksin. Näin ollen talousvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 203/2021 sisältyvät 2.—5. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 203/2021 sisältyvän 1. lakiehdotuksen.
Näin lyhyesti, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-08T17:48:22,2022-02-08T17:51:29,Hyväksytty,1.1
2022_5_182,5/2022,2022-02-08,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 203/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 1/2022 vp,"Kiitoksia, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_5+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_1,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Riikka Purra ja 43 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 1/2022 vp energia‑ ja polttoainehinnoista. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_6_2,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali>>>Vaali  VAA 7/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan vaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee valtuuskunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. Valtuuskunnan jäsenille ilmoitetaan, että valtuuskunta kokoontuu perjantaina 11.2.2022 kello 12.50 huoneeseen A116 järjestäytymistä varten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_6_3,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle liikenne‑ ja viestintävaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Lisäksi tiedusteluvalvontavaliokunta voi antaa lausunnon hallintovaliokunnalle. Sisäministeri Krista Mikkosen 10 minuutin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 2,5 tuntia. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_6_4,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tiedustelulait tulivat voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2019, ja niiden soveltaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Nyt keskustelussa oleva selonteko sisältää selvityksen siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön toimivuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Siinä käydään myös läpi kehittämistarpeita, oikeusturvan toteutumista sekä muita seikkoja.
Tiedustelulainsäädännön voimaantulon jälkeen Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa. Yhteiskunnan turvallisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi on tärkeää toteuttaa aiemmin tällä vaalikaudella annettujen valtioneuvoston turvallisuutta koskevien selontekojen linjaukset tiedustelutoiminnasta sekä varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus. Muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, ja ajantasaisella tiedustelulainsäädännöllä myös varaudutaan monista suunnista ilmeneviin uhkiin.
Kansallinen turvallisuus kuuluu Euroopan unionissa jäsenvaltion vastuulle. Suomi kantaa vastuuta Euroopan turvallisuudesta yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Tiedustelutiedon jakaminen EU:n jäsenvaltioiden kesken ja tiedusteluyhteistyö perustuvat vapaaehtoiseen yhteistyöhön EU:n rakenteiden ulkopuolella ja tukevat unionia turvallisuustoimijana. Muun muassa kyvykkyyksiä hybridi- ja kyberuhkien torjumiseksi kehitetään.
Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminnan oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaki, kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet ja kansallinen lainsäädäntömme. Uusi lainsäädäntö on parantanut viranomaisten kykyä suojata Suomen kansallista turvallisuutta. Tiedustelutoimivaltuuksien tultua voimaan tiedonhankinta uusilla menetelmillä kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on tehostunut.
Tiedusteluviranomaisille asetetut painopisteet ohjaavat tiedustelun kohdentamista. Tiedustelu kohdistetaan laissa määrättyyn toimintaan. Siviili- ja sotilastiedustelua voidaan kohdistaa osin samankaltaisiin kohteisiin, mikä otetaan huomioon toiminnan yhteensovittamisessa. Lainsäädännön mukaiset tiedustelun kohteet, eli niin sanotut uhkaluettelot, ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi.
Tiedusteluviranomaisten toimivaltuudet täydentävät toisiaan. Tiedon hankkiminen kohteista perustuu myös tiedustelumenetelmien tehokkuuteen. Ulkomaantiedustelun ja tietoliikennetiedustelun toimivaltuudet ovat merkittävin muutos aikaisempaan, erityisesti siviilitiedustelussa.
Myös tiedustelutoimintaa koskevat periaatteet on kirjattu lakiin. Niitä ovat perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuusperiaate, vähimmän haitan periaate sekä tarkoitussidonnaisuuden ja syrjinnän kiellon periaatteet. Lainsäädäntö sisältää periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi oikeusturvaa koskevia ennakollisia ja jälkikäteisiä menettelyjä. Tuomioistuinkontrolli on kytketty perusoikeuksiin vakavimmin puuttuvien tiedustelutoimivaltuuksien käyttämiseen.
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan näkökulmasta eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunnan harjoittama parlamentaarinen valvonta on tärkeää. Tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaa harjoittavat ylimpinä laillisuusvalvojina valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Tiedusteluvalvontavaltuutettu ja tietosuojavaltuutettu ovat itsenäisiä, riippumattomia laillisuusvalvojia, jotka ovat sopineet keskinäisen yhteistyönsä järjestämisestä tiedustelutoiminnan valvonnassa. Edellä mainittujen lisäksi tiedusteluviranomaisissa on organisoitu sisäinen laillisuusvalvonta, ja sisäministeriö ja puolustusministeriö kohdistavat valvontaa toimintaan hallinnonaloillaan.
Arvoisa puhemies ja hyvät kansanedustajat! Nostan seuraavaksi selonteosta esiin joitakin näkökulmia, jotka mielestäni ansaitsevat eduskunnan huomiota.
Ensimmäiseksi totean, että valtioneuvostoon on muodostettu tiedustelutoiminnan strategisen tason ohjaus- ja seurantakokonaisuus. Siviili- ja sotilastiedustelun ohjausta yhteensovitetaan, ja se on osoittautunut onnistuneeksi. Ohjaus- ja seurantakokonaisuudessa TP-UTVA on tärkeä toimija. Tiedusteluviranomaisille annetuissa painopisteissä huomioidaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kansallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä kehityslinjoja, joista tarvitaan tarkempaa tietoa ylimmän valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja muiden viranomaisten kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä varten. Painotan, että tietoa voidaan hankkia myös välittömän tarpeen mukaan. On myös muistettava, että tiedusteluviranomaisten toimiva yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten kanssa on tärkeää ja välttämätöntä. Lainsäädäntö on mahdollistanut yleisesti ottaen toimivan yhteistyön. Myös yksityisen sektorin kanssa on yhteistoimintaa, jolloin tiedusteluviranomaiset voivat hyödyntää ulkopuolista asiantuntemusta. 
Toinen asia, jonka haluan nostaa selonteosta esiin, on se, että uuden lainsäädännön toimivaltuuksien käyttämisellä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun toiminta on tehostunut. Edelleen kyky hankkia tietoa ulkomailta tiedustelumenetelmiä käyttämällä on parantunut. Uhkia torjutaan myös kansainvälisen tiedusteluyhteistyön avulla. Toimivaltuuksien kehittämisessä huomioon on kuitenkin otettava uusien teknologioiden kehittyminen. Ne tehostavat yksityisyyden suojaa, mutta toisaalta mahdollistavat kansallista turvallisuutta vaarantavan toiminnan salaamisen. 
Kolmantena kiinnitän huomiota siihen, että laillisuusvalvonta on kattavaa ja tapahtuu usean eri tahon toimesta. Valvonta kohdistuu sekä strategiseen että operatiiviseen tasoon. Laillisuusvalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että tiedustelutoiminnassa noudatetaan lakia. Yksityiskohtainen sääntely ja dokumentointivaateet mahdollistavat toiminnan lainmukaisuuden tarkan valvonnan. Yhteiskunnalliselta kannalta tiedusteluvalvontavaltuutetun harjoittama reaaliaikainen valvonta varmistaa osaltaan, että tiedustelu kohdistuu vain kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavaan toimintaan. On myös muistettava, että lainsäädännössä on varmistettu tiedustelun kohteena olevan henkilön oikeusturvatakeita.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan korostaa, että tiedustelulla hankitaan tietoa kansallista turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja ilmiöistä Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Sillä tuetaan valtion ylimmän johdon päätöksentekoa ja muiden viranomaisten kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. 
Vajaan kolmen vuoden soveltamiskokemusten pohjalta lainsäädännössä ei ole havaittu välittömiä, merkittäviä korjaustarpeita. Kaikilta osin tarkempien johtopäätösten tekeminen on ennenaikaista soveltamisajan lyhyyden takia. Joitakin seurattavia ja kehitettäviä asioita on noussut esiin. Toisaalta lainsäädäntöä on jatkossakin arvioitava ja kehitettävä uhkaympäristön edellyttämällä tavalla ja kokonaisvaltaisesti keskinäisriippuvuudet tunnistamalla. 
Tiedustelun keinoin torjuttavat yhteiskuntaan ja sen kriittisiin toimintoihin — pahimmillaan Suomen suvereenisuuteen — kohdistuvat uhat ovat yhteiskunnalliselta merkitykseltään asteeltaan vakavampia kuin rikostorjuntaan liittyvät uhat. Tiedustelutoiminta on luonteeltaan perus- ja ihmisoikeusherkkää, jolloin on edelleen huolehdittava oikeusturvajärjestelyistä ja valvonnan tehokkuudesta sekä seurattava kansainvälistä ihmisoikeuksiin liittyvää oikeuskäytäntöä. Kansallisen turvallisuuden suojaaminen edistää osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-09T14:19:00,2022-02-09T14:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_6_5,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_6,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuonna 2019 voimaan astunut tiedustelulainsäädäntö on osa kansallisen turvallisuuden kehittämistä ja varautumista maanpuolustukseen kohdistuviin uhkiin. Kun tiedustelulainsäädäntö kolme vuotta sitten rakennettiin, käytiin laista laajaa ja perusteellista keskustelua. Päättäessään tiedustelulaista eduskunta edellytti kokonaisvaltaista selontekoa tiedustelulainsäädännön toimivuudesta ja tuloksellisuudesta vuoden 21 loppuun mennessä.
Kansalaiskeskustelussa, niin kuin täällä eduskunnassakin, kannettiin huolta tiedustelulainsäädännön vaikutuksista perus‑ ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lisääntyvät viranomaisten toimivaltuudet herättivät ymmärrettävästi kysymyksen, miten tavalliselle kansalaiselle taataan viestintäsalaisuus tai yksityisyys samalla, kun viranomaiset pyrkivät torjumaan vakavan kansallisen turvallisuuden uhkia niin verkossa kuin muualla yhteiskunnassamme ja maamme rajojen ulkopuolella.
Kansallisen turvallisuuden lisäämiseksi ja myös perusoikeuksiemme toteuttamiseksi on laissa määritelty toimivaltuudet ja tehtävät turvallisuusviranomaisille. Lain arviointi eduskunnassa on tärkeää, ja se lähettää viestin myös eduskunnasta ulospäin. Se osoittaa yhteiskuntamme vahvuutta, kun voimme käydä avointa keskustelua näinkin sensitiivisestä aiheesta kuin tiedustelutoiminta. Oikeusvaltiossa viranomaisten toiminta pohjautuu lakiin, ja se on oikeusvaltion keskeisimpiä tunnusmerkkejä.
Eduskunnalla on historiansa ensimmäistä kertaa lain voimaantulon, vuoden 2019, jälkeen mahdollisuus käydä läpi tiedustelulakien toimintaa ja arvioida lainsäädäntönsä onnistumista. Se onkin tarpeellista, koska lähtökohtaisesti salaisen toiminnan ympärille rakennetusta lakikokonaisuudesta ei meillä ole kokemusta edeltäviltä ajoilta. On kuitenkin tarpeellista todeta, että tiedustelulainsäädännön arviointi vain muutaman vuoden kokemuksen pohjalta on lyhyt aika kokonaisvaltaisen arvion antamiseksi. Onkin syytä tässä yhteydessä esittää, että tiedustelulakien toimivuutta tarkasteltaisiin myös joidenkin vuosien päästä kokonaisvaltaisemmin, kun kokemusta tiedustelutoiminnasta ja ‑lain muutostarpeista on kerätty nykyistä enemmän.
Arvoisa herra puhemies! Tiedustelulainsäädännön tarpeellisuutta ei ole juuri kyseenalaistettu. Tiedustelutoiminta luo meille uusia työkaluja, joilla voidaan vastata vakaviin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Rajat ylittävä tiedusteluyhteistyö kehittää myös Suomen kykyä vastata erilaisiin hybridiuhkiin. Tiedustelutoiminnan keskeinen tavoite on tuottaa ajantasaista tietoa ylimmän valtiojohdon, valtioneuvoston ja eri viranomaisten päätöksenteon tueksi. Eduskuntakäsittelyssä onkin syytä arvioida tiedustelulakien myötä lisääntyneiden toimivaltuuksien merkitystä vakavien uhkien havaitsemisessa ja torjunnan onnistumisessa.
On tärkeää, että eduskunnalla on ajantasainen käsitys siitä, että viranomaisten toimivaltuudet turvallisuustarpeiden kattamiseksi ja toisaalta perusoikeuksien kunnioittaminen ovat tasapainossa. Tässä huomionarvoista on, että tiedustelutoiminnan oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Tiedustelutoimintaa ohjaavia periaatteita ovat perus‑ ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuus, vähin haitta, tarkoitussidonnaisuus ja syrjinnän kielto.
Huomion arvoista on myös arvioida sitä, miten lainsäädäntö seuraa tiedustelutoiminnan teknologista kehittymistä. Teknologiakilpailuun ei kukaan maa voi yksin vastata. Siksi kansainvälinen yhteistyö muun muassa EU:n puitteissa on Suomelle tärkeää. Myös toimivaltuuksien jatkuva täsmentäminen on osa tehokkaampaa ennakoimista ja uhkien tunnistamista. Uudet teknologiat tuovat eteemme tilanteita, joissa kansallista turvallisuutta vaarantava toiminta on yhä salatumpaa ja yksityisyyden suojaa hyödyntävää.
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tehtäviin kuuluu tiedustelulakien valvonta. Tätä varten eduskunnalla on tähän tehtävään nimetty myös parlamentaarinen valiokunta. Nyt valiokunnan lisäksi koko eduskunnalla on mahdollisuus tutustua tiedustelulakien toimivuuteen. Toivomme, että eduskunnan käsittelyssä saamme hyvän ja yhteisen käsityksen näiden lakien merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-09T14:28:20,2022-02-09T14:33:34,Hyväksytty,1.1
2022_6_7,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_8,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelulakien valmistelu viime kaudella lähti siitä lähtökohdasta, että Suomi oli verkkotiedustelun näkökulmasta lainsäädännön ja käytännön kyvykkyyden kannalta täysin jäljessä verrokkimaista ja pahimmillaan ulkopuolisen tiedustelutiedon varassa oman turvallisuutensa kannalta. Tämä tilanne oli välttämätöntä korjata ja hankkia oma kyvykkyys tiedon keräämiseen esimerkiksi terroristisesta liikehdinnästä. Tiedustelulakien käyttöönotto edellytti perustuslain yksityisyydensuojan suhteen muutoksen, jossa kansallinen turvallisuus säädettiin hyväksyttäväksi perusteeksi viestintäsalaisuuden murtamiseen. Tästä säädettäisiin tarkemmin tavanomaisella lailla, ja perustuslain muutos hyväksyttiin kiireellisessä menettelyssä yhdellä kaudella viiden kuudesosan enemmistöllä.
Perussuomalaiset suhtautuvat myönteisesti ajatukseen tiedustella sotilasuhkia ja terroristista toimintaa, mutta riveissämme oli myös epäilyksiä, voitaisiinko valtuuksia käyttää väärin esimerkiksi poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä esittävien seuraamiseen. Oli mielestämme kaikkien intresseissä, että valtuuksille säädetään erittäin vahvat viranomaistason sekä parlamentaarisen tason valvontakeinot.
Tiedustelutoiminta jakautuu suojelupoliisin toteuttamaan siviilitiedusteluun ja Puolustusvoimien tiedusteluviranomaisten pääesikunnan ja Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen toteuttamaan sotilastiedusteluun. Tiedustelulainsäädännön pääasiallinen tavoite on kansallisen turvallisuuden suojaaminen huomioiden sekä perustuslaista että Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuvat vaatimukset. Tiedustelutoiminnan luonteen vuoksi toiminnan ja tietojen julkisuutta rajoitetaan eri tavoin.
Arvoisa puhemies! Tiedustelulaissa on kysymys periaatteessa pakkokeinolain kaltaisten keinojen ulottamisesta kansallista turvallisuutta uhkaavaksi katsottuun toimintaan, joka ei ainakaan siinä vaiheessa vielä täytä aihetta epäillä rikosta. Kyse ei ole rikostutkinnasta, vaan tiedon keräämisestä viranomaisten ja poliittisen johdon käyttöön sotilastiedustelun puolella sotilaallisesta uhkasta ja siviilitiedustelun puolella enemmän terrorismin kaltaisista uhkista ennen niiden konkretisoitumista ja realisoitumista.
Suomi oli viimeisten maiden joukossa saamassa lainsäädännön ja valvonnan valmiiksi. Nyt pääsemme vertaamaan toimintaa ja tapoja muun muassa Pohjoismaiden kanssa ja rakentamaan yhteistyötä valvonnan puolelta myös muualle.
Tiedusteluviranomaisten havaintojen mukaan Suomeen kohdistuu aktiivista valtiollista tiedustelua. Koronapandemian aikana liikkumisrajoitukset ovat vaikeuttaneet ulkomaisten toimijoiden toimintaa jossain määrin perinteisemmässä mielessä, mutta erityisesti toiminta tietoverkossa on ollut aktiivista ja kybervakoilu on lisääntynyt. Suomeen kohdistetaan hybridivaikuttamista. Muuttuva turvallisuusympäristö edellyttää ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Uuden lainsäädännön toimivaltuuksien käyttämisellä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun toiminta on lähtökohtaisesti tehostunut, sillä aiemmin käytössä olleilla toimivaltuuksilla ei voitu tehokkaasti riittävän varhaisessa vaiheessa hankkia tietoa kansallista turvallisuutta vaarantavista uhkista ja ryhtyä toimenpiteisiin ennakoivasti. Uusi tiedustelulainsäädäntö antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet havaita kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvia uhkia. Sotilastiedustelulain mukaiset toimivaltuudet ovat parantaneet tiedustelujärjestelmän kykyä muodostaa tilannekuvaa ja antaa ennakkovaroitus valmiuden säätelylle.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännössä on yhä toki kehittämiskohteita, kuten niin sanottu palomuurisääntely. Palomuurisäännökset rajoittavat tiedustelutiedon luovuttamista toiselle viranomaiselle muuhun kuin tietojen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen eli kansallista turvallisuutta tai sotilaallista maanpuolustusta uhkaavien rikosten tutkintaan. Tyypillisenä käyttötarkoituksena on muiden edellä mainittujen lievempien rikosten tutkinta. Tällä hetkellä oikeustila on asian suhteen epäselvä. Oikeustilaa tulisikin tältä osin selvittää pikaisesti lainsäädäntöön jääneen valuvian korjaamiseksi. Toimiva palomuurisääntely on yhteiskunnan kokonaisedun sekä rikoksen uhrin ja perusoikeuksien huomioon ottamisen kannalta perusteltua. Tiedustelun kautta saadun tiedon pitää näkyä sekä käytännön päätöksenteossa että oikeustoimissa. Tästäkin meillä on jo ennakkotapaus: Isis-naisten Suomeen paluu on surullinen esimerkki siitä, kun päätöksentekijät eivät välitä viranomaisen ilmoittamasta konkreettisesta turvallisuusuhkasta.
Viranomaisten tiedustelukeinot, toimivaltuudet sekä tarve niihin ovat tiedustelulainsäädännön lyhyen voimassaolon ajalta osoittautuneet perustelluiksi. Tarkemman kuvan saamme vasta tulevien vuosien aikana, kun lainsäädäntöä joudutaan soveltamaan käytännössä alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Myös teknologian kehittyminen muokkaa jatkuvasti lainsäädännöltä edellytettyjä vaatimuksia. Tiedustelun tulevaisuuden osalta pian ei kiinnosta enää sähköpostiviestien sisältö vaan materiaalit, joita jaetaan somealustoilla. Tämän niin sanotun metadatan käyttö tiedustelutoimintaan ja profilointiin muokkaa osaltaan tiedustelutoiminnan luonnetta.
Ja lopuksi vielä, arvoisa puhemies: Suomen tulee parhaansa mukaan edistää kansallisvaltioiden välistä yhteistyötä. Tämä onnistuu osaltaan sillä, että tiedusteluviranomaisten riittävistä resursseista ja muista toimintaedellytyksistä huolehditaan tehokkaasti. Riittävillä resursseilla voidaan myös varmistaa, että tiedustelulainsäädäntö täyttää sille asetetun tarkoituksen eli parantaa kansallista turvallisuuttamme. Kysymys ei ole myöskään pelkästään laadunvarmistuksesta vaan myös valvonnan uskottavuudesta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-02-09T14:33:39,2022-02-09T14:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_6_9,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_10,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite säädösperustan luomisesta vaikuttavammalle tiedustelulle. Työtä tehtiin parlamentaarisessa hengessä, ja siinä kokoomuslaisilla ministereillä oli keskeinen rooli. Tehtävä oli vaativa, ja myös perustuslakia oli päivitettävä. Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan perusteellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä.
Olimme aikaisemmin liiaksi muiden valtioiden antamien tiedustelutietojen varassa. Se ei ollut Suomen edun mukainen tilanne. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta siinä edellytetään myös vahvaa omaa panosta. On oltava tietoa, joka kiinnostaa kanssamme yhteistyötä tekeviä valtioita.
Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteemme kohdistuvilta vakavilta uhilta. Siviili- ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi.
Turvallisuusympäristömme on viime vuosina monimutkaistunut ja heikentynyt. Kansainvälisesti tarkasteltuna poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen vaikuttamisen rinnalle on tullut laaja kirjo uusia keinoja. Kyber- ja hybridivaikuttaminen saavat uusia ja vaikeasti ennustettavia muotoja. Viime kuukausien tapahtumat todistavat uuden tiedustelulainsäädäntömme tarpeellisuuden. Myös selonteon johtopäätös on, että tiedustelua koskevan lainsäädännön tärkein tavoite, eli kansallisen turvallisuuden parantaminen, on toteutunut.
Arvoisa puhemies! Vaikuttavampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille turvallisempaa isänmaata. Perustuslakimme takaa turvallisuuden ohella yksityisyyden suojan sekä viestien salaisuuden. Kaksi perusarvoa, eli turvallisuus ja yksityisyys, oli sovitettava lainsäädännössä tasapainoisesti yhteen. Tiedusteluviranomaisten saamien laajempien toimivaltuuksien rinnalle oli myös rakennettava heidän toimintansa valvonta. Annettuja uusia oikeuksia on tulkittava ja sovellettava tiukasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti. Pientäkään lipsumista ei saa tapahtua. Hyvään tiedustelukulttuuriin kuuluu ajantasainen lainsäädäntö, valtuuksien säntillinen noudattaminen sekä kansalaisten hyväksyntä. Kaiken perustana on luottamus viranomaisten toimintaan. Valtuuksia on käytettävä myös jatkossa kurinalaisesti. Laaja tiedustelulainsäädäntökokonaisuus vaatii seurantaa, ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava.
Arvoisa puhemies! Hyväksyimme tiedusteluvalvontavaliokunnassa joulukuussa 2021 yksimielisesti mietinnön tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta. Valiokunta valvoo parlamentaarisesti tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Työmme alkoi vaalikauden alussa. Meille on muotoutumassa vahva ja tervehenkinen tiedustelukulttuuri uuden lainsäädännön määrittelemissä rajoissa. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä, että oikeusasiamies ja tiedusteluvalvontavaltuutettu arvioivat yhdessä tiedustelulainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Se on tärkeää, koska lainsäädännöstä ei ole vielä muodostunut kaikilta osin vakiintunutta soveltamiskäytäntöä.
Arvoisa puhemies! Käsiteltävän tiedustelulainsäädäntöä koskevan selonteon yhteenvedossa todetaan, että turvallisuusympäristömme on jatkuvassa muutoksessa ja siksi myös lainsäädäntömme on pidettävä ajantasaisena. Kokoomus tukee linjausta. Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin edellyttää kokoomuksen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan myös valmiutta tarkastella nopeasti lainsäädäntöä, jolla voidaan reagoida muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-09T14:39:52,2022-02-09T14:44:59,Hyväksytty,1.1
2022_6_11,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_12,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvia uhkia torjutaan tehokkaalla tiedustelulla. Suomen turvallisuuden kannalta tiedustelulla on aina ollut keskeinen merkitys, mutta lainsäädäntömme oli pitkään ajastaan jäljessä. Viime eduskuntakaudella toteutettiin suuri tiedustelulainsäädännön uudistus. Lainsäädäntö on vahvistanut vakavien rikosten ja uhkien torjuntaa sekä siviili- että sotilaspuolella.
Tietoliikennetiedustelun merkitys on korostunut sekä sisäisten että ulkoisten uhkien torjunnassa. Tietoliikennetiedustelun merkitystä on vahvistanut koronapandemia, joka on osaltaan johtanut lisääntyneeseen tietoliikenteeseen ja sen kautta myös torjuttavien uhkien kasvuun. Tiedustelu kybertoimintaympäristössä edellyttää korkeaa teknologista tasoa, henkilöstön osaamista ja riittävää rahoitusta.
Tiedustelulainsäädäntö on palvellut Suomea tähän mennessä hyvin. Muuttuvat ja yhä moninaisemmat turvallisuusuhat edellyttävät valppautta, valmistautumista ja lainsäädännön toimivuuden jatkuvaa seurantaa kaikissa tilanteissa. Tiedustelulainsäädännön tilaa, toimivuutta ja muutostarpeita onkin arvioitava säännöllisesti. Selonteon valiokuntakäsittely ja tiedusteluvalvontavaltuutetun vuosittainen kertomus tarjoavat eduskunnalle hyvät edellytykset jatkuvaan arviointityöhön. Lainsäädännön on annettava viranomaisille riittävät työkalut kriittisen infrastruktuurin ja strategisten kohteiden suojaamiseen.
Arvoisa herra puhemies! Sotilastiedustelulla hankitaan tietoa Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi sekä tuetaan valtion ylimmän johdon päätöksentekoa. Kiristyneet turvallisuuspoliittiset jännitteet heijastuvat Itämerelle ja arktiselle alueelle. Lähialueidemme kehityksellä on erityinen merkitys turvallisuudellemme. Tiedusteluyhteistyötä hyödyntäen pieni kansakunta voi seurata valppaammin myös maastamme kauempana tapahtuvia geopolitiikan ja geotalouden toimijoiden siirtoja, joilla on merkitystä Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle. Euroopan unionin tiedustelukapasiteetin vahvistaminen on tässä avainroolissa.
Suomi seuraa turvallisuuspoliittisen tilanteen kehitystä reaaliajassa. Hankittu tiedustelutieto ja tiedonvaihto tiedustelukumppanien kanssa syventävät valtiojohdon tilannekuvaa ja vahvistavat edellytyksiä tehdä tilanteen mukaisia turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Suurten maiden sotilastiedustelulla on keskeinen merkitys arvioitaessa Venäjän toimia Ukrainan rajalla ja Ukrainassa.
Arvoisa puhemies! Suojelupoliisin tehtävät rikosten estämisessä ja paljastamisessa ovat merkityksellisiä terrorismin, vakoilun ja muiden vakavien valtioon kohdistuvien rikosten torjunnan kannalta. Suojelupoliisi voi saada tehdessään siviilitiedustelua tiedon vakavasta rikoksesta tai sen uhasta. On tärkeää, että suojelupoliisin on nykyisin mahdollista jatkaa tiedustelumenetelmän käyttöä rikoksen estämiseksi ja paljastamiseksi, vaikka tiedustelumenetelmän käytöllä ei enää voida olettaa saatavan tietoja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavasta toiminnasta. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että tiedustelun kautta saatu tieto rikoksesta tai sen uhasta siirtyy sujuvasti esitutkintaviranomaisille, jotta ne voivat täyttää oman tehtävänsä rikosstorjunnassa.
Arvoisa puhemies! Tiedusteluviranomaisilla on nykyisin laajat toimivaltuudet, jotka mahdollistavat tarkoin rajatuissa puitteissa puuttumisen suojattuihin perus- ja ihmisoikeuksiin. Laajoihin toimivaltuuksiin sisältyy aina väärinkäytösten riski. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että myös tiedustelutoiminnan valvonta on kunnossa. Toimiva valvonta on välttämätöntä, ja se tukee osaltaan tiedustelutoiminnan hyväksyttävyyttä. Selonteon mukaan lainsäädännön mukaiset valvontaa ja oikeusturvajärjestelyjä koskevat säännökset ovat osoittautuneet lähtökohtaisesti toimiviksi. Valvonnassa ei ole myöskään toistaiseksi havaittu tiedusteluviranomaisten lain- tai virkavelvollisuuksien vastaista toimintaa. Näin asioiden pitääkin olla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-09T14:45:01,2022-02-09T14:49:29,Hyväksytty,1.1
2022_6_13,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_14,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monipuolistuvien uhkien värittämä jännitteinen turvallisuustilanne korostaa tarvetta toimivalle tiedustelulainsäädännölle. Tiedustelutieto auttaa viranomaisia uhkiin varautumisessa ja niiden ehkäisemisessä, ja hyvä tilannekuva luo pohjaa turvallisuuden kannalta tärkeille päätöksille. Samalla on pidettävä mielessä se, että tiedustelulainsäädännössä tasapainoillaan aina lopulta länsimaisen avoimen demokratian perusperiaatteiden kanssa. Vaa’an eri puolilla painavat yksityisyys ja turvallisuuden takaaminen. Vallan rajojen, vastuun ja valvonnan kanssa on oltava erittäin tarkkana erityisesti, kun kyseessä ovat toiminnot, joita ei niiden luonteen takia voi täysin läpivalaista julkisuuteen. 
Toimivan lainsäädännön tarpeen ja väistämättömän tasapainoilun vuoksi on hyvä, että eduskunta aikanaan edellytti tätä selontekoa, hallitus sitoutui sen antamaan ja se on nyt saatu käsittelyyn. Tiedustelulainsäädännön valmistuminen viime kaudella oli tärkeä askel sekä tiedustelukyvykkyyksien että toimivaltuuksien selkeyttämisen kannalta. 
Tässä kohtaa on paikallaan kiittää edesmennyttä kansanedustaja Jyrki Kasvia aktiivisesta roolistaan nyt tarkasteltavan lainsäädännön parissa erityisesti edellä mainitun turvallisuuden ja perusoikeuksien tasapainoilun suhteen. Jyrki Kasvi ei ole enää keskuudessamme, mutta on tärkeää, että eduskunnasta löytyy nyt ja jatkossakin viisautta ja valveutuneisuutta seurata, miten tiedusteluun liittyviä valtuuksia käytetään, ja varmistaa, että lainsäädäntöä edelleen kehitettäessä kansalais- ja perusoikeudet huomioidaan niiden vaatimalla vakavuudella. Tiedusteluvalvontavaliokuntahan on tässä tietysti tärkeässä roolissa. 
Suomen turvallisuusympäristö on ollut jatkuvassa muutoksessa ja muuttunut myös tiedustelulainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Tieto- ja viestintäteknologioiden ja niiden varaan rakentuneiden palveluiden kehitys on nopeaa, ja itse teknologian kehittymisen ohella niiden geopoliittinen luonne on korostunut. Uudenlaista valtaa on myös keskittynyt kaupallisten yritysten käsiin, joiden sidonnaisuudet kotipaikkojensa valtaa pitäviin vaihtelevat ja muodostavat uusia, osin vaikeasti hahmotettavia rajapintoja kaupallisen ja poliittisen toiminnan välille. Selvää on sekin, että tehokas tiedustelu edellyttää viranomaisilta toimivaa yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Tarkka paikka lainsäädännön kannalta sekin.
Muuttuva ja kompleksinen turvallisuusympäristö korostaa myös kansainvälistä yhteistyötä, joka on tiedustelutoiminnassa välttämätöntä. Eri maiden erilaiset lainsäädäntöpohjat ja tiedustelujärjestelmät tuovat tähän omat haasteensa. Olennaista on, että tiedustelutoiminta tukee ja on linjassa muun sisäistä ja ulkoista turvallisuutta takaavan toiminnan ja linjausten kanssa. Perusoikeuksien ja vapauksien kunnioittamisen ohella tämäkin on tärkeä toiminnan yhteiskunnallisen luottamuksen säilyttämiseksi.
Selonteko toteaa, että tiedustelua koskevan lainsäädännön keskeisin tavoite, kansallisen turvallisuuden parantaminen on toteutunut ja että tiedonhankinta kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvista uhkista on uusien tiedustelutoimivaltuuksien myötä tehostunut. Tämä on tietysti hyvä asia.
Keskeisenä johtopäätöksenä nousee myös tarve varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei tällaisesta lainsäädännöstä tule täysin valmista varmaan koskaan. Edessä onkin mainittua kansallisen turvallisuuden varmistamisen ja perusoikeuksien ja vapauksien välistä punnintaa jatkossakin. Turvallisuus on taattava, mutta ei kohtuuttomasti kansalaisoikeuksien kustannuksilla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-02-09T14:49:37,2022-02-09T14:53:19,Hyväksytty,1.1
2022_6_15,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_16,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella itsenäisellä valtiolla on turvallisuuskoneistonsa — Puolustusvoimat, rajavartiosto, poliisivoimat — ja niillä lainsäädännössä määritellyt toimintaoikeudet ja velvollisuudet. Tiedusteluorganisaatiot hankkivat tietoa, analysoivat sitä, raportoivat ja ennakoivat tulevaa, jotta turvallisuudesta vastaavat organisaatiot kykenevät täyttämään tehtävänsä ja poliittiset päättäjät tekemään päätöksiä.
Parhaimmillaan kansallisen turvallisuuden suojaaminen edistää perus- ja ihmisoikeuksia, mutta tiedustelutoiminta ulottuu myös kansalaisen yksityisyyden piiriin. Jos jollekin organisaatiolle, esimerkiksi suojelupoliisille tai sotilastiedustelulle, annetaan laajat valtaoikeudet, tulee vastapainona kulkea aina tosiasiallinen mahdollisuus valvoa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja suojata niitä tarpeettomalta puuttumiselta. Tiedustelutoimintahan kohdistuu valtiollisen toiminnan lisäksi myös yksittäisten kansalaisten oikeuksien rajoittamiseen.
Viime eduskuntakauden lopulla, pitkällisen valmistelun jälkeen, lait hyväksyttiin nopeutetussa järjestyksessä. Ainoastaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmä vastusti kiireellistä käsittelyä. Jälkikäteen varmistui, että normaalissa säätämisjärjestyksessäkin lakien toimeenpanon viive olisi ollut ainoastaan kuukausia, ei vuosia, niin kuin silloin peloteltiin. Joka tapauksessa tiedustelulakien valmistelun aikana esitetty perusteltu kritiikki johti lakien laadun, sääntelyn täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden, valvontamahdollisuuksien sekä oikeussuojakeinojen paranemiseen.
Selonteossa tiedustelulainsäädännön toimivuutta arvioidaan lähinnä turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, vähemmän yksilön perus- ja ihmisoikeuksien kannalta.
Arvoisa puhemies! Yleinen arvio tiedustelulakien toimivuudesta on myönteinen. Aikajänne arvioida lakeja on tosin lyhyt, mutta siitä huolimatta on jo kiirehditty vaatimaan lisää toimintavaltuuksia muun muassa kotirauhan suojan heikentämiseksi. Kokemus osoittaa, että kun toimintavaltuuksia lähdetään avaamaan, se johtaa helposti ketjureaktioon, jossa seuraava askel nähdään välttämättömänä jatkumona aiempaan nähden. Oikeustieteen piirissä puhutaankin salaisen tiedonhankinnan porttiteoriasta. Uusia toimintavaltuuksia ei pidä laajentaa ennen kuin tiedustelulakien toimivuudesta ja mahdollisista puutteista on saatu kattavampi kuva.
Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminnan valvontaan osallistuvat monet toimijat: eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta, oikeusasiamies ja oikeuskansleri, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu sekä tiedusteluorganisaatioiden sisäinen valvonta ja vastuuministeriöiden valvonta. Valvojien monilukuisuus ei kuitenkaan takaa valvonnan kattavuutta ja tehokkuutta. Eri valvojien selkeitten tehtävärajojen määrittelyn, rajapintojen tarkastelun, katkeamattomien tarkastusketjujen, yhteydenpidon, koulutuksen ja mahdollisimman avoimen tiedottamisen tulee olla aina kehittämisen kohteina. Valvojien ja valvottavien suhteen tulee olla avoin ja luottamuksellinen, mutta se ei saa olla kaverisuhde.
Tiedustelutoiminnan valvojista nostan esiin kaksi: tiedusteluvalvontavaltuutetun ja tiedusteluvalvontavaliokunnan.
Tiedusteluvalvontavaltuutetulla on poikkeuksellisen laajat toimivaltuudet, joita hän on myös käyttänyt. Hän valvoo tiedustelutoimintaa ennakkoon, reaaliaikaisesti ja jälkikäteen ja voi jopa keskeyttää käynnistetyn tiedustelumenetelmän käytön. Sen lisäksi tiedusteluvalvontavaltuutettu on läsnä lupa-asioissa Helsingin käräjäoikeudessa.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan toiminta käynnistyi tunnustellen sekä oman tehtävämäärittelyn osalta että suhteessa valvottaviin. Hallituksen esityksessä tiedustelulaeiksi oli enemmän sivuja kuin sote-esityksessä. On päivänselvää, että näin laajan kokonaisuuden haltuunotto vaatii valiokunnan jäseniltä paljon. Työn edetessä toimintaote on tiivistynyt ja kuva tehtäväkentästä tarkentunut.
Parlamentaarista valvontaa ei sovi vähätellä. Pohjoismaita pidetään avoimina ja demokraattisina yhteiskuntina, Tanskassa paljastui kuitenkin laajamittainen ja vuosia kestänyt vakoilutapaus. Siinä sotilastiedustelun päällikkö oli yhteistyössä Yhdysvaltain tiedustelupalvelun kanssa käynnistänyt vakoilutoiminnan, jonka kohteina olivat oman maan kansalaiset sekä muiden Pohjoismaiden puolustusteollisuusyritykset. Mielenkiintoista onkin seurata, yltävätkö tämän vakoilutapauksen lonkerot myös Suomeen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-02-09T14:53:21,2022-02-09T14:58:53,Hyväksytty,1.1
2022_6_17,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_18,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Värderade talman! Det är viktigt att riksdagen och Finlands medborgare får en aktuell lägesbild över underrättelseverksamheten och den relativt färska lagstiftningen som trädde i kraft under år 2019. När det gäller omfattande lagpaket är det värdefullt att vi stannar upp och tittar i backspegeln för att bedöma hurudan inverkan lagen har haft. I enlighet med regeringsprogrammet och riksdagens uttalande har regeringen nu levererat en övergripande redogörelse om underrättelselagstiftningen och dess effekt på den nationella säkerheten.,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-02-09T14:58:57,2022-02-09T14:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_6_19,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen yhteiskunta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Maailman geopoliittisen tilanteen ollessa tällä hetkellä erittäin jännitteinen Suomi on tärkeällä paikalla, ja meihin kohdistuu aktiivista tiedustelua. Tammikuussa tuli julkisuuteen, että suomalaisten diplomaattien kännyköitä on vakoiltu haittaohjelmalla, joka on pystytty tuomaan puhelimeen käyttäjän huomaamatta. Sekä valtiollisten että muiden tahojen kyvykkyys tiedusteluun sekä kybervaikuttamiseen ja ‑hyökkäyksiin on huomattava. 
Päivitetty tiedustelulainsäädäntö paransi viranomaisten kykyä suojata kansallista turvallisuutta. Hybridiuhkiin varautumiseksi meidän on kuitenkin tehtävä vielä paljon, kuten myös tasavallan presidentti Niinistö totesi. 
Selonteossa kiinnitetään paljon huomiota oikeusturvaan. Se on hyvä. Suomi perustuu luottamukseen. Uskon toki, että olemme hyvin kaukana tilanteesta, missä kotimainen tiedustelu muodostuisi esimerkiksi sananvapautta tai yksityisyydensuojaa rajoittavaksi tekijäksi. Ulkomaisilla teknologiayrityksillä on jo meistä paljon monipuolisemmin tietoa kuin omilla viranomaisillamme. 
Tiedustelutoiminnan valvonnan toteutumista on toisaalta hieman vaikea arvioida, koska julkista tietoa on niukasti. Luotan siihen, että sekä virkamiehet että tiedusteluvalvontavaliokunta tekevät työnsä, valvoen tiedustelun oikeasuhtaisuutta kansan edustajina. Valiokunnan vastuulla on tarkastella, onko tiedustelu pysynyt hyväksyttävissä rajoissa. Tämä on olennaista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta. Yhdysvalloissa kansalaisten luottamus rikottiin, ja Edward Snowdenin paljastusten myötä tiedustelun laajuus tuli kaikkien tietoon. Kiinassa valtiolla taas ei ole luottamusta kansalaisiinsa. Kumpikaan tie ei ole Suomen ja Euroopan tie. On hyvä, että asioihin on herätty. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-09T15:03:20,2022-02-09T15:06:03,Hyväksytty,1.1
2022_6_20,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tiedustelulainsäädännön keskeisin tavoite on kansallisen turvallisuuden parantaminen ja turvaaminen. Uusi tiedustelulainsäädäntö parantaa mahdollisuuksia havaita kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvia uhkia. Uhkiin tulee varautua ajantasaisen lainsäädännön keinoin, ja siksi on tärkeää, että lainsäädäntö seuraa yhteiskunnan vaatimuksia. Tiedustelulainsäädännön uudistus vuonna 2019 on osoittanut tarpeellisuutensa jo monella tavalla. Turvallisuusympäristö on Suomessa ollut tiedustelulain hyväksymisen jälkeen jatkuvassa muutoksessa. Turvallisuusympäristöön ja kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa teknologian kehittyminen, tekoäly, hyvinvoinnin epätasainen jakautuminen sekä kilpailu luonnonvaroista. Suomeen kohdistetaan myös hybridivaikuttamista. Esimerkiksi viime viikonlopun tapahtumia Helsingin keskustassa Eduskuntatalon edessä ei kannata ottaa pelkästään olankohautuksella. Tolkun suomalainen voi ryhtyä suoraan toimintaan, jos syrjäytyminen lisääntyy ja tunne epätasa-arvoisesta kohtelusta kasvaa. Yhteiskunnalliset muutokset tuovat mukanaan uusia uhkia, joihin lainsäädännön tulee pystyä vastaamaan. Tilanne vaatii jatkuvaa arviointia, jotta uhkiin pystytään varautumaan asianmukaisesti ja lainsäädännön puitteissa.
EU:n jäsenmaissa kansallinen turvallisuus on ensisijaisesti jäsenvaltioiden omalla vastuulla, mutta yhteistyön merkitys korostuu erityisesti hybridiuhkien torjunnassa. Euroopan unionin varautuminen ympäristön haasteisiin ja asemoituminen suurvalta- ja teknologiakilpailuun heijastuu tiedusteluyhteistyön kehittämisessä. Uhkien torjumiseksi yhteistyö ja tietojen vaihtaminen viranomaisten välillä on tärkeää myös kansallisesti. Tiedustelulainsäädännön tarkoitus on turvata tarvittavan tiedon saanti merkittäviin yhteiskunnallisiin intresseihin liittyvässä päätöksenteossa. Kaikki, mikä on mahdollista, tehdään suomalaisten ja turvallisuuden eteen — se on tehtävä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tiedustelutoiminta on tärkeää kansalliselle turvallisuudelle. Jotta tiedustelutoiminta on tehokasta, sen oikeudenmukaisuuteen pitää pystyä luottamaan. Laillisuusvalvonnalla ylipäätään on tiedustelutoiminnan luottamus. Tiedustelutoiminnan koko oikeudellisen perustan muodostavat perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. On tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että vaikka joissain tilanteissa yksilön oikeutta voidaan joutua rajoittamaan kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, kansallisen turvallisuuden suojaaminen edistää osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista. Tämän toteutuminen edellyttää kansalaisten täyttä luottamusta viranomaisten toimintaan, ja tämä luottamus on viranomaisten toimillaan lunastettava. Jotta tiedustelulainsäädännön tavoitteiden toteuttaminen olisi tehokasta, tiedustelutoiminnan yleisten periaatteiden ja tiedustelutoiminnan on oltava tasapainossa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ennen raja oli vain fyysinen valtakunnan raja. Nyt uusi raja liittyy kyberturvallisuuteen, ja sitä meidän pitää pystyä suojelemaan. Yhteiskunnan tärkeät toiminnot nojaavat yhä enemmän teknologiaan. Se luo uusia haasteita ja uhkia, joita meidän tulee pystyä torjumaan. Tiedustelulainsäädännön täytyy olla sellainen, että tarvittavat toimenpiteet ovat mahdollisia. Suomi on demokratiana vakaa, mutta toimintaympäristön muutokset tulee ymmärtää ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Ennakointi on avainasemassa varauduttaessa kansallista turvallisuutta koskeviin uhkiin. Vaikka tavoitteet olisivat tällä hetkellä toteutuneet, täytyy lainsäädännön pystyä vastaamaan ajankohtaisiin ja uusiin uhkiin, ja siksi lakien toimivuutta tulee tarkastella jatkuvasti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-09T15:08:54,2022-02-09T15:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_6_21,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Ja ministeri Mikkonen, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_22,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erinomaisista puheenvuoroista. On selvästi havaittavissa, että tässä salissa on paljon asiantuntemusta, ja täällä onkin läsnä monia sellaisia edustajia, jotka viime kaudella, kun tuota tiedustelulainsäädäntöä tehtiin, olivat siinä aktiivisesti mukana.
Niin kuin monessa puheenvuorossa tuli esille, niin tiedustelulainsäädäntöä tehtäessä tehtiin punnintaa turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä. Silloin tehtiin hyvin perusteellista työtä, ja nyt näyttää siltä, että tuo työ oli varsin onnistunutta, kun katsotaan tätä selontekoa ja huomataan, että pääosin se lainsäädäntö, joka viime kaudella luotiin, on toimivaa ja onnistunutta.
Totta kai meidän täytyy koko aika sitä seurata aktiivisesti, kehittää ja huolehtia siitä, että lainsäädäntö on ajan tasalla myös jatkossa. Muuttuva toimintaympäristö, erityisesti teknologian kehitys, haastaa koko ajan myös lainsäädäntöämme ja vaatii todellakin jatkuvaa tarkastelua. Ja on totta, niin kuin monessa puheenvuorossa tuli esiin, että tämä lainsäädäntö on tietysti ollut vasta varsin vähän aikaa käynnissä, ja vaikka selvästi on nähty se, että sitä kautta meidän tiedustelutieto on parantunut ja sitä kautta saamme tietoa entistä enemmän, niin sitä arviointia täytyy tehdä jatkossakin, jotta näemme, millaista kehittämistä lainsäädäntö tarvitsee.
Monessa puheenvuorossa tuli esiin tietysti myös riittävät resurssit, niiden turvaaminen ja valvonnan tärkeä rooli. Ja siinä mielessä myös uusi eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on tärkeässä roolissa, ja on hyvä, että siihen liittyen myös nämä kertomukset tulevat tänne saliin aina keskusteluun, jotta pystymme myös yhdessä tätä keskustelua käymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-09T15:13:51,2022-02-09T15:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_6_23,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Ministeri Kaikkonen, 4 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_24,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnä näistä hyvistä puheenvuoroista tässä keskustelussa tähän mennessä.
Tämä tiedustelulainsäädännön soveltaminen on lähtenyt nähdäkseni hyvin käyntiin. Hienosäätötarpeita voi tietysti olla, mutta merkittäviä valuvikoja lainsäädännössä ei ole toistaiseksi havaittu. Tiedustelun toimialalla ei ole saatavissa valmiita toimintamalleja, vaan ne on luotava kansallisesti itse. Tästä johtuen täysin uudentyyppisen lainsäädännön ja toiminnan osalta voidaan todeta, että tätä vajaan kolmen vuoden tarkastelukautta voidaan pitää verraten lyhyenä eikä kaikkia vaikutuksia ja mahdollisia ongelmia ole vielä voitu havaita.
Uhkaympäristön kehitys ja sotilaallisen toiminnan kehittyminen ovat tarkoittaneet sitä, että sotilaallinen uhka ja sen kehittyminen ovat aiempia epämääräisempiä. Hybridi- ja laaja-alainen vaikuttaminen leikkaavat koko yhteiskunnan läpi usean eri viranomaisen vastuulle. Tiedustelulainsäädäntö onkin antanut tehokkaita työkaluja tiedonhankinnan näkökulmasta ja raamittaa valtionjohdon roolia tiedustelutoiminnassa. Uhkaympäristön kehitys vaatii myös vankkaa yhteistyötä tiedusteluviranomaisten välillä. Sotilastiedustelulaki ja sen mukaiset toimivaltuudet ovat parantaneet tiedustelujärjestelmän kykyä muodostaa tilannekuva ja antaa ennakkovaroitus valmiuden säätelylle. Kiristyneessä kansainvälisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa korostuu se, että valtiojohdolle pystytään kansallisesti toimittamaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa toimintaympäristön muutoksista.
Tiedustelulainsäädäntö loi myös puitteet paremmalle kansainväliselle yhteistyölle. Kansainvälisen yhteistyön kautta saadaan globaalisti tietoa uhkien kehittymisestä.
Arvoisa puhemies! Valvonnasta muutama sana. Tämän riippumattoman ulkopuolisen valvonnan lisäksi yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden osana on myös parlamentaarinen valvonta. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on puheenjohtaja Karin johdolla luonut toimivan parlamentaarisen valvonnan lyhyessä ajassa. Toiminnan voidaan katsoa olevan tehokasta ja toimivaa myös puolustushallinnon näkökulmasta. Vaikka valvonnan kokonaisuuden voidaan katsoa olevan toimiva, vaatii se kehittämistä. Puolustushallinnossa pyritään kehittämään menettelyjä, jotka mahdollistaisivat valvonnan kannalta tarpeellisten tietojen julkisemman käsittelyn huomioon ottaen tiedustelutoiminnan luonteen myös kansalaisille.
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tämä uhkaympäristö on todella jatkuvassa muutoksessa. Etenkin hybridiuhkan ja laaja-alaisen vaikuttamisen taustalla olevia toimijoita ja itse uhkan olemassaoloa pyritään peittelemään. Alati kehittyvä uhkaympäristö merkitsee sitä, että sekä tiedustelutoimintaa kokonaisuutena että lainsäädäntöä on pystyttävä tarvittaessa myös kehittämään.
Tällä hetkellä sotilastiedustelulainsäädäntö — mikä on meikäläisen rootelia enemmän tässä kokonaisuudessa, ministeri Mikkonen on tästä muutoin vastuussa hallituksen puolelta — ei edellytä merkittävää kehittämistä. Sotilastiedustelun osalta selonteossa tuodaan esille tarve kehittää tietoliikennetiedustelussa tarpeellista teknisten tietojen käsittelyä koskevaa sääntelyä tavalla, joka osaltaan tehostaisi tiedustelua ja toisaalta takaisi paremmin yksityisen viestinnän suojaa.
Lisäksi puolustusselonteossa todetusti kyberpuolustuksen kehittäminen edellyttää sotilastiedustelun tukea, mikä saattaa edellyttää kyberpuolustuksen huomioon ottamista tiedustelulainsäädännössä.
Ja lopuksi vielä: Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan toteuttaminen edellyttää toimivaa ja tarkkaa tiedustelutoimintaa, tiedustelutiedon oikea-aikaista jakamista valtiojohdolle ja viranomaisille sekä perus- ja ihmisoikeudet huomioon ottavaa lainsäädäntöä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-09T15:16:09,2022-02-09T15:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_6_25,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Myönnän nyt mahdollisuuden lyhyehköön debattiin, ehkä kuitenkin niin, että koetan varata ajan sille, että nämä ennakkoon pyydetyt puheenvuorot, joita ei ole mahdotonta määrää ja jotka on etukäteen valmisteltu, ehdittäisiin pitää tämän 2,5 tunnin puitteissa. — Vastauspuheenvuoro, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_26,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin paljon kiitoksia tästä selonteosta ja niistä esittelyistä, mitkä täällä molemmat ministerit, niin Mikkonen kuin Kaikkonen, esittelivätkin. Viime kaudellahan, ihan siinä loppuvaiheessa, saatiin lainsäädäntöpaketti, jossa muutettiin tiedustelutoiminnan valvontaa, siviilitiedustelua koskevaa lainsäädäntöä ja sotilastiedustelua koskevaa lainsäädäntöä, ja tietysti perustuslakiin jouduttiin tekemään muutoksia. Se oli pitkällinen työ. Muun muassa edustaja Kari oli siinä erittäin ansiokkaassa asemassa — ja hyvin, hyvin monet teistä — ja siitä lämmin kiitos. Itse sain olla siviilitiedustelulainsäädäntöä tekemässä.
Nyt kysyisinkin tästä: Mitä haasteita näette? Nythän tietysti tiedustelun tarve tulee lisääntymään koko ajan, kun meitä uhkaavat monenlaiset uhkat, mutta mitkä ovat ne kriittiset pisteet? Viittasitte resurssien puutteeseen ja siihen kriittiseen pisteeseen. Jos vielä vähän analysoisitte, miten meidän pitää tulevaisuuteen varautua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-09T15:20:48,2022-02-09T15:21:59,Hyväksytty,1.1
2022_6_27,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_28,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin haluan kiittää kyllä viime kauden lain rakentamisesta, valmistelusta ja päätöksenteosta koko eduskuntaa. Eduskunta tuolloin osoitti sen, mihin yksituumainen Suomen kansa pystyy aikana, jolloin meitä haastetaan niin ulkoa kuin sisältä.
Ehkä tässä yhteydessä voi mainita myös sen, että tietenkin allekirjoittanut, niin kuin varmasti moni muukin, on ajatellut, missä pisteessä olisimme, jos emme olisi tuolloin 2019 saaneet tiedustelulakia voimaan. Se, että se tehtiin kiireellisellä menettelyllä, varmisti osaltaan myös sen, että senaikaiset kansanedustajat kantoivat myös vastuuta siitä tiedustelulakikokonaisuudesta, ja hyvä niin.
Arvoisat ministerit, tässä viittasittekin jo siihen, että jatkossa olisi syytä varmasti vähän vielä kokonaisvaltaisemmin arvioida tiedustelulakien toimivuutta. Haluan alleviivata tässä muutamaa asiaa: tiedustelulain tarvetta, säätelyä ja ennen kaikkea myös resursseja, jotta meidän viranomaisillamme on riittävät työkalut tehtävänsä hoitamiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-09T15:21:59,2022-02-09T15:23:14,Hyväksytty,1.1
2022_6_29,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_30,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa kiinnitetään paljon huomiota oikeusturvaan, ja se on hyvä asia. Joulukuussa Helsingin Sanomat uutisoi, että ylin laillisuusvalvoja, eduskunnan oikeusasiamies, torjuu ajatuksen, jonka mukaan supo ja sotilastiedustelu voisivat antaa tiedustelutietoja rikostutkinnan käyttöön nykyistä helpommin. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen huomautti kuitenkin, että lakiin kirjattua palomuurisääntelyä on tarkasti noudatettava. Eduskunnan oikeusasiamies on asiasta eri mieltä kuin tiedusteluvalvontavaltuutettu Kimmo Hakonen, jonka tehtävänä taas on tiedustelulakien käytön laillisuuden valvonta. Tiedustelulakien käytön laillisuusvalvoja ja Suomen ylin laillisuusvalvoja ovat siis tulkinneet eri tavalla tiedustelulakeja, jotka ovat olleet voimassa vuoden 2019 kesästä. Kumpi näistä tulkinnoista on nyt sitten se oikea? Osaavatko ministerit tähän vastata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-09T15:23:14,2022-02-09T15:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_6_31,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Myönnän vastauspuheenvuorot pyydetyssä järjestyksessä edustajille Kiuru, Kopra, Heinonen, Kärnä, Mustajärvi, Hoskonen, Könttä ja Wallinheimo. Tähän vedetään sitten viiva. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_32,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja mietinnöissä olemme kiinnittäneet huomiota tiedusteluvalvontavaltuutetun resursseihin. Mitään suuria puutteita ei ole. Asiat on hyvin hoidettu. Ainoa tai ehkä päällimmäinen huomio on siinä se, että tiettyä — miten nyt sanon — varmistusta pitää olla. Jos tiedusteluvalvontavaltuutettu on esimerkiksi estynyt hoitamaan tehtäväänsä jonkin aikaa, niin kuka on hänen sijaisensa ja mitkä valtuudet sijaisella on? Mutta tästä täytyy antaa kiitos kyllä hallitukselle tässä asiassa, eli kevään lainsäädäntöohjelmassa on kohta, jossa sanotaan, että lailla tullaan säätämään tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisista — kiitos siitä.
Ja sitten tämä sama kysymys liittyen siihen, minkä edustaja Östman nosti esiin: tämä palomuurisäännös. Lähinnä on nyt varmasti tulkinnasta kysymys, mutta jos tarvetta on, niin lakia on ilmeisesti muutettava, ja mielellään kuulen ministerinkin näkemyksen asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-09T15:24:36,2022-02-09T15:25:51,Hyväksytty,1.1
2022_6_33,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_34,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä tiedustelulainsäädännön laatimista voi pitää minun mielestäni eräänlaisena eduskunnan suurena onnistumisena ja lainsäädännöllisenä menestystarinana. Viime eduskuntakaudella, kun tähän hankkeeseen ryhdyttiin, varmaan joka puolueessa oli vähän niin ja näin, onko tämä tarpeen, voidaanko tällaista tehdä, ja oli sitten kannattajia ja vastustajia. Mutta niin vaan tarpeesta päästiin samalle linjalle ja jokainen puolue kokosi joukkonsa ja yhteistuumin tämä hanke vietiin läpi yhteisymmärryksessä. Ja voisin kuvitella, että meidän asemamme olisi paljon hankalampi, jos me emme tätä yhteistä hanketta olisi näin hyvin silloin saaneet läpi — ja hyvä niin.
Me tässä, selostuksissa ja puheenvuoroissa, ollaan nyt paljon kiinnitetty huomiota tähän tiedusteluvalvontaan, tai siis laillisuuden arviointiin, mutta kiinnostaisi kuulla vähän enemmän tästä, miten tiedustelun suorituskykyä voidaan mitata. Onko niin, että me saamme tietää vain niistä tietyistä asioista, jotka julkisuuteen tulevat, vai olisiko olemassa joitain mittareita, joiden perusteella eduskunta voisi arvioida onnistumista suhteessa käytettyihin resursseihin, joista myöskään emme tiedä, paljonko on resursseja kulunut tähän ja onko resurssitaso riittävä vai jääkö optimitasosta silleen, että tietynlaisella panostuksella voitaisiin sitä suorituskykyä olennaisesti parantaa? Tämä olisi varmasti eduskunnalle tärkeä tietää, jotta voitaisiin tarvittaessa sitten myöntää resursseja enemmän.
Ja myöskin tämä kehittämistarve, sitä varmasti on, mutta ilmeisestikin on tosiaan niin, että ajan on annettava vielä kulua, jotta saadaan lisää kokemuksia, jotta tiedetään, kuinka tulisi kehittää tätä nykyistä säätelyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-02-09T15:25:52,2022-02-09T15:27:41,Hyväksytty,1.1
2022_6_35,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_36,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät ministerit! Tämähän lähti liikkeelle jo turvallisuuskomitean kyberturvallisuusstrategian julkaisusta vuodelta 2013, ja nyt olemme tässä tilanteessa, että toiminta niin sotilas- kuin siviilitiedustelulainsäädännön kautta on saatu käyttöön. 
Tässä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, mutta nostaisin tähän keskusteluun sen, ja kuulisin mielelläni ministeri Kaikkoselta vastausta, että kun meillä on nyt lainsäädäntö kunnossa ja tämän sotilastiedustelun kautta voidaan saada esimerkiksi tieto siitä, että jonkinlaisen operaation osana ollaan siirtämässä isoa joukkoa Venäjällä asuvia ulkomaalaisia ihmisiä kohti meidän rajaa, syöttämässä heitä Suomeen, niin tullaan siihen, että meidän valmiuslaissa on laajamittaisen maahantulon kokoinen reikä. No kun tätä ei onnistu valmiuslainsäädännön kokonaisuudistuksen aikataulussa sulkea, niin onko hallituksessa käyty keskustelua, että väliaikainen turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin säätää omana osanaan tästä lainsäädännöstä silloin kun tällaiselle paineelle on syntymässä aihetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T15:27:41,2022-02-09T15:29:01,Hyväksytty,1.1
2022_6_37,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_38,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan liian harvoin tulee kehuttua oman vaalipiirin kansanedustajia, mutta nyt kun edustaja Mustajärvi on ilmoittanut lopettavansa pitkän ja kunniakkaan parlamentaarikonuransa, rohkenen häntä kehua: hänellä oli erinomainen ryhmäpuheenvuoro, ja olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että me emme voi myöntää tiedustelulle lisää toimivaltuuksia ennen kuin meillä on riittävä tietopohja siitä, millä tavalla tämä lainsäädäntö toimii. 
Samaan aikaan on kuitenkin pidettävä mielessä, että teknologia kehittyy aivan valtavilla harppauksilla, valtavalla vauhdilla, ja erilaisia uusia uhkia ilmaantuu koko ajan. Olisin kysynyt ministereiltä: millä tavalla varmistetaan, että meidän lainsäädäntömme olisi pikemminkin ennakoivaa ja että ennakoivasti jo vastattaisiin tällaisiin tuleviin uhkiin ja uusiin menetelmiin, sen sijaan että sitten joudutaan sellaiseen välitilaan, että joudumme reagoimaan ja ottamaan vasta siinä vaiheessa kantaa ja muuttamaan lakeja, kun meihin jo kohdistuu joku uusi uhka?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-09T15:29:02,2022-02-09T15:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_6_39,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_40,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jokin aika sitten erityisesti seurattaviksi riskiryhmiksi tiedustelutoiminnassa mainittiin sekä vasemmisto- että oikeistoradikalismi silloin, kun puhuttiin nimenomaan ryhmistä eikä yksittäisistä henkilöistä. Nyt sama asia muotoillaan niin, että erityisiä seurattavia riskiryhmiä ovat islamistit ja oikeistoradikaalit. Valitettavasti esimerkiksi poliisivoimissa oikeistoradikalismista on saatu ikäviä esimerkkejä. En usko, että se tahraa kuitenkaan korkeasti arvostetun ammattikunnan ja hallinnon mainetta sinällään, mutta ikäviä tapauksia ne ovat olleet. Voisiko vastuuministeri hieman täsmentää tätä seurattavien ryhmien profilointia ja tapahtuneita painopistesiirtymiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-02-09T15:30:05,2022-02-09T15:31:01,Hyväksytty,1.1
2022_6_41,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_42,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan ne hetket, kun tätä tiedustelulakia valmisteltiin ja sitä johti kunniakkaasti suuresti kunnioittamani kansanedustaja Tapani Tölli. Se parlamentaarinen työryhmä teki todella hyvää työtä, ja oli todella helpottava tunne, kun sitten saatiin vihdoin ja viimein tieto, että siitä on syntynyt yhteisymmärrys. Laki tuli sitten tänne eduskuntaan, ja se saatiin hyväksytyksi ja voimaan 1. kesäkuuta 2019.
Sitä ennenhän meillä oli tilanne, että suomalaisissa tietoverkoissa saattoivat liikkua ainoastaan vieraiden valtioiden niin sotilas- kuin siviilitiedusteluihmiset omine tiedonhakukeinoineen. Nyt se on sitten meillekin mahdollista, ja sieltä voidaan siivilöidä tietoja suomalaisten ihmisten ja suomalaisten yritysten ja koko Suomen yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseksi. Se oli aivan loistava eteenpäinmeno asiassa, joka oli äärimmäisen tärkeä Suomelle. Nyt on näitä erilaisia tiedusteluvalvontoja, joista muun muassa edustaja Kari oman valiokuntansa puheenjohtajana ja valiokunnan kanssa pitää huolen. Se on arvokasta työtä.
Toinen asia, mikä pitää nostaa esille, on nämä valmiuslait, joista edustaja Heinonen taisi äsken mainita: valmiuslakien saattaminen ajan tasalle, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistökin on monta kertaa sanonut monessa yhteydessä. Toivoisin, että siinä edettäisiin, koska se vain on tämän maan turvallisuuden kannalta aivan välttämätön. Tilanteet muuttuvat nopeasti, ja kukaan ei voi taata, mitä huomenna tapahtuu.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että kun tiedustelulaki, tämäkään laki, ei tietenkään ole nyt valmis, meillä on edelleen uhkia olemassa, niin jos on tarvetta päivittää tätäkin lakia, niin se pitää tehdä nopealla aikataululla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-09T15:31:02,2022-02-09T15:32:44,Hyväksytty,1.1
2022_6_43,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_44,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun kysymys on Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamisesta, silloin meidän on tehtävä kaikkemme, jotta tämä tavoite toteutuu. Tämä viime vaalikaudella säädetty laki on erittäin hyvä askel, erittäin tärkeä laki, ja kiitos siitä koko eduskunnalle. Mitä tulee näihin valmiuslakeihin, niin tässä valmiuslakikysymyksessä on kysymys samasta asiasta, Suomen kansallisen turvallisuuden suojaamisesta. Ja kyllä meillä täytyy olla valmiutta tarttua myös tämän kokonaisuuden paitsi kokonaisuudistamiseen myös nopeampaan osittaisuudistamiseen.
Mutta ministereiltä tiedustelisin asiaankuuluvasti: kun saadun informaation määrä kasvaa ja myös uhat lisääntyvät päivä päivältä ja vuosi vuodelta, niin kuinka nämä resurssit, niin henkilöresurssi kuin myös euromääräinen resurssi, turvataan jatkossa, jotta me pystymme käsittelemään sen saadun informaation, joka tiedustelutiedolla meille tulee, jotta ei käy niin, että resurssit loppuvat kesken, ja vaikka tietoa sinällään aineistossa olisi, niin emme kerkeä sitä analysoimaan ajoissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-09T15:32:44,2022-02-09T15:34:03,Hyväksytty,1.1
2022_6_45,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_46,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kaipa tämän selonteon kohdalla on kysyttävä se kysymys, että vaikka tämä on varmasti oikeansuuntainen, onko tämä ajanmukainen. Se on kai se tuhannen taalan kysymys. Nimittäin teknologian kehitys on valtava, niin kuin molemmat ministeritkin tässä omissa puheenvuoroissaan sanoivat — tekoäly, kvanttitietokoneet, erilaiset havaintoanturit ja niin edelleen. Tekoäly mahdollistaa entistä nopeamman tiedonlouhinnan, ja kvanttiteknologian yksi vaikutus on se, että mitään salaisuuksia ei enää ole. Sen laskentavoima on niin murskaava, etteivät mitkään salaisuudet pidä. Tämä muuttaa koko tietoturvallisuuden ja koko tiedustelukokonaisuuden. Ja kun tähän lisään sen valitettavan faktan, että koko Eurooppa on tippunut digitalisaation kehityksestä, niin oikeastaan kysymys kuuluukin: onhan meillä sellaisia tiedustelukumppaneita, jotka ovat sen viimeisimmän teknologian päällä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-02-09T15:34:03,2022-02-09T15:35:05,Hyväksytty,1.1
2022_6_47,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_48,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä. Todellakin tämä teknologinen kehitys on yksi, joka haastaa. Ja kun kysyttiin myös näitä kriittisiä tekijöitä ja mitä ne ovat, niin varmasti tämä on yksi kriittinen kysymys, ja toki sitten resurssit, jotka siihen linkittyvät, mutta ei ainoastaan vain ne teknologiset resurssit, vaan myös nämä inhimilliset resurssit, ja sen takia on tietysti hyvä, että tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta saadaan nyt lainsäädäntöä.
Esille tuli myös se, että miten pystytään ulkopuolelta arvioimaan toimintaa ja tavallaan myös sen tehokkuutta. Tässä on tietysti iso haaste, kun tällaisten yksittäisten tilastojen julkaisemista ei voida tehdä, koska se paljastaisi sitten liikaa tiedusteluviranomaisten suorituskyvystä. Ja siinä mielessä me mietimme, millaisia mittareita tähän voitaisiin kehittää niin, että kuitenkin se tärkeä yhteiskunnallinen keskustelu voidaan käydä tämän tiedustelulainsäädännön ja tiedustelun ympärillä ja voidaan myös arvioida resurssien tehokasta käyttöä.
Sitten täällä tuli esille myös palomuurikeskustelu. Tämä on varmaan asia, mikä luultavasti myös tämän selonteon käsittelyssä valiokunnissa keskusteluttaa. Ja niin kuin tässä kerrottiin, julkisuudessakin on ollut jo erilaisia näkemyksiä. Tämä on varmaan asia, joka on syytä eduskunnassakin tarkkaan katsoa.
Sitten tässä tuli esille ei vain tämän tiedustelulainsäädännön vaan muutoinkin meidän lainsäädännön ajantasaisuus suhteessa hybridiuhkiin. Siinähän me paraikaa teemme työtä. Meillä on sisäministeriössä yhdessä oikeusministeriön kanssa asetettu työryhmä, joka meidän ihan normaaleja lakeja tarkistaa ja katsoo, että ne ovat ajantasassa. Sitten tämä valmiuslain uudistaminen on pidempiaikainen prosessi, ja sehän on käynnissä tuolla oikeusministeriössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-09T15:35:08,2022-02-09T15:37:36,Hyväksytty,1.1
2022_6_49,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_50,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko kysyi, miten pitää tulevaisuuteen varautua. No tälle tematiikalle sukua on tuo kyberturvallisuuden puoli ja niihin liittyvät lainsäädäntöhankkeet, joiden työstö on aloitettu.
Resursseihin viittasi täällä useampikin edustaja, viimeksi edustaja Könttä. Puolustuksen puolelta resursseja tähän tematiikkaan — tiedusteluun, kyberturvallisuuteen, kyberpuolustukseen — on lisätty, mutta näin täytyy tehdä jatkossakin. Puolustusselonteko antaa tähän suuntaviivoja, ja toivon, että sen mukaan voidaan sitten myöskin tulevina vuosina edetä.
Sitten tuli kysymys, miten tiedustelun tasoa voisi mitata. Ehkä tätä lainsäädännön tasoa voi mitata sillä tavalla — tai ainakin voi todeta — että meidän uusi lainsäädäntö kiinnostaa maailmallakin ja on tahoja, jotka haluavat ottaa meistä oppia. Eli kyllä uskon, että tässä on monessa kohtaa onnistuttu. Sotilastiedustelussa olemme käsitykseni mukaan kiinnostava kumppani. Sitten puolustushallinnossa on käynnissä tutkimushanke näistä mittareista ja asioiden julkisemmasta käsittelystä, joten tähän voidaan palata myöhemmin, kun tuo hanke valmistuu.
Edustaja Heinosen kysymykseen: Tässä selonteossa ei käsitellä varsinaisesti sisältöasioita, kysymys meni muutenkin ehkä SM:n ja OM:n tontille, mutta sen tietysti voin todeta, että pidän tärkeänä, että valmiuslakia uudistetaan ja mieluiten viivyttelemättä. Työkaluja meillä sinällään on olemassa tälläkin hetkellä, emme ole kädettömiä, mutta asiat voisivat olla tässä suhteessa varmaan vieläkin paremmin.
Edustaja Kärnä: Sanoisin näin, että tämä sotilastiedustelulaki on nyt ajan tasalla. Meidän tiedonhankintakykymme on parantunut, kyvykkyys kyberuhkia vastaan on parantunut, mutta totta kai lainsäädännön pitää elää ajassa. Epäilemättä jossain kohtaa tulee tarve päivityksille — jotakin mainitsin jo tuossa avauspuheenvuorossanikin — mutta isossa kuvassa olemme ajan tasalla.
Mutta tietysti tässä kaikessa on todettava, että kyllähän tämä on tietysti kilpajuoksua teknologisen kehityksen kanssa koko ajan, kuten muun muassa edustaja Wallinheimo lopussa totesi. Teidän kysymyksenne, edustaja Wallinheimo, meni jotenkin siihen tapaan, että onhan meillä tiedustelukumppaneita, joilla on parhaat kyvykkyydet. Tähän vastaus on: on. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-09T15:37:39,2022-02-09T15:39:58,Hyväksytty,1.1
2022_6_51,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Palataan puhujalistaan. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_52,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät ministerit ja edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä tiedustelulainsäädännön uudistaminenhan lähti liikkeelle jo vajaa kymmenen vuotta sitten vuonna 2013, kun turvallisuuskomitea julkaisi Suomen kyberturvallisuusstrategian. Se käynnisti tämän pitkän prosessin, joka saatiin viime kaudella päätökseen, vuonna 2019 laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen saattelemana ja kiireellisesti voimaan saatettuna. Niin kuin tässä debattiosuudessa esille tuli, moni kiitteli sitä, että se laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys yli hallitus—oppositio-rajojen löytyi. Voi todellakin miettiä, mitä nämä vuodet ovat pitäneet sisällään tuosta vuodesta 2019 tähän vuoteen, ja mehän emme tässä salissa ainakaan laajassa mittakaavassa edes tiedä kaikkea, mitä tällä lainsäädännöllä on pystytty oikeasti tekemään ja estämään. Ehkä voisi ajatella niin, että ei ole mitään kauhean pahaa tapahtunut, ja haluan itse ajatella, että silloin ehkä tämäkin lainsäädäntö on osaltaan ollut toimivaa. 
Tässä kokonaisuudessa on sotilas- ja siviilitiedustelulaki, ja haluan kiittää viranomaisia, jotka ovat näitä lakeja nyt sitten toimeenpanneet ja käyttäneet arjessa. Tämä valmisteluhan tehtiin silloin aikanaan sisäministeriön toimesta siviilitiedustelun osalta, puolustusministeriö vastasi sotilastiedustelusta ja oikeusministeriö valmistelun valvonnasta, ja nyt tämä ensimmäinen selvitys sitten myös eduskunnalle on saatu. Kiitos myös eduskunnan tiedusteluasioista vastaavalle valiokunnalle, edustaja Karin johdolla. 
Tiedustelussa ei siis lähtökohtana ole esimerkiksi rikosepäily vaan nimenomaan kansallinen turvallisuus. Sen pitää olla aina tarpeellista, kohdennettua, perusteltua, valvottua ja myös riippumattoman lupaharkinnan alaista. Nämä käytiin viime kaudella hyvin laajasti läpi. Silloin jo todettiin, että esimerkiksi tämä sotilastiedustelu on aivan keskeinen osa nykyistä puolustusvalmiuttamme. Olimme pitkään, viime kauteen asti, muiden maiden hyvän tahdon varassa, ja näitä esimerkkejä oli lukuisia, missä saimme tiedon muilta mailta, että meitä kohtaan oli tehty vakoilua tai tietynlaisia hyökkäyksiä. 
Tuossa debatissa halusin tuoda esille, että nyt meillä on olemassa keinot saada tietoa mutta onko meillä keinot puuttua. Toin esimerkkinä tällaisen operaation, jossa osana Suomen painostamista autettaisiin tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia Venäjällä asuvia kolmansien maiden kansalaisia kohti meidän itärajaa, sillä tarkoituksella, että he kaikki hakisivat turvapaikkaa. Tämäntyyppinen tilanne tuli väistämättä mieleen, kun keskustelua esimerkiksi valmiuslaista on käyty. Niin kuin edustaja Könttä myös nosti esille tässä debattiosuudessa, meillä on tarvetta valmiuslain kokonaisuudistukseen, mutta se valitettavasti niin kuin edustaja Könttäkin toi esille, vie pitkän ajan, ja ehkä valmiutta ja tarvetta on myös osauudistuksille. On arvioitu, että tämä valmiuslain kokonaisuudistus voisi viedä jopa neljä viisi vuotta aikaa, ja se on pitkä aika tässä nopeasti muuttuneessa maailmantilanteessa.
Turvallisuuskomitean taustaselvitys tästä valmiuslain uudistamisesta toi esille sitä, että yhtenä keskeisenä uusista uhista on laajamittaisen maahantulon ja siirtolaisten käyttäminen maamme painostamiseen. Selvityksen mukaan maahantuloon voi liittyä poliittista painostusta Suomea tai EU:ta kohtaan ja tulijoiden joukossa voisi Suomeen soluttautua myös rikollisia, tiedustelijoita ja jopa erikoisjoukkoja. 
Sen takia halusin nostaa tässä keskustelussa esille sen, että meillä pitäisi nyt valmiuslain kokonaisuudistuksesta irrottaa tämä osuus ja tehdä nämä tarvittavat toimenpiteet, joilla esimerkiksi voitaisiin varautua tähän keskeiseen turvallisuusuhkaan. Silloin ratkaisevaksi tulee se, että meillä pitää olla keinot esimerkiksi keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen määräajaksi. Toivon, että jo nykyhallitus ottaa tämän vakavan uhan tosissaan ja antaa myös keinot puuttua siihen, mitä mahdollisesti tiedustelulla saadaan selville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T15:40:11,2022-02-09T15:45:33,Hyväksytty,1.1
2022_6_53,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_54,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisat ministerit! Meillä on käsittelyssä selonteko tiedustelulainsäädännöstä. Suomeen kohdistuu aktiivista valtiollista tiedustelua, ja on selvää, että tietoverkoissa on oltu aktiivisia ja siellä on ollut tämmöistä kybervakoilua, joka on aika ikävä juttu. Totta kai pitää olla ennakointia ja vähän kokonaisvaltaista lähestymistapaa tässä.
Suomessa on myös merkittävää terroristista tukitoimintaa, ja siihen pitäisi kyllä kiinnittää todella paljon huomiota, ja kyllähän Isiskin on semmoinen uhka, mikä voi jossakin vaiheessa Suomessakin näyttäytyä enemmälti. Kun ministerit ovat tuossa paikalla, niin siispä kysynkin liittyen näihin Isis-naisiin, että kun näitä Isis-naisia tuotiin Suomeen, niin mitä heille nyt kuuluu ja mitä heidän lähes täysi-ikäisten lastensa rikostutkinnoille kuuluu ja ovatko tutkinnat mitenkä edenneet ja onko tulossa oikeudenkäyntiä? Eikä ole mistään henkilökohtaisuuksista kysymys, vaan niin kuin yleisellä tasolla. Ja ennen kaikkea sitten se kysymys — mikä on aika tärkeä asia — että onko tämä radikalisoituminen saatu nyt pysäytettyä, kun heidät tuotiin tänne Suomeen ja palveluiden äärelle? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T15:45:34,2022-02-09T15:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_6_55,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_56,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Siviili- ja sotilastiedustelun tärkein tehtävä on turvata kansakunnan turvallisuus kaikilta uhilta kaikissa tilanteissa. Tässä jo aiemmin debatissa tuli esille myös kyberturvallisuus ja sen muodostamat uhat. Se, että meillä on tiedustelutietoa siitä, kohdistuuko kansaamme, valtioomme uhkia, käsittää laajasti koko yhteiskunnan turvallisuuden — ei pelkästään ministeriöiden ja virastojen turvallisuutta, vaan myös yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuksen ja kehityksen turvallisuuden, koska muualla maailmassa erinäiset tahot ovat kiinnostuneita suomalaisesta teknologiasta. Ja hyvin usein, jos puhutaan valtiollisesta toimijasta, kiinnostus on myös löytää yhteiskunnasta ne heikoimmat kohdat, joihin sitten tarpeen tullen iskeä tai vaikuttaa.
On myös merkille pantavaa, että suurissa kansakuntia jakavissa kysymyksissä kansakunnan yhtenäisyyttä koetellaan. Vaikuttamisyrityksiä on käytetty niin maailmalla nähdyissä vaaleissa kuin kansanäänestyksissäkin, ja näissä kohden on tärkeää, että meidän oma tiedustelumme on ajantasaisella tiedolla varustettu ja pystyy informoimaan, mikäli tällaista vaikuttamisyritystä kansalaisiin ja julkiseen keskusteluun ohjataan.
On myös tärkeää huomata, että näiden uhkien edessä meillä on monia keinoja torjuntaan. Jos puhutaan esimerkiksi vaikuttamisyrityksistä, kyllä minä sanoisin, että kansalaisten korkea sivistysaste on paras tae tällaista asiatonta vaikuttamista vastaan. Kun puhutaan turvallisuudesta ja turvallisuutemme vaalimisesta, on myös hyvin monisyinen asia, onko kysymys vasta turvallisuudesta — kyllä, mutta kysymys on myös kansakunnan sivistyksen tasosta ja siitä, että me suomalaiset olemme valveutuneita. Silloin, kun meillä säilyy luottamus meidän valtiojärjestystä ja viranhaltijoita, virkamiehiä kohtaan, kansalaiset uskovat sitä tietoa, mitä meille kansalaisille kerrotaan siitä, että nyt mahdollisesti on tällainen operaatio käynnissä. Ja tämän tähden, paitsi että tämä tiedustelupuoli on nyt ansiokkaasti saatu käyntiin, tai sanotaan että päivitetty vastaamaan 2000-luvun tarpeita, pitäisin myös tämmöisen kokonaisturvallisuusajatuksen tässä hereillä — sen lisäksi, että meillä on riittävät resurssit, ja sen lisäksi, että meillä on uudistumiskykyä, koska varmaan tästäkään salista ei kovinkaan moni tiedä, minkälaisia tiedustelun keinoja 2030—2040-luvuilla käytetään, ja näihin pitää kyetä vastamaan.
Mutta ministereille kiitokset hyvistä vastauksista ja eduskunnalle kiitos siitä, että olemme saaneet tässä talossa aikaan tällaisen edistyksellisen lain, joka suojaa ennen muuta Suomen itsenäisyyttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-09T15:47:01,2022-02-09T15:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_6_57,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_58,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ja koko maailman turvallisuusympäristö on isossa murroksessa. Keskeinen osa sitä on teknologinen kehitys. Nykyteknologia mahdollistaa monenlaisen vaikuttamisen ja jopa suoranaisen manipulaation.
Tiedustelutoiminnan merkitys on kasvanut näiden uusien turvallisuusuhkien edessä. Kyber- ja hybridiuhat hyödyntävät sellaisia toimintamuotoja, joita emme välttämättä edes osaa mieltää vaaraksi kansalliselle turvallisuudellemme. Esimerkiksi sosiaalisen median alustoilla tapahtuu mielipidevaikuttamista ilman, että sen kohteena välttämättä huomaa olevansa.
Meidän on ymmärrettävä näitä mekanismeja huomattavasti nykyistä paremmin, sillä ne ovat helppo tapa vieraalle vallalle vaikuttaa Suomen sisäiseen eheyteen ja sitä kautta turvallisuuteen. Kyse on siis sellaisista ilmiöistä, joihin meillä ei vielä ole riittävästi vastauksia, mutta joita meidän täytyy opetella tunnistamaan ja joihin meidän täytyy kyetä nykyistä paremmin varautumaan. Se vaatii sitä, että kehitämme ennakoivasti sekä suomalaista tiedustelua että eurooppalaista tiedusteluyhteistyötä.
Kansalaisten turvallisuus on kyettävä takaamaan myös sellaisissa uhissa, joiden realisoitumisesta meillä ei ole vielä kokemusta. Keskeistä on se, että lainsäädäntö tarjoaa riittävän kehyksen poikkileikkaavalle viranomaisyhteistyölle ja että sen puutteita kehitetään. Tiedonvaihto ja yhteistyö ovat ensisijaisen tärkeitä oikea-aikaisen tilannekuvan muodostamisessa sekä laaja-alaisten uhkien tunnistamisessa ja torjumisessa.
Yhtäältä meidän on oltava huolellisia lainsäädännön tarkkarajallisuudesta. Tiedustelutoimintaa on kehitettävä ihmisoikeudet huomioiden. Meidän on huolehdittava siitä, että myös oman tiedustelumme valvonta on tarkkaa ja että siihen on riittävät resurssit. Laki ei saa mahdollistaa esimerkiksi yleistä kohdentamatonta massavalvontaa.
Kuitenkin, kuten edustaja Kari totesi osuvasti, uudet teknologiat tuovat eteemme tilanteita, joissa kansallista turvallisuutta vaarantava toiminta on yhä salatumpaa ja yksityisyyden suojaa hyödyntävää — siis yksityisyyden suojaa hyödyntävää. Meidän on siis toimittava taiten. Tärkeää on puntaroida tätäkin valiokuntakäsittelyssä, kun nyt arvioimme tiedustelulakien toimivuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T15:50:12,2022-02-09T15:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_6_59,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_60,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädännön ajan tasalla pitäminen ja tiedustelun valmiuden ylläpitäminen on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeää.
Kun tämä tiedustelulainsäädäntö saatiin syntymään ja tuli voimaan 1. kesäkuuta 2019, Suomi harppasi jättiaskeleen kohti nykyaikaa ja sitä, että Suomen turvallisuutta pystytään aidosti valvomaan kaikissa olosuhteissa. Tämä lainsäädäntö teki mahdolliseksi viranomaisen toiminnan tehokkaasti tietoverkkoja hyväksikäyttäen. On tärkeää, että meillä on toimivat laitteistot ja osaava henkilöstö ja että niitä laitteistoja ja henkilöstöä kehitetään koko ajan. Tämä on varmasti meillä kaikilla tiedossa, ja uskon näin tapahtuvan sekä siviilipuolella että sotilaspuolella.
Tiedonsaannin tulee olla tehokasta ja ajantasaista. Tämän päivän tilanteet muuttuvat maailmalla — yksi yö voi kaiken muuttaa. Tämän takia pitää tietoverkkojen kautta saada etukäteen tietoa, mitä maailmalla tapahtuu ja uhkaako joku Suomea, Suomen rajoja tai Suomen hyvinvointia yleensä. Entisaikaan uhka tuli yleensä voimankäyttönä ulkovaltojen taholta, esimerkiksi Suomea kohtaan — se on se vanha kaava, että mennään hyökkäämällä rajojen yli ja uhka alkaa sillä hetkellä — mutta käytännössä nämä tietoverkot nykyisin sallivat, että tämä uhka on periaatteessa joka hetki päällä. Tämä uusi tiedustelulaki mahdollistaa jatkuvan työn ja sen, että me pystymme ylläpitämään suomalaista turvallisuutta jatkuvasti. Uhkia voidaan kartoittaa etukäteen.
Maailma on muuttunut hurjaa vauhtia. Tietoverkoista on tullut tavallaan uusi rintama, jossa voi tapahtua sellaisia asioita, jotka lamauttavat koko maan. Esimerkkinä voi mainita vaikka energianjakelu, lämpövoimalat, sähköverkko, kaasunjakelu, ydinvoimalat, mitä vain. Kaikkia näitä varmasti tiedusteluverkkojen kautta vakoillaan ja pyritään hankkimaan tietoa. 
Moni yritys Suomessa on kokenut karusti nykyisten tietoverkkojen negatiiviset vaikutukset; hyvin monta arvokasta tietoa ovat vakoilijat vieneet omiin yrityksiinsä Suomen rajojen ulkopuolelle tehden siitä itse bisnestä. Tämä on aiheuttanut Suomelle valtavaa vahinkoa, ja tiedän, että yritykset suhtautuvat tähän tietoverkkojen yritysvakoiluun erittäin erittäin suurella huolellisuudella, ja koko ajan turvatasoa nostetaan, mutta on tärkeää myös, että meillä saadaan tietoverkkojen valvonnasta kerättyä ne mahdolliset vahingolliset haittaohjelmat ja vakoiluohjelmat talteen ja että niiden luonne tunnetaan jo etukäteen, ennen kuin ne pääsevät leviämään enemmälti tietoverkkojen kautta yrityksiin ja yhteiskuntaan.
Esimerkiksi terveydenhuollon lamauttaminen tietoverkkojen kautta on myös uhka. Pitää muistaa, että nykyaikaiset terveyskeskukset, sairaalat ja koko meidän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä perustuvat aika pitkälti tiedonsiirtoihin. 
Myös päätöksenteko, yhteiskunnallinen, laillinen päätöksenteko, on alttiina tiedustelulle. Se on tässäkin talossa koettu ja havaittu, että sitä on koko ajan olemassa — eduskuntakaan ei siltä asialta ole millään tavoin suojassa.
Arvoisa puhemies! Valmiuslaista on puhuttu paljon, että pitäisikö se saattaa ajan tasalle — mielestäni hyvin äkkiä ja hyvin nopeasti. Mainittu kokonaisuudistus veisi varmaan vuosia valmisteluineen kaikkineen, mutta monen monta kertaa moni on todennut, ja tasavallan presidenttikin on sitä korostanut omissa puheenvuoroissaan, että tällainen osauudistaminenkin on tarpeen. Me saimme nähdä tässä joku aika sitten, kun Puolan rajoille koottiin sinne Valko-Venäjän puolelle — mitä he olivat, olivatko he pakolaisia, siirtolaisia vai mitä he olivat, en osaa oikeaa termiä, miten heitä luonnehtisi — ihmisiä, jotka tuotiin muualta maailmasta ja sitten yritettiin sillä vaikuttaa toiseen valtioon, että ne pääsisivät sinne maahan siirtolaisina tai pakolaisina. Tämä on hybridivaikuttamisen julmin muoto: ihmiskohtaloilla leikitään tuomalla heitä olosuhteisiin, jotka ovat ihmisen kannalta aivan äärimmäisen vaikeita ja vaarallisia. Voi niitä ihmisparkoja, ketkä siellä kylmässä yönsä viettivät ja erittäin epäinhimillisissä olosuhteissa joutuivat elämään syyttöminä, mutta heitä käytettiin vain hyväksi.
Olkoon tämä esimerkki varoittavana esimerkkinä siitä, että meidän tulee itse toimia ennakoivasti. Jos toimii tapahtuman hetkellä, kun onnettomuus tai vaikeus tapahtuu, on jo myöhässä. Pitää toimia reilusti etukäteen ja varautua. Se ”vara ei venettä kaada” pitää muuten edelleen paikkansa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-09T15:53:01,2022-02-09T15:58:12,Hyväksytty,1.1
2022_6_61,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_62,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on laaja kokonaisuus, siihen liittyy poliisi, Puolustusvoimat, Hätäkeskuslaitos, Rajavartiolaitos ja näin edelleen. Se, että meillä on ammattitaitoiset, osaavat viranomaiset, on yksi puoli asiaa, mutta toinen puoli on sitten se, että lainsäädännön pitää olla kaikilta osin aukoton.
Edellisessä puheenvuorossa edustaja Hoskonen puhui tästä raja-asiasta, ja samoin Heinonen puhui siitä raja-asiasta, ja omassa ryhmäpuheessani nostin myös esiin, että meillä pitää olla valmius tarkastella nopeasti lainsäädäntöä, jolla voidaan reagoida muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen. Ja se ei ole mikään kevyt asia. Edustaja Hoskonen kuvaili tuossa oloja siellä Puolan rajalla — se on myös ihmisoikeuskysymys. Jos meillä on lainsäädännössä aukko, niin sitä aukkoa käytetään. Ne, ketkä siinä kaikkein eniten häviävät, ovat ne ihmispoloiset, joita rahdataan kaiken maailman ihmissalakuljettajien ja rikollisten voimin sinne rajalle, ja sitten siellä takana voi olla vaikuttamassa valtioita omilla tavoitteillaan, ja Suomi on sitten ikään kuin välikädessä siinä. Meillä pitää olla ennakolta sellainen lainsäädäntö, joka mahdollistaa nopean reagoinnin siinä tapauksessa, että tällaista hybridivaikuttamista maahanmuuton avulla pyritään laajamittaisesti käyttämään.
Molemmat ministerit toivat esille valmiuslain muutostarpeet. Se on tässä moneen kertaan todettu, että se ei hetkessä käy. On myös muita lakeja, joita voidaan mahdollisesti tässä tapauksessa käyttää nopeammin. 
Edustaja Heinonen kysyi Kaikkoselta halua tähän muuttoliikkeeseen vaikuttamiseen. Kysyn nyt ministeri Mikkoselta: Mikä on teidän näkemyksenne? Onko teillä valmiutta tarkastella asiaa siitä näkökulmasta, että ihmissalakuljetus ja hybridivaikuttaminen maahanmuuton kautta tehdään lainsäädännöllä mahdottomaksi Suomen rajoilla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-09T15:58:13,2022-02-09T16:00:24,Hyväksytty,1.1
2022_6_63,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_64,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko tiedustelulainsäädännöstä on oikeansuuntainen, mutta kysymys kuuluu, onko se enää ajantasainen. Nimittäin sitä haastaa teknologian äärimmäisen nopea muutos ja varsinkin siinä yhteydessä digitalisaation kehitys ja siinä ohella tekoäly.
Ennen tekoälyä kannattaa kuitenkin pohtia kaikkea muuta tiedusteluun liittyvää teknologiaa: on erilaiset seuranta- ja havaintoanturit, kuvantaminen, kaikenlaiset kamerat lasereista satelliitteihin, robotit ja muu autonomia sekä esineiden internet eli konekommunikaatio, virtuaalitodellisuus, lisätty todellisuus, 3D-tulostus, pilvipalvelut ja lohkoketjuteknologiat. Kaikki tämä tapahtuu yhtä aikaa, yhdessä ja erikseen, ja tekoäly tulee sitten tämän päälle. Se ei mielestäni ole siis oma teknologiansa vaan tuo tuohon kaikkeen edellä mainittuun, tiedustelun kokonaisuuteen, yhden ulottuvuuden lisää. Tuo kaikki edellä mainittu voi hyvässä mielessä tarkoittaa sinulle henkilökohtaisesti profiloituja älypalveluita sekä automatiikkaa niin liikenteessä kuin kotona — kaikki sujuu loistavasti 24/7 kuin itsestään. Dystopiana se voi tarkoittaa isoveljeä, joka valvoo kaikkea, tietomurtoja pilvipalveluihin, verkkorikollisuutta, itse tulostettuja aseita, räjähteitä, huumeita ja avaimia, suurten yritysten omistamien algoritmien valtaa, joilla ratkaistaan se, kuka voittaa vaalit, se, mitä ihmiset ostavat ja tietävät, ja niin edelleen. Tekoäly siis mahdollistaa entistä laajemman tiedonlouhinnan, entistä laajemman esineiden internetin ja entistä automaattisemman toiminnan, ja voimme yhdistää sen lisättyyn todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen, algoritmeihin, sosiaaliseen mediaan, teolliseen tuotantoon, liikenteeseen, rakennuksiin ja muuhun infrastruktuuriin ja vaikkapa sotateollisuuteen.
Arvoisa puhemies! Tekoälyn ohella seuraava suuri muutos tiedustelukokonaisuuteen tulee kvanttiteknologiasta ja siihen liittyvistä kvanttitietokoneista. Kvanttiteknologian yksi vaikutus on se, ettei mitään salaisuuksia enää ole. Sen laskentavoima on niin murskaava, etteivät mitkään salaukset enää pidä. Tämä muuttaa koko tietoturvallisuuden ja tiedustelukokonaisuuden. Yksi toinen suunta voi olla lohkoketjut, joissa kaikki on julkista, mutta siellä myös näkyy, jos joku on muuttanut jotakin. Eli salauksien sijaan meillä voikin kehittyä lasiseiniä, joista näkyy läpi niin, ettei voi tehdä mitään ilman, että se huomataan. Tämän varjopuolena ovat toki Tor-verkostot, Tor-verkostojen kaltaiset alustat, jotka ovat käytännössä supervahvaa salausta. Näitäkin käytetään nykyään sekä hyvään että pahaan: huumeiden myyntiin ja terroristien viestintäkanavina mutta myös diktatuurien oppositioiden viestintäkanavina. Kvanttiteknologia joka tapauksessa lisää valtavasti laskentavoimaa, joten tekoälyyn yhdistettynä meillä on taas yksi uusi ulottuvuus digitalisaatiossa, jota voimme käyttää hyvään tai pahaan.
Ja nyt kun vertaamme käsittelyssä olevaa selontekoa ja olemassa olevaa teknologiaa, kysymys kuuluukin: onko se ajantasainen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-02-09T16:00:28,2022-02-09T16:04:16,Hyväksytty,1.1
2022_6_65,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mika Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_66,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty tänään päivällä oikein hyvää keskustelua ja laajaa keskustelua tiedustelulakien käyttöönotosta ja siitä seurannasta ja selvitystyöstä, joka nyt eduskunnalle annetaan tiedustelulakien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta.
Haluan tässä yhteydessä kuitenkin vielä korostaa erityisesti sitä, kuinka tärkeää on, että me saamme nyt tämän arviointityön käyntiin myös eduskunnan valiokunnissa, kun eduskunnan valiokunnat alkavat käsittelemään tiedustelulain toimivuudesta annettua valtioneuvoston selontekoa. Se on ensimmäinen kerta, kun eduskunta kokonaisuudessaan pääsee tutustumaan siihen, millä ajatuksella aikanaan 2018 ja 2019 lakia laadittiin ja minkä tyyppisiä tavoitteita lainsäädännölle annettiin ja minkä tyyppisiä vaikuttavuuksia näin jälkeenpäin siitä on arvioitavissa.
Niin kuin tässä keskustelussakin on tullut esiin, meillä on paljon opittavaa. Tässä edustaja Wallinheimon hyvän puheenvuoron ja monien muiden hyvien puheenvuorojen jälkeen tässä eduskunnassakin syntyy laajempi käsitys siitä, minkälaisen asian äärellä olemme. Edustaja Könttä aikaisemmin toi esiin asian, josta ajattelin itsekin sanoa, että meillä yhteiskuntana on paljon opittavaa myös tiedustelulainsäädännön ympärillä olevista asioista, mutta yksi keskeinen asia tässä taustalla on sivistyksen merkitys ennaltaehkäisevänä voimana esimerkiksi hybridivaikuttamisen ja muun vaikuttamisen kohteena ollessamme. On hyvin tärkeää, että yhteiskunnassa on laaja sivistys, jolla me pystymme myös ennaltaehkäisemään erilaisten huhupuheiden tai ulko- tai sisäpuolisenkin vaikuttamisen pyrkimyksiä, jotka pyrkimykset eivät ole yhteiskunnan kannalta positiivisia.
Vielä lyhyesti sanon tästä palomuurikäsittelystä, josta puhuttiin täällä paljon: Palomuurikeskustelu on tärkeää, koska palomuuriasia oli edellisen eduskunnan yksi keskeinen elementti, että eduskunta pystyi laajalla yksimielisyydellä hyväksymään tiedustelulait. Palomuurikeskustelu ei ole mikään kevyt keskustelu, vaan se on yksi tiedustelulakikokonaisuuden kulmakivistä, ja on hyvä, että eduskuntakäsittelyssä myös tämä asia tullaan läpi käymään.
Vielä lopuksi haluaisin myös omalta osaltani kiirehtiä valmiuslain päivitystä. Sille on asialliset perustelut. Niin kuin ministeri Kaikkonenkin totesi, me emme ole ”kädettömiä” tämäntyyppisen vaikuttamisen edessä. Meillä niihin elementtejä ja työkaluja löytyy, mutta varmasti myös muutama lisäkäsi asian osalta olisi tarpeellinen saada.
Kiitoksia vielä kollegoille erinomaisen hyvästä keskustelusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-09T16:04:19,2022-02-09T16:07:18,Hyväksytty,1.1
2022_6_67,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_68,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminta on tärkeä osa laajempaa kansallisen turvallisuuden kehittämisen kokonaisuutta, jolla pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja torjumaan uhkia ennakoivasti. Täällä on tänään puhuttu paljon siitä, että on tarpeen arvioida tämän vain vähän aikaa voimassa olleen lain vaikutuksia vielä tämänkin jälkeen, ja olen tästä kyllä täysin samaa mieltä. Mutta samalla meidän on tarkasteltava kokonaisuutena monia muitakin rikollisuuden torjuntaan liittyviä lakeja, jotka ovat olleet voimassa jo kauemmin.
Tiedustelutiedon merkitys on kasvanut verkottuneessa maailmassa, jossa uhat yhä enemmän teknologistuvat, laaja-alaistuvat ja ottavat käyttöön sellaisia toimintamuotoja, joita ei välttämättä mielletä vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle perinteisessä mielessä. Edustaja Wallinheimokin viittasi tässä edellisessä puheenvuorossaan tekoälyn ja teknologian nopeaan kehittymiseen, ja tässä mukana pysyminen vaatii myös jatkossa niitä resursseja ja uusia innovaatioita, mutta ennen kaikkea ajassa mukana pysymistä, tai mieluummin: etunenässä olemista.
Edustaja Kari puheessaan viittasi sivistyksen merkitykseen ja sen merkitykseen ennaltaehkäisyssä esimerkiksi hybridivaikuttamistilanteissa. Ja nämä ovat niitä, joissa meidän on oltava etunenässä myös tämän sivistyksen ja teknologian ja monen, monen muun kautta.
Mutta tästä laista kokonaisuutenaan voidaan sanoa, että sen toimivaltuuksien käyttämisellä suojelupoliisin ja sotilastiedustelun toiminta on lähtökohtaisesti tehostunut ja onnistunut. Ja tätä tehostamista kaipaisimme myös muidenkin rikosten selvittämiseen, esimerkiksi biometristen tunnisteiden laajemmalla käytöllä rikosten selvittämiseksi. Tässä tuntuu joskus unohtuvan rikosten uhrien oikeudet suhteessa yksilönsuojaan. Meidän on kaikin keinoin omilla toimillamme estettävä rikoksia, mutta myös helpotettava niiden selvittämistä. Nykyisin tietosuoja on joissakin kohdin liian suurta ja unohtaa myös rikoksen uhrien oikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-02-09T16:07:18,2022-02-09T16:09:27,Hyväksytty,1.1
2022_6_69,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_70,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tässä nousi tuo tiedustelu esille ja varsinkin myös nuo terveystiedot nousivat esille, niin se on kyllä oikeasti aika jännä juttu, mitenkä niistä voi semmoinen riskikin muodostua. Jos miettii, että terveystiedot laajentuvat tuonne EU-alueelle ja muualle isommalle alueelle, niin minkälainen riski siitä oikeasti tulee? Nyt tällä hetkellähän tämä sote yrittää vähän parantaa näitä asioita sillä tavalla, että enemmän saataisiin tietoa kulkemaan — mutta eihän se vielä tässäkään vaiheessa oikein kunnolla toimi — niille tahoille, mitkä tosiaan tarvitsevat sitä tietoa siinä potilaan hoidossa ja muuten. Jospa nyt saataisiin semmoinen yksityissysteemi, joka tätä tietoa käsittelisi enemmän sillä tavalla, että se ei olisi niin kuin solmussa, niin kuin nythän se on tällä tavalla näin, että samassa sairaalassa voi olla monella eri osastolla ihan kokonaan eri tietokonesysteemit ja ne tiedot eivät liiku vaan ne ovat solmussa siellä ihan kokonaan. Tähän tarvittaisiin ratkaisua.
Tosiaan kun tulevaisuus vielä varmaan tuo tullessaan tämmöisiä EU-systeemeitä, alkavat olla vähän laajempia ne tietojärjestelmät ja on eri maista tiedot saatavilla, niin minkälainen riski se oikeasti on? Ja jos vaikka miettii Suomen osalta, että jos vaikka oikeasti kävisi niin ikävästi, että jossain vaiheessa kaikki terveystiedot katoaisivat, niin onhan se aikamoinen riski. Näistä pitää todella pitää tarkasti huolta ja miettiä, mihinkä kaikkeen lähdetään mukaan tuonne EU-puolelle. On oltava tarkkana, että ei tule tämmöistä riskiä, että sieltä tulisi tämmöisiä tietovuotoja. Minusta kuitenkin siinä on aina olemassa riskinsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T16:09:27,2022-02-09T16:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_6_71,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_72,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja käytetty liittyen sivistykseen ja medialukutaitoon, lähdekriittisyyteen, tämäntyyppisiin asioihin. Niitä ei voi liikaa korostaa.
Toisaalta on huomattava se, miten isot globaalit toimijat, Facebook, Google ynnä muut, toimivat ja miten ne rakentavat algoritminsa palvelemaan tarkoitusperiä, joiden taustoja emme tarkkaan tiedä. Mihin se johtaa? Se johtaa siihen, että ne syötteet, se uutisvirta, mitä kohtaamme kukin päivittäin, voi tuntua siltä, että käytämme omaa ikään kuin vapauttamme hankkia tietoa, mutta todellisuudessa meitä kuitenkin ohjataan ulkoapäin ilman, että tiedostamme välttämättä itse, mitä on tapahtumassa. Saamme tietoa, joka tukee ennalta sitä käsitystä, mikä itse kullekin on muotoutunut, ja se aiheuttaa vääjäämättä eräänlaista kuplaantumista. Myös valtiolliset toimijat, tiedustelupalvelut tietyissä maissa käyttävät tätä härskisti hyväkseen. Kysymys on tietysti globaali, niin kuin sanoin. Suomen lainsäädännöllä ei voida ohjata globaaleja toimijoita. Ehkä EU jo antaa riittävästi lihaksia siihen, miten voimme pyrkiä vaikuttamaan näihin kansainvälisiin toimijoihin.
Se, miten internet tuo tiedon meidän kaikkien saataville, miten somealustat yhdistävät meitä, oli hieno visio. Mutta valitettavasti olen itse alkanut kokea, että se visio on kyllä hapantunut käsiin monella tapaa pahasti. Varsinkaan tämä somemaailma ei yhdistä, se ei ole sosiaalinen media, vaan se on erittäin epäsosiaalinen media. Ei kaikissa tapauksissa, mutta valitettavan usein, ikäviä tapauksia esimerkiksi USA:sta vuoden takaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-09T16:10:57,2022-02-09T16:13:16,Hyväksytty,1.1
2022_6_73,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_74,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On arvokasta, että eduskunta käy keskustelua tämän valtioneuvoston selonteon pohjalta tiedustelulainsäädännöstä. On tärkeätä, että tätä keskustelua on täällä tänään käyty. Selonteko on arvokas lahja meille kaikille käydä tätä keskustelua. 
Tiedusteluelimet ovat välttämättömiä. Ne ovat välttämättömiä kaikissa maissa, myöskin demokraattisissa maissa. Se, mikä meille on hyvin tärkeää, on, että näiden tiedusteluelinten oikeusperusta on vahva ja selkeästi läpinäkyvä siltä osin, millä pelisäännöillä toimitaan — tämä on tärkeä tärkeä asia. Meillä erityispiirteenä Suomessa on myöskin tämä tiedusteluvalvontavaliokunta, jonka puheenjohtaja, edustaja Kari täällä on jo useampiakin puheenvuoroja käyttänyt ja esitellyt tätä asiaa. On tärkeää, että meillä on myöskin parlamentaarinen seuranta tähän nyt rakennettu päälle. Ehkä haluaisin kuitenkin sen sanoa haasteena valiokunnalle — en voi kritisoida, kun en täsmälleen tiedä sitä toimintasisältöä, mutta voin sanoa sen muista vastaavista valiokunnista, muun muassa tarkastusvaliokunnasta, jonka edustaja Kiurukin täällä hyvin tuntee ja jonka jäseniä olemme — että useimmiten ja oikeastaan voi sanoa aina lähtökohta on se, että kyllä nämä valiokunnat saavat viranomaisilta tietoja, saavat ne tiedot, mitkä luottamuksellisesti annetaan, ihan avoimesti. Se suurin ongelma on — valiokunnan puheenjohtajankin tiedoksi — osataanko me aina esittää oikeita kysymyksiä. Tämä on se iso asia, että meillä kansanedustajilla täytyisi olla valmiuksia rohkeasti pureutua asioihin, esittää rohkeasti kysymyksiä ja avata asioita. 
Edustaja Kiuru tässä avasi yhden ison kulman, jota täällä tänäänkin on varmasti sivuttu aikaisemmassa vaiheessa ja joka liittyy tähän kybertiedusteluun ja kyberalustoihin, mitkä meillä on. Me usein viittaamme valtiollisiin toimijoihin, mutta yhtä olennaista on viitata myöskin kaupallisiin toimijoihin, ja olemmehan me aika erikoisessa tilanteessa, kun puolisomme ei välttämättä tiedä meidän kiinnostuksenkohteista niin paljon kuin jotkut kaupalliset tahot tietävät globaalisti, jopa käyttävät hyväkseen omassa markkinoinnissaan meitä. Se, mitä ovat meidän intressimme, on näiden kaupallisten toimijoiden hallinnassa, ehkä muidenkin kuin kaupallisten toimijoiden hallinnassa, ja he markkinoivat sitä osaamistaan, mitä he tietävät meidän sisäisestä maailmastamme, näiden alustojen kautta. Tämä on aika korni tilanne, ja se ei ole tässä suhteessa avoin järjestelmä. Tässä suhteessa varmasti elämme vähän niin kuin takajättöisesti sen suhteen, kuinka hyvin pystymme seuraamaan sitä, kuinka jotkut muut todella seuraavat sitä, missä me liikumme, miten me toimimme, mitä me jopa ajattelemme. Eli tässä on paljon petrattavaa, mutta on arvokasta, että tämä keskustelu on täällä tänään käyty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-09T16:13:16,2022-02-09T16:16:07,Hyväksytty,1.1
2022_6_75,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_76,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä kollegat puhuivat kyllä mielestäni aivan oikeista asioista siinä suhteessa, että kyllähän tämä datatalous, mikä viime aikoina on kehittynyt, on kaikkialla muualla kehittynyt paitsi Euroopassa, ja tämä digitalisaation kehitys kaikkialla muualla paitsi Euroopassa tulee olemaan meille kyllä hankala kokonaisuus kaikkinensa. Jos puhutaan tämmöisestä kokonaisturvallisuuden konseptista ja ajatellaan hiukan laajemmin, niin kun tällä hetkellä 66 prosenttia kaikista datatalouden yrityksistä on USAssa, 30 prosenttia Aasiassa ja 3 prosenttia on Euroopassa — eli olemme noin samalla viivalla Afrikan kanssa — niin tämä aiheuttaa kyllä valtavan ongelman, josta edustaja Kiuru puhui, ja edustaja Karikin tähän vähän viittasi, että mistä se tieto jatkossa tulee, kuinka hyvin nämä yritykset meistä tietävät asioita ja näin poispäin. Ja tässä taas sitten edustaja Kiljusen esimerkki siitä, että välttämättä vaimokaan ei tiedä niin paljon kuin Facebook, on ihan totta. Tämä muuttaa kyllä sitä kokonaisturvallisuuden ajattelua, ja Eurooppana ja Suomena meidän pitäisi kyllä olla tästä kehityksestä valtavan huolissamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-02-09T16:16:07,2022-02-09T16:17:26,Hyväksytty,1.1
2022_6_77,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_78,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi asia jäi sanomatta edellisessä puheenvuorossa, ja se on tämä tiedusteluvalvonta. Kun nyt tätä selontekoa täällä käsitellään, tämä on äärimmäisen arvokasta keskustelua. Silloin lain säätämisen aikaan oltiin huolissaan siitä valvonnasta. Nythän me tiedämme, miten se tehdään. Tiedusteluvalvonta toimii: tässä talossa on valiokunta — kunnioittamani puheenjohtaja on paikalla —, sitten meillä on tiedusteluvaltuutettu, on selonteot, on salikeskustelut. Kyllä valvonta toimii. Mutta ennen kuin päästään valvomaan, niin järjestelmä pitää luoda. Se on luotu nyt Suomeen, ja se toimii. Ja kuten aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin, olen siitä tavallaan hyvin huolissani, että on semmoisia äänenpainoja, että käytetäänkö tätä järjestelmää väärin. Ei varmasti käytetä väärin, kun ne, jotka tätä työtään tekevät tiedusteluvalvonnan puitteissa viranomaisina, tietävät, että heitä valvotaan. Ja toinen asia sitten: kun kysymys on tietysti myös ihmisten perusoikeuksista, niin siitäkään ei kannata olla huolissaan, koska perustuslakivaliokunta on aina valmiina toimimaan, jos siihen tarvetta ilmenee, ja jos uusia lakiuudistuksia tehdään, niin totta kai perustuslakivaliokunta antaa siihen lausunnon. Että kyllä meillä parlamentaarisesti valvonta toimii ja asiat ovat kunnossa. Tärkeintä on vain se, että pidämme tämän suomalaisen keskustelun avoimena ja pidämme huolen siitä, että ihmisten oikeuksista pidetään hyvää huolta — ja ennen kaikkea Suomen turvallisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-09T16:17:29,2022-02-09T16:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_6_79,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_80,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp,"Arvoisa puhemies! En halua jatkaa tätä keskustelua paljon pidempään, mutta mielelläni reagoin tuohon edustaja Wallinheimon tekemään huomioon isosta ongelmasta ja siitä, että Eurooppa on nyt pudonnut niin sanotusti kyydistä. Kyllä tämä on totta, että tämä datatalous, data-alustat, verkostoalustat ovat käytännössä kaikkien muiden valvonnassa ja hallinnassa kuin eurooppalaisten toimijoiden, ja tämä on tietysti iso kysymys, arvoisa puhemies, kun me puhumme Euroopan strategisen autonomian -käsitteestä monenlaisiin asioihin liittyen, mutta tämä on yksi iso ongelma, että Euroopalla ei ole aidosti nämä alustat hallinnassa. Viittasitte, että kaksi kolmattaosaa on amerikkalaisten hallinnassa ja lähes kolmasosa on Kiinan hallinnassa. Viittasitte aasialaiseen talouteen, mutta Kiina on se suurin toimija siellä aasialaisella puolella. 
Arvoisa puhemies! Tällä on merkitystä myöskin kansallisen turvallisuuden kannalta. En tiedä, kuinka paljon tätä tänään tässä on avattu, kun en ole ihan koko keskustelua seurannut, mutta tämähän on iso ongelma. Nyt tässä on keskusteltu 5G-, 4G-, 3G-järjestelmistä, ja nyt 5G-järjestelmän osalta on viitattu johonkin suurvaltaan ja että se hallitsee sitä liian pitkälle, ja ollaan huolissaan, miten kansallisen turvallisuuden laita on. Jäin jossain vaiheessa miettimään sitä, että erityisen äänekkäästi ovat toimineet sellaiset toimijat, jotka ovat hallinneet aikaisemmin 4G- ja 3G-järjestelmiä. Onko silloin siellä niin paljon sitä sisäistä tietoa, että todellakin 4G- ja 3G-järjestelmän olemassaolo on myöskin herkkä turvallisuuspoliittinen kysymys? Varmasti se tieto on olemassa. Ja kun se tieto on olemassa ja mennään seuraaviin järjestelmiin, ja jos siellä on muita toimijoita, niin herää kysymys, kuka tässä on aktiivinen ja millä tavalla me ollaan pieninä maina aktiivisia, ja ennen kaikkea, mihin edustaja Wallinheimo viittasi, Eurooppana ollaan ulkona tämän. Ja sen takia tässä täytyy olla avoin joka suuntaan ja katsoa rehellisesti tämä asetelma. Ja kyllä, tässä suhteessa olen hyvin vahvan eurooppalaisen strategisen autonomian kannattaja sekä kaupallis-teknisesti, teollisesti että myöskin turvallisuuskysymykset tässä täytyy nostaa esille. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-09T16:19:03,2022-02-09T16:21:28,Hyväksytty,1.1
2022_6_81,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 16/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Avaan keskustelun. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_6_82,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeusasiamiehen vuoden 2019 kertomuksen käsittely on viivästynyt merkittävästi muun muassa koronan vuoksi.
Kertomus sisältää kolme tärkeää puheenvuoroa. Oikeusasiamies Jääskeläinen käsittelee puheenvuorossaan oikeusasiamiesinstituution kehittymistä. Apulaisoikeusasiamies Sakslin tarkastelee oikeusasiamiehen toiminnan tehokkuutta ja riippumattomuutta. Perustuslakivaliokunnan mielestä puheenvuoroista tulee hyvin näkyville oikeusasiamiesinstituution kehitys sen perustamisesta nykypäivään saakka. Apulaisoikeusasiamies Pölönen käsittelee hyvän hallinnon merkitystä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisessa perusopetuksessa. Hän kiinnittää huomiota opetuksen taustalla vaikuttaviin perus- ja ihmisoikeuksiin ja erityisesti lapsen oikeuksiin.
Lämmin kiitos oikeusasiamiehelle ja apulaisoikeusasiamiehille esikuntineen arvokkaasta työstä maamme ylimpänä lainvalvojana.
Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittivät kertomusta koskevissa lausunnoissaan huomiota lastensuojelun ongelmiin. Perustuslakivaliokunta kuulikin asiantuntijoita lastensuojelun tilasta Suomessa yleisesti ja erityisesti koronapandemian haasteissa. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan painopiste on lastensuojelun kohdalla sijaishuollon valvonnassa. Valiokunta korostaa tämän ohessa lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja perheiden ja lasten ongelmien riittävän aikaista tunnistamista ja kaikkea ennaltaehkäisevää työtä.
On syytä muistaa, että perustuslakivaliokunta ei toimi oikeusasiamiehen kanteluratkaisujen muutoksenhakuasteena. Valiokunnalle tai sen jäsenille osoitetut eduskunnan oikeusasiamiehen toimintaa koskevat yksityisten kansalaisten tekemät tutkintapyynnöt, kantelut, oikaisuvaatimukset ja muut vastaavat kirjoitukset eivät johda valiokunnassa toimenpiteisiin.
Toinen teema, josta perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoita, oli kirkkotilojen käyttö koulujen tilaisuuksissa, koska siihen liittyvä tulkintatilanne oli epäselvä. Kirkkotilojen käyttö koulujen juhlissa onkin aiheuttanut Suomessa viime vuosina runsaasti keskustelua. Jotkut ovat vastustaneet kiivaasti, jotkut kannattaneet yhtä kiivaasti. Moni on seurannut tätä keskustelua hämmentyneenä sivusta.
Perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei edistä yhteiskunnassamme uskonnollista suvaitsevaisuutta. Samalla perustuslakivaliokunta toisti vuonna 2002 linjatun kantansa, jonka mukaan yksittäisen virren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista. Enkeli taivaan tai Suvivirsi voi kajahtaa koulun juhlassa. [Timo Heinonen: Oikein!]
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta teki selventävän linjauksen. Kirkkotiloja voidaan käyttää koulujen juhlissa jatkossakin. Valiokunnan mielestä juhlan järjestäminen kirkossa ei sellaisenaan tee tilaisuudesta uskonnollista eikä sen sisällöstä uskonnon harjoittamista. Kirkkotilan tai muun uskonnollisen tilan käyttö juhlan järjestämisessä ei ole lähtökohtaisesti perustuslain vastaista. Kirkko kokoaa ihmisiä erilaisiin niin uskonnollisiin kuin ei-uskonnollisiin tilaisuuksiin. Kirkkoon tullaan laulamaan, kirkkoon tullaan, kun on hätä. Kirkot ovat monille rakkaita rakennuksia. Ne edustavat pysyvyyttä jatkuvan muutoksen keskellä. Kirkko toimii myös oppimisympäristönä esimerkiksi taiteen, arkkitehtuurin ja historian opetuksessa. Pidän valiokunnan selkeyttävää linjausta tärkeänä ja kauaskantoisena.
Arvoisa puhemies! Valiokunta kertasi mietinnössään myös muita aikaisempia linjauksiaan. Koulu voi järjestää juhlapyhien viettoon liittyviä jumalanpalveluksia, kuten joulukirkkoja tai muita uskonnon harjoittamiseksi katsottavia tilaisuuksia, kun niistä tiedotetaan etukäteen ja niihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että valtio avustaa kirkkojen ylläpitämistä ja huoltamista kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina. Pidetään hienoista kirkoistamme hyvää huolta.
Toivotan tämän kertomuksen äärellä oikeusasiamiehen toimiston työlle menestystä myös tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-09T16:21:49,2022-02-09T16:27:56,Hyväksytty,1.1
2022_6_83,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_84,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta piti lausunnossaan erityisen tärkeänä, että oikeusasiamies valvoo laillisuusvalvonnan kautta myös lasten oikeuksien toteutumista. Oikeusasiamies saa kanteluita vanhemmilta, jotka kokevat tulleensa kohdelluiksi väärin lastaan koskevassa huoltoriidassa. Oikeusasiamiehen mahdollisuudet toimenpiteisiin huoltoriidoissa ovat kuitenkin saadun selvityksen mukaan hyvin rajallisia, ja kantelut johtavat vain harvoin toimenpiteisiin. Oikeusasiamies ei esimerkiksi puutu vireillä oleviin huoltoriita-asioihin. Suurimpana ongelmana lisäselvityksessä pidettiin sitä, että vaikea ja pitkään jatkuva huoltoriita on ilmeinen vaara lapsen hyvinvoinnille, minkä vuoksi huoltoriitoihin liittyvää viranomaismenettelyä tulisi arvioida tarkemmin lasten perus- ja ihmisoikeuksia koskevien epäkohtien ja kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. 
Lakivaliokunta piti oikeusasiamiehen havaintoja tärkeinä ja tukee huoltoriitoihin liittyvien viranomaismenettelyjen tarkempaa arvioimista jatkossa. Myönteisenä seikkana todettiin, että huolto- ja tapaamisoikeusriitojen sovittelumenettelyyn tuomioistuimessa, eli niin sanotun Follo-menettelyyn, ei valiokunnan saaman lisäselvityksen mukaan ole juurikaan kohdistunut kanteluita.
Arvoisa puhemies! Lastensuojelun kriisiytynyt tila on puhuttanut jo 90-luvun lamasta asti, mutta varsinaiset poliittiset toimet asian parantamiseksi ovat olleet riittämättömiä. Eilen eduskunnalle luovutetussa lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa lastensuojelun kriisi nostettiin yhdeksi suurimmista epäkohdista lapsen oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Myös oikeusasiamies on jakanut huolen siitä, että lastensuojelun nykytila on erittäin huolestuttava. Keskeisenä ongelmana on lastensuojelulain pirstaleisuus, jonka takia jopa asiantuntijoilla on vaikeuksia tulkita sitä. Lisäksi lastensuojelun laatua nakertavat riittämättömät resurssit, työntekijäpula ja palveluiden holtiton kilpailutus, jonka seurauksena hinta ajaa liian usein lapsen edun ohi.
Nyt viimeistään on herättävä näihin painaviin lausuntoihin ja korjattava lastensuojelussa ilmenneet ongelmat. Tarvitsemme lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jotta lapsen etu ja oikeudet toteutuvat täysimääräisinä kaikkialla Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-09T16:27:59,2022-02-09T16:30:22,Hyväksytty,1.1
2022_6_85,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_86,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä oikeusasiamies ja hyvät edustajakollegat ja muut paikallaolijat ja täysistuntoa seuraavat! Me käsittelemme tänään jo hieman vanhempaa oikeusasiamiehen kertomusta, se on vuodelta 2019. Tänään varmasti väistämättä meidän ajatuksissamme on myös oikeusasiamiehen kansliapäällikkö Matti Marttunen, joka teki tässä talossa pitkän elämäntyön. Haluan lausua ainakin omasta puolestani osanotot hänen läheisilleen ja koko Oikeusasiamiehen kanslialle. Tuo uutinen oli pysäyttävä. Ehkä Marttusen perintönä voisi hyvin ajatella, että tässä keskustelussa voisi meidän itse kunkin mieleen jäädä hyvä, perusteellinen, perusteltu päätöksenteko. Sellaisena ainakin itse hänet opin tuntemaan.
Oma puheenvuoroni käsittelee ehkä enempi jo vähän lähempänä tätä hetkeä olevia tapahtumia kuin itse tämä kertomus, joka tulee meille viiveellä — nyt koronan takia vielä poikkeuksellisen pitkällä viiveellä. Haluan nostaa esille tämänhetkisen huolestuttavan tilanteen. Meillähän oikeusasiamiehelle tehdään tällä hetkellä ennätysmäärä kanteluita. Viimeisen kolmen vuoden aikana eli nykyisen pääministeri Sanna Marinin hallituksen aikana kanteluiden määrä on kasvanut lähes 40 prosentilla. Kanteluita tehdään enemmän kuin koskaan ennen.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle tuli viime vuonna ennätysmäärä kanteluita, ja määrät ovat kasvaneet tämän hallituksen aikana koko ajan. Isoimmat kantelumäärät koskivat viime vuonna terveydenhuoltoa, sosiaalihuoltoa ja poliisin hallinnonalaa. Näistä eniten kasvua oli terveydenhuoltoon liittyvissä kanteluissa. Ja nämä muutokset ovat tapahtuneet tämän nykyisen hallituksen aikana, joka tuli hyvin suurin lupauksin laittamaan terveydenhuoltoamme kuntoon, sosiaalihuoltoamme kuntoon ja myös poliisin asioita, ainakin keskustalaisten toimesta, kuntoon. Kanteluiden määrät ovat kuitenkin räjähdysmäisesti teidän vahtivuorollanne kasvaneet. Siihen on varmasti monia syitä, mutta asiat ovat siis menneet tällä kaudella huonompaan suuntaan.
Maija Sakslin toteaa, että usein onneksi muun muassa nämä sosiaali‑ ja terveyspalveluihin liittyvät kantelut johtavat toimenpiteisiin ja korjauksiin niissä asioissa, joita esille on nostettu. Osana luonnollisesti tässä varmasti ovat koronatoimet ja niihin liittyvät kysymykset, vaikkapa se, millä tavalla ihmisten tapaamisoikeuksia on rajattu, miten ihmisiä on eristetty omista läheisistään ja muista. On hyvä, että näitäkin tapauksia on perattu tulevaisuuden varalle.
Itseni pysäytti lastensuojelun koko ajan huononeva tilanne. Lastensuojelua koskevat kantelut ovat lisääntyneet myös nekin. Uutena ilmiönä ovat lasten itsensä tekemät kantelut, joita tulee vuosittain vireille useita kymmeniä. Yleisradio viime kuun lopulla kertoi Liisasta, 18 vuotta täyttäneestä tytöstä, jonka nimi on siis muutettu. Hän kertoi, että häneltä pidettiin puhelin pois kolme ja puoli vuotta. Asiasta ei tehty missään vaiheessa virallista rajoitustoimenpidettä, vaikka lastensuojelulain mukaan niin kuuluisi toimia. Hänen liikkumisvapauttaan rajoitettiin ilman asianmukaista päätöstä. Lain mukaan huostassa olevan lapsen yhteydenpitoa ja liikkumisvapautta voidaan rajoittaa määräaikaisesti, mutta siitä on aina tehtävä päätös, josta on mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen. Näin ei näköjään Suomessa monissa tapauksissa toimita. Eli tämän nykyisen hallituksen aikana myös lastensuojelua koskevien kanteluiden määrä on jatkuvasti kasvanut.
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on ryhtynyt nyt myös rohkaisemaan lapsia tekemään näitä kanteluita. Oikeusasiamiehen kanslia haluaa myös helpottaa kanteluiden tekemistä, ja on aivan oikein, että lapsille on annettu myös mahdollisuus tehdä näitä kanteluita suullisesti.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan nostaa esille tämän saman, jonka edustaja Kinnunen hetki sitten nosti esille, ja kiittää perustuslakivaliokuntaa tästä linjauksesta kirkkotilojen käytöstä koulujen tilaisuuksissa ja muissa tilaisuuksissa. Olimme ajautumassa kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa tiloja ei olisi voitu käyttää enää esimerkiksi ylioppilasjuhlissa, koulun kevätjuhlissa, joulujuhlissa tai muissa. Tämä perustuslakivaliokunnan päätös selkeytti merkittävästi tätä, kuten myös päätös tämän rinnalla siitä, että yksittäisen virren laulaminen, Suvivirren tai Hoosiannan, ei tee tilaisuudesta vielä uskonnon harjoittamista, ja päätös siitä, että jouluevankeliumi voidaan joulujuhlan osana nähdä.
Arvoisa puhemies! Toivon, että nykyhallitus ottaa vakavasti tämän omalla vahtivuorollaan pahentuneen valitustulvan ja ryhtyy toimenpiteisiin niin, että Oikeusasiamiehen kansliaa ei rasiteta tällaisella koko ajan kasvavalla valitusmäärällä. Siihen on mahdollisuudet puuttua, kun laitetaan terveydenhuoltoa kuntoon, ei anneta vanhustenhuollon tai lastensuojelun tilanteen mennä tällaiseen kuntoon kuin se nykyhallituksen aikana on mennyt. Panostetaan ja pidetään näistä asioista huolta. [Kristiina Salonen: Vanhustenhuolto on laitettu nyt kuntoon! — Kimmo Kiljunen: Oli turhan puoluepoliittinen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T16:30:26,2022-02-09T16:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_6_87,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_88,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus. Tämä kertomus on aina valtavan tärkeä. Tämä kertoo, mikä meillä Suomessa on pielessä, ja paljon on asioita pielessä. Tänne vain ilmoitukset lisääntyvät koko ajan, ja ei välttämättä ehditä ratkaista entisiäkään.
Valiokunnassa on kiinnitetty huomiota siihen ja pidetty valitettavana, että kuluvan vuoden tämä tartuntatautiepidemia on lähes kokonaan estänyt oikeusasiamiehen paikan päällä tehtävien tarkistusten tekemisen myös lastensuojeluyksikköihin, ja siitä on syytä kyllä kantaa huolta.
Valiokunta kantaa huolta myös esimerkiksi kotona asuvien vanhusten palvelujen asianmukaisesta toteutumisesta. Jos miettii näitä oikeusasianmiehen paikan päällä tehtäviä tarkastuksia lastensuojeluyksiköihin ja vanhusten palveluihin, niin kyllä ne pitää pystyä tekemään, olipa minkälainen poikkeustila tahansa. Tähän pitäisi tehdä suunnitelma tulevia poikkeusaikoja varten, koska ei voi tietää, milloinka seuraava poikkeusaika tulee.
Viranomaisten toimintaan pitää pystyä luottamaan, ja jos toiminnassa on huomauttamista, pitää pystyä luottamaan, että ongelmat korjataan pikaisesti. Ei lapsi, nuori, vammainen tai vanhus voi odottaa pandemian tai muun kriisin ajan, että se loppuisi, vaan asiat pitää saada kuulumaan ja ne pitää saada korjattua ja ne on nostettava etusijalle. Minkälainen on semmoinen hyvinvointiyhteiskunta, joka ei kykene pitämään huolta näistä heikompiosaisista ja heikommin toimeen tulevista? Kyllä tähän on ehdottomasti meidän laitettava panoksia enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T16:36:51,2022-02-09T16:38:48,Hyväksytty,1.1
2022_6_89,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_90,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Otan kantaa tässä puheessani siihen kohtaan oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa, joka käsitteli kirkkotilojen käyttöä ja mitä uskontoon kuuluvia elementtejä siellä olevat tilaisuudet saavat sisältää niin, ettei yksilön uskonnonvapaus tule häirityksi.
Pidän hyvänä ja tervehenkisenä toimintana perustuslakivaliokunnan kannalta jatkaa samaa linjausta, jonka se on jo tehnyt aiemmin koskien kirkkotilojen käyttöä erilaisiin tilaisuuksiin. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota jo aiemmin perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta uskonnon ja omantunnon vapauden huomioon ottamiseen koulujen tilaisuuksissa. Tässä yhteydessä perustuslakivaliokunta katsoi, ettei sen mielestä perustuslaista tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä johtunut vaatimusta poistaa koulun toiminnasta kaikkea uskontoon viittaavia elementtejä sisältävää ainesta. Perustuslakivaliokunta jatkaa perustelua siten, että pitkälle viety uskonnollista alkuperää olevien perinteiden välttäminen ei myöskään edistä uskonnollista suvaitsevaisuutta.
Arvoisa puhemies! Entisenä yläkoulu- ja lukio-opettajana olen tyytyväinen perustuslakivaliokunnan linjauksiin siitä, mitä uskonnollisia elementtejä koulut voivat ottaa mukaan koulutyöhön. Minusta on vain terveen järjen käyttöä ymmärtää, että itsesään kirkkorakennus ei voi olla huono paikka koulun tilaisuuden järjestämiseen. Monissa kunnissa kirkkotila voi olla esimerkiksi kunnan muiden isojen tilojen kärsiessä sisäilmaongelmista se ainoa isompi tila, johon kaikki kouluväkeen kuuluvat pystyvät osallistumaan. Kirkkotiloissa on yleensä erinomainen akustiikka, joten ne ovat myös mieluisia konserttien pitopaikkoja. 
Pidän myös järkevänä kannanottoa siihen, ettei yksittäisen virren mukanaolo koulun tilaisuudessa tee siitä uskonnollista tilaisuutta. Jouluyö ja Suvivirsi ovat vahva osa suomalaista koulukulttuuria ja yhteistä kansallista kulttuuriperimäämme. On jokaisen yksilön henkilökohtainen kokemus, tuovatko ne mieleen hengellisiä elementtejä tai joitain muita tunnekokemuksia. Itselleni ne ovat aikamatka aina ala-asteen ikimuistoisiin kuusijuhliin ja kevätjuhliin, joiden jälkeen alkoi kaivattu joulu- tai kesäloma. Uskon, että moni ikäluokkani edustaja ajattelee samalla tavalla. 
Haluan myös tässä yhteydessä ottaa kantaa siihen, kuinka pitkälle on järkevää koulumaailmassa mennä vähemmistöjen ehdoilla ja että olisi ainakin hyvä oppia tunnistamaan sen varjolla toimiminen. Tiedän koulumaailmassa tapahtuneen yksittäisenä tapauksena näinkin, että opettajan oman ateistisen näkemyksen pohjalta on vedottu muutaman ulkomaalaistaustaisen koululaisen uskonnonvapauteen ja sillä perusteella on yritetty estää muun kouluväen osallistuminen Suvivirren sisältävään kevätjuhlaan. Tämä on kuvaava eikä suinkaan ainoa esimerkki, kuinka pienen vähemmistön oikeuksien toteutumiseen vedoten ollaan valmiita eväämään enemmistön oikeus johonkin.
Arvoisa puhemies! Kuinkahan usein nämä vetoomukset ovatkin tosiaan lähtöisin jostakin muusta syystä kuin vähemmistöltä itseltä? Ehdin opettaa useamman vuoden koulussa, jossa oli oppilaita paikkakunnalla sijainneesta vastaanottokeskuksesta. Näin pääsin vierestä näkemään, etteivät muun uskontoiset ainakaan järjestelmällisesti vierastaneet kristillisiä elementtejä sisältäviä tilaisuuksia, vaan ymmärsivät ne osana suomalaista kevät- tai syyslukukauden lopettajaiskulttuuria. Sisareni opettaa täällä Helsingissä koulussa, jossa puolet oppilaista on taustaltaan ulkomaalaisia. Myös tässä koulussa on joulujuhlaohjelmassa perinteinen seimikuvaelma, mutta se on sijoitettu tilaisuudessa siten, että jokainen muun uskontoinen pystyy poistumaan tilaisuudesta ennen sen alkamista, jos kokee sen loukkaavan omaa uskontoaan. Ei kuulemma ole juuri poistuttu. Eli lapset näkevät sen näytelmänä eivätkä uskonnollisena ohjelmanumerona.
Vapaaehtoisuus ja terve järki ovat mielestäni avainsanoja tässä kirkkotiloja ja tilaisuuksien uskonnollisia elementtejä pohtivassa keskustelussa. Kun pyrimme olemaan suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä muita kulttuureja ja uskontoja kohtaan, koitetaan huolehtia myös siitä, ettemme tule vaarantaneeksi omaa kulttuuriperimäämme tarpeettomalla ylivarovaisuudella. Myös muissa maissa ajatellaan, että maassa maan tavalla, miksei siis myös meillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-09T16:38:49,2022-02-09T16:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_6_91,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_92,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin aluksi haluan minäkin lausua osanottoni oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkö Matti Marttusen muistolle. Tunsin hänet pitkältä aikaa ollessani perustuslakivaliokunnan jäsen. Hänen työskentelytapansa oli oikeudenmukainen ja rehti. Hän puolusti aina lakia, sen lain henkeä ja sitä, että hallinto toimii aina lain mukaan ja ihmisten oikeuksia kunnioitetaan kaikin tavoin. Lämmin osanottoni Matti Marttusen perheelle ja läheisille.
On hyvä, että oikeusasiamiehen kertomukset käsitellään täällä istuntosalissa avoimesti keskustellen ja palautetta antaen. Oikeusasiamiehen toiminta on äärimmäisen tärkeää tämän maan kannalta. Se on instituutio, jota tässä maassa tarvitaan: jokaisella kansalaisella pitää olla mahdollisuus tehdä kantelu oikeusasiamiehelle tarpeen tullen ja harkinnan sattuessa kohdalle. On myös tärkeää, että kun kanteluita tehdään, niin perustuslain hengessä päätös kantelulle saadaan kohtuullisessa ajassa ja kansalainen tuntee tätä kautta saavansa oikeutta asialleen. Sen, onko ratkaisu hänen kannaltaan positiivinen vai negatiivinen, osaa oikeusasiamies ja hänen kumppaninsa oikein harkita, ja se on sitten se linja, millä mennään.
Tässä keskustelussa on nyt noussut esille Suvivirren ja Enkeli taivaan kohtalo, näiden virsien veisaaminen kouluissa ja laulaminen kouluissa. Todellakin, kuten edustaja Mattila äsken oivallisessa puheenvuorossaan totesi, se on osa suomalaista, kansallisesti tärkeää perintöä, ja itsellänikin kouluajoilta tästä asiasta on vain hyvin, hyvin lämpimiä muistoja. Koen kummallisena — jos tällaista keskustelua yleensä ylläpidetään — että tällaista kansallista suurta rikkautta ollaan viemässä pois jonkun suvaitsevaisuuden merkeissä, kun on joku loukkaantunut siitä, että lauletaan virttä vaikka koulun joulujuhlassa. Toivottavasti avarakatseisuus ja tällainen sivistyksen syvin ydin tulee meille kaikille tietoon, että suomalainen vahva perinne saa jatkua vielä vuosisatoja eteenpäin.
Nyt kun kantelujen määrä on noussut, olisin halunnut kysyä oikeusasiamieheltä, onko teidän toimistossanne riittävä määrä henkilökuntaa käsittelemään näitä valituksia, kanteluita. Ja pitää myös kansalaisten muistaa, että oikeusasiamieshän voi tehdä omassa työssään toki oma-aloitteista tutkintaa ja valvontaa, mikä on myös lakisääteinen velvoite oikeusasiamiehelle. Se tapahtuu tietenkin esimerkiksi vankiloissa tai suljetuissa laitoksissa taikka lastensuojelun puolella erilaisissa tilanteissa, joissa toimitaan suljetussa ympäristössä. Tällainen valvonta on äärimmäisen tärkeää.
Kun kantelujen määrä nousee, niin se on viesti myös meille päättäjille: onko kaikki asiat ihan oikein, jos kantelujen määrä koko ajan kasvaa. On totta, että tämä informaatioyhteiskunta, nämä nykyaikaiset viestintävälineet, mahdollistavat kantelun teon paljon helpommin kuin aikaisemmin, mutta siitäkin huolimatta meidän päättäjien on oma vastuumme kannettava, että hoidamme mahdollisimman hyvin myös niiden ihmisten asiaa, joilla itsellään ei ole mahdollisuutta omaa tilannettaan kovin paljoa parantaa. Se on sitä sivistystä, mitä toivon tässä maassa yhä enemmän olevan.
Lopuksi, arvoisa puhemies, lastensuojeluasia on myöskin sydäntäni lähellä. On tärkeää, että sen pienen ihmisen oikeuksia kunnioitetaan, ja jos niitä sitten loukataan, niin siihen pitää olla keinoja puuttua. Pieni ihminen on itse oman elämänsä vaiheessa täysin avuton ja vailla turvaa. Jos sitten jotkut asiat menevät väärin, niin kyllä on aivan oikein, että siihen puututaan ja mielellään vielä niin, että se asia saatetaan oikeaan ratkaisuun mahdollisimman pian. Se on sen pienen ihmisen kannalta aivan välttämätöntä. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-09T16:43:50,2022-02-09T16:48:07,Hyväksytty,1.1
2022_6_93,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_94,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa kiinnitetään ansiokkaasti huomiota puutteisiin, joita vuonna 2019 on ilmennyt esimerkiksi kotona asuvien ikäihmisten palvelujen riittävyydessä ja laadussa, turvallisuudessa sekä ulkoilumahdollisuuksissa. Siis puhumme vuodesta 2019, ja muistan itsekin hyvin edelliseltä eduskuntakaudelta, miten useasti juuri vanhusten asiat ja oikeastaan järkyttävät tarinat, joita sieltä vanhusten todellisuudesta kuuli, nousivat esille myöskin tässä salissa.
2019 oikeusasiamies nostaa esille esimerkiksi sen, että palvelua saavien ikäihmisten osuus oli laskenut, vaikka palvelujen tarve oli kasvanut. Liian moni suomalainen ikäihminen jäi siis tuolloin vaille tarvitsemiaan palveluita ja riittävää hoivaa. Myös palveluiden valvonnassa oli puutteita. Yksityisen hoivakodin ongelmat voivat kertomuksen mukaan jatkua pitkään ennen kuin tilanteeseen puututaan. Tämän olen myös itse kokenut useamman kerran menneinä vuosina, kun esimerkiksi taistelimme vanhuspalveluiden parannusten puolesta. Sain viime kaudella paljon palautetta omaisilta, jotka näkivät epäkohtia hoivapalveluissa mutta eivät saaneet muutosta asioihin millään keinolla. Itsekin soittelin perään, kysyin valvonnan perään, yritin saada selville, eikö valvontaa voisi tehostaa, jotta nämä epäkohdat, joita omaiset siellä näkivät ja kokivat, tulisivat myös virallisesti esille. Tuntui, että puuttumisen kynnys oli korkealla. Odotettiin, että jotain äärimmäisen vakavaa tapahtuu ennen kuin uskalletaan puuttua. Tuollainen asenne, tuollainen toimintakulttuuri, jätti monet yksin asiansa kanssa. Kunnilla ei ole ollut riittäviä keinoja järjestää korvaavia palveluja vakavissakaan ongelmatilanteissa, ja tämä on yksi syy korkeaan puuttumiskynnykseen. Myöskään kotiin annettavien palvelujen valvonta ei ole ollut riittävää. Siihen tarvitaan edelleen uusia menetelmiä.
Olen kuitenkin äärimmäisen onnellinen, että nyt korjaamme laista sen porsaanreiän, jota tähän asti on käytetty törkeästi hyväksi, siis myös vuonna 2019: nimittäin vanhusten turvapuhelimella tehtyihin avunpyyntöihin on voinut vastata turvallisuusalan ammattilainen, jolla ei ole ollut hoitotyön koulutusta. Vanhuksen kotiin on yöllä voinut mennä vartija hoitajan sijaan. Viitisen vuotta sitten odotin vuoden, että asiaan saatiin avin ja Valviran yhteinen kanta, että tämä ei ole oikein — vuoden! Se tuntui minusta pitkältä ajalta, monesta asianosaisesta varmasti vielä pidemmältä. Nyt tähän tulee korjaus lain tasolla — edustaja Heinonen, nyt tähän tulee korjaus. [Timo Heinonen: Tilanne on mennyt huonommaksi teidän vahtivuorollanne, edustaja Salonen! Katsokaa tätä päivää!]
Oikeusasiamies ja aluehallintovirastot ovat saaneet lisää määrärahoja vanhusten oikeuksien valvontaan ja edistämiseen, mikä on tärkeää ikäihmisten aseman parantamiseksi yhteiskunnassa.
Tänä vuonna on aloittanut vanhusasiainvaltuutettu. Tämäkin on useamman puolueen pitkäaikainen toive ja haave, joka nyt viimein toteutuu — siis oma erityinen henkilö valvomaan, edesauttamaan ja puhumaan vanhusasioiden puolesta.
Hoitajamitoitus on saatu lakiin, jonka avulla pyritään laittamaan ympärivuorokautisen hoivan vakavat hoitajavajeet kuntoon. [Timo Heinonen: Tilanne on mennyt huonommaksi!]
Viimeisimmäksi hallitus antoi esityksen vanhuspalvelulain uudistamisen toisesta vaiheesta, jossa puututaan erityisesti juuri kotiin annettavien palveluiden laatuun ja riittävyyteen. Hallitus haluaa selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja saantiedellytyksiä. Näin voidaan varmistaa, että jokaiselle iäkkäälle henkilölle järjestetään juuri sellainen palvelukokonaisuus, joka vastaa hänen yksilöllisesti arvioitua palvelutarvettaan. Nähtäväksi jää, miten tämä tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa myöskin oikeusasiamiehen kertomukseen. Toivottavasti voimme lukea siitä, että tilanne on muuttunut ja se näkyy myös oikeusasiamiehelle. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin katson, että vanhusten oikeuksien toteutumista ja sen valvontaa on edelleen tarpeen Suomessa kehittää. Työ ei siis vielä ole valmis, ei tälläkään hallituskaudella. Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että tämä yhteiskunta ei hylkää ikäihmisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T16:48:12,2022-02-09T16:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_6_95,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_96,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi onnittelut oikeusasiamies Petri Jääskeläiselle ja koko hänen toimistotiimilleen erinomaisen ansiokkaasta raportista, jonka me olemme tänne saaneet, vuosikertomus vuodelta 2019. Harvinaisen upea yhteenveto siitä työstä, mitä te teette laillisuusvalvonnan osalta sekä suhteessa instituutioihin, eli suomalaisiin viranomaistoimijoihin, että myöskin suhteessa niihin kanteluihin ja valituksiin, joita yksittäiset kansalaiset voivat aidosti tehdä oikeusasiamiehelle ja sillä saada selvitystä esimerkiksi viranomaisen käyttäytymisen kohdalla. Kansanedustajanakin uskallan sanoa, että kovin monta kansalaispuhelua olen onnistunut, kiitos oikeusasiamiehen toimiston, ohjaamaan teidän käsittelyynne: kun kansalaiset valittavat asiasta, johon ei itse pysty ottamaan oikein kantaa, niin sanon, että ottakaa yhteyttä oikeusasiamiehen toimistoon ja saatte oikeutta ainakin siinä suhteessa, että tämä asia selvitetään. Kiitos tästä työstä.
Toinen kiitos tulee siitä suhteesta, että olen Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja ja jatkuvasti, lähes viikoittain, olemme yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa, joka toimii teidän toimistonne alaisuudessa. Euroopan neuvostohan on johtavin ihmisoikeusjärjestö maailmassa, ja ennen kaikkea Euroopassa. Niihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka siellä on allekirjoitettu, kaikki 47 Euroopan neuvoston jäsenmaata ovat sitoutuneet, ja sinne Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeenkin voidaan tehdä näitä yksittäisiä kansalaisvalituksia ja sieltä kautta myöskin hakea oikeutta ohi viranomaispäätösten eri maissa ympäri Euroopan. Kiitos tästä yhteistyöstä, koska olemme jatkuvasti saaneet myöskin tätä kautta tätä yhteyttä jakaa. 
Edustaja Heinonen täällä viittasi siihen, että kansalaisten tekemien kanteluiden määrä on kasvanut Suomessa, ja hänen johtopäätöksensä oli aivan aidosti — ja otetaan se johtopäätös nyt sellaisenaan — että se on hallituksen vika, että kanteluiden määrä on kasvanut. Hyvä on, jos se on hallituksen vika: Edustaja Salonen jo tähän viittasi, että tämä oikeusasiamiehen kertomus on siis vuodelta 2019. [Timo Heinonen: Ja vaalit oli 14.4.!] Kanteluita on tehty kertomusvuonna lähes 6 300. Kasvu on edellisestä vuodesta 700. Arvoisa puhemies, jos minä jotakin hallitusta tästä syyllistäisin, niin syyllistäisin sitä istunutta porvarihallitusta, jossa kokoomus oli aktiivisesti mukana ja jonka toimet näkyvät vuodessa 2019! [Timo Heinonen: 14.4.2019 tuli nykyhallitus!] Eivät pääministeri Sanna Marinin tai pääministeri Antti Rinteen hallituksen toimet tuossa vaiheessa ole olleet pohjana. Siis jos tämä on se argumentaatio — mutta, edustaja Heinonen, minusta se on kevyttä politikointia. Minä en lähtisi tälle tielle katsomaan yksittäisen hallituksen toimia, kun katsomme tällaista kertomusta, mikä meillä on tässä käsissä. 
Kanteluiden määrä on saattanut kyllä kasvaa, kyllä, johtuen tietoisuuden kasvusta suomalaisessa yhteiskunnassa — hieno asia se — [Timo Heinonen: Ongelmista!] ja johtuen myöskin siitä, että meillä on digitekniikan kautta helpompi tehdä valituksia kuin aikaisemmin, ja tämäkin onnistuu ehkä kiitos myöskin kansanedustajien, jotka olemme ohjaamassa yhä enemmän valituksia sinne oikeusasiamiehen toimistoon. En syyllistäisi hallitusta vaan katsoisin läpi tätä listaa — ja silloin edustaja Heinosenkin argumentaatio lähteä syyllistämään yhtä hallitusta ehkä osoittautuu jonkin verran kevyeksi pikkupuoluepolitikoinniksi.
Hienoja asioita. Maailmalla tuskin pystyn löytämään toista kansanedustuslaitosta, joka läpikäy omassa yhteiskunnassaan puutteita perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Isoja isoja teemoja, ja hienoa, että me avoimesti ne täällä nostamme esille, ja analyyttisesti: 
Puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa, johon edustaja Salonen jo tässä viittasi — iso iso ongelma, ja kunnat eivät valvo tätä riittävästi. 
Lastensuojelun puutteet — siellä voimavarojen puutteeseen viitattiin vahvasti.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet, missä yhdenvertaisuuden perään kysytään. 
Laitoksissa olevien itsemääräämisoikeutta loukkaavat rajoittamiskäytännöt. 
Ulkomaalaisten oikeusavun puutteet, ennen kaikkea paperittomien oikeusavun puutteet — iso ihmisoikeusongelma myöskin. 
Vankien ja tutkintavankien olojen ja kohtelun epäkohdat — myöskin asia. 
Terveyspalvelujen saatavuuden ongelmat, perusopetuksen opiskeluympäristön ja päätöksenteon puutteet sekä oikeusprosessien pitkät käsittelyajat — nämä ovat kaikki isoja asioita. 
Ja myöskin perus- ja ihmisoikeusloukkausten ennaltaehkäisyssä on puutteita; ei tiedetä riittävästi. 
Isoja teemoja. Kiitos, että niitä tässä avataan. Ja minun, arvoisa puhemies, on vaikea katsoa, että näiden ongelmien esiintuonti tässä kertoisi, että Sanna Marinin hallitus olisi erityisesti epäonnistunut. Ja ainakin 11. puute, jota tässä ei ole mainittu — enkä siinäkään syytä Sanna Marinin hallitusta — on digisyrjäytyminen, josta iso joukko kansalaisia, ennen kaikkea ikäihmiset, tässä maassa kärsivät. 
Nämä ovat, arvoisa puhemies, isoja isoja asioita. Hienoa, että me voidaan niistä avoimesti tässä keskustella. Aivan loistava raportti. 
Ja edustaja Heinonen, jätetään kahvilan puolelle nämä pikkupolitikoinnit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-09T16:53:26,2022-02-09T16:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_6_97,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_98,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että se harmittaa nyt edustaja Kiljusta, kun asiat eivät ole niin kuin te olette luvanneet. Meidän vanhustenhoito on huonommassa tilassa kuin teidän hallituksenne aloittaessa. Meidän terveydenhuollon kantelumäärät ovat kasvaneet. Meidän lastensuojelun tilanne: Luetteko te lainkaan uutisia, mitä kerrotaan lastensuojelusta? Sen tilanne on huonompi kuin miesmuistiin, ehkä koskaan, mutta te laitatte näiden ihmisten tekemät kantelut vain sen piikkiin, että heillä on tietoisuus tehdä. He tekevät ne sen takia, että tässä maassa asiat ovat huonosti. Sen takia, että terveydenhuolto ei toimi, sosiaalihuolto ei toimi, poliisin hallinnonalassa on ongelmia, 40 prosenttia on kasvanut kolmen vuoden aikana kanteluiden määrä — ja se on, edustaja Kiljunen, pääministeri Sanna Marinin hallituksen kautta. Ette te pääse siitä mihinkään eikä edustaja Salonenkaan. — Ei näitä kanteluita tulisi ennätysmäärää, jos asiat olisivat kunnossa, jos vanhustenhuolto olisi laitettu kuntoon, niin kuin te lupasitte, mutta meidän vanhustenhuolto on tällä hetkellä huonommassa kunnossa kuin silloin, kun te aloititte. Meidän vanhustenhuolto on kriisiytymässä. Meidän terveydenhuolto on vaikeassa tilanteessa. Meidän lastensuojelu on vaikeassa tilanteessa. Ja edustaja Kiljunen toteaa, että hienoja asioita. Minun mielestäni näissä kanteluissa valtaosa on järkyttäviä asioita, ja ne asiat pitää laittaa kuntoon, puuttua niihin epäkohtiin terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, poliisin toiminnassa, lastensuojelussa. Te olette kolme vuotta tätä maata hallinneet, ja meidän tilanne on mennyt huomattavasti huonompaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T16:58:51,2022-02-09T17:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_6_99,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_100,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019, ja tähän liittyen haluan myös, kuten monet puhujat edellä, ottaa osaa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikön Matti Marttusen läheisille ja erityisesti perheelle. Tässä on keskusteltu myös paljon lastensuojelusta tämän pykälän kohdalla, ja olen saanut viestiä lastensuojelun ongelmien kanssa painivilta ihmisiltä, jotka olivat todella harmissaan ja halusivat ottaa myös osaa Marttusen poismenoon, koska he kokivat, että hän oli sellainen henkilö, joka heitä kuunteli.
Arvoisa puhemies! Tuolla on kertomuksessa lastensuojelun voimavarojen puutteesta, ja täällä ovat nyt eri edustajat nostaneet ongelman, että kenen ja minkä hallituksen vika se on. Voisin itse sitä ehkä kuvailla sillä tavalla, että se on kaikkien edellisten hallitusten vika. No mitä nykyhallitus tekee? Ei sekään ole tehnyt mitään. 
Jollakin lailla olen itse myös veronmaksajana huolissani siitä, mihin meidän yhteiskunnan varoja käytetään. Lastensuojelu on erittäin vaikea asia. Olen itse ollut muutamaa tapausta seuraamassa, ja erittäin huolestunut olen siitä, mihin meidän verovaroja käytetään, koska tämä on väärä ratkaisu, miten Suomessa toimitaan. Täällä tehdään varmasti aiheellisia huostaanottoja, mutta täällä tehdään erittäin paljon aiheettomia huostaanottoja. Meidän veronmaksajien etu olisi se, että tämä asia puitaisiin kunnolla täällä ja mieluummin tuettaisiin näitä perheitä ennalta tietyillä kotipalveluilla kuin otetaan lapset pois. Se on erittäin raskasta. Te voitte kuvitella, että jos joku perhe menettää lapsensa liikenneonnettomuudessa, niin se on aivan kauheata, mutta te ette osaa kuvitella sitä, että perhe menettää lapsensa lastensuojelulle. Se on vielä järkyttävämpää, ja se on myös järkyttävää sen lapsen kannalta. Sen takia tämä kaikki tuki pitäisi osoittaa etukäteen näille perheille, niin että he pystyvät toimimaan vanhempina ja tukemaan lapsen kasvua.
Tässä joku aika sitten huomasin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin perhehoidon koordinaattoria lastensuojeluun. Ilmoituksessa luki seuraavasti: ”Perhehoitoon sijoitettavien lasten määrä on lähtenyt toivottuun kasvuun Espoossa.” Tämähän on ihan järkyttävä teksti — okei, sitä on ehkä ajateltu semmoisen laitoshuollon korvaajan näkökulmasta, mutta haluaisin, että siellä haettaisiin tämmöisiä perhetyöntekijöitä, jotka pystyisivät tukemaan niitä perheitä, joilla on lastensa kanssa ongelmia. Valitettavan usein näillä lapsilla, joita lähdetään huostaanottamaan, on jotain neuropsykologisia ongelmia, joita ei tunnisteta eikä tunnusteta, vaan sen sijaan syytetään vanhempia näistä ongelmista ja otetaan lapsi sitten huostaan. 
Tämän takia hyvin usein tuossa eduskunnan edessä keskiviikkoisin on muutama ihminen osoittamassa mieltään, tavoitteena se, että lastensuojelun nykytila selvitettäisiin. Tämä pitäisi aivan ehdottomasti tehdä, ja tuen sitä kaikilla keinoin ja toivon, että te, hallituksen edustajat, nyt tarttuisitte tähän. Meidän yhteiskunta ei kestä enää tällaista huostaanottojen määrää. Tämä on erittäin kallis ratkaisu meidän yhteiskunnalle, ja se ei ole millään tavalla inhimillinen. Paljon inhimillisempää olisi se, että tuettaisiin näitä perheitä ja lapset saisivat kasvaa siellä, missä heidän kuuluukin kasvaa, elikkä perheessä ja kotona.
Arvoisa puhemies! Vetoan teihinkin, että te tarttuisitte hallituspuolueen edustajana tähän asiaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-09T17:01:03,2022-02-09T17:07:06,Hyväksytty,1.1
2022_6_101,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_102,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpäälle totean, että ymmärrän ja jaan kanssanne ajatuksen siitä, että mahdollisimman varhainen perheiden auttaminen ja tukeminen vähentää tarvetta lastensuojelulle. Sen sijaan sitä näkemystä en jaa, että lastensuojelu tai huostaanotto on yhtä kuin paha asia. Joskus jopa perheet ja vanhemmat itse sitä pyytävät, kun eivät esimerkiksi omin keinoin tuettuinakaan ja autettuinakaan pysty lapsensa turvallisuutta ja elämää kotona turvaamaan. On siis ehkä meiltäkin väärin ikään kuin luoda tällainen pelkästään musta varjo huostaanoton ja lastensuojelun ylle. Kyse on siitä, että myös huostaanotettujen lasten osalta halutaan edelleen jatkaa työtä niin vanhempien kuin lasten kanssa, vaikkakin siinäkin on paljon kehitettävää.
Ymmärrän myös tämän näkökulman siitä, että sanavalinta ei ehkä ollut oikea tässä lehti-ilmoituksessa, mutta suunta on aivan oikea. Nimenomaan perhehoidon lisääntymistä on jo vuosikausia haluttu juuri inhimillisistä syistä: jotta lapsi voisi laitoksen sijaan kiinnittyä perheeseen ja saada sitten sitä kautta turvallisen kasvuympäristön. Moni sijaisvanhempi tekee äärimmäisen hyvää työtä lastensuojelulasten ja nuorten kanssa ja saa ohjattua ja tuettua nämä lapset elämän polulle. Siitä iso kiitos heille.
Mutta, arvoisa puhemies, tarkastusvaliokunta sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittävät perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa huomiota lastensuojelun ongelmiin, aivan kuten moni edustaja täälläkin. Perustuslakivaliokunta on nyt käsiteltävän kertomuksen yhteydessä kuullut asiantuntijoita lastensuojelun tilasta. Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan oikeusasiamiehen lastensuojelua koskevassa laillisuusvalvonnassa painopiste on sijaishuollon valvonnassa. Valiokunnan tavoin haluan sijaishuollon ohella korostaa lastensuojelun avohuollon tukitoimien sekä ongelmien varhaisen tunnistamisen ja ennaltaehkäisyn merkitystä. Lastensuojelupalveluiden valvontajärjestelmä on monimutkainen, ja toimijoita on useita. Tämä aiheuttaa ongelmia. Valvonnan jakautuminen useille eri tahoille ja asian monimutkainen sääntely hankaloittavat tehokasta ohjaus- ja valvontatoimintaa sekä lisäävät riskiä, että valvonta jää myös tekemättä.
Tarkastusvaliokunta huomauttaa myös, että lastensuojelun valvonnan resurssit ovat riittämättömät. Aliresursointi tarkoittaa muun muassa sitä, että valvonta on pääasiassa reaktiivista, kun ennakoiva valvonta olisi huomattavasti vaikuttavampaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T17:07:06,2022-02-09T17:10:12,Hyväksytty,1.1
2022_6_103,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_104,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki kunnia edustaja Heinosen aktiiviselle toiminnalle eduskunnassa, te käytätte vahvoja puheenvuoroja jatkuvasti... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni on pois päältä.] Jaha, nyt se on päällä uudestaan. Haluaisin sanoa, edustaja Heinonen, joka tapauksessa, että retorinen voima ei tässä tapauksessa nyt oikein auta. Te käytätte tätä arvokasta oikeusasiamiehen pitkää, [Timo Heinosen välihuuto] paksua, upeata, laadukasta kertomusta hyväksenne hyökätäksenne Sanna Marinin johtamaa hallitusta, Suomen hallitusta, vastaan — kertomusta, joka on siis vuodelta 2019. [Timo Heinonen: En käyttänyt sitä!] Tämä on pikkuisen epäkelpoa lähteä tällä tavalla käyttämään voimakkaita puheenvuoroja hallitusvastaisesti näistä lähtökohdista. Kun minä luin täältä puutteita suomalaisessa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa, jotka on listattu tässä kirjassa, te totesitte, että minä olin sanonut, että ne ovat hienoja asioita ja että teistä se ei ole ollenkaan oikea muotoilu. Eihän se ole oikea muotoilu, kun en ole sitä sanonut. Nämä ovat järkyttäviä puutteita tai ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa. Hienoa on se, että oikeusasiamiehen toimisto kirjaa ne tähän ylös meille keskusteltaviksi. Tällä tavalla toimii avoin demokratia: keskustelee ongelmat läpi, ja lähdetään hakemaan ratkaisuja. Niin kuin täältä kertomuksesta nähdään, paljon on myöskin saatu parannuksia aikaiseksi. 
On epäkelpoa lähteä toteamaan, edustaja Heinonen, tällaisia retorisia huomioita: ”poliisi ei toimi”, ”terveydenhuolto ei toimi”, [Timo Heinonen: Niin!] ”lastensuojelu ei toimi”. Maassa, arvoisa puhemies, joka kansainvälisessä vertailussa on todettu maailman onnellisimmaksi, ei toimi poliisi, terveydenhuolto eikä lastensuojelu. Onhan tässä nyt joku aito ristiriita. Se on ristiriita retoriikassa, ei sisällöissä — ja siinä mielessä toivoisin, edustaja Heinonen: kun me katsomme Sanna Marinin hallituksen toimia, niin me olemme pyrkineet hoivamitoitusta lisäämään, jolloin vanhustenhuollon ne ongelmat, jotka ovat aitoja, mihin edustaja Salonen täällä viittasi, ovat aitoja laitoshuollossa olevien vanhusten osalta, ja meidän täytyy saada sinne hoivahenkilökuntaa lisää. Me pyrimme lisäämään kiireettömään hoitoon pääsyä.
Arvoisa puhemies! Me olemme lisänneet voimavaroja myöskin poliisille, ja niin edelleen. Hallitus tekee koko ajan ja toimii, mitä näissä puitteissa voidaan toimia, mutta eiväthän nämä asiat ole hetkessä ratkaistavissa, ja edustaja Mäenpää minusta sanoi oivallisesti, kun hän totesi, että vaikea tätä nyt on puoluepoliittiseksi tehdä, kun me näemme, että nämä ovat aitoja ongelmia, jotka ovat pitkä linja Suomessa, pitkä linja ongelmia. Tärkeintä on, että näistä avoimesti täällä, arvoisa puhemies, keskustelemme ja pyrimme ne yhdessä ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-09T17:10:12,2022-02-09T17:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_6_105,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_106,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin ajattelen, että on vähän laiskaa etsiä syypäätä, kun itse asiassa tulisi nostaa esille näitä asioita ja etsiä niihin ratkaisuja. Terveydenhuollon kriisistä puhuttaessa emme voi unohtaa, että olemme yhä edelleen keskellä maailmanlaajuista koronapandemiaa, joka on osaltaan aiheuttanut meillä lisäongelmia kaikille aloille mutta erityisesti sosiaali- ja terveysalalle, jonne tämä on erityisellä tavalla kohdentunut.
En malta olla nostamatta vielä esille yhtä seikkaa lastensuojelun osalta. Viime kaudella itsekin sain sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olla mukana kuulemisissa, joissa etsittiin lastensuojelulakiin muutoksia. Siellä tehtiin lainsäädäntöön muutosta, jolla pyrittiin selkeyttämään yleisesti hyväksytyn, tavanomaisen kasvatuksen ja perusoikeuksiin kajoavien rajoitusten välistä rajanvetoa. Me olemme itse asiassa lähiaikoina saaneet lukea mediastakin juuri tällaisesta lastensuojelun lapsesta, jolla hyvin pitkäksi ajaksi oli esimerkiksi oikeus puhelimen käyttöön evätty. Tämä siis tarkoittaa sitä, että nämä sijaishuollossa olevat työntekijät kamppailevat sellaisten kysymysten kanssa, että miten opettaa lapsille ja nuorille ikään kuin samanlaisin keinoin, joita esimerkiksi he käyttävät vaikka kotikasvatuksessa, että rikkeistä seuraa jonkunlainen rangaistus, esimerkiksi vaikka se, että menettää oikeuden kännykkänsä käyttöön. Varmasti tällaisia perheen arkielämästä tuttuja keinoja, joilla koetetaan lapsille opettaa rajoja, on olemassa erilaisia, mutta nämä tavanomaiset kasvatuskeinot voivat näyttäytyä hieman erilaisilta sitten, kun puhutaan sijaishuollosta. Silloin vaikka tämän kännykän osalta kyse on myöskin merkittävästä yhteydenpitovälineestä esimerkiksi vanhempiin, joista erossa asuu. 
Tämä ei siis ole siellä arjessa selvä. Minä uskon, että kaikilla on hyvä tahto ja pyrkimys siellä lastensuojelussakin. Mutta kyllä me myös lainsäätäjinä olimme aika ihmeissämme, että miten tämä asia lakiin kirjataan niin, että lasten oikeus ja perusoikeudet heidän osaltaan ovat keskiössä, mutta myöskin niin, että voisimme tuoda niitä välineitä sinne sijaishuollon ammattilaisille, joilla lapsia voidaan siinä arjessa kasvattaa ja opettaa olemaan normaalissa yhteiskunnassa mukana. Tämä ei ole helppoa, ja siksi en lainkaan ihmettele sitä, että yhä edelleen nousee esille näitä kysymyksiä, [Puhemies koputtaa] itse asiassa niin varmasti tulee vielä lähivuosinakin nousemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T17:12:54,2022-02-09T17:16:05,Hyväksytty,1.1
2022_6_107,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_108,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Se on niin kovin helppoa mennä aina tällaisten sloganeiden taakse, että maailman onnellisin kansa tai jotain muuta, jos siellä maailman onnellisimmassa kansassa asuu niin paljon huonosti voivia ihmisiä. Tässä edustaja Mäenpää toi esille vakavia asioita lastensuojelusta. Esille on noussut tänään terveydenhuollon isot ongelmat, sosiaalihuollon isot ongelmat, poliisin hallinnonalaan kohdistuvat kantelut, ja myös lastensuojelusta on tänään puhuttu paljon. Ja nämä asiat, joita itse nostin esille, liittyvät nimenomaan tämän nykyhallituksen aikaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana kanteluiden määrä on kasvanut lähes 40 prosentilla, ja kyllä niistä jokaisen kantelun takana on inhimillinen tilanne, usein tragedia, johon on haettu muutosta — niin kuin tuossa omassa pidemmässä puheenvuorossani toin esille tämän nuoren tytön tilanteen, joka kertoi, miten hän vasta 18-vuotiaana uskalsi tehdä ja pystyi tekemään tuon kantelun ja puuttumaan asiaan, jossa hänen elämäänsä oli rajoitettu pitkään. Vaikka Suomi olisi kuinka maailman onnellisin kansa, niin tässä maassa on paljon asioita, joita pitää laittaa kuntoon. Ja tämä kertoo siitä, että tämän kolmen vuoden aikana tilanne on mennyt entistä huonommaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T17:16:06,2022-02-09T17:17:57,Hyväksytty,1.1
2022_6_109,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_110,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Edustaja Heinonen, kiitokset teille tästä puheenvuorosta. Nyt te olitte oikealla tiellä. Minä olen teidän kanssanne samaa mieltä. Ne ongelmat, mitä ihmiset nostavat näissä kanteluissa esille, ovat aitoja ongelmia, [Timo Heinosen välihuuto] ne ovat aitoja ongelmia, aivan oikein. On aivan oikein myöskin se, kun te huomautitte, että näiden kanteluiden määrä on kasvanut, sekin on aito tilanne. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, ja sen takia se kritiikki, mitä esitin, oli siitä, että te tavallaan puoluepolitisoitte tämän asetelman, koska nämä ovat ongelmia, jotka meidän täytyy yhdessä täällä ratkaista, ja hallituksemme, nykyinen hallitus, on tarttunut näihin asioihin täydellä vakavuudella.
Kun te viittasitte huonovointisuuteen, te viittasitte aivan oikein, niitä huonovointisia tilanteita on lapsiperheillä. Mutta yksi suuri ryhmä, arvoisa puhemies, erittäin suuri ryhmä, jossa on paljon, paljon köyhyyttä ja huonovointisuutta, ovat yksinäiset eläkkeensaajat. Meillä on tässä maassa iso joukko ikäihmisiä, jotka elävät köyhyysrajan alla täydellisen kohtuuttomilla tulotasoilla. Ja eläketurvakin on vielä ongelmallinen sikäli, että meillä on olemassa sellainen indeksijärjestelmä, joka laskee eläketasoja, jolloin ihminen köyhtyy ikääntyessään. Meillä on aito ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa, ja edustaja Heinonen, kutsun teidät myöskin näihin talkoisiin. Otetaan nämä huonovointiset ihmiset vakavasti täällä keskusteluissa esille, mukaan lukien eläkkeensaajat, mukaan lukien muutkin, ja parannetaan näitä asioita yhdessä. Otan teidän kutsunne vastaan. Tässä olen valmis antamaan käden tässä suhteessa. [Timo Heinonen: Ei ole taitettua indeksiä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-09T17:17:57,2022-02-09T17:19:29,Hyväksytty,1.1
2022_6_111,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_112,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On erikoista, että sosiaalidemokraateista nyt sitten, kun nostetaan vanhustenhuollon ongelmia ja lastensuojelun ongelmia esille, syytetään politisoinnista. Samainen puolue eduskuntavaalien alla 2019 tuli isoilla lupauksilla kertomaan, että nyt laitetaan vanhustenhuollon asiat kuntoon, [Kimmo Kiljunen: Ja ollaan tartuttu siihen!] että ne ovat ongelmissa, niin kuin ne olivatkin. Mutta teidän vahtivuorollanne tilanne on mennyt entistä huonommaksi, entistä huonommaksi vanhustenhoidossa. [Kristiina Salosen välihuuto] Vanhustenhoidossa on historiallisen suuri hoitajapula, siellä kriisiytyy tilanne kiihtyvällä tahdilla, kotihoito on mennyt aivan retuperälle, ja nämä kaikki ovat tapahtuneet teidän vahtivuorollanne. Ja nyt kun näitä ongelmia, jotka te lupasitte korjata, [Kimmo Kiljunen: Niin on tarkoitus!] nostetaan esille, niin te syytätte politisoinnista. Nämäkö ihmiset, jotka tekevät näitä kanteluita vanhustenhuollosta, terveydenhuollosta, lastensuojelusta, nyt politisoivat tätä? [Kimmo Kiljunen: Se oli 2019!] No eivät, vaan he kertovat, että teidän vahtivuorollanne, arvon sosiaalidemokraatit, tämän maan tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Viimeisen kolmen vuoden aikana kanteluiden määrä oikeusasiamiehelle on kasvanut lähes 40 prosentilla. Totuus ei pala tulessakaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-09T17:19:30,2022-02-09T17:21:07,Hyväksytty,1.1
2022_6_113,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_114,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Pidän kovin arvokkaana sitä, että meillä on tällainen työkalu ja päätöksentekijöinä päästään aina käsittelemään näitä vuosikertomuksia. Nimittäin sen lisäksi, että yritämme puuttua täällä lainsäätäjinä tiettyihin ongelmiin, mitä yhteiskunnassa on, virkamiehet toteuttavat niitä lakeja, mutta aina sitten ei todellisuudessa voida tietää, kuinka hyvin erilaiset mitoitukset ja erilaiset säännöt toteutuvat erilaisissa paikoissa. Tämä, että te teette tätä arvokasta työtä, teette näitä katsastuksia, tuo meille sen näkökulman, kuinka hyvin se, mitä me haluamme, käytännössä sitten toteutuu. Te pystytte toki puuttumaan jo omalla toiminnallanne, mutta se myöskin antaa meille työkaluja vaikka resursoinnin suhteen ja niin edelleen siihen, mitä pitää vielä tehdä, että niin sanotusti kentällä olisi helpompaa.
Olette saanut, oikeusasiamies, aina aika paljon kiitosta näissä istunnoissa, kun ollaan käsitelty näitä teidän kertomuksianne vuosi toisensa perään, ja haluan myöskin tässä istunnossa kiittää teitä ja koko toimistoa äärimmäisen hyvästä työstä. Tämä kertomus on kattava. Haluaisin ehkä oikeastaan kysyä nyt, kun on mahdollisuus, kun olette paikan päällä, niin kun varmasti paljon enemmän tarkastettavaa ja käsiteltävää olisi, niin miten te pärjäätte toimiston kanssa: koetteko tällä hetkellä, että teidän toimintanne on aliresursoitua, tarvittaisiinko sinne lisää rahaa, niin sanotusti lisää tekeviä käsiä? Itse sain tuossa juuri viestin eräältä kansalaiselta, joka oli siis kiittänyt siitä, että olitte tehneet tämmöisen katsastuksen, ja hän sanoi, että siitä on hirveän iso apu. Tämmöinen kysymys teille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-09T17:21:07,2022-02-09T17:22:56,Hyväksytty,1.1
2022_6_115,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_116,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä käsitellään tätä oikeusasiamiehen kertomusta, ja on mielenkiintoista keskustelua käyty tässä. Ensin etsittiin, kenenkä vika tämä on, että meillä menee huonosti. Sitten päätettiin, että se on hallituksen vika. Sitten mietittiin, että no, minkäs hallituksen vika: onko se edellisen vai sitä edellisen vai tämän hallituksen vai kenties tulevan hallituksen vika? Ei siitä ihan selvyyttä nyt tullut, kenenkä vika tämä kaiken kaikkiaan on, mutta kyllähän se on fakta, että jokaisella meillä päättäjällä on peiliin katsomisen paikka, peiliin katsomisen paikka, mihinkä sitä rahaa laitetaan. Meidän pitää laittaa rahaa siihen, mihinkä tarvitaan, ja ensisijaisesti me tarvitaan rahaa täällä kotimaassa. Meidän pitää katsoa, mihinkä ne rahat laitetaan, mutta kotimaa on se ykkösjuttu, mihinkä sitä rahaa tarvitaan. 
Toivon, että monet muutkin puolueet lähtevät perussuomalaisten linjoille laittamaan suomalaisen ensin ja Suomen asiat kuntoon ensin, ei sinne maailmalle, kun täällä on hätä. Täällä on hätätila vanhustenhuollossa, täällä on hätätila lastensuojelussa ja monessa muussa asiassa, joten rahat sinne, missä me Suomessa niitä tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T17:22:57,2022-02-09T17:24:01,Hyväksytty,1.1
2022_6_117,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_118,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjautuen edelliseen puheenvuoroon, ja nyt kun huomasin, että oikeusasiamiehelle esitetään kysymyksiä: Lastensuojelu on paljon puhuttanut meitä, ja uskon, että se kuormittaa myös teitä aika paljon — ainakin lastensuojelun asiakkaiden mukaan te olette siellä toimistossa ruuhkautuneet ja he eivät koe saavansa välttämättä tukea tai apua riittävästi. Miten te näette, olisiko tämmöinen lastensuojelun nykytilan selvitys ja kartoitus mahdollista ja syytä tehdä? Miten te näette sen? Kuka sen aloittaa, ja kenen kehotuksesta? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-09T17:24:01,2022-02-09T17:25:01,Hyväksytty,1.1
2022_6_119,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_120,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että kansalaisilla on mahdollisuus ainakin edes oikeusasiamiehelle valittaa ja esittää asiansa, niin että saa siihen vastauksen ja oikean käsittelyn. Se on ehdottoman tärkeää meillä. Oikeusasiamiehellä on varmaan ollut kiirettä, koska kantelut ovat lisääntyneet. 
Tässä kohtaa myös kiitän hyvin paljon siitä ihan viime aikojen tiedosta, että oikeusasiamiehelle on mennyt kantelu eläinten kaltoinkohtelusta, ja harvoin siihen puututaan, mutta nyt on puututtu ja annettu ohjeita myös tuonne viranomaisille tästä asiasta. Se on hyvin merkittävä edistysaskel, ja kiitän siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-09T17:25:04,2022-02-09T17:26:07,Hyväksytty,1.1
2022_6_121,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,Kiitoksia. — Myönnän oikeusasiamies Jääskeläiselle puheenvuoron loppuun., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_122,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisat kansanedustajat! Kiitän näistä puheenvuoroista, joita täällä on käytetty, ja kiitän myös valiokuntia tämän kertomuksen johdosta annetuista lausunnoista ja mietinnöstä. Vuoden 2018 kertomushan oli ensimmäinen, joka lähetettiin kaikkiin erikoisvaliokuntiin, jotka halutessaan voivat antaa lausunnon, ja olin ilahtunut siitä, että nyt tämän vuoden 2019 kertomuksen osalta peräti seitsemän erikoisvaliokuntaa oli antanut oman lausuntonsa. Oikeusasiamies on nimenomaan eduskunnan oikeusasiamies, ja pidän hyvin tärkeänä ja arvokkaana sitä vuoropuhelua, jota oikeusasiamiehen ja eduskunnan kesken voidaan käydä, ja siinä tämä kertomuksen käsittely erikoisvaliokunnissa myös muodostaa oman tärkeän osansa. 
Täällä on ollut useissa puheenvuoroissa esillä kantelumäärien kasvu, ja myös oikeusasiamiehen kanslian henkilökunnan riittävyys oli esillä ihan nimenomaisesti edustaja Hoskosen ja Tynkkysen puheenvuoroissa. Kantelumäärät ovat tosiaan kasvaneet valtavasti. Voisin todeta, että itse olen aloittanut apulaisoikeusasiamiehenä vuonna 2002, eli 20 vuotta sitten, ja olen aika hyvin nyt sitten nähnyt tämän kantelumäärän kehityksen. Silloin kun aloitin, oikeusasiamiehen kansliaan tuli vuosittain noin 2 500 kantelua, ja nyt viime vuonna meillä oli 7 700 kantelua, eli kantelumäärä on kolminkertaistunut sinä aikana, kun minä olen kansliassa ollut. 
Tähän kantelumäärän kasvuun on hyvin monia syitä. En ota kantaa siihen, onko tämä kantelujen määrä jonkun syy. 
Yksi keskeinen on ollut ihan vain sähköpostin käyttöönotto, se, että on niin helppoa ja nopeaa tehdä kantelu. Se on ollut alun perin yksi syy tähän kantelumäärien kasvuun. 
Yksi on se, että ihmiset ovat yhä paremmin tietoisia oikeuksistaan. Sitä tietoa on nykyisin hyvin helppo saada tuolta internetistä, ja kun sitä tietoa on helppo saada, niin silloin myös ollaan paremmin tietoisia oikeuksista ja ollaan myös tietoisia tästä mahdollisuudesta kannella oikeusasiamiehelle. 
Asiamäärät ovat lisääntyneet myös hallinnossa, ja sen myötä kontaktit hallinnon asiakkaiden ja viranomaisten välillä lisääntyvät, ja kun niitä kontakteja on enemmän, silloin on myös enemmän mahdollisuuksia sille, että jotakin menee väärin. Olen joskus todennut, että tässä on vähän sama tilanne kuin siinä, että kun liikenteen määrä kasvaa, niin kolareiden määrä kasvaa; vähän samalla tavalla, kun hallintoasioita on enemmän, näitä virheitä voi enemmän sattua. 
Yksi seikka voi olla se, että oikeudenkäynnin kustannuksethan ovat jatkuvasti kasvaneet, ja kun kantelumenettely on maksuton ja itse asiassa vielä kyllä nopeampi kuin tuomioistuintie, niin sekin on yksi syy, miksi yhä enemmän käännytään oikeusasiamiehen puoleen. 
Tämä kanteluiden määrän kasvu ei nyt sinänsä suoraan osoita, että hallinto olisi huonompaa, vaan se liittyy tähän asiamäärien kasvuun hyvin keskeisesti. Toki ongelmia on, ja sitten täytyy muistaa, että aina tulee uudentyyppisiä ongelmia, ja esimerkiksi nyt tästä parin viime vuoden kasvusta aika iso osa selittyy koronapandemialla. Tämä kasvu ei selity kokonaan sillä, mutta aika iso osa siitä, ja tietysti ne ongelmat, joita korona on tuonut mukanaan, ovat ihan uudentyyppisiä. Ei samanlaisia ongelmia ole aikaisemmin ollut. Ne tietysti poikivat sitten paljon meille kanteluita.
Sanoisin, että oikeusasiamiesinstituution kannalta kantelut ovat hyvin tärkeitä. Jos me ajatellaan, että meidän pitäisi omin toimenpitein löytää näitä epäkohtia tästä yhteiskunnasta ja julkisesta hallinnosta, niin sehän olisi täysin mahdoton tehtävä. Tämän instituution toiminta perustuu siihen, että me saadaan kanteluita, ja kun ihmiset näissä kanteluissa tuovat esille näitä kokemiaan epäkohtia, niin sitten niiden perusteella oikeusasiamies voi ottaa näitä asioita tutkittavaksi ja pyrkiä puuttumaan epäkohtiin. Tästä näkökulmasta olen joskus sanonut, että jokainen kantelu on iloinen asia — juuri siinä mielessä, että kanteluiden kautta me saadaan tietoa mahdollisista epäkohdista ja voidaan sitten niihin puuttua. 
Tänä aikana, kun minä olen kansliassa ollut, eli siis 20 vuoden aikana, meidän henkilömäärä ei ole merkittävästi noussut, vaikka kanteluiden määrä siis on kolminkertaistunut. Oikeastaan merkittävin kasvuhan oli tuossa muutama vuosi sitten, kun eduskunta antoi lisää voimavaroja vanhusten oikeuksien valvontaan, mutta muutoin eipä juuri ole väki kasvanut. Kanslia on kyllä vahvistunut siinä mielessä, että Ihmisoikeuskeskus perustettiin kanslian yhteyteen vuonna 2012, ja se on vahvistanut kansliaa, mutta jos ajatellaan tätä oikeusasiamiehen laillisuusvalvontaa, niin mitään merkittävää voimavarojen lisäystä ei ole saatu. Olen täällä aikaisemminkin tuonut esiin, että kyllä meidän kanslian henkilökunta on työskennellyt jaksamisensa äärirajoilla, ja se vain kyllä pahenee tietysti koko ajan, kun tämä asiamäärien kasvu on sellainen. 
Ihan noin vertailun vuoksi voin vielä todeta, että nythän on eduskunnan käsittelyssä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien jakoa koskeva uusi laki, joka tulee tarkoittamaan sitä, että entistä suurempi osa kanteluista tulee ensisijaisesti oikeusasiamiehen käsiteltäväksi. Noin laskennallisesti on arvioitu, että sieltä tulisi noin 450 kantelua lisää, ja näiden 450 kantelun käsittelyyn me ollaan nyt saatu tämän vuoden budjettiin kolme lisävirkaa. Nyt jos ajatellaan meidän viime vuoden kantelumäärien kasvua, niin ilman mitään työnjakolakia meidän asiamäärät kasvoivat 700 kantelulla. Tämä ehkä kuvaa tätä tilannetta, mikä meillä on. Eli tulemme kyllä jatkossa tarvitsemaan lisää voimavaroja, jos haluamme pitää laillisuusvalvonnan tason sellaisena kuin se on ja jos haluamme pitää käsittelyajat sellaisina kuin ne nyt ovat. Eli me ollaan tästä valtavasta kasvusta huolimatta päästy siihen nyt jo seitsemän tai kahdeksan vuotta peräkkäin, että tilinpäätöshetkenä elikkä vuoden lopussa meillä ei ole ollut vuotta vanhempia kanteluita, ja minusta on kyllä hyvin tärkeää, että tässä vuoden enimmäiskäsittelyajassa nämä kantelut saadaan käsiteltyä. 
Lopuksi haluan kiittää kaikkia osanotosta Matti Marttusen menehtymisen johdosta. Se on ollut valtava järkytys ja menetys meille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2022-02-09T17:26:38,2022-02-09T17:34:27,Hyväksytty,1.1
2022_6_123,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2019  >>>Kertomus  K 15/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 16/2021 vp,"Kiitoksia, oikeusasiamies. Myös puhemiehen puolesta osanotto työyhteisöllenne ja teille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_124,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 35/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_6_125,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kun sivutaan tätä Kela-asiaa, niin haluaisin ottaa esille tuon Kelan asian ja sitten vielä nuo Kelan palvelut. Varsinkin tuolla haja-asutusalueilla on huomattavissa semmoista, että palvelut, niin Kela kuin monet muutkin asiat, tahtovat karata sieltä, ja kuitenkin kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada palvelua silloin kun tarvitaan.
Esteenä palvelun saannille ei missään nimessä pidä olla se, ettei ihminen pysty hoitamaan tietokoneella niitä asioitaan tai ei osaa käyttää sitä tai ei osaa näitä nettiasioita hoidella — pitäisi pystyä järjestämään sillä tavalla, että netittömilläkin ihmisillä on mahdollisuus tehdä näitä asioita ja hoitaa ne vaikka ihmisen kanssa ihan siellä paikan päällä. Ei kaikilla ole varaa soittaa palvelunumeroihin ja tällä tavalla. Haja-asutusalueilla on myös se ongelma, että julkinen liikenne ei toimi, ei ole omaa autoa eikä muuta. Siksi on niitä palveluita oltava. Ei välttämättä joka päivä, eihän niitä joka päivä taida enää ollakaan haja-alueilla — mutta jos aina silloin tällöin olisi niitä palveluja tiettynä aikana siellä saatavilla ihan paikan päällä, se olisi erityisen tärkeä ja hyvä asia.
Ja jos miettii, että tiloja ei välttämättä enää ole monessa paikassa, niin voisi sillä tavalla miettiä, että voisiko siellä kunnan tiloissa olla, kun on kuntaliitoksia tullut ja on jäänyt tyhjiäkin tiloja sinne, tai sitten vaikka tämän hyvinvointialueen tiloissa. Kelan palveluita voidaan hoitaa semmoisissakin tiloissa, kunhan se palvelu pelaa. Tärkeintä on myös semmoisten ihmisten saada palveluita, joilla itsellään ei ole nettiyhteyksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T17:34:58,2022-02-09T17:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_6_126,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_127,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten meidän kaikkien, myös Kelan vuotta 2020 määritteli pitkälti koronapandemia — koronavirus mullisti ihmisten arjen. Kelassa poikkeusaika esimerkiksi lisäsi työmäärää, toi toimeenpantavaksi etuuslainsäädännön muutoksia hyvinkin nopealla aikataululla, korosti turvallisia asiointikanavia, haastoi taloutta sekä siirsi henkilöstöä laajasti etätöihin.
Kelan toimintaa organisoitiin nopeasti uudelleen keväällä 2020. Viruksen aiheuttama huoli asiakkaiden ja henkilökunnan turvallisuudesta sekä tarttuvan taudin vaarasta vaati nopeaa reagointia ja sellaisten palvelutapojen käyttöönottoa, jotka turvaavat sekä asiakkaiden että henkilöstön terveyttä. Toisaalta epätietoisuus ja toisaalta hälyttävät viestit koronaviruksen vaarallisuudesta johtivat laajaan etäpalvelujen käyttöönottoon. Etäpalveluista on saatu runsaasti hyviä kokemuksia, mistä kertoo se, että asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla, vaikka hakemusmäärät lisääntyivät.
On kuitenkin asiakasryhmiä, joista olen myös itse Kelan valtuutettuna ollut koko korona-ajan erityisen huolissani. Kaikilla ei ole käytössään riittäviä digitaalisia välineitä tai taitoa hoitaa asioita etäyhteyksin. Myös esimerkiksi kuntoutuspalvelujen toteutuminen herätti alussa paljon huolta ja kysymysmerkkejä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on meidän valtuutettujen tavoin kiinnittänyt huomiota haavoittuvien asiakasryhmien palveluihin pääsyyn. Sekä kriisitilanteissa että muutoinkin tulevaisuudessa erilaisia palvelumuotoja kehitettäessä on varmistettava sellaisten asiakasryhmien palvelut, joille verkko- tai puhelinpalvelut ovat vaikeasti saavutettavissa. Etäasioinnin lisäksi myös henkilökohtaisen asioinnin on oltava mahdollista ja riittävää.
Arvoisa puhemies! Lisäksi vielä nostan esille täällä salissa tänään jo aikaisemmin käydyn keskustelun tietoturvakysymyksistä — tämä puhututti erityisesti vuonna 2020 myöskin Kelaa. Syksyllä 2020 asiakas- ja potilastietojen tietosuoja- ja tietojärjestelmien tietoturva näkyivät julkisessa keskustelussa Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdyn tietomurron myötä, ja tämä totta kai aiheutti myös sen, että käytiin keskustelua Kanta-palvelujen tietoturvasta. Kanta-palvelujen tiedot on suojattu monin eri tavoin. Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti. Kanta-palvelujen tekniset rajapinnat on suunniteltu niin, että tietosuojan ja tietoturvan vaatimukset täyttyvät tarkasti. Nämä tekniset ratkaisut suojaavat Kanta-palvelujen tietoa myös tietomurroilta.
Kelassa tehdään jatkuvasti paljon työtä sen eteen, että emme tietoturvakysymyksissä ole pelkästään ajan tasalla, vaan pystymme myöskin ennakoimaan tietouhkia, joita Kela kohtaa. Tämä on tärkeää. Siellä on valtavat tietomäärät suomalaisista Kelan käytössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T17:36:32,2022-02-09T17:39:42,Hyväksytty,1.1
2022_6_128,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_129,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kelan valtuutettujen tehtävänä on valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa, kuten palvelujen laatua sekä saatavuutta. Valtuutettujen tulee antaa myös vuosittain toimintakertomus eduskunnalle.
Kansaneläkelaitoksen hoitaman sosiaaliturvan etuuksiin upposi vuonna 2020 yhteensä 15,9 miljardia euroa. Tämä on peräti 6,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Esimerkiksi eläkevakuutusetuuksien menot nousivat 6,3 prosenttia, sairausvakuutusetuuksien menot 3,9 prosenttia ja sosiaaliturvan yleisrahaston etuusmenot 8,9 prosenttia.
Kun etuudet nousevat, asettaa se väistämättä haasteita Kelan käytännön toiminnalle. Vuonna 2020 toimintakulut olivat 546 miljoonaa euroa, mikä on noin 3 prosenttia etuusrahastojen kokonaiskuluista. Työmäärä nousi tarkasteluvuonna, ja Kelan henkilöstömäärä nousi edellisvuodesta 444 henkilöllä: työntekijöitä oli yhteensä 8 095. Mitä tulee työhyvinvoinnin seurannan tuloksiin, niin lisääntyneestä työmäärästä huolimatta työhyvinvointi oli melko hyvällä tasolla.
Korona on luonnollisesti leimannut vahvasti myös Kelan toimintaa muun muassa toimeentuloa turvaavien etuuksien hakemusmäärän kasvun myötä. Kansaneläkelaitoksen vastuulle tulivat myös yrittäjien työttömyysturva ja väliaikainen epidemiatuki sekä epidemiakorvaus. Käsittelyaikojen perusteella Kela selvisi näistäkin haasteista vähintään kohtalaisen hyvin. 
Kelan valtuutettujen kokouksissa on noussut esille huoli haavoittuvimpien asiakkaiden palveluista. Kun Kelassa työmäärä kasvaa, niin herää väistämättä huoli palvelujen tuottamisesta kansalaisille, joille asiointi iästä, laitteiden tai niiden käytön osaamisen puutteesta tai muista syistä johtuen aiheuttaa haasteita. Tuntuu, että sähköisten palvelukanavien käyttö yleistyy vauhdilla. Korostan, että kehityksestä huolimatta on turvattava henkilökohtainen asiointi sitä tarvitseville asiakkaille, kuten edustaja Reijonenkin tämän asian toi esille. Käytännössä tämä edellyttää henkilökohtaisen asioinnin mahdollistavan palveluverkon ylläpitoa. Miksei jopa paikoin voisi miettiä uusien toimipisteiden avaamista, jos asiointitarve niin vaatii.
Kela-taksien toimivuus on myös noussut hyvin paljon esille, ja se onkin kehityskohde. Palautetta on tullut paljon myös paperisodasta, eli kun on toimittanut kaikki tarvittavat asiakirjat ja joku vielä puuttuu, sen vieminen perille taas syrjäseudulla aiheuttaa vaikeuksia. Ja tässä asiassa pitää antaa sitä infoa tarpeeksi ajoissa, ettei tule tällaista edestakaisin hyppimistä ja ongelmia asiakkaalle.
Myös on tullut paljon palautetta siitä, että Kelan ja vakuutusyhtiöiden lääkäreiden vammojen korvaamista koskevat päätökset eivät mene yksiin. Elikkä kun potilas saa erikoislääkäreiltään vahvat lausunnot, Kelan lääkärit jyräävät tämän ratkaisun ja asia hylätään. Tuki hylätään, eläke hylätään. Tästä on tullut paljon palautetta, ja tähän pitää puuttua. Tämä aiheuttaa potilaan kannalta epäedullisia tulkintoja, ja tästä on yksilöille elämään merkittävästi vaikuttavia asioita.
Joten Kelan valtuutettuna olo on hyvin mielenkiintoista, mutta sanotaan niin, että myös tämän koronan myötä on tullut paljon lisäongelmia ihmisille. On hyvä, että Kela hoitaa ihmisten asioita ja että sieltä apua saa, mutta myös paineita tulee, että onko asiat hoidettu tarpeeksi hyvin. Ja se vaatii tietysti henkilökuntaa, jotta asiat sujuvat paremmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-09T17:39:44,2022-02-09T17:44:09,Tarkistettu,1.1
2022_6_130,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_6_131,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kahteen asiaan kiinnitän huomiota Kansaneläkelaitoksen toiminnassa. On hyvä, että meillä on siellä toimivat tarkastusjärjestelmät, mitä tässä parhaillaan todistamme, mutta kaksi asiaa, jotka minua suunnattomasti huolestuttavat: 
Ensimmäinen asia on se, että alueellisia toimipisteitä karsitaan. Suomalaiset on asetettu näillä päätöksillä erittäin eriarvoiseen asemaan. Pitkien välimatkojen Suomessa tuolla kunnissa Kelan toimistoja ei käytännössä enää näy, ja sellaisen henkilön, jolla ei ole omaa autoa käytössä ja jolla jo kuntokin on heikentynyt, mahdollisuus saada Kelan palveluita tai päästä — niin kuin perustuslaissa sanotaan — asioimaan viranomaisessa kohtuullisessa ajassa ja saada sieltä asianmukainen päätös on vaarantunut, käytännössä suurimmassa osassa tapauksia estynyt. Elikkä toivoisin, että tähän asiaan joku siellä Kelassa kiinnittäisi huomiota ja niitä alueellisia palveluita kehitettäisiin juuri päinvastoin kuin mihin se suunta on nyt menossa. Tiedän, että uusia toimistoja ei varmasti enää maaseudulle tulla perustamaan, se lienee jo mennyttä maailmaa, mutta jospa kehitettäisiin tätä yhteispalveluverkostoa. Kyllä valtion viranomaisia on muitakin kuin Kela: työvoimatoimistoja ja vaikka mitä muita. Jotta niitä palveluita olisi mahdollisuus kuntien toimipisteissä saada — näitä on toki jo olemassa — näitä pitäisi kehittää vieläkin aktiivisempaan suuntaan. Se loisi mahdollisuuden tasa-arvoisemman Suomen kehittämiseen. Tämä valtava keskittäminen, mikä tässä maassa parhaillaan on menossa, olkoon hallitus minkävärinen tahansa, se sama suunta jatkuu, ja kun kuuntelee noita Euroopan unionista tulevia puheenvuoroja, niin kyllähän siellä on selvä merkki siitä, että yhä rajumpaa keskittämistä haetaan. Nyt ei enää riitä, että keskitetään maakuntakeskuksiin ja pääkaupunkiin — nyt keskitetään Brysseliin. Tämä on se tuhon tie, jolla tämä suomalainen yhteiskunta pistetään polvilleen. Päätöksenteko menee yhä etäämmäksi, vaikka samaan aikaan vakuutetaan, että subsidiariteettiperiaatteen mukaan päätökset tuodaan ihmisten lähelle. Kissan villat, ei tule mitään. Päinvastoin kehitys on koko ajan karmeampaan suuntaan, ja siitä kärsii se tavallinen suomalainen ihminen.
Toinen asia on sitten tämä, kun puhutaan suuria ja kauniita sanoja siitä, että kehitämme palveluita tietoverkkojen kautta. Miten ihmeessä niitä kehitetään, kun valtiovalta, Suomen eduskunta suuressa viisaudessaan — tästä on puhuttu kymmenen vuotta — ei ole antanut niitä määrärahoja niin paljon kuin pitäisi, että saataisiin se valokuituverkko tähän maahan rakennettua? Jos joku puhuu, että se 5G-verkko joskus tulee tuonne maaseudulle, niin se ei pidä paikkaansa. Sellaista tukiasemaverkkoa ei ikinä tähän maahan rakenneta, että syntyisivät toimivat 5G-yhteydet Suomeen, kaikkialle. Ainut toivo on valokuituverkko, joka toisi muutkin palvelut ihmisten ulottuville, mutta sekään ei onnistu. Olen siitä hyvin murheellinen, mutta jatkan taistelua sen puolesta, että jonain päivänä se tavoite toteutuu kunnolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-09T17:44:09,2022-02-09T17:47:18,Tarkistettu,1.1
2022_6_132,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Puhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_6_133,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 2020 oli senkin kautta erikoinen — nostan tästä toimintakertomuksesta vielä yhden asian esille — että Omakannan käyttö kasvoi voimakkaasti, siis hyvin voimakkaasti, vuonna 2020. Tämä tietenkin johtuu tästä koronapandemiasta, jonka myötä ihmiset sitten hakeutuivat voimakkaasti myöskin verkkopalveluiden pariin. Käyntejä oli 29,4 miljoonaa, mikä on 40 prosentin kasvu edellisvuoteen. Elikkä kun puhutaan kaikessa yhteiskunnassa, että tehtiin valtava digiloikkaus, niin näin tapahtui myöskin Kelan osalta Omakannan käytön lisääntymisessä.
Myöskin vuonna 2021 epäkohta Omakannan osalta korjaantui, eli yli 10-vuotiaiden lasten puolesta asiointi edistyi. Aikaisemminhan oli mahdollista katsoa vain alle 10-vuotiaan lapsen tietoja Omakannasta, mutta lokakuusta 2020 alkaen ensimmäiset huoltajat pystyivät jo näkemään yli 10-vuotiaiden lastensa tiedot Omakannasta. Tätä nyt sitten on jatkettu, ja tämä on monelle huoltajalle, erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmille, ollut valtava helpotus.
Edelleen meillä kuitenkin on tässäkin kehitettävää. Sain juuri viestiä sijaisperheistä, jotka kokevat ongelmaksi erityisesti nyt tässä korona-aikana sen, että kun tarvitsemme rokotetietoja ja sitten myöskin erilaisia tositteita, tietoa rokotteiden ajankohdasta ja ottamisesta, niin sijaisperheellä, sijaisperheen vanhemmilla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi vaikka reseptejä uusia tämän lapsensa osalta Omakannan kautta. Heillä edelleenkään ei sitä mahdollisuutta ole. Joten toivon, että tätä voidaan järkevöittää jatkossa, nimittäin tämä on kyllä valtava helpotus ihmisten arjessa, kun Omakannan kautta voivat monta asiaa jo itsekin hoitaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-09T17:47:18,2022-02-09T17:49:36,Hyväksytty,1.1
2022_6_134,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_135,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kela on suomalaisille hyvin tärkeä ja merkittävä laitos, ja on hyvä, että sen toiminnasta monipuolisesti keskustelemme myös täällä salissa. Kansaneläkelaitos hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa, ja Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat esimerkiksi lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, perustoimeentulotuki, asumistuki ja opintotuki ja muun muassa vammaisetuudet.
Tässä on nostettu hyviä huomioita esiin Kelan palveluiden saatavuudesta, ja sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään painottaakin, että etäasioinnin lisäksi myös henkilökohtaisen asioinnin on oltava mahdollista ja saavutettavissa. Tämä digipalveluiden ja henkilökohtaisen asioinnin välinen rajanveto on viime aikoina ollut esillä myös sosiaaliturvaa uudistavassa parlamentaarisessa komiteassa. On selvää, että erilaiset digipalvelut yleistyvät ja myöskin paranevat jatkuvasti, mutta samalla on ehdottoman tärkeä huomioida, että kaikki pysyvät mukana ja että myös sellaiset, jotka eivät jostain syystä voi erilaisia digilaitteita käyttää, saavat tarvitsemansa palvelut ja tiedot. 
Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, koronapandemia vaikutti kertomusvuonna 2020 hyvin moni monin tavoin Kelan toimintaan. Valiokunta toteaa, että Kela on toimeenpanossa kyennyt vastaamaan joustavasti nopeasti muuttuvaan lainsäädäntöön ja työmäärän lisääntymiseen. Vuonna 2020 ylitöitä tehtiin 1,2 prosenttia säännöllisestä työajasta ja yhteensä 165 000 tuntia, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna 2019. Kelaan myös palkattiin lisää henkilöstöä. Vuoden lopussa henkilömäärä oli 440 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tiedämme, että Kelan henkilöstö on joutunut monin tavoin joustamaan nyt korona-aikana, ja haluan kiittääkin Kelaa hyvin tehdystä työstä. Pidän merkittävänä sitä, minkä valiokuntakin toteaa, että henkilöstökyselyn tuloksissa työkyky ja työhyvinvointi olivat Kelassa yhä korkealla tasolla, vaikka poikkeusajat haastoivatkin monin tavoin työhyvinvointia ja jaksamista. Myönteistä kehitystä oli sekä työoloissa että varsinaisessa työhyvinvoinnissa, ja myös sairauspoissaolot vähenivät. Mutta, kuten valiokunta korostaa, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehitystä on tarpeen jatkuvasti seurata.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti totean sen, että Kelan kehittämistä on pohdittu parlamentaarisessa työryhmässä, jonka tuloksia julkistetaan lähiaikoina. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että kun Kelaa kehitetään, niin siinä pidetään mahdollisuuksien mukaan kaikki eduskuntapuolueet mukana. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-02-09T17:49:36,2022-02-09T17:52:55,Hyväksytty,1.1
2022_6_136,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Edustaja Mäenpää, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_6_137,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on vuoden 2022 valtiopäivien ensimmäinen lakialoite. Kyseessä on tekemäni aloite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta. Vaadin siis, että sote-alan pakkorokotuslaki on kumottava.
Arvoisa puhemies! Aloitteen pääasiallinen sisältö: kumotaan tartuntatautilakiin lisätty väliaikainen 48 a § ”Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden suojaaminen covid-19-taudilta”. Perustelin asiaa lyhyesti:
”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Nohynek totesi mediassa olleiden tietojen mukaan tammikuun 2022 lopussa, että hoitohenkilöstön koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella. Suoja omikrontartuntaa vastaan putoaa 2—3 kuukauden kuluttua kolmannesta annoksesta alle 50 prosenttiin. Hänen mukaansa omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamiseen pohjaten.”
Arvoisa puhemies! ”Tämä terveydenhuoltohenkilökunnan pakkorokottaminen on keskeyttänyt palkansaannin hyvin monilta sekä saanut lukuisan määrän alan työntekijöitä irtisanoutumaan työstään. Jo ennestään työntekijäpulasta kärsivän alan” — eli siis hoitohenkilökunnan — ”yhtäkkinen väheneminen vaarantaa potilasturvallisuuden.”
”Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: Eduskunnan päätöksen mukaisesti tulee säätää: tällä lailla kumotaan tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annettu laki 1378/2021.”
Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajakollegat! Koronarokotteista on kirjoittanut muun muassa lääkäreistä koostuva Järjen Ääni ry seuraavasti: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rokotevelvoite rikkoo potilaan kehollista itsemääräämisoikeutta. Tähän lääkärietiikan keskeiseen periaatteeseen voi kajota ainoastaan erittäin painavista syistä. Koska koronarokotteet eivät estä tartunnan leviämistä, puuttuu hyväksyttävä syy tälle perusoikeuden rajoittamiselle.”
Arvoisa puhemies! Ylen uutinen tänään iltapäivällä kertoo seuraavasti: ”Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin — rokotettuja ei ollut tarpeeksi.” Tämä oli jo ennalta tiedossa. Arvostelin sote-alan pakkorokotuksia voimakkaasti jo joulun alla. Huomautin, että Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen kirjoitti hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta: ”Onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä?” Viittasin puheissani myös perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtajaan Silja Paavolaan. Paavola oli aiemmin marraskuussa todennut seuraavasti: ”Koronapassi tai pakkorokottaminen on sama asia. Siinä pakotetaan ihminen ottamaan rokote. Tässä tilanteessa, jossa hoitajia on tosi vähän tarpeeseen nähden, se on aika riski.”
Nostin keskusteluun myös syksyn uutisointia hoitajapulasta. Niiden mukaan työntekijöistä on pula ja hoitajia pyydetään usein jäämään tuplavuoroihin. THL:n mukaan vuonna 2020 vain 13 prosentilla kunnista ei ollut sairaanhoitajien osalta rekrytointiongelmia, 57 prosentilla kunnista ongelmia oli ajoittain ja jopa 30 prosentilla rekrytointiongelmia oli jatkuvasti. Kannoin jo tuolloin huolta hoitajien riittävyydestä ennestään kuormittuneella alalla — siis jo tuolloin, kun tätä järjetöntä lakia säädettiin.
Arvoisa puhemies! Miksi säätää laki, jota ei voi toteuttaa? Olen saanut tämän jälkeen lukuisia viestejä sote-alan arkitodellisuudesta ja poiminut niistä osan kuunneltavaksi teille tänne istuntoon. Viestejä on tullut niin julkiselta puolelta kuin yksityiseltä, niin lääkäreiltä kuin hoitajilta, niin lastensuojelusta kuin vanhuspalveluista, mutta myös palo- ja pelastustoimesta. Useissa nostetaan esille paheneva työvoimapula ja korvaavien töiden puute, mikä on johtanut rokottamattomien palkanmaksun keskeyttämiseen.
Eräs sotelainen kirjoittaa: ”Olen ollut yli 30 vuotta kotihoidossa, nyt vaarallisena palkattomana kotona, eikä minulle ole edes tarjottu mitään muuta työtä. Sähköpostilla on ilmoitettu palkattomuus. En saa mennä edes toimistolle lääkelupiani päivittämään, vaikka siellä ei liiku asiakkaita koko rakennuksessa. Kuitenkin esimerkiksi tehostetun palveluasumisen yksikössä rokottamattomat sai jatkaa vanhaan malliin, kun muuten mitoitus ei täyty. Myös kouluttamattomia on otettu töihin, joten kyllä potilasturvallisuus vaarantuu varmasti yhtä lailla kuin ilman rokotusta olevien hoitajien vuoksi.”
Toinen kansalainen kirjoittaa seuraavasti: ”Tilanne on se, että melkein joka päivä tehdään vajaamitoituksella, koska sijaisia ei saada. Esimerkiksi aamussa pitäisi olla kuusi hoitajaa. Usein tilanne on kuitenkin niin, että töissä on neljä tai viisi hoitajaa, joista saattaa kaksikin olla vasta opiskelijoita ilman lääkelupia. Vanhusten turvallisuus ja ihan perushoito vaarantuu joka päivä, ja kotona makaa rokottamattomia hoitajia ilman toimeentuloa, jotka haluaisivat tulla töihin.”
Yksi saamani viesti kuuluu seuraavasti: ”Hei! Olen ohjaaja kehitysvammaisten ryhmäkodissa, tai siis olin. Yksikkö on kaupungin. Töihin en saanut mennä enää 31. päivä tammikuuta. Kävin kuitenkin avaimet palauttamassa tuona päivänä. Itse olen joutunut kyselemään sitä vaihtoehtotyötä. Mitään en ole kirjallisena saanut, siis että palkanmaksu on keskeytynyt ja niin edelleen. Tänään tuli soitto, että voin huomenna mennä päiväkotiin töihin. En vielä tiedä, miksi aikaa, tai muutakaan. Kyllä sitä piikkiä kysellään vähän joka paikassa ja suositellaan, että kun se nyt vaan tulee ottaa. No en tule ottamaan, ja viikonloppuna jo päätin, että irtisanon itseni, mutta tuo päiväkodin työtarjous nyt ainakin siirsi vähäksi aikaa irtisanomistani. Mutta jos tämä laki jää voimaan, tulen irtisanomaan itseni.”
Näitä viestejä on vaikka kuinka paljon. Eräs suomalainen kertoo lyhyesti ja ytimekkäästi seuraavalla tavalla: ”Moi! Irtisanouduin pakkopiikin takia ja vaihdan alaa. Reilusti yli 20 vuoden kokemus kehitysvamma-alalla, ja viimeisellä työnantajalla olisi tullut 15 vuotta täyteen.”
Arvoisa puhemies! Kuunnelkaapa seuraavaa kertomusta. ”Olen yksityisellä lääkäriasemalla työskentelevä työntekijä, palkanmaksu keskeytettiin 1.2.22. Aluksi näytti siltä, että saan jatkaa työssäni. Tammikuun aikana kysyin muutaman kerran, että mikä on talon toimintatapa. Kukaan ei tiennyt mitään. Esihenkilö on tiennyt koko ajan, että minulla ei ole yhtään rokotetta. Talon sisäiseen intraan oli tullut tammikuun aikana tiedote lakimuutoksesta. Minulla on terveydentilaa koskeva lääkärintodistus, mistä ilmenee, että covid-19-rokotetta ei minulle suositella. Työnantaja antoi ymmärtää, että tämä riittää. No, noin viikkoa ennen helmikuun alkua sanottiin, että pitää olla tietyn, nimetyn lääkärin antama todistus. Kun vihdoin sain ajan nimetylle, tämä ei halunnut asiaa puoltaa eikä ottaa kantaa.”
Arvoisa puhemies! Jos laki kumottaisiin heti, ehkä osa vielä palaisi alalle. Osa työntekijöistä on irtisanoutunut ja osa hakee muuta työtä pärjätäkseen. Terveet nuoret sivuutetaan työharjoittelusta, johon terveydenhuolto osittain nojaa.
Arvoisa puhemies! Miten arvelette tämän vaikuttavan alalle hakeutuvien opiskelijoiden intoon hakeutua tälle alalle? — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-09T17:53:00,2022-02-09T18:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_6_138,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_139,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä edustaja Mäenpään esitys, jossa kumotaan hoitoalalle, sote-alalle tehty pakkorokotuslaki.
Koronarokotteet antavat niiden ottajille hyvän suojan taudin vakavaa muotoa vastaan, se on tiedossa. Sen takia rokotteiden ottaminen on mielestäni kannatettavaa, ja farmaseuttina, apteekkialan ihmisenä voin todeta, että monta tautia maailmassa on saatu nujerrettua, kun rokotukset on otettu käyttöön. Mutta tämä pakko on sitten vähän eri asia kyllä.
Sen sijaan minkään virallisen tahon mukaan koronarokotteet eivät estä tartuntoja. Tämä on se iso asia siinä, että virallisen tahon mukaan koronarokotteet eivät estä tartuntoja. Ja jos mietitään tätä koronan tarttumista potilaisiin, hoitajista potilaisiin tarttumista, niin sehän ei nyt estä sitten sitä tarttumista, jos hoitaja on rokotettu tai ei ole rokotettu. Rokottaminen ei estä tarttumista.
Perussuomalaiset nosti jo aikaisemmin esille sen, että siellä työvuorossa olisi hyvä olla testausta. Elikkä ennen työvuoroa testattaisiin hoitajat, että onko koronatulos positiivinen vai ei, niin se antaisi paljon varmemman turvan ja suojan potilaita kohtaan. Valitettavasti tähän ei ole nyt ihan menty, vaan on tullut tämä rokotuspakko, ja monet hoitajat ovat joutuneet aika ikävään tilanteeseen tämän takia. Jotenkin vähän enemmän semmoista avoimuutta pitäisi tässä asiassa olla.
Edustaja Mäenpää tuossa ihan hyvin perusteli tätä ja kertoi hoitajien terveisiä. Toki huolta kannattaa nyt kantaa jatkossakin, että mistä me saadaan työntekijöitä. Osa hyvistä työntekijöistä tahtoo jo karata tuonne ulkomaille töihin paremman palkan perässä ja monen muun asian takia, kun siellä on kiirettä töissä ja muuta, niin meidän pitää tehdä kaikkemme, että hoitoalalla ihmiset saadaan pysymään.
Itse tosiaan sillä tavalla pidän rokotteita tärkeinä, että ne estävät sairauksia, ettei tule pahempia muotoja, mutta pakkoa en kannata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-09T18:04:02,2022-02-09T18:06:25,Hyväksytty,1.1
2022_6_140,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_141,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta kutsuttiin ylimääräiseen istuntoon välipäivinä nuijimaan tartuntatautilain 48 a §, jolla säädettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja järjestävälle ja tuottavalle julkiselle tai yksityiselle toimijalle velvollisuus huolehtia koronataudin vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden suojaamisesta varmistamalla, että näiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelevällä henkilökunnalla ja opiskelijoilla on joko koronataudin sairastamisen tai rokotusten antama suoja koronatautia vastaan. Perussuomalaiset esittivät lain hylkäämistä, mutta hävisimme äänestyksen. Perustelimme vastalauseessamme hylkäysesitystämme seuraavilla faktoilla:
Jo lakia säätäessämme oli tiedossa, että omikrontartunta läpäisee rokotteet, mikä tarkoittaa, että myös rokotettu henkilö voi levittää tautia, vaikka olisi oireeton. Näin on sittemmin tapahtunutkin. Nostimme vastalauseessamme esille myös sen, että hoitajapulasta kärsivän Suomen sairaanhoidon kantokyky vaarantuu, kun jo ennestään vähiä hoitajia aletaan passittamaan palkattomalle vapaalle tai sijoitetaan muihin töihin pois potilastyöstä. Tämäkin on jo todellisuutta. Tietääkseni hallitus on varautunut valmiuslain käyttöön, mikäli tilanne tästä vielä kriisiytyy.
Olen saanut todella paljon viestejä hoitoalalta eri puolilta Suomea siitä, mitä tämä on käytännössä tarkoittanut. Eräs kotihoidon hoitaja lähetti minulle viestin ja kertoi: ”Oman alueemme kotihoidosta yksi kolmasosa hoitajista on rokottamattomia. Kotihoidon tilanne on se, että jo yhden hoitajan poistuttua korttitalo romahtaa ja potilasturvallisuus kärsii.”
Nostimme esiin myös terveystietojen yksityisyyden suojan. Yleensä vain työterveyshuollolla on oikeus henkilön terveystietoihin. Nyt tätä oikeutta laajennettiin esimiehiin. Ei voi kuin ihmetellä, miten tämä on Suomessa mahdollista ilman, että yksikään perustuslakiasiantuntija siihen tarttui.
Myös työstä vapautettujen työntekijöiden työoikeudellinen asema hämmästytti ja hämmästyttää edelleen. Laissa annettiin työnantajalle oikeus vapauttaa työntekijä työstään ilman palkkaa työsuhteen jäädessä kuitenkin voimaan. Siis ei lomautettu, jolloin olisi ollut oikeus työttömyyskorvauksiin, vaan vapautettiin työstä ilman palkkaa. Tällä ajettiin rokottamattomia perustoimeentulotuen varaan. Perustoimeentulotuki on yksin asuvalle 514 euroa 82 senttiä kuukaudessa, eikä sitä edes saa, jos on vähänkin säästöjä tai muuta, realisoitavaa omaisuutta. Olen saanut viestejä epätoivoisilta lapsiperheiltä ja yksinhuoltajilta: millä ostaa lapsille ruokaa, ja millä rahalla maksaa asuntolaina?
Eikä tässä vielä kaikki. Myöskään moniin muihin työoikeudellisiin asioihin ei ole vieläkään selvyyttä. Miten käy esimerkiksi lomapäivien kertymisen, ja karttuvatko ikälisät siltä ajalta, kun työntekijä on työsuhteessa mutta hän ei saa mennä töihin ja hänelle ei makseta palkkaa? Eduskunnan tietopalvelukaan ei osannut näihin kysymyksiini vastata. Tämä laki tehtiin hosuen ja huolimattomasti ilman, että yksikään perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut perustuslakiasiantuntija älähti.
Arvoisa puhemies! THL on nyt julkisuudessa todennut, että koronapassille ei ole enää perusteita. Perusteita ei ole, koska rokotteet eivät estä tartunnan levittämistä. Nykytiedon mukaan rokotteet kuitenkin estävät vakavaa tautia. Hyvä niin, mutta sillä ei voi perustella rokotevelvoitetta yksittäisille työntekijäryhmille. On aivan selvää, että kun koronapassille ei ole enää perusteita, ei ole myöskään perusteita vaatia rokotteita hoitajilta ja muilta ammattiryhmiltä, joita laki koskee. Lakihan koskee myös esimerkiksi vartijoita, mikä johtaa siihen, että hälytyksen tullessa voi avunsaanti kestää normaalia pidempään, jos lähistöllä ei satu olemaan rokotettua vartijaa. Tämäkin vaarantaa potilasturvallisuuden. Hälytykset palvelukodeista ovat kuulemani mukaan hyvin tavallisia. Siellä saattaa yövuorossa olla vain yksi hoitaja, ja tiedämme, että etenkin muistisairaat asiakkaat liikkuvat paljon yöaikaankin ja saattavat olla väkivaltaisia ja tunkeutua toisten asiakkaiden huoneisiin. Tässä vaarantuu sekä potilasturvallisuus että hoitajan turvallisuus.
Kentällä on myös hyvin erilaisia tulkintoja siitä, mitä lähikontaktilla tarkoitetaan. Saamieni viestien mukaan sitä on joissakin yksiköissä käytännön työssä laajennettu koskemaan myös välillisiä kontakteja toisiin hoitajiin. Rokottamattomia tai vain yhden rokotteen saaneita on eristetty muista, ja olen kuullut, että toisia on jopa kielletty jalallaan astumasta kynnyksen yli työpaikalleen. Kaikille ei ole edes yritetty etsiä korvaavaa työtä. Tämä jos mikä on laillistettua työpaikkakiusaamista.
Arvoisa puhemies! On todella eriskummallinen tilanne, että rokotetut hoitajat, jopa kotonaan koronalle altistuneet, voivat käydä töissä normaalisti mutta terve, rokottamaton, ei-altistunut ei sitä voi tehdä. Tieteellisesti arvostettu julkaisu The Lancet julkaisi tammikuussa koontiartikkelin vertaisarvioiduista tutkimuksista liittyen koronaan. Artikkelissa todetaan, että rokotetuilla ja rokottamattomilla ihmisillä ei ole eroa koronataudin levittämisessä. Kysynkin: mihin tieteelliseen tutkimusdataan laki rokotevelvoitteesta enää perustuu? Katson, että olemme kaltevalla pinnalla perustuslain kannalta tarkastettuna, ja näillä perusteilla kannatan edustaja Mäenpään aloitetta lain kumoamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-02-09T18:06:35,2022-02-09T18:13:42,Hyväksytty,1.1
2022_6_142,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_143,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpään lakialoite tartuntatautilakiin lisätyn väliaikaisen 48 a §:n kumoamiseksi on hyvä ja hyvin perusteltu, joten tätä kannatan. 
Arvoisa puhemies! Tämän tartuntalain tarkoitus alkujaan oli estää henkilökuntaa tartuttamasta hauraita henkilöitä. Tämän tarkoitus oli vähentää tai estää niitä lähikontakteja, joilla rokottamaton henkilö voi tietämättään tuoda viruksen näiden potilaiden kehoon. Nyt kun me tiedämme, että sen enempää kaksi kuin kolmekaan rokotetta, tai Israelissa neljäkään rokotetta, ei estä saamasta koronavirustartuntaa saati estä sitä levittämästä, on tämä laki aivan tarpeeton ja perusteeton.
On huolestuttavaa, että tätä lakia myös sovelletaan vähän miten sattuu paikkakunnasta riippuen. Tämän lain tarkoitus ymmärtääkseni ei ollut, että tämän piiriin tulevat kaikki mahdolliset henkilöt, jotka sosiaali- ja terveysalalla tai pelastusalalla työskentelevät. Nythän tätä sovelletaan myös palomiehiin, vartijoihin, kouluterveydenhuoltoon ja jopa etätyössä oleviin henkilöihin. Tällainen mielivaltainen kunnasta riippuvainen, työnantajasta riippuvainen lain soveltaminen ei ole millään tavalla perustuslain tai hyvän oikeustavan mukaista.
Me kansanedustajat olemme saaneet hyvin paljon palautteita erityisesti hoitoalalla työskenteleviltä henkilöiltä: Miksi meitä sorretaan? Miksi minun kehollista itsemääräämisoikeuttani, joka on ymmärtääkseni perusoikeus, syrjitään eikä kunnioiteta? Me kansanedustajat tietenkin haluaisimme kuulla heidän perusteluitaan, että miksi sinä et voi ottaa rokotetta tai miksi sinä et ota rokotetta. Tästä asiasta on keskusteltu tässä salissa monta kertaa. Itse asiassa ei kenenkään tarvitse perustella sitä, miksi ei ota rokotetta, joka on vapaaehtoinen. Jokaisella on henkilökohtainen syy. Me olemme kuulleet kyllä moniakin syitä, mutta ei asiaa tarvitse perustella, ei lainsäätäjän pitäisi tällaista tivata keneltäkään. Meidän ei pitäisi leimata terveitä ihmisiä spitaalisiksi vain sen takia, että he eivät suostu ottamaan rokotetta. Meidän ei pitäisi estää heitä tekemästä työtä alalla, jossa on huutava henkilökuntapula. Meidän ei pitäisi estää heitä tienaamasta elantoansa, pitämästä asuntoansa, pitämästä lapsensa ruokittuina ja vaatetettuina ja käymässä koulussa ja harrastuksissa vain sen vuoksi, että he eivät ole rokotettuja. Tämä jos jokin on mielestäni mielivaltaa. Hävettää, että me emme näe näitä yksilöitä. Me emme voi käsitellä ihmisiä massoina — päättäjät varsinkaan. Meidän täytyy ymmärtää yksilöiden ja kansanryhmien ja erilaisten segmenttien henkilökohtaiset tarpeet ja eroavaisuudet.
Arvoisa puhemies! Minulla olisi hyvä ehdotus hallitukselle. Voisivatko he mitenkään ottaa mallia niistä kunnista, jotka toimivat tämänkin lain mukaan inhimillisesti? Nostan esille nyt oman kotikuntani Vantaan, jossa olen myös kuntapäätöksentekijänä. Ennen helmikuun alkua monet sosiaalialan ihmiset ottivat minuunkin yhteyttä ja kysyivät, että ”onko se nytten niin, että meidän palkanmaksumme loppuu, me nimittäin voisimme vaihtaa työpaikkaa tai sitten irtisanoa itse työsuhteen, jotta pääsee edes kolmen kuukauden jälkeen ansiosidonnaisen päivärahan piiriin”. No minä tietenkin otin selvää apulaiskaupunginjohtajalta, ja meidän apulaiskaupunginjohtaja Aronkytö sanoi, että ”välitä kaikille Vantaalla työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ihmisille sellainen viesti, että yhtään työntekijää me emme irtisano tämän takia, että onko heidät rokotettu vai ei. Me teemme kaikkemme, että jokainen työntekijä saa vaihtoehtoisen työpaikan, pääsee etätöihin tai jollakin muulla tavalla järjestetään asia.”
Ymmärsin, että tämä on ainoa oikea linja, vaikka meillä Vantaallakin on huutava pula sosiaalialan työntekijöistä. Tämä koronaviruspandemia on kuitenkin hetken kestävä, ja me emme halua kadottaa yhtään työntekijää. Meillä ei ole varaa kadottaa näitä osaavia työntekijöitä muille aloille tai pois kokonaan tästä sosiaali- ja terveyshuollon sektorista. Toivoisin, että tällainen mentaliteetti olisi muuallakin Suomessa, ja jokainen kunta pitäisi kunnianaan pitää kiinni niistä työntekijöistä, jotka eivät voi rokotetta ottaa kehoonsa.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi haluan todeta, että koska hallitus on peräänkuuluttanut tekevänsä päätökset vain asiantuntijuuteen vedoten, niin voisiko arvoisa hallitus nyt kuunnella vaikkapa sitä paljon korostamaansa THL:n asiantuntijuutta. THL:han ei pidä rokotevelvoitetta enää perusteltuna. THL olisi toivonut, että rokotepassin sijasta olisi olemassa tämä koronapassi tai että pystyttäisiin toteamaan edes testaamalla, onko työntekijä terve, jos se on välttämätöntä. Olisi inhimillistä, että eduskunta kannustaisi meidän hallitusta toimimaan tähän suuntaan ja ymmärrettäisiin se, että tässä ei ole muuten ketään voittajaa: me vain jaamme kansaa vuohiin ja lampaisiin, ja siihen meillä päättäjillä ei ole varaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-02-09T18:13:00,2022-02-09T18:20:00,Hyväksytty,1.1
2022_6_144,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_145,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus runnoi läpi lain, joka tarkoitti käytännössä pakkorokotuksia hoitoalalla työskenteleville. Jos rokotetta ei ole, ei töihin ole tulemista. Verukkeena esitettiin terveysturvallisuuden varmistamista, mutta todellisuuden kanssa tällä ei ole mitään tekemistä. Tärkeintä olisi pitää huolta siitä, että mahdollisimman moni hoitaja olisi töissä eikä töissä olevilla olisi tartuntoja.
Mitä tästä laista käytännössä sitten seuraa? Tällä hetkellä hoitaja voi olla tartunnan saanut mutta tartunnastaan tietämättömänä silti töissä. Negatiivisen testituloksen saaneelta hoitajalta on kuitenkin työlupa revitty pois, jos tämän passi piippaa punaisena.
Tämä järjettömyys on kyhätty tilanteeseen, jossa Suomi on jo vuosien ajan kärvistellyt hoitajapulassa. Nyt jo liki kaksi vuotta kestänyt koronapandemia on entisestään venyttänyt alalla työskentelevien jaksamista äärirajoille ja sen yli. Poljettujen palkkojen lisäksi hallitus päätti polkea hoitajien valinnanvapautta vailla riittäviä perusteita. Kuin nöyryytykseksi hoitaja on pihalle potkimisen jälkeen pyydetty takaisin, kun tekevät kädet ovat yksinkertaisesti loppuneet kesken. Viesti hoitajalle siis on, että odotelkaa löysässä hirressä sen aikaa, kun meidän on pakko taas kelpuuttaa teidät töihin.
Ja missä ovat muut puolueet, kun hoitajien pakkorokotuksista puhutaan? Ei löydy puolestapuhujia, ja me perussuomalaiset olemme yksin täällä rokotuspakkoa pois vaatimassa, kuten salista näkee. Missä ovat SDP:n edustajat, kokoomuksen, keskustan, vihreitten, vasemmiston, RKP:n, KD:n, Liike Nytin, VKK:n edustajat — missä?
Vaikka hallitus väittää suojelevansa hoitoalan rokotepakolla ihmisten elämiä, todellisuudessa se leikkii niillä. Ne, ketkä haluaisivat olla töissä pitämässä huolta apua tarvitsevista, eivät saa töitä tehdä. On valtava huoli, miten käy hoidettavien mutta myös hoitajien ja koko alan. Yhä useammalle hoitajalle tämä oli nimittäin viimeinen niitti, joka saa ottamaan lähtöpassit alalta. Tehtyä työtä ei arvosteta palkkakuitilla, eikä arvostusta näytä heruvan edes hallitukselta, jota hoitajat ovat työllään kriisin keskellä tukeneet.
Kriisi on kokenut uusimman käännöksen, kun vapaasti jylläävä omikron on vienyt pohjan monilta rajoitustoimilta. Jäähylle on laitettu oikeuksia loukkaava koronapassi, mutta hoitajat on sinne jäähylle unohdettu. Hallituksen jyräämä laki on jatkamassa hoitajien jäähyä vuoden loppuun saakka, ja sen seuraukset pahenevat päivä päivältä.
Perusteeton laki odottaa pikaista kumoamista, ja niin odottavat myös töihin haluavat hoitajat. Sanna Marinin hallitus, hoitajien pakkorokotus historiaan!
Tässä edustaja Mäenpään tekemässä lakialoitteessa ehdotetaan tämän väliaikaisen lain kumoamista. Ottakaa tämä tosissaan.
Kiitän edustaja Mäenpäätä aloitteesta, ja kannatan lämpimästi lakiehdotusta. Hallituksen rakentama laki hoitajien rokotevelvollisuudesta oli susi jo syntyessään, mutta viimeistään nyt hallituksessakin tulisi herätä tilanteeseen, jossa ei ole päätä eikä häntää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-09T18:20:27,2022-02-09T18:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_6_146,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Antti,Rinne,Puhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_6_147,6/2022,2022-02-09,14.04,18.38,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Mitä arvelette potilaiden tai terveydenhuollon asiakkaiden ajattelevan, kun korvataan henkilöitä vammaispalvelussa, lastensuojelussa tai vanhustenhoidossa? Tuttu, turvallinen työntekijä siirretään syrjään ja sinne yritetään sitten saada jostakin joku toinen tätä työtä tekemään. On totta, että osassa kuntia on käytetty tätä niin sanottua porsaanreikää ja pidetty ne samat työntekijät siellä asiakkaiden ympärillä. Tämä on ollut ihan luonteva ratkaisu, ja siksi on käsittämätöntä, että tämmöinen laki tehdään, jota ei ole mahdollista edes noudattaa.
Onko lasten edun mukaista, jos lastensuojeluyksiköitä suljetaan ja lapsia siirretään toiselle paikkakunnalle? Jopa näin on jouduttu tekemään. Monet hoitajat ovat kertoneet, miten tämä on vaikuttanut heidän psyykeensä, miten heidän perheensä voi, kun on lapset elätettävänä ja palkka katkeaa, kun osa on yksinhuoltajia ja palkka katkeaa, miten ne pärjäävät lasten kanssa. Monet hoitajat ovat vihjanneet, että hallitus voisi ruveta varaamaan lisää mielenterveyspalveluihin — siis näiden rokottamattomien hoitajien mielenterveys on järkkynyt hyvin monella, koska heidät on tiputettu täysin epävarman päälle ja on sanottu, että pitää hakea toimeentulotukea. Samanaikaisesti hoitajien keskuudessa leviää viesti, jossa kerrotaan, että Kelalla on otettu uusi perustoimeentulotuen ohje käyttöön: jos lomautettu sairaanhoitaja hakee perustoimeentulotukea, pitää kuulemma laittaa takaisinperintä odottamaan tulevaa palkkaa oman elatuksen laiminlyömisestä johtuen. Elikkä jos hoitaja sitten myöhemmin palaa työhön ja saa palkkaa, niin häneltä perittäisiin tämä toimeentulotuki takaisin. Siellä on joukossa paljon hoitajia, joilla on omaisuutta, ja he eivät edes täytä toimeentulotuen edellytyksiä.
Täällä erään hoitajan viesti on seuraavanlainen: ”Tiedän tämän lain vaikuttaneen monen ihmisen mielenterveyteen. Useampi hoitajaystäväni joutuu käyttämään muun muassa unilääkkeitä, koska ei saa nukuttua miettiessään ja murehtiessaan tulevaisuutta ja sitä, kuinka perheensä elättää. Toivon sydämestäni, että tämä hyvin epämääräinen ja syrjivä laki kumotaan.”
Arvoisa puhemies! Tässä on erään isän kirjoitus: ”Kirjoitan huolestuneen aviomiehen näkökulmasta eli koronarokottamattoman lähihoitajavaimoni puolesta. Huoli on todellinen, ei yksin monilapsisen perheen toimeentulon vaan myös vaimoni jaksamisen ja terveyden puolesta. Perheenä olemme kuitenkin päättäneet olla ottamatta paineenkaan alla nykykoronarokotteita. Omikronmuunnoksen myötä katsomme päätöksellämme olevan myös entistä enemmän katetta. Emme ole rokotekielteisiä, sillä kaikki rokoteohjelman mukaiset rokotteet ollaan otettu koko perhe. Ennen kuin päätös ehti astua käytännön tasolla voimaan 1. helmikuuta, seuraukset olivat jo nähtävissä vaimossani. Paine rokottautumiseen kasvoi, ja tietämättömyys toimeentulon jatkosta alkoi näkymään hyvin pian vaimossani verenpaineen nousuna. Verenpaineen nousu vahvistui sattumoisin työnantajan rutiiniterveystarkastuksessa, josta vaimoni sai verenpaineseurantamääräyksen. H-hetken lähestyessä verenpaineet nousivat jälleen. Oli huonoja yöunia ja alkoi ilmenemään päänsärkyä.” Näitä on vaikka miten paljon. En oikein ymmärrä, miten tämmöiselle alalle, jolla on jo työvoimapulaa, voidaan tehdä tämmöinen laki, joka romuttaa meidän omaa terveydenhuoltoamme. Se tekee siitä epävarmempaa, ja se heikentää houkuttelevuutta nuorten hakeutua tälle alalle. 
Tässä on erään toisen hoitajan viestistä pieni pätkä: ”Hallitus voisi ruveta varaamaan lisää mielenterveyspalveluihin. Tiedän tämän lain vaikuttaneen monen ihmisen mielenterveyteen. Moni joutuu käyttämään unilääkkeitä.”
Arvoisa puhemies! Tässä on pariskunnan kertomus: ”Olemme sairaanhoitajapariskunta. Työkokemusta meillä molemmilla on yli 30 vuotta tehohoidosta. Olemme aina tehneet työmme huolellisesti ja tunnollisesti. Rokottamattomuutemme on pitkän harkinnan ja tiedonhankinnan tulos. Rokotevastaisuudesta ei ole kyse; olemme ottaneet kaikki rokoteohjelman mukaiset rokotteet ja vielä ylimääräisiäkin.” Jätän osan lukematta. ”Lain vaikutukset elämäämme ovat valtavat. Jäimme molemmat vaille minkäänlaista toimeentuloa. Veromme ja työttömyysmaksumme olemme maksaneet, mutta nyt kun ensimmäisen kerran tarvitsemme apua yhteiskunnalta, jäämme täysin tyhjän päälle. Tämä tuntuu niin nöyryyttävältä, kun tietää, että jopa vangitkin saavat pienen päivärahan. Suomalaisilla päättäjillä ei näytä olevan mitään mielenkiintoa huolehtia omistaan. Taloudellisen katastrofin lisäksi henkinen stressi on iso: tutun ja turvallisen työympäristön menettäminen. Olemme jo melko vanhoja, ja eläkeiän lähellä opiskelu‑ ja oppisopimuskoulutukset tuntuvat epärealistisilta vaihtoehdoilta. Uuden työpaikan saaminen on myös haasteellista iän vuoksi, ja epäselvyys tilanteen jatkumisesta askarruttaa. Tunnemme itsemme kyykytetyiksi. Koemme lain lähinnä rangaistukseksi rokottamattomuudesta. Valitettavasti tilanne saattaa varsinkin pitkittyessään johtaa meidätkin konkurssiin ja tragediaan. Järjettömintä tässä tilanteessa on, että kokeneet, terveet hoitajat eivät saa tehdä työtään, jonka osaavat ja jota haluaisivat tehdä. Laki on tällä hetkellä tutkimustulostenkin mukaan perusteeton. Lisäksi meitä ihmetyttää median uutisointi covid-19-taudista, joka ei mielestämme ole aina oikea. Miten tämä on mahdollista Suomessa vuonna 2022? Kiitos sinulle tekemästäsi työstä lain kaatamiseksi.”
Arvoisa puhemies! Näitä on vaikka miten paljon. 
Tästä haluan nostaa yhden esimerkin, on Mediuutisten juttu: ”Sosterissa huutava henkilöstöpula – kotihoidosta tingitään, uusia asiakkaita ei oteta vastaan.” Elikkä siis siellä tingitään niistä tehtävistä, mitä he lakisääteisesti ovat hoitamassa. Tässä uutisessa ei kerrota mitään siitä, että tämä pakkorokotuslaki vaikuttaisi asiaan, mutta yhteydenottojen perusteella on ihan varma, että tämä pakkorokotuslaki siihen vaikuttaa. Sieltä on kymmeniä henkilöitä jäänyt pois, koska he eivät ole ottaneet rokotteita, ja se pahentaa ihan kautta rantain tätä tilannetta — siis eri paikkakunnilla ympäri Suomea. 
Täällä on erään henkilön viesti: ”Toivon hartaasti, että kumoatte sote-alan pakkorokotuslain perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastaisena. Ketään ei pidä pakottaa ottamaan kehoonsa kokeellisia rokotteita eikä muutoinkaan varmuuden vuoksi. Pakkorokotuslakia on käytetty julmasti sote-alan eri ammattiryhmien painostamiseen sekä yksityisyyden suojan rikkomiseen terveystietojen vaatimisen osalta.”
Arvoisa puhemies! Näitä on vaikka kuinka paljon näyttää, mutta minun ei kannata täällä näitä lukea, koska tämä asia näyttää kiinnostavan vain yhtä puoluetta, joka myös alun perin tätä vastusti. Tässä on todella paljon epäselvyyksiä. Tämä on epätasa-arvoista. Siis jopa samassa kunnassa eri laitoksissa voi olla ihan erilaisia käytäntöjä.
Luen tästä pienen pätkän: ”Osalle etsitään korvaavaa työtä. Muihin töihin siirretyt hoitajat on velvoitettu käyttämään omaa ruokailutilaa sekä omaa wc:tä. Rokottamattomien hoitajien tulee siis eristäytyä muista hoitajista, jotka siis kolmasti rokotettu. Siis ketä tässä suojellaan ja miksi? Suojellaanko rokotettuja rokottamattomalta? Mutta tarpeen tullen toki voi niistä muista töistä siirtyä kentälle, jos tarvitaan, mutta ihan vain ääritilanteessa. Heittopussina oloa siis. Joissakin paikoissa riittää kaksi rokotetta, joissain kolme.”
Täällä seuraava hoitaja on viitannut Suomen perustuslakiin: ”Jokaisella on oikeus koskemattomuuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla ja elinkeinolla.”
Arvoisa puhemies! Vetoan teihin, että te omalle puolueellenne ja tälle hallitukselle tuotte esiin sen, että tämä laki romuttaa meidän terveydenhuoltoamme. Meidän pitäisi nopeasti katkaista tämä, todeta tämä virheeksi, pyytää heiltä anteeksi. Tämä laki vaarantaa meidän terveydenhuoltomme jatkuvuutta ja nykytilaa. Tämä vaarantaa jo alalla työskentelevät ihmiset: jos heidät sivuutetaan omasta työstään, he irtisanoutuvat. Tai kun he joutuvat hakemaan muuta työtä elättääkseen perheensä, he todennäköisesti löytävät ehkä mielekkäämmän työn joltain muulta alalta. Vaadin, että tämä laki kumotaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_6+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-09T18:24:00,2022-02-09T18:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_7_1,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_2,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 8/2022 vp,"Edustaja Sheikki Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_3,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Bensiinin litrahinta on kohonnut jopa 50 senttiä siitä, mitä se vuoden 2020 kesällä oli. [Keskustan ryhmästä: Voi voi!] Dieselin hinta on räjähtänyt vielä enemmän. Tämän kehityksen vaikutus lyö läpi koko yhteiskunnan korottaen ruuan hintaa, pistämällä yrityksiä ahtaalle, heikentämällä kotimaista omavaraisuutta, esimerkiksi maanviljelyssä, ja tekemällä työnteosta jopa kannattamatonta.
Mitä tekee hallitus? Aluevaaleihin asti levitellään käsiä ikävän tilanteen edessä. Nyt aluevaalien jälkeen alkaa tapahtua: hallitus on nimittäin korottamassa polttoainehintoja entisestään. Keskustasta ponnekkaasti luvattiin, että polttoaineveroja ei koroteta enää, mutta nytkin valtio saa kirstuunsa veroa vajaa 15 senttiä litralta enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Kaiken lisäksi hintoja korottaa jakeluvelvoite, jonka tason noususta tulee vielä lisää verotuloja. [Puhemies koputtaa] 
Lupaatteko, arvon ministeri Saarikko, että puheenne pitää ja pysytte perussuomalaisten linjoilla ettekä suostu siihen, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] että sekoitevelvoitetta lisätään nykyisestä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-10T16:00:42,2022-02-10T16:01:58,Hyväksytty,1.1
2022_7_4,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 8/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_5,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sekoitevelvoitteeseen voidaan liikenneministerin ja elinkeinoministerin puitteissa vielä palata tarkemmin, mutta koska kysymyksenne yleisesti ottaen liittyi liikkumisen hintaan ja polttoaineiden hintaan, otan mielelläni ensimmäisen vastauspuheenvuoron.
Viittasitte aluevaaleihin: Niin, niissä vaaleissa ei äänestetty bensan hinnasta vaan suomalaisten lähipalveluista, ja siksi oikea paikka tälle keskustelulle on juuri nyt tämä eduskunnan sali, [Leena Meri: Voisitte vastata kysymykseen! — Mauri Peltokangas: Vastatkaa kysymykseen!] koska me olemme vastuussa siitä, minkälaisen osuuden valtio verotuloina kerää polttoaineen hinnassa. 
On aivan totta, että polttoaineiden hinta on monen suomalaisen arjessa kipurajalla. Erityisesti huoleni koskee ammattiliikennettä ja työssäkäyviä autoilijoita. Tätä kokonaisuutta hallituksen piirissä on viimeksi tänään arvioitu, ja olemme teettäneet paljon laskelmia myös niistä vaatimuksista, joita te olette julkisissa puheenvuoroissanne aiheen äärelle kohdistaneet. Hallitus tulee tekemään täsmätoimia aiheen äärelle [Puhemies koputtaa] ja kertoo niistä mielellään myöhemmin lisää. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:01:58,2022-02-10T16:03:12,Hyväksytty,1.1
2022_7_6,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on Liike Nyt pyytänyt esittää kysymyksen. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_7,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vähän samaa olisin kysynyt, eli polttoaineiden maailmanmarkkinahinnoille emme voi mitään, mutta sekoitevelvoitteelle ja verotukselle kyllä voimme. Tästä sekoitevelvoitteesta nyt riidellään hallituksessa, ja kokonaisuuden kannalta koko asialla ei ole kauhean paljon merkitystä. Päinvastoin sekoitevelvoitteen järkevämmällä aikataululla ja tavoitteilla voitaisiin tasoittaa suomalaisten veronmaksajien ja yrittäjien maksamia hintoja.
Kuinka moni edes ymmärtää, miten tämä biodiesel valmistetaan oikeasti? Minkälainen ympäristöteko se on, että kaikki maailman paistinrasvat kerätään ravintoloista ja viemäreistä ja rahdataan ympäri maapalloa Hollantiin ja tehdään siitä kallista biodieseliä ja taas rahdataan sitä Suomeen? Kun hallituspuolueissa on nyt täysin eri näkemys tästä, niin miksi te ette pääse tästä yhteisymmärrykseen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-10T16:03:12,2022-02-10T16:04:23,Hyväksytty,1.1
2022_7_8,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_9,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Kyllä, itse asiassa tämä biopolttoaineen osuus, josta siis edellinen hallitus lain sääti, on merkittävä päästövähennystekijä. Hallitus on yksimielinen siitä, että tämä biokaasun osuus tulee lisätä biopolttoaineeseen. Tästä tuli laki juuri voimaan, ja se olisi tässä erittäin tärkeä parannus. Se tarkoittaa sitä, että se vaikuttaisi myös maatalouden päästöjä vähentävästi, se toisi haja-asutusalueille paljon työpaikkoja. Se olisi tässä ja nyt ratkaisu raskaan liikenteen puhdistumiseen, jossa sähkö ei juuri nyt ole vaihtoehto. Se olisi myös kotimaista uusiutuvaa puhdasta energiaa, joka voisi korvata parhaimmillaan tuontimaakaasun. Se tarkoittaa kymmeniätuhansia työpaikkoja ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-02-10T16:04:23,2022-02-10T16:05:25,Hyväksytty,1.1
2022_7_10,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää tähän asiakokonaisuuteen lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_11,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kerron hyvin selkeästi nyt ratkaisuvaihtoehdot, mitä perussuomalaiset esittävät, eli polttoaineveroa ja jakeluvelvoitetta kevennetään ja kiilusilmäiset ilmastotavoitteet siirretään realistiselle tasolle. Miten nämä toimet vaikuttavat? Ihmisillä on enemmän rahaa. Työllisyys nousee, kun työnteko on kannattavampaa ja yritysten asiakkailla on rahaa. Suomalainen maatalouskriisi helpottaa, ja omavaraisuus paranee. Teollisuuden kilpailukyky paranee, jos Suomi ei ole polttoainehinnoissa yksi Euroopan kalleimmista maista. Maailmanmarkkinahinnat ovat kaikille Euroopan maille samat. Miten muualla on siis kymmeniä senttejä halvemmat hinnat pumpuilla? Turha on siis selitellä näitä kaikkia juttuja markkinahinnoilla. Arvoisa hallitus, haluatteko suomalaisille duunareille ja yrittäjille noita hyviä asioita, joita äsken luettelin? [Keskeltä: Halutaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-10T16:05:36,2022-02-10T16:06:46,Hyväksytty,1.1
2022_7_12,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_13,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitus — ja uskon, että koko eduskunta — haluaa, että mahdollisimman monella työkykyisellä ja työikäisellä suomalaisella olisi työtä, ja kyllä myös sitä, että työllä kykenisi itsensä elättämään ja esimerkiksi liikkumisen kustannukset eivät veisi palkasta kohtuutonta osaa. Tietenkin me ajattelemme samoin.
Nostatte esiin ehdotuksen siitä, että tekisimme järeitä alennuksia bensan hintaan veronkevennyksen muodossa. Haluan vain kertoa faktana, mitä esitys esimerkiksi 20 sentin alennuksesta tarkoittaisi. Sen vaikutus valtiontalouteen olisi noin 800 miljoonaa euroa. [Välihuutoja] Samalla totean, että se noin 20 sentin hinta on suurin piirtein saman verran kuin mitä omien tietojeni mukaan kahden eri bensapumpun välillä voi olla jo pelkästään markkinaehtoisessa hinnoittelussa. Eli niistä ehdotuksista, joita nyt perussuomalaisista kuulemme, on hyvä myös tarkkaan kuunnella esityksiä, miten te nämä rahoittaisitte, [Puhemies koputtaa] ja myös se, oletteko todella luopumassa kokonaan jakeluvelvoitteesta, jota aiemmin olette kannattaneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:06:47,2022-02-10T16:07:56,Hyväksytty,1.1
2022_7_14,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_15,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sipilän kauden ilmasto- ja energiapolitiikkaa haluttiin tehdä markkinaehtoisesti. Sen kaksi tärkeintä lähtökohtaa olivat teollisuuden kilpailukyvyn ylläpitäminen ja se, että hiilivuotoa ei seuraa. Nämä ovat hyviä periaatteita. Tällä hallituskaudella näistä on luovuttu.
Sen lisäksi tähän pakkojakeluvelvoitteeseen liittyvä oleellinen päätös tehtiin Strasbourgissa 13.6.2018, jolloin perussuomalaiset eivät olleet lähelläkään hallitusta, [Leena Meri: Näinpä!] ja me jätimme siihen vastalauseen silloin, kun se tuli hallituksen esityksenä tänne.
Kysymykseni koskee kuitenkin päästökauppatuloja, jotka ovat merkittävästi nousseet. Ne melkein kaksinkertaistuivat viime vuodelle, ja tälle vuodelle niihin on edelleen tulossa kovaa nousua, vaikka turpeen osuus niissä vähenee. Me olemme esittäneet, että näitä päästökauppatuloja voitaisiin käyttää Suomen kansalaisten ja näiden alojen hyväksi, jotka kärsivät näistä kunnianhimoisista ilmastotoimista. Kysyn hallitukselta: aiotteko [Puhemies koputtaa] tehdä näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-02-10T16:07:56,2022-02-10T16:09:05,Hyväksytty,1.1
2022_7_16,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_17,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin totesin, hallitus on jo pidempään käynyt läpi tätä energian hintojen nousun kokonaisuutta, joka on yleiseurooppalainen ilmiö. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä tulokset?] Se on talouskasvun yksi osa-alue, joka näkyy erittäin valitettavalla tavalla niin kotitalouksien kuin myöskin monen yrittäjän arjessa tällä hetkellä. Tämän tunnistamme kivuliaasti, ja valmistelemme nyt täsmätoimenpideohjelmaa. Sen rahoituspohjaan ja vastaaviin esityksiin, joihin edustaja Purra viittasi, kaikkiin tulemme palaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:09:07,2022-02-10T16:09:42,Hyväksytty,1.1
2022_7_18,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_19,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Herra puhemies! Liian kireät ilmastotoimet ja ilmastotoimet ylipäänsä nostavat selvästi asumisen ja autoilun hintaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt, että Suomi laskisi omat ilmastotavoitteensa muiden EU-maiden tasolle. Kuitenkin SDP ja keskusta ovat hallituksessa ajaneet päinvastoin muuta EU:ta kireämmät ilmastotavoitteet Suomelle, ja valitettavasti oppositiossa kokoomus on tukenut hallituksen ilmastopolitiikkaa. Kysymykseni on yksinkertainen: miksi hallitus haluaa, että Suomi maksaa kokoaan suuremman laskun Euroopan unionissa ilmastotoimista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-10T16:09:43,2022-02-10T16:10:36,Hyväksytty,1.1
2022_7_20,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_21,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me katsomme tällä hetkellä energian hintaa, niin yksi keskeinen tekijä hinnannousussa on nimenomaisesti fossiilisen tuontienergian hinnannousu. Kun me vertaamme vaikkapa suomalaisia kotitalouksia, asumisen hintaa ja erityisesti tätä energian hintaa, niin me näemme, että se ei ole täällä onneksi yhtä voimakkaasti noussut kuin monissa muissa maissa johtuen meidän sähkömarkkinastamme, siitä, että meillä on monipuolisempi energiapaletti, johtuen siitä, että meillä on uusiutuvaa rakennettu enemmän jo aikaisemmin kuin monissa muissa maissa on tehty. Eli päinvastoin kuin edustaja Tavio tässä kuvaa, niin ratkaisu ei ole se, että me ikään kuin kääntäisimme katseen taaksepäin, höllentäisimme näitä tavoitteita, vaan ratkaisu löytyy siitä, että me lisäämme uusiutuvan energian tuotantoa, omavaraisuuttamme, jolloin me olemme vähemmän riippuvaisia myös näiden fossiilisten energiamuotojen tuontienergian hintojen heilahtelusta, jonka uhreina tällä hetkellä monet eurooppalaiset kotitaloudet [Puhemies koputtaa] ja yritykset ovat. Eli ratkaisu ei löydy siitä, että emme [Puhemies: Kiitoksia!] tee ilmastotoimia, vaan ratkaisu löytyy siitä, että näitä tehdään, ja näitä olisi pitänyt tehdä aiemmin jo enemmän. [Keskustan eduskuntaryhmästä: Hyvä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-10T16:10:36,2022-02-10T16:11:53,Hyväksytty,1.1
2022_7_22,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_23,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus lähtee siitä, että huoleen sähkön ja polttoaineiden kohtuuttomista laskuista on vastattava tehokkailla täsmätoimilla, jotka yhteiskunnalle aiheuttavat mahdollisimman pienen laskun suhteessa siihen hyötyyn, mikä niillä suomalaisille on, ja ovat päästöjenvähentämismielessä mahdollisimman hyvin yhteensopivia ilmastotavoitteiden kanssa. Ja tässä huomio kyllä kiinnittyy silloin liikenteen osalta jakeluvelvoitteeseen. Ja ministeri Harakka ehkä hieman kiersi ja johti harhaan viitatessaan, että lisätään biokaasu sekoitevelvoitteeseen. Kysymyshän on siitä, nostetaanko sitä jakeluvelvoitteen tasoa siinä yhteydessä nykyisen lain mukaisesta 30 prosentista sinne 34 prosenttiin. Ja tämä voi olla jopa 10 senttiä per litra -kysymys siellä dieselin pumppuhinnassa.
Kysynkin nyt, kun tästä myös valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö ovat antaneet vastakkaiset kommentit tällä viikolla: [Puhemies koputtaa] onko hallitus nyt luopunut tästä nostosta vai ei? [Ben Zyskowicz: Ministeri Kari vastaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-02-10T16:11:53,2022-02-10T16:13:05,Hyväksytty,1.1
2022_7_24,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_25,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä jakeluvelvoitekysymys on tärkeä, ja se on akuutti, ja hallitus tulee tätä tarkastelemaan. Me tunnistamme hyvin, että energian hinta tällä hetkellä on ongelma. Se on ongelma kotitalouksille, se ongelma yrityksille, ja me haluamme tietenkin tähän akuuttiin tilanteeseen tuoda ihmisille helpotusta. Tästä hallitus tulee yhdessä neuvottelemaan ja tämän kokonaisuuden käymään läpi.
Sinänsä itse olen pitänyt jakeluvelvoitetta hyvänä keinona tehdä päästövähennyksiä liikenteen puolella. Aikaisemmin tätä ovat minun ymmärtääkseni kannattaneet myös perussuomalaiset ja lukuisat muut puolueet tästä salista, koska jakeluvelvoitteen kautta me saamme sitten suoraan korvattua fossiilista energiaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Mutta tämä hintakysymys on relevantti. Se on akuutti, ja tätä pitää tarkastella. Me olemme aikaisemmin sopineet, että tätä nostetaan 34 prosenttiin, mutta meidän on tätä aikataulua katsottava. Me emme missään nimessä omilla toimillamme halua vaikeuttaa tätä nykyistä tilannetta vaan päinvastoin helpottaa, ja sen vuoksi myös tämä jakeluvelvoite on sellainen asia, mitä me joudumme tarkastelemaan. [Ben Zyskowiczin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-10T16:13:07,2022-02-10T16:14:12,Hyväksytty,1.1
2022_7_26,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_27,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisten arjen kallistuminen näkyy tosiaan bensatankilla, sähkölaskuissa, ja tietysti sitten on olemassa myöskin pelko siitä, että asuntolainojen korot lähtevät nousuun. Kokoomus on erittäin huolissaan suomalaisten ostovoimasta, ja siitä syystä meillä on täsmätoimia, ehdotuksia hallitukselle, ja mielellään kuultaisiin teiltä, mitä konkreettista teette näille ongelmille. 
Olemme esimerkiksi jo vaihtoehtobudjetissa esittäneet palkkaverotuksen ja myöskin eläkkeiden verotuksen keventämistä, jotta ihmisten ostovoima voisi parantua. Se on sisällytetty meidän vaihtoehtobudjettiimme, joka on myös tehty talouden yleisen hoitamisen kannalta vastuullisella tavalla.
Sen lisäksi meillä on ollut ehdotuksia siitä, voitaisiinko esimerkiksi energian hintapiikkejä huomioida sillä tavalla, että kotitalouksien sähköveroa voitaisiin pakkastalvikuukausina keventää tai jopa kokonaan poistaa. Sen lisäksi kehittäisimme myöskin sähkön kohtuutonta siirtohinnoittelua vielä kohtuullisemmaksi kotitalouksille.
Ovatko nämä sellaisia ehdotuksia, mitkä [Puhemies koputtaa] kelpaisivat hallitukselle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-10T16:14:12,2022-02-10T16:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_7_28,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_29,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiaministeri Lintilä voi osaltaan näitä kommentoida, mutta haluan kiittää kokoomusta erittäin rakentavista ja monipuolisista ehdotuksista. Minusta tuolla listalla on monia sellaisia asioita, joita hallitus aivan varmasti tulee harkitsemaan.
Se, että me pystyisimme kaikkineen näkemään sen, että hintojen nousu — joka nyt on suurimmillaan ja voimakkaimmillaan energiassa näkyvissä — voi olla ilmiö, joka laajenee myöhemmin myös muille osa-alueille, on aihepiiri, josta meidän kaikkien pitää olla huolissaan. Talouskasvu on ollut voimakasta, mutta myös inflaatiosta näkyy merkkejä. Muualla se ilmiö on vielä suurempi kuin meillä, ja toivomme, että se ei tänne sellaisenaan rantaudu, mutta on hyvä, että täällä useammassa puheenvuorossa on ikään kuin kuvattu, mistä tämä ilmiö johtuu. Miksi maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa? Samasta syystä, miksi koronan alkaessa öljyn hinta ja sitä kautta polttoaineen hinta bensatankeilla olivat poikkeuksellisen alhaisia. Nyt olemme toisenlaisessa tilanteessa.
Totean yleisesti [Puhemies koputtaa] esityksiinne: minusta esityksenne ovat rakentavia ja monilta osin hyviä. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Niiden puolesta kannattaa äänestää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:15:22,2022-02-10T16:16:32,Hyväksytty,1.1
2022_7_30,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_31,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmiset ovat tukalassa tilanteessa, ihmisten arki on vaikeaa, töissäkäynti pitkien etäisyyksien maassa jo usein varsin haastavaa. Myös raskas liikenne on, arvoisa ministeri, vaikeassa tilanteessa. Teidän vuonna 2020 tekemänne koko 2000-luvun suurimman polttoaineveron korotuksen myötä yhden rekan kustannukset nousivat vuodessa jopa 8 000—10 000 eurolla. [Anders Adlercreutz: Mutta se löytyy myös teidän vaihtoehtobudjetistanne!] Kuljetusala on ahdingossa. Me olemme kokoomuksesta ehdottaneet ratkaisuksi ammattidieselin käyttöönottoa. Kysyisin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko: olisitteko valmiita tuomaan tämän ammattidieselin, millä voisimme helpottaa kuljetusalan ahdinkoa? [Oikealta: Varmasti!] Se antaisi myös oivan mahdollisuuden, liikenneministeri Harakka, ottaa käyttöön vinjettimaksut eli tiemaksut ulkomaalaisille rekoille. [Puhemies koputtaa] Se voitaisiin kompensoida [Puhemies: Kiitoksia!] tämän ammattidieselin kautta suomalaisille kuljetusfirmoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-10T16:16:33,2022-02-10T16:17:42,Hyväksytty,1.1
2022_7_32,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_33,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen käynyt viimeksi tällä viikolla kuljetusalan ammattiliiton kanssa tätä aihetta läpi ja pidän esitystä perusteltuna. Tämä on osa hallituksen pohdintaa, jota käymme, mitkä olisivat ne tehokkaimmat täsmätoimet, mihin kannattaisi ryhtyä, koska vain opposition etuoikeus — ja viittaan erityisesti perussuomalaisiin — on tehdä esityksiä, joiden menoja ja ikään kuin kuittaamista valtion kokonaiskassasta teidän ei tarvitse ilmeisesti ihan niin paljon pohtia kuin meidän. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] 
Haluan tarkentaa, edustaja Heinonen, kun otitte nyt esiin tämän bensaverokysymyksen. Kysyn vilpittömästi: oliko näin, että kokoomus siis on esittänyt bensaveron kevennystä omissa papereissaan, vai muistelisinko nyt näin, että te ette olleet tästä kanssamme eri mieltä aiemmin? Ja toinen kysymys: muistanko väärin, edustaja Heinonen, vai oliko teillä peräti aivan sähköveron kiristys suomalaisille kotitalouksille teidän esityksessänne? [Vasemmalta: Ohhoh! — Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:17:42,2022-02-10T16:18:39,Hyväksytty,1.1
2022_7_34,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_35,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kyselytunti on tietysti pääasiassa sitä varten, että oppositio kysyy hallitukselta, [Naurua] mutta kun hallitus haluaa nyt kysyä meiltä täältä oppositiosta vähän neuvoa ja apua, niin annetaan sitä mielellämme: [Eduskunnasta: Kyllä vai ei?] Te korotitte elokuussa 2020 bensan ja dieselin polttoaineveroa koko 2000-luvun suurimman kertakorotuksen. Te perustelitte sen, arvoisa keskusta, silloin sillä, että maailmanmarkkinahinta dieselissä oli poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Kyllä, ja silloin se varmasti meni näin. Tällä hetkellä, niin kuin te äsken totesitte, ministeri Saarikko, öljyn markkinahinta on poikkeuksellisen korkealla, joten eikö teidänkin logiikkanne mukaan silloin ajatuksen pitäisi kulkea toisinpäin? Tätä olemme tuoneet myös muun muassa edustaja Satosen johdolla esille, että tämä voisi suuntaan ja toiseen toimia: silloin kun markkinahinta on korkealla, [Puhemies koputtaa] silloin se voisi joustaa alaspäin, ja toiseen suuntaan silloin kun ollaan toisessa suunnassa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ei tullut vastausta! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-10T16:18:42,2022-02-10T16:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_7_36,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_37,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuntaan ja toiseen. Sillä tavalla taitavat mennä myös kokoomuksen verokannat: suuntaan ja toiseen. [Naurua] 
Asiasta olen vakavasti puhuen samaa mieltä. Vaikka teitä hiukan tässä tekee mieli hiillostaa, edustaja Heinonen, aika ajoin puheittenne vuoksi, niin asiahan on suomalaisten arjen kannalta mitä vakavin, ja hallitus ottaa sen vakavasti. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!]
Maailmantalouden tilanteen muutokset johtavat myös siihen, että ne näkyvät kansalaisten kukkaroissa. Kannan syvää huolta siitä energiariippuvuudesta, joka koko Euroopalla on myös Venäjästä, ja siitä, että me saisimme asiat etenemään diplomatian tiellä. Silläkin on merkitystä. Merkitystä on myös sillä, että me pystyisimme tekemään Suomessa järkeviä, maltillisia palkkaratkaisuja, että me pystyisimme kaupan ja elintarvikeketjun kanssa yhteistyössä ymmärtämään, että myös alkutuottajalle kuuluu osansa suomalaisessa ruokaketjussa. Ongelma meillä käsissämme ei ole valitettavasti juuri nyt vain polttoaineiden hinta vaan ylipäätänsä hintojen nousu, jonka hallitus ottaa vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:19:53,2022-02-10T16:20:59,Hyväksytty,1.1
2022_7_38,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_39,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen haluaa syödä kotimaista lähiruokaa, eikö näin ole — puhdasta, antibioottivapaata eläinten hyvinvointia alleviivaavaa sapuskaa. Tämä kaikki on nyt veitsenterällä. Energianhinnan noustessa pilviin ja järeiden päästötavoitteiden paineissa maataloustuotanto on niin suuressa vaarassa loppua, että parlamentaarisen työryhmän perustaminen ei voi olla ainoa ratkaisu ongelmaan, hallitus. Kun tuottaja saa 2 euron leivästä 7 senttiä ja sama vääristynyt tulonjakautuminen pätee muihinkin tuotteisiin — kananmunat, liha, perunat — on jotakin pielessä ja rutkasti. Samaan aikaan kaupan alalla juhlitaan historiallisen suuria voittoja.
Itsenäisellä valtiolla tulee olla oma armeija ja omavarainen ruoantuotanto. Huoltovarmuuden merkitys on korostunut koronan aikana entisestään. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Millä keinoin hallitus ryhtyy pikaisesti pelastamaan suomalaisia ruoantuottajia? Nyt on todella kiire. Miten hallitus aikoo oikeudenmukaistaa edellä kuvatun vinoutuman? Tuottaja, keskusliike, kauppa — miksi se, joka tekee eniten, saa vähiten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-10T16:20:59,2022-02-10T16:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_7_40,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Nyt ei ole maa- ja metsätalousministeri paikalla, mutta ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_41,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kustannusten nousun osalta voin vastata kysymykseen, josta varmasti mielellään maatalousministeri kanssanne jatkaa keskustelua. Nostatte esiin, että parlamentaarinen yhteistyö ei olisi tässä mikään ratkaisu. Minä taas ajattelen, että tärkeitä ovat kaikki sellaiset asiat, joissa eduskunta yhteistyössä koko voimallaan pystyy arvojärjestyksellä osoittamaan, mikä on Suomessa tärkeää, ja puhdas kotimainen ruoka on varmasti kaikkien mielestä tärkeää. En väheksyisi senkään työn merkitystä.
Tilanne on juuri niin huolestuttava ainakin osalla tiloista kuin, edustaja Elomaa, hyvin kuvaatte kysymyksessänne. Yksi nopea täsmätoimi oli juuri viime viikolla päätetty lisätalousarvion ratkaisu, jossa maatalouden kehittämisrahastoa vahvistettiin lisämiljoonilla, kahdeksalla miljoonalla, niin että valtiontakausjärjestelmä voisi toimia paremmin. Se on osa maatalouden rahoituspohjan vahvistamista, koska tilojen kannattavuus on juuri nyt hyvin heikkoa monin paikoin. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Eli tämä on ollut se reagointi, jonka me olemme tehneet nyt kaikkein nopeimmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:22:16,2022-02-10T16:23:27,Hyväksytty,1.1
2022_7_42,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_43,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä käsittelyssä oleva asia on hyvin vakava ja pistää miettimään niitä keskeisiä kansalaisten hyvinvoinnin osatekijöitä: työtä ja toimeentuloa noin yleisesti sekä puolestaan kansantaloutemme talouskasvua ja sillä tuotettavia palveluita. Äskettäin julkaistiin USA:n uudet inflaatioluvut, ne nousivat seitsemään ja puoleen. EU-alueella ollaan 5,1:ssä, Suomessa hiukan alempana. 
Inflaatio sekä kohoavat sähkö- ja polttoaineiden hinnat vaikuttavat haitallisesti kansalaisten ostovoimaan. Sähkön hinnannousulla voi olla haitallisia vaikutuksia jopa teollisuuden investointeihin, mutta tavallista kansalaista kauhistuttavat ihan kaupassa käydessä kohonneet hinnat vaikkapa kahvin tai jonkun muun hyödykkeen osalta. Inflaation vaikutukset ovat hyvin laajat. Mitkä ovat ne hallituksen eväät? Oletteko valmiita tekemään toimenpiteitä, joilla kansalaisten ostovoimaa kasvatetaan ja samalla edistetään teollisuuden investointeja [Puhemies koputtaa] ja kasvatetaan vientimahdollisuuksia? [Eduskunnasta: Vaikea kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-02-10T16:23:27,2022-02-10T16:24:40,Hyväksytty,1.1
2022_7_44,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_45,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä energiaministeri voi jatkaa kokonaisuudesta. 
USA:n inflaatiotilanne on merkittävästi huonompi kuin Suomessa ja Euroopassa — olemme siihen vielä toistaiseksi tyytyväisiä, ja toivotaan, että tilanne tällaisena säilyy. Olen tismalleen samaa mieltä edustaja Vähämäen kanssa: politiikassa on keskityttävä vaikeimpina aikoina perusasioihin. Ne perusasiat olivat poikkeuksellisia korona-aikana, kun valtion rooli muuttui hyvin poikkeukselliseksi yritysten tuessa, kansalaisten tuessa mutta myös rajoitustoimissa. Nyt edessä on talouden vuoksi hiukan toisenlainen aika, ja valtion tehtävä on silloin myöskin kyetä varmistamaan ihmisten arjen pärjääminen. Siihen tietenkin keskeisin liike ja lääke on työ, se, että mahdollisimman moni suomalainen voisi tehdä työtä ja tulla työllään toimeen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olen myös todennut, että en mitenkään sulkisi pois myöskään ansiotuloveron kevennyksiä yhtenä mahdollisuutena reagoida ihmisten ostovoiman vahvistamiseen. [Ben Zyskowicz: Enää puuttuvat ne teot!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:24:40,2022-02-10T16:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_7_46,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_47,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että keskustelemme tästä polttoaineiden ja energian hintojen noususta. Me olemme kaikki varmasti tästä huolissamme. Maailmanmarkkinahintoihin emme voi vaikuttaa, mutta olemme tässä hallituksessa sitoutuneet tekemään vihreää siirtymää oikeudenmukaisesti, ja tuo lupaus on meidän syytä lunastaa. Tänään saimme lukea uutisista siitä, kuinka huolta herättävän suuri joukko työssäkäyviä ihmisiä on jo nyt tukiloukussa: työn vastaanottaminen ei ole aina kannattavaa. Painetta uusiutuvan energian saatavuuteen ja hintoihin tulee myös EU:n useista direktiiveistä, kuten vaikkapa nyt käsittelyssä olevan uusiutuvan energian direktiivin kautta. Toteutuessaan sekin pahimmillaan aiheuttaa lisää ulkomaalaisen biopolttoaineen tuontia.
Arvoisa puhemies! Kysynkin: millä toimilla hallitus nyt voi auttaa työssäkäyviä ihmisiä ja lunastaa lupauksen oikeudenmukaisesta siirtymästä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-02-10T16:25:49,2022-02-10T16:26:48,Hyväksytty,1.1
2022_7_48,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_49,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tilannehan on äärettömän vakava, ja meillä on tietyllä tavalla tällaisen voisiko sanoa pahan spiraalin kaikki elementit tällä hetkellä kasassa: kasvava inflaatio, nousevat korot, suuri kustannuspaine. 
Tässä on keskustelussa tullut vähän esille se, että hallituksen tekemät ilmastotoimet ovat nostaneet energian hintaa. [Oikealta: Kyllä!] Kun tuossa katselin, niin taisi olla 22 EU-maata, jotka ovat päättäneet kompensointitoimista. Eli 22 maassa on ilmeisesti tehty samoja asioita sitten, eli kyllä tämä on ihan yleinen tilanne, tämä menee läpi. Me nähdään, mitä tällä hetkellä Kanadassa käydään — olen nähnyt, että siellä on rekkoja aika paljonkin ollut tämän asian tiimoilta liikkeellä [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — samoin USA:ssa, Briteissä... Kyllä tämä menee ihan läpi, ei tämä ole meidän, ja tämä menee kaikesta: tämä on kaasua, tämä on sähköä, tämä on öljyä. [Puhemies koputtaa] 
Mutta kysymykseen: hallitus hakee niitä täsmätoimia, joilla me pystymme puuttumaan nimenomaan niihin kipeimpiin paikkoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] että ihmiset pystyvät päivittäisiin toimiinsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-10T16:26:48,2022-02-10T16:28:06,Hyväksytty,1.1
2022_7_50,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_51,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineiden hinnannousu näkyy tosiaan monin tavoin kuluttajan kukkarossa. Lämmityksen kustannuksia on siirretty esimerkiksi kaukolämmön hintaan. Parjattu turve on tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa enemmän kuin tarpeellista, ja sitä viedään laitoksille tällä hetkellä normaalit määrät. Tuottajat eivät kuitenkaan saa tuotteestaan asiallista hintaa. Alan toimijoiden mukaan energiaturvetta tarvitaan laitoksissa vielä jopa parikymmentä vuotta.
Oma lukunsa on se, että metsähakkeen tuonti on kasvanut ja polkee nyt suomalaishakkeen hintaa. Tämäkin ala on toimijoille kohta kannattamaton. Tiedossa on myös, että toimitukset ulkomailta Suomeen takkuilevat, ja tätäkin vaihtoehtoa uhkaa merikuljetusten kasvava hinta.
On siis nyt syytä kysyä, miten hallitus aikoo turvata polttoaineiden saatavuuden suomalaisille lämpöä tuottaville laitoksille tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-02-10T16:28:07,2022-02-10T16:29:15,Hyväksytty,1.1
2022_7_52,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_53,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne on tosiaan hyvin mielenkiintoinen turpeen osalta. Täälläkin sanottiin, että on vedetty raksit hallituksen toimesta turpeen päälle. [Oikealta: Kyllä!] Tällä hetkellä alle 10 000 kilowatin turvelaitokset tekevät verrattain hyviäkin tuloksia. Voin sanoa, että kotipaikkakunnallani Toholammilla tehdään tällä hetkellä merkittävää tulosta. ORC-laitos myy yli menevän energian sähkönä pörssiin. Uskon myös, että ne ratkaisut, joita Vapo teki luopumalla energiaturpeesta, avaavat pienemmille toimijoille mahdollisuuden. Nämä kysymykset, mihin edustaja viittasi, ettei saada sitä hintaa — silloin markkina ei toimi. [Juha Mäenpään välihuuto] Markkina ei toimi siltä osin.
Sitten tietysti on nämä kysymykset hakkeen ynnä muitten osalta: Aika mielenkiintoista on se, että meillehän tulee esimerkiksi Venäjän puolelta haketta. Aika monesti omistajana on suomalainen yhtiö, joka tekee sen Venäjän puolella, aika usein vielä kunnallinen yhtiö, [Puhemies koputtaa] eli kyllä kunnallisilla päätöksentekijöilläkin varmasti on peiliin katsomisen paikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-10T16:29:15,2022-02-10T16:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_7_54,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia — Edustaja Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_55,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On pakko tähän alkuun todeta, että kokoomus on esittänyt omissa papereissaan ajoneuvoveron merkittävää korotusta, mikä minun mielestäni tässä tilanteessa ei kyllä olisi autoilijoille oikeudenmukaista, koska niin kuin tiedämme, autoilijoiden tilanne on todella vakava, se säteilee kotitalouksien pärjäämiseen. Onneksi hallitus on ohjelmassaan sitoutunut reiluun siirtymään, siis siihen, että ilmastotoimenpiteet eivät saa köyhdyttää ihmisiä vaan päinvastoin luodaan uutta talouskasvua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä nyt on selvinnyt, että perussuomalaiset ovat Lähi-idän öljyšeikkien ja Venäläisen öljyn luottoystävä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Kun Vanhasen hallituksen aikaan luotiin tämä sekoitevelvoite, ministeri Pekkarinen oli aktiivinen, silloin Suomesta tehtiin öljyvaltio. Suomesta tehtiin öljyvaltio, millä korvattiin ulkolaisen öljyn tuontia Suomeen ja alettiin valmistaa öljyä itse. Siitähän tässä sekoitevelvoitteensa on alun perin ollut kyse: työn luomisesta Suomeen ja tuonnin vähentämisestä. Tätäkö te vastustatte? [Puhemies: Sitten kysymys!] 
Mikä on kotimaisen uusiutuvan öljyteollisuuden tilanne tänä päivänä, ja riittääkö tuotanto siihen, mitä vaaditaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-02-10T16:30:24,2022-02-10T16:31:33,Hyväksytty,1.1
2022_7_56,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_57,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkonen on oikeassa, että nimenomaan haettiin kotimaista. Tietysti meillä on valitettavia viimeaikaisia investointiratkaisuja, jotka eivät ole Suomeen kohdistuneet, mutta kyllä meillä edelleen on olemassa tämä potentiaali. Ja kun käydään keskustelua jakeluvelvoitteesta, niin tällä hetkellä se arvioitu määrä jakeluvelvoitteessa on hintanousuna 12—22 senttiä per litra vuoteen 2030 — eli vuoteen 2030 mennessä, tämäkin pitää mieltää koko ajan. Aika lailla tässäkin salissa on pidetty sen puolta, että biopolttoaineet tulevat jakeluvelvoitteeseen, biokaasu tulee jakeluvelvoitteeseen. En muista kuulleeni oikeastaan sellaisia puheenvuoroja, joissa olisi vastustettu tätä asiaa. [Anne Kalmari: Yksimielinen mietintö!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-10T16:31:35,2022-02-10T16:32:25,Hyväksytty,1.1
2022_7_58,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_59,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kerrataan pikkasen: Polttoaineen hinnat kohoavat kuin ilmastovouhotuksen lapakäyrä. Miten te kuvittelette, että tavan kansalaisella tuolla arjessa on enää kohta varaa näihin hintoihin? Hallituksen ilmastopolitiikka iskee suoraan kansalaisen ostovoimaan. Siellä demarit, RKP ja keskusta — kokoomuksen kompatessa — kävelevät ilmastopolitiikassaan vihreiden talutushihnassa. Me perussuomalaiset olemme esittäneet ratkaisuja, ja ratkaisuja löytyy maailmalta: esimerkiksi Puolassa väliaikaisesti poistettiin alvi polttoaineista, eikö niin? Ministeri Lintilälle tiedoksi, että Kanadassa bensa maksaa 1,25 — ja te sanotte, että siellä on sen takia rekat. Ehkä syy on joku toinen.
Arvoisa hallitus, otatteko te kopin vai jatkatteko te Euroopan kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikallanne tämän kansan olojen kurjistamista? Teettekö te nopeita ratkaisuja, vai onko tämä pelkkää sananhelinää teidän puoleltanne? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-02-10T16:32:25,2022-02-10T16:33:33,Hyväksytty,1.1
2022_7_60,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_61,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten hallituksen ministerit ovat useissa puheenvuoroissaan tänään todenneet, niin me suhtaudumme tähän energian hintaan ja sen kansalaisille aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen ja yrityksille aiheuttamaan vaikeaan tilanteeseen vakavasti. [Leena Meri: Se ei riitä!] Me tulemme etsimään keinoja, täsmätoimia, millä tavalla tätä tilannetta voidaan helpottaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 
Mitä tulee kysymykseen siitä, jatkaako hallitus ja jatkaako Suomi kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, Euroopan kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, niin tähän on yksiselitteinen vastaus, ja se on, että kyllä jatkaa. Ja kyllä, me tulemme kirittämään myös muita maita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin, koska meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. [Leena Meri: Kansasta välittämättä! — Mauri Peltokangas: Kansa saa maksaa!] Hinta sille, että me emme tekisi ilmastotoimia, olisi erittäin kova, ja tuota hintaa ei valitettavasti voi rahalla kuitata. Se kuitataan tulevien sukupolvien hyvinvoinnilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-10T16:33:34,2022-02-10T16:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_7_62,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Sheikki Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_63,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvon ministeri Lintilälle tiedoksi, että Kanadassa ei protestoida yhtään polttoaineen hinnan vuoksi, siellä ovat syyt aivan toiset, kannattaa asiaan tutustua. 
Arvon ministeri Saarikko, kysyitte, miten perussuomalaiset rahoittaisivat 20 sentin litrahinnan laskun. Ottakaa huomioon, että tälläkin hetkellä taso on viime hallituskautta 15 senttiä korkeampi, koska 50 sentin litrahinnan nousu on tehnyt sen, että liki 10 senttiä tulee tällä hetkellä valtion kassaan arvonlisäveroa enemmän kuin aikaisemmin. Siihen vielä sitten se liki 5 sentin korotus, jonka teitte heti hallituskauden alussa, eli 15 senttiä likimain on tämä hallitus enemmän... eli eihän siitä jää enää kuin 200 miljoonaa, joka meidän pitäisi sitten... 
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ja kysymys!] ...löytää siihen, mikä on ollut edellisen hallituksen aikana. Vai olenko väärässä? [Keskeltä: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-10T16:34:34,2022-02-10T16:35:42,Hyväksytty,1.1
2022_7_64,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_65,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineen hinnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yritin pysyä edustajan matemaattisessa laskussa mukana, mutta kyllä se niin vain on, että kun otin esimerkiksi tämän 20 sentin hinnanmuutoksen ja vaikka sellainen päädyttäisiin tekemään ja vaikka perussuomalaiset toteuttaisitte esityksenne — löytäisitte sille valtion kassasta sellaisen hyvän vastineen, että näin kannattaa toimia — niin silti te ette voisi luvata suomalaisille autoilijoille, että aivan varmasti jokaisella bensapumpulla hinta sen 20 senttiä putoaisi. Sitä yritin, edustaja Laakso, kertoa, koska nyt jo näillä hinnoilla, ja aiemmilla hinnoilla, meillä on yksittäisten bensa-asemien välillä suurin piirtein parinkymmenen sentin hintaero. Yritän vain kuvata sitä, että minusta — ja ajattelen hyvin vahvasti näin henkilökohtaisesti — poliitikon vastuu on tehdä sellaisia asioita, joista tietää, että ne ovat varmasti vaikuttavia, ja toimia tavalla, että sitten voi varmasti tietää, että ne isot ratkaisut auttavat suomalaisia. Ja tässä me emme voisi olla siitä riittävän varmoja. [Leena Meri: Elikkä te ette laske sitä!] — Kiitos. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-10T16:35:44,2022-02-10T16:36:48,Hyväksytty,1.1
2022_7_66,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_67,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poliisi tiedotti tiistaina vakavista pääkaupunkiseudun katujengien välienselvittelyistä, jotka ovat johtaneet pahoihin rikoksiin. Poliisi tutkii muun muassa tapon yritystä, törkeää vapaudenriistoa, useita pahoinpitelyjä, ja mikä pahinta ja huolestuttavinta, teräaseiden lisäksi näissä teoissa on käytetty myös ampuma-aseita. Se on todella hyvä, että kukaan ei ole menehtynyt, mutta vakavaa vaaraa on ollut myös sivullisille.
Nyt pinnan alla porisee. Poliisi pelkää, että tämä toiminta jatkuu. Poliisi on pystynyt estämään vakavia väkivaltarikoksia, pystynyt pidättämään, ja oikeus on pystynyt vangitsemaan näitä epäiltyjä. Nyt kuitenkin nämä jengit jatkavat toimintaansa. Se on nuorten miesten, ulkomaalaistaustaisten nuorten miesten, kokoontumista. Heillä on yhteyksiä, joillain järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa sisäministeri: mihin toimiin aiotte ryhtyä tämän vakavan ilmiön taklaamiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-02-10T16:36:54,2022-02-10T16:38:07,Hyväksytty,1.1
2022_7_68,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_69,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Tämä on todella vakava kysymys. 
Me ollaan huomattu, että nimenomaan tämmöistä jengiytymisilmiötä on syntynyt, ja sen takia tietysti täytyy kaikin tavoin tehdä toimia, jotta se saadaan kitkettyä pois ja sitä saadaan vähennettyä. Tässä tapauksessahan poliisi onnistuneesti sai tekijät kiinni ja sai myös sitä kautta rauhoitettua tilannetta. Mutta tämä on myös aika uusi ilmiö. Siinä vaiheessa, kun sisäisen turvallisuuden selontekoa tehtiin, niin tämä ei vielä näkynyt samalla tavalla [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kuin se sitten myöhemmin on tullut. Ja sen takia on ihan selvä, että nyt meidän täytyy tähän puuttua. Meidän täytyy tarkastella myös sitä, onko esimerkiksi meidän aserikoslainsäädäntö oikealla tolalla, koska olemme huomanneet, että siellä on ollut paljon käytössä myös aseistusta. [Perussuomalaisten ryhmästä välihuutoja] Minä luulen, että tämä on asia, jonka kyllä koko sali jakaa, että meidän täytyy tämmöinen jengiytyminen [Puhemies koputtaa] kitkeä riittävillä teoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:38:09,2022-02-10T16:39:28,Hyväksytty,1.1
2022_7_70,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Pyydän, että huomioidaan se, mitä pyysin alkuun, että välihuudot on sellaisia, etteivät ne häiritse muuta keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_71,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa meille kokoomuksessa tämä ilmiö ei ole tullut yllätyksenä. Heikkoja signaaleja on kuulunut jo todella pitkään ja viime kesästä lähtien hyvin vahvoja signaaleja. Valitettavasti tämä tilanne pahenee, koston kierre tulee jatkumaan, näin poliisit ovat todenneet.
Me ollaan kokoomuksesta esitetty jo aikaisemmin tiettyjä keinoja tämän asian kitkemiseksi, muun muassa pehmeitä keinoja, terapiatakuuta ja kaikennäköistä varhaista tukea, mutta me olemme myös esittäneet kovia keinoja, tiukennuksia rikoslainsäädäntöön [Jussi Halla-aho: Rikosten uhreille!] ampuma-aseiden suhteen nimenomaan rangaistuksia koventamalla. Ja näiden lisäksi tarvitaan tämmöistä kokonaisvaltaista lähestymistä tähän asiaan. Se ei riitä, että sisä‑ tai oikeusministeriö toimii. Elikkä onko teillä nyt suunnitelmissa, että te hallituksena lähdette käsittelemään tätä asiaa kokonaisvaltaisesti — pehmeitä ja kovia keinoja? Ja jos ministeri Ohisalo ei halua vastata, niin haluaako pääministeri Marin vastata, lähteekö koko hallitus tähän toimeen mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-02-10T16:39:29,2022-02-10T16:40:39,Hyväksytty,1.1
2022_7_72,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_73,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen varmasti voi tähän tarkemmin vastata, mutta tunnistan kyllä tämän huolen, mikä edustaja Tolvasella hyvin kokeneena edustajana ja poliisina tästä asiasta on, ja kannan samasta tilanteesta huolta. Ja olen myös samaa mieltä siitä, että tähän ei voida puuttua vain kovilla tai vain pehmeillä keinoilla vaan tarvitaan molempia. Näkisin, että tämä kysymys on sellainen, johon meidän kaikkien pitää suhtautua vakavasti, jonka eteen varmasti voisimme myös tehdä parlamentaarista työtä, koska uhkana on se, että tilanne pahenee, jos ei riittävästi toimia sen eteen tehdä. Ja tämä on todella kysymys, joka vaatii juurisyihin puuttumista, yhteiskunnallisen ilmapiirin arviointia, konkreettisia keinoja siellä sisäministeriön puolella, sosiaali‑ ja terveysministeriön puolella ja myös koulumaailmassa. [Juha Mäenpään välihuuto] Tarvitaan toimia sen eteen, että pystyisimme estämään sen, että nuoret ihmiset lähtevät tälle polulle, jotta heillä olisi parempia, valoisampia näkymiä elämässänsä, puuttuisimme noihin juurisyihin. [Puhemies koputtaa] Mutta sitten, jos tälle polulle lähdetään, niin kyllä siellä pitää myös kovat toimet tulla vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-10T16:40:39,2022-02-10T16:41:50,Hyväksytty,1.1
2022_7_74,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_75,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Me tarvitsemme nimenomaan kaikenlaisia keinoja. Me tarvitsemme pehmeitä keinoja, ennalta ehkäisevää työtä, mutta sitten meillä tarvitaan myös riittävää puuttumista ja tilanteen hallintaa. Ja tietysti tässä ajassa iso kysymys on myös, miten me varmistamme, että koronan myötä me emme syrjäytä lisää nuoria. Me jo nyt nähdään esimerkiksi, että ne nuoret, joilla on mennyt huonosti ennen koronaa, oireilevat entistä enemmän. On äärimmäisen tärkeää, että nimenomaan tätä kysymystä lähestytään kokonaisvaltaisesti.
Ja samanaikaisesti tietysti sitten täytyy varmistaa se, että poliisilla on riittävät resurssit ja myös rikostutkimukseen riittävät resurssit. Näen itse, että on todella tärkeätä, että näissä tapauksissa silloin, kun on rikoksia, joissa nuoret ovat tekijöinä, niin me saadaan mahdollisimman nopeasti se koko rikosprosessi selvitettyä, jotta myös ne mahdolliset rangaistukset tulevat riittävän nopeasti, jotta [Puhemies: Kiitoksia!] tekijä ymmärtää katkaista sitä rikoskierrettä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:41:53,2022-02-10T16:43:03,Hyväksytty,1.1
2022_7_76,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_77,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Mikkonen totesi, että tämä ilmiö on uusi. No, se on suhteellisen uusi ja tuore, mutta sen ilmiöt ovat kyllä olleet sinänsä näkyvissä jo useamman vuoden ajan. Toinen asia on se, onko niitä haluttu nähdä ja onko ne hallituksessa otettu kuinka vakavasti.
Mitä tulee tähän jengi-ilmiöön, valitettava tosiasia on se, että tämä on erityisen yleinen ilmiö maahanmuuttajataustaisen väestön keskuudessa ja se on sitä itse asiassa läpi koko Euroopan. Nyt iso kysymys onkin se, pystytäänkö maahanmuutto erityisesti tietyiltä kulttuurisesti kovin etäisiltä alueilta pitämään hallittuna, ja tässä keskeisessä roolissa on turvapaikkapolitiikkamme. ”Ein” pitää tarkoittaa ei: jos on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, henkilö pitää pystyä palauttamaan, eikä siinä pidä olla enää mitään mahdollisuuksia muuhun. Nyt kuitenkin sisäministeriö edelleenkin [Puhemies: Kysymys!] kaavailee tällaisia suunnitelmia, joissa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet [Puhemies koputtaa] saisivat jäädä. Hallituskumppanit ovat tämän jo tyrmänneet. Koska te luovutte tästä hankkeesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-02-10T16:43:03,2022-02-10T16:44:17,Hyväksytty,1.1
2022_7_78,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_79,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Äärimmäisen tärkeää on se, että me pystytään kotouttaminen tekemään hyvin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se, että tänne tulevat ihmiset pääsevät suomalaisen yhteiskunnan osaksi, jäseneksi, on äärimmäisen tärkeätä, ja tietysti se myös omalta osaltaan ennaltaehkäisee sitä, että ei olla mahdollisesti vain omassa etnisessä ryhmässä, vaan ollaan laajasti yhteiskunnan jäseniä. Tämä on tietysti se tärkeä asia, että me panostamme kotoutumiseen riittävästi, ja se on oikeastaan kaikkien sektoreiden asia, ja nimenomaan nuorten kohdalla se on äärimmäisen tärkeätä. 
No sitten, mitä tulee meidän maahanmuuttopolitiikkaan, tietysti se ensimmäinen asia on se, että silloin kun on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin silloin on paluu, ja esimerkiksi tällä viikolla näitä paluita on järjestetty. Mutta emme voi myös sulkea silmiämme siltä, että meillä on täällä ihmisiä, joita me emme voi palauttaa eri syistä, esimerkiksi siitä syystä, [Puhemies koputtaa] että maa ei ota heitä vastaan, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tähän ongelmaan meidän täytyy myös löytää ratkaisu. [Ben Zyskowicz: Esimerkiksi siitä syystä, että eivät suostu vapaaehtoisesti lähtemään! — Vasemmalta: Ei voida palauttaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:44:17,2022-02-10T16:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_7_80,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Edustaja Jokinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_81,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Näin, arvoisa puhemies! [Teknisiä ongelmia mikrofonin kanssa] — Vihdoin mikrofoni päällä. — Maahanmuuttajataustaisten rikollisryhmien ydin on valinnut ammattirikollisen elämäntavan, ja heidän toimintansa keskeyttämiseen ei auta kuin koppihoito. Rikollisjengien toimintaan liittyy kuitenkin se, että ne haluavat kasvaa. Ne rekrytoivat lisää väkeä, ja niissä on vetovoimaa — ja se on suuri ongelma. Tarvitaan tehokasta viranomaisyhteistyötä ja vapaaehtoistyön organisointia mutta myös nuorten tekemien rikosten nopeaa tutkintaa ja nopeaa seuraamusta.
Poliisi on rahapulassa joutunut vähentämään resursseja ennalta estävästä toiminnasta. Eilen julkaistiin puolueeton selvitys poliisin rahankäytöstä, ja sen lopputulema oli, että poliisin perusrahoitusta on nostettava, jotta poliisi selviytyy sille annetuista tehtävistä. Ja yksi niistä on tämä jengirikollisuuden estäminen. Aikooko hallitus korjata poliisin perusrahoituksen tulevassa kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-02-10T16:45:39,2022-02-10T16:46:43,Hyväksytty,1.1
2022_7_82,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_83,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Tämän hallituksen tavoitteenahan on ollut, että meillä on 7 500 poliisimiestä ja ‑naista, ja tänä vuonna me olemme tuossa tavoitteessa.
Me varmaan kaikki muistamme viime syksyn ja sen, kuinka tässä salissa käytiin keskustelua poliisin määrärahoista. [Arto Satonen: Kyllä!] Ja tuon keskustelun jälkeen, yhdessä valtiovarainministeriön kanssa, sisäministeriö halusi tilata ulkopuolisen selvityksen siitä, mihin poliisin rahat menevät, [Juha Mäenpään välihuuto] sillä vuosi vuoden jälkeen rahoitusta on lisätty, mutta siitä huolimatta se on joka kerta jäänyt vajaaksi — joka kerta on jouduttu erilaisilla lisäbudjeteilla paikkaamaan sitä vajetta.
Ja nyt tämä selvitys todellakin eilen julkaistiin. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Olen todella tyytyväinen siitä, että nämä kolme selvitysmiestä sen meille tekivät. Se sisältää paljon ehdotuksia ja paljon huomioita siitä, miten varmistaisimme poliisin resurssit myös tulevaisuudessa. [Puhemies koputtaa] Yksi haaste on se, että aiemmat hallitukset eivät ole pitäneet huolta poliisin resursseista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:46:43,2022-02-10T16:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_7_84,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_85,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten sisäministeri sanoi, niin sisäisen turvallisuuden selonteossa ei todellakaan käsitelty näitä katujengejä eikä järjestäytynyttä rikollisuuttakaan lainkaan riittävästi. Onneksi hallintovaliokunta korjasi tämän asian, eli yksimielisessä mietinnössä me käsittelemme tätä ongelmaa, koska se on täysin selvä, että se on ollut tässä maassa jo lukuisia vuosia, ja varsinkin kun keskustelee nuorten kanssa, jotka täällä pääkaupunkiseudulla elävät, he valitettavasti myös tunnistavat sen uhkaavan tilanteen, joka tuolla kaduilla, liikennevälineissä ja jopa kouluissa on todellisuutta. 
Te sanoitte, että sisäministeriössä suunnitellaan kaikenlaisia toimia. Huomauttaisin, että sisäministeriössä selvitetään sitä, miten laittomasti maassa olevat saavat jäädä maahan. Meillä on hallituksen esitys käsittelyssä, jossa jopa karkotettaville ja laittomasti maassa oleville halutaan saada oleskelulupa, jotta he voivat jäädä maahan. Kysymys on samanlaisesta maahanmuutosta, joka aiheuttaa näitä ongelmia. [Puhemies: Kysymys!] Ymmärrättekö te, hallitus, että teidän täytyy rajoittaa tällaista maahanmuuttoa Suomeen ja se on ratkaisu myös tähän ongelmaan? [Leena Meri: Nimenomaan! Juurisyy!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-02-10T16:47:56,2022-02-10T16:49:11,Hyväksytty,1.1
2022_7_86,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_87,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitos! Tosiaan hallitus on laatinut tämmöisen LAMA-ohjelman elikkä laittomasti maassa olevien ja maahan tulevien esto-ohjelman, [Juha Mäenpää: Hyvä nimi!] ja siellä on lukuisia toimenpiteitä siitä, miten me varmistamme sen, että teemme yhteistyötä esimerkiksi näiden lähtömaiden kanssa, teemme yhteistyötä viranomaisten kanssa, teemme rajalla yhteistyötä ja niin edelleen, niin että me varmistaisimme sen, että toisaalta me pystymme antamaan turvaa niille tarvitseville mutta että sellaiset, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkaan tai muuhun oleskelulupaan, palaavat sinne kotimaahansa. Tätä työtä tehdään.
Tähän liittyen todella tehtiin myös kaksi selvitystä, jotka tänään julkistettiin. Toinen oli se, miten me voisimme varmistaa, miten ne ihmiset, jotka ovat täällä töissä ja tarvitsisivat työlupaa mutta joilta puuttuu matkustusasiakirja, voisivat saada tuon työluvan ja väliaikaisen muukalaispassin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] niin että voivat hakea tämän matkustusasiakirjan. [Puhemies koputtaa] Ja toinen oli se selvitys, [Puhemies: Aika!] miten me ratkaisemme niiden ihmisten kohdalta, jotka ovat täällä ja joita emme voi palauttaa, sen ongelman, mitä me teemme heidän ihmisyytensä eteen. [Ben Zyskowicz: Miksi emme voi palauttaa? Koska eivät suostu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:49:11,2022-02-10T16:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_7_88,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_89,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sitä tuskin kukaan voi kiistää, että lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvanut korona-aikana, ja valitettavasti tämä näkyy myös hyvin vakavan väkivallan lisääntymisenä. Tässä onkin meillä kova työ nyt tehtävänä, jotta saadaan kurottua umpeen niin hyvinvointivajetta kuin oppimisvajetta. Monelle lapselle ja nuorelle se tärkein, ensimmäinen paikka, jossa näitä ongelmia voidaan tunnistaa, on koulu. Sen tähden kysyisinkin opetusministeri Anderssonilta: Mitä voimme tehdä nyt mutta varsinkin tämän kriisin helpottaessa, että saamme tuettua lapsia ja nuoria tästä kriisistä palautumisessa, hyvinvointi- ja oppimisvajeen umpeen kuromisessa? Miten voimme tuoda esimerkiksi nuorisotyötä, mielenterveystyötä ja vaikkapa poliisin palveluja lähemmäs kouluja, jotta saamme tunnistettua ongelmat ajoissa ja puututtua niihin kunnolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-02-10T16:50:30,2022-02-10T16:51:33,Hyväksytty,1.1
2022_7_90,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_91,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Suomela tässä toteaa, me tarvitaan enemmän varhaisen puuttumisen malleja myöskin kouluun. Yhtenä hyvänä esimerkkinä mallista, mikä nyt on pilotoitu ja käynnistetty tämän hallituskauden aikana, on sitouttava kouluyhteisötyö, jonka idea on se, että saadaan kouluun töihin enemmän turvallisia aikuisia, joilla ei ole opettamiseen sidottua työaikaa. Eli esimerkiksi kasvatus- tai sosiaalialan ammattilaisia, joilla on mahdollisuuksia työskennellä sellaisten nuorten kanssa, joilla on vaikkapa useita tai pidentyneitä poissaoloja, ja sitä kautta myöskin ikään kuin ottaa koppia näistä nuorista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Itse uskon myöskin vahvasti siihen, että työ kouluissa tulee moniammatillistumaan niin nyt kuin tulevaisuudessa. Me tarvitsemme enemmän myöskin muiden alojen ammattilaisia tukemaan opettajia, ja me tarvitaan näiden ammattilaisten työpanosta siellä lasten ja nuorten lähiarjessa eli kouluissa ja oppilaitoksissa. Yksi hyvä askel siihen suuntaan on oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden vahvistaminen, mitä hallitus on tehnyt, [Puhemies: Kiitos!] ja tämä työ varmasti jatkuu uusien hyvinvointialueiden kanssa yhteistyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-02-10T16:51:35,2022-02-10T16:52:47,Hyväksytty,1.1
2022_7_92,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_93,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsissa tilanne on vakava. Tämä on yhteiskunnan suurimpia puheenaiheita, ja siellä tietysti kaikki puolueet ovat tunnistaneet, mistä asiat johtuvat: sinisilmäinen oikeus‑ ja turvallisuuspolitiikka, epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen ja monet muut tekijät. Suomessa tästä asiasta ei pitäisi olla enää niin sanotusti ihmettelyn aihetta vaan pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin. Nyt se ydinkysymys kuuluu, kun Suomessa nähdään nämä ensimmäiset ilmiön merkit ja turvallisuuspoliittiset haasteethan pitää ennalta taklata, kuten poliisi on nyt jo suosittanut Suomessa: Marinin hallitus on nyt jo kolme vuotta istunut. Merkit ovat olleet nähtävillä koko ajan. Poliisi on varoittanut koko tämän vaalikauden ajan. Silti kotouttamissuunnitelmassa ei sanaakaan, silti sisäisen turvallisuuden selonteossa ei sanaakaan, ja silti edelleenkään ei ole valtioneuvoston työryhmää tai mitään valmistelua käynnissä. Miksi te ette ryhdy mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin? [Puhemies koputtaa] Pääministeri Marin, minkä takia hallitus ei ole mihinkään konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtynyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-02-10T16:52:48,2022-02-10T16:54:01,Hyväksytty,1.1
2022_7_94,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitoksia, aika! — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_95,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sisäministeri on kuvannut, toimia kyllä on tehty, ja tässä muun muassa opetusministeri Andersson omalta puoleltansa totesi, millä tavalla kouluissa tähän tilanteeseen puututaan. Itse olen kyllä avoin sille ajatukselle, että meillä olisi myös parlamentaarista yhteistyötä tämän teeman ympärillä, koska näen, että tämä on vakava kysymys nyt ja tämä on vielä vakavampi kysymys tulevaisuudessa, jos me emme tähän tartu ajoissa. [Jukka Kopran välihuuto]
Mutta haluaisin tuoda myös hieman inhimillisyyttä tähän saliin. Kun me keskustelemme tästä ilmiöstä, niin hyvin herkästi tästä keskustelusta valitettavasti kotikatsomoihin välittyy kuva, että jokainen maahanmuuttaja, jokainen turvapaikanhakija, jokainen ihminen, joka näyttää hieman erilaiselta, on jengirikollinen. [Oikealta: Ei välity! — Kokoomuksen ryhmästä: Älkää aliarvioiko! — Leena Meri: Miksi te vääristelette?] Näin ei ole, näin ei ole. Iso osa ihmisistä elää kunnollista kansalaisen elämää Suomessa. Tämä on ilmiö, johon pitää puuttua, johon pitää suhtautua vakavasti, ja me tarvitsemme monenlaisia työkaluja, kuten aikaisemmin kuvasin, ja samanaikaisesti meidän pitää torjua yhteiskunnassa sellaista ilmapiiriä, [Puhemies koputtaa] joka sanoo näille nuorille ja lapsille: olet vääränvärinen, väärännäköinen, mene kotiisi. Tämä on sellainen ilmapiiri, joka ruokkii nimenomaisesti sitä, että meillä on ihmisiä näissä jengeissä. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-10T16:54:01,2022-02-10T16:55:20,Hyväksytty,1.1
2022_7_96,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymykseen. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_97,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille ja ministeri Mikkoselle tästä vastauksesta. 
Itse asiassa kokoomus on nähnyt tämän asian jo pitkään, ja me olemme valmistelleet toimenpiteitä, jotka julkaisemme huomenna. Siitä tulee tuhti paketti: siinä tulee näitä kovia toimia mutta ensisijaisesti pehmeitä toimia, me lähestymme kokonaisvaltaisesti asiaa. Se on sitten vapaasti teidän käytettävissänne, jos te haluatte näin tehdä.
Me olemme samaa mieltä, että ennaltaehkäisy ja juurisyihin puuttuminen on sitä parasta politiikkaa, mutta nyt on tilanne päällä. Poliisi sanoo, että on koston kierre menossa, ja pelkää uusia vakavia väkivallantekoja. Haluaisinkin tietää, ministeri Mikkonen: mihin konkreettisiin toimiin te nyt aiotte ryhtyä, että ei tule uhreja lisää?
Sen lisäksi haluan todeta, että me kokoomuksessa emme todellakaan ole sitä mieltä, että kaikki ulkomaalaiset ovat jengirikollisia, päinvastoin. [Leena Meri: Ei kukaan ole sitä mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-02-10T16:55:20,2022-02-10T16:56:24,Hyväksytty,1.1
2022_7_98,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_99,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengiväkivallasta (Kari Tolvanen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 10/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos kokoomukselle, me tutustumme varmasti näihin esityksiin, mitä te tuotte. Me olemme käyneet ja käymme koko ajan aktiivista keskustelua poliisin kanssa tästä tilanteesta. Me olemme tunnistaneet tätä ilmiötä, ja me haluamme puuttua siihen nimenomaan kokonaisvaltaisesti. [Ben Zyskowicz: Ei näy selonteossa!] Me tarvitaan niitä ennaltaehkäiseviä töitä, me tarvitaan sitä poliisin hyvää yhteistyötä nuorisotyön kanssa, koulujen kanssa, sitä Ankkuri-toimintaa, joka on paljon saanut kiitosta, mutta samanaikaisesti meidän täytyy tunnustaa se, että meillä on myös niitä nuoria, jotka tästä työstä huolimatta ovat kadulla ja tekevät rikoksia, ja on tätä rikosjengiytymistä. Sen suhteen meidän täytyy tarkastella myös, mitä lainsäädännön kiristyksiä mahdollisesti täytyy sen osalta tehdä, ja totta kai täytyy sitten ne poliisin voimavarat turvata. Ja oleellista on mielestäni se, että rikoksiin puututaan riittävän nopeasti, se tutkintaprosessi on riittävän nopea, [Puhemies koputtaa] että ne mahdolliset seuraamukset tulevat myös nopeasti, [Puhemies: Kiitoksia!] jotta nuoret ymmärtävät, mistä ne johtuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-10T16:56:26,2022-02-10T16:57:36,Hyväksytty,1.1
2022_7_100,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 11/2022 vp,"Vielä ehdimme yhden kysymyksen. — Seuraava kysymys, edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_101,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-henkilöstön, etenkin hoitajien, kasvava vaje uhkaa vakavasti kriisiyttää terveydenhuollon. Hoitotakuuta, henkilöstömitoituksia ja kotihoitoa parantavia pykäliä tarvitaan, mutta tarvitaan myös tekijöitä, tarvitaan resursseja. Tällä hetkellä huoli on todellakin syvä. Moni hoitaja suunnittelee päinvastoin alalta lähtemistä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista eläköityy, ja meillä tälläkin hetkellä on yli 70 000 hoitoalan koulutuksen saanutta henkilöä muissa töissä.
Kysyin tätä ministeri Lindéniltä jo pari päivää sitten, mutta vastaus ei tyydyttänyt, sillä ei riitä, että pyöritellään hankkeita, joista kerrotte. Tarvitaan toimia. KD esitti jo tälle vuodelle, että puoli miljardia euroa [Puhemies: Kysymys!] panostettaisiin tähän ja lisäksi veroporkkanoita eläkkeellä oleville hoitajille työhön kannustamiseksi. Otatteko nämä esitykset vastaan? Tuotteko konkreettisia esityksiä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-10T16:57:42,2022-02-10T16:59:01,Hyväksytty,1.1
2022_7_102,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 11/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_103,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan tuon keskustelun pari päivää sitten. Siinä luettelin pitkän luettelon aivan konkreettisia toimenpiteitä, joista me kaikki tiedämme, että niitä tässä tehdään. Niitä koordinoidaan tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa aloittamassa hankkeessa, jossa on mukana laajasti eri yhteiskuntatahoja, työmarkkinaosapuolia myös. 
Me tarvitsemme tässä nimenomaan koulutuksen uudistamista: sekä lisäämistä että sisällöllisiä uudistuksia. Me tarvitsemme alan houkuttelevuuden lisäämistä. Siinä avainasemassa on tällä hetkellä johtamisen, työjärjestelyjen ja työnjakojen järjestäminen sellaiseksi, että se erinomainen, koulutettu henkilöstö, joka meillä sote-sektorilla on, tuntee vetovoimaa näihin tehtäviin. Viittasin siinä vastauksessani viime lauantain Helsingin Sanomien upeaan kirjoitukseen esimerkiksi Herttoniemen koronasairaalasta, jossa on vaativat työolot. Niistä huolimatta sinne saatiin nopeasti henkilökunta. Matala organisaatio, kunnon palkat, kunnon koulutus, kaikki nämä tarvitaan, ja niitä kaikkia toimenpiteitä me edesautamme STM:ssä. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-10T16:59:02,2022-02-10T17:00:07,Hyväksytty,1.1
2022_7_104,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajapulan ratkaisuista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 11/2022 vp,"Arvoisat edustajat, pyydän, että muut keskustelut siirretään tämän salin ulkopuolelle, ja jatketaan sitten päiväjärjestyksen mukaisten asioiden käsittelyllä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_105,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_106,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelmakirjauksen mukaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluille säädetään euromääräiset ylärajat. Kirjaus on osa hallitusohjelman yleistä tavoitetta estää ylivelkaantumista. Yrityssaatavien perintäkulut ovat monissa tapauksissa olleet merkittävästi suuremmat kuin kuluttajasaatavien perintäkulut, ja ne ovat olleet valvontaviranomaisen erityisen huomion kohteena jo useita vuosia. Korkeat perintäkulut ovatkin voineet osaltaan lisätä yritysten maksuvaikeuksia. 
Hallitus on jo väliaikaisilla perintälaeilla auttanut koronaviruspandemian vuoksi ahdinkoon joutuneita yrityksiä. Sääntely on ollut onnistunutta, sillä valvontaviranomainen ei väliaikaisten lakien voimassaoloaikana ole saanut yhtä paljon yrityssaatavien perintäkuluihin liittyviä yhteydenottoja kuin aiemmin. Nyt toteuttamalla hallitusohjelmakirjaus tuodaan oikeudenmukaiset ja kohtuulliset yrityssaatavia koskevat perintäkulut lainsäädäntöön pysyvästi.
Ehdotuksen mukaan laissa säädettäisiin yrityssaatavien perintäkuluista yksityiskohtaisemmin kuin aiemmassa pysyvässä laissa. Yksittäisistä perintätoimista eli esimerkiksi maksumuistutuksesta, maksuvaatimuksesta ja maksusuunnitelman laatimisesta saisi jatkossa perintäkuluina veloittaa enintään tietyn, laissa säädetyn summan. Lisäksi velallisen kokonaiskuluvastuuta rajoitettaisiin ja velalliselle turvattaisiin riittävä aika huomautusten ja maksusuorituksen tekemiseen. Kuten väliaikaisia säännöksiä, ehdotettuja pysyviä säännöksiä sovellettaisiin paitsi yrityssaataviin myös muihin sellaisiin saataviin, jotka eivät ole kuluttajasaatavia. Tämä tarkoittaa, että säännösten piirissä olisivat siten myös sellaiset saatavat, joissa velallisena on esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö. Esityksen tavoitteena on siten parantaa myös velallisten yhdenvertaista kohtelua.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-10T17:01:12,2022-02-10T17:03:54,Hyväksytty,1.1
2022_7_107,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että saliin on tuotu nyt yksi näistä monista luvatuista ylivelkaantumista ehkäisevistä esityksistä. Tässä ehdotetaan muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkulujen kohtuullisuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi yksityiskohtaisempaa sääntelyä, eikä esitystä ole nähdäkseni syytä vastustaa. Ehdotettu sääntely parantaisi velallisen mahdollisuutta selvitä taloudellisista ongelmistaan, kun kohtuuttoman suurien perintäkulujen vaatimista estetään perintäkulujen kiinteillä kulukatoilla. Kaiken kaikkiaan hyvin perusteltu ja tarpeellinen lakimuutos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-10T17:06:33,2022-02-10T17:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_7_108,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_109,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitusta tulee silloin kiittää, kun on kiittämisen aika, ja tämä on kyllä sellainen paikka, missä täytyy kiitokset esittää. On todella tärkeä asia otettu työn alle. Yritykset ovat oikeasti olleet hätää kärsimässä perintäyhtiöitten kanssa. Niillä ei ole oikeastaan mitään rajaa ollut, kuinka paljon on saanut yrityksiltä ryöstää. Ja se on sanomatta selvää, että usein niillä yrityksillä, jotka ovat olleet ahdingossa, ne ahdingot vain syvenevät, ja käytännöllisesti katsoen tuntuu siltä, että menee takuuvarmasti konkurssiin, kun perintätoimisto pääsee asialle. On äärettömän tärkeää todellakin, että tällainen lakimuutos tulee. Tietysti se, mikä tulee sitten lakiin merkittäväksi siitä katosta, mitä siitä saa periä, ei toivon mukaan ole kohtuuton yrityksien kannalta. Ja tietysti tällaiset tratan, edeltävän muistutuksen, määräajan pidentämiset, vaikka nyt ei kauhean pitkistä asioista ole kyse, ja nämä muutamat muut pienemmät asiat — aina nämä parempaan suuntaan kuitenkin ovat. Eli kiitokset tulevat täältä hallitukselle tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-10T17:07:11,2022-02-10T17:08:33,Hyväksytty,1.1
2022_7_110,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_111,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisin pysyvä laki sisältää yksityiskohtaista sääntelyä perintäkuluista vain kuluttajasaatavien osalta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös muiden kuin kuluttajasaatavien osalta perintäkulujen enimmäismääristä. Tavoitteena on uudistaa perintälakia siten, että lain säännökset estävät kohtuuttoman suurten perintäkulujen perimisen erityisesti yritysvelallisilta. Lisäksi tavoitteena on mahdollistaa sähköisten toimittamistapojen laajempi hyödyntäminen niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perinnässä.
Arvoisa puhemies! Tavoitteena tulee olla ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen. On tärkeää auttaa talousvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä. Lakimuutosten myötä myös yrityksiltä perittäville perintäkuluille asetetaan selvät ja kohtuullisuuden tavoitteen täyttävät rajat. Vastaava sääntely on jo voimassa kuluttajasaatavien osalta ja on osoittautunut toimivaksi. Tämä on jälleen yksi osoitus tämän hallituksen yrittäjämyönteisyydestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-10T17:08:33,2022-02-10T17:09:46,Hyväksytty,1.1
2022_7_112,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_113,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä ja vie asioita oikeaan suuntaan. Tässä on huomioitava se, että yrityksethän eivät suinkaan ole yhteismitallisia, vaan yrityksiä, joilta näitä saatavia voidaan periä, on hyvin erikokoisia. Suuri yritys on aivan eri asemassa tällaista perintäyhtiötä vastaan kuin pieni henkilöyritys. Jos pienelle henkilöyrityksille heittää vaatimuksen ja todistustaakka sen vaatimuksen perusteettomuuden todistamisesta on käytännössä tällä yrittäjällä itsellään, niin kyllä se johtaa näiden yritysten kaatumiseen ja suorastaan lainsuojattomaan tilanteeseen tämän pienyrittäjän kannalta, jolla ei ole resursseja lähteä oikeustaisteluihin näissä asioissa. 
Ylipäänsä velkojen perinnässä ja korkojen ja kulujen perimisessä pitäisi oikeusvaltiossa pitää periaatteena, että vain toteutuneet, todennettavissa olevat kulut sekä kohtuulliset viivästyskorot peritään, ei harjoiteta mitään laillistettua koronkiskontaa ja mielivaltaista riistämistä. Kannustankin hallitusta tämän kohtuullisuusperiaatteen noudattamiseen sekä yritys‑ että yksityissaatavissa jatkossakin. Kohtuuttomuudet on karsittava pois lainsäädännössä, elleivät ne muuten poistu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T17:09:46,2022-02-10T17:10:54,Hyväksytty,1.1
2022_7_114,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_115,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedämme, että yrittäjyys kantaa Suomea ja hallitusta. Ei ehkä kovin usein ehkä aiheestakaan olla kiitelty yrittäjyyden edistämisestä, mutta nyt on ihan reilusti syytä kiittää ministeri Henrikssonia ja hallitusta, että nyt hallitus on tässä yrittäjän asialla. On selvää, että Suomen kaltaisessa toimivassa taloudessa ja sopimusyhteiskunnassa sitoumuksista tulee pitää kiinni ja velat maksaa, mutta se velkojen perintä pitää olla kohtuullista. Tässä nyt hallitus vie lainsäädäntöä oikeaan suuntaan, ja hallitus tällä toimenpiteellä todella auttaa niitä yrittäjiä, niitä talouden toimijoita, jotka haluavat veloistaan suoriutua ja haluavat toimintaa jatkaa ja tuoda sitä kautta lisäarvoa koko yhteiskunnalle, joten tämä hallituksen esitys on ilman muuta kannatettava, ja kiitos siitä ministeri Henrikssonille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-10T17:10:54,2022-02-10T17:12:00,Hyväksytty,1.1
2022_7_116,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Puhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_117,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä asioita nyt käydään läpi, ja erittäin hyvä, että tähän lakiin on tulossa tällä tavalla esitystä ja kohtuullistetaan tätä velan perintää. Yritykset ovat meille älyttömän tärkeitä Suomessa. Ilman yrityksiä ei koko Suomikaan kyllä pyöri, eli sen takia on hyvä, että kohtuullistetaan tätä velan perintää. Tuolla talousvaliokunnassa ovat useasti nousseet esille yleensäkin nämä velkojen perinnät ja nämä korot ja tämmöiset kulutusluotot ja kaikki tämmöiset vastaavat, ja jos ajatellaan, että se korko on ollut korkea esimerkiksi siinä lainassa tai velassa ja sitten yritetään kohtuullistaa sitä korkoa, niin sitten nämä perintäkulut ja muut kulut nousevat isoiksi. Tosi hyvä yritysten puolelta, että tämmöistä asiaa viedään eteenpäin. Siitä täytyy olla kiitollinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-10T17:12:01,2022-02-10T17:12:49,Hyväksytty,1.1
2022_7_118,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_119,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erinomainen. Sen myötä kuluttajasaatavien perintäkuluille säädetään enimmäismäärärahat ja sitä myötä puututaan myöskin ylivelkaantumisen ilmiöön erityisesti yritysten osalta. Pitkittyneen koronatilanteen myötä riskinä on suomalaisten jo aiemmin hankalan velkaantumisen syveneminen, ja ajattelen, että erityisesti tässä tilanteessa tämä koskee myös yrityksiä.
Tietenkin tämän esityksen kohdalta, joka on erittäin tervetullut ja jo hallitusohjelmassa linjattu, kyse on myös valvonnan ja oikeuden toteutumisesta tilanteiden ratkaisemiseksi. Ajattelen, että kun Etelä-Suomen aluehallintovirastolle on annettu tehtävä valvoa valtakunnallisesti, että perijät noudattavat toiminnassaan lakia ja hyvää perintätapaa, niin on tärkeää myös, että esimerkiksi aluehallintoviraston resurssit tähän ovat riittävät. Toisaalta perintäkuluja tai vahingonkorvauksia koskevat erimielisyydet ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa riita-asioina, ja me tiedämme, että jokainen näistä istunnoista vaatii myös resursseja. Myös näiden resurssien, oikeuslaitoksen resurssien, turvaaminen tämän hallituksen esityksen toteutumiseksi on oleellista.
Ehkä kolmantena asiana haluan nostaa esiin tämän kirjepostiasian. Eli tässä on nyt tarkoitus myös siirtyä digitaalisempaan malliin, joka tietenkin varmasti nopeuttaa myös näitä käsittelyaikoja ja auttaa viestien perille pääsemistä mutta toisaalta saattaa myös aiheuttaa tilanteita, että nämä viestit eivät kulkeudu oikeille henkilöille riittävän nopeasti tai siinä on hämminkiä. Tämän osalta tulee kyllä olla erityisen tarkka, että myös nämä viestit menevät perille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-02-10T17:12:50,2022-02-10T17:14:47,Hyväksytty,1.1
2022_7_120,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_121,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa kuulla, että käytännössä koko eduskunta laidasta laitaan on valmis tukemaan tätä hallituksen esitystä siitä, että nämä perintätoimet saadaan jollain tavalla järjestykseen ja kuriin ja autetaan myöskin ylivelkaantuneita ihmisiä.
Meillähän on muitakin esimerkkejä siitä, että perintätoiminta on jollain tavalla hallitsematonta. Otan toisen esimerkin, joka liittyy yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jossa usein tämä firma, joka suorittaa valvontaa, omistaa samanaikaisesti sen perintätoimiston, joka kuormittaa sitten kansalaisia kirjeillä jatkuvasti. Tästähän on 122 kansanedustajaa tehnyt lakialoitteen, pysäköinninvalvonnan lainsäädännön kehittämisestä, ja lakivaliokunta on sen käsitellyt ja 18. päivä marraskuuta viime vuonna pyytänyt oikeusministeriöltä nyt kannanmuodostusta tai esitystä siitä, että tämä pysäköinninvalvonta saataisiin lailliseen järjestykseen Suomessa. Mikä on tämän aloitteen tilanne, lakivaliokunnan esityksen tilanne oikeusministeriössä tällä hetkellä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T17:14:47,2022-02-10T17:15:50,Hyväksytty,1.1
2022_7_122,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_123,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Haluan samalla nostaa esille, kun on tästä perinnästä puhetta, myös tämmöiset sote-puolen laskut. Nykyaikana on todella ihmeellistä — olen itsekin törmännyt läheisten ja tuttavien kautta tämmöiseen asiaan — että kun tulee vaikka sairaalasta lasku jostakin, on ollut palveluasumisessa tai on ollut sairaalassa tai muuta ja lasku tulee kotiin ja se asiakas, jolleka se lasku tulee, ei välttämättä ole siellä kotona, hän on voinut joutua johonkin toiseen yksikköön, niin mitenkä sitten käykään? Se lasku ehtii erääntyä, sinne kerkiää tulla karhukirje, joutuu maksamaan näitä karhulaskuja ja muita, ja sitten ei kulje se tieto, että asiakas ei välttämättä olekaan kotona, ei ole tavoitettavissa, ja on aivan kohtuutonta, että tämmöisiä menee sitten jopa ulosottoon. Ja sitten kun asiakas rupeaa selvittämään tätä, hätäpäissään maksaa ne toiseen kertaan, kun on tullut karhukirjeitä — kukaan ei oikein saa selvää, onko niitä laskuja maksettu vai ei, ja sitten maksaa toiseen kertaan — niin se rahan takaisin saaminenpa ei olekaan enää yksinkertaista. Se on ihan ihmeellistä, että ihmisellä pitää olla pankkitunnukset, että voisi vähän edullisemmin saada sen liikaa maksamansa rahan takaisin, ja siltikin se perintäfirma ottaa ison lohkaisun siitä rahasta itselleen. 
Jotenkin tuntuu tämän soten aikana, että tähänhän pitää kyllä kiinnittää huomiota, että siellä kuntien ja kunnallisten juttujen takana on myös kaikenlaisia perintäfirmoja. Tämä on oikeasti ongelma, että tulee tavallaan ihan turhia maksuhäiriömerkintöjä tämmöisellä menettelyllä. Tähän on kyllä kiinnitettävä huomiota, että se tieto kulkee, jos potilas on jossain muualla sairaalassa, se tieto kulkee sinne laskuttajallekin, että nyt ei laiteta kotiin sitä laskua tai voida kerryttää sitä laskua ja laittaa vasta sitten, kun hän tulee kotiin. Eihän mitään järkeä ole laskua laittaa eri osoitteeseen kuin missä se asiakas kuitenkin on. Toivon, että tämä otetaan käsittelyyn noissa velka-asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-10T17:15:50,2022-02-10T17:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_7_124,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_125,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen kiinnitti tärkeään asiaan huomiota: valtaosa kunnista ja kuntayhtymistä on siirtänyt perintätoimistoille perittäväksi sellaiset saatavat, jotka ovat jopa suoraan ulosottokelpoisia. Ja kun toistakymmentä vuotta sitten uudistettiin ulosottolainsäädäntöä ja sitten varsinkin se ulosoton sähköinen järjestelmä, niin silloin oli tavoitteena, että tämmöiset isompia perintätoimia harjoittavat organisaatiot pystyvät suoraan siirtämään sen perittäväksi ulosottovirastoon ilman, että siihen tulisi väliin laskuttajaa, näitä perintäyhtiöitä.
Eikö nyt olisi aika vaikkapa Kuntaliiton kanssa ministeriön tehdä kunnon projekti, että nämä institutionaaliset perijät siirtyisivät tähän suoraulosottoon, kun siihen on kaikki tekniset edellytykset olemassa? Sehän käy niin, että kuntayhtymät säästääkseen vähän omia toimistokulujaan siirtävät näille perinnän kohteena oleville henkilöille, yleensä suht varattomille henkilöille, paljon isomman lisäkustannuksen kuin mitä se kuntayhtymä tai kunta saa hyötyä siitä, että se siirtää henkilön perintäfirmojen kärkkääseen rahastamiseen.
Tässä on yhteiskunnallisesti kasvava ongelma, joka pitää lähiaikoina saada ratkaistuksi. Ja tosiaan se säästö, mitä juuri nämä julkiset perijät saavat siirtäessään sen sitten yksityisille, on näennäistä, ja paljon kalliimmaksi tulee lopputulema sille perinnän kohteena olevalle varattomalle henkilölle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-02-10T17:17:37,2022-02-10T17:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_7_126,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Ministeri Henriksson, 3 minuuttia paikalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_127,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille laidasta laitaan siitä suuresta tuesta, minkä tämä hallituksen esitys on tässä salissa tänään saanut. Olen iloinen siitä, että tämä asia nyt menee eteenpäin, ja tämä on erittäin yritysystävällinen esitys, ja tämä hallitus haluaa tehdä yritysystävällistä politiikkaa.
On muistettava se, että nämä ehdotetut perintäkulut ovat enimmäismääriä, eivät vakiomääriä elikkä ei myöskään tarvitse periä näin paljon vaan saa myös periä vähemmän. Perintäkulujen tulee jatkossakin kaikissa tilanteissa olla myös kohtuullisia ennen kaikkea suhteessa saatavan pääomaan, elikkä tämä kohtuullisuusajattelu on hyvin esillä tässä esityksessä.
Velkaongelmien vähentäminen yleisesti on tärkeätä, ja sen takia hallitus on panostanut erittäin paljon siihen, että tehdään sellaisia toimenpiteitä, joilla autetaan ihmisiä Suomessa uuteen alkuun. Viime viikolla meillä oli tässä salissa keskusteltavana velkajärjestelylain esitys, jossa mahdollistetaan yrittäjän pääsy velkajärjestelyyn aivan uudenlaisella tavalla ja jossa muutenkin uudistetaan velkajärjestelylakia. Meillä on paljon muitakin esityksiä. Muutaman viikon kuluttua tänne tulee esitys positiivisesta luottorekisteristä. Eduskunnassa on jo maksuhäiriömerkintöjen lyhentämistä koskeva esitys.
Tähän edustaja Reijosen esiin nostamaan ongelmaan siitä, että saattaa olla, että ihminen on saanut laskun, joka on mennyt väärään osoitteeseen, ja tavallaan sitten on voinut tapahtua niin, että se on mennyt jopa ulosmittaukseen: todella, se on erittäin ikävä tilanne. Tästä syystä olisi syytä, että nämä hyvinvointialueet myös pitävät huolta siitä, että on oikeat osoitteet rekistereissä. Tässäkin tämä esitys voi ehkä tuoda helpotusta niitten ihmisten osalta, jotka katsovat, että heille saa lähettää laskun sähköisesti, jolloin se voi tulla sähköpostiin. Mutta totta kai pitää myös paperilla voida saada lasku, jos näin haluaa, ja silloin sen pitää mennä oikeaan osoitteeseen. Tässä se, että maksuhäiriömerkintälainsäädäntö nyt muutetaan, on äärimmäisen tärkeätä, koska se tarkoittaa myös sitä, että kun sen laskun on maksanut, niin 30 päivää sen jälkeen maksuhäiriömerkintä pyyhitään rekisteristä pois. Tänään on aivan eri tilanne, kun se voi olla siinä jopa kolme vuotta. Elikkä kaiken kaikkiaan kiitoksia tästä palautteesta.
Ja mitä tulee, edustaja Kiljunen, tähän yksityiseen pysäköintivalvontaan, niin se ei ole nyt tällä hetkellä asia, joka on ministeriössä agendalla. Se ei ole hallitusohjelmahanke, [Puhemies koputtaa] ja se on juridisesti erittäin monimutkainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-10T17:19:22,2022-02-10T17:22:35,Tarkistettu,1.1
2022_7_128,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_7_129,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille vastauksesta. Kysyn sen verran vielä, olisiko mahdollista, että valtio oikeasti ohjeistaisi nyt niitä sote-alueita tässä alkuvaiheessa, kun ollaan tekemässä tätä joka puolella vähän erilaisilla ohjeilla. Olisiko mahdollista, että nyt annettaisiin semmoinen paimenkirje, että tämä laskutusasia pitää hoitaa sillä tavalla, että ei tule niitä laskuja sitten kotiin, jos asiakas on siellä sairaalahoidossa tai muualla? Olisiko tämmöinen mahdollista, että laitettaisiin jo ihan täältä valtiolta paimenkirje menemään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-10T17:22:36,2022-02-10T17:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_7_130,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,Kiitos. — Haluaako ministeri vastata?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_131,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti asia, mitä sosiaali- ja terveysministeriön pitää miettiä, miten he ohjeistavat uusia hyvinvointialueita. Mielestäni myös ne uudet valtuutetut omilla hyvinvointialueillaan voivat nostaa tämän kysymyksen esille ja siellä omalla hyvinvointialueellaan tehdä näitä linjauksia ja päätöksiä. Totta kai se on oikeudenmukaisuuskysymys, että voidaan saada lasku oikeaan osoitteeseen, ja sen pitäisi olla jokaisen suomalaisen oikeus, että on oikea osoite myös siellä hyvinvointialueitten tulevissa rekistereissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-10T17:23:05,2022-02-10T17:23:46,Hyväksytty,1.1
2022_7_132,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Ja vielä edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_133,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, joka koski tätä pysäköinninvalvonnan tilaa, yksityisen pysäköinninvalvonnan tilaa. Totta, tämä aloite ei ole ollut hallitusohjelmassa mukana, että saataisiin jonkinlainen pelisääntö tähän yksityiseen pysäköinninvalvontaan, jossa kansalaiset kokevat kyllä oikeusturvansa erittäin vahvasti heikentyneen. Mutta 122 kansanedustajaa on pyytänyt tässä lakialoitteessa asiaan selkeyttä, ja myöskin lakivaliokunta kuultuaan oikeusministeriön kantaa ja todettuaan, että asia on monimutkainen, on pyytänyt, että oikeusministeriö tarttuu tähän asiaan. Eduskunnan tahto on tässä selkeä, lakivaliokunnan tahto on selkeä, ja vaikka sitä ei ole hallitusohjelmaan kirjattu, niin toivoisin, että ministeriössä mietittäisiin sitä tahtotilaa, mikä koko yhteiskunnassa ja meilläkin tässä asiassa on.
Ja haluaisin muistuttaa, että muun muassa Britanniassa ollaan nyt juuri korjaamassa lainsäädäntöteitse tämä vastaava ongelma, mikä siellä on yksityisessä pysäköinninvalvonnassa. Tämä on myöskin eurooppalainen ongelma. Kyllähän meidän täytyy täällä Suomessa saattaa tämä asia, joka on julkista vallankäyttöä — pysäköintivirhemaksujen antaminen — lailliselle pohjalle, niin että se ei ole vain oikeustulkinnan varassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T17:23:47,2022-02-10T17:25:02,Hyväksytty,1.1
2022_7_134,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Henriksson, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_135,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Valtioneuvoston on kerran vaalikaudessa annettava eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Kertomuksessa käsitellään kielellisten oikeuksien toteutumista sekä tarpeen mukaan muita kielioloja. Kertomuksessa käsitellään kansalliskielten eli suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä. Kertomuksessa on seurattu myös karjalan kielen tilannetta. 
Nyt käsiteltävänä oleva kertomus sisältää ajankohtaistietoa Suomen kielioloista, hallinnollisten muutosten vaikutuksesta kieliryhmiin sekä kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisesta viranomaisissa. Kertomuksessa keskitytään muutamaan keskeiseen teema-alueeseen, jotka ovat digitalisaatio sekä kielellisten oikeuksien toteutuminen opetuksessa, poliisissa, pelastustoimessa ja hätäkeskustoiminnassa. Kertomuksen taustaksi toteutettiin vuonna 2020 kielibarometri, saamen kieli -barometri sekä ensimmäistä kertaa myös viittomakielibarometri.
Tiivistäen voi suomen kielen osalta todeta, että englannin kielen käytön lisääntyminen yhteiskunnassa ja esimerkiksi digitaalisissa ratkaisuissa vaikuttaa suomen kielen asemaan. Ruotsin kielen asema on oikeudellisesti vahva, mutta käytännössä oikeudet eivät aina toteudu, ja sen takia tarvitaan viranomaisten johdonmukaisia ja systemaattisia toimia, jotta oikeudet toteutuisivat paremmin tulevaisuudessa myös käytännössä. Osana siirtymistä kohti yhä digitaalisempaa yhteiskuntaa valtionhallinnon vastuulla on varmistaa, että julkisissa digipalveluissa huomioidaan eri kieliryhmien oikeudet. Kertomuksessa todetaan, että suomenkielisistä 6 prosenttia on tyytymättömiä sähköisiin palveluihin, kun taas ruotsinkielisten keskuudessa vastaava luku on 29 prosenttia. Tulevaisuudessa on tärkeätä varmistaa, että digitaaliset ratkaisut toimivat molemmilla kansalliskielillä. Myös muiden kielten käyttö olisi mahdollistettava.
Ero suomenkielisen ja ruotsinkielisen vähemmistön palvelukokemuksessa on poliisin ja hätäkeskustoiminnan osalta merkittävä. Ruotsinkieliset antavat palveluille huonommat arvosanat. Hätäkeskustoiminnan osalta on kuitenkin tapahtunut jonkun verran kehitystä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-10T17:25:30,2022-02-10T17:28:21,Hyväksytty,1.1
2022_7_136,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Päivitetty kansalliskielistrategia antaa monia työkaluja ja ehdotuksia, joiden avulla voi jatkaa työskentelyä yhdenvertaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi. Oman kielen merkitys identiteetille on valtava. Kieli on avain sivistykseen, kulttuuriin ja itseilmaisuun. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus käyttää omaa kieltään. Olen edelleen huolissani esimerkiksi viittomakielisten yhdenvertaisista oikeuksista. Tulkkauspalveluissa on edelleen paljon kehitettävää, ja toivon valiokuntakäsittelyssä huolellisesti paneuduttavan tähän asiaan ja kuulevan erityisesti Kuurojen Liiton huolia tästä asiasta. Nyt olisi tärkeää tehdä tulkkauspalvelujen kokonaistilanteen arviointi, sillä epäkohtia ilmenee monin paikoin ja monissa asioissa.
Erityinen huoli tällä hetkellä minulla on tekstipuhelinpalvelun jatkosta tämän vuoden jälkeen. Jos päätöksiä ei asiasta pian tehdä, niin palvelu on loppumassa tämän vuoden lopussa. Valitettavasti eri ministeriöt pompottelevat tätä asiaa toinen toisilleen, eikä vastuunkantajaa tunnu löytyvän. Jos tämä palvelu loppuu, meillä ei ole mitään saavutettavaa tapaa soittaa puheluja silloin, kun puhelimeen ei voi itse puhua tai ainakaan kuulla vastauksia. Tekstipuhelinpalvelua tarvitaan esimerkiksi sellaisissa vuorovaikutustilanteissa, joissa toinen henkilö on kuuro ja toinen kuuleva.
Jo tällä hetkellä tilanne on sellainen, että tekstipuhelinpalvelu toimii vain arkipäivisin ja esimerkiksi viikonloppuisin kuuro henkilö ei voi olla kuulevaan yhteydessä, koska mikään esteetön puhelinpalvelu ei ole auki. Ja kuten sanoin, tämä palvelu uhkaa nyt loppua kokonaan tämän vuoden lopussa. Kukaan meistä kuulevista ei suostuisi tähän. Kuuro henkilö ei todellakaan ole samalla viivalla kuulevien kanssa, vaikka YK:n vammaissopimuksen mukaan näin tulisi olla. On huolestuttavaa, että kun vammainen, tässä tapauksessa kuulovammainen, tarvitsee samoja asioita, joita jokainen kansalainen, niin siitä tuleekin vammaispalvelukysymys, mitä mikään taho ei ota hoitaakseen, ja kuitenkin kysymys on perus- ja ihmisoikeuksista. Toivon todella, että tälle asialle löytyy ratkaisu pikaisesti, jotta voidaan varmistaa kuurojen kielelliset oikeudet tältäkin osin.
Toinen tärkeä valiokunnassa selvitettävä asia on CODA-lasten eli kuurojen vanhempien kuulevien lasten oikeus toiseen äidinkieleen eli viittomakielen opetukseen kouluissa. Käsittääkseni tämä asia toteutuu edelleen hyvin vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Viittomakielikin on kehittyvä kieli, ja viittomakielen avulla CODA-lapsi pääsee paremmin sisälle myös kuurojen kulttuuriin. Siksi tarvitaan myös kielen ja kulttuurin opetusta. Kulttuurin kehittämiseen tarvitaan muutakin kuin kotoa opittu kieli. CODA-oppilaan on tällä hetkellä vaikea saada viittomakieli- ja kirjallisuusoppimäärän opetusta suomen tai ruotsin kielen opetuksen rinnalla.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, pari sanaa selkokielen asemasta. Suomessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä, jotka tarvitsevat selkokielistä tekstiä. Selkokieltä tarvitsevat esimerkiksi kehitysvammaiset sekä iäkkäät ja erityisesti muistisairaat henkilöt. Siitä hyötyvät myös monet maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokieli on saavutettavaa kieltä, ja se auttaa muun muassa edellä mainittujen ryhmien tiedon saamisessa, lukemisessa, omien ajatusten ilmaisemisessa sekä osallistumisessa ja yhteiskuntaan osallisuudessa. Valiokunnassa toivon pohdittavan myös sitä, miten selkokielen käyttöä ja asemaa voisi edelleen lisätä ja kehittää yhteiskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-10T17:31:03,2022-02-10T17:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_7_137,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Kvarnström, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_138,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! För det första, tack till minister Henriksson bland annat för att hon lyfte fram behovet inom polisutbildningen ur ett språkligt perspektiv.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2022-02-10T17:35:23,2022-02-10T17:35:45,Hyväksytty,1.1
2022_7_139,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti esille näitä kuurojen asioita. Ne ovatkin aika tärkeitä, ja haluaisin kysyä ministeriltä: Minkälainen näkemys on, onko meillä riittävästi viittomakielen koulutusta? Ja miten hyvin ihmiset hakeutuvat sinne, onko riittävästi myös opiskelijoita sinne tulemaan? Ja millainen tämänhetkinen tilanne on näissä virastoissa ja muissa viittomakielen kannalta koko Suomen osalta? Miltä ministerin silmin näyttää tämä tilanne? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-10T17:40:02,2022-02-10T17:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_7_140,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_141,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen piti erinomaisen ja asiantuntevan puheenvuoron erityisesti viittomakielisten oikeuksista ja tästä kuurojen ihmisten tilanteesta tällä hetkellä. Voin yhtyä siihen aivan täysin. Itse lähestyn tätä raporttia vähän toisesta näkökulmasta.
Vuoden 2020 lopussa Suomessa asui vakituisesti lähes puoli miljoonaa vieraskielistä henkilöä tämän raportin mukaan. Pidän tätä verrattain korkeana määränä, ja kun puhumme kielestä ja kielioikeuksista, niin tulee muistaa, että puhumme myös isosta määrästä ihmisiä. Tämä näkyy tietenkin koululuokissa ja työpaikoilla, mutta yhä enenevässä määrin myös ikääntyneiden palvelukodeissa. Määrä pakottaa pohtimaan, tarjoammeko uraohjausta, yrityspalveluja ja esimerkiksi muita elämän kannalta tärkeitä palveluita riittävässä määrin englanniksi ja muilla kielillä. Pääkaupunkiseudulla vaihtoehtoja riittää monesti — toki paikkamäärät saattavat olla liian pieniä suhteessa väkilukuun, mutta vaihtoehtoja riittää. Mutta nämä puoli miljoonaa ihmistä asuvat kaikkialla Suomessa, ja siksi näiden oikeuksien pitäisi toteutua myös tämän Kehä kolmosen ulkopuolella.
Tarkastelen tarkemmin koulupalveluita. Jos laillisuusvalvojia kuuntelee, niin siellä todetaan jatkuvasti puutteita muun muassa varhaiskasvatuksessa eri kieliryhmien oikeuksissa. Muun muassa saamelaiskielisten oikeus omakieliseen varhaiskasvatukseen ontuu. Tiedon lisääminen kielellisistä oikeuksista lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti varmasti auttaisi tässä tilanteessa varhaiskasvatuksen tarjoavissa päiväkodeissa esimerkiksi. Mutta ministeriltä kysyisin: mitä toimenpiteitä tämän asian edistämiseksi tehdään tällä hetkellä?
Kielikysymykset näkyvät myös perusopetuksessa. Olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että perusopetuslakiin tulee päivittää etäyhteyksillä tapahtuvan opetuksen järjestämisen perusteet ja pysyvä lupa etäopetuksen tarjoamiseen myös koronan ulkopuolella. Ja erityisesti tässä kontekstissa halusin tuoda tämän muutoksen mahdollisuudet esimerkiksi kielitarjonnan lisäämiseen harvaan asutuilla seuduilla.
Lisäksi tarkastelisin tässä salissa toista astetta. Meillä on edelleen melko tiukka linja Suomessa sen osalta, miten englanninkielisiä, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen, ohjelmia tarjotaan muualle, pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tai ihan Etelä-Suomen ulkopuolelle. Ja ajattelen, että tämänkaltaisia tiukkoja linjauksia tulisi kyllä tarkastella, kun katsomme tätä vieraskielisten ihmisten määrää — puoli miljoonaa, se on melko suuri. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-02-10T17:40:34,2022-02-10T17:43:30,Hyväksytty,1.1
2022_7_142,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_143,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tärkeä ja iso teema, joka liittyy globalisaatioon, maailman pienentymiseen, se, että Suomessa puhutaan nyt vieraita kieliä ihan toisella tavalla kuin koskaan aikaisemmin, ja siinä mielessä tämä kielilainsäädännön tarkastelu on paikallaan. Edustaja Kemppi tässä viittasi siihen, että tuossa raportin mukaan lähes puoli miljoonaa ihmistä puhuu vieraita kieliä. Minulla on siitä olemassa toisenlaisiakin tilastoja, että tällä hetkellä meillä on noin 350 000 ihmistä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea ja ruotsia. Se voi olla hyvinkin sitten, että tuo tulkinta on hieman laveampi, kun me puhumme puolesta miljoonasta, mutta jos ajattelemme sitä, tilanne on muuttunut rajusti, koska meillä oli ulkomaalaistaustaisia ihmisiä vuonna 1990 noin 20 000. Tämä on ihan muutaman vuosikymmenen asia, ja nyt on kyse siitä, onko meidän lainsäädäntömme tässä pysynyt perässä. 
Aivan ehdottomasti on aivan oikein, että meillä on kaksi virallista kansallista kieltä, suomi ja ruotsi, ja luonnollisesti näiden kielten asema täytyisi myöskin varmistaa jatkossa. Saamelaisten oikeuksista tässä puhuttiin, mutta meillä on esimerkiksi juuri vieraskielisten iso vähemmistö. Esimerkiksi venäjänkielisiä on 80 000, niitä, jotka puhuvat äidinkielenään venäjää, ja vielä isompi joukko on se, joka puhuu auttavasti tai hyvin englantia, jolloin englannin kielen asema on tosi vahva. 
Tässä suhteessa täytyy ensinnäkin varmistaa se, että kaikki Suomessa asuvat saavat palvelut huolella ja kunnolla, mutta kyllä se iso kysymys on myöskin toisinpäin, että suomalaisessa yhteiskunnassa sosiaalistuminen ja myöskin työelämään sijoittuminen tapahtuvat primäärisesti kuitenkin näillä kansallisilla kielillämme. Sen takia täytyisi varmistaa, että ulkomaalaistaustaisille ihmisille, jotka täällä asuvat ja työskentelevät, saataisiin kunnollinen ja tehokas kielenopetus näillä meidän kotimaisilla kielillä, koska silloin me tulemme osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja myöskin kulttuuria eri tavalla kuin vain pelkästään vieraalla kielellä, vaikka sinänsä on tärkeää, että se huomioidaan.
Arvostin edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuorossa myöskin tätä kysymystä selkokielisistä teksteistä. Me harrastamme liian paljon byrokratian slangia tässäkin talossa — ihmiset eivät tahdo pysyä perässä — puhumattakaan muussa kanssakäymisessä. Selkokielinen teksti ei ole tärkeä ainoastaan vammaisille ihmisille tai kuuroille tai tämäntapaisille ihmisille, joilla on vamma, vaan se on myöskin, kuten tässä tuli esille, ulkomaalaistaustaisille ihmisille suuri asia päästä täällä kiinni suomen kieleen ja ruotsin kieleen, kun se teksti on selkokielistä eikä monimutkaista. 
Tästä on hyviä esimerkkejä. Yhden esimerkin nopeasti sanon tässä: Meillä on esimerkiksi tällä hetkellä erilaisia tukijärjestelmiä, yritystukia, ja niitä neuvontapalveluita annetaan ulkomaalaistaustaisillekin ihmisille, jotka niitä seuraavat. Kyllä kun sivusta joutuu joskus kuuntelemaan ja katsomaan tätä neuvontaa, mitä annetaan ely-keskuksissa tai muualla, niin kun se menee tällä niin kuin virkajargonilla, keskustellaan virkakielellä, jota suomalaisenkin on vaikea seurata, niin ulkomaalaistaustainen ihminen ihan putoaa kyydistä pois, kun siellä on erilaiset tiekartat ja muut [Puhemies koputtaa] ja he miettivät, mikä on tiekartta, ilman että osaavat sen kääntää omalle kielelleen ja ajatustavoilleen. Autetaan silloin, kun neuvotaan, [Puhemies: Aika!] ja neuvotaan selkokielellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T17:43:30,2022-02-10T17:46:50,Hyväksytty,1.1
2022_7_144,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_145,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Mäkisalo-Ropposta tämän viittomakielisten oikeuksia koskevan keskustelun avaamisesta täällä ja kaikkia muitakin puheenvuoron käyttäneitä.
Teimme edustaja Mäkisalo-Ropposen kanssa viime syksynä kaksi kirjallista kysymystä, jotka valmistelimme yhdessä Kuurojen Liiton asiantuntijoiden kanssa, ja niistä toinen koski nimenomaan viittomakielisten tulkkauspalveluja ja toinen lapsen oikeutta oppia vuorovaikutuksessa tarvittava kieli tai kommunikointikeino jo varhaislapsuudessa. Nythän on tärkeä ajankohta siinä mielessä, että hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintaansa, siellä tehdään organisaatiota ja sitten muita ratkaisuja, ja on tärkeää, että nimenomaan nämä tulkkauspalvelut otetaan huomioon siellä hyvinvointialueen toiminnassa — nehän ovat järjestämisvelvollinen taho yhdessä Kelan kanssa — ja että kaikin puolin viittomakielisten asiat otettaisiin nyt huomioon, kun on ne kuuluisat isommat hartiat ja näitä palveluja olisi erittäin hyvä mahdollisuus parantaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-10T17:46:50,2022-02-10T17:48:12,Hyväksytty,1.1
2022_7_146,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_147,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Voin kyllä lämpimästi tukea näitä edustaja Kimmo Kiljusen esittämiä näkemyksiä selkokielisyydestä. Todella on niin, että kun viranomaisten kieli on sellaista, että sitä kohtuullisen koulutettu suomalainenkaan ei meinaa ymmärtää, niin kyllä ihmettelen, miten sitä kukaan ei-äidinkielenään suomea puhuva ymmärtäisi. 
Haluaisin tuoda tähän keskusteluun tärkeänä asiana esille myös yksittäisen näkökulman, nimittäin sen, miten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhteinen kielihän on todella tärkeä asia siinä, kun hoitaja kohtaa potilaan tai varsinkin kun lääkäri kohtaa potilaan. Jos yhteistä kieltä ei ole, niin on todella suuri väärinymmärryksen riski, ja siinä voi olla myös terveydellisiä riskejä, jos tapahtuu tämä väärinymmärrys. Ei ole ehkä realistinen oletus, että aivan kaikilla kielillä Suomessa voisi saada terveyspalveluita, mutta voisi olettaa, että nyt ainakin niillä kansalliskielillä saisi, ja yllättävää kyllä monissa tapauksissa on sellaisia ongelmia, että jopa suomen kielellä saattaa olla ongelmia saada palveluita. Olen saanut tietoja ruotsinkielisiltä alueilta, että siellä on joskus ongelmia suomenkielisen palvelun saannissa terveydenhoidossa. Sitten taas toisaalta monin paikoin lääkäreissä ja hoitajissa on paljon taustoiltaan ulkomaalaisia. Esimerkiksi venäläistaustaisia saattaa olla meillä päin, Etelä-Karjalassa, niin paljon, että se yhteinen kieli puuttuu taas sitten suomen kieltä äidinkielenään puhuvien osalta siinä merkityksessä, että lääkäri ei ole suomenkielinen ja sitä kautta yhteistä kieltä ei löydy. 
Elikkä soisin tämän tulokulman tulevan huomioiduksi, kun näitten kielellisten oikeuksien toteutumista arvioidaan, että nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluissa yhteinen kieli on erityisen tärkeä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T17:48:13,2022-02-10T17:49:53,Hyväksytty,1.1
2022_7_148,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,Vielä mahtuu ministeri. Muutama minuutti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_149,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2021>>>Kertomus  K 21/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustajille hyvästä keskustelusta.
Muutama kommentti: Tässä on nostettu esimerkiksi viittomakieli esille, ja se on äärettömän tärkeätä. Meillähän on Suomessa kaksi erillistä viittomakieltä: meillä on suomen viittomakieli ja ruotsin viittomakieli. Se usein unohdetaan ja ajatellaan, että se on yksi ja sama kieli, mutta siinäkin on niin kuin kaksi eri kieltä.
Mitä tulee tähän viittomakielisten asemaan, niin voisin nostaa esille sen, että tällä saralla on tapahtunut edistystä. Tulkkauspalvelut ovat toki edelleen erittäin keskeisiä, ja ne ovat edelleen haaste. Meillä ei ole riittävästi tulkkeja, ja sen takia se kysymys, jonka täällä edustaja Reijonenkin nosti esille, on kysymys, johonka opetusministerin varmasti on hyvä vastata. Mutta tämä on asia, josta me olemme tietoisia, ja sen takia myös tähän opetuspuoleen on panostettava.
Kuitenkin kehitystäkin on tapahtunut. Suomenkielisen viittomakielen osalta kehitystä on tiedottamisessa. Olette varmasti myös huomanneet, että esimerkiksi nyt näitten kahden koronavuoden aikana valtioneuvoston tiedotustilaisuuksissa on usein ollut viittomakielinen tulkkaus, elikkä tähän ollaan menty, ja se on tietenkin ollut tärkeätä myös tässä koronatiedottamisessa. Ja tätä pitää jatkaa, koska myös viittomakielisillä on tietenkin oikeus palveluihin ja tietoon omalla kielellään.
On myös tehty ensimmäinen viittomakielibarometri, ja sekin on askel eteenpäin, mutta tähän on panostettava myös tulevaisuudessa.
Ja mitä tulee ruotsinkieliseen viittomakieleen, niin nyt myös sen elvyttäminen on edennyt [Puhemies koputtaa] viime vuosina.
Arvoisa puhemies! Tässä on nostettu myös paljon muita näkökohtia esille: kotouttaminen suomeksi tai ruotsiksi — erittäin tärkeitä asioita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-10T17:49:53,2022-02-10T17:52:19,Hyväksytty,1.1
2022_7_150,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö TiVM 1/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mika Kari, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_151,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen valiokunnan keskeiset huomiot tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta vuodelta 2020. Tämä vuosi 2020 oli tiedusteluvalvontavaltuutetulle ja tietenkin koko laille ja myös valiokunnalle ensimmäinen kokonainen toimintavuosi tiedustelulakien voimaan astumisen jälkeen kesällä 2019. Eilen kun täällä salissa keskusteltiin tiedustelutoiminnan osalta hallituksen selonteosta tiedustelulakien toimivuudesta ja lain arviointiprosessista, paljon sivuttiin jo tiedustelutoimintaan liittyviä valvontatehtäviä, ja erityisesti eilisessä keskustelussa pääpaino oli siinä, että nyt eduskunnalla on ensimmäistä kertaa selonteon muodossa mahdollisuus arvioida laajemmin tiedustelulakien toimivuutta ja ajantasaisuutta. Tässä esittelyssä siis pureudutaan vuoden 2020 tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomukseen.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan keskeiset huomiot tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta ovat seuraavat: 
Tiedusteluvalvontavaltuutettu luonnehtii ensimmäistä vajaata toimintavuotta 2019 ja kertomusvuoden 2020 ensimmäistä puoliskoa tiedusteluvalvonnan käynnistämisvaiheeksi ja kertomusvuoden jälkimmäistä puoliskoa valvonnan vakiinnuttamisvaiheeksi. Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnan vakiintuminen on sujunut kitkatta. Valvontatyö on ollut hyvää ja kattavaa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton laillisuusvalvoja, jonka on tärkeää pidättäytyä pitkälle menevän oikeudellisen asiantuntijatuen antamisesta tiedusteluviranomaisille voidakseen uskottavasti arvioida jälkikäteen heidän toimintansa lainmukaisuutta.
Tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnolla tulee olla riittävät resurssit. Toiminnolla pitää olla tiedusteluviranomaisista riippumaton oikeudellinen ja tekninen asiantuntemus tiedustelutoiminnan valvomiseksi. Kertomusvuonna valtuutetun toiminnossa ovat aloittaneet hallinnollinen avustaja ja erityisasiantuntija. Valtuutetun toiminnon resurssien riittävyyttä on arvioitava kokemusten karttuessa ja valvonnan kohteena olevan toiminnan volyymin kasvaessa. On otettava huomioon myös, että valtuutetun tehtävänä on valvoa muutakin suojelupoliisin toimintaa kuin tiedustelua. Tarvittaessa on ryhdyttävä toimenpiteisiin toiminnon resurssien, mukaan luettuna tieto- ja viestintäteknisen asiantuntemuksen, pitämiseksi valvontatoiminnan tehokkuuden ja kattavuuden turvaamisen vaatimalla tasolla.
Tiedusteluvalvontavaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, ettei tiedusteluvalvontavaltuutetulla ole sijaista, joka valtuutetun estyneenä ollessa olisi oikeutettu käyttämään laissa valtuutetulle säädettyjä toimivaltuuksia. Valiokunta on katsonut, että tämä valvontajärjestelmän puute on korjattava pikaisesti, ja kehottanut valtioneuvostoa ryhtymään asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä. Oikeusministeriö on valiokunnan saaman selvityksen mukaan käynnistänyt asiaa koskevan lainvalmistelutyön. Valiokunta kiirehtii valmistelun loppuun saattamista. Tässä mietinnön valmistumisvaiheen ja tämän päivän välillä on tapahtunut se, että asia on edennyt, ja se tulee vielä näillä valtiopäivillä hoidetuksi, toivottavasti jo tässä kevätistuntokauden aikana.
Tuomioistuinlaitoksella tulee niin ikään olla riittävät voimavarat ja edellytykset hoitaa tuomioistuimille kuuluvat tiedustelumenetelmien käytön oikeudellisen kontrollin tehtävät. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota siihen, että se turvaa Helsingin käräjäoikeudelle tarvittavat edellytykset hoitaa sille tiedustelulainsäädännön seurauksena syntyneet ympärivuorokautiset päivystystehtävät. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan oikeusasiamies ja tiedusteluvalvontavaltuutettu arvioivat yhdessä muun ohella tiedustelulainsäädännön tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Tämä on tärkeää erityisesti tilanteessa, jossa lainsäädännöstä ei ole vielä muotoutunut vakiintunutta soveltamiskäytäntöä, ja varsinkin niissä asioissa, joista tiedusteluviranomaisilla on toimivalta päättää ilman tuomioistuimen lupaa. Tämä asiakokonaisuus liittyy erityisesti niin sanottuun palomuurisäätelyyn, joka tiedustelulain sisältä löytyy. 
Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Valiokunta pitää varsin tärkeänä, että ylin hallitusvalta on tiedustelutoiminnankin alalla oikeuskanslerin konkreettisten laillisuusvalvontatoimenpiteiden kohteena. 
Tämä tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö tässä asiassa on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-10T17:53:07,2022-02-10T17:58:53,Hyväksytty,1.1
2022_7_152,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia, puheenjohtaja Kari. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_153,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin kiinnostavaa käydä keskustelua siitä, miten tämä viime kaudella paljon keskustelua aiheuttanut tiedustelu ja sen valtuuksien käyttö ovat käytännössä lähteneet toimimaan. Ihmettelen sinänsä, että tästä ei oikeastaan enää tällä kaudella, kun ne valtuudet on otettu käyttöön, ole käyty juuri minkäänlaista julkista keskustelua, vaikka aihepiiri oli varsin kuuma viime kaudella, kun itsekin olin mukana tätä asiaa valmistelevassa parlamentaarisessa työryhmässä. Se tiedustelulakien valmisteluhan lähti käyntiin siitä lähtökohdasta, että Suomi oli tästä verkkotiedustelun näkökulmasta lainsäädännön sekä käytännön kyvykkyyden tasolla hyvinkin jäljessä verrokkimaista ja pahimmillaan ulkopuolisen tiedustelutiedon varassa oman turvallisuutensa kannalta, ja tämä tilanne tietenkin oli välttämätöntä korjata ja hankkia se oma kyvykkyys tiedon keräämiseen esimerkiksi terroristisesta liikehdinnästä.
Tiedustelussahan on periaatteessa kysymys pakkokeinojen kaltaisten keinojen käytöstä sellaista kansallista turvallisuutta uhkaavaksi koettua toimintaa kohtaan, joka ei ainakaan siinä vaiheessa sinänsä täytä aihetta epäillä rikosta, kynnystä. Kyse ei siis ole rikostutkinnasta vaan tiedon keräämisestä viranomaisten ja poliittisen johdon käyttöön, ja sotilastiedustelun puolella sotilaallisesta uhasta ja siviilitiedustelun puolella enemmän tällaisesta terrorismin kaltaisesta uhasta ennen näiden uhkien konkretisoitumista ja realisoitumista.
Tässä yhteydessä käytiin aika paljon keskustelua myös tästä massavalvonnasta ja sen käsitteistä. Kysymys on monimutkainen, mutta vastaus siihen kuuluu yksinkertaistettuna, että vaikka moni länsimaa tosiasiallisesti harjoittaakin massavalvontaa, niin Suomi oikeastaan ei. Monessa maassahan tämä valvonta perustuu avainsanojen seulontaan isosta tietomassasta, jolloin ainakin periaatteessa suuri määrä normaaliakin liikennettä käy läpi viranomaisseulan, toki automaattisella tasolla, eli eihän manuaaliseen valvontaan siinä datan määrässä ole mitään mahdollisuutta, vaan ainoastaan koneellisesti poimitut havainnot voidaan tarkistaa ihmistyöllä. 
Suomessa taas lähtökohta on aina ollut se, että valvonta kohdistuu tiedostelulupaan, joka käydään läpi käräjäoikeudessa ja jonka tarve ja kohde on yksilöitävä riittävällä tasolla, ja tiedustelu kohdennetaan tähän nimenomaiseen ilmiöön ja liikenteeseen, ja siihen tiedusteluun kuulumaton tieto on lain mukaan hävitettävä. Laissa on myöskin velvoitteet tiedustelun päätyttyä ilmoittaa kohteelle sen tiedustelun tapahtumisesta, joskin tässä on omat rajoitteensa, ja näitä kaikkia asioita valvotaan tiedusteluvalvontavaltuutetun toimesta, joka raportoi työstään valvontavaliokunnalle. 
Näiden tiedustelulakien käyttöönottohan edellytti tuolloin perustuslain yksityisyydensuojaan muutosta, jossa kansallinen turvallisuus hyväksyttiin poikkeukseksi viestintäsalaisuuden murtamiseen, ja tästä muutoksesta säädettiin eduskunnassa kiireellisessä menettelyssä viiden kuudesosan enemmistöllä. Tähän asiaan suhtauduttiin laajasti myönteisesti, että näitä sotilasuhkia ja terroristista toimintaa saataisiin valvottua, mutta oli myös epäilyksiä siitä, voitaisiinko näitä valtuuksia käyttää esimerkiksi poliittisesti epäkorrekteja näkemyksiä esittävien seuraamiseen. Eli oli tärkeää, että valtuuksille säädetään erittäin vahvat viranomaistason ja parlamentaarisen tason valvontakeinot, ja niistä nyt käydään keskustelua. On tärkeää, että nämä valvontakeinot toimivat hallituspuolueista riippumatta ja ovat läpinäkyviä kaikille eduskunnassa ja eduskuntapuolueille nyt vähintään, mieluummin myös suurelle yleisölle ainakin jollain tasolla. Ei voi missään tapauksessa hyväksyä järjestelmää, jossa valvonta olisi hallituksen näpeissä.
Nyt sitten näissä kertomuksissa puhutaan paljon asioita, mutta jotenkin itselleni ainakin jää häiritsevä kuva liiallisesta yleisluontoisuudesta näissä kertomuksissa. Eli on selvää, että näistä tiedusteluoperaatioista operatiivisella tasolla ei voida puhua julkisesti, se on totta kai salassa pidettävää tietoa, mutta millä tasolla niistä voidaan puhua julkisesti ja millä tasolla ei? Sitä kritisoisin hieman, että karkeatkin tiedot tapausten määrästä ja viitteellisetkin tiedot tästä tiedustelulla saaduista hyödyistä on katsottu luottamuksellisiksi näissä raporteissa. Ja pelkään, että tämä ei oikein palvele nyt sitä tarkoitusta, että eduskunta saisi vakuututtuaan tiedustelun kautta saaduista hyödyistä, että tämä järjestelmä kannatti rakentaa ja nämä kiireellisesti säädetyt valtuudet antaa. Eli säädimme kyllä valvonnasta, joka epäilemättä toimii, mutta säädimmekö riittävästä avoimuudesta sen valvonnan raportoinnille? Tätä haluan kysyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T17:59:00,2022-02-10T18:03:41,Hyväksytty,1.1
2022_7_154,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_155,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeä asia, erittäin laaja asia, jota viime vaalikaudella useampi valiokunta käsitteli perusteellisesti. Poimin tästä nyt muutaman kohdan.
Ensinnäkin kiitos valiokuntamme puheenjohtajalle Mika Karille, joka esitteli mietinnön, joka oli todellakin yksimielinen. Valiokunnan huomioon siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla pitäisi olla tämä sijaisjärjestely nykyistä paremmin järjestetty: hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan viikolla 10 tällainen on tulossa, eli asia on hoidossa siinä mielessä hyvin.
Sitten edustaja Jani Mäkelä otti esiin, ja ihan aiheesta, tämän kysymyksen siitä, että yllättävän vähän tätä keskustelua on tällä vaalikaudella käyty, kun vertaa siihen, kuinka paljon asiasta keskusteltiin viime vaalikaudella. Itse tulkitsen asian positiivisena signaalina siinä mielessä, että kun on hiljaista, niin se on merkki siitä, että asiat toimivat. Tämä on erittäin sensitiivinen aihe, ja jos pientäkin lipsumista valvonnassa, viranomaiskäytännöissä lain tulkinnassa, lain soveltamisessa, tapahtuu, niin aivan varmasti sieltä tulee sitten sanomista ja kirjoittelua. Ja niin kauan kuin on hiljaista, niin itse pidän sitä hyvänä merkkinä. Valvonta on vahvaa, se on moniportaista. On tiedusteluvalvontavaliokunta, on tiedusteluvalvontavaltuutettu, on oikeusasiamiestä, oikeuskansleria, sisäistä valvontaa ja näin poispäin. Ja oma käsitykseni on se, että meille on muodostunut ja muodostumassa vahva tiedustelukulttuuri, jossa lainsäädännön kirjainta ja henkeä kunnioitetaan jopa ylitsevuotavan tarkasti ja ne, jotka asioita hoitavat, ymmärtävät sen, kuinka vaikea ja iso asia tämä oli viedä eteenpäin. Siinä onnistuttiin hyvässä parlamentaarisessa hengessä, ja sitä kannattaa kunnioittaa, että mitään moitittavaa ei pääse tapahtumaan.
Sitten tähän Jani Mäkelän huomioon — ja sekin oli oikea huomio — että kun rahaa annetaan, niin tietysti haluamme tietää, mitä sillä rahalla saadaan aikaiseksi. Mutta sitten tullaan juuri tähän ongelmaan, mikä on julkista, mikä on salaista, ja kun kaikkea ei voi kertoa, niin sitä ei todellakaan voi eikä saa kertoa. Operatiivisista asioista ei puhuta mitään. Tälläkin hetkellä poliisilla on tilanne päällä turvallisuuteen liittyen. Eilen selonteon yhteydessä puhuttiin tilastoinnista, ja siitä annettiin ymmärtää, että siinä on mietinnässä keino — ministeri sanoi — jolla sitä voitaisiin vähän tarkentaa. Mutta kovin yksityiskohtainen tilastointi antaa kyllä sitten signaaleja siitä, [Puhemies koputtaa] mitä siellä tehdään ja mihin suunnataan. 
Taidan pyytää toisen puheenvuoron. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-10T18:03:42,2022-02-10T18:06:52,Hyväksytty,1.1
2022_7_156,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_157,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla eduskunnassa on käyty tärkeää keskustelua tiedustelusta, ja on todella kansakunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää, että 2019 saatiin voimaan nämä kauan kaivatut tiedustelulait. Ja kyllä, voin yhtyä edellä edustaja Kiurun esittämiin ajatuksiin siitä, että kyllähän se on merkki siitä, että lainsäädäntö toimii, kun näistä ei tarvitse aivan jatkuvasti olla keskustelemassa. Paremminkin ehkä mietin sitä, onko viranomaisilla sitten liikaa sellaista — miten tämän nyt sanoisi — pidättyväisyyttä esittää jopa ehkä niitä uusia toimivaltuuksia, mitä alati muuttuva maailma ja haastavammaksi käyvä maailmantilanne edellyttäisi myös lainsäädännöltä.
Olen iloinen kuullessani siitä, mikä tuli hyvin myös tässä edustaja Kiurun puheenvuorossa mutta jo esimerkiksi edustaja Karin esittelypuheenvuorossa esille, että Suomeen on muodostumassa tämmöinen vahva tiedustelukulttuuri, että lakia sekä sen kirjainta tarkoin noudatetaan, että lain hengen mukaisesti toimitaan. Ja tässäpä mielessä ajattelen niin, että kun nyt olemme koko eduskuntana käsittelemässä tätä kertomusta, niin kyllä meillä pitää olla luottamusta sitten niihin kollegoihimme, jotka on valittu tiedusteluvalvontavaliokuntaan tätä valvontatyötä tekemään, että he ovat tässä asiassa sitä parhaimmistoamme ja he varmasti siellä viimeisen päälle sitten huolehtivat sekä tästä lainmukaisuudesta että lain hengen noudattamisesta ja me voimme hyvillä mielin heihin luottaa.
Mutta sen voin tässä omana kantanani kuitenkin tuoda esille, että kun Suomeen on hyvä kulttuuri muodostumassa, niin mikäli viranomaisilla on tarvetta siihen, että toimivaltuuksia tarvitaan lisää, niin meillä on kyllä myös sitten nämä valvontakeinot selvästi kunnossa niin, että tarvittaessa toimivaltuuksia voidaan ainakin minun näkemykseni mukaan kyllä olla myös lisäämässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-10T18:06:53,2022-02-10T18:09:06,Hyväksytty,1.1
2022_7_158,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_159,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Puhujalistan perusteella on varsin sääli, että tämä aihe, tiedustelu, ei ole houkutellut muita naiskansanedustajia puhumaan, ja ajattelen, että se on sääli erityisesti siksi, että turvallisuus on teema, jossa erityisesti Suomella on pitkää perinnettä naisten roolin vahvistamisessa. Ehkä vielä korjaamme tilanteen. 
Kiitoksia edustaja Karille laajasta esittelystä. Olemme toki vasta alussa. Kuten mainitsitte, niin tämä on vasta tiedusteluvaltuutetun toinen vuosikertomus, ja sen osalta on varsin ennenaikaista ehkä arvioida noiden lakien toimivuutta tai toimimattomuutta vielä täysin. Nyt on kuitenkin pikkuhiljaa siirrytty tämän raportinkin mukaan tiedusteluvalvonnan vakiinnuttamisvaiheeseen, mikä on tietenkin meille eduksi.
Luotan suomalaiseen tiedusteluun ja pidän sitä ammattimaisena, luotettavana toimintana. Tämä tuo minulle rauhallisuutta muun muassa tässä ajankohtaisessa kansainvälisessä tilanteessa, esimerkiksi nyt, kun Venäjän toiminta on lisännyt jännitteitä Euroopassa ja myös lähialueillamme Itämerellä sekä suoraa sodan uhkaa Ukrainassa. Ajattelen, että Suomen turvallisuus perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen ja verkostoituneeseen puolustusmalliin ja sitten tähän meidän kansainväliseen yhteistyöhön. Suomella tulee olla tietenkin valmiudet puolustautua, ja tässä yhtälössä todella merkittävä paikka on tällä tiedustelutiedolla siitä, mitä meidän lähialueillamme tapahtuu. Olen tyytyväinen siitä, että tämä raportti nostaakin keskeisesti esiin näitä tulokulmia, joita äsken mainitsin. Tämän mukaan tiedusteluvalvojat harjoittavat yhteistyötä kansainvälisellä, eurooppalaisella ja pohjoismaisella tasolla. Pidän tätä erittäin tärkeänä lähtökohtana tämän tiedustelun onnistumiselle, ja siltä osin lait tuntuvat antavan liikkumatilaa. 
Vakavat uhat Suomen kansalliselle turvallisuudelle liittyvät tietenkin sekä vieraiden valtioiden että terroristi- ja rikollisjärjestöjen osalta niiden toiminnan suunnitelmallisuuteen, järjestäytyneisyyteen ja ammattimaisuuteen, tietenkin myös jatkuvuuteen tai toistuvuuteen. Kyse on toimijoista, joilla on kyky toteuttaa äärimmäisiä aseellisia tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavia hyökkäyksiä. Näiden torjumisessa tiedustelutoiminta on meille ensisijaisen tärkeää, ja itse asiassa pidän sitä meidän tärkeimpänä aseenamme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-02-10T18:09:06,2022-02-10T18:11:45,Hyväksytty,1.1
2022_7_160,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mika Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_161,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä näihin muutamiin kysymyksiin, joita tässä on tullut esiin, mielelläni vastaan, muun muassa edustaja Mäkelälle ja niin edelleen. 
Ehkä kuitenkin ennen vastauksia haluan kanssa itse alleviivata sitä osaa tuosta meidän mietintömme yleishengestä, että Suomeen on tosiaan syntynyt ja syntymässä myös tiedustelutoiminnalle oma kulttuuri. Niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossa totesinkin, oikeuskäytäntökin syntyy työn kautta ja vielä vahvistuu ja saadaan myös kokemuksia siitä, millä tavalla lainsäädäntötyössä eduskunta onnistui 2018—2019 laatiessaan tiedustelulakeja. Se on oma arviointiprosessi, ja se menee selontekoprosessin kautta, mutta sillä on luonnollisesti yhtymäkohtia myös siihen, millä tavalla tiedusteluvalvontavaltuutettu näkee vuoden 20 toiminnan pääpainopisteet ja miten tiedusteluvalvontavaliokunta niitä huomioita sitten omalla näkökulmallaan valottaa. 
Tosiaan tiedusteluvalvontavaliokunta on rakenteeltaan parlamentaarinen. Siellä ei ole erikseen hallitusta ja oppositiota, vaan käytännössä eduskuntaryhmillä, joissa on enemmän kuin yksi jäsen, eli jokaisella puolueella on siellä paikka, joillain puolueilla kaksikin. Tämä parlamentaarisuus osaltaan vahvistaa myös tätä läpivalaisun periaatetta. Edustaja Mäkelä nosti hyvin esiin muun muassa massavalvonnan, johonka liittyen jo lain laatimisvaiheessa perustuslakivaliokunta edellytti omassa lausunnossaan, että tiedustelulakiin tulee kirjata selkeästi massavalvonnan kielto ja se myös sinne kuvata, ja näin massavalvonnasta myös laissa sitten kirjoitettiin. 
Kysymyksenne siitä, onko tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus liian yleisluontoinen, antaako se riittävää kuvaa eduskunnalle ja kansanedustajille tiedustelutoiminnan tuloksellisuudesta ja antaako se jotain mitattavaa, jopa jonkunlaista mittariakin sille, on hyvä huomio. Osaltaan uskaltaisin vastata niin, että niitä mitattavia asioita annetaan eduskunnalle eli tiedusteluvalvontavaltuutetun toimesta valvontavaliokunnalle, joka sitten käy tätä parlamentaarista keskustelua, mutta tehtävän luonteen takia tämä keskustelu ei ole luonteeltaan julkista vaan eduskunnan valvontatehtäviin kuuluvaa valiokunnan työtä. — Taisinkin vastata jo kaikkiin niihin kysymyksiin. 
Toivon tälle tiedustelukulttuurille hyvää jatkoa ja kehittymistä edelleenkin. Toiminta on vasta varsin uutta myös Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-10T18:11:45,2022-02-10T18:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_7_162,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_163,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä puheenjohtajamme puheenvuorosta ja samalla vastaan myös edustaja Mäkelälle tähän tiedonsaantiin, siis siitä tuloksellisuuden tiedonsaannista. Lain mukaan valiokunnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tahoilta maksutta valvontatehtävänsä hoitamiseksi tarvitsemansa tiedot, ja se on kovaa tekstiä, sitä ei ole millään tavalla rajattu siinä. Tämä sama oikeus on myös tarkastusvaliokunnalla niissä asioissa, joita tarkastusvaliokunta käsittelee. Eli tiedot saadaan, kun on tarve pyytää, mutta tietenkään mihinkään turhaan uteliaisuuteen ei ole syytä mennä. Jos tietoa tarvitaan, niin se annetaan, ja valiokunta sitten itse punnitsee sitä. Jos mietitään esimerkiksi tuloksellisuutta, niin valiokunta voi pyytää tarkemmin tietoa, ja sitten valiokunta joutuu tarkkaan miettimään, mitä asioita mietintöön voi laittaa ja missä menee ikään kuin se raja, kuinka paljon voidaan julkisesti kertoa. 
Luottamus on tiedustelussa ja myös valiokunnan toiminnassa se aivan keskeinen asia, ja sen takia valiokunta toimii parlamentaarisesti. Meillä on hyvä keskinäinen luottamus ja ymmärrys siitä, että asiat hoidetaan hyvin — niin kuin edustaja Kemppi nosti esiin, on valitettavaa, että keskustelua on näin vähän. Toisaalta edelleen sanon toisinpäin sen hyvän puolen, että se on merkki siitä, että asiat toimivat, kun sitä on vähän, mutta jos lipsumista tapahtuu, niin kuin esimerkiksi Tanskassa on tapahtunut, jossa tiedusteluviranomaiset ovat ylittäneet valtuutensa, niin kyllä täällä salissa olisi pöhinä päällä, jos jotain sellaista tapahtuisi.
Sitten tästä valiokunnan mietinnöstä vielä yksi asia, joka kannattaa huomioida: Koska laki on uusi, soveltamiskäytäntö on vakiintumaton, niin mietinnössä sanotaan, että valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunnan oikeusasiamies ja tiedusteluvalvontavaltuutettu arvioivat yhdessä lain tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Ne ovat monimutkaisia asioita, ja on hyvä, että nämä tahot keskenään sitä keskustelua käyvät ja sitten jos tarvetta tulee lainsäädäntömuutoksiin, niin viestiä menee sitten valiokunnalle ja siitä sitten eteenpäin.
Nostan saman asian tähän loppuun, minkä eilen nostin selonteon käsittelyn yhteydessä: Tiedustelun avulla saadaan valtiojohdolle arvokasta tietoa, mutta mitä sillä tiedustelutiedolla tehdään, jos muut lait eivät ole ajan tasalla? Korostan sen tärkeyttä, että lait, jotka koskevat muuttoliikkeellä tapahtuvaa hybridivaikuttamista, pitää saada ajan tasalle, niin että rajoille ei synny sellaista tilannetta, [Puhemies koputtaa] mikä esimerkiksi Puolan rajalla on nähty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-10T18:14:59,2022-02-10T18:18:10,Hyväksytty,1.1
2022_7_164,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_165,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä viikko näyttää olevan eduskunnan osalta — täysistuntosalin osalta ainakin — yhdellä otsakkeella varustettu, eli tiedustelutoiminnasta täällä nyt puhutaan päivästä toiseen erilaisten selontekojen ja muiden yhteydessä. Myöskin valiokunnissa nämä aiheet ovat esillä. En usko, että se johtuu tästä yleispoliittisesta tilanteesta ja turvallisuustilanteesta Euroopassa, vaan tässä on tiettyjä satunnaistekijöitä, jotka johtuvat suomalaisesta parlamentaarisesta käytännöstä ja meidän selontekoaikatauluistamme. Mutta kyllä, täällä on viitattu tähän eurooppalaiseen tilanteeseen, joka kuvaa myöskin sitä, että tiedustelutoiminnalla on eurooppalaisissa käytänteissä merkitystä.
Täällä on käytetty termiä ”tiedustelukulttuuri” — on uutta suomalaista tiedustelukulttuuria. Sillä tietysti viitataan siihen, että lainsäädäntö on suhteellisen tuoretta, ja siinä mielessä olemme luomassa uusia käytänteitä.
Kyllä minun täytyy tässä julkisesti kiittää myöskin tiedusteluvalvontavaliokuntaa, jonka puheenjohtaja, kansanedustaja Kari, istuu tässä takana ja käytti erinomaisen esittelypuheenvuoron. Te luotte sitä kulttuuria tänne omalla toiminnallanne, ja vain rohkaisen sitä, että teette myöskin relevantteja kysymyksiä valiokunnassa, koska teillä on suuri vastuu siitä, että tämä parlamentaarinen kate säilyy tässä toiminnassa. Nimittäin tiedustelutoimintaa harrastetaan eri puolilla maailmaa — käytännössä kaikki maat harrastavat erilaista tiedustelutoimintaa — mutta se, mikä demokraattisille maille, avoimille yhteiskunnille, on ominaista: oikeusperusta on vahva ja varma. Tässä suhteessa myöskin tämä valvontapohja, että tässä on parlamentaarinenkin ulottuvuus, on erittäin tärkeä.
Meillä on monenlaisia järjestelmiä — enkä lähde niitä järjestelmiä tässä nimeämään tai erittelemään — joissa tiedusteluorganisaatiot ovat valtioita valtioissa ja elävät omaa elämäänsä ja määrittävät omat pelisääntönsäkin joissakin yhteiskunnissa, enkä mene yksityiskohtiin lainkaan. Mutta oikeusvaltiossa, avoimessa demokratiassa, tämä kaikki perustuu siihen, että takana ovat oikeudellinen valvonta ja laillisuusvalvonta, ja ennen kaikkea tässä suomalaisessa mallissa on myöskin olemassa nyt sitten tämä parlamentaarinen kate. Onneksi olkoon siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T18:18:10,2022-02-10T18:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_7_166,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_167,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen nosti tärkeän käsitteen myös tässä hyvässä puheenvuorossaan, ja se on ”parlamentaarinen kate”. Parlamentaarisella katteella tässä yhteydessä erityisesti voi alleviivata sitä, että valiokunnan tehtäväksi on annettu viime kaudella tässä salissa laajalla enemmistöllä, jopa poikkeuksellisella menettelyllä perustuslain säätämisjärjestyksen osalta, yhdessä rakentaa laaja lainsäädäntöpaketti, jossa huomionarvoista on myös tiedustelulakien sivumäärällinen koko, joka on jopa sosiaali- ja terveysuudistusta suurempi, yli tuhat sivua. Mutta valvontatyö on tietenkin laajapohjaista ja kerroksellista. Laillisuusvalvonnan lisäksi tätä parlamentaarista valvontaa siis tekee valiokunta ja laillisuusvalvonnan puolella useampi eri taso.
Mutta tästä hyvästä tiedustelukulttuurista viranomaisten osalta jo mainitsin, ja se on syntymässä myös täällä valvonnan puolella. Tätä valvonnan kulttuuria, tiedustelutoiminnan valvonnan kulttuuria — ja hyvää sellaista — kehitetään edelleen, mutta yksi osa tätä kulttuurin rakentamista on tietenkin koko eduskunnan kiinnostus tämän tiedustelutoiminnan yksityiskohtiin.
Edustaja Kemppi ihan hyvin viittasi siihen, että olisi syytä ehkä vielä laajemmin tuoda esiin myös naisten roolia tässä ehkä jollain tavalla, mielikuvallisesti ainakin, miesten maailmaksi luullussa tai kuvitellussa kulttuurissa. Silloin kun lakia laadittiin, eduskunnan istuntosali, jos ei nyt aivan täynnä ollut, niin lähestulkoon, kun keskustelimme perusoikeuksista, viestintäsalaisuudesta, yksityisyyden suojasta ja niin edelleen.
Kuten eilen sanoin tuossa selontekokeskustelussa, oikeusvaltiossa viranomaisten toimivaltuudet perustuvat aina lakeihin, ja niitä lakeja laatii valtiopäiville kokoontunut Suomen eduskunta. Ja toivon, että tässä tiedustelulain selontekovaiheessa eduskunnan valiokunnat, jotka käsittelevät selontekoon liittyen mietintöä ja lausuntoja, laajasti perehtyvät tähän tiedustelutoiminnan lainsäädäntöön ja synnytämme myös tänne eduskuntaan hyvää ja keskustelevaa kulttuuria. Kaikissa maissa ei tästä toiminnasta tällä avoimuudella perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta keskustella. Suomi on hyvä maa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-10T18:20:21,2022-02-10T18:23:04,Hyväksytty,1.1
2022_7_168,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_169,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ”tiedustelukulttuuri” tässä vilahtelee. Ja kun aihe kiinnostaa kollegoita, niin hieman taustaa. En ole teemaa tai sanaa itse keksinyt. Se on asiaa paremmin tuntevien käyttöön ottama, mutta olen itse sitä ruvennut valiokunnassa käyttämään ja eduskunnassa käyttämään, koska minun mielestäni se on hyvä sana, joka kuvaa lainsäädäntöä, luottamusta, viranomaistoimintaa ja kaikkea sitä, mikä tähän kuuluu. 
Jos — niin kuin tiedän — esimerkiksi edustaja Kiljunen on kiinnostunut kirjallisuudesta tutkijana, niin teoksen nimi on ”Suomalaisen tiedustelukulttuurin jäljillä”, ja se on Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisu vuodelta 2020, toimittanut Tommi Koivula, sotataidon laitos. Julkaisu on ladattavissa myös verkosta, ja eduskunnan kirjasto auttaa tarvittaessa erinomaisella tavalla, jos joku haluaa. Olen kirjan lukenut, ja itselleni se oli kyllä hyvin antoisa teos, joka antoi syvyyttä tällaiselle siviilille, poliitikolle, joka sitten mielellään kuulee ja lukee asiantuntijoiden näkemyksiä asioista. Sieltä kumpuaa tämä ”tiedustelukulttuuri”‑sana. [Kimmo Kiljunen: Kiitos vihjeestä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-10T18:23:04,2022-02-10T18:24:27,Hyväksytty,1.1
2022_7_170,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_171,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran vielä tästä asiasta sanon, että haluan kiittää kollegoita Kiurua ja Karia tästä keskustelusta ja niistä vastauksista, joita sain aiemmin esittämiini kysymyksiin. Eli tässä tiivistyy tiedusteluvalvontavaliokunnan merkitys tässä asiassa, myös sen luottamuksellisen puolen käsittelyssä.
Sinänsä täytyy kiittää sitä alkuperäistä valmisteluprosessia, että se oli hyvin avoin ja parlamentaarinen ja että siinä valmisteluryhmässä sain vastauksia myöskin kiusallisiin ja ikäviin kysymyksiin. Toki tällainen avoin ilmapiiri tietysti oli edellytyksenä sille, että tällaiseen perustuslain säätämismenettelyyn voitiin mennä ja että viiden kuudesosan enemmistö eduskunnassa saatiin sen välttämättömän perustuslain muutoksen taakse. 
Toki ehkä jotain sotilastiedustelua olisi voitu tehdä ilman sitä perustuslain muutostakin, mutta nimenomaan siviilitiedustelun puoli vaati silloin sen perustuslain muutoksen, ja jotta se saatiin aikaan, tämmöinen ilmapiiri oli tarpeen, ja oli hyvä, että se oli siinä valmistelussa, ja toivon, että se jatkuu jatkossakin näiden lakien ja valtuuksien valvonnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T18:24:28,2022-02-10T18:25:29,Hyväksytty,1.1
2022_7_172,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_173,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ollut todella hyvää keskustelua. On ollut ilo osallistua siihen, ja tosiaan haluan sitä edelleen alleviivata myös tällä puheenvuorolla, että luotan vahvasti meidän tiedusteluvalvontavaliokuntaan, ja on todella hienoa, että taitavaksi tunnettu edustaja Kari sitä hyvin johtaa ja tämä on sillä tavalla hyvissä käsissä. 
Tosiaan tästäkin keskustelusta varmasti on tärkeää lähettää maan hallitukselle terveisiä siitä näkökulmasta, joka nousi mielestäni hyvin kyllä esille myös edustaja Kiurun puheenvuorossa: kun nyt saamme tiedustelutietoa, niin sitten meillä täytyy olla kaiken muun lainsäädännön kunnossa, jotta sen tiedustelutiedon pohjalta voidaan sitten toimia tavoilla, jotka palvelevat Suomen kokonaisturvallisuutta mahdollisimman hyvin. 
Tässä mielessä haluan, puhemies, vielä lyhyesti oman kantani esittää myös siihen, että kun nyt hallitus on aloittamassa valmiuslainsäädännön kokonaisuudistusta, niin mikäli katsotaan, että laajamittaisen maahantulon käyttäminen hybridisodankäynnin välineenä Suomea vastaan kuuluu valmiuslain taakse, niin sitä pitää aivan erityisesti kiirehtiä. Kyllä itse näen niin, että kun hybridisodankäynti on valitettavasti muodostunut tällaisen kansainvälisen voimapolitiikan uudeksi normaaliksi enemmänkin, niin enemmänkin rajavartiolaissa ja muissa lainsäädännöissä pitäisi olla niitä keinoja, millä Suomi pystyy riittävän voimakkaasti ja riittävän nopeasti reagoimaan, jolloin se meidän olemassa oleva lainsäädäntö sitten luo sellaisen pidäkkeen, ettei kukaan näitä keinoja, vaikkapa tässä tapauksessa tätä laajamittaista maahantuloa, käytä painostuskeinona ja hybridisodankäynnin aseena Suomea vastaan. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-10T18:25:30,2022-02-10T18:27:21,Hyväksytty,1.1
2022_7_174,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 1/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_175,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 242/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Covid-19-pandemiassa omikronmuunnoksen nopea leviäminen on johtanut käytännössä siihen tilanteeseen, ettei läheskään kaikkien tartunnan saaneiden kohdalla ole ehditty toteuttamaan eristämismääräystä. Tähän liittyy se, että läheskään kaikkia ei ole testattu PCR-testillä eikä tautia siten ole virallisesti todettu. Tällöin ei tartuntatautipäivärahan myöntäminen luonnollisestikaan ole ollut mahdollista, sillä sen voi myöntää ainoastaan kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista vastaava lääkäri eristämismääräyksen perusteella.
Vallitsevaa tilannetta ei ole voinut pitää tarkoituksenmukaisena. Ihmiset tarvitsevat taloudellista turvaa sairastuessaan, ja on siksi tärkeää, että tartuntatautipäivärahan myöntämiskriteerejä helpotetaan nyt käsiteltävän lainmuutoksen avulla siten, että tartuntatautipäivärahaan on oikeus silloin, kun työntekijällä on luotettavasti PCR-testillä todettu koronatartunta ja hän on tästä johtuen estynyt tekemään ansiotyötään.
Kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ripeästi laaditusta yksimielisestä mietinnöstä. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-10T18:27:45,2022-02-10T18:29:07,Hyväksytty,1.1
2022_7_176,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_177,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Julkinen talous nousi koronakriisin aiheuttamasta kuopasta hieman ennakoitua nopeammin. Talouskehitys on aina ollut vahvaa poikkeuksellisten tapahtumien, kuten nyt pandemian, jälkeen. Sinänsä siis taloushistoria toisti itseään.
Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on kasvanut Suomessa koronapandemian aikana huomattavasti, mutta EU-vertailussa kuitenkin maltillisesti. Suuri velanotto vuosina 2020 ja 2021 on toteutunut nollakorolla, eikä vain nollakorolla vaan jopa negatiivisella korolla, mikä on tukenut julkista taloutta. Nyt on ilmassa merkkejä siitä, että pitkään jatkunut nollakorkojen aikakausi saattaa olla päättymässä.
Suomen suhdannekuvassa tapahtui romahdus koronapandemian myötä keväällä 2020. Tämänhetkisillä tiedoilla suhdannekuva näytti kääntyneen positiiviseksi vuoden 2021 toisella neljänneksellä — ja näin siis kävi. VTV:n finanssipolitiikan valvonnan suhdanneindikaattorin mukaan viime vuoden talouden toipuminen oli melkein yhtä voimakas kuin edellisen vuoden romahdus. Suhdanneindikaattorin ennusteen perusteella korkein suhdannehuippu näyttää olevan jo takana, mutta talous toimii edelleen korkealla tasolla.
Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka on ollut johdonmukaista, ja se on hankalassa tilanteessa onnistunut kaivamaan Suomea ylös kuopasta. Pitkän aikavälin rakenteellisia ongelmia ei kuitenkaan ole pystytty korjaamaan, joten tarvitaan päättäväisiä ja tehokkaita toimia edelleen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-10T18:29:35,2022-02-10T18:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_7_178,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_179,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Finanssipolitiikan valvonnan raportissa olisi todella monia eri näkökulmia, joista olisi syytä vakavasti keskustella, ja toivottavasti tarkastusvaliokunta tekee todella perusteellista työtä tämän asian äärellä. Mietin sitä, olisiko myös eri valiokunnilla syytä tähän lausua, koska kyllähän tällä hetkellä raju velkaantuminen valtion osalta uhkaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen tulevaisuutta, ja tässä mielessä tässä ei ole kyse ainoastaan valvonnasta ja raportoinnista, vaan ihan oikeasti siitä, miten rakennamme maallemme menestystä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti puhua tästä raportin osiosta, joka käsittelee finanssipolitiikan EU-sääntöjä. Tietenkään emme tiedä, mitä tuleman pitää, mutta Suomen olisi nyt kyllä todella syytä olla hereillä näissä keskusteluissa, joita Euroopan tasolla käydään. Vuosi sittenhän Suomenkin eduskunnassa käsiteltiin niin sanottua ”EU:n omien varojen päätöstä”, ja itse tuolloin vastustin sitä ratkaisua. Yksi keskeinen syy, miksi vastustin, oli se, että tämä on täysin väärään aikaan tehtyä elvyttämistä, kun elvytysrahaa kaadetaan satoja miljardeja talouteen, joka on muutenkin ylikuumenemassa ja jossa nähdään huimaa inflaatiokehitystä — kovempaa inflaatiota kuin euron historiassa kertaakaan. Eli tässä mielessä on syytä olla hereillä sen suhteen, ettei Euroopan tasolta nyt sitten tule esityksiä, jotka olisivat vastoin tuolloin vuosi sitten eduskunnan tuohon päätökseen liittämiä ponsia.
Ne valtiovarainvaliokunnassa mietintöön muotoillut ponnet ja eduskunnan laajalla enemmistöllä hyväksymät ponnet olivat kyllä hyviä, ja siinä mielessä maan hallituksen pitäisi nyt aktiivisesti näitä olla edistämässä eurooppalaisissa keskusteluissa. Niin hyvä kuin se valtiovarainvaliokunnan mietintö tosiaan tältä ponsiosaltaan onkin, niin en usko, että Italiassa Draghi tai Ranskassa Macron pitävät niitä nyt varsinaisesti huoneentaulunaan, vaan kyllä Suomen täytyy itse huolehtia siitä, että EU-pöydissä varmistetaan, että EU:sta ei kehity sellaista epäsymmetristen tulonsiirtojen unionia, joka ohjaisi maanosamme vääränlaiseen resurssiallokaatioon ja sitä kautta kohti pysyvää talouden taantumista. Toivon, että tarkastusvaliokunta kiinnittää tähän erityistä huomiota ja tuo sitten tymäkän mietinnön tänne koko eduskunnan hyväksyttäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-10T18:31:47,2022-02-10T18:34:54,Hyväksytty,1.1
2022_7_180,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_181,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äskeinen edustaja Auton puheenvuoro osoitti, tässä raportissa olisi todella laajan keskustelun aineksia, mutta itse keskityn omalta osaltani myös tähän yksityiskohtaan, että tästä koronakuopasta noususta, kun talous nousee sieltä taantumasta, mikä silloin koronan myötä syntyi, ei pidä luoda sellaista mielikuvaa, että olisimme jossain pysyvässä talouskasvun tilanteessa, koska kasvu johtuu osittain siitä, että patoutunut kysyntä purkaantuu, mutta valitettavasti se johtuu osaltaan myöskin siitä, että julkinen tukiraha ja tämä EU:n elvytyspaketin raha, jota Suomi toki saa takaisin paljon vähemmän kuin mitä sinne maksaa, tulee nyt käyttöön talouteen tiettyihin investointeihin. Sen takia ei pidä kuvitella, että tämä olisi jokin pysyvä tila ja tämä olisi talouskasvua, vaan tämä on tavallaan epätervettä julkisen rahan pumppaamista talouden elvyttämiseen, ja jossain vaiheessa tästä asiasta tullaan maksamaan lasku.
Ylipäätänsä siihen, että keinotekoista rahaa pumpataan talouteen ja luodaan tällaista kuplaa, sisältyy riski todella suuresta romahduksesta pidemmällä aikavälillä, ja nämä riskit tulisi Suomen eduskunnan myöskin huomioida omassa tulevaisuudensuunnittelussaan ja kansakunnan ohjaamisessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T18:34:55,2022-02-10T18:36:20,Hyväksytty,1.1
2022_7_182,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_183,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Valtiontalouden tarkastusviraston raportti finanssivalvonnasta keskittyy ennen kaikkea tähän koronakauteen, ja siinä tehdyt huomiot kylläkin ovat merkittäviä. Tärkein huomio siinä on se, että hallitus on suoriutunut erinomaisesti tästä kaudesta talouspolitiikaltaan ja erityisesti finanssipolitiikaltaan. Kyllä, siinä huomioidaan, että julkinen velka on kiihtynyt, mutta siinä huomioidaan samanaikaisesti myöskin se, että Suomessa julkisen velan kiihtyminen on ollut alhaisempaa kuin EU-alueella keskimäärin. Siinä mielessä, kun edustaja Autto täällä toi esille, että tällä velkaantumisella on rajansa, niin tässä suhteessa sillä on se rajansa, ja keskeisin raja on tietenkin se, että Suomi ei ainakaan velkaannu enemmän kuin kilpailijamaat unionin piirissä keskimäärin, ja näin juuri on tapahtunutkin. Tässä suhteessa tämä raportti kiittää hallituksen toimenpiteitä, sen lisäksi, että tämä korona on muutenkin hoidettu noin terveydellispoliittisesti erinomaisesti — poikkeuksellisen erinomaisesti, kun vertaamme kansainvälisesti.
Sitten kun tässä raportissa pohditaan seikkoja, joista on kritiikkiä, niin se keskeisin kritiikki liittyy siihen, että nämä kehykset ovat rikkoutuneet, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto varoittaa siitä, että näitä kehyksiä pitäisi pyrkiä kunnioittamaan, jotta jatkuvuutta ja ennustettavuutta olisi talouspolitiikassa. Mutta tässä yhteydessä on kyllä hyvä keskusteluttaa myöskin se — ja sen takia tämä teema on aika iso — missä määrin nämä kehykset itse asiassa ovat terveen talouden, työllistävän talouden, talouskasvua luovan talouden esteenä. Meillä on olemassa ero — ja tämä on ehkä henkilökohtaista pohdiskelua enemmän kuin muuta — velkaantumisessa, joka suuntautuu tulevaisuuden investointeihin, jotka antavat elinvoimaa taloudelle, työllisyyttä ja kasvua, verrattuna siihen velkaantumiseen, joka menee ihan kulutukseen. Tämän eron täytyisi näkyä näissä kehysratkaisuissa myöskin jatkossa, ja minusta on tervettä, että tässä joudutaan pohtimaan myöskin näiden kehysten finanssipoliittista merkitystä noin laajemmin kuin miten sitä on tähän mennessä tehty.
Arvoisa puhemies! Tässä avautuu myöskin silloin kysymys näistä Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksista, jotka on tehty ja joissa on nämä kuuluisat rajat: julkinen velka 60 prosenttia kansantuotteesta ja budjettialijäämä 3 prosenttia, ja nämä kriteerithän aikaisemmassa vaiheessa vain kolme unionin maata pystyi täyttämään: Viro, Luxemburg ja Suomi. Nyt nämä rajat ovat jossain määrin jo vanhentuneet. Kaiken kaikkiaan unionin piirissäkin joudutaan miettimään harjoitettavan talouspolitiikan luonne, ja siinä suhteessa tämä keskustelu on tosi lavea ja iso, ja on syytä siihen varautua, [Puhemies koputtaa] mutta on pidettävä lähtökohtana se, että talous on väline — hyvinvointi on päämäärä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T18:36:21,2022-02-10T18:39:30,Hyväksytty,1.1
2022_7_184,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_185,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos saatesanoista tarkastusvaliokuntaan. Otamme ne huomioon. 
Viime vuonna, kun asiaa käsiteltiin valiokunnassa, muistikuvani mukaan vahva viesti oli se, että elvytys oli tässä koronatilanteessa tarpeen ja siinä suhteessa oikeansuuntaista. Mutta niin kuin edustaja Kiljunenkin sanoi, velkaantumisella on rajansa. Korot ovat tällä hetkellä alhaalla, ja talousarviokirjamme mukaan valtio maksaa koroista harvinaisen vähän, vaikka velkavuori on koko ajan kasvanut. Korkomenot ovat 500—600 miljoonan välissä, mutta koron ei tarvitse paljoa nousta, kun mennään jo heittämällä yli miljardin ja pitkällekin yli miljardin.
Sitten rahankäyttöön: No, tietysti elvytys ja työllisyys ovat koronatilanteessa tärkeitä, mutta sitten on kehykset ja tulevaisuus. Tähän tilanteeseen ei ikään kuin pidä jumittua. Siitä pitää päästä irti, että ei synny ikään kuin pysyvää käytäntöä. Ja niin kuin tässä nyt on tullut esille, on erotettava toisistaan tulevaisuusinvestoinnit ja normaaliin päivittäiseen tai vuosittaiseen kulutukseen menevät rahat. Nyt meillä on ollut vähän sitä suuntausta, että hankkeita jos toisiakin ruvetaan kutsumaan tulevaisuusinvestoinneiksi. Tietysti laajasti ajatellen ainahan se, että oppilaita opetetaan ja teitä rakennetaan, on tulevaisuuteen tapahtuva rahankäyttömuoto, mutta eivät ne siinä mielessä ole tulevaisuusinvestointeja kuin ekonomistit ajattelevat tulevaisuusinvestoinnit tai miten yrityksissä ajatellaan investoinnit, joista tehdään sitten poistoja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-10T18:39:30,2022-02-10T18:41:46,Hyväksytty,1.1
2022_7_186,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitos. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_187,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä aivan lyhyesti: 
Näistä finanssipolitiikan EU-säännöistä pitää kantaa huolta erityisesti siksi, että EU on meille suomalaisille niin valtavan tärkeä. Olemme pieni avotalous, ja meille Euroopan unioni on pystynyt luomaan markkinan omalla maanosallamme mutta myöskin sitten taas vahvan viiteryhmän, jossa toimia koko maailmanmarkkinoilla, ja se on eittämättä tuonut Suomelle paljon menestystä. Siksi on todella tärkeää, että EU kykenee näitä sääntöjään uudistamaan tavalla, joka luo legitimiteettiä unionille, joka luo meille kilpailukykyisen talouden, kun esimerkiksi erittäin dynaaminen Yhdysvallat tai valtavan suuri ja edelleen kasvava Kiina haastavat meitä maailmanmarkkinoilla. Tässä mielessä on tärkeää, että nämä viime kesänä Suomen eduskunnassa hyväksymät ponnet sellaisesta terveen maalaisjärjen finanssipolitiikasta saataisiin mahdollisimman hyvin myöskin EU:n tulevaisuuden tavoitteiksi. 
Tosiaan kannan suurta huolta siitä, että näillä erilaisilla tukipakettiratkaisuilla — käytetäänpä niistä mitä nimeä tahansa, esimerkiksi vaikkapa ilmastoratkaisujen sosiaalirahastoa tai mitä hyvänsä — resursseja siirretään tehokkaammista talouksista vähemmän tehokkaisiin. Tämä on meidän maanosamme kilpailukyvyn kannalta mutta myös esimerkiksi ympäristön kannalta yksiselitteisesti huono asia, ja sen vuoksi lepsua, huonoa finanssipolitiikkaa ei pitäisi naamioida esimerkiksi tällaisten ympäristökriteerien verhon taakse, vaan se raha, mitä velaksi otetaan, on velkaa, sitä pitää velaksi kutsuman, ja jos velkaantumisesta huolta kannetaan, niin kaiken pitää siellä näkyä riippumatta siitä, onko se käytetty investointina joihinkin tällaisiin niin sanottuihin ympäristöinvestointeihin tai johonkin muuhun, sinänsä tärkeään menoon varmasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-10T18:41:46,2022-02-10T18:44:15,Hyväksytty,1.1
2022_7_188,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_189,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliset puheenvuorot olivat sen verran ansiokkaita nimenomaan tähän investoinnin käsitteeseen liittyen, että niistä vielä muutaman sanan halusin sanoa. On näin juuri kuin edustaja Kiuru ja Autto sanoivat — julkinen investointi on eri asia kuin yksityinen investointi, ja omasta mielestäni on vähän väärin puhua näistä termeistä sekaisin. Sehän, että tehdään vaikka julkinen investointi, rakennetaan koulu, tarkoittaa sitä, että voidaan tuottaa yhteiskunnalle peruspalvelua, joka tietysti tarvitaan sinne, mutta ei se ole samanlainen investointi kuin yrityksellä, joka investoi johonkin, joka tuottaa sille yritykselle liikevoittoa, siitä tehdään poistoja. Eli ei näistä investoinneista pitäisi puhua yhteismitallisina.
Vielä tuosta Euroopan unionista haluan huomauttaa sellaisen asian, että pitkällä aikavälillä esimerkiksi Suomen kansan varallisuus on kehittynyt koko 2000-luvun huonommin kuin euron ja EU:n ulkopuolelle jääneissä verrokki-Pohjoismaissa, joten ei sekään mikään autuaaksi tekevä asia ole.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T18:44:15,2022-02-10T18:45:14,Hyväksytty,1.1
2022_7_190,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. Edustaja Kiljunen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä. [Kimmo Kiljunen: Kumpi Kiljunen?] — Anneli Kiljunen. Kimmo Kiljunen istuu paikallaan ja kuuntelee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_7_191,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Näin on, arvoisa herra puhemies! — Käsittelyssä oleva lakialoitteeni koskee opiskelijoiden velvollisuutta ottaa opintolainaa ennen kuin he voivat hakea toimeentulotukea sekä ennen kaikkea sitä, että kun he sitten valmistumisensa jälkeen hakevat toimeentulotukea, opintolainaa ei kuitenkaan hyväksytä menoksi toimeentulotukea haettaessa.
Arvoisa puhemies! Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, kun muu toimeentulo ei riitä kattamaan menoja ja laskuja. Toimeentulotuki jakautuu kolmeen osaan: perusosaan ja täydentävään osaan sekä ennalta ehkäisevään toimeentulotukeen. Toimeentulotuen perusosa on 515 euroa kuukaudessa, jolla tulee maksaa muun muassa ruoka, hygienia, tarvittavat vaatehankinnat, kodin puhtauteen ja kodinhoitoon liittyvät kustannukset sekä osa terveydenhuoltokuluista, osa lääkkeistä, jotka eivät ole reseptilääkkeitä, sekä harrastusmenot. — Kaikki tämä 515 eurolla kuukaudessa. Toimeentulotuen täydentävinä menoina voidaan ottaa huomioon pakollisia elämisen kuluja, kuten asumismenot, vuokrat, sähkö‑ ja lämmityskulut ja lasten päivähoitomenot.
Käsittelyssä oleva lakialoite esittää nyt, että opintolainan takaisinmaksun kuukausierä lisättäisiin osaksi täydentävän toimeentulotuen menolaskelmiin. Näen, että tämä on oikeudenmukaista opiskelijoita ja opintolainan ottajia kohtaan.
Suomessa on noin 6 000—10 000 opiskelijaa, jotka hakevat kuukausittain toimeentulotukea, ja heidät on velvoitettu ottamaan näin opintolainaa. Tämä kertoo, ettei kyseessä ole mitenkään pieni joukko opiskelijoita ja ihmisiä. Opintolainan lyhennys alkaa yleensä puolentoista—kahden vuoden jälkeen opintotuen maksamisen päättymisestä. Jos henkilölle tulee taloudellisia vaikeuksia selviytyä opintolainan maksusta, hän luonnollisesti neuvottelee lainan järjestelyistä ensisijaisesti pankin kanssa. Jos hän tästäkin huolimatta joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, ei Kela eikä kunnan sosiaalitoimisto huomioi opintolainan lyhennystä toimeentulotuessa, vaan nämä edellyttävät, että laina jätetään maksamatta ja se menee perintään, minkä jälkeen tämä vasta huomioidaan toimeentulotuessa. Tämän seurauksena henkilö ohjataan entistä vaikeampaan tilanteeseen. Jos opintolainaa peritään tuenhakijan palkasta tai muusta tulosta ulosottoteitse niin sanottuna pakkoperintänä, Kela ottaa tämän huomioon perustoimeentulotuessa. Valitettavasti, jos tuenhakija on tehnyt ulosottoviranomaisen kanssa sopimuksen opintolainan vapaaehtoisista lyhennyksistä, niin sitä ei taas oteta huomioon perustoimeentulotuessa. Tämä järjestelmä ei ole järjellisesti eikä oikeudenmukaisesti millään tavalla perusteltu.
Arvoisa puhemies! Tilanne on epäoikeudenmukainen ja johtaa entistä vaikeampaan tilanteeseen. Ihmistä ohjataan luottotietojen menettämiseen eikä hyvään taloudenpitoon. Tilanne on myös ristiriitainen, sillä opiskelijana ollessa toimeentulotuen edellytyksenä on lainanotto, mutta myöhemmin tätä lainaa ei hyväksytä kuitenkaan toimeentulotukilaskelmissa.
On myös huomattava, että opintolainakanta on Suomessa kaksinkertaistunut vuoden 2017 opintotukileikkausten jälkeen. Vastavalmistuneiden henkilökohtaiset lainamäärät ovat kasvaneet myös erittäin paljon. Vuonna 2014 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ja lainaa ottaneen opiskelijan keskimääräinen lainamäärä oli 9 000 euroa. Vuonna 2021 ennakoi 46 prosenttia yliopisto-opiskelijoista, että heillä tulee valmistuessaan olemaan opintolainaa yli 21 000 euroa. Opintolainojen määrän kehitys alleviivaa osaltaan lakimuutoksen tarpeellisuutta.
Arvoisa puhemies! Jokaisella tulisi olla mahdollisuus selvitä talousvaikeuksistaan sopimalla, jotta maksuhäiriömerkintää ei syntyisi. Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä opintolainan osalta on epäoikeudenmukainen etenkin pienituloisille ja niille, jotka kohtaavat yllättävän taloudellisesti vaikean tilanteen, ja sitä kautta heikentää heidän elämäntilannettaan. Toimeentulotuen tulisi olla looginen ja oikeudenmukainen sekä sen tulisi auttaa ihmistä erilaisissa vaikeissa elämäntilanteissa eikä aiheuttaa lisää ongelmia, kuten tässä tilanteessa tapahtuisi.
Perustoimeentulotuessa huomioitavat menot on määritelty laissa toimeentulotuesta 7 b §:ssä. Esitän, että tähän pykälään lisätään täydentävän toimeentulotuen menoksi myös opintolainan kuukausierä. Kun opiskelija on aikanaan velvoitettu ottamaan opintolainaa, tulee tämä huomioida jatkossa täydentävän toimeentulotuen menoeränä eikä ohjata ihmisiä järjestelmän takia maksuhäiriöihin ja näin entistä vaikeampaan elämäntilanteeseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-02-10T18:45:37,2022-02-10T18:51:32,Hyväksytty,1.1
2022_7_192,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta, edustaja Kiljunen. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_193,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä joskus myöhempään iltaan jääviä lakialoitteiden lähetekeskusteluja on kiinnostavaa jäädä seuraamaan, koska näistä aina voi oppia jostain sellaisesta epäkohdasta, josta ei ole aikaisemmin aktiivisesti ehkä tiennytkään. En tiedä, onko tuo opintolainan nostamisvelvoite sinänsä se ongelma tässä asiassa, koska sen vastapainona on se, että opiskelijalla on opintotukea saadessaan myös mahdollisuus tehdä työtä ja saada siitä ansiotuloa toisin kuin toimeentuloasiakkaalla normaalisti ylipäänsä, mutta se on eittämättä ongelma, jos tähän liittyy tällaisia epäkohtia opintolainan takaisinmaksussa ja sen suhteessa toimeentulotukeen, mikä johtaa tuollaiseen epäterveeseen tilanteeseen, että ihmisiä ohjattaisiin luottotietojensa menettämiseen tällaisen käytännön epäkohdan kautta. Toivonkin, että tämä huomioitaisiin valiokunnassa ja lakiin tehtäisiin asiaan liittyvät korjaukset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-10T18:51:32,2022-02-10T18:52:26,Hyväksytty,1.1
2022_7_194,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja näin edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_7_195,7/2022,2022-02-10,15.59,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Pakkohan minun on... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni päälle onnittelupuheenvuoroon.] Arvoisa puhemies! Pakkohan minun on tässä onnitella rouva Kiljusta tästä erinomaisesta lakialoitteesta, joka tässä kohdistuu nyt opintotukiin. Me tiedämme, että opiskelijat ovat yksi väestöryhmä Suomessa, jossa on absoluuttista köyhyyttä myöskin koettu, ja tämä toimeentulotuen ja opintotuen välinen suhde tässä täytyisi ratkaista niin, että se pitkäjänteisesti on toimiva, mitä tässä nyt juuri edustaja Kiljunen, rouva Kiljunen, hakee. Tuen häntä tässä aloitteessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_7+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-10T18:52:34,2022-02-10T18:53:06,Hyväksytty,1.1
2022_8_1,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. — Avaan keskustelun. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_8_2,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2021 alussa Maahanmuuttovirasto ilmoitti Espoon Nihtisillassa sijaitsevan vastaanottokeskuksen toiminnan päättämisestä alkuvuodesta 21. Turvapaikanhakijoiden siirrot toisiin vastaanottokeskuksiin alkoivat huhtikuun aikana. Yksikön toiminta päättyi 30.6. mennessä. Nihtisillan vastaanottokeskus oli poikkeuksellisen suuri yksikkö, noin 450 paikkaa, joten lakkauttamispäätös vaikutti satojen ihmisten ja heidän lähipiirinsä elämään Suomessa.
Vastaanottokeskukset ovat toimineet satojen ihmisten koteina jo vuosien ajan, osalle jopa 5—6 vuoden ajan. Vastaanottokeskuksen toiminnan lopettaminen merkitsi sen asukkaille siirtoa toisille paikkakunnille. Osa Nihtisillan vastaanottokeskuksen asukkaista oli ollut työelämässä jo pitkään, toiset olivat saaneet opiskelupaikan. Tällaisessa tilanteessa siirrot uusiin asumisyksiköihin, jotka saattavat usein sijaita satojen kilometrien päässä, katkaisevat pahimmillaan työsuhteet ja syntyneet ihmissuhteet sekä pakottavat keskeyttämään opintojen jatkamisen. Lapsiperheiden kohdalla lasten kouluihin oli uhkana tulla vaihdoksia, jotka eivät yleensä helpota koulupolkua. Terveyteen liittyvät hoitosuhteet voivat myös katketa. Mikäli yksilöllä on käynnissä työperusteinen oleskelulupahakemus, vesittyy se samalla, kun työpaikan menettää muuton vuoksi.
Vastaanottokeskuksen asukkailla on tällaisessa tilanteessa teoriassa mahdollisuus hakeutua yksityismajoituksen piiriin, mutta ilman oleskelulupaa ja henkilötunnusta on käytännössä melko mahdotonta vuokrata asuntoa yksityisiltä markkinoilta. Nihtisillan tapauksen osalta turvapaikanhakijoiden mahdollisuudet jäädä pääkaupunkiseudulle rajoittuivat asukkaiden mahdollisuuksiin löytää majoitus ystävien tai tuttavien luota.
Monet toimijat, kuten Setlementtiasunnot, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS ja Espoon Asunnot, olisivat olleet potentiaalisia ja halukkaitakin asunnon vuokraajia, mutta laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta rajaa turvapaikanhakijat ja oleskelulupaa vasta hakevat kansainväliset ihmiset pois mahdollisista vuokralaisista. Tämä laki pitää yllä myös tilannetta, jossa moni asukas niin sanotusti laitostuu asuessaan useita vuosia vastaanottokeskusten tyyppisissä oloissa esimerkiksi ilman omaa huonetta.
Arvoisa puhemies! Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA vastaa valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta. ARAn keskeisimpinä tehtävinä on kehittää kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista sekä tukea pieni- ja keskituloisten kotitalouksien ja erityisryhmien asunto-olojen parantamista. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja eli ARA-vuokra-asuntoja on noin 355 000. ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat ja muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt, jotka valitsevat asuntoihin asukkaat ja määrittävät vuokrat. Asukkaiksi on säännösten mukaan ensisijaisesti valittava kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat.
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta sääntelee ARA-vuokra-asuntojen asukkaiden ja asuinkäytön ehtoja. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n mukaan asukkaaksi voidaan valita Suomen kansalainen ruokakuntineen.
Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta jättää kuitenkin huomioimatta muun muassa kansainvälistä suojelua ja oleskelulupaa hakevien ihmisten tilanteen. Ja koska meillä osa lupaprosesseista on venynyt todella pitkiksi, 5—6 vuotta saattaa asua Suomessa ilman käytännön mahdollisuutta vuokra-asuntoon. Esimerkiksi turvapaikanhakijat, joiden turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää useita vuosia, eivät voi näin ollen hakea kuntien tai muiden julkisyhteisöjen hallinnassa olevia vuokra-asuntoja.
Arvoisa puhemies! Turvapaikanhakijoiden, niin yksilöiden kuin perheidenkin, kotoutumisen turvaamiseksi sekä työn ja opintojen jatkumisen mahdollistamiseksi esitän vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:ää muutettavaksi niin, että ARA-vuokra-asuntoihin hyväksytään asukkaiksi niin kansainvälistä suojelua hakevat turvapaikanhakijat kuin muut oleskelulupaa hakevat.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-11T13:01:22,2022-02-11T13:06:30,Hyväksytty,1.1
2022_8_3,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_8_4,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Inka Hopsu nosti esiin tällä lakialoitteellaan poikkeuksellisen ison kysymyksen yksilötasolla ja ehkä jopa laajemminkin yhteiskunnan tasolla. Kysymys on siis vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalojen lainojen lainaehdoista ja siitä, että ne koskevat vain suomalaisia eivätkä esimerkiksi ihmisiä, jotka ovat kansainvälistä suojelua tarvitsevina asettumassa Suomeen: hakevat meiltä turvapaikkaa, hakevat oikeutta pystyä toimimaan tässä maassa, asuvat pitkään Suomessa, kuten edustaja Hopsu tässä viittasi, mahdollisesti tällaisessa tällä tavalla oikeudettomassa tilanteessa, ovat ehkä opiskelemassa, heillä on perhe mukana, ovat ehkä työelämässä jo mukana, ja sitten tapahtuu tilanteita, äkkinäisiä siirtoja, mihin te muun muassa viittasitte omassa esityksessänne.
Tämä on sikäli periaatteessa iso kysymys, että nämä yksilöt ovat globaalimitassa ja myöskin Suomen mitassa haavoittuvimpia kansalaisia. Meillä tietysti turvapaikkamenettelyssä tarkistetaan heidän taustansa, mutta he ovat potentiaalisesti niitä ihmisiä, jotka ovat vailla suojaa omassa kotimaassaan. Ja perusihmisoikeus ja -velvollisuus — tasavallan presidenttikin puhuu nykyisin ihmisvelvoitteista — on suojella elämää, suojella toista ihmistä, suojella ihmiskuntaa. Tässä mielessä on annettava suojaa — myöskin Geneven sopimus sen takaa — näille ihmisille. Totta kai meidän täytyy saattaa oma lainsäädäntömme sellaiseksi, että nämä ihmiset, haavoittuvat ihmiset, pystyvät sitten asettumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, jos ne muut edellytykset oleskeluluvalle ovat täyttymässä. Ja tässä suhteessa kannatan voimakkaasti tätä edustaja Hopsun tekemää lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-11T13:06:31,2022-02-11T13:08:27,Hyväksytty,1.1
2022_8_5,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_8_6,8/2022,2022-02-11,12.59,13.09,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kiljuselle hyvästä puheenvuorosta.
Vielä haluan korostaa, että tässä olisi tosiaan ollut asunnon tarjoajia, jotka eivät tämän lainsäädännön takia pystyneet omia asuntojaan tarjoamaan, esimerkiksi Setlementtiasunnot. Eli tässä ei ole kysymys siitä, että joku kiilaisi toiset asuntojonossa, vaan siitä, että mahdollistettaisiin asunnon vuokraaminen kaikille tarvitsijoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_8+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-11T13:08:27,2022-02-11T13:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_9_1,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Mennään keskusteluun. — Ministeri Kari.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_2,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Hallitus esittää muutettaviksi ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Esityksen tärkein tavoite on selkeyttää ja parantaa lupamääräysten muuttamista ja jätteenkäsittelyn vakuuksia. Esitys pyrkii parantamaan lupamääräyksien muuttamista koskevaa aloitemenettelyä. Toiminnanharjoittajien selvitysten, joita tarvitaan aloitteen käsittelemiseksi, toimittaminen säädettäisiin velvoittavampaan muotoon. Tämä auttaisi valtion ja kunnan lupaviranomaisia saamaan nykyistä paremmin näitä selvityksiä ympäristöluvan muuttamista koskevaa päätöksentekoa varten.
Aloitemenettelyn tueksi säädettäisiin myös lupaviranomaisen mahdollisuudesta kuulla eri osapuolia, siis toiminnanharjoittajaa ja haitankärsijöitä, myös lupaviranomaisen laatimasta päätösluonnoksesta. Jätteen vakuussäätelyä tarkistamalla taas halutaan selkeyttää vakuusmäärän muuttamista tilanteessa, jossa vakuudet eivät kata ympäristöluvassa edellytetyistä jätehuoltotoimista aiheutuvia kustannuksia. Samalla säädettäisiin jätteenkäsittelyn vakuuden soveltamisalaa. Nykyistä selkeämmät säädökset tukisivat myös toiminnanharjoittajia ja ohjaisivat lain soveltamista yhdenmukaiseen suuntaan, mikä on kaikkien etu.
Nämä säädökset koskevat myös kaivosten kaivannaisjätteiden jätevakuuksia ja edistävät niiden ajantasaisina pitämistä. Esitys liittyy siis myös hallitusohjelman kirjaukseen kaivostoiminnan ympäristönsuojelun parantamisesta. Tavoitteena on, että esimerkiksi konkurssitilanteissa vakuudet riittäisivät tarvittaviin jätehuoltotoimiin eikä niitä rahoitettaisi valtion talousarviosta.
Lupaviranomaisille säädettäisiin mahdollisuus määrätä luvassa, että toiminnanharjoittajan olisi määräajoin arvioitava vakuuden riittävyyttä ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulakiin ja myös vesilakiin lisättäisiin vanhojen päätösten julkaisemista koskevat säädökset, jotka mahdollistaisivat päätöksiin sisältyvien välttämättömien henkilötietojen julkaisemisen viranomaisen verkkopalvelussa. Tällaisia tietoja ovat lähinnä toiminimellä elinkeinoa harjoittavan henkilötiedot. Tavoitteena on edistää ympäristötiedon saatavuutta.
Esitykseen sisältyy lisäksi liha-luujauhon polttoa koskevat muutokset, joiden tarkoituksena on panna osaltaan täytäntöön Euroopan unionin asetusta, jonka mukaan liha-luujauhoa voidaan polttaa ilman jätteenpolttolainsäädännön vaatimusten noudattamista. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää liha-luujauhon polton ympäristösäätelyä ja viranomaisten vastuunjakoa.
Kokonaisuudessaan hallituksen esityksen tavoitteena on selkeyttää nykyistä säätelyä ja parantaa sen toimivuutta. Se voi siis omalta osaltaan parantaa lupien yhdenmukaista, laadukasta ja jouhevaa käsittelyä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-15T14:02:07,2022-02-15T14:05:28,Käsitelty,1.1
2022_9_3,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_4,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos ministeri Karille hallituksen esityksen esittelystä.
On tärkeää, että ympäristönsuojelua säätelevä lainsäädäntömme pysyy ajan tasalla, jotta ympäristönsuojelun hyvän tason edellyttämiin tarpeisiin pystytään reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Lähtökohdan tulee olla se, että ympäristön pilaantuminen pystytään estämään mahdollisimman tehokkaasti ja jos pilaantumista tapahtuu, siitä aiheutuvat kulut eivät jää valtion kustannettaviksi.
Tällä hallituksen esityksellä tähän pyritään ajantasaistamalla jätevakuuksia sekä parantamalla ympäristölupien päivittämistä koskevaa aloitemenettelyä. Selkeä ja yksiselitteinen lakiteksti takaa sen, että toiminnanharjoittajat saavat yhdenvertaisen kohtelun. Ajantasaiset luvat takaavat sen, ettei ympäristö pilaannu, ja riittävät jätevakuudet sen, että vahinkotilanteissa tosiaan kustannuksista vastaisi vahingon aiheuttaja eikä valtio.
Nämä muutokset tulevat tarpeeseen jo sen takia, että tällä hetkellä joidenkin toimintojen ympäristölupiin on jäänyt vanhentuneita tai puutteellisia lupamääräyksiä, jotka osaltaan aiheuttavat ympäristöongelmia tai voivat ainakin niitä aiheuttaa.
On tärkeätä, että tällä esityksellä toteutetaan myös hallitusohjelman kirjausta kaivostoiminnan ympäristönsuojelun parantamisesta, kuten ministerikin totesi. Vihreille on tärkeää, että kaivosten vakuudet saadaan todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle ja että vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa. Ympäristönsuojelulain nojalla vaadittavan vakuuden tarkoitus on varmistaa asianmukaisen jätehuollon toteutuminen. Se koskee myös kaivosalueiden, rikastushiekka-altaiden, sivukivialueiden ja vastaavien jätehuoltoalueiden sulkemiskustannuksia tilanteissa, joissa kaivostoiminnan harjoittaja ei niitä pystyisi itse hoitamaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että näillä toimilla tosiaan lisätään myös viranomaistoiminnan avoimuutta ja toiminnanharjoittajien tasapuolista kohtelua, mikä sekin on tärkeää. Tämä asia tulee ympäristövaliokuntaan meidän käsittelyyn, ja siellä siihen sitten tarkemmin paneudumme. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-15T14:05:28,2022-02-15T14:07:40,Käsitelty,1.1
2022_9_5,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_6,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos ministeri Karille erityisesti tästä kaivososuudesta. Tämä nousi esille jo useampia vuosia sitten. Sain silloin toimia itse valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaoston puheenjohtajana ja muistan, kuinka kävimme lukuisia keskusteluja niistä tilanteista, missä nämä vakuudet olivat aivan, voisin sanoa, naurettavia niihin vahinkoihin nähden, mitä oli aiheutettu. Itse asiassa, jos oikein muistan, kun tietyissä tapauksissa pyrittiin saamaan parempia vakuuksia ja vastuita näihin kaivostoiminnan jälkihoitoihin, niin niitä sitten meidän järjestelmässämme kumottiin, että niitä ei voitukaan käyttöönottaa. Nyt haluaisin kysyä tästä asiasta ympäristöministeri Emma Karilta, kun tunnen teidät tarmokkaana ja toimeen tarttuvana henkilönä: ovatko nämä nyt tulossa sille tasolle, että ne riittävät kaikissa tilanteissa näiden kaivosten jälkihoitoon?
Lähinnähän isoin ongelma tulee siinä tilanteessa, kun kaivos on tyhjennetty, rikkaudet on viety muualle, ja sitten yhtiö ajetaan tahallaan tai muusta syystä alas, eli ei ole halujakaan niitä laittaa kuntoon. Yleensähän nämä toimivat kyllä silloin, jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu ja yhtiö tekee työnsä ja sen jälkeen jälkihoidon, mutta isoin ongelma tulee niissä tilanteissa, kun yhtiö ajautuu konkurssiin tai sen suomalainen tytäryhtiö ja ulkomaalainen yhtiö ei ole kiinnostunutkaan. Mehän muistamme esimerkiksi tämän Dragon Miningin tapaukseen, jossa he ainakin median mukaan viestittivät Hongkongin pörssiinkin, että kyllä me ehdimme nämä rikkaudet sieltä ennen viedä — tämäntyyppisiä viestejä kun on tullut, huoli on tietysti ilmeinen.
Kysyisin ministeri Karilta myös arviota tähän kaivoslain isompaan uudistukseen. Millä tavalla se on etenemässä? Tämä on kohtuuton tilanne, jossa kuntia ei päästä kuulemaan, maanomistajien edut eivät tule kuulluiksi ja tilannetta viedään vähän niin kuin Suomessa on ollut tapana, että ”kuka ehtii, se saa pitää”. Emmehän mekään voi lähteä Norjaan öljyä poraamaan, vaikka sitä olisi kovin kiva mennä sieltä vähän meillekin hakemaan. Siksi kysyisin: miten tämä oikeudenmukainen järjestelmä kaivoslakiin on etenemässä, ja eiväthän ne julkisuudessa olleet keskustelut pidä paikkaansa, että hallitus olisi tässä riitaisa ja näitä ihmisten toivomia uudistuksia kaivoslakiin ei tällä kaudella saataisikaan kuntoon?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-15T14:07:40,2022-02-15T14:10:44,Hyväksytty,1.1
2022_9_7,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,Edustaja Östman., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_9_8,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ympäristönsuojelu ja vesiensuojelu ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. En ole tämän aihealueen asiantuntijana, koska en istu ympäristövaliokunnassa, ja haluaisin kysyä muutaman kysymyksen sitten vastuuministeriltä.
Näin päällisin puolin tämä näyttää ihan hyvältä, ja periaatehan pitää olla, että se, joka saastuttaa, myös maksaa. Kaikenlaiseen yritystoimintaan liittyy riskejä. Näinhän on myöskin kaivostoiminnassa, että niiden, jotka siihen lähtevät, täytyy olla tietoisia siitä, että siihen liittyy tiettyjä riskejä.
Se, mitä lähinnä toivoisin kuulevani ministeriltä, on että onko nyt sitten arvioitu, että tuoko tämä millaista byrokratiaa ja ovatko ne sellaisia helposti hoidettavia asioita, niin kuin lupa-asioita, ja myönnetäänkö niitä kuinka nopeasti ja millaisia valitusprosesseja siinä mahdollisesti on. Tietysti lakeja pitää olla, lain pitää olla tarkkaan kirjoitettuna, sääntöjä pitää olla ja niitä pitää noudattaa, mutta tietysti sitten niin, että viranomaiset hoitavat aina joustavasti nämä lupa-asiat.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-15T14:10:44,2022-02-15T14:12:04,Käsitelty,1.1
2022_9_9,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,Ja edustaja Kyllönen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_10,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille odotetun lainsäädännön esittelemisestä. Kun tulee maakunnasta, jossa niin kaivos‑ kuin monen muunkin kokonaisuuden kannalta on ollut vesiensuojelun osalta erinäisiä isojakin haasteita ja myöskin virkamiehiltä on puuttunut tietynlainen lainsäädännöllinen selkänoja edellyttää vahvempia toimia, niin näen, että nyt on kyllä todellakin kiitoksen paikka, että tämä lainsäädäntö on saatu tänne eduskuntaan ja toivottavasti mahdollisimman pian myöskin asiallisen käsittelyn jälkeen lävitse eduskunnasta positiivisen hyrinän saattelemana.
Pidän tätä jätteenkäsittelyn vakuutta toki erityisen tärkeänä, mutta jäin vieläkin pohtimaan sitä, onko meillä alueellisilla toimijoilla edelleenkään riittäviä työkaluja toimia aktiivisesti silloin, kun tapahtuu isoja, hyvinkin dramaattisia vesihuollollisia vahinkoja joko tarkoituksellisesti tai vahingossa. Ja kaivospuolella erityisesti näitten vesivallien sortumiset ja muut, jotka liittyvät rakennusvaiheen tekemiseen, ovat aika isoja, niin miten tätä valvontakoneistoa on tässä vuosien varrella kehitetty myös siinä suhteessa, että niitä vahinkoja ennalta ehkäistään ja koneistoa sitä varten on olemassa? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-02-15T14:12:07,2022-02-15T14:13:43,Käsitelty,1.1
2022_9_11,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Edustaja Kiljunen. [Kimmo Kiljunen: Arvoisa puhemies! Poistin puheenvuoroni, oli tarkoitus ottaa toiseen kohtaan se, anteeksi.] — Selvä. — Ja nyt ministeri Kari, 2 minuuttia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_12,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajalle ja muille puheenvuoroja pitäneille edustajille tämän asian merkityksen tiedostamisesta, ja kiitos myös kiitoksista. Pidän itse myös tätä esitystä äärimmäisen tärkeänä, ja tällä nimenomaan edistetään sekä toiminnanharjoittajien yhdenvertaisuutta että sitten ympäristön parempaa tilaa.
Ehkä liittyen tähän edustaja Östmanin kysymykseen: Ymmärrän hyvin edustajan huolen, ja itse asiassa tämän esityksen osalta on arvioitu, että tämä jopa sujuvoittaa ympäristölupien ja vakuuksien käsittelyä, koska tässä nimenomaan selkeytetään toimintatapoja, ja se varmistaa, että viranomaisten on helpompi tulkita lakia. Eli selkeys on tässä sekä viranomaisten etu, ympäristön etu että sitten toiminnanharjoittajien etu. Kaikki tietävät, millä pelisäännöillä eteenpäin mennään.
Edustaja Heinonen kiinnitti huomiota näihin kaivoskysymyksiin, ja: juurikin näin. Edustaja Heinonen tuntee asian hyvin ja on tässä täysin oikealla asialla. Tämän lakiuudistuksen tavoitteena on nimenomaan varmistaa se, että viranomainen voi päivittää nämä kaivosvakuudet, ja uskon, että viranomaiset tähän myös tarttuvat ja näin tullaan toimimaan, jotta vakuudet ovat riittäviä. Tätä esitystä valmisteltaessa on oltu yhteistyössä elyjen kanssa ja tätä asiaa on yhteistyössä valmisteltu, joten uskon, että siltäkin osin muutos on hyvä ja elyjen toiminnalle tukea antava.
Itse tähän kaivoslain uudistukseen: hallitus viimeistelee tätä uudistusta hyvässä yhteisymmärryksessä, ja muun muassa kuntien kaavoitusoikeuden asia tässä etenee.
Edustaja Kyllöselle: kaivosten vahinkojen ennaltaehkäisyä edistävät tosiaan hyvät resurssit viranomaisilla. Tätä työtä on tehty, ja sitä on myös syytä jatkaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-15T14:13:53,2022-02-15T14:15:54,Käsitelty,1.1
2022_9_13,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_14,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Karille. On hyvä, että nämä kaivosvakuudet nyt tulevat. Lähinnä jäin itse kuitenkin vähän epäilemään sitä, saadaanko niitä sille tasolle. Nämä esimerkit Suomesta, mitä meillä on ollut, niissä puhutaan siis ei sadoista tuhansista, ei yksittäisistä miljoonista, vaan jopa kymmenistä miljoonista. Ja tämä on se isoin ongelma, että meillä on ollut kaivoksia, jotka on jätetty: rikkaudet on viety ja sen jälkeen vastuut jätetty suomalaisten veronmaksajien kannettaviksi. Ja nyt oikeastaan kysymys on niin kuin siinä mielessä erittäin vaikea, että voidaanko niin isoja vakuuksia edes asettaa, että ne olisivat aidosti täyskatteellisia, että ne kattaisivat myös nämä niin sanotut pahimmat hetket. Ne varmasti kattavat ne tilanteet, kun yritys tekee ja toimii vastuullisesti, silloin niillä voitaisiin tehdä ne lopun tämmöiset alasajoon liittyvät toimenpiteet. Itse toivon, että tätä vielä ministeriössä vakavasti selvitetään ja tarkastellaan, että löytyisi sentyyppinen keino.
Yhtenä keinona nousi esille — jopa asiantuntijakuulemisissa aikanaan, muistan — tällainen öljynsuojarahasto-tyyppinenkin malli. Niin että voisimmeko siitä — jos edelleen Suomessa on halua, että meidän rikkauksiamme vie ulkomaille se, joka ensimmäisenä ehtii — ottaa edes pienen siivun sinne sivuun ja kasvattaa tämän tyyppistä rahastoa? Itse edustan toisenlaista ajattelua siinä. En kannata sitä ”kuka ehtii, saa viedä”-periaatetta. Mutta jos tämä tällä hetkellä vallalla oleva ajattelu näistä valtauksista ja ulkomaisten kaivosyhtiöiden toiminnasta Suomessa saa jatkua tämän hallituksenkin kauden jälkeen, niin toivoisin, että mietittäisiin tällaista siihen voittoon tai siihen louhintaan perustuvaa öljynsuojarahasto-tyyppistä rahastointijärjestelmää — tietyllä tavalla voisi puhua tällä työnimellä — millä voisimme varmistaa sitten näitä ongelmatilanteita. Se on totta, että siinä tilanteessa tietysti ne vastuullisetkin toimijat maksaisivat sen holtittoman, vastuuttoman toimijan vastuita, mutta tässä tapauksessa en pitäisi sitäkään pahana, varsinkaan sen takia, että nyt meidän rikkauksiamme viedään aika lailla vapaasti maailmalle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-15T14:15:55,2022-02-15T14:18:36,Käsitelty,1.1
2022_9_15,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lindén.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_16,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen toimeenpano hyvinvointialueilla on käynnissä. — Tässä yhteydessä haluan onnitella niitä ymmärtääkseni yli sataa kansanedustajakollegaa, jotka ovat tulleet valituiksi myös hyvinvointialueiden valtuutetuiksi. — Hyvinvointialueiden väliaikaiset toimielimet valmistelevat parhaillaan päätösasioita maaliskuussa aloittaville aluevaltuustoille. Uudistuksen toimeenpanovaiheessa on hyvinvointialueilla havaittu joitain lainsäädännön täsmentämistarpeita, joihin tällä hallituksen esityksellä nyt vastataan. 
Uudistuksen toimeenpanon osalta tärkeimmät ehdotukset tässä esityksessä liittyvät kuntien ja hyvinvointialueiden tukipalveluiden myyntiä ja ostoa koskevaan siirtymäaikaan sekä hyvinvointialueiden oikeuteen saada asiakas- ja potilastietoja jo ennen vuotta 2023. 
Esityksessä ehdotetaan, että kunnat voisivat myydä hyvinvointialueille tukipalveluja vuoden 2023 loppuun saakka, jos kunta on tuottanut kyseisiä palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen käyttöön ennen vuotta 2023 ja myynti alittaa EU-kynnysarvot.  Samoin edellytyksin hyvinvointialue voisi myydä palveluja kunnalle, jos sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä olisi tuottanut niitä kunnalle ennen vuotta 2023. Ostoja ei tarvitsisi kilpailuttaa, mutta myynti tulisi hinnoitella markkinaehtoisesti sekä eriyttää kirjanpidossa. Esityksessä on huolehdittu myös henkilöstön asemasta. Esityksen mukaan henkilöstön siirto sopimuksen päätyttyä katsottaisiin liikkeenluovutukseksi. 
Tukipalveluiden myyntiä ja ostoa koskevaa siirtymäaikaa ovat ehdottaneet monet alueet. Huolena on ollut varsinkin pienten kuntien sosiaalihuollon ja opetustoimen ruokahuoltopalvelut, jotka on usein keskitetty yhteen yhteiskeittiöön. Ehdotus turvaa alueille lisäaikaa pohtia ja toteuttaa hallittuja rakenteellisia ratkaisuja. Myynti rajautuisi kuitenkin lähinnä pienempiin myynteihin, koska säännöksen alaiset ostot on jouduttu rajaamaan EU-hankintadirektiivin perusteella EU-kynnysarvon alittaviin myynteihin, jotka tänä vuonna ovat 215 000 euroa. 
Hyvinvointialueiden tiedonsaantioikeutta ehdotetaan muutettavaksi siten, että hyvinvointialueilla olisi oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja silloin kun tiedot olisivat välttämättömiä hoidon ja palveluiden jatkuvuuden sekä hoitoa ja palvelua koskeviin sopimuksiin liittyvien velvoitteiden täyttämiseksi. Säännös on tarpeen, jotta hoidon, palveluiden ja maksuliikenteen jatkuvuus voidaan turvata heti järjestämisvastuun siirtyessä. 
Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi myös joitain muita säännöksiä: Ehdotukset koskevat ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestämisvastuun sopimuksenvaraista siirtoa, sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan strategista suunnittelua, asiakirjojen siirtoa, valtionavustuksien takaisinperintää, neuvottelukuntien toimikautta ja ensihoitokeskuksien lääkärihelikopteritoimintaa koskevia velvoitteita. Lisäksi ehdotetaan tarkennettavaksi, että hyvinvointialueiden tehtävämuutokset huomioidaan valtion rahoituksessa nettomenoperusteisesti.
Lakien on määrä tulla voimaan siten, että osa muutoksista tulee voimaan mahdollisimman pian lain vahvistamisen jälkeen ja osa muutoksista tulisi voimaan vuoden 2023 alusta lukien.
Arvoisa puhemies! Sote-uudistus on historiamme isoin hallinnollinen uudistus, jossa myös yksityiskohtien määrä on valtava. Pääministeri Marinin hallitus haluaa tälläkin hallituksen esityksellä tukea alueita uudistuksen toimeenpanossa. Se onnistuu vain kuuntelemalla tarkasti alueiden huomioita ja vastaamalla alueiden esittämiin sääntelytarpeisiin. Niitä on muitakin kuin vain tässä esityksessä olevat, ja tuomme ne piakkoin eduskunnan käsiteltäväksi.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-15T14:19:03,2022-02-15T14:23:15,Käsitelty,1.1
2022_9_17,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_18,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri ja hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ministeri Lindén onnitteli niitä kansanedustajia, jotka on valittu aluehallintoihin, ja varmasti onnittelut voi suunnata myös kaikille muillekin aluevaltuustoihin valituille mutta myös osanotot, kerran tämä urakka tulee olemaan kyllä massiivisen suuri ja näitä ongelmia on valtavasti.
Tämä esitys, jossa nyt pääministeri Sanna Marinin hallitus lähtee tekemään ensimmäisiä korjauksia, en usko, että se jää viimeiseksi, ja niin ministeri tuossa toikin. Tämä kertoo siitä, miten luvattoman huonosti tämä uudistus valmisteltiin ja miten kiireellä tämä eduskuntaan tuotiin.
Nämä ensimmäiset korjaukset ovat itse asiassa aika teknisiä. Tavoitteena on siis tarkentaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevaa lainsäädäntöä siltä osin kuin uudistuksen toimeenpanossa on havaittu täsmentämistarpeita. Näitähän me toimme eduskunnassa ja asiantuntijat toivat esille jo ennen tämän lainsäädännön hyväksymistäkin.
Tässä puhutaan erilaisista teknisluontoisista korjauksista, tiedonsaantioikeuksista hyvinvointialueille, kuntien hyvinvointialueille tuottamien tukipalveluiden osuudesta, tämä kouluruoka-, sote-ruokakysymys — hyvä, että niihin nyt lopulta vastataan.
Myös tässä ehdotetaan täsmennettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevaa sääntelyä ja uudistukseen liittyvien asiakirjojen siirtoa koskevia säännöksiä ja muuta vastaavaa.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia ehdotetaan myös muutettavaksi mutta vain siltä osin kuin hyvinvointialueiden tehtävämuutokset huomioidaan valtion rahoituksessa nettomenoperusteisesti.
Nostan esille sote-konsultti ja keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen esille nostamia huolia. Korhonen tyrmäsi Ilta-Sanomien haastattelussa viime joulukuussa pääministeri Sanna Marinin hallituksen sote-esityksen. Jarmo Korhonen on varmasti yksi maamme syvimmälle näihin eri sote-uudistuksiin perehtyneistä asiantuntijoista. Hän oli käynyt läpi aiemmat esitykset mutta myös tämän. Hän toi tässä Ilta-Sanomien esityksessä esille — vähän toisella lailla kuin ministeri Lindén äsken tätä esitystä ja muutosta kehui — eli Jarmo Korhonen totesi: ”Tämä on karmein aluekehityksen uudistus, mikä Suomessa on ikinä tehty. Kepu ajoi soten läpi mutta veti tapin pois omilta maaseutualueiltaan. Demarit hylkäsivät Tampereen.” Korhosen mielestä maalaiskuntien ohella myös useat kaupungit häviävät, ja hän kävi näitä eri kaupunkeja läpi. Ehkä kaikista räikeimpänä oli pääministeri Sanna Marinin oma kotikaupunki Tampere, jonka valtionosuudet ovat nyt reilut 1 500 euroa ja vuonna 27 enää 63 euroa. Opetusministeri Li Anderssonin ja tästä uudistuksesta nyt vastaavan ministeri Lindénin kotikaupunki Turku saa nykyisin 1 600 euroa valtionosuuksia henkilöä kohti — vuonna 2027 Turku saa valtionosuuksia enää arviolta 115 euroa. Rovaniemi, Kemi, monet muut ovat samanlaisia. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen totesi tätä hyvin sumuisaksi. ”Kyllä tulevaisuus jonkin verran huolettaa. Uudistusta on tehty aika pitkälti sote edellä. Nyt on tosi tärkeä puhua siitä, miten kaupungit selviävät jäljelle jäävistä tehtävistä. Koulutuksen kenttä tulee olemaan tosi keskeinen asia. Suhtaudun laskelmiin vielä arvioina, ne tulevat päivittymään”, totesi pormestari Ikonen.
Marraskuussa Jarmo Korhonen totesi Ylellä ja kävi läpi silloin esimerkiksi pohjalaisia hyvinvointialueita ja toi esille aika karuja lukuja, miten siellä rahat tulevat riittämään. Rahoitusvaje voi sote-asiantuntija Korhosen mukaan tarkoittaa heti esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla 2–3 sote-keskuksen alasajoa ja jopa keskussairaalan toimintojen vähentämistä. ”Kun rahaa puuttuu ja samanaikaisesti Etelä-Pohjanmaan lainanottovaltuus on katossa, Alavuden ja muiden välttämättömät sote-investoinnit uh	kaavat jäädä toteutumatta, kun siihen ei enää saa valtiolta lupaa”, totesi Korhonen. ”Kun raha ei riitä, peruspalvelut ja erikoissairaanhoito joutuvat vastakkain”, hän toi esille näitä ongelmia.
Ja nämä ongelmathan eivät ole pelkästään sote-alueilla tai hyvinvointialueilla, vaan nämä näkyvät kunnissa. Korhonen totesi, että lähivuosina, arvon keskustalaiset, nähdään kuntien yhdistymisiä ja sen jälkeen myös hyvinvointialueiden määrä tulee vähenemään näiden rahoituspohjan ongelmien takia.
Minulla on tässä valtiovarainministeriön muistio viime toukokuulta, 19.5.2021, budjettiosasto, kunta- ja aluehallinto-osasto — osastopäällikkö, budjettipäällikkö Sami Yläoutinen ja osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi ovat tämän meille valiokuntaan silloin toimittaneet — ja tietysti aika erikoinen asia on sekin, että tässä muistiossa kerrotaan, että VOS-laskuvirheen takia on jäänyt uupumaan 300 miljoonaa euroa. Tällaisia laskuvirheitä on tässä rahoituspohjassa, ja tämä todetaan tässä muistiossa aivan yksioikoisen selvästi.
Arvoisa puhemies! Kun tänään auki on näitä rahoituskysymyksiä, niin kysyisin ministeri Lindéniltä arviota, että riittävätkö rahoitukseen nämä pienet korjaukset, tekniset korjaukset, joita tässä teidän esityksessä on, ja yhdyttekö näihin sote-asiantuntija Korhosen huoliin, että tämä rahoituspohja ei tule riittämään, mitä olette hallituksesta tähän uudistukseen nyt osoittaneet.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-15T14:23:17,2022-02-15T14:30:18,Käsitelty,1.1
2022_9_19,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kyllönen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_20,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran saimme kuulla kokoomuksen korkean veisun. Minä uskoisin, että nykyhallituksella on rohkeutta katsoa tulevaisuuteen eikä veisata niitä menneisyyden virsiä, [Timo Heinonen: Ei kun nämä oli tulevaisuuden kaikki!] joita kokoomus on veisannut jo 15 vuotta, mitä tätä koko sote-uudistusta on yritetty tehdä siinä, kun olette olleet hallituksissa mukana. Nyt ette olleet, ja soteuudistus on totta ja se tehtiin. [Timo Heinonen: Ei ne ollut menneisyyttä, ne oli tulevaisuutta!]
Kun puhutaan siitä todellisuudesta, missä suomalainen kansa elää, niin meidän painopiste sosiaali- ja terveyspalveluissa on liikaa erikoissairaanhoidossa ja liian vähän peruspalveluissa, perustoiminnoissa, ja nimenomaan siellä, missä ihmisten pitäisi saada nopealla tahdilla asioidensa hoito liikkeelle. Sitä työtä ollaan nyt tekemässä, ja olen iloinen, että sosiaali- ja terveysministeriö on tuonut myöskin päivitys- ja korjausohjelmaa sitä mukaa, kun tämän valtavan, aikamme suurimman uudistuksen muutostarpeet esille nousevat. On ihan selvää, että tällaisen kokonaisuudistuksen kaikkia asioita ei ole voitu lainsäädännössä tehdä niin tarkasti tai niin valmiiksi, etteikö muutostarpeita matkan varrella tulisi.
On iso kysymys, miten me kykenemme saamaan samalla rahalla huomattavan paljon enemmän vaikuttavuutta kuin mitä me tänä päivänä kykenemme meidän palvelujärjestelmästämme saamaan. Se ei tarkoita sitä, että ihmisten selkänahasta, työntekijöiden selkänahasta, otettaisiin enemmän, vaan se tarkoittaa sitä, että me kehitämme meidän prosesseja, me kehitämme meidän johtamisjärjestelmää, me kehitämme niitä asioita, millä tavalla palveluita tarjotaan, miten niitä tuotetaan ja miten niitä myöskin kehitetään ja edistetään vastaamaan tätä päivää. Meillä on valtavan isoja haasteita varsinkin mielenterveyspuolella, ihmisten työkykyisyyden ylläpitämisessä. Lasten ja nuorten tulevaisuus näyttää varsinkin nyt korona-ajan jälkeen erittäin haastavalta. Mielenterveyden ongelmat ovat meidän yhteinen ponnistus ja sellainen vaikea paikka, ja väitän, että yhtään sellaista kulmakuntaa ei tästä maasta löydy, missä ei olisi tarpeen tehdä toimia, joilla niin lasten ja nuorten kuin työikäistenkin mielenterveyteen, puhumattakaan sitten ikäihmisistä, pystytään satsaamaan eri tavalla ja nimenomaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta.
Tässä yhteydessä haluan puhua myöskin siitä asiasta, että meillä on aika usein vastakkain palvelut ja seinät. Uudistus mahdollistaa meille myöskin uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita. Entäs jos rakkaus hyppääkin rattaille ja sitä palvelua pystytään tarjoamaan paljon monipuolisemmin ja lähtökohtaisesti eri tavalla kuin aiemmin on tehty, niin että se palvelu tulee ihmisten lähelle ja sitä palvelua on moninaisesti tarjolla, liikkuvana, mobiilina? Mutta tuntuu olevan suomalaisessa järjestelmässä aikamoisen haasteen edessä muuttaa sitä ajattelua. Saan itse palautetta koko ajan esimerkiksi ensihoidon toimijoilta, palo- ja pelastustoimen toimijoilta, että heillä olisi valmiutta kehittää toimia, tehdä asioita eri tavalla ja myöskin hyödyntää sitä olemassa olevaa liikkuvaa resurssia. Mutta onko meillä päätöksentekijöinä alueellisesti, paikallisesti ja myöskin valtakunnallisesti kykyä ja osaamista mahdollistaa tämä tapahtuvaksi?
Ehkä tästä kokonaisuudesta, mikä nyt tänä päivänä on laajemmin pöydällä — näiden tukipalveluiden siirto ja yhtiöittämisen aikataulu, mikä liittyy erityisesti näihin ruoka- ja siivouspalveluihin — sen verran olen huolissani, että kun kynnysarvo on sen 215 000 euroa, niin meillä on aika monella alueella ne kokonaisuudet jo kaikkinensa koottu sen verran isoiksi kokonaisuuksiksi, että ne ylittävät tämän kynnysarvon eivätkä pysty sitä vuoden siirtymäaikaa sitten hyödyntämään. Mutta se yhtiöittäminen kokonaisuudessaan ottaa aikansa, ja sen takia toivoisinkin, että ministeriössä olisi rohkeutta yhdessä valtioneuvoston kokonaisarvioinnin pohjalta ottaa yhteyttä komissioon ja käydä keskustelua siitä lähtökohdasta, että myöskin näillä kynnysarvon ylittävillä alueilla pystyttäisiin harkinnan pohjalta käyttämään riittävä aika näihin yhtiöittämisprosesseihin, eikä syntyisi tilanteita, jotka olisivat mahdottomia osalle alueista. Uskon, että komissiosta löytyy ymmärrystä, koska ei ole tarkoitus tietoisesti rikkoa EU-pelisääntöjä tai estää näitten kynnysarvojen toteutuminen meillä kansallisesti. Olennaista olisi se, että me pystytään järkevällä tavalla huoltamaan ja huolehtimaan myös näiden tukipalveluiden siirrosta niissäkin maakunnissa, missä jo tänä päivänä laajemmat kokonaisuudet vastaavat näistä palveluista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-02-15T14:30:20,2022-02-15T14:36:11,Käsitelty,1.1
2022_9_21,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Berg., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_22,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin onnitella kaikkia tuoreita aluevaltuutettuja, ja siinä edustaja Heinonen oli ihan oikeassa, että nyt alkaa kova työ. Olen itse käyttänyt sellaista vertauskuvaa, että nyt kun onneksi ja vihdoin saatiin sote-uudistus valmiiksi, niin saimme niin sanotusti kirjahyllyn pystyyn, ja nyt näillä tuoreilla aluevaltuutetuilla on iso rooli siinä, että he lähtevät laittamaan niitä kirjoja sinne hyllyyn, mikä on oman näkemykseni mukaan se kaikista tärkein asia tässä substanssin rakentamisessa uuden edessä.
Mitä tulee tähän esitykseen, niin kuten tuossa tuli esille muutamissa puheenvuoroissa, kyseessä on hyvinkin teknisluonteinen esitys, mutta näen silti hyvin tärkeinä nämä esitykset. 
Esimerkiksi juuri tämä kuntien ja hyvinvointialueiden tukipalvelujen myyntiä ja ostoa koskevan siirtymäajan siirtäminen sinne vuoden 23 loppuun on erittäin tärkeää. Tämä on todella sellainen asia, josta paljon yhteydenottoja on kunnista tullut tuolta viime syksystä lähtien, ja siitä syystä näen todella tärkeänä, että ministeriö ja hallitus tähän nyt puuttuivat ja annetaan siirtymäaikaa sinne vuoden 23 loppuun. Niin kuin edustaja Kyllönen tuossa hyvin toi esille, nämä yhtiöittämiset ottavat oman aikansa, ja siitä syystä tämä siirtymäaika on erityisen tärkeä ja helpottaa varmasti muutoksen tekoa siellä tulevilla hyvinvointialueilla.
Kuten ministerikin nosti esille, varsinkin näitten ruokapalveluiden osalta on hyvinkin paljon ollut yhteistyötä kuntien ja nykyisten kuntayhtymien välillä, ja tästä syystä on hyvin tärkeätä, että jatkossa hyvinvointialueillakin tämä ruokapalvelujen tuottaminen kuntien toimesta tai yhdessä pystytään toteuttamaan. Siinä mielessä tämä on hyvin tärkeä asia.
Kuitenkin itse olen ymmärtänyt, että tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien yhteisomistamia yhtiöitä on jo aika paljon, ja siitä syystä tämä ei ole tietenkään kaikkien alueiden ongelma. Näemmä nämä yhtiöt, jotka ovat jo tällä hetkellä kuntien ja kuntayhtymien yhteisomistuksessa, voivat siellä hyvinvointialueilla jatkaa kuten ovat tähänkin mennessä toimineet, mikä helpottaa tietenkin varmaan tätä kokonaisuutta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-02-15T14:36:11,2022-02-15T14:38:59,Käsitelty,1.1
2022_9_23,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Näin. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_24,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-lain muuttaminen ja tukipalveluiden siirtymisen siirtymäaika ovat aiheuttaneet kunnissa kyllä todella paljon haasteita ja hieman epätietoisuuttakin. On ollut aikataulullisesti haasteita toteuttaa tämä järkevästi, ja sen vuoksi onkin erittäin hyvä asia, että tämä siirtymäaika tähän on nyt tulossa, ja on erittäin hyvä, että alueita ja kuntia on tässä kuunneltu. Tämä antaa myös aikaa hyvinvointialueille pohtia sitä kaikista järkevintä ratkaisua ja tuottaa nämä palvelut pitkällä aikavälillä kaikista järkevimmin.
Sote-henkilöstön saatavuuden ongelmista on puhuttu, mutta tällä on vaikutusta myös siihen, että meillä on ollut merkittäviä haasteita ruokapalvelutyöntekijöiden, puhtauspalvelutyöntekijöiden ja välinehuollon työntekijöiden saatavuudessa, ja uskon, että sillä on merkitystä myös sille, että sillä puolella työntekijät voivat hieman huokaista helpotuksesta, että heidänkin asemansa tässä kokonaisuudessa katsotaan varmasti kaikkein järkevimmin toteutettavaksi. Toivotaan, että tämä nyt myönnettävä siirtymä auttaa siis parhaan mahdollisen ja pitkäaikaisen mallin järjestämisessä näillä hyvinvointialueilla.
Edustaja Heinonen täältä harmillisesti jo kerkesi poistua mutta otti vähän kantaa sote-uudistuksen teknisluonteisiin muutoksiin. Ehkä voisi todeta niin, että ideologiahan ei ole tässä muuttumassa vaan nyt tehdään nimenomaan tarpeelliset muutokset, ja tässä sote-uudistuksessa on selvää, että tämä tarve on ollut.
Edustaja Berg oli tätä sote-uudistusta kuvaillut kirjahyllyn pystyttämisenä. Itse olen käyttänyt tästä kielikuvaa, että sipulin kuoret on nyt saatu tehtyä, ja jotenkin tuntuu, että kokoomuksella vielä kirvelee ruveta tekemään sisuksia. Mutta toivotaan, että kokoomuskin saa rivinsä suoriksi. Itselleni jäi sellainen kuva, että puheenjohtaja Orpo kuitenkin oli alun perin vaalien aikaan hyvinkin sillä näkökulmalla, että myös kokoomuksen edustajat haluavat tätä uudistusta viedä aidosti eteenpäin. Toivotaan, että se rupeaa näkymään siellä alueillakin.
Mutta oikeastaan kysymyksenä ehkä sitten vielä tästä edustaja Kyllösenkin mainitsemasta asiasta, että EU-lainsäädäntö saattaa joissakin tapauksissa tulla eteen tämän siirtymäajan puitteissa: onko mitään käsitystä siitä, kuinka montaa aluetta EU-lainsäädännön siirtymä voisi estää? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-02-15T14:38:59,2022-02-15T14:41:51,Käsitelty,1.1
2022_9_25,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_26,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän onnitteluista, sikäli mikäli ministeri halusi onnitella kansanedustajia, jotka ovat tulleet valittua tuonne aluevaltuustoon, mutta samalla tietysti oli muitakin, jotka sinne tulivat, kuten edustaja Heinonen aivan oikein sanoi. Voinemmehan me ottaa tämän osanotonkin tässä yhteydessä siitä, kuten edustaja Heinonen sanoi, että hanke on iso. Ongelmia on aivan varmasti vastassa, ja ministeri totesi omassa puheenvuorossaan, että tämä on Suomen historian suurin yksittäinen hallintouudistus. Oudolta tuntuisikin, että tässä ei olisi pieniä viilausongelmia, kun tätä pannaan täytäntöön. Siinä suhteessa se on täysin selkeää.
Minä vähän ihmettelin kyllä edustaja Heinosen jeremiadia, jollei siinä nyt ollut taustalla puhdas ideologia, johon tässä myöskin viitattiin, eli että kokoomuksen kuuluu arvostella, kun sitä teidän uudistustanne viedään muilla ehdoilla kuin mitä kokoomus halusi — markkinaehtoistaa tämän koko sote-järjestelmän. Nyt kun tehdään se muilla ehdoilla, niin ihmettelin tätä jeremiadia: Miksi täytyy korostaa vaikeuksia ja ongelmia, kun me kerran tiedämme, että niitä väkisin on. Miksei rohkaista sitä, että ratkaistaan nämä ongelmat ja ratkaistaan ne nimenomaan yhdessä? Sitä hallitus tässä juuri tekee nyt näillä pienillä muutoksilla, jotka tällä kertaa meille tulevat, ja aivan varmasti tulee jatkossa vielä lisää.
Minusta on hieno asia, että tässä uudistuksessa halutaan varmistaa henkilöstön asema silloin, kun muutoksia tässä tehdään. Myöskin on tärkeätä huomioida se, että kun ruvetaan vertailemaan yksittäisiä kaupunkeja ja yksittäisiä kuntia, yksittäisiä alueita, niin aina kun tehdään uudistuksia — eikö niin, ministeri, eikö niin — jotkut saattavat hyötyä, [Puhujan puhelin soi] toiset siinä sitten häviävätkin, ja siinä suhteessahan tämä on aina tämmöistä pientä balanssia. Kokonaisuus kuitenkin voittaa, ja sitähän tässä yhdessä haetaan.
Te olette itse tuoneet esille sen, että tämä uudistus tarjoaa myöskin mahdollisuuksia laadullisiin parannuksiin. Itse nostaisin yhden teeman, joka on ikäihmisten puolella oleva laadullinen muutos. Se olisi se, että me saisimme säännönmukaiset terveystarkastukset, niin sanotun seniorineuvolajärjestelmän, jossa on se ajatus, minkä täällä muun muassa edustaja Kyllönen toi omassa puheenvuorossaan esille, eli että sittenkin kaikkein tehokkainta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevyys. Kaikki toimet, joilla me voimme ennalta ehkäistä, ovat säästötoimia. Se on myöskin laadullisesti ihmisille parempaa elämää. Eli tässä suhteessa on sekä—että: sekä taloudellinen hyöty että inhimillinen hyödy.
Toinen uudistus, joka on laadullinen ja josta te olette puhuneet moneen kertaan ministerinäkin ja aikaisemmin erityisesti, on tämä omalääkärijärjestelmä, että otettaisiin maailmalta mallia, että tämä sote-uudistus tarjoaisi nyt ehkä tämmöisiin laadullisiin parannuksiin myöskin tilaa.
Viimeinen huomio liittyy näihin tukipalveluihin, joita tässä tuotiin esille, ja näihin kynnysrajoihin, jotka tässä ovat olemassa. Viittasitte pienempiin kuntiin. Jäin itse pohtimaan sitä, kun tulen suuremmasta kunnasta ja suuremmista kunnista, niin miten nämä vastaavat asiat pystytään sitten suorittamaan suuremmissa kunnissa muuten kuin näiden kuntayhtymien kautta, mihin tässä nyt viitattiinkin, mutta että miten se otetaan huomioon tässä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-15T14:41:51,2022-02-15T14:45:13,Käsitelty,1.1
2022_9_27,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Näin. — Muistutan edustajia vanhasta käytännöstä, että jos puhelin salissa pirisee, niin silloin kaikki paikalla olijat ovat oikeutetut kahveihin tuolla. [Kimmo Kiljunen: Minä tarjoan konjakin kera! — Naurua] — Hienoa, tätä odotinkin. — Ja edustaja Kiviranta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_28,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on hyvin valmisteltu, mutta olisi todella ihme, jos siinä ei havaittaisi pieniä täydentämistarpeita, ja nyt niitä on jo ilmennyt väliaikaisten valmistelutoimielinten työssä ja varmaan ilmenee sitten, kun me aluevaltuutetuiksi valitut ryhdymme työhön ja voimme tehdä lisää näitä käytännön havaintoja.
Mutta on hyvä, että näihin on tartuttu nyt näin ripeästi, tehdään tarpeelliset muutokset ja tarkennukset. Erityisen tärkeää on, että luodaan hyvät edellytykset kuntien ja hyvinvointialueiden yhteisille tukipalveluyhtiöille, jotka voisivat sitten järjestää ilmeisen järkevällä tavalla esimerkiksi ruoka‑ ja siivouspalveluja.
Ilmeisesti tässä odotetaan hyvinvointialueille myös muhkeita perintöjä ja lahjoja, kun kuntia ja maakuntia koskeva perintö‑ ja lahjaverovapaus ulotetaan koskemaan myös hyvinvointialueita. Tämä on tietenkin luonteva ratkaisu, koska hyvinvointialueilla on juridisesti verrannollinen asema muihin hallinnollisiin organisaatioihin, kuten kuntiin ja maakuntiin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-15T14:45:14,2022-02-15T14:46:37,Käsitelty,1.1
2022_9_29,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Ovaska ja sen jälkeen ministeri Lindén., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_30,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toki myös minunkin puolestani onnittelut kaikille valituille vaativaan tehtävään. Itse edustan kantaa, että ihmisten ei kannattaisi tai pitäisi olla kolmella eri tasolla päättämässä asioista, mutta se on eri keskustelun paikka.
Täällä nousi puheenvuoroissa esiin Tampere. Se on rakas kotikaupunkini, ja haluan myös muistuttaa siitä, että kyllähän soten mukana lähtee myös toisaalta se miljardi menojakin, eli sote-kustannuksia tällä hetkellä on ollut kuitenkin hyvin vaikea ennakoida ja kaupunki ei pysty niitä mitenkään helposti hillitsemään. En tiedä, pystyykö siihen hyvinvointialuekaan, mutta toivottavasti se nyt on kuitenkin vähän hallitumpaa ja koordinoidumpaa kuin kaikissa vajaassa 300:ssa eri kunnassa. Näitä sopimuksiahan siirtyy paljon nyt hyvinvointialueille — meilläkin Tampereella lähestulkoon tuhat erilaista sopimusta — ja niistä tietysti yksi merkittävä osa on ict-sopimukset jo aikaisemmin, mihin hallitus, kiitos siitä, on reagoinut ja myöskin tullut vastaan ja lisännyt nyt rahoitusta tältä osin.
Mutta niin kuin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, niin kyllä nämä tukipalvelut ovat kiinteä osa hyvinvointialueiden toimintaa. Ja tietysti vielä ministeriltä tiedustelisin, millä tavalla nyt ministeriössä seurataan tätä suurta muutosta ja kerätään tietoa hyvinvointialueilta, koska nythän kunnat tekevät omia raportointejaan hyvinvointialueille näistä kaikista velvollisuuksista ja sopimuksista ja henkilöstöstä ja kiinteistöistä, mutta miten nyt sitten ministeriö tässä prosessin varrella vielä tämän vuoden aikana katsoo, että siellä ei mitään pahempia lapsuksia sitten tapahtuisi.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-15T14:46:38,2022-02-15T14:48:23,Käsitelty,1.1
2022_9_31,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Lindén, 3 minuuttia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_32,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän kaikkia edustajia erinomaisista evästyksistä tähän asiaan. Otan tässä nyt oikeastaan takaperin siitä järjestyksestä, jossa esititte puheenvuoroja.
Aloitan heti edustaja Ovaskan puheenvuorosta. Minulla oli juuri eilen työpalaveri, aivan erinomainen työpalaveri, STM:n ohjausyksikön johtajan, tamperelaistaustaisen Kari Hakarin kanssa, ja vakuutuin kyllä siitä, kuinka tiiviisti, säännöllisesti ja laaja-alaisesti STM seuraa hyvinvointialueiden valmistelutyötä. Näytti siltä, että se oli kyllä vahvasti käsissä — kuitenkin muistaen, että itsehallinto on näillä alueilla, eli ihan mihinkään yksityiskohtiin ei STM tule mitään määräyksiä antamaan mutta auttaa ja tukee kaikin tavoin.
Edustaja Kiljusen puheenvuorossa tuli sisällöllisiä kysymyksiä. Niistä nyt lähinnä vain sen verran, että oma näkemykseni on, että niitä pystytään paremmin toteuttamaan juuri näillä laajoilla alueilla kuin lukuisissa erilaisissa kunnissa.
Sitten täällä nousi oikeastaan yhteisenä kysymyksenä eniten esille kysymys siitä, mitenkäs nyt sitten nämä suurimmat yhtiöt, joissa myynnit kunnasta hyvinvointialueelle tai hyvinvointialueelta kunnalle ylittävät EU:n kynnysarvon. Tämä on kieltämättä haaste. Tässä on varmasti ollut se ajatus takana, että suuremmat yhtiöt joudutaan sitten käytännössä pilkkomaan tai niiden rakennetta joudutaan muuttamaan mutta niiden volyymit jäävät sen jälkeenkin niin suuriksi, että ne pärjäävät tässä. Sen takia erityisesti pienet yhtiöt, joilla sitten alittuu tämä kynnysarvo, joka on hämmästyttävän matala, niin kuin tiedämme... Minusta edustaja Kyllönen kiinnitti kyllä vakavaa huomiota juuri siihen, että tässä varmasti syntynee tilanteita, joissa ainakin kalkkiviivoille joudutaan, elleivät uhkaa sitten aikarajat ylittyä, ja yhteys EU:hun pitää olla. Tuo oli minusta hyvä, tärkeä evästys tietäen edustaja Kyllösen osaamisen tälläkin alueella.
Sitten vielä laajemmin: Sieltä ihan ensimmäisessä puheenvuorossa edustaja Heinonen nosti yleisesti ottaen esille rahoituskysymyksen. Tässähän, niin kuin kaikki tiedämme, oikeasti se rahahan, mikä kunnilla ja kuntayhtymillä nyt on, ei sillä tavalla muutu, vaan vuonna 23 se jakaantuu kahteen osaan. Siinä jakotilanteessa syntyy varmasti jollakin alueella tyytymättömyyttä siihen suuntaan, onko hyvinvointialueen saama rahoitus koettu riittäväksi tarpeeseen nähden, ja sitten toisaalta taas syntyy tilanteita, joissa kunnissa koetaan samalla tavalla. Kuitenkin se siirtymävaihehan pystytään tässä täysin hallitsemaan. Suurempi kysymys on sitten kokonaisrahoituksen riittävyys siitä vuosiksi eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-15T14:48:24,2022-02-15T14:51:24,Käsitelty,1.1
2022_9_33,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, edustaja Kiviranta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_34,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että covid-19-pandemian torjunnassa tarvittavat tavarat ovat myös jatkossa vapautettuja arvonlisäverosta. Tämä koskee siis tartunnan estämiseen, testaamiseen ja hoitoon välittömästi liittyviä tavaroita. Laki tulisi voimaan takautuvasti kattaen myös tämän vuoden tammikuun ja olisi voimassa kesäkuun loppuun. Kyseessä on siis aiempaa järjestelyä vastaava järjestely, vuosina 2020 ja 2021 käytössä ollut järjestely. On hyvä, että asia nyt hoidetaan kuntoon myös tämän vuoden ensimmäisen puoliskon osalta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-15T14:51:54,2022-02-15T14:52:36,Käsitelty,1.1
2022_9_35,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_36,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ihan hyvä ja tervetullut laki, jälleen yksi niistä, joita käsittelemme uudestaan, kun tarve tälle jatkoajalle on. Tässähän todetaan, että muutoksen vaikutukset julkiseen talouteen riippuvat siitä, kuinka paljon covid-19-epidemian torjuntaan tarvittavia tavaroita hankitaan ja kuinka kauan epidemia kestää. Tietysti se on ehkä näinkin, mutta toisaalta näitähän ei tässä laajuudessa tietysti tarvita eikä hankittaisi ilman tätä koronaa.
Jos oikein olen ymmärtänyt — meillä ei ministeri ole paikalla nyt täällä salissa — niin tämä koskee siis vain julkisen terveyden- ja sairaanhoitopalvelujen ja sosiaalihuollon palvelujen tuottajia ja tämä ei kohdistu, ymmärtääkseni, yksityiselle puolelle. Jos oikein olen ymmärtänyt, niin toivoisin, että valiokunta vielä arvioisi myös sitä, että tämä kohdennettaisiin kaikille sote-sektorilla toimiville.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-15T14:52:37,2022-02-15T14:53:46,Käsitelty,1.1
2022_9_37,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Koponen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_38,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu kuitenkin valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden näkemysten perusteella epäilevästi siihen, ovatko hallituksen esittämät toimenpiteet riittäviä aivan kaikilta osin. 
Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan turvallisen opiskelun turvaamiseksi evätä jäljellä olevaksi päiväksi ja sitä seuraavaksi päiväksi. Valiokunta on jopa lieventämässä tätä muotoilua. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että opetuksen epäämismahdollisuuden tulee olla pidempi, kuten lakialoitteessa LA 6/2021 esitetään. 
Kuluvan työpäivän tai korkeintaan seuraavan päivän opetuksesta poistaminen ei tosiasiassa riitä korjaamaan tilannetta, jossa esimerkiksi toisen oppilaan kouluturvallisuus on uhattuna. Seuraavana työpäivänä esimerkiksi väkivallantekijä ja uhri palaavat samoille oppitunneille. Tilanteet on tarpeen voida rauhoittaa voimallisemmin kouluyhteisössä ja käynnistää voimallisemmin myös tekijän oppilashuollon tuki. Asiantuntijalausunnoissa samalla linjalla on myös Suomen Rehtorit, joka esittää viiden työpäivän epäämisoikeutta. 
Esityksen mukaan vain monijäseninen ja varsin monialainen toimielin pystyy päättämään opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskeluoikeuden pidättämisestä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää, että mahdollisesti hyvinkin akuuteissa tilanteissa tällaista byrokratiaa on vältettävä ja rehtorin oikeuksia kasvatettava niin, että perusopetuksen rehtorilla on oikeus enintään kahden viikon määräaikaiseen erottamiseen, mikäli rehtori arvioi, ettei monijäsenistä toimielintä tarvita ja oppilaan huoltaja tähän suostuu. Muilta osin prosessi olisi sama kuin monijäsenisen toimielimen päättäessä asiasta. 
Toisella asteella rehtorilla on jo oikeus opiskelijan määräaikaiseen erottamiseen, ja vastaava oikeus tarvitaan myös perusopetukseen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-15T14:54:37,2022-02-15T14:56:51,Käsitelty,1.1
2022_9_39,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Edustaja Ovaska on poissa, myös edustaja Mattila on poissa, myös edustaja Kaunisto on poissa, edustaja Kinnunen myöskin poissa. — Edustaja Heinonen on paikalla.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_40,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Itse en tämän asian käsittelyssä ole sivistysvaliokuntaan kuulumattomana ollut mukana, mutta jaan kyllä entisenä opettajana aika pitkälti nämä edustaja Koposen esille nostamat asiat. Meillä kouluissa etsitään ja kaivataan koko ajan näitä keinoja puuttua tehokkaammin erilaisiin ongelmatilanteisiin, ja sen repertuaarin pitäisi olla laajempi kuin se tällä hetkellä usein on. Monelle lapselle ja nuorelle nämä keinot ovat riittäviä, ja kouluissa pystytään nämä tilanteet ratkomaan. Mutta nämä tämäntyyppiset ratkaisut, joita edustaja Koponen esille nosti, ovat kyllä niitä, joita esimerkiksi kouluista opettajat usein tuovat huolena esille, tai sitten rehtorit, jotka myös tässä asiantuntijalausunnossaan olivat tätä esillä pitäneet.
Eli itse oikeastaan haluan tähän keskusteluun tuoda vain sen kentältä kaikuvan huolen, että kouluilla, opettajilla pitää olla riittävät keinot puuttua näihin tilanteisiin ja riittävät keinot viheltää tietyllä tavalla peli poikki ja taata niin ennen muuta sille koko muulle luokalle, opettajalle työrauha mutta myös toisaalta tälle kyseiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus päästä irti siitä tilanteesta ja päästä sitten oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden avun piiriin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-15T14:57:08,2022-02-15T14:58:49,Käsitelty,1.1
2022_9_41,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Näin. — Ja nyt edustaja Kinnunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_42,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kaikki fyysinen ja henkinen väkivalta on tuomittavaa, ja jokainen tapaus on liikaa. Kun itsetunto ja omanarvontunto murenee ja tilalle pesiytyvät pelko ja tilanteiden karttaminen, oppilaan energia ei riitä enää oppimiseen. On vaara pudota kärryiltä. Voimaantuminen tällaisesta vie aikaa. Koulun yhteisöllinen ilmapiiri vähentää kiusaamista. Uudet kaverit, hyvät harrastukset ja turvalliset aikuiset ja yhteisöt auttavat. Tarvitaan selkeitä pelisääntöjä.
Käsittelyssä oleva esitys liittyy koulussa tapahtuvan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan vastaisen toimenpideohjelman toimeenpanoon. Tavoitteena on ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvata turvallinen opiskeluympäristö kaikille. Tavoitteena on myös, että kiusaamiseen ja häirintään voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikille kouluissa ja oppilaitoksissa toimiville turvallinen oppimisympäristö. 
Kuten edustaja Heinonen tuossa edellä sanoi, niin on tärkeää huolehtia koko luokan ja yhteisön turvallisuudesta. Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opinpolkuun.
Arvoisa puhemies! Jo viime vuonna astui voimaan asetusmuutos, jonka myötä myös rehtorilla on toimivalta poistaa häiritsevä ja turvallisuutta vaarantava oppilas luokkahuoneesta tai koulun tilasta. Aiemmin oikeus oli vain opettajalla. Lisäksi myös rehtorilla on oikeus määrätä jälki-istunto. Häiritsevään käyttäytymiseen voidaan puuttua oikea-aikaisesti aiempaa laajemmin. Tässä esityksessä voidaan evätä koulussaolo loppupäivän sijasta myös seuraavan päivän ajaksi. 
Sivistysvaliokunnassa me keskustelimme tästä ajankohdasta pitkäänkin ja haluamme painottaa sitä, että sen täytyy olla aina poikkeuksellinen, äärimmäinen toimi. Oleellista on se, että myös sellainen opiskelija, jolta on evätty oikeus läsnäoloon, saa tarvitsemansa tuen, että hänenkin kohdallaan toteutuu lapsen etu.
Arvoisa puhemies! Täällä on ollut useitakin hyviä ehdotuksia, muun muassa edustaja Koposelta, kiusaamisen estämiseen ja ehkäisyyn liittyen, [Puhemies koputtaa] ja näitä kaikkia on tärkeää viedä eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-15T14:58:49,2022-02-15T15:02:10,Käsitelty,1.1
2022_9_43,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Näin. — Edustaja Mattila., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_44,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Palautteet hallituksen esitykselle, jossa ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettavaa lakia niin, että voidaan ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa, ovat hyviä, ja sivistysvaliokunta on huomioinut ne lakiesityksen jatkojalostustyössä.
Koulukiusaaminen on ilmiö, johon pitää pystyä puuttumaan monella eri tavalla. On hyvä, että koulukiusaaminen tunnustetaan nykyään vakavaksi asiaksi, johon pitää puuttua ja johon puuttumiseksi pitää olla myös keinoja. Koulukiusaamista on varmasti ollut niin kauan kuin on ollut kouluakin, mutta sen nykyiset ilmenemismuodot ovat niin raakoja, pitkävaikutteisia ja yksinkertaisesti yksilön henkilökohtaista koskemattomuutta ja oikeutta turvalliseen kouluympäristöön loukkaavia, ettei ilmiötä saa vähätellä millään tavalla. Siksi olenkin tyytyväinen, että päivitetään nykyistä lainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan koulurauha.
Pidän myös hyvänä suuntausta, jossa jo sanan ”koulukiusaaminen” merkitystä kyseenalaistetaan ja pidetään vähättelevänä kuvaamaan toista ihmistä henkisesti tai fyysisesti loukkaavaa toimintatapaa. Kiusaamisen tilalle on ehdotettu sanaa ”kouluväkivalta”. Tämä sanavalinta kuvaa paremmin tilannetta, johon kiusaamisen kohde joutuu ryhmän ulkopuolelle pois sulkemisen, nimittelyn tai käsiksi käymisen myötä. Vaikka teon takana olisivat alaikäiset, lapset ja nuoret, ei itse teko ole yhtään sen lievempi. Päinvastoin, tiedämme lähihistoriasta pysäyttäviä esimerkkejä, miten pitkälle lapset ja nuoret voivat mennä ikätovereihin kohdistuvassa toiminnassaan.
Entisenä yläkoulu- ja lukio-opettajana koen, ettei koulurauhaa turvaava lainsäädäntö ole aina pysynyt ajan hermolla. Vaikka en itsekään näe paluuta 50-luvun kurinpitokeinoihin, joilla saatettiin puuttua oppilaan fyysiseen ja henkiseen koskemattomuuteen ja jotka olivat nyky-ymmärryksen näkökulmasta epäasiallisiakin, on tässä välissä tehty lainsäädäntöä, jossa on vähennetty kouluhenkilökunnan mahdollisuuksia puuttua koulurauhan vaarantavaan käytökseen. Minustakin on tärkeää, että oppilailla on oikeuksia, eikä heitä saa tietenkään kohdella mielivaltaisesti. Meillä lienee yhteinen ymmärrys siitä, että kouluhenkilökunnan tulee pystyä turvaamaan työrauha ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Tämä pitäisi olla mahdollista myös ennaltaehkäisevillä toimilla. Moni asia on kuitenkin tehty niin byrokraattiseksi, ettei varhainen puuttuminen ja tilanteen nopea käsittely onnistui.
Toinen seikka, jonka haluan ottaa tässä yhteydessä puheeksi, on alatyylinen kielenkäyttö, josta osalliseksi joutuvat koulumaailman jäsenet. Liian usein törmää vähättelevään ajattelutapaan, että ruma puhe olisi jotenkin luontoisetu ja siihen puuttumiseen ei ole keinoja — nostetaan kädet pystyyn. Mielestäni myös tähän ilmiöön pitäisi pystyä puuttumaan. Missään työpaikassa ei pidä alistua epäasialliseen kielenkäyttöön, jolla yleisesti tarkoitetaan kiroilua ja nimittelyä. Myös se on toimintaa, johon pitäisi pystyä puuttumaan.
Arvoisa puhemies! Koulurauha ja sitä häiritsevät tekijät puhuttavat aiheellisesti yhteiskunnassamme. Täällä eduskunnassakin puheemme kohteena ovat usein pahoinvoivat lapset ja nuoret, vaikka suurin osa lapsista ja nuorista pärjää kivasti. Edelleen suuri osa heistä käyttäytyy asiallisesti, he ovat mukavia luokkatovereita toisilleen ja oppilaita, joita on kiva opettaa. On kuitenkin aiheellista olla huolestunut siitä, että tämä huolta aiheuttavien lasten ja nuorten joukko kasvaa. Heillä on monesta eri syystä kadoksissa käsitys omasta elämänhallinnasta ja siitä, mikä on sopivaa tai epäsopivaa toimintaa.
Käsillä olevassa lakiesityksessä kannetaan huolta lapsista ja nuorista, joilta joudutaan epäämään opetus koulussa määräajaksi huonon käytöksen vuoksi. On tärkeää, että myös tälle sanktioidulle ajalle huolehditaan opetuksen jatkumisesta kotioloissa yhteisymmärryksessä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Vaikka lapsi tai nuori olisi käyttäytynyt huonosti, on varmistettava hänenkin oikeutensa oppimiseen. Olisi myös tärkeää varmistaa, että hänellä olisi myös henkinen ymmärrys tapahtuneelle ja siitä seuranneille toimille. Pidän myös hyvänä linjanvetoa, että koulumaailman ulkopuolella annetut sanktiot eivät jatkossa vaaranna koulussa annettujen sanktioiden toteutumista.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun ilmaisen myös huoleni opettajien ja muun kouluhenkilökunnan jaksamisesta. Kasvava ongelmallisesti koulussa käyttäytyvien joukko, pandemia-aika ja sen mukanaan tuomat lisärasitteet ovat kuormittaneet opettajia ja muuta henkilökuntaa. Vaikeidenkin oppilasainesten kanssa pystyvät ammattitaitoiset opettajat toimimaan, kunhan heillä on käytössään selkeät ja tarpeeksi jämerät työkalut häiriötilanteiden varalle. Selkeät pelisäännöt luovat turvallisuutta koko kouluyhteisölle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-15T15:02:13,2022-02-15T15:08:00,Käsitelty,1.1
2022_9_45,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_46,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset oikeastaan kaikille salissa oleville ja ryhmille. Tässä on tällä kaudella yhdessä ratkottu sekä koulukiusaamista että kouluväkivaltaa ja siihen puuttumista, ja näen, että tämä pyöreän pöydän työ ja nyt nämä esitykset ja mietintö, jotka ovat olleet käsittelyssä, ovat varsin ansiokkaita.
Koulujen turvallisuus ja lasten ja nuorten hyvinvointi eivät synny valvontakameroilla tai entistä tiukemmilla kurinpitotoimilla, vaikka niitäkin tarvitaan, vaan ennen kaikkea yhteisöllisyydellä, yhdessä sovituilla säännöillä ja yksilöllisellä kohtaamisella. Turvallisuudentunne syntyy myös vapaudella olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä ja häirinnästä. Nämä ehdotukset selkeyttävät sääntöjä ja kunkin vastuita. Kiusaamiseen ja väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi, ei vain puuttuminen siihen sillä kyseisellä hetkellä, kun kiusaamista tai väkivaltaa tapahtuu, vaan myös seuranta ja yhteyshenkilö, aikuinen, jonka luokse voi mennä kertomaan, jos kiusaaminen toistuu. 
Hyvinvoinnin ja työrauhan edistämisen, yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisen sekä mielen hyvinvoinnin tukemisen pitää olla osana kaikkea pedagogista toimintaa, ja henkilöstöllä pitää olla riittävästi aikaa ja osaamista tämän turvaamiseen. Useat kunnat ovat tiukassa taloudellisessa tilanteessa säästäneet koulutuksesta ja kasvattaneet ryhmäkokoja opetuksessa. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että on yhä vaikeampi puuttua ja viedä näitä tilanteiden selvittämisiä maaliin asti. Hyvä työrauha edistää koko kouluyhteisön hyvinvointia, ja toisinpäin nuorten hyvinvointi edistää ja turvaa koulun työrauhaa. 
Valiokunta korostaa mietinnössä lapsen edun ensisijaisuuden huomioon ottamista myös lapsen tuentarpeen tunnistamisessa sekä oikean ja oikea-aikaisen tuen antamisessa. Tämä on erityisen tärkeää, sillä oireilevan käytöksen taustalla on moninaisia syitä ja usein puutteellinen tuki sekä riittämätön moniammatillinen yhteistyö. Valiokunnan esittämä huoli koulusta poissaolevaksi määrättyjen oppilaiden saamasta riittävästä tuesta ja huolenpidosta on myös tärkeää huomioida. Kurinpidolliset toimet eivät saa kuitenkaan estää lapsen oikeutta oppimiseen. 
Pelkät tiukat kurinpitotoimet eivät poista ongelmia, vaan kiusaamisen vastaisessa työssä keskeistä on myös oppilaitoksen kasvatustehtävä ja riittävä henkilöstöresurssi, jonka myötä saadaan oikea-aikainen tuki. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on merkittävä rooli niin mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kuin myöskin kiusaamisen torjunnassa, ja näitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja täytyy koulussa jatkossa harjoitella entistä enemmän ja saada myös siihen opettajille koulutusta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-15T15:08:03,2022-02-15T15:11:06,Käsitelty,1.1
2022_9_47,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Koponen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_48,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! On tosiaan helppo yhtyä edustaja Hopsun edellisiin sanoihin. Täytyy nostaa esiin kyllä se, että tällä kaudella tosiaan koulukiusaamisen ja ‑väkivallan estämiseksi on tehty paljon tekoja, ei vain puheita, eli on saatu aikaan konkreettisia toimia, mitkä varmasti tulevat parantamaan tätä tilannetta, ja on tosiaan tehty yhteistyötä yli hallitus—oppositiorajojen.
Koulukiusaamista ja ‑väkivaltaa ei pidä tosiaan hyväksyä missään muodossa. Ongelmakohtiin pitää pystyä puuttumaan, ja valtion on hyödynnettävä kaikki keinot kansallisen ongelman ratkaisemiseksi. Tällä esityksellä saadaan keinoja puuttua koulussa sattuviin kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin mutta toki ei vielä tarpeeksi, eli työtä jää vielä tehtäväksi, ja jatketaan sitä hyvässä yhteishengessä.
Ja näköjään edustaja Ovaskakin saapui saliin, niin ei tarvitse enää ottaa uusia puheenvuoroja. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-15T15:11:07,2022-02-15T15:12:16,Käsitelty,1.1
2022_9_49,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_50,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Määrätietoinen koulukiusaamisen ja väkivallan kitkeminen on äärimmäisen tärkeää. Kouluista pitää pystyä tekemään kiusaamisvapaita yhteisöjä, ja koulurauha on jokaisen oppilaan ja opettajan oikeus. Vastuu koulurauhasta ja turvallisesta oppimisesta on koko kouluyhteisöllä mutta myös perheillä asennekasvatuksen myötä. Kouluissa tapahtuva kiusaaminen ja siihen puuttuminen ovat kuitenkin ennen kaikkea koulujen ja oppilaitosten henkilökunnan vastuulla. Puuttumiseen on oltava riittävät työkalut ja niitä tälläkin lailla halutaan lisätä yhtenä vaihtoehtona. Koulut ja oppilaitokset tarvitsevat tähän kiusaamisen vastaiseen työhön tukea, ohjausta ja palveluita.
Niin kuin täällä jo keskustelussa puhuttiin, on myös tärkeää huomioida, että ei saa unohtaa kiusaajaa ja hänen mahdollista tuentarvettaan. Kotiin jääminen ilman tukea ja apua ei saa olla vaihtoehto koulusta poissulkemiselle. Teoille on yleensä aina jokin syy, ja lapsi tarvitsee niihin apua. Vastuu kiusaajankin huomioimisesta on myös kouluilla niin kuin perheilläkin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-02-15T15:12:16,2022-02-15T15:13:35,Käsitelty,1.1
2022_9_51,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Ja nyt edustaja Ovaska., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_52,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja suuri kiitos kollega Koposelle, joka pyytämättä yllättäen jatkoi keskustelua niin, että ehdin vielä tähän mukaan.
Tässä on hallituksen esitys erittäin hyvä, ja täältä on valmistunut myöskin siihen kommentit. Mutta täytyy tähän tunnetaitoihin myöskin kommentoida sen verran, että vaikka me nyt teemme tuolla lainsäädännöllisiä toimia, joilla siellä kouluarjessa pystytään puuttumaan näihin tekijöihin ja jopa epäämään opetusta tai niin edelleen — ja ne ovat tietysti keinoja, joita opetushenkilöstö siellä tarvitsee, ja hienoa, että rehtorilla myöskin sitä oikeutta nyt on — mutta kyllä ne tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat ne keskeisimmät keinot, joilla pystytään puuttumaan siihen koulun arjen parantamiseen.
Luen tässä, mitä eräs tuttavani, väitöskirjatutkija, joka tunnekasvatusta tutkii, kommentoi: ”Mitä tulevaisuudessa kohtaamme, jos siivoamme väärin käyttäytyvät ihmiset pois keskuudestamme ja luomme muureja ihmisten väliin, katkomme siltoja. Vastausta voi etsiä jo nyt sieltä, missä ääriajattelu on saanut sijaa.” Eli kun mietitään, miten käy, jos vain aina poissuljetaan ja otetaan pois siitä yhteisöstä sen oman käyttäytymisen takia, niin sillä tavalla ei pidä toimia, vaan meidän pitää jo varhaisessa vaiheessa pystyä kouluihin ja luokkiin luomaan sellainen turvallinen tila, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja myöskin puhua niistä omista asioistaan. On ollut mielenkiintoista juuri pienten lasten kohdalla nähdä, että kun sellaisetkin ehkä syrjäänvetäytyvät lapset ovat uskaltaneet puhua omista tunteistaan ja tuntemuksistaan, niin muut oppilaat, silloin kun heitä kohtaavat, ovat olleet yllättyneitä siitä, millainen persoona sieltä onkin puhjennut kukkaan. Se luokkatila vain ei ole ollut aiemmin välttämättä turvallinen, että näin olisi voitu toimia.
Somessa on paljon kirjoiteltu myös siitä, että tunnetaidot ovat täysin hömpötystä ja kiusaajat pitäisi heittää pois koulusta. Mielestäni tämmöisestä ajattelusta meidän pitäisi päästä eroon — että niin kuin sanoin, keinoja pitää kouluilla olla, mutta päinvastoin meidän pitää pystyä sitä kulttuuria muuttamaan. Ja niin kuin täällä tässä keskustelussa on käynyt ilmi, tämä hallitus on puuttunut koulukiusaamiseen hyvin, mutta toivottavasti myös tulevat hallitukset vielä entistä paremmin puuttuvat siihen, miten tunnetaitojen oppimista ja hallitsemista kouluissa voitaisiin lisätä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-15T15:13:36,2022-02-15T15:16:12,Käsitelty,1.1
2022_9_53,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Kinnunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_54,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on ollut hyvä keskustelu. 
Tähän lainsäädäntötyöhön on vaikuttanut myöskin tämä oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Se on muuttanut tätä tilannetta toisen asteen osalta.
Tähän perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota, nimenomaan oppivelvollisen opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamiseen tai palauttamiseen, määräaikaiseen erottamiseen, asuntolasta erottamiseen tai opiskeluoikeuden pidättämiseen. Siinä todettiin, että koska tämän kurinpitorangaistuksen määrääminen kuuluu oppivelvollisten osalta julkisen vallan käyttönä viranomaisille, niin tarvitaan tällainen monijäseninen toimielin, joka rehtorin esityksestä päättää tästä rangaistuksesta. Tässä ei ole kysymys siitä, että haluaisimme lisätä byrokratiaa, vaan tämä liittyy nyt oppivelvollisiin ja niihin hallintopäätöksiin, joita viranomaiset voivat tehdä.
Valiokunta tunnisti kyllä kiusaamisen monimutkaisena ilmiönä, ja edustaja Ovaska tuossa puhuikin hyvin kulttuurin muuttamisesta yhteisölliseen suuntaan. Pidetään kaikki huolta toisistamme ja koko kouluyhteisöstä, niin että siellä on hyvä työrauha ja selkeät pelisäännöt. Se edistää oppilaiden ja opettajien ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-15T15:16:12,2022-02-15T15:18:19,Käsitelty,1.1
2022_9_55,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys  HE 139/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_56,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys  HE 139/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 139/2021 eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia sekä 16:ta siihen liittyvää lakia. Lakeihin tehtäisiin ne välttämättömät muutokset, jotka aiheutuvat markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta, antamalla kansallista täydentävää sääntelyä soveltamisen tueksi. Asetuksen täytäntöönpano edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään muun muassa markkinavalvontaviranomaisten toimivaltuuksista sekä talouden toimijoihin kohdistettavista seuraamuksista.
Esitys liittyy markkinavalvontaa ja tuotteiden vaatimustenmukaisuutta koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston markkinavalvonta-asetukseen 2019/1020, jonka soveltamisen tueksi ja kansallisen markkinavalvontasääntelyn yhdenmukaistamiseksi tarvitaan tosiaan kansallista sääntelyratkaisua. Markkinavalvonta-asetus on soveltamisalaltaan laaja ja horisontaalinen eri tuoteryhmien markkinavalvontaa koskeva säädös, sillä asetuksen soveltamisalaan kuuluu 70 EU:n tuotesäädöstä.
Markkinavalvonta-asetuksesta johtuvat kansalliset säädösmuutostarpeet kohdistuvat laajasti eri tuotesektoreille. Nyt käsiteltävänä oleva esitys sisältää muutoksia työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan lainsäädännön lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä ympäristöministeriön lainsäädäntöön.
Markkinavalvontalain soveltamisalan laajentamisen lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset toimivaltaisista markkinavalvontaviranomaisista ja markkinavalvontaviranomaisen toimivaltuuksista markkinavalvonta-asetuksen soveltamisen tueksi. Talousvaliokunta toteaa, että esityksellä ei ole tarkoitus muuttaa viranomaisten nykyistä työnjakoa.
Markkinavalvontaa koskevien säännösten keskittäminen yhteen lakiin turvaa valiokunnan näkemyksen mukaan markkinavalvonnan laatua ja yhdenmukaisuutta. Kansallinen sääntelyrakenne vastaa myös paremmin EU:n markkinavalvontasääntelyn rakennetta. Talousvaliokunta pitää tätä tehtyä lainsäädäntöratkaisua perusteltuna.
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella talousvaliokunta katsoo, että esitys on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, ja valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin teknisin muutoksin. Näin ollen siis talousvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 139/2021 sisältyvät 2.—17. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+12.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-15T15:19:12,2022-02-15T15:22:29,Käsitelty,1.1
2022_9_57,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi >>>Hallituksen esitys  HE 139/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_9_58,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_9_59,9/2022,2022-02-15,14.00,15.27,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 221/2021 eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta. Vastaavansisältöinen muutos on tehty verolainsäädännön puolelle. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kirjanpitolakia siten, että kirjanpitovelvollisuus ulottuisi yhtäältä ulkomaisen oikeushenkilön Suomessa harjoittamaan liike- ja ammattitoimintaan sekä toisaalta toiminnan tosiasialliseen johtamiseen Suomesta, vaikkei ulkomainen yritys harjoittaisi täällä liike- ja ammattitoimintaa. Tarkoituksena on turvata kirjanpidollisen aineiston käytettävyys verotuksessa huolimatta siitä, että aineisto on ulkomaisen yrityksen hallinnassa.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muuttamattomana sellaisin huomautuksin, joita mietinnössä esitimme. Talousvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta siis hyväksyisi muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 221/2021 sisältyvän lakiehdotuksen. Yksimielinen mietintö. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_9+2022+13.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-15T15:23:03,2022-02-15T15:24:26,Käsitelty,1.1
2022_10_1,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 1/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.2.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_10_2,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen 29 §:ään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,,,,
2022_10_3,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Koposen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_10_4,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen 36 a §:ään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,,,,
2022_10_5,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Koposen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_10_6,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen: uusi 36 j §., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,,,,
2022_10_7,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Koposen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_10_8,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle suuren valiokunnan, perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoministeri Pekka Haaviston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 2,5 tuntia. — Keskusteluun, ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_10_9,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antoi ihmisoikeuspoliittisen selonteon eduskunnalle 9. joulukuuta 21. Selonteko on keskeisin Suomen kansainvälistä ihmisoikeustoimintaa ohjaava asiakirja. Yhdessä viime vuonna hyväksytyn valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kanssa selonteko ohjaa myös kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaa. [Hälinää]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Ministeri, hetkinen. [Puhemies koputtaa] — Pyydän hiljaisuutta saliin esittelyn ajaksi. — Ministeri Haavisto.] Kiitoksia. — Selonteko on valmisteltu niin, että sen ohjausvaikutus voisi olla monivuotinen. Selonteon toimeenpano on useiden ministeriöiden vastuulla.
Ulkoministeriö on valmistellut selontekoa kiinteässä yhteistyössä oikeusministeriön sekä muiden ministeriöiden kanssa. Tukena ovat olleet kansalaistoimijoille ja viranomaisille suunnattu laaja lausuntokierros ja kuulemistilaisuudet.
Selonteossa ei kuvata tyhjentävästi Suomen perusoikeustilannetta eikä yksittäisten maiden ja valtioiden ihmisoikeustilanteita. Kansallista tilannetta käsitellään monipuolisesti useissa valtioneuvoston aiemmin annetuissa ja vielä tulossa olevissa selonteoissa ja linjauksissa. Muiden valtioiden ihmisoikeustilanteiden arvioinnissa tukeudumme YK:n, Euroopan neuvoston, Etyjin sekä Euroopan unionin tekemiin maa-arviointeihin.
Selontekoon on sisällytetty esimerkkejä toimintatavoistamme. Perus- ja ihmisoikeuksissa on viime kädessä kyse niistä käytännön toimista, joilla ihmisarvoa voidaan puolustaa ja elämänlaatua parantaa. Toivottavasti nämä esimerkit auttavat saamaan kuvan toiminnan laajuudesta ja monipuolisuudesta.
Uskoakseni olemme onnistuneet suhteellisen hyvin käsittelemään kansallisen toiminnan, EU-tason sekä kansainvälisen toiminnan keskinäistä yhteyttä. Eduskunta on aiemmin edellyttänyt kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan johdonmukaisuuden vahvistamista.
Selontekoon on sisällytetty kysymyksiä, joissa Suomi on jo pitkään saanut suosituksia kansainvälisiltä ja eurooppalaisilta ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä. Näitä ovat muun muassa naisiin kohdistuva väkivalta sekä lähisuhdeväkivalta, saamelaisten asema alkuperäiskansana sekä itsemääräämisoikeutta kunnioittava lainsäädäntö sukupuolen vahvistamisesta. Selonteon näkökulma näihin kysymyksiin on käytännönläheinen: kerromme, mitä olemme tehneet ja mitä tulemme tekemään havaittujen epäkohtien korjaamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-16T14:05:32,2022-02-16T14:08:17,Hyväksytty,1.1
2022_10_10,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Joulukuussa julkistettu valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko ohjaa hallituksen ja Suomen ihmis- ja perusoikeustoimintaa pitkällä aikavälillä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Edellisen kerran ihmisoikeuspoliittinen selonteko on annettu vuonna 2014, jonka jälkeen niin Suomessa kuin maailmalla on tapahtunut isoja muutoksia. Huolestuttavaa on, että autoritäärisen vallankäytön piirteet ovat maailmalla lisääntyneet, kuten olemme saaneet huomata ihan lähiympäristössämme. Uudet, teknologiset ulottuvuudet tuovat uudenlaisia riskejä perus- ja ihmisoikeuksien toteutukselle, kuten tuovat myös ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. 
Suomen ihmisoikeuspolitiikka perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittamiselle. Ihmis- ja perusoikeuksien tukemisen tärkeys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Nämä eivät saa olla vaihtokaupan kohteita, ja siitä me sosiaalidemokraatit pidämme huolen. 
Ihmis- ja perusoikeuksien tukemiseen tähtäävä politiikka on myös turvallisuutta laajemmin tukevaa politiikkaa. Me sosiaalidemokraatit katsomme, että avain monien ongelmien ehkäisemiseen on monenkeskisen yhteistyön edistäminen. Siihen tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä monella tasolla. Suomi on tukemassa monen kansainvälisen järjestön toimintaa. Tulevaisuudessa on tärkeää huolehtia siitä, että järjestöjen toimintamahdollisuuksia ei tarpeettomasti rajoiteta kiristämällä ja että tukea jatketaan. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Oikeusvaltioperiaate ja demokratia muodostavat tärkeän pohjan perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavalle valtiolle. Kuten olemme saaneet viime aikoina huomata, oikeusvaltiokehityksen ja demokratian tukeminen eivät ole pelkästään vaaleista kiinni. Kansainvälisen demokratiajärjestö IDEAn mukaan maailman demokratian tilassa on tapahtunut käänne huonompaan. Demokratian ja oikeusvaltion toimimiseen tarvitaan itsenäinen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta, joka puolustaa demokratian perusarvoja. Myös naisten ja vähemmistöjen, kuten vammaisten, oikeuksien tukeminen kuuluu samaan pakettiin. Tärkeänä tehtävänä on huolehtia myös tulevaisuudesta ja lasten ja nuorten oikeuksista. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-16T14:15:29,2022-02-16T14:18:13,Hyväksytty,1.1
2022_10_11,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon mukaan Suomi edistää aktiivisesti muun muassa ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kansainvälisesti. Suomen kehityspolitiikan tavoitteena on esimerkiksi vahvistaa oikeuslaitoksen toimintakykyä, julkishallinnon läpinäkyvyyttä sekä kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusmahdollisuuksia. On tärkeää, että Suomi osaltaan edistää ihmisoikeuksia, oikeuslaitosten toimintakykyä sekä demokratian toteutumista kansainvälisessä yhteistyössä. Rahallisen kehitysavun jakamisessa on kyllä paljon parannettavaa, sillä Maailmanpankin selvityksen mukaan varoja valuu edelleen veroparatiiseihin ja korruptioon. Tähän pitää kiinnittää vakava huomio.
Ei pidä nyt unohtaa, että Suomen sisällä on ongelmia perus‑ ja ihmisoikeuksien toteutumisessa. Tasavallan presidentti Niinistö totesi muutama viikko sitten täällä valtiopäivien avajaisissa pitämässään puheessa seuraavasti: ""On havahduttu siihen, että ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta.” Hämmentävää onkin, kuinka vähän tässä selonteossa puututaan Suomen omiin perus‑ ja ihmisoikeusongelmiin.
Oikeudenkäyntien viivästyminen on pitkään ollut ongelma Suomessa. Riita-asiain käsittelyt kestävät vuosia. Rikosasia saattaa seistä poliisilla ja syyttäjällä pitkään ennen kuin se edes pääsee tuomioistuimen pöydälle. Oikeuslaitoksen perusrahoituksen puute aiheuttaa kestämättömiä ongelmia oikeusturvan toteutumisessa ja valtavasti inhimillistä kärsimystä.
Perheissä tapahtuva lähisuhdeväkivalta on Suomessa ongelma. Uhreja ovat usein myös perheen lapset, vaikka käytetty väkivalta ei heihin aina kohdistuisi suoranaisesti. Lasten ja nuorten pahoinvointi on kasvava huoli. Samaan aikaan vanhustenhoidossa tulee jatkuvasti ilmi puutteita perushoitoon ja hyvinvointiin liittyen. Lakisääteisten sosiaali‑ ja terveyspalveluiden järjestämisessä on Suomessa siis merkittäviä puutteita, ja usein hoitoon pääsee vasta pää kainalossa. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu. Hallituksen tulee siksi varmistaa suomalaisen oikeusvaltion ja perusturvan toteutuminen sekä varmistaa riittävä rahoitus ja resurssit oikeusturvan aidoksi toteutumiseksi.
Aikaisemmissa selonteoissa vuosilta 2009 ja 2014 on käsitelty selvästi systemaattisemmin ja kattavammin perus‑ ja ihmisoikeuksien toteutumista nimenomaan myös Suomessa, mikä tästä nyt kyllä puuttuu. Nyt annettu selonteko jättää kotimaiset ihmis‑ ja perusoikeusongelmat vähäisemmälle ja keskittyy kansainväliseen ihmisoikeustilanteeseen maailmalla. Suomen sisäisiä ongelmia ei analysoida eikä tavoitteita aseteta eikä ratkaisuja löydy. Kyseessä on selkeä ideologinen valinta. Näyttää siis jälleen kerran siltä, että hallituksen maailmankuvassa koko muu maailma tulee ensin ja suomalainen sitten, jos aikaa jää.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kiinnitän huomiota sananvapauden tilaan Suomessa. Sananvapaus on keskeinen perus‑ ja ihmisoikeus. Viime aikoina, kuten äskeisessäkin puheessa ehkä toiselta näkökulmalta, on puhuttu paljon vihapuheesta, ja myös tässä selonteossa todetaan Suomen toimivan johdonmukaisesti vihapuheen poiskitkemiseksi. Vihapuheesta puhuttaessa pitäisi kuitenkin pitää erillään sallittu vihainen puhe ja laiton rikokseen yllyttävä puhe. Laittoman puheen ja vihaisen puheen välistä rajaa hämärtämällä pyritään eri mieltä olevien vaientamiseen, mitä on pidettävä erittäin vaarallisena kehityksenä demokraattisessa valtiossa, joka kutsuu itseään oikeusvaltioksi.
Kysymys siitä, minkälaista puhetta on syytä pitää laittomana erityisesti kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevilta osin, on olennainen, ja perussuomalaisten mielestä pykälää olisikin täsmennettävä koskemaan vain selkeästi rikoksella uhkaamista tai yllyttämistä. Voimassa oleva nykyinen pykälä ei ole täsmällinen eikä tarkkarajainen, eivätkä ihmiset voi varmuudella ennakoida, mitkä heidän puheistaan voivat joutua rikosprosessin kohteeksi. — Ovatko oikeusvaltio ja sananvapaus tätä tämän päivän Suomessa?
Perussuomalaiset esittävät, että hallitus turvaa sananvapauden toteutumisen ja korjaa rikoslakia perussuomalaisten esittämällä tavalla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-16T14:20:41,2022-02-16T14:25:57,Hyväksytty,1.1
2022_10_12,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_13,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ulkopolitiikan arvopohja koostuu ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja tasa-arvon edistämisestä kaikessa kansainvälisessä toiminnassamme. Näiden mahdollisimman vahva yleismaailmallinen toteutuminen luo pohjan kestävälle rauhalle ja vakaudelle. Siksi Suomen on syytä painottaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan arvojen ja ihmisoikeuksien merkitystä.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien toteutumiseen pohjautuva monenkeskinen sääntöperäinen maailmanjärjestys tarjoaa kiistatta Suomelle liikkumatilaa ja vaikutusmahdollisuuksia etujemme ajamiseksi. Kun puhumme kansainvälisen politiikan suurista kehitystrendeistä ja suurvaltakilpailun kiihtymisestä, emme kuitenkaan voi sivuuttaa arvoristiriitojen lisääntymistä. Ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian kehittyminen kulkevat käsi kädessä, oli suunta sitten eteenpäin tai takapakkia. Ihmisoikeuspoliittisen selonteon arvion mukaan ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on jo pitkään heikennyt kymmenissä valtioissa, ja oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu voimakasta kyseenalaistamista. Freedom House -tutkimuslaitoksen mukaan vuosi 2021 oli 15. peräkkäinen vuosi, kun demokratia taantuu maailmanlaajuisesti. Useat muutkin demokratian tilaa arvioivat kansainväliset tutkimuslaitokset vahvistavat tämän valitettavan kehityssuunnan.
Myös koronapandemia on osoittanut, miten samoissa olosuhteissa osa valtioista on jyrkentänyt otettaan ihmisoikeuksien kustannuksella, kun osa taas antaa mahdollisuuden kritiikkiin ja oikeuksien puolustamiseen. Vahvistunut autoritaarisuus näkyy maailmalla muun muassa sananvapauden ja kansalaistoiminnan tukahduttamisena sekä etenkin naisten ja vähemmistöjen oikeuksien polkemisena. Näemme eräissä EU:n jäsenmaissakin huolestuttavaa kehitystä. Todistamme myös, miten toiminta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden heikentämiseksi on aiempaa suorempaa politiikan eri näyttämöillä. Esimerkiksi Venäjä ja Kiina ja joukko muita ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta kyseenalaistavia valtioita ovat lisänneet keskinäistä yhteistyötään YK:n ihmisoikeuselimissä.
Emme voi sivuuttaa ihmisoikeuksien merkitystä niin isoilta kuin pieniltäkään tuntuvissa asioissa saatikka niiden heikentymistä maantieteellisesti lähellä tai kaukana sijaitsevissa paikoissa. Kansainvälisten sopimusten takaamat ihmisoikeudet eivät ole asioita, joita voimme vain edistää. Valitettavasti yhä useammin kyse on ihan siitä, miten niiden asemaa puolustetaan.
Arvoisa puhemies! Arvoista ja ihmisoikeuksista puhuminen ei ole millään tavalla ristiriidassa kansallisten etujen painottamisen kanssa. Ihmisoikeudet on helppo nähdä koventuneessa maailmassa pehmeinä asioina, mutta demokratioilla on kuitenkin suojelua vaativia etuja. Arvojen merkitystä osana kansainvälisen politiikan agendaa korosti Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin viime joulukuussa koolle kutsuma demokratioiden huippukokous.
Pelipaikkoja kansainvälisen arvopohjaisen yhteistyön edistämiseksi kannattaakin hakea aktiivisesti. Suomelle keskeisimpiä alustoja ihmisoikeuksien edistämiseksi ovat ennen kaikkea Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, Euroopan neuvosto sekä yhteistyömme kumppaneidemme kanssa. On erityisen arvokasta, että Suomi toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 2022— 2025. Tälle työlle on annettava täysi tuki.
Oman tilaisuutensa tarjoaa Suomen lähestyvä Etyj-puheenjohtajuuskausi ja Helsingin päätösasiakirjan juhlavuosi 2025. Vuoden 1975 Helsingin-kokouksessa käsiteltiin isoin osin geopoliittisia turvallisuuskysymyksiä, mutta myös ihmisoikeuksia. Juhlavuoden ja Suomen puheenjohtajuuskauden lähestyminen voisivat tarjota laajan poliittisen agendan, johon voisi sisältyä muistutus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten voimassaolosta.
Meidän tulisi myös pohtia aiempaa läheisempää yhteistyötä Pohjoismaiden välillä, joissa on pitkät perinteet ihmisoikeuksien puolestapuhujina. Voisiko yhteispohjoismaisesta toiminnasta löytyä tilaa uusille aloitteille, joilla voisimme edistää yleismaailmallisten arvojen toteutumista?
Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on kokemusta siitä, miten demokraattiset instituutiot, ihmisoikeuksien toteutuminen ja oikeusvaltioperiaate ovat rauhan ja kehityksen edellytys. Siksi demokratiaa on tuettava siellä, missä sille tarjoutuu mahdollisuuksia, ja suojeltava erityisesti siellä, missä se on uhattuna. Suomenkin turvallisuuden varjelu alkaakin rajojemme ulkopuolelta, arvojemme puolustamisesta kansainvälisesti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-02-16T14:26:05,2022-02-16T14:31:29,Hyväksytty,1.1
2022_10_14,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_15,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperhe ostaa talon, joka paljastuu homepommiksi. Riita etenee oikeuteen. Jono kestää puolitoista vuotta, eri oikeusasteiden käsittely viisi vuotta. Lopulta kauppa puretaan. Kauppasumma tuomitaan palautettavaksi, mutta palautettavia rahoja ei enää ole. Kaiken jälkeen perhe voi huonosti. Taloudellinen tilanne on mahdoton, kokonaisuus kohtuuton. Oikeusjärjestelmämme on ruuhkautunut. Käräjäoikeuksien ruuhkaa tuleekin purkaa. 
Vaikka kehitettävää on, meillä on hyvä maa. Suomessa asuvilla on laajat oikeudet harjoittaa uskontoaan, käydä koulua, tehdä työtä, yrittää ja sanoa mielipiteensä. Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet kuuluvat kaikille. Niiden pitää toteutua koko Suomessa, jokaisen kohdalla. 
Meidän tulee johdonmukaisesti ja sitkeästi vahvistaa perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia niin kotimaassa, Euroopassa kuin maailmalla. Tämä huolellisesti laadittu selonteko linjaa kansallista ja kansainvälistä toimintaamme. Kiitos, että selonteosta tehdään vielä selkokielinen versio. 
Arvoisa puhemies! Emme elä yksin. Olemme toisillemme lähimmäisiä. Keskusta korostaa kehitysyhteistyössä jokaisen oikeutta puhtaaseen veteen, ruokaan sekä koulunkäyntiin, työhön ja yrittämiseen. 
Suomi edistää ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. On arvokasta tehdä monenkeskistä yhteistyötä, edistää kattavia sopimuksia ja valvoa niiden toteutumista. Demokratia on heikentynyt ja oikeusvaltioperiaate romuttunut monessa maassa. Kiinan ja Venäjän tilanne huolestuttaa. Suomen tehtävä on nostaa ihmisoikeusasiat keskusteluun, kun kohtaamme kahdenvälisesti. Euroopan unionin tulee puolustaa ihmisten oikeuksia yhtenä rintamana. 
Arvoisa puhemies! Selonteko linjaa myös sananvapauden turvaamisesta. Sananvapauteen kuuluu myös sananvastuu. Vaikutamme vahvasti sanoillamme. Sanat ovat tekoja. Sanan voimalla voi yllyttää vihaan, vastakkainasetteluun, väkivaltaan. Sanalla voi myös korjata. 
Sisällissodan jälkeen Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa siitä, että on luotava Suomi, jossa ei ole punaisia ja valkoisia vaan Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.
Puhutaan rakentavasti ja kunnioittaen toisillemme. Sovitellaan, neuvotellaan, etsitään yhteistä ymmärrystä. Eletään rauhassa ja sovussa kaikkien kanssa, vaikka olemme asioista eri mieltä. Viedään sovintoa myös maailmalle. 
Arvoisa puhemies! Selonteko käsittelee varsin vähän sivistyksellisiä oikeuksia. Nuoret ja lapset ovat arvokkainta, mitä meillä on. He tekevät tulevaisuuden. Yksinäisyys ja mielenterveyden ongelmat lisääntyvät. Nuoria putoaa kelkasta. Tehdään kaikki sen eteen, että jokainen nuori kokee elämänsä merkitykselliseksi ja itsensä arvokkaaksi, tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
YK:n turvallisuusneuvosto haluaa nuoret mukaan tukemaan rauhanomaista toimintaa ja ehkäisemään konflikteja ennalta. Kuunnellaan nuoria, tuetaan heitä, otetaan heitä mukaan ratkomaan ympäristön ja muita haasteita. Annetaan heille mahdollisuus kasvaa rauhan ja ihmisoikeuksien puolustajiksi, vaikuttamaan laillisin keinoin. 
Sivistys ja koulutus ovat demokratian ja hyvinvoinnin perusta. Sydämen sivistys lisää ymmärrystä ja edistää vuoropuhelua. Vahvistetaan koulujen demokratia‑ ja ihmisoikeuskasvatusta ja järjestöjen työtä. Pidetään huoli siitä, että ihmiset saavat oikeaa tietoa ja oppivat lukemaan kriittisesti mediaa. Huolehditaan kaikenikäisten digitaidoista. Annetaan jokaiselle avaimet elämänmittaiseen oppimiseen, persoonallisuuden ja luovuuden kehittämiseen osana ihmisarvoista elämää. 
Arvoisa puhemies! Kansalaisten oikeusturvan puolustajien on oltava valppaana. Suotuisa tilanne ei pysy itsestään. Epäkohdat on syytä korjata, hyviä asioita on syytä vahvistaa. Tärkeintä on muistaa, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-16T14:31:32,2022-02-16T14:36:54,Hyväksytty,1.1
2022_10_16,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_17,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat enemmän kuin sana ja enemmän kuin poliittinen ohjelma. Ihmisoikeus on oikeutta saada olla vapaa ja oikeutta saada olla yhdenvertainen. Ihmisoikeus on arvo, joka on aina jakamaton — ihonväriä katsomatta, sukupuolta tuntematta tai oikeita sanoja sanomatta. Ihmisoikeuksien äärellä olemme lähempänä ihmisyyttä kuin missään muualla — lähempänä minuutta, lähempänä vapautta tai vielä liian kaukana niistä, lähempänä sitä, mitä jokainen ihminen eniten toivoo itselleen ja rakkaalleen; oikeutta olla minä.
Ihmisoikeudet mielletään usein joksikin, joka on irrallinen arjestamme, sanaksi, jota on helppo käyttää aukomatta sen syövereitä enempää. Mutta keitä he ovat, joiden oikeuksista puhutaan? Keitä he ovat, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen vaatii vielä enemmän kuin mitä teemme tällä hetkellä?
Usein ihmisoikeuksista puhutaan, kun puhumme esimerkiksi kehitysavusta tai vähemmistöryhmistä. Ihmisoikeudet eivät katso valtion rajoja, sukupuolta tai kulttuuritaustoja. Harvoin muistetaan, että myös ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja myös niiden merkitys ihmisoikeuskysymyksenä on kasvanut. Tosiasiassa ihmisoikeudet koskettavat ihan jokaista meistä kaikilla elämän osa-alueilla joka päivä ja velvoittavat toimimaan — jokaista meistä — huolehtimaan siitä, että tämä maailma olisi turvallinen meistä kaikkein pienimmille ja kaikkein heikoimmille.
Nyt käsittelyssä oleva ihmisoikeuspoliittinen selonteko on merkittävä askel sen eteen, että aidosti vahvistamme yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallistumisoikeuksien toteutumista. Ohjelma painottaa erityisesti naisten, saamelaisten, vammaisten henkilöiden sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Se painottaa kestävän kehityksen tärkeyttä, ilmastonmuutoksen hillintää ja luonnon monimuotoisuuden puolustamista, ja se painottaa tiedonvälityksen merkitystä ja saavutettavuutta perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.
Samaan aikaan elämme maailmassa, jossa asenteet ovat koventuneet ja tiedonvälitys on polarisaation luomisen väline. Vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat vihapuhetta, ja maalittaminen on lisääntynyt. Turvallisuuden tunne horjuu. Ihmisten pahoinvointi ei ainoastaan tunnu, vaan se myös näkyy ja kuuluu. Maailmanlaajuinen pandemia on haastanut Suomea ennennäkemättömällä tavalla, ja sen langettama varjo kulkee kanssamme vielä pitkään. Mutta samalla pandemia on tuonut vahvemmin näkyväksi ne ihmiset, jotka aiemmin ovat kadonneet rakenteiden, kriteereiden tai määritelmien sekaan — ne ihmiset, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen on epävarmaa joka ikinen päivä.
Arvoisa puhemies! Yksi ihmisoikeuksien tärkein käsite on vapaus, ja samalla se on asia, joka ei ole kaikille mahdollista. Vammainen ihminen ei voi valita tapaa, jolla hän haluaisi elää. Sen määrittää yhteiskunta. Sen määritämme me. Pieni lapsi ei voi valita polkua, jota hän kulkee. Sen valitsemme me. Me määritämme sen, onko vammaisella henkilöllä lupa saada henkilökohtaista apua arkeensa vai ei. Me määritämme sen, onko hänellä lupa kulkea taksilla kauppaan neljä vai kahdeksan kertaa kuussa. Me määritämme sen, mitkä hänen mahdollisuutensa kouluttautua ovat, ja me määritämme sen, missä hänen kotinsa saa olla. Me valitsemme sen, voiko lapsi selviytyä koulumaailmassa yhdenvertaisesti. Me valitsemme sen, saako lapsi kasvaakseen riittävästi tukea vai ei, ja me valitsemme sen, saako lapsi kokea, että hänen perheensä on tasavertainen. Vammainen ihminen on yhdenvertainen, jos sallimme hänen olla. Lapsi oppii, jos sallimme hänen oppia.
Me vihreissä olemme sitoutuneet edistämään ihmisoikeuksien toteutumista. Olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että joka ikinen lapsi saa oikeuden oppia, oikeuden turvalliseen lapsuuteen, oikeuden omaan perheeseen ja oikeuden tulevaisuuteen, jossa on hyvä elää. Me olemme sitoutuneet huolehtimaan siitä, että ihminen, joka tarvitsee tukea arkeensa ollakseen yhdenvertainen, sitä myös saa.
Pienten askelten tukeminen ja vieraiden käsien auttaminen on ainoa oikea tapa tehdä politiikkaa, mutta se vaatii halua. Jokaisella ihmisellä on oltava oikeus ja mahdollisuus kokea elämässään vapautta ja riippumattomuutta.
Ihmisoikeudet ovat läsnä kaikkialla. Ne ovat läsnä, kun turvaamme tulevien sukupolvien elämää. Ne ovat läsnä, kun torjumme ilmastonmuutosta. Ne ovat läsnä, kun puhumme saamelaisten oikeuksista. Ne ovat läsnä, kun turvaamme jokaisen lapsen oikeutta oppia, kun turvaamme jokaisen ihmisen oikeutta omaan kotiin, kun turvaamme jokaisen lapsen oikeutta vanhempiin, kun turvaamme oikeutta koskemattomuuteen ja kun turvaamme oikeutta kulttuuriin. Ihmisoikeudet ovat läsnä jokaisessa ihmisessä, ja jokaisen arvo ansaitsee sen, että ne myös toteutuvat.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-02-16T14:36:56,2022-02-16T14:42:17,Hyväksytty,1.1
2022_10_18,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_19,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat oikeusvaltion kivijalka. Ihmisoikeudet ovat demokraattisen yhteiskunnan perusta.
Nyt käsiteltävä ihmisoikeuspoliittinen selonteko linjaa Suomen ihmisoikeuspolitiikkaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Vakaa ja määrätietoinen työ ihmisoikeuksien ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän turvaamiseksi onkin tärkeämpää kuin vuosiin. Viime aikoina ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja roolia koko kansainvälisessä järjestelmässä on pyritty horjuttamaan ja kyseenalaistamaan.
Kuvittelemme usein, että ihmisoikeusongelmat tapahtuisivat jossakin muualla. Kuitenkin myös meillä Suomessa ja Euroopassa ihmisoikeusongelmat ovat todellisuutta ja kehityssuunta on huolestuttava. Yritykset heikentää ihmisoikeusjärjestelmää ovat tulleet lähemmäksi ja lähemmäksi. Euroopassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia on heikennetty, sananvapautta ja kansalaistoiminnan mahdollisuuksia on rajoitettu, naisten oikeuksia on kavennettu, tuomioistuinten puolueettomuutta on koeteltu. Ihmisoikeusloukkaukset kohdistuvat usein vähemmistöihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Etniset vähemmistöt, vammaiset, alkuperäiskansoihin kuuluvat ja turvapaikanhakijat kuuluvat niihin, joiden ihmisoikeuksien toteutuminen ei ole vieläkään riittävällä tasolla. Selonteossa nämä ryhmät on otettu huomioon varsinkin kansainvälisen toiminnan painopisteenä. Työtä on kuitenkin tehtävä myös meillä Suomessa.
Arvoisa puhemies! Emme myöskään voi välttyä siltä tosiasialta, että elämme maailmassa, jossa rikkaimmalla prosentilla on yllin kyllin ja joillakin ei ole mitään. Kasvava eriarvoistuminen on omiaan yhä syventämään perus- ja ihmisoikeusloukkauksia ja kasaamaan useita erilaisia ihmisoikeusongelmia samojen henkilöiden kohdalle.
Eriarvoistuminen näkyy myös Suomessa. Erot näkyvät esimerkiksi terveydessä ja koulutuksessa. Ne näkyvät asunnottomuutena, marginalisoitumisena. On tiedossa, että heikko taloudellinen asema voi edelleen heikentää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisoikeuksien toteutumista. Aivan avainasemassa on syrjintään puuttuminen. On erittäin tärkeää, että Suomi on ottanut erityiseksi painopisteekseen yhdenvertaisuuden edistämisen, syrjitympien väestöryhmien oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon toteutumisen.
Arvoisa puhemies! Toinen tosiseikka on, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Emme voi välttyä tarkastelemasta ihmisoikeusjärjestelmän onnistumista ilman, että huomioimme ympäristökriisin vaikutukset. Mikäli emme toimi ilmastokriisin ratkaisemiseksi, sen aiheuttama ruokaturvan heikkeneminen, pakolaisuutta aiheuttavat luonnonilmiöt, sairaudet ja yhteiskuntien epävakauden kasvu vaarantavat ihmisoikeuksien toteutumisen ratkaisevalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Yksin emme kuitenkaan voi täysimääräisesti ihmisoikeustyössä onnistua. Meidän tehtävänämme on tukea ja edistää ihmisoikeuskysymysten käsittelyä eri kansainvälisissä ja EU:n toimielimissä. Meidän tulee puuttua kansainvälisten toimielinten kautta johdonmukaisesti ihmisoikeusloukkauksiin ja tukea ihmisoikeuspuolustajia eri puolilla maailmaa. Meidän on itse kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa painotettava ihmisoikeuksien toteutumista.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet perustuvat oikeudellisesti sitovaan järjestelmään, kuitenkin poliittisilla toimilla on olennainen rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa. Politiikalla voi aiheuttaa ihmisoikeusongelmia tai sillä voi korjata niitä. On tärkeää, että Suomen vankka ihmisoikeustyö ei perustu hallituskauteen, vaan jokainen hallitus kantaa vastuun ihmisoikeuksien toteutumisessa ja edistämisessä. Ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja demokratia ovat kaikki kolme kiinteässä keskinäisessä yhteydessä: ilman yhtä ei ole muita. Kulkemalla näiden kolmen pohjustamaa polkua voimme edetä kohti tulevaisuutta, joka on kaikille yhdenvertainen ja tasa-arvoinen, jossa kaikki voivat elää ihmisarvoista elämää ja jossa yhteiskunnallinen rauha ja vakaus on turvattu. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-16T14:42:20,2022-02-16T14:47:32,Hyväksytty,1.1
2022_10_20,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_21,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet eivät ole samanlaisia kuin muu politiikka ja politiikan tekeminen. Niitä koskeva päätöksenteko ei ole pragmaattista eikä aina myöskään yksinkertaista. Ihmisoikeuksien suhteen ei haeta kompromisseja. Valta antaa mahdollisuuden parantaa maailmaa, mutta myös demokratioissa meidän tulee olla valppaina. Vaarana on, että enemmistöt ottavat suurempia vapauksia ja hyväksikäyttävät valta-asemaansa vähemmistöjen tai yksittäisten heikossa asemassa olevien ihmisten kustannuksella. Siksi valtiovallan on suojeltava yksilöiden oikeuksia. Tässä Suomi voi olla ylpeä esimerkiksi varsin ainutlaatuisista pohjoismaisista mekanismeistaan ja erityisvaltuutetuistaan, joiden avulla tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä valvotaan ja edistetään.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-02-16T14:47:37,2022-02-16T14:48:50,Hyväksytty,1.1
2022_10_22,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeuspoliittinen selonteko piirtää selkeän kuvan kansainvälisestä ja kansallisesta ihmisoikeustilanteesta. Suomi haluaa selkeästi olla aktiivinen ihmisoikeustoimija. Valitettavasti usein kuitenkin unohdamme pysähtyä tarkastelemaan Suomen omaa ihmisoikeustilannetta. Kristillisdemokraattinen ryhmä ehdottaakin, että tulevaisuudessa selonteko jaettaisiin selkeämmin kahteen osaan, joissa tarkasteltaisiin kotimaan tilannetta ja Suomen kansainvälistä toimintaa erikseen. Tämä palvelisi kansalaisia paremmin. [Leena Meri: Se on luvattu tehdä jo!]
Ihmisoikeuksien ytimessä on ajatus ihmisarvosta. Ihmisen perimmäistä arvoa ei määritä hänen olemuksensa, tekonsa tai tekemättä jättämisensä.
Ihmisoikeudet toteutuvat aina suhteessa toisiin. Kun jaettavana on niukkuutta, on tehtävä valintoja. Korona-aikana jouduimme tähän punnintaan: yhden oikeus elämään voi olla pois toisen oikeudesta terveydenhuoltoon, vapauteen tai elinkeinoon. Yhtälö ei ole helppo.
Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeistä ovat demokratia ja koulutus. On hyvä, että Suomi panostaa maailmalla koulutussektorin kehitysyhteistyöhön ja tukee tyttöjen ja vammaisten henkilöiden koulunkäyntiä. Kehitysyhteistyössä tärkeää on sen ihmisoikeusperustaisuus ja rakenteisiin vaikuttaminen.
Arvoisa puhemies! Hyvä valtioneuvosto, kiitän erityisesti siitä, että selonteko ei ujostele ottaa kantaa Kiinan ja Venäjän ihmisoikeustilanteeseen.
Vaikka monella mittarilla ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutuminen on Suomessa mennyt eteenpäin, emme saa pitää näitä itsestäänselvyytenä. Alhaisena äänestysaktiivisuutena näyttäytyvä demokratiavaje ja viimeaikaiset mielenosoitukset kertonevat osattomuuden tunteesta ja sen lisääntymisestä yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Oikeusasiamies listaa kertomuksessaan kymmenen keskeistä perus- ja ihmisoikeusongelmaa Suomessa. Kärjessä ovat puutteet vanhusten oloissa. Kristillisdemokraatit ovat huolissaan siitä, mitä vanhustenhoidon kriisi ja työvoimapula tekevät ikääntyneiden oikeuksille saada laadukasta hoitoa ja tulla kuulluksi.
Myös lasten turvallisuus on huolenaihe. Uutiset nuorten väkivallasta ovat synkkiä. Siihen lapsiasiainvaltuutettukin kiinnittää huomiota. Jokaisen lapsen ja nuoren on saatava käydä koulussa ja harrastuksissa ilman pelkoa väkivallasta. Sama koskee tietysti myös kotia.
Selonteossa nostetaan esille perusoikeusnäkökulma digitalisaatioon. Lainaus selonteosta: ”Tiedon ja palveluiden lähteille pääsy sekä palveluiden yhdenvertainen saatavuus on turvattava myös silloin, kun henkilö ei itse pysty käyttämään sähköisiä palveluja.” Meidän onkin kysyttävä: Onko visiona yhteiskunta, jossa perusoikeudet toteutuvat vain nettiyhteyden kautta digitaalisella identiteetillä? Onko tässä käymässä niin, että kun järjestelmän piti palvella meitä, niin nyt me palvelemme järjestelmää?
Arvoisa puhemies! Nostan esille vielä yhden asian. Selonteossa viitataan anti-gender-liikehdintään, joka ei hyväksy sukupuolen moninaisuutta eikä sukupuolen määrittelemistä yhteiskunnallisesti ja hyväksyy ainoastaan heteroseksuaaliselle avioliitolle perustuvan perhemallin.
Puhemies! Jos lähes kaikissa sivilisaatioissa ihmiskunnan historiassa vallinnutta käsitystä avioliitosta aletaan pitää syrjivänä, on oikeutettua kysyä, miten se edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Kieltämällä sukupuolen käsitteen luonnontieteellisen pohjan valtioneuvosto sanoutuu irti tieteellisestä maailmankuvasta. Tämä on hämmentävää.
Kuten selonteossa todetaan, sananvapaus on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksia sekä demokraattista yhteiskuntaa. Sananvapauden rajoja määritellään lisääntyvästi tuomioistuinten päätöksin. Tämä on ongelmallinen kehitys. Moniarvoisen yhteiskunnan rakentaminen on epäonnistunut, jos oikeuslaitos joutuu enenevässä määrin linjaamaan, mitä saa sanoa ja mitä ei ja mikä oikeus ylittää toisen, ketä suojellaan ja ketä ei. Arvoisa puhemies, meidän täytyy pystyä parempaan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-02-16T14:52:56,2022-02-16T14:58:27,Hyväksytty,1.1
2022_10_23,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_24,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Julkisen vallan tehtävä perustuslain mukaisesti on turvata perus‑ ja ihmisoikeuksien toteuttaminen Suomessa. Ihmisoikeuspolitiikkamme perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden kunnioittamiseen. Perusoikeudet turvaavat yksilön yhdenvertaisia oikeuksia. Suomalaisen yhteiskunnan perusta rakentuu demokratian, oikeusvaltioperiaatteen sekä perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiseen. Näiden toteuttamista on vahvistettava niin kansallisesti, EU-tasolla kuin kansainvälisestikin.
Demokratiamme nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki turvaa yksilöiden ja tiettyjen väestöryhmien perustavanlaatuiset oikeudet. Me olemme pysyneet vahvoina sen suhteen, että nämä oikeudet toteutuvat hyvin. Oikeusvaltion toimivuuteen kohdistuu kuitenkin paineita myös Suomessa. Vähemmistöihin kohdistuvat asenteet ovat koventuneet, vihapuhe ja maalittaminen ovat lisääntyneet, sekä esimerkiksi oikeudenkäyntien kestot pidentyneet. Turvallinen oikeusvaltio tekee työtä sen eteen, ettei meillä olisi eriarvoisuutta, yhteiskunnallista syrjäytymistä tai turvattomuutta. Puutteita on edelleen esimerkiksi niin lähisuhdeväkivallan uhrien, vanhusten, vammaisten kuin sukupuolivähemmistöjen asemassa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Oikeusvaltiokehitys on keskeinen kestävän kehityksen tavoite. Perus‑ ja ihmisoikeudet ovat olennainen osa kestävää kehitystä, jonka tulee vahvistaa yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Suomi korostaa kansainvälisten ihmisoikeussopimusten määräysten noudattamista kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. YK:n Agenda 2030 ‑ohjelman toimeenpanossa tulee ottaa huomioon toisiaan täydentävästi perus‑ ja ihmisoikeudet, ympäristön tila sekä yhteiskunta‑ ja talouskehitys, eikä ketään tule jättää kehityksestä jälkeen. Suomen kansainvälisen ihmisoikeustoiminnan painopiste on yhdenvertaisuuden, syrjäytyneimpien väestöryhmien oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolustamisessa ja edistämisessä. Naisiin kohdistuvan väkivallan määrään on kiinnitettävä erityistä huomiota myös Suomessa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Sananvapaus on paitsi tärkeä ihmisoikeus myös demokratian perusta. Vaikka sananvapaus on keskeinen perus‑ ja ihmisoikeus, ei se ole rajoittamaton. Sananvapauden rajoja tulee arvioida suhteessa muihin oikeuksiin ja lainsäädäntöön. Huomioitava on muun muassa tietosuoja ja yksilönsuoja. Sananvapauden toteutuminen ja oikeus tietoon ovat keskeisiä perus‑ ja ihmisoikeuksia, mitä Suomi korostaa. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulee turvata myös muuttuvassa yhteiskunnassa. Kehittyvä teknologia mahdollistaa perus‑ ja ihmisoikeuksien loukkaamisen aiempaa laajemmin eli esimerkiksi loukkaamalla yksityisyydensuojaa ja osallistumisoikeutta. Digitalisaation edetessä kansalaisten luottamus on tärkeässä asemassa.
Yhteiskunnassa jokaisella on sekä vapauksia että oikeuksia että vastuita. Toimimme niiden puitteissa kukin omien kykyjemme mukaan. Kaikilla ihmisillä tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet rakentaa omaa elämäänsä ja menestyä. Jokaisella on oikeus kokea olevansa merkityksellinen, arvokas ja hyväksytty yhteiskunnan jäsen. Kaikilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvinvointiyhteiskunta ei toimisi, jos jokainen vain ensin vaatisi ja sitten ottaisi siltä itselleen mieluisia asioita. Jokaisen meistä on myös omien mahdollisuuksiemme mukaan osallistuttava yhteiskunnan rakentamiseen ja pyörittämiseen, jotta yhteisesti kootusta hyvästä voidaan auttaa ensisijaisesti niitä, jotka apua tarvitsevat. Yhteiskunnan turvaverkkojen on kannateltava heikkoina hetkinä, mutta samanaikaisesti niiden on tuettava eteenpäin, jotta kukin seisoisi mahdollisimman tukevasti omilla jaloillaan. Elämässä on oltava mahdollisuus sekä onnistua että epäonnistua. — Kiitos. [Eva Biaudet: Harvinaisen hyvä puhe!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-16T14:58:30,2022-02-16T15:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_10_25,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Nyt siirrymme joksikin aikaa vastauspuheenvuoroilla käytävään keskusteluun. Minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja saa pyytää painamalla V-painiketta. Ja tämän keskustelun yhteydessä ministeri haluamallaan tavalla voi käyttää puheenvuoroja. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_26,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki turvaa yksilöiden ja tiettyjen väestöryhmien perustavanlaatuiset oikeudet. Keskustelu oikeusvaltion tilasta ja viranomaisten tietämyksen kehittäminen perus- ja ihmisoikeuksista on tärkeää. Tässä yhteiskunnan muuttumisen tilassa meillä tulee huomioida erilaiset väestöryhmät, erilaiset kulttuuritaustat, erilaiset ihmiset, koska viime kädessä on kyse siitä: ihmisyydestä. Kaikki ihmiset ovat tismalleen samanlaisia. Jokaisella ihmisellä tulee olla yhtäläinen oikeus ihmisoikeuksiin. Siinä ei ole kyse halusta tai tahdosta, vaan siinä on kyse ihmisen perusoikeuksista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-16T15:03:56,2022-02-16T15:04:45,Hyväksytty,1.1
2022_10_27,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_28,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitettävästi muutama ryhmä oli huomannut, muun muassa kristillisdemokraatit, että tämä oli vajavainen Suomen oikeusvaltiotilanteen osalta. Tietysti ministerit harkitsevat, kuka tulee, mutta oikeusministerin olisi ollut tässä hyvä olla myös paikalla tästä oikeusvaltiokehityksestä ja esimerkiksi meidän tuomioistuinresursseista, jotka vaikuttavat siihen, joka täällä on todettu, että meillä oikeudenkäynnit viipyvät. Tämä on vakava huoli, ja lakivaliokunta on tästä kymmeniä kertoja huomauttanut, ja tiedän, että sieltä on tulossa jonkinlainen selonteko. Lakivaliokunta on sitä painottanut, mutta tämä on puute.
Tuossa Ruotsalaisen kansanpuolueen puheessa pidettiin esillä valta-aseman väärinkäyttöä ja yksilöiden oikeuksia. Tämän päivän keskustelua kun on tuolla mediassa seurannut, niin jokaisen olisi hyvä katsoa peiliin: arvostaako kansan valitsemaa kansanedustajaa tässä laitoksessa ottaen huomioon vielä, että tuo äänimäärä on tällä henkilöllä, josta julkisuudessa puhutaan, aika huomattava. Jotenkin tuntuu demokratian väheksymiseltä — puhun nyt edustaja Halla-ahosta [Välihuutoja vasemmalta — Kimmo Kiljunen: Hän on saanut tuomion!] — että häntä moititaan tuolla julkisuudessa, että kyllä pikkuisen olisin varovaisempi, kun on kuitenkin kansan valitsema edustaja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-16T15:04:45,2022-02-16T15:06:05,Hyväksytty,1.1
2022_10_29,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_30,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi sijoittuu ihmisoikeuksia vertailevissa tilastoissa varsin korkealle, mutta meilläkin on edelleen ihmisoikeuksissa kansainvälisesti tekemistä. Yksi räikeimmistä epäkohdista meidän lainsäädännössämme on translaki, joka edellyttää pikaista päivittämistä, mutta ulkoministeri ei ehkä ole oikea ministeri vastaamaan sen viivästymiseen.
Sen sijaan kysyisin tästä yhteistyöstä kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi siellä ihmisoikeusneuvostossahan on mukana valtioita kuten Kiina, Venäjä, Kuuba ja Venezuela. Kiinnostaisi kuulla ministeriltä, millä tavalla Suomi on ajatellut asemoitua tässä yhteistyön osalta ja tiivistää yhteistyötä samanmielisten ja meille tärkeät arvot jakavien valtioiden kanssa työssä ihmisoikeuksien puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-02-16T15:06:05,2022-02-16T15:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_10_31,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_32,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokaisella on oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen. Suomi haluaa selonteon mukaan edistää uskonnollisten toimijoiden välistä vuoropuhelua osana konfliktien ehkäisyä ja rauhan rakentamista.
 Olemme usein ennakkoluulojen ja yleistämisen vankeja. Meillä on taipumus yleistää esimerkiksi uskonnollisen vähemmistön keskuudessa tapahtunut väärinkäytös koko ryhmää koskevaksi, jolloin kaikki ryhmään kuuluvat kokevat leimautuvansa ja kärsivät siitä. Selonteon mukaan merkittävä osa poliisin vastaanottamista viharikosilmoituksista liittyy uskontoon ja vakaumukseen. Kysyn ministeri Haavistolta: miten voimme ehkäistä uskontoon ja vakaumukseen liittyviä viharikoksia meillä ja muualla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-16T15:07:12,2022-02-16T15:08:09,Hyväksytty,1.1
2022_10_33,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_34,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus oppia. Kaikilla lapsilla on oikeus laadukkaaseen perusopetukseen. Suomessa oppivelvollisuutta laajennettiin 18 ikävuoteen asti viime vuonna, niin että se kattaa myös maksuttoman toisen asteen koulutuksen, ja sen toteutumisessa tasapuolisesti meillä on vielä työtä tehtävänä, mutta suunta on oikea.
Lisäksi on muistettava, että etäopetus on heikentänyt lasten ja nuorten oppimista ja se kasvattaa kuilua lasten välillä. On tärkeää, että hallitus vahvistaa lasten ja nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia muun muassa kansallisella demokratiaohjelmalla, valtakunnallisella nuorisotyön ja -politiikan ohjelmalla ja kansallisella lapsistrategialla. Näiden toteutumisen eteen meidän täytyy tehdä työtä ja huolehtia, että ne myös toteutuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-02-16T15:08:09,2022-02-16T15:09:05,Hyväksytty,1.1
2022_10_35,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_36,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen näitä puheenvuoroja sieltä oikealta, että unohdetaan se, että meillä on ihmisoikeusongelmia Suomessa. Ainakin itse olen täällä eduskunnassa paljonkin puhunut siitä, että meidän pitäisi esimerkiksi huumausainepolitiikkaa käsitellä nimenomaan ihmisoikeusperustaisesti. Samoin turvapaikanhakijoiden asema on erittäin iso ihmisoikeuskysymys. Raiskauslainsäädännön kokonaisuudistus ja sen suostumusperustaisuus on erittäin, erittäin iso ihmisoikeuskysymys, samoin vanhuspalveluiden tilanne, lastensuojelun aliresursointi. Kaikkia näitä kysymyksiä voidaan tarkastella nimenomaan ihmisoikeuksien näkökulmasta. [Leena Meri: Mutta tässä ei tarkastella!] Ei ole niin, että ihmisoikeuksien edistäminen maailmalla olisi pois siltä, että niitä voisi ja pitää edistää myös Suomessa. Tämä ei ole nollasummapeliä.
Kysyisin ministeri Haavistolta sitä, että kun meidän lasten ja nuorten perusoikeustietämys ja ihmisoikeustietämys eivät tällä hetkellä ole parhaassa mahdollisessa tilanteessa, niin miten me voitaisiin tätä edistää suomalaisessa kontekstissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-16T15:09:05,2022-02-16T15:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_10_37,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_38,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aika laajasti tänään keskusteltu mielestäni todella monessa hienossa puheessa siitä, miten ihmisoikeuksien universaalisuus tarkoittaa, että niitä eivät voi niin kuin erottaa kansalliset rajat ja että perusoikeudet ja ihmisoikeudet Suomessa ovat niitä samoja, joita ne ovat muuallakin maailmassa, ja että meidän tulee kantaa huolta ihmisten oikeuksista riippumatta siitä, mistä he tulevat, ja heidän ihonväristään, uskonnostaan tai muista heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan huolimatta. 
Suomessa me ollaan järjestelmällisesti rakennettu tällaisia eri valvontamekanismeja, tällaisia matalan kynnyksen mekanismeja, jonkinnäköisiä ”vahtikoiria”, ja varmaan se on ehkä yksi niistä hyvistä esimerkeistä, joita voisimme myöskin viedä mukanamme, kun keskustelemme maailmalla, koska ei riitä, että on vain hyvä ihminen, vaan täytyy myöskin aktiivisesti tehdä työtä. Kysyisin: miten esimerkiksi ihmisoikeusneuvostossa pystyisi viemään eteenpäin sitä, että näitä rakenteita voisi vahvistaa ja myös kansainvälisten ihmisoikeusvalvojien voimavaroja voisi vahvistaa? Niillä on tosi heikosti tällä hetkellä voimavaroja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-02-16T15:10:22,2022-02-16T15:11:42,Hyväksytty,1.1
2022_10_39,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_40,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalolle totean, että tässä ihmisoikeusselonteossa Suomi on jäänyt aivan paitsioon. Siitä on kysymys, ei siitä, etteikö täällä puhuttaisi suomalaisten ihmisoikeuksista. Mutta valitettavasti tämä on tässä painopiste. Ei ole juurikaan tarjota minkäänlaisia ratkaisuja vaikka vanhustenhoidon ongelmiin. [Leena Meri: Ei mitään!]
Puhemies! Ihmisoikeudet ovat universaaleja. Näin ne pitäisi aina nähdä. Valitettavasti käy usein niin, että joku tietty ryhmittymä ottaa ihmisoikeudet ikään kuin oman agendansa ajamiseen, ja silloin tasapaino ihmisoikeuden ymmärtämisessä hiipuu. Olen laittanut merkille, että Suomessa tunnustava kristitty alkaa olla sellainen asia, että siitä voi sanoa ihan mitä vain: voi maalittaa, halveksua, syyttää, tehdä mitä vain, ja kaikki pitävät sitä lähes normaalina. [Leena Meri: Kyllä!] Kyllä meilläkin vähemmistönä on oikeuksia, ja jonkun pitäisi pitää huoli siitä, että ihmisoikeudet ovat universaaleja. [Leena Meri: Niin myös Suomessa!] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-02-16T15:11:42,2022-02-16T15:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_10_41,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_42,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin puhua Suomen ulkopuolisista asioista, ja erityinen huolenaihe viime aikoina on ollut myös se, että yhä useampi suomalainen seisoo pankin jonossa saamatta palveluita. Yhä useampi suomalainen digisyrjäytyy, koska ei kykene digitunnistautumaan, ja tämä kysymys täytyy ottaa huomioon, kun katsomme suomalaisten ihmisoikeuksia, etenkin vanhenevassa väessä. Mutta samanaikaisesti näihin pankkipalveluihin liittyy kansainvälinen aspekti. Useat suomalaiset kehitysjärjestöt, kirkollisjärjestöt ja muut eivät kykene tänä päivänä tekemään pankkisiirtoja eivätkä pysty tekemään kehitysapua siksi, että näitä sääntöjä on nyt kiristetty valtavasti. Nyt tarvitaan Suomen hallitukselta apua, vetoapua, siinä, että me pystyttäisiin tätä meidän työtä maailmalla jatkamaan. Pyytäisinkin, että ulkoministeri kommentoisi tätä asiaa, miten me voisimme tätä kysymystä erityisesti Yhdysvaltojen ja EU:n kanssa viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-16T15:12:58,2022-02-16T15:14:03,Hyväksytty,1.1
2022_10_43,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_44,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielipiteenvapaus ja myös sananvapaus ovat hirveän tärkeitä. Tässä on noussut esille tämä vihapuhe, ja sitä, mitä se vihapuhe niin kuin käytännössä oikein on, eivät monetkaan ihmiset kyllä tiedä. Puhutaan vihapuheesta, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, ja kuka sen oikein määrittää? Se on minusta kyllä semmoinen kysymys, että sekin olisi ihan hyvä selväksi tehdä: mitä vihapuhe on ja mitä se tarkoittaa. Ja totta kai, ei ketään pidä loukata ja muuta, mutta sitä, mitä se vihapuhe oikeasti on, ihmiset vähän ihmettelevät, ja toivoisin siihen selvyyttä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-16T15:14:03,2022-02-16T15:14:44,Hyväksytty,1.1
2022_10_45,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_46,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja demokratia ovat arvoja, jotka minulle Euroopan neuvoston jäsenenä tulevat selkäytimestä mihin kellonaikaan tahansa, ja pyrin myös toteuttamaan niitä omassa toiminnassani.
Mutta en keskity tässä puheenvuorossa Euroopan neuvoston toimintaan, vaan pyydän kiinnittämään huomiota globaaliin ulottuvuuteen ja siihen, että kun tarkkailemme suurvaltojen kehityshankkeita, miten ihmisoikeudet lähinnä jäävät niissä noudattamatta. Otan esimerkin Kiinan silkkitiehankkeesta, jolla se on hakenut globaalia vaikutusvaltaa. Erityisesti nyt viimeaikaiset huomiot ovat Afrikasta. Ihmisoikeudet ovat jääneet täysin toteuttamatta, eikä se ole suinkaan afrikkalaisten etu pitkällä tähtäimellä.
Siksi toivonkin, että kun Euroopan unioni on nyt käynnistänyt tämän Global Gateway ‑ohjelman, niin siinä myös kiinnitetään huomiota ihmisoikeuksiin, ja erityisesti nyt loppuviikosta käytävässä EU—Afrikka-huippukokouksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-02-16T15:14:44,2022-02-16T15:16:05,Hyväksytty,1.1
2022_10_47,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Vehviläinen ja hänen jälkeensä ministerille 4 minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_48,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä selonteko on kyllä laaja kattaus ihmisoikeuksien ydinkysymyksiä sekä kansainvälisesti että myös kotimaasta. Mutta sen sanon, että kyllähän tässä on aina myös katsojan silmistä kysymys, että kuka meistä kiinnittää mihinkin kohtaan huomiota.
Jos kotimaan asioista itse katson jotakin kohtaa, niin se on lähisuhdeväkivalta ja naisiin kotona kohdistettu väkivalta, joka minusta on häpeällistä suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on kuitenkin kehittynyt sivistysmaa.
Kansainvälisesti otan esille selonteon yhden kohdan. Tässä kiinnitetään huomiota siihen, miten demokratia ja oikeusvaltiokehitys ovat monissa maissa heikentyneet viime vuosien aikana mittavasti. Itse jaan tämän ajatuksen ja otan esille myös Suomen lähialueet Venäjän ja Valko-Venäjän. Pidän todella tärkeänä, että Suomi kaikessa omassa yhteydenpidossaan ja vuorovaikutuksessaan on aina valmis ottamaan näitä asioita esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-02-16T15:16:05,2022-02-16T15:17:15,Hyväksytty,1.1
2022_10_49,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Ministeri Haavisto, 4 minuuttia. — Hänen jälkeensä jatkamme vastauspuheenvuoroilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_50,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Kiinnostuneena kuuntelin, miten laaja tämä ihmisoikeuskysymysten kirjo on ja millä tavalla kotimaiset asiatkin siinä nousevat vahvasti esiin. Edellinen ihmisoikeuspoliittinen selontekohan annettiin vuonna 2014, ja kun sitä täällä kovasti kehuttiin, niin harmikseni entinen ministeri Tuomioja ei nyt istu tässä etupenkissä, koska se annettiin hänen aikanaan — ministeri Soinin aikana ei tällaista ihmisoikeuspoliittista selontekoa ollut — ja selvästi kiitokset kuuluvat sinne, jos se 2014 oli tätäkin vielä laajempi. Sitä, missä määrin tässä käsitellään kansallisia perusoikeuskysymyksiä, on vähän rajoitettu sen vuoksi, että on olemassa valtioneuvoston antama tasa-arvo-ohjelma ja esimerkiksi kansallinen lapsistrategia ja muuta. Ne dokumentit ovat jo siellä pohjalla, ja tämä sitten rakentuu tähän päälle, mutta täällä otettiin tärkeitä asioita esille.
Edustaja Sirén kuvasi ainakin minusta hyvin sitä ajattelutapaa, joka itselläni on, että kun puolustamme omia arvojamme ja ihmisoikeuksiamme myöskin globaalisti, niin kasvaa myöskin suomalaisten elintila ja meidän tilamme tässä maailmassa liikkua ja toimia, kun nämä arvot ovat vallalla ja ihmisoikeuksia noudatetaan. Eli nämä ovat toisiinsa sidoksissa, mitä tapahtuu kotimaassa ja mitä tapahtuu maailmalla. Ja otitte hyvin esille tämän Etyj 25 ‑kokouksen, kun Etyjiinhän tuli silloin kolmatta koria myöten nämä ihmisoikeuskysymykset, lehdistönvapauskysymykset, ja otitte myöskin esille pohjoismaiset mahdollisuudet toimia yhdessä.
Ja ehkä laajemminkin esimerkiksi edustaja Eva Biaudet’n kysymykseen, miten tätä yhteistoimintaa tehdään, niin tietysti nyt ihmisoikeusneuvoston tuoreena jäsenenä etsimme erilaisia koalitioita. EU on meille luonteva koalitio, Yhdysvalloilla on nyt entistä korkeampi profiili ihmisoikeusasioissa, mutta totta kai tapauskohtaisesti tehdään kaikkien kanssa. Esimerkiksi jotkut maat, joilla muuten ei ehkä ihmisoikeudet ole niin painotteisesti, saattavat vaikka sitten naisten asemasta kuitenkin ajatella myönteisellä tavalla. Etsimme näitä koalitioita totta kai tässä uudessa työssä.
Edustaja Kinnunen kuvasi hyvin sitä, miten sanat ovat tekoja, ja hyvin moni muukin on täällä viitannut tähän vihapuheeseen. Varmasti eduskuntakin voi miettiä, mikä on sitten se kattava määritelmä sen suhteen, mutta ongelma varmaan täällä tiedetään ja tiedostetaan: millä tavalla puheella pyritään alistamaan tai jopa vaientamaan ihmisiä. Silloinhan ihmisoikeuksia ei tässä puolusteta.
Edustaja Koponen kuvasi hyvin yhden erityisen ryhmän, vammaisten lasten, tilannetta, ja edustaja Honkasalo hyvin tätä ihmisoikeusongelmien kasautumista tietyille ihmisille.
Saamelaisten kysymys on sellainen, jota meiltä aina kysytään maailmalla — miten olemme itse hoitaneet ihmisoikeusasiamme — ja vaikka aina voidaan tehdä parannuksia, niin tämä totuus- ja sovintokomission perustaminen ja se työ, joka siellä tehdään, on sellainen, joka on näkyvää.
Edustaja Laukkanen puhui tästä anti-gender-liikkeestä, ja olitte vähän huolissanne. Minusta se on se liike, joka esimerkiksi pyrkii saamaan maita irtautumaan Istanbulin sopimuksesta, joka käsittelee kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Tällainen trendi on valitettavasti menossa, ja se on jopa Euroopan unionin sisällä. Turkki on irronnut tästä Istanbulin sopimuksesta, vaikka se kantaa yhtä heidän keskeisen kaupunkinsa nimeä. Eli tällainen meidän kannaltamme kielteinen trendi maailmassa on menossa, ja sitä vastaan pyrimme toimimaan.
Täällä kysyttiin myöskin translain tulosta. Tietojeni mukaan tämän vuoden aikana hallitus sen esittelee.
Täällä oli hyviä kysymyksiä oikeuslaitoksen tilasta ja muusta, ja varmasti nämä viestit tästä keskustelusta menevät asianomaisille ministereille, oikeusministerille ja muille toimijoille. Tämä on tärkeää keskustelua.
Ehkä sitten vielä: edustaja al-Taee, mainitsitte tällaisen marginaaliselta kuulostavan ongelman, mutta on todella näin, että jotkut kehitysjärjestöt eivät tiettyihin maihin pysty tekemään tilisiirtoja ja auttamaan maiden asukkaita, koska pankit pelkäävät näitä sanktiotoimia ja tämäntyyppisiä. Tämä on tiedostettu, ja hallitus tekee tietysti kaiken voitavansa tässä asiassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-16T15:17:16,2022-02-16T15:21:26,Hyväksytty,1.1
2022_10_51,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_52,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja ihmisoikeuksista. Niissä on tullut selvästi esille se seikka, että ihmisoikeudet ovat universaali asia, ne eivät ole minkään valtion sisäisiä asioita. Oikeus elämään on itse asiassa kaikkein keskeisin ihmisoikeus. Euroopan neuvoston jäseneksi ei edes pääse, ellei ole kuolemanrangaistus poistettu. Myöskään Euroopan unionin jäseneksi ei pääse kuin ilman kuolemanrangaistusta.
Täällä on käytetty myöskin paljon puheenvuoroja siitä, että kun Suomi kiinnittää huomiota kansainvälisesti ihmisoikeuksien toteuttamiseen, niin kuinka paljon me kiinnitämme siihen huomiota kansallisesti. Kyllä ministeri tätä selontekoa koskevassa omassa puheenvuorossaan toi esille, että lähisuhdeväkivalta, saamelaisten oikeudet ovat semmoisia kysymyksiä, joihin kansallisesti kiinnitetään huomiota.
Mutta kyllä yksi iso asia on se, että meillä on neljäsosa väestöstä yli 65-vuotiaita ja yli 75-vuotiaista valtaenemmistö kokee ikäsyrjintää, aitoa ikäsyrjintää, joka näkyy esimerkiksi digitalisaatiokehityksessä, josta ihmiset ovat pudonneet toisen luokan kansalaisiksi, kun peruspalvelukin siirretään verkkoon ja ihmiset ovat kykenemättömiä niitä sitten saamaan. Tämä on iso asia, arvoisa ministeri, ja toivon, että tähän vakavasti suhtaudutaan. Te mainitsittekin sen puheessanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-16T15:21:27,2022-02-16T15:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_10_53,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_54,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Laukkasta, että hän nosti tärkeitä asioita esiin.
Täällä selonteossa lukee, että naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä vastustava anti-gender-liikehdintä on yhä järjestäytyneenpää, aloitteellisempaa ja runsaammin rahoitettua. Itse kun en tunnista tätä lainkaan Suomessa tapahtuvan, niin arvoisa ministeri, voitteko kertoa, mikä tai mitä on tällainen järjestäytyneempi, aloitteellisempi liikehdintä ja kuka sitä täällä Suomessa rahoittaa? Vai ovatko nämä lauseet kenties vain vihervasemmiston poliittista ääntenkalastelua naamioituna tasa-arvo-sanan taakse?
Toinen asia, mistä haluaisin kysyä, on se, milloin te käynnistätte lastensuojelun nykytilaselvityksen. Jos ihmisoikeuksista puhutaan, niin Suomessa on järkyttävä tilanne lastensuojelussa, kun neuropsykiatrisesti sairaita lapsia huostaanotetaan hyvin kevyin perustein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T15:22:43,2022-02-16T15:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_10_55,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_56,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeus elämään on ihmisoikeuksista kaikkein perustavanlaatuisin. Eniten ihmisten elämää uhkaavat sota ja tällä hetkellä Euroopassa se, että Venäjä omien valheittensa saattelemana uhkaa Ukrainaa sodalla. Olen tyytyväinen siihen, että tasavallan presidentti ja hallitus toimivat aktiivisesti ja tekevät kaikkensa sodan estämiseksi. 
Toinen asia: Edustaja Sirén käytti puheenvuoron YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Mikä yhdistää seuraavia maita: Kiina, Uzbekistan, Venäjä, Kuuba, Libya, Sudan ja Venezuela? Niitä yhdistää se, että ne muodostavat oikein rosvokoplan ihmisoikeuksien loukkaamisessa. Valitettavasti niitä yhdistää myös se, että ne ovat YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenmaita. Kysyn, ministeri Haavisto: mikä on tämmöisen toimielimen uskottavuus tällä kokoonpanolla? [Eduskunnasta: No ei paljon mikään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-16T15:23:57,2022-02-16T15:25:04,Hyväksytty,1.1
2022_10_57,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_58,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saimme tänään erittäin hyviä uutisia tuolta EU:n tuomioistuimelta, joka vihdoin totesi päätöksessään, että EU-tukia voidaan jäädyttää, mikäli näillä oikeusvaltiorikkomuksilla on suora kytkentä EU-budjetin lainmukaiseen käyttämiseen, ja se on erittäin tärkeää. Niin kuin tässä selonteossakin on todettu, niin oikeusvaltion tilaa on nostettu esiin Suomessa, mutta ennen kaikkea myöskin EU:ssa meillä on paljon tehtävää. Suomi on ollut aktiivinen ja toivottavasti myöskin tulee olemaan aktiivinen näissä kysymyksissä. 
Oikeusvaltio liittyy tietysti vahvasti myös demokratiatyöhön. Me Suomessa olemme korostaneet demokratiatyötä erityisesti kehittyvissä maissa ja niihin kytkeytyen myöskin ihmisoikeuksia. Alle puolet maailman väestöstä asuu tällä hetkellä demokratioissa. Millä, arvoisa ministeri, me pystymme Suomena parantamaan ja lisäämään maailmassa demokratiatyötä, josta meillä kuitenkin on erittäin hyvää kokemusta ja osaamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-16T15:25:04,2022-02-16T15:26:11,Hyväksytty,1.1
2022_10_59,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_60,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa on tarpeellisesti korostettu ihmisoikeuspuolustajien tärkeyttä ja roolia. Ihmisoikeuspuolustajat, jotka hyvin usein nousevat kansalaisyhteiskunnasta, ovat merkittävässä asemassa, kun yksilöiden oikeuksien toteutumista valvotaan ja ihmisoikeusloukkauksia tuodaan ilmi. Valitettavasti ympäri maailmaa ihmisoikeuspuolustajat kokevat häirintää ja hiljentämisyrityksiä. On tärkeää, että Suomi tukee heidän ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia ympäri maailmaa. Kiina, Venäjä, Etiopia — haasteita riittää. Erityisen tärkeää on puuttua ja etsiä kansainvälistä ratkaisua tilanteisiin, joissa epäilynä on etninen vaino, puhdistus tai kansanmurha. Suomen paikka YK:n ihmisoikeusneuvostossa on painava ja vaativa. Ihmisoikeuksien toteutuminen tulee tietenkin varmistaa myös Suomessa. Erityisen suurta huolta Suomessa kannan lasten oikeuksien toteutumisesta, oli sitten kyse lastensuojelun asiakkaista, jotka täällä on mainittu, tai turvapaikkaa tai oleskelulupaa hakevien perheiden lapsista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T15:26:11,2022-02-16T15:27:26,Hyväksytty,1.1
2022_10_61,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_62,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on tärkeä, ja itse olen iloinen erityisesti siitä, että perus‑ ja ihmisoikeuksien kytkös ilmastokriisiin ja luontokatoon on tässä tunnistettu. Samoin kuin YK:n ihmisoikeusneuvostossa on linjattu, myös me Euroopan neuvostossa linjasimme, vieläpä yksimielisesti toissa kokouksessa, täysistunnossa, että ympäristöoikeudet ovat ihmisoikeuksia. Ympäristökriisit vaikuttavat jo nyt maailmanlaajuisesti laajasti ihmisoikeuksiin, ja eniten tietenkin kärsivät he, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvimmassa asemassa. Siksi on erittäin tärkeää, että Suomi kantaa globaalia vastuuta, mutta myös ympäristöperusoikeuden toteutuminen täällä kotimaassa pitää varmistaa. Minä ajattelen, että kansalaisyhteiskunnalla on tosi iso merkitys ja tuki kansalaisyhteiskunnalle on tärkeää, ja lisäksi minä haluan korostaa kansalaisten oikeussuojaa ja osallistumisoikeuksien turvaamisen tärkeyttä. Konkreettisina nostoina translain lisäksi odotan pikimmiten eduskuntaan myös yritysvastuulakia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-02-16T15:27:27,2022-02-16T15:28:37,Hyväksytty,1.1
2022_10_63,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_64,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös itse kiitän tästä selonteosta ja myös ministeriä ja hallitusta hyvin perusoikeuslähtöisestä politiikasta maailmalla. Erityisesti tässä ajassa, kun täälläkin on käyty keskustelua, tätä työtä tarvitaan, ja tässä Suomi on hienosti edelläkävijä.
Täällä on tietysti mainittu näitä ongelmia, mitä meillä kansallisestikin on, ja näihin tulee kiinnittää huomiota — niin translain uudistaminen kuin saamelaiskysymykset kuin lähisuhdeväkivalta — ja ne ovatkin hallituksella kuitenkin työlistalla. Monet näistäkin asioista menevät eteenpäin.
Itse jäin miettimään näitä rakenteita. Täällä on puhuttu esimerkiksi tästä vanhustenhoidon tilasta, kun on puhuttu perusoikeuksista, niin meillähän on tuotu esimerkiksi vanhusasiainvaltuutettua ja erilaisia elimiä, joilla vahvistetaan ihmisten perusoikeuksia ja tuodaan niitä keskusteluun. Voisiko näitä jollain tavalla kansainvälisesti tuoda enemmän esiin ja jalostaa ja viedä maailmalle sitä, minkälaisia rakenteita meillä on perusoikeuksien turvaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-02-16T15:28:38,2022-02-16T15:29:45,Hyväksytty,1.1
2022_10_65,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_66,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Aikaisemmin ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa on käsitelty paljon kattavammin perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Painopisteen olisi pitänyt olla tälläkin kertaa tämän pandemiankin takia esimerkiksi siinä, toteutuvatko ihmisoikeudet lastensuojelussa, minkä edustaja Mäenpää toi hyvin esiin, lähisuhdeväkivallassa, vanhusten asioissa tai nykyisissä perusopetuksen opiskeluympäristöissä.
Liian moni lapsi joutuu elämään ilman turvallista arkea ja siihen kuuluvia asioita. Lapset jäävät huoliensa kanssa yksin. Jokainen nuori ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi kotona ja koulussa. Kuitenkin tämä lasten oikeuksien mukainen tavoite jää pelkäksi sanahelinäksi ja väsyneiden aikuisten taakan takia utopiaksi ja unelmaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-16T15:29:45,2022-02-16T15:30:40,Hyväksytty,1.1
2022_10_67,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_68,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vähemmistön oikeudet ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat ainakin omasta mielestäni yhtä tärkeitä kuin enemmistön oikeudet. Tässä tasapainossa pitää olla äärimmäisen tarkka: jos tätä rikotaan, niin silloin kyseessä ovat jollekin, joko enemmistölle tai vähemmistölle, annetut erioikeudet, ja ennemmin tai myöhemmin se politiikka johtaa todelliseen konfliktiin.
Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron siksi, että Amerikasta on rantautunut Suomeen aika aggressiivinen uhriutumiskulttuuri, johon tietyt tahot aika merkittävästi perustavat sen oman edunvalvontansa. Samoin woke- ja cancel-kulttuuri ja maalittaminen ovat niitä ilmiöitä, joilla pyritään vaimentamaan ne ihmiset, jotka demokratiassa pyrkivät käymään asiallista keskustelua tosiasioiden perusteella. Arvoisa ministeri, mitä mieltä te olette tämmöisen demokraattisen keskustelun tukahduttamisesta aika aggressiivisilla keinoilla? Miten siihen tulisi puuttua? [Sheikki Laakso: Hyvä huomio!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-16T15:30:41,2022-02-16T15:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_10_69,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_70,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Olen varsin tyytyväinen, että sekä tämä selonteko että ministeri että nämä ryhmäpuheenvuorot nostivat naisiin kohdistuvan väkivallan esiin konkreettisesti. Naisten turvallisuuden kohdalla Suomi ei ole nimittäin mallimaa vaan esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan jopa EU:n toiseksi turvattomin maa — tämä siitäkin huolimatta, että tätä työtä on tehty ihan kärkipaikoilla koko elämäni ajan ja yli 30 vuoden ajan. Konkretiassa selonteko olisi voinut tämän osalta mennä ehkä vieläkin syvemmälle, mutta tietenkin nämä toimet myös muuttuvat ajan kanssa. Oleellisinta on varmasti se ennaltaehkäisevä vaikutus.
Yhdyn selonteon vaatimukseen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan pitkäjänteisyydestä. Esimerkiksi Istanbulin sopimus on tällainen keskeinen sopimus, joka nimenomaan suojelee naisia tältä heihin kohdistuvalta väkivallalta ja perheväkivallalta. On varsin hyvä, että me olemme soveltaneet tuota sopimusta poikiin ja miehiin myös Suomessa. Kysyn ministeriltä: millä saamme pidettyä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen merkityksen voimissaan, kun esimerkiksi Turkki on ilmoittanut siitä irtautuvansa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-02-16T15:31:48,2022-02-16T15:33:12,Hyväksytty,1.1
2022_10_71,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_72,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Perus‑ ja ihmisoikeudet ovat osa kestävää kehitystä, ja niiden toteutuminen on edellytys kestävän kehityksen saavuttamiselle. Onkin tärkeää, että tämä on ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tunnistettu ja että ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan merkitys perus‑ ja ihmisoikeuksien kannalta on kirjattu selontekoon painokkaasti. 
Ympäristökriisien uhatessa miljoonien ihmisten elinolosuhteita ympäristöperusoikeudet ovat syystäkin nousseet vahvemmin keskusteluun. YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti viime lokakuussa tunnustaa ihmisoikeudeksi oikeuden puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön. On tärkeää, että Suomi ihmisoikeusneuvoston jäsenenä edistää YK:n yleiskokouksessa ympäristöä perusoikeutena ja varmistaa osaltaan, että aloite etenee. 
Olisin kysynyt ministeri Haavistolta, millaisena näette tai miten arvioitte tilannetta ympäristöperusoikeuksien edistämisen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-16T15:33:12,2022-02-16T15:34:19,Hyväksytty,1.1
2022_10_73,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_74,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä tähän anti-gender-liikkeen pohdintaan. Ongelmahan syntyy siitä, kun tämä gender-liike antaa ymmärtää, että ne, jotka ajattelevat perheestä perinteisesti, ovat jotenkin anti-gender-liikkeen edustajia. Sehän käytännössä tarkoittaisi, että melkein kaikki suomalaiset mies—naisparit olisivat jotenkin sen liikkeen edustajia. Tämä on huolestuttavaa, ikään kuin tämmöinen leimaaminen, jota on omalla kohdallanikin, kun olen tähän keskusteluun osallistunut, minut heti leimataan, ja se on huolestuttavaa suomalaisessa keskusteluilmapiirissä. Jos tämmöistä anti-gender-liikehdintää on, joka ei suostu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, siitä pitää puhua, mutta ei pidä leimata niitä ihmisiä, jotka ajattelevat mahdollisesti osittain samalla tavalla ja kunnioittavat perinteisiä perhearvoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-02-16T15:34:19,2022-02-16T15:35:39,Hyväksytty,1.1
2022_10_75,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Mäkisalo-Ropponen, Kankaanniemi, Kauma ja Kärnä, sen jälkeen ministerille, ja sitten siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_76,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaiset ovat yksi maailman suurimmista syrjityistä ihmisryhmistä. Arviolta 15 prosenttia maailman ihmisistä on tavalla tai toisella vammaisia.
Globaalisti vammaisten syrjintä on vakava ihmisoikeuskysymys, mutta toisaalta meidän kyllä tulee rehellisesti myöntää myös se, ettei vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus toteudu Suomessakaan. Me emme edelleenkään noudata YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa sopimusta, vaikka Suomi on ratifioinut tämän sopimuksen jo vuonna 2016. Tämä on huolestuttavaa, sillä vammaisten oikeuksien sopimus ei ole toive tai toivomus. Sopimuksen ratifiointi tarkoittaa, että se on lain tavoin velvoittava, ja me emme Suomessa toimi tällä tavalla. Kysynkin ministeriltä: olemmeko me ymmärtäneet tämän asian tärkeyden riittävällä vakavuudella tässäkään talossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-16T15:35:39,2022-02-16T15:36:39,Hyväksytty,1.1
2022_10_77,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_78,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli tärkeää, että suomalaiset urheilijat menivät Pekingin kisoihin, mutta mielestäni yhtä tärkeää oli se, että ministeri ei sinne mennyt, koska hän ei urheilujoukkueeseen kuulu, vaan hän olisi mennyt sinne antamaan tukeaan ainakin henkisesti sille politiikalle, ihmisoikeuspolitiikalle, jota Kiinassa harrastetaan. On siis tehtävä tekoja myös tässä suhteessa.
Arvoisa puhemies! Loppuviikolla on todellakin EU:n ja Afrikan unionin päämiesten huippukokous, ja sinne tulee paljon afrikkalaisia valtionjohtajia. Tässä yhteydessä korostan sitä, että Suomen hallituksen tulisi siellä nostaa voimakkaasti esille demokratiavaatimukset — kansa, jolla on demokraattinen hallinto, ei yleensä vainoa eikä harjoita ihmisoikeusvastaista politiikkaa — ja lisäksi, että korruptioon puututtaisiin tuossakin kokouksessa hyvin voimakkaasti, koska korruptio ja huono hallinto ruokkivat ihmisoikeuksien polkemista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-16T15:36:39,2022-02-16T15:37:58,Hyväksytty,1.1
2022_10_79,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_80,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä GREVIO kiinnitti jo syksyllä 2019 huomiota Suomessa oleviin epäkohtiin, mitkä kulminoituvat lähinnä naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, vainoamiseen liittyviin kysymyksiin, pakkoavioliittoihin, kunniaväkivaltaan sekä silpomiseen.
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että hallitus kiinnittäisi huomiota lainsäädännön ajan tasalle saattamiseen nimenomaan näissä kysymyksissä. 
Toinen kysymys, jonka haluaisin nostaa esiin tässä yhteydessä, on se, että ihmisoikeuksista puhuttaessa joudumme toisinaan tekemään valintoja myöskin sen suhteen, mikä ihmisoikeus on tärkeämpi kuin toinen. Meillähän oli tällainen tilanne viimeksi ennen joulua, kun käsittelimme lähikontaktissa poikkeuksellisen hauraiden ihmisten kanssa työskentelevien sote-henkilöiden rokotevelvoitetta. Ainakin itse silloin laitoin painoarvon oikeudelle elämään, joka on meillä perustuslain 7 §:ssä määritelty, mutta kuten keskusteluista kävi ilmi, joillekin oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, elikkä lähinnä näiden hoitajien ja muiden työntekijöiden oikeus olla ottamatta rokotetta, oli se tärkeämpi periaate. Tässä yksi esimerkki käytännön ongelmista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-02-16T15:37:58,2022-02-16T15:39:24,Hyväksytty,1.1
2022_10_81,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_82,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saamelaisalueen ainoana kansanedustajana tässä salissa haluan nostaa esiin erään ihmisoikeusongelman, joka meillä tuolla on ja jota tämä selonteko ei valitettavasti tunnista. Kyseessä on metsäsaamelaisten ja statuksettomien saamelaisten oikeusasema, jolle ei valitettavasti ole vielä tehty mitään, vaikka hallitusohjelmassa olemme nimenomaan sitoutuneet siihen, että turvaamme kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien oikeudet.
Nämä väestöryhmät ovat vähemmistön enemmistön syrjimiä, ja haluaisin kyllä, että kaikki eduskuntaryhmät pohtisivat sitä, voimmeko me hyväksyä sitä, että vähemmistö syrjii omia vähemmistöjään. Mielestäni emme missään tapauksessa voi. Olisin kysynyt ministeriltä — valitettavasti oikeusministeri ei ole paikalla — onko vireillä mitään hankkeita, joilla näiden henkilöiden oikeusasema ja poliittiset oikeudet tunnustetaan. Nythän he joutuvat asemaan, kun he hakevat oikeuksiaan, joka vastaa käytännössä tilannetta, jossa maan istuva hallitus päättäisi, kuka seuraavissa vaaleissa saa äänestää, ja se on minusta väärin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-16T15:39:25,2022-02-16T15:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_10_83,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Valitettavasti noin 15 pyydettyä vastauspuheenvuoroa jäi nyt käyttämättä. Mennään eteenpäin keskustelussa. — Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_84,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kommenteista ja kysymyksistä — joitakin kommentoin.
Edustaja Mäenpää vähän epäröi tai kyseenalaisti, onko tällaista anti-gender-liikettä tai sen rahoitusta olemassa. Olemme kansainvälisten kokousten yhteydessä huomanneet, että se on kyllä mobilisoitu ja resursoitu liike. En tiedä, onko sitä niin paljon täällä Suomessa, mutta se vaikuttaa näissä kansainvälisissä kokouksissa kyllä voimakkaasti ja juuri näihin suuntiin, joita täällä todettiin, Istanbulin sopimusta vastaan ja näin poispäin. Yhdyn tähän teidän huoleenne lastensuojelun nykytila ‑asiasta.
Edustaja Zyskowicz otti esille, että — olen aivan samaa mieltä — sota on suurin ihmisoikeusrikos, joka voi olla, ihmishenkien menetyksenkin osalta, ja se uhkaa nyt Euroopassa Venäjän toimien vuoksi. Mutta otitte myöskin esiin tämän ihmisoikeusneuvoston kokoonpanon, ja voi vain sanoa, että tämä on YK ja tällaisia nämä toimielimet ovat. Se vaihtoehtohan olisi, että olisimme samanmielisten, esimerkiksi demokratioiden liiton tai muuta, puitteissa käsittelemässä näitä, mutta olen aina pitänyt hyvänä sitä, että sitten todella erimielisetkin istuvat vähintään siellä samassa pöydässä ja kuulevat ne argumentit, mitä näistä asioista ajatellaan, mutta ymmärrän huolenne siitä, että tämä ei ole demokratia‑ ja ihmisoikeusmielessä aina edustava kokoonpano. Sen toki tiedämme.
Edustaja Ovaska kysyikin, miten tätä demokratiatyötä maailmalla tehdään, ja sehän on tärkeä osa meidän kehitysyhteistyötämme ja sitä painotetaan yhä enemmän. Ja tähän oikeastaan liittyy edustaja Kankaanniemen kysymys siitä, että puhutaanko Afrikan unionin edustajien ja afrikkalaisten maiden kanssa huippukokouksissa myöskin ihmisoikeuksista. Kyllä puhutaan, ne ovat esillä säännöllisesti myöskin EU—AU-huippukokousten yhteydessä.
Useammat, kuten edustaja Hopsu, kiinnittivät huomiota tähän ihmisoikeuspuolustajien tilanteeseen, ja esimerkiksi EU-puheenjohtajuuskaudella me kutsuimme heitä Suomeen tapaamaan ministereitä ja olemme yrittäneet omalla esimerkillämme osoittaa, että tällaisia ihmisiä kannattaa kuunnella ja heille myös antaa se moraalinen tuki, minkä he tarvitsevat.
Edustaja Nurminen pohti, voisiko näitä suomalaisia rakenteita viedä maailmalle. Esimerkiksi meidän ombudsman‑ tai oikeusasiamiesinstituutiomme tunnetaan aika hyvin, ja sitähän on pystytty levittämään, samaten nämä eri valtuutetut, joita on käytetty.
Edustaja Eestilä pohdiskeli woke‑, cancel‑ ja maalittamiskulttuureita, ja itsekin olen ainakin sellaisesta asiasta huolissani, että ei voi olla niin, että keskusteluun voi osallistua vain, jos osaa aina oikealla tavalla argumentoida ja oikealla tavalla käyttää eri nimiä ja historiallisia faktoja ja näin poispäin. Keskustelu ei saisi juuttua siihen, että termit ovat väärät, vaan pitäisi aina ymmärtää, että kaikki eivät ole aina samalla viivalla eri termien käytössä. Tällaisesta keskustelusta, joka menee vain niihin termeihin eikä itse asioihin, olen huolissani.
Edustaja Kemppi kysyi hyvän kysymyksen, miten pidetään tuo Istanbulin sopimus voimassa, ja teemme kyllä kaikkemme myöskin niiden EU-maiden osalta, jotka eivät siinä vielä ole mukana. Mutta Turkissa käydessäni toin esiin huoleni myös Turkin irtoamisesta, ja valitettavasti Turkissa muitakin tämän tyyppisiä trendejä on esillä.
Useampi täällä, mukaan lukien edustaja Elo ja edustaja Mäkelä, ottivat tämän ympäristö ihmisoikeutena ja ilmasto ihmisoikeutena ‑asian esille. Olen kanssanne täysin samaa mieltä, että kaikilla foorumeilla, missä puhumme ihmisoikeuksista, nämä ympäristöoikeudet ihmisoikeuksina nousevat nyt entistä enemmän esille.
Edustaja Laukkasella oli huoli genderkysymyksen ympärillä, että jäävätkö perhearvoista perinteisesti ajattelevat ihmiset nyt unholaan tai alakynteen tai muuta. Itse olen kokenut niin, että onpa ihminen valinnut millaisen parisuhdemuodon tahansa tai ei mitään parisuhteen muotoa, hänellä saattaa olla kuitenkin näistä asioista monen ihmisen kanssa yhteiset käsitykset: on monimuotoisia perheitä ja kullekin kuuluvat nämä oikeudet. En näe tässä niin suurta ristiriitaa kuin minkä edustaja Laukkanen tässä ehkä näki.
Haluan kiittää keskustelusta ja myöskin todeta niille, jotka ovat muun muassa Euroopan neuvoston ja näiden muiden elinten puitteissa tehneet eduskunnan puolesta tätä ihmisoikeustyötä: suuri kiitos teille kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-16T15:40:44,2022-02-16T15:45:06,Hyväksytty,1.1
2022_10_85,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_86,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Tämä valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko on yksi tuorein tuotos, joka todistaa, kuinka tässä ajassa pimeys hallitsee ihmisten mieliä. Koko dokumentin läpi kulkee tulipunaisena lankana moraalin mädätys. Selonteko kuvastaa tämän ajan henkeä: kaikki, mikä on sairasta, julistetaan terveeksi; kaikki, mikä on pahaa, julistetaan hyväksi; ja kaikki, mikä on pimeyttä, julistetaan valkeudeksi. Tämä kaikki on salakavalaa totalitarismia, johon meitä on vähitellen hivutettu. Älyttömillä periaatteilla nostetaan joidenkin ihmisryhmien arvo kaiken keskiöön. Toisin sanoen joidenkin ihmisoikeuksista tehdään etuoikeuksia. Normaalien, tavallisten ihmisten oikeudet poljetaan maan tomuun ja heiltä riistetään elämisen eväät ja sanomisen vapaus. Kaikella muulla on merkitystä paitsi oman kansan hyvinvoinnilla. Tällaisella eriarvoistavalla ja epäterveellä agendalla pelkästään häpäistään Suomi-neidon kunniaa.
Arvoisa puhemies! On vaikea uskoa, että kyse olisi tahallisesta tuhotoiminnasta, ja tuskin näin onkaan. Kyse on pimeyteen vajonneen valtioneuvoston aikaansaannoksista, ja mitä muuta pimeydessä vaeltavalta valtioneuvostolta voidaan odottaa kuin pimeitä suunnitelmia ja pimeitä päätöksiä. Puhutaan demokratiasta, mutta tosiasiassa ei haluta sitä vaan valtaa omalle poliittiselle aatteelle. Puhutaan tasa-arvosta, mutta tarkoitetaan tasapäistämistä. Puhutaan yhdenvertaisuudesta, mutta syvässä ideologisessa hurmoksessa harrastetaan ”positiivista syrjintää”. Puhutaan ihmisoikeuksista, mutta ollaan heti riistämässä ihmisarvo niiltä, jotka eivät ajattele asioista samalla tavalla. Tämä maa tarvitsee viisaita johtajia eikä haaveilijoita, jotka puhuvat joka mutkassa ilmastonmuutoksesta. Tämä maa tarvitsee kansansa puolia pitäviä johtajia eikä ulkomailta ohjailtuja sätkynukkeja. [Ben Zyskowicz: Se on aivan oikein!] Tämä maa tarvitsee kansaansa yhdistäviä johtajia eikä kansaa kahtia jakavia agitaattoreita. 
Arvoisa puhemies! Tämä dokumentti on yksi osa maailman vahingollisimman aatteen kyllästämää hallitusohjelmaa, mutta sen on kaikessa pimeydessään tarkoitettu toteutuvan ennen kuin se valkeus paljastaa kaikki pimeyden teot. Minun puolestani se joutaa silppuriin saman tien. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-16T15:45:21,2022-02-16T15:49:08,Hyväksytty,1.1
2022_10_87,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_88,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa olisi paljon tärkeitä asioita esille nostettavaksi, mutta puhun ainoastaan yhdestä — samasta, mistä debattipuheenvuorossanikin eli vammaisten oikeuksista. Kuten debattipuheenvuorossa totesin, Suomi ei edelleenkään noudata YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa sopimusta ja tämä on minusta erittäin huolestuttava ihmisoikeuskysymys.
Tulee muistaa, että vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalveluista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa. Tästä syystä myös kaikessa lainvalmistelussa tulisi huomioida lainsäädännön vammaisvaikutukset. Näin ei tapahdu. Yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen edellyttää usein myös niin sanottua positiivista erityiskohtelua, josta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Kaikkien ihmisten samanlainen kohtelu ei aina riitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseen. Positiivisen erityiskohtelun tarkoituksena on, että kaikilla olisi myös käytännössä mahdollisuus yhdenvertaisiin oikeuksiin. Toisin sanoen positiivinen erityiskohtelu on yhdenvertaisuuden edellytys. Sen avulla esimerkiksi vammaiset henkilöt saadaan samalle viivalle ei-vammaisten kanssa.
Puhemies! Viime viikolla ilmestyi Demo Finlandin tekemä selvitys vammaisten osallisuudesta suomalaisissa puolueissa. Puolueet toimivat edustuksellisessa demokratiassa portinvartijoina, ja siksi ihmisten mahdollisuus osallistua puoluetoimintaan on keskeinen kysymys demokratialle. Referoin tässä nyt hiukan tämän selvityksen tuloksia, sillä siinä oli monta tärkeää havahtumisen paikkaa meille jokaiselle ja erityisesti tässäkin talossa toimivalle.
Haastattelussa olleet puolueiden edustajat kuvasivat vammaisia henkilöitä pikemminkin puoluetoiminnan kohteina kuin aktiivisina poliittisina toimijoina. Puolueet tuntuvat tunnistavan kovin heikosti vammaisten osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Puoluetoimistojen toimijat korostivat paljon esteettömyyden tärkeyttä, mutta se ymmärrettiin lähinnä fyysisen osallistumisen esteiden poistamisena. Vaikka esteettömyyttä korostettiin, kaikilla puolueilla oli siinä valtavia puutteita. Esteettömyydessä ei ole kysymys vain liikkumisen rajoitteista, vaan siinä on huomioitava kaikki aistit, kuten näkö, kuulo ja esimerkiksi hahmottamisen vaikeudet. Toisaalta esimerkiksi poliittisen tilaisuuden järjestäminen esteellisessä tilassa on yhdenvertaisuuslain kieltämää syrjintää, ja näin tämän selvityksen mukaan käy vielä usein. Myöskään puolueiden verkkosivujen toteutuksessa ei ole kiinnitetty huomiota saavutettavuuteen.
Myös yhdenvertaisuuden ymmärtämisessä oli paljon puutteita. Se rinnastettiin usein suvaitsevaisuuteen ja siihen, että kaikkia on kohdeltava samalla tavalla. Yhdenvertaisuuden toteutumisen ei ajateltu edellyttävän aktiivisia toimenpiteitä. Positiivisen erityiskohtelun merkitystä vammaisen samalle lähtöviivalle saamiseksi ei-vammaisten kanssa ei tuotu kovin paljon esille.
Arvoisa puhemies! Miten sitten puolueessa toimivat vammaiset itse kuvasivat tilannetta? He toivat haastatteluissa esille fyysiseen esteettömyyteen, tiedon saavutettavuuteen ja kommunikaatioon liittyviä esteitä. Vammaiset kokivat, että esteettömyydessä on menty parempaan suuntaan, mutta puutteita on aivan liian paljon. Vammaiset puoluetoimijat tunnistivat lukuisia syrjiviä käytäntöjä, joiden muuttamista he eivät koe mahdolliseksi, mikä viittaa sisäistetyn syrjinnän yleisyyteen. He kokevat myös, että puolueet eivät pyri aktiivisesti purkamaan heidän osallisuutensa esteitä.
Arvoisa puhemies! Myönteistä toki on se, että kaikki puolueet pitävät vammaisten osallisuuden edistämistä tärkeänä. Tämä on jo hyvä lähtökohta, kun ajatellaan korjaavia toimenpiteitä, ja toivottavasti tämä selvitys saa nyt aikaan sen, että näitä korjaavia toimenpiteitä käynnistetään heti ja välittömästi. Mielelläni haastankin kaikki puolueet kilpailemaan siitä, mikä puolue saa asiat ensimmäisenä kuntoon, sillä mielestäni puolueiden tulisi olla ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä edelläkävijöitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-16T15:49:14,2022-02-16T15:53:50,Hyväksytty,1.1
2022_10_89,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_90,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat tärkeä aihe ja liittyvät miltei kaikkiin asioihin, joiden kanssa me ihmiset olemme tekemisissä. Jos valtio ei takaa kansalaisilleen ihmisoikeuksia, silloin ei voida puhua oikeusvaltiosta tai demokratiasta. Tässä keskustelussa on aivan oikein tuotu esiin se, että jokaisella tulee olla vapaus ja oikeus osallistua keskusteluun. Voimme olla rakentavasti keskustelemassa silloinkin, kun olemme asioista eri mieltä.
Olen samaa mieltä siitä, että ei tietystikään riitä, että Suomi kantaa huolta ihmisoikeuksien toteutumisesta ulkomailla, vaan kyllähän painopisteen toden totta pitää olla ennen kaikkea kotimaassa. On hyvä, että selonteossa muistutetaan köyhyyden vähentämisen tärkeydestä. Taloudellisella ja sosiaalisella eriarvoisuudella on syvät jäljet.
Selonteosta tärkeänä seikkana nostan esiin sen, että Suomi puolustaa kaikkien naisten ja tyttöjen oikeutta turvalliseen verkkoympäristöön. On järkyttävää, että hyvinkin nuoret tytöt joutuvat kohtaamaan seksuaalista häirintää verkossa — eivätkä pelkästään tytöt vaan myös pojat. Meidän tulee ennalta estää seksuaalista häirintää ja hyväksikäyttöä niin verkossa kuin kaikkialla yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksista linjataan muun muassa ihmisoikeussopimuksissa. Meillä on ihmisiä, jotka eivät itse kykene pitämään puoliaan ja puhumaan oikeuksistaan. On ikävää, että Suomessa ei ole vielä saatu korjattua lapsen oikeuksien sopimuksen suomenkieliseen käännökseen sisältyvää käännösvirhettä. Lapsen oikeuksien sopimushan on ihmisoikeussopimus, johon Suomi on sitoutunut. Kuten tässä keskustelussa on jo todettu, suurin ja perustavin ihmisoikeus on oikeus elämään. Sopimuksen johdannossa todetaan, että lapselle kuuluu lainsuoja ennen ja jälkeen syntymän. Käännösvirheen vuoksi sopimuksen sisältö esitetään suomenkielisessä käännöksessä ratkaisevasti suppeammalla tavalla. Perustuslakimme mukaan lainsuojaan sisältyvät perusoikeudet, kuten oikeus elämään ja huolenpitoon sekä yhdenvertaisuus lain edessä ja henkilökohtainen koskemattomuus. Olisin halunnut kysyä ulkoministeri Haavistolta, milloin tämä selkeä ja helposti todennettava käännösvirhe viimein saadaan korjattua.
Arvoisa puhemies! Suomessa ajankohtainen asia on myös se, minkä edustaja Laukkanen nosti esille. On pidettävä huolta siitä, eikä ole itsestäänselvyys, että myös kristityillä on omantunnon- ja uskonnonvapaus. On äärimmäisen ikävää, jos — ja niin kuin on nähty joissakin tilanteissa — esimerkiksi perinteistä kristillistä näkemystä avioliitosta yhden miehen ja yhden naisen liittona koetetaan paikoin hämärtää leimaamalla kaikki tällä tavalla ajattelevat joiksikin anti-gendereiksi. On hyvä, että ulkoministeri vähän valotti sitä, mitä tuolla termillä tarkoitetaan. Kristillistä avioliittokäsitystä, johon kristityt ovat kautta maailman sitoutuneet, ei pidä leimata tai hämärtää englanninkielisillä epäluuloa lietsovilla käsitteillä. Mielestäni tuo selonteon maininta näistä anti-gender-liikkeistä on kokonaisuutena epäselvä ja epäonnistunut.
On huomattava, että kristilliset arvot ja Raamatun ihmiskäsitys ovat koko länsimaisen oikeusjärjestelmän ja ihmisoikeusajattelun taustalla. Nykykeskustelussa ei voi olla huomaamatta, että moni ottaa asioihin kantaa tuntematta kunnolla länsimaiden historiaa, lähtökohtia ja kulttuurimme kristillisiä juuria. Esimerkiksi juuri kristillisestä perhekäsityksestä liikkuu paljon väärää tietoa. Kristinuskon lähtökohtana on, että Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana jokainen ihminen on yhtä arvokas, tärkeä ja ainutlaatuinen. Kukaan ei ole toisen yläpuolella ihmisarvossa ja ihmisoikeuksissa. Nämä kristilliset arvot ovat hyvä lähtökohta yhteiskunnan ja yksilön toiminnalle. Ne asettavat jokaisen niin sanotusti samalle viivalle.
Arvoisa puhemies! Jokaista ihmistä tulee kohdella tasaveroisesti ja oikeudenmukaisesti hänen uskonnollisista mielipiteistään, ihonväristään, kansallisuudestaan tai muista asioista riippumatta. Sananvapautta, uskonnonvapautta [Puhemies koputtaa] ja muita perusoikeuksia tulee vaalia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-02-16T15:54:01,2022-02-16T15:59:21,Hyväksytty,1.1
2022_10_91,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_92,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittista selontekoa, ja ihmisoikeudethan ovat meille kaikille ihmisille tärkeitä asioita.
Tässä Leena Meri piti erittäin hyvän puheenvuoron ja nosti esille sitä, kuinka oikeuslaitoksissa nämä asioiden käsittelyt viipyvät vuosikausia. Ei ole kyllä oikeastaan ihmisarvon mukaista sekään, että joudutaan odottamaan näitä päätöksiä pitkän aikaa, ja samaan aikaan kuitenkin rahaa ja vaikutusvaltaa ja tämmöistä painoarvoa annetaan ulkomaan asioille, vaikka kotimaassakin meillä on kyllä asioita, mitkä pitää korjata. Meillä on paljon huolehdittavia asioita, jos miettii, että meillä vanhustenhuollossa tarvitaan panostusta — heidän ihmisoikeutensa eivät kyllä aina tunnu toteutuvan — samoin nämä vammaisten ihmisoikeudet. Lastensuojelu huutaa apua lisää ihan selvästi. Ja tässä nousi esille keskustelussa myös tämä digisyrjäytyminen, että kyllä sekin on ihan oikeasti ihmisoikeusasia. Omaishoitajien asema, kuurot, näkövammaiset, joita Merja Mäkisalo-Ropponen kyllä nosti ihan ansiokkaasti esille. Oli mielenkiintoista kuulla poliittisten järjestöjen ja puolueiden näkökulmia, mitenkä suhtaudutaan vammaisiin. Totta kai tärkeätä on ottaa nämäkin asiat huomioon. 
Mutta kun mietitään tätä asiaa sillä tavalla, niin nykyajan kulttuurissa vallitsee semmoinen yltiöherkistyminen. Mielipiteitä ja mielipiteen vapautta pitää sietää ja toisen ihmisen arvoja kunnioittaa ja uskaltaa puhua asioista, mutta jotenkin tuntuu, että on semmoinen yltiöherkistyminen. Nykypäivänä on kyllä semmoinen voimassa, että otetaan vähän niin kuin neniinsä siitä asiasta, että joku on toista mieltä asiasta, vaikka kyllähän toista mieltä pitää olla ja sehän ei tarkoita sitä, jos on toista mieltä asiasta, että todellakaan se on mitään vihapuhetta tai muuta. Toivon, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota. On mietittävä, mitä se tulevaisuus tuo tullessaan, mitenkä yltiöherkistymistä tulevaisuudessa vielä on nähtävillä. Toivon, että siinä kuitenkin otetaan semmoinen järki käteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-16T15:59:21,2022-02-16T16:01:38,Hyväksytty,1.1
2022_10_93,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_94,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos edustaja Koposelle hienosta puheesta, johon tiivistyivät hyvin vihreiden ihmisoikeuspoliittiset näkemykset. — Ihmisoikeudet ovat tekoja, jotka tulevat todeksi arkipäivässä. Ihmisoikeus on jakamaton arvo, joka kuuluu meille kaikille. Siinä yhdistyy kaikki, mistä ihmisyydessä on kyse: rakkaudesta, välittämisestä, toistemme kunnioittamisesta, myötätunnosta. 
Ihmisoikeudet otetaan liian usein itsestäänselvyytenä. Todellisuudessa monet vähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat taistelemaan omien ihmisoikeuksiensa puolesta jopa päivittäin; oikeudesta toteuttaa itseään ja oikeudesta olla oma itsensä. 
Vihreät ovat sitoutuneet edistämään ihmisoikeuksia kaikilla elämän osa-alueilla. Ihmisoikeuksien pitää kulkea rinnalla, osana kaikkea päätöksentekoa. Toisen etu ei saa tarkoittaa toisen oikeuksien polkemista, vaan Suomessa kaikilla pitää olla tilaa unelmoida ja elää turvallisesti omaa elämäänsä, yhdenvertaisesti toisia loukkaamatta. 
Arvoisa puhemies! Suomea pidetään maailmalla tasa-arvon ja oikeusvaltion mallimaana, mutta meilläkin on omat puutteemme, joista olemme saaneet useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeuksien valvontaelimiltä. Vammaiset ihmiset ovat yksi ihmisryhmä, jonka oikeuksien toteutumisessa Suomessa on epäkohtia. Viime syksynä vammaisten oikeudet puhuttivat valtakunnallisesti, kun Kanta-Hämeessä paljastui kehitysvammaisen pojan kaltoinkohtelu hoivalaitoksessa. Paljastunut kaltoinkohtelu on vain jäävuoren huippu kaikesta vammaisten ihmisten kokemasta yhteiskunnallisesta syrjinnästä, jota he joutuvat elämässään kokemaan. Vammaisten oikeuksien vahvistamiseksi tarvitsemme jatkossa jokaiselle hyvinvointialueelle vammaisasioiden valvontakoordinaattorin, joka puuttuu vammaispalveluiden epäkohtiin ja kiinnittää huomiota vammaisten oikeuksien toteutumiseen. Valvontakoordinaattori toimisi myös päätöksentekijöiden tukena ja auttaa huomioimaan päätösten vaikutuksia vammaisten oikeuksiin. Tässä maassa jokaisen pitää tuntea olevansa yhdenvertainen, ja siihen tämä hallitus on sitoutunut. 
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on nostettu esiin monia hyviä ihmisoikeuksien näkökulmia. Lapsen oikeudet ovat esillä myöhemmin tänään käsiteltävässä lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa, mutta on muistettava, että lapsen oikeudet ovat myös ihmisoikeuksia. Jokaisella lapsella on oikeus unelmiin, leikkiin ja turvalliseen arkeen. 
Yksi lapsen oikeuksia tällä hetkellä polkeva yhteiskunnallinen epäkohta on lastensuojelun tilanne. Keskeisenä ongelmana ovat lastensuojelun riittämättömät resurssit sekä lastensuojelulain pirstaleisuus, joka tekee lastensuojelun tavoitteiden toteutumisesta vaikeaa eikä takaa lapsen edun ensisijaisuutta. 
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus osallistua aktiivisesti oman yhteisönsä toimintaan. Tällä hallituskaudella on laadittu kansallinen lapsistrategia, jonka tarkoitus on vahvistaa jokaisen lapsen osallisuutta. Tämä strategia on jalkautettava myös lastensuojeluun, jotta lasten oma ääni lastensuojelussa tulee nykyistä vahvemmin esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-16T16:01:39,2022-02-16T16:04:47,Hyväksytty,1.1
2022_10_95,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_96,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan vuosikymmenten kehitys, sivistys ja kriisinkestävyys perustuvat kaikki ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, demokratian ja tasa-arvon jatkuvaan edistämiseen. Näiden tärkeiden arvojen vaaliminen ja aktiivinen edistäminen ovat välttämätöntä työtä paremman tulevaisuuden rakentamiseksi niin Suomessa kuin ulkomailla.
Asia, josta olen huolissani, on oikeusvaltioperiaatteen heikkeneminen viimeisen vuosikymmenen aikana niin maailmalla kuin muutamissa EU:n jäsenvaltioissa. Kansalaisyhteiskunnan ja vähemmistöjen oikeuksien polkeminen on tyypillistä autoritäärisille valtioille. Tämänlaisesta oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisestä on valitettavasti nähty piirteitä myös vakiintuneemmissakin demokratioissa. Tämän takia on tärkeää korostaa ihmisoikeuksien puolustamisen tärkeyttä päivästä toiseen.
Arvoisa puhemies! Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon, jossa perustuslaki turvaa yksilöiden ja tiettyjen väestöryhmien perustavanlaatuiset oikeudet. Oikeusvaltio, demokratia sekä perus- ja ihmisoikeudet liittyvät erottamattomasti yhteen. Suomella on monia vahvuuksia, jotka suojaavat Suomen oikeusvaltiota siihen mahdollisesti kohdistuvilta horjuttamispyrkimyksiltä.
Oikeusvaltion toimivuuteen kohdistuu kuitenkin paineita myös täällä Suomessa. Vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat, että heihin kohdistuvat asenteet ovat koventuneet. Viranomaisten ja julkisia tehtäviä hoitavien sekä niihin ehdolla olevien kokema vihapuhe ja maalittaminen ovat lisääntyneet. Suomalaista oikeusvaltiota ei tule pitää itsestäänselvyytenä.
Oikeusjärjestelmän krooninen resurssipula rapauttaa koko ajan sen perustuksia. Tällä hetkellä on nimittäin jo arkipäivää se, ettei poliisissa pystytä tutkimaan kaikkia asioita tai syyttäjät syyttämään niitä. Tämä on johtanut esitutkinnan rajoittamispäätösten ja syyttämättäjättämispäätösten kasvuun. Esimerkiksi Etelä-Suomessa syyte nostetaan enää noin 50 prosentissa syyttäjille tulevista tapauksista. Muutama vuosi sitten syytteiden määrä oli vielä lähempänä 70:tä prosenttia, mikä syyteprosentti on edelleen muualla Suomessa. Koko rikosprosessiketjussa käsittelemättömien juttujen määrät ovat merkittävästi nousseet ja oikeudenkäyntien kesto on pidentynyt. Oikeudenhoidon uskottavuus on murenemassa, ja suomalainen oikeusvaltio kärsii.
Arvoisa puhemies! On ilo huomata, että selonteossa nostetaan aktiivisesti esiin naisten, vähemmistöjen sekä alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisen sekä osallisuuden lisäämisen tärkeyttä osana laajempaa ihmisoikeustyötä. Erilaiset rakenteet, kulttuuriset normit, yhteiskunnalliset odotukset sekä toimintatavat ylläpitävät usein vanhentuneita ajattelumalleja, ja tämän takia mahdollisuuksien tasa-arvon edistäminen vaatii myös vakiintuneiden toimintatapojen kriittistä tarkastelua.
On myös selvää, että vaikka Suomessa ihmisoikeuksien edistämisessä ollaan pitkällä, meiltä löytyy sokeita pisteitä. Suomi on yleensä totuttu näkemään erilaisten listausten kärkipäässä, ja meitä pidetään onnellisena, turvallisena ja vakaana maana, mutta on olemassa myös toisenlaisia tilastoja, joiden kärkisijoilla oleminen ei ole yhtä mairittelevaa, päinvastoin. Suomi löytyy kärkisijoilta myös silloin kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta: tilastojen mukaan Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita perhe- ja lähisuhdeväkivallan osalta. Myös kansainväliset valvontaelimet ovat kiinnittäneet tähän huomiota. Tämä on mielestäni suorastaan kansallinen häpeä maalle, joka on valittu maailman turvallisimmaksi ja jonka kansaa on pidetty maailman onnellisimpana ja joka on pitänyt itseään tasa-arvon edelläkävijänä.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, mihin haluan kiinnittää huomiota, on se, että Suomi on kehitysyhteistyössä pyrkinyt profiloitumaan tyttöjen ja naisten oikeuksien puolestapuhujana mutta joiltain osin edistys kuitenkin kotimaassamme takkuaa. Avioliittolain muutosta, jolla pakkoavioliitto voitaisiin purkaa, on valmisteltu pitkään, ja esitys on nyt eduskunnassa käsittelyssä. Kuten hallituksen esityksen lähetekeskustelusta kävi ilmi, hallituksen esityksessä mahdollistettaisiin pakkoavioliiton purkaminen kumoamalla, jolloin sen oikeusvaikutukset olisivat samat kuin avioerolla, ainoastaan sillä erotuksella, että väestörekisterin siviilisääty palautetaan avioliittoa edeltäneeseen tilaan. Avioliittoon pakotetulla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus valita avioeron kumoamisen ja mitätöinnin väliltä sen mukaan, mikä ratkaisu turvaa hänen ja mahdollisten lasten aseman parhaiten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-16T16:04:53,2022-02-16T16:10:20,Hyväksytty,1.1
2022_10_97,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_98,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko on monisivuinen ja painopistealueet vuoden 2014 selonteosta ovat selkeästi muuttuneet. Kun vielä 2014 korostettiin laajoja kansalaisvapauksia ja vahvaa kansalaisyhteiskuntaa pohjoismaisen yhteiskuntamallin peruspiirteinä, nyt korostetaan uskottavaa ja vahvaa Euroopan unionia, jonka odotetaan osoittavan globaalia johtajuutta ihmisoikeuskysymyksissä. Vaikka kansainvälinen yhteistyö on eittämättä ihmisoikeuskysymyksissä hyvin tärkeää, tässä kyseessä on kuitenkin Suomen valtioneuvoston selonteko, jolloin painopisteenä pitäisi olla ne kansalliset toimet, jotka koskettavat myös koko kansan ihmisoikeuksien toteutumista. 
Selonteossa ylistetystä Euroopan unionista on tälläkin hetkellä tulossa varsin monitulkintaista vihapuhelainsäädäntöä, joka on ristiriidassa perustavanlaatuisen ihmisoikeuden eli sananvapauden kanssa. Ihmisiä viedään jo tänä päivänä käräjille taannehtivasti heidän kirjoituksistaan ja etsitään kirjoituksesta motiiveja, joita niissä ei edes ole. Selonteossa puhutaan myös koronapandemian aiheuttamista ihmisoikeusloukkauksista maailmalla ja korostetaan, että itsenäisen median ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet tulee turvata myös pandemian aikana ja sen jälkitoimissa. Kuitenkin hallitus on samaan aikaan pimittänyt medialta asiakirjoja, jotka julkisuuslain mukaan olisivat julkisia ja joita media on pyytänyt käyttöönsä. 
Selonteossa nostetaan esille suomalaisen yhteiskunnan eriarvoistavat ja rasistisetkin rakenteet, niitä kuitenkaan nimeämättä tai erittelemättä. Näitä rakenteita selonteossa silti kerrotaan purettavan. Minulle tämä näyttäytyy niin, että suomalaista yhteiskuntamallia, joka perustuu yhtenäiseen kansaan, kansalaisluottamukseen ja suomalaiseen identiteettiin, oltaisiin purkamassa ja rakentamassa jotain uutta tilalle. On selvää selonteon painopistealueita ja kokonaisuutta tarkastellen, että suomalaisen kansallisvaltion ajatusta pyritään häivyttämään keinolla millä hyvänsä. Suomalainen kansallisvaltio ja sen tuoma vakaus ja turva on ollut kuitenkin se liima, joka on pitänyt tämän maan pinnalla tyynessä ja myrskyssä, johtanut kansalaisten hyvinvointiin ja entistä tasavertaisempiin lähtökohtiin ja mahdollisuuksiin elämässä. 
Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa keskitytään ihmisoikeuksien puolustamiseen varsin yksikärkisesti. Vaikka globaalin ja EU-tason ihmisoikeuskehitystä ja yhteistyötä sekä ihmisoikeussopimuksia korostetaan jopa suomalaisen kansallisvaltion kustannuksella, selonteossa ei mainita eikä myönnetä sitä, että laajamittaisen maahantulon mahdollistaminen tai turvapaikkapolitiikan huomattava löysentäminen niin sanotusti ihmisoikeusnäkemyksiin vedoten heikentää suomalaisten ihmisoikeuksia perustavanlaatuisesti. Jos maahan tullaan sellaisista maista, joissa ei jaeta suomalaisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käsityksiä, on se omiaan aiheuttamaan sisäistä epävakautta ja rajujakin ihmisoikeusloukkauksia suomalaisia kohtaan. Raaistunut katuväkivalta ja sen luoma turvattomuus jopa kouluissa sotii vahvasti tämän selonteon julistuksia vastaan. Pakkoavioliitot, sukupuolielinten silpominen ja naisten oikeuksien polkeminen ovat sellaisia ilmiöitä ja arvoja, jotka eivät suomalaiseen yhteiskuntaan missään nimessä kuulu.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä nostaa esille edustaja Meren mainion ryhmäpuheen, jossa viitattiin Suomen tasavallan presidentin viisaisiin sanoihin oman kansan ihmisoikeuksien takaamisesta. Sitä työtä muut Pohjoismaat ovat todella heränneet tekemään, miksei myös Suomi. Näen tässä vaarallista nöyrtymistä. Omaa maata ja kansaa ei pidetäkään enää kaikkein tärkeimpänä, vaan nostetaan aina muut itsemme edelle. Oman ideologian puskeminen joka ikiseen perustavanlaatuiseen selontekoon, kuten ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon, on omiaan jakamaan suomalaisia yhä pienempiin ryhmiin ja poteroihin, vaikka teidän, arvoisa hallitus, tulisi puolustaa nimenomaan suomalaisten ihmisoikeuksien toteutumista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-16T16:10:33,2022-02-16T16:15:10,Hyväksytty,1.1
2022_10_99,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_100,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko on viimeksi julkaistu kahdeksan vuotta sitten. Tuossa ajassa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet ihmis- ja perusoikeuksiin. Autoritaarisuus on lisääntynyt ja ihmisoikeusvelvoitteita kyseenalaistetaan, teknologian kehittyminen on mahdollistanut somekulttuurien kasvun niin hyvässä kuin pahassa yhä enenevissä määrin, ja myös ilmastonmuutoksen torjunnassa on päästy sanoista tekoihin. On hyvä asia, että selonteko on nyt käsittelyssämme. Voimme havaita, että tämä on laaja esitys ja tietoisuuden kasvaessa myös altis rönsyilylle.
Perus- ja ihmisoikeudet ovat suomalaisen valtion ja EU:n kulmakiviä. EU on meille kulttuuri- ja arvoyhteisö. Kaiken perusta ovat yhteiset arvot: vapaus, demokratia, tasa-arvo, ihmisarvon kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate. Kansainvälisesti tarvitaan sääntöperusteisen järjestelmän vahvistamista ja dialogia.
Demokratia ja osallisuus ovat vakauden perusta. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisella torjutaan eriarvoistumiskehitystä. Osallisuutta ja demokratiaa taas vahvistetaan luomalla toivoa ja mahdollisuuksia. Uhkakuvina ovat kuitenkin asenteiden koveneminen, kasvava rasismi ja myös ennakkoluulot.
Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ja sisäisen turvallisuuden selonteossa on toistuvasti todettu, että suurin sisäisen turvallisuuden uhka on syrjäytyminen. Sivullisuus yhteiskunnasta luo ongelmia, syrjäytymistä ja pahoinvointia. Siksi on tärkeää todeta, että pääministeri Sanna Marinin hallituksen ponnistelut kunnianhimoisesti työllisyyden parantamiseksi monilla eri tavoilla ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sitä on pitkässä pelissä myös oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa hukata yhtään nuorta työttömyyden ja syrjäytymisen problemaattiselle, elämänuran hallintaa vaikeuttavalle polulle. Oikeus työhön perusoikeutena etenee käytännön elämässä.
Me tiedämme, että keski-iän nuoremmissa ikäluokissa ovat työkyvyttömyyseläkkeiden määrät kääntyneet kasvuun muissa ikäluokissa tapahtuneen 40 vuotta jatkuneen suotuisan kehityksen jälkeen. Siksi on tärkeää, että hallitus tekee jatkuvaa ennakkoluulotonta uudistustyötä työelämäkoulutuksen ja myös mielenterveystyön parantamiseksi.
Sosiaalidemokraattien tavoite on, että jokainen ihminen saa elää turvassa ja kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen. Tämän tavoitteen kannalta keskeisessä asemassa ovat perus- ja ihmisoikeudet.
Arvoisa herra puhemies! Naisten, nuorten ja vähemmistöjen poliittisen osallistumisen vahvistaminen on kestävän kehityksen kannalta varsin olennaista. Ruohonjuuritasolla kansalaisjärjestötoimintaa tukemalla pystytään mahdollistamaan monimuotoisia kanavia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Oikeus tietoon on myös osa sanan- ja mielipiteenvapautta. Tieteellisen tiedon väheksyntä ja disinformaatio heikentävät pääsyä luotettavan tiedon pariin.
On sanottu ja poliittisesti menestyksellisesti kampanjoitu, että vastakkainasettelun aika on ohi. Kuitenkin tuntuu siltä, että vihapuhe, tietoinen väärinymmärtäminen ja raflaava leimaamisen kulttuuri ja käytös ovat päinvastoin lisääntymässä niin vaalien yhteydessä kuin myös täällä eduskunnassa suuressa salissa. Meillä kaikilla on vastuumme etenkin siitä, minkälaisen mallin me itse annamme. Vapaus leimaavasta nimittelystä ja solvaamisesta sekä oikeus asialliseen mielipiteen esittämiseen ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä, onpa kyseessä sitten päiväkoti, koulu, työpaikka, harrastus tai vaikkapa tämä eduskunta. Tämän on oltava kansanvaltaan perustuvan demokratiamme peruskivi myös tulevaisuudessa, mitä meidän tehtävänämme on nyt vuorollamme vaalia.
Maaliskuun alussa nykymuotoinen perustuslakimme täyttää 22 vuotta. On selvää, että keskustelu perustuslakimme uudistamisen tarpeista tulee lisääntymään, ja joitakin kannanottoja on tästä jo nähty. Meneillään oleva covid-19-pandemia on myös yksi aihe, joka on testannut perustuslain ulottuvuuksia. Pääosin se on toiminut hyvin. On kuitenkin varsin selvää, että valmiuslakiemme ja perustuslakimme ajantasaisuus on syytä käydä tarkkaan ja analyyttisesti läpi erilaisiin tilanteisiin varautumisen näkökulmasta, sen tämä covid-19 on näyttänyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-02-16T16:15:14,2022-02-16T16:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_10_101,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_102,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Perus‑ ja ihmisoikeudet ovat demokraattisten järjestelmien toimivuuden edellytys. Ilman yksilöiden laajoja kansalais‑ ja poliittisia oikeuksia, hyvää hallintoa ja vapaata mediaa ei voida puhua kansanvallan toteutumisesta. Myös Suomessa on korostettava sitä, että ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä vaan niiden sisällöstä säädetään kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Oikeuksien määrittelyn lisäksi kansainväliset sopimukset asettavat velvollisuuksia valtioille oikeuksien toteuttamiseksi ja edistämiseksi. Ihmisoikeuksissa on siis vahva juridinen pohja. 
Koronapandemian aikana perus‑ ja ihmisoikeuksia on jouduttu puntaroimaan keskenään. Oikeus elämään on vahva oikeus, jonka suojelemiseksi muita oikeuksia on jouduttu rajoittamaan. Poikkeusolojen aikaan yksilöiden perus‑ ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuraaminen ja epäkohtiin puuttuminen on ensisijaisen tärkeää. Mitään oikeutta ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, vaan rajoitusten on oltava oikeasuhtaisia, tarkasti rajattuja ja vain väliaikaisia. Jos valmiuslakeja ryhdytään päivittämään, on muutoksissa varmistettava kaikkien ihmisoikeuksien toteutuminen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ihmisoikeuspoliittinen selonteko on kattava ja antaa hyvän yleiskuvan perus‑ ja ihmisoikeuksien tilanteesta ja toteutumisesta ja nykyisen hallituksen esittämistä toimenpiteistä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Pitkäjänteinen työ ihmisoikeuksien edistämiseksi kansainvälisesti on myös huomattu: Suomi on valittu YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 22—24. Tämä asettaa toiminnallemme myös kotimaassa entistä painavamman roolin.
Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on globaalilla mittakaavalla ihmisoikeuksien näkökulmasta edistyksellinen maa, on meillä kansallisesti merkittäviä epäkohtiakin. Useita vuosia oikeuskäsitystä ja arkijärkeä on haastanut turvapaikanhakijoiden tilanne ja paperittomien oikeuksien toteutuminen. Ilman laillista oleskelulupaa ja statusta erityisesti paperittomat altistuvat monille oikeuksien loukkauksille ja hyväksikäytölle. Oikeuksien toteutumisen näkökulmasta oikeusavun, toimivan lupaprosessin ja kasvatus‑, sosiaali‑ ja terveyspalveluiden saatavuus on keskeistä. 
Paperittomien palveluiden saatavuudessa on vuosien varrella ollut suuria puutteita ja alueellisia eroja. Aiemmat laiminlyönnit prosessissa ovat selvitysten mukaan johtaneet virheellisiin turvapaikkapäätöksiin. Samoin prosessin venyminen jopa 5—6 vuoteen haastaa monella tavalla turvapaikanhakijoiden oikeuksien toteutumisen. Paperittomien tilanteeseen ratkaisua etsinyt LAMA-selvitys esittää yhtenä ratkaisuna kertaluparatkaisua etenkin vuosina 15—16 tulleille. Tätä voi lämpimästi kannattaa ja ottaa mallia esimerkiksi Irlannista, joka vastaavan päätöksen on tehnyt. 
Paperittomiin ja turvapaikanhakijoihin kohdistuu myös paljon muukalaisvihaa, mikä kielii laajemmin suomalaisen yhteiskunnan asenteista. Vuonna 2017 julkaistun Euroopan unionin vähemmistöjen syrjintää koskevan kyselytutkimuksen mukaan Suomi on yksi niistä Euroopan valtioista, joissa etniset vähemmistöt kokevat eniten syrjintää. Etnisen syrjinnän kitkemiseksi hallitus on luomassa rasisminvastaista ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaa.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut aiemmin esille, että puutteet vanhustenhoidossa kuuluvat Suomen kymmenen keskeisen ihmisoikeusongelman joukkoon. Ikäihmisten oikeuksien ja erityisesti itsemääräämisoikeuden toteutumiseen tulisi kiinnittää nyt entistä enemmän huomiota. Koronapandemian aikana on havaittu puutteita ikäihmisiin kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käytössä ja kotona asuvien vanhusten palveluiden riittävyydessä ja laadussa. Nyt kun hyvinvointialueita rakennetaan, vanhusten oikeuksien turvaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, jotta ongelmat eivät siirry uudelle hallintotasolle. Yksi hallituksen toteuttama edistysaskel vanhusten ja ikäihmisten oikeuksien parantamiseksi on vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustaminen viime vuonna. 
Ikääntyvän väestön määrä tulee Suomessa yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Samalla yhteiskunnan toimintojen ja palveluiden digitalisoituminen näyttää kiihtyvän. On tärkeää seurata, että teknologian kehittyminen ei kavenna entisestään esimerkiksi vanhusten tai vammaisten osallistumismahdollisuuksia tai palveluihin pääsyä. Digikuilu on monella tapaa vallitseva ongelma ja oikeuksien toteutumisen este myös maailmanlaajuisesti. Tässä Suomi voisi tuoda ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T16:20:12,2022-02-16T16:25:22,Hyväksytty,1.1
2022_10_103,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_104,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin haluan kiinnittää tässä selonteossa huomiota lähinnä niihin asioihin, joita siitä ei ilmene. Useat aiemmat puhujat ovatkin jo ansiokkaasti tästä asiasta puhuneet. Kiinnitän huomiota pääasiassa kolmeen asiaan, eli koronapandemian vaikutuksiin, sananvapauskehitykseen ja hallitsemattomaan maahanmuuttoon, ja näistä tulokulmista tuon esille muutamia asioita.
Ensinnäkin tämä koronapandemia. Suomessa perusoikeuksia ei ole rajoitettu sen merkeissä niin paljon kuin monissa muissa maissa, ja ihmettelenkin sitä, miten hiljaa Suomi on ollut muiden, sivistyneenäkin pidettyjen maiden varsin erikoisista ihmisoikeusloukkauksista liittyen koronapandemiaan, esimerkiksi rokotepakon säätämisestä valtavien sakkojen uhalla Itävallassa, Kanadan äärimmäisistä toimista mielenosoittajia vastaan viime aikoina ja Uuden-Seelannin varsin totalitaristisista koronatoimista. Suomi on kyllä suuna päänä monien muiden maiden ihmisoikeusloukkauksista, olivat ne todellisia tai kuviteltuja, mutta nämä eivät ole herättäneet minkäänlaisia reaktioita.
Suomi itsekin on toiminut varsin mielivaltaisesti ja perustelemattomasti koronan suhteen. Tämä esille tullut vierailukielto vanhusten hoitolaitoksiin oli hyvin mielivaltainen, ja sen on eduskunnan oikeusasiamies myöhemmin tuominnut — mutta missä ovat vastuunkantajat tämän asian suhteen? On todettu laittomuus, mutta kukaan ei kanna vastuuta lain rikkomisesta. Missä vaiheessa eduskunnalle on esitetty uskottavat näytöt siitä, että korona olisi levinnyt ravintoloissa siinä määrin, että ravintola-alan kurittaminen näin kuin eduskunta on tehnyt, olisi ollut perusteltua?
Vapaa media — sanotaan, että meillä on sellainen. Missä vaiheessa vapaa media näitä rajoituksia säädettäessä oli yhtään kriittinen näiden rajoitusten suhteen? Myöhemmin on sellaista pientä merkkiä ilmennyt, että mediakin hieman saattaisi arvostella näitä rajoituksia, mutta silloin kun niitä säädettiin, niin se oli koko ajan pelkkää hallituksen tiedotustilaisuutta. Oppositio leimattiin, että se tukee kaikkia hallituksen toimia. Olipa näin tai ei, niin silti media kirjoitti näin. Missä oli silloin vapaa media? — Itse oman vapautensa tuhoamassa.
Sananvapaudesta. Suomessa on oikeudenkäynti tällä hetkellä siitä, saako Raamattua siteerata. Tämä on herättänyt kansainvälistä huomiota: Suomen lähetystön edustalla Unkarissa, Budapestissä oli tuhansien ihmisten mielenosoitus tämän merkeissä. Suomelle on lähetetty tästä kirjettä USA:n senaattorien toimesta. Herättää kansainvälistä mielenkiintoa, miten Suomessa voidaan käydä oikeutta siitä, saako Raamattua siteerata. Tämä on uskonnonvapaus- ja ihmisoikeuskysymys.
Suomessa sanotaan, että vihapuhe pitäisi kieltää, mutta vihapuhetta ei ole pystytty määrittämään. Ei ole olemassa määritelmää vihapuheelle, eikä sananvapaus koske pelkästään hyväksyttäviä, mukavia ja miellyttäviä mielipiteitä, vaan se koskee myös kyseenalaisia mielipiteitä, jotka voivat loukata jotakuta. Eihän sananvapautta tarvita silloin, kun puhutaan hyväksyttyjä asioita. Jos sananvapauden määritelmä olisi se, että saa puhua sellaisia asioita, mistä kukaan ei loukkaannu, niin silloinhan Pohjois-Koreassa vallitsisi sananvapaus, hyvät edustajat. Kyllähän Pohjois-Koreassakin saa sanoa niitä asioita, joita hallinto hyväksyy sanottavaksi — ei se ole mitään sananvapautta.
Suomessa tämä lainsäädäntö on varsin kyseenalainen. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kirjoitettu pykälänä niin, että siitä voidaan syyttää periaatteessa melkein ketä halutaan. Määritelmät ovat niin laajoja, että en ymmärrä, miten ne voivat täyttää lainsäätämisen tarkkuusmääritelmät siitä, mikä on oikeusvarmuus, eli voiko tekijä tekoa tehdessään tietää, onko se laiton vai laillinen. Näihin kysymyksiin ei koskaan saa vastauksia, kun esittää näitä kysymyksiä.
Suomessa on myöskin varsin erikoinen oikeuskäytäntö liittyen kunnianloukkauksiin. Tästä Suomi on jo monta kertaa ollut tuomiolla kansainvälisesti, EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa Suomella on varsin paljon näitä sananvapaustuomioita.
Vielä viimeisenä tämä hallitsematon maahanmuutto. Eli suomalaisilla pitäisi olla oikeus hyvinvointiin, terveydenhoitoon, sosiaaliturvaan ja työhön. Näitä kaikkia hallitsematon maahanmuutto voi uhata — työtäkin siinä mielessä, että tuodaan halpatyövoimaa ja poljetaan työn ehtoja Suomessa. Viime kädessä myöskin puhutaan sellaisesta perusoikeudesta kuin oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja elämään, näitäkin voi hallitsematon maahanmuutto loukata. Suomen tulisi olla suomalaisten edunvalvontakoneisto, ei kenenkään muun — ensi sijassa suomalaisten. Nämä näkökulmat puuttuvat tästä selonteosta täysin, ja odotankin, että näihin otetaan valiokuntakäsittelyssä laajasti kantaa ja tuodaan nämä näkökulmat esille siellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-16T16:25:27,2022-02-16T16:30:33,Hyväksytty,1.1
2022_10_105,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Kiitoksia. — Vielä ehditään ottaa yksi puheenvuoro ennen kuin tähän etukäteen varattu aika on käytetty. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_106,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko. On totta, että täällä on huomioitu erittäin hyvin — tai ehkä paremmin kuin toivoisi — jotain muuta. Täällä on huomioitu vanhuksia, vammaisia, sukupuolivähemmistöjä, mutta itse olisin toivonut, että olisi myös lastensuojelusta ollut jotain ja heidän ihmisoikeuksistaan. Elikkä haluan hieman tässä käsitellä lastensuojelua, ihmisten omaa oikeutta kehonsa koskemattomuuteen, eli hoitajien pakkorokottamista, sananvapautta ja tiedonsaantia.
Arvoisa puhemies! Täällä kohdassa 3.1 Autoritaarisuuden uusi nousu ensimmäisen kappaleen viimeinen lause on: ”Myös koronapandemiaa on käytetty haitallisesti tekosyynä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen.” Tästä olen täysin samaa mieltä tämän selonteon kanssa. Se voi olla kyllä, että minä katson sitä hiukan eri kulmasta kuin tämän laatinut tai laatineet henkilöt.
Täällä on kohdassa 4.6: ”Suomen kansallisen ja kansainvälisen toiminnan tavoitteena on myös pandemian oloissa ja sen jälkeisissä toimissa, että ihmisoikeudet toteutuvat ilman syrjintää.” Tämähän on sellainen homma, että tämä laki, mikä on säädetty täällä, sehän rikkoo jo Euroopan neuvoston päätöslauselmaa 2361. Päätöslauselman kohdassa 7 eri alakohdissa kehotetaan jäsenvaltioita muun muassa huolehtimaan, että turvallisia ja tehokkaita rokotteita on tarjolla kaikille, jotka niitä haluavat, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen ja ketään ei poliittisesti eikä sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta. Mitä hallitus on tehnyt? Hallituspuolueet ja kokoomus ovat säätäneet hoitajien pakkorokottamiseksi lain. Olen kyllä tehnyt esityksen tämän kumoamiseksi — saa nähdä, miten sitä täällä käsitellään. Mutta se laki rikkoo Euroopan neuvoston omaa päätöslauselmaa.
Kohdassa 5.3 Sukupuolten tasa-arvon edistäminen täällä puhutaan aivan muista kuin Suomen asioista. Täällä puhutaan jostakin anti-gender-liikkeestä tai -liikehdinnästä, joka on järjestäytyneempää ja aloitteellisempaa ja runsaammin rahoitettua, elikkä naisten ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämisestä sanotaan näin. Tämä on mielestäni ihan silkkaa vihervasemmistolaista politiikkaa, jossa piiloudutaan tasa-arvo-sanan taakse, ja se on silkkaa äänten kalastelua. Tällä ei ole mitään merkitystä täällä selonteossa.
Sitten täällä puhutaan vammaisten henkilöiden oikeudesta. Se on ihan ok, että siitä puhutaan, mutta lastensuojelu unohdetaan kokonansa, ja pikkuisen voisi rinnastaa vammaisiin myöskin neuropsykiatrisesta sairaudesta kärsivät lapset. Se on todella julmaa käydä katsomassa tuolla ja tavata ihmisiä, kun Suomessa tämmöisiä nepsy-lapsia mielestäni huostaanotetaan kevyin perustein tunnistamatta ehkä heidän erityisominaisuuksiaan. Tämä on valtavan suuri ihmisoikeuskysymys täällä. Onneksi lapsiasiainvaltuutettu on kyllä omassa kertomuksessaan sanonut, että tähän pitäisi yhteiskuntamme kiinnittää huomiota, ja myöskin tämmöiset yhdistykset, jotka ovat puolustamassa näiden lasten tai perheiden oikeuksia, ovat myöskin vaatineet, että Suomessa tehtäisiin lastensuojelun nykytilan kartoitus.
Sitten täällä, kun selaan tätä eteenpäin... [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies! Eikö nyt ole seitsemän minuutin puheenvuorot?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  5 minuuttia.] No, sitten pitää ilmeisesti ottaa uusi puheenvuoro vielä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T16:30:39,2022-02-16T16:36:00,Hyväksytty,1.1
2022_10_107,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_108,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_10_109,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko on keskeinen ja äärimmäisen tärkeä asiakirja. Siinä keskitytään politiikan ja juridiikan kansallisesti ja kansainvälisesti tärkeimpiin elementteihin. Selonteko tuo ansiokkaasti esiin ajankohtaisia muutoksia, trendejä ja ilmiöitä päähuomion kiinnittyessä perus- ja ihmisoikeuksiin.
Eräs esimerkki huolestuttavista kehityssuunnista on autoritaarisuuden uusi nousu. Toinen esimerkki on anti-gender-liikehdintä, joka vastustaa naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä ja sukupuolten tasa-arvoa. Suomen linja näissä kysymyksissä on vastuullinen ja voimakkaasti ihmisoikeuksia puolustava. Toivottavasti pysymme aina tällä tiellä. Tärkeintä, oleellisinta ja ratkaisevinta on se, että me edistämme oikeusvaltioperiaatteen toteutumista kaikessa toiminnassa kansallisesti, Euroopan unionissa sekä ulko- ja kehityspolitiikassa, YK:ssa ja alueellisissa järjestöissä.
Myös se on äärimmäisen tärkeää, että selonteon mukaan ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato uhkaavat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja niiden merkitys ihmisoikeuskysymyksenä on kasvanut. Tämä on vakavaa.
Lisäksi on myös aihetta korostaa, että taloudellisella ja sosiaalisella eriarvoisuudella on vahva yhteys perus- ja ihmisoikeuksien puutteelliseen toteutumiseen.
Tietenkin on syytä mainita myös poikkeusolot ja koronakriisin käsittely. Tältä osin selonteossa todetaan, että Suomi tuomitsee koronapandemian varjolla tehdyt ihmisoikeusloukkaukset. Samalla meidän on jatkuvasti oltava itsekriittisiä ja tarkasteltava kriittisesti omia toimiamme pandemian hoidon suhteen, aivan kuten kaikessa muussakin. Emme saa sortua omahyväisyyteen, vaikka pyrimme ja olemme pyrkineet hyvään juuri ihmisoikeuksien kannalta. Olemme onnistuneet hyvin, mutta emme saa koskaan suhtautua asiaan kevyesti tai tottua liiaksi poikkeuksellisiin toimenpiteisiin.
Arvoisa puhemies! Selonteossa on paljon tärkeitä näkökulmia ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseen. Siinä mainitaan, että Suomi toimii aktiivisesti perheväkivallan torjumiseksi ja että hallitus antoi syksyllä esityksen naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamisesta. Se on tärkeää. Maamme ongelmat ja suuret tarpeet tällä saralla voitaisiin kuitenkin tuoda avoimemmin esiin, kuten se, että tarvitsemme vielä enemmän turvakotipaikkoja ja ennaltaehkäisevää työtä asenteiden muuttamiseksi perusteellisesti.
Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa ei juurikaan käsitellä ihmisoikeuksia lasten näkökulmasta. Lapsen oikeuksien sopimuksen henki on mukana, mutta sen toteuttamisen suhteen tarvitaan lisää konkretiaa. Tämän päivän päiväjärjestyksessä on ollut käsiteltävänä myös lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle, ja siihen sisältyy kolme ehdotusta, jotka liittyvät vahvasti ihmisoikeuspolitiikkaan, ja nämä aiheet voisivat sisältyä myös tähän selontekoon. Lapsiasiavaltuutettu katsoo muun muassa, että lapsen edun ensisijaisuus tulee tulevaisuudessa sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin ja että Suomessa tulee käynnistää lastensuojelulain kokonaisuudistus. Ihmisoikeussopimuksia on useita, ja niistä lapsia koskevat korostavat oikeuksia vahvimmin, mikä on täysin ymmärrettävää ja perusteltua.
Suomen linja maahanmuuttokysymyksissä on edelleen melko tiukka lasten suhteen. Turvapaikkahakemusten ja muilla perusteilla myönnettävien oleskelulupien hakemusten yhteydessä lapsen etua käsitellään usein puutteellisesti. Tämä johtaa usein perheiden erottamiseen, mikä ei voi olla lapsen edun turvaamista. Esimerkiksi lapsi, jolla on Suomen kansalaisuus ja jonka toinen vanhempi on Suomen kansalainen, voi joutua elämään siten, että hänen toinen vanhempansa on vaarassa joutua karkotetuksi lapselle vieraaseen maahan milloin tahansa, vaikka tämä ei olisi syyllistynyt väkivaltarikokseen. Se ei ole inhimillistä, ja se voi myös olla ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, mikä on vielä vakavampaa. 
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan vähemmistöihin kuuluvat henkilöt kokevat, että heihin kohdistuvat asenteet ovat koventuneet. Sen, mitä vähemmistöjä tämä koskee, on oltava selvillä, jotta toimenpiteisiin voidaan ryhtyä tehokkaasti. Tähän tarvittaisiin siis täsmennystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-02-16T18:03:24,2022-02-16T18:08:26,Hyväksytty,1.1
2022_10_110,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että ihmisoikeuspoliittinen selonteko on eduskunnan käsittelyssä. Se on tällä hetkellä erittäin ajankohtainen asiakirja. Suomen toiminta kansainvälisessä ihmisoikeuspolitiikassa on ollut ihailtavaa, ja samalla linjalla on syytä jatkaa. YK:n kautta olemme tehneet monta, monta, monta hyvää työtä maailman ihmisten hyväksi, ihmisoikeuksien kohentamiseksi eri puolilla maailmaa. On selvää, että Suomen resurssit ovat vajavaiset ja heikot. Ei me maailmaa pystytä kokonaan parantamaan, ei pidä edes yrittää. Paremminkin keskittykäämme niihin tehtäviin, missä me olemme parhaimmillamme, otetaan joku tärkeä toimintatapa, millä toimitaan, ja keskitetään voimat siihen, missä olemme parhaimmillamme. Sama koskee Euroopan unionin toimintaa, Etyjiä, kaikkia niitä kansainvälisiä järjestöjä, missä toimimme. Olemme niissä saaneet hyvää aikaan, koska meidän maineemme maailmalla tässäkin asiassa on erittäin hyvä.
Se, mihin haluaisin, arvoisa puhemies, kiinnittää huomiota, on kotimaan tilanne, ensinnäkin tämä nykyinen tilanne rajaseutukunnissa Suomessa ja maaseudulla yleensä.
Ensimmäinen asia: poliisin saaminen paikalle, kun siitä on todellinen tarve. Se on heikentynyt olennaisesti. Mutta kun katsoo, mihin niitä poliiseja siellä sitten saa, niin kotikunnassani Ilomantsissa ja itärajalla yleensä pyörii tämä susipartiointi eli SusiLIFE-hanke, ja siellä poliisit ajavat pitkin metsäteitä, vahtivat, ettei susien rauhaa häiritä. Jos tavallinen, vaikka ilomantsilainen, ihminen tarvitsee hädässään poliisin apua, ei varmasti saa tai kestää kaksi tuntia, kolme tuntia, elikkä tilanne on varmasti ohi, jos henkilö sattuu vielä elossa olemaan. Mutta jos joku soittaa vaikka, että tuolla Möhkön takana saatetaan harrastaa suden metsästystä laittomasti, niin kohta on helikopterit ilmassa ja kymmeniä poliiseja juoksee ja Rajavartiosto hälytetty. Eihän tässä ole mitään tolkkua enää tässä hommassa.
Sitä paitsi viime syksynäkin moni naishenkilö, joka oli marjassa marjoja keräämässä, puolukassa vaikka koiransa kanssa ja josta varmasti näki päälle, että kyseinen ihminen on marjankeruureissulla — niin hänetkin tarkistettiin. Autoja tarkistetaan niin kuin rikollisilta. On aivan hävytöntä, että tällä keinoin tässä oikeusvaltiossa toimitaan. Jos tuossa Helsingin Lasipalatsin kohdalla pysäytettäisiin liikennettä ja tarkistettaisiin autoja, peräkontit tutkittaisiin, epäiltäisiin jostakin rikoksesta, niin se loppuisi aivan varmasti samana päivänä. Täällä olisi poliisipäälliköt ja oikeusministerit ja pääministerit ja hallitus koolla heti, ettei näin voi toimia, koska kaikki tietää, miten tämä Suomen laki menee. Edustaja Kiviranta lain huippuosaajana tietää tämän paremmin kuin minä, mutta tämä on aivan törkeää ihmisten syyllistämistä ja rikollisina pitämistä. Syyttömyysolettama koskee kaikkia suomalaisia, ja rehellinen rajan kansa on varmasti rehellistä sakkia. Totta kai sielläkin joku aina lakia rikkoo, mutta ne ovat pieniä, pieniä poikkeuksia.
Tai laillista metsästystä harjoittava entinen valtion virkamies, joka on virkavalan tehnyt, haetaan metsästystilanteen jälkeen kotoa epäiltynä suden metsästyksestä — mies, joka on varmasti toiminut rehellisesti, jolla on kaikki asiat kunnossa ja joka on aikanaan hoitanut esimerkillisesti valtion virkaa sekä hoitanut asiansa ja on mallikansalainen. Hänet haetaan, pidätetään epäiltynä törkeästä metsästysrikoksesta, tehdään kotietsintä ja järkytetään koko perheen elämä. Ei näin oikeusvaltiossa voi toimia. Ei ainakaan poliisi. Kyllä minä suuresti ihmettelen tämän maan menettelyä. Samaan aikaan poliisit itse ovat syyllistyneet huumerikoksiin. Onko tässä mitään tolkkua enää tässä hommassa? Ei syyttömien ihmisten kotirauhaa mennä noin häiritsemään tekaistuilla syytteillä. Eli se, että on samalla alueella esimerkiksi susi joskus viime viikolla kävellyt, on sitten syytteen tai tutkinnan peruste tai pidättämisen peruste — jo nyt on aikoihin eletty. Samaan aikaan tilanne on maaseutukunnissa se, että yhteiskunnan palvelut heikkenevät, mutta näihin on rahaa miljoonia. Ja sitä, että ihmisiä epäillään rikollisiksi, arvoisa puhemies, pidän törkeimpänä tapana käsitellä ihmisiä tässä maassa.
Sama koskee vanhustenhuoltoa. Meillä on erittäin vakavia vaikeuksia tässä maassa siinä, saavatko vanhukset ja vammaiset asianmukaisen hoidon. Nämä kaksi äsken mainitsemaani asiaa ovat ihan eri kategoriassa. Totta kai ne ovat eri kategoriaa, mutta kun molemmissa on isoja ongelmia. Vanhustenhuollossa on isoja ongelmia. Kunnat tekevät aivan varmasti parhaansa. Joka ainoa hoitaja, lähihoitaja, sairaanhoitaja, kodinhoitaja, jokainen virkamies tekee sisulla ja sydämellä töitä. Mutta tilanne on karkaamassa käsistä.
Sama koskee liikennettä. Alemman tieverkon hoito on mennyt siihen, että — uskokaa tai älkää, arvoisa puhemies, uskokaa tai älkää — meillä on semmoinen tilanne Ilomantsissa ollut viime keväänä, että teiden hoidon takia muutamat kylät olivat motissa monta päivää. Soiteltiin viranomaisille, että auttakaa meitä. Ajatelkaa, jos joku saa sairaskohtauksen, hän olisi jäänyt sille tielleen. Ei päässyt autolla, ei päässyt pyörällä, ei millään. Tästä on viranomaisille viestitetty asianmukaisesti. Ei mitään, mitään ei ole tapahtunut. Soitin vasta viime viikolla alemman tieverkon hoidosta tieviranomaisille. Mitä on tapahtunut? Ei kerta kaikkiaan mitään. Hyvin meillä menee, mutta valitettavasti kansalaiset kärsii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-16T18:08:46,2022-02-16T18:14:36,Hyväksytty,1.1
2022_10_111,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_112,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää toteuttaa valtioiden monenkeskistä yhteistyötä ja soveltaa siinä kansainvälisen oikeuden perusprinsiippejä, joiden keskiössä ovat ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen ja edistäminen. Euroopan unionin tulee sisällyttää ihmisoikeuskysymykset kaikkiin politiikkalinjauksiinsa ja ‑ohjelmiinsa. Ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion lujittamisen, hyvän hallinnon ja vakauden tulee olla keskeisiä päämääriä EU:n kaikessa toiminnassa.
Toiminnan uskottavuus edellyttää, että unioni pitää tiukasti kiinni ihmisoikeuksista kaikissa jäsenvaltioissaan. Tämä EU:n tavoite ei ole valitettavasti täysin toteutunut, ja etenkin sananvapauden kunnioittamisen suhteen on tietyissä jäsenvaltioissa suuria puutteita. Tilanne on heikentynyt osana autoritaarista vallankäyttöä.
Arvoisa puhemies! Myös omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeuskysymys. Samoin oikeus sivistykseen ja kulttuuriin on perus- ja ihmisoikeus.
Arvoisa puhemies! Digitalisaation edistyessä ja palveluiden siirtyessä yhä enemmän tietoverkkoihin on olennaisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota ikääntyneiden osallistumisoikeuksien ja palvelujen turvaamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-16T18:14:36,2022-02-16T18:16:18,Hyväksytty,1.1
2022_10_113,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_114,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Mikrofoni.] Kiitos, arvoisa puhemies! Itse asiassa yritin päivällä, kun ministeri Haavisto oli vielä paikalla, käyttää puheenvuoron liittyen tähän ihmisoikeusselontekoon. Minua on häirinnyt viime kuukausina asia, joka täytyy tuoda ilmi tässä salissa. Eräs tuttavani kuoli pari viikkoa sitten, hänet haudattiin eilen, osallistuin hautajaisiin. Hänhän kuoli syöpään. Syöpä levisi nopeasti, muutamassa kuukaudessa hän menehtyi. Tänä aikana, tässä muutaman kuukauden aikana — tämä henkilö on suomalainen, Suomen kansalainen, hän on yrittäjä, ja hänen vaimonsa, kantasuomalainen nainen, on töissä ja raskaana, hänellä on pieni poika — yritin vedota suomalaisiin viranomaisiin ja johtaviin ministeriöihin tässä kysymyksessä, että hänen äitinsä pääsisi Suomeen hänen luokseen viimeisille päivilleen ja olemaan hänen kanssaan, hyvästelemään hänet, koska hän ei enää ollut siinä kunnossa, että hän olisi voinut matkustaa. Viranomaiset antoivat kieltäviä viisumivastauksia hänen äidilleen, koska meidän suomalainen lainsäädäntö ei mahdollista inhimillisiin perusteisiin liittyvää viisumia edes tällaisessa tilanteessa, jossa tiedetään, että ihminen kuolee pian eikä pääse enää matkustamaan, ja ainoa vaihtoehto on, että äiti tulee kolmannesta maasta häntä tapaamaan. Ja sitten kun lähdin selvittämään tätä asiaa pidemmälle, niin huomasin, että esimerkiksi tämmöisiin elinsiirtoihin liittyvää viisumia ei saa, eli jos henkilö tarvitsee jotakin sentyyppistä, että hänen sisaruksensa, veljensä, siskonsa, tai äitinsä tulisi Suomeen antamaan esimerkiksi luuydinnestettä, niin myöskään tämmöiseen ei Suomessa saa viisumia. Sitten huomasin myös, kun tätä tutkin syvemmälle, että jos tuolla maailmalla joku loukkaantuisi jossakin räjähdyksessä ja meiltä Suomesta löytyisi osaaminen ja tekniikka tämän ihmisen hoitamiseksi, myöskään tämäntyyppiseen, vaikka sairaala haluaisikin hänet tänne, meillä ei ole oikeastaan minkäänlaista viisumia, jolla me pystyttäisiin tämäntyyppisiä ihmisiä täällä Suomessa auttamaan.
Kun huomasin tämän valtavan puutteen ihmisoikeuksien näkökulmasta, niin kun me valmistelemme tällä hetkellä erilaisia viisumeita esimerkiksi yrittäjille, osaajille, näkisin, että tässä kohtaa olisi järkevää myöskin tarkastella viisumia tästä ihmisoikeusnäkökulmasta, josko me voitaisiin tämäntyyppiselle ihmiselle, joka menehtyi ja jonka hautajaisissa eilen olin — pystyttäisiin poikkeamaan ja hänen äidilleen tai omaiselleen viisumi myöntämään, jotta hän voisi tänne kuukaudeksi tulla olemaan kuolevan lapsensa viimeisinä päivinä. Ja koen, että tässä kohtaa meillä Suomessa on todella tämän hallituksen, hallituskauden aikana velvollisuus tämäntyyppisiin asioihin puuttua, ja koen, että tämän viestin olisin halunnut ulkoministerille viedä eteenpäin, mutta tiedän, että ulkoministeriön väki katsoo näitä puheenvuoroja tällä hetkellä ja tämä viesti nyt lähtee sinne, ja toivon, että tämäntyyppistä lakia lähdetään säätämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-16T18:16:19,2022-02-16T18:19:57,Hyväksytty,1.1
2022_10_115,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa, edustaja Laakso poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_116,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä osanotto edustaja al-Taeelle, ja tehdään toimenpide-aloitetta tai jotain, jolla saadaan tätä viisumiasiaa etenemään, jos viesti ei nyt tästä tullut sinne ministeriöön kuulluksi. Ihmisoikeusperusteisia viisumeja tarvitaan myös ihmisoikeuspuolustajille, median edustajille, mahdollisesti tuomareille, taiteilijoille, jotka ovat riskissä. Tästä ovat useammat järjestötkin olleet yhteydessä, että meidän viisumikäytänteet ovat tiukkoja.
Edustaja Kvarnström puhui hyvin täällä lasten oikeuksista. Erityisen suurta huolta Suomessa kannan lastensuojelun piirissä juuri sijoitettujen ja huostaanotettujen lasten oikeuksien toteutumisesta — siitä tuossa seuraavassa asiassa vielä lisää — ja samoin myös oleskelulupaa hakevien vanhempien lasten oikeuksien toteutumisesta. Siitä on tehty lisäohjeistusta, ja toivottavasti tämä uusi ohjeistus nyt sitten jatkossa pystyy turvaamaan sen, että perheet pystyvät paremmin pysymään yhdessä ja esimerkiksi isiä tai sitten teini-ikäisiä lapsia ei yksinään palauteta maasta pois.
Ylipäätään lasten ja nuorten oikeudet ympäri maailmaa ovat tulleet koronan myötä haastetuiksi enemmän, ja koulutie on katkennut, ja kouluunpaluu on riskin alla. Myös naisiin ja tyttöihin kohdistunut väkivalta ja koti‑ ja hoivatyön määrä ovat kasvaneet ja seksuaalioikeudet kaventuneet aktiivisen anti-gender-liikkeen toimesta. 
Arvoisa puhemies! Tämä ihmisoikeusselonteko ottaa uutena näkökulmana esiin myös vahvemman ympäristö‑ ja ihmisoikeuskysymysten yhteyden. Tämä on tärkeä näkökulma, sillä on oletettava, että tulevaisuudessa tulemme törmäämään yhä useammin luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ihmisoikeuksiin.
Kiitosta on annettava siitä, että Suomi on aktiivisesti ajanut ympäristöön liittyvän ihmisoikeussäätelyn vahvistamista. Viime vuonna Suomi muun muassa suositti YK:n ihmisoikeusneuvoston kylläkin oikeudellisesti sitomatonta päätöslauselmaa, jossa tunnustettaisiin oikeus puhtaaseen, terveeseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeutena. Ilmastonmuutoksesta koituu useita negatiivisia ilmiöitä. Merenpinnan nousu, äärimmäiset sääilmiöt ja kuivuus johtavat elinolojen kaventumiseen ja altistavat yksilöt ja yhteisöt monille erilaisille ihmisoikeusloukkauksille. Vaikutukset eivät myöskään jakaudu globaalisti tasaisesti. Negatiiviset seuraukset lisäävät entisestään eriarvoisuutta ja kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin alueisiin ja ihmisryhmiin, kuten naisiin, tyttöihin sekä alkuperäiskansoihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T18:20:13,2022-02-16T18:23:16,Hyväksytty,1.1
2022_10_117,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_118,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän toisenkin puheenvuoron tästä valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta.
Kohdassa 6.4 täällä on otsikko ”Sosiaalinen turvallisuus ja oikeudenmukaisuus osana kestävää kehitystä”. ”Suomi edistää kehitystä, joka on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja joka toteutuu panemalla perus- ja ihmisoikeudet täytäntöön täysimääräisesti ilman syrjintää.” Tässä aikaisemmassa puheenvuorossani puhuin lastensuojelusta, ja valitettavasti kansanedustajana on minun todettava, että mielestäni lastensuojelu Suomessa on sosiaalisesti syrjivää. Tämä nyt tulee niin kuin päällimmäisenä mieleen tästä.
Saman otsikon alla puhutaan köyhyydestä, että se on ”merkittävä, moniulotteinen, maailmanlaajuinen ihmisoikeushaaste ja sen poistaminen on keskeinen tavoite”. ”Köyhyydessä elävillä henkilöillä on useimmiten muita rajallisemmat mahdollisuudet nauttia esimerkiksi laadukkaasta opetuksesta ja terveyspalveluista sekä heidän asumistasonsa on keskimääräistä selkeästi heikompi.” Nämä köyhyyteen liittyvät asiat paistavat mielestäni myös sieltä lastensuojelun taustalta läpi. Varallisuus on usein suorassa suhteessa todellisiin yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiin, ja tämmöisellä vähävaraisella perheellä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia palkata itsellensä esimerkiksi asianajajaa ajamaan heidän etuaan.
”Suomen tavoitteena on köyhyyden merkittävä vähentäminen ja lopulta sen poistaminen.” No, tästä nyt lähinnä tulee mieleen nämä nykyiset hallituksen bensankorotukset ja muut, että eipä ne kovin köyhyyttä vähentäviltä tunnu.
Kun edelleen meillä on tämä ihmisoikeuspoliittinen selonteko käsillä, niin täällä lukee tässä samassa kohdassa seuraavasti: ”Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta, edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus ja mahdollisuudet työhön. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä. Jokaisella on oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jokaisen omaisuus on turvattu.”
”Jokaisella on oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään toimeentuloon ja huolenpitoon.” Kyllä tästä väistämättä tulee mieleen tämä hoitajien pakkorokottaminen ja siihen tehty laki. Hallituspuolueet ja kokoomus ovat yhdessä päättäneet, että kaikilla ei ole oikeutta ihmisarvoisen elämän edellyttämään toimeentuloon ja huolenpitoon. Se on törkeätä. Se laki pitää kumota välittömästi.
Toinen, mikä tulee mieleeni, on se, miten Suomessa maanviljelijöitä kohdellaan eläinlääkärien toimesta. Näitä tapauksia nyt onneksi ei ole kauhean paljoa, mutta on järkyttävää, minkälaisia päätöksiä on tehty eläinlääkärien toimesta, ja on maatilalta lopetettu kaikki toimeentulo hävittämällä tilan eläimet. Edustaja Hoskonen varmaan tietää tarkalleen, mistä puhun. Eivät nämä ole mitään ihmisoikeuksia, siellä ovat eläinten oikeudet ajaneet jonkun henkilön tulkinnan mukaan ihmisoikeuksien edelle ja mielestäni vielä täysin perusteettomasti.
Sitten täällä puhutaan sananvapauden turvaamisesta: ”Edistämme sananvapauden toteutumista kansallisesti EU-toiminnassa sekä kansainvälisessä yhteisössä. Mielipiteen- ja sananvapaus on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksia sekä demokraattista yhteiskuntaa. Suomi on osapuolena useissa eurooppalaisissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, jotka velvoittavat kunnioittamaan, suojelemaan ja edistämään sananvapautta.”
Tämän saman otsikon ”Sananvapauden turvaaminen” alla on kolmas kappale, ja täällä lukee seuraavasti: ”Sananvapauden tila on heikentynyt useissa valtioissa osana muuta autoritaarista vallankäyttöä.” Kyllä välittömästi tulee mieleen edustaja Räsänen. Te tiedätte, minkälaista oikeusprosessia hän juuri käy sananvapaudesta, Raamatun siteeraamisesta. Tämä on ihan kornia, että täällä puhutaan sananvapaudesta samaan aikaan, kun yksi edustaja on syytettynä näistä rikoksista.
”Oikeus tietoon perus- ja ihmisoikeuskysymyksenä. Suomi edistää oikeutta tietoon olennaisena osana sananvapautta. Asiakirjajulkisuus eli jokaisen, mukaan lukien tiedotusvälineiden, oikeus saada viranomaistietoa lisää kansalaisten luottamusta demokraattiseen päätöksentekoon ja hallintoon sekä viestintään. Viranomaisten hallussa olevien tietojen pitää jatkossa olla hyödynnettävissä helpommin.” Tämä oli lainaus ensimmäisestä kappaleesta.
”Informaatiolähteiden ja -määrän sekä digitaalisten palvelujen lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että jokaisella on yhdenvertaiset mahdollisuudet tiedon hankkimiseen myös tietoverkkojen kautta.” Kyllä tästä tulee väistämättä mieleen se, että kun kansanedustajana joulukuun alussa eduskunnan tietopalvelun kautta lähetin kysymyksiä THL:lle näistä koronaan liittyvistä asioista, en saanut vastausta vasta kuin viiden viikon päästä, ja yhteenkään kysymykseeni ei vastattu sitä asiaa, mitä minä kysyin.
Sitten vielä lisään tähän, kun puhutaan asiakirjajulkisuudesta, että valtioneuvoston kanslian päätös salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja rikkoi lakia. Hallinto-oikeus tyrmäsi molemmat. On tämä ihmeellistä, että me kirjoitetaan tämmöisiä hienoja papereita tästä, mutta silti me ei itse noudateta niitä tai osa ei noudata. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T18:23:17,2022-02-16T18:31:10,Hyväksytty,1.1
2022_10_119,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_120,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä vähän tästä ihmisoikeusasiasta maaseudun näkökulmasta. 
Olemme aivan oikealla asialla siinä, että olemme huolissamme esimerkiksi Afganistanin ihmisoikeustilanteesta — siellähän on menossa aivan karmea tilanne, jota en sanoin pysty edes kuvaamaan. Hyvin monessa maassa on sama tilanne, olkoon tämä Afganistan vain yksi esimerkki tällä hetkellä olevista valtavista ongelmista. Sielläkin olemme oman osamme tehneet ja varmaan teemme parhaamme jatkossakin YK:n kautta, ihmisoikeusjärjestöjen kautta ja niin edelleen. Kansainvälinen yhteinen mielipide on tietysti siinäkin erinomainen työväline painostamaan valtiota oikealle tielle.
Mutta puhuin äsken maaseudun ihmisten tilanteesta ja tästä suurpetotilanteesta. En ole kokenut sitä miellyttävänä, olen kokenut sen jopa loukkauksena, kun tiedotusvälineetkin sitä ilkkuvat, että Hoskonen on susivihaaja, tai mitä nyt onkaan. Älkää minua moittiko, hyvät tiedotusvälineitten edustajat, kohdistakaa se arvostelunne sille pienen lapsen äidille, joka aamulla pelkää, kun lapsi lähtee koulutielle, odottamaan taksia tienvarteen. Menkää hänen luokseen ja kysykää häneltä, miltä hänestä tuntuu. Kyllä edustaja Hoskonen pärjää, kyllä minä haukkumista kestän, se ei ole enää ongelma, mutta mitä se pieni äiti ajattelee lapsestaan esimerkiksi siellä Nurmeksessa, jossa oli viime vuonna tapaus, jossa laitumella karjaa raadeltiin susilauman toimesta — susilauma oli karjan kimpussa, ja pieni poika odottaa taksia siinä tienvarressa? Täällä me viisastelemme kerrostalon seitsemännestä kerroksesta, että eihän se ole vaarallista. Kuinka moni edustaja sinne menisi oman lapsensa kanssa odottamaan, sille samalle linja-autopysäkille? Ei yksikään teistä, ei kukaan virkamies, ei kukaan, ja silti me vaadimme täällä suureen ääneen... Varsinkin vihreät ovat ansioituneet siinä, että susi on uhanalainen. Olen suuresti puolustanut näiden ihmisten oikeutta elää kotona ja elää turvallista elämää, minkä perustuslaki meille suojaa. Minua saa kyllä arvostella ihan vapaasti, se ei minun verenpaineeseeni enää vaikuta, mutta menkää sen pienen lapsen ja sen pienen perheen puolelle, joka siellä pelkää henkensä puolesta — tai elinkeinonsa puolesta, kun karja on jatkuvan uhan alla: tohmajärveläinen lammastilallinen soitti, kun hänen elinkeinonsa kimpussa susilauma pyörii jatkuvasti. Ei kiinnosta poliisia eikä viranomaisia kovinkaan paljon.
Tällä keinoinko me jatkamme Suomessa, kun väitämme olevamme oikeusvaltio ja kunnioittavamme ihmisoikeuksia? Eikö niillä ihmisillä siellä maaseudulla ole mitään oikeuksia enää? Poliisia kyllä kiinnostaa vain se suden turvallisuus, sen perässä kyllä juostaan ja miljoonia euroja työnnetään rahaa sinne jonninjoutavan perään. Metsästystä häiritään, kunniallisia ihmisiä viedään putkaan ja kotietsintöjä tehdään. Luulisi, että tällainen henkilö on joku huumerikollinen tai muu, kun hänen kotiinsa kotietsintä tullaan tekemään ja ihminen viedään putkaan kolmeksi päivää, tutkintavankeuteen. Suurrikollinen? Tuskinpa vain.
Olen tätä painotaakkaa sydämelläni pitkään kantanut, että sanonko tästä mitään, mutta en minä voi tätä pitää enää sisälläni. Se sattuu kieltämättä, kun epäillään joksikin susikiihkoilijaksi, mutta kun ihmisten turvallisuudesta tässä on kysymys. On kymmeniä tapauksia, joissa susi on ollut aivan pihapiirissä, susilauma pyörinyt — susi ei tule koskaan yksinään, muistakaa se, tutustukaa aiheeseen. Varsinkin vihreillä tuntuu olevan tätä parempaa tietoa, mutta lukekaapa vaikka sen venäläisen susitutkijan — muistaakseni nimeltään Bologov — kirja siitä, miten susi toimii. Ei teitä semmoinen kiinnosta, mutta sieltä löytyy se totuus. Sillä kyllä hyvin voittaa tuolla jossakin esikaupungissa äänestäjiä puolelleen, mutta ihmisen turvallisuutta se ei puolusta yhtään. Toivoisin, että tässä talossa vihdoin asetuttaisiin suomalaisten pienten ihmisten puolelle.
Sama koskee erilaisia hankkeita, mitä tuolla maaseudulla pyörii. Meille aikanaan luvattiin, kun näitä luonnonsuojeluhankkeita tuli, että kaikki korvataan, ja mitään ei tapahdu. Miten on käynyt? Onko kunnioitettu omistusoikeutta? Onko kunnioitettu sitä, mitä on sanottu ja mitä on luvattu? Ei pätkääkään. Mikään ei ole pitänyt paikkaansa, ja täällä me sitten puhumme viisaita sanoja toisten ihmisten oikeuksista. Mitäpä jos joskus aloittaisimme omien tekojemme seurausten kriittisestä arvioinnista: tuliko luvattua semmoista, mistä me sanat söimme heti, kun tilanne saatiin ratkaistua? 
Tämä on minun sydämelläni ollut jatkuvasti, enkä mitenkään voi hyväksyä sitä, että valtio harjoittaa tällaista toimintaa tavallisia ihmisiä kohtaan. Sama koskee Luonnonvarakeskusta, esimerkkinä eräskin tapaus, jossa Luonnonvarakeskukselle siihen Tassu-tietokantaan ilmoitettiin kymmenen suden lauma. Mitä sinne kirjattiin? Yksi susi havaittu, vai oliko niitä kaksi? Ei edes tavallisen rehellisen suomalaisen miehen näköhavainto ole enää kelvollinen, kun tätä tietynlaista politiikkaa viedään eteenpäin veronmaksajien rahoilla.
Toivon, arvoisa puhemies, että Suomen kansalaisten, maaseudun ihmisten, oikeuksia kunnioitetaan. He ovat tehneet pitkän, pitkän elämäntyön ja puolustaneet Suomea, moni heistä ihan rintamalla ase kädessä. He ansaitsevat ihmisarvoisen kohtelun. Kun selontekoja tehdään, niin tehdään pois vaan, mutta aloitetaan edes joskus kotimaisista ihmisistä ja maaseudun ihmisistä, vaikka edes yhden kerran.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-16T18:31:12,2022-02-16T18:36:51,Hyväksytty,1.1
2022_10_121,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_122,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisoikeuksiin kuuluu oikea tieto, tiedonvälitys ja sananvapaus, niin kuin tässä on puhuttu. Länsimaiseen oikeusvaltioon kuuluu myös se, että ihmiset saavat tehdä työtään vapaasti — viranomaiset, toimittajat, tutkijat ja näin poispäin. Uskallan väittää, että moni viranomainen, toimittaja tai tutkija ei uskalla tällä hetkellä vapaasti puhua aivan kaikista asioista, mieluummin pitää matalaa profiilia ja jättää joitakin asioita sanomatta. No mistä se johtuu? Lähden vähän kauempaa liikkeelle. Sosiaalinen media on sinänsä hyvä, se tuo ihmisiä yhteen. Mutta valitettavasti kansainväliset toimijat, jotka niitä hallitsevat, ovat rakentaneet sinne sellaisen mekanismin, algoritmit, jotka tuottavat ja ohjaavat tietoa niin, että samalla tavalla ajattelevat ihmiset saavat samansuuntaisia viestejä, voimaantuvat siitä, kuplaantuvat ja ikään kuin alkavat kokea, että tässä ollaan aivan todellisen ja oikean ja sensuroimattoman tiedon äärellä, vaikka itse asiassa se tieto, jota heille tuotetaan, on algoritmin kautta tuotettua ja sitä kautta ohjaa sitä viestintää ja informaatiotulvaa tiettyyn suuntaan.
Se, mitä me Suomessa asialle voimme tehdä, on tietysti hyvin vähän. EU on ehkä riittävän laaja toimija, joka pystyy vaikuttamaan kansainvälisiin globaaleihin toimijoihin, jotka näitä palveluja tuottavat — facebookit, googlet ynnä muut vastaavat. Se on todella sääli, koska se visio, mikä meillä oli internetistä ja sosiaalisesta mediasta, oli se, että tietoa on vapaammin saatavilla ja ihmiset pystyvät kommunikoimaan keskenään. Mutta nyt tässä on käynyt monelta osin, monessa tapauksessa, päinvastoin, että nämä mekanismit syytävät meitä eri nurkkiin.
Toinen asia vielä lyhyesti tähän loppuun, kun ihmisoikeuksista puhutaan: Suomessa joka toinen avioliitto päättyy eroon. Erotapauksissa täytyy ratkaista lasten huolto, ja valitettavasti isät ovat monissa tapauksissa altavastaajina. Se johtuu siitä, että ala on naisvaltainen, ja kun niitä sopimuksia huollosta ja tapaamisoikeuksista tehdään, niin valitettavasti isät jäävät monesti altavastaajan osaan ja ne tapaamisoikeudet eivät välttämättä toteudu. Siellä on huoltokiusaamista, vieraannuttamista ja tämäntyyppisiä ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-16T18:36:51,2022-02-16T18:40:00,Hyväksytty,1.1
2022_10_123,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_124,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä piti nostaa esiin keskustelu ecocide‑aloitteista, joissa esitetään ympäristötuhon kriminalisointia kansainvälisessä lainsäädännössä. Näiden aloitteiden tarkoituksena on siis se, että kansainvälinen rikostuomioistuin voisi nostaa syytteitä myös laajamittaisen, vakavan ja systemaattisen ympäristötuhon aiheuttamisesta. Aloitteiden edistämisessä ovat olleet aktiivisia muun muassa pienet saarivaltiot, joiden olemassaolo on uhattuna ilmastonmuutoksen seurauksena, ja tätä keskustelua ja sitoutumista tarvitaan täälläkin.
Lisäksi haluan vielä lopuksi nostaa esille uiguurien tilanteen, jonka useat selvitykset kertovat viittaavan etniseen puhdistukseen, johon tarvitaan kansainvälistä reaktiota. Myös Suomessa ja Euroopassa asuvat uiguurit kohtaavat häirintää ja uhkailua, seurantaa ja painostusta. Tämä pakolaisvakoiluksi kutsuttu toiminta tulisi kriminalisoida täälläkin.
Edustaja Laukkaselle, joka puhui vihapuheesta täällä aikaisemmin, ja moni muukin salissa on puhunut maalittamisen kohteena olemisesta: itse olen kyllä saanut sitä osakseni enemmän vihreänä naisena kuin kristittynä, mutta se varmaan vaihtelee meillä edustajakohtaisesti.
Pelkäänpä pahoin, että kun edustaja Hoskoselle vastaan eläinten perusoikeuksien puolustamisesta, niin eiköhän siitäkin sitten mailiin jokunen vihaposti tule. Kyllä meidän puolueella — ja huomasin tuossa, että muun muassa demareiden ajatuspajalla myös — on ollut ajatuksena, että eläinten perusoikeudet pitäisi kirjata ihmisten oikeuksien rinnalle. Tämä vaikuttaisi eläinten kasvattamiseen, jalostamiseen, käyttöön ja myös tähän tappamiseen, josta edustaja Hoskonen puhui.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T18:40:01,2022-02-16T18:42:01,Hyväksytty,1.1
2022_10_125,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_126,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru nosti erittäin tärkeän asian esiin tuossa ihan lopuksi. Se liittyy myös tähän lastensuojeluun ja siihen, miten esimerkiksi avioerotilanteessa lapsia kohdellaan ja miten kohdellaan sitten aikuisia. 
Minä pikkusen palaan lastensuojeluun sillä tavalla, että itselläni on nyt tiedossa lukuisia sellaisia tapauksia, että kun on perheessä ollut tämmöinen mahdollinen avioero tulossa, ja sehän saattaa aiheuttaa riitaa esimerkiksi yhteisestä omaisuudesta tai taloudesta ja joskus jopa lasten asumisesta, niin näissä valitettavasti on usein sillä tavalla, että jos sitten tässä erotilanteessa otetaan yhteyttä sosiaalitoimeen ja haetaan mahdollisesti jonkinlaista kotiapua tai vanhanaikaisesti sanottuna kodinhoitajaa avustamaan tässä tilanteessa esimerkiksi sillä tavalla, että koulun jälkeen olisi siellä joku aikuinen ottamassa vastaan, niin nämä valitettavan usein johtavat siihen, että lastensuojelu sitten ottaa heidät hyvin voimakkaasti asiakkaaksi. Mielestäni pahimmassa tapauksessa tällainen avunpyyntö johtaa siihen, että lapsia aletaan huostaanottamaan. Nyt kun tämmöisiä tapauksia on tullut julkisuuteenkin hyvin paljon, niin tämä aiheuttaa sen, että avioerotilanteessa ei enää uskalleta pyytää apua, vaikka varmaan ihan kohtuulliset perusteet sen avun pyytämiselle olisikin.
No sitten jos tämä eroprosessi etenee, niin valitettavan usein on niin, että lasten tapaamisoikeudet riitautetaan, saatetaan tehdä joitakin perättömiä ilmiantoja jopa seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai jostakin muusta sillä tavalla, että saadaan sinne nostettua kunnon hässäkkä ja riitatilanne, ja näitä sitten saatetaan puida oikeudessa, ja mahdollisesti toista vanhemmista estetään tapaamasta lapsia pitkän aikaa. Näitä on valitettavan paljon nyt tullut. — Minuun ovat ottaneet yhteyttä ihmiset, varmasti hyvin samat, jotka edustaja Kiuruun ovat ottaneet yhteyttä tästä asiasta. — On lähdetty semmoiselle vieraannuttamisen tielle. Hyvin usein isä on se vieraannutettava henkilö, ja sitä vieraannuttamista ikään kuin tuetaan viranomaisen toimesta. Tämä on vakava asia, ja yhä edelleen lastensuojelu, nämä perhesijoitukset tai huostaanotettavien lasten sijoitukset johonkin muuhun perheeseen tai laitokseen ja tämä isien vieraannuttaminen kyllä ansaitsisivat tämän talon siunauksen sille, että meillä tehtäisiin lastensuojelun tilanneselvitys, mikä se tilanne siellä on oikeasti.
Tämä ei ole edes yhteiskunnalle halpaa, että lapsia otetaan huostaan ja sijoitetaan ja sitten maksetaan sille perheelle, joka ottaa vastaan, tai laitokselle. Se olisi paljon tehokkaampaa, jos sitä apua annettaisiin oikea-aikaisesti sinne omaan perheeseen. Lapsiasiainvaltuutetun kirjan alussa on heti ensimmäisenä, kun lapsilta on kysytty, mikä on tärkeintä, että lasten mielestä sitä ovat koti, vanhemmat ja ruoka. Meidän yhteiskunnassa tämä on valitettavan usein niin — joudun näkemään semmoisia tilanteita — että lapset erkaannutetaan omista, biologisista vanhemmistaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T18:42:04,2022-02-16T18:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_10_127,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_128,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Erolasten ongelmasta: Todellakin noin puolet avioliitoista päättyy eroon, ja osa niistä menee sitten huoltajuustapauksista käräjille asti. Tietysti valtaosa sovitaan vanhempien kesken yhteisymmärryksessä, niin että se lapsen etu on aidosti siinä ensimmäinen, niin kuin sen lain mukaan aina pitäisi olla — lapsen etu ensin. Sitten voidaan käyttää sovittelua sosiaaliviranomaisten kanssa ja laatia huoltajuussopimus, ja on hyvä, jos siihen päästään.
Sitten se viimeinen, raskain keino on lähteä käräjöimään asian kanssa. Tässä on yksi ongelmakohta, johon toivoisi parannusta. Se on se, että nämä huoltajuuskiistat ovat erittäin monipolvisia, erittäin vaikeita, erittäin sensitiivisiä isälle ja äidille mutta myös isovanhemmille. Ne vaativat perehtymistä, sen syvällistä ymmärtämistä, mistä siinä on kysymys, sen ymmärtämistä, miten vieraannuttaminen toimii, huoltokiusaaminen toimii, miten huoltajuussopimusten rikkominen voi vaikuttaa lapsen kasvatukseen ja näin poispäin.
Se, mitä tarvitaan, on tuomareiden koulutus, ja olisi hyvä, että jotkut tuomioistuimet erikoistuisivat näihin tapauksiin. On varmasti parempi, että oikeutta käydään sitten vaikka muutaman sadan kilometrin päässä, koska on parempi, että sitä käydään sellaisessa paikassa, missä on oikein perusteellisesti perehdytty ja koulutettu siihen asiaan, kuin että tehdään päätöksiä vajavaisella osaamisella — mahdollisesti hyvällä tahdolla, mutta kuitenkin niin, että tulee mahdollisesti väärinymmärryksiä. Sitä koulutusta ja perehdytystä ja oikeusistuimien erikoistumista toivon tässä lisää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-16T18:47:22,2022-02-16T18:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_10_129,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_130,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on Euroopan unionin ja Singaporen välinen sijoitussuojasopimus, ja meille, Suomelle ja Euroopan unionille, Singapore on koostaan huolimatta erittäin tärkeä kauppakumppani. Singapore tukee lähtökohtaisesti sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää sekä vapaakauppaa ja on siten meille oivallinen ehdokas nykyaikaisen kauppa- ja sijoitussopimuksen neuvottelemiseksi. 
Näissä neuvotteluissa lähdettiin tavoittelemaan nykyaikaista ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta, ja tässä tavoitteessa onnistuttiin hyvin. Neuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa 2014, ja lopputuloksena oli unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva sopimus. Unionin sisäinen toimivalta sijoitusten osalta ei kuitenkaan tuolloin ollut selkeä, ja Euroopan unionin tuomioistuimelta pyydettiin asiassa lausuntoa. Toukokuussa 2017 annetun lausunnon perusteella sopimus päätettiin jakaa kahdeksi erilliseksi sopimukseksi: unionin toimivaltaan kuuluvaksi vapaakauppasopimukseksi ja jaettuun toimivaltaan kuuluvaksi sijoitussuojasopimukseksi. Vapaakauppasopimus tuli voimaan marraskuussa 2019, kun taas jäsenmaiden kansallista ratifiointia edellyttävä sijoitussuojasopimus astuu voimaan sen jälkeen kun kaikki jäsenmaat ovat sen ratifioineet. 
Singapore on myös Suomelle kaupallisesti merkittävä vienti- mutta myös kauttakulkumaa. Maassa toimii aktiivisesti noin 70 suomalaisyritystä, jotka käyttävät maata lisäksi alustana ja astinlautana muualle Aasiaan, ja myös Finnairille Singapore on tässä merkittävä yhteys. 
Vaikka Singaporeen ei kohdistu merkittäviä huolia, jos puhumme oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, ja maan liiketoimintaympäristö on hyvä, niin voimme nykyaikaista sijoitussuojasopimusta pitää erinomaisena mallina ja esimerkkinä muille alueen valtioille. Sopimus sisältää kaikki merkittävät unionin ajamat sijoitussuojasopimusjärjestelmän uudistukset, mukaan lukien sääntelyoikeuden selkeän tunnustamisen ja sijoitusten kohtelua koskevien velvoitteiden tarkennukset. Myös riitojen ratkaisun riippumattomuutta ja avoimuutta on kehitetty, ja sille perustetaan uudistettu investointituomioistuinjärjestelmä, joka sisältää muutoksenhakumenettelyn. — Arvoisa puhemies, tässä lyhyesti. Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-02-16T16:36:29,2022-02-16T16:39:42,Hyväksytty,1.1
2022_10_131,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_132,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tätä sopimusta, johonka tuo Singaporekin liittyy, ja on oikeastaan aika mielenkiintoista, miten usein tämä Singapore vilahtelee täällä ihan valiokunnissa ja eduskunnan istunnoissa. Jos ajattelee, niin kyllä Suomella on ainakin bisnespuolella ja talouspuolella varmasti oppimista tuosta kauppamahdista, missä tosiaan yrityselämä ja kauppa ja talous ja satamapuoli kukoistavat. Saa nyt nähdä, mitenkä tulevaisuudessa vielä nähdään, mitenkä suureksi tuo Singapore oikein tuleekaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-16T16:39:47,2022-02-16T16:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_10_133,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_134,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ihan merkittävä sopimus, ja on kuitenkin merkittävää, että saadaan tämä aikaiseksi hyödyttämään meidän yrityksiä, myöskin sitä sijoitustoimintaa. Mutta toivottavasti osaltaan, kun Singapore on nyt yhteydessä unionin ja toisaalta sitten jäsenvaltioiden kanssa, kun tekee näitä sopimuksia, se näkisi jollakin tavalla myös Suomen ehkä varteenotettavampana tai suurempana kumppanina näitä sopimuksia tehtäessä. Esimerkiksi korona-aikaan huomattiin, kun matkustusrajoituksia asetettiin, että Singapore suhtautui hyvin eri tavalla Euroopan unionin jäsenvaltioihin. Jos ajatellaan vaikka Saksaa, jolla varmasti on isoja kauppasuhteita Singaporen kanssa, niin, sanotaanko näin, että sieltä päästiin kulkemaan ja näitä hyödyntämään jopa tämmöisen pandemian aikaan. Kauppasuhteiden verukkeella pystyttiin kulkemaan ja tekemään erilaisia toimintoja, jotka taas suomalaisille tai suomalaisille yrityksille tai ihmisille, jotka Singaporessa asuvat ja kulkevat tätä väliä, eivät kuitenkaan olleet mahdollisia. Olemme pieni valtio, mutta toivottavasti myös EU:n kautta pystymme nyt sitten parantamaan otetta tässä myöskin taloudellisella saralla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-16T16:40:19,2022-02-16T16:41:28,Hyväksytty,1.1
2022_10_135,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_136,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Singapore on varmasti Suomen kannalta erittäin tärkeä tulevaisuuden kasvualue. Singapore valtiona on kooltaan, väestöltään noin suurin piirtein Suomen kokoinen valtio, ja kaupunkivaltiona se toki, kun katsoo noita kuvia, mitä Singaporesta on meille välitetty, muistuttaa lähinnä ehkä New Yorkin keskustaa, valtavan korkeita pilvenpiirtäjiä. Bruttokansantuotteeltaan erittäin vauras valtio, joka kunnioittaa demokratiaa ja toimii tasavaltaperiaatteella, eli tässä tapauksessa ministeri Skinnari on ansiokkaasti tätä asiaa vienyt eteenpäin. Annan sille suuren arvon, että tällainen kauppasuhde on syntynyt ja saadaan nämä sijoitussuojasopimukset voimaan, jolloin mahdollinen kaupan kasvu ja liiketoiminnan kasvu ja yritysten toimintaedellytykset olennaisesti paranevat. Singapore on oikea suunta kehittyä, ja kannattaa muistaa, että sillä alueella on kasvupotentiaalia monelle muulle asialle ja Suomella varmaan on paljon hyvää vietävää muun muassa huipputeknologian ja tämän paljon puhutun puhtaan teknologian viennissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-16T16:41:28,2022-02-16T16:42:28,Hyväksytty,1.1
2022_10_137,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Ministeri Skinnari, 2 minuuttia paikalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_138,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille arvokkaista sanoista ja varsin yhteisestä näkemyksestä siitä, että Singapore niin yhteistyökumppanina kuin kasvualustana Suomelle ja suomalaisille yrityksille on merkittävä, ja varmasti on myös näin, että voimme paljon oppia toisiltamme. Etenkin jos me katsotaan tutkimus-, kehitysrahoitusta, Singapore on yksi kansainvälinen onnistuja, yhdessä ehkä Israelin ja Suomen kanssa, ja tähän voi tietysti laskea Vironkin mukaan. Digitalisaatiokehitys on sellainen, että varmasti pystymme hyödyntämään toinen toisiamme.
Edustaja Ovaska aivan oikein tietysti puntaroi eurooppalaisia maita ja Saksan roolia. On ihan selvää, että liikenneyhteydet ovat todella tärkeitä, ja sen takia hallitus, ja tietysti allekirjoittanutkin, tekee kaikkensa, että Suomi on etulinjassa silloin, kun markkinat avautuvat erityisesti Aasian kasvumarkkinoilla, ja Finnairille Singapore on Japanin, Korean ja Kiinan lisäksi yksi avainmarkkina, ja tietysti Thaimaakin on hyvä siinä mainita.
Tietysti, kun katsotaan lukuja, niin paljon voimme parantaa: 70 yritystä, aktiivisia sellaisia, ei ole mielestäni kylliksi. Meidän tulisi tuplata, triplata se lukumäärä ja katsoa samalla, miten meidän korkeakouluja, miten meidän opiskelijavaihtoa ja ylipäätään sitä tietotaitoa, mitä meillä on, voidaan kehittää.
Kiitos yhteistyöstä eduskunnalle. Tämä on varmasti yksi niistä monista virstanpylväistä, mitä meidän tulee yhdessä ottaa, jotta luomme kestävää kasvua niin kansainvälisesti kuin kotimaassa. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-02-16T16:42:29,2022-02-16T16:44:23,Hyväksytty,1.1
2022_10_139,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_140,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos lapsiasiavaltuutetulle informatiivisesta kertomuksesta. Kertomuksessa nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutus lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sekä koulutuksen resurssien riittämättömyys.
Koronapandemia on entistäkin voimakkaammin korostanut tarvetta laadukkaille ja riittäville koulutusresursseille. Koko ajan kasvava tutkimusnäyttö osoittaa, että sekä pandemialla että koulujen sulkemisella on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus lasten oppimistulokseen, kehitykseen ja hyvinvointiin. Koronapandemian haitat ovat tutkimuksen perusteella kohdistuneet erityisesti haavoittuvammasta taustasta tuleviin lapsiin, mikä on kasvattanut eriarvoisuutta. Pandemian vahinkojen korjaaminen voikin vaatia edelleen merkittäviä lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen ja opetukseen, vaikka tämä hallitus onkin tehnyt useita parannuksia koulutussektorilla ja myös sen resursseissa.
Koronan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi tarvitaan lisätuen kohdentamista eniten tarvitseville, eli tarvitaan niin sanottua myönteistä erityiskohtelua. Vaikka rajoitustoimenpiteet kohdistuvat koko lapsiväestöön, niiden kielteiset seuraukset olivat joidenkin lapsiryhmien kohdalla vakavampia. Keväästä 2020 asti kasvatusalan ammattilaiset viestittivät opetuksesta jälkeen jäävistä tai kokonaan pois putoavista lapsista, poliisit lisääntyvistä kotihälytyksistä, lastensuojelun sosiaalityöntekijät uupuvista perheistä ja terveydenhuollon ammattilaiset väliin jääneistä neuvola- ja kouluterveydenhuollon käynneistä. Perheissä, joissa vanhemmat eivät pystyneet tukemaan etäopetuksessa olevia lapsia, lapset jäivät opetuksen erityisjärjestelyissä eriarvoiseen asemaan. Lähisuhdeväkivalta ja lapsiin kohdistunut väkivalta lisääntyivät niin poliisien tilastoissa kuin kouluterveyskyselyissä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet kokivat palvelujen alasajon erityisen raskaana. Voikin perustellusti todeta, että pandemia syvensi lasten välistä eriarvoisuutta ja yhteiskunta ei pystynyt tätä kehitystä estämään.
Puhemies! Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa viitataan myös lapsistrategiaan, jonka visiona on ”Kaikkien lasten Suomi”. Visio on hyvä, sillä kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet olla lapsi ja esimerkiksi oppia. Lasten yhdenvertaisuuden toteutuminen on aikuisten toiminnan ja päätöksenteon tulosta, mikä korostuu etenkin haavoittuvassa asemassa olevien lasten kohdalla. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ryhmä on laaja ja moninainen. Haavoittuvuus voi liittyä pitkäkestoiseen rakenteelliseen syrjintään esimerkiksi vamman, sairauden tai ihonvärin johdosta. Se voi toisaalta olla tilannekohtaista, jossa lapsi on esimerkiksi lastensuojelun asiakkaana tai hän on rikoksen uhrina, rikoksesta epäiltynä tai syytettynä. Myös niin sanotut nuoret hoivaajat eli lapset ja nuoret, jotka kantavat vastuuta läheisestä aikuisesta, kuuluvat usein tähän ryhmään. Onkin olennaista, että kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa huomioidaan herkästi ja tilannekohtaisesti lapsen tosiasialliset olosuhteet.
Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi ei riitä, että valtaosalla lapsista menee hyvin. Tällä hetkellä ne lapset, jotka ovat syystä tai toisesta muita haavoittuvammassa asemassa, eivät aina saa tarvitsemaansa tukea ja apua. Lapsille tarkoitetut palvelut eivät aina ole johdonmukaisesti ja kattavasti saatavilla, ja palvelujen saavuttaminen voi tosiasiassa edellyttää voimavaroja, joita kaikilla lapsilla tai perheillä ei ole. Tämä on korostunut nyt korona-aikana. Monet lapset kohtaavat myös syrjiviä rakenteita tai joustamattomia käytäntöjä juuri niissä tilanteissa, joissa he eniten tarvitsisivat apua ja tukea. Lapsen olosuhteissa voi olla yhtä aikaa monia seikkoja, jotka lisäävät eri tavoin hänen asemansa haavoittuvuutta. Tämä haastaa viranomaisia ja muita toimijoita herkkään lapsen edun punnintaan, moniammatilliseen yhteistyöhön ja palvelujen saavutettavuuden lisäämiseen. Samalla on varmistettava, että lapsi kohdataan ja huomioidaan kaikessa toiminnassa osallisena eikä vain olosuhteiden uhrina.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: tekemistä meillä kyllä riittää lasten yhdenvertaisten oikeuksien varmistamisessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-16T16:44:50,2022-02-16T16:49:29,Hyväksytty,1.1
2022_10_141,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_142,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä lapsiasiainvaltuutetun kertomus, ja kertomus on erittäin tärkeä. Se on hyvä, että näitä tehdään. Täältä käy nyt ilmi tämä koronakurimuskin, mikä on vaikuttanut paljon perheisiin ja lapsiin. Jos miettii tätä, niin lapset on kuitenkin aina laitettava etusijalle, ja se on ihan tärkeintä tässä, lasten etu on katsottava ekana. Lastensuojelu kyllä kaipaa semmoista kokonaisuudistusta, ehdottomasti, siihen täytyy puuttua ihan aktiivisesti. Se on nyt nähty ajan kanssa, että semmoista tarvitaan. 
Sitten jos rupeaa miettimään tätä oppilaskulttuuria, sitä, mitenkä tämä opiskeluvelvollisuuden iän nosto vaikuttaa, niin olisiko pitänyt kuitenkin enemmän panostaa pudokkaisiin ja semmoisiin, jotka tarvitsevat sitä tukea enemmän? Nythän on se tilanne, että kaikki ovat samalla viivalla, mutta onko se nyt sitten hyvä asia? Jos on vaikka isotuloinen perhe, niin heille ostetaan tietokoneet ja systeemit ja muut, vaikka muuten olisi enemmän jäänyt rahaa käyttää tämmöisten asioiden hoitoon, mitkä ovat sillä tavalla rempallaan, ja opiskelijoihin, jotka tarvitsevat sitä tukea. Se on tietysti huolestuttavaa. Ehkä kuitenkin olisi voinut miettiä sitä vielä uudemman kerran, että olisi panostettu enemmän näihin, jotka tarvitsevat sitä tukea enemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-02-16T16:49:29,2022-02-16T16:51:01,Hyväksytty,1.1
2022_10_143,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_144,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutetun kertomus on tärkeä neljävuotinen tilannekatsaus lapsen edun ja oikeuksien toteutumiseen nykypäivän Suomessa. Samalla se toimii ohjenuorana lapsiystävällisen ja lapsen oikeuksia edistävän Suomen rakentamisessa. Suomalaisilla lapsilla menee pääsääntöisesti hyvin monilla mittareilla mitattuna, mutta lastensuojelu on Suomen häpeäpilkku. Lastensuojelu on ollut kriisissä jo 90-luvulta alkaen, ja poliittiset toimet asian korjaamiseksi ovat olleet riittämättömiä. Selvitystyötä on vuosien aikana tehty lukuinen määrä. Pysäyttävä sitaatti oli: ”Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä kauan.” Tämän takia ei ole liioiteltua puhua suomalaisen lastensuojelun kriisistä, sillä nykyinen tilanne on lapsen edun kannalta kestämätön. Lastensuojelussa hintalappu ajaa liian usein lapsen oikeuksien yli. Tämä ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää, ja markkinatilannetta sijaishuollossa on muutettava terveempään suuntaan.
Arvoisa puhemies! Olen osallistunut lukuisiin tapaamisiin, seminaareihin ja työpajoihin, joissa on keskusteltu lastensuojelun ongelmista lastensuojelun asiakkaiden omasta näkökulmasta ja kokemuksesta käsin. Iso kiitos tästä kuuluu esimerkiksi Osallisuuden aika ry:lle, joka on antanut äänen lastensuojelun asiakkaille ja tuonut arvokasta lisätietoa lastensuojelun arjesta ja epäkohdista. Näissä keskusteluissa nousee säännöllisesti esille lastensuojelun vähäiset resurssit ja lastensuojelulain puutteet, joiden takia lapsen oikeudet eivät tule riittävästi huomioiduiksi. Moni nuorista kokee, että heitä ei ole kuultu lainkaan tai heidän näkemyksiään ei ole huomioitu heitä itseään koskevissa asioissa. Tämä kokemus kuulluksi tulemisen puutteesta on otettava vakavasti, sillä jokaisen lapsen toiveet, tarpeet ja unelmat ovat arvokkaita. Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Viestimme kaikille lastensuojelussa oleville lapsille pitäisi olla: sinä olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Arvoisa puhemies! Yhtenä syynä lastensuojelun heikkoon nykytilaan on lastensuojelulakimme, jota on parsittu kasaan ja muuteltu jo lähes 30 kertaa. Tämä on tehnyt lastensuojelulaista repaleisen kokonaisuuden, jota jopa asiantuntijoiden on vaikea tulkita. Onkin selvää, että nykylaki ei edistä lapsen oikeuksia riittävällä tavalla. Lapsiasiainvaltuutetun kertomus ehdottaa tilanteen korjaamiseksi lastensuojelulain kokonaisuudistusta, joka selkeyttäisi ja yhdenmukaistaisi lastensuojelua. Kannatan tätä ehdotusta lämpimästi ja ehdotan, että seuraavan hallituskauden yhdeksi tavoitteeksi asetetaan lastensuojelulain kokonaisuudistus, jossa lapsen edun ensisijaisuus asetetaan koko uudistustyön lähtöperiaatteeksi. Kansallinen lapsistrategia meillä on jo sen työn tueksi olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-16T16:51:01,2022-02-16T16:53:56,Hyväksytty,1.1
2022_10_145,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_146,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla yhtenä onnellisimmista maista. Nyt meidän on aika rakentaa Suomesta maailman lapsi- ja perheystävällisin maa. Tehtävä ei ole helppo, mutta se on täysin mahdollinen. Lapset ja nuoret tekevät tulevaisuuden.
Lapsiasiavaltuutetun kertomus on katsaus lasten asemaan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen Suomessa viime vuosina. Kertomus auttaa eduskuntaa huomioimaan lapsen oikeudet päätöksenteossa, jotta voimme edistää täällä hyvää lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa, joka perustuu lapsen oikeuksiin. 
Kertomus sisältää kolme tärkeää ehdotusta:
Ensimmäisen mukaan lapsen edun ensisijaisuus tulee tulevaisuudessa sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin.
Toiseksi ehdotetaan, että pitää käynnistää lastensuojelun kokonaisuudistus. Se on tarpeen.
Kolmannen ehdotuksen mukaan koulutuspolitiikan resurssit tulee turvata jatkossa yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Kannatan lämpimästi Pohjoismaista yhteistyötä ja toisilta oppimista lasten oikeuksien edistämiseksi. 
Arvoisa puhemies! Kertomuksessa tuodaan esiin, että lasten huomioiminen päätöksenteossa ei ole saanut ansaitsemaansa arvoa. Meitä on vaivannut ilmapiiri, jossa lapsen saaminen on saatettu nähdä enemmän taakkana kuin lahjana. Kuten professori Heikki Hiilamo kirjoittaa, lasten leimaaminen ympäristöongelmaksi ja lasten synnyttämisen luonnehtiminen vastuuttomaksi päästöjä kasvattavaksi teoksi synnyttivät kielteistä puhetta lapsista. 
Tarvitsemme maahamme lapsimyönteistä henkeä ja viestejä siitä, että lapsiperheitä halutaan auttaa ja tukea. Tällä kaudella on tehty toki jo paljon hyviä päätöksiä lapsiperheiden hyväksi lasten etua ajatellen. Yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä on nostettu. Perhevapaauudistus saatiin lopulta maaliin. Uudistuksen tavoitteena oli edistää lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa ja lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia. 
Arvoisa puhemies! On hienoa, että syntyvyys on lähtenyt hienoiseen nousuun, vaikka edelleen olemme selkeästi alemmalla tasolla kuin vuosikymmen sitten. Näkymä on kuitenkin jo rohkaiseva. Olemme ottaneet askelia oikeaan suuntaan. Väestöliiton selvityksen mukaan tulevaisuuden epävarmuuden pelko on merkittävin syy syntyvyyden alhaisuuteen. Kun kirjoitin vuonna 1986 ylioppilaaksi, silloin 90 prosenttia nuorista suhtautui tulevaisuuteen optimistisesti. Nyt määrä on alle 70 prosenttia. Kaikkein pessimistisimpiä ovat 26—35-vuotiaat nuoret aikuiset. Luodaan synkistelyn sijaan maahamme luottamuksen ilmapiiriä, jossa nuoret aikuiset uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia. Onnellisuus, sosiaalinen luottamus ja tuki lasten hoivassa tukevat syntyvyyden toipumista alhaisen syntyvyyden maissa, Väestöliiton työelämäprofessori Anna Rotkirch on korostanut. 
Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tilanteet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Lastensuojelun piirissä olevien lasten määrä on kasvanut. Esitys kokonaisuudistuksesta on järkevä. Kertomuksessa tuodaan esille, että lakia on muutettu moneen kertaan. Lopputulema on nykyisellään vaikeaselkoinen ja vaikeasti noudatettava. Sinänsä on hyvä, että ongelmien tullessa hakeudutaan lastensuojelun piiriin — lastensuojelu on tarkoitettu lasten hyväksi. 
Oleellista on keskittyä siihen, miten voisimme ennalta ehkäistä ongelmien syntymistä, auttaa riittävän varhain. Joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Perheiden pitkittyneet talousvaikeudet heijastuvat väistämättä lasten hyvinvointiin. Meidän tulee määrätietoisesti poistaa lapsiperheköyhyys maastamme. 
Keskusta on aina halunnut edistää avun tarjoamista lapsiperheille matalalla kynnyksellä. Pieni kotiin tuotu apu voi ehkäistä isoja ongelmia. Tarvitsemme joka kuntaan perhekeskuksen, jonka monialaiset työntekijät tukevat lapsia, nuoria, perheitä ja vanhemmuutta yksissä tuumin.
Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen maa, mutta lasten lähtökohdat ovat meilläkin valitettavasti monin paikoin epätasa-arvoiset. Korona-aika on pahentanut tilannetta. Perheissä, joissa toimeentulo ja muu elämä on ollut turvallista, on edelleen mennyt hyvin. Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Lisäksi etäkoulu on vaikeuttanut monen oppimista. Suomessa ei ole kohdennettu lapsiperheille erityisiä avustuksia korona-aikana, toisin kuin monissa muissa maissa. 
Tasa-arvon tärkeimpiä toteuttajia on koulu. Kertomuksessa kiitellään oppivelvollisuuden laajentamista ja toisen asteen muuttumista kokonaan maksuttomaksi. Toisen asteen koulutuksen muuttuminen maksuttomaksi on ollut suuri tuki perheille ja jokaisen lapsen etu, kun kaikki halutaan pitää mukana. 
Arvoisa puhemies! Lasten vuoksi kannattaa avata ovi huomiseen. Rakennetaan selkeää näkymää ja luottamusta siihen, että Suomi on hyvä maa saada lapsia ja kasvattaa heitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-16T16:53:59,2022-02-16T17:01:06,Hyväksytty,1.1
2022_10_147,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean tiedoksi, että nyt mahtuu kaksi seitsemän minuutin puheenvuoroa, eli on 14 minuuttia aikaa tätä asiaa nyt tässä vaiheessa käsitellä. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_148,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää lapsiasiavaltuutettua tästä kertomuksesta. Minusta on hienoa elää tätä aikaa, jossa meillä on lapsiasiavaltuutettu ja jossa on tunnustettuna niin kansainvälisellä tasolla YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa kuin kansallisella tasolla täällä Suomessa, että lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa. Ei tarvitse mennä kovin kauas meidän omassa kansallisessa historiassa, kun lapsia ei kuunneltu, ei lakisääteisesti häntä koskevissa asioissa eikä muutenkaan. Myös oma kokemukseni on, että lapsi pystyy kyllä osallistumaan keskusteluun, kun se pidetään hänen ikänsä ja kehityksensä mukaisella tasolla.
Koin ilahduttavana lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa erityisesti sen osion, jossa esiteltiin Nuoret neuvonantajat ‑toimintamallia. Lapset ovat oman elinpiirinsä ja omien elinolojensa parhaita asiantuntijoita, joten heiltä saatava tieto on aidosti arvokasta ja minusta myös mielenkiintoista. Se, että kysytään jostakin asiasta lapselta, ei tietenkään tarkoita sitä, että vastuu asiasta siirtyy lapselle. Näissä tapaamisissa tuotettua tietoa on mahdollista hyödyntää tieteellisiin tutkimuksiin sekä valtionhallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin. Tapaamisille tuntuu olevan kovastikin aihetta jatkossakin, sillä lapset ovat niissä kertoneet, että ovat kokeneet aikuisten ymmärtäneen joskus heidän tuntemuksensa ja ajatuksensa jopa virheellisesti tietyissä tilanteissa. Nyt kun pandemia-aika on tuonut lisärasitteet lasten ja nuorten elämään, olisi todella tärkeää kuulla lasten omia käsityksiä, miten korona on vaikuttanut heidän maailmankuvaansa.
Koin myös suurta myötätuntoa ja ymmärrystä lasten ja nuorten turhautumiselle siitä, ettei heidän huoltansa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta heidän tulevaisuuteensa ole otettu aikuisten keskuudessa tarpeeksi tosissaan. Tässä asiassa meillä aikuisilla on kyllä parantamisen varaa niin tunnetasolla kuin viestinnällisestikin.
Haluan lausua kiitokset lapsiasiavaltuutetulle, että hän pitää sinnikkäästi ja asiallisesti esillä lapsiasiaa ja jaksaa muistuttaa lasten oikeuksista ja lasten huomioimisesta lainsäädäntötyössä. Kertaus on opintojen äiti, joten eiköhän tämä lapsinäkökulmakin sujahda jossakin vaiheessa osaksi tavanomaista toimintatapaa. Uskon, että tavoitteensa mukaisesti lapsiasiavaltuutetun kertomus auttaa meitä kansanedustajia huomioimaan lapsen oikeudet päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi vielä esitän kannustuksen sanan uusille aluevaltuutetuille. Nyt kun uudet hyvinvointialueet aloittavat työskentelynsä, olisi hyvä sisällyttää alueen strategioihin automaattisesti lapsivaikutusten arviointi kaikessa päätöksenteossa. Toivottavasti uudet aluevaltuutetut, joita meidän kansanedustajien joukossa on useita, pitävät tätä asiaa tärkeänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-02-16T17:01:16,2022-02-16T17:04:31,Hyväksytty,1.1
2022_10_149,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_150,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutettu Pekkarinen ansaitsee lämpimät kiitokset erinomaisesta kertomuksesta, jonka toivottavasti kaikki kansanedustajat ja muutkin päättäjät lukevat tarkasti.
Esipuheen alkusitaatissa kuusivuotias vastaaja toteaa, että kysymys lapsen hyvästä elämästä on vaikea. Siitä huolimatta lapsi esittää siinä useita asioita, joiden avulla elämästä voi tulla parempaa. Ne olivat asioita, joiden tulisi kuulua jokaisen lapsen elämään. Kuusivuotiailta lapsilta saadut vastaukset olivat koti, perhe, rakkaus, huolenpito, lepo, leikki ja ruoka. Tosiasiassa lapset nimesivät hyvän elämän tekijöiksi lapsen oikeuksien sopimukseen kirjattuja oikeuksia, jotka valtion tulee turvata jokaiselle lapselle.
Arvoisa puhemies! Alkusitaatista lähtien lapsiasiainvaltuutettu nostaa kertomuksessaan esille lasten ja nuorten kuulemisen ja osallistamisen tärkeyden, jotta päätöksenteossa voitaisiin onnistua parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän asian tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Sain eilen kunnian osallistua Osallisuuden aika ry:n järjestämään keskusteluun Yhteiskunta NYT — lastensuojelunuorten silmin. Tuon keskustelun aikana monessa kohtaa mietin, että näitä upeita nuoria kuuntelemalla voisimme saada monta avainta ongelmien ratkomiseksi. Se ei kuitenkaan riitä, että lapsia ja nuoria kuullaan, vaan heidän viestinsä on otettava vakavasti ja heidän näkemyksiään todella hyödynnettävä päätöksenteossa, ei vain lasten arkeen välittömästi vaikuttavissa asioissa, vaan myös laajoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Lukuisissa tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa olen huomannut, että demokraattinen vaikuttaminen on lapsille ja nuorille tärkeää, joten ei hukata tätä voimavaraa, vaan osallistetaan heidät päätöksentekoon aidosti.
Arvoisa puhemies! Jo aiemmassa lapsiasiainvaltuutetun kertomuksessa 2018 nostettiin esille lastensuojelun ahdinko. Myös tällä eduskuntakaudella olemme saaneet useampaan otteeseen lukea mediasta tästä samasta asiasta, ja nyt se käy ilmi käsissämme olevasta lapsiasiainvaltuutetun kertomuksesta. Siinä todetaan lastensuojelun olleen 90-luvulta asti kriisiytyneessä tilassa — siis 32 vuoden ajan. Tilanne aiheuttaa inhimillistä kärsimystä niin lapsille kuin heidän läheisilleen, ja lopulta se tulee myös yhteiskunnalle taloudellisesti kalliiksi.
Lapsipolitiikan ytimessä on lasten hyvinvointi, ja siinä suurimmat edistysaskeleet saadaan aikaan kiinnittämällä huomiota juuri niihin lapsiin, joiden tilanne on haavoittuvaisin. Täten kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuutta on pidettävä käypänä mittarina lasten ja nuorten vakavalle hyvinvointivajeelle. Professori Heikki Hiilamo kirjoittaakin kertomuksessa, että Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä kauan. Tämän tulisi pysäyttää meistä ihan jokaisen. Sijaishuollon piirissä olevien lasten määrä on noussut trendinomaisesti jo 30 vuoden ajan. Vuonna 90 sijoitettuna oli noin 6 000 lasta, ja vuonna 2020 heitä oli jo 16 500. Erityisesti teini-ikäisten huostaanotot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvaessa mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen kysyntä on samalla lisääntynyt. Toivonkin, että tästä salista löytyisi tahtoa yhdessä parantaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä toteuttamalla valtakunnallinen terapia- ja päihdehoitotakuu.
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että lasten ja nuorten pahoinvointi paikallistuu juuri sijoitettuihin lapsiin, joilla monet ongelmat seuraavat liian usein pitkälle aikuisuuteen. Toisin sanoen sijaishuolto ei ole onnistunut turvaamaan sillä tavoin turvallisia kasvuolosuhteita, että heidän myöhemmän elämänsä riskit onnistuttaisiin välttämään. Paras tapa turvata lasten hyvinvointia olisi pyrkiä ehkäisemään ennalta nimenomaan sijaishuollon tarve.
Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutettu on kertomuksessaan nostanut esiin tarpeen lastensuojelulain kokonaisuudistukselle. Se ei yksin ratkaise lastensuojelun ongelmia, mutta se selkiyttäisi kymmeniä kertoja pirstaleisesti muutettua lakia, jonka noudattaminen ja ymmärtäminen on asiantuntijoillekin vaikeaa. Laki tulee myös yhteensovittaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa, ja siinä tulee kiinnittää huomiota etenkin mielenterveyden ja päihdepalveluiden saatavuuteen.
Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutettu on kertomuksessaan käynyt läpi seurantajaksolla käsittelyssä olleita lainsäädäntöhankkeita, joista haluan nostaa tähän loppuun vielä yhden. En nimittäin tiedä tärkeämpää asiaa kuin lastemme turvallisuus, ja se tulee taata myös lainsäädännössämme.
Laajensimme viime syksynä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistamisen koskemaan myös lyhytaikaisia, enintään kolme kuukautta kestäviä työsuhteita, mikä muutos oli hyvä asia. Kokoomuksen ja kristillisdemokraattien lakivaliokuntaryhmien yhteisessä eriävässä mielipiteessä katsoimme kuitenkin asiantuntijoita, muun muassa lapsiasiainvaltuutettua, kuultuamme, ettei hallituksen esittämät keinot olleet riittäviä lasten henkilökohtaisen turvallisuuden ja koskemattomuuden suojaamiseksi. Valittu lainsäädäntöratkaisu, jossa työnantajille ja muille rikostaustan selvittämisvelvollisille tahoille annetaan mahdollisuus mutta ei velvollisuutta pyytää rikosrekisteriote nähtäväksi, heikentää lain tavoitteisiin pääsemistä. Siksi olisikin tärkeää, että valtioneuvosto ryhtyisi eduskunnan hyväksymään lakimuutokseen sisältyvän lausuman mukaisesti pikaisesti selvittämään ja arvioimaan kokonaisvaltaisesti lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämiseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen uudistamistarpeita. Toivottavasti tähän asiaan on jo tartuttu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-16T17:04:34,2022-02-16T17:11:24,Hyväksytty,1.1
2022_10_151,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt meillä on muutama minuutti vielä aikaa tätä asiaa käsitellä sen etukäteen ilmoitetun ajan puitteissa. Edustaja Koponen Ari poissa. Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_152,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan lapsiasiainvaltuutetun huolen lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Meillä on moni asia hyvin, mutta yksikin riittävää tukea vaille jäävä lapsi tai nuori on liikaa. Opiskelijakohtaiset koulutusmenot laskivat vuosina 2012—2018 Suomen lisäksi ainoastaan Venäjällä, Kreikassa ja Sloveniassa. On sanomattakin selvää, että nämä koulutusleikkaukset olivat virhe. Tästä kertoo myös nuorten hätä muun muassa siitä, että he kertovat olleensa ammattikoulussa lakossa, koska opetuksen taso on niin huonoa.
Nykyinen hallitus on muuttanut suuntaa panostamalla koulutukseen kaikilla asteilla. Erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta on kasvatettu ja opettajamääriä lisätty. Hallitus saa lapsiasiavaltuutetulta aiheellisesti kiitokset esimerkiksi kaksivuotisen esikoulun kokeilusta ja oppivelvollisuuden laajentamisesta. Valtuutetun mukaan oppivelvollisuusuudistus on hyvä ja tarpeellinen uudistus, joka torjuu syrjäytymistä ja lisää yhdenvertaisuutta. ”Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi harvoista koulutuksen reformeista, jonka vaikutuksista on tarjolla kohtuullisen paljon tutkimusnäyttöä. Sen vaikutuksista laadittiin varsin kattava jälkiarviointisuunnitelma jo lainsäädäntövaiheessa.” Me SDP:ssä kannatamme myös lapsiasiavaltuutetun esitystä siitä, että koulutuksen resurssit tulee jatkossa turvata Suomessa yli hallituskausien sitouttamalla ne muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan tasoon.
Arvoisa puhemies! Pandemia on ollut erityisen raskas lapsille ja nuorille. Siinä missä monelle meistä aikuisista kaksi vuotta on ohikiitävä hetki, lapsille ja nuorille se on ikuisuus. Väliin ovat jääneet monet tärkeät ikäpolvikokemukset, ja pahoinvointi on lisääntynyt. Pandemian alussa hallitus joutui tekemään vaikeita päätöksiä ihmisten, myös lasten terveyden sekä terveydenhuollon kantokyvyn suojelemiseksi. Virheitäkin on tehty. Alun kokemuksista oppineena hallitus otti periaatteekseen välttää lapsiin kohdistuvia rajoituksia viimeiseen asti. Lisäksi hallitus huolehtii pandemian jälkihoidosta suuntaamalla rahoitusta lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen ja syntyneiden ongelmien hoitamiseen.
Valitettavasti lasten ja nuorten pahoinvoinnin taustalla ei ole pelkästään pandemia, vaan suunta on ollut jo pidemmän aikaa huolestuttava. Valitettavaa siksi, että nuorten pahoinvointi ei välttämättä helpota pandemian helpottaessa. Siksi tarvitaan tekoja, joihin SDP:n johtama hallitus on valmis. Viimeisimmäksi hallitus suuntasi miljoona euroa korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen. Pian annetaan seitsemän päivän hoitotakuu, joka koskee myös mielenterveyspalveluita. Toimien vaikuttavuutta on seurattava tarkkaan ja mahdollisiin lisätoimiin on oltava valmiina. Mikä tärkeintä, meidän on kuunneltava lapsia ja nuoria itseään siinä, mitä he tarvitsevat. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-02-16T17:11:46,2022-02-16T17:15:12,Hyväksytty,1.1
2022_10_153,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Kiitoksia. — Ja nyt tämän asian käsittely ja keskustelu keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_154,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Berg poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_10_155,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellä jo ihmisoikeuspoliittisen selonteon yhteydessä virisi keskustelua lasten oikeuksista, ja ei sen tärkeämpää aihetta ole. Lapset ovat ehdottomasti kansakunnan ja koko ihmiskunnan tulevaisuus. Kun Suomea maailmalta tänne päin katsotaan, niin esimerkiksi YK arvioi, että katsotaan maailman onnellisinta maata, ja tässä mielessä on tietysti valtavan tärkeää, että Suomi todella on lapsi‑ ja perheystävällinen maa. Se on meille paitsi inhimillisesti ainoa oikea tie niin myös tie menestykseen kansakuntana tulevaisuudessa. Tässä mielessä oli itselläkin kunnia saada olla näin tämän vaikean korona-ajan keskellä tässä parlamentaarisessa työskentelyssä mukana, jonka kautta saatiin Suomelle ensimmäinen lapsistrategia, ja hyvä tietysti niin.
Tämä varsinainen kertomus, lapsiasiainvaltuutetun kertomus, jota nyt käsitellään lähetekeskustelussa, tuo tietysti karujakin asioita esiin siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa asiat eivät kaikilta osin ole niin kuin näissä strategisissa tavoitteissa asetamme. Haluan kuitenkin esimerkiksi lastensuojelun osalta ilmaista kiitokseni, ja varmasti yhteisen kiitoksemme, kaikille niille ihmisille, jotka pyyteettömästi työtä lastensuojelun parissa tekevät. Se on valtavan tärkeää. Mutta on varmasti meidän päätöksentekijöiden vastuulla huolehtia siitä, että heillä on kaikilta osin riittävät resurssit tätä työtä tehdä.
On selvää, niin kuin edellä käydyissä keskusteluissa tai oikeastaan kaikissa tänä iltana tässä salissa käydyissä keskusteluissa on tullut ilmi, että tarvitaan kokonaisvaltaista uudistusta lastensuojeluun. Tarvitaan viranomaisille uudenlaisia toimivaltuuksia myös puuttua, mutta ennen kaikkea varmaan tarvitaan koko suomalaiselle yhteiskunnalle sellaista heräämistä siihen, että meillä on valtavia ongelmia näiden asioiden kanssa ja kohtaamme aivan uudenlaisia haasteita.
Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuoron lopuksi vielä ehkä lyhyesti haluan sanoa siitä, että kun peräänkuulutetaan koulutuksen resurssitasoa, niin siinä tietysti maan hallituksella on todella suuri vastuu, että kansantalous kasvaa. Se on kuitenkin sitten keino saada maallista hyvinvointia aikaan, jota voidaan sitten esimerkiksi koulutuksen kautta lasten hyvinvointiin ja sitä kautta tulevaisuuden menestykseksi kanavoida. Myös lasten liikkuminen ja toisaalta lapsille lukeminen ovat niitä perusedellytyksiä, ja toivon, että näihin paitsi yhteiskunta kannustaa niin jokainen meistä sitten vanhempina tai sukulaisina tarttuu niin, että asetamme hyvän esimerkin lapsille ja nuorille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-16T18:50:21,2022-02-16T18:53:49,Hyväksytty,1.1
2022_10_156,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_157,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä täällä lapsiasiainvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022, ja näin aikaisemmin ammatillisena erityisopettajana toimineena ja tässä viimeisten vuosien yhteydenottojen perusteella haluaisin nostaa täältä keskusteluun yhden asian. 
Täällä on paljon tärkeitä asioita opetuksesta ja koulutuksesta, mutta tässä jo aikaisemmin olemme tänään puhuneet ihmisoikeuksista, ja tämän kertomuksen sivulla 13 esipuhe alkaa seuraavasti: ”Mitä lapsi tarvitsee, jotta hänen olisi hyvä olla?” Tähän on vastannut kuusivuotias lapsi seuraavasti: ”Nyt tulikin vaikea. Ainakin koti, ruokaa ja vanhemmat.”
Arvoisa puhemies! Toivottavasti viesti välittyy tätä kautta myös lapsiasiainvaltuutetulle. Hän on täällä nostanut esiin tärkeitä asioita. Ensimmäisenä hän sanoo, että lapsiasiainvaltuutettu katsoo, että lapsen edun ensisijaisuus tulee tulevaisuudessa sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Toisena asiana lapsiasiainvaltuutettu on nostanut tämän asian, joka on omaa sydäntäni lähellä: lapsiasiainvaltuutettu katsoo, että Suomessa tulee käynnistää lastensuojelulain kokonaisuudistus. 
Tämä on mahdottoman tärkeä asia. Tässä talon edessäkin hyvin usein on keskiviikkoisin semmoinen pieni ryhmä lastensuojelun asiakkaiden lähiomaisia — siellä on hyvin usein yksi mummo, jolla on mukanaan lastenvaunut ja semmoisia kylttejä — ja muistaakseni Kadotetut lapset on semmoinen yhdistys, tai sillä nimellä he esiintyvät, joka on pitkään vaatinut tällaista nykytilan selvitystä lastensuojelusta.
Olen itse ollut useita kertoja myös kansanedustajaurani aikana tutustumassa tilanteisiin, joissa on lapsia sijoitettu perheen ulkopuolelle, ja minulla itselläni on kyllä suuri huoli tästä, että mikä tilanne on tällä hetkellä. Ymmärrän hyvin, että joskus sijoittaminen on tarpeen, ja olen tehnyt itsekin useita lastensuojeluilmoituksia, ja lapsi on sitten sijoitettu hyvin usein johonkin laitokseen — he ovat olleet hiukan iäkkäämpiä lapsia. Mutta olen ollut myös seuraamassa semmoisia keskusteluja, joissa on pieniä lapsia huostaanotettu. Ehkä siellä perheessä on ollut jonkinlaista tarvetta avulle; hyvin usein on tilanne niin, että perhe on itse lähtenyt pyytämään apua sosiaaliviranomaisilta tai jostakin, ja valitettavan usein tämä avunpyyntö on johtanut siihen, että lapsia aletaan sijoittamaan perheen ulkopuolelle, ja hyvin usein näihin liittyy semmoinen, että perhe saattaa olla sosiaaliselta asemaltaan semmoinen, että he eivät itse sitten kykene puolustautumaan tätä prosessia kohtaan.
Hyvin usein näillä lapsilla tai jopa näillä lasten vanhemmilla on, näin erityisopettajan kokemuksella, havaittavissa semmoisia neuropsykiatrisia piirteitä, jotka ovat jo vanhempien osalta jääneet tunnistamatta, ja sitten kun ne periytyvät hyvin usein lapsiin, niin näitä lapsia saatetaan pitää pikkuisen omituisina, niin kuin käytöksensä perusteella, ja sitten siitä tehdään jonkinlaisia johtopäätöksiä, ja hyvin usein, näin kansanedustajan silmin, näyttää, että se johtopäätös on se, että vanhemmat eivät ole osanneet kasvattaa lasta. Tämä aiheuttaa sen, että siitä huolestuu sitten vanhempia tai muita aikuisia, jotka ovat hoitopaikassa tai koulussa tehneet tämän havainnon, ja jos näitä nepsy-lasten ongelmia ei ole tunnistettu, niin nämä kääntyvät sitten ikään kuin vanhempien syyksi, eli että vanhemmat eivät osaa kasvattaa, ja sitten tällainen huostaanottoprosessi lähtee käyntiin.
Sydämestäni toivon, että tämä asia otetaan jo tällä hallituskaudella käsittelyyn ja tehdään tämmöinen lastensuojelun tarvekartoitus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T18:53:50,2022-02-16T19:00:17,Hyväksytty,1.1
2022_10_158,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Edustaja Mäkinen poissa, edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_159,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä lapsiasiainvaltuutetun kertomus kuluvalle vuodelle, ja täällä ovat kollegat käyttäneet paljon hyviä puheenvuoroja liittyen lastensuojelun asemaan ja tilanteeseen.
Ennen kuin lähden puhumaan siitä, mitä minun mielestäni pitää korjata, on kuitenkin ensi alkuun otettava huomioon kaksi seikkaa:
Kun koronaepidemian yhdessä vaiheessa halusimme laittaa lapset jälleen etäopetukseen, hyvin moni opettaja ja ammattilainen oli sitä mieltä, että sitä ei kannata tehdä, ja myöskin lastensuojeluviranomaiset olivat sitä mieltä, että sitä ei välttämättä kannata tehdä, koska me emme sitten tiedä, mitä näille lapsille tapahtuu kotona. Tiedämme myös, että koulusuhteen katkeaminen voi myöskin olla näiden lasten kohdalla erittäin vaarallista ja jopa hengenvaarallista. Tiedämme myös, että maanantaisin koulussa kuluu kouluruokaa noin 20—30 prosenttia enemmän kuin muina viikonpäivinä, joten viikonloppuna lapsilla on nälkä ja he tulevat maanantaisin kouluun syömään vähän paremmin.
Eli meillä on lapsiin liittyviä ihan selkeitä haasteita tässä maailman onnellisimmassa maassa, ja ne täytyy huomioida ja nähdä kokonaisuutena, ja ennalta estävään toimintaan on panostettava.
Niihin haasteisiin on liittynyt valitettavasti edellisten hallituskausien muun muassa koulutusleikkaukset, jotka ovat johtaneet erityisesti ammattikouluissa siihen, että opetus on ollut niin harmillisen luokatonta. Ei ole ollut tarpeeksi opettajia, ei ole ollut välineitä, ei ole ollut materiaaleja. Se on johtanut siihen, että moni nuori, murrosikäinen nuori, ei ole kokenut koulua omaksi paikakseen ja on syrjäytynyt. Lastensuojelussahan esimerkiksi sijaishuollossa suurin osa lapsista on murrosikäisiä.
Ja sitten mennään nykytilanteeseen tämän lastensuojelun sijaishuollon näkökulmasta, joka on noussut usealla kollegalla näissä puheenvuoroissa.
On erittäin valitettavaa, että lastensuojelun sijaishuolto on kokonaisuus, josta me emme tiedä tarpeeksi. Lapsiasiavaltuutettu kertoo kertomuksessaan, että meillä ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Ei ole oikeastaan kunnollisia tietoja tuloksista, mitä siellä sijaishuollossa tapahtuu, ja näyttää myöskin siltä, vaikuttaa myöskin siltä, että lapset vieraantuvat kodistaan. Lapset kaipaavat takaisin kotiin. Se sijaishuollon paikka ei ole paras mahdollinen paikka kaikille lapsille, ja tämä on suuri ongelma, josta me tiedämme valitettavan vähän.
Sijaishuolto myös maksaa. Se maksaa yhtä paljon kuin syöpähoito — noin 1,2 miljardia euroa vuodessa — ja jatkuvasti ovat kulut kasvaneet.
Kerron eräästä tapauksesta, joka minulle on erittäin harmillinen. Olen sitä seurannut nyt jonkin aikaa, ja on muita vastaavia tapauksia. Lapsi on otettu sijaishuoltoon, koska on pelätty vanhempien väkivallan uhkaa. Ei koskaan ole todistettu, että sellaista uhkaa todellisuudessa on — ei ole ollut mustelmia eikä muitakaan jälkiä — mutta on pelätty, ja lapsi on otettu varhaisessa vaiheessa sijaishuoltoon. Tämä on nyt sitten viisi vuotta myöhemmin johtanut siihen, että tätä lasta on käytetty hyväksi sijaishuoltokodissa, häntä on useasti pahoinpidelty, hän on jäänyt jopa auton alle. Tämä lapsi on pakkopaidassa aina silloin tällöin. On monia muitakin tapauksia, joissa sijaishuollossa oleva lapsi kärsii mielenterveysongelmista ja muista ongelmista — paljon suuremmista ongelmista kuin niistä, jos hän olisi jäänyt kotiin.
On myös tapauksia, joissa sijaishuollosta vastaavat henkilöt sosiaalitoimessa ovat väsyneitä. He ovat sairaslomalla, työntekijät vaihtuvat, jolloin näiden asioiden eli esimerkiksi lastenhuoltoon liittyvän purun aikaansaaminen kestää niin kauan, että lapsi todella vieraantuu kodistaan, kärsii suuremmista mielenterveysongelmista ja on jatkuvan lääkinnän alaisena. Ja tässä kohdassa, kun päivät kuluvat, jokainen päivä näillä vanhemmilla, näillä perheillä, saada lapsensa takaisin mitataan koiran vuosissa. Yksi päivä, mikä siellä lastensuojelussa huostaanotossa menee, se on yksi päivä siellä, mutta todellisuudessa näiden perheiden kohdalla se on vuosia. Se on harmaannuttavaa, sairastuttavaa aikaa, jolloin ihmiset ovat todella huolissaan.
Me tarvitsemme enemmän tietoa siitä, mitä lasten sijaishuollossa tapahtuu. Meidän on pakko tietää, mitkä ne tulokset ovat todellisuudessa — ovatko ne tulokset tarpeeksi hyviä, että tämä toiminta voi jatkua sellaisenaan. Ja on selvää, että tämä toiminta ei voi jatkua sellaisenaan. Se on kallista, tehotonta, ja itse asiassa toimii itse tarkoitusta vastaan.
Tämän nykyhallituksen kanta on, ja niin on myös lapsiasiavaltuutetun, että nykyinen lastensuojelulaki katsottaisiin uusiksi. Siihen on tehty noin 30 korjausta viime vuosien aikana, ja on huomattu, että tämä tilkkutäkkimäinen kokonaisuus ei enää kelpaa nykyajan Suomeen eikä maailman onnellisimpaan maahan. Siihen on nyt saatava pikaisesti muutosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-16T19:00:33,2022-02-16T19:06:29,Hyväksytty,1.1
2022_10_160,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_161,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olen varsin otettu, että lapsiasiainvaltuutetun kertomus on herättänyt tänään näin runsasta keskustelua. Se on hieno asia, koska vaikka lapsen oikeudet varmasti mielletään yhdessä jaetuksi tärkeäksi arvoksi, niin siitä huolimatta me konkretisoimme niitä käytännön puheisiin ja lauseisiin ja tekoihin aivan liian vähän tässäkin talossa.
Tämä lapsiasiainvaltuutetun kertomus on varsin ansiokas, ja ehkä syy on juuri siinä, että siinä on kyetty konkretisoimaan kolmen kärkeen nämä tavoitteet ja muutostarpeet. Näitä tarpeita on varmasti paljon enemmänkin, aivan kuten lapsiasiainvaltuutettu Pekkarinen kuvaa puheissaan, mutta on hyvä, että löydetään konkreettisia yhteisiä avauksia asioiden edistämiseksi. Käyn näitä läpi nyt yksi kerrallaan muutaman ajatuksen voimin.
Ensinnäkin lapsiasiainvaltuutettu kuvaa mielestäni hyvin sen, että neljän vuoden tarkastelujaksolla, jota hän on tässä käyttänyt, on ollut monenlaisia isoja trendejä, jotka ovat muuttaneet ja vaikuttaneet lapsen oikeuksiin, ja näistä ei yhtään vähäisimpinä korona, ilmastonmuutos ja tämä syntyvyyden lasku, joka tietenkin vaikuttaa esimerkiksi palveluiden saamiseen aivan keskeisessä osin, mitä tulee lasten esimerkiksi koulukyyteihin käyttämiin matka-aikoihin.
Ensimmäiseksi lapsiasiainvaltuutettu nostaa tämän lapsen oikeuksien saamisen perustuslakiin. Se ei ole ikinä tietenkään pieni tavoite, kun kansanedustajina puhumme perustuslain muuttamisesta. Se on varsin massiivinen tavoite, ja kaikki me tiedämme sen merkittävät riskit ja onnen mahdollisuudet, mutta samaan aikaan ajattelen, että se on kyllä tavoittelemisen arvoinen muutos. Lapsen oikeudet nimittäin on ainoa ihmisoikeussopimus, jossa on mainittu lapsen edun ensisijaisuus, ja ajattelen, että kun yksi ryhmä on tällä tavalla asetettu muiden ihmisryhmien edelle nimenomaan sillä perusteella, että he eivät voi itse valvoa omia oikeuksiaan, niin sen tulisi näkyä myös suomalaisessa perustuslaissa, ja olen siitä iloinen, että lapsiasiainvaltuutettu on nostanut sen tähän merkittävissä määrin. Missä tämä näkyy? Tämä tietenkin näkyy esimerkiksi kuulemisessa ja lasten ja nuorten osallistamisessa. Me usein teemme sitä, mutta rakenteet vielä uupuvat. Ja niin pitkään, kun rakenteet uupuvat ja velvoite rakenteisiin uupuu, niin pitkään emme voi puhua vielä täysin toteuttavamme tätä lasten oikeuksien sopimuksen henkeä.
No, sitten tämä toinen tavoite, lastensuojelun resurssit ja niiden kokonaisuudistuksen tarve lastensuojelun puolella. Ajattelen, että tämä on valtavan tärkeä aihe, enkä usko, että yksikään kansanedustaja tässä talossa on eri mieltä kanssani. Kuitenkin haluan nostaa sen, että tälläkin kaudella on tehty merkittäviä parannuksia lastensuojelun tilanteeseen. Ensimmäinen eduskunnassa käsittelemäni laki oli lastensuojelun jälkihoidon pidentäminen 25 vuoteen, ja nyt aivan vastikään olemme parantaneet tätä mitoitusta niin, että yhden lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä saisi olla enintään tämä 35 lasta vuonna 2022 eli tänä vuonna ja sitten enintään 30 lasta vuodesta 2024 eteenpäin, eli olemme rajanneet sitä lasten määrää per aikuinen. Tämä on tietenkin se tavoite, mikä on noussut esimerkiksi nuorten kyselyissä päällimmäiseksi. Kun heiltä kysytään, millaista tukea he tarvitsevat, niin he tarvitsevat aikuisen, joka on läsnä, ja tässä haetaan takaa sitä, että aikuinen aidosti olisi läsnä.
On varmasti juuri näin, että tällä tilkkutäkillä emme vielä pääse maaliin ja se tilkkutäkki ei vielä auta aukottomasti kaikkia lastensuojelun asiakkaita, ja tämä tietenkin näkyy näissä tilastoissa ja tutkimuksissa. Toisaalta myös esimerkiksi kiusaamiseen ja sitten laajemmin syrjäytymisen ilmiöihin puuttumalla pystymme myös osaltamme tukemaan niitä puutteita, mitä meillä lastensuojelulain kohdalla on.
Jatkan sitten seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Tai edustaja saa tulla jatkamaan täältä puhujapöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Kiitoksia, arvoisa puhemies! Jatkan täältä pöntöstä, kun asiaa lasten oikeuksista aina riittää.
Sitten ehkä tähän lastensuojeluasiaan vielä haluaisin sanoa sen, että kaiken kaikkiaan tämä systeeminen lastensuojelu on mielestäni sellainen tavoite, jota kohti meidän pitäisi mennä. Sitä me emme yksin saa aikaan lainsäädäntöuudistuksilla, vaan se vaatii erityisesti siellä tämän hetken sote-alueilla, eli näillä hyvinvointialueilla, sekä kunnissa merkittävää toimintakulttuurin muutosta. Tämä tietenkin linkittyy tähän isompaan tavoitteeseen lasten oikeuksista ja esimerkiksi lapsivaikutusten arvioinnista, lapsibudjetoinnista ja kokonaisvaltaisesta lasten palvelujärjestelmän kehittämisestä niin, ettei siellä olisi aukkoja ja että meidän lapsiamme kohdattaisiin yksi kerrallaan heidän tarpeensa edellä.
Ajattelen, että tämä kolmas tavoite, minkä lapsiasiainvaltuutettu on nostanut, tämä koulupuolen resurssien saaminen tähän päivään, on myös tavoite, joka meidän tulee yhdessä valita parlamentaarisesti kehittämisen kohteeksi. On nimittäin niin, että kun tuolla sivistysvaliokunnassa istun ja kollegat täällä salissa myöskin, niin kouluaste kerrallaan me oikeastaan toteamme ja olemme todenneet meidän sivistysvaliokunnan lausunnoissa, että puuttuu 100 miljoonaa ja puuttuu 50 miljoonaa ja taas puuttuu 100 miljoonaa ja näin potti kohoaa melko korkeaksi, miljarditason tarpeeksi. Tämä koulujärjestelmän riittävä perusrahoitus on varmasti yksi keskeisimmistä paikoista sen turvaamiseksi, että kukaan ei tipu pois kelkasta ja että tämä tuki on aukotonta myös heille, jotka eivät pysty esimerkiksi itsenäisesti opiskelemaan vaan tarvitsevat tukea siinä opintojen rinnalla.
Tätä myöten voin kyllä yhtyä tähän lapsiasiainvaltuutetun toiveeseen koulujärjestelmän riittävästä resursoinnista ja ehkä erityisesti näiden resurssien aukkokohtien kartoittamisesta. Tämä on kuitenkin mittaluokaltaan niin valtavan iso kokonaisuus, vieläpä yhdistettynä tähän parlamentaariseen sopuun tki-tavoitteiden nostamisesta 4 prosenttiin, että ajattelen, että tämä sivistyksen uusi arvonnousu edellyttää parlamentaarista sopua ja se tulee voimakkaasti ajaa seuraavaan hallitusohjelmaan, jotta me saamme tästä kokonaisuudesta selkeästi lapsia tukevan. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-02-16T19:06:33,2022-02-16T19:14:00,Hyväksytty,1.1
2022_10_162,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_163,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tullaan tänne puhujakorokkeelle, jotta ei tule niin hoppu. — Tämän puheenvuoron olisi yhtä hyvin voinut käyttää myös edellisessä, ihmisoikeusselontekoa koskeneessa keskustelussa, jossa nousi esiin hienosti paljon myös lähinnä lasten oikeuksien toteutumiseen liittyviä huolia.
Kiitokset lapsiasiainvaltuutetulle tärkeästä kertomuksesta ja sen nostoista. Lasten aseman tarkastelu ja oikeuksien toteutumisen tarkastelu etenkin korona-ajan mellastuksessa ovat tarpeen. Kertomuksen nostot tulee huomioida tulevassa päätöksenteossa niin tässä talossa, kunnissa kuin hyvinvointialueilla. Tästä on useita hyviä puheenvuoroja käytetty.
Tällä hallituskaudella tehtiin koulutuspoliittinen selonteko, ja on valitettavaa, että koulutuksen resurssin riittävää noususuuntaa ei saatu kirjoitettua sinne. Minun mielestäni on ihan päivänselvää, että ei pelkästään se, että lapset ja nuoret voivat hyvin, vaan myös osaamisen varmistaminen on meille tärkeätä. Koska meillä väestö ikääntyy, niin meidän kulut ovat moninkertaistuneet myös sote-puolella, koska hoidot kehittyvät ja on digitalisaatiota ja näin poispäin, mutta sen sijaan koulutuksen panostukset ovat jääneet pienemmiksi. Ja samaan aikaan uusi hallintorakenne haastaa tietysti myös koulutuksen ja lasten hyvinvoinnin tuen palvelut — sen, miten ne pelaavat jatkossa yhteen.
Korona-ajassa valitettava pääsääntö on se, että juuri ne lapset, jotka ovat hauraimmassa ja heikoimmassa asemassa, ovat niitä, jotka ovat tästä ajasta myös eniten kärsineet. Lapset ovat ennen kaikkea riippuvaisia toimivista palveluista, eikä heillä ole samalaisia vaikutusmahdollisuuksia verrattuna aikuisiin. Osallisuus- ja itsemääräämiskysymykset ovat erityisen tärkeitä lasten oikeuksien toteutumisen kannalta. Myös minä haluan kiitää muun muassa Osallisuuden aika -projektia, joka on tuonut erilaisia päätöksentekijöitä ja lapsia ja nuoria keskustelemaan yhdessä. Samoin Unicefin Lapsiystävällinen kunta -hanke on ollut sellainen, joka on saanut useita kuntia ottamaan lasten ja nuorten kuulemisen tosissaan. Myös lapsivaikutusten arvioinnit, lapsibudjetoinnit, tämän tyyppiset ovat edenneet, ja tästä talosta toivottavasti tulee tukea niille myös jatkossa.
Kun lapsen oikeus turvalliseen ympäristöön ja kasvuolosuhteisiin vaarantuu, saatetaan tarvita lastensuojelun apua. Lastensuojelulla on tärkeä rooli lapsen oikeuksien turvaajana ja toteuttajana. Valitettavasti huolestuttava viesti lasten lisääntyneestä oireilusta niin korona-aikana kuin ennen sitä — täällä puhuttiin jo hyvin nepsy-lapsista — on johtanut myös lisääntyneisiin lasten huostaanottoihin ja sijoituksiin kodin ulkopuolelle. Samaan aikaan on esiintynyt koko ajan enemmän viestiä huolesta lastensuojelupalveluiden laadusta. On sanottu myös tässä salissa nyt moneen kertaan, että vallitsee kriisi. Kaikista heikoimpien ihmisryhmien palveluiden osalta on äärimmäisen tärkeää, että laatu varmistetaan ja palveluita valvotaan riittävästi.
Edustaja al-Taee kyseli täällä, onko tutkimusta riittävästi. Minä löysin tästä jo yhden THL:n, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Oxfordin yliopiston yhteisen selvityksen, jossa on seurattu vuosina 1986—2000 syntyneitä lapsia, yhteensä 890 000:ta lasta. Heistä 30 000 on ollut kodin ulkopuolelle sijoitettuja, ja heidän tilannettaan on vertailtu muun muassa myös heidän sisartensa tilanteeseen, joita ei ollut sijoitettu kodin ulkopuolelle. Tämä tulos on valitettava: Sijoitettujen lasten tilanne oli muuhun aikuisuuden kynnyksellä olevaan väestöön verrattuna keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta. Kaikilla näillä hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla nämä sijoitetut lapset voivat aikuisuuden kynnyksellä huonommin. Eli jaan kyllä todella huolen meidän lastensuojelun tilanteesta ja myös johtopäätöksen siitä, että kokonaisuudistus on erittäin tarpeellinen.
Huolestuttava viesti on se, että lastensuojelusta tehtyjen kanteluiden määrä on kasvanut ja lasten itse tekemien kanteluiden määrä niin ikään on lisääntynyt. Se on tietysti hyvä, että lapsilla ja nuorilla on uskallusta ja osaamista käyttää tätä mahdollisuutta. Tähän kehitykseen on varmasti vaikuttanut se, että eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on kannustanut lapsia ja nuoria tekemään näitä kanteluita ja pyrkinyt helpottamaan kanteluiden tekemistä. YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja kansalliset lainsäädännöt antavat selkänojan sille, että lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä häntä koskevissa asioissa.
Tästäkin aiheesta voisi jatkaa pidempäänkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T19:14:03,2022-02-16T19:19:43,Hyväksytty,1.1
2022_10_164,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_165,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lapsiasiavaltuutetun kertomus. Olemme eläneet hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pari vuotta, ja tässä tilanteessa häviäjinä ovat olleet enemmän tai vähemmän kaikki, mutta erityisen huolissamme meidän pitää olla lasten ja nuorten tilanteesta. Lasten ja nuorten arjessa poikkeuksellinen korona-aika merkitsi lukuisia rajoituksia, jotka annettiin linjausten ja suositusten muodossa. Ne vaikuttivat lasten varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toisen asteen opintoihin, perheiden talouteen, vanhempien työssäkäyntiin, harrastuksiin osallistumiseen ja sitäkin kautta sosiaalisiin suhteisiin. Varhaiskasvatuksen rajaaminen ja etäopetusjärjestelyt, kokoontumisten välttäminen ja harrastusten ja leikkipaikkojen sekä yleisten tilojen sulkeminen kohdistuivat kaikki kumuloituvasti lapsiin. Se on totta — mutta kaikki rajoitustoimet pandemian hallinnan takia on kuitenkin tehty välttämättöminä.
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että tämän pandemian keskellä — ja toivottavasti tässä kohtaa jo jälkimainingeissa — tämän hallituskauden aikana on tehty paljon hyvää lasten ja nuorten eteen. On tehty päätöksiä, jotka tulevat näkymään positiivisesti lasten ja perheiden arjessa. Aivan ensi tekoinaan hallitus palautti subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienensi ryhmäkokoja. Tämän lisäksi on tehty muun muassa perhevapaauudistus, joka vahvistaa ja tasa-arvoistaa molempien vanhempien oikeutta viettää aikaa lasten kanssa. Lapsivaikutusten arviointia on vahvistettu päätöksenteossa. Koulutuspanostukset ovat merkittävät. Erityisen iloinen olen siitä, että ammatilliseen koulutukseen on saatu lisää opettajia ja rahoitustasoa on kasvatettu koulupolun kaikilla tasoilla. Oppivelvollisuuden laajennus ja maksuton toinen aste on hallituksen tärkeimpiä uudistuksia. Se lisää yhdenvertaisuutta ja torjuu syrjäytymistä ja on myös työllisyystoimi, jonka vaikutukset näkyvät pitkällä aikajänteellä. Suurimpia hyötyjiä oppivelvollisuusiän nostamisesta ovat haavoittuvassa asemassa olevat nuoret, joiden opintojen jatkamiseen tämä uudistus vaikuttaa.
On tehty myös ohjelma kiusaamisen ja yksinäisyyden vähentämiseksi, jonka valmistelussa kuunneltiin myös lapsia. Opintopsykologimitoitus peruskouluun ja toiselle asteelle vahvistaa oppilashuoltoa aiempaa enemmän. Ja vähimmäishenkilöstömitoitus lastensuojeluun on toimi, joka vahvistaa lastensuojelun tilannetta. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että lastensuojelun tilanne vaatii varmasti isompaa remonttia, joka tulisi tehdä ja jota tässä lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa myös ehdotetaan.
Harrastamisen Suomen malli takaa kaikille lapsille mahdollisuuden harrastukseen koulupäivän yhteydessä. On tärkeätä, että lasten liikuntaan panostetaan nytten kaikissa mahdollisissa paikoissa. Joidenkin arvioiden mukaan kymmenet tuhannet lapset ovat pudonneet pois seuratoiminnasta, ja näin myöskin sitten liikkuminen on loppunut ja ollaan passivoiduttu. Tässä koronasta selviämiseen, ja tästä eteenpäin kun mennään, olisi myöskin syytä miettiä semmoisia keinoja, joilla voidaan saada nämä lapset takaisin seuratoimintaan, ehkä jotain projekteja tukemaan seuroja siinä työssä. Toki kaikki lapset eivät ole seuroissa mukana, mutta tietysti täytyy kehittää myös keinoja ja joitain muita tapoja, joilla tavoitetaan ne lapset, jotka eivät ole seuratoiminnassa.
Mutta siis on tehty paljon asioita, jotka ovat jääneet tässä vähän koronan varjoon mutta tulevat vaikuttamaan positiivisesti.
Nämä hallituksen hyvät teot ovat tekoja meidän lastemme parhaaksi, mutta ne eivät kuitenkaan riitä, vaan on tehtävä enemmän ja varsinkin nyt tämän pandemian jälkihoidossa. Lapset ja nuoret ja heidän tilanteensa on priorisoitava ihan kärkiteemaksi. Lasten ja nuorten hyvinvointiin on nyt löydettävä paukkuja erityisesti ja painotetusti seuraavat vuodet. On systemaattisesti käytävä läpi kaikki ne palvelut ja mahdollisuudet, joilla voimme tukea ja turvata lasten ja nuorten arkea ja elämää. Se on lasten oikeus, ja tästä huolehtiminen on meidän velvollisuus. Samalla teemme parempaa tulevaisuutta myös itsellemme, kun ja jos esimerkiksi lastemme tuottamia hyvinvointipalveluita joskus vanhainkodissa tarvitsemme. Lapsissa on tulevaisuus. Tehkäämme kaikkemme paremman tulevaisuuden eteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-02-16T19:19:46,2022-02-16T19:25:02,Hyväksytty,1.1
2022_10_166,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_167,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Det har varit väldigt många och bra talturer här i dag dels kring de mänskliga rättigheterna, där barn också har tangerats, men också barnombudsmannens berättelse som alltså ges vart fjärde år. Det är en jätteviktig påminnelse för oss beslutsfattare att kunna ta del av vad som är bra och vad som kunde utvecklas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+8.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-02-16T19:25:04,2022-02-16T19:25:38,Hyväksytty,1.1
2022_10_168,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja esittelypuheenvuoro, edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_169,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt ei... — Nyt on mikrofoni oikein.] Arvoisa herra puhemies! Jatkan alusta. — Suomen rikoslain perusteella murhasta tulee aina määrätä elinkautinen vankeus. Elinkautinen vankeus voidaan määrätä myös eräistä muista erittäin vakavista rikoksista, kuten sotarikoksista, terroristisessa tarkoituksessa tehdystä taposta tai murhasta, törkeästä maanpetoksesta sekä törkeästä valtiopetoksesta.
Elinkautisesta vankeustuomiosta puolestaan voi vapautua aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 12 vuotta. Alle 21-vuotiaana tehdystä rikoksesta elinkautiseen vankeuteen tuomittu vanki voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen aikaisintaan, kun vankilassaoloaikaa on kertynyt 10 vuotta. Ennen kuin elinkautiseen vankeuteen tuomittu päästetään ehdonalaiseen vapauteen, hänet voidaan määrätä valvottuun koevapauteen.
Meillä Suomessa rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. 15—20-vuotias katsotaan nuoreksi rikoksentekijäksi. Poliisin mukaan nuoren rikoksesta epäillyn ikä otetaan huomioon, kun arvioidaan hänen syyllisyyttään ja rikosten seurauksia. Samassa yhteydessä arvioidaan myös nuoren sosiaalista tilannetta. Tämän kaiken tavoitteena on tukea nuorta pääsemään rikoksettomaan elämään.
Arvoisa puhemies! Rikoslain 6 luvun 8 §:n mukaan alaikäisen tekemistä rikoksista tulee tuomita lievennetyn rangaistusasteikon mukaan. Määrättäessä rangaistusta rikoksen tekijälle saa tuomita enintään kolme neljännestä rikoksesta säädetyn vankeus- tai sakkorangaistuksen enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän. Jos rikoksesta voisi seurata elinkautinen vankeus, enimmäisrangaistus sen sijasta on kaksitoista vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus kaksi vuotta vankeutta.
Arvoisa puhemies! Katson, että tämä ei ole perusteltua. On nimittäin niin, että alle 18-vuotiaana tehdystä murhasta voidaan Suomessa tuomita enimmillään kahdentoista vuoden ehdottomaan vankeuteen. Käytännössä kukaan nuorena vankeusrangaistukseen tuomittu ei istu täyttä tuomiotaan vankilassa. Nuoret rikoksentekijät pääsevät yleensä ehdonalaiseen vapauteen jo suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksestaan. Tämä on varmasti perusteltua useimpien rikosten osalta, mutta mielestäni ei kuitenkaan vakavimpien henkirikosten osalta.
Alaikäisten tekemät henkirikokset ovat olleet Suomessa harvinaisia, mutta viime vuosina niiden määrä on noussut hälyttävästi. Henkirikoksesta tai sen yrityksestä epäiltyjä alle 18-vuotiaita oli vuonna 2020 Poliisihallituksen tilastojen mukaan peräti 43, kun vuosina 2015—2019 heitä oli vuosittain 9—16.
Viime vuosina on tehty useita erityisen raakoja murhia alaikäisten toimesta. Viimeisin on Helsingin Koskelassa joulukuussa 2020 tehty myös alaikäisen pojan murha, josta Helsingin käräjäoikeus tuomitsi elokuussa 2021 tekijät nuorena henkilönä tehdystä murhasta kymmenen vuoden ja yhden kuukauden, yhdeksän vuoden ja kahden kuukauden sekä kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden pituisiin vankeusrangaistuksiin. Pohtikaa, miltä tämä tuntuu uhrien omaisista, etenkin kun nämä henkilöt istuvat tästä tuomiostaan murto-osan.
Arvoisa puhemies! Rikoslain 21 luvun 2 §:n mukaan jos tappo tehdään vakaasti harkiten, erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, vakavaa yleistä vaaraa aiheuttaen tai tappamalla virkamies hänen ollessaan virkansa puolesta ylläpitämässä järjestystä tai turvallisuutta taikka virkatoimen vuoksi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava murhasta vankeuteen elinkaudeksi.
Vankeusrangaistuksen tarkoitus on rikosten estäminen. Sen ehkäisevä vaikutus kohdistuu niin yksilöihin kuin koko yhteiskuntaan. Vankeusrangaistus eristää rikoksentekijän muusta yhteiskunnasta, jotta tämä ei voi tehdä rikostaan uudelleen. Yhteiskunnan kannalta myös pelotteella on vaikutus. Näillä pelotevaikutuksilla ehkäistään tulevia rikoksia.
Arvoisa puhemies! Alaikäisen mutta rikosoikeudellisesti vastuullisen henkilön tekemä murha tai muu rikos, josta voidaan tuomita elinkautiseen vankeuteen, on yhtä vakava kuin täysi-ikäisen tekemä vastaava rikos. Tästä syystä katson välttämättömäksi, että alle 18-vuotias voidaan myös tarvittaessa tuomita elinkautiseen vankeuteen, jos hän syyllistyy esimerkiksi murhaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-16T17:15:46,2022-02-16T17:20:53,Hyväksytty,1.1
2022_10_170,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_171,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on edustaja Kärnältä tärkeä aloite. Suomessa varmasti lähes kaikkien rikosten osalta rangaistuksissa on koventamisen varaa, jotta yleinen oikeustaju toteutuu, mutta toisaalta myös siksi, että näillä rangaistuksilla olisi jotain rikoksia estävää vaikutusta. Erityisesti koventamisen varaa on näissä kaikkein vakavimmissa rikoksissa, joista edustaja Kärnä edellä kuvasi yhden todella rujon esimerkin viime ajoilta.
Suomessa on aivan viime viikkoina kannettu julkisuudessakin huolta siitä ilmiöstä, joka on ehkä muutaman viime vuoden aikana, valitettavasti, maahamme tuolta maailmalta rantautunut, että nuorten jengirikollisuus lisääntyy. Tässä jengirikollisuudessa on kyse elämäntavasta, jossa rikollinen elämäntapa tietoisesti valitaan. Pelkään pahoin, että juuri tällaisen elämäntavan piirissä voidaan ajautua kierteeseen, jonka päässä on tilanne, että toiset ihmiset voivat menettää henkensä näiden rikosten seurauksena, joita sitoudutaan tekemään. Mielestäni yhteiskunnan signaali tulee olla kaikille nuorille se, että tällaista elämäntapaa Suomessa ei suvaita eikä se siellä nuorten elämänvalintojen joukossa voi olla. Tässä mielessä tämä lakialoite on aivan perusteltu.
Kokoomuksen kokeneen poliisikansanedustaja Kari Tolvasen toimesta on esitelty myös viime viikolla laaja paketti siitä, mitä uudistuksia suomalaisessa yhteiskunnassa tarvitaan, jotta tämä jengirikollisuus voidaan Suomesta juuria pois. Se ei Suomeen millään tavalla kuulu. Enkä sano, että jengirikollisuus on ainoa rikollisuuden muoto, jonka piiriin tämä Kärnän lakialoite liittyy, mutta tämä on ollut viime aikoina paljon esillä ja tähän rikollisuuden muotoon tulee erityisesti Suomessa puuttua.
Tuossa edellä keskusteltiin lapsiasiavaltuutetun kertomuksen osalta siitä, että Suomella noin periaatteessa pitäisi olla maailman onnellisimpana maana edellytykset tarjota lapsilleen ja nuorilleen eväät hyvään elämään. Ja toisaalta, kun teemme tätä työtä, millä tarjoamme ne hyvät eväät elämään, niin pitää myös lähettää yhteiskunnan puolesta signaali, että rikollinen elämäntapa ei tässä maassa ole sallittu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-16T17:20:56,2022-02-16T17:23:52,Hyväksytty,1.1
2022_10_172,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_173,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyin eräältä poliisiystävältäni, joka oli virassa yli 30 vuotta, että mikä on poliisin haarniska. Hän vastasi minulle silloin, että se on hyvin toimiva yhteiskunta. Kun ajattelen Suomen tapaa rangaista rikollisia, niin nyt kun on juuri perustettu Oikeusvaltiokeskus, muualta maailmalta on tultu kysymään, miten te pystytte kouluttamaan näistä rikollisista sellaisia ihmisiä, jotka voisivat mahdollisesti toimia yhteiskunnassa sen jälkeen, kun he ovat esimerkiksi vankilasta vapautuneet. Kun normaalitilanteessa maailmassa ihminen joutuu vankilaan, niin vankila kouluttaa tämän ihmisen palaamaan aina vankilaan, siitä tulee elämäntapa, mutta Suomessa tämä ei kuitenkaan ole yhdenmukainen sääntö siihen nähden, mitä maailmassa on. Tästä syystä poliisi sitten vastasi minulle, että täytyy tehdä todella paljon ennaltaehkäisevää työtä, panostaa siihen, että näillä ihmisillä ei ole syytä tehdä rikoksia, ja kun pystytään ankkuroimaan näitä ihmisiä hyvään elämään — puolisoon, opiskelupaikkaan, työpaikkaan, säännöllisiin tulonlähteisiin — niin siinä tapauksessa yhä harvemmalla on syytä tehdä suuria rikoksia. 
Mutta sitten taas toisaalta: Kysyin pari päivää sitten joukolta ihmisiä Facebook-kanavani kautta, jota seuraa noin 12 000 ihmistä, arabian kielellä, että mitähän näille jengirikollisille pitäisi Suomessa tehdä, koska niin moni heistä on tänä päivänä liittynyt nyt tähän huume- ja aserikollisuuteen. Suurin osa vastaajista vastasi, että suomalaisen järjestelmän rangaistukset ovat liian löysiä ja nämä ihmiset eivät pelkää joutua vankilaan, nämä ihmiset eivät pelkää rangaistusta. 
Minusta nyt tarvitaan hyvää keskitietä, tapaa, jolla ankkuroida nämä ihmiset hyvin yhteiskuntaan, jolla he tulevat nähdyiksi nuoresta jo ennen kuin heistä tulee rikollisia, ja sitten samanaikaisesti olisi otettava pohdittavaksi tämä edustaja Kärnän aloite rikosrangaistusten koventamisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-16T17:23:52,2022-02-16T17:26:26,Hyväksytty,1.1
2022_10_174,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_175,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset kollegoille Autto ja al-Taee aloitteen kommentoinnista. Olen aivan samaa mieltä, että totta kai meidän tavoitteemme tulee olla, että kun rikoksentekijä kiinni jää ja hän vankilaan joutuu, niin aikanaan hänestä tehdään yhteiskuntakelpoinen yksilö, mutta valitettavasti tilanne on tällä hetkellä nyt se, että nimenomaan useille tällaisille jengeissä oleville 15—20-vuotiaille tämä nykyinen järjestelmä ei ole riittävä pelote. Tämän takia osaltaan tämänkin aloitteen laadin, että myös näiden nuorten tekemistä rikoksista, jotka ovat erityisen vakavia, rangaistukset voitaisiin antaa täysimääräisinä. Eihän se minkäänlainen pelote ole, jos tietää, että jopa taposta selviät vuodella tai puolella vuodella vankilassa, ja jos on tutkinta-aikakin siinä päällä, niin mahdollisesti tuomion saamisen jälkeen saman tien vapaaksi. Se ei ole riittävä pelote, jonka yhteiskunta antaa, ja siksi tähän asiaan tarvitaan muutos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-02-16T17:26:26,2022-02-16T17:27:28,Hyväksytty,1.1
2022_10_176,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_177,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnä on ihan oikealla asialla. Rikosten raaistumiseen ja siihen, että rikolliset ovat yhä nuorempia, niin että vakavia, henkeen kohdistuvia rikoksia tehdään jo ihan nuoruusvuosien aikana ja alaikäisenä, pitää kyllä puuttua kovalla kädellä. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että syntyy olettama, että kun nuorena tekee jonkun todella hirvittävän rikoksen, siitä voisi selvitä vähemmällä kuin jos tekisi saman aikuisena ihmisenä. Ihan oikea linja.
Se, mikä meillä on Suomessa menossa erittäin huonoon suuntaan ja mistä olen jatkuvasti ollut huolissani, on se, että meillä on Suomessa syntynyt semmoinen kuva, että yhteiskunta lapset kasvattaa. Se on erään viisaan ajattelijan sanonta — ihan tavallisen suomalaisen perheenäidin sanonta — että koiria voidaan kouluttaa mutta lapset pitää kasvattaa. Kun lapsi saa hyvän kotikasvatuksen, niin että isä ja äiti pitävät hänestä huolta ja läheiset pitävät hänestä huolta ja hänellä on se turvaverkko lähellä, hänellä on erittäin suuri todennäköisyys siihen, että hänestä kasvaa tasapainoinen aikuinen ihminen, vaan kun nykyisin on mennyt tämä maailma sellaiseksi, että kun katselee illalla, vaikka kesäiltana käy tuossa vaikka rautatieasemalla Helsingissä katsomassa, kun siellä iltamyöhään lapsia pyörii, niin silloin meidän järjestelmässä on jotakin vikaa, kun nämä perinteiset turvaverkot eivät toimi ja lapset ovat siellä yksinään, alttiina erilaisille vaarallisille tilanteille, joiden seurauksia sitten saamme täällä käsitellä erilaisilla lakialoitteilla.
Edustaja Kärnälle kiitos siitä, että hän on ymmärtänyt tilanteen ihan oikein. Toivottavasti saataisiin jonain päivänä syntymään tähän yhteiskuntaan sellainen näkökulma, että jos lähin omainen on viranomainen, niin silloin ollaan aika paljon hävitty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-16T17:27:29,2022-02-16T17:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_10_178,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_179,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 6 luvun 8:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 51/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Hoskosen ja Kärnän ja Auton puheiden aikana tuli mieleen semmoinen tapahtuma, mikä tässä Helsingissä oli, kun joku nuori pahoinpideltiin. Muistaakseni tekijöitä oli siellä neljä, ja sitten ei voitu osoittaa, kuka heistä on antanut sen iskun, joka johti kuolemaan. Muistaakseni se meni sitten niin kuin pahoinpitelynä kaikkien osalta ja tuomiot olivat aika lieviä. Tällaisessa tilanteessa, jos porukalla joku hakataan ja hän menehtyy siihen, kyllä niiden pitäisi kaikkien saada syyte silloin siitä, onko se sitten tappo vai mikä on. Kyllä suomalaisen oikeuden nykyiset käytännöt aika lepsuilta ja lieviltä tuntuvat, eikä vastaa mielestäni kansalaisten oikeustajua tällainen, jossa pahoinpitelyn uhri kuolee ja ketään ei siitä tuomita. Mielestäni pitäisi tuomita silloin kaikki. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T17:29:24,2022-02-16T17:30:53,Hyväksytty,1.1
2022_10_180,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Juuso, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_181,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perusopetuslain 36 §:ssä säädetään oppilaaseen kohdistuvasta kurinpidosta ja sen edellytyksistä. Lainkohdan mukaan oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Pykälän 6 momentissa säädetään edelleen, että jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman tai muun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta.
Tämän lakialoitteen tavoitteena on muuttaa perusopetuslain 36 §:n 6 momentissa säädettyä jälki-istunnon ajankohdan rajausta siten, että maininta muusta koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta poistuu jälki-istunnon järjestämistä ajallisesti rajaavana tekijänä. Lainkohdassa tarkoitettuun muuhun koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaiseen opetukseen kuuluvat esimerkiksi koulun vuosisuunnitelman mukaiset retket ja leirikoulut sekä juhlat ja vastaavat tapahtumat.
Arvoisa puhemies! Rauhattomuus ja häiriökäyttäytyminen kouluissa ovat lisääntyneet. Perusopetuslain ja opetussuunnitelmien asettamat tavoitteet saavuttaakseen opettajat joutuvat puuttumaan koulun työrauhaa ja järjestystä rikkovaan ja vilpilliseen käytökseen. Sellaista käyttäytymistä koulussa ovat muun muassa ilkivalta, josta syntyy omaisuusvahinkoja, järjestyksen ja järjestyssääntöjen rikkominen, opetuksen häirintä, epäkunnioittava käytös, vilpillinen menettely kokeessa, kiusaaminen, näpistys, väkivalta, jatkuva myöhästely ja luvattomat poissaolot, tupakointi ja nuuskaaminen, huoltajan allekirjoituksen väärentäminen tai teräaseiden tai alkoholin tai päihteiden hallussa pitäminen.
Jälki-istunto on yleisin perusopetuksessa käytetty ojentamiskeino. Kasvatuskeskustelu on perusopetuslaissa määritelty ensisijaiseksi keinoksi puuttua oppilaiden huonoon käytökseen, mutta sen ohella puuttumiskeinona kouluissa käytetään paljon jälki-istuntoa. Vaikka sen tehoa ja mielekkyyttä kohtaan on esitetty kritiikkiä, useissa tilanteissa jälki-istunnolla on kuitenkin edelleen yksittäisten oppilaiden osalta kaivattu ojentamisvaikutus. Jälki-istunnolla on myös sääntöjenvastaista ja häiritsevää käytöstä estävä vaikutus.
Perusopetuslain 36 §:n muuttaminen ja koulun mahdollisuus järjestää jälki-istunto ajallisesti siten, että oppilas voisi joutua jäämään jälki-istunnon vuoksi ulos koulun muusta, mahdollisesti mielekkääksi kokemastaan toiminnasta, lisäisi ja tehostaisi jälki-istunnon yleisestävää vaikutusta. Eli tämän perusteella esitän lakimuutosta tuohon perusopetuslain 36 §:n 6 momenttiin sillä tavalla, että siitä jätetään pois maininta siitä muusta toiminnasta. Eli se kuuluisi muutettuna näin: ”Jälki-istuntoa ei voida järjestää siten, että oppilas joutuisi sen seurauksena jäämään pois opetussuunnitelman mukaisesta opetuksesta.” Eli siitä jää pois se ”ja muusta toiminnasta”.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-02-16T17:31:18,2022-02-16T17:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_10_182,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_183,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on keskusteltu eduskunnassa erittäin vakavista asioista. Lapsiasiainvaltuutetun kertomuksen yhteydessä olemme yhdessä voineet todeta, kuinka lastensuojelu Suomessa on rikki, ja edellä lakialoitteen yhteydessä keskustelimme todella vakavista nuorten tekemistä rikoksista, joiden määrä on valitettavasti maassamme viime vuosina lisääntynyt.
Jos kotona ei pystytä asettamaan rajoja ja jos ei koulussakaan pystytä asettamaan rajoja, on suuri vaara siitä, että rajat joudutaan asettamaan yhteiskunnan toimesta tilanteessa, jossa nuoren tulevaisuuden positiiviset näkymät on jo hukattu. Tässä mielessä edustaja Juuson aloite koulurauhan parantamisesta siten, että koulun turvallisille aikuisille annettaisiin lainsäädännöllä lisää harkintavaltaa siinä, millä tavoin koulussa tapahtuneeseen häiriköintiin voidaan puuttua, olisi varmasti paikallaan. 
Arvoisa puhemies! En osaa ottaa kantaa, onko tämä yksittäinen toimenpide juuri kaikkein kiireisin tai edes kokonaisuuden kannalta kaikkein vaikuttavin, mutta luottaisin meidän suomalaisiin kasvatusalan ammattilaisiin, joista voimme olla hyvin ylpeitä. Meillä on maailman koulutetuimmat ja osaavimmat opettajat, vastuulliset rehtorit, jotka kykenevät siellä arjessa harkitsemaan, mikä on sen koulutyön sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta paras keino toimia, joten tässä mielessä tällaiset aloitteet, joilla mahdollistetaan koulurauhan lisäämistä koulussa olevien turvallisten aikuisten toimesta, ovat niitä toivottuja keinoja luoda lapsille ja nuorille rajoja, joiden puitteissa sitten kasvaa kunnon kansalaisiksi ja tavoitella onnea elämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-16T17:34:56,2022-02-16T17:37:19,Hyväksytty,1.1
2022_10_184,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_185,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin jäin kummastelemaan, että onko nyt niin, että tällä hetkellä lainsäädännön tasolla säädellään sitä, että jälki-istuntoa ei saa määrätä kouluopetuksen ajaksi niin kuin meillä olisi sellainen tilanne yhteiskunnassa, että opettajat ja rehtorit määräisivät tarkoituksella jälki-istuntoa siten, että se vielä edelleen häiritsisi opiskelua tältä oppilaalta, jonka opiskelu varmaankin lähtökohtaisesti on jo häiriintynyt. En jaksa uskoa, että suomalaisessa koululaitoksessa tällaista ongelmaa olisi, eli ihmettelen tämän asian sääntelemistä lakipykälän tasolla ylipäänsäkin. Suurempiakin asioita jätetään säätelemättä pykälässä, ja ne kirjataan vain jonnekin lakiesityksen perusteluihin.
Siksi tämä esitys olisi mielestäni hyvin kannatettava. Koska on niin, että koulutyö on ensisijaista, ja sitten, jos on muita harrastuksia, niin niistä muista harrastuksista sitten sopii nipistää tämän jälki-istunnon varjolla tarvittaessa. Sekin on eräänlainen lisärangaistus siihen jälki-istuntoon. Jälki-istunto tietysti auttaa vain niitä, keitä se jälki-istunto auttaa, elikkä tiettyä porukkaa, joka uskoo sitä jälki-istuntoa, ja sitä porukkaa, jolle esimerkiksi rehtorin puhuttelulla on merkitystä. Sitten taas on sellaisia oppilaita, joille nämä asiat eivät suurestikaan merkitse, ja tarvitaan muitakin keinoja.
Erityisesti ihmettelen sitä, miten nykyään on tilanne se, että kaikki oppilaat pyritään härkäpäisesti pitämään aina samoissa luokissa, ettei ole enää erityisluokkia sellaisille oppilaille, jotka eivät normaaleihin luokkiin sovellu. Mutta se on sitten eri lakiesityksen asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-16T17:37:20,2022-02-16T17:38:51,Hyväksytty,1.1
2022_10_186,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_187,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erittäin mielenkiintoinen ja mielestäni semmoinen lakialoite, josta pitäisi pystyä puhumaan enemmänkin, koska monet opettajat ja rehtorit kokevat, että heillä ei ole tarpeeksi työkaluja puuttua niihin tilanteisiin kouluissa.
Tietysti haetaan kaikenlaisia keinoja. Tuossa lakialoitteessa mainitaan se, että ”opetussuunnitelman mukaisiin”, ja aikaisemmin, kun näitä tapauksia on ollut ja apulaisoikeusasiamieskin tutkinut, niin siinä on katsottu, että jos on evätty jotakin... Kaikki retket esimerkiksi ja muutkin voidaan katsoa opetussuunnitelman mukaisiksi, koska ne lasketaan silloin vuosisuunnitelmiin, jotka sitten kuntien ja kaupunkien sivistyslautakunnat hyväksyvät, ja kaikki, mitkä ovat siellä suunnitelmissa, ovat koulun opetussuunnitelman mukaista toimintaa.
Eli kyllä tätäkin asiaa pitäisi penkoa enemmän. Harmillisesti tässä ei nyt ole niin paljon nimiä, että tämä talo sitä penkoisi, mutta tuolla kasvatus‑ ja sivistyspuolella ja opetusministeriössä — ja miksei myös Opetushallituksessakin, kun se selvityksiä tekee — voitaisiin tätä asiaa vielä joskus pohtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-16T17:38:51,2022-02-16T17:40:01,Hyväksytty,1.1
2022_10_188,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_189,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on tavoitteena muuttaa perusopetuslain 36 §:n 6 momentissa säädettyä jälki-istunnon ajankohdan rajausta siten, että maininta muusta koulun toimintaa koskevan suunnitelman mukaisesta opetuksesta poistuu jälki-istunnon järjestämistä ajallisesti rajaavana tekijänä. Tämä antaa mielestäni opettajalle semmoisen pienen harkintavallan siihen jälki-istunnon ajankohdan sijoittamiseen, ja hän voi tällä tavalla ehkä, sanotaan, koventaa sitä rangaistusta harkitsemallaan ajankohdalla.
Ihmettelen edustaja Ovaskan kommenttia siitä, että näillä allekirjoittajilla tämä laki ei etene tässä talossa. Mihin te sen perustatte? Mielestäni se voi ihan hyvin edetä näilläkin. Jos on järkeenkäypä laki, niin kyllähän sen pitää edetä täällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T17:40:01,2022-02-16T17:41:08,Hyväksytty,1.1
2022_10_190,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_191,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Viesti ja pyyntö tästä lakialoitteesta on tullut sieltä kentältä. Vaikka tämä tuntuu pieneltä asialta, niin tämä voi siellä käytännön työssä olla todella tärkeä, koska silloin voidaan se jälki-istunto määrätä semmoiseen ajankohtaan, kun muut oppilaat tekevät jotakin hauskaa. Silloin se rangaistavuus on kovempi ja tuntuu, että se oikeasti on rangaistus. Kyllähän siellä koulussa pitää pystyä rankaisemaan oppilaita siitä, että he tekevät asioita, mitkä eivät sinne koulumaailmaan kuulu.
Tästä allekirjoitusten määrästä. Tämä on ollut kaikilla kansanedustajilla allekirjoitettavana kyllä, mutta valitettavasti näitä opposition aloitteita hyvin huonosti allekirjoitetaan. Tässä nyt on allekirjoittajia minun lisäkseni Tom Packalén, Ritva Elomaa, Sheikki Laakso ja Sanna Antikainen. Tietenkin toivoisi joskus, että näitä allekirjoituksia olisi enemmän, mutta kansanedustajat ovat kiireisiä eikä sitä sähköpostia ehditä aina lukemaan eikä varsinkaan toisten aloitteita allekirjoittamaan, valitettavasti. Mutta toivon, että ainakin siinä vaiheessa, jos tätä perusopetuslakia ollaan tämän hallituksen toimesta uudistamassa, huomioitaisiin myöskin tämä lakialoite.
Ja kiitos vielä keskustelijoille mielipiteistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-02-16T17:41:08,2022-02-16T17:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_10_192,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_193,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama näkökulma: Jos tätä lähdetään vielä enemmän selvittelemään ja penkomaan, niin meillä on tulossa tämä Suomen harrastusten malli, jossa on ajatus, että sinne koulupäivän loppuun tai koulupäivän yhteyteen saataisiin erilaisia harrastuksia kaikille lapsille ja nuorille, niillekin, joille perhe niitä ei välttämättä järjestä. Minä kyllä tavallaan pidän arvokkaana, että jos myös investoidaan lapsiin ja nuoriin tällä tavalla, siinä huolehditaan myös näistä, jotka mahdollisesti häiriökäyttäytyvät siellä luokassa. Ajattelen usein, että ne, jotka jälki-istuntoon joutuvat, ovat niitä, jotka ovat ehkä monesti syrjäytymisriskissä muutenkin, joku syy on siellä taustalla, että häiriökäytöstä tulee, ja silloin juuri se kerho, harrastustoiminta voi olla sellainen ryhmä, jossa saa sen paremman roolin. Sen vuoksi kyllä en ihan suorilta veisi esitystä eteenpäin, vaan pohtisin myös tätä näkökulmaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-16T17:42:43,2022-02-16T17:43:57,Hyväksytty,1.1
2022_10_194,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_195,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän pitäisi enemmänkin tässä salissa ottaa viestejä sieltä kentältä, niin kuin edustaja Juuso sanoi. Muistan, kun opettajana toimin, niin monesti tuli mieleen juuri sellaisia asioita, mitä kasvatuksellisina keinoina — kun juuri mainittiin, että kun on niitä kivoja asioita — pystyisi käyttämään sitten hiukan ehkä rangaistusmielessäkin. Kyllä, se on myös kasvatuksellinen keino. Edustaja Hopsu tuossa nauraa, mutta välillä miettii, että joskus saattaisi olla hyvä rajata joku tietty juttu, jos se käyttäytyminen on ollut sellaista. Tätä asiaa toivottavasti selvitetään.
Edustaja Mäenpää kysyi, mihin tämä perustuu, että tätä lakialoitetta ei nyt sitten vietäisi eteenpäin. Se perustuu sellaisiin, voidaan sanoa, kirjoittamattomiin sääntöihin, kun ajatuksena on, että pitää saada yli sata nimeä lakialoitteelle, jotta se etenee. Se on vähän sama asia kuin siinä, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja valittiin tänään: on semmoinen kirjoittamaton pelisääntö, että kun ryhmä tuo esityksen, niin sitä silloin tuetaan ja se menee eteenpäin, niin kuin tänäänkin kävi. Mutta sitten esimerkiksi meillä on myös valiokuntaopas, jossa ihan tarkkaan todetaan, että yli sata nimeä saaneet lakialoitteet menevät tässä valtiopäiväasioiden keskinäisessä järjestyksessä sitten ensisijaisuusjärjestyksessä eteenpäin. Eli tähän se perustuu, edustaja Mäenpää. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-16T17:43:58,2022-02-16T17:45:22,Hyväksytty,1.1
2022_10_196,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_10_197,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lakialoitteeni 4/2022, ja aloitteen pääasiallinen sisältö on se, että kumotaan tartuntatautilakiin lisätty väliaikainen 58 i § ”EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö”, eli koronapassi, ja poistetaan siihen tehdyt viittaukset muualta laista.
Arvoisa puhemies! Valtiosääntöasiantuntija ja Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori Pauli Rautiainen vaati sosiaalisessa mediassa, että mikäli valtioneuvosto ei tuo viipymättä tämän tartuntatautilain pykälän eli koronapassin kumoamista eduskuntaan, tulisi kansanedustajien saattaa asia vireille lakialoitteella. Lisäksi hän vaati, että eduskunnan tulisi kumota 58 i § viipymättä istuntokauden alettua. Hän myös vertasi asiaa tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseen syyskuussa. Hän perusteli vaatimuksiaan sillä, että perusoikeusrajoituksen hyväksyttävyys ei täyty.
Arvoisa puhemies! Siteeraan tässä nyt Helsingin Sanomia: ”Koronapassille ei näytä enää olevan riittäviä perusteita, sanoo oikeusministeri Henriksson: ’Passilla rajoitetaan perusoikeuksia’. RKP:n puheenjohtajan mukaan korona- tai rokotepassin välttämättömyyttä ja oikeasuhtaisuutta on nyt hankala perustella.”
Arvoisa puhemies! Demokraatti-lehdessä: ”Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on asettunut kriittiselle kannalle. Passilla rajoitetaan ihmisten perusoikeuksia, joten hänestä on syytä pohtia, riittävätkö perustelut koronapassin pitämiseen yllä, jos virus leviää riippumatta siitä, onko rokotettu vai ei.”
Arvoisa puhemies! On myös kansalaisaloite tehty, jossa on yli 50 000 nimeä ja aiheena ”Koronapassista sekä sen laajentamisesta luovuttava perustuslain sekä ihmisoikeuksien vastaisena”. 
Mielestäni tämä laki tulisi kumota heti.
Tähän viimeisenä perusteluna, kun hain ja yritin lukea erilaisia kannanottoja ja lehtijuttuja, löysin tämmöisen kuin Järjen ääni ry:n kannanoton. Sen on heidän juristiryhmänsä tehnyt, ja tässä on hyvin perusteellisesti mielestäni otettu kaikki asiat esiin. Ihan ensimmäisenä voisin mennä täältä tällaiseen kohtaan — kun äsken puhuttiin ihmisoikeuksista täällä ministeri Haaviston ollessa paikalla ja käytiin Suomen ihmisoikeustilannetta läpi — että aloitan ensimmäisenä Euroopan neuvoston päätöslauselmasta: 
”Kun koronarokotusohjelmat tammikuussa 2021 käynnistyivät laajamittaisesti suuressa osassa maailmaa mukaan lukien Eurooppa, Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi päätöslauselman numero 2361 koskien covid-19-rokotteeseen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Euroopan neuvosto on vanhin ja maanosamme johtava ihmisoikeusjärjestö. Se on perustettu vuonna 49, ja se koostuu 47 jäsenvaltiosta, mukaan lukien Suomi. Järjestö pyrkii sääntöjensä mukaan suojelemaan ihmisoikeuksia ja moniarvoista demokratiaa.” Täällä hyvin usein varsinkin tuolta salin vasemmalta laidalta vedotaan ihmisoikeuksiin, ja nyt meillä on tämmöinen järjestö, joka on tämmöisen päätöslauselman antanut.
”Päätöslauselman kohdassa 7 eri alakohdissa kehotetaan jäsenvaltioita muun muassa huolehtimaan, että turvallisia ja tehokkaita rokotteita on tarjolla kaikille, jotka niitä haluavat, että kansalaisia informoidaan siitä, että rokotus ei ole pakollinen, ja että ketään ei poliittisesti eikä sosiaalisesti eikä muutenkaan painosteta ottamaan rokotetta. Jäsenmaiden tulisi taata, että ketään ei syrjitä siksi, että ei ole ottanut rokotetta, riippumatta siitä, onko rokottautumatta jättäytymisen peruste terveydellinen tai periaatteellinen.
Tätä taustaa vasten Suomessakin käyttöön otettu perusoikeusjärjestelmän kannalta ongelmallinen ja vapaaehtoiseen rokotteeseen sidottu, perusoikeuksia ehdollistava koronapassijärjestelmä on ristiriidassa Euroopan neuvoston päätöslauselman suositusten kanssa.” Eli ne ihmisoikeudet.
Arvoisa puhemies! ”EU:n koronatodistuksen kansallista käyttöä koskevan tartuntatautilain 58 i §:n perustuslainmukaisuusarviointia on kritisoinut Lapin yliopiston julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen kiinnittämällä huomiota siihen, että lainsäädännössä terveet rokottamattomat asetettiin epäyhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin ihmisiin sillä perusteella, että he eivät olleet ottaneet vapaaehtoista rokotusta. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että rokotekattavuuden lisääminen ei ole itsessään hyväksyttävä peruste rokotepassin avulla toteutettavalle perusoikeuksien rajoittamiselle. Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Toomas Kotkas on kirjoituksessaan todennut, että rokotepassilla ei voida luoda rokotetuille ’erioikeuksia’, kuten esimerkiksi pääsyä ravintolaan tai osallistumisoikeutta harrastuksiin, siten, että rokottamattomilta kiellettäisiin edellä mainittuihin tilaisuuksiin pääsy kokonaan rokottamattomuuden johdosta. Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan koronatodistus ei ole hyväksyttävä, jos se ei ole epidemiologisesta näkökulmasta epidemian hallinnan kannalta välttämätön.”
Arvoisa puhemies! Nämä kaikki kokeneet professorit ja dosentit ovat sitä mieltä, että on välittömästi kumottava tämä lainsäädäntö. 
”Jos välttämättömyyskynnys ei ylity, pitäisi koronapassisäännös kumota oikeudettomana perusoikeusrajoituksena. Näin poliitikot eivät ole kuitenkaan toimineet, vaan perusoikeusrajoitus on säilynyt lainsäädännössämme ’jäädytettynä’, vähän kuin entisaikoina koivunvitsa eteishyllyllä lapsille pelotteena. Rautiaisen mukaan korona-aikana yhteiskuntaan vaikuttaisi syntyneen ’kunniattomien huono-osaisten’ tai ’vääränlaisten ihmisten’ ryhmiä, joiden asemaa ei tarvitse arvioida perustuslakikontrollissa yhtä huolellisesti kuin keskivertoihmisen asemaa. Samaan yhdenvertaisuusproblematiikkaan on kiinnittänyt huomiota myös Muukkonen. On erittäin huolestuttavaa, etteivät perustuslakivaliokunta tai sen kuulemat valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ole kyenneet tunnistamaan koronapassia koskeneessa käsittelyssä edellä mainittuja, varsin ilmeisiä perusoikeusjännitteitä.”
Arvoisa puhemies! Toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa tämän nopeasti käsittelyyn. Koronapassi on vaarallinen ennakkotapaus ja perusoikeuksia ehdollistava. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-16T17:45:00,2022-02-16T17:55:00,Tarkistettu,1.1
2022_10_198,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_10_199,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpään lakialoite on ilman muuta kannatettava kuten hänen aiempikin, viime viikolla lähetekeskustelussa ollut aloitteensa, jossa vaaditaan terveydenhuollon henkilöstön kurjistamisen lopettamista. Mitään passeja ei olisi pitänyt koskaan ottaakaan käyttöön kuten ei muitakaan ihmisten elämää ja yrittämistä ja yhteiskunnan vakautta heikentäviä rajoituksia.
Olemme luisumassa kontrolliyhteiskuntaan, jos tätä karmeaa kehitystä ei pysäytetä. Näillä järjettömillä toimilla on totuteltu ihmisiä tulevaan digitaaliseen identiteettiin ja digilompakkoon, jotka ovat omiaan loukkaamaan vakavasti ihmisten vapautta, yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta. Kiinassa sellainen hirmuhallintoa palveleva järjestelmä on jo pitkällä. Valta turmelee, ja kun valta vielä keskitetään tiiviiseen johtoon, siitä ei seuraa mitään hyvää, sillä ihminen on luonnostaan pahan palvelija.
Viime sotiemme jälkeen saimme elää pitkään vapaassa maassa, kunnes presidentti Koiviston ajasta alkaen olemme luisuneet kohti totaalista pimeyttä, joka johtaa väistämättä horjuttamiseen tai vähintään levottomuuksiin, kun sitä vastaan aletaan kapinoimaan, ellei tätä hulluutta lopeteta nyt. On huomattava, että kaikki liittyy kaikkeen tässä kehityksessä ja koronapassi on vain yksi keino muiden joukossa, jolla kansaa yritetään alistaa. Kansan ja sen edustajien on nyt viimeinen aika herätä tästä sikeästä, pahasta unesta ennen kuin se on myöhäistä.
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Lopetetaan tämä älyttömyys ja ryhdytään yhdessä rakentamaan tätä yhteiskuntaa takaisin kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-16T17:56:12,2022-02-16T17:58:52,Tarkistettu,1.1
2022_10_200,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_10_201,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä koronapassi on varsin epäonnistunut kokeilu, kuten jo itse asiassa tätä lakia säädettäessäkin kyllä kerrottiin. Ei se kovin kauan kerennyt käytössä olemaan, ennen kuin se otettiin pois käytöstä. Itsekin muistan sitä näyttäneeni yhtenä päivänä tasan kaksi kertaa, ja eipä olisi ollut välttämätön kumpikaan näistä. Eli en koe siitä hirveää hyötyä saaneeni, eivätkä ne yrittäjätkään varmasti siitä paljon hyötyneet, keille sitä esitin.
Tällaiset koronapassin kaltaiset toimet perustuvat, tai niiden ainakin pitäisi perustua, siihen, että ne ovat välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkkarajaisia. Ei näitä pitäisi säätää varmuuden vuoksi eikä jättää voimaan varmuuden vuoksi, vaan ne pitäisi kumota heti, kun niillä ei enää tosiasiallisesti ole näitä mainittuja välttämättömyysperusteita. Nyt on niin, että omikronvariantin myötä on asiallisesti täysin selvä tilanne, että rokote ei edes täytenä sarjana estä tartunnan saamista eikä sen levittämistä. Tartuntaluvut näilläkin testausmäärillä ovat aivan järkyttävän paljon suurempia kuin aiemmissa koronan vaiheissa, eli tauti leviää todella voimakkaasti, niin kuin saamme kuulla eri ihmisten siihen sairastuneen. Mutta sitten toisaalta näiden tapausten vakavuus ei ole niin suuri kuin aiemmin, eli puhutaan jo varsin erilaisesta sairaudesta kuin alun perin. Eli ei voi ajatella, että tämä jätettäisiin varmuuden vuoksi päälle. Päinvastoin on ilmeistä, että kun rokote nyt kerran ei estä tartunnan saamista eikä sen levittämistä, mutta se kuitenkin ilmeisesti estää vakavampien oireiden saamista, niin on todennäköistä, että itse asiassa rokotteen saanut henkilö saattaa levittää sitä tautia tietämättään helpommin kuin rokotetta saamaton henkilö, joka kenties saa kovemmat oireet ja jää niiden takia kotiin.
Nyt siis ei ole niin, että koronapassin näyttäminen kertoisi kenellekään sitä, että henkilö ei voi tautia levittää, häneltä ei sitä tautia voi saada, eli sen tosiasiallinen merkitys poistuu siinä, ja sen olemassaolo toimisi ainoastaan enää painostuksena rokotteen ottamiseen, mitä perustetta sen käyttöönotossa ei käytetty eikä sitä perustetta myöskään perustuslakivaliokunta arvioinut. Ei perustuslakivaliokunta ole sellaista perustetta koskaan hyväksynyt, eli tämä pitäisikin nyt ottaa pois käytöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-16T17:58:54,2022-02-16T18:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_10_202,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_10_203,10/2022,2022-02-16,14.00,19.29,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tartuntatautilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vastustivat rokotepassin, koronapassin, käyttöönottoa alusta asti muun muassa sillä perusteella, että tiedettiin jo silloin, että tartunta läpäisee nämä rokotteet eli ne eivät estä sitä tartuttavuutta. Tämän ensimmäisen kerran totesi Lapissa infektioylilääkäri Markku Broas, ja se oli syyskuussa. Kun koronapassi sitten kuitenkin otettiin käyttöön, niin mitä tapahtui? Se oli kaksi kuukautta käytössä, ja meillä oli valtava, valtava epidemia Suomessa. Sehän levisi käsiin, korona, kun ihmiset sitten pääsivät koronapassin varjolla ravintoloihin ja tapahtumiin. Kyllähän siinäkin jo nähtiin, kyllä tilastot näyttivät, että todella koronapassi ei estä tartuntoja vaan niitä levitettiin edelleen todella tehokkaasti koronapassin varjolla, joka jouduttiin sitten välipäivinä ottamaan pois käytöstä. Se on nyt hyllyllä ja toivottavasti siellä pysyykin, koska nyt on tullut uusia tutkimuksia. Muun muassa The Lancet julkaisi tammikuussa koontiartikkelin tutkimuksesta, missä selvitettiin deltaviruksen tarttumista rokotettujen ja rokottamattomien välillä, ja näissä vertaisarvioiduissa tutkimuksissa on todettu, että se rokote ei millään tavalla estä sitä tartuntaa vaan sekä rokotetut että rokottamattomat levittävät virusta aivan yhtä tehokkaasti. Tämä oli tosiaan tiedossa jo syyskuussa, ja tällä perusteella esitimme, että koronapassia ei oteta käyttöön. Täytyy todeta, että perussuomalaiset olivat oikeassa tässä asiassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_10+2022+11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-02-16T18:01:17,2022-02-16T18:03:04,Hyväksytty,1.1
2022_11_1,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Arvoisat edustajat, jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Välihuutojen osalta pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_2,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 13/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_3,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä käynnissä pahin maatalouskriisi vuosikymmeniin. Tuottajat ovat hädässä. Huonot satokaudet, kohonnut energianhinta sekä lannoitteiden ja rehun hintojen karkaaminen ajaa maatiloja alas järkyttävää vauhtia. Tuhannet tilat ovat maksuongelmissa. Ja tähän mennessä ainoa tekemänne helpotus on mahdollistaa tiloille lisävelanottoa, siis kriisin keskellä lisää velkaa.
Me perussuomalaiset vaadimme teiltä toimia nyt: välitön lyhennysvapaa maatilalainoista ilman erillistä hakemusta ja syksyllä maatalousrakennusten vapautus kiinteistöverosta. Arvoisa ministeri Leppä, teidän on tehtävä nyt nopeita ja tarpeeksi tehokkaita toimia maataloustuottajien tilanteen helpottamiseksi. Missä nämä toimet viipyvät? Ja ymmärrättekö, että niiden on todellakin oltava tarpeeksi riittäviä ja vaikuttavia?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-17T16:01:07,2022-02-17T16:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_11_4,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 13/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_5,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Jenna Simula ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjän analyysi on täysin oikea. Olen täysin samaa mieltä. Me olemme suomalaisen ruuantuotannon osalta ennennäkemättömän kriittisessä tilanteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Voi voi, olisipa keskusta hallituksessa!] Se on ennennäkemättömän kriittinen tilanne.
Mistä tämä johtuu? Suurin syy ovat markkinat, se on päivänselvää. Kustannukset ovat kohonneet rajusti, ja tuottajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen. Näin ei tietenkään markkinatalouden pitäisi toimia, mutta tämä on tilanne. Toinen syy on se, että viime kesä oli todella heikko satovuosi, poikkeuksellisen heikko. Ja kolmas syy on pitkään jatkunut heikko kannattavuus. Nämä yhteensä ovat tämän tilanteen aiheuttaneet.
Pääasia tämän ratkaisuun ovat markkinat. Sen eteen me olemme paljon tehneet töitä ja teemme jatkossakin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä?] mutta on selvää, että myös valtiovallan, hallituksen, pitää tähän asiaan reagoida. Ja me olemme reagoineet ja tulemme reagoimaan, ja näistä asioista tulee sitten [Puhemies koputtaa] lisää tietoa lähipäivinä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:02:20,2022-02-17T16:03:22,Hyväksytty,1.1
2022_11_6,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 14/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on esittänyt kysymyksen myös Liike Nyt. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_7,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Riittävä omavaraisuusaste pitää turvata maataloudessa. Näinä aikoina ei toivottavasti tarvitse kriisitietoisuutta enempää korostaa.
Täällä on monta kertaa todettu, kuinka paljon hinnat nousevat, ja olen samaa mieltä: maatalousyrittäjän kannalta tilanne on täysin mahdoton. Yrittäminen ei enää kannata, ja siksi meillä lopettaa joka ainoa päivä yksi maitotila toimintansa. Niitä on enää 5 000, kun niitä oli joskus 35 000, kun Suomi liittyi EU:hun. Suomessa on enää 48 000 maatilaa, joista suurin osa viljelee rehuviljaa eläinten vuoksi. Jos meidän ruoantuotantomme ajetaan alas, ei näitäkään maatiloja enää ole.
Ministeri Leppä, olette koko kriisin ajan luvannut puuttua tähän lainsäädännön avulla. Voitteko yksilöidä, mistä laeista on kysymys ja mitä näillä tavoitellaan ja koska ne tulevat voimaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-17T16:03:23,2022-02-17T16:04:31,Hyväksytty,1.1
2022_11_8,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_9,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus, omavaraisuus on itsenäisen valtion yksi keskeisimpiä tunnusmerkkejä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos tiedosta!] Tästä me haluamme pitää kiinni. Uskon, että jaan tämän mielipiteen jokaisen teistä, arvoisat kansanedustajakollegat, kanssa ja jokaisen suomalaisen kanssa. Näin on myös tapahduttava. Siksi me tarvitsemme ne markkinat, mitkä mainitsitte. Edustaja Harkimo, ne markkinoille tulevat toimenpiteet, mitä ne voisivat olla? Meillä ei ole käytössä tällä hetkellä elintarvikemarkkinoilla indeksejä. Jos markkinaosapuolet eivät näitä indeksejä tee, ne tullaan tekemään lainsäädännöllä. Tämä lainsäädäntötyö on valmisteilla, se on alkanut ja se tullaan toteuttamaan. Tämä olkoon selvä viesti markkinoille: jos ei muutoksia vaikkapa tältä osin tule — sama hinnoittelujakso ja niin edelleen, tasapainoisempi kumppanuus tuolla markkinaneuvotteluissa [Puhemies koputtaa] — jos ei tämä tapahdu, lainsäädäntö puuttuu peliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:04:31,2022-02-17T16:05:37,Hyväksytty,1.1
2022_11_10,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Vielä tähän samaan asiakokonaisuuteen on keskustan eduskuntaryhmä esittänyt kysymyksen. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_11,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ihanaa, että muutkin puolueet kuin keskusta kantavat suomalaisista viljelijöistä vastuuta. [Naurua — Oikealta: Tehkää asialle jotain!] Voidaan sanoa oikeastaan, että keskuskauppojen ahneuden vuoksi suomalaisten elintarvikkeitten huoltovarmuus on nyt vaarassa. Ensi talvena leipomot eivät tule saamaan suomalaista viljaa, ja kuten kuultiin, monen navetan ovet sulkeutuvat lopullisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkää jotain!]
Siksi kysynkin ministeri Haataiselta: Kun tämä markkinaosuus on siellä kaupassa niin vahva, että elintarviketoimijat eivät pysty siinä ketjussa kilpailemaan ja viemään hintoja eteenpäin, niin oletteko te sitoutuneet siihen, että elintarvikemarkkinalakia avattaisiin, kuten Ihalaisen aikana tehtiin, ja tehtäisiin nämä tärkeät toimet: se, että indeksikorotukset tulisivat automaattisesti ja hinnoittelujaksot eivät olisi [Puhemies koputtaa] näin pitkiä? Onko tämä mielestänne järkevää?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-02-17T16:05:44,2022-02-17T16:06:53,Tarkistettu,1.1
2022_11_12,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_13,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä maatalouden ja alkutuotannon tila tietenkin on huolestuttava, ja siitä on syytä kantaa huolta myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Keskustelua siitä, miten tämä tulon jakautuminen jakautuu tuottajien ja sitten kaupan välillä, on aina käyty läpi. Ja tietysti nyt sitten kilpailulainsäädännön kautta tätä ei yksinomaan pystytä ratkomaan, mutta kyllä näitä asioita hallitus huolella käy läpi ja seuraa. Mutta kaiken kaikkiaan on tärkeää se, että meillä on keinovalikoimassa myös muita keinoja, joilla me pystymme varmistamaan sen, että meillä ruokatuotanto Suomessa pysyy elinvoimaisena ja voidaan se myös turvata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-02-17T16:06:53,2022-02-17T16:07:44,Tarkistettu,1.1
2022_11_14,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_15,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Te, ministeri Leppä, ja teidän puolueenne keskusta olette olleet päättämässä näistä asioista jo pitkään, mutta tähän on tultu: Suomessa on käsillä EU-ajan pahin maatalouskriisi. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Se uhkaa suomalaista maatalouselinkeinoa, huoltovarmuutta ja omavaraisuuttamme. Emme todellakaan halua, että kaupan hyllyt täyttyvät ulkomaisella ruoalla, ja siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia suomalaisen maatalouden kannattavuudesta, joka on nyt itse asiassa ennätysalhaalla.
Akuuttiin kriisiin tarvitaan nopeita toimia, mutta tulevaisuudennäkymät parantuvat vain, jos maatalouden kannattavuus saadaan viimein nousuun. Kotimaisen ruoan ylistyspuheet eivät riitä edes sieltä keskustan suunnalta, ja ilmastotoimien nimissä tehtävä sääntely ei tule helpottamaan maatalouden hätää tulevaisuudessakaan.
Joko pian näemme päivän, jolloin tuottajalle jää tehdystä työstä [Puhemies koputtaa] oikeudenmukainen korvaus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-17T16:07:52,2022-02-17T16:08:59,Tarkistettu,1.1
2022_11_16,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_17,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Puhemies! Kolmeen viimeiseen sanaan sisältyy se kysymys. Toivon, että se näkyy mahdollisimman pian. Se on se tavoite, joka meillä on. Ja kun muistaa vaikka näitä budjettikeskusteluja tässä salissa, me oltiin hyvin yksimielisiä kaikki siitä, että näin myös pitää toimia, ja tämä on hyvä selkänoja myös meille hallituksessa täällä toimia.
Me tarvitsemme kahdenlaisia toimenpiteitä: ihan niin kuin kysyjä totesi, niitä, jotka nyt vaikuttavat tähän akuuttiin kriisiin, ja sitten pitkän aikavälin toimia, jotka vaikuttavat pitkäjänteisyyttä vaativan ruoantuotannon edellytyksiin niin, että alalle saadaan nuoria, investointeja ja kehittämistyötä, ja joilla turvataan huoltovarmuus. Siksi hallitus huolehtii niistä akuuteista toimenpiteistä. Siksi tulen kutsumaan tässä lähiaikoina kaikki hallituspuolueet — anteeksi, ei hallituspuolueet vaan kaikki eduskuntapuolueet — koolle pohtimaan pitkän aikavälin toimia parlamentaarisesti. Yhdessä käymme lävitse tätä asiaa, mutta korostan: tämä ei ole tämän akuutin kriisin hoitoa [Puhemies koputtaa] vaan sitä pitkäjänteisyyttä. Tässä tarvitaan kahta eri aikaperspektiiviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:08:59,2022-02-17T16:10:06,Tarkistettu,1.1
2022_11_18,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_19,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä keskustalla on erityinen vastuu tällä hetkellä, kun on sekä maatalousministeri että valtiovarainministeri hallituksessa, ja tämän edustaja Kalmari toivottavasti ottaa huomioon.
Eräät ministerit ovat vaatineet ilmastohätätilaa Suomeen. Se pahentaisi entisestään maatalouden tilannetta, koska toimenpiteet kohdistuisivat maatalouteen, joka muutoinkin on kriisissä. Oletteko valmiit julistamaan Suomeen maatalouden hätätilan ja unohtamaan tällaiset ilmastohätätilapuheet, joihin ei ole mitään perustetta meillä?
Lisäksi kysyn: Mitä mieltä te, ministeri Leppä, olette tästä maatalousrakennusten kiinteistöveron poistosta? Voisiko hallitus tehdä sen jo nyt heti tältä vuodelta ja tästä eteenpäin, entä sitten maatalouden energiakustannusten alentamiseen liittyviä toimenpiteitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-17T16:10:09,2022-02-17T16:11:13,Tarkistettu,1.1
2022_11_20,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_21,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monta kysymystä, aloitan viimeisestä. Energian osalta meillä ovat energiaveron palautukset edelleen voimassa siellä, entisen suuruisina. Meillä on tämän vuoden alusta sähkövero painettu EU:n minimiin, ja se on nyt alimmalla mahdollisella tasolla.
Sitten kysymykseen siitä, onko Suomeen syytä julistaa maatalouden hätätila — kyllä. Nimenomaan me olemme siinä tilanteessa, että nyt on oikeasti hätä. Mutta nämä kaksi asiaa, ilmastotoimet ja tämä hätä, ovat myöskin yhdistettävissä. Mikään muu ei sido hiiltä kuin maa- ja metsätalous. Se on fakta, ja sen vuoksi mitä paremmin meidän metsämme kasvavat, mitä paremmin meidän peltomme kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä. Eli tämä on win-win-tilanne, ja tästä me lähdemme myöskin hallituksessa tässä toiminnassamme, emme siitä, että me kuristamme ennestään ahtaalla olevaa maataloutta, vaan siitä, että me pystymme yhdistämään. Minun mielestäni tämä keskustelu, julkinen keskustelu, on aivan liian yksiniitistä. [Puhemies koputtaa] Metsistäkin sanotaan, että niissä ei voi [Puhemies: Kiitoksia!] tehdä kuin yhtä asiaa kerrallaan — ei pidä paikkaansa. Niissä tehdään monta asiaa yhtä aikaa. [Toimi Kankaanniemi: Taksonomia tulee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:11:13,2022-02-17T16:12:22,Tarkistettu,1.1
2022_11_22,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_23,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maatalouden ja tämän yhden elintärkeän ammattiryhmän ahdingon seuraukset tulevat pahimmillaan olemaan karmeita. Me kaikki tiedämme, että ihmisen on syötävä. Mikäli tästä maasta viedään käytännössä mahdollisuus tuottaa suomalaista ruokaa, sitä tuodaan vain ulkomailta. Se ei ole järkevää mistään näkökulmasta katsoen. Hyvä, turvallinen, kestävästi tuotettu ruoka riittävän läheltä — se on etumme.
Mutta kotimaisen maa- ja metsätalouden häviäminen kyllä vähentää päästöjä Suomessa, ja se on tiettyjen tahojen tarkoituskin. He haluavat tehdä sellaista ilmastopolitiikkaa, että ruokaa ei täällä tuoteta, metsää ei kaadeta eikä autolla ajeta, nimittäin Suomessa. Ja se ei minun mielestäni ole win-win-tilanne, vaan se on lose-lose-tilanne. [Välihuutoja vasemmalta] Maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka nostaa kaiken hintaa, myös ruuan. Hallituksesta on kuultu, että maatalouteen pitää kohdistaa [Puhemies koputtaa] uusia päästötavoitteita, ja ilmastopaneelikin vaatii niitä lisää. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn ympäristöministeriltä: millaisia ilmastotoimia tarvitaan maatalouteen? [Petri Huru: Saako syödä punaista lihaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-02-17T16:12:28,2022-02-17T16:13:42,Tarkistettu,1.1
2022_11_24,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_25,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että toivoisin, että tässä salissa ei pidettäisi sellaisia puheenvuoroja, joissa väitetään, että huoli suomalaisen maatalouden pärjäämisestä ei olisi yhteinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Menkää asiaan! — Ministeri, vastatkaa!] Tämä on huoli, joka on kuulunut joka ikisestä eduskuntaryhmästä. [Toimi Kankaanniemi: Toimenpiteitä!]
Ministeri Leppä puhui tässä äärimmäisen viisaasti ilmastotyön ja maatalouden yhdistämisestä. [Sanna Antikainen: Vastatkaa kysymykseen!] Jos joku ihmisryhmä tässä maassa kokee ensimmäisenä ilmastonmuutoksen vaikutukset, niin ne ovat ne ihmiset, jotka saavat elantonsa alkutuotannosta. Juuri tämän takia myös maataloustuottajat ovat itse olleet liikkeellä ilmastopolitiikan puolesta. [Riikka Purra: Millaisia toimia?] Ja tämän takia hallitus on yhtenäinen siinä, että samaan aikaan, kun me haluamme torjua ilmastokriisiä, me haluamme auttaa Suomen maataloutta tämän kriisin yli. [Sanna Antikainen: Miten? Ei vastausta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin pyöritelty!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-17T16:13:48,2022-02-17T16:14:41,Tarkistettu,1.1
2022_11_26,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_27,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Leppä totesi täällä aivan oikein, että te aiotte kutsua hallituspuolueet koolle, ja minun mielestäni se keskustelunaihe [Keskustan ryhmästä: Kaikki eduskuntapuolueet!] voisi olla sellainen, että meinaatteko te noudattaa omaa hallitusohjelmaanne, jossa lukee: ”Maataloustuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille”? Suomessa on korvauskelvottomia peltoja noin 80 000 hehtaaria — ne ovat pääsääntöisesti juuri näillä investoineilla, talousvaikeuksissa olevilla kotieläintiloilla.
Arvoisa maa- ja metsätalousministeri: mitä te meinaatte tehdä, että hallitus noudattaa omaa ohjelmaansa ja näille korvauskelvottomille pelloille maksetaan luonnonhaittakorvaus, ympäristökorvaus ja kansalliset peltotuet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-17T16:14:44,2022-02-17T16:15:31,Tarkistettu,1.1
2022_11_28,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_29,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan pahoittelut siitä, että sanoin ensin, että kutsutaan hallituspuolueet koolle — kyllä me kutsumme, ja olen kutsumassa, kaikkia eduskuntapuolueita. Tämän kutsun te tulette saamaan. Toivon, että seurailette sähköpostia, niin sovitellaan yhteistä päivää, jolloinka päästään keskustelemaan siitä, onko tarvetta parlamentaariselle työlle tämän kaiken varmistamiseksi — uskon, että sille tilausta on.
No sitten tähän aktiivituotantoon. Meillä on selvä linjaus niin hallitusohjelmassa kuin myöskin tulevassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisessa, CAP 2027, että pääpaino on aktiivisessa ruoantuotannossa. Sen pohjalta me olemme tehneet oman CAP-suunnitelmamme. Me tarkennamme sitä, jos tarvetta on, komission kanssa käytävien keskustelujen pohjalta, ja sen pohjalta me käymme myöskin sen kimppuun, mitä tulee näihin korvauskelvottomiin peltoihin. Yleinen tuki eli siis EU-tukihan tulee kaikille, myöskin niille raivatuille pelloille, [Puhemies koputtaa] ja me haluamme tehdä toimenpiteitä, [Puhemies: Kiitos!] että myös näille mahdollisuuksien mukaan pystytään korvauskelpoisuus saamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:15:38,2022-02-17T16:16:39,Tarkistettu,1.1
2022_11_30,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Heikkinen, Janne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_31,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvioiden mukaan noin 2 000 tilaa on syvien vaikeuksien suossa. Konkurssien ennustetaan iskevän viimeistään syksyllä. Maamme ahkerat viljelijät ovat joutuneet kestämättömään tilanteeseen, jossa kulut kasvavat, mutta tuottajahinnat eivät reagoi. Erityisissä vaikeuksissa ovat viljelijät, jotka ovat sitoutuneet pitkiin sopimuskausiin. Arvoisa ministeri Leppä, mitkä ovat teidän keinonne, etteivät jatkossa tällaiset pitkät sopimukset, jotka ovat saattaneet alkaa keväästä 2021, jatku aina syksyyn 2022? Mitkä ovat teidän keinonne, että tämmöistä ei jatkossa enää tapahdu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-02-17T16:16:48,2022-02-17T16:17:32,Tarkistettu,1.1
2022_11_32,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_33,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli yksi niitä juurisyitä, joka on johtanut tähän toivottoman huonoon kannattavuustilanteeseen. Sopimuskäytänteet ovat sellaiselta ajalta, jota ei enää ole. Ne edesauttavat vahvinta eli kauppaa kaikkein eniten, ja tähän pitää muutos tulla. Jos, ja toistan sen, jos ei se tule markkinaehtoisesti, me teemme siihen lain. Jos ei tule markkinaehtoisesti, siihen tulee laki. Meillä Suomessa on tehty maailmanennätys päivittäistavarakaupan keskittämisessä. Hyvät edustajat, minä en halua juoda mitalikahveja tämän takia, enkä halua, että Porilaisten marssi soi, vaan haluan, että myös viranomaiset toimivat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:17:32,2022-02-17T16:18:15,Tarkistettu,1.1
2022_11_34,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_35,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisitietoisuus ruoantuotannon kannattavuuden heikkenemisestä on kasvanut, siltä se vaikuttaa, mutta konkreettiset toimenpiteet asiassa ovat jääneet hallituksella täysin riittämättömiksi. Avainasemassa on ruokaketjun toimivuus, jossa tuotantokustannusten nousun tulee näkyä tuottajahinnassa. Hallituksen rooliahan ei tässä voi ohittaa: keskustalla on ollut maa- ja metsätalousministeriö seitsemän vuotta. [Oikealta: Juuri näin!] Missä ovat tulokset?
Oma lukunsa on hallituksen EU-vaikuttamistaidot, joihin törmätään kerta toisensa jälkeen. Nytkin näyttää taas siltä, että uusia, synkkiä pilviä on tulossa. On uusia ennaltamissuunnitelmia, jotka vaikuttavat olevan ilman järjen häivää. Kysyisinkin ministeriltä: mikä on teidän arvionne hallituksen EU-vaikuttamistaidoista suomalaisen maatalouden osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-02-17T16:18:17,2022-02-17T16:19:17,Tarkistettu,1.1
2022_11_36,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_37,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Puhemies! On aivan totta, että Euroopan unionista ehdotetaan — siis ehdotetaan — paljon sellaisia asioita, jotka eivät pohjoisiin olosuhteisiin, meidän luonnonolosuhteisiimme sovellu, ne ovat täysin päinvastoin kuin mikä olisi järkevää myöskin tässä vihreässä siirtymässä, joka on taloutta, ja siksi Suomi toimii erittäin aktiivisesti EU-vaikuttamisen suuntaan. Ja toivon, että sitä me kaikki teemme omien yhteyksiemme kautta. Me jokainen vuorotellen olemme hallituksissa olleet, me jokainen olemme vuorotellen EU-vaikuttamista tehneet, me tiedämme, minkälaista se on. Sitä tehdään. Sitä tekee hallitus, sitä tekee teollisuus, sitä tekevät järjestöt, ja sen pitää olla samaan suuntaan ja meidän pitää puhua yhteisellä äänellä. Ja kaikessa kiinnitetään huomio kokonaiskestävyyteen ja siihen, että luonnonolosuhteet pitää ottaa huomioon Euroopan unionin politiikassa eikä niin, että me sullomme samaan [Puhemies koputtaa] muottiin Maltan [Puhemies: Kiitoksia!] ja Suomen, jotka ovat luonnonolosuhteiltaan aivan erilaiset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:19:17,2022-02-17T16:20:24,Tarkistettu,1.1
2022_11_38,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_39,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oma ruoantuotanto on tärkeää, ja se on varmasti viime aikojen kansainvälisen keskustelun jälkeen selvinnyt kaikille. Tilanne on se, että kaikki eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta ovat olleet vuorollaan vastuussa ja asia ei ole pelkästään maa- ja metsätalousministerin vastuulla — jopa kokoomuksen nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo oli aikanaan maa- ja metsätalousministerinä kylläkin. [Oikealta: Ja homma hoitui!]
Olen iloinen siitä, että ministeri Leppä ilmoitti sellaisen parlamentaarisen työryhmän asettamisesta, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat edustettuina ja joka sitten etsisi yhteisiä ratkaisuja maatalouden kannattavuusongelmien hoitamiseksi. [Toimi Kankaanniemi: Bryssel määrää!] Tämä ei tietenkään estä akuuttien ongelmien hoitamista, sikäli kun keinoja keksitään. Kysyisin ministeri Lepältä: odotatteko, että kaikki eduskuntapuolueet panevat tähän työryhmään parhaan asiantuntemuksensa [Puhemies koputtaa] ja hakevat yhteistä ratkaisua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-17T16:20:27,2022-02-17T16:21:37,Tarkistettu,1.1
2022_11_40,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_41,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pidän erittäin hyvänä, että tämä ehdotus tuli. Se tuli silloin edustaja Kivirannan taholta budjetin palautekeskustelussa, ehdotus tällaisen työryhmän perustamisesta. Sen jälkeen olen käynyt kaikkien puolueiden kanssa keskustelua asiasta, viestien vaihtoa, ja kaikki suhtautuvat asiaan myönteisesti — siis keskusteluun siitä, päätöksiä ei tietenkään ole, ne tehdään yhdessä. Ilman muuta ne tehdään yhdessä ja katsotaan se teksti myöskin yhdessä, ja toivon, että näin myös tapahtuu, ja toivon nimenomaan sitä, että me katsotaan riittävän pitkälle, ei tähän hetkeen vaan paljon, paljon pidemmälle.
Me tiedämme, minkälaista pitkäjänteisyyttä vaativaa koko luonnonvara-ala on. Siellä ei mitata asioita vuosissa vaan pahimmillaan ja parhaimmillaan vuosikymmenissä, ja siksi meillä pitää olla näkymä sille, että usko säilyy tälle alalle. Ja toistan sen: ilman kotimaista omavaraista ruoantuotantoa ei meillä kyllä täydellistä itsenäisyyttäkään ole. Muistetaan kaikki tämä. Ja tämän viestin nyt lähetän [Puhemies koputtaa] erityisesti meidän elintarvikemarkkinoillemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:21:37,2022-02-17T16:22:42,Tarkistettu,1.1
2022_11_42,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_43,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ärade talman! Edustaja Kalmari kertoi hyvin, miten vähittäiskaupan rakenne on osa ongelmaa. Kuluttaja haluaa lähellä tuotettua, kuluttaja haluaa, että tuottaja saa hyvän palkkion — mutta tämä tahto ei välity tuottajalle asti. Tuottaja on se heikoin lenkki, joka saa huonon korvauksen. 
Ranskassa perustettiin neljä vuotta sitten C'est qui le Patron? ‑kooperatiivi, jossa 7 500 tuottajaa yhdessä muodostivat brändin, jossa taataan, että tuottaja saa hyvän vastikkeen. Siitä on neljän vuoden aikana tullut Ranskan suurin elintarvikebrändi. Suomessa vähittäiskaupalla on täysi vastuu ja täysi päätäntävalta Pirkka- ja Rainbow-brändeistä. Voisiko ”Parempi Pirkka”, ”Reilu Rainbow” olla brändi, jossa käytetään tätä valtaa ja vaaditaan, että tuottaja saa hyvän korvauksen? Tällä voitaisiin ajaa sitä asennemuutosta, joka ehkä leviäisi sitten [Puhemies koputtaa] muuallekin elintarviketeollisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-17T16:22:46,2022-02-17T16:23:54,Tarkistettu,1.1
2022_11_44,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_45,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä tuli yksi niistä toimenpiteistä, joita itsekin toivon, että tapahtuu: sen brändäys, sen brändin vahvistaminen, jota suomalainen ruoka on. 
Toinen asia — myös Ranskassa erittäin vahvasti mukana oleva asia — on se, että miten tuottajaorganisaatiot toimivat. Se on yksi mahdollisuus vahvistaa neuvotteluvaltaa ja parantaa neuvotteluasemia tuottajien osalta. Kannustan myös näitä tuottajaorganisaatioita luomaan. Ne ovat todella tärkeitä asioita siihen nähden, että suomalainen ruokahan on muutakin kuin taloutta, muutakin kuin huoltovarmuutta, se on vaikkapa kansanterveyttä: salmonellavapaus, antibioottien äärimmäisen vähäinen käyttö, hormonien kielto, vähäiset eläintaudit ja siitä aiheutuvat zoonoosit ja niin edelleen ja niin edelleen. Se on valtava yhteiskunnallinen asia, ja jos me tämän menetämme, miten me voimme myöskään taloudellisesti pärjätä?
Siinä eivät myöskään sen jälkeen meidän — meidän — Suomen isot kauppaketjut pärjää, kun tänne tulee, muilla raaka-aineilla, [Puhemies koputtaa] ulkomaiset tuotteet ja tuotanto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:23:54,2022-02-17T16:25:00,Tarkistettu,1.1
2022_11_46,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_47,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Leppä, te nyt väistätte sen akuutin tilanteen ratkaisujen luettelemista. Helsingin Sanomat kertoi juuri näitä taustasyitä, mitä te toitte, mutta toteaa vielä, että ”merkittävämpää oli muiden kulujen nousu: koneiden huoltokustannukset, työvoima, öljy, sähkö, lannoitteet”. Elikkä siellä on ihmisillä tällä hetkellä tilanne, että millä maksetaan laskut. Nämä teidän pitkän aikavälin keinot ovat hienoja ja kannatettavia, siitähän ei ole kysymys, vaan siitä, että meillä on yli 5 000 tilaa, joilla on maksuongelmia.
Elikkä miten te vastaatte tähän? Älkääkä vastatko, että on jonkinlaisia takauksia, koska emme kai me oleta, että he elävät velaksi. Elikkä mitä konkreettisia pelastustoimia on tämän itsenäisen ruuantuotannon ja itsenäisen valtion pelastamiseksi? Olemme tässä nyt kohta puoli tuntia keskustelleet niistä akuuteista toimista, ja vieläkään ei yhtään vastausta. Kiitos, yksi edes.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-17T16:25:03,2022-02-17T16:26:05,Tarkistettu,1.1
2022_11_48,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_49,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni olen kyllä vastauksia antanut, mutta huomenna tulee lisää. Huomenna hallitus tiedottaa asioista, joita on linjattu, ja siellä on mukana myöskin näitä toimenpiteitä. En mene sen asian edelle, niitä kuullaan lisää huomenna.
Mutta ihan totta on, että akuutti ongelma on nyt käsissä. Kyllä tärkeä asia... Vaikkapa eilinen tapaaminen rahoittajien kanssa, jossa pankit olivat koolla ja muita tahoja oli myöskin koolla, osoitti, että myöskin siellä on halu osoittaa joustoja viljelijöille, että he pääsevät yli tästä ongelmasta, joka nyt on, että kassa on kuiva eikä ole millä lyhentää lainojaan ja maksaa korkojaan — joustoja tulee sinne.
Olette ihan oikeassa, edustaja Meri: ei se tätä akuuttia kriisiä hoida, mutta se päästää ne tilat siitä ylitse niin, että siitä selvitään, se ei mene nurin, ei mene konkurssiin, ei lopeta toimintaansa. Me tarvitsemme monenlaisia toimia tämän asian osalta, myös niitä akuutteja toimia, ja valitettavasti en voi nyt niitä tässä luetella, kun ne tiedotetaan huomenna. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä te voitte! Eduskunnalle ministeri voi aina kertoa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:26:05,2022-02-17T16:27:08,Tarkistettu,1.1
2022_11_50,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_51,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Puhemies! Tapasin juuri nuoria viljelijöitä, ja heidän tilanteensa on lohduton. 25-vuotias nuori-isäntä oli juuri yrittänyt itsemurhaa, ja sattumoisin sattui sukulainen tulemaan paikalle ja esti tämän tilanteen. Nyt siellä ollaan ajamassa tilan toimintaa rajusti alas. Toisella isännällä oli todettu masennus, ja tila menee myyntiin heti, kun ostaja löytyy. Ja kolmas oli sitä mieltä, että hänen lapsensa eivät tätä tilaa tule enää jatkamaan. Viljelijät ovat yksin. Apua ei tule mistään.
Ministeri Leppä: mitä aiotte tehdä viljelijöiden henkisen jaksamisen ja hyvinvoinnin eteen? Liian monella tilalla tilanne on kriittinen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-02-17T16:27:10,2022-02-17T16:28:02,Tarkistettu,1.1
2022_11_52,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_53,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi, olette ihan oikeassa. Myös itselleni on näitä viestejä tullut. Nämä ovat erittäin valitettavia, ne ovat erittäin surullisia toimia, mitä on tehty ja yritetty. Me olemme vahvistaneet Välitä viljelijästä -hanketta. Se on yksi niitä keinoja, joille on paikka. Tämä osio on tuolla ministeri Lindénin salkussa, mutta sitä on yhdessä vahvistettu. Se alkoi jo vuosia, vuosia sitten. Siellä on ihmisiä, siellä on tahoja, joihin ottaa yhteyttä, jotka ovat ammattilaisia auttamaan viljelijöitä myös siinä valtavassa henkisessä kuormassa, jonka tämä kaikki aiheuttaa. Sen vuoksi kannustan, että kaikki hakisivat sieltä apua — ja hakisivat ajoissa.
Sitten toinen asia. Toivon, että me kaikki seuraisimme myöskin sitä, että jos kaverilla menee huonosti, niin se on meidän omassa vastuussa jokaisella, että pyydettäisiin ja kannustettaisiin kääntymään ammattilaisten puoleen. Kyllä siellä rahoitusta tällä hetkellä on, ja sitäkin meidän pitää katsoa, että onko sitä riittävästi ja ovatko toimet riittäviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:28:02,2022-02-17T16:29:07,Tarkistettu,1.1
2022_11_54,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_55,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin moneen kertaan todettu se, että maataloustuottajat ovat ahdingossa. Tässä keskustelin erään kainuulaisen maidontuottajan kanssa, ja kun kyselin, mitä hän ajattelee näistä tukieuroista, niin hän piti sitä toisena vaihtoehtona. Ensimmäinen vaihtoehto oli, että saataisiin kauppaketjujen kanssa sopimukset sille tasolle, että sieltä tuottajallekin jäisi jotakin. Elikkä hän piti sitä ensiarvoisen tärkeänä. Nyt kauppaketjut tahkoavat todella hyvää tulosta, ja sieltä olisi mahdollisuus antaa myös tuottajille sitten osa. Miten näette tämän mahdollisuuden kaupan kanssa neuvoteltaessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-02-17T16:29:11,2022-02-17T16:30:01,Tarkistettu,1.1
2022_11_56,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_57,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Puhemies! Kiitos hyvästä kysymyksestä. Sitä on sivuttu jo tässä keskustelun kuluessa, mutta tämä on juuri se perusongelma, se on tässä. Vuosi vuoden jälkeen meidän elintarvikeketjumme vahvin lenkki, kauppa, on tehnyt parempaa ja parempaa tulosta — ennätystuloksia viime vuonna. Samaan aikaan teollisuus sinnittelee ja viljelijät tekevät yhä huonompaa tulosta. Kaikkien pitää nähdä, että tasapainoa ei ole. Ja tämä on se juurisyy tähän tilanteeseen, jossa me olemme, ja siksi haluan alleviivata tässäkin yhteydessä sitä, että pääratkaisukeino ovat markkinat. Mutta en ollenkaan keskustan vastuuta tai hallituksen vastuuta tässä halua kenellekään muulle vierittää, totta kai meillä on vastuu sen asian osalta, ja me haluamme tehdä sen eteen töitä, ilman muuta, mutta päävastuu on siellä, ja sen takia käyn jatkuvasti itse näitä neuvotteluja ja keskusteluja. Ja luotan nyt kuitenkin sen verran, että ensi kuussa me jotakin tästä asiasta kuulemme markkinoiden osalta, ja sieltä on kuuluttava, ja hyvää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:30:02,2022-02-17T16:31:09,Tarkistettu,1.1
2022_11_58,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_59,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Herra puhemies! Nythän maatalous ja maaseudun elinvoima ovat historiallisessa kriisissä aikana, jolloin esimerkiksi keskustalla on valtiovarainministeri, maatalousministeri ja myös valiokunnan puheenjohtajuus. 
Ministeri Lepän vastaukset täällä ovat olleet ihan oikeansuuntaisia, siitä on annettava kiitosta, mutta kun te puhutte elintarvikelain uudistamisesta — ja olette puhuneet siitä vuosia, muistaakseni ainakin 2017 ensimmäisen kerran — ja tarpeesta muuttaa sitä ja kun kaikki täällä olevat tietävät ja myös siellä kotikatsomossa, millaisessa tilanteessa koko maatalouden rakenne tällä hetkellä on, niin miksi te olette jälleen odottamassa, mitä markkinaehtoisesti tehdään? Miksi ette ole aloittaneet elintarvikelain muuttamisprosessia? Lainsäädäntötyö kestää todella kauan. Tästä saisitte myös ruuvia siihen suuntaan, että muutos oikeasti tapahtuu, jotta viljelijät saavat sen, [Puhemies koputtaa] mitä he ansaitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-02-17T16:31:11,2022-02-17T16:32:19,Tarkistettu,1.1
2022_11_60,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_61,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalain valmistelu alkoi vuonna 2017. Sitä uudistettiin nyt viime vuoden marraskuun alusta, jolloinka elintarvikemarkkinavaltuutettu, joka on se korkein virkamies tätä lakia valvomaan ja toimintaa valvomaan, sai lisää oikeuksia, ja siksi uskallan nyt odottaa, että tässä kevään aikana tapahtuu — siksi uskallan odottaa. Ja kiitos eduskunnan: te olette säätäneet tämän lainmuutoksen, joka perustuu UTP-direktiiviin, joka on erittäin hyvä. Tämä ongelmahan on myös Euroopan laajuinen, ei se ole vain Suomessa, mutta se on kärjistynyt täällä meillä, ja siksi se on tämän elintarvikemarkkinalain myötä laitettu meillä täytäntöön. 
Toinen linja on kilpailulaki, mihin täällä ministerikollega Haatainen viittasi. Me tarkastelemme myös sitä. Lainsäädäntötoimet on aloitettu, eli jos tämä ei tapahdu, niin laki tulee, ja se laki tulee muuttumaan, ja se muuttaa tätä markkinamekanismia niin, että se on tasapainoisempi kuin nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:32:24,2022-02-17T16:33:25,Tarkistettu,1.1
2022_11_62,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_63,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjän ahdinko ja hätä on todella suuri niin kuin täällä on monissa puheenvuoroissa edellä todettu. Apua on löydyttävä pian, ja kiitos hallitukselle, että tätä akuutin tilanteen ratkaisemista on nyt valmisteltu, ja huomenna kuulemme niistä toimista lisää. Joissakin puheenvuoroissa on nostettu esiin ilmastotoimet, jotka olisivat ikään kuin ristiriidassa tämän maatalouden kannattavuuden kanssa. Itse näen, että ne ovat ihan keskeinen osa sitä pitkän tähtäimen ratkaisua. Kannattavuus paranee vain, jos saamme katkaistua tämän riippuvuuden ulkomailta tuodusta fossiilisesta energiasta.
Kysyisinkin hallitukselta: kuinka pystymme tukemaan maataloutta tässä energiasiirtymässä irti fossiilisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-02-17T16:33:27,2022-02-17T16:34:14,Tarkistettu,1.1
2022_11_64,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,Ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_65,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kysymys, ja toden totta, viljelijät ja metsänomistajat ovat ratkaisu myös meidän ilmastotoimillemme. He ovat ratkaisu, tämä ryhmä on ratkaisu, myös meidän talouteemme. Maa- ja metsätalous on ratkaisu koko maamme elinvoimaan, koska sitä harjoitetaan joka puolella Suomea — siksi se on äärimmäisen tärkeä.
Meillä pitää olla sellaiset mekanismit, jotka tämän myös mahdollistavat ja tuottavat sen taloudellisen hyvän vaikkapa siitä hiilensidontatyöstä tai siitä, että näillä uusiutuvilla luonnonvaroilla, kestävästi tuotetuilla sellaisilla, korvataan uusiutumattomia luonnonvaroja.
Ja siinä me tarvitsemme markkinat, me tarvitsemme pelisäännöt sille, että myös tällä puolella viljelijät ja metsänomistajat voivat hyötyä, ja sitä me nyt olemme rakentamassa. Ja nimenomaan, että ne pelisäännöt tulevat siihen, ja tässäkin on markkinat. Elinkeinoelämä on tähän herännyt, hyvä niin, ja tästä tulee paljon yhteydenottoja, ja sen vuoksi meidän on luotava ne kriteeristöt, joilla tämä toimii, ja sitä työtä [Puhemies koputtaa] me haluamme tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:34:14,2022-02-17T16:35:19,Tarkistettu,1.1
2022_11_66,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_67,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Itse olen sitä mieltä, että hallituksen ilmastotoimet lisäävät maatalouden taakkaa, hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, samoin kaikenlainen säätely, mitä tehdään. Näin ollen täytyisikin tehdä toisentyyppisiä toimenpiteitä, elikkä poistaa sitä sääntelyä ja katsoa vaikkapa sitä, miten poistetaan sellaista sääntelyä, mikä estää vaikka tilamyyntiä, että se alkutuottaja voi myydä sitä omaa tuotettaan sieltä tilalta ohi näiden kauppaketjujen. Tämä olisi hyvä käydä läpi. Jos ajatellaan vaikka poikineen maitoa, niin saakohan edes sitä ostaa tilalta? En tiedä.
Nyt, jos ajatellaan tätä, mitä edustaja Kankaanniemi tässä sanoi ja mitä olemme kuulleet, että käsillä on ennennäkemätön tilanne, niin onko koko hallitus siis sitä mieltä, että meillä on käsissämme kansallinen maatalouden hätätila, ja aiotteko julistaa kansallisen maatalouden hätätilan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-02-17T16:35:21,2022-02-17T16:36:27,Tarkistettu,1.1
2022_11_68,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_69,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Puhemies! Me aiomme toimia tämän asian osalta ja olemme toimineet. Se on kaikkein tärkeintä.
Siinä oli monia hyviä kysymyksiä jälleen tässäkin kysymyksessä — ja kiitos kaikista niistä tähänkin astisista.
Tämä, että helpotetaan suoramyyntiä, sitä tehtiin viime kaudella. Se oli Sipilän hallitusohjelmassa ja sitä toteutettiin, ja se on hyvä asia. Se on erittäin hyvä asia. Me olemme jatkaneet sitä.
Tuottajaorganisaatiot on yksi keino myöskin, ja kannustan muuten kaikkia toimijoita tarttumaan tähän. Tätä on myös uudistettu hiljattain. Tämä lainsäädäntöpohja, joka tulee Euroopasta — sekin Euroopan unionista — mahdollistaa toisenlaisen yhteenliittymän kuin yksittäisen viljelijän toiminta, ja silloin neuvotteluvaltaa myöskin sitten suhteessa kauppaan on olemassa paljon enemmän. Eli kyllä siellä toimenpiteitä on.
Mutta totta on se, että meidän pitää — mikä sisältyy tähän kysymykseen — koko ajan herkällä korvalla ja silmällä katsoa, mitä me vielä voimme tehdä lisää myös tämän säätelyn osalta. [Puhemies koputtaa] On ihan totta, että sitä on maataloudessa vähintään riittävästi ja yli oman tarpeen. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:36:27,2022-02-17T16:37:34,Tarkistettu,1.1
2022_11_70,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_71,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voidaanko ilmastotoimilla parantaa maatalouden kannattavuutta? Kyllä voidaan. Minä kerron, miten se tapahtuu. Esimerkiksi kauppa haluaa oman toimintansa hiilineutraaliksi ja on valmis maksamaan niistä hiilitonneista, joita kompensoidaan jossakin muualla. Jos viljelijä vaikkapa siellä turvepellolla, josta paljon puhutaan, muuttaa viljelykäytäntöjään sillä tavalla, että se päästää vähemmän tai jopa saa päästöt nollaksi, niin kauppa voisi hiilipörssin kautta kompensoida osan hiilijalanjäljestään ja maksaa sitten viljelijälle. Keskustan eduskuntaryhmä aikoo esittää ensi viikolla, kuinka tällä tavalla saadaan noin 100 miljoonan lisätulot viljelijöille, [Perussuomalaisten ryhmästä: Eli lisää sääntelyä!] ja se on markkinaehtoista rahaa.
Meillä hallitusohjelmassa on [Puhemies: Kysymys!] hiilipörssi. Kysynkin ympäristöministeriltä: saadaanko tämä hiilipörssipilotti aikaiseksi tämän kauden aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-17T16:37:38,2022-02-17T16:38:45,Tarkistettu,1.1
2022_11_72,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_73,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa, joka myös tuntee tämän asian hyvin, näiden tärkeiden näkökulmien esiin nostamisesta.
Jos me kuullaan sitä, mitä viljelijät itse sanovat, viljelijät kokevat ilmastonmuutoksen omassa arjessaan päivittäin. Yhä suuremmat sään vaihtelut vaikuttavat välittömästi omaan elinkeinoon ja aiheuttavat ylimääräisiä toimenpiteitä. Maaseudulla jos missä on totuttu katselemaan taivaalle, arvioimaan tulevaa säätilaa ja kokemaan ilmastonmuutoksen vaikutukset. Ilmastonmuutokseen tulee hakea ratkaisuja myös maataloudesta. Tämä on MTK:n omasta ulostulosta, jolla nimenomaan maatalouden tuottajat kertovat meille, että he ottavat ilmastonmuutoksen vakavissaan. Se näkyy heidän toiminnassaan, ja he haluavat olla osana ratkaisua.
Kiitän esimerkiksi ympäristövaliokunnan puheenjohtajaa näitten ajatusten esiin tuomisesta [Perussuomalaisten ryhmästä välihuutoja] ja myös koko keskustan eduskuntaryhmää siitä, että toistuvasti tuodaan erilaisia välineitä siihen, millä tavalla maatalous voi hyötyä meidän ilmastotoimista [Puhemies koputtaa] ja olla osa ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-17T16:38:45,2022-02-17T16:39:51,Tarkistettu,1.1
2022_11_74,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_75,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset kyllä odotamme nyt suomalaisen maatalouden tilan rajua kohentumista sekä tämän akuutin kriisin osalta että pitkällä tähtäimellä. Tämä edellyttää myös muutosta EU-politiikassa. Suomalaisten kyykytys ja EU:n toimivallan laajeneminen eivät enää käy.
Tänään Maaseudun Tulevaisuudessa uutisoitiin EU-komissiolta vuotaneista tiedoista, joiden mukaan tiukat ennallistamisvaatimukset tulevat jatkumaan. Hahmotelmiin sisältyy myös vaatimus turvepeltojen ennallistamisesta. [Petri Huru: Ohoh!] Suomessa tällainen vaatimus vaarantaisi huoltovarmuuden kaiken tämän muun päälle. Milloin hallitus ja te, ministeri Leppä, sanotte EU:lle, että nyt riittää? [Petri Huru: Ei koskaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-17T16:39:57,2022-02-17T16:40:46,Tarkistettu,1.1
2022_11_76,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_11_77,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisin helpottamisesta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää vahvasti perussuomalaisia, että otitte tämän maatalouden ahdingon esille. [Toimi Kankaanniemi: Olemme huolissamme! — Sanna Antikainen: Olkaa hyvä!] — Tämä on ihan vilpitön, tämä on ihan aito kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja eteenpäin!] Toivoinkin, että se nyt otetaan esille, ja että me käymme tästä hyvän, rapsakan keskustelun, niin kuin käytiin.
Mitä tulee tähän kysymykseen EU-politiikasta, me vaikutamme joka ainoa päivä siihen niin, että ne Suomen olosuhteet, niin kuin tuossa aiemmin jo totesin, otetaan huomioon, ja että ne asiat on mahdollista toteuttaa järkevällä tavalla. Me teemme rajusti töitä sen eteen, että näin myöskin tapahtuu. [Juha Mäenpää: Onko tuloksia?] Ja niin kuin totesin, sieltä tulee sellaisia ehdotuksia, sellaisia aloitteita, jotka eivät meille sovi lainkaan, ja kyllä me hallituksessa ne torppaamme. Me teemme sen eteen töitä, [Petri Huru: Koko hallitus?] että ne sopeutuvat tänne, että ne ovat sellaisia, että ne soveltuvat meille näihin olosuhteisiin, pohjoisiin olosuhteisiin — ne ovat aivan erilaiset kuin keskimäärin Euroopassa, ja siksi on tärkeää, [Puhemies koputtaa] että me teemme myös yhteistyötä [Puhemies: Kiitos!] samanmielisten ja saman olosuhteiden maiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-17T16:40:46,2022-02-17T16:41:54,Tarkistettu,1.1
2022_11_78,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Paula Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_79,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saamamme tiedon mukaan hallitus on leikkaamassa yksityisen hoidon ja tutkimuksen Kela-korvauksista 64 miljoonaa euroa. Tämä määrärahaleikkaus on leikkaus sairailta ihmisiltä. Yksityisistä lääkärikäynneistä Kela-korvauksia sai vuonna 2019 yli 1,5 miljoonaa henkilöä. Eivät kuulkaa ihmiset hakeudu yksityiselle lääkärille huvikseen vaan yksinkertaisesti siitä syystä, että julkiselta sektorilta ei palveluja saa. Puutetta on tällä hetkellä mielenterveyspalveluista, gynekologin palveluista, silmälääkärin palveluista, lasten sairauksien erikoislääkärien palveluista ja hammashoidosta. 
Kokoomuksen mielestä Kela-korvauksia pitäisi nyt päinvastoin nostaa, koska koronakin on pahentanut hoitovelkaa. Kysynkin, ministeri Sarkkinen: miksi te haluatte heikentää Kela-korvauksia?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-17T16:42:01,2022-02-17T16:42:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_80,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_81,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on hallituksen sosiaali- ja terveyspolitiikan keskiössä, ja sitä viedään eteenpäin sote-uudistuksen kautta, hoitotakuu-uudistuksen kautta. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Me emme ole vähentämässä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta vaan kohdentamassa sitä uudestaan ja vahvistamassa hyvinvointialueiden rahoituspohjaa.
Hallitus on vuonna 2020 kehysriihessä linjannut, että rahoitusta siirretään yksityisen hoidon Kela-korvauksista vanhustenhoitoon. Tämä rahoituksen siirto oli myös parlamentaarisen ryhmän tiedossa, kun tätä työtä syksyllä tähän monikanavarahoitukseen liittyen tehtiin. Eli hallitus on siirtämässä rahaa vanhustenhuoltoon, ja uskon, että se on kaikkien meidän yhdessä jakama tavoite, että suomalaista vanhustenhoidon laatua pitää vahvistaa, ja sitä ollaan nyt myös tekemässä. [Petri Huru: Siirtäkää sitä rahoitusta kehitysavusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-17T16:42:59,2022-02-17T16:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_82,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_83,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhuolto on erinomaisen tärkeä hoitaakin hyvin, mutta miksi te otatte sen sairailta ihmisiltä?
Marraskuussa eduskuntapuolueet yhdessä sopivat yksimielisesti, että Kela-korvauksista ei leikata. Se oli järkevä ja perusteltu ratkaisu tässä tilanteessa, jossa hoitovelka on ennätyksellinen ja sosiaali- ja terveyspalveluita mullistetaan nyt aivan ennennäkemättömällä hallintomallilla. Kela-korvausten leikkaaminen johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään. Hallituksen aikomus leikata Kela-korvauksia on siis todella harkitsematon, ja se tulee entisestään vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä ja lisäämään eriarvoisuutta, vaikka toinen tavoite teillä onkin. Ministeri Sarkkinen, miksi leikkaatte Kela-korvauksia, vaikka syksyllä kaikki eduskuntapuolueet sopivat yhdessä toisin ja tämä ryhmä, joka tämän sopi, toimi teidän ryhmänne johdolla? [Eduskunnasta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-17T16:44:05,2022-02-17T16:45:05,Hyväksytty,1.1
2022_11_84,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_85,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä vuonna 2020 päätetyt rahoituksen siirrot olivat parlamentaarisen ryhmän tiedossa, kun se työtään viime syksynä teki, ja siellä ei otettu kantaa tähän jo tiedossa olevaan, jo aiemmin päätettyyn rahoitussiirtoon. Eli se siitä. [Sari Sarkomaa: Emme niitä hyväksyneet, ministeri Sarkkinen!]
Arvoisa puhemies! Kun haluamme vahvistaa vanhustenhuoltoa, niin eihän se raha tyhjästä tipu, vaan se on jostakin sinne laitettava. [Sari Sarkomaa: Sairailta!] Me vahvistamme vanhustenhuollon rahoitusta, me siirrämme rahoitusta sinne, koska se arvovalinta, minkä tämä hallitus on tehnyt, on se, että vanhuspalveluiden laatua täytyy ja pitää vahvistaa.
Mutta, arvoisa puhemies, hoitovelka on todella kasvanut koronan aikana, se on tiedossa, ja hallitus on laittamassa satoja miljoonia euroja hoito- ja palveluvelan purkamiseen, ja ministeri Lindén voinee tästä kertoa tarvittaessa lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-17T16:45:05,2022-02-17T16:46:04,Hyväksytty,1.1
2022_11_86,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_87,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kela-korvausten leikkaaminen todennäköisesti johtaisi julkisen terveydenhuollon jonojen pitenemiseen — ja heikentäisi hoitoon pääsyä. Myös ihmisten mahdollisuudet valita heille parhaiten sopivat palvelut heikentyisivät. Erityisesti pienituloisten mahdollisuudet käyttää yksityistä palvelua heikkenisivät. Kysymys on myös palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta. Esimerkiksi gynekologien ja silmäsairauksien palveluita ei julkisella puolella ole nykyisin kovin hyvin saatavissa. Kela-korvausten leikkaukset kohdistuisivatkin erityisesti naisiin ja ikääntyneisiin.
Kysynkin tasa-arvoministeriltä: miten arvioitte hallituksen aikomien Kela-korvausten leikkausten kohtelevan erityisesti naisia ja ikääntyneitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-17T16:46:09,2022-02-17T16:47:09,Hyväksytty,1.1
2022_11_88,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,Ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_89,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ei sinänsä kuulu tasa-arvoministerille, [Leena Meri: Mikäs teille kuuluu? — Naurua] mutta tämä tasa-arvonäkökulma tietysti on tärkeä kaikessa päätöksenteossa, ja juuri tämä, että naiset elävät kauemmin kuin miehet ja tarvitsevat hoitoa, on huomioitava asia. Ja minusta tässä ministeri Sarkkinen vastasi hyvin tähän asiaan, että hallitus haluaa panostaa vanhustenhuoltoon ja näihin palveluihin, ja sen teemme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-02-17T16:47:10,2022-02-17T16:47:48,Hyväksytty,1.1
2022_11_90,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_91,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan kysymys on yksityisen hoidon korvauksissa 150 miljoonasta eurosta. Se oli noin 350 miljoonaa vielä kymmenen vuotta sitten, mutta Suomen sosiaaliturvan suurimpia leikkauksia tehtiin edellisen hallituskauden aikana, jolloin esimerkiksi hammashuollon Kela-korvaukset pienenivät 70 prosentilla. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!]
Se, mikä nyt on jäljellä — 50 miljoonaa yksityislääkäreille, 48 miljoonaa hammashuoltoon ja 40 miljoonaa sitten hoitoon, eli laboratorio, fysioterapia, kuvantaminen — voidaan tällä hetkellä käyttää tehokkaammalla tavalla, esimerkiksi seuraavalla tavalla: se 50 miljoonaa euroa, jolla nyt rahoitamme keskimäärin 100 euron hintaisesta yksityislääkärikäynnistä noin 12 euron suuruista korvausta, voidaan käyttää esimerkiksi yksityistä palvelua hyödyntäen niin, että me saamme markkinoilta ostettua 70 euron yksikköhintaisia lääkärikäyntejä, joissa asiakasmaksun hinta on kaksikymppiä, ja sillä viidelläkympillä me saamme miljoona käyntiä lisää [Puhemies koputtaa] julkisen palvelujärjestelmän piiriin. [Antti Lindtman: Ministeri liekeissä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-17T16:47:48,2022-02-17T16:48:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_92,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_93,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon Kela-korvaukset eivät ole hyvin toimeentulevien bonuksia, vaan niitä käyttävät ihan kaikki. Korona on pahentanut hoitoonpääsyä, hoitohenkilökunta on kovilla, ja henkilöstöstä on suuri pula. Samaan aikaan Suomi valmistautuu historialliseen sote-muutokseen. Tällaisessa tilanteessa on järjetöntä romuttaa hyvin toimiva järjestelmä. Se sisältää aivan liian paljon riskejä ihmisten hoitoonpääsyn ja yhdenvertaisuuden kannalta. [Jussi Saramo: Miksi te romutitte sen?]
Nykyiset Kela-korvaukset ovat hyvin edullinen keino rahoittaa terveyspalveluita, eli käytännössä valtio kustantaa vain yhden kymmenesosan niistä kustannuksista, mitä se käynti maksaa. [Välihuutoja vasemmalta] Kela-korvauksia pitäisi nimenomaan nostaa tässä tilanteessa, että ihmisten hoitoonpääsy turvattaisiin. Kysyisinkin: kuka kantaa vastuun [Puhemies koputtaa] tässä historiallisen suuressa riskitilanteessa, jos vielä Kela-korvaukset ajetaan alas?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-02-17T16:49:01,2022-02-17T16:50:11,Hyväksytty,1.1
2022_11_94,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_95,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysymyksessä kuultiin, korvaustaso on tällä hetkellä noin yksi kymmenesosa siitä yksityislääkärikäynnin hinnasta. Hammaslääkärikäynnin keskiarvo on noin 200 euroa, ja korvauksen suuruus on tällä hetkellä 15 euroa. Se oli parhaimmillaan jo 60 euron tasoa ennen niitä aikanaan tehtyjä leikkauksia, joita kysyjän puolue oli silloin tekemässä.
Nyt kiinnittäisin huomiota siihen, että tämä ei ole tällä hetkellä erityisen tehokas järjestelmä, koska pelkästään se byrokratia näiden pienen pienten korvauksien maksamiseen, vaikkapa esimerkiksi laboratoriokäynneissä, on tällä hetkellä sellainen, että se syö 10 prosenttia koko tämän järjestelmän kustannuksista.
On kokonaan toinen asia, jos me loisimme järjestelmän, jossa meillä olisi sidottu se palvelutuottajan hinta ja sitten olisi sovittu, mikä on siitä yhteiskunnan kustannusosuus, mutta tällainenhan ei Suomen sairausvakuutusjärjestelmä ole ollut enää pitkään aikaan. Me saamme paremman ja yhdenvertaisemmin palvelujärjestelmän omalla tuotannolla, johon liitämme sopivan määrän yksityistä ostopalvelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-17T16:50:11,2022-02-17T16:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_11_96,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_97,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindénille sen verran, että viime kaudella tosiaan Kela-korvauksia leikattiin sen takia, että oltiin siirtymässä monituottajamalliin, jossa kuka tahansa julkisen perusterveydenhuollon käyttäjä olisi voinut käyttää myös yksityistä toimijaa. [Välihuutoja vasemmalta — Antti Lindtman: Kuinkas sitten kävikään!]
Nyt on niin, että mitä alhaisempi Kela-korvaus, sitä vähemmän pieni- tai keskituloisella perheellä on mahdollisuus käyttää yksityistä terveysasemaa. Jos mietitään tätä rahoituspuolta, niin Kela-korvauksen poistaminen on itse asiassa vähän ikään kuin veronkiristys tilanteessa, jossa sitä niin laajasti käytetään.
Ja kun ministeri täällä sanoi, että tämä siirto tehdään sen takia, että olisi varaa vanhushoivaan, niin ikävä kyllä tässä on taustalla hallituksen täysin epäonnistunut talouspolitiikka, jossa te teette vuositolkulla alijäämää ja nostatte samalla veroja. Te olette nettomääräisesti nostaneet veroja jo 500 miljoonalla. Kysynkin: miten tähän sote-uudistukseen saatte liitettyä [Puhemies koputtaa] ihmisille paremman valinnanvapauden myös palveluntuottajan... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-02-17T16:51:28,2022-02-17T16:52:39,Hyväksytty,1.1
2022_11_98,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_99,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on todettu, aiemmat hallitukset, myös sellaiset hallitukset, missä kokoomus on istunut, ovat leikanneet näitä yksityisen hoidon Kela-korvauksia. Korvaustaso on nykyisin jo niin matala, ettei se mahdollista monellekaan pienituloiselle yksityisten palveluiden käyttöä. Korvausprosentti on keskimäärin noin 14, eli jos esimerkiksi suurin piirtein 150 euron lääkärilaskusta saa parikymppiä, niin ei se ole monelle pienituloiselle laisinkaan mahdollista.
On arvioitu, minkälaisia asiakassiirtymiä tästä Kela-korvausten siirrosta vanhuspalveluihin seuraisi. Hammashoidon osalta siirtymäprosentti voisi olla noin 10—20, ja tällä perusteella hammashoito on rajattu ulkopuolelle tästä rahoituksen siirrosta. Muiden palveluiden osalta 0,10 prosenttiyksikköä. Ja nämä rahat todella ollaan siis siirtämässä hyvinvointialueelle niiden omien palveluiden järjestämiseen.
Arvoisa puhemies! Pienituloisille olennaista on parantaa julkisen perusterveydenhuollon saatavuutta, [Puhemies koputtaa] ja tähän valmisteilla oleva hoitotakuu-uudistus ja sote-uudistus tähtäävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-17T16:52:44,2022-02-17T16:53:47,Hyväksytty,1.1
2022_11_100,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Slunga-Poutsalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_101,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime hallituskaudella täällä salissa penättiin parlamentaarista valmistelua erilaisille asioille, mutta sitä ei ollut tarjolla. Tällä kaudella tilannetta on näköjään yritetty korjata, mutta parlamentaariselle valmistelulle ei näköjään anneta minkäänlaista arvoa. Maakuntaveron käyttöönottoa selvitettiin. Parlamentaarinen ryhmä oli sitä mieltä, että ei nyt, silti sitä valmistellaan. Nyt monikanavarahoituksen purkamista selvitettiin parlamentaarisesti, ja se ryhmä oli sitä mieltä, että ei nyt, nyt on väärä ajankohta — silti tämä asia etenee.
Arvoisa ministeri Sarkkinen, meiltä on ehkä tulossa tässä tällainen parlamentaarisen ryhmän selvitys Kelan lainsäädännön tarpeellisuudesta, joka on myöskin kohtuullisen yksimielinen. Eteneeköhän tämäkään, vai käytetäänkö meitä parlamentaarisesti vain työorjina ja hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-02-17T16:53:50,2022-02-17T16:54:45,Hyväksytty,1.1
2022_11_102,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_103,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin, parlamentaarisessa ryhmässä, joka monikanavarahoituksen purkamista käsitteli, nämä 2020 tehdyt päätökset rahoituksen siirrosta vanhuspalveluihin olivat ryhmän tiedossa eikä ryhmä ottanut niihin kantaa, joten en koe, että niiden 2020 tehtyjen päätösten toimeenpaneminen olisi mitenkään ristiriidassa parlamentaarisen ryhmän lopputuotosten kanssa.
Arvoisa puhemies! Kiitän Kelan rakennetta, hallintoa, pohtineen parlamentaarisen ryhmän työtä. Olen lukenut sen raportin, ja olemme käsitelleet sitä ministeriössä. Siinä linjattuja lainsäädäntöuudistuksia lähdetään viemään eteenpäin, mutta todennäköisesti niitä ei saada tällä hallituskaudella maaliin, koska tämä valmistelu lähtee vasta nyt käyntiin. Sen lisäksi siinä raportissa linjattiin, että tähän perustuslailliseen asemaan tulee asettaa jatkotarkasteluryhmä, ja sitä ollaan juuri pohtimassa, eli työ varmasti jatkuu. Kiitän parlamentaarista ryhmää, ja kunnioitamme kyllä ryhmän [Puhemies koputtaa] tuotoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-17T16:54:45,2022-02-17T16:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_11_104,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän tähän vielä yhden lisäkysymyksen alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_105,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindénille: On todella harmittavaa, että te pitkän linjan sosiaali -ja terveydenhuollon ihmisenä jätätte kertomatta, mitä viime kaudella tapahtui. Se oli valinnanvapaus, jonka piti tulla tilalle, jonka te halusitte romuttaa, ja niinhän te teittekin, mutta kyllä se joskus vielä tulee. [Vasemmalta: Te olette itse romuttaneet! — Naurua] 
Mutta minä kysyisin nyt vielä ministeri Sarkkiselta, kun saamani tiedon mukaan teillä siellä ministeriössä valmistellaan — tämän 64 miljoonan Kela-korvauksen poistamisen lisäksi — lääkekorvauksiin 60 miljoonan leikkausta, mikä siis tarkoittaa sitä, että avohuollon lääkkeiden jakelu ja korvausjärjestelmän todellinen säästötarve on 128 miljoonaa, ja te teette sitä siellä. Kysymys kuuluu: keneltä te otatte sen, mistä lääkkeistä, keneltä sairailta, mitä sairauksia sairastavilta ja mihin te sen tarvitsette? Vanhuksiltako lääkkeet pois?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-17T16:55:56,2022-02-17T16:56:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_106,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_107,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys Kela-korvausten leikkaamisesta (Paula Risikko kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin lääkehuollosta haetaan myös kustannustehokkuutta, mutta me emme tule leikkaamaan lääkkeiden käyttäjiltä, me emme tule leikkaamaan sairailta, toisin kuin hallituksessa taidettiin tehdä silloin, kun kokoomus siellä istui. Säästö tullaan kohdentamaan apteekkitalouteen ja lääketeollisuuteen myös sitä kautta, että uudistetaan meidän apteekkijärjestelmäämme ja järjestelmää, miten lääkkeet hinnoitellaan, ja sitä kautta tullaan hakemaan kustannustehokkuutta järjestelmästä siten, että se ei tunnu sairaiden kukkarossa, se ei tunnu pienituloisten suomalaisten kukkarossa. Mutta sinänsä pidän hyvin tärkeänä — meillä kuitenkin lääkekorvaukset ja lääkekustannukset, jotka verovaroin kustannetaan vuosi toisensa jälkeen, ovat kasvaneet — että me haemme keinoja parantaa kustannustehokkuutta meidän lääkekorvausjärjestelmässämme ja apteekkijärjestelmässämme ilman että se heikentää sairaiden ihmisten taloudellista asemaa. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-17T16:57:03,2022-02-17T16:57:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_108,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_109,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime päivinä on uutisoitu Länsi-Uudenmaan erittäin vakavasta ja pahentuneesta huumetilanteesta. Päihteet sekä niiden käytön vaikutukset näkyvät katukuvassa yhä arkipäiväisemmin sekä yhä nuorempien keskuudessa. Nuorimmat käyttäjät ovat jo kovien huumeiden tasolla ja alle 10-vuotiaita lapsia.
Päihdemaailma ja siihen liittyvä rikollisuus johtavat nopeasti syrjäytymisen kierteeseen. Hallituksen uusi huumestrategia ei kuitenkaan tuo esiin uusia ratkaisuja tilanteeseen vaan keskittyy pitkälti edelleen haittoja vähentävään huumausainepolitiikkaan. Samaan aikaan hallituspuolueiden edustajat kannattavat kannabiksen laillistamista. [Markus Mustajärvi: Ja kokoomuksen nuoret!] Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten hallitus aikoo puuttua tähän erittäin huolestuttavaan tilanteeseen, vai annetaanko tämän vain yhä pahentua?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-02-17T16:58:02,2022-02-17T16:59:05,Hyväksytty,1.1
2022_11_110,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,Sisäministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_111,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Tämä huumestrategia taitaa olla tuolla STM:n puolella valmisteltu ja ministeri Lindénillä, mutta omalta osaltani voin sanoa, että on tärkeää, että me ennaltaehkäisemme, se on tietysti kaiken a ja o. Silloin meidän täytyy varmistaa se, että myös hoitoon pääsee tarvittaessa hyvin matalalla kynnyksellä ja helposti, ja tämä on yksi semmoinen asia, mikä on noussut tuossa huumestrategiassakin keskusteluun, että se meidän täytyy ehdottomasti varmistaa.
Samanaikaisesti meidän täytyy tietysti huolehtia siitä, silloin kun puhutaan huumerikollisuudesta, miten poliisilla esimerkiksi on resurssit sitä tehdä. Tietysti kaiken kaikkiaan me ollaan tässä salissa paljon puhuttu siitä, että poliisilla täytyy olla myös riittävät valmiudet ja riittävät resurssit rikollisuuden selvittämiseen. Mutta ennen kaikkea meidän täytyy auttaa myös niitä, jotka ovat sitten jääneet huumeorjuuteen, ja sen takia esimerkiksi hyvin vakavassa huumekoukussa olevien tukea [Puhemies koputtaa] ja esimerkiksi näitä käyttöhuoneita tulisi mahdollistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-17T16:59:06,2022-02-17T17:00:15,Hyväksytty,1.1
2022_11_112,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Kiitos. — Ja vielä lisäkysymys, edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_113,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päihderiippuvuuden arvioidaan maksavan yhteiskunnalle miljardeja vuodessa. Ennaltaehkäisevät toimet kyllä vaikuttavat, mutta päihdehoidon laatuun olisi panostettava. Keskusteluihin nousee harvoin päihdehoitojärjestelmämme tuloksellisuuden arviointi. Tarvitsemme arviointia, avointa keskustelua päihdehoitojärjestelmästämme ja sen tilasta sekä sen toimien vaikuttavuudesta. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta päihderiippuvuutta ja sen seurauksia voitaisiin Suomessa vähentää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-02-17T17:00:17,2022-02-17T17:00:58,Hyväksytty,1.1
2022_11_114,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_115,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys huonontuneeseen huumetilanteeseen puuttumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuperäinen kysymys oli sellainen, että olen ihan yhtä järkyttynyt niistä uutisista, joita olemme tästä asiasta kuulleet. Tämä on valitettavasti monivuotisen kehityksen tulosta, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että me joudumme käyttämään — ja meidän pitää käyttää — kaikkia niitä keinoja, joita meillä on: niin ennaltaehkäisyä — siinä perheiden auttaminen ja koulu, jonka piirissä kuitenkin kaikki lapset ja nuoret ovat — kuin hoitojärjestelmää, joka tällä hetkellä on hyvin repaleinen ja monitoimijainen ja juuri senkaltainen osittain kuin mitä tässä kysyjä kysyi, ja en itse kaihda myöskään, kun on kriminaalisista asioista kysymys, sitten sanktioita ja kovaa puuttumista näihin. Tämä asia on ehdottomasti hallituksen painopisteenä, ja tulemme tekemään tässä yhdessä moninaisen kentän ja myös kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa kaiken voitavamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+3.5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-17T17:00:58,2022-02-17T17:01:51,Hyväksytty,1.1
2022_11_116,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan ja sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Nyt pyydän, että muut keskustelut kuin tähän asiaan liittyvät keskustelut siirtyvät tämän salin ulkopuolelle ja sali hiljenee kuuntelemaan ministeri Lintilää. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_117,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime syksynä näytti koronapandemian osalta siltä, että valoa olisi ollut jo tunnelin päässä. Loppuvuodesta saimme uuden virusvariantin, kuten kaikki tiedetään, joka lähti leviämään ennen joulua. Valtioneuvosto reagoi tilanteeseen ja teki päätöksiä rajoitustoimenpiteistä. Lisäksi alueellisia rajoituspäätöksiä tehtiin.
Valtioneuvosto ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat hyvin tietoisia siitä, että rajoitukset koskivat monen toimialan yrityksiä. Sulkemiskorvauksen ja kustannustuen kuudennen vaiheen valmistelu onkin tehty näihin haasteisiin vastaamiseksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannus-tuesta annetun lain 5 a §:ää ja 5 e §:ää. Sulkemiskorvauksella kompensoidaan koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemiskorvausten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille.
Yksittäisistä sulkemis-, kielto- ja rajoitusmääräyksien kompensaatioista ei säädettäisi tapauskohtaisesti rajoitusmääräysten suuren määrän ja vaihtelevan sisällön vuoksi, vaan kyseessä olisi yleistasoinen, lakiin tai viranomaispäätökseen liittyvä toimi, jonka hakija osoittaisi. Valtiokonttori toimisi asiassa valtion tukiviranomaisena.
Lain 5 a § eli pienten yritysten sulkemiskorvaus koskisi alle 50 työntekijän yrityksiä. Tätä suurempia yrityksiä koskevan tuen lainmuutos edellyttää EU-komission hyväksynnän, ja tätä koskevan 5 c §:n valmistelua jatketaan tämän hallituksen esityksen jatkoksi. Isoja yrityksiä koskeva muutosehdotus tuodaan eduskuntaan, kun komission kanta on saatu.
Sulkemiskorvauksessa tukikelpoisia olisivat yritykset, joiden tilat on kokonaan tai merkittävältä osin suljettu tai joiden järjestämä yleisötilaisuus on kielletty pandemian hallintaan liittyvän lain säädöksen tai viranomaismääräyksen johdosta. Samoin kieltoon rinnastettaisiin rajoitus, jonka johdosta tilaisuuden järjestäminen muuttuisi ilmeisen mahdottomaksi. Viranomaisen antama lievempi rajoitus tai suositus ei olisi tässä lainkohdassa tarkoitettu sulkemistoimi. Korvauksen piiriin eivät myöskään kuuluisi tilaisuudet, joitten osalta koronapassin käyttö olisi sallittu.
Tukikausi ja tuen määrittelyssä käytettävä vertailukausi määriteltäisiin uudelleen siten, että ne ovat osin päällekkäiset. Tällä varmistetaan todellisten, aiheutuneiden kustannusten korvaaminen. Korvauksiin oikeuttavat varsinaiset sulkemispäivät tukikaudelta.
Muista rajoituksista kärsineitten toimialojen ja yritysten korvauksia koskevaa 5 e §:ää muutetaan vastaamaan uusien ja jatkettujen rajoitusten aiheuttamaa kompensaatiotarvetta. Pykälän aikamääreet muutettaisiin uutta tilannetta vastaaviksi. Tukikausi olisi 1.12.21—28.2.22, vertailukauden ollessa vastaava ajankohta kahden vuoden takaa ajalta ennen pandemiaa. Muutoin laki pääosin vastaisi voimassaolevan lain eli kustannustuen viidennen kierroksen sisältöä. Uusille yrityksille mahdollistetaan tuen hakeminen käyttämällä myöhempää, pandemian ajan vertailukautta. Omavastuuta ja liikevaihdon alenemaa koskeva prosentti laskettaisiin 30 prosentista 25 prosenttiin. Tukien suuruudet vastaisivat määrältään ja menettelyltään pitkälle nykyisiä säännöksiä. Korvausten yhteenlaskettu yrityskohtainen maksimi olisi 2,3 miljoonaa euroa.
Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineitten yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen covid-19-pandemian aiheuttamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Lain mukaisten tukien hakukaudet alkaisivat maaliskuusta 2022 lukien.
Arvio budjetointitarpeesta on seuraava: Pienten yritysten sulkemiskorvaus 130 miljoonaa euroa kuukaudessa, kustannustuki 101 miljoonaa euroa. Suurten yritysten sulkemiskorvauksen osalta arvio on 10 miljoonaa euroa kuukaudessa. Koska sulkemiset eivät ole kaikilla toteutuneet täysimääräisinä eivätkä myöskään koske koko tukikautta ja kun tukitarpeissa voi olla päällekkäisyyttä eri tukimuotojen suhteen, toteutuma saattaa jäädä tässä arvioitua pienemmäksi. Kokonaiskustannusarvio tarvittavasta määrärahasta on 200 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Eräät OKM:n hallinnonalan toimijat ja muun muassa kulttuurilaitokset eivät ole EU-yritystukilainsäädännössä tarkoitettua taloudellista toimintaa ja ovat näiden tukien ulkopuolella siltä osin.
Kaikkiin koronatukiin vaikuttaa EU:n valtiontukipoikkeusten kesto, joka on 30.6.2022 asti. Mahdolliset jatkotoimet, kuten tapahtumatakuun valmistelut, ovat riippuvaisia tämän takarajan mahdollisesta jatkamisesta. Selvityksessä on, miten tapahtumatakuu voitaisiin toteuttaa EU:n valtiontukisäännösten puitteissa siten, että se olisi käytettävissä myös kesä—heinäkuun vaihteen jälkeen. Tapahtumatakuu vaikuttaa alustavien tietojen mukaan varsin onnistuneelta tukimuodolta, sillä tapahtumatakuun avulla järjestettiin vuonna 2021 lähes tuhat tapahtumaa, mutta tuen kustannukset jäivät vain 14 miljoonaan euroon.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme päässeet purkamaan rajoituksia. Toivon, ettemme tulisi kohtaamaan sellaista tilannetta, että tämä esittelyssä oleva sulkukorvaus- ja kustannustukipaketti saisi jatkoa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-17T17:02:51,2022-02-17T17:09:25,Hyväksytty,1.1
2022_11_118,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_119,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sulkemiskorvausta ja kustannustukea ollaan jälleen kerran myöntämässä koronarajoituksista kärsiville yrityksille, jotka toimivat erityisesti matkailu‑, ravintola- ja tapahtuma-aloilla. Myös muiden toimialojen yritykset ovat oikeutettuja kustannustukeen, jos niiden toimintaan tai merkittävään osaan asiakaskunnasta on kohdistunut rajoituksia. Sulkemiskorvaukseen ovat oikeutettuja alle 50 hengen yritykset, mutta kustannustuessa ei ole yrityskohtaista kokorajaa. Lisäksi suurempien yritysten osalta on käynnissä erillinen sulkemiskorvausta koskeva valmistelu, joka, kuten ministeri Lintilä äsken mainitsi, vaatii EU-notifioinnin.
Arvoisa puhemies! Koska yritysten toimintaa on rajoitettu viranomaispäätöksillä, on ehdottomasti oikein, että rajoitusten vuoksi aiheutuneita menetyksiä korvataan yrityksille. Sulkemiskorvausta ja kustannustukea on kehitetty koko ajan, jotta ne kohdistuisivat mahdollisimman oikein. Parasta toki olisi, että rajoituksista päästäisiin kokonaan eroon mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-17T17:09:25,2022-02-17T17:10:45,Hyväksytty,1.1
2022_11_120,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_121,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastelen tätä käsiteltävää asiaa ennen kaikkea kulttuuri- ja tapahtuma-alan näkökulmasta. Aivan niin kuin edustaja Kiviranta sanoi, kaikkein parasta on tietenkin se, että pystytään pitämään tapahtumat niin pitkään auki kuin mahdollista. Mitkään taloudelliset tuet eivät korvaa sitä valtavaa menetystä, jota tulee siitä, kun toiminta joudutaan sulkemaan.
Läpi pandemian on ollut erittäin tärkeätä harkinta siitä, että kaikki rajoitustoimet ovat tarkkarajaisia, oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Voi syystä kysyä, onko kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohdalla todella ollut näin. Tuntuu, että tämä on se ala, joka kerta toisensa jälkeen on joutunut kärsimään todella kategorisista suluista ja vieläpä niin, että ulospääsyä ei ole ollut nähtävissä. Eli siellä kentällä on ollut todella vaikea ennakoida, miten omaa toimintaa on voinut esimerkiksi nyt tämän tuoreimman omikron-aallon aikana suunnitella kevääksi, kesäksi, tulevaksi syksyksi.
Jatkossa meidän pitää olla huolellisempia siinä, että jokaisessa rajoitustoimessa, joka tehdään, punnitaan tarkkaan sitä, että ne ovat aivan välttämättömiä, ne ovat tarkkarajaisia ja ne ovat oikeasuhtaisia. Niitä rajoitustoimia ei voida yhdelle kentälle tehdä sen takia, että halutaan tehdä ne ikään kuin varotoimenpiteenä. Tätä ei voi liikaa korostaa. 
On todella hyvä, että näitä kustannustukia on nyt kehitetty monin tavoin. Ja tärkeää olisi huomioida se, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan kentällä on paljon semmoisia toimijoita, jotka ovat joutuneet kohtaamaan nämä rajoitukset sillä tavalla, että käytännössä niistä on seurannut se, että toiminta on pitänyt sulkea aivan kokonaan. Nyt olisi erittäin tärkeää, että näissä kustannustuissa huomioitaisiin myös tämä seikka.
Sitten toinen tärkeä asia, jonka haluan nostaa esille, on se, että pitäisi myös pystyä kompensoimaan ne taloudelliset menetykset siinä tilanteessa, että esimerkiksi musiikin kentällä on jouduttu siirtämään konsertteja. Eli siitäkin on tullut näille järjestäjille valtavia taloudellisia menetyksiä siitäkin huolimatta, että mahdollisesti se konsertti voidaan joskus myöhemmin järjestää. Pidän erittäin tärkeänä, että myös nämä siirrot huomioidaan tässä kustannustuessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-17T17:10:45,2022-02-17T17:13:30,Hyväksytty,1.1
2022_11_122,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_123,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ensinnäkin suuri kiitos ministeri Lintilälle tästä esittelystä ja myös lakiesityksestä. Tiedämme, että matkailu‑, ravintola‑ ja tapahtuma-alat ovat ne alat, jotka ovat kärsineet todella paljon korona-ajasta. Me tiedämme myös, että nämä alat työllistävät satojatuhansia henkilöitä, ja moni on jo vaihtanut alaa, ja on todella tärkeää, että pyörät pyörivät näillä aloilla. Tulen keskittymään, ihan kuten edellä edustaja Honkasalo, kulttuuri‑ ja liikunta‑ ja tapahtuma-aloille, joilla muun muassa nämä freelancerit ovat olleet kaikista pahimmassa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-02-17T17:13:30,2022-02-17T17:14:19,Hyväksytty,1.1
2022_11_124,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tukipaketti on tietenkin tarpeellinen ja perusteltu tässä tilanteessa. Tässä on kuitenkin muutamia yksityiskohtia, jotka erityisesti matkailualalla ovat herättäneet huolta, liittyen näihin määritelmiin kuukausista, joiden ajalta tätä maksetaan, ja siihen, mihin kuukausiin sitä maksatusta verrataan. Eli on huomioitava se, että tämä maksettaisiin joulu—helmikuulta, jolloin loka‑ ja marraskuu jäisivät ikään kuin väliin, vaikka ei silloin loka- ja marraskuussakaan matkailualalla erityistä riemun marssia vietetty.
Ja toisenakin, ne verrokkikuukaudet kuitenkin sijoittuisivat periaatteessa pandemia-ajalle, eli tässä ei verrattaisi sitä myyntiä aikaan ennen pandemiaa vaan johonkin aikaan pandemian kuluessa, jolloin se myynti lähtökohtaisesti ei kovin suurta ole oikeastaan missään vaiheessa ollut. Tällaisia heikennyksiä tähän ei tarvittaisi, koska alalla monet yrittäjät toimivat viimeisillä pennosillaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-17T17:16:35,2022-02-17T17:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_11_125,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että meillä on noin 15 minuuttia aikaa tässä ensivaiheessa käsitellä tätä asiaa. — Nyt edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_126,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska yritysten toimintaa on rajoitettu viranomaisten toimesta, on totta kai oikein, että rajoitusten vuoksi aiheutuneita menetyksiä korvataan yrityksille. Esimerkkinä liikunnan ja urheilun toimialan yrityksille rajoitukset ovat aiheuttaneet taloudellisia menetyksiä. Koronapandemian aikana liikunnan ja urheilun elinkeinotoimintaa on rajoitettu toistuvasti täyskielloilla ja osallistujamäärärajoituksilla. Meille kaikille ovat tulleet tutuiksi tyhjät tai puolityhjät katsomot sekä kokonaan peruutetut ottelut ja turnaukset.
Urheilun osalta pelitapahtumat ilman yleisöä ovat aiheuttaneet merkittävää tappiota. Urheiluseuroilla on kuitenkin velvollisuus osallistua sarjatoimintaan sekä sitoumuksia eri yhteistyökumppaneiden kanssa, eikä otteluita ole voinut jättää pelaamatta. Otteluiden peruminen tai siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan ei myöskään ole ilmaista. Valmistelut aiheuttavat työtä ja kustannuksia, paikat pitää maksaa, eikä takuita ottelun järjestämismahdollisuuksista ole aina ollut.
Arvoisa puhemies! Sulkemiskorvausta ja kustannustukea on kehitetty koko ajan, jotta ne kohdistuisivat mahdollisimman hyvin niille, jotka niitä tarvitsevat. Rajoituksista kärsineitä on tietenkin tuettava, eikä tuen ulkopuolelle jääviä väliinputoajaryhmiä saa syntyä.
Näkisin ehkä myös perusteltuna, että sulkemiskorvausta mahdollisesti uudelleenharkittaisiin tai muokattaisiin niin, että sulkemiskorvaukset kohdistuisivat myös tapahtumiin, jotka rajoitusten vuoksi on perumisen sijasta jouduttu siis järjestämään ilman yleisöä, ja tapahtumiin, jotka on jouduttu järjestämään normaaliin laajuuteensa nähden hyvin olemattomalle joukolle.
Kuten täällä on viisaasti todettu, kaikista parasta toki olisi se, että rajoituksista päästäisiin kokonaan eroon. Keskustan linjana on ollut pitää rajoitukset niin minimissä kuin niitä on mahdollisuus pitää.
Puhemies! Omana huomionani: avataan kulttuuri, avataan liikunta, vapautetaan ravintoloiden aukiolot ja päästetään nuoret lähiopetukseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-17T17:17:36,2022-02-17T17:20:43,Hyväksytty,1.1
2022_11_127,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_128,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Katson tätä asiaa vahvasti tapahtuma-alan silmin, ja tapahtuma-alaan kuuluvat nyt esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumat. On aivan päivänselvää, että koronarajoituksista johtuvia menetyksiä pitää kompensoida, ja olen äärimmäisen kiitollinen siitä kehityksestä, mikä tässä kokonaisuudessa on ajan saatossa saatu aikaiseksi.
Muutama nosto, mistä olen itse hyvin huolissani.
Moni urheiluseura on isompi kuin tämä 50 hengen raja, minkä ministerikin nostaa esille, ja ymmärrän, että tämä johtuu EU-lainsäädännöstä. Siinä mielessä olisi erittäin tärkeää ja kirittäisinkin tässä lainsäädäntötyössä, jotta myös nämä yli 50 työntekijän toimijat, yritykset, saataisiin mukaan nopeasti. Siellä on paljon esimerkiksi sellaisia seuroja, jotka juniorityöhön voimakkaasti panostavat. Tuntuu hieman kohtuuttomalta, että tällaiset toimijat, jotka nimenomaan ovat päättäneet panostaa lapsiin, nuoriin, joutuvat tämän johdosta vaikeampaan tilanteeseen. Tässä toivoisin tosissaan nopeaa toimintaa. Siihen tietyllä tavalla ehkä yhtenä ehdotuksena, että yritettäisiin irrottaa niitä liiketoiminnan osia, jotka eivät niinkään kuulu tähän, eli juuri tämä junioritoiminta voisi olla hyvä esimerkki, että siinä toimivia henkilöitä ei laskettaisi tähän 50 työntekijään.
Sitten yleisöltä suljetuista tilaisuuksista haluan nostaa samaa huolta esiin kuin edustaja Kivisaari tässä. Urheilussa on usein aivan mahdotonta jättää pelaamatta otteluita. Se sekoittaa aikataulutusta, se sekoittaa sitä ansaintalogiikkaa, mikä seuroilla on, ja se sekoittaa koko sarjan toimintaa. Siinä mielessä on hyvin olennaista huomata se, että tällainen tyhjälle hallille pelaaminen on pelaajalle ikävä kohtalo, mutta se on seuroille todella haastava tilanne.
Sitten myös nostaisin nämä siirretyt tilaisuudet. Siinä totta kai on laaja skaala, siirrettyjä tilaisuuksia, voidaan miettiä, on urheilussa, kulttuurissa, mutta siellä on paljon yrityksiä, jotka tekevät sitä pyyteetöntä työtä siellä kulisseissa, mahdollistavat nämä tapahtumat. Ja olen tietyllä tavalla huolissani siitä, että vaikka tapahtuma siirretään, siellä on tehty aivan valtava määrä työtä pohjalla ja taustalla.
Ja oikeastaan viimeisenä huomiona haluaisin nostaa, että on hirveän tärkeää, että tapahtuma-alaa ei käytetä sellaisena varmuuden vuoksi -alana, että suljetaan nyt varmuuden vuoksi, vaan todella [Puhemies koputtaa] tarkasti mietitään aina ne oikeasuhtaiset toimet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-02-17T17:20:43,2022-02-17T17:23:56,Hyväksytty,1.1
2022_11_129,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Löfström poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_130,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministeri Lintilälle erinomaisesta esittelystä. Tuosta ministerin esittelystä kävi hyvin ilmi tämä, miten poikkeuksellisia aikoja olemme eläneet, ja pitää ministeriä ja ministeriötä kiittää aivan erinomaisesta venymisestä tämän asian ympärillä.
Jos joku näkee moittimista näissä tuissa ja erilaisissa tukitoimenpiteissä, mitä yrityksille on suunnattu ja eri järjestöille on suunnattu, niin kannattaa muistaa rehellisesti se, miksiköhän se tilanne on tämä. No, ihan varmastihan se on tämä, kun ei tällaista tilannetta koskaan ole ollut ja siksi toisekseen tätä viruksen käyttäytymistä ei kukaan ole pystynyt ennustamaan. Ministeri aivan viisaasti oman esittelypuheenvuoronsa lopuksi totesi, että toivottavasti näitä nyt ei kovin paljon enää lisää tarvittaisi, vaan päästäisiin niin sanotusti normaaliin elämään.
Kovin todennäköistä kuitenkin on — niin kuin viisaat virologit, tämän alueen erikoisasiantuntijat, sanovat hyvin — että tämä virus jää tänne maailmaan pyörimään, ja milloin se häviää täältä, sitä ei taida tietää kukaan. Mutta se oppi tästä minun mielestäni pitää jäädä, että Suomen eduskunnalla, joka valtion asioita tässä maassa ja maan asioita tässä maassa hoitaa, pitää olla valmiutta nopeisiin päätöksiin. Tätä samaa nopeutta toivoisin tässä nykyisessä taloustilanteessa — että meillä olisi aitoa intohimoa laittaa maan asioita yhä parempaan kuntoon.
Tämä korona on ollut meille valtava koettelemus. Se on ollut koko maailmassa valtava koettelemus. Ja kun vielä keskustellaan siitä, pitääkö rokotteita ottaa, niin arvoisa puhemies, totean vain yhden faktan. Kun luin tänäpänä valtakunnan lehdestä siitä, mitä tämä tauti on pahimmillaan aiheuttanut, niin onneksi on rokotteet keksitty, että suurin osa ihmisistä on välttänyt tämän kauhean tilanteen, ja tämä toki koskee yrittäjiäkin.
Vielä kerran kiitoksia ministeri Lintilälle erinomaisesta työstä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-17T17:23:56,2022-02-17T17:25:56,Hyväksytty,1.1
2022_11_131,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_132,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille meidänkin puolestamme siitä, että tämä lakiesitys on vihdoin saatu eduskuntaan. Nyt käsittelemme sitä talousvaliokunnassa erittäin kiireellisellä aikataululla niin, että ensi viikolla saamme tämän ulos eduskunnasta. Todella kyseessä on jo kuudes kierros kustannustukea ja toivottavasti viimeinen. Toivottavasti emme enää joudu palaamaan minkäänlaisiin sulkuihin vaan voimme avata yhteiskuntaa ja luoda ennakoitavuutta ja avointa näkymää näille toimialoille, jotka tästä kriisistä todellakin ovat kärsineet. 
Jonkin verran kritiikkiä Suomen kustannustukia kohtaan tulee siitä, että ne ovat pienempiä kooltaan kuin muiden Pohjoismaiden tuet suhteessa maiden bruttokansantuotteeseen tai muiden Euroopan maiden tuet. Näin saattaa olla, mutta silloin on erityisen tärkeää, että ne kohdennetaan, niin tehokkaasti kuin mahdollista, juuri niille toimialoille ja yrityksille, jotka pahiten tästä kriisistä ovat kärsineet. 
On hyvä, että nyt tähän, tällä kierroksella, on mahdollista ottaa mukaan myös uusia yrityksiä, ja toisaalta on myös hyvä, että tukikausi ja tämä vertailukausi ovat jonkin verran päällekkäin — uskon, että sekin tässä auttaa. 
On myöskin perusteltua, että tämä omavastuu ja liikevaihdon alenemavaatimus laskee nyt 30 prosentista 25 prosenttiin. Tämä kertoo siitä, että tämän kriisin aikana on opittu ja on pystytty koko ajan kehittämään, kun jo kuudetta kierrosta kustannustuessa mennään. Silti kysymys on erittäin isosta rahasta: 130 miljoonaa plus noin 100 miljoonaa, ja sen lisäksi vielä suurille yrityksille tulevat noin 10 miljoonaa euroa per kuukausi.
Yli 200 miljoonaa euroa jälleen joudumme laittamaan tähän rahaa, ja se on kustannus, jonka tämä kriisi meille aiheuttaa. Kukaan meistä ei tätä tietenkään toivo. Syksyllä jo ajattelimme, että emme näitä enää tarvitsisi, mutta omikron aiheutti tähän vuodenvaihteeseen sellaisen tilanteen, että joudumme tässä taas olemaan. Mutta toivottavasti jatkossa tilanne on parempi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-17T17:25:56,2022-02-17T17:27:59,Hyväksytty,1.1
2022_11_133,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_134,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Tätä lakia on odotettu kauan, ja onneksi se on nyt tässä. Yritän pitää lyhyen puheenvuoron, jotta lain edistäminen ehtisi ja yritykset saisivat tukensa. 
Haluaisin kysyä, arvon ministeri, siltä varalta, että saamme uuden variantin: Miten olette varautuneet siihen, että yritykset saisivat apua nopeammin ja nopeammassa tahdissa kuin ovat saaneet nyt? Uskon, että yrityksillä ei enää ole kassassa rahaa eivätkä ne enää pärjää — eivät ole pärjänneet nytkään niin hyvin — ilman näitä. Millä tavalla olette katsoneet nyt eteenpäin, että yrityksiä voidaan todella pitää pystyssä? Ja ihmisten mielenterveyttä, ennen kaikkea? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-17T17:28:00,2022-02-17T17:28:54,Hyväksytty,1.1
2022_11_135,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_136,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan niin sanottuun sulkemiskorvaukseen ja kustannustuki kutoseen liittyvä hallituksen esitys. Tuo numero tuen perässä kertoo valitettavasti siitä, miten pitkään tämä pandemia on jo kestänyt, ja on valitettavaa sinänsä, että joudumme taas tällaista tukea täällä käsittelemään, mutta kun tilanne on tämä, niin on tietenkin välttämätöntä ja oikein tukea, kun hallituksen ja viranomaisten toimesta toimintaa on jouduttu rajoittamaan.
Tätä sulkemiskorvausta ja kustannustukea on tosiaan pandemian kuluessa kehitetty, jotta tukien osumatarkkuus olisi mahdollisimman hyvä ja oikeudenmukainen. Sekin on tässä matkan varrella selvinnyt, että täydellisesti toimivia tukia on valitettavasti hyvin vaikea säätää, ja siksi tietysti parasta olisi, että kaikista rajoituksista, niistä viimeisistäkin, päästäisiin eroon. 
Pidän kuitenkin hyvänä ja kiitän siitä ministeri Lintilää, että tässäkin esityksessä kehitystä on tapahtunut, nyt erityisesti uusien yritysten mukaan pääsyn sekä omavastuun osalta. Uudet yritykset eivät päässeet edellisten kahden kustannustuen piiriin, mikä oli myös kilpailunäkökulmasta erittäin ongelmallista, mutta tällä kertaa myös uudet yritykset siis ovat oikeutettuja tukeen, mikäli kriteerit täyttyvät, ja vertailuajankohta on uusien yritysten osalta tällöin marraskuu 21. Myös omavastuun ja tuen saamiseksi edellytettävän liikevaihdon aleneman laskeminen 30:stä 25 prosenttiin on yritysten näkökulmasta tervetullut muutos edellisiin kierroksiin verrattuna. Muilta osin lakiesitys ymmärtääkseni vastaa pääosin voimassa olevan lain sisältöä.
Näistä sinänsä myönteisistä muutoksista huolimatta esitys ei varmasti vieläkään ole täysin ongelmaton. Esimerkiksi tämä sulkemiskorvauksen rajaus vain alle 50 hengen yrityksille on ongelmallinen erityisesti sellaisille yrityksille, joiden toiminnassa esimerkiksi korostuu tämä yleishyödyllisen toiminnan luonne, kuten esimerkiksi urheiluseurojen juniorityö, joka on varsin laajamittaista ja tärkeää työtä. 
Tulemme käsittelemään tämän esityksen huolellisesti talousvaliokunnassa ja tutustumaan tietysti myös sidosryhmien näkemyksiin ja myös mahdollisiin huoliin. Kiitän ministeriä esityksestä ja toivon todella, että rajoituksista päästään eroon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-02-17T17:28:55,2022-02-17T17:31:23,Hyväksytty,1.1
2022_11_137,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Ja nyt tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika alkaa kulua umpeen. — Ministeri Lintilä, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_138,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiiviisti. Ensinnäkin, edustaja Honkasalo, kulttuuri- ja tapahtuma-ala kärsinyt. Kyllä, varmasti on kärsinyt siitä. Ne olivat hallituksen ratkaisuja, joita tehtiin ja joita avit panivat pitkälle käytäntöön. Itse olisin ollut huomattavasti avoimemman käytännön kannalla. Olivatko ne välttämättömiä? Sen saa jokainen sitten määritellä. Kustannustuki on enemmän OKM:n kautta menevä sille puolelle. Se ongelmahan meillä tietyllä tavalla oli, että meillä on se rajapinta OKM:n ja TEMin välillä. Eli OKM:ssä onvat — voiko sanoa — taiteilijat ja TEMin puolella ovat ne, jotka tekevät sitä osakeyhtiönä tai elinkeinotoimintana. Ja tästähän esimerkiksi freelancereitten ongelma tuli. Pyydettiin Tanskan mallia. No, siellä oli se ero, että he olivat kaikki rekisteröityjä. Suomessa friikut eivät ole rekisteröityjä, eli siinä on kehittämispaikkaa varmasti.
Tämä tapahtumatakuu tulee vastaamaan sitten niihin siirtoihin. Eli jos joudutaan siirtämään, niin sinä pääset tapahtumatakuun kautta. Ihan samaan edustaja Ollikainen viittasi eli tähän kulttuuri- ja tapahtumapuoleen. Tämä on se ongelma tietysti, joka siellä oli. Ja toivon mukaan — mehän haetaan komissiolta vielä lupaa, koska se komission lupa loppuu tosiaankin siihen kesäkuun loppuun — me voitaisiin jatkaa, koska suomalaiset tapahtumat, niin kuin hyvin tiedätte, alkavat juhannuksesta, ja me mennään siitä juhannuksesta sinne elokuun loppuun, ja tämä olisi meille äärettömän tärkeä pätkä, että me saataisiin tämä, että voitaisiin tuoda se.
Edustaja Mäkelä kysyi, miksi loka—marraskuu on sieltä pois. No ensinnäkin meillä oli marras—lokakuun alussa lievempi rajoitus, se oli 15. päivään asti, ja sen jälkeen anniskelu oli mahdollista koronapassilla. Eli sen perusteella katsottiin, että ne loka- ja marraskuu voidaan jättää siitä pois.
Täällä edustajat Kivisaari ja Kaunisto molemmat, ja itse asiassa edustaja Kallikin, viittasivat seuroihin ja tähän 50:n rajaan. Seurojen tuki tulee pitkälti OKM:n puolelta. Mutta me tulemme tukemaan esimerkiksi sulkukorvauksien kautta, voisiko sanoa, pääsarjatason urheilua. Siellä tulee meillä varmaan olemaan lätkää, siellä tulee olemaan koripalloa — salibandy taitaa olla pitkälle ry-pohjainen — mutta nämä kaikki tulevat olemaan. Se 50:n raja on problemaattinen. Me haetaan sitä laajemmallekin. Mutta se notifiointi kesti viimeksi kaksi kuukautta, niin että me haluttiin nyt, että pannaan se 50 liikkeelle. Jos se notifiointi tulee nopeammin, niin liitetään se vielä sinne mukaan. Eli tämä on ihan käytännön syy, että ei alle 50:n. Ja aivan niin kuin edustaja Kaunisto sanoi, niin haetaan myös sitä, että jos niitä voitaisiin pilkkoa.
No, sitten edustaja al-Taee kysyi, miten saataisiin nopeammin. Minä en ihan ota tuota vastaan. Meillä on haussa tällä hetkellä kustannustuki vitonen, [Puhemies koputtaa] ja nyt meillä on jo kustannustuki kutonen tulossa. Eli kyllä nämä ovat aika päällekkäin liikkumassa.
Ja kolme minuuttia tuli täyteen. Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-17T17:31:30,2022-02-17T17:34:48,Hyväksytty,1.1
2022_11_139,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_140,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_141,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta. Nostin aikaisemmassa puheenvuorossani urheiluseurojen huolen — etenkin niiden seurojen, jotka panostavat juniorityöhön — ja kiitän ministeri Lintilää erinomaisesta vastauksesta ja tämän ongelman huomioimisesta. Toisaalta myös nostin huolen pääsarjaseurojen haasteesta, kun ne joutuivat pelaamaan tyhjille katsomoille, ja en silloin ajan puutteessa päässyt tätä asiaa syvemmin puimaan. Tässä kuitenkin aina välillä tulee sellaista kritiikkiä, että urheilu ja liikunta eivät saa tarpeeksi ääntä täällä eduskunnassa, joten käytän nyt minuutin sen puolesta, jos se jotain helpottaa. Tärkeä asia, kuten kaikki tiedämme.
Jos mietitään näitä urheiluseuroja, jotka ovat tässä vaikeassa ajassa joutuneet tyhjille katsomoille pelaamaan, niin mihin kaikkeen se vaikuttaa? Se vaikuttaa siihen, että nämä urheilijat — jotka siis ovat työntekijöitä, tekevät sitä työkseen — todennäköisesti joutuvat lähitulevaisuudessa tekemään samaa työtään pienemmällä palkalla, koska seurojen talous on heikko. Samaan aikaan luonnollisesti, kun pelaajien markkinat ovat globaalit, mahdollisuudet ja todennäköisyydet lähteä ulkomaille kasvavat, koska Suomesta korvaus ei ole sen mukainen kuin ehkä jossain muualla olisi. Tämä johtaa siihen, että joukkueet heikkenevät, sarjataso heikkenee, ja olen äärimmäisen huolissani siitä, koska olen itse päässyt kokemaan sen, mikä idolien vaikutus nuoriin ja lapsiin on. Jos me mietitään, että seurat heikentyvät tällaisen haastavan ajan johdosta ja lapset menettävät itseltään ne tärkeät idolinsa, jotka tukisivat siihen elämään, jossa liikkuminen ja urheilu ovat merkittävä osa, niin tämä kehitys on kyllä sitä luokkaa, että jos me emme saa lapsia ja nuoria henkisesti ja fyysisesti terveinä aikuisikään siirrettyä, niin me emme tule ikinä saamaan tarpeeksi rahaa kasaan, että meidän sote-kulumme tulevat katetuiksi.
Eli tämä kokonaisuus on aivan valtava, mistä tässä puhutaan, millä tavalla me pystytään meidän urheiluseurat pitämään hengissä, ja ne seuraukset ovat niin karmaisevia, että todella toivon, että ministeri muistaa nämä urheiluseurojen huolet myös lakia hioessaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-02-17T19:00:40,2022-02-17T19:03:24,Hyväksytty,1.1
2022_11_142,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_143,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koronapandemia on koetellut monia toimialoja todella kovaa, ja maan hallitus on varmasti tehnyt parhaansa tukeakseen yritystoimintaa ja sitä kautta jokaista suomalaista palkansaajaa näiden vaikeuksien keskellä. Suomi on pienempi kansantalous ja julkinen taloutemme on heikommassa asemassa kuin vaikkapa naapurimailla Ruotsilla ja Norjalla. Ja tässä mielessä monet tukikokonaisuudet, joita Suomen hallitus on pystynyt lanseeraamaan tässä tilanteessa, ovat huomattavan paljon vaatimattomampia kuin naapurimaidemme.
Esimerkiksi matkailualan kannalta Ruotsi ja Norja ovat Suomelle kovia kilpailijoita, ja kun tämä pandemia näistä tukitoimista huolimatta on iskenyt kovaa suomalaiseen matkailualaan, niin olisi tarpeen tehdä myös muita konkreettisia toimenpiteitä, joilla nyt voitaisiin kotimaista matkailualaa — toki tietysti ravintola- ja tapahtuma-alaakin, kaikki liittyvät toisiinsa, majoitusliiketoiminta ja niin edelleen — saada vauhtiin sillä tavoin, että saavutettaisiin myös investointikykyä tulevaisuutta varten. Ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, tämän lisäksi, että nyt tehdään esimerkiksi tätä lainsäädäntöä uuden kustannustukikierroksen aikaansaamiseksi, esitän, että esimerkiksi matkailua ja ennen kaikkea niitä tulevaisuusinvestointeja vauhdittamaan saataisiin hallitukselta tämmöinen elvyttävä kokonaisuus, jossa voisi olla ennen kaikkea veroelementtejä niin, että esimerkiksi ravintolaruokailun ja ravintola-anniskelun arvonlisäveroa, miksei myös vaikka hotelliyöpymisten ja muiden sellaisten toimintojen arvonlisäveroa, alennettaisiin, millä saataisiin nyt nopeasti sitten niitä kasvuedellytyksiä matkailualallemme.
Uskon, että tämän pandemiavaiheen jälkeen, joka on monella tapaa myös muokannut ihmisten sosiaalista kanssakäymistä, voitaisiin luoda Suomeen sellaista uutta kulttuuria, joka voisi olla monella tapaa virkistävää ja vaikkapa kansanterveytemmekin näkökulmasta asioita eteenpäin vievää. Tämän haluaisin hallitukselle ajatuksena esittää. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-17T19:03:28,2022-02-17T19:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_11_144,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_145,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille. Teitä on yli 60 000.
Moni yllättyy kuullessaan, että Suomessa voi tehdä malminetsintävarauksen ihan minne tahansa käytännössä, niin Saimaan rannoille kuin Lapin arvokkaille erämaille. Aloitteen tavoitteet rajata arvokkaat alueet ulos malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta ovat erittäin järkeviä ja kannatettavia. Vihreät kannattavat aloitteen tavoitteita.
Aloitteessa esitetään, että kaivostoiminnasta rajattaisiin ulos esimerkiksi saamelaisten kotiseutualueet, luonnonsuojelualueet, pohjavesialueet ja erämaa-alueet sekä tietyt ranta-alueet ja sen lisäksi valtakunnalliset maisema-alueet. Ehkä erikoisempaa on, miksi näitä alueita ei ole vielä rajattu ulos. Tällä hetkellä siis nykyinen lainsäädäntö sallii malminetsinnän ja kaivostoiminnan, tietysti luvat tarvitaan joka tapauksessa, mutta lähtökohtaisesti ihan mihin tahansa muualle paitsi hautausmaille ja Puolustusvoimien alueille, elikkä nämä ovat ne rajoitteet. Siksi tämä nykyinen kaivoslaki aiheuttaa valtavaa epävarmuutta muille elinkeinoille ja ihmisille — mökinomistajille, asukkaille ja kaikille niille, jotka harkitsevat, että he olisivat investoimassa vaikkapa tietylle alueelle.
Eduskunnan tahtotila on selvä. Me ollaan käsittelemässä tällä eduskuntakaudella jo toista kaivoslakialoitetta ja viime kerralla teimme yksimielisesti useita lausuntoja, joissa haluttiin kiirehtiä tämän lain valmistumista suhteessa muun muassa CETA-sopimuksen mahdolliseen voimaantuloon. Edellytimme, että arvokkaat luontoalueet rajataan ulos. Edellytimme, että korvauskäytännöistä pitää tehdä oikeudenmukaisempia ihmisille.
No, nyt tätä valmistelua on tässä tehty jo pitkään. Sen valmistelun ongelmista on puhuttu hyvin laajasti julkisuudessa. Varmasti sellainen lähtökohtainen ongelma on siinä, kun tarkastelemme, keitä ja mitä tahoja tässä kaivoslakiryhmässä on mukana. Se lähtee jo sieltä. Mukana ei ole tutkimustahoja. Mukana on hyvin vahvasti kaivosteollisuuden edustusta. Tämä on hyvin iso rakenteellinen ongelma Suomessa, jos me näin valmistelemme lakeja, ottaen huomioon, että hallitusohjelman tavoitteena on kehittää kaivoslainsäädäntöä erityisesti niin, että ympäristönsuojelu paranee ja ihmisten oikeudet paranevat. Silloin luontevasti tarvitsisimme tällaista asiantuntemusta mukaan.
Myös useita viivästyksiä on koettu tässä matkan varrella, ja ehkä pöyristyttävintä on se, että eduskuntaa on syytetty näistä viivästyksistä. Tässä on kyse erityisesti intressivertailusta. Eduskuntahan mietinnössään ei edellyttänyt, siellä lausumissa esimerkiksi, että intressivertailu on tehtävä, vaan se on yksi punnittava vaihtoehto, mutta otimme kantaa myös siihen, että selkeillä lupaehdoilla voidaan saavuttaa kenties paremminkin sellaisia tavoitteita, joita intressivertailulla tavoitellaan. Eduskunta sen sijaan todellakin edellytti hyvin selkeästi, että arvokkaat luontoalueet täytyy suojella kaivostoiminnalta. Tähän olisi voinut käyttää vähän enemmän aikaa.
No mitä nyt on sitten saatu aikaiseksi? Jotakin, mutta ei kovin paljoa. Siellä on kunnan kaavoitusoikeus vahvistunut. Totta kai on ihan olennaista, että kunta voi päättää, tuleeko sen alueelle avolouhos. Voihan kunta tälläkin hetkellä päättää, tuleeko kunnan alueelle nakkikioski. On totta kai aivan selvää, että tällainen epäkohta pitää saada kuntoon, se on tässä ehkä selkein parannus. Mutta valitettavasti siihen, mitä eduskunta edellytti, malminetsinnän järkeistämistä, on hyvin vähän järkeä nyt tässä lakiluonnoksessa tullut. Maanomistajat voivat, enemmistö heistä, vaikuttaa asiaan vasta kymmenen vuoden jälkeen, ja siihenkin ehtoon on porattu aika paljon reikiä. Poikkeustilanteet ovat hyvin epämääräisiä, ja niiden perusteella voi sitten anoa jatkoa. Tällainen poikkeustilanne kuitenkin koskee vain kaivosyhtiöitä, elikkä heidän näkökulmastaan on asiaa ajateltu. Tämä aiheuttaa riskin monien arvioiden mukaan myös investointisuojan osalta. Tällaiset selkeät epäkohdat tulisi tästä luonnoksesta totta kai korjata, koska hallitusohjelmassa ei ole sovittu kaivoslain heikentämisestä vaan päinvastoin.
Suomen elinkeinopoliittinen strategia tarvitsee uudistamista. Me pystymme parempaan kuin haalimaan mahdollisimman paljon avolouhoksia Suomeen. Meillä on tiedossa jo se, että hyvät esiintymät on löydetty, monet otettu käyttöön. Se, mitä on jäljellä, on näitä keskimäärin heikompilaatuisia esiintymiä.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan 30 prosenttia pinta-alasta tulisi suojella. Tämä on siis hyvin linjassa tämän nyt esitetyn kansalaisaloitteen kanssa, joka esittää, että tietyt alueet suojellaan meidän pinta-alastamme. Tällä hetkellä jo noin 15 prosenttia Suomen pinta-alasta on varattu erilaisille kaivosyhtiöille, ja tämä on totta kai varsin ikävä epäkohta meille suomalaisille, jotka emme voi tietää, mihin ja milloin tällaisia varauksia tulee, eikä meillä ole minkäänlaisia keinoja myöskään vaikuttaa siihen, tuleeko niitä varauksia. Hyvin vähän on nyt eväitä myöskään tässä lakiluonnoksessa tuotu siihen, valitettavasti.
Olisi varmasti syytä jatkaa tämänkin kansalaisaloitteen myötä sitä tarkastelua, onko järkevää, että ihan kaikki on kaupan, vai olisiko meillä koulutettuna, osaavana kansakuntana, jossa on paljon puhtaita järviä, myöskin mahdollisuus parempaan. Tällä aloitteella ja sillä aikaisemmalla aloitteella on suomalaisten vahva tuki. Kiitän lämpimästi vielä kerran kaikkia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-17T17:35:08,2022-02-17T17:42:11,Hyväksytty,1.1
2022_11_146,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_147,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä keskustelemassa Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteesta. Tämä on järjestyksessä jo toinen kaivostoimintaan liittyvä kansalaisaloite, joka on käsittelyssä täällä eduskunnassa tällä vaalikaudella. Aiempi aloite, Kaivoslaki Nyt, vaati kaivoslain kokonaisuudistusta, ja Kaivostoiminnalle rajat -aloite vaatii, että lainsäädäntömme linjaa ne alueet, mihin kaivosten etsintä ja varaukset eivät sovi.
Nykyisellään lainsäädäntömme on kaivosteollisuuden kannalta edullinen, ja Suomi on sen vuoksi kansainvälisten kaivosyhtiöiden kannalta erittäin houkutteleva maa. Nykyisellään ongelma tässä on kuitenkin se, että maaperämme kaivannaiset voi hakea täältä halpaan hintaan muualla jalostettaviksi ja riskit ja haitat jäävät paikallisten murheeksi. Etsintävarauksia voi tehdä myös sellaisille alueille, joille tuskin on mahdollista saada lupaa varsinaiselle kaivostoiminnalle, ja nämä valtavat varausalueet herättävät epävarmuutta ympäri maata niin ainutlaatuisen, Euroopan neljänneksi suurimman järven rannalla, Saimaalla, kuin myös pohjoisessa lappilaisten maanomistajien parissa.
Ihmisten huoli on otettava tosissaan. Kaivostoiminta ei ole nykyisin Suomessa lainkaan kestävällä pohjalla. Maamme pinta-alasta on jopa yli kymmenesosa varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille, saamelaisten kotiseutualueille sekä puhtaiden, mittaamattoman arvokkaiden järvien, Saimaan ja Päijänteen, rannoille.
Kaivokset eivät kuitenkaan sovi kaikkialle, ja toimintaan sisältyy usein riski peruuttamattomista, laajoista ympäristövahingoista. Kaivosten etuajo-oikeus tulee poistaa. Ympäristöltään ja kulttuuriltaan arvokkaiden alueiden koskemattomuus on turvattava rajaamalla ne kaiken kaivostoiminnan ulkopuolelle niin sanotuiksi no-go-alueiksi, aivan kuten tässä kansalaisaloitteessa esitetään. Lupia myönnettäessä on myös huomioitava kaivostoiminnan koko elinkaaren aikaiset vaikutukset ympäristölle ja muulle elinkeinotoiminnalle.
Eduskunta on aiemmin Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä kirjannut yksimielisesti kaivoslain etenemisen kannalta olennaisia lausumia ja vaatimuksia. Nuo eduskunnan asettamat vaatimukset tulee viedä lakiin täysimääräisesti. Eduskunta edellytti muun muassa, että kaivoslakia uudistettaessa hallitus varmistaa nykyistä selkeämmin korvaamattomien alueiden suojelun. Hallituksen tulee myös varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuus haittojen kärsijöille.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että kaivoslaki uudistetaan. Alun perin kaivoslaki piti saada eduskunnan käsittelyyn jo yli vuosi sitten, mutta valmistelu on viivästynyt, ja aivan aiheellisesti tämä on herättänyt ärtymystä ja huolta kentällä.
Kentällä on myös hämmästelty kaivosyhtiöiden ja kaivosteollisuuden vahvaa edustusta osana työ- ja elinkeinoministeriön lainvalmistelua. On äärimmäisen tärkeää pitää kiinni lainvalmistelun riippumattomuudesta. Kaivoteollisuuden vahva mukanaolo herättää huolta siitä, kuinka saadaan kasvatettua kaivosyritysten vastuuta ympäristöstä, kun he ovat itse näissä valmistelupöydissä näin vahvasti mukana.
Kiitos kansalaisaloitteen taustalla oleville aktiiveille ja kymmenilletuhansille aloitteen allekirjoittajille! Toivottavasti tämän aloitteen ja tämän ympärillä käydyn keskustelun kirittämänä hallituksen työ saadaan maaliin ja kaivoslain luonnos valmistuu ja se saadaan lausuntokierrokselle lähetettäväksi ja aikanaan sitten piakkoin myös tänne eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisilta tullut ääni on vahva: kaivostoiminnalle on saatava rajat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-02-17T17:42:16,2022-02-17T17:46:45,Hyväksytty,1.1
2022_11_148,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_149,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä hieno asia, että aktiivisella kansalaistoiminnalla on saatu jälleen nostettua aloite tänne eduskuntaan. Edellinen kaivostoimintaa koskeva Kaivoslaki Nyt ‑niminen aloite käsiteltiin vuonna 2020, mutta eduskunta hylkäsi sen. Tämän Kaivostoiminnalle rajat ‑aloitteen tavoitteena on muuttaa lakejamme niin, että Suomeen määriteltäisiin alueita, joilla malminetsintää tai kaivostoimintaa ei saisi lainkaan harjoittaa. Aloite on kriittisen ajankohtainen, sillä ainakin Saimaan ja Päijänteen suunnalla on viime aikoina tehty kartoitusta ja varauksia ja suunnitelmia mahdolliseen kaivostoimintaan ryhtymisestä. Noilla alueilla kaivostoiminnan aloittaminen olisi monessakin mielessä katastrofaalista, ja kansalaisetkin ovat reagoineet näihin suunnitelmiin kauhulla.
Aloitteessa sanotaan hyvin, että Suomessa tulee olla kaivoksia tulevaisuudessakin, mutta ei missä tahansa tai millä ehdoilla tahansa. Kansallismaisemamme ei saa joutua tuhottavaksi lyhytnäköisen voitonsaannin alttarille kallisarvoista luontoa riistäen. Toki kaivokset tuottavat hyvinvointia kuin mikä tahansa teollisuus, mutta ne myös erityisellä tavalla tuhoavat ympäristöä. Kaivoslakia ollaan uudistamassa, ja ilmeisesti hallituksen esitys siitä on tulossa eduskunnan käsittelyyn tänä keväänä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Edellä mainitut ovat hyviä tavoitteita, ja varmaankin tämän kansalaisaloitteen tärkeä viesti tulee uudistuksen yhteydessä tarkasti tutkittavaksi. Samalla on tarpeellista pysäyttää vahvalla lainsäädännöllä kaikki mahdollisuudet kansallisomaisuuksiemme ryöstämiseen ulkomaille. Korostan tätä: samalla on tarpeellista pysäyttää vahvalla lainsäädännöllä kaikki mahdollisuudet kansallisomaisuuksiemme ryöstämiseen ulkomaille. Parasta tietenkin olisi, että tällaisista suurista ympäristönsuojelullisista linjauksista päätettäisiin kansanäänestyksellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-17T17:47:05,2022-02-17T17:50:19,Hyväksytty,1.1
2022_11_150,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_151,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto haluaa uudistaa kaivoslain niin, että se palvelee paikallisten ihmisten etuja ja suojelee ympäristöä ja luontoa. Tämän me halusimme tehdä jo viime hallituskaudella. Vasemmistoliiton tavoitteet kaivoslain uudistamisen suhteen näkyvät hyvin selvästi myös Marinin hallitusohjelmassa. Siinä uudistuksen lähtökohtana on ympäristönsuojelun tason parantaminen, kaivosten toimintaedellytysten varmistaminen ja paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.
Me vasemmistoliitossa ajattelemme, että maaperän rikkaudet kuuluvat aina lähtökohtaisesti kansalaisille ja yhteiskunnalle. Yritysten, ja usein nimenomaan monikansallisten yritysten, on maksettava kansallisomaisuuden hyödyntämisestä ja ympäristöhaittojen aiheuttamisesta korvaus. Kunnilla tulisi myös olla oikeus sallia tai kieltää kaivostoiminta alueellaan. On väärin, että nyt monikansalliset yhtiöt ovat voineet kaivaa maaperämme rikkauksia lähes maksutta samaan aikaan, kun ympäristöhaitat ovat jääneet Suomeen. Veronmaksajille on jätetty valtavia ympäristövahinkojen laskuja, mutta myös sellaisia ympäristötuhoja, joita on mahdotonta korvata rahalla.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että pidämme kiinni hallitusohjelman kirjauksista emmekä jousta näistä. Erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksien ja luonnonsuojelun tason parantaminen ja kaavoitusoikeuden nykyiset muotoilut eivät ole riittäviä, joten niistä pitääkin pitää ääntä. Meille vasemmistossa on myös tärkeää, että kaivosvero on valmistelussa ja se toteutetaan tämän hallituksen päätöksellä.
Tässä yhteydessä haluan tuoda esiin myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tänään julkaistun linjapaperin luontokadon pysäyttämiseksi, jossa peräänkuulutetaan ekologista kompensaatiota, kun toteutetaan luonnon kannalta raskaita hankkeita, joista kaivostoiminta on yksi esimerkki. Siksi onkin tärkeää, että luonnon arvokkaimmat alueet rajataan kokonaan pois malminetsinnän ja kaivostoiminnan piiristä, mikä on myös vasemmiston tavoite ja se, mitä tämä käsittelyssä oleva kansalaisaloite esittää.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää tästä kansalaisaloitteesta, ja toivon sille huolellista ja monipuolista käsittelyä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-17T17:50:21,2022-02-17T17:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_11_152,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_153,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tärkeä aloite ja tärkeä teema — kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Tämä kansalaisaloitemalli on arvokas demokratian osatekijä, joka on ihan selvästi otettu Suomessa aktiivisesti käyttöön.
Ensinnäkin tästä aloitteesta: Lähtökohta on ihan oikea. Kaivostoimintaa tulee voida harjoittaa Suomessa myös jatkossa, mutta niin kuin aloitteessa lähdetään liikkeelle, on huomioitava arvokkaat luontoarvot, vesistöt, kulttuurikohteet — tämän tyyppiset, jotta niitä ei päästä pilaamaan. Otan nyt esimerkkinä aloitteessakin mainitut Saimaan ja Päijänteen. Päijänteen osalta on selvää esimerkiksi se, että sieltä tulee vesi Helsinkiin ja ei ole mitenkään ajateltavissa, että lähdettäisiin sotkemaan sellaista vesistöä, jonka varassa merkittävä osa Suomen väestöstä on. Saimaa on luku sinänsä, kansallismaisemaa. Meillä on ympäri Suomea arvokkaita vesistöjä, joita ei pidä pilata.
Kaivoslaki on ollut matkassa pitkään, sitä on siirretty eteenpäin. En tiedä, mikä hallituspuolueilla siinä viivästyttää. Erimielisyydet taitavat olla kovia. 
Itse olen pitänyt kaivoslain osalta tärkeänä, että siellä olisi joitakin elementtejä, muun muassa tämä kaivosvero, jotka hyödyttävät niitä kuntia, joissa kaivos toimii. Se lisää hyväksyttävyyttä paikallisesti. Esimerkiksi omalla paikkakunnallani, Valkeakoskella, on kultakaivos, mutta kun kultaa ei siellä jalosteta, niin siitä ei paikallisesti kovin paljon hyötyä taloudellisessa mielessä ole. Kunnalle pieni siivu olisi kyllä ihan paikallaan. Vastapuolella sitten pitää olla se, että kunnalla tulisi kaivoslaissa olla mahdollisuus mahdollistaa tai rajata kaivos oman kunnan ulkopuolelle, jolloin valtuusto sekä joutuu arvottamaan että saa arvottaa taloudelliset arvot ja ympäristöarvot ja saa miettiä, kummasta narusta vedetään. Paikallinen päätöksenteko on siinä mukana.
Vakuutusmaksujen pitää olla kohdallaan. Konkurssitilanteissa tai vastaavissa on oltava täysi varmuus siitä, että ennallistetaan kunnolla.
Ja edelleenkin tästä taloudellisesta merkittävyydestä: kaivostoiminta on isoa teollisuutta, sen pitää olla jatkossa myös mahdollista Suomessa, mutta nämä ympäristöarvot tarkkaan [Puhemies koputtaa] rajattuna huomioiden.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-17T17:53:01,2022-02-17T17:56:10,Hyväksytty,1.1
2022_11_154,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_155,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten huoli tästä kaivostoiminnasta ja valtausten teosta ja malminetsinnästä on laajaa ja perusteltua ja on tuottanut useampiakin kansalaisaloitteita, mikä on hyvä asia, koska nämä asiat tuodaan tänne eduskuntaan keskusteluun.
Mielestäni tähän kaivostoimintaan liittyy kaksi merkittävää potentiaalista epäkohtaa, jotka pitäisi huomioida. Eli ensimmäisenä tämä, että kansallisomaisuus, jota mineraalit ja malmit mitä suuremmassa määrin ovat, voidaan nyt viedä pois maasta ilman käypää korvausta ja se ei ole oikein, että Suomesta voidaan viedä kansallisomaisuutta pois ilman käypää korvausta. Ja toisenakin kaivostoiminnan mahdolliset ympäristövaikutukset, jotka pahimmillaan eivät ole siedettävissä ja kestettävissä tai korjattavissa oikeastaan mitenkään.
Kaivoksiahan on hyvin moneen lähtöön, on hyvin monenlaista kaivostoimintaa. Esimerkiksi kotikaupungissani Lappeenrannassa on kahden kilometrin päässä Saimaasta noin 700 metriä leveä ja 150 metriä syvä avolouhoksen monttu, jonka olemassaolosta käytännössä kukaan ei tiedä, ellei katso ilmakuvaa tai tule miettineeksi, miksi juna joutui kiertämään siinä kohtaa muutaman sadan metrin pidemmän matkan. Se kaivos ei aiheuta juurikaan merkittäviä ympäristövaikutuksia, muuta kuin ehkä paikallista hiekan leviämistä. Mutta sitten taas toinen ääripää on joku Talvivaara, joka saastuttaa kokonaisia vesistöjä. On valtava ero siinä, millaista kaivostoimintaa harjoitetaan ja missä sitä kaivostoimintaa harjoitetaan, mikä on mahdollista missäkin. Ja tämä tulisi mielestäni huomioida lain tasolla sillä tavalla, että tässä olisi järkevä harkinta kaivostoiminnan lajin ja luonteen suhteen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-17T17:56:10,2022-02-17T17:57:48,Hyväksytty,1.1
2022_11_156,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_157,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kulttuuri kuuluu kaikille, mutta kaivokset eivät todellakaan kuulu kaikkialle. Vihreät tukevat lämpimästi tämän kansalaisaloitteen tavoitteita.
On todella vahva signaali, että tämän eduskunnan aikana eduskuntaan asti on tullut jo kaksi kansalaisaloitetta, joiden kannattajat ovat siis ylittäneet 50 000 rajan. Tämä aloite sai yli 60 000 allekirjoittajaa, ja edellinen kansalaisaloite Kaivoslaki Nyt sai melkein 60 000 allekirjoittajaa. Sen lisäksi aloite, joka ei päässyt eduskuntaan asti, Ei kaivoksia Suomen Käsivarteen ‑aloite, sai sekin 38 000 allekirjoittajaa, ja adressi, jolla on vastustettu Ylläksen kaivosta, on saanut yli 50 000 allekirjoitusta. Tämäkin osoittaa, että suomalaiset ovat todella kypsyneet siihen, että meidän lainsäädäntömme katsoo kaivosten lupaehtoja ja luvitusjärjestelmää aivan yksipuolisesti kaivosyhtiöiden näkökulmasta ja unohtaa ympäristön ja ihmisten, lähialueiden asukkaiden oikeudet.
Kaivoksia toki tarvitaan, mutta on muistettava, että maaperän mineraalit eivät häivy, vaikka niitä ei käytettäisi kaikkia ihan tässä ja nyt, ja toisaalta kaivosjätteet saattavat olla ongelma satoja vuosia, radioaktiivisten jätteiden osalta jopa tuhansia vuosia.
Näiden kansalaisaloitteiden ja kannanilmaisujen ohella 16 Saimaan alueen kunnanjohtajaa otti viime syksynä kantaa kaivoslakiin, koska, kuten tässä on jo tullut esille, Saimaan alueella ollaan huolissaan kaivosvarauksista.
Keskeisiä epäkohtia nykyisessä laissa on paitsi se, että tosiaan se sallii kaivostoiminnan ja malminetsinnän aivan liian laajasti eli tällaisia no-go-alueita ei ole, myöskin se, että vakuudet ovat riittämättömiä. Ei ole ollenkaan harvinaista, että vakuudet eivät sitten oikeasti kata kaivoksen lopetettua niitä ympäristöhaittoja, niiden siivoamisen jälkiä. Myös esimerkiksi Talvivaaran, mutta joidenkin muidenkin kaivosten tapaukset ovat tuoneet esille, että myöskin suunnittelijoiden, rakentajien pätevyysvaatimukset ovat liian lepsuja. Kun kaivosjätteet todella saattavat vaikuttaa ympäristöön satoja vuosia, niin on aivan epäjohdonmukaista, että kaivosten jätealtaiden rakenteiden suunnittelijoilta ja rakennustyön toteuttajilta ei vaadita vastaavaa pätevyyttä kuin ylipäätänsä tällaisten hyvin vaativien rakenteiden suunnittelijoilta ja rakentamisen työnjohtajilta.
Kaiken kaikkiaan periaatteena pitää olla se, että kaivoselinkeino ei saa ajaa kaikkien muiden elinkeinojen intressin yli, ei myöskään kunnan ja maanomistajan tahdon yli. Kuntien pitää saada kaavoituksella päättää, halutaanko kuntaan uusi kaivos vai ei.
Lopuksi haluaisin vielä todeta sen, että viime vuosikymmenienkin siinä poliittisessa historiassa, jonka itse pystyn muistamaan, on lukuisia sellaisia asioita, että jollekin toimialalle ovat kansalaiset ja ympäristöjärjestöt ja muut vaatineet ympäristövaatimusten ja lupaehtojen tiukentamista ja tämän alan edustajat ovat sanoneet, että sittenhän se tulee taloudellisesti ihan mahdottomaksi. Kuitenkin tosiasiassa on tapahtunut se, että sen toimialan ratkaisuja on kehitetty. Muistan sen ajan, kun kansalaiset olivat kyllästyneet siihen, että meidän monien järvien vesi oli muuttunut ruskeaksi puuroksi paperiteollisuuden jätteiden takia. Kun jätevesiä vaadittiin puhdistettavaksi, paperiteollisuus sanoi, että tämä teollisuus lakkaa, jos meitä vaaditaan jätevesiä puhdistamaan. No, me kaikki tiedämme, että ratkaisut on löydetty ja teollisuus on ollut ylpeä siitä. Vastaavanlaisia tarinoita, tosikokemuksia on vaikka kuinka monelta toimialalta. Uskon, että tämä sama kehitys on mahdollista myöskin kaivosalalla.
Ja ihan viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluan todeta sen, että olen varsin pettynyt siihen, että työ- ja elinkeinoministeriö on suhtautunut hyvin välinpitämättömästi viime eduskunnan yksimieliseen lausumaan, joka tehtiin EU—Kanada-kauppasopimuksen, CETA-sopimuksen, solmimisen yhteydessä. Eduskuntahan yksimielisesti silloin vaati kaivoslain parantamista ympäristönsuojelun näkökulmasta. Ja nimenomaan CETA-sopimuksen kohdalla se on erittäin keskeinen asia siksi, että noin puolet kansainvälisistä kaivosyhtiöistä pitää päämajaansa Kanadassa. Jos meillä ennen kaivoslain uudistamista astuu voimaan CETA-sopimus, joka antaa sitten kanadalaisille kaivosyhtiöille mahdollisuuden riitauttaa asia kansainvälisessä välimiesoikeudessa ja vaatia suolaisia vahingonkorvauksia, jos sopimuksen voimaantulon jälkeen kaivoslakia kiristetään, niin tällaista riskiä mielestäni Suomen päättäjät eivät saa ottaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-02-17T17:57:51,2022-02-17T18:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_11_158,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_159,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivostoiminnalle rajat ‑kansalaisaloite keräsi yli 62 000 allekirjoitusta, ja se on samasta asiasta jo toinen kansalaisaloite kahden vuoden sisällä. Tämä kertoo siitä edelleen kasvaneesta huolesta liittyen erityisesti kaivosten aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Mielestäni tämä huoli on erittäin perusteltu, ja haluankin kiittää kaikkia aloitteen alullepanijoita sekä kaikkia allekirjoittaneita.
Kaivosteollisuuden välttämättömyyttä perustellaan useimmiten sillä, että kaivokset tuovat työpaikkoja, ja sehän on totta. Työpaikat säilyvät kuitenkin vain niin kauan kuin kaivostoiminta on kannattavaa tai kunnes malmisuonet on loppuun kaluttu. Kaivostoiminnan kannattavuuden taustalla on jalostettavan mineraalin maailmanmarkkinahinta, joten siinä tapahtuvat muutokset vaikuttavat suoraan kaivosteollisuuden kannattavuuteen. Kaivosteollisuuden työpaikat eivät ole mitään tulevaisuuden työpaikkoja. Ne kestävät tasan tarkkaan niin kauan, että kaivostoiminta loppuu tai suoni on loppuun kaluttu: 10 vuotta, 20 vuotta, ja se on siinä. Ja mitä meille jää — jääkö meille saastunut ympäristö?
Arvoisa puhemies! Suomalaiset mineraalivarannot ovat kansainvälisessä vertailussa tyypillisesti varsin pieniä tai pitoisuuksiltaan laihoja. Pienempien pitoisuuksien rikastaminen vaatii ympäristölle yhä raskaampia rikastusprosesseja, joissa mineraalit erotellaan sivukivestä. Mitä enemmän malmia pitää rikastaa eli mitä köyhempi suoni, sitä enemmän kuluu vettä ja sitä enemmän rikastusprosesseissa käytetään myrkyllisiä kemikaaleja.
Usein kuulunut argumentti kaivostoiminnalle — ja erityisesti koboltin tuotannolle — on myös se, että jos me emme tuota kobolttia, niin se tuotetaan Kongossa lapsityövoimalla. No, koboltin kokonaistuotanto on 140 000 tonnia vuodessa koko maailmassa. Kongo tuottaa tästä 70 prosenttia. Vuonna 2020 kobolttia tuotettiin Sotkamon Kevitsan ja Kylylahden kaivoksista yhteensä 1 559 tonnia eli 1 prosentti maailman kokonaistuotannosta. Vaikka me muuttaisimme koko Suomen yhdeksi avolouhokseksi, lapset jatkaisivat raatamistaan Kongon kaivoksilla entiseen malliin.
Monesti kuulee myös sanottavan, että suomalainen kaivostoiminta on vastuullista. Uskon, että kovin moni kansalainen ei oikeasti ymmärrä kaivostoimintaa ja sitä, millä tavalla se rikastusprosessi tehdään, kuinka paljon siellä käytetään kemikaaleja ja mitä ne niin sanotut rikastehiekka-altaat tai sivukivialtaat, mitkä voivat olla satojen hehtaarien kokoisia, oikeasti sisältävät. Ne sisältävät jätekiveä, mikä on kyllästetty kemikaaleilla. Nämä jätekivikasat on laitettu 4 millimetrin paksuisen geobitumikalvon päälle moreenikerroksen päälle. Kun ne rikastehiekka-altaat ovat täynnä, niin alue maisemoidaan, elikkä sinne meidän maaperään jää semmoisia patteja, satojen hehtaarien kokoisia, mitkä sisältävät näitä sivukivikasoja, mitkä on kyllästetty kemikaaleilla.
Kysyin kerran eräältä kaivostoimijalta, että kuinka kauan he luulevat, että nämä bitumikalvot kestävät, että ne eivät murru eikä tule halkeamia, jolloin tapahtuisi se, että kun vettä sataa, niin sadeveden mukana näistä sivukivikasoista nämä metallit liukenisivat sinne maaperään ja sitä kautta pohjavesiin. Elikkä pohjavesien pilaantuminen on oikeasti suuri riski, mutta ei se toki heti tapahdu. Se tapahtuu sitten joskus muutaman kymmenen vuoden päästä, ehkä, kun kaivos on jo lopettanut toimintansa, mutta uskon, että tätä riskiä ei kovin moni ymmärrä.
Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, ei ole olemassa saastuttamatonta kaivosta. Kaikki metallimalmikaivokset saavat valuttaa ylijäämävetensä ympäristöön ja vesistöihin ympäristöluvan turvin. Kaivokset puhuvat puhdistetuista vesistä, mutta puhtaita nämä jätevedet eivät ole. Ne ovat mineraalisia ja sisältävät raskasmetalleja ja sulfaatteja, ne sisältävät typpiyhdisteitä, jotka ovat peräisin räjähdysaineista, sekä prosessikemikaaleja, kuten ksantaatteja.
Suomen kaivosyhtiöt laskevat vesistöön miljoonia kuutioita kaivosten jätevesiä, eikä ole tiedossa, millaisia määriä erittäin myrkyllisiä tai myrkyllisiä ksantaatteja joutuu vesistöihin. Yhtiöillä ei ole velvollisuutta seurata tai raportoida ksantaattipäästöjään. Ksantaattien vaikutuksista, myrkyllisyydestä ja hajoamisesta arktisissa olosuhteissa on hyvin vähän tutkittua tietoa. Suomen ympäristöviranomaisen vallitseva kanta on, että ksantaatit hajoavat nopeasti. Tämä ei pidä paikkaansa. Nopea puoliintumisaika voi toteutua vain trooppisissa olosuhteissa auringon säteilyn nopeuttamana. Meillä arktisissa olosuhteissa talvisin hajoaminen on todettu erittäin hitaaksi. Suomessa ja erityisesti Pohjois-Suomessa on talvella hyvin vähän auringonvaloa. Jääkylmässä vedessä puoliintumisaika voi olla yli sata päivää.
Suomen ympäristöviranomaisen kanta on, että ksantaattien pitoisuuksien mittaamiselle jätevedestä ei löydy standardoitua menetelmää. Tämä ei pidä paikkaansa. Menetelmiä on useita. Yhtä tällaista menetelmää, UV-VIS nimeltään, käytetään esimerkiksi Kevitsassa takaisin palaavan prosessiveden ksantaattipitoisuuden mittaamiseen. Samaa vettä pumpataan myös jokeen. Tämä menetelmä tai muu vastaava mittaamismenetelmä tulisi validoida niin, että jätevedenkin pitoisuudelle saadaan mittausarvoja.
Arvoisa puhemies! Varovaisuusperiaatteen mukaan pelkkä epäily toiminnan haitallisuudesta, päästön haitallisuudesta terveydelle ja/tai ympäristölle, edellyttää viranomaista ryhtymään estäviin toimenpiteisiin. Jos ei ole mahdollisuutta mitata ksantaattipitoisuuksia jätevedestä, varovaisuusperiaatteen mukaan viranomaisen on kiellettävä vesien päästäminen ympäristöön. Se tarkoittaa, että tällaisia jätevesiä tulisi säilyttää riittävän pitkä aika erillisissä altaissa, ennen kuin vesiä saa päästää ympäristöön. Koska viranomaiset eivät vaadi ksantaattien pitoisuuksien mittaamista, ei ole perustettu kaupallisia laboratorioita, jotka tarjoaisivat mittauspalvelua ja olisivat validoineet ksantaattien mittausmenetelmät.
Meillä on vielä todella paljon tekemistä Suomessa ympäristöasioissa, jotka liittyvät kaivoksiin, ja toivon, että tämä keväällä käsittelyyn [Puhemies koputtaa] tuleva kaivoslaki ainakin osittain paikkaa niitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-02-17T18:04:45,2022-02-17T18:12:03,Hyväksytty,1.1
2022_11_160,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_161,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin erinomainen puheenvuoro tuo edellinen, edustaja Juuso, kiitos siitä. Lämpimät kiitokset myös aloitteen tekijöille ja koko aktiiviselle Suomen luontoa puolustavalle kansalais- ja järjestökentälle. Teidän viestinne on selvä: Suomi tarvitsee kunnianhimoisen kaivoslain, jossa kaivostoiminnalle asetetaan rajat. Se on viisasta, pitkänäköistä, ja sanoisin, että myös suomalaisten yleistä näkemystä vastaavaa. Ei siis kielletä kaivostoimintaa, mutta rajoitetaan malminetsintää ja kaivostoimintaa alueilla, jotka halutaan säilyttää, kuten arvokkailla pohjavesialueilla, erämaa-alueilla, kansallispuistoissa, luonnonsuojelualueilla, Natura 2000 -alueilla, saamelaisten kotiseutualueella, Unescon maailmanperintö- ja geopark-kohteissa ja niin edelleen — lista on kattava ja hyvin harkittu. Meidän tulee nähdä ihmisen toiminnan ylisukupolviset vaikutukset, pysäyttää luontokadon eteneminen ja päästä tilanteeseen, jossa luonnon monimuotoisuus säilyy ja jopa elpyy. 
Kaivostoiminnan ulkopuolelle rajattaville alueille olisi myös määriteltävä kohteittain sopivat suojaetäisyydet. Riittävät suojaetäisyydet kaivoksille ovat olleet monen mökkiläisen, turistiyrittäjän ja niin edelleen toiveissa jo pitkään. Kansalaisaktiiveja aloitteen takana on niin Saimaalta, Päijänteen rannoilta kuin Käsivarresta.
Onkin valitettavaa, että tämän hallituksen kaivosvalmistelussa intressivertailu ei ehdi mukaan. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tämä hallitus saa vietyä maaliin hallitusohjelman mukaisesti kaivoslain, joka sisältää merkittäviä parannuksia ympäristönsuojelun tilaan. Intressien vertailua voidaan ja on tärkeää toteuttaa laissa muilla tavoilla. Esimerkiksi työpaikkojen määrät matkailussa ovat moninkertaisia kaivostoimintaan verrattuna.
Arvoisa puhemies! Voimassa oleva kaivoslainsäädäntö ei turvaa luonnon monimuotoisuutta, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä, ja tähän on saatava muutos. Vihreiden tavoitteena kaivoslain uudistuksessa on se, että ympäristön ja paikallisten ihmisten sekä moninaisten elinkeinojen asemaa parannetaan. Haluamme muun muassa, että kunnille annetaan aloitteen tavoin mahdollisuus kieltää kaivostoiminta alueellaan, rajoittaa malminetsintälupia ja saattaa kaivosten vastuut ja vakuudet todellisia kustannuksia vastaavalle tasolle. Jo edellisen kansalaisaloitteen, Kaivoslaki Nyt, yhteydessä myös eduskunta edellytti kaivostoimintaa koskevaan lainsäädäntöön useita parannuksia, jotka on huomioitava.
Arvoisa puhemies! Suomen pinta-alasta on luonnonsuojelu- ja erämaalakien perusteella suojeltu vain noin 10 prosenttia. EU:n tavoitteena on suojella 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista, ja lisää suojelualueita tarvitaan kipeästi myös Suomessa. Meillä on tilaa Suomessa niin kaivoksille kuin puhtaille mökkirannoille ja suojellulle luonnolle.
On totta, että osalle aloitteessa luetelluista alueista ei voimassa olevankaan lainsäädännön vuoksi voisi todennäköisesti perustaa kaivosta. Ympäristönsuojelulaki esimerkiksi kieltää pohjavesien pilaamisen ja pohjaveden laadun vaarantamisen, ja nykyisessäkin kaivoslaissa linjataan, että malminetsintä ei saa aiheuttaa merkittäviä muutoksia. Kuten edustaja Juuso totesi, osaamisessa on kuitenkin kehitettävää, ja tämä osaaminen voi joskus olla se este, että näissä arvioissa mennään pieleen.
Malminetsintää tai siihen tähtääviä kaivosvarauksia kohdistuu kuitenkin jopa yli 10 prosenttiin Suomen pinta-alasta. Nykyinen tilanne on se, että malminetsintäluvan voi Suomessa saada lähes minne vain: luonnonsuojelualueelle, saamelaisten kotiseutualueelle, puhtaiden vesistöjen rannoille. Tämä on mielestäni räikeä epäkohta. Nykylaki on riittämätön, ja tuntuu, että kaivosyhtiöiden etu menee liian usein luonnon ja suomalaisten edun edelle — kokonaisharkinta uupuu. Olisikin johdonmukaista ja kaikkien toimijoiden kannalta läpinäkyvää ja selvää kieltää malminetsintä myös alueilla, jonne ei malminetsinnästä huolimatta käytännössä hyvinkään todennäköisesti voisi perustaa kaivosta.
Arvoisa puhemies! Olemme päättäneet ottaa Suomessa käyttöön kaivosveron vuodesta 2023 alkaen. Veromallia ei kuitenkaan ole vielä valittu. Ympäristönsuojelun näkökulmasta tärkeää olisi kaivosveron käyttöönotto sellaisella mallilla, joka mahdollistaa voiton lisäksi myös louhinnan määrään sidotun veronkannon ja joka toteuttaa paremmin niin sanottua saastuttaja maksaa -periaatetta.
Teidän, aloitteen tekijöiden, kansalaistoimijoiden, viesti on selvä — toivon, että eduskunnankin. Tämän hallituksen on vietävä kaivoslain parannus maaliin viivyttelemättä ja vesittämättä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-02-17T18:12:04,2022-02-17T18:17:18,Hyväksytty,1.1
2022_11_162,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_163,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää Kaivostoiminnalle rajat ‑kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia äärimmäisen tärkeästä työstä suomalaisen luonnon ja vastuullisen kaivostoiminnan puolesta.
Suomen kaivoslain uudistustarpeesta kertoo vakavalla tavalla se, että tämä aloite on kahden vuoden sisällä jo toinen kansalaisaloite, jolla pyritään saamaan kaivostoiminnan ilmeiset ongelmat kuriin Suomessa. Tämä kertoo siitä, että kaivoslakimme ei vastaa ihmisten ajatuksia ja odotuksia siitä, miten kallioperämme uusiutumattomia luonnonvaroja voi hyödyntää ja millaista haittaa siitä saa tai paremminkin ei saa aiheutua luonnolle, ihmisille tai muille elinkeinoille. Voimassa oleva kaivoslainsäädäntö ei turvaa luonnon arvokohteita, paikallisten ihmisten oikeuksia eikä muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiä — siksi kaivoslaki on viimein uudistettava.
Tärkeä lähtökohta luonnon paremmalle huomioimiselle on EU:n biodiversiteettistrategia, joka velvoittaa EU:n jäsenmaita suojelemaan 30 prosenttia alueestaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi. Meidän vastuullamme on varjella alueet, jotka ovat luontotyypeiltään, ekosysteemeiltään tai maisema-arvoiltaan erityisen arvokkaita, sekä alueet, jotka ovat merkityksellisiä alkuperäiskansamme saamelaisten elinkeinojen ja kulttuurin näkökulmasta.
Näiden erityisen arvokkaiden alueiden suojeluun Kaivostoiminnalle rajat ‑kansalaisaloite tähtää. Aloitteessa kaivostoiminnan ulkopuolelle esitetään rajattavaksi luonnonsuojelualueiden lisäksi muun muassa erämaa-alueet, Natura 2000 ‑alueet, Unescon maailmanperintökohteet, saamelaisten kotiseutualue, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä herkät pohjavesi‑ ja ranta-alueet. Ja lisäksi pyydetään, mitä pidän tärkeänä, määrittämään kohteittain myös sopivat suojaetäisyydet näille arvokkaille alueille. Vihreiden ryhmä, kuten täällä jo muutamakin edustaja on todennut, tukee näitä kansalaisaloitteen hyvin perusteltuja tavoitteita.
Arvoisa puhemies! Tämänhetkinen kaivostoimintaa ja malminetsintää koskeva lainsäädäntö sallii luonnon monimuotoisuuden, paikallisten ihmisten oikeuksien ja muiden elinkeinojen toimintaedellytysten vaarantamisen. Hallitusohjelmaan on kirjattu kaivoslain uudistuksen lähtökohdaksi ympäristönsuojelun tason parantaminen, ja tästä on nyt lain uudistamisessa pidettävä kiinni.
Suomenkin kallioperästä saatavien mineraalien kysyntä tulee luultavasti lähivuosina kasvamaan. Siksi nyt on korkea aika luoda kaivostoiminnalle rajat, jotta päästään nykyisestä villin lännen tilanteesta kokonaisvaltaisesti vastuulliseen kaivostoimintaan. Kun kaivostoimintaa harkitaan, tulisi aina tehdä intressivertailu eri käyttötarkoitusten ja elinkeinojen välillä. Yhdellä elinkeinomuodolla ei voi olla etuajo-oikeutta, kun kyse on pinta-alallisesti massiivisesta ja luonteeltaan peruuttamattomasta uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämisestä. Ja kuten täällä on todettu, kunnilla pitää olla päätösvalta oman alueensa osalta myös kieltää kaivoksen perustaminen alueelle.
Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut Lissabonin sopimuksessa turvaamaan saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilymisen. Kaivostoiminta Käsivarren alueella tarkoittaisi käytännössä poronhoidon loppumista ja Käsivarressa poronhoidosta elantonsa saavien toimeentulon menettämistä sekä saamelaisten perinteisen elämäntavan ja kulttuurin ehtymistä. Tämä ei sovi oikeustajuun eikä Suomen valtion tekemiin sitoumuksiin. Saamelaisten oikeuksia on vahvistettava kaivoslain uudistuksessa.
Arvoisa puhemies! Tämäkin kansalaisaloite osoittaa, että ihmiset haluavat puolustaa suomalaista arvokasta luontoamme. On meidän vastuullamme varmistaa lainsäädännöllä, että kaivostoiminta on Suomessa tulevaisuudessa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Niin tämä kansalaisaloite kuin aiempi Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloite asettavat uudistukselle korkeat kriteerit, joihin meidän tulee uudistuksessa pyrkiä. Kaivoslaki on saatava lausuntokierrokselle viipymättä, jotta se ehditään viedä maaliin vielä tällä hallituskaudella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-17T18:17:21,2022-02-17T18:22:01,Hyväksytty,1.1
2022_11_164,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_165,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tämän kansalaisaloitteen alullepanijoille ja allekirjoittajille. Kaivoslain uudistaminen on todella merkittävä ja monitahoinen kokonaisuus, minkä vuoksi on tärkeää, että asiasta käydään vilkasta ja julkista keskustelua.
SDP:lle on erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa sovitut uudistukset saadaan kaivoslakiin vielä tällä hallituskaudella. Uudistamisen lähtökohtana on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua sekä paikallista hyväksyttävyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia. Nämä tärkeät uudistukset eivät voi odottaa.
Kaivostoimintaan liittyy myös ristiriitoja. Vihreän siirtymän vaatima sähköistyminen edellyttää kaivosteollisuuden tuottamia metalleja ja mineraaleja, mutta niiden hankkimiseen liittyy kriittisiä ympäristöllisiä ja sosiaalisia kysymyksiä. Ensin on kysyttävä, onko nuo välttämättömät materiaalit parempi tuottaa Suomessa vai jossain muualla, jossa ihmisoikeuksien ja ympäristön huomioiminen on todella heikolla tolalla. No, me olemme varmaan kaikki sitä mieltä, että Suomessa, mutta se, että Suomessa jotakin tehdään paremmin, ei tarkoita vielä, että se tehdään riittävän hyvin. Se, että suomalaisilla kaivoksilla ei kuole ihmisiä, ei esimerkiksi tee hyväksyttäväksi polkea saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana. Pienimmän haitan periaate ei sovi kovin hyvin myöskään luonnon pilaamiseen. Kestävä kaivostoiminta on mahdollista, mutta se vaatii kaivoslain uudistamista.
Arvoisa puhemies! Kaivos vaikuttaa ympäröivän yhteisön elämään merkittävästi. Toisaalta se voi tuoda työpaikkoja, toisaalta heikentää mahdollisuuksia toteuttaa omaa elinkeinoa tai nauttia lähiympäristöstä. Suomessa on sekä hyviä että huonoja esimerkkejä kaivostoiminnasta. Keskeistä on, että alueen ihmiset saavat päättää. Kunnilla eli toisin sanoen kuntalaisilla tulee jatkossa olla oikeus itse päättää siitä, tuleeko kunnan alueelle kaivoksia. Erityisesti mahdollisen kaivoksen vaikutusalueella kiinteistön tai maata omistavien ihmisten tiedonsaantioikeutta ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Myös kaivosveron käyttöönotto on tärkeää, jotta edes osa suomalaisten luonnonvarojen käytöstä saatavasta hyödystä jää suomalaisille ja erityisesti kaivospaikkakunnan asukkaille itselleen, eikä se valu pelkästään ulkomaisille omistajille.
Arvoisa puhemies! Työtä jää kiistatta myös seuraavien hallitusten tehtäväksi. Nyt on kuitenkin tärkeää saada sovitut parannukset eteenpäin, eikä uhrata koko uudistuksen läpimenoa. Neuvottelut ja valmistelu etenevät kaiken aikaa hallituksessa, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. On olennaista, että saamme esityksen ripeästi eduskunnan päätettäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-02-17T18:22:02,2022-02-17T18:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_11_166,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_167,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoksista puhuttaessa yksi keskeinen kysymys on nimenomaan se, miten paljon annamme arvokasta ja monin paikoin uhanalaista luontoamme kaivosyhtiöiden käyttöön. Nyt käsittelyssämme oleva aloite keskittyy siihen, mitkä alueet olisi syytä rajata kokonaisuudessaan ulos tai pois kaivostoiminnan piiristä. Tätä aihetta on todellakin syytä tässä salissa tarkoin harkita ja kuunnella. Alkuun haluan kiittää kaikkia aloitteen tekijöitä ja sitä kannattaneita. Tässä aloitteessa totisesti nostetaan esille todella tärkeitä näkökulmia ja huomioita.
Kaivoksia totta kai tarvitaan. Se on tosiasia. Me kaikki käytämme arjessamme niitä tuotteita, jotka perustuvat kaivannaistuotteisiin. On tärkeää, että meidän pitää pystyä vähentämään neitseellisiin luonnonvaroihin perustuvaa kulutusta, mutta vielä lähitulevaisuudessa tuskin nopeimmankaan kiertotalouspyrähdyksen myötä tämä tarve nopeasti vähenisi, mutta toivottavasti pitkällä aikavälillä, ja niitä päätöksiä myös teemme nyt.
Suomen nykyisen kaivoslainsäädännön ongelmat ovat kuitenkin siinä, että se ei riittävästi suojaa tärkeimpiä luonnonvarojamme eikä paikallista ihmistä. Vaikka tärkeitä maamineraaleja tarvitaan, tärkeimmät luontokohteemme ovat korvaamattomia. Kirveen koskematonta metsää ja vuosisatojen ajan rauhoitettuja luontotilkkuja on meillä Suomessa häviävän vähän. Nämä arvokkaat kohteet meidän on suojeltava kaikelta ihmisen toiminnalta, myös kaivostoiminnalta.
Arvoisa puhemies! Luonnon suojaamisessa ei ole kyse vain itsessään todella tärkeiden elinympäristöjen ja lajien suojaamisesta. Arvokkaiden ympäristöjen suojaamisessa on paljon kyse myös ihmisen hyvinvoinnista, meidän kulttuuriperinnöstä sekä myös elinkeinojen suojelemisesta. Tässä on toinen epäkohta nykyisessä kaivoslaissamme. Kaivosten massiiviset vaikutukset ympäristöön ovat ennen kaikkea paikallisia, mutta silti paikallisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa niiden perustamiseen ovat parhaimmillaankin hyvin epävarmoja, heikoimmillaan täysin olemattomia. On oikeudenmukaista, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa itse oman elinpiirinsä asioihin. Siihenhän meidän demokraattinen käsityksemme perustuu. Valitettavasti todellisen elämän esimerkit kuitenkin osoittavat, että vaikkapa kunnilla on vaikeuksia estää kaivosten varaaminen alueilta, joille ne eivät sellaista haluaisi, vaikka käytössä olisivat periaatteessa kaikki keinot.
Luonnon hyvinvointi on edellytys esimerkiksi matkailuelinkeinolle sekä Suomen alkuperäiskansan saamelaisten perinteisille elinkeinoille. Kun kaivoksia havitellaan ja ulotetaan arvokkaille luontokohteille, kaivostoiminta jyrää alleen myös monia muita elinkeinoja ja toimeentulon lähteitä. Saamelaisten osalta tämä tarkoittaa porojen laiduntilan kaventamista sekä myös vesistöjen pilaantumisen kautta kalastusta.
Tämä kansalaisaloite ei esitä kaivostoiminnan rajaamista vain jo suojeltujen luontokohteiden ulkopuolelle. Aloitteen rajaukset ulottuisivat myös esimerkiksi Unescon maailmanperintökohteisiin saamelaisalueen lisäksi. Mitä tulee Unescon maailmanperintökohteisiin, vaikuttaa hyvin selvältä, jopa itsestäänselvältä, että maailmanlaajuisesti arvokkaaksi määriteltyjen kulttuuriympäristöjen pitäisi olla yksiselitteisesti suojassa kaivostoiminnalta.
Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa on paljon painavaa asiaa, joka tulee ottaa huomioon vielä tällä hallituskaudella uudistettavaan kaivoslakiin. Kaivoslain uudistaminen on viivästynyt, mutta se täytyy saattaa nopeasti maaliin. Se on meidän tehtävämme. Parempi kaivoslainsäädäntö on tärkeä, jotta myös kaivosten hyväksyttävyys paranee, kun niillä on niin sanottu sosiaalinen hyväksyntä. Tällä hetkellä sitä ei ole. Kaivoslain uusiminen on tärkeää myös herkän luontomme suojelemiseksi. Se on tärkeintä, myös jotta ihmisten luottamus meidän yhteiskuntaamme säilyy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-17T18:25:16,2022-02-17T18:29:51,Hyväksytty,1.1
2022_11_168,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt tälle asialle tässä vaiheessa varattu yhden tunnin aika on kulumassa umpeen. — Ministeri Lintilä, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_169,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Kiitoksia keskustelusta. — Kyseessähän on siis kansalaisaloite, ja tämän jatkonhan ratkaisee eduskunta. Eli tämä ei ole hallituksen vaan tämä on kansalaisaloite, ja eduskunta tekee sitten kansalaisaloitteen kanssa sen, mitä parhaaksi näkee. 
Pari kommenttia nyt kuitenkin hallituksen valmistelussa olevasta kaivoslaista: 
Eli niin kuin ainakin hallituspuolueitten edustajat tietävät, laki on tällä hetkellä poliittisessa neuvottelussa ja valmistelussa, ja aikataulu sen kanssa alkaa olemaan aika kriittinen, niin että sanotaan nyt, että meidän pitäisi kahden kolmen viikon sisällä saada se valmiiksi. Kun tässä on tullut esille ja on annettu kuva, että valmistelu olisi jotenkin TEMistä johtuen siirtynyt, niin huomautan: Kaikki aikataulun muutokset on tehty kaikkien hallituspuolueitten yhteisesti hyväksymänä, niin että sitä minä en ota niin kuin vastaan. Ne ovat kaikki kuitanneet. 
Tulen pitämään kiinni myös siitä periaatteesta, että se laki ei lähde ristiriitaisena lausunnolle vaan että se on hallituksen yksimielinen. Täällä on tullut joku ihme tapa tälle hallitukselle, että lähtee hallituksen esityksiä ristiriitaisina lausunnolle, [Välihuutoja vihreiden ryhmästä — Arto Satonen: Aivan! — Jani Mäkelä: Oletteko te vihreät sellaisia vai?] ja minä en tule viemään sitä periaatetta. 
Täällä on muutamia muita: Kaivosveroon on viitattu tässä useammankin kerran. Kaivosverohan on VM:n käsittelyssä, ja se tullaan viemään aika lailla käsi kädessä sitten tämän kaivoslain kanssa. Se on hyvällä mallilla, ja se on sellainen, josta en kyllä huolta kanna, etteikö sitä tultaisi saamaan kasaan. Mutta oikeastaan tässä on varmaan se, että tässä on aika monta lakia, jotka vaikuttavat. Siellä on luonnonsuojelulaki menossa, jolla on ehkä suurempikin vaikutus. Nyt pitää koko ajan mieltää myös se, että kaivoslaki on elinkeinolaki ja luonnonsuojelulaki on erillinen laki, ja niitä asioita, jotka hoidetaan luonnonsuojelulailla, ei hoideta kaivoslailla. Eli nämä pitää tietyllä tavalla pitää ihan juridisestikin erillään. 
Mielenkiintoinen keskustelu, ja toivon hartaasti, että saan tuoda lähiaikoina sitten kaivoslain esittelyyn tähän saliin. [Arto Satonen: Hyvä puheenvuoro! — Välihuuto vihreiden ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-17T18:30:00,2022-02-17T18:32:44,Hyväksytty,1.1
2022_11_170,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_171,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_172,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kaivoslaki todella kaipaa uudistusta. Tämä on yleinen ja jaettu mielipide. Tästä kertoo sekä se, että uudistamisesta on sovittu tämän hallituksen hallitusohjelmassa, että se, että on laadittu useita asiaan liittyviä kansalaisaloitteita ja adresseja, joita edustaja Hassi kävi hyvin läpi aikaisemmin tänään.
Täällä on muutenkin tänään ollut hyviä puheenvuoroja, joihin on helppo yhtyä, enkä toista nyt kaikkea jo sanottua, mutta haluan korostaa sitä, että meidän vasemmistoliiton kanta on selvä: kaivosten ympäristönsuojelun tasoa tulee parantaa ja kaivostoimintaa rajoittaa sellaisilta alueilta, joilla luonto on liian arvokasta uhrattavaksi teollisuudelle.
Myös se aloitteen tavoite, että kaivosmineraalien käytössä tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet sekä tulevien sukupolvien yhtäläiset tarpeet uusiutumattomien mineraalien saatavuuteen ja puhtaaseen luontoon, on kannatettava. 
Vasemmisto on samaa mieltä aloitteen kanssa myös siitä, että luontopääoman näkymätön varallisuusarvo on saatava näkyville kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa. On yksinkertaisesti luovuttava sellaisista hankkeista, joissa haittavaikutukset ovat kokonaisuutena arvioiden liian suuret erityisesti ympäristökriisin aikakaudella. Näin me myös linjaamme tänään julkaistussa tuoreessa linjapaperissamme keinoista luontokadun ehkäisemiseksi, ja jossa kaivostoimintaa myös käsitellään. 
Arvoisa puhemies! Vasemmisto kannattaa kaikesta huolimatta kaivostoiminnan harjoittamista Suomessa. Tällä hetkellä ympäristösäätely on liian löysää ja malmia saa etsiä myös alueilta, jotka ovat aivan liian arvokkaita luontopääomaltaan teollisuuden käyttöön annettaviksi.
No, nyt kaivoslain uudistuksen on tosiaan määrä valmistua tällä hallituskaudella, ja jo hallitusohjelmassa on linjattu uudistuksen tavoitteeksi kaivosten ympäristönsuojelun parantaminen, minkä osana rajataan malminetsintää ja kaivostoimintaa pois niiltä alueilta, joille se ei sovi. Me lähdemme siitä, että tämä linjaus pidetään ja kaivoslaki uudistetaan.
Ihan lopuksi haluan vielä kiittää aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia tärkeän asian tuomisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-02-17T19:06:11,2022-02-17T19:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_11_173,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_174,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaivostoimintaa ja maasta louhittavia mineraaleja tarvitaan. Puhdasta luontoa tarvitaan, se on meidän elinehtomme. Nämä kaksi asiaa pitää sovittaa yhteen. Parhaiten se tapahtuu siten, että kaivoslakiin ja kaivosveroon tehdään luonnon turvallisuutta edistäviä muutoksia ja selvitetään kaivostoiminnan kieltämistä joillain tietyillä alueilla.
Suomessa harjoitettavan kaivostoiminnan suhteen on haasteita. Kenties merkittävin on se outo tilanne, että vallalla on periaate ”kuka ehtii, saa pitää”. Tällä tarkoitan valtausjärjestelmää, joka mahdollistaa sen, että valtauksen ensimmäisenä tekevällä on ikään kuin subjektiivinen oikeus kaivostoimintaan. Edustaja Heinonen taisi täällä salissa joskus kysyä, voiko suomalainen mennä Norjaan ja alkaa porata öljyä, jos sitä sieltä löytää. Voiko pitää kaiken itsellään ja jopa jättää velvoitteet hoitamatta? Tietääkseni tämä ei ole Norjassa mahdollista, mutta Suomessa olisi, jos täältä öljyä löytyisi. Tätä olisi kyllä syytä kehittää, sillä se ei ole oikein, ettei asukkaita, kuntia ja lähialueita kuulla kaivostoimintaan liittyen riittävän vakavasti.
Yksi esimerkki viranomaisvalvonnan ja kontrollin toimimattomuudesta tai siihen liittyvistä haasteista on muutaman vuoden takaa. Hongkongin pörssiin oli menossa yritys — jääköön nyt nimi mainitsematta, vaikka se kyllä netistä löytyy — joka kertoi, että Suomen viranomaiset ovat niin hitaita ja kaivosyhtiön oikeudet niin laajoja, että kulta ehditään Suomesta kaivaa ylös ja viedä pois ennen kuin ympäristönäkökulmat ja mahdolliset rikkeet ehditään täällä käsitellä. Tämä on yksi konkreettinen epäkohta. On liian helppoa jättää velvoitteet hoitamatta ja hävitä maasta saaliin kanssa, mikäli toimija on vastuuton eikä halua täyttää velvollisuuksiaan.
Se hieman ihmetyttää, missä kaivoslaki nyt luuraa ja mikä on sen sisältö. Valmisteluunhan otettiin aikalisä sen takia, että selvitetään intressivertailumekanismin käyttöä. Tämä onkin tarpeellista selvittää ja huomioida. Intressivertailulla siis tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella kaivostoiminnan lupia harkitaan. Intressivertailuselvitys on kuulemma valmistunut, mutta kaivoslakityöryhmä ei puolla intressin vertailua kuuleman mukaan. On kuitenkin arvioitu, että intressien asema korostuu ja niiden huomioon ottaminen lisääntyisi jatkossa.
On liian helppoa jättää kaivostoiminnan lieveilmiöt ja mahdolliset ympäristövahingot hoitamatta. Uskon kyllä, että suurin osa alalla toimivista kaivosyhtiöistä on rehellisiä ja vastuullisia yhtiöitä, mutta aiempi esimerkkini viittaa, ettei tämä ole itsestäänselvyys, eikä toimijan moraalista asennetta voida aina tietää etukäteen. On siis mahdollista, että rikkaudet viedään maasta pois ja ongelmat jäävät hoitamatta. Lisäksi on alueita, joilla tapahtuva ympäristövahinko voi olla vaikutuksiltaan sellainen, ettei sitä voi millään muotoa kumota, vaikka kuinka käytettäisiin rahaa. Siksi on tarpeen pohtia erilaisia keinoja toiminnan kontrolloimiseksi, kuten tässäkin kansalaisaloitteessa esitetään. Paikallisia intressejä pitää kuunnella. Koko Suomea ei tietenkään voida sulkea kaivostoiminnalta eikä ole tarvekaan, mutta meillä on ekologisesti herkkiä alueita, joilla kaivostoiminnan rajoittamista tulisi tarkastella, kuten aloitteessa esitetään.
Oma lukunsa on verotus. Kaivostoimintaan liittyvä verotus ja muut korvaukset pitää saada kohdalleen siten, että myös Suomi ja kunta, jossa toimintaa harjoitetaan, sekä maanomistaja saavat nykyistä suuremman osuuden tuotoista. Verotus voisi perustua vaikkapa louhintamäärään, liikevoittoon, liikevaihtoon tai esimerkiksi rikasteesta saatuun nettotuottoon. Vaikka yleensä vastustan uusia veroja ja maksuja, tässä tapauksessa minunkin mielestäni niitä kannattaisi harkita. Ei voi olla niin, että rikkaudet viedään ja ongelmat jäävät eikä korvausta saada. Suurempi osa kaivostoiminnan voitosta pitää jäädä Suomeen.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa esitetty huoli tulee ottaa vakavasti, ja hallituksen on esitettävä keinot, millä tähän hätähuutoon vastataan. On tarkkaan selvitettävä, missä määrin aloitteessa esitetyt aluerajaukset olisivat mahdollisia toteuttaa ja missä määrin riittäisi ja voitaisiin soveltaa muita esillä olleita keinoja kaivostoiminnan hallitsemiseksi. Suomeen tarvitaan kestävää kaivostoimintaa, ja tasapaino toiminnan ja luonnon välillä on löydyttävä.
Kiitän vielä kerran aloitteen tekijöitä rakentavasta keskustelusta ja kansakunnan huomion kiinnittämisestä tähän tärkeään asiaan, joka koskee meitä kaikkia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-02-17T19:09:21,2022-02-17T19:14:07,Hyväksytty,1.1
2022_11_175,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_176,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tärkeästä kansalaisaloitteesta, ja kiitos kollegoille monista hyvistä puheenvuoroista asiasta tänään. Kuten aloitteessa todetaan, niin Suomessa tulee olla kaivoksia tulevaisuudessakin mutta ei missä tahansa tai millä ehdoin tahansa. Suhtaudun positiivisesti tämän aloitteen ehdotuksiin, ja uskon vahvasti, että tämäntyyppisiä rajoituksia tarvitaan. Aloitteen perusajatus ja -filosofia on kannatettava, ja ehdotukset ansaitsevat tarkan käsittelyn.
Samalla on hyvin tärkeää, että hallitusohjelmassa sovitut kaivoslain uudistukset saadaan eteenpäin ja laintasoisiksi säädöksiksi tällä hallituskaudella. Aikaa ei ole hukattavaksi, ja on olennaista saada esitys ripeästi eduskuntaan. Nyt on tärkeää saada sovitut parannukset eteenpäin, ja tämä kansalaisaloite on vähän erilainen kuin hallituksen tuleva lakimuutos — siis luonteeltaan. Tässä fokus on keskittyneempi ja tavoite on kannatettava ja jalo, eli kyllä, meidän pitää muuttaa lainsäädäntöä niin — kuten aloitteessa sanotaan — ettei kaivostoiminta pääse tuhoamaan ainutlaatuisia vesistöjä tai muita arvokkaita luonto- ja kulttuurialueita. Tämä on selvää. Aloitteen ehdottama keino tähän on, että muutos tehdään määrittelemällä alueet, joilla kaivostoiminta ja malminetsintä on kokonaan kiellettyä. Tämä vaatii tarkkuutta ja tasapainottamista ja voi olla tärkeä osaratkaisu nykylainsäädännön puutteisiin. SDP:lle on tärkeää, että kaivosmineraaleja tuotetaan niin, että tuotannon ympäristö- ja sosiaalinen vastuu kannetaan.
Haluamme myös parantaa kaivosalueen ja kaivoksen vaikutusalueen kiinteistön- ja maanomistajien asemaa ja tiedonsaantioikeutta. Tarvitsemme kaivostoimintaa, joka on pitkäjänteisesti kestävää eikä vaaranna arvokkaita luontoalueita. Tässä aloitteessa on tärkeä lause siitä, että ”luontopääoman varallisuusarvo on saatava näkyville kaikessa taloudellisessa päätöksenteossa”.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-02-17T19:14:09,2022-02-17T19:16:39,Hyväksytty,1.1
2022_11_177,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu. Lähes 200 000 suomalaista on viime vuosien aikana allekirjoittanut useamman lakialoitteen liittyen kaivostoimintaan, ja niissä on haluttu pääasiallisesti rajoittaa nykyistä toimintaa. Nykyinen laki on vanhanaikainen, ja se on pääpiirteiltään yli sata vuotta vanha. Siinä kuka tahansa yhtiö pystyy valtaamaan alueita, louhimaan mineraaleja, tärvelemään ympäristöä, viemään rikkaudet ulkomaille ja välttämään samalla veroja. Tällaiselle toiminnalle on saatava rajat. Tämä lakialoite on yksi niistä aloitteista, joka pyrkii tähän tarkoitukseen.
Suomen hallitus on hallitusohjelmassaan pääministeri Antti Rinteen aikana ja myöhemmin Sanna Marinin aikana päättänyt, että Suomen eduskuntaan tulee laki, joka on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä verrattuna nykyiseen malliin. No, tässä ei vielä ollut kaikki. Vaikka me saisimme Suomeen hyvän lain, se ei vielä tule ratkaisemaan ympäristöllistä ja sosiaalista ongelmaa globaalilla tasolla. Tulemme edelleen siihen tilanteeseen, että Kongossa joudutaan louhimaan kobolttia esimerkiksi Kiinan sisämarkkinoita varten. Yksin Kiinaan tarvitaan lähivuosina 700 miljoonaa uutta sähköautoa. Näin ollen, vaikka Suomessa saisimmekin tämän lain kuntoon, se ei tarkoita sitä, että me pystyisimme pelastamaan kongolaiset lapset siltä kohtalolta, joka heitä odottaa.
Tässä tapauksessa ainoa oikea vaihtoehto tämän suomalaisen lain lisäksi on pyrkiä vaikuttamaan siihen, että sekä Suomeen että EU:hun saadaan yritysvastuulaki. Yritysvastuulain turvin voimme katsoa koko arvoketjua erilaisilla tuotteilla ja palveluilla ja näin ollen kykenemme suojelemaan ennen kaikkea suomalaisia yrityksiä, jotka toimivat vastuullisesti sekä Suomessa että maailmalla, mutta myöskin muita vastuullisia yrityksiä ja myöskin ihmisoikeuksia.
Tänä päivänä Euroopassa aurinkokennoenergiaan käytettävistä materiaaleista 96 prosenttia tulee Xinjiangin alueelta, joka on siis Kiinan uiguurivähemmistön asuttama maakunta. Osa tästä materiaalista teetetään pakkotyöllä. Ilman yritysvastuulakia meidän on hirveän vaikeata pelastaa ympäristöä ja myöskin varjella ihmisoikeuksia.
Näen, että tällaiset aloitteet, kuten Kaivostoiminnalle rajat, ovat hyvä alku saada hienoa keskustelua aikaiseksi siitä, mitä kaikkea on tehtävä Suomen eduskunnassa ja EU:ssa, jotta tulevaisuus olisi ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävämpi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-02-17T19:18:28,2022-02-17T19:22:03,Hyväksytty,1.1
2022_11_178,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_179,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille siitä, että pääsemme keskustelemaan tärkeästä aiheesta. On varmasti aivan perusteltua kantaa huolta siitä, että Suomessa pystytään tulevaisuudessakin pitämään ympäristönsuojelun tasosta huolta. Uskon, että olemme tässä koko maailman edelläkävijöitä.
Mutta, arvoisa puhemies, täytyy hieman nyt ihmetellä joidenkin kollegojen puheenvuoroja. Ensinnäkin tässä puhutaan aivan kuin meillä olisi kaivostoimialaan liittyen joku valtaisa ongelma Suomessa — tai kaivoslain toimintaan tai toimimattomuuteen liittyvä valtava ongelma Suomessa. Kun tämän nykyisen kaivoslain aikana ei ole, arvoisa puhemies, luvitettu yhtään, ei yhtään, metallimalmikaivosta Suomeen, niin on aika raflaavaa väittää, että tässä olisi joku valtava ongelma. [Vilhelm Junnilan välihuuto]
Ja tämä kysymys siitä — mitä esimerkiksi tuossa edustajakollega edellisessä puheenvuorossa sanoi — että toimijat tärvelevät ympäristöä, välttävät veroja, vievät rikkaudet ulkomaille, niin kun itse tulen maakunnasta, jossa tätä metallimalmikaivostoimintaa useammassa kohteessa on, ja tiedän ja tunnen ihmisiä, jotka tekevät päivittäin työtä Kemissä Elijärven kaivoksella tai Kittilässä Suurikuusikon kaivoksella, Sodankylässä Kevitsan kaivoksella ja niin edelleen, niin kyllä he ovat ihan hyviä ihmisiä, perheenisiä ja -äitejä, jotka varmasti pyrkivät tekemään parhaansa, kunnioittavat Suomen lainsäädäntöä, sitä maailman tiukinta ympäristölainsäädäntöä, pyrkivät rakentamaan tälle kansakunnalle niitä arvoketjuja, joista sitten kymmenet tuhannet ihmiset taas kaupungeissa saavat, niin tehtaissa kuin pääkonttoreissa, toimeentulonsa. Eli tässä mielessä toivoisin, varsinkin täällä eduskuntasalissa, sellaista arvokasta keskustelua sinänsä tärkeästä, erittäin vakavasta aiheesta.
Ja tosiaan tähän koko kaivoslakikokonaisuuteen liittyy varmasti sellaisia teknisiä ja lainsäädännöllisiä asioita, joiden suhteen voimme omalla puhetavallamme joko saada herättämään ihmisissä luottamusta tai herättämään ihmisissä huolta. Jos käytetään sellaisia ilmauksia, että vaikka 10 prosenttia maan pinta-alasta on varattu malminetsintään, niin jos sen haluaa esittää äänenpainolla, että se on huolestuttava asia, niin varmasti se asiaa tai lakia enemmän tuntemattomassa henkilössä herättää huolta. Mutta sitten jos sanoo, että Suomen ilmatilasta 100 prosenttia on varattu kansainväliselle lentoliikenteelle eikä se millään tavalla haittaa kenenkään meistä arkea, niin se ehkä hälventää myös huolta siitä, että eihän tämä kaivoslain mukainen varaus tarkoita vielä mitään kenenkään arkeen, koska tämä malminetsintä sinänsä ei vielä tarkoita sitä, että alueelle saataisiin malminetsintälupa, joka on oma harkintansa, puhumattakaan, että sinne tulisi joskus tällaista metallimalmien louhimiseen johtavaa kaivostoimintaa. Se todennäköisyys on aivan häviävän pieni. Ja todella, kuten edelläkin todettua, Suomeen ei tämän lain voimassa ollessa ole yhtään uutta metallimalmikaivosta luvitettu.
Itse asiassa, arvoisa puhemies, tästä malmin etsinnästä ja sen vaikutuksista tulee mieleen se, kun meidänkin perhe elää tällaista kodinrakentajavaihetta ja on pohdittu esimerkiksi maalämpöä, jota varmasti jokainen pitää hyvänä asiana. Se on kunnassa kuin kunnassa enemmän ilmoitusasia vaikkapa rakennusluvan yhteydessä hankkia sitten myös luvat näiden maalämpökaivojen tekemiseen, ja sitä kaikki pitävät hyvänä asiana. Näitä maalämpökaivoja tehdään asuinalueille, missä siinä lähiympäristössä asuu tuhansittain ihmisiä. Mutta sitten tässä keskustelussa tuntuu jotenkin aivan mahdottomalta asialta, jos jossain keskellä metsää joku tekisi vastaavanlaisen reiän kallioperään, josta sitten esimerkiksi malmeja etsisi. Elikkä tavallaan tässä kovin kärjistyneesti käydään tätä keskustelua, ja toivon todella, että pystyttäisiin keskittymään niihin itse asioihin, niin että päästäisiin parantamaan niitä kohtia, jotka eittämättä löytyvät sekä lainsäädännöstä että viranomaisprosesseista, joita voidaan kehittää ja jotka sitten takaavat varmasti osaltaan niitä tavoitteita, joita kansalaisaloitteen tekijöillä on, mutta myöskin sen, että kansakuntana menestymme tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Olen todennäköisesti tämän nykyisen eduskunnan ainoa Enontekiöltä — ja ehkäpä ylipäätään ainoa koko saamelaisten kotiseutualueelta — kotoisin oleva kansanedustaja. Saan äänestää myös saamelaiskäräjävaaleissa elikkä tässä mielessä olen Suomen lainsäädännön tarkoittama saamelainen ja tietysti iloinen tästä omasta taustastani ja ylpeä siitä, että Suomessa on maailman tiukin ympäristölainsäädäntö, joka suojelee niin näitä ainutlaatuisen hienoja alueita kauniista maastamme kuin koko ainutlaatuista, pitkää ja hienoa maatamme.
Tässä on paljon viitattu juuri tuonne saamelaisten kotiseutualueelle, ja haluan tuoda keskustelussa esille sen, että esimerkiksi pelkästään Enontekiön kunnan pinta-ala on 8 400 neliökilometriä. Jokainen voi tietysti suhteuttaa sitä vaikka oman maakuntansa pinta-alaan. Kunnan kaakkoiskulmalta sinne luoteiskulmalle on reilusti yli 200 kilometriä matkaa. Ja on todella sillä tavalla kategorista kyllä ajatella, etteikö alueella voisi minkäänlaista malminetsintää esimerkiksi tehdä tai, miksei, jos sieltä jotain joltain alueelta, yli 8 000 neliökilometrin alueelta, löytyy, kaivostoimintaa tulevaisuudessa harjoittaa, jos ajatellaan, että siinä heti kunnan rajan toisella puolella, käytännössä Kittilän puolella, [Puhemies koputtaa] matkailu, poronhoito, muut elinkeinot, mutta myös Euroopan suurin kultakaivos toimivat sulassa sovussa keskenään tuoden työtä myös sitten Enontekiön kunnan puolella asuville asukkaille. [Puhemies: Aika!]
Arvoisa puhemies! Minun täytyy varata toinen puheenvuoro sitten tähän tärkeään keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-17T19:22:06,2022-02-17T19:29:40,Hyväksytty,1.1
2022_11_180,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Edustaja Heikkinen poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_181,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme parhaillaan kansalaisaloitetta, joka on tärkeä aloite sinänsä ja varmaan ajoittuu ihan tietoisesti siihen aikaan, että meillä on talossa käsittelyyn tulossa kaivoslain uudistaminen — se ei ole vielä tullut, mutta sitä valmistellaan elinkeinoministeriössä, mihin ministeri Lintilä oivallisesti äskeisessä puheenvuorossaan viittasi tämän asian käsittelyn yhteydessä.
Kylmä tosiasia Suomesta on, että Suomi on malmeista täysin riippuvainen maa. Metallien tuotanto on meille henki ja elämä. Emme olisi näin sivistysvaltio ja teollisuusvaltio ja hyvinvointivaltio, ellei meillä olisi kaivostoimintaa. Kun katsotaan, miten maailmanmarkkinoilla Suomi on pärjännyt, niin olemme pärjänneet sillä, että tuotamme itse paljon metalleja, olemme metallien suurkuluttaja, teemme niistä arvokkaita tuotteita. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka metsäteollisuuden kerrannaisvaikutuksina syntynyt metalliteollisuus, konevalmistus, vaikka mitä. Nokia, rakentaminen, vaikka mitä — siihen tarvitaan aina metalleja. 
Sitten kun katsotaan suomalaista kaivososaamista, me olemme maailman huippukaivososaajavaltio. Täällä puhdas kaivostoiminta osataan, kuten edustaja Autto Lapista tulevana arvostettuna kansanedustajana äsken omassa hienossa puheenvuorossaan avasi tilannetta — juuri näin, edustaja Autto on sataprosenttisen oikeassa. Kunpa me kaikki sen ymmärtäisimme. Täällä vihreät melskaavat sillä, että kaivokset pitää panna kiinni ja pitää sulkea, rajoittaa, stopata. Varmaan joku yksi kaivos voisi heidänkin ajatusmaailmassaan olla mahdollista, mutta he eivät halua yhdestäkään etuudesta luopua, ei yhdestäkään valtiolta tulevasta rahasta. Millä ne rahat kerätään? Ne kerätään metsäteollisuudesta, kaivosteollisuudesta, metalliteollisuudesta ja niin edelleen.
Katsokaa nyt vaikka tuota maailman kaivostoimintaa: Kongossa lapset verisillä sormillaan kaivavat kobolttia, että saamme Teslalla täällä ajella — tätäkö vihreät ihannoivat? Samoin Kiinan kaivosteollisuus, kuten edustaja al-Taee taisi puheenvuorossaan mainita Kiinan uiguurit ja mikä on sen kansakunnan kohtalo. Aivan järkyttävää kuultavaa tuollainen, millaisia ihmiskohtaloita kyseiset al-Taeen mainitsemissa esimerkeissä mukana olevat ihmiset ovat, aivan hirvittäviä ihmiskohtaloita. Tätäkö me haluamme? Jos me haluamme maailmaa parantaa, niin kannattaa tehdä tässä maassa kaikki itse hyvin, jopa paremmin, ja viedä sitä osaamista sitten ulkomaille. Green mining on kaivosteollisuuden kehittämä erinomainen ideologia, jota pitää viedä eteenpäin ja myydä muille; että osaamme puhdistaa ympäristömme hyvin. 
No, miten sitten tämä vihreiden louhintavastaisuus, kun ei kalliota saisi louhia? Katsokaapa vaikka tuossa Helsingin ympäristöä: valtavia avolouhoksia, ja siellä rouhitaan kallioita pois asuntojen tieltä. Kas kun ei niillä louhoksilla ole näkynyt yhtään vihreää lippujen kanssa seisomassa, että tämä on syntiä ja tämä pilaa ympäristön. Aivan samalla keinoin täällä räjäytetty satatuhatta kuutiota tai miljoonaa kuutiota louhosta pilaa luontoa. Sitä ei vain huomata, ei huomata malkaa omassa silmässä, mutta edustaja Auton silmässä, Lapista tulevana kansanedustajana, pieni tikku on jo ongelma. Helppohan se on toisen selkänahalla ratsastaa, kun itse haluaa olla niin puhdas ja virheetön, että voi arvostella toisia. Sama koskee heidän ympäristöpolitiikkaansa yleensä: metsiä pitää suojella, mutta ilmastonmuutosta torjutaan. No miten nämä kaksi asiaa sopivat yhteen? Eivät mitenkään: jos eivät metsät ime ilmasta hiilidioksidia, ilmastonmuutoksen torjunta on turhaa. Tällaista on heidän politiikkansa, ja olen siitä pahoillani, mutta tämä pitää saattaa ihmisten tietoon. Toivoisin, että siitä olisi jonain iltana ihan Yleisradion ohjelmissakin näyttöä, miten tämä kyseinen kansanliike toimi.
Arvoisa puhemies! Outokumpu Oy lähti liikkeelle vuonna 1908 kummallisen painavan kiven löydyttyä Rääkkylän Kivisalmesta, kun sitä väylää ruopattiin. Siitä alkoi tarina, joka johti Outokumpu Oy:n perustamiseen, ja tämä kyseinen kaivos on tuonut Suomelle valtavan elintason nousun. Jos sen arvo, nykyarvo, rahassa arvioidaan, ei sovi mitenkään 100 miljardiin euroon. Sotien jälkeen sitä kehitettiin valtavasti, ja se toi sotakorvauksia varten arvokasta vientituloa. Kehitettiin muun muassa liekkisulatusmenetelmä, jolla saatiin puhdasta kuparia tuotettua taloudellisesti. Outokummun vuorineuvos Pertti Voutilainen oli tässä esimerkillinen kehittäjä — hänelle näin eduskunnan puhujakorokkeelta vielä suuret kiitokset valtavasta elämäntyöstä. Se antoi sille alueelle valtavan elinkeinosysäyksen, että ihmiset tekivät töitä, elintaso nousi, kouluja rakennettiin ja niin edelleen. Nyt tämän kaiken haluavat vihreät olla pysäyttämässä.
Kannattaa muistaa, että kun tehdään vaikka sata valtausta tai haetaan tutkimuslupaa sadalle alueelle, korkeintaan yhdestä tulee kaivos. Jos me halutaan kieltää malmin etsintä, niin me kiellämme tästä maasta elintason nousun ja elintason ylläpitämisen. Olen aivan varma, että yksikään kansanedustaja sitä ei halua, mutta ainahan sitä voi omaa kilpeään kiillottaa ja olla estämässä toisten elinkeinoja ja sen jälkeen osoittaa syyttävällä sormella, että te olette lianneet tämän maailman. Olen siitä rankasti eri mieltä kyllä. Jos Suomi ei kehitä omia systeemejään, joudumme luopumaan elintasosta, ja väitän, että vihreät eivät siitä tee lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-17T19:29:47,2022-02-17T19:35:44,Hyväksytty,1.1
2022_11_182,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_183,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä käsiteltiin tuossa aiemmin jo, mutta tunnin aikaraja tuli täyteen, ja nyt tämä sitten jatkuu.
Silloin aikaisemmin edustaja Hopsu ja edustaja Kiveläkin pitivät asiallisia ja hyvin perusteltuja puheenvuoroja. Monesti onkin niin, että olen täällä aiemmin puhuneiden keskustan ja kokoomuksen edustajien kanssa aika lailla samoilla linjoilla, mutta tulkoon nyt sanotuksi, että tässä luontoa koskevassa asiassa olen enemmän vihreiden ja vasemmistoliiton linjalla.
Joissakin muissa aiemmissa puheissa todettiin, että kestävä kaivostoiminta on mahdollista, mutta onko se todella näin? Esimerkiksi ympäristöluvat voivat olla ikivanhoja, ja sitten ulkomaalaiset yhtiöt kehtaavat kerskua sillä, että ehtivät jopa louhia kaiken pois ennen kuin niistä tehtyjä valituksia [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkansa!] saadaan viranomaisten toimesta käsiteltyä. — Täältä tuli huuto, että ei pidä paikkansa: Dragon Mining on tästä aivan hyvä esimerkki, ja tästä voi lukea vaikka Yleisradion sivuilta. — Että se siitä tiukasta lainsäädännöstä.
Mitä sitten olisi kestävä kaivostoiminta? Louhinta voidaan usein järjestää siten, ettei siitä koidu kohtuutonta tai pitkäaikaista haittaa ympäristölle. Keskeistä on sijainti. Usein kaivoslobbarit puhuvat työpaikoista ja väestökadosta kärsiville paikkakunnille tulevasta elinvoimasta. Kaivostoiminta on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että toiminta kestää korkeintaan joitakin vuosikymmeniä, vaikka mahdolliset haitat ovat pidempiaikaisia.
Mietitään vaikka suosittua matkailukeskusta, jonka suosio perustuu luontoon ja siitä nauttimiseksi perustettuihin palveluihin. Jos kaivostoiminta heikentää virkistysarvoa, vähentää se myös matkailutuloa. Onkin usein järkevämpää panostaa matkailutoimintoihin, jotka luovat työpaikkoja ja pitkäaikaista elinvoimaa, kuin hakea väliaikaista pikavoittoa ulkomaalaisen kaivosyhtiön vanavedessä. Matkailutulon merkitystä tulisikin suoraan verrata kaivostoiminnan mainostettuihin hyötyihin.
Jos louhinta voi olla kestävää, samalla paikalla tapahtuva rikastaminen ei sitä välttämättä ole. Rikastusmenetelmät ovat usein ympäristölle hyvin haitallisia, esimerkiksi liuotusmenetelmä, jota käytetään surullisenkuuluisassa Talvivaarassa. Mielestäni kaivosvero ei ratkaise tai poista ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta. Suurimmat haitat tulevat rikastusmenetelmistä ja vesien hallinnasta.
Olisinkin sen verran radikaali, että rajoittaisin joidenkin menetelmien käyttöä louhinta-alueiden läheisyydessä. Ympäristölle kestämätöntä rasitusta aiheuttavia menetelmiä voitaisiin käyttää niille suunnitelluilla teollisuusalueilla, kuten esimerkiksi Harjavallassa. Tämä nostaisi toki kustannuksia, mutta en henkilökohtaisesti halua, että Suomen luontoa puliveivataan monikansallisten yhtiöiden markkina-arvon pönkittämiseksi. Siten en usko, että ongelmista päästään veromallin valinnalla tai ympäristöluvitusta jouhevoittamalla.
Mitä sitten tarvittaisiin? Nykyistä tiukempaa riskianalyysiä, riittävä suojaetäisyys rikkaisiin luontoarvoihin ja matkailutuloa tuottaviin keskittymiin, mikä sisältää mahdollisuuden kaivostoiminnan aloittamisen estämiseen, riittävät raja-arvot louhinnalle ja riittävät raja-arvot rikastamiselle ja yksiselitteinen rajoitusmahdollisuus tietyille rikastusmenetelmille herkillä luontotyypeillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-02-17T19:35:48,2022-02-17T19:40:02,Hyväksytty,1.1
2022_11_184,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_185,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva kansalaisaloite kaivostoiminnan rajoittamisesta on hyvin tärkeä lisä kaivostoiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista täällä eduskunnassa käytävään keskusteluun. Erityisesti kaivostoiminnan vesistöihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia on syytä tarkastella hyvin huolellisesti. Ne ovat usein pitkäaikaisia ja vaikeasti korjattavia, ja niiden kustannuksista huolehtiminen jää liian usein veronmaksajien hartioille. Talvivaara oli tästä surullinen esimerkki, mutta ei valitettavasti ainoa laatuaan.
Arvoisa puhemies! Ympäristökysymysten ohella myös kaivostoiminnan taloudellisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Me perussuomalaiset haluamme säilyttää maamme kansallisomaisuuden mahdollisuuksien mukaan suomalaisten hallinnassa, ja siltä osin kuin Suomen maaperän luonnonvaroja hyödynnetään taloudellisesti, on merkittävä osa hyödyistä tuloutettava yhteiskuntamme hyväksi.
Arvoisa puhemies! Nykylainsäädännössä on kuitenkin korjattavaa. Lainsäädäntö mahdollistaa nykyään valitettavasti sen, että ulkomaiset kaivosyhtiöt voivat päästä hyötymään liiankin vapaasti Suomen mineraali- ja arvometallivarannoista ja jättävät sitten joissakin tapauksissa ympäristön kunnostamatta maasta poistuessaan. Tämä on kestämätöntä siinäkin mielessä, että tulevaisuudessa Suomen maaperässä olevat raaka-aineet saattavat olla selvästi nykyistä arvokkaampia ja niistä voi tulla jatkossa suurta pulaa.
Arvoisa puhemies! Olen tässä tuonut esille ja tässä keskustelussa on tuotu esille näitä kaivostoimintaan liittyviä ongelmia. Haluan kuitenkin korostaa myös sitä puolta, että kaivostoiminta on teollisuuden ja koko länsimaisen elintavan kannalta erittäin tärkeä ala. Sen on kuitenkin oltava kestävää ja hallittua, ja Suomessa tulee ehdottomasti päästä tähän suuntaan. Suomessa tulee olla kykyä käyttää ja hyödyntää maamme luonnonvaroja pitkäjänteisesti, ja myös kotimainen insinööriosaaminen on tässäkin asiassa erinomaisen tärkeää. Mutta kuten todettua, myös lainsäädäntömme kaipaa tältä osin uudistuksia siten, että edellä mainitut näkökohdat tulevat otetuiksi huomioon.
Kiitän lopuksi kaikkia tämän kansalaisaloitteen allekirjoittajia, ja toivon, että eduskunta perehtyy huolellisesti kaivoslain uudistamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-02-17T19:40:03,2022-02-17T19:42:54,Hyväksytty,1.1
2022_11_186,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_187,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen olen tässä keskustelun kuluessa yllättynyt siitä, että esimerkiksi perussuomalaisten taitavaksi tunnetut kollegat esittävät niin jyrkkiä, suorastaan kielteisiä kannanottoja tässä keskustelussa kaivosalaa kohtaan. Mielestäni on kuitenkin aivan ilmiselvää, että tarvitaan työtä ja toimeentuloa joka puolella Suomea ja meidän jalostava teollisuutemme tarvitsee tietysti näitä raaka-aineita, ja on vastuullista, että niitä myös Suomesta saadaan — ei ainoastaan niin, että niitä maailmalta tänne meille tuodaan.
Tosiaan perussuomalaisten kansanedustajat ovat käyttäneet puheenvuoroja siitä, että esimerkiksi nämä kaivosalan työpaikat ovat kovin lyhytaikaisia tai että niiden määrä on niin vähäinen. Mutta kyllä esimerkiksi, jos mietimme vaikka Tornion kaupunkia, jossa on Outokummun terästehdas, joka on kierrätysraudasta ja siitä Elijärven kaivoksen kromista valmistettavan jaloteräksen tuotannossa maailman suurin kaltaisensa tehdas ja joka tuottaa ei vain Tornion kaupungille ja koko Meri-Lapille vaan koko kansakunnalle aivan valtavasti vaurautta — ovatko nämä vähäisiä työpaikkoja ja ovatko ne kovin lyhytaikaisia? Elijärvellähän on inventoitu kymmeniksi vuosiksi eteenpäin tätä kromia, ja se kaivos ei varmasti haittaa ketään eikä mitään eikä sen osalta ole ympäristöhuolia sen laajemmin esitetty. Elikkä tässä mielessä jokainen kaivos — jotka ovat todella harvinaisia Suomessa, siis edelleen korostan, että tämän nyt voimassa olevan lainsäädännön aikana ei ole yhtään uutta kaivosta Suomeen luvitettu, ei ole mitään massiivista tähän toimialaan liittyvää ongelmaa olemassa — on yksilöllinen.
Totta kai viranomaisilla pitää olla todella harkintaa ja lainsäädännöstä pitää tulla tietysti myös riittävät reunaehdot, minkä puitteissa tehdä sitä harkintaa, että pystytään toimimaan ympäristön kannalta oikein ja tietysti myös yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla.
Mutta jos puhutaan vaikka omasta vaalipiiristäni Lapista, jonka tunnen hyvin ja joka näissä monissa puheenvuoroissa on noussut paljon esille, niin Lapin pinta-ala esimerkiksi on 100 000 neliökilometriä ja Lapin pinta-alasta 30 prosenttia on suojeltu — eli jos ei malmeja saisi ollenkaan etsiä suojelualueella, niin se jättäisi aivan valtavat alueet kokonaan ilman mahdollisuutta tehdä tätä maaperän kartoitusta. Jos me vertaamme, niin Lappi on suunnilleen saman kokoinen alue kuin vaikkapa Englanti. En, arvoisa puhemies, puhu koko Isosta-Britanniasta, vaan Englannista. Englannissa asuu 55 miljoonaa ihmistä, Lapissa asuu reilut 170 000 ihmistä. Englannissakin on upeita kansallispuistoja ja luonnonpuistoja niin kuin Lapissakin on upeita kansallispuistoja ja luonnonpuistoja ja niin edelleen, monipuolinen elinkeinorakenne niin kuin Lapissakin on ja niin edelleen. Kyllä meidän täytyy pystyä löytämään kaikille elinkeinoille myös sijansa. Olisimme aika taitamattomia, jos emme saisi näitä elinkeinoja sopimaan yhteen ympäristön kanssa.
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan, että Suomelle merkittävä tulevaisuuden resurssi on esimerkiksi nyt Sodankylän Sakatista löytynyt nikkeliesiintymä, niin tätä esiintymää ei olisi voitu löytää, ellei malminetsintä olisi ollut mahdollista tällä Viiankiaavan luonnonsuojelualueella. Mutta itse kaivos ei tule millään tavalla liittymään Viiankiaavan luonnonsuojelualueeseen, koska kaivoshanketta eteenpäin vievä Anglo American -yhtiö on jo ympäristövaikutusten arviointivaiheessa lähtenyt siitä, että he tulevat louhimaan useiden kilometrien mittaisen vinotunnelin, joka menee koko tämän luonnonsuojelualueen alle ja sinne malmiesiintymään niin, että louhinta pystytään toteuttamaan siten, että siellä pinnalla oltaessa ei näy eikä kuulu eikä voi havaita mitään siitä, että siellä alla toimii tällainen todennäköisesti ehkäpä Euroopan tai maailmankin suurimpiin kuuluva nikkelikaivos tulevaisuudessa.
Eli, arvoisa puhemies, peräänkuulutan maltillista, harkitsevaa, analyyttista keskustelua näistä asioista, en kategorisia julistuksia. Tässä mielessä ihmettelen sitä, että ympäristöministeriö, jota vihreät ovat tällä vaalikaudella hallinneet, ei ole tehnyt kovin paljon konkreettisia ehdotuksia niihin kehittämiskohteisiin, joita aivan oikeinkin on näissä keskusteluissa noussut esiin, vaan paremminkin on vain jääty odottamaan sitä, että luotaisiin kaivoslaki, jolla sitten lyötäisiin toimialalle mahdollisimman paljon kapuloita rattaisiin. Tämä on mielestäni väärä lähestymistapa.
Esimerkiksi vaikka tämä ksantaatteihin liittyvä kysymys, joka on noussut eri puheenvuoroissa esiin, on sinänsä aivan relevantti kysymys. Sehän ratkaistaan ympäristölainsäädännöllä, ei sinänsä täällä elinkeinoa säätelevässä kaivoslaissa. Näinpä peräänkuuluttaisin sitä, että kun käydään tällaista analyyttistä keskustelua, niin oltaisiin myös eduskunnan toimesta ja ennen kaikkea tietysti hallituksen esitysten kautta valmiita resursoimaan viranomaisia niin, että varmasti voidaan huolehtia siitä, että kaikki lainmukaiset velvoitteet huolehditaan ja että sekä lain kirjainta että sen henkeä kunnioitetaan.
Mutta, arvoisa puhemies, tosiaan aivan lyhyesti kiteyttäisin tähän loppuun, että siis malminetsintä ja kaivostoiminta on todella syytä pitää erillään keskusteluissa. Mielestäni on kollegoilta väärin luoda siitä sellaista kuvaa, että esimerkiksi malminetsintään olevat varaukset jotenkin automaattisesti johtaisivat kaivostoimintaan. Ei tällaisesta ole missään nimessä kyse.
Ja kun puhutaan siitä, että esimerkiksi malminetsintä pitäisi Suomessa kieltää puhtaiden vesien äärellä, niin onneksi me suomalaiset olemme niin onnekkaita ihmisiä, että meillä ei ole täällä kuin puhtaita vesiä — joten tällaiset kategoriset kiellot olisivat tietysti hulluja. Lähdetään siitä, että meillä on tulevaisuudessakin ne maailman puhtaimmat vedet, [Puhemies koputtaa] niin että meillä voi täällä elinkeinoja harjoittaa ja että meillä on varaa pitää yllä maailman tiukinta ympäristölainsäädäntöä myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-17T19:42:57,2022-02-17T19:50:12,Hyväksytty,1.1
2022_11_188,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_189,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kaivoskeskustelu on oikeastaan sitä samaa keskustelua, mitä käydään ympäristötarkoituksessa ja teemalla ”nimby” — not in my backyard. Samaahan on havaittavissa esimerkiksi, kun tehdään tuulivoimaa. Niin kuin on tutkittu, Etelä-Suomen rannikolle, missä on enimmät tuulet — merenrannallahan ne tuulet yleensä ovat — ei missään tapauksessa, mutta aina voi toisen takapihalle käydä rakentamassa, kun se ei omaan silmään näy eikä aiheuta mitään ongelmia.
Mutta mennäänpä tosiasioihin. Jos kaivosyhtiö investoi Suomeen johonkin kaivokseen, olkoon se vaikka suomalainen yhtiö, 100 miljoonaa euroa, niin ihan luotettavien tutkimusten ja laskelmien mukaan tästä 100 miljoonasta jää Suomeen suurin piirtein 90 miljoonaa euroa. Ja kannattaa kaikkien vastustajien ja kaikkien henkilöiden, jotka ratsastavat täydellisen väärällä tiedolla ja saavat sillä valtavan julkisuuden tässä maassa, muistaa, että kaikki kaivostekniikka, mitä sinne kaivokseen tilataan ja rakennetaan, on lähes poikkeuksetta suomalaista tekniikkaa. Eikö sillä ole mitään arvoa? Puhtainta teknologiaa, puhtaita koneita, puhdasta osaamista. Sama koskee sitten energiantuotantoa. Kaivos voi tietysti käyttää myös paljon sähköenergiaa — nykyisin pyritään kaivoksia sähköistämään, jolloin se tuotanto olisi puhdasta.
Edustaja Autto mainitsi erinomaisesti tämän Tornion terästehtaan, joka käyttää kierrätysrautaa hyvin paljon ja siinä lähellä olevaa kromikaivosta, jossa syntyy sitten yhdistettynä sopivassa suhteessa rosteriterästä. Valtava tuotanto Suomen kansantalouden hyväksi. Määrä ei valtava ole, mutta sen arvo tälle maalle on aivan, aivan ennen näkemättömän suuri. Ja sitten, kun katsotaan näitä kaivoksia Suomessa, joita osataan tehdä erittäin puhtaasti, niin sitten sinne ruvetaan tekemään kaikenlaisia rajoituksia ja ollaan muka tekevinään hyvää.
Hyvänä esimerkkinä nykyisestä ympäristöpolitiikasta on tämä kivihiili. Kun sitä ollaan lakkauttamassa, nyt sitten tehdään Euroopan unionissa päätös, että maakaasua ruvetaan käyttämään — se saa vihreän leiman, tämä maakaasu. Siinä ei pestä mitään muuta kuin huonoa omaatuntoa ja yritetään hämätä ihmisiä, että nyt ollaan ympäristön asioilla. Uusiutuvaa energiaa Suomessa, kuten turvetta, ollaan kieltämässä ja puun käyttöä rajoittamassa, mutta se korvataan maakaasulla. Jos joku sanoo, että tässä on järkeä, niin haluaisin sen tiedemiehen nähdä puhumassa täällä Eduskuntatalossa. Kas, kun Markku Ollikainen ilmastopaneelin merkittävänä johtajana ei ole huomannut, että hän on kannattamassa ankarasti, että fossiilisia lisätään — mutta sitä ei ole varmaan kukaan häneltä kysynyt.
Mutta joka tapauksessa suomalainen kaivosteollisuus on maailman puhtainta, ja kun sitten mainitaan, miksi Suomessa ei ole kaivoksia: Sakatin, Sodankylän, kaivoksessa, mistä edustaja Autto erinomaisesti omassa puheenvuorossaan mainitsi, ei investointi, väitän, ihan miljardiin sovi. Suomessa ei ole yhtään investoijaa, joka pystyisi sen tekemään — me olemme tehneet omalla lainsäädännöllämme investoinnit niin kalliiksi. On tietysti hyvä, että ympäristöasioista pidetään huoli. Meillä on kaksi valtiorahoitteista yhtiötä, valtion ylläpitämää yhtiötä, jotka sijoittavat kaivostoimintaan: toinen on Suomen Malmijalostus ja toinen on Suomen Teollisuussijoitus, ja sitten on tietysti yksityisiä sijoittajia, jotka sijoittavat tällaisiin junioriyhtiöihin tehden pieniä kaivoksia ja luoden siellä sitten hyvää kasvua tälle kansakunnalle. Kotikunnassani Ilomantsissa on juuri näin: Pampalon kultakaivos toimii tällä periaatteella ja tekee tulosta ja työllistää ihmisiä ja luo kasvua tälle maalle. On totta, että Suomi vie paljon metalleja tästä maasta ulos. Sillä tehdään tuloa tähän maahan, tehdään työtä, tehdään hyvinvointia. Kas, kun kukaan ei ole siihen kiinnittänyt huomiota, että olisiko joskus hyvä miettiä sitä, millä nämä Suomen pitkälti yli 100 miljardin euron valtionvelat menevät maksuun. Kuka ne maksaa? Meidän lapsemme ja lastemme lapset. Ja millä ne maksetaan sitten, jos ei ole tuotannollista toimintaa? Näillä eurohankkeilla ja tällä ilmastohumpalla niitä ei makseta.
Kunhan mennään vielä muutama kuukausi tästä eteenpäin, voimme palata tähän aiheeseen ja vähän uusilla silmillä katsoa. Toivotaan, että maailmassa rauha pysyy ja voimme rakentaa tätä rakasta isänmaata ja rakasta maailmaa parempaan kuntoon. Mutta jos menetämme toimintakykymme väärien päätösten takia, siltä päätökseltä ei meitä pelasta kukaan. Vihreät loistavat täällä poissaolollaan. Ymmärrän minä sen, että tosiasioiden kohtaaminen tekee kipeää, mutta jos lähtee toisten elinkeinotoimintaa rajoittamaan, niin heidän pitäisi olla täällä sutena esittämässä, millä me tämä homma hoidetaan. Millä me rakennetaan ne sähköautot, tuottavat, uudet, puhtaat investoinnit, kaikki puhdistusvarusteet? Kaikkiin tarvitaan metallia. Ja korkeasti arvostamani kaivostoimija sanoi kuolemattomat sanat eräässä kokouksessa, että ”muistakaa arvoisat kuulijat, että kun te aamulla heräätte, niin hyvin todennäköisesti ensimmäinen ote tulee olemaan metallista”. Todennäköisesti te keitätte kahvia tai teetä suomalaisesta rosteriteräksestä valmistetussa kahvin- tai teenkeittimessä, ja siitä päivä alkaa. Tämä kun muistettaisiin ja annettaisiin arvo koko rakkaalle isänmaalle ja sille työlle, mitä täällä tehdään, niin olisimme paljon rikkaampia — tällaisen turhan vouhotuksen sijaan, joka on tässä maassa saanut jalansijaa muun muassa ilmastopolitiikassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-17T19:50:15,2022-02-17T19:55:53,Hyväksytty,1.1
2022_11_190,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_191,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lähetekeskustelu alkaa varmasti jo rullata kohti loppua, mutta toivottavasti keskustelu itse asiasta jatkuu eri foorumeilla. 
Tosiaan haluan vielä kiittää näitä aloitteentekijöitä, ja todella aloitteentekijöiden huolia haluan ilman muuta ilmaista ymmärtäväni: on todella varmastikin eri elinkeinojen näkökulmasta, tai sanotaan vaikka loma-asunnon omistajan näkökulmasta ja niin edelleen, huomattavankin raastavaa, jos alueella spekuloidaan pitkään sillä, voisiko sinne tulla tällaista merkittävästi siihen alueen maankäyttöön vaikuttavaa suurta teollista investointia. Ja tässä mielessä juuri haluan peräänkuuluttaa sitä, että kun päästäisiin sellaiseen kiihkottomaan keskusteluun ja oikeasti etsittäisiin lainsäädäntöön niitä järkeviä ratkaisuja, jotka mahdollistavat vaikkapa malmin etsinnän osalta mahdollisimman ripeän etenemisen, niin silloin juuri voitaisiin välttää niitä eri maankäyttömuotojen, liittyvätpä ne eri elinkeinoihin tai vaikkapa siihen vapaa-ajan käyttöön tai vaikka erilaisiin luontoarvoihin, mitä tietysti ihan joka puolella Suomea on runsaasti... Kun malminetsintä joillakin, eri indikaatioitten perusteella kiinnostaviksi osoittautuneilla alueilla etenisi nopeasti, niin silloin eivät pitkittyisi nämä prosessit eikä pitkittyisi se esimerkiksi maanomistajalle tuleva huoli tai toisaalta myöskään toive — on myös paljon maanomistajia, jotka toivovat sitä — että heidän mailtaan löytyisi sellainen esiintymä, joka johtaisi siihen hyvin, hyvin pieneen todennäköisyyteen siitä, että alueelle tulisi kaivostoimintaa ja he saisivat siitä näitä korvauksia, vaan tämä selvyys saataisiin aikaan. Ja tässä mielessä on todella tärkeää kehittää ympäristölupaprosesseja Suomessa, koska aivan niin kuin monessa puheenvuorossa on todettu sinänsä aivan oikein, niissäkin, joissa on käytetty myös hyvin kriittisiä äänenpainoja: kyllä, Suomi tarvitsee kaivannaisalaa, siitä syntyvät arvoketjut ovat tärkeä osa kansantalouttamme. Ne ovat erityisen tärkeitä tietysti monilla eri alueilla maassamme.
Ja kun täällä on monta kertaa mainittu vaikkapa Sotkamossa sijaitsevia kaivoksia nimeltä, niin Sotkamo taitaa olla ainoa paikkakunta Suomessa, jossa yhdellä paikkakunnalla on kolme metallimalmikaivosta, ja Sotkamossa myös esimerkiksi matkailu menestyy valtavan hyvin samoin kuin, niin kuin itse mainitsin jo, esimerkiksi Kittilässä matkailu menestyy valtavan hyvin. Tässä mielessä ajattelen, että [Puhemies koputtaa] tätä alaa... — Jos, puhemies, sallitte ihan pienen hetken jatkaa, niin ei tarvitse tulla sinne pönttöön asti puhumaan.
Halusin vain lopuksi sanoa, että kun pääsisimme tällaiseen toinen toisiamme kunnioittavaan puhetapaan ja toisaalta eri ministeriöt pääsisivät sellaiseen yhteistyöhön, jolla todella voisimme vastata kansalaisaloitteen tekijöitten huoleen mutta samalla luoda sellaisen näkymän näille elinkeinon piirissä toimiville ihmisille, että kyllä, luotamme siihen, että he tekevät hyvää työtä ja haluavat noudattaa lakeja Suomessa, niin voin kyllä luvata kaikille, että meillä on tulevaisuudessakin Suomessa puhtaat vedet. Suomi on vauras kansakunta. Rakennamme menestyvää maata, joka pystyy luomaan... [Puhemies: No niin, nyt alkaa jo...] — No niin, nyt alkaa kiteytys tulla tähän loppuun, mutta siis korkeatasoinen ympäristölainsäädäntö luo meille myöskin sitten liiketoimintamahdollisuuksia, mutta se ei saa estää investointeja Suomeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-17T19:55:57,2022-02-17T20:00:04,Hyväksytty,1.1
2022_11_192,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_193,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lopuksi kiitän minäkin aloitteen tekijöitä ja toivon heiltä avarakatseisuutta ja ymmärrystä sille, että tätä maata on rakennettava. Jos eivät olisi meidän esi-isämme olleet silloin 1900-luvun alussa Rääkkylän Kivisalmessa ja sitten siihen liittyvät ihmiset, jotka osasivat metallurgian, kaivostoiminnan ja ymmärsivät, mistä tässä on kysymys... He loivat Suomelle sen talouden kasvun alun. Tai sodan jälkeen, kun Urho Kekkonen ollessaan jo merkittävissä valtiollisissa tehtävissä ja ollessaan presidenttinä antoi sitten määräyksen, että Rautaruukin tehdas pitää Raaheen tehdä, ja sitten vuorineuvos Helge Haavisto pantiin sitä toteuttamaan. Hän, vanha sotiemme veteraani, muistelmissaan radiohaastattelussa, joka tuli tässä pari joulua sitten, sain kunnian kuulla sen haastattelun, kertoi siitä tarinasta, miten Suomeen tehtiin terästehdas. Se tehtiin sitä varten Suomeen, jotta saatiin Suomen metalliteollisuus nousemaan, laivanrakennus nousemaan, koneenrakennus nousemaan, rakentaminen nousemaan ja niin edelleen. Ilman sen ajan viisaita päättäjiä me olisimme edelleen erittäin huonossa taloudellisessa asemassa oleva valtio, joka ei olisi hyvinvointivaltio.
Sitä samaa avarakatseisuutta peräänkuulutan. Tällä nykyisellä menolla kaikki yritetään kieltää — metsien käyttö, peltojen käyttö, kaivostoiminta — ja yritetään palata keräilytalouteen, aikaan, jolloin ei edes terveydenhuolto pelannut eikä juuri mikään. Olimme silloin 100 vuotta sitten ihan todella kurjassa tilassa. Toki elettiin ja oltiin, mutta ei ollut nykyisiä palveluita ja ei ollut sosiaaliturvaa eikä muuta, ei ollut eläkkeitä. Nyt sitten pitää tässä maassa löytyä järkeä. Ja tämä vihreä siirtymä, mitä nyt vihreät ajavat kaikella väellä ja voimalla ja valtavalla lehdistön ja median tuella, on kääntymässä Suomessa, että teollisuus lähtee täältä pois. Saksassa se on grüne wende — vihreä kääntyminen vapaasti suomennettuna — mutta siitä on tulossa Saksassa industriewende. Kun energia loppuu, niin varmasti teollisuuskin loppuu. Ilman isoa energiantuotantoa ja nykyaikaista metallin- tai yleensä minkä tahansa jalostuksen ylläpitämistä ei elintaso synny — tämä kun ymmärrettäisiin. Sellainen kansakunta, joka ei pysty kansalaisistaan huolta pitämään, ei pysty pitämään huolta edes luonnosta. Tämän kun muistaisimme ja kunnioittaisimme sitä, että annamme ihmisille mahdollisuuden tehdä työtä, rakentaa tätä maata ja toimia järkevästi isänmaan hyväksi, niin olisimme paljon viisaampia. Sitä hartaasti toivon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-17T20:00:05,2022-02-17T20:02:47,Hyväksytty,1.1
2022_11_194,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_195,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Kaivostoiminnalle RAJAT>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tässä nyt vielä palaan tähän aiempaan puheenvuorooni, kun varsinkin edustaja Autto täällä hieman kyseli perussuomalaisten kantoja tähän asiaan. Haluan vielä nyt tiiviisti kerrata, mitä muun muassa itse aiemmassa puheenvuorossani totesin. 
Me perussuomalaiset todellakin haluamme, että maamme luonnonvarat ja kansallisomaisuus pidetään suomalaisten hallussa ja hallinnassa. Niistä saatavat hyödyt hyvin suurelta osin koituvat meidän yhteiskuntamme hyväksi. Minä pidän teollisuutta erittäin suuressa arvossa, kuten tässä edellisessä puheenvuorossakin todettiin. Sen teollisuuden kehittymisen kautta maatamme on rakennettu. Toki myös ympäristönäkökulmat on aina osattu Suomessa ottaa vähintäänkin kohtuullisen hyvin huomioon, ja minä uskon kyllä, että Suomi tulee jatkossakin pysymään eturintamassa tältäkin osin. On kuitenkin rehellistä samaan hengenvetoon todeta, että kyllä tässä kaivoslaissa varmasti kehitettävää edelleen on siten, että nämä ympäristönäkökulmat tulevat jatkossakin huomioiduiksi riittävällä tarkkuudella. 
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on nyt nähdäkseni päättymässä, ja haluan kiittää kaikkia osallistujia hyvästä keskustelusta. Toivon todellakin, että eduskunta tekee viisaan päätöksen sitten, kun tämä kaivoslakiesitys hallitukselta tähän saliin tulee käsiteltäväksi ja päätettäväksi. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-02-17T20:02:48,2022-02-17T20:04:39,Hyväksytty,1.1
2022_11_196,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_11_197,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään vakuudettomien kulutusluottojen eli niin sanottujen pikavippien markkinointikieltoa. Suomessa on tällä hetkellä lähes 400 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Pikavipit eivät toki ole näihin ainoa syy, mutta ne ovat merkittävä syy. Korkeat vuosikorot ja järjestelypalkkiot nostavat pikavippien kustannukset hyvin korkeiksi. Väliaikaisesti on ollut voimassa pikavippien suoramarkkinointikielto ja 10 prosentin korkokatto 1.7.2020—30.9.2021, mutta tällä hetkellä nämä eivät siis ole voimassa. 
Tausta on se, että olen jo aiemmin tehnyt tästä lakialoitteen, jolla on ollut eduskunnassa erittäin laaja kannatus. Toivon, että kun asia on nyt oikeusministeriön työryhmän käsittelyssä, se tulee sieltä siinä muodossa, että tämä suoramarkkinointikielto tulee pysyväksi, ja tällä aloitteella haluan tätä asiaa vahvistaa, kuten myös ne kymmenet allekirjoittajat kuudesta eri eduskuntaryhmästä, jotka tämän lakialoitteen ovat allekirjoittaneet. 
On myös hyvä, että valmistelussa on positiivinen luottorekisteri, mutta sekin vielä puuttuu. 
Suoramarkkinointikiellon tarkoituksena on ennen kaikkea se, että heräteostokset jäävät tekemättä, koska usein tällainen velkakierre lähtee liikkeelle nimenomaan yhdestä harkitsemattomasta pikavipistä ja siitä seuraa toinen, siitä kolmas ja sen jälkeen sitten ollaan kierteessä. Erityisesti nuorilla mutta myös kaikilla muillakin iästä riippumatta tässä on ollut haasteita. Tämä heräteostoksen estäminen on siis tässä keskeisenä syynä.
Hollannissa tämä pikavippien markkinointi on kielletty, ja sitä valvoo siellä paikallinen finanssivalvonta. Sitä samaa esitetään tässä lakialoitteessa, että Finanssivalvonta olisi se viranomainen, joka saa määritellä, millaiset luottotuotteet ovat kuluttajan kannalta niin korkeariskisiä, että niitä ei saisi markkinoida suoraan kuluttajalle.
Aloitteessa esitetään siis lisäystä kuluttajansuojalain 7 lukuun. Sinne esitetään uutta 8 a §:ää. Toivon, että lakialoite saa arvoisensa käsittelyn talousvaliokunnassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-17T18:33:08,2022-02-17T18:36:34,Hyväksytty,1.1
2022_11_198,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_199,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Satoselle erinomaisesta lakialoitteesta, jonka toisena allekirjoittajana sain olla. Hyvin tiiviisti tähän samaan pakettiin teimme edustaja Satosen kanssa yhteistyötä. Toinen lähestymiskulma oli tämä lakialoite, jonka edustaja tässä juuri esitteli, ja toinen näkökulma liittyy esimerkiksi korkoihin, talousosaamiseen ja muihin tämänkaltaisiin asioihin. Nämä asiat on laajasti tuotu esille toimenpidealoitteessa, jonka olen jättänyt samassa yhteydessä kuin tämä lakialoite on jätetty.
Puhemies! Pikavippiliiketoiminta perustuu liian usein heikossa asemassa olevan tilanteen hyväksikäyttöön. Maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelkojen voimakas kasvu alkoi yhtä aikaa ensimmäisten pikavippejä tarjoavien yritysten aloitettua toimintansa vuonna 2005. Valtioneuvoston vuonna 2020 tilaamassa selvityksessä tutkittiin maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelkojen kehitystä. Ne kasaantuvat työttömille, peli- ja päihdeongelmaisille sekä matalammin koulutetuille. Taloudellisen lukutaidon puutteiden on todettu olevan yhteydessä maksuhäiriömerkintöjen yleistymiseen. Pikavippejä markkinoidaan harhaanjohtavasti helpotuksena arjen menoista selviytymiseen tai keinona tehdä hankintoja, joihin ei välttämättä olisi muuten varaa. Helposti saatavia pikavippejä on markkinoitu sosiaalisessa mediassa jopa nuorten illanviettomenojen katteeksi. Aggressiivisesti markkinoitu, läpinäkymättömästi hinnoiteltu ja todella korkeiden kulujen pikavippi voi jopa moninkertaistaa alkuperäiset kulut ja siten ongelmat.
Vuonna 2013 pikavipeille asetettiin korkokatto, jonka mukaan viitekoron ylittävä korko ei saa ylittää 50:tä prosenttia. Sittemmin korkokattoa on laajennettu, ja syyskuusta 2019 alkaen kaikkien vakuudettomien luottojen enimmäiskorko rajoitettiin 20 prosenttiin. Koronapandemian aikana korkokattoa laskettiin 10 prosenttiyksikköön väliaikaisesti. Kuitenkaan saatavilla olevien tietojen perusteella maksuhäiriömerkintöjen ja ulosottovelkojen yleistyminen ei ole sääntelystä huolimatta laantunut toivotulla tavalla. Maksuhäiriömerkintöjen kasvun vuoksi myös korkosääntelyn jatkoa tulee harkita markkinointikiellon ohella, jota edustaja Satonen lakialoitteessaan esittää. Uuden pysyvän sääntelyn tulee perustua aiemman lainsäädännön vaikutusten systemaattiseen analyysiin. 20 prosentin laaja korkokatto ehti olla voimassa kahdeksan kuukautta ennen väliaikaista muutosta.
Puhemies! Vakuudettomien kulutusluottojen markkinoiden toiminta on usein hajaantunut. Siinä, missä perinteisessä pankkitoiminnassa luoton markkinointi, luoton myöntäminen, asiakassuhde ja mahdollinen perintätoiminta keskittyvät pitkälti samaan yritykseen tai ainakin konserniin, on pikaluottomarkkinoilla tilanne erilainen. Lainan markkinoija voi olla eri yhtiö kuin luoton myöntäjä ja perijä. Se puolestaan johtaa siihen, että asiakkaan todellisen maksukyvyn arviointi ei ole yhdenkään toimijan todellisen mielenkiinnon kohde. Vakuudettomien kulutusluottojen markkinoiden puutteet sekä vääristyneet kannustimet tulee siksi arvioida.
Taloudellinen lukutaito on vahvasti yhteydessä maksukyvyttömyyteen ja siihen ajautumiseen. Tämä perustelee talousopetuksessa tarjottavan kasvatuksen ja koulutuksen vahvistamista. Myös sosiaalista luototusta tulee kehittää yhtenä keinona päästä irti kasaantuvista pikavipeistä. Sosiaalisen luototuksen tulee olla tiiviisti kytkettynä henkilökohtaiseen velkaneuvontaan, ja sen yhteydessä on tarjottava tarpeellisia sosiaalihuollon palveluita.
Arvoisa puhemies! On siis kiirehdittävä pikavippimarkkinoiden sopimusehtojen rajoittamista ja ryhdyttävä valmistelemaan tarpeellista lainsäädäntöä saalistavan pikavippitoiminnan ja ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-17T18:36:35,2022-02-17T18:42:03,Hyväksytty,1.1
2022_11_200,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_201,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asia ja aihepiiri ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia. Pikavippien yhteys ylivelkaantumiseen on aivan selvä, ja ne liittyvät myös peliongelmiin sen kohtalonyhteyden kautta, että kun on peliautomaatilla ja häviää kaikki rahansa, niin pystyy periaatteessa ottamaan pikavipin kännykällä pankkitilille ja siirtämään rahat sinne peliautomaattiin suoralla yhteydellä, ja se jos mikä on omiaan lisäämään ylivelkaantumista. Tällaiset epäkohdat pitäisi ehdottomasti purkaa.
Kuitenkin tähän nimenomaiseen lakialoitteeseen ja sen sisältöön tästä mainonnasta ja sen kieltämisestä liittyy mielestäni joitakin epäilyksiä. Nythän on niin, että kyllähän pankitkin markkinoivat näitä kulutusluottoja, ja niiden kulutusluottojen todelliset korot ovat hyvin lähellä tätä pikavippien koronan aikaista korkokattoa eli 10:tä prosenttia ihan normaaleissa pankeissa, puhutaan S-Pankin luotoista ja luottokorttiluotoista. Todelliset vuosikorot kyllä menevät kuluttajansuojalain mukaan laskettuna aivan niihin lukemiin. Eli onko tässä kuitenkin liian laaja määritelmä siitä, että Finanssivalvonta saisi avoimemman valtakirjan määrittää, mikä on tällainen kulutusluotto, mitä ei saisi markkinoida? Vai olisiko kuitenkin niin, että lain pykälissä pitäisi ottaa tarkemmin kantaa niihin kriteereihin, mitkä tällaisen lainan, korkeariskisen lainan, määritelmät täyttävät? 
Ylipäänsä ehkä olisi parempi sen sijaan, että käydään rajoittamaan jonkun markkinointia, yksiselitteisesti kieltää sellaiset asiat, jotka ovat liian vahingollisia, ja asettaa vaatimukset kaikille lainoille asiakkaan maksukyvyn arvioimisesta. En pysty näkemään sellaista yhteiskunnallista intressiä, miksi lainayhtiöiden pitäisi pystyä antamaan maksukyvyttömille asiakkaille lainaa, miksi yhteiskunnan ylipäänsä pitäisi sallia sellainen toiminta. Eli estettäisiin tällainen epäilyttävä ja lainvastainen — tai ei nyt lainvastainen tällä hetkellä mutta toivetilassa lainvastainen — toiminta jo ennalta eikä vain puututtaisi sen markkinointiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-17T18:42:03,2022-02-17T18:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_11_202,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_203,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää niin edustaja Satosen kuin edustaja Kiurunkin sitkeää työtä ylivelkaantumisen estämiseksi. Se on erittäin arvokasta. Maksumerkintöjen ja ulosotossa olevien määrä on jyrkässä kasvussa, kuten edustaja Satonen tässä nosti. Lakialoitteessa todetaan, että korkeariskiset kulutusluotot ja niiden yleistyminen on yksi merkittävä syy tähän ongelmaan. Yksinkertaista ratkaisua ei luonnollisesti ole, eikä helppoa sellaista, mutta jos pystytään toteamaan, että tämä mainostamisen kieltäminen auttaa asiassa, niin mielestäni tämä lakialoite on erittäin selvitettävän arvoinen.
Seuraukset ihmisten ylivelkaantumisesta ja sen pahentumisesta pikavipeillä — kuten edustaja Satonen kuvaili, se ketju on aika suoraviivaisen dramaattinen — haastavat koko yhteiskuntaa. Siinä vaiheessa, kun ihminen menettää uskonsa tulevaisuuteen, me olemme jo hyvin haastavassa tilanteessa. Lopulta tämä yksittäisen ihmisen tuska muuttuu kyllä koko yhteiskunnan tuskaksi.
Koska en nimeäni tuosta lakialoitteen alta löytänyt, haluan tällä omalla puheellani osoittaa, että edustaja Satonen on kyllä aivan jyvällä tässä asiassa, mitä hän yrittää edistää tällä lakialoitteella. [Arto Satonen: Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-02-17T18:44:13,2022-02-17T18:46:09,Hyväksytty,1.1
2022_11_204,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee poissa, edustaja Mäkynen poissa, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_205,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Satonen ja edustaja Kiuru ovat tehneet erittäin hyvää työtä sekä lakialoitteen että toimenpidealoitteen osalta. Suomalaisen yhteiskunnan perusluonteeseen kuuluu se, että kaveria ei jätetä, ja tässä mielessä tällainen lainsäädäntö, jolla suojelemme yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia myös tällaisilta taloudellisilta ansoilta, on ehdottoman perusteltua ja kuuluu aivan olennaisena osana suomalaisen yhteiskunnan perusluonteeseen.
On todella valitettavaa, että tämä vippaamiskulttuuri viime vuosikymmeninä on päässyt repsahtamaan niin, että näitä huomattaviakin kulutusluotoista johtuvia maksuhäiriöitä ja taloudellisia vaikeuksia, jotka ovat johtaneet moniin inhimillisiin tragedioihin, on päässyt tässä mittakaavassa maahamme muodostumaan. On todella tärkeää, että meillä on edustaja Satosen ja edustaja Kiurun kaltaisia fiksuja edustajia, jotka haluavat näihin epäkohtiin puuttua. Tuen lämpimästi näitä aloitteita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-02-17T18:46:09,2022-02-17T18:47:26,Hyväksytty,1.1
2022_11_206,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_207,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun pienellä matemaattisella harjoituksella laskee näiden pikavippitarjousten kulut ja korot ja jaksottaa ne esimerkiksi muutamalle vuodelle, voi todeta, että näitten pikavippien lainaehdot ovat täysin kohtuuttomia ja niiden hinta on sellainen, että kukaan ei vapaaehtoisesti täysissä järjissä sellaisia sopimuksia tekisi eikä tällaisia pikavippejä ottaisi, paitsi henkilöt, joilla ei ole niiden suhteen arvostelukykyä tai jotka ovat niin epätoivoisessa tilanteessa, että kerta kaikkiaan mikään muu ei auta, tai sitten henkilöt, jotka ovat esimerkiksi päissään tai muuta vastaavaa yöllä.
Näin ollen tämä pikavippitoiminta minun mielestäni on täysin koronkiskontaa ja sinänsä tuomittavaa jo sellaisenaan, ja sen takia kaikki keinot, joilla voidaan hillitä tätä, että tällä tavoin käytetään hädänalaisia ja arvostelukyvyttömiä ihmisiä hyväksi oman voiton tavoittelemiseksi, ovat kannatettavia. 
Näin ollen kiitän edustaja Satosta ja edustaja Kiurua näistä esityksistä ja toivon, että eduskuntakäsittelyssä näihin suhtaudutaan suopeasti ja aloitteessa ja toimenpidealoitteessa esitetyt toimet toteutetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-02-17T18:47:26,2022-02-17T18:48:49,Hyväksytty,1.1
2022_11_208,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_209,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satonen tämän viime perjantaina kerkesi jättämään juuri ennen kuin siihen ehdin laittaa nimeäni, joten tulkoon nyt tässä todettua, että myös minä kannatan tätä aloitetta. 
Tässä edustaja Mäkelä viittasi aiemmin myös muiden rahoituslaitosten toimintaan kuin näiden varsinaisia pikavippejä pyörittävien firmojen, ja tuossa esittelypuheessaan edustaja Satonen puhui heräteostoksista, ja tilannehan on se, että jos menee vaikka mihin tahansa kivijalkakauppaan, ainakin näiden suurempien tavaratalojen osalta, niin siellähän myös pankit ja muut vastaavat rahoituslaitokset tarjoavat aivan pikavipinomaisia lainoja lähes samoilla ehdoilla kuin nämä, mistä tässä asiassa suoraan puhutaan.
Eli toivon, että tässä jatkovalmistelussa otetaan huomioon myös se, että kaupat itse käyttävät myös rahoituslaitoksia aivan vastaavanlaisin ehdoin kuin nämä, jotka pikavippejä tarjoavat verkossa tai televisiossa ja muualla, missä he paljon mainostavat. Se mielestäni ainakin lisää heräteostoksen mahdollisuutta ja näihin osallistumista, kun suuremmat tavaratalot aivan selkeästi myös ovat tähän lähteneet, ja aika kovilla koroilla. Joissakin tapauksissa todellinen vuosikorko on vielä huomattavasti lain sallimaa suurempi, jos huomioitaisiin nämä kaikenlaiset aloitusmaksut, perustamiskulut ja niin edelleen ja muut vastaavat maksut, mitä tähän tulee. Eli tässä edustaja Satonen on aivan oikeilla jäljillä ja puuttuu selkeään epäkohtaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-02-17T18:48:50,2022-02-17T18:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_11_210,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_211,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satoselle esitän lämpimät kiitokset erinomaisen hyvästä aloitteesta. On aivan käsittämätön tilanne Suomessa, että edelleen täällä voidaan markkinoida semmoisia pikavippejä, näitä äkkiä myönnettäviä lainoja, joille ei ole mitään vakuuksia. Erikoisesti kiinnittäisin huomiota siihen, että lähes, en sano, että aina, mutta melkeinpä poikkeuksetta nämä pikavipin ottajat ovat lainanottohetkellä jopa oikeustoimikelvottomassa kunnossa tai sitten ovat semmoisessa tilanteessa, että voidaan katsoa, että heidän asemansa ei ole oikeudenmukainen. He eivät ole oikeassa tilanteessa tekemään järkeviä ratkaisuja siitä, otetaanko velkaa vai eikö oteta.
On se kumma, että tästä asiasta on tässä talossa puhuttu hyvin hyvin pitkään, mutta vieläkään ei ole saatu lakia voimaan. En ymmärrä, kenen oikeutta se loukkaa, jos tämä tällainen kielletään. Aivan kuten edustaja Satonen esittelypuheenvuorossaan mainitsi, niin tämä pitää saada kuntoon. Hän mainitsi erinomaisessa puheenvuorossaan sen esimerkin, millä tämä homma hoidetaan. Näin tulisi toimia, enkä pidä sitä markkinataloutta rajoittavana esimerkkinä, jos tämä laki toteutuu, koska juttuhan on myös niin, että kysymyshän on myös hädänalaisen tilan hyväksikäytöstä. Joku markkinoija pystyy käyttämään ihmistä hyväkseen tilanteessa, jossa hän ei ole oikeasti hyvässä kunnossa tai sanotaanko, että hän ei ole siinä kunnossa, että pystyisi järkeviä päätöksiä tekemään. Aivan kuten jos ihminen menee pankkiin lainaa hakemaan, vaikka nyt autolainaa, niin aivan varmasti pankinjohtaja katsoo, onko tämä kaveri kelvollinen saamaan sen lainan, pystyykö sen maksamaan ja onko hän sillä lainanottohetkellä oikeustoimikelpoisessa kunnossa. Samaan menettelyyn pitää tässä päästä.
Toivon hartaasti, että vihdoin ja viimein tämä tärkeä asia saataisiin pois päiväjärjestyksestä elikkä laki hyväksyttyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-17T18:50:48,2022-02-17T18:52:57,Hyväksytty,1.1
2022_11_212,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_213,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset kaikille puheenvuoron käyttäneille ja tätä aloitetta tukeneille. Nimenomaan siitähän tässä on kyse — kuten edustaja Hoskonen tuossa hyvin sanoi ja edustaja Kiuru jo aikaisemmin — että ei olisi niin helppoa käyttää ihmisten hädänalaista tilannetta hyväksi kuin tällä hetkellä tässä systeemissä on.
Korostan myös sitä, kun en tuossa alkupuheenvuorossani sitä huomannut mainita, että tämä markkinointikielto on yksi osa tätä asiaa, mutta myös ne asiat, jotka edustaja Kiuru omassa puheenvuorossaan esitteli, eli korkosäännöstelyn pysyvä tiukentaminen ja sosiaalisen luototuksen kehittäminen, koska on tietysti myös sellaisia tilanteita, joissa ihmiset tarvitsevat tällaista lyhytaikaista lainoitusta. Tästä sosiaalisesta luototuksesta kannattaisi selvittää esimerkiksi myös Kelan mahdollisuus antaa sitä, koska Kelan organisaatio on ympäri maata ja silloin se olisi tasapuolinen järjestelmä. Nythän kunnilla on mahdollisuus antaa sosiaalista luototusta, ehkä jatkossa myöskin näillä hyvinvointialueilla, mutta ne ovat olleet varsin pieniä toimia, varsin vähän sitä on käytetty ja vain harvoissa kunnissa se on ollut mahdollista. Sellaisen sosiaalisen luototuksen luominen tähän rinnalle on varmasti tarpeellista, jotta me päästään eroon niistä peloista, että jos ei näitä pikavippejä ollenkaan olisi, niin tämä muuttuisi sitten harmaan talouden toiminnaksi — ja sitä ei tietysti myöskään haluta. Tässä on monta asiaa, jotka pitää samaan aikaan ratkaista, jotta tämä ongelma tulee hoidettua.
Mutta ihan kiistämätön tosiasia, jonka edustaja Kiuru täällä omassa puheenvuorossaan myös mainitsi, on se, että tämä nykyinen järjestelmä, tämä pikavippien näin helppo saatavuus ja niistä seuraavat korot, järjestelykulut, perintäkulut ja muut ajavat ihmisiä ahdinkoon, ajavat ihmisiä maksukyvyttömiksi, sellaisia, jotka eivät muuten sinne ajautuisi, ja se on myös huomattava yhteiskunnallinen ongelma paitsi näiden henkilöiden itsensä kannalta ja heidän läheistensä kannalta myös koko yhteiskunnan kannalta. On aikamoinen kynnys esimerkiksi työllistyä sen jälkeen, kun ollaan maksukyvyttömiä ja ulosottovelkoja on paljon. Siinä työnteon kannustimet ovat kyllä sitten todella heikkoja, vaikka sitä ulosoton suojaosaa vähän nostettaisiinkin. Ja kaikkia muita vaikeuksia tulee tietysti elämässä paljon, jos on luottohäiriömerkintä päällä. Viime kädessä sitten se jää myöskin yhteisesti kannettavaksi, eli on äärimmäisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta, että tämä prosessi saadaan nyt katkaistua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-17T18:52:58,2022-02-17T18:56:03,Hyväksytty,1.1
2022_11_214,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_215,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis lakialoite kuluttajille liian korkeariskisten pikavippien markkinoinnin kieltämisestä, ja tämän aloitteen mukaan Finanssivalvonta olisi se taho, joka arvioisi mainittujen luottojen riskisyyttä.
Tällä aloitteella tähdätään ehdottomasti erittäin hyvään tarkoitukseen, eli suomalaisten velkaantumisen hillitsemiseen. Monissa tapauksissa korkeakorkoisia pikavippejä otetaan hetken mielijohteesta tai vaikeassa taloustilanteessa ja toisinaan niiden maksaminen hoidetaan uudella korkeakorkoisella luotolla ja niin edelleen, jolloin velkaantumiskierre vain syvenee, ja tähän kehitykseen tulee ehdottomasti puuttua.
Tämä lakialoite on hyvä ja kannatettava, mutta kuten täällä edellä aiemmassa puheenvuorossa todettiin — taisi olla edustaja Mäkelä, joka sen sanoi — olisi hyvä, että nämä mainostamiskiellon kriteerit määriteltäisiin tarkemmin lain tasolla. Perustan itse tämän vastaavan näkemyksen siihen, että Finanssivalvontaa kohtaan on esitetty julkisuudessa perusteltua kritiikkiä muun muassa pörssiyhtiöiden tiedotuksen valvontaan liittyvissä kysymyksissä, ja Finanssivalvonnalla onkin mielestäni huomattavan paljon parantamisen varaa jo nykyisessä toiminnassaan. 
Arvoisa puhemies! Yhtä kaikki edustaja Kiuru otti puheenvuorossaan esille myös taloudellisen lukutaidon merkityksen, ja tästä asiasta on helppo olla samaa mieltä. Katson, että taloustaitojen opetusta on lisättävä kouluissa ja oppilaitoksissa ja miksei muutoinkin suomalaisten ylivelkaantumisen estämiseksi ja muutoinkin suomalaisten varallisuuden kasvattamiseksi. 
Totean lopuksi, että toivon tosiaan tälle aloitteelle menestystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-02-17T18:56:04,2022-02-17T18:58:20,Hyväksytty,1.1
2022_11_216,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_11_217,11/2022,2022-02-17,16.00,20.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kuluttajansuojalain 7 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja palautteesta. Pikavippiyritysten itsesääntely ei toimi, ilmeisesti sitä ei oikein olekaan. Otan tähän nyt muutaman esimerkin tästä markkinoinnista.
Tilitoimistoyrittäjä otti tässä yhteyttä, kun kuuli näistä meidän aloitteistamme, ja kertoi, että hänen asiakkaansa, joka oli myös yrittäjä, kysyi vielä varmuuden vuoksi tältä käyttämältään tilitoimistoyrittäjältä, että onko nyt ok, että hän ottaa tähän kassavirtaongelmaan tällaisen lainan niin sanotulta pikavippipankilta, ja perusteli sitä sillä, että kassavirta on negatiivinen, jotain täytyy tehdä, ja sanoi, että tässä tarjotaan tätä lainaa 2 prosentin korolla, että eihän tässä nyt pitäisi olla mitään ongelmaa. Tilitoimistoyrittäjä kävi ehdot ja myös ne pienellä präntätyt ehdot lävitse tarkkaan ja totesi, että se ongelma on siinä, että se 2 prosentin korko on kuukausikorko. Näin ihmisiä huijataan. [Naurua] 
Toinen yhteydenotto koski sitä, että nyt kun oli korona-aikana tämä 10 prosentin katto, niin sitä korkosääntelyä pyrittiin kiertämään niin, että tarjottiin sitä muutaman sadan euron lainaa sillä tavalla, että kun maksat 60—70 euroa lisää, käsittelemme tämän lainahakemuksesi nopeutetussa järjestyksessä, että saat sen rahan nopeammin tilille. No, joka tapauksessa se olisi sieltä ilmeisesti muutamassa tunnissa tullut, mutta tämä kertoo siitä arvopohjasta, jolla tätä toimintaa pyöritetään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_11+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-17T18:58:20,2022-02-17T19:00:24,Hyväksytty,1.1
2022_12_1,12/2022,2022-02-18,13.01,13.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 1/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Pelkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_12_2,12/2022,2022-02-18,13.01,13.05,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 1/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on hyvä ja tarpeellinen, ja enemmänkin tässä yhteydessä joutuu pohtimaan, miksei tätä asiaa ole jo aikaisemmin maassamme muutettu.
Vielä kun saamme tolkkua maamme alkoholipolitiikkaan, niin jonain päivänä näidenkin tuotteiden myynti vastaavalla tavalla toivottavasti mahdollistuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-02-18T13:02:19,2022-02-18T13:02:40,Käsitelty,1.1
2022_12_3,12/2022,2022-02-18,13.01,13.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle elokuvien yhteistuotannosta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi elokuvien yhteistuotannosta tehdystä eurooppalaisesta yleissopimuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 2/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 2/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä yleissopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_12+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_13_1,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu katsauksesta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Kaikki tiedämme Venäjän eilen tekemät päätökset. Me tulemme huomenna käymään jo etukäteen päätetyn pääministerin ilmoituksen johdosta käytävän laajemman keskustelun ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta, mutta tänään katsoimme, että otamme tuoreeltaan lyhyen keskustelun ennen välikysymyskeskustelua samasta aiheesta. Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 2 minuutin puheenvuoroin. Kaikkiaan aikaa käytetään noin puoli tuntia. Mikäli tämän ajan puitteissa on mahdollisuus myös vastauspuheenvuoroihin, myönnän niitä niille, jotka painavat v-painiketta, mutta katsotaan, miten tässä aika kuluu. — Keskusteluun. Pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_13_2,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätös tunnustaa Ukrainalle kuuluvat Donetskin ja Luhanskin alueet itsenäiseksi rikkoo vakavasti kansainvälistä oikeutta ja Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita. Suomi tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Venäjä on konfliktin osapuoli. Se ei voi paeta vastuitaan esittämällä muuta. Venäjä rikkoo nyt avoimesti Minskin sopimuksia, joiden toimeenpanolle on YK:n turvallisuusneuvoston tuki.
Arvoisa puhemies! Venäjä on lisännyt jännitteitä Ukrainan rajalla jo useamman kuukauden ajan. Päätös Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyden tunnustamisesta on vakava toimenpide. Putin allekirjoitti myös sopimuksen yhteistyöstä alueiden kanssa. Venäjän parlamentin alahuone duuma on tänään hyväksynyt nämä sopimukset. Nyt näyttäisi ilmeiseltä, että Venäjä olisi lähettämässä niin kutsuttuja rauhanturvajoukkoja alueelle. Valitettavasti tässä tilanteessa näyttää mahdolliselta, että Venäjän aikomuksena ei ole pysähtyä tähän ja tilanne voi heikentyä nopeasti. Hallitus seuraa tilannetta aktiivisesti ja informoi eduskuntaa ajantasaisesti.
Arvoisa puhemies! Lähettämällä venäläisiä joukkoja näille alueille Venäjä laajentaa laitonta Ukrainan miehitystä, joka alkoi jo vuonna 2014. Kansainvälinen yhteisö on laajasti tuominnut Venäjän toimet, näin myös Suomi ja Euroopan unioni. Vaadimme Venäjää pyörtämään tunnustamiset, lopettamaan sotilaalliset toimet ja vetämään joukkonsa pois Ukrainasta sekä palaamaan keskusteluihin Normandia-formaatin ja Etyjin puitteissa.
Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on tänään keskustellut tilanteesta. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on yhtenäinen ja vakaa. Presidentti Niinistö kertoi tilanteesta tältä pohjalta aiemmin tänään.
Arvoisa puhemies! Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. Suomi on johdonmukaisesti korostanut, että EU:n tulee olla valmis vastaamaan yhtenäisesti, vahvasti ja määrätietoisesti tilanteen vaatiessa.
Euroopan unioni valmistelee parhaillaan toimia Venäjälle vastaamiseksi. Näitä on koordinoitu läheisten kumppanien ja etenkin Yhdysvaltojen kanssa. Keskustelin eilen tilanteesta ja pakotteiden valmistelusta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa. Euroopan unionin ulkoministerit kokoontuvat vielä tänään keskustelemaan vastatoimista, joita olemme valmiita asettamaan Venäjää vastaan.
Eurooppa-neuvosto totesi jo viime joulukuussa, että kasvavan epävakauden maailmassa EU ottaa lisää vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksesta. EU aikoo edistää etujaan ja arvojaan, vahvistaa selviytymiskykyään ja valmiuksiaan puuttua tehokkaasti turvallisuusuhkiin ja -haasteisiin. Samalla korostettiin, että Venäjän on kiireellisesti liennytettävä jännitteitä, jotka johtuvat joukkojen keskittämisestä Ukrainan vastaiselle rajalle ja aggressiivisesta retoriikasta. Eurooppa-neuvosto toisti viimeksi viime viikolla täyden tukensa Ukrainan suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle.
Jatkamme yhteistyötä EU:n ja muiden kumppaneidemme kanssa tilanteeseen vastaamiseksi ja ratkaisun löytämiseksi. Samalla laajennamme tukea Ukrainalle. Olemme vankasti Ukrainan itsenäisyyden, itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden takana.
Arvoisa puhemies! Venäjän pyrkimys rakentaa etupiiriä lähialueilleen on selvä. Venäjä on YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja sillä on erityinen vastuu kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta, mutta Venäjä toimii nyt päinvastaisesti. Kyse ei ole vain Euroopan turvallisuudesta.
Huomenna eduskunnalle annetaan pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Sen yhteydessä on mahdollisuus käydä laajempi keskustelu aiheesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-22T14:02:27,2022-02-22T14:06:48,Hyväksytty,1.1
2022_13_3,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_4,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Venäjän päätös tunnustaa Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyys ja päätös lähettää joukkoja alueelle rikkovat kansainvälistä oikeutta. Venäjän toiminta käytännössä tuhoaa Minskin sopimuksen. Suomi ja ryhmämme tuomitsevat Venäjän yksipuoliset ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs Georgia?]
EU:n on toimittava tässä tilanteessa päättäväisesti, nopeasti ja yhtenäisesti. Venäjän toiminta koskettaa koko Eurooppaa, ja se on vastakkainen kaikille viime vuosien ja viime vuosikymmenten sopimuksille, jotka korostavat valtioiden itsemääräämisoikeutta ja rajojen loukkaamattomuutta sekä pidättäytymistä väkivallan käytöstä tai sillä uhkaamisesta. Myös YK:n ja Etyjin tulee tehostaa työtä aggression välittömäksi lopettamiseksi ja valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. 
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomi vastaa Venäjän toimintaan osana Euroopan unionia ja edellyttää Venäjän pidättäytyvän sotilaallisista toimista. Annamme Ukrainalle täyden tuen hallituksen linjausten mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Eduskuntaryhmämme tukee tässä vakavassa tilanteessa tasavallan presidentti Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen kannanottoja ja linjauksia. Johdonmukaisuus, vakaus ja kansallinen yksimielisyys valtionjohdon kannanottojen takana ovat erityisen arvokkaita tavoitteita juuri tässä vakavassa tilanteessa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-02-22T14:06:52,2022-02-22T14:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_13_5,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_6,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Herra puhemies! Euroopan yllä on synkkiä pilviä. Venäjän päätös tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueet loukkaa selvästi Ukrainan valtion alueellista koskemattomuutta ja Ukrainan täysivaltaisuutta. Myös perussuomalaiset tuomitsevat Venäjän yksipuoliset toimet, ja meillä on valmius yhteisiin vastatoimiin.
Perussuomalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kaikkein tärkeintä on Suomen kansan turvallisuus ja rauhan ylläpitäminen. Perussuomalaiset pitävät oleellisen tärkeänä ylläpitää omaa sotilaallista puolustuskykyämme ja reaktiokykyämme. Suomalaisilla on erittäin korkea maanpuolustustahto, joka periytyy aina menneiltä sukupolvilta asti mutta kuvastaa myös yhteistä arvostustamme isänmaata kohtaan. Kansallismielisille perussuomalaisille oman maan puolustaminen on perusarvoja, ja niinpä toimimme osaltamme kansan maanpuolustustahtoa vahvistavalla tavalla. Perussuomalaiset korostavat, että tahdon lisäksi Puolustusvoimat tarvitsee materiaalisia voimavaroja, joita tulee vahvistaa jatkuvasti pitämällä puolustusmäärärahoista huolta.
Perussuomalaiset kannattavat jatkuvaa vuoropuhelua naapurimaa Venäjän kanssa. Venäjä on naapurimme myös huomenna. Toivomme osaltamme Venäjän palaamista Ukrainan kanssa neuvottelupöytään ja ratkaisun etsimistä vaikeaan tilanteeseen diplomatian keinoin.
Perussuomalaiset tukevat tasavallan presidentin ja valtioneuvoston johtamaa ulkopolitiikkaa, koska pienenä maana meillä on yhdenmukainen ulkopoliittinen linja ja sen toteuttaminen perusteltua. Tämä ei suinkaan poissulje sitä, etteikö valittavissa olevista eri vaihtoehdoista voida käydä avointa keskustelua, kuten on kiitettävästi ryhdytty käymään. Toivon keskustelun samalla olevan pohjimmiltaan yhteistä peruskiveä rakentavaa eikä eripuraan tähtäävää. Suomalaiset ovat vahvoja, kun toimimme yhdessä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-22T14:09:05,2022-02-22T14:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_13_7,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_8,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän päätös tunnustaa Ukrainan separatistialueiden itsenäisyys ja lähettää sinne joukkoja rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta vastaan. Toimillaan Venäjä on hylännyt vuoropuhelun tien. Laiton maahantunkeutuminen ja Ukrainan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen ovat sotatoimia, joihin lännen on vastattava päättäväisesti. On aika laittaa kova kovaa vastaan.
Ukrainalle kuuluu täysi tukemme. Taloudellisen ja poliittisen avun lisäksi hallituksen on selvitettävä mahdollisuuksia puolustusmateriaalin nykyistä laajemmasta toimittamisesta Ukrainalle. [Timo Heinonen: Oikein!] Euroopan unionin on reagoitava viipymättä kattavalla pakoteohjelmalla. Nord Stream 2 -kaasuputken keskeyttäminen on välttämätön toimi.
Riittävillä vastatoimilla estämme sen, että tilanteesta muodostuisi ennakkotapaus siitä, kuinka aseiden tukemana voi sanella Euroopan turvallisuusjärjestyksen ja rajoittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta.
Arvoisa puhemies! Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, ja turvallisuutemme on vakaalla pohjalla. Silti jännitteet heijastuvat myös meihin. Vuoden 1939 loppukesällä Väinö Tanner kirjoitti Paasikivelle sodan tuskin syttyvän, sillä ”niin järjettömäksi maailma ei voi tulla”. Nytkään emme halua niin uskoa, mutta varautuminen myös ikäviin vaihtoehtoihin on aina jälkiviisautta edullisempaa.
Kokoomus on jo pitkään kannattanut Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa. Se vahvistaisi Suomen puolustusta, voimistaisi Euroopan yhteistä turvallisuutta ja toisi ennakoitavuutta lähialueillemme.
Arvoisa puhemies! Nyt on aika ryhtyä rakentamaan polkua kohti Suomen Nato-jäsenyyttä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-02-22T14:11:20,2022-02-22T14:13:32,Hyväksytty,1.1
2022_13_9,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_10,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisen maailmansodan jälkeen Euroopan turvallisuus on rakennettu kansainvälisten sopimusten varaan. Niiden kunnioittamiseen perustuva turvallisuus on kansakuntien itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden tae. Venäjä on nyt hylännyt ne, eivätkä sen toiminta ja perustelut ole tältä vuosisadalta. Sopimusten rikkomista ei voi perustella yksipuolisilla historian tulkinnoilla. Sopimukset on tehty estämään se, etteivät historian virheet toistu. Nyt Venäjän toimet rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta, Minskin sopimuksia ja Etyjin periaatteita.
Keskustan eduskuntaryhmä tuomitsee Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet. Vakavasta tilanteesta huolimatta on kuitenkin pyrittävä pitämään yllä keskusteluyhteys. Tosin emme tiedä, onko Venäjällä aikomustakaan aidosti neuvotella.
Arvoisa puhemies! Suomen asema on vakaa, eikä meihin kohdistu sotilaallista uhkaa. Suomi pitää huolta kansallisesta puolustuksesta ja kehittää kansainvälisiä kumppanuuksia. Euroopan unioni on Suomen tärkein ulkopoliittinen viitekehys.
EU tulee asettamaan pakotteita. Näillä pakotteilla ja vastapakotteilla tulee vääjäämättä olemaan seurauksia talouteemme. Se hinta on kestettävä. Kyse on vapauden, demokratian, suvereniteetin ja maiden itsemääräämisoikeuden puolustamisesta. Siksi Euroopan unionin on toimittava yhtenäisesti, tehokkaasti ja välittömästi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-22T14:13:38,2022-02-22T14:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_13_11,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_12,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän eiliset toimet ovat räikeä kansainvälisen oikeuden ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkaus. Toimet vievät synkkää tilannetta entistä synkemmäksi, eikä kyse ole vain Ukrainasta vaan koko Euroopan turvallisuuden periaatteista. On kriittisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö Euroopan unionista Yhdistyneisiin kansakuntiin tuomitsee Venäjän toiminnan ja tukee päättäväisesti Ukrainaa ja Ukrainan kansaa Venäjän aggressiota vastaan.
Presidentti Putinin nyt valitsema politiikka on surullista ja tuhoisaa Euroopalle, Venäjälle ja koko maailmalle. Euroopan yhtenäisyyden hajottaminen muun muassa disinformaation keinoin on pitkään ollut osa Kremlin pelikirjaa. Onkin enemmän kuin perusteltua, että Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. Tämän yhtenäisen rintaman Putin mielellään hajottaisi.
Arvoisa puhemies! Lännen on vastattava Venäjän toimiin selkeästi ja voimakkaasti. Talouspakotteita on otettava käyttöön venäläisiä yrityksiä ja Venäjän johtoa vastaan. Riippuvuudesta Kremlin valtaa tukevaan energiaan on päästävä eroon. Turvallisuuden kannalta kriittisiä venäläistaustaisia hankkeita EU:ssa on nyt arvioitava hyvin kriittisesti. Tähän liittyen olisi tärkeää kuulla, millä tavalla hallitus aikoo tarttua puolustusministeriön aloitteeseen teettää riskianalyysi Fennovoiman ydinvoimahankkeesta.
Samalla on muistettava, että tuhoisan etupiiripolitiikan takana on Venäjän hallinto, ja siitä kärsii myös tavallinen kansa Venäjällä. Venäjän hallinnon tuomittavien toimien ei pidä kääntyä yleiseksi venäläisvastaisuudeksi.
Arvoisa puhemies! Suomen paikka on yhteisessä rintamassa EU:n ja länsimaiden kanssa. Vihreä eduskuntaryhmä tukee tasavallan presidentin ja valtioneuvoston valitsemaa toimintalinjaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-02-22T14:15:38,2022-02-22T14:17:34,Hyväksytty,1.1
2022_13_13,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_14,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomi on tuominnut Venäjän toimet ja on solidaarinen ukrainalaisille. Suomi on auttanut Ukrainaa taloudellisesti, ja nyt katsotaan, mikä olisi meille paras tapa auttaa vielä enemmän.
Mikään ei oikeuta Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamista. Vaikka neuvottelu Minskin sopimusten pohjalta näyttää mahdottomalta Venäjän tunnustettua separatistialueet, on tärkeää hakea uusia, diplomaattisia ratkaisuja. 
Samaan aikaan kun osana Euroopan unionia teemme parhaamme, että aggressiivinen voimapolitiikka ja pienempien maiden jyrääminen ei kannata, on meidän tässä salissa osattava pitää päämme kylmänä. Olemme juuri yksimielisesti hyväksyneet selonteot, jotka pohjaavat oman turvallisuutemme puolustamiseen. Väestöltämme pienenä rajamaana meidän ei pidä itse alkaa osapuoleksi ja laajentaa konfliktia omalle alueellemme. Me emme ole puolueettomia vääryyksien edessä, mutta meidän on tunnustettava oma asemamme osana Euroopan unionia ja Venäjän rajanaapurina. 
Suomen lähialueilla on vähemmän aseita ja sotilaita kuin aikoihin. Viimeksi tänään presidentti Niinistö toisti, ettei Suomeen kohdistu mitään erityistä uhkaa. Suomen asema on paitsi geopoliittisesti ja historiallisesti myös puolustuksellisten valmiuksiemme kautta aivan toinen kuin Ukrainan. 
Niin kauan kuin Ukrainan sodan laajenemista voidaan estää, on tehtävä kaikki rauhan eteen. Suomen tulee toimia erityisesti Euroopan unionin ja Etyjin puitteissa poliittisen dialogin ja myönteisen neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi. Suomen on jatkossakin toimittava vahvemman kansainvälisen yhteisön puolesta, jotta maailma ei joudu häikäilemättömimpien armoille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-22T14:17:40,2022-02-22T14:19:58,Hyväksytty,1.1
2022_13_15,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_16,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Ärade talman! Ryssland kunde ha gjort mycket bättre val. Landet kunde i dag ha goda relationer till sina grannar. Ryssland kunde ha handel, ekonomisk tillväxt och välstånd, men Ryssland valde en annan väg.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-22T14:20:01,2022-02-22T14:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_13_17,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ilmoituksesta. Venäjä on loukannut Ukrainan suvereniteettia, ja lännen on suhtauduttava siihen sen mukaisesti. Kristillisdemokraatit huomauttavat, että EU:n pakotteet eivät saa nyt olla liian kevyitä. Jos pakotteet jäävät kevyiksi, se viestii Venäjälle, ettemme pidä itsenäisyystunnustuksia ja joukkojen siirtoja vielä kovin vakavina toimina. Näin ei saa olla. On hyvä, että Nord Stream kakkosen kaasuputkihanke nyt keskeytetään.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-22T14:22:35,2022-02-22T14:23:23,Hyväksytty,1.1
2022_13_18,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Koko Suomen pitää löytää yhteinen linja tässä kriisitilanteessa. Meidän pitää toimia yhtenäisesti ja viisaasti, niin että saamme jatkossakin elää turvallisesti ja rauhallisesti maassa. Ukrainan tapahtumista pitää puhua niin, että kaikki ymmärtävät, ja ne pitää tuomita. 
Nyt ei ole aika kierrellä ja kaarella vaan alkaa puhua niistä asioista oikeilla nimillään. On turha puhua joidenkin kansantasavaltojen itsenäisyydestä, kun vieras valtio tunkeutuu toisen valtion alueelle ja miehittää itsenäistä valtiota. Jos tässä ei ole kyse sodasta, niin mistä sitten? [Eduskunnasta: Hyvä!] Liian helposti on unohdettu, mitä tapahtui kahdeksan vuotta sitten Krimin niemimaalla: Venäjä tuli ja miehitti, ja nyt sitten siitä ei puhu kukaan. Ja liian vähän puhutaan siitä, että Itä-Ukrainassa on taisteluissa kuollut 14 000 ihmistä — jos tässä ei ole kyse sodasta, niin mistä sitten?
Sitten vielä Suomen puolustusmateriaalin vienti Ukrainaan: Tässä pitää miettiä tilannetta niin, että mitä me toivoisimme, jos itse olisimme ukrainalaisten asemassa. [Timo Heinonen: Oikein!] Meidän pitää saada viedä tarvittavaa puolustusmateriaalia Ukrainaan. Vähintä on, että sinne lähetettävällä rahallisella avulla se on mahdollista ostaa. 
Tilanne on vakava Ukrainassa, kun yhtään ei tiedä, mitä Venäjä seuraavaksi tekee. Tuemme presidentin, pääministerin ja hallituksen linjaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-22T14:24:45,2022-02-22T14:26:28,Hyväksytty,1.1
2022_13_19,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Lopuksi pääministeri, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_20,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaryhmiä puheenvuoroista. Tämä keskustelu mielestäni osoittaa sen, että Suomi on yhtenäinen, meidän ulko- ja turvallisuuspoliittinen linjamme on yhtenäinen, meillä on sama tilannekuva ja käsitys tästä tilanteesta, ja se on tietenkin valtavan arvokasta ja tärkeää.
Vielä myöhemmin tänään EU:n ulkoministerit tulevat keskustelemaan vastatoimista, reaktiosta Venäjän toimintaan. Oletettavissa on, että jo tänään päätetään uusista pakotteista Venäjää vastaan. Se, minkälaisia nämä pakotteet ovat, selviää sitten myöhemmin. Meillä on jonkin verran tietoa siitä, mitä nämä pakotteet mahdolliset koskevat. On myös tärkeää huomioida se, että tätä koordinointityötä tehdään yhdessä kumppanimaidemme kanssa. Yhdysvaltojen kanssa eritoten, mutta myös muiden kumppanimaiden kanssa on tärkeää, että reaktio on yhtenäinen ja siihen ei jää aukkoja. Se on edellytys sille, että pakotteet myös käytännössä toimivat.
Olen myös samaa mieltä useiden puhujien kanssa siitä, että edelleen tässäkin tilanteessa meidän tiemme on tietenkin löytää diplomaattisia ratkaisuja, rauhanomaisia ratkaisuja tähän tilanteeseen. Ei ole Ukrainan, ei ukrainalaisten etu, että tilanne entisestään eskaloituu, joten ilman muuta keskusteluita varmasti tullaan jatkamaan ja käymään.
Edustaja Harjanne kysyi tästä Fennovoima-kysymyksestä. Työ- ja elinkeinoministeriö on jo aiemmin tänään ilmoittanut, että tästä tullaan tekemään myös turvallisuusnäkökulmasta riskiarviota ja tämä prosessi on kesken. Mutta tätäkin arviota tullaan tältä osin tekemään. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-22T14:26:31,2022-02-22T14:28:07,Hyväksytty,1.1
2022_13_21,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaiskeskustelu: Katsaus ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen>>>Keskustelualoite  KA 2/2022 vp,"Kuten on aiemmin päätetty, huomenna käydään huomattavasti laajempi keskustelu aiheesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_13_22,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt annetaan vastaus Riikka Purran ym. välikysymykseen VK 1/2022 vp energia- ja polttoainehinnoista. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan ollessa estyneenä pidetään aluksi ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_13_23,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden lähtiessä liikkeelle koronakuopasta energian hinnat ovat Euroopassa nousseet merkittävästi viime syksyn aikana. Kysynnän ja tarjonnan välille syntyi epäsuhta. Hintojen nousut koskevat ennen kaikkea fossiilisia polttoaineita, siis kaasua, hiiltä ja öljyä, sekä päästökauppaoikeuksia, jotka kaikki vaikuttavat myös sähkön hintaan. Sähköntuotantoa on siirtynyt kaasusta hiilelle kaasun hinnan noustua voimakkaasti. Käytännössä polttoaineiden ja päästöoikeuksien hinnat moninkertaistuivat vuoden aikana.
Kohonneet energian hinnat koskettavat kaikkia Euroopan maita. Fossiilisten polttoaineiden osalta tilanne on pitkälti yhtenevä koko Euroopassa, sähkön osalta vaihtelua on enemmän.
Vaikka sähkön hinta on noussut Suomessakin voimakkaasti, on sähkön hinta meillä merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin Keski-Euroopassa. Suomessa olemme huolehtineet monipuolisesta ja puhtaasta energiapaletista. Tuuli-, aurinko-, vesi- ja ydinenergialla on matalat tuotantokustannukset, mutta investointikustannukset ovat korkeat. Jos kysyntään pystytään vastaamaan näillä sähköntuotantomuodoilla, markkinahinta jää matalaksi. 
Sähkön johdannaismarkkinoitten perusteella hinnat näyttäisivät laskevan ensi kesään mennessä takaisin normaalille tasolle. Pörssisähkön hinta on jo laskenut huipustaan. Joulukuun 21 tietojen perusteella sähkön kuluttajahinta on noussut Suomessa myös muita Pohjoismaita selvästi vähemmän. Tätä saattaa selittää se, että määräaikaisten sähkösopimusten osuus Suomessa on viime vuosina ollut noin puolet kaikista sähkösopimuksista. 
Liikennepolttoaineiden hinnat ovat nousseet vuoden 2021 aikana etenkin raakaöljyn kallistumisen mutta myös biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen kiristymisen ja biopolttoaineiden hintojen nousun myötä.
Maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat siis suoraan Euroopan ja myös Suomen polttoaineiden hintatasoon, eikä nykyinen geopoliittinen tilanne paineita ainakaan kevennä. Venäjän yksipuoliset toimet Ukrainaa koskien, joita emme voi hyväksyä, lisäävät epävarmuutta energian maailmanmarkkinoilla, ja ennakoitavuus hintojen kehityksestä on nyt aiempaa heikompaa.
Arvoisa puhemies! Hallitus vastasi perjantaina energian hinnan nousuun monella tarpeellisella ja tehokkaalla toimenpiteellä. Vastaukset ovat hyvin konkreettisia ja rahalla mitattavissa.
Työmatkavähennyksen enimmäismäärä korotetaan tämän vuoden verotuksessa 8 400 euroon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä se nyt on?] Kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan myös 20 prosentilla määräaikaisesti vuodelle 22.
Kriisin keskellä painivalle maataloudelle valmistellaan helpotusta tuotantorakennusten kiinteistöveron väliaikaisella poistamisella. [Juha Mäenpää: Kiitos!] Tämä käydään läpi myös komission kanssa.
Ilmastoystävällisten investointien osalta valmistellaan lainatakausmalli kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Tarkoituksena on vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden merkittävää parantumista ja lämmitysjärjestelmien rakentamista uusiutuvia energianlähteitä hyödyntäviksi.
Lisäksi ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Työssä huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet.
Kallis energia pitää ottaa huomioon toimeentulotuessa. Hallitus antaa tästä suosituksen vastuuviranomaisille: asumisen kustannusten nousu pitää laskea mukaan tukia myönnettäessä.
Pienituloisten kotitalouksien osalta energian hintojen nousua kompensoidaan myös suoraan yleisessä asumistuessa ja toimeentulotuessa. Toimeentulotuen asiakkaille Kela maksaa sähkölaskun joko kokonaan tai osittain.
Hallitus laski viime vuonna teollisuuden sähköveron EU:n sallimalle veron vähimmäistasolle, mikä tukee yritysten kilpailukykyä. Lisäksi sähkön siirtohintoja on huojennettu merkittävästi.
Lisäksi kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä valmistellaan tulo- ja alueperusteista kohdennettua tukijärjestelmää kotitalouksille.
Arvoisa puhemies! Ilmastotoimista luopuminen ei tässä tilanteessa ole vaihtoehto. Uusiutuva energia ei ole syy hintapiikkiin. Kestävä vastaus on tehdä enemmän investointeja puhtaaseen energiaan Euroopassa. Ilmastotoimista luopumisen hinta olisi huomattavasti ilmastotoimista aiheutuvaa hintaa korkeampi.
Kysymyksessä ei eritellä, mistä veronkorotuksista tai käyttökielloista luopumisesta olisi kyse, mutta oletettavasti viitataan polttoaineiden valmisteveroihin ja kivihiilen kieltoon energiantuotannossa.
Kivihiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan vuoteen 2029 mennessä asiasta säädetyn lain perusteella. Luopuminen kivihiilen käytöstä energiantuotannossa tukee hallituksen asettamaa hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2035 ja vähentää samalla merkittävästi meidän riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta.
Ihmisten ja yritysten siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista muihin käyttövoimiin tuetaan määrätietoisesti. Koska hinnannousun taustalla on nimenomaan fossiilisten polttoaineiden hinnannousu, fossiilisista irtautuminen auttaa suojautumaan myös hinnannousua vastaan. Investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon toteutuvat tällä hetkellä suurelta osin markkinaehtoisesti, eivätkä nämä investoinnit aiheuta lisärasitetta veronmaksajille. 
Hallitus ohjaa EU:n elvytysrahasta merkittävän summan kotitalouksien öljylämmityksen vaihtamiseen. Se on järkevää, koska öljyn hinta tulee valitettavasti jatkossakin vaihtelemaan voimakkaasti ja vaihtoehtoiset lämmitystavat ovat kotimaisia.
Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä moottoribensiinin, dieselöljyn ja maakaasun korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoitteen taustalla on jo useamman hallituksen sopima tavoite vähentää liikenteen päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytön edistäminen perustuu yllä kuvattuun jakeluvelvoitteeseen. Polttoaineiden verotuksen tarkoituksena ei ole edistää biopolttoaineiden käyttöä vaan verottaa kaikkia polttoaineita mahdollisimman objektiivisesti ja neutraalisti niitten energiasisällön ja elinkaarenaikaisen hiilidioksidipäästön perusteella.
Jakeluvelvoitteen käyttö biopolttoaineiden edistämiskeinona ei olisi nykyisten valtiontukisääntöjen mukaan sallittua, jos biopolttoaineiden verotaso olisi alennettu perinteisenä valtiontukilupaa edellyttävänä veronalennuksena.
Kaikki toimet, jotka vähentävät fossiilisen polttoaineen käyttöä, vähentävät riippuvuuttamme muista maista ja parantavat samalla kauppatasettamme.
Sähköstämme yli 80 prosenttia ja jo lähivuosina liki kaikki tuotetaan hiilivapaasti uusiutuvilla ja ydinvoimalla, jolloin nouseva päästöoikeuksien hinta ei vaikuta siihen. Suomi tuo tällä hetkellä noin 20 prosenttia käyttämästään sähköenergiasta. Olkiluoto 3 ‑ydinvoimalaitos ja nopeasti lisääntyvä tuulivoima tulevat jo tämän vuoden aikana lisäämään kotimaista sähköntuotantoa ja omavaraisuuttamme merkittävästi. Lisääntyvä tuulivoima muuttaa vuositaseen positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä, joissain skenaarioissa jo tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Vahvistuvien tuontiyhteyksien myötä Pohjois-Ruotsin vesivoimaa on entistä paremmin saatavissa vuoden 2025 jälkeen, mikä tasaa vuodenaikaisvaihtelua ja äkillisiä muutoksia tuulivoiman tuotannossa.
EU:n perussopimuksen mukaan kukin jäsenvaltio päättää itse energiapolitiikastaan. Tästä syystä Suomen on vaikea puuttua toisten EU:n jäsenvaltioiden energiapoliittisiin ratkaisuihin. Toisaalta myöskään muut EU:n jäsenvaltiot eivät voi puuttua Suomen tekemiin valintoihin. Kuten kysyjät hyvin tietävät, Suomi suhtautuu myös kriittisesti sosiaalirahaston perustamiseen.
Arvoisa puhemies! Sähkö ja lämpö ovat yhteiskunnan perushyödykkeitä. Suomen energiapolitiikassa olemme tehneet paljon oikeita asioita. Panostamalla puhtaan kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoon suojaamme kotejamme ja talouttamme ulkoa tuotavien fossiilisten polttoaineiden nousevilta hinnoilta. Sähkö ja lämpö ovat toimitusvarmoja, eikä meillä ole laajaa energiaköyhyyttä. Sähköverkkomme on hyvässä kunnossa.
Olemme kuitenkin hyvin riippuvaisia tuontienergiasta ja sen myötä hinnanvaihteluista. Meidän kannattaakin panostaa entistä enemmän omavaraisuuteen energiantuotannossa sekä toimivaan sähköverkkoon. Investoinnit tuuleen, aurinkoon, bioenergiaan ja uusiin teknologioihin ovat yhä tärkeämpiä, unohtamatta ydinvoimaa ja vesivoiman tuottamaa säätövoimaa osana energiapalettiamme. Valmisteilla olevassa ilmasto- ja energiastrategiassa toimitusvarmuuden vahvistaminen onkin keskeinen näkökulma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-22T14:29:13,2022-02-22T14:39:49,Hyväksytty,1.1
2022_13_24,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_25,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio nostaa välikysymyksessään esiin monia suomalaisia koskettavan ongelman. Energianhinnat ovat tosiaan nousseet rajusti viimeisen vuoden aikana. Polttoaineiden hinnat ovat korkeimmalla tasolla moneen vuoteen. Myös sähkön hinnassa nähtiin talven aikana rajuja hintapiikkejä.
Hintojen nousuun on monia syitä. Energian kysyntä on kasvanut koronan hellittäessä mutta tuotanto ei ole palautunut yhtä nopeasti. Myös sääolosuhteet ja turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttavat. Erityisesti raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan nopea nousu näkyy korkeana polttoaineen hintana tankatessa ja lämmitysöljyä tilatessa. Ongelma on maailmanlaajuinen. Suomessa energianhinnat ovat onneksi nousseet jonkin verran vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Tästä on kiittämien Suomen pienempää riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Se ei kuitenkaan lohduta niitä, joihin hintojen nousu pahimmin osuu.
Me kaikki tässä salissa olemme saaneet hätääntyneitä yhteydenottoja. Hintojen nousu ei jakaudu tasaisesti. Tilanne on erityisen kohtuuton niille, joille oman auton päivittäinen käyttö on välttämätöntä. Tarvitsemme nopeita toimia kansalaisten auttamiseksi. Siksi hallituksen apupaketti on tervetullut. Polttoaineiden ja energian hinnannousu ei saa olla este työssäkäynnille. Nopea apu kohtuuttomasti nousseisiin työmatkakustannuksiin onkin tarpeellinen päätös, joka auttaa erityisesti haja-asutusalueilla, missä välimatkat ovat pitkiä eikä autolle ole vaihtoehtoja. Ammattiliikenteen ahdinkoa helpottavan ammattidieselin valmistelu käynnistyy. Lisäksi valmistellaan lainantakausmallia ilmastoystävällisten investointien tueksi, helpottamaan latausinfran rakentamista sekä kaasu- ja sähköautojen konversioita ja hankkimista.
Nyt päätetyistä toimista nopeimmat eivät valitettavasti auta kaikkia pahimmassa ahdingossa olevia. Osa apukeinoista, kuten kohdennettu alueellinen ja tuloperusteinen tukijärjestelmä, vaatii ikävä kyllä pidempää valmistelua. Tämän valmistelun SDP:n ryhmä toivoo etenevän mahdollisimman nopeasti. Kiristyvä turvallisuuspoliittinen tilanne luo myös energiamarkkinoille epävarmuutta ja voi johtaa uusiin hintapiikkeihin. Lisätoimenpiteitä saatetaan vielä tarvita. SDP:n ryhmä on valmis arvioimaan uusia toimenpiteitä tilanteen mukaan.
Arvoisa puhemies! Oppositio nostaa siis esiin tärkeän asian. Harmi vain, että välikysymys on sisällöltään sekava, jopa ristiriitainen. Oppositiokin myöntää, etteivät kohonneet energianhinnat johdu hallituksesta. Niiden syy on fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen raju nousu, joille hallitus ei voi mitään.
Sen sijaan hallitus auttaa kansalaisia selviämään hintapiikistä kohdennetuilla ja kustannustehokkailla toimilla. Taloudellisesti ja turvallisuuspoliittisesti on järkevää uudistaa taloutta niin, että riippuvuutemme kalliista ja rajusti hinnaltaan heittelehtivistä tuontipolttoaineista vähenee.
Hyvät perussuomalaiset, teidän ajamanne politiikka ylläpitäisi Suomen riippuvuutta ulkomaisesta tuontienergiasta ja jarruttaisi tarpeellisia investointeja. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Hallitus sen sijaan tukee kansalaisia tässä välittömässä tilanteessa. Teidän politiikkanne rahoittaisi öljynviejämaita, mikä vasta tulisikin pidemmän päälle kalliiksi suomalaisille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka se Lipponen on?] Välikysymyksessä moititaan hallituksen ilmastotoimia. Niiden tarkoitus on nimenomaan purkaa riippuvuus fossiilisesta tuontienergiasta. Se on isänmaallista, vastuullista ja järkevää politiikkaa. Ja sitä te tässä vastustatte opposition järeimmällä aseella.
Kokoomus ei kunniakseen lähtenyt mukaan ristiriitaiseen välikysymykseen. Liiasta johdonmukaisuudesta ei kokoomustakaan voi silti syyttää, te olette vuoron perään esittäneet sähköverojen nostoja ja alennuksia. Hienoa kuitenkin on, että kokoomus nyt tukee monia niistä toimista, joita hallitus esittää.
Arvoisa puhemies! Koska nopeimmin vaikuttavat toimet eivät auta kaikkia, SDP edellyttää jatkotoimenpiteiden kiireellistä valmistelua. Hallituspuolueilla ei kuitenkaan ole opposition etuoikeutta luvata kansalaisille lähes miljardin tukia kertomatta, mistä rahat otetaan, [Juha Mäenpää: Vappusatanen!] ja heti seuraavassa puheenvuorossa kauhistella velkaantumista.
Kansalaiset tarvitsevat apua tässä tiukassa tilanteessa. Maailmanpoliittinen tilanne luo epävarmuutta energiamarkkinoilla. On tärkeää, että hallitus sekä reagoi tämänhetkiseen tilanteeseen että käynnistää uusien joustavien tukivälineiden valmistelun [Perussuomalaisten ryhmästä: Elpymispaketti!] vastaisuuden varalle. Tässä tilanteessa tarvitaan suunnitelmallisuutta, vakaata ja vastuullista politiikkaa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen vastuullisella linjalla on SDP:n ryhmän täysi tuki. [Juha Mäenpää: Yllätys!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-22T14:39:57,2022-02-22T14:45:23,Hyväksytty,1.1
2022_13_26,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_27,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat, kuten ruuan hinta, kasvavat, ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Polttoaine‑ ja energiahintakriisi on iskenyt syvälle. Teimme välikysymyksen, jossa vaadittiin välittömiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Olemme huolissamme, miten suomalaiset pärjäävät, ja eivät he tahdo enää pärjätä.
Hallitus julkaisi perjantaina toimia kriisin helpottamiseksi. Toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia, mutta kahta asiaa ne eivät tee: ne eivät auta akuutisti eivätkä vaikuta hintoihin. Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen koskee vain pientä osaa työmatkalaisista, ja kilometrikohtaisen vähennyksenkään korottaminen ei koske läheskään kaikkia. Jos olisitte halunneet auttaa koko työväestöä, olisitte madaltaneet työmatkojen omavastuuta. Työmatkavähennys ei myöskään laske hintoja pumpulla — ei senttiäkään — eikä ensi vuonna saatava veronpalautus tai heinäkuussa laskettu veroprosentti nyt tällä hetkellä lohduta. Hallituksen toimenpidelistassa ei ole toimia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä tai alentaisivat esimerkiksi ruuan kuluttajahintoja.
No, mitä pitäisi tehdä? Ilmastopolitiikassa pitää ottaa järki käteen. Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite tulee siirtää vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin muissa EU-maissa. Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitää tehdä asiat vastuullisesti vakaalla harkinnalla eikä lähteä poseeraamaan mallimaata.
Toiseksi Suomen pitää käyttää päästökauppatulot oman kansansa hyvinvointiin. Tuloja kertyi vuonna 21 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa. Näitä rahoja EU-komissio hamuaa EU:n ilmastososiaalirahastoon ja haluaa napata lisätuloja joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista. Olemme esittäneet, että Suomen ei pidä antaa näitä tuloja, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen. [Eduskunnasta: Oikein!] Lisäksi päästöoikeuksien määrää tulee lisätä. Oikeuksien lisääminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Mutta mitä tekee hallitus? Se kirittää komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen.
EU:n ilmastofanatismille pitää sanoa ei. Pelkästään yksi EU:n ilmastopaketin esityksistä, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla. Merikuljetusten hinta on nousemassa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla. Tieliikenteessä vuosikustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Ilmastopaketti tulee iskemään tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, omakotiasujiin ja kansalaisten ostovoimaan. — Miettikää.
Välittömänä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemista. Velvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Hallitus on sen sijaan kiristämässä jakeluvelvoitetta eli korottamassa hintoja. Perjantaina hallituksen esittämät toimenpiteet valuisivat näin Kankkulan kaivoon.
Verotukseen esitämme kolmea välttämätöntä toimenpidettä: polttoaineveroa on laskettava, sähköveroa on laskettava, dieselin käyttövoimavero on poistettava. No, mistä otatte rahat, sieltä ehkä kysytään, kun käyttövoimaveron poisto maksaisi suorina verotuloina yli 400 miljoonaa ja polttoaineveroa perussuomalaiset on esittänyt laskettavaksi yli 250 miljoonaa. No, eipä hätää, perussuomalainen laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Suomi maksaa 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapua, josta suuria summia valuu Maailmanpankin mukaan eliitin veroparatiiseihin ja korruptioon. [Välihuutoja vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmistä] Siitä kun lohkaisisi edes puolet, olisimme poistaneet käyttövoimaveron ja madaltaneet polttoaineveroa. — Arvokysymys.
On lisäksi huomattava, että veronalennuksia ei voi laskea vain suorina veromenetyksinä. Kun rahaa jää enemmän käteen, talous voi joka tavalla paremmin ja suomalainen voi paremmin ja verotulot nousevat.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaine‑ ja energiahintakriisin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia, nopeita toimia, ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona. Tästä syystä esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-22T14:45:27,2022-02-22T14:50:39,Hyväksytty,1.1
2022_13_28,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_29,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hinnat ovat nousseet rajusti tänä talvena. Suomalaiset ympäri maan ovat huomanneet tämän sähkö- ja kaukolämpölaskuissaan sekä bensapumpuilla. Myös yritysten kuljetuskustannukset ovat nousseet. Monessa perheessä on pohdittu, miten kasvaneet sähkö- ja lämmityslaskut saadaan maksettua. Pitkää työmatkaa ajavat ovat laskeneet, onko töihin ajaminen enää edes kannattavaa nousevien kustannusten vuoksi. Tilanne on karu muistutus siitä, miten monen suomalaisen talous ei kestä äkillisiä arjen kustannusten nousuja. Omasta palkasta tai eläkkeestä ei yksinkertaisesti jää rahaa säästöön.
Siksi ostovoiman vahvistamiselle on nyt suuri tarve. Hallituksen esittämän uuden tukihimmelin sijasta verotuksen keventäminen on varsin nopea ja suora keino lisätä ihmisten käteen jääviä tuloja. On hallitukselta tietoinen valinta ylläpitää korkeaa kokonaisveroastetta ja kireää työn verotusta. Vasemmistohallituksen kaudella ihmisten verotusta on edelleen kiristetty yhteensä yli 500 miljoonalla eurolla. Tämän suomalaiset tuntevat nahoissaan. Onko maamme vasemmistohallitus viimein valmis myöntämään, että ihmisten verotaakkaa on välttämätöntä keventää?
Arvoisa puhemies! Kokoomus ei ole puolue, joka etsii ongelmia. Me haluamme esittää ratkaisuja. Siksi julkaisimme viime viikolla seitsemänkohtaisen listan, jolla voidaan parantaa suomalaisten mahdollisuuksia selviytyä kasvavista sähkölaskuista ja polttoainekustannuksista.
Kokoomus keventäisi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta 800 miljoonalla eurolla. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat suora keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä arjen kustannuksista. Rahoituksen tälle olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme.
Myös työmatkavähennyksen laajentaminen on perusteltua pitkien etäisyyksien Suomessa. Liikkumisen kustannukset eivät saa muodostua kenellekään työssäkäynnin esteeksi.
Polttoaineiden hinnannousun hillitsemiseksi esitämme jakeluvelvoitteen 30 prosentin aikataulun siirtämistä vuoteen 2035 saakka.
Kuljetuskustannusten laskemiseksi raskaalle liikenteelle on otettava käyttöön ammattidiesel monen muun Euroopan maan tavoin. Hyvä, että hallitus on nyt viemässä tätä asiaa eteenpäin.
Esitämme myös, että sähkön hintapiikkejä tasoitetaan alentamalla kotitalouksien sähköveroa väliaikaisesti talvikuukausien ajaksi. Sähköveron pudottaminen minimiin kahdeksi kuukaudeksi säästäisi sähkölämmitteisen omakotitalon sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa. Vastaavia mekanismeja on käytetty esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.
Kokoomus haluaa myös parantaa Suomen sähkömarkkinoiden toimintaa ja jatkaa sähkön siirtohintojen leikkaamista.
Nopeiden toimenpiteiden lisäksi meidän on katsottava hintapiikkien taakse ja vähennettävä Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista. Tarvitsemme lisää kotimaisia fossiilivapaan energian, kuten ydinvoiman, investointeja. Tämä on välttämätöntä, jotta yllättäviltä hinnannousuilta vältytään jatkossa. Suomen on oltava edelläkävijä myös pienydinvoiman käyttöönotossa.
Arvoisa puhemies! Kokoomus ei ole mukana perussuomalaisten laatimassa välikysymyksessä, koska emme löytäneet yhteisymmärrystä välikysymyksen sisällöstä. Välikysymyksessä on nostettu esiin aivan oikeita ongelmia ja ihmisten aitoja huolia, jotka jaamme, mutta siinä esitetyt keinot ovat vastuuttomia ja epärealistisen kalliita. Perussuomalaisten ehdotusten hintalappua ei lasketa sadoissa miljoonissa vaan pikemmin miljardeissa euroissa. Kokoomuksen esittämillä fiksusti mietityillä täsmätoimilla saadaan apu ihmisille ilman miljardien aukkoa valtion tuloihin.
On kuitenkin isänmaalle eduksi, mitä lyhyemmäksi vasemmistohallituksen toimikausi jää. Suomi tarvitsee hallituksen, joka kykenee parantamaan suomalaisten elintasoa ja mahdollisuuksia vaurastua. Suomi tarvitsee hallituksen, joka kykenee korjaamaan talouden ongelmat, pysäyttämään velkaantumisen ja keventämään suomalaisten verotaakkaa. Tämä hallitus ei ole sellainen. Tämän johdosta esitän, herra puhemies, että eduskunta toteaa, ettei hallitus enää nauti eduskunnan luottamusta. [Timo Heinonen: Eikä kansankaan!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-02-22T14:50:46,2022-02-22T14:56:00,Hyväksytty,1.1
2022_13_30,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_31,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääseekö töihin? Pääseekö lääkäriin? Pääseekö kauppaan? Riittävätkö rahat? Onko lämpöä? Pysyykö firma tai maatila pystyssä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Näitä asioita tuolla suomalaisissa kodeissa ja työpaikoilla nyt murehditaan: perusasioita ja arjessa pärjäämistä. Jätetään siksi lärväily sikseen. Se ei tee oikeutta tilanteen vakavuudelle eikä ihmisten ahdingolle.
Tähän lärväilyyn ei myöskään ole oikein millään puolueella varaa. [Juha Mäenpään välihuuto] Perussuomalaiset ovat olleet päättämässä hallituksessa sekä bensan että dieselin veronkorotuksista sekä myös sekoitevelvoitteesta, jolla lisätään uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöä. Totta kai nämä päätökset vaikuttavat lämmitys- ja polttoainelaskuihin siinä missä öljyn hinta, päästökauppa tai suurvaltapelikin. On siis joutavanpäiväistä rakennella paha hallitus—hyvä oppositio -asetelmaa. Suomalaisten pärjääminen on yhteinen asia varsinkin tällaisessa kiristyvässä tilanteessa. Ratkaisuja pitää nyt saada aikaan. Niitä ihmiset odottavat, eivät selittelyä tai syyttelyä. [Timo Heinonen: Juuri näin!]
Arvoisa puhemies! Hallituksen paketilla vastataan polttavimpiin ongelmiin. Työmatkavähennyksen parantaminen auttaa siinä, että ihmiset pääsevät kulkemaan töihin, etenkin pitkiä matkoja omalla autolla kulkevat.
Ammattidieselin valmistelu alkaa. Mukana tarkastelussa ovat niin tavara- kuin henkilöliikennekin. Moni yrittäjä on todella tiukoilla. Kuljetukset pitää turvata.
Maatalouden talousrakennusten kiinteistöveron väliaikaisella poistolla helpotetaan osaltaan maatalouden tilannetta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiitos!] mutta viljelijät tarvitsevat pitkän aikavälin ratkaisuja kannattavuusongelmaan ja riittävän hinnan tuotteestaan.
Maatalouden tilanteen ja polttoaineiden hintojen korotuspaineen helpottamiseksi keskusta esittää kotimaista hiilipörssiä. Siinä yritykset maksavat viljelijälle tai maanomistajalle tekemistään päästövähennyksistä ja vastineeksi yritys pääsee lähemmäs omaa hiilineutraaliustavoitettaan. Rahaa pysyy Suomessa, ja ilmasto kiittää. [Markku Eestilän välihuuto]
No miksi polttoaineiden verotusta ei alenneta? Siksi, että se on erittäin kallista ilman varmuutta siitä, että pumppuhinnat todella laskevat.
Eläkeläisiä, lapsiperheitä ja muita pienituloisia suomalaisia ja haja-asutusalueiden ihmisiä pitää auttaa. Siksi hallituksen pitää tulevina viikkoina seurata visusti tilannetta ja polttoaine- ja energiahintojen kehitystä muuttuvassa tilanteessa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Perusturvan parantaminen on aina vaikuttavinta köyhyyden helpottamista, ja tällä vaalikaudella olemmekin korottaneet pienimpiä eläkkeitä.
Arvoisa puhemies! Keskusta ei hyväksy polttoaineiden lisäveronkorotuksia. Pidemmällä aikavälillä pitää tehdä politiikkaa, jolla polttoaineiden veronkorotuksista päästään eroon ja riippuvuutta ulkomaisesta öljystä ja ennen muuta Venäjältä tuotavasta energiasta vähennetään. Samalla pitää huolehtia luonnosta.
Katsomme, että liikenteen verotus pitää muuttaa litraperusteisesta kilometriperusteiseksi. [Leena Meren välihuuto] Ulkomaiset, saastuttavat, fossiiliset polttoaineet pitää mahdollisimman laajalti korvata kotimaisilla, puhtailla, uusiutuvilla polttoaineilla. Esimerkiksi vetytaloudesta voidaan tulevaisuudessa saada sekä energiaa että työpaikkoja [Juha Mäenpään välihuuto] ja elinvoimaa maakuntiin.
Arvoisa puhemies! Ihmisten huolet ja suoranainen hätä pitää ottaa vakavasti. Me keskustassa kuuntelemme kaikkia järkeviä esityksiä. Suomalaisten pärjääminen on yhteinen asia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-02-22T14:56:06,2022-02-22T15:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_13_32,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_33,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä jakaa kansalaisten huolen energian hinnan noususta. Opposition ehdottamat toimet eivät kuitenkaan olisi ratkaisu tähän huoleen, vaan ne tukisivat fossiilitaloutta — joka Suomen tapauksessa tarkoittaa myös riippuvuutta Venäjästä ja jatkuvaa rahavirtaa Suomesta Venäjälle. 
Yhä edelleen oman auton käyttö liikkumiseen on välttämätöntä isossa osassa Suomea. Maailmanmarkkinoiden hinnannousu kurittaa niitä ihmisiä, joilla ei ole tarjolla vaihtoehtoa oman auton käyttämiselle tai joilla ei ole ollut mahdollisuutta päivittää kotitalonsa lämmitysjärjestelmää. Erityisesti hinnannousu koskettaa kuljetusalan yrittäjiä sekä maanviljelijöitä raaka-aineiden hintojen nousun kautta. Pahiten pulaan joutuneiden hätään hallitus on vastannut viime viikolla tarkasti kohdennetuilla ja määräaikaisilla toimenpiteillä. Niillä saadaan pidettyä talouden pyörät pyörimässä ja valtiontalous raameissa. 
Arvoisa puhemies! Hallitus tukee paketissaan erityisesti ihmisten työssäkäyntiä. Työmatkavähennyksen väliaikainen kilometrikorvauksen korottaminen ja vähennyksen enimmäismäärän korottaminen helpottavat monen autoa välttämättömästi työssäkäyntiin tarvitsevan tilannetta. Valitettavasti kuitenkin moni arjessaan autoa tarvitseva jää tämän avun ulkopuolelle, esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja pienituloiset osa-aikatyöntekijät. Vihreä eduskuntaryhmä muistuttaakin, että paketin lisäksi tarvitaan myös muita toimia. Nyt jos koskaan on myös hyvä hetki huolehtia siitä, että joukkoliikenteen tarjonta palautetaan suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa koronaa edeltäneelle tasolle.
Arvoisa puhemies! Välikysymykset polttoaineiden hinnan noususta ovat meillä ja maailmalla hyvin yleisiä. Usein niissä oppositio yrittää laittaa öljyn markkinahintojen nousun hallituksen syyksi. Myös tätä välikysymystä vaivaa samanlainen ajatusvääristymä. Tällä kertaa syylliseksi hintojen nousulle on nimetty maan hallituksen tai EU:n ilmastotoimet ja ratkaisuksi on esitetty ilmastotoimista luopumista. Opposition esittämät toimet tukisivat fossiilitaloutta ja Venäjää, mutta ne olisivat myös valtiontalouden kannalta kestämättömiä. [Leena Meren välihuuto] Sekä sähkön että muun energian hinnannousun taustalla on pääasiassa fossiilisten polttoaineiden hinnannousu. Siksi esimerkiksi Energiateollisuus on korostanut, että ”ilmastotoimien jarruttaminen tässä tilanteessa ei olisi oikea ratkaisu, sillä sähkön hintaa on nostanut liiallinen riippuvuus fossiilisista polttoaineista”.
Arvoisa puhemies! Tälle ongelmatiikalle ei näy loppua niin kauan kuin taloudet nojaavat kaikkialla pääasiassa fossiilisiin energialähteisiin; hiileen, öljyyn tai maakaasuun. Tämä riippuvuus tuo mukanaan myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat: kuivuuden yhtäällä, tulvat toisaalla, merenpinnan nousun, katovuodet, nälän, pakolaisuuden ja niin edelleen. Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo nyt tavattoman käytännöllisellä tasolla esimerkiksi maanviljelijöiden arjessa. Huonoon satovuoteen yhdistyivät energian ja raaka-aineiden hintojen nousut. 
Siksi ainoa oikea pitkän tähtäimen ratkaisu ongelmaan on fossiilisesta energiasta irti pääsy, ja se tarkoittaa käytännössä ilmastotoimia. Tästä vihreät ovat puhuneet jo vuosikymmeniä. Tähän pyrkii nyt myös hallitus kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Suomen kaltaiselle korkean teknologiaosaamisen maalle ilmastotoimet tuovat myös mukanaan kiinnostavia uusia tilaisuuksia. Kuten hallitusohjelma sanoo ilmastopolitiikasta: ”Edelläkävijänä Suomi voi olla kokoaan suurempi ihmiskunnan yhteisen haasteen ratkaisemisessa. Suomalaiselle tutkimukselle, osaamiselle, innovaatioille ja yrityksille tämä avaa uusia mahdollisuuksia.” 
Arvoisa puhemies! Välttämättömien ilmastotoimien rinnalla me vihreät olemme puhuneet näiden toimien toteuttamisesta oikeudenmukaisesti. Olemme myös esittäneet keinoja, joilla energiasiirtymä voidaan toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Vihreä eduskuntaryhmä onkin tyytyväinen, että näitä toimia sisältyy hallituksen esittämään seitsemän kohdan pakettiin. On tärkeää vauhdittaa ja tukea kotitalouksien ja yritysten vapautumista fossiiliriippuvuudesta. Yksi uusista avauksista on, että energiaremontit tuodaan entistä useamman ulottuville. Liikkeelle lähtee myös toisen kotitalouksien ilmasto-oikeudenmukaisuutta lisäävän toimen valmistelu: uusi tulo- ja alueperusteinen tukijärjestelmä vastaa vihreiden esittämää mallia hiiliosingosta.
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että hallitus reagoi nopeasti ja etsi ratkaisuja monimutkaiseen tilanteeseen hyvässä yhteisymmärryksessä. Vihreä eduskuntaryhmä antaa hallituksen esittelemille toimille tukensa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-02-22T15:00:26,2022-02-22T15:05:34,Hyväksytty,1.1
2022_13_34,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_35,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hinnannousu on aiheuttanut monille suomalaisillekin isoja ongelmia. Onneksi riippuvuutemme fossiilienergiasta on keskimääräistä vähäisempää ja siksi hinnatkin ovat nousseet Suomessa muuta Eurooppaa vähemmän. Välikysymyksen jättäneiden perussuomalaisten fossiiliriippuvuutta pahentavalla linjalla olisimme paljon vaikeammassa tilanteessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mihinkähän perustuu?]
Hintojen nousun taustalla on useita syitä. Koronakriisin pahimman vaiheen hellitettyä kokonaiskysyntä on elpynyt samaan aikaan, kun tuotantoa on vähennetty ja kansainvälinen turvallisuustilanne sekä sääolosuhteet ovat nostaneet hintoja.
Onneksi Suomessa on tehty vakautta ja turvallisuutta pitkällä aikavälillä rakentavaa ja tuontipolttoaineista riippuvuutta vähentävää energiapolitiikkaa [Sheikki Laakson välihuuto] — puhun ilmastotoimista. Fossiiliriippuvuudesta eroon pääseminen on auttanut ja auttaa Suomea jatkossakin paitsi tekemään osamme ilmastokriisin estämiseksi myös suojaamaan suomalaisia geopolitiikan muutoksilta ja energian hinnannousulta. Fossiiliset tulevat vain kallistumaan tulevaisuudessa. Eli toisin kuin välikysymyksessä esitetään, ilmastotoimia ja fossiilisista irrottautumista ei pidä hidastaa.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että siirtymä kohti kestävää energiantuotantoa tehdään oikeudenmukaisesti. Konversiotuet, energiaremonttituet ja latausverkoston tuet ovat kaikki jo toteutettuja ja rahoitettuja välineitä, joilla hallitus on siirtymää mahdollistanut. Myös sähkön osalta hallitus on toiminut jo aiemmin. Teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle, ja alennettua sähköveroa laajennetaan tänä vuonna. Meidän kaikkien maksamia sähkön siirtohintoja on jo alennettu, ja vasemmistoliitolle on tärkeää, että siirtohinnoilla tehtäviä monopolivoittoja leikataan jatkossakin. Öljylämmityksestä luopumiseen on jo tukea. Me esitämme, että energiaremonttitukea laajennetaan ja kehitetään, jotta jokaisella on mahdollisuus muuttaa kotinsa lämmitys kestäväksi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
No, nyt hallitus on linjannut täsmätoimista, joilla se vastaa energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.
Hallitus on lähtenyt siitä, että on oikein tukea ihmisiä akuutissa tilanteessa, ihmisiä, joiden on pakko käyttää autoa työmatkoillaan, pulaan joutuneita maatalousyrittäjiä, toimeentulotuesta sähkölaskua maksavia ja ammattiliikennettä. Silti on myönnettävä, että moni jää täsmäavun ulkopuolelle, esimerkiksi eläkeläiset ja vammaiset, joiden on pakko käyttää autoa. Onkin tärkeää esimerkiksi jatkaa pienten eläkkeiden korotuksia, kun vihdoin saatiin pää auki ja hallitus korotti kansaneläkkeitä ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen.
Arvoisa puhemies! Vasemmisto painottaa konkretiaa reilussa siirtymässä. Pienituloisten ei pidä joutua maksajiksi. Me tarvitsemme kohdennettuja toimia niille, jotka tarvitsevat tukea siirtymässä pois fossiilisesta energiasta. Mitä suurempi osuus henkilön, kotitalouden tai yrityksen käytettävissä olevista tuloista menee sähkö-, lämmitys- tai liikennepolttoainelaskuun, sitä suurempia vaikutuksia näiden kallistuminen aiheuttaa. On tärkeää, että syrjäseudulla asuvien tilanne otetaan vakavasti. Erilaisille alueille tarvitaan erilaisia ratkaisuja. Joukkoliikennettä on parannettava kaupungeissa ja kaupunkien välillä, ja kaasutankkausverkostoa pitää laajentaa. Kestävän elämäntavan on oltava mahdollinen kaikille, ei harvoille. On muistettava, että yhteiskunta pyörii vielä suurelta osin fossiilisilla polttoaineilla ja siihen on edelleen kannustimia. Tämä tulee muuttaa. Reilun siirtymän toimilla voidaan varmistaa energiaoikeudenmukaisuus ja estää energiaköyhyys samalla kun energian käyttö muuttuu kestäväksi. Reilun siirtymän pitää olla konkretiaa, ei sanahelinää.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-02-22T15:05:43,2022-02-22T15:11:10,Hyväksytty,1.1
2022_13_36,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_37,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ärade talman! Det är ingen nyhet att sannfinländarna vill fälla regeringen, men det är ledsamt att man gör det för att vinna billiga poäng, inte för att hitta lösningar eller för att påverka utvecklingen. Om Finland skulle ha följt den sannfinländska linjen och gått in för att stöda användningen av fossila bränslen, ja då skulle vår situation vara rätt katastrofal. Bilisterna skulle påverkas av ännu hårdare höjda priser och energiräkningarna skulle vara betydligt högre än vad de är nu. Det är intressant att sannfinländarna gör en interpellation om de stigande elpriserna när de själva har föreslagit åtgärder som skulle höja priserna ännu mer.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-02-22T15:11:16,2022-02-22T15:12:07,Hyväksytty,1.1
2022_13_38,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen polttoaineverot ovat EU:n kireimpiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niinpä!] Valtio kerää tieliikenteestä noin 8 miljardia euroa veroja vuodessa. Lisäksi arvonlisävero kasvaa suoraan suhteessa polttoaineen markkinahintoihin. [Toimi Kankaanniemi: Näin menee!]
Polttoaineveroa perustellaan helppona ohjauskeinona päästöjen vähentämiseksi, mutta se toimii heikosti. Polttoaineveroa maksavat eniten ne pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa uuteen, vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon. Harvassa asiassa ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys törmäävät näin selkeästi. 
Hallituksen kaavailema työmatkavähennyksen korotus on yksittäisenä toimenpiteenä vaatimaton. On hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei hyödy työmatkavähennyksestä lainkaan ja sen omavastuu on varsin korkea.
Arvoisa puhemies! Onko hallituksen energiapolitiikan iso linja ”kylmät kodit, seisovat sorvit ja tyhjät lautaset”? ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-22T15:16:02,2022-02-22T15:18:11,Hyväksytty,1.1
2022_13_39,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Energian hinta tulee nousemaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Venäjän toimet ja niitä seuraavat pakotteet tulevat vaikuttamaan polttoaineiden ja energian hintoihin selvästi nyt nähtyä enemmän, ja jos tämä eskaloituu täydeksi sodaksi, kukaan ei osaa ennustaa, mihin hinnat nousevat. Tähän tilanteeseen meidän kaikkien pitää alkaa varautua ja laatia suunnitelmia. Saksa keskeytti Nord Stream kakkosen — mielestäni meidän pitäisi ajaa Fennovoiman ydinvoimahanke alas. Tilanne on Venäjän suuntaan niin selkeä, että mielestäni erilaiset selvitykset eivät sitä miksikään muuta. Ydinvoimaa kyllä tarvitsemme, eli Pyhäjoelle pitää löytää uusi omistaja ja länsimainen operaattori.
Mutta palataan nyt tämän päivän aiheeseen. Tämä välikysymys tehtiin, koska ihmisillä ei ole varaa ajaa autoillaan ja lämmittää talojaan. Kun bensan ja dieselin ja sähkön ja ruuan hinnat nousevat enemmän kuin palkat, ihmiset köyhtyvät. Työssäkäyvät ja veroja maksavat ihmiset ja yrittäjät ovat Suomen taloudellinen selkäranka, ja haluamme puolustaa heitä. Asuntolainojen korot lähtivät myös nousuun, eli sekin tulee rokottamaan suomalaisen palkansaajan ja yrittäjän elintasoa.
Miksi meillä on maailman kovin ilmastotavoite olla hiilineutraali, kun päämarkkinamme ja muun Euroopan tavoite on paljon myöhemmin? Heikennämme itse kilpailua omaksi tappioksemme. Ilmastonmuutoksen torjuntaan pitää suhtautua vakavasti. Päättäjien ja yritysjohtajien on pakko ymmärtää, koska on vastuullista sitoutua koviin tavoitteisiin. Ja voi näyttää olevansa edelläkävijä, mutta vähintään yhtä vastuullista on pitää huolta, etteivät suomalaiset yritykset ja veronmaksajat kärsi siitä liikaa.
Arvoisa puhemies! Ärade talman! Hallitus on nyt sitten lopulta reagoinut polttoaineiden hintojen nousuun ja ottanut käyttöön varsinaisen pikalaastarin. Työmatkojen tukeminen on oikea suunta, mutta näin helpolla ei märkivää haavaa paranneta. Eläkeläisten asema säilyy yhä huonona, harrastuksiin kulkevien lapsiperheiden tilanne samoin. Maataloudessa on kriisi päällä, ja maatiloja lakkautetaan päivittäin. Heitä varten ollaan selvittämässä, meneekö kiinteistöveron tilapäinen poisto läpi EU:ssa. Samoin selvitellään ammattidieselin käyttöönottoa. Ei tässä vaiheessa kyllä enää pitäisi selvittää, kun maatilat ja kuljetusliikkeet alkavat olla selvitystilassa. Polttoaineiden maailmanmarkkinahinnoille emme voi mitään, mutta sekoitevelvoitteille ja verotukselle kyllä voimme. Minkälainen ympäristöteko se on, että kaikki maailman paistinrasvat rahdataan ympäri maapalloa ja tehdään siitä kallista biodieseliä? Hyvin lyhytnäköinen ratkaisu ja kokonaisuuden kannalta ei mitään järkeä, ja suomalainen autoilija ja yrittäjä maksaa. Tähän hallitus ei viime viikolla mitenkään puuttunut, eli hinnat tulevat nousemaan myös jatkossa.
Järkevämmällä aikataululla ja tavoitteella olisi helpompi tasata kuluttajahintojen nousuja. Hintojen nousuun pitäisi vaikuttaa verotuksella. Sähkön ja polttoaineen verotusta pitäisi alentaa määräaikaisesti. Uusia suoria tukia ei pidä kehittää, koska nykyisin niitä on jo liikaa.
Arvoisa puhemies! Ärade talman! Liike Nyt on mukana tässä välikysymyksessä, koska olemme erittäin huolissamme siitä, että taloudellinen selkärankamme murentuu. Suomalaiset työntekijät ja yrittäjät pitävät maata pystyssä. Meidän pitää tehdä muutoksia ja kannustaa heitä jaksamaan. Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaineen ja energian hintoihin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia ja nopeuttavia toimia, ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona. Tästä syystä esitetään, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-22T15:21:32,2022-02-22T15:26:17,Hyväksytty,1.1
2022_13_40,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ministeri Lintilä, 3 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_41,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puolueille ja eduskuntaryhmille puheenvuoroista. Lyhyet kommentit niistä.
Aika paljon tunnistettiin samoja tilanteita, joita itse asiassa yritin tuossa vastauksessakin tuoda esille. Täytyy myöntää, että sen tekeminen oli vähän haasteellista. Kysymyksessähän on välikysymys, mutta itse asiassa välikysymyksen tekijät esittivät yhdeksän eri kysymystä, ja aikaa oli 10 minuuttia.
Ensinnäkin perussuomalaiset:
Tämä työmatkavähennys koskee noin 570 000:ta ihmistä, eli kyllä siellä jonkin verran sitten on niitä, joita tämä tulee koskemaan.
Yritysten kilpailukyvyn osalta sähköveron tiputtaminen EU:n minimiin oli aivan äärettömän tärkeä, ja se on tehty.
Tietysti tämä on mielenkiintoinen, tämä teidän kokonaispaketti. Ensinnäkin sen hinnan arvioiminen on verrattain vaikeaa, mutta väitän, että se on yli miljardi. Olette tietyllä tavalla keksineet rahoituksen ikiliikkujan eli nämä kehitysapurahat. Katselin tuossa hyvinvointialuevaalien aikana, että te laitoitte silloinkin sieltä miljardin, ja nyt meni taas miljardi, ja veikkaan, että seuraavassakin välikysymyksessä sieltä menee miljardi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olkoon se nyt mikä hyvänsä, mutta ehkä se jonkun verran nakertaa sitä uskottavuutta. 
Kokoomuksen osalta täytyy sanoa, että sieltä löytyi paljon samoja piirteitä, joita allekirjoitan. Ehkä päällimmäisenä, joka tuli kyllä useammassakin puheenvuorossa, on tämä, että Suomen on vähennettävä riippuvuutta muualta tulevasta energiasta, eli se omavaraisuuden kasvattaminen. Tietysti pieni kauneusvirhe on, mutta niitähän nyt aina tapahtuu politiikassa. Teillähän vaaliohjelmassa oli kuitenkin sadan miljardin energiaveron korotus. [Arto Satonen: Sadan miljardin?] — Sadan miljoonan. 
KD:n osalta täytyy sanoa, että ei me nyt EU-tasolla kovinkaan hiljaa oltu. Taksonomian osalta käytiin erittäin kovaa keskustelua nimenomaan ydinvoiman sisällyttämisestä taksonomian piiriin. Se pitää tietysti muistaa, kuten sanoin puheessani, että me emme voi vaikuttaa kansallisiin energiaratkaisuihin, ne ovat jokaisen maan itsenäinen asia. Saati sitten: se olisi hyvin mielenkiintoista, että me olisimme tällä hallituksella vaikuttaneet Keski-Euroopan kaasuputkitilanteeseen. Se on vähän kaukaa haettua nyt.
Pitää myös mieltää se, että kyllä me on hyödyttykin EU:n yhteisistä asioista. Sanotaan esimerkiksi EU:n sähkön sisämarkkinat: ne toimivat tällä hetkellä ja niistä on ollut Suomelle selkeästi hyötyä. Kyllä täältä löytyy niitä.
Jaan myös edustaja Harkimon kanssa näkemyksen. Tämän päivän jälkeen on huomattavasti vaikeampaa ennustaa, mitä tulee olemaan energianhinta tästä eteenpäin — huomattavasti vaikeampaa.
Ja vielä Hanhikiven osalta: Sanoitte, että pitää löytää uusi omistaja. Valtiohan ei ole siinä omistajana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-22T15:26:22,2022-02-22T15:29:49,Hyväksytty,1.1
2022_13_42,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Seuraavaksi avaan vastauspuheenvuoromahdollisuuden. Siinä pyydetään puheenvuoroja painamalla V-painiketta. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_43,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Mitä tulee, ministeri Lintilä, tuohon teidän näkemykseenne siitä, että meillä on vääriä lukuja koskien sitä, miten verovähennyksiä saadaan: Autoliiton tiedotteessa on todettu, että esimerkiksi vuonna 2020 vain 26 000 henkilöä sai tuon maksimimääräisen matkakuluvähennyksen, eli kyllä esimerkiksi se luku on aika pieni tuohon teidän lukuunne verrattuna.
Sitten on hyvä huomata, että siellähän on aika tiukkoja rajoituksia, joihin te ette ole tekemässä muutoksia, elikkä pitää ensinnäkin ottaa julkisen mukaan ja sitten pitää olla työmatkaa 3 kilometriä ja odotusaikoja, eli ei se nyt ihan kaikille tule. Tämä on teidän hyvä huomioida, jos ette ole sitä sisällöllisesti niin tarkkaan katsonut.
Tässä keskustan ryhmäpuheenvuorossa penättiin ratkaisuja ja sanottiin, että me muut olemme jotain lärvästelijöitä. Ihmettelen kyllä vähän sitä, kun me nimenomaan odotettiin teiltä niitä ratkaisuja. Meillä kyllä on paljonkin ratkaisuja, mutta kun te ette tartu niihin — esimerkiksi tämä polttoaineveron alennus. Kertokaa nyt ihmisille, mikä heitä auttaa huomenna, miten huomenna se lasku on pienempi, ei joskus vuosien päästä tai selvitysten jälkeen tai EU:lta kysyttyä. Te ette nyt vastaa tähän kysymykseen. Vetoatte monenlaisiin seikkoihin, ja syytätte meitä lärvästelystä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-22T15:29:51,2022-02-22T15:31:28,Hyväksytty,1.1
2022_13_44,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_45,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että kun nyt olemme nähneet näitä hyvinkin voimakkaita energian ja sähkön hintapiikkejä, niin Suomessa hallitus tekee sellaista politiikkaa, joka vahvistaa suomalaisten ostovoimaa — on sitten kyse palkansaajasta, eläkeläisestä, yrittäjästä — jotta heillä on myös mahdollisuus varautua siihen, jos tällaisia tulee jatkossa. Nyt näin ei ole, meidän verotuksemme on erittäin kireää. Meillä on valtava määrä ihmisiä, jotka todella kamppailevat, että pystyvät selviytymään näistä kustannuksista. Sen takia nimenomaan ansiotuloveron kevennys on ollut meidän veropolitiikkamme keskeinen kärki, ja se pätee edelleen tähän. Verotuksen keventäminen on hyvin nopea keino, varsin tehokas keino. Ja nyt kysyisin valtiovarainministeri Saarikolta: kun olette myös tätä ansiotuloverotusta pitäneet esillä, niin minkäkaltaisiin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä esimerkiksi kevään kehysriihessä [Puhemies koputtaa] asian osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-02-22T15:31:28,2022-02-22T15:32:39,Hyväksytty,1.1
2022_13_46,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_47,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa ei ole omaa rahapolitiikkaa, joten välikysymyksen viittaus inflaatioon on täysin turha. Olisikin mukava kuulla, milloin perussuomalaisten riveistä lähdetään käymään kampanjaa euroa vastaan. Välikysymyksessä esitetty EU-kritiikki ei ole muutenkaan uskottavaa, koska PS ei tosiasiassa käy EU-vastaista kampanjaa eikä yritä kääntää suomalaisia EU-liittovaltiota vastaan. Pelkkä tukipakettikritiikki ei riitä. Nyt kriisin koittaessa PS on mennyt jopa hysteeriseen tilaan, jossa siitä on tullut lähinnä Natoa lobbaava puolue. [Eduskunnasta: Oho!]
Arvoisa puhemies! Vaikka välikysymyksen perustelut ovat osaltaan hauraita, sen ydin on silti kova. Mutta nähtäväksi jää, hetkauttaako se hallitusta millään tavalla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-22T15:32:39,2022-02-22T15:33:48,Hyväksytty,1.1
2022_13_48,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_49,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä, vastasitte, että taksonomiakeskustelussa ette olleet hiljaa EU-pöydissä. Mutta teillä on kokemusta liikemaailmasta, ja siellä ainoastaan tulokset lasketaan. Niin tässäkin asiassa, tämä asia nimittäin koski merkittävästi metsäteollisuuden menestystekijöitä, ja nyt metsäteollisuus on pettynyt, kun EU-jäsenmaat hyväksyivät taksonomian ilmastokriteerit, koska se lisää byrokratiaa ja lisää hallintoa ja heikentää sikäli meidän kilpailukykyämme.
Sehän oli kuitenkin niin, että Suomen kannanmuodostus asiassa kesti luvattoman kauan ja maallemme ei jäänyt aikaa tehdä aktiivista EU-vaikuttamista ja kerätä näkemyksemme taakse riittävää määrää muita jäsenmaita. Miksi hallitus toimi näin myöhässä siinä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-02-22T15:33:48,2022-02-22T15:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_13_50,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_51,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Herra puhemies! Hallitus kyllä reagoi nyt perussuomalaisten välikysymykseen, mutta kysymys kuuluu: miten te päädyitte näin surkeisiin toimiin? Tämä hallituksen esittämä työmatkavähennys kohdistuu kuitenkin vain osalle niistä työssäkäyvistä, jotka käyttävät omaa autoa, ja ennen kaikkea hallitus ei tarjoa mitään verovähennyksen ulkopuolelle jääville — esimerkiksi eläkeläisille tai lapsia kotona hoitaville vanhemmille hallitus ei tarjoa mitään. Ja nyt teillä kuitenkin on 140 miljoonaa tehdä lisää menoja, vaikka te olette meille jatkuvasti sanoneet, että eihän budjetti anna myöden. Kertokaa, hyvä valtiovarainministeri, edes nyt sitten vastavuoroisuuden vuoksi meille: mistä te ne 140 miljoonaa euroa otatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-22T15:34:56,2022-02-22T15:36:10,Hyväksytty,1.1
2022_13_52,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_53,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On väärin sanoa, että hallitus ei tee mitään. Siis kyllä nämä viime viikolla päätetyt toimenpiteet ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään, ja ne kuitenkin helpottavat työssäkäymistä. Selvitellään sitä mahdollisuutta tukijärjestelmästä, joka huomioi niin tulot kuin tuon alueellisuuden. 
Allekirjoitan toki sen, että tässä salissa mielestäni puolueesta riippumatta olemme tunnistaneet tämän ongelman ja ehkä keinovalikoima on erilainen. Tarvitaan varmasti lisätoimia, mutta tässä huomiona, että ei tämä helppo harjoitus ole: kolmen sentin litrahinnan alennus maksaisi 150 miljoonaa euroa, ja verrokkina maailmanmarkkinahinta on nostanut litrahintaa viimeisen vuoden aikana 40—50 senttiä. Että kyllä tässä meillä kaikilla on pohtimista, kuinka tulemme tätä eriarvoisuutta liikennekustannuksissa ratkaisemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-22T15:36:10,2022-02-22T15:37:21,Hyväksytty,1.1
2022_13_54,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_55,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vastaukset ja selitykset ovat silppua ja hippusia. Esimerkiksi polttoaineen hinnat vaikuttavat niin laajasti tässä yhteiskunnassa, ettei ongelmia voi pitkän päälle ratkaista minkäänlaisella tukipolitiikalla. Jos mietitään tätä sähköistämistä, niin Suomessa voi olla vuonna 30 ehkä 750 000 ladattavaa ajoneuvoa, mutta vielä on yli 3 miljoonaa polttomoottorikäyttöistä autoa, pakettiautoa, kuorma-autoa, traktoria ja työkonetta. Ei näiden kaikkien kustannuksia voi kasvattaa ensin pidäkkeettömästi ja sitten paikata tukitoimilla ja kompensoinnilla. Jo loppuvat nämä maksajat tässä Suomessa. Eli ensin te rampautatte korkeilla hinnoilla koko kansantaloutta ja sen jälkeen jaatte tukea sinne toiseen suuntaan.
Ratkaisu, selkeä ratkaisu ilman silppua ja selittelyä, on polttoaineverojen ja maksujen alentaminen niin, että se kokonaishinta pysyy siedettävänä. Se on täysin mahdollista: meidän julkinen taloutemme on sellainen, että siellä pystytään pistämään asioita tärkeysjärjestykseen ja poistamaan niitä, jotka eivät ole välttämättömiä meille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-22T15:37:21,2022-02-22T15:38:33,Hyväksytty,1.1
2022_13_56,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_57,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ymmärsin oikein, niin tässä edustaja Meri esitti dieselin käyttövoimaveron poistoa. Jos se poistettaisiin, niin dieselin pumppuhinta tulisi nousemaan yli 20 senttiä. Eli se ei ole missään nimessä sellainen toimenpide, jota kannattaisi tehdä.
Mitä tulee tähän polttoaineveroon, niin ihmettelen tätä keskustelua, mitä tässä nyt käydään, koska jos vaikka laskettaisiin se ajatellaan vaikka seitsemän senttiä, mitä nyt esitettiin polttoaineveroa litralle, niin se huojennus olisi sille yhteiskunnan varakkaimmalle eliitille aivan samanlainen kuin kaikille muillekin. Miksi te haluatte yhteiskunnallisen eliitin kustannuksia myös kompensoida? Miksette halua kohdentaa heille, jotka autoilevat paljon? Nythän juuri tämä työmatkavähennys, yli 100 miljoonaa, on iso paketti, joka kohdistuu heille, jotka kaikista eniten autoilevat.
Mitä tulee kokoomukseen, niin tunnetustihan tämä autoveron poisto on ollut heidän lempihankkeensa, ja sehän tulisi ja auttaisi kaikista eniten heitä, joilla on varaa ostaa kalliita autoja. 
Eli ei nyt kyllä oikein ole puhtaat jauhot oppositiolla pussissa tässä keskustelussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-02-22T15:38:34,2022-02-22T15:39:42,Hyväksytty,1.1
2022_13_58,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_59,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy nyt edustaja Honkosen puheenvuoroa hieman ihmetellä, jos hän ei näe nyt yhteyttä siihen, mitenkä alueet eriarvoistuvat. Kun polttoaineveroa on nostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana 60 prosenttia, sähköveroa on nostettu 150 prosenttia, sähkönsiirtohinnat ovat tuplaantuneet, [Välihuutoja] niin totta kai tämä aiheuttaa valtavaa eriarvoistumista alueiden kesken. Tästä kärsivät kaikkein eniten ne alueet Suomessa, joilla asuu vähävaraisia ihmisiä, kuten eläkeläisiä, ihmiset, jotka joutuvat paljon käyttämään autoa tai kahta autoa, ja ihmiset, jotka asuvat omissa kodeissaan ehkä jopa suoran sähkölämmityksen piirissä. Kyllä toivoisin, että kun te, edustaja Honkonen, nyt keskustan edustajana pidätte niin aluepolitiikasta huolta, niin tunnustatte tämän suuren eriarvoisuuden, mihin polttoaineverojen ja kaikkien energiaverojen korottaminen on johtanut. Ja sen lisäksi vielä yritysten ja teollisuuden kiinteät kulut nousevat, jolloin vientikilpailukyky häiriintyy. Että pientä kotiläksyjen uudelleen tekoa, arvoisa edustaja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-22T15:39:42,2022-02-22T15:40:56,Hyväksytty,1.1
2022_13_60,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Yritän ylläpitää sitä kulttuuria, että aina kun edustajan nimi mainitaan, on mahdollisuus vastauspuheenvuoroon. — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_61,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En nyt käytä puheenvuoroa mainitsemalla kaikkia edustajia, kuten täällä jotkut toivoivat, mutta vastaan nyt kuitenkin edustajalle, että sehän on siis hallituksen toimista kiinni, mikä nousee ja mikä ei. En ymmärrä ollenkaan sitä logiikkaa, että te ette voisi ottaa dieselin käyttövoimaveroa pois ilman, että se hinta ei nouse. Sehän on teidän päätöksistänne kiinni.
Ja toisekseen te voitte päättää hallituksessa, että me olemme EU:n kanssa samalla linjalla eli vuoteen 2050 mennessä teemme näitä hiilineutraalisuustavoitteita. Te voitte vaikuttaa siihen. Älkää viitsikö hämätä ihmisiä.
Ja kun minä sanoin, että... Te puhuitte, että pitää olla ratkaisuja, ettei saa lärvästellä. Teille esitettiin välikysymys, ja nämä ratkaisut eivät kohdistu ihmisten arkeen. Eläkeläiset antoivat tiedonannon, siellä on vapaa-ajan harrastuksia, opiskelijoita. Siellä on valtava määrä ihmisiä, joihinka tämä ei kohdistu ollenkaan, ja sitä paitsi eivät kaikki saa auton työmatkavähennystä samalla tavoin. En nyt ollenkaan ymmärrä, miksi te väistelette ja syyttelette meitä, kun on niin kehno tämä teidän pakkinne, millä te tulitte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-22T15:40:59,2022-02-22T15:42:12,Hyväksytty,1.1
2022_13_62,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Ja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_63,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tähän, kun jälleen kerran toistetaan tätä polttoaineen hintaa, niin tämä kehitys johtuu ennen kaikkea maailmanmarkkinahintojen kasvusta. Ja niin kuin tiedämme, tämä tilanne on maailmalla vakava, ne saattavat nousta entisestään. [Välihuutoja oikealta]
Mitä tulee työmatkavähennykseen, niin tutkitusti sitä saavat he, jotka käyttävät kaikista eniten omaa autoa omiin työmatkoihinsa, koska eivät voi julkista liikennettä käyttää, tämä on nyt hyvä muistaa. Ja sen takia se on toimenpiteenä erittäin tehokas — vaikkakin siitä jää moni ihmisryhmä osattomaksi, sen totta kai myönnämme.
Mitä tulee tähän edustaja Eestilän puheeseen, niin totta kai tiedostetaan se, että erityisesti maaseutu kärsii tästä polttoaineen hinnannostosta kaikista eniten. Sen varmasti tiedostavat kaikki täällä, että ne ihmiset kärsivät, jotka joutuvat autoa välttämättä käyttämään työssäkäyntiin ja oman työnsä vuoksi, ja sillä on isot vaikutukset myös Suomen elinkeinoelämään. Juuri senhän takia tämä ammattidieselin valmistelu nyt käynnistetään, jotta ammattiautoilijat, joista lähes kaikki elinkeinot Suomessa ovat riippuvaisia, pääsisivät alemman polttoaineveron piiriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-02-22T15:42:13,2022-02-22T15:43:32,Hyväksytty,1.1
2022_13_64,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Jos nimen yhteydessä ei mitään erityistä väitettä esitetä, niin silloin ei myönnetä puheenvuoroa — niin kuin tässä tapauksessa, edustaja Eestilän sijasta edustaja Heinonen saa puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_65,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se oli hyvin tehty.
Ministeri Kurvinen yhtyi meidän suomalaisten iloon jääkiekkoleijonien olympiakullasta. Kurvinen oli oikeassa sanoessaan, että olympiakulta piristi meitä suomalaisia, kyllä, mutta jo heti, arvon hallitus, teidän politiikkanne maanantaina masensi taas suomalaisia.
Ministeri Saarikko, kun te olitte peruspalveluministeri, te totesitte: ”Toimeentulotuki on nöyryyttävä ja pitää poistaa.” Se on nöyryyttävä, ja se pitää poistaa — näin totesitte 2018. No nyt kun energiahinnat ovat korkealla, niin rahaministerinä te vastasitte: ”Vaikka toimeentulotuen avulla, jos muutoin ei ole mahdollisuutta kotia pitää lämpimänä.” Mikä teidän ajatuksenne tässä nyt näin on muuttanut, että te ratkaisuksi ihmisten sähkölaskuihin, ruokaan, elämiseen osoitattekin nyt tätä toimeentulotukea?
Me olemme esittäneet sähköveron puolittamista. Voisitteko te sen ottaa käyttöön, ministeri Saarikko, ja mitä mieltä te, edustaja Hoskonen, olette siitä? [Jussi Saramo: Esititte myös sähköveron korotusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-22T15:43:33,2022-02-22T15:44:55,Hyväksytty,1.1
2022_13_66,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ministeri Saarikko, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_67,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useita eri näkökulmia vaativaan ja vakavaan tilanteeseen on salissa esitetty, ja varmasti yhteinen toiveemme on, että se ei vakavammaksi muutu, koska vallitsevalla ulkopoliittisella tilanteella voi olla heijastuksia myös tähän energiakeskusteluun.
Täällä on tiedusteltu sitä, miten hallitus aikoo rahoittaa esittämänsä toimet, joita ansiokkaasti energiasta vastaava ministeri Lintilä täällä esitteli. Verotulokertymä on ollut talouskasvun vuoksi verrattain hyvää. Se on palautunut oikeastaan likipitäen tai, voi kai sanoa, vähintään koronakriisiä edeltäneelle tasolle, kiitos yritysten työllistämisen ja totta kai myös korona-aikana kohdistettujen tukien, jotka pitivät taloutta pystyssä. Näin ollen tämä aukko, joka syntyy työmatkavähennyksestä, on siis aukko valtion verotuloissa, jonka rohkenimme ratkaisuna tehdä, koska verotulokertymä muutoin on ollut nyt verrattain hyvä.
Mutta juuri tästä samaisesta syystä, mitä edustaja Tavio tiedusteli rahoituspohjana, hallituksen tehtävä on tasapainoilla välttämättömien ratkaisuiden äärellä liittyen siihen, mitä energiatilanne kansalaisille ja yrityksille ja maataloudelle on aiheuttanut, mutta toisaalta pitää huolta myös siitä, että ratkaisuiden taloudellinen vastuu säilyy. Siksi kohdistimme ratkaisuja täsmätoimenpiteisiin, joista ydin painottui vahvaan työllisyyspolitiikkaan siten, että työmatkavähennys oli hallituksen kärkitoimi.
Eläkeläiset ovat aivan perustellusti kyselleet, että entäpä heidän tukensa. Siksi haluan korostaa, että hallitus on jo alkukaudesta tehnyt ratkaisuja, jotka vahvistavat pienimpiä työeläkkeitä ja takuueläkkeitä useilla kymmenillä euroilla. Ne näkyvät edelleen joka ikinen kuukausi, ja niin ikään menot ovat indeksisidonnaisia. [Välihuutoja oikealta]
Mitä tulee tähän viimeksi kysyttyyn toimeentulotukeen, olen edelleen sitä mieltä, että perusturvan vahvistaminen juuri tämän hallituksen linjan mukaisesti on oikeaa politiikkaa — perusturvan vahvistaminen, jotta yhä harvempi joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Mutta koska järjestelmästä ei tule kerralla täydellinen, on oikein, että suomalaiset ovat asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisessa asemassa, ja hallitus selvensi omalla ohjeistuksellaan, että toimeentulotuen piiristä voi esimerkiksi ylikorkeaan sähkölaskuun saada avustusta riippumatta siitä, [Puhemies: Aika!] missä päin asuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-02-22T15:45:06,2022-02-22T15:47:24,Hyväksytty,1.1
2022_13_68,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_69,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen paketti on kohtuullinen kompromissi. Ekonomistit ovat huomauttaneet, että bensiinin hinta on ollut aiemminkin korkealla. Esimerkiksi vuosina 2008 ja 2012 bensiinin hinta on ollut reaalisesti nykyisellä tasolla. Perussuomalaisten ehdotus olisi aiheuttanut mittavia lovia verotuloihin. On kuitenkin huomattava, että myös ammattidiesel-järjestelmän käyttöönotto aiheuttaisi arviolta noin 300 miljoonan euron loven verotuloihin. Kun vastaamme siihen todelliseen huoleen, mitä samanaikainen liikenteen ja sähkönhinnan kallistuminen on monille tuonut, niin on tärkeää arvioida, onko ne toimet aina kohdistettu hyvin ja oikein — mahdollisia rahanmenokohteita on aina monia.
Olisinkin kysynyt hallitukselta, minkälaista arviota on tehty ylipäätään korkeaan inflaatioon vastaamisessa. Se ei koske ainoastaan henkilöitä, jotka liikkuvat paljon työnsä puolesta autolla, vaan se koskee oikeastaan ihan kaikkia suomalaisia muun muassa ruuan hinnan nousuna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-22T15:47:26,2022-02-22T15:48:43,Hyväksytty,1.1
2022_13_70,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_71,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos hallituspuolueen edustajan puheisiin on uskominen ja kysytään, että mistä me meinataan mikäkin raha löytää, niin täytyy muistuttaa, että tällä hetkellä polttoaineesta arvonlisäveron tuottamana tulee 400 miljoonaa ekstraa, jos hallituspuolueen edustaja äsken puhui oikeilla luvuilla. Se on jo puolet siitä, mistä äsken epäiltiin, että meidän pitäisi jostain rahoitus löytää.
Ja tämä teidän ammattidiesel-keskustelunne on oikeasti ihan höpöhöpöjuttua. Aikaa on enää ensi syksyyn asti, koska seuraavana keväänä on vaalit. Tässä on 2,5 vuotta nukuttu, ja nyt te kehtaatte tuoda, esittää, että te rupeatte jotain ammattidieseliä ajamaan. Te tiedätte oikeasti itsekin, että se on [Välihuutoja vasemmalta ja keskeltä] ihan täyttä höpöhöpöjuttua. Nyt ihan oikeasti, laittakaa se hallitusohjelma kuntoon silloin, kun aloitatte tämän homman.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-22T15:48:43,2022-02-22T15:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_13_72,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_73,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliselle puhujalle korjauksena: valtiovarainministeriön arvio tästä arvonlisäverokertymän kohoamisesta on 60 miljoonaa euroa, ei suinkaan 400 miljoonaa.
Suurin syy tähän tilanteeseen, jossa nyt olemme, on todellakin maailmanmarkkinahintojen nousu, ja siihen ei sen enempää oppositio kuin Suomen hallitus pysty vaikuttamaan. Oppositio — niin perussuomalaiset kuin kokoomus — korjaisi tätä tilannetta erittäin huonosti kohdentuvilla keinoilla, jotka samaan aikaan eivät auta kaikista heikoimmassa asemassa olevia mutta maksavat valtiolle maltaita.
Työmatkavähennys auttaa yli puolta miljoonaa suomalaista ja tuo keskimäärin 250 euroa jokaiselle heistä. Se auttaa juuri heitä, joille työllistyminen ja työllisyys ovat kiinni työmatkasta ja nyt kohonneista kustannuksista.
Jo viime vuonna teimme ison muutoksen sähkönhintoihin sillä, että laskimme sähkön siirtohintoja uuden sähkömarkkinalain myötä. Nyt haluan kysyä ministeri Sarkkiselta: Kun nyt toimeentulotukeen on tehty näitä muutoksia, voisiko näitä samoja muutoksia tuoda myös asumistuen puolelle? Näettekö sille tarvetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-22T15:49:56,2022-02-22T15:51:14,Hyväksytty,1.1
2022_13_74,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_75,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun täällä salissa käydään läpi pienituloisten ihmisten huolia, tuntuu siltä, että ne ovat kuin pisaroita valtameressä — sinne ne hukkuvat.
Sain viestin kansalaiselta, juuri siltä eläkeläiseltä, josta täällä tänään puhutaan: [Eduskunnasta: Minä sain myös!] ”Unohdettiinko meidän eläkeläiset, jotka asuvat syrjäseuduilla? Kauppaan on matkaa edestakaisin 50 kilometriä, ei julkista liikennettä, terveyskeskukseen sama matka, keskussairaalaan edestakainen matka 120 kilometriä, polttoaine yli kipurajan. Kyllä tämäkin pitäisi ottaa huomioon, kun korvauksia jaetaan muille.” Kysyisinkin nyt teiltä, arvoisat ministerit siellä aitiossa: mitä te vastaatte tälle henkilölle?
On hienoa, kun täältä kuului, että joku muukin on saanut viestin eläkeläiseltä. Kertokaa niitä viestejä täällä, ja erityisesti kun te hallituspuolueen edustajat niitä saatte, viekää ne tuonne ministeriaitioon. Parantakaa eläkeläisten asiaa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-22T15:51:15,2022-02-22T15:52:26,Hyväksytty,1.1
2022_13_76,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_77,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saksan päätös keskeyttää Nord Stream 2 -kaasuputki kuvastaa sitä, kuinka vahvasti energiakysymykset ovat kytkeytyneitä geopolitiikkaan. Onkin selvää, että Suomen kannattaa jatkaa investointia uusiutuviin, paitsi ilmaston, niin myös energiaomavaraisuuden takia.
No, tänään on kyllä opittu, ettei oppositiolla ole esittää toimivia ratkaisuja energian hintojen nousuun eivätkä opposition esitykset varsinkaan kohdennu oikein eivätkä ole pienituloisten apuna. Nyt sekä perussuomalaiset että kokoomus esittävät pienituloisten sijaan toimien kohdentamista ennemminkin parempituloisiin, ja sitten puheeni aikana täällä vielä vähätellään pienempien eläkkeiden korottamista [Välihuutoja oikealta] — ihmeellistä.
Ainoa kestävä ratkaisu, arvoisa puhemies, on siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista ja päästöintensiivisestä elämäntavasta ja sen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vasemmisto ei anna työttömille mitään vähennystä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-02-22T15:52:27,2022-02-22T15:53:36,Hyväksytty,1.1
2022_13_78,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_79,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Annetaan kiitosta siitä, että hallitus on saanut edes jotain aikaiseksi: tämä työmatkavähennysasia on ihan tarpeellinen, samaten tämä maatalouden tuotantorakennusten tilapäinen verovapaus, ja sitten jos ammattidieseliä saadaan eteenpäin, niin se on ihan hyvä myös. Mutta ihmettelen kyllä sitä, että kokoomuksen ehdotusta kohdistetusta sähköveron kevennyksestä talvikuukausina, joka on käytössä muissa Pohjoismaissa, ei otettu vakavasti. Toivon, että otatte sen vakavasti.
Mutta sitten kun vielä tullaan tähän polttoaineveroon, niin se asia, jota kansalaiset eivät tahdo ymmärtää, on se, että kun maailmanmarkkinahinta nousee, myös valtion ottama osuus nousee, koska alvi nousee siinä polttoaineveron ohella. Minä luulen, että olisi koko yhteiskunnan kannalta paljon järkevämpää ja tämän järjestelmän kannalta paljon hyväksyttävämpää, jos tämä valtion saama vero-osuus pysyisi koko ajan samana riippumatta maailmanmarkkinahinnasta, ja silloin myös verotulot olisivat ennakoitavampia. Toivoisin tähän ministereiltä kommenttia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-22T15:53:37,2022-02-22T15:54:47,Hyväksytty,1.1
2022_13_80,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_81,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiaköyhyys, se on jossain määrin valitettavasti todellisuutta myös Suomessa mutta ei onneksi siinä määrin kuin monessa Euroopan maassa. Paras tapa ennaltaehkäistä energiaköyhyyttä on pitää huolta tasaisesta tulonjaosta sekä riittävästä sosiaaliturvasta sekä vähentää riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta ja mahdollistaa kaikille siirtyminen puhtaaseen energiaan ja uusiin teknologioihin. Hallitus on korottanut perusturvaa sekä pieniä eläkkeitä kautensa alussa, ja lisäksi tuemme kotitalouksia vihreässä siirtymässä.
Viime viikollahan hallitus päätti toimenpidepaketista, jolla energian hinnannousun aiheuttamia ongelmia pyritään lieventämään lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä. Työmatkavähennys auttaa monia työssäkäyviä, ja toimeentulotuessa voidaan huomioida köyhimpien kasvaneita energiakuluja.
Kuitenkaan kaikki energian hinnannoususta kärsivät ihmiset, kuten esimerkiksi monet eläkeläiset, eivät ole näiden mekanismien piireissä, kuten täällä on todettu. Sosiaaliturvaetuudet ja eläkkeet ovat toki nykyisellään sidottu indeksiin, joka huomioi energian hinnannousun, mutta se tapahtuu vasta viiveellä. Asumistuessa myös huomioidaan energian hinta, mutta enimmäisasumismenot kuitenkin ovat sen verran matalalla tasolla, että se ei välttämättä reagoi kaikkien kohdalla riittävästi hinnannousuun, ja tämä osuus, jota ei voida ottaa huomioon asumistuessa, voidaan korvata toimeentulotuessa.
Mutta, arvoisa puhemies, koska nämä mekanismit eivät tavoita kaikkia, pidän tärkeänä, että hallitus päätti myös aloittaa uuden tukimallin valmistelun, jonka tavoitteena on lisätä energiaverojärjestelmän oikeudenmukaisuutta niin, että tässä uudessa tukimallissa voitaisiin huomioida tuloerot ja alue-erot sekä reagoida markkinahintojen äkilliseen nousuun. Meillä ei nykyisellään ole olemassa tällaisia mekanismeja, joita me voitaisiin ottaa riittävän nopeasti käyttöön, jotka kattavasti ja kohdennetusti auttavat ihmisiä, joten on hyvä, että tämän uuden tulo- ja alueperusteisen energiatukimallin valmistelu aloitetaan, jotta näitä mekanismeja jatkossa olisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-02-22T15:54:52,2022-02-22T15:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_13_82,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_83,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä antoi semmoisen kuvan, että en ymmärtäisi, mistä on kysymys Fennovoimassa ja että valtio ei ole siinä omistajana. Kyllä tiedän ihan tarkkaan, keitä siinä on omistajina. Mutta senkin ymmärrän, että omistajat eivät myönnä rakennuslupaa. Kysyisinkin ministeri Lintilältä: eikö ainoa tapa kaataa tämä projekti ole se, että rakennuslupaa ei myönnetä? Eihän tällä ole mitään tekemistä omistajien kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-22T15:57:07,2022-02-22T15:57:47,Hyväksytty,1.1
2022_13_84,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_85,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! — Nyt mikkikin on päällä. — Tässä keskustelun alkupuolella joku totesi, että koska vientisektorimme on energiaintensiivinen, ei kannata poseerata ilmastotavoitteiden mallimaana. Isossa kuvassahan asia on juuri päinvastoin: ne investoinnit, joita nyt Suomeen tulee, esimerkiksi osana akkuarvoketjua, ovat nimenomaan osa tätä niin sanottua vihreää siirtymää, ja nämä toimijat nimenomaan edellyttävät puhdasta energiaa ja sähköä, ja ne edellyttävät meiltä edelläkävijyyttä. Suomella on muutenkin äärimmäisen kovatasoista energia- ja ympäristöteknologian osaamista, jota joka päivä viedään maailmalle. Tulevina vuosina — näin jotain arvioita — globaalisti investoidaan 3 000—4 000 miljardia vuodessa puhtaisiin ratkaisuihin, ja jos Suomi pienenä, fiksuna maana ottaa tästä edes muutaman prosentin, niin varmasti selvitään sote-menoista ja pystytään laajemminkin veroja tässä maassa alentamaan.
Mitä tulee polttoaineiden hintoihin, niin ollaan varmaan kaikki samaa mieltä, että ne ovat sietämättömällä tasolla, ja sen takia toimia on nyt olemassa. [Puhemies koputtaa] Mutta kyllä tämänkin välikysymyksen allekirjoittajat tietävät, kuinka vähän hallitus loppupeleissä voi siihen de facto markkinahintaan vaikuttaa. [Leena Meri: Veroihin!] Muuten tuskin olisitte niitä... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-02-22T15:57:47,2022-02-22T15:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_13_86,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kimmo Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_87,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä opposition tekemä välikysymys energian ja polttoaineiden hinnoista on kyllä ihan painava. [Leena Meri: Hyvä, kiitos!] Aihe on vakava, ja täällä ministerikin on jo todennut moneen kertaan, että tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Hallitus on myöskin tähän aiheeseen tarttunut ja nimenomaan työmatkaliikenteeseen pyrkii hankkimaan tukea vähennyksien kautta.
Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä niihin puheenvuoroihin täällä, että tämä ei valitettavasti ulotu kaikkiin kansalaisiin, jotka myöskin säännöllisesti käyttävät liikennevälineitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!] Kysymys ei ole ainoastaan työttömistä, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, vaan meillä on neljäsosa väestöstä — lähes 25 prosenttia väestöstä — eläkkeensaajia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Eläkkeensaajat joutuvat jatkuvasti erityisesti haja-asutusalueilla käyttämään yksityistä autoa, ja he ovat aidosti ulkopuolella nyt näiden helpotusten. [Leena Meri: Äänestäkää epäluottamusta hallitukselle!] 
Suurella toiveella käännyn hallituksen puoleen siinä suhteessa, että miettikää myöskin eläkkeensaajien tilannetta tässä asiassa, koska ne polttoaineiden hinnat kuormittavat heitä aivan kohtuuttomasti. Kuitenkin eläketasot meillä ovat alhaiset; meillä on 40 prosenttia itse asiassa lähes köyhyysrajan pinnassa olevia eläkkeensaajia. Heille nämä ovat kohtuuttoman suuria. [Leena Meri: Äänestäkää epäluottamusta hallitukselle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-22T15:59:03,2022-02-22T16:00:17,Hyväksytty,1.1
2022_13_88,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_89,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sen verran paljastaa, että hallitus ja kokoomus eivät ole valmistelleet yhdessä näitä toimia, joista nyt hallitus viime viikolla kertoi. Jos vertaatte esimerkiksi oppositiopuolue kokoomuksen toimia ja hallituksen esittelemiä toimia, ne ovat lähes yhtäläiset. Siellä löytyy paljon hyviä keinoja, ja on ollut hienoa nähdä, että pystytään näin vakavassa asiassa toimimaan hallitus—oppositio-rajat ylittäen — ja tällaisessahan nimenomaan pitäisikin, kun on kyse työssäkäynnistä ja yrittämisestä, ja myöskin täällä on noussut eläkekeskustelu. 
Jäin vain miettimään, kun aikaisemmin, ennen tätä välikysymyskeskustelua puhuttiin vakavasta Ukrainan kriisistä, että kyllähän nyt tämäkin Venäjän tekemä päätös saattaa vaikuttaa paljon enemmän, energian hintojen jo nähtyä suurempana heilahteluna. Miten me pystymme tähän vastaamaan? Uskon, että silloin summat ovat aivan erilaisia kuin ne, mistä nyt puhutaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-22T16:00:17,2022-02-22T16:01:21,Hyväksytty,1.1
2022_13_90,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_91,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus nosti työmatkavähennyksen maksimimäärää, joka koskettaa vain 26 000:ta autoilijaa. Tämä muutos tulee voimaan 1.7., eli akuuttiin kriisiin tällä ei ole mitään vaikutusta. Ministeri Lintilä, ketä se lohduttaa, että ensi heinäkuussa voi vähentää verotuksessa, kun töihin pitäisi päästä ensi viikolla? Kolme ongelmaa jää voimaan: Ensimmäinen koskee omavastuuosuutta, jota ei muutettu koskemaan vähätuloisimpia työssäkävijöitä. Toiseksi, suurin osa työssäkävijöistä ei voi vähentää todellisia kulujaan vaan saman hinnan kuin joukkoliikenteestä. Tämä siitä riippumatta, onko joukkoliikennettä edes mahdollista käyttää työssäkäyntiin. Ja kolmas ongelma koskettaa kaikkia muita kuin työssäkäyviä, kuten edustaja Kiljunen mainitsi. Hallituksen esitys ei millään lailla auta työvoiman ulkopuolella olevia, kuten eläkeläisiä ja haja-asutusalueiden vähäosaisia.
Sitten vielä tästä ammattidieselistä. Siinä hallituksen tiedotustilaisuudessa mainittiin, että mahdollinen toteuttamismalli voisi ottaa tämän dieselin verotuen pois. [Puhemies: Kiitoksia!] Älkää missään nimessä tätä viekö kansalaisilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-02-22T16:01:22,2022-02-22T16:02:34,Hyväksytty,1.1
2022_13_92,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_93,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä olisi paljon enemmänkin keinoja auttaa ihmisiä tässä tilanteessa, kun sähkön hinta ja polttoaineen hinta ovat nousseet kipurajoille ja sen yli. Olemme ehdottaneet muun muassa kotitalouksien sähköveron alentamista talvipakkaskuukausina. [Jussi Saramo: Ja nostamista!] Onko hallitus valmis tähän toimeen? Onko valmiutta edelleen leikata kohtuuttomia sähkön siirtohintoja? Onko valmiutta edistää energiainvestointeja ja pienydinvoiman käyttöönottoa? Onko valmiutta viedä läpi ammattidiesel hyvässä, toimivassa muodossa eikä ainoastaan selvittää sitä?
Me kannatamme tätä työmatkavähennystä ja esitimme sen korottamista myöskin meidän omassa keinovalikoimassamme. Mutta on totta, että se ei auta kovin monia — se ei auta muun muassa eläkeläisiä, niin kuin täällä on hyvin todettu. Ja siitä syystä kaikkein kestävin keino vahvistaa ihmisten ostovoimaa ja niitä käteen jääviä tuloja olisi keventää työn ja eläkkeiden verotusta. Miksi tämä ei [Puhemies koputtaa] missään vaiheessa käy hallitukselle? [Leena Meri: Ei tälle hallitukselle käy mitkään veronalennukset!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-22T16:02:34,2022-02-22T16:03:44,Hyväksytty,1.1
2022_13_94,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_95,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toivoisin, että kollegat muistaisivat sen tilanteen, jossa Eurooppa ja maailma tänään on. Välikysymyksen ehdotukset käytännössä lisäisivät Suomen riippuvuutta Venäjän energiasta ja myös rahavirtoja Suomesta Venäjän eliitille. Nyt on korkea aika ymmärtää, että tänä päivänä isänmaallisuus tarkoittaa myös ilmastotoimia, irtautumista fossiilisesta energiasta. Hallituksen tekemien päätösten yksityiskohtia voi toki kritisoida, mutta kokonaisuutena pidän sitä varsin tasapainoisena pakettina. Se ei palkitse fossiilisten polttoaineiden käytöstä eli ei kannusta fossiilisten käytön lisäämiseen mutta sen sijaan tarjoaa keinoja irtautua, ja lisäksi erityisesti työssäkäyville [Puhemies koputtaa] tarjoaa auttavaa kättä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-02-22T16:03:44,2022-02-22T16:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_13_96,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_97,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Mäkynen, Honkonen ja Strand ovat muistutelleet oppositiota siitä, että energian hinnannousun taustalla on maailmanmarkkinahintojen nousu. No, se on totta kai osittain aivan totta, mutta ei pidä yrittää pestä käsiä siitä, että hallitus tämän hallituskauden alussa välittömästi teki polttonesteitten hinnankorotuksen, joka on toteutettu porrastetusti siten, että vaikutukset näkyvät joka ikinen vuosi — joka ikinen vuosi, tällekin vuodelle 250 miljoonaa euroa lisää kuritusta maantiellä liikkuville.
Kristillisdemokraatit ovat tehneet kaikkina näinä vuosina vaihtoehtobudjetissaan esityksen siitä, että tämä hallituskauden alussa tehty korotus peruttaisiin. Tämä olisi realistinen ja hyvä tapa, millä voisimme tässä tilanteessa vastata nyt tähän liikkujien kustannusten nousuun.
Tässä yhteydessä haluan myös muistuttaa siitä, [Puhemies koputtaa] että maatalous on tällä hetkellä syvässä kriisissä. [Leena Meri: Hätätilassa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-02-22T16:04:56,2022-02-22T16:06:08,Hyväksytty,1.1
2022_13_98,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_99,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus on tehnyt täsmätoimia, mutta tärkeätä on kuitenkin parantaa ihmisten toimeentuloa, kuten tässä on käynyt ilmi.
Minusta oli todella surullista, että perussuomalaiset eivät tunne pientä eläkettä saavien arkea. Teiltä naureskeltiin, että kansaneläke nousi vain eurolla. Oikeasti täyden kansaneläkkeen tasokorotus oli 34 euroa kuukaudessa. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Se lähes 400 euroa vuodessa on 400 enemmän kuin mihin perussuomalaiset, kristilliset, kokoomus ja Harkimo hallituksessa ollessaan pystyivät. [Välihuutoja] Vaikka se on liian vähän, niin kyllä se on.
Ja kun sanottiin, että millaista palautetta me kansanedustajat saamme, niin kyllä se on koettu todella tärkeäksi lisäksi näiden ihmisten toimeentuloon. Meillä on yli 600 000 eläkeläistä, joiden kokonaiseläke on alle 1 300 euroa kuukaudessa, [Leena Meri: Nimenomaan!] ja he ovat tästä korotuksesta hyötyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-22T16:06:09,2022-02-22T16:07:16,Hyväksytty,1.1
2022_13_100,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_101,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on todella eläkeläisköyhyys todellinen ongelma, ja nämä energialaskut ja myös ruoan korotus ja moni muu, mikä menee hintoihin, vaikuttavat eläkeläiseen jo tänä päivänä.
Minulla on ehdotus. Hallitus, palatkaa siihen, mikä oli taannoin muutama vuosikymmen sitten: indeksikorotukset tehtiin puolivuosittain. Jos tehtäisiin heinäkuussa eläkkeisiin indeksikorotus, niin eläkeläiset pysyisivät tässä mukana. Voitteko luvata, että näin tullaan vastaan eläkeläisiä?
Toinen asia on tämä maatalous. Me tiedämme, että verotus ei ole EU-asia vaan se on kansallinen asia. Kysyn ministeri Lintilältä: miksi tämä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto yhden vuoden ajalta pitää kysyä EU:lta, kun ei sille kuulu verotus? [Puhemies: Kiitoksia!] Tehkää se pysyvänä ja heti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T16:07:16,2022-02-22T16:08:26,Hyväksytty,1.1
2022_13_102,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_103,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energia on myös huoltovarmuus- ja energiaomavaraisuuskysymys. Sitomalla itsemme fossiilisiin polttoaineisiin sidomme itsemme myös öljyntuottajavaltioihin, pääasiassa Venäjään. Päästöttömiin ratkaisuihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, energian varastointiin ja kierrättämiseen sekä synteettisiin teknologioihin, panostaminen on panostus myös huoltovarmuuteen.
Meillä on siis kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja jo tässä maassa. Lappeenrannan yliopisto on tutkinut muun muassa synteettisiä polttoaineita todeten, että polttoaineen tuotantoon tarvittava teknologia on kypsä teolliseen kokoluokkaan. Synteettinen metanoli on mahdollisuus Suomen liikenteen ja koko teollisen tuotannon vapauttamiseen fossiilisten energialähteiden käytöstä. Kysyisinkin: onko hallitus ottanut nämä synteettiset polttoaineet yhtenä vaihtoehtona huomioon näihin polttomoottorilaitteisiin, näillä kun voisi ajaa mopolla ja autolla ja vaikka veneellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-02-22T16:08:27,2022-02-22T16:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_13_104,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä edustaja Elomaalle vastauspuheenvuoron ja sen jälkeen ministeri Lintilä, 3 minuuttia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_105,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaan nyt se maalla asuva pieneläkeläinen. Miten hän selviää järkyttävän suurista, nopeista energianhintanousuista? Vastaus on: ei mitenkään. No, entäs sitten viljelijä, joka miettii, pystyykö laittamaan pellolle enää lannoitteita, siemeniä? — Ei pysty. Huoltovarmuus ja meidän ruuantuotanto ovat vaarassa. Entäs maalla asuva työssä käyvä, joka ehdottomasti tarvitsee sen auton, koska julkista liikennettä ei ole? Yritykset ovat vaikeuksissa — ammattidieseliin vauhtia. Kaikki tämä, koska energian hinta, sähkö, bensa, diesel, ovat pilvissä. Ministeri Lintilä luetteli hyviä toimia, mutta aivan riittämättömiä vielä.
Hallitus, ydin on se, että te ajatte ilmastotavoitteita, jotka eivät ole EU:n vaatimalla tasolla, vaan paljon, paljon kunnianhimoisempia. Ja se on yksi syy kansalaisten elämän kurjistamiseen. [Puhemies koputtaa] Tuletteko perussuomalaisten linjalle ja otatte vähän takapakkia? [Antti Lindtmanin välihuuto — Leena Meri: Ei tietenkään tule, maksoi mitä maksoi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-22T16:09:41,2022-02-22T16:10:52,Hyväksytty,1.1
2022_13_106,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_107,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritän nopeasti käydä nämä läpi.
Edustaja Östman kysyi, miksi hallitus viivytteli taksonomiassa. Emme viivytelleet, kyllä me olimme koko ajan neuvotteluissa EU:n puolella. Se, että siitä ei täällä isompaa meteliä tehty, johtui oikeastaan siitä, että haluttiin saada hallituksen sisällä sanamuodot sellaisiksi, että kaikki pystyivät seisomaan niitten takana. Yksi vaikuttava tekijä oli toisaalta koronakin. Mielellään olisi silloin tuolla Brysselin käytävillä kerrankin ollut.
Edustaja Meri, ne 250 miljoonaa, mitä te liikennepolttoaineveroa meinasitte laskea, on 5 senttiä letkun päässä [Leena Meri: Paljonkos teillä on? Nolla!] edellyttäen, että letkun hoitaja päättää sen siirtää hintoihin.
Nämä ovat, mitä edustaja Juvonen sanoi, valitettavia ja vaikeita tapauksia. Minä erittäin hyvin tunnistan tuon ongelmatiikan, joka tulee tuolta ulkopuolelta, ja se on ilman muuta sellainen. Aiemmin kerrottiin sitä, mitä siinä on tehty eläkeläisten puolelle, ja eihän se paine sieltä ole vähentynyt, kyllä se on huomioitava.
Edustaja Kivelä sanoi yhden keskeisen asian. Kyllä se ”fossiilisista pois” on se aivan keskeinen johtoajatus. Kun olen itse tavannut öljymaitten energiaministereitä, niin he pohtivat tällä hetkellä sitä, kuinka he pystyvät vähentämään omaa riippuvuuttaan öljystä. Jos tilanne olisi toinen, niin tuskin he sitä tekisivät.
Edustaja Satonen, ihan hyvät kommentit, ja tietysti valtio tienaa alvin mukana, mutta jos me laitettaisiin joku lattiahintamekanismi, jossa ylimenevä me kompensoitaisiin, niin minä luulen, että naapurin puolella hyvinvointirahaston hoitajat olisivat erittäin tyytyväisiä.
Edustaja Harkimolle: En missään nimessä tarkoittanut, ettette ymmärrä tätä tilannetta. Mutta nyt täytyy ensinnäkin huomata, että mitään rakennuslupahakemusta ei ole sisällä, ja senkin kanssa me joudutaan lainmukaisesti elämään. Se, mikä se käsittely tulee olemaan, on sitten tietysti eri asia.
Edustaja Junnilalle työmatkavähennyksestä: Niitä on kuitenkin 570 000 ihmistä, jotka ovat ottaneet työmatkavähennystä. Eli kyllä minä puhuisin ihan merkittävästä määrästä.
Nyt hyvin nopeasti:
Grahn-Laasonen ja tulovero: joo-o, tietysti se on sellainen, joka vaikuttaa, mutta ne liikkumatilat ovat tällä hetkellä pienet.
Edustajan Malm puhui synteettisistä polttoaineista. Jatkuvasti käydään sitä keskustelua, tyyliin justiin Lappeenrannan yliopiston kanssa.
Ja edustaja Kankaanniemi kysyi näistä maatalouden tuotantorakennuksista, miksei sitä laiteta suoraan. Se joudutaan käyttämään Brysselissä sen takia, koska se on poikkeus yleisestä järjestelmästä, silloin se joudutaan Brysselin kautta pyörittämään. Ei se ole meidän oma valinta. [Leena Meri: Hyvä liittovaltio!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-22T16:10:53,2022-02-22T16:14:06,Hyväksytty,1.1
2022_13_108,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_109,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Tämän välikysymyksen aihe on erittäin tärkeä ja tavallista kansalaista koskettava sekä ajankohtainen. Ketäpä tavallisista ihmistä energian ja polttoaineiden karmea hinnannousu ei närästäisi. Globaali ahneushan tämän kurjuuden on saanut aikaiseksi, ja Suomihan on siinä päättäjiensä johdolla täysillä mukana. Keskiluokkaahan näillä toimilla ollaan tahallaan tappamassa, eli tarkoitus on jakaa kansa kahtia: köyhiin ja rikkaaseen eliittiin. Ja jotta eliitti voisi ohjailla köyhää kansaa ja kurittaa sitä lisää, myös maan omavaraisuutta on ajettu täysillä alas, puhumattakaan itsenäisyytemme tuhoamisesta.
Todellakin nämä asiat koskettavat kansalaisia. Mutta sehän tässä onkin olennaista, koska koko tämä välikysymysnäytelmä on nimenomaan tehty kansalaisten harhaanjohtamiseksi. [Ville Tavio: Osallistut näytelmään kuitenkin!] Jos nyt oltaisiin aidolla asialla, välikysymyksen aloitteentekijä olisi kysynyt mukaan koko opposition sekä olisi yrittänyt saada mukaan myös hallituspuolueiden edustajia. [Leena Meren välihuuto] Nyt edes kaikkia oppositiopuolueita ei kysytty mukaan.
Hyvät kansalaiset! Isoimmat oppositiopuolueet tekevät näitä välikysymyksiä vuorotellen ja pelkästään siksi, että saisivat teiltä kansalaisilta kannatusta. Ja vaikka eduskuntaryhmien kansliat on teidän kansalaisten varoilla palkattu niin täyteen avustajia, että päät kolisevat yhteen, silti ei osata enää edes peitellä näitä näytelmiä. Sen sijaan, että kirjoitettaisiin kokonaan uusi välikysymys, käytetään härskisti allekirjoituspohjina jopa edellisiä välikysymyksiä, ja tämä jos mikä on alentavaa kansalaisia kohtaan.
Tämän takia eduskunnan kansliasta otettiin VKK:n eduskuntaryhmään yhteyttä ja kysyttiin, onko edustaja Turtiainen mukana tässä välikysymyksessä. Kuitenkaan tähän välikysymykseen liittyen kukaan ei ole ollut minuun missään yhteydessä. Nimeni on ilmeisesti ollut jossakin vanhassa allekirjoituspohjassa ajalta, jolloin olin vielä perussuomalaisissa, ja sitä ilmeisesti käytettiin tässä välikysymyksessä, mutta toki kuulemma nimeni oli kynällä yli vedetty. Siis ihan oikeasti, tällaiselle toiminnalle nauraa jo metsien eläimetkin. No ei siitä sen enempää, mutta toimikoon tämä yhtenä todisteena tästä teatterista ja siitä välinpitämättömyydestä, jota kansalaisia kohtaan täällä harrastetaan.
Arvoisa puhemies! Välikysymysten tarkoitushan on aina kaataa istuva hallitus. No kaataako tämä välikysymysnäytelmä Marinin hallituksen? [Antti Lindtman: Ei, ei kaada!] Siihen tuskin kukaan uskoo. Minä silti toivon, että tämä kelvoton hallitus kaatuisi. Toivon sitä jo senkin takia, että ihmiset pääsisivät näkemään, että mikään ei muutu, vaikka hallitus muodostettaisiin nykyisen opposition johdolla. [Ville Tavio: Sellaista demokratia on!] Ehkä viimeistään sen uuden hallituksen toimien kautta koko Suomen kansa sitten ymmärtäisi, kuinka sairaan laittomassa tilassa tämä maa oikeasti on.
Arvoisa puhemies! Tulen äänestämään hallitusta vastaan, mutta esitän jälleen myös epäluottamusta koko eduskunnalle jo senkin vuoksi, että Suomi presidentin ja ulkopoliittisen johdon johtamana uhittelee nyt korruptoituneen lännen selän takaa suurvallalle, joka on rajanaapurimme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-22T16:14:31,2022-02-22T16:19:25,Hyväksytty,1.1
2022_13_110,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_111,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronakriisin aiheuttama tuotannon ja toisaalta kysynnän heilahtelu on nostanut öljyn maailmanmarkkinahintaa. Norjan vesivoiman tyrehtyminen ja muut säästä johtuvat muutokset sekä kansainvälinen poliittinen tilanne ovat kaikki vaikuttaneet niin polttoaineiden kuin sähkön hintaan, ja ne tuntuvat myös Suomessa.
Kiitos oppositiolle ihmisten toimeentulohuolien ja -ongelmien esiin nostamisesta — tämä huoli on ehdottomasti yhteinen. Hallitus onkin reagoinut tähän muun muassa nostamalla työmatkavähennystä, vapauttamalla maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta ja kehittämällä lainatakausmallin kotitalouksien ilmastoinvestointien tukemiseksi. [Sinuhe Wallinheimo: Ammattidiesel unohtuu!]
Energian hinta otetaan huomioon tulevaisuudessa myös toimeentulotuessa, mutta se on syytä huomioida myös entistä vahvemmin asumistuessa ja muun sosiaaliturvan puolella. Hallitus on tässä vaiheessa valinnut toimia, jotka vaikuttavat nopeasti, tukevat työssäkäyntiä ja kohdistuvat tehokkaasti heille, jotka nousevista hinnoista kärsivät kaikkein eniten. Yli puoli miljoonaa ihmistä hyötyy keskimäärin 250 euroa työmatkavähennyksen korottamisesta. Nyt tehdyt ratkaisut ovat hyvä alku, mutta tilanteen pitkittyessä ja epävarmuuden kasvaessa on varauduttava myös lisätoimiin, ja siihenkin hallitus on valmiutensa ilmoittanut.
Oppositio sen sijaan ei tarjoa tässä tilanteessa ihmisille juurikaan auttavaa vaihtoehtoa. Perussuomalaiset esittävät Suomen sitomista yhä kovemmin ja pidempään fossiilisiin polttoaineisiin, joiden hinnat tulevat jatkossakin vain nousemaan ja joita Suomessa ei tuoteta. Kokoomus tarjoaa vaihtoehdoksi omaa helikopterirahaansa, yleistä tuloveronalennusta, joka tuntuu korjaavaan ongelman kuin ongelman. Se kuitenkin hyödyttäisi eniten suurituloisia ja heitä, jotka eivät tästä tilanteesta kärsi.
Työmatkavähennystä on kritisoitu siitä, että omavastuuosuutta ei tässä tilanteessa lähdetä laskemaan. Olen yllättynyt, että esimerkiksi perussuomalaisissa työmatkavähennys halutaan tässä polttoaineiden hinnan nousemisen tilanteessa kohdistaa erityisesti pääkaupunkiseudun julkista liikennettä käyttäville. Jos omavastuuosuutta tässä vaiheessa lasketaan, se osuu ennen kaikkea niille, jotka käyttävät AB-lippua täällä Helsingissä.
Toisin kuin oppositiosta väitetään, ilmastotoimet tuovat meille itse asiassa halvempaa energiaa, työpaikkoja ja toimeentuloa. Tuulivoima on jo tällä hetkellä edullisin energiantuotantomuoto, ja sen ansiosta Suomessa tuotettu tuulienergia moninkertaistuu tulevina vuosina. Tämä vahvistaa omavaraisuuttamme ja laskee osaltaan hintoja. Loppuvuodesta 21 hallitus myönsi tukea suomalaisyrityksille ja yliopistoille, jotka rakentavat uusia energian varastointiratkaisuja. Ne tulevat tulevaisuudessa entisestään laskemaan hintapiikkejä ja tuovat myöskin vientituloja uusien tuotteiden, muun muassa vetytalouden, alalla.
Biopolttoaineiden sekoitevelvoite päätettiin alun perin myös nykyisten oppositiopuolueiden toimesta. Viime vuoden lopulla saimme arvioon, että sekoitevelvoite nostaa polttoaineiden hintoja enemmän kuin alun perin tuolloin arvioitiin. Siksi hallitus vielä pohtii toimia sekoitevelvoitteen toteutustavaksi. Yksi merkittävä mahdollisuus hintapaineen laskemiseksi mutta myöskin työpaikkojen ja maatalouden tulojen lisäämiseksi olisi biokaasun tuotannon edistäminen. Haluaisin kuulla ministeri Harakalta tähän liittyviä ajatuksia siitä, miten se voisi vaikuttaa sekoitevelvoitteeseen. Tämäkin mahdollisuus lisäisi kotimaisen energian osuutta, vähentäisi riippuvuuttamme ulkovalloista ja laskisi hintoja.
Arvoisa puhemies! Näen, että opposition välikysymyksessä ei esitetä toimenpiteitä, joilla valtiontalous pysyisi kunnossa, ihmisten arkeen tuotaisiin aitoa, suoraa helpotusta ja pystyttäisiin vastaamaan kriisiin nopeasti. Täällä on kritisoitu hallitusta siitä, että toimet eivät ole riittävän nopeasti vaikuttavia. Ikävä kyllä kaikki toimet vaativat lainvalmistelua —myös ne toimet, joita oppositiosta on esitetty — eikä tässä keskustelussa ole mitään poikkeusta siihen saatu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-22T16:19:30,2022-02-22T16:24:17,Hyväksytty,1.1
2022_13_112,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Kiitoksia. — Annetaan ministeri Harakalle tässä välissä 3 minuuttia aikataulusyistä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_113,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä keskustelusta, jota täällä on käyty. Tämä on todellakin vakava asia, ja siksi tulin tähän keskusteluun kesken EU-ministerikokouksen ollakseni läsnä. 
Täällä on nostettu monta huolta tulevasta kuljetusalan kilpailukyvystä, meriliikenteen asemasta, ja nämä ovat todella tärkeitä kysymyksiä, joita viikoittain, vähintäänkin, alan kanssa käydään läpi. Mutta pitää erottaa tämä tämänhetkinen hintapiikki ja sitten pitemmän aikavälin kehitys. Toisin kuin on väitetty, on todella tärkeää ymmärtää se, minkä olen ennenkin sanonut, että tämän hallituksen ilmastotoimet eivät ole vaikuttaneet polttoaineen hintaan. Toistan: tämän hallituksen ilmastotoimet eivät ole vaikuttaneet polttoaineen hintaan. Sen sijaan edellisen hallituskauden toimet ovat vaikuttaneet ja tulevat vaikuttamaan, ja siksi on toki ehkä vähän surullista kuulla, että sekä perussuomalaiset että kokoomus haluisivat nyt peruuttaa aikaisemmin tekemänsä ratkaisut, [Ville Tavio: Oliko se bensavero siis verotoimi, ei ilmastotoimi?] ja tämä tarkoittaa juuri sitä, mihin edustaja Mäkynen tuossa juuri viittasi, että bio-osuuden lisääminen on se tapa, jolla on onnistuttu jo lähes kokonaan saavuttamaan se Sipilän hallituksen asettama tavoite, eli siis päästöjen puolittaminen. Se on niistä keinoista keskeisimpiä. 
Edustaja Mäkynen kysyi biokaasusta. Se on asia, johon viime budjettineuvotteluissa pantiin vakavaa painoa, koska biokaasun lisääminen tähän jakeluvelvoitteeseen, samoin kuin edustaja Malmin esiin nostamat synteettiset polttoaineet, vähentää sitä hintapainetta, joka muuten saattaisi pitkällä aikavälillä syntyä. 
Itse asiassa edustaja Ranne tuossa esitti ihan aiheellisesti sen huomion, että 750 000 sähköautoa vuonna 2030 — tavoite, jota muuten pidettiin täysin mahdottomana varsinkin salin siltä laidalta ja joka on nyt täysin realistinen — on kuitenkin vain pieni osa kaikista polttomoottoriautoista tai autoista, joita liikenteessä on, ja siksi olemme myöskin Suomena puolustaneet polttomoottoriautoa, etanolimuunnoksia, kaasumuunnoksia vaihtoehtoina yksioikoiseen sähköistykseen. Mutta on hyvä ymmärtää, että sekä laajamittainen sähköistys että biokaasu että muut vaihtoehtoiset polttoaineet pienentävät myöskin näiden polttonesteiden hintapaineita jatkossa. Eli siksikin tämä sähköistyminen, joka etenee nopeammin [Puhemies koputtaa] kuin oltiin toivottukaan, on tärkeä, mutta olen itse sen verran vaatimattomista oloista kotoisin, että ymmärrän, että jokaisella ei ole varaa uuteen autoon. [Puhemies: Kiitoksia!] Siksi kaasumuunnokset ja etanolimuunnokset ovat myöskin tärkeitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-02-22T16:24:21,2022-02-22T16:27:40,Hyväksytty,1.1
2022_13_114,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_115,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä energian ja polttoaineiden hinnoista kannetaan huolta sekä kansalaisten ostovoimasta että yritysten ja vientiteollisuuden kilpailukyvystä. Työssä käyminen, kansalaisten ostovoima, kohtuuhintainen asuminen ja talouskasvu ovat perusasioita, joista päättäjien on huolehdittava. Energian ja polttoaineen hinnoilla on suora ja merkittävä vaikutus näihin kaikkiin.
Helmikuun 10. päivänä pääministeri Marin lausui tässä salissa, että hallitus aikoo jatkaa Euroopan kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Kuitenkin juuri ilmastotoimet, joita hallitus kovasti kehuu, ovat keskeinen syy sille, miksi asumisen ja autoilun hinta nousee. Kansallisten ilmastotoimien lisäksi merkittäviä ovat myös EU:n vaatimukset ja vasemmistolainen veropolitiikka, joka toteuttaa siis SDP:n ja vasemmiston linjaa ja jota keskusta hallituksessa tukee.
Tämän välikysymyksen ovat allekirjoittaneet perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kansanedustajat. Kokoomusta ei voitu ottaa mukaan välikysymykseen, koska kokoomus on hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että Suomen tulee toteuttaa muita EU-maita tiukemmat ilmastotoimet. Suomi pyrkii nyt hallituspuolueiden teoilla ja kokoomuksen säestyksellä toteuttamaan ilmastotavoitteita 15 vuotta nopeammassa aikataulussa kuin Euroopan unioni. Perussuomalaiset esittää, että ilmastopolitiikkaa muutetaan maltillisemmaksi siten, että hiilineutraalisuustavoite siirretään vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
Arvoisa puhemies! Maailmanmarkkinatekijät eivät selitä korkeita bensan hintoja, vaan Suomessa verojen ja veroluonteisten maksujen osuus bensiinin litrahinnasta on peräti euron luokkaa. Ratkaisu tähän on omissa käsissämme, kansallisissa päätöksissä. Viime eduskuntavaalien jälkeen hallitus toteutti suuren polttoaineveronkorotuksen, 250 miljoonaa euroa vuodessa. Tällaiset veronkorotukset estävät talouskasvua. Korotuksista on luovuttava, ja veroja tulee päinvastoin laskea. Euroopan komission joulukuun 2021 lopussa julkaiseman tilaston mukaan Suomessa dieselin hinta on Euroopan toiseksi kalleinta. Toisen lähteen mukaan bensiinin litrahinta on Suomessa koko maailman kuudenneksi korkein.
Liikenne‑ ja viestintäministeri Timo Harakka sanoi joulukuussa 2020 A-studiossa, että polttoaineveron nostaminen voitaisiin kompensoida vähävaraisille ja syrjäseuduilla asuville. Kun ministeri Harakalta kysyttiin, miten kompensaatio käytännössä toimisi, vastasi hän, että pankkitilille ilmestyy rahaa. Eipä ole ihmisten tileille tullut sitä rahaa.
Myös jakeluvelvoitteen nosto lisää polttoaineen hintaa. Jakeluvelvoitteella säädellään siis, kuinka suuren osuuden polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Jakeluvelvoite ohjaa polttoaineiden jakelijat sekoittamaan polttoaineen joukkoon biopolttoainetta. Se on poliittinen valinta, jonka autoilija kustantaa. [Anders Adlercreutz: Ja jonka te olette päättäneet!] Ministeri Saarikko kertoi, että hallitus kiristää jakeluvelvoitetta vihreiden tahtomalla tavalla. Keskusta petti taas. — Ja vastauksena tähän välihuutoon: perussuomalaiset ovat yhä Sipilän hallituksessa äänestäneet tätä jakeluvelvoitteen kiristämistä vastaan täällä eduskunnan täysistunnossa, jos totuudella on teille mitään merkitystä.
Perussuomalaiset kannattaa ammattidieselin käyttöönottoa kuljetusyrittäjille. Tämä perussuomalaisten pitkäaikainen tavoite ollaan nyt sitten vihdoin ottamassa valmisteluun. Korostamme, että yrittäjien ammattidiesel pitää toteuttaa niin, ettei sitä kustanneta korottamalla yksityisautoilijoiden polttoaineiden hintaa.
Selkein ja paras ratkaisu kohonneisiin polttoainehintoihin on veronalennus. Se koskisi kaikkia tasapuolisesti toisin kuin vaikka tämä hallituksen väliaikainen työmatkakuluvähennysten muuttaminen. Polttoaineveron alentaminen on laaja-alaisesti vaikuttava keino alentaa työssäkäyntikustannuksia ja tuotantokuluja sekä parantaa tavallisen kansalaisen ostovoimaa.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaissa pörssisähkön hinta nousi syksyllä ennätyslukemiin, ja muuallakin Euroopassa on kirjattu viime aikoina korkeimpia hintoja yli kymmeneen vuoteen. Hallituksen pitää puuttua sähkön hintaan. Päättäjät eivät saa tuudittautua siihen luuloon, että sähkön viimeaikainen hinnannousu olisi lyhytkestoinen itsestään ohimenevä ilmiö. Sähkön hinnan vaihtelut ovat osittain seurausta meidän riippuvuudestamme tuontienergiasta. Välikysymyksessä kysymmekin verotuksen lisäksi, miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että riippuvuutemme tuontienergiasta ei vaaranna energiahuoltovarmuuttamme [Puhemies koputtaa] eikä heikennä turvallisuuspoliittista asemaamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-22T16:27:46,2022-02-22T16:32:59,Hyväksytty,1.1
2022_13_116,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_117,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys käsittelee aihetta, jonka tärkeyttä varmastikaan kukaan ei kiistä. Sähkölaskun loppusaldo tai näkymä bensapumpun hinnassa on viime aikoina ollut jotain muuta kuin mihin me olemme normaalisti tottuneet. Lämmityksen, liikkumisen ja ylipäätään elämisen kustannukset ovat nousseet voimakkaasti viimeisten kuukausien aikana. Monessa pienituloisessa perheessä ollaan vaikean tilanteen edessä. Myös yritysten kuljetus- ja tuotantokustannukset ovat loikanneet ylöspäin. Pelissä on suomalaisten ostovoima ja yritysten kilpailukyky, ja siksi on helppo olla yhtä mieltä välikysymyksessäkin esitetyn vaatimuksen kanssa, että hallitukselta pitää nyt odottaa nopeita ja tehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Näin on myös osittain käynyt. Viime viikon lopuksi hallitus ilmoitti korottavansa maltillisesti työmatkavähennystä tai valmistelevansa ammattidieselin käyttöönottoa. Muun muassa näitä on helppo kannattaa myös täältä oppositiosta, joskin tuo ammattidieselin valmistelu hieman särähti korvaan — tämän toteuttamisesta ei ole siis vielä päätetty.
Arvoisa puhemies! Enemmänkin olisi voitu tehdä. Mallia olisi voinut ottaa vaikkapa kokoomuksen aiemmin viime viikolla esittämästä seitsemän kohdan toimenpidepaketista. Siinä työmatkavähennyksen korottamisen ja ammattidieselin toteuttamisen ohella tuettaisiin kotimaista ostovoimaa keventämällä työn verotusta ja korottamalla pysyvästi kotitalousvähennystä. Tavallisen suomalaisen bensalaskua hillitsemään ehdotamme maltillisempaa aikataulua polttoaineiden jakeluvelvoitteen noston osalta. Energiahinnan nousun taittamiseksi esitämme sähköveron painamista EU:n minimiin talvikuukausien aikana sekä lisätoimia sähkön siirtohintojen kohtuullistamiseksi. Ehdotamme myös, että energiainvestointien lupakäytäntöjä on sujuvoitettava säätämällä niin sanottu lupatakuu, joka määrittelisi, missä ajassa hankkeen on saatava tarvittavat lupapäätökset. Valtiovallan on käytävä avointa ja aktiivista vuoropuhelua yritysten kanssa investointien mahdollistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Pohjana vaihtoehdollemme ovat olleet alan asiantuntijoiden näkemykset nykyisen hintakriisin luonteesta poikkeuksellisena ja tilapäisenä ilmiönä. Siksi keinoksi on valikoitunut ehdotuksia, jotka olisivat suhteellisen helppoja toteuttaa, oikeudenmukaisesti kohdentuvia ja jotka eivät tarpeettomasti vaarantaisi markkinoiden toimintaa. Toinen keinojen valinnassa huomioon otettu seikka on ollut julkisen talouden mittava kestävyysongelma, jota nykyinen vasemmistohallitus on entisestään omilla toimillaan pahentanut. Osin tästäkin syystä keinovalikoimasta on rajattu pois kalliit ja pysyvät ratkaisut. Tässä esitetyt keinot heikentävät julkista taloutta noin 300 miljoonalla eurolla. Toisaalta energian hintojen nousu nostaa myös odotuksia valtion päästöoikeuden huutokauppatuloista. Jos päästöoikeuksien hinnat säilyvät nykyisellä noin 100 euron tasolla, niiden tuotto riittäisi kattamaan kokoomuksen esittämien väliaikaisten keinojen vaikutukset julkiseen talouteen lähes kokonaan.
Arvoisa puhemies! Tärkein viesti suomalaisille on kuitenkin se, että järkeviäkin vaihtoehtoja nyt päällä olevan vaikean tilanteen helpottamiseksi löytyy. Samalla nykytilanne kertoo karua kieltään siitä, mihin todellisuuteen nykyisen vasemmistohallituksen talouspolitiikka on Suomea vienyt. Kun velka on jo tapissa ja veroja — muun muassa liikenteen veroja — on kiristetty puolen miljardin edestä, päättäjät joutuvat vaikeiden valintojen eteen. Nykytilanteen vaihtoehto olisi ollut kokoomuslainen, velan ja verotuksen suhteen maltillisempi talouspolitiikka, joka olisi jättänyt myös hallitukselle enemmän pelivaraa tämänkaltaisten poikkeuksellisten tilanteiden taklaamiseksi. Toki myös hallituksella on vielä mahdollisuus siirtyä tälle tielle tulevissa talouspäätöksissään, jos vain poliittinen tahto on riittävän korkea.
Arvoisa puhemies! En kuitenkaan usko hallituksen poliittisen tahdon korkeuteen, joten kannatan edustaja Marttisen tekemää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-02-22T16:33:02,2022-02-22T16:37:24,Hyväksytty,1.1
2022_13_118,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_119,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme käyneet tänään hyvää keskustelua siitä, millä näihin hintoihin pystytään puuttumaan, ja monessa puheenvuorossa on myöskin korostettu, että nyt hallituksen tekemät täsmätoimet ovat hyviä ja tarpeellisia ja ennen kaikkea osuvat työn ja yrittämisen mahdollistamiseen tässä maassa. Työmatkavähennys, kuten on käynyt ilmi, koskee kuitenkin lähes 600 000:ta ihmistä, ja ammattidieselin valmistelu on myöskin erittäin tervetullutta, voisi myöskin sanoa välttämätöntä.
Polttoaineveron alentamisesta on myöskin puhuttu paljon, mutta voidaan arvioida, että se on hyvin kallis ja useiden asiantuntijoiden mukaan myös tehoton toimenpide. Kyllä itse ajattelen, kun autolla ajan ja paljon tankkaan, että miten siellä arjessa näkyy semmoinen, jos esimerkiksi 250 miljoonaa käytetään valtion rahaa siihen, että hinta viisi—seitsemän senttiä muuttuisi. Meillä saattaa olla tilanne, jossa valtatien molemmin puolin on useampia huoltoasemia, ja siinä kun kilpaillaan, äkkiä toinen saattaa nostaa hintaa sen verran, että se osuus menee siinä. Eli jos haluttaisiin semmoisia toimia, jotka todella osuvat ja auttavat, niin silloinhan tämän veronalennuksen pitäisi olla kymmeniä senttejä. Ja me tiedetään, paljonko se, arvoisa puhemies, valtion budjetista maksaisi. Tietysti jos se halutaan tehdä ja ollaan valmiita laittamaan miljardeja euroja näihin toimiin... Mielestäni vastuullinen hallitus ei voi näin tehdä. Kuten sanoin, nyt katsotaan ennen kaikkea siihen työhön ja yrittämiseen työmatkavähennys ja ammattidiesel.
Kokoomus on täällä puhunut hyvin voimakkaasti tuloveron alennuksesta. Epäselväksi on jäänyt, koskisiko se kaikkia tuloluokkia ja myöskin millä tavalla ja miten nopeasti tämä sitten halutaan saada voimaan. Itse pidän järkevänä ajatuksena, jos niin vain on mahdollista, että tuloveroa alennettaisiin erityisesti pieni- ja keskituloisilla. Silloin sen vaikutus myöskin näkyisi. Samalla lailla tämä vaikutus, joka liittyy tähän työmatkavähennykseen, on arvioitu ja tehty niin, että sitten heinäkuussa voi sitä veroprosenttiaan tarkastella. 
Eli hallitus on puuttunut tähän akuuttiin kriisiin. Voidaan tietysti kysyä, ovatko toimet riittäviä, mutta tärkeintä on kuitenkin, että siihen nyt puututaan ja pyritään huolehtimaan kaikin tavoin, että työssäkäynti ja yrittäminen on jatkossakin kannattavaa eikä jäädä kotiin sen takia, että liikkuminen on niin kallista.
Mutta kuten aikaisemmassa puheenvuorossani, arvoisa puhemies, totesin, tämä tilanne Ukrainassa ja Venäjän toimet tulevat vääjäämättä vaikuttamaan myös energian hintaan, ja se heilahtelu voi olla paljon nopeampaa kuin me arvaammekaan. 
Toinen tilanne on myöskin se, että mitä nyt sitten kun EU päättää pakotteista, millaisia ovat vastapakotteet. Tämä keskustelu alkaa EU-tasolla välittömästi — se on jo alkanut — ja silloin myös arvioidaan ja katsotaan niitä valtioita, jotka ennen kaikkea kärsivät näistä pakotteista. Me muistamme hyvin aikaisemmat kriisit ja muistamme myös sen, miten ne osuivat myös Suomeen ja suomalaiseen maatalouteen. Meidän maataloutemme on jo tällä hetkellä kriisissä. Tämä hallitus on puuttunut myöskin niihin ongelmiin, ja pitää puuttua vielä kovemmin, mutta mikäli tässä nyt tulee pakote- ja vastapakotekierre, niin silloin meiltä odotetaan myöskin toimia, ja EU:lta odotetaan toimia. Monesti meihin tänne pohjoisempaan Eurooppaan katsotaan ja meiltä toivotaan solidaarisuutta, mutta nyt myöskin siellä eteläisemmässä ja Keski-Euroopassa pitää muistaa, mitä se solidaarisuus tarkoittaa myös siinä, kun pakotepolitiikkaan nyt sitten lähdetään. Ja kuten, arvoisa puhemies, olen todennut, EU:n pitää olla yhtenäinen, EU:n pitää toimia ja EU:n pitää toimia nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-22T16:37:32,2022-02-22T16:42:01,Hyväksytty,1.1
2022_13_120,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_121,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on kyllä saanut hämmästellä ja kummastella käytyä keskustelua varsinkin tuolta opposition puolelta. [Sheikki Laakso: Totta kai!] Mikään ei tunnu olevan hyvää, vaikka hallitus on hyvin nopeasti vastannut tähän kriisiin, mikä tällä hetkellä koettelee monia perheitä, kotitalouksia ja työssä käyviä. Elikkä kun ollaan lähdetty tekemään pikaisesti täsmätoimia, niin se ei toki tarkoita sitä, että ne olisivat riittäviä tai että ei tarvittaisi mitään muita toimenpiteitä, mutta odotin, että olisi edes jonkinlaista kiitosta tullut siitä, että on nopeasti reagoitu siihen ahdinkoon, mikä tällä hetkellä koettelee suomalaisia perheitä ja myös yrittäjiä ja maatalousyrittäjiä.
Sähkön kalleus ja liikennepolttoaineiden pumppuhinnat tosiaankin aiheuttavat tällä hetkellä monelle perheelle suurta taloudellista huolta ja murhetta. Yhä suurempi osa palkasta tai eläkkeestä menee välttämättömiin asumiskuluihin ja pakolliseen liikkumiseen omalla autolla, jolloin muista menoista, jopa ruoasta ja lääkkeistä, ovat ihmiset joutuneet tinkimään. Näin ei tietenkään saa olla.
Hallitus on tunnistanut hintojen noususta johtuvan ahdingon ja sopinut lyhyen sekä pitkän aikavälin toimenpiteistä tukeakseen hinnankorotuksista kaikista eniten kärsiviä. Hallitus antoi suosituksen, jonka mukaan sähkön hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä. Työmatkakuluja helpotetaan, kun asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan väliaikaisesti ja kilometrikohtaista matkakuluvähennystä korotetaan myös väliaikaisesti.
Maatalousyrittäjien määräaikainen kiinteistöveron poisto on myös tervetullut täsmätoimi, jonka itse toivoisin ulotettavan myös pienituloisille eläkeläisille, opiskelijoille sekä lapsiperheille.
Tällä hetkellä moni kokee ymmärrettävästi jäävänsä näiden tukitoimien ulkopuolelle, ja siksi näiden tehtyjen, päätettyjen ratkaisujen lisäksi meidän on yhdessä etsittävä niitä uusia keinoja perheiden tilanteen helpottamiseksi. Esimerkkinä nostan tässä sosiaalisen luototuksen, joka olisi todella tärkeää saada kaikkiin kuntiin, koska sekin voi osaltaan auttaa niitä kaikista pienituloisimpia ja vähävaraisimpia ihmisiä, jos sähkölaskut kohoavat äkillisesti.
On todella hyvä asia, että ministeriöissä valmistellaan juuri nyt mallia, jolla voidaan tukea energian hintojen noususta kärsiviä kotitalouksia tulo- ja alueperustaisesti. On nimittäin tärkeää, että syrjäseudulla asuvien tilanne otetaan vakavasti ja myönnetään myös se, että eri alueille tarvitaan erilaisia ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Meidän on myös ymmärrettävä hintojen nousun globaalit syyt, jotka tässä on tämän päivän aikana moneen kertaan tuotu esille, ja myös se, etteivät kaikki keinot ole toteutettavissa tehokkaasti siten, että ne kohdistuisivat juuri sinne, missä sitä tukea eniten tarvittaisiin. Yksinkertaiselta kuulostava polttoaineveron alennus saattaisi laskea pumppuhintoja muutaman sentin tai sitten ei ollenkaan, mutta verotuloihin toimenpide vaikuttaisi todennäköisesti dramaattisesti ja johtaisi pahimmillaan leikkauspaineisiin ja juurikin yhteiskuntamme kaikista heikoimmassa asemassa olevilta leikkaamiseen. Tätä me emme voi vasemmistoliitossa hyväksyä.
Valtion taloudellinen tutkimuslaitos on arvioinut myös, että polttoaineveron alennus hyödyttäisi eniten keski- ja hyvätuloisia. Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike vaativat kuitenkin välikysymyksessä juuri alennusta polttoaineen ja sähkön verotukseen. Silti en voi kieltää sitä, etteikö polttoainevero ole korkea ja etteikö auton tankkaus ketuttaisi myös allekirjoittanutta, sillä auto on omassakin taloudessani välttämätön paha joukkoliikenteen puuttumisen ja toimimattomuuden vuoksi.
Koen, että toimet sähkönsiirtohintojen alentamiseksi ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta edelleen sähkönsiirtohinnalla tehtäviä monopolivoittoja on leikattava. On kestämätöntä, että pienituloiset ihmiset joutuvat suuriin hankaluuksiin elämän välttämättömyyksien takia samalla, kun heidän selkärangastaan revitään suuria voittoja niille, [Puhemies koputtaa] joilla on jo rahaa ja vaurautta. Tätä ei voi ainakaan oikeudenmukaisuudella perustella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-02-22T16:42:02,2022-02-22T16:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_13_122,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Kiitoksia. — Sedan ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_123,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ärade talman! Huoli energian hinnasta on varmasti yhteinen. Hinnat ovat kiistatta korkeat johtuen monesta asiasta, mutta se, mihin ongelmaan tartutaan, on ratkaisevaa: pyritäänkö sillä rakentamaan kestävää polkua, vai pyritäänkö sillä hajottamaan kehitystä, ottamaan askelia taaksepäin, aiheuttamaan lisää kustannuksia, lisää ongelmia tulevaisuudessa. Pikavoittoja on harvoin saatavilla, ja näissä kysymyksissä vielä vähemmän kuin monessa muussa asiassa.
Maailmanmarkkinahinnat ovat erittäin korkealla. Monet arvoketjut maailmalla ovat rikki. On saatavuusongelmia, on paljon kysyntää, ja se näkyy nyt bensapumpulla. Mitä sille sitten tehdään, se on toinen asia. Järkevämpää kuin tilannekohtaisesti verojen kanssa pelaaminen olisi pohtia muita keinoja. Työmatkavähennys on järkevä toimenpide, työn verotuksen alentaminen voisi olla järkevä toimenpide, mutta jos me lähdetään pelaamaan sähköverolla, polttoaineverolla maailmanmarkkinahintojen mukaan, me ollaan aina myöhässä, aina väärällä hetkellä liikkeellä ja voidaan itse omilla toimillamme sekoittaa sitä kehitystä, joka kuitenkin on väistämätön.
Tässä on puhuttu sekoitevelvoitteesta. Perussuomalaiset pesevät mielellään käsiään omista päätöksistään — he eivät ole vastuussa eilisistä päätöksistä saatikka sitten viime vaalikauden päätöksistä. Tämän päätöksen kohdalla voisitte seisoa ylpeänä sen takana. Omasta mielestäni se oli hyvä päätös. Uskon, että monet muut puolueetkin sitä tässä tukevat. Tekin voisitte sitä tukea, vaikkakin nyt sitten saattaa tuulla jostain toisesta suunnasta. Se oli vastuullinen linjaus. Silloin olitte siinä mukana. Olitte kirjoittamassa kohtalaisen hyvää hallitusohjelmaa tältä osin, jossa itse asiassa tavoiteltiin 40 prosentin uusiutuvien polttoaineiden osuutta liikenteessä. Siihen paperiin laittoi edustaja Immonenkin nimensä. Olkaa ylpeitä siitä. [Sheikki Laakso: Ei olla!]
Jos me lähdetään tässä tilanteessa pelaamaan sekoitevelvoitteen kanssa, mitä siitä seuraa? Moni investointi on laskenut tämän varaan, ja moni teollinen investointi Suomessa pysähtyisi siihen hetkeen. Jos teollisuus jotain kaipaa — ja itse asiassahan teollisuushan kaipaa nimenomaan ilmastokunnianhimoa, se on selkeä viesti teollisuuden suunnalta — se kaipaa sitä, että suunta olisi selvä, että lainsäädäntö olisi ennustettavissa, että me pystyisimme omissa päätöksissämme. He eivät halua sellaista politiikkaa, joka heiluu somemyrskyjen pohjalta sinne tänne. Nämä on isoja investointeja, nämä ovat isoja rakenteellisia kysymyksiä. Tämän varassa ovat isot teollisuuslaitokset, ja ne ansaitsevat parempaa politiikkaa — sellaista politiikkaa, jossa myöskin pystytään seisomaan omien päätöksien takana. [Heikki Vestman: Raaka-aineita ei ole!]
Mitä sähkön hintaan tulee, me ollaan nyt tavallaan täydellisessä myrskyn silmässä. Meillä ovat siirtohinnat korkealla. Siihen toki ollaan puututtu. Sähkön markkinahinta on osin seurausta siitä, että pohjoismainen sähkömarkkina ei toimi ihan niin hyvin kuin sietäisi. Se on osin seurausta siitä, että ollaan myöskin entistä enemmän riippuvaisia Keski-Euroopan sähkömarkkinoista. Se on seurausta siitä, että Keski-Euroopassa ollaan riippuvaisia nimenomaan niistä fossiilisista polttoaineista, joiden perään perussuomalaiset haikailevat. Jos Euroopassa oltaisiin oltu strategisia, jos oltaisiin ymmärretty, että fossiilisten varaan ei kannata hirttäytyä, jos oltaisiin nyt viime päivien tapahtumat huomioiden ymmärretty, että fossiiliseen energiariippuvuuteen liittyy myöskin turvallisuuspoliittisia ongelmia, tilanne olisi erilainen. Se, mitä te esitätte — että menisimme ajassa taaksepäin, että käynnistäisimme taas hiilipannut, öljypolttimet, turvekattilat — nostaisi varmuudella hintaa. Se nostaisi varmuudella hintaa pitkäksi ajaksi eteenpäin.
Vuonna 2016 tein kirjallisen kysymyksen Nord Stream kakkosen turvallisuuspoliittisista ulottuvuuksista. Silloinen hallitus, jossa perussuomalaiset olivat mukana, vastasi minulle ja Elina Lepomäelle, Antero Vartialle, Mikko Kärnälle, että tämä on ainoastaan ympäristökysymys. Nyt näemme, mitä asioiden väärin lukeminen voi tarkoittaa [Puhemies koputtaa] myöskin turvallisuuspoliittisesti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-02-22T16:47:27,2022-02-22T16:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_13_124,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_125,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Ärade talman! Tämän välikysymyksen aihe on todella ajankohtainen ja tärkeä. Polttoaineiden ja sähkön hintojen korotukset koskevat monia kansalaisia. 
Valitettavasti välikysymys perusteluineen on täynnä asiatonta EU-kritiikkiä ja täysin vastuuton ilmastokysymyksen suhteen. Se kaatuu yksinkertaisesti omaan mahdottomuuteensa. Annan tästä esimerkin, välikysymyksessä sanotaan: ”Muu Eurooppa joutuu tekemään kohtuuttomia päästövähennyksiä Saksan sulkiessa ydinvoimalansa hiilivoimaloiden sijasta. Suomen hallitus ei ole hoitanut EU:ssa edunvalvontatehtäväänsä, kun Saksa saa sulkea merkittävän määrän päästötöntä sähköntuotantoaan.” Perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt voivat tietenkin perustellusti kritisoida Saksan päätöstä luopua ydinvoimasta, mutta on vähintäänkin absurdia syyttää Marinin hallitusta Saksan kristillisdemokraattijohtoisen liittohallituksen vuonna 2011 tekemästä päätöksestä — se tehtiin yli kymmenen vuotta sitten. 
Ymmärrän oikein hyvin, että kokoomus ei ole allekirjoittanut välikysymystä, johon sisältyy esimerkiksi seuraavankaltaisia virkkeitä: ”Ylivelkaisia euromaita pyritään pitämään pystyssä ja eurojäseninä jakamalla niille rahaa ensin finanssikriisin, sitten koronan ja nyt ilmaston varjolla.” Haluavatko allekirjoittajat siis, että euromaat eivät pysyisi pystyssä ja että euromaiden määrä pienentyisi? Ja pitävätkö he todellakin vakavia kriisejä tekosyinä rahan jakamiselle? Miettikää, miten Eurooppa olisi selviytynyt finanssikriisistä ilman tuolloin tehtyjä toimenpiteitä. Tilanteemme olisi varmasti paljon nykyistä huonompi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-02-22T16:52:40,2022-02-22T16:54:43,Hyväksytty,1.1
2022_13_126,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä talvena monet suomalaiset ovat joutuneet tuskailemaan, onko heillä varaa lämmittää koti ja sähkösauna. Sähkön pörssihinnat ovat nousseet niin rajusti, että perheitä ovat kurittaneet jopa yli 1 000 euron sähkölaskut kuussa. Bensan ja dieselin hintojen nousun myötä monet ovat joutuneet laskemaan, onko heillä varaa mennä töihin tai viedä lapset harrastuksiin. Suomalaiset kuivavat tätä menoa pystyyn. Näin ei pidä olla. Suomalaisilla työntekijöillä, yrittäjillä ja eläkeläisillä on oltava varaa elää maassaan. Palkasta ja eläkkeestä on jäätävä käteen sen verran, että on varaa lämpimään kotiin, liikkumiseen ja myös muuhun kuin aivan välttämättömään.
Kaiken kalleuden juurisyy Suomessa on korkea verotus. Maamme kokonaisveroaste on OECD-maiden korkeimpia. Marinin hallitus on kiristänyt verotusta kaikkiaan yli 500 miljoonalla eurolla entisestä. Tätä totuutta verottajahallitus ei kerta kaikkiaan pääse karkuun.
Arvoisa puhemies! Viime syksystä alkanut sähköenergian hinnannousu on monen tekijän summa. Kuivan kesän myötä Pohjolan vesivoimavarannot ovat olleet vähissä. Tuulivoiman osuus on kasvanut, mikä ei auta pakkasilla, kun ei tuule. Kallistunut maakaasu nostaa hintoja erityisesti Keski-Euroopassa ja heijastuu Suomeenkin, ja päästöoikeuden hinta on kolminkertaistunut Euroopan markkinoilla.
Sähkönkin kalleuden takana on osittain verotus. Sähkön hinnasta noin kolmannes on veroa. Raskasta verotusta olisi syytä keventää ainakin kalleimpien talvikuukausien osalta. Kukaan ei varmasti tiedä, miten sähköenergian hinta kehittyy tulevina talvina.
Kokoomus haluaa, että sähköveroa alennetaan talvikuukausiksi EU:n sallimaan minimiin väliaikaisena helpotuksena energian hintapiikkiin. Sähköllä omakotitaloaan lämmittävä saisi näin säästöä kahdessa kuukaudessa lähes 200 euroa.
Hallitus ei valitettavasti tule sähkönkäyttäjiä mitenkään vastaan. Toimeentuloluukku tai uudet tulonsiirrot, joita hallitus on osoittanut, eivät ole vastaus energian hinnannousuun. Teollisuuden sähkövero on Suomessa laskettu aiemmin EU:n minimiin. Miksi hallitus ei tarjoa samaa kädenojennusta kotitalouksille ja palvelualan yrityksille?
Ministeri Lintilä vetosi yhtäältä siihen, että sähkön hinnan oletetaan laskevan. Toisaalta ministeri totesi, että ennustaminen on hyvin vaikeaa. No, futuurithan eivät ennustaneet tämänkään talven hintapiikkejä, ja Venäjän aggressiot lisäävät riskiä sille, että energian hinnannousu voi Euroopassa jatkua. 
Valtiontalouden kannalta sähköveron alennus voidaan rahoittaa päästökauppatulojen kasvusta. Päästöoikeuden hinnannousun myötä myös tulot ovat kohonneet jopa yli 500 miljoonalla eurolla vuoden 2020 tasoon nähden. Päästökaupassa on kyse ohjauskeinosta, eikä sen kuulu rikastuttaa valtiota eikä kurjistaa kansalaisia. On oikein palauttaa kasvaneet päästökauppatulot suomalaisille veronalennuksina.
Arvoisa puhemies! Sähkölaskuissa suomalaisia ovat köyhdyttäneet myös kohtuuttoman korkeat sähkön siirtohinnat, jotka ovat valuneet verkkoyhtiöiden monopolivoittoihin. Viime kesänä sähkön siirtohintoihin puututtiin vihdoin lakimuutoksilla, jotka eduskunta sääti kokoomuksen lakialoitteen kirittämänä. Valvova viranomainen muutti lakimuutosten vuoksi siirtohintojen valvontamallia. Monet sähköverkkoyhtiöt onneksi ovat ilmoittaneet laskevansa hintoja tänä vuonna.
Valitettavasti kokoomuksen vastalauseista huolimatta hallitus jätti siirtohintasääntelyyn porsaanreiän. Hallitus antoi verkkoyhtiöille ylimääräisen oikeuden kerätä yli 900 miljoonaa euroa monopolituoton alijäämää sähkönkäyttäjiltä. Kyseessä on eräänlainen virtuaalinen piilovelka verkkoyhtiöille. Sen myötä osa sähköverkkoyhtiöistä onnistuu välttämään hinnanalennukset. Hallituksen verkkoyhtiöille antama tuottotakuu pitää perua ja pitää selvittää mahdollisuus leikata koko kertynyt monopolituoton alijäämä pois. 
Puhemies! Kokoomuksen mielestä ihmisten tulee saada pitää suurempi osuus rahoistaan itsellään. Haluamme, ettei valtio kohtuuttomalla verotuksella vie ihmisten mahdollisuuksia tulla toimeen, vaurastuakin. Vasemmistohallitus tarjoaa suomalaisille toimeentulotukea ja uusia tulonsiirtoja. Kokoomus tarjoaa mahdollisuutta tulla omalla palkalla ja eläkkeellä toimeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-02-22T16:58:17,2022-02-22T17:03:26,Hyväksytty,1.1
2022_13_127,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_128,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissa ei varmaan kukaan kansanedustaja voi sanoa, että hän ei olisi tähän korkeaan energian hintaan syyllinen. Kaikki me olemme tähän syyllisiä erilaisilla päätöksillä. Ollaksemme rehellisiä siinä on hyvä lähtökohta.
Olemme energian suurkuluttaja, Suomi kuluttaa valtavasti energiaa — tietenkin tekee hyviä tuotteita, täällä on kylmää, asuntojen lämmittäminen ja kaikki vie energiaa. Ei se ole kenenkään vika, vaan se on luonnonlaki. Olemme täysin tuontienergiasta riippuvainen maa, siitä emme pääse irti millään. Tällä hetkellä olemme vaarantaneet huoltovarmuuden. Esimerkiksi kun viime joulun aikaan oli kovat pakkaset, niin jos ei turvevarastoja olisi ollut, moni kaupunki olisi kylmentynyt. Ja sitten kun kaupunki oli jossakin kylmenemässä, niin poltettiin kylmästi kevyttä polttoöljyä kattilassa, mikä tekee energiasta noin neljä kertaa kalliimman kuin mitä se on muilla raaka-aineilla tuotettuna. Ja puu ja turve kun pannaan sekaisin, niin tuotetaan tehokkaasti lämpöä ja samalla tehdään valtava määrä sähköä. Mutta sitä nyt ei enää saa tehdä. 
Päästökauppa on nostanut energian hintaa, se on myös kiistämätön tosiasia, kun ilmastopolitiikka toteutetaan hyvässä uskossa päästöjen vähentämiseksi. Jos rehellisesti lasketaan nämä päästöt, niin eivät varmasti ole päästöt vähentyneet — se on vaan teoreettinen laskelma.
Turpeen poistaminen energiapaletista pikkuhiljaa on selvästi kohottanut tähän maahan tuotavaa tuontipuuta, jota ajetaan vaan ympäri maailmaa eri laitteilla: rekoilla, junilla, laivoilla. Valtavasti poltetaan dieseliä siinä sivussa, tai raskasta polttoöljyä, riippuu vähän laivan laadusta — tuskin ovat niitä parhaita laivoja. On unohdettu lähienergia, joka oli kaikkein tärkein suomalaisten maaseutukuntien ja kaupunkien henkiin jäämisen edellytys. Kulut ovat nousseet aivan valtavasti, ja sille me emme mahda mitään. Tämä on vain tosiasia. Hyväksytäänkö se vai ei, siihen minä en voi vaikuttaa kovinkaan paljon.
Hallitusohjelmassa meillä on kirjattuna, että ainespuuta ei mene polttoon. Sitä palaa nyt tällä hetkellä miljoonia motteja vuodessa, ja sitten huonolaatuinen tukkikin menee suoraan polttoon. Olen nähnyt sellaisiakin leimikoita, mistä ei oteta tukkia enää lainkaan, vaan kaikki menee suoraan polttoon, valtavia puumääriä. Kun laskette 270 euroa jokaiselle motille kansantalouden tappiota, niin tiedätte, miten kallista juhlaa Suomi nyt juhlii. Huoltovarmuus on aidosti uhattuna. Arvoisa puhemies, olen pahoillani siitä sanoessani, mutta en voi kansanedustajana puhua semmoista, mikä ei pidä paikkaansa. Jos on kova pakkastalvi ensi talvena, niin tämä valtakunta on polvillaan.
Oikeastaan tämä päivä on opettanut meille sen, mitä oikean energiapolitiikan pitäisi olla. Olen Ukrainan tilanteesta äärimmäisen huolissani ja hyvin pahoillani, että yksi valtio voi olla hyökkäämässä toisen kimppuun muka hyvillä perusteilla. Kävipä siinä miten tahansa, mutta jos kaikkein pahin vaihtoehto toteutuu, niin rajathan menevät kiinni. Meillä loppuu sitten tähän maahan venäläisen hakkeen, venäläisen turpeen, venäläisen raakaöljyn ja venäläisen kivihiilen — sitäkin tulee tänne — tulo. Ja sitten tulee vielä valtavilla määrillä rekkoja erilaisia tuotteita — en tiedä, ovatko ne haketta vai turvetta vai mitä ne ovat, mutta sekaisin ne ajetaan kuitenkin.
Minulla on tuossa toimistossani kuva raumalaisesta laivasta, jossa valtava määrä turvetta puretaan sen laivan vierelle, ja siellä kuulemma leikitään, että se on uusiutuvaa energiaa. No, varmastihan se uusiutuu, kun sitä 40 miljoonaa mottia tähänkin maahan joka vuosi kasvaa. [Sheikki Laakso: Sama kuva löytyy!] Se kuva minulta löytyy, ja minusta tämä on sydäntäsärkevää, että me ajamme oman kotimaisen teollisuuden alas, turveteollisuuden alas, ja sitten leikimme olevamme ilmastopuhtaita — suurinta itsepetosta, mitä olen koskaan elämäni aikana nähnyt.
Metsäteollisuus on kohta sellaisissa vaikeuksissa, kun nämä taksonomiat ja muut iskevät, että joka ainoa... Tehdään tähän maahan kaksi uutta sellutehdasta, niin olemme sähköntuotannossa yhden ydinvoimalan verran viisaampia. Tällä menolla meiltä loppuu energia ja meiltä loppuu metsäteollisuuden tuotteet ja sitten siinä metsäteollisuuden sivutuotteina tulevat erilaiset kemikaalit, joista voidaan tehdä vaikka liikennepolttoainetta.
Ja sitten, arvoisa puhemies, lopuksi vielä: Toivon, että Suomen eduskunta ja meidän ministerit ottaisivat tämän vihdoin ja viimein tosissaan. Kun ilmastopäästöjä ja hiilinieluja lasketaan, niin ne virheet on sieltä oikaistava. Ei voi olla niin, että Suomen kansalla maksatetaan noin puolitoista miljardia euroa joka vuosi tyhjästä. Ensinnäkin, soiden sitoma hiilidioksidi, lähes 5 miljoonaa tonnia — siitä ei ole Suomelle mitään hyötyä, vaikka se tosiasiassa joka kesä tapahtuu. Turvepellolle lasketaan 8 miljoonan tonnin päästö myös, vaikka sitä ei tosiasiassa ole kuin hyvin pieni osa siitä. Metsien hiilinielusta lasketaan vain osa suomalaisten hyväksi. Elikkä maksamme noin 15 miljoonasta hiilidioksiditonnista turhaan päästökaupan maksuja. Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla kyse on noin puolestatoista miljardista eurosta. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Otan kyllä uuden puheenvuoron — nyt pari lausetta vain. Totean vain sen, että milloin nämä virheet oikaistaan, koska tämän karmein maksaja on se pieneläkeläinen Ilomantsissa tai Utsjoella tai Kuhmossa. [Puhemies: Kiitoksia!] Hän maksaa vähimmillään kaikista eniten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-22T17:03:35,2022-02-22T17:08:59,Hyväksytty,1.1
2022_13_129,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_130,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisten huoli energian hinnannoususta on otettava vakavasti. Kukaan ei saa syrjäytyä tai joutua köyhyyteen perustarpeiden, kuten lämmityksen tai liikkumisen, kallistuneen hinnan vuoksi.
Ilmastotoimien tekemättä jättäminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Maapallon 2 asteen lämpeneminen tarkoittaisi Suomelle noin puolen miljardin euron vuosikustannuksia. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt tarkoittaisivat satomenetyksiä, maanteiden kunnon huonontumista ja terveysongelmien lisääntymistä. Ilmastonmuutos kurittaisi pahiten juuri heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Tämän takia energiaköyhyyttä ja ilmastonmuutosta pitää torjua yhdessä. Meidän on tehtävä reilu muutos, joka samaan aikaan sekä lisää hyvinvointia että hillitsee ilmastonmuutosta. Suomen on mahdollista olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vain silloin, jos kaikki pysyvät mukana asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. 
Arvoisa puhemies! Hallitus pääsi viime viikolla sopuun energiatukipaketista, joka samaan aikaan hillitsee ilmastonmuutosta ja vastaa akuuttiin energiakriisiin. Hallitus valmistelee helpotuksia työmatkavähennyksiin, joilla vastataan työmatkojen kallistuneisiin hintoihin. Selvityksessä on myös liityntäpysäköinnin vähennyskelpoisuus, joka tekisi joukkoliikenteestä houkuttelevan vaihtoehdon etenkin kehyskunnissa ja maakuntien kaupunkiseuduilla. 
Lisäksi hallitus on valmistelemassa energiaomavaraisuuslainaa, joka mahdollistaa erityisesti pienituloisille ilmastoystävällisten investointien tekemisen. Jatkossa yhä useammalla on mahdollisuus ympäristöystävälliseen energiamuotoon ja kulkupeliin. 
Samalla valmistellaan hiiliosingon kaltaista tukimallia, jossa päästöjä verottamalla hankittuja tuloja jaetaan takaisin kansalaisille esimerkiksi tulo- tai alueperusteisesti. Tämä on erittäin tärkeä malli oikeudenmukaisten ilmastotoimien tukemisessa. Se on myös konkreettinen osoitus siitä, että ilmastotoimet ja eriarvoisuuden vähentäminen on mahdollista yhdistää kansalaisten hyvinvointia lisäävällä tavalla. 
Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä väitetään, että ilmastotoimet jotenkin jarruttaisivat yritysten kilpailukykyä. Asia on päinvastoin, sillä yhä useampi yritys näkee hiilineutraaliuden kilpailuvalttina. Esimerkiksi SSAB:llä on tavoitteena toimittaa vuoteen 2026 mennessä fossiilivapaata terästä markkinoille ja ottaa tätä tekniikkaa käyttöön teollisessa mittakaavassa. Tämä ei ole ihme, sillä selvitysten mukaan fossiilivapaat markkinat kasvavat perinteisiä markkinoita nopeammin. Ilman Kiinaakin ne muodostavat pelkästään Aasiassa ja Afrikassa 2,7 miljardin ihmisen markkina-alueen. 
Fossiilivapaille tuotteille on valtava kysyntä. Meillä Suomessa on osaamista, ammattitaitoa ja tahtoa luoda näitä ratkaisuja markkinoille. Tämä tarkoittaa myös uutta työtä hitsareille, konesepille ja muille perinteisille ammateille.
Ilmastotoimet eivät ole vastakkain taloudellisen kilpailukyvyn kanssa. Muutos on mahdollisuus laajalle hyvinvoinnille. Se oli sitä Suomelle sodan jälkeisessä teollistumisessa, ja se on sitä nyt vihreän siirtymän aikakaudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-22T17:09:02,2022-02-22T17:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_13_131,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_132,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Tack, herr talman! Här har hållits många goda talturer. Inledningsvis vill jag också säga att jag tror att de allra flesta som har undertecknat den här interpellationen vet nog att de medel regeringen har att på riktigt radikalt påverka bränslets marknadspris är väldigt få.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-02-22T17:12:29,2022-02-22T17:12:59,Hyväksytty,1.1
2022_13_133,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jotkut meistä iäkkäämmistä muistavat öljykriisin 1973 ja sen vaikutukset, mistä se johtui: kriisi oli silloinkin, sotatoimet nostivat raakaöljyn hintaa, Neuvostoliitto, Opec-maat tekivät korotuksia. Muutaman kuukauden sisällä hinnat nousivat viisinkertaiseksi. Tämä heilunta on hyvinkin herkkää aina, kun joku kriisi on päällä. Muistelen, että silloin bensa maksoi 60 penniä, ja siitä voi jokainen laskea, paljonko se nykypäivän euroissa olisi. Koko ajan on tullut fossiilisten energiahinta ylöspäin. [Juha Mäenpää: Euro kakskymmentä!] — Mmm. — Eikä se varmasti tämmöisessä kriisitilanteessa ainakaan alaspäin lähde.
Siis koronakinhan on tietyllä tavalla sotatilaan verrattava kriisitilanne. Ensin oli tuotantoa, mutta ei ollut kysyntää ja hinnat menivät alas. Kesällä 2020 raakaöljyn barrelihinta oli 20 dollaria, ja sitten se sieltä lähti nousuun ja on nyt yli 90 dollaria barreli. Elikkä kyllä se raakaöljyn hinta on ollut kaikista merkittävin tekijä.
Sitten kun katsoo erilaisia diagrammeja 20 vuoden ajalta, niin bensan hinnassa ei ole kovinkaan suuria veronkorotuksia, mutta dieselin puolella on. Otin ihan varsin tuossa vuoden 2003 reaaliveroarvon: 74,3 senttiä on litran vero ollut silloin, ja nyt vuonna 2020 se on ollut 76,9 senttiä. Elikkä 2,6 senttiä enemmän oli veroa bensan hinnassa vuonna 2020 kuin 2003. Elikkä kyllä se aika vähän sen veron vaikutus siellä on ollut.
Mutta se, mitä on puhuttu jakeluvelvoitteesta tai sekoitevelvoitteesta, kummasta nyt halutaankin puhua, niin sen vaikutushan tulee vasta myöhemmin. Eihän se vielä ole. Se oli muistaakseni viime vuonna 18, ja nyt sitten on 19,5 vai 19. Se prosenttiosuus on välillä heijannut ylös ja alas tässä sekoitevelvoitteessa. Sillä nyt ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Mutta sillä, että sähkön hinta ja kaiken kaikkiaan energian hinta on noussut, on kotitalouksille ja liikenteelle ja kaikille, maatalousyrittäjille ja kuljetusliikkeille ja niin poispäin, erittäin suuri merkitys.
Täällä on viitattu pörssisähköön. Pörssisähköhän oli edullista muutama vuosi sitten, mutta kun tiedätte, että pörssi kriisin myötä heittelee, niin jos ei muistanut tehdä sopimusta — niitä kahden vuoden sopimuksia, mitä on mahdollista tehdä — niin pörssisähkö nousi. Sehän maksoi jo hunajaa tässä välillä ja sähkömaksu on ollut useita tuhansia kuukaudessa. Elikkä kyllä nämä sopimuspohjaiset ovat olleet tietty turva myös sitten kotitalouksille. Itsekin näin sen tilanteen. Minulla elokuun lopussa loppui edellinen sopimus, syyskuun olin pörssisähkön varassa, ja kun sitten lokakuun alusta taas tein sopimuksen, niin syyskuun lasku oli liki kaksi kertaa kalliimpi kuin lokakuun lasku. Elikkä siinä lähti jo pörssisähkö nousuun.
Että paljon on semmoisia asioita, mihinkä ei hallitus pysty vaikuttamaan. Niin kuin tässä ovat aikaisemmat puhujatkin todenneet, että ei hallitus pysty kaikkiin asioihin vaikuttamaan, vaikka se veron osuus niin merkittävä kumminkin tuolla polttoaineitten hinnassa on. Mutta tätä, mitä nyt on hallitus tehnyt ja Marinin hallitus tehnyt, pitää kyllä pitää erittäin arvokkaana ennen kaikkea niille, jotka ajavat pitkiä työmatkoja harvaan asutuilla alueilla, ja tämä on tervetullutta. Ja tietenkin myös se, jos maatalouteen sitten saadaan se kiinteistöveroalennus, ja tietysti tuo Makera-tuki on siinä sitten paikallaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-02-22T17:15:00,2022-02-22T17:19:57,Hyväksytty,1.1
2022_13_134,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_135,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Marinin hallitus meinasi herätä talviuniltaan, kun perussuomalaisten välikysymys rysäytti rekkakuormallisen lunta punavihreänä hohtavaan ministeritupaan. Ikävä kyllä hallitus ei saanut itseään kunnolla jalkeille, jotta se olisi aloittanut unien aikana kerryttämiensä vaurioiden korjaamisen. Suomalaisten kotitalouksien painajaiset tulevat jatkumaan, jotta hallituksen unelma ilmastoposeerauksen paalupaikasta saa elää. 
Perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet uneksivaa hallitusta puuttumaan käsistä karanneisiin energiakustannuksiin ja lyömään jarrua kiihkomielisille ilmastotavoitteille. Vihreästä siirtymästä on kuitenkin tullut hallitukselle ”sitkeä siirtymä”, josta ei anneta hiilitonniakaan periksi. Tämä on estänyt sitä näkemästä ministeriaition ulkopuolelle, jotta se tietäisi, mitä papereilla pyöriteltävät päästötavoitteet tarkoittavat tavalliselle tallaajalle. Helppoahan niitä hiilitonneja olisi vähentää, jos tonnit pyörisivät kansalaisten palkkakuiteilla yhtä vinhasti kuin hallituksen villeimmissä hiililaskureissa. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ratkaisut käsillä olevaan kustannuskriisiin on hallituksen toimesta leimattu milloin äänten kalasteluksi, milloin mahdottomiksi toteuttaa. Vaikka muissa maissa kotitalouksien ahdinkoa on helpotettu, Suomessa tämä ei ole ollut muka mahdollista. Hallitus on levitellyt käsiään nousseiden markkinahintojen edessä ja toistellut, kuinka ilmastotoimista ei kerta kaikkiaan voida peruuttaa. Suomalaisia kurittavan kehityksen on väitetty olevan ihmisten ja yritysten parhaaksi. 
Kun perussuomalaiset esimerkiksi viime marraskuussa kyselytunnilla vaativat hallitusta puuttumaan autoilun kohtuuttomaan hintaan, hallitus väisteli vastuutaan. Vaatimuksiin vastattiin toteamalla, ettei ilmastotavoitteilla ole merkitystä paisuneisiin kuluihin ja kyse on öljyn nousseesta maailmanmarkkinahinnasta. Tämä siis siitä huolimatta, että Marinin hallituskauden aikana on tehty koko 2000-luvun suurin korotus bensan hintaan. Viime kuussa puolestaan suomalaisille kerrottiin, ettei meillä voitaisi Ruotsin tavoin lähteä tukemaan valtavien sähkölaskujen kanssa painivia kotitalouksia. Ongelmaksi nähtiin sekin, että sähkölaskujen kompensoiminen johtaisi keskusteluun ammattiautoilijoiden polttoainehinnoista ja dieselverosta. Nyt sitä keskustelua onneksi käydään, eikä hallituskaan päässyt luikkimaan sitä pakoon. 
Vain pari viikkoa sitten tässä salissa keskusteltiin maatilojen ahdingosta, kun perussuomalaisen edustaja Mäenpään tekemä lakialoite oli käsittelyssä. Siinä esitettiin maatilarakennusten kiinteistöveron poistoa, mutta sekin teilattiin hallituspuolueen edustajan toimesta huonoksi. Väitettiin, ettei se olisi ratkaisu ahdinkoon vaan avaisi muita ongelmia ja olisi vieläpä epäoikeudenmukainen. 
Sen sijaan, että hallituspuolueet olisivat huolestuneet suomalaisten toimeentulosta, taisivat ne huolestua lähestyvistä vaaleista. Tukitoimista tulikin yhtäkkiä tarpeellisia, ja hallitus esitteli rinta rottingilla oman toimenpidelistansa — kuin ihmeen kaupalla nousseisiin kustannuksiin on sittenkin mahdollista vaikuttaa. Autoilevan työmatkalaisen ilkeimmän ilmastopaholaisen viittaa hetkeksi kevennetään, ja ammattidieselin myötä sähkörekkaunelmat laitetaan vihdoin jäähylle. Aiemmin huonona pidetty ehdotus maatilojen kiinteistöverohelpotuksista oli sekin yhtäkkiä löytänyt tiensä hallituksen toimenpidelistaukseen. 
Hallitus ei kuitenkaan herännyt todellisuuteen vaan pikemminkin painoi torkkunäppäintä. Hallitus yrittää torkuttaa seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka, mutta muut maat eivät jää asemalle odottamaan vaan puksuttavat yhä kauemmas. Jossain vaiheessa karu todellisuus iskee vasten kasvoja, kun tajutaan, ettei niitä vihreillä mielikuvitusloikilla kiinni saada. Väliaikaiset ja riittämättömät helpotukset eivät ole ratkaisu, kun taustalla ilmastotoimien junttaamista jatketaan täyttä häkää. Polttoaineiden hintoja ei voitu hallituksen mukaan laskea, koska esteenä oli sen miljardiluokan hintalappu. Kuitenkaan miljardiluokan hintalaput eivät ole esteenä hallitukselle, kun se on kiirehtimässä kassajonoon hiilineutraalius kainalossaan — 15 vuotta ennen EU:ta! Kun EU:sta sitten viskotaan miljardiluokan laskuja Suomen suuntaan, hallitus kuittaa ne vailla rahahuolia, veronmaksajien lompakko takataskussaan pullottaen. 
Kansalaisten kukkarolle tämä tietää kovia aikoja. [Puhemies koputtaa] Sen kurittaminen on jatkumassa, kunnes viimeinenkin puhti saadaan siitä piiskatuksi pihalle. Kansalaiset odottavat, että joku puhaltaisi pelin poikki. Siksi perussuomalaisten välikysymys on paikallaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-02-22T17:20:03,2022-02-22T17:25:22,Hyväksytty,1.1
2022_13_136,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_137,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset emme lähteneet mukaan tähän perussuomalaisten välikysymykseen ensinnäkin siksi, koska siinä on liian suuret negatiiviset budjettivaikutukset valtiontalouteen, ja sitten toisekseen siitä syystä, että me olemme ainakin osittain eri mieltä näistä syistä, jotka ovat johtaneet polttoaineiden hinnan korotuksiin. Esimerkiksi tämä ilmastonmuutoskysymys: tähän mennessä saadut tai koetut hinnankorotukset eivät johdu ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi tai siihen sopeutumiseksi tehdyistä toimenpiteistä Suomessa, [Sebastian Tynkkynen: Turve!] vaan pääasiassa kysymys on maailmanmarkkinahinnoista. Mutta toki siellä on myöskin muita tekijöitä taustalla, ja on asioita, joihin me voimme vaikuttaa täällä Suomessa.
Me olemme kokoomuksen puitteissa tehneet seitsemän kohdan toimenpideohjelman, jonka muun muassa edustaja Vestman täällä äsken erittäin hyvin esitteli. Siellä on nostettu esiin muun muassa se, että esimerkiksi sähkölaskusta noin kolmannes on veroa, ja että sähkövero on Suomessa monikymmenkertainen verrattuna EU-minimiin. Me olemme laskeneet, että kylmän kuukauden aikana tavallisen sähkölämmitteisen omakotitalon kulutus voi nousta jopa 4 000—6 000 kilowattituntiin. Sähköveron poisto kahdelta kylmimmältä kuukaudelta säästäisi sähkölaskussa lähes 200 euroa.
Arvoisa puhemies! Meidän mielestämme tämä olisi sellainen toimi, joka kannattaisi tehdä. Se olisi hyvä täsmätoimi ja kohdistuisi myöskin niihin vähävaraisiin eläkeläisiin ja muihin toimijoihin, joihin esimerkiksi nämä hallituksen esittämät toimenpiteet, kuten työmatkavähennyksen nosto ja ammattidieselin käyttöönotto, eivät kohdistu. Meidän täytyy muistaa, että on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty käyttämään mitään muuta kuin omaa autoa liikkumiseen ja he eivät enää ole työelämässä, ja sen takia osa näistä toimista täytyy kohdistaa myös heihin.
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että hallitus ja eduskunta ovat hyvin tarkasti seuraamassa tätä polttoaineiden hinnan kehitystä, mutta on samanaikaisesti tärkeää, että me emme tee mitään ylisuuria toimenpiteitä vaan me reagoimme täsmätoimilla, koska liian suurilla toimilla on seurauksia myöskin budjettiin, ja sitten me joudumme miettimään, mistä leikataan, jotta saadaan varat näihin muutoksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-02-22T17:25:22,2022-02-22T17:28:08,Hyväksytty,1.1
2022_13_138,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_139,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiatalouden murros fossiilisista polttoaineista päästöttömiin vaatii investointeja niin energiantuotantoon kuin liikkumisen infrastruktuuriin ja kulkuvälineisiin. Jotta siirtymä olisi reilu ja saisi kansalaisten laajan tuen, tarvitsemme monenlaisia toimia niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.
Opposition välikysymys katsoo peräpeiliin ja johtaisi pitkittyneeseen riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista. Tämä ei ole vaihtoehto tilanteessa, jossa meillä on ilmastonmuutos ratkaistavana. Ilmastopäästöjen vähentämistoimien tekemättä jättäminen tulisi pitkällä tähtäimellä todella paljon kalliimmaksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin. 
Samaan aikaan on totta, että energian maailmanmarkkinahintojen nousu näkyy tällä hetkellä myös Suomessa. Hintojen nousu tuntuu erityisesti heidän kukkarossaan, joiden koti lämpiää suoralla sähkölämmityksellä tai joilla pitkillä matkoilla oman auton käytölle ei ole vaihtoehtoa. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tänään haastattelemat ekonomistit ovat kuitenkin todenneet, että ostovoimaan suhteutettuna bensan hinta ei ole noussut poikkeuksellisen korkealle. Ongelmaksi onkin kuitenkin muodostunut hinnan nousun nopeus. Tämä hintojen nousun ihmisille aiheuttama ahdinko on todellista, niin kuin täällä on tänään todettu, ja näissä olosuhteissa on tärkeää ja perusteltua, että siihen on etsitty nopeita ratkaisuja, ja näin on hallituksen energiatukipaketissa tehty. 
Tämä energiatukipaketti pitää sisällään niin nopeavaikutteisia, määräaikaisia keinoja kuin pidemmän aikavälin toimia. Vihreille on tärkeää, että tukitoimet kohdentuvat mahdollisimman hyvin ja että ilmastotoimet eivät tämän tukipaketin myötä vaarannu. 
Arvoisa puhemies! Vihreät ovat jo pitkään korostaneet, että kun yhteiskuntaa muutetaan ilmastokestäväksi, on tarvittaessa tuettava niitä ihmisiä, joille muutos uhkaa koitua kohtuuttomaksi. Siksi olen iloinen, että hallituksen energiatukipaketissa ovat mukana energiaomavaraisuuslaina sekä selvitys kohdennetusta tukijärjestelmästä eli niin sanotusta hiiliosingosta. Energiaomavaraisuuslaina mahdollistaa erityisesti pienempituloisille ilmastoystävällisten investointien tekemisen. Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen, siirtymiseen uusiutuviin perustuviin lämmitysjärjestelmiin sekä kulkuneuvojen latausinfran rakentamiseen. 
Nyt tehdyn energiapaketin ympärillä käydyn keskustelun perusteella on tullut selväksi, että meillä ei ole olemassa valmiita malleja äkillisten muutosten seurausten kompensointiin niistä eniten kärsiville. Siksi pidän tärkeänä, että hallitus päätti valmistella kohdennetun tukijärjestelmän, joka on tosiaan tämän vihreiden jo pitkään ajaman hiiliosingon kaltainen. Hiiliosingossa päästöjä verottamalla hankittuja tuloja voidaan jakaa takaisin kansalaisille esimerkiksi tulo- ja alueperusteisesti. Osa hiilimaksun tuloista voitaisiin käyttää vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä edesauttaviin investointeihin. 
Arvoisa puhemies! Tässä akuutissa tilanteessa hallitus päätyi edistämään kasvaneiden työmatkakulujen kompensointia työmatkavähennystä määräaikaisesti korottamalla. Samaan aikaan on kuitenkin varmistettava, että tuemme riittävästi myös koronan kurittamaa joukkoliikennettä. Tähän pakettiin joukkoliikenteen tuki ei ehtinyt, mutta se on saatava liikkeelle mahdollisimman pian. Joukkoliikennettä on tuettava, jotta pystymme säilyttämään nykytason, ja tavoitteena toki tulee olla joukkoliikenteen parantaminen, jotta se on yhä useammalle realistinen vaihtoehto.
Esimerkiksi läntisellä Uudellamaalla tilanne on nyt se, että Pohjolan Liikenne on ilmoittanut lopettavansa kaikki linja-autovuoronsa kannattamattomina, ja suurissa kaupungeissa koronan aiheuttama notkahdus lipputuloissa uhkaa johtaa lipunhintojen nousuun ja samalla myös palvelutason karsimiseen. Tämä suunta on käännettävä. [Sheikki Laakso: Syy: yksityisautot!]
Arvoisa puhemies! Energian maailmanmarkkinahintoihin ovat vaikuttaneet etenkin kansainvälisen politiikan jännitteet ja fossiilisten energialähteiden hinnannousu. Energiakriisi ei koske Suomea yhtä pahasti kuin muuta Eurooppaa, koska meillä on jo varhain onnistuttu tekemään satsauksia uusiutuviin energiamuotoihin, ja tällä tiellä meidän on syytä jatkaa ja samalla pitää kirkkaana mielessä, että Suomen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu silloin, kun ilmastotoimille on kansalaisten laaja tuki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-02-22T17:28:11,2022-02-22T17:32:50,Hyväksytty,1.1
2022_13_140,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_141,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! I går var jag på besök till gymnasiet i Petalax som är mitt gymnasium, ett gymnasium på svenska landsbygden, och där ställde en del av studerandena frågor kring bränslepriset. Då jag själv gick i gymnasiet vill jag minnas att det var fyra mark per liter som det kostade, och i dag är det ju... Nu efter det har euron kommit och så har ju förstås också lönerna stigit i takt under årens lopp, men det är ju så att bränslepriserna har stigit otroligt mycket under det senaste året, kan man säga. Sommaren 2020 var de ju egentligen lägre än vad de var innan coronan, det bör man också minnas i sammanhanget.
Men oron är väldigt stark ute i bygden kring bränslepriserna och energipriserna som har skjutit i höjden, och det är helt naturligt. Pensionärer har varit i kontakt, men också pendlare, och det som har kommit upp här är att regeringen nu går fram med att det maximala avdraget, alltså arbets- eller inkomstavdraget för kilometrar, höjs från 7 000 till 8 400. Det kommer att hjälpa en hel del att höja kilometernivån från 0,25 cent till 30 cent, så det hjälper för sin del.
Jordbruket är i en kris, och att man befriar fastighetsskatten för jordbrukarna och jordbruksfastigheter är bra. I det här sammanhanget bör man också säga att kommunerna kompenseras för det bortfall av skatteintäkter som man får.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-02-22T17:32:51,2022-02-22T17:34:36,Hyväksytty,1.1
2022_13_142,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineen ja energian hinnat ovat nousseet viime aikoina tuntuvasti, ja tällä on ollut voimakkaita vaikutuksia ihmisten perusarkeen. Hallitus suhtautuu tähän vakavasti ja on tehnyt linjauksia, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Suomessa hintojen nousu on ollut merkittävää, mutta onneksi vähäisempää kuin euroalueella keskimäärin.
Tarkasteltaessa lähemmin energian hintoja taustalta löytyy monia eri syitä. Koronakriisi on yksi näistä. Kriisin hellittäessä ja kysynnän elpyessä energian tuotantokapasiteetti ei ole täysin palautunut koronakriisiä edeltävälle tasolle. Energian hintojen kansainvälisen nousun taustalla voi mainita olevan myös haasteelliset sääolosuhteet ja hyvin epävakaan geopoliittisen tilanteen. Raakaöljyn markkinahinnat ovat vaihdelleet voimakkaasti: ensin ne laskivat, ja nyt kysynnän kasvaessa raakaöljyn hinta on noussut tuntuvasti. Tämä taas vaikuttaa polttoaineiden kuluttajahintoihin ja tätä kautta ihmisten kukkaroon.
Liikenteen kustannuksia on tarve helpottaa. Toimet sisältävät lyhyen aikavälin toimia mutta myös kauaskantoisia. Hallituksen määräaikaiset täsmätoimet painottuvatkin kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalousyrittäjiin. Hallitus on päättänyt korottaa työmatkavähennyksen enimmäismäärää. Määräaikainen korotus vuonna 2022 on 1 400 euroa koskien matkakuluvähennystä ja 5 senttiä litralta kilometriä kohden autolla ajaessa. Tämä voi joistain kuulostaa vähäiseltä, mutta todellisuudessa tämä vähennys koskee lähes 600 000:ta ihmistä, ja yhteensä tällä on noin 140 miljoonan euron hintalappu. On vielä selvityksessä, miten liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuudella voidaan kompensoida kuluja kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta.
Puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus on päättänyt lähteä valmistelemaan ammattidieseljärjestelmää siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Toinen vaihtoehto on, että toteutus tehdään ammattidieselin nykyjärjestelmän pohjalta. Valmistelun aikana tullaan huomioimaan hallituksen ilmastotavoitteet. Tämä on juuri sellainen pidemmän aikavälin toiminta, jota tarvitaan, mutta tämä ei ole ratkaisu tähän akuuttiin tilanteeseen.
Valmistelun alla on lisäksi tulo- ja alueperusteinen tukijärjestelmä kotitalouksille. Lisäksi valtiovarainministeriö yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvittää, onko mahdollista luoda sellainen malli, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille. Näin vastattaisiin polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin vaikutuksiin. Tarkoitus on, että tästä päätettäisiin vuoden 2023 hallitusneuvotteluissa. Lisäksi hallitus suosittelee, että energian hinnannousu huomioitaisiin toimeentulotuessa niin, että esimerkiksi sähkön hinnannoususta johtuneet kohonneet asumiskulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä, varsinkin pienituloisempien henkilöiden kohdalla. Hallitus valmistelee myös sähkömarkkinalakiin muutoksia niin, että ne helpottavat kuluttajan asemaa energiakriisissä.
Arvoisa puhemies! Myös maatalousyrittäjien tilanne on erittäin vakava. Maatalousyrittäjien ahdinkoon hallitus esittää maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa väliaikaisesti. [Sheikki Laakso: Näinpä!] Tämä on välttämätön ja kannatettava esitys. [Sanna Antikainen: Kiittäkää Mäenpäätä!] — Joo, hallituksen esitys. — Ennen kuin tämä voidaan tehdä, on selvitettävä EU:n oikeudelliset määräykset. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee hallitus myöntämään lisätalousarviossaan energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muuta kautta. Maatalousyrittäjiä ei jätetä yksin kriisin keskellä, ja tällä on suuri merkitys myös Suomen huoltovarmuuden turvaamisen kannalta.
Sähkön ja energian hinnannousu on huolestuttavaa. Ruoka ja vilja esimerkiksi kallistuvat korkeiden energiakustannusten myötä. Tuotannon kasvun kuitenkin odotetaan hillitsevän vähitellen korotuspaineita. Hallituksen kompensaatiopaketti on hyvä alku, ja pidän välttämättömänä sitä, että hallitus tarkastelisi vielä lähemmin, mitä muita toimia pystyttäisiin tekemään, varsinkin pienituloisten ihmisten näkökulmasta katsottuna, sillä hintojen nousu koskettaa kaikista eniten tätä ihmisryhmää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-22T17:37:55,2022-02-22T17:42:42,Hyväksytty,1.1
2022_13_143,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_144,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, teiltä puuttuu suhteellisuuden ja mittakaavojen taju. Suomi ei voi pyöriä tukien varassa. Yhtälö, jossa yhä useamman tuensaajan ja tukijärjestelmän menot maksaa yhä pienempi nettomaksajajoukko, on yksinkertaisesti mahdoton.
Ladattavien sähköhenkilöautojen määräksi ennakoidaan jopa 750 000 vuonna 2030. Nykyisellä autokannan kasvuvauhdilla polttomoottorikäyttöisiä henkilöautoja on kuitenkin silloin vielä yli 2,2 miljoonaa. Meillä on myös yli 900 000 paketti- ja kuorma-autoa, traktoria, moottorityökonetta, ja se määrä kasvaa. Niistä alle 1 000, eli noin promille, on ladattavia. Ilman niitä suomalaiset eivät syö eikä yhteiskunta toimi. Sähköistys ei niissä ole ratkaisu eikä tarvittavaa määrää biopolttoaineita tai edes niiden raaka-aineita ole missään. Onko tarkoitus, että näiden yhteensä yli kolmen miljoonan polttomoottoriyksikön kustannukset saavat kasvaa pidäkkeettä? Ja kuinka moni niiden käyttäjistä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Arvoisa puhemies! Viime vuonna kaukolämmöstä 36 prosenttia eli yli 14 terawattituntia tuotettiin fossiilisilla ja turpeella. Niiden korvaaminen vaatisi puupolttoaineiden käytön kaksinkertaistamista. Kaukolämpöteollisuus on helisemässä, kun se ajetaan veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla väkisin ja nopeasti puupolttoaineisiin. Seurauksena niiden hinnat nousevat ja haketta rahdataan yhä enemmän ulkomailta, ja yllätys yllätys, mistä eniten — Venäjältä.
Koska puun energiakäyttökin on vastatuulessa ja yhtälö mahdoton, pitäisikin suunta yhtäkkiä vaihtaa polttamattomaan lämmöntuotantoon. Sellaista teknis-taloudellista järkevästi skaalattavaa teknologiaa ei vain ole olemassa. Esimerkiksi Otaniemen geolämpöhankkeen haasteet ovat mittavat. Onko siis tarkoitus, että 2,7 miljoonan kaukolämpötalossa asuvan suomalaisen lämmityskulut saavat kasvaa pidäkkeettä? Ja kuinka moni heistä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Arvoisa puhemies! Päästöttömän toimitusvarman sähkön kysyntä kasvaa merkittävästi nopeammin kuin sääriippumaton tuotanto, joka on vähentynyt jo pitkään. Yksin Saksa poistaa noin vuoden sisään yli 8 000 megawattia ydinvoimaa — viiden Olkiluoto kolmosen verran. Ja mitä enemmän tuulivoimaa, sitä pahempia tehovajeita ja hinnannousuja tulemme näkemään. Onko siis tarkoitus, että koko väestön ja kaikkien yritysten sähkölasku saa nousta pidäkkeettä vuotta 2035 kohti rämmittäessä? Kuinka moni sähkönkäyttäjä tulee tarvitsemaan yhteiskunnan tukea?
Venäjältä tuodaan haketta, öljyä, kaasua, hiiltä, sähköä yli 8 terawattituntia vuodessa, ja mitä tekee Suomi? Romuttaa turvetuotantonsa ja hakee EU:sta koko ajan lisää ongelmia ja rasitteita itselleen. Tämän tilanteen korjaaminen tulee tähtitieteellisen kalliiksi. Arvoisa hallitus, teidän täytyy nyt ymmärtää, ettei yleisesti karkaavaa kustannustasoa voi tuilla ja kompensaatioilla — maksajat ja maksutahto loppuvat. On pakko puuttua itse kustannuksiin.
Teidän täytyy nyt myös ymmärtää, mistä karkaava kustannustaso johtuu. Se johtuu siitä vihreän kasvun harhasta. Energiainfrastruktuurin teknis-taloudellista murrosta ja kypsymistä voi politiikalla auttaa, mutta ei pakottaa. Käytössä olevaa ei saa tuhota nopeammin kuin uutta ja varmasti parempaa saadaan tilalle. Nyt on ymmärrettävä hidastaa tahtia ja antaa esimerkiksi vety- ja pienydinvoimateknologioille aikaa kypsyä niin, että ne saadaan kustannustehokkaasti ja laajasti käyttöön. Mutta ettehän te [Puhemies koputtaa] siellä hallituksessa suostu ymmärtämään tai perääntymään, koska se olisi imago- ja ideologiatappio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-22T17:42:44,2022-02-22T17:47:58,Hyväksytty,1.1
2022_13_145,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_146,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Einstein sanoi aikanaan, että sellaisella ajattelulla, millä ongelmat ovat syntyneet, ne eivät voi ratketa. Kyllä itsekin haluaisin vähän katsoa taaksepäin, enkä niinkään osoitella, kuka näitä veronkorotuksia on tehnyt, vaan käydä vain analyyttisesti läpi, mitä tässä maassa on tapahtunut: Jos me katsotaan kymmenen vuotta taaksepäin, niin sähköveroa on nostettu 150 prosenttia. Siihen on ollut peruste valtiontalous, meidän alijäämäinen talous, joka varsinkin viimeiset kymmenen vuotta on mennyt vähän alamäkeä. Dieselin valmisteveroa on nostettu 60 prosenttia. Me ollaan monta kertaa tässä salissa juteltu, kuinka sähkön siirtohinnat ovat nousseet helposti sata prosenttia eli tuplaantuneet. Silloin kun näin on menetelty, me joudutaan poliittisesti tilanteeseen, että jossain vaiheessa tämä kumulatiivinen verojen nosto aiheuttaa sen, että hyödykkeet, palvelut ja tavarat, nousevat niin korkealle tasolle verotuksen ansiosta, että monilla ihmisillä ei ole varaa enää käyttää palveluja tai ostaa näitä tavaroita. 
Sellaisesta poliittisesta ajattelusta pitäisi päästä irti, että me säikähdetään, kun ihmiset protestoivat aiheesta, ja ajattelu kulkee niin, että sitten me niillä kerätyillä verovaroilla ruvetaan korjaamaan virhettä niin, että me annamme joillekin rahaa, jotta he voivat ostaa niitä tuotteita, palveluita ja tavaroita, joiden korkean verotuksen takia hinta on korkealla. Se on mahdoton tilanne. Vaikka inhimillisesti ottaen on oikein, että tuetaan vähävaraisia — ja itsekin olen hyvin sosiaalisesti ajatteleva ihminen — niin me kansakunnan tasolla aiheutetaan kyllä aikamoinen kannustinloukkuongelma. Sanoisin, että tällä ajattelulla, millä ongelmat ovat syntyneet, me pääsemme kannustinloukkusarjassa kyllä maailman kärkeen, ja silloin se on myrkkyä työnteolle, koska kuitenkin pitäisi olla niin, että itse kukin tekee sitä työtä, mitä pystyy, ja kantaa kortensa kekoon ja että sillä tavalla me nostamme bruttokansantuotetta. Tässä on paha taloudellinen ja ekonominen harha, jota itsekin haluan kyllä esiin nostaa.
Tänään täällä salissa kollegat puhuivat hyviä puheenvuoroja, mutta kiinnitin huomiota yhteen erikoisuuteen: nostettiin, että eläkeläiset haja-asutusalueilla eivät tulleet nyt huomioon otetuksi näissä toimenpiteissä, mitä hallitus tai oppositio on esittänyt. Eihän se suinkaan niin mene, jos polttoaineet nousevat ja sähkön siirtohinta nousee ja sähkövero nousee, että ne ovat pelkästään eläkeläiset haja-asutusalueilla, vaan esimerkiksi seutukaupungeissa, missä julkinen liikenne ei missään toimi kunnolla ja missä asuu melkein miljoona ihmistä, on pakko olla auto, kaksi tai joillakin perheillä jopa kolme, ja onhan tämä oikeasti eriarvoistavaa veropolitiikkaa. Jos me ei oikeasti ymmärretä sitä, että maassa on erilaisia alueita, kuten Itä- ja Pohjois-Suomi, missä asutaan omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys ja kaksi autoa pihassa, niin ihmisiltä loppuvat pelimerkit. Ei tämä ole mitään pelottelua eikä mitään mustamaalaamista eikä opposition poliittista höpinää, vaan tämä on ihan todellisuutta. Sen takia pitäisi miettiä, mitä me oikeasti tehdään. Ja en näe oikeastaan oikeudenmukaisempaa järjestelmää kuin se, että ei nosteta niitä veroja paljon.
No mutta miksi niitä veroja sitten joudutaan nostamaan? Kolmen viime vuoden aikana, Marinin hallituksen aikana — eikä tämä ole mitään panettelua, vaan katsoin vain tätä keltaista kirjaa — budjetin määrärahat ovat nousseet 9,2 miljardia. Kyllä minä ministerinä olisin enemmän huolissani siitä, miksi täällä on 9,2:n miljardin nousu enkä siitä, että miljardin pudottaminen verotasossa on mahdottomuus. Sen takiahan ne maksut ja verot nousevat, koska valtion budjetti paisuu sille tasolle, jota eivät tämän kansakunnan maksukyky ja kantokyky kestä. Siitähän tässä on kysymys, mutta kuka täällä rupeaa leikkaamaan ennen vaaleja? Mitä suurempi se porukka on, joka on valtion ikään kuin etujen tai tulonsiirtojen varassa, olkoot ne sitten sosiaaliapuja tai mitä tahansa, niin sen vaikeampaa poliittisesti mikään muutos on tehdä, koska äänestyspotentiaali on niin kova, että on pakko luvata ennen vaaleja näille.
Mielestäni Suomi on tässä tilanteessa, ja en tiedä, miten tästä sitten päästään eteenpäin, mutta kyllä jonkunmoinen hallitus pitää tulla Suomeen, joka pikkusen rupeaa tekemään muutoksia työelämän pelisääntöihin ja katsoo tätä valtion kulurakennetta, että mitä tälle voidaan tehdä. Tämä oravanpyörä kun pyörii nyt väärään suuntaan, niin tästä ei hyvä tule. Kyllä näen samalla tavalla kuin edellinen puhuja, että sen porukan maksukyky, joka oikeasti tekee työtä tai yrittää, alkaa loppua, jos niiden ihmisten määrä kasvaa, jotka ovat erinäköisten etujen tai tulonsiirtojen varassa. [Puhemies koputtaa] Tämä on kyllä mahdottomuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-22T17:48:04,2022-02-22T17:53:12,Hyväksytty,1.1
2022_13_147,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi poissa. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_148,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle ensin: taitaa tuossa 9 miljardissa pikkusen koronakertoimia olla viimeisen kahden vuoden ajalta valtion talousarviossa.
Olemme aika vaikean kysymyksen äärellä, mihin on todella vaikea löytää kansallisesti nopeita ja vaikuttavia lääkkeitä, jotka oikeasti helpottaisivat ihmisten arkea ja sopisivat sitten meidän talousraamiimme. Taloutemme on kehittynyt hallituksen päättäväisen politiikan johdosta hyvin, mutta turvallisuustilanteen heikkeneminen luo mustia pilviä myös Suomen talouteen, ja liikkumavaramme taloudessa on edelleen pieni. Hallitukselle kiitos siitä, että asiaan on vaikeasta tilanteesta huolimatta talouden reunaehdot huomioiden nopeasti reagoitu ja talouden liikkumavaran puitteissa on haettu kohdennettuja ratkaisuja nopeilla toimilla sekä pitkän aikavälin tavoitteiden valmistelulla.
Suomi ei ole yksin kohonneitten energiakustannuksien kanssa, vaan ongelma on Euroopan‑ ja maailmanlaajuinen. Ilmastonmuutoksen vaikutus ja turvallisuustilanteen heikkeneminen Euroopassa heijastuvat myös Suomeen. Turvallisuustilanne sekä mahdolliset lisäpakotteet ja niiden vastapakotteet voivat merkitä edelleen energiahinnan ja kustannustason nousua ja erityisesti energiakriisin pitkittymistä. Positiivista on se, että energiahintamme ovat jonkin verran vähemmän nousseet kuin Euroopassa keskimäärin. Lisäksi hallitus on jo aiemmin tehnyt sähköenergiahintakehitystä jarruttavia toimenpiteitä, joilla on tähän hintapolitiikkaan vaikutusta.
Tällä hetkellä moni eläkeläinen ja pienituloinen on vaikeuksissa arjessa, jota erityisesti energiakustannukset rasittavat. Yhteydenottoja ja lukemattomia kuvia bensamittareilta tulee varmaan meille kaikille, ja toreilla itsekin olen nähnyt varmaan 10, 20 erilaista sähkölaskua tässä talven aikana. Hallituksen päättämä apupaketti, jossa on nopeita ja pitkän aikavälin tavoitteita, on tärkeä, vaikkakin nopeimmin toteutettavat toimet eivät ehkä kohdistu tällä kertaa niihin ihmisiin, ketkä ovat eniten kriisissä nousseiden energiakustannusten kanssa. Niin kuin hallitus toteaakin, tarvitaan edelleen lisää valmistelua ja toimenpiteitä tämän tukipaketin jälkeen. Lisätoimenpiteet ovat tarpeen varsinkin, kun kriisi näyttää nyt sitten pitkittyvän.
Hallituksen täsmätoimenpiteistä työmatkakulujen enimmäismäärän nosto on tärkeä — yli 570 000 työssäkäyvään tällä on vaikutuksia osittain tai täysimääräisesti. Maatalouden vaikeaan kriisiin nyt on reagoitu sitten maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron vapauttamisella sekä sitten niin, että takausmallin valmistelu ilmastoystävällisten investointien osalta käynnistetään.
Yritysten kilpailukyvyn kannalta paketissa on tärkeää, että ammattidieselin käyttöönoton valmistelu käynnistyy sekä myös selvitetään kotitalouksille tulo‑ ja alueperusteinen tukijärjestelmän tukimallin valmistelu, jossa erityisesti pystyttäisiin reagoimaan parhaillaan päällä olevan kriisin mukaisiin tilanteisiin.
Kovasti itse toivoisin, että autoilun ja liikenteen verotus nostettaisiin kokonaisuutena työpöydälle ja katsottaisiin, pystyttäisiinkö siellä nyt sitten jotain tekemään — ainakin päivityksen aika olisi varmaan.
Arvoisa puhemies! Ihmisten hätään on vastattava ja huolehdittava samalla taloutemme ja kasvumme pohjan perustasta. Hallituksen paketti vastaa osittain haasteeseen, ja nyt tarvitaan uusien tukivälineiden valmistelua sekä vastuullista ja suunnitelmallista talouspolitiikkaa, jotta pystymme tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa vastaamaan kotitalouksien hätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-02-22T17:53:22,2022-02-22T17:58:07,Hyväksytty,1.1
2022_13_149,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_150,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin keskustelussa edustaja Bergqvist kertoi, että 20 sentin ale maksaa 800 miljoonaa euroa, ja hallituspuolueiden edustajat sitten tietysti kohahtivat, summa on olevinaan iso. Samaan aikaan sitten omassa puheenvuorossani kerroin tästä epäsuhdasta, että samalla laskentatavalla 400 miljoonaa euroa tällä hetkellä hallitus saa enemmän tätä rahaa alvin muodossa. Minulle sieltä kerrottiin, että se oikea summa — edustaja Mäkysen suulla, jos oikein kuulin — olisi 60 miljoonaa euroa.
Suomessa kuitenkin oikeasti myydään vuosittain 4 miljardia litraa elikkä 4 000 miljoonaa litraa polttoainetta, niin bensaa kuin dieseliäkin, elikkä näitä enemmän verotettuja. Nyt kun niitten hinta on noussut 50 senttiä ja siitä 50 sentistä 24 prosenttia on arvonlisäveron osuus, elikkä noin 10 senttiä, niin kyllä se tarkoittaa silloin, että tällä hetkellä arvonlisäverosta täytyy tulla 400 miljoonaa enemmän rahaa valtion kassaan. Siihen kun lisätään vielä lähes 5 senttiä, mitä hallitus nosti hintaa tuossa hallituskauden alussa, niin siinä on jo jonkunnäköinen potti, mistä voisi tällä hetkellä oikeasti näihin toimiin sitä rahaa saada. Eli tämä ei voi missään nimessä olla vain pelkästään kustannuskysymys toistepäin, silloin kun tästä oikeasti tällä hetkellä hyödytäänkin. 
Ja kun puhutaan, että mikä hintaan vaikuttaa, niin kyllä meidän toimet täällä vaikuttavat. Se vaikuttaa, jos me tehdään sekoitevelvoitteita, missä perussuomalaisetkin ovat olleet vähän mukana. Tietysti, millä tavalla siinä ollaan oltu mukana, on sitten väännön aiheinen asia, mutta olkoon, miten on. Turpeen alasajo on meidän aiheuttama juttu, ja kaikennäköistä muuta, mitä täällä on tehty. Koko ajanhan me päätämme, mikä meidän hinnoittelu tulee olemaan mihinkin asiaan.
Nyttenkin kun puhutaan vaikka siitä 400 miljoonasta, mitä arvonlisäverosta täytyy tulla enemmän, niin mihinkäs se menee? Se menee siihen vihersiirtymään, jota kehutaan meille koko ajan, että ilman sitä me ei voida täällä elää. Totuudessaan ei ole mitään näyttöjä vielä siitä, että me voitaisiin sen, koska koko ajan me joudutaan vain lisää, lisää laittamaan siihen rahaa. Kaikki tukijutut — koko ajan puhutaan täällä, kuinka tarvitsee tukea sitä vihersiirtymää ja tarvitsee tukea sitä ja tarvitsee tukea tätä. Tämän päivän keskustelussakin tuki-sana on varmaan yleisin sana, mitä on. Kaikennäköiseen juttuun tarvitaan koko ajan tukea: tukea, tukea, tukea. Mutta niin kuin edustaja aikaisemmin tuossa hyvin mainitsi, ei meillä oikeasti ole kohta enää sitä porukkaa, mikä tuo sitä rahaa niitten kaikkien tukien maksamiseen.
Sitten puhutaan, että me ei pystyttäisi täällä näitä hintoja laskemaan millään, se on täysin mahdotonta. Mutta minkä takia se maailmalla onnistuu? Puola on poistanut arvonlisäveron polttoaineesta. Miten se on mahdollista, että meillä ei ole mahdollisuutta siihen, kysyn vain teiltä. 
Rehellisesti sanottuna tämä ammattidiesel... Minun on rehellisesti sanottuna sanottava, että olen äärettömän pettynyt siihen, miten se nyt tuodaan tähän esille. Se on hallitusohjelmassa ollut kaksi ja puoli vuotta, niin kuin edustaja Kettunenkin varmasti tietää. Se on kaksi ja puoli vuotta ollut. Ekalla viikolla kun kysyin, tehdäänkö sille asialle jotain, se, mitä vastattiin, oli sama kuin viime viikolla vielä vastattiin, eli kahteen ja puoleen vuoteen ei ole asian eteen tehty yhtään mitään, ja nyt sitten yritetään hämätä kuljetusliikkeitä ja näitä, että ruvettaisiin tälle asialle jotain tekemään tämän vuoden aikana. [Tuomas Kettunen: Ei tässä hämätä!] — Toivon mukaan. — Voin kertoa, että tulen tämän asian ottamaan viikoittain puheeksi ihan vain sen takia, että sille oikeasti tapahtuisi jotain. Meinaan oikeasti potkia, meinaan varmasti. Mutta totuudessaan sitä ei tule tapahtumaan sen takia, koska tämä hallitus on koko ajan ollut vihreitten vankina. Hukka perii. [Tuomas Kettunen: Hyvä, että nostitte asian esiin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-22T17:58:12,2022-02-22T18:03:15,Hyväksytty,1.1
2022_13_151,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_152,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hinta on tosiaan ollut tänä talvena nousussa ja oikeastaan myös aikaisemminkin. Polttoaineiden hinnannousu näkyy monin tavoin kuluttajan kukkarossa ja päivittäisessä elämässä. Pitkää työmatkaa ajavat joutuvat laskemaan, onko töihin ajaminen enää kannattavaa ja kannattaako työtä ottaa vastaan ylipäätään enempää. Omana leipälajinaan näissä kysymyksissä ovat olleet erityisesti lämmityspolttoaineet. Kaukolämmön tuottamisen hinta on noussut, ja loppupeleissähän asia on aina niin — riippumatta siitä, mitä täällä puhutaan — että asiakas maksaa. Ei se ole oikeastaan sen kummempaa, ja tilanne näkyy tällä hetkellä monilla paikkakunnilla merkittävänä kaukolämmön hinnannousuna.
Samalla on syytä herättää huolta myös huoltovarmuudestamme. Monissa osin Suomea kotimaiset lämmityspolttoaineet ovat avainasemassa, ja nyt käynnissä oleva Ukrainan kriisi korostaa edelleen kykyämme turvata suomalaisten perustarpeet kaikissa olosuhteissa. Suomihan on erilainen maa lämmityspolttoaineiden suhteen, ja energiaturve on osoittautunut edelleen tarpeelliseksi. Esimerkiksi pohjalaismaakunnissa energiaturvetta käytetään tällä hetkellä varsin normaalit määrät, mutta kuten tiedämme, toimintakenttä on myllerryksessä. Tämän johdosta on edelleen tarpeen huolehtia turpeen saatavuudesta, koska alan toimijoiden mukaan energiaturvetta tarvitaan laitoksissa vielä pari vuosikymmentä. Tähän liittyen on hyvä huomioida, tunnistaa Suomen eri osien erilaisuus — täällä talossa on erityisen tarpeen tunnistaa se, että maailma näyttää Kortesjärven Fräntilän kylästä hieman toisenlaiselta kuin Vantaan Tikkurilasta. Molemmat ovat arvostettavia näkökulmia, ja meidän pitäisi täällä salissa tehdä semmoisia päätöksiä, että esimerkiksi energian osalta näissä kaikissa Suomen osissa voidaan elää turvallista elämää myös jatkossa.
Yksi esimerkki on tämä metsähake, joka tässä aikaisemmassa keskustelussa tuotiin esille. Onhan se hieman erikoista, että jos ajatellaan, minkälaiset metsät ja minkälainen tuottavuus meillä tällä hetkellä sitä kautta on, niin me tuomme metsähaketta itänaapurista, ja tällä hetkellä tämä tuontihakkeen hinta polkee suomalaishakkeen hintaa, mikä taas johtaa siihen, että alan toimijoilla on entistä tiukempaa.
Maatalouden osalta on todettava, että kun myös siellä on kasvavat energiakustannukset, niin tässä keskustelussa on tuotu esille hyvänä asiana tämä maatalouden kiinteistöveron alentaminen. Itsekin pidän sitä järkevänä suuntana, [Tuomas Kettunen: Se on järkevä!] mutta sanon myös sen tässä paikalla oleville ja niille, jotka tätä kuuntelevat, että se ei ole täysin ongelmaton tapa laskea oikeudenmukainen ja reilu ratkaisu, mitenkä siitä kiinteistöverosta saadaan sitten paras hyöty. Jos otetaan huomioon kiinteistöjen ikä ja erilaiset verotukselliset ratkaisut, mitä maatilayrittäjä on tehnyt viimeisen, sanotaan nyt vaikka kymmenen vuoden aikana, on täysin mahdollista, että sinne tulee tämmöisiä epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuuksia, ja sen takia hallitukselle annan tässä kyllä evästystä, että siihen löydettäisiin oikeudenmukainen ratkaisu.
Mutta, arvoisa puhemies, kokoomus julkaisi listan erilaisista asioista, joilla suomalaisten on mahdollisuus selvitä kasvavista sähkölaskuista ja polttoainekustannuksista — niitä on käyty täällä läpi. Yksi keskeinen elementti on kuitenkin myös edelleen se, että kokoomus keventäisi palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta. Kaikille tuloluokille kohdistuvat veronkevennykset ovat hyvä keino vahvistaa suomalaisten edellytyksiä selvitä arjen kustannuksista. [Toimi Kankaanniemi: Onko sekään ihan oikeudenmukaista?]
Palaan vielä lopuksi tähän omavaraisuusnäkökulmaan, joka on äärimmäisen keskeinen elementti tässä vallitsevassa maailmantilanteessa. Siis meillähän rakennetaan tällä hetkellä kyllä uutta tuotantoa, mutta Suomihan on tähän asti ollut Länsi-Euroopan tarkkailuluokalla omavaraisuuden osalta. Ja tämän johdosta — kun Ukrainan kriisi opettaa ja tuntuu, että tässä vähän Siperiakin meitä kaikkia maailmankansalaisia opettaa — meidän pitäisi osata laittaa asiat nyt tärkeysjärjestykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-02-22T18:03:19,2022-02-22T18:08:34,Hyväksytty,1.1
2022_13_153,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_154,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronakriisin alkaessa polttoaineiden hinnat alenivat, kun kysyntä laski. Nyt kysynnän lisääntyessä hinta on noussut voimakkaasti. Öljyn maailmanmarkkinahinnan ja sitä kautta polttoaineiden raju hinnannousu on maailmanlaajuinen ilmiö, josta kärsitään Euroopassa mutta myös muualla öljyntuottajamaiden ulkopuolella.
Ihminen kuormittaa ympäristöä, ja tätä kuormitusta on syytä vähentää. Ehkä tunnetuin ja tehokkain keino tähän on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla. Tämäkään keino ei ole irrallaan muista, vaan fossiilisten polttoaineiden korvaaminen on kyettävä toteuttamaan tasa-arvoisesti. Muutos ei siis saa olla kohtuuton kenenkään kannalta. Keskustan lähtökohta on, että kaikkialla Suomessa pitää pystyä asumaan ja myös liikkumaan kohtuuhintaan.
Puhemies! Energian hinta on korkealla juuri nyt. Eniten siitä kärsivät he, joiden on pakko ajaa paljon tai joilla on paljon lämmitettävää. Tästä johtuen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista vähennystä korotetaan määräaikaisesti, siis vuodelle 2022. Tämä on totta kai helpotus työssäkäyville — heille, joiden ainoa mahdollisuus on käydä rattiin päästäkseen työpaikalle.
Arvostan myös suuresti sitä, että hallitus on valmistelemassa ammattidieselin käyttöä. Kaikki tiedämme esimerkiksi kuljetusyrittäjien karmivan tilanteen, ja on vähintään kohtuullista, että heitä autetaan. Se on samalla myöskin voimakas työllisyystoimi.
Lisäksi maatalouden talousrakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena vuoden 22 verotuksessa. Tämäkin on hyvä asia, joskaan se ei ratkaise maatalouden kriisiä pitkällä tähtäimellä mutta tuo toki helpotusta akuutisti. On aivan selvää, että kansallinen huoltovarmuutemme, kotimainen ruokatuotanto ja talonpojan työ ovat monella tapaa kohtalonkysymyksemme — lopulta hengissä pysymisen ja kansallisen turvallisuuden kulmakiviä. [Mikko Lundén: Näin on!] Siksi se on paljon enemmän kuin talousrakennusten kiinteistöveron poisto. Kyseessä on enemmänkin olemassaolomme turvaaminen. Pieni katse maailmalle riittää kertomaan, mikä kotimaisen tuotannon, siis omavaraisuuden, merkitys on. Maatalous tarvitsee oikeudenmukaisuutta ollakseen olemassa.
Nämä esitellyt ratkaisut siis sisältyvät hallituksen viime viikolla sopimaan pakettiin, jolla tuodaan helpotusta polttaviin ongelmiin. Kaikki nämä ovat viisaita keinoja mutta eivät tietenkään tee maailmasta valmista. Tekemistä riittää yhä. On myös ihan aiheellista kysyä, mikä on vaikkapa eläkeläisten asema, kun puhutaan energiasta ja polttoaineiden hinnoista. Niissä kysymyksissä ei ole mitään väärää.
Isot ja pitkäaikaiset ratkaisut eivät ole kuitenkaan pelkästään Suomen hallituksen ratkaistavissa. Ongelmat ovat globaaleja, ja ne vaativat ratkaisuja yli rajojen. Ei auta, että vain Suomi hoitaa pestinsä. Sitä samaa työtä on tehtävä kaikkialla.
Puhemies! Juuri nyt näyttää hiukan harmaalta. Geopoliittinen tilanne on vaikea. Meidän ei kuitenkaan tarvitse ajelehtia toimettomina maailman melskeessä. Mitä enemmän meillä on kotimaista tuotantoa ja mitä paremmin huolehdimme huoltovarmuudestamme, sitä valmiimpia olemme kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja nyt käsillä olevat ongelmat.
Puhemies! Lopulta perusasiat ovat yksinkertaisia: suositaan uusiutuvaa energiaa, suositaan kotimaista ruokaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-22T18:08:43,2022-02-22T18:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_13_155,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Koskela, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_156,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esitti viime perjantaina toimia, joilla se vastaa käynnissä olevaan energiakriisiin. Hallituksen ehdotukset ovat kyllä monelta osin kannatettavia, mutta ne ovat täysin riittämättömiä eivätkä kohdistu oikein. Esimerkiksi vaikkapa työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen ei tuo helpotusta kuin osalle, elikkä 26 000 saa täysimääräisesti hyödyn ja noin runsas 500 000 saa jotain siitä, mutta sitten yli 2 miljoonaa jää vallan ulkopuolelle ja sen lisäksi vielä työttömät ja 1,6 miljoonaa eläkeläistä.
Arvoisa puhemies! Kun energianhinta nousee, se vaikuttaa ihmisten ostovoimaan. Käytettävissä olevien tulojen määrä vähenee, ja jos, ja nyt näyttää siltä, että kun inflaatio on lähtenyt laukalle, se luo entisestään paineita nostaa ruoan ja muiden välttämättömien tuotteiden hintaa, ja tämä osuu kaikkein kipeimmin juuri pienituloisiin. Tapahtuu siis itseään ruokkiva kierre, joka koskee eniten juuri pienituloisia, eläkeläisiä ja myös maatalousyrittäjiä. 
Hallituksen politiikka on ajanut Suomea entistä enemmän tuontienergian varaan. Turvetuotannon alasajon seurauksena olemme joutuneet polttamaan kattiloissamme ulkomaista haketta, ja onpa kasvuturvettakin haettu itärajan takaa. Energiakriisi on ajanut maataloutta syvemmälle kohti kriisiä, ja se vaikuttaa omavaraisuuteemme ja huoltovarmuuteemme. Viljelijät pohtivatkin nyt, pystyvätkö he viljelemään koko peltoalaa. Jos eivät pysty, tulee se näkymään ensi talvena rehupulana. Kotimaista maataloutta ei pidä alasajaa. Alkutuotannon huoltovarmuus on kaiken perusta, ja olemme nyt sillä rajalla, onko Suomi enää tulevaisuudessa ruoan suhteen omavarainen.
Perussuomalaiset ovat omissa vaihtoehdoissaan esittäneet vaikuttavampia toimenpiteitä, joilla energiakriisiin ja sen moninaisiin seurauksiin voidaan tuoda helpotusta. Niistä yhteen merkittävimpään eli ammattidieselin käyttöönottoon hallituskin on tarttunut. Sen sijaan jakeluvelvoitteen tason laskemiseen tai dieselin käyttövoimaveron poistoon tai edes alentamiseen hallituksella ei ole rohkeutta. Olemme myös ehdottaneet, että päästökauppatuloja suunnattaisiin vaikkapa sitten käyttövoimaveron poistoon tai sen kompensointiin. Päästökauppatulojahan oli viime vuonna noin 400 miljoonaa ja tänä vuonna taitaa tulla jo yli 600 miljoonaa.
Nähtäväksi jää, onko hallituksella rohkeutta myöskään torjua EU-tasolla suunnitteilla olevia toimia. Uusi tieliikenteen ja asumisen päästökauppa tulisi nostamaan asumisen ja liikkumisen kustannuksia ennennäkemättömällä tavalla. Tuohon kytketty niin sanottu sosiaalinen ilmastorahasto tulisi kaiken lisäksi tarkoittamaan, että suomalaisten verorahoilla tuettaisiin muun Euroopan energiaköyhiä maita, sellaisia maita kuin esimerkiksi Ranska, Espanja ja Italia. Meistä tulisi käytännössä entistä selvemmin koko muun Euroopan unionin sosiaalitoimisto — tämmöiseen toimintaan me emme voi lähteä mukaan.
Hallitus on sanonut tänäänkin suhtautuvansa ilmastorahastoon kriittisesti, mutta pelkkä kriittinen suhtautuminen ei nyt riitä. Ilmastorahasto on jyrkästi torjuttava. Ilmastorahasto vaatii EU-maiden yksimielisyyden, joten Suomi pystyy ja Suomen myös pitää se kaataa.
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen mahdollisuuksia vastata energiakriisiin rajoittaa huomattavasti se, että hallituspuolueet ja osa oppositiostakin ovat sitoutuneet ajamaan Suomea hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä on vain ja ainoastaan Suomen oma tavoite. EU-tasolla olemme sitoutuneet vuoteen 2050, ja siihen Suomen pitäisi omakin tavoitteensa siirtää. Tätä me perussuomalaiset olemme esittäneet. Nyt annamme turhaa kilpailuetua muille EU-maille. Kuristamme omaa teollisuuttamme ja työllisyyttämme.
Jos halutaan siirtymää fossiilisesta energiasta uusiutuvaan, niin silloin uusiutuvan energian pitää olla kohtuullisella hinnalla saatavilla. Nyt sellaista ei ole. Jos haluamme uudistaa autokantaamme sähköautoiksi, niin sähköautoja pitää olla ihmisten saatavilla halpaan hintaan. Nyt niin ei ole. Olemme jäämässä tuontienergian ja Euroopan vanhimman autokannan varaan ja kuristamme omaa elämäämme korkealla energian hinnalla. Globaalin ilmaston kannalta tällä järjettömällä kunnianhimolla ei ole mitään merkitystä. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-02-22T18:13:58,2022-02-22T18:18:52,Hyväksytty,1.1
2022_13_157,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_158,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Usein väitetään, että oppositiossa ei voi vaikuttaa. Tämä välikysymys todistaa aivan toista. Kaksi viikkoa sitten, kun välikysymys jätettiin, hallitus joutui paneutumaan tähän äärettömän polttavaan koko kansakuntaa, meitä jokaista, koskettavaan asiaan ja lykkäämään vastauksen tänne lain edellyttämän määräajan viimeisille hetkille. Sillä välillä, kahden viikon aikana, hallitus valmisteli, oli pakotettu valmistelemaan, paketin, jonka tiedämme nyt ja josta sinänsä monilta osin voimme kiittää — ja vaikkapa kokonaankin siitä, että sellainen syntyi — mutta hallitus ei todellakaan saanut sitä aikaan muutoin kuin sillä, että me teimme välikysymyksen. Niin sitten hallitus tarttui asiaan, oli pakotettu siihen.
Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon pohdittu sitä, milloin nestemäisten polttoaineiden hintoja on korotettu veroa korottamalla. Maailmanmarkkinahinnathan ovat aina vaihdelleet erilaisten tekijöiden myötä. Jokainen hallitus on sinä aikana, kun itse olen nyt 31 vuotta täällä ollut — ja sillä välilläkin, kun olin yhden kauden poissa — nostanut ja eduskunta sen myötä nostanut polttoaineveroja. En muista — herra puhemies voisi muistaa, mutta minä en muista — että kertaakaan niitä olisi alennettu. Mutta ero siihen, mitä nyt tämä hallitus on ajanut, on merkittävä: nimittäin kaikki aikaisemmat hallitukset ovat perustelleet polttoaineveron korotuksia fiskaalisilla syillä eli valtiontalouden tulojen lisäämisellä; nyt tämän hallituksen aikana korotukset ovat olleet ideologisia [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] eli vihreän politiikan aiheuttamia ja siihen kytkettyjen laskujen maksamiseen kohdistuvia korotuksia, joilla siis kuritetaan ja pakotetaan kansalaisia maksamaan entistä enemmän veroja, jotta niitä sitten voidaan käyttää niihin tarkoituksiin, mitä nyt sitten hallitus on keksinyt — ja paljon menee vastikkeetta ulkomaille näistä varoista.
Arvoisa puhemies! Minä esitän yhden kysymyksen: Miksi Suomen pitää olla ilmastopolitiikassa maailman kunnianhimoisin, niin että hallituksen tavoite tässä suhteessa on vuosi 2035? Miksi? Ruotsin vuosi on 2045 ja Euroopan unionin 2050. Mitä hyvää me saamme siitä, että meillä on tällainen kunnianhimoinen, kohtuuton vuosi? Minun ajatukseni on — ja uskon, että se vastaa myös edustamani ryhmän ajatusta — että meillä ei pidä olla tällaista vuosisidonnaisuutta tässä vaan meidän pitää sitoa teknologian kehitykseen ne toimenpiteet, millä vähennetään tuontipolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ja kaikki muukin ilmastopolitiikka. Ihan yhtä hyvin sillä, että etenemme ilman vuosilukua, suomalainen teollisuus panostaa siihen, mikä lisää sen tuottavuutta ja mikä lisää sen kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Mutta tämä vuosiluku, 2035, johtaa siihen, että nyt tehdään virheinvestointeja, nyt tehdään vanhentuvaa teknologiaa, kun ei edetä teknologian kehityksen ehdoilla. Tämä johtaa tällaiseen järjettömyyteen kuin missä nyt ollaan ilmastopolitiikassa. Ja kansa maksaa, kärsii, ja monet yrityksetkin kärsivät tästä. Esimerkiksi kaukolämmön hinta meillä Jyväskylässä on voimakkaassa nousussa sen tähden, että turpeesta pitää luopua, tai on jo pitänyt luopua. Osa korvataan kivihiilellä ja osa sitten — mikä on vielä tyhmempää — tuontihakkeella, joka varmasti saastuttaa niin meillä kuin siellä itärajan takana, missä sitä tehdään vanhoilla koneilla ja laitteilla.
Arvoisa puhemies! Me siis tarvitsemme viisaan ilmastopolitiikan [Tuomas Kettunen: Kertokaa, mitä se on!] ja sen myötä meidän on mentävä asteittain teknologian ehdoin.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä totean maatalouden osalta, että siellä on hätätila. Vähintään kolmasosa viljelijöistä miettii tänä hetkenä, kun ei ole varaa lannoitteisiin eikä siemeniin kevään kylvöjä varten, kylvävätkö ollenkaan, ja he jättävät merkittäviä aloja kylvämättä. Tämä on heidän arkeansa, ja se merkitsee sitä, että meillä ei ole sitä hyvää kotimaista elintarviketuotantoa, joka turvaisi vuoden kuluttua meille ruoan. Me voisimme maksaakin siitä vähän enemmän, kun se turvattaisiin, mutta sitä ei ole, kun tilanne on tämä ja hallitus on toimeton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T18:18:55,2022-02-22T18:24:54,Hyväksytty,1.1
2022_13_159,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_160,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus koettelee kansan kärsivällisyyttä ja kestokykyä toden teolla. Tällä hallituskaudella bensiinin ja dieselin litrahinnat ovat ennätyskorkealla. Samoin muut polttoaineet maakaasusta hiileen ovat kallistuneet. Sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaiset verrattuna vuoden takaisiin hintoihin. On täysin kestämätöntä, että kansaa kuritetaan tällä tavoin, sillä sähkö, polttoaineet ja liikkuminen ovat ihmisille välttämättömyys. Työhön on päästävä. Tällä hetkellä monet pohtivat, onko enää ylipäätään kannattavaa käydä töissä, kun sinne pääseminen tulee niin kalliiksi. Pieni- ja keskituloiset ovat suurimpia kärsijöitä. Heille jää yhä vähemmän rahaa käytettäväksi, kun välttämättömät menot kasvavat. Kansan ostovoima heikkenee.
Hallituksen kaavailema kilometrikohtaisen työmatkavähennyksen korottaminen ei auta sitä valtaosaa vähennystä saavista, joilla työmatkavähennys lasketaan julkisen kulkuvälineen mukaan. Autoliiton mukaan matkavähennyksen enimmäismäärä koskee vain noin 26 000:ta henkeä. Lisäksi tämä hallituksen toimi ei kohdistu lainkaan esimerkiksi opiskelijoihin ja eläkeläisiin. Kaikkinensa nämä hallituksen nyt esittämät toimet ovat täysin riittämättömiä.
Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että nyt tarvitaan vaikuttavampia toimenpiteitä. Hallituksen maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa on pikaisesti jarrutettava ja hiilineutraalisuustavoite siirrettävä vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite. Tavoitteen maltillistamisesta saataisiin säästöjä, joilla tukea kansalaisten arkea. Polttoaineiden ja kotitalouksien sähkön verotusta on kevennettävä. Ammattidiesel on otettava nopeasti käyttöön kuljetusyrityksille. Perussuomalaiset ovat esittäneet myös dieselin käyttövoimaveron poistamista kokonaan. Polttoaineen pakkojakeluvelvoitteen laskeminen olisi myös tehokas tapa laskea polttoainehintoja. Tällä tavoin kansalaisten elinkustannukset alenisivat ja yritysten kilpailukyky kohenisi huomattavasti.
Tämä hallitus on laiminlyönyt syrjäseutuja koko hallituskauden ajan. Hallitus lupailee juhlapuheissa rahaa maaseudulle, mutta se ei halua myöntää, että tuo raha tullaan perimään moninkertaisesti takaisin maaseudun asukkailta erityisesti omakotitalojen öljylämmityksen hinnoissa, sähkön hinnoissa ja autolla liikkumisen kustannuksissa. Maaseudulla ei tulla pääsemään tilanteeseen, jossa kaikki ihmisten liikkuminen voidaan turvata julkisten liikennevälineiden avulla. Siten hallituksen tavoite pakottaa kaikki suomalaiset kävelemään, pyöräilemään ja kilometritehtaalle on vastuuton. Kilometriverolla, liikenteen päästökaupalla ja ruuhkamaksuilla uhkailu on myös täysin vastuutonta politiikkaa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat aina puolustaneet suomalaisten oikeutta ja mahdollisuuksia oman auton käyttöön. Hallitus sen sijaan yrittää muun muassa määrätä siitä, minkälaisilla autoilla suomalaiset saavat jatkossa ajaa. Suomalaiset ajavat keskimäärin 3 800 euron arvoisilla autoilla. Käytettyjen sähköautojen tarjonta on vaatimatonta, ja autot ovat kalliita. Suomessa tullaan ajamaan polttomoottoriautoilla vielä pitkään. Kerrostaloissa ei myöskään sähköautoja juuri latailla. Hallituksen pakkopolitiikka ei siis perustu arjen realismille.
Vihervasemmistohallitus ei saa laittaa ilmastokiihkoilupolitiikkaansa tavallisen autoilevan kansalaisen ja maaseudulla asuvan maksettavaksi. Välttämättömät elinkustannukset eivät saa lohkaista kohtuutonta osaa kansalaisten tuloista. Kurjistamispolitiikan — sen on pakko loppua.
Arvoisa puhemies! Edellä mainittuun viitaten totean, että kannatan tätä perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin hallitukselle tekemää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-02-22T18:24:58,2022-02-22T18:30:00,Hyväksytty,1.1
2022_13_161,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_162,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tälle välikysymykselle on tilausta. Suomen kansan mitta alkaa olemaan täynnä jatkuvasti kallistuvien arjen menojen kanssa. Bensaa tarvitaan liikkumiseen ja sähköllä tai öljyllä lämmitetään iso osa taloista, joten näihin liittyvät hinnankorotukset iskevät rajusti tavallisiin suomalaisiin. Sitten kun lätkäistään päälle vielä veronkorotuksia ja muita maksuja, joita hallitus kutsuu ympäristötoimiksi, alkaa ihmisten kukkaro olemaan tyhjä ja mitta todella täysi.
Sähkön hinnan kehityskulku on ollut kaameaa seurattavaa, se kun vaikuttaa suoraan pakollisiin asumismenoihin. Sähkölaskujen loppusummat ovat vieläpä monissa kotitalouksissa olleet tänä talvena ennennäkemättömän suuria. Siellä jo pelkkä lämmitys nielee valtavasti sähköä. Tilanne sähkömarkkinoilla on vielä kuluttajien kannalta monin tavoin ikävä. Ensinnäkin pörssisähkön hinta on noussut kohisten ja kipurajat on ylitetty jo moneen otteeseen. 
Nostan tässä kohtaa esille myös sähkönsiirtomaksut, jotka ovat olleet jo kauan kohtuuttoman korkealla tasolla ulkolaisten pääomasijoittajien nyhtäessä satumaisia voittoja vuodesta toiseen Energiaviraston ja hallituksen siunauksella. Verkkoyhtiöiden myyminen suurille ulkolaisille pääomistajasijoittajille on ollut paha virhe. Ei pitäisi viedä lypsäviä lehmiä teuraalle.
Autoilun kustannukset ovat Suomessa todella korkeat. Pyörillä liikkumisen kalleus koskettaa yksityisautoilijoiden lisäksi ammattiautoilijoita ja yrityksiä laajalla rintamalla. Ensinnäkin täällä menopelin hankinta on eurooppalaisella mittapuulla todella kallista. Myös polttoaineverot ovat yksi suurimmista syypäistä autoilun kovaan hintalappuun. Nyt sitten maailmanmarkkinakehityksen myötä polttoaineiden hinnat mittareilla hipovat pilviä. Meillä on vielä kovat ajoneuvoverot ja kirsikkana kakun päällä käyttövoimavero, jolla kuritetaan dieselautoilijaa.
Arvoisa puhemies! Miten syrjäseudulla vanhassa rintamamiestalossa yksin asuva autoilun varassa oleva pieneläkeläinen selviää mahdottoman suurista, suuriksi paisuvista pakollisista kuluista? Ei mitenkään. Yhtälö on mahdoton. Energian raketin lailla nouseva hintalappu puree yksityishenkilöiden lisäksi yrityksiin. On selvää, että polttoaineiden hinnannousu lisää suoraan esimerkiksi logistiikka-alan kustannuksia. Sähkön korkea hinta taas iskee laaja-alaisesti tuotantotoimintaan. 
Nostan tässä yhteydessä esille suomalaisen maatalouden, joka on suoraan sanottuna hätätilassa. Ympäristöpolitiikan mukanaan tuomat velvoitteet ovat nostaneet toimintamenoja tuntuvasti monilla tiloilla. Energian hinnannousu on myös monilla tiloilla vakava paikka, ja kustannukset kasvavat sen seurauksena entisestään. Sitten kun tähän päälle lisätään vielä esimerkiksi rehuviljan nopea kallistuminen, voi alkaa viimeistään miettimään, voiko toiminta olla enää yhtään kannattavaa. Monilla tiloilla se ei olekaan. Samaan aikaan tuottajien osuus kuluttajan maksamasta hinnasta on poljettu alas. Välikädet ja kauppa jyräävät alkutuottajan: siis 2 euron leivästä 7 senttiä alkutuottajalle. Näin ovat asiat, valitettavasti. Käytännössä tuottajien neuvotteluvara hintojen osalta on olematon ja sillä hinnalla myydään, mitä kauppa suostuu maksamaan. Maataloudessa meillä on iso pommi viritettynä, sillä tuottajille maksettava hinta ei riitä alkuunkaan kattamaan kuluja, jotka ovat nousseet muun muassa energian hinnan kirittämänä. Tämä on todella vakava asia, ja se pitää ratkoa heti. 
Hallituksen energian hintaa nostava politiikka on todella haitallista taloudelle ja epäoikeudenmukaista tavalliselle ihmiselle. Tuntuu, ettei hallituksessa myöskään nähdä sitä tosiasiaa, että kun ihmisten rahat uppoavat kasvavassa määrin auton tankkiin tai lämmitysmenoihin, on tämä raha suoraan pois kulutuksesta ja kotimaisesta kysynnästä. Lukuisat yritykset ovat kärsineet koronan aikana rankkoja tappioita, ja suomalaisten ostovoiman väheneminen ei todellakaan tässä tilanteessa ole sellainen uutinen, jota kaivataan. Nyt ympäristötavoitteet muun EU:n tasolle heti. Energia- ja polttoainehintojen nousussa on kyse niin isosta asiakokonaisuudesta, että tämä välikysymys on todella tarpeen.
Välikysymyksen ovat tehneet perussuomalaiset, Liike Nyt ja kristilliset — nämä ovat mukana, kokoomus ei. 
Kannatan tätä välikysymystä ja epäluottamuslausetta hallitukselle. Ja vielä: jos linja ei muutu, niin hallitus pihalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-02-22T18:30:02,2022-02-22T18:35:19,Hyväksytty,1.1
2022_13_163,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_164,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä bensiini Suomessa maksaa maailman kuudenneksi eniten. Suomalainen pienituloinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen työssä, tai pienituloinen eläkeläinen, joka tarvitsee autoa käydäkseen kaupassa tai apteekissa, maksaa polttoaineesta enemmän kuin Monacon, Liechtensteinin, San Marinon ja Luxemburgin miljonäärit. Global Petrol Prices -sivusto kertoo esimerkiksi, että 14. helmikuuta bensiinin keskimääräinen hinta ympäri maailmaa oli 1,12 euroa per litra. Samana päivänä luxemburgilainen pankkiiri maksoi pumpulla keskimäärin bensiinistä 1,55 euroa/litra, kun suomalainen pienituloinen maksoi lähes kaksi euroa eli 1,91 euroa litralta keskimäärin. 
Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin hallituspuolueiden ja kokoomuksen puheita, niin tuli olo, että puhujat olivat unohtaneet esimerkiksi verotuksen vaikutuksen hintaan ja sen, mistä Suomen polttoaineverotus koostuu. Kertauksen vuoksi: Tänä vuonna polttoainevero koostuu energiasisältöverosta, hiilidioksidiverosta ja huoltovarmuusmaksusta. Tämän lisäksi maksetaan arvonlisävero, joka maksetaan polttoaineen koko hinnasta, eli myös hintaan sisältyvästä polttoaineverosta. Suomalainen pienituloinen siis maksaa myös veroa verosta. Jos siis suomalainen tankkaa pumpulla keskihinnaltaan 1,91 euroa/litra maksavaa E95-kymppi-bensiiniä, niin siitä veroja on noin 1,1 euroa ja veroton hinta on noin 0,8 euroa. 
Arvoisa puhemies! No, mitä hallitus on nyt sitten tehnyt suomalaisten auttamiseksi, kun polttoaineeseen menee liikaa rahaa ja kodin lämmittäminenkin on kallistunut hurjasti? Monella suomalaisella on ihan oikeasti vaikeuksia tulla toimeen. Pienituloiset haja-asutusalueen eläkeläiset hallitus ja varsinkin keskusta ohjasi Kelan luukulle — hallitus nimittäin ilmoitti antavansa pelkän suosituksen, että energian, mukaan lukien sähkön, hinnannoususta aiheutuneet nousseet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ensin demarit lupasivat viime eduskuntavaaleissa pienituloisille eläkeläisille vappusatasia, ja myöhemmin liikenneministeri Harakka — myös demari — lupasi pienituloisille, että rahaa tulee tilille. No mitä tuli? [Mikko Lundén: Paljonko on tullut?] Tuli ohjeet mennä Kelan luukulle. 
Arvoisa puhemies! Työssäkäyville hallitus lupasi määräaikaisia korotuksia työmatkavähennyksen enimmäismäärään ja määräaikaisia kilometrikohtaisen vähennyksen nostoja. Ensi vuonna saatava veronpalautus tai sitten heinäkuussa laskettava veroprosentti ei nyt lohduta — hätä on nyt siellä bensapumpulla, kun ihmisillä ei ole käytännössä rahaa tankata autojaan! Jos hallitus olisi oikeasti halunnut tehdä vaikuttavia toimia kohdistettuna, olisi myös pitänyt laskea omavastuuta ja muuttaa myös työmatkavähennyksen saamisen ehtoja, jotka ovat joissakin tapauksissa nykyisin järjettömiä ja rajaavat useita ihmisiä tuen ulkopuolelle joskus kohtuuttomilla vaatimuksillaan. 
Arvoisa puhemies! Inflaation kiihtyessä hallituksen olisi pitänyt keventää verotusta. Polttoaineen verotusta ja kotitalouksien sähköveroa olisi pitänyt laskea vähintään 25 prosenttia ja pysyvästi — ja tätä perussuomalaiset ovat vaatineet koko ajan. Lisäksi perussuomalaiset ovat vaatineet niin sanotun dieselveron poistamista. Verojen kevennykset olisivat auttaneet heti vaikeassa asemassa olevia, ja se olisi ollut oikeudenmukaista kaikille. On myös huomattava, että näillä päätöksillä hallitus paisuttaa byrokratiaa kierrättämällä rahaa järjestelmän kautta takaisin osalle onnekkaista, kun samaan aikaan olisi voitu tehdä veronalennuksia, jotka olisivat vähentäneet byrokratiaa ja auttaneet oikeudenmukaisesti kaikkia ihmisiä. 
Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä perussuomalaisten, kristillisten ja Liike Nytin välikysymystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-02-22T18:35:25,2022-02-22T18:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_13_165,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_166,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis vuoden 2022 ensimmäinen välikysymys. Me perussuomalaiset kysymme yhdessä kristillisdemokraattien ja Liike Nytin kanssa hallitukselta energia‑ ja polttoainehinnoista. Tilanteesta kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta. Suomessa on paljon alueita, joissa sopiva joukkoliikenne on vähäistä tai sitä ei käytännössä ole lainkaan, ja valitettavasti pääkaupunkiseudun vihervasemmisto ei sitä ymmärrä lainkaan. Tosin sama ongelma, polttoainehintojen kova kasvu, koskee myös autoilijoita, maanrakennus‑ ja metsäkoneurakoitsijoita, kaikkia, jotka polttoainetta käyttävät.
Arvoisa puhemies! Koska hallituksessa on aiemminkin ainakin osittain kuunneltu ehdotuksiani muun muassa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poiston suhteen, ajattelin pikkuisen palata siihen ja samalla kehua meidän mediaa, miten se osaa tämän asian värittää. Elikkä siis minä tein viime vuoden lopulla lakialoitteen kiinteistöverolain muuttamisesta, joka koskee maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, ja esitin sitä pidempiaikaisena. Se loisi uskoa maatalouteen ja maatalouden kannattavuuteen. Esitin myös, että se kompensoitaisiin valtion varoista kunnille.
Ja arvoisa puhemies! Tätä tekemääni ehdotusta kun käsittelimme täällä salissa, niin sitä tietenkin perussuomalaiset kannattivat, ja pikkuisen luen täältä pari keskustalaista kommenttia. Edustaja Mattila kertoi näin: ”Toivon, että edustaja Mäenpään lakialoitteen hyvä sisältö sisällytetään viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan.” Ja edustaja Kettunen totesi: ”Olen todella tyytyväinen siitä, että edustaja Mäenpää on tehnyt tämän lakialoitteen, ja niin kuin tuossa jo edustaja Mattila totesi, mikäli tämä ei nyt saa tarvitsemaansa kannatusta, niin sitten seuraava eduskunta katsoo toivottavasti, että tämäkin asia otetaan käsittelyyn.” Että kiitos edustaja Kettuselle ja... [Tuomas Kettunen: Allekirjoitin tuon lakialoitteen!] — Tämä oli näin.
Se, mitä minä ihmettelen, on, että täällä on Suomessa tämmöinen media, joka on kiinnostunut maaseudun tulevaisuudesta, mutta kuitenkin sitten unohtaa kaikessa uutisoinnissaan, että tämä on oppositiosta tullut esitys, ja kertoo sen ikään kuin se olisi aivan hallituksen esitys.
Sen verran vielä, kun on ollut uutisissa, että se menee johonkin EU-käsittelyyn vielä, niin jos EU sen hylkää, niin näen siinäkin valoisan puolen. Arvoisa puhemies, silloin varmasti meidän kansa ja jopa maanviljelijät ymmärtävät, mikä on tällä hetkellä itsenäisyytemme taso. No, toivotaan, että se kuitenkin menee siellä läpi.
Sen verran pitää huomioida täältä, että silloin kyllä edustaja Kiljunen sanoi: ”Mutta varmaankaan ratkaisu maatalouden ahdinkoon ei löydy tästä kiinteistöveron helpotuksesta, koska sieltä aukeaa sitten muita ongelmia.” Se on ihan totta, että tämä ei ratkaise koko ongelmaa. Se ongelma on paljon laajempi, ja sen takia me oppositiossa laadimmekin teille uusia esityksiä, joita hallitus voi sitten taas vapaasti kopioida ja kertoa ominaan.
Arvoisa puhemies! Olen myös tehnyt matkakustannuksista lakialoitteen ja esitin siinä, että matkakustannuksia voisi vähentää 10 000 euroon asti ja omavastuuosuus olisi 500 euroa. Välittömästi aloitteen jättämistä seuraavana päivänä hallitus esitteli omat täsmätoimensa samasta asiasta, ja valitettavasti veronmaksajan kannalta nämä minun esitykseni ovat paremmat, että ehkä te voitte siitäkin sitten jotain kopioida. Paras ratkaisu olisi kuitenkin laskea polttoaineen verotusta ja unohtaa jakeluvelvoitteen korottaminen. Tämä olisi tasapuolista kaikille maamme asukkaille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-22T18:41:35,2022-02-22T18:47:13,Hyväksytty,1.1
2022_13_167,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_168,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset hallitukselle, että se on jo ryhtynyt toimiin tämän välikysymyksen pohjalta, ja niin kuin edustaja Kankaanniemi tuossa omassa puheenvuorossaan viittasikin, tämä välikysymys pakotti hallituksen toimimaan. 
Ammattidieselin edistäminen ja työmatkavähennyksen korottaminen ovat tervetulleita päätöksiä. Erityisesti ammattidiesel on ollut perussuomalaisten esittämä ja tukema malli jo pitkään, vaihtoehtobudjetista toiseen. Kokonaisuudessaan hallituksen toimet ovat kuitenkin varsin vaatimattomia perussuomalaisten esityksiin nähden ja palvelevat vain kapeaa siivua kaikesta siitä toiminnasta, joita polttoaineiden hinnannousut koskettavat.
Olen seurannut huolestuneena yrittäjien sekä erityisesti ruoantuotannon ja maatalousalan ahdinkoa. Polttoaineiden ja sähkön lisäksi myös rehun ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet rajusti. Viimeiset vuodet ovat olleet muutenkin vaikeita Suomen maataloudelle. Maatalous- ja puutarhayrityksiä vähenee noin tuhannen tilan vuosivauhdilla. Fyysisen ja henkisen kuormituksen lisäksi lopettamispäätöksiin on päädytty kannattavuusongelmien vuoksi. Tuotantokustannusten noususta huolimatta raaka-aineiden tuottajahinnat ovat pysyneet paikoillaan. Kaupat ovat kaventaneet alkutuottajan saaman korvauksen minimiin. 
Ruoan hintaan kohdistuu myös nousupaineita tilanteessa, jossa Suomessa on jo eurooppalaisittain verrattuna korkea taso. Pellervon taloustutkimuksen mukaan ruoan hinta nousee tänä vuonna 6 prosenttia, mikä aiheuttaa suuren loven jokaisen kuluttajan lompakkoon. Tämä siis sen päälle, että myös liikkumisen ja talon lämmittämisen hinnat ovat kallistuneet. Huolta aiheuttaa myös se, että hallituksen ilmastoratkaisut ja vihreä siirtymä tarkoittavat sitä, että tuotanto siirtyy Suomesta pois. Niin on tapahtumassa niin ruoan- kuin energiantuotannossakin, mikä merkitsee Suomen omavaraisuuden kaventumista.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin, joissa on turvattava yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. Suomen erityispiirteinä on kylmä ilmasto, syrjäinen sijainti, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäisyydet. Ruokahuolto on yksi aivan keskeisimpiä huoltovarmuustekijöitä. Kasvavat energian ja polttoaineiden hinnat kaventavat muiden yritysten ohella myös maatalouden ja ruoantuotannon edellytyksiä Suomessa. Tämä heijastuu myös haitallisina vaikutuksina huoltovarmuudelle ja kestävyydelle kriisitilanteessa. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessakin on suorastaan vaarallista ja vastuutonta heikentää suomalaista huoltovarmuutta ja kriisivalmiutta. Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta ja kiinalaisesta teknologiasta on mahdollistanut näiden suurvaltojen tiukan otteen mantereestamme. 
Biopolttoaineita ei ole saatavilla sellaisia määriä, että niillä voitaisiin vielä korvata fossiiliset polttoaineet. Tuotteet kulkevat kaupan hyllyille kumipyörillä. Traktorit pelloillakaan eivät kulje sähköllä, ja kun joudumme vielä varautumaan sen kaikkein pahimmankin varalle, niin myös panssarivaunut ja hävittäjät tarvitsevat polttoaineensa. Miten ihmeessä hallitus perustelee sen, että näillä ilmastopäätöksillä me käytännössä ammumme itseämme nilkkaan? Miten hallitus varmistaa energiahuoltovarmuuden mahdollisen kriisin aikana, ja mitä se tarkoittaa turvallisuuspolitiikallemme? Onkohan hallitus mahtanut edes pohtia näitä asioita, vai onko silmissä kiilunut vain yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-02-22T18:47:16,2022-02-22T18:52:07,Hyväksytty,1.1
2022_13_169,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_170,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esitteli perjantaina täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen rajuun nousuun. Hauraimmassa asemassa olevat eivät näistä määräaikaisista toimenpiteistä pääse kuitenkaan hyötymään. Energian kallistuminen iskee erityisesti pieni- ja keskituloisen kansalaisen kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri tämänkaltaisiin pakollisiin menoihin.
Hallituksen olisi pitänyt osoittaa toimeentuloluukun lisäksi aitoja toimia vähävaraisille eläkkeensaajille sekä seurata oman hallitusohjelmansa kirjausta eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden ja köyhtymisen vähentämisestä. Jälleen kerran näemme, miten juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi.
Nämä päätökset osoittavat piittaamattomuutta maatamme rakentaneita ja jo korvaamattoman työpanoksen antaneita eläkeläisiä kohtaan. On suorastaan julmuutta ohjata ikäihmiset toimeentuloluukulle. He ovat tottuneet tulemaan toimeen omillaan, eikä heidän luontonsa anna periksi lähteä notkumaan Kelan luukulle, mikä on hallituksen ainut ohje näille ihmisille tähän äkilliseen kriisiin.
Myös YK:n vammaisyleissopimus, johon Suomi on sitoutunut, edellyttää 20 artiklassa turvaamaan vammaisten ihmisten henkilökohtaisen liikkumisen. Polttoaineiden raju hinnannousu rajoittaa vammaisten ihmisten mahdollisuutta liikkua kodin ulkopuolella. Hallituksen tulisi etsiä keinoja, millä tätä tilannetta voidaan helpottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-02-22T18:52:08,2022-02-22T18:53:58,Hyväksytty,1.1
2022_13_171,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_172,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on unohtanut sen kaikista keskeisimmän asian: autoilu on osa suomalaista elämäntapaa. Te voivottelette, ettei polttoaineverotusta voi muka alentaa, koska siitä hyötyisivät myös keskituloiset, jopa se espoolainen toimitusjohtaja. Miten tällä logiikalla perustelette tuet sähköauton hankintaan? Minä näen asian niin, että polttoaineen verotusta alentamalla parantaisimme ihmisten ostovoimaa, oli hyötyjä pieni- tai keskituloinen. Moniko pienituloinen sitä paitsi on hankkinut sähköauton? Taitaa hyötyjä olla se espoolainen toimitusjohtaja. Veronmaksajien euroilla on nekin tuet rahoitettu, mutta se ei hallitusta haittaa, koska ilmaston nimissä kaikki keinot ovat sallittuja. Maksakoot suomalaiset vielä ne sähköautojen latauspisteetkin taloyhtiöihin yhtiövastikkeissaan. Ilmastotoimet maksavat ja kurjistavat suomalaisten elämää.
Polttoaineiden hintojen halutaankin pysyvän korkealla, koska vihervasemmisto haluaa, että autoilu vähenisi. Sekin on teille ilmastotoimi. Sillä siis ohjaillaan ihmisiä siirtymään muihin liikkumismuotoihin, mutta hallitus unohtaa tässä tuon puheeni alussa mainitsemani tosiasian, että autoilu kuuluu olennaisena osana suomalaiseen elämäntapaan. Hallitus unohtaa, ettei suurimmalla osalla suomalaisista ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää autoa, jotta arjen pyörittäminen onnistuu, ja miksi pitäisi ollakaan. Auto mahdollistaa vapauden liikkua. Auto mahdollistaa sen, että suomalainen voi asua siellä, missä on onnellisimmillaan. Se mahdollistaa sen, että koko Suomi voi olla asumiskelpoinen. Jotenkin tuntuu, että tätä samaa asiaa saa jankuttaa täällä päivästä toiseen. Vaikka Suomessa kukaan ei ajaisi autolla enää metriäkään, ei maailma sillä siltikään pelastuisi. Hallituksen puheet ilmastotoimien tärkeydestä ovat turhia niin kauan kuin todelliset ympäristön- ja ilmastontuhoajat eivät liikauta eväänsäkään.
Hallitus on päättänyt toimista, joilla työssäkäyvien autoilua tuetaan hieman enemmän, mutta siinä unohdetaan kaikki ne, jotka eivät käy töissä. Työssäkäynti ei myöskään ole ainoa syy käyttää autoa, sillä autoilulla on myös sosiaalinen merkitys. Autolla liikutaan kyllä töihin mutta myös harrastuksiin, luontoon, sukulaisten luokse, ystäviä tapaamaan, reissuihin, terveyspalveluiden pariin ja niin edelleen. Etenkin nuorille auto mahdollistaa sen, että päästään töihin, opiskelemaan mutta myös ystäväporukalla pyörimään kylille, tapaamaan uusia ihmisiä ja viettämään aikaa. Kaikki tämä, suomalaisen elämän kivijalka, on nyt murenemassa, kun näistä niin sanotuista ei niin pakottavista ajoista on karsittava: viikonlopun mummolareissut, ystäväporukan tapaamiset, yhdistyselämä. Varsinkin maaseudulla nuorten ainoa mahdollisuus nähdä toisiaan ja viettää aikaa keskenään on auto. Eikä muuten kaveri ruudun toisella puolella korvaa aitoa vuorovaikutusta ja sosiaalista kanssakäymistä.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ihmisillä on vapaus liikkua, ja mikäli yksityisautoilusta tehdään liian kallista, vaikeutuu työssäkäynnin lisäksi aivan kaikki muukin liikkuminen, millä on iso vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Neljän seinän sisälle jääminen liikkumiskustannusten vuoksi ei ole lainkaan toivottavaa. Vielä vähemmän toivottavaa on se, että ihminen käytännössä pakotetaan elinkustannusten vuoksi muuttamaan pois sieltä, missä viihtyy ja on onnellisimmillaan, mutta sehän vihreiden talutusnuorassa olevalle keskustallekin näyttää sopivan. Sitten te vielä ihmettelette, miksi maaseutu tyhjenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-02-22T18:54:02,2022-02-22T18:58:02,Hyväksytty,1.1
2022_13_173,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Huru poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_174,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Miksi maailmanmarkkinahinnat nousevat, polttoaineiden hinnat nousevat, energian ja sähkön hinnat nousevat, lannoitteiden hinnat nousevat ja ruoan hinta nousee? Miksi? Kaikki ovat seurausta huonosta talouspolitiikasta, jota vihreäksi siirtymäksikin kutsutaan. Jos joku vielä tulee sanomaan, että bensan, dieselin tai polttoöljyn korkea hinta johtuu maailmanmarkkinahinnasta, niin minä en sitä usko, eikä sitä usko kansakaan. Kuinka esimerkiksi Espanjassa litra voi olla jopa yli 40 prosenttia halvempaa kuin täällä? [Mikko Lundén: Niinpä!] Tämän kaiken takana on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka ja ideologiset päämäärät. Ilmastonmuutoksen torjunta, vihreys, päättää meidän elintasostamme tällä hetkellä. Runnotaan päättömästi läpi sellaisia rajoituksia, joiden sivuvaikutuksia ei edes nähdä. Jos kerran haluamme luopua fossiilisista polttoaineista, täytyy antaa tilalle parempi vaihtoehto ja samalla hinnalla. Nyt ei näin ole käynyt. Sähköautoilu ei todellakaan ratkaise asiaa: jos kaikki Suomen autot kulkisivat sähköllä, niin voidaan kysyä, kuinka monta Olkiluotoa tarvitsisimme lisää.
Polttoaineiden veronkevennys on nyt tässä ja tällä hetkellä ainoa ratkaisu, jolla pysäytämme tämän hyvinvointivaltiomme rapistumisen. Jos uskomme veroasteen Lafferin käyrään, myös verotusta alentamalla voi valtion verokertymä kasvaa. Kaikki veronkevennykset siirtyvät suoraan kulutukseen, josta hyötyvät kansalaiset ja yritykset. Täällä salissa keskustan edustaja debatissa kertoi, että jos poistamme dieselautojen käyttöveron, niin joudumme nostamaan 20 senttiä dieselin litrahintaa. Mielestäni se olisikin oikeudenmukaista. Siis siitä tulisi tällä hetkellä noin 10 senttiä enemmän kuin bensan litrahinta. Käyttövero otetaan auton painon mukaan, joten meillä on auton omistajia, joilla auton arvo on jopa pienempi kuin vuotuinen käyttövero. Toiset maksavat samansuuruisen käyttöveron 1 500 kilometrin vuotuisesta ajosta, kun toiset ajavat 60 000 kilometriä sillä samalla summalla, ja sillä keskimäärin 700 eurolla saa kyllä kiitettävän monta kertaa käydä tankkaamassa. Ja ollaanko laskettu veronmenetys siitä, kun ei ole varaa tankata? 
Ministeri toi täällä salissa myös esille sen, että sosiaalitoimelta voi tarvittaessa hakea tukea ylisuuriin sähkölaskuihin. Kysymys kuuluukin: kuka voi? On huomioitava myös se tosiasia, että sosiaalihuollon piiriin päässyt henkilö tai perhe ei maksa itse sähkölaskuaan vaan sosiaalitoimi antaa siihen maksusitoumuksen. Ja ymmärtääkö hallitus, että myös omistusasunnossa asuva henkilö tai perhe voi elää toimeentulon äärirajoilla mutta heille, jos he erehtyvät tukea pyytämään, sanotaan tosiasiassa, että myy se auto tai asunto, silloin pärjäätte? Tämä on todellisuutta tuolla tämän salin ulkopuolella.
Arvoisa herra puhemies! Vihervasemmistolla on aina sama ratkaisu ongelmiin: kaadetaan niiden päälle rahaa. Tällä hetkellä kaadetaan jo niin paljon, että rahahanoista juoksutetaan suoraa velkaa. Jotta voisimme ylläpitää pohjoismaisen hyvinvointivaltion, aloitetaan alentamalla polttoaineiden verotusta. Se vaikuttaa kaikkeen, varsinkin pitkien välimatkojen Suomessa, jossa joukkoliikenne toimii vain kaupunkikeskuksissa ja kaikki tavarat kulkevat kumipyörillä. Autoilijoilta kerätään jo nyt erilaisten verojen muodossa noin 8 miljardia, ja siitä vain miljardi käytetään tiestön hyödyksi. Yliverotusta on paljon, ja kysymys kuuluukin: mihin nämä ylimääräiset rahat menevät, kenen taskuun? Te tiedätte perussuomalaisten vastauksen tähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-02-22T18:58:15,2022-02-22T19:03:14,Hyväksytty,1.1
2022_13_175,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_176,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arjen kallistuminen näkyy bensatankilla, sähkölaskussa ja ruokakaupassa. Inflaatiota kiihdyttää erityisesti energian hinta, ja turvallisuustilanne Euroopassa antaa valitettavasti odottaa tämän kehityksen jopa syvenevän. Yllättävä hintojen nousu on ajanut kotitalouksia taloudelliseen ahdinkoon varsinkin pitkien välimatkojen Suomessa. Myös monet yritykset ovat pulassa, kun kuljetus- ja tuotantokustannukset ovat kohonneet. Energian hintakehitys on maailmanlaajuinen ilmiö, eikä tässä salissa voida mitään maailmanmarkkinahinnoille. Pahimmissa vaikeuksissa ovat ilmastotoimissa hidastelleet öljy- ja maakaasuriippuvaiset maat.
Olemme laajasti tässä salissa huolissamme hintojen nopeiden ja yllättävien muutosten vaikutuksista ihmisten arkeen. Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi hallituksen hyödynnettäväksi jo varhaisessa vaiheessa listan keinoja, joilla voimme vahvistaa suomalaisten kotitalouksien ostovoimaa nopeasti. Esitimme veroratkaisuja, kuten työn ja eläkkeen verotuksen keventämistä, työmatkavähennyksen laajentamista, ja sähkön hintapiikkien tasaamiseksi ehdotimme kotitalouksien sähköveron alentamista väliaikaisesti talvikuukausiksi. Sähköveron pudottaminen EU:n sallimaan minimiin kahdeksi kuukaudeksi pahimpien pakkasten aikaan säästäisi laskelmiemme mukaan sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan perheen sähkölaskusta yhteensä lähes 200 euroa.
Puuttuisimme myös sähkön siirtohintoihin, jotka ovat edelleen kohtuuttomia, ja edistäisimme uusia puhtaan energian investointeja ja pienydinvoiman käyttöönottoa. Hillitsisimme polttoaineiden hinnannousua jakeluvelvoitteen aikataulua viivästämällä. Lisäksi esitimme, että Suomessa otetaan käyttöön raskaan liikenteen ammattidiesel tukemaan teollisuuden kilpailukykyä pitkien etäisyyksien maassa, jossa on raskaat kuljetuskustannukset. Jos menetämme kilpailukykymme, menetämme työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan.
Hallitus kiitti kokoomusta näistä esityksistä mutta tarttui ensi vaiheessa lähinnä vain työmatkavähennykseen. Se oli toki hyvä päätös mutta koskee pientä joukkoa. Esimerkiksi eläkeläiset eivät tästä ehdotuksesta hyödy ja jäivät oikeutetusti kysymään sen perään, unohtiko hallitus eläkeläiset.
Ammattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan hallituksen tiedotteen mukaan, mutta aikataulusta ei saatu tarkempaa tietoa eikä valmistelun aloittamista vielä voida tulkita lupaukseksi nopeasta toteutuksesta.
Arvoisa puhemies! Kestävin tapa tukea ihmisten ostovoimaa on keventää työn ja eläkkeiden verotusta. Se olisi suora ja nopea keino, kun ihmisille jäisi enemmän käteen palkasta ja eläkkeistä, ja lisäisi mahdollisuuksia selvitä myös arjen välttämättömistä kustannuksista. Olemme esittäneet veronkevennyksiä jo vaihtoehtobudjetissamme ja osoittaneet, että ne on mahdollista toteuttaa vastuullisella tavalla siten, että valtion velanotto samalla vähenee. Julkisen talouden kasvattamisen sijaan meidän tulisi vahvistaa ihmisten käteen jääviä tuloja ja suomalaisten omaa varallisuutta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, maatalouden tilanteesta: Siitä tässä salissa keskusteltiin kyselytunnilla, mutta aihe on jäänyt liian pienelle huomiolle. Maatalouden ja suomalaisen ruuantuotannon syvä kannattavuuskriisi on nostettava vahvemmin tähän saliin ja politiikkatoimien kohteeksi. Hetkellistä apua on luvattu vapauttamalla maatalouden tuotantorakennukset kiinteistöverosta väliaikaisesti. Hetkelliset täsmätoimet eivät kuitenkaan viljelijän yöunia enää palauta, vaikka tätä esitystä sinänsä voidaan pitää kannatettavana. Se on silti aivan riittämätön ratkaisu, ja kestäviä ratkaisuja tilojen kannattavuuden parantamiseksi tarvitaan nyt oikeasti. Suomessa on ollut keskustalainen maa- ja metsätalousministeri nyt jo pian kaksi vaalikautta, eikä tuloksia valitettavasti näy. Toivon, että hallitus pikaisesti tuo ratkaisuja, jotka helpottavat suomalaisen viljelijän ja suomalaisen ruoantuotannon syvä ahdinkoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-22T19:03:17,2022-02-22T19:08:02,Hyväksytty,1.1
2022_13_177,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_178,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua, sähkön ja päästöoikeuksien hinnat ovat moninkertaistuneet vuoden takaisilta tasoiltaan. Niin ikään on tiedossa, että polttoainehintojen nousu ei vähennä liikkumisen tarvetta, ei etenkään maaseudulla, missä ei ole mahdollisuutta joukkoliikennevälineiden käyttöön isossa mittakaavassa. Samalla tulee muistaa, että liikkumisen ja asumisen hinta vaikuttaa suoraan työnteon kannattavuuteen. Perussuomalaiset esittävät veronalennuksia polttoaineen verotukseen ja että kotitalouksien sähköveroa lasketaan kohti EU:n minimitasoa. Veronalennuksella on huomattava ostovoimaa vahvistava vaikutus. Se on ainoa oikea tapa.
Liikennepolttoaineiden hintojen raju nousu on puhuttanut jo kuukausien ajan eikä turhaan. Öljyn maailmanmarkkinahinnan kaksinkertaistuminen on yhtenä isona tekijänä ollut nostamassa polttoaineen hintoja kansalaisten kipurajan yläpuolelle. Vaikka öljy onkin kallistunut roimasti, silti polttoaineen hinnoista suurin osa muodostuu veroista, joiden taso päätetään käytännössä hallituksessa.
Arvoisa herra puhemies! SDP- ja keskustavetoinen hallitus tuntuukin täysin unohtaneen maaseutu-Suomen ylikireällä energia- ja ilmastopolitiikallaan, missä kovat energianhinnat vaikuttavat suoraan kaikkiin tiloihin erittäin rajulla kädellä. Toisaalta monien alkutuottajien tilanne on jo entuudestaan haasteellinen, koska edellinen satokausi on ollut huono ja sekä lannoitteiden että rehujen hinnat ovat olleet korkealla. Tämä vaikuttaa maamme huoltovarmuuteen suoraan heikentävästi, kun hallitus ajoi turvetuotannon alas ennätysajassa. Maalaisjärki tuntuu cityvihreiltä ja muultakin hallitukselta puuttuvan siis täysin. Hallitus ei suostu tinkimään kehitysavusta ja haittamaahanmuutosta, mistä olisi varaa tinkiä ja reilusti.
Arvoisa herra puhemies! Vuoden sisällä voimakkaasti kohonnut dieselin litrahinta kohosi entisestään, kun parafiinisen dieselin veronkorotus ja jakeluvelvoitteen nosto tulivat voimaan tammikuussa. Kuljetuskustannusten nousu heikentää Suomen logistista kilpailukykyä. Kymmenillä prosenteilla noussut dieselin litrahinta vaikeuttaa sekä tavara- että henkilöliikennetoimintaa, heikentää alan kannattavuutta ja investointikykyä. SKALin kuljetusbarometri tammikuussa 2002 osoitti, että hinnannousu on aiheuttanut osalle kuljetusyrityksistä kannattavuuden romahtamisen. Ammattiliikenteen maksama vero dieselistä on keskimäärin noin 50 senttiä litralta, mikä on yksi korkeimpia Euroopassa. Siis vero on keskimäärin noin 50 senttiä litralta.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esittää polttoaineen jakeluvelvoitteen tason laskemista, mikä olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoaineen hintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään. Hallitus on sen sijaan entisestään kiristämässä sekoitevelvoitetta eli korottamassa hintoja. Kuluttajahinnat ja yritysten ahdinko jatkavat kasvuaan. Yrittäjälle polttoaineen hinnan nousu aiheuttaa lisäkuluja, jotka näkyvät asiakkaan laskussa.
En voi mainita sanaa ”vero” liikaa, koska se me täällä Pohjolassa osataan, varsinkin tiettyjen puolueiden puolesta. Suomessa polttoaineen kalleutta selittää se, että hinnasta suurin osa on veroa. Niin polttoaineiden kuin sähkön hinnat johtuvat pääosin maailmanmarkkinahinnasta, mutta sen päälle tulee sana vero, joka nostaa hinnat. Lisää vettä kiukaalle tulee vielä hallituksen harjoittamasta sensaatiomaisesta vihreästä politiikasta.
Arvoisa herra puhemies! Asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 22 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaisia matkakuluvähennyksiä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 22 säätämällä sen määräksi 30 senttiä per kilsa, aiemmin oli 25 senttiä per kilsa. Toimenpiteet ovat kuitenkin riittämättömiä. Paras tapa laajentaa työmatkavähennystä olisi ollut laskea sen omavastuuosuutta. Työmatkavähennyksen ulkopuolelle jää suuri joukko arjessaan autoa tarvitsevia, kuten opiskelijoita, eläkeläisiä tai pienituloisia osa-aikatyöntekijöitä. Vähennys ei vähennä lainkaan yritysten, teollisuuden, ruuantuotannon ynnä muun logistiikan kuljetuskustannuksia.
Juuri energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisen suuri osa hupenee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Eläkkeensaajienkin on asuntonsa lämmitettävä. Lisäksi myös auton käyttö on monilla alueilla elinehto julkisen liikenteen supistuttua käytännössä katsoen olemattomiin. Olisi todella ollut toivottavaa, että hallitus olisi osoittanut toimeentuloluukun lisäksi myös muita täsmätoimia vähävaraisille eläkkeensaajille.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä pari sanaa hallituksen viime viikolla esiin nostamasta energiapaketista. Sitä voisi kuvailla sanoilla tehoton ja syrjivä. Tähän loppupäätelmään tulee väkisinkin, koska hallitus unohti jälleen paketista esimerkiksi ikääntyvät kansalaiset. Tämä näkyy karulla tavalla siinä, että paketti ei helpota heidän tilannettaan lainkaan. Kallista sähkölaskua ei saa maksettua sosiaalitoimiston luukulla, kuten hallitus suosittaa. Monella pienituloisella eläkeläisellä on maaseudulla öljylämmitys, jota ei ole varaa eikä aikaa vaihtaa enää muuhun energiaratkaisuun. Suomessa on nykyään joukko energiaköyhiä ihmisiä, joilla on pitkäaikaisia taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia, kun ei ole varaa lämmittää enää tupaa.
Lisäksi haluan vielä sanoa mielestäni päivänselvän asian. Henkilöauto ei ole Suomessa luksustuote vaan arjen mahdollistaja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-02-22T19:08:12,2022-02-22T19:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_13_179,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kinnunen poissa. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_180,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tämän välikysymyksen aihe, polttoaine- ja energiahinnat, on tärkeä, ja moni suomalainen on vaikeassa tilanteessa, kun polttoaine- ja sähkölaskut tekevät ison loven lompakkoon, mutta olen tässä miettinyt, että kannattaako tästä tämmöistä hallitus—oppositio-kysymystä tehdä, kun suomalaisten pärjääminen on yhteinen asia, ja varsinkin tämmöisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. 
Edustaja Kankaanniemi, perussuomalaiset ovat olleet viime vuosina myös hallituksessa päättämässä polttoaineiden veronkorotuksesta sekä viime vaalikaudella tästä niin sanotusta jakeluvelvoitteesta. Edustaja Kankaanniemi, te tuotte tämän semmoisena ajatuskulmana esille, että tämä jakeluvelvoite olisi ideologinen päätös, ja rinnastitte sen tämmöiseen vihreään siirtymään, mutta te olitte viime vaalikaudella tätä jakeluvelvoitetta myös tekemässä ja edistämässä. Mielestäni siinä on hyvä ajatuskulma sen suhteen, että siihen fossiiliseen polttoaineeseen sekoitettaisiin uusiutuvalla toiminnalla tehtyä polttoainetta, uusiutuvaa polttoainetta, mikä sitten näkyisi myös meillä työpaikkoina ja sitten myös vientitaseitten osalta. Kyllähän me totta kai haluttaisiin, että mahdollisimman paljon pystyttäisiin Suomessa tuottamaan uusiutuvaa polttoainetta. 
Puhemies! Tosiaan tässä on nyt tuotu esille sitä, kuinka hallitus viime viikolla teki tämän paketin täsmätoimia kasvaneisiin polttoaineitten hintoihin ja energian hintoihin, ja siellä on paljon paljon hyvää. Niin kuin tässä on keskustelun myötä tullut esille, niin me myös opposition kanssa jaetaan monia yhteisiä tavoitteita, muun muassa tämä ammattidiesel, joka nyt näkyy siinä, että vihdoin ja viimein tätä lähdetään voimakkaasti ajamaan eteenpäin. 
Edustaja Laakso tässä toi esille, että hän on jo kaksi ja puoli vuotta tätä ammattidieselin edistämistä odottanut, ja innokkaasti toi esille, että hän aikoo joka viikko tästä muistuttaa ja kysyä. Otetaan tämä innostus vastaan, ja pidetään huoli, että mahdollisimman nopeasti. Minullekin on ilmoitettu, että saattaisi jopa vuosi, puolitoista, kaksi vuotta mennä tämän valmisteluun, ja itsekin olen miettinyt, että olisin sitä mieltä, että kyllä tämmöisen ammattidieselin käyttöönoton pystyy valmistelemaan alle vuoteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-22T19:13:19,2022-02-22T19:16:19,Hyväksytty,1.1
2022_13_181,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_182,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on viisas ja erinomainen kansanedustaja, ja toivon, että te olisitte täällä ensi kaudellakin. Siksi kehotan, että suhtaudutte tähän välikysymykseen sillä vakavuudella, miten kansa tähän suhtautuu — äänestäjänne, teidänkin. Tämä on todella tärkeää. 
Mainitsitte, että olisin vastustanut jakeluvelvoitetta ja sen lisäämistä. En sinänsä, enkä maininnutkaan jakeluvelvoitetta, vaan vastustan tätä ideologista polttoaineen hinnan — liikennepolttonesteiden ja muiden, esimerkiksi maatalouden polttonesteiden hinnan — kovaa verotusta ja sen aiheuttamia ongelmia. Perussuomalaiset viime vaalikaudella äänestivät kyllä jakeluvelvoitetta vastaan täällä salissa, sen tähden, että hallitus nosti sillä polttoaineiden hintoja. Se oli viherpolitiikkaa. Pidän kuitenkin sitä jakeluvelvoitetta erinomaisena asiana sinänsä, mutta emme hyväksy, että sillä hintoja nostetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T19:16:20,2022-02-22T19:17:36,Hyväksytty,1.1
2022_13_183,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Puhujalistaan takaisin. — Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_184,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energian hinta on noussut pitkään. Tämä on ilmennyt huikeasti kasvaneina sähkö- ja kaasulaskuina sekä kaikkien aikojen korkeimpina polttoaineiden hintoina. Monilla sähkölasku on kasvanut sadoilla euroilla, maakaasulaskut voivat ylittää tuhatkin euroa kuukaudessa ja yli 2 euron hinta polttoaineelle on kohtuuton.
Hallitus opposition painostuksesta on huomioinut tilanteen ja julkistanut tukipaketin, jolla tilannetta pyritään helpottamaan. Toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta eivät riittäviä. Paha puute on se, että esimerkiksi eläkeläiset, vähävaraiset ja työttömät on tosiasiassa jätetty huomiotta. Esimerkiksi matkakuluvähennyksen kasvattaminen on toki tarpeen, mutta se ei huomioi edellä mainittuja, minkä lisäksi muutenkin sen ehdot ovat niin tiukat, että harva työssäkäyväkään täyttää kriteerejä.
Ihmettelen, miksi hallitus jätti erityisesti eläkeläiset täysin huomioimatta tukipakettia laatiessaan. Monen seniorin lämmitys- ja sähkökulut ovat kasvaneet kohtuuttoman suuriksi ja auton polttoaineen hinta on suurempi kuin koskaan. Mitkään hallituksen toimet eivät ole kohdistuneet eläkeläisten tilanteen parantamiseen.
Verotuksen ja muiden maksujen tason tulee yhteiskunnassa olla sellainen, että ihmiset voivat elää ja tulla toimeen omilla ansioillaan. Se, että ensin nyljetään kansalaisen pankkitili tyhjäksi verojen muodossa ja kun rahat eivät riitä, kehotetaan hakemaan toimeentulotukea, on kerta kaikkiaan väärin. Se on nöyryyttävää ja osoittaa hallituksen ylimielisyyden. Syökää kädestämme, sanoo hallitus kansalle. Elämä ja olot tulee järjestää siten, että ihmiset voivat elää omaa elämäänsä ilman hallituksen tukia. Ainoa syy, jonka keksin sille, että ihmisiltä pakko-otetaan rahaa hallituksen taskuun ja jaetaan sitten takaisin heille, on se, että vasemmistohallitus haluaa tehdä ihmiset riippuvaisiksi politiikastaan. Se on nykypäivän sosialismia, ja surullista on seurata esimerkiksi keskustapuolueen alennustilaa tämän vasemmistopolitiikan takuukannattajana.
Hallituksen tulisi nostaa kunnianhimonsa tasoa ja kehittää toimenpiteitä siten, että ne ovat reiluja kaikkia kansalaisia kohtaan. Esimerkiksi sähkövero tulisi puolittaa talvikaudella ja sähkön siirtohintoja leikata, mikä helpottaisi erityisesti sähköllä lämmittävien tilannetta. Polttoaineen sekoitevelvoitetta tulee lieventää, mikä hillitsisi hinnan nousua. Ennen kaikkea tuloverotusta tulee keventää siten, että ihmisille jää rahaa enemmän käteen. On myös oikeudenmukaista, että eläkeläisten verotus saatetaan tasavertaiseksi työssäkäyvien kanssa. Ammattidieseljärjestelmä tulee ottaa kokoomuksen esityksen mukaisesti käyttöön. 
Arvoisa puhemies! Hallituksen tehdessä suuren polttoaineveron korotuksen vuonna 20 ainakin yksi peruste oli se, että veroa voidaan korottaa, kun maailmanmarkkinahinnat ovat alhaalla. Nyt olisi aivan yhtä loogista alentaa veroa, kun maailmanmarkkinahinnat ovat huipussaan. Polttoaineen verotusjärjestelmä ja rakenne ovat muuttuneet kansalaisille erittäin epäedulliseen suuntaan. Vuonna 2008 öljyn maailmanmarkkinahinta oli kaikkien aikojen huipussaan, 134 dollaria tynnyriltä. Tänä päivänä se on ”vain” 94 dollaria tynnyriltä. Vuonna 2008 bensiini ei Suomessa kuitenkaan maksanut enemmän kuin nyt, vaan muistaakseni luokkaa 1,30 euroa litralta.
Tässä matkan varrella tehdyt verotuksen muutokset Suomessa ovat aikaansaaneet sen, että polttoaineen hinta nousee kohtuuttomasti maailmanmarkkinahinnan noustessa. Tähän tulee saada veromekanismi, joka tasoittaa hintojen vaihtelua. Sellainen olisi helppo tehdä, jos vain tahtoa olisi. Jos on tehty huonoja päätöksiä, on viisautta pystyä niitä muuttamaan tilanteenkin muuttuessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-02-22T19:17:43,2022-02-22T19:22:05,Hyväksytty,1.1
2022_13_185,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_186,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Tuomas Kettunen: Ihan pönttöön asti — nyt tulee painavaa asiaa!] — Tarkoitus ei ole puhua kauan, mutta tulin tänne puhujakorokkeelle päästäkseni hetkeksi eroon tuosta maskista.
Välikysymyksen jättäneet oppositiopuolueet ovat aivan oikein tuoneet keskusteluun energian ja polttoaineiden hinnannousun tuntuvan vaikutuksen kansalaisten kukkarossa. Ja näyttää siltä, että tilanne voi olla hyvinkin pahenemaan päin, kun tämä kansainvälinen kehitys on sellainen kuin se on. Hintojen nousun juurisyyt ovat paljon syvemmällä kuin Suomen hallituksen harjoittamassa politiikassa.
Hallituksen keinot puuttua kehitykseen ovat käytännössä rajalliset, mutta perjantaina julkistetut toimet tuovat kuitenkin osaltaan helpotusta muun muassa työmatkalla omaa autoa käyttäville. Nyt toteutettavia toimia ovat muun muassa työmatkavähennyksen kilometrikohtaisen ja vuotuisen enimmäismäärän korottaminen tälle vuodelle.
Erittäin tärkeää on, että ammattidieseljärjestelmän valmistelu nyt aloitetaan. Tämä ammattidiesel-käsitehän on aika määrittelemätön. Meillähän on jo tällä hetkellä eräänlainen ammattidiesel, kun dieselöljyn valmistevero on pienempi kuin bensiinin valmistevero ja sen takia dieselöljy on tankattaessa halvempaa kuin bensiini. Ja tämähän nimenomaan on säädetty logistiikka-alan eduksi, kuljetusalan eduksi. Yksityisautoilijoiltahan se otetaan pois keskimäärin ajoneuvoveron käyttövoimaveron kautta. Siis tuo dieselöljyn bensiiniä halvempi hinta otetaan pois ajoneuvoveron käyttövoimaveron kautta. No, nyt puhutaan ammattidieselistä siinä merkityksessä, että EU-säädöksetkin sallivat tietyn suuruisen valmisteveron palautuksen hakemuksesta. Tällä hetkellä se määrä, joka voitaisiin palauttaa, on 17 senttiä litralta, ja sen valmistelu nyt aloitetaan. Täällä edustaja Kettunen ihmetteli, miten tämän toimeenpano sitten kestää niin kovin kauan — virkaportaissa on arveltu, että se kestää vuoden päivät. Minustakin se tuntuu aika uskomattomalta, että se näin kauan voisi kestää. [Toimi Kankaanniemi: Sehän viimekaudella selvitettiin!]
Hallituksen esittämät toimet ovat tarpeellisia ja kertovat kuitenkin hallituksen määrätietoisuudesta tässä vallitsevassa hankalassa tilanteessa. 
Myös maatalouden tuotantorakennusten tämän vuoden kiinteistöveron poistamisella on oma merkityksensä osalle viljelijöistä, jos se EU:n valtiontukibyrokratian nyt sitten koronan valtiontukilievennysten varjolla läpäisee. Toivottavasti näin käy.
Arvoisa puhemies! Sähkön osalta hallitus on jo aikaisemmin tehnyt toimia. Vuoden 2021 alusta teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle, maataloudessa valmisteveron palautusjärjestelmän kautta. Tämän vuoden aikana alempi sähkövero laajennetaan koskemaan tiettyjä lämpöpumppuja, sähkökattiloita sekä suurempaa joukkoa konesaleja. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro, olisin voinut kuunella pitempään! — Toimi Kankaanniemi: Siinä oli hyvää tietoa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-02-22T19:22:13,2022-02-22T19:26:36,Hyväksytty,1.1
2022_13_187,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Pauli Kiuru poissa, edustaja Kotiaho poissa, edustaja Vestman poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_188,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan, kun puhutaan sähkön hinnasta tai polttoaineiden hinnasta, kysymyshän on puhtaasti energiapolitiikan onnistumisesta tai epäonnistumisesta, ja pahoin pelkään, että tämä viimemainittu asia on lähempänä totta kuin se ensin mainittu. Otetaan esimerkiksi vaikka sähkö. Olemme tällä turvepäätöksellä lopettamassa suomalaisen CHP-sähkön tuotannon. Kovimpina pakkaspäivinä tuotamme, sanotaan, noin 2 800 megaa CHP-vastapaineella sähköä, ja nyt kun tämä koktaili lopetetaan, pitää tehdä ensinnäkin valtavat investoinnit ja sitten ruveta polttamaan arvopuuta. Suomi ei pystyisi tekemään typerämpää päätöstä kuin se päätös lopettaa turpeen ja hakkeen yhteiskäyttö ja ruveta polttamaan arvopuuta sen jälkeen kattiloissa. Kysymys on miljardiluokan munauksesta. Joku sanoi, että se on hölmöläisen hommaa. Jos hölmöläisille tämmöinen teko tehtäisiin, niin siinä ainut teko olisi sen jälkeen pyytää hölmöläisiltä anteeksi, koska edes siellä ei tällaista päätöstä tehtäisi — aivan käsittämätöntä touhua.
Toinen asia: Kun tätä kaikkea nyt viherrytetään, niin miten on mahdollista, että Euroopan unionissa suunnitellaan tänä päivänä maakaasun hyväksymistä sille kuuluisalle vihreälle listalle hyväksyttävien energiatuotteiden joukkoon, että saadaan tämä puhallus tehtyä täydellisesti loppuun. Minua rangaistiin siitä, että vastustin elvytyspakettia. Mitä tekee Puola? Saamieni tietojen mukaan — saatan olla väärässä mittaluokassa — 14 miljardia euroa käytetään polttoaineiden hinnan keventämiseen elvytyspakettirahoilla. Me maksamme siitä, että puolalaiset laskevat liikennepolttoaineiden hintaa, ja itse maksamme sitten enemmän. Jos joku sanoo, että tässä on järkeä, niin minä en usko, tai sitten pitää löytyä laskelma, joka todistaa sen oikeaksi. 
Ja kolmantena tulee sitten tämä Venäjän energian tulo. Tänä murheellisena päivänä, mitä Ukrainassa on jo tapahtunut — ikäväkseni on pakko sanoa, että todennäköisesti se vielä laajenee, toivon hartaasti sitä, että näin ei kävisi ja järki voittaisi ennen sitä — kun me tuomme sieltä kiihtyvällä vauhdilla nyt kaikkia energiaraaka-aineita, niin jos sota laajenee tuolla Ukrainan alueella, se tarkoittaa suomeksi sanottuna, että raja menee kiinni, että paukahtaa. Sieltä voi loppua maakaasun tulo, energiahakkeen tulo, turpeen tulo — sieltä ajetaan edelleen turvetta, olen omin silmin sen nähnyt — ja täällä me lopetamme itse niiden tuotannon.
Arvoisa puhemies! Jos tästä talosta löytyy yhtään vielä järkeä, niin meidän on kerta kaikkiaan lopetettava turpeennostovälineiden tuhoaminen. Se on Suomen teollisuuspolitiikan lähiaikojen typerin päätös. Me tuhoamme siinä samalla oman huoltovarmuutemme. Yksikään kansanedustaja — tai anteeksi, hyvin harva kansanedustaja tässä salissa on siitä puhunut. Se on vaiettu kuoliaaksi, asia, joka on kuitenkin Suomen kannalta elintärkeä. Jos ette minua usko, niin kysykää niiltä ihmisiltä, jotka ovat sodan nähneet. He tietävät, mistä minä puhun. He ovat omin käsin ja omalla sielullaan ja omilla silmillään kokeneet sen kylmyyden, uhkan siitä, ettei pärjätä tai tuleeko vielä pahempia vaikeuksia, ja Suomi tekee nyt päätöksiä, joilla koko energiantuotanto saatetaan alttiiksi maailmanmarkkinoille. Siis olemme ajamassa itseämme avuttomaan tilaan. Se on minulle se asia, jonka ymmärtäminen tekee minusta huonovointisen heti. Miksi me toimimme näin typerästi maailmassa, joka menee yhä pahempaan suuntaan? Samaan aikaan muualla maailmassa valmistaudutaan siihen, että pystytään oma energiahuolto hoitamaan tavalla tai toisella, ja pahinta tässä kaikessa on, että tässä emme tee ilmastopolitiikkaa, tämä on täydellinen puhallus. Esimerkiksi Sitran asiantuntijat, esimerkiksi Mari Pantsar tai Oras Tynkkynen, julkisuuteen suolsivat semmoista väärää tietoa, että muka syntyy ilmastopäästöjä — ei synny. Sain viime viikolla kuvan, kun Rauman satamaan tuli turvelaiva, ja ilmeisesti siihen läheiseen voimalaitokseen ne viedään. Silläkö tehdään ilmastopäästöjen vähennyksiä tässä maassa, että ajetaan laivalla, jollakin kipolla tuolta kaukaa maailman merien läpi Suomeen turvetta? Ja samaan aikaan yrittäjät joutuvat tuhoamaan kalustonsa ja lopettamaan elinkeinonsa.
Arvoisa puhemies! Olen tähän politiikkaan niin pettynyt, että vaikka minut pistettäisiin puheitteni takia jalkapuuhun kirkon eteen, niin sopii vallan hyvin, mutta tämmöistä typeryyttä tässä maassa ei saa tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-22T19:26:48,2022-02-22T19:32:08,Hyväksytty,1.1
2022_13_189,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_190,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskoselle kiitos. Hän lausui kyllä todella vakavia sanoja, jotka mielestäni pitävät sataprosenttisesti paikkansa. Oli kyllä aivan älytöntä, että turve ajettiin alas. Toki siihen oli syitä meidän ulkopuolelta päästökaupasta, mutta myös veronkorotuksilla oli siihen vaikutuksia. Se oli raskas virhe, joka esimerkiksi meillä Jyväskylässä energialaitoksella aiheuttaa satojen miljoonien laskun lähivuosina. Alva-yhtiöillä on yli 400 miljoonan investoinnit tämän vuosikymmenen aikana, ja tämä on siinä keskeisenä osana. Ennenaikaisesti joudutaan tekemään suuria muutostöitä, jotka siis nostavat väistämättä niin kerrostalossa asuvan vuokralaisen kuin omakotitalossa asuvan kaupunkilaisen energialaskua. Ihan turhaan, vain sen tähden, että tämä järjetön turvepäätös on päässyt toteutumaan. Turpeen ja hakkeen sekoite on ollut tehokkainta mahdollista, kotimaista, työllistävää ja vieläpä uusiutuvaakin.
Arvoisa puhemies! Ajattelin kertoa omakohtaisen tilanteen. En ole vihreä, mutta kannatan sellaista ilmastopolitiikkaa, joka on järkevää. Itse olen — kun minulla on varaa tehdä ilmastopoliittisia päätöksiä omassa elämässäni, perheen elämässä — hankkinut asunnon, jossa on maalämpö, olen hankkinut uuden auton, joka kulkee puoliksi sähköllä, eli hybridi. Käytän junaa työmatkoilla, tänään se oli ongelmallista, kun juna hyytyi tuonne puolimatkaan ja jouduttiin tulemaan muulla tavalla perille, mutta kuitenkin junalla. Sen lisäksi kuljen täällä kävellen, polkupyörällä. Olen hankkinut kotiin hyvin energiatehokkaat kodinkoneet. Hankin kotimaista ruokaa, vaikka se olisi vähän kalliimpaa kuin bulkkituote, jota tuolta maailmalta Suomeen kerätään — minulla on tähän varaa. Mutta naapurina asuu iäkäs, pitkän elämäntyön matalapalkka-alalla tehnyt leskirouva omakotitalossaan, 50-luvulla rakennettu omakotitalo. Hänen eläkkeensä, mitä hän saa käteen, on noin 1 000 euroa kuukaudessa. Hän maksaa öljylaskun, hän maksaa todella kalliin sähkölaskun, mikä nyt on arkea niille, jotka sitä joutuvat paljon käyttämään. Minä pääsen hyvin vähällä, ei minulla sähkölasku ole paljon minkäänlainen, öljylaskua ei ole ollenkaan, mutta se naapurin leskirouva, jolla on se pieni eläke, johon tulee indeksikorotus tammikuussa ensi vuonna, maksaa koko tämän vuoden sillä eläkkeellään ilman korotusta ne laskut, mitä hänelle tulee, ja ne kiristyvät, nousevat laskut, jotka häntä ajavat eläkeläisköyhyyteen.
Ministeri sanoo, että menköön sitten sosiaaliluukulle tai Kelan luukulle hakemaan toimeentulotukea. Minua hävettää, että näille meidän hyvinvointiyhteiskunnan rakentaneille eläkeläisille sanotaan, että jos sinun rahasi, eläkkeesi ei riitä elinkustannuksiin ja näihin öljyyn ja sähköön — jos niitten varassa elää — että hakekaa toimeentulotuki luukulta. Eihän nämä ihmiset ole tottuneet. Se on heille häpeä — ja ymmärrän sen — mennä hakemaan köyhien apua. Se on tärkeää, että meillä on toimeentulotuki ja asumistuki ja muut, mutta ei näitä ihmisiä tällä tavalla pidä kohdella. Tämä on se tosiasia.
Tällä naapurilla vielä, kun on omakotitalo, niin kaupunki työntää lumet kadulta hänen liittymäänsä, ja hän sitten siinä niitä ahertaa, ellen minä mene avuksi. Tämä on kiinteistöverosta, joka on siinä tapauksessa yhden kuukauden eläke, vielä rasitteena. Tämä on ihan arkea. Me ajauduimme tänä talvena ja nyt tästä eteenpäin siihen tilanteeseen, että meillä on valtava energiaköyhien määrä tässä maassa: eläkeläisiä, lapsiperheitä, työttömiä ja myös työssäkäyviä, jotka maksavat kovat matkakustannukset ja lämmityskustannukset, sähkökustannukset, ja nyt on vielä varmasti ruoan hintakin nousussa, ja edessä on se tilanne, että vuoden päästä ensi syksynä ehkä jo tuodaan maahan ruokaa tuolta... ei me ruokapuutteeseen, nälkään varmaan kuolla, koska maailman merillä seilaa viljalaivoja ja laivoja, jotka kuljettavat lihaa maailman laidoilta — no, ei maailmassa ole laitoja, vaan puolelta toiselle — ja niitä saa sitten ostettua sieltä. Laadusta ei voi puhua ja tuotantotavoista ei voi puhua, ne eivät ole ympäristöystävällisiä. Se on yhtä järjetöntä kuin tämä hakkeen tuonti ja ehkä turpeenkin tuonti Venäjältä, jossa se [Tuomas Kettusen välihuuto] tuotetaan hyvin saastaisesti, tehottomilla koneilla varmasti ja kuljetetaan satoja kilometrejä dieseliä polttaen. Tämä on tätä vihreätä todellisuutta. Hallitus herätkää, ei tällaista politiikkaa voi tukea.
Arvoisa puhemies! Tämä on myös aluepolitiikkaa, tämä on ilmastopolitiikkaa, ja me rahoittaisimme nämä toimenpiteet budjetin sisäisillä siirroilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T19:32:12,2022-02-22T19:38:57,Hyväksytty,1.1
2022_13_191,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_192,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energiahintojen nousuun reagoitiin monessa EU-maassa jo viime vuonna. Eri EU-maiden hallitusten toimesta on tarjottu helpotuksia korkeiden energiakustannuksien kurittamille kansalaisille. Esimerkiksi Puolan hallitus päätti viime vuonna helpottaa autoilijoiden tilannetta poistamalla polttoaineveron ja bensiinin arvonlisäveron kokonaan väliaikaisesti. Mitä tekee Suomen hallitus? Se ei tee kansalaisten hyväksi yhtään toimenpidettä, joilla helpotetaan kansalaisten ostovoimaa tässä energiakriisissä — tässä ja nyt.
Suomessa bensan hinta on jo keskimäärin 2 euroa litra, ja pohjoisessa on jo dieselkin saavuttanut 2 euron rajan. Suomalainen työntekijä ja pienyrittäjä maksaa siis yhä enemmän siitä, että joutuu käymään autolla töissä. Pitkien välimatkojen maassa auto on monelle elinehto. Jos pitkien välimatkojen maassa haluaa elantonsa tienata rehellisellä työllä, niin monella suomalaisella ei yksinkertaisesti ole vaihtoehtoa jättää autoa pois käytöstä. Mitään muuta tapaa helpottaa kansalaisten tilannetta ei ole kuin ottaa esimerkkiä Puolasta ja poistaa bensa- ja dieselvero väliaikaisesti käytöstä.
Lisäksi kalliin pörssisähkön kurittamille kansalaisille on annettava helpotuksia sähkölaskujen maksuun. On väärin, että henkilö voi saada maksuhäiriömerkinnän sillä perusteella, että hän on yhtäkkiä saanut tuhansien eurojen sähkölaskun, jota hän ei pysty maksamaan.
Hallitus voisi ottaa mallia muista EU-maista ja korvata kansalaisilleen aivan liian suuriksi kohonneita energianhintoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-02-22T19:38:57,2022-02-22T19:41:06,Hyväksytty,1.1
2022_13_193,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_194,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää keskustelua, hyviä puheenvuoroja. Tämä meidän haaste on yhteinen. Tässä esimerkiksi edustaja Mäkynen ja aikaisemmin myös edustaja Mäenpää toivat esille sitä, että maaseudulla pitkien välimatkojen Suomessa se oma auto on tärkeä, ja myös toitte esille, että työssäkäynninkin kannalta se on hyvin tärkeä. Tähänhän nyt on puututtu tällä viime viikon paketilla. Työmatkavähennysten osalta nyt sitä enimmäismäärää korotetaan tänä vuonna verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Se ammattidiesel on sitten yksi hyvä toimenpide sen suhteen, että nämä kulut eivät lähde nousemaan. Kun kuitenkin aina kuljetuskustannukset pitkien välimatkojen maassa maksavat jotain, niin kyllä meillä tuonne kuljetuspuolelle, olipa se sitten tavaraliikennettä tai henkilöliikennettä, tämä ammattidiesel on saatava nopeasti voimaan.
Mutta on totta, niin kuin edustaja Kankaanniemi toi esille, että esimerkiksi eläkeläisiä nyt nämä sovitut toimenpiteet, mitä hallitus on tuonut esille, eivät suoraan auta, ja nyt hallituksen pitääkin seurata tätä tilannetta tarkkaan ja varsinkin tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. 
Mennään sitten sinne energiakeskusteluun, minkä edustajat Hoskonen ja Kankaanniemi toivat esille turpeen osalta ja metsähakkeen osalta. Olemme huomanneet, mitä nyt tuolla Ukrainan suunnalla tapahtuu. Ne toimenpiteet, mitä Venäjä tekee, ovat tuomittavia, ja totta kai sehän johtaa siihen, että sanktioita Venäjän suuntaan on pakko tehdä. Mitkä vaikutukset sitten energiapolitiikan osalta tapahtuvat Suomeen? Nyt meille tuodaan tuolta itärajan suunnalta puolikkailla perävaunuilla, rekka-autoilla metsähaketta Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen voimalaitoksiin. Ovatko sanktiot sitten niin kovat, että tämä metsähakkeen tuonti loppuu? Mitä sen jälkeen tapahtuu? Ja kun tässäkin salissa ansiokkaasti on käytetty puheenvuoroja huoltovarmuuden nimissä — ja aion ottaa vielä toisen puheenvuoron maatalouden suuntaan, mutta nyt tähän energiapolitiikan suuntaan — niin kyllähän tästä turpeen hallitsemattomasta alasajostakin, mitä on tässä viime vuosien aikana tapahtunut, nyt varmaan pitää käydä keskustelua, koska ei niitä kaikkia turvenevoja ole vielä suljettu, kyllä siellä vielä ensikin kesänä turvetta nostetaan. Kuitenkin tämä hallitus on jo tehnyt niitä toimenpiteitä, että huoltovarmuuden nimissä turvetta vielä nostetaan myös polttokäyttöön ja energiakäyttöön, ja tästä vain on huolehdittava, koska me emme yhtään tiedä, minkälainen ensi vuosi ja seuraavat vuodet tässä kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ovat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-22T19:41:07,2022-02-22T19:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_13_195,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_196,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama ajatus lopuksi: 
Tuo ammattidieselkeskustelu on sinänsä tietysti hyvää, mutta siinähän ei hoideta tautia, siinä ei syytä hoideta, vaan seurausta. Miten paljon me teemme vääriä päätöksiä, ja sitten joudumme rahoittamaan ne velanotolla? Jos joku sanoo, että se on taloustoimintaa, niin uskallan olla eri mieltä. Ammattidieselasiassa pitää muistaa myös metsäkoneiden ja erilaisten muiden koneiden tarvitsema polttoöljy. Dieselin hinta on viimeisen vuoden aikana noussut noin 45 prosenttia mutta polttoöljyn hinta yli 60 prosenttia. Tällä tavalla halvautetaan koko Suomen tuotantotalous, se on ihan varmaa, koska nämä polttoaineklausuulit, mitä yrittäjillä sopimuksissa on, eivät koskaan kata sitä nousevaa kustannusta. Elikkä yrittäjät joutuvat tappiolle, ja kun suomalainen pienyrittäjä menee nurin, siinä kaatuu Suomen valtio samalla. 
Sitten lisänä vielä tähän tilanteeseen, mikä Suomen kannalta on äärimmäisen vaarallinen, Euroopan unioni on tekemässä semmoisia päätöksiä lähiaikoina koskien EU-taksonomiaa ja myös LULUCF:ää ja yleensä tätä Euroopan byrokratian lisäämistä, joilla pyritään rajoittamaan nimenomaan suomalaisten metsien- ja maankäyttöä. Missä on tämän toiminnan valtuutus? Me emme liittymissopimuksessa antaneet tähän mitään valtuutta. Euroopan unionista on itsestään tulossa järjestelmä, joka orjuuttaa jäsenmaita. Missä on se valtuus, jolla tätä tehdään? En näe tuolla ministeriaitiossa ketään, ei ensimmäistäkään ministeriä vastaamassa siihen, missä on se valtuutus, jolla näitä päätöksiä tehdään. Ei varmasti ole Suomen kansa antanut kansanäänestyksessä lupaa sille, että Euroopan unioni saisi rajoittaa meidän metsienkäyttöä. Metsäpolitiikanhan piti olla täysin kansallista politiikkaa. 
Mutta mitä nyt tapahtuu, arvoisa puhemies? Unioni tulee ja työntää jalkaansa joka oven väliin ja ottaa ja vie kukkaronkin takataskusta ja rajoittaa maankäyttöä ja metsienkäyttöä. Maa-alueita on tavoite suojella vähintään se 30 prosenttia ja metsiä vähintään 20 prosenttia, niin että ne jätetään taloustoiminnan ulkopuolelle. Tiedättekö, mitä se tarkoittaa? Metsäammattilaisena pystyn sanomaan sen teille. Se tarkoittaa sitä, että jos joku metsäyhtiö tällaiselta alueelta ostaa puuta, niin se on entinen metsäfirma, koska se joutuu välittömästi markkinaboikottiin. Joku naureskelee tuolla — varmaan vihreät naureskelee partaansa — että hyvinhän tämä menee, kun saadaan ilmaiseksi suojeltua metsät, mitkä hommat aikaisemmin on yritetty hoitaa Suomessa vähän petkuttamalla, muun muassa Naturalla, mutta nyt se tehdään sitten oikein EU:n väellä ja voimalla. 
Samainen organisaatio, joka on itse joutumassa vaikeuksiin rikkomalla omia sopimuksiaan, Euroopan unionin perussopimuksia. Eihän siellä pitänyt olla velanotto mahdollista, eikä pitänyt olla mahdollista, että joudumme takaamaan toisten velkoja ja maksamaan vielä niiden korkoja. Montako sataa miljardia me sitä vastuuta vielä lisää tarvitsemme? Me olemme jo nyt sillä rajalla, missä meidän vastuut ovat uhkana sille, että meidän kansallisten velkojen korot lähtevät nousemaan. Tässä talossa ei ole yhtään ministeriä, joka tulisi tähän vastaamaan — ihan olen varma, että tuolta aitiosta ei löydy ensimmäistäkään ministeriä, joka tulee vastaamaan. Väitän, että heillä on silloin tullut lähtö jonnekin.
Sitten kun turvemaiden käyttö vielä kielletään, niin että sieltä ei saa hakata ja ei saa edes energiapuuta ottaa, niin mistä me sitten rupeamme tätä kansakuntaa elättämään? Vielä kaksi kolme vuotta sitten tässä talossa puhuttiin suu vaahdossa biotaloudesta. Missä on nyt biotalous? Euroopan unionin komission takataskussa, jotta siellä Leyenin porukka saa keksiä suojeluintoilijoiden kanssa Suomelle uusia sanktioita. Tällaisesta ei ole Euroopan unionin liittymissopimuksessa mitään mainintaa. Euroopan unioni on menossa laitonta tietä, joka tulee johtamaan Euroopan itsensä suuriin vaikeuksiin, aikana, jolloin sitä yhtenäisyyttä tarvittaisiin. 
Minulla oikeasti tulee ikävä sitä Robert Schumanin puhetta, jossa hän paalutti sen, mikä on Euroopan unionin, tai silloisen Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, todellinen tarkoitus. Piti toimia tavalla, jolla kansakunnat saatetaan yhteen, jotta käydään kauppaa ja ollaan yhteydessä toisiin, jolloin sotien mahdollisuus vältetään. Mutta nyt tämä Schumanin perintö hukataan älyttömiin luonnonsuojeluvaatimuksiin, jotka itse asiassa tuhoavat luontoa, eivät suojele mitään, koska jos eivät metsät kasva, ei hiilinielu toimi, ja jos eivät pellot ole kunnossa, niin tulee nälkä. Eihän tämä sen vaikeampaa ole, kun yksinkertainen maalaismieskin sen tajuaa, eli allekirjoittanut. Täällä Suomen pääkaupungissa, jossa on tohtoreita ja maistereita niin että livettää, pitäisi tuon asian nyt selvitä pienemmälläkin selvittelyllä.
Todella kysyn, arvoisa puhemies, lopuksi: missä on tämän kaiken järjettömyyden valtuutus? Olen tottunut elämässäni siihen, että jos jotain tehdään, niin pitää olla valtakirjat kunnossa. 25 vuotta metsämiehenä opetti sen, että jos eivät ole paperit kunnossa, niin silloin ei tehdä mitään, mutta tässä talossa tuntuu, että täällä saa toisen yksityisen omaisuudenkin viedä pois silmät ummessa. Missä on omaisuuden suoja? Missä on lain kunnioittaminen? Missä on tämän koko järjestelmän oikeutus? Tällä tavalla se tuhotaan. 
Mutta ei näköjään kiinnosta. Paikalla on puhemiehen lisäksi neljä kansanedustajaa, kolme kansanedustajaa itseni lisäksi — kiitoksia teille, että tulitte. Toivon mukaan tälle hulluudelle joku raja löytyy lähiaikoina, ja mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-22T19:44:16,2022-02-22T19:49:52,Hyväksytty,1.1
2022_13_197,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_198,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En nyt puhuisi ehkä hulluudesta mutta vastuuttomuudesta kylläkin, ja siihen voidaan huomenna reagoida, kun tämä sali äänestää. Meitä on todella nyt puhemiehen lisäksi neljä edustajaa täällä, ja asia on äärimmäisen vakava ja tärkeä. Huomenna kun äänestämme, meitä on varmaan täällä paikalla noin 160—180, näin normaalisti on luottamusäänestyksessä, ja siinä se päätös sitten tehdään. Valitettavasti näitä meidän puheenvuoroja eivät — ainakaan läsnä — ole kuuntelemassa ne, jotka huomenna äänestävät, meitä lukuun ottamatta.
Arvoisa puhemies! Tuosta ammattidieselistä: On tavattoman hyvä, että se selvitetään ja hallitus mahdollisimman pian tuo asian esille. Nyt en ihan varma ole, olivatko kabotaasi ja ammattidiesel käsi kädessä silloin, kun viime vaalikaudella asiaa selvitettiin. Silloin ainakin tältä osin, muistaakseni, tuli tulokseksi sellainen, että sillä saadaan varsin pieni tuotto, ainakin tällä ulkomaisten kuljetusliikkeitten verottamisella, eli kaikkien verottamisella ja sitten palauttamisella kotimaisille yrittäjille sen tuoton siihen vaivaan nähden laskettiin olevan aika pieni. Mutta ammattidiesel voi olla sitten muutakin, ja on tärkeää, että se saadaan nyt käsittelyyn, mutta näillä näkymin sitä ei saada vuoden sisällä tänne päätettäväksi, ja silloin se jää seuraavalle hallitukselle.
Onkin todettava, että nykyinen hallitus jättää kyllä varsin synkän ja suuren konkurssipesän seuraavan hallituksen syliin. Näin on tapahtunut aikaisemminkin. Muistan, kun puhemiehen kanssa tultiin eduskuntaan 1991 vaalien jälkeen. Olin ollut yhden kauden täällä, seurannut Holkerin—Liikasen sinipunahallituksen politiikkaa. En siitä silloin paljon ymmärtänyt, kun tuolla takapenkillä istuin ja ihmettelin, mutta myös silloin elettiin aivan kuin pellossa, 80-luvun lopulla: ei huolehdittu valtiontaloudesta, ei kansantalouden kestävyydestä, vaan pankit ottivat velkaa, lainaa ulkomailta, halpaa valuuttaluottoa tuhottomat määrät, ja sijoittivat ne kannattamattomiin, tuottamattomiin kohteisiin — kylpylöihin ja laskettelukeskuksiin ja hotelleihin ja pääkonttoreihin — eikä tuotannolliseen toimintaan. Se johti sitten siihen, että 1991 vaalien jälkeen se hallitus, jossa itsekin olin ministerinä, sai syliinsä täydellisen katastrofin, josta selvittiin sitten erittäin rankoilla toimenpiteillä, joihin varmaan kuului myös polttonesteiden verojen korotus siinä tilanteessa. Siitä selvittiin, ihme kyllä. Vieläkin ihmettelen sitä, kun se oli niin tavattoman vaikeaa ja raskasta.
Sitten oltiin 2015 samantyyppisessä tilanteessa. Sitä ei ehkä niin ymmärretä, kuinka vaikea tilanne Suomen taloudessa oli 2015. Oli eletty jo seitsemisen vuotta finanssikriisin aikaa, ja talous oli täysin kuralla. Hallitusohjelmaan oli pakko tehdä sellaisia uudistuksia, toimenpiteitä, joilla korjataan ihan talouden perustaa, ja niitä tehtiin Sipilän hallituksen ohjelmaan. Niitä myös toteutettiin kovien taistelujen jälkeen — kiky-sopimusta ja vastaavia — ja siinä yhteydessä varmasti kiristettiin myös polttonesteiden hintaa, koska talous oli siinä tilanteessa, että oli pakko. Työllisyys lähti nousuun, talous korjaantui hyvinkin paljon neljän vuoden aikana: 140 000 uutta työpaikkaa ei ole vähäinen määrä.
Mutta nyt sitten tämä hallitus... Valitettavasti, edustaja Kettunen, te olette hallituksessa, joka ei kanna vastuuta vaan jättää seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle synkän perinnön. [Tuomas Kettunen pyytää vastauspuheenvuoroa] Siitä olen syvästi huolissani, ja nyt on aika herätä. Tässä edustaja Hoskonen taisi — vai oliko Kettunen — miettiä tuosta turpeesta, että kesällä sitä voidaan taas nostaa, ja noin. Minusta nyt hallituksen pitäisi kerta kaikkiaan tehdä päätös, että turpeeseen palataan eli tehdään kaikki ne toimenpiteet, mitkä ovat mahdollisia, EU:nkin määräyksistä poiketen — ei niitä pidä kunnioittaa, eivät muutkaan maat sillä lailla orjallisesti niitä noudata kuin mitä Suomen hallitus, varsinkin nykyinen, tekee — eli turve takaisin. Minä luulen ja arvelen, ikävä kyllä, että presidentti Putin on Suomen Nato-jäsenyyden kaikkein suurin edistäjä mutta hän on samalla mahdollisesti lähiaikoina myös turpeen takaisinoton suurin edistäjä Suomessa. Tällainen tilanne on.
Nyt tämä politiikka jakaa Suomen kansan rajusti kahtia: syrjäytyvät ja menestyjät. Ottakaa huomioon, minkälaista tulosta teette, ja seuraava hallitus joutuu sen korjaamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T19:49:56,2022-02-22T19:56:05,Hyväksytty,1.1
2022_13_199,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_200,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy sanoa, että edustaja Kankaanniemellä on kokemusta näistä toimista, edustajana yli 30 vuotta, ja todella ihan mielenkiinnolla kuuntelen teidän puheenvuorojanne. Ja toittekin kyllä esille sen, että viimeisen 30 vuoden aikana jokainen hallitus on tavalla tai toisella katsonut ja tarpeen vaatiessa nostanut myös näitten polttoaineitten hintoja. Toitte aikaisemmin esille myös sitten sen, että yksikään hallitus ei ole laskenut polttoaineen veroa, mutta se siitä.
Teidän retoriikkanne ja muutenkin opposition retoriikka on ollut hyvin mielenkiintoista. Toitte esille tässä sen, että tämä hallitus jättää synkän perinnön. En tiedä, mihin te tätä vertaatte, kun katsoo muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton tammikuista juttua siitä, kuinka tässä maassa teollisuus on investoinut vauhdikkaimmin sitten 10 vuoteen. Ihan prosenttiosuuksia kun täältä katsoo, niin teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan tänä vuonna pelkästään jo 17 prosenttia viime vuoteen verrattuna, ja viime vuonnakin EK:n mukaan investoinnit kasvoivat 23 prosenttia. Puhutaan siis miljardien investoinneista, investoinneista tähän maahan, Suomeen.
No mihin se perustuu, että teollisuus luottavaisesti katsoo tulevaan tässä yhteiskunnassamme? Se perustuu hyvään, pitkäjänteiseen politiikkaan, mitä tämä punamultahallitus on tehnyt. Me olemme alentaneet teollisuuden sähköveron EU:n sallimaan minimiin. Sitä kautta myös maatalouden suuntaan on tullut apuja tällä energiapolitiikan osa-alueella. No nytten tämän keskustelun aikana, tässä illan mittaan on myös esitetty, että olemme kurjistaneet teollisuutta. No tähänkin kysymykseen tai sanontaan tuli nyt vastaus, mutta keskustelun aikana on tullut myös semmoinen esitys, että syrjäseutuja on kuritettu tämän hallituksen toimesta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. 300 miljoonan euron tasokorotus väyläinvestointien pitämiseen. Yksityisteiden suuntaan on laitettu tasokorotusta, että myös syrjäisten hiekkateiden asukkailla, sillä syrjäisen hiekkatien viimeisellä asukkaallakin, mummulla, on yksityistiehen mahdollisuus saada tuota rahoitusta. Että kyllä tämä hallitus on tehnyt toimenpiteitä.
Minä sanon tähän loppuun, arvon puhemies, sen, että tämä huoli on yhteinen tästä energian ja polttoaineitten hintojen noususta, ja mielestäni tästä ei olisi tarvinnut tehdä välikysymystä, vaan yhdessä viedä ratkaisukeskeisesti näitä asioita eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-22T19:56:05,2022-02-22T19:59:16,Hyväksytty,1.1
2022_13_201,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_202,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jottei pöytäkirjoihin jäisi väärää mielikuvaa, niin pahoittelen, jos joku mielensä pahoittaa sanasta ”hulluus”. Onhan meillä semmoinenkin sanonta tässä maassa, jos vaikka kunnanjohtaja sanoo, että meidän kuntamme talous on aivan hullussa jamassa — tarkoittaa, että olemme menossa konkurssiin — tai asiat ovat hullusti. Se on ihan yleinen kielikuva, eli jos joku mielensä pahoitti, niin en missään nimessä tarkoita ihmistä vaan asioiden tilaa. Asioiden tila tässä maassa on todella kurjalla tolalla tällä hetkellä.
En puhu siitä, että mielistelisin jotakin tai kumartaisin jonnekin päin, ei, vaan tiedän noiden eläkeläisten, pienituloisten ihmisten, lapsiperheiden tilanteen, kun eletään kädestä suuhun, ja on tilanne sellainen, että pitää miettiä, ostetaanko lapsille tänä vuonna kengät ollenkaan vai yritetäänkö pärjätä vielä entisillä. Harrastukset on käytännössä hyvin monessa perheessä lopetettu, kun ei ole rahaa. Mutta meillä on rahaa, Euroopan unionin tukiaisia. 7 miljardia meni elvytyspakettiin. Nyt Puola pistää polttoaineita halvemmaksi sillä, kun suomalaiset olivat avokätisiä, ja täällä me neljältään istumme ja mietimme tätä, mitä tälle voisi tehdä. Siitä minä olen hyvin, hyvin surullinen.
Jos tätä menoa me jatkamme, niin tämä maa on konkurssissa. Ja muistakaa se hyvät ystävät, että sinä päivänä, kun luottoluokittajat sanovat, että Suomen piikki on täynnä, eivät ne sitä meille ilmoita tänne eduskuntaan kohteliaalla kirjeellä, ei, vaan sieltä vain tulee meille tieto Valtiokonttorille, että teidän luottojenne korko nousee nyt 3 prosenttiyksikköä. Sitä päivää en toivoisi koskaan näkeväni. Jos me käännämme politiikan suunnan järkeväksi ja lopetamme tämän tällaisen menon, jolla omia mahdollisuuksia pilataan...
Hallitusohjelmassa ei muuten lue, että meidän pitää se tehdä, vaan hallitusohjelmassa lukee muun muassa metsien käytöstä, että arvopuuta ei mene polttoon. Näin on sovittu. Olin siinä ryhmässä neuvottelemassa. Sitä ryhmää muuten johti nykyinen pääministeri Sanna Marin. Ja nimenomaan se pykälä tuli sinne, että arvopuuta ei mene polttoon, ja sitten se, että turpeen käyttö lopetetaan, pyritään puolittamaan vuoteen 2030 mennessä. Meillä on aivan selvät pykälät hallitusohjelmassakin, eli jos minua nyt rangaistaan, niin rangaistakoon sitten vaikka ankarasta vaatimuksesta noudattaa hallitusohjelmaa. Se nyt ei hallituspuolueen edustajalle lienee kovinkaan suuri pahe. Joskus sitä on jopa pidetty hyveenä. Mutta joka tapauksessa tällä keinoin ei voi jatkaa.
Ja nyt, jos tuo Ukrainan kriisi vielä pahenee, niin kuin ikävä kyllä pelkään... En sitä ikinä toivo. Toivon, että maassa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Vain ainoastaan sitä toivon, mutta kun tämä maailma nyt ei ole ihan ideaalinen enää, niin me suomalaiset joudumme sellaiseen tilanteeseen, josta muun muassa Mauri Pekkarinen Euroopan unionin politiikkaa joskus kuvatessaan käytti termiä yhdensuuntaiset shokit. Tänne tulee EU:n päätöksien kautta semmoinen tila Suomelle, että emme siitä selviä. Nyt ollaan jo hyvin lähellä sitä. Eli vaadin sitä, että tässä maassa ruvetaan kunnioittamaan liittymissopimusta ja meidän pääministeri marssii tai lentää yksityiskoneella Brysseliin vaatimaan Leyeniltä, että Suomi vaatii, että liittymissopimuksia ja Euroopan unionin omaa peruskirjaa on noudatettava.
Jos lakeja ei noudateta, se tie ei ole pitkä, mutta kivinen se on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-22T19:59:16,2022-02-22T20:02:29,Hyväksytty,1.1
2022_13_203,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_204,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kamppailussa Ilomantsi vastaan Kuhmo käännyn kyllä vahvemmin Ilomantsin kannalle. Ehkä se johtuu vähän siitäkin, että edustaja Hoskonen on pitempään ollut, vaikka edustaja Kettunen on todella, niin kuin sanoin, erinomainen edustaja. Kyllä edustaja Hoskonen puhuu asiaa vakavasti, suoraan, selkeästi kansan ymmärtämällä tavalla — kiitos siitä.
Arvoisa puhemies! Nämä investoinnit Suomeen, edustaja Kettunen, olivat kyllä finanssikriisistä lähtien erittäin vähäisiä teollisuuteen, tuotantoon, innovaatioihin ja muihin, siis aineettomatkin investoinnit. Siihen 4 prosenttiin bkt:stä ei päästy ja niin edelleen. Eli kyllä tämä on tosiasia, että kun oltiin näin pitkään, aina vuodesta 2008 ilmeisesti vuoteen 2020 asti suunnilleen, niin, että investoinnit olivat varsin vaatimattomia ja sitten tuli tämä korona tasan kaksi vuotta sitten, joka pysäytti aika paljon kaikkea elämää koko planeetalla, niin kun se sitten viime vuonna alkoi jossain vaiheessa helpottua, investoinnit lähtivät liikkeelle sen tähden, että koronan ja tämän pitkän pysähtyneisyyden ajan jälkeen tuli tällainen paineiden purku, joka näkyy investointien voimakkaana kasvuna. Ja on hieno asia, että näin, mutta kyllä niitä on mennyt sitten Rotterdamiin ja muualle, niitä suomalaisia investointeja, Suomi-lähtöisiä investointeja, ja kyllä nyt jatkossa täytyy huolta pitää siitä, että niin aineelliset kuin aineettomat investoinnit Suomessa pysyvät korkealla tasolla, ja siitä ei tällä politiikalla ole kovin suurta varmuutta. Ja vaara, esimerkiksi ilmastopolitiikan takia, on siihen, että tehdään myös virheellisiä, kansalle kalliiksi tulevia investointeja.
Eli maailmantalouden nousu, koronan hellittäminen pahimmasta vaiheesta johti tähän buumiin, joka viime vuonna tuotti hyvää tulosta, mutta ei vielä saatu kiinni sitä tasoa, mikä meillä pitäisi olla, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin, joka tietysti nauttii osaltaan myös kelluvasta omasta valuutasta, kun Suomella on valitettavasti tämä yhteisvaluutta.
Arvoisa puhemies! Nyt meillä on inflaatio noussut 4,4 prosenttiin jo tässä vaiheessa. Miten se jatkuu, sitä emme tietystikään tiedä, mutta korot nousevat ja kun niin valtionvelka ja kuntien velka kuin joidenkin yritystenkin ja esimerkiksi maatalouden velkataakka on aika iso, jos korot nousevat ja kun nousevat lähiaikoina, niin kyllä seuraava hallitus on ahtaalla tältäkin osin. En syytä nykyistä hallitusta tästä, mutta näistä tukipaketeista voi ehkä syyttää, siitä, että on ollut paljon löysää rahaa, ja kyllä ne tuovat vaikeita näkymiä eteen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että välikysymys oli tällä kertaa poikkeuksellisen tärkeä, hyvä ja tuottoisa. Ei ole 30 vuoden aikana näin onnistunut välikysymys kuin tämä onnistui.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-22T20:02:29,2022-02-22T20:06:23,Hyväksytty,1.1
2022_13_205,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_13_206,13/2022,2022-02-22,14.01,20.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu on ollut hyvin tärkeä, ja vielä haluan peräänkuuluttaa sitä, että tämä polttoaineiden ja energian hinta on tärkeä keskustelunaihe, ja huoli on yhteinen parlamentaarisesti yli puoluerajojen, hallitus ja oppositio yhdessä.
Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Täytyy, puhemies, yksi puheenvuoro nostaa esille. Edustaja Antikaisen puheenvuorossa kerrottiin ihan täsmällisesti, miten se pumppuhinta tuolla määräytyy, kuinka paljon siitä polttoaineen hinnasta on veroa ja kuinka paljon siitä polttoaineen hinnasta on verotonta. Se tuli meille edustajille hyvin selväksi tuossa edustaja Antikaisen puheenvuorossa. Noilla hinnoilla melkein voisi jo sinne polttoainepumpun yhteyteen laittaa ihan Suomen lippu -merkin, kun polttoaineen hinnasta yli puolet on veroa ja se loppuosa on sitten sitä verotonta hintaa.
Kyllä meillä pitäisi tässä yhteiskunnassa päästä pois siitä riippuvuudesta ulkomaalaisen öljyn osalta, tai sitä tulisi vähentää entistä enemmän, ja tämä jakeluvelvoitehan on siihen yksi ratkaisu. Mutta tässä tilanteessa, kun tämä hinta on lähtenyt näin kovalle laukalle, niin toivoisin, että semmoista takapainoitteisuutta tähän jakeluvelvoitteeseen löytyisi.
Tämä energiapuoli ja polttoaineitten hintojen nousu tuo haasteita myös tuonne maatalouden suuntaan, ja tuossa jo aikaisemmin sanoinkin, että pitää tästä maataloudesta muutama sana sanoa. Tämä maatalouden energiaveron palautuksen peruminen torjuttiin syksyn budjettiriihessä, eli maatilat ovat edelleen oikeutettuja energiaveron palautukseen. 
Sähkön osalta hallitus on tehnyt jo aikaisemminkin toimia vuoden 2021 alusta. Teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähköveroa alennettiin Euroopan unionin minimitasolle, ja maatalous on edelleen sähköveroluokassa 1, mutta vero laskettiin luokan 2 tasolle siten, että rahaa palautetaan veronpalautuksessa, ja tämä on minun mielestäni todella hyvä asia. Maataloutta tulee tukea niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on saada nyt nämä rakenteelliset vinoumat kuntoon elikkä pitkän aikavälin kannattavuusongelma ratkaistua. Kaupan ja teollisuuden väliset sopimukset tulee uusia. Nämä kustannusindeksiin sidotut sopimukset, lyhyemmät sopimuskaudet ja neuvottelut, ovatkin saamieni tietojen mukaan edistyneet. Sitten on tärkeää, että viljelijät saisivat myös pankkisektorin suunnalta tämmöisiä maksuttomia lyhennyksiä, ja on semmoinen käsitys, että pankit ovat lähteneet tässäkin mukaan. 
Puhemies! Aika on yli. Jos sopii, niin tulen siihen pönttöön pitämään loppupuheenvuoron, nimittäin ei ole muita puheenvuoroja. Tässä on nimittäin sen verran tärkeää asiaa, että tulen sen tämän loppu... 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Kyllä edustajalla on vielä puolitoista minuuttia aikaa käyttämättä!] Kunnioitettu herra puhemies! Asia on sen verran tärkeä, että ajattelin tulla tähän pönttöön pitämään tämän loppuun.
Jäin siihen, että tosiaan pankkisektorin suunnalta tullaan myös vastaan viljelijöiden suuntaan siitä, että pankit ovat ilmoittaneet tarjoavansa maksuttomia lyhennyksiä. Myös tätä elintarvikelainsäädäntöä olisi pystyttävä tarvittaessa uudistamaan siten, että viljelijöille taataan lainsäädännöllisin toimin reilumpi tulonsaanti.
No sitten, arvoisa herra puhemies, nytten keskusta on ehdottanut tämmöistä kotimaista hiilipörssiä yhtenä ratkaisuna näitten polttoainehintojen korotuspaineisiin ja sitä kautta sitten myös maatalouden tilanteen helpottamiseen, ja samalla sitten myös päästöjä saataisiin alas.
Tästä hiilipörssistä, puhemies, hieman. Keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt kotimaista hiilipörssiä ratkaisuna helpottamaan polttoaineiden hintojen korotuspaineita sekä maatalouden tilannetta. Samalla tällä hiilipörssillä pystytään vähentämään näitä päästöjä ja sitä kautta pääsemään näihin päästötavoitteisiin. Kotimaisessa hiilipörssissä toimivat viljelijät ja maanomistajat, jotka myyvät tekemiään maankäytön päästövähennyksiä, ja hiilipörssin rahoittajina sitten ovat yritykset, jotka haluavat vapaaehtoisesti kompensoida päästöjään. Päästöjen vähentämisestä viljelijä tai maanomistaja saisi korvauksen yritykseltä, ja yritys puolestaan pääsisi sitten lähemmäs kohti niitä omia ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan. Esimerkiksi elintarvikeketjussa päästövähennykset voitaisiin tehdä siten, että alkutuottaja saa siitä sen rahallisen hyödyn itselleen.
Päästövähennykset tehdään muuttamalla viljelytapoja tai ennallistamalla turvesoita — tämä turve on ollut nimittäin nyt keskustelussa. Turvemailla vedenpinnan nostamisella aikaansaadaan päästövähennyksiä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Muita toimenpiteitä päästöjen kompensoinniksi olisivat viljelytapojen muutokset, metsän istutus joutomaille sekä metsänhoidolla aikaansaatu metsän kasvun lisäisyysosa.
Lisäksi, arvon puhemies, öljy-yhtiöt voisivat kompensoida polttoaineiden sekoitevelvoitetta ostamalla hiilitonnin kotimaisesta hiilipörssistä eli maksamalla viljelijälle tekemästään hiilensidonnasta. Samalla tämä vähentää sekoitevelvoitteen aiheuttamaa polttoaineen hinnan korotuspainetta, sillä uusiutuvan polttoaineen valmistuskustannukset ovat yhä korkeita, kun taas peltojen hiilensidonta on kustannustehokas tapa vähentää päästöjä.
Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani kiittää tästä hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_13+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-22T20:06:23,2022-02-22T20:13:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_1,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Riikka Purran ym. välikysymyksestä VK 1/2022 vp energia‑ ja polttoainehinnoista. Keskustelu asiasta päättyi 22.2.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Leena Meri Peter Östmanin kannattamana ja Matias Marttinen Sinuhe Wallinheimon kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A), ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_2,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys energia- ja polttoainehinnoista>>>Välikysymys  VK 1/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Matias Marttisen ehdotuksesta Leena Meren ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_3,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Ulkoministeri Pekka Haaviston esittelypuheenvuoron jälkeen käydään yksi ryhmäpuheenvuorokierros enintään 5 minuutin puheenvuoroin. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Nyt jo sanon, että ne ovat alussa 2 minuutin mittaisia ja keskustelun mittaan arvioidaan pituuden tarvetta. Keskustelulle varataan aikaa 3 tuntia. — Ulkoministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_4,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maanantaina Venäjä ilmoitti tunnustavansa Donetskin ja Luhanskin separatistialueet ja lähettävänsä alueelle sotilaita. Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja loukkaavat Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta. Ne rikkovat lisäksi vakavasti Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi neuvoteltuja Minskin sopimuksia. Suomi ja EU tuomitsevat Venäjän päätöksen tunnustaa separatistialueet.
Osana Euroopan unionia Suomi vaatii Venäjää lopettamaan sotilaalliset toimet, pyörtämään tunnustamiset, vetämään joukkonsa pois Ukrainasta sekä palaamaan neuvottelupöytään.
Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU on asettamassa pakotteita Venäjän toimien johdosta. Pakotteet tulevat kohdistumaan esimerkiksi henkilöihin, jotka liittyvät separatistialueiden laittomaan tunnustamiseen, sekä pankkeihin, jotka rahoittavat Venäjän sotilaallista ja muuta toimintaa Itä-Ukrainassa, sekä kaupankäyntiin separatistialueiden ja EU:n välillä. Pakotteet rajoittavat myös Venäjän valtion pääsyä EU:n pääoma- ja rahoitusmarkkinoille. EU:lla on valmius asettaa lisää pakotteita, mikäli Venäjän toiminta niin vaatii. Saksa on omasta puolestaan ilmoittanut tekevänsä muuttuneessa tilanteessa uuden arvion Nord Stream 2 ‑kaasuputkihanketta koskien.
Emme voi poissulkea tilanteen nopeaa heikkenemistä entisestään, mikä korostaa diplomatian merkitystä. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Sotilaalliseen voimankäyttöön Suomea vastaan tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta ovat keskustelleet viimeksi eilen tiistaina.
Venäjän tavoitteena on etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Venäjä on marraskuun alusta lähtien keskittänyt sotilaallista voimaa Ukrainan rajojen tuntumaan. Venäjän ja Valko-Venäjän laaja yhteinen sotaharjoitus on lisännyt jännitteitä entisestään.
Valko-Venäjän tilanne kytkeytyy entistä tiiviimmin Euroopan turvallisuudesta käytävään keskusteluun. Maan poliittinen johto on asemoitunut yhä lähemmäs Venäjää, ja se on omilla toimillaan eristänyt itsensä yhteistyöstä EU:n kanssa. Se on muun muassa keskeyttänyt osallistumisensa EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaan. EU jatkaa kuitenkin tukeaan Valko-Venäjän kansalle. EU:n itäisen kumppanuuden politiikan merkitys on kasvanut entisestään alueen haasteellisesta tilanteesta johtuen.
Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on vakava. Venäjä haastaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja Euroopan turvallisuuden perustana toimivia sopimuksia ja sitoumuksia. Se kyseenalaistaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteita. Turvallisuusympäristömme on entistä vaikeammin ennakoitavissa, ja uhkat ovat moninaistuneet. Yhteiskuntaamme kohdistuva vahingollinen vaikuttaminen on lisääntynyt, ja sen keinovalikoima on laaja.
Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. Vaikutamme oman toimintamme mutta myös YK:n, EU:n ja Etyjin sekä kahdenvälisen ja pohjoismaisen yhteistyön kautta sotilaallisten uhkien ehkäisemiseksi ja jännitteiden vähentämiseksi. Näin vahvistamme samalla Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi pyrkii toimimaan siten, etteivät suurvaltasuhteissa näkyvät jännitteet heikentäisi sääntöpohjaista monenkeskistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.
Vahva kansallinen puolustuskyky on keskeinen edellytys Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämäärien saavuttamiseksi. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuskykynsä uskottavuudesta. Tästä olemme huolehtineet myös kuluvalla vaalikaudella. Suomi osallistuu puolustuskykyämme vahvistavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön Euroopan unionissa sekä Nato-kumppanuuden ja pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Myös kahdenvälinen yhteistyö on osa kokonaisuutta. Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä. Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötä sekä kehittää yhteistoimintakykyä keskeisimpien kumppanien kanssa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä syvennetään. Myös Suomen ja Ruotsin kumppanuuksia Naton kanssa kehitetään läheisessä yhteistyössä.
Hallitusohjelmassa ja laajaa parlamentaarista tukea nauttivassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa olemme vahvistaneet, että Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan kuuluu kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Tämä säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T14:03:38,2022-02-23T14:08:58,Hyväksytty,1.1
2022_14_5,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Herra puhemies! Olemme joutuneet varautumaan siihen, että jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa sodankäynti myös Euroopassa voi laajentua. Se ei tarkoita sitä, että meihin Suomessa kohdistuisi sotilaallista uhkaa. Tällaisen mahdollisuuden vähentämiseksi olemme pitäneet huolta sekä omasta puolustuskyvystämme että siitä, ettei kenelläkään ole aihetta uskoa Suomen osallistuvan tai Suomen aluetta käytettävän muille vihamielisiin tarkoituksiin.
Se, mitä Ukrainassa tai kauempanakin tapahtuu, heijastuu ja vaikuttaa silti vääjäämättömästi myös Suomeen. Kun Venäjä käyttää sotilaallista voimaa, on siihen EU:ssa reagoitu mittavilla pakotetoimilla. Ne ovat välttämättömiä, ja ulkoasiainvaliokunta on osaltaan ne hyväksynyt. Niistä aiheutuu tietenkin myös EU-maille kustannuksia, joita on käsiteltävä solidaarisesti siten, etteivät yksittäiset maat joudu niitä kohtuuttomasti kantamaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset on vahvistettu eduskunnan viime vuonna yksimielisesti käsittelemissä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä puolustusselonteossa. Ne ovat kestäviä nykytilanteessa, ja niiden mukaisesti olemme nytkin toimineet. Avoin keskustelu linjauksista on aina tervetullutta, mutta on myös tärkeää, että emme keskustelussa synnytä emmekä lietso sellaisia sisäisiä vastakkaisuuksia, joita voidaan käyttää ulkoa heikentämään asemaamme.
Oikeutemme ja velvollisuutemme on toimia aina siten, että turvaamme kansalliset etumme. Emme tavoittele sitä muiden kustannuksella, eikä se nykyisessä keskinäisriippuvuuden ja jakamattoman turvallisuuden maailmassa ole edes mahdollista. Koko ihmiskuntaa koskeviin joukkotuhoaseiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin vastaaminen edellyttää mahdollisimman laajaa monenkeskistä yhteistyötä, johon kaikkien maiden on osallistuttava.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on aina toimittava tavalla, joka parhaiten turvaa Suomen ja vahvistaa suomalaisten hyvinvointia. Näin on myös hallitus tässä tilanteessa tehnyt. Varautumisemme häiriö- ja kriisitilanteisiin on hyvällä tasolla, mutta sitä voidaan ja pitää edelleen myös parantaa.
Herra puhemies! Ukrainan kriisi on jatkunut jo kahdeksatta vuotta sotilaallisen voimankäytön merkeissä. Se alkoi, kun Venäjä 2014 otti haltuunsa Krimin niemimaan ja ryhtyi tukemaan Itä-Ukrainan separatisteja. Se on ollut Ukrainalle ja ukrainalaisille vaikeata aikaa, ja sotatoimet ovat vaatineet jo 15 000 uhria. Venäjän tunnustus luomilleen ja ylläpitämilleen Donetskin ja Luhanskin niin sanotuille kansantasavalloille merkitsee päätepistettä Minskin sopimuksille, joiden nimiin Venäjäkin on tähän asti vannonut. Tunnustus voi ennakoida niiden liittämistä Venäjään ja joka tapauksessa sotatoimien laajentamista, joihin EU vastaa tiukoilla pakotetoimilla.
Ukrainan alku itsenäisenä valtiona on ollut vaikea. Koettelemukset ovat kuitenkin kasvattaneet ukrainalaisten vapaudentahtoa, eikä tänä päivänä kenelläkään ole perusteita eikä oikeutta kyseenalaistaa heidän suvereenia oikeuttaan valita oma tiensä ja puolustaa sitä. [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein!]
Venäjän perustelut toimilleen ja tavoitteilleen ovat hämmentävää historian väärentämistä, eivätkä ne anna perustetta, saatikka oikeutusta, muiden turvallisuuden uhkaamiseen eikä Ukrainaan suurvallan koko arsenaalilla kohdistetuille voimatoimille.
Venäjä on myös kirjelmöinyt muun muassa Natolle ja EU-maille ja esittänyt vaatimuksia, joiden sen täytyy itsekin tietää olevan mahdottomia hyväksyä. Etupiirit eivät kuulu 2000-luvun maailmaan. Torjumme päättäväisesti sen, että maamme suvereenia oikeutta valita oma turvallisuuspoliittinen linjansa rajoitettaisiin millään tavoin tai miltään taholta.
On hyvä, että EU on antanut kirjeeseen yhteisen vastauksen. Tapahtumat ja tilanne edellyttävät EU:n yhtenäisyyttä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Sen eteen on Suomen aktiivisesti ja aloitteellisesti toimittava.
Vastakkainasettelujen kärjistyessä on tärkeää yrittää neuvotteluilla purkaa jännitteitä ja torjua sodan uhkaa. Parhaassa tapauksessa on myös mahdollista päätyä kaikille edulliseen tulokseen. Konfliktin estäminen on yhtä paljon Venäjän ja venäläisten kuin Ukrainan ja ukrainalaisten etu, vaikka kaikki eivät sitä halua ymmärtää.
Kriisin laukeaminen voi parhaassa tapauksessa myös avata tien sellaisille toimille, jotka vähentävät jännitteitä ja aseellisten voimien uhkaavuutta. Ne voisivat myös katkaista käynnissä olevan kilpavarustelukierteen uusilla sopimuksilla ja luottamusta palauttavilla toimilla.
Nyt nähdyn voimankäytön jälkeen ei tällaiselle kehityspolulle palaaminen ole helppoa eikä nopeata. On varauduttava jännitteiden ja vastakkainasettelujen jatkumiseen sekä pakotteiden käyttöön vielä pitkään.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan varautumista myös pahimpaan yhtä lailla kuin aktiivista vaikuttamista siihen, että pahin vältetään. Presidentti Niinistö ja hallitus ovat kiitettävällä tavalla ylläpitäneet Suomen mahdollisuutta vaikeutuvissakin oloissa toimia dialogin edistäjänä ja ratkaisujen hakijana. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-02-23T14:14:14,2022-02-23T14:20:14,Hyväksytty,1.1
2022_14_6,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_7,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kylmän sodan päättyessä laajempi keskustelu Suomen strategisista ratkaisuista jäi käymättä osittain siksi, että tämän kysymyksen oletettiin olevan vanhentunut, olihan voimapolitiikan ja etupiirien aika lopullisesti ohi. Nyt ne ajat ovat kuitenkin palanneet. Me voimme julistaa, että voimapolitiikalle ja etupiiriajattelulle ei ole sijaa tämän päivän maailmassa, mutta nämä julistukset eivät muuta tosiasioita.
Kysymys liittoutumisesta jakaa suomalaisia, ja tämä on asia, jossa ei voida saavuttaa kompromissia. Suomi ei voi liittyä puolustusliittoon puoliksi. Se on joko kokonaan sisällä tai kokonaan ulkona. Jotta jompikumpi ratkaisu voidaan tehdä, jonkun on muutettava mieltään. Sellainen keskustelu, jossa kumpikin osapuoli tyytyy omasta poterostaan käsin jyrisemään kyllä‑ tai ei-kantaansa, ei saa toista osapuolta muuttamaan mielipidettään — vielä vähemmän se, että vastapuolen perustelujen sijaan arvioidaan vastapuolen motiiveja ja syytetään eri mieltä olevia trolleiksi tai vieraan vallan agenteiksi. Tällaisilla syytöksillä saa epäilemättä taputuksia niiltä, jotka jo ovat samaa mieltä, mutta eri mieltä olevien päätä niillä ei käännetä.
Samoista tosiasioista voidaan perustellusti ja oikeutetusti tehdä kaksi täysin päinvastaista johtopäätöstä, joiden kummankin takana on aito huoli maamme turvallisuudesta. Kaikki perustelut eivät tietenkään ole yhtä hyviä, mutta niiden hyvyyttä ei päästä arvioimaan, jos keskitytään perustelujen esittäjän motiiveihin.
Monet ajattelevat, että olemme turvassa, kun pysyttelemme konfliktien ulkopuolella. Tässä ajattelussa on se heikkous, että se olettaa muiden maiden, lähinnä siis Venäjän, ainoastaan reagoivan siihen, mitä me teemme. Muilla mailla, myös Venäjällä, on kuitenkin omat motiivinsa ja suunnitelmansa, ja me voimme joutua osaksi jonkun toisen suunnitelmaa täysin riippumatta siitä, mitä teemme tai olemme tekemättä. Vuosi 1939 opetti Suomelle ja monelle muulle maalle, että kiistojen ulkopuolelle jääminen ei aina onnistu omalla, yksipuolisella ilmoituksella.
Toiset ihmiset uskovat, että liittoutuminen olisi lopullinen ratkaisu maamme geopoliittiseen dilemmaan, ja että se vapauttaisi meidät tarpeesta ylläpitää kahdenvälisiä suhteita itänaapuriimme. Pohditaan historiaa: Venäjän federaation suoria edeltäjiä olivat Neuvostoliitto, Venäjän imperiumi, Venäjän tsaarikunta, Moskovan ruhtinaskunta, Novgorod ja Kiovan ruhtinaskunta. Venäjä on ollut naapurimme 1 200 vuotta. Tänä aikana monet liittokunnat ja sopimusjärjestelyt ovat tulleet ja menneet, mutta Venäjä on pysynyt naapurinamme. Tältä pohjalta on turvallista ennustaa, että Venäjä pysyy myös hamaan tulevaisuuteen naapurinamme oleellisesti muuttumattomana, omine intresseineen ja erityispiirteineen. Voidaan myös ennustaa, että nykyisetkin liittokunnat tulevat ja menevät eivätkä siten tarjoa lopullisia ratkaisuja meillekään.
Suomen on tultava toimeen pysyvän ympäristönsä kanssa. Meidän on oltava luomatta Suomeen sellaisia väestöön tai omaisuuteen liittyviä intressejä, jotka tarjoavat jollekulle syyn tai verukkeen kohdistaa meihin voimatoimia tai uhata niillä. Meidän on oltava luomatta sellaisia esimerkiksi energiaan liittyviä riippuvuussuhteita, jotka altistavat meidät kiristykselle ja painostukselle. Meidän on pidettävä sotilaallinen puolustuskykymme sellaisella tasolla, että voimatoimiin ryhtymisestä maksettava hinta on potentiaaliselle hyökkääjälle aina liian korkea, eikä meidän pidä osallistua sellaisiin hyvääkään tarkoittaviin kansainvälisiin sopimuksiin, jotka nakertavat tätä kykyä. Nämä, arvoisa puhemies, ovat asioita, joista Suomen tulee huolehtia riippumatta siitä, osallistummeko kollektiivisiin turvallisuusjärjestelyihin, jotka, kuten sanottua, tulevat ja menevät.
Suomella on pysyviä intressejä, sanoi presidentti Paasikivi. Tähän voidaan lisätä, että on myös muita maita, joilla maantieteestään johtuen on samanlaisia pysyviä intressejä kuin meillä. On meidän omien etujemme mukaista suhtautua erityisellä ymmärryksellä tällaisiin maihin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-23T14:20:21,2022-02-23T14:26:02,Hyväksytty,1.1
2022_14_8,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_9,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset teot on tuomittu laajasti kautta kansainvälisen yhteisön. Länsi on ryhtynyt yhtenäisesti vastatoimiin. Venäjälle on tarjottu mahdollisuutta käydä rakentavia ja tasapuolisia keskusteluja, mutta Moskova ei ole halunnut mahdollisuuteen tarttua. Vuoropuheluun palaaminen edellyttää Venäjältä sotilaallisista toimista pidättäytymistä.
Emme hyväksy valtioiden suvereniteetin vastaista rajojen siirtelyä, ja osana Euroopan unionia tarjoamme Ukrainalle täyden tukemme. Emme myöskään ummista silmiämme Valko-Venäjän valumiselta Venäjän vaikutuspiiriin. Valko-Venäjän kansa on vuosien ajan toivonut toista kehityskulkua.
Kuluneiden vuosien aikana useassa Venäjän naapurivaltiossa on tapahtunut kansannousu, jonka Putinin Venäjä on pyrkinyt väkivaltaisesti tukahduttamaan. Putinin Venäjä haluaa keskeyttää muiden maiden demokratiakehityksen ja vapauden valita oman tiensä. Ei Nato vaan ihmisten oma päätösvalta tuntuu olevan Putinin hallinnolle vakavin uhka. [Ben Zyskowicz: Se on just näin!] Kuitenkin on niin, että samoin kuin Venäjän naapurimaat, myös Venäjän kansa ansaitsee tuon vapauden.
Arvoisa puhemies! Venäjä määrittelee nyt etujaan tavalla, joka uhkaa rauhaa Euroopassa ja herättää turvattomuutta muissa. On historiallisen tärkeä rajanvedon paikka. Ukrainan sota ei saa vahvistaa Venäjän kokemusta siitä, että voimapolitiikka ja etupiiriajattelu kannattavat. Meidän ei pidä antaa tuumaakaan periksi Helsingin periaatteista, jotka takaavat jokaiselle valtiolle täyden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden. Myöntyväisyyden tie on kapea ja yksisuuntainen.
Annamme täyden tukemme lännen Venäjälle asettamille pakotteille ja vastatoimille. Tuemme valtioneuvostoa sen laajentaessa keinojaan auttaa Ukrainaa.
Vaikka Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on tilanne vakava ja vaikeasti ennakoitava. Oma puolustuksemme on kunnossa, ja olemme viime vuosina tiivistäneet puolustusyhteistyötä läntisten kumppaneidemme kanssa. Tasavallan presidentti on ylläpitänyt arvokasta vuoropuhelua ja vahvistanut kansainvälistä asemaamme.
On tärkeää pohtia ratkaisuja, jotka tulevina vuosina parantavat ei ainoastaan Suomen vaan koko Euroopan turvallisuutta. Euroopan puolustusunionin kehittäminen on Suomelle tärkeää. Valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista ja lähimmistä kumppaneistamme on puolustusliitto Naton jäseniä. Lissabonin sopimuksen solidaarisuus- ja turvatakuulausekkeet koskevat täysimääräisesti vain EU:n Nato-jäseniä. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa sekä hallitusohjelmassa todetaan, että Suomen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä tarkastellaan reaaliaikaisesti kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen. Turvallisuusympäristön kehitystä on arvioitava nyt, mutta myös viikkojen ja vuosien päähän. Voi olla, ettei tilanne ole paranemaan päin. Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu, joka vahvistaisi meidän sekä lähialueittemme turvallisuutta. Meillä ei ole mitään syytä hötkyillä. Natoon ei ole pikatietä. Polkua kohti jäsenyyttä rakennetaan vain kansalaisten tuella ja yhdessä kumppaniemme kanssa
Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on meidän asiamme. Suomella ja Euroopan unionilla ei ole ainoastaan omasta turvallisuustarpeestaan nouseva legitiimi intressi, vaan maailmanpoliittinen velvollisuus tehdä voitavansa sopimuspohjaisen järjestyksen eteen. Länsimaisten arvojen ja demokratioiden voima on tarjota toivoa ja tulevaisuutta pimeydenkin keskelle.
John Donne kiteyttää turvallisuuden kohtalonyhteytemme seuraavasti: ”Yksikään ihminen ei ole saari, täydellinen itsestään; jokainen on palanen mannermaata, kokonaisuuden osa: jos meri huuhtaisee mukaansa maakimpaleen, niin Eurooppa pienenee vastaavasti, samoin kuin pienenee niemimaa ja myös maatila, joka kuuluu sinun ystävillesi tai sinulle itsellesi; jokaisen ihmisen kuolema vähentää minua, sillä minä sisällyn ihmiskuntaan; äläkä sen vuoksi konsanaan lähetä kysymään kenelle kellot soivat; ne soivat sinulle.”",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-02-23T14:26:06,2022-02-23T14:31:30,Hyväksytty,1.1
2022_14_10,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_11,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjä on rikkonut räikeästi kansainvälistä oikeutta, Minskin sopimusta ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteita. Separatistialueiden tunnustaminen vie pohjan pois Itä-Ukrainan konfliktin rauhanomaiselta ratkaisulta. Keskusta tuomitsee voimakkaasti Venäjän yksipuoliset, Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta loukkaavat toimet.
Kun kansainvälinen yhteisö rakentaa rauhaa, Venäjä käyttää voimapolitiikkaa. Kun neuvottelemme sopimuksia, Venäjä rikkoo niitä. Rajojen siirtely voimapolitiikalla ja etupiiriajattelu eivät kuulu tähän päivään. Suomessa olemme tottuneet siihen, että sopimuksiin ja sanaan voi luottaa. Tämä on diplomatian perusedellytys. Tapahtumien kulku on osoittanut, että Venäjää on arvioitava sen tekojen, ei sanojen, perusteella. Kaikkeen on varauduttava ja toimittava tilanteen mukaisesti.
Venäjän harkitun ja itse aiheuttaman pitkäkestoisen uhittelun ja voimannäytön tavoitteena on Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttaminen. Euroopan turvallisuuden perusteista ei voi neuvotella. Jokaisella maalla on oikeus valita turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa.
Arvoisa puhemies! Keskusta antaa tukensa Euroopan unionin yhteiselle pakotepolitiikalle. Pakotteita on oltava valmius myös kiristää lisää, mikäli tapahtumat sitä edellyttävät. Venäjän voimapolitiikkaa on varauduttava patoamaan YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mahdollistamilla lisätoimilla.
Euroopan unioni tukee vahvasti Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Ukrainalle annettava poliittinen, taloudellinen ja materiaalinen tuki vahvistaa Ukrainan puolustusta. Euroopan unionin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen yhteistyö on tässä avainroolissa.
Suomi on tukenut taloudellisesti Ukrainaa. On tärkeää, että hallitus tarkastelee aktiivisesti myös muita tapoja lisätä tukeaan Ukrainalle. Kun kansakunta puolustaa itsenäisyyttään, on velvollisuutemme tukea. Tätä odottaisimme myös muilta, mikäli olisimme itse vastaavassa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Kiristyneessä turvallisuustilanteessa on tärkeää muistuttaa, että Suomessa on huolehdittu perustuksista ja sen päälle muuratun sokkelin kestävyydestä. Se ei murene, eikä se rapise. Turvallisuuden perusasiat on pidetty ja ne pidetään meillä Suomessa kunnossa. Vahva kansallinen puolustus ja maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, riittävät resurssit ja ajantasainen varustus, suorituskykyhankkeet, HX-hanke, Laivue 2020, Euroopan laajin tykistö, yhteiskunnan kokonaisturvallisuus sekä laajasti verkottunut puolustusyhteistyö vahvistavat turvallisuuttamme.
Epävakaat ajat korostavat tarvetta turvata huoltovarmuus ja riittävä omavaraisuus kaikissa olosuhteissa. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta talouspakotteiden ja vastapakotteiden tilanteessa kaikkeen on varauduttava. Keskusta korostaa, että taloudeltaan vahva ja vakaa maa kestää kriisinkin keskellä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Se sisältää mahdollisuuden puolustukselliseen liittoutumiseen. Keskustan eduskuntaryhmä arvostaa Suomen kansallista yhtenäisyyttä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansallinen yksituumaisuus vahvistuu avoimella ja rakentavalla keskustelulla eri vaihtoehdoista.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarinen selkänoja — tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan tiivis yhteistyö — on maamme vahvuus, mistä on syytä pitää kiinni. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-02-23T14:31:36,2022-02-23T14:36:47,Hyväksytty,1.1
2022_14_12,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_13,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kulunut kolme viikkoa siitä, kun arvoisa puhemies totesi tarpeen käydä tässä salissa keskustelu jännitteisen turvallisuustilanteen kehittymisen vuoksi. Tuolloin Venäjä oli koonnut Ukrainan suunnalle sotavoimaa ja tuonut julki mahdottomat etupiirivaatimuksensa. Sittemmin Venäjä on vain jatkanut tilanteen eskaloimista.
Valko-Venäjä otettiin hallintaan sotaharjoitusten varjolla, ja viimeisimpänä siirtonaan Kreml tunnusti Itä-Ukrainan nukketasavallat ja on aloittanut avoimen joukkojen siirron alueelle. Kyse on räikeästä kansainvälisen oikeuden ja Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin loukkaamisesta, joka on jo laajalti tuomittu.
Ukrainaa ja Ukrainan kansaa on tässä tilanteessa tuettava päättäväisesti. Ensimmäiset pakotteet on jo nähty, ja valmius vielä tuntuvampiinkin täytyy olla. Keskeistä on tiivis yhteistyö Euroopan unionin ja kumppanimaiden, kuten Yhdysvaltojen, kanssa. Talouspakotteilla on eittämättä hintansa, mutta perustavanlaatuisten arvojen ja turvallisuuden ei pidäkään olla myytävänä. On perusteltua arvioida omia valintojamme siltä kannalta, mikä on keino, mikä päämäärä, mikä konteksti ja kokonaisuus. On kiistatta eri asia viedä puolustustarvikkeita omaa kansaansa sortavaan tai hyökkäyssotaa harjoittavaan maahan kuin yksipuolisen aggression kohteeksi joutuneeseen maahan. On joka tapauksessa tärkeää, että Suomi on tukenut ja tukee Ukrainaa, ja että tarkastellaan siihen parasta keinovalikoimaa.
Venäjän nykyhallinto asemoi toimillaan itseään entistä selvemmin ja avoimemmin länttä ja Eurooppaa sekä yleisesti sääntöpohjaista kansainvälistä järjestelmää, demokratiaa ja valtioiden itsemääräämisoikeutta vastaan ja on valmis ajamaan tavoitteitaan väkivallalla ja täysimittaisella sodalla uhaten. Suomi, sen enempää kuin EU tai länsi yleisesti, ei ole tällaista vastakkainasettelua halunnut tai virittänyt, mutta on nyt sen edessä. On päivänselvää, ettei mikään valtio Euroopassa tai Atlantin takana haudo hyökkäysaikeita tai uhkaa sotilaallisesti Venäjää. Demokratia ja avoin kansalaisyhteiskunta sen sijaan voivat olla uhkia Kremlille, mutta sekin on täysin oma valinta. Hallinto voisi yhtä hyvin kääntää tarmonsa etupiireistä ja vallan keskittämisestä yhteiskunnan ja talouden kestävään uudistamiseen. [Oikealta: Näin on!] Venäjällä olisi siihen kaikki edellytykset luonnonvaroista ja tieteestä korkeakulttuuriin. ”Men Ryssland valde en annan väg”, kuten edustaja Adlercreutz eilen totesi. Tästä kärsii satavarmasti myös Venäjän kansa.
Ukrainan tapahtumissa ei siis ole kyse vain Ukrainasta vaan koko Euroopan turvallisuudesta. Suomi ei ole tilanteesta ulkopuolinen. Vaikka meihin Suomessa ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, pyrkii Venäjä sotilaallista voimaa ja laajaa keinovalikoimaa hyödyntäen horjuttamaan niitä pilareita, joihin meidänkin turvallisuutemme lopulta nojaa. Myös ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen selonteko toteaa, että jos turvallisuus lähialueillamme tai muualla Euroopassa olisi uhattuna, ei Suomi EU:n jäsenenä voi olla ulkopuolinen. Eristäytymispolitiikan maailmassa pienet jäävät yksin ja pahimmillaan jalkoihin. Suomen päämääränä on tietysti Suomen turvallisuus. Silti liian likinäköisellä tulkinnalla tästä on riskinä rakentaa meillekin turvattomampaa maailmaa ja lähiympäristöä. Vahvasti kansainvälinen ja eurooppalainen Suomi on turvallisempi Suomi.
Ulko‑ ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa on myös linjattu Suomen tarkastelevan reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden mahdollisuutta liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä. Aktiivinen julkinen ja poliittinen keskustelu ovat tärkeä osa tätä tarkastelua ja varsin tarpeen ja tervetullutta. Suomen turvallisuuspoliittinen linja nojaa lopulta kansalaisten vahvaan tukeen. Leimakirveitä tämä keskustelu ei kaipaa, hyvää analyysiä ja rakentavaa otetta kylläkin.
Oman turvallisuutemme peruspilareista on joka tapauksessa kaikki syyt pitää kiinni tässäkin hetkessä. Suomen on pyrittävä rakentamaan rauhaa ja turvallisempaa maailmaa, pidettävä oma puolustuskyky kunnossa, vahvistettava EU:ta ja sen yhtenäisyyttä, tehtävä tiivistä monenkeskistä ja kahdenkeskistä yhteistyötä kumppanien ja kumppanimaiden kanssa sekä vaalittava luottamusta yhteiskunnassa.
Yhdessä aikanaan linjattu selonteko yhdistää myös hienosti niin sanotun laajan ja kovan turvallisuuden. Nämä näkökulmat realisoituvat myös nykytilanteessa. Energiavirrat ovat keskeinen osa geopolitiikkaa, ja irtautuminen fossiilienergiasta auttaa sekä ilmastoa että geopoliittista asemaamme. Taloudellinen tai materiaalinen riippuvuus Kremlistä on tässä ajassa riski kaikissa tapauksissa, myös ydinvoiman osalta.
Arvoisa puhemies! Elämme vaikeita aikoja, jolloin kysytään yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä ja vastuunkantoa. On tärkeää, että eduskunta käy tätä keskustelua tänään ja varmaan jatkossakin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-02-23T14:36:53,2022-02-23T14:42:02,Hyväksytty,1.1
2022_14_14,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_15,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Harjanne päätti, on todella arvokasta, että käymme tätä keskustelua tänään. Vaikka meillä Suomessa ei ole näköpiirissä sotilaallista uhkaa, emme voi sulkea silmiämme koko Eurooppaa ja maailmaa uhkaavalta kehitykseltä. Kun aseisiin nojaava voimapolitiikka on saanut maailmasta taas otteensa, natisee sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä liitoksissaan. Tämä on erityisen huolestuttavaa Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Jokaisella itsenäisellä valtiolla on oltava jatkossakin oikeus määritellä oma turvallisuuspoliittinen linjansa. Koskaan enää ei saa käydä niin, että isommat valtiot jyräävät demokratian ja jakavat Euroopan omiin etupiireihinsä.
Venäjän toimintaa ei voi hyväksyä. Se rikkoo muiden valtioiden suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta. [Timo Heinonen: Juuri näin!] Meidän on tehtävä Euroopan unionin ja Etyjin jäsenenä kaikki sen eteen, ettei kansainvälisen oikeuden rikkominen enää kannattaisi kenellekään. On tärkeää, että Euroopan unioni vastaa aggressioihin yhtenäisyydellä ja riittävän vahvoilla pakotteilla.
Arvoisa puhemies! Välillä eduskuntakeskusteluissa kuvitellaan, että voisimme menestyä omaan napaan tuijottamalla. Keskinäisriippuvaisessa maailmassamme kaikkien maiden tilanteet kuitenkin kietoutuvat yhteen. Ukrainan naapurissa Venäjä turvaa Valko-Venäjän diktaattori Lukašenkan hallintoa alistetun kansan nousulta ja pystyy nyt vastineeksi käyttämään Valko-Venäjän maaperää Ukrainaan kohdistuvassa painostuksessa. Ulkopoliittisilla voimatoimilla on näin ollen suora yhteys myös sisäpoliittiseen sortoon eri maissa.
Suomi on onneksi esimerkiksi Saksaa vähemmän riippuvainen fossiilisista luonnonvaroista, mutta osana Eurooppaa ja yhteisiä sähkömarkkinoita Venäjän kaasun poliittisuus koskee myös meitä. Samoin Fennovoiman ydinvoimalan osalta energiapolitiikka tulee meitäkin lähelle. Hankkeesta on välttämätöntä tehdä uusi turvallisuusarvio.
Arvoisa puhemies! Suomen on oltava solidaarinen ja osana Euroopan unionia tuettava kansainvälistä oikeutta. Suomi on tukenut Ukrainaa diplomaattisesti ja taloudellisesti, ja näin on oltava myös jatkossa.
On tärkeää, että suomalaiset ovat kiinnostuneita muustakin kuin omista lyhyen ajanjakson eduistaan. Silti olennaista on myös pysyä rauhallisena. Kukaan ei hyödy siitä, jos toimimme tavalla, joka tuo konflikteja omille rajoillemme. Pelon lietsominen kotimaassa on vastuutonta. Suomen rajoilla on rauhallista ja lähialueilla vähemmän aseita ja sotilaita kuin pitkiin aikoihin. Suomen koko ulkopoliittinen johto on toistanut yhä uudelleen, ettei Suomeen kohdistu mitään erityistä uhkaa: historiamme, sijaintimme ja puolustuksemme ovat täysin erilaisia kuin Ukrainassa.
Tämä eduskunta on yksimielisesti hyväksynyt selonteoissa linjat, jotka kestävät kaikissa tilanteissa ja parhaiten lisäävät omaa turvallisuuttamme. Hätäily ei kuulu kestävään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tiedämme, että kaikissa vaihtoehdoissa joudumme vastaamaan omien rajojemme turvallisuudesta pääosin itse. On tehtävä kaikki sen eteen, ettei niitä rajoja missään tilanteissa aleta koetella.
Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos siihen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, jota Suomessa on yhdessä harkiten rakennettu. Vasemmistoliitto on sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla. Liittoutumattomuus on ollut ja on yhä Suomelle myös mahdollisuus rakentaa jännitteiden vähentämiseen ja vuoropuheluun perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se mahdollistaa Suomelle kokoamme suuremman roolin kansainvälisen rauhan edistäjänä.
Arvoisa puhemies! Suomen ja EU:n on tehtävä kaikki rauhanomaisen, diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi. Voi olla, että Venäjän johtoa eivät neuvottelut tai pakotteet hetkauta, mutta koskaan ei pidä sulkea ovea mahdollisuudelta perääntyä ja palata neuvottelupöytään, jos siten pelastetaan ihmishenkiä.
Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on oltava asevalvontasopimusten vahvistaminen ja ydinaseiden kieltäminen. Sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän ja kansainvälisen oikeuden periaatteita on puolustettava. Kansainvälisen myllerryksen keskellä pieni maa tarvitsee turvakseen monenkeskisiä yhteistyörakenteita, kansainvälisiä sopimuksia ja niiden kunnioittamista. Paluu etupiirien maailmaan ei ole Suomen etu.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-23T14:42:06,2022-02-23T14:47:26,Hyväksytty,1.1
2022_14_16,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_17,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Ärade talman! Få av oss kunde föreställa sig att ett europeiskt land år 2022 skulle hotas så direkt och konkret som nu. Det är åtta år sedan Krim annekterades och kriget i östra Ukraina bröt ut. Sedan dess har kriget krävt till och med 15 000 människors liv. Landet har utsatts för destabilisering, hybridpåverkande och desinformationskampanjer. För varje ukrainsk medborgare är denna kris verklig och farlig. För oss ter det sig som rena galenskapen. Vad kan Putin ha att vinna på att måla in sig i detta hörn? 
För den inhemska publiken i Ryssland har Putinregimen målat upp en bild om överhängande yttre hot. För hela den övriga världen ter det sig precis tvärtom. Det ryska agerandet kränker Ukrainas och Europas rättmätiga ställning att suveränt besluta om sin egen framtid.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2022-02-23T14:47:34,2022-02-23T14:48:50,Hyväksytty,1.1
2022_14_18,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän toimet Ukrainaa kohtaan ovat täysin tuomittavia. Kyseessä on räikeä itsenäisen valtion suvereniteetin ja kansainvälisen oikeuden loukkaus. Näin Venäjä on paitsi vakavasti horjuttanut Euroopan turvallisuusrakenteita, myös haastanut sääntöpohjaisen järjestelmän globaalisti. Tasavallan presidentti Niinistö totesi eilen, että YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa Venäjän toimille oli tullut kritiikkiä yllättäviltä suunnilta. Tämä on toivon mukaan viesti laajalta kansainväliseltä yhteisöltä: Venäjän toimille ei ole ymmärrystä.
Arvoisa puhemies! Tämä ei ole valitettavasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun sääntöpohjainen järjestelmä haastetaan. Autoritääristen maiden johtajien prioriteettilistalla ihmiskunnan yhteiset haasteet, kuten köyhyyden vähentäminen ja ympäristökysymykset tai yksilön vapaudet, eivät ole korkealla. Heitä puhuttelee lähinnä vain kova taloudellinen ja sotilaallinen valta. Tämän takia tilanne vaatii yhtenäisyyttä kaikilta sääntöpohjaisen järjestelmän puolustajilta, Euroopalta ja myös meiltä suomalaisilta. Pakotteissaan EU:n on oltava vahva ja yhtenäinen, mutta talouden ja energian osalta se ei riitä, jos samaan rintamaan ei saada globaalisti suurimpia toimijoita. Lisäksi on syytä varautua siihen, että pakotteilla on taloudellisia seurauksia, jotka heijastuvat myös Suomeen.
Kriisi on muistutus siitä, että Euroopan maiden on vahvistettava omaa strategista autonomiaansa. Emme voi olla näin riippuvaisia ulkopuolelta tulevasta energiasta, ratkaisevan tärkeistä teollisuuden ja digitalouden komponenteista, ruoasta puhumattakaan. EU:ssa ei voida tehdä enää osaoptimoivaa energia-, ilmasto- ja maatalouspolitiikkaa, jossa unohdetaan suhteuttaminen alueen sosiaalisten, kauppapoliittisten ja turvallisuuteen liittyvien tavoitteiden kanssa. Suomen on syytä olla unilukkari, joka toistuvasti korostaa, että Euroopan maiden on pidettävä parempi huoli huoltovarmuudestaan ja yhteiskunnan eri sektorien kriisivalmiutta on testattava jo ennen kriisiä. Ennen muuta Suomen on itse päätöksissään toimittava tämän viisauden mukaan.
Ukrainaan kohdistuneet kyberhyökkäykset ja informaatiosodankäynti muistuttavat, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on aikoja sitten menettänyt merkityksensä. EU:n kyberturvallisuuskeskus sijaitsee Suomessa. Suomen tuki Ukrainalle voisi olla esimerkiksi EU:n nopean toiminnan kyberturvallisuusryhmän työn tukemista. Näin autettaisiin siviiliyhteiskunnan kriittisen infran, kuten tieto-, mobiili- ja sähköverkkojen, pystyssä pysymistä kriisin keskellä.
Arvoisa puhemies! Euroopan yhteinen turvallisuus vaatii uutta ajattelua ja varustautumista lisääntyneiden jännitteiden vuoksi. Poliittisesti on viestittävä selkeästi: olemme valmiita puolustamaan jokaisen maan suvereniteettia. EU:ssa tulee nostaa esiin eri maiden panostukset puolustukseen ja vaatia, että jokainen maa — riippumatta turvallisuuspoliittisesta ratkaisustaan — huolehtii puolustusbudjettinsa riittävästä tasosta.
Pidämme kiinni ulkopoliittisesta liikkumatilastamme ja siitä, että Suomi tekee itse omat ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätöksensä. Suomella pitää olla aito mahdollisuus ja valmius hakea Nato-jäsenyyttä, jos siihen päädytään. On tärkeää pystyä käymään keskustelua ja tarvittaessa tekemään päätöksiä ilman ulkovaltojen sekaantumista päätöksentekoon.
Tässä tilanteessa korostuvat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivet: vahva, uskottava oma puolustus ja laaja kansainvälinen yhteistyö, joka sisältää niin rauhankumppanuuden Naton kanssa kuin kahdenväliset sopimukset, sekä arvopohjainen ulkopolitiikka. Suomi nähdään ulkopolitiikan sillanrakentajana ja neuvottelijana. Tätä roolia on kannettava vastuullisesti seisoen suoraselkäisesti vapauden ja demokratian puolella. Tässä tilanteessa pitää puolustaa Ukrainan itsenäisyyttä ja tarjota tukea. Ulkopolitiikkamme ei saa menettää moraalista selkärankaansa. Työtä paremman maailman rakentamiseksi on jatkettava olosuhteissa, missä läheskään kaikki eivät valitettavasti jaa samaa tavoitetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-02-23T14:52:59,2022-02-23T14:58:22,Hyväksytty,1.1
2022_14_19,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_20,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Elämme erittäin epävarmoja aikoja. Venäjän ja Vladimir Putinin suunniteltu sekoilu pitää Ukrainaa ja läntistä maailmaa — ja Suomea siinä mukana — jatkuvasti varpaillaan. Maailma pidättää hengitystään, kun kukaan ei tiedä, millainen on Venäjän seuraava siirto. Sitä tärkeämpää on, että Suomi pysyy valitsemallaan linjalla eikä lähde ryntäilemään mihinkään suuntaan.
Kannatan turvallista Suomea, ja sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Meillä on ehdottomasti mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, mutta sen aika ei ole juuri nyt. Suomen pitää tunnistaa asemansa, kertoa se selkeästi kaikkiin ilmansuuntiin ja pitää yhtenäisesti kiinni vakiintuneesta tilanteesta. Missään nimessä ei pidä lyhytnäköisellä tempoilulla asettua suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Turvallisen Suomen pitää jatkaa presidentti Niinistön linjalla.
Niin Eurooppa kuin Suomi ovat syystä huolissaan siitä, että niitä koskevia asioita päätetään niiden päiden yläpuolella, ja tämä juuri on Putinin pyrkimys. Hän pyrkii maailmanjärjestykseen, jossa Yhdysvallat ja Venäjä hallitsevat kuten Neuvostoliitto aikoinaan. Yhdysvallat on kuitenkin kiinnostuneempi Kiinan roolista. Pahinta on, että EU ei pysty käyttämään painoarvonsa mukaista vaikutusvaltaa. Tässä presidentti Niinistö on hyvin käyttänyt henkilösuhteitaan ja siltojen rakentamista.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen maanpuolustustahto on tutkimusten mukaan erittäin korkealla tasolla, ja siitä huolehtiminen on kaikkein tärkeintä. Terveen maanpuolustustahdon pohjalle rakentuu kaikki muu. Suomella on oltava kestävä ja uskottava kyky puolustaa maatamme. Ilmavoimien hävittäjähankinnat ja Merivoimien investoinnit ovat ajankohtaisia ja tulevat tarpeeseen. Tulevaisuudessa on myös selvitettävä, onko nykyinen puolustusbudjettimme taso riittävä vai tarvitsemmeko lisäpanostuksia nykyaikaiseen aseistukseen. Tästä ei voi tinkiä.
Suomen pitää valita kumppaninsa huolella ja syventää nykyisiä sopimuksia. Yhteistyötä tehdään Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa, ja ne ovat hyvä pohja. Itämeri tarvitsee erityisen huomion, koska se kiinnostaa myös Venäjää Kaliningradin ja Pietarin takia. Näiden sopimusten pitää varmistaa se, että kriisitilanteessa meillä on riittävä aseistus käytössä. Suomen ja Ruotsin pitää yhdessä varmistaa Itämeren valvonta.
Asevientiä kriisitilanteessa, kuten nyt Ukrainaan, pitää helpottaa. On selvää, että niin toivoisimme mekin, jos olisimme samassa tilanteessa.
Energiantuonnin arvosta kaksi kolmasosaa tulee Venäjältä. Tämän korvaaminen tulee viemään paljon aikaa ja tulee meille kalliiksi, ja tästä pitäisi olla suunnitelma, kuten myös Fennovoiman ydinvoimalasta Pyhäjoella.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kaikki sodankäynti ei ole enää vain rautaa rajalle. Informaatiosota on näkymätöntä, ja sitä käydään jatkuvasti. Esimerkiksi näinä aikoina kannattaa Ukrainan kriisiin liittyviin uutisiin suhtautua kriittisesti, tulevat ne sitten joko idästä tai lännestä. Kriiseissä tietoverkot ovat merkittävä osa sodankäyntiä. Vihollinen pyrkii vaikuttamaan yhteiskunnan perustoimintaan kyberhyökkäyksillä. Ihmiset tulevat kovin avuttomiksi, jos kännykkä ei toimi, sähkö on poikki tai vettä ei voi juoda. Puhutaan pilvipalveluista, mutta tieto ei kulje taivaalla vaan maassa tai merenpohjassa, ja sellainen kaapeli pyritään laittamaan sotatilanteessa poikki. Meidän pitää kehittää valmiutta uuden ajan sotiin. Meidän on kehitettävä varautumissuunnitelmaa kyberhyökkäyksiä varten. Ongelmana tässä on, että valtion puolelta tätä ei johda kukaan. Suunnitelman pitää koskea niin yhteiskuntaa, yrityksiä kuin yksityisiä kansalaisia.
Maanpuolustustahto, uskottava puolustuskyky ja varautuminen kaikkein pahimpaan — siinä ovat kulmakivet, joiden avulla toivottavasti saamme elää rauhallisessa ja turvallisessa Suomessa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-23T14:58:26,2022-02-23T15:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_14_21,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Seuraavaksi myönnän pääministerille ja puolustusministerille neljäminuuttiset puheenvuorot, mutta samalla käynnistyy vastauspuheenvuorojen pyytäminen. Niitä pyydetään V-painikkeella, ja ne tulevat olemaan 2 minuutin mittaisia. — Pääministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_22,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän päätös tunnustaa Donetskin ja Luhanskin niin sanotut kansantasavallat itsenäisiksi valtioiksi on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle. Kyseessä on Ukrainan itsemääräämisoikeuden räikeä loukkaus. Venäjästä on tullut konfliktin avoin osapuoli. Sen pyrkimykset selittää toimintansa lailliseksi ovat epäuskottavia. Venäjä rikkoo Minskin sopimuksia nyt itse mitä räikeimmällä tavalla vaadittuaan ensin Ukrainalta näiden noudattamista.
Laajamittaisen sodan uhka on todellisempi kuin pitkään aikaan. Venäjä on pettänyt lupauksensa, vastuunsa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä ja kansainvälisen yhteisön. Euroopan unionin ulkoministerit linjasivat eilen merkittävistä uusista pakotteista, joita olemme valmiita tästäkin laajentamaan. Venäjän toimilla on pitkäkestoiset vaikutukset koko Euroopan ja kokonaisen sukupolven suhtautumiseen Venäjään — myös Suomen suhteisiin Venäjän kanssa.
Kuten valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa katsoimme, Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Tiedämme nyt tarkemmin, miten pitkälle Venäjä on valmis menemään. Yhdysvaltojen sitoutuminen Eurooppaan on keskeistä Euroopan turvallisuudelle ja myös Suomelle. Olemme yhdessä vahvoja. Meidän on rakennettava EU:ta sen kaikilla aloilla. Edessä on ehkä suurempi maailmanjärjestyksen murros, jossa tarvitaan aitoa eurooppalaista yhteisvastuuta. 
Suomen linjaan kuuluu kansallisen liikkumatilan säilyttäminen. Mikäli turvallisuutemme sitä vaatisi, olisimme valmiita hakemaan Naton jäseneksi. Myös muilla on oikeus valita turvallisuusjärjestelynsä. Se kuuluu Euroopan turvallisuuden perusperiaatteisiin. Tukemme Ukrainalle on vankkumaton. Euroopan unionin kehittäminen, puolustusyhteistyö sekä kumppanuus Naton kanssa ovat todellisia vakauttavia tekijöitä tässä ympäristössä. Yhteistyö kumppaniemme kanssa, kaikkien tilanteiden varalle, luo vakautta.
Haluan kiittää eduskuntaryhmiä erittäin hyvistä ja rakentavista puheenvuoroista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-02-23T15:03:58,2022-02-23T15:06:08,Hyväksytty,1.1
2022_14_23,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_24,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa jo tässä vaiheessa hyvästä keskustelusta; ryhmäpuheenvuorokierros oli hyvin vastuullinen. — Suomen turvallisuus on yhteinen asiamme. Ukrainan asia on meidän asiamme. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Lähialueemme sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen. Emme kuitenkaan voi vain tuudittautua nykytilanteeseen, vaan meidän tulee varautua myös huonompiin kehityskulkuihin. 
Puolustusvoimat säätelee valmiuttaan jatkuvasti turvallisuustilanteen mukaisesti. Näin on menetelty myös käynnissä olevan jännitteisen tilanteen, kriisin, aikana. Puolustusvoimilla on hyvät valmiudet täyttää sille kuuluvat tehtävät — suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiimme. Linjamme on selkeä: otamme puolustuksemme vakavasti. Olemme johdonmukaisesti varautuneet nyt nähtävään kehitykseen, jossa Euroopan turvallisuusympäristö heikkenee. Olemme vastikään muun muassa investoineet Meri- ja Ilmavoimien strategisiin hankkeisiin merkittävästi. 
Meidän tulee pystyä jatkossakin ylläpitämään turvallisuustilanteen edellyttämää valmiutta. Meidän on varmistettava Puolustusvoimille niiden tarvitsemat resurssit niin henkilöstön kuin materiaalinkin osalta. Eduskunta käsitteli viime syksynä puolustusselontekoa ja hyväksyi sen joulukuussa. Se antaa osaltaan hyvät suuntaviivat puolustuksemme kehittämiselle lähivuosille. 
Kansainvälinen puolustusyhteistyö tukee Suomen puolustusta. Toimintaympäristön muutos on jo pitkään muokannut puolustusyhteistyön luonnetta. Olemme selontekojen linjausten mukaisesti rakentaneet vahvaa puolustusyhteistyön verkostoa. Tämä yhteistyöverkosto on luotu juuri näitä ja vaikeampiakin tilanteita varten vahvistamaan Suomen puolustuskykyä. Tätä verkostoa hyödynnetään nyt aktiivisesti. Käytännön yhteistyö vahvistaa Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta. Lisäksi sillä osoitetaan solidaarisuutta ja vastuunkantoa. 
Verkosto, jota olemme pitkäjänteisesti rakentaneet, on kiristyneessä tilanteessa osoittanut merkityksensä. Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötä sekä kehittää yhteistoimintakykyä edelleen keskeisimpien kumppanien kanssa. Näitä ovat EU ja Nato, ja kahdenvälisen yhteistyön osalta keskiössä ovat ennen muuta Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat. Myös alueellinen yhteistyö on vahvaa, Pohjoismaista alkaen. 
Tätä puolustusyhteistyötä on rakennettava määrätietoisesti niin hyvällä kuin huonollakin säällä. Yhteistoimintakyvyn kehittäminen kattaa tilannetietoisuuden ja puolustuspoliittisen dialogin sekä materiaaliyhteistyön ja harjoitustoiminnan. Poliittisen tason yhteistoimintakyky on kriisitilanteissa yhtä lailla tärkeää kuin sotilaallinen yhteistoimintakyky. 
Arvoisat kansanedustajat, lopuksi vielä: Ukrainan tilanne on erittäin vakava tällä hetkellä ja vaarassa edelleen pahentua. Tämä voi tapahtua myös nopealla aikataululla. Tilanne on synkkä, tilanne on vaarallinen, tilanne on kertakaikkisen vakava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-23T15:06:08,2022-02-23T15:10:16,Hyväksytty,1.1
2022_14_25,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Paikalla pidettäviin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_26,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä taas nähdään, kuinka Euroopan unionin jäsenyys on meille raskas taakka. Jälleen olemme EU:n myötä uhoamassa suurvallalle, joka on rajanaapurimme. Mitään ei olla opittu edellisistäkään Venäjä-pakotteista, jotka näkyvät edelleen kurjuutena jokapäiväisessä arjessamme.
Hyvät kollegat, katsokaa vaikka maataloutemme tilaa tällä hetkellä. Meidän pitää ylläpitää suoria ja hyviä kauppasuhteita itänaapurin kanssa eikä lällätellä sille muiden hullujen tapaan. [Eduskunnasta: Valta kuuluu Kremlille!] 
Puheet ja teot eivät ole olleet koskaan tässä salissa näin ristiriidassa kuin korona-aikana ja nyt Nato-kiimassa. Onko tässä kenties tarkoitus siirtää huomio pois rokotehaitoista ja päällä olevasta talouskriisistä? [Välihuutoja] 
Arvoisa puhemies! Valtioilla on eri syitä tunnustaa ja olla tunnustamatta toisia valtioita, kuten Kosovon tapauksesta voimme havaita. Ukrainan tilanne on osa suurvaltajännitettä, johon ratkaisun avaimet ovat ennen muita Putinilla ja Bidenilla. Suomen ei tule sotkeutua suurvaltojen kiistoihin. Presidentti Niinistökin totesi, että Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. 
Suomen tulee huolehtia siitä, että ylläpidämme toimivat ja vakaat suhteet Venäjään. Näin vältymme sotilaallisilta uhkilta jatkossakin. Aseiden vienti Ukrainaan on vastuuton ajatus, jota erityisesti Nato-intoiset lobbaavat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-02-23T15:10:26,2022-02-23T15:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_14_27,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Tuomioja. — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_28,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän näistä arvokkaista ryhmäpuheenvuoroista, jotka osoittivat sen, että me näemme tilanteen hyvin samankaltaisesti ja meitä yhdistää sama kiinnostus ja huoli Suomen turvallisuudesta.
Minusta on ollut tärkeätä myöskin se, että me emme vain reagoi siihen, mitä maailmalla tapahtuu. Turvallisuuspolitiikkaa tehdään ajassa, ja sitä on seurattava, mutta sitä ei voi seurata vain klikkijournalismin ja median ehdoilla, joilla on usein muita päämääriä kuin ymmärryksen lisääminen. Sen vuoksi sen ohella, että me seuraamme ja osaamme ottaa kantaa ja reagoida muuttuviin olosuhteisiin, meidän täytyy myöskin ymmärtää se, mikä maailmassa on pysyvää ja muuttumatonta. Tällaisia asioita ovat maantiede ja historia. Itse asiassa tekee mieleni kiittää edustaja Halla-ahon puheenvuoroa, koska se lähes paasikiviläisessä hengessä muistutti tästä perusasiasta, ja tämä täytyy meidän, pohtiessamme nyt sitten seuraavia askeleita, pitää vankasti mielessämme. 
Se, mikä myöskin yhdistää meitä kaikkia — ehkä viimeistä puheenvuoroa lukuun ottamatta — on halu vahvistaa Euroopan unionin toimintakykyä ja reagointikykyä tällaisiin tapahtumiin. Ei voi olla kysymys vain siitä, että toimimme pakoteautomaattina, vaan meidän täytyy olla myöskin vaikuttavia ja johtavia tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuudesta ei voi vastata kukaan muu kuin eurooppalaiset itse, ja tässä yhteistyössä Suomella tulee olla myöskin tärkeä panoksensa annettavana tämän yhteistyön vahvistamiseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-02-23T15:12:46,2022-02-23T15:14:52,Hyväksytty,1.1
2022_14_29,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Niikko. — Anteeksi... No, kun myönsin Niikolle, niin Niikko ensin. Piti sanoa Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_30,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Venäjän kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet eivät ole millään tavalla hyväksyttäviä, ja on hyvä, että EU:n johtajat kaikki ovat sen yksissä tuumin tuominneet, kuten täällä eduskuntakin. Meillä on kuitenkin tosiasia se, mikä täällä puheenvuoroissa on tullut esille, eli tämä meidän maantieteellinen sijaintimme ja meidän pitkät suhteemme Venäjään. Meidän täytyy tässä toimia viisaasti. Meidän täytyy vastata vahvasti yhdessä osana EU:n toimia näille aggressioille ja tehdä niitä toimenpiteitä, mitä on suunniteltu.
Mutta kuitenkin haluaisin pohtia sitä näkökulmaa — kun Brysselistä tai jopa Atlantin takaa kovasti sitten tuodaan näitä suunnitelmia tänne hyväksyttäväksi erilaisten toimien osalta — että missä menee aina se kansallinen etu. Meidän täytyy pitää kiinni siitä, että meidän kansalliseen etuumme, meidän ulko‑ ja turvallisuuspoliittiseen linjaamme eivät muut maat pysty vaikuttamaan, ei myöskään EU. Me teemme kansallisesta lähtökohdasta päätökset täysimääräisesti itsenäisesti.
Tässä esimerkkinä haluan nyt nostaa sen, mikä tuli muutamissa ryhmäpuheenvuoroissa esille, että käydään keskustelua jopa siitä, onko mahdollista ruveta antamaan jopa aseellista apua Ukrainalle. Tämä keskustelu tulee voimistumaan, ja meillä on hyvä täällä eduskunnassa mielestäni hallituksen pohtia sitä jo edeltä, etteivät ne ajatukset tule ylhäältä annettuina ja sitten meille tuodaan vain hyväksyttäviksi ne asiat. Tämä monensuuntainen pohdinta on käytävä nyt tässä vaiheessa, jotta me säilytämme sen parhaan mahdollisen lopputuloksen tässä kokonaisuudessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-02-23T15:14:53,2022-02-23T15:16:48,Hyväksytty,1.1
2022_14_31,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_32,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan erinomaisen tärkeää, että me pidämme huolta omasta maanpuolustuksestamme. Puolustusvoimiin on kyllä Suomessa vahva usko. Meillä on myös erittäin vahva maanpuolustustahto. Nämä ovat suomalaisten ja Suomen etuja.
Kyber‑ ja hybridivaikuttamista vastaan puolustautuminen on erinomaisen tärkeätä. Näiden suorituskykyjen kehittäminen Suomessa on asia, johon meidän pitää jatkossa panostaa yhä enemmän. Meillä on maassa myös Kyberturvallisuuskeskuksen myötä erittäin paljon kyberosaamista, ja olisin kysynyt, onko mahdollista ulottaa apua joko kahdenvälisesti tai sitten EU:n piirissä erityisesti kyber‑ ja hybridivaikuttamista vastaan Ukrainalle. Muutenkin olisin kiinnostunut kysymään siitä, minkälaisia keinoja valtioneuvosto on muuten nyt pohtinut Ukrainan auttamiseksi.
Sekä pääministeri että ulkoministeri nostivat esiin tämän selonteoista ja hallitusohjelmista tutun kohdan, jossa viittasitte reaaliaikaiseen turvallisuusympäristön tarkkailemiseen suhteessa siihen, pohdimmeko sotilaallista liittoutumista ja Nato-jäsenyyden hakemuksen jättämistä. Ehkä nyt tämänhetkinen turvallisuusympäristö on erittäin huono ja heikko, mutta olisin tiedustellut sitä, miten arvioitte, että se kehittyy lähikuukausina, lähivuosina nimenomaan suhteessa tähän Nato-jäsenyyden hakemuksen jättämiseen, kuten eurooppalaiset kumppanimme ovat toimineet jo vuosia sitten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-02-23T15:16:49,2022-02-23T15:18:48,Hyväksytty,1.1
2022_14_33,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_34,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustaan totta kai kuuluu kansallinen liikkumatila, ja kun puhutaan tästä Nato-kysymyksestä, niin meillä on mahdollisuus sitä jäsenyyttä hakea. Tämän olemme selkeästi myös ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ohjelmapaperiimme viime vuonna kirjanneet.
Ennen kaikkea kuitenkin meidän perustamme on se, että me pidämme kiinni omasta kansallisesta turvallisuudestamme, joka pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen, reserviläispohjaiseen armeijaan. Se pohjautuu myöskin siihen, että maassa, merellä, ilmassa ja myöskin verkossa turvallisuudesta pidetään kiinni ja sinne panostetaan aina tarpeen tullen ja pitkäjänteisesti.
Nyt on keskeistä, että EU pitää yhtä näissä Ukrainan kriisiin liittyvissä asioissa ja tukee paitsi toisiaan myöskin Euroopan unionin kaikkia jäsenvaltioita sisäisesti. Pakotteiden, kun niitä on asetettu, pitää olla tuntuvia, ja niiden pitää olla vielä tuntuvampia, mikäli tässä ei yhtään askelia parempaan suuntaan tulla ottamaan. Näiden pakotteiden tulee koskea myöskin niitä Venäjän liittolaisia, joidenka kautta tätä kriisiä mahdollisesti myöskin asetetaan vakavammaksi, kuten Valko-Venäjän kautta. On erittäin surkeaa ja harmillista, että Valko-Venäjän maaperää myöskin käytetään nyt hyväksi kolmatta maata uhkaavassa tilanteessa.
Kysyisinkin nyt ulkoministeriltä näitten pakotteitten suhteen, kuinka näitä pakotteita tullaan kiristämään, jos tilanne ei parempaan suuntaan muutu. Kysyisin myöskin sitä, kuinka tullaan huolehtimaan siitä, että nämä pakotteet koskevat nyt laajasti kaikkia niitä tahoja, jotka tässä sekasorrossa ovat mukana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-02-23T15:18:49,2022-02-23T15:20:51,Hyväksytty,1.1
2022_14_35,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Mika Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_36,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuomiojan tavoin haluan kanssa itse kiittää tästä hyvästä keskustelusta. Tässä parlamentissa vallitsee ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta varsin yksimielinen näkemys, mikä on omiaan lujittamaan myös kansalaisten luottamusta siihen, että tämänkin kriisin yli pääsemme.
Täällä salissa ja tasavallan presidentti Niinistö on useamman kerran todennut, että Suomea kohtaan ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Se on täällä moneen kertaan todettu, mutta varautuminen on kuitenkin viisautta. Puolustuksemme perustuu pitkäjänteiseen ja määrätietoiseen oman maan sotilaalliseen ja kokonaisvaltaiseen puolustamiseen.
On kuitenkin syytä varmasti arvioida, ovatko puolustuksemme taloudelliset resurssit kriisin vaikutusten, erityyppisten vaikutusten, kattamiseksi kunnossa. Vuonna 2014, silloin kun Ukrainan kriisi käynnistyi, eduskunnassa perustettiin niin sanottu Kanervan työryhmä arvioimaan, ovatko puolustuksemme määrärahat kunnossa. Kysyisinkin: olisiko tänä päivänä syytä uudelleen perustaa vastaavanlainen parlamentaarinen toimielin pohtimaan tätä kysymystä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-02-23T15:20:52,2022-02-23T15:22:27,Hyväksytty,1.1
2022_14_37,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_38,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Herra puhemies! Haluaisin tässä yhteydessä nostaa esiin omavaraisuuden. Perussuomalaisille omavaraisuus, se, että tehdään kotimaista tuotantoa, ruoan, energian ja kaiken mahdollisen tuotantoa, on meille siis ihan itseisarvo. Mutta nyt kuitenkin huoltovarmuus on vaikeassa tilanteessa. Se on tietysti aivan elintärkeä kysymys.
Meidän tulisi pystyä nyt pitkäjänteisesti katsomaan ja pyrkiä vähentämään meidän energiariippuvuutta Venäjästä. Muistakaa, että meidän tuontienergiasta yli puolet tulee Venäjältä. Siksi kysynkin hallitukselta: miten te aiotte ryhtyä reagoimaan siihen, että Suomen omavaraisuutta lisättäisiin? Perussuomalaiset ovat käyneet täältä oppositiosta käsin aika paljon tällä vaalikaudella debattia siitä, voitaisiinko meidän kotimaista turvetta käyttää energiakäytössä. Nämäkin asiat saattavat nousta tässä hyvin kyseenalaisiksi, jos katsoo tätä pitkässä juoksussa. Eli esitän tämän kysymyksen nyt sitten ministerin vastattavaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-02-23T15:22:27,2022-02-23T15:23:54,Hyväksytty,1.1
2022_14_39,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_40,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien Suomessa, Euroopassa, koko maailmassa on viimeistään nyt lopetettava toiveikas ja jopa naiivi suhtautuminen presidentti Putinin johtamaan Venäjään.
Ensinnäkin asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä, enkä nyt tarkoita valtiojohtoa ja diplomaatteja, joilla on luonnollisesti oma kielensä. Putinia on kutsuttava Venäjän itsevaltiaaksi — etten sanoisi, diktaattoriksi — riippumatta siitä, minkälaista tv-teatteria hän järjestää. Historiaa ja nykypäivää koskevia valheita on kutsuttava valheiksi, vaikka Putin ja Venäjä kuinka paljon niitä levittelevät. Kansainvälisten sopimusten häikäilemätön rikkominen ja tunkeutuminen toisen valtion alueelle ovat rikollista toimintaa riippumatta siitä, minkälaisilla itse luoduilla haamuvaltioilla, keksityillä turvallisuusuhilla tai niissä sijaitsevalla Mainilan kylällä naapurimaan suvereniteetin räikeää loukkaamista perustellaan ja peitellään. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Tiedämme, mitä Putin on tähän saakka tehnyt ja mitä hän ajattelee esimerkiksi Ukrainan valtion oikeudesta olla olemassa itsenäisenä maana. Meidän on aika uskoa omia silmiämme.
Herra puhemies! En lainkaan ymmärrä ”takataskussa on lisää pakotteita” ‑ajattelua, jolla tässäkin salissa näyttää olevan laajaa kannatusta. Mitä me lännessä odotamme? Eikö pakotteiden ensisijainen tarkoitus ole tässä tilanteessa yrittää estää Venäjän aggression jatkuminen eli avoin hyökkäyssota, inhimillisten kärsimysten lisääminen ja verenvuodatus? Kun tavoitteena tulee olla Venäjän hillitseminen tässä ja nyt, ei step by step ‑pakotepolitiikka ole nyt perusteltua, vaan maailman tulisi alusta saakka ja välittömästi asettaa ennennäkemättömän tiukat ja maksimaaliset talouspakotteet. [Arto Satonen: Oikein!]
Samalla tulisi heti luoda lännen ilmasilta Ukrainaan, jossa maalle annetaan lisää tarvittavaa kalustoapua. Parhaassa tapauksessa Ukraina pystyisi myös tältä kannalta nostamaan hinnan Putinin hyökkäyksen jatkumiselle liian korkeaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-23T15:23:54,2022-02-23T15:26:13,Hyväksytty,1.1
2022_14_41,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_42,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoministeri toi hyvin esille Suomen kannan tähän kriisiin. Näihin on helppo yhtyä, ja hienoa, että tässä salissa vallitsee suuri yhteisymmärrys asiasta. Kysehän olisi samasta asiasta kuin naapuri tunnustaisi jonkun itäisen maakuntamme itsenäiseksi valtioksi ja toisi sinne omat joukkonsa muka rauhaa turvaamaan.
Vaikka Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, viimeaikaisten tapahtumien seurauksena monen kansalaisen mielissä myös Nato-ovi on enemmän raollaan. On äärimmäisen tärkeää, ettei tuota mahdollisuutta myöskään omilla kirjauksilla tai lupauksilla ajallisesti rajata. Sen on oltava aina aito mahdollisuus.
No sitten muutama ajatus näistä EU:n pakotteista: Ne ovat diplomatian ja talousavun ohella tärkein ja oikeastaan ainoa työkalumme EU:ssa yrittää vaikuttaa Venäjään, mutta niin kuin täällä on tullut hyvin esille, Venäjä on erittäin hyvin varautunut meidän pakotteisiin. Pakotteiden pitäisi olla siis järeydeltään aivan muuta kuin mitä henkilöpakotteet esimerkiksi ovat. [Arto Satonen: Se on totta!] Saksan Nord Stream ‑kakkosputken sulkeminen on hyvä esimerkki järeysluokaltaan oikeasta toimenpiteestä. Näitä toimenpiteitä tarvitaan lisää, [Timo Heinonen: Oikein!] ja minusta myös Suomen tulee omalta osaltaan olla valmiina niihin.
Yhdyn myös täällä esitettyihin ajatuksiin omavaraisuudesta. Sekä energian että ruoan osalta omavaraisuuskeskustelu pitää palauttaa siihen oikeaan asemaan, mihin se myöskin kuuluu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-23T15:26:13,2022-02-23T15:28:20,Hyväksytty,1.1
2022_14_43,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_44,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ryhmäpuheenvuorokierroksella ja tässä sen jälkeenkin kollegoille erinomaisista puheenvuoroista — muun muassa edellä edustaja Sipilältä ja myös hallituksen ministereiltä erinomaisia puheenvuoroja.
Tässähän on käsillä akuutti turvallisuuskriisi Ukrainan suunnalla, ja siihen on etsittävä keinoja, joilla estetään tilanteen eskaloituminen tai ainakin toivottavasti estetään. Samaan aikaan se tapa, jolla se tilanne on rakentunut ja mitä sen ympärillä on tapahtunut, kertonee perustavanlaatuisesta Putinin hallinnon turvallisuusajattelusta ja halusta horjuttaa eurooppalaista turvallisuusjärjestystä, rakentaa etupiiriä, ja tämä asia ei valitettavasti näytä muuttuvan ihan kovinkaan nopeasti. Meillä lienee edessä vaikea vastakkainasettelun aika tätä menoa.
Sen takia on tärkeää, että tehdään politiikkaa, varautumista, turvallisuutta parantavaa politiikkaa kaikilla aikaskaaloilla. Euroopan osalta tähän liittyvät muun muassa energiaomavaraisuuden ja energiariippuvuuksien osalta vastuulliset päätökset ja myös tämä, mitä edustaja Tuomiojakin toi esille eli Euroopan unionin, Euroopan ja Euroopan puolustuksen vahvistaminen — riippumatta Naton ja Yhdysvaltojen roolista ja siitä, minkälainen kunkin maan Nato-suhde on, on Suomen ja Euroopan etu, että Euroopan puolustus vahvistuu.
Ja kun katsotaan Venäjän sotilaallista budjettia ja Euroopan unionia, on selvää, että Euroopan unionin jäsenmaat alisuoriutuvat tällä hetkellä. Ja olisin kysynyt: mitä on tekeillä sen eteen, että Euroopan unionin puolustusyhteistyöllä saataisiin luotua enemmän turvaa tähän kiristyvään geopoliittiseen tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-02-23T15:28:21,2022-02-23T15:30:22,Hyväksytty,1.1
2022_14_45,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_46,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun selontekoja tehtiin, oli Venäjä jo pystyttänyt niin sanotut kansantasavallat ja miehitti Krimiä. Tunnen itse erityisen hyvin Moldovan tilanteen, ja siellä jäätynyt konflikti on kestänyt paljon Ukrainaa kauemmin, itse asiassa jo yli 30 vuotta. Suomen osalta mikään ei siis varsinaisesti ole muuttunut tai nyt yllättänyt tai ole uutta, vaikka jostain otsikoista näin voisi päätellä. Mutta ukrainalaisten osalta tietysti nyt on tapahtunut raju muutos huonompaan.
Koska me aivan oikein olemme EU:n kautta mukana pakotteissa, on keskityttävä ja varauduttava tietysti siihen, että me kestämme vastuun myös vastapakotteista. Tällaisena aikana ei tietystikään pidä olla itsekäs, pitää lähtökohtaisesti olla solidaarinen, mutta koska me olemme Euroopan unionissa poikkeuksellisessa tilanteessa Venäjän rajanaapurina, niin totta kai meidän on myös pidettävä omista eduistamme huolta ja tehtävä kaikki sen eteen, että jos ja kun nämä vastapakotteet varmasti osuvat eri tavoin eri maihin, niin saamme silloin apua. Tietysti valitettavasti me emme itse aina ole olleet se solidaarisin EU-jäsenmaa. Joskus olemme olleet jopa aika penseitä auttamaan pulaan joutuneita, mutta toivon, että nyt meidän erityiset tarpeemme huomioidaan. Toivon myös, että eduskunta jatkossa muistaa, että se, miten me Euroopan unionissa käyttäydymme, meille varmasti sitten myös jatkossa tulee vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-23T15:30:22,2022-02-23T15:32:23,Hyväksytty,1.1
2022_14_47,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_48,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että keskustelu meidän omasta turvallisuudestamme, ja Euroopan turvallisuudesta myös, on tosi tärkeä ja ajankohtainen, mutta on myös tärkeää samalla muistaa pitää katse Ukrainassa ja pohtia oikeasti sitä, millä tavalla me voimme heitä tukea. Tässä hetkessä tuntuu, että tämä tilanne ei kovin nopeasti ole kääntymässä parempaan, ja siinä mielessä on suurta merkitystä sillä, miten myös kansalaisyhteiskuntaa Ukrainassa pystymme tukemaan. Webinaarissa eilen eräät korkeat naispoliitikot ja kansalaisjärjestöjohtajat Ukrainasta tekivät seitsemän kohtaa ja toivomusta Euroopalle ja muulle maailmalle, mitä he toivovat meiltä, ja ajattelin ihan nopeasti olla heidän äänitorvensa tänään.
Ensimmäinen kohta on taloudellinen tuki Ukrainalle ja tietenkin niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa: monet naiset ovat paenneet asuinsijoiltaan ja niin edelleen. Toinen on turvata Etyj-tarkkailijoiden ja ulkopuolisten tarkkailijoiden läsnäolo ja tehdä myöskin ihmisoikeusarviointia koko ajan. Kolmas: turvata naisten osallistuminen myös näissä neuvotteluissa ja raportoida myös naisten tilanteesta. Neljäs: edistää inklusiivista turvallisuutta — he esimerkiksi ehdottavat, että Etyjissä, jossa meillä tietenkin on selkeä rooli, laaditaan tällainen alueellinen 1325-suunnitelma. Viides on tukea kansalaisyhteiskuntaa, naisten järjestöjä ja niin edelleen, jotta he voisivat vahvistaa resilienssiä koko yhteiskunnassa. Kuudes: tietenkin tehdä tätä demokratiaa tukevaa yhteistyötä yli rajojen Euroopassa ja muualla. Ja sitten viimeiseksi, seitsemänneksi: nostaa tietoisuutta myös siitä, mitä tapahtuu siellä arjessa, niin että keskustelu ei ole pelkästään tässä suuressa geopoliittisessa dynamiikassa vaan myöskin ihan arjessa, siinä, mitä tapahtuu naisille, miehille ja muille siellä Ukrainassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-02-23T15:32:23,2022-02-23T15:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_14_49,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_50,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on todellakin käyty keskustelua, millä tavalla voisimme auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia tässä tilanteessa. Nykyään yhteiskunta voidaan saada polvilleen niin monella eri tavalla. Tuossa omassa puheenvuorossani toin esille sen, että tänä päivänä esimerkiksi sillä, että kyberhyökkäyksillä saadaan maksujärjestelmät, sähköjärjestelmät, erilaiset mobiili- ja tietojärjestelmät polvilleen, yhteiskunta saadaan nopeasti sekaisin. Voisiko olla mahdollista, että Suomi tässä tilanteessa auttaisi Ukrainaa juurikin kyberturvallisuuden alalla? Olemme kuulleet, että EU:sta on kyberturvallisuuden yksikkö aktivoitu Ukrainan avuksi, mutta vaikuttaa siltä, että aika kevyesti on lähdetty liikenteeseen — muistaakseni kuusi maata, noin kymmenen henkeä, on tässä kyberturvallisuusyksikössä. Voisiko Suomi olla tässä aloitteellinen ja olla tätä kautta tukemassa siviiliyhteiskunnan pystyssä pysymistä tällaisen kriisin keskellä?
Toinen asia, missä toivoisin erityisesti ulkoministeriltä näkemystä: Suomi on aloittanut YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä. Eikö nyt ihmisoikeusneuvoston olisi syytä ottaa esille myöskin ne erilaiset ihmisoikeusloukkaukset, joita tuolla separatistien hallitsemilla alueilla on Venäjän toimesta siviiliväestöön kohdistettu? Eikö nyt olisi aika nimenomaisesti nostaa profiilia ja ottaa esille nämä siviiliväestön vaikeudet tuolla alueella?
Toivon, että meidän ulkopolitiikkamme on todellakin vapauden ja demokratian puolesta puhumista ja että osoitamme moraalista selkärankaa ja annamme tukemme Ukrainalle ja sen kansalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-02-23T15:34:46,2022-02-23T15:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_14_51,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Myönnän nyt ulkoministerille 4 minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_52,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos minunkin puoleltani oikein hyvästä keskustelusta tähän asti ja konkreettisista ajatuksista. — Ensin edustaja Tuomiojalle Euroopan unionin reagointikyvystä: Reagoimme yhdessä ulkoministeri Lavrovin kirjeeseen. Syksyllä reagoimme yhdessä Puolaan ja Latviaan ja Liettuaan kohdistuneeseen turvallisuusuhkaan Valko-Venäjän puolelta rajayhteistyön puitteissa. Euroopan unionin maiden korkeat johtajat Macron ja Scholz oikeastaan viimeiseen asti pyrkivät löytämään diplomaattista ratkaisua Minskin sopimusten pohjalta. Mielestäni Eurooppa on tehnyt tässä asiassa paljon, tullut myöskin Venäjää vastaan jopa sen ehdotuksissa, ja valitettavasti nämä eivät ole tuoneet tuloksia. Myöskin EU—USA-yhteistyö on sujunut tavattoman hyvin. Presidentti Bidenin ja ulkoministeri Blinkenin kanssa ajatustenvaihto on ollut hyvin tiivistä, ja myöskin meillä tasavallan presidentti on ollut tässä aktiivinen.
Edustajat Valtonen ja Essayah, nostitte esiin tämän kyberyhteistyön, mitä Suomi voisi tarjota Ukrainalle. Tämä on hyvä ajatus, ja tätä eri tavoilla ollaan valmistelemassa. Tämä kyber-, hybridiyhteistyö voisi olla juuri sitä työtä, jota tässä ajassa voidaan antaa ja tarjota Ukrainalle.
Edustaja Valtonen, kysyitte tästä reaaliaikaisesta turvallisuusympäristön tarkkailusta, mitä johtopäätöksiä tässä tilanteessa: Itse ajattelen niin, että kun olemme luoneet oman turvallisuuspolitiikkamme, olemme luoneet sen juuri kriisiaikoja varten, ja juuri tässä kriisin keskellä on varmasti hyvä — edustaja Harkimonkin linjaamalla tavalla — pitää se kurssi, joka on otettu, ja toimia sillä tavalla, jota on harjoiteltu, ja sitten kun kriisi toivon mukaan on jossain vaiheessa ohi, katsoa, mitkä ovat johtopäätökset, tarvitaanko jotakin enemmän ja onko tehtävä johtopäätöksiä.
Edustaja Savola, kysyitte Valko-Venäjän tilanteesta: Valko-Venäjä on joutunut aivan onnettomaan tilanteeseen, omaa syytään tietenkin, tullut eräänlaiseksi satelliitiksi Venäjän toiminnoille. Valko-Venäjän kautta hyökätään kohti Ukrainaa. Tämä on aivan sietämätön tilanne, ja totta kai se otetaan huomioon Valko-Venäjään kohdistuvissa pakotteissa, joista eilen myöskin ulkoministerit keskustelivat, että niissä olevia aukkoja voidaan vielä korjata. 
Pakotteiden laajentamisen osalta — tämä liittyy vähän edustaja Zyskowiczin nostamaan keskusteluun — mitä vielä tarvitaan: Valitettavasti on tilanne sellainen, että pelätään tietysti vielä laajempia sotilaallisia toimia, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja EU:lla täytyy olla varastossa niitä keinoja, niitä uhkia, joita voidaan siinä tilanteessa käyttää. Tässä on erittäin hyvin toiminut myöskin kansainvälinen yhteistyö USA:n, Kanadan, Norjan, Japanin ja muiden kanssa. Tämä asteittain etenevä tapa on nyt se tapa, joka on valittu. 
Olen samaa mieltä esimerkiksi edustaja Sipilän kanssa siitä, että tämä Nord Stream 2 ‑ilmoitus oli tietysti ehkä merkittävin asia eilisessä keskustelussa, koska se vaikuttaa todella laajaan infrastruktuuriin. 
Edustaja Sipilä, puhuitte tästä Naton oven raollaan pitämisestä: On erittäin tärkeää, että Nato jatkaa avointen ovien politiikkaa. Se on vahvistettu keskeisten Nato-maiden puolelta myöskin Suomelle, ja totta kai pidämme sitä omien valinnanmahdollisuuksiemme kannalta erittäin tärkeänä.
Sitten edustaja Harjanne nosti esille vielä tämän EU:n muun yhteistyön: nyt 42.7 artikla ja ylipäätään tämä solidaarisuusajattelu kyllä EU:ssa on tiivistymässä, ja sitä linjaa edelleen ajamme.
Edustaja Saramo nosti esiin vastapakotteiden mahdollisen vaikutuksen ja solidaarisuuden EU-maiden kesken tässä kysymyksessä: Olen täysin samaa mieltä, että ne maat, joihin mahdolliset pakotteet ja vastapakotteet sitten vahvimmin kohdistuvat, tarvitsevat totta kai solidaarisuutta. Suomi voi olla niiden maiden joukossa riippuen vastapakotteiden luonteesta.
Edustaja Biaudet, otitte esiin tasa-arvokysymykset: Kaikkein vaikeimmassa asemassa ovat siviilit, vaikkapa naiset ja eläkeläiset, siellä Donbasin alueella kurjuuden keskellä. On erittäin tärkeää, että tämä näkökulma on otettu esille. Otitte myöskin Etyj-tarkkailijoiden tilanteen ja tärkeyden: Suomi pyrkii pitämään omia tarkkailijoitaan loppuun asti, mutta he eivät ole sotilaita, vaan he ovat tarkkailijoita, niin että jos sotatapahtumat vievät ylitse, turvallisuus tietysti menee näidenkin edelle.
Viimeisenä asiana edustaja Essayahin kysymykseen tuosta ihmisoikeusneuvostosta: Ensi viikolla on korkean tason kokous Genevessä, ja voin taata, että Suomen puheenvuorossa myöskin tämä Donbasin tilanne ja nämä Venäjän aggressiiviset toimet otetaan huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T15:36:52,2022-02-23T15:41:26,Hyväksytty,1.1
2022_14_53,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Meillä on vielä pyydettynä 48 vastauspuheenvuoroa. Meillä on mahdollisuus, että kaikki pystyvät käyttämään nämä puheenvuorot ja lisäksi muutama ministeri puheenvuoron, kun kohta lyhentäisin puheenvuorot 1 minuuttiin, siten, että vielä seuraavat neljä puhujaa voivat käyttää 2 minuuttia ja sen jälkeen varaudutte 1 minuuttiin. He neljä olisivat edustajat Salonen, Halla-aho, Virolainen ja Vehviläinen, ja sen jälkeen 1 minuuttiin. — Edustaja Salonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_54,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käyneet kohta kahden tunnin ajan hyvin ajankohtaista ja tärkeää ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua, jonka perusperiaatteet on sanottava useina toistoina ääneen uudelleen ja uudelleen, jotta ne kantautuvat kauas Suomesta. Suomi ei hyväksy Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkauksia. Venäjän toimet ovat tuomittavia, ja niistä on tultava seuraamuksia, kuten täällä jo olemme puhuneet. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.
Samaan aikaan tällä keskustelulla on tärkeä viesti myös suomalaisille. Useat edustajat ovat sen jo todenneet: Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Tämä on tärkeä tieto suomalaisille. Silti meidän on tehtävä työtä rauhan säilyttämiseksi. Turvallisuus edellyttää yhteistyötä ja vuoropuhelua, jonka vuoksi tässä vastenmielisessäkin tilanteessa keskustelua on jatkettava.
On huolestuttavaa, että EU on ajautumassa sivuun keskustelukumppanina Eurooppaa koskevassa asiassa. Dialogin tielle on päästävä pian takaisin. Tästä mielellään kuulen ministereiltä ajatuksia, miten Eurooppa ja EU pääsevät takaisin osaksi tätä keskustelua. Suomen on osana kansainvälistä yhteisöä tehtävä myös kaikkensa estääkseen sotatoimet, jotka aiheuttavat kärsimystä erityisesti ukrainalaisille. Edustaja Biaudet nosti hyvin esille, että Suomen on tuettava haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten tyttöjä, perheestään eroon joutuneita lapsia, raskaana olevia naisia, vammaisia ja vanhuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-23T15:42:00,2022-02-23T15:44:09,Hyväksytty,1.1
2022_14_55,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_56,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Venäjää vastaan asetettuja ja nytkin asetettavia pakotteita on arvosteltu aivan aiheellisesti vaikuttavuuden puutteesta. Venäjän rikollinen politiikka Ukrainassa on jatkunut nyt jo kahdeksan vuotta ja samoin siihen liittyvät pakotteet, joten meillä on aika paljon kokemusperäistä näyttöä tästä asiasta. Näitä pakotteita on puolustettu sillä, että kyllähän ne ovat vahingoittaneet Venäjän taloutta, mikä pitää paikkansa, mutta eihän pakotteiden tehtävä ole vahingoittaa Venäjän taloutta vaan ohjata Venäjää käyttäytymään toisella tavalla, ja tässä mielessä pakotteet ovat epäonnistuneet.
No, miksi pakotteet ovat näin laimeita? Siihen on ilmeiset syyt. Ne vahingoittavat paitsi Venäjää niin useassa tapauksessa vielä enemmän EU-maita. Aivan keskeinen syy on EU:n suoranaisesta hölmöilystä johtuva — tai ainakin hölmöilyn pahentama — energiariippuvuus Venäjästä. Ja jos energiaomavaraisuutta ei esimerkiksi järkevämmällä ydinvoimapolitiikalla pystytä parantamaan, [Kokoomuksen ryhmästä: Juuri näin!] niin EU ei joko pysty asettamaan Venäjää vastaan tehoavia pakotteita tai se ei ainakaan pysty ylläpitämään niitä kovin kauaa. Ja venäläisten ei tarvitse oikeastaan muuta kun odottaa: kyllä he pystyvät selviytymään useampia vuosia vaikka täydellisestä kauppasaarrosta. Ja tämä on se asia, joka pitäisi länsimaissa miettiä kokonaan uudelleen.
Mutta tosiasia on myös se, että vaikka me asettaisimme Venäjän täydelliseen kauppasaartoon, niin sekään ei todennäköisesti saisi Venäjää luopumaan jo saavutetuista valloituksista. Venäjän resilienssi, siis sekä Venäjän valtion että Venäjän kansan resilienssi, on erittäin suuri, minkä historiakin osoittaa. Ja tämän takia minun mielestäni olisi erittäin tärkeää, että me kaikin käytettävissä olevin keinoin parantaisimme Ukrainan mahdollisuuksia aseellisesti puolustaa itseään, torjua hyökkäys, ennen kuin se on tapahtunut. Koska kun valloittaja päästetään kaivautumaan, hänen hätistämisensä pois on paljon vaikeampaa kuin torjua riittävällä pelotteella se hyökkäys jo ennalta. [Kokoomuksen ryhmästä: Juuri näin! Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-23T15:44:09,2022-02-23T15:46:33,Hyväksytty,1.1
2022_14_57,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_58,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että tämä sali on yksimielinen täydestä tuesta Ukrainalle. Hienoa on myös se, että tämä sali on täysin yksimielinen tasavallan presidentin ja hallituksen valitsemasta linjasta. 
Haupitsit, hävittäjät, tankit, koventunut retoriikka. Niillä pystytään helpostikin havaitsemaan, mikä on tilannekuva, mutta silti meidän täytyy myös huomioida hyvinkin voimakas disinformaation levittäminen ja erilaiset hybriditoimet kyberhyökkäyksineen. Olemme jo nähneet tietomurtoja puolustusministeriöön, erilaisiin pankkeihin, ja oletan, että on vain päivien kysymys, milloin näemme hyökkäyksiä ratkaiseviin infrakohteisiin, muun muassa sähköjakeluun. Eli tältä osin liityn tässä salissa niiden ihmisten joukkoon, jotka kannattavat kybertukea Ukrainalle.
Me olemme todistaneet Venäjän uuvutustaktiikkaa, joka lisää jännitteitä Ukrainassa. Välillä on palattu pöytiin neuvottelemaan, mutta nyt ilmeisesti tilanne on se, että dialogin tie on täysin umpikujassa. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että me emme saa antaa periksi. Se vaatii Euroopan unionilta täyttä yhtenäisyyttä ja myös tärkeää yhteistyötä kumppaneidemme kanssa, on sitten kysymys Yhdysvalloista, Etyjistä tai Natosta.
Pakotepaketti ilmeisesti valmistui eilen, ja nyt ehkä tällä kellonlyömällä se tulee voimaan. Ja vielä siellä on valmistelussa muutamia muitakin paketteja, jos tarve vaatii. Uskoakseni tarvetta tulee olemaan, ja silloin pitää keskittyä siihen, missä on se vaikuttavuus, ja todennäköisesti se tulee olemaan silloin, kun pakotteet kohdistuvat rahoitusjärjestelmään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-02-23T15:46:34,2022-02-23T15:48:46,Hyväksytty,1.1
2022_14_59,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_60,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisistakin lähteistä voi havaita sen, että tilanne on erittäin vaarallinen Ukrainassa ja siellä leijuu sodanuhka — näin voidaan todeta. Ja mitä tässä ministeri Kaikkonen oman puheenvuoronsa lopussa sanoi kertoi myös tästä. 
Arvelen kyllä sillä tavalla, kun kuuntelen tätä keskustelua ja seuraan myös kansalaiskeskustelua, että itse asiassa sekä meillä että myös tavallisilla kansalaisilla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, ja niitä kysymyksiä on muun muassa se, miksi Venäjä toimii tällä tavalla: onko ensisijaisesti kysymys Ukrainasta, vai onko ensisijaisesti kysymys siitä, että Venäjää ei ole kuultu riittävällä tavalla Euroopan turvallisuusjärjestyksen osana. Näitä kysymyksiä me kaikki varmasti pohdimme, ja sitten sitä, mihin tämä kaikki voi johtaa, minkälainen kehityskulku edessämme on.
No sitten Suomen osalta pohdin paljon sitä, mitä meidän tulee ajatella ja mitä meidän tulee tehdä. Ensinnäkin totean sen, että minun mielestäni meidän pitää varoa sinisilmäisyyttä — semmoisen aika on ohi. Meidän pitää olla realisteja, jos ei jopa inhorealisteja, eli pitää kyetä tämmöiseen hyvään analyysiin tästä asiasta sekä kansallisesti että yhteistyössä EU:n kanssa, Naton kanssa, meidän tärkeiden kumppanimaidemme kanssa.
Sitten palaan kysymykseen, joka täällä on tullut esille Ukrainan auttamiseksi. Se liittyy kyberturvallisuuteen mutta laajemmin myös hybriditurvallisuuteen kaikissa sen olomuodoissaan. Siitä ajattelen kyllä Suomenkin osalta, että meillä ovat nämä niin sanotusti perinteiset asiat kunnossa — vahva puolustustahto ja monella tavalla hyvä puolustuskyvykkyys — mutta kyber- ja hybriditurvallisuus on se, johon meidän pitää myös itse pystyä enemmän panostamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-02-23T15:48:46,2022-02-23T15:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_14_61,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, 3 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_62,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me puolustamme Eurooppaa, niin me emme puolusta vain kansojamme, rajojamme, kansalaisiamme, vaan me puolustamme arvojamme, meidän elämäntapaamme, meidän yhteiskuntamalliamme. Kun Euroopan unioni seisoo Ukrainan rinnalla, niin Euroopan unioni puolustaa myös omia arvojaan.
Tässä eivät ole kyseessä vain Venäjän aggressiiviset sotilaalliset toimet Ukrainaa kohtaan, vaan kysymyksessä ovat Venäjän toimet, joilla se haluaa horjuttaa koko eurooppalaista turvallisuusjärjestyksen pohjaa, ja sitä kautta myös Suomi on osallisena tässä kokonaisuudessa. Venäjä haluaa heikon Euroopan, Venäjä haluaa hajanaisen, fragmentoituneen Euroopan unionin, se haluaa hajottaa ja hallita, mutta paradoksaalisesti näissä Putinin toimissa on käynyt juuri päinvastoin. On nimittäin niin, että länsi ja Euroopan unioni ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen vahvasti ja yhtenäisesti Ukrainan rinnalla ja vastaamassa näihin Venäjän toimiin — se on käsin kosketeltavaa ministerineuvoston kokouksissa ja yhteydenpidossa kollegoiden kanssa.
Euroopan unionin vahvuus on sen solidaarisuus. Sen keskinäinen liima perustuu yhteisvastuulle ja sille laajalle liittolaisten ja kumppaneiden verkostolle, joka nyt yhdessä reagoi vahvasti tähän Venäjän muodostamaan uhkaan. Me asetamme yhdessä kumppaneiden ja liittolaisten kanssa kovia pakotteita, jotka kohdennetaan tarkoin kohtiin, joilla voimme padota Venäjän aggressiivista toimintaa. Mutta ei niillä ole väkivallan voimaa, se on tunnustettava. Pakotteet ovat aina vain pakotteita. Me toimimme oikeusvaltion periaatteella, demokratian periaatteilla, teemme voitavamme ja emme ole unissakävelijöitä.
Puhemies! Ei tämä Venäjän toiminta ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Putinin puheita jo vuosien ajalta ovat seuranneet teot. Venäjä ottaa nyt etäisyyttä Euroopasta, eurooppalaisista arvoista. Venäjä hakeutuu nyt kauemmas siitä diplomaattisesta raiteesta, jolla ratkaisuja tähän tilanteeseen pitäisi hakea. Meidän on kohdattava Venäjä yhdessä. Nyt on kaikki syy vahvistaa Euroopan unionia kaikin tavoin, syventää sen yhteistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä, syventää sen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikuttavuutta.
Puhemies! Nyt ei ole syytä ymmärtää liian tarkoin Venäjän turvallisuushuolia. Sen kaltaista myöntyvyyspolitiikkaa meidän ei tule harjoittaa — se voi käydä meille kalliiksi. Diplomatia ei tarkoita sitä, että me luopuisimme omista periaatteistamme. Jos lähtee sutta pakoon, voi tulla karhu vastaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä! — Erinomainen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-02-23T15:50:56,2022-02-23T15:54:10,Tarkistettu,1.1
2022_14_63,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_14_64,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ranskassa asuvan venäläistaustaisen emigranttikirjailijan Andreï Makinen romaanin mottona oli ”suuri ja murheellinen Venäjä” — puhemies, ”suuri ja murheellinen Venäjä”. Presidentti Putin on todennut, että viime vuosisadan lopun suurin geopoliittinen katastrofi oli Neuvostoliiton hajoaminen. Minä olen tästä eri mieltä. Suurin geopoliittinen katastrofi oli se, että se ei toteutunut, mitä toinen venäläinen, merkittävä valtiomies Mihail Gorbatšov ehdotti: obštši jevropeiski dom, ”yhteinen eurooppalainen koti”. Sen perusteita luotiin 1990-luvulla, ja niihin kuuluivat tietenkin kansallinen suvereenisuus ja alueellinen koskemattomuus mutta myöskin yhteinen turvallisuus, jossa ei turvallisuutta haeta toisen kustannuksella. 
Nyt me olemme takaisin tilanteessa, jossa voimapolitiikka, voiman näyttö ja pahimmillaan voiman käyttö, on se elementti, ja tällä me luomme vain yhteistä turvattomuutta, myöskin venäläisten turvattomuutta yhdessä tässä eurooppalaisessa kokonaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-23T15:54:13,2022-02-23T15:55:37,Tarkistettu,1.1
2022_14_65,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_14_66,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasiallisesti Euroopassa on käyty sotaa jo kahdeksatta vuotta, mutta se on jotenkin hyväksytty vallitsevaksi olotilaksi. Venäjä uhkaa rajamaidensa suvereniteettia etupiirivaatimuksillaan, ja viimeistään nyt pitäisi olla kaikille selvää, että sotilaallinen voimankäyttö on tullut jäädäkseen osaksi Venäjän keinovalikoimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen kannalta kaiken perusta on vahva kansallinen puolustus. Euroopan unionin jäsenyys ja kansainvälinen puolustusyhteistyö ovat toki pidäkkeitä, mutta on kuitenkin ymmärrettävä realistisesti poliittisen tuen rajallisuus ja samalla myös se, että Venäjälle asetettavat pakotteet voivat käydä riittämättömiksi, mitä tulee heidän voimatoimien käyttöönottoon. Kuitenkin sillekin kannattaa uhrata ajatus, että kun kerran pakotteet on otettu käyttöön, niin sitten menetettävää on yhä vähemmän, mikä voi myös lisätä riskinottoa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että Suomen kannalta nyt Nato-jäsenyyteen ja sen hakemiseen liittyviä tekijöitä olisi konkreettisesti punnittava ja myös sitä, mitkä tapahtumat voisivat vaikuttaa ja millä aikavälillä näihin näkymiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-02-23T15:55:38,2022-02-23T15:57:02,Tarkistettu,1.1
2022_14_67,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_14_68,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyber on noussut esiin muutamissa puheenvuoroissa, ja aiheesta ei voi puhua liikaa. Ukrainaa kohtaan toteutettiin hiljattain ukrainalaisviranomaisten mukaan maan historian suurin palvelunestohyökkäys ulkoapäin. Kyberhyökkäyksillä voidaan lamauttaa yhteiskunnan kannalta merkittäviä palveluja ja aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa. Sodanuhan alla olevassa maassa kyberhyökkäyksen tarkoituksena on lietsoa paniikkia: tämä nyt, mitä seuraavaksi?
Kyky vastata vihamieliseen, etenkin valtiolliseen kybervaikuttamiseen kuuluu uskottavaan puolustukseen. Meillä Suomessa kokonaisvaltaisesta yhteiskunnan kyberpuolustuksesta ei tällä hetkellä vastaa mikään taho yksiselitteisesti, vaan toimivaltuudet ovat hajallaan. Siksi kysynkin hallitukselta: miten aiotte parantaa Suomen kyberturvallisuuden valtiollista koordinaatiota, jotta meillä on paras kyky varautua ja vastata vihamieliseen vaikuttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-02-23T15:57:02,2022-02-23T15:58:08,Tarkistettu,1.1
2022_14_69,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_14_70,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsillä on täysin ennenkokematon tilanne, ja siksi pitää myös voida toimia syntyneen tilanteen mukaisesti. Meillähän on pitkä pidättäytyvä perinne ollut aseviennissä, ja se on ollut hyvä, mutta näin täysin uudenlaisessa tilanteessa pelkästään tradition varaan ei pitäisi heittäytyä. On tietysti eri asia, onko kyseessä aseita vievä yksittäinen yritys vai Suomen valtio, joka tekee huolellisen harkinnan aina näissä tapauskohtaisesti. Ehkä myöhemmin voidaan miettiä, pitäisikö EU:lla olla jonkinlainen yhteinen linja tällaiseen asevientiin jäsenmaihinsa tai kumppanimaihinsa, mutta tässä kriisissä sitä ei nyt ehditä tehdä.
Haluan myös erityisesti kiittää ministeri Tuppuraista hänen ansiokkaasta puheenvuorostaan siitä, miten me tarvitsemme vahvempaa EU:ta, joka toimii myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti. Tässä tilanteessahan Venäjä on sanonut toimivansa ainoastaan siten, että he neuvottelevat USA:n kanssa. Ja se, mitä USA:ssa tapahtuu, miten heidän oma poliittinen tilanteensa tulee vaikuttamaan tähän kriisiin, vaikuttaa myös Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-23T15:58:08,2022-02-23T15:59:20,Hyväksytty,1.1
2022_14_71,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_72,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on aiemmin todettu, niin myös Euroopan energiasektori on liikehtinyt voimakkaasti Venäjän aggressiivisten toimien seurauksena. Ja kuten tiedämme, niin eilen Saksa ilmoitti jäädyttävänsä Venäjän ja Saksan välisen Nord Stream 2 ‑kaasuputkihankkeen. Myös meidän on täysin välttämätöntä vähentää energiariippuvuutta Venäjästä, valtiosta, joka loukkaa naapurimaidensa suvereniteettiä.
Arvoisa puhemies! Pyhäjoen Hanhikivelle rakentuvaksi suunnitellun ydinvoimalaitoksen toimittaa Venäjän valtion energiayhtiö Rosatom. Rosatomilla on vahva yhteys myös Venäjän ydinasetuotantoon. Ja vaikka ydinvoima on jatkossakin varmasti tarpeen osana Suomen energiapalettia, niin tämä ydinvoimahanke on monella tapaa ongelmallinen. Sen riskit liittyvät sekä turvallisuuteen ja talouteen että myös Suomen maineeseen maailmalla. Vihreät nostivat jo vuonna 2014 esiin hankkeen ongelmallisuutta, mutta siitä huolimatta hanke runnottiin läpi. Tässä tilanteessa meillä on velvollisuus tehdä uusi tilannearvio ja irrottautua ydinvoimakumppanuudesta Rosatomin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-02-23T15:59:20,2022-02-23T16:00:34,Hyväksytty,1.1
2022_14_73,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_74,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan kriisi, sotatila, on todella vakava paikka, ja jos sotilaalliset toimet siirtyvät laajoihin massamittaisiin ilma- ja maataisteluihin, jälki tulee olemaan hirveää.
Ukrainan tilanne ja uhat on valitettavasti haluttu monistaa sellaisinaan koskemaan myös Suomea. Jotkut myös väittävät, että Suomi kuuluu tai sen oletetaan kuuluvan jonkun maan etupiiriin. Verrantoa on haettu vuodesta 1939, mutta siihen ei ole mitään perusteita. Suomella on Nato-isäntämaasopimus, 80 kansainvälistä sotaharjoitusta vuodessa, kahden- ja kolmenväliset puolustussopimukset ja massiivinen HX-hankinta Yhdysvalloista. Ei ole oikein perusteita väittää edes pelottelumielessä Suomen kuuluvan ainakaan Venäjän etupiiriin. Minun mielestäni on päivänselvää, että itsenäinen maa ei kuulu kenenkään etupiiriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-02-23T16:00:34,2022-02-23T16:01:46,Hyväksytty,1.1
2022_14_75,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_76,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Finlands sak är vår, todettiin vuonna 1939 Ruotsissa, ja ajattelen, että tänään eduskuntaryhmien yhteinen viesti on ollut, että Ukrainan asia on meidän. Mutta tämä vaatii myös tekoja. Pakotteita on yhdessä asetettu, mutta ovatko ne riittäviä? Valitettavasti aiempien vuosien kokemukset pakotteiden tehosta ovat jääneet heikoiksi. Apuakin on annettu, mutta onko se juuri sitä, mitä nyt tarvitaan?
Mielestäni tulee pohtia, soveltuuko yleinen asevientikielto perusteluineen juuri tähän tilanteeseen. Riittävä varustelu ei synnytä konflikteja Ukrainassa vaan vahvistaa puolustuskykyä, joka voi päinvastoin heikentää pyrkimyksiä aluevaltauksiin. Toisaalta Suomi voisi ainakin panostaa muuhun puolustusta tukevaan materiaaliseen ja osaamisen vietiin.
Etiikan tunnettu perusohje tehdä toiselle se, mitä toivoisi vastaavassa tilanteessa itselle tehtävän, sopii hyvin suuntaviivaksi tässäkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-02-23T16:01:46,2022-02-23T16:03:03,Hyväksytty,1.1
2022_14_77,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_78,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty tänään erinomaisia puheenvuoroja. Olen niistä poiminut neljä sanaa: sopiminen, luottamus, yhteistyö ja varautuminen.
Suomessa me olemme tottuneet siihen, että sovitaan asioista, ja myös siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni. Sopiminen puolestaan edellyttää luottamusta sopimuskumppaneihin. Nyt naapurimaamme Venäjän toiminta on osoittanut, ettei se pidä kiinni yhteisistä sopimuksista, ja luottamus on kadoksissa luonnollisesti.
Kriisin keskellä tarvitaan yhteistyötä. On tärkeää, että Suomi yhtenäisesti muun Euroopan unionin kanssa rohkeasti vastaa kriisiin, ja näin on jo toimittu. Kuten ministeri Haavisto totesi, EU:n tulee yhtenäisenä puolustaa eurooppalaisia arvoja, periaatteita ja sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä.
Varautumisesta: On aina varauduttava pahimpaan, kuten puolustusministerikin totesi. Puolustuskykymme on kunnossa, maanpuolustustahto korkea, suuri ja koulutettu reserviläisten joukko on etumme. Näistä on pidettävä kiinni myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-02-23T16:03:03,2022-02-23T16:04:16,Hyväksytty,1.1
2022_14_79,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_80,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 2014 on asetettu pakotteita ja vastapakotteita. Näitä on kierretty Etelä-Euroopan maiden toimesta, ja tähän ei ole puututtu, ja tämäkin sali on katsonut sitä asiaa vain vierestä — tämän halusin sanoa — ja siitä on kärsinyt erityisesti suomalainen elintarvikkeentuottaja tai maanviljelijä, ruoantuottaja.
Arvoisa puhemies! On puhuttu paljon kansallisesta turvallisuudesta. Nyt kaikki ylistävät Puolustusvoimia. He ovat huolissaan kotimaisesta huoltovarmuudesta. Perheet tarvitsevat kodin, leipää, lämpöä.
Arvoisa puhemies! Nyt, kun on kuitenkin vältettävä rakentamasta energiansaannin riippuvuutta Venäjästä, niin olisin halunnut kysyä ympäristöministeriltä, miten hän näkee turpeen käytön, [Puhemies koputtaa] turvepellot, ruoan tuottamisen niillä. [Puhemies: Aika!] Eli millainen viesti lähtee turveyrittäjille? Siihen voisi Lintilä vastata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-23T16:04:16,2022-02-23T16:05:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_81,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_82,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on esitetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Me emme toki halua, että järkevät suomalaiset menevät hysteeriseen tilaan, ja siksi meidän on toimittava niin, että pystymme reagoimaan itäisen naapurin aggressioihin, mikäli ne tuolta etelästä kääntyvät pohjoisen suuntaan.
On hyvä muistaa, että historia toistaa itseään. Ennen toista maailmansotaa tapahtunut kuvitellun uhkan luominen, elintilan laajentaminen painostamalla ja joukkojen marssittaminen toisiin maihin sekä tällä hetkellä idän diktaattorin retoriikka nostavat väkisin ilmaan kaikuja rautakorkosaappaiden iskeytymisestä Euroopan demokraattisen osan kamaralle. Emme voi, emme saa emmekä tule olemaan naiiveja. Meidän on varauduttava. Varautumista ei ole Venäjän toimien hyssyttely, ja sitä ei todellakaan tässä salissa ole tänään tehty. Varautumista on se, että ryhdymme toimiin, [Puhemies koputtaa] joilla turvaamme Suomen olemassaolon oikeuden kaikilla mahdollisilla tavoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-23T16:05:37,2022-02-23T16:06:48,Hyväksytty,1.1
2022_14_83,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_84,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Venäjä on hyökännyt Ukrainan itsemääräämisoikeutta vastaan: ensin vuonna 2014 ja nyt uudelleen, siis kaksi kertaa alle kymmenen vuoden sisällä. Venäjä loukkaa itsenäisen valtion suvereniteettia, rikkoo kansainvälistä oikeutta ja vaatii paluuta etupiiriajatteluun. Meidän on huolehdittava omasta puolustuksestamme Suomessa kaikkina aikoina.
Onneksi maamme turvallisuudesta ei olla tingitty. Puolustusbudjettimme ylitti tänä vuonna 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Puolustusbudjetin koko olisi hyvä säilyttää yli 2 prosentissa myös tulevaisuudessa. Yhteistä näkemystä on luontevaa hakea kaikkien puolueiden puheenjohtajien ja tasavallan presidentin kanssa. Sitoumus säilyttää puolustusbudjetti yli 2 prosentissa bruttokansantuotteesta myös tulevaisuudessa vahvistaa Suomen asemaa hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli siihen ratkaisuun päädyttäisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-23T16:06:49,2022-02-23T16:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_14_85,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_86,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaaminen alkoi jo vuosia sitten Krimillä ja viime viikkoina, viime päivinä on siirrytty entistä räikeämpiin mittasuhteisiin. Venäjän viime vuosien aggressioista ja sotatoimista tulee tavallaan mieleen lapsuuden pihapeli peili. Leikissä voittava strategia oli edetä pienillä hiiren askelilla. Kerrallaan ne yksittäiset liikkeet eivät vaikuttaneet kovin suurilta, mutta yhdessä niistä muodostui aikamoinen harppaus. No, nyt ei ole kyse peleistä ja leikistä, vaan vakavista rikkomuksista ja tulenarasta tilanteesta Euroopan pihapiirissä. Meidän ei tule kääntää selkäämme pienillekään askelille, joilla itsenäisen valtion itsemääräämisoikeutta nakerretaan pala kerrallaan. EU:lta ja Suomelta vaaditaan ja on onneksi löytynytkin kestävyyttä, solidaarisuutta, yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä, ja näitä kaikkia tarvitaan todella jatkossakin mahdollisesti hyvin pitkäänkin. Samaan aikaan kaiken keskellä on selvää, [Puhemies koputtaa] että vakauden ja rauhan etsimisestä ei tule luopua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-02-23T16:07:53,2022-02-23T16:09:00,Hyväksytty,1.1
2022_14_87,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_88,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että Venäjä toimii yksiselitteisen tuomittavasti Ukrainaa kohtaan, se on vuosien ja vuosien ajan sortanut oman maansa kansalaisia, eikä vapaata kansalaisyhteiskuntaa, demokratiaa ja oppositiota maassa ole. Samaan aikaan Venäjä tukee Valko-Venäjän diktaattorin toimia tavallisten valkovenäläisten sortamisessa.
Ihmisoikeuksien tilanne maissa on järkyttävä, mutta emme voi seistä neuvottomina sivusta seuraten. On tärkeää, että me tässäkin turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja tilanteessa muistamme tavallisten ihmisten ja kansalaistoimijoiden aseman. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta voimme tukea näiden maiden kansalaisyhteiskunnan toimintaa, mutta myös autamme konkreettisesti ihmisiä hädässä. Tämän aspektin nostivat muun muassa edustajat Biaudet ja Salonen hienosti esille omissa puheenvuoroissaan. Kysyisinkin, ministeri Haavisto: onko Suomi valmistautunut siihen, että ukrainalaiset ja valkovenäläiset voisivat hakea Suomesta kansainvälistä suojelua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-23T16:09:00,2022-02-23T16:10:13,Hyväksytty,1.1
2022_14_89,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt annetaan ministereille, ulkoministerille ja puolustusministerille ja ministeri Lintilälle, puheenvuorot. — Elikkä ulkoministeri ensin, 3 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_90,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puutun muutamaan asiakokonaisuuteen.
Ensin täällä kysyttiin aseviennin kokonaisuudesta, ja varmasti ministeri Kaikkonen tähän vielä lisää, mutta tässä on kolmesta asiasta kysymys. Ukraina on pyytänyt apua niiltä mailta, jolla on ylimääräistä kapasiteettia, erilaisia tarvikkeita ja näin poispäin, mutta meillä oma puolustuksemme vaatii suuren osan tästä materiaalista, ja mahdollisesti tällaista materiaalia ei meillä samalla tavalla ole jaettavaksi. Toiseksi on kaupalliset hankkeet, eli kaupallinen anoja hakee asevientiin lupaa. Puolustusministeriö käsittelee niitä, ulkoministeriö antaa lausunnon, näitä käydään tapauskohtaisesti, tapaus kerrallaan lävitse, ja tietääkseni juuri nyt tällaisia hankkeita ei ole vireillä. Ja sitten on nämä kolmansien maiden viennit, joihin pyydetään Suomelta lupaa. Tämä haupitsi-keskustelu on ollut osa sitä ja muuta, eikä meidän kannaltamme ole estettä viedä näitä eteenpäin, jos Saksa vihreää valoa antaa. Mutta tämä tästä asevientikokonaisuudesta. [Ben Zyskowicz: Onko näin? Siis tämäkö on päätös?]
Huoltovarmuuskysymyksestä: On myöskin EU-tason huoltovarmuutta, eli on hyvin tärkeää katsoa ei vain tätä kotimaista huoltovarmuutta vaan esimerkiksi energiapuolella myös, että meidän yhteistyömme EU:n puitteissa kaiken kaikkiaan toimii. Tämä Nord Stream 2 tässä kokonaisuudessa tietysti paljon vaikuttaa.
Täällä kysyttiin hybridiosaamisesta ja kyberosaamista: meillä on tietysti hybridikeskuksemme ja muuta, ja tätä hybridiosaamista, kyberosaamista, sen vientiä ja sitä tukea Ukrainalle toki voidaan lisätä.
Ja viimeisenä asiana olisin ottanut esille sen— tai toiseksi viimeisenä, kun viimeisenä on edustaja Honkasalon kysymys — kun täällä kysytään diplomatian mahdollisuuksista, vaikka juuri nyt ne näyttävät hyvin vaatimattomilta. Meillä on yritetty tätä diplomatiaa nyt viikkokausia Minskin sopimusten tietä eteenpäin, ja totta kai pidetään aina se mahdollisuus olemassa. Jos toisella osapuolella on halua pöytään istua, niin käydään tätä keskustelua niin pitkään ja niin hartaasti kuin halutaan. Totta kai pyritään välttämään verenvuodatus ja estämään kriisin paheneminen.
Ja viimeisenä asiana edustaja Honkasalon kysymys tavallisten ihmisten auttamisesta, kansalaisyhteiskunnan auttamisesta. Meillä on eri keinoja, joihin myöskin EU on panostanut, niin Valko-Venäjällä kuin Ukrainan alueella auttaa toisinajattelijoita, auttaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita, ja tätä apua on voimakkaasti lisätty. Totta kai sitten, jos tulee tulee pakolaiskriisi tai ihmiset joutuvat jättämään kotinsa, meidän täytyy tietysti oma vastuumme siinä tilanteessa kantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T16:10:18,2022-02-23T16:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_14_91,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja puolustusministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_92,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä muutamaan kysymykseen vastaan, mitkä ovat selvästi omalle tontille tulleet.
EU:n puolustusyhteistyöstä vielä se lisäys, että tämä strateginen kompassi ‑hanke nyt etenee ja noin kuukauden päästä on tarkoitus, että EU-tasolla päätetään EU:n puolustusyhteistyön syventämisen suuntaviivoista, ja se on kehittynyt hyvin sentapaiseen suuntaan, mitä me olemme Suomena tavoitelleet. Noin kuukauden päästä on tarkoitus päättää siitä EU-tasolla.
Ulkoministeri puolustustarvikeasiasta ja vientiasiasta jo lausui tässä näin. Todella on huomattava sekin, että Puolustusvoimilla on toki omatkin tarpeet tällaisessa kansainvälisessä, jännitteisessä tilanteessa, ja kovin mielellään Puolustusvoimat ei tässä tilanteessa lähde omaa materiaalia ainakaan laajemmin jakamaan.
Sitten tämä yksi asia, joka on tulossa käsittelyyn, eli tämä Viron haupitsipyyntö. Meillä on valmius tehdä asiasta päätös varsin ripeästi sen jälkeen, kun saadaan tuo Saksan kanta asiaan, mutta meillä ei ole tietoa, kauanko tuo on vielä Saksassa käsittelyssä, niin että toivottavasti se nyt sieltä kohtuullisen pian saadaan, tuo Saksan kanta. Hollannista on tullut myöskin alustava kysely. Ei vielä varsinaista lupapyyntöä, mutta alustava kysely on tullut, niin että katsotaan, konkretisoituuko se sitten.
Kyberpuolustuksesta kysyi edustaja Pelkonen täällä, ja oli parissa muussakin puheenvuorossa tämä asia esillä. Siihen on kyllä voimakkaasti panostettu viime vuosina, ja erinomaista, että meillä lainsäädäntö pantiin tässä suhteessa hyvälle tolalle viime vaalikaudella. Puolustusvoimat on siihen lisännyt resursseja ja lisää edelleenkin. Sitten jos puhutaan kyberturvallisuudesta laajemmin vielä, niin meillä on kyberpuolustuksenkin suhteen parantamisen varaa, mutta siinä ollaan menty hyvin eteenpäin. Mutta kun puhutaan kyberturvallisuudesta vielä laajemmin, johon kuuluu sitten kyberrikollisuus, vähän laajempi kokonaisuus, niin sanoisin, että meillä on koordinaatiossa parantamisen varaa valtionhallinnossa, ja tässä suhteessa on työ lähdössä liikkeelle.
Edustaja Kari otti vielä esiin, tuossa jo aikaisemmin keskustelussa, taloudelliset puitteet. Meillähän on tietysti näitten varsinaisten kahden investoinnin myötä — elikkä HX-hanke ja Laivue 2020 ‑hanke — merkittävät lisäykset puolustukseen sinällään, mutta siihen normaaliin puolustusbudjetin tasoon ei taas vastaavia korotuksia ole tehty. Minä tiedän hyvin, mikä on valtiontalouden tilanne, ja totta kai se pitää suhteuttaa siihen, mutta totta kai, jos turvallisuustilanne edelleen kovasti kiristyy, niin sitten tähän keskusteluun on syytä palata. Toki toivomme kaikki, että tilanne ei kiristy, mutta eihän tämä tällä hetkellä kovin hyvältä näytä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-23T16:13:04,2022-02-23T16:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_14_93,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_94,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tuli parissakin kohtaa esille huoltovarmuus lähinnä energiapuoleen liittyen. Kyllähän lähtökohta on tietysti ilman muuta se, että toimivat energiamarkkinat ovat se pohja tähän. Meillä on Suomessa verrattain hyvä tilanne. Meillä on hajautettu tuotanto useista eri lähteistä, meillä on monipuoliset energialähteet, ja sitten meillä on tietysti myös velvoitevarastointi olemassa. Ja tuli esille tämä turpeen rooli: oma käsitykseni on, että turpeella tulee jatkossakin olemaan myös huoltovarmuuden kannalta rooli.
Kovin perusteellisesti tätä ei tietenkään avata julkisesti, mutta meillä on energiapooli ja öljypooli organisaatioineen, jotka yhdessä sitten niin yritysten kuin julkisten tahojen kanssa tätä pitkälle hoitavat. Meiltä löytyy myös sähkömarkkinalaista ja maakaasumarkkinalaista huoltovarmuuteen liittyvät osiot, ja niitä koko ajan tietysti tarkastellaan, ja kyllä tätä koko ajan käydään läpi hyvin tarkasti, sen voi sanoa.
Tietysti huoltovarmuuteen liittyen, jos sen verran sanon, myös elintarvikepuoli on äärettömän tärkeä, ja kyllä varmasti yksi huoli tässä tulee olemaan nyt sitten kausityöntekijöitten saaminen. Eli Ukrainahan on ollut perinteisesti maa, josta Suomeen on tullut paljon kausityöntekijöitä, ja kyllä huoli nyt tietysti kausityöntekijöitten saamisesta tulee olemaan. Sillä voi olla omia vaikutuksiansa, mutta toivon mukaan siihen ei päädytä. Tietysti laitettuna tähän maatalouden vaikeaan tilanteeseen huoli on vaikea.
Hanhikivestä on muutama kysymys ollut, eilen vastasin. Me tehdään koko ajan turvallisuusarviointia, ja sieltähän ei ole hakemusta tällä hetkellä rakentamiseen sisällä, johonka sitten se varsinainen, voiko sanoa, lakiin perustuva tulee. Mutta ei tietenkään pidä olla naiivi. Kyllä me seurataan hyvin tarkoin, ja voisiko sanoa sen, että tämä ministerien välinen yhteistyö [Puhemies koputtaa] on siinä hyvää ja kyllä se rima on noussut huomattavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-23T16:16:11,2022-02-23T16:18:44,Hyväksytty,1.1
2022_14_95,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja jatketaan debattia olemassa olevan listan pohjalta. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_96,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on rakentanut onnistuneesti sekä määrätietoisesti vakaata ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa. Sen ydin on ennustettavuus ja luottamuksen syntyminen sekä suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Monessa puheenvuorossa on Euroopan unionin rooli nostettu hyvin esille, ja Euroopan unionilta edellytetään nyt yhtenäisyyttä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. Siinä meidän on oltava aktiivinen ja aloitteellisesti mukana. Olemme myös korostaneet monesti ja johdonmukaisesti, että EU:n tulee olla valmis vastaamaan Venäjän toimiin yhtenäisesti ja määrätietoisesti tilanteen niin salliessa. 
Suomen rooli mielestäni dialogin ja rauhan ja ratkaisujen hakijana on tärkeä, ja tätä roolia minusta tasavallan presidentti ja hallitus pääministerin johdolla ovat kiitettävästi vieneet eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-02-23T16:18:46,2022-02-23T16:19:45,Hyväksytty,1.1
2022_14_97,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_98,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On arvokasta, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto on linjalla Niinistö—Haavisto—Halla-aho juuri nyt. Tämä linja nauttii eduskunnan täyttä luottamusta, ja nämä herrat nauttivat kansan suurta luottamusta, kun he kertovat televisiossa ihmisille tällaisessa tilanteessa näistä asioista — kiitos siitä.
 Arvoisa puhemies! EU on kyllä mielestäni ollut pettymys. Liityimme siihen vahvasti turvallisuusyhteisömielessä, mutta sitä se ei meille tänä päivänä tarjoa eikä taida koskaan tulla tarjoamaan.
Sitten totean, että energiapolitiikassa turve pitää palauttaa heti käyttöön ja lopettaa ne alasajot.
Ja kyberturvallisuus on haavoittuva kohta meillä tänä päivänä. [Puhemies koputtaa] Samaten kansan kannalta on tärkeää, että hybridivaikuttaminen ei pääse nyt valloilleen, [Puhemies: Kiitoksia!] kun ollaan kriisitilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-02-23T16:19:46,2022-02-23T16:20:59,Hyväksytty,1.1
2022_14_99,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_100,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viimeistään nyt lienee kaikille selvää, että ongelma on Venäjä, Venäjä, Venäjä. Siksi on tärkeää, että me emme aseta mitään ehtoja Ukrainan auttamiselle. Ja kysyisin teiltä, puolustusministeri Kaikkonen: onko Suomi valmis auttamaan myös puolustusmateriaalin osalta Ukrainaa, kun näitä pyyntöjä on tullut?
EU:n pakotteet ovat valitettavasti, arvoisa ulkoministeri, vaatimattomia. Odotammeko me oikeasti lisäaggressioita, vai onko meidän halu aidosti pysäyttää Venäjä? Mielestäni meidän pitää pysäyttää Venäjä. On myös käynyt selväksi, että Putinia ei pysäytä edes oma kansa eikä mikään muu kuin Nato. Kasakka ottaa sen, minkä irti saa.
Mutta vuoropuhelua on syytä jatkaa. Myös vaimeampi, heikompi dialogi on aina parempi kuin tuollainen äänekäs monologi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-02-23T16:21:00,2022-02-23T16:22:04,Hyväksytty,1.1
2022_14_101,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_102,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pienen maan turvallisuus rakentuu taidosta ymmärtää maailman muutoksia sekä viisaudesta määrittää oma johdonmukainen politiikka. Suomi on totta kai osa länttä. Suhteemme Venäjään on meille kuitenkin erityisen tärkeä edelleen.
Toivoa paremmasta ei pidä menettää, ja diplomatian tiellä kannattaa kulkea. Vaikka tuomitsemme Venäjän toimet tietenkin yksiselitteisesti, on keskusteluyhteyttä pidettävä yllä. Vastapuolen parempi ymmärtäminen on osa ratkaisua.
Venäjän toimet johtavat luonnollisesti myös kiihtyvään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun myös täällä Suomessa. Tämä keskustelu, jota käymme, on totta kai tervetullutta ja kuuluu aikaan. On kuitenkin hyvä huomata, että erilaiset kannat eivät saa heikentää suomalaisten ja meidän yhteenkuuluvuudentunnettamme — myöskään yhteiskunnan vakautta emme saa murentaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-23T16:22:04,2022-02-23T16:23:23,Hyväksytty,1.1
2022_14_103,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_104,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liialliselle naiiviudelle ei ole sijaa. Miten käydä dialogia, kun toinen osapuoli käy sitä täysin eri pelisäännöillä kansainvälisen oikeuden vastaisesti uhkaamalla sodalla? Ukrainan sota ei saa antaa näkymää, jossa sotaa voisi käydä ilman seurauksia pala palalta. EU:n yhteinen vastaus on ollut tärkeää.
On tärkeää myöskin havaita puutokset ihmisoikeuksien toteutumisessa, energian keskinäisriippuvaisuuden vaikutuksissa jo ajoissa. Tarvitaan Suomessakin analyysi siitä, mikä on poliittinen kehitys niin Venäjällä, Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Kiinassakin. Suurvaltojen kehitys tulee joka tapauksessa vaikuttamaan asemaamme.
On äärimmäisen tärkeää vahvistaa EU:n yhteistä puolustuskykyä niin kyberuhkien kuin sotilaallisen painostuksen edessä. On myös tärkeää käydä se keskustelu, mitä [Puhemies koputtaa] niin sanottu Nato-optio tarkoittaa kaikille puolueille. [Puhemies: Kiitoksia!] Ovatko kaikki puolueet sitoutuneet siihen, että Nato-optio voisi jossain tilanteessa myös toteutua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-23T16:23:24,2022-02-23T16:24:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_105,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_106,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä Venäjän voimapoliittisessa aggressiossa on erityisen makaaberia sen ajoitus juuri nyt, kun maapallo, ja ihmiskunta, on kokenut kaksi vuotta globaalia pandemiaa ja koronakriisin pitäisi opettaa rajat ylittävän yhteistyön välttämättömyyttä niin isoille kuin pienillekin maille. Ihmiskuntaa uhkaavat pandemiat, ilmastonmuutosriskit, terrorismi, asevarustelukierre ydinaseiden leviämiseen saakka eivät kunnioita maiden rajoja. Mitä polttavampi ongelma, sitä ponnekkaammin pitää hakea yhdessä toimivia ratkaisuja.
Pienenä maana Suomen itsenäisyys ja turvallisuus vahvistuu sitä vankemmin, mitä aktiivisemmin pystymme edistämään rauhaa, kansainvälistä yhteistyötä, olevien ja tulevien kriisien ratkaisuja — se on meidän kansallinen etumme. Presidentti Niinistö korosti hiljattain kansainvälisten jännitteiden kasvaessa olevan erityisen tärkeää käydä vuoropuhelua [Puhemies koputtaa] niiden kanssa, joiden kanssa olemme vähiten samaa mieltä. [Puhemies: Kiitoksia!] Tätä linjaa täytyy jatkaa: painostaa YK:ta ja Etyjiä töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-02-23T16:24:38,2022-02-23T16:25:53,Hyväksytty,1.1
2022_14_107,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_108,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan, mukaan lukien Suomen, on ryhdyttävä päättäväisesti irtautumaan venäläisestä energiasta ja muista huoltovarmuuden kannalta kriittisistä raaka-aineista. Suomi tuo Venäjältä tällä hetkellä muun muassa haketta, öljyä, kaasua ja hiiltä, ja lisäksi Venäjältä tulee tälläkin hetkellä noin 1 500 megawatin teholla sähköä. Meidän on huolehdittava siitä, että Suomi on se, joka vetää töpselin irti ja on siihen valmis. Energiahuolto tulee vaikeutumaan tulevaisuudessa ihan ilman kovaa viherverotustakin.
Kuten Ukrainan, tulee Suomenkin nyt käynnistää taloudellisen isänmaallisuuden ohjelma, jolla lasketaan kansalaisten verotusta ja vähennetään tuontiriippuvuutta muun muassa palauttamalla turve energiapalettiimme. Oletteko te tähän valmiita? Me tarvitsemme täyttä omavaraisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-23T16:25:54,2022-02-23T16:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_14_109,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_110,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Neuvotteluja ja diplomatiaa tarvitaan, mutta tilanne on nyt ollut se, että Venäjän johto pyörittää päämiehiä ihan selvästi ilman aitoa halua sopimukseen ja sopimiseen. Se jättää länsimaille, EU:lle ja USA:lle, vähän toimintatilaa. Pakotteiden pitää olla riittävän voimakkaita, ei pelkästään sen takia, miten Venäjä reagoi, vaan myös sen takia, miten esimerkiksi Kiina mahdollisesti tulevaisuudessa reagoi. Aivan varmasti Kiinassa seurataan tarkasti, kuinka yhtenäinen länsi on — viittaan tässä Taiwaniin.
Kysyn ministereiltä, miten näette sen mahdollisuuden, että EU:ssa olevat maat, jotka eivät ole vielä Nato-maita, voisivat liittyä yhtäaikaisesti Natoon — Suomi, Ruotsi, Itävalta, Malta, [Puhemies koputtaa] Irlanti ja Kypros.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-23T16:26:56,2022-02-23T16:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_14_111,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_112,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokonaisturvallisuus on yhteinen asiamme. Tarvitaan yksituumaista Eurooppaa ja pohjoismaista yhteistyötä.
Ukraina tarvitsee tässä vakavassa tilanteessa nyt tukemme ja apumme. Neljän miljoonan euron lisäys on tarpeen kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Voimme tarjota avuksi monenlaista osaamista.
Järeät pakotteet ovat tässä tilanteessa välttämättömyys. Pakotteiden ja Venäjän oletettujen vastapakotteiden vaikutus tulee olemaan Suomen taloudelle raskas. Tämä taakka meidän on kannettava. Se vaatii meiltä myös omasta luopumista.
Vuonna 2014 elintarvikevienti Venäjälle tyrehtyi, kun pakotteet astuivat voimaan. Maatalous jäi kärsimään yksin. Tämä kriisi pahentaa edelleen maatalouden ahdinkoa materiaalien hintojen noustessa. Meidän on huolehdittava ruokaturvasta, [Puhemies koputtaa] ja kysynkin: miten hallitus huolehtii siitä, että maatalous ei jää tällä kertaa yksin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-23T16:28:04,2022-02-23T16:29:19,Hyväksytty,1.1
2022_14_113,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_114,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän toiminnan tuomitseminen laajasti ja yhteneväisesti niin Suomessa kuin EU:ssa on oikein, ja se lienee myös todiste siitä, että Venäjän hajottamiseen pyrkivä hybridivaikuttaminen ei ole siltä osin onnistunut. Yhteinen rintama kansainvälisten sopimusten ja ylipäänsä sopimusperustaisen järjestelmän puolustamisessa on keskeistä. Suomen solidaarisuus tukipakotteille sekä suora tuki Ukrainalle on tässä tilanteessa tietenkin ensisijaisen tärkeää.
Kun EU julkaisi eilen ensimmäisiä pakotteita, myös Saksa ilmoitti laittavansa jäihin Nord Stream 2 ‑kaasuputken. Onkin syytä myös meillä tarkastella hankkeita, joissa keskeisenä toimijana on etupiirijakoa haikaileva, kv-sopimuksia kunnioittamaton Venäjän hallinto. Turvallisuusselvitys tästä meidän Fennovoiman Rosatom-hankkeesta on hyvä, [Puhemies koputtaa] mutta vielä suoraselkäisempää olisi laittaa tämä hanke suoraan jäihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-23T16:29:19,2022-02-23T16:30:34,Hyväksytty,1.1
2022_14_115,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_116,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua myöskin tästä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä, ja se on tuotu tässä ihan ymmärrettävästikin vahvasti esille.
On hyvä muistaa muutama perusperiaate. Ensimmäinen perusperiaate on luonnollisesti se, minkä tässä ovat monet jo todenneetkin: on meidän suvereeneissa, omissa käsissämme, mitä tämän suhteen tehdään.
Toiseksi, on monia perusteita pohtia Nato-jäsenyyttä, mutta yksi peruste käy ylitse kaikkien muiden — ja se on Suomen oma turvallisuus. Tämä on se määrittävä tekijä, joka määrittää ainakin omasta mielestäni selkeästi sen, pitäisikö meidän olla Nato-jäsen vai ei. On ollut myöskin arvioita, että juuri tässä tilanteessa on tietyllä tavalla onni, että emme ole sotilasliiton jäseniä, koska pahimmillaan tässä on suurvaltavastakkainasettelua jo olemassa, ja jos se pahimmillaan kärjistyy, niin me olisimme etumaastossa, joka ei voi olla meidän turvallisuusintressiemme mukaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-23T16:30:34,2022-02-23T16:31:38,Hyväksytty,1.1
2022_14_117,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_118,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ihmishenkien pelastaminen on tärkeintä niin sodassa kuin rauhan aikaankin. Ukraina on pyytänyt puolustusministeriön mukaan Suomelta myös pelastustoimintaan liittyvää materiaalitukea. Tällaiseksi voitaisiin mielestäni laskea myös happigeneraattorit, joilla happea voidaan tuottaa paikan päällä kustannustehokkaasti.
Suomessa on merkittävää osaamista hapen generoinnista, ja suomalaisia happigeneraattoreita on käytössä ympäri maailmaa rauhanturvatehtävissä ja myöskin täällä kotimaassa muun muassa Pellon terveyskeskuksessa.
Happigeneraattori on siviililaite eikä tarvitse vientilupaa. Saksakin on lähettämässä Ukrainaan kenttäsairaaloita, ja Suomi voisi auttaa Ukrainan siviileitä ja hoitoa tarvitsevia happigeneraattoreilla.
Happea tarvitaan sota-aikanakin myös siviilien keskuudessa normaaliin tapaan, ja siviilien tarvitsemasta hapesta voi tulla pulaa, kun happipulloja joudutaan varaamaan ensisijaisesti sotavoimien käyttöön. Tämä kannattaa ottaa huomioon siellä, kun [Puhemies: Kiitoksia!] ulkoministeri miettii, mitä tukea voidaan lähettää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-02-23T16:31:39,2022-02-23T16:32:47,Hyväksytty,1.1
2022_14_119,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_120,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on taas kerran toimillaan osoittanut, että se haluaa olla suurvalta ja sillä on halu vaikuttaa voimatoimin.
Ukrainan kriisiä ovat olleet ratkomassa Yhdysvallat ja Euroopan unionin jäsenmaista pääasiassa Ranska ja Saksa. EU:n rooli on jäänyt epäselväksi, vaikka tässä hieman on toisin todistettu. Onko niin, että oikeissa vaikeissa turvallisuustilanteissa unionilla ei ole painoarvoa tai kykyä toimia? Tätä pohdintaa on nyt kyllä syytä käydä.
Joka tapauksessa nykyisten ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan perusteiden ylläpitäminen muutosten keskellä täysin muutoksitta voi olla kestämätöntä. Presidentti Paasikiven mukaan kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tämä lause sopii tähän päivään, mutta mitkä ovat tosiasiat vuonna 2022? Onko Euroopan unionista Suomen turvallisuuden takaajaksi? Jos vastaus on ei, vaihtoehdoiksi jäävät nykytilanteeseen tyytyminen, [Puhemies koputtaa] sotilaallinen liittoutuminen tai kahdenkeskinen yhteistyö [Puhemies: Kiitoksia!] Yhdysvaltojen kanssa. Mikä on hallituksen ajatus tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-02-23T16:32:47,2022-02-23T16:34:02,Hyväksytty,1.1
2022_14_121,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_122,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edessä on lännen ja Venäjän pitkäkestoinen jännittyneiden suhteiden tila. Turvallisuustilanteen jännittymisen myötä johtopäätökset Suomen osalta korostavat linjaa, jota noudatamme ja joka on laadittu kestämään erilaisia olosuhteita: 1) Kansallisen puolustuksen vahvistamista jatketaan pitkäjänteisesti eduskunnan hyväksymän puolustusselonteon mukaisesti. 2) Kansainvälinen puolustusyhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä.
Puhemies! Tässä on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja, ja omassakin puheenvuorossani nostan esille tämän huoltovarmuuden, varautumisen pitkäjänteisellä ajanjaksolla. Ja nytkin, niin kuin täällä on puheenvuoroissa tuotu esille, idästä tulee tuontienergiaa. Miten me osaamme varautua tähän, jos pakotteet laajenevat isosti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-02-23T16:34:02,2022-02-23T16:34:58,Hyväksytty,1.1
2022_14_123,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_124,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkään, että näiden pakotteiden kanssa käy niin kuin viime kerrallakin, että ne näyttäytyvät Venäjän näkökulmasta lähinnä heidän narratiiviaan palvelevina ja heidän tavoitteitaan edistävinä. Ja se, että lähdetään tällaisiin henkilöpakotteisiin muutaman pikkutekijän suhteen, kun nyt on tapahtunut jo sotatoimi, ja odotetaan lisää sotatoimia, että voitaisiin asettaa lisäpakotteita: ei niitä pakotteita pidä asettaa pikkutekijöihin eikä niillä pakotteilla pidä vahingoittaa Venäjän taloutta, vaan niillä pitää vahingoittaa Venäjän vallanpitäjiä. Isoilta rosvoilta pitää ottaa pois rahat, joita he pitävät ulkomailla turvassa. Se on ainut keino heihin vaikuttaa, ja se ei myöskään Venäjän kansaa suututtaisi.
Konkreettisia kysymyksiä hallitukselle: Aiotteko lähteä irtautumaan Ottawan miinasopimuksesta Suomen turvallisuuden takaamiseksi tämän kriisin myötä? Aiotteko vaatia pakotteista täydet kompensaatiot EU:lta Suomelle? Viime kerralla ne jäivät vähän vajaiksi. Ja aiotteko perääntyä ilmastotoimista ja ulkomaille menevistä tulonsiirroista tämän tulevan kriisin rahoittamiseksi Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-02-23T16:34:58,2022-02-23T16:36:05,Hyväksytty,1.1
2022_14_125,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_126,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On syytä puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Euroopassa on tasan yksi sodanlietsoja, ja se on Venäjä ja sen itsevaltainen johtaja Vladimir Putin. On myös syytä tajuta se, että kyse ei ole niin sanottujen kansantasavaltojen tunnustamisesta tai varsinkaan rauhanturvaajien lähettämisestä niiden alueelle, ainakaan yhtään sen enempää kuin talvisodassa oli kyse Otto Wille Kuusisen kansantasavallan tunnustamisesta tai rauhanturvaajien lähettämisestä Suomeen. Nähdäkseni tässä tilanteessa on kyse koko eurooppalaisen turvallisuusjärjestelmän horjuttamisesta, ja siihen on vastattava yhdessä ja yhtenäisesti kaikilla tasoilla, ennen kaikkea Euroopan unionin tasolla.
On ollut ilahduttavaa nähdä, miten tyylikkäästi hallitus tähän on reagoinut ja miten laaja yhteisymmärrys tässäkin salissa on ollut. Huomioiden kuitenkin se, miten voimakas ase energia on Eurooppaa vastaan, [Puhemies koputtaa] olisi mielenkiintoista vielä kuulla, kuinka hallitus aikoo vahvistaa Suomen resilienssiä vastata tämäntyyppiseen painostukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-02-23T16:36:05,2022-02-23T16:37:17,Hyväksytty,1.1
2022_14_127,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_128,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että Suomessa vallitsee suhtautumisesta Ukrainan tilanteeseen täydellinen yksimielisyys. Sama koskee Euroopan unionia. Se on arvokasta. Tällaista aggressiota on vaikea kohdata millään muulla kuin yhteisellä tahdolla ja viestillä siitä, että me emme anna tässä asiassa periksi. Toisen maan koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta on aina kunnioitettava. Se on kaiken toiminnan perusasia.
Hybridivaikuttaminen on myös uhka, joka pitää joka hetki ottaa huomioon, varsinkin Suomessa, ja kaikissa maissa totta kai. Suomella on pitkä yhteinen maaraja itäisen naapurin kanssa, ja meidän pitää esimerkiksi energiapolitiikassa päästä yhä enemmän omavaraiseksi. Siinä, että olemme tässä maassa lopettaneet turpeen ja samalla vaikuttaneet erittäin haitallisesti energiantuotantoon — siinähän tulee samalla sähköä erittäin paljon — pitää meidän tehdä viisas päätös ja palautua asiassa ja ruveta omia energiavaroja käyttämään. Meillä on hyvät mahdollisuudet toimia paljon viisaammin — sähköä tuotetaan lisää ja ennen kaikkea kotimaista työtä. [Puhemies koputtaa] Se on myös erittäin viisasta puolustuspolitiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-02-23T16:37:17,2022-02-23T16:38:25,Hyväksytty,1.1
2022_14_129,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_130,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin olen kritisoinut todella paljon Venäjään suuntautuvia pakotteita, kun ne eivät toimi ja etenkin kun niitä eivät kaikki sitten kuitenkaan noudata, mutta pakko on kyllä sanoa sen verran, että se, mitä edustaja Turtiainen tänään täällä vähän niin kuin vaati, ettei me noteraattaisi millään tavalla kyseistä tilannetta, antaa kyllä kuvan, että Turtiainen olisi valmis jopa lähtemään Etelä-Savon komentajaksi ei-niin-vapaassa Suomenmaassa. On pakko sanoa, hyvä puhemies, että ikävä kyllä en voi ääneen kertoa, mitä olen mieltä Turtiaisen puheenvuorosta, koska joutuisitte minua siitä nuhtelemaan. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-02-23T16:38:26,2022-02-23T16:39:20,Hyväksytty,1.1
2022_14_131,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Totean, että hyvä näin. [Naurua] — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_132,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkään en sano ääneen, mitä ajattelen tästä Turtiaisen puheenvuorosta. — Sen sijaan haluan sanoa, että Suomen ja Ruotsin paras aika liittyä Natoon on juuri nyt: Venäjä hyökkää paraikaa Ukrainaan. Sen fokus on itäisessä Ukrainassa, ja valtaosa Venäjän maa- ja ilmavoimien joukoista on sitoutunut Ukrainan sotanäyttämölle. Lännen, myös Suomen ja Ruotsin, on reagoitava. Venäjää vastaan pitää kohdentaa tuntuvia pakotteita. Samalla molempien maiden Nato-jäsenyys hoituisi ilman sen kummempaa älähdystä Venäjän suunnalta. Kahden rintaman sotaan eivät Venäjän rahkeet riitä. Nato-ikkuna on nyt auki, mutta se voi sulkeutua nopeastikin.
Ulkoministeri totesi täällä aikaisemmin, ettei kriisin keskellä muuteta linjaa, mutta hallitusohjelmassa todetaan, että turvallisuuspoliittisia ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioon ottaen. Kysyn nyt: minkälainen turvallisuustilanteen muutos sitten olisi sellainen, että aihetta hallitusohjelmassa mainittuun turvallisuuspoliittisten ratkaisujen reaaliaikaiseen uudelleenarviointiin ilmenisi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-02-23T16:39:20,2022-02-23T16:40:25,Hyväksytty,1.1
2022_14_133,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_134,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Unioni on asettanut Venäjää vastaan erilaisia pakotteita vuodesta 2014 lähtien, niin kuin täällä salissa on puhuttu jo monta kertaa. Pakotteet ja vastapakotteet tuntuivat ja myös näkyivät meillä Suomessa. Ne näkyivät monella alalla mutta erityisesti energia-alalla, elintarviketuotannossa ja myös maataloudessa. Pakotteet ovat kuitenkin välttämättömiä.
Haluan vielä kerran nostaa tässä salissa esille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksen: Ensimmäisenä tulee kotimainen ruoka — jokainen lopettava maatila heikentää meidän huoltovarmuutta. Kotimainen energia, josta ministeri Lintilä äsken puhui ansiokkaasti. Lääkkeet ja suojavarusteet, joista korona-aikana meinasi tulla pulaa. Oma komponenttituotanto lukuisilla eri aloilla. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, pätee hyvä ohje, että on helpompi toimia tyynen kuin myrskyn aikana, [Puhemies koputtaa] ja silloin on valmistauduttava kaikkeen tulevaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-02-23T16:40:25,2022-02-23T16:41:34,Hyväksytty,1.1
2022_14_135,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_136,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vuonna 2011 Suomi teki virheen, ja sen virheen nimi on Ottawan sopimus. Selvää lienee myös kaikille täällä se, että tässä salissa mainittu naapurimme ei siihen tietenkään liittynyt.
Arvoisa puhemies! Sopimukseen liittymistä vastusti jopa Puolustusvoimat, mutta niin vain se runnottiin läpi. Myöhemminkin useat asiantuntijat ovat kritisoineet tätä päätöstä, ja onpa kuvailtu, ettei sen aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ole vieläkään pystytty korvaamaan. Tämä kertonee sen, kuinka tärkeitä henkilömiinat olivat ja olisivat itsenäisen Suomen puolustukselle. Kysyn teiltä, arvoisa herra puolustusministeri: oletteko siellä hallituksessa muuttuneessa ja kiristyneessä kansainvälisessä turvallisuustilanteessa [Puhemies koputtaa] valmiita tarkastelemaan Suomen irtaantumista Ottawan sopimuksesta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-02-23T16:41:34,2022-02-23T16:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_14_137,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_138,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjä on loukannut kansainvälistä oikeutta, ja on ilahduttavaa havaita, että eduskunta käytännössä yksimielisesti täällä tämän tuomitsee.
Asiat Euroopassa on ratkottava diplomatian keinoin. Eurooppa on aina ojentanut Venäjälle kätensä mutta nyt saa vastaansa nyrkkirautaa. Tiedän ja me tiedämme, että Venäjä pystyisi parempaankin, mutta sitä ei ole aikaa odottaa, vaan meidän on varauduttava pahimpaan.
Kysyisin nyt läsnä olevilta ministereiltä, kun täällä on kovasti tätä Ukrainalle lähetettävää apua spekuloitu ja tehty erityyppisiä ehdotuksia niin kyberturvallisuudesta kuin tasa-arvovaltuuskunnista ja kaikesta siltä väliltä: onko Suomi kysynyt Ukrainalta, mitä siellä tarvitaan? Olemmeko tiedustelleet, kuinka me voisimme auttaa, ja jos ei vielä olla, niin voitaisiinko tällainen kysymys esittää, jotta voitaisiin sitten todellakin lähettää sellaista apua, mitä siellä oikeasti tarvitaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-02-23T16:42:45,2022-02-23T16:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_14_139,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_140,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Sota on kaikkein epäonnistuneinta politiikkaa, ja tilanne on vakava, ja se voi eskaloitua nopeasti. 
Pohdin itse tässä tätä annettavaa taloudellista tukea. Suomi on antanut 4 miljoonaa kahdenvälistä tukea. Pitäisikö meidän kuitenkin katsoa kehitysyhteistyömomentteja hiukan, että onko siellä liikkumatilaa vaikkapa uudelleenkohdentaa, ja voitaisiinko niitä sitten käydä vielä läpi?
Pakotepolitiikasta minulla ei ole kauheasti lisättävää siihen, mitä edustaja Halla-aho totesi. Pakotteet on valittava huolellisesti, jotta ne eivät nosta sähkön ja maakaasun ja päästöoikeuksien hintaa ja vaikuta pikemminkin päinvastoin Venäjän tuloja kasvattavasti ja meidän menoja lisäävästi. Pitäisi kenties pohtia joitakin finanssialan pakotteita, vaikkapa näitä lainojen liikkeellelaskuun liittyviä pakotteita. Ja oikeastaan pohtisin myöskin sitä — heitän ilmaan — mikä on sellainen pakote, [Puhemies koputtaa] mitä Venäjä ei tavallaan osannut ennakoida ja mihin se ei pystyisi sopeutumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-02-23T16:43:53,2022-02-23T16:45:03,Hyväksytty,1.1
2022_14_141,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_142,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on meidän. Venäjä rikkoo räikeästi sotilaallista voimaa käyttäen Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja kansainvälistä oikeutta. Venäjä horjuttaa koko Euroopan turvallisuutta. 
Länsimaiden toimittama apu Ukrainalle on ajankohtaista. Suomi on perinteisesti suhtautunut pidättyvästi puolustusmateriaalin vientiin kriisialueille. Tässä tapauksessa, kun Ukraina käy tai valmistautuu käymään puolustustaistelua Venäjän aseellista hyökkäystä vastaan, pitäisi Suomen tarkastella linjaansa, onhan uskottavalla puolustuskyvyllä myös hyökkäystä ennaltaehkäisevä tai ainakin sen kynnystä nostava vaikutus ja toivommehan itsekin saavamme puolustusmateriaaliin liittyvää tukea, jos Suomi joutuisi puolustustaisteluun. Onko hallitus siis valmis tarkastelemaan [Puhemies koputtaa] Suomen linjaa tässä asiassa, ja voisiko sitä valottaa muutenkin [Puhemies: Kiitoksia!] kuin tällä aiemmalla viittauksella Saksaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-02-23T16:45:04,2022-02-23T16:46:17,Hyväksytty,1.1
2022_14_143,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_144,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluvaa eduskuntakautta ovat leimanneet poikkeuksellisen vahvasti erilaiset suuret ja ennenkokemattomat turvallisuusuhat. Korona on ollut mitä suurimmassa määrin turvallisuusuhka, rikollisuuden sektorilla järjestäytynyt rikollisuus on saanut täysin uusia muotoja ja alaikäistenkin tekemät rikokset ovat olleet hyvin poikkeuksellisia, ja Ukrainan kriisi järkyttää perustavalla tavalla koko maailman turvallisuutta. Nämä kaikki korostavat väkevästi kokonaisturvallisuuden merkitystä, ja tästä haluankin nyt muistuttaa. Jokaisen osa-alueen on oltava kunnossa ja riittävästi resursoitu.
Puhemies! Ei voi olla niin, että meillä on varaa maailman parhaimpiin hävittäjiin mutta meillä ei ole varaa tutkia ja estää lasten ja nuorten tekemiä rikoksia asiaankuuluvalla tavalla. Ja haluan korostaa, että ei ole mitään hävittäjäkaluston uusimista vastaan, päinvastoin, mutta joku balanssi on oltava, sillä turvallisuuden ketju on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on, [Puhemies koputtaa] ja esimerkiksi huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat turvallisuutta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-02-23T16:46:18,2022-02-23T16:47:27,Hyväksytty,1.1
2022_14_145,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_146,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On äärimmäisen arvokasta, että täällä laajalti on Venäjän toimet tuomittu ja Ukrainaa tuettu.
Otan kantaa tähän pakotepolitiikkaan. On tietysti niin, että näitä autoritäärisiä maita, kuten Venäjää, kohtaan eivät pakotteet toimi yhtä tehokkaasti kuin demokraattisiin maihin, koska siellä ei olla niin huolissaan kansan mielipiteestä. Sanoisin niin, että tämä pienten askeleiden pakotepolitiikka on epäonnistunut, mutta siitä huolimatta se ei tarkoita sitä, että jos me käyttäisimme järeämpiä keinoja, niin niillä ei voisi olla myös vaikutusta. Ja kun me ollaan nyt huolissamme täällä siitä, mitä ne pakotteet aiheuttavat meille itsellemme, niin on aivan varmasti totta, että jos siellä sota syttyy, niin silloin taloudelliset vaikutukset, inhimilliset vaikutukset, pakolaiskriisi, kaikki, mihin tässä viitattiin, tulevat olemaan vielä moninkertaisia. Eli suosittelisin kyllä sitä, että nyt otettaisiin järeämpiä pakotteita käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-23T16:47:28,2022-02-23T16:48:32,Hyväksytty,1.1
2022_14_147,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_148,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikanaan kun Suomi liittyi EU:hun, minulla on se käsitys, että aika monelle äänestäjälle se valinta oli hyvin pitkälle turvallisuuspoliittinen. Ja kun me ajattelemme eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää tai puolustusjärjestelmää, oma käsitykseni on se, että se on niin kauan epätäydellinen kuin siihen liittyy ikään kuin koko EU Natoon. Se on parempi lanseerata niin, että EU liittyy Natoon. Sehän käytännössä tarkoittaa Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros — jos tämä paketti saataisiin jollakin tavalla konsensuksella kasaan, silloin meillä olisi kunnossa eurooppalainen puolustusjärjestelmä, turvallisuuspoliittinen järjestelmä, ja minulla on se käsitys, että se johtaisi siihen, että Euroopan unionin asema globaalisti olisi huomattavan paljon vahvempi kuin se on tänä päivänä.
Toinen, mikä oli tärkeää, oli talouspoliittinen vapaan kaupan yhteisö, ja siinäkin [Puhemies koputtaa] pikkusen EU yskii, eli toivottavasti molemmissa asioissa mennään oikeille raiteille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-02-23T16:48:32,2022-02-23T16:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_14_149,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_150,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ministeri Haavisto, en kuvittele, että Suomi yksin pystyy kovin paljoa vaikuttamaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen ja muidenkin maiden yhteiseen pakotepolitiikkaan, mikä nyt on valittu. Haluan kuitenkin teidän kertovan eduskunnalle perustelut sille linjalle, mikä valittiin. En ymmärrä tätä step by step -pakotepolitiikkaa. Eikö tarkoituksena pakotteilla olisi estää Venäjän aggression jatkuminen, verenvuodatus, inhimilliset kärsimykset? Ja eikö tässä tarkoituksessa pitäisi välittömästi lyödä pöytään mahdollisimman kovat pakotteet? Auttaako sekään, sitä en tiedä. Mutta siitä olen vakuuttunut, että jos kolonnat menevät kohti Kiovaa ja veri vuotaa Ukrainan kaduilla, niin siinä tilanteessa asetettavat lisäpakotteet eivät varmasti niitä kolonnia pysäytä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-23T16:49:42,2022-02-23T16:50:45,Hyväksytty,1.1
2022_14_151,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_152,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Puhemies! Putinin Venäjän valloitussota Ukrainassa on tuomittavaa, rikollista toimintaa. Energia on Venäjälle voimapolitiikan väline — Nord Stream kakkosen jäädyttäminen olikin oikea ratkaisu Saksalta. EU:n ja Suomen on nostettava omavaraisuus ja turvallisuus energiapolitiikan keskiöön. Maamme energiaomavaraisuuden kivijalka on ydinvoima, johon tarvitaan uusia investointeja.
Venäjän hyökkäyssota tekee valitettavasti Fennovoiman ydinvoimahankkeesta entistä kyseenalaisemman laitos- ja polttoainetoimittajan ja päärahoittajan ollessa Venäjän Rosatom. Fennovoiman ydinvoimalan hylkäämiselle nykymuodossaan on perusteet. Hankkeen ei tulisi Venäjän sotatoimien ja kasvaneiden riskien vuoksi edetä. Hallitus on vihdoin kertonut tekevänsä hankkeesta turvallisuusarvion, jota puolustusministeriö on kauan esittänyt — hyvä. Hallituksen tulisi alkaa selvittää ydinvoimalalle vaihtoehtoista toteutustapaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-02-23T16:50:46,2022-02-23T16:52:00,Hyväksytty,1.1
2022_14_153,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_154,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän sotatoimet Ukrainassa rikkovat räikeästi kansainvälistä oikeutta. Niitä ei hyväksytä. Valitettavasti näissä Venäjän rikoksissa ei ole mitään uutta. Välillä rauhoittaen, välillä kiihdyttäen sotatoimiaan Venäjä aiheuttaa hämmennystä Euroopassa ja lännessä. Miksi me enää hämmennymme? Olisi äärimmäisen tärkeää, että Eurooppa pyrkisi ottamaan määräävän rooliin, jolla kykenisimme päättämään kehityksen suunnan emmekä jäisi reaktiiviseen osaan. Tämän roolin vahvistamisessa tiukemmat pakotteet olisivat mielestäni oikea ratkaisu.
Toinen tämän sodankäynnin aspekti, missä Eurooppa on jäänyt reaktiiviseen rooliin, on teknologian kehityksessä, johon kyber- ja hybridiuhat vahvasti liittyvät. Tämä kehitys saattaa tulevaisuudessa määritellä kansainväliset suhteet ja kumppanuudet uudelleen. Maan voi yrittää vallata raudalla, [Puhemies koputtaa] mutta ihmisen sydämeen sillä harvemmin pääsee. Tässä teknologialla on pelottavia mahdollisuuksia tarjolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-02-23T16:52:00,2022-02-23T16:53:22,Hyväksytty,1.1
2022_14_155,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen ministerien puheenvuorot, 4 minuuttia molemmille, päättävät tämän keskustelun. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_156,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen puuttui ymmärtääkseni kysymykseeni, siihen, että mikä on mahdollisuus, että ne EU-maat, jotka eivät ole vielä Naton jäseniä, voisivat liittyä yhdessä samanaikaisesti.
Tämä ajatukseni kumpusi siitä erinomaisesta puheenvuorosta, jonka ministeri Tuppurainen käytti ja jossa hän korosti sitä eurooppalaisten EU-ministereiden vahvaa yhteishenkeä löytää ratkaisua, vahvaa yhteishenkeä seisoa lujana sen käsittämättömän aggression edessä, jossa kansainväliset sopimukset, diplomatia, kaikki tämä, mikä on meille yhteistä ja mikä pitäisi olla kaikille maille yhteistä, vedetään alas kerta kaikkiaan. Ja näkisin, että se olisi Suomen, Ruotsin, Itävallan ja kaikkien, Maltan, Kyproksen, Irlannin kannalta paras ratkaisu, ja se lisäisi [Puhemies koputtaa] EU:n vaikuttavuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-02-23T16:53:23,2022-02-23T16:54:28,Hyväksytty,1.1
2022_14_157,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, 4 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_158,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuteen täällä on kiinnitetty monessa puheenvuorossa huomiota ja puhuttu ennen muuta energiasta. Myös ruoka on toinen yhtä lailla tärkeä asia, ja erilaisissa kriisitilanteissa huoltovarmuuden ja omavaraisuuden merkitys korostuu. On arvokasta, että eduskunta tätä asiaa nostaa esille, ja meidän yhteinen tehtävämme mielestäni on pyrkiä edelleen parantamaan meidän omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme — tarvitaan varmasti monenlaisia erilaisia toimenpiteitä. Tämä kuuluu enimmäkseen toisten ministereitten tonteille, mutta tältä omalta jakkaraltani kyllä tuen näitä kaikkia toimenpiteitä, millä huoltovarmuutta parannetaan.
Edustaja Antikainen kysyi tästä — oli toinenkin kysymys tästä — Ottawan sopimuksesta. Totean, että silloin, kun tuohon sopimukseen mentiin, niin päädyttiin kompensoimaan Puolustusvoimille sitä menetettyä suorituskykyä, ja muistaakseni 200 miljoonaa euroa oli se summa, jolla on sitten hankittu erilaisia korvaavia järjestelmiä, paljolti muuten kotimaista tuotantoa. Ja näitten korvaavien järjestelmien aikaansaama kokonaissuorituskyky on saamani selvityksen mukaan kyllä sinänsä korvannut sen jalkaväkimiinojen kautta menetetyn, korvatun suorituskyvyn. Muutoin sitten nämä kansainväliset sopimukset ja niihin liittymiset ja irtautumiset ovat ulkoministeriön toimialaa.
No, sitten edelleen tästä puolustustarvikevientikysymyksestä on ollut erilaisia ajatuksia täällä. Ukraina on siis esittänyt toivelistoja, tarvelistoja — mitä edustaja Kopra täällä kysyi — useille, ellei kaikille EU-maille, Nato-maille, kumppaneilleen. Meillekin on toimitettu tämmöinen toivelista, joka koostuu erilaisista puolustustarvikemateriaaleista. Puolustusvoimat ja puolustushallinto sitä arvioivat, mutta Puolustusvoimien ensinäkemys on kuitenkin se, että tällaisessa jännitteisessä tilanteessa kovin paljon annettavaa ulos ei oikein ole, vaan halutaan pitää huolta juuri siitä huoltovarmuudesta, mistä äsken puhuttiin, että meillä ovat omat tarvikkeet riittävällä tasolla. Suomen linjahan aseviennissä Ukrainaan on ollut Ruotsin ja Norjan tapaan pidättyväinen, mutta totta on tietysti se, että Ukraina tarvitsee tukea, niin kuin täälläkin on monessa puheenvuorossa todettu. Taloudellista tukea on annettu aika paljonkin. Minkälaista muuta apua voimme vielä antaa, sitä on varmasti hyvä selvittää. Täälläkin on tullut sen suhteen ehdotuksia ja evästyksiä, enkä itse sulkisi mitään vaihtoehtoa kategorisesti pois. Hallitus pohtii eri vaihtoehtoja.
No, sitten edustaja Kiuru pohti, voisiko Natoon ikään kuin kutsua tai voisivatko mennä yhtä aikaa Natoon nämä EU-maat, jotka eivät kuulu Natoon tällä hetkellä. Oma käsitykseni on se, että kyllä tämä on niin selkeästi jokaisen jäsenmaan oma asia linjata tätä asiaa, että en pidä sitä kovin realistisena. On erilaisia lähestymiskulmia eri mailla. Naapurimaa Ruotsi, ainakaan nykyhallitus, ei aio ymmärrykseni mukaan hakea Nato-jäsenyyttä. Meillä ei ole suunnitteilla Suomessa mitään äkkiliikkeitä, mutta kyllähän tätä keskustelua käydään tälläkin hetkellä, niin kuin tänäänkin on käyty. En mene näitten muitten maitten tilanteeseen sen syvemmälle, mutta jokainen pohtii tätä kysymystä niin omista lähtökohdistaan, että pidän vähän kaukaisena sitä ajatusta, että joku laajempi yhteinen ratkaisu tässä syntyisi. Mutta se on tietysti meille erittäin tärkeää, että jokaisella maalla, myös Suomella, on tämä asia omissa käsissään, ja voimme itse tämän linjata. Myös Naton suunnasta, missä uudistetaan heidän strategista konseptiaan, on kyllä vahva viesti tullut meille siitä, että tämä Naton avoimien ovien politiikka jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-23T16:54:31,2022-02-23T16:58:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_159,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja keskustelun päättää ministeri Haavisto, olkaa hyvä. 4 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_160,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tiedoksi eduskunnalle, että sillä välin kun me olemme täällä puhuneet, Suomi on puhutellut myöskin Venäjän Suomen-suurlähettilästä ja kertonut hänelle, että tuomitsemme voimakkaasti ne toimet, joihin Venäjä on ryhtynyt Luhanskin ja Donetskin kansantasavaltojen tunnustamiseksi, ja että pidämme niitä kansainvälisen oikeuden vastaisina. Toimimme tässä samalla tavalla kuin muut EU-maat, jotka ovat myöskin tavanneet maissaan olevia Venäjän suurlähettiläitä.
Sitten joitakin vastauksia: 
Edustaja Koskinen mietti vielä tätä diplomaattista raidetta, miten YK:ta ja Etyjiä voisi käyttää tässä tilanteessa hyväksi: Olemme olleet tietysti hyvin tiiviissä yhteydessä Etyjin pääsihteeriin Helga Schmidiin ja katsoneet, mitä Etyj voisi tässä tilanteessa tehdä. Todellakin nämä tarkkailijat, joita meillä on siellä Donbasin alueella, toimivat Etyjin mandaatilla, ja pyritään pitämään heidät tarkkailemassa niin pitkään kuin pystytään näissä tilanteissa, mutta siinäkin voi tulla sitten sotatoimien vuoksi raja vastaan.
Edustaja Kiuru, ensimmäisessä puheenvuorossanne puhuitte myöskin vähän laajemmin, miten yhtenäinen länsi on ja millä tavalla esimerkiksi Kiina ja muut tähän kokonaisuuteen suhtautuvat, ja myöskin edustaja Holopainen otti tämän esille: Tämä tietysti YK:n turvaneuvostossa näkyi, että kyllä Venäjä jäi aika yksin tässä politiikassaan nimenomaan Luhanskin ja Donetskin tunnustamisen yhteydessä. Se tietysti veto-oikeudellaan voi estää kannanotot, mutta uskon, että tällainen toimi, johon Venäjä on ryhtynyt ja joka on kansainvälisen lainsäädännön vastainen, on monien muidenkin suurvaltojen kannalta arveluttava toimi, kun he ajattelevat omia rajanläheisyyksiään ja mitä siellä rajan toisella puolella on.
Edustaja Kiuru, otitte myöskin esille, voitaisiinko jollain tavalla ryhmänä nämä EU:n ei- Nato-maat ottaa Naton jäseneksi. Olen huomannut, että myöskin europarlamentaarikko Hautala oli nostanut tätä ajatusta esiin. Siellä taitaa olla, niin kuin edustaja Kiljunen sanoi, perustuslaillisiakin esteitä, esimerkiksi Itävallalla, tällaisiin. Mutta nythän on tekeillä EU:n strateginen kompassi ja samaan aikaan Naton strateginen konsepti, joita nyt sitten samaan aikaan valmistellaan, ja Suomella on ollut se kanta, että tässä pitäisi ajaa näitä niin lähelle kuin mahdollista, jotta myöskin EU:ta vahvistaisi se hyvin läheinen yhteistyö Naton kanssa. Tämä voisi olla ensimmäinen askel.
Edustaja Kinnunen nosti esille puhuessaan omavaraisuudesta myöskin sen, että nämä pakotteet ja vastapakotteet myöskin maksavat meille, ja se on selvää, mutta periaatteista ja siitä vapauden ja itsenäisyyden puolustamisesta tuleva lasku on se, mikä varmaan pitää ottaa vastaan, jos haluamme periaatteissamme pysyä.
Sitten edustaja Mäkelän kysymyksiin: Irtoammeko Ottawan miinasopimuksesta? Emme irtoa. Pysymme siinä. [Jani Mäkelä: Miksi?] Lopetammeko ilmastotoimet tämän kriisin takia? Emme lopeta näitä ilmastotoimia. Saammeko täyden kompensaation kärsimällemme haitalle pakotteista ja vastapakotteista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Emme saa!] Emme varmaankaan täyttä kompensaatiota saa. On monia maita, jotka kärsivät näistä pakotteista ja vastapakotteista, mutta EU:ssa käydään juuri keskustelua siitä, että millekään maalle tämän ei pitäisi olla kohtuutonta, ja sillä tavalla nämä kompensaatiokysymykset varmasti nousevat esiin. Suomi pitää omalta osaltaan tietysti omista eduistaan tässä tilanteessa kiinni.
Edustaja Rydman kuvasi hyvin, miten vahva ase tämä energia tällä hetkellä on ja onko Eurooppa varustautunut. Totta kai on katsottu muun muassa kaasun osalta näitä vaihtoehtoisia reittejä, LNG-kaasun terminaaleja ja niitä kohteita, mistä sitä voidaan saada. Mutta totta kai se saattaa merkitä korkeampaa energian hintaa, ja ymmärrämme, että tämä on hyvin sensitiivinen kysymys Euroopassa, ja se täytyy sitten ymmärtää, ja siihen täytyy vastata.
Edustaja Kaleva kysyi reaaliaikaisesta uudelleenarviosta Nato-kysymyksen suhteen: Minusta tämä keskustelu ja kaikki tämä julkinen keskustelu on sitä uudelleenarviointia. Jokainen voi sitä tykönään tehdä ja miettiä sitten, mitä plussia ja miinuksia tässä tilanteessa tässä asiassa voisi olla. 
Sitten aivan lopuksi tämä edustaja Zyskowiczin kysymys, mikä on peruste sille, että edetään näin asteittain: Peruste siinä keskustelussa, johon olen EU:n ulkoministereiden kanssa eilen osallistunut Pariisissa, oli se, että reagoimme Venäjän toimiin ja reagoimme mahdollisimman yhtenäisenä ja mahdollisimman nopeasti. Reagoimme siis nyt päivän varoitusajalla, kun asetimme ensimmäiset pakotteet. Pidämme uusien pakotteiden uhkaa yllä, joka on viesti Venäjälle siitä, että mikäli he edelleen jatkavat tätä aggressiivista toimintaansa, siihen tullaan reagoimaan uusilla, yhä kovenevilla pakotteilla. Tämä on se logiikka näiden pakotteiden takana.
Muilta osin, arvoisa puhemies, haluan kiittää tätä salia, eduskuntaa, erittäin hyvästä ja yhtenäisestä keskustelusta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T16:58:42,2022-02-23T17:03:42,Hyväksytty,1.1
2022_14_161,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Pääministerin ilmoitus  PI 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Näin keskustelu on päättynyt tältä erää, ja asia on loppuun käsitelty tältä erää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_162,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 11/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_163,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 11/2022 vp,"No niin, arvoisa eduskuntasali, arvoisa puhemies! Nyt vähän toisenlaisiin aiheisiin eli ulkomaalaislain muutoskysymykseen.
Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset ulkoministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston toimivaltuuksista liittyen Suomen myöntämien viisumien turvaominaisuuksiin. Ehdotettava sääntely johtuu EU-lainsäädännön mukaisista velvoitteista, joiden mukaan jäsenvaltioiden on lisättävä viisumeihin digitaalinen leima. Digitaalisen leiman varmenne suojaa viisumissa olevat tiedot muuttamiselta ja turvaa siten niiden aitouden ja eheyden. Digitaalisen leiman avulla viisumeiden väärinkäyttöä voitaisiin tehokkaammin ehkäistä.
Arvoisa puhemies! EU-lainsäädännön taustalla on ollut, että Euroopan komissio on todennut EU-maiden myöntämien viisumeiden turvallisuuden vaarantuneen. Jäsenvaltioissa on havaittu lukuisia viisumeiden väärennystapauksia, minkä vuoksi jäsenvaltioiden myöntämien viisumeiden turvaominaisuuksia on parannettava. Viisumin turvaominaisuuksia koskeva EU-sääntely on suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, minkä takia kansallista lakia ei tarvitse muuttaa merkittävästi. Kansalliseen lakiin on kuitenkin lisättävä toimivaltuuksia koskeva sääntely, jotta EU-sääntelystä tulevat velvoitteet digitaalisen leiman lisäämisestä viisumiin voidaan kansallisesti toteuttaa.
Esityksen mukaan ulkoministeriö vastaisi siitä, että Suomen myöntämät viisumit täyttävät EU-lainsäädännön mukaiset viisumille säädetyt turvaominaisuudet. Digi- ja väestötietovirastolla olisi toimivalta tuottaa viisumin digitaalisen leiman varmenne ja allekirjoituspalvelu.
Tässä, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T17:04:06,2022-02-23T17:05:40,Hyväksytty,1.1
2022_14_164,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_165,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tässä, niin kuin totesitte, on erilainen teema kuin mitä tässä nyt edelliset kolme tuntia on käsitelty. Tämähän on kansallisesti meidän lainsäädännön osalta hyvin pieni ja tekninen muutos ulkomaalaislakiin mutta kuitenkin pienuudestaan huolimatta tärkeä, koska EU-maissa on havaittu, että EU-maiden myöntämien viisumien turvallisuus on tosiaankin vaarantunut ja viisumin tietoja on ollut kohtalaisen helppoa muutella ja viisumin aitoutta ei ole voitu varmasti todeta. Oikeastaanhan tämä käsittelyssä oleva digitaalinen leima viisumiin on oikein hyvä esimerkki siitä, miten digitalisaatiota voidaan hyödyntää väärinkäytösten estämiseksi.
Nyt esitettävä digitaalinen leima viisumeihin olisi tällainen muun muassa QR-koodeina meille kaikille tutumpi 2D-viivakoodi, joka pystytään lukemaan rajalla, aivan kuten esimerkiksi EU:n digitaalinen koronatodistus, ja on verrattavissa siihen. Olen ymmärtänyt, että tämä on käytännössä varsin helppo rajoilla myöskin toteuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+5.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-02-23T17:05:43,2022-02-23T17:07:02,Hyväksytty,1.1
2022_14_166,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Namibian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 12/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Haavisto. Avaan keskustelun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_167,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Namibian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 12/2022 vp","Arvoisa puhemies, kiitoksia! Hallituksen esityksessä 12/2022 ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Namibian välisen sopimuksen diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitusten välisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä sekä sopimuksen voimaansaattamislain. Nyt käsiteltävänä olevalla Namibian kanssa tehdyllä perhe- ja puolisosopimuksella samoin kuin muillakin Suomen tekemillä perhe- ja puolisosopimuksilla on tarkoitus helpottaa diplomaattipuolisoiden työskentelyä asemamaassa ja mahdollistaa työskentely ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan. Vastaavasti Suomi takaa sopimuksessa työnteon edellytykset Namibian vastaavassa asemassa oleville puolisoille ja perheenjäsenille Suomessa.
Ulkomaanedustustossa työskentelevien puolisoiden työllistyminen on haaste, johon ulkoministeriössä pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan. Yksi tehokas tapa edistää tätä on perhe- ja puolisosopimusten tekeminen. Sopimus vastaa sisällöltään pitkälti muita vastaavia perhe- ja puolisosopimuksia. Sopimusmääräykset koskevat työnteon edellytyksiä, lupamenettelyä ja työtä tekevän perheenjäsenen asemaa. Sopimusten perusteella tehtävän ansiotyön osalta perheenjäsenet ovat vastaanottajavaltion vero- ja sosiaaliturvajärjestelmän alaisia. Työntekoon sovelletaan vastaanottajavaltion kansallista lainsäädäntöä.
Arvoisa puhemies! Sopimuksen kansallisella voimaansaattamisella ei arvioida olevan suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Perhe- ja puolisosopimusten voidaan kuitenkin arvioida vähentävän viranomaisten neuvonta- ja selvitystyötä. Lisäksi sopimusten arvioidaan helpottavan Suomen-edustustojen henkilöstön tarvetta selvittää työnteon edellytyksiä yksittäistapauksissa.
Sopimuksilla on merkitystä yksittäisten henkilöiden työllistymisen sekä heidän oikeussuojansa kannalta. Perhe- ja puolisosopimusten tekeminen edistää osaltaan myös tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain tavoitteiden toteutumista. — Tässä, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-23T17:07:23,2022-02-23T17:09:13,Hyväksytty,1.1
2022_14_168,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_169,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Seksuaalinen itsemääräämisoikeus kuuluu jokaiselle. Se on yksi keskeisistä perusoikeuksista, jonka turvaamiseen olemme sitoutuneet. Tästä ei voi tinkiä senttiäkään, ei milloinkaan eikä missään olosuhteissa.
Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisten koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille. Rikoksen uhriksi joutuneista moni kärsii läpi elämänsä. Lapsiin kohdistuvat teot ovat sanoin kuvaamattoman inhottavia ja vastenmielisiä.
Seksuaalirikosten ehkäisemiseen tulee panostaa laajamittaisin ja pitkäjänteisin toimin. Ajantasainen rikosoikeus on tässä yksi keskeinen keino. Rikoslainsäädännön kattavuus ja ajantasaisuus ovat perusedellytyksiä sille, että seksuaalirikoksia voidaan torjua tehokkaasti. Nyt lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevat säännökset. Esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan, ja sillä toteutetaan ne ponnet, jotka eduskunta antoi keväällä 2019.
Kyse on historiallisen suuresta uudistuksesta. Uusi sääntely parantaa keskeisesti uhrin asemaa. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Tämä on merkittävä ajattelutavan muutos.
Esitystä on valmisteltu huolellisesti oikeusministeriössä 2,5 vuoden ajan. Oikeusministeriön asettama työryhmä laati luonnoksen hallituksen esitykseksi, joka julkaistiin kesällä 2020. Tämä luonnos oli laajalla lausuntokierroksella syksyllä 2020. Lakiluonnokseen tehtiin tämän jälkeen merkittäviä muutoksia, ja oikeusministeriö kuuli vuoden 2021 lopulla vielä eräitä keskeisiä asiantuntijoita.
Esityksen keskeinen muutos olisi raiskausrikosta koskevan säännöksen muuttaminen suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin säätämällä raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vastaavalla tavalla muissa seksuaalirikoksissa keskeistä olisi se, ettei seksuaalisen teon kohde osallistu siihen vapaaehtoisesti. Pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Säännös vastaisi muuten pitkälti ehdotettua raiskaussäännöstä mutta koskisi muita seksuaalisia tekoja kuin sukupuoliyhteyttä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-23T17:09:47,2022-02-23T17:13:26,Hyväksytty,1.1
2022_14_170,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ministeri! Hallituksen esitys seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön uudistamiseksi on tärkeä ja oikeansuuntainen. Haluan kiittää hallitusta ja ministeri Henrikssonia siitä, että jatkoitte edellisellä kaudella käynnistettyä seksuaalirikossääntelyn uudistusta.
Seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset aiheuttavat suurta vahinkoa ja kärsimystä uhrille. Siksi on tärkeää, että meillä on kattavat ja selkeät rangaistussäännökset seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaamiseksi. Lainsäädännön on asianmukaisella tavalla heijastettava sitä, kuinka tuomittavina näitä oikeuksien loukkauksia me pidämme.
Hallituksen esityksen keskeinen muutos on raiskauksen tunnusmerkistön laajentaminen siten, että rangaistava olisi sellainen teko, johon ei ole toisen osapuolen suostumusta. Tämä muutos on kannatettava, ja sen jälkeen Suomen lainsäädäntö täyttää tältä osin kansainväliset velvoitteet.
Arvoisa puhemies! Kansainväliset selvitykset osoittavat, että Suomessa ilmenee paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Olen useampaan kertaan tässä salissa nostanut esille sen, että Suomi on Euroopan toiseksi turvattomin maa naiselle. Tämä tilastosijoitus on häpeäksi maallemme. Tilanteeseen ei ole yhtä ratkaisua, mutta rangaistukset ovat siinä yksi keino. Rikoksesta seuraava rangaistus on viesti teon paheksuttavuudesta, ja seksuaalirikosten rangaistusten tulisi olla oikeassa suhteessa muuhun rikoslainsäädäntöön ottaen huomioon niiden vahingollisuus.
Vuonna 2020 yli puolet raiskaustuomioista annettiin ehdollisena. Ehdollinen tuomio on niin sanotusti varoitus tekijälle: pidättäydy tekemästä tekoa uudelleen. Ehdollisen vankeuden keskimääräinen pituus oli puolitoista vuotta. Saman tuomion saa kasvatettuaan noin sata kannabiskasvia. Kehotan ihan jokaista tässä salissa miettimään, ovatko nämä teot todella moitittavuudeltaan samanarvoisia. Onko raiskauksesta seuraava rangaistus oikeassa suhteessa muuhun rikoslainsäädäntöön, seksuaalirikoksiin liittyvä vahingollisuus huomioiden?
Arvoisa puhemies! Ruotsissa normaalirangaistus perustyyppisestä raiskauksesta on kahdesta kolmeen vuotta vankeutta ja Norjassa kolmesta neljään vuotta — ehdollinen tuomio ei tule kysymykseen. Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa ja sitä heijastavassa lainkäytössä pidetään henkeen ja terveyteen sekä seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvia rikoksia niin vähämerkityksellisinä tekoina, etteivät ne ansaitse varoitusta kummempaa reaktiota yhteiskunnaltamme? Hallitus ei ole tuomassa mitään muutosta tähän asiaan tällä esityksellään. Raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen kahteen vuoteen saattaisi rangaistukset muiden Pohjoismaiden viitoittamaan suuntaan. Tätä ei kuitenkaan esitetä eikä sitä ole hallituksen esityksessä tarkemmin pohdittu. Ministeriltä kysyisinkin: miksi hallitus ei ole tuomassa muutosta raiskausrikosten rangaistusasteikkoon?
Arvoisa puhemies! Rangaistusasteikkoja konkreettisemman kuvan eri rikosten yhteiskunnallisesta moitearvosta välittää tuomioistuinten rangaistuskäytäntö. Kuten aiemmin totesin, saman tuomion saa raiskauksesta tai sadan kannabiskasvin kasvattamisesta. Raiskauksen rangaistusasteikko mahdollistaisi kovemmat tuomiot, mutta tuomioistuimet käyttävät asteikon alapäätä. Törkeiden pahoinpitelyiden osalta tilanne on sama, mistä puhuin täällä jo viime viikolla. En pidä todennäköisenä, että rangaistukset muuttuisivat ilman lakimuutoksia, vaikka yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksen myötä halua siihen voisi tuomareilla ollakin. Poliittisten toimijoiden, eli meidän, on tehtävä muutos lainsäädäntöön, kuten Norjassa tapahtui. Lakivaliokunnan ollessa Norjassa vierailulla tämä asia tuotiin selkeästi esille raiskausrikosten osalta. Kun rangaistukset eivät muutoin ankaroituneet, korotettiin rangaistusminimiä niin, ettei ehdollinen tuomio enää ollut mahdollinen.
Ministeri Henriksson, totesitte äsken itse esittelypuheenvuorossanne, ettei raiskaus ole mikä tahansa oikeudenloukkaus vaan yksi vakavimmista rikoksista. Tämän tulisi myös näkyä siitä tuomittavissa rangaistuksissa. Raiskauksen rangaistusminimin korotus kahteen vuoteen ilmentäisi sitä, että yhteiskunta oikeasti paheksuu raiskausta tekona ja ymmärtää nykyistä paremmin seksuaalisen häirinnän törkeimmän muodon kohteeksi joutuneiden uhrien fyysisiä ja henkisiä vaurioita. — Puheenvuoroni on pidempi kuin tuo 5 minuuttia, joten... [Puhemies: 7 minuuttia!] — Selvä.
Arvoisa puhemies! Toinen omaa oikeustajuani vastaan riitelevä kohta esityksessä on myös se, että hallituksen esityksessä seksuaalipalvelujen ostamisessa alaikäiseltä rangaistusasteikko pysyy ennallaan. Rangaistusasteikko olisi sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta tilanteessa, jossa aikuinen ihminen taivuttaa alaikäisen sukupuoliyhteyteen. Yksin se seikka, että lapsi on tilanteessa, jossa aikuinen tarjoaa rahaa vastineeksi seksistä, osoittaa jo lapsen haavoittuvan aseman. Pykälä jättää vastuun omasta hyväksikäytöstä liikaa alaikäiselle, kun yhteiskuntamme tulisi suojella alaikäisiä tämänlaiselta hyväksikäytöltä ja varmistaa myös riittävät rangaistukset.
Toinen asia, minkä haluan nostaa esille, on se, ettei hallituksen esityksen mukaan lasta seksuaalisesti esittävän materiaalin hallussapidosta olla säätämässä erikseen törkeää tekomuotoa. Tämä tarkoittaa, että yhtäläisellä nimikkeellä tuomitaan tapaukset, joissa hallussa on yksi, sata tai vaikka satatuhatta lasta seksuaalisesti esittävää kuvaa tai muuta mediatallennetta. Teknologian kehittyessä laitteiden tallennuskapasiteetit ja poliisien kotietsinnöillä takavarikoiman materiaalin määrät ovat kasvaneet jopa räjähdysmäisesti. Kuvia voi todellakin olla kymmeniätuhansia ja videoita satoja tunteja — jokaisessa näistä hyväksikäytetty lapsi. CAM-materiaaleissa lapset ovat vakavien rikosten uhreja, ja ilmoitusten määrät näistä rikoksista ovat kasvaneet samalla kun materiaalin tuotanto ja saatavuus ovat lisääntyneet. Monet pimeissä verkoissa toimivat CAM-ringit myös vaativat sisäänpääsyn vastineeksi kuvia ja videoita, eli ne toimivat vaihdannan välineinä. Hallussa pidetyn materiaalin määrä voi siis olla käsittämättömän laaja mutta tuomitut rangaistukset useimmiten sakkoa. Tunnusmerkistön porrastaminen kahteen törkeysluokkaan mahdollistaisi tarkemman rangaistusasteikkojen suhteuttamisen rikosten törkeysasteen mukaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-23T17:20:21,2022-02-23T17:27:38,Hyväksytty,1.1
2022_14_171,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_172,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on todella tärkeä, kaivattu uudistus. Seksi ilman suostumusta on raiskaus, ja tämän pitäisi olla selvää myös lain silmissä, mutta näin ei ole ollut. Raiskaus ei ole ikinä uhrin vika. On tärkeää, että tällä hallituskaudella on päätetty uudistaa seksuaalirikoksia koskevat lait niin, että jokaisen koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus turvattaisiin. Myös aivan liian usein joutuu lukemaan lehdistä tai kuulemaan, etteivät oikeusprosessit raiskausten ollessa kyseessä etene riittävän nopeasti, tai jopa että syytettä ei nosteta riittävän todistusaineiston puuttuessa. Uhrille on äärimmäisen raskasta joutua taistelemaan saadakseen oikeusprosessi edes käyntiin. Uhrin pitäisi saada aina helposti apua. On tärkeää, että tämä esitys parantaa uhrin oikeusturvaa, rikosvastuun toteutumista ja vahvistaa jokaisen oikeutta vapaasti määrätä kehostaan.
Uudistetussa lainsäädännössä raiskauksen määrittelyssä keskeistä on teon kohteen oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Raiskausmääritelmän muuttaminen suostumusperusteiksi korjaa yhden Suomen lainsäädännön ilmeisimmistä puutteista itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Kiitos tästä kuuluu jokaiselle, joka on ollut vaikuttamassa kansalaisaloitteen toteuttamiseen, on puhunut ääneen itseensä kohdistuvasta häirinnästä, väkivallasta, raiskauksista. Vihreiden pitkäaikainen tavoite on ollut saada suostumuksen puute seksuaalisen väkivallan määritelmäksi Suomen laissa. Nyt tästä on tulossa totta.
Tämä tehtävä uudistus on merkittävä askel, mutta kaikkia ongelmia se ei varmasti vielä korjaa. Onkin tärkeää, että eduskuntakäsittelyssä varmistetaan, että laista tulee mahdollisimman tarkasti jokaisen ihmisen koskemattomuutta suojaava. Vihreille on ollut todella tärkeää, että tällä seksuaalirikoslain uudistuksen avulla pystymme suojaamaan paremmin lapsia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-23T17:27:42,2022-02-23T17:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_14_173,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Said Ahmed, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_174,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on historiallinen päivä. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on yksi tämän kauden tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista, ja on todella hienoa, että se saatetaan nyt näin kunnianhimoisesti maaliin. Oikeudenmukainen seksuaalirikoslaki luo luottamusta yhteiskuntaan. Onkin aivan keskeistä, että laki tunnistaa seksuaalirikoksen monet muodot ja korostaa jokaisen oikeutta seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen myötä olemme luomassa oikeudenmukaisempaa Suomea. Tämä on askel kohti sitä, ettei uhrin tarvitse enää pelätä, uskotaanko häntä, tai miettiä, mitä hänen olisi pitänyt tehdä tilanteessa toisin. Seksuaalirikos ei ole koskaan uhrin vika. On tärkeää, että tämä näkyy myös lainsäädännössämme. Se, että uudessa lainsäädännössä suostumuksen puute toimii raiskauksen keskeisenä määrittävänä tekijänä, nostaa vihdoin uhrin oikeudet lainsäädännössämme keskiöön. On kuitenkin muistettava, että pelkkä lainsäädäntö ei yksin riitä. Uhrin oikeuksien kannalta keskeistä onkin myös tämän lainsäädännön toimeenpano. Meidän on luotava ilmapiiri, jossa uhrit uskaltavat tuoda tapahtuneen ilmi ja jossa rikoksen tutkinta on nopeaa ja ammattitaitoista. Vain näin voimme varmistaa, että nämä uudet lait aidosti myös muuttavat ihmisten elämää.
Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme valtavan suuri kokonaisuudistus, ja paljon esillä olleen suostumuksen periaatteen lisäksi hallitus uudistaa seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä kattavasti ja monipuolisesti. Aivan erikseen tahtoisin kiittää hallitusta siitä, että esityksessä huomioidaan myös seksuaalisten kuvien luvaton lähettäminen. Kuten lain perustelutekstissä viitataan, viestintäteknologian kehityksen myötä tarve suojella ihmisiä ei-toivotulta seksuaaliselta sisällöltä on muuttunut ja lisääntynyt.
Pelastakaa Lapset ry julkaisi hiljattain suomalaisen selvityksen, jonka mukaan jopa 80 prosenttia vastanneista lapsista on joskus vastaanottanut alastonkuvan aikuiselta. Lukemattomat selvitykset osoittavat samaa myös. Erityisesti naisten kohdalla olemme jo pisteessä, jossa lähes jokainen nainen tässä yhteiskunnassamme on joutunut seksuaalisen häirinnän uhriksi vastaanottamalla pyytämättään seksuaalissävyisen kuvan verkossa. Tutkimuksen mukaan tämä voi olla hyvin traumatisoiva ja epämiellyttävä kokemus. On korkea aika, että puutumme tähän ahdisteluun myös lainsäädännön tasolla.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tahdon vielä, hallituksen lisäksi, kiittää kansalaisjärjestöjä ja kansalaisaktivisteja, jotka ovat tehneet töitä ja pitäneet esillä, vaatineet muutosta. Tämä on myös teidän ansiotanne. Maailmaa voi muuttaa. Kiitos, että jaksatte. Vain kyllä tarkoittaa kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-02-23T17:30:31,2022-02-23T17:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_14_175,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_176,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeus päättää omasta kehostaan ja siitä, kuka, miten ja milloin siihen koskee, on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota lainsäädännön on suojeltava. Tämän pitäisi olla itsestään selvää. Seksi on seksiä vain, kun siihen on kaikkien osapuolten suostumus.
Nyt käsittelyssä olevan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Monia nykylain puutteita korjataan. Rikoslain raiskausmääritelmä muutetaan suostumuksen puutteeseen perustuvaksi. Rikosvastuun toteutumista ja uhrien asemaa parannetaan. Sanallinen ahdistelu ja toisten seksuaalisten kuvien luvaton levittäminen kielletään. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia kovennetaan ja lasten suojaa vankistetaan tuntuvasti.
Arvoisa puhemies! Uudistus pitää sisällään merkittävän ajattelutavan muutoksen. Jatkossa seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Ei tarkoittaa aina ei, ja vain kyllä tarkoittaa kyllä. Enää ei siis arvioida, onko uhri vastustanut tekoa riittävästi, tai ovatko väkivallan merkit hänen kehossaan riittävän vakavia. Ei, nyt katseen kohteena on se, onko tekijä antanut toiselle ihmiselle aidon mahdollisuuden muodostaa ja ilmaista vapaaehtoisuutensa. Jos tätä vapaaehtoisuutta jollakin tavalla rikotaan tai rajoitetaan, ei ole enää kyse toista kunnioittavasta, suostumuksellisesta seksistä.
Uudistuksen myötä Suostumus2018-kansalaisaloitteen tavoitteet toteutuvat. Kansalaisaloitekampanjan tuki oli äärimmäisen tärkeää, kun neuvottelimme tämän uudistuksen mukaan hallitusohjelmaan. Kiitos tästä kuuluu myös jokaiselle, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana puhunut kokemastaan häirinnästä ja väkivallasta ja vaatinut muutosta. Haluan kiittää myöskin todella suuresti ministeri Henrikssonia, joka on ottanut tämän asian omakseen ja tehnyt väsymätöntä työtä tämän historiallisen uudistuksen toteuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Rikosvastuun toteutumisen ja uhrien aseman vahvistaminen on yksi tämän uudistuksen tärkeistä tavoitteista. On olennaista, että toisen koskemattomuuden loukkaamisella on todella seurauksia. Tällä hetkellä aivan liian moni teko jää kokonaan syyttämättä, koska tuomitsemisen kynnys on niin korkea, ja vielä sitäkin useampi raiskauksen uhri jättää yhä rikosilmoituksen kokonaan tekemättä, koska he tietävät tämän. Juuri näille ihmisille tämä uudistus antaa ihan keskeisen viestin: sinun kokemuksesi on todellinen, ja se otetaan vakavasti.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännöllä on kahdenlaista merkitystä. Se määrittää tietenkin oikean ja väärän rajoja ja etenkin rikoslain tapauksessa toimii poliisin ja tuomioistuinten ohjenuorana. Toisaalta lainsäädännöllä on vaikutusta myös asenteisiin, siihen, mikä koetaan oikeaksi ja mikä vääräksi, ja mikä on hyväksyttävää. Molemmista syistä on tärkeää, että lainsäädäntö kunnioittaa kirkkaasti jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. 
Kouluterveyskyselyiden perusteella tiedämme, että hälyttävän moni tyttö kokee häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua ja jopa seksuaalista väkivaltaa. Poikien kohdalla luvut ovat pienempiä, mutta jokainen häirintätapaus on tietenkin liikaa. Erityisesti tyttöjen koskemattomuuteen liittyen yhteiskunnallisissa asenteissa on yhä aivan valtavasti korjattavaa. Erilaiset sosiaalisen median ilmiöt, näkyvimpänä ja laajimpana viime vuosien me too -liike, ovat tehneet vihdoin näkyväksi sen, minkä suuri osa naisista on koko elämänsä ajan tiennyt todeksi. Seksuaalinen häirintä ja seksuaalinen väkivalta ovat vastenmielistä vallan väärinkäyttöä mutta valitettavan arkipäiväistä. Tarvitaan siis kulttuurin muutosta, ja se tarvitsee tuekseen muutoksia myös lainsäädäntöön. Eduskuntakäsittelyssä käymme varmasti tarkasti läpi, että laki todella antaa vahvan suojan jokaisen ihmisen koskemattomuudelle.
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan on aivan olennaista, mitä tapahtuu tämän lakimuutoksen jälkeen. Ei voi nimittäin olla niin, että ihminen törmää suostumuksen käsitteeseen vasta, kun on jo tutkinnan kohteena tai syytetyn penkissä. Lain ja kulttuurin muutos tulee toimeenpanna paitsi poliisin, syyttäjien ja tuomioistuinten toiminnassa, myös esimerkiksi seksuaalikasvatuksessa, kouluterveydenhuollossa ja muiden nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten toiminnassa — unohtamatta sitä, että tämä lakimuutos totta kai koskee aivan kaiken ikäisiä.
Vastuuta on todella jokaisella: miten puhumme seksuaalisuudesta ja seksistä, millaisia asenteita välitämme ja vahvistamme, ja ennen kaikkea millaisiin tekoihin ja sanoihin puutumme, kun todistamme niitä vierestä. Seksi on ja sen kuuluu olla iloinen asia. Silti siitä puhuminen voi olla vaikeaa. Tämä puhumattomuus voi pahimmillaan hämärtää sallitun ja kielletyn rajaa, ja myös heikentää kunnioitusta omaa ja toisten koskemattomuutta kohtaan. Toivon, että tämän lakimuutoksen myötä kaiken ikäiset ihmiset rohkaistuvat myös puhumaan ja pohtimaan omaa seksuaalisuuttaan ja havahtuvat kunnioittamaan omia ja toistensa kehoja ja koskemattomuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-02-23T17:34:51,2022-02-23T17:40:03,Hyväksytty,1.1
2022_14_177,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_178,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on tänään historiallinen lakiesitys, jossa suostumus seksiin asetetaan seksuaalirikoslainsäädännön keskiöön. Tämä parantaa oleellisesti raiskauksen uhriksi joutuneen asemaa. Aikaisemmin lainsäädäntömme ei tunnistanut seksiä ilman toisen osapuolen suostumusta raiskaukseksi, vaikka kaikille pitäisi olla päivänselvää, että seksi ei voi tapahtua ilman yhteisymmärrystä. Esitys parantaa uhrin oikeusturvaa ja rikosvastuun toteutumista sekä vahvistaa jokaisen oikeutta määrätä vapaasti omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan.
Raiskausmääritelmän muuttaminen suostumusperusteiseksi korjaa yhden Suomen lainsäädännön ilmeisimmistä puutteista, vaikka se ei kaikkia ongelmia korjaakaan. Samalla Suomi liittyy osaksi eurooppalaista oikeuskäytäntöä, sillä suostumusperustaisuus on jo käytössä useissa Länsi-Euroopan valtioissa. Jokaisella on oikeus määrätä itse omista rajoistaan omilla ehdoillaan. Tätä periaatetta tämä lakiesitys tukee.
Arvoisa puhemies! Monet lain ilkkujat ovat kysyneet, tarvitaanko jatkossa kirjallinen suostumus seksiin suostumisesta. Ei tarvita. Jos suostumus käsitteenä on uusi, kannattaa aikuistenkin tutustua esimerkiksi Väestöliiton turvataitoihin ja uimapukusääntöön, jota lapsille opetetaan.
Uusi laki ei muuttaisi todistelun periaatteita, vaan jatkossakin syyttäjän on osoitettava rikoksen tapahtuneen. Oikeusvaltiossa ihmistä pidetään syyttömänä kunnes toisin todistetaan. Lakiesitys kuitenkin muuttaa oleellisesti prosessia, jossa todistelun kohde muuttuu. Oikeusprosessissa huomio kiinnittyy väkivallan tai avuttomuuden sijaan siihen, miten syytetty on suhtautunut toisen tahtoon. Nykylainsäädäntö ei tunnista raiskausta tapahtuneen, jos uhrilla ei ole esittää siitä väkivallan merkkejä kehossaan. Lakiesitys tuo merkittävän asennemuutoksen lainsäädäntöön ja sen toteuttamiseen. Laki on osa hallituksen päätösten jatkumoa, jossa vahvistetaan heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaa yhteiskunnassamme. Lakiesityksen seurauksena uhri saa äänensä paremmin kuuluviin oikeusprosessissa.
Arvoisa puhemies! Seksiä ei voi olla ilman suostumusta. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys myös Suomessa, mutta valitettavasti näin ei ole. Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat vuosien aikana uskaltautuneet puhumaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ja vaatineet muutosta. Viime vuosina tässä työssä etenkin Suostumus2018-kansalaisaloitekampanja toimi tärkeänä kirittäjänä.
Toivon, että tämä lakiesitys lisää avointa keskustelua sekä yhteiskunnassa että suomalaisten yksityiselämässä seksuaalisuudesta ja kehollisista rajoista. Avoimuus vahvistaa luottamusta, vapautta ja yksilön oikeuksia, kun ihmiset ovat tietoisempia omista oikeuksistaan, omasta vastuustaan ja omista rajoistaan. Tämä on yhteiskunnallisesti tervehdyttävä askel kohti luonnollisempaa suhtautumista seksiin ja askel kohti vahvempaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-23T17:40:03,2022-02-23T17:43:08,Hyväksytty,1.1
2022_14_179,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_180,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että tämä pykälä saa ainakin ensimmäisen kauden edustajat liikkeelle, tai sitten moni ensimmäisen kauden edustaja istuu juuri lakivaliokunnassa, kun katsoo tätä istuntosalia. Mutta tätä lakia on odotettu, ja tämä on erittäin tervetullut. Kiitos siitä ministerille.
Ajattelin myös muutaman sanan sanoa juuri suostumuksesta — juuri tästä, että seksi ilman suostumusta on voimassa olevassakin laissa rikos, eli miksi se sitten nimenomaisesti pitää olla tässä uudessa laissa tällä tavalla. Tämä suostumushan on saanut paljon palstatilaa, ja siitä on jopa vitsailtu lehtien pilapiirroksissa ja mietitty, että mitä tämä sitten oikeasti tarkoittaa.
Mutta sain tällaisen tapausesimerkin eräältä tuttavaltani: Juhlissa tavanneet, ennalta toisilleen tuntemattomat nainen ja mies päätyivät samaan hotellihuoneeseen juomaan alkoholia. Mies kaatoi naisen sänkyyn, kun naisella oli vielä viinilasi kädessä. Mies riisui naisen ja aloitti yhdynnän. Mitään ei puhuttu. Nainen oli sekä humalassa että lamaantunut. Nainen ei vastustellut, joskaan ei myöskään osallistunut — lähinnä antoi asioiden tapahtua, kun ei muutakaan voinut. Lopulta hän sai kerättyä voimansa ja sopivalla hetkellä työsi miehen jaloillaan ja käsillään pois ja huusi ”lopeta”. Mies lopetti. Miestä ei tuomittu. Miksei? Väkivaltaa ei käytetty, väkivallan uhkaa ei ollut, uhri ei ollut humalan takia tiedoton, uhri ei ollut riittävän lamaantunut, koska oli lopulta saanut työnnettyä miehen pois ja tekijä lopetti teon siihen.
Tämä viesti, joka juristilta tuli, kertoo juuri siitä, miksi suostumus on mainittava laissa. Raiskaus on raiskaus, vaikka väkivaltaa ei käytetä tai vaikka uhri lopulta saisi sisua ja voimaa vastustaa tekijää. Tämä ei saa olla tulkintakysymys. Muun muassa siksi tämä uusi laki on tärkeä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-23T17:43:10,2022-02-23T17:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_14_181,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_182,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tosiaan ehdotetaan muutettavaksi muun muassa rikoslain seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä. Tässä hyvässä keskustelussa on nostettu esille tämän esityksen vahvuuksia. Haluan erityisesti kiittää hallitusta siitä, että tämä esitys ankaroittaa merkittävästi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Jatkossa sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistavaa lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuvat pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi, ja vähimmäisrangaistus nousee yhdestä kahteen vuoteen vankeutta. Tämä tarkoittaa sitä, että rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.
Arvoisa puhemies! Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö piiloutuu ilmiönä herkästi yhteiskunnassa ja yhteisöissä. Siksi siitä on puhuttava ja se on toimintana selkeästi tuomittava. Tarvitaan myös riittävän ankarat rangaistukset. Verkkoaikana on yleistynyt grooming eli verkossa tapahtuva tai siellä valmisteltava seksuaalinen hyväksikäyttö. On tärkeää suojella lapsia myös verkossa tapahtuvalta hyväksikäytöltä.
Pelkät rangaistuksen kovennukset tai aiheesta puhuminen eivät tietystikään riitä, vaan tarvitaan myös tarpeeksi työvoimaa poliisille ja oikeuslaitokselle. Viime aikoinakin on uutisoitu siitä, että valitettavasti erityisesti seksuaalirikosten tutkinta-ajat ovat venyneet, koska poliisilla ei ole ollut resursseja tai sitten näiden resurssien kohdentamisessa on ollut parannettavaa. On äärimmäisen tärkeää, että uhri saa sujuvasti ja mahdollisimman nopeasti sen oikeuden, jonka maamme lait hänelle antavat. Siksi poliisin ja oikeuslaitoksen riittävä rahoitus on turvattava ja on huolehdittava myös siitä, että resurssit kohdennetaan järkevästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-02-23T17:45:18,2022-02-23T17:47:42,Hyväksytty,1.1
2022_14_183,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,Kiitoksia. — Vielä ehditään yksi puheenvuoro tällä erää tähän kohtaan. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_184,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Puhemies! Oikeusministeriö asetti keväällä 2019 työryhmän valmistelemaan 20 vuotta vanhan rikoslain 20 luvun kokonaisuudistusta. Nykyinen laki on osittain vanhentunut sekä osittain osoittautunut puutteelliseksi. Tällä uudistuksella parannetaan uhrin asemaa. Jatkossa keskiössä ei ole tarkastelu siitä, onko uhrilla ollut mahdollisuutta sanoa ei ja onko hänet pakotettu väkivalloin. Tarkoituksena on muun muassa entisestään vahvistaa suostumuksen asemaa raiskauksen tunnistuksessa. Raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi on tarkoitus tulla sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Jatkossa siis vain kyllä tarkoittaa kyllä ja ei on ei. Tämä parantaa ehdottomasti myös lapsen, vammaisen ja vanhuksen asemaa uhrina.
Lakiuudistuksen myötä seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavat seksuaaliset teot — muutkin kun sukupuoliyhteys, joihin toinen osapuoli ei osallistu vapaaehtoisesti, kuten voimakas seksuaalinen kosketteleminen, seksuaalisen kuvan tai tallenteen levittäminen — tulisivat rangaistaviksi seksuaalirikoslainsäädännön alla.
On välttämätöntä, että lapsen asemaa ja oikeusturvaa vahvistetaan. Periaatteena on, että alle 16-vuotias lapsi ei voi antaa suostumusta seksuaaliseen toimintaan aikuisen kanssa. Lakiin ehdotetaan uutta nuoren lapsen ehdotonta ikärajaa. Alle 12-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvan törkeät teot tuomittaisiin aina ankarasti lapsenraiskauksena.
Minimirangaistusta tullaan myös nostamaan kahteen vuoteen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdolliset tuomiot jäävät kyseisissä rikoksissa pois ja vankeus on käytännössä aina ehdotonta.
Arvoisa puhemies! Ensiavussa sairaanhoitajana työskennellessäni olen liian usein hoitanut raiskauksen uhria. Olen kuullut uhrin tuntemuksia häpeästä, loukatuksi tulemisesta ja kommentin: ”Olin niin peloissani, etten saanut sanaa suustani.” Erityisen vaikea potilaan kohtaaminen minulle äitinä on ollut esimerkiksi sellainen tilanne, jossa jouduin valokuvaamaan tutkimushuoneessa pikkuhoususillaan seisovaa surullista pientä lasta ja hänen sisäreisissään olevia mustelmia. Näistä tosin minulle ja lasta hoitavalle lääkärille selitettiin lapsen vilkkaudesta ja kavereiden kanssa remuamisesta johtuvilla ruhjeilla ihossa. Aikuisen tehtävä on lapsen suojeleminen, ei lapsen rikkominen.
Puhemies! Tämä lakiuudistus on erittäin tervetullut, ja pidän tätä erittäin kannatettavana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-02-23T17:47:48,2022-02-23T17:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_14_185,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä ministeri Henriksson, joitakin minuutteja. [Anna-Maja Henriksson: Montako minuuttia?] — 4 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_186,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Kiitoksia tästä tuesta, minkä olette osoittaneet tälle tärkeälle lakikokonaisuudelle. Tämä on suuri muutos suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se on muutos, mitä me tarvitsemme, se on muutos, jonka puolesta moni on tehnyt työtä pitkään, ja se on muutos, joka toivottavasti johtaa myös siihen, että ihmisten ajattelu muuttuu. Kenelläkään ei ole oikeutta toisen kehoon. Aina pitää olla suostumus.
Tässä muutamat edustajat nostivat eräitä kysymyksiä, joihinka haluan vielä vastata:
Muun muassa edustaja Keto-Huovinen lähti siitä, miksi ei edelleen koroteta raiskausrikosten rangaistusasteikkoa: Tässähän tulee nyt tapahtumaan se, että sellaiset rikokset, joista aikaisemmin tuomittiin seksuaalisesta hyväksikäytöstä, siirtyvät sen raiskauksen alle, elikkä sellaiset teot tullaan tulevaisuudessa rankaisemaan paljon, paljon kovemmin kuin tähän mennessä. Yleisesti myös voidaan sanoa, että keskeisten seksuaalirikosten rangaistukset nyt kovenisivat tässä uudistuksessa ja useiden rikosten rangaistusasteikkoja korotettaisiin, elikkä tässä mennään kohti kovempia rangaistuksia. Ja niin kuin tässä on tullut esille, esimerkiksi lasten osalta alle 16-vuotiaan kanssa sukupuoliyhteydessä oleminen on rangaistava teko, se on lapsenraiskaus, ja siitä tuomitaan vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Tässä edustaja Keto-Huovinen vertasi myös Ruotsiin ja Norjaan: On aina vaikeata verrata suoraan, mutta haluan tuoda senkin nyt tässä esille, että Ruotsissa on esimerkiksi raiskauksen lievä tekomuoto, josta vähimmäisrangaistus on 14 vuorokautta vankeutta. Suomessa ei ole sellaista tämän uudistuksen jälkeen, ja myös seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitaan vähintään neljä kuukautta vankeutta. Elikkä näin ollen Suomen rangaistusasteikot tässäkin suhteessa ovat kovempia. Norjassa taas raiskauslainsäädäntö ei ole yhtä kattava kuin Suomen, ja sen takia sitä ei voi suoranaisesti verrata.
Nyt tämän uudistuksen myötä meillä rangaistukset tulevat koventumaan. Senkin takia me tarvitaan lisää resursseja niin poliisille, niin syyttäjälaitokselle, niin tuomioistuimille kuin myös vankeinhoidolle, koska tämä tulee myös maksamaan, koska valitettavasti oletettavaa on, että vankiluku kasvaa, ja se kasvaa juuri sen takia, että sellaisista teoista, joista aikaisemmin on rangaistu lievemmin, tulee nyt kovempia rangaistuksia.
Toivottavasti päästään myös siihen, että nyt ajattelutapa lähtisi siitä, että jos joku sanoo, että haluatko kahvia, ja sanot, että en halua, niin sitten ei väkisin työnnetä sitä kahvia sen ihmisen suuhun. Sen ajattelutavan pitää muuttua myös näissä: jos joku sanoo, että en halua seksiä kanssasi, tai jos näyttää toisella tavalla, että en halua, niin pitää sen viestin mennä perille. Kenelläkään ei ole oikeutta toisen kehoon. Suostumusperusteinen raiskauspykälä on tässä nyt se käännekohta suomalaisessa rikosajattelussa ja kriminaalipolitiikassa, [Puhemies koputtaa] ja tästä olen erittäin tyytyväinen, ja haluan kiittää kaikkia siitä suuresta tuesta. Tässä tarvitaan nyt meidän jokaisen työtä sen eteen, että me saamme myös ajattelutavan muuttumaan koko yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-23T17:50:45,2022-02-23T17:55:11,Hyväksytty,1.1
2022_14_187,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,Kiitoksia. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_188,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_189,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Seksuaalirikokset ovat vaikea aihe. Ne ovat aihe, josta tekisi mieli vaieta, koska oikeiden sanojen löytäminen tuntuu vaikealta, mutta juuri sen vuoksi niistä pitää puhua. Me emme voi yhteiskuntana sulkea silmiämme, ja juuri sen vuoksi on äärettömän tärkeää, että vihdoin seksuaalirikoslainsäädäntö uudistuu.
En koskaan unohda työvuoroa, jossa iltasadun aikana lapsi kertoo minulle, mitä hänelle on tehty, miten hän lapsen sanoin kuvailee seksuaalisen väkivallan, tai kuinka asiakas kertoo terapiavastaanotolla ensimmäisen kerran vuosia jatkuneesta seksuaalisesta väkivallasta, jonka uhrina hän on ollut mutta ei ole uskaltanut asiasta puhua — ei ole luottanut, että saisi apua tai oikeutta.
Kenenkään ei tulisi koskaan joutua minkäänlaisen seksuaalirikoksen kohteeksi. Meidän tulisi yhteiskuntana, päättäjinä, tehdä kaikkemme estääksemme näitä järkyttäviä ja haavoittavia rikoksia, mutta niin kauan kuin emme tässä sataprosenttisesti onnistu, on meidän varmistettava, että jokainen rikoksen uhriksi joutunut saa riittävän tuen ja oikeuden. Tekijöiden on jouduttava vastuuseen teoistaan, ja rangaistusten on oltava riittävän kovia, sillä raiskaus tai mikään seksuaalirikos ei ole koskaan uhrin vika — ei, vaikka tekijä kuinka siirtäisi syyllisyyttä uhriin — ja tämän myös lainsäädäntömme tulee vahvasti osoittaa. Toisen rajoja ja koskemattomuutta ei ole oikeutta rikkoa. Jos niin tekee, syyllistyy rikokseen. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta kehostaan ilman minkäänlaista painostusta tai väkivaltaa.
Laki uudistetaan nyt suostumusperustaiseksi — vihdoin. Tämä on merkittävä muutos, sillä nykyisessä laissa raiskauksen määritelmä asettaa teon tunnusmerkistössä ensisijaiseksi väkivallan ja sillä uhkailun, mikä on ongelmallista monestakin syystä. Nykylain valossa ei uhrin oikeusturva toteudu riittävällä tasolla, sillä monet tilanteet, joissa seksuaaliväkivaltaa on tapahtunut, jäävät tunnusmerkistön ulkopuolelle. Tämä on johtanut esimerkiksi siihen, että suuri osa rikoksista ei koskaan tule poliisin tai syyttäjän tietoon, koska väkivallan vaatimukseen perustunut lainsäädäntö ei ole suojannut uhreja riittävästi. Esimerkiksi lähisuhteissa tapahtuva seksuaaliväkivalta jää usein piilorikollisuudeksi ja järkyttävän teon kohteeksi joutuneet näin vaille oikeutta, eivätkä tekijät joudu vastuuseen.
On täysin käsittämätöntä, että nykylaissa ei myöskään kysytä, suostuiko uhri, vaan kysytään, vastustiko hän tarpeeksi. Asetelma on jo lähtökohtaisesti kestämätön, sillä se vastuuttaa uhria sen sijaan, että huomio kohdistuisi tekijään ja tämän toiminta tuomittaisiin — ihan kuin uhrin kokemus seksuaaliväkivallasta olisi validi ja teko tuomittava vain siinä tapauksessa, että uhri on onnistunut vastustamaan tekijää tarpeeksi ponnekkaasti. Tämä on epäreilua, epäoikeudenmukaista ja väärin, sillä seksi ilman suostumusta on aina raiskaus, kuten olemme tänään tässä salissa moneen kertaan jo kuulleet. Onneksi tämä tunnistetaan nyt myös tämän uudistuksen myötä laissa. Sen lisäksi, että uhrin oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen paranevat lakiuudistuksen myötä, myös oikeus määrätä omasta kehosta ja seksuaalisuudesta vahvistuu.
Tämä lakiuudistus on merkittävä myös lasten oikeuksien kannalta. Puolustuskyvyttömät lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja ne seuraukset, joita lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset aiheuttavat, ovat kauaskantoisia. On ainut oikea suunta ankaroittaa merkittävästi lapsiin kohdistuvien rikosten rangaistuksia. On ainut oikea suunta ylipäätään jatkossa varmistaa, että seksuaalirikoksista, kuten muistakin terveyteen tai henkeen kohdistuvista rikoksista, täytyy rangaista riittävästi ja oikeasuhtaisesti. Tällä hetkellä näin ei vielä valitettavasti ole.
Arvoisa puhemies! Tämän tärkeän lakiuudistuksen äärellä on kuitenkin kuultu myös lukuisia kommentteja, jotka nimenomaan itse asiassa osoittavat, miten tärkeää on tätä lakia muuttaa. On turhauttavaa kuunnella disinformaatiota siitä, että suostumus tulisi jatkossa ilmaista aina lomakkeella tai että lakimuutoksen myötä syytteen nostaminen valheellisin perustein yleistyisi merkittävästi. Kuten hallitus on selväsanaisesti tuonut esiin, tästä ei ole kyse. Uusi laki ei muuttaisi todistelun periaatteita, vaan syyttäjän on edelleen kyettävä osoittamaan rikoksen tapahtuneen. Ihmistä pidetään syyttömänä, kunnes toisin todistetaan. Sen sijaan todistelun kohde muuttuu. Kohteena olisikin se, miten syytetty on suhtautunut toisen tahtoon, ei väkivallan käyttö tai uhrin niin sanottu avuton tila. Tämä tuo merkittävän asennemuutoksen myös koko oikeusprosessiin.
Turhauttavia ovat olleet myös puheet siitä, että tämä uudistus olisi jollakin tapaa vähäpätöinen. Päinvastoin kyseessä on historiallisen suuri muutos, ja kiitos siitä kuuluu jokaiselle asiaa edistäneelle, niin kansalaisaloitteen allekirjoittaneelle kuin ministeriössä asiaa edistäneelle. On totta, että raiskauskulttuurin poistaminen vaatii kokonaisvaltaista kulttuurimme muutosta. Se edellyttää tämän lakimuutoksen lisäksi montaa muuta asiaa, kuten parempaa seksuaalikasvatusta, viranomaisten koulutusta, median ryhtiliikettä, sukupuolisensitiivistä otetta kasvatukseen sekä monia muita asioita, kuten myös riittäviä kuntoutusmuotoja seksuaalirikosten tekijöille, jotta järkyttävien tekojen kierre saadaan katkaistua ja lisää uhreja ei muodostu. Uskon kuitenkin vahvasti, että tämä laki itsessään edistää oikeansuuntaista asennemuutosta, sillä se lähettää nyt täältä eduskunnasta vahvan signaalin siitä, että jokainen päättää itse oman kehonsa rajoista, ja että vain kyllä tarkoittaa kyllä.
Valiokuntatyössä on kuitenkin vielä paljon varmistettavaa. On pidettävä huolta siitä, että suostumuksen määrittely säännöstasolla ja lain soveltamisessa on tarpeeksi tarkkaa, jotta mahdollisia aukkokohtia ei pääsisi syntymään. Samalla on pidettävä huolta siitä, että rangaistukset todella vastaavat teon vakavuutta. Terapeuttina olen nähnyt, miten esimerkiksi seksuaalirikosten uhrit työstävät traumojaan vielä vuosien jälkeen tapahtuneesta, ja miten kokonaisvaltaisesti itsemääräämisoikeuden ja kehollisen koskemattomuuden laiminlyönti rikkoo ihmisen. Tämä kaikki on tärkeää ottaa huomioon lainsäädännössä ja rangaistusasteikossa.
Arvoisa puhemies! Haluan loppuun vielä painottaa, että kaiken kaikkiaan tämä lakiuudistus on ehdottoman tärkeä ja ehdottoman tarpeellinen. Se päivittää nyt Suomen lainsäädännön vastaamaan kansainvälistä oikeutta ja pohjoismaisempaa linjaa. Haluan kiittää hallitusta tästä ihmisten ja naisten oikeuksia parantavasta uudistuksesta, sillä kysymykset tasa-arvosta ja naisten oikeuksista eivät ole marginaalisia tai vähäpätöisiä — ei, vaikka ne halutaan sellaiseen lokeroon ajoittain työntää. Nämä kysymykset ovat nimenomaan sitä politiikan kovaa ydintä. Tämä hallitus on viimeisten vuosien aikana edistänyt ihmismyönteistä politiikkaa ja lasten oikeuksia. Toivon, että tämä suunta jatkuu myös tästä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-02-23T20:07:11,2022-02-23T20:13:59,Hyväksytty,1.1
2022_14_190,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_191,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistuksen tavoite on kunniakas: siis vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa ja samalla yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä. Isossa kuvassa on tärkeää, että teemme lainsäädäntöä, jossa parannamme rikoksen uhrin asemaa. Parhaimmillaan myös lainsäädäntö toimii ennaltaehkäisevästi ja niin toivottavasti tässäkin tapauksessa, koska jälkijättöinen rangaistus ei poista niitä syviä haavoja, joita rikoksen uhri joutuu kokemaan. Se, että säädämme lakia, joka puuttuu tekoihin, ei itsessään sulata pois uhrin kipua. Silti terve yhteiskunta viestii myös lainsäädännöllä, että barbaarisilla teoilla on raskaat seuraukset. Lakiesitys laajentaa raiskauksena rangaistavien tekojen alaa nykyisestä — tämä parantaa rikosvastuun toteutumista ja uhrin asemaa. Se, miettiikö rikoksentekijä sitä tekojen hetkellä, on kokonaan toinen asia — toivon tietenkin. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisen koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhreille, monille loppuelämäksi.
Puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on siis varmistaa, että raiskauksen määrittelyssä keskeisintä on teon kohteen oma tahto eikä vain se, miten tekijä on menetellyt. Oleellinen sana on siis suostumus — suostumusperusteisuus. Suostumuksen kirjaaminen lakiin on myös periaatteellinen kannanotto sen puolesta, että seksuaalisen kanssakäymisen tulee aina perustua suostumukseen, omaan tahtoon. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vapaaehtoinen ei ole myöskään se, joka on pakotettu tai ei olosuhteiden vuoksi ole voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnanmahdollisuutta. Lakiehdotus ei aseta rajoja aikuisten väliselle seksuaaliselle kanssakäymiselle — ei tietenkään, ei pidäkään — jos se ei loukkaa toisen itsemääräämisoikeutta. Oleellista on kahden aikuisen yhteinen tahto.
Tämän esityksen keskeinen sanoma on myös se, että suojaamme lapsia, jotka ovat aina haavoittuvassa asemassa. Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen vahingollisia ja vastenmielisiä. Jokainen tervepäinen ymmärtää tämän. Kirkas lähtökohta on, että lapsi ei voi pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistava lapsenraiskauksena. Tällaiset teot muuttuvat pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskaukseksi. Vähimmäisrangaistus nousee yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta, jolloin rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.
Ihmisten välisen seksuaalisen kanssakäymisen on perustuttava vapaaseen tahtoon ja itsemääräämisoikeuteen. Seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot ovat aina äärimmäisen vakavia ja tuomittavia. Raiskauksia ja seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön tulee lähteä siitä, että jokainen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaaminen saadaan rangaistuksi.
Puhemies! Uskon todella, että tämä lakiehdotus on hyvän puolella. Ihmisten välisen läheisyyden kuuluu olla kaunista — ei rumaa, ei pakotettua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-23T20:14:04,2022-02-23T20:19:10,Hyväksytty,1.1
2022_14_192,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_193,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Raiskaus, seksuaalinen ahdistelu ja muut seksuaalirikokset ovat aina julmia, raukkamaisia rikoksia. Niihin liittyy vallankäyttöä, ja kysymys on myös sukupuolittuneesta väkivallasta. Nyt meillä on käsittelyssämme seksuaalirikoslainsäädännön historiallinen uudistus, jonka tärkeimpänä ytimenä on suostumusperusteinen raiskausmääritelmä ja ihmisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen.
Usein korostetaan, että ei tarkoittaa ei, mutta jatkossa linja on tiukempi: vain kyllä tarkoittaa kyllä. Vapaaehtoisuus ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ovat tärkeitä uudistuksen lähtökohtia. On erittäin hyvä kuulla tässä salissa, että se on koko tämän eduskunnan yhteinen lähtökohta ja myös kokoomus on tullut tälle linjalle, eikä suostumusperustaisuus ole enää elämälle vieras, niin kuin se vielä muutama vuosi sitten kuului olevan.
Uudistuksessa seksuaalirikoksina rangaistavien tekojen ala laajenee ja rangaistukset kovenevat. Suostumusperusteisuuden lisäksi vahvistetaan lasten saamaa suojaa: aikaisempi 16-vuotiaiden suojaikäraja säilyy, mutta lisäksi lakiin tulee uusi 12-vuotiaiden suojaikäraja. Lapsi ei voi antaa suostumustaan seksuaaliseen tekoon, mutta toisaalta nuorten välinen normaali, suostumukseen perustuva toiminta on laillista myös jatkossa.
Merkittävä uudistus varsinkin nuorten kannalta ja sosiaalista mediaa käyttävien nuorten kannalta on seksuaalisen ahdistelun laajentaminen. Jatkossa seksuaalisen kuvan esittäminen tai lähettäminen kriminalisoidaan seksuaalisena ahdisteluna, ja se tarkoittaa käytännössä erilaisten häiritsevien kuvien lähettämistä sosiaalisessa mediassa. Laittomaksi tulee myös uudella omalla pykälällään toisesta henkilöstä otettu seksuaalinen kuva tai sen lähettäminen ilman lupaa toiselle ihmiselle. Nämä uudistukset ovat osaltaan päivittämässä lakia 2020-luvulle, vaikka kysymys ei olekaan törkeimmistä ja rumimmista seksuaalirikoksista.
Arvoisa puhemies! Tänä päivänä vain joka viides poliisin tietoon tullut seksuaalirikos johtaa tuomioon. Nyt tapahtuvien uusien kriminalisointien ja seksuaalirikosten alan laajentumisen myötä on todella tärkeää, että poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen ja myöskin Rikosseuraamuslaitoksen resurssit riittävät näiden asioiden laadukkaaseen ja riittävän nopeaan käsittelyyn. Julkisuudessa käsitellyt ongelmat poliisitutkinnoissa ovat järkyttäviä, ja tähän on syytä kiinnittää huomiota lain toimeenpanossa ja myös valiokuntakäsittelyn aikana. Resurssien lisäksi tarvitaan aivan varmasti koulutusta mutta myös asennemuutosta.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin myös vaatimus siitä, että lapsiin kohdistuvat rikokset eivät saisi vanhentua lainkaan. On syytä kiinnittää huomiota siihen, että tässä hallituksen esityksessä edelleen pysyy voimassa se, että ihmisen aikuistuessa lapsuudessa koetut rikokset vanhenevat vasta 10 vuoden päästä elikkä käytännössä, kun ihminen täyttää 28 vuotta. Tämä on sinänsä tärkeä asia, mutta valiokuntakäsittelyn aikana on syytä pohtia, onko tämä 10 vuoden suoja riittävä vai tulisiko sitä vielä pidentää ja minkälaiset käytännön mahdollisuudet tähän ylipäätään on olemassa.
Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on erittäin merkittävä, ja on erittäin tärkeää, että tässä talossa on näin laaja yhteisymmärrys. Viemme uudistusta mahdollisimman nopeasti tästä talosta lävitse. Se saa tietysti laadukkaan valiokuntakäsittelyn lakivaliokunnassa. Uskon, että lakiuudistuksen myötä tapahtuu myös suurempaa asennemuutosta tässä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja suostumusperusteisuus todellakin tekee kaikille selväksi sen, että vain kyllä tarkoittaa kyllä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-23T20:19:15,2022-02-23T20:23:53,Hyväksytty,1.1
2022_14_194,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_195,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En lähde käymään näitä yksityiskohtia läpi. Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja tämän esityksen sisällöstä.
On todettava, että pääosin esitys vahvistaa seksuaalista itsemääräämisoikeutta sekä henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Tämä oli myöskin tämän uudistuksen tavoite. Se osin onnistuneesti osoittaa yhteiskunnan pitävän tekoja moitittavina taikka erittäin moitittavina. Totesin, että täällä on käytetty erittäin hyvin ja hyviä puheenvuoroja — asiallisia, mutta osin asiantuntemattomia.
Menemättä sen tarkemmin yksityiskohtiin totean esimerkiksi näistä rangaistusasteikoista seuraavaa: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien tekojen osalta täytyy erittäin tarkasti harkita 14, 16 ja 8 pykälien osalta, mikä on oikea rangaistusasteikko. Mainituissa pykälissä säädetään seksuaalisesta kajoamisesta lapseen, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä lapsen houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin. Voiko näistä alin mahdollinen rangaistus olla sakko tai neljä kuukautta vankeutta? Se ei ole missään suhteessa sen kanssa, millaista vahinkoa teot uhrille aiheuttavat — sakko tai neljä kuukautta vankeutta. Neljä kuukautta vankeutta ehdollisena, sitä ei pidetä edes rangaistuksena. Se ei ole edes varoitus. Paatuneille rosvoille se ei ole mitään.
Siitä, kuinka nämä teot vahingoittavat, kerron esimerkin. Ennen 70-luvun puoliväliä eräs poika varjoisilta kujilta oli menossa tekemään asekauppaa. Hän oli sopinut tapaamisen ostajan kanssa ja oli menossa myymään haltuunsa joutunutta käsiasetta. Kävi kuitenkin niin, että ostaja teki oharit eikä tullut paikalle. Poika odotteli tätä ostajaa tuntikausia mutta päätti sitten lähteä silloiseen majapaikkaansa, koska hämärä alkoi jo laskeutua. Hän oli käyttänyt kaikki rahansa bussimatkaan tänne kauppapaikalle, ja kävelymatkaa olisi ollut se 10 kilometriä. Pojan käveltyä hetken hänen viereensä pysähtyi sitten komea amerikanauto, josta mies tarjosi hänelle kyytiä. No, vaikka äiti ei ollut häntä kieltänyt eikä isä ollut antanut neuvojaan, hän ymmärsi kyllä vaarat, mitä silloin siihenkin aikaan kadulla kulkeminen tarjosi ja mitkä siellä vaanivat. Mutta hänen edessään oleva kävelymatka, syömättömyys, väsymys sekä hallussa ollut ase johtivat tekemään päätöksen siitä, että hän nousee tähän auton kyytiin. No, kaikki nyt jo arvaavat, että tässä ei hyvin käynyt. Tämä poika, reilusti alle 15-vuotias, yli 12 kuitenkin, on nykyään ikämies. Hän edelleen miettii sitä, miksi hän ei käyttänyt sitä asetta, kun se hänellä oli ja hänellä oli kyky myöskin sitä käyttää.
Tällaisia tarinoita on paljon. On siis lähes uhrin väheksymistä, jos rangaistusasteikon alarajaksi laitetaan neljä kuukautta. Tästä täytyy kyllä valiokunnassa keskustella.
Uhri kantaa aina näiden seksuaalirikosten tekoja mielessänsä niin kauan kuin hän elää tai kunnes dementia hänet siitä vapauttaa. Tämä sama onneton alaraja koskee 19, 20, 21 ja 22 pykäliä. Siellä puhutaan lasta seksuaalisesti esittävän kuvan levittämisestä, sen törkeästä tekomuodosta sekä kuvan hallussapidosta ja lasta seksuaalisesti esittävän esityksen seuraamisesta. Eihän sakko näistä voi tulla kysymykseen. On huomattava, että Suomessa vain alarajan nostaminen toimii tehokkaasti rangaistusten koventamista ohjaavana.
Kun mainitsin, että täällä on puhuttu hyvin asiallisesti mutta osin asiantuntemattomasti, niin tarkoitan sillä näytön hankkimista. Tämä lakiesitys on äärimmäisen hyvä, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että edelleen tulee säilymään ongelma siitä, kun on vain sana vastaan sana. Media, täällä poliitikot sekä monet muut kovin usein heittelevät piikikkäitä palloja poliisin suuntaan, jolla ei ole kykyä tai halua — taikka kykyä ja halua — tutkia seksuaalirikoksia. Nyt on vaan niin, että poliisi esitutkintaviranomaisena ei voi asettaa uhrin suuhun sanoja eikä voi asettaa niitä myöskään syyllisen, epäillyn suuhun. Tämähän tarkoittaa silloin sitä, että poliisi kirjoittaa sen, mitä uhri kertoo ja mitä epäilty kertoo. Jos mitään muuta näyttöä ei ole saatavissa, niin kyllä syyttäjä joutuu todella vaikean paikan eteen. Poliisi ei päätä näitä tutkintoja. Poliisi ei voi päättää sellaista tutkintaa, jossa on kysymys näytön harkinnasta. Silloin poliisi kääntyy syyttäjän puoleen ja syyttäjäyhteistyössä sitten mietitään, mitä tälle tehdään. Joskus päädytään siihen, että poliisi tekee rajoittamisesityksen, jonka syyttäjä sitten päättää, tai sitten päädytään siihen, että poliisi toimittaa esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle, joka sitten joutuu pähkäilemään sitä sana vastaan sana ‑tilannetta.
Suostumusperusteisuus on ihan oikein, ja ilman muuta kannatan sitä. Mutta huomatkaa: se ei poista tätä näytön hankkimisen ongelmaa. Ei sillä ole mitään tekemistä poliisin kouluttamisen kanssa. [Puhemies koputtaa] Poliisi tutkii jokaisen rikoksen.
Monta muutakin lakia tässä muutettiin, mutta kaksi asiaa jäi muuttamatta: kansalaisuuslaki ja ulkomaalaislain 9 luvun maasta poistamisen pykälät. Nyt olisi ollut paikka lisätä sinne maastapoistamispykäliin nämä seksuaalirikokset. Tapauksissa, joissa ulkomaalainen on niihin syyllistynyt, sen pitäisi olla ehdoton maasta poistamisen peruste. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-02-23T20:24:00,2022-02-23T20:31:42,Hyväksytty,1.1
2022_14_196,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet poissa, edustaja Kaleva poissa. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_197,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä päivää me tasa-arvon puolesta vuosia ja vuosia kampailleet olemme odottaneet pitkään. Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on ollut suomalaisten naisjärjestöjen keskeisiä tavoitteita jo hyvin pitkään. On syytä tässä yhteydessä myös kiittää Suostumus-kansalaisaloitetta, joka muutti merkittävällä tavalla suomalaisen julkisen keskustelun huomiota kohti suostumusperustaista raiskauslainsäädäntöä. Niin kuin monet ovat täällä jo tuoneet esille, uhrin itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien näkökulmasta tämä perusteellinen lakiuudistus on todella tervetullut, ja on hienoa, että sen työstämiselle on annettu runsaasti aikaa ja asiantuntijuutta.
Arvoisa puhemies! Joitakin puutteita hallituksen esityksessä kuitenkin vielä on, ja nyt on erityisen tärkeää, että niihin kiinnitetään valiokuntatyössä vakavaa huomiota. Nostan esille sellaiset seikat, joita tässä salissa ei vielä tänään ole nostettu esille.
Ensimmäinen koskee valta-aseman ongelmallisuutta seksuaalisessa hyväksikäytössä suhteessa raiskaukseen: Ehdotuksessa erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö on kriminalisoitu raiskauksena, mutta muut valta-asemaan liittyvät väärinkäytön tilanteet tulisivat rangaistavaksi lievemmin, seksuaalisena hyväksikäyttönä. Tämä loisi ongelmallisen arvoasteikon eri tekotapojen välille ja hämärtäisi vapaaehtoisuuden käsitettä. Istanbulin sopimuksen mukaan suostumus on annettava vapaaehtoisesti vapaasta tahdostaan, mitä arvioidaan kulloistenkin olosuhteiden mukaan. Valta-aseman väärinkäyttö muodostaa aina olosuhteet, joissa henkilöllä ei ole aitoa valinnan mahdollisuutta. On hyvä huomata, että Suomi on jo saanut huomautuksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä valta-aseman hyväksikäyttöön liittyvien tilanteiden kriminalisoinnista raiskausta matalammalla rangaistusasteikolla. Valiokunnan on syytä huomioida, että esitystä tulisi korjata siten, että kaikki seksuaalisen hyväksikäytön mukaiset teot sisällytetään sukupuoliyhteyden osalta raiskauksen ja muiden seksuaalisten tekojen osalta seksuaalisen kajoamisen soveltamisalaan.
Toinen seikka, joka kaipaa valiokunnan huomiota, on se, että törkeiden tekomuotojen määritelmissä olisi tärkeää järjestelmällisesti huomioida Istanbulin sopimuksen 46 artiklan mukaiset raskauttavat seikat. Erityisesti lähisuhdeväkivalta ja sen tyypillinen toistuvuus ja rikoksen kohdistaminen haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön puuttuvat nyt törkeiden tekomuotojen määritelmistä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin tuoda esille, että ei riitä, että meillä on huolella uudistettu ja uhrin itsemääräämisoikeutta kunnioittava lainsäädäntö, jos sitä ei sovelleta huolellisesti oikeuskäytännössä. Viime aikoina paljon huolta on herättänyt se, kuinka harvoin ja äärimmäisen hitaasti lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan tapaukset etenevät rikosprosesseissa. Poliisin kasvavista resursseista huolimatta muun muassa lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan tapaukset tutkitaan huonosti, ja tästä esimerkiksi Helsingin Sanomat on tehnyt arvokasta tutkivaa journalismia. Uhrit joutuvat odottamaan epätietoisuudessa vuosikausia asiansa käsittelyä. Ei voi olla niin, että poliisilla ei ole resursseja selvittää asianmukaisesti näitä henkilökohtaisen ja yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta merkittäviä rikoksia. Myös tämä on mitä suurin sukupuolten tasa-arvoon liittyvä kysymys, joka on saatava kuntoon.
Hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta parantaa jokaisen oikeutta seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. On hienoa olla eduskunnassa käsittelemässä tätä erittäin merkittävää raiskauslainsäädännön ja koko seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-23T20:31:55,2022-02-23T20:36:42,Hyväksytty,1.1
2022_14_198,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_199,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme valitettavan usein saaneet lukea uutisia, joissa lapseksi tai nuoreksi tekeytynyt aikuinen on lähettänyt eri somekanavissa seksuaalisia viestejä lapsille. Olemme myös lukeneet tapauksista, joissa vastuullisen aikuisen asemassa oleva urheilu- tai harrastusvalmentaja on käyttänyt asemaansa häikäilemättä hyväksi. Meidän päättäjien tehtävä on omalta osaltamme tehdä kaikkemme, että saamme pitää lapset ja nuoret turvassa ja ennen kaikkea ennaltaehkäistä, ettei pahaa tapahdu.
Hallituksen esitys ankaroittaa tuntuvasti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia. Lähtökohtana on, että lapsi ei voi koskaan pätevästi suostua seksuaaliseen tekoon aikuisen kanssa. Sukupuoliyhteys alle 16-vuotiaan lapsen kanssa olisi lähtökohtaisesti sellaisenaan rangaistavaa lapsenraiskauksena, ja tällaiset teot muuttuisivat pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi. Myös vähimmäisrangaistus nousee yhdestä kahteen vuoteen vankeutta, jolloin rikoksesta tuomittaisiin käytännössä lähes aina ehdotonta vankeutta.
Myös muita seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä vahvistetaan. Lakiesityksen mukaan seksuaaliseen ahdisteluun voi syyllistyä jatkossa muullakin tavalla kuin toista koskemalla. Toista esittävän seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen tulee erikseen rangaistavaksi. Näillä ja muilla säännöksillä voidaan puuttua tehokkaammin myös internetissä ja sähköisellä viestinnällä tehtyihin seksuaalisin loukkauksiin.
Hallitus esittää myös, että raiskauksen määritelmä rikoslaissa muutetaan suostumusperustaiseksi. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei suostu siihen vapaaehtoisesti. Henkilön osallistumista sukupuoliyhteyteen ei pidetä vapaaehtoisena, jos hän ei ole sanallisesti, käytöksellään tai muulla tavalla ilmaissut selkeästi vapaaehtoisuuttaan. Vapaaehtoinen ei myöskään ole se, joka on pakotettu tai ei ole olosuhteiden vuoksi voinut muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos henkilöön on kohdistettu väkivaltaa, hän on pelkotilassa tai hänellä ei valta-aseman vakavan väärinkäytön vuoksi ole aitoa valinnan mahdollisuutta.
Tämän lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Samalla mittava uudistus yhdenmukaistaa ja selkeyttää rikoslain seksuaalirikoksia koskevaa sääntelyä. Kyseessä on historiallinen uudistus. Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat intiimiä osaa ihmisen koskemattomuudesta ja aiheuttavat sekä fyysistä että henkistä kärsimystä rikoksen uhrille, ja tästäkin olemme tänään kuulleet täällä salissakin monta koskettavaa tarinaa.
Haluan kiittää hallitusta tästä esityksestä, joka lausuntokierroksen jälkeen on vielä entisestään parantunut ja entisestään selkeytynyt. Tulemme lakivaliokunnassa käsittelemään asian huolella, ja olen myös itse yrittänyt täällä herkällä korvalla kuunnella tätä keskustelua ja niitä parannusehdotuksia, mitä täällä on tuotu tähän lakiesitykseen. Esimerkiksi edustaja Kinnunen otti esille asioita, jotka liittyvät näiden rangaistuksen suuruuteen, ja myös nämä asiat on käytävä tarkasti valiokunnassamme läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-02-23T20:36:47,2022-02-23T20:40:16,Hyväksytty,1.1
2022_14_200,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka poissa. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_201,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme tässä salissa useita esityksiä, joilla on hyvinvointia edistävä vaikutus yhteiskunnassamme, mutta on myös päiviä, joita olemme erityisesti odottaneet, ja tämä päivä on sellainen. Olemme saaneet käsiteltäväksi historiallisen esityksen seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Lämpimät kiitokset tästä hallitukselle, ministeri Henrikssonille ja kaikille niille, jotka ovat asiaa osaltaan olleet edistämässä.
Seksuaalirikoslainsäädäntömme on uudistettu kokonaisuudessaan viimeksi yli 20 vuotta sitten, ja sen vanhentuneet osat sekä suoranaiset puutteet ovat olleet tiedossa pitkään. Tänään saamme viimein keskustella esityksestä, jolla näihin puututaan ja jolla niitä korjataan. Keskeiset muutokset koskevat seksuaalirikosten uhrien ja erityisesti lasten oikeuksien ja aseman turvaamista, mutta esitys muuttaa viimein myös rangaistuskäytäntöjä vastaamaan paremmin yleistä oikeuskäsitystämme.
Seksuaalirikoslain kokonaisuudistus ja törkeimpien seksuaalirikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien, rangaistusten koventaminen ovat harkittuja ja tärkeitä hallitusohjelmakirjauksia. Kuluneella kaudella vallinneista poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta hallitus on jälleen saanut yhden uudistuksen eteenpäin.
Viime päivien julkinen keskustelu seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta on keskittynyt ennen kaikkea suostumuskysymyksen nostamiseen rangaistavuuden perusteeksi. Esitetty muutos on tarpeellinen ja välttämätön, sillä se vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Tämä muutos parantaa myös uhrin asemaa ja oikeusturvaa. Enää keskiössä ei ole arviointi siitä, onko uhrilla ollut mahdollisuus sanoa ei tai onko häntä väkivallalla pakotettu tai uhattu, vaan se, onko hän ilmaissut suostumuksensa seksuaaliseen kanssakäymiseen tai tekoihin. Tämä on merkittävä parannus ja selkeytys lainsäädäntöön, kun nykyisin raiskauksen keskeisenä tunnusmerkistötekijänä on väkivalta tai sillä uhkaaminen. Mielestäni meidän on tarpeen ravistella yhteiskunnassamme yhä tänäkin päivänä, valitettavasti, vallitsevia asenteita koskien esimerkiksi lähisuhteiden sisällä tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa ja jopa sen ajoittaista hiljaista hyväksyntää. Nyt esitetty muutos on myös linjassa Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Myös muissa seksuaalirikoksissa keskeiseksi tunnusmerkiksi tulee vapaaehtoisuuden puute. Esimerkiksi pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin seksuaalisella kajoamisella.
Arvoisa puhemies! Suostumusperusteisuuden lisäksi hallituksen esityksessä on myös muita odotettuja ja pitkään vaadittuja muutoksia. Rangaistusasteikko seksuaalirikoksissa kovenee etenkin lasten kohdalla. Tämä on yleisen oikeustajumme mukaista, sillä jo pitkään on keskusteltu kriittisesti lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusten liian matalasta tasosta. Tässä uudistuksessa huoli on kuultu ja asiantuntijat ovat uudelleen määritelleet rangaistusasteikkoa. Juuri minimirangaistuksen korottaminen muuttaa rangaistusasteikkoa tehokkaammin. Esityksessä esimerkiksi lapsenraiskauksen minimirangaistus nostetaan kahteen vuoteen, mikä tarkoittaa sitä, että ehdolliset tuomiot jäävät kyseisistä rikoksista pois ja vankeus on käytännössä aina ehdotonta.
Keskeistä on myös ensi sijassa suojella lapsia. Uudessa laissa lapsenraiskauksen tunnusmerkistö täyttyisi nyt pelkästään sillä, että tekijä on sukupuoliyhteydessä 16 vuotta nuorempaan lapseen. Nämä teot muuttuisivat näin pääsääntöisesti hyväksikäyttörikoksista lapsenraiskauksiksi, mikä on oikea ja toivottu muutos.
Tämän lainsäädäntömuutoksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että niin meidän oikeuslaitoksemme kuin poliisin riittävät resurssit ovat turvattuja. Tämä tosiasia meidän on hyvä tunnistaa ja tunnustaa, aivan kuten tässä salissa on tänään jo monta kertaa tuotu esille.
Arvoisa puhemies! Minä osaltani kannatan lämpimästi tätä hallituksen esityksen eteenpäin viemistä ja ajallaan sen hyväksymistä ja voimaansaattamista mahdollisimman pian. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-02-23T20:40:39,2022-02-23T20:45:53,Hyväksytty,1.1
2022_14_202,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_203,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on tosiaan hallituksen esitys seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi, ja uudistus on odotettu ja toivottu. Kiitokset, että tämä viime kaudella käynnistetty uudistus on nyt saatettu maalisuoralle. Valmis se ei kuitenkaan ole vielä, koska lakivaliokunnalle on jäänyt niin sanotusti työsarkaa, kuten kollegatkin ovat tässä edellä tuoneet esiin. Olemme vasta maalisuoralla. Mutta kiitos myös kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille, jotka olette omalta osaltanne olleet nostamassa tätä asiaa esiin.
Tässä esityksessä on tosiaan kokonaan uudestaan kirjoitettu rikoslain 20 luku, joka koskettaa seksuaalirikoksia. Tämä kokonaisuudistuksen tarve tunnistettiin viime kaudella lakivaliokunnassa. Edustaja Tolvanen toimi silloin puheenjohtajana. Itsekin olin jäsenenä, ja kirjelmöimme siitä kokonaisuudistuksen tarpeesta myös oikeusministeriölle.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä ja lukuisia muita asiaan liittyviä nykyisiä lakeja. Keskeinen muutos on raiskausrikosta koskevan säännöksen muuttaminen suostumusperusteiseksi, ja tämä toteutettaisiin säätämällä raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Vastaavalla tavalla muissa seksuaalirikoksissa keskeistä olisi se, ettei seksuaalisen teon kohde osallistu siihen vapaaehtoisesti. Tämän mukaisesti pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Seksuaalisen ahdistelun rangaistavuus laajenisi myös muihin kuin koskettelutekoihin, eli muun muassa kuva‑ ja viestimateriaaleihin. Tämäkin on odotettu ja toivottu muutos. Seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen säädettäisiin seksuaalirikoksena rangaistavaksi.
16:ta vuotta nuorempiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin pääosin aikuisia koskevista säännöksistä. Lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojaa vahvistettaisiin säätämällä uusina rikoksina lapsen raiskaus ja seksuaalinen kajoaminen lapseen. Myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojattaisiin edellä aikuisiin nähden laajemmin erityissäännöksillä. Lasta seksuaalisesti esittäviä kuvia koskevat rangaistussäännökset siirrettäisiin rikoslain seksuaalirikoksia koskevaan lukuun, ja niihin tehtäisiin sääntelyä ankaroittavia muutoksia. Nämä ovat kaikki toivottuja ja odotettuja ja tarpeellisia lakiesityksiä.
Keskeisistä seksuaalirikoksista säädettäisiin myös törkeät tekomuodot, ja muihin seksuaalirikoksia koskeviin säännöksiin ja muihin lakeihin kuin rikoslakiin tehtäisiin lähinnä tarkentavia ja teknisluonteisia muutoksia.
Rangaistuksiin nämä uudet rikostunnistusmerkistöt merkitsisivät myöskin rangaistusten laajentamista. Mutta kuten tässä edellä edustaja Kinnunen toi esiin ja myöskin edustaja Keto-Huovinen on tuonut edellä esiin, rangaistusten osalta ei lakipaketti ole vielä aivan valmis. Jos joitain asioita aiotaan sakolla tai muutaman kuukauden vankeustuomiolla säätää, niin ovat ne liian alhaisia. Jos — ja toivottavasti kun — tämä sali haluaa, että rangaistuksia korotetaan, on se näissä rikoksissa varminta ja tehokkainta nostamalla alarajaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on naisiin ja lapsiin kohdistuvissa väkivaltamäärissä yhä Euroopan kakkossijalla. Tämä mitalisija on sellainen, josta meidän on yhdessä päästävä pois, ja siihen on kirjoitettava selvät tavoitteet. Tarvitsemme toki tätä lakimuutosta laajasti parantamaan naisten ja lapsien asemaa, itsemääräämisoikeutta ja muita siihen liittyviä asioita, mutta tarvitaan myöskin sitten paljon vapaaehtoisten ja erilaisten järjestöjen työtä. Yhtä lailla kuin teemme lakimuutoksia seksuaalirikoksiin, meidän on turvattava Ensi- ja turvakotien liiton ja muun muassa Rikosuhripäivystyksen resurssit.
Sitten, arvoisa puhemies, loppuun vielä tästä termistöstä. Meillä on pitkään ollut rikoslainsäädäntö sen mukainen, että käsitellään asioita sieltä tekijän näkökulmasta, ei sieltä uhrin näkökulmasta. Siihen on toki viime vuosina tullut parannuksia, ja erityisesti itseäni herätti viime kaudella toimiessani lakivaliokunnassa tämä seksuaalisen hyväksikäytön ja lapsen seksuaalisen hyväksikäytön määritelmä. Lapsi ei ymmärrä, minkä takia puhutaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Se sanoitus on täysin tekijän mukainen.
Seksuaalinen hyväksikäyttö pitäisi korvata sanalla seksuaalinen väärinkäyttö lakitekstissä ja siellä rangaistustekstissä. Meillä on tässä nyt muutettavana 5 § eli seksuaalinen hyväksikäyttö ja 16 § eli lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Ja toivon, että lakivaliokunta arvioi, voisimmeko me tällä vuosikymmenellä lähteä siihen, että me puhuttaisiin seksuaalisesta väärinkäytöstä ja lapsen seksuaalisesta väärinkäytöstä, koska jos lapsi joutuu siihen prosessiin, joka on, ja ne tutkinnat, itse asiassa hyvin pitkäaikaisia tälläkin hetkellä... Meillä on niin, että jos on alle 16-vuotias tekijä, niin se tutkinta yritetään tehdä nopeutetusti puolessa vuodessa, mutta jos uhri on alle 16-vuotias, niin siinä prosessissa saattaa kestää vuosia. Meidän pitäisi sekä tehdä nämä termit niin, että ne ovat neutraaleja tai ne ovat vähintäänkin uhrin puolella, ja jos uhri on alle 16-vuotias, niin olisi myöskin tärkeää tehdä tavallaan tämmöinen tutkintavastuuaika, lupaus siitä, että nämä rikokset tutkitaan alle kahdessa vuodessa.
Toivon, arvoisa puhemies, että täällä, kun on lakivaliokunnan jäseniä salissakin, edustaja Kinnunen ja Keto-Huovinen, niin arvioitte vielä, että voisimmeko tämän seksuaalisen hyväksikäytön ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön termin vaihtaa seksuaaliseksi väärinkäytöksi ja lasten seksuaaliseksi väärinkäytöksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-02-23T20:46:02,2022-02-23T20:53:19,Hyväksytty,1.1
2022_14_204,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_205,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monen yhteiskunnan, mukaan lukien suomalaisenkin, suhtautuminen ihmisen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja oikeuteen olla häirinnästä vapaa on ollut monin paikoin vaikeaa ja hidasta. Avioliiton sisäinen raiskaus kriminalisoitiin vasta 97, seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin vasta 2014. Osana tätä jatkumoa seksuaalirikoslainsäädäntömme on edelleen kaivannut päivitystä suuntaan, jossa todellisuus ja rikosten uhrien kunnioittaminen otetaan huomioon paremmin.
Tänään tämän lain päivityksen osalta ollaan lopulta hyvin yksinkertaisten asioiden äärellä. Seksi ilman suostumusta on raiskaus — tästä on kysymys. Vain suostumuksellinen ja vapaaehtoinen seksuaalinen kanssakäyminen on oikein, ja kaikki muu on väärin. On korkea aika ottaa nämä perusasiat nyt myös seksuaalirikoslainsäädännön lähtökohdiksi. Hallitus on tehnyt sen nyt tavalla, jossa koskemattomuus ja itsemääräämisoikeus turvataan. Kiitos tästä kuuluu paitsi hallitukselle myös lukuisille kansalaisille ja aktiiveille, jotka ovat asiaa eri tavoin vuosien aikana edistäneet. — Monta kiitosta teille.
Nykyisessä laissa vieritetään rikoksen ehkäisyä ja rikoksen määritelmän täyttymistä liiaksi uhrin päälle. Raiskauksen määritelmä nojaa siihen, onko tekoa vastustettu riittävästi tai onko tekijä käyttänyt väkivaltaa. Nämä määritelmät jättävät huomiotta lukuisat muut syyt ja olosuhteet ja ohittavat sen tärkeimmän: suostumuksen. Ongelma on tiedostettu jo pidemmän aikaa, ja tätä moni myös tässä salissa on ajanut.
Arvoisa puhemies! Suostumukseen perustuvaa seksuaalirikoslakia on kuultu vastustettavan sillä, että se muuttaa asioita vaikeaksi tai monimutkaistaa ihmisten välisiä suhteita. Tämä erikoinen ajatusleikki voitaneen ohittaa kommentilla, että jos koskaan kenellekään on epäselvää, onko seksuaalisen toiminnan kohde suostuvainen siihen, on syytä lopettaa välittömästi ja varmistua siitä, että oma toiminta kunnioittaa toisen rajoja.
Olen iloinen huomatessani tässä keskustelussa, että tässä salissa on selkeästi keskustelu jalostunut, sillä tällaisia kommentteja emme ole tänään kuulleet: kukaan ei ole kysellyt, onko jatkossa oltava suostumuspaperi, kun haluaa varmistua suostumuksesta. Olemme selkeästi sitä mieltä, että suostumusperustaisuus on hyvä perusta seksuaaliselle kanssakäymiselle.
Nykyistä raiskausmääritelmää on puolustettu sillä, että epätoivottua lähestymistä ja seksuaalisia tekoja on luontaista vastustaa ja siksi vastustuksen puute olisi merkki, että rikosta ei ole tapahtunut. Tämä on kuitenkin ajatus, joka on tässäkin salissa todettu moneen kertaan vääräksi. Ensinnäkin se asettaa uhrin todella kohtuuttomaan asemaan. Joutuessaan rikoksen kohteeksi uhri ei ole koskaan syyllinen, tekijä on, ja rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen on todella vaikeaa, jopa nöyryyttävää, jopa traumaattista joutua arvioinnin kohteeksi siitä, onko toiminut kuten hyvän uhrin pitäisi. Ajatus siitä, että vastustuksen puute olisi merkki jonkinasteisesta suostumuksesta, on väärin ja elämälle vieras. Nimittäin esimerkiksi ihmisen aivojen toiminta voi uhkatilanteessa lamaantua toiminnan sijaan, ja näin moni nainen on kertonut toimineensa tai käyttäytyneensä, kun on tullut raiskatuksi. Tutkimusten mukaan jopa 70 prosenttia uhreista lamaantuu. Ihmisen mieli uhkaa arvioidessaan voi päätyä alitajuntaisesti siihen, että uhan edessä pakeneminen tai taisteleminen on vaarallisempi tai tehottomampi toimintatapa kuin lamaantuminen. Suostumukseen perustuva seksuaalirikoslaki huomioi paremmin uhrin näkökulman ja kiinnittää huomion siihen, mikä on tärkeintä: tekijään ja siihen, toimiiko tekijä toisen henkilökohtaisia rajoja kunnioittaen.
Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on erittäin tärkeää myös se, että lapsia suojellaan entistä paremmin. On oikeudenmukainen lähtökohta, että lapsi ei koskaan voi antaa suostumusta seksuaaliseen kanssakäymiseen aikuisen kanssa. Tällä korjataan merkittävä aukko lainsäädännössämme. Tärkeää on myös, että seksuaalisen ahdistelun määritelmää laajennetaan kattamaan myös muita tekotapoja kuin pelkkä koskettaminen. Ahdistelu voi saada monia muotoja, ja etenkin digitaalisessa ajassa myös virtuaalisesti tapahtuvien tekojen rangaistavuus on tärkeä asia lainsäädännön ajanmukaisuuden kannalta.
Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä ja äärimmäisen tärkeä lakiesitys, mutta se ei ole täydellinen, ja siksi eduskunnalla on edelleen tärkeä rooli siinä, että lainsäädäntöä vielä tarkennetaan kattamaan mahdollisimman hyvin se tarkoitus, johon tällä lailla pyritään. Uhrien suojelemisen ja mahdollisimman toimivan lainsäädännön nimissä vapaaehtoisuuden ja suostumuksen määritelmän ja tunnusmerkistön on oltava sellaisia, että ne suojaavat mahdollisimman tarkasti jokaisen koskemattomuuden ja oman päätäntävallan. Tekijän mahdollisuus kohdistaa uhriin vallankäyttöä, joka ei ole väkivaltaa, uhrin alisteinen asema suhteessa tekijään ja muu haavoittuva asema ovat asioita, joiden suhteen eduskuntakäsittelyssä tulee olla erityisen tarkkana. Haavoittuvassa asemassa olevat ansaitsevat jokaisessa tilanteessa saman lainsuojan ja mahdollisuuden itsemääräämisoikeuteen kuin kaikki muutkin.
Arvoisa puhemies! Meillä on myös paljon tekemistä uhrien auttamisen suhteen. Kuten edellinen puhuja, edustaja Talvitie nosti esille turvakotipaikkojen tärkeyden, kun nainen kohtaa väkivaltaa, tiedämme, että erityisesti alueellisessa kattavuudessa on paljon tekemistä. Monilla ihmisillä saattaa olla satojen kilometrien jonot turvakotipaikkaan, ja se on tässä maassa kohtuutonta.
Arvoisa puhemies! Tämä lakimuutos on erittäin tervetullut ja tarpeellinen. Toivon sille rivakkaa mutta tarkkasilmäistä ja viisasta käsittelyä eduskunnassa — tärkeän asian puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-23T20:53:21,2022-02-23T21:00:18,Hyväksytty,1.1
2022_14_206,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso poissa, edustaja Vikman poissa, edustaja Könttä poissa, edustaja Bergqvist poissa. — Edustaja KetoHuovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_207,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aiemmassa puheessani totesin, seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus on tärkeä ja tarpeellinen. Se sisältää monia lainsäädäntömuutoksia, mutta se ei ole todellakaan täydellinen.
Palaan lyhyesti aiemmassa puheenvuorossani esiin nostamaani ongelmaan liittyen raiskauksen rangaistusasteikkoon, jonka osalta olisin pitänyt suotavana, että rangaistusminimi olisi nostettu kahteen vuoteen, joka olisi antanut oikean signaalin teon moitittavuudesta. Tämä siksi, että rangaistusasteikot osoittavat erityyppisten rikosten keskinäisen moitittavuuden.
Puhuin aiemmin muun muassa Ruotsissa ja Norjassa raiskauksista tuomittavista keskirangaistuksista, koska kyseisten maiden lait ovat raiskausrikosten rakenteen osalta vertailukelpoiset rikoslakimme kanssa. Sen sijaan suhtautuminen tekojen paheksuttavuuteen on näissä maissa täysin eri maata. Ruotsissa perustyyppisen raiskauksen rangaistusasteikko on 2—6 vuotta vankeutta, Norjassa 3—15 vuotta, kun Suomessa se on 1—6 vuotta vankeutta. Törkeän raiskauksen asteikko Ruotsissa on 5—10 vuotta, Norjassa 3—21 vuotta, kun Suomessa se on 2—10 vuotta. Norjassa nimenomaan raiskauksen rangaistuksen alarajaa on kiristetty, koska on haluttu korostaa sen paheksuttavuutta.
Arvoisa puhemies! Nostan vielä keskusteluun esityksestä muutaman muun kohdan, joihin mielestäni olisi syytä kiinnittää huomiota, jotta lainsäädäntö kattaisi mahdollisimman hyvin eri tilanteet.
Lasten hyväksikäyttömateriaaliin liittyvissä rikostutkinnoissa ja takavarikoissa on hyvin usein, käytännössä lähes aina, löydetty myös huomattavia määriä vakavaa, raakaa väkivaltaa sisältäviä kuvia ja videoita, joissa uhreina on pieniä lapsia, jopa vauvoja. Käytännössä aina nämä materiaalit ovat aidoista tilanteista, aidosta väkivallasta, joissa kyse voi olla jopa henkirikoksesta. Väkivaltamateriaalin hallussapitoa ei ole nykyisessä lainsäädännössä kriminalisoitu millään tavalla, eikä sitä esitetä kriminalisoitavaksi myöskään nyt, olkoon se miten raakaa tai aitoa tahansa. On selvää, että CAM-materiaalin ja raa’an väkivaltamateriaalin välillä on tiivis yhteys, ja se on otettava myös lainsäädännössämme huomioon. Materiaali on niin raakaa, että sen katselu on vaurioittavaa, ja on otettava huomioon se, että uhrien kärsimykset ovat valtavia. Näitä materiaaleja valmistetaan myös Suomessa, joten me emme ole pelkästään kuluttajan asemassa tässä asiassa.
Lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja raakaa väkivaltaa kuvaavat materiaalit ovat rahanarvoista tavaraa, ja näiden ympärillä liikkuu isot rahat. Jotain tilanteesta kertoo se, että materiaalia käytetään todellakin kaupankäynnin välineenä. CAM- ja väkivaltamateriaaliin liittyen olen yhdessä edustaja Kilven kanssa tehnyt lakialoitteen, jonka allekirjoitti täällä yli 100 kansanedustajaa. Toivonkin, että lakialoitteeseen liittyvät lakimuutokset voitaisiin toteuttaa tässä samassa yhteydessä, kaikki eikä vain osaa niistä, koska niiden kaikkien tarkoituksena on suojata meille kaikkein tärkeimpien, eli lapsiemme, turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Esityksen yksi epäkohta liittyy myös siihen, miten esityksessä erityisen valta-aseman vakava väärinkäyttö on kriminalisoitu raiskauksena, mutta muut valta-aseman väärinkäyttötilanteet tulisivat rangaistavaksi seksuaalisena hyväksikäyttönä, jonka ehdotettu rangaistusasteikko on huomattavasti raiskausta matalampi. Suomi on saanut huomautuksia kansainvälisiltä sopimusvalvontaelimiltä valta-aseman hyväksikäyttöön liittyvien tilanteiden kriminalisoinnista raiskausta matalammalla rangaistusasteikolla. Esitystä tulisikin korjata mielestäni siten, että kaikki seksuaalisen hyväksikäytön mukaiset teot sisällytetään sukupuoliyhteyden osalta raiskauksen ja muiden seksuaalisten tekojen osalta seksuaalisen kajoamisen soveltamisalaan. Valta-aseman väärinkäyttö nimittäin muodostaa sellaiset olosuhteet, joissa henkilöillä ei ole enää aitoa valinnanmahdollisuutta. Hallituksen esitys ei tunnista tätä valta-aseman väärinkäyttöä ja epäonnistuu tältä osin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojaamisessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-02-23T21:00:32,2022-02-23T21:05:24,Hyväksytty,1.1
2022_14_208,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_209,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On helppo tukea tässä edustaja Keto-Huovisen asiantuntevaa puheenvuoroa, jonka hän äsken käytti ja toi vielä esiin muutamia uudistamistarpeita, epäkohtia, joita lakivaliokunnan on syytä tutkia — ja sitähän varten eduskunta on.
On ollut ilo kuunnella tätä keskustelua siitä, että salin laidasta laitaan olemme yhtä mieltä rikoslain 20 luvun uudelleenkirjoituksen tarpeesta ja näistä esitetyistä muutoksista, mutta toivon tosiaan, että lakivaliokunta nyt sitten vielä arvioi näitä rangaistuksia, näitä tiettyjä sanoituksia ja myöskin sitten näitä asioita, mitä edustaja Keto-Huovinen toi äsken esiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-02-23T21:05:25,2022-02-23T21:06:23,Hyväksytty,1.1
2022_14_210,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_211,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi, ja noin niin kuin yleisellä tasolla olen itsekin sitä mieltä, että tämä on semmoinen asia, johonka tulee kiinnittää huomiota, ja mielestäni tuomioiden pitäisi olla kovempia kautta linjan näissä rikoksissa, mutta tiedän, että tässä on joitakin semmoisia haasteellisia kohtia, joihin ehkä tulisi kiinnittää huomiota.
Täällä sanotaan: ”Keskeinen muutos olisi raiskausrikosta koskevan säännöksen muuttaminen suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin säätämällä raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.” Minun on vähän vaikea ymmärtää sitten, miten tämä uusi laki nyt tämän suostumusperusteisuuden kanssa lähtee toimimaan ja mihin tämä johtaa sitten. Voisin kuvitella, että on tilanteita sitten, että humalapäissään saattaa joku sitä suostumusta sitten perätä jollakin... En tiedä, mihin tämä johtaa, mikä se suostumus sitten kussakin tilanteessa on ja onko sen suostumuksen näyttäminen sitten oikeudessa jollakin lailla helppoa, jos oikeuteen asia päätyy, niin että johtaako tämä johonkin nauhoittamiseen vai mihin tämä johtaa.
Sitten täällä on toinen kohta, jossa sanotaan seuraavasti: ”16:ta vuotta nuorempiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin pääosin aikuisia koskevista säännöksistä. Lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojaa vahvistettaisiin säätämällä uusina rikoksina lapsenraiskaus ja seksuaalinen lapseen kajoaminen.” Kun olen ollut itse joskus lyseolla opettajana ja siellä on ollut yläasteikäisiä likkoja, niin on nähtävissä siellä sekä likkojen että poikien kesken tavallansa se murrosiän kehitys. Siellä saattaa olla nuoria likkoja, jotka näyttävät 18-vuotiailta mutta eivät ole, ja hyvin monesti likat ovat ikään kuin tavallansa kehittyneempiä siinä vaiheessa, ja tiedossani on useita tapauksia, että 15-vuotias likka seurustelee 18-vuotiaan nuoren miehen kanssa. En tiedä, miten näitä sitten jatkossa tulkitaan, tämmöistä voisiko sanoa jopa seurustelusuhdetta, jonka tavallansa hyvin usein vanhemmatkin ovat hyväksyneet, että mikä siinä tulee sitten olemaan oikeudessa sellainen tilanne, jos näitä lähdetään puimaan oikeudessa. Mielestäni se on nykypäivänä voisiko sanoa ihan normaalia, että tämmöinen tilanne saattaa olla, että on vähän reilu kaksi vuotta ikäeroa — toinen on täyttämäisillään 16 vuotta, ja toinen täyttää 18 vuotta. Syyllistytäänkö siinä silloin rikokseen?
Sitten semmoinen epäkohta, mikä — erityisopettajana työskennelleenä — haluaisin, että huomioitaisiin, on se, että jos rikoslaissa jollakin lailla pystyttäisiin ottamaan semmoinen huomioon, että jos on joku kehitysviiveinen lapsi, niin heidät kyettäisiin tässä lainsäädännössä huomioimaan. Vaikka he juridiselta iältään ovatkin jo esimerkiksi 17-vuotta, heidän kehityksensä saattaa kulkea 13-vuotiaan tasolla, ja tällainen erityispiirre pitäisi kyetä ottamaan tässä lainsäädännössä huomioon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-02-23T21:06:25,2022-02-23T21:11:58,Hyväksytty,1.1
2022_14_212,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Henriksson, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_14_213,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunnalle on toimitettu kuluttajansuojalain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksellä vahvistetaan kuluttajansuojaa, ja sen tarkoituksena on niin kutsutun kuluttajansuojan omnibusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano sekä puhelin- ja kotimyyntisääntelyn kiristäminen.
Omnibusdirektiivin täytäntöön panemiseksi kuluttajansuojalakiin ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi erinäisiä muutoksia, joilla ajantasaistetaan kuluttajansuojasäännöksiä, parannetaan kuluttajien oikeussuojaa sekä tehostetaan kuluttajansuojasäännösten noudattamista. Osa kuluttajansuojalain säännöksistä laajennettaisiin muun muassa koskemaan sopimuksia, joiden nojalla kuluttaja ei maksa rahavastiketta vaan sitoutuu luovuttamaan elinkeinonharjoittajalle henkilötietoja.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-23T17:55:43,2022-02-23T17:56:49,Hyväksytty,1.1
2022_14_214,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että kuluttajansuojaa parannetaan. Erityisesti puhelinmyyntiä tarkasteltaessa on hyvä arvioida, onko tällainen tapa vastaanottaa tarjouksia erilaisista tuotteista ehkä ylipäätään nykypäivää. Se koetaan hyvin laajasti häiritsevänä, ja myöskin, niin kuin tässä ministeri totesi, esimerkiksi ikäihmiset voivat päätyä tekemään valintoja, joita eivät täysin ymmärrä. Siinä mielessä on äärimmäisen tärkeätä, että tähän tulee vahvistusmenettely, vaikka puhelinmyyntiä ei sinänsä tässä rajoiteta. Tervetullut uudistuskokonaisuus, ja tämän varmasti valiokunnassa käymme tarkasti läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-23T18:00:29,2022-02-23T18:01:28,Hyväksytty,1.1
2022_14_215,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_216,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhelinmyynti on meille kaikille tuttua. Kesken toisen asian joku soittaa ja kauppaa lehtitilausta, sähkösopimusta tai vitamiineja, milloin mitäkin. Puhelimen toisessa päässä on henkilö, joka koettaa kovasti kaupata tuotteitaan. Itse asiassa olen itsekin työskennellyt puhelinmyyjänä. Se oli ensimmäinen työpaikkani, kuten monelle muulle nuorelle.
Puhelinmyyjiä usein haukutaan, mutta kukaan puhelinmyyjä ei tahallaan huijaa asiakasta ostamaan tavaraa tai sopimusta. Duuni on tärkeää siinä, missä muutkin duunit, ja osa tarjouksista on hyviä ja hyödyllisiä. Ehkä onkin jo kaivattu nettiliittymän päivitystä tai sähkösopimuksen uusimista, kun puhelinmyyjä soittaa.
Tarvitsemme kuitenkin vahvempaa sääntelyä. Kiireessä voi suostua sopimukseen, johon ei ole ehtinyt kunnolla perehtyä puhelun aikana. Joskus voi olla muuten vaikea ymmärtää, mihin puhelimessa on sitoutunut, eikä osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Ymmärtämättään tehdyllä kaupalla voi olla ikäviä taloudellisia ja sosiaalisia haittoja.
Nyt käsiteltävällä esityksellä puhelin- ja kotimyynnin sääntelyä ollaan tiukentamassa. Jatkossa puhelinmyyjän tulee toimittaa tekemänsä tarjous ostajalle kirjallisesti, jonka perusteella ostaja voi harkita vielä kauppaa. Tämä muutos on erittäin tarpeellinen kaikkien kuluttajien suojelemiseksi, varsinkin niiden, jotka ovat muita kuluttajia haavoittuvammassa asemassa, esimerkiksi muistisairaat ja ikäihmiset.
Ehkä tämän muutoksen avulla puhelinmyynti muuttuu reilummaksi, mukavammaksi kokemukseksi kaikille osapuolille. Myös puhelinmyyjät ansaitsevat kunnianpalautuksen. Tarvitsemme vahvempaa kuluttajansuojaa ja toimivampaa puhelinmyyntiä. Kiitän hallitusta tämänkin asian edistämisestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-02-23T18:01:34,2022-02-23T18:04:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_217,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_218,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa Said Ahmedille, että hyvä puheenvuoro myös siitä kunnianpalautuksesta puhelinmyyjille. Itse muistan, kun olin ylioppilaaksi kirjoittanut ja päivän sitä työtä yritin. En saanut yhtään kauppaa, ja se homma jäi sitten siihen. Kovaa työtä tekevät, ja sitä työtä myös tarvitaan. Se on monelle yritykselle tärkeä myyntikanava, mutta silti ennen kaikkea kuluttajien kannalta tämä lainsäädäntö on tervetullut.
Täällä on mainittu ikäihmiset mutta myös monet muut, jotka myöskin joutuvat välillä, voi sanoa, puhelinmyynnin uhriksi, eli ehkä on sellaisia toimintatapoja, joissa on ollut väärinkäytöksiä ja ongelmia. Myöskin niihin pystytään nyt puuttumaan, kun tämä kirjallinen vahvistus vaaditaan. On hyvä, että tämä koskee myös lehtimyyntiä, ja nämä villimmät toimijat saadaan nyt sitä kautta kuriin. Kuluttajalla on aito mahdollisuus tutustua siihen, mihin sitoutuu.
Mutta ehkä yksi kysymys siitä, mistä vakuutusyhtiöiden edustajat ovat nyt olleet minuun yhteydessä: he ovat huolissaan siitä, että kun pitää lähettää vahvistusviesti tai se, johonka sitten vastataan, niin pitäisikö siinä yhdessä viestissä — tekstiviestissä tai WhatsAppissa — lukea nämä kaikki monisivuiset ehdot, vai onko se joku linkki, jolla sitten ohjataan eteenpäin. Eihän nyt siinä varmaan ole mitään järkeä, että 30 sivun vakuutusehdot laitetaan tekstiviestiin. Se sekä vähentää myyntiä että varmasti on haitallisempi kuluttajalle, kun puhelin täyttyy sellaisista viesteistä. Eli miten tämä käytännössä sitten hoidetaan? Kyllähän tämä kyllä/ei-vahvistus tai joku linkkisysteemi on toimivampi.
Mutta tärkeä lakiuudistus, ja hienoa, että tätäkin tämä hyvä hallitus vie eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-23T18:04:37,2022-02-23T18:06:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_219,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_220,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten velkaantuminen on jatkanut pandemiasta huolimatta kasvuaan. Lähes 6 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on henkilökohtaisia velkoja vähintään neljä kertaa tulojensa verran. Korkea velkaantuminen johtuu ensisijaisesti asuntolainoista, mutta myös muiden lainojen kuten kulutusluottojen määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Lainan suhteellisen helppo saatavuus yhdistettynä kohdistettuun asiakasmyyntiin on omiaan lisäämään kotitalouksien velkaantumista. Tämän takia meidän on tehtävä toimia, jotka luovat suodattimia tai väliportteja ihmisten holtittomaan kuluttamiseen.
Hallituksen muutosesitykset kuluttajansuojalakiin tehostavat puhelin‑ ja kotimyynnin valvontaa ja sääntelyä. Esityksellä halutaan ensisijaisesti parantaa kuluttajan asemaa ja päätäntävaltaa suoramyynnissä. Kuluttajansuojan vahvistaminen lisää omalta osaltaan näitä kuluttamiseen liittyviä suodattimia, joiden kautta kotitalouksien kasvanutta velkaantumista voidaan yrittää hallita.
Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoitus ei ole hankaloittaa yritysten toimintaa vaan luoda selkeämmät pelisäännöt koti‑ ja puhelinmyynnissä tehtäville sopimuksille. Liian usealle ihmiselle on epäselvää, mihin he sitoutuivat puhelinmyynnissä, ja etenkin ikääntyneille ihmisille suoramyynti voi olla hyvin painostava tilanne, jossa ikääntyneellä ei ole selkeyttä sopimuksen sisällöstä tai mahdollisuudesta kieltäytyä kaikesta tarjotusta. Näin ei voi olla, vaan jokaisella ihmisellä pitää olla tarkka ymmärrys siitä, mihin sitoutuu ostaessaan palveluita tai kulutustavaroita riippumatta niiden myyntitavasta. Ehdotuksen mukaan puhelinmyyjän olisi puhelun jälkeen toimitettava tekemänsä tarjous kuluttajalle tavalla, josta käy selkeästi ilmi tehty tarjous ja sen sitoumus. Jos kuluttaja ei hyväksy puhelinmyynnin jälkeen tehtyä tarjousta, raukeaa tehty sopimus. Esitys parantaa erityisesti heikossa asemassa olevien ihmisten mahdollisuuksia hyväksyä tai hylätä tarjous, mikä on tärkeää aidon kuluttajansuojan toteutumisen kannalta ja tarjoaa harkinta-aikaa myös kuluttajalle.
Arvoisa puhelin... Arvoisa puhemies! [Naurua] Puhelinmyynnin sääntelyn tiukentamista ja valvonnan tehostamista ovat puoltaneet lukuisat eri tahot. Esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttaja-asiamies on jo vuosien ajan esittänyt puhelinmyyntisääntelyn kiristämistä. Asiamiehen mukaan puhelinmyynnin ongelmista ja kuluttajien kokemuksista on kiistatonta tutkimusnäyttöä. KKV:n tutkimushankkeen mukaan lähes 80 prosenttia ihmisistä ei pidä puhelinmyyntiä hyödyllisenä tai mieluisana ostotapana. Puhelinmyynnin sääntelyn tiukentamiselle on siis vahva kansan tuki. Esitys ei kuitenkaan poista kaikkia puhelinmyyntiin liittyviä ongelmia mutta on askel oikeaan suuntaan. Ostotapahtuma ei saa olla epäselvä tilanne, vaan kummallakin osapuolella pitää olla tarkka yhteisymmärrys sopimuksen sisällöstä. Puhelinmyynnin jälkeen tehty jälkivarmistus takaa paremmin tämän periaatteen toteutumista ja suojaa kuluttajia tietämättään tai tahtomattaan tehdyiltä sopimuksilta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-23T18:06:38,2022-02-23T18:09:43,Hyväksytty,1.1
2022_14_221,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Edustaja oli oikeassa, en ole toiminut puhelinmyyjänä, mutta bensanmyyjänä kyllä. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_222,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan tästä lakiesityksestä vain yhden kohdan esille, ja se on tämä puhelinmyyntisääntelyn tiukentaminen kirjallisen vahvistusmenettelyn avulla. Kiitän erityisen lämpimästi tästä muutosesityksestä, sillä tällä hetkellä puhelinmyynnissä erityisesti ikäihmisten ja muistisairaiden kohdalla rikotaan usein myyntityön eettistä koodistoa. Tämä ei välttämättä tapahdu tarkoituksella, vaan kun ei tiedetä sitä tilannetta siinä puhelimen toisessa päässä.
Esityksen mukaan elinkeinonharjoittajan on puhelun jälkeen toimitettava tekemänsä tarjous kuluttajalle. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen pysyvällä tavalla hyväksy elinkeinonharjoittajan toimittamaa tarjousta, sopimus ei sido kuluttajaa. Vahvistusmenettelyn käytön laiminlyönnistä voitaisiin määrätä elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksu. Kuten sanoin, tämä esitys on todella tarpeellinen ja tervetullut. Tällainen kirjallinen vahvistus on jo käytössä useassa EU-maassa.
Kuluttajaliitto on ajanut voimakkaasti tämänkaltaisen kuluttajansuojan parantamista, ja myös monet järjestöt, kuten useat vanhus- ja eläkkeensaajien järjestöt sekä erityisesti Muistiliitto, ovat pitkään jo puhuneet puhelinmyynnin sääntelyn tiukentamisen tarpeesta. Muistiliittoon tulee säännöllisesti yhteydenottoja huolestuneilta omaisilta puhelinmyyjien toimintatavoista. Muistisairaat ovat tässä yhteydessä erityisen haavoittuva ryhmä, jota tulee suojella niin sanotulta pakkomyynniltä. Ilmiö on tuttu myös edunvalvontaviranomaisille, sillä 97 prosenttia heistä on työssään kohdannut puhelinmyyntiin liittyviä ongelmia.
No tähän loppuun toki haluan mainita vielä Kuluttajaliiton selvityksen, jonka mukaan 70 prosenttia vastanneista suhtautui puhelinmyyntiin kielteisesti ja lähes kolme neljäsosaa heidän kyselyynsä vastanneista oli sitä mieltä, että puhelinmyynti häiritsee heidän yksityisyyttään ja puhelinmyyjät painostavat ostamaan tavaroita ja palveluita. Elikkä kyllä puhelinmyynnissä toimintatavoissakin olisi varmasti kehitettävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-23T18:09:51,2022-02-23T18:12:08,Hyväksytty,1.1
2022_14_223,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_224,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme kuluttajansuojalain uudistusta ja niin sanotun omnibusdirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Tästä uudistuksesta ymmärrettävästi on nostettu erityisesti esiin tämä puhelinmyyntiä koskeva muutos, jonka myötä siirrytään kirjalliseen vahvistusmenettelyyn, elikkä puhelimessa tehty kauppa on jatkossa vahvistettava kirjallisesti, esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla. Tätä uudistusta ovat kannattaneet erityisesti Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Kuluttajaliitto ja lukuisat sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja muut kansalaisjärjestöt.
Tällä vahvistusmenettelyllä suojataan erityisesti heikommassa asemassa olevia kuluttajia, ja sitä ovat pitäneet tärkeänä erityisesti edunvalvonnan viranomaiset. Edunvalvonnan piirissä oleville henkilöille puhelinmyynnistä on koitunut jopa sellaisia ongelmia, että he tehneet vastoin omaa oikeustoimikelpoisuuttaan sellaisia kauppoja, jotka edunvalvojat sitten joutuvat myöhemmin perumaan tai korjaamaan.
Kritiikkinä tätä vahvistusmenettelyä vastaan on esitetty, että se vähentää esimerkiksi sanomalehtien myyntiä tai vaikeuttaa median jo muutenkin vaikeaa toimintaympäristöä. Täytyy sanoa, että jos tämmöinen kirjallinen vahvistusmenettely merkittävästi saa myynnin tippumaan, silloin ei voida puhua kovin vahvasta sitoutumisesta tai hyvästä tarjouksesta. Toisaalta on kuitenkin tärkeää, että seurataan tämän lain vaikutuksia, mutta esimerkiksi Ruotsin kokemuksista — kun Ruotsissa muutama vuosi sitten otettiin tämä vahvistusmenettely käyttöön — ei voida nähdä tällä olevan merkittävää vaikutusta esimerkiksi lehtimyyntiin. Siellä ei tilauksissa puhelinmyynnin kautta olet tiputusta tapahtunut.
Tähän ei kuitenkaan ole syytä vielä lopettaa kuluttajansuojan vahvistamista, vaan edelleen jatkossa on pohdittava tämänkin lain valmistelun yhteydessä työryhmän esittämää kansallisen kieltorekisterin perustamista. Tällä hetkellä jos ei halua ottaa vastaan puhelinmyyntiä, voi ilmoittaa siitä tällaiseen yksityisen yrityksen pitämään kieltorekisteriin, ja näitä on itse asiassa useampia, ja se tekee näistä kielloista tällä hetkellä hieman vaikeita; ne ovat vain määräajan voimassa, ja niiden seuraaminen on hankalaa. Olisi syytä tehdä tämmöinen kansallinen kieltorekisteri, joka olisi viranomaisen pitämä, niin että kun yhden kerran on kieltänyt puhelinmyynnin, sitten voi luottaa siihen, että se myös toimii.
Toinen vaihtoehto on prefiksi elikkä tällainen puhelinnumeron alkuun tuleva tunniste, josta vastaaja tietää ja tunnistaa, jos soittaja on puhelinmyyjä, ja pystyy näin ollen päättämään, haluaako juuri siinä tilanteessa vastaanottaa puhelinmyyjän soiton.
Erilaisia tapoja suojata kuluttajaa siis on, ja niitä meidän täytyy tarkasti harkita ja selvittää myös tulevaisuudessa, mutta tämä vahvistusmenettelyn käyttöönotto on tärkeä ja merkittävä askel. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-23T18:12:10,2022-02-23T18:15:17,Hyväksytty,1.1
2022_14_225,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_226,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki tunnistamme omasta elämästämme tilanteita, jolloin saamme soiton, jossa kaupataan milloin sähkösopimuksia, vakuutuksia, lehtiä, milloin mitäkin. Ainakin itselleni ehkä välillä kiireisen arjen keskellä se aiheuttaa ärtymystä, usein tarpeettomasti. He tekevät työtään, aivan kunniakasta ja laillista työtään. Toki joskus on varsin näppärää tilailla lennosta, jos soitto aiheuttaa ostoinnostusta tai haluaa mahdollisesti tarkistaa, olisivatko sopimukset huokeampia.
Puhemies! On kuitenkin varsin viisasta, että lakiehdotuksella suojataan kuluttajaa. Kyllä meillä on ollut lukuisiakin tilanteita, jolloin ymmärrystä siitä, mitä on tullut tilailtua, ei ole ollut tarpeeksi. Totta kai jokainen tässä salissa myös tunnistaa tietyt riskiryhmät, joiden, tavallaan, tilaamisen edellytykset äkkinäisellä puhelinsoitolla ovat heikohkot. Myös tämän lakiehdotuksen jälkeen puhelinmyyjät voivat tehdä työtään tarkennetuilla pelisäännöillä, vaikka tiedän, että seuraavan kerran, kun se soitto jälleen kajahtaa ja sähkösopimuksia myydään, itseäni se tuppaa ärsyttämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-23T18:15:17,2022-02-23T18:17:10,Hyväksytty,1.1
2022_14_227,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_228,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä villejä esimerkkejä kuulee todellakin usein, ja erityisesti esimerkiksi ikäihmisten hyväksikäyttö näissä puhelinmyyntitapauksissa on tässä yhteiskunnassa laajasti tuomittu. Onkin tarpeen, että uudistamme siltä osin kuluttajansuojalakia, jotta heikommassa asemassa olevien oikeudet turvataan.
Haluan samalla nostaa esille, että tämä lainsäädäntö voi samalla kuitenkin myös heikentää myyntiä niillä kunniallisilla, rehellisillä myyjillä. Kaikki lehtimyyntihän ei todellakaan ole kiusaamista eikä asiakkaan hyväksikäyttöä, tai puhelinmyynti ylipäänsä, vaan monen toivotun lehtitilauksen normaali alku.
Me tiedämme tässä salissa hyvin media-alan ahdingon: laskeneet mainosmyyntitulot ja niiden valumisen kansainvälisten alustojen mainosmyynniksi. Nyt kun myös tätä tilausmyyntiä rajoitetaan, myynti voi sitä kautta hidastua, kun kuluttaja ei esimerkiksi muista vahvistaa tilausta, vaikka sen olisi täydestä tahdostaan tehnyt. Media-alan ahdinko uhkaa tiedonsaantia ja luotettavaa mediaa, jos journalistisen sisällön tuottaminen ei ole kannattavaa. Toivon, että myös oikeusministeri pitää laadukkaan journalismin ja tiedonsaannin puolta ja että hallitus myös vahvistaa vastuullisen journalismin edellytyksiä, vaikka tässä myös sitä rajataan. Tämä hallituksen esitys kuitenkin kokonaisuudessaan on tervetullut, ja on tarpeen parantaa kuluttajansuojaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-23T18:17:10,2022-02-23T18:19:16,Hyväksytty,1.1
2022_14_229,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Tässä vaiheessa tälle varattua aikaa on vielä noin 6 minuuttia. Myönnän tässä vaiheessa vielä pyydetyt puheenvuorot edustaja Grahn-Laasoselle ja edustaja Mari Holopaiselle ja sen jälkeen ministerille. — Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_230,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Kiitos arvoisa puhemies! Tämä esitys on odotettu, ja se tulee kuluttajansuojaa epäilemättä parantamaan ja EU-lähtöistä lainsäädäntöä. Puhelinmyynnin puolesta ei varmasti moni puhu, koska tiedämme kaikki, että ne puhelut tulevat usein väärään hetkeen ja saattavat ihmisiä kiusata, ja on aitoja tosiasiallisia tilanteita siitä, että erityisesti ikääntyvässä väestössä on saattanut joku tarkoittamattaankin tilata lehden, jota ei tosiasiallisesti olisi ehkä vähän harkinta-aikaa saatuaan sitten välttämättä tilannut. Että sikäli ymmärrän tämän kuluttajansuojanäkökulman. Mutta edustaja Pitko nosti esiin tämän meidän suomalaisen mediakentän tulevaisuuden, ja pitäisin erittäin tärkeänä sitä, että samassa yhteydessä arvioitaisiin sen vaikutuksia mediakenttään, erityisesti sanomalehtien tilauksiin ja sitä kautta median toimintaedellytyksiin Suomessa.
Tässä ajassa jos koskaan tarvitaan luotettavaa tiedonvälitystä, emmekä saisi tästä salista tehdä sentyyppistä lainsäädäntöä, joka heikentää suomalaisen moniarvoisen, monipuolisen, riippumattoman sanomalehtikentän toimintaolosuhteita. Näin ollen olisin kysynyt ministeriltä, että kun tiedämme, että aamun lehti on sivistysteko ja mitä useampi suomalainen lukee, sitä suurempi sivistyksen taso meillä on tässä maassa, niin mitä voidaan vastaavasti tehdä sitten korvaavia toimia, jotta toimintaedellytykset eivät heikkene. Tätä huolta ovat sanomalehdet nostaneet esiin ja heitä edustava medialiitto myöskin. Mitä muuta voimme tehdä? Jos tehdään tämäntyyppinen muutos, niin mikä sitten parantaa vastaavasti median toimintaedellytyksiä Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-23T18:19:26,2022-02-23T18:21:22,Hyväksytty,1.1
2022_14_231,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_232,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aihepiiriin liittyen: On todella tärkeää, että media-alan edellytykset paranevat tästä nykyisestä tilanteesta. Totta kai alalla on tapahtunut erilaisia murroksia, joihin ei voida lainsäädännöllä vaikuttaa. Sosiaalinen media on tuonut kysyntää toisaalle, ja siihen toki täytyy alan toimijoidenkin tuoda uusia ratkaisuja, mutta olisi tärkeää, että ottaisimme käyttöön sanoma- ja aikakauslehtien ja kirjojen alennetun arvonlisäverokannan. Tätä ollaan käsitelty myös EU:n puolella, ja siihen suhtaudutaan hyvin myönteisesti. Tämä laskelma tarkoittaisi sitä, että jos nyt vähentäisimme arvonlisäverokantaa 10 prosentista 5 prosenttiin, niin se vähentäisi verotuloja 67 miljoonalla eurolla — kysyin tämän arvion eduskunnan tietopalvelusta — eli tämä olisi aika kohtuullinen hinta.
Sen sijaan en pidä siitä ajatuksesta, että meidän pitäisi jotenkin epäselvillä kuluttajan valinnoilla edesauttaa mitään myyntiä. Kyllä kuluttajalla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa hyvin selvästi siihen, mitä hän hankkii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-23T18:21:23,2022-02-23T18:22:41,Hyväksytty,1.1
2022_14_233,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_234,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä.
Ensimmäiseksi haluaisin sanoa — viitaten edustaja Ovaskan kysymykseen — että varmasti kaikille on selvää se, että jos kuluttaja itse ottaa yhteyttä, esimerkiksi jos on lentokentällä ja huomaa, että pitäisi saada matkavakuutus, niin voi itse soittaa sinne vakuutusyhtiölle, ja silloin kun itse pyytää tätä palvelua, ei tarvita mitään vahvistusmenettelyä sen jälkeen, vaan se vakuutus voidaan toimittaa ja tehdä heti siellä paikan päällä.
Sitten on myös niin, että tämä vahvistusmenettely lähtee siitä, että sen voi tehdä kirjallisesti — sähköpostitse, tekstiviestein, ja jos on riittävän uusi kännykkä, myös niin, että se ottaa vastaan sen, mitä kaikkea tämän palvelun tarjoajan pitäisi lähettää sinulle — mutta sitten voi olla, että meillä on alakohtaista sääntelyä, joka ei tule tästä sääntelystä vaan esimerkiksi tietosuojapuolelta tai sitten vakuutusoikeuspuolelta, jotka määräävät näitä kriteerejä. Niihin tässä ei vaikuteta.
Sitten tähän olennaiseen kysymykseen tästä kirjallisesta vahvistusmenettelystä ja miten se vaikuttaa meidän mediaan: Tämä on asia, mitä me myös pohdittiin hyvin tarkasti ministeriössä. Ja niin kuin tässä on tuotu esille, niin Suomen kaltaiselle demokratialle vapaa sana ja asialliset sanomalehdet, jotka pysyvät totuudessa ja jotka pystyvät kirjoittamaan ja kertomaan kansalaisille siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu, ovat äärimmäisen tärkeä asia.
 Sen takia olemme katsoneet myös sinne Ruotsiin päin — edustaja Mäkynen nosti myös esille sen. Tässä vertailussa tulee esille se, että kun Ruotsi lähti 2018 tähän menettelyyn, mitä meille nyt ehdotetaan, niin siellä tavallaan tämä menettely on parantanut kuluttajansuojaa ja kuluttajien tyytyväisyyttä puhelinmyyntiin ja se on vähentänyt myös kuluttajaviranomaisille tehtyjä ilmoituksia ja riitoja. Ei ole nähty, että se olisi merkittävästi vaikuttanut mediapuoleen, mutta koska olemme myös huolissamme tästä, niin tähän halutaan tarkka seuranta.
Sen takia tähän sisältyy nyt myös tämä seuranta siitä, että seurataan tämän menettelyn vaikutuksia erityisesti lehtialaan, ja kahden vuoden kuluttua säännösten voimaantulosta arvioidaan, miten tämä kirjallinen vahvistusmenettely on vaikuttanut lehtien myyntiin ja lehtitarjonnan monimuotoisuuteen, ja tämän perusteella pitää sitten arvioida, onko tälle perusteita — jatketaanko näin vai pitääkö tehdä muutoksia. Tämä on äärettömän tärkeätä ja keskeistä.
Keskeisin asia tässä on se, että parannetaan kuluttajansuojaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-02-23T18:22:42,2022-02-23T18:25:59,Hyväksytty,1.1
2022_14_235,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Keskustelu, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_236,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön 5/2022.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että pienten yritysten sulkemiskorvausta ja matkailu‑ ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritysten kustannustukea muutettaisiin. Sulkemiskorvauksella kompensoitaisiin koronapandemian hallintaan liittyvien sulkemismääräysten ja yleisötilaisuuksien kieltämisen aiheuttamia vahinkoja yritystoiminnalle. Kustannustuella kompensoidaan lievempien rajoitusten kielteisiä vaikutuksia rajoituksista kärsiville toimialoille ja yrityksille. Esityksessä tavoitteena on yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutettuna, ja lisäksi tähän mietintöön sisältyy kaksi lausumaehdotusta. Ja etenemme tässä siten, että tähän sisältyy yksi vastalause.
Normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailuedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia ja sen johdosta säädetyt rajoitukset ovat kuitenkin kohdelleet elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronapandemiasta ja sen rajoitustoimista aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen.
Talousvaliokunta on aiemmin tähdentänyt, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamattomasti heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisissa tilanteissa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä. Kustannustuki olisi soveltamisalaltaan edelleen tarkoitettu ensisijaisesti lain liitteessä mainituilla toimialoilla toimiville matkailu‑, ravintola‑ ja tapahtuma-alan yrityksille. Lisäksi sitä voitaisiin myöntää, mikäli yritykseen on kohdistunut julkisoikeudellinen koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus joko suoraan tai mikäli julkisoikeudellinen rajoitus on kohdistettu tukea hakevan yrityksen merkittävään asiakaskuntaan.
Kustannustuen tarkoitus on kohdistua nykyisellään vain julkisoikeudellisista rajoituksista kärsiviin toimialoihin ja yrityksiin. Kyseessä ei siten olisi enää niin sanottu yleinen kustannustuki, jolla tuettaisiin koronapandemian aiheuttamia yleisiä liiketoiminnan vaikeuksia yrityksille. Tuen myöntämisen edellytyksenä pidettävää liikevaihdon alenemavaatimusta laskettaisiin siten, että liikevaihdon aleneman tulisi olla yli 25 prosenttia aiemman kustannustukisääntelyn mukaisen 30 prosentin sijaan. Tämä on ehkä keskeisimpiä muutoksia tässä esityksessä. Tuen myöntämisen edellytykset pysyisivät pääosin ennallaan.
Ja sitten lyhyesti sulkemiskorvauksesta:
Sen lähtökohdat ovat hieman erilaiset kuin kustannustuen. Lainsäädäntöön tai viranomaismääräyksiin perustuneet sulkemis‑ ja rajoitusmääräykset ovat merkinneet tietyn elinkeinon harjoittamisen kieltämistä lähes kokonaan määräajaksi ja siten hyvin voimakasta puuttumista perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinovapauteen. Lisäksi sääntelyllä on puututtu elinkeinonharjoittajien perustuslain 15 §:ssä tarkoitettuun omaisuuden suojaan. Näin ollen siis sulkemismääräysten taustalla on ollut hyvin painavia perusoikeuksiin liittyviä punnintoja ja perusteita, ja tähän on myöskin perustuslakivaliokunta ottanut kantaa. Ottaen huomioon rajoitussääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys perustuslakivaliokunta on pitänyt välttämättömänä, että kohtuullisesta kompensoimisesta ja vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille säädetään lailla.
Tämä lyhyesti tästä sulkemiskorvauksesta, ja siihen liittyy myöskin valiokunnan tekemä muutosesitys ihan pykäliin asti, eli sieltä poistettaisiin sana ”pienille”, ja pienille yrityksille tarkoitettua sulkemiskorvausta laajennettaisiin. Tämä muutos parantaa yritysten asemaa ja mahdollistaa joidenkin yritysten pääsemisen tämän tuen piiriin jo tässä vaiheessa tämän lain myötä. Vielä odotamme hallitukselta saapuvaksi suurten yritysten sulkemiskorvaukseen liittyvää lainsäädäntöä, kunhan EU-prosessit on saatu hoidettua.
Ihan vielä haluaisin nostaa muutaman punninnan tämän lainsäädännön tarkoituksenmukaisuudesta, koska se on paikallaan. Talousvaliokunnan saama asiantuntijaselvitys on ollut jakautunutta nyt ehdotetun tuen tarkoituksenmukaisuuden suhteen. Kuulemisissa on esitetty, että pandemian johdosta myönnetyt tuet ovat olleet niukkoja sekä määrällisesti että tukikelpoisten toimintojen määrittelyn suhteen erityisesti kansainvälisessä vertailussa mutta myös absoluuttisesti.
Toisaalta valiokunta on saanut selvitystä, jonka mukaan pandemian alkuvaiheen likviditeettikriisin myötä uhanneen konkurssiaallon torjumisen jälkeen kustannustuen kaltaisten instrumenttien vaikutus on ollut vähäinen tai joidenkin asiantuntijanäkemysten mukaan jopa negatiivinen. Varmasti tulemme tarvitsemaan laajempaa punnintaa näistä yrityksille kohdennetuista tuista koronakriisissä ja tämän kokonaisuuden läpi katsomista. Ja toivon, että tähän punnintaan, jota valiokunta on ansiokkaasti mietintöön kirjannut, myöskin tutustutte, koska aikataulun puitteissa ei ole mahdollista sitä kokonaisuutena tässä avata.
Valiokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että tämä hallituksen esitys tuli eduskunnalle käsiteltäväksi suhteellisen kohtuuttomassa aikataulussa ottaen huomioon, että tämä on sidottu lisätalousarviomenettelyyn ja tätä lainsäädäntöä myöskin odotettiin pitkään. Ja valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarve turvautua ehdotetun kaltaiseen lainsäädäntöön on ollut tiedossa jo pitkään, ja toivon, että tämä viesti kohtuuttomista määräajoista menisi perille myöskin valtioneuvoston piiriin, mikäli joudutaan — ja todennäköisesti kun vielä joudumme — koronayritystukilainsäädäntöä jatkossakin käsittelemään.
Ja kaksi lausumaehdotusta sisältyy tähän, ja lyhyesti vielä niistä. 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toteuttamaan vaadittavat toimet, joilla turvataan tilannehuoneen/datahuoneen toiminnan jatkuminen välittömästi. Tähän liittyvä taustoitus on mietinnössä. Voitte tutustua siihen. Ja toinen lausumaehdotus kuuluu siten, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa talousvaliokunnalle kaikki hallinnonalat kattavan ja kansainvälisen toimialoittain jäsennettyä vertailua sisältävän selvityksen koronapandemian aikana myönnetyistä yritystuista maaliskuun 2022 loppuun mennessä.
Tässä tiivistetysti, arvoisa puhemies. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-23T18:26:41,2022-02-23T18:34:33,Hyväksytty,1.1
2022_14_237,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_238,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian aikana on käsitelty useita korvauspaketteja, ja toki toivomus on, että päästään mahdollisimman pian rajoitteista täysimääräisesti eroon ja että niitä ei tarvitsisi myöskään enää ottaa käyttöön. Täyttä varmuutta ei tietenkään voi olla, mutta sinänsä tilanne vaikuttaa siltä, että tämä voisi olla mahdollista. Kolmannetkin rokotteet ovat olleet pitkään jo saatavilla ja myöskin neljännet rokotteet tietyille riskiryhmille. Kaikkein tärkein keino myöskin elinkeinojen edellytysten ylläpitämiseksi on se, että ihmiset ovat ottaneet tämän rokotesuojan, joka sitten suojaa vakavilta tautimuodoilta, ja nyt tilanne on siltä osin eri.
Elikkä nyt on päästävä kyllä ihan normaalitoimintaan, ja tämmöisten pakettien ei sitten tarvitse enää olla osa toimintaa, vaan meidän yritykset, jotka ovat joutuneet kärsimään tästä epidemiasta monilla aloilla, toivottavasti pääsevät ihan normaalisti toimimaan.
Arvioiden mukaan kuluttajilla on säästöjä, joita voidaan sitten käyttää, kun tämä yhteiskunta toimii ihan ennallaan, ja sinänsä lupaavia merkkejä taloudesta on ollut jopa siinä määrin, että inflaatio on ollut hyvin korkeaa, mikä ei tietenkään ole pelkästään hyvä asia, mutta työllisyys on kehittynyt hyvin ja talous pyörii jälleen.
On kuitenkin huomattava, että tämä selvitys, jota me nyt edellytettiin — me halutaan tietää tarkemmin, mihin yritystuet ovat menneet ja mihin ne on käytetty, ja että tehdään niistä ajantasainen vertailu — on tosi tärkeätä, koska tietyillä aloilla, esimerkiksi tapahtuma- ja kulttuurialalla, toimijat eivät ole saaneet riittävästi korvauksia. Se johtuu monesta seikasta, myöskin siitä, mikä on se yritysmuoto ja onko ollut alihankkijana ja niin edelleen. Totta kai tätä on sitten yritetty korvata myös sieltä OKM:n puolelta.
Tässä myös tärkeä huomio on se, että teimme lausuman siitä, että tämän tilannehuoneen jatko on turvattava välittömästi. On saatu erittäin tärkeää tietoa tutkijoilta tämän pandemian aikana esimerkiksi juuri työllisyyskehityksestä ja siitä, kuinka tuet ohjautuisivat mahdollisimman hyvin, ja nyt onkin äärimmäisen tärkeätä, että tämä toiminta jatkuu ja se turvataan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-23T18:34:33,2022-02-23T18:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_14_239,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_240,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on yritysten kustannustuki kutonen ja sulkemiskorvaus. Kaksi vuotta kestäneiden koronatoimien takia valtio on pyrkinyt korvaamaan rajoitus- ja sulkutoimien aiheuttamia vahinkoja yrityksille. Hyvä näin, eiväthän nämä sulku- ja rajoitustoimet ole yrittäjien ja yritysten vika tai vastuulla.
No miten korvaaminen on onnistunut? Vastaus on, että ei erityisen hyvin. Tukia on voinut hakea lyhyissä, muutaman kuukauden pätkissä, ja jokainen hakukierros on hakukriteerien epätarkkuuden takia osittain epäonnistunut. Me perussuomalaiset olemme matkan varrella yrittäneet puuttua hakukriteerien vikoihin, mutta hallitus ei ole meitä kuunnellut. 
Ensimmäiseen kustannustukeen kesäkuussa 2020 teimme jo muutosehdotuksen. Sanoimme, että mielestämme kustannustuen myöntämiseen edellytettyä liikevaihtorajaa olisi pitänyt madaltaa, jotta olisi huomioitu paremmin pienet yrittäjät. Ehdotuksemme äänestettiin kumoon. Elinkeinoministeri jopa piikitteli minua tässä salissa, kun esittelin havaintoani epäkohdasta. Se oli hänen mielestään politikointia. Miten sitten kävikään? Kun hallitus toi lokakuussa esityksen kustannustuki 2:sta, se oli kuitenkin ottanut neuvostamme vaarin ja poistanut tuon liikevaihtorajan. Virhettä ei siis korjattu, kun me sitä ehdotimme, vaan vasta neljä kuukautta myöhemmin. 
Jätimme kustannustuki 2:eenkin talousvaliokunnassa vastalauseen, jossa ehdotimme tuen alarajan laskemista tuhanteen euroon. Valtiokonttorihan oli raportoinut, että tämä oli toinen suurin syy hakemusten hylkäämiseen aikaisemmin. Monille kansanedustajille tonni kuulostaa pikkurahalta, mutta me perussuomalaiset ajattelemme asian niin, että tonnikin on iso raha silloin kun pankkitili on tyhjä ja laskuja pitäisi maksaa. Tuen alarajan pudottaminen tuhanteen euroon ei kelvannut hallitukselle, vaan ehdotuksemme äänestettiin kumoon, ja jälleen sama toistui: Rajoitukset jatkuivat, ja kustannustuki kolmosen hallitus toi maaliskuussa 2021. Siinä oli nyt huomioitu pienimmät yrittäjät jo vähän paremmin. Aikaa oli taas kuitenkin kulunut neljä pitkää kuukautta.
Ehdotimme vielä kolmanteen kustannustukeen jättämässämme vastalauseessa, että hallitus mahdollistaisi aiempien kustannustukien ajalta uuden haun siten, että ilman tukia jääneet voisivat saada korvauksia taannehtivasti. Se ei käynyt hallituspuolueille: ehdotuksemme äänestettiin kumoon, eivätkä ne yrittäjät, joille ne kriteerit eivät sopineet, saaneet tukea noilta ajoilta.
Kustannustuki nelonen tuli sitten toukokuussa 2021. Siinä haluttiin kohdentaa tukea erityisesti tapahtuma-alalle, jolla kärsittiin todella paljon koronarajoituksista. Vaikka paketissa oli paljon hyvääkin, ehdotimme siihen, tällä kertaa yhdessä kokoomuksen kanssa, parannuksia muun muassa musiikkialan ammatinharjoittajille ja musiikkifestivaalien järjestäjille. Nämä parannukset eivät taaskaan hallitukselle kelvanneet.
Arvoisa puhemies! Rajoitusten ja sulkujen jatkuessa olemme ehdottaneet liikevaihdon aleneman ja omavastuun pudottamista. Siihen ei ole heti suostuttu, ja aikaa on jälleen kulunut, ja vasta nyt hallitus on suostunut pudottamaan nuo mainitsemani kriteerit 30 prosentista 25 prosenttiin — mutta ei vieläkään 20 prosenttiin, mikä olisi mielestämme oikein. Siksi teen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tähän kustannustuki kutoseen pykälämuutosesityksen perussuomalaisten vastalauseen mukaisella tavalla, eli että liikevaihdon alenemaksi ja omavastuuksi riittää 20 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan korostaa, että Suomi on ollut kitsas tukemaan yrityksiään verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Saamani tiedon mukaan Suomi on häntäpäässä yritysten suorissa koronatuissa Euroopassa. Talousvaliokunnalle toimitettu kansainvälinen vertailu on ollut puutteellista, ja siksi talousvaliokunta on tehnyt mietintöön siitä lausumaehdotuksen. Toivon hartaasti, että myös tämän salin vasemmistolaisin osa ottaa nyt opikseen tästä eikä vastaavaa epätasa-arvoa ja syrjintää enää koskaan kohdistu suomalaisiin yrityksiin ja yrittäjiin kriisien aikana — ja niitä kriisejä näköjään pukkaa koko ajan lisää.
Hallitukselle: Olette elpymisvälineen ja muiden EU:n, voisi sanoa, vedätysrahastojen kautta tukeneet muiden maiden, muun muassa Italian ja Espanjan, yrityksiä erittäin avokätisesti lisäämällä Suomen valtion yhteisvelkavastuita pitkälle tulevaisuuteen. Jos ne miljardit eurot olisi käytetty kotimaassa, kuten moni asiantuntija on myöskin ehdottanut, olisi hyöty ollut Suomen taloudelle huomattavasti parempi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-02-23T18:37:21,2022-02-23T18:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_14_241,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Piirainen poissa. — Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_242,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä ovat tosiaan kustannustuki ja sulkemiskorvaus, jotka molemmat koskettavat erityisesti matkailu- ja ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiä. Ne ovat tarpeellisia ja välttämättömiä ja yhteiskunnallisesti myöskin vaateita ja vastuita siihen, että olemme rajoittaneet hyvin vahvasti elinkeinovapautta.
Elinkeinovapaus on kuitenkin meidän perustuslaissa määrätty oikeus, ja siltä osilta on ollut myöskin oikeus ja kohtuus yrittäjille tietää, että sulkemis- ja rajoittamistilanteessa korvauksia tai tukia on tulossa. On sinänsä harmi, että kun esimerkiksi viime vuoden lopussa hallitus asetti yllättäen rajummat uudet rajoitustoimet, ei pystytty informoimaan siitä, mikä tukimuoto ja mikä sulkemiskorvaus aiotaan säätää, vasta kuin sitten reilusti tämän vuoden puolella. Eli epätietoisuus sekä kustannustuesta että sulkukorvauksista on ollut monelta yrittäjältä se viesti, lisäksi myöskin kohtuuttomat käsittelyajat sekä se, että esimerkiksi kahden tuen päällekkäisyys on aiheuttanut tilanteita, että jos toista tukea tulisi maksatukseen alle 2 000 euroa, se on tarkoittanut sitä, että sitä tukea ei ole saanut ollenkaan. 
Olen jo aiemmin ehdottanut, että tämä alaraja, 2 000 euroa, olisi tässä digi-Suomessa pystytty ja pitänyt alentaa sinne 250—500 euroon. En ymmärrä, mistä tämä 2 000 euron alaraja on, kun me olemme monelle yrittäjälle tärkeätä työttömyyskorvaustakin säätäneet, muutamien satojen eurojen työttömyyskorvausta, ja tiedetään, että jokaiselle yrittäjälle ovat tällä hetkellä olleet tärkeitä muutamat sadat eurot puhumattakaan muutamista tuhansista euroista.
Eli on hyvä, että tämä nyt tulee, mutta tärkeätä on, että tästä myöskin pystytään jotain oppimaan. Kun kriisiä ja meidän pandemiaa on lähes kaksi vuotta eletty, niin nyt on myöskin aika tarkastella sitä, että jos vastaavia tukimuotoja tarvitaan jossain vaiheessa myöhemmin tehdä, niin ne samat virheet, mitä on tehty näiden prosessien aikana, eivät voi enää toistua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-02-23T18:43:25,2022-02-23T18:46:27,Hyväksytty,1.1
2022_14_243,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_244,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon sivistysvaliokunnan puheenjohtajana sivistysvaliokunnan terveiset tähän asiaan. Meillähän oli sellainen mahdollisuus, että saimme antaa tähän lausunnon, ja näitä meidän lausunnossa olevia asioita on kiitettävästi otettu tässä huomioon — kiitos siitä. Haluan kuitenkin nyt kertoa, mikä meidän ajatus tästä oli siinä vaiheessa ennen tätä päätöksentekoa.
Sivistysvaliokuntahan haluaa muistuttaa, että korona-ajan menetysten korvaukset on kohdennettava tapahtuma-alan yrityksille yhdenvertaisesti. Olemme joka ikinen kerta, kun tämä kustannustukilakiesitys on tullut tänne, saaneet lausua. Joka ikinen kerta sivistysvaliokunta on ollut nimenomaan oman sektorinsa — yritysten ja tapahtuma-alan ja kulttuuritoimijoiden — puolella. Me olemme tehneet kaikkemme sen eteen, että me kuulemme heitä ja välitämme sitten hallitukselle myöskin viestiä siitä, miten vaikea tilanne heillä on.
Kulttuuri- ja tapahtuma-alan ongelma on nimenomaan ollut se, että kovinkaan moni ei ennen tätä niin sanotusti retuuttia, tätä koronapandemiaa, tiennyt sitä ansaintalogiikkaa, mikä kulttuuri- ja tapahtuma-alalla on, puhumattakaan sitten freelancereiden tilanteesta, joka on aivan kestämätön ollut tässäkin pandemiatilanteessa. Siitä syystä nyt, kun on hiljalleen opittu, miten erilaisia yrityksiä, miten erilaisia toimijoita on kulttuuri- ja tapahtuma-alalla, pidämme tärkeänä, että sitä nyt sitten myöskin näissä tukimuodoissa otetaan huomioon ja jatkossa sitten kehitetään kaiken kaikkiaan — muun muassa sosiaaliturvaa, mutta myöskin yritystukimuotoja, varsinkin jos tämä pandemia tai epidemia tästä nyt jatkuu.
Sivistysvaliokunta pitää erittäin tarpeellisena kaikkia taloudellisia tukia, joilla korvataan luovien alojen sekä liikunnan ja urheilun toimijoiden korona-ajan rajoituksista johtuneita menetyksiä. Valiokunta on kantanut huolta tapahtuma-alan ahdingosta koko koronapandemian ajan. Uusimmassa lausunnossaan valiokunta katsoo, että yrityksille rajoituksien vuoksi myönnettävä sulkemiskorvaus tulisi jatkossa kohdentaa niin, että myös isot tapahtuma-alan toimijat, ilman yleisöä järjestettävät tapahtumat sekä toiseen ajankohtaan siirretyt yleisötapahtumat huomioitaisiin paremmin. Tukimaksimin korottaminen nykyisestä 2,3 miljoonasta 10 miljoonaan euroon tulee myös valmistella mahdollisimman pian.
Valiokunta pitää erinomaisena sitä, että tapahtuma-alan tukimuotoja on saatujen kokemusten perusteella kehitetty ja pyrkimyksenä on ollut saada yhä useampi toimija tukien piiriin. Tukimuotoja tuleekin kehittää edelleen niin, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään. Tapahtuma-alan elpymistä on tuettava myös esimerkiksi kehittämällä tapahtumatakuuta. Sen piiriin on jatkossa otettava myös pienemmän liikevaihdon toimijat ja ympärivuotinen tapahtumatoiminta.
Meidän erityinen kannanottomme on, että rajoituksissa on käytettävä jatkossa painavampaa harkintaa. Koronan vuoksi asetetut rajoitustoimenpiteet eivät ole kohdelleet toimialoja tai yrityksiä tasapuolisesti. Valiokunta muistuttaa, että tapahtuma-alaan on kohdistunut kovia rajoitustoimia, jotka ovat heikentäneet sen toimintaedellytyksiä. Tapahtuma-alan rajoituksissa tulee valiokunnan mukaan jatkossa käyttää painavampaa harkintaa. Rajoituksia asetettaessa täytyy myös huomioida riittävä ennakointi sekä toimialan erityispiirteet ja moninaisuus. Rajoitusten tulee olla välttämättömiä, tarkkarajaisia ja oikeasuhtaisia. Valiokunta korostaa alan elpymisen tärkeyttä ja muistuttaa lausunnossaan, että alan toimijoita auttaa suuresti uskottava näkymä kannattavan liiketoiminnan käynnistämisestä ja jatkuvuudesta. Tämä valiokunnan lausuntohan on kokonaisuudessaan luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa.
Totean vielä sen, että kun sain eilen tapahtuma-alan ja kulttuurialan toimijoilta adressin, jonka oli monituhantinen joukko kirjoittanut, niin he toivoivat ennen kaikkea sitä, että parasta elpymistä on se, että he saavat tehdä työtä. Se oli hyvin sanottu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-23T18:46:27,2022-02-23T18:50:49,Hyväksytty,1.1
2022_14_245,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_246,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Toivottavasti nyt käsittelyssä oleva tukikokonaisuus on viimeinen, jonka joudumme tekemään tai joka meidän onkin tehtävä, mutta kun tämä koronakriisi nyt toivottavasti näyttää olevan hiipumassa ainakin Suomessa, niin nyt täytyy tietysti tarkoin harkita, millä keinoin tilanne pidetään näin hyvänä kuin se tällä hetkellä on, että tämänkaltaisiin toimiin emme enää joutuisi.
Koronakriisi on koetellut monella tapaa elinkeinoelämää, matkailu- ja ravintola-alaa, tapahtuma-alaa, kulttuuritoimijoita, urheilua ja niin edelleen, ja varsinkin viimeisimmät rajoitukset, jotka ovat osin olleet kyllä perusteltuja, ovat koetelleet yrittäjiä ja ennen muuta freelancereita kohtuuttomalla tavalla. Sen takia on hyvä, että meillä on erilaisia tukimalleja ollut käytössä. Mutta on aivan rehellistä todeta, että kun tämä kriisi Suomen ja koko maailman yllätti, ei oltu valmiita tekemään sellaisia tukimuotoja, jotka olisivat kaikenkattavia, joissa ei olisi virheitä ja joissa ei olisi pullonkauloja ja semmoisia sokeita kulmia ja pisteitä.
Tämän koronakriisin jälkeen — kun toivon, että olemme jo varmuudella toivottavasti sen puolivälin ainakin ohittaneet, mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan — toivon, että teemme sellaisen kokonaisarvion poikkiministeriöittäin, poikkivirastoittain, jossa kartoitamme, minkälaisia valmiita työkaluja voimme näistä nyt käytetyistä työkaluista ottaa ja toisaalta, kuinka voimme niitä kehittää paremmiksi, jotta sitten, kun tulee seuraava kriisi, mikä ikinä se onkaan, meillä on valmiina tukitoimet. On selvää, että rajoituksia ei ole kukaan mielellään asettanut, mutta ne on asetettu sen takia, että on ollut suuri tarve suojella kansanterveyttä ja suojella kansalaisia, ja on selvää, että näin myös moni muu läntinen maa on toiminut, ja sillä lailla suomalaista yhteiskuntaa on saatu turvattua.
Mutta siinä missä rajoitusten logiikka ja rajoitusten perustelut eivät ole ehkä olleet kaikkein kestävimpiä, kyllä meidän päättäjien täytyy avoimin mielin olla myös kritiikille alttiita, koska kyllä näissä on myös virheitä tehty, mutta toki ne ovat aina ajassaan tulleet.
Arvoisa puhemies! Tiivistäen: toivotaan, että kyseessä on viimeinen tukipaketti tähän liittyen, ja olenkin varma, että hallitus tekee tästä myös jälkikäteen kokonaisvaltaisen arvion, ja toivottavasti jatkossa, jos näitä joudutaan tekemään, meillä on parempia ja nopeampia ja paremmin kaikki huomioon ottavia tukimuotoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-23T18:50:53,2022-02-23T18:53:37,Hyväksytty,1.1
2022_14_247,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_248,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on nyt kustannustuen kuudes kierros, ja toden totta olemme joutuneet näitä käsittelemään tässä eduskunnan suuressa salissa jo useaan kertaan. Se on tässä vaiheessa kuitenkin edelleen perusteltua oikeudenmukaisuussyistä, mutta on todettava, että Suomessa kokonaissumma yritystukien osalta korona-aikana lähentelee jo 4,5:tä miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa se ei ole erityisen paljoa myöskään suhteutettuna bkt:hen, mutta sitä perustelee myös se, että Suomeen kohdistunut taloudellinen isku on ollut muita maita pienempi. Suomessa on onnistuttu ehkä muita maita paremmin myös tasapainoilemaan terveyden ja taloudellisen avaamisen välillä, ja tämä tulee olemaan tärkeää myös jatkossa, kun yritämme pitää pandemiaa tällä laskevalla uralla.
Nyt tehdään jälleen merkittäviä muutoksia kustannustukeen. Olemme kehittäneet kustannustukea jokaisella kierroksella, ja laskemme nyt tätä omavastuun ja liikevaihdon aleneman prosenttia 30:stä 25:een. Vertailukauden muutos mahdollistaa myös uusille yrityksille, tässä korona-aikana perustetuille yrityksille, mahdollisuuden hakea kustannustukea ja sulkemiskorvausta.
Yhteensä tämän kierroksen tuet maksavat Suomen valtiolle yli 200 miljoonaa euroa plus aiemmilta kierroksilta jääneet kustannustuen rahat. Jonkin verran siis on jäänyt käyttämättä rahaa myös näillä aiemmilla kierroksilla. On tärkeää, että tapahtuma- ja kulttuurialaa varten valmistellaan riittävän ajoissa ensi kesää ja varmasti syksyäkin varten tapahtumatakuu sen varalle, että uusi muunnos tai muu käänne tässä pandemiassa vielä pakottaa näiden rajoitusten käyttöönottoon.
Arvoisa puhemies! Käsittelytapa, jolla nämä asiat on valmisteltu ja tuotu eduskunnalle, on ollut erittäin vaikea. Ymmärrämme sinänsä, että ministeriössä on kova työtahti ja muutokset pandemiassakin tapahtuvat yllättäen, mutta silti kun kysymys on jo kuudennesta kustannustukikierroksesta, olisimme valiokunnassa odottaneet, että saamme tämän esityksen käsittelyymme aikaisemmin, nopeammin heti rajoituspäätösten jälkeen. Toisaalta erityisen moitittavaa tässä tapauksessa oli, että saimme vielä kesken valiokuntakäsittelyn aika ison muutoksen käsiteltäväksemme, mutta koska kysymys oli yrityksille tärkeästä muutoksesta, niin päätimme sen ottaa käsittelyyn ja sisällyttää tähän valiokunnan muutettuun esitykseen. Mutta tähän käsittelytapaan ja asioiden valmisteluun on syytä kiinnittää huomiota myös jälkiarvioinnissa, kun tätä pandemia-aikaa sitten sen jälkeen uudelleen arvioidaan.
Jatkossa on erittäin tärkeää, että meillä on paitsi tällaisessa kriisitilanteessa myös normaaliaikoina käytössä reaaliaikaista dataa päätöksenteon tukena, ja siksi talousvaliokunnan esittämä lausuma tilannehuoneen välittömästä jatkosta on erittäin tärkeä. Haluan vielä nostaa esiin, että otimme tästä lausumaehdotuksesta pois erilaiset selvitykset ja haluamme, että nyt siirrytään suoraan toteuttamiseen. Eli talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että palaamme reaaliaikaisen datan käyttöön välittömästi ja jatkamme sitä tästä eteenpäin myös normaaliaikana.
Tärkeää on myös toinen lausumamme kriisin aikaisten yritystukien kokonaiskuvan ja kansainvälisen vertailun tekemisestä. Siitä on monenlaisia käsityksiä tässäkin salissa, ja on tärkeää, että meillä on käytössämme paitsi nämä luvut myös tarkempaa analyysiä siitä, miten eri tukimuodot toimivat — paitsi näistä suorista tuista, mitä kustannustuki edustaa, mutta myös lainojen, lainatakausten, pääomasijoitusten ja muiden yritysten tukemiseksi käyttöön otettujen mallien arvioinnista on tehtävä analyysiä yhdessä tutkijoiden, korkeakoulujen ja tietysti tämän uudelleen käyttöön otettavan tilannehuoneenkin kanssa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-23T18:53:39,2022-02-23T18:57:56,Hyväksytty,1.1
2022_14_249,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_250,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös liikennevaliokunta lausui kustannustuki kutosesta, ja valiokunta piti hyvänä, että esityksellä pyritään yritysten toiminnan jatkuvuuden tukemiseen pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa. Pandemian vuoksi välttämättömät rajoitus- ja kieltotoimet ovat saadun selvityksen mukaan väistämättä vaikuttaneet erityisesti henkilöliikennepalvelujen kysyntään ja sitä kautta toimialan yritysten toimintaedellytyksiin. Yritysten yleisellä kustannustuella on ollut liikennealalla olennaista merkitystä siihen, että elinkelpoisten yritysten maksuvaikeuksia ja konkursseja on voitu välttää.
Liikennevaliokunnan saaman selvityksen mukaan monien liikennealan toimijoiden tilanne ja näkymä palvelujen kysynnästä jatkuu edelleen epävarmana, ja siksi valiokunta piti erittäin tärkeänä, että liikennealan toimijat kuuluvat esityksen mukaisesti lain soveltamisalan piiriin. Keskeistä on jatkossa pyrkiä nostamaan liikenteen palvelutaso aiemmalle tasolle siltä osin kuin se on heikentynyt pandemian aikana. Joukkoliikennöitsijöiden osalta tukea tarvitaan lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-02-23T18:57:57,2022-02-23T18:59:12,Hyväksytty,1.1
2022_14_251,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_252,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet käyttäneet hyviä puheenvuoroja, talousvaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet. Varmaan isossa kuvassa tilanne on se, että nämä kustannustuet ovat parantuneet, kehitys on kehittynyt, ja tässä kohtaa tietysti päähuomio on ollut matkailussa, ravintoloissa ja tapahtumissa, jotka liittyvät lähinnä kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin. Kiitos myös, että sivistysvaliokunnan huomioita on kuultu, vaikkakin toki akuutti kriisi on yhä olemassa. Tämän kahden vuoden aikana todellakin kriisi on näkynyt myös sivistysvaliokunnan työssä, erityisesti tietysti kasvatuksen, koulutuksen, opetuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön osalta. Huoli siis on ollut jatkuva ja toki jatkuu yhä.
Tämä lakiesitys, kustannustuki kutonen, tuo taas osaltaan nyt toivon sanomaa. On selvää, että koska yritysten toimintaa on rajoitettu viranomaisten toimesta, on oikein, että rajoitusten vuoksi aiheutuneita menetyksiä korvataan yrityksille. On selvää, että esimerkiksi liikunnan ja urheilun toimialan yrityksille rajoitukset ovat aiheuttaneet mittavia taloudellisia menetyksiä. Koronapandemian aikana liikunnan ja urheilun elinkeinotoimintaa on rajoitettu toistuvasti täyskielloin tai osallistujamäärärajoituksilla. Meille kaikille ovat tulleet tutuiksi tyhjät tai puolityhjät katsomot sekä kokonaan peruutetut vaikkapa ottelut ja ottelutapahtumat. Urheiluseuroilla on kuitenkin usein esimerkiksi velvollisuus osallistua sarjatoimintaan sekä sitoumuksia myös yhteistyökumppaneiden kanssa, eikä otteluita ole voinut jättää pelaamatta.
Arvoisa puhemies! Sulkemiskorvausta ja kustannustukea on toki kehitetty koko ajan, jotta ne kohdistuisivat mahdollisimman hyvin. Rajoituksista kärsineitä on tuettava, eikä tuen ulkopuolelle jääviä väliinputoajaryhmiä enää oikein saisi syntyä.
Puhemies! Kaikista parasta tukea olisi se, jos rajoituksista todella päästäisiin nyt kokonaan eroon. Näin loppusanoina: avataan kulttuuri, avataan liikunta, vapautetaan ravintoloiden aukioloajat ja päästetään kaikki nuoret lähiopetukseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-23T18:59:13,2022-02-23T19:02:19,Hyväksytty,1.1
2022_14_253,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Valiokunnan puheenjohtaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_254,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos käydyistä keskusteluista ja myös lausuntovaliokunnille painokkaista puheenvuoroista.
Talousvaliokunnan jäsen, edustaja Mäkynen nosti esiin tähän aikatauluun ja valiokunnan työhön liittyvät haasteet, jotka johtuivat siitä, että tämä esitys tuli kovin myöhään. Tämä tuli siinä vaiheessa, kun rajoituksia käytännössä jo oltiin purkamassa, ja yritykset olisivat tarvinneet tiedon ja viestin näistä tuista paljon aikaisemmin. Lisäksi ihan hyvän lainsäädännön hengessä, kun ollaan kaksi vuotta eletty pandemiaoloissa, aivan niin suuria perusteita tällaiselle kiireellisyydelle valiokuntakäsittelyvaiheessa ei ole, kun hallitus vielä sitoi tämän lisätalousarvioprosessiin. Toivon, että tämä oli nyt viimeinen kerta, kun tällaisella aikataululla joudumme työskentelemään.
Ihan rehellisesti tässä mietinnössä toteamme myöskin sen, että käsillä olevan lainsäädäntöehdotuksen osalta talousvaliokunnalla ei ole ollut kunnollista mahdollisuutta arvioida sitä, onko ehdotettu tukilainsäädäntö paras mahdollinen tapa elinkeinojen tukemiseen vallitsevissa olosuhteissa ja ottaen huomioon erilaiset yritystoiminnan tukemisen muodot.
Se, minkä haluan myös nostaa esiin, mikä on lausumassakin sisällä, on tämä tilannehuoneen jatko. Tietysti päätöksenteon pitää pohjautua tutkittuun tietoon, ja mitä parempaa dataa ja reaaliaikaista tietoa meillä on käytössä, sitä parempaa valmistelua voidaan tehdä. Näin ollen on erikoista, että hallitus ei ole huolehtinut siitä, että tilannehuoneen toiminta voisi jatkua. Talousvaliokunta pitää sitä erittäin valitettavana. Nyt käsillä olevan hallituksen esityksen tarkoituksenmukaisuusarvioinnissa olisi ajantasainen tieto taloudesta ollut erityisen hyödyllistä. Tuki-instrumentin laaja-alainen tarkoituksenmukaisuusarviointi edellyttäisi kokonaiskuvaa yritysten ulottuvilla olleista tai edelleen olevista tuista. Näin ollen talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että tilannehuoneen toiminnan jatkuvuus turvataan mahdollisimman pikaisesti, ja siksi esitämme tästä aiheesta myöskin lausumaa. Toivon, että eduskunnassa on laaja enemmistö sen takana, että tarvitsemme tietopohjaista päätöksentekoa. Tämä virhe, joka on jo tapahtunut, pitää pikaisesti korjata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-23T19:02:19,2022-02-23T19:04:38,Hyväksytty,1.1
2022_14_255,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_256,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin käyttää vielä puheenvuoron. Tuossa oli äsken sivistysvaliokunnan lausunnosta tiivistelmä, mutta haluan yleisellä tasolla näistä määräaikaisista kustannustukiasioista vielä sanoa.
Kyllähän tämä epidemia on koetellut yritysten kestokykyä, taloudellista kestokykyä, mutta myös yrittäjien henkistä kestokykyä tosi paljon. Sehän on ollut aika surullista katsottavaa, että aina kun näitä tukimuotoja on tullut — tietenkin on ymmärrettävää, että sillä ensimmäisellä kerralla, kun tänne tulivat nämä, eihän se voinut olla ihan vielä sitä, mitä tässä nyt tarvittiin, ja olen siitä tietysti tyytyväinen, että ne ovat kehittyneet koko ajan ja on otettu huomioon erilaisia yrityksiä, erilaisia toimialoja, on otettu yksinyrittäjiä, pk-yrittäjiä ja niin edelleen — kyllä tämä aikamoista kompurointia on ollut, kun ajatellaan, että meillä on jo näin mones kierros ja aina vain tulee sitten sitä, että pitäisi olla ne tarkkarajaisuus, räätälöinnit ja oikeasuhtaisuus, mitä esimerkiksi tapahtuma-alallakin tuodaan esiin. Ja totta kai yritykset ja alat vertaavat toinen toisiinsa, että mitä saavat toiset ja mitä saavat toiset ja kohdellaanko yhdenvertaisesti.
No, kaatunutta maitoa on turha itkeä, mutta nyt kun sitten me tiedämme, että tämä ei missään nimessä viimeinen pandemia ole eikä myöskään viimeinen tällainen eräänlainen kriisitilanne yhteiskunnassa, eli aina niitä on portailla ja eteisessä jo monta odottamassa, niin näitä kaikkia pitää hioa ja nimenomaan sitä yrityselämän tuntemusta. En nimittäin missään nimessä haluaisi uskoa, että se tämän hallituksen yrittäjävastaisuus olisi rantautunut myöskin näihin tukimuotoihin, en halua uskoa sitä, vaikka välillä itsellänikin usko loppuu. Joka tapauksessa toivon, että näistä otetaan nyt opiksi ja tehdään sellainen sapluuna siitä, mitä pitää seuraavalla kerralla olla huomioituna, ja varsinkin seuraavan pandemian aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-23T19:04:39,2022-02-23T19:06:50,Hyväksytty,1.1
2022_14_257,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 2/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_258,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_259,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 4/2022 vp,"Kiitän arvoisaa puhemiestä! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 234/2021 eduskunnalle laiksi matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti matkapalveluyhdistelmien tarjoajan valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksusta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan, ettei Kilpailu- ja kuluttajavirasto määräisi eikä perisi maksuvelvollisilta valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksua vuodelta 2021. Esityksen tavoitteena on helpottaa niiden matkanjärjestäjien tilannetta, joiden liiketoiminta on kärsinyt covid-19-pandemian vuoksi annetuista matkustusrajoituksista. Maksun perimättä jättäminen koskisi matkanjärjestäjiä, jotka ovat velvollisia asettamaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolle vakuuden matkustajien suorittamien etukäteismaksujen ja paluukuljetuskustannusten suojaksi sekä maksamaan valvonta- ja maksukyvyttömyysmaksun.
Jollei maksun perimättä jättämisestä säädettäisi, olisi tilanne matkanjärjestäjien kannalta haasteellinen siksi, että vuoden 2021 valvontamaksu määräytyisi vuoden 2020 korkeimman vakuusmäärän perusteella.
Valtiolta jäisi saamatta tämän esityksen perusteella nyt verotuloja noin 580 000 euroa.
Pandemiatilanteen pitkittymisen vuoksi myös matkailualan vaikeutunut tilanne on jatkunut. Matkatoimistoalan vuoden 2021 kokonaismyynti on talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella pudonnut jopa 85 prosenttia verrattuna pandemiaa edeltäneeseen vuoteen 2019. Vuosi 2021 on ollut monilta osin myös heikompi kuin ensimmäinen koronapandemiavuosi 2020. Esimerkiksi lentäen tehtyjen matkapakettien kokonaismyynti jäi vuonna 2021 lähes kolmanneksen vuotta 2020 heikommaksi, ja se vuosi oli siis jo korona-aikaa pitkälti.
Nyt esitettyä vastaava valvonta- ja maksukyvyttömyyssuojamaksun määräämättä ja perimättä jättämistä koskeva väliaikainen lainmuutos toteutettiin jo aiemmin vuoden 2020 osalta. Talousvaliokunta piti tuossa yhteydessä muutosta perusteltuna ja arvioi, että tarvetta maksun perimisen lykkäämiseen ja maksusta luopumiseen tulisi arvioida myös vuoden 2021 osalta. Talousvaliokunta katsoi, että tässä harkinnassa tulee kiinnittää huomiota alan toimintaympäristön, yritysten liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehitykseen sekä arvioida maksusta luopumisen suhdetta muihin tukimuotoihin.
Hallituksen esityksessä on tarkasteltu myös nyt ehdotetun maksusta luopumisen suhdetta kustannustukijärjestelmään ja arvioitu, ettei kustannustukijärjestelmä soveltuisi kattavalla tavalla nyt käsiteltävien maksujen hyvittämiseen. Maksun määräämisestä ja perimisestä luopumista on pidetty kohtuullisena ja tarkoituksenmukaisimpana keinona helpottaa toiminnanharjoittajien tilannetta.
Talousvaliokunta pitää siis näin ollen hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna ja yksimielisesti puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Näin ollen siis yksimielinen esityksemme on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 234/2021 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-02-23T19:07:31,2022-02-23T19:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_14_260,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta>>>Hallituksen esitys  HE 182/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 1/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Könttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_261,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta>>>Hallituksen esitys  HE 182/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta tekee tällaisen kokonaiskorjauksen voimassa olevaan lakiin, joka alun perin siis vuonna 95 hyväksyttiin. Sitä on sen jälkeen korjattu osissa, ja nyt tätä kokonaisuutta tarkasteltiin, ja tämä mietintö puolustusvaliokunnassa oli yksimielinen. On koko ajan tehty töitä sekä Puolustusvoimissa että yhteiskunnassa laajemminkin sen puolesta, että yhä useampi nainen hakeutuisi asepalvelukseen, ja tätä työtä jatketaan myös tulevaisuudessa.
Edustaja Kanervan johtama asevelvollisuutta uudistava komitea sai viime vuonna päätökseen työnsä, jossa erityinen huomio oli siinä, kuinka suomalaista varusmiespalvelukseen pohjautuvaa asevelvollisuusjärjestelmää uudistetaan, ja tässä komitean työssä korostui se, kuinka saisimme yhä enemmän naisia suorittamaan asepalveluksen ja kuinka tekisimme nykyisestä järjestelmästä entistä oikeudenmukaisemman, entistä paremmin Suomen tarpeita palvelevan kokonaisuuden, ja siinä muun muassa ensiaskeleena, jota nyt lähdetään jo suunnittelemaan ja toivottavasti toteuttamaan hyvin nopeasti, on kutsuntojen ulottaminen niin miehille kuin naisille yhtä lailla. Se tarkoittaa siis sitä, että kun tämä lakikokonaisuus, alun perin siis vuodelta 95, on tullut tähän päivään, niin jo nyt katsomme myös eteenpäin, miten asevelvollisuutta voitaisiin uudistaa ja miten turvataan suomalainen hyvä perinne siitä, että meillä Puolustusvoimat ja maanpuolustaminen nojaa yleiseen asepalvelukseen.
On myös erittäin tärkeää, että katsomme edelleen, mitä esteitä meillä on tällä hetkellä varusmiespalveluksessa naisten osalta ja kuinka teemme siitä entistä tasapuolisempaa ja tasa-arvoisempaa, ja vaikka tämä kyseessä oleva laki nyt on tällainen useita lakeja yhteen nivova ja kokonaisuutta korjaava kokonaisuus, niin on tärkeää, että jatkamme tätä työtä, jotta jatkossa meillä asepalvelus on entistä tasapuolisempi ja jotta asepalvelus entistä paremmin palvelee yhteiskuntamme tarpeita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+12.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-02-23T19:11:35,2022-02-23T19:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_14_262,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta>>>Hallituksen esitys  HE 182/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 1/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_263,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta>>>Hallituksen esitys  HE 182/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Könttä piti tuossa hyvän esityksen tästä, mistä tässä on kysymys, ja totean vain omasta puolestani, että on erittäin hyvä, että tämä laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta käy nyt läpi niitä ongelmia, mitä siinä lainsäädännössä on ollut, ja pyrkii poistamaan niitä — ja hyvä niin.
Tässä viitattiin edustaja Köntän puheenvuorossa myöskin edustaja Kanervan johtamaan komiteaan, jossa nimenomaan tavoitteena oli se, että tätä maanpuolustustahtoa ja yleensä tällaista monipuolista näkökulmaa maanpuolustuksesta ylläpidettäisiin esimerkiksi siten, että kutsunnat ulotettaisiin koko ikäluokalle eli sekä naisille että miehille. Totean vain tässä sivuhairahduksena, että siinä pitää olla sitten niitä resursseja, ja pitää muistaa, että se syrjäytyminen ei esty ja poistu ainoastaan sillä, että meillä on kutsunnat kaikille ikäluokille, ja sitten pitää erottaa se, mitkä ovat asevelvollisuuteen liittyvät kutsunnat ja mikä on muuta syrjäytymisen ehkäisytoimintaa, millä perustellaan niitä koko ikäluokan kutsuntoja. Ja sitten murehdin sitä, että Puolustusvoimilta ei pysty yksin tätä resurssia saamaan, koska heillä ei sitä ole.
Mutta kaiken kaikkiaan näin Naisten Valmiusliiton puheenjohtajana totean, että on erinomaisen hyvä, että puhutaan myöskin naisten asevelvollisuudesta. Vaikka meidän Naisten Valmiusliitto ei ole sitä mieltä, että sitä muutettaisiin millään lailla pakolliseksi, niin olemme kuitenkin sitä mieltä, että on hyvä kehittää vapaaehtoista asepalvelusta, ja tämä laki eräällä lailla tukee sitten sitä, että se tuo paremmaksi lainsäädännön taustan tälle toiminnalle. Ja ainakin se, mitä itse tiedän heitä, jotka ovat tällaisen vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet, niin he ovat kyllä saaneet siitä paljon sellaista johtamisosaamista, ja itse olen aina sanonut sitä, että enemmänkin pitäisi hyväksilukea jatkokoulutuksissa asevelvollisuuden suorittaneiden nuorten osaamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+12.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-23T19:13:54,2022-02-23T19:16:06,Hyväksytty,1.1
2022_14_264,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Keskustelu, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_265,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnalle erinomaisesta mietinnöstä. Halusin tässä toisessa käsittelyssä vielä käyttää puheenvuoron, kun en aiempaan keskusteluun ole päässyt, koska mielestäni tämä on todella, todella tärkeä asia.
Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on antaa kouluille nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on varmistaa oppilaan ja opiskelijan oikeusturva sekä vahvistaa myös turvallisen oppimisympäristön toteutumista.
Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa on toistuvasti käynyt ilmi, ettei oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön aina toteudu eivätkä koulujen keinot havaita ja puuttua kiusaamiseen ole aina riittäviä keinoja. Tämä on huolestuttavaa, ja kiitänkin sivistysvaliokuntaa perusteellisesta asiaan paneutumisesta.
Kiusaaminen on vakava ja monisyinen asia, ja mielestäni valiokunta on mietinnössään hyvin todennut yhden perustavanlaatuisen seikan eli sen, että oikea-aikainen lapsen ja nuoren tuen tarpeen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ja apu voivat osaltaan ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä ja kiusaamista. Tässä tullaan siihen, että ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen keinoja on oltava riittävästi siten, että kuhunkin ongelmaan voidaan vastata oikeilla toimenpiteillä. Toimenpiteiden valinnassa on tärkeää hyödyntää tutkittua tietoa ja hyväksi havaittuja hyviä käytäntöjä. Toimenpiteiden onnistuminen edellyttää myös henkilökunnan ja opettajien koulutusta ja riittävää resurssia näihin toimenpiteisiin.
Puhemies! Koulu on keskeisessä asemassa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa ja niihin puuttumisessa. Kouluilla on vastuuta myös lasten ja nuorten terveestä kasvusta sekä vuorovaikutustaitojen ja yhdessä tekemisen harjaantumisesta. Toisen ihmisen kohtaamista, kuuntelemista ja vaikeiden asioiden yhdessä selvittelyä tulee opetella jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Näitä taitoja voidaan yhdessä oppia ja yhdessä opetella. Kouluyhteisössä on tärkeää varmistaa, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi ja kokee olevansa tärkeä osa ryhmää ja yhteisöä.
Lopuksi nostan esille sivistysvaliokunnan mietinnöstä tärkeän ja osittain vaietun asian. Kouluissa ja oppilaitoksissa esiintyy myös aikuisten, esimerkiksi opettajien, epäasiallista käytöstä oppilaita ja opiskelijoita kohtaan. Opetushallituksen ja THL:n tilastojen mukaan henkilöstön oppilaaseen kohdistamaa epäasiallista käytöstä, esimerkiksi häirintää, kiusaamista tai väkivaltaa, esiintyy 14 prosentissa kaikista kyselyyn vastanneista peruskouluista. Minusta tämä on huolestuttava asia. Tällainen käytös vaarantaa oppilaan tai opiskelijan luottamusta koulun henkilöstöön ja nostaa kynnystä ottaa puheeksi esimerkiksi kiusaamistapaukset. Kenenkään taholta tulevaa kiusaamista ei koskaan saa katsoa sormien läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-23T19:16:52,2022-02-23T19:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_14_266,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_267,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Koska en päässyt ensimmäisessä käsittelyssä esittelemään mietintöä valiokunnan puheenjohtajana, teen sen nyt.
Hallituksen esityksen tarkoituksena on muuttaa perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta sekä tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta koskevien lakien eräitä säännöksiä siten, että ne antavat nykyistä tehokkaammat keinot puuttua kiusaamiseen ja väkivaltaan kouluissa ja oppilaitoksissa. Tavoitteena on varmistaa oppilaan ja opiskelijan oikeusturva sekä vahvistaa näiltä osin turvallisen oppimisympäristön toteutumista. 
Esityksessä ehdotetaan muun muassa täsmennettäväksi opetuksen epäämistä koskevaa sääntelyä ja pidennettäväksi perusopetuslain mukaista epäämistä koskevaa enimmäisaikaa jäljellä olevan työpäivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edusta opetusta ja koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lisäksi ammatillisessa koulutuksessa annettua lakia ja lukiolakia ehdotetaan muutettaviksi siten, että niissä säädetään opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Me käsittelemme tässä mietinnössä perustuslakivaliokunnan lausuntoa ja lausunnon perusteella teemme muutaman muutoksen.
Ja sitten me käymme läpi tässä mietinnössä sitä, että kiusaaminen on monisyinen ongelma. Millään yhdellä poppaskonstilla tätä ei kitketä, niin kun olette nähneet vuosien varrella. Vaikea on ollut kitkeä, mutta hyvä, että ainakin yritetään ja lainsäädäntö on sen tukena. Me toteamme täällä mietinnössä, että koulut ja oppilaitokset ovat merkittävässä asemassa kiusaamisen ehkäisemisessä, sillä yleensä siellä se lapsi nähdään ja voi olla, että lapsella on yksi ainoa luotettava aikuinen ja se on juuri koulussa.
Me kiinnitämme huomiota siihen, mihin edustaja Mäkisalo-Ropponenkin kiinnitti huomiota: me kirjoitamme täällä mietinnössämme aikuisten epäasiallisesta käytöksestä.
Ja sitten meillä on täällä nämä kurinpitosäännöksiin ehdotetut muutokset, joista nyt muutama sananen.
Esityksessä esitetään tarkennettavaksi kurinpitokeinoja, joita voidaan käyttää, jos oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Kyse on reaktiivisista ja ainakin osittain jälkikäteisistä menettelyistä. Rangaistuksen uhalla on myös ennaltaehkäisevä vaikutus, minkä asiantuntijoiden ohella valiokunnassa kuultavina olleet oppilaat toivat esille. Kouluun tulemisen kieltämisen mahdollisuutta lapset ovat pitäneet hyvänä muun muassa sen vuoksi, että väärin toiminut oppilas voisi miettiä omia tekojaan ja syitä sille. Oppilaiden turvallisuudentunnetta lisää se, että oppilaat voivat varmistua siitä, että koulussa ketään ei satuteta ja tilanne saadaan rauhoitettua. Meillähän tosiaan oli lapsia kuultavana tai etäkuultavana, ja tässä kehitettiin myöskin tätä lasten ja nuorten kuulemismenettelyä.
Valiokunta pitää tarpeellisena lisäyksenä oppilaan tai opiskelijan iän ja kehitystason huomioimista kurinpitotoimista päätettäessä. Tämä on yksi tärkeä tekijä lapsen edun huomioimiseksi kurinpitotoimista päätettäessä. Valiokunta huomauttaa, että kurinpitotoimilla voi olla lapsen ja nuoren kannalta myös haitallisia vaikutuksia. Tämä on tullut esille myös kuultavina olleiden lasten valiokunnalle antamassa lausunnossa, jossa on tuotu esille muun muassa se, että koulusta poissaolon aikana oppimisen tuki voi olla puutteellista.
Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että lasta tai nuorta, joka on määrätty olemaan pois koulu- tai opiskeluyhteisöstään, ei saa jättää ilman riittävää tukea ja huolenpitoa. Kurinpito yksin ei ole oikea tapa puuttua moitittavaan käyttäytymiseen, vaan lisäksi on kiinnitettävä huomiota toimiin, joilla ehkäistään kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Kieltämisen ja rangaistusten lisäksi on tärkeää ohjata lapsia ja nuoria myönteisiin toimintatapoihin, jotka edistävät lapsen ymmärrystä erilaisuuden kohtaamisesta ja kunnioittamisesta.
Asiantuntijalausunnoissa on pidetty puutteena sitä, että kasvatuskeskustelun lakisääteinen mahdollisuus ei kohdistu lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen. Saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että perusopetuslain mukaisen kasvatuskeskustelun laajentaminen toiselle asteelle ei ole tarkoituksenmukaista huomioiden toisen asteen opiskelijoiden ikä. Opiskelijan epäasialliseen käytökseen on mahdollisuus puuttua opiskelijan kanssa keskustelemalla ilman, että siitä laissa säädetään.
Valiokunta katsoo, että ennaltaehkäisyä ja puuttumista lasten ja nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen on mahdollista tehostaa selkeällä toimintamallilla, joka perustuu moniammatilliseen osaamiseen ja eri toimijoiden saumattomaan yhteistyöhön. Viitaten lausuntoonsa 2/2019 valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että aluehallintoviranomaisen toimivalta valvoa oma-aloitteisesti koulujen ja oppilaitosten toimintaa voisi olla yksi keino vähentää niissä esiintyvää epäasiallista käytöstä. Tehokas valvonta on oikea-aikaisen puuttumisen ohella tärkeä osa lapsen ja nuoren oikeusturvaa.
Valiokunta pitää hyvänä, että kiusaamisen ennaltaehkäisemistä varten on tehty tukimateriaalia koulujen ja oppilaitosten käyttöön. Opetushallitus julkisti vuonna 2020 oppaan kiusaamisen vastaisesta työstä kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetushallitus on myös käynnistänyt perusopetuksen valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden, lukion valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden sekä eräiden muiden määräysten päivittämisen vastaamaan esitettyä lainsäädäntöä.
Me käsittelemme mietinnössä myöskin ilmoitusvelvollisuutta ja lapsen oikeuksia.
Mutta haluan vielä sanoa myöskin tästä meidän lausumaehdotuksestamme, jossa todetaan näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa kurinpitosääntelyn muutosten vaikutuksia opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan sekä oppilashuollon palvelujen toimivuuteen tilanteessa, jossa oppilaalta tai opiskelijalta on evätty oikeus opetukseen, ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä.” Tämä lausumahan tuli siitä syystä, että kun kävimme keskustelua, että kun nuorelta tai lapselta — koululaiselta, opiskelijalta — evätään se kouluun tulo, niin voipi olla niin, että vaikka kuinka laki sanoo, että pitää huolehtia siitä oppilashuollosta ja tukea häntä, niin onko se aivan varmaa, että sitten päästään auttamaan häntä: mistä otetaan se resurssi yhtäkkiä, ja sitä paitsi voihan olla, että vanhemmat sulkevat täysin mahdollisuuden siltä, että lasta voitaisiin sitten enää auttaa. Kävimme hyvän keskustelun siellä ja olimme kyllä yksimielisiä siitä, että lasta ei voi jättää sitten kuitenkaan heitteille, ja siitä syystä halusimme tällä lausumalla varmistaa, että sitten myöskin koko ajan seurataan, miten tämä toimeenpano onnistuu tässä laissa.
Tässä tehtiin myöskin vastalause, mutta muuten mietintö oli yksimielinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-23T19:20:03,2022-02-23T19:27:22,Hyväksytty,1.1
2022_14_268,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_269,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Puhemies! Joo, todellakin tärkeä asia, ja tämä epäkohta, kiusaaminen, on edelleen valitettavaa arkipäivää. Valiokunnan puheenjohtaja Risikko piti hyvän esittelyn, josta ilmeni sivistysvaliokunnan tekemät oleellisimmat huomiot.
Todellakin on niin, että oppilaan ja opiskelijan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön täytyy olla oikeus, jota myöskin meidän lainsäätäjien ja lainsäädännön täytyy tukea ja varmistaa ja kehittää. Tämä lakiehdotus tässä kohdistuu totta kai myös opetuksen järjestäjän ja myös ihan rehtoreiden velvollisuuteen ilmoittaa havaituista epäkohdista ja myös ylipäätään puuttua niihin.
Puhemies! Oma kokemukseni on se, että koulun ilmapiiri, johtaminen, toimintakulttuuri ovat oikeastaan kaikista keskeisimmät asiat. Lainsäädännön kautta saadaan aina selkänojaa, mutta käytänteet tehdään aina arjessa. Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen aikuisen vastuulla — myös sillä tavalla, että aikuisten oma käytös ei oikeuta tai anna siihen mallia. Valitettavasti usein pahimpia kiusaajia ovat aikuiset toisilleen.
Tähän ei ole tietenkään yhtä keinoa. Myös kiusaamisen ja siihen puuttumisen toivoisi olevan myös sillä tavalla lasten ja nuorten asia, että heille toivoisin rohkeutta myös vaikkapa nuorten kohdalla puolustaa kiusattua. Mutta tämä työ jatkuu. Kiusaamiseen puuttuminen on meidän jokaisen asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-23T19:27:23,2022-02-23T19:29:40,Hyväksytty,1.1
2022_14_270,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_271,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 127/2021 vp>>>Lakialoite  LA 27/2020 vp, 6/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9, 10/2019 vp, 110, 117/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 1/2022 vp","Arvoisa puhemies! Omana kantanani vain totean, että kiitos valiokunnalle. Nimittäin meillä oli erinomaisen hyvä keskustelu ja oltiin hyvin pitkälle samaa mieltä siitä, että vaikka tällaisia kurinpitotoimintoja nyt sitten lailla annetaan lisää, niin pitää huolehtia kuitenkin sitten sekä siitä kiusatusta että kiusaajasta. Nimittäin jos se kiusaaja jätetään ilman tukea, se kierre ei katkea. Silloin voisi olla mahdollisuus, että kun se epääminen opetuksesta tapahtuu, silloin voisi olla se aika, jolloinka hän itsekin haluaisi sitä apua ottaa, koska häneen kiinnitetään silloin huomiota. Mutta tämä on monisyinen juttu, ja ei todellakaan ole mikään hokkuspokkusjuttu tätä poistaa, niin kuin olemme huomanneet. Tätä on vuosisotalla yritetty, mutta aina vain se jatkuu. Järkyttäviä tapahtumia on viime vuosien aikana tapahtunut: on saatettu ihan kuukausikaupalla kiusata ja sitten on uhria tullut ja hyvin vakavia asioita. Meidän on todella kiinnitettävä huomiota tähänkin ongelmaan tässä yhteiskunnassa.
Totean sitten vain, että tässä mietinnössähän oli myös vastalause, jossa oli hyvin paljon sellaisia ajatuksia, mitä itsekin voisin tukea. Mutta sitten osa niistä oli sellaisia, jotka on jo asetuksella normitettu, jotenka en katsonut itse, että olisin sitten voinut siinä olla, tai ne eivät enää tarvitse mainintaa. 
Sitten vastalauseessa on myöskin esitys, että esitettäisiin paljon pidempää työpäivän epäämisoikeutta. Sitä en voi kerta kaikkiaan kannattaa, koska minä aina murehdin niitä lapsia, jotka laitetaan sieltä koulusta pois, jos siellä kotona ei sitten ole ketään luotettavaa aikuista, vaan päinvastoin. Miten me saadaan se apu, kun tietää, että kouluissa oppilashuollon resurssit ovat hyvin tiukoilla ja sitten ei sitä noin vain mennä kenenkään kotiin, että nyt tulin auttamaan teidän lastanne. Ei, koska se on kuitenkin sitten yksityistila ja lapsen vanhemmilla on oikeus myös evätä se apu. Eli tämä on myöskin monipiippuinen juttu, ja siitä syystä sivistykselliset oikeudet koulutukseen ja opetuksen oikeudet on pidettävä yllä myös näillä lapsilla, jotka tarvitsevat myös muuta apua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-23T19:29:40,2022-02-23T19:32:05,Hyväksytty,1.1
2022_14_272,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2020>>>Kertomus  K 3/2021 vp>>>Kertomus  K 16/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 8/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomusten johdosta. — Keskustelu, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_273,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2020>>>Kertomus  K 3/2021 vp>>>Kertomus  K 16/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on käsitellyt hallituksen vuosikertomuksen sekä Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksen eduskunnalle valtion vuoden 2020 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta. Mietinnössään tarkastusvaliokunta keskittyy viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat valtionhallinnon riskienhallinta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, huoltovarmuus, harmaan talouden torjunta, kestävän kehityksen edistymisestä raportoiminen sekä kotouttamisen toimivuus.
Aloitetaan valtionhallinnon riskienhallinnasta normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Asian taustalla on eduskunnan kannanotto vuodelta 2018, jossa eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin valtion riskienhallinnan parantamiseksi ja määrittelee vuoden 2020 loppuun mennessä valtioneuvostotasoiseen, hallinnonalatasoiseen ja virastotasoiseen riskienhallintaan yhteensopivat ja toimivat menettelytavat sekä määrittää asiassa vastuuministeriöt ja muut vastuusuhteet. Riskienhallinta tulee keväällä 2021 valmistuneen työryhmän mukaan sisältymään myös jatkossa hallinnon eri tahojen toimintaan, eikä keskinäisiä toimivaltasuhteita ole tarkoitus muuttaa. Uutena toimijana on jatkossa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan neuvottelukunnan alaisuuteen perustettava riskienhallinnan jaosto, joka kokoaa yhteen ministeriöiden riskienhallinnan vastuuhenkilöt valmistelemaan tilannekuvaa riskeistä.
Valtioneuvostotasoinen riskienhallinta perustuu jatkossakin ministeriöiden hallinnonalaltaan tuottamaan analysoituun riskitietoon. Vaikuttavuuden näkökulmasta on valiokunnan mielestä tärkeintä tunnistaa olennaiset riskit. On myös hyvä valinta kytkeä riskienhallinta nykyistä tiiviimmin jo olemassa olevaan valtionhallinnon ohjaus- ja johtamisjärjestelmään. Valiokunta painottaa riittävien resurssien turvaamista perustettavalle riskienhallinnan jaostolle asian valmisteluvaiheessa, jotta valtioneuvostotasoinen riskienhallinta on toteuttamiskelpoinen kaavaillussa aikataulussa vuonna 2023.
Valiokunta painottaa tilannekuvan merkitystä kriisijohtamisessa sekä eduskunnan tarvetta saada ajantasaista tilannetietoa käyttöönsä. Tärkeää on, että tilannekuvan muodostamiseksi on käytössä toimintamallit, jotka mahdollistavat nopeasti ja automatisoidusti tiedon keräämisen, päivittämisen ja jakamisen siihen osallistuvien tahojen kesken.
Seuraavaksi huoltovarmuudesta: Suomen huoltovarmuusjärjestelmää voidaan pitää varsin toimivana, mutta järjestelmä vaatii valiokunnan käsityksen mukaan kokonaisvaltaista tarkastelua. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että huoltovarmuusjärjestelmää kokonaisuudessaan muutetaan siten, että jokaisen toimijan asema ja vastuut ovat selkeät. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että TEMissä käynnissä olevassa huoltovarmuusselonteon valmistelutyössä otetaan tarkasteluun myös Huoltovarmuusrahaston asema ja toiminta kokonaisuudessaan ja pohditaan sitä, minkälaisiin tehtäviin Huoltovarmuusrahaston varoja jatkossa kohdennetaan. Tarkastusvaliokunnan mielestä kustannusten seurantaa pitää parantaa ja löytää ratkaisuja, joiden avulla pystytään saamaan kokonaiskäsitys huoltovarmuuden kustannusten suuruudesta.
Valiokunnan näkemyksen mukaan huolestuttavaa oli se, että Huoltovarmuuskeskuksen operatiivinen toiminta kriisiytyi koronapandemian alettua. Valiokunta katsookin, että näistä virheistä tulee oppia varauduttaessa tuleviin kriiseihin ja pitää tärkeänä, että Huoltovarmuuskeskukselle kaavaillut erityistehtävät määritellään etukäteen mahdollisimman tarkasti.
Tarkastusvaliokunta pitää koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa ja sen mahdollisia seurauksia erittäin huolestuttavana ja korostaa, että jatkossa huoltovarmuuden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten käytettävissä olevat henkilöresurssit tullaan erityyppisissä kriiseissä suuntaamaan ja miten tilalle saadaan riittävästi henkilöstöä turvaamaan perustoimintoja.
Kolmantena teemana käsittelimme harmaan talouden torjuntaa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimenpideohjelma vaikuttaa edistyvän pääosin suunnitelman mukaisesti. Valiokunta pitää Verohallinnon sisäistä kehitystyötä erilaisten menetelmien ja työkalujen osalta vertailutietojen hyödyntämiseksi hyvänä. Valiokunta pitää myös onnistuneina Harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä ja selvitysten käyttöä erilaisissa viranomaistehtävissä. Valiokunta on seurannut pitkään viranomaisten toimintakykyä harmaan talouden torjunnassa ja on nyt erityisen huolissaan talousrikostorjunnan resursseista.
Lopuksi ihan lyhyesti kestävän kehityksen edistymisestä raportoimisesta: Meidän valiokuntamme pitää erittäin tärkeänä, että kehittämistyötä tältäkin osin jatketaan määrätietoisesti erilaisista kestävän kehityksen määrittely- ja mittaamishaasteista huolimatta. Kestävän kehityksen edistämisessä huomiota tulee kiinnittää politiikkajohdonmukaisuuteen. Ministeriöiden raportointi kestävän kehityksen edistämisestä hallinnonalalla on niukkaa, ja valiokunta katsoo, että raportointia tulee merkittävästi kehittää.
Ja ihan viimeisenä teemana vielä ihan lyhyesti kotouttamisen toimivuutta: Valiokunta painottaa, että kotouttamiskoulutuksen kielikoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta on parannettava niin, että tavoitetason saavuttavien osuus kasvaa merkittävästi. Valiokunta korostaa, että tehokkaita ja maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet huomioivia palveluita on tarjottava heti kotoutumispolun alussa eikä vasta kotoutumisajan ylityttyä. Valiokunta painottaa, että maahanmuuttajanaisten työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työllistymisen esteitä purettava.
Kaiken kaikkiaan valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä valiokuntamme mietintöön että sen liitteenä oleviin erityisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aiempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot.
Tässä oli siis erittäin tiiviisti pureksittu mietintötiivistelmä, ja toivottavasti seuraavissa puheenvuoroissa kuulemme lisää. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+14.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-02-23T19:33:19,2022-02-23T19:40:41,Hyväksytty,1.1
2022_14_274,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2020>>>Kertomus  K 3/2021 vp>>>Kertomus  K 16/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2021 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_275,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2020>>>Kertomus  K 3/2021 vp>>>Kertomus  K 16/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta siis kuuli hallituksen vuosikertomusta käsitellessään asiantuntijoita viidestä eri kokonaisuudesta, jotka valiokunnan puheenjohtaja tässä edellä jämäkästi esittelikin. Ja otan tässä puheenvuorossani kantaa ainoastaan kahteen eli riskienhallintaan ja huoltovarmuuteen. Huoltovarmuus on sinällään ajankohtainen asia. Siitä puhuttiin tänä päivänä aiemmin ulko- ja puolustuspolitiikan keskustelun yhteydessä.
Tarkastusvaliokunta on jo vuonna 2018 ottanut kantaa valtionhallinnon riskienhallinnan puutteisiin, ja koronapandemia on edelleen korostanut tarvetta kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämiseen valtionhallinnossa. On tärkeää, että riskienhallinta on osa tietoon perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Asiantuntijakuulemisten perusteella valtioneuvosto tulee antamaan seuraavalla hallituskaudella periaatepäätöksen riskienhallinnasta, ja tätä periaatepäätöstä täydentävät valtiovarain controller -toiminnon riskienhallinnan ohjeet ja suositukset. Tämä on erittäin hyvä asia.
Tarkastusvaliokunta korostaa, että riskienhallinnan vaikuttavuuden näkökulmasta on tärkeintä tunnistaa olennaiset riskit. On myös hyvä valinta kytkeä riskienhallinta nykyistä tiiviimmin jo olemassa olevaan valtionhallinnon ohjaus- ja johtamisjärjestelmään. Myös ennakointityöllä saatavaa tietoa sekä sen hyödyntämistä riskejä tunnistettaessa on tärkeää kehittää. Ennakointityötä ei tarpeeksi hyödynnetä tällä hetkellä.
Normaaliolojen häiriötilanteiden lisäksi koronapandemia on nostanut esiin poikkeusolojen hallintaan liittyviä kehittämistarpeita, jotka koskevat viranomaisten välistä yhteistyötä, toimivaltuuksia, valtasuhteita, johtamista ja tilannekuvatoimintoja. Covid-19-kriisin johtamista on ehditty jo arvioida muutamassa selvityksessä, ja pääkokemushan on se, että myönteisesti onnistuttiin kriisin johtamisessa. Kuitenkin organisoitumisen kriisin torjumiseksi tulisi olla nopeampaa ja käytössä tulisi olla selkeitä johtamis- ja organisoitumismalleja. Esille on tullut myös tarve ottaa perusoikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat paremmin huomioon kuin keväällä 2020, jolloin päätökset tehtiin vahvasti terveyden näkökulmasta. Silloin oli sellaisia tilanteita, joissa saattoivat ihmisoikeudet kyllä kyseenalaistua, kun esimerkiksi hoito- tai hoivakoteihin eivät moneen kuukauteen päässeet esimerkiksi omaiset käymään. Selvitysten mukaan lainsäädäntö ei antanut täysin sopivia työkaluja kriisinhallintaan, ja lainsäädäntöä on tuolta osin tarpeen kehittää. Myönteistä onkin, että parhaillaan on käynnissä oikeusministeriön esiselvitys valmiuslainsäädännön uudistamistarpeesta.
Tarkastusvaliokunta pitää hyvänä, että toimintaa ja johtamista poikkeusoloissa on lähdetty ripeästi arvioimaan ja saatujen tulosten perusteella on käynnistetty kehittämistyötä. Valiokunta painottaa tilannekuvan merkitystä kriisijohtamisessa. On ensiarvoisen tärkeää, että tilannekuvan muodostamiseksi on käytössä toimintamallit, jotka mahdollistavat nopeasti ja automatisoidusti tiedon keräämisen, päivittämisen ja jakamisen siihen osallistuvien tahojen kesken. Valiokunta korostaa myös eduskunnan tarvetta saada ajantasaista tilannekuvatietoa käyttöönsä.
Puhemies! Toisena isona asiana otan esille tässä huoltovarmuusasian, josta valiokunnan puheenjohtajakin jo tuossa äsken puhui. Huoltovarmuudella tarkoitetaan väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömän kriittisen tuotannon, palvelujen ja infrastruktuurin turvaamista vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valtioneuvosto ohjaa huoltovarmuustoimintaa antamalla päätöksen huoltovarmuuden tavoitteista. Huoltovarmuuden kehittämistä ja ylläpitoa varten on Huoltovarmuuskeskus, jonka ohjaus ja valvonta kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle. Valiokunta pitää erittäin huolestuttavana asiantuntijakuulemisissa esiin tullutta tietoa siitä, että varautumistoiminnan organisointi näyttää ministeriöissä kaikkiaan jääneen heikolle hoidolle ja ministeriöiden velvollisuutta varautua on ulkoistettu Huoltovarmuuskeskukselle samalla, kun valmiuspäällikköorganisaation toimintaedellytykset ovat heikentyneet. Myöskään poikkihallinnollinen yhteistyö ja keskinäinen koordinaatio ministeriöiden välillä ei ole toiminut kaikilta osin.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että huoltovarmuusjärjestelmää kokonaisuudessaan muutetaan siten, että jokaisen toimijan asema ja vastuu ovat selkeät. On hyvä asia, että nyt on käynnistynyt huoltovarmuuden yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on edistää huoltovarmuuskysymysten yhteensovittamista ja koordinointia valtioneuvostotasolle. Huoltovarmuuden turvaaminen ja kriisitilanteisiin varautuminen kuuluvat monien valtion viranomaisten ja julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja myös kansalaisten vastuulle. Vastuun jakautuessa monen tahon kesken huoltovarmuuden kehittämisen ja ylläpidon kokonaiskustannuksista ei ole tarkkaa tietoa. Asiantuntijakuulemisen perusteella valtionhallinnossa ei seurata järjestelmällisesti edes valtioneuvoston asettamien huoltovarmuuden tavoitteiden tai yhteiskunnan turvallisuusstrategian ja siihen liittyvien huoltovarmuutta koskevien toimien toteutumisen kustannuksia. Valiokunta ei pidä nykytilannetta asianmukaisena ja korostaa, että kustannusten seurantaa pitää parantaa ja löytää ratkaisuja, joiden avulla pystytään saamaan kokonaiskäsitys huoltovarmuuden kustannusten suuruudesta.
Lopuksi, puhemies, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan Suomen huoltovarmuutta ei ollut rakennettu covid-19-pandemian kaltaista kriisiä varten, vaan julkinen sektori oli varautunut ensisijaisesti sotilaalliseen uhkaan sekä pienempiin, lyhytkestoisiin kriiseihin, kuten esimerkiksi suuronnettomuuksiin. Tämänkaltaisen pitkäaikaisen pandemian hallitsemiseksi ei oltu valmisteltu konkreettisia toimenpiteitä. Erilaisten suojatarvikkeiden suurta menekkiä ja kriisin pitkää kestoa ei oltu kyetty ennakoimaan. Erittäin huolestuttavaa oli, että Huoltovarmuuskeskuksen operatiivinen toiminta kriisiytyi pandemian alussa. Näistä virheistä tulee oppia varauduttaessa tuleviin kriiseihin. On tärkeää, että Huoltovarmuuskeskukselle kriisitilanteessa kaavaillut erityistehtävät määritellään etukäteen mahdollisimman tarkasti.
Onkin erittäin hyvä asia, että ensi syksynä eduskuntaan on tulossa uusi huoltovarmuusselonteko, ja siinä selonteossa on tärkeää huomioida erilaiset kriisitilanteet laaja-alaisesti, sillä huoltovarmuus on kriiseistä selviytymisen kannalta ensisijaisen tärkeitä asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+14.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-23T19:40:47,2022-02-23T19:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_14_276,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 9/2021 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_14_277,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä käsitellään koronapandemian johdosta myönnettyjä suoria tukia, tulorekisterin käyttöönottoa ja vaikutuksia sekä Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastusten perusteella annettuja huomautuksia.
Aloitetaan koronatuista. Korona-ajan alkuvaiheessa kehitettiin nopeasti useita erilaisia tukijärjestelmiä. Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut voimakkaasti erityisesti Business Finlandin ja ely-keskusten myöntämiä kehittämistukia. Näitä tukia myönnettiin vuonna 2020 kaikkiaan 1,3 miljardia euroa. VTV:n mukaan tuet toimivat huonosti kriisirahoituksena. Tukea myönnettiin yrityksille, jotka eivät olleet kärsineet kriisistä taloudellisesti. Tuen tarvetta ei arvioitu asianmukaisesti, hakijoita ei kohdeltu tasapuolisesti ja tulkinnanvaraiset tukikriteerit johtivat epäyhtenäisiin päätöksiin.
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että kehittämistuet kyettiin ottamaan nopeasti käyttöön hyödyntämällä olemassa olevia tukijärjestelmiä ja tukea annettiin yrityksille, joilla ennen kriisiä oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. Kehittämistukien tarkoituksena oli jakaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää riskiä. Ilman tukea kehittämishankkeita olisi jäänyt toteutumatta. VTV:n mukaan myöhemmin kehitetty kustannustuki vastasi kehittämistuen puutteisiin. Tuki kohdentui paremmin lievittämään koronasta aiheutuneita taloudellisia menetyksiä, ja hakijoita kohdeltiin tasapuolisemmin.
Valiokuntamme on pitänyt tärkeänä, että kustannustukityyppisten järjestelmien soveltuvuutta pitkäkestoisissa kriiseissä arvioidaan kriittisesti. Kustannustuen käytön pitkittyminen uusien hakukierrosten myötä voi heikentää tukien vaikuttavuutta. Pidemmällä aikavälillä voi olla hankala todentaa, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet liikevaihdon heikentymiseen.
Valiokunta on pitänyt myös tärkeänä, että koronapandemian kaltaisten kriisien johdosta myönnettävien tukien myöntämiskriteerit ovat selkeitä, ohjaus riittävää ja tukien oikeellisuus ja asetettujen ehtojen täyttyminen kyetään varmistamaan riittävällä valvonnalla ja tarkastuksilla. Tärkeää on, että pandemiasta saadut kokemukset kyetään hyödyntämään tulevissa kriiseissä. Kokemusten hyödyntäminen edellyttää, että eri tukijärjestelmien toimeenpanon onnistuneisuudesta ja vaikutuksista saadaan lisää luotettavaa tietoa.
Seuraavaksi tulorekisteristä:
VTV:n mukaan isojen uudistusten onnistumista hankaloittaa tyypillisesti kolme seikkaa: uudistuksia valmistellaan usein kiireellä, niiden toimeenpanoa on hankala hallita ja uudistettaviin tietojärjestelmiin liittyy monia ongelmia. Kiire voi johtaa puutteellisiin vaikutusarviointeihin, tulkinnanvaraisiin säädöksiin ja ongelmiin uudistuksen toteutuksessa. Yhtenä esimerkkinä suuriin uudistuksiin liittyvistä ongelmista VTV on tuonut esille tulorekisterin valmistelun ja toimeenpanon. Rekisterin käyttöönotto vuoden 2019 alusta muutti merkittävästi tulotietojen käsittelyn prosesseja ja tietovirtoja. Erityisen suuri muutos tapahtui palkkahallinnossa. VTV:n mukaan muutosten vaikutuksia ei osattu ennakoida eikä tulorekisterin toimeenpanossa saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia. Hallinnollinen taakka ei ole kokonaisuutena vähentynyt, vaan tietojen ilmoittamiseen liittyvä työmäärä on pikemminkin kasvanut.
Tarkastusvaliokunta on todennut, että tulorekisterin käyttöönottoon on liittynyt ongelmia, mutta eri toimijoiden yhteistyönä havaittuihin epäkohtiin on pyritty löytämään ratkaisuja. Valiokunta pitää tulorekisterin perusideaa kannatettavana. Valiokunta näkee keskeisinä kehittämiskohteina hallinnollisen taakan vähentämisen ohella muun muassa tietojen ilmoittamisen sujuvuuden ja helppouden sekä tulorekisterin tietojen oikeellisuuden ja laadun parantamisen. Nyt tietovirheitä on jouduttu erikseen jälkeenpäin selvittelemään.
Valiokunta yhtyy VTV:n suosituksiin, joiden mukaan Verohallinnon tulee selvittää mahdollisuudet ja tarpeet tulorekisteri-ilmoitusten keskitettyyn laadunvalvontaan ja tarkastuksiin. Samoin sosiaali‑ ja terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että tulorekisterin hyödynnettävyys otetaan huomioon, kun rekisteriin liittyvää etuuslainsäädäntöä uudistetaan.
Viimeisenä käsittelen vielä VTV:n tilintarkastusten perusteella annettuja huomautuksia. Valiokuntamme on kiinnittänyt vakavaa huomiota siihen, että VTV:n tilintarkastusten perusteella talousarvion ja sitä koskevien keskeisten säännösten vastaiset menettelyt ovat lisääntyneet. Näistä virheistä tarkastusvirasto antoi niin sanotun kielteisen laillisuuskannanoton 11 kirjanpitoyksikölle. Kyseisten kannanottojen saaneiden määrä on kasvanut 57 prosenttia kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Valiokunta painottaa, että kielteistä laillisuuskannanottoa on pidettävä kyseisen viraston taloudenhoidon kannalta vakavana asiana. Valiokunta on myös korostanut VTV:n seurantavastuuta havaitsemiensa epäkohtien ja virheiden korjaamiseksi. Tarkastusviraston järein käytettävissä oleva keino on vaatia kirjanpitoyksiköiden johdolta ilmoitusta niistä toimenpiteistä, joihin huomautusten johdosta on ryhdytty. Vuonna 2020 virasto vaati näitä ilmoituksia kolmelta kirjanpitoyksiköltä.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-02-23T19:48:24,2022-02-23T19:54:28,Hyväksytty,1.1
2022_14_278,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_279,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastustoiminnan yhtenä keskeisenä tavoitteena on oppiminen. Tästä käsittelyssä olevasta tarkastusviraston kertomuksesta valiokunta haluaa nostaa esille kolme oppimistarvetta tai oppimisen kohdetta, jotka puheenjohtaja tuossa edellä esittelikin.
Itse otan kantaa ainoastaan yhteen eli koronapandemian johdosta myönnettyihin suoriin yritystukiin, ja niistä muutamia huomioita. Tänään aiemmin keskustelimme tässä salissa aiheeseen liittyen yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta, ja tässä keskustelussa toivottiin näiden tukikäytäntöjen arviointia, ja juuri tätä työtä tarkastusvaliokunta onkin tehnyt. Eli nyt muutama seikka siitä, mitä tarkastusvaliokunta lausui oppimisen tarpeesta ajatellen vastaavia tilanteita tulevaisuudessa.
Koronapandemian alkuvaiheessa kehitettiin nopeassa tahdissa useita tukijärjestelmiä lieventämään poikkeuksellisen tilanteen yrityksille aiheuttamia vaikeuksia. Tarkastusvirasto on vuosikertomuksessaan jo lokakuussa 21 arvioinut varsin kriittisesti erityisesti Business Finlandin ja ely-keskusten kautta jaettujen kehittämistukien myöntämistä ja kohdentumista. Tarkastusviraston mukaan kehittämisrahoitus toimi huonosti kriisirahoituksena koronapandemian aiheuttamassa taloudellisessa tilanteessa. Rahoitus kohdistui tuleviin tietystä hankkeesta aiheutuviin menoihin eikä akuuttiin kassakriisiin. Tarkastusviraston mukaan Business Finland ja ely-keskukset myönsivät kehittämistukia runsaasti yrityksille, jotka eivät olleet kärsineet kriisistä taloudellisesti. Tuen tarvetta ei avustuspäätöksiä valmisteltaessa arvioitu asianmukaisesti eikä hakijoita kohdeltu tukien hallinnoinnissa tasapuolisesti. Lisäksi tulkinnanvaraiset tukikriteerit johtivat epäyhtenäisiin päätöksiin. Kehittämistukea myönnettiin kiireessä, osin vähäisin tiedoin, ja yhteydenpito hakijoihin oli vaihtelevaa. Ongelmia aiheutti myös se, että käyttöön otettiin yhtä aikaa useita tukimuotoja. Viranomaisten oli vaikea tulkita, miten ne vaikuttivat toisiinsa päätöksiä tehtäessä, ja tämä johti siihen, että joillekin hakijoille myönnettiin päällekkäisiäkin tukia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan kehittämistuet kohdennettiin nimenomaan yrityksille, joilla ennen koronapandemiaa oli edellytykset kannattavaan liiketoimintaan mutta joiden toimintaan pandemia oli vaikuttanut kielteisesti. Kehittämistuista yhteiskunnalle saatava hyöty toteutui elinkelpoisten yritysten kyetessä jatkamaan ja kehittämään toimintaansa. Kehittämistukien tarkoituksena onkin ollut jakaa liiketoiminnan kehittämiseen liittyvää riskiä. Asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan ilman kehittämistoimenpiteiden tukea hankkeita ei olisi toteutettu lainkaan tai hankkeet olisi toteutettu hitaammin tai suppeammin ja tuen avulla ainakin osa henkilöstöstä vältti lomautuksen. Kehittämistyön tuloksena syntyneiden uusien ratkaisujen myötä yritykset ovat myös valmiimpia pandemian jälkeiseen aikaan.
Puhemies! Myöhemmin kustannustuki korvasi kehittämistuissa ilmenneitä puutteita. Kustannustuki annettiin yrityksille, joiden liikevaihto oli pudonnut merkittävästi koronapandemian vuoksi ja joilla oli ollut vaikeuksia sopeuttaa liiketoimintaansa ja kustannuksiaan muuttuneessa tilanteessa. Kustannustuki kohdentui kehittämistukia paremmin, lievensi koronapandemian yritysten talouteen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, ja hakijoita kohdeltiin tasapuolisemmin kuin kehittämistukien hakijoita.
Myös kustannustukityyppisten järjestelmien soveltuvuutta erityisesti pitkäkestoisissa kriiseissä tulee arvioida kriittisesti, sillä kustannustuen käytön pitkittyminen uusien hakukierrosten myötä heikentää tukien vaikuttavuutta. Pandemian alussa liikevaihdon romahdus oli usein uskottavasti osoitettavissa pandemiasta tai käyttöön otetuista rajoituksista johtuvaksi. Sen sijaan yritysten vuoden 21 liikevaihdon vertaaminen pandemiaa edeltävään aikaan sisältää jo useita muistakin syistä johtuvia vaikutuksia liikevaihtoon. Tappioita kärsineiden yritysten tukeminen voi asiantuntijoiden mukaan johtaa myös yritysrakenteen uudistumisen ja tuottavuuskasvun hidastumiseen. Asiantuntijat kiinnittivät huomiota myös siihen, että mikäli pandemia johtaa pysyviin kulutustapojen muutoksiin, ei sopeutumista ole syytä hidastaa yritystukien kautta. Useissa eri vaiheissa käyttöön otettuja kustannustukia koskevien hallitusten esitysten mukaan tuesta noin 70 prosenttia arvioidaan kohdistuvan yrityksiin, joiden liikevaihto on pienentynyt covid-19-pandemian seurauksena, ja loput 30 prosenttia yrityksiin, joiden liikevaihto on laskenut muiden syiden seurauksena.
Puhemies! On myös huomioitava, että monet muut toimenpiteet, kuten lomautus- ja konkurssilainsäädännön muuttaminen, auttavat kriisitilanteessa yritysten selviytymistä. Asiantuntijakuulemisessa esitettiin myös vastikkeellisista tuista myönteisiä arvioita. Näitä ovat esimerkiksi lainat ja takaukset. Näiden hyvänä puolena pidettiin muun muassa sitä, että tuen piiriin hakeutuisivat sellaiset tulevaisuuteensa uskovat yritykset, jotka ovat aidosti tuen tarpeessa ja jotka eivät nykyisten resurssien avulla selviä kriisistä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että myös koronapandemian kaltaisen kriisin johdosta myönnettyjen tukien myöntämiskriteerit ovat selkeitä, ohjaus riittävää ja tukien oikeellisuus ja asetettujen ehtojen täyttäminen kyetään varmistamaan riittävällä valvonnalla ja tarkastuksilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarkastusviraston mukaan kehittämistukien avustusehtojen valvonta oli yleisluonteista eikä nopeasti tehtyjä päätöksiä varmistettu tehokkaalla valvonnalla ja tarkastuksilla. Mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa jälkikäteiselle tarkastustoiminnalle on osoitettava riittävät resurssit. Valiokunta pitää hyvänä, että tarkastusvirasto tekee suorittamastaan tarkastuksesta jälkiseurannan vuonna 23.
Puhemies! Tulevia kriisejä varten tulisi eri hallinnonalojen yhteistyönä luoda tarkoituksenmukaiset menettelyt, joiden avulla voidaan reagoida nopeasti ja tuloksellisesti niin valtiontalouden kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Nyt saatujen kokemusten hyödyntäminen edellyttää, että eri tukijärjestelmien toimeenpanon onnistuneisuudesta ja vaikutuksista saadaan lisää luotettavaa tietoa. Nyt on tutkimustyön aika ja paikka.
Asiantuntijat esimerkiksi arvioivat valiokunnan kuulemisessa, että kriisin alussa tulisi panostaa kustannustuen kaltaisiin tukiin ja vasta kriisin pitkittyessä kehittämistukiin. Valiokunta pitääkin erittäin hyvänä työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmaa arvioida tukipolitiikkaa ja tukijärjestelmien vaikutuksia. Keväällä 21 julkaistiin TEMin teettämä tutkimus, jonka mukaan koronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattanut vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-23T19:54:36,2022-02-23T20:01:53,Hyväksytty,1.1
2022_14_280,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_281,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Alanko-Kahiluodolle ja edustaja Mäkisalo-Ropposelle hyvistä puheenvuoroista. — Ettei kuitenkaan jäisi ylikriittistä kuvaa tästä kriisistä ja siitä, miten tässä on reagoitu hyvin lyhyellä aikavälillä ja nopeastikin muuttuneisiin tilanteisiin, haluan muutaman asian nostaa esiin:
Ensinnäkin kun näitä kehitystukia aikanaan 2020 keväällä otettiin käyttöön, ne nähtiin nopeimmaksi mahdolliseksi tavaksi saada yrityksille tukea yllättävässä tilanteessa, jossa monen yrityksen toiminta kiellettiin kokonaan. Jo silloin tiedettiin, että näistä yritystuista tulee valumaan tukea myös yrityksille, jotka eivät tilanteesta kärsi, ja tiedettiin, että kohdentuminen ei tule olemaan ihanteellista. Saman tien käynnistettiin myös kuitenkin kustannustukien ja sulkemiskorvausten valmistelu, ja ne saatiin käyttöön kesällä 2020, ja kuten tässä tuli esiin, niiden kohdentuminen oli huomattavasti parempaa. Mutta esimerkiksi tänään olemme tässä salissa käsitelleet kustannustuen kuudetta kierrosta, ja siinäkin edelleen tehdään muutoksia kustannustuen ja sulkemiskorvauksen rakenteisiin ja määräytymisehtoihin. Se kertoo siitä, että tämä kriisi on todellakin ollut tämmöinen oppimisprosessi myös hallinnolle siihen, miten näitä yrityksiä on järkevää tukea.
Kaiken kaikkiaan olemme myös talousvaliokunnassa avanneet oman asian siihen liittyen, miten yritystukia tässä kriisissä on myönnetty, miten ne ovat toimineet ja miten niitä tulisi tulevaisuudessa hoitaa. Tätä arviota tehdään myös työ- ja elinkeinoministeriössä, ja on hyvä, että Valtiontalouden tarkastusvirastokin asiaan on tarttunut ja sitä seurantaa tekee myös tulevina vuosina. Se ei ole helppoa: Meillä on taloustieteilijöiden erittäin jyrkkiäkin näkemyksiä näistä tuista ja niiden kohdentumisesta mutta myös erittäin jyrkkiä näkemyksiä eri toimialoilta, jotka poikkeavat hyvin voimakkaasti näiden taloustieteilijöiden näkemyksistä. Eli tämä on varsinaista tasapainoilua, eikä mitään helppoja itsestään selviä ratkaisuja ole olemassa, eikä mitään itsestään selvää varautumisjärjestelmää voida varmasti rakentaa myöskään tulevien kriisien varalle, vaan aina joudumme elämään jonkin verran hetkessä ja reagoimaan tilanteen muuttumiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-02-23T20:01:58,2022-02-23T20:04:20,Hyväksytty,1.1
2022_14_282,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_283,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Itse olen yrittäjätaustainen kansanedustaja — itse asiassa 93 aloitin, niin että kohta 30 vuotta on yrittäjyyttä takana — ja juuri näitten kriisien aikana tuli paljon yhteydenottoja eri yrittäjäjärjestöiltä ja yrittäjäkollegoilta, ja palautetta tuli laidasta laitaan. Totesinkin heille, että tärkeintä tässä kriisin aikana oli turvata yritysten toimintaedellytysten säilyminen ja että koska meillä ei mitään valmista mekanismia ollut, niin totta kai tähän tukipolitiikkaan sisältyi se riski, että tukia kohdistui niin kuin vähemmän tarvitseville ja taas toisaalta ne, ketkä olisivat tarvinneet, eivät saaneet tukia. Tämä vain osoitti sen, että meidän järjestelmä ei ollut valmis tällaiseen, ja pahinta olisi ollut olla toimimatta. Virheiden kautta oppii, ja sekin on myös rehellistä tunnustaa, että kaikki ei aina mene niin kuin Strömsössä, ja viisautta on sitten näitten kantapään kautta opittujen asioitten kautta parantaa järjestelmää. Uskon, että jos vastaavia kriisejä tulee, olemme paljon valmiimpia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-02-23T20:04:21,2022-02-23T20:05:26,Hyväksytty,1.1
2022_14_284,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_14_285,14/2022,2022-02-23,13.59,21.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2021>>>Kertomus  K 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajat Mäkynen ja Huttunen — ne olivat ihan hyviä puheenvuoroja. — Haluan korostaa, että arviointitoiminnan tarkoitus on todella oppia, ja oppia myöskin virheistä. Tavoitteena ei ole syyllisen etsiminen tai se, että sillä lailla väärällä tavalla etsitään, kuka on tehnyt jotain väärin. Mutta ellemme me tunnista niitä onnistumisia ja ellemme tunnista epäonnistumisia ja tee niitä asioita näkyviksi, niin mikään ei kehity eikä muutu.
Nythän on todella tarkoitus korjata kokemusten ja myöskin tutkimustoiminnan avulla näitä erilaisia systeemejä, niin että ollaan seuraavissa vastaavankaltaisissa tai suurin piirtein samanlaisissa tilanteissa valmiimpia ne kohtaamaan ja ottamaan käyttöön mahdollisimman tehokkaat toimintatavat ja keinot. Totta on, kuten edustaja Mäkynen sanoi, että myös valiokunnan kuulemisessa tuli esille, että asiantuntijat ovat kovin erilaisia, ja nyt vain se kaikki tieto pitää kerätä yhteen ja sen perusteella sitten lähteä analysoimaan ja tekemään niitä uudenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja ‑malleja tulevaisuutta varten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_14+2022+15.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-02-23T20:05:27,2022-02-23T20:06:36,Hyväksytty,1.1
2022_15_1,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Hyvät edustajat! Aamun uutiset Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ovat olleet järkyttäviä. Kahden edellispäivän keskustelut eduskunnassa ovat kertoneet laajasta yksimielisyydestä, jolla haluamme tukea Ukrainaa ja sen kansaa. Tällaisessa tilanteessa varmastikin jokainen suomalainen miettii, mihin tämä johtaa. Meillä ovat valtiolliset instituutiot olemassa siksi, että tässäkin löydämme parhaan tavan toimia. Huomennakin menemme töihin ja lapset kouluun, monet ovat talvilomalla. Levottomuus, joka on ymmärrettävää, ei saa johtaa perusturvallisuudentunnettamme heikentävään kehitykseen tai kykyymme toimia päättäväisesti. Eduskunta osaltaan toimii normaalisti ja käy nyt kyselytuntiin. Tilanteen ehkä poikkeuksellisuutta kuitenkin kuvaa se, että tänään pääministeri on EU:n huippukokouksessa ja pääministerin sijainen valtiovarainministereiden euroryhmässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_2,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua. Ennakkoon olen saanut sen käsityksen, että kaikki kysymykset tavalla tai toisella liittyvät tähän sotatilanteeseen Ukrainassa, ja tulen myöntämään puheenvuoroja kaikille ryhmille, kuitenkin oppositiota painottaen, mikä on näiden kyselytuntien perusperiaate.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_3,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"Keskusteluun, edustaja Halla-aho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_4,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"U tsej strashnyj den’ bazhaju syly narodu Ukrajiny.
Arvoisa puhemies! Tänä aamuna Venäjän federaatio on aloittanut suunnitellun ja provosoimattoman hyökkäyssodan toista maata vastaan Euroopan maantieteellisessä keskipisteessä. Hyökkäys ja sitä edeltänyt diplomaattinen teatteri muistuttavat erehdyttävästi sitä prosessia, joka syyskuussa 1939 kulminoitui Saksan hyökkäykseen Puolaan. Hyökkäys Puolaan oli vedenjakaja. Se avasi lopullisesti niiden silmät, jotka vuosien ajan olivat uskoneet diplomaattiseen raiteeseen ja myöntyväisyyteen. Vastaavalla tavalla toivon tämän päivän tapahtumien tehneen kaikille selväksi, että olemme tekemisissä hallinnon kanssa, joka on pidäkkeetön ja joka ei ole rikollinen ainoastaan moraalisesti vaan myös kansainvälisen lain silmissä. Kysyn ulkoministeriltä: millaista uudelleenarviointia hyökkäyssota aiheuttaa sen suhteen, miten Venäjän johtoon tulee suhtautua ja miten sen toimiin tulee reagoida?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-24T16:03:05,2022-02-24T16:04:23,Hyväksytty,1.1
2022_15_5,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_6,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä todeta, että Suomi tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se ei ole vain hyökkäys Ukrainaa vastaan vaan hyökkäys kansainvälistä oikeutta ja eurooppalaista turvallisuusjärjestystä vastaan. Yhdessä Euroopan unionin kanssa tietysti vaadimme venäläisiä joukkoja vetäytymään ja Venäjää palaamaan neuvottelupöytään. Tämä on aivan selvä.
Millä tavalla tämä sitten vaikuttaa ylipäätään suhteisiin Venäjään ja Venäjän kanssa käytäviin neuvotteluihin? Varmasti tulevaisuus sen näyttää, mutta nyt venäläisiä poliittisia päättäjiä on Euroopan pakotelistoilla juuri sen vuoksi, että he ovat osallistuneet päätöksentekoon, joka meidän mielestämme on laiton ja uhkaa Ukrainan itsenäisyyttä. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että keskitämme voimamme nyt Ukrainan tukemiseen, osoitamme Ukrainalle solidaarisuutta ja varustaudumme myös siihen, että sota aina tuo niin pakolaisia ja humanitääristä tarvetta kuin erilaisia tarpeita, joissa voimme Ukrainaa suoraan tukea. Tämä on hallituksen linja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:04:24,2022-02-24T16:05:29,Hyväksytty,1.1
2022_15_7,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän tai seuraaviin kysymyksiin, painamaan V-painiketta ja pyytämään tässä kerralla kysymykset. — Edustaja Halla-aho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_8,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjään ei voida vaikuttaa paheksumalla, koska Venäjän johdolle riittää, että sitä pelätään. Myös talouspakotteiden teho on kyseenalainen, koska Venäjä on varautunut sotaan, kerännyt puskureita ja kasvattanut omavaraisuuttaan. Putinin hallinto voidaan pysäyttää vain Venäjän sisältä. Jotta paine tähän kasvaisi, pakotteiden pitää osua myös tavallisten ihmisten elämään — ei ainoastaan eliittiin, kuten usein ajatellaan. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi yleiset matkustusrajoitukset Venäjän kansalaisille tai lentoliikenteen rajoittaminen tai lopettaminen.
Arvoisa puhemies! Onko tämä lähestymistapa pöydällä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-02-24T16:05:43,2022-02-24T16:06:35,Hyväksytty,1.1
2022_15_9,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_10,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen suhteista Venäjään (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun näitä sanktioita on valmisteltu ja pakotteita on valmisteltu, on haluttu nimenomaan sellaisia pakotteita, jotka kohdistuvat maan johtoon — myöskin niihin taloudellisiin mekanismeihin, joita maan johto käyttää oman asemansa vahvistamiseen ja niihin taloudellisiin toimijoihin, jotka ovat tukemassa tätä Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen niin sanottua itsenäistymisprosessia. Näihin ollaan haluttu kohdistaa näitä sanktioita.
Sellaista filosofiaa, että haluaisimme tavallisia venäläisiä rangaista, tavallisten kansalaisten elämää vaikeuttaa, emme ole tietenkään ottaneet lähtökohdaksi tässä tilanteessa. Katsomme, että tavallisten kansalaisten elämän vaikeuttaminen ei ole se tie, jolla kannattaa mennä eteenpäin. [Eduskunnasta: Oikein! Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:06:35,2022-02-24T16:07:25,Hyväksytty,1.1
2022_15_11,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_12,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on häikäilemätön rikos. Putin uhkaa maan itsenäisyyttä poikkeuksellisen röyhkeällä tavalla. Kyse on hyökkäyksestä koko Eurooppaa, meidän arvojamme ja meidän elämäntapaamme vastaan. Suomen ja Euroopan unionin on annettava kaikki mahdollinen poliittinen, taloudellinen ja puolustuksellinenkin tukensa Ukrainalle.
Valtioilla on oikeus itsepuolustukseen, ja tämän oikeuden tukeminen on Suomen etu. Suomen on autettava Ukrainaa tavalla, jolla me haluaisimme itseämme autettavan. On muistettava, että mekin olemme saaneet merkittävää apua omissa sodissamme. Minä kysynkin hallitukselta: mihin toimiin Suomi ryhtyy Ukrainan itsepuolustuskyvyn ja Ukrainan kansan tukemiseksi? Ukrainan asia on meidän asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-02-24T16:07:29,2022-02-24T16:08:39,Hyväksytty,1.1
2022_15_13,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_14,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Osana Euroopan unionia olemme jo tukeneet merkittävästi taloudellisesti Ukrainaa. On tehty aivan viime aikoina 1,2 miljardin euron tukipaketti, ja totta kai kaikki maat myöskin omassa budjetissaan valmistautuvat ja varustautuvat siihen, että voidaan lisätä muun muassa humanitääristä apua ja tukea erilaisille rahastoille, jotka lisäävät Ukrainan kestävyyttä, ja näissä Suomi on mukana ja tulee jatkossa olemaan mukana. 
On erittäin tärkeää, että toimimme bilateraalisesti Ukrainan tukena, mutta ennen kaikkea, että Euroopan unioni toimii tässä tukena. Myöskin sellaiset asiat kuin juuri viisumivapaus Euroopan unionin suuntaan Ukrainan kansalaisille on tärkeä asia, jotta he ovat voineet käydä työssä Euroopan unionin alueella, ja meillä on täällä Suomessakin ollut kausityöntekijöitä Ukrainasta. Kaikki nämä taloudelliset yhteydet ovat tällaisissakin tilanteissa äärimmäisen tärkeitä, ja niitä tuemme edelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:08:39,2022-02-24T16:09:35,Hyväksytty,1.1
2022_15_15,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_16,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinille on kerta kaikkiaan asetettava selkeät rajat sen suhteen, miten hän toimii, ja näytettävä, että hänen toimintansa on rikollista ja me emme sitä hyväksy.
Euroopan johtajat kokoontuvat tänään huippukokoukseen, ja siellä päätetään Venäjään kohdistuvista pakotteista. Nyt on aika järeimmille mahdollisille reaktioille. Näihin pakotteisiin sisältyvät esimerkiksi Venäjän sulkeminen ulos kansainvälisestä järjestelmästä. Se osuu takuuvarmasti kohteeseen, ja meidän tulee ja me olemme valmiita maksamaan sen hinnan, mitä se tuo tullessaan.
Nyt ei ole aika myötäilylle, nyt ei ole aika pelolle. Nyt on aika laittaa kova kovaa vasten ja näyttää, mikä on sallittua ja mikä ei. Minä kysynkin hallitukselta: tukeehan Suomi tänään ja tulevissa kokouksissa EU:ssa kovimpia mahdollisia pakotteita Putinia ja hänen hallintoaan vastaan, koska ainoastaan riittävän tiukat, mahdollisimman tiukat pakotteet saavat ja voivat saada hänet perääntymään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-02-24T16:09:39,2022-02-24T16:10:56,Hyväksytty,1.1
2022_15_17,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_18,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaista, että eduskunta laajasti tukee Euroopan unionin voimakkaita toimia tässä tilanteessa, kun tällainen Venäjän aggressio Ukrainaan kohdistuu — täysin tuomittava aggressio.
On valmisteltu jo aikaisemmin laajoja pakotteita tietysti katsoen, mihin Venäjän toimet menevät ja mitä tapahtuu. Nyt kun olemme nähneet tämän aamun hyökkäyksen, uskon, että henki tuolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa on se, että tullaan erittäin raskaita pakotteita kohdistamaan Venäjään. Suomi on ilman muuta siinä rintamassa ja on tukenut niitä keinoja, jotka todella merkitsivät paljon Venäjän taloudelle ja näyttäisivät, että olemme tässä asiassa tosissamme.
Sanoitte myöskin, puheenjohtaja Orpo, sen, että sellaiset pakotteet vaikuttavat totta kai meihinkin, tai mahdolliset vastapakotteet vaikuttavat meihinkin, mutta meidän on otettava se kustannus periaatteidemme puolustamisesta ja vapauden puolustamisesta. [Arto Satonen: Kyllä, näin on!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:10:58,2022-02-24T16:11:54,Hyväksytty,1.1
2022_15_19,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_20,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin todelliset kasvot ovat paljastuneet, ja todistamme järkyttäviä, yksiselitteisesti tuomittavia tapahtumia Ukrainassa. Monille tämä tuli yllätyksenä. Varautumispuheista huolimatta yllätyksenä monille tuli myös koronapandemia, johon olimme varautuneet huonosti, jonka alusta alkaen meillä oli suuria ongelmia kriisin johtamisessa, lainsäädännössä ja laintulkinnassa. Terveydenhoidossa oli isoja kapasiteetti- ja toiminnallisia haasteita ja pulaa perustarvikkeista. Varautumissuunnitelmat eivät olleet ajantasaisia — vai oliko niitä oikeasti lainkaan?
Kysyisinkin: miten hallitus on varautunut vastaaviin tai monta kertaa pahempiin kriiseihin? Laaja, monitahoinen häiriötila, voimakas hybridivaikuttaminen, laaja kyberhyökkäys, iso pakolaisaalto, uusi pandemia, ydinonnettomuus tai vaikka sotatila. Ovatko yksityiskohtaiset varautumissuunnitelmat selkeine käytännön ohjeineen nyt olemassa, vai ovatko ne edelleen vain kuolleita kirjaimia jossain ministeriössä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-02-24T16:11:56,2022-02-24T16:13:07,Hyväksytty,1.1
2022_15_21,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_22,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka emme olisi halunneet tätä päivää nähdä, olemme kuitenkin tähänkin päivään varautuneet. Viime vuosien aikana Suomessa on sekä lainsäädäntöä päivitetty että myös muuta varautumista vahvistettu erilaisiin kriiseihin. Meitä ei sotilaallinen kriisi uhkaa. Suomen lähialueilla on rauhallista, mutta meillä on panostettu myös puolustukseen huonojen aikojen varalle, ja puolustushallinnolla on valmius toimia hyvin tässäkin tilanteessa. 
Venäjä on aloittanut laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainassa. Se ei rajoitu vain Donbasin alueelle. Kohteena on muita merkittäviä kohteita — näyttää olevan Mariupol, Odessa, Kiova. Tavoitteena on lamauttaa maanpuolustustahto. Tavoitteena on lamauttaa maanpuolustuskyky ja ottaa haltuun strategisesti merkittäviä kohteita. Tilanne on hyvin vakava, mutta suomalaisten puolustus on kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-24T16:13:09,2022-02-24T16:14:15,Hyväksytty,1.1
2022_15_23,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_24,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta.
Venäjän aggressiot Ukrainassa osoittavat kouriintuntuvasti, että millainen tahansa kriisi voi olla käsillä paljon nopeammin kuin voimme ennakoida. Käytännön varautumisessa meillä täällä kotimaassakin on kuitenkin vielä parannettavaa. Olisiko mahdollista meille kotimaahan perustaa erillinen varautumisyksikkö, joka koeponnistaisi eri ministeriöiden ja toimijoiden varautumista mahdollisiin tuleviin kriiseihin? Huoltovarmuus, poliittinen päätöksenteko, terveydenhoidon, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kapasiteetin riittävyys, tässä vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Arvoisa ministeri, näettekö, että tällaiselle toimijalle olisi tarvetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-02-24T16:14:20,2022-02-24T16:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_15_25,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_26,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen varautumisesta kriiseihin (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys on tuomittava, ja me olemme sen tuominneet, ja on selvää, että meidän täytyy varautua erilaisiin skenaarioihin, liittyvät ne sitten puolustukseen tai siviilitilanteisiin, meidän kansalliseen turvallisuuteen tai erilaisiin tapoihin, joilla meihin yritetään vaikuttaa.
Tätä varautumistyötä tehdään eri ministeriöiden kanssa yhdessä hyvin tiiviissä yhteistyössä ja myös eri viranomaisten kanssa yhteydessä. Me myös tänä päivänä harjoittelemme näitä erilaisia tilanteita, jotta pystymme varautumaan niihin aiempaa paremmin. Esimerkiksi olemme tehneet harjoituksia tällaisista laajamittaisista maahantuloon liittyvistä operaatioista, kybervaikuttamiseen liittyvistä operaatioista. Tämä on tänä päivänä ihan ministeriöiden perustyötä, ja me varaudumme vaikeisiinkin ja niihin kaikkein pahimpiinkin skenaarioihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-24T16:15:14,2022-02-24T16:16:12,Hyväksytty,1.1
2022_15_27,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 21/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_28,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sanoin eilen näin: ”Kannatan turvallista Suomea, ja sen eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Meillä on ehdottomasti mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, mutta sen aika ei ole juuri nyt.” 
Sanon nyt näin: kannatan turvallista Suomea yhä enemmän ja tämän aamun tapahtumien jälkeen sanon, että Nato-jäsenyyden hakemisen aika on nyt. Minun on vaikea nähdä, miksi pitäisi odottaa [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein!] ja milloin olisi parempi aika kuin nyt. Vielä eilen Venäjän käytös ei pääministerin mukaan vaikuttanut Suomen asemaan. Tänään Suomen asemasta hänen mukaansa saa jo keskustella. 
Tässä eivät nyt keskustelut auta, vaan Nato-jäsenyyttä pitää ajaa eteenpäin. Ensiksi pitää tehdä päätös kansanäänestyksestä ja sen aikataulusta. Ja sitten kysymys: millä tavalla ja millä aikataululla hallitus vie Nato-kysymystä eteenpäin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-02-24T16:16:14,2022-02-24T16:17:17,Hyväksytty,1.1
2022_15_29,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 21/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_30,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen Nato-jäsenyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 21/2022 vp," Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harkimolle kysymyksestä, ja kun palaamme noihin eilisen keskustelun teemoihin, niin taisin sanoa siinä, että meidän strategiamme kriisiaikoja varten, meidän turvallisuuspolitiikkamme on suunniteltu myöskin huonoja aikoja varten. Tänään olemme keskellä sellaista huonoa aikaa, sotaa Euroopassa, ja tämä on tietysti yhdenlainen koeponnistus, että meidän turvallisuusstrategiamme ja meidän turvallisuuspolitiikkamme kestää tällaisen paineen, pystymme toimimaan, ja muun muassa Nato-kumppanuuden kautta Suomena ja Ruotsina teemme paljon yhteistyötä. Huomennakin on tärkeä Nato-kokous, osallistumme siihen, ja totta kai hyödymme siitä, että meillä on näin läheinen kumppanuus Naton kanssa. 
Mutta sitten kun puhutaan jäsenyyskysymyksistä, niin kannattaa rauhassa selvittää niiden edut ja haitat, käydä siitä poliittista keskustelua, joka tarvitaan, ja varmasti nämä näiden päivien kokemukset myöskin sitten näistä voidaan ammentaa siihen keskusteluun. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:17:20,2022-02-24T16:18:18,Hyväksytty,1.1
2022_15_31,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_32,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopassa herättiin tänä aamuna synkkään päivään. Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan ovat räikeä kansainvälisen oikeuden rikkomus, eikä tämä barbaarinen hyökkäys ansaitse minkäänlaista ymmärrystä. [Ben Zyskowicz: Kuulitko, Niikko?] Venäjän hyökkäyssodan johdosta viattomat ihmiset joutuvat nyt kohtaamaan sodan kauhun, ja hyökkäys vaarantaa lukuisten ja lukuisten ihmisten, siviilien, hengen.
Kansainvälisen yhteisön, EU:n ja Suomen on nyt seistävä Ukrainan rinnalla, tuettava sen kansallista suvereniteettia, itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. EU-mailta vaaditaan nyt nopeita, yhtenäisiä ja voimakkaita pakotteita ja toimia Venäjän väkivallan lopettamiseksi. Suomen on vastattava tähän osana EU:ta.
Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millaisin konkreettisin ja vaikuttavin keinoin Suomi varautuu tukemaan Ukrainaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-02-24T16:18:22,2022-02-24T16:19:36,Hyväksytty,1.1
2022_15_33,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_34,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tähän mennessä tukeneet Ukrainaa noin 70 miljoonalla eurolla vuoden 2014 jälkeen. Se tuki on ollut merkittävää. Nyt olemme totta kai — kuten mainitsin — Euroopan unionin kautta olleet mukana tässä yli 1 miljardin tukipaketissa, ja olemme valmistautuneet valtioneuvoston piirissä siihen, että lisäämme voimakkaasti tukea näille rahastoille ja mekanismeille, joita Ukrainan tueksi on käynnistetty. Tämä on tärkeää. Taloudellisella tuella on suuri merkitys.
Toinen asia, jota Ukraina meiltäkin on tänä aamuna pyytänyt, on poliittinen tuki, jota nyt täälläkin eduskunta ja kansanedustajat osoittavat. Heille on äärimmäisen tärkeää, että Venäjän väkivallanteot, laiton hyökkäys, tuomitaan ja että hyvin yksimielisenä seisomme Ukrainan tukena. Sillä on moraalinen merkitys, mutta sillä on myöskin todellinen merkitys kansainvälisessä politiikassa. He vetoavat myös siihen, että Euroopan unionin alueen ulkopuolella olisimme yhteydessä myöskin muihin maihin, jotka eivät ehkä seuraa Euroopan tapahtumia aivan päivittäin, jotta saisimme myös nämä maat ymmärtämään, millainen kansainvälisen oikeuden loukkaus on meneillään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:19:36,2022-02-24T16:20:45,Hyväksytty,1.1
2022_15_35,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_36,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Moni heräsi tänään järkytykseen aamulla, ja koskettivat varmasti monia sydämestä Ukrainan kansan kärsimykset. Itselleni oli useita minuutteja jopa vaikea ajatella, että onko tämä nyt aivan totta. Olemme uuden edessä. Mutta mitä kovempi paikka, sen tärkeämpää on myös pitää pää kylmänä ja ajatus kirkkaana. On tärkeää ottaa rauhallisesti ja loogisesti ajatellen, mutta tulee tietysti elää myös ajassa. Venäjä on aina ollut arvaamaton, mutta sen hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on järkyttävää. Meidän tulee myös täällä keskustella tietoon perustaen ja toimia yhtenäisesti. 
Olisin kuitenkin kysynyt ministeriltä — moni kansalainen kuitenkin miettii tuolla Suomenkin tilannetta: Onko Suomessa kaikki rauhallista rajoilla, mikä meidän tilanteemme on ja miten olette konkreettisesti varautuneet? Ja myös huoltovarmuus on sellainen, joka mietityttää suomalaisia. Tähän monet kansalaiset haluaisivat vastauksen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-02-24T16:20:49,2022-02-24T16:22:02,Hyväksytty,1.1
2022_15_37,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_38,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen tuesta Ukrainalle (Antti Lindtman sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on tähän operaatioon selvästi valmistautunut jo pidemmän aikaa, ja jo viikkojen, itse asiassa kuukausien ajan, Venäjä on siirtänyt joukkojaan eri puolilta Venäjää lähemmäs Ukrainan rajaa. Näin on tapahtunut myös meidän lähialueillamme. Niistä joukoista, mitä normaalisti on itärajamme lähialueilla, voi sanoa, että yli puolet on siirretty tuonne Ukrainan tuntumaan. Eli meidän lähialueillamme erityistä sotilaallista aktiivisuutta ei ole havaittavissa. Meillä on tänä päivänä hyvät tiedustelumenetelmät, sekä omat että myös kumppanuuksien kautta, joten meillä on Puolustusvoimilla hyvä tilannekuva paitsi meidän omista lähialueistamme myös siitä, mitä Ukrainassa tällä hetkellä tapahtuu.
Sotilaallinen huoltovarmuus on hyvä. Ministeri Mikkonen puhui huoltovarmuudesta tässä jo laajemminkin. Totta kai, jos kriisi pitkittyy, näihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota, jotta kaikki pelaa myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-24T16:22:02,2022-02-24T16:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_15_39,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_40,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuomitsemme voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja keskustan ryhmä tukee yksiselitteisesti valtioneuvostoa ja tasavallan presidenttiä kriisin hoidossa. Ajatuksemme ovat Ukrainan ja Ukrainan kansan tukemisessa.
Puhemies! Suomen kokonaisturvallisuuteen vaikuttaa todella oma huoltovarmuutemme. Kysyisinkin: Miten varmistamme kotimaista ruokaturvaa ja energiaa niin, että omavaraisuuteemme sen kaikissa muodoissaan vahvistuu? Siis miten tuemme kotimaista maataloutta ja energiatuotantoa vahvistaaksemme elintärkeää huoltovarmuuttamme?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-02-24T16:23:06,2022-02-24T16:24:08,Hyväksytty,1.1
2022_15_41,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,"Kysymys kahdelle ministerille, mutta yksi vain vastaa. — Ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_42,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on aiemmissakin puheenvuoroissa tullut esille tämän huoltovarmuuden osuus. Taisi olla edustaja Tanus, joka nosti alkujaan tämän esille. Kyllä tämä tilanne on vähän erilainen kuin koronatilanne. Tämä on ehkä semmoinen klassinen, tätä on tietyllä tavalla harjoiteltukin. Ja siihen liittyen kyllä me on koko ajan käyty läpi nyt sitä huoltovarmuuden puolelta. Totta kai energia on siellä hyvin keskeisessä roolissa. Me tiedetään kaikki energiariippuvuudet, joita meillä on Venäjän puolelta. Onneksi meillä on esimerkiksi sähkön puolella verrattain hyvin toimiva pohjoismainen sähköverkko. Meillä on kaasun osalta Baltic Connector, joka on yhteys sitten Baltiaan päin. Ja ehkä sitten raakaöljyn osalta voi sanoa, että maailmanmarkkinat on se, joka tulee ratkaisemaan sitä.
Ruokapuoli kuuluu tietysti ministeri Lepälle, mutta lyhyesti siihen: ehdottomasti meillä keskeistä tulee olemaan kausityöntekijöitten saaminen Suomeen, koska Ukraina on ollut hyvin keskeisessä roolissa kausityöntekijöitten saamisessa, ja nämä ovat kaikki oikeastaan niitä asioita.
Nyt pitää mieltää myös se, että periaatteessa energiassakin meidän fokus on jo seuraava talvi. Eli tämä koko matka meidän tulee hoitaa, ja tämä menee verrattain hyvin tällä hetkellä, mutta niin kuin jokainen ymmärtää, niin valitettavasti tässä salissa ei käydä läpi suomalaista huoltovarmuusjärjestelmää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-24T16:24:08,2022-02-24T16:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_15_43,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_44,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on käynyt sotaa Ukrainassa jo kahdeksan vuoden ajan. Putin uhkaa maan itsenäisyyttä poikkeuksellisen röyhkeällä tavalla. Euroopan turvallisuustilanne on kiristynyt äärimmilleen. Ukrainan kyky toteuttaa itsepuolustusta voi parhaimmillaan hillitä maahan kohdistuvia sotilaallisia toimia. Suomen on autettava Ukrainaa tavalla, jolla toivomme itseämme autettavan, jos joutuisimme puolustustaisteluun. Siksi Suomen ei pidä asettaa kategorisia ehtoja tai rajauksia Ukrainalle mahdollisesti toimitettavalle puolustusmateriaalille.
Kysynkin puolustusministeriltä: millaisia puolustustarvikkeita Puolustusvoimilla on yli omien tarpeiden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-02-24T16:25:47,2022-02-24T16:26:49,Hyväksytty,1.1
2022_15_45,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_46,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien näkemys on kyllä sen kaltainen, että tällaisessa kiristyneessä jännitteisessä kansainvälispoliittisessa tilanteessa kovin paljon yli omien tarpeiden ei ole, vaan on halua pitää omista varastoista ja omasta kyvykkyydestä huolta. Kuitenkin tässä tilanteessa katsotaan myös se, onko jotain mahdollisuuksia avittaa tässä asiassa, ja tämä kokonaisuus on selvitteillä, mutta tämä on Puolustusvoimien aika keskeinenkin näkökulma tässä tilanteessa.
Meillä on muitakin mahdollisuuksia auttaa, ja ulkoministeri Haavisto viittasi jo taloudelliseen apuun. Varmasti myös erilaista humanitääristä apua tarvitaan tässä tilanteessa, ja eri hallinnonalojen yli selvitetään, millä tavalla Suomi voisi kaiken kaikkiaan Ukrainaa tässä vaikeassa tilanteessa auttaa. Niitä tapoja varmasti löytyy.
Sitten meillä ovat käsittelyssä myös Virosta ja mahdollisesti Hollannista olevat asevientikysymykset, ja näissä odotetaan vielä muutamia kantoja, Saksan kantaa, mutta nähdäkseni meillä ei ole tarvetta asettaa estettä näille vienneille Suomesta. [Ben Zyskowicz: Onko vedottu Saksaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-24T16:26:51,2022-02-24T16:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_15_47,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 24/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_48,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän toiminta on tuomittu laajasti tässä salissa — hyvä niin. Ukrainalla on Suomen täysi tuki.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa korostavat tarvetta irtautua riippuvuudestamme venäläiseen tuontienergiaan ja Venäjän energiahankkeisiin. Venäjä on pitkään käyttänyt energiahankkeitaan ja energianmyyntiä Eurooppaan osana geopoliittista vaikuttamista. Suomessa yksi tällainen hanke on Fennovoiman Pyhäjoelle suunnittelema Hanhikiven ydinvoimalahanke. Tämä tilanne näyttää vahvasti siltä, että Suomen ei tulisi ryhtyä ydinvoimahankkeeseen kansainvälisistä sopimuksista piittaamattoman Kremlin hallinnon kanssa. Kysynkin elinkeinoministeriltä: olisiko järkevintä irtautua ydinenergialaitoksen rakentamisesta yhteistyössä Venäjän kanssa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-02-24T16:28:07,2022-02-24T16:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_15_49,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 24/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_50,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt pari asiaa. Ensinnäkin muistutan, että tässä on kyseessä yksityinen hanke, valtio ei ole siinä osallisena. Ja itse asiassa tämä sali on antanut luvan sille hankkeelle. Meillä ei ole mitään lakia, jolla me voitaisiin irtautua siitä tilanteesta. [Timo Heinonen: Ei Putinkaan lakia noudata!] Kaikki ne tilanteet, joissa me tehtäisiin päätös, jolla tämä hanke lopetettaisiin, olisivat lainvastaisia.
Mutta sitten toisaalta tämä hankehan edellyttää rakentamislupaa, ja tämä rakentamislupa on tietysti se kysymys, joka tällä hetkellä on ilmassa. STUKilla on tietyllä tavalla paperit sisällä. Odotamme jatkuvasti sieltä uutta informaatiota, ja jos ajattelee tämän hetken tilannetta — että jos me otetaan esimerkiksi heidän painereaktorinsa painesäiliöt, jotka tehdään siis Donetskissa, ja yleensäkin tämä kärjistynyt tilanne — niin kyllä minä joudun sanomaan esittelevänä ministerinä, tietyllä tavalla lupaviranomaisena, että minä en näe sitä näkymää, että minä voisin esitellä sitä valtioneuvostolle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-24T16:29:03,2022-02-24T16:30:25,Hyväksytty,1.1
2022_15_51,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 25/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_52,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys järkytti meitä kaikkia syvästi, ja meidän ajatuksemme ovat Ukrainassa. On ollut hienoa huomata, että tässä salissa kaikki me haluamme tukea Ukrainaa.
Tärkeintä on tietysti, että olemme tukeneet Ukrainaa paitsi diplomaattisesti myös taloudellisesti, ja hallitus on päättänyt hakea keinot, joilla voimme eniten ja parhaiten auttaa — missä Suomi voi eniten auttaa — mutta tilanne on kuitenkin niin kammottava, että pahimmissa skenaarioissa voi olla, että jopa miljoonia ihmisiä joutuu pakolaisiksi, ja kysynkin: Olemmeko valmistautuneita auttamaan sellaisessa tilanteessa, että Ukrainasta, kuka tietää vaikka Valko-Venäjältäkin, tulee ihmisiä, hakee turvapaikkaa, pakolaisuutta? Olemmeko varmasti valmistautuneita ottamaan heidät vastaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.8.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-02-24T16:30:28,2022-02-24T16:31:44,Hyväksytty,1.1
2022_15_53,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 25/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_54,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä salissa on monesti todettu, Ukrainan asia on myös meidän asiamme ja meidän täytyy antaa se kaikki mahdollinen apu ja tuki Ukrainalle ja ukrainalaisille. Ja jos me olemme tilanteessa, jossa Ukrainasta lähtee suuria määriä ihmisiä pois, pakenee sotaa, niin on aivan selvä, että myös Suomen tulee kantaa vastuu siinä tilanteessa. Näillä näkymin tällaista liikehdintää ei vielä ole, mutta me seuraamme tilannetta koko ajan.
On todennäköistä, että ensimmäisenä paetaan niihin lähimaihin, naapurimaihin, mutta varmasti myös Suomeen jossain vaiheessa tullaan hakemaan turvapaikkaa, ja Maahanmuuttovirastossa on varauduttu siihen, että jos tänne tulee laajoja joukkoja, me pystymme nopeasti järjestelemään heidän asiansa, me pystymme nopeasti nostamaan vastaanottokeskusten kapasiteettia ja me pystymme hyvin nopealla aikataululla auttamaan. [Mikko Savola: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-24T16:31:44,2022-02-24T16:32:48,Hyväksytty,1.1
2022_15_55,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_56,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysymykseni koskee aivan samaa asiaa kuin edellinen. Tänään on todellakin pimeä, mörk dag på svenska.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-02-24T16:32:52,2022-02-24T16:33:06,Hyväksytty,1.1
2022_15_57,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin, meidän täytyy tietysti varautua, ja me olemme varautuneet hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Me olemme varautuneet myös laajaan turvapaikkahakijoiden joukkoon itse asiassa jo ennen tätä Ukrainan sotaa, koska me tiedämme, että tänä päivänä maailmassa erilaisia globaaleja kriisejä on ja ihmisiä lähtee liikkeelle. Sen takia me olemme tehneet varautumista ja valmistautumista. Jos tämä tilanne sitten tulee todeksi, niin totta kai pyrimme mahdollisimman nopeasti auttamaan tänne tulevia.
Meillähän on paljon Ukrainasta tulevia kausityöntekijöitä. Siinä mielessä meillä on Ukrainassa monia, joilla on jo suhteita Suomeen, ja esimerkiksi tätä kautta on alueita, mitkä ukrainalaisille ovat jo varsin tuttuja. Jos ajattelemme, että he tulevat tänne perheineen, niin ajattelen, että tällöin tätä apua on ehkä helppo antaa nimenomaan niillä alueilla, joille he ovat jo tottuneet täällä vuosittain tulemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-02-24T16:34:22,2022-02-24T16:35:28,Hyväksytty,1.1
2022_15_58,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_59,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin Venäjä ei ollut integroitavissa länteen. Kaupalliset keskinäisriippuvuudet Venäjän kanssa eivät meitä suojele tässä karmeassa tilanteessa. Kyse ei ole nyt vain siitä, mitä pakotteita EU asettaa. Kansallinen velvollisuutemme on poistaa kaikki sellaiset vipuvarret, joilla Venäjä voisi painostaa nimenomaan Suomea.
Puheet, että tämän hinta tulee kestää, eivät silti saa tarkoittaa sitä, etteikö meidän tule pyrkiä pienentämään kansalaisille lankeavaa hintaa. Kansalaisiamme ja talouttamme on suojeltava kriisin seurauksilta voimakkaasti.
Ministeri Lintilä, palaan huoltovarmuuteen. Aiotteko ryhtyä toimiin, joilla Suomen riippuvuus venäläisestä energiasta ja muista huoltovarmuutemme kannalta kriittisistä raaka-aineista poistuu mahdollisimman nopeasti ja pysyvästi? Mihin toimiin aiotte ryhtyä, että vauriot kansalaisille ja yrityksille minimoidaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-02-24T16:35:32,2022-02-24T16:36:39,Hyväksytty,1.1
2022_15_60,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_61,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin sanoa edustajalle, että tätä työtä on tehty jo pari kuukautta. Olemme erittäin tarkasti kartoittaneet esimerkiksi kriittiset raaka-aineet, niitten määrät, jotka tulevat Venäjältä. Olemme käyneet eri sektorit läpi, olemme arvioineet erilaisten pakotteitten vaikutuksia. Totta kai se, mikä omalla sektorilla on yksi merkittävä, on energia, ja sieltä meiltä löytyy muutamia: kaasu varmaan suurimpana, joka vaikuttaa, öljytuotteet — meille taitaa tulla raakaöljystä noin 90 prosenttia Venäjältä. Toisaalta me pystytään maailmanmarkkinoilta se korvaamaan, mutta jokainen ymmärtää, että hintataso tulee nousemaan, se on aika lailla selvä asia.
Se, mitä tehdään, mihin viittasin aikaisemmin: me tehdään tällä hetkellä hyvin määrätietoista suunnitelmaa ensi kesää varten siitä, mitkä ovat ne elementit, joilla me pystytään ensi talven huoltovarmuus takaamaan. Nyt jokainen ihminen voi olla huoleti siitä, että sähköä riittää, lämpöä riittää, ja sen paletin, joka rakennetaan ensi kesää varten, täytyy taata seuraava talvi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-02-24T16:36:40,2022-02-24T16:37:59,Hyväksytty,1.1
2022_15_62,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_63,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Osaamme kyllä taistella, mutta emme anna toistua sen painajaisen uudestaan, kun veri peitti kaiken maan. Te äitejänne kuunnelkaa, voi kai moni sen todistaa. He teidät saavat uskomaan: ei sotaa toivoa, ei sotaa toivoa voi venäläiset milloinkaan.” Näin lauloivat suomalaiset kommunistit, kun ylistivät ja kehuivat Neuvostoliittoa. Presidentti Putinin rikollista hyökkäystä ei voi käytännössä pysäyttää mikään muu kuin Venäjän kansa.
Ministeri Haavisto: onko Suomella halua ja/tai mahdollisuutta tukea Venäjän kansalaisyhteiskuntaa? ”Ei sotaa toivoa voi venäläiset milloinkaan.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-02-24T16:38:01,2022-02-24T16:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_15_64,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_65,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, kiinnitätte huomiotanne hyvin tärkeään asiaan eli kansalaisyhteiskunnan tilaan Venäjällä.
Tietysti olemme vuosia seuranneet sitä, miten poliittinen järjestelmä siellä on rikkoutunut, puolueet eivät toimi, oppositiota ei ole. Olemme nähneet näistä äänestystuloksista hyvin synkän synkät luvut siellä. Ja monet kansalaisjärjestöt ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, ovat joutuneet näille ulkomaisten agenttien listoille, olivatpa ympäristöjärjestöjä tai suomalaisugrilaisten kansojen tukea antavia järjestöjä tai muita, hyvin monenlaisia eri järjestöjä. Olemme niistä kaikista ilmaisseet huolemme ja huolemme myöskin näistä oikeudenkäynneistä, joita yksittäisiä aktiiveja vastaan on siellä käyty. Jokaisessa tällaisessa tapauksessa olemme nostaneet nämä esiin.
Mutta osana näitä erilaisia keinoja vaikuttaa Venäjään yksi olisi totta kai tämä aktiivinen kansalaisyhteiskunnan kautta vaikuttaminen, kansalaisjärjestötuki, ja totta kai etsimme näitä ihminen ihmiselle -yhteyksiä, people to people -yhteyksiä, joita myöskin Euroopan unioni pyrkii tukemaan nyky-yhteyksissä Venäjään. Minusta on erittäin tärkeää, että tällä tasolla yhteydet Venäjään säilyvät. [Ben Zyskowicz: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:39:06,2022-02-24T16:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_15_66,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_67,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on musta hetki Euroopan historiassa. Todistamme avointa hyökkäystä täysivaltaista YK:n jäsenvaltiota vastaan, itse asiassa perustajajäsentä vastaan. 
Puhemies! Usko ihmiseen horjuu. ”On monta uskoa päällä maan, ne toinen toistaan kiittää, mut laulajalla yks usko on vaan, se hälle saapi riittää: sen verran meissä on lempeä, sen verran meissä on iäistä, ja sen verran meistä myös jäljelle jää, kun päättyvi päivä tää.”
Puhemies! Paha ottaa nyt tilaa. Paljon, paljon ihmisiä kuolee. Minä olen sanaton. Vähemmillä sanoilla kysyy enemmän. Hiljaisuus on hengen kieltä. [Hiljainen hetki salissa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-02-24T16:40:22,2022-02-24T16:41:27,Hyväksytty,1.1
2022_15_68,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_69,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjä on tehnyt raukkamaisen hyökkäyksen suvereeniin maahan. Ukraina ei missään tapauksessa ole, ei ole ollut eikä tule olemaan uhka Venäjälle, syyt ovat aivan muualla. Kaikki tuki ukrainalaisille.
Tämä tulee muuttamaan Eurooppaa pysyvästi. Tällaista on mahdotonta antaa anteeksi. Venäjään ei voi luottaa. Suomi on reagoinut tähän oikein. Kaikki tuki valtionjohdolle. Tämä tulee sotkemaan taloutta: kaasun hinta nousee, öljyn hinta nousee, sähkön hinta nousee. Ja tämä kaikki esimerkiksi syventää maatalouden jo syvää kustannuskriisiä. Huoltovarmuuden merkitys, niin kuin monesti täällä on otettu jo esille, nousee. Ruoka ja energia ovat tässä keskiössä. 
Nyt kun ministeri Haatainen ei ole paikalla, niin kysyn ministeri Lepältä: mitä yksittäinen kansalainen, kuntapäättäjä, yritys, kauppa voisivat tehdä, että maanviljelijöitten ei tarvitse tehdä talkoilla sitä, mitä tässä tilanteessa nyt tarvitaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-02-24T16:41:28,2022-02-24T16:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_15_70,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_71,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kustannuskriisi on osunut pahimpaan mahdolliseen aikaan, ja se pahin aika tapahtui tänä aamuna. Tällä on arvaamattomat vaikutukset, ja tämä jos mikä korostaa meidän kokonaismaanpuolustuksemme, meidän kokonaisturvallisuutemme yhtä kulmakiveä, huoltovarmuutta, erillistä huoltovarmuuslainsäädäntöä, erillistä viranomaistoimijaa tällä taholla.
Ruoka — se on keskeinen osa meidän jokapäiväistä arkeamme. Ilman sitä me emme tule toimeen. Siksi se, minkä me voimme tehdä ja mikä meidän kannattaa tehdä, mikä meidän tulee tehdä, on ostaa kotimaista ruokaa. Myös julkiset hankinnat — uudet hyvinvointialueet, päättäjät siellä, jotka nyt katsotte tätä tilaisuutta, muistakaa tämä asia, kun teette hankintapäätöksiä, kaikki kuntien päättäjät, tehkää se. Samoin kuin se, että kauppa, joka on ylivertainen toimija elintarvikeketjussa, kantaa myös oman vastuunsa tilanteessa, jossa me nyt olemme. Ei voi olla niin, että jatkuvasti kauppatase elintarvikkeissa heikkenee. Sen pitää vahvistua, ei heiketä, ja siitä sen osuuden tuottajille, jotka pitävät huolen meidän ruokaturvastamme, täytyy tulla. Nyt se on epätasapainossa, ja me tarvitsemme tasapainon, ja tähän on hallitus valmis, mutta siihen tarvitaan markkinoiden toimintaa myöskin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-02-24T16:42:48,2022-02-24T16:44:15,Hyväksytty,1.1
2022_15_72,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Packalén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_73,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän federaatio on tänään aloittanut rikollisen hyökkäyksen Ukrainaan, ja koko maailma tuomitsee sen jyrkästi. Ukrainan asevoimat ovat selkeästi alakynnessä tässä kriisissä, joten voin vain toivoa, että Ukraina kykenee säilyttämään itsenäisyytensä tässä vaikeassa tilanteessa. Koko Suomen kansan tuki on Ukrainan kanssa tässä valtavassa humanitäärisessä kriisissä.
Sota Ukrainassa tulee aiheuttamaan myös pakolaisvirtoja länteen. Kuten edustaja Saramo otti esille kysymyksen pakolaisista, haluaisin kysyä, onko tästä EU:ssa jotain yhteistä kantaa ja miten olemme varautuneet pakolaisvirtoihin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-02-24T16:44:19,2022-02-24T16:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_15_74,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_75,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun EU:n ulkoministerit ovat olleet koolla, olemme keskustelleet myös tällaisen suuren kriisin vaikutuksista Eurooppaan. Ministeri Mikkonen täällä jo kertoi, miten Suomi on varautunut, ja selvästi Ukrainan naapurimaat, Puola, Baltian maat, ovat varautuneet siihen, että pakolaiskriisi koettelee näitä maita.
Ensisijaisesti tietenkin koetetaan kohdentaa humanitääristä apua sinne, missä ihmiset ovat — että saadaan juomavettä, telttoja, ruokaa silloin, kun näitä tarvitaan, tai saadaan kuljetusyhteyksiä ihmisille pois kriisialueilta. Sitten pikkuhiljaa, jos ihmiset joutuvat jäämään uusiin olinpaikkoihinsa, totta kai koetetaan sopeuttaa heitä ja auttaa uuteen yhteiskuntaan sopeutumiseen. Minusta on hieno asia, jos Suomi sitten kantaa tässä oman osuutensa, mutta on varauduttava hyvinkin suureen pakolaismäärään, mikäli on niin, että ihmisten elinolot käyvät mahdottomiksi joillakin paikkakunnilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:45:11,2022-02-24T16:46:08,Hyväksytty,1.1
2022_15_76,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_77,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainaan on kohdistunut myös kyberiskuja, ja täällä salissakin keskustelussa peräänkuulutettiin eilen muun muassa kyberapua Ukrainalle. Kyberhyökkäysten tarkoituksena on lietsoa paniikkia, mutta niillä voidaan myös aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa ja lamauttaa yhteiskunnan kannalta merkittäviä palveluja.
Suomen omassakin kyberturvallisuuden valtiollisessa koordinaatiossa olisi parannettavaa. Toimivaltuudet ovat tällä hetkellä hajallaan, ja jotta meillä on paras kyky varautua ja vastata vihamieliseen vaikuttamiseen, tässä asiassa täytyisi toimia nyt välittömästi. Kysynkin: olemmehan hereillä, ja hoidetaanhan tämä asia kuntoon pian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-02-24T16:46:09,2022-02-24T16:47:07,Hyväksytty,1.1
2022_15_78,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_79,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pelkosen nostama kysymys on äärimmäisen tärkeä. Joittenkin laskujen mukaan Ukrainaan on siis tehty ei satoja vaan tuhansia kyberiskuja, ja niitten lamauttava vaikutus on merkittävässä roolissa nykyaikaisessa sodankäynnissä.
Meillä myöskin ihan täällä siviiliyhteiskunnassa ja rauhanomaisissakin olosuhteissa on karvaita kokemuksia tietomurroista, ja siksi liikenne‑ ja viestintäministeriö ja kaikki muut ministeriöt, joita asia lainkaan koskee, ovat koko hallituksena tehneet kaksikin periaatepäätöstä kybertilanteisiin varautumisesta: sekä uhkista — kuinka puolustaudumme — että mahdollisuuksista: kuinka voimme suomalaista kyberosaamista ja kyberliiketoimintaa edistää suomalaisessa yhteiskunnassa.
Nämä molemmat kysymykset ovat vahvasti saaneet tukea myös tässä salissa, ja uskon, että nyt kun käymme kehysneuvotteluihin, niin myöskin ymmärrämme kaikki sen, että viimeistään tämä tilanne herättää meidät myöskin rahoittamaan näitä jo sinänsä hyviä suunnitelmia. Ja nimenomaan johtamisjärjestelmää, jossa otetaan mallia poliisin, Rajan ja Tullin yhteistyöstä ja saumattomasta johtamisjärjestelmästä, on tarkoitus soveltaa uuden lainsäädännön mukaan juuri myöskin kybertilanteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-02-24T16:47:08,2022-02-24T16:48:30,Hyväksytty,1.1
2022_15_80,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_81,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Harakka ja edustaja Pelkonen jo totesivat, kyber- ja hybridihyökkäykset ovat osa sodankäyntiä. Ukrainaa koettelevat nyt pommit ja ohjukset, mutta vieraan valtion hyökkäyksiin maa joutui vastaamaan jo aiemmin. Ukrainassa valtionhallinnon verkkosivuihin kohdistui jo tammikuussa mittavia kyberhyökkäyksiä. Lisäksi viikkojen ajan ympäri Ukrainaa tehtiin satoja perättömiä pommiuhkauksia.
Hybridiuhista puhutaan silloin, kun ulkopuolinen taho aiheuttaa epävakautta tahallaan toiseen valtioon tarkoituksenaan lisätä epäjärjestystä maassa. Informaatiovaikuttaminen on osa tällaista hyökkäystä. Se voi alkaa horjuttamalla suomalaisten omaa uskoa puolustukseemme tai saamalla suomalaiset toinen toisiaan vastaan.
Kysynkin ministeri Kaikkoselta: mitä suomalaisten olisi hyvä ymmärtää informaatiovaikuttamisesta juuri nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-02-24T16:48:32,2022-02-24T16:49:39,Hyväksytty,1.1
2022_15_82,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_83,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta Ukrainaan on kohdistunut jo sarja erilaisia kyberiskuja, ja epäilemättä niitä tehdään myös tällä hetkellä. Myös erilaista hybridivaikuttamista on olemassa. Mutta on selvää, että myös erilaista informaatiovaikuttamista Ukrainassa on, ja ei voi sulkea pois, etteikö sitä nähtäisi myös muualla.
Tänä päivänä — varsinkin, kun verkossa on helppo levittää kaikenlaista tietoa ja erilaista väitettä — kansalaisten on syytä olla kyllä tarkkana sen suhteen, mihin uskovat. Toivon, että ne luotettavat uutisvälineet — meillä on hyvä, fiksusti toimiva media — pystyvät välittämään oikeaa kuvaa, ja uskonkin siihen. Mutta todella vähän varoitankin siitä, että verkossa voi olla kaikenlaista muutakin, ja kannattaa miettiä, mitä uskoo, mitä jakaa, ja katsoa, että se info, mihin luottaa, on taatusti sellaista uskottavaa ja oikeaa. Sodankäynnissä ensimmäinen uhri on totuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-02-24T16:49:39,2022-02-24T16:50:43,Hyväksytty,1.1
2022_15_84,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_85,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n pitää ja EU tulee vastaamaan tähän kriisiin, ja Venäjään, voimakkailla pakotteilla, mutta tämä kriisi ei koske ainoastaan Venäjää ja EU:ta, tämä koskee YK:ta, tämä koskee USA:ta, tämä koskee koko maailmaa. Me tiedämme kaikki, miten merkittävä maailmanmahti on Kiina. Tässä kauheassa maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi tärkeää, että Kiina olisi historian ja oikeuden oikealla puolella. Siksi kysynkin, arvoisa ulkoministeri: millaista diplomaattista ja poliittista yhteydenpitoa EU:n ja Kiinan välillä on ollut, tai onko sellaista suunnitteilla Venäjän hyökkäyksen jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-02-24T16:50:45,2022-02-24T16:51:31,Hyväksytty,1.1
2022_15_86,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_87,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska, olette aivan oikeassa siinä, että tähän kriisiin täytyy ottaa kantaa myös muiden kuin Euroopan unionin jäsenmaiden tai eurooppalaisten maiden tai Euroopan ja Yhdysvaltojen. Tämä koskee kaikkien maiden itsemääräämisoikeuden periaatteita, rajojen loukkaamattomuuden periaatetta, kansainvälisen oikeuden periaatetta, ja jo tuolla YK:n turvaneuvoston keskustelussa näytti siltä, että Venäjä jäi aika lailla yksin juuri tämän sotilaallisen voimankäytön kanssa. Tuskin kukaan maa omassa naapurustossaan haluaisi nähdä tällaista toimintaa. 
Erilaisten yhteyksien kautta totta kai ollaan myöskin Kiinaan yhteydessä tässä tilanteessa. Nähdään, että Kiinalla ja Venäjällä on osittain samoja etuja, ja he ovat niitä julkisuuteen kertoneetkin, mutta Kiina on myöskin hyvin riippuvainen lännen markkinoista ja taloudellisesta yhteistyöstä lännen kanssa, ja aika varmasti näyttää, mihin sen mielipiteet tässä sitten sijoittuvat. Erittäin tärkeää olisi, että Kiina myöskin turvaneuvoston pysyvänä jäsenenä asettuisi selkeästi sille kannalle, että tällainen hyökkäystoiminta on tuomittavaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:51:33,2022-02-24T16:52:39,Hyväksytty,1.1
2022_15_88,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_89,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän toimet Ukrainaa kohtaan ovat täysin tuomittavia. Mutta sen lisäksi, että Venäjä kohdistaa uhkaa Ukrainaan ja sotatoimia Ukrainaan, Venäjä on tällä hetkellä uhka myös koko Euroopan turvallisuudelle.
Puola, Viro, Latvia ja Liettua ovat ilmoittaneet, että he ottavat käyttöönsä Naton niin sanotun 4. artiklan, joka siis tarkoittaa sitä, että he haluavat neuvotteluja siltä pohjalta, että he kokevat, että heidän alueellinen koskemattomuutensa, poliittinen itsenäisyytensä ja turvallisuutensa on uhattuna. Haluaisin kysyä hallitukselta: kun neljä eurooppalaista maata kokee tällaisen turvallisuusuhan, katsotteko, että tällä on myöskin suoranaista vaikutusta esimerkiksi EU:n solidaarisuuslausekkeen kautta siihen, millä tavalla tämä kysymys EU:ssa otetaan esille? Nyt täytyy muistaa, että nämä neljä jäsenmaata ovat eurooppalaisia maita, jotka kokevat, että heidän olemassaolonsa on uhattuna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-02-24T16:52:44,2022-02-24T16:53:50,Hyväksytty,1.1
2022_15_90,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_91,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Essayahilta. Ensin ehkä taustaksi sen verran, että nämä samat maat olivat jo tämän Valko-Venäjän järjestetyn pakolaiskriisin uhreja. Niin kuin muistamme hyvin, valtavat määrät pakolaisia Valko-Venäjältä suunnattiin kohti Puolan rajaa ja myöskin Latvian ja Liettuan rajaa. Siinä tilanteessa apua pyydettiin nimenomaan Euroopan unionilta Frontexin rajavalvontaoperaation kautta ja myöskin siihen, että Euroopan unioni vaikuttaisi muun muassa Turkkiin ja Irakiin, jotta tätä pakolaistrafiikkia ei sieltä käsin järjestettäisi. Ja näin tehtiin. Eurooppa seisoi hyvin yhtenäisenä Puolan tukena — vaikka Puolan kanssa oli monia muita ongelmia, oikeusvaltiokysymyksiä ja muuta, niin sen rajojen loukkaamattomuudessa oltiin aivan ehdottoman tarkkoja ja annettiin kaikki tuki Puolalle. 
Uskon, että tämä henki Puolan, Latvian, Liettuan osalta on edelleen voimassa. Haluamme tukea näitä maita myöskin EU:n tasolla. Heillä tietysti ehkä ensisijainen turvallisuusorganisaatio on Nato, jonka jäseniä ovat, mutta teemme totta kai myöskin näiden Euroopan unionin maiden tukemiseksi kaikkemme, mitä Euroopan unioni voi solidaarisuuden puitteissa tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:53:52,2022-02-24T16:55:03,Hyväksytty,1.1
2022_15_92,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_93,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään heräsimme poikkeuksellisen synkkään päivään. Tämä on minulle valitettavan tuttu tunne: olen itse elänyt lapsena sodan keskellä, ja siksi tiedän hyvin, miltä siviileistä Ukrainassa nyt tuntuu. Mutta kuten itsekin olen oppinut, parempi tulevaisuus on mahdollinen. Olen kiitollinen siitä, että saan elää tänä päivänä Suomessa. Tahdon, että myös Ukrainan siviileillä on mahdollisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Kysynkin: miten Suomi varautuu auttamaan Ukrainan siviilejä Ukrainassa ja varmistamaan erityisesti lapsille mahdollisuuden turvalliseen tulevaisuuteen? [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Hieno kysymys! Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-02-24T16:55:05,2022-02-24T16:56:01,Hyväksytty,1.1
2022_15_94,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_95,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Suldaan Said Ahmedilta: mitä voimme vielä tehdä? Jos ajattelee tavallisten ihmisten elämää, tänään ei ehkä menty kouluun taikka lastentarhaan tai työpaikalle — oli vähän toisenlainen aamu monella ihmisellä Ukrainassa. Tämä oli toisenlainen aamu meille, kun näimme nämä uutiset, mutta tietysti vielä koskettavampi niille ihmisille, jotka elävät tämän kriisin keskellä ja näkevät sotatoimia omissa kylissään ja kaupungeissaan.
Tietenkin tässä on hyvin monia tapoja: ensisijaisesti se, että vaikutamme sotatoimien lopettamiseen, toiseksi se, että toimitamme humanitääristä apua mahdollisimman nopeasti, minne sitä tarvitaankaan — siinä varmasti YK ja YK-järjestöt voivat myöskin olla apuna. Otamme vastaan pakolaisia tai tilapäisesti maan ulkopuolella tai toisissa olosuhteissa majoittuvia ihmisiä, autamme heitä siellä.
Uskon, että humanitäärinen apu on kaikkein tärkein, mutta usein se psykologinen asia, että joku välittää siitä, mitä minulle tapahtuu, on myöskin hyvin tärkeä tällaisessa yhteydessä. On erittäin tärkeää, että lähetämme tämän viestin Suomesta: me välitämme Ukrainasta. [Eduskunnasta: Hieno vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-02-24T16:56:01,2022-02-24T16:57:11,Hyväksytty,1.1
2022_15_96,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,Minulla ovat muistiinpanot hieman hatarat. Oliko edustaja Pitkolla jatkokysymys siihen alkuperäiseen kysymykseen? — Ei. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_97,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käynnissä oleva Venäjän Ukrainaan kohdistama oikeudeton hyökkäys tulee nostamaan polttoaineiden ja energian hintoja entisestään. Maailmanmarkkinahintojen lisäksi myös hallituksen toimet ovat nostaneet hintoja veronkorotusten sekä muun muassa turpeenkäytön hallitsemattoman alasajon myötä. Sen lisäksi, että turvealan alasajon seurauksena työpaikat ja rahavirrat ovat siirtyneet tuontihakkeen myötä ulkomaille, on energiantuotantomme riippuvuus Venäjästä lisääntynyt ja huoltovarmuutemme heikentynyt. Turvealan alasajon seuraukset vaikuttavat pahimmillaan myös ruoantuotantomme omavaraisuuteen. Mahdollista kriisiä ajatellen energian- ja ruoantuotannon omavaraisuuden sekä huoltovarmuuden heikentäminen ei ole suotavaa.
Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ympäristöministeriltä: onko hallitus valmis tinkimään kunnianhimoisesta ilmastotavoitteestaan ja lisäämään turpeen käyttöä energiaomavaraisuuden nostamiseksi sekä huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamiseksi edes mahdollisen kriisin uhatessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-02-24T16:57:20,2022-02-24T16:58:37,Hyväksytty,1.1
2022_15_98,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,— Ministeri Emma Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_99,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta pakolaisiin Ukrainasta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia edustajia niistä pidetyistä puheenvuoroista tänään. Tavallisesti tässä salissa puheenvuorot sisältävät paljon naljailua, nokittelua, piikittelyä, mutta tänään tämä sali on ollut hyvinkin yhtenäinen, koska sitten pahan paikan edessä Suomi on yhtenäinen.
Haluaisin muistuttaa arvon edustajia siitä puheenvuorosta, jonka tasavallan presidentti piti tässä salissa, kun valtiopäivät avattiin. Presidentti kävi meille läpi niitä vaikeita tilanteita ja niitä kriisejä, joiden keskelle me olemme tässä tilanteessa, tämän vuoden alussa, joutuneet. Ja se huoli, jonka presidentti meille esitti, oli se, että ilmastokriisin ja ympäristökriisin jääminen muiden asioiden jalkoihin olisi se, mitä tässä tilanteessa tapahtuisi. [Petri Huru: Eli ette ole valmiit! — Hannu Hoskosen välihuuto] Me emme voi sulkea silmiämme yksiltä kriiseiltä samaan aikaan, kun hoidamme toisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+2.9.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-02-24T16:58:37,2022-02-24T16:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_15_100,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_101,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuntuu jotenkin vähäpätöiseltä palata arkisiin, pieniin asioihin äskeisen vakavan keskustelun jälkeen, mutta se on tavallaan myös se tapa, jolla me jatkamme elämäämme hoitaen kaikkia tärkeitä asioita niin perheissä, työpaikoilla kuin täällä lainsäädäntötyössä.
Erinomainen ministeriömme ja sen erinomainen esikunta ovat valmistelleet minulle tästä luonnollisesti, niin kuin aina valmistelevat, erinomaisen esittelypuheenvuoron, mutta poikkean siitä nyt sillä tavalla, että totean tässä suullisesti lyhyesti, mistä tässä hallituksen lakiesityksessä on kysymys.
Tässä on kysymys siitä, että kun säädimme silloin kesäkuussa tämän laajan sote-paketin, jossa meillä on 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki järjestämisvastuussa sosiaali- ja terveyspalveluista, niin me muutimme tilannetta, joka Uudenmaan alueella oli vallinnut aikaisemmin. Koska Uusimaa oli yksi suuri sairaanhoitopiiri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, niin siellä vastuu potilas- ja asiakastiedoista oli koko maakunnan laajuisella kokonaisuudella. Mutta kun se muuttui viideksi eri alueeksi ja sitten vielä HUS on erillinen organisaatio, niin meille syntyi ongelma, jossa tieto ei kulkisi niin hyvin kuin sen pitää kulkea. Nyt tähän tehdään kolmen vuoden siirtymäkausi niin, että potilaan suostumuksella häntä koskeva terveystieto siirtyy aina hyvinvointialueiden välillä ja myös hyvinvointialueen ja HUSin välillä tarvittaessa molempiin suuntiin ja turvataan tämä hyvin tärkeä tiedonkulku tässä asiassa.
Tästä tässä on lyhyesti kysymys. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-24T17:00:27,2022-02-24T17:02:38,Hyväksytty,1.1
2022_15_102,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_103,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan määräaikaisesti säädettäväksi oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle terveyspalvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavalle hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimivaltaiselle viranomaiselle, jos potilas ei ole kieltänyt tietojen luovuttamista.
Arvoisa puhemies! Sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan — niin on tämänkin esityksen kanssa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden yhteistoiminnan kannalta on välttämätöntä, että potilastiedot voivat siirtyä ilman tarpeettomia rajoituksia hyvinvointialueen ja erikoissairaanhoidon välillä. Kannatan esityksen hyväksymistä.
Kysymys kuitenkin kuuluu, miksi tämän asian ratkaisemiseksi tarvittiin erillinen hallituksen esitys? Kun sote-uudistusta käsiteltiin eduskunnassa, HUS ja muutkin asiantuntijalausuntojen antajat toivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan valitettavan pintapuolisiksi jääneissä kuulemisissa esiin, että yhteinen potilasrekisteri tarvitaan jatkossakin. Kyse oli kriittisestä yksityiskohdasta, jotta Uudenmaan erillisratkaisu voisi toimia.
Ensiksikin kyse on potilasturvallisuudesta. Jos potilaan tietoja ei saada viivytyksettä erikoissairaanhoidon käyttöön, joudutaan tekemään tarpeettomia kokeita ja kuvantamisia, joiden seurauksena potilaan hoito viivästyy tai jopa henki voi olla varassa. Toiseksi, Uudenmaan kunnissa on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön satoja miljoonia maksanut yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä, jota ei olisi voitu käyttää suunnitellulla tavalla ilman nyt tehtävää korjausta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta oli tietoinen näistä ongelmista, ja ne olivat siinä määrin perustavanlaatuisia, että ne olisi pitänyt korjata joko varsinaisen sote-lakipaketin tai täydentävän Sote 100 -lakipaketin käsittelyn yhteydessä. Hallitus olisi voinut tehdä silloin täydentävän esityksen, jonka käsittely olisi voitu yhdistää aikaisempien esitysten käsittelyyn. Vaihtoehtoisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta olisi voinut tehdä tarvittavat korjaukset mietinnössään. Tämä ei kuitenkaan hallituspuolueille käynyt. Tuntuu, kuin hallitukselle olisi ollut arvovaltakysymys olla myöntämättä omia virheitään — tärkeämpää oli olla välittämättä opposition ja asiantuntijoiden kritiikistä kuin varmistaa sote-palvelujen toimivuus Uudenmaan erillisratkaisuun kuuluvilla hyvinvointialueilla.
On erittäin huolestuttavaa, että sote-lakipaketit runnottiin läpi hallituspuolueiden voimin niin, että hyvinkin merkittäviä ongelmia jäi ratkaisematta ja niitä joudutaan vielä tässä vaiheessa korjaamaan. Nyt aluevaalit on käyty ja hyvinvointialueilla tehdään kovalla kiireellä töitä, jotta sote-palvelut saadaan toimimaan myös vuodenvaihteen 2023 jälkeen. Kuinka helpoksi te kuvittelette hyvinvointialueilla tehtävän valmistelutyön, kun lait vielä tässä kohtaa vaihtuvat ja muuttuvat?
Hyvä hallitus, milloin te otatte tai aiotteko ylipäänsä ottaa vaarin sekä opposition, asiantuntijoiden että lainsäädännön arviointineuvoston esittämästä kritiikistä ja ryhdytte valmistelemaan esitykset huolellisesti ennen kuin tuotte ne eduskuntaan ja teette ne eduskunnalle riittävän ajoissa, jotta eduskunnalla on mahdollisuus käsitellä ne huolellisesti ja tehdä valiokuntakuulemisten perusteella välttämättömiksi havaitut korjaukset ennen lakien hyväksymistä? Tämä olisi arvon ministeri Lindénille kysymys.
Lopuksi haluan vielä myös sodasta Ukrainassa todeta sen, että toivon, arvon ministeri, että kannatte huolta kolmannen sektorin toimijoista, jotta he pystyvät antamaan kriisiapua ja tukea myös suomalaisille, jotka kokevat ahdistusta tästä ikävästä ja surullisestakin tilanteesta. Suomalaisten sydämet ovat särkyneet, ja on tärkeää, että puhelimet ovat auki, jotta ihmisiä myös Suomessa kuullaan. Kolmas sektori on se, joka heitä auttaa, kuin myös seurakunnat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-24T17:02:47,2022-02-24T17:07:35,Hyväksytty,1.1
2022_15_104,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_105,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys mahdollistaisi toivotusti Uudenmaan hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimintayksiköille kaivatun samanlaisen oikeuden käsitellä potilastietoja kuin muilla hyvinvointialueilla. Ehdotettu sääntely varmistaisi osaltaan sen, että eri alueiden asukkaat olisivat henkilötietojen suhteen yhdenvertaisessa asemassa riippumatta siitä, miten hyvinvointialue organisaationsa toimintayksiköiksi järjestää, kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-kuulemisissa esitettiin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan määräaikaisesti säädettäväksi oikeudesta luovuttaa potilastietoja hoidon edellyttämässä laajuudessa Uudenmaan maakunnassa potilasta hoitavalle terveyspalvelun järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaavalle hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän toimivaltaiselle viranomaiselle, jos potilas ei ole tätä kieltänyt. Tämä esitetty tilapäinen ratkaisu vastaisi nykyistä terveydenhuoltolain 9 §:n mukaista potilastietojen käsittelyä koskevaa säätelyä, kuten sote-kuulemisissa sosiaali- ja terveysvaliokunnalta toivottiin. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys sisältää siis ehdotuksen tilapäisestä tiedonsaantioikeudesta siihen saakka, että kokonaisuudistukseen sisältyvä tavoitetilan mukainen toiminnallisuus saadaan toteutettua Uudenmaan maakunnan palvelunantajien käyttämiin tietojärjestelmiin.
Kannatan hallituksen esitystä lämpimästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-02-24T17:07:40,2022-02-24T17:09:29,Hyväksytty,1.1
2022_15_106,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_107,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia. Tämä kuuluu niin sanottuun korjauspakettiin, perustuen edeltävään sote-lakikokonaisuuteen. Itse sote-lakejahan ja tätä rekisterinpitoa ei vielä ole otettu edes käyttöön, ja nyt sitä jo korjataan. 
Eli tämä lakiesitys nyt mahdollistaa sen, että Uudellamaalla tietojenkäsittelyssä voidaan säilyttää nykytila, jolloinka ei vaaranneta potilasturvallisuutta vaillinaisen tietojen siirron osalta. Alkuperäisessä esityksessä näytti siltä — tai siinä esityksessä, mikä hyväksyttiin — että tähän olisi jäänyt sellainen puute, että tietojen siirto ei olisi mahdollinen ja oltaisiin siirrytty kymmenen vuotta aikaisempaan ajanjaksoon, jolloinka henkilökunta sitten kävisi pyytelemässä papereihin allekirjoituksia tietojen luovuttamista varten. Eli tämä esitys on perusteltu. Ja on hyvä, että se on nyt täällä ja tämä tietojen siirto Uudellamaalla on myös mahdollista ja että rekisterin pitäjyys voi olla yhdellä taholla.
Kuitenkin samaan aikaan ihmettelen sitä, että tähän on laitettu tämä kolmen vuoden määräaika, koska tietäen, että Uudellamaalla on lukematon määrä tietojärjestelmiä ja niiden yhteensovittamisessa hyvinvointialueella menee monta vuotta, niin tämä määräaika kolme vuotta tuntuu kovin lyhyeltä. Ja kysyisinkin ministeriltä: miten on päädytty tähän kolmeen vuoteen? Tässä vedotaan siihen, että saadaan tämä tietosuojan kokonaisuudistus tällöin tehtyä, mutta sehän ei poista kuitenkaan tätä ongelmaa. Meillä ei ole sellaista kokonaisuutta meidän tietojärjestelmissä, että se tiedonsaanti on mahdollista potilasturvallisuus huomioiden ja huomioiden vielä se, että Kanta-järjestelmä ei sovellu sairauskertomusjärjestelmäksi tai tiedonsaantiin. Se tieto on hyvin hajanaisesti siellä, ja vaatii henkilökunnalta paljon työtä sen tiedon kaivamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-02-24T17:09:30,2022-02-24T17:12:25,Hyväksytty,1.1
2022_15_108,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_109,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin kannatan tätä esitystä. Ja siinä mielessä tämä on aika teknisluontoinen, että jos ei oltaisi tehty tätä erillisratkaisua, niin varmasti tätäkään ei olisi tarvittu, ja sen takia tätä korjauspakettia nyt joudutaan vielä tuomaan, ja hyvä, että tämä on nyt saatu käsittelyyn.
Jollain tavalla tämä tietysti koskee Uudenmaan alueen rajapintoja, ja varmasti käytännössä on hyvä, että tämä pystytään toteuttamaan, mutta kysyisin ihan ministerin näkökulmaa näihin tietojärjestelmiin kokonaisuudessaan. Tässä puhuttiin kokonaisuudistuksesta ja muusta, ja me tiedetään, millainen tarve meillä tälle on, meillä on hirveän hajautunut tämä, ja varapuheenjohtajakin mainitsi nämä Kanta-palvelut ja muuta. Onko ministerillä jotain kunnianhimoista tavoitetta tulevaisuuteen siitä, millä aikajaksolla ja millä tavalla näitä uudistetaan ja selkeytetään? Esimerkiksi meillä alueilla, kun nyt on tätä tehty, on tämä rahoitus ollut sellainen, josta on tullut paljon kritiikkiä. Nythän siellä lisätalousarviossa annettiin vähän parannusta, mutta mikä on pitkän aikavälin näkökulma, mihin suuntaan tätä viedään? Mitä arvioitte?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-02-24T17:12:26,2022-02-24T17:13:39,Hyväksytty,1.1
2022_15_110,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_111,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tästä esittelystä. Ja on toden totta tärkeää, että potilastietojen siirtoon kiinnitetään huomiota, ja jos siellä on joku tämäntyyppinen ongelma ollut, niin se on hyvä, että hallitus toi siihen ripeästi sitten hallituksen esityksen, jos ajatellaan sitä, että tällä hyvinvointialueuudistuksella ja yleensäkin sote-järjestelmäuudistuksella oli kaksi tärkeää tavoitetta, peruspalvelujen vahvistaminen, ja toinen on palvelujen integrointi ja palveluketjujen sujuvuus. Ja ne palveluketjuthan eivät suju, jos tiedot eivät liiku, ja siitä syystä tämä korjaussarjan yksi osa on tuiki tärkeä.
Mutta viittaan myöskin edelliseen puhujaan, ja oma kysymykseni liittyy vähän laajemmin näihin tietojärjestelmiin yleensäkin. Nyt tuolta hyvinvointialueilta kantautuu sellaista tietoa tietojärjestelmistä, että niissä on suuria ongelmia. Ja saadaanko nämä ict-ongelmat hoidettua ennen vuodenvaihdetta, jolloinka meillä oikeasti pitäisi sitten näiden hyvinvointialueiden alkaa ja käynnistyä? Ja rahoituksestahan siellä on pula myöskin. Tiedän, että ministeriö on nyt jakanut lisää rahaa, ja siellä on ymmärtääkseni myöskin hakemuksia sisällä. Eli jos vähän kertaatte meille sitä, miten tämä tietojärjestelmien taloudellinen tuki on nyt mennyt.
Sitten on peräänkuulutettu myöskin sellaista koordinaatioryhmää. Aikoinansa viime kaudellahan oli tällainen koordinaatioryhmä, joka katsoi nimenomaan sitä ict-puolta. Olen ymmärtänyt, että nyt sellaista ryhmää ei ole, joka katsoisi, antaisi tukea näille alueille ja yhteensovittaisi tätä ict-palvelujen kehittämistä ja ict-järjestelmien kehittämistä. Nythän ongelma monesti on varsinkin näillä hyvinvointialueilla, joissa on monia pieniä kuntia ja kaikissa on ollut omat järjestelmänsä, niiden siltojen tekeminen tai järjestelmien uudistaminen. Ne vievät rahaa, tarvitaan osaamista, mutta tarvitaan myöskin aikaa, että ne tehdään. Ja sitä ei pysty tekemään ennen kuin se koko hallintojärjestelmä, koko se organisaatio, on kehitetty, mihin sen tiedon pitää liittyä. Eli aikamoisessa oravanpyörässä tällä hetkellä ollaan.
Ja ihan tähän lopuksi toisesta asiasta — uskon että puhemies antaa tähän mahdollisuuden: viittaan edustaja Juvosen puheenvuoroon siitä, että Ukrainassa on nyt paha tilanne ja siellä on paljon ihmisiä, jotka kärsivät. Mutta varmasti tämä pelottaa myös suomalaisia. Miten te olette organisoineet palvelevia puhelimia? Miten te olette tukeneet ihmisiä täällä Suomessa? Mihin voi soittaa tällä hetkellä, jos siellä kotona tulee ahdistava olo?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-24T17:13:39,2022-02-24T17:16:34,Hyväksytty,1.1
2022_15_112,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_113,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin asiantuntevia kommentteja ja kysymyksiä, ja pyrin niihin lyhyesti tässä vastaamaan.
Edustaja Juvonen viittasi siihen viime kevään erittäin laajaan ja pitkäkestoiseen sote-kokonaisuuden käsittelyyn. Sehän kesti 3–4 kuukautta, ja meillä oli yli 300 kuulemista, jossa tämäkin asia, johon hän viittasi, tuli esille, ja sen takiahan sitten siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä tähän asiaan kiinnitettiin huomiota. On tietysti hyvä, niin kuin tekin totesitte, että tämä asia on nyt saatu korjattua. Tietysti olisi ollut vielä parempi, jos tämä olisi voitu korjata alun perin, mutta siinä oli kuitenkin niin monia asioita, minkä takia tämä jäi sitten vähän myöhemmin korjattavaksi, ja nytkin tämä on väliaikainen, kolmen vuoden ratkaisu.
Edustaja Laiholle toteaisin — ja samalla edustaja Risikolle ja itse asiassa Nurmisellekin, koska käsittelitte kaikki tätä tietojärjestelmien kokonaisuutta: Sen pitkän, pitkän työurani aikana, jonka itse olen terveydenhuollossa tuolla kuntapuolella ollut niin kuntatasolla kuin sairaanhoitopiireissä, tietojärjestelmät ovat olleet jatkuvasti se suuri haaste, ja sanoisin näin arviona kokemukseen perustuen, että 5–6 vuotta tarvitaan yleensä siihen, kun lähdetään yhdistämään, eri tietojärjestelmistä luomaan kokonaisuutta. Suomessahan oli aika hyvä vauhti päällä näissä asioissa, Apotti saatiin syntymään, mutta monta vuotta sekin on kestänyt, ja sehän kattaa tällä hetkellä Uudellamaalla itse asiassa 85 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon käyttäjistä. Se laskelma tulee siitä, että koska erikoissairaanhoito yksistään on vähän yli 50 prosenttia siitä, niin se on kokonaan Apotissa, ja sitten kuntien väkiluvusta on tällä hetkellä noin 60 prosenttia, ja tällä tavalla laskien se yhteisvaikutus on 85 prosenttia. Sittenhän Suomessa kävi niin, että tuossa Väli-Suomessa oli tällainen Aster-hanke, joka oli neljän sairaanhoitopiirin yhteinen, ja se valitettavasti kaatui sitten Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä, ja se hankinta oli ehdollinen niille kaikille muillekin tästä johtuen, jolloin siinä tapahtui eräänlaista viivästymistä. 
Mutta edustaja Nurminen kiinnitti tähän samaan asiaan huomiota, ja nyt täytyy muistuttaa, että kun me puhumme tietojärjestelmistä yleensä, se on eri asia. HUSissa on tuhat eri tietojärjestelmää, mutta potilas- ja asiakastietojärjestelmä, joka on se tärkein, on itse asiassa vain yksi. Sitten on erikseen olemassa hankintajärjestelmää, tehohoitojärjestelmää, lukuisia eri järjestelmiä, ja niiden välille joudutaan tietenkin näitä liityntäpintoja rakentamaan. 
Ihan lopuksi: Tässä kaksi edustajaa, edustajat Risikko ja Juvonen, nostitte esille tämän kriisiavun tarpeen. Ensimmäinen yhteydenotto tänä aamuna liittyi tähän asiaan. Pidimme molempien ministereiden — eli Sarkkinen ja allekirjoittanut — ja kansliapäällikön kanssa lyhyen tiedonvaihdon siitä, mitkä meidän tehtävämme STM:ssä ovat juuri tämän Ukrainan kriisin suhteen, ja meillä ovat nyt heti käynnistyneet kaikki valmiudet. Tietenkin palvelujärjestelmä on kunnissa ja kolmannella sektorilla, mutta tuemme ja koordinoimme sitä parhaamme mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-24T17:16:36,2022-02-24T17:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_15_114,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_115,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lindénille kattavasta vastauksesta. Palaisin vielä näihin potilas- ja asiakastietojärjestelmiin ja tietojärjestelmiin ja kysyisin sitä, miten, ministeriö, valmistaudutte tukemaan henkilökuntaa, joka toimii siellä sote-työn keskiössä. On erittäin tärkeää, että tietojärjestelmät ovat sellaisia, että työntekijät pääsevät niihin mahdollisimman pian kiinni, osaavat niitä käyttää ja hallitsevat kaiken — myös potilaille ja asiakkaille. Hyvin usein sanotaan, että ”katso sieltä Kanta-rekisteristä” tai ”katso sieltä Maisasta, mitä sinulle on tehty ja mitä määräyksiä on tullut”. Ja kyllä tämä tietojärjestelmäsysteemi entistä enemmän ja kauemmaksi karkaa tavallisesta potilaasta, joten millä tavalla te nyt turvaatte tässä sote-uudistuksessa sen, että ihmiset tietävät ja saavat selville myös oman hoitopolkunsa ja että työntekijät kykenevät sitten tekemään asianmukaiset kirjaukset ja tieto asioista ja kirjauksista löytyy nopeasti ja sulavasti hyvinkin akuuteissa tapauksissa ja niissä, jos hoitoyksikkö vaikka muuttuu? Nämä ovat vakavia kysymyksiä, ja näihin pitäisi löytää vastaus, että kansalaiset tietävät, miten sote-sektorilla toimitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-24T17:20:06,2022-02-24T17:21:33,Hyväksytty,1.1
2022_15_116,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,— Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_117,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyt kysymys vielä: minulta jotenkin meni ohi, jos sitä sanoittekaan, että jos tarvitsen nyt henkilön, kehen otan yhteyttä, joka koordinoi valtakunnan tasolla näitä tietojärjestelmäkehittämisiä ja sitä, että ne pelittävät siellä alueilla, ja johon ne tietohallintojohtajat esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä voivat ottaa yhteyttä, niin kehen minä otan yhteyttä? Eli kuka vastaa tästä kokonaisuudesta ja mikä ministeriö? Oletteko te se, joka siitä vastaa?
Toinen kysymykseni liittyy nyt sitten näihin tietojärjestelmäongelmiin, joita pakkaa olemaan, ja sitten tähän kyberhyökkäysvaaraan, joka on nyt varmastikin sitten lisääntymässä ja lisääntyy. Terveydenhuollon tietojärjestelmät ja terveydenhuollon tiedothan ovat hyvin haavoittuvaisia tilanteessa, jossa hyökätään. Kysynkin: mikä on se valmiustaso, ja onko nostettu valmiutta, kun tiedetään nyt, mikä on ympäröivän yhteiskunnan tilanne?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-24T17:21:34,2022-02-24T17:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_15_118,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,— Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_119,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen erittäin asiantuntevia kysymyksiä.
Meillä on STM:n organisaatiossa ohjausyksikkö, joka tällä hetkellä on ylijohtaja Kari Hakarin johtama. Olen pitänyt hänen kanssaan henkilökohtaisen palaverin, ja hän on myös raportoinut säännöllisesti sote-ministeriryhmälle. Olen vakuuttunut siitä, että esimerkiksi niissä raporteissa, jotka hän minulle näytti, tämä hyvinvointialueiden rakentaminen on erittäin hyvin — käytän nyt tämmöistä sanaa — palasteltu. Siellä on ihan oma vastuukokonaisuus näille tietojärjestelmille — henkilön nimeä en nyt ihan fyysisenä nimenä muista, mutta on vastuuhenkilö, joka vastaa näistä kokonaisuuksista, koska tämä on itse asiassa erittäin merkittävä osa tästä kokonaisuudesta. Kuten kysymyksissäkin kävi ilmi, tähän tarkoitukseenhan annettiin nyt tässä merkittävä lisärahoitus, jotta saadaan nämä järjestelmät nyt sille kannalle, että hyvinvointialueet voivat turvallisesti aloittaa.
Mutta sitten tämä kyberasia: Täytyy sanoa, että se oli ensimmäinen, mikä itselläni tuli aamulla kanssa mieleen, kun rupesin tätä asiaa miettimään. Meillähän Suomessa terveydenhuollon järjestelmät ovat joutuneet aikaisemmin kyberhyökkäyksien kohteeksi, ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet hyvinkin paljon tiivistä yhteistyötä muun muassa Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Tähän ollaan varauduttu, mutta uhat ovat ilmeiset kuitenkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-24T17:22:40,2022-02-24T17:24:09,Hyväksytty,1.1
2022_15_120,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_15_121,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisen asian esittelyn hoidin vähän lyhyen kaavan mukaan ja nyt pikkuisen perusteellisemmin.
Tässähän on nyt kyseessä esitys, jossa on tarkoituksena tehdä sosiaali‑ ja terveydenhuollon ja opetustoimen lakeihin sote-uudistuksesta johtuvia muutoksia. Opiskeluhuolto on palvelujen yhdyspinnalla toimiva kokonaisuus, jonka piirissä on yli miljoona oppilasta ja opiskelijaa. Tämän esityksen tavoitteena on varmistaa kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen välinen suunnitelmallinen yhteistyö tässä kaikki lapset ja nuoret tavoittavassa toiminnassa, kun sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. 
Esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialueilla olisi velvollisuus muodostaa alueensa kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä, joka käsittelisi koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueen välisiä yhteistyökysymyksiä ja seuraisi opiskeluhuoltopalvelujen toteutumista. Ryhmän tehtävänä olisi myös valmistella alueellinen suunnitelma opiskeluhuoltopalvelujen toteuttamiseksi. Suunnitelmassa hyödynnettäisiin oppilaitoskohtaisia tietoja opiskeluhuollon kokonaistarpeesta.
Suunnitelman laadinnan prosessi on tärkeä. Se tuo jo eri tahot yhteen. Mutta vielä tärkeämpää on lopputuote eli suunnitelma ja ennen kaikkea sen hyödyntäminen. Alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma toimisi työvälineenä, jonka avulla koulutuksen järjestäjien näkemykset opiskeluhuoltopalvelujen tarpeesta tulisivat näkyviksi. Siihen kirjattaisiin muun muassa suunnitelma henkilöstövoimavaroista sekä niiden kohdentamisesta alueen oppilaitoksissa. Suunnitelmassa sovittaisiin myös, kuinka opiskeluhuollon toteutumista seurataan ja arvioidaan muun muassa opiskeluhuollon alueellisessa yhteistyöryhmässä. Hallitus esittää, että alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma hyväksyttäisiin aluevaltuustossa ja se sidottaisiin hyvinvointialueen strategia‑ ja taloussuunnitteluprosessiin osana lastensuojelulain mukaista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Tämä olisi tärkeää opiskeluhuoltopalvelujen aseman varmistamiseksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä.
Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muutosehdotusten tarkoituksena on varmistaa riittävä yhteistyö Kelan, YTHS:n sekä korkeakoulujen ja opiskelijoiden välillä opiskeluterveydenhuollon palveluja järjestettäessä ja tuotettaessa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää myös parannusehdotuksia oppilaiden ja opiskelijoiden avun ja tuen saantiin oppilaitosympäristössä. Esityksessä ehdotetaan, että oppilaitoksen henkilöstöön kuuluvalla olisi velvoite ottaa viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön ja antaa salassapidon estämättä tuen tarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot silloin, kun hän arvioi oppilaan ja opiskelijan tarvitsevan opiskeluhuoltopalveluja. Yhteydenottomahdollisuus laajenisi siten kuraattorien ja psykologien lisäksi myös koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Uudistus olisi tärkeä oppilaiden ja opiskelijoiden oikea-aikaisen avun ja tuen saannin kannalta.
Opiskelijoiden palveluiden saantia varmistaisi myös uusi opiskeluhuoltopalveluja koskeva säännös, jolla turvattaisiin kuraattori‑ ja psykologipalvelujen lisäksi myös kouluterveydenhuollon ja soveltuvin osin opiskeluterveydenhuollonkin lähipalveluperiaate lain tasoisesti. Tämä turvaisi sen, että kaikki opiskeluhuoltopalvelut järjestettäisiin jatkossakin kouluissa tai oppilaitoksissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Opiskeluterveydenhuollon palvelut voitaisiin kuitenkin järjestää myös muussa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä silloin, kun se on opiskelijoiden edun mukaista. Tällöinkin palveluiden tulisi olla opiskelijoiden helposti saavutettavissa.
Yhtenä hallituksen esityksen tavoitteena on edistää oppilaiden ja opiskelijoiden yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa. Tätä varten esityksessä tarkennetaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon kirjaamista, rekisterinpitoa sekä tietojen luovuttamista koskevaa sääntelyä. Tavoitteena on, että tiedonsiirto toimisi tarkoituksenmukaisesti eikä se vaikeuttaisi oppilaan tai opiskelijan avunsaantia. Hallituksen esityksessä ehdotetaan siirtymäaikaa kuraattorien ja psykologien laatimien potilas‑ ja asiakasasiakirjojen valtakunnalliseen arkistointipalveluun tallentamiselle. Tällä pyritään antamaan riittävästi valmisteluaikaa asiakasasiakirjojen tietorakenteiden ja tietojärjestelmien muutoksiin sekä uusien kirjaamiskäytäntöjen koulutukseen ja käyttöönottoon.
Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että koulutuksen järjestäjien sekä hyvinvointialueiden yhteistyörakenteet ja ‑käytännöt ovat riittäviä, toimivia ja selkeitä, jotta jokaisen koulu‑ ja oppilaitosyhteisön sekä jokaisen oppilaan ja opiskelijan hyvinvointi ja terveys voitaisiin turvata parhaalla mahdollisella tavalla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-24T17:24:43,2022-02-24T17:30:02,Hyväksytty,1.1
2022_15_122,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_123,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin käsittelyssä oleva hallituksen esitys liittyy sote-uudistukseen, niin kuin ministeri tuossa hyvin avasi asiaa. Esityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä terveydenhuoltolain eräitä säännöksiä täsmennettäisiin vastaamaan uudistusta. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskelijahuollossa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vastaa sivistysvaliokunnan sote-uudistuksen lausunnossaan esiin nostamiin sekä aluevaalien alla keskustelussa toistuneisiin huoliin opiskeluterveydenhuollosta varmistamalla tiiviin, suunnitelmallisen yhteistyön hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välillä sekä vaatimalla yhtenäisen suunnitelman alueen opiskelijahuoltoon. Esitetyt lakimuutokset myös vahvistavat kuntien ja oppilaitosten välistä yhdenvertaisuutta. Esitys vahvistaisi oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ehkäisten suurempia ongelmia sekä lisää oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuutta vähentäen kuntien ja oppilaitosten välisiä eroja palveluissa.
Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis tärkeä ja kannatettava esitys sekä sote-uudistuksen onnistumisen varmistamiseksi että myös opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-02-24T17:30:06,2022-02-24T17:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_15_124,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_125,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille lakiesityksen selkeästä esittelystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen vastuu siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. Käsittelemme nyt hallituksen muutosesitystä oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä terveydenhuoltolain säännöksiin, joita täsmennetään vastaamaan tätä tärkeää sote-uudistusta. Kuten ministeri Lindén totesi, asia koskee yli miljoonaa lasta ja nuorta, eli uudistus on merkittävä — se koskee lasten ja nuorten hyvinvointia. Muutos varmistaa kunnan muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välistä yhteistyötä lasten ja nuorten tukemisessa opiskeluhuollossa. Tänä järkyttävänä päivänä, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, nousee selkeästi esille tarve saada lapsille ja nuorille varhaista tukea myös epävakaiden olojen keskellä.
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten tukeminen on aina yhteistä työtä, se on monialaista yhteistyötä. Uudistuksen mukaan hyvinvointialueilla on velvollisuus muodostaa alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä. Ryhmässä olisi alueen koulutuksen järjestäjien, alaikäisten vanhempien tai huoltajien sekä opiskelijoiden edustus — myös nuoria on hyvä kuulla. Ryhmä valmistelee aluevaltuustolle alueellisen opiskeluhuoltosuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. On tarpeen seurata, että opiskelijahuoltopalvelut toimivat yhteistyössä opetustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien kanssa. On katsottava isompaa yhteistyön kuvaa.
Meidän on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyö toimii sujuvasti opiskelijahuollon osalta. Tämän edistäminen on osaltaan alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän tehtävä. Lisäksi koulutuksen järjestäjillä tulee olla oma opiskelijahuoltosuunnitelmansa. Se on sisällöllisesti samankaltainen kuin voimassa olevan lain mukainen oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelma, eli tähän ei tule muutosta. Lausuntopalautteessa oltiin sitä mieltä, että alueellinen opiskeluhuollon yhteistyöryhmä lisää yhdenvertaista opiskeluhuoltoa ja yhtenäistää toimintatapoja. Pidän tätä tärkeänä — hyviä käytäntöjä kannattaa levittää. Lausunnoissa huomioitiin, että tehtävien ja työnjaon selkeyteen tulee kiinnittää huomiota. Olen samaa mieltä. Suurin osa lausunnonantajista oli sitä mieltä, että hyvinvointialueen tulee olla vastuussa yhteistyöryhmän muodostamisesta.
Kaiken kaikkiaan esitetyt opiskeluhuoltosuunnitelmat saivat kannatusta lausunnonantajien keskuudessa. Yleisenä huolena kuitenkin nousi esiin, miten päällekkäisyyksiltä eri suunnitelmien välillä voidaan välttyä. Suunnitelmien keskinäiseen suhteeseen toivotaankin selkeytystä. Kysynkin ministeriltä: miten suunnitelmien päällekkäisyys voidaan välttää?
Arvoisa puhemies! Lähikouluperiaate on ollut suomalaisille tärkeä jo vuosikymmenten ajan. Jokaisella lapsella on oikeus mahdollisimman lähellä olevaan kouluun. Tulokset ovat puhuneet puolestaan. Myös opiskeluhuoltopalveluissa lähipalveluperiaate on tärkeä. Tämän hallituksen esityksen mukaan periaate kirjataan terveydenhuoltolakiin. Psykologit ja kuraattorit ovat yhä tavoitettavissa koulun tiloissa tai ainakin lähellä. Tämä on erittäin tärkeää ongelmien ennaltaehkäisyn ja yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumiseksi. Tämä sama periaate on perusteltua turvata myös muihin palveluihin, jotta opiskelijat saavat ne riittävän ajoissa. Esityksen mukaan psykologien ja kuraattorien lisäksi myös muilla koulun ja opiskeluterveydenhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus ja mahdollisuus ottaa yhteyttä opiskeluhuoltoon. Tämä turvaa sen, että opiskelijat saavat aiempaa paremmin oikea-aikaista apua. Varhainen tuki on tehokkainta.
Arvoisa puhemies! Esityksessä kiinnitetään huomiota myös henkilötietojen suojaan. Uudistuksen kokonaiskustannukset eivät ole järin suuret. Arvion mukaan valtiolle se maksaa 330 000 euroa, kuntasektorille saman verran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 80 000 euroa. Järkevästi toteutettuna uudistuksessa saavutettu hyöty on merkittävä, kun opiskeluhuoltoa kehitetään oppilasta ja opiskelijaa palvelevaan suuntaan. Pidetään jokaisesta lapsesta ja nuoresta hyvää huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-02-24T17:31:58,2022-02-24T17:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_15_126,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_127,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monen lapsen ja nuoren tilanne on tällä hetkellä hälyttävä. Me olemme huomanneet, kuinka mielenterveysongelmat ovat yleistyneet, ja pandemiatilanne ei ole sitä helpottanut millään tavalla. Meidän on kyettävä ratkaisemaan vihdoinkin se, miten meillä tulevaisuudessa on hyvinvoivia aikuisia, miten me huolehdimme meidän lapsista ja nuorista. Oppilashuollon siirtyminen hyvinvointialueille tarjoaa meille tärkeän tarkistuspisteen. Nyt onkin olennaista myöntää, että tällä nykyisellä hetkellä emme ihan ole onnistuneet kaikista nuorista ja lapsista ottamaan koppia, mutta tässä on suuri mahdollisuus siihen, että tulevassa järjestelmässä pystytään.
Oppilashuoltoa ovat vaivanneet tähän mennessä monin tavoin samat ongelmat kuin sote-sektoria. Tekijät ovat vähissä, työntekijöiden kuorma usein kohtuuton, oppilashuollon toimet ovat eristyneet ja vuoropuhelu on ajoittain tahmeaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon suuntaan. Kiire ja työkuorma vaikeuttavat myös lasten ja nuorten itsensä kuulemista ja yksilöiden tarpeiden huomioimista. Lopputulos näkyy muun muassa nuorten psykiatrisilla osastoilla, joilla ei riitä paikkoja kaikille tarvitseville tällä hetkellä.
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että oppilashuollon järjestäminen tapahtuu jatkossa hyvässä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien kesken. Toisin sanoen vuoropuhelun eri toimijoiden välillä olisi nyt kyettävä olemaan saumatonta, jotta niukat työntekijäresurssit saadaan hyödynnettyä. Näen itse, että hyvinvointialueille muodostettava alueellinen yhteistyöryhmä tarjoaa oivia mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen.
Hyvinvointialueen kuntien ja koulutuksen järjestäjien lisäksi yhteistyöryhmässä on alaikäisten huoltajia sekä opiskelijoiden edustajia, opiskelijahuollon työntekijöiden edustajia sekä tarvittaessa muita yhteistyötahoja. Tämä on oikea suunta. On tärkeää, että tulevissa alueellisissa opiskeluhuoltosuunnitelmissa on yhdessä laaditut kunnianhimoiset tavoitteet mutta myös riittävät mittarit tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi. Tavoitteiden sekä mittarien laadinnassa on tärkeää osallistaa myös lapsia ja nuoria. Tämä onkin oivallinen hetki ottaa käyttöön laajamittaisesti lapsivaikutusarviot. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-02-24T17:38:08,2022-02-24T17:40:24,Hyväksytty,1.1
2022_15_128,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen Noora, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_129,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uudistus koskee niitä kaikkein tärkeimpiä, pieniä ihmisiä, lapsia ja nuoria. Tänään olemme nähneet sen, miten nopeasti maailma voi muuttua yhdessä yössä pelottavaksi, arvaamattomaksi, sellaiseksi, jossa uutisia ja erilaisia asioita, joita on vaikea ymmärtää, tulee läpi joka tuutista, ja ne voivat aiheuttaa ahdistusta ja pahaa oloa, sellaista, mistä on vaikea puhua kenellekään, joita on vaikea tunnistaa ja joita on vaikea edes hahmottaa. Ennakoimattomat muutokset pelottavat lasta ja nuorta. Maailmassa, omassa elinympäristössä, kodissa tai ihmissuhteissa voi lapsen ja nuoren elämässä tapahtua mietityttäviä asioita milloin tahansa. 
Meille on oltava selvää, kuinka me huolehdimme siitä, että lapset, nuoret ja heidän perheensä saavat apua ja tukea silloin, kun sille on tarve. Niissä hetkissä ei ole varaa miettiä sitä, kenen vastuulle avun ja tuen tarjoaminen kuuluu. Tukea tarvitsevat perheet ovat aina yhtä kuin tukea tarvitseva lapsi tai nuori ja toisin päin, ja tämä kokonaisuus on myös huomioitava, kun oppilas- ja opiskeluhuollosta puhutaan. Henkilötietojen suojaaminen on niin ikään olennainen osa sitä, että näiden palveluiden ja kriittisten ja herkkien palveluiden piiriin uskalletaan hakeutua, ja on tärkeää, että siihen kiinnitetään huomiota. 
Oppilas- ja opiskeluhuollon toimivuus tulee turvata hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja tulevaisuus tulee turvata kaikissa tilanteissa, erityisesti tänään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-02-24T17:40:24,2022-02-24T17:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_15_130,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_131,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolakia nyt selkiytetään. Ihan konkreettisesti halusin tuoda esiin vaikka Tampereelta meidän YTHS:mme tilanteen. Katsoin, että olin saanut yhdeltä korkeakouluopiskelijalta just sähköpostia, jossa hän kertoo, että ennen kuin ammattikorkeakouluopiskelijat otettiin mukaan, jonotusaika Tampereella oli sellaiset 2—3 kuukautta. Nyt hän on tässä usean viikon aikana yrittänyt saada YTHS:lle aikaa ja kärkkynyt Self-palvelussa. Hän sanoi, että vasta toukokuulle avautuu mahdollisuus hakea, eli hänen viestinsä on, että käytännössä ei saa aikoja YTHS:lle.
Sinällään tämä on huono kehitys, koska muistan, että esimerkiksi omana opiskeluaikanani käytin paljon palveluita ja silloin nämä palvelut olivat paremmassa tilanteessa. Kiinnittäisin huomiota siihen, että tähän kehitykseen pitää kiinnittää huomiota. Tässä selvästi on hoitotakuu ja meidän hallituksemme tavoite, mutta ehkä tämä YTHS:n tilanne kaipaa selkiyttämistä, ja sen takia tämäkin esitys on tarpeen.
Toinen huomio, minkä tämä opiskelijakin tuo liittyen tähän YTHS:ään, kun puhutaan yhdenvertaisuudesta: Hän kertoo, että YTHS-maksu on kuitenkin jo 35 euroa per lukukausimaksu eli 70 euroa vuodessa, ja sekin on pienituloiselle iso raha. Tietysti varmasti jatkokehittelyssä pitää myös pohtia, miten tätä yhdenmukaistetaan perusterveydenhuollon maksun kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-02-24T17:42:25,2022-02-24T17:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_15_132,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_133,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän hallituksen esityksen esittelystä. Me alamme ja itse asiassa olemme jo hieman ennakoivasti aloittaneet myöskin sivistysvaliokunnassa tekemään lausuntoa tästä asiasta.
Kokoomushan on koko sote-uudistuksen käsittelyn ajan kantanut huolta opiskeluhuollon palveluiden siirtämisestä hyvinvointialueille. Asiantuntijat ovat todenneet, että uhkana on, että palvelut eriytyvät lasten ja nuorten arjesta, ja tähän viittasi myös sivistysvaliokunnan aikoinaan tekemä lausunto sote-uudistuksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Siksi on nyt oikein hyvä, että tämä niin sanottu muutospaketti meillä on nyt täällä käsitteillä, ja me todella tarkkaan sitä sivistysvaliokunnassa sitten katsomme.
Tämän esityksen tavoite yhteistyön varmistamisesta on erittäin kannatettava. Erityisesti sote-uudistuksen toimeenpanon alkuvaiheessa on seurattava tarkasti, miten opiskeluhuollon palveluiden järjestäminen ja palveluiden saatavuus toteutuu. Tarvittaessa on sitten tehtävä muitakin korjausliikkeitä, jos tällaisia hankaluuksia tulee — mitä uhkakuvia on esitetty — ja tarvittaessa on sitten harkittava järjestämisvelvollisuuden siirtämistä takaisin kunnille, jos siltä näyttää.
On hyvä, että tässä esityksessä muutettiin lausuntokierroksen myötä valtakunnallista ohjausvastuuta koskeva esitys siten, että Opetushallitus vastaa jatkossakin opiskeluhuollon valtakunnallisesta ohjauksesta, koska tämä on tapa varmistaa, että kokonaisuudessa ymmärretään koulujen ja oppilaitosten arki.
Kokoomus on jo aiemmin esittänyt, että oppilas- ja opiskelijahuoltoa olisi uudistettava kokonaisuudessaan. Tämän uudistuksen tavoitteena olisi oltava se, että oppilas- ja opiskelijahuolto tukee varhaista ongelmiin puuttumista, ja painopisteen tulisi olla ennen kaikkea ennaltaehkäisyssä.
Olin aikoinansa Seinäjoen ammattikorkeakoulun vararehtori, ja käynnistimme siellä nimenomaan tällaisen moniammatillisen opiskeluhuoltoryhmän. Meillä oli siinä mukana opiskelijajärjestö, meillä oli terveydenhuolto, meillä oli mukana kaupunki, ja siellä edelleen toimii tämä. Kannatan erityisesti tällaista monisektoraalista opiskeluhuoltoa, oppilas- ja opiskelijahuoltoa, jossa on todella monia asiantuntijoita, koska usein opiskelijan ongelmat ovat aika monimutkaisia ja kompleksisia. Ne ovat monesti ongelmavyyhtejä: vaikka ongelma ehkä ilmenee päänsärkynä, niin se ei ole pelkästänsä se, vaan se voi taustaltaan ollakin vaikka mitä. Siitä syystä kannatan lämpimästi, että tällaista moniammatillista ja ennalta ehkäisevää opiskeluhuoltoa tuetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-24T17:44:06,2022-02-24T17:46:55,Hyväksytty,1.1
2022_15_134,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_135,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös meille perussuomalaisille on tämän sote-uudistuksen keskiössä ollut äärettömän tärkeää, että oppilas- ja opiskeluhuolto säilyy laadukkaana ja hyvänä ja palvelut turvataan heille, jotka näitä palveluja kipeimmin tarvitsevat. Tämän hallituksen esityksen yhtenä tarkoituksena ovat terveydenhuoltolakiin lisättäväksi tehtävät säännökset opiskeluhuoltopalveluista, joissa me muun ohella turvattaisiin opiskeluhuoltopalveluihin tällainen niin sanottu lähipalveluperiaate, ja tämä jos mikä on tärkeää. Me perussuomalaiset olemme koko sote-uudistuksen ajan puhuneet lähipalvelulaista ja siitä, että palvelujen on oltava erittäin lähellä asiakasta.
Olemme eläneet todella kovia aikoja. Ensin on ollut tämä syvä koronakriisi, ja monet lapset ja nuoret ovat kärsineet tämän kriisin vaikutuksesta ja tarvitsevat palveluja. Muun muassa mielenterveyspalvelut ovat kovassa kysynnässä, mutta niitä ei tahdo millään saada. Kysyisinkin teiltä, ministeri: Miten turvaatte palvelujen saatavuuden jatkossa, kuin myös koulukuraattoreiden ja psykologien saatavuuden? Koulutetaanko heitä kenties lisää, koska heistähän on aivan huutava pula, kuin myös kaikista muistakin ammattiosaajista? Terveydenhoitaja ei ole aina siellä koulussa paikalla. Miten turvataan, että oppilaat pääsevät näihin palveluihin?
 Tässä laissa on myös maininta, että ”palvelujen saantia parannettaisiin laajentamalla oppilaitoksen henkilöstön yhteydenottomahdollisuus kaikkiin opiskeluhuoltopalveluihin”. Kysyisin vielä: keitä kaikkia tämä oppilaitoksen henkilöstö pitää sisällään, ja ketkä kaikki mahdollisesti voivat puuttua, kun näkevät sen nuoren hädän?
Sitten vielä tästä opiskeluterveydenhuollon maksusta, mikä nyt on suhteellisen uusi asia. Siitä on tullut paljon palautetta, että opiskelijat eivät välttämättä sitä löydä, kun se sinne itse pitäisi huolehtia. Aiotteko jotenkin parantaa tätä, ettei tulisi opiskelijoille näitä karhukirjeitä, jos jää lukukausimaksu opiskelijaterveydenhuollon osalta maksamatta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-24T17:46:55,2022-02-24T17:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_15_136,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_137,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äsken tuo kolmeminuuttinen loppui niin nopsasti, että kysyn vielä liittyen nyt näihin masennus- ja mielenterveysongelmiin, joita nuorilla ja jopa lapsilla pakkaa olemaan. On arvioitu, että noin 20 prosentilla on mielenterveysongelmia, ja ne ilmenevät tietysti hyvin monella eri tavalla. Meille tulee sivistysvaliokuntaan aika paljon yhteydenottoja. Varsinkin meille sivistysvaliokunnan jäsenille, allekirjoittaneellekin, tulee paljon. Niitä tulee vanhemmilta ja opiskelijoilta itseltään. Korona on pahentanut tilannetta, yksinäisyys, se, että tällaiset sosiaaliset kontaktit ovat jääneet vähemmälle ja tällainen yhteisöllisyyden tuki on jäänyt vähemmälle. Sitä on tapahtunut nimenomaan, ja tätä ovat monestikin myöskin meidän asiantuntijamme, jotka ovat olleet valiokunnassa, tuoneet esille.
Nyt kysynkin teiltä siitä, arvoisa ministeri, kun on keskusteltu tästä terapiatakuusta ja eräässäkin täysistunnossa te kysyitte ministeri Kiurulta, että nyt kun tulee tämä hoitotakuu, joka nyt on siis lausuntokierroksella, ja te sanoitte itse täällä — siitä on ihan dokumentti tuolla pöytäkirjoissa — että sen osana on terapiatakuu. No, nyt olen kuitenkin ymmärtänyt, kun katsoin sitä hoitotakuulakia, sitä lausunnolla olevaa, että siellä ei ole sitä terapiatakuuta, jonka kustannusarvio on noin 35 miljoonaa, ja kun luin Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoitusta, jossa muun muassa Kristian Wahlbeck otti tähän kantaa, niin siinä ei ole sitä. Nyt haluaisin ihan kuulla sen teidän suustanne, kun olette nyt onneksi täällä paikalla, onko se terapiatakuu siinä hoitotakuussa vai eikö ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-02-24T17:49:10,2022-02-24T17:50:59,Hyväksytty,1.1
2022_15_138,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Totean, että tämän asian käsittelyyn etukäteen varattu, tähän mennessä varattu aika on päättymässä. Lyhyt puheenvuoro vielä mahtuu ja sitten ministerin puheenvuoro. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_139,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Palaan itse myös tähän terapiatakuu-kysymykseen. Kun Kelan tukemaan terapiaan ei tahdo millään päästä, ja nuoret joutuvat odottamaan kohtuuttoman pitkään, niin millä tavalla, ministeri, nyt turvaatte sen, että yhä useampi pääsisi sinne Kelan tukemaan terapiaan? Nythän polku menee niin, että moni joutuu menemään sitten sinne yksityiselle sektorille ja maksamaan hyvinkin kalliita vastaanottokäyntejä, jos tarvitsee jonkunlaista keskusteluapua asioihin.
Tänä päivänä tämä sotatilanne on varmasti vaikuttanut moniin nuoriin hyvin murheellisesti. Ensin on selvitty koronakriisistä, aavistuksen verran ollaan jo jaloillaan, ja nyt tulee sota, jota tämän päivän nuoret myös toki joutuvat elämään ja kokemaan. Kysyisin, miten turvataan, että nämä palvelut nyt säilyvät. Ja tänä päivänä hyvin monet kriisityöntekijät ovat avanneet jo linjojaan ja seurakunnat ottavat ihmisiä vastaan, mutta entä se nuorten hätä? Sota on aina vakava asia, ja nuoret eivät halua maailmansotaa, ja varmasti heitä mietityttää. Miten turvataan, että annetaan oikea-aikaista apua ja tukea ahdistuneille ihmisille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-02-24T17:51:03,2022-02-24T17:52:16,Hyväksytty,1.1
2022_15_140,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Lindén, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_141,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli erinomainen lähetekeskustelu, ihan lähetekeskustelua parhaimmillaan. Teiltä tuli loistavia näkemyksiä, jotka kuvaavat sitä, kuinka hyvin te hallitsette nämä asiat. Poimin tästä aika monta kysymystä, mutta lyhyesti vastaan niistä nyt tärkeimpiin.
Edustaja Kinnunen tuossa heti alussa kysyi sitä, miten voidaan välttää näiden suunnitelmien päällekkäisyys. Kieltämättä, kun siellä on kaksi erinimistä suunnitelmaa, joista toinen tehdään sieltä koulun järjestäjien näkökulmasta ja toinen tehdään sitten hyvinvointialueen näkökulmasta, kyllä minun vastaukseni on siihen, että niiden valmistelu pitää koordinoida yhdessä. Tavoitehan on kummallakin sama, mutta ikään kuin se, mistä lähdetään liikkeelle, on vähän eri.
Sitten edustaja Nurminen kysyi tästä YTHS:n tilanteesta. Tiedän, että sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut ihan tietyillä hankkeilla YTHS:ää tässä, mutta pistin kyllä nyt selvitettäväksi nämä jonotilanteet, joihin tässä edustaja Nurminen viittasi.
Ja sitten ehkä lopun tästä vastausajasta käytän tähän mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Ehkä kaikkein parasta, mitä tästä asiasta, joka on vakava ja lisääntynyt ongelma, on kerrottavaa, on tämä erittäin laaja hanke Terapiat etulinjaan, jota tällä hetkellä toteutetaan STM:n rahoituksella noin 2 miljoonan asukkaan alueella eli käytännössä Uudellamaalla. Sen mallihan on pitkälti se Keravan malli, jossa koulutettiin Keravan terveyskeskukseen sairaanhoitajia osaamaan lyhytterapiaa. Heitä tukivat sitten työpareina HUSin psykiatrian erikoissairaanhoitajat, joilla oli suora yhteys sitten taas HUSin psykiatreihin. Tämähän on pitkälti se malli tälle terapiatakuulle. Ja nyt kun sovitetaan yhteen sitten yleistä hoitotakuuta ja terapiatakuuta ja kun olen itse tähän erityiskysymykseen, johon edustaja Risikkokin tässä viittasi, perehtynyt, niin olen näkevinäni siinä jossain määrin tämmöisiä käsite- ja koulukunta-asioita, mutta ne ovat kyllä yhteensovitettavissa. Se vaatinee vielä vähän säädöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-02-24T17:52:18,2022-02-24T17:54:27,Hyväksytty,1.1
2022_15_142,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Suna Kymäläinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_15_143,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on perusteellisesti käsitellyt Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta annettua hallituksen esitystä sekä samoja asiakysymyksiä koskevaa kansalaisaloitetta, johtuen erityisesti asian poikkeuksellisen vaikeasta oikeudellisesta luonteesta. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2020, ja valiokunnan mietintö on nyt valmistunut.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Yleisradio Oy:stä annettua lakia niin, että laissa tarkennettaisiin Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän sääntelyä. Ehdotetut säännökset rajoittaisivat Yleisradio Oy:n mahdollisuutta julkaista tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun tehtävää. Julkisen palvelun tehtävän määrittelyä muutettaisiin niin, että se olisi EU:n valtiontukisääntelyn mukainen. Jatkossa tekstimuotoisen sisällön tulisi pääsääntöisesti liittyä yhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Esityksen taustalla on sääntelyä koskeva Euroopan komissiolle tehty kantelu.
Valiokunta on yhdistänyt hallituksen esityksen käsittelyyn myös kansalaisaloitteen, jonka tarkoituksena on ollut Ylen tekstimuotoisten sisältöjen turvaaminen nykyisessä laajuudessaan lakimuutoksen avulla. Aloitteen perustelujen mukaan ”aloitteen tarkoituksena on suojata Yleisradion tekstisisällöt ja turvata kaikille yhtäläinen mahdollisuus tiedonsaantiin”. Kuten jo mainittu, valiokunta on käsitellyt asiaa perusteellisesti. Myös asiantuntijalausunnot, -näkemykset, ovat poikenneet toisistaan. Osa asiantuntijoista on katsonut, että ehdotetulla sääntelyllä rajoitetaan liikaa Yleisradion toimintaa, ja osa taas on katsonut, että Yleisradion toimintaa rajoitetaan liian vähän.
Perustuslakivaliokunta on omassa lausunnossaan arvioinut esitystä muun muassa sananvapauden näkökulmasta ja katsonut, että lakiehdotus voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kuitenkin totesi lausunnossaan, että ”liikenne- ja viestintävaliokunnan on syytä varmistua esityksen perustana olevien EU-oikeudellisten tulkintojen oikeellisuudesta”. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella selvänä sitä, että EU-oikeus edellyttää voimassa olevan kansallisen Yle-lain 7 §:n julkisen palvelun tehtävän sääntelyn täsmentämistä tekstimuotoisten sisältöjen osalta. Valiokunnan käsityksen mukaan voimassa olevaa sääntelyä tulee täsmentää, jotta on selvää, että tarkoituksena on kansallisesti sisällyttää myös tekstimuotoiset sisällöt julkisen palvelun tehtävään. Nimenomaisesti tekstimuotoista sisältöä koskevaa EU-tason oikeuskäytäntöä ei saadun selvityksen mukaan ole. Lisäksi keskustelut komission kanssa kantelumenettelyn yhteydessä ovat olleet epävirallisia, ja viime kädessä ainoastaan Euroopan unionin tuomioistuin voi antaa asiassa lopullisen ratkaisun asiaa koskevan EU-oikeuden tulkinnasta. Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on myös tuotu esiin esityksestä poikkeavia näkemyksiä EU-oikeuden asettamista konkreettisista vaatimuksista nyt käsittelyssä olevan sääntelyn sisältöön ja korostettu muun muassa lähtökohtaisesti laajaa kansallista liikkumavaraa julkisen palvelun sisällöllisessä määrittelyssä täsmällisyysvaatimukset huomioiden. Saamansa selvityksen ja niitä koskevan kokonaisarvion perusteella valiokunta pitää esityksessä tehtyjä EU-oikeudellisia tulkintoja asianmukaisina ja nyt käsillä olevassa tilanteessa tarkoituksenmukaisina.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksessä on pyritty löytämään ratkaisu, joka täyttää EU-oikeuden asettamat vaatimukset mutta joka samalla rajoittaa sananvapautta mahdollisimman vähän. Esityksen mukaan Yleisradio voi vastaisuudessakin tarjota tekstimuotoista sisältöä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Keskeistä on, että sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Onkin syytä huomata, että esitys ei saadun selvityksen mukaan vaikuta Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön määrään ratkaisevasti, sillä suurin osa yhtiön julkaisemasta tekstimuotoisesta sisällöstä liittyy yhtiön kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun tai kuuluu esityksen 7 §:n 3 momentissa ehdotettujen poikkeusten piiriin. Sääntelyn täsmentämisellä pyritään myös välttämään mahdollisia raskaita EU-tuomioistuinprosesseja.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että digitalisaatio, uusien teknologioiden käyttöönotto ja uudenlaisten palvelujen syntyminen on vaikuttanut ja väistämättä vaikuttaa jatkossakin koko mediakenttään ja vastaavasti myös Yleisradion toimintaan. On tärkeää, että Suomessa on monimuotoinen ja moniääninen media- ja viestintämarkkina, jonka keskeisiä osia ovat sekä Yle että kaupallinen media. Niillä kaikilla on tärkeä rooli tiedonsaannin ja sananvapauden toteutumisessa Suomessa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Ylen lisäksi myös kaupallisen median toimintamahdollisuuksista huolehditaan. Sääntelyn toimeenpanon osalta valiokunta pitää tärkeänä, että Yleisradio pystyy aiempaa täsmällisemmästä sääntelystä huolimatta jatkossa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että sääntely ei rajoita olennaisesti yleisön mahdollisuutta tiedonsaantiin ja että sääntelyn muutoksella ei vaikuteta haitallisesti esimerkiksi tekstisisällöstä erityisen riippuvaisten aistirajoitteisten henkilöiden tai vähemmistökielisten aistirajoitteisten henkilöiden asemaan, ottaen huomioon myös YK:n vammaisyleissopimuksen hengen ja vaatimukset.
Valiokunta myös pitää mietinnössään tärkeänä, että sääntelyn vaikutuksia seurataan jatkossa. 
Arvoisa puhemies! Lisäksi on hyvä tuoda esiin eräitä näkökohtia tulkintakysymyksistä. 
Esityksen 7 §:n 3 momentissa säädetään poikkeuksista, joiden osalta ei vaadittaisi liityntää kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Valiokunta ei ole ehdottanut muutoksia pykälien sisältöön, mutta valiokunta katsoo mietinnössään tulkintaohjeena, että STT:n tekstimuotoisia uutisia koskeva lain 7 §:n 3 momentin 1 kohta ei estä Yleisradiota julkaisemasta STT:n uutista kokonaisuudessaan, kunhan säännöksen sanamuodossa asetettu vaatimus tekstimuotoisen uutissisällön lyhyydestä täyttyy.
Lisäksi valiokunta katsoo, että Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun liittyvän tekstisisällön julkaiseminen ei edellytä, että liikkuva kuva tai ääni olisi julkaistu ennen tekstisisällön julkaisemista, jos tekstimuotoisen sisällön julkaiseminen tapahtuu ennen kuva- tai äänisisällön julkaisemista. Yleisradion tulee siis huolehtia, että asiaa koskeva liikkuvaa kuvaa tai äänisisältöä sisältävä julkaiseminen toteutetaan niin pian kuin mahdollista.
Valiokunnan mielestä on myös selvää, että Yle voi edelleen pitää internetissä ja erilaisissa palveluissa saatavilla ennen lain voimaantuloa julkaistuja tekstimuotoisia sisältöjä, sillä kyse ei ole taannehtivasta lainsäädännöstä.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun muutama sana Yleisradiota koskevan sääntelyn valmistelusta. 
Yleisradiota koskeva sääntely on korostetusti senkaltaista, että eduskunnan tulee saada päättää asian valmistelusta ja sääntelyn lopullisista muotoiluista kattavan parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Lainvalmistelun ja konkreettisten pykälämuotoilujen laatiminen komissiolle tehdyn kantelun yhteydessä ei valiokunnan käsityksen mukaan kaikilta osin sovi ongelmattomasti yhteen tämän näkökohdan kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että eduskuntaa on prosessin ajan pidetty hyvin informoituna ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat ovat ottaneet kantaa tehtyihin ratkaisuihin. 
Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että kantelumenettelyssä yksittäinen kansallinen toimija voi saada kantelijana poikkeuksellisen keskeisen roolin, jos säädösmuutoksia muotoillaan kantelumenettelyn yhteydessä. Valiokunta katsoo, että jatkossa mahdollisissa Yleisradiota koskevissa kantelumenettelyissä on tarpeen löytää sellaisia menettelytapoja, joilla konkreettinen säädösvalmistelu tapahtuu korostetummin kansallisesti noudattaen kaikilta osin tavanomaisia lainvalmistelun prosesseja ja periaatteita ja joissa lopulliset säädösmuotoilut laaditaan varsinaisen kantelumenettelyn ulkopuolella mahdollisimman kattavan ja riittävään informaatioon perustuvan parlamentaarisen valmistelun pohjalta.
Valiokunta pitää esitystä asian kokonaisarvioinnin pohjalta tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväksymistä sen ehdotetussa muodossa. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että kansalaisaloitteeseen 8/21 sisältyvä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä hylätään.
Arvoisa puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-24T17:55:00,2022-02-24T18:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_15_144,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_145,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen oikein pönttöön, jos sattuu menemään hieman pidempään.
Ensinnäkin valiokunta ansaitsee minusta kiitoksen siitä, että se on tässä varsin hankalassa ja moniulotteisessa asiassa löytänyt oikean paikan kirkolle keskeltä kylää, jolloin on pystytty löytämään semmoinen tasapainoinen ratkaisu siitä, miten tämä Ylen ja kaupallisen median välinen suhde tässä muodostuu. Se on sillä tavalla tärkeää, että aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen sanoi, Suomessa tarvitaan sekä vahvaa Yleä että kannattavaa ja toimivaa kaupallista mediaa. Tämä asia on sillä tavalla hirveän hankala, että on tietysti niin — jos asiaa ensin ajattelee kaupallisen median näkökulmasta — että on vaikea myydä sellaista tuotetta tai palvelua, jota joku toinen antaa ilmaiseksi. Mutta samaan aikaan me myös tiedämme, että jos Yle ei voisi palveluaan nykymuodossaan tarjota, niin läheskään kaikki kansalaiset eivät sitä kuitenkaan maksullisista palveluista ostaisi, ja se vaikuttaisi merkittävällä tavalla heidän tiedonsaantiinsa. Ja tässä on kyse todella isosta asiasta.
Tämä päivä, joka on monessa suhteessa murheellinen, on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka tärkeä tämä kansalaisten tiedonsaanti tällaisessa tilanteessa on ja kuinka tärkeä on myös se poikkeus, joka tuossa laissa on, että näissä nopeissa uutistilanteissa ilman kuvaa ja ääntä voidaan myös tekstimuotoista sisältöä julkistaa, koska juuri tämäntyyppisessä tilanteessa, minkä nyt tämä Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut, on äärimmäisen suuri tarve saada sitä informaatiota koko ajan, muttei sieltä tietenkään voida samalla vauhdilla saada ääntä ja kuvaa, eli se on yksi esimerkki juuri tällaisesta tilanteesta.
Arvoisa puhemies! Tässä on siis haettu kompromissia, ja valiokunta mielestäni on hyvin myös käynyt läpi tätä taustaa. On erittäin tärkeää se, että silloin, kun Yle-lakia muutetaan, sitä muuttaa nimenomaan koko eduskunta, koska Yle on nimenomaan eduskunnan radio, kuten me olemme sanoneet, vaikka se tänä päivänä onkin paljon muutakin kuin radio — se on Areena, se on televisio, se on kaikkea muuta. Mutta on tärkeää, että sitä muuttaa nimenomaan eduskunta eikä sitä muuta hallitus, koska se on aivan avainasia, että kaikilla eduskuntapuolueilla riippumatta siitä, ovatko ne hallituksessa vai oppositiossa, on mahdollisuus vaikuttaa silloin, kun Yle-lakia muutetaan, koska Ylen tulee olla tasapuolinen suhteessa hallitukseen ja oppositioon. Tämä on aivan keskeinen periaate, ja itse asiassa se on nimenomaan suomalaisen Ylen vahvuus, että meillä on kyetty nämä Yle-lain muutokset tekemään yksimielisesti, kuten ne nyt on tehty tälläkin kerralla, ja myöskin valiokunta on tässä asiassa ollut yksimielinen, millä on arvo jo sinänsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-24T18:05:35,2022-02-24T18:09:24,Hyväksytty,1.1
2022_15_146,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_147,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä murheellisena päivänä, kun Venäjä on aloittanut laittoman, laajan sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan, olemme todellakin muistutettuja siitä, mikä merkitys vapaalla tiedonvälityksellä on. Demokratian toteutumisen edellytys on, että ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa. Me tarvitsemme kaikille avoimia, laadukkaita ja saavutettavia sisältöjä, olivatpa ne sitten teksti-, kuva- tai äänimuodossa, mutta minkään median rajoitusten kautta tämä tiedonsaannin vahvistaminen ei kuitenkaan onnistu. Tässä käsittelyssä on minun mielestäni tärkeätä käydä tämä periaatteellinen keskustelu, koska näitä kanteluita, kuten tiedämme, on myös lisää. Ne kohdistuvat oppisisältöihin, ja myöskin on tehty ennakkoselvityspyyntö tästä audiosisällöstä.
Minun mielestäni on tärkeätä, että tämä sali lähettää vahvan viestin siitä, että Ylen toiminta on äärimmäisen tärkeätä. Minun mielestäni olisi tärkeätä keskustella myös siitä, miten me turvataan muun median toimintaedellytykset. Tiedetään, että on ollut paljon haasteita mediamurroksen myötä myös kaupallisilla lehdillä, [Arto Satonen: Kyllä!] ja ne ovat äärettömän tärkeitä myös. Mutta Ylen toimintaa heikentämällä me ei niitä vahvisteta.
Jos me halutaan, ja kun me halutaan, vahvistaa myös muuta mediakenttää, niin meidän kannattaisi ottaa käyttöön alennettu arvonlisäverokanta mediatuotteille ja kirjoille, ja tästä on myös EU:n taholla suosituksia. Me voisimme laskea alvia vaikkapa sinne 5 prosenttiin tai jopa nollaan. Olen kysynyt eduskunnan tietopalvelulta, mikä tämän hinta-arvio olisi. Jos me laskisimme lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa 10 prosentista 5 prosenttiin, se vähentäisi verotuloja noin 67 miljoonalla eurolla. Tämä summa on varmasti sen arvoinen, jos me sillä ja muilla keinoin pystytään edesauttamaan sitä, että meillä on vahva kaupallinen mediakenttä ja sellainen Yle, jonka toimintaa ei enää yhtään rajoiteta. Minä luulen, että tämä hinta on kyllä sen arvoinen.
Tässä tietysti olisi ollut järkevää edetä niin kuin tämä kansalaisaloite on esittänyt, ja tutkijat. Tässä on tasapainoteltu, näissä perusteluissakin, niin että on tullut erilaisia näkökulmia, mutta kyllä meidän täytyy joskus tehdä myös valintoja. Ei lainvalmistelussa voi ajatella, että edunsaajien näkökulmat ovat samanlaisia kuin tutkijoiden näkökulmat. Totta kai niitä molempia pitää kuulla ja tarkastella, mutta ei lainsäädännössä aina tule hyvä lopputulos siitä keskeltä. Ja tätä on minun mielestäni käsitelty ihan hyvin julkisuudessa. Meidän täytyy myös vahvistaa tätä meidän lainsäädäntöprosessia niin, että sen jokaiseen vaiheeseen kuuluu mahdollisimman laaja tutkittu tieto. Kun sitten tässä prosessissa valiokuntavaiheessa kuullaan asiantuntijoita, perustuslakivaliokuntakin kuulee hyviä asiantuntijoita ja myöskin liikenne- ja viestintävaliokunta kuulee asiantuntijoita, niin jos siinä vaiheessa käydään tämmöinen epävirallinen neuvotteluprosessi ryhmäpuheenjohtajien kesken, niin heillä ei ole tätä tietoa käytössä. Siksi on äärimmäisen tärkeätä, että meillä ei ole sellaisia prosesseja, että ikään kuin valiokunnan päätökset olisi jo jossain aikaisemmin sovittu. Minun mielestäni on tärkeätä huomata, että tässä on hyvää työtä saatu vahvistettua ja mahdollisimman vähin muutoksin rajattua Ylen tekstimuotoista sisältöä. Mutta silti tämä on aika tarpeeton muutos, että meillä pitäisi olla siinä yhteydessä myös videokuvaa. Ei tämmöinen jaottelu ole nykypäivää.
Tutkijat ovat esittäneet, kuten varmasti on hyvin niiden tiedossa, jotka ovat lausunnot lukeneet, että tosiaankin tässä olisi ollut syytä vielä paremmin huomioida, että päätösvalta julkisen yleisradion tehtävistä kuuluu kiistatta ja yksiselitteisesti EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan ja komissiolla on valta puuttua vain ilmeisiin virheisiin julkisen palvelun median tehtävien rahoituksessa, laajuudessa ja luonteessa. Tähän on kiinnittänyt huomiota sitten myös perustuslakivaliokunta niin, että tätä on syytä täsmentää. Ja varmasti näin on jatkossa: olen varma, että tässä on myös herätty siihen, että sen lainvalmistelun täytyy olla vieläkin huolellisempaa jo heti sieltä alkuvaiheesta, että se ei lähde väärille raiteille.
Sitten jos ajattelee sitä, mikä tässä digitaalisessa maailmassa muuttuu, niin ei lakiin ole voitu aina kirjoittaa kaikkea, mikä on muuttunut mediassa. Ja sitten jos siitä kannellaan, että sitä kaikkea ei ole sinne kirjattu, niin se vaihtoehto on se, että sinne voidaan kirjata ne tehtävät. Tämä jaottelu tekstimuotoiseen ja videosisältöön on vanhentunut jo kantelua tehdessä. Ja niin kuin totesin, niin valitettavasti se ei ole ollut sitten myöskään ratkaisu sille, ettei kanteluja olisi tullut lisää.
Mutta äärimmäisen tärkeää näinä päivinä... Haluan myös kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä, jotka ovat tuoneet arvokkaan sävyn tähän keskusteluun ja halunneet korostaa, kuinka tärkeätä paitsi tälle koko salille myös kaikille suomalaisille on se, että meillä on toimiva Yleisradio ja meillä on, totta kai, myös toimiva maksullinen, kaupallinen media. Mutta sen toimintaedellytysten parantaminen ei onnistu sitä kautta, että jotain mediaa heikennetään. Toivon, että otetaan vakavasti käsittelyyn tämä alvikannan alennusmahdollisuus, joka sitten olisi sen tyyppinen ratkaisu, joka voisi parantaa muunkin mediaympäristön ja kirjojen ja lehtien lukemisen äärimmäisen tärkeää lisäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-24T18:09:31,2022-02-24T18:15:52,Hyväksytty,1.1
2022_15_148,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_149,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen erinomaisen hyvin esitteli tuon laajan ja perusteellisen valiokunnan mietinnön. Tämä hallituksen esitys, mikä nyt on mietintömuodossa, on tosiaankin ollut pitkään käsittelyssä, ja sitä on useammassakin valiokunnassa käsitelty. On tärkeää, että myöskin perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa. Tässä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnössä on huomioitu myöskin perustuslakivaliokunnan näkemykset asiaan.
Tällä lakimuutoksellahan pyritään mahdollistamaan se, että Yleisradio voi vastaisuudessakin tarjota tekstimuotoista sisältöä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.
Aivan kuten edustaja Satonen toi esille, Yleisradio on käytännössä myöskin eduskunnan radio — vaikka se onkin paljon muutakin tänä päivänä, se on eduskunnan radio. Ja eduskunta kun lähtee jotakin muuttamaan, ne muutokset täytyy parlamentaarisesti täällä salissa myöskin hyväksyä, [Arto Satonen: Kyllä!] mieluummin sitten yksimielisesti ja yleensä parlamentaarisen käsittelyn jälkeen.
Tämäkin hallituksen esitys on tavallaan myöskin parlamentaarisesti kyllä käsitelty. Sitä ovat myöskin eduskuntaryhmien puheenjohtajat käsitelleet. Heillä oli erittäin keskeinen rooli siinä, kun tämä muutosvaihe aikanaan lähti liikkeelle, millä tavalla tätä nyt voimassa olevaa Yle-lakia muutetaan, ja siihen oli eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteinen näkemys, että mahdollisimman pienin muutoksin. Uskon, että useassa eduskuntaryhmässä tätä on myöskin käsitelty useaan otteeseen.
Omasta mielestäni on todellakin tosiasia se, että tämä ei ole ollut yksiselitteinen prosessi, mihin lopputulokseen tässä tullaan. Tässä on ollut erilaisia näkemyksiä, mutta kuten tässä jo edustaja Satonen sanoi, tässä on päädytty hyvään lopputulokseen. Siinä on varmaan katsottu monesta suunnasta tätä, ja tärkeintä on, että tämä mietintö on yksimielinen. Liikenne- ja viestintävaliokunta kävi tätä asiaa moneen kertaan. Tuosta mietinnöstä huomaa, miten monia asiantuntijoita valiokunnassa kuultiin ja miten laajasti kuultiin ja kuultiin uudelleen taas, eli haluttiin perusteellisesti tutkia. Ja tähän on, kun tämä on nyt yksimielinen mietintö, omasta mielestäni löydetty hyvin tasapuolinen ratkaisu.
Ajantasainen, riippumaton [Puhemies koputtaa] oikean tiedon välittäminen kansalaisille voi jatkua myöskin tulevaisuudessa. Se on Yleisradion tehtävä, ja myöskin tänä päivänä me olemme huomanneet, mikä äärimmäisen tärkeä tehtävä Yleisradiolla on nyt ja tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-02-24T18:15:52,2022-02-24T18:19:14,Hyväksytty,1.1
2022_15_150,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_151,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä asiasta, oikeastaan lähinnä edustaja Holopaisen puheenvuoron johdosta.
Ensinnäkin on yksi asia, josta olen pitkälti Holopaisen kanssa samaa mieltä. Olen samaa mieltä siitä, että tämä arvonlisäveron alentaminen olisi kyllä paras tapa auttaa kaupallista mediaa, koska silloin se näkyisi suoraan kaupallisen median rahoituksessa. Siellähän on se ongelma, että vaikka tänä päivänä monilla lehdillä nettitilausten määrä nousee jo enemmän kuin paperisten tilausten määrä laskee, niin koska paperisista tilauksista saatava rahamäärä on kuitenkin huomattavasti isompi, niin tämä yhtälö on vielä hankala. Ja ennen kaikkea maakuntalehdet ovat tässä isossa haasteessa. Paikallislehdillä on sitten vähemmän kilpailua, ne varmaan pärjäävät, ja sitten on muutama menestyvä valtakunnallinen toimija. Mutta tämä niin kuin lähtökohtaisesti varmaan olisi hyvä idea. Silloin kun sain toimia edellisen Yle-lakia isolla tavalla muuttaneen parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajana, niin tämä asia oli kyllä esillä, mutta ainakin silloin oli tilanne sellainen, että saimme vastauksen, että se olisi edellyttänyt myös muiden arvonlisäverojen laskemista, ja silloin puhutaan ihan eri mittaluokan summista kuin mitä edustaja Holopainen mainitsi. Jos tähän löytyy joku polku, niin ainakin itse olen sitä valmis lähtökohtaisesti kannattamaan.
Sitten se toinen kohta, se, miten tämän valmistelu ja tämä prosessi ovat menneet. En tunne tätä prosessia ollenkaan niin hyvin kuin valiokunnan jäsenet tuntevat, mutta mielestäni edustaja Torniainen sanoi siitä varsin hyvin, että kyllähän tätäkin muutosta on nyt perusteellisesti käsitelty. Ja kun itse olin vetämässä sitä edellistä varsinaista parlamentaarista työryhmää, joka siis muutti Yle-lakia monelta osaltaan, niin sehän oli siis prosessi, joka kesti vuoden, ja siinä varmaan kymmeniä asiantuntijoita kuunneltiin, ja loppujen lopuksi, kun se työryhmä sai tehtyä oman esityksensä, se hyväksyttiin jokaisessa eduskuntaryhmässä erikseen. Eli kyllä näitä muutoksia — vaikka sekin meni sitten loppujen lopuksi läpi liikenne- ja viestintävaliokunnasta — varsin perusteellisesti kuitenkin käsitykseni mukaan valmistellaan ja niin pitääkin valmistella.
Ihan lopuksi sanon siitä kaupallisen median tilanteesta vielä sen, että kieltämättä tämä maali on vähän väärä, kun se kohdistuu Yleen, koska ne ovat Google, Facebook, ne isot kansainväliset toimijat, jotka ovat syöneet ne mainoseurot, ja sieltä on se suurin ongelma lähtenyt liikkeelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-02-24T18:19:15,2022-02-24T18:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_15_152,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_153,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulen tänne pönttöön, jos tämä ottaakin aikaa enempikin.
Tosiaan, kuten tässä Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja, edustaja Satonen totesi, tätä on tehty pieteetillä ja hyvin perusteellisesti. Tämä oli siis valiokunnassa käsittelyssä yhteensä vuoden ja kolme kuukautta — en ihan äkkiä keksi toista lakia, joka meillä liikenne- ja viestintävaliokunnassa olisi samanlaisen huomioarvon saanut. Ja totta kai tämä ansaitsi vielä ylimääräisen huomion siinä vaiheessa, kun tähän päätettiin kesken käsittelyn tullut kansalaisaloite yhdistää, ja halusimme myös tälle kansalaisaloitteelle antaa sen arvonsa mukaisen huomioinnin ja myöskin niihin näkökohtiin perehtymisen. Tuon yhteydessä kuultiin myös uudelleen jo kertaalleen kuultuja asiantuntijoita — tosiaan tässä kuulemisia on ollut lukemattomasti.
Täytyy sanoa, että annan kyllä kaikille valiokunnan jäsenille erityisen kiitoksen siitä, että on haluttu etsiä yhteisymmärrys ja on haluttu etsiä yksimielinen päätös tähän esitykseen, joka on ollut haastava, työläs ja vaativa kokonaisuus, mutta sen ajan, mitä tämä tarvitsi, olemme käyttäneet juuri sen vuoksi, että sananvapaus on korvaamattoman arvokas arvo ja sitä emme halua olla nujertamassa.
Tosiaan parlamentaarinen valmistelu oli taustalla, vaikkakin tuossa esittelyvaiheessa jo toin esille, että emme tälle ihan täysiä pisteitä ja kauneuspisteitä voi antaa ja toivomme, että jatkossa, kun näitä lisäkanteluita on ilmassa, tämä toiminta on erilaista ja arvostaa vielä vahvemmin tätä parlamentaarista valmistelua.
Joitakin huomioita:
Olihan se poikkeuksellista, että korjasimme tai selkeytimme näitä tulkintaohjeita näiden pykälien osalta, jotta voimme näitä epäselvyyksiä lain tulkinnassa sitten ehkä jo ennalta ohjata ja poissulkea. Toinen poikkeus on se, että meidän mietinnössämme on otettu poikkeuksellisesti kantaa todellakin tähän Yle-lain valmisteluprosessiin ja pyrimme tästä myös viestimään, että tästä voidaan ottaa oppia.
Meillä oli tässä myös — ja tämä on saanut myös valmisteluvaiheessa muun muassa kansalaisaloitteen tuojilta kritiikkiä, ehkä oikeutetustikin, siitä, että tämä ei ole ollut täysin julkista — näitä ei-julkisia asiakirjoja, mutta kaikilla valiokunnan jäsenillä on ollut nämä käytössä, myös nämä ei-julkiset asiakirjat. Sillä haluan rauhoittaa tätä lopputulemaa, että meillä on ollut kaikki se tieto, mitä tämän käsittelyssä on tarvittu.
Totta kai haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä valmistautumisesta todella ansiokkaasti valiokunnan kuulemiseen. Kyllä se on kansanvallan arvokkainta osaa, kun ihmiset allekirjoittavat kansalaisaloitteen ja osoittavat vahvasti mielipiteensä siitä, että Suomessa sananvapautta arvostetaan ja ei haluttaisi, että sen rajoittamistoimenpiteisiin jouduttaisiin millään muodoin. Sen vuoksi me olemme tehneet työn tässä mahdollisuuksiemme mukaan niin pienin vaurioin kuin mahdollista, jotta tämä sananvapaus tässä yhä oman arvonsa saa.
Vielä huomio siitä, että jos tämä kansalaisaloite olisi hyväksytty, sillä olisi ollut merkittäviä seurauksia EU:n suunnalta, eli jos tämä olisi hyväksytty, niin se olisi tullut notifioida komissiolle ja komission kanssa käytyihin epävirallisiin keskusteluihin perustuen olisi ollut perusteltua odottaa, että siitä seuraisi rikkomusmenettely mahdollisine takaisinperimisvaatimuksineen, ja siitähän tämä lainvalmistelu alun perin lähtikin, että haluamme välttää näiden raskaiden oikeustoimenpiteiden kohtaamisen.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että tämän pieteetillä, perusteellisesti valiokunnassa tehdyn työn pohjalta pääsemme suhteellisen pienin vaurioin hyväksymään varsin kelvollisen Yle-lain kokonaisuuden näinkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-24T18:22:15,2022-02-24T18:27:14,Hyväksytty,1.1
2022_15_154,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_155,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa kuulla edustaja Satoselta, että tuette myös tätä mahdollisuutta arvonlisäveron laskemiseen. Tästähän EU:n valtiovarainministerit pitivät viime joulukuussa kokouksen, jossa todettiin, että unionin jäsenmaat voivat soveltaa alennettuja alviverokantoja ja nollaverokantoja kulttuurin kannalta tärkeissä tuotteissa ja palveluissa, kuten sanoma- ja aikakauslehdissä sekä kirjoissa. Myös edustaja Alanko-Kahiluoto on tätä nostanut esiin kirjallisella kysymyksellä tai aloitteella — en ole varma, kummalla menettelyllä. Joka tapauksessa tämä on nyt nostettu esiin. Tämä on tärkeä asia toteuttaa, toivon mukaan toteutetaan tulevaisuudessa. Ja juuri niin kuin edustaja Satonen sanoi, niin tässä muuten kohdistuu väärään maaliin se media-alan ahdinko. Totta kai meillä on iso haaste myös siinä, että myös nämä digijätit maksaisivat veronsa tai toimisivat niin, että oikea osuus niiden voitoista jäisi sinne, missä niitä tuotetaan, ja tähän toki yritetään puuttua, mutta ei mikään Ylen toimintaa rajoittamalla parane.
On varmasti niin, että valiokuntavaiheessa käydään hyvin huolellista valmistelua — en tätä kiistä ollenkaan. Mutta varmasti jokainen edustaja tietää ja voi ihan tilastoista laskea, kuinka moni laki muuttuu enää valiokuntavaiheessa, joten silloinhan se asiantuntijatieto pitää käyttää aikaisemmin hyödyksi, ja tähän viittasin omassa puheenvuorossani. Se ei koske pelkästään tätä Yle-lain valmistelua vaan on ihan yleinen lainsäädännöllinen epäkohta, jos siinä valmistelussa ei käytetä myös yhtä laajasti tutkimustietoa tai ajatellaan, että kirkko keskellä kylää on aina oikea ratkaisu, kun pitäisi tehdä joskus myös valintoja. Tässä se toinen mahdollinen etenemispolku olisi ollut se, mitä tässä kansalaisaloitteessa esitettiin ja mitä tutkijat esittivät, että sinne pykälään olisi lisätty ne tehtävät, mitä sinne olisi sitten kuulunut lisätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-02-24T18:27:14,2022-02-24T18:29:27,Hyväksytty,1.1
2022_15_156,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_157,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja tästä valitettavasta lakiesityksestä, joka nyt ollaan hyväksymässä. Haluaisin vähän laajentaa keskustelua, tuoda tätä laajempaa kontekstia tähän mukaan.
Tässähän on ollut muutaman viime vuoden aikana nähtävissä yksityisten mediayhtiöiden ohjelmallinen lobbaustoiminnan kiihtyminen, jonka tarkoituksena on ollut koetella Yleisradion julkisen palvelun rajoja. Käytössä on ollut EU:n kilpailuoikeus, jota on pyritty käyttämään hyväksi — ei välttämättä edes virallisen oikeudellisen prosessin muodossa vaan poliittisen painostuksen välineenä. Medialiitto, jonka kantelun seurauksena nyt tätä lakiesitystä tässä käsittelemme, aloitti tämän lobbauksen vuonna 2017 käynnistämällään kanteluprosessilla EU-komissiolle, ja se liittyi näihin verkossa julkaistaviin tekstisisältöihin Ylen osalta, mutta viime vuoden keväällä Sanoma Oyj jätti oman kantelunsa, joka koski Yle Areenan videosisältöjä ja Ylen oppisisältöjä, niiden rajaamista. Ja nyt sitten tämän vuoden alussa kolmantena on lähtenyt liikkeelle kaupallisten radioiden edunvalvoja RadioMedia ry, joka on haastanut Yle Areenan audiopalvelut väittäen niiden vääristävän kilpailua. RadioMediahan on tehnyt Yle-lain mukaisen ennakkoarviointipyynnön Yleisradiolle, ja se on nyt siellä yhtiössä käsittelyssä. On mahdollista, että tätä ennakkoarviointipyyntöä seuraa kolmas kanteluprosessi.
Vaikka käsittely toki eduskunnassa on ollut pitkä, kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja sanoi, ja valiokunnassa on tehty hyviä tarkennuksia ja tulkintoja tähän lakiin, niin olen ihmetellyt, miten helposti kuitenkin tämä Medialiitonkin kantelu eteni lakimuutoksiin. Tässä olisi ollut valiokunnan asiantuntijoidenkin mukaan aivan hyvin mahdollista muuttaa Yle-lakia niin, että olisi otettu nämä tekstisisällöt mukaan, vahvistettu siis Ylen tehtäviä eikä rajattu näitä tehtäviä. Tätähän juuri tämä kansalaisaloitekin esitti, mistä vielä suuret kiitokset. On ollut tärkeää tämän keskustelun käymiseksi, että sellainen aloite on tehty. Ja kun nähdään, että tämä painostustoiminta yksityisen median taholta jatkuu — Sanoma, kaupalliset radiot — niin varmasti jatkossakin kansalaistoiminta on se, millä tätä hallituksen ja eduskunnan linjaa voidaan muuttaa. Mutta mielestäni yleisperiaatteena pitäisi olla se, [Puhemies koputtaa] että kun yksityinen media painostaa, niin jos mahdollista, niin vahvistetaan Yleisradiota eikä heikennetä sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-02-24T18:29:27,2022-02-24T18:32:45,Hyväksytty,1.1
2022_15_158,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_159,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"[Puhujalla on vaikeuksia saada mikrofoni avautumaan] — No niin, suostuihan se ottamaan kosketukseni.
Arvoisa herra puhemies! Vielä tästä keskustelusta. Mielestäni tässä edustajat Holopainen ja Yrttiaho toivat tärkeän ja arvokkaan näkökulman tähän keskusteluun, joka myös kuvastaa valiokunnassa käytyjä keskusteluja. Ei tämä ole ollut meille mitenkään yksinkertainen eikä helppo asia, ja olemme joutuneet käymään jatkuvasti sitä rajanvetoa, mihin suuntaan lähdemme asiaa eteenpäin viemään, ja välillä emme ole päässeet lopputulokseenkaan, vaan on ollut tärkeää käydä useamman kerran sitä keskustelua ja taas ehkä sitten epävirallisiakin keskusteluja, ohi valiokunnan kokoustenkin, tällä samalla porukalla. Mutta lopulta saimme yksimielisyyden tähän asiaan ja päädyimme tähän ratkaisuun.
Tarkoituksellisesti emme ottaneet tässä mietinnössä kantaa näihin jo tiedossa olleisiin tuleviin kanteluihin, sillä me keskityimme nyt tähän tehtäväksiantoon, joka tähän hallituksen esitykseen liittyi, enkä myöskään tässä keskustelussa tarkoituksellisesti ottanut kantaa tähän arvonlisäverokeskusteluun, koska se ei näihin esityksiin kuulu. Periaatteet ja tavoitteet siinä ovat kannatettavia ja hyviä, ja niistä varmaan on sitten syytä seuraavien hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä tarkemmin keskustelua käydä.
Mutta todella halusin vielä kertaalleen kiittää myös näistä vastakkaisista näkemyksistä ja kertoa sen, että myös nämä näkökulmat ovat meillä valiokunnan jäsenten osaltakin olleet tässä käsittelyvaiheessa läsnä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-02-24T18:32:45,2022-02-24T18:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_15_160,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_15_161,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmalla tapahtuvat ihmisoikeusrikkomukset ovat myös meidän ongelmamme. Emme voi sulkea silmiämme muualla tapahtuvilta ihmisoikeusloukkauksilta tai kuvitella, että olisimme eristettyjä muusta maailmasta. Muualla tapahtuvat loukkaukset koskevat aina myös meitä. 
Minä ja muut lakialoitteen allekirjoittajat esitämme säädettäväksi maahantuontikieltoa alueilta, joiden miehityksen yhteydessä rikotaan vakavasti kansainvälistä humanitäärista oikeutta tai ihmisoikeussopimuksia. Tarkoituksena olisi estää ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen humanitäärisen oikeuden loukkauksia edistävän yritystoiminnan tukemista.
Arvoisa puhemies! Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden ytimessä on kansojen yhtäläisten oikeuksien ja kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Tätä oikeutta kaikkien sopimusvaltioiden on osaltaan ja omilla toimillaan edistettävä ja kunnioitettava. Maailmalla on kuitenkin käynnissä useita pitkittyneitä konflikteja, joissa valtio miehittää toisen aluetta eikä kansainvälinen yhteisö tunnusta valtion suvereniteettia alueella. Miehitystilanteet loukkaavat miehitettyjen alueiden väestön itsemääräämisoikeutta.
Humanitäärista oikeutta eli sodan oikeussääntöjä sääntelevä Geneven sopimus suojelee miehitetyn alueen väestön oikeuksia. Sopimus sisältää muun muassa säännöksen, jonka mukaan valtaajavalta ei saa siirtää vallatulle alueelle osaa omasta siviiliväestöstään. Räikeimmillään voi olla kyse miehittäjävaltion miehitetylle alueelle perustamista laittomista siirtokunnista, joiden tieltä alueen asukkaiden koteja puretaan ja väestöä häädetään tai pakkosiirretään. Miehitetyn alueen väestöön voi kohdistua moninaisia ihmisoikeusloukkauksia. Miehittävä valtio ei tyypillisesti tunnusta alueen alkuperäiselle väestölle vastaavia perusoikeuksia kuin kansalaisilleen. Miehitetyillä alueilla yritystoiminnan kielteiset ihmisoikeusvaikutukset korostuvat. Yritystoiminta tukee suoraan tai epäsuorasti alueen väestön sortoa ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia.
Esimerkiksi Israelin laittomissa siirtokunnissa toimii satoja erikokoisia yrityksiä. Yritystoiminta siirtokunnissa on kannattavaa, sillä maan vuokra on halpaa ja Israel myöntää siirtokunnissa toimiville yrityksille erilaisia kannustimia. Yritykset ovat hyötyneet myös ympäristö- ja työlainsäädännön heikosta valvonnasta. Siirtokunnissa toimivien yritysten maksamia veroja käytetään siirtokuntien infrastruktuurin kehittämiseen. Yritystoiminta ruokkii näin siirtokuntien kasvua ja vaikeuttaa Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisemista.
Miehitetyillä alueilla toimivat yritykset hyödyttävät ennen kaikkea miehittäjävaltiota ja sen harjoittamaa miehitystä. Muilla valtioilla on velvollisuus olla tunnustamatta tai hyväksymättä tätä kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa. Lakialoitteeni ajaa juuri tätä tarkoitusta.
Jo nykyisin siirtokunnista peräisin olevia tuotteita koskee erityissääntely, ne on EU:ssa esimerkiksi erikseen merkittävä. Lakialoitteeni jatkaa tätä samaa sääntelyä. Selkeät, lakiin perustuvat maahantuontikiellot myös auttaisivat yrityksiä ja kuluttajia toimimaan vastuullisesti.
Arvoisa puhemies! Tämän kuun alussa maailman suurin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi raportin, jossa se katsoo Israelin valtion palestiinalaisiin kohdistamien sortotoimien täyttävän apartheidin tunnusmerkistön. Apartheidjärjestelmässä yksi rodullinen ryhmä järjestelmällisesti syrjii ja alistaa toista, tavoitteenaan sortohallinnon ylläpito. Kyse on rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Amnestyn raportti osoittaa, että Israel riistää palestiinalaisten oikeuksia monella tavalla, muun muassa liikkumisvapauden rajoituksilla, pakkosiirroilla, hallinnollisilla pidätyksillä ja laittomilla teloituksilla. Amnesty muun muassa toistaakin suosituksen valtioille kieltää Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettujen siirtokuntatuotteiden tuonti.
Arvoisa puhemies! Israelin laittomat siirtokunnat tuodaan aloitteen perusteluissa esiin yhtenä esimerkkinä tilanteesta, johon esittämäni laki olisi sovellettavissa. Palestiinalaisalueille perustettujen siirtokuntien asema on kansainvälisoikeudellisesti selvä: ne ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia, ja ne on tuomittu laajasti niin Euroopan unionin, EU-tuomioistuimen, kansainvälisen tuomioistuimen kuin YK:n turvallisuusneuvoston toimesta. Toisena esimerkkinä mainitaan Marokon miehittämä Länsi-Sahara. Kansainväliseltä statukseltaan kiisteltyjä mutta laajasti miehitetyiksi tunnustettuja alueita ovat myös esimerkiksi Abhasia, Etelä-Ossetia, Badme, Pohjois-Kypros ja osa Pohjois-Syyriaa. Venäjän miehittämältä Krimiltä peräisin olevien tavaroiden tuonti Euroopan unioniin on onneksi Euroopan unionissa kielletty jo vuonna 2014.
Esittämässäni laissa itsessään ei kuitenkaan listattaisi alueita, joihin maahantuontikieltoa sovellettaisiin, vaan aloite on tässä suhteessa tarkoitettu neutraaliksi ja yleiseksi. Alueet, joilla valmistettuihin tuotteisiin tuontikieltoa sovellettaisiin, määriteltäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella lakiin kirjattavien edellytysten mukaisesti. Siispä lakia sovellettaisiin maahantuontiin alueelta, joka on vallattu neljännen Geneven sopimuksen tarkoittamalla tavalla ja jolla miehittävän valtion suvereniteettia ei ole tunnustettu ja jolle miehittävä valtio on mainitun sopimuksen vastaisesti siirtänyt siviiliväestöään tai jolla miehittävä valtio muulla tavoin syyllistyy tai on syyllistynyt vakaviin mainitun sopimuksen tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkauksiin.
Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi kaikkia aloitteen allekirjoittajia tuesta ja myös rohkeudesta, sen verran asiatontakin kielenkäyttöä olen aloitteen johdosta saanut osakseni. Samalla on kuitenkin todettava, että valtaosin aloitteen saama palaute ja huomio on ollut sydäntä lämmittävää. Aloitetta ovat kiitelleet kansainvälisissä keskustelutilaisuuksissa useat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat, ja tukensa sille ovat antaneet myös lukuisat israelilaiset akateemikot, entiset diplomaatit ja yhteiskunnalliset vaikuttajat. Mikä tärkeintä, kansainvälistä huomiota saanut aloite on jo nyt kannustanut vaatimaan vastaavaa muissa maissa. Vastikään on käynnistynyt myös eurooppalainen kansalaisaloite vastaavasta aiheesta, jonka Euroopan unionin tuomioistuin totesi olevan normaalia komission toimivaltaan kuuluvaa kauppapolitiikkaa ja täysin mahdollinen toimi.
Toivottavasti tähän saliin saadaan pian käsiteltäväksi myös niin kansallista kuin EU-tasoista yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaa yrityksiä huomioimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia. Yksittäinen kuluttaja voi pyrkiä toimimaan vastuullisesti, mutta todellinen vastuu on viime kädessä yritysten ja meidän lainsäätäjien. Reilu pelikenttä ja reilut säännöt ovat myös reilun yrityksen etu.
Arvoisa puhemies! Suomi ei ole erillinen saareke vaan osa globaalia maailmaa. Osana länsimaita meidän on katsottava myös peiliin ja tunnustettava, että toimintamme osaltaan mahdollistaa monien ihmisoikeusongelmien jatkumisen. Tuemme ihmisoikeusloukkauksia ja kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jos paremmasta tiedosta huolimatta nostamme kädet ilmaan, katsomme sivusta ja asetamme taloudelliset intressit etusijalle. Suomen tulee kantaa vastuunsa ja puolustaa ihmisoikeuksia itsenäisesti ja yhdessä EU:n kanssa. Siirtokuntatuotteiden tuonnin kieltämällä seisomme sorrettujen rinnalla ihmisoikeusloukkauksia vastaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-24T18:35:15,2022-02-24T18:44:20,Hyväksytty,1.1
2022_15_162,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_163,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on edustaja Honkasalon lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta. Jokainen lakialoitteen lukenut ymmärtää, mitä alueita edustaja Honkasalo näillä ”eräillä miehitetyillä alueilla” tarkoittaa, kuten ehkä tässä puheenvuorossakin se tuli yksilöityä. Aloite väittää, että siinä ei määritetä, mitä alueita lain tulisi koskea. Kuitenkin esimerkinomaisesti aloitteessa nostetaan esiin Israel yhtenä kohteena 19 kertaa.
Tosiasia on kuitenkin se, että Israel on ainoa demokratia Lähi-idässä. Koko itsenäisyytensä ajan se on joutunut vihamielisyyksien ja erilaisten hyökkäysten kohteeksi. Ennen omaa valtiota juutalaisia tuhottiin toisen maailmansodan aikana holokaustissa. On häpeällistä, että antisemitismiä ja Israelin valtioon kohdistuvaa antisionismia ei ole vieläkään saatu kitkettyä maailmalta. Israelin kohtuuton syyttely kansainvälisellä areenalla on ilmiselvää. YK:n ihmisoikeusneuvosto tuomitsee Israelia jatkuvasti. Se ei kuitenkaan osoita minkäänlaista paheksuntaa esimerkiksi Kiinan, Venäjän, Kuuban, Saudi-Arabian, Pakistanin tai Turkin tekemiä ihmisoikeusrikkomuksia kohtaan. Näitä maita ei ole yhtä ainuttakaan kertaa neuvoston olemassaolon aikana tuomittu. Tämä mielestäni kertoo jostakin.
Israel tuomitaan aggressiiviseksi, kun se puolustaa omia kansalaisiaan terroristi-iskuilta. Tästäkin on tässä salissa useiden vuosien aikana jouduttu keskustelemaan. Palestiinalaiset kuvataan ainoastaan viattomina uhreina, vaikka palestiinalaisia hallitseva terroristijärjestö levittää Israel-vastaisuutta jopa lasten oppimateriaaleissa. Tätäkään ei ole saatu poistettua, ja kaikki tämä tapahtuu Euroopan unionin veronmaksajien rahoilla. Israel leimataan miehittäjäksi ja valloittajaksi, mutta Jordaniaa, joka vuonna 1948 valloitti sotatoimien avulla Länsirannan 20 vuodeksi, ei moitittu mistään.
Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva, useiden vihervasemmistolaisten edustajien allekirjoittama lakialoite huokuu tuota samaa puolueellisuutta ja Israel-vastaisuutta. Valitettavasti näin sen tulkitsen itse. Mikäli lailla tosiasiallisesti haluttaisiin huomioida ihmisoikeuksien toteutuminen alueilla, joiden kanssa Suomi tekee kauppaa, niin pääpainon tulisi olla jossain aivan muualla kuin Länsirannan tilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-02-24T18:44:21,2022-02-24T18:47:21,Hyväksytty,1.1
2022_15_164,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_165,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelisin edustaja Niikolle, että hän tutustuu lakialoitteen sisältöön huolellisesti, ja esittelinkin sen tuossa hyvin perusteellisesti, eli en lähde kertaamaan niitä argumentteja enää tämän enempää. Edustaja Niikko on myös itse vastaanottanut kirjeen, jossa on kannatettu tätä lakialoitetta ja joka on usean israelilaisen kansalaisvaikuttajan, todella merkittävän henkilön allekirjoittama, ja on todella tärkeää nimenomaan huomata, että tätä samaa asiaa myös tukevat useat kansalaistoimijat Israelissa. Lisäksi tuntuu ehkä hivenen tylsältä, että joutuu kerta toisensa jälkeen toistamaan sen, että Israelin valtion toimien kritisoimisella ei ole mitään tekemistä antisemitismin kanssa. On minusta todella turhauttavaa ja väärin käyttää tällaista korttia kerta toisensa jälkeen, kun on kyse aivan selkeistä ihmisoikeusloukkauksista, joita tuossa puheenvuorossanikin toin esille monin eri tavoin.
Niin kuin tuossa puheessa toin esille, olen ollut itse todella ilahtunut siitä, kuinka paljon tämä lakialoite on itse asiassa herättänyt kansainvälistä huomiota. Suomessa se ei niinkään ole herättänyt julkista keskustelua, mutta Suomen ulkopuolella olen esitellyt sitä lukuisissa erilaisissa ihmisoikeustapaamisissa, ja olen saanut myös pyyntöjä siitä, että tämän lakialoitteen voisi kääntää englanniksi ja että parlamentaarikot eri Euroopan maissa voisivat jättää vastaavanlaisia aloitteita omissa eduskunnissaan, ja sen takia tämä todella perusteellinen ja pitkä lakialoite on myös käännetty englannin kielelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-24T18:47:21,2022-02-24T18:49:32,Hyväksytty,1.1
2022_15_166,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_15_167,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo, olen teidän kanssanne samaa mieltä siitä, että on oikein tuomita laiton ja mieletön väkivalta ihmisiä kohtaan kaikkialla. En puolusta Israelin toimia silloin, kun ne kohdistuvat siviileihin, jos käytetään sellaista väkivaltaa, kohtuutonta toimenpidettä tällaisissa kysymyksissä, kun ihmisten asumisesta puhutaan. 
Haluan tätä kuitenkin tarkastella laajemmassa kontekstissa, sitä, kuinka me voisimme yhden valtion tuottamia vaikkapa vihanneksia merkitä siten, että kuluttajat tietäisivät ostaessaan, mistä on kyse. Jos me näin lähdemme toimimaan, niin toivoisin sitten, että tässä otettaisiin laajemmin keskusteluun kaikki muutkin maat, jotka toimivat väärin osaa kansastaan kohtaan. Me ei olla täällä kovin paljon käyty keskustelua esimerkiksi siitä, pitäisikö meidän samalla tavalla merkitä kaikki Kiinasta tulevat tuotteet, jos siellä käytetään lapsityövoimaa tai vaikka uiguurien pakkotyövoimaa niitten tuotteiden valmistamiseen. Ei tällaista keskustelua täällä käydä.
Aina kun näissä ihmisoikeuskeskusteluissa käydään debattia tai jollakin tavalla rakentavaakin puheenvuoroa, niin Israel on se tikunnokassa oleva valtio. Israel on kuitenkin tärkeä kauppakumppani Suomelle teknologian osalta. Meillä on paljon aseellista yhteistyötä teknologian osalta ja myös muuta, ja siinä mielessä en heittäisi koko asiaa roskakoriin sen takia, että tämä yksi asia on erityisen ongelmallinen.
Siinä mielessä itse hain tätä tasapuolisuutta siinä, että kun me lähdemme asioita korjaamaan, niin korjattaisiin ne sitten siten, että otetaan esimerkiksi paljon vakavampia ihmisoikeusrikkomuksia tekevät valtiot kuin Israel tässä keskustelussa keskiöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-02-24T18:49:32,2022-02-24T18:51:28,Tarkistettu,1.1
2022_15_168,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_15_169,15/2022,2022-02-24,16.00,18.53,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi eräiltä miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonnin kiellosta>>>Lakialoite  LA 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Usein nimenomaan kohtaa tämmöistä whataboutismia: miksi et keskity ihmisoikeusongelmaan jossain toisessa paikassa, ja itse asiassa nyt edustaja Niikolle kerron siitä, että huomenna vetämäni eduskunnan ihmisoikeusverkosto järjestää täällä eduskunnassa, Teamsin välityksellä tosin, uiguurien tilanteesta tilaisuuden, johon osallistuu myös Finnwatchin asiantuntija ja jossa nimenomaan käydään samaa tematiikkaa myös läpi. Eli kyllä nämä ihmisoikeusongelmat ovat ainakin omalla agendallani globaalilla tasolla koko ajan läsnä, ja ihmisoikeusverkostossakin pyritään niitä nimenomaan näin käsittelemään. Uskon, että siitä tilaisuudesta tulee erittäin mielenkiintoinen ja merkittävä. Siinäkin on huomioitava se, että Suomessa asuvien uiguurien tilanne on erittäin vaikea, ja tässäkin on jouduttu miettimään näitä turvatoimia erityisen huolellisesti. Mutta toivottavasti edustaja Niikko pääsee osallistumaan tähän tilaisuuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_15+2022+8.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-02-24T18:51:28,2022-02-24T18:52:40,Hyväksytty,1.1
2022_16_1,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 5/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 23.2.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_16_2,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen 5 e §:ään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,,,,
2022_16_3,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 5/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vallinin esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,,,,
2022_16_4,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 2/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 2/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 23.2.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_16_5,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 2/2022 vp," Arvoisa herra puhemies! Esitän, että pykälä saa vastalauseen mukaisen muodon. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,,,,
2022_16_6,16/2022,2022-02-25,13.00,13.05,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan. , ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_16+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,,,,
2022_17_1,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Totean, että tämä on liki kahteen vuoteen ensimmäinen täysistunto, jossa yleisölehteri on avattu — tervetuloa myös lehterivieraat! Tavallisesti täällä ei tätä tervetulotoivotusta tehdä, mutta tällä kertaa se tehdään. Eduskunta ilmentää suomalaisessa järjestelmässä avoimuutta, joka on olennainen osa kansanvaltaa, ja lehteri on tärkeä symbolinen osa tätä avoimuutta. — Ja tervetuloa lisää lehterivieraita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_2,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Päiväjärjestyksen 2. asiana on valtioneuvoston kirjelmä valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Työjärjestyksen mukaan eduskunta ei tee päätöstä asiasta. — Keskustelu, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_3,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä kirjelmä valtioneuvoston jäsenten taloudellisista sidonnaisuuksista on asia, joka on hyvä olla olemassa mutta joka yleensä menee rutiininomaisesti ilman mitään keskustelua täällä salissa.
Kuitenkin, herra puhemies, kesäkuussa 2015 silloinen kansanedustaja, nykyinen liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka Yleisradion sivujen mukaan ”aloitti keskustelun arvostelemalla rajusti pääministerin epämääräistä ilmoitusta sidonnaisuuksistaan. Sipilä on ilmoittanut omistavansa muun muassa merkittävän rahoitusomaisuuden tallennettuna Nordeaan ja Osuuspankkiin. Sipilä ei eritellyt omaisuuden suuruutta tarkemmin.” Sen jälkeen silloinen kansanedustaja, nykyinen ministeri Harakka sanoi tämän Yleisradion uutisen mukaan sanatarkasti seuraavaa: ”On hämmästyttävää ja kummastuttavaa, miksi pääministeri Sipilä ei reilusti ilmoita arvopaperiomaisuutensa arvoa.” Edelleen hän korosti tämän uutisen mukaan, että kyseessä on hänen oma päätelmänsä pääministerin ”epämääräisestä ja välttelevästä sidonnaisuusilmoituksesta”. [Oikealta: Ohhoh!] Ja sitten suora sitaatti, mitä silloinen kansanedustaja, nykyinen ministeri Harakka sanoi: ”Mitä pääministeri oikein häpeää?” Silloinen kansanedustaja Vanhanen selitti: ”Sillä haetaan sitä, että sekä me edustajat että muu yhteiskunta voimme arvioida valtioneuvoston jäsenten toimintaa suhteessa näihin sidonnaisuuksiin.” Ja näinhän tämä on.
Arvoisa herra puhemies! On irvokasta lukea tätä silloisen kansanedustaja Harakan hurskastelua pääministeri Sipilän asioiden ympärillä, kun me nyt tiedämme, miten hän viikkokausia julkisuudessa kiemurteli sen asian kanssa, kenelle ja millä hinnalla hän oli myynyt Meta-nimisen sivuston, varsinkin kun oli hyviä syitä epäillä, että sivuston varsinainen ostaja oli liikenne- ja viestintäministeriön toimialalla toimiva kansainvälinen yritys, [Oikealta: Ohhoh!] joka siis suoraan kuuluu ministeri Harakan toimialaan.
En vaadi häneltä nyt mitään. Halusin vain muistuttaa hänen omasta käyttäytymisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-01T14:01:12,2022-03-01T14:04:19,Hyväksytty,1.1
2022_17_4,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_5,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Politiikassa päivät ovat perätysten, ja olisi odottanut, että ministeri Harakka olisi tänään ollut täällä eduskunnassa paikalla, kun hänen sidonnaisuuksistaan puhutaan.
On mediassa kerrottu, että verkkotunnuksen osti ministeri Harakalta kansainvälinen Hogan Lovells ‑asianajotoimisto Pariisin toimiston kautta, jonka tiedetään toimivan Facebookin edustajana. Facebookhan vaihtoi nimensä jokin aika sitten yhtiön taustayhtiönä Metaksi, ja esimerkiksi Reuters on kertonut Metan ostaneen tavaramerkkioikeudet yhdysvaltalaiselta paikallispankilta Meta Financial Groupilta 60 miljoonalla eurolla. Yhdysvaltalainen Meta Company ‑niminen yhtiö on puolestaan kertonut verkkosivuillaan, että samainen Hogan Lovells ‑asianajotoimisto on koittanut ostaa yhtiön verkkotunnuksia.
No, ministeri Harakka ei ole halunnut kommentoida näitä myyntisummia julkisuuteen. Erikoiseksi, arvoisa puhemies, tämän tilanteen tekee se, että julkisuudessa olleiden tietojen valossa liikenne‑ ja viestintäministeri on siis tehnyt kaupat yhtiön kanssa, joka suurella todennäköisyydellä toimii Facebookin välittäjänä tai jonkinlaisena välikätenä. Sikäli kuin tämän taustalla on Facebook tai tämä kauppa on toteutunut näin, mitä ministeri ei ole halunnut kertoa, niin Facebookin toiminta kuuluu Suomessa ministeri Harakan toimialan sääntelyn ja valvonnan piiriin. Mahdollisesti suurestakin summasta Facebookin kanssa tehty kauppa voi olla ministerin ja hänen johtamansa liikenne‑ ja viestintäministeriön uskottavuuden ja toiminnan läpinäkyvyyden kannalta ongelmallinen.
No, tätä on yrittänyt media selvittää. Olisi odottanut, että edes eduskunta olisi tämän vastauksen saanut. Ministerille on esitetty joukko kysymyksiä muun muassa siitä, millä tavalla hän suhtautuu siihen, että tosiasiallinen ostaja olisi tämän asianajotoimiston kautta ollut Facebook, ja miten Suomen hallituksen liikenne‑ ja viestintäministeri on voinut tehdä kauppoja tietämättä, kuka on lopullinen ostaja.
Tähän olisi ollut, arvoisa puhemies, oikeus ja kohtuus saada eduskunnassa tieto, sillä tässä on kyse ministerin ja myös koko liikenne‑ ja viestintäministeriön uskottavuudesta ja luotettavuudesta, kun sitä verrataan nimenomaan tällä hetkellä merkittävään Facebook-toimijaan, joka tämän kaupan taustalla todennäköisesti on. Myös näissä summissa, joita julkisuudessa on liikkunut, puhutaan vähintään sadoista tuhansista, [Puhemies: 3 minuuttia!] jos ei paljon suuremmistakin summista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-01T14:04:19,2022-03-01T14:07:38,Hyväksytty,1.1
2022_17_6,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_7,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri Harakka, millä mitalla mittaatte, sillä teitä tullaan mittaamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-03-01T14:07:39,2022-03-01T14:07:54,Hyväksytty,1.1
2022_17_8,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_9,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Kiitos, herra puhemies! Käymme äärettömän tärkeätä keskustelua, ja kiitän edustaja Zyskowiczia tästä keskustelunavauksesta. Asiat ovat sitä, miltä ne näyttävät, ja kansalaiset kysyvät tämäntyyppisiä asioita meiltä kaikilta. He haluavat, että me teemme päätökset esteettöminä, vailla vaikutuksia ja parhaan kykymme mukaan. Kansalaisten luottamusta ja omaakin moraaliamme koetellaan, jos syntyy sellaisia mielikuvia, että kaikki ei ole selkeää ja kaikkea ei kerrota. Olen itse aina ajatellut, että ole rehellinen ja kerro kaikki ja heti, koska mitä kauemmin olet kertomatta, se myös tuo semmoista tunnetta, että onko tuossa jotain salattavaa.
Minusta erittäin hyvin tuossa edustaja Heinonen toi esille sen, että kyllä meiltä jokaiselta edellytetään, että me tiedämme, kuka on kaupan toinen osapuoli. Onhan se melko merkillistä — se voi johtaa monenlaisiinkin kuvioihin, minne rahat menevät ja muuta, ja tämä on äärettömän tärkeää.
Tiedän, ettei oikeusministeri ole tässä millään lailla vastuullinen, mutta lähetän teille terveiset: Olette oikeusministeri, ja luotan siihen, että teillä on kyky arvioida myös oikeudellisesti ja perustuslaillisesti kysymyksiä. Olisiko meillä ehkä pohdinnan paikka siitä, ovatko meidän sidonnaisuusilmoitukset täysin ajan tasalla. Mietitään, että esimerkiksi me kansanedustajat annamme todella tarkkaan vaalirahoitusilmoitukset, ihan yksilöittäin — tietysti sitäkin voi kiertää, mutta ainakaan itse en ole edes yrittänyt kiertää vaan avoimesti kaikki pienetkin asiat kerron — ja meillähän on myös velvollisuus ilmoittaa 400 euron lahjat, ja sitä pienemmätkin saa ilmoittaa, jos haluaa. On siis 400 euron raja tässä. Että tätä voisi kyllä miettiä, koska meidän tulee olla mahdollisimman avoimia. Eihän meillä pitäisi olla mitään salattavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-01T14:07:54,2022-03-01T14:09:55,Hyväksytty,1.1
2022_17_10,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_11,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista (pääministeri Marin sekä ministerit Henriksson, Haatainen, Lintilä, Leppä, Paatero, Kaikkonen, Blomqvist, Tuppurainen, Skinnari, Harakka, Mikkonen, Andersson, Kurvinen, Sarkkinen)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 2/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Koska ministeri Harakka ei ole nyt täällä paikalla vastaamassa näihin esitettyihin asioihin, niin toivoisin nyt kuitenkin sosiaalidemokraattiselta eduskuntaryhmältä jotakin vastausta tähän asiaan ja vastausta siihen, kuinka teidän ryhmänne tulee käsittelemään tätä asiaa. Ettehän vain nyt paina tätä villaisella? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-03-01T14:09:55,2022-03-01T14:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_17_12,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_13,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Yksi keskeisimmistä hallituksen toimenpiteistä ylivelkaantumisen torjumiseksi on tähän hallituksen esitykseen sisältyvä ehdotus keskitetyn, positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta, ja se tullaan perustamaan Verohallinnon tulorekisteriyksikköön.
Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut Suomessa jo pitkään. Vaikka suomalaisten kotitalouksien varallisuus onkin kasvanut, myös velka suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut nopeasti erityisesti 2000-luvulla. Samalla on ollut havaittavissa, että luonnollisten henkilöiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut tasaisesti, joskin se on viime vuonna hieman laskenut. 
Rekisterillä toteutetaan hallitusohjelman mukaisia tavoitteita sekä vastataan EU:n neuvoston Suomelle antamiin maakohtaisiin talouspoliittisiin suosituksiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-01T14:11:03,2022-03-01T14:12:22,Hyväksytty,1.1
2022_17_14,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Puhemies! Olemme tällä hallituskaudella nostaneet ylivelkaantumisongelmat esiin toistuvasti. Salissa on ollut lakialoitteita, toimenpidealoitteita ja keskustelualoitteita — tärkeitä asioita. 
Päätöksentekijöiden tulee kiinnittää erityisesti huomiota velkaantumiskehityksen katkaisemiseen, mutta puhumisen sijaan on ollut aivan liian vähän konkreettisia tekoja. Onkin hienoa, että oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteishanketta positiivisesta luottorekisteristä on nyt edistetty. Suunta on oikea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-01T14:16:10,2022-03-01T14:16:46,Hyväksytty,1.1
2022_17_15,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_16,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys positiivisen luottotietorekisterin perustamisesta liittyy kokonaisuuteen aiemmin annettujen velkajärjestelylain ja yrityssaatavien perintälain kanssa. Positiivinen luottorekisteri on uusi kansallinen rekisteri, joka kokoaa yhteen tiedot yksityishenkilöiden luotoista ja tuloista, myös silloin kun kaikki asiat ovat kunnossa.
Nykyisin luotonantaja näkee lainanhakutilanteessa vain itse myöntämänsä lainat sekä hakijan ilmoittamat tiedot muualta otetuista lainoista. Mahdollisia maksuhäiriöitä on voinut selvittää yksityisten palveluntarjoajien ylläpitämästä negatiivisesta luottorekisteristä. 
Positiivinen luottorekisteri tarjoaa siis luotonantajalle paremmat mahdollisuudet arvioida luotonhakijan maksukykyä. Lainanhakijan kannalta sillä on myös mahdollisuus osoittaa realistinen takaisinmaksukykyisyys ja myös mahdollisesti sujuvoittaa positiiviseen päätökseen tähtäävää prosessia.
Luottotietorekisteriin on siis tarkoitus tallentaa tietoja henkilön ottamista luotoista ja lisäksi tietoja henkilön tuloista. Rekisteriin tallennetaan myös tiedot luottoihin liittyvistä yli 60 päivää pitkistä maksuviiveistä. Tieto maksuviiveestä poistuu rekisteristä, kun maksu on hoidettu. Tämä poistuma on erittäin tärkeä asia.
Kyseistä luottotietorekisteriä on useissa selvityksissä pidetty tärkeänä kotitalouksien ylivelkaantumista ehkäisevänä keinona.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on valitettavan korkealla tasolla. Suomen Pankin tilastojen mukaan kotitalouksien ottamien erilaisten luottojen yhteenlaskettu euromäärä oli 135 miljardia euroa vuonna 2020. Määrä on liki kolminkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Positiiviselle luottorekisterille on siis ilmeinen tarve. Samalla se tähtää siihen kunniakkaaseen tavoitteeseen, että asioiden ollessa kunnossa ihminen saa taloudellista tukea nopeasti ja sujuvasti.
Puhemies! Myös päinvastaisessa tilanteessa on taas mahdollisuus painaa jarrua ja katkaista ylivelkaantumisen raskas kierre.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-01T14:16:46,2022-03-01T14:19:48,Hyväksytty,1.1
2022_17_17,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_18,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan positiivisen luottorekisterin vaiheet ovat olleet moninaisia, ja täytyy kyllä nostaa hattua ministeri Henrikssonille siitä jaksamisesta, että tämän valmistelu on jo näin pitkällä. Vaikka käyttöönotto venyykin kauemmaksi, tämä osoittaa sitä, että ministeriössä on tehty töitä, varsinkin kun tiedetään, että meillä eduskunnassa tällä hetkellä on maksuhäiriöihin liittyvä, voisiko sanoa rekisterilainsäädäntö loppusuoralla, eli perjantaina lakivaliokunta asiaa käsittelee, kun on saanut lausunnot talous- ja perustuslakivaliokunnalta.
Toisin kuin tässä salissa ensimmäisessä puheenvuorossa koetettiin sanoa, että ”nyt on hyvä, mutta tahti on ollut liian hidas”, näkisin, että tämän hallituksen aikana ollaan jo nyt saatu aikaiseksi jotain sellaista, mitä on vuosikaudet koetettu tavoitella. Eipä tästä ole montakaan päivää, kun velkasaneerauksen osalta tehtiin linjauksia siten, että se uuden tuleminen mahdollistuu paljon nopeammin ja on sitä vastoin hyvä.
Jos pohditaan tätä positiivista asiaa, minkä edustaja Kivisaari toi hyvin esille tuossa omassa puheenvuorossaan, niin sieltä on se eräs kohta hyvin johdettu pois, eli kun tänne tuodaan myös niitä negatiivisia tietoja, niin ne poistuvat sieltä määräaikaan mennessä. Se on sellainen sudenkuoppa, minkä toivoisin, että valiokunta omassa käsittelyssään vielä täsmentää, että se ei missään tapauksessa tule nyt luottotietorekisterin rinnalle, jossa säilyy sitten asioita liian pitkään, mikä estää sillä tavoin sanotaanko hyvän liiketoiminnan ja inhimillisen toiminnan jatkumisen. Tämmöiset mahdollisuudet, että meillä on järjestelmä, joka sulkee yksilön pois yhteiskunnasta, pitää karsia pois, ja tässä suhteessa ministeri ja eduskunta ovat tehneet hyvää työtä ja hallitusohjelman mukaisia asioita on edistetty rohkealla tavalla ja ennakkoluulottomasti. 
Pidän tärkeänä, että tänne on otettu nyt tämä luonnollisen henkilön ilmoittama vapaaehtoinen luottokielto. Toivon, että valiokunnassa keskitytään siihen, että meillä kun on hallitusohjelmassa vielä yksi hyvä asia, ja se on sosiaalisen luototuksen edistäminen niin että se on valtiokohtaista, [Toimi Kankaanniemi: Se on ainoa!] että jo tässä vaiheessa voitaisiin edellyttää, että näille valtuustoille, jotka tuolla maakunnissa toimivat, tulisi velvoittavaksi ottaa tämä sosiaalinen luototus. Koska meillä ei nyt ole sellaista lainsäädäntöä, joka automaattisesti toisi sen koko valtakuntaa koskevaksi, niin jotenkin se pitäisi tässä sote-valmisteluvaiheessa nyt kirjata niin, että se todellakin koskettaa meitä kaikkia.
Tämä vapaaehtoisen luottokiellon tämänhetkinen tilanne on sellainen, että se on maksullinen, ja nyt tarvitsisikin sitten tietysti tehdä niin, että se on maksuton, sillä sosiaalisen luototuksen yksi tämän hetken haitta on se, että ihmiselle tulee luottohäiriömerkintä, ja siinä mielessä tämän nyt hankkeessa olevan lain pitää mahdollistaa se, että tästä luonnollisen henkilön ilmoittamasta vapaaehtoisesta luottokiellosta ei tule sellaista yleistä häpeärekisteriä vaan että sillä mahdollistetaan sosiaalisen luototuksen ottaminen, ja sinä aikana, kun tätä sosiaalista luototusta on olemassa, henkilö on pidättäytynyt itse luoton ottamisesta. Se olisi hyvä viedä eteenpäin. 
Tämä on erinomainen esitys, ja toivon sille valiokuntakäsittelyssä menestystä. — Kiitos vielä ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-01T14:19:50,2022-03-01T14:25:11,Hyväksytty,1.1
2022_17_19,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_20,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta käsitteli viime viikolla kuluttajansuojalakia, jonka yhteydessä nostin esiin huolen suomalaisten kasvaneesta velkaantumisesta. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Huolestuttavaa on etenkin se, että nuorten maksuhäiriömerkinnät ovat olleet kasvussa koko 2010-luvun. Kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäiseminen on yksi tämän hallituksen tavoitteista. Nyt käsittelyssä oleva laki on jatkumoa hallituksen esityksille, jolla tätä tavoitetta edistetään.
Positiivisella luottotietorekisterillä tallennetaan tietoja ihmisten luotoista ja tuloista, joiden avulla luotonantajat voivat nykyistä helpommin arvioida lainanhakijan todellista kykyä maksaa luottonsa takaisin. Positiivisella luottorekisterillä hillitään holtitonta lainanantoa ja vakautetaan rahoitusjärjestelmämme toimivuutta. Näillä toimilla vahvistetaan myös rahoitusjärjestelmän kriisinkestävyyttä, kun lainojen luottotiedot ovat aikaisempaa kestävämmällä pohjalla.
Arvoisa puhemies! Yksi syy vuoden 2008 finanssikriisiin oli se, ettei Yhdysvalloissa eikä Euroopassa ollut riittävän tarkkoja lainakriteerejä. Tämä syöksi lopulta asuntomarkkinoiden kautta koko läntisen maailman talouden alamäkeen. Vuoden 2008 finanssikriisi ei ollut kansalaisten vika vaan pankkien ja muiden lainanantajien, jotka antoivat lainaa niille ihmisille, joilla ei ollut todellista maksukykyä maksaa sitä koskaan takaisin.
Julkisen vallan tehtävänä on luoda mahdollisimman reilut pelisäännöt kaikille osapuolille. Luottotietojen raportointi parantaa luoton antamisen valvontaa ja luo kehikon, jonka raameissa kaikkien pitää toimia. Tämä vähentää luotonantajien väärinkäytöksiä mutta samaan aikaan parantaa pienituloisten mahdollisuuksia saada lainaa, kun vakuuksien tarve on kohtuullinen. Esitys on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa rahoitusjärjestelmää.
Arvoisa puhemies! Luottotietorekisteri on herättänyt jonkin verran huolta henkilöiden tietoturvasta. Esitys on kuitenkin rakennettu siten, että rekisteriin tallennetaan vain välttämättömät tiedot. Myös tietojen käyttö on tarkoin säännelty, ja niitä voi käyttää ainoastaan laissa säädettyihin tarkoitusperiin.
Tietoturvaa parantaa sekin, että kuluttajilla itsellään on pääsy omiin tietoihinsa. Näin kuluttaja pääsee helposti tarkastamaan omaa tilannettaan ja saa kattavan kokonaiskuvan omista lainoistaan. Tämä on oleellista, sillä monella ihmisellä lainat saattavat olla pirstaloituina eri paikkoihin, mikä osaltaan vaikeuttaa kokonaiskuvan hahmottamista omasta taloustilanteesta.
Luotonantajilla ei puolestaan ole oikeutta kaikkiin rekisterin tietoihin, vaan luovutettavat tiedot koostetaan ainoastaan yhdeksi luottotietoraportiksi, josta näkyy vain haettavan luoton kannalta relevantti tieto. Yksityisyydensuojasta huolehtiminen on tärkeä osa tämän lakiesityksen kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-03-01T14:25:12,2022-03-01T14:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_17_21,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_22,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantumisaste on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla, ja siitä johtuen varmaan on tämä suuri määrä henkilöitä, keillä on maksuhäiriömerkintä, elikkä noin 400 000 ihmisellä on tälläkin hetkellä maksuhäiriömerkintä. Positiivisella luottotietorekisterillä yritetään puuttua ajoissa ylivelkaantumiseen, ja tätä hallituksen esitystä on todella odotettu. Moni joutuu jopa kymmenien vuosien velkavankeuteen, kun velkaa on maksettu pois velalla ja yleensä sitä velkaa korjataan sitten korkeampikorkoisella velalla, että päästään siitä eroon. Tämä on hyvä katkaista ajoissa, että päästään hoitamaan sitä ongelmaa riittävän ajoissa, ettei se paisu liikaa. 
Mutta sitten käytännössä tämä hallituksen esitys ei varmaan puutu siihen, että samasta luottolaitoksesta voidaan myöntää edelleenkin lainoja, vaikka katsotaan, että henkilöllä ei ole maksukykyä, niin kuin tähänkin asti on tapahtunut: asunto maksaa tietyn verran, ja pankki sanoo, että sinulle ei ole mahdollisuutta antaa noin suurta asuntolainaa, mutta tässä on sinulle luottokortti ja pistetään kulutusluotolla sitten loput. Elikkä ei anneta sitä halpaa asuntolainaa vaan annetaan sitten jopa kymmenkertaisella korolla olevaa kulutusluottoa, ja tämä aiheuttaa monelle ongelmia sitten jo heti alkuun, kun hankkii vaikka ensiasuntoa. Tähänkin pitäisi pystyä puuttumaan, ettei sama luottolaitos voi antaa ahneena korkeammalla korolla lisälainoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-03-01T14:28:11,2022-03-01T14:29:53,Hyväksytty,1.1
2022_17_23,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_24,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut Suomessa jo pitkään. Kotitalouksien velkaantuminen suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana. Positiivinen luottorekisteri on yksi hallituksen tekemistä tärkeistä toimista ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.
Ylivelkaantuminen on monen ihmisen ja perheen kohdalla valtava inhimillinen tragedia, joka pahimmillaan johtaa monenlaisiin ongelmiin, muun muassa mielenterveysongelmiin. On hyvä muistaa myös ylivelkaantumisen ylisukupolvinen ulottuvuus; se koskee myös alaikäisiä ja nuoria, ja se tuhoaa monen nuoren kohdalla tulevaisuutta merkittävällä tavalla. Tästäkin asiasta on täällä täysistunnossa aikaisemmin keskusteltu.
Olen ollut iloinen tällä eduskuntakaudella siitä, että ylivelkaantuneiden ihmisten ahdinko on asia, joka on yhdistänyt meitä täällä salissa yli puoluerajojen, ja kannamme heidän kohtalostaan huolta ja haluamme parantaa heidän asemaansa. Ylivelkaantumisesta johtuva maksukyvyttömyys näkyy maksuhäiriöinä, jotka kasaantuvat usein samoille henkilöille. Maksuhäiriöisten luonnollisten henkilöiden lukumäärä on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Tällä hallituskaudella on esitelty monia toimia ylivelkaantumisen estämiseksi: positiivisen luottorekisterin perustamisen lisäksi maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään, velallisen asemaa helpotetaan, vahvistetaan talous- ja velkaneuvontaa, lisätään ennakollista neuvontaa ja tarkastellaan kuluttajaluottojen sääntelyä. Vasemmistoliitto on edistänyt näitä toimenpiteitä aktiivisesti vuosien ajan.
Positiivisella luottorekisterillä ylivelkaantumisen ehkäisemisen lisäksi edistetään vastuullista luotonantoa ja saadaan myös paremmin tietoa rahoitusvakauden ja luottomarkkinoiden seurantaan ja valvontaan. 
Erittäin kannatettava esitys kaiken kaikkiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-01T14:29:54,2022-03-01T14:32:11,Hyväksytty,1.1
2022_17_25,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_26,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys positiivisesta luottorekisteristä kuulostaa tarpeelliselta ja positiiviselta. Tarkemmin ajateltuna positiivinen luottorekisteri ei ehkä kuitenkaan ole niin positiivinen kuin miltä se näyttää. Siihen liittyy myös näkökulmia, joihin toivon, että valiokuntakäsittelyssä, erityisesti perustuslakivaliokunnassa, otettaisiin kantaa. Useat asiantuntijat olivat valmistelussa sitä mieltä, että lain tavoitteet olisi voitu saavuttaa nykyisiä keinoja kehittämällä. Mitä ylipäätänsä tulee pankkien ja rahalaitosten luotonantamiseen, heillä on jo nykyisen lain mukaan velvollisuus varmistaa luotonsaajan maksukyky ilman tätäkin rekisteriä.
Arvoisa puhemies! Meistä kerättävän digitaalisen tiedon määrä alkaa olla sellaisella tasolla, että se, minkä piti suojata meitä, voikin kääntyä meitä vastaan — minkä ajateltiin palvelevan meitä, sen vangeiksi olemme jäämässä. On vain ajan kysymys, milloin juuri mikään ei ole mahdollista tässä yhteiskunnassa ilman, että meidän digitaalinen jälkemme antaa siihen luvan. Meistä tulee yhä kasvavassa määrin vain bittinumeroita.
Tämän esityksen riski on siinä, että se antaa rahoituslaitoksille mahdollisuuden avoimesti kategorisoida kansalaisia erilaisiin luotonsaajatasoihin ja ‑koreihin, mikä johtaa siihen, että monien jo lujilla olevien mahdollinen luotonsaanti tulee erittäin kalliiksi ellei jopa mahdottomaksi vain sen takia, että hänestä on joku tietty digitaalinen jälki, jota joku rekisteri pitää yllä. On aivan mahdollista, että tulevaisuudessa jonkinlainen bittirobotti käsittelee meidän hakemuksiamme ilman minkäänlaista kontaktia ja ymmärrystä velan saajasta — täysin kylmä ja kova, ilman minkäänlaista henkilökohtaista, inhimillistä kosketusta asiakkaaseen ratkaisee sen, saanko minä rahaa rahalaitokselta ja millä hinnalla.
Ylivelkaantumisen yhtenä syynä on se, että rahalaitokset eivät riittävällä tarkkuudella selvitä velan hakijan taloudellista asemaa, vaikka laki niin edellyttää jo nyt. Usein velka myös myönnetään takaajan vahvan aseman vuoksi. Sekin on lainvastaista. Velka on aina myönnettävä velallisen maksukyvyn mukaan, ei takaajan maksukyvyn mukaan. Huoleni tässä rekisterissä on se, että tämä antaa pankille aivan rajattomat oikeudet saada meistä tietoa. Vaikka rekisteriä ylläpitää julkinen järjestelmä, Verohallinto, niin kuitenkin se antaa pankille sen mahdollisuuden, että se meidät lokeroi ja laittaa sellaisiin koreihin, joihin itsellämme ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa millään tavalla.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että ylipäätänsä meidän rahajärjestelmämme on sellainen, että se on rakennettu sellaisista elementeistä, joiden tarkoitus on lopulta suojata niin rahan antajaa kuin sen rahan saajaa ja maksukykyä, ja uskon, että ministeri Henrikssonkin hyvin tietää, että nämä ylivelkaisten asiat itsellenikin ovat olleet tosi tärkeitä jo kahden vaalikauden ajan, ja ollaan tehty paljon töitä, että löydettäisiin esimerkiksi viime laman aikana ylivelkaantuneiden armahtamislaki, missä emme ole kuitenkaan onnistuneet valitettavasti. Nyt me luomme uuden digitaalisen rekisterin, joka voi epäonnistuessaan yhä enemmän tuottaa vaikeuksia, vaikka sen ajatus olisi positiivinen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-03-01T14:32:13,2022-03-01T14:37:15,Hyväksytty,1.1
2022_17_27,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_28,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tarpeellinen ja siten ehdottomasti kannatettava. Kotitalouksien maksuhäiriöt ovat lisääntyneet viime vuosina, ja tämä uudistus toivottavasti auttaa kääntämään ylivelkaantuneiden määrän laskuun. 
On valitettavaa, että tämä uudistus käytännön syistä voi tulla sovellettavaksi vasta runsaan parin vuoden päästä asunto- ja muiden luottojen, kulutusluottojenkin, osalta ja sitten vielä myöhemmin elinkeinotoiminnan ja muun tulonhankkimistoiminnan osalta. Tällä hetkellähän tilanne on se, että tämmöinen positiivinen luottotietorekisteri ehdottomasti olisi jo tarpeen muun muassa ylipitkien ja ylisuurten asuntolainojen takia. Niiden riskit ovat suuria. 
Arvoisa puhemies! Positiivinen luottotietorekisteri antaa luotonmyöntäjille aiempaa paremman valmiuden arvioida asiakkaan maksukykyä ja taloudellista tilannetta ja siten luoton myöntämisen edellytyksiä ja siihen liittyvää riskiä. Uudistus on taloutensa hyvin hoitaneiden edun mukainen.
Kun riski kasvaa luotonantajan näkökulmasta, kasvaa tietenkin samalla todennäköisyys, että asiakkaan lainansaanti estyy tai lainan hinta kallistuu. Toisaalta lainansaanti voi myös nopeutua, koska tiedot saadaan sähköisestä rekisteristä lähes reaaliaikaisesti. 
Positiivinen luottorekisteri antaa luoton käyttäjille mahdollisuuden tarkastella kaikkia lainojaan yhdestä paikasta. Tällöin on helpompi muodostaa kokonaiskuvaa omasta taloudellisesta tilanteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-01T14:37:16,2022-03-01T14:39:10,Hyväksytty,1.1
2022_17_29,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_30,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotosta on jälleen yksi merkittävä velallisen asemaa parantava toimenpide Marinin hallitukselta, kuten edustaja Myllykoskikin tuossa aikaisemmin toi esille. 
Tästä positiivisesta luottotietorekisteristä tulevat hyötymään kuluttajat, luotonantajat sekä rahoitusmarkkinat, ja tämä vaikuttaa näin myönteisesti koko talouden toimintaan. 
Rekisterin ensisijaisena tarkoituksena on luotonanto, ja rekisterin avulla luotonantaja pystyisi arvioimaan nykyistä paremmin henkilön kykyä maksaa luotot takaisin. Käyttötarkoituksia olisivat myös tietojen käyttö rahoitusvakauden ja markkinoiden seurannassa sekä valvonnassa. Paremman tietopohjan avulla pyritään torjumaan ylivelkaantumista.
Arvoisa puhemies! Positiivinen luottotietorekisteri tulee tarjoamaan luotonantajalle luottokelpoisuuden arviointiin tarvittavia luottotietoja, kuten tiedot luotonhakijan tuloista sekä luottojen määrästä ja suuruudesta. Myös negatiivisia luottotietoja maksuhäiriömerkinnöistä tallennettaisiin rekisteriin, kun ne koskisivat luoton vähintään 60 päivän maksuviivetietoja ja tietoja yksityishenkilön velkajärjestelystä sekä yrityssaneerauksesta. Näillä toimilla kotitalouksien velkaantumisen kokonaiskuva avautuu asianomaisille osapuolille merkittävästi nykyistä paremmin. 
Luotonantajat eivät kuitenkaan saisi kaikkia rekisterin tietoja, vaan luovutettavat tiedot koostettaisiin luottotietoraportiksi, josta näkyisivät ainoastaan käyttötarkoituksen mukaisesti tarvittavat tiedot. 
Tämä rekisteri palvelee hyvin myös yksityishenkilöjä, sillä näin heillä olisi mahdollisuus itse paremmin seurata omien luottotietojen tilannetta yhdestä paikasta sähköisen asiointipalvelun kautta. Yksityishenkilö voisi myös ilmoittaa itseään koskevasta vapaaehtoisesta luottokiellosta. Tämä merkintä ei estäisi kaikissa tilanteissa luotonantoa, mutta luotonantajan pitäisi suhtautua luotonantoon erityisen harkitsevaisesti. 
Positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotolla on myös vaikutuksia luottojen saavutettavuuteen ja hinnoitteluun. 
Kiitän ministeri Henrikssonia tästä hallituksen esityksestä, ja pidän tätä erittäin hyvänä jatkumona hallituksen tekemään työhön ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi. Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-03-01T14:39:10,2022-03-01T14:41:50,Hyväksytty,1.1
2022_17_31,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_32,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maksuvaikeudet näkyvät yhä useamman suomalaisen arjessa. Viime vuonna lähes 400 000 henkilöllä oli maksuhäiriömerkintä. Asia koskettaa siis isoa osaa suomalaisista, myös monia nuoria. Maksuvaikeudet voivat usein myös kasaantua samoille henkilöille. Pikavippejä haetaan uudelleen ja uudelleen, ja kierre vain jatkuu. Nämä ihmiset eivät ole valinneet hankaloittaa elämäänsä. Taustalla on monenlaisia syitä.
Maksuhäiriömerkinnän myötä moni käytännön asia vaikeutuu: asuntolainan saaminen, vuokrasopimuksen solmiminen tai osamaksukaupan tekeminen eivät onnistu. Vaikka ihminen on työllistynyt ja maksanut velkansa pois, häntä edelleen rangaistaan maksuhäiriömerkinnällä hyvin pitkään. On käsittämätöntä kyykyttää ihmisiä tällaisilla säädöksillä. Me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka auttaa ihmisiä välttämään maksuvaikeudet jo etukäteen.
Toisaalta tarvitaan myös toimia, jotka helpottavat ihmisiä pääsemään yli maksuvaikeuksista ja takaisin raiteilleen. Hallitus koettaakin nyt ehkäistä ylivelkaantumista ja helpottaa maksuvaikeuksissa olevien ihmisten elämää monin eri tavoin. Nyt käsiteltävä positiivinen luottorekisteri on yksi näistä hallituksen tärkeistä toimista ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi. Tällä lainsäädännöllä autetaan tavallisia vaikeassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä, nuoria ja vanhoja, välttämään maksuongelmat. Yhteen rekisteriin kerättäisiin jatkossa tiedot henkilön luotoista ja tuloista. Näin lainanantaja saa siis kokonaiskuvan henkilön kyvystä maksaa laina takaisin. Tämän kokonaiskuvan avulla esimerkiksi pikavippejä ei voi myöntää yksi toisensa perään, eikä ylivelkaantumista siis tapahdu yhtä helposti. Rekisterillä edistetään myös vastuullista luotonantoa.
Arvoisa puhemies! Positiivinen luottorekisteri on yksi toimi hallituksen kattavassa ylivelkaantumista ehkäisevässä kokonaisuudessa. Rekisterin lisäksi on valmisteilla myös monia muita tärkeitä toimia, kuten maksuhäiriömerkinnän säilytysajan lyhentämistä koskeva tärkeä esitys, joka on jo tällä hetkellä eduskunnassa. Näiden lisäksi ihmisten talous- ja velkaneuvontaa tullaan vahvistamaan ja ennakollista neuvontaa lisäämään.
Ylivelkaantumisen ennaltaehkäiseminen on monille ihmisille elämään ja arkeen syvästi vaikuttava kysymys. Kiitän hallitusta hyvästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-01T14:41:52,2022-03-01T14:45:16,Hyväksytty,1.1
2022_17_33,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_34,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Värderade talman! Jag vill tacka ministern för att det här lagförslaget nu avancerar. Det här är ett viktigt steg i regeringens arbete för att förebygga överskuldsättning. Jag ser det som en bra sak att vi inte alltid pratar om svarta listor då det gäller skuldsättning. Ibland händer överraskande saker och räkningar kan bli obetalda. Ett positivt kreditregister visar ändå en större bild av låntagarens betalningsmöjligheter och övriga krediter., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-03-01T14:45:16,2022-03-01T14:45:49,Hyväksytty,1.1
2022_17_35,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Positiivisen luottorekisterin perusidea on hyvä. Tarkoitus on turvata niin lainanantajien kuin lainanottajienkin asemaa. Lainanantajat pystyisivät paremmin arvioimaan luoton myöntämisen riskejä, kun asiakkaiden tulotiedot ja velat olisivat saatavilla. Asiakkaiden näkökulmasta uudistus toimii ikään kuin ylivelkaantumisen jarruna.
Esitys ei kuitenkaan täysin ratko ongelmia. Velanhoitokykyyn vaikuttavat tulojen ja velkojen lisäksi muun muassa perhetilanne eli esimerkiksi se, onko lapsia elätettävänä, yleinen arjen menorakenne sekä mahdolliset yritystoimintaan liittyvät vastuut. Ylivelkaantumisen estäminenkään ei toimi aukottomasti. Takuusäätiö nosti esille lausunnossaan, että ulkomaalaisten ei-ilmoitusvelvollisten luotonantajien määrä markkinoilla saattaa kasvaa. Vaarana on, että lainaa etsivät henkilöt, joilla ei ole maksukykyä, ajautuvat entistä pahempiin vaikeuksiin, kun rahoituskanava avautuu tällaisten yritysten kautta. Lisäksi on vaarana, että nämä yritykset toimivat epämääräisesti ja kyseenalaisin keinoin esimerkiksi perimällä kohtuuttomia korkoja ja muita maksuja asiakkailta. Tällainen toiminta yhdistettynä asiakkaan heikkoon maksukykyyn on tuhoisa keitos.
Tämä uudistus katkaisee monen suomalaisen lainakierteen, mikä on hyvä asia. Samalla monet niistä, jotka ovat maksaneet lainaa lainalla, ajautuvat perintään tai mahdollisesti ulosoton piiriin. Tämän takia haluan nostaa esille myös velkojen perintään liittyviä haasteita. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siihen suuntaan, että perinnässä kohdeltaisiin velallisia asiallisesti eivätkä perintäkustannukset ja korot kohoaisi kohtuuttomiksi. On hirvittävää lukea tapauksista, joissa perintäkulut ovat paisuneet moninkertaisesti alkuperäistä saatavaa suuremmiksi. Tällainen peli on todella väärin ja epäoikeudenmukaista.
Arvoisa puhemies! Myös ulosoton toiminnassa pitää kunnioittaa velallista, eikä perintätulokset mielessä pidä polkea ahdingossa olevaa yksilöä maanrakoon. Päinvastoin ulosotossa tulee panostaa entistä enemmän velallisten auttamiseen takaisin jaloilleen. Velkojen perintään liittyvässä lainsäädännössä ja viranomaistoiminnassa onkin tehty kyllä parannuksia. Maksuhäiriömerkintöjen säilymisaikojen lyhentäminen on yksi asia, johon on tullut parannusta, ja se saadaan varmaan kohta toimimaan, mutta lisää toimia tarvitaan. Esimerkiksi ulosoton suojaosuutta pitäisi nostaa tuntuvasti. Asia on nyt erityisen ajankohtainen, sillä korona on heikentänyt monien suomalaisten toimeentuloa ja sähkön sekä energian hinnat ovat pilvissä, eikä tilannetta yhtään helpota Ukrainan kriisi. Ulosotossa oleville henkilöille tulee mielestäni turvata mahdollisuus selvitä arjen perusmenoista.
Arvoisa puhemies! Ministeri Henrikssonille olisikin minulla tässä kolme kysymystä:
Tästä suojaosuuden nostosta ministeri jo aiemmissa keskusteluissa on sanonut, että siihen ei mahdollisesti ole tulossa parannusta, elikkä suojaosuutta ei nosteta tällä hallituskaudella. Vielä alleviivaisin: onko se näin, vaikka elinkustannukset ovat nousseet ja tilanne on nyt vielä hankalampi monella ihmisellä?
Ja toinen kysymys 90-luvun laman uhreista: Olemme vuosikausia heistä puhuneet, ja tässä on kymmeniä vuosia kulunut, ja vielä on se tilanne sama. Onko hallituksessa puhuttu, voidaanko heidän kohdallaan vielä tehdä jotain positiivista? Monilla on se pääoma, se iso maksulappu, ihan yhtä suuri kuin ennenkin, kun kaikki rahat ovat menneet korkoihin.
Ja kolmas kysymys: Tässä luottorekisterissä on myös ongelmia, kun tulee tämä tietosuoja-asia ja tulee ulkolaisia luotonantajia kehiin ja heidän myötään tulee tämmöistä häikäilemätöntä hyväksikäyttöä. Onko sitten pureuduttu myös tähän asiaan, että tästä seuraa myös näitä ongelmia? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-01T14:47:03,2022-03-01T14:52:16,Hyväksytty,1.1
2022_17_36,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,45 minuutin aikarajan puitteissa voin enää myöntää tähän keskusteluosuuteen puheenvuoron ministeri Henrikssonille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_37,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustajille laajasta kannatuksesta. Tämä on äärimmäisen tärkeä lakihanke, ja olen iloinen siitä, että olemme päässeet näin pitkälle.
Tässähän on tarkoitus parantaa kansalaisten asemaa. Tässä on tarkoitus suitsia ylivelkaantumista, tässä on tarkoitus saada luotonantajille parempi tieto luotonhakijan nykyisestä taloudellisesta tilanteesta, ja, edustaja Laukkanen, tässä on myös tarkoituksena, että sellaiset tiedot, joita luotonhakija ei ehkä itse kerro luotonantajalle ja jotka vaikuttaisivat siihen luotonantajan päätökseen, tulevat nyt myös asiallisesti luotonantajan tietoon, koska kaikki luotonhakijat valitettavasti eivät tänä päivänä kerro ihan kaikkea. Sen takia on tärkeätä, että tähän positiiviseen luottotietorekisteriin kerätään nyt kaikki tiedot, sinne tulevat kaikki asuntolainat, remonttilainat, autolainat, kulutusluotot, pikavipit — kaikki tulevat tähän rekisteriin. Samalla tietysti tähän liittyvät nämä tietoturvariskit, ja juuri sen takia tätä pitää tehdä huolellisesti, ja juuri sen takia tämä itse rekisterin rakentaminenkin vie aikaa. Suomihan tekee kaikkensa, jotta kaikki ne tietosuojavaatimukset, joiden halutaan myös käytännössä toimivan, myös toteutuvat tässä, kun tätä tärkeätä rekisteriä tehdään.
Sitten tässä on nostettu muutama täsmäkysymys:
Edustaja Elomaalle voin ilokseni kertoa, että mitä tulee tähän ulosottovelallisen suojaosuuteen, niin tässä on ollut tämmöinen VN TEAS-hanke ja ollaan saatu tietää, että jos ainoastaan suojaosuutta korotettaisiin, niin siitä hyötyisivät ensi kädessä ne varakkaammat ulosottovelalliset, jos näin voi sanoa. Meillä on ulosottovelallisia, joilla on myös aika hyviä palkkoja ja joilla on hyviä tuloja. Nyt hallitus on löytänyt myös tähän hyvän keinon, elikkä me tulemme auttamaan pienituloisimpia ulosottovelallisia sillä tavalla, että lisätään näitä vapaakuukausia. Se esitys on nyt tekeillä ministeriössä, ja vielä tämän vuoden aikana on tarkoitus tuoda se myös tänne eduskuntaan.
Elikkä kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt paljon ja tekee edelleen paljon tällä saralla, jotta kansalaisten taloudellinen tilanne paranisi ja jotta myös kansantaloudellisesti meillä olisi paremmat näkymät tulevaisuudessa.
Sitten tähän ulkomaisten luotonantajien tilanteeseen: Tähän lakiehdotukseen sisältyy myös se, että Suomessa sivuliikkeellä toimivat ulkomaalaiset luotonantajat sekä sellaiset toiseen Eta-valtioon sijoittautuneet luotonantajat, jotka tarjoavat palveluita rajojen yli Suomeen, ovat myös tämän piirissä. Elikkä tässä on huomioitu myös tämä näkökulma, mikä on myös erittäin tärkeä.
Kaiken kaikkiaan haluan kiittää tästä suuresta kannatuksesta yli hallitus—oppositio-rajojen, minkä tämä esitys on tässä saanut. — Kiitos. [Oikealta: Kiitos teille!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-01T14:52:22,2022-03-01T14:55:52,Hyväksytty,1.1
2022_17_38,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_39,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn 3. asiakohdan käsittelyä. — Vielä edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_17_40,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää tässä positiivisen luottotietorekisterin perustamista. Rekisterin tarkoituksena on torjua ylivelkaantumista tarjoamalla keino luottokelpoisuuden arviointiin ja tietysti myös oman talouden hallintaan. Olen varsin huolissani suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta, josta kävimme tänään aikaisemmin rikasta keskustelua. Sen vuoksi tämän esityksen tavoite on mielestäni lähtökohtaisesti hyvä. Positiivista luottotietorekisteriä on pidetty ylivelkaantumista ehkäisevänä keinona useissa selvityksissä aikaisemmin, minkä takia tietenkin se on nyt edennyt myös esitykseksi. Niissä on kiinnitetty huomiota erityisesti ajantasaisen ja riittävän positiivisen luottotiedon puuttumiseen luotonannossa sekä riittävän laajapohjaisen ja kattavan tietopohjan puuttumiseen rahoitusmarkkinoiden seurannassa ja valvonnassa.
Edustaja Laukkanen esitti tänään, että tätä esitystä pitää erityisesti tarkastella perustuslakivaliokunnassa. Kuitenkin edustaja Laukkasen huoleen epäinhimillisistä roboteista käsittelemässä ihmisiä koskevia päätöksiä tuon hiukan helpotusta, sillä myös automatisoitujen päätösten pitää olla Suomen perustuslain mukaan viranhaltijavastuulla ja ymmärryksellä tehtäviä. Tämä estää sen, että massiivisia tietomääriä ei voi käsitellä ilman ihmisaivojen vastuuta ja ymmärrystä. Tästä on monia ennakkolausuntoja myös perustuslakivaliokunnan suulla, toki eri aiheista.
 Tämä esitys yksin ei tietenkään riitä velkaantumisen ilmiön poistamiseksi. Siksi on hyvä, että tähän pakettiin liittyy suurempi kokonaisuus, kuten aiemmin annetun velkajärjestelylain ja yrityssaatavien perintälain kanssa tehdyt muutokset — kokonaisuus tässä kohtaa ratkaisee.
Kiinnittäisin erityistä huomiota siihen, että velkajärjestelyyn pääsyä tulee helpottaa ja ulosoton suojaosuus tulee korottaa takuueläkkeen tasolle ennemmin tai myöhemmin. Velkajärjestelyn resurssit laahaavat, ja sen seurauksena käsitykseni mukaan kansalaisten oikeus palveluun tällä hetkellä on ruuhkautunut ja sitä kautta jopa oikeusturva saattaa vaarantua. Talousasioiden puheeksiottoa ja riittävää ohjausta ja neuvontaa tulisi lisätä luontevana osana palveluita myös ennaltaehkäisevästi. Tätä työtä voitaisiin tehdä jopa neuvoloissa, työllisyyspalveluissa ja monissa muissa yhteiskunnan palveluissa. Velkaantuminen on pikavippejä ja luottorekisterimerkintöjä laajempi ilmiö, minkä vuoksi on hyvä, että hallitus laittaa myös talousosaamisen hanketta liikenteeseen tässä jo aikaisemmin. Myös maksuhäiriömerkintöjen nopeampi vanheneminen auttaisi velkaantuneita ihmisiä pääsemään nopeammin jaloilleen, sillä merkintä haittaa esimerkiksi pankissa asioimista tai asunnon vuokrausta — ihan tavallisia asioita, joihin kaikilla suomalaisilla pitää olla oikeus.
Isossa kuvassa talouden mustien joutsenten myötä riskinä on suomalaisten — erityisesti suomalaisten kotitalouksien — jo valmiiksi kovan velkaantumisen räjähtäminen tai vähintäänkin syveneminen. Suomalaisten velkaantuminen ja velkaongelmat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Kotitalouksien velkaantumisen kasvu on johtanut tietenkin myös velkaongelmien kasvuun. Vuoden 2018 lopussa jo yli 380 000 suomalaisella oli takataskussaan maksuhäiriömerkintä ja sen seurauksena tietenkin myös haasteita elämän järjestelemisessä.
Koronan aikana talouden huolena ovat olleet monessa kodissa yllättävät menot, joihin ovat kuuluneet niin nettiyhteyksien päivittäminen, läppärihankinnat kuin esimerkiksi ruokakustannusten kasvu. Koronan alussa yli kymmenen prosentin korolla olevat ryöstöpikavipit kiellettiin, mikä oli erittäin hyvä rajoitus. Mutta monilla perheillä ei esimerkiksi ollut puskuria, ja sen vuoksi lainaa oli pakko ottaa siitä huolimatta, ja tietenkin tämä kasaantuu nyt, kun koronatilannekin on pitkittynyt varsin monivuotiseksi. Nyt taas vastaavasti Ukrainan sodan myötä kotitalouksien välittömät kustannukset tulevat väkisinkin nousemaan; näiden konfliktien seurauksena polttoaineen ja mahdollisesti jopa ruoan hinta, tämänkaltaiset asiat, kuormittavat kotitalouksien taloutta.
Kotitalouksien velkaantumisen kasvu on riski tietenkin perheille ja ihmisille itsellensä mutta myös makrotaloudellinen riskitekijä koko Suomelle ja myös kansainvälisesti. Liiallinen velkaantuminen voimistaa talouden laskusuhdanteita. Käytettävissä olevien tulojen pieneneminen johtaa kulutuksen vähenemiseen ja investointien lykkäämiseen. Velkaantuminen on tätä kautta jokaisen suomalaisen huoli — se ei ole yksin heidän huolensa, joilla on esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjä. Sen vuoksi olen varsin iloinen, että tämä hallituksen esitys on päässyt tänne isoon saliin asti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-01T16:50:50,2022-03-01T16:56:40,Hyväksytty,1.1
2022_17_41,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo on poissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_42,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän ensimmäiseksi huomiota tämmöiseen pieneen rakenteelliseen heikkouteen meidän eduskuntadebateissamme nykyisin: Koska meillä ovat ne tietyt aikarajat olemassa, tässä jäi edustaja Kempin ja minun puheenvuoroni tänne ihan loppuosaan tätä debattia, jota täällä käytiin ministerin läsnäollessa, ja nyt nämä meidän argumenttimme vähän niin kuin jäävät ilmaan ja menevät ulos siitä keskustelutilanteesta. Ymmärrän ne rajoitukset myöskin, että pystytään aikatauluja pitämään kasassa. Eli tässä on vähän sellainen puun ja kuoren välissä oleva ratkaisu.
Joka tapauksessa tästä positiivisesta luottotietorekisteristä käytiin laveahko keskustelu, ja käytännössä kaikki olivat vahvasti tukemassa tätä hallituksen esitystä, minkä tuen se tietysti ansaitseekin. Tässähän on huolena se, että meillä on ylivelkaantuneita ihmisiä ja tämmöisen laveamman, laajapohjaisemman luottotietorekisterin kautta pystyvät rahoittajalaitokset näkemään ne mahdollisuudet ja kantokyvyn, mitkä luotonhakijalla ovat olemassa, ja tällä tavalla ennaltaehkäistetään sitä ylivelkaantumiskierrettä. Tämä on se yhteisymmärrys, mikä tässä salissa oli ja millä myöskin tätä hallituksen esitystä on tuettu, ja itsekin olen sitä valmis ymmärtämään. 
Kuitenkin — kuitenkin — minusta edustaja Laukkasen puheenvuoro oli arvokas täydennys tähän keskusteluun. Kun me viemme tätä digitalisaatiota pidemmälle ja pidemmälle ja pidemmälle, olemme siinä tilanteessa, että meillä on rekistereissä valtavat määrät tietoja, ja useimmiten haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset joutuvat sitten sellaisiin vaikeuksiin näiden vuoksi, että se selviytymistarina ei onnistukaan. 
Otan tästä vain esimerkin: Kyllä on ihan selvä asia, että tämä toimii ennaltaehkäisevästi siinä ylivelkaantumistilanteessa. Kuitenkin heillä, jotka ovat tosi hankalassa tilanteessa, tilanne voi pahimmillaan olla se, että heillä olisi aidolla ja luontevalla tavalla lisäluotolla mahdollisuus selviytyä, jos sen lisäluoton korko on kohtuullinen, mutta kun sitä ei sitten saada, koska on jo sitä aikaisempaa taakkaa, ja he joutuvat joka tapauksessa luoton hakemaan, niin he hakevat sen sitten jostakin muualta, jolloin korot ovat aivan jotakin muuta, ja siinä meillä on sitten se ylivelkaantumiskierre itse tämän järjestelmän kautta aikaansaatu. 
Eli sen varoittavan sanan yrittäisin tähän rakentaa, että yrittäisimme katsoa tätä tilannetta myöskin tästä näkövinkkelistä, että kun meille tulee tämmöinen ”isoveli valvoo ‑järjestelmä”, niin kuin ehkä Laukkanen omassa muotoilussaan haki, eli kaikki valvotaan ja näkyy läpi, ja kun se koneiston kautta tapahtuu, niin voi olla, että sitten siellä näistä inhimillisistä mahdollisuuksista — kyvystä selviytyä kuitenkin tilanteista — ei jää sitä luontevaa harkintatilaa, mikä silloin jää, jos se on kanssakäymistä ihmisten välillä, jotka pystyvät näkemään sen kokonaisuuden ehkä toisella tavalla. 
Silti tunnistan tämän ongelman, mikä ylivelkaantumisessa on, koska ihmisillä on hyvä usko itseensä, kun sitä rahaa on tulossa, ja sitten kuitenkaan olosuhteet ja realiteetit eivät vastaa niihin odotuksiin. Että tässä ollaan myöskin vähän hankalassa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T16:56:43,2022-03-01T16:59:52,Hyväksytty,1.1
2022_17_43,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Laukkanen on poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_44,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi positiivisesta luottorekisteristä on erittäin pitkään odotettu ja kaivattu. Asia on vain sattumoisin niin, että on hyvä, että edetään positiivisuuden kautta — niin, että tällä luodaan rekisteri, jolla luotonantaja voi varmistua, onko kyseiselle toimijalle turvallista antaa luottoa — mutta tässä pitää nähdä myös mitalin toinen puoli, elikkä se puoli, että meillä on paljon ihmisiä, joilla on ollut luottohäiriöitä ja erilaisia maksuhäiriöitä, ja nyt sitten on käynyt ilmi, että sitten kun tämmöinen ongelmainen ihminen, joka on joutunut joskus ihan niin kuin vaikeaan tai ylivoimaiseen tilanteeseen, on saanut velkansa maksettua, niin se merkintä säilyy siellä hänen rekisterissään vielä pitkään. Tästähän on eduskunnassa — en muista nyt yhteyksiä, mistä on lausunto — jopa päätettykin, että se merkintä pitää poistaa ja hyvin äkkiä, muistamani mukaan kuukauden kuluessa siitä hetkestä, kun maksu on suoritettu.
Toivoisin tässä yhteydessä, herra puhemies, ja myös sitten kun tämä valiokuntaan menee ja lopullinen mietintö tulee, että siellä otettaisiin tiukka kanta tähän, että kun henkilö on velvollisuutensa suorittanut — maksanut velkansa korkoineen — niin se häiriömerkintä poistetaan sieltä ihan oikeasti ja heti. Meillä on semmoinen paha tapa Suomessa, että tällainen merkintä, joka jää olemaan, pyörii siellä, niin että vaikka on säädetty, että se ei saisi jäädä sinne pyörimään, silti se vain pyörii. Toivon, arvoisa puhemies, että tämän lähetekeskustelun viesti kantautuu myös sinne laista mietintöä sorvaavaan valiokuntaan. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-01T16:59:56,2022-03-01T17:01:45,Hyväksytty,1.1
2022_17_45,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Näin. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_46,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ylivelkaantuminen on todellinen ongelma Suomessa. Maksuhäiriömerkintä on lähes 400 000 suomalaisella. Monella kyse on vaikeuksista arjessa, riittämättömistä taloustaidoista tai elämänhallinnan puutteesta. Maksuhäiriökierre johtaa pahimmillaan ongelmiin fyysisen terveyden, mielenterveyden ja ihmissuhteiden kanssa. Lainaa saa nykyään liian helposti: luottopäätöksen saa netissä täytettävän lomakkeen perusteella. Koska lainanotto on helppoa, ylivelkaantumisen riski kasvaa, varsinkin kun luotonmyöntäjillä ei ole ollut mahdollisuutta saada selvää luotonsaajan todellisesta maksukyvystä. Hallituksen esityksen myötä positiivinen luottorekisteri on vihdoin ja viimein tulossa. Sitä ovat odottaneet niin velkaantuneiden kanssa työskentelevät kuin luotonantajatkin. 
Positiivinen luottorekisteri on ollut käytössä suurimmassa osassa Eurooppaa. Esimerkiksi Ruotsissa se on ollut jo 90-luvulta lähtien, ja siellä maksuhäiriöiden trendi on ollut laskeva eli päinvastainen kuin Suomessa. Positiivinen luottorekisteri on eduksi niin kuluttajalle, luotonantajalle kuin laajemminkin rahoitusmarkkinoille. On kaikkien etu, että luotonsaajalla on maksukykyä ja luotonantaja saa rahansa takaisin tavanomaisten mekanismien kautta. Se vähentää ylivelkaantumisriskiä, kun henkilö ei voi ottaa velkaa monesta paikasta muiden luotonantajien tietämättä. 
Ainoa valitettava puoli rekisterin perustamisessa on käytöstä koituvat kustannukset. Uskon kuitenkin, että pitkässä juoksussa positiivinen luottorekisteri maksaa itsensä takaisin.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä: Kannatan lämpimästi edustaja Hoskosen ajatusta luottohäiriömerkinnän pikaisesta poistamisesta. Siinä vaiheessa, kun ihminen on velkansa kuitannut, minun mielestäni pitäisi päästä taas mukaan tähän oravanpyörään. Eli kannatan tätä esitystä ja myöskin sitä, että tämä otettaisiin jatkotyöstössä huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-03-01T17:01:45,2022-03-01T17:04:19,Hyväksytty,1.1
2022_17_47,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_48,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin vielä uudemman kerran ilmaisen tukeni tälle positiiviselle luottotietojen rekisterille juuri siinä mielessä, että se tätä ylivelkaantumista hillitsisi ja olisi tietenkin siinä mielessä avoimempi järjestelmä sekä luoton myöntäjille että myöskin luottoa vastaanottaville ihmisille, jotka pystyvät sitten tietysti itse pitämään paremmin huolta tästä kokonaisuudesta.
Kun puhuttiin tästä valiokuntakäsittelystä, niin ehdottomasti yhdyn edustaja Hoskoseen ja edustaja Ronkaiseen siinä, että tässä maksuhäiriömerkinnässä, joka nyt on tällä hetkellä noin 400 000 ihmisellä Suomessa, on aito iso ongelma ollut pitkään se, että kun sinä sieltä sitten suoriudut läpi, niin sen poistuminen rekisteristä ei tapahdu reaaliajassa. Jos me pyrimme reaaliajassa nyt siihen, että meillä on kaikki luottotiedot olemassa tässä rekisterissä, niin ihan yhtä reaaliaikaiseksi pitäisi tehdä se, että kun velat on maksettu, niin maksuhäiriöt ovat poissa. Eli tämän pitäisi olla ihan yhtä tiukkana kriteerinä, koska tässä nyt on viimeistään vähintään kyse siitä velallisen ihmisen asemasta, sen yksilön tilanteesta. Nyt kun tässä on paljon puhuttu, että rahoituslaitoksille tämä luottotietorekisteri on edullista ja niin edelleen, niin tässä täytyisi tulla ehdottomasti nyt myöskin velallisia vastaan niin, että kun he ovat asiansa saaneet kuntoon, ne reaaliajassa ovat sitten kunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T17:04:20,2022-03-01T17:05:44,Hyväksytty,1.1
2022_17_49,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_50,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä hieman lisään tuohon edelliseen puheenvuorooni sen verran, että kun nyt tätä positiivista luottorekisteriä käsitellään, niin väkisinhän nousee tietysti se, miksi tämä rekisteri tehdään. Se syyhän on syvemmällä siinä, että meillä on tässä maassa paljon semmoisia toimijoita, jotka edelleen mellastavat, tekevät näille ihmisille valtavia ongelmia pikavippien muodossa, ihmisille, jotka luotonottohetkellä pahimmillaan eivät ole oikeustoimikelpoisessa kunnossa. Sen kun me laittaisimme kuntoon ihan aidosti ja oikeasti.
Sitten tämä edustaja Kiljusen äsken hyvin puheenvuorossaan esille nostama: Kun ajantasaista elämää elämme, eli kun lähetämme viranomaiselle hakemuksen, vaikka veroilmoituksen teemme, niin kunhan tekee sen määräajassa, vaikka sekunti ennen puoltayötä — silloinhan se aika menee aina umpeen — se on silti tullut ajoissa perille, niin onhan se kummallista, että kun henkilö on velvollisuutensa suorittanut, niin sitä pitää venkoilla ja vankoilla ja ihminen kärsii, ja silti sillä on muka lainsuojainen peruste, että virkamies... Ei se perusteena voi olla tämmöisenä aikana viranomaisella, kun tietokoneisiin tässä maassa osataan ohjelmia tehdä ja tietokoneita osataan käyttää, ja ennen kaikkea kun mekin täällä eduskunnassa suu vaahdossa puhumme satoja kertoja siitä, että siirrymme sähköiseen palveluun joka paikassa. No kun kerran on siirrytty sähköiseen palveluun, niin minkä ihmeen takia sitten ne sähköiset palvelut eivät pelaa ja vaikka jotakin olematonta lupaa joutuu odottamaan?
Jos puhemies sallii, kerron vain lyhyen esimerkin: Haimme Ilomantsissa, kun valokuituverkkoa rakennettiin, viranomaisilta lupaa laskea yksi kaapeli järven pohjaan, että sen järven niemessä asuva perhe saisi valokuituyhteyden. Ainoa järkevä tie, ja edullisin tie, oli rakentaa se kaapeli sieltä järven alitse, vetää siitä maantien varresta järven läpi sinne niemeen, jolloin perhe sai sen valokuituyhteyden. Se seisoi Tampereen ely-keskuksessa melkein vuoden — yhden allekirjoituksen takana oleva asia. No lupahan tuli, mutta perhe joutui vuoden odottamaan sitä toimivaa valokuituyhteyttä. Se auttoi heidän puhelinyhteyteen, kaikkeen perheen elämään. Tätä minä tarkoitan tällä nykyisellä menolla, että tuntuu, että ei ole enää mitään väliä, sillä ihmistä voidaan kohdella miten vain. Lait on muka hyvin rakennettu ja kaikki toimii, mutta sitten oikeastaan ei toimi mikään, kun aina on viiveitä ja yhden johdon lupa kestää vuoden, ja sitten joku törkeässä hyötymistarkoituksessa oleva vipin myöntäjä voi mellastaa markkinoilla ja aiheuttaa markkinahäiriöitä, ja täällä me teemme sitten positiivisia luottorekistereitä. Hyvä, että tehdään, mutta pitää laittaa ne asiat kuntoon, jotta näitä tämmöisiä ongelmia ei synny.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-01T17:05:45,2022-03-01T17:08:29,Hyväksytty,1.1
2022_17_51,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_52,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Avioeroa, vanhempainvastuuta ja kansainvälistä lapsikaappausta koskevaa niin sanottua uutta Bryssel II a ‑asetusta aletaan soveltaa tämän vuoden elokuussa. Asetuksessa säädetään siitä, minkä jäsenvaltion tuomioistuimessa voidaan ratkaista avioeroa ja lasta koskevia kansainvälisiä asioita. Asetuksessa säädetään myös siitä, miten jäsenvaltiossa annettu ratkaisu tunnustetaan ja pannaan täytäntöön toisessa EU-valtiossa.
Uudella Bryssel II a ‑asetuksella korvataan näissä asioissa nykyisin sovellettava asetus. Keskeisin muutos on menettelyjen yksinkertaistaminen. Asetuksella luovutaan erillisestä täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista koskevasta tuomioistuinmenettelystä, joka nykyään yleensä tarvitaan ennen kuin päätös voidaan panna täytäntöön toisessa EU-valtiossa. 
Tässä hallituksen esityksessä on kysymys uuden EU-asetuksen soveltamisen edellyttämästä kansallisesta lainsäädännöstä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tämän asetuksen soveltamisesta. Ehdotetussa laissa annettaisiin säännökset muun muassa toimivaltaisista viranomaisista ja menettelyistä, kun asetusta sovelletaan Suomessa. Ehdotetut säännökset noudattelevat nykyistä Bryssel II a ‑asetusta täydentävää sääntelyä.
Samassa yhteydessä hallitus esittää täsmennettäväksi sääntelyä, joka koskee Haagin lapsikaappaussopimuksen nojalla annetun, lapsen palauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpanoa. Esityksen mukaan tällaisten päätösten täytäntöönpanon turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä otettaisiin lapsenhuoltolakiin erillinen säännös. Se vastaisi sisällöltään pääosin nykyisin sovellettavia säännöksiä. Toimivaltaiseksi tuomioistuimeksi näihin hyvin harvinaisiin tilanteisiin esitetään Helsingin käräjäoikeutta. Erillinen säännös selkeyttäisi nykytilannetta.
Esitys on kaiken kaikkiaan suurelta osin lainsäädäntötekninen. Ehdotettujen lainmuutosten on määrä tulla pääosin voimaan elokuun alussa, jolloin EU-asetuksen soveltaminen alkaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-01T14:56:20,2022-03-01T14:58:57,Hyväksytty,1.1
2022_17_53,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yhtenäistää EU-tasolla lakeja lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sekä lapsen palauttamisesta annetusta päätöksestä. Yhtenäiset käytännöt Euroopan unionissa edistävät lapsen oikeuksien toteutumista, kun maantieteelliset rajat eivät estä lapsen oikeutta hänelle turvallisiin aikuisiin. Jokaisella lapsella on oikeus tavata vanhempiaan tai muita aikuisia, jotka lapsi kokee läheisiksi ja turvallisiksi.
Lapsen tapaamisoikeutta ei pidä ymmärtää kapeasti vain oikeudeksi tavata biologisia vanhempia vaan oikeutena tavata myös muita lapselle itselleen merkityksellisiä ja turvallisia ihmisiä. Valitettavasti tätä oikeutta ei vielä täysin tunnisteta, ja jatkossa tähän pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota niin kansallisessa kuin kansainvälisessä lainsäädännössä. Tosiasiassa lapsen lähipiiri voi olla hyvinkin moninainen. Lain yhteydessä on esimerkiksi tärkeää huolehtia siitä, että lastensuojelun sijaishuollossa asuvilla lapsilla on samat tapaamisoikeudet hänelle merkityksellisiin aikuisiin, aivan kuten tavallisen perheen lapsilla katsotaan olevan vanhempien eron jälkeen. Lapsia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan asuin- tai perhemuodon perusteella. Tästä periaatteesta meidän täytyy pitää kiinni kaikessa lainsäädännössä.
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä pyritään parantamaan myös lapsen kuulluksi tulemista. Asetuksen yleisissä säännöksissä on pyritty huomioimaan mahdollisimman kattavasti YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen säännös lapsen kuulemisesta. Tämän pohjalta jäsenvaltioiden viranomaisten on aina toimivaltaansa käyttäessään annettava lapselle tosiasiallinen oikeus ilmaista oma näkemyksensä häntä koskevassa asiassa. Asetuksen mukaan lapsen kuuleminen on järjestettävä siten, että se ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason, ja on hyvä, että tämä erityisosaamista vaativa tehtävä keskitetään yhteen paikkaan. 
Tämä on tärkeä ja kaivattu täsmennys esityksessä. Meillä Suomessakin lapsen oikeus tulla kuulluksi toteutuu puutteellisesti tänä päivänä. Tämän on myös lapsiasiavaltuutettu nostanut yhdeksi lapsen oikeuksien toteutumisen ongelmista Suomessa. Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista oma mielipiteensä. Lapsen tapaamisoikeuden pitää tapahtua vain silloin, jos se on lapsen edun ja hänen oman tahtonsa mukaista.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tekee pieniä mutta tärkeitä täsmennyksiä lapsen oikeuksiin tulla kuulluksi ja nähdyksi häntä itseään koskevissa asioissa. Me tarvitsemme laajempaa lainsäädännöllistä tarkastelua, joka huomioi kokonaisvaltaisesti lapsen edun ensisijaisuuden. Lapsiasiavaltuutettu on ehdottanut, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslakiin. Tällä voidaan hänen mukaansa parhaiten turvata lapsen edun ensisijaisuus Suomessa ja yhteiskunnassamme. Nykyinen lainsäädäntömme huomioi lapsen edun hyvin sirpaleisesti, ja se hukkuu usein muun lainsäädännön sekaan. Lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttäminen perustuslakiin turvaisi lapsen oikeuksien toteutumisen kaikissa tilanteissa, myös erilaisten kriisien keskellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-03-01T15:00:11,2022-03-01T15:03:22,Hyväksytty,1.1
2022_17_54,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp",Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_55,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys yhtenäistää EU:ssa olevia käytäntöjä. Tämä nostaa esiin lapsen kuulemisen tärkeyden ja yksinkertaistaa prosessia, käsittelyajat lyhenevät ja niiden hinta myös laskee, ja näissä lapsikaappaustapauksissa tämä tuo myös yhtenäiset käytännöt koko EU-alueelle. Muutos on erittäin hyvä ja parantaa nykyistä käytäntöä merkittävästi. Kiitoksia tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-03-01T15:03:23,2022-03-01T15:04:02,Hyväksytty,1.1
2022_17_56,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp",Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_57,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä annetaan Bryssel II a ‑asetuksen soveltamisen edellyttämät kansalliset säännökset. Tämä esitys on, kuten ollaan kuultu, hyvin teknisluontoinen, ja siinä säädetään pääasiassa toimivaltaisesta viranomaisesta eri tilanteissa. 
Tässä kyseessä olevassa asetuksessa säädetään rajat ylittäviä tapauksia varten tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioistuinten päätösten tunnistamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sekä lapsikaappausasioissa. Kaiken kaikkiaan tämän asetuksen tarkoituksena on helpottaa toimijoiden vapaata liikkumista EU:n jäsenvaltioiden välillä. 
Täytäntöönpanomenettelyssä toisessa jäsenvaltiossa annettu päätös rinnastuisi kotimaiseen päätökseen. Asetuksen soveltamisala on laaja, mutta se vaikuttaisi useimmiten esimerkiksi lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta annettujen päätösten täytäntöönpanoon. Myös Haagin lapsikaappaussopimuksen tarkoittamassa lapsikaappaustilanteessa toisen jäsenvaltion antama täytäntöönpano olisi tehtävä. Tätä varten esityksessä määritellään nyt kuitenkin säännökset toisessa jäsenvaltiossa annetun palauttamispäätöksen täytäntöönpanoon, sillä näitä ei aikaisemmin ole ollut määriteltynä.
Esityksessä määritellään toimivaltaiset viranomaiset täytäntöönpanomenettelyssä. Roolijakoa käräjäoikeuksien ja ulosottoviranomaisten roolien välillä selkeytetään.
Arvoisa puhemies! Lapsen sijoittamista ei olisi edelleenkään tarkoitus toimeenpanna ilman että sen maan toimivaltainen viranomainen hyväksyisi sijoituksen. Lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos lapsi on tarkoitus sijoittaa vanhemman luokse. Esityksessä ehdotetaan, että Suomessa sijoittamista koskevaan pyyntöön vastaaminen kuuluisi lastensuojelun järjestämisestä vastaavalle taholle.
Esityksessä on myös arvioitu, että lapsen nopea palauttaminen takaisin asuinmaahansa on lapsen edun mukaista. 
Lisäksi on turvatoimia, joiden osalta esityksessä säädetään erikseen soveltamisesta lapsikaappausasioiden yhteydessä.
Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava ja edistää merkittävästi lapsen etua ja lapsen oikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-03-01T15:04:03,2022-03-01T15:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_17_58,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_59,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia eräiltä osin muutettavaksi. Näillä muutoksilla jatkettaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa 31.12.2024 asti ja kumottaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain siirtymäsäännökseen sisältyvä momentti, jonka mukaan asiakkaiden ohjaaminen kokeiluun päättyisi ennen kuin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaolo päättyisi.
Näiden työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin esitettyjen muutosten tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen kevään 2021 puoliväliriihen päätöksen mukainen TE-palveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastattavaksi voidaan toteuttaa sujuvasti tämän uudistuksen yhteydessä vuoden 24 aikana. Jatkamalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa nyt esitetyllä tavalla voitaisiin välttyä tilanteelta, jossa lain voimassaolo päättyisi ennen kuin TE-palveluiden pysyvää siirtämistä kuntiin tarkoittava lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan, vuoden 24 aikana.
Kumoamalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain siirtymäsäännökseen sisältyvä momentti, jossa säädetään asiakkaiden kokeiluun ohjaamisen päättämisestä ennen lain voimassaolon päättymistä, voitaisiin välttyä asiakkaiden epätarkoituksenmukaisilta siirroilta ennen kuin TE-palveluiden pysyvää siirtoa kuntiin tarkoittava lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 24 aikana.
Tästä esityksestä, voimassaolon jatkamisesta, valtiolle aiheutuu lisäkustannuksia yhteensä noin 5 miljoonaa euroa, ja lain jatkaminen ei lisäisi kuntien kustannuksia verrattuna nykyiseen. Näin ollen kunnilta edellytettäisiin jatkossakin 15 prosentin omarahoitusosuutta, joka on 15 prosenttia kunnan vuonna 2018 maksamasta työmarkkinatukiosuudesta per vuosi.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain jatkamisen johdosta kokeiluun siirtyneiden TE-toimiston virkamiesten kanssa käydään yhteistoimintaneuvottelut syksyn 22 aikana. Myös kokeilualueiden kunnissa tullaan käymään yhteistoimintaneuvottelut työvoimapalvelutehtäviä hoitavien kunnan viranhaltijoiden ja muiden työntekijöiden kanssa. Näiden yt-neuvotteluiden keskeisenä tarkoituksena on varmistua siitä, että mahdollisimman suuri osa kuntakokeilun piirissä työskentelevästä henkilöstöstä jatkaa työskentelyä kuntakokeilussa.
Esityksessä esitetään myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain täytäntöönpanon edellyttämiä muutoksia eräiden julkisen työvoima‑ ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain määräaikaisten lainkohtien voimassaoloon:
Julkisesta työvoima‑ ja yrityspalvelusta annettuun lakiin esitetyn muutoksen tarkoituksena olisi varmistua siitä, että laissa säädettyä kulukorvausta voitaisiin maksaa työttömille työnhakijoille kattamaan työllistymistä tukeviin palveluihin osallistumisesta aiheutuvia välittömiä kustannuksia myös nyt jatkettavaksi esitetyn työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain voimassaolon aikana aloitettujen palveluiden osalta.
Työttömyysturvalakiin esitetyn muutoksen tarkoituksena on taas varmistua siitä, että työttömällä työnhakijalla olisi oikeus kieltäytyä osallistumasta myös nyt jatkettavaksi esitetyn lain voimassaoloaikana aloitettuihin työllistymistä tukeviin palveluihin, jos hänelle aiheutuu palveluun osallistumisesta välttämättömiä kustannuksia eikä hänelle myönnetä kulukorvausta tai vastaavaa korvausta muun lain nojalla.
Arvoisa puhemies! Nyt esitetyillä muutoksilla me osaltaan varmistetaan, että TE-palveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastattavaksi voidaan toteuttaa sujuvasti. Työllisyyden kuntakokeilulain jatkamisella varmistetaan, että valtion ja kunnan välisessä työnjaossa työllisyyden hoitoon liittyen ei tapahdu ylimääräisiä muutoksia ja kuntiin siirtynyt TE-henkilöstö voi keskittyä tärkeimpään eli asiakkaiden palvelemiseen.
Nämä lakimuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan elokuun alussa, 1. päivänä elokuuta 22.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-01T15:07:01,2022-03-01T15:12:06,Hyväksytty,1.1
2022_17_60,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_61,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on johdonmukainen esitys siinä mielessä, että sillä edistetään asetettuja tavoitteita työllisyyspalveluitten siirtämiseksi kuntiin. Toivon tietysti, että tämä uudistus olisi sitten lopultakin onnistunut.
Hallitusohjelman tavoitteena on kuntien roolin vahvistaminen työllisyyspalvelujen järjestäjänä. Tämä kuntakokeilulakihan tuli voimaan tasan vuosi sitten ja on voimassa ensi vuoden kesäkuun loppuun asti, ja siinä kokeilukunnissa siirrettiin TE-toimistojen tehtäviä kuntien vastuulle. Nyt sitten kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa esitetään jatkettavaksi vuoden 2024 loppuun, jotta turvataan TE-palveluiden sujuva siirto, kun palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana. Näin vältetään sitä, että kokeilukuntien asiakkaat jouduttaisiin siirtämään takaisin TE-toimistoihin ennen kuin TE-palvelut pysyvästi siirretään kuntien järjestämisvastuulle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-01T15:12:12,2022-03-01T15:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_17_62,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_63,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää kuntakokeilusta annetun lain voimassaoloa jatkettavaksi 31.12.2024 asti. Näin turvattaisiin TE-palvelujen sujuva siirto, kun palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille vuoden 2024 aikana.
Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaman tutkijakonsortion ensimmäisen väliraportin mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää valtion ja kuntien yhteistyön tiivistämiseen. Raportissa todetaan, että kokeilujen alku viivästyi kokeilujen aloittamispäätöksen viiveen, henkilöstön rekrytointihaasteiden sekä koronapandemian vuoksi. Koronapandemia ja odotettua suurempi uuden henkilöstön rekrytointitarve erityisesti suurissa kunnissa hidastivat asiakkaiden palvelua, mikä oli havaittavissa aktivointiasteen laskuna kokeilukunnissa kansalliseen keskiarvoon verrattuna.
Arviointiraportissa on tunnistettu kokeilujen tavoitteiden saavuttamisen ja vuoden 2024 työvoimapalvelu-uudistuksen kannalta kriittisiä kohtia, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota, jotta palvelujen kunnallistamisesta olisi saatavissa lisäarvoa. Ensinnäkin valtion ja kuntien keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua tulee lisätä palvelujen kehittämisessä. Kunnilla ja alueilla on hyvin erilainen yhteistyöhistoria, osaaminen ja polkuriippuvuus työllisyysasioissa, mikä on ilmennyt myös aikaisemmissa työllisyyden kuntakokeiluissa. Toiset kunnat voivat olla jo hyvin pitkällä omissa valmisteluissaan, mutta uudistuksessa on huolehdittava riittävästä tuesta kaikille kunnille. Myös yritys- ja työnantajapalveluiden kokonaisuus kaipaa vielä selkeästi vahvistamista ja kytkemistä vuoden 2024 työvoimapalvelujen kunnallistamisen valmisteluun. Kokeilujen, TE-toimistojen, ely-keskusten ja yritysten yhteistyötä on lisättävä.
Kokeilujen alkuvaiheet ovat tuoneet esiin myös tietojärjestelmien kehittämisen haasteet. Raportin mukaan tarvitaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria, joka mahdollistaa eri toimijoiden sujuvan tietojenvaihdon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-03-01T15:13:48,2022-03-01T15:16:26,Hyväksytty,1.1
2022_17_64,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_65,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nosto on yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista. Hyvinvointivaltion palveluiden rahoittaminen vaatii työllisyysasteen korkeaa tasoa. Hallitus on jo tähän asti tehnyt useita työllisyyttä parantavia toimia, ja yksi tällainen esitys on myös nyt pöydällä oleva työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatko.
Kokeilujen painopisteenä on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Erityisesti suurissa kaupungeissa elinkeinopolitiikka ja työllisyyspalveluiden hoito on nähty hyvänä kokonaisuutena. Tämä esitys on osa laajempaa uudistusta, jossa TE-palvelut siirtyvät kokonaan kuntien vastuulle vuonna 24. Työllisyyskokeilusta saatava informaatio ja kokemukset ovat tärkeitä palveluiden kehittämisen ja pysyvien toimintamallien luonnin kannalta. Informaation keräämisen ja tehtävien siirron varmistamiseksi kuntakokeilun pituus säädetään nyt vuoteen 24 asti, jolloin työvoimapalvelut siirtyvät pysyvästi kunnille.
Arvoisa puhemies! Työllisyyden kuntakokeilun ideana on vahvistaa kuntien tai kuntayhtymien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä. Kantava ajatus tässä on hyvä. Kunnat tuntevat itse tilanteensa parhaiten. Tuntemus alueen asukkaista, yrityksistä, järjestöistä ja julkisen sektorin palveluista on merkittävässä asemassa työllisyystilanteen kehittymisen kannalta, ja nämä tekijät kunnat tuntevat parhaiten. Suomalaiset kunnat ovat kuitenkin keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa liittyen edellä mainittuihin asioihin, ja yhden mallin työllisyyspalvelut eivät varmasti Suomen kaltaisessa maassa toimi.
Arvoisa puhemies! Kuntakokeilut hakevat vielä muotoja ja etsivät parhaimpia toimintatapoja ja ‑malleja. Työllisyyden kuntakokeilussa on esiintynyt myös paljon haasteita. Kunnat ovat kokeilun aikana viestineet muun muassa siitä, että on puutteita resursseista ja pätevästä henkilökunnasta. Ylen viime vuonna kunnille tekemän kyselyn perusteella muutama kunta on ilmoittanut heille osoitettujen työntekijöiden tulleen vedetyksi takaisin TE-palveluihin ja että tilalle on tullut osaamatonta henkilökuntaa. TE-palveluiden entinen henkilöstö on kyselyissä ollut melko kriittistä — jopa 60 prosenttia on tällaisella kriittisellä kannalla. Monet työttömät työnhakijat ovat viestineet pitkistä vastausajoista viesteihin ja maksatusten puolentoista—kolmen kuukauden maksatusviiveistä. No, valitettavasti tämä palaute ei ole uutta ja myös vanhassa mallissa oli vastaavia haasteita. Lisäksi näiden rekrytointiongelmien päälle on tietysti mallin käyttöönottoa haastanut korona.
Saumaton työvoimapalveluiden siirtäminen kuntien vastuulle edellyttää valtion tukea kuntakokeilujen aikana, ennen kaikkea riittävää resursointia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-01T15:16:26,2022-03-01T15:19:39,Hyväksytty,1.1
2022_17_66,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_67,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kuntakokeilun jatko on ehdottomasti kannatettava asia, jotta ei synny tätä välitilaa, niin kuin tässä puheenvuoroissa on ollut, ja se itse asiassa olisi kannatettava, vaikka kuntiin ei oltaisi siirtämässäkään palveluita, koska kuntakokeilu lähti liikkeelle hieman myöhemmin kuin oli ajateltu, ja siihen oli ymmärrettävät syyt: haluttiin, että systeemi toimii paremmin, ja toisaalta sitten päälle tuli korona, joka viivytti taas kunnissa varsinaisen toiminnan liikkeellelähtöä, ja esimerkiksi monet aktiivitoimiin laskettavat toimenpiteet olivat jäähyllä koronan alkuvaiheessa. 
Itse asiassa tämä turvaa niitä kuntia, jotka ovat mukana kuntakokeilussa, siltä, että tähän ei tule tämmöistä edestakaisin siirtymää, mutta sitten meillä on iso joukko niitä kuntia, jotka eivät ole mukana kuntakokeilussa, ja ne joutuvat sitten siirtymään tähän, siinä vaiheessa kun työllisyyspalvelut siirretään kuntiin, vähän niin kuin harjoittelematta. Toivoisin, että ministeri vähän avaisi sitä prosessia, miten me turvaamme vaikkapa TYP-lainsäädännön tai kuntouttavan työtoiminnan tilannetta tässä muutoksessa, koska ne ovat niitä tärkeitä välineitä, joilla itse asiassa tätä kaikkein vaikeinta työttömyyttä hoidetaan. Riskinä ja pelkona on vähän se, että kun meillä on vaikkapa niitä TYPejä, jotka ovat olleet kuntavetoisia, niin nyt tässä siirtymävaiheessa vastuu siirtyy hyvinvointialueille ja sitten se saattaa siirtyä takaisin kuntiin. Löytäisimmekö joitakin sellaisia välineitä, joilla myös niiden kuntien kohdalla, jotka eivät ole kuntakokeilussa, turvattaisiin se edestakaisin veivaamisen estäminen? Tai miten sen nyt sanoisi — uskon, että ministeri varmasti ymmärtää, mitä yritän tässä nopeasti sanoa. Se olisi mielestäni tärkeää, kun ne muutenkin joutuvat lähtemään tähän ikään kuin vähän etukenossa.
Me kaikki tiedämme, mitä liittyy tähän sote-uudistukseen ja kuntouttavan työtoiminnan haasteeseen siitä näkökulmasta, että se kuntoutus on nyt siellä sote-alueilla ja sitten taas tämä pitkäaikaistyöttömyyden hoito tulee kuntiin, ja tähän pitäisi löytää niitä välineitä, joilla tuo porras on mahdollisimman helposti ylitettävissä, ja meidän pitäisi löytää myös niitä välineitä, joilla me turvaamme vaikkapa ne nuorten työpajat, jotka tällä hetkellä toimivat kunnissa mutta eivät ole yritysmuotoisia eivätkä voi jatkossa sitten tuottaa palveluita sinne hyvinvointialueen puolelle. Tässä on monta sellaista ikään kuin pullonkaulaa, joita on aina isoissa uudistuksissa, ja se on hyvin ymmärrettävää, mutta tämä olisi sellainen teema, josta toivoisin hieman avausta, jos ministerillä on siitä jo tietoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-03-01T15:19:40,2022-03-01T15:22:27,Hyväksytty,1.1
2022_17_68,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_69,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on lähtökohtaisesti kannatettava. Se on tietysti itsestään selvää, että ei ole mitään järkeä edestakaisin siirtää työnhakijoiden asioiden käsittelyä, ja ylipäätäänkin on hyvä, että nyt mennään pysyvästi siihen, että kunnilla on vahvempi rooli tässä työllisyydenhoidossa.
Tietysti vähän tässä on siinä mielessä surkuhupaisakin tilanne, että kun aikaisemmin oli niin, että sosiaali- ja terveyspuoli kuului kunnille ja sitten taas maakuntatasoisesti oli järjestetty valtionhallinnon kautta tämä TE-puoli, niin nyt sitten kunnissa ollaan työttömyydenhoidossa ja sitten taas maakunnat hoitavat tätä sosiaali- ja terveyspuolta. Kun kuitenkin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien osalta monet tarvitsevat molempia palveluita, niin tässäkin on yksi sellainen kriittinen kohta, jota on varmaan syytä seurata.
Arvoisa puhemies! Varsinainen kysymykseni ministerille liittyy siihen, että kun tätä työllisyydenhoitoa ollaan nyt pysyvästi kunnille siirtämässä, niin olisin kiinnostunut kuulemaan, minkälaiset vaihtoehdot ovat sitten kunnilla järjestää nämä palvelut. Jos tietoni ovat oikeat, niin vaihtoehdoiksi on tarjottu ainoastaan kuntayhtymää, joita tänä päivänä enää kunnat eivät juurikaan halua muodostaa, tai sitten isäntäkuntamallia, joka taas ei ole pienempien kuntien kannalta useinkaan järkevä, jos siinä on yksi selvästi isompi ja hallitsevampi kunta. Kun tässä yhteydessä on puhuttu, että jotta kunnalla olisi oikeus järjestää tämä palvelu itsenäisesti, pitäisi olla 20 000:n työvoima, niin esimerkiksi Pirkanmaalla tämä tarkoittaisi, että ainoastaan Tampere pystyisi tämän järjestämään itsenäisesti. Kun siellä tähän asti oli kuntien välillä erittäin toimiva sopimuspohjainen malli, miten tätä työllisyydenhoitoa on tehty, ja ymmärtääkseni koko Suomi on seurannut sitä, miten Pirkanmaan ja Tampereen malli on käytännössä toiminut — joka siis perustuu siihen, että ne asiat hoidetaan yhteisesti, jotka on järkevää hoitaa yhteisesti, esimerkiksi vaikka maahanmuuttajien asiat, koska ne pääosin keskittyvät Tampereen seudulle, mutta sitten lähipalveluna tuotetaan ne palvelut, jotka on järkevää tuottaa lähipalveluna — niin siellä ollaan vahvasti kyllä huolissaan, jos tämmöinen sopimuksellinen malli ei ole jatkossa enää mahdollinen.
Arvoisa puhemies! Ihan loppuun korostan tässä vielä sitä, että kun aikoinaan olivat olemassa itsenäiset työvoimatoimistot, jollainen muun muassa kotikunnassani Sastamalassa oli vielä silloin, kun edustaja Filatov oli työministerinä, niin kun nämä TE-toimistot sitten siirtyivät maakunnallisiksi, siitä nimenomaan lähti tarve tuoda kuntiin tätä työllisyydenhoitoa, koska ne palvelut menivät liian kauas. Toivoisin, että samaa virhettä ei toistettaisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-03-01T15:22:27,2022-03-01T15:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_17_70,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Tässä ajan puitteissa vielä edustaja Kemppi ja sen jälkeen ministeri. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_71,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän tätä työllisyyden kuntakokeilua merkittävänä rakenteellisena uudistuksena. Olemme puhuneet siitä ehkä aika pienessä mittakaavassa, mutta pidän sitä yhtä isona rakenteellisena uudistuksena kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Työllisyyden kuntakokeilussa kunnat eivät vain maksa sakkomaksuja vaan ovat aktiivisia toimijoita tässä yhtälössä ja ikään kuin linkkejä yrittäjien ja työnhakijoiden välillä, ja se ajatus sopii varsin hyvin paikalliselle toimijalle.
Tämä kokeilun hidas käynnistyminen — ja sitä myöten esimerkiksi nyt tämä esitys on tietenkin välttämätön, ettei tule tämmöistä ikään kuin ikävää välitilaa olemassa olevaan — tietenkin haastavoitti kokeilun tulosten syntymistä siinä alussa, mutta en pidä sitä ihmeenä ottaen huomioon, että tämä on merkittävä uudistus, niin kuin aikaisemmin kuvailin. Toisaalta esimerkiksi nämä Tampereen mallin rohkaisevat tulokset nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden osalta innostavat jatkamaan tätä kokeilua, ja osaltaanhan näitä hyviä tuloksia on jo saatu meidän alueellisista kokeiluista. Esimerkiksi omassa maakunnassani alle 25-vuotiaiden nuorten työttömien määrä laski vuoden 2016 tasolle tämän kokeilun myötä jo tässä vaiheessa. Tietenkin se on edelleen korkea määrä ja siihen tulee puuttua, mutta muutosta siihen vanhaan malliin on onnistuttu saamaan.
Pitkäaikaistyöttömyyteen tämä malli sen sijaan ei omassa maakunnassani Päijät-Hämeessä ole vielä purrut. Ajattelen, että kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden kehittämiseen liittyen me tarvitsemme vielä voimakkaampaa yhteistä työtä ja johtamista. Kuntoutuksen tarpeessa olevien ihmisten palvelut ovat vielä osittain ratkaisematta. Esimerkiksi sosiaalialan ammattilaiset eivät riitä, ja palvelupolut eivät ole valmiita ja riittävän yksilöllisiä tällä hetkellä arjessa. Pitkäaikaistyöttömien saaminen työnsyrjään vaatii tietenkin paljon työtä, ja kyse on myös siitä, onko meillä riittävä määrä osaajia.
Samoin kuntoutuksen yhdyspintojen kehittäminen on kriittistä juuri nyt, kun sote-uudistus etenee ja tietenkin rakenteita siellä maakunnallisella tasolla luodaan. Toivon, että tähän tulee tukea erityisesti ministeriön suunnasta. Esimerkiksi nyt työttömät eivät saa sairaslomia ja tieto työttömien sairastumisesta ja heidän kuntoutustarpeistaan ei siirry Kelaan, ja tätä kautta auttaminen on tietenkin haastavaa, kun näitä sairaslomia ei rekisteröidä samalla tavalla. Työkyvyn näkökulma sosiaalipalveluissa edellyttää osaamista, jota meidän vielä tulee täydentää, ja ajattelen, että myös kuntiin on hyvä saada osaamista työkykyarviointiin liittyen. Osittain tämän kokeilun myötä sitä on onnistuttukin täydentämään.
Vielä haluan mainita velkaantumisen ja työssä jaksamisen — sellaisia teemoja, joista on tänäänkin puhuttu velkaantumisen osalta, joihin varmasti tällä työllisyyden kuntakokeilulla ja erityisesti paikallisella mallilla voidaan saada myös välitöntä apua. Toivon, että erityisesti näiden osa-alueiden ratkaisut korostuvat myös ministeriön esille nostamissa hyvissä esimerkeissä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-01T15:25:40,2022-03-01T15:29:25,Hyväksytty,1.1
2022_17_72,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_73,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on monta asiaa, joita pitää yhtä aikaa nyt tehdä ja varmistaa, koska sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tulee ja nämä alueet aloittavat ensi vuonna toimintansa.
Edustaja Filatov otti tämän TYP-kokonaisuuden esille. TYP-lakiin tehdään nyt muutokset, jotta me pystytään varmistamaan tämä jatkuvuus. Tämä lakiesitys on nyt lausuntokierroksella, ja siinä nyt ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan, että kunta vastaisi edelleenkin toiminnasta ja toimintamallista. Siinä tehtäisiin sitten tiivistä yhteistyötä TE-toimiston, hyvinvointialueen ja Kansaneläkelaitoksen kanssa. Sitten vielä TE-palvelut 2024:n, tämän kuntiin siirron, yhteydessähän me joudutaan myös tähän vielä viilauksia tekemään.
Täällä moni otti sitten esille myös kuntakokeilusta ja seuranta- ja arviointiraportista nousseita tietoja. Juuri näin, moni teistä puheenvuoroissa totesi sen, mikä tässä alussa oli tietenkin meitä kaikkia hidastava ja vaikeuttava tekijä — korona ja sen vaikutukset — mutta kuitenkin siellä on hyvin lähdetty liikkeelle, eli siitäkin huolimatta, että korona on tässä nyt riesana ollut, siellä on lähdetty kehittämään erilaisia tapoja tuottaa palveluita ja integroida sitä siihen kuntamaailmaan, ja se minusta on ilolla pantava merkille. Me tehdään tässä koko ajan rinnalla seurantaselvitystä, ja tästä on tulossa myös VN TEAS-tutkimushanke, josta tulee raporttia sitten useammassa vaiheessa.
Edustaja Lehto nosti digipalvelut esille. TE-digiesityshän on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja siellä Työmarkkinatori tulee olemaan se iso asia, eli sisääntuloväylä näihin palveluihin, jolla pystytään entistä paremmin käyttämään tietoa hyväksi ja digipalveluita hyväksi siinä, että työ ja työtä hakeva kohtaavat. Varmasti se tulee myös parantamaan laatua ja tämmöistä palveluiden yhdenvertaisuutta eri puolilla maata.
Sitten edustaja Satonen otti esille tämän tulevan esityksen — vähän edelle mennään — eli kun tässä nyt varmistetaan, että tämä kuntakokeilu jatkuu sinne, niin tämä varsinainen kuntiinsiirtokokonaisuus on hallituksen työllisyyden edistämisen ministerityöryhmässä valmisteilla. Siellä on linjaukset tehty tästä 20 000:n työvoimapohjasta, joka liittyy siihen, että on arvioitu, että se on minimi, jolla pystytään järjestämään ja varmistamaan nämä resurssit. Mutta kuten sanottu, meillä on vielä viimeiset linjaukset tekemättä tai viimeiset kokoukset ovat tässä vielä ennen kuin se lähtee lausuntokierrokselle, ja sitten lausuntokierrokselta katsotaan tätä palautetta. Sitten tarkoitus on tämä esitys tuoda eduskuntaan syksyllä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-01T15:29:28,2022-03-01T15:32:57,Hyväksytty,1.1
2022_17_74,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 1/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomiojan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskusteluun. [Erkki Tuomioja ei ole vielä paikalla] Tehdään nyt sen kaltainen muutos äsken sanottuun, että kun valiokunnan varapuheenjohtaja Tuomioja saapuu... Sen hän tekee tässä puhemiehen kuluttaessa aikaa, niin että ei puhujajärjestystä muutetakaan. — Edustaja Tuomioja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_17_75,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Herra puhemies! Pyydän anteeksi — joskus tämä eduskuntatyö etenee nopeammin kuin olemme varautuneet.
Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että Suomen kehityspoliittinen ohjelma annettiin eduskunnalle selonteon muodossa. Linjaamalla Suomen kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä ylivaalikautisesti parannetaan kehityspolitiikan jatkuvuutta ja tuloksellisuutta sekä ehkäistään rajallisten resurssien hajaantumista. On myönteistä, että käsiteltävänä olevan selonteon valmisteluun on osallistunut kaikkia eduskuntapuolueita edustava parlamentaarinen seurantaryhmä. Selontekoa laadittaessa on myös kuultu laajasti kansalaisjärjestöjä ja muita tärkeitä sidosryhmiä. UaV:n asiantuntijakuulemisessa kiitettiin laajasti tätä selonteon osallistavaa valmistelutapaa ja pidettiin sitä onnistuneena.
Valiokunta totesi mietinnössään pitävänsä hyvänä, että selonteossa todetaan Suomen kehityspolitiikan olevan ihmisoikeusperustaista. Jottei tämä jää päälleliimatuiksi periaatteeksi ilman sisältöä, on tärkeää jatkossa konkretisoida ihmisoikeuksia koskevia tavoitteita sekä varmistaa ihmisoikeusasiantuntemus ja riittävät resurssit ihmisoikeustyölle ulkoministeriössä. Tärkeää on myös hyödyntää Suomen kolmevuotinen jäsenyys YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 22—24.
Yleisesti ottaen UaV:ssa katsoimme, että selonteko antaa vahvan pohjan jatkaa Suomen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa. Keskeiset linjaukset kehittyvien maiden omistajuudesta ja Suomen keskittymisestä järjestelmätason muutoksiin ovat hyviä ja tärkeitä. Ne vahvistavat kumppanimaiden mahdollisuuksia vastata itse maittensa hyvinvoinnista ja toimeentulosta.
On varsin ymmärrettävää, että selonteon lähtökohtana on Suomen näkökulma. Toisaalta selonteko olisi hyötynyt siitä, jos siinä olisi esitetty myös laajempi, koko globaalia kehitystä koskeva analyysi, jossa olisi kattavasti käyty läpi muun muassa kehitysrahoitus, investointivirrat, siirtolaisten rahanpalautukset ja muut kokonaiskuvaan vaikuttavat tekijät samoin kuin EU:n ja muiden monenkeskisten järjestöjen toiminta.
Herra puhemies! Kehitysyhteistyön rahoituksen osalta UaV painottaa pitkäaikaista kantaansa nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat suunnitelmallisesti ja asteittain kohti YK:n mukaista 0,7 prosentin bkt-tavoitetta. On myös tärkeää, että Suomi suuntaa mahdollisimman pian kehitysrahoituksesta 0,2 prosenttia vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille. Viimeksi mainitun tavoitteen tärkeys on korostunut entisestään covid-19-pandemian pitkäaikaisvaikutusten myötä. Ne osuvat vahvimmin köyhimpiin ja heikoimmissa asemissa oleviin maihin, ja jo nyt on nähtävissä, että pandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntyneet kasvuun ja monien kehitystavoitteiden edistyminen on siten vaarantunut.
Rahoitukseen liittyen on tärkeää kiinnittää huomiota myös kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Tarve kasvattaa ilmastorahoitusta on kirjattu YK:n ilmastopuitesopimukseen ja Pariisin sopimukseen, ja myös Suomen kansallista rahoitusta on nostettava. Nykyiset rahamäärät eivät pysty vastaamaan kansainvälisesti asetettuihin tavoitteisiin. On tärkeää, että rahoitusta kohdennetaan tasapuolisesti sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sen vaikutuksiin sopeutumiseen.
Selonteossa luetellut Suomen kehitysyhteistyön päätavoitealueet edustavat pitkälti jatkuvuutta. Ne ovat muutoin samat kuin viisi vuotta sitten, mutta koulutus on nyt tuotu omaksi tavoitekohdakseen ja ilmastonmuutoksen rinnalle luonnon monimuotoisuuden tukeminen on nostettu tasavahvaksi tavoitteeksi. Näitä molempia pidämme oikeina ja tärkeinä.
Koulutuksen osalta UaV nosti mietinnössään esiin erityisesti ammatillisen koulutuksen merkitystä. Sillä on työllistävä ja taloudellinen vaikutus niin yhteiskunnallisesti kuin yksilötasolla, ja Suomella on tähän paljon annettavaa. Myös nuorisotyöttömyyden huolestuttavan korkea taso erityisesti Afrikan maissa vaatii Suomeltakin toimia.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyen valiokunta korostaa Suomella olevan erityistä sekä vesiosaamista että metsäosaamista ja painottaa niiden tärkeyttä ja mahdollisuuksia Suomen kehityspolitiikassa.
Selonteossa on otettu hyvin huomioon oikeusvaltioperiaatteeseen ja hyvään hallintoon nojautuvan yhteiskuntakehityksen edistämisen tärkeys. On tärkeää huomioida, että tässä työssä onnistuminen ja kestävien muutosten aikaansaaminen edellyttävät syvällistä ymmärrystä paikallisista oloista. 
Valiokunnan mietinnössä korostetaan myös siviilikriisinhallinnan ja rauhanvälityksen merkitystä ja mahdollisuuksia yhteiskunnallisen vakauden edistämiseen ja tukemiseen. Suomella on molempien osalta erityisiä mahdollisuuksia ja osaamista, joiden hyödyntäminen on tärkeää.
UaV painottaa humanitäärisen avun tärkeyttä itsenäisenä kokonaisuutena Suomen kehityspolitiikassa. Humanitäärisen avun, puolueettomuuden ja itsenäisyyden korostaminen sekä kansainvälisen humanitäärisen oikeuden suojelu ovat tärkeitä periaatteita avun oikea-aikaisuuden ja esteettömän perillepääsyn turvaamiseksi. Erityisesti kriisitilanteissa, joissa kahdenvälinen kehitysyhteistyö vaikeutuu olennaisesti, kuten esimerkiksi Afganistanissa ja Myanmarissa, on avun perillepääsyyn liittyen tärkeää huomioida eri toimijoiden, mukaan lukien kansalaisjärjestöjen, vahvuudet, jotta voidaan löytää keinot tuen perille saamiseksi.
Valiokunta korostaa kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja rauhanrakentamisen yhteensovittamisen keskeisyyttä ja pitää myönteisenä, että tämä kolmoisneksus-lähestymistapa on huomioitu selonteossa. Lähestymistavan toimeenpanemiseksi tarvitaan seuraavaksi konkreettista ohjeistusta eri toimijoille sekä joustavia rahoitusmekanismeja, jotta nopeasti muuttuvissa ympäristöissä voidaan reagoida oikea-aikaisesti eri kumppanien vahvuuksia hyödyntäen. Tässä lähestymistavassa on tärkeää huomioida myös siviilikriisinhallinnan ja ylipäätäänkin kriisinhallinnan läheiset liittymäpinnat rauhanrakentamis- ja kehitysyhteistyölle.
Selonteossa todetaan kumppanuuksien tärkeys Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden edistämisessä. Kotimaisista kumppaneista ulkoasiainvaliokunta korostaa suomalaisten kansalaisjärjestöjen roolia kehitysyhteistyön toimeenpanijoina. Järjestöjen paikallis- ja kenttätuntemus on tärkeä osa suomalaista kehityspolitiikkaa, ja erityisesti niiden kautta apu saavuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla.
EU:n kehityspolitiikkaa on käsitelty selonteossa varsin suppeasti, ja Suomen vaikuttaminen sen sisältöön jää hyvin yleiselle tasolle. Valiokunnassa korostui vahvasti se, että Suomen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota EU-tasolla avun koordinointiin sekä tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen.
Erityisen hyvänä pidimme sitä, että selonteko korostaa YK-järjestöjen tärkeyttä monenkeskisessä kehitysyhteistyössä. YK-yhteistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, ja se nauttii laajaa kansansuosiota. Tämän yhteistyön vaaliminen jatkossakin on tärkeää.
Mietinnössämme painotamme myös Pohjoismaiden välisen yhteistyön tärkeyttä kaikessa kehityspolitiikassa. Maiden arvot ja painopisteet ovat pitkälti samankaltaisia, ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa kehitystavoitteiden edistämistä sekä toiminnan vaikuttavuutta multifoorumeilla.
Herra puhemies! Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin osalta valiokunta toteaa mietinnössään olevansa tyytyväinen sektorilla otettuihin merkittäviin edistysaskeliin edellisen selonteon käsittelyn jälkeen. Vuoden 2016 selonteosta antamassaan mietinnössä valiokunta totesi julkisiin evaluointiraportteihin viitaten, että seuranta ja tulosten raportointi oli ollut heikkoa. Nyt valiokunnan asiantuntijakuulemisissa todettiin kehityspolitiikan tulosohjauksen ja raportoinnin olevan OECD-tutkimusten valossa kansainvälistä kärkitasoa, ja selonteossa on vahvat ja selkeät kirjaukset teemasta. Myös riskien hallinta ja riskien ennaltaehkäisy on asianmukaisesti huomioitu selonteossa. Objektiivisuuden varmistamiseksi UaV pitää tärkeänä, että ulkoministeriön oman evaluointitoiminnan rinnalla on aika ajoin ulkopuolinen arvioitsija tarkastelemassa keskeisten tavoitteiden toteutumista ja kehitysyhteistyön vaikuttavuutta.
Lopuksi totean, että UaV edellyttää, että valtioneuvosto ottaa huomioon tässä mietinnössä esitetyt havainnot kehityspolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä toimeenpannessaan ja raportoi niistä osana loppuvuodesta valmisteltavaa kehityspolitiikan tulosraporttia. Tulosraportti tarjoaa laajemminkin hyvän välineen ja mahdollisuuden hyödyntää evaluointeja viestintäkanavana kehityspolitiikan tuloksista eduskunnan lisäksi myös keskeisille sidosryhmille ja kansalaisille. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-01T15:34:00,2022-03-01T15:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_17_76,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_77,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan tässä joitakin kriittisiä näkökulmia esille. Tässä edustaja Tuomioja tämän mietinnön esitteli hyvin kattavasti jo.
Tietenkin suurin kysymys koskee tätä tiekarttaa liittyen siihen, että Suomi on sitoutunut käyttämään kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Tällä hetkellä ollaan siinä 0,5 prosentin tuntumassa, ja tämä on esimerkiksi pohjoismaisessa kontekstissa häpeäpilkku. Eli jos me toivotaan, että meidät kansainvälisessä yhteistyössä otetaan tosissaan, niin tämä on asia, joka ehdottomasti pitää korjata, ja me tarvitaan myös konkreettiset askelmerkit sen saavuttamiseksi. Nyt kun ministeri on täällä paikalla, toivoisin tähän vastausta.
Sitten toinen iso teema, joka tähän kehitysyhteistyörahoitukseen liittyy, on yrityspainotteisuus ja markkinaehtoisuus, joka on saanut yhä enemmän jalansijaa kehitysyhteistyörahoituksessa. Se näkyy myös ilmastorahoituksen puolella. Siinä on tärkeätä — ihan niin kuin edustaja Tuomiojakin sanoi — että ilmastorahoituksen osuutta merkittävästi kasvatetaan ja että sille myös luodaan konkreettiset askelmerkit, miten siinä kasvattamisessa onnistutaan, niin että se irrotetaan tästä 0,7:n kehyksestä tai tavoitteesta ja se on rahoitusta sen päälle.
Tämä markkinaperustaisuus näkyy ilmastorahoituksen puolella, ja ihan samalla tavalla kehy-rahoituksessa ongelma on ikään kuin se, että jos meidän tavoitteena on auttaa ja tukea kaikkein köyhimpiä ja hauraimpia maita, niin niissä maissa ei välttämättä sellaista infrastruktuuria ole kasassa, että he hyötyisivät suoraan tästä markkinaperustaisesta kehy-rahoituksesta ja ilmastorahoituksesta, eli silloin me ei päästä auttamaan niitä kaikkein köyhimpiä maita.
Toinen ongelma, joka tähän liittyy, on markkinaperustaisen yritysvetoisen rahoituksen ja sen vaikuttavuuden seuranta. Itse olen sitä läheltä seurannut esimerkiksi toimimalla Finnfundin hallintoneuvostossa. Siinä iso kysymys ovat esimerkiksi nämä attribuutiot, että mikä on se panos sitten sillä yksittäisellä toimijalla. Nämä ovat hyvin keskeisiä kysymyksiä, ja tähän vaikuttavuuteen toivoisin myös ministeriltä vastausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-01T15:44:50,2022-03-01T15:47:50,Hyväksytty,1.1
2022_17_78,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Laukkanen poissa. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_79,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ulkoasiainvaliokuntakin toteaa, kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Aktiivisella kehityspolitiikalla Suomi lisää vaikutusmahdollisuuksiaan maailmalla ja on kokoaan suurempi toimija. Kehitysyhteistyö on myös tärkeä väline vaikutettaessa kansainvälisen muuttoliikkeen juurisyihin, ja sen avulla ihmisiä voidaan auttaa kotimaissaan. Keskeistä on vaikuttaa lähtömaiden olosuhteisiin niin, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan. Tämä edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista ja työtä lähtömaissa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseksi. Kehityspolitiikan kannalta on olennaista ajatella pitkällä aikavälillä niitä mahdollisuuksia, joita liikkeelle lähteneillä on palata kotiseuduilleen ja sitä kautta omalla osaamisellaan tukea kestävän kehityksen edistämistä pakolaisuuden lähtöalueilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-01T15:47:53,2022-03-01T15:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_17_80,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_81,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Isäni Seppo syntyi Petsamossa kesäkuussa 1944, jolloin Petsamo vielä kuului Suomeen. Aika tarkalleen kolme kuukautta isäni syntymän jälkeen perhe, johon kuului viisi lasta, isäni Seppo nuorimpana, lähti evakkoon turvallisemmille seuduille Suomessa. Ensin 560 kilometriä kuorma-auton lavalla Rovaniemelle, junalla Raaheen ja laivalla Kalajoelle. Tämän jälkeen matka jatkui Haukiputaalle ja siitä lopullisesti korpeen Varejoelle Tervolan kuntaan. Sieltä sitten kirjaimellisesti raivattiin elämän alku ja jatko. Todella rankka reissu, ja tämä ei ole niin kauan sitten, alle 78 vuotta sitten.
Vastaavia matkoja kuin isäni joutui tekemään elämänsä alussa tehdään parhaillaan todella lähellä meitä Ukrainassa, kun varsinkin lapset ja naiset ovat jättäneet turvallisen kodin ja joutuneet lähtemään sotaa pakoon. Nyt tarvitaan humanitääristä apua, tarvikkeita, esimerkiksi lämmintä ruokaa ja lämpimiä vaatteita, mutta myös taloudellista tukea.
On todella hienoa nähdä, millä tavalla suomalaiset, koko Eurooppa yhtenäisesti, tukevat ukrainalaisia, jotka pakenevat kotoaan — joutuvat pakenemaan. Muistan, kun hiljattain puhuttiin lapsiasiainvaltuutetun kertomuksesta täällä salissa: lapset itse nostivat kodin, vanhemmat ja ruoan kaikkein tärkeimmäksi asiaksi heille. Nyt ukrainalaiset lapset lähtevät kodeistaan, pois tuesta ja turvasta.
Monet lapset ja perheet, miljoonat ihmiset ympäri maailmaa, ovat erilaisista syistä joutuneet lähtemään kodeistaan johtuen sodista, ilmastonmuutoksesta, köyhyydestä, nälästä tai puhtaan veden puutteesta. Meidän tulee ajatella heitä samalla tavalla ihmisarvoisesti kuin isääni Seppoa ja ukrainalaisia lapsia tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-01T15:49:07,2022-03-01T15:51:43,Hyväksytty,1.1
2022_17_82,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisi eilen uuden raportin ilmastonmuutoksen etenemisestä ja sen vaikutuksista. Raportti kuvaa hälyttävästi, miten ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa yhä enenevissä määrin vaarallisesti ihmisiin. Tilanne on pahempi kuin koskaan. Erityisesti raportissa korostetaan ilmastonmuutoksen vaikutuksien epätasaista jakautumista alueellisesti. 
Yksi ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista on kuivuuden syventyminen. Tällä on kauaskantoiset vaikutukset, ja laajamittainen kuivuus vaikuttaa alueiden ruokaturvaan ja luo uusia ja syventää jo olemassa olevia jännitteitä. On odotettavaa, että kuivuuden myötä yhä useampi joutuu jättämään kotinsa. Saan itse jatkuvasti viestejä läheisiltäni, jotka kertovat Afrikan sarven kuivuuden vaikutuksista jokapäiväiseen elämään. Veden puute vaikuttaa niin ihmisiin kuin eläimiin. Vesi on elinehto, jonka äärelle jokaisella tulisi olla helppo pääsy. 
Arvoisa puhemies! Pidän erityisen tärkeänä, että ilmastonmuutoksen torjuminen on nostettu yhdeksi Suomen kehityspolitiikan päätavoitteista. Kuten eilinen IPCC:n raporttikin jälleen kerran osoittaa, ovat ilmastokriisin vaikutukset keskeisessä roolissa, kun puhumme kehityspolitiikasta. Kuivuus toimii tästä vain yhtenä esimerkkinä. Onkin tärkeää, että Suomi toimii myös kotimaassa niin, että saavutamme hallituksen hiilineutraaliustavoitteen ja että luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan. Lisäksi on tärkeää, että Suomi tukee kehittyvien maiden ilmastotoimia sekä maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen, ilmastonmuutos kun on aikamme suurin riski globaalille hyvinvoinnille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-01T15:54:34,2022-03-01T15:57:15,Hyväksytty,1.1
2022_17_83,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_84,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset valiokunnan varapuheenjohtaja Tuomiojalle ja kiitokset myös selontekoryhmää vetäneelle edustaja Biaudet’lle — joka ei valitettavasti päässyt nyt paikalle — ja myös ministerille siitä, että tässä on käyty hyvää vuoropuhelua. Tuomioja esitteli minusta sekä selontekoryhmän että valiokunnan selkeän enemmistön näkemykset hyvin kattavasti. Uskon, että tämä laaja tuki tälle selonteolle varmistaa sen, että selonteon ylivaalikautinen periaate ja tavoite toteutuu ja Suomen pitkäjänteinen kehityspolitiikka vahvistuu entisestään. Tässä on hyvät linjat päätetty. 
Nostan oikeastaan vain muutaman asian esiin:
Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne, Venäjän mieletön hyökkäyssota, on kaikkien mielessä. Jo puoli miljoonaa — tai itse asiassa äsken viimeiset avustusjärjestöjen luvut taisivat olla 660 000 — naista ja lasta on joutunut jättämään kotinsa, eikä loppua pakolaisvirralle ja sodalle valitettavasti näy. Humanitäärisen kriisin voidaan arvioida pahentuvan sotatoimien jatkuessa, ja ennen kaikkea mikäli asutuskeskuksissa ja suurissa kaupungeissa ryhdytään aktiivisemmin vielä sotimaan, siviilejä koskeva kriisi vain syvenee. Sotilaallisen tuen lisäksi humanitääriselle avulle on ukrainalaisten kannalta koko ajan siis kasvava tarve. Suomi on vuosien aikana tukenut Ukrainaa merkittävästi, ja nyt sodan alkaessa tehdyt päätökset lisäävät tätä avun määrää tähän mennessä 14 miljoonalla eurolla. Tästä 8,2 miljoonaa on humanitääristä apua ja 5,8 miljoonaa euroa kehitysyhteistyövaroja. Tämän lisätuen myötä Suomen tuki vuodesta 2014 alkaen on noin 85 miljoonaa euroa.
Humanitäärisen avun tarve maailmassa on ilman Ukrainan tilannettakin ennätyksellisen suuri, ja koronapandemia on pahentanut tilannetta entisestään. On tärkeää Suomenkin varmistaa, että humanitääriseen apuun kohdistettu rahoitus pysyy tässä avun tarpeessa perässä, ja myös tämä selonteossa oleva neksusajattelu vahvistaa sitä, että kehitysyhteistyövaroja ja eri rauhanvälityksen toimia pystytään yhteisesti käyttämään tämäntyyppisissä tilanteissa. Erityisesti tärkeää on muistaa konfliktialueet ja hauraat alueet — siellä köyhyyden poiston ja Agenda 2030:n kehitystavoitteiden saavuttaminen on todella riskinalaista ja vaikeaa. Tässä kansalaisjärjestöillä, humanitäärisen avun järjestöillä, on paljon osaamista.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa, on sama kuin mitä edellinen edustaja nosti: Elämän edellytykset maapallolla heikkenevät. Tämä on keskeisin viesti YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin tällä viikolla julkaisemassa kuudennessa arviointiraportissa. Ilmastonmuutoksen pysäyttämisen lisäksi nyt keskustelu on kääntynyt siihen, kuinka vääjäämättömään muutokseen tulisi valmistautua ja varautua. Tutkijoiden mukaan varautumista ei ole tehty tarpeeksi, ja tämä huomio nousi etenkin saarivaltioiden puheenvuoroissa myös Glasgow’n ilmastokokouksessa. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan laaja-alaisia toimia kaikilla politiikkasektoreilla johdonmukaisesti. Yksi tärkeä työkalu on kehitysyhteistyö ja kasvava ilmastorahoitus. Ilmastonmuutoksen lisäksi yksi elämän edellytyksiä koskeva, koko ajan kasvava uhka on myös luonnon monimuotoisuuden kato. Nämä molemmat selonteossa huomioidaan kyllä hyvin. Lisäksi Suomella on paljon osaamista luonnonvarojen kestävässä hallinnassa ja käytössä, ja tämä on siellä selonteossa myös mukana. 
On muutenkin todettava, että selonteossa on valittu hyvät painopistealueet, ja erinomaisena muutoksena pidän koulutuksen merkityksen ja painoarvon kasvua. Koulutukseen pääsy ja sen laadun varmistaminen antavat kehittyville maille ja myös jokaiselle yksilölle mahdollisuuksia työhön ja elinolosuhteiden paranemiseen.
No, tässä selonteossa tavoiteltiin ylivaalikautisuutta, ja sisällön osalta se saavutettiin, mutta kuten todettu, tämä rahoituksen tiekartta siitä jäi puuttumaan. Olen kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, ja haluan KPT:n raportista nostaa muutamia sisältöjä: Arviossa nostetaan esille, että yksi merkittävimmistä puutteista on hallitusohjelman mukaisen, ylivaalikautisen rahoituksen tiekartan puuttuminen. Näin Suomen kunnianhimoiset painopistealueet jäävät hieman ontoiksi ja varmuutta tavoitteista ja pitkäjänteisyydestä ei täysin saavuteta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-01T15:57:25,2022-03-01T16:02:48,Hyväksytty,1.1
2022_17_85,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_86,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kaikille asianosaisille tästä työstä kehityspolitiikan tilannekuvan ja tulevaisuuskuvan kokoamiseksi. Mielestäni kokonaisuus on ansiokas. Pääsin itsekin olemaan tuossa työssä mukana ja luin ihan mielenkiinnolla tämän ulkoasiainvaliokunnan mietinnön. Mielestäni siihen on nostettu oikeita asioita.
Kehitysyhteistyön arvo korostuu erityisesti nyt kriisien keskellä, kuten tänäänkin on todettu. Ilmastonmuutos, korona ja nyt kansainväliset valtavat levottomuudet — kyllähän tässä välissä kehitysyhteistyön merkitys vain korostuu. Valitettavasti aika moni maa on kuitenkin leikannut kehitysyhteistyöstä, ja sen näemme tietenkin naisten oikeuksissa, väestön koulutustasossa ja ruokaturvassa tällä hetkellä, näissä tavoitteissa, mitkä ovat Suomen kärjessä. 
Kehitysyhteistyön tulee keskittyä tukemaan kohdemaiden hallintoa ja rakenteita pysyvän muutoksen tavoittelussa. Selonteon puute on kuitenkin se, että kun emme linjaa tätä pysyvää rahoituksen nostoa tai selkeää päämäärää, kuinka paljon vuosittain kehitysyhteistyötä tulee lisätä, jotta pääsemme tähän 0,7 prosenttiin bktl:stä, niin samalla menetämme ehkä hiukan kunnianhimon tasoa. Ajattelen kyllä, että vaikka se vaatisi pidemmällä olevan vuosiluvun, niin tämä vuosittainen panos tulisi pystyä kuvaamaan kirjallisesti. 
Kyllähän tässä on pohjalla myös tarve luottamukseen. Rahaa annetaan täältä eduskunnasta, vaikka emme itse näe, mihin se konkreettisesti päätyy tai kohdentuu, kenen avuksi se kehitysyhteistyön resurssi kohdentuu. Tästä käydään usein keskustelua. Toisaalta ajattelen, että sama tilanne meillä on oikeastaan kaiken lainsäädännön kohdalla. Kun puhumme kehitysyhteistyöstä, on tärkeää tunnistaa, mistä osatekijöistä virallinen kehitysapurahoitus koostuu, ja sen tilastotiedon saatavuuden, helppokäyttöisyyden ja viestinnän eteen toivon ministeriön edelleen tekevän töitä, jotta se on meille mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Kehitysyhteistyön vaikuttavuus on kuitenkin tutkimusten mukaan hyvällä tasolla. Sen lisäksi ajattelen kuitenkin, että sen kehittäminen ja avoimuus siinä on aina hyvä asia eduskunnan suuntaan.
Kiitän tätä selontekoa erityisesti koulutuksen nostamisesta pääkärkiin, ja lisäksi kiitän ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että erityisesti ammatillinen koulutus on noussut valiokunnan prioriteeteissa. Kun Afganistanissa naiset polttivat koulutodistuksiaan vallan vaihtuessa, moni kysyi, menikö Afganistanin vuosikymmenien kehitysyhteistyö hukkaan. Koulutusta ei pidä kuitenkaan nähdä paperina, vaan koulutus on ennen kaikkea laaja-alaista, kriittistä ajattelua, ymmärryksen ja toisia kunnioittavan asenteen oppimista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-01T16:02:48,2022-03-01T16:06:04,Hyväksytty,1.1
2022_17_87,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_88,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko. Perussuomalaisten edustajat jättivät ulkoasiainvaliokunnassa asiaa käsiteltäessä valiokunnan mietintöön vastalauseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että selonteko on puutteellinen ja laadittu vääristä lähtökohdista. Selonteko on pikemminkin laaja luettelo kehityspolitiikkaan jo vuosikymmeniä liitetyistä käytännöistä ilman sen syvempää analyysia niiden toimivuudesta tai vaikutuksista. Vastalauseen kannanottoehdotuksessa perussuomalaiset esittivät, että eduskunta ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta. Eduskunta edellyttää, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulee olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tietoon.
Arvoisa puhemies! Ukrainassa on nyt suuri, akuutti, humanitäärinen kriisi, ja me perussuomalaiset emme halua sekoittaa sen tilannetta tässä selonteossa käsiteltävään perinteiseen malliin, pitkäjänteiseen kehitysapuun. Ne ovat eri asioita. Me ymmärrämme hyvin, mikä Ukrainan tilanne on tällä hetkellä, ja osaamme sen huomioida, mutta tämä kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko käsittelee pitkäjänteistä, lähinnä Afrikkaan menevää kehitysapua.
Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa näkyvästi kehitysavun ongelmista. Uutisoinnin mukaan: 
”Kehitysapua valuu eliitin pankkitileille veroparatiiseihin: 
Maailmanpankin tutkijat seurasivat, mihin rahaa virtasi köyhistä maista silloin, kun ne saivat rahallista apua. 
Tutkijat löysivät matemaattisen kaavan. Kun maa saa lisää apua prosentin bruttokansantuotteestaan, maan kansalaisten talletukset veroparatiiseihin kasvavat 3,4 prosentilla. 
Kun otoksena on 22 köyhintä maata, jotka saavat keskimäärin apua 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin tutkimuksen mukaan noin 7,5 prosenttia. 
Seitsemän köyhimmän maan kohdalla, jotka saavat apua 3 prosenttia bruttokansantuotteestaan, avusta vuotaa veroparatiiseihin jo 15 prosenttia.”
Arvoisa puhemies! Näin kirjoittaa siis Helsingin Sanomat, joka Kansallisen mediatutkimuksen mukaan tavoittaa viikossa lähes 2 miljoonaa suomalaista. Kyse ei ole siis mistään julkisuudessa parjatusta vaihtoehtomediasta, joten luulisi kelpaavan hallituksellekin lähteeksi. Avainsanat kyseisessä jutussa ovat paljon puhuvia: tiede ja korruptio.
Kuten vastalauseessa huomautamme, kuvaus kehittyvien maiden vallitsevasta tilanteesta ja kehityksestä on harhaanjohtava ja epärealistinen. Selonteossa annetaan muun muassa ymmärtää demokratiakehityksen vahvistuneen, vaikka viime vuosi oli selvitysten mukaan viides vuosi peräkkäin, jolloin autoritääristen hallintojen suuntaan siirtyvien maiden määrä ylittää demokratian suuntaan siirtyvien maiden määrän. Myöskään korruptio ei tutkimusten mukaan ole merkittävästi vähentynyt lainkaan kehittyvissä maissa viimeisten 20 vuoden aikana.
Hyvät edustajakollegat! Kehitysavun ongelmat ovat niin ilmeiset, että jopa Suomen päämediat kirjoittavat niistä. Toteankin tähän loppuun, että perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksamisen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain budjetin ylijäämästä ja lisäksi Suomen tulisi pikimmiten vaatia kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Jos itse saisin päättää, veroilmoitukseen laadittaisiin semmoinen raksitettava kohta, että haluan osallistua tähän kehitysapuun.
Arvoisa puhemies! Esitän mietinnön mukaisen vastalauseen: ”Eduskunta ei hyväksy tavoitetta kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisesta. Eduskunta edellyttää, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulee olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tietoon.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-01T16:06:06,2022-03-01T16:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_17_89,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Näin. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_90,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän ylivaalikautiseen kehityspoliittiseen selontekoon on tietysti alkuun todettava se, mitä edustaja Mäenpääkin sanoi, että on tärkeää pitää yllä humanitääristä ja kriisiapua maille, joissa ihmiset kärsivät. Ukraina tarvitsee kaiken tukensa tällä hetkellä, ja on hyvä, että Suomi on osallistunut avustamiseen. Tätä avustusosuutta varmasti tullaan lisäämään tässä jatkossa, koska tilanne on kamala, mitä siellä tällä hetkellä siviilien kohdalla tapahtuu.
Mitä tulee tähän ylivaalikautiseen selontekoon kehitysyhteistyöstä, niin tästä täytyy nostaa muutama tärkeä asia esille:
On hyvä, että me pyritään auttamaan kehittyviä maita tavalla tai toisella pääsemään kiinni inhimilliseen elämään. On hyvä auttaa lapsia ja tyttöjä ja naisia pääsemään osaksi yhteiskuntaa ilman syrjintää ja eristämistä. Lisäksi kaikenlainen väestön lisääntymistä hillitsevä seksuaalivalistus ja terveydenhuolto on kaikkien mielestä kannatettavaa. Mutta sitten kun pureudutaan kehitysyhteistyöhön, niin joskus sieltä käy ilmi aika helposti se, että se ei ole niin tehokasta, ja ei ole oikein, että siellä ummistetaan silmät ja ikään kuin annetaan hiljainen hyväksyntä sille, että kehitysyhteistyörahat valuvat useassa tapauksessa hyvin paljon väärään käyttötarkoitukseen.
Tässä kehityspoliittisessa selonteossa ei ole käyty syvää analyysia sen toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Täällä annetaan ymmärtää, että demokratiakehitys olisi vahvistunut näissä maissa, minne on vuosikymmeniä tehty kehitysyhteistyötä. Tosiasiassa kuitenkin on käynyt ilmi, että vaikka viime vuosi oli selvityksen mukaan viides vuosi peräkkäin, jolloin autoritääristen hallintojen suuntaan siirtyvien maiden määrä ylittää demokratian suuntaan siirtyvien maiden määrän, niin siitä huolimatta kehitystä pidettiin hyvänä. Sitten tutkimusten mukaan myöskään korruptio ei ole merkittävästi vähentynyt lainkaan kehittyvissä maissa viimeisten 20 vuoden aikana. Nämä ovat ne asiat, minkä takia vastuullinen taloudenhoito vaatii korjausliikkeitä, jos rahat eivät mene kansalaisten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Rahankäytön tavoitteiden toteutumiselle olisi myös asetettava nykyistä selvästi tiukemmat ehdot. Tähän ei otettu sen kummemmin kantaa kuin todettiin vain, että näissä on haasteita. Perussuomalaisten mielestä olisi pitänyt myös ottaa enemmän kantaa ja analyysinomaisesti tutkia esimerkiksi Afrikassa tapahtuvaa kehitystä. Onhan käynyt ilmi, että esimerkiksi Kiina on nyt tekemässä monelta osin tyhjäksi niitä vuosikymmenien kehitysyhteistyön tuloksia, mitä Afrikassa on edes joltain osin saavutettu, nimenomaan demokratian osalta. Joidenkin arvioiden mukaan Afrikka onkin Kiinan suurvaltahaaveiden laboratorio, jossa he saavat toteuttaa omia kokeilujaan kaikelta osin hyvinkin vapaasti. Tapa, jolla he saavat Afrikan valtiot oman päätösvaltansa alle, on sitoa heidät tiukasti hyvin isoihin velkoihin sen niin kutsutun kehitysyhteistyönsä kautta. Tämä myös tarkoittaa silloin sitä, että Afrikan valtioissa on hyvin paljon sitten tullut tavaksi käyttäytyä siten, että jopa EU:n huomiot ja arvot jäävät vähemmälle, jos siinä on kiinalainen osapuoli heidän valtiossaan keskeisenä toimijana. Tällainen kehitys pitäisi jollakin tavalla pysäyttää, koska kehitysyhteistyön vaikuttavuus ei muuten missään tapauksessa ole hyväksyttävää Afrikan mantereella.
Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että jos tähän 0,7 prosentin bruttokansantuotetavoitteeseen mennään, niin se tarkoittaa sitä, että vuoteen 2030 mennessä meille tulee noin 600 miljoonaa euroa lisää kustannuksia veronmaksajille. Ja nyt kun tiedetään, että valtion budjetti on alijäämäinen vuosi toisensa perään, niin sehän tarkoittaa silloin sitä, että me rahoitamme sitä lisääntyvää kehitysyhteistyötä — joka on osin hyvin tehotonta — velkarahalla. Tämä ei ole hyväksyttävää niin kauan kun kehitysyhteistyörahojen käyttö ei ole täysin läpinäkyvää eikä siinä ole myöskään tuloksellisuutta kaikilta osin, [Puhemies koputtaa] ei vain joltain osin.
Arvoisa puhemies! Vielä olisin muutaman sanan sanonut muuttoliikkeen vaikutuksista, mutta jätän ne sitten myöhemmälle hetkelle.
Tässä vaiheessa täytyy todeta, että kannatan edustaja Mäenpään tekemää vastalausetta tämän mukaisesti, mitä perussuomalaiset ovat mietinnössä esittäneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-03-01T16:11:21,2022-03-01T16:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_17_91,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Näin. — Vielä edustaja Kiljunen, ja sen jälkeen ministeri Skinnari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_92,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Arvostan sitä, että me täällä käymme keskustelua tästä ylivaalikautisesta selonteosta, ja ministerikin on paikalla kuuntelemassa tätä keskustelua — arvokasta sinänsä. 
Tietenkin me elämme, arvoisa puhemies, hieman surrealistista aikaa. Tässä hetki sitten sain puhelun, jossa ihminen pyysi Suomelta, meiltä, minulta, apua siihen, kun Harkovassa ovat sairaanhoito-oppilaitoksen oppilaat olleet jo vuorokauden laitoksensa kellarissa ja pommit räiskyvät ympärillä, ja yksi oppilaista yritti jo päästä rautatieasemalle pakoon, eikä päässyt vaan kuoli — että auttaisimmeko me. Arvoisa puhemies arvaa, minkälaisia tuntemuksia minun sisälläni tästä asiasta on. Apuni varmaan oli enemmän kannustavaa, ja yritin miettiä, ja soitinkin itse asiassa muuten Ukrainaan tietyille tahoille, pystyttäisiinkö tässä jotakin tekemään. Tilannehan on täysin toivoton Harkovan osalta: kaupunki on piiritetty. Euroopassa käydään sotaa. [Mika Niikko: Järkyttävää!] Euroopassa käydään sotaa. Tämä on uskomaton tilanne. 
Me käymme kuitenkin keskustelua täällä ylivaalikautisesta selonteosta kehityspolitiikan osalta, ja luonnollisesti meidän pitää katsoa myöskin tämän järkyttävän sotatilanteen ylitse ja nähdä, että meillä on roolimme tässäkin. Olen arvostanut sitä, että tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisesti kriittisessä tilanteessa tässä salissa vallitsee konsensus. Me olemme yhtä mieltä, ja, arvoisa puhemies, korostan myöskin sitä, että kun ulkoasiainvaliokunta on käsitellyt näitä mietintöjä, mukaan lukien näitä kehitysyhteistyöpoliittisia selontekoja, niin meillä on ollut pitkä historiallinen traditio, arvoisa ministeri, myöskin sen suhteen, että me pystymme löytämään näissä isoissa kysymyksissä yhteisymmärryksen. Sitä suuremmalla syyllä olen vähän harmissani siitä, että perussuomalaiset irtautuvat tästä yhteisestä näkemyksestä silloin, kun me puhumme globaalikehityksestä, hyvinvoinnista maailmanlaajuisesti, niistä voimavaroista, joita Suomen puolelta tähän yhteiseen kehitykseen annetaan, ja myöskin siitä, miten me siinä sitten samassa prosessissa itse olemme osallisia tässä kehityksessä, ja se on harmi, että me emme tässä löydä nyt yhteisymmärrystä. 
Sitä suuremmalla syyllä, arvoisa puhemies, tulee tärkeäksi, että me laadimme näitä ylivaalikautisia selontekoja, nimittäin kehitysyhteistyö on aidosti asia, jota pitää pystyä tekemään ylitse suomalaisten vaalikausien. Tässä tehdään toimintoja, joissa pyritään sekä suunnittelemaan sitä kehitysyhteistyökokonaisuutta, hakemaan kohdemaat, joihin tehdään kehitysponnisteluja selkeästi, että tekemään myöskin ne linjaukset, jotka koskevat sitä, mitkä ovat painopisteitä kehitysyhteistyössä, ja ne edellyttävät pitkäjänteisyyttä. Yksi pitkäjänteisyys — arvoisa ministeri, kysyinkin sitä myöskin teiltä suoraan — on myöskin määrärahat ja määrärahatasot. 
Nythän me olemme nähneet viimeisinä vaalikausina valitettavasti sen, että niin sanotut porvarihallitukset kun ovat tulleet valtaan, meillä kehitysyhteistyön määrärahat rajusti laskevat. Viimeisin hallitus laski oikeinkin reippaasti ja myöskin laadullisesti muutti sitä siihen suuntaan, että meillä nimenomaan humanitaarinen apu ja kansalaisjärjestöapu laadukkaimpina apumuotoina lähes rojautettiin ja sitä apua, jonka määrärahoja muutenkin supistettiin rajusti, sitten ohjattiin vähän toisentyyppiseen, enemmän vienninedistämisen suuntaan kuin siihen laadukkaimpaan kehitysyhteistyöhön, missä myöskin tulokset ovat selkeimmin nähtävissä köyhyyden voittamisen näkökulmasta. Sen takia nämä määrärahat ovat heiluneet meillä. 
Nyt meillä on hallitus, Sanna Marinin hallitus, joka on aidosti panostanut kehitysyhteistyöhön, myöskin nostanut määrärahoja — nostanut määrärahoja, taso on noussut 0,35 prosentista jo 0,5 prosenttiin. Ja nyt sitten ministerille esitetään se kysymys: Hienoa, että tähän on kirjattu ylös se 0,7 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Me olisimme tässä eduskunnan puolesta, ainakin monet, toivoneet sitä, että siinä olisi aikataulutettu tämä selkeämmin, ja haluaisin vähän kuulla myöskin ministerin pohdiskeluja tästä kokonaisuudesta, miten me arvioimme tämän 0,7 prosentin saavuttamista. Nimittäin nyt me kirjaamme sen niin, että vuonna 2030, kyllä, mutta haluaisin muistuttaa kuulijoita myöskin siitä, että me teimme tämän lupauksen muuten 1970-luvun alussa, että 1970-luvun loppuun mennessä me saavutamme tuon 0,7 prosenttia. Puhemies voi laskea, kuinka monta vuosikymmentä sitten tämä lupaus tehtiin. Kerran se on saavutettu, vuonna 91, ja silloinkin osittain vahingossa, kun kansantuote laski. Silloin saatiin se 0,7:n ylitys, muulloin ei. Me olemme siis jäljessä muista Pohjoismaista, jotka kaikki muut — kaikki muut Pohjoismaat — saavuttivat tuon 0,7 prosenttia 1970-luvulla. Eli tässä suhteessa meillä on, kuten täällä jotkut edustajat sanoivat, hienoinen häpeätahra, ja sen eteen on hyvä tehdä töitä. Arvostan sitä, että myöskin tähän selontekoon on nyt kirjattu se, että me tuota 0,7:ää prosenttia tietysti haemme, ja siinä oli myöskin laatukriteerinä keskeinen huomio siitä, että pyritään kaikkein vähiten kehittyneille maille saamaan tämä 0,2 prosenttia. [Puhemies koputtaa] 
Tämä on laadukas esitys, ja toivon, että siitä huolimatta, että perussuomalaiset ottavat tästä etäisyyttä, me kaikki muut yhdessä tämän voimme hyväksyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T16:17:16,2022-03-01T16:22:48,Hyväksytty,1.1
2022_17_93,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Näin. — Tässä välissä ministeri Skinnari, 5 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_94,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia kollegoita kiittämällä ulkoasiainvaliokuntaa mietinnöstä. Kiitokset myös muille selontekoa käsitelleille valiokunnille, kaikille teille. Eduskunta on ollut todella aktiivisesti mukana selontekoa valmisteltaessa ja sen tekemisessä, ja olemme ulkoministeriössä suuresti arvostaneet kaikkien eduskuntaryhmien kanssa käytyä dialogia.
Kaiken kaikkiaan Suomen osallistumisesta kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi on säädetty Suomen perustuslain 1 §:ssä. Kehityspolitiikan kautta Suomi voi olla mukana vaikuttamassa kansainvälisen kehityksen suuntaan. Tämän työn ajankohtaisuus ja tämän työn merkitys ovat erityisesti korostuneet viime päivinä.
Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne ja Venäjän toiminta ovat järkyttäneet meitä kaikkia. Humanitäärisen avun päätöksin kykenemme antamaan tukea kodeistaan pakeneville ukrainalaisille, ja kehityspoliittisin toimin olemme olleet vahvistamassa Ukrainan yhteiskuntaa ja sen resilienssiä jo ennen tämän sodan alkua, ja työ jatkuu entistä määrätietoisemmin.
Arvoisa puhemies! Selonteko linjaa toimintaamme pitkällä aikavälillä mutta mahdollistaa myös nopean reagoinnin. Tämä on nähty viime päivinä, kun pystyimme muutamassa päivässä osoittamaan uutta tukea Ukrainan avuksi. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Valiokunnan mietinnössä huomioidaan kehityspolitiikan tärkeät päätavoitealueet, jotka edustavat Suomen vahvuuksia ja joita on myös uudistettu. Tämänhetkinen kansainvälinen tilanne osoittaa, miten tärkeää on tukea esimerkiksi demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä. Tähän tullaan panostamaan vahvasti, ja uusi Oikeusvaltiokeskus on aloittanut työnsä vauhdilla. Kaiken kaikkiaan viisi päätavoitealuetta koskevat kaikkia suomalaisia kehityspolitiikan toimijoita. Yhteiskuntamme laajapohjaista mukanaoloa tulee entisestään lisätä, ja suomalaiseen tapaan kansalaisyhteiskunnan esimerkki voi vauhdittaa ihmisoikeusperustaista kehitystä ja yhteiskuntien avoimuutta ja tasa-arvoisuutta.
Mietinnössään ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä selonteon keskeisiä linjauksia, joiden mukaan Suomen kehityspolitiikan lähtökohtana on kehittyvien maiden omistajuus ja tarpeet — en voisi olla tästä enempää samaa mieltä. Kuten valiokuntakin toteaa, meidän on keskityttävä järjestelmätason muutoksiin, jotta kumppanimaat voivat ajan myötä itse vastata maan hyvinvoinnista ja toimeentulosta.
Valiokunnan mietinnössä toivottiin, että selonteossa olisi ollut laajempaa analyysia globaalista kehityksestä, rahoitusvirroista ja instituutioista. Siihen sisällytettiin tiivis arvio suurimmista kansainvälisistä haasteista, ja päätavoitteeksi asetettiin Suomen toiminnan linjaaminen pitkäjänteisellä tavalla.
Arvoisa puhemies! Menen sitten vielä näihin edustajien kysymyksiin: 
Edustajat Honkasalo ja Kiljunen, 0,7 prosentin tavoite: Olemme päässeet lähelle 0,5 prosentin tavoitetta ja nostaneet merkittävästi kehitysrahoitusta hallituskauden aikana. Tämä työ jatkuu, yhdessä — kiitos siitä. Työtä pitää tehdä edelleen.
Edustaja Honkasalo, yksityisen rahan vaikuttavuus: Sitä pitää kehittää, sitä pitää uudelleen nähdä ja pystyä kohdentamaan. Julkinen rahoitus ei yksin tule riittämään. Finnfund tekee tässä erinomaista työtä.
Edustaja Mäenpää, Maailmanpankin tutkimuspaperi, johon käsittääkseni viittasitte: Tutkitussa Maailmanpankin rahoituksessa on mukana suoraa budjettitukea, jota Suomi ei ole myöntänyt tai maksanut vuoden 2015 jälkeen. Käytännössähän tässä on kysymys laittomista rahavirroista, eli selvityksen tiedot kertovat jälleen kerran veroparatiisien haitallisuudesta. Veronkierto kaiken kaikkiaan, aggressiivinen verosuunnittelu, vaikuttaa kielteisesti talouteen ja kehitykseen monin eri tavoin, ja Suomi panostaa kehitysyhteistyössä juuri näihin verovastuukysymyksiin.
Edustaja Niikko, Kiina-kysymys: Olette aivan oikeassa, että pitää olla aktiivisempi, pitää olla parempi. Siksi juuri Euroopan unioni on uudistanut kehitysrahoitusarkkitehtuuria. Siksi juuri komissaari Urpilainen on aktiivisesti lanseerannut esimerkiksi Global Gateway ‑konseptin. Me teemme valtavasti työtä, jotta me olemme siellä omilla arvoillamme, omilla ratkaisuillamme läsnä, ja toivomme tässäkin teidän kanssanne hyvää yhteistyötä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-01T16:22:50,2022-03-01T16:28:16,Hyväksytty,1.1
2022_17_95,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_96,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun haluaisin huomauttaa tässä kohtaa, että on tietysti helppo sanoa, että sinne kehitysapuun pitäisi laittaa lisää rahaa, mutta sitten yleensä pitää vähän hiljaisempaa, kun kysytään, mistä ne rahat otettaisiin. Tosiasia kuitenkin on, että tällä hetkellä Suomi maksaa yli miljardin vuodessa kehitysapua ja nousujohteisesta taloudesta huolimatta tämä raha on ollut velkarahaa periaatteessa jo vuosikymmenen ajan. Suomen talous ei ole ollut plussalla sitten Nokia-kuplan hulluimpien vuosien, minkä seurauksena myös kehitysapu on periaatteessa velkarahaa, eli me otamme velkaa maksaaksemme muille rahaa. Eikö meidän pitäisi ensin hoitaa omat asiamme kuntoon, niin että olemme ylijäämäisiä ja voimme lyhentää omaa velkaamme pois, ja sen jälkeen vasta auttaa muita?
Tämä Suomen kehitysapuosuus on varsin suuri. Se on yli kaksi kertaa suurempi kuin esimerkiksi tämä EU:n yhteinen potti ensimmäisessä vaiheessa Ukrainan kriisissä auttamiseen. Se on valtavan suuri raha, mitä Suomi joka vuosi laittaa kehitysapuun. Hyväksyn sen, että tehdään humanitääristä apua, autetaan ihmisiä pakolaisleireillä, sen verran kuin nyt Suomen osuus siitä asiasta kansainvälisessä yhteisössä YK-järjestöjen kautta on, ja hyväksyn myöskin kriisinhallinnan, että saadaan sodat loppumaan, koska sotahan sen kaiken kurjuuden lähtökohta ja syy useimmiten on. Jos ei ole rauhaa, ei ole mitään muutakaan. Mutta ihmisiä pitäisi opettaa auttamaan itse itseään, ei lähteä sitoutumaan vuosikymmenten mittaisiin rahanlaittoprojekteihin, joiden vaikutukset ovat varsin vaatimattomia, kuten ollaan todettu. Se on veden kantamista kaivoon ja vanhan kansan tarinan mukaan hölmöläisten touhua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-01T16:28:16,2022-03-01T16:30:01,Hyväksytty,1.1
2022_17_97,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_98,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä minusta nostaa tietysti tärkeän teeman esille; sen, miten apu sillä tavalla suuntautuisi, että se aidoimmin auttaisi niitä yhteiskuntia itseänsä kehittämään, joita me tuemme. Sehän on se lähtökohta. Ei kannettu vesi kaivossa pysy. Kyllä me tämän kaikki hyvin ymmärrämme. Ministeri tässä kuvasi omassa esityksessään sitä, että koulutusyhteistyö on se lohko, mihin me olemme erittäin voimakkaasti panostaneet — juuri niin. Muutkin meidän ponnistuksemme tähtäävät aidosti siihen, että nämä yhteiskunnat eli kehitysmaat itse ottavat viime kädessä vastuun. Sen takia me muun muassa verotuksen suunnittelua tuemme siellä, niin että ruvetaan verottamaan omissa yhteiskunnissa kunnolla, ja läpinäkyvyyttä koko siihen yhteiskuntapolitiikkaan myöskin. Nämä ovat kaikki niitä toimia, joilla me yritämme kannustaa niihin kehitysponnisteluihin itse näissä kehitysmaissa.
Mutta sitä minä en, arvoisa puhemies, ymmärrä lainkaan, mihin edustaja Mäkelä viittasi sillä, että meillä ei olisi varaa osallistua kansainväliseen kehitysyhteistyöhön samalla tavalla — aivan samalla tavalla — kuin kaikki vauraimmat valtiot maailmassa osallistuvat. Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista kaikilla tasoilla mitattuna, ja meidän velka-asteemme, mihin edustaja Mäkelä viittasi, on yksi alhaisimpia maailmassa kaikista ja EU-alueellakin yksi alhaisimpia velka-asteita kokonaisuudessaan. Jos tämä yhteiskunta pidättäytyisi kehitysyhteistyöstä, arvoisa ministeri, meillä löytyisi Euroopasta aika monta maata, jotka voisivat sanoa suoraan, että kun kerran Suomikin pidättäytyy kehitysyhteistyöstä viittaamalla omiin varoihinsa ja niiden puutteeseen, ja globaali kehitysyhteistyö loppuisi siihen. Kyllä meidän täytyy yhteisvastuulla tässä toimia ja tunnistaa se, että kansainvälisellä kehitysyhteistyöllä on onnistuttu puolittamaan globaali köyhyys ja lapsikuolleisuus on pudonnut 30 prosenttiin siitä, mitä se oli vielä 30—40 vuotta sitten, ja me olemme ratkaisevalla tavalla avittaneet myöskin väestönkasvun hillinnässä.
Arvoisa puhemies! Tämän vuosisadan loppuun mennessä puolet maailman syntyvistä lapsista syntyy Afrikassa, siinä köyhimmässä maanosassa maailmassa, juuri sen vuoksi, että se on köyhin maanosa maailmassa. On meidän yhteinen intressi tukea Afrikkaa kehitysponnisteluissa, jotta he selviävät itse, ja se myöskin on keskeinen tekijä hillitsemään väestönkasvua.
Edustaja Mäkelä, kannetaan rohkeasti ja reippaasti tätä solidaarisuutta ja yhteisvastuutamme globaalimitassa. Viime kädessä siinä on jopa valistunutta itsekkyyttä ja se auttaa myöskin meitä tässä globaaliyhteisössä selviytymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T16:30:01,2022-03-01T16:32:48,Hyväksytty,1.1
2022_17_99,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Edustaja Mäkelä. [Jani Mäkelä: Minulla on vaikeuksia mikrofonin kanssa.] — Nyt edustaja Mäkelällä toimii, kun Kiljusella sammui. — Nyt on... [Jani Mäkelä: Onko nyt mikki?] — Kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_100,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Kiljusen puheesta löysin yhden sellaisen asian, mistä olen melko lailla samaa mieltä, eli sen, että väestönkasvu on suurin globaali ongelma. Jos väestönkasvu saataisiin hillintään ja esimerkiksi olisi niin, että kaikkialla muualla maailmassa olisi väestöntiheys sama kuin Suomessa, niin eihän meillä mitään ongelmia maailmassa olisikaan. Siitä olemme samaa mieltä.
Mutta olen aina hieman hämmentynyt, kun kuulen tämän argumentin Suomen vauraudesta. Miten sellainen maa, joka ottaa syömävelkaa nousukaudella, voi määritellä itsensä vauraaksi? Tätä on todella vaikea ymmärtää, että kun me otamme velkaa siihen, että me hoidamme omat lapsemme, vanhuksemme, puolustuksemme ja koulutuksemme, niin me olisimme jotenkin erityisen vauras maa. Lisäksi on tilastollinen tosiasia, että Suomen kansalaisten varallisuuden kehittyminen on jäänyt meidän pohjoismaisesta verrokkiryhmästämme merkittävästi jälkeen 2000-luvulla — todennäköisesti siihen on syynä se, että me teimme virheen ja liityimme euroon — mutta suomalaisten varallisuus on jäänyt jälkeen myöskin monista Etelä-Euroopan maista, siis kertynyt varallisuus ja omaisuus. Suomalaiset ovat pohjimmiltaan hyvin kädestä suuhun elävä kansa, jota ei todellakaan voi mielestäni sanoa erityisen vauraaksi, ja nyt me otamme velkaa myöskin osittain korruptoituneiden hallitusten pönkittämiseen kehitysavulla. Eli tämä oli se asia, mitä arvostelin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-01T16:32:48,2022-03-01T16:34:29,Hyväksytty,1.1
2022_17_101,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_102,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ministeri Skinnari on täällä paikalla, niin on hyvä, että kiinnititte myös huomiota tähän Afrikan kehitykseen, ja hyvä kuulla, että komissaari Urpilainen tekee työtä sen hyväksi, että afrikkalaiset saisivat jatkossakin nauttia itsenäisyyttä ja päättää itse omasta kehityksestään ilman, että ohimolla on joku väline, joka ohjaa heidän toimintaansa tiettyyn suuntaan.
Arvoisa puhemies! Tosiasia on kuitenkin se, että siitä valtionvelasta, mikä Afrikassa näillä valtioilla on, kasvava osuus on peräisin Kiinasta. Tähän perussuomalaiset ovat vastalauseessaan kiinnittäneet huomiota. Maailmanpankin mukaan Saharan eteläpuolisista maista lähes puolet on velkaongelmissa tai lähellä niitä, ja tämä tuleva ja kasvava velka sitoo heitä enemmän nimenomaan Kiinaan. Kiinalla on omat intressinsä sinne. Me tiedämme, että tämän taloudellisen aseman lisäksi Kiinasta on tullut Afrikassa myös keskeinen turvallisuuspoliittinen toimija, ja lisäksi Kiina on suunnittelemassa ja perustamassa ensimmäistä pysyvää tukikohtaansa sotilaiden osalle Afrikan länsipuolelle. Tämän kehityksen ei saa antaa jatkua siellä, koska jos tämä kehitys jatkuu niin kuin se nyt siellä jatkuu, se tulee maksamaan Euroopalle vielä ison hinnan jossain määrin ja myös niille afrikkalaisille.
Arvoisa puhemies, ja edustaja Kiljunen, haluan vielä tässä loppuun sanoa, että perussuomalaiset ovat huolissaan siitä, miten se raha käytetään. Kun me, jotka pidempään parlamentissa olemme olleet, tiedämme, että täälläkin on vuosikymmeniä tehty erilaisia tarkastusmatkoja jonnekin kehitysapukohteisiin, niin onhan siellä tullut esille yhtä sun toista niitten ihmisten kertomana, mitä siellä on ollut.
Itseäni hämmästytti tässä joitain vuosia sitten, kun olin IPUn jäsenenä — elikkä tämmöinen kansainvälinen parlamenttien välinen liittouma, jossa lähes kaikki valtiot ovat jäseninä — ja sillä oli viikon kestävä konferenssi eräässä eurooppalaisessa kaupungissa, niin en ollut missään muuten nähnyt, edustaja Kiljunen, niin paljon mustia limusiineja ja edustusautoja kuin siellä konferenssialueella. Suomalaiset tulivat tapansa mukaan raitiovaunulla vaatimattomasta hotellista paikalle, mutta nämä Afrikan maista tulevat henkilöt tulivat hienoilla limusiineilla, ja oli kuule niin paljon kultaa, etten ole sellaista nähnyt missään ranteessa ihmisellä ennen kuin siellä näin. Ja kyllä se herätti kysymyksen, kun ekan kerran tämmöisen omin silmin kohtasi, että tässäkö se meidän kehitysyhteistyön tulos on, että afrikkalaiset kansanedustajat painattavat käyntikortteihinsa prinsessan ja prinssin titteleitä sen mukaan kuin saavat asemaa.
Kyllä se vain totta on, ei pelkästään se, mitä edustaja Mäenpää tänään sanoi, kuinka on käynyt ilmi, että sitä rahaa valuu hukkaan, vaan myös se, että tämä on jostain syystä meillä kuitenkin hyväksytty. Ja tällaista me emme voi hyväksyä. Sen takia perussuomalaiset eivät halua lisätä kehitysyhteistyön määrärahoja ennen kuin se on läpinäkyvää, ja silloinkin, jos me haluamme lisätä rahaa, niin se koskee ainoastaan nimenomaan niitä humanitäärisiä ja erilaisia kriisejä, mitä maailmassa tapahtuu, kuten Ukrainassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-03-01T16:34:29,2022-03-01T16:37:51,Hyväksytty,1.1
2022_17_103,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Vielä edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_104,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä siirtyy nyt kehityspoliittiseen debattiin. Mielelläni joihinkin noista suoraan vastaan:
Edustaja Niikko on varmasti oikeassa, että kansainvälisissä kokouksissa näkee paljon limusiineja ja myöskin kun maailmalle menemme, näemme hyvin eriarvoisia yhteiskuntia. Globaalin kehitysyhteistyön tehtävänä on nimenomaan avittaakin köyhyyden ongelman ratkaisemista ja tähän eriarvoisuuteen kiinnittää huomiota. Muun muassa verotuskäytäntöjä pyritään juuri viemään myöskin kehitysmaihin. Tämä on tietenkin se lähtökohta.
Miten rahoja käytetään kehitysmaissa? Arvoisa puhemies, minä kyllä oletan, että nämä kehitysyhteistyömäärärahat on ehkä kaikkein tarkimmin seurattuja budjettieriä. Tässä on hyvin tarkat seurantajärjestelmät. Ja yksi iso kysymys on ollut tässä laatupuolessa se, käytetäänkö kehitysrahoja todellakin kehitysmaiden köyhyyden ongelmien ratkaisemiseksi niissä maissa itsessään vai ovatko ne viennin edistämistä ja jääkö se sidottu apu itse asiassa avun antajalle? Eli kun se on bisneksen välineenä, niin se jää helposti tänne eikä menekään sinne, mihin sen pitäisi mennä. Nämä on niitä isoja kysymyksiä, joita kehityskriitikot juuri arvioivat tässä kehitysyhteistyössä, kuinka me varmistamme, että se menisi mahdollisimman hyvin perille. Kansalaisjärjestöapu on tässä suhteessa todettu kaikkein tehokkaimmaksi avuksi, ja kun te olitte hallituksessa, valitettavasti te leikkasitte puoleen kansallisjärjestöjen avun, joka on kaikkein laadukkainta. Eli jos te olette huolissanne avun perillemenosta, niin miksi mentiin leikkaamaan tätä tärkeintä lohkoa?
Tässä on pohdittu muitakin kysymyksiä, kuten onko Suomella varaa. Viittasin siihen, että UNDP-kehitysindikaattoreilla ja bkt per capita -luvuilla Suomi kuuluu maailman tusinan rikkaimman, vauraimman, maan joukkoon. Eli ei meillä ole kysymys siitä, etteikö meillä olisi varaa olla osana siinä globaalissa kehitysponnistelussa, mitä kaikilta muiltakin vaadimme, vaan siitä, onko meillä tahtoa siihen.
Te, edustaja Niikko, viittasitte Kiinaan ja Kiinan intresseihin Afrikassa. Kyllä, varmasti tuo pitää paikkansa, että maat ovat velkaantuneet runsaasti Kiinalle. Kannattaa tietysti katsoa sitä historiaa vähän laveammin: Aikanaan kun Afrikan maat itsenäistyivät — suurin osa maanosasta 60-luvulla lopullisesti — sinne jäi suuri taloudellinen riippuvuus Euroopan entisistä siirtomaaisännistä, joille oltiin pitkälti velkaantuneita. Syntyi niin sanottu neokoloniaalinen järjestelmä. Sittemmin kansainväliset rahoituslaitokset ovat olleet ne, mille ollaan oltu voimakkaimmin velkaantuneita. Nyt siellä on Kiina keskeisenä toimijana. Kyllä, maissa on ollut velkariippuvuutta erilaisille toimijoille siitä avusta ja rahoituksesta, joita sinne on annettu, ja sillä on sidottu päätöksentekijöiden käsiä. On erittäin hyvä, että te nostatte tämän ilmiön esille, ja on erittäin hyvä, että me analysoimme sitä ja olemme tarkkoja sen suhteen.
Suomihan on pyrkinyt nimenomaan antamaan laadukasta apua sillä tavalla, että Suomen omat intressit eivät olisi siinä päällimmäisinä vaan ne kehitysponnistelut — mutta myöskin suomalainen talouselämä ja yritykset ovat mukana näissä kehitysponnisteluissa niillä kriteereillä, jotka me yhdessä silloin hyväksymme, kun me tätä kehitysyhteistyötä tehdään. Tämä on kokonaisvaltainen prosessi, ja soisi, että perussuomalaiset näkevät sen, että globaali yhteisvastuu on juuri sitä samaa yhteistä vastuuta, jota me täällä Suomessa pyrimme yhteisvastuullisesti hoitamaan.
Yhteisvastuu ei tunne rajoja. Ne, jotka vahvasti ottavat suomalaisessa yhteiskunnassa köyhyyden torjunnan tehtäväkseen, [Puhemies koputtaa] tunnistavat sen saman tarpeen myöskin globaalijärjestelmässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T16:37:51,2022-03-01T16:41:09,Hyväksytty,1.1
2022_17_105,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Ministeri Skinnari, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_106,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteisvastuu, solidaarisuus ja yhdessä tekeminen ovat mitä ajankohtaisin teema, ja tässä kysyttiin sitä, miten Suomi voisi panostaa enemmän: 
Arvoisa puhemies! Suomi sai itse kehitysapua 1960-luvulla, ja siitä asti olemme pystyneet rakentamaan tämän hyvinvointivaltion, missä olemme. 
Niistä leikkauksista, mitkä kokoomuksenkin johdolla tehtiin viime vaalikaudella, niistähän me kärsimme nyt. Arvoisat perussuomalaiset, kun muut maat, jotka panostavat enemmän, tekevät myös vientiä enemmän, he ovat läsnä globaalisti laajemmin, heidän elinkeinorakenteensa ja heidän viennin rakenteensa ovat laajempia ja tätä työtä he ovat tehneet pitkään — eli arvoisat edustajat, se on maratoonilaji — kysynkin teiltä, arvoisat perussuomalaiset, ja miksen kokoomukseltakin: onko teillä malttia vaurastua ja vaurastaa Suomea? [Kimmo Kiljunen: Ja vaurastaa maailmaa!] 
Väestönkasvu, kaikki yhteiset globaalit haasteet, seksuaali‑ ja lisääntymisterveys — kyllä olen erittäin iloinen siitä, että suomalaiset yritykset ja startupit ovat olleet perustamassa neuvoloita, ja myös digitaalisesti. Meillä on paljon innovaatioita, mitkä nyt etenevät maailmalla hyvää vauhtia.
Toinen ajankohtainen aihe on tietysti eurooppalainen yhteistyö, eurooppalainen joukkue, Euroopan unioni, eli tämä niin sanottu team Europe, johon äsken viittasin, kun vastasin edustaja Niikon kysymykseen. Kyllä Eurooppa toimii nyt tässäkin yhtenäisemmin, ja voin sanoa, että se tulee näkymään Afrikassa — se tulee näkymään infrastruktuurissa, digitalisaatiossa, vihreässä siirtymässä. Eli tässäkin asiassa uskon, että Eurooppa on nyt vakavasti liikkeellä globaalisti, ja totta kai silloin me viemme myös meidän omia arvoja ja sitä tapaa toimia ja sitä kehitysrahoituksen muotoa, mitä me edustamme. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-01T16:41:10,2022-03-01T16:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_17_107,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_108,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että nostitte esille tämän vienninedistämisen. Tämä on äärimmäisen tärkeää koko eduskunnalle ja erityisesti myös perussuomalaiselle puolueelle.
Tässä kävin viime viikolla tutustumassa Dubai Expoon, ja sieltä ministerille terveisiä Severi Keinälän ryhmältä, joka on Suomen paviljongin sinne pystyttänyt. Puoli vuottahan tämä expo kestää, maaliskuun loppuun saakka, ja siellä kovasti toivottiin, että kansanedustajat tulisivat enemmänkin tällaisiin messuihin mukaan Suomen vientiä edistämään. Hyvää työtä he ovat niillä niukoilla määrärahoilla tehneet, mitä siellä on pystytty tekemään. Tämä osoittaa tietysti, että meidän täytyy olla niillä pelipaikoilla mukana, missä yritykset pääsevät esittämään innovatiivisia hankkeita ja luomaan kontakteja, tämmöisellä pelipaikalla jopa puolen vuoden ajan. Toivoisin ministereiltä, että näihin lisää panostetaan, ja tiedän, että, ministeri, olette viennin edistämisen asialla ja viennin edistämisen mies ollut jo ennen ministeriksi tuloa, ja luotan siihen, että viette parhaalla mahdollisella tavalla eteenpäin tätä vienti-Suomea kaikkialle.
Toivoisin myös, että tässä talossa kehittyisi semmoinenkin ajatus, että kansanedustajat voisivat vihdoinkin osallistua niihin vientiponnisteluihin tavalla jos toisella, koska perinteiset valiokuntamatkat eivät usein täytä sitä määritelmää, mitä meidän yrityksemme tarvitsevat. Meillä olisi paljon tässä asiassa kehittämistä, ja uskon, että tulevaisuudessa päästään siinäkin eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-03-01T16:43:18,2022-03-01T16:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_17_109,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_17_110,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustellaan nyt kahdestakin eri asiasta, jotka kyllä nivoutuvat toinen toisiinsa. Meillä on siis kehitysyhteistyö- ja kauppaministeri tässä paikalla — luonnollisesti hänelle kuuluvat molemmat lohkot — ja aidosti kyllä on sillä tavalla, että ei vahingossa ministerillä ole nämä kaksi hattua, koska kaupalla, taloudellisella yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella, voidaan tukea kehitysponnisteluita ja kehitysponnistelutkin viime kädessä myöskin edesauttavat taloudellista kanssakäymistä. Että kyllähän nämä tietysti nivoutuvat toisiinsa. 
Ongelmaksi muodostuu osittain kylläkin, mikä on se lähtökohta, kun me annamme kehitysyhteistyövaroista panosta: Onko lähtökohta se, että me edistämme suomalaista vientiä tai teollisuusmaan vientiä — ei nyt edes ole nimenomaan Suomesta kysymys, vaan tämä on globaali keskustelu, mitä tässä käydään — eli onko kysymys siitä, että antajamaan vienti-intressit ovat siinä päällimmäisenä, vai onko päällimmäisenä pohtia ne muodot ja tavat, joilla pystytään avittamaan kehitystä siinä kohdemaassa ja sen köyhyyden ongelmien voittamista? Siinä sitten on partnereina erilaisia toimijoita — on monenkeskinen yhteistyöjärjestelmä olemassa, johon tänään on tietysti viitattu paljon, on kansalaisjärjestöt, on tietysti hallinto, ja ennen kaikkea myöskin yrityselämä — ja siinä me sitten pystymme hienolla tavalla löytämään sitä yhteisymmärrystä. Meillä on paljon Suomessa yrityselämässä sellaista osaamista, jota tarvitaan myöskin kehitysmaissa, ja siinä on tietenkin mitä järkevintä, että tämä yhteistyö on synkronissa toisiinsa. Mutta kyllä meidän täytyy se lähtökohta ymmärtää, että globaalin kehitysyhteistyön tehtävä ei primäärisesti ole tämä viennin edistäminen vaan että vienti, suomalainen panos, on siinä väline eikä päämäärä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-01T16:44:54,2022-03-01T16:46:33,Hyväksytty,1.1
2022_17_111,17/2022,2022-03-01,13.59,17.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä kansalaisaloitteeseen sisältyvästä ehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_17+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_18_1,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kehityspolitiikan ylivaalikautinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 1/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 1.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Juha Mäenpää Mika Niikon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_18_2,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan on annettava lausunto. Ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Karin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on myös enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen saman 5 minuuttia. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi ja puoli tuntia. Nyt ministeri Kari, 10 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_18_3,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jos jotain olemme viime päivien aikana ymmärtäneet, niin se on se, kuinka tärkeä asia on oma turvallinen koti. Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2021 eduskunnalle selontekona asuntopoliittisen kehittämisohjelman. Selonteko ottaa kantaa meitä jokaista koskettavaan perustarpeeseen ja perusoikeuteen eli asumiseen.
Asumiseen ja asuntopolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat jatkuvasti ajankohtaisia, ja erityisen näkyviksi ne ovat tulleet myös pandemian aikana. Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa on valmisteltu pitkään keskeisten ministeriöiden ja virastojen yhteistyössä, ja sen valmisteluun osallistui parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa oli edustajat kaikista eduskuntapuolueista. Työryhmä selvitti asuntomarkkinoiden nykytilaa, ja sen mukaan Suomen asuntopolitiikassa ollaan monessa suhteessa onnistuttu. Asuntotuotannon määrä on pysynyt korkealla tasolla, ja vuokramarkkinoiden kysyntään ollaan pystytty vastaamaan viimeisten vuosien aikana. Toimivien asuntomarkkinoiden ja asuntopolitiikan edistäminen vaatii silti aina jatkuvaa työtä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamista.
Kehittämisohjelman valmistelussa kuultiin myös laajasti sidosryhmiä, ja valmistelussa pohdittiin asuntopolitiikkaa useista eri näkökulmista. Ohjelmassa huomioidaan sekä asumisen kytkeytyminen jokaisen suomalaisen arkielämään että asumisen merkittävä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Asuntopolitiikalla voidaan vastata ihmisten asumiseen liittyvien perustarpeiden tyydyttämiseen, mutta asuntopolitiikka vaikuttaa myös laajempiin kokonaisuuksiin, esimerkiksi kotitalouksien varallisuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen. Asuntopoliittinen selonteko osoittaa hyvin, miten moneen yhteiskunnan alueeseen asuntopolitiikka vaikuttaa, ja toisaalta, miten monella päätöksellä on vaikutuksia asumiseen.
Arkiset mutta välttämättömät asiat etätöiden tekemisestä karanteenissa olevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen ovat asettaneet uusia vaatimuksia myös kodille. Toisaalta on pohdittu entistä enemmän, minne asuntoja tarvitaan ja miten asumisen hinta kehittyy eri puolilla Suomea. Yhdessä paikassa vuokrataso on monen kukkarolle liikaa, toisessa taas omaa asuntoa on vaikea saada myydyksi. Asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa otetaan huomioon ja tarkastellaan myös asumisen laatuun ja asuntomarkkinoiden alueelliseen eriytymiseen liittyviä näkökulmia.
Asumisen ajankohtaisuutta aiheena alleviivaa ilmastokriisi, joka vaatii akuutteja päästövähennyksiä myös rakentamisessa ja rakennuksissa, joista aiheutuu kolmasosa kasvihuonepäästöistä. Hyvä kaupunkisuunnittelu, siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin ja asuntojen pitkäikäisyys pienentävät rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman mukaan asumisen ympäristö‑ ja ilmastovaikutuksilla tulee olla läpileikkaava rooli kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa. Asumisen haasteet eivät tulevaisuudessa ainakaan pienene.
Ilmastonmuutoksen lisäksi asuntopolitiikkaan meillä ja muualla vaikuttavat väestön ikääntyminen ja kaupungistuminen. Meidän on varmistettava, että asuntoja rakennetaan riittävästi, sillä kysyntää niille on. Erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla asuminen on kallista ja niukka asuntotarjonta voi estää työvoiman saatavuutta. Kehittämisohjelma esittää toimia myös kasvaville kaupunkiseuduille sekä asettaa tavoitteeksi, että eri puolilla Suomea on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Ikääntyneiden tarpeet tulee pystyä huomioimaan entistä kattavammin asuntopolitiikassa.
Selonteko tuo asuntopolitiikkaan kaivattua pitkäjänteisyyttä, jota myös eduskunta on edellyttänyt. Ohjelmassa asetetaan asuntopolitiikalle seitsemän keskeistä tavoitetta, joihin pyritään seuraavien vuosien aikana vastaamaan.
 Asuntopolitiikan tärkeimpänä tavoitteena on, että jokaisella olisi mahdollisuus asua hyvin ja kohtuuhintaisesti. Julkisen vallan tehtävänä on perustuslainkin mukaan edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä. Lisäksi asuntopolitiikan on luotava tasapainoisia asuinalueita ja torjuttava eriarvoisuutta. Tähän tarvitsemme monipuolista markkinaehtoista asuntorakentamista ja sitä täydentävää valtion tukemaa tuotantoa. Ajatuksena on, että asuntopoliittiset tavoitteet huomioidaan kaikissa asuntopoliittisissa toimissa seuraavien vuosien aikana.
Kehittämisohjelmassa linjataan niistä periaatteista, joita on noudatettava asuntopoliittisessa päätöksenteossa. Näitä ovat esimerkiksi asuntopolitiikan selvempi kytkeytyminen muihin politiikan alueisiin ja asuntopoliittisen politiikan kehittäminen vahvemmin yli hallinnonrajojen. Lisäksi kehitysohjelma sisältää monipuolisesti erilaisia toimia, joilla asumisen haasteita pyritään ratkaisemaan tulevien vuosien aikana. Käytännössä ohjelmaa toteutetaan erilaisina selvityksinä, lainsäädäntöhankkeina ja moninaisina toimenpiteinä. Selonteossa linjattujen toimien laajuus vaihtelee yksityiskohtaisemmista toimenpiteistä suuriin kokonaisuuksiin. Moni toimenpide myös tarkentaa hallitusohjelman linjauksia.
Kasvukeskuksissa tärkeä väline ovat MAL-sopimukset. Näiden solmimista jatketaan suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksissa tulisi jatkossa huomioida myös keskeisiä asumiseen liittyviä laadullisia tekijöitä, kuten asuntojen koko. ARA-tuotanto nähdään tärkeäksi keinoksi edistää asuntopoliittisia tavoitteita. Ohjelmassa tunnistetaan, että valtion tukemaa asuntotuotantoa tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta, mutta sen määrässä tulisi huomioida rakennusalan suhdannetilanne. Asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa linjataan myös siitä, että Suomessa tarvitaan monipuolista asuntotuotantoa. Muun muassa vapaarahoitteisella tuotannolla, yksityisillä vuokranantajilla ja valtion tukemalla tuotannolla on kaikilla oma tärkeä roolinsa asuntomarkkinoiden toimivuuden varmistamisessa. Samaan aikaan tulee huolehtia riittävästä tonttitarjonnasta ja kaavavarannosta, joten myös kunnilla on keskeinen rooli asuntopoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Myös rakennusalan kilpailun edistäminen osana asuntomarkkinoiden toimivuutta tunnistetaan ohjelmassa.
Yksi tärkeä ja iso kysymys on Valtion asuntorahaston tulevaisuus. Tämä valtion asuntopolitiikan keskeinen väline halutaan säilyttää pitkälle tulevaisuuteen, ja sen pääoman kartuttamiseksi etsitään nyt uusia keinoja. Väestöltään vähenevillä alueilla yhtenä konkreettisena ehdotuksena on parantaa ehtoja, joilla asunto-osakeyhtiöt saavat valtiontakauksia peruskorjauksiin. Näin helpotetaan niiden yhtiöiden tilannetta, joilla on vaikeuksia saada lainaa korjauksiin. Vajaakäyttöiseen asuntokantaan kohdistuvia valtiontukia jatketaan, sillä monipaikkaisuus voi avata uusia mahdollisuuksia asumisen tarpeiden muuttuessa tulevaisuudessa.
Myös sukupolvien välinen eriarvoisuus asuntomarkkinoilla on ollut paljon keskusteluissa, ja nuorten asema asuntomarkkinoilla on puhututtanut. Asp-lainojen ehtojen kehittäminen on yksi keskeinen keino parantaa nuorten asemaa asuntomarkkinoilla. Suomi on ollut kansainvälisestikin esimerkillinen maa asunnottomuuden vähentämisessä. Kehittämisohjelma vahvistaa hallitusohjelman tavoitetta asunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä.
Mahdollisia rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä sovitaan aina erikseen. On myös huomioitava se, että asuntopolitiikka elää ajassa ja tarvittavia uudelleenarviointeja on tehtävä olosuhteiden muuttuessa. Yksi esimerkki tässä on koronapandemian aikana vahvasti esiin noussut etätyön lisääntyminen. Tällä voi olla jatkossa vaikutuksia tulevaisuuden asumiseen ja sitä kautta myös asuntopolitiikkaan. Monet asuntopoliittiset toimet ja niiden vaikutukset näkyvät asuntomarkkinoilla vasta pidemmällä aikavälillä.
Kannattaa pitää mielessä, että kansainvälisessä vertailussa Suomen asuntomarkkinoilla on jo paljon hyvää: Asunnottomuutta on onnistuttu vähentämään. Tarjolla on monipuolisia asumismuotoja. Asumisen laatu ja hintataso ovat verrattain hyvällä tasolla. Tällä asuntopoliittisella kehittämisohjelmalla pyritään paitsi turvaamaan Suomen asuntopolitiikan jatkuvuus myös vastaamaan asumisen uusiin haasteisiin tulevien vuosien ja vuosikymmenten aikana. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-02T14:02:00,2022-03-02T14:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_18_4,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitokset. — Ja nyt ryhmäpuheenvuoroihin, edustaja Heinäluoma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_5,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikassa on kyse ihmisten kodeista. Koti on turvapaikka, hyvän elämän perusta, oma tila. Lapsuudenkodin muistamme koko ikämme. Oma koti on usein suomalaisen suurin investointi. Kodin merkityksen olemme huomanneet erityisesti nyt koronapandemian aikana, kun kodeissa on vietetty runsaasti aikaa.
Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että eduskunta on saanut käsittelyynsä yhden vaalikauden tärkeimmistä selonteoista, asuntopolitiikan kehittämisohjelman. Asuntopolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Maankäytön suunnittelu ja rakentaminen vievät aikaa, ja ratkaisut ovat usein pysyviä ja kalliita. Asuntopoliittisen selonteon tavoitteet konkretisoituvat lainsäädännössä. Tärkeitä uudistuksia ovat esimerkiksi pitkän korkotukimallin uudistaminen sekä asumisneuvonnan lakisääteistäminen ja myös asp-lainan uudistaminen. Toivomme, että nämä hankkeet etenevät ripeästi eduskunnan käsittelyyn.
Arvoisa puhemies! SDP:lle on tärkeää, että selonteossa korostuvat kohtuuhintaisen asumisen edistäminen ja Valtion asuntorahaston aseman säilyttäminen ja vahvistaminen ja että siinä tunnustetaan valtion tukeman asuntotuotannon tärkeä rooli asuntopolitiikassa. Selonteon yksi tavoite on, että asuntomarkkinoiden hintakehitys on vakaata. Suomen asuntomarkkinat ovat voimakkaasti jakaantuneet. Kasvukeskuksissa ihmiset painivat kovien vuokrien ja suurten asuntolainojen kanssa, kun haja-asutusalueilla asuntoja myydään pilkkahintaan. Sosiaalidemokraateille on tärkeää, että aluepolitiikalla pyritään tasaamaan näitä eroja.
Avainasemassa on kunnianhimoinen elinkeino-, työllisyys- ja koulutuspolitiikka joka puolella Suomea. On hyvä, että nyt käynnistetään tutkimushanke, jossa selvitetään, miten voidaan lisätä alueiden vetovoimaa Suomen eri puolilla ja näin vaikuttaa myös laskevien asuntohintojen ongelmaan. Toivomme selvityksen pikaista aloittamista sekä konkreettisia ehdotuksia tilanteeseen puuttumiseksi. Niin ikään pidämme tärkeänä, että valtion tukeman kohtuuhintaisen omistusasumisen mallin tarve ja tarkoituksenmukainen toteutustapa esimerkiksi aravalainoituksen kautta selvitetään.
Arvoisa puhemies! Ilman omaa kotia on vaikeaa rakentaa tasapainoista arkea. Sosiaalidemokraatit ovat iloisia Suomen menestyksekkäästä asunnottomuuden vastaisesta työstä. Sitä pitää kuitenkin sinnikkäästi jatkaa niin kauan, ettei Suomessa ole yhtäkään asunnotonta ihmistä. Annammekin vahvan tuen hallituksen tavoitteelle poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä.
Asumisen päästöjen vähentäminen on ensiarvoista, ja tulevaisuuden talot ja asuinalueet tulee rakentaa ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävästi. Lämpenevä ilmasto haastaa jo olemassa olevaa asunto- ja rakennuskantaa. Onkin tärkeää, että MAL-sopimuksissa huomioidaan ilmastonmuutoksen torjunta maankäytön, rakentamisen, asumisen lämmitys- ja energiaratkaisujen sekä liikenteen osalta tulevaisuudessa yhä paremmin.
Arvoisa puhemies! Lähiöt ovat puolentoista miljoonan ihmisen koti. Onkin ensiarvoista, että entisen asuntoministerin Pia Viitasen aloittama kunnianhimoinen lähiöiden kehittämistyö saa nyt jatkoa ja selonteossa vakiinnutetaan pitkäjänteinen ja poikkihallinnollinen lähiöiden kehittämistyö osaksi kuntien toimintaa määräaikaisten ohjelmien sijaan. Tämä on sosiaalidemokraateille tärkeä asia.
Tarvitsemme erilaisia asuntoja muuttuviin elämäntilanteisiin. Asuntorakenteen tulee olla monipuolinen. SDP:n mielestä vuokra-, omistus-, aso- ja osaomistusasunnoilla on kaikilla paikkansa. Valtion tukemat asunnot kohdistuvat jo tälläkin hetkellä hyvin niitä tarvitseville.
Suomi ikääntyy vauhdilla. Tarvitsemmekin yhä enemmän laadukkaampaa ja joustavampaa asumista ikääntyville — asumisratkaisuja, jotka palvelevat ikääntyviä loppuelämän ajan.
Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka on yhteiskuntapolitiikkaa. Emme voi puhua vain neliöhinnoista ja työssäkäyntialueista. Asuntopolitiikassa on kyse ihmisten kodeista, joissa eletään elämän suuret hetket.
Arvoisa puhemies! Tämä selonteko tuo asuntopolitiikkaan ennakoitavuutta. Toivomme huolellista valiokuntakäsittelyä ja mahdollisimman suurta parlamentaarista yksimielisyyttä selonteon linjauksista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-03-02T14:13:14,2022-03-02T14:18:35,Hyväksytty,1.1
2022_18_6,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro, edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_7,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta laati jo vuonna 2018 ansiokkaan mietinnön asuntopolitiikasta. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti mietinnön kymmenen lausumaa, joista ensimmäisessä edellytettiin, että asuntopolitiikasta laaditaan kokonaisvaltainen kahdeksan vuoden kehittämisohjelma, jonka hallitus antaa eduskunnalle selontekona vuoden 2020 loppuun mennessä.
Ohjausta varten hallitus asetti parlamentaarisen ryhmän. Ministeri keskeytti ohjausryhmämme työn ennen kuin se pääsi asioiden ytimeen. Ohjelmaa ei siis ole valmisteltu parlamentaarisesti, kuten ylivaalikautinen kahdeksan vuoden ohjelma aina pitäisi tehdä. Se ei valmistunut eduskunnan edellyttämässä ajassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää menettelyä asuntopolitiikan väheksymisenä.
Arvoisa puhemies! Vielä vakavampaa on se, että asuntopolitiikka on alistettu vihreän ideologian ilmastopolitiikalle. Tälle kaikki hallituspuolueet ovat antaneet tukensa. Samalla suomalaisten asumiseen liittyvät isot ongelmat ovat jääneet sivuseikoiksi ja suurelta osin ratkaisuja vaille.
Asuminen Suomessa on erittäin kallista. Keskituloisilta kotitalouksilta asumiskustannukset vievät jopa puolet tuloista. Se on kohtuutonta. Pienituloisille kustannuksia korvataan asumistuella. Yli 2 miljardin euron summasta osa valuu muun muassa eräille ammattiyhdistysliikettä lähellä oleville tahoille verovapaina osinkoina ja lopulta jopa eräille puolueille asti. Osa varoista taas siirtyy kansainvälisille sijoittajille, jotka näin keräävät isoja voittoja. Näihin kohtuuttomuuksiin hallitus ei ole puuttumassa. Asumistuen ongelmat se on siirtänyt sosiaaliturvauudistuksessa ratkaistaviksi.
Kustannusten alentamisen sijaan hallitus on kiristänyt energian hintaa ja asumiskustannuksia. [Pia Viitasen välihuuto] Räikein virhe oli tuhota kotimainen, työllistävä turvetuotanto ja korvata sitä Venäjältä tuotavalla hakkeella. Omavaraisuus ja huoltovarmuus unohtuivat. Siitä kansamme maksaa kalliit laskut.
Me perussuomalaiset vaadimme: Palauttakaa kotimainen turvetuotanto heti! Lopettakaa hakkeen tuonti Venäjältä! On suorastaan irvokasta, että maaseutuyrittäjien turpeennostokoneita romutetaan valtion palkkiolla valtavan kriisin keskellä. Todettakoon vielä, että hallituksen asuntopoliittisen ohjelman ensimmäinen vuosi, 2021, on takana ja juuri se jää historiaan energiaturpeen alasajon vuotena.
Arvoisa puhemies! Hallituksen heikko EU-vetoinen aluepolitiikka kiihdyttää keskittymistä. Muutama suuri keskus kasvaa, useat maakunta- ja seutukuntakeskukset elävät lähes pysähtyneisyyden aikaa, ja maaseutukunnat kuihtuvat nopeaa vauhtia. Tämä luo suuret haasteet asuntopolitiikalle. Kansamme jyrkkenevä polarisaatio pitää katkaista. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, suomalaiset kärsivät asuntopulasta ja hirmuisista asumiskustannuksista.
Riittävä uudisrakentaminen on yksi hyvä ratkaisu. Se osaltaan alentaa asumiskustannuksia. Tähän pitää panostaa. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus aikoo vaikeuttaa ja hidastaa kaavoitusta ja rakentamista.
Maakunta- ja seutukuntakeskuksissa tarvitaan panostuksia, joilla niihin syntyy yrityksiä ja työpaikkoja. Niissä on valmiina asuntoja ja infraa. Vain elinvoimaa puuttuu. Esimerkiksi opiskelupaikkoja on perusteltua lisätä korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri puolilla maata. Taantuvilla maaseutualueilla jää hyviä asuntoja käyttämättömiksi ja arvottomiksi. Pahimmillaan niihin kohdistuneet lainat ajavat perheitä ahdinkoon. Missä viipyvät toimenpiteet? Esimerkiksi etätyötä ja matkakustannusten alentamista on syytä edistää.
Asuntopolitiikassa tarvitaan tehokasta lainsäädäntöä, varoja sekä tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien, pankkien ja yritysten kesken. Suurin vastuu on valtiolla. Valitettavasti selonteko ei anna vakuuttavaa kuvaa siitä, miten ongelmat ratkaistaan seuraavien seitsemän vuoden kuluessa.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ympäristövaliokunta — ja myös tarkastusvaliokunta — paneutuu perusteellisesti asuntopolitiikan kehittämisohjelmaan ja ottaa myös tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitetyt näkökohdat huomioon, [Puhemies koputtaa] koska ne on eduskunta yksimielisesti hyväksynyt kolme vuotta sitten.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-02T14:18:38,2022-03-02T14:24:08,Hyväksytty,1.1
2022_18_8,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro, edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_9,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuminen muodostaa ison osan ihmisten elämisen kustannuksista. Koko Suomen tasolla asuntojen hinta- ja vuokrakehitys on ollut maltillista, mutta poikkeuksia löytyy. Uusia asuntoja rakennetaan etenkin siellä, missä on kysyntää ja hintapaineita. Toisaalla ihmiset murehtivat asuntojensa arvon laskemista. Korona-aika on vaikuttanut ihmisten asumisratkaisuihin, kuten etätyö tilantarpeisiin. Kaupungistuminen jatkuu, vaikka moni harva-alue on saanut korona-aikana uusia asukkaita.
Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä oikeus onkin asuntopoliittisen päätöksenteon yksi tavoite. Asuntopoliittisen kehittämisohjelman muina tavoitteina on muun muassa tasata suhdanteita, tukea alueiden elinvoimaisuutta sekä pitää asuntomarkkinoiden hinta- ja vuokrakehitys vakaana. Esitetyt tavoitteet sekä päätöksenteon periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia. Keinoista olemme hieman eri mieltä.
Arvoisa puhemies! Vastaako käsittelyssä oleva kehittämisohjelma asumiseen liittyviin tarpeisiin ja tavoitteisiin? Osin kyllä. Toisaalta se on kovin kapeakatseinen ja sivuuttaa tutkimustiedon. Tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään toimimattomia keinoja: lisää sääntelyä ja valtion tukimuotoja. Reseptin pitäisi olla vahvemmin: lisää kaavoitusta ja laadukasta rakentamista, lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja.
Monipuolisen kaavoituksen ja riittävän asuntotarjonnan merkitys on tunnistettu laajasti, mutta selonteossa se jää sivuun. Asumisen kustannuksia saadaan kohtuullistettua, kun tontteja ja rahoitusta on saatavilla, liikenneinfraa kehitetään ja lisäsääntelylle laitetaan stoppi. Vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saadaan hyvää ja kohtuuhintaista asumista enemmän.
Selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei huomioida riittävästi toimivien asuntomarkkinoiden merkitystä, vaikka kehittämisohjelman periaatteissa todetaan, että asuntopoliittisia tavoitteita halutaan edistää monipuolisin keinoin. Jo vuonna 2017 eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamassa asiantuntijaraportissakin suositeltiin Valtion asuntorahaston varoja suunnattavaksi kaupunki-infraan, [Pia Viitasen välihuuto] todettiin tarjontatukien kuten ARA-asuntojen lisäävän ongelmia esimerkiksi kohdentumisessa ja segregaatiossa sekä ehdotettiin asuntorakentamisen normien joustavoittamista.
Arvoisa puhemies! Hallitus sivuutti valmistelussa asiantuntija-arvioita. Siksikö, etteivät ne olleet mieleisiä? Asuntopoliittista kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetettu työryhmä laati raportin ja tilannekuvan vuonna 2020. Kokoomus katsoo, että tämän raportin pohjalta olisi ollut mahdollista laatia kestävä ja kannustava parlamentaarinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma. Virkamiestyöryhmän sekä parlamentaarisen seurantaryhmän työ päättyi kiireellä marras—joulukuussa 20. Hallitus väänsi selontekoa sisäisesti viime vuoden ja totta tosiaan myös muokkasi näitä työryhmän esityksiä lisäämällä esimerkiksi ARA-tuotannon ja korkotuella rakennettavien asuntojen roolia. Virkamiesnäkemys korosti talouden suhdanteiden huomioimista sekä valtion tukeman asuntotuotannon kohdistamista, ei siis lisäämistä kuten selonteossa nyt linjataan. Lisäksi asiantuntijat esittivät, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennettaisiin. Miksi näitä ei esitetä selonteossa?
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen linja on se, että suomalaiset ansaitsevat toimivat asuntomarkkinat. Kun kunnilla ja kaupungeilla on kannustimet ja resurssit kestävään kasvuun, kaavoitus toimii ja markkinoilla rakennetaan riittävästi asuntoja. Kokoomus kannattaa oman vakituisen asunnon varainsiirtoveron laskemista. Se edistäisi ihmisten työn perässä liikkumista.
Kaupunkien ja alueiden kehittämistä varjostaa yhä hallituksen valmistelussa oleva kaavoitus- ja rakennuslaki. Sipilän hallituksen tavoitteena oli sujuvoittaa kaavoitusta ja rakentamista, mutta nykyhallitus aikoo lisätä sääntelyä ja velvoitteita. [Toimi Kankaanniemi: Näin on!]
Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että selonteon esitykset eivät vastaa pitkän linjan asuntopoliittisiin tarpeisiimme. Kehittämisohjelmalta olisi tarvittu vielä enemmän asuntopolitiikkaa, vähemmän tukipolitiikkaa. Tulisi huolehtia voimakkaammin asunnottomuuden vähentämisestä ja asumistukikokonaisuuden vaikuttavuudesta. Pelkästään asumistukikokonaisuus on jo yli 2 miljardia euroa ja tarjontatuet paljon enemmän. Silti Suomessa on aivan liian moni ilman kotia, asuntoa ja turvaa.
Ihmisten asumiseen liittyvät tarpeet vaihtelevat elämäntilanteen mukaan. Annetaan asuntomarkkinoidemme toimia, yritysten rakentaa ja ihmisten päästä ensiasuntoon kiinni sekä tarjotaan asumiseen liittyvää tukea sitä tarvitseville — jotta koti löytyy jokaiselle.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-02T14:24:16,2022-03-02T14:29:42,Hyväksytty,1.1
2022_18_10,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin. — Ja edustaja Torniainen, keskusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_11,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan asuntopolitiikan lähtökohta on, että jokaisella suomalaisella pitää olla vapaus valita, mihin kotinsa ja elämänsä rakentaa. Tarvitsemme monipuolista ja muunneltavaa omistus- ja vuokra-asuntotuotantoa. Tarvitsemme sekä markkinaehtoista yksityistä että myös valtion tukemaa asuntotuotantoa. Meidän pitää lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa etenkin isommissa kasvukeskuksissa, ja keskuksissa yleensä, ja toisaalta pitää huoli, että asua voi myös väljemmin.
Omistusasunto on useimmille meille suomalaisille elämän suurin sijoitus, joka kannustaa samalla työntekoon, säästämiseen ja luo myös turvallisen pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Koti ja turva ovat elämän perusasioita. Paljon keskustellaan, kuinka yleistä nuorille aikuisille on siirtää perheenperustamista, sillä työtilanne voi olla epävarma tai uraa halutaan rakentaa pidemmälle parempien ansioiden tai vakinaisen työsuhteen vuoksi. Ilmiössä on kyse arkiturvasta ja sen tavoittelusta. Tukemalla oman asunnon hankintaa kannustamme samalla työntekoon. Mahdollisuus saada oma asunto omalla työllä on hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Pienipalkkaiselle se ei valitettavasti tänä päivänä läheskään aina ole mahdollista.
Arvoisa puhemies! Asuntopoliittisella kehittämisohjelmalla pääsemme kohti oikeudenmukaisempaa asuntopolitiikkaa. Perheelliset tai yksin elävät, opiskelijat, nuoret tai ikäihmiset tarvitsevat erilaisia asuntoja. Tarvitsemme asuntoja, jotka sopivat erilaisiin elämänvaiheisiin ja elämäntilanteisiin. Tarvitsemme myös turvallista, esteetöntä ja yhteisöllistä asumista ikäihmisille.
Korona-aika ja karanteenit ovat saaneet monet suomalaiset miettimään, millainen kodin tulisi olla. Kodilta vaaditaan yhä enemmän joustavuutta, kun perhe tekee töitä, opiskelee ja harrastaa kotona samaan aikaan. Etätöiden yleistyminen mahdollistaa kodin hankkimisen myös yhä laajemmalta alueelta. Kodin vaihtamisen tuleekin olla joustavaa kaikkialla Suomessa. Politiikassa se tarkoittaa monipuolisen asuntokannan tekemisen tukemista.
Yksi asuntopolitiikan keskeinen tehtävä on alueiden tasa-arvoistaminen. Alueiden eriytymiseen tulee suhtautua vakavasti. Asumisen lisäksi se vaikuttaa niin koulunkäyntiin, liikenteeseen kuin harrastuksiinkin. Valtion korkotukilainojen myöntämisellä kasvukeskusten ulkopuolelle vastataan osittain myös näihin haasteisiin. Tämä on alueellista tasa-arvoa.
Asunto on jokaisen ihmisen perustarve ja perusoikeus. Jokaisella ihmisellä on oikeus avata kotiovi omilla avaimilla. Hallituksen päätös poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä on erityisen tärkeä, sillä yhdenkään suomalaisen ei tule enää joutua miettimään sitä, mistä löytää yösija. Päivästä selviytymisen sijaan on oltava aito mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies! Myös lähiluonnon rooli asumisen viihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä tunnistetaan ohjelmassa. Keskustalainen luontosuhde on lähiluonto, joka tarkoittaa mahdollisuutta asua myös luonnon lähellä, mahdollisuutta asua ilman melu- ja valosaastetta niin maalla kuin kaupungissa. Onnistuneen asuntopolitiikan edellytyksiin vaikuttavat niin elinkeino- ja työllisyyspolitiikka kuin ilmastopolitiikkakin. Kyse on isosta kokonaisuudesta mutta lopulta vain päätöksistä, joita teemme, ja arvoista, joita ajamme.
Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikalla tulee mahdollistaa aidosti tasa-arvoinen arki koko Suomessa lompakon paksuudesta riippumatta. Mahdollisuutta avata uusi ovi elämässä, mahdollisuutta uskoa tulevaan, mahdollisuutta omaan kotiin. Asuntopolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä, [Puhemies koputtaa] mutta sen pitää myös elää ajassa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-03-02T14:29:48,2022-03-02T14:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_18_12,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_13,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Oma koti on monelle unelma ja elämän suuri sijoitus. Elämäntilanteeseen sopivan kodin löytäminen voi vaikuttaa ratkaisevasti opintoihin, työllistymiseen, perheen perustamiseen ja siihen, kuinka onnellisia elämän viimeiset elinvuodet ovat. Koronapandemian myötä olemme joutuneet viettämään kotona aikaa enemmän kuin koskaan. Se on entisestään korostanut asumisen merkitystä hyvinvoinnille.
Suomi kaupungistuu ja ikääntyy vauhdilla, ja nämä molemmat trendit vaikuttavat siihen, missä ja millaisia asuntoja tarvitsemme tulevaisuudessa. Asunnon valintaan vaikuttavat entistä enemmän itse asunnon lisäksi myös sen ulkopuoliset tekijät, kuten lähiympäristö, turvallisuus ja viihtyisyys sekä palvelut ja toimivat liikenneyhteydet. Lähiluonnon merkitys asumisen viihtyisyyteen ja ihmisen hyvinvointiin on entisestään kasvanut.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaasti myös asumiseen. Päästöjen vähentämisen lisäksi kaikessa rakentamisessa on otettava huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Rakentaminen ja rakennukset tuottavat jo yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Jotta käytämme luonnonvaroja kestävästi, on asuinrakennukset tehtävä pitkäikäisiksi, helposti korjattaviksi ja elinkaarensa aikana muunneltaviksi. Olemassa olevien rakennusten korjaamiselle on annettava nykyistä enemmän painoarvoa.
Valtiolla on keskeinen rooli energiatehokkaan ja ympäristöystävällisen korjaus- ja uudisrakentamisen vauhdittamisessa. Energiatehokkuusremonttien ja lämmitystapamuutosten tukeminen on tärkeää, jotta asukkaiden energialaskut saadaan pidettyä vihreässä siirtymässä kohtuullisina.
Asuntopolitiikan on oltava sosiaalisesti kestävää. Se tarkoittaa, että kaikki asuinalueet ovat viihtyisiä ja turvallisia. Asuinalueiden eriytymistä on ehkäistävä sekoittamalla erilaisia asumismuotoja tasaisesti kaikille alueille ja turvaamalla riittävät hyvinvointia vahvistavat palvelut. Osallisuus ja yhteisöllisyys tukevat asuinalueiden elinvoimaa ja viihtyisyyttä.
Arvoisa puhemies! Asumisen kalleus koettelee ihmisiä erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kannamme huolta kotitalouksien velkaantumisesta ja nuorten mahdollisuuksista päästä kiinni omaan asuntoon. Valtion tukitoimia tarvitaan niin kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon kuin pienituloisimpien ihmisten asumiskulujen kattamiseen. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä, asuinalueiden eriytymisen ehkäisyn työkaluna sekä suhdanteiden tasaajana. Tällä hallituskaudella kohtuuhintaista ARA-tuotantoa on lisätty merkittävästi.
Tärkeitä ovat myös toimet nuorten asumisen helpottamiseksi. Asp-lainojen ehtojen parantamisella helpotamme nuorten mahdollisuuksia hankkia ensiasunto. Opiskelija-asuntojen tuotantoa vauhditamme asettamalla tähän ensimmäistä kertaa konkreettisen tavoitteen.
Asunnottomuus on yksi syrjäytymisen vakavia syitä ja seurauksia ja aina inhimillinen tragedia. Siksi on tärkeää, että sitoudumme asunnottomuuden poistamiseen. Keinoina tähän ovat asunto ensin ‑periaate ja ennen kaikkea riittävä monialainen asumisen tuki. Vihreille on tärkeää, että asumisneuvonnan saatavuus turvataan tekemällä siitä lakisääteistä.
Ärade talman! Kaupungistumisen myötä trendinä on ollut asuntokokojen pieneneminen ja yksin asumisen lisääntyminen. Asuntosuunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon ihmisten asumistoiveet, esteettömien asuntojen tarpeen kasvu ja asuntojen muunneltavuus. Ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen edesauttaa kotona asumista mahdollisimman pitkään. Erilaiset yhteisölliset ratkaisut vähentävät yksinäisyyttä.
Koronapandemian myötä lisääntynyt etätyöskentely voi pysyvästi muuttaa ihmisten vaatimuksia asuntojen ja taloyhtiöiden varustelusta. On tarve työhuoneelle tai taloyhtiöltä toivotaan tiloja etätyöskentelyyn. Asumisen laatuun liittyy olennaisesti myös puhdas sisäilma.
Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan on perustuttava tutkittuun tietoon ja elettävä ajassa. Sitä tulee tarkastella uudelleen, mikäli olosuhteet muuttuvat. Vihreä eduskuntaryhmä pitää asuntopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteita tärkeinä ja näkee, että ohjelma antaa hyvän pohjan asuntopolitiikan toimeenpanoon ja kehittämiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-03-02T14:35:23,2022-03-02T14:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_18_14,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_15,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Koti on perusoikeus: meidän jokaisen on asuttava jossain. Asunto on osa perusturvallisuudentunnettamme. Asuminen on elämän perusedellytys. Asuntopolitiikka on vasemmistoliitolle erittäin tärkeä asia.
Nyt käsittelyssä oleva asuntopoliittinen kehittämisohjelma on asuntopolitiikan ohjenuora vuoteen 2028 saakka. Ohjelmassa linjataan asuntopolitiikan peruslinjoja ja niitä asumisen teemoja, joihin politiikalla halutaan puuttua. Ohjelmalla on ansionsa, mutta meillä vasemmistossa on myös halu ja valmiudet tarttua ihmisten asumisen epäkohtiin, kuten asumisen kalliiseen hintaan, vieläkin vahvemmin.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ajaa aina heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asiaa — niin myös nyt. Vasemmistoliitto haluaa poistaa asunnottomuuden kokonaan, ja siihen on myös hallitus sitoutunut vuoteen 2027 mennessä. Peräänkuulutan myös asunnottomuuden poistamisen tavoitteen toteutumisen seuraamista, ja mikäli tavoitteesta ollaan jäämässä, tarvitaan lisätoimia.
Asumisen eriarvoisuuden purkaminen on vasemmiston kärkitavoitteita. Opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät ovat esimerkkejä pienituloisista ryhmistä, joiden oikeus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen pitää turvata. Tulotaso ei saa määrittää ihmisen asumisoloja.
Arvoisa puhemies! Asumisen kasvava hinta koettelee yhä useampaa suomalaista, ja heille vasemmiston viesti on selvä: asumisen hintaa voidaan hillitä politiikalla. Näin myös haluamme vasemmistossa tehdä. [Timo Heinosen välihuuto] Vuokra-asumisen hintaa määrittää Suomessa markkina. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa kasvukeskuksissa etsitään ja löydetään toimivia keinoja hillitä ylisuuria vuokrankorotuksia, kuten muuallakin, Suomen eurooppalaisissa verrokkimaissa. Toinen asumisen hintaa määrittävä tekijä on asuntotuotanto. Vasemmisto haluaa turvata julkisen palvelun asumisen tuotantomäärät itseisarvoisena osana asuntopolitiikkaa eikä vain markkinasuhdanteiden tasaajana. Kohtuuhintaista asumista pitää lisätä, jotta sitä olisi saatavilla nykyistä suuremmalle joukolle suomalaisia ja jotta sillä olisi asumisen hintatasoa yleisesti hillitsevä vaikutus.
Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikan on oltava sellaista, että se hillitsee ympäristökriisiä. Tämä tarkoittaa paitsi luontoystävällistä kaavoittamista myös sitä, että ymmärretään ihmisen tarvitsevan luontoa myös asuinympäristössään kaupungeissa ja kunnissa. Se tarkoittaa vähähiilisyyttä asumisen energiaratkaisuissa ja rakentamisessa. Se tarkoittaa puurakentamisen edistämistä ja korjaus- ja täydennysrakentamisen valitsemista uudisrakentamisen sijaan silloin kun mahdollista. Näihin kaikkiin pitää julkisen vallan vaikuttaa.
Arvoisa puhemies! Asuntopoliittinen kehittämisohjelma on askel eteenpäin asumisolojen parantamisessa ja asumisen ympäristötoimissa. Siitä huolimatta paljon työtä jää vielä tehtäväksi, jotta ohjelman tavoitteet myös saavutetaan. Peräänkuulutan asuntopoliittisten tavoitteiden kunnollista resursointia sekä aktiivista seurantaa, jotta ohjelma voi saavuttaa koko potentiaalinsa.
Myös Valtion asuntorahaston tulevaisuuden tulonlähteet on turvattava ja niistä linjattava mahdollisimman pian. Näemmekö tulevaisuudessa esimerkiksi omistusaravan paluun, se jää nähtäväksi. Valtion asuntorahasto on erittäin tärkeä ja keskeinen osa Suomen asuntopolitiikan työkaluja.
Asuntopolitiikka on myös työllisyyspolitiikkaa, ei vain rakennusalan näkökulmasta vaan myös siksi, että työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten hoito- ja palvelualoilla, on ensiarvoisen tärkeää, että voidakseen esimerkiksi muuttaa työn perässä, on oltava mahdollisuus löytää työpaikan lisäksi kohtuuhintainen koti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-03-02T14:40:42,2022-03-02T14:45:50,Hyväksytty,1.1
2022_18_16,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_17,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! ”Egen härd är guld värd” — ”Oma koti kullan kallis”. Ukrainan sotatilanne muistuttaa meitä niistä asioista, jotka todella ovat tärkeitä: vapaus asua haluamassaan maassa, haluamallaan paikkakunnalla — turvallisuuden tunne, kun voi luottaa siihen, ettei omaa kotia hajoteta tai tuhota — vakaus, jonka tuella voi luoda tulevaisuuden itselleen ja perheelleen. Monilta ukrainalaisilta perheiltä on viety tämä mahdollisuus, ja Suomi tekee kaikkensa tukeakseen näitä ihmisiä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-02T14:45:55,2022-03-02T14:46:47,Hyväksytty,1.1
2022_18_18,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopoliittinen selonteko on laaja ja käsittelee suomalaista asumista varsin kattavasti tulevaisuuteen katsoen. Asuntopolitiikka on ja sen tulee olla pitkäjänteistä. Monet asuntopoliittiset toimet ja niiden vaikutukset näkyvät asuntomarkkinoilla vasta vuosien ja jopa vuosikymmenten päästä. On tärkeää kiinnittää huomiota maan eri seutujen kokonaisvaltaiseen kehitykseen niin yhdyskuntarakenteen eheyden ja toimivuuden, ilmastopoliittisten tavoitteiden kuin monimuotoisten, sosiaalisesti kestävien asuinalueiden näkökulmasta.
Selvityksessä nostettiin esille kaupungistuminen trendinä, johon emme voi vaikuttaa. Se on osin totta mutta osin myös harhaa. Selvityksessä keskityttiin pitkästi kaupungistumiseen, vähemmän siihen, kuinka maaseudun täysin erilaiset asumiseen liittyvät ongelmat ratkaistaan. Asuntopolitiikka on kuitenkin sidoksissa kaikkiin yhteiskunnassa tekemiimme päätöksiin. Sitä ei voi käsitellä irrallisena ilmiönä. Yritysten toiminta sekä valtion ja kuntien tekemät ratkaisut vaikuttavat suoraan asuntomarkkinoihin.
Kun Savonlinnassa lakkautettiin yliopiston toimintoja, olivat sen vaikutukset suuria myös asuntomarkkinoilla. Sama nähtiin menneinä vuosina Salon seudulla, kun yksityisen yrityksen suhdannevaihtelut vaikuttivat dramaattisesti ihmisten asumiseen ja myös asuntojen hintakehitykseen. Kun maatilan toimintaedellytykset katoavat, joudutaan muuttamaan työn perässä taajamaan, ja kun kylän koulu katoaa, ei lopu pelkästään opetus, vaan koko kylä lakkaa olemasta.
Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti. Suomessa väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio vaikuttavat myös asuntopolitiikkaan. Korona-aika osoitti, että muutokset voivat olla huomattavan nopeita. Helsingissä muuttovirta kääntyikin ensimmäisen kerran kaupungista poispäin: huomattiin, että etätyön tekeminen onnistuu yhtä hyvin Virroilla kuin Haagassakin. Etätyön lisääntyminen antaa mahdollisuuden asua ja tehdä työtä myös muualla kuin suurissa kaupungeissa.
Selonteko toteaa, että Suomessa jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tavoite on hyvä mutta ei kuitenkaan useinkaan toteudu. Kohtuuttoman korkeat vuokrat vaikuttavat niin, että asumistukea saavien määrä on suuri. Iso osa Helsingissä vuokralla asuvista saakin asumistukea. On selvää, ettei pieni palkka riitä asumiseen Helsingissä ja korkeiden vuokrien maksamiseen, vaan yhteiskunta joutuu osallistumaan vuokranmaksuun. Asumistukimenot ovat kohonneet nopeasti jo yli 2 miljardiin euroon.
Ei voi olla oikein, että alun perin valtion tuilla edullisia vuokra-asuntoja rakentaneet vuokrayhtiöt takovat nyt valtavia voittoja ja samanaikaisesti me veronmaksajat maksamme nuo voitot kasvavina asumistukina. Tuista eivät hyödy vuokralaiset vaan asuntosijoittajat. Yhtenä esimerkkinä on paljon julkisuudessakin ollut Kojamo, joka teki jälleen satojen miljoonien eurojen tuloksen. Asumistukijärjestelmän uudistamiselle on suuri tarve.
Arvoisa puhemies! Maahanmuuton myötä myös asuntopolitiikka on uudenlaisen ongelman edessä. Asuinalueiden eriytyminen ja maahanmuuttajien keskittyminen samoille alueille on ongelmallista. Helsingissä on alueita, joissa jo 40 prosenttia ihmisistä puhuu äidinkielenään muuta kieltä kuin suomea. Ruotsi on varoittava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asiaan ei suhtauduta vakavasti.
Rakentamisen laatuongelmista on puhuttu pitkään, mutta silti ongelmaa ei ole saatu ratkaistua. Nopea rakentamisvauhti ja rakennusyhtiöiden urakoiden ketjuttaminen ovat edelleen suuri ongelma. Jopa aivan uusissa taloissa esiintyy vakavia kosteus- ja sisäilmaongelmia. Laadunvalvontaan ja viranomaisseurantaan tuleekin panostaa jatkossa merkittävästi enemmän, ja rakennusliikkeiden ja rakentajien vastuuseen tulee kiinnittää kasvavaa huomiota.
Meneillään oleva maailmanpoliittinen kriisi nostaa silmillemme myös energiakysymykset. Rakentamisessa on panostettava enemmän rakennusten energiaomavaraisuuteen. Esimerkiksi maalämmön ja aurinkoenergian hyödyntäminen asumisessa vaikuttaa merkittävästi asumisen energiaomavaraisuuteen ja suojaa asujia energian hinnan vaihteluilta. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen asumisessa on tärkeä tekijä myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Arvoisa puhemies! Asuntopoliittinen selonteko on hyvä apuväline ja antaa hyvän kuvan asumiseen liittyvistä kysymyksistä. Kyse on yhdestä ihmisen tärkeimmästä asiasta, kodista. [Puhemies koputtaa] On tärkeää saada asua ja elää haluamallaan tavalla, haluamassaan paikassa. Yhteiskunnan tehtävä on osaltaan taata tähän edellytykset. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-02T14:51:34,2022-03-02T14:57:06,Hyväksytty,1.1
2022_18_19,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt ministeri Karille kolme minuuttia. Sen jälkeen, jos on halukkuutta pieneen debattiin, niin se on mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_20,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edustajille niistä puheenvuoroista, jotka ryhmiltä tähän alkuun pidettiin. Ainakin se tässä keskustelussa käy selväksi, että harva asia ihmisille on niin tärkeä kuin se oma koti, minkä erityisesti edustaja Ollikainen nosti omassa puheenvuorossaan hienosti esille. Muutama kommentti pidettyihin ryhmäpuheenvuoroihin:
Edustaja Heinäluoma nosti erityisesti esille lähiöt, lähiöiden kehittämisen ja sen hienon työn, mitä asuntoministeriössä ja asuntopolitiikassa on myös tällä sektorilla aikaisemmin tehty. Tämä asuntopoliittinen kehittämisohjelmahan linjaa toimenpiteenään, että jatketaan asuinalueiden kehittämisen ja segregaation vähentämisen työtä. Itse ajattelen, että lähiöiden kehittämistyö tulisi myös vakiinnuttaa. Kuten usein asumisen asioissa, tämä on asia, jossa erityisesti kunnilla on merkittävä rooli.
Edustaja Kankaanniemi nosti esille seurantaryhmän toimintaa. Seurantaryhmä tosiaan osallistui ja kommentoi koko sille asetetun ajan tätä työtä. Asuntopoliittista ohjelmaa valmistellut työryhmä luovutti tämän työn edeltäjälleni eli ministeri Mikkoselle, ja poliittinen prosessi on tämän jälkeen ottanut aikansa. Tämä on sektori, jolle kohdistuu useita eri toiveita. Näitten eri intressien yhteensovittaminen ei ole aina helppoa, mutta nytten selonteko on onneksi tässä vaiheessa.
Edustaja Talvitie nosti esille erityisesti tontti- ja asuntotarjontaan liittyvät kysymykset, ja tämähän on asia, joka tunnistetaan keskeisenä asuntotuotannon edellytyksenä, joten kaavoitusta ja kuntien roolia ei ole tässä unohdettu. Ohjelmassa keskitytään valtion keskeisiin asuntopoliittisiin keinoihin, joita ovat ARA-tuet ja MAL-sopimukset, mutta kehittämisohjelmassa on kyllä tunnistettu kaikkien eri toimijoiden merkitys asuntomarkkinoille.
Edustaja Torniainen nosti ikäihmisten asemaa ja erityisesti esteettömän asumisen tarvetta. Tavoitteeksihan on tässä asetettu se, että eri puolilla Suomea on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on tärkeä tavoite.
Edustaja Elo korosti erityisesti ohjelman ilmastonäkökulmaa. Tässä tavoitteeksi asetetaan, että rakentamisen ja asumisen ilmastopäästöt ovat kestävällä tasolla ja että asumisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla tulee olla läpileikkaava rooli kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa.
Edustaja Lohikoski nosti esille erityisesti ARA-tuotannon roolia. Rooli on keskeinen yleisesti asuntopolitiikassa, ja ARA-tuotantoa tulisi olla kaikissa taloudellisissa tilanteissa, mutta sen tulisi myös joustaa suhdannetilanne huomioon ottaen. Ja tässä ohjelmassahan linjataan, että ARA-tuotannon määrää tulisi lisätä.
Edustaja Ollikainen nosti erityisesti esille nuorten asumisen haasteita, ja ohjelmassa otetaan huomioon nuorten asema asuntomarkkinoilla, ja sitä pyritään parantamaan muun muassa asp-lainoja kehittämällä ja opiskelija-asuntoihin panostamalla.
Tämän lisäksi edustaja Tanus kiinnitti huomiota monipaikkaisuuteen, etätyön tuomiin haasteisiin. Tämä on juuri se syy, minkä takia monipaikkaiseen asumiseen liittyvät säätelyn, muutosten ja tukemisen tarpeet selvitetään laaja-alaisesti vuoden 2022 aikana.
Pahoittelut, puhemies, vein aivan liikaa aikaa, ja silti useat kysymykset ja kommentit jäivät vielä vastaamatta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-02T14:57:08,2022-03-02T15:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_18_21,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin. — Nyt niitä kysymyksiä ja kommentteja tulee lisää. Aloitetaan lyhyt debatti. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_22,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on ennakkokäsitellyt tätä selontekoa jo usean kokouksen ajan ja on omassa käsittelyssään jo loppusuoralla; odotamme tarkastusvaliokunnan lausuntoa. Tämä on saanut kuulemisissa positiivisen vastaanoton, ehkä on myös todettu, että tämä on yllätyksetön ja noudattaa sitä pitkää linjaa, mikä suomalaisessa asuntopolitiikassa on ollut.
Ihan pari kysymystä:
Tämä asunnottomuuden poistamisen tärkeä tavoite viidessä vuodessa: Asunnottomuus on tasaisesti pienentynyt, mutta vielä on matkaa siihen, että olemme tavoitteessa. Mitä uusia keinoja ministeriössä on mietitty tämän ongelman ratkaisemiseksi?
 Toinen kysymykseni liittyy tähän monipaikkaisuuteen, ilmastotavoitteisiin, etätyöhön. Kuulemisissa on tullut esille se, että korjausrakentamiseen taantuvilla seuduilla, [Puhemies koputtaa] myöskin kaupungeissa, saadaan erittäin huonosti nyt rahaa. Onko tähän joitakin uusia keinoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-03-02T15:01:24,2022-03-02T15:02:44,Hyväksytty,1.1
2022_18_23,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_24,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan tärkeää, että asuntopolitiikalla turvataan niin omistusasumisen, vuokra-asumisen kuin niiden väliin sijoittuvien asumismuotojen edellytykset, jotta meillä on monimuotoista asuntotuotantoa.
Vielä tässä nostan itsekin valtion keskeistä keinoa vaikuttaa tontti- ja asuntotarjontaan: eli suurten kaupunkien kanssa solmittavat MAL-sopimukset. Ne ovat tosiaan osoittautuneet toimivaksi työkaluksi rahoittaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja myös kestävän liikkumisen kannalta olennaisia joukkoliikennehankkeita. On tärkeätä, että tätä MAL-neuvotteluprosessia arvioidaan ja kehitetään edelleen tiiviissä yhteistyössä kaupunkien kanssa ja että siinä asuntojen määrän lisäksi huomiota kiinnitetään myös laadukkaaseen ja aikaa kestävään asuntokantaan ja asuinympäristöihin.
Vielä nostan tähän loppuun myös asumisen uudet trendit, esimerkiksi asumisen palvelullistamisen, ja se on tärkeää ottaa huomioon myös näissä ARA-asuntokohteissa mahdollistamalla esimerkiksi yhteiskäyttöpalveluiden [Puhemies koputtaa] kohtuulliset perusmaksut omakustannusperiaatteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-03-02T15:02:44,2022-03-02T15:03:56,Hyväksytty,1.1
2022_18_25,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Seuraavaksi edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_26,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio esitti täällä aika voimakastakin kritiikkiä näitä kehittämisohjelman tavoitteita kohtaan. Todettiin muun muassa, että tämä ohjelma ei vastaa pitkän ajan kehittämistarpeisiin. Itse olen ensimmäisen kauden edustajana kuitenkin historiatietoinen ja tiedän, että tämä kehittämisohjelma on lähtenyt liikkeelle aikaisemman kauden tarkastusvaliokunnan mietinnöstä, jossa edellytettiin selkeitä toimenpiteitä. Kun kävin katsomassa, mitä toimenpiteitä on edellytetty, siellä oli muun muassa, että kohtuuhintaista valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa lisätään pääkaupunkiseudulla ja että eduskunta edellyttää, että MAL-sopimuksia kehitetään entistä pitkäaikaisemmiksi ja sitovammiksi, ja eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee säilyttää Valtion asuntorahaston asema itsenäisenä ja riippumattomana. Nämä kaikki toteutuvat nyt tässä kehittämisohjelmassa, johon myös oppositio on sitoutunut, koska tämä tarkastusvaliokunnan mietintö oli yksimielinen. [Puhemies koputtaa] Joten nyt tässä ihmettelen kyllä opposition epäjohdonmukaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-03-02T15:03:57,2022-03-02T15:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_18_27,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_28,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joo, se tarkastusvaliokunnan mietintö, joka silloisen edustaja Heinäluoman, Eero Heinäluoman, johdolla tehtiin, on kyllä hyvä ja perusteellinen, mutta ei tämä ohjelma kyllä sitä vastaa. Tämä on tietysti myöhässä — mutta se on toinen asia — mutta myöskin niitä toimenpiteitä puuttuu, joita tarvitaan ja kiireellä.
Mitä tulee tähän asunnottomuuteen, niin sen yli 30 vuoden ajan, kun täällä olen ollut, aina on jokainen hallitus luvannut asunnottomuuden poistaa mutta toimenpiteet ovat jääneet tekemättä — ja niin jää tältäkin hallitukselta tämän ohjelman puitteissa.
Sitten totean vielä tästä asumisen hinnasta. Nyt on edessä sellaiset näkymät tämän maailmanpoliittisenkin tilanteen kautta ja tämän hallituksen energiapolitiikan kautta, että asumisen hinta nousee, köyhät maksavat ja kärsivät ja valtion menot kasvavat. Me olemme todella vakavan tilanteen edessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-02T15:05:09,2022-03-02T15:06:15,Hyväksytty,1.1
2022_18_29,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_30,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin tuossa puheessa, että esitetyt tavoitteet ja päätöksenteon periaatteet ovat hyviä ja kannatettavia, toisin kuin edustaja Heinäluoma äsken tuossa väitti. Toimenpide-ehdotuksista olimme eri mieltä.
Korona-aika vaikutti lapsiperheiden arkeen monella tapaa, ja toisille se tarkoitti enemmän kotona tehtäviä etätöitä ja tilantarvetta ja toisille työttömyyttä ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Tässä kuvaus helsinkiläisen kolmilapsisen yrittäjä—opettaja-perheen arjesta: ”Olemme ihan hyvin toimeentuleva lapsiperhe, jolle sopivan asunnon löytäminen Helsingistä on käytännössä mahdotonta. Asumme lähiössä, viisi henkeä, 84 neliötä, yksi vessa. Pandemia lisäsi tilantarvetta mutta vei markkinat. Hintapyynnöissä ei ole mitään järkeä. Välittäjän sanoin: millaisesta asunnosta tahansa voi pyytää mitä tahansa, ja se menee heti kaupaksi. Myös hyvin toimeentulevalle lapsiperheelle kokemus on masentava.”
Tämä on aivan liian totta jo monelle. Vuokra-asuntoja perheille on, mutta suurempia omistusasuntoja [Puhemies koputtaa] on niin vähän, että hinnat ovat pilvissä. Kysynkin ministeriltä: [Puhemies: Näin!] mitä toimia hallitus aikoo esittää, jotta asuntomarkkinat toimisivat ja lapsiperheilläkin olisi mahdollisuus omistaa asunto?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-02T15:06:15,2022-03-02T15:07:34,Hyväksytty,1.1
2022_18_31,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Seuraavaksi edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_32,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Useassa puheenvuorossa puhuttiin kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Se on äärettömän tärkeä asia, mutta se kohtuuhintaisuus tarkoittaa eri puolilla Suomea käytännössä eri lukua, ja se tulee myöskin huomioida päätöksenteossa.
Valtio pystyy omilla päätöksillään, esimerkiksi MAL-sopimuksilla ja muilla, vaikuttamaan kohtuuhintaisuuteen jonkun verran, mutta omasta mielestäni kyllä kunnilla on myöskin iso rooli siinä, miten saadaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa esimerkiksi vaikkapa tonttitarjonnalla, kaavoituksella, infrakustannuksilla, lupaprosessien hinnoituksella ja rakennustapaohjeilla. Ne ovat iso, merkittävä asia siinä, kun lähdetään kohtuuhintaisuudesta puhumaan ja kohtuuhintaista rakennustuotantoa tekemään. Myöskin suunnittelijoilla, rakennusmateriaalin valinnoilla ja talojen muodolla on iso merkitys siihen, [Puhemies koputtaa] minkähintaiseksi rakennukset tulevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-03-02T15:07:34,2022-03-02T15:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_18_33,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_34,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta asuinalueet olisivat kaikille sopivia, tarvitaan edelleen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Valitettavasti esteettömyys nähdään edelleen liian kapea-alaisesti, vain fyysisten esteiden poistamisena. Esteettömyydessä on kuitenkin huomioitava kaikki aistit, esimerkiksi näkö, kuulo ja hahmottaminen, ja nämä asiat ovat erityisen tärkeitä ikäihmisten toimintakyvyn kannalta.
Arvoisa puhemies! Edelleen kuulen väitettävän, että esteetön rakentaminen tulee kalliiksi. Ei tule, jos asia huomioidaan suunnittelun alusta alkaen. Kalliimmaksi tulee, jos jälkikäteen joudutaan tekemään muutostöitä. Esteetön rakentaminen on kaikille hyväksi, ja kysymys on myös yhdenvertaisuudesta. Kysynkin: voisiko kaikki uusi rakentaminen olla esteetöntä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-02T15:08:47,2022-03-02T15:09:44,Hyväksytty,1.1
2022_18_35,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_36,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisalle ministerille muutama asia huomioitavaksi:
Monessa kunnassa yleiskaava-alueella tulisi huomioida näitä kyläyhteisöjä, missä olisi mahdollista tehdä tontin jakamisia. Liian usein edelleen näissä on päätöksenä, että saattaa haitata tulevaa kaavoitusta, mikä niin kuin estää omakotitalojen tekemisen.
Sitten tämä kesäasunto vakituiseen asumiseen: jos ehdot veden, viemärin ynnä muitten osalta täyttyvät, niin joissakin kunnissahan tämä asia on edennyt jo hyvin, mutta monissa kunnissa se on suuri este edelleen.
Sitten nyt näinä epävakaina aikoina tulisi pohtia omakotitalojen lämmitysasiaa. Onko järkeä poistaa toimiva öljylämmitys, kun sen voi jättää varalämmönlähteeksi, jos esimerkiksi ilmasta veteen ‑lämmitys ei toimi sähköhäiriöiden vuoksi? Tulisi kuitenkin mielestäni tukea ilmalämmitystä sillä 4 000 eurolla, [Puhemies koputtaa] vaikkei poistaisi tätä varalämmönlähdettä. Eihän sitä öljylämmitystä kukaan käytä, [Puhemies koputtaa] jos on tämä ilmasta veteen ‑järjestelmä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-02T15:09:44,2022-03-02T15:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_18_37,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_38,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oma koti turhan kallis, aika moni joutuu tänä päivänä toteamaan. Energiaremontit olisivat nyt enemmän kuin tervetulleita. Meidän pitää päästä ulkomaalaisesta öljylämmityksestä eroon, ja kannustan tukemaan tätä entistä vahvemmin — maa- ja vesi-ilmalämpöpumput ja nämä.
Meidän vanhat kerrostalot on rakennettu isolta osin 70—80-luvuilla, ja kun asuntojen myyntihinnat laskevat alle 1 500 euron per neliö ja kun ne menevät alle 1 000 euron per neliö, niin eivät kiinteistöyhtiöt enää saakaan yhtiölainoja. Tämä on iso ongelma meillä isossa osassa maata, ja kysyisin ministeriltä: minkälaisia toimenpiteitä olette miettineet, jotta voisimme taata myös näiden kiinteistöjen peruskorjauksia? Nyt siellä on käymässä niin, että osa lähtee taloista pois ja myy niitä ja osa jää tietyllä tavalla vähän oman kodin panttivangeiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T15:10:57,2022-03-02T15:12:07,Hyväksytty,1.1
2022_18_39,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_40,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan hyvä, että asuntopolitiikasta keskustellaan syvällisemmin. — Nyt olisi tärkeää huomata se, että tämä nykyinen tilanne, jossa paikkakunnilla on asuntoja, jotka eivät mitenkään käy kaupaksi ja joilla ei ole vakuusarvoa, kuten edustaja Heinonen äsken omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi, on myös viesti meille päättäjille siitä, että yhteiskunnallisessa politiikassa emme keskittäisi jatkuvasti. Tästä on tullut Suomessa valtava riski, ja tänä päivänä kun tuolla Ukrainassa tapahtuu hirveyksiä, tämä vaikuttaa siihen, että meidän kriisinsietokyky on heikentynyt olennaisesti. Keskittämällä tällä keinoin jatkuvasti otamme valtavaa riskiä muun muassa energian, asuntojen lämmityksen, suhteen.
Siihen liittyen asuntojen lämmityksestä vielä sen verran, että kun puhutaan puhtaasta lämmityksestä ilmaston kannalta, kyllä maaseutukunnissa tämä on älytty jo kauan sitten, ja siellä lämmitetään useimmiten kotimaisella polttoaineella.
Kysyn nyt ministeriltä, kun hän on paikalla: Kun nyt maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan viilaamassa uuteen uskoon, onko todella niin, että kaavoitusta aiotaan monimutkaistaa, jolloin asuntorakentamisen kaavojen teko on yhä vaikeampaa? [Puhemies koputtaa] Eikö sen pitäisi olla yksinkertaisempaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-02T15:12:07,2022-03-02T15:13:16,Hyväksytty,1.1
2022_18_41,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_42,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ohjelmassa on ollut pyrkimys vastata tarkastusvaliokunnan edellisen kauden mietintöön, ja suurelta osin on vastattukin. Asuntopoliittinen kehittämisohjelma ei silti toteuta vielä kaikkia hallitusohjelman hyviä kirjauksia, muun muassa sisäilma-asioista, Valtion asuntorahaston tulonlähteistä ja pitkän korkotuen kehittämisestä. Peräämme asuntopolitiikkaan siis lisää kunnianhimoa.
Asuminen on perusoikeus, eikä asumisen hintaa saa määrittää vain markkinalogiikka. Ei voi olla niin, että pelkästään mahdollisimman sujuvaa asuntomarkkinaa halutaan luoda, mikä tarkoittaisi voitontekoa sijoittajille. Tähän asuntosijoittajien toimintaan pitäisi pystyä puuttumaan ja löytämään keinoja.
Julkisen vallan, myös kuntien, tulee tietenkin tehdä entistä aktiivisempaa asuntopolitiikkaa — siitä olen samaa mieltä monien täällä puhuneiden kanssa — eivätkä kunnatkaan saa jättäytyä markkinoiden armoille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-03-02T15:13:16,2022-03-02T15:14:20,Hyväksytty,1.1
2022_18_43,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_44,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Ärade talman! Precis som det har framkommit här har det ju varit en väldigt bred helhet det handlar om, och därför ska man se boende och bostadsproduktion som en helhet. Vi ska till exempel inte svartvitt fokusera enbart på tomteffektivitet och bygga så höga hus som möjligt. Vi ska satsa mycket också på levnadsmiljön, naturnära, som till exempel ledamot Torniainen tog fram här i sitt anförande. Vi ska inte heller enbart fokusera på koldioxidutsläpp utan vi ska se på byggnadens hela livscykel från materialval till återvinning.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-02T15:14:20,2022-03-02T15:14:57,Hyväksytty,1.1
2022_18_45,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa kaupungeissa rakennetaan paljon pieniä asuntoja yksin ja kaksin asuville. Meillä on kuitenkin tarvetta myös suuremmille ja nimenomaan kohtuuhintaisille perheasunnoille. Tämä on tärkeää lapsiperheille, tämä on tärkeää ajatellen myös eri sukupolvien yhdessä asumista ja ikäihmisten perhehoitoa ajatellen. Näitä ajatellen edelleen asuntojen muunneltavuus olisi tärkeä huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Arvoisa ministeri, kuinka tärkeänä näette suurempien kohtuuhintaisten perheasuntojen rakentamisen edistämisen? Entä olisiko asuntojen helppo muunneltavuus nykyaikaa?
Toisena kysymyksenä haluaisin kysyä asunnottomuuden poistamisesta, mikä on erittäin tärkeä tavoite. Asunnottomuus voi kohdata ketä tahansa, ja vaikka Suomessa asunnottomuus on laskenut, niin viime vuonna ARAn selvityksen mukaan Suomessa oli yli 4 300 asunnotonta. Kysyisinkin, arvoisa ministeri: mitä toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehdään, ja näettekö, että nämä toimet ovat riittäviä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-02T15:15:28,2022-03-02T15:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_18_46,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_47,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa kiinnitetään huomiota lähiöiden eriytymisen torjuntaan. Kaavoitus on yksi tärkeitä kaupunkien tehtäviä — mihin rakennetaan, millaista rakennetaan — ja tässä MAL-sopimukset ovat olleet voimakkaasti ohjaavia. Suurissa kaupungeissa tätä työtä tehdään, ja esimerkiksi omassa kotikaupungissani ollaan jo ylitetty MAL-tavoitteet rakentamisen osalta, mikä on tietysti hyvä ja tärkeä asia.
Mutta, arvoisa puhemies, kun puhutaan asuinalueiden eriytymisen estämisestä, sillä on merkitystä, millaista rakennetaan. Esimerkiksi jos isossa kerrostalossa on lähinnä vuokrattavia alle 30 neliön yksiöitä, niin kyllähän se vaikuttaa vääjäämättä asumisviihtyvyyteen. Tarvitaan enemmän monimuotoista rakentamista myös asuintalojen sisällä, joka vaikuttaa myöskin omalta osaltaan tähän viihtyisyyteen. Kysynkin ministeriltä: miten voisimme ohjata gryndereitä rakentamaan enemmän [Puhemies koputtaa] tällaisia isoja kokonaisuuksia, joissa voivat asua perheet ja yksinasuvat, kaikki samassa talossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-03-02T15:16:38,2022-03-02T15:17:53,Hyväksytty,1.1
2022_18_48,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_49,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kysymys ministerille, kun ministeri vielä on paikalla.
MAL-sopimuksella on merkittävä rooli, kuten täällä moni on jo todennut. Nyt uudet MAL-sopimuskierrokset ovat käynnistyneet, ja siellä jälleen tullaan keskustelemaan siitä, kuinka paljon sitoudutaan rakentamaan, ja toisaalta sitten tämä ARA-tuotantotavoite on usein sidottu siihen asuntorakentamisen tavoitteeseen. Asiantuntijat ovat suositelleet, että ARA-tuotantoa käytettäisiin vielä enemmän suhdannepolitiikan välineenä silloin, kun muu rakentaminen hiipuu, ja tämä MAL-sopimukseen sitominen ei sitä juuri edesauta. Millä tavalla näette, että tätä voisi kehittää? 
Toinen kysymys liittyy kaavoitus‑ ja rakennuslakiin, joka lähti lausunnolle hyvinkin riitaisena myös hallituksen puolelta ja sai lausuntokierroksella tyrmäävää palautetta. Mikä sen aikataulu on? Se vaikuttaa merkittävästi asuntorakentamiseen.
Kolmantena kysyisin, onko hallitus pohtinut asuntorahaston käyttöä liikennehankkeiden rahoittamiseen, [Puhemies koputtaa] sillä sujuvat liikenneyhteydet luovat hyviä paikkoja rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-02T15:17:53,2022-03-02T15:19:03,Hyväksytty,1.1
2022_18_50,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ja edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_51,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin on hyvä, että asuntopolitiikasta keskustellaan, koska tilanne on Suomessa vakava. Asumisen tila Suomessa heikkenee, asumisen laatu heikkenee. Meillä luotiin toisen maailmansodan jälkeen asuntopolitiikka, jossa otettiin tavoitteeksi ihmisten asuinolosuhteiden paraneminen. Nyt tilanne on se: Isossa osassa Suomea asuminen ei kehity, ei rakenneta uusia asuntoja eikä korjata vanhoja, ja meillä on kasvukeskuksia, joissa asuntojen keskikoko pienenee. Kenenkään elämisen laatu ei ole asua 16 neliön yksiössä. [Maria Guzenina: Kyllä, juuri näin!] Tämä on tosiasia.
Toisekseen, meillä rakennetaan asuntoja yhä enemmän sijoittajille. Täälläkin puhutaan määrällisistä tavoitteista, kun pitäisi puhua entistä enemmän asumisen ja elämisen laadusta ja nostaa se asuntopolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi.
Toisekseen nämä MAL-sopimukset ovat nyt semmoinen pyhä lehmä. Täälläkin kierrellään sitä, että MAL-sopimuksilla ei ole pystytty tuottamaan siinä määrin sitä laatua, mitä niillä olisi pitänyt pystyä tuottamaan. Ne ovat monessa mielessä hyvä väline, mutta pitää myös pystyä keskustelemaan tämän MAL-järjestelmän isoista ongelmista, [Puhemies koputtaa] joita se on tässä taipaleellaan tuottanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-03-02T15:19:04,2022-03-02T15:20:14,Hyväksytty,1.1
2022_18_52,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_53,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun selonteossa on otettu esille se, että otetaan käyttöön uusia keinoja kotitalouksien... [Hälinää —Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Myllykoskella on puheenvuoro.] ...liiallisen velkaantumisen ehkäisemiseksi ja huomioiden myös taloyhtiölainojen vaikutus, toivoisin vinkkinä, että nyt yhdessä VM:n kanssa, kun täällä valiokunnassa jo käsitellään positiivista luottorekisteriä, siellä varmasti sitten huomioitaisiin tämä mahdollisuus, että tätä seurantaa tulee.
Toisena asiana, mistä tässä on jo keskusteltukin, on tämä asuntosijoittajien osuus, kun siihen pitää [Hälinää —Puhemies koputtaa] jotakin tehdä. — Kumpi meistä puhuu?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Niin, nyt on edustaja Myllykoskella puheenvuoro. Edustaja Honkonen, teillä oli äsken puheenvuoro.] Kiitoksia, puhemies. — Eli kun tähän ollaan nyt panostettu ja tarkoitus on saada lainsäädäntöä aikaan vuodelle 22, ilmeisesti nyt on kuitenkin jo joitain valmisteluja, että tähän epäkohtaan pystytään näin nopeasti puuttumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-02T15:20:15,2022-03-02T15:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_18_54,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_55,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Olin viime kaudella tarkastusvaliokunnassa ja nyt hallitusohjelmaneuvotteluissa ja tiedän hyvin, että siirsimme suoraan nämä tarkastusvaliokunnan ponnet sinne hallitusohjelmaan ja tämä ohjelma noudattaa sen henkeä. Se, mitä varmasti me kaikki haluamme ja kaipaamme, on se, että nyt sitten näitä konkreettisia toimia myös laaja-alaisesti [Pia Lohikoski: Juuri näin!] pistetään jo täytäntöön, hyvinkin ripeästi. [Toimi Kankaanniemen välihuuto]
Omalta osaltani haluan olla iloinen siitä, että jälleen kerran lähiöt ovat tässä merkittävässä roolissa. Ja toinen, mikä liittyy tähän, on korjausrakentaminen, mistä täällä jo puhuttiin — ollaan tultu perusparannus-, peruskorjausikään. Ja kiinnittäisin huomiota tässäkin selonteossa mainittuun asiaan, mikä parhaillaan on hallituksessa vireillä, eli kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuden laajentamiseen myös asunto-osakeyhtiöihin, niin että myös rivi- ja kerrostaloissa näihin isoihin peruskorjaustöihin [Puhemies koputtaa] voisi saada kotitalousvähennystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-03-02T15:21:23,2022-03-02T15:22:34,Hyväksytty,1.1
2022_18_56,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_57,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua. — Haluan tuoda tässä keskustelussa esille myös puurakentamisen: Nimittäin vuodesta 1994 jokainen hallitus on edistänyt puukerrostalorakentamista, mutta kuitenkin saavutukset ovat jääneet melko kauas tavoitteista, vaikka tukimuotoja on etsitty ja energiamääräyksiinkin puu on saanut helpotuksia. Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä ja totta kai myös suhdannetilanteitten tasaajana, ja se on tässä tuotu esille. Kysyisinkin, nyt kun ministeri on paikalla: kuinka me tulemme edistämään puukerrostalorakentamista näinä aikoina, niin että myös sitten hiilineutraalisuustavoitteet saadaan saavutettua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-02T15:22:34,2022-03-02T15:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_18_58,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_59,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös nostaa tämän elämänlaatukysymyksen, minkä edustaja Honkonen tuossa hyvin nosti esille: Asumisesta usein puhutaan, että se mahdollistaa kasvun, tai siitä puhutaan taloustieteen kontekstissa, mutta aivan liian vähän keskustellaan asumisen laadusta ja siitä, mihin se on menossa. Tiedetään, että kaupungeissa uusien asuinrakennusten asuntojen neliöt ovat kääntyneet laskuun, ja samalla pandemiassa olemme oppineet, kuinka ne ylimääräiset neliöt ovatkin aivan erityisen tärkeitä; erityisesti yksiössä asuvat nuoret, ketkä ovat siirtyneet etäopiskelemaan kotiin, ovatkin ehkä jopa arvostaneet sitä erillistä keittiötä, mistä viime vuosikymmenen aikana olemme täysin luopuneet. Nykyiset asunnot eivät ole erityisen esteettömiä, eivätkä ne ole muunneltavia. Tämä on myös ongelma ilmaston näkökulmasta, koska jos rakennukset ja asunnot eivät ole pitkäkestoisia, ne puretaan uusien alta helpommin. Meidän tulisi panostaa muunneltavuuteen, joustavuuteen, pitkäkestoisuuteen. [Puhemies koputtaa] Kysynkin ministeriltä: mitä tämä pandemia on meille tässä suhteessa opettanut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-03-02T15:23:34,2022-03-02T15:24:48,Hyväksytty,1.1
2022_18_60,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_61,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota tässä tarkastusvaliokunnan kannanotossa siihen, että rakentamisen ja rakennusten käytön laatua on selkeästi parannettava sekä valvontaa ja vastuuta selkeytettävä. Ja se asia, se ei varsinaisesti tähän kuulu, mutta rakennusvalvonnan käyttäytymisestä ja hoitamisesta minulla on pitkäaikaisia kokemuksia eri puolilta Suomea, siitä, millä tavalla rakennusvalvonta toimii, ja on jäänyt mieleen se, että mitä pienempi paikkakunta, sen joustavampi ja parempi on se toiminta, ja mitä isompi paikkakunta, sen jäykempi ja tikkuisempi on se rakennusvalvonta. Olisiko jossakin vaiheessa paikallaan hoitaa semmoinen niin sanottu hyvän rakennusvalvonnan käyttäytymisopas siihen, että tämä rakennusvalvonta toimii niin kuin sen pitää toimia, koska se yhteiskunta maksaa sen palkan, sen pitää olla yhteiskunnan palvelija ja sen pitää helpottaa sitä rakentamista eikä vaikeuttaa sitä? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-03-02T15:24:49,2022-03-02T15:25:51,Hyväksytty,1.1
2022_18_62,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ledamot Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_63,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Ärade talman! Det finns främst gott att säga om det som ingår i den här redogörelsen, men en sak som det slog mig att saknas är frågan om ensamhet och hur bostadspolitiken kunde bidra till att motverka ensamhet. Ensamhet påverkar hälsan på ett grundläggande sätt och har kallats vår nya folksjukdom. Dessutom har den ökat markant över tid. 
Att bo själv behöver absolut inte betyda att vara ensam eller lida av ensamhet, men vi behöver se med vilka medel vi kan skapa gemenskaper kring boende, ha ett stödsystem som i varje fall inte främjar ensamboende på bekostnad av att bo tillsammans med andra om den viljan finns. Det är en stor samhällspolitisk fråga som vi behöver behandla också i bostadspolitiken.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2022-03-02T15:25:51,2022-03-02T15:26:39,Hyväksytty,1.1
2022_18_64,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopoliittinen kehittämisohjelma kyllä kirkastaa kuvaa suomalaisesta asuntopolitiikasta ja luo tietä kohti parempaa elämää.
Me monet olemme täällä myös kuntapäättäjiä ja omien kotikaupunkiemme ja kuntiemme asukkaita. Monissa kunnissa asuntopolitiikan tielle tai haasteeksi ovat muodostuneet riitaisat kaavat ja niiden pitkät ja uuvuttavat valitusprosessit. Ne saattavat esimerkiksi estää julkisen vallan kriittisiä rakennushankkeita, esimerkiksi koulutus- tai terveydenhuoltorakentamista ja totta kai myös asuntorakentamista. Kysyisinkin ministeriltä: miten voisimme välttyä valituskaavoilta, ja käsitteleekö kehittämisohjelma tätä näkökulmaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-02T15:26:52,2022-03-02T15:27:53,Hyväksytty,1.1
2022_18_65,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_66,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Utvecklingsprogrammet för bostadspolitiken innehåller många viktiga åtgärder för att förbättra boendet i vårt land. I dag tar boendekostnaderna en hutlöst stor del av hushållens utgifter och många medborgare kan inte påverka var och hur de bor.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-03-02T15:27:53,2022-03-02T15:28:15,Hyväksytty,1.1
2022_18_67,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Yksin asuvia on Suomessa noin 1,25 miljoonaa, ja heidän määränsä tulee lisääntymään tulevaisuudessa. Suurien kaupunkien kuten Helsingin ja Tampereen asukkaista noin puolet on yksin asuvia. Se kertoo siitä, että tämä ryhmä on suuri, mutta näkymätön.
Yksin asuvat ovat hyvin moninainen ryhmä, mutta heitä yhdistävät korkeat asumiskulut sekä sosiaaliturvan riittämättömyys. Yksin asuvien asema on tärkeää huomioida asuntopolitiikassa. Yksi keskeinen parannus voisi olla kotitalousvähennyksen ja sen edun huomioiminen vastaavalla tavalla kuin pariskuntien kohdalla. Esimerkiksi 10 000 euron asuntoremontista pariskunta saa vähennyksiä vuodessa lähes puolet, kun yksin asuva saa siitä ainoastaan yhden neljäsosan. [Puhemies koputtaa] Tämä kokonaisuus vaikeuttaa entisestään yksin asuvien remonttikorjauksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-03-02T15:28:49,2022-03-02T15:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_18_68,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Edustaja Kinnunen vielä, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_69,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Koti on elämän tärkein paikka. Keskustalainen ajatus on se, että tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja koko Suomeen. Ja koko maan asuttuna pitäminen on tärkeä osa maan turvallisuutta, samoin energiaomavaraisuudesta eli kotoperäisestä lämmittämisestä huolehtiminen. Meidän ei kaikkien kannata ahtautua keskuksiin ja maan laidoille ja antaa suuren osan maata tyhjentyä. Ruoka tulee maalta. Pidetään koko maa kukoistavana.
On tärkeää, että jokainen voi valita vapaasti kotinsa paikan. Maaseudun tyhjilleen jääneet talot olisi ekologista saada uudelleen käyttöön. Moni joutuu muuttamaan pois, kun asunto kaipaisi remonttia, mutta korjaaminen on kannattamatonta.
Kysyn ministeriltä: Miten korjausrakentamisen rahoituksen saatavuuden ongelmia voitaisiin helpottaa? Ja miten nuorten perheitten ensikodin hankintaa voisi auttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-02T15:30:04,2022-03-02T15:31:19,Hyväksytty,1.1
2022_18_70,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin. —Ja nyt ministeri Kari, sellainen erittäin reilu 3 minuuttia, että varmasti ehtii vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_71,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kaikille edustajille kysymyksistä ja keskusteluista. Tässä tuli kysymyksiä nyt aika laidasta laitaan. Yritän vastata sitä mukaan, kun ehditään ja miten puhemiehen armollisuus joustaa.
Ympäristövaliokunnan puheenjohtajalle ensiksi heti alkuun tietenkin kiitos jo siitä tehdystä työstä tämän kehittämisohjelman suhteen, jota ympäristövaliokunnassa on jo tehty ja jonka aihepiiriin perehdytty. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Sipilä ja itse asiassa myös edustaja Tanus kysyivät liittyen asunnottomuuteen, jonka suhteen tietenkin Suomessa on tehty jo pitkään töitä, mutta kysyttiin siitä, mitä uusia keinoja tässä asiassa on mietitty. Totta kai, lähtökohta on tietenkin se, että jokaisen meidän tehtävä on varmistaa, että tästä maasta löytyy tarpeeksi edullisia asuntoja, mutta tämän lisäksi erityisesti asumisneuvonta nostetaan tässä ohjelmassa yhdeksi tavaksi päästä asunnottomuuden poistamisen tavoitteeseen. Tässä linjataan, että asumisneuvonta lakisääteistetään, sen saatavuutta parannetaan ja se ulotetaan kaikkiin asumismuotoihin. Ja nyt ympäristöministeriössä on jo aloitettu lainvalmistelu, ja esitys asumisneuvontaa koskevaksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden syksyllä.
Lisäksi edustaja Sipilä ja itse asiassa muistaakseni myös edustaja Heinonen kysyivät siitä, miten on mahdollista saada rahoitusta korjausrakentamiseen taantuvilla seuduilla, koska rahoituksen saaminen on vaikeata. Asunto-osakeyhtiöiden valtiontakausmallin kehittämistä tarkastellaan myös tässä kohtaa, ja olen itsekin sitä mieltä, että sitä tulisi kehittää niin, että se vastaa tulevaisuudessa aikaisempaa paremmin asunto-osakeyhtiöiden kasvaviin tarpeisiin. Ongelman laajuutta tullaan myös selvittämään erillisellä selvityksellä ja etsitään tarvittaessa muita keinoja edistää asuinrakennusten peruskorjauksia.
Edustaja Elo nosti esille tarpeen huomioida asumisen palvelullistuminen myös ARA-kohteissa. Asumisen palvelullistamista ARA-kohteissa tarkastellaan pitkän korkotukimallin uudistuksen yhteydessä. Jatkossa voisi olla tarpeen sisällyttää esimerkiksi yhteiskäyttöautoista johtuvia kohtuullisia perusmaksuja omakustannusvuokraan.
Edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti hyvin tuntemansa aiheen eli esteettömyyden esille, kysyi, olisiko mahdollista tehdä kaikista uusista rakennuksista esteettömiä. Ja esteettömyyttähän tulee jo tällä hetkellä laajasti huomioida kaikessa uudisrakentamisessa. Esteettömyyden edellytykset luodaan jo silloin, kun suunnitellaan maankäyttöä ja laaditaan kaavoja. Esteetön rakennus on kaikille käyttäjille toimiva ja turvallinen, ja se tulisikin ottaa lähtökohdaksi.
Tämän lisäksi täällä kysyttiin energiaremonteista, toivottiin niitten eteenpäinviemistä. Vuodesta 2020 onkin ollut jo tarjolla energia-avustus asuinrakennuksille, ja tämä avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista.
Ja nyt on taas venytetty puhemiehen armollisuutta, anteeksi siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-02T15:31:21,2022-03-02T15:34:57,Hyväksytty,1.1
2022_18_72,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Ei se mitään. — Mennään puhujalistaan, ja edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_73,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille tämän tärkeän ohjelman esittelystä, ja kiitos hyvistä ja monipuolisista puheenvuoroista ja keskusteluista. — Otan tässä omassa puheenvuorossani kantaa erityisesti ikääntyneiden asumiseen. Hyvä, että tämä tärkeä teema on mukana myös tässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa, vaikka ympäristöministeriössä on käynnissä myös oma ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Sen ohjelman tarkoituksena on parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää asumisvaihtoehtojen tarjontaa, tukea kuntien ennakointia ja varautumista asumisasioissa ja vahvistaa ikä- ja muistiystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä.
Millainen on sitten ikä- ja muistiystävällinen asunto ja asuinympäristö? Muisti- ja ikäystävällinen asuminen ja asuinympäristö mahdollistavat toimimisen, vaikka liikkuminen ja aistien toiminta heikkenevät. Ikäystävällisyydellä tuetaan asukkaiden toimintakykyä ja osallisuutta. Siihen liittyvät asunnon ja asuinympäristön fyysiset tekijät, kuten esteettömyys, turvallisuus, palvelujen saavutettavuus ja myös sosiaaliset tekijät. Myös monisukupolvinen ja yhteisöllinen asuminen tukee osallisuutta ja lisää turvallisuudentunnetta. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää myös asuinalueilla. Asuinrakennuksen ja asuinympäristön saavutettavuus on iäkkään asukkaan liikkumisen ja palvelujenkäytön tärkeä edellytys. Kunnissa on tarpeen kehittää ikäystävällisempiä asuinympäristöjä esimerkiksi parantamalla esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä järjestämällä erilaisia tapaamis- ja toimintapaikkoja, niin sanottuja kohtaamisareenoita, myös eri-ikäisille ja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille.
Tähän ohjelmaan on kirjattu hyvin, että asuntotarjonnan tulee vastata eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueiden on oltava sosiaalisesti kestäviä. Tämä tarkoittaa myös sen muistamista, että asuinalueiden monipuolinen ja monisukupolvinen asukasrakenne ehkäisee osaltaan negatiivista segregaatiota. Osallisuus ja yhteisöllisyys sekä alueen omaleimaisuus tukevat asuinalueiden elinvoimaa ja hyvinvointia.
Lähiluonnon rooli asumisen viihtyisyyteen vaikuttavana tekijänä kyllä tunnistetaan, ja siksi kaavoituksessa on varattava riittävästi viheralueita.
Luonnon lisäksi taiteen hyvinvointia lisäävät vaikutukset on syytä rakentamisessa huomioida. [Pia Viitanen: Kiva!] Prosenttiperiaate on edelleen erittäin kannatettava asia.
Jotta asuinalueet olisivat kaikille sopivia, tarvitaan edelleen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Esteettömyys nähdään liian kapea-alaisesti, vain fyysisten esteiden poistamisena, ja tässäkin on vielä korjattavaa, sillä usein kuvitellaan, että rakennus on esteetön, kun siinä on pyörätuoliliuska — harvemmin muistetaan varmistaa, että talossa on myös esimerkiksi sähköiset ovienavausjärjestelmät, liikkumista ja toimimista helpottavat käsijohteet ja tukikaiteet ja yhteisen pesutilan seinään asennettava suihkuistuin. Toisaalta esteettömyys on kuitenkin enemmän kuin fyysisten esteiden poistamista. Siinä on huomioitava kaikki aistit: näkö, kuulo, hahmottaminen. Edelleen kuulen myös väitettävän, että esteetön rakentaminen tulisi kalliimmaksi, mutta ei se tule, jos se huomioidaan suunnittelun alusta alkaen. Eli kalliimmaksi tulevat mahdolliset muutostyöt. Esteetön asuminen on kaikkien kannalta järkevä ratkaisu, ja kaikkein tärkeintä on muistaa, että kysymys on yhdenvertaisuudesta.
Loppuun haluan muistuttaa siitä, että tarvitsemme myös ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarjoavia yhteisökoteja, tai kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olevan vanhuspalvelulain toisen osan teksteissä sanotaan, tarvitaan yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista. Esimerkiksi yksin asuvan muistisairaan ei tietyssä vaiheessa ole enää turvallista eikä inhimillistä asua omassa kodissa, olivatpa kotihoito tai muut palvelut miten laadukkaita tahansa. Liian usein edelleen hoetaan mantraa, että oma koti on ikäihmiselle aina paras paikka — näin ei kuitenkaan aina ole.
Toki jokaisella on oikeus omaan kotiin, ja on muistettava, että se voi olla myös yhteisökoti, hoitokoti tai vastaava. Toivottavasti emme jatkossa puhu enää tehostetusta palveluasumisesta tai välimuotoisesta asumisesta, sillä ne käsitteet eivät tuo mieleen kotia. Jokaisella pitäisi olla kaikissa elämänvaiheissa koti, vaikka se olisi yhteisökodissa tai hoitokodissa. Tähän tarvitaan kodinomaisen fyysisen ympäristön lisäksi osaavia ja ammattitaitoisia auttajia ja kodinomainen toimintakulttuuri — mutta se taitaa jo osittain olla toisen keskustelun aihe.
Ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Tarkastusvaliokunta käsitteli asuntopolitiikkaa vuonna 2018, ja nyt sitten valiokunta pääsee arvioimaan, miten tilanne on kehittynyt vajaassa neljässä vuodessa ja miten tämä ohjelma vastaa silloin asetettuihin lausumiin. Mutta toisaalta tulemme tarkastelemaan myöskin sitä, miten tämä ohjelma vastaa uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-02T15:35:08,2022-03-02T15:40:28,Hyväksytty,1.1
2022_18_74,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_75,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopoliittisen kehittämisohjelman tavoitteet ovat kannatettavia — jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään asumiseen. Asuntotarjonnan tulee vastata eri väestöryhmien tarpeisiin ja asuinalueitten tulee olla sosiaalisesti ja ilmastollisesti kestäviä. On tärkeää, että asuntotarjonta edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja tukee alueiden elinvoimaisuutta. Myös asuntopoliittisen päätöksenteon periaatteet ovat hyviä. Asuntopolitiikkaa tulee kehittää pitkäjänteisesti yli hallinnonalojen.
Työryhmä laati myös asumisen ja asuntomarkkinoiden tilannekuvan vuonna 2020. Perusongelma kuitenkin jää samaksi kuin se on kovin usein aiemmin ollut. Hyvät tavoitteet ja periaatteet — mutta toimenpiteet jäävät suppeiksi. Asuntopolitiikan periaatteissa tunnistetaan toimivan ja monipuolisen asuntomarkkinan merkitys muun muassa asumisen hinnalle ja työmarkkinoiden toimivuudelle, toimenpiteissä yksityisten toimijoiden rooli toimivilla asuntomarkkinoilla kuitenkin unohtuu. Kehittämisehdotuksena tarjotaan lähinnä tuetun asuntokannan lisäämistä sekä lisäsääntelyä.
Arvoisa puhemies! Selonteon tausta tulee tarkastusvaliokunnan tilaaman asiantuntijaraportin Asumispolitiikan kehittämiskohteita käsittelyn lausumista loppuvuodelta 2018. Lausumissa otettiin kuitenkin silloin heikosti huomioon tarkastusvaliokunnan tilaaman asiantuntijaraportin johtopäätökset ja suositukset. Raportissa nimettiin tärkeimmäksi tekijäksi, jolla yhteiskunta voi edistää asuntojen tarjonnan kasvua, kaavoituksen kautta aikaansaatava tonttimaavaranto. Tarkastusvaliokunnan lausumissa pääkaupunkiseudun ratkaisuksi esitetään kuitenkin valtion tukemaa vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. No, sekin on tietenkin vaikeaa, jos sitä tonttimaavarantoa ei riittävästi ole.
Arvoisa puhemies! Asumisen hintaan vaikuttaa kaikkein eniten kysyntä ja tarjonta, kuten yleensä toimivassa markkinataloudessa. Siksi on tärkeää lisätä asuntotuotantoa sinne, missä ihmiset haluavat asua. Ihmisten halusta taas paras indikaatio on asuntojen hintakehitys. Asuntoja tulisi siis kaavoittaa erityisesti sinne, missä asuntojen hinnat ovat korkealla tai nousevat. Tärkeä väline tähän on ollut valtion ja kaupunkiseutujen väliset MAL-sopimukset, joiden avulla voidaan sopia esimerkiksi joukkoliikenneinvestoinneista, jotka taas luovat lisää niitä haluttuja, hyviä asuntorakentamisen paikkoja. Toivottavasti valtio osaltaan edistää jatkossakin MAL-sopimuksia, erityisesti joukkoliikenneinvestointien osalta, ja osallistuu investointikustannukseen kuten aiemminkin. Kuten kaikki tiedämme, kuntatalous, myös kasvavissa kaupungeissa — tai oikeastaan etenkin kasvavissa kaupungeissa — on tulevaisuudessakin tiukoilla, ja valtionapua tarvitaan siihen, että hyviä asuntorakentamisen paikkoja syntyy jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Selonteon tulisi katsoa pitkäjänteisesti asuntomarkkinoiden kehittämistä. Kannatettavat tavoitteet olisivat varmemmin saavutettavissa vaikuttavilla toimenpiteillä, jotka lähtevät toimivasta kaavoituksesta, tonttien saatavuudesta ja monipuolisesta asuntotuotannosta. Asuntotarjonnan lisääminen onkin paras keino hillitä asumisen kustannuksia. Kysyntään vastaamiseksi tarvitaan monipuolista asuntotarjontaa, ja asuntopolitiikassa on tärkeää luoda edellytyksiä myös vapaarahoitteisille vuokra-asuntoinvestoinneille. Nyt tarjonnan lisäämiseksi ja hintojen kohtuullistamiseksi esitetään jälleen samoja keinoja kuin aiemmin. Tähän tarvitaan lisää monipuolisuutta, ja toivottavasti valiokunta tähän työssään perehtyy.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Kysyin kaavoitus- ja rakennuslaista, ymmärrettävästi ministeri ei siihen ehtinyt vastata. Sillä on kuitenkin erittäin merkittävä rooli tulevan kaavoituksen ja lupakäytännön mahdollistajana tai sitten jarruttajana. Siksi toivonkin, että ministerillä jossain välissä on vielä aikaa vastata siihen, tulemmeko näkemään tämän lakiuudistuksen eduskunnassa tällä kaudella ja tuleeko se noudattamaan niitä alkuperäisiä tavoitteitaan kaavoituksen maankäytön sujuvoittamisesta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnalla on suuri vastuu, sillä toimivat asuntomarkkinat — asunto jokaiselle — on ihan perusoikeus, johon meidän tietenkin poliitikkoina pitää pyrkiä löytämään toimivat välineet. Tähän toivon valtion rahoittaman asuntotuotannon lisäksi myös välineitä, joilla asuntomarkkinoiden toimivuutta voidaan parantaa entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-02T15:40:30,2022-03-02T15:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_18_76,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_77,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se, että jokaisella on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin ja viihtyisään, turvalliseen asuinympäristöön, on mitä tärkein asia ihmisen elämän ja arjen kannalta. Haluan tässä puheenvuorossa oikeastaan keskittyä yhteen asiaan, joka minulle on ollut sydänasia tosi pitkään, ja se on tietenkin nämä lähiöt — täällä on monessa puheenvuorossa se jo mainittu. Se on merkittävä asia tämän ensimmäisen tavoitteen, hyvän kodin, viihtyisän ympäristön ja hyvän elämän, kannalta, mutta myös siksi, että se on yksi tärkeä keino, jolla voimme torjua yhteiskunnan eriarvoisuutta. Me voimme ehkäistä sitä, etteivät asuinalueet eriarvoistu, ja on tärkeää, että sitä tehdään poikkihallinnollisesti, ei pelkästään asuntorakentamisen puolella vaan myös vaikka sillä, että lapsilla on hyvä koulu, lähipalvelut lähellä, hyvät liikenneyhteydet, sitä ihanaa kulttuuria lähellä omaa asumista ja kotia, harrastusmahdollisuuksia, lähiliikuntapaikkoja, lapsille hyviä ulkoilureittejä, kaikkea tätä. Se on kokonaisvaltaista, hienoa toimintaa, kun myönteisessä hengessä tuemme lähiöitä kehittymisessä.
Tässä ohjelmassahan kiinnitetään huomiota siihen, että kaupungeissa ja kunnissa automaattisesti pyrittäisiin nimenomaisesti tällaiseen näistä lähiöohjelmista. Tämä olisi osa toimintaa, ja niin sen tulee olla, mutta näitä ohjelmiakin tarvitaan. Tällä hetkellä meillä esimerkiksi Tampereella sitoudutaan lähiöiden kehittämiseen sekä edellisen että nykyisen pormestariohjelman kautta, eli osana toimintaa sinänsä, mutta kyllä meillä nyt on esimerkiksi Peltolammin ja Multisillan alueet lähiökehittämisen parissa, ja sieltä saatavia hyviä käytäntöjä tullaan siirtämään myös muille alueille. Tätä ennen meillä on erinomaisia kokemuksia Tesoman lähiöprojektista. Siellä minulla oli kunnia itse ministerinä toimia myös vähän kummiroolissa — se oli sitä aikaa — ja aikaisemmin rakkaassa koti-Hervannassa on ollut vuosien varrella parikin lähiöprojektia meneillään. Ympäristö on muuttunut merkittävästi myös niiden seurauksena aikanaan. Eli tällä on merkitystä, ja on erittäin tärkeää tämän päivän maailmassa, että tätä määrätietoisesti, todella määrätietoisesti teemme. Näin ehkäisemme monia ongelmia, edistämme ihmisten oikeutta myönteiseen elämään.
Puhemies! Loppuun haluan vielä toistaa, että myös asuntopuoli kuuluu tietenkin olennaisena osana tähän, ja se peruskorjausikä on totta monessa lähiökodissa. Juuri siksi tämä asunto-osakeyhtiöiden mahdollisuus saada kotitalousvähennystä näihin peruskorjausremontteihin olisi nyt olennainen. Toivon, ministeri, että omassa roolissanne valtioneuvoston sisällä edistätte tätä tavoitetta, joka nyt on taas [Puhemies koputtaa] keväällä esillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-03-02T15:45:35,2022-03-02T15:48:53,Hyväksytty,1.1
2022_18_78,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_79,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä oleva asuntopoliittinen kehittämisohjelma luo pitkän aikavälin suuntaviivat Suomen asuntomarkkinoiden kehittämiselle ja asuntopoliittisille tavoitteille. Vihreille tärkeä tavoite asuntopolitiikassa on jokaisen oikeus laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen niin kaupungeissa, kehyskunnissa kuin maaseudullakin. Meille vihreille tärkeä tavoite on myös asuntotuotannon ympäristöllinen kestävyys, jonka tulee olla läpileikkaavana teemana kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa. Nämä tavoitteet on huomioitu hyvin nyt käsiteltävässä selonteossa. Lämmin kiitos siitä sekä nykyiselle että entiselle ympäristö- ja ilmastoministerille, jotka ovat painottaneet johdonmukaisesti asuntopolitiikan sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. On selvää, että näitä kahta tavoitetta on kuljetettava rinnakkain asuntopolitiikassa. Ilmastotoimia ei voida saavuttaa ilman sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ja vastaavasti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei voida saavuttaa ilman ilmastotoimia. Ilmastokriisi uhkaa eniten juuri niitä, jotka jo ovat heikoimmassa asemassa. Siksi meidän on varmistettava reilu muutos myös asuntopolitiikan puolella.
Arvoisa puhemies! Suomessa tapahtuu kahdenlaista segregaatiokehitystä. Meillä on orastavia merkkejä siitä, että asuinalueet eriytyvät kaupunkien sisällä etenkin palveluiden saavutettavuuden ja laadun ja asuntojen hintakehityksen osalta. Toisaalta meillä tapahtuu alueiden välistä segregaatiota, jossa Ruuhka-Suomen asuntojen arvot nousevat pilviin ja Maaseutu-Suomessa asuntojen arvo romahtaa. Asuinalueiden eriarvoistuminen on huolestuttava ilmiö, jonka kehitys on pysäytettävä. Kestävällä asuntopolitiikalla on tässä merkittävä rooli, sillä sen avulla voimme ohjata asuntomarkkinoita ja varmistaa kohtuuhintaista asumista ja palveluiden saavutettavuutta kaikkialla Suomessa. Lähiötyö kantaa hedelmää, ja sillä on täysi tukeni myös jatkossa. Kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden asuntokannasta laaditaan tutkimushanke, jolla selvitetään ja luodaan ratkaisuja asuntokannan kasvaviin korjaustarpeisiin. On hyvä, että näille alueille kohdistetaan erillisiä tukitoimia, joilla voidaan vahvistaa asumisen monipaikkaisuutta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen mutta realistinen, sillä asunnottomuus on Suomessa vähentynyt. Huolestuttavaa on, että pitkäaikainen asunnottomuus on samaan aikaan lisääntynyt. Suomessa elää ARAn arvion mukaan noin 4 000 ihmistä vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomuus on olosuhde tai elämäntilanne eikä kenenkään ihmisen ominaisuus. Äärimmäinen esimerkki asunnottomuudesta on nyt käynnissä oleva Ukrainan sota, jonka seurauksena tuhannet ukrainalaiset ovat joutuneet kodittomiksi. Myös meidän on Suomessa luotava entistä enemmän väliaikaisia asumisratkaisuja, joilla voimme auttaa niin ukrainalaisia kuin muita sodan jaloista pakenevia pakolaisia Suomessa. Lisäksi meidän pitää liittää asuntopolitiikka [Puhemies koputtaa] ja asunto ensin ‑periaate kiinteäksi osaksi hyvinvointialueiden verkostotyötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-03-02T15:48:53,2022-03-02T15:52:05,Hyväksytty,1.1
2022_18_80,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_81,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten selonteossakin todetaan: ”Hallitusta velkarahoituksesta on hyötyä kotitalouksille” — näin on — ”mutta liiallinen velanotto heikentää niiden kykyä sopeutua kielteisiin yllätyksiin.” Tämä on hyvää tekstiä, ja kun tätä osuutta selonteosta lukee, ei voi muuta todeta kuin että kaiken kaikkiaan asuntorakentaminen on erittäin hyvää bisnestä. Ja kuka se maksaja on? Se on se asuntoon sijoittava yksittäinen kansalainen.
Meillä on pankkijärjestelmässäkin jotakin... Meillä on Baselin myötä tullut tiettyjä omavaraisuussääntöjä, ja me olemme koettaneet velkahillintää tehdä, niin että omarahoitusosuuden pitää olla 80—90 prosenttia — prosentit vaihtelevat aina hallitusten mukaan — mutta joka tapauksessa pankit antavat kulutusluottona sen osan niin, että se omarahoitusosuus sitten tulee täyteen. Tämä kuvastaa sitä, että tämä asuntobisneksen ilmapiiri, jossa viidakossa olemme, tarvitsee poikkihallinnollisia toimenpiteitä, ja on tärkeätä, että nyt tässäkin yhteydessä huomioidaan se, että on niin monta liikkuvaa osaa.
Tässä edustaja Viitanen toi hyvin esille asunto-osakeyhtiöt, jotka tavallaan eivät ole tasavertaisessa asemassa, ja ministeri Sarkkinen kansanedustajana teki aiemmin tuloverolakiin esityksen, että energiaremonteissa voitaisiin käyttää nimenomaan kotitalousvähennystä, koska taloyhtiön piikkiin tehdään monesti ne isommat, ja siellä ei silloin yksittäisen ihmisen asuminen siihen kotitalousvähennykseen yllä eikä se ole mahdollista.
Sitten on tämä yksi ryhmä eli asuntosijoittajat, jotka voivat tietyin edellytyksin vähentää veronalaisesta sijoitustulostaan rahoitusvastikkeen ja niin edelleen.
Täällä selonteossa on hyvä tavoite, että lainsäädäntö olisi tehtynä jo vuoden 22 aikana, niin että ilmeisesti tähän on nyt jotakin sitten jo täytynyt tehdä, ja se valmistelu varmasti on tarvinnut tehdä valtiovarainministeriön kanssa yhdessä, koska siihen liittyy nimenomaan korkokäytäntöjä ja lyhennysmahdollisuuksien rajaamista.
Vielä koetin tuossa nopeasti selata, mitä tuolla positiivisessa luottorekisterissä olikaan, ja nyt olisi syytä varmistaa, että taloyhtiöiden lainat myös tulisivat huomioiduksi, kun sitten tätä asiaa viedään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-02T15:52:06,2022-03-02T15:55:18,Hyväksytty,1.1
2022_18_82,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_83,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on sidottu asuntoihin. Koronan aikana ihmiset ovat viettäneet poikkeuksellisen paljon aikaa kotonaan ja koteihin on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Perheissä koti on myös paikoin muuttunut työpaikaksi ja harrastustilaksi. Se, miten ja missä asutaan, on tärkeä osa hyvää elämää. Asuminen on tavoitteiden, unelmien ja ehkä joskus kateudenkin kohde.
Omistusasunnon pitää olla jokaisen ihmisen saavutettavissa kaikkialla Suomessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että voimme lyödä palatsimme mihin tahansa, mutta lähtökohdan kuuluu olla se, että kaupungeista löytyy kohtuuhintaisia asuntoja ja harvaan asutuilta seuduilta löytyvät hyvän asumisen edellytykset.
Ihmisillä on hyvin erilaisia toiveita asumisen suhteen, eivätkä toisten toiveet ole parempia kuin toisten. Vaikka toivekoti taitaa usein olla omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia, ovat ihmiset kuitenkin hyvin tietoisia eri asumismuotojen hyödyistä ja haitoista. Olemme valmiit hyväksymään pidemmän matkan palveluiden ääreen, kun tavoitellaan omaa rauhaa ja väljempää asumista. Yhtä lailla pienemmät neliöt on helppo hyväksyä, kun halutaan aivan palveluiden viereen.
Arvoisa puhemies! Suomen maakunnat ja kunnat ja taajamat ovat kaikki erilaisia varustettuina omilla vahvuuksillaan ja haasteillaan. Suomalaisessa yhteiskunnassakin arkikielessä on tunnistettavissa puheita paremmista ja huonommista alueista. Näillä sanoilla viitataan usein taloudellisiin, sosiaalisiin, väestörakenteellisiin tai maahanmuuttokysymyksiin. Onneksi olemme vielä kaukana muurien takana sijaitsevista eliittialueista ja slummeista. Asuntopolitiikkaa ei saa tehdä huomioimatta pyrkimystä alueiden ja ihmisten tasa-arvoon. On kestämätöntä kasauttaa ihmisiä niin, että lajittelemme ihmiset esimerkiksi pankkitilien saldojen, kulttuuritaustojen tai koulutuksen mukaan. Toki on selvää, että elämässä on myös asuntorealismia. Totta kai varallisuus mahdollistaa kiiltävämmän elämän. Yhteiskunnan tehtävä on kuitenkin tasapainottaa sitä, että asunto, siis koti, on jokaisen ihmisen elämän keskipiste, jonka kautta voi toteuttaa elämää ja elämän merkityksellisyyttä.
Puhemies! Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 21—28 vaikuttaa osaltaan merkittävästi siihen, mitä ja minne rakennetaan, sekä siihen, miten asuntojen arvot muuttuvat tulevina vuosina. Vakaus ja ennustettavuus ovat tässäkin keskeisessä roolissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-02T15:55:20,2022-03-02T15:59:18,Hyväksytty,1.1
2022_18_84,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_85,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikka on todella tärkeä aihe, koska jokainen meistä tarvitsee katon pään päälle. Asumisessa kyse on aivan keskeisestä perustarpeesta.
Suomessa asuntomarkkinat ovat jakautuneet alueellisesti voittajiin ja häviäjiin. Kasvukeskukset ja etenkin pääkaupunkiseutu vetävät puoleensa väkeä magneetin lailla, kun taas monet maaseutupitäjät tyhjenevät hälyttävää vauhtia. Pahimmillaan syrjäseuduilla jää hyviä asuntoja tyhjilleen ja samanaikaisesti isoissa kaupungeissa asuntojen hinnat kohoavat pilviin. Asuntojen hinnat ovat jo paikoin karanneet tavallisen palkansaajan ulottumattomiin. Myös vuokramarkkinat myötäilevät asuntojen hintakehitystä, ja pääkaupunkiseudulla pienestäkin asunnosta saa maksaa itsensä kipeäksi.
Asuminen nielee leijonanosan suomalaisten tuloista ja aiheuttaa monille taloudellisia haasteita ja stressiä. Asuntopolitiikassa pitäisikin entistä enemmän panostaa asumisen hinnan laskemiseen. On myös muistettava, että tavalliselle palkansaajalle asumisen hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan kautta. Ongelmallista Suomen nykymallissa on se, että asumistuet vaikuttavat tuntuvasti asumisen hintakehitykseen. Tämä nostaa suoraan vuokra-asuntojen hintoja ja lisää myös asuntosijoittamisen kannattavuutta.
Asumistukijärjestelmä kaipaa kipeästi remonttia. Asumistuen tulevaisuutta tulisi miettiä sosiaaliturvan kehittämisen yhteydessä. Nykymeno, jossa valtio maksaa ja äveriäät asuntosijoittajat keräävät hillot, ei ole kestävä. On aivan hullua, että valtio käytännössä lihottaa mutkan kautta kiinteistösijoittajien säästöpossuja ja samalla nostaa asumisen hinnan tappiin. Asunnot ovat ay-liikkeen rahasampo. Onko tämä poliittinen punakytkös syynä sille, miksei muutosta ole saatu aikaan?
On väärin, että tavalliset suomalaiset kärsivät tulotasoon nähden kohtuuttomiksi paisuneista asumismenoista. Eikä tässä vielä kaikki. Nyt energian ja sähkön hinta hipoo pilviä ja lisää asumismenoja entisestään. Turvetuotantokin on hallituksen toimesta ajettu maanrakoon. Energiakriisi on ovella. Ja turpeen alasajo, se pitäisi nyt pysäyttää, aivan kuten edustaja Kankaanniemi perussuomalaisten ryhmäpuheessa totesi. Tämä tilanne on kestämätön.
Asuntojen hintakehityksen lisäksi on äärimmäisen tärkeää panostaa asumiseen liittyvien menojen hillitsemiseen poliittisin keinoin. Hallituksen ympäristötoimet valitettavasti luovat asumismenoihin entistä enemmän kasvupainetta muun muassa lämmityksen kautta. Nämä esille nostamani ongelmakohdat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nyt tarvittaisiin aitoa yhteistä tahtoa muuttaa asioita parempaan suuntaan.
Ministeri Kari, totean lopuksi, että huolta tulevaisuudesta asuntopolitiikan suhteen nostaa se, että suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin yhä useampi suuntaa asumaan ja maaseutu tyhjenee palvelujen vähetessä. Tämä kehityssuunta pitää saada kääntymään, koska kotiseuduille asumaan jäämisen pitää olla mahdollista täällä meidän Suomenmaassa. Se mahdollisuus vaatii suuren, monipuolisen suunnitelman, ja toivon, että se myös sitten tehdään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-02T15:59:21,2022-03-02T16:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_18_86,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_87,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on ilo käsitellä asuntopolitiikan kehittämisohjelmaa vuosille 2021—2028. Sosiaalidemokraatit ovat erittäin tyytyväisiä, että vihdoin tämä tärkeä, pitkällä aikavälillä asuntopolitiikkaa suuntaava asiakirja on eduskunnassa ja erityisesti meillä ympäristövaliokunnassa käsittelyssä. Olisimme jopa toivoneet sitä jo alkukaudesta eduskuntaan.
Asuntopolitiikkaan tarvitaan kaikkein eniten pitkäjänteisyyttä. Se tuo ennakoitavuutta maankäyttöön ja rakentamiseen ja antaa varmuuden myös toimijoille — niin rakentajille, kuntapäättäjille kuin kansalaisille — siitä, miten alueita kehitetään, mitä rakennetaan ja mihin. Tulevaisuudessa tarvitsemme yhä kipeämmin energiatehokkaita ja ilmastoviisaita asuntoja ja asuinalueita, joissa työssä ja koulussa käynti, arjen liikkuminen ja harrastaminen ovat sujuvia ja esteettömiä.
Haluan korostaa myös asuntojen ja asuinalueiden viihtyisyyden ja laadun merkitystä. Koronapandemia on edelleen alleviivannut sitä, miten tärkeää on, että koti on toimiva, viihtyisä ja turvallinen ja — mikä tärkeintä — antaa eväät hyvään arkeen.
Arvoisa puhemies! Selonteko tunnistaa asumisen ja asuntomarkkinoiden maailmanlaajuiset trendit: kaupungistumisen, väestön ikääntymisen, ilmastonmuutoksen ja digitalisaation. Emme vielä tiedä, millaisia pysyviä muutoksia koronapandemia tuo ihmisten työssäkäyntiin ja asumiseen. Etätyö tulee lisääntymään, mikä vahvistaa mahdollisuuksia asua kauempana työpaikoista, ehkä maaseudulla ja pienemmissä taajamissa. Tämä luo mahdollisuuksia alueille ja lievittää asumisen paineita keskuksissa.
Moni ihminen tavoittelee muutolla parempaa elämänlaatua. Vapaa-ajanasuntoja käytetään ehkä yhä enemmän ympärivuotisesti. Mökkikunnat hyötyvät, ja toimeliaisuus alueilla lisääntyy — mikäs sen parempi?
Olen erityisen iloinen siitä, että selonteko tunnustaa muutaman sosiaalidemokraateille tärkeän kulmakiven asuntopolitiikassa. Niitä ovat valtion tukeman asuntotuotannon tärkeä rooli, Valtion asuntorahaston itsenäinen asema sekä monimuotoisen asuntorakentamisen ja sosiaalisesti monipuolisen yhdyskuntarakenteen merkitys.
Moni tärkeä asia selonteossa jää kuitenkin selvitysten varaan. Toivon, että selvityksistä päädytään ripeästi johtopäätöksiin ja tarvittaviin lainsäädännöllisiin muutoksiin. Tärkeitä teemoja, joista selonteossa luvataan selvitys, ovat sosiaalidemokraateille kotitalousvähennyksen ulottaminen taloyhtiön teettämiin remontteihin, haja-asutusalueiden laskeviin asuntohintoihin puuttuminen sekä valtion tukeman kohtuuhintaisen omistusasumisen mallin tarve ja tarkoituksenmukainen toteuttamistapa.
Arvoisa puhemies! 17.10. on meille monelle tuttu päivä. Silloin vietetään asunnottomien yötilaisuuksia ja tapahtumia. Yksikin asunnoton ihminen on liikaa. Oma koti on jokaisen perusoikeus, minkä moni edustajakollega on täällä salissa tänään todennut. Hallitusohjelman ja selonteon tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä on arvokas ja mahdollinen. Asunnottomuuden vastainen työ on ollut Suomessa onnistunutta, ja sitä pitää hyvin määrätietoisesti jatkaa. Sosiaalidemokraatit antavat tälle työlle täyden tukensa.
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on jo aloittanut joulukuussa eduskunnalle annetun selonteon ennakkokäsittelyn hyvässä hengessä. Toivon, että valiokunnassa päädymme yksimielisiin linjauksiin siitä, mihin suuntaan asuntopolitiikkaa on Suomessa tulevaisuudessa vietävä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-02T16:03:35,2022-03-02T16:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_18_88,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Kvarnström, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_89,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! I redogörelsen om utvecklande av bostadspolitiken sammanställs principer, mål och lösningar. Här finns den viktiga långsiktigheten och rätta värderingar. Det finns främst gott att säga om allt som ingår i redogörelsen. Ett fenomen som det slog mig att saknas och som jag tog upp i snabbdebatten är frågan om ensamhet och hur bostadspolitiken kunde bidra till att motverka den. Ensamhet påverkar hälsan på grundläggande sätt och har med rätta kallats vår nya folksjukdom. Dessutom har den ökat markant över tid, inte minst på grund av pandemin. Att bo själv behöver absolut inte betyda att vara ensam eller lida av ensamhet, men vi behöver se med vilka medel vi kan skapa gemenskaper kring boende och ha stödsystem som i varje fall inte främjar ensamboende på bekostnad av att bo tillsammans med andra om den viljan finns.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2022-03-02T16:07:50,2022-03-02T16:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_18_90,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ministerille kiitos asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta. Nyt on asetettu hyvät tavoitteet, mutta me tarvitsemme eduskuntaan konkreettisia esityksiä, joita nyt jäämme odottamaan. Kiitoksia tästä.
Arvoisa puhemies! Laadukas ja turvallinen asuminen tulee turvata kaikissa elämäntilanteissa. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla. Ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti: yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän, sillä kansallinen tavoite on, että iäkkäät ihmiset voivat asua kotona ja saada sinne tarvitsemansa palvelut. Kotona asumisen tukeminen on tärkeää sekä ikääntyvän väestön että yhteiskunnan kannalta, sillä se liittyy sekä asukkaiden toiveisiin ja itsemääräämisoikeuteen että tarkoituksenmukaiseen vanhuspalveluiden rakentamiseen.
Tällä hetkellä maamme asunnoista esteettömiä on vain 15 prosenttia. Asuntokanta muuttuu hitaasti, ja siksi ennakoiviin toimiin on ryhdyttävä hyvissä ajoin. Ikääntyneiden yksilölliset tarpeet tulee huomioida sekä nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa että uusia rakennettaessa. Tavoitteena onkin, että saamme noin miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä, mikä on erittäin hyvä tavoite. Nyt tarvitsemme toimenpiteitä.
Osana hallituksen uutta ikäohjelmaa toteutetaan erillinen ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Ohjelman tavoitteena on parantaa ja kehittää ikääntyneiden asuinoloja ja edistää erilaisia asumisvaihtoehtoja, kuten yhteisökoteja ja joustavasti muunneltavia palvelutaloja, sekä lisätä kuntien ennakointia ja varautumista erilaisiin asumisvaihtoehtoihin, joista on tällä hetkellä suuri pula. Ohjelman avulla edistetään myös esteettömyyttä muun muassa hissi- ja esteettömyysavustuksilla, mikä hyödyttää ikääntyneiden lisäksi monia muita väestöryhmiä. Myös muistisairaiden erityistarpeet ja ikääntyvän väestön asumisen turvallisuus otetaan huomioon tässä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa.
Meidän tulee rakentaa entistä enemmän laadukkaita ja muuntojoustavia asumismuotoja, kuten palvelutaloja, jotka turvaavat ikäihmisten turvallisen asumisen samassa paikassa elämän loppuun asti. Kodin tulisi olla aina muunneltavissa elämän muuttuvien tarpeiden mukaan. On inhimillistä ja luo turvallisuutta, kun koti ja ympäristö on tuttu ja turvallinen.
Arvoisa puhemies! Otan esille myös yksin asuvien elämäntilanteen. Yksin asuvia on Suomessa 1,25 miljoonaa, ja heidän määränsä tulee myös kasvamaan, kuten äsken edellisessä puheenvuorossani totesin. Yksin asuva tarkoittaa, että asuu yhden hengen kotitaloudessa. Yksin asuvia yhdistävät korkeat asumiskulut ja sosiaaliturvan riittämättömyys. Verotuksemme suosii omistusasumista, vaikkakin valtaosa yksin asuvista asuu vuokralla.
Lisäksi kotitalousvähennyksen ehdot ovat yksin asuville vähemmän suotuisat. Esimerkiksi kotitalousvähennyksen osalta yhdessä asuvan pariskunnan on mahdollista vähentää kotitaloustyötä verotuksessa kotitalousvähennyksen enimmäismäärään saakka. Kun vuonna 2021 enimmäismäärä oli 2 250 euroa, yhdessä pariskunta saattoi vähentää yhteensä 4 500 euroa yhden vuoden aikana. Sen sijaan yksin asuvien vähennys oli maksimissaan 2 250 euroa eli puolet pariskunnan vähennyksestä. Kuten äsken jo totesin, 10 000 euron asuntoremontista pariskunta saa vähennettyä vuodessa lähes puolet, yksin asuva noin neljäsosan. En halua asettaa heitä eriarvoiseen asemaan tai vastakkain, sanoisiko näin, mutta haluan, että yksin asuvien erityistilanne huomioidaan myös asumisen peruskorjauksissa. Tästä syystä yksin asuvien erityiskysymykset tulee huomioida asunto- ja veropolitiikassa nykyistä paremmin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-03-02T16:12:53,2022-03-02T16:18:04,Tarkistettu,1.1
2022_18_91,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_18_92,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Asuntopolitiikassa on kyse ennen kaikkea keskeisen perusoikeuden toteutumisesta: jokainen tarvitsee kodin. Tällä hetkellä tämä perusoikeus ei kuitenkaan toteudu, sillä se toteutuu eriarvoisesti Suomessa. Ihmisten taloustilanne määrittelee liikaa sitä, missä ja miten kukin meistä voi asua. Minusta ei ole oikein, että asuminen tärkeänä perusoikeutena jää voitonteon jalkoihin. Asuntopolitiikkaa tehdään liikaa markkinatalouden määrittelemillä reunaehdoilla, ja ajattelen, että julkisen vallan tehtävä on nimenomaan tehdä aktiivista asuntopolitiikkaa tätä vastaan eikä vain jäädä markkinoiden armoille.
Me haluamme, että asuntopolitiikkaa tehdään kirkkaasti siitä tavoitteesta lähtien, että eriarvoisuutta pystytään vähentämään. Erityisen tärkeää tässä on tietenkin valtion tukema kohtuuhintainen asuntotuotanto, jota tulee tehdä monipuolisesti, mitä täällä on hyvin nostettu esille. Meillä Helsingissäkin on ihan selvää, että asumisen kallis hinta on yksi pahimpia ongelmia. Tällä hetkellä esimerkiksi vuokrien sääntelyä on erittäin vaikea saada edes asuntopoliittiseen keskusteluun mukaan.
Ajattelen, että meidän pitäisi kuitenkin vähintään edes selvittää niitä mahdollisuuksia, miten me voitaisiin harjoittaa jonkin muotoista liian korkeiden vuokrien sääntelyä, oli se sitten edes jollain tavalla kohdistettua tai pehmeää muotoa sääntelystä. Tällä hetkellä on selvää, että on osoittautunut myös todeksi se, että nämä muut keinot ovat riittämättömiä. Lisäksi tässä ohjelmassakin sanotaan, että ”olemassa olevia keinoja puuttua ylisuuriin vuokrankorotuksiin on vahvistettava”. Tämä on hyvä kirjaus, ja ajattelen, että tämän nyt vähintään pitäisi toteutua, koska loppupeleissä kyse on siitä, että asumisen hintaa kyllä voidaan hillitä politiikalla, jos siihen vain on tarpeeksi tahtoa — ja meillä ainakin olisi siihen tahtoa.
Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi asumista on ryhdyttävä katsomaan hyvin voimakkaasti ympäristökriisin näkökulmasta. Tästä asian kiireellisyydestä ja vakavuudesta meitä on jälleen tällä viikolla muistuttanut kansainvälinen ilmastopaneeli, ja jos me halutaan päästä meidän omiin ilmastotavoitteisiin, niin silloin myös asumisen päästöt täytyy saada alas. [Tuomas Kettunen: Lisää puurakentamista!] — No sitäkin tarvitaan kyllä ja juuri esimerkiksi näitä energiatehokkuusratkaisuja, joista ministerikin puhui. Kaikessa rakentamisessa, esimerkiksi ARA-asuntokannassa, pitäisi viedä näitä ilmastotavoitteita tavoitteellisemmin eteenpäin.
Tässä ohjelmassa on paljon hyvää, mutta kyllä paljon enemmän kunnianhimoakin voisi olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-03-02T16:18:04,2022-03-02T16:21:17,Hyväksytty,1.1
2022_18_93,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_94,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa tuodaan esille keskeisenä periaatteena jokaisen oikeus asuntoon — omaan turvalliseen ja terveelliseen kotiin. Valitettavasti asuminen meillä Suomessa on todella kallista tänä päivänä ja monella menee tulosta reilusti yli puolet pelkkiin asumiskuluihin. Toisaalta asumiseen liittyvät tuet ovat jo pitkään laahanneet jäljessä todellisista asumismenoista, jotka ovat nousseet erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta myös maaseudulla ja haja-asutusalueilla kustannukset ovat kasvaneet lämmityskulujen ja sähkön hinnan noustessa. Myös vesimaksut, kiinteistöverot, kotivakuutusmaksut ja jätemaksut ovat osa jatkuvasti kohonneita asumisen pakollisia menoja. Onkin pakko kysyä, onko oma koti meille jo liian kallis.
Yhtenä lääkkeenä asumisen kalleuteen on riittävä ja oikein sijoittunut kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen. Tässä kunnilla on keskeinen rooli kaavoituksen kautta. Liian usein arvokasta tonttimaata luovutetaan suoraan voittoa tahkoaville gryndereille samaan aikaan, kun kuntien oma asuntorakentaminen vähenee ja asuntokanta myös rapistuu. Onkin tärkeää tunnistaa valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon merkitys kestävässä ja pitkäjänteisessä asuntopolitiikassa. Valtio ei siis ole vain markkinoiden lieveilmiöiden paikkaaja vaan aktiivinen toimija terveellisen ja turvallisen sekä oikeudenmukaisen ja sosiaalisesti kestävän asumisen luomisessa.
Arvoisa puhemies! Olen toiveikas, kun ohjelmassa toistetaan hallitusohjelman tavoite poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Vaikka asunnottomuus on Suomessa eurooppalaisessa vertailussa vähäistä, se ei vähennä ongelman merkittävyyttä — päinvastoin. Kyseessä on perusoikeusongelma, joka voidaan ratkaista aktiivisella politiikalla. ”Jokaiselle oma koti” on vasemmiston keskeinen asuntopoliittinen periaate, ja vaikka asunnottomuus on vähentynyt, nuorten suhteellinen osuus siitä kasvaa huolestuttavasti. Tällä hetkellä jopa viidennes asunnottomista on alle 25-vuotiaita.
Asunnottomuus ei ole vain kodittomuutta vaan monien yhteen kietoutuneiden ongelmien vyyhti. Miten ihminen voi tai edes jaksaa hakea ratkaisuja ongelmiin ja saada elämästä kiinni, jos ei ole edes sitä omaa kattoa pään päällä? Siksi haluan korostaa asunto ensin ‑periaatteen tärkeyttä syrjäytymisen ehkäisyssä ja hoidossa. Tässä julkisten vuokrayhtiöiden tärkeys on korostunut, sillä monen on vaikea saada asunto esimerkiksi vähemmistöön kuulumisen, päihdeongelman tai luottotiedottomuuden vuoksi. Samaan aikaan Suomessa joka kymmenes asunto on silti vailla vakituista asukasta, eli puhutaan jopa sadoistatuhansista tyhjistä asunnoista, vaikka asunnottomien määrä kuitenkin mitataan tuhansissa. Syyt tähän ovat tietenkin moninaisia, mutta ristiriita on silti oikeustajua puhutteleva. Kuitenkin tämä on ratkaistavissa oleva yhteiskunnallinen ongelma, jonka hoitamalla voimme helpottaa myös monia muita haasteita.
Arvoisa puhemies! Ohjelmassa tuodaan esille kestävyyden ja ekologisuuden tärkeys uudisrakentamisessa. Suomessa on pitkät ja hienot puurakentamisen perinteet, ja kuten tiedämme, laadukkaasti tehtyjen puisten rakennusten elinkaari on pitkä ja niiden rakentamisen hiilijalanjälki on suotuisa. Puu on myös ainoa teollisesti merkittävä uusiutuva luonnonvara, ja se soveltuu materiaalina niin käsinveistettyjen hirsitalojen rakentamiseen kuin esimerkiksi suuren mittakaavan julkisten rakennushankkeiden toteuttamiseen. [Tuomas Kettunen: Kyllä!]
Kestävyyttä edistetään paitsi rakennusmateriaaleilla myös kiertotalouden periaatteiden vahvistamisella. Elinkaarensa päässä olevaa rakennusta ei välttämättä tarvitse purkaa. Muunneltavuus ja korjattavuus ovat tässä keskeisiä asioita. Kotitalouksia voidaan tukea näiden tavoitteiden toteuttamisessa keinoilla, joita ohjelmassa tuodaan hienosti esille. Toki on niinkin, että kaikkea ei kannata korjata. Tällöin kierrättämisen tukeminen on keskeistä. Mikäli tontilla on esimerkiksi tarpeettomaksi jäänyt rungoltaan terve hirsitalo, sille voidaan antaa uusi elämä purkamalla, siirtämällä ja uudelleen pystyttämällä. Tänään kuulimme myös Eduskunnan kylätoimintaverkoston kokouksessa, että MTK:lla on kehitteillä autiotalorekisteri, joka varmasti auttaisi löytämään tyhjille kiinteistöille sekä uudet omistajat että uuden elämän.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää hallitusta sekä työryhmää ohjelman erinomaisesta valmistelutyöstä. Se sisältää monia erittäin hyviä ja kannatettavia periaatteita sekä konkreettisia ehdotuksia asumisen laadun kehittämiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-03-02T16:21:19,2022-03-02T16:26:32,Tarkistettu,1.1
2022_18_95,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_18_96,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointi koostuu monen yhteistekijän summasta, ja asuinympäristön vaikutus hyvinvointiin on hyvin merkittävä useiden tutkimustenkin valossa. Kun me ajattelemme sanaa ”koti”, se omaa itsessään tietyn arvolatauksen. Hyvällä kodilla on hyvinvointia lisäävä vaikutus, ja kodin ympäristö kuuluu olennaisena osana siihen, miten ihminen kodin myöskin mieltää. Hyvä koti ei ole sellainen, josta ihminen pelkää poistua — hyvä koti on sellainen, johon ihminen haluaa kutsua siitä lähipihalta vieraita jopa kylään. Siksi on hyvä, että tässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa kiinnitetään huomiota lähiöiden eriytymisen torjuntaan.
Kaavoitus on yksi kaupunkien tärkeitä tehtäviä: mihin rakennetaan, millaista rakennetaan. MAL-sopimukset ovat ohjanneet suurissa kaupungeissa tehtävää työtä. Esimerkiksi oma kotikaupunkini Espoo on pysynyt hyvin MAL-tavoitteissa, ja asuntoja nousee jopa tavoitteita enemmän.
Arvoisa puhemies! Miten saataisiin määriteltyä hyvän asumisen standardit, niin että grynderit eivät rakentaessaan hakisi voittoja asumisviihtyvyyden kustannuksella — pieniä yksiöitä, ahtaita kaksioita, kaikki samalla muotilla? Kun puhutaan asumisen monimuotoisuudesta, pitäisi puhua myös asuntojen viihtyvyydestä. Ihmiset ansaitsevat viihtyisiä ja valoisia koteja. Me tarvitsemme enemmän viherparvekkeita, turvallisia kotipihoja, yhteisöllisiä ja turvallisia asuinympäristöjä. Kun puhutaan asuinalueiden eriytymisen estämisestä, sillä on merkitystä, onko isossa kerrostalossa lähinnä vuokrattavia alle 30 neliön yksiöitä vai erilaisia huoneistoja, joissa osassa asuu vuokralla ihmisiä, osassa asuntonsa omistavia. Sanotaan, että markkinat kyllä hoitavat, mutta asuntorakentamisessa markkinat ovat liian usein rakentaneet mahdollisimman edullista kiinteistösijoittajien tarpeisiin, ja nyt tämä kehitys pitäisi saada pysäytettyä. Tässä meillä on myöskin täällä eduskunnassa valtava vastuu, mutta ennen kaikkea siellä kunnissa: millä tavalla kaavoitamme, minkälaisia määreitä annamme rakentajille siitä, millä tavalla täytyy rakentaa ja tehdä sitä viihtyisää ympäristöä. — Kiitos, puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-03-02T16:26:33,2022-03-02T16:29:19,Hyväksytty,1.1
2022_18_97,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Vielä ehdimme yhden puheenvuoron tässä vaiheessa. — Edustaja Kinnunen poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_98,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Haluan kyllä kiittää hallitusta ja ministeriä siitä, että nyt on asetettu valtiolle asuntopolitiikan tavoitteet ja niiden toteuttamisessa noudatettavat periaatteet aina vuoteen 2028 asti tämän asuntopoliittisen kehittämisohjelman toimesta. Olen kyllä hyvin tyytyväinen; tämä on hyvä paperi ja ohjelma. Täällä on kyllä, totta kai, puheenvuoroissa tuotu esille sitä, miten sitten konkreettisia toimenpiteitä näitten edistämiseen tulee, mutta varmasti niitten aika sitten tämän ohjelmapaperin myötä syntyy.
Edullisempia koteja koko Suomeen — täällä on pidetty puheenvuoroja siitä, että koko Suomen asuttuna pitäminen on turvallisuuspolitiikkaa, mutta se on myös huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeää.
Käytin, arvoisa puhemies, tuossa aikaisemmin puheenvuoron ja toin siinä esille ekologisuuden sen suhteen, että nyt puurakentamista pitäisi tässä meidän valtiossa kehittää entisestään. Totta kai vuodesta 1994 asti jokainen hallitus on asettanut tavoitteita, esimerkiksi puukerrostalorakentamisen myötä, ja paljon hyvääkin on saatu aikaan, mutta nyt tarvittaisiin vielä semmoinen lopullinen buusti tähän, että puurakentaminen löisi läpi. Nimittäin totta kai ekologisuuden näkökulmasta, mutta sitten myös kun meillä on syntynyt tähän maahan paljon puurakentamiseen liittyviä yrityksiä, niin jotenkin pitäisi saada vielä valtion suunnalta tähän apuja, niin että tämä teollisuus lähtisi vieläkin laajemmin liikenteeseen ja että ei kävisi niin, että muualta tuodaan esimerkiksi vaikka puukerrostaloja Suomeen, vaan meidän pitää kehittää täällä omassa maassa teollisuutta.
Totta kai, arvoisa puhemies, tässäkin kehittämisohjelmassa on nostettu hyviä toimenpiteitä, mitkä edesauttavat tätä, esimerkiksi just nämä MAL-sopimukset ja ARA-rahoitteisuus, mutta toivoisin tähän vaikka jonkinnäköistä tariffijärjestelmää, niin että puurakentaminen ja se teollisuus, joka puurakentamista edistää, saisivat tosiaan vielä lisäbuustia.
Kunnioitettu puhemies! Tämä on oikein hyvä kehittämisohjelma, ja näillä nuoteilla on hyvä viedä sitten asuntopoliittista toimintaa tässä maassa eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-02T16:29:23,2022-03-02T16:32:12,Hyväksytty,1.1
2022_18_99,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_100,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Pitko, poissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_101,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tulee sikäli pystymetsästä, että tämä asuntopoliittinen ohjelma on vanha aihe, joka olisi pitänyt päättää jo silloin aikaisemmin. Sanon ainoastaan tämän asian: Kansanedustaja Anneli Kiljunen käytti poikkeuksellisen hyvän puheenvuoron siitä, kuinka ikäihmisten asunto-oloja täytyy myöskin tässä asuntopoliittisessa ohjelmassa selkeästi tukea ja tunnistaa. Kaksi asiaa:
Yksin asuminen, joka on iso ongelma: Meillä Suomessa suurin sinkkuryhmä on yli 65-vuotiaat naiset, yli 26 prosenttia sinkuista. Se on se suurin sinkkuryhmä Suomessa. Meidän on aidosti tuettava tätä.
Ja toiseksi: Erityyppinen esteettömyys, monipuolinen palveluasuminen, ikääntyneiden ihmisten huomiointi siten, että he voivat asua kotona. Muovataan sitä asumisen muotoa joustavammaksi, että se kotona asuminen tulee toimivaksi. Se on iso, tärkeä kysymys, ja Anneli Kiljusen puheenvuoro täällä tänään oli siinä mielessä täydellinen sosiaalidemokraattien linjaus siitä, miten me haluamme tukea ikääntyneitä ihmisiä asumisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:37:33,2022-03-02T17:38:36,Hyväksytty,1.1
2022_18_102,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_103,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä asuntopoliittinen kehittämisohjelma, ja toivoisin, että vasemmankin laidan edustajat vielä kuuntelisivat täällä salissa, [Kimmo Kiljunen: Meillä on ryhmäkokous!] nyt on tärkeä asia.
Arvoisa puhemies! Täällä tänään käytettiin puheenvuoroja. Eri puolueet yhdessä sanoivat, että ”koti on perusoikeus” ja ”koti on perusedellytys”, ja ”oma koti kullan kalliskin” täällä ryhmäpuheenvuorossa todistettiin. Voisin sen verran jatkaa tätä, että lämmin koti on perusoikeus, lämmin koti on perusedellytys ja oma lämmin koti kullan kallis.
Arvoisa puhemies! Lämpö on osa asuntopolitiikkaa. Tuossa kun olin talousvaliokunnassa ja nyt kun tämä tilanne on yhteiskunnassamme muuttunut ja hallitus on kiivaasti pyrkinyt tätä turve-energiaa torpedoimaan — lähes kolmen vuoden ajan turve on saanut niin kylmää kyytiä, että siitä ei ole enää lämpöä yhteiskuntaamme oikein herunut — niin se, mikä minulle oli järkytys, oli, että eilen talousvaliokunnassa sain kaivettua esiin sen, minkälaiset ovat Suomessa polttoturpeen turvavarastot, joita hallituksen ministerit ovat täällä hyvin suureen ääneen kehuneet, että meillä on kaikki kunnossa.
Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että meillä oli joitain ongelmia niiden maskien kanssa pari vuotta sitten, ja nyt voin kertoa teille kaikille, että meillä on ongelmia polttoturpeen turvavarastoissa. Polttoturpeen turvavarastot ovat tällä hetkellä 0,7 terawattituntia. Ne ovat olleet aikaisemmin 3 terawattituntia. Tämä 0,7 terawattituntia tarkoittaa sitä, että kaikilla näillä Suomen polttoturpeen turvavarastoissa olevilla turpeilla pystytään lämmittämään Seinäjoen kokoista kaupunkia yhden talven ajan ja jos ne jaetaan tänne koko Suomeen, luulen, etteivät ne viikkoa kestä.
Arvoisa puhemies! Tässä asuntopolitiikkaan liittyvässä energiatilanteessa meidän pitää nopeasti ruveta tekemään toimia, että me pystymme takaamaan häiriötilanteissa ihmisille lämpimän kodin myös näillä alueilla, joilla on kaukolämpö käytössä. Tämä on todella hälyttävä asia, ja halusin sen tuoda teille esille.
Tämä asuntopoliittinen kehittämisohjelma sisältää jatkuvasti sanoja ”ilmastopoliittisten tavoitteiden” ja ”ilmastonmuutoksen” ja ”vähähiilisen”. ”Asumisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla tulee olla läpileikkaava rooli kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa.” ”Asumisen osuus kotitalouksien ilmastopäästöistä on suuri.” ”Ilmastopoliittisia tavoitteita.” ”Ilmastonmuutoksen torjunta” — tämä on tämmöinen sana, mitä täällä on viljelty koko ajan. ”Ilmastotavoitteita” löytyy täältä eri sivuilta.
Nyt, arvoisa puhemies, voisin kysyä edustajilta, jotka ovat täällä paikalla, että haluaisitteko puhua hiilidioksidista tällä hetkellä. Meillä on tilanne muuttunut yhteiskunnassamme. Viime torstaina on tapahtunut muutoksia, ja toivon, että tämä valitettavan ikävä tilanne oikeasti nyt herättää suomalaiset päättäjät ajattelemaan, että suomalaisissa kodeissa on talvella kylmä, jos niitä ei pysty lämmittämään.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä asuntopoliittinen kehittämisohjelma, joka nyt on laadinnassa, ottaa huomioon nämä muuttuneet tilanteet ja muuttuneen energiansaantimme, ja tämä turpeen nosto pitää käynnistää välittömästi. Turvekoneiden romuttamisesta pitää päästä eroon, ja joillakin keinoilla tulee varmistaa, että meillä on ensi talveksi nostettuna suuri määrä turvetta. On hyvin todennäköistä, että tämä Ukrainan kriisi luo maahan semmoisia pakotteita, jotka aiheuttavat sen, että energiansaantimme ei välttämättä ensi talvena ole turvattu, ja tämän vuoksi meidän pitää ihan täysillä nyt keskittyä siihen, että me pystymme oman huoltovarmuutemme takaamaan. Lämmittämiseen, mitä ensi talvena tarvitaan, mielestäni ainut oikea keino on se, että täysillä nyt tuetaan turvetuottajia, että he saavat nostettua ensi kesänä tulevan tarpeen varastot ja varmuusvarastot kuntoon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-02T17:38:38,2022-03-02T17:45:52,Hyväksytty,1.1
2022_18_104,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_105,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme täällä tänään asuntopoliittisesta selonteosta, mutta haluaisin edelliselle puhujalle vastata kysymykseen, tulisiko turpeet ottaa takaisin käyttöön, että pidän kyllä tärkeänä sitä, että kuuntelemme, mitä tutkijoilla on meille sanottavaa, erityisesti tänä maanantaina, kun saimme kansainvälisen ilmastopaneelin raportin, joka kertoi meille, että ilmastokriisi ei todellakaan ole ohi vaan se tarvitsee entistä suurempaa työtä. Mutta samalla meillä on myös asuntopolitiikkaa tehtävänämme. Meillä ei ole vain yhtä tilannetta tai yhtä kriisiä, mitä voisimme jäädä hoitamaan, vaan pitää hoitaa useita asioita yhtä aikaa.
Tässä salissa on nyt tämän asuntopoliittisen selonteon yhteydessä puhuttu paljon siitä, että eri alueet tarvitsevat erilaisia ratkaisuja, ja näinhän se juuri on. On puhuttu siitä, että kaupungeissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja kuin kaupunkien ulkopuolella, mutta on kuitenkin niin, että myös kaupunkien sisällä ja kaupunkien välillä ovat tilanteet erilaisia, kuten on myös erilaisia maaseutualueita tai pikkukaupunkialueita, joissa ongelmat vaativat omanlaisia ratkaisuja.
Mietin itse, miten me voisimme suunnata meidän asuntopolitiikkaa ja politiikkaa ylipäänsä niin, että pyrkisimme toteuttamaan ihmisten asumisen unelmia. On paljon trendejä, jotka suuntaavat ihmisiä kaupunkiin, mutta on myös trendejä, jotka voivat suunnata ihmisiä maaseutumaiseen asumiseen, mikäli he niin itse haluavat. Muun muassa lisääntyvä etätyö ja sen antamat mahdollisuudet luovat ihmisille mahdollisuuksia myös asua maaseudulla, kun taas kaupunkeihin muuttavia ihmisiä on tuettava laadukkaaseen asumiseen: tarvitsemme lisää perheasuntoja ja täällä pääkaupunkiseudulla erityisesti lisää edullisia asuntoja, kuten muissakin kasvukeskuksissa.
Täällä on puhuttu tänään asumisen laadusta, ja siitä olen erityisen iloinen. Ihminen viettää valtavasti aikaa kodissaan. Se on fakta. Se, millainen se koti on, miten siellä voi elää ja toteuttaa itseään, on merkityksellistä. Tämä pandemia on johtanut siihen, että olemme viettäneet kotona enemmän aikaa kuin koskaan aiemmin. Moni on alkanut ihan uudella silmällä katsomaankin omaa kotia, kuinka viihtyisä se on ja onko se muunneltava, kun yhtäkkiä on pitänyt opiskelut ja työt viedä kotiansa. Ne ylimääräiset neliöt, mitä on voinut jostain nurkasta löytyä, ovat olleet kullankalliita. Samalla kuitenkin kun me rakennamme kaupunkeihin uusia asuntoja, niiden koko on pienentynyt, ja pidän tätä jokseenkin hälyttävänä. Silloin kun on kyse opiskelijoista, nuorista, ketkä asuvat pienissä asunnoissa lyhyen aikaa, se ei ole tietenkään mikään ongelma vaan hyvä asiakin, jos näin he itse haluavat, mutta kun ihmiset asuvat yksin yhä pidempiä aikoja, on myös mielestäni syytä keskustella siitä, minkälaisia yksiöitä me tähän maahan rakennamme.
Yksi asia, minkä haluan myös nostaa esille, on se, että asuinrakennusten käyttöikä on Suomessa varsin lyhyt. On yleistynyt sellainen puhetapa, että asunto tai rakennus kannattaa mieluummin purkaa kuin korjata vanha. Tämä on ilmastonäkökulmasta kestämätöntä. Meidän pitäisi kannustaa korjaamaan, kannustaa uudistamaan ja purkaa vain silloin kun on aivan pakko, ja jo se tarkoittaisi paljon vähemmän purkamista. Rakennusten rakentaminen aiheuttaa merkittävän hiilipiikin, ja sitä ei saisi turhaan päästä syntymään.
Täällä on myös puhuttu siitä, että meidän tulisi kenties karsia sääntelyitä tai purkaa rakentamisen esteitä. Samalla kun näin on tehty tässä yhteiskunnassa, se on johtanut todellisuudessa esteettömyyden vähentymiseen asunnoissa ja myös perheasuntojen osuuden pienenemiseen, sillä markkinaehtoisesti tällä hetkellä rakennetaan lähinnä pieniä yksiöitä — toki niitäkin tarvitaan, mutta tarvitaan myös esteettömiä ja isompia asuntoja. Myöskään puurakentaminen ei edisty pelkästään markkinaehtoisesti, vaan se vaatii monesti kaavamerkinnän tai sitten kunnianhimoisia tavoitteita esimerkiksi ARA-rakentamiseen. Grynderiäkin on täällä kritisoitu, mutta itse ajattelen, että grynderi on asujan — niin omistusasujan kuin vuokra-asujan — ystävä, kunhan me sääntelyllä ja kaavoituksella asetetaan ne laadukkaan asumisen minimiraamit. — Kiitos. [Timo Heinonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-03-02T17:45:53,2022-03-02T17:51:52,Hyväksytty,1.1
2022_18_106,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_107,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 20/2022 ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston eli Unicefin toimiston asemasta tehdyn sopimuksen sekä sopimuksen voimaansaattamislain. Sopimuksessa sovitaan Unicefin toimiston perustamisesta Suomeen. Lisäksi sopimuksessa sovitaan Unicefin Suomen toimiston oikeudellisesta asemasta sekä toimiston ja sen henkilöstön erioikeuksista ja -vapauksista.
Unicef on YK:n lastenjärjestö, ja se on perustettu vuonna 1946. Unicef on maailmanlaajuisesti johtava lapsen oikeuksien puolestapuhuja. Unicef on edelläkävijä innovaatiotoiminnassa, ja Suomi ja Unicef ovat tehneet jo usean vuoden ajan yhteistyötä innovaatioiden edistämisessä. Nyt Unicef laajentaa innovaatiotyötään ja siirtää innovaatio-ohjelman toimintoja pois päämajastaan New Yorkista. Osa tätä prosessia on Unicefin toimiston perustaminen Suomeen.
Suomen toimistossa toimisi Unicefin oppimisen innovaatiokeskus ja innovatiivisen rahoituksen keskus. Unicefin oppimisen innovaatiokeskuksen tavoitteet liittyvät erityisesti perus- ja toisen asteen opetuksen kehittämiseen, lasten oppimisen edistämiseen ja oppimistulosten parantamiseen digitaalisen teknologian ja innovatiivisten ratkaisujen avulla. Innovatiivisen rahoituksen keskus pyrkii löytämään uusia rahoitusmalleja ja hyödyntämään finanssiteknologioita oman toimintansa tueksi. Keskus tulee tekemään läheistä yhteistyötä yksityisten ja julkisten rahoittajien kanssa.
Unicefin toimistolle ja henkilöstölle myönnettävät erioikeudet ja -vapaudet olisivat samat, mitä Suomi on aiemmin jo myöntänyt Suomessa toimiville YK:n hankepalveluiden toimiston Suomen toimistolle sekä YK:n teknologiainnovaatioiden laboratorioille — nykyisin UN Global Pulse Finland sekä UNTIL. Nämä erioikeudet ja -vapaudet perustuvat oleellisin osin YK:n privilegiosopimukseen. Teknisesti sopimus muodostuu Suomen ja Unicefin välisestä kirjeenvaihdosta, jossa sovitaan, että UNOPS-isäntämaasopimusta sovelletaan vastaavasti Unicefiin samalla tavalla kuin UNTIL:in kohdallakin tehtiin. Toimistossa työskentelisi lähivuosina noin 20 henkilöä ja myöhemmin, toimiston toiminnan kehittyessä, noin 50–60 henkilöä. Sopimuksessa Suomi sitoutuu tukemaan Unicefin Suomen toimiston perustamista aluksi 5 vuoden ajan. Suomen tuesta ja sen määrästä päätetään kuitenkin erikseen valtion talousarvioprosessissa kehitysyhteistyömäärärahoista päätettäessä. Unicef on toivonut 10-vuotista yhteistyöjaksoa, mikä tarkoittaisi noin 95:tä miljoonaa euroa: perustamisvuodelle 5 miljoonaa euroa ja sen jälkeen 10 miljoonan euron vuositasoa ensimmäisestä täydestä toimintavuodesta lähtien.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä yhteenveto esityksen merkityksestä ja sen hyödyistä Suomelle. Unicefin sijoittuminen Suomeen tukee Suomen monenkeskisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan — mukaan lukien kehityspolitiikan ja vaikuttamisen — tavoitteita sekä Suomen YK-profiilia. Toimisto tukisi Suomen kehityspolitiikan tavoitetta hyödyntää innovaatioita ja uutta teknologiaa paremmin kestävän kehityksen tukena. Unicefin Suomeen tulo täydentäisi hyvin Suomessa jo olevia YK-toimintoja, ja Unicefin Suomen toimisto tukisi siten Suomen tavoitetta rakentaa Suomesta YK:n innovaatiokeskittymä. Unicefin yhteistyö tarkoittaisi sitä, että suomalaiset sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot aidosti yhdistettäisiin Unicefin globaaliin toimintaan. Samalla mahdollistetaan suomalaisille korkeakouluille ja yrityksille se seuraava taso, jolle haluammekin nostaa suomalaisen osaamisen ja koulutuksen kansainvälisesti.
Unicefin innovaatiokeskusten perustamiseen liittyy paljon potentiaalia. Unicefin Suomen toimiston kautta voidaan houkutella pääomia ja osaamista Suomeen. Keskukset tarjoavat myös merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia, kuten aikaisemmin sanoin, yrityksille ja yliopistollisille tutkimuslaitoksille, mutta samalla kunnille, kaupungeille, alueille ja kaikille meille suomalaisille. Ne mahdollistavat suomalaisen osaamisen entistä paremman hyödyntämisen kestävän kehityksen tukena, globaalisti. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-02T16:32:36,2022-03-02T16:38:14,Hyväksytty,1.1
2022_18_108,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_109,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten oikeudet ovat universaaleja, ja niiden on toteuduttava kaikkialla ja kaikille lapsille. Jokainen lapsi on yhtä arvokas ja jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön ja koulutukseen. Unicef on yksi ensimmäisistä kansainvälisistä järjestöistä, jonka päätehtävänä on lasten oikeuksien edistäminen kaikkialla maailmassa. Lasten oikeudet tarvitsevat jatkuvaa valvontaa, ja tätä kunnianhimoista työtä on tehtävä kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Lasten oikeuksien ja perheiden monimuotoisuuden puolustajana kannatan lämpimästi hallituksen esitystä Unicefin toimiston perustamisesta Suomeen. Unicefin toimisto Suomessa on kunnia-asia, josta meidän kaikkien on syytä iloita ja olla ylpeitä.
Arvoisa puhemies! Unicef on yksi luotetuimmista ja pitkäikäisimmistä kansainvälisistä avustusjärjestöistä. Sen työ lasten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi on ollut monessa mielessä uraauurtavaa, ja se on näyttänyt esimerkkiä muille avustusjärjestöille. Etenkin kriisien keskellä Unicefin toiminta on ollut usein ensiarvoisen tärkeää. Arvioiden mukaan noin 80 prosenttia Unicefin lahjoituksista menee perille järjestön määräämiin kohteisiin. Näillä rahoilla tuetaan kaikkialla maailmassa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja edistetään heidän oikeuksiaan.
Ukrainan sota on jälleen yksi kriisi, jossa lapset joutuvat kärsijöiksi. Tietojen mukaan ainakin 16 lasta on kuollut ja 45 loukkaantunut eiliseen mennessä sodan seurauksena. Tuhannet lapset ovat vaarassa jäädä ilman kotia. Lapset ovat aina sodan ensimmäisiä uhreja, ja meidän on käytettävä kaikkia keinojamme lasten auttamiseksi. Tässä työssä tarvitaan myös kansainvälisiä avustusjärjestöjä.
Arvoisa puhemies! Unicefin toimisto Suomessa tukee kansallista ja kansainvälistä työtämme lasten oikeuksien edistämiseksi. Se myös tukee ja vahvistaa meidän kuntiemme lapsiystävällisyyttä. Hämeenlinnan kaupunki sai ensimmäisenä Suomessa Unicefin myöntämän Lapsiystävällinen kunta ‑tunnustuksen vuonna 2013, ja se uusittiin jälleen viime vuonna. Tunnustuksen saa, kun kunta sitoutuu kestävään kehittämistyöhön lasten ja nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hämeenlinnan kaupunki on hyvä esimerkki siitä, miten lasten oikeuksia voidaan edistää paikallisesti ympäri Suomea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-03-02T16:38:14,2022-03-02T16:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_18_110,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_111,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi: Ministeri Skinnari, onneksi olkoon! Onneksi olkoon, tämä on merkittävä askel eteenpäin siinä, mistä olemme pitkään jo puhuneet, että Suomi voisi aidolla tavalla toimia kansainvälisten järjestöjen erityyppisten toimintojen sijaintipaikkana. Kyllä me hyvin tiedämme, että Suomi ei voi voittaa New Yorkia, Geneveä tai Wieniä siinä suhteessa, miten YK-järjestöt ovat niihin sijoittuneet, mutta kyllä Suomi kehitystasollaan painii maailmalla siinä sarjassa kaupunkeja, joihin on luontevaa sijoittaa kansainvälisiä laitoksia monessa mielessä. Ja nyt tässä näyttäytyy myöskin se keskeinen elementti, missä Suomen kilpailukyky on vahvimmillaan eli osaamisessa. Nämä YK-laitokset, jotka tänne ovat asteittain tulleet, ovat kaikki liittyneet korkeaan teknologiaan, korkeaan osaamiseen.
Muistan mainiosti Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin johtajana aikoinaan 80-luvun lopulla, kun me riemuitsimme siitä, kun YK:n yliopiston Wider-instituutti eli kehitystaloustieteellinen tutkimuslaitos sijoittui ensimmäisenä YK-laitoksena tänne Suomeen. Sittemmin niitä on haettu ja haettu, ja luonnollisesti tämä UN Office for Project Services eli UNOPS on ollut sitten seuraava iso askel, teknologialaboratoriot, ja nyt, onneksi olkoon, YK:n lastenavun järjestö. Niin kuin täällä äsken kuulimme, Unicefin keskeiseen tehtävään, lasten oikeuksien puolustamiseen maailmassa, nimenomaan siihen liittyvä innovaatiotoimintojen keskus tulee Suomeen.
Nämä ovat, arvoisa puhemies, isoja askeleita, joissa Suomi osoittaa, mitä tämä kansainvälistyminen aidosti merkitsee, ja näillä kaiken lisäksi, kun me tässä puhumme myöskin näistä turvallisuusulottuvuuksista, on turvallisuutta vahvistava merkitys, koska se kertoo, että tämä paikka on aidosti ympäristö, jossa voidaan toimia kansainvälisesti hyvässä hengessä, hyvällä yhteistyöllä, joka kaikilla tavoilla luo sitä tärkeintä turvallisuutta eli koheesioturvallisuutta. Eli, ministeri: onneksi olkoon!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T16:40:34,2022-03-02T16:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_18_112,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_113,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös yhtyä kiitoksiin ministeri Skinnarille. YK:n Unicefin toimiston aikaansaaminen on tärkeä toimenpide ja erittäin tervetullut asia. Suomessa on tehty hyvää työtä tällä saralla. Esimerkiksi monet kunnat ovat nyt lähteneet mukaan Lapsiystävällisen kunnan toimintaan. Tietysti voisi ajatella, että sen pitäisi olla sellainen uusi normaali, että nämä tavoitteet täyttyvät kaikissa kunnissa.
Kun tätä istuntoa ja ministeri Skinnarin esittelypuheenvuoroa työhuoneessani kuuntelin, niin oikeastaan syy, että halusin lähteä tähän saliin, oli kuitenkin tämä Putinin sota. Tuoreet uutiset kertovat Harkovasta, Mariupolista, miten venäläisjoukot hyökkäävät siviilikohteita vastaan. Lasten hoitopaikkoihin ja lukuisiin muihin paikkoihin on tehty iskuja, joista kansainväliset kansalaisjärjestöt ovat raportoineet ja kertoneet, että ne täyttävät jo sotarikoksenkin tunnusmerkkejä. Tämä vain kertoo siitä, että kaikilla lapsilla ei tässä maailmassa ole asiat niin hyvin kuin meillä Suomessa, ja tämäkin osaltaan kannustaa meitä tekemään yhä enemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T16:42:43,2022-03-02T16:44:20,Hyväksytty,1.1
2022_18_114,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Skinnari, 2 minuuttia paikalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_115,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, on helppo yhtyä teidän huoleenne. Voin vannoa, että Suomi tekee kaikkensa, ja me tulemme lisäämään humanitääristä apua, me tulemme tekemään kaikkemme, että me autamme niin hyvin kuin mahdollista. Sen voin luvata, ja ulkoministeriö tekee parhaillaan työtä sen eteen, että me teemme enemmän, ja me tulemme kertomaan yksityiskohdistakin varsin pian, ja sama koskee tietysti YK:ta, Euroopan unionia. Uskon, että olemme kaikki tässä yhdessä samassa rintamassa.
Edustaja Kiljunen, mainitsitte New Yorkin, mainitsitte Geneven, Wienin ja Suomen ja sen, miten historiallista on, että Suomesta nyt vihdoin on tulossa YK-pääkaupunki, ja silloin tietysti katseet kohdistuvat Helsinkiin, Suomen pääkaupunkiin. Ja itse näen, että tässä on sellainen tilanne, että meillä on todellakin mahdollista nyt kutoa yhteen nämä jo aiemmin tehdyt hyvät ponnistelut ja muodostaa sellainen kokonaisuus, joka on kansainvälisestikin merkittävä. Helsingin kaupunki on luonnollisesti tässä erinomainen yhteistyökumppani, ja teemme tässä tiivistä yhteistyötä.
Mutta kysymys ei ole vain Helsingistä, mihin edustaja Heinonenkin viittasi. Kysymys on kunnista, suomalaisesta sivistyksestä, osaamisesta, niistä sosiaalisista ja teknologisista innovaatioista, joista Suomi oikeasti tunnetaan. Ja kun usein Suomessakin etenkin meiltä ministereiltä kysytään, onko se Suomi nyt todella kokoaan suurempi, niin kyllä se on. Tässä asiassa se on, ja siinä mielessä tätä hallitusohjelman kirjausta toteutamme täysin rinnoin, ja on hienoa kuulla, että oppositiostakin saamme tälle asialle täyden tuen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-02T16:44:20,2022-03-02T16:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_18_116,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_117,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp,"Puhemies! Haluaisin vielä näitä onnitteluja täydentää huomiolla, joka tässä on tärkeä. Hienoa, että ministeri käytti jopa termiä, että Suomesta voisi tulla yksi näistä YK:n niin sanotuista pääkaupungeista — kyllä. Mutta se pääkaupungiksi tuleminen edellyttää myöskin eräitä muita tekijöitä.
Eräs keskeinen muu tekijä on luonnollisesti se, että mehän toivomme, me aidosti toivomme, että jos tänne tulee kansainvälisiä laitoksia, niin asiantuntijat, virkamiehet, jotka tänne tulevat töihin, voisivat tulla aidosti perheineen tänne. Eli se olisi se perhe myöskin siinä mukana. Ja jos perheet tulevat mukana, niin meidän täytyy uudella tavalla panostaa Suomessa myöskin esimerkiksi kansainvälisiin kouluihin, koska se on suuri ennakkoehto siihen, että ihmiset todella aidosti ottavat perheensä tänne mukaan — sitä kautta myöskin meillä yliopistot ovat jo asteittain kyllä kansainvälistyneet, englannin kielellä voidaan jo opiskella Suomessa ilman muuta — jolloin tämä on se iso vaade myöskin tässä, että me lyömme sen perusinfran sille, että tämä kokonaisuus toimii, etteivät ainoastaan ne laitokset toimi täällä hienolla tavalla ja saa tuen suomalaiselta yhteiskunnalta, vaan myöskin se kokonaisuus. Tämä on kansainvälistymistä ja maailman pienentymistä. Toivon, että tämä myöskin huomioidaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T16:46:31,2022-03-02T16:47:43,Hyväksytty,1.1
2022_18_118,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Harakka, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_119,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Esityksen tavoitteena on saada eduskunnan hyväksyntä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan väliselle sopimukselle yhteisestä ilmailualueesta sekä laille sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräyksien voimaansaattamisesta.
Kyseessä on siis monenvälinen sopimus yhteisestä ilmailualueesta, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kun ne harjoittavat liikennettä.
Tämä sopimus on allekirjoitettu Brysselissä marraskuussa 21, jolloin maailma näytti hyvin erilaiselta kuin se näyttää tänään. Sopimus on osa unionin yhteisen ilmailualueen perustamiseen tähtäävää hanketta, jonka tarkoituksena on ollut asteittainen lentoliikennemarkkinoiden avaaminen unionin jäsenvaltioiden ja sen lähialueiden välillä. Sopimuksella on tarkoitus avata lentoliikennemarkkinat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Armenian välillä ja määritellä liityntälennot kolmansiin maihin. Sopimuksen nojalla kaikkien osapuolten lentoliikenteen harjoittajat voivat tarjota palveluitaan kaupallisten periaatteiden mukaisesti sekä kilpailla tasapuolisilla edellytyksillä yhdenmukaistettua sääntelyä noudattaen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-02T16:48:12,2022-03-02T16:50:01,Hyväksytty,1.1
2022_18_120,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_121,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla onnittelematta tässäkin suhteessa Euroopan unionia siitä, että tämä ilmailualaan liittyvä yleissopimus saadaan aikaiseksi Armenian kanssa. Miksi käytän sen puheenvuoron? Sen vuoksi, että olen Euroopan neuvostossa Armenia-raportööri, eli seuraan säännöllisesti, käytännössä päivittäin, Armenian ihmisoikeustilannetta ja demokratiakehitystä, ja olen useasti joutunut myöskin maassa vierailemaan.
Me täällä puhuimme äsken ja edustaja Heinonen viittasi Ukrainan tilanteeseen — joka on täysin jostain muusta maailmasta, tämähän on uskomaton asetelma — mutta se, mikä on onnellista sanoa Armenian tilanteesta, on, että vaikka monet nämä entiset Neuvostoliiton alueet ovat hyvin autoritäärisiä hallintoja, lähes kauttaaltaan — Baltian maat voidaan lukea pois tästä, mutta nämä muut — niin Armenia on tässä suhteessa poikkeus. Siellä tapahtui 2018 veretön samettivallankumous, ja vielä sota, joka Azerbaidžanin ja Armenian välillä oli, on päättynyt. Pašinjan, joka on pääministerinä siellä, onnistui voittamaan vaalit, ja tämä aito demokratia- ja avoin yhteiskunta ‑kehitys on Armeniassa saanut jalansijaa. Se on iso, positiivinen askel ja poikkeus siinä valtioperheessä, joka Neuvostoliiton jälkeen on syntynyt näille alueille.
Tämä ansaitsee omalla tavallaan tukensa, ja myöskin lentoliikenteen osalta tukensa. Ja iso askel on tapahtumassa sen suhteen, että Armenia ja Turkki ovat aloittaneet nyt ensimmäisen kerran aikoihin varsinaisen vuoropuhelun. Sen vuoropuhelun yhtenä sisältönä on se, että vihdoin ja viimein Armenian ja Turkin välinen raja avautuisi ja vihdoin ja viimein myöskin lentoliikenne voisi suuntautua Istanbulista Jerevaniin ja Jerevanista Istanbuliin, molemminpuolisilla järjestelyillä.
Nämä nyt kaikki tukevat tätä positiivista kehitystä, mitä nyt suhteessa Armeniaan kansainvälinen yhteisö voisi tehdä. Siinä mielessä onnittelen tästä järjestelystä!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T16:50:03,2022-03-02T16:51:56,Hyväksytty,1.1
2022_18_122,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 24/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_123,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näitten lentoliikennesopimusten esittely jatkuu, tässä tapauksessa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta.
Hallituksen esityksen tavoitteena on saada eduskunnan hyväksyntä Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion väliselle lentoliikennesopimukselle sekä laille, joka saattaisi lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset voimaan. Kyseessä on tässäkin tapauksessa monenvälinen sopimus lentoliikenteessä, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista niiden harjoittaessa liikennettä.
Tämä sopimus on allekirjoitettu Brysselissä lokakuussa 21, ja kyseessä on itse asiassa ensimmäinen lentoliikennesopimus EU:n ja Persianlahden maan välillä: siis avataan lentoliikennemarkkinat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Qatarin välillä ja mahdollistetaan reittilennot edelleen kolmansiin maihin. Näillä ehdoilla kaikki osapuolet voivat siis tarjota palvelujaan kaupallisten periaatteiden mukaisesti ja kilpailla tasapuolisilla edellytyksillä noudattaen yhdenmukaistettua sääntelyä.
Suomen ja Qatarin kahdenvälinen lentoliikennesopimus on vuodelta 99, ja nyt tarkoitus on tämä korvata tällä monenkeskisellä lentoliikennesopimuksella, jolla samalla poistetaan markkinoille pääsyn rajoitteita. Sopimus edistää kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä avaa uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Qatarin välillä. Määräykset tarjoavat maiden liikenteenharjoittajille mahdollisuuden siis harjoittaa lentoliikennettä maiden välillä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-02T16:52:19,2022-03-02T16:54:26,Hyväksytty,1.1
2022_18_124,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_125,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tilanne Ukrainassa on jo synkkääkin synkempi, viemme nyt eteenpäin sopimuksen, joka on allekirjoitettu Kiovassa hyvin erilaisessa maailmantilanteessa lokakuussa 21 — ehkä siinä toivossa, että elämä vielä joskus voittaa. Siis hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.
Näin olisi tavoitteena saada eduskunnan hyväksyntä EU:n ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan väliselle sopimukselle yhteisestä ilmailualueesta sekä laille sopimuksen lainsäädännön asiaankuuluvien määräysten voimaansaattamisesta — niin kaukaiselta kuin se nyt kuulostaakin.
Kyseessä on monenvälinen sopimus yhteisestä ilmailualueesta, jossa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia, ja määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kun ne harjoittavat liikennettä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-02T16:54:47,2022-03-02T16:56:06,Hyväksytty,1.1
2022_18_126,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_127,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle näistä esittelyistä. Tietysti tämä viimeinen näistä on tietyllä tavalla erityisen ajankohtainen, vaikka toki olisi toivonut, että tämä esittely oltaisiin voitu tehdä siinä tilanteessa, että tämä oltaisiin saatu normaalisti voimaan saatettua ja toiminta EU:n ja Ukrainan välillä myös tältä osin toimimaan. Itse toki toivon, että myös tämä Ukrainan toive päästä mukaan EU-jäsenvaltioneuvotteluihin etenisi ja Ukrainan länteen suuntautuminen voisi ottaa heidän ja heidän kansansa toivomia askelia eteenpäin.
Tässä on tänään puhuttu useammassa asiakohdassa ministeri Harakan esittelystä näistä ilmatilakysymyksistä, ja nyt on tietysti selvää, että venäläiskoneilta on EU:n ilmatila suljettu, ja toisaalta Venäjä on sitten sulkenut omaa ilmatilaansa EU-maiden lentoyhtiöiltä, ja tämä on tietysti meille Finnairille esimerkiksi poikkeuksellisen raskas toimenpide.
Itse kannatan sitä toimenpidettä. Mikään toimenpide ei ole liian raskas, kun se tehdään sen takia, että yritämme estää Venäjän diktaattoria jatkamasta sotaa itsenäistä valtiota kohtaan. Kaikki toimenpiteet ovat oikeasuhtaisia silloin, kun pyrimme tähän lopputulokseen.
Mutta meidän pitää löytää tietysti keinoja, miten tätä lentotoimintaa voidaan jatkaa ohi Venäjän ilmatilan. Ja kysyisin ministeri Harakalta: onko näitä keskusteluja käyty? Ja kun teidän vastuullanne on liikenne laajemminkin, niin nostan tässä keskustelussa esille myös Allegro-junan kulkemisen. Kansalaisilta tulee huolestuneita viestejä, että tämä yhteys toimii edelleen Venäjältä Suomeen ja kuljettaa tänne väkeä. Kysyisin: mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt, että itäraja saataisiin myös tältä osin suljettua?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T16:56:07,2022-03-02T16:58:30,Hyväksytty,1.1
2022_18_128,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_129,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka esitteli meille äsken yhteisen sopimuksen tekemistä Euroopan unionin ja Ukrainan välillä yhteisen ilmatilan käytöstä. Joku voisi sanoa, että tämähän on mustaa huumoria: kuinka on mahdollista, että me vakavasti tällaisesta asiasta keskustelemme tänään täällä, kun Ukrainan ilmatila on täysin kielletty siviililiikenteeltä? Siellä käydään tietenkin sotaa. Ministeri Harakka ei ole tähän syyllinen — tehän kerroitte, että tätä on valmisteltu pitkään ja taustalla on tietenkin se ainoa iso asia eli se, että jossain vaiheessa tulevaisuutta elämme sellaisessa Euroopassa, että ilmatila on aidolla tavalla yhteinen ja me voimme sitä käyttää sekä siviili- että muuhun käyttöön. Tämähän on tietysti se suuri toive.
Tässä yhteydessä täytyy siis yhtyä edustaja Heinosen pohdiskeluun siitä, että naapurimaamme Venäjän johto on moneen kertaan puhunut yhteisestä turvallisuudesta ja että turvallisuutta ei pidä rakentaa toisen kustannuksella. Nyt täällä ei ole tuossa paikalla ministeri Lavrov, [Timo Heinonen: Onneksi ei ole!] joka tästä asiasta on puhunut moneen kertaan, mutta olisin häneltä mielellään kysynyt: kun tällä hetkellä pommitetaan Kiovaa, ihmiset pakenevat Kiovasta, tapetaan ihmisiä, niin arvoisa puhemies, onko tämä yhteistä turvallisuutta? Ulkoministeri Lavrov ilmeisesti ei vastaa tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T16:58:31,2022-03-02T17:00:05,Hyväksytty,1.1
2022_18_130,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_131,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Heinosen esittämään kysymykseen Allegrosta. Kun jostakin luin, että ilmeisesti on ollut valtioneuvoston tahtotila, että se kulkee siinä, niin olisin halunnut kysyä, onko sitä harkittu ja miltä se Allegron kulkeminen tuossa näyttää muualta Euroopasta katsottuna. Onko se noussut maiden välisissä keskusteluissa esiin? Ymmärrän kyllä sen, että jos se on ainut kulkureitti sieltä tai tämmöinen selkeä joukkoliikenneväline, jolla voi tulla pois sieltä, mutta onko se vielä pitkään siinä toiminnassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-02T17:00:05,2022-03-02T17:01:05,Hyväksytty,1.1
2022_18_132,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Harakka, 2 minuuttia paikalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_133,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista.
Edustaja Heinosen kysymykseen, milloin sitten näistä vastapakotteista voitaisiin päästä ja mitä siitä seuraa: se olisi luonnollisestikin seuraus siitä onnellisesta tapahtumien kulusta, että tämä tämänhetkinen tragedia on saatettu päätökseen. Nyt tällä hetkellä sopeudumme siihen tilanteeseen, jossa on pakotteet, joihin Euroopan unioni on yksimielisesti ja määrätietoisesti ryhtynyt. Suomi on Euroopan unionin jäsenenä myöskin tätä yhteistä linjaa vahvistanut, niin että se on tietenkin johtanut myöskin sitten seurauksiin, ja niihin sopeudumme.
Mitä sitten rautatieliikenteeseen tulee, näitä yhteydenottoja on todella jonkun verran tullut. VR on itse ilmoittanut, että viranomaisten pyynnöstä toistaiseksi pidetään tämä reitti auki. Tietenkin seuraamme erittäin huolellisesti tapahtumien kehittymistä, mutta on tietenkin selvää, että suomalaisille pitää tarjota mahdollisuus kotiinpaluuseen. Samalla myöskin venäläisillä on halutessaan myöskin pääsy sieltä pois.
Erityisen merkitsevää on se, että tämän koronatilanteen takia pääsy näihin juniin on rajattu Suomen ja Venäjän kansalaisiin. Me teemme kovasti töitä sen eteen — kuten viimeksi tänään Ruotsin kollegalleni Tomas Enerothille todistin — että myöskin muilla EU-kansalaisilla on sitten pääsy pois Venäjältä niin halutessaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-02T17:01:10,2022-03-02T17:03:12,Hyväksytty,1.1
2022_18_134,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_135,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua — tämä on hieman sivuraiteilla, itse sinne viemänä, kun tästä Allegrosta puhuimme — ja haluan vain alleviivata, että totta kai itsekin kannatan sitä, että kaikille suomalaisille taataan tämä tie takaisin pois Venäjältä. Se on mahdollista nyt, ja toivotaan, että sille joku aikaikkuna pidetään siinä. Ministeri Harakka toi esille, että juna kuljettaa tällä hetkellä vain suomalaisia ja venäläisiä. Toki voi kysyä, miksi näin, ja ministeri Harakka vastasikin siihen osittain ja sanoi, että käydään neuvotteluja, jotta myös muut EU-kansalaiset voisivat sitä käyttää — sen ymmärtäisi. Itse olisin sitä mieltä, että vaihdetaan ne venäläiset näihin EU-kansalaisiin, se olisi jollain tavalla paljon loogisempaa, ja toisaalta toivoisin, että myös ukrainalaiset voitaisiin näissä neuvotteluissa nostaa mukaan. Heillä on aito syy päästä pois Venäjältä, ja siinä tätä yhteyttä voitaisiin käyttää.
Minkä takia itse suhtaudun kyseenalaisesti venäläisten sieltä pois tuloon? Niin, Venäjä on esimerkiksi omassa sotilasopissaan lähtenyt siitä, että heillä on oikeus toimenpiteisiin myös Venäjän rajojen ulkopuolella puolustaakseen Venäjän kansalaisia. Silloin tämäntyyppinen tapahtumasarja saattaisi aiheuttaa myös sitä, että kaikki ne venäläiset, jotka sieltä tulevat, eivät olekaan liikkeellä sen takia, että haluavat pois diktaattori Putinin valtiosta Euroopan unioniin, vaan siinä saatetaan käyttää myös tätä yhteyttä muihin tarkoitusperiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T17:03:14,2022-03-02T17:05:12,Hyväksytty,1.1
2022_18_136,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kuuntelin erittäin huolella edustaja Heinosen puheenvuoroa tästä Allegrosta [Timo Heinonen: Hyvä!] ja sen tarjoamista yhteyksistä, ja varoisin jollain tavalla tätä, että me ryhtyisimme leimaamaan kokonaisen kansakunnan. [Timo Heinonen: En leimannutkaan!] Tiedän paljon venäläisiä, myöskin ihmisiä, jotka ovat Venäjän sisällä, jotka ovat sanoneet: ”Minä häpeän olla venäläinen juuri nyt.” Tämä tilanne satuttaa syvältä myöskin venäläisiä ihmisiä. Juuri meillä on yksi iso mediakonserni Venäjällä ilmoittanut siitä, että tämä on häpeällinen sota, pyytäneet allekirjoituksia — hetkessä miljoonaa allekirjoitusta Venäjän sisällä. Venäläisetkin tunnistavat tämän tilanteen, täydellisen katastrofin. Tässä on avoin aggressio, johon heidän armeijansa ja heidän johtonsa syyllistynyt.
Kun tässä puhutaan Allegrosta — että se tarjoaa kulkuväylän eri ihmisille Venäjältä pois ja Venäjälle sisään — kannattaa myöskin muistaa, että Suomi on niin lähellä Venäjää, että meillä on paljon myöskin perhesiteitä, ja siellä on paljon ihmisiä, jotka haluavat tulla pois, jopa paeta venäläistä liikekannallepanoa, mikä tietysti on uhkaamassa nuoria miehiä. He haluavat jättää sen yhteiskunnan, he eivät halua lähteä sotimaan, koska sotilaat tällä hetkellä myöskin lakkoilevat rintamalla, ampuvat ilmaan ja kieltäytyvät hyökkäämästä kaupunkeihin ennen kuin siviilit on evakuoitu, ja niin edelleen.
Tässä on erittäin iso liikehdintä Venäjän sisällä myöskin, joka on se suuri toivo tässä: että Venäjän kansa itse ottaa vallan käsiinsä omassa maassaan. Tähän täytyy avoimesti, tavallaan, suhtautua, ja sen takia varoisin näitä puheenvuoroja, että me leimaamme kokonaisen kansakunnan sen vuoksi, että heidän johtonsa toimii täysin vastoin kansainvälistä oikeutta, kansainvälisiä sopimuksia ja niitä yhteisiä pelisääntöjä, jotka me olemme sopineet. Ja tässä suhteessa tämä perheidenkin tilanne on jatkossakin olemassa oleva, ja se kannattaisi myöskin miettiä tämän Allegron suhteen, kun me olemme rajamaa Venäjän suhteen: että siinä on olemassa silta, ettemme eristä ihmisiä toinen toisistansa.
Mutta kyllä tunnistan myöskin nämä ongelmat, mihin edustaja Heinonen viittasi, että meidän täytyy turvallisuutemme suhteen olla tarkka, erittäin tarkka tässä tilanteessa. Silloin kun sotatila on tällä lailla kärjistynyt, totta kai meidän täytyy huolehtia myöskin Suomen turvallisuudesta, se on tärkeää, mutta siviililiikenteen rajoittaminen totaalisesti, sanotaan, joltakin kansakunnan pohjalta, tuntuu siltä, että siinä monissa tilanteissa tulee sellaista kärsimystä, jota emme tosiasiassa halua kenellekään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:05:12,2022-03-02T17:07:45,Hyväksytty,1.1
2022_18_137,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Nyt totean, että käsittelyssä on ilmailualueesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksyminen ja voimaan saattaminen. Ymmärrän, että tämä tilanne on sellainen, että keskustelua halutaan käydä, mutta toivon, että keskitytään nyt tähän asiaan. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_138,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain korjata edustaja Kiljusen puheenvuoron: Edustaja Kiljunen on tässä salissa mestari vääristelemään toisten puheita. En ole missään puheenvuorossani leimannut koko Venäjän kansaa. En edellisessä puheenvuorossani, en missään muussakaan. [Kimmo Kiljunen: Hyvä!] Sanoin, että sen joukossa saattaa tulla myös niitä, joilla on toisenlainen tarkoitusperä. [Kimmo Kiljunen: Nyt ollaan samaa mieltä!] Vain Venäjän kansa voi pysäyttää Putinin, [Puhemies koputtaa] ja riippumaton tutkimuslaitos on tehnyt Venäjällä kuitenkin juuri tuoreen tutkimuksen, [Puhemies koputtaa] että 60 prosenttia venäläisistä kertoi tukevansa Putinin sotaa. [Kimmo Kiljunen: Siis vain 60!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T17:07:45,2022-03-02T17:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_18_139,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_18_140,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys Valtion Eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta on poikkeuksellisen tärkeä — ja nyt me kyllä palaamme tuosta maailmanpolitiikasta tähän Suomen politiikkaan ja suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuteen, kun puhumme nimenomaan eläkkeistä ja eläkerahastosta. Tämä esitys on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja hyödyllinen esimerkki siitä, kuinka suomalainen rahastoiva eläkejärjestelmä on toiminut loistokkaasti ja kerännyt voimavaroja siihen, että meillä on eläketurvaan varallisuutta ja mahdollisuutta jo reilulla tavalla lähteä jakamaan — siitä voimavarasta, joka on kasattu, pystytään tekemään jo siirtoja itse eläkkeensaajille rahoitukseen.
Tässä puhutaan Valtion Eläkerahastosta, joka on 21 miljardin euron tasolla. Meillähän kaikki eläkerahastot tällä hetkellä ovat tasolla noin 250 miljardia — 245 miljardia taitaa olla se viimeisin luku, joka ollaan saatu. Kannattaa muistaa, että vuonna 1995 eläkerahastoissa oli yhteensä rahaa 36 miljardia euroa. Ne ovat kasvaneet siis 8 miljardin euron tahdilla vuosittain. Tämä on nyt esimerkki Valtion Eläkerahastosta.
Mitä me tässä nyt teemme? Me muutamme lakia niin, että sitä osuutta valtion eläkemenoista, joka Valtion Eläkerahastosta voidaan käyttää, nostetaan 40 prosentista 45 prosenttiin. Miksi näin tehdään? Siksi, että tämä varallisuus on kasvanut jo riittävästi. Korjataan sitä, että varallisuus on kasvanut jo riittävästi, sillä, että se nostetaan 45 prosenttiin, ja saadaan säästöjä valtion muihin menoihin, kun tästä Valtion Eläkerahastosta voidaan ottaa voimavaraa käyttöön.
Arvoisa puhemies! Miksi minä pidän tätä niin arvokkaana ja tärkeänä esityksenä — ja tärkeänä sitä, että me sen hyväksymme? Tässä on meille malli myöskin koko tämän valtaisan työeläkejärjestelmämme voimavarojen hyväksikäytöksi. Tässä on lähtökohtana Valtion Eläkerahastossa, että riittää, kun 25 prosenttia niin sanotusta eläkevastuusta on katettu. Eli kun siitä, mihin eläkejärjestelmä on sitoutunut, eli turvaamaan kaikkien sekä jo eläkkeelle siirtyneiden että sinne siirtyvien ihmisten eläkeoikeudet, 25 prosenttia on katettu — nyt siitä on katettu 23 prosenttia täällä Valtion Eläkerahaston puolella — silloin sieltä pystytään siirtämään sitä rahaa ja ei tarvitse kasvattaa rahastoja suuremmiksi.
Tosiasiassa kun me otamme koko eläkejärjestelmän tähän keskustelun alle, siellä on rahaa jo yli 35 prosenttia laskennallisista eläkevastuista. Me olemme siellä varsinaisen eläkejärjestelmän puolella kirkkaasti ylitse niistä rahoituskriteereistä, miten Valtion Eläkerahastossa nyt suhtaudutaan. Siihen perustuu, arvoisa puhemies, se iso argumentaatio, jota tässä salissa me monet olemme käyneet, että meidän pitää lopettaa nyt eläkkeensaajien köyhdyttäminen eli tämä lakisääteinen elintason lasku, mitä taitettu indeksi parhaillaan tekee, koska meillä on reilusti voimavaraa ottaa niistä eläkerahastoista nyt jo — ne ovat kasvaneet yli sen vastuun, mikä on järkevää rahastojen kasvattamista — ja käyttää sitä voimavaraa.
Suomen eläkerahastot ovat kansantuotteeseen suhteutettuna maailman suurimmat. Norjassa on tietenkin suurempi rahasto olemassa, mutta se on öljyrahasto ja se on budjetin yleiskatteena ja sitä ei lasketa OECD:n tilastoissa eläkerahastoksi. Maailman suurimmat rahastot ovat jo nyt meillä, ja siellä on, arvoisa puhemies, myöskin voimavaraa siihen hallitusohjelman esitykseen, että pienimpiin työeläkkeisiin, 1 400 euron alla oleviin työeläkkeisiin, meillä on varaa ottaa joko se laskennallinen 700 miljoonaa, niin että kaikille alle 1 400 euroa saaville voidaan noin sadan euron korotus tehdä, tai sitten, jos annetaan vaikka kaikille eläkkeensaajille, hintalappu on 1,5 miljardia. Meillä on olemassa nämä rahat, koska ne kasvavat nyt itse asiassa paljon enemmän — lähes 20 miljardia vuosittain parina viime vuotena ovat kasvaneet nämä eläkerahastot — kuin se, mikä tämä keskimääräinen 8 miljardiakin euroa on, ja nyt on se mahdollinen miljardi euroa käyttää.
Tämän, arvoisa puhemies, haluan vain sanoa sen takia, että tämä esitys kertoo juuri sen järkevän rahastointipolitiikan: Sillä on katto, mihin saakka tätä Valtion Eläkerahastoa kasvatetaan. Kun se on sen katon saavuttanut — 25 prosenttia — sen jälkeen me voimme jakaa siitä rahasta, eli tässä tapauksessa valtion budjettiin sitä rahaa. Sama tilanne on tämän suuren eläkekertymän kanssa, joka on kasvanut ylisuureksi Suomessa. Se on kasvanut ylisuureksi Suomessa. Meillä on varaa hoitaa eläketurvaa, säästää asumistukimenoissa ja säästää toimeentulotukimenoissa eläkkeensaajien osalta, jos me käytämme tätä voimavaraa hyväksemme. Tämä on tämän esityksen suurin vihje meille kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:08:52,2022-03-02T17:14:12,Tarkistettu,1.1
2022_18_141,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_18_142,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! 14. lokakuuta 2021 yli puolet sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä — pääministeripuolueesta, Sanna Marinin johtamasta puolueesta, mukaan lukien nykyinen ministeri Lindén ja puolueen varapuheenjohtaja ja talousasiantuntija Matias Mäkynen — allekirjoitti kirjallisen kysymyksen pienten työeläkkeiden korottamisesta. Se oli selvä viesti. Siinä puhuttiin taitetusta indeksistä, sen poistamisesta ja paluusta tätä edeltäneeseen indeksiin.
Edustaja Kiljunen on mestari myös siinä, että hän ratsastaa tällä taitetulla indeksillä näköjään istunnosta toiseen ja vaaleistakin toiseen. Mutta nyt kysyn, edustaja Kiljunen: Kun Sanna Marinin puolueen kansanedustajista yli puolet on kertonut, että he haluavat taitetun indeksin tämän esityksen mukaisesti muuttaa, niin tuleeko tämä 100 euroa näille pienintä työeläkettä saaville ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja? Suora kysymys, odotan suoraa vastausta. Tuleeko tämä 100 euroa pienintä työeläkettä eli alle 1 400 euroa saaville ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, vai petättekö te tämän lupauksen ja yritätte ratsastaa tällä jälleen uudelle vaalikaudelle pitämään näitä samoja puheita, joita eivät enää valitettavasti kovinkaan monet usko? Valitettavasti aika monet eläkeläiset ovat teitä uskoneet ja luulleet, että te aidosti olette parantamassa heidän eläkkeitään, mutta teidän puheenne ovat jääneet kyllä tyhjiksi puheiksi, valitettavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T17:14:12,2022-03-02T17:16:26,Tarkistettu,1.1
2022_18_143,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_18_144,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni taas kerran.] Edustaja Heinonen totesi, että minä joskus tulkitsen väärin teidän puheitanne. Nyt en sano suoraan, että tulkitsette väärin meidän puheitamme, mutta kyllä te luette niitä [Timo Heinonen: Se oli kirjallinen kysymys!] vähän sillä tavalla kuin se näyttäisi hyvältä sanoa julkisuuteen. [Timo Heinonen: Se oli kirjallinen kysymys!] — Joo. Olemme hyvin tarkkoja tässä asiassa.
Ensinnäkin tilanne on se, että meillä hallitus on jo tarttunut siihen asiaan, mikä hallitusohjelmaan kirjattiin, että pyritään pienimpiin eläkkeisiin antamaan tukea. [Timo Heinonen: Mutta ei pyritä! Milloin tulee?] Mehän nostimme 50 eurolla takuueläkettä [Timo Heinonen: Se ei auttanut!] ja 34 eurolla kansaneläkettä välittömästi hallituskauden alussa. Se tehtiin välittömänä toimenpiteenä siinä tilanteessa. [Timo Heinonen: Nyt puhutaan työeläkkeistä, edustaja Kiljunen!] Taloudellinen tilanne ei siihen antanut periksi, mutta hallitusohjelman mukaisesti lähdettiin korottamaan. [Timo Heinonen: Te sekoitatte asioita!]
Ja edelleenkin se on tietenkin tavoitteena. Ja siitä oli kysymys, että todellakin enemmistö sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmästä halusi selvittää sen tilanteen, voitaisiinko käynnistää työmarkkinajärjestöjen kesken kolmikannassa neuvottelut siitä, että se niin sanottu sata euroa voitaisiin sinne nostaa. Aivan aidosti sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ilmaisi oman tahtonsa siihen, että hallitusohjelman kirjaus tästä asiasta ryhdytään laittamaan täytäntöön. Se oli meidän tahtotilamme. [Timo Heinonen: Osa irtautui jo!] — Kukaan ei irtautunut siitä itse asiasta. Kyllä, irtauduttiin siitä kysymyksestä, että halutaanko tässä palata, niin kuin te sanoitte, puoliväli-indeksiin. — Ei, mehän emme ole edes esittäneet sitä, [Timo Heinosen välihuuto] että palattaisiin entiseen puoliväli-indeksiin. Me esitimme, eduskuntaryhmän enemmistö, että selvitettäisiin uudentyyppisen eurokorotteisen indeksijärjestelmän rakentamista, joka on sosiaalisesti pienituloisimpia tukeva. Se on erilainen indeksijärjestelmä — jos te luette tarkasti, mitä me olemme esittäneet. Siinä esityksessä tähdätään toisentyyppiseen indeksijärjestelmään, kyllä. Nykyinen taitettu indeksi siinä kumoutuisi, tulisi toisentyyppinen indeksi, jossa voitaisiin käyttää sitä voimavaraa, jonka noin puoliväli-indeksi tarjoaa ja joka on miljardin euron lisäys eläkemenoissa — kertoimen 8 miljardia euroa lisäksi. Tämä oli sosiaalidemokraattisen ryhmän enemmistön kanta. Yksikään edustaja ei ole siitä tai siitä tahtotilasta irtisanoutunut. [Timo Heinonen: Koska se tulee?] Tämä halutaan selvittää.
Siitä ollaan kyllä eri mieltä osittain meidänkin ryhmässämme, pitääkö muodollisesti taitettu indeksi hylätä vai ei. Mutta olennaisinta tässä seikassa on ollut se, että me haluamme selvittää ne vaihtoehdot, millä pienituloisimpien eläkkeensaajien eläketurva varmistetaan tässä yhteiskunnassa. Tämä on sosiaalidemokraattisen ryhmän enemmistön kanta. Ja tiedän, että oli myöskin ministereitä, jotka minulle sanoivat: ”Minäkin olen tuota mieltä.” Mekin haluamme aidosti tukea pienituloisimpia eläkkeensaajia, ja me haluamme selvittää tämän asian avoimesti. [Timo Heinonen: Ei se selvitys teitä tue!] Se täytyy ensin selvittää, ennen kuin päätöksiä tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:16:29,2022-03-02T17:19:19,Tarkistettu,1.1
2022_18_145,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_18_146,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen sanoi, että he haluavat tukea pienituloisimpien eläkeläisten eläkkeen määrällistä kasvamista, ja jos oikein muistan, niin edustaja Elomaa oli tehnyt tästä jonkun aloitteen, toimenpidealoitteen tai lakialoitteen. Silloin, muistan ihan selvästi, äänestyksessä te vastustitte tätä, [Timo Heinonen: Oho!] joka mielestäni olisi puuttunut juuri niiden pienimpien eläkeläisten eläkkeen suuruuteen ja parantanut sitä.
Sen verran vielä haluan kiittää edustaja Heinosta, että hän palautti mieleeni tämän vappusatasen, jota tietyt SDP:n silloiset puheenjohtajat ja kansanedustajat kovasti markkinoivat. Mielestäni se on yksi suurimpia harhautuksia, mitä tässä maassa on tehty, ja mielestäni se on johtanut nyt tämän koko maan tähän tilanteeseen, missä nyt ollaan. Toivotaan, että jaksatte ratsastaa sillä vielä toisetkin vaalit, jos te ilkeätte sitä vielä käyttää. Ehkä se seuraavissa vaaleissa tulee jo silmille näiltä eläkeläisiltä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-02T17:19:20,2022-03-02T17:21:02,Hyväksytty,1.1
2022_18_147,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_148,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä nykyinen vasemmistohallituskin jatkoi edellisen hallituksen toimia takuueläkkeen ja pienimpien kansaneläkkeiden osalta. Se on ollut pitkäaikainen tie. Takuueläkettä, kansaneläkettä on korotettu aiempien hallitusten aikana, ja oli hyvä, että nykyinen hallitus sitä tietä jatkoi.
 Mutta ei, edustaja Kiljunen, eläkeläinen teidän kaudellanne räjähdysmäisesti kasvanutta sähkölaskua teidän eläkeselvityksellä maksa — ei maksa. Edustaja Kiljunen, ruoan hinta on noussut teidän vahtivuorollanne ennätyksellisen paljon. Ei eläkeläinen ruokakaupassa ruokalaskua teidän eläkeselvityksellä maksa, ei teidän kirjallisella kysymyksellä eikä teidän loputtomilla puheilla, missä te lupailette, lupailette ja lupailette. Tein teille selvän kysymyksen: tuleeko Sanna Marinin hallitus korottamaan teidän lupaamalla tavalla pienimpiä työeläkkeitä 100 eurolla ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja, vai eikö tule? Teillä on seuraava puheenvuoro, riittää yksi sana: ”tulee”, ”ei tule” — toisessa on toki kaksi sanaa. Kertokaa Suomen kansalle. Vai aiotteko te, niin kuin edustaja Mäenpää totesi, ratsastaa tällä edelleen vaaleihin? Onneksi nyt suomalaisten eläkeläisten usko teidän puheisiinne on alkanut horjua. Ne puheet ovat olleet valitettavasti tyhjiä, ja toimenpiteet, joita on tehty takuueläkkeeseen ja kansaneläkkeeseen, ovat olleet oikeita, ne joita edellinen hallitus lähti tekemään, ja hyvä, että niitä on jatkettu. Valitettavasti te ette pysty tarjoamaan näköjään pienintä työeläkettä saaville kuin pelkän selvityksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T17:21:02,2022-03-02T17:23:12,Hyväksytty,1.1
2022_18_149,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_150,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä arvostan suuresti, että edustaja Heinonen on vannoutunut pienten eläkkeiden korottaja [Timo Heinonen: Kyllä!] ja ajaa sitä asiaa vahvasti ja voimakkaasti. [Timo Heinonen: Tulokset parempia kuin teillä!] Mielelläni olen tässä suhteessa ihan samassa rintamassa.
Te kysyitte, tulevatko tällä vaalikaudella pienemmät työeläkkeet nousemaan vai eivätkö. Totean ja tekin tiedätte vallan mainiosti, että työeläkejärjestelmä on kolmikantainen neuvotteluprosessi, kolmikantaisesti sovittava järjestelmä, ja se täytyy neuvotella lävitse sillä tavalla kuin työeläkejärjestelmä on yhdessä luotu. Te tiedätte vallan mainiosti tämän asian niin kuin minäkin. [Timo Heinonen: Kyllä sen voi valtiokin tehdä!]
Hallitusohjelman kirjaus on hyvin selkeä. Kolmikannassa pyritään käymään tämä keskustelu läpi, kuinka saada voimavaroja työeläkejärjestelmän sisältä myöskin eläkkeiden korotukseen, ja siihen minun puheenvuoroni tänään viittasi. Me näemme Valtion Eläkerahaston osalta, että näitä voimavaroja on, ja tämä olisi jouduttamassa sitä, että kolmikannassa lähdetään tätä asiaa viemään edelleen keskusteluissa eteenpäin. Ei ole edustaja Kiljusen vallassa päättää sitä, mitä tämä kolmikanta tulee päättämään. Se on minun vallassani, että myöskin minä tästä asiasta puhun. Meillä myöskin enemmistö sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä tästä puhuu, ja me haluamme tähän tarttua ja tehdä siinä jotakin.
Ja sitten, kun sanotte, että tämä on tyhjiä puheita: [Timo Heinonen: Kyllä!] Eivät nämä nyt ole tyhjiä puheita. Tämä hallitus, Sanna Marinin hallitus, on ylivoimallisesti vahvin hallitus 25 vuoteen, joka eri ulottuvuuksilla on tukenut ikäihmisten toimeentuloa — sekä toimeentuloa että elämän edellytyksiä. [Timo Heinonen: Kyllä elinkustannukset ovat nousseet ennätyksellisen paljon!] Isot uudistukset on tehty hoivamitoituksesta alkaen, lääkäriin pääsy viikossa yritetään varmistaa, me olemme sote-uudistuksen vieneet tässä lävitse, me olemme vanhusasiainvaltuutetun toimen tänne perustaneet. Me olemme lukuisilla... Myöskin pienimpään eläketurvaan on tehty korotuksia — viittasin jo kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin. [Timo Heinonen: Kyllä, se oli hyvä!] Ne ovat kaikki selkeästi ikäihmisten elämänedellytyksiä parantavia.
Arvoisa puhemies! On kyllä totta, että sähkölasku meillä on noussut. On totta, että meillä on bensiininkin hinta noussut ja niin edelleen. Meillä on inflaatiota olemassa. Mutta nämä ovat koko yhteiskuntaa koettelevia asioita. Ja riittääkö se eläke vai ei? On iso ongelma, että pienimmissä eläkkeissä se ei riitä. [Timo Heinonen: Juuri näin!]
Edustaja Mäenpää, me teimme aidosti heti vuoden 2019 alussa aloitteen taitetun indeksin kumoamisesta, puoliväli-indeksin palauttamisesta. Se aloite on tehty. Kymmenen kansanedustajaa eri puolueista saimme koottua siihen taakse. Perussuomalaiset kieltäytyvät siitä. Miksi? Miksi perussuomalaiset kieltäytyivät siitä indeksialoitteesta, jossa me olimme eri puolueista? Arvoisa edustaja Heinonen, myöskin kokoomuksesta siinä oli allekirjoittajia mukana. [Timo Heinonen: Totta kai!] Me allekirjoitimme sen yhdessä. Te kieltäydyitte, vaan teitte myöhemmin rinnakkaisaloitteen edustaja Elomaan nimissä. Miksi me emme voi yhdessä täällä eduskunnassa ajaa pienimpien eläkkeiden korotusta ja taitetun indeksin kumoamista? [Timo Heinonen: Ei näytä satasta tulevan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:23:13,2022-03-02T17:26:19,Hyväksytty,1.1
2022_18_151,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_152,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen esitti kysymyksen, että miksi me emme allekirjoittaneet teidän aloitetta. Jos oikein muistan, niin edustaja Elomaa oli tehnyt sen aikaisemmin. [Kimmo Kiljunen: Eikä ollut tehnyt, ei kannata muistaa sellaista asiaa, mitä ei ole ollut!] — Ja jos ei ollut, niin tämä puoliväli-indeksi on ollut meidän ohjelmissamme pitkän aikaa. — Miksi te ette voineet tukea meidän aloitetta? Oliko se ylitsepääsemätöntä?
Arvoisa puhemies! Minulla on lähipiirissäni eläkkeellä olevia ihmisiä, jotka nauttivat pientä työeläkettä. Heidän asuinkustannuksensa ovat nousseet merkittävästi: sähkö, tai kaukolämpö erityisesti, johtuen näistä hallituksen nerokkaista turvepäätöksistä, ja myös polttoaineen hinta on noussut. Polttoaineen hinta on monelle eläkeläiselle ratkaiseva tekijä, koska monille näistä tuntemistani vanhuksista on erittäin tärkeää, että he pystyvät omalla autollaan kulkemaan. Se pitää heidät liikkeessä ja elossa, mutta nyt valitettavasti he joutuvat säästämään lääkkeistä tai ruuasta tai jostakin muusta. Tunnen isovanhempia, jotka eivät enää kykene kuljettamaan lapsenlapsia harrastuksiin, koska heillä ei ole varaa siihen. Tämä on teidän hallituksenne ansiota.
Nyt kun te puhuitte kolmikannasta ja tämän järjestelmän luomisesta, niin haluan muistuttaa, että nyt on viimeinen vappu ennen seuraavia vaaleja ja siihen ei ole aikaa enää kuin kaksi kuukautta, että saatte tämän vappusatasenne ajettua sinne. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-02T17:26:20,2022-03-02T17:28:29,Hyväksytty,1.1
2022_18_153,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_154,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Puhemies! Tämä keskustelu meni nyt vähän turhan tarkaksi, mutta saa mennäkin osittain tarkaksi, koska on ihan hyvä nyt tunnistaa hieman näitä eroja.
Edustaja Mäenpää kysyi, miksi en allekirjoittanut sitä edustaja Elomaan lakialoitetta koskien, kyllä, taitetun indeksin kumoamista. Se oli siinä se hyvä asia, että se oli taitetun indeksin kumoamiseen tähtäävä lakialoite, mutta me olimme jo tehneet oman aloitteemme, joka oli sisällöllisesti parempi kuin tämä teidän. Se erohan on siinä, että teidän aloitteenne lähti siitä, että palautetaan puoliväli-indeksi alle 1 400 euron eläkkeisiin — se oli teidän aloitteenne — ei muihin. Meidän aloitteemme kokonaisuudessaan oli, että se puoliväli-indeksin voimavara käytetään koko eläkkeensaajapopulaatiolle sillä tavalla, että kaksi kolmasosaa on eurokorotuksia ja yksi kolmasosa on prosenttikorotusta. Sehän on välittömästi solidaarinen korotus, koska niillä eurokorotuksilla on pienituloisille eläkkeensaajille ihan eri merkitys kuin suurituloisille eläkkeensaajille. Me olimme rakentamassa solidaarista eläkeindeksiä, jossa kuitenkin se koko korotusvara käytetään myöskin kaikille, että suurituloisemmatkin saavat sen yhden kolmasosan osalta sitä prosenttikorotusta.
Tämähän oli se tausta, että meillä oli laadullisesti uudentyyppinen indeksijärjestelmä, ja tämä teidän ehdotuksenne oli vain tuontyyppinen. Kyllä, onneksi se oli taitettua indeksiä vastaan, jota me vastustamme ja josta näemme, että se lakisääteisesti pudottaa eläkkeensaajien tulotasoa, mutta se oli täysin riittämätön, ja tuntui tarpeettomalta sitä lähteä allekirjoittamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:28:29,2022-03-02T17:30:11,Hyväksytty,1.1
2022_18_155,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_156,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on vähän tullut mieleen, kun tätä keskustelua on kuunnellut, että olisivatpa sosiaalidemokraatit hallituksessa. Mutta kun näyttää siltä, että nämä jäävät vain tyhjiksi puheiksi, niin me olemme kokoomuksessa tottuneet siihen, että me tuomme keskusteluun myös ratkaisuja.
Olen aiemmin tässä keskustelussa kiittänyt siitä, että tämä nykyinen hallitus jatkoi edellisen hallituksen — jossa oli keskusta ja kokoomus mukana — politiikkaa nostamalla takuueläkettä ja myös kansaneläkettä. Ne ovat olleet elintärkeitä juttuja kaikista pienimmillä eläkkeillä toimeentuleville. Mutta on aivan tosiasia, että meidän pienimmät työeläkkeet ovat jääneet tässä kehityksessä tietyllä tavalla paitsioon. Siinä mielessä pidän erittäinkin isona ja aiheellisena sitä huolta, jonka esimerkiksi nyt istuntoa johtava puhemies aikanaan esille nosti: nämä kaikista pienimmät työeläkkeet. Ja silloin pitää löytää keinoja auttaa niitä ihmisiä, joiden arki on erittäin tiukkaa ja tukalaa.
Nyt kun tänä talvena monesta syystä johtuen esimerkiksi sähkön hinta on ollut poikkeuksellisen korkea, me olemme kokoomuksesta esittäneet, että sähkövero puolitettaisiin lämmityskaudeksi. Se auttaisi välittömästi näitä ihmisiä, jotka ovat kaikista tukalimmassa paikassa. Kun sieltä on tullut 500—1 000 euron sähkölaskuja, niin sähköveron puolittaminen olisi auttanut välittömästi tälle talvelle. En ymmärrä, miksi nykyhallitus ei tätä kokoomuksen esittämää toimenpidettä ottanut käyttöön.
Tai me olemme esittäneet, että kevennetään verotusta. Verotusta keventämällä me pystyisimme auttamaan näitä myös eläkkeistä veroa maksavia. Me olemme painottaneet nimenomaan pienituloisiin sen veronkevennyksen, joka olisi meillä noin 800 miljoonaa euroa. Pystyisimme välittömästi jälleen auttamaan ihmisiä nopeasti — ja nämä oikeastaan sen takia, että nämä ovat toimenpiteitä, joilla voitaisiin nopeasti reagoida tähän tilanteeseen.
Ja yksi, mikä on nostanut isosti ihmisten elinkustannuksia, on ollut ruuan hinta. Myös tähän kokoomus on tuonut omat mallit puheenjohtaja Petteri Orpon johdolla, eli näitä toimenpiteitä on kyllä olemassa.
Haluan alleviivata, että itse olen erityisen huolissani näistä pienistä eläkkeistä ja pienimmistä työeläkkeistä ja niiden ostovoiman hupenemisesta vuosi vuodelta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-02T17:30:11,2022-03-02T17:33:27,Hyväksytty,1.1
2022_18_157,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_18_158,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain ajattelin vielä, kun edustaja Kiljunen näin ansiokkaasti täällä on vastannut näihin väitteisiin. Kun minusta nyt tuntuu, että nämä pienituloiset eläkeläiset on nostettu nahkurin orsille, niin haluaisin kysyä: kenen hallitus se oli, joka tämän taitetun indeksin laittoi, ja mikä oli silloin pääministeripuolue?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-02T17:33:27,2022-03-02T17:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_18_159,18/2022,2022-03-02,13.59,17.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun taitettu indeksi vuonna 1995 hyväksyttiin, oli Lipposen hallitus. Arvoisa puhemies, minä en ole syyttänyt Paavo Lipposta enkä myöhempiäkään hallituksia siitä, että taitettu indeksi tuli aikoinaan hyväksyttyä, koska, arvoisa puhemies, kansanedustaja Kiljunen oli hyväksymässä silloin taitetun indeksin — minä olin hyväksymässä sen taitetun indeksin. Ja suurimpana syynä oli silloinen tilanne: suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, meillä on eläkepommi vastassa, eläkejärjestelmä ei kestä, rahastoissa on 36 miljardia euroa rahaa, meidän on pakko tehdä jotakin. Tehtiin laki, jolla eläketasoa lähdettiin tietoisesti laskemaan.
Olemme nyt kasvaneet, rahastot ovat nousseet 36 miljardista 250 miljardiin. Nyt on se korkea aika tehdä, niin kuin valtion eläkerahastojen osalta tehdään. Raja on tuossa, enempää ei tarvitse kasvattaa. Me olemme siinä tilanteessa nyt tämän yleisen eläkejärjestelmän kohdalta, meillä on puskuri olemassa, ei sitä tarvitse enää kasvattaa.
Tämä on ollut se prosessi. Suuret ikäluokat ovat olleet eläkkeellä jo 10 vuotta, ja he ovat maksaneet koko ajan siitä, vaikka kuviteltiin, että puretaan rahasto, kun he siirtyvät eläkkeelle. Ei olla koskettukaan niihin käytännössä. Niiden korkotuotoistakin on pieni murto-osa käytetty eläkkeisiin vuoden 2015 jälkeen, sitä ennen ei koskettu rahastoihin ollenkaan. Työeläkevakuutusmaksut olivat suuremmat kuin työeläkemaksu.
Eli tämä järjestelmä on kasvanut ja kasvanut ja kasvanut, tullut itseään suuremmaksi. Sen takia tässä nyt on ollut tämä keskustelu, että meillä olisi varaa työeläkejärjestelmästä jo tukea pienempiä eläkkeensaajia, kiitokset vain, edustaja Heinonen. Kyllä, kansaneläkkeisiin, takuueläkkeisiin, tehtiin korotukset, mutta kannattaa muistaa, että 70 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista on työkyvyttömyyseläkeläisiä, eivät ikäihmisiä, eivät vanhuuseläkeläisiä. Se on eri asia tämä vanhuuseläke. 98 prosenttia varsinaisista vanhuuseläkkeen saajista on työeläkeläisiä, ja sen takia me puhumme tästä työeläkkeestä, työeläkejärjestelmästä ja sen indeksistä.
Kun te puhutte verouudistuksesta, niin kyllä, on ongelma siinä, että eläkkeensaajien verotus on korkeampi kun ansiotulonsaajien samoilla tulotasoilla, mutta ihan pelkkä veron vapauttaminen on ongelma siinä mielessä, että alle tuhannen euron eläkkeensaajat eivät maksa lainkaan veroja. Silloin me olemme siinä tilanteessa, että pelkällä verouudistuksella tässä ei voida tulla vastaan, vaan, arvoisa puhemies, kuten tässä on nyt hallitusohjelmassakin olemassa kirjaukset, meidän täytyy miettiä, miten me tuemme niitä pienimpiä eläkkeensaajia ja — kyllä — kuinka näistä eläkerahastoista pystyttäisiin ottamaan siivu. Ja siinä me peräänkuulutamme tätä kolmikantaneuvottelua. Edustaja Heinonen, teillä on puhelinnumerot siinä teidän kännykässänne Etelärantaan, työnantajajärjestöihin. Soittakaa sinne ja pyytäkää sieltä tukea tälle aloitteelle, että lähdetään todellakin yhdessä katsomaan kolmikannassa sitä, että päästään justeeraamaan tätä indeksijärjestelmää sellaiseksi, että se on oikeudenmukainen myöskin eläkkeensaajien kannalta. Kiitokset siitä tuesta, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_18+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-02T17:34:04,2022-03-02T17:37:20,Hyväksytty,1.1
2022_19_1,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Hyvät edustajat! Ennen kuin aloitamme varsinaisen kyselytunnin, haluan toivottaa tervetulleeksi eduskuntaan Ukrainan Suomen-suurlähettilään Olga Dibrovan. [Edustajat osoittavat suosiotaan seisten.] Suurlähettiläs on saapunut kutsustamme seuraamaan kyselytunnin alkua diplomaattilehteriltä. Olemme seuranneet järkyttyneinä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen aiheuttamaa tuhoa ja surua. Arvoisa suurlähettiläs! Suomen kansaa tässä salissa edustava eduskunta tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainaa ja sen kansaa vastaan. Samalla eduskunta on yhdessä muiden valtioelimien ja yhteistyössä kaikkien EU-maiden kanssa osoittanut laajaa yksimielisyyttä Ukrainan tukemiseksi. Tukemme Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle on vahva ja järkkymätön. Arvoisa suurlähettiläs! Haluamme tällä eleellä osoittaa demokraattiselle ja vapaalle Ukrainalle ja ukrainalaisille Suomen eduskunnan vahvan tuen ja solidaarisuuden näinä vaikeina aikoina. Ukrainan asia on meidän. Keskustelin muutamalla sanalla suurlähettilään kanssa äsken, ja hän kertoi, kuinka hän haluaisi kiittää kaikkia suomalaisia vapaaehtoisia, järjestöjä ja yrityksiä jo tähän mennessä kerätystä ja annetusta avusta ja valmistautumisesta tulevaan. Pyydän edustajia vielä kerran osoittamaan kunnioituksen suurlähettiläälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_19_2,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_19_3,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_19_4,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Vitaju vas, pani posol! Slava Ukraini! Arvoisa puhemies! Venäjä on eristettävä taloudellisesti, diplomaattisesti ja muilla tavoin, jotta se lopettaisi hyökkäyksensä Ukrainaan. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomen ja muun Euroopan on katkaistava riippuvuutensa venäläisestä energiasta. Letkujen irrottaminen Venäjästä näyttää vääjäämättömältä, mutta se edellyttää omavaraisuuden lisäämistä kaikilla osa-alueilla sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Tässä salissakin usein käsitelty turve, jota tällä hetkellä korvataan venäläisellä hakkeella, on pieni mutta Suomelle tärkeä osa tätä huoltovarmuuskokonaisuutta. Kysyisinkin yhteistyön hengessä asianosaiselta ministeriltä: olisiko nyt tältä osin oikea hetki harkita uudelleen kansallisten ilmastotavoitteidemme aikataulua? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-03-03T16:04:06,2022-03-03T16:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_19_5,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_6,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysymys koski turvetta ja sen käyttämistä tässä tilanteessa. Me olemme varautuneet siihen tilanteeseen, että Venäjä tulee tekemään vastapakotteita, ja energiapuu on silloin merkittävässä roolissa. On selvää, että huoltovarmuuden kannalta me tulemme tarvitsemaan turvetta seuraavina vuosina. Olemme tehneet mallin, jolla Huoltovarmuuskeskus ottaa omaan taseeseensa tietyn määrän turvetta, jolla tässä tilanteessa kompensoitaisiin sitten tämä menetys. Me emme pysty esimerkiksi puuaineksia niin nopeasti saamaan liikkeelle, jolloin turve tulee olemaan se nopein, jolla pystymme sitten tähän tilanteeseen reagoimaan. Tämänhetkiset nostomäärät eivät varmasti siihen riitä, mutta toisaalta ei tulla menemään siihenkään tasoon, jota ne korkeimmillaan ovat olleet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-03T16:05:19,2022-03-03T16:06:31,Hyväksytty,1.1
2022_19_7,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Halla-aho jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_8,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On syytä varautua tuontikatkoihin Venäjältä, josta tulee pääosa raakaöljystämme ja kaasustamme ja myös osa sähköstämme. 
Ruotsi heräsi katastrofaalisen huonoon ruoan omavaraisuusasteeseensa koronan alussa 2020, kun tuonti tökki ja hyllyt tyhjenivät. Tällä hetkellä riskit ovat aivan toista luokkaa kuin koronan aikana, eikä Suomessakaan tuolloin huoltovarmuuden kanssa kaikki mennyt aivan putkeen. Enemmän kuin koskaan nyt on suosittava suomalaista myös ruokapöydässä. Tuotanto- ja tuontiketjut on turvattava, ja Suomen on nojattava niissä entistä enemmän länteen ja itseensä. Kysyisin ministeri Saarikolta: onko suunnitteilla tukikeinoja suomalaisen ruoantuotannon turvaamiseksi esimerkiksi lisätalousarvion kautta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-03-03T16:06:31,2022-03-03T16:07:26,Hyväksytty,1.1
2022_19_9,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_10,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vakava tilanne Euroopassa ja Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan on meidän ensimmäinen ja tärkein yhteinen asiamme: tukea Ukrainan kansaa ja pitää huolta samalla Suomen omasta turvallisuudesta. Mutta niin kuin monta kertaa tässä salissa on keskusteltu, turvallisuus on kokonaisvaltainen asia. Se on muutakin kuin Puolustusvoimat, se on myös omavaraisuutta ja huoltovarmuutta.
Haluan korostaa, että vaikka moni asia meitä juuri nyt huolettaa ja moni suomalainen on peloissaankin, niin mitä tulee kysymykseen, joka liittyy nimenomaan Suomen pärjäämiseen, me olemme varautuneet moneen asiaan hyvin, mutta kuten edustaja Halla-aho kysymyksessään toteaa, erityinen huoli liittyy nyt aiemmin esiin nousseeseen tiettyyn energiariippuvuuteen, esimerkiksi puuenergian osalta, mutta myös suomalaiseen ruokaan. Ja kyllä, me tulemme taloutta ja huoltovarmuutta tarkastelemaan hallituksen sisällä kokonaisuutena, ja työlistamme ensimmäisiä asioita on [Puhemies koputtaa] alkutuotannon ja maatalouden asian varmistaminen. [Puhemies koputtaa] Se on kiireellisin, koska kylvökausi on alkamassa ja maanviljelijöillä pitää olla varmuus tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-03T16:07:26,2022-03-03T16:08:58,Hyväksytty,1.1
2022_19_11,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Ja minuutti on täynnä. — Kristillisdemokraattien ja Liike Nytin ennalta lähettämät aihealueet ovat hyvin lähellä perussuomalaisten esittämää kysymystä, joten yhdistän ne tähän. Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_12,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on todellakin meidän. Ukraina on tällä hetkellä humanitäärisen katastrofin partaalla, elintarvikkeista alkaa olla pulaa, ja täytyy ymmärtää että sodalla on myös valtavat kerrannaisvaikutukset koko maailmaan. Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä noin 30 prosentista maailman vehnäntuotannosta, noin 32 prosentista ohrantuotannosta, ja Ukraina on myös erittäin merkittävä maissin ja auringonkukkaöljyn tuottaja. Sota on tällä hetkellä jo pysäyttänyt viennin, ja vehnän hinta on lähtenyt pomppaamaan korkeammalle kuin mitä se on ollut viimeiseen 12 vuoteen, ja Pohjois-Afrikassa on tällä hetkellä jo aloitettu säännöstelemään leipää, koska viljavarastot riittävät vain muutamaksi kuukaudeksi. Miten tällä hetkellä niin Suomi, EU kuin kansainvälinen yhteisö ovat varautuneet helpottamaan sitä ruokakriisiä ja pahenevaa nälänhätää, jota eri puolilla maailmaa on jo nyt nähtävissä Ukrainan sodan seurauksena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-03T16:08:58,2022-03-03T16:10:09,Hyväksytty,1.1
2022_19_13,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_14,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä oli eilen illalla maatalousministereiden ylimääräinen neuvoston kokous, ja tämä edustaja Essayahin huoli oli siellä jaettu huoli. Kaikki tunnistivat tämän, kaikki halusivat ratkaisuja. Samoin komissio oli hyvin selkeäsanainen siitä, että monenlaisia sellaisia toimia, joita tähän mennessä ei ole tehty, pitää meidän vielä tehdä, jotta me varmistamme tulevaisuudessa, ensi syksynä varsinkin, meidän ruoansaantimme kaikkialla Euroopassa. Niin kuin totesitte, Ukraina ja Venäjä yhteensä ovat valtava globaali ruoantuottaja. Nyt se yhteys saattaa mennä poikki ja osittain on jo mennyt, ja se jostain pitää korvata tavalla tai toisella. Siksi niitä toimenpiteitä tarvitaan niin Euroopassa, Suomessa erityisesti totta kai, mutta myös muualla, jotta tämä kaikki pystytään korvaamaan. Tämä on iso ponnistus, ja niin kuin ministeri Saarikko äsken totesi, tämä on hallituksen listalla toimenpiteistä aivan kärjessä — tämä on pakko saada ratkaistua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-03T16:10:09,2022-03-03T16:11:22,Hyväksytty,1.1
2022_19_15,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_16,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysyisin vielä maataloudesta. Kotimainen maatalous on historiallisessa kriisissä. Maatalous oli kriisissä jo ennen Ukrainan sotaa, mikä ajoi Euroopan pahimpaan turvallisuustilanteeseen sitten toisen maailmansodan, ja nyt maatilojen tilanne on yhä huonompi. Nytten kun vielä öljyn kustannukset ja öljyn hinta sekä sähkön hinta ja lannoitteiden hinnat nousevat, tämä on ajanut maatalouden semmoiseen tilanteeseen, että tiloja lopetetaan koko ajan. Kriisin aikana maatalouden omavaraisuus ja huoltovarmuus nousevat vielä suurempaan arvoon kuin rauhallisina aikoina. Hallitus on suunnitellut maatiloille kiinteistöveron helpotusta, mutta se ei nyt tässä tilanteessa riitä. Mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy turvatakseen kotimaisen maatalouden ja elinkelpoisuuden ja ruoan riittävän omavaraisuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-03T16:11:22,2022-03-03T16:12:24,Hyväksytty,1.1
2022_19_17,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_18,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo on aivan oikeassa siinä, että huoli on aiheellinen ja huoli on myös pitkäaikainen. Nyt meillä on käsissä kaksinkertainen kriisi: tuo mainitsemanne kannattavuuskriisi ja nyt kustannuskriisi, joka tuli viime syksynä vielä ihan uusiin lukemiin, ja nyt sitten päälle nämä huoltovarmuuden huolet. Nämä meidän on välttämätöntä ratkaista.
Tämä kiinteistöveroasia, joka ilmoitettiin tuossa pari viikkoa sitten, on yksi niitä toimenpiteitä, mutta hallituksessa ollaan samaa mieltä siitä, että se ei yksin riitä vaan me tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Näistä tullaan lähiaikoina myöskin sitten ilmoittamaan, mitä ne ovat. Niitä valmistellaan parasta aikaa, ja niin kuin todettua, nämä asiat ovat hallituksen asialistalla, työlistalla, aivan kärjessä, mutta samalla pitää myöskin sanoa, että myös markkinoiden pitää toimia niin, että viljelijä saa ansaitsemansa osuuden siitä arvonlisästä, jonka hän tuottaa. Koko ajan on menty siihen suuntaan, että muut osat elintarvikeketjussa ovat käärineet sen arvonlisän, joka siitä on tullut, ja viljelijän osuus on koko ajan pienentynyt [Puhemies koputtaa] kustannusten noustessa. Näin ei voi jatkua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-03T16:12:27,2022-03-03T16:13:41,Hyväksytty,1.1
2022_19_19,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisat edustajat, täällä on pieniä teknisiä ongelmia. Näyttö pimeni, siis näistä laitteista. Pyydän painamaan uudestaan vastauspuheenvuoropainiketta. Nämä katosivat täältä hetkeksi. — Siellä oli ainakin edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_20,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys aiheuttaa valtavaa kärsimystä Ukrainassa. Ainoa lämmittävä seikka tässä on se, että muut maat ovat olleet niin yhtenäisiä. Monet haluavat auttaa myös Suomessa henkilökohtaisesti erilaisissa keräyksissä, kuljettamalla avustustarvikkeita ja niin edelleen. Sotapakotteet, vastapakotteet, vaikuttavat koko maailmaan. Ne vaikuttavat Suomen ja Euroopan huoltovarmuuteen ja sitä kautta meidänkin turvallisuuteen, kuten valtiovarainministeri totesi — sekä sisäiseen turvallisuuteen että ulkoiseen turvallisuuteen. Energian saatavuus tulee vaikeutumaan, hinnat nousemaan, ja tällä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Onneksi olen ymmärtänyt, että hallitus suhtautuu näihin huoltovarmuuskysymyksiin vakavasti.
Kysyisin: miten käytännössä tämä sodan aiheuttama energiapolitiikan uudelleenarviointi, [Puhemies koputtaa] turpeen lisäksi, tulee näkymään linjassanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-03T16:13:55,2022-03-03T16:15:10,Hyväksytty,1.1
2022_19_21,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_22,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella laaja kokonaisuus, mitä me joudumme katsomaan aivan uudenlaisessa tilanteessa, huoltovarmuus kokonaisuudessaan. Energian osalta, ruuantuotannon osalta, koko yhteiskunnan resilienssin osalta tätä tullaan nyt pikaisesti arvioimaan, ja tulemme perustamaan erillisen ministerityöryhmän, jota tulee vetämään valtiovarainministeri Saarikko ja joka katsoo tämän talouden ja huoltovarmuuden kokonaisuuden.
Myös kyber- ja hybriditoiminnan osalta tähän paneudutaan nyt aivan erilaisella otteella kuin tähän asti. Meidän pitää katsoa, että koko suomalainen kriittinen infrastruktuuri on mahdollisimman hyvin suojattu. Se ei koske vain julkista vaan myös yksityistä puolta, eli kokonaisuudessaan nyt tätä tilannetta tullaan arvioimaan ja varmistamaan se, että olisimme parhaalla kyvyllämme varautuneita kaikenlaisia tilanteita varten.
Energian osalta meidän pitkän aikavälin tavoitteemme eivät ole muuttuneet, mutta kuten ministeri Lintilä aikaisemmin tässä hyvin totesi, niin lyhyellä aikavälillä meidän on varmistettava se, että Suomessa kodit lämpiävät, ruokaa saa kohtuullisin hinnoin myös lähikuukausina ja lähivuosina, [Puhemies koputtaa] ja sen vuoksi meidän pitää esimerkiksi täyttää huoltovarmuusvarastot niillä kotimaisilla materiaaleilla, mitä meillä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-03T16:15:14,2022-03-03T16:16:28,Hyväksytty,1.1
2022_19_23,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Näin, nyt aika on täynnä. — Otetaan tähän kysymykseen vielä ministeri Lintilä, mutta koetetaan pysyä siinä, että yksi kysymys, yksi vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_24,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä oli maanantaina Brysselissä energiaministereitten hätäkokous, jossa käytiin tilannetta läpi. Me saimme siellä muun muassa listan Ukrainasta niistä polttoaineista, joita he toivovat, että EU-alueelta tukena osoitetaan, ja tämä on käytännössä hoidettu.
Se, miten tämä tulee vaikuttamaan — tämä tulee nopeuttamaan vihreää siirtymää. Syy vaihtui — viikossa. Kaksi viikkoa sitten me tehtiin vihreää siirtymää ympäristöasioihin viitaten. Ilmastonmuutos on äärettömän tärkeä, varmasti ykköshaaste maailmassa. Nyt me tullaan tekemään sitä turvallisuuden vuoksi. Koska se, että me pystytään irtautumaan siitä riippuvuudesta, mitä meillä on esimerkiksi Venäjää kohtaan energiapuolella, siis läpi Euroopan, tulee olemaan se, joka tulee ajamaan investointeihin. Tulette näkemään ennennäkemättömän voimakkaan investointiaallon EU-alueilla — fossiilisesta pois, uusiutuvaan energiaan, vihreään siirtymään [Puhemies koputtaa] ja varmaan myös ydinvoimaankin. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro!] — Kiitos, Jukka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-03T16:16:28,2022-03-03T16:17:45,Hyväksytty,1.1
2022_19_25,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_26,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ukrainassa on menossa järkyttävät Venäjän sotatoimet, ja kuten sieltä esititte, niin monia haasteita on olemassa. Haluaisin kysyä: Moni suomalainen miettii tämän huoltovarmuuden kannalta, että riittääkö Suomessa ruokaa, lääkkeitä, energiaa. Tulee itsellenikin viestejä, että pitäisikö alkaa jollain lailla kerätä varastoja. Miten pärjätä? Toitte esille, että teille on tulossa tällainen ryhmä tai jonkinlainen kokoontuminen ministeri Saarikon johdolla, mutta mikä tässä on aikataulu ja mitä on odotettavissa? 
Monet miettivät jo ensi talvea. Olimme tietysti tätäkin ennen monissa perheissä taloudellisesti vakavassa tilanteessa, ja silloin on luvattu miettiä myös ihmisten pärjäämistä. Eli onko tulossa näitä vanhojakin asioita, mitä piti selvittää, elikkä taloudellista tukemista? Ihmisiä huolestuttaa moni asia. Kertokaa konkreettisia aikatauluja ja tavoitteita, joista esimerkiksi puheenjohtaja Purra kysyi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-03T16:17:45,2022-03-03T16:18:55,Hyväksytty,1.1
2022_19_27,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_28,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa on mielipiteitä ja sitten on välttämättömyyksiä, ja nyt me olemme siirtyneet sellaiseen tilanteeseen, että pääsääntöisesti työlistallamme on vain välttämättömyyksiä. Huoltovarmuuden takaaminen, ei vain tähän hetkeen vaan tulevaan, on nyt hallituksen tärkein tehtävä oman turvallisuutemme ja Ukrainan tukemisen ohella. Tätä työtä ei tarvitse aloittaa, koska sitä on tehty jo, enkä viittaa vain viimeiseen viikkoon, vaan siihen suomalaiseen vahvaan, laajasti poliittisesti tuettuun huoltovarmuuden perinteeseen ja sitoumukseen, josta Huoltovarmuuskeskuksen ominaisuudessa, jota vastuuministerit voivat tarkemmin kuvata, on toimitettu hallitukselle jo hyvissä ajoin arvio siitä, mitkä ovat suorat riippuvuutemme Venäjästä sekä energian, tiettyjen kemikaalien osalta, liikenneinfrastruktuurin osalta. Ja minusta on tärkeää kertoa suomalaisille, että me olemme varautuneet hyvin ja me emme ehkä ole niin riippuvaisia Venäjästä, mitä monet mielikuvat [Puhemies koputtaa] menneiden vuosikymmenten osalta, myöskin vaikkapa kaupan osalta, kertovat. [Puhemies: Näin!] Tätä työtä on tehty, sitä tehdään koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-03T16:18:58,2022-03-03T16:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_19_29,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_30,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tekemä ratkaisu on ollut tehdä isänmaallista talouspolitiikkaa, jonka tarpeellisuuden on Ukrainan kriisinsietokyky osoittanut. Nyt on meidän kotimaassamme toimittava samalla tavoin oman kansallisen energiahuoltovarmuutemme ja ruokahuoltomme varmistamiseksi. Huoltovarmuus on noussut meidän kaikkien kansalaisten huulille.
Vuonna 2011 romutimme jalkaväkimiinat, 2022 romutamme turvetuotantokoneita. Ukrainan kriisi on nostanut esiin nämä kaksi päätöstä, joihin meillä ei ole varaa. Ensi talvena tulevat taas pakkaset, energiahuoltovarmuutemme on turvattava.
Hallitus on kertonut, että varmuusvarastot ovat kunnossa. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kaikki polttoturpeen turvavarastot piisaavat vain yhden talven ajaksi pienen kaupungin lämmittämiseen. Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä: [Puhemies koputtaa] onko hallitus valmis tekemään kaiken mahdollisen, että polttoturpeen nosto saadaan käyntiin ja turvavarastot kuntoon ensi talveksi, ja sitoudutteko itse siihen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-03T16:20:13,2022-03-03T16:21:38,Hyväksytty,1.1
2022_19_31,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Nyt on aika ylitetty. — Ministeri Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_32,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun haluan sanoa, että se, mikä tässä keskustelussa on selvää, on se, että todellakin Ukrainan asia on Suomen asia. Tämä täysin kohtuuton hyökkäys, jonka kohteeksi Ukrainan kansa on joutunut, on koskettanut monia suomalaisia syvästi. 
Samaan aikaan se, mikä meidän on hyvä tässä hetkessä myös huomata, on se, että se linja, jota Suomessa on noudatettu, on ollut oikea linja. Me olemme jo pitkään, usean hallituksen toimesta irtautuneet meidän fossiiliriippuvuudestamme ja panostaneet omavaraisuuteen — panostaneet siihen, että me suomalaiset pärjäämme täällä kotimaassamme. Suomalaisten ei tarvitse olla huolissaan. Suomessa on varauduttu, ja kaikki se, minkä tarvitsee tehdä, vielä tehdään, jotta tässä maassa pärjätään kaikissa mahdollisissa tilanteissa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä ei ole asia, josta hallituksessa on erimielisyyksiä, eikä myöskään asia, josta tässä salissa on erilaista tahtoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-03T16:21:38,2022-03-03T16:22:49,Hyväksytty,1.1
2022_19_33,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ja edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_34,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on omalla toiminnallaan osoittanut, että koko Euroopassa on enemmän tai vähemmän sodan uhka päällä tällä hetkellä. Suoraa sotilaallista uhkaa ei sinänsä Suomeen tällä hetkellä kohdistu, mutta sen vaara on selvästi kasvanut, ja nyt koko poliittinen koneisto Suomessa yksissä tuumin ja hyvällä yhteistyöllä pohti tätä uutta turvallisuustilannetta, mitä se Suomelle tarkoittaa mahdollisten puolustusratkaisujen osalta, se on oma korinsa, mutta myös kotimaan kansallisen turvallisuuden osalta, ja sen palasena huoltovarmuuden vahvistaminen omana korinaan. Ne ovat meidän käsissä puhtaasti. Nyt on olennaista se, että vaikka Suomi on varautunut hyvin moniin asioihin puolustuskyvyn, energiajärjestelmän, osittain ruokahuollon osalta, tietyn muun kriisilainsäädännön osalta, niin parannettavaa löytyy useilla sektoreilla — siis lainsäädäntötoimia, resursointia ja muuta. Jotta tässä asiassa päästään järjestelmällisesti ja kokonaisuutena eteenpäin niin, että ei putoa mikään hallinnonhaara välikköön, [Puhemies koputtaa] kysyn pääministeriltä, miten tätä työtä tullaan johtamaan ja organisoimaan niin, että tämä on kokonaisuutena johdettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-03-03T16:22:49,2022-03-03T16:24:08,Hyväksytty,1.1
2022_19_35,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Nyt pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_36,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko tässä hyvin edellä kuvasi, että paljon on jo tehty, mutta samanaikaisesti meidän on yhdessä nähtävä, että paljon on vielä tehtävää. Huoltovarmuuden osalta on tehty kartoitus siitä, missä olemme riippuvaisia, missä me olemme omavaraisempia. Tätä työtä koko aika pyritään tekemään ja vahvistamaan Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kaikista näkökulmista, on kyse ruokaturvasta, energiahuollosta tai myös muista tekijöistä. Eli on tehty paljon vuosien varrella useiden hallituskausien aikana, mutta on vielä paljon tehtävää. Tätä työtä tullaan koordinoimaan eri ryhmissä. Meille tulee erillinen ministerityöryhmä, kuten kuvasin, talouden ja huoltovarmuuden kokonaisuuden päälle katsomaan, että varmasti näitä hallinnon rajoja ei synny. Meillä tulee koko oma kokonaisuutensa kyber‑ ja hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Tätä kokonaisuutta katsoo tuo digiministerityöryhmä. Sen lisäksi tietenkin TP-UTVA tulee käsittelemään kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä. Eli kaikkea tätä kyllä [Puhemies koputtaa] tehdään hallinnonalarajat ylittävästi mahdollisimman hyvässä yhteistyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-03T16:24:08,2022-03-03T16:25:23,Hyväksytty,1.1
2022_19_37,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_38,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuustilanne on Euroopassa muuttunut, ja se kyllä kansalaisia puhututtaa. Kaikki nämä asiat, mitä täältä oppositiopuolueilta on tullut liittyen ruokaan, energiaan, huoltovarmuuteen ylipäätään, lääkkeisiin, kaikkeen tähän näin, sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen, ovat aivan keskeisiä asioita tällä hetkellä. Tiedän, että ministerit eri ministeriöissä paiskivat hartiavoimin näiden eteen töitä. Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa hallitukselle näiden asioiden ja Suomen turvallisuuden eteen tehtävästä työstä.
On kuitenkin nyt vaarana ja nähtävissä, että meidän kauppapolitiikkamme tulee myöskin muuttumaan. Tämä maa tarvitsee pitkäjänteisyyttä, tämä maa tarvitsee myöskin investointeja, jotta täällä pysyvät talouden pyörät pyörimässä ja meidän kansantaloutemme kehittyy yhä edelleen. Kysyn hallitukselta: kuinka varmistetaan jatkossakin, että tähän maahan tulee investointeja, [Puhemies koputtaa] työpaikkoja ja tämän maan talouden rattaat pysyvät pyörimässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-03-03T16:25:24,2022-03-03T16:26:37,Hyväksytty,1.1
2022_19_39,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_40,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys huoltovarmuuden turvaamisesta kriisiaikana (Jussi Halla-aho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savola kiinnittää huomiota erittäin tärkeään asiaan, joka ehkä vähän unohtuu tässä järkyttävässä tilanteessa. Ajatukset ovat tietysti Ukrainan tilanteessa, mutta pitää muistaa myös sellainen asia, että kyllä tämä vaikuttaa valitettavasti Suomen niin sanottuun maabrändiin eli siihen, miten Suomi nähdään maailmalla.
Meillä on valitettavasti ensimmäisiä signaaleja siitä, että esimerkiksi matkailijat ovat peruneet matkoja Suomeen. Tulee tietyllä tavalla se, että kun Suomi on ollut sellainen viehättävä, rauhallinen paikka, johon on kiva lähteä ottamaan valokuvia pohjoiseen ja vaikka tuonne itäistä naapuria kohti — nyt nämä kaikki ajatukset ovat pois. Samalla se on mennyt myös yritysten puolella siihen, että on ensimmäisiä viestejä yrityksiltä siitä, että he tulevat laittamaan investoinnit jonkinasteiseen jäädytykseen siksi aikaa, että nähdään, miten tämä tilanne muuttuu.
Eli kyllä tässä kaikkien ajatus ja toive on se, että tämä kriisi pystytään diplomaattisesti [Puhemies koputtaa] mahdollisimman nopeasti sopimaan. Se on myös Suomen talouden etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-03T16:26:37,2022-03-03T16:27:52,Tarkistettu,1.1
2022_19_41,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_42,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä monella suomalaisella on suuri hätä ja ahdistus Ukrainan tilanteesta, ja halu solidaarisuuteen on valtava. Moni haluaisi kansalaistoiminnan kautta auttaa, kun suuri määrä sotaa pakenevia saapuu lähitulevaisuudessa Suomeen — auttaa kotimajoituksessa sekä lasten, nuorten ja vanhusten tukemisessa, jotta integroituminen Suomeen olisi mahdollisimman turvallista ja kontaktit suomalaisiin syntyisivät mutkattomasti. Samaan aikaan meillä on olemassa vakiintuneita kansalaisjärjestöjä, joilla on pitkä ammatillinen kokemus juuri näissä tehtävissä. Onkin tärkeää, että konkreettisesta avusta on mahdollisimman paljon hyötyä ja että se tehdään oikein. Kysyisinkin hallitukselta: millä tavalla on varauduttu siihen, että Ukrainasta Suomeen saapuvia voidaan auttaa myös kansalaistoimijoiden ja vapaaehtoisten toimesta, ja miten tätä kaikkea on valmistauduttu koordinoimaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-03T16:27:52,2022-03-03T16:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_19_43,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Näin. — Tähän ukrainalaisten auttamiseen oli tarkoitus mennä seuraavan aihealueen yhteydessä, mutta otetaan se tässä. — Ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_44,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Honkasalolle kysymyksestä. On todellakin tilanne, jossa noin miljoona ukrainalaista on nyt liikkeellä. Ensimmäisenä vastaanottajamaana ovat olleet Puola ja muut naapurimaat, ja on ihan selvää, että sieltä tulee pakolaisia, avun tarvitsijoita, myös muihin eurooppalaisiin maihin ja myös Suomeen. Tässä tietysti tehdään parhaamme sen eteen, että Euroopassa löytyisi mekanismi: sisäministerit ovat käsitelleet tätä tilapäisen suojelun direktiiviä ja sen käyttöönottoa, jotta ihmiset voisivat saada hyvin nopeasti tämän byrokratiapuolen järjestykseen ja voisivat sitten enimmillään saada kolmen vuoden oleskeluluvan — ja samaan aikaan tarvitaan juuri tätä kansalaisjärjestöjen panosta. Punainen Risti ja monet muut ovat jo lähteneet liikkeelle, on paljon kansalaiskeräyksiä, ja kaikki tämä apu tullaan varmasti tarvitsemaan, tämä on niin massiivinen pakolaisliike. Samaan aikaan pitää pitää huoli siitä, että Suomi edelleen rahoittaa kansainvälistä Punaista Ristiä ja niitä kansainvälisiä YK-järjestöjä, jotka sillä alueella toimivat, eli kansalaisjärjestöjen ja näiden virallisten organisaatioiden yhteistyö on tässä myös erittäin tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T16:29:03,2022-03-03T16:30:10,Hyväksytty,1.1
2022_19_45,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_46,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun ruokakaapit ammottavat tyhjyyttään, niin siinä tilanteessa kaikki muut asiat tuntuvat tyhjänpäiväisiltä. Ruoan omavaraisuus on huoltovarmuuden peruspilari.
Tilanne on tämä: Ukraina on maapallon tärkein vilja-aitta, mutta nyt sato jää vähäiseksi — hyökkääjä pitää tästä huolen. Vaikutukset tulevat olemaan dramaattiset Ukrainan kansalle ja koko maailmalle. 
Suomessa viljelijöiden ahdinko on rajua kustannusten nousun myötä, ja voi olla niin, että pellot jäävät nyt sitten viljelemättä tänä keväänä. Kysyn ministeri Lepältä: mitä suunnitelmia hallituksella on suomalaisen maanviljelyn akuutin kriisin ratkaisemiseksi? Entä ruoantuotannon omavaraisuuden takaamiseksi pidemmällä tähtäimellä? Alkutuottajat tarvitsevat rehdin korvauksen tuotteistaan, muuten toiminta loppuu — välikädet vievät tällä hetkellä niin suuren siivun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-03T16:30:10,2022-03-03T16:31:11,Hyväksytty,1.1
2022_19_47,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_48,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaan analyysi on aivan oikea. Markkinat ovat järkkyneet, viljapörssit ovat reagoineet heti, välittömästi, kun tuo oikeuttamaton hyökkäys tapahtui, ja moni sellainen maa, joka on laskenut Ukrainan varaan omaa ruokahuoltoaan, tulee nyt erittäin pahaan tilanteeseen ja joutuu etsimään sen jostakin muualta. Siksi on oleellisen tärkeää se, mitä on tässä moneen kertaan kaikilta tahoilta todettu, että meidän kokonaisturvallisuutemme ja kokonaismaanpuolustuksemme osalta huoltovarmuus on aivan keskeistä. Ja noista viesteistä, jotka viljelijöiltä tulevat, että nyt tässä kustannuskriisissä osa pelloista jää keväällä satokasveja vaille: Me teemme kaikkemme, että näin ei tapahdu, ja me käymme tämän asian kimppuun ja olemme käyneet, me valmistelemme toimia, joilla me kannustamme viljelijöitä siihen, että satokasveja laitetaan, viljaa laitetaan, sato korjataan, rehua tuotetaan — sekä eläimille että ihmisille ruokaa ja ruoan raaka-aineita. Tämän me tulemme tekemään, ja totta kai tähänkin yhteyteen jälleen sanon sen: myös markkinoiden pitää toimia. [Puhemies koputtaa] Nämä kaksi asiaa: valtion toimia tullaan tekemään, ja markkinoiden pitää toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-03T16:31:14,2022-03-03T16:32:26,Hyväksytty,1.1
2022_19_49,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_50,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainalaiset kausityöntekijät ovat tärkeä työntekijäryhmä suomalaisessa maataloudessa, marja- ja vihannestiloilla ja myös metsäalalla. Me olemme eläneet jo sen ajan, jolloin koronaepidemian vuoksi oli suuri huoli, että saadaanko näitä kausityöntekijöitä, ja nyt jälleen olemme tämän Ukrainan sodan vuoksi tässä tilanteessa. Tämä ei koske tietenkään pelkästään Suomea, se koskee tuotantoa myös muissa Euroopan maissa.
Kysyn: millä tavalla hallitus tähän tilanteeseen nyt varautuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-03-03T16:32:26,2022-03-03T16:33:12,Hyväksytty,1.1
2022_19_51,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_52,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kausityövoiman saatavuus on yksi kulma, tärkeä kulma, tätä huoltovarmuutta, ja niin kuin edustaja Räsänen totesi, tämä sama ongelma on myös muualla Euroopassa. Se on ehkä vähän isompikin joissakin muissa maissa, ja tässä tehdään sekä eurooppalaista yhteistyötä että meillä omia toimia. Ministeri Haavisto täällä äsken mainitsi juuri näistä sujuvista toimenpiteistä, joilla sitten sinne työnsyrjään pääsevät ne henkilöt, jotka tänne tulevat turvaan tavalla tai toisella, ja tämä on yksi niitä keskeisiä asioita, että hallinnon rajat ylitetään eikä tule sellaisia kapeikkoja ja byrokraattisia toimintamalleja, jotka tätä pystyisivät hidastamaan. Olen itse käyttänyt sellaista termiä kuin ”humanitäärinen työlupa”, eli että meillä yhdistetään nämä asiat. Ennen kaikkea tarjotaan turvaa ukrainalaisille, jotka tänne tulevat, mutta myös mahdollisuus siihen, että he voivat tehdä töitä. Me teemme tässä asiassa vahvaa yhteistyötä yli kaikkien hallintorajojen, jotta tämä on myös mahdollista. Ja tämän lisäksi me teemme [Puhemies koputtaa] kotimaassa toimia, jotta myös kotimaasta löydetään toimijoita ja työntekijöitä tiloille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-03T16:33:14,2022-03-03T16:34:24,Hyväksytty,1.1
2022_19_53,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Ja seuraava kysymys, edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_54,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sotiakin kokeneena tiedän, että koulu esimerkiksi on ensimmäinen asia, joka uhrataan kriisin keskellä. Tosin tiedän myös, että erityisesti naiset, lapset ja vähemmistöt kärsivät sodan aikana, ja sen näyttävät myöskin kansainväliset tutkimukset. Nyt kun mietin, että ensi viikolla on naistenpäivä, ja mietin, että lähetämme paljon apua Ukrainaan, niin kuin meidän pitäisikin, niin millaista pakettia valmistelemme, että pidämme huolta siitä, että naiset, tytöt, lapset ovat tässä erityisessä haavoittuvassa asemassa vähemmän kärsijöinä kuin normaalisti. Onko sellainen esimerkiksi etäkoulu, joka on Suomessa ollut hyvä esimerkki? Pystymmekö me pitämään jotain toivoa tavallisesta elämästä yllä? Onko tätä mietitty, ja millä ministeriporukalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-03-03T16:34:25,2022-03-03T16:35:21,Hyväksytty,1.1
2022_19_55,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,No niin. — Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_56,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti nyt tämä pakolaiskriisi on niin uusi asia, miljoona ihmistä liikkeellä, ehkä vielä enemmänkin, että emme ole kaikkiin näihin muotoihin vielä pystyneet paneutumaan. Nyt tärkeintä on, että saadaan jonkinlainen teltta pään päälle ja ruokaa ja vettä ja lääkinnällistä apua näille ihmisille, jotka ovat liikkeessä, mutta pikkuhiljaa he tulevat sijoittumaan eri puolille Eurooppaa. 
Oikeastaan nyt on tärkeää, että katsotaan ensin sitä ryhmää, joka vielä on maan sisällä, että heitä voidaan siellä auttaa. Sitten näitä, jotka ovat ympäröivissä maissa, mitä voidaan heidän eteensä tehdä. Ja sitten, kun he pysyvämmin tulevat Suomeen ja muualle, mitä sitten tehdään. Ja on ihan totta, että esimerkiksi lapsille se kiinnekohta maailmaan ja elämään ja arkeen on kuitenkin se koulu ja koulunkäynnin jatkuminen, ja otamme nyt tästä ajatuksesta myöskin koppia, että voitaisiinko jotakin tehdä tällaisen etäkoulun tai muiden eteen, taikka käyttämällä opettajaresursseja näiden lasten hyväksi, jotka täällä pakolaistaipaleella tällä hetkellä ovat. Erittäin tärkeä asia, jotta lapset saavat jotain vakiintunutta elämäänsä tässä kauheassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T16:35:21,2022-03-03T16:36:25,Hyväksytty,1.1
2022_19_57,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Näin. — Ja nyt palataan vielä hetkeksi näihin omavaraisuuskysymyksiin, edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_58,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Niin, Venäjän häikäilemätön hyökkäys toi sodan Eurooppaan. Slava Ukraini!
Arvoisa puhemies! Vuonna 2013 lakkautettiin oikeastaan vain kielipolitiikan vuoksi Pohjois-Karjalan prikaati, joka oli sijainnin ja itärajan olosuhteisiin liittyvän asiantuntemuksensa vuoksi erittäin tärkeä myös huoltovarmuudenkin kannalta.
Arvoisa puhemies! Prikaatimme sulkeminen jätti aukon itärajalle. Päätös voitaisiin ottaa nyt uudelleen tarkasteluun ja rakentaa itärajalle uusi moderniin maanpuolustukseen sopiva prikaati. Olisitteko valmis tarkastelemaan tätä asiaa, arvoisa herra puolustusministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-03-03T16:36:33,2022-03-03T16:37:27,Hyväksytty,1.1
2022_19_59,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,Puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_60,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien auttamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikanaan on tehty säästöjä puolustukseen ja myös varuskuntaverkostoa on tarkasteltu. Siellä on ollut onnistuneempia ja vähemmän onnistuneita ratkaisuja. Siinä voi harrastaa jälkiviisautta. Kuitenkin se meidän varuskuntaverkosto, mikä tällä hetkellä on, on mitoitettu sille alokasmäärälle, mikä meillä tällä hetkellä on, ja sitä se palvelee asianmukaisella tavalla. 
Kaiken kaikkiaan näinä viikkoina olen käynyt Puolustusvoimien kanssa keskustelua siitä, minkälaisia tarpeita Puolustusvoimilla on tässä kiristyneessä turvallisuustilanteessa, mikä meillä Euroopassa on. Huomenna tapaan valtiovarainministeri Saarikkoa ja tulen esittämään lisärahoitusta puolustukseen lyhyemmällä aikavälillä, mutta varmasti tulevat kysymykseen myös pidemmän aikavälin tarkastelut. 
Puolustusvoimat ei ole esittänyt tämäntapaisia rakenteellisia ehdotuksia kuin otitte esille. Katsotaan, syntyykö sellaisille tarvetta, kun keskustelu jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-03T16:37:27,2022-03-03T16:38:35,Hyväksytty,1.1
2022_19_61,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Nyt vaihdetaan pikkuhiljaa aihealuetta, mutta pysytään silti Ukrainassa. — Edustaja Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_62,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Putinin hyökkäys Ukrainaan on rikos. Kyse on hyökkäyksestä ihmisyyttä, demokratiaa ja koko Eurooppaa vastaan. On tärkeää, että Suomi auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia siten kuin haluaisimme itseämme autettavan vastaavassa tilanteessa. Haluan kokoomuksen puolesta kiittää hallitusta siitä, että päätimme viedä maahan taloudellisen avun lisäksi myös puolustusmateriaalia ja lääkinnällistä apua. Itsenäisellä valtiolla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.
Myös moni yksittäinen suomalainen järjestö ja yritys haluaa auttaa ukrainalaisia. Auttaminen on tärkeää myös suomalaisille — se, että saa auttaa. Kysynkin pääministeriltä: millä keinoin suosittelette suomalaisia auttamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia ja millä keinoin apu kohdentuisi mahdollisimman hyvin tarvitseville paikan päälle Ukrainassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-03T16:38:42,2022-03-03T16:39:43,Hyväksytty,1.1
2022_19_63,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_64,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monilla suomalaisilla on nyt todella tarve auttaa, osoittaa tukea Ukrainalle. Tämän me näemme kaikki ympärillämme. Ihmiset ovat kerääntyneet ukrainalaisten tueksi. Tämä on suomalaista perinnettä myös, että silloin kun jossain on hätä, niin silloin pyrimme parhaamme tekemään auttamiseksi.
Meillä on Suomessa laaja järjestökenttä, jonka kautta apua myös koordinoidaan perille. Näkisin näin, että järjestöjen kautta, sen yhteisen työn kautta, on tässä tilanteessa paras myös yksittäisten kansalaisten auttaa. Tietenkin yritykset tekevät oman osansa, elinkeinoelämä tekee oman osansa — siellä pystytään myös järjestäytyneesti viemään apua perille — ja sitten omalta isolta osaltansa tietenkin kansallisvaltiot auttavat Ukrainaa tässä tilanteessa. Kuten kuvasitte, Suomi vie rahallista apua, materiaalista apua, hyvin monenlaista apua, myös aseellista apua Ukrainaan heidän toiveidensa ja pyyntöjensä mukaisesti. Sen lisäksi me olemme varautuneet myös ottamaan ihmisiä vastaan, eli sekin on avun antamista, että me autamme Ukrainan naapurimaita niin, että siellä voidaan [Puhemies koputtaa] ihmisiä ottaa vastaan, ja myös omalta osaltamme tähän varaudumme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-03T16:39:44,2022-03-03T16:41:12,Hyväksytty,1.1
2022_19_65,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Näin. Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta — ukrainalaisten auttamisesta — haluavat esittää lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Kiuru jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_66,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan auttamisen lisäksi meidän on autettava itseämme. On varauduttava myös — valitettavasti — perinteiseen sodankäyntiin. Saamme olla tyytyväisiä siitä, että olemme ylläpitäneet vahvaa maanpuolustusta ja meillä on vahva reserviläis- ja asevelvollisuusarmeija.
Suomi on pitänyt huolta siitä, että meillä on käytössä paras mahdollinen puolustusmateriaali. Viime syksyn hävittäjähankinta on siitä erinomainen esimerkki, ja kiitos asiasta hallitukselle.
Kaikkia hankintoja ei luonnollisesti voida tehdä kerralla, ja niitä on jaksotettava. Turvallisuusympäristömme muutos asettaa paineita maanpuolustuksemme resursseille. Käynnissä olevan sodan seurauksena puolustusmateriaalien hinnat tulevat nousemaan ja toimitusajat pitenevät. Kysynkin puolustusministeriltä: pitäisikö Puolustusvoimille osoittaa pikaisesti lisärahoitusta joidenkin hankintojen aikaistamiselle, jotta vältämme mahdolliset toimitusvaikeudet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-03T16:41:13,2022-03-03T16:42:20,Hyväksytty,1.1
2022_19_67,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,Ja puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_68,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on hyvät puolustusvoimat, ja suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiimme. Emme missään vaiheessa ajaneet alas puolustuskykyämme. Jotkut muut eurooppalaiset valtiot kylmän sodan jälkeen tekivät niin. Näin ollen voi sanoa, että meillä ovat perusasiat kunnossa.
Kuitenkin on niin, että tämä kiristynyt turvallisuustilanne aikaansaa sellaisia kysymyksiä, joita te nostitte, ja mielestäni on perusteltua, että nyt katsotaan, miten meidän on tässä tilanteessa toimittava. Käsitykseni on se, että meillä on tiettyjä parantamisen paikkoja sekä materiaalipuolella että henkilöstöpuolella, ja aion tästä asiasta aloittaa keskustelut valtiovarainministeriön kanssa.
Olen huomannut, että eri puolilta tätä salia on tullut ymmärtäväistä, myönteistä suhtautumista siihen, että puolustusmäärärahoja voitaisiin kenties nostaa. Kiitän siitä, ja toivottavasti tämän asian suhteen saadaan päätöksiä aikaiseksi tässä kevättalven aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-03T16:42:20,2022-03-03T16:43:25,Hyväksytty,1.1
2022_19_69,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_70,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan asia on meidän. Se pätee nyt monellakin tavalla, myös sillä tavalla, että lähiviikkojen tapahtumat Ukrainassa vaikuttavat vuosiksi suoraan myös meidän turvallisuusympäristöön. Emme tietenkään voi hyväksyä sitä, että suvereenin eurooppalaisen valtion kohtalo määrätään hyökkääjän asein. Meidän täytyy kaikin tavoin auttaa Ukrainaa. Hyvä, että tällä viikolla on tehty päätöksiä myös sotilaallisesta avusta, ja aivan erityisesti haluan kyllä tässäkin yhteydessä kiittää niitä tuhansia suomalaisia, jotka keräävät erilaista tarviketta ja lähettävät sitä tuolle alueelle. Kuitenkin huomaamme, että tämä apu on aika järjestäytymätöntä. On kuljetusvaikeuksia, ukrainalaisten yhteisö ei ollut vielä ainakaan eilen saanut edes rahankeräyslupaa. Kysyn tässä nyt pääministeriltä: olisiko mahdollista hallituksen järjestää esimerkiksi ilmasilta Suomesta Puolaan, [Puhemies koputtaa] jotta tämä apu menisi nopeasti ja keskitetysti perille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-03T16:43:26,2022-03-03T16:44:35,Hyväksytty,1.1
2022_19_71,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_72,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa juuri äsken itsekin katsoin valtioneuvoston sivuja. Siellä on tällainen oma linkkinsä tällaiselle koontisivulle, mistä voi katsoa kaikki ajantasaiset tiedot, ja ohjeet myös kansalaisille siitä, mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä. Uskon, että ulkoministeriössä tätä ilmasiltakysymystä myös tällä hetkellä selvitetään ja arvioidaan, ja tiedän, että moni yritysedustaja, elinkeinoelämänkin edustaja, on ottanut yhteyttä. Heillä on monenlaista erilaista materiaalia, erittäin käypää materiaalia liiveistä alkaen, mitä voitaisiin sinne paikan päälle toimittaa. Uskon, että ulkoministeriössä ulkomaankauppa‑ ja kehitysyhteistyöministeri ja ulkoministeri myös omalta osaltansa tätä arvioivat, millä tavalla voimme olla näidenkin tahojen tukena. Ehkä korostan myös tavallisten kansalaisten näkökulmasta järjestöjen roolia, vakiintuneita järjestöjä. SPR, Kirkon Ulkomaanapu, Unicef — monen tällaisen vakiintuneen toimijan kautta voi lahjoittaa rahaa myös Ukrainaan. Rahankeräysluvat käsitellään sitten asianmukaisesti [Puhemies koputtaa] tietenkin Poliisihallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-03T16:44:35,2022-03-03T16:45:45,Hyväksytty,1.1
2022_19_73,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtaja, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_74,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten, kun minut valittiin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän puheenjohtajaksi, en ymmärtänyt — tuskin kukaan muukaan — millaisia haasteita Ukraina ja sen kansa tulisivat kohtaamaan. Nyt me näemme kaikki edessämme sietämättömän tragedian.
Tasavallan presidentti, ulkoministeri, koko hallitus ja diplomaattikuntamme työskentelevät intensiivisesti. Haluan välittää ukrainalaisten kiitollisuuden hallituksen ja eduskunnan sekä suomalaisten tuesta ja esirukouksista Ukrainan ja sen kärsivän kansan hyväksi. Aivan niin kuin edustaja Kiuru totesi, näemme ennennäkemätöntä auttamishalua suomalaisten keskuudessa, taloudellisesti ja humanitäärisin keinoin. Nyt tarvitaan laajaa kansainvälistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä.
Lyhyt kysymys hallitukselle: voisitteko te vielä kerätä kaiken sen tiedon, miten suomalaiset voivat auttaa yksityisinä henkilöinä, [Puhemies koputtaa] seurakuntina ja kolmantena sektorina tässä yhteydessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-03T16:45:48,2022-03-03T16:47:07,Hyväksytty,1.1
2022_19_75,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_76,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Pauli Kiuru kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin edustaja Östmanille ja ystävyysryhmälle teidän omasta panoksestanne tässä asiassa. Tässä tarvitaan kaikkia tällä hetkellä.
Tällaisessa kriisissä, kun nopeasti pitää saada apua, on usein paras tapa silloin ihan rahallinen lahjoitus, jolloin ne organisaatiot, jotka siellä kentällä toimivat, kuten Punainen Risti ja muut, saavat sieltä läheltä mahdollisesti hankittua ne tuotteet ja tavarat — niin kauan kuin niitä on — joita tällaisessa kriisissä tarvitaan.
Olemme myös tarkkaan seuranneet — kun tässä kysyttiin tästä ilmasillasta — Puolan ja muiden naapurimaiden pyyntöjä. Vielä ei ole tullut tällaisia pyyntöjä esimerkiksi suurten ihmisryhmien siirtämiseksi sieltä, vaan pyynnöt koskevat ennen kaikkea sitä, että nyt saadaan apu siellä oleville ihmisille paikan päällä ja pystytään heitä siellä auttamaan. Ja sitten katsotaan ajan myötä, minne ihmiset lopulta sijoittuvat, ja minne haluavat sijoittua, Euroopassa. Mutta on erittäin tärkeää, että tämä järjestökenttä toimii. Ja olemme valmiit tekemään kaikkemme myöskin ulkoministeriössä näiden linkkien ja tietojen yhdistämiseen, [Puhemies koputtaa] mitkä ovat niitä tehokkaita tapoja saada apu perille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T16:47:10,2022-03-03T16:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_19_77,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten lasten ja perheiden auttamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 30/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_78,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ukrainalaisten lasten ja perheiden auttamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin Venäjän hyytävä hyökkäys Ukrainassa jatkuu, ja sodan pitkittyessä ja raaistuessa myös humanitaarinen kriisi syvenee hetki hetkeltä. Siitä kärsivät lapset, naiset, vammaiset henkilöt — he, jotka ovat jo valmiiksi olleet haavoittuvassa asemassa.
Moni meistä on nähnyt kuvia metroasemalla syntyneistä lapsista, tuhon alle jääneistä päiväkodeista ja vastasyntyneistä, joita hoidetaan itsekyhätyissä pommisuojissa. Unicefin mukaan sota koskettaa kaikkia Ukrainan seitsemää ja puolta miljoonaa lasta. YK:n väestörahasto UNFPAn mukaan esimerkiksi Harkovassa on hyökkäyksen aikana syntynyt jo sata lasta ja 80 000 naista tulee synnyttämään seuraavien kolmen kuukauden aikana, moni heistä ilman terveydenhoidon apua, turvaa ja hygieniatasoa. Kysynkin ministeri Skinnarilta: miten Suomi aikoo tukea humanitaarisia järjestöjä siinä työssä, jossa he auttavat ukrainalaisia lapsia ja perheitä tässä tilanteessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-03-03T16:48:17,2022-03-03T16:49:19,Hyväksytty,1.1
2022_19_79,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten lasten ja perheiden auttamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 30/2022 vp,Ja ministeri Skinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_80,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten lasten ja perheiden auttamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi teki välittömästi sinä päivänä, kun Venäjä hyökkäsi, yli kahdeksan miljoonan euron tukipäätöksen, ja Suomen painopiste on ehdottomasti naiset, lapset, tytöt ja vammaiset henkilöt. Tilanne on kuitenkin erittäin vaikea, ja suurin huolemme on juuri se avun perillepääsy, se, miten konfliktitilanteessa saamme todella avun perille. Muun muassa jo tulevana viikonloppuna me kehitysministerit kokoonnumme Ranskassa pohtimaan sitä, miten Euroopan unionin maat pystyvät yhdessä YK-järjestöjen, Punaisen Ristin ja kaiken kaikkiaan koko kansainvälisen yhteisön puolesta tekemään enemmän. Siinäkin mielessä Euroopan unioni ja nämä Suomen painopisteet — eli naiset, tytöt ja vammaiset — ovat niitä asioita, mitä tulen itse painottamaan myös tulevana viikonloppuna Ranskan kokouksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-03T16:49:19,2022-03-03T16:50:23,Hyväksytty,1.1
2022_19_81,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_82,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ukrainas sak är vår. Kriget i Ukraina har aktiverat en väldigt stark vilja att hjälpa människorna och krigsoffren i Ukraina. Nyhetsflödet visar ett akut nödläge med människor som modigt kämpar för sitt land, men också familjer och barn som tvingats fly från sina hem. Det här kriget har berört oss precis alla, och all hjälp som nu kanaliseras via olika organisationer och samarbeten är välkommen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-03T16:50:23,2022-03-03T16:50:57,Hyväksytty,1.1
2022_19_83,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Tack, riksdagsledamot Ollikainen. Mycket bra fråga. 
Tässä, mikä olisi sitten se paras tapa auttaa ihmisiä nyt näistä lähiympäristön maista kohti Pohjoismaita, kohti Suomea, kohti muita Euroopan maita, harkitaan koko ajan kaikkia mahdollisuuksia. Meillä on vastaanotto-organisaatio sinänsä kunnossa. Sisäministeriön johdolla siihen valmistaudutaan, kunnat ovat valmiina. Näitä resursseja on auttaa ihmisiä sitten, kun he tulevat tänne, mutta juuri nyt pyritään keskittymään siihen, että he saavat sen ensimmäisen avun siinä maassa, jonne he ovat tulleet, Puolassa ja muissa Ukrainaa ympäröivissä maissa. Myöskin heidän oma tahtonsa tässä vaikuttaa: minne he haluavat sijoittua, haluavatko he jäädä lähelle omaa kotimaataan vai tulla sitten kauemmaksi, ja mikä on heidän oma suunnitelmansa, onko se paluu Ukrainaan jossain vaiheessa? Monethan eivät tiedä vielä, mikä on Ukrainan kohtalo näinä hetkinä ja onko sitä paluumahdollisuutta näillä ihmisillä. Tässä täytyy kaikki tämä ottaa huomioon, mutta teemme ilman muuta parhaamme siinä, että silloin kun on ihmiset, jotka haluavat Suomeen sijoittua, he pääsevät tänne helposti, ja kuten ministeri Leppä sanoi, myöskin nopeasti [Puhemies koputtaa] sitten töihin kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T16:51:40,2022-03-03T16:52:53,Hyväksytty,1.1
2022_19_84,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_85,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä. On aivan järkyttävää, että Venäjä on ilman mitään syytä hyökännyt Ukrainan kimppuun. Tälläkin hetkellä, kun me olemme täällä lämpimässä ja turvallisessa Eduskuntatalossa, Ukrainassa siviilejä, naisia, lapsia, vanhuksia kuolee Venäjän pommituksissa.
Te sanoitte, ministeri Haavisto, että olemme varautuneet pakolaisten vastaanottoon. Sanoitte myös, että sieltä tulee pakolaisia myös Suomeen. Ymmärrän niitä näkökohtia, joita edellisessä vastauksessanne sanoitte, mutta eikö meillä voisi olla aktiivisempi rooli? Eikö voitaisi ajatella, että Suomesta ja miksei muistakin Pohjoismaista lähtisi bussikolonnia Puolaan, sinne lähialueelle noutamaan pakolaisia, jotka siellä palelevat, kärsivät nälästä, kärsivät puutteesta? En epäile hetkeäkään, etteikö sieltä olisi halukkuutta tulla turvaan Suomeen. Mitä tästä ajattelette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-03T16:52:53,2022-03-03T16:53:57,Hyväksytty,1.1
2022_19_86,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_87,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ovat hyviä ajatuksia, ja koko ajan ulkoministeriössä seuraamme tätä, mitä voimme tehdä enemmän. Käymme myös koko ajan keskustelua Puolan ja näiden ympäröivien maiden kanssa tästä, mitä juuri nyt tarvitaan, miten he arvioivat tilannetta, miten näitä ihmisiä voitaisiin auttaa.
Kun kuvasitte tätä karmeutta, jonka keskellä ihmiset ovat pommituksissa ja sotatapahtumissa — valitettavasti nyt sotatapahtumien edetessä näemme ehkä vielä kauheampia kuvia, kun asutuskeskuksia saarretaan, ympäröidään, asutuskeskuksien huoltoa pyritään katkaisemaan ja pahimmassa tapauksessa myöskin siviilit jäävät vielä enemmän pommitusten ja aseellisten hyökkäysten alle. Tämä on tietysti se, jota yritämme estää, mutta meidän on varustauduttava myöskin siihen, että joudumme antamaan monenlaista apua ihmisille, jotka nyt pakenevat näiltä alueilta, ja voi olla, että lähiviikot tuovat vielä karmeampia tilanteita eteen. Olemme valmiit tässä toimimaan, ja todellakin teemme koko ajan näiden naapurimaiden kanssa yhteistyötä. Huomenna tapaan taas Puolan ulkoministerin EU-kokouksessa, ja totta kai häneltä kysyn, mitä vielä tarvitaan, millä keinoilla [Puhemies koputtaa] parhaiten autamme juuri nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T16:53:57,2022-03-03T16:55:09,Hyväksytty,1.1
2022_19_88,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_89,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on tällä hetkellä todellakin kauhea halu auttaa, voisin sanoa ennennäkemätön. Tiedän itse sen, kun olin koko viikonlopun pakkaamassa erään pienen järjestön toimesta tavaroita, jotka ovat Lublinin kaupungissa muutaman tunnin päästä. Tässä kävin keskusteluja ihmisten kanssa, jotka toivat tavaroita kyseiseen järjestöön. Suurin yksittäinen syy, minkä takia he halusivat juuri tähän järjestöön näitä tuoda, on sen järjestön kasvollisuus.
Mitä hallitus voisi tehdä, että tällaiset pienet, niin sanotusti kasvolliset järjestöt voisivat paremmin tukea? Koska oikeasti olen aivan varma, että tuen määrä on pienempi, jos nojataan esimerkiksi pääministerin mainitsemiin isoihin kasvottomiin järjestöihin — jotka toki harjoittavat hyvää toimintaa, mutta kuitenkin niin, että se kasvottomuus häiritsee [Puhemies koputtaa] monenkin auttamishalua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-03-03T16:55:09,2022-03-03T16:56:21,Hyväksytty,1.1
2022_19_90,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_91,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkään meillä ei nyt ole sisäministeri paikalla, joka sitten näistä rahankeräysluvista ja muista pystyisi tarkemmin vastaamaan.
Ymmärrän täysin sen, että ihmisillä on tarve ja halu auttaa. Kaikki haluavat tehdä oman osansa, koska hätä on suuri, ja suomalaiset ihmiset ovat luonteenlaadultansakin sellaisia, että he haluavat tässä vaikeassa tilanteessa auttaa kaikin mahdollisin keinoin. Mutta kuten tässä on edellä hyvin todettu, niin on myös syytä muistaa, että siellä Ukrainassa on nyt erittäin akuutti sotatilanne päällä ja siellä on tarvetta tietylle materiaalille. Ei välttämättä vielä tässä vaiheessa toisille. Ja sen vuoksi tällaisessa tilanteessa myös nojaisin niihin vakiintuneisiin tahoihin, jotka toimivat siellä Ukrainassa tälläkin hetkellä ja jotka sitä apua toimittavat perille. Eli tässäkin tilanteessa, sen keskellä, että meillä on tarve auttaa, niin pitää myös muistaa se, että Ukrainassa on se hätä ja meidän pitää nyt kuunnella, minkälaista apua siellä tarvitaan, mitä he tarvitsevat. Ei toimia omista lähtökohdistansa, vaan nimenomaisesti heidän tarpeistansa käsin. [Puhemies koputtaa] Ja tässä nämä vakiintuneet tahot ovat se porukka, joka nyt parhaiten tietää sen maaston, missä työskennellään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-03T16:56:21,2022-03-03T16:57:38,Hyväksytty,1.1
2022_19_92,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Näin. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_93,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan humanitäärinen kriisi syvenee. Ukrainan kansa tarvitsee kaiken mahdollisen avun, ja suomalaiset ovatkin suurella sydämellä auttamassa. Kriittinen tilanne on elintärkeissä perustarpeissa, esimerkiksi diabeetikot tarvitsevat kylmäsäilytettäviä insuliineja. Ruotsin terveysministerin mukaan he ovat toimittamassa hoitotarvikkeita Ukrainalle EU:n pyynnöstä. Ja onkin todella tärkeää, kuinka me onnistumme siinä, Suomi maana ja osana EU:ta, että kuinka me onnistumme viemään niitä elintärkeitä lääketarvikkeita tällä hetkellä Ukrainaan. Tähän varmasti hallitus vastaa, että kuinka tässä Suomi on mukana. 
Mutta samaan aikaan meidän on yhtä lailla varauduttava poikkeusaikojen lääkehuollon toimivuuteen täällä omassa maassa. Moni kansalainen tätä pohtii. Ja kysynkin nyt pääministeriltä: onko hallituksella tekeillä toimenpiteitä, joilla me varmistetaan se, että esimerkiksi kotien riittävä varautumisen taso on kunnossa, ja onko tulossa sellaisia lakimuutoksia, jotka eduskunnan pitäisi tehdä meidän kriisikestävyyden [Puhemies: Aika!] tai ylipäätään meidän varautumisen kunnossa olemiseen? [Puhemies: Aika on täytetty!] Hallitus on varmasti nämä käynyt läpi, ja olisi hyvä kuulla, [Puhemies: Ja nyt kuulemme!] mitä tästä on eduskuntaan tulossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-03T16:57:39,2022-03-03T16:59:02,Hyväksytty,1.1
2022_19_94,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_95,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välittömästi tämän kriisin puhjettua käynnistyivät tämänkaltaiset toimet — meillä tällä hetkellä johdetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa vuosi sitten täällä hyväksytyn uuden valmiusjärjestelmän mukaan viiden koordinoidun valmiuskeskuksen kautta, joissa on mukana sekä sosiaalipuoli että terveydenhuolto, yliopistolliset sairaalat ja kaikki — ja me totesimme, että johtavat sairaala-apteekit tällä hetkellä käynnistivät yhdessä lääkehankinnan niin, että me emme lähde nyt viemään meidän nykyisistä varastoista, jotka ovat toki meidän tarpeen mukaisia, mutta aina kuitenkin rajalliset, vaan me teemme nopean kansainvälisen hankinnan, jonka me sitten kohdistamme kokonaan tuolle alueelle. Tämä sama koskee hoitotarvikkeita. Ja minulla on suuria toiveita siitä, että mahdollisesti vapaaehtoisia reittejä myöten me saisimme sinne myös henkilökuntaa auttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-03T16:59:03,2022-03-03T16:59:57,Hyväksytty,1.1
2022_19_96,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_97,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten käyty keskustelu on osoittanut, niin ukrainalaiset ovat vahvasti meidän mielessämme ja sydämissämme, erityisesti lapset. 
Arvoisa puhemies! Luulen, että muitakin kuin minua on satuttanut ja mietityttänyt paljon se, miten Venäjän kansa voidaan pitää niin pimennossa sen kehityksen kohdalta, jonka me tiedämme Ukrainassa tapahtuvan. Miten tämä on tänä päivänä mahdollista? Mietin, että Suomi ei tässä informaatiosodassa nyt voi kovin paljon tehdä, mutta mielestäni Euroopan unioni voisi miettiä, mitä tehokeinoja moderni teknologia mahdollistaa, ja kohdistan kyllä kysymyksen ulkoministeri Haavistolle, jonka kokemus antaisi ymmärtää, että voisimme tehdä jotakin: mitä voimme tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-03T16:59:58,2022-03-03T17:01:07,Hyväksytty,1.1
2022_19_98,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"No niin, mitä voimme tehdä, ministeri Haavisto?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_99,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa yksi asia, jonka olemme jo tehneet ja jolla on ollut suuri merkitys: Ylellä on ollut venäjänkieliset uutiset, ja moni venäläistaustainen Suomessa on voinut niitä seurata ja on ollut tämän informaation piirissä, mutta tiedän, että myöskin lähialueillamme Pietarissa ja muualla seurataan tätä mediaa ja ollaan kiinnostuneita siitä, miten täällä ajatellaan ja miten täällä näkyy sama uutisvirta, mitä he seuraavat muista medioista. Samaten internetin rooli on tullut aivan ratkaisevaksi. Tiedämme kaikista tutkimuksista, että nuori sukupolvi Venäjällä seuraa internetiä, saa sitä kautta monipuolisemman kuvan ja pystyy tätä kautta näitä lähteitä seuraamaan. Ja totta kai sitten muilla eurooppalaisilla mailla on samanlaisia medioita, joita voivat käyttää. 
Tästä on keskusteltu paljon EU-ministerien kesken, ja puututte juuri oikeaan asiaan. Haluttaisiin, että tätä oikeaa ja riippumatonta tietoa olisi kaikkien saatavilla, ja varmasti se vaikuttaa sitten osaltaan muun muassa netin kautta Venäjän nuorempaan sukupolveen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T17:01:07,2022-03-03T17:02:15,Hyväksytty,1.1
2022_19_100,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Näin. — Ja vielä tähän aiheeseen edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_101,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Isoin huoli on nyt kyllä Ukrainassa. Marsalkka Mannerheimin patsaalla ukrainalaiset ovat olleet paikalla monena iltana — paikka on monessa mielessä tässä tapauksessa puhutteleva. Ukrainalaisten viesti on selvä: auttakaa, auttakaa nyt.
Lapset, äidit, vanhukset tarvitsevat apua Ukrainassa, kun Putin on iskenyt myös siviilikohteisiin, mutta he tarvitsevat myös puolustusmateriaalia. Kiitos puolustusministeri Kaikkoselle, että tämä päätös tehtiin, ja kysyisin: onko seuraava kokonaisuus jo valmistelussa?
Toisena nostaisin esille opetusministeri Anderssonille meidän lastemme tilanteen tässä vaikeassa tilanteessa. Moni lapsi on myös Suomessa äärimmäisen vaikeassa paikassa, he eivät ymmärrä, mitä tapahtuu, kun emme mekään ymmärrä. Millä tavalla meidän koululaitos, varhaiskasvatus, ammattikasvattajat pystyvät tässä tilanteessa auttamaan näitä pieniä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-03T17:02:16,2022-03-03T17:03:31,Hyväksytty,1.1
2022_19_102,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_103,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Heinoselle tämän kysymyksen esiin nostamisesta, tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma. Tiedetään, että lapset ja nuoret kyllä näkevät myöskin kuvia uutisvirrasta, kuulevat sen, mistä aikuiset keskustelevat, ja tämä sota vaikuttaa myöskin lapsiin ja nuoriin täällä monin tavoin. Itse kannan huolta siitä, että kun nyt ollaan kohta kaksi vuotta eletty globaalia pandemiaa, tiedetään, että sillä on ollut myöskin hyvin suoria kielteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, niin nyt heti kun päästiin siitä akuutista vaiheesta pois, he joutuvat sitten tällaisen asian kohtaamaan.
Opetushallitus teki heti, kun tämä Venäjän hyökkäys tapahtui, ohjeistuksen varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja myöskin toisen asteen koulutuksen järjestäjille siitä, miten tätä sotaa voidaan käsitellä lasten ja nuorten kanssa, eli miten siitä voidaan keskustella kouluissa ja oppilaitoksissa, jopa päiväkodeissa. Itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että me tuetaan meidän pedagogiikan koulutettuja alan ammattilaisia myöskin tässä työssä, koska he ovat monesti [Puhemies koputtaa] ne turvalliset aikuiset ja henkilöt, jotka sitten joutuvat näihin lasten kysymyksiin vastaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-03T17:03:33,2022-03-03T17:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_19_104,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-kannoista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 32/2022 vp,"Nyt viimeinen kysymys, johon joudutaan vastaamaan, joka on kokonaan ehkä oma aihealueensa mutta samaa tematiikkaa. — Edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_105,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-kannoista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 32/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Puolustusministeri Kaikkonen kertoi eilen Iltalehdessä, että Ruotsi ei ole liittymässä Natoon. Ruotsi on toki historiansa aikana tehnyt muitakin viisaita päätöksiä, kuten jättänyt liittymättä euroon.
Arvoisat kollegat! Osalla teistä tuntuu olevan kova kiire Natoon, mutta olettekohan harkinneet asian ihan loppuun asti, sillä euro tuskin kestää seuraavaa kriisiä sekä sitä, että Kiina ja Iran ovat valinneet puolensa. Jos öljykuljetukset loppuvat Hormuzinsalmesta, pyörät eivät nimittäin enää pyöri. Kysyn hallitukselta: onko teillä kenties tavoitteena saada Suomeen Pähkinäsaaren rauhan aika? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-03T17:04:54,2022-03-03T17:05:58,Hyväksytty,1.1
2022_19_106,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-kannoista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 32/2022 vp,"Näin. Ja kuka? — Ministeri Haavisto, rohkeasti. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_107,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-kannoista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaista tavoitetta hallituksella ei ole, minkä te mainitsitte. Täytyy sanoa, että hallitus toimii sen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pohjalta, joka on tänne eduskuntaan annettu ja täällä eduskunnassa hyväksytty. Siihen ei ollut myöskään eduskunnalla huomauttamista, ja tämän pohjalta toimimme myöskin jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+2.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-03T17:05:58,2022-03-03T17:06:26,Hyväksytty,1.1
2022_19_108,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, edustaja Honkasalo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_109,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta käsittelee nyt vaalirahoituksen valvontaraporttia kuntavaalien osalta.
Raportti osoittaa, että erot eri ehdokkaiden vaalirahoituksessa ovat hyvin suuret ja koko ajan kasvavat. Valtaosa kuntavaaleissa valituiksi ja varalle tulleista käytti ilmoitusten mukaan vaaleihin alle 800 euroa — samaan aikaan suurimmat kampanjat yksittäisten ehdokkaiden osalta nousivat jopa 80 000 euroon. Tämä on kehitys, josta on syytä olla huolissaan. Me tiedetään, että koulutustausta, käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat yhä enemmän läpimenoon kaikissa vaaleissa: kuntavaaleissa ja erityisesti eduskuntavaaleissa. Voidaan myös aidosti pohtia sitä, onko mitään järkeä siinä, että tämmöisiä rahasummia pistetään demokraattisiin vaaleihin.
Itse olen tehnyt aivan eduskuntakauden alussa lakialoitteen, että meillä olisi kampanjakatot vaaleissa kaikkien vaalien osalta. Esimerkiksi kuntavaalien osalta ehdotin, että se olisi noin 7 000 euroa ja sitten vaikka eduskuntavaalien osalta 30 000 euroa — sekin on paljon rahaa.
Itse olen todella huolissani tästä kehityksestä, jossa raha vaikuttaa yhä enemmän siihen, kuka pääsee läpi. Me tiedetään jo nyt, että eivät kaikki ole samalla lähtöviivalla sen suhteen, miten asetutaan ehdolle vaaleihin. Ei voi olla niin, että raha vaikuttaa läpimenoon näin paljon.
Meillä on myös paljon tehtävää siinä, että me lisätään avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Nyt tämäkään ei välttämättä toteudu kaikilta osin näiden vaalirahailmoitusten suhteen. On myös huolestuttavaa, että esimerkiksi ennakkoilmoituksissa vastausprosentti jää aika alhaiseksi — samoin ei ylletä täyteen sataan prosenttiin myöskään näitten vaalirahailmoitusten suhteen.
Eli kyllä meillä on tässä erittäin iso demokratiakysymys, ja itse olen hyvin huolissani tästä suomalaisesta kehityksestä. — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-03T17:07:39,2022-03-03T17:10:09,Hyväksytty,1.1
2022_19_110,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_111,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Honkasalolle hyvästä puheenvuorosta. Olen pitkälti samaa mieltä tästä mahdollisesta demokratiavajeesta, josta puhuitte tässä puheenvuorossanne. Mutta minulla on vähän toisenlaisia näkökulmia osittain, eli tämän Valtiontalouden tarkastusviraston kuntavaalirahoitusta koskevan kertomuksen keskeinen sisältöhän on seuraava: ”Kaikki vuoden 2021 kuntavaalien ilmoitusvelvolliset ovat jättäneet lain tarkoittaman vaalirahailmoituksen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoittanut yhteensä 26 ilmoitusvelvollista tekemään vaalirahoitusilmoituksensa sakon uhalla. Tarkastusvirastolle tehtiin vuoden 2021 kuntavaalien vaalirahoitusilmoituksiin yksi nimetön kantelu ilmoitusten käsittelyn, selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen. Valtiontalouden tarkastusviraston tietoon ei tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta.” Tämä oli siis semmoinen lyhyt yhteenveto tästä kertomuksesta, mutta vielä muutama muu huomio tämän kertomuksen sisällöstä.
Tarkastusvirasto nostaa esille toimivaltuuksiensa rajallisuuden, joka monessa kohtaa estää virastoa tehokkaasti tarkastamasta ilmoitettujen tietojen oikeellisuutta. Virheellisistä ilmoituksista ei vaalirahoituslaissa ole asetettu sanktioita. Viraston valvontatehtävä painottuu ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvontaan. Lain muiden säännösten valvonta ei kuulu tarkastusviraston tehtäviin. Ja esimerkiksi vaalirahoituslain 4 §:n säännökset, jotka koskevat ehdokkaan vaalirahoituksen rajoituksia, eivät kuulu tarkastusviraston valvontakokonaisuuteen vaan niin sanotun poliittisen vastuun piiriin. Ja virasto toteaakin tästä, että tarkastusviraston vastaanottamien vaalirahoitusilmoitusten perusteella voidaan todeta, että tukea on vuoden 2021 kuntavaaleissa vastaanotettu yhdeltä ja samalta tukijalta yli lain salliman eurorajan, joka on 3 000 euroa kuntavaaleissa.
Puhemies! Vaalirahoitukseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä käsitteli 20. helmikuuta 20 asetettu parlamentaarinen työryhmä. Työryhmä selvitti vaalilain, puoluelain ja vaalirahoituslain sekä muuta poliittista toimintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmän raportti on nyt julkaistu, ja tässä loppuraportissa todetaan seuraavaa. Ei ihan suora lainaus, mutta melkein: Työryhmä esittää useita muutoksia lakiin ehdokkaan vaalirahoituksesta. Esitettäviä muutoksia ovat muun muassa lain selkeyttäminen kampanjan kulut ylittävän rahoituksen osalta ja jälki-ilmoitukseen liittyvien valvontavaltuuksien vahvistaminen, sekä VTV:lle on annettava mahdollisuus tehostaa uhkasakolla valvontatyötään. VTV:lle annettaisiin vaalirahoituslaissa ja puoluelaissa oikeus saada tietoja, asiakirjoja, aineistoja ja virka-apua aiempaa laajemmin. Työryhmä ehdottaa kampanjatilin käyttöönoton selvittämistä eduskunta-, europarlamentti- ja presidentinvaaleissa. Siinä tulee varmistaa, että kaikkien ehdokkaiden on mahdollista avata kampanjatili. Vaalikampanjalle 1 500 euron ja kuntavaaleissa 800 euron ja sitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkaista. Näistä asioista siis päästiin konsensukseen, eli nämä asiat varmasti myöskin sitten etenevät, koska oli yksimielisyyttä tässä työryhmässä.
Tämä työryhmä ei kuitenkaan tehnyt ehdotusta vaalijärjestelmän uudistamiseksi, mutta on työnsä aikana läpikäynyt uudistamisen vaihtoehtoja ja katsoo, että vaalijärjestelmän uudistamisen vaihtoehdoista tulee koota kattava vertailu seuraavaa hallitusohjelmaa varten, jotta todettuihin kehittämistarpeisiin voidaan vastata. Työssä tulisi pyrkiä laajaan parlamentaariseen konsensukseen, ja selvitystyöhön tulisi varata riittävät resurssit. Työryhmä kritisoi tähän työryhmätyöhön nyt varattuja resursseja. Eli yhteistä ymmärrystä ei siis työryhmässä saatu vaalijärjestelmän uudistamiseksi, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että epäkohdat lakaistaan nyt maton alle tai niistä vaietaan. Ja niitä epäkohtia edustaja Honkasalo ihan hyvin omassa puheenvuorossaan toi esille. Näistä on keskusteltava, ja nämä on nostettava esille.
Ja jos puhemies sallii, niin tässä samalla sanon pari sanaa seuraavasta päiväjärjestyksen kohdasta,
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Sallin.] eli VTV:n kertomuksesta puoluerahoituksen valvonnasta. Sinällään tämä kertomus on pitkälti teknisluontoinen, eikä siinä noussut mitään kovin isoja asioita esille. Mutta tässäkin kertomuksessa viitataan samaan edellä mainitsemani työryhmän raporttiin sekä sen johtopäätöksiin ja suosituksiin. Ja tarkastusvaliokunta osana esimerkiksi näiden kahden kertomuksen käsittelyä varmasti käsittelee myös tämän mainitsemani parlamentaarisen työryhmän raporttia, mutta olen sitä mieltä, että keskustelua tästä raportista olisi syytä kyllä käydä laajemminkin eikä ainoastaan tarkastusvaliokunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-03T17:10:10,2022-03-03T17:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_19_112,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_113,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Honkasaloa erinomaisesta puheenvuorosta. Näin kriisiaikoina tuntuu hieman haasteelliselta puhua näistä, miten nyt sanoisi, päivänpolitiikan asioista, mitä meillä täällä pyörii agendalla, mutta pakko. Oikeastaan voidaan nähdä jokin yhteys myöskin siihen tilanteeseen, mikä nyt on meneillään, siinä määrin, että kun me puhutaan vaalirahoituksesta, niin me puhutaan samaan aikaan aina demokratiasta ja me puhutaan oikeusvaltiosta ja siitä, kuinka vahva se on. Pahimpia esimerkkejä me voidaan nähdä useita maailmalla: Venäjä, joka hyökkää tällä hetkellä Ukrainaan, monia muita maita, joissa demokratia ei ole terveellä pohjalla, joissa oligarkit vaikuttavat liian paljon ja joissa hyvä veli ‑kerhot pyörivät ja isot rahat pyörivät. Onneksi Suomessa emme ole siinä tilanteessa, mutta Demo Finlandissa, kun toimin tässä hetken aikaa sitten vielä puheenjohtajana — puolueiden yhdessä omistama demokratiajärjestö — olemme olleet yksimielisiä ja tulleet siihen johtopäätökseen, että me ei voida ajatella niin, että demokratia olisi Suomessakaan valmis. Sellainen ajattelu johtaa aina huonoihin lopputulemiin: me emme näe niitä kriittisiä pisteitä, mitä meillä olisi vielä mahdollista tehdä Suomessakin, jotta meidän demokratia ja oikeusvaltio voisivat olla vahvempia. Tämä vaalirahoitus on juurikin yksi näitä isoja asioita, se, ketkä Suomessa käyttävät valtaa ja haluavat uudistaa ja parantaa tätä meidän maata. Tällä hetkellä valitettavasti Suomen kansa, ihmiset erilaisilta tulotasoilta, eri-ikäiset ja niin edelleen, ei tule tasavertaisesti edustetuksi, ja me nähdään vaaleissa valitettavasti vieläkin sellaista ilmiötä Suomessa, mikä me ehkä tulevaisuudessa tullaan historiasta näkemään, että miten me sallittiin edes sitä, että vaaleissa ihmiset käytännössä — jos nyt saan sanoa näin rajusti — pystyvät ostamaan itseään sisään.
Edustaja Honkasalo toi aika järkyttävän esimerkin jopa kuntavaaleista. Sanoitteko, oliko se 80 000 euroa, mitä joku oli käyttänyt kuntavaaleissa, jotka kuitenkin sitten ovat yleensä aina poliitikkojen mielestä esivaaleja vaikkapa aluevaaleihin ja sitten eduskuntavaaleihin, tänne aivan vallan ytimeen? Eihän me voida Suomessa jatkaa tällä tiellä. Siinä, että voidaan kehittää yhteiskuntaa, rahalla ei saa olla näin oleellinen merkitys siihen, ketkä pääsevät osalliseksi siitä päätöksenteosta. 
Kun tänne eduskuntaan pääsin itse sisään, minulla oli pienin kampanjabudjetti niistä meidän alueemme edustajista, jotka pääsivät sisään, ja silloin ajattelin heti, että tämä aloite kampanjakatosta erilaisiin vaaleihin pitää tehdä, mutta edustaja Honkasalo, olitte nopeampi, saitte sen tehtyä. 
Tosiaan tämä ajatus siinä taustalla on se, että olisi selkeät rajat määritelty vaaleihin. Kyllä meidän kannattaisi Suomessakin miettiä sitä, että vaikka just kuntavaaleissa 7 500 euroa, eduskuntavaaleissa 30 000 euroa, europarlamenttivaaleissa 50 000 euroa. Ne jo itsessään ovat aika isokokoisia budjetteja, arvoisa puhemies, mutta me saataisiin edes joku raja. Esimerkiksi europarlamenttivaaleissa on senkokoisia kampanjabudjetteja kuten 200 000:ta euroa, mutta kyllä tämä kuntavaaliesimerkkikin osoitti sen, että ihmiset oikeasti rahalla ovat menossa sisään demokraattiseen päätöksentekoon. Varsinkin jos me ajatellaan niitä ihmisiä, jotka tällä pallolla ja Suomenmaassa saavat tai joutuvat elämään pitkään, eli nuoria, ne päätökset, mitä me tehdään, vaikuttavat erityisesti nuorten elämään, mutta kuinka paljon ja missä osuuksissa nuoret pystyvät vaikuttamaan täällä eduskunnassa? Nuorilla ei ole sitä työhistoriaa taustallaan, että olisi paljon rahaa kertynyt elämänsä varrella, niin että he pystyisivät käyttämään paljon rahaa vaaleissa ja pääsemään läpi. Tämä järjestelmä, missä oikeasti ihmiset, jotka ovat koko elämänsä tehneet töitä, voivat käyttää ihan valtavia määriä rahaa omaan kampanjaansa, niin että he pääsevät tekemään päätöksiä myöskin nuorten puolesta, ei yksinkertaisesti ole terve. Meidän pitää saada tänne eduskuntaan, aluevaltuustoihin, ja nyt käsitellään kuntavaalitasoa, kaikille tasoille ihmisiä päättämään tulotasostaan riippumatta. Tämä on semmoinen iso keskustelu, mitä meidän pitäisi uskaltaa käydä.
Arvoisa puhemies! Vielä sellainen juttu, että kun tuolla kansainvälisillä areenoilla on liikkunut ja me ollaan keskusteltu siitä, miten saataisiin nuoria enemmän päättäviin elimiin, niin minä olen ottanut esimerkiksi tämän lakialoitteen, mikä jätettiin. Muut kansanedustajat ympäri maailman siellä ovat sanoneet, että wau, kerta kaikkiaan, oletteko te jo noin pitkällä, mutta minä olen joutunut sanomaan, että niin, tämä on vasta ehdotus, me ei olla saatu sitä vielä läpi. Eli minä pyydän, että jokainen miettisi tätä, voitaisiinko me tulevaisuudessa Suomessa uudistaa demokratiaa niin, että tulisivat nämä kampanjakatot. Varmasti, minä sanon, 50 vuoden päästä me tullaan ihmettelemään, miten meillä ei tällaisia ole ollut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-03-03T17:15:55,2022-03-03T17:21:34,Hyväksytty,1.1
2022_19_114,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_115,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tänään puhumme vaalirahoituksesta kuntavaalien osalta, ja sen jälkeen jo toki on meillä käyty aluevaalit. Näissä kaikissa vaalirahoituksen läpinäkyvyyden eteen on tehty paljon hyviä toimenpiteitä.
Ehkä isoin asia, mitä itse edelleen kaipaan, on se, että me saisimme vahvemmin tällaisen tilioteperusteisen seurannan vaalirahoitukselle, missä näkyisivät tulot ja myös menot avoimesti: miten ne ovat jakaantuneet ja mihin ne ovat menneet. Tätä ehkä vaalirahoitusilmoituksella tällä hetkellä vähän haetaan, mutta sen liitteenä voisi ainakin valtakunnallisissa vaaleissa ja ehkä aluevaaleissakin tulevaisuudessa olla se, että kun meiltä jo nyt käytännössä pyydetään tiliotteet tarkastettaviksi — ymmärtääkseni kaikilta valituilta kansanedustajilta — niin ne voisivat hyvin olla julkisia asiakirjoja, joista nämä voisi tarkastaa, kerran yksi aika iso ongelma on se, että nämä vaalirahailmoitukset eivät kerro koko totuutta. Valitettavasti edelleen meillä kiertää vahvoja huhuja siitä, että kampanjat ovat olleet huomattavasti isompia tai sitten toisilla on paljon paremmat alennusprosentit kuin toisilla tai sitten toisilla on ilmaisia mainoksia, joita kaikilla ei ole. Tämä ei näy siinä, mitä täällä tänään on puhuttu esimerkiksi edustaja Honkasalon ja Tynkkysenkin johdolla, ja tähän myös pitäisi pystyä puuttumaan.
Sitten tähän tulee myös mukaan se osaongelma, että tietysti tunnettuudet ovat aika lailla erilaisia, ja tämä on ihan hyvä myös tunnistaa ja tunnustaa tässä tilanteessa. Edustaja Sebastian Tynkkynen taitaa olla eduskunnan seuratuimpia somevaikuttajia — satojatuhansia seuraajia — ja se on hänen hyvyyttään, hänen viestinsä hyvyyttä, mutta joku toinen ei saavuta sitä, ja hän joutuu ehkä viestin läpimenemiseksi käyttämään siihen myös rahaa. Tämä on tietynlainen haaste.
Tunnistan myös paljon sellaisia tapauksia, että toinen saa tienvarsimainoksen ladonseinästä — niin kuin itsekin olen saanut — tai traktorin peräkärrystä ilmaiseksi, ja toisella ei ole sitä suhdetta siihen maanomistajaan, ja hän joutuu hankkimaan sen näkyvyyden vaikkapa maksullisesta mainospaikasta. Tässä on paljon isoja tämän tyyppisiäkin kysymyksiä, joihin ei ole ollut ihan helppo löytää vastauksia. Tai sitten ihan yksinkertaisesti se, että toinen pyydetään mukaan isoon lehden haastatteluun, kansikuviin, tv-ohjelmiin tai moneen muuhun — näissä on kuitenkin aika isoja juttuja.
Mutta kysymys on siitä, että itse kannatan avoimuutta. Se on kaiken a ja o. Toimittaja Jarno Liski nosti yhden mielestäni oleellisen porsaanreiän esille 26.2.2022 Iltalehdessä, ja tämä porsaanreikä liittyy nyt poliittisten paikallisyhdistysten, poliittisten kunnallisjärjestöjen kautta kierrätettävään tukeen. Hän nosti esille muun muassa peruspalveluministeri Aki Lindénin kuntavaalikampanjan, joka oli myös pormestarikampanja, ja sen maksoi sataprosenttisesti Turun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö. VTV:llä ei ollut oikeutta tarkastaa, mistä Turun Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö oli rahansa saanut, eli käytännössä tilanne on tismalleen sama kuin ennen vaalirahakohuja 2007. Kukaan ei tiedä, mistä nämä rahat tulivat, millä tähdättiin yhden Suomen suurimman kaupungin pormestariksi.
Tämä porsaanreikä on ilmeinen, ja itse toivon, että se suljettaisiin ja tehtäisiin ja ulotettaisiin tämä läpinäkyvyys meidän poliitikkojen tukiyhdistysten, taustayhdistysten lisäksi myös poliittisiin paikallisjärjestöihin, paikallisyhdistyksiin ja kunnallisjärjestöihin. Haluan kiittää toimittaja Liskiä siitä, että hän tämän porsaanreiän nosti jälleen kerran esille. Se on ollut tiedossa. Jostain syystä sitä ei ole haluttu tilkitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-03T17:21:47,2022-03-03T17:27:07,Hyväksytty,1.1
2022_19_116,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_117,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Mielestäni suomalainen vaalijärjestelmä on avoin. Edustaja Timo Heinosen mainitsema porsaanreikä varmaan on tukittavissa, jos halutaan tukkia. Voisin kuvitella sieluni silmin, että jos sitä lähdetään aktiivisesti tukkimaan, niin — vanhaa kansan sanontaa lainatakseni — se koira voisi älähtää, mihin se kalikka on kalahtanut. En lähde arvioimaan, minne se kalikka lensi. 
Mutta joka tapauksessa omalta osaltanikin voin vakuuttaa, kun kuntavaaleissa olen aika monissa mukana ollut, että helppo on ollut vaalirahailmoitus tehdä, kun periaatteessa olen — ja olen aina — maksanut kaikki kulut itse, että siinä ei ole ollut apuja mistään. Ja toinen juttu sitten, kun eduskuntavaaleissa on ollut sama ilmiö. Lahjoituksia on tullut, ja ne olen toki ilmoittanut. Ehkä mieleen jäävin lahjoitus, jos saan kertoa sen verran omasta vaalirahoitusilmoituksestani, oli se, että muuan nuori opiskelija lahjoitti kymmenen euroa. Summahan on kovin vähäpätöinen. Joku sanoo, että mitä sillä saa. Sillä sain minä niin valtavan hyvän mielen ja kannustuksen, että aika isolla rahalla ei sitä samaa olisi voinut saada. Kymmenen euroa, se tuntui todella hyvältä. Se oli minusta niin suuri kiitos sille, minulle, että minä voimaa sain siitä melkein paljon enemmän ja pari kampanjapäivää jaksoi painaa täysillä, kun sain sen kymmenen euroa. Kiitoksia sille ihmiselle, joka oli näin kauaskatseinen ja lämmin sydämeltään.
Kun vaalirahoituksesta puhutaan, niin helppo on sanoa, että ”meillä on demokratia” ei ole kuin tuollainen yleinen fraasi. Suomalainen poliittinen järjestelmä on erittäin avoin. Se on taattu lailla, kunnissa on hallintosäännöt, on työjärjestykset ja kaikki, valtuuston kokouksia voi seurata. Kunnanhallituksen kokous ja tietysti se, mitä salissa tapahtuu, ovat luottamuksellisia aivan samoin kuin lautakuntien keskustelupöytäkirjat. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia. Aina kannattaa kertoa, jos jotain avoimuutta vaatii, että mitä avoimuutta. Ei voi sanoa kaverille, että olet ajanut ylinopeutta, vaan pitää sanoa, jos luulee tietävänsä, missä on ajanut ja paljonko.
Elikkä tämä on semmoinen tavallaan pilkkakirves, joka heitetään mielellään, että on demokratiavaje, mutta ei sanota missä se on. Helppo on sanoa, että meillä on joku vaje, mutta sitten pitää ruveta sanomaan suoraan, mikä se vaje on. Ja pitää mitalin toisellekin puolelle uskaltaa katsoa demokraattisessa yhteiskunnassa. Jos meillä ei olisi vaalirahoitusta — mennäänkö sitten semmoiseen järjestelmään, jossa ei olisi vaalirahoitusta? Jos joku kuvittelee, että tämmöistä vaalirahoitusta ei olisi, niin sitten astuisivat siihen ne harmaan talouden ahnaat ja äveriäät tukijat, jotka varmasti jostakin rahaa löytävät.
Elikkä avoimeen yhteiskuntaan kuuluvat lailliset toimintamenetelmät, ja meillä ne ovat erittäin hyvät. Eiväthän ne ikinä ole täydellisiä. Täydellistä konettakaan ei ole vielä keksitty. Mutta olemme Suomessa kyllä pitkällä tässä avoimuudessa, ja toivon, että samanlaisena se jatkuu. Ja tärkeintä tietysti on se, että se ehdokas, joka kiertää tuolla vaalikenttiä, on avoin ja rehti ja reipas tavatessaan äänestäjiä. Siitä kaikki lähtee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-03T17:27:08,2022-03-03T17:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_19_118,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_119,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä yhteydessä sallitaan myös tämä keskustelu kampanjakatoista, eli vähän näitä molempia asioita käydään läpi. Haluan ihan omalta osaltani aika lyhyesti tässä todeta sen, että täällä eduskunnassahan on asiasta keskusteltu varsin usein ja varsin monena vuonna, ihan viime vuosina. En muista oikein tarkkaan ammoisille ajoille, mutta muistan kyllä, että silloin aikanaanhan Tarastin komiteassa esitettiin näitä kampanjakattoja, jotka sitten harmikseni eivät edenneet tuolloin. Täällä eduskunnan salissakin näiden kertomusten yhteydessä olemme usein keskustelleet nimenomaan tästä kampanjakattoasiasta. 
Itse myös olen toiminut aikanaan varajäsenenä tarkastusvaliokunnassa — ennen tätä kautta, nyt olen varsinainen jäsen. Muistan kyllä hyvin, että myös valiokunta on varsin myönteisesti suhtautunut siihen ajatukseen, että tämä kampanjakatto on selvittämisen arvoinen asia. Minusta se on erittäin kannatettava, ja on hyvä, että näin on ollut se henki, juuri näitten syitten vuoksi, että meillä demokratia ei saisi maksaa liikaa ja tulisi periaatteessa lähteä tasa-arvoisesta mahdollisuudesta. Kyllä se, että rahanvalta on joissain tapauksissa valtavan suuri siinä suhteessa, että toisilla on mahdollisuus käyttää isojakin rahavarantoja sitten näihin kampanjoihin, ei välttämättä ole hyvä asia demokratian kannalta, ja siksi ainakin itse toivon, että voisimme edelleen siellä tarkastusvaliokunnassa myös tätä asiaa pohtia. 
Kirjaukset siitä eivät ole tavattomia, vaan päinvastoin. Niitä on tehty asiaan, pohdittu aikanaan menneinä vuosina, ja siksi edelleen näkisin, puhemies, tarpeelliseksi sen, että voisimme myös tällä kertaa jonkin verran siellä sitten käsitellä tätä kampanjakattoasiaa, joka on tärkeä. Pidän harmillisena sitä, että se ei nyt sitten ole ainakaan sen työryhmän mukaan edistymässä. Meidän oma taustaryhmämme eli sosiaalidemokraattinen puoluehan on ollut hyvin vahvasti tämän kampanjakaton takana, ja luontevasti olemme sitä edelleen, ja toivomme kovasti, että tämä joskus toteutuisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-03-03T17:30:16,2022-03-03T17:33:03,Hyväksytty,1.1
2022_19_120,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_121,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä tulivat jälleen nämä väärät, turhat ja hyvin kuluneet argumentit keskustelussa esille, jotka aina ilmaantuvat paikalle silloin, kun yritetään uudistaa suomalaista demokratiaa — ja tämä on todella turhauttavaa, mutta yritän asiallisesti nyt ne käydä läpi.
Ensimmäisinä otetaan käsittelyyn kunnioittamani edustaja Hoskosen esittämät vasta-argumentit. Hän suurpiirteisesti kuvaili sitä, kuinka meillä on Suomessa demokratiassa hyvin asiat ja meidän demokratia on avointa ja läpinäkyvää, ja sitten, jos joku väittää, että tässä on jotain tekemistä, niin pitää sanoa konkreettisesti, että mitä se on — ja me juuri edellisessä puheenvuorossa perusteltiin, että tällä hetkellä pystyy, jos laittaa tarpeeksi paljon rahaa päälle, vaikuttamaan siihen, että hyvin todennäköisesti tulee pääsemään läpi päättäviin elimiin niin kunnissa, aluevaltuustoissa kuin sitten eduskunnassa. Tällä hetkellä tilanne on meillä se, että kun me tehdään ehdokashankintaa ja me kysytään erilaisia ihmisiä ehdolle, vaikkapa nuoria, tai kysytään vaikkapa vammaisia ihmisiä tai kysytään vaikkapa jotain pienituloista, sanotaan jotain eläkeläistä, ehdolle, niin todella monta kertaa on tullut se kommentti ihmisiltä vastaan, että ”no joo, olisi se kiva lähteä ehdolle, mutta kun ei minulla ole käyttää niin paljon rahaa, niin en minä tiedä, ei minun ole järkeä lähteä ehdolle, koska en minä kuitenkaan voi päästä läpi”, eli tämä rahankäyttö on aidosti ongelma. Kun suomalaiset pohtivat sitä, lähtevätkö he mukaan politiikkaan vaikuttamaan, niin he näkevät nämä valtavat budjetit, mitä jotkut ihmiset käyttävät rahaa omiin vaaleihinsa, joten se on aito ongelma.
No, sitten toinen tämmöinen ankka-argumentti, arvoisa puhemies, mikä tässä kuultiin, liittyi siis tähän näin, että ”kyllähän sitä rahaa pitää pystyä käyttämään”, että ”on erilaisia kampanjointitapoja” ja muuta blaa blaa blaa, mutta kun me esitetään kampanjointikattoja, niin mehän ei esitetä, että vaaleissa pitäisi saada käyttää vain nolla euroa — ei, kampanjakattoon jo itsessään määritelmällisesti kuuluu se ajatus, että rahaa käytetään, mutta rahan käytölle on katto. Ja voin toistaa nuo lukemat uudelleen: kuntavaalit, mitä me nyt käsitellään, seitsemän ja puoli tonnia, eduskuntavaalit 30 000 euroa, europarlamenttivaalit 50 000 euroa — 50 000 euroa! — siis harvalla on niin korkea vuosipalkka. Nämä ovat valtavia summia, joten kukaan ei voi puhua siitä, että kampanjakattoajatuksen tausta olisi se, että ei saa käyttää yhtään rahaa. Kyllä tuommoisilla rahasummilla muuten voi tehdä myöskin aika valtavan isokokoisen kampanjan.
No, sitten mennään edustaja Heinosen väitteisiin. Sieltä ensin tarjottiin ruusua ja puhuttiin minun somekanavista — kyllä, niillä on kokoa — mutta sitten vedettiin se matto heti seuraavassa lauseessa alta pois ja sanottiin, että ”no kaikilla ei ole tämmöisiä isoja somekanavia, ja silloin pitää pystyä käyttämään sitä rahaa”. Mutta kun voin sanoa, että omaltakin kohdalta se, että nyt on se yli 300 000 seuraajaa siellä somessa, ei ole tullut rahalla. Se on tullut sillä työllä — olen kertonut niitä ajatuksia esille, että mitä haluaisin edustaa, ja sitten ihmiset ovat tulleet taustalle, ja minä en ole ainut tässä. On poliitikkoja, joilla on suuremmatkin somekanavat. Vasemmalta oikealle näitä löytyy.
Sosiaalinen media on demokratisoiva alusta — kaikki me kansalaiset päästään vapaasti kilpailemaan meidän ajatusten kanssa, ja jos ihminen ei saa niille ajatuksilleen kannatusta sosiaalisessa mediassa, niin se vain kertoo siitä, että ei löydy kannatusta. Minun mielestäni on älytön johtopäätelmä tehdä sillä tavalla, että no niin, no nyt laitetaan ihan valtavasti rahaa — että jos ei ajatukset kiinnosta, niin sitten sitä omaa kasvokuvaa lyödään valotauluihin ja joka paikkaan ja käytetään rahaa semmoisiin kuluneisiin ”olen sinun äänesi” ‑sloganeihin ilman mitään sisältöä. Sillä sitten painellaan sisään, kun äänestäjä viime hetkellä miettii päätöstä: ketä minä nyt äänestän — ai niin, siellä oli sen kaverin kasvot isolla, ja hän sanoi, että hän on sinun äänesi. Jos et pärjää somessa, niin sitten kannattaa miettiä, että mitä sinä edustat siellä. Demokratian idea on se, että ihmiset lähtevät sinun taaksesi, koska he kannattavat niitä ajatuksia, joita sinulla on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-03-03T17:33:07,2022-03-03T17:38:19,Hyväksytty,1.1
2022_19_122,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Kiitos. — Nyt se puoli tuntia, mikä tähän asiaan luvattiin tässä yhteydessä, on käytetty, mutta ei ole muita puheenvuoroja enää kuin edustaja Honkasalo, niin jos se on sellainen kolmen minuutin puhe paikalta, niin hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_123,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin tarttunut juuri näihin samoihin ongelmakohtiin edustaja Hoskosen puheessa, etteikö meillä ole demokratiavajetta. Kyllä meillä on, valitettavasti. Se näkyi esimerkiksi Helsingissä näissä kuntavaaleissa sillä tavalla, että valituksi tuli nimenomaan sellaisia valtuutettuja, jotka asuvat kantakaupungin alueella. Meillä oli valtavia eroja myös äänestysprosenteissa: Munkkiniemessä äänestysprosentti oli yli 80 prosenttia, Kivikossa 37. Eli kyllä tämä eriarvoisuus myös sosioekonomisen taustan mukaan näkyy hyvin monella eri tavalla: sekä siinä äänestämisessä mutta myös siinä, millä tavalla lähdetään ehdolle ja kenellä on mahdollisuuksia tulla valituksi.
Semmoinen kysymys, mitä tässä ei ole nyt vielä käsitelty, on myös se, että kun on näitä ehdokkaita, jotka keräävät valtavia rahasummia vaaleissa ja pääsevät läpi esimerkiksi eduskuntaan — meillä oli sellaisia, joiden kampanjat olivat yli 100 000 euron — niin sitten voi herätä myös tietenkin se kysymys, että kenelle nämä edustajat tai valtuutetut ovat ikään kuin kiitollisuudenvelkaa ja miten se näkyy sitten siinä heidän työssään, ja onko avoimuus tältä osin turvattu. Eli ihan samaa mieltä olen siitä, että meidän pitää tietenkin edistää demokratiaa maailmalla, mutta kyllä meillä pitää edistää sitä myös Suomessa. Esimerkiksi tutkija Hanna Wass on tuonut esille näitä eriarvoisuusongelmia omissa tutkimuksissaan, ja se polarisaatio nimenomaan on se huolestuttava tekijä. Eli meillä ikään kuin se demokratiaan vaikuttaminen kasautuu tietylle porukalle, ja sitten meillä on ihmisiä, jotka kokevat, että he eivät pysty vaikuttamaan meidän demokraattiseen järjestelmäämme. Ja yksi ryhmä on nuoret. Hyvinvointialuevaaleissa me nähtiin, että siellä esimerkiksi läpimenneiden nuorten osuus jäi todella alhaiseksi, että kyllä meillä riittää tämän demokratiavajeen kuromisessa todella paljon työtä. Tämän kysymyksen pitäisi tietenkin olla semmoinen, joka yhdistäisi meitä kaikkia täällä salissa, ja sen takia on sääli, että meitä tällä hetkellä on täällä vain muutama tästä asiasta keskustelemassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-03T17:38:29,2022-03-03T17:40:54,Hyväksytty,1.1
2022_19_124,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 9/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun se 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioitten osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Sarkomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_125,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa lakialoitteessani esitetään tuloverolain 127 a §:n 1 momentin muuttamista siten, että kotitalousvähennys laajennettaisiin koskemaan myös fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä vastaavien ammatinharjoittajien tuottamaa verovelvollisten kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemää kotikuntoutuspalvelutyötä. Tässä lakialoitteessani nostan esille sen, miksi me saamme kotitalousvähennyksen siitä, kun pidämme yllä kotiamme, mutta emme siitä, että ylläpidämme omaa kuntoamme tai joko omien vanhempien tai isovanhempien kuntoa ja toimintakykyä.
Mitä kotikuntoutus sitten on? Kotikuntoutuksella ylläpidetään ja edistetään ihmisten arjen toimintakykyä ja tuetaan turvallista kotona asumista silloin, kun kotona pärjääminen ja arjen toiminnoista suoriutuminen on heikentynyt ikääntymisen seurauksena, sairastumisen, leikkauksen tai onnettomuuden takia ja toimintakyky on merkittävästi laskenut. Kotona tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteena on todellakin vahvistaa ihmisen kykyä toimia mahdollisimman itsenäisesti omassa arjessaan.
Tällä hetkellähän kotitalousvähennystä on, hyvä kyllä, nyt laajennettu tämän hallituksen toimesta. Ensimmäisenä toimenahan Rinteen hallitus leikkasi kotitalousvähennystä, mutta nyt on sitten nähty tämän välineen tärkeys osana suomalaisten hyvinvointia ja myös työllisyyttä. Todellakin tuon 127 a §:n 1 momentin mukaan verovelvollinen saa vähentää tuloverosta osan käyttämässään asunnossa tai tosiaan vapaa-ajan asunnossa tehdystä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöstä, mutta verottajan tulkinnan mukaan laissa tarkoitettavaksi tavanomaiseksi kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöksi ei katsota fysioterapeutin tai toimintaterapeutin tekemää kuntoutuspalvelutyötä, vaikka tuo työ tehtäisiin asiakkaan kotona. Näin ollen nämä toimet jäävät tällä hetkellä tämän kotitalousvähennyksen ulkopuolelle, ja siksi tämän lakialoitteen olen tehnyt.
Miksi tämä on niin tärkeä? Tämä on tärkeää sen takia, että yhteiskunnan on eri keinoin pyrittävä mahdollistamaan nykyistä paremmin ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia tehokkaasti edistävien kotikuntoutuspalveluiden hankkiminen, ja yksi tällainen keino on huomioida nämä palvelut nykyistä paremmin verotuksessa. On nähtävä se, että meillä on ikääntyneitä ihmisiä kasvava määrä. Jos katsotaan yli 70 vuotta täyttäneitä henkilöitä, heitä on 900 000, lähes miljoona ihmistä, ja ympärivuorokautisessa hoidossa heitä on vain noin 50 000 ja kotihoidossa noin 50 000. Valtaosa, merkittävä osa senioreista asuu yksin ilman mitään apua ja tukea. Jos puhutaan helsinkiläisistä, kaupungissa asuvista ikäihmisistä, moni heistä asuu yksin ja heillä ei välttämättä ole mitään perhettä. Siksi meidän on yhteiskunnassa katsottava, miten me ylläpidämme ihmisten toimintakykyä. Ennen kaikkea, kun väestömme ikääntyy, tarvitaan vahvasti uusia keinoja.
Jos katsotaan julkisen sektorin tällä hetkellä tarjoamaa kotikuntoutusta — kotikuntoutushan oli Sipilän hallituksen yksi kärkihanke, me kehitimme kotihoitoa, vanhusten kotihoitoa ja sen osana sitä kotona tehtävää kotikuntoutusta — tällä hetkellä edelleen julkisen sektorin tarjoama kotikuntoutus on aivan liian vähäistä tarpeeseen nähden. Sen rinnalle, että julkinen sektori tarjoaa hyvin harvalle ja valitulle joukolle kotikuntoutusta, tarvitaan muita keinoja ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tässä näen ja useat asiantuntijat, kuntoutuksen asiantuntijat, näkevät tämän kotitalousvähennyksen laajentamisen järkevänä keinoja. Se samalla toisi lisää työpaikkoja, toisi lisää verotuloja ja nostaisi myöskin ehkä joltain osin harmaata työtä päivänvaloon.
Kotikuntoutuksen tavanomaiseksi perusesimerkiksi voidaan luonnehtia fysioterapeutin tai toimintaterapeutin ihmisen kotona antamaa kotikuntoutusta. Mitä tällä kotikuntoutuksella tehdään? Tällä rakennetaan ihmisten toimintakykyä ja sen toimintakyvyn fyysistä perustaa ihan karkeassa motoriikassa, ja toimintaterapeutti tukee sitten ihmisten hienomotoriikkaa ylläpitävää kuntoutusta. Tämä on todella tärkeää toimintaa, jotta ihmisten toimintakyky pysyisi sellaisella tasolla, että ihminen pääsee nousemaan tuolistaan ylös, liikkumaan portaissa tai tekemään ihan arjen tavallisia toimia. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti pystyvät antamallaan lääkinnällisellä kotikuntoutuksella ja fyysisellä harjoittelulla tukemaan sitä, että todellakin perusedellytykset asua kotona ja pärjätä kotona jatkuvat.
Etenkin koronaepidemian aikana rajoitukset ovat johtaneet siihen, että todella moni erityisesti ikäihminen on jäänyt yksin kotiin, ei ole päässyt lähtemään ulos, ei ole tavannut läheisiään, ei ole saanut apua eikä kuntoutusta, ja tällä hetkellä, arvoisa puhemies, meidän ikääntyneen väestön toimintakyky on todella heikossa kunnossa, ja toimia tarvitaan nopeasti. Ei ole aikaa odottaa.
Jos katsotaan kotihoidossa olevia ihmisiä, he ovat yhä iäkkäämpiä, yhä huonokuntoisempia ja usein myöskin muistisairaita. Muistisairauden ominaisuus on se, että hyvin helposti ei muisteta liikkua, ei liikuta enää. Itse olen Muistiliiton varapuheenjohtaja, ja me tapaamme sanoa, että muistisairaita ihmisiä täytyy kohdella vip-potilaina. Se tarkoittaa ”vaarassa ihastua petiin”, eli tarvitaan ulkopuolista tukea ja apua siihen, että liikutaan ja pidetään yllä omaa toimintakykyä, omaa liikuntakykyä. 
Kotihoidon sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ylikuormittuneita, ja omaishoitajat ovat todella kovilla ja kaipaavat kipeästi lisää tukea, ja sitä tämä kotitalousvähennys osaltaan olisi.
Vielä, arvoisat kansanedustajat, haluan tässä nostaa vahvasti esille sen, että kaikki tutkimukset osoittavat, että ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu ikääntymisestä ja kaksi kolmasosaa siitä, ettei liikuta. Kun me tuomme edellytyksiä ja keinoja siihen, että ihmiset liikkuvat, niin heidän toimintakykynsä iästä riippumatta varmasti säilyy ja sitä voidaan ylläpitää. Toisaalta taas jos ei liikuta, toimintakyky romahtaa todella nopeasti, ja mitä ikääntyneempiä ollaan, sitä vaikeampi tuo liikuntakyky on saada takaisin. Ja mitä iäkkäämpiä me ollaan, sitä useammin on jotain kipua tai jotain sairautta, jonka takia ei uskalleta liikkua, ja jos tulee asiantuntija näyttämään, miten liikutaan, opastaa, ohjaa ja kannustaa, niin silloin tuo liikuntakyky on mahdollista saada takaisin ilman että tulee peruuttamatonta vahinkoa. Siksi tämä kotitalousvähennys on niin tärkeä. Eli olennaista ikäihmisten osalta on se, että he saavat avun ja tuen mahdollisimman nopeasti, niin ettei kipu kroonistu eikä liikkumattomuus aiheuta peruuttamatonta vahinkoa.
Arvoisa puhemies! Inhimillisesti ottaen tämä asia on erittäin tärkeä. On tärkeää, että kun me olemme tehneet tässä talossa työtä sen eteen, että me elämme mahdollisimman pitkään, niin meidän täytyy huolehtia siitä, että se elämä on hyvää ja mahdollisimman moni voi elää sitä hyvää elämää, asua omassa kotonaan toimintakykyisenä. Mutta samaan aikaan katson tuonne valtiovarainministerin penkille — vaikka hän ei tietenkään täällä nyt ole: tässä kotitalousvähennyksen laajentamisessa kuntoutukseen on myös monia taloudellisia vaikutuksia, ja ne vaikutukset tulevat siitä, että kun yhä useampi meistä voi elää yhä pidempään itsenäisesti kotona, niin raskaampien palveluiden, ympärivuorokautisen hoivan ja pitkäaikaishoidon, tarve vähenee.
Ihan lopuksi sanon vielä, arvoisa puhemies, että meillä on kuntoutusjärjestelmässä todella vakava valuvika. Eli yli 65-vuotiaat vaikeavammaiset henkilöt putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä ehkä juuri sen ikäisenä ja siihen aikaan, kun eniten kuntoutusta tarvitsisi, ja hyvin harvoin kunnat jatkavat kuntoutuksen maksamista. Tämä lakialoite, että kotikuntoutus olisi kotitalousvähennyksen piirissä, toisi yhden mahdollisuuden sille, että ihmiset voisivat itse ostaa kuntoutusta tai me voisimme ostaa vanhemmillemme tai isovanhemmillemme kotikuntoutusta. 
Toivon mahdollisimman laajaa tukea tälle aloitteelle, ja toivon, että tämä on jo kehysriihessä esillä, kun pohditaan hallituksen toimesta niitä toimia, joilla voidaan edistää työllisyyttä ja ennen kaikkea ylläpitää meidän ikääntyvän väestön toimintakykyä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-03T17:41:00,2022-03-03T17:51:00,Hyväksytty,1.1
2022_19_126,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_19_127,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Oppe nyt wanha / ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.” Näin alkaa ensimmäinen suomenkielinen kirja, Mikael Agricolan Abckiria. Suomen kieli elää ja muuttuu, se on sydämen ja kulttuurimme kieli. Kirjallisuus sekä tallentaa että uudistaa kieltämme.
Arvoisa puhemies! Työnantaja voi tuloverolain 69 §:n mukaan tarjota liikunta- ja kulttuurietua seteleillä tai muilla maksuvälineillä jokaiselle työntekijälle. Tästä edusta henkilön ei tarvitse maksaa veroa, ja työnantaja voi vähentää summan verotuksessa. Työnantajan tarjoamaa verovapaata kulttuurietua eli kulttuuriseteliä voi käyttää muun muassa käyntiin museossa, teatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä, tiedekeskuksessa tai urheilutapahtumassa tai näihin liittyvillä messuilla. Kulttuuriseteliä laajennettiin viime syksynä myös virtuaalisiin kulttuuritapahtumiin. 
Tämä lähetekeskustelussa oleva lakialoite esittää, että kulttuurisetelillä olisi mahdollista myös ostaa kirjoja omaan käyttöön. Aloitteen on allekirjoittanut 38 kansanedustajaa kaikista eduskuntaan valituista puolueista sekä sittemmin puolueeksi rekisteröityneen Liike Nytin edustaja. Kiitos kaikille tämän asian edistämisestä.
Kun sisällytämme kirjojen ostamisen omaan käyttöön kulttuurisetelin piiriin, voimme tukea myös lukuharrastusta ja suomalaisen kirjallisuusalan elinvoimaa. Kirjallisuuden lukeminen ja harrastaminen ovat sekä ihmiselle että yhteiskunnalle tärkeää kulttuuritoimintaa. Lukemisen hyödyt ovat kiistattomat. Yhteiskuntamme ja maailma ovat muuttuneet siihen suuntaan, että tarvitaan alati vahvempaa ja monipuolisempaa lukutaitoa. Tätä edellyttävät yhä monimutkaisempi yhteiskunta, digitalisoituminen ja valeuutisten yleistyminen. Tutkimusten mukaan lukeminen kehittää paitsi erilaisten tekstien ymmärtämistä ja medialukutaitoa myös empatiakykyä ja sosiaalisia taitoja. Lukeminen myös vähentää stressiä ja ehkäisee ikääntymisen aiheuttamia sairauksia, kuten aivojen rappeutumista ja dementiaa. 
Tutkimusten mukaan suomalaiset tiedostavat hyvin lukemisen hyödyt. Silti esimerkiksi entistä useampi suomalaisvanhempi ei itse pidä lukemisesta. Kuitenkin vanhempien lukutottumuksilla on hyvin merkittävä vaikutus lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaitojen muodostumiseen ja koulumenestykseen. Lasten ja nuorten lukutaito on tällä hetkellä monin paikoin jopa hälyttävän heikko. Olisi niin vanhempien kuin lasten ja kaikkien kansalaisten kannalta hyvin perusteltua, että kulttuurisetelillä voitaisiin tukea myös lukuharrastusta.
Kirjallisuus on merkittävää myös suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin vaalimisessa. Suomalaiset arvot ovat tallennettuina kirjallisuuteemme ja taiteeseemme — koko kulttuuriimme.
Mitään selkeää estettä kulttuurisetelin laajentamiselle tällä tavalla ei ole. Kyse on vain poliittisesta tahdosta. Kannustan erityisesti valtiovarainvaliokunnan verojaostoa sekä valtiovarainministeriötä ja ‑ministeriä tähän muutokseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-03T17:51:46,2022-03-03T17:56:06,Hyväksytty,1.1
2022_19_128,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_129,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja ja kirjailija Aittakummulle tästä tarpeellisesta lakialoitteesta kulttuurisetelin käytön laajentamisesta oman kirjan ostamiseen. Lukutaidosta huolehtiminen kaikenikäisten kohdalla on sivistyksen ylläpitämiseksi aivan keskeisen tärkeää. On erinomainen idea tarjota työntekijälle mahdollisuus käyttää liikunta‑ ja kulttuurietua kirjan ostamiseen.
Kuten aloitteen perusteluissakin todetaan, lukeminen on tuiki tärkeää kulttuuritoimintaa. Moni aikuisikään ehtinyt on saattanut kadottaa lukemisen ilon. Tämä aloite tarjoaa yhden keinon löytää tuo ilo uudelleen. Elämme aikaa, jolloin lukutaidon merkitys on yhä tärkeämpää. Internet on täynnä tekstiä. Uutiset, mielipiteet, tutkimukset ja someviestit vyöryvät silmille. Ilman hyvää lukutaitoa ja medialukutaitoa on mahdoton arvioida erilaisten tekstien luotettavuutta. Vahva medialukutaito on hyvä vastalääke myös informaatiovaikuttamiselle ja valeuutisille — ei ole niin höplästä vedettävä, ei usko suoralta kädeltä kaikkea, mikä tulee vastaan, vaan ottaa lähteistä selvää. Kyse ei ole siis yksin lukemisen ilosta ja kulttuurista vaan myös kansalaisen kyvystä ymmärtää maailmanmenoa, valvoa omia etujaan ja muodostaa perusteltuja mielipiteitä monimutkaisissa kysymyksissä. 
Arvoisa puhemies! Aloitteen perusteluissa todetaan, että suomalaiset tiedostavat lukemisen hyödyt mutta eivät silti viitsi lukea entiseen malliin, ja tämä malli siirtyy myös lapsille, syntyy lukemattomuuden sukupolvinen ketju. Ilmiö näkyy selvästi kouluissa. Sanavarasto suppenee, lukeminen takkuaa, ymmärtäminen ontuu. Näistä perustaitojen puutteista tulee esteitä ja hidasteita edetä koulupolulla. Helsingin Sanomat uutisoi tammikuussa koululaisten lukutaidon heikkenemisestä ja eriytymisestä. Ilmiö on ollut tiedossa jo pitkään. Varsinkin poikien lukutaito on laskenut. Tämä vaikuttaa osaltaan poikien koulumenestykseen. Heikosti suoriutuvien osuus lukutaidossa on Pisa-tuloksissa kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Suomalaisten tyttöjen ja poikien ero lukutaidossa on OECD-maiden suurin. Meidän täytyy innostaa myös pojat lukemaan.
Arvoisa puhemies! Lukutaito on jokaisen kansalaisen tärkeä perustaito. Lukemisen avulla oppii keskittymään, ajattelemaan ja hallitsemaan kokonaisuuksia. Lukemalla oppii kieltä, joka on kaiken vuorovaikutuksen avain. Vanhemmille haluaisin sanoa, että kannattaa lukea lapsille ääneen. En ole vielä tavannut yhtään lasta, joka ei olisi pitänyt siitä, että hänelle luetaan. Lapset rakastavat tarinoita. Lisäksi lukeminen on oiva tapa antaa lapselle aikaa, pitää lähellä. Lapsi kokee tulleensa kohdatuksi. Lukevan vanhemman viereen mahtuu monta kuulijaa, jos lapsia on useampia. 
Lukutaito syntyy pitkän harjoittelun tuloksena. ”Se on oikein pitkä tie”, kuten todetaan Olli Jalosen mainiossa romaanissa Taivaanpallo, jonka lukemista suosittelen kaikille. Vaivattomin tapa oppia on kokea lukeminen alusta asti mielekkäänä asiana, johon kannustetaan. Varhain opittua taitoa on helpompi jalostaa. Jos lukemaan ei opi kunnolla riittävän varhain, tehtävä muuttuu työlääksi. Vanhempien esimerkillä ja koululla on tässä suuri vastuu. Iloitsen myös monista projekteista, joilla lukemista on muutenkin edistetty. 
Arvoisa puhemies! Lukutaito ja sivistys ovat erottamaton pari. Edustaja Aittakummun ehdotus on toimiva ja taloudellisesti järkevä. Ylläpidetään ja kehitetään mittaamattoman arvokasta lukutaitoa kaikin tavoin. Kannatan aloitetta lämpimästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-03T17:56:22,2022-03-03T18:01:25,Hyväksytty,1.1
2022_19_130,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Näin. Kiitoksia. — Nyt keskustelu on päättynyt ja asia lähetetään... [Tuomas Kettunen: Anteeksi, puhemies!] — Nyt näkyy edustaja Kettusenkin nimi täällä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_131,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Anteeksi, painoin huonosti nappia. Kiitoksia, että annoitte tämän puheenvuoron. Nimittäin haluan kiittää edustaja Aittakumpua todella hienosta lakialoitteesta. Sain myös kunnian allekirjoittaa toisena tämän lakialoitteen. Tämän aloitteen pääasiallisena tarkoituksenahan olisi nytten mahdollistaa, että kulttuurisetelillä voisi ostaa jatkossa myös kirjoja ja näin edistää lukuharrastusta. Toivoisin myös, että kun tämä lakialoite menee valiokuntakäsittelyyn, niin tässä nostettaisiin esille myös e-kirjojen ja äänikirjojen ostaminen kulttuurisetelillä.
Edustaja Kinnunen, joka on myös runokirjailija, piti todella ansiokkaan puheenvuoron, jossa hän toi esille lukutaidon kehittymisen meidän sivistysyhteiskunnassamme. Tästä itsekin kannan hieman huolta. Nimittäin ei voi mennä niin, että pahimmassa tapauksessa jopa ammattikouluun kun mennään, voi olla sellaisia tilanteita, että se lukutaito ei välttämättä ole niin hyvä, mikä sitten tätä kautta signaloituu myös kirjoitustaitoon. Tässä meidän pitää käydä kyllä perusteellinen keskustelu.
Olen kyllä todella tyytyväinen tästä edustaja Aittakummun tärkeästä lakialoitteesta ja toivon tälle menestystä.
Kiitoksia, herra puhemies, että annoitte tämän puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-03T18:01:38,2022-03-03T18:03:27,Hyväksytty,1.1
2022_19_132,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,Kyllä täältä puheenvuoroja annetaan. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_19_133,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän edustajia Kinnunen ja Kettunen rohkaisevista puheenvuoroista.
Edustaja Kinnunen nosti hyvin oivaltavalla tavalla esiin koulutuksen merkityksiä, myöskin sen hyvin arvokkaan työn, jota kouluissa tehdään meidän lasten ja nuorten lukutaidon ja kirjallisuusharrastuksen edistämiseksi. Erityisesti poikien lukutaito on paikoin hälyttävän heikko, kuten edustaja Kinnunen totesi. Tämä ehdotus ja kannustus siitä, että vanhempien ja muidenkin aikuisten kannattaa viettää aivan pientenkin lasten kanssa yhteistä aikaa kirjan äärellä, on tärkeä huomio. Lukeminen on jokaisen kansalaisen perustaito, kuten edustaja Kinnunen osuvasti kuvasi.
Kiitän myös edustaja Kettusta tärkeästä huomiosta siitä, että kun meillä e-kirjojen ja e-äänikirjojen, erilaisten sähköisten kirjojen, käyttö on lisääntynyt, voisi sanoa, räjähdysmäisesti ja sitä korona-aika entisestään vauhditti, kun fyysisiä kirjoja ei sillä tavalla pystynyt kirjastosta hakemaan, niin ihmiset ovat mieltyneet näihin erilaisiin sähköisiin kirjoihin. Ilman muuta, kun tätä aloitetta käsitellään ja kun tämä saadaan eteenpäin, kannattaa myöskin e-kirjat ja e-äänikirjat ottaa siihen mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-03T18:03:27,2022-03-03T18:04:58,Hyväksytty,1.1
2022_19_134,19/2022,2022-03-03,16.00,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 69 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 11/2022 vp,Uskaltaako nyt kopauttaa? — Selvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_19+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_21_1,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaali>>>Vaali  VAA 14/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaali. Apulaisoikeusasiamies valitaan neljän vuoden toimikaudeksi, joka alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.3.2026. Edustajille on jaettu ote perustuslakivaliokunnan pöytäkirjasta, joka sisältää valiokunnan arvioinnin ilmoittautuneista. Tehtävään ilmoittautuneiden hakemukset ovat olleet nähtävillä keskuskansliassa. Vaali toimitetaan kuten puhemiehen vaali, siis umpilipuin. Äänestyslipussa saa olla vain valittavan nimi niin selvästi ilmaistuna, ettei epäselvyyttä tarkoitetusta henkilöstä synny. Muunlainen äänestyslippu hylätään. Vaali toimitetaan yhtä uurnaa käyttäen. Edustajat tuovat äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä ja niin taitettuna, ettei lipun sisältö ole näkyvissä. Vaalitoimituksessa avustamaan pyydän seuraavat edustajat: Riitta Mäkinen, Kaisa Juuso, Pia Kauma ja Tuomas Kettunen. Kun vaalitoimitus nyt alkaa, toivon, että tässä vaiheessa eduskuntakautta olisimme oppineet sukunimiemme mukaisen aakkosjärjestyksen ja hyvissä ajoin ryhmitymme turvavälejä noudattaen jonoon odottamaan äänestyslipun laskemista. Menikö tämä perille? — Hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_21_2,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaali>>>Vaali  VAA 14/2022 vp,Äänestyksen tulos julistetaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_21_3,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaali>>>Vaali  VAA 14/2022 vp,"Kun oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin on saanut äänestyksessä enemmän kuin puolet annetuista äänistä, on hänet valittu eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tehtävään toimikaudeksi, joka alkaa 1.4.2022 ja päättyy 31.3.2026.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_21_4,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_21_5,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion täydentäminen on euromääräisesti suhteellisen pieni mutta sitäkin tärkeämpi. Koronapandemia on muuttanut yhteiskuntaa ja lisännyt merkittävästi etätyötä. Tämän seurauksena ihmisten liikkumistarpeet ovat muuttuneet ja joukkoliikenteen kysyntä on vähentynyt. Näin ollen lipputulot ovat pienentyneet, ja ilman tukea olisi vaarana, etteivät kattavat joukkoliikenteen palvelut säilyisi edes tyydyttävinä.
On tärkeää, että joukkoliikenteen saatavuus jatkossakin turvataan myös syrjäseuduilla, jotta välttämättömät työ-, koulu- ja asiointiyhteydet saadaan turvatuksi. Tällä esityksellä julkisen henkilöliikenteen tukea on tulossa kaikkiin kuntiin, sillä se jaetaan suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen tukeen ja ely-keskusten alueellisen ja paikallisen liikenteen tukeen. On tärkeää, että myös maakuntalentojen jatkuminen ostoliikenteenä turvataan, nyt tosin vain yhdeksäksi kuukaudeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-08T14:41:16,2022-03-08T14:42:41,Hyväksytty,1.1
2022_21_6,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_7,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Korona on aiheuttanut julkiselle liikenteelle rahoituskriisin, josta se todennäköisesti ei selviäisi ilman lisätalousarviossa esitettyä valtiontukea. Joukkoliikenteen kysyntä on pysytellyt pääkaupunkiseudulla 30—40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen epidemiaa. Tätä pitää seurata tarkalla silmällä, sillä näin voi olla myös tulevaisuudessa. Vakituisesti joukkoliikennettä käyttävät työmatkalaiset ovat vieraantuneet liikkumisrutiineistaan ja mahdollisesti pysyttelevät etätöissä koronatilanteen helpottuessakin.
Jään kuitenkin odottamaan konkreettisia tukitoimia energianhintojen noususta johtuvan kriisin selättämiseksi, jotta myös omaa autoa liikkumiseen tarvitsevat saavat tarvitsemansa tuen. Jokaiselle kansalaiselle täytyy turvata vapaus valita omia tarpeita vastaava liikkumismuoto ilman kohtuuttomia kustannuksia, oli se sitten julkinen liikenne tai henkilöauto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-08T14:42:41,2022-03-08T14:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_21_8,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_9,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä lisätalousarvioesitys, ja onhan tässä hirveän tärkeitä asioita, jos mietitään: joukkoliikenne on tärkeätä, koulu-, työ- ja asiointiyhteyksien on oltava kunnossa, ja ihmisten täytyy pystyä asioimaan ja liikkumaan.
On huomioitava myös haja-asutusalueet. Totta kai polttoaineen ja lämmityksen hinta tuntuu kovasti nyt nousevan, ja varsinkin tämän Ukrainan myötä on tulossa vielä monen näköistä muuta muutosta. Täytyy pystyä käymään koulussa, työssä, lääkärissä ja asioilla, ja tosiaan myös autoilevaa kansaa tulee kyllä muistaa jatkossa.
On turvattava myös lentoyhteydet. Meidän Suomessa tarvitaan lentoliikennettä. Finnair tulee kärsimään nykytilanteesta todella paljon, ja tarvitaan myös liikkumista tuonne muualle päin — kansainväliset yritykset tarvitsevat lentoliikennettä ja muuta — ja on totta kai huomioitava tämä jatkossakin. Varmasti Finnair tulee paljon tästä kärsimään, mutta Suomi ei ole Suomi, jos täältä ei pääse liikkumaan, eli kyllä se on hirveän tärkeätä.
Me ollaan kaukainen pohjoinen maa. Me tarvitaan liikennettä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-08T14:43:38,2022-03-08T14:44:52,Hyväksytty,1.1
2022_21_10,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_11,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion täydennysesitys kattaa nimenomaisesti joukkoliikenteen tuen ja myöskin maakuntalentokenttien ostoliikenteen jatkumisen yhdeksän kuukauden ajalta. Valtiovarainvaliokunnassa olemme jo tätä ennakollisesti käsitelleet, jotta saadaan sitten tuo lisätalousarvio pikapikaa eteenpäin.
Mutta tässä kollegat ovat jo nostaneet esille tärkeitä huomioita. Elikkä tällä hetkellä polttoaineiden hinnat kallistuvat huimaa vauhtia, ja on aivan selvää, että esimerkiksi joukkoliikenteen tuki tulee varmasti tarpeeseen mutta varmaankin myös osoittautuu riittämättömäksi näillä hurjilla polttonesteitten korotushinnoilla, mitä tällä hetkellä nyt maailmalla on.
Tässä yhteydessä tietenkin toivoisi sitä, että hallitus tuon hallituskauden alussa tekemänsä korotuspäätöksen peruisi, koska sehän on korottanut porrastetusti joka ikinen vuosi tällä hallituskaudella polttonesteiden hintoja. Siinä mielessä voisi sanoa, että ymmärrän hyvin maailmanmarkkinahinnan siellä taustalla, mutta hallituksen ei kannattaisi sitten omalla politiikallaan enää olla kiristämässä hintoja tässä tilanteessa. Tällä hetkellä maailma näyttää hyvin toisenlaiselta kuin miltä se näytti silloin hallituskauden alussa, jolloin tämä hinnankorotus porrastetusti päätettiin.
Toinen asia, minkä nostan tässä yhteydessä esille, on maakuntalentokenttien ostoliikenteen turvaaminen. Sekin tulee tarpeeseen, ja varmasti siinäkin nähdään, että tuo 17 miljoonaa näillä lentopolttoaineen hinnankorotuksilla tuskin tulee riittämään. Tässä tietenkin nyt ennen kaikkea turvataan ostoliikenne, mikä ostetaan ulkomaisilta yhtiöiltä, mutta tässä yhteydessä ei voi väistää sitä pohdintaa, mitä tapahtuu meidän Finnairille, jonka koko strategialta tällä hetkellä tippuu pohja pois, kun otetaan huomioon se, että nuo Venäjän ylilennot Aasiaan loppuvat ja se on ollut se Finnairin strateginen etu. Siinä mielessä on ihan selvää, että vaikka nämä 17 miljoonaa jostakin syystä voitaisiin kääntää Finnairille, niin se ei tässä tilanteessa paljon lämmitä, vaan todellakin joudutaan hyvin radikaalisti miettimään, mitä tulevina aikoina sitten tehdään lentoyhtiön kanssa, joka kuitenkin juuri näinä aikoina varmasti osoittaa tarpeellisuutensa elikkä sen, että meillä on valtionomistusta ja siinä mielessä voimme olla turvaamassa myöskin näitä strategisia yhteyksiä.
Mutta maakuntalentokenttien osalta tietenkin olisi tärkeää, että tässäkin päästäisiin sitten jonkunlaiseen pidempiaikaiseen ratkaisuun: aina pala palalta tämän ostoliikenteen eteenpäin vieminen ei sinällänsä ole ikään kuin se kokonaiskuva, vaan tässä pitäisi pystyä näkemään suomalaisen lentoliikenteen ja maakuntalentokenttien tulevaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-08T14:44:53,2022-03-08T14:48:03,Hyväksytty,1.1
2022_21_12,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_13,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, vaikka tämä lisätalousarvio on kooltaan kohtalaisen pieni, se kuitenkin vaikutuksiltaan osuu oikeaan paikkaan. Valitettavasti vain tämä joukkoliikenteen tuki — niin kuin tässä esittelyssäkin sanottiin ja sanotaan täällä esityksessä, paperiversiossa — kohdistuu suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Valitettavasti maaseutuliikenteellehän siitä ei juurikaan ole hyötyä, koska siitä joukkoliikenteestä siellä suurin piirtein kaikki on purettu pois — tai isojen kuntakeskusten välillä vielä bussit ja linja-autot liikkuvat, muuta liikennettähän siellä ei ole. 
Sitä kutsutaksisysteemiä pitäisi kehittää edelleen. Valitettavasti nämä kilpailutukset on vain siellä tehty sillä tavalla... Se on ihan kummallinen se asetelma, kun esimerkiksi Kela-kyydeissäkin paikalliset taksit on heitetty pihalle kilpailutuksella. Kyllä kilpailutuksessa säännöt voidaan laatia niin, että kilpailun voittaa — vaikka joka ainoan kilpailun voittaa — vaikka ulkomainen toimija. Esimerkki jätekuljetuksesta, jos otetaan tämmöinen vertaus kilpailutuksista: kun jätteitä kuljetetaan ja kilpailutetaan, niin käytännössä Urbaser — taitaa olla espanjalainen yhtiö — voittaa kaikki kilpailut, ja rahat Suomesta menevät pois. Ja sama koskee näitä paikallisten maakuntakenttien lentoyhtiöiden kilpailutuksia. Siinäpä on ehdot viety sillä keinoin, että käytännössä ne rahat menevät aina ulkomaille. 
Arvoisa puhemies! Vetoan nyt arvoisiin kansanedustajiin, myös Finnairin päättäjiin: milloin tässä maassa ruvetaan ajattelemaan suomalaisilla aivoilla? Onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä. Me dumppaamme rahaa ulkomaille aivan sokeina ajattelematta sitten sitä, miten meidän sadoilla... — Tai jos oikein muistan, niin 600 miljoonaa euroa työnnettiin rahaa Finnairille tämän koronakriisin takia, että se pysyisi pystyssä. Mikä on kiitoksena? Maakuntakentillä, joita on kansalaisten verorahoilla tässä maassa kiitettävästi rakennettu ja ylläpidetty, ei sinivalkoisia siipiä ole näkynyt pitkään aikaan, ja palvelu on sitten sitä tasoa. Jos halutaan asiakkaille palvelua, se tarkoittaa sitä, että koneet kulkevat, aikataulut pitävät, palvelu on hyvää. Sitä valitettavasti ei noilla maakuntakentillä ole. Ihmiset yrittävät varmasti parhaansa, mutta jos siellä olisi suomalainen lentoyhtiö, Finnair, viemässä matkustajia vaikka Joensuusta Helsinkiin ja takaisin, niin olisihan se aivan eri statuksen asia kuin joku ulkomailta tuleva tilauslentoyhtiö, joka sekin hommansa osaa. 
Mutta milloin me, arvoisa puhemies, alamme tässä talossa ajatella suomalaisilla aivoilla? Tämä jatkuva ulkomaisen yritystoiminnan tukeminen ja sitä kautta tämän maan köyhdyttäminen pitää nyt loppua. Meillä on esillä semmoisia asioita tässä talossa lähiaikoina — energiapuolella esimerkiksi, arvoisa puhemies — ja kun olemme näillä nykyisillä päätöksillä, tällä ilmastohumpalla tukeneet pelkästään ulkomailta tulevaa energiaa ja enimmäkseen fossiilienergiaa, niin sekin tie on nyt lopussa näiden karmeiden Ukrainan tapahtumien jälkeen. Mutta toivon, että tässä talossa se suomalainen ajattelutapa vihdoin ja viimein pääsisi vallalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T14:48:03,2022-03-08T14:51:05,Hyväksytty,1.1
2022_21_14,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_15,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä esityksestä, täällä on erittäin tärkeitä asioita: ennen kaikkea kun ajattelen tuolta Tampereen suunnaltakin tulevana, kun mietitään vaikka joukkoliikennettä, mikä merkitys siinä oli, kun korona iski yhtäkkiä, että pystytään sitten vastaamaan näihin tarpeisiin ja saadaan yhteyksiä kuntoon. Myös se, että tässä nostetaan maaseudunkin yhteydet ja jo täällä mainitut maakuntalennot, on erityisen tärkeää. Ehkä täytyy olla tyytyväinen, että tämä summa on kuitenkin pieni, mikä tänään tässä päätetään, koska niin kuin tiedetään, hallitus varmaan jo kovaa vauhtia valmistelee tätä Ukrainan sotaan liittyvää lisätalousarviota, ja siellä sitten, kun aletaan puhumaan puolustusmäärärahoista, sisäisestä turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, nämä summat eivät taida ihan riittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-08T14:51:06,2022-03-08T14:51:55,Hyväksytty,1.1
2022_21_16,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_17,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maakuntalennot maakuntakentille olivat loppumassa 14.8. tänä syksynä, ja siellä maakunnissa ollaan todella oltu huolestuneita siitä, miten on näitten jatkon laita. Matkustajiahan koronan vuoksi ei varmasti ole ollut yhtä paljon kuin mitä olisi ollut ilman koronaa, ja tarkoitushan oli, että tässä ajassa nämä reitit olisivat liiketaloudellisesti kannattavia eikä valtion tarvitsisi niitä enää tukea. No, korona vaikutti sitten tähänkin, ja ne eivät sitten vielä ole ihan kannattavia, joten tein puhemiehelle kysymyksen 1. helmikuuta siitä, voitaisiinko näitä maakuntalentoja jatkaa vielä ja käynnistää se kilpailutus ajoissa, jotta ei tule sellaista taukoa niihin lentoihin. Ministeri Harakka vastasi minulle hyvin koukeroisen vastauksen, ja ymmärsin siitä vastauksesta, että tätä lisärahaa ei ole tulossa maakuntakentille. Sen vuoksi olenkin erittäin yllättynyt ja erittäin mielissäni, että nyt sitä oikeasti on tulossa ja lennot jatkuvat sinne ensi keväälle asti. Erittäin hyvä asia, tätä on erittäin paljon maakunnissa toivottu. Elikkä nyt voivat Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio ja Kokkola-Pietarsaari iloita siitä, että lennot jatkuvat sinne ensi keväälle.
Edustaja Hoskonen tuossa hyvin sanoi, että meidän pitäisi pyrkiä näissä kilpailutuksissa tekemään ne sillä tavalla, että me suosisimme niitä kotimaisia toimijoita, ja olen siinä aivan samaa mieltä. Nyt ainakin Kemi-Tornion—Kokkola-Pietarsaaren reitin lentää virolainen NyxAir. Ei mitään huonoa, hyvä palvelu on ja aikataulut jotenkuten sopivia, pienellä koneella lennetään. Muistaakseni syy siihen, miksi Finnair ei näitä reittejä voinut ottaa, olisi ollut se, että heillä ei ole tarpeeksi pieniä koneita. En tiedä, onko tämä tekosyy vai mikä on. Itse ajattelen, että kyllähän koneita aina voi hankkia, käytettyjä koneita, tarpeeksi pieniä, jotta voidaan sitten tehdä se tarpeeksi kannattavaksi. Finnair on kuitenkin suomalainen yhtiö, ja odotusarvona valtionyhtiöltä on, että se ensisijaisesti palvelee suomalaisia, joten kyllä minä olen pettynyt ja monet muut ovat pettynyt siihen, että Finnair lopetti nämä maakuntalennot siitä huolimatta, että eduskunnassa olemme satoja miljoonia sinne pumpanneet rahaa. Mutta kiitos näistä miljoonista, mitkä nyt tulivat maakuntakentille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-03-08T14:51:55,2022-03-08T14:54:30,Hyväksytty,1.1
2022_21_18,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_19,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen käyttö on korona-aikana vähentynyt merkittävästi, ja joukkoliikenteen järjestäjät ovat vaikeuksissa. Nyt lisätalousarviossa esitetty 30 miljoonan euron tuki on äärimmäisen tärkeä, jotta ei ajauduta joukkoliikenteen karsimiseen tai/ja lipun hintojen nostoon. Joukkoliikenteen merkitys hiilineutraalin Suomen rakentamisessa on olennainen, ja jos tätä palvelutasoa joudutaan karsimaan, lipun hinnat nousevat, niin yhä useampi ihminen joutuu valitsemaan yksityisautoilun, ja tämä on aivan päinvastainen suunta kuin toimet, joita tarvitaan.
Joukkoliikenneyrittäjien tilanteesta on kantautunut huolestuttavia uutisia. Muun muassa Pohjolan Liikenne lopettaa linja-autovuoronsa Länsi-Uudellamaalla kevään lopussa. Syyksi on mainittu koronapandemia ja matkustajamäärien vähentyminen. Toiminta on ollut tappiollista jo parin vuoden ajan. Helsingin seudun liikenne HSL on niin ikään kommentoinut tuen tarpeesta. HSL on hakenut yhteensä 150 miljoonan euron suuruista tukea tälle vuodelle, mutta valtion myöntämä tuki on ollut vain marginaalinen osa siitä. Eli on erittäin tärkeätä, että tätä tukea joukkoliikenteelle jatketaan.
Kokonaisuudessaan pandemian aikana valtio on tukenut joukkoliikennettä yhteensä 200  miljoonan euron tuilla vuonna 2020 ja viime vuonna 20 miljoonalla. Tässä esityksessä tosiaan on 30 miljoonaa tämmöiseen henkilöliikenteen ostoon suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteeseen ja harvaan asuttujen seutujen välttämättömimpien työ- ja koulu- ja asiointiyhteyksien turvaamiseen, ja tätä tukea on äärimmäisen tärkeä jatkaa. Hyvä, että tätä on luvattu tarkastella seuraavan lisätalousarvion yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-08T14:54:31,2022-03-08T14:56:32,Hyväksytty,1.1
2022_21_20,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Edustaja Koskela, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_21,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden ensimmäisen lisätalousarvion täydentävässä esityksessä ehdotetaan, kuten täällä on tullut julki, 17 miljoonaa euroa vuonna 21 käynnistetyn ostoliikenteen mukaisiin lentoyhteyksiin. Tämä määrärahalisäys on kannatettava, vaikka se rahoitetaankin kokonaan lisävelanotolla. Tuella siis rahoitettaisiin Kajaanin, Kemin, Kokkolan, Joensuun ja Jyväskylän lentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä olevia yhteyksiä. Tuen arvioidaan riittävän noin yhdeksäksi kuukaudeksi. 
Valitettavasti Satakunta on unohtunut maakuntalentojen määrärahoja suunniteltaessa. Satakunnan asukasluku vastaa noin neljää prosenttia koko Suomen väkiluvusta, mutta Satakunnan vienti on lähes kahdeksan prosenttia koko maan viennistä eli kaksinkertainen väkilukuun verrattuna. Vientimaakunnalle toimiva lentoliikenne on ensiarvoisen tärkeää. Satakunnan yrittäjille tehdyn kyselyn mukaan 86 prosenttia yrityksistä tarvitsee lentoliikennettä asiakas- ja myyntineuvottelutapaamisiin. Yrityksistä 75 prosenttia pitää lentoliikenteen merkitystä erittäin tärkeänä maakunnalle. Ilman lentoliikennettä elinkeinoelämä Satakunnassa uhkaa näivettyä. Tällaista viestiä on tullut maakunnan yrittäjiltä tuoreissa Satakunnan ja Rauman kauppakamarien, Satakuntaliiton ja Porin kaupungin kyselyssä.
Matkustajamäärät välillä Pori—Helsinki ovat romahtaneet koronan takia, se on tiedossa. Ennen koronaa helmikuussa 20 matkustajia oli melkein 1 500, kun nyt tammikuussa matkustajamäärä on 287. Tämä ei anna oikeaa kuvaa tulevasta, koska on oletettavaa, että matkustajamäärät nousevat koronan jälkeen vähintäänkin samalle tasolle kuin ennen koronaa. Siksi on tärkeää pitää Satakunnan maakuntalennot elinvoimaisina.
Arvoisa puhemies! Toivonkin, että jatkossa huomioidaan Porin lentokentän merkitys koko Suomen taloudelle ja varmistetaan samalla, että reittiliikenne välillä Pori—Helsinki jatkuu myös vuoden 2023 alusta lähtien. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-03-08T14:56:33,2022-03-08T14:58:40,Hyväksytty,1.1
2022_21_22,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_23,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä täydentävässä lisätalousarviossa on liikennetukea koskien maakuntien lentoliikennöintiä, ja kiitän hallitusta näistä.
Mutta mitä tulee maatalouteen, esillä on ainoastaan siirto maatilatalouden kehittämisrahastoon. Nyt alkaa olla todella kiire, kun viljelijät pohtivat, kannattaako mitään kylvää tänä keväänä. Jo tässä vaiheessa on aivan selvää, että sotatoimet Ukrainan maaperällä tulevat nostamaan ruoan hintaa kaikkialla. Sota väistämättä heikentää Ukrainan maataloutta ja voi vaikeuttaa ruoan vientiä myös Venäjältä sekä synnyttää keinottelua, mikä entisestään nostaa viljan hintaa. Eniten tilanteessa tulevat kärsimään köyhimmät ja haavoittuvimmat ihmiset kehittyvissä maissa, mutta mekään täällä Suomessa emme välty elintarvikkeiden ja energian hinnan voimakkaalta nousulta.
Arvoisa puhemies! EU:n yhteinen maatalouspolitiikka luotiin aikanaan tehostamaan Euroopan alkeellista maataloutta toisen maailmansodan jälkeisessä elintarvikepulassa. Nyt edessämme voi olla vastaavia aikoja ja maatalouspolitiikan prioriteetit pitää miettiä uusiksi. Tilat on nyt pidettävä pystyssä hinnalla millä hyvänsä ensi kesään asti. Ensi kesän sato voi olla Suomen historian tärkein sitten toisen maailmansodan. Tuoko hallitus pian uuden lisätalousarvioesityksen, jossa maatilojen ahdinko huomioidaan? Toivottavasti maanviljely ammattina viimein saisi ansaitsemansa kunnianpalautuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-08T14:58:41,2022-03-08T15:00:39,Hyväksytty,1.1
2022_21_24,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_25,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on aiemmin linjannut, että tietyt koronaan liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina, ja nyt kun käsittelemme lisätalousarvion täydentämistä, on tärkeää huomata, mikä koronan vaikutus on ollut myös joukkoliikenteeseen. Täydennys on yhteensä 47 miljoonaa euroa, ja se on suunnattu sekä maakuntalentoihin että joukkoliikenteen tukemiseen. Tästä 30 miljoonaa euroa on suunnattu suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen, ja haluan puhua erityisesti siitä ja sen tarpeesta.
Kiitän hallitusta, että myös joukkoliikennettä nyt tuetaan. On todellakin tarpeellista tukea suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lipputulomenetyksiä ja turvata lisäksi harvaan asutuilla seuduilla välttämättömimmät työ-, koulu- ja asiointiyhteydet myös pandemiatilanteessa ja sen aiheuttamassa taloudellisessa menetyksessä. Joulukuussa 21 voimaan tulleet koronarajoitukset ja etätyösuositus vaikuttavat edelleen vahvasti joukkoliikenteessä siten, että matkustajamäärät ovat pysyneet alhaisemmalla tasolla kuin normaalisti. Matkustajamäärät saattavat jäädä vuoden 2019 tasoa merkittävästi alemmalle tasolle myös vuonna 22. 
Lisärahoituksella tuetaan kaupunkiseutujen ja ely-keskusten mahdollisuuksia järjestää joukkoliikennettä poikkeusoloissa ja sen jälkeen ja ylläpitää palvelutasoa. Laskeneet matkustajamäärät ovat vaikuttaneet joukkoliikenteen lipputuloihin, mikä puolestaan on kasvattanut kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisten talouden alijäämää. Lipputulojen osuus joukkoliikenteen kokonaiskustannuksista vaihtelee, mutta kaupunkiseuduilla se on noin puolet. Suurimmat lipputulomenetykset pandemian aikana ovat olleet käytännössä suurissa kaupungeissa. 
Lisätuella helpotetaan koronasta aiheutuvaa taloudellista rasitetta suurille ja keskisuurille kaupungeille, ja se tulee todella tarpeeseen. Myöhemmissä lisätalousarvioissa arvioidaan mahdollista pidemmän aikavälin lisätuen tarvetta, ja on erittäin tärkeää, että asiaan tullaan palaamaan, sillä mikäli emme tue joukkoliikennettä, emme tule saavuttamaan myöskään tavoitteitamme autoilun vähentämisestä täällä ruuhka-Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-03-08T15:00:39,2022-03-08T15:03:10,Hyväksytty,1.1
2022_21_26,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_27,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronan vaikutus joukkoliikenteen rahoituksen kestävyyteen on ollut aivan ilmeinen. Lipputulot ovat romahtaneet, ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSL on ajautunut suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Tässä lisätalousarviossa myönnetty 30 miljoonan suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeminen tulee todella suureen tarpeeseen, ja on hyvä sanoa, että joukkoliikenteen ahdinko olisi huomattavasti syvempi tällä hetkellä, jos Marinin hallitus ei olisi jo aiemmin kiinnittänyt tähän huomiota ja myöntänyt jo aiemmin rahaa joukkoliikenteen tukemiseen. 
Tässä lisätalousarviossa myönnetty tuki vähentää edellisen tuen tavoin painetta lipunhintojen korotuksille tai palveluverkon karsimiselle, sekin on nimittäin todella huono vaihtoehto. On tärkeä huomioida, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla joukkoliikenteen käyttäjien joukossa on sellaisia työmatkalaisia, jotka eivät kertakaikkisesti selviäisi ilman sitä; heillä ei ole mahdollisuutta hankkia autoa eikä kaikkina vuodenaikoina voi polkupyörän selkäänkään hypätä. Monet tällaiset työmatkalaiset ovat hoito- ja hoiva-alan ammattilaisia, lisäksi on paljon eläkeläisiä, ja esimerkiksi koululaiset eivät tulisi toimeen ilman toimivaa joukkoliikennettä, ja tämän vuoksi lippujen hintojen pitäminen matalalla on aivan erityisen tärkeää. Etenkin näillä ryhmillä se vaikuttaa saman tien joko lapsen perheen talouteen, eläkeläisen talouteen tai näiden työssäkäyvien, yhteiskunnan kannalta hyvin strategisissa paikoissa työskentelevien ihmisten talouteen. 
Tähän loppuun vielä haluan todeta sen, että on aivan erinomaista, että Helsingin seudun joukkoliikenne on tehnyt viime viikolla päätöksen siitä, että Ukrainan passilla pääsee matkustamaan kaikkialla HSL:n alueella maksutta. Vastaavanlaisen päätöksen on tehnyt myöskin VR, ja nyt toivoisin kovasti, että myöskin Finnair pystyisi tekemään vastaavan päätöksen niin, että täällä kotimaan lennoilla — kotimaan lennoilla — ukrainalaiset, jotka saapuvat vaikkapa Helsinki—Vantaalle tai tulevat Tallinnan-lautalla ja joiden pitää päästä jonnekin pidemmälle Suomeen, jossa mahdollisesti asuu sukulaisia, ystäviä tai avunantajia, voisivat nousta Finnairin lennolle täällä kotimaassa Ukrainan passilla ja tällä tavalla saisimme tuettua tätä heidän asiaansa. — Kiitos puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-03-08T15:03:10,2022-03-08T15:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_21_28,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_29,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta ja valtiovarainministeriä ansiokkaasta lisätalousarvioesityksestä: 47 miljoonaa euroa, ja se kohdistetaan, niin kuin tässä aikaisemmat puheenvuorot ovat jo tuoneet ilmi, niin, että 17 miljoonaa maakuntalentoihin ja se 30 miljoonaa joukkoliikenteen tukemiseksi. Haluan vielä kiittää, että näinkin nopeasti tämä lisätalousarvio näitten maakuntalentojen turvaamiseksi tuli. Nimittäin matkailuyrittäjät, yrittäjät ja myös maailmanmatkaajat ovat muistuttaneet, että kun eletään pohjoisessa Suomessa, niin maakuntakentiltä lähtevät lennot takaavat sen saavutettavuuden kolmeen tuntiin tänne pääkaupunkiseudulle, ja tämä on ensiarvoisen tärkeää, että se tällä tuella nyt mahdollistetaan tämän vuoden loppuun. Mutta sitten myös jatkoa ajatellen tulee huolehtia siitä, että lentoliikenne kulkee maakuntiin. 
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja. Edustaja Östman toi maatalouden kannattavuuskriisin esille, ja toivon, että tämä huomioidaan sitten myös seuraavissa lisätalousarvioesityksissä. 
Tässä lisätalousarvioesityksessä joukkoliikenteen tuki on tärkeä isoille kaupungeille, mutta haluan muistuttaa siitä, että harvaan asutulla maaseudulla se oman auton käyttö on tärkeää, se on jopa elinehto. Yksityisautoilua tarvitaan, koska pitää päästä töihin myös niiltä alueilta, missä se joukkoliikenne ei kulje. 
Nytten kun katsomme tätä maailmanpoliittista tilannetta, niin se vaikuttaa sitten noihin pumppuhintoihin, polttoaineen hintoihin, ja kun alkaa kipukynnys ylittymään yli kahden euron osalta, niin totta kai se vaikuttaa monen suomalaisen kukkaroon, monen suomalaisen omaa autoa käyttävän ihmisen taloudelliseen tilanteeseen. Totta kai hallitus on tehnyt jo toimenpiteitä. Siitä kiitän, että luodaan mahdollisuuksia käydä töissä omalla autolla, mutta nyt jos polttoaineitten hinnat vielä entisestään nousevat, niin toivoisin, että tähänkin puututaan nopeasti. 
Mutta tästä lisätalousarvioesityksestä vielä kerran kiitos hallitukselle. Tämä on tärkeä, ja hyvä, että se tuli näin nopeasti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T15:05:52,2022-03-08T15:08:26,Hyväksytty,1.1
2022_21_30,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_31,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarviota täydentävä esitys on todellakin tärkeä ja tulee tarpeeseen. Tällähän vastataan koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen liittyviin tarpeisiin ja turvataan myöskin maakuntalentoyhteyksiä.
Maakuntalentokentät ovat Suomelle erinomaisen tärkeitä kenttiä, ja itse toivon, että meillä Suomessa huomataan tässä tilanteessa lentokenttien — nimenomaan maakuntalentokenttien, miksei tietysti Helsinki—Vantaankin — tärkeys, ja se voi olla meille avain tulevaisuudessa isoon joukkoliikenteeseen myöskin täällä maan sisällä, jotta ei olla pelkästään maanteiden ja rautateiden varassa. Ruotsissa ja Norjassa on maakuntakenttiä hyödynnetty paljon enemmän, ja itse uskon, että kun lentokoneiden polttoaineet kehittyvät ja mennään sähköisiin lentokoneisiin, niin maakuntalentokenttien arvo nousee myöskin tulevaisuudessa entistä enemmän.
Myöskin parlamentaarisessa Liikenne 12 ‑työryhmässä noteerattiin nimenomaan maakuntalentokentät ja myöskin maakuntalennot ja niiden tärkeys, ja on erinomainen asia, että nyt tässä lisätalousarviota täydentävässä esityksessäkin huomioidaan tämä asia. Suomessa on linjattu liikennepoliittisesti, että koko maasta pitää olla noin kolmessa tunnissa saavutettavissa tämä pääkaupunkiseutu, ja sen takia myöskin lentoyhteydet ovat tärkeitä. 
Myöskin joukkoliikenne on tässä korona-aikana kaiken kaikkiaan ollut todella vaikeuksissa, ja sen takia on tärkeää, että tämä summa, mikä nyt tulee, ei jakaannu pelkästään pääkaupunkiseudulle ja suurille kaupungeille vaan myöskin koko Suomeen. Kyllä koko Suomessa joukkoliikenne on ollut isojen haasteiden kynnyksellä ja vaikeuksissa, ja myöskin bussiyhtiöt ovat olleet todella vaikeuksissa ja joutuneet kärsimään koronatilanteesta. Sen takia tämä on erittäin tärkeä asia, että nytten myöskin joukkoliikenteeseen saadaan tukea.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan vielä nostaa tämän Finnairin tilanteen itsekin esille. Tähän asiaan toivottavasti myöskin täällä eduskunnassa palataan. Finnairin tilanne tulee tässä vaikeassa maailmantilanteessa olemaan todella vaikea, ja myöskin siihen tulee panostaa, että Finnair on elinvoimainen yhtiö tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-03-08T15:08:26,2022-03-08T15:11:26,Hyväksytty,1.1
2022_21_32,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_33,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion täydentäminen on tietenkin perusteltua näistä syistä, että koronan aiheuttamia kuluja korvataan, kuten täällä on esitetty. Mutta tähän kyllä sisältyy kolme seikkaa, jotka aiheuttavat myös turhautumista.
Jos mietitään vaikka aikaa: Tämä on saatu aika kiireellä tänne, mistä kiitos sinänsä, mutta jatkuvasti tämä talo toimii käytännössä kaksi askelta jäljessä. Tietenkin maailma on muuttunut merkittävästi jo viime aikoinakin, se on tietenkin valitettavaa, ja kaikkeen ei tietenkään pystytä reagoimaan, mutta tämä tuntuu jälleen kerran tulevan hieman liian myöhään.
Toisena seikkana myös tässä edistetään joka tapauksessa myös ideologisia aiheita. Täällä on kauniisti puhuttu, kuinka joukkoliikenne tarvitsee nyt tukea, ja näin se varmasti onkin, mutta toisaalta näissä samoissa puheissa on mainittu myös ideologisia tavoitteita, minkä vuoksi tätä on perusteltua tukea. Tosiasia on, että kun mietitään vaikka HSL:ää, joka on mainittu täällä, ja vaikka Föliä Turun seudulla, niin nämä ovat kunnallisia himmeleitä, hyvin tarpeellisia, sitä en kiistä, mutta kyllähän tämä tuntuu tällaiselta oravanpyörältä, että milloin rahaa annetaan julkisella puolella kuntien toiminnasta ja milloin sitten täältä haetaan lisärahaa. Kyllä tätä kokonaisuutta olisi jossakin vaiheessa myös perusteltua miettiä.
Mitä sitten tulee näihin maakuntakenttiin, tässä vaiheessa tuki on varmastikin erittäin tarpeellista, ja kuten täällä on mainittu, Finnairiin kohdistuneiden paineiden vuoksi tähän tuskin tullaan jäämään. Kuitenkin hieman ihmettelen sitä, että vaikka täällä mainittu Satakunnan Porin lentokenttä tästä puuttuu, samoin vaikka Turku ja Pirkkala ovat jääneet tämän ulkopuolelle. Ymmärrän, että nämä pienemmät kentät ovat ennestään yhä subventoinnin piirissä, mutta hieman ehkä tasapuolisuutta tässä logistisessa tilanteessa myös peräänkuuluttaisin.
Palataan vielä hetkeksi joukkoliikenteen piiriin. Tämä siis kohdistuu pääosin kuitenkin kaupunkikeskustoihin, kaupunkiseutuihin. Kyllä se viesti, mitä nyt tällä hetkellä kansalaisilta tulee, liittyy aika lailla energiaan ja polttonesteisiin, ja olisi kyllä tässä vaiheessa ensiarvoisen tärkeää, ettei nyt jätetä tätä puolitiehen ja keskitytä vain joukkoliikenteeseen, vaan tehdään tuntuvia panostuksia myös yksityiseen liikkumiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-08T15:11:26,2022-03-08T15:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_21_34,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_35,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maakuntalentojen turvaaminen on tärkeää muun muassa maakuntien elinkeinoelämän ja matkailun toimintaedellytysten varmistamiseksi, ja siksi tämä lisätalousarvio on välttämätön. Lentoliikenne on myös alueen vetovoiman kannalta tärkeää. Koronapandemia jatkuu edelleen, eikä lentoliikenne ole palautunut vielä entiselleen, ja siksi markkinaehtoinen toiminta ei ole vielä realistinen vaihtoehto lähiaikoinakaan. Lentoliikenteen loppuminen olisi maakuntien osalta katastrofaalista monestakin syystä ja monella tavalla. Toivotaan, että tilanne matkustamisen osalta normalisoituu ennen koronaa olevaan aikaan mahdollisimman pian ja päästään takaisin markkinaehtoiseen toimintaan. Maakunnat ja kunnat tekevät varmasti kaikkensa tämän asian edistämiseksi.
Arvoisa puhemies! Toki polttoainekustannusten nousu tulee asettamaan uusia ja isoja haasteita myös lentoliikenteelle, ja siksi meidän pitäisi pystyä jo nyt ennakoimaan näitä haasteita ja luomaan erilaisia skenaarioita ja vaihtoehtoisia toimintatapoja.
Ja ihan lopuksi, puhemies: Finnairin tulevaisuuden varmistamiseksi meidän on yhdessä löydettävä ratkaisut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-08T15:14:29,2022-03-08T15:16:00,Hyväksytty,1.1
2022_21_36,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_37,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme nopeasti ajautuneet siihen tilanteeseen, että meillä on monia todella perustavaa laatua olevia kysymyksiä sylissämme: energiakysymykset, ruoka, asuminen, puolustus, liikenne. Näihin tarvitaan nyt ennennäkemättömiä panostuksia — sellaisia, jotka yllättävät meidät tällä hetkellä. Me kaikki täällä, jotka olemme syntyneet toisen maailmansodan jälkeen, olemme tottuneet siihen, että 75 vuoden aikana vain parina kolmena vuonna bruttokansantuote on merkittävästi alentunut tässä maassa. Aina olemme saaneet jakaa kasvua, mutta nyt meillä on ehkä se tilanne, että joudumme etsimään rahoitusta. Tietysti koronan takia on jouduttu etsimään rahoitusta ylenmääräisellä velanotolla, ja se saattaa jatkua.
Siitä huolimatta, että tilanne on tämä, meidän on huolehdittava puolustuksesta ja siitä, että kansalla on ruokaa, eli maataloudesta. Se on suuressa ahdingossa tällä hetkellä, ja ahdinko syvenee päivä päivältä: puhutaan jopa kolmasosan pelloista jäämisestä kylvämättä tänä keväänä Suomessa. Samanaikaisesti Venäjällä ja Ukrainassa ei pystytä tuottamaan viljaa. Ne ovat valtavia vilja-aittoja koko maapallolle. Sitä ei pystytä tuottamaan tarvetta vastaavasti. Me olemme todella vakavan asian edessä.
Energian hinta on tietysti yksi iso kysymys ja saatavuus myös.
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarvion täydennyksessä ovat nyt kuitenkin nämä liikenneasiat esillä, ja kiitos siitä, että hallitus on toiminut tässä — ei varsinaisessa lisätalousarviossa vaan sen täydennyksessä — ja ottanut nämä asiat esille. Ne ovat todella tärkeitä. Esimerkiksi meillä Jyväskylässä on nyt jo nähtävissä, että kun lentoliikenne on ollut erittäin heikkoa, niin siellä toimivat isot yhtiöt ovat siirtäneet toimintojaan pääkaupunkiseudulle. Se on epätervettä kehitystä. Tähän pitää iskeä niin, että näin ei tapahdu, ja se edellyttää lentoliikenteen turvaamista niin, että jatkolennoille päästään, mutta myös ihan sisäiseen tarpeeseen. Siksi on todella tärkeää, että tämä 17 miljoonaa on tässä sisällä. Valitettavasti on nyt todettava, että se tuskin riittää edes yhdeksään kuukauteen näillä hinnoilla ja kustannustasolla, mikä meillä on, mutta on tärkeää, että näin kuitenkin tapahtuu.
Arvoisa puhemies! On myös ikävää, että Finnair on muuttunut palveluyhtiöstä varsinaiseksi bisnesyhtiöksi ja se on unohtanut kotimaan, mutta ehkä sille tielle ei enää voida palata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-08T15:16:01,2022-03-08T15:19:10,Hyväksytty,1.1
2022_21_38,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_39,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on lisäämässä lisätalousarviossa 17 miljoonaa euroa ostoliikenteen jatkamiseksi Joensuun, Jyväskylän, Kajaaniin, Kemin ja Kokkolan lentokentillä. Porin kaupunki on sille myönnetyn julkisen palveluvelvoitteen nojalla kilpailuttanut Pori—Helsinki-reittiliikenteen, ja vuosittain Porin kaupunginvaltuusto on myöntänyt talousarviossa tarkoitukseen noin kolme miljoonaa euroa, yhteensä koko sopimuskaudella yli 11 miljoonaa.
Satakunnan osuus Suomen viennistä on lähes kahdeksan prosenttia väestöosuuden ollessa noin neljä prosenttia. Väkilukuun suhteutettuna Satakunnan osuus Suomen viennistä on maamme kärkiluokkaa, ja jos Satakunta voi hyvin, niin myös Suomi voi hyvin. 
Arvoisa puhemies! Lentoliikenteen merkitys on Satakunnan elinkeinoelämälle kiistaton, ja onkin käsittämätöntä, että edelleenkään hallitus ei huomioi Satakunnan lentoliikennettä muita maakuntakenttiä tukiessaan. Tämä ei ole tasa-arvoista eikä oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-03-08T15:19:10,2022-03-08T15:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_21_40,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_41,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn kiitoksiin hallituksen ja ministereitten suuntaan tästä lisätalousarvion täydentävästä osasta. — Nuo asiat, mitkä edustaja Kankaanniemi nosti esille, nämä energiaan ja maatalouden kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvät asiat, ovat tärkeitä. Niitähän käsitellään tällä hetkellä useassa valiokunnassa, ja sieltä on kieltämättä tulossa haasteita.
Lentoliikenteeseen liittyen — puhun nyt Kainuun tilanteesta, koska sieltä ei kolmessa tunnissa millään muulla pääse kuin lentämällä — oletettavaa oli, että me pääsisimme markkinaehtoiseen liikenteeseen nyt tämän elokuuhun saakka olevan tuen toimin, mutta tässä kriisitilanteessa — ennen kaikkea ehkä omikroni tässä koronan osalta, ja sitten myös ehkä Ukrainan kriisi vielä on lisännyt sitä — näyttää, että ne matkustajamäärät, mitkä olivat jo kohoamassa, ovat menossa nyt alaspäin. Sen takia ovat maakunnat hyvin aktiivisia olleet sitten valtiovallan suuntaan, että jonkinlaista tukea tulisi saada. Jos nyt elokuussa katkeaa tämä lentoliikenne, niin kuin se todennäköistä on, koska se vaatii uuden kilpailutuksen, niin arvio on, että siellä on kaksi kolme kuukautta semmoista aikaa, että ei lennetä. Ja se on loppuvuosi, se on erittäin tärkeätä aikaa yrityksille, matkailulle ja kaikelle muulle. Olisin ministeriltä kysynyt — mutta hän ei nyt olosuhteisiin liittyen ole paikalla: millä tavalla olisi mahdollista EU:n kanssa neuvotella tätä, ettei tarvitsisi viedä kilpailutukseen tämmöisessä kriisitilanteessa? [Petri Huru: Hyvä kysymys!] Mielestäni tämä olisi hyvä selvittää, niin että pystyttäisiin nyt sitten esimerkiksi tämän nykyisen DATin kanssa, mikä toimii meillä Kajaanissa, tekemään välittömästi siihen jatko, ja se mahdollistaisi sitten tällä tuella sen liikenteen.
Se tarkoittaa tulevaisuudessa myös sitä, että markkinaehtoiseen liikenteeseen meidän on jollakin aikavälillä sitten kumminkin päästävä. Ei voi olla niin, että veronmaksajien rahoilla tuetaan tiettyjen matkustajien lentoja. Nyt ollaan raideliikennettä kehittämässä, ja toivotaan, että myös sille puolelle saadaan nyt sitten matkustajavirtaa. Niin kuin joukkoliikenteenkin osalta näyttää, tukia sielläkin tarvitaan. 
Katsotaan nyt, kuinka tämä tästä menee, mutta ei hyvältä näytä, siis kaiken kaikkiaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-03-08T15:20:26,2022-03-08T15:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_21_42,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_43,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustajat Piirainen ja Huru käyttivät erinomaisia puheenvuoroja. Tätä kokonaisuutta ajatellen se, mitä meidän maakuntakenttien osalta voitaisiin tehdä, on, että toki me olemme nyt jo olleet varaamassa sähkölentokoneita, ja näkisinkin justiin, että pienten matkalentojen tai sanotaan nyt 40 minuutin—tunnin aikavälillä olevien lentoyhteyksien osalta meillä on jo heti valmiudet pitää maakuntakenttiä hyvin toimivina niin, että ne voivat tuottaa ympäristöystävällisesti sitä maakunnalle erittäin tärkeää vientiteollisuuden potentiaalia. Me tarvitaan niitä matkustajavirtoja. Kuten edustaja Huru tuossa sanoi, niin Satakunta väestöpohjaltaan on noin neljä prosenttia, mutta me Satakunnassa tuotamme tälle kansantaloudelle seitsemän prosenttia kaikesta vientitulosta, lähes kahdeksan prosenttia.
Minun mielestäni on pakko sanoa nyt, vaikka olen hallituspuolueen kansanedustaja, että jossain meillä on puusilmä, kun me emme osaa katsoa, [Petri Huru: Juuri näin! Rehellistä puhetta!] mihinkä sijoittaa rahaa silloin, kun se tuottaa koko kansantaloudelle hyvää. Siinä mielessä haluaisin olla siinä rintamassa, joka huutaa ääneen, että me tarvitsemme kansantalouden ja ympäristöteknologian kannalta tärkeitten alueitten edespäinviemistä. Ei pidä unohtaa, että tällä hetkellä Satakunnassa on ympäristöteknologian kannalta kaikkein kehittyvin akkuteknologiaklusteri, ja jos emme näe näitä yhtäläisyyksiä, että meidän vienti, kansainväliset yhteydet, se vihreä siirtymä, edellyttää meiltä kansainvälisiä kontakteja, niin olemme sitten lentoliikenteen osalta sulkemassa pois Satakuntaa siltä kartalta, joka itse asiassa kaipaa ja edellyttää henkilökohtaisia suhteita liiketalouden hoitamiseksi.
Tuntuu käsittämättömältä, ettemme uskalla sanoa sitä ääneen — no minä nyt sanon, en tiedä osaanko jäsenellä sitä ihan oikein. Minua ei lohduta se, jos meille sanotaan, että kun Satakunta sai digiratahankkeen, niin teidän pitää olla tyytyväisiä liikenteen uudistamisen osalta. Se on koko maata käsittävä hanke, jolla pyritään raideliikenteen kehittämiseen niin, että meillä toiminnat ovat hyvin tehokkaita ja sitä kautta me mahdollistetaan radankäytön parempi hyödyntäminen ja voimme liikkuvuutta lisätä. Me emme Porista pääse, vaikka kuinka nopeita junia olisi, tunnissa kuitenkaan Helsinkiin, emmekä edes kolmessa tunnissa. [Petri Huru: Juuri näin!] Toivoisin, arvoisa puhemies, harkintaa ja päätöksiä. [Petri Huru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-08T15:23:16,2022-03-08T15:26:35,Hyväksytty,1.1
2022_21_44,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_45,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin osaltani kiitän hallitusta siitä, että se on tässä täydentävässä lisätalousarvioesityksessä turvannut maakuntien elinvoiman ja kasvun kannalta aivan keskeiset ja elintärkeät maakuntalennot. Keski-Suomen ja Jyväskylän osalta tämä on luonnollisesti erinomainen uutinen.
Täällä on käytetty paljon erinomaisia puheenvuoroja, enkä käy niitä kaikkia tässä toistamaan, mutta yhdyn erityisesti edustaja Piiraisen esittämiin näkemyksiin ja nostan esille osaltani myös nämä interline-sopimukset. Oma paikallinen esimerkkini: Jyväskylästä jopa 90 prosenttia lentoliikenteestä suuntautuu kansainvälisille jatkolennoille. Nämä interline-sopimukset ovat aivan keskeisessä merkityksessä siinä, millä tavoin ihmisten matkustaminen ja seuraaville jatkolennoille ehtiminen on ylipäätään mahdollista. Kyllä matkatavaroiden täytyy kulkea sujuvasti ja jouhevasti. Ja kyllä tässä nyt todella Finnairin puoleen on käännyttävä siltä osin, että kun näitä operaattoreita jatkossa kilpailutetaan, niin kiinnitettäisiin erityistä huomiota siihen, että nämä interline-sopimukset olisi mahdollista solmia näiden operaattoreiden kanssa.
Ja kyllä täytyy vielä tähän loppuun todeta se, että ottaen nyt huomioon tämä maailmanpoliittinen tilanne ja ne epävarmuudet, jotka siihen kaikkinensa liittyvät, ja tietenkin sitten tämän pandemiatilanteen rauhoittuminen, niin kyllä nämä tietyt yksityiskohdat ovat aivan niitä keskeisiä tekijöitä, jotka osaltaan vaikuttavat sitten siihen, millä tavalla markkinaehtoiseen lentoliikenteeseen palautuminen on ylipäätään mahdollista.
Kiitän tästä erinomaisesta lisätalousarvioesityksen täydentämisestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-03-08T15:26:36,2022-03-08T15:28:47,Hyväksytty,1.1
2022_21_46,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Pystyn vielä myöntämään tässä vaiheessa keskusteluun varatun ajan puitteissa seuraavat kaksi puheenvuoropyyntöä: edustajat Peltokangas ja Piirainen. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_47,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä kohtaa yhdyn myöskin hyvään keskusteluun ja kiitän omalta osaltani. Keski-Pohjanmaa—Kokkola, Kruunupyy—Kokkola-lentoyhteys kiittää lisätalousarviosta. Täällä on erinomaisia puheenvuoroja pidetty nimenomaan tästä kokonaisuudesta. Itse kiinnittäisin huomiota... — Totta kai otan kopin myöskin ja lämpimästi kuuntelin tässä Satakunnan miesten puheet ja olen samaa mieltä, että kokonaisuus ja tasavertaisuus on aina hyvä ottaa huomioon. Uskon kuitenkin, että varmastikin lähitulevaisuudessa tämäkin toive toteutunee.
Kokonaisuutena sen verran, että jos me ajatellaan... Tässä tuli erittäin hyvä huomio näistä jatkolennoista elikkä interline-kuviosta. Se on ollut sellainen ongelma, jota tällä hetkellä pähkäillään varsinkin Keski-Pohjanmaalla. Jokainen tietää, että Keski-Pohjanmaa ja se Rannikko-Pohjanmaan alue on Suomen kärki viennissä, ja siinä on ollut asiakasvirtojen kanssa ongelmia, koska jatkolennot ovat olleet probleema. Meillä siellä teollisuus, no en nyt varsinaisesti sano, että kärsii, mutta jokainen ymmärtää sen, että jos asiakasvirran on vaikeaa kulkea näiden jatkolentojen takia, niin kyllä silloin se bisneskin siellä pikkaisen ottaa siipeensä. Elikkä toivoisin tähän jonkinnäköistä keskustelua ilman muuta Finnairin kanssa, miten tulevaisuudessa saadaan tämä asia kuntoon kaikilta osin.
Lisätalousarvion osalta sen verran mainitsen toiveena, että toivon, että hallituksella on jo nyt pöydällä täällä salissakin kuultu maatalouden hätä. Elikkä sinne olisi hyvä lähteä nyt kohdentamaan myöskin sitä tukea. Sieltä tulee yhteydenottoja varmasti meille kaikille edustajille tänne saliin joka päivä, ja toivon, että tämä otettaisiin yhteiseksi huoleksi välittömästi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-08T15:28:56,2022-03-08T15:31:04,Hyväksytty,1.1
2022_21_48,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_49,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tulikin jo tämä interline esille, minkä ensimmäisessä puheenvuorossani unohdin ottaa esille. Se on erittäin tärkeä. Tällä hetkellä tällä Kajaanista toimivalla lentoyhtiöllä on interline, elikkä se toimii. Sen takia olisi tärkeää, että ei tarvitsisi tätä kilpailutustilannetta käydä uudestaan, jotta se jatko voisi mennä suoraan ja sitten tämä interline olisi toiminnassa ja kävisi sillä tavalla, että jatkoyhteydet olisivat hyvät ja toiminta olisi sujuvaa. Tietääkseni tällä hetkellä Joensuusta ei toimi operaattori, eli sillä ei ole interlinea ja se vaikeuttaa heidän kulkemistaan. — Mutta kiitos, puheenjohtaja, ei muuta tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-03-08T15:31:04,2022-03-08T15:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_21_50,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_51,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioesityksen (HE 2/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin maakuntalentoihin liittyen halusin vielä tähän loppuun vain sanoa sen, puhemies, että matkailuyrittäjien suunnalta on tullut voimakasta viestiä tämän suhteen, että lentoliikenne on turvattava maakuntiin. Totta kai tämä maailmanpoliittinen, turvallisuuspoliittinen tilanne on tuonut esille myös sen, että nyt moni matkanjärjestäjä miettii, onko Suomi turvallinen maa.
Puhemies! Haluan sen vielä tässä tuoda esille, että Suomi on turvallinen maa kesä- ja talvimatkailuun myös jatkossakin. Ja olen tyytyväinen tähän hallituksen ansiokkaaseen lisätalousarvioesitykseen sen suhteen, että kun nämä maakuntalennot turvataan, niin nyt myös matkanjärjestäjät pystyvät hyvällä mielin ensi talven sesonkeihin myymään matkailupaketteja.
Puhemies! Tässä lyhyt kommentti tähän vielä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T15:32:04,2022-03-08T15:32:59,Hyväksytty,1.1
2022_21_52,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_21_53,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme yksi hallituskauden kauaskantoisimmista esityksistä, esitys uudeksi ilmastolaiksi. Niin Euroopassa kuin Suomessakin monet ovat joutuneet viimeisten viikkojen aikana pohtimaan uudelleen asemoitumistaan siihen, miten energia tulevaisuudessa tuotetaan. Ukrainan sota on tuonut näkyväksi sen, että ilmastopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa ei voi käsitellä täysin erillisinä asioina. Nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista on sekä ilmasto- että turvallisuuspolitiikkaa. Uusi ilmastolaki on fossiilittoman hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi.
Ilmastolaki on Suomen ilmastotyön perusta, ja sen kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Ilmastolaki antaa myös yrityksille vahvan signaalin ja varmuuden siitä, että tässä maassa kannattaa aina investoida puhtaisiin ratkaisuihin ja tulevaisuuden kasvu ja hyvinvointi tulevat löytymään näistä. Olen erityisen ylpeä siitä, että ilmastolain laatimisessa on tehty vahvaa yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja laissa asetettavat tavoitteet perustuvat tieteen suosituksiin. Lakiuudistuksessa on myös poikkeuksellisen paljon panostettu kansalaisten, erityisesti lasten, nuorten ja saamelaisten, kuulemiseen.
Arvoisa puhemies! Ilmastolain uudet päästövähennystavoitteet perustuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin. Vuodelle 2030 asetetaan 60 prosentin päästövähennystavoite, vuodelle 2040 puolestaan 80 prosentin ja vuodelle 2050 taas 90 prosentin tavoite pyrkien 95 prosenttiin. Päästövähennystavoitteiden lisäksi lakiin tulee uutena nielujen vahvistamisen tavoite. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on linjassa uusien päästövähennystavoitteiden kanssa niin, että vuonna 2035 nielut ja päästöt ovat yhtä suuria. Hiilineutraaliuden jälkeen tavoittelemme hiilinegatiivisuutta eli sitä, että nielumme ovat päästöjämme suuremmat.
Arvoisa puhemies! Ilmastolaissa säädetään ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä eli käytännössä siitä, kuinka ilmastopolitiikan valmistelu on Suomessa järjestetty. Keskeinen uudistus on uuden maankäyttösektorin suunnitelman sisällyttäminen suunnittelujärjestelmään. Sen myötä lakiin tulee mukaan päästöjen vähentämisen lisäksi myös nielujen kasvattaminen.
Voimassa oleva ilmastolaki käsittää kolme suunnitelmaa, jotka ovat keskipitkän aikavälin suunnitelma eli KAISU, ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sekä pitkän aikavälin suunnitelma. Päästökauppasektorin ilmastotyötä käsittelevä ilmasto- ja energiastrategia ei jatkossakaan kuulu ilmastolain piiriin.
Arvoisa puhemies! Arktiseen luontoon nojaava saamelaiskulttuuri on erityisen haavoittuvainen ilmaston lämpenemisen suhteen. Lämpeneminen on pohjoisilla alueilla myös erityisen nopeaa. Uudistuksessa vahvistammekin saamelaisten oikeuksien toteutumista. Perustamme uuden saamelaisen ilmastoneuvoston sekä tukemaan ilmastosuunnitelmien laadintaa että tuottamaan tietoa. Neuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, ja sen jäsenistö tulee koostumaan sekä perinteisen tiedon haltijoista että tutkijoista.
Arvoisa puhemies! Muista uudistuksista haluan erityisesti nostaa esille ilmastovuosikertomuksen. Vuosittain laadittavaa ilmastovuosikertomusta uudistetaan entistä paremmaksi ympäristövaliokunnan vuosien varrella tekemien erinomaisten mietintöjen pohjalta. Myös ilmastopaneelin tehtäviä ja toimikautta täsmennetään. Laki myös lisää suuren yleisön mahdollisuuksia osallistumiseen ja velvoittaa jakamaan tietoa päästövähennyskehityksestä. Lakiin sisällytetään myös periaatteet tulevien sukupolvien oikeuksista ja reilusta siirtymästä.
Arvoisa puhemies! Ilmastotyö ei ole pikamatka vaan kestävyyslaji. Viimeiset kymmenen vuotta ovat osoittaneet, että kun ilmastotavoitteita on asetettu, keinot niihin on löydetty ja tavoitteet on saavutettu, jopa ylitetty. Nyt käsittelyssä olevan ilmastolain esitys takaa sen, että Suomesta tulee fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tässä hetkessä tämän tavoitteen tärkeys ymmärretään Suomessa paremmin kuin koskaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-08T15:33:29,2022-03-08T15:38:28,Hyväksytty,1.1
2022_21_54,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_55,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva ilmastolaki ei ole sellaisenaan hyväksyttävissä. Siinä asetetut tavoitteet olivat ylimitoitettuja ja suorastaan epärealistisia jo ennen maailmanpoliittisen tilanteen kriisiytymistä. Hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 kasvattaa kohtuuttomasti erityisesti kaupunkien ulkopuolella asuvien sekä pieni- ja keskituloisten elinkustannuksia ja vähentää palkasta käteen jäävää rahamäärää. Ruuvia ei voi loputtomasti kiristää, jossain tulee raja vastaan. Jotain rajaa, niin me perussuomalaiset sanomme. Ei ole mitään syytä siihen, että Suomessa hiilineutraalisuustavoite on vuodessa 2035, kun EU:ssa tavoite on 2050. Annamme turhaa kilpailuetua ja aiheutamme hiilivuotoa enemmän saastuttaviin maihin ja hankaloitamme samalla omaa teollisuuttamme ja työllisyyttämme. Valtioneuvoston omankin raportin mukaan hallituksen ilmastotoimet vaikuttavat työllisyyteen negatiivisesti. 
Olemme jo nähneet, että Suomessa tehty ylikireä ilmastopolitiikka on vain ajanut meitä entistä enemmän ulkomaisen energian varaan. Turvetuotannon alasajosta aiheutunut energiavaje on korvautunut pitkälti venäläisellä hakkeella, ja tämä nyt on jo turvallisuuspoliittisestikin järjetöntä ja jopa vaarallista. Haketta ei ole yksinään järkeä edes polttaa kattiloissa, vaan turvetta tarvitaan edelleen sidosaineena ja pitämään kattiloita puhtaana. Samalla on vaarantunut kuivike- ja kasvuturpeenkin tuotanto. Niille ei ole kotimaista järkevää korvaavaa näköpiirissä. 
Nyt kun Ukrainan sodan takia riippuvuus venäläisestä energiasta pitää saada katkaistua, on syytä etsiä ratkaisuja niillä resursseilla, mitä meillä on käytössä. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että turvetuotantoakin on käynnistettävä uudelleen. Olen tehnyt tästä asiasta toimenpidealoitteen, että jo luvitetut ja kesken jääneet turvealueet otettaisiin uudelleen käyttöön. Kesken jääneet alueet on järkevää siis nostaa loppuun jo senkin takia, että loppuun asti nostettuina ne on helpompi kasvattaa hiilinieluiksi esimerkiksi istuttamalla havupuita sinne. Tämän aloitteen voitte käydä, jotka ette ole vielä sitä allekirjoittaneet, allekirjoittamassa keskuskansliassa vielä huomenna. Asialla on kiire, sillä työhön olisi päästävä kesällä ja keväällä, jotta turvevarastoja on riittävästi käytössä ensi talveksi. 
Arvoisa herra puhemies! Päästökauppajärjestelmäämme pitäisi ajatella uudelleen. Viime vuonna päästökauppatuloja kertyi Suomelle yli 400 miljoonaa euroa. Näitä rahoja ei valitettavasti ole korvamerkitty. Suomessa pitäisi siirtyä niin sanotusti Viron malliin, jossa päästökauppatulot ohjataan päästöjä tuottaville yrityksille, jotta nämä voivat kehittää tuotantoaan. On vain reilua, että rahaa palautuu sille sektorille, joka eniten kärsii ilmastotoimista. Aluevaalien alla me perussuomalaiset esitimme myös, että päästökauppatuloja pitäisi ohjata vaikkapa sote-sektorille. Jonkinlainen korvamerkintä joka tapauksessa olisi syytä tehdä, niin että näitä rahoja ei käytettäisi ihan miten sattuu budjetin tilkkeenä niin kuin nykyisin tehdään. 
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ilmastolaki sitoo myös tulevien hallitusten käsiä. Sen tavoitteiden täyttymiseen vaaditaan toimenpiteitä, jotka tarpeettomasti hankaloittavat kansalaistemme elämää. Elämme muuttuvassa ja realiteetteihin sidotussa maailmassa. Idealismilla on aina sijansa, mutta loppujen lopuksi politiikkaa pitää harjoittaa pitämällä jalat tukevasti maaperällä. Suomessa maaperä on muuten suurelta osin, jopa kolmasosa Suomen maapinta-alasta, turvepohjaista. Etenkin kriisitilanteissa ja tilanteissa, joissa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut, on meidän syytä pelata niillä pelinappuloilla, joita meillä on käytettävissä. Esimerkiksi viime kesänä turvepohjaiset pellot tuottivat paremmin satoa kuin mineraalipohjaiset pellot. Ei siis ajeta niitäkään alas. 
Voidaan syystä esittää kysymys: miksi kaikista maailman maista juuri meillä, jotka tuotamme promillen verran maailman päästöistä, pitää olla maailman yltiökunnianhimoisin ilmastopolitiikka? Näytösluonteiseen ilmastokunnianhimoon meillä ei vain yksinkertaisesti ole varaa. Onneksi tässä talossa on yksi puolue, joka näkee metsän puilta ja ymmärtää kokonaisuuden ja sen, että emme voi toimia muiden maiden koelaboratoriona. — Kiitoksia, herra puhemies. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-03-08T15:38:34,2022-03-08T15:43:44,Hyväksytty,1.1
2022_21_56,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_57,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 annettu ilmastolaki sisältää päästövähennystavoitteen vuodelle 2050. Nyt käsittelyssä oleva uusi ilmastolaki päivittää tätä tavoitetta hallitusohjelman mukaisesti, jotta Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä!] Laki siis kiristää ilmastotavoitteita ja tiukentaa ilmastopolitiikan ohjausta.
Puhemies! Ilmastolakiesitys tulee keskellä Ukrainan sotaa. Kansallisten ilmastolakien käsittely on keskeytettävä globaalin kriisin ajaksi. Tämän epävarmuuden vallitessa on vaadittava ilmastorealismia, Saksan punavihreän hallituksen tapaan, ja keskityttävä kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseen. On täysin hullu tilanne, että kriisin keskellä meillä sähkön hinta ja saatavuus riippuvat todella paljon asioista, joihin emme voi itse vaikuttaa. Tällä hetkellä toivomme vain, että Norjassa sataa ja Suomessa tuulee. Kriisin keskellä esimerkiksi turvetta olisi saatavilla jatkuvasti, ydinvoiman kanssa.
Edustaja Hoskonen sanoi täällä salissa aikaisemmin: ”Milloin me tässä salissa alamme ajatella suomalaisilla aivoilla?” Kaikessa päätöksenteossa on ajateltava Suomen ja suomalaisten etua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-08T15:43:47,2022-03-08T15:45:27,Hyväksytty,1.1
2022_21_58,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_59,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka elämme keskellä vakavaa Ukrainan kriisiä, joka koskee koko Eurooppaa, emme saa unohtaa myöskään ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa kriisiuhkaa, ja siksi tämä ilmastolaki on erittäin tärkeä. Tässä laissa laajennetaan päästövähennystavoitteita ja myös esimerkiksi niiden raportointia ja luodaan sitovaa viitekehystä hallituksen ilmastotoimille kohti hiilineutraalisuustavoitetta. Tämä esitys toimii myös eräänlaisena kehyksenä ohjaamaan tulevaa politiikkaa.
Ilmaston lämpenemisen uhkat eivät ole vain jossain kaukana. Ne koskettavat myös meitä, sillä esimerkiksi arktinen alue lämpenee kaksi kertaa nopeammin kuin muu maailma. Arktisen alueen ihmiset, luonto, elinkeinot, kulttuuri ja hyvinvointi ovat uhattuina, koska todistetusti jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Koko arktisen alueen tulevaisuuden kannalta ilmastonmuutoksen torjuminen on keskeinen tekijä. 
Tämän takia on tärkeää, että ilmastolaissa on tarkoitus parantaa saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista suunnitelmia valmisteltaessa. Samoin täsmennettäisiin viranomaisten kuulemisvelvoitteita suunnitelmien ja lausuntokierrosten yhteydessä eri saamelaistahojen osalta. Suunnitelmien valmistelussa tarvittavan tietopohjan tuottamiseksi perustettaisiin saamelainen ilmastoneuvosto, jonka tehtävänä olisi tunnistaa saamelaisten oikeuksien edistämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. On myös muistettava, että jatkotyöskentelyssä on varmistettava ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys laaja-alaisesti. Oikeudenmukaisuuteen liittyy muun muassa reilu siirtymä sekä tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottaminen.
Arvoisa puhemies! Vaikka ilmaston lämpeneminen on globaali uhka, Suomen on oltava edelläkävijä hiilineutraalisuustavoitteessa myös itsekkäistä syistä. Ilmaston lämpeneminen koskettaa meitä arktista aluetta laajemminkin, muun muassa luonnon monimuotoisuuden vähentymisenä ja erilaisina säiden ääri-ilmiöinä. Siksi on tärkeää, että myös kuntien ja alueiden ilmastotyötä edelleen vahvistetaan. Ilmastolakia on tarkoitus tältä osin täsmentää syksyllä 2022, kun tarvittavat selvitykset valmistuvat. Meillä on jo kuntia ja alueita, joilla on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta kaikkialla ei vielä näin ole. Kunnat kuitenkin voivat vaikuttaa alueensa päästöihin esimerkiksi asumisen, kaavoituksen, liikenteen ja palveluiden ratkaisuilla. Nämä on mahdollista suunnitella myös vähähiilisyyden periaatteilla, ja tähän vielä kunnissa ja alueilla tarvitaan tukea.
Puhemies! Edelläkävijyys ilmastoasioissa antaa meille kilpailuetua monilla aloilla. Ilmastonmuutokseen vastaaminen ja kestävän kehityksen ratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia elinkeinoelämälle sekä uusille innovaatioille ja työpaikoille. Hiilineutraalisuustavoite ei ole Suomen kilpailukyvylle uhka, vaan se on mahdollisuus. Tässä asiassa meidän kannattaa olla veturin paikalla, ei suinkaan viimeisessä vaunussa.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että tarvitsemme lisää poikkitieteellistä ja monialaista tutkimusta ilmaston lämpenemisen seurauksista mutta myöskin sopeutumiskeinoista. Lisäksi on muistettava, että ilman politiikkajohdonmukaisuutta nämä tavoitteet eivät tule toteutumaan, ja tässä meillä on vielä tekemistä, sillä ympäristövaikutusten arviointi esimerkiksi lainsäädäntötyössä on edelleen melko kapea-alaista. Haasteena on myös tunnistaa välillisiä vaikutuksia ja hahmottaa vaikuttamisketjuja. Tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota muun muassa hallituksen vuosikertomuksesta 2020 antamassaan lausunnossa todeten, että ympäristövaikutusten arvioinnit tulisi huomioida säädösvalmistelussa laajemminkin kuin ainoastaan ympäristölainsäädäntöön rajautuen. Eli tässä asiassa on muissa valiokunnissa ja laajemminkin vielä oppimista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-08T15:45:32,2022-03-08T15:49:47,Hyväksytty,1.1
2022_21_60,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_61,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki on mahdollisesti tärkein ja kauaskantoisin, mitä eduskunta tällä kaudella säätää. Ilmastolaki on laki, joka takaa meille askelmerkit siihen, että pidämme kurssin kohti hiilineutraalia Suomea vuodelle 2035.
Ilmastolaki on fossiilittoman tulevaisuuden peruskivi, Suomen tie Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamiselle. Viime viikot viimeistään ovat osoittaneet sen, että meillä on vahvat syyt pyrkiä nopeasti irti fossiilisesta polttoaineesta. Kestävämpi tulevaisuus edellyttää, että saavutamme tuon tavoitteen vuoteen 2035 mennessä [Juha Mäenpää: Turve uusiutuvaksi!] ja jatkamme päästöjen vähennystä sen jälkeenkin. Samalla huolehdimme huoltovarmuudestamme, turvallisuudesta ja kyvystä riittävään omavaraisuuteen.
Arvoisa puhemies! Irrottautumalla fossiilisista saavutamme kerralla monta tavoitetta. Ensinnäkin tietysti päästöjen laskeminen on elintärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan hidastamisen ja siihen sopeutumisen kannalta. Viime viikolla saimme lukea todella vakavan arvion ilmastokriisin tilasta IPCC:n uusimmasta raportista. Ilmastossamme ja sen myötä ekosysteemeissämme on jo käynnissä peruuttamattomia muutoksia. Nyt on kyse siitä, miten saamme hidastettua muutoksia ja sopeuduttua tulevaan. Irrottautuminen fossiilisista polttoaineista on yksi aivan keskeinen teko.
Irrottautumalla niistä vahvistamme myös omavaraisuuttamme ja edistämme irrottautumistamme ulkomaisesta energiasta, etenkin Venäjän tuontienergiasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, miten tärkeää on, että olemme mahdollisimman vähän riippuvaisia arvaamattomasta ja itsevaltaisesta itänaapuristamme. Fossiiliset polttoaineet ovat keskeinen vientituote, jolla Venäjä rahoittaa sotakoneistoaan. Siinä meidän ei pidä olla enää mukana.
Irrottautumalla fossiilisista ja tukemalla omavaraisuutta varaudumme ja torjumme paremmin energian hinnan vaihteluita, jotka ovat viime aikoina ajaneet osaa kansalaisista ahtaalle. Parempi ilmastopolitiikka on myös parempaa talouspolitiikkaa, jossa pidetään huolta energian hinnan vaihteluiden vaikutuksista. Kun vihreässä siirtymässä pidetään huolta siitä, että pienituloisimpien elämä ei muutu tukalaksi vaan kaikki pysyvät mukana, kyseessä on todellinen win-win-tilanne. Fossiilisista irtautumisessa on valtavasti voitettavaa ja vain olemattomasti hävittävää.
Arvoisa puhemies! Tämä laki sisältää monia todella tärkeitä uusia elementtejä, jotka tekevät ilmastotyöstä tehokkaampaa ja myös oikeudenmukaisempaa. Päästövähennystavoitteiden lisäksi lakiin lisätään ensimmäistä kertaa tavoite nielujen vahvistamisesta. Lakiin otetaan ensimmäistä kertaa mukaan maankäyttösektori, mikä on merkittävä askel. Paitsi että maankäyttösektorilla on suuri osuus päästöistä, sillä on myös mahdollista tehdä toimia, joilla on merkittäviä päästövaikutuksia. Maankäyttösektorin ilmastosuunnittelua tehdään jo kovaa vauhtia, ja ensimmäinen ilmastosuunnitelma on määritelty valmistumaan toukokuussa. Tämä on erinomaisen hyvä ja tervetullut asia.
Arvoisa puhemies! Kautta maailman ilmastonmuutoksesta kärsivät usein kaikkein pahimmin ne, joiden elämäntapa ei ole vastuussa ilmastokriisistä tai ihmiskunnan valtavista päästöistä. Tämä koskee merkittävästi maailman alkuperäiskansoja ja Suomen alueen osalta myös saamelaista alkuperäisväestöä. Saamelaisten perinteiset elinkeinot ja perinteinen kulttuuri linkittyvät erottamattomasti luontoon ja sen kiertokulkuun. Ympäristön muutokset vaikuttavat siksi rajusti siihen, miten elinkeinoa voi harjoittaa. Siksi on erittäin tärkeää, että tämän uuden ilmastolain nojalla perustetaan uusi saamelaisten ilmastoneuvosto. Neuvosto on riippumaton asiantuntijaelin. Se on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen.
Arvoisa puhemies! Ilmastolain päivittäminen on äärimmäisen tärkeä lakiuudistus, jolle toivon suurta kannatusta täällä eduskunnassa. Ilmastonmuutos, fossiilienergian haittavaikutukset, geopolitiikka ja ihmisten talous kannustavat kaikki meitä pitämään tiukasti kiinni kunnianhimoisesta ilmastotavoitteesta. Tämä laki pitää huolen siitä, että tärkeä tavoite säilyy yli vaalikausien. Tätä tarvitsemme todella kovasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-03-08T15:49:52,2022-03-08T15:54:32,Hyväksytty,1.1
2022_21_62,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_63,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on tärkeä päivä. Yksi tämän hallituksen tärkeimmistä päätöksistä on nyt valmis, ja uusi ilmastolaki on annettu eduskunnalle. Ilmastolakiin on sinetöity tämän hallituksen ilmastolinjaukset, jotka tulevat ohjaamaan myös tulevien hallitusten työtä. Tämä on erittäin merkittävää. Muistan, kuinka vuosi sitten kampanjoimme ensimmäisen ilmastolain puolesta yhdessä 34 järjestön voimin. Ensimmäinen ilmastolaki oli oman aikansa saavutus. Nyt se on kuitenkin vanhentunut, ja siksi me hallitusneuvotteluissa sovimme lain päivittämisestä.
Uusi ilmastolaki on merkittävästi vahvempi kuin vanha. Sen tehtävänä on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035. Laki sitoo myös tulevia hallituksia. Uudet päästövähennystavoitteet asetetaan vuosille 2030, 2040 ja 2050. Hiilineutraaliuden jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivisuus. Päästötavoitteet perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon eli ilmastopaneelin suosituksiin. 
Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikassa pitkäjänteisyys on kaiken a ja o. Suomalainen yhteiskunta pitää rakentaa vakaaksi ja kestäväksi määrätietoisella ja suunnitelmallisella tavalla, ja näin on myös ilmastolaissa. Lain tärkein keino tavoitteiden saavuttamiseksi ovat siinä edellytetyt suunnitelmat: Ilmastopäästöistä hankkiudutaan eroon nyt, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi ilmaston kuumenemisen seurauksiin sopeudutaan. Uutena suunnitelmana lakiin lisätään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma. Maankäyttösektorin mukana laissa katetuiksi tulevat siis hiilinielut, turvemaat, maatalouden päästöt ja metsäkato.
Suunnitelmia myös seurataan. Valtioneuvosto seuraa ilmastotavoitteiden saavuttamista ja myös lisätoimien tarvetta. Tällä varmistetaan toimien tehokkuus ja päästövähennysten saavuttaminen. 
Myös ilmastovuosikertomusta kehitetään. Siinä ideana on saada kansalaisille enemmän tietoa ilmastotoimien edistymisestä, ja tämä on oikein. Ihmisten täytyy olla kartalla ilmastotyön tilanteesta, jotta heidän osallistumisoikeutensa voivat toteutua ja jotta heillä on mahdollisuus esittää vaatimuksia nykyiselle ja tuleville hallituksille, kuten demokratiassa kuuluu. Jatkossa lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteena on myös varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Oikeudenmukaisuuteen liittyy muun muassa reilu siirtymä sekä tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottaminen. 
Lisäksi perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto. Myös kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC korosti alkuperäiskansojen oikeuksia uusimmassa osaraportissaan. Suomi on siis kansainvälisen ilmastokeskustelun hermolla oman ilmastolakinsa kanssa. 
Ilmaston kuumeneminen hillitään toteuttamalla reilu siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntamalliin. Tätä siirtymää tässä hallituksessa on toteutettu, ja nyt siirtymä saadaan myös lakiin. Vasemmistolle ilmasto-oikeudenmukaisuus on lähtökohta, josta käsin pitää toimia. Pitää kuulla niitä ryhmiä, jotka on jätetty päätöksenteon ulkopuolelle. Lisäksi uskottava rahoitus on välttämätön, jotta ilmastokriisin epäoikeudenmukaisia vaikutuksia saadaan torjuttua. Minua ja vasemmistoa rohkaisee suuresti, että nyt reilu siirtymä on valtavirtaistunut ilmastopolitiikan lähtökohtana.
Arvoisa puhemies! Vasemmistolle ilmaston kuumenemisen hillitseminen on politiikan ykkösprioriteetteja. Turvallinen ilmasto on ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin ehdoton edellytys. Näiden vaaliminen on puolestaan meidän politiikkamme tarkoitus. Meidän tavoitteemme on turvallinen ilmastotieteen ja Pariisin sopimuksen mukainen ilmaston lämpenemisen rajoittaminen korkeintaan puoleentoista asteeseen. Meille on ensisijaisen tärkeää, että ilmaston lämpeneminen hillitään puuttumalla yhteiskunnan rakenteisiin, jotka lämpenemiseen johtavat. Tämä tarkoittaa fossiilikapitalismia. Meidän mielestämme Suomen tärkeä vastuu ilmastokriisissä on kansainvälisen yhteistyön lisäksi rakentaa omasta yhteiskunnastamme ilmastokestävä, ja tätä taataan muun muassa ilmastolailla.
Arvoisa puhemies! Euroopassa on käynnissä sota. Hyökkäävä osapuoli, Venäjä, voi halutessaan käyttää Euroopan fossiiliriippuvuutta hyväkseen. On siis myös geopoliittisesti välttämätöntä irtautua fossiilisista polttoaineista. Tämä vaatii uusiutuvien kapasiteetin kasvattamista ja lisää niihin investoimista. Meidän aikaikkunamme hoitaa vain yksi kriisi kerrallaan — ilmasto, pandemia tai sota — on valitettavasti sulkeutunut. Meidän on ymmärrettävä, että tulevat vuosikymmenet ratkomme ympäristökriisiä joka tapauksessa, tapahtui maailmassa samaan aikaan mitä muuta tahansa. Ihmiskunnalla ei ole turvallista tulevaisuutta ilman vakaata ilmastoa ja vakaita ekosysteemejä, ja vaikka viesti on tältä osin raskas, on myös niin, että estämällä ilmaston kuumenemisen me estämme myös nälänhätää, sotia ja muuta inhimillistä kärsimystä ja poistamme yhden näiden juurisyistä. Siitä syystä me emme saa lakata tekemästä ilmastotoimia myöskään sodan aikana, vaan meidän on opittava hillitsemään useita kriisejä samanaikaisesti, ja tähän osaltaan tarvitaan uutta ilmastolakia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-03-08T15:54:39,2022-03-08T16:01:17,Hyväksytty,1.1
2022_21_64,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_65,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on aina ollut turvallisuuskysymys. Se uhkaa suoraan elämämme ja taloutemme edellytyksiä maailmanlaajuisesti. Nyt ilmastopolitiikasta on tullut entistä selvemmin turvallisuuspolitiikkaa. Putinin valta ja häikäilemätön sotapolitiikka nojaavat fossiilienergiaan ja siitä saataviin vientituloihin. On siis edistettävä mahdollisimman nopeaa irtautumista fossiilienergiasta. Se on sekä ilmaston että isänmaan etu.
Nyt käsillä oleva esitys uudeksi ilmastolaiksi on siksi erittäin tärkeä ja tarpeen. Se on fossiilittoman hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi, turvallisuusteko tässä hetkessä ja erityisesti tulevaisuudessa. Vuonna 2015 säädetty ilmastolaki oli sekin tärkeä askel, joka on vahvistanut Suomen ilmastopolitiikan jatkuvuutta, suunnitelmallisuutta ja tiedepohjaisuutta. Uusi laki tuo kuitenkin kaivattua terästä ilmastopolitiikan selkärankaan asettamalla lain tasolla hiilineutraalisuustavoitteen ja aikataulutetun päästövähennyspolun kohti hiilinegatiivista Suomea: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä vähennetään 60 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 80 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 tai jopa 95 prosenttia. Nämä luvut perustuvat ilmastopaneelin suosituksiin. Vuosilukuihin paalutettu eteneminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen ratkaisevat kumulatiiviset päästöt: se, kuinka paljon hiiltä ilmakehään ajan mittaan päätyy.
Aiemmin on noussut porua ilmastotoimien hinnasta. Se oli sinänsä ymmärrettävää mutta perustui pitkälti väärään käsitykseen vaihtoehdoista. Kaikkein kallein vaihtoehto on jättää toimet tekemättä. Mitään business as usual -polkua ei ole, vaan etenevä ilmastonmuutos on ohittamaton ilmiö.
Mitä keskusteluun realismista tulee, niin fysiikka jyrää kyllä politiikan. Tätä viestiä teroitti myös hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuorein osaraportti, jonka viesti oli jälleen entistäkin vakavampi: Käynnissä on erittäin vaarallinen ja nopea muutos. Muutosta ei voida enää kokonaan estää, vaan tarvitaan myös sopeutumistoimia. Sitä voidaan ja sitä täytyy kuitenkin hillitä siedettävälle tasolle, ja on selvää, että Suomi tekee tässä osansa. Tämän on ymmärtänyt tiedeyhteisön ohella kasvavissa määrin myös elinkeinoelämä, joka liputtaakin tiukan ja uskottavan ilmastopolitiikan puolesta.
Fiksuja, vaikuttavia ja kustannustehokkaita ilmastotoimien pitää tietysti olla. Keskeistä on myös oikeudenmukaisuus ja reiluus: toimet eivät saa olla kenellekään kohtuuttomia. Ilmastopolitiikassa ei saa myöskään mennä ojasta allikkoon, vaan sitä on tehtävä keinoin, jotka samalla auttavat pysäyttämään luontokadon, toisen edelleen etenevän globaalin uhan. Huoltovarmuuttakaan ei saa unohtaa. Toki sekin pitää rakentaa kestävälle pohjalle.
Arvoisa puhemies! Ilmastolaki on siis puitelaki, joka ei itsessään juurikaan määrää, miten tavoitteisiin päästään. Eri keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi debatoidaan varmasti jatkossakin, mutta toivon, että tieteeseen nojaava päämäärä olisi jo laajasti jaettu ja ymmärretty. Juuri nyt politiikan ja julkisen keskustelun fokus on ymmärrettävästi välittömässä turvallisuudessa, sen puolustamisessa. Samalla on huolehdittava siitä, että meillä on tulevaisuus, jota puolustaa. Siksi tarvitaan ilmastolakia. Kiitänkin vielä hallitusta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-03-08T16:01:23,2022-03-08T16:05:17,Hyväksytty,1.1
2022_21_66,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_67,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaista. Hallituksen tulee huomioida, että tässä lähellä Euroopassa, Ukrainassa on sotatila. Siellä on sota, joka vaikuttaa myös tänne Suomeen, meidän kotimaahan. On viisautta tilanteen muuttuessa osata myös muuttaa suhtautumistaan asioihin. Me elämme nyt täysin erilaista aikaa kuin pari viikkoa sitten, jolloin odotimme toiveikkaina poikkeusaikojen loppuvan. Silloin meidän kaikkien huolet olivat painottuneet erilaisiin asioihin kuin nyt. Eivät ne ongelmat tietenkään ole mihinkään kadonneet. Nyt vain elämme ajassa, missä huolilistan kärkeen on nostettava erilaisia asioita. Emme kuitenkaan saa olla liian sinisilmäisiä ja tuudittautua väärään turvallisuudentunteeseen. Kukaan ei saa yllättää meitä valmistautumattomana. Onko hallitus miettinyt, voisimmeko mitenkään lykätä tämän ilmastolain käsittelyä? Onko nyt oikea aika käsitellä ilmastolakia?
Huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat tärkeimpiä asioita. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden takia meidän tulee irrottautua Venäjältä ostettavasta energiasta pian, ja näin tulee tietysti käymäänkin. Ei ole realistista eikä taloudellisesti edes mahdollista, että pystymme korvaamaan lyhyellä aikavälillä venäläisen energian kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä. Asioiden tärkeysjärjestys on se, millä on nyt merkitystä. Huoltovarmuuden kannalta olisi siis ensisijaisen tärkeää varmistaa energiantuotannon omavaraisuutta. Suomi on kohtuuttoman riippuvainen tuontienergiasta. Toki emme voi laskea paljon kotimaisen öljyntuotannon tai muun sellaisen varaan, koska sitä ei kerta kaikkiaan ole. 
Mutta mitä meillä on? Meillä on se turve. Se on meidän vahvuus, ja sitä me nyt tarvitsemme. Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ‑suunnitelman mukainen energiaturpeen käytön vähentäminen käytännössä on osoittautunut energiaturpeen tuotannon alasajoksi etuajassa. Turve on saatava uusiutuvaksi energiaksi, koska se on uusiutuvaa, luonnollista. Suomessa turve tuotetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla. Turpeen käytön loppumisen myötä menetettäisiin turve huoltovarmuuspolttoaineena, sillä jos energiaturpeen normaaliaikainen käyttö loppuu, loppuu myös sen kaupallinen tuotanto, eikä ole mitä varastoida huoltovarmuustilanteita varten. Turve on Suomen energiahuoltovarmuuden kannalta erityisen tärkeä polttoaine. Joten sen saatavuus tulee varmistaa entistä paremmin. 
Turve on kantojen ohella ainoa kotimainen polttoaine, joka kestää useamman vuoden varastointia ja soveltuu hyvin turvaamaan suomalaisen polttoaineen huoltovarmuutta. Jos turvetuotantoa ajetaan alas, niin tuotantoalueita ei hyvin nopeasti saada uudelleen turvetuotantoon, mikäli siihen tulee tarve. Ja nyt on tarve — nyt taidetaan olla jo siinä tilanteessa, että tarve on juuri tässä nyt. Samalla turvetuotantoalan osaaminen vähenee, koska alan asiantuntijat siirtyvät toisiin tehtäviin — luonnollisesti. Myös turvealan koneet ja laitteet jäävät vähemmälle käytölle. Turpeen tuotantoon ja kuljetukseen käytettävä kalusto ja henkilöstön osaaminen voivat kadota nopeasti. Järkytti lukea lehdistä uutisia ja artikkeleita, joissa pohdittiin jossakin vaiheessa turvekaluston myyntejä Venäjälle — siis Venäjälle. 
Entä meidän liikenne? Hallitusohjelman mukaan hallituksen keskeisin tavoite on Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Osa tätä suunnitelmaa on liikenteen päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Keskeisenä tavoitteena tämän suunnitelman toteutumiseen on henkilöliikenteen sähköistäminen. Liikenteen sähköistäminen tarkoittaa tavoitetta siirtyä sähköautoihin, myös raskaassa liikenteessä. Onko tätä nyt mietitty? Kustannuksia? Jos tulee poikkeustiloja tännekin, riittääkö sähköä? Miten tämä oikein käytännössä menee?
Asumisen ja liikkumisen kuluja nostetaan myös koko ajan. Millä tavalliset ihmiset kohta elävät? Ei tavallisista työpaikoista saa niin paljon palkkaa, että syrjäseudulla kohta pystyy lämmittämään taloa ja käymään töissä. Nyt on varmistettava perusasiat, jätettävä toissijaisuudet, toissijaiset asiat, syrjemmälle. 
Ruoka, lämpö, energia, liikkuminen — hinnat tulevat Suomessa nousemaan. Suomi on heikoilla. Sota vaikuttaa nyt, pitkään ja tulevaisuudessa. On pakko keskittyä olennaisuuteen, mutta, hyvä hallitus, onko nyt todella oikea aika keskittyä ilmastolakiin? Onko? Kysyn: onko? Ei ole. [Välihuutoja vasemmalta — Satu Hassi: Todellakin on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-08T16:05:34,2022-03-08T16:11:50,Hyväksytty,1.1
2022_21_68,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_69,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka Ukrainan sota vaatii nyt vakavaa huomiotamme, meillä on ratkottavana myös koko ihmiskunnan kannalta kohtalokkaat kriisit: ilmastonmuutos ja luontokato. [Petri Hurun välihuuto] Tällä ilmastolain uudistuksella otamme Suomessa tärkeän askeleen eteenpäin. Uusi ilmastolaki varmistaa, että Suomi tekee yli vaalikausien riittävästi ilmastotoimia, jotta vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite saavutetaan. Laissa asetetaan konkreettiset, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050, ja hiilineutraaliuden jälkeen tavoitteena on hiilinegatiivinen Suomi. Se tarkoittaa, että sidomme nieluihin enemmän hiiltä kuin sitä ilmakehään päästämme.
Uusi ilmastolaki ohjaa Suomen irti fossiilisista polttoaineista. Venäjän aggressiivisten sotatoimien myötä fossiilisista irtautuminen on noussut ilmastopolitiikan ohella myös turvallisuuspoliittiseksi kysymykseksi. Nyt on entistä voimakkaammin satsattava kotimaisiin, uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin.
Suomen ilmastopolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen linjaava laki on myös elinkeinoelämän etu. Tämä näkyy osaltaan siinä, että yritykset suhtautuvat lakiin pääosin myönteisesti. Laki antaa yrityksille varmuuden siitä, että Suomessa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Niissä piilee merkittävä vientipotentiaali, joka Suomen korkean osaamisen maana kannattaa hyödyntää.
Kunnilla ja etenkin suurilla kaupungeilla on suuri merkitys Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jo yli 60 prosenttia suomalaisista asuu kunnissa, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta tai 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan vielä ole mukana, ja siksi on tärkeää, että ilmastolakia täydennetään vielä niin, että kuntia velvoitetaan tekemään ilmastosuunnitelmat.
Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan tulee tulevaisuudessa olla myös kansalaisille avointa ja selkeää. On tärkeää, että lakia valmisteltaessa on kuultu kansalaisia. Kansalaiskyselyn vastauksissa nousi esiin avoimemman, selkeämmän ja kansankielisemmän ilmastopolitiikan vaatimus. Kansalaiset toivovat parempaa viestintää ja parempia vaikutusmahdollisuuksia. Näihin tulee edelleen kiinnittää huomiota. Tiedon avoimuus ja ymmärrettävyys ovat tärkeitä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että uuteen ilmastolakiin on sisällytetty myös maankäyttösektori sekä konkreettinen tavoite hiilinielujen vahvistamiselle. Jatkossa lailla säädellään siis myös maatalousmaihin, metsiin ja maankäytön muutoksiin kohdistuvia ilmastotoimia. Tämä on tärkeä parannus nykylakiin. Nopeasti lisääntynyt maankäyttö on osaltaan kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä, aavikoitumista ja elinympäristöjen köyhtymistä. Ilmastonmuutosta torjumalla parannamme myös ruokaturvaa. Kohonneet lämpötilat sekä lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ja kuivuus vaikeuttavat ruuantuotantoa myös täällä meillä Suomessa. Mitä enemmän ilmasto muuttuu, sitä epävarmemmaksi olosuhteet ruuantuotannolle käyvät.
Ilmastopäästöjen vähentämisen ohella on välttämätöntä varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin sopeutumiseen. Pohjoisessa ilmastonmuutos uhkaa alkuperäiskansamme saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ja kulttuuria, ja siksi on tärkeää, että tällä lailla Suomeen perustetaan saamelaisten ilmastoneuvosto.
Arvoisa puhemies! Tämä uusi ilmastolaki on yksi hallituksen kauaskantoisimmista päätöksistä. Tämä laki tehdään, jotta teemme osamme sen eteen, että tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-03-08T16:11:52,2022-03-08T16:15:45,Hyväksytty,1.1
2022_21_70,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_71,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On politiikkaa ja poliittisia päätöksiä hyvinä aikoina, ja on politiikkaa ja poliittisia päätöksiä huonoina aikoina. Hyvinä aikoina tulisi varautua huonoihin aikoihin, ja huonoina aikoina tulisi viimeistään panna asiat tärkeysjärjestykseen. Tässä hallituksen esityksessä uudeksi ilmastolaiksi sementoidaan lakiin tämän hallituksen hallitusohjelmakirjaus, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä, siis 15 vuotta aiemmin kuin on esimerkiksi Euroopan unionin tavoiteaikataulussa. Vuoden 2035 jälkeen tavoitteena olisi hiilinegatiivisuus vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi maankäyttösektori otetaan mukaan ilmastolakiin.
Tätä koko lakikokonaisuutta ja ylipäänsä Suomen ilmastotavoitteita tulisi nyt tarkastella hieman suuremmassa mittakaavassa ja pysähtyä ihan pieneksi hetkeksi miettimään tätä todellisuutta, jossa nyt elämme. Maailma on nimittäin muuttunut aivan erilaiseksi paikaksi sen jälkeen kun nämä kunnianhimoiset tavoitteet asetettiin. Tärkeysjärjestys on toivottavasti hallituksellakin muuttunut. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikuttaa rajusti Suomeen huomattavan monella eri sektorilla. Yksikään päätös, mitä me täällä eduskunnassa teemme, ei saa rapauttaa enää huoltovarmuuttamme. Päinvastoin niiden pitäisi olla huoltovarmuutta ja omavaraisuutta vahvistavia toimia energiasektorilla, maa- ja metsätaloudessa, puolustuspolitiikassa ja niin edelleen. Me emme voi tuudittautua rauhanaikojen sinisilmäisyyteen, koska rauhanaika Euroopassa on ohi.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti tällä hallituskaudella on eletty erittäin kriittisten huoltovarmuustekijöiden kanssa kuin ei olisi huolta huomisesta. On odotettu mahdollisesti, että joku muu korjaa sitten aikanaan sotkut, jos sotkuja on edes osattu tunnistaa. Vahva ideologia yhden asian puolesta ei ole kokonaisuuden kannalta järkevää. Nyt kun se huoli huomisesta on tullut eteen, jatketaan edelleen maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan parissa puuhastelemista, vaikka täytyisi keskittyä sellaiseen pitkän aikavälin suunnitelmallisuuteen, että omavaraisuusaste sekä energian että ruokahuollon parissa kasvaisi huomattavasti.
Turvetuotannon nopea alasajo tulee kääntää nopeasti päälaelleen ja tunnustaa tosiasiat. Emme voi enää olla riippuvaisia venäläisestä tuontihakkeesta tai energiasta. Suomessa on edelleen kylmät, pitkät talvet. Kodit on lämmitettävä. Suomessa on edelleen pitkät välimatkat. Millä tavoin hallitus vastaa polttoaineiden rajuun hinnannousuun? Näiden kysymysten tulisi olla niitä kaikkein tärkeimpiä. Miten turvaamme suomalaisten jokapäiväisen elämän edellytykset? Jos siinä yhteydessä voidaan kasvattaa omavaraisuutta esimerkiksi biopolttoaineilla tai muilla innovaatioilla, on se pelkästään hyvä asia. Mutta toistan vielä: poliittisilla päätöksillä ei saa enää rapauttaa huoltovarmuuttamme piiruakaan vaan keskittyä sen nostamiseen kaikilla sektoreilla.
Perussuomalaiset, minä mukaan lukien, olemme puhuneet jatkuvasti suomalaisten turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta täällä eduskunnassa. Huoltovarmuus ei ole vain tyhjä sana, jota hoetaan huvin vuoksi, vaan se on kansakuntamme turva kriisitilanteissa. Jos jokin ideologia menee suomalaisten turvallisuuden edelle, me kyllä älähdämme, ja olemme tehneet sitä koko tämän hallituskauden ajan. Osittain siihen on suhtauduttu naureskellen, mutta harvassapa taitavat olla naurajat enää. Kysynkin: onko Suomen huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kasvattaminen ristiriidassa näiden kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa? Ja jos ristiriita löytyy, kumman hallitus painottaa tärkeämmäksi? Meille perussuomalaisille vastaus on selvä. Miten lienee hallituksen laita?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-03-08T16:15:57,2022-03-08T16:20:05,Hyväksytty,1.1
2022_21_72,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_73,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Senast förra veckan fick vi ta del av FN:s klimatpanels IPCC:s dystra rapport om hur klimatkrisen utgör ett allt snabbare och större hot för våra samhällen. Att regeringen nu gett en klimatlag berättar om att de här frågorna ska tas på allvar och att man nu vill arbeta långsiktigt. I lagen ställs bland annat målet att Finland minskar utsläppen med 60 procent fram till år 2030. Visst, målen är ambitiösa, men de utredningar som gjorts visar att vi i Finland är på god väg och att vi vidtagit rätt åtgärder. Lagen garanterar att klimatarbetet fortsätter över perioderna. 
Klimatlagen ger nu även en tydlig signal till företag om att det lönar sig att investera i rena lösningar i Finland. Här ska vi inta en starkare roll såväl nationellt som internationellt, och här har vi goda exempel från till exempel energiklustret i Vasaregionen. 
Att dra upp klimatmål handlar i dagens läge inte endast om klimatkrisen utan berör på många plan även säkerhetspolitik och världsläget just nu. Så då vi skapar åtgärder för att fullfölja lagens målsättningar och ambitioner är det viktigt att vi ser det som en helhet så att vårt samhälle är funktionsdugligt men också med tanke på vår självförsörjningsgrad och vår beredskap. 
Avsikten med lagen är även att säkerställa att klimatåtgärderna är rättvisa. Klimatåtgärderna kan väcka oro för till exempel de ekonomiska konsekvenserna, och det är viktigt att även regionala skillnader beaktas i åtgärderna. Miljöåtgärderna får inte ha orättvisa följder.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-08T16:20:10,2022-03-08T16:22:14,Hyväksytty,1.1
2022_21_74,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmältä tuki ilmastolaille ja myöskin sen tavoitteelle: Suomi hiilineutraaliksi vuonna 2035.
Kun kuuntelen perussuomalaisten esityksiä, niin ihmettelen niitä, sillä valiokunnan kaikissa kuulemisessa kaikki teollisuusjärjestöt, kaikki yritykset, kaikki palkansaajajärjestöt tukevat sekä Suomen omia tavoitteita että EU:n ilmastotavoitteita. [Petri Huru: Ei ne kyllä ihan kaikki tue!] Tänä päivänä, vai oliko se eilen, kahta miljoonaa työntekijää edustavat järjestöt ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa oli myöskin 15 000 yritystä allekirjoittajana, että näitä toimenpiteitä pitäisi mieluummin kiihdyttää kuin hidastaa. Eli tämä ilmastolaki antaa meille tavoitteet ja suunnittelujärjestelmän kautta sitten keinot — toki näistä keinoista on erimielisyyttä silloin, kun puhutaan eri toimijoiden kanssa, mutta sitä debattia pitää jatkuvasti käydä. 
No, onko tämä jotenkin ristiriidassa tämän nykyisen tilanteen kanssa? Fossiilisista eroon ja kotimaiset uusiutuvat tilalle — kun tämä tehdään oikein, niin pääsemme nopeastikin eroon venäläisistä öljystä, kaasusta ja sähköstä. Venäläinen öljy korvataan kotimaisella synteettisellä, venäläinen kaasu biokaasulla, ja sähkössä menemme eteenpäin suunnitelmamme mukaan esimerkiksi tuuli- ja ydinvoimalla. Nämä eivät ole mitenkään ristiriidassa. Minusta tämän päinvastoin pitäisi nyt vauhdittaa fossiilisista irtaantumista ja Venäjä-riippuvuudesta irtaantumista. Tämä antaa yhden hyvän työkalun tähän prosessiin. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-03-08T16:24:21,2022-03-08T16:26:25,Hyväksytty,1.1
2022_21_75,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Ja ministeri Kari, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_76,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia edustajia pääsääntöisesti äärimmäisen laadukkaasta ja hyvästä keskustelusta, ja tuntuu, että todella moni edustaja tässä salissa ymmärtää, miten vakavan kysymyksen äärellä ollaan, kun puhutaan ilmastokriisistä. Viimeksi viime viikon maanantaina kansainvälinen ilmastopaneeli, maailman johtavista tutkijoista koostuva ilmastopaneeli, antoi meille vakavan viestinsä siitä, miten vakavassa tilanteessa ollaan. Ilmastokriisiä ja siitä johtuvaa muutosta ei voida enää estää, mutta sitä voidaan vielä hillitä. Tässäkin ikkuna sulkeutuu, eli toimien kanssa ei voida hidastella.
Tässä laissa ei ole kyse siitä, että Suomi pysäyttäisi yksin ilmastokriisin. Tässä laissa on yksinkertaisesti kyse siitä, [Petri Hurun välihuuto] että Suomi kantaa oman vastuunsa, sen vastuun, joka meille kuuluu. Suomi ei ole koskaan kuulunut niihin maihin, jotka pakoilevat vastuutaan, elävät niin kuin huomista ei olisi — siksi tämä lakiesitys on annettu. Tässä on kyse siitä, että meidän lapsilla olisi se huominen.
Moni viittasi täällä sotaan Ukrainassa. Tämä huolestuttava tilanne, vakava tilanne pikemminkin nopeuttaa meidän tarvettamme irtautua fossiilisista sen sijaan, että se antaisi syyn hidastaa tätä työtä. Merkittävä osa meidän fossiilisista polttoaineistamme tulee Venäjältä.
Täällä kannettiin myös huolta suomalaisista yrityksistä, mutta aivan kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja äskeisessä puheenvuorossaan totesi, niin yritykset tukevat laajasti Suomen ilmastopolitiikkaa. Eilen niin Elinkeinoelämän keskusliitto kuin Suomen ammattiliitot vetosivat ilmastotoimien nopeuttamisen puolesta ja fossiilisista polttoaineista irtautumisen puolesta. Tämän vetoomuksen allekirjoittajat edustavat yli 15 000:ta suomalaista yritystä, yli kahta miljoonaa suomalaista työntekijää, ja he totesivat, että riippuvuus fossiilisista polttoaineista heikentää energiaturvallisuuttamme. 
Kuten täällä moni edustaja viisaasti totesi, pitkäjänteisyys on juuri yritysten näkökulmasta oleellista ilmastopolitiikassa. Yritysten pitää tietää se, heillä pitää olla varmuus siitä, että investoiminen puhtaisiin ratkaisuihin kannattaa aina. Nämä ovat panostuksia, jotka suomalaisten yritysten kannattaa tehdä.
Ja ehkä loppuun, kuten edustaja Harjanne hyvin totesi, ilmastopolitiikka on tässä ajassa mitä suurimmissa määrin turvallisuuspolitiikkaa. Fossiilisista irtautuminen on sekä isänmaan että tämän planeetan etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-03-08T16:26:26,2022-03-08T16:29:35,Hyväksytty,1.1
2022_21_77,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_21_78,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_21_79,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuskin kukaan tiesi, kuinka dramaattisen ajankohtainen uusi ilmastolaki tulisi olemaan tässä järkyttävässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Jotkut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin aikaisemmin penseästi suhtautuneet ovat nyt kallistumassa sille kannalle, että investointeja uusiutuviin tulee lisätä tuntuvasti ja fossiiliriippuvaisuus katkaista nopeasti. Valitettavasti perussuomalaiset ovat täällä tänään osoittaneet, että he eivät kuulu tähän ryhmään vaan haluavat edelleenkin, tässä järkyttävässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, riippua vanhassa. [Petri Huru: Vanhassa vara parempi!] Tällä hetkellä energiariippuvuudessa Venäjästä on kyse konkreettisesti myös siitä, että näillä tuloilla Venäjä rahoittaa raakalaismaista ja yksipuolista sotaansa Ukrainaa vastaan. Meidän ei tule millään tavoin tukea Venäjän julmaa hyökkäyssotaa, ja tämän nostivat täällä muiden muassa edustaja Pitko ja edustaja Kivelä tänään esille.
Arvoisa puhemies! Ilmastolaki on erittäin tärkeä, sillä sillä halutaan varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035, mutta samaan aikaan se sitoo myös tulevia hallituksia ilmastotekoihin. On tärkeää, että vuosittain eduskunnalle annettavaa ilmastovuosikertomusta monipuolistetaan niin, että eduskunta seuraa ilmastopolitiikan kehittymistä konkreettisesti. Meillä vasemmistoliitossa ilmaston kuumenemista hillitään puuttumalla niihin yhteiskunnan rakenteisiin, jotka aiheuttavat lämpenemisen. Aivan niin kuin kollega, edustaja Kivelä sanoi, tämä tarkoittaa fossiilikapitalismiin puuttumista. Ilmastopolitiikka markkinaehtoisesti ei johda tarvittaviin muutoksiin.
Arvoisa puhemies! Jos ministeri olisi ollut vielä täällä, niin olisin kysynyt ilmastolain muutoksenhakukohdasta, joka säädetään erillisellä lainsäädännöllä syksyllä 2022. Muutoksenhaku on monille kansalaisjärjestöille tärkeä ilmastolain elementti, sillä se mahdollistaisi oikeustoimet, jos esimerkiksi kansalaisyhteiskunta kokee, ettei istuva hallitus toteuta ilmastopolitiikkaa suunnitellusti ja niin, että se johtaisi ilmastolaissa oleviin päästövähennyksiin. Toivon, että tästä sitten syksyllä saadaan tarpeeksi kunnianhimoinen esitys.
Lopuksi vielä on pakko todeta, että on tosiaan järkyttävää, miten perussuomalaiset täällä edelleen riippuvat vanhassa eikä siellä näytä olevaa mitään ymmärrystä siitä, että tämä järkyttävä sota on myös sota ilmastoa vastaan, se on sota ympäristöä vastaan, se on sota luonnon monimuotoisuutta vastaan. Me puhumme aivan liian vähän siitä, että sota on myös valtava ympäristökatastrofi. [Mauri Peltokangas: Eiköhän tässä sodassa ole kyse jostain muusta kuin luonnosta!] Te puhutte omavaraisuudesta, te puhutte huoltovarmuudesta — nämä kaikki edellyttävät sitä, että me nimenomaan [Puhemies: Kiitoksia! Aika!] teemme sitä reilua siirtymää ja investoimme usiutuviin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-08T16:56:21,2022-03-08T16:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_21_80,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_81,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannanpa korteni minäkin tähän energiakekoon ja ilmastokekoon:
Ensinnäkin ilmastolakia sinänsä en vastusta tietenkään, mutta sen pitää olla järkevällä pohjalla ja perustua totuuteen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Yksikään eduskunnan tässä salissa tekemä päätös ei voi perustua väärään tietoon — mutta sitähän me olemme tehneet jo aivan kautta rantain, silmät ummistaen totuudelta. Suomen kokonaispäästöt maailman päästöistä ovat hieman yli promillen, yhden tuhannesosan. Sillä me emme pysty pelastamaan tätä maailmaa, emme varmasti. Mitä tapahtuu Kiinassa? Valtavat määrät kivihiilikaivoksia avataan ja uusia kivihiilivoimaloita avataan, ja me täällä uhkailemme metsänomistajia ja maanviljelijöitä ja tavallisia suomalaisia veronmaksajia valtavilla uhkakuvilla siitä, että maailma menee nurin. Meidän takiamme se ei mene nurin, ja meidän pitää korjata ne virheet, mitkä olemme vapaaehtoisesti, arvoisat edustajakollegat, tehneet. 
Ympäristöministeriöstä tulee jatkuvasti näitä esityksiä, joissa moititaan, että olemme pilanneet jotakin. Emme ole pilanneet vielä mitään. Suomi on maailman puhtain maa aivan varmasti kaikilla mittareilla mitattuna, ja olemme tällä hetkellä jo lähes ilmastoneutraaleja, kun laskemme rehellisesti sen, mitä me päästämme ja mitä me sidomme. Onhan aivan väärin, että tämä sali on joka vuosi ummistanut silmänsä, kun varsinkin ilmastopaneeli ja Markku Ollikainen syöttävät tätä väärää tietoa ihmisille Yleisradion suosiollisella avustuksella, että kun viisi miljoonaa tonnia vuosittain meidän Suomen neitseelliset suot sitovat hiiltä, niin sitä ei lasketa Suomen eduksi ja kahdeksan miljoonaa tonnia lasketaan turvepeltojen päästöksi, mikä on täysin ilmasta temmattu luku, ja kolmanneksi sitten metsien koko hiilinielua ei saa laskea Suomen hyväksi. Esimerkiksi kun rakennamme puusta paljon tai teemme semmoisia tuotteita, joihin puu sitoutuu vuosikymmeniksi ja jopa vuosisadoiksi, sitäkään emme saa kokonaan hyödyntää. [Petri Huru: Käsittämätöntä!] Miksi tämä näin on, arvoisat edustajakollegat? 
Samainen Markku Ollikainen ja te, arvoisat kunnioittamani vihreät, jatkuvasti puhutte, ja pitää Euroopan unioninkin tätä todistaa — suu vaahdossa joka komissaari puhuu täällä käydessään — että kaikki ilmastotiedot perustuvat tieteelliseen, tutkittuun tietoon. Miksi tämä luonnontieteellinen tosiasia ei suomalaisia koske? Kuinka moni vihreä haluaa tai vasemmistoliittolainen haluaa vielä maksaa muutaman miljardin tuonne Euroopan kassaan ja köyhdyttää rakasta isänmaata? Meillä on kohta edessä tilanne, että tässä maassa ei ole energiaa, ei ole sosiaaliturvaa eikä mitään, ja miten te, arvoisat nuoret, aiotte hoitaa tulevaisuudessa eläketurvan, kun tällä keinoin ajamme omat energiantuotantomme alas, muka ilmastohyvää tehden? Petämme itseämme, petämme äänestäjiämme ja ennen kaikkea petämme suomalaisia, jotka joutuvat tämän ilmastohumpan maksamaan. [Mauri Peltokangas: Juuri näin!] 
Suomiko hiilineutraali 2035? Se on jo sitä, jos rehellisesti lasketaan, hyvin lähelle. Turha se on teidän minulle nokkaa nostaa ja päätä punoa, kun totuus on tämä. Tämä on biologinen tosiasia, ja Euroopan unioni on tähän vedonnut sen tuhannen kertaa. Siksi vetoan minäkin.
Arvoisa puhemies! Äsken mainitut tosiasiat pitää nyt myös jättää siihen arvoon, elikkä että ne ovat todella kovia tieteellisiä totuuksia, ja niitä ei saa kumota. Markku Ollikainen ilmastopaneelin johtajana saisi lopettaa sen väärän tiedon levittämisen. Jos kansanedustaja tekisi tuota, hän ei pitkään olisi kansanedustaja. 
Ukrainan sota tällä hetkellä muuttaa koko energiapaletin aivan uusiksi. Onhan käsittämätöntä, että tällä hetkellä samaiset vihreät kannattavat, että maakaasu saadaan vihreälle listalle — se on hyväksyttävä raaka-aine, mutta turvetta te ette hyväksy. Te siis hyväksytte fossiilin mutta ette suomalaista, biopohjaista, uusiutuvaa raaka-ainetta. 40 miljoonaa kuutiota vuoteen tulee uutta turvetta, halusittepa tai ette. [Mauri Peltokangas: Täsmälleen näin!] Miksi te ette hyväksy totuutta? Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun, se käytännössä tämän vuosikymmenen energiapaletin pisti kokonaan uusiksi. Me emme mahda sille asialle valitettavasti mitään. 
Kotimainen energia nyt arvoonsa ja heti! Turve on saatava pois sieltä vaarallisten aineiden listalta ja kotimainen puu kunniaan, koska se Venäjältä tuleva noin 25 prosenttia Suomen energiasta, mikä hakkeena tulee sieltä, loppuu lähiaikoina. Sama tulee käymään maakaasulle, ja mitenkäs tässä kaupungissa talot lämmitetään? Tai koko näissä Etelä-Suomen kaupungeissa? Mistä te luulette löytävänne sen korvaavan sinne? [Petri Huru: Kivihiilestä!] — Joku sanoi täällä, että no se on tietenkin kivihiili. Ei se mikään muu voi olla. — Tuulimyllyilläkö sitten meinataan lämmittää kaukolämmön varassa olevia taloja? Milloin te, arvoisat vihreät, hyväksytte sen fysikaalisen tosiasian, että tuulimyllyenergiaa ei saa sinne kaukolämpöputkeen, ei sitten millään? Jatkuvasti te sumutatte ihmisiä, että sieltä se menee. 14 Suomen suurinta kaupunkia on kiinnittänyt huomiota siihen, että meidän on turve saatava energiaraaka-aineeksi, hyväksyttäväksi sellaiseksi.
Toinen asia, arvoisa puhemies, mikä on vielä tärkeämpää, on se, että valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa on yli 500 000 hehtaaria eli puoli miljoonaa hehtaaria sellaista metsää, jonka ensiharvennusta ei ole vieläkään hakattu. Muutetaan Kemera-lakia sen verran, että saadaan se arvokas puu sieltä talteen ja voidaan ottaa kuitupuu talteen ja sitten se muu, mikä sieltä tulee, ei-myyntikelpoista, ei-markkinakelpoista puutavaraa selluteollisuuden raaka-aineeksi, voidaan polttaa surutta energiaksi. 
Kun pannaan turve siihen kylkeen, niin meillä on noin viiden—kuuden miljoonan motin vuotuinen saanto ihan varmasti käytettävissä, ja kaikki raha jää Suomeen. [Petri Huru: Juuri näin!] Minne se nyt menee, arvoisat edustajakollegat? Se menee ulkomaisten sijoittajien taskuun, pääasiassa venäläisille oligarkeille, jotka ottavat rahat Suomeen tulevasta energiasta. 65 prosenttia Suomen tarvitsemasta energiasta tulee Venäjältä. Vieläkö te, arvoisat vihreät, tässä...? Kannattaa etsiä totuuden lähde sieltä netistä; sieltä se löytyy vaikka Bioenergian sivuilta. 
Miksi te ette hyväksy totuutta ja täällä leikitte, että olette muka ilmastoystävällisiä? Tällä te tuhoatte Suomen talouden, ja semmoinen maa, joka on polvillaan taloudessaan, ei pysty hoitamaan edes ilmastoaan eikä paljon muutakaan. Huoltovarmuus pitää tässä maassa turvata sillä keinoin, että kotimaiset varannot otetaan käyttöön ja sen jälkeen aletaan tehdä työtä suomalaisen työn hyväksi niin, että saamme tämän maan alueen, koko yhteiskunnan, eri kunnat ja eri maakunnat käyttämään omaa energiaansa. Tällä hetkellä kaikki maakunnat — kotimaakuntani mukaan lukien — ovat riippuvaisia venäläisestä hakkeesta. Vieläkö te haluatte tätä Venäjä-riippuvuutta lisää? 
Ja nyt te, vihreät — arvoisat, kunnioittamani vihreät — olette hyväksyneet maakaasun vihreälle listalle, mutta ette hyväksy turvetta. Silläkö keinoin meinaatte hoitaa ihmisten asioita rehellisesti, niin kuin olette luvanneet, ja sillä keinoinko aiotte hoitaa tätä eurooppalaista ilmastopolitiikkaa? Ette varmasti pysty hoitamaan. Viime talvena jo joulun aikaan, arvoisa puhemies, oli tilanne, että jos kotimaisia turveaumoja ei olisi ollut, niin moni kaupunki olisi kylmentynyt. Sitten poltettiin myös noin neljä kertaa kalliimpaa kevyttä polttoöljyä, joka tällä hetkellä on jo viisi kertaa kalliimpaa.
Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että totean: olisikohan viimein totuuden aika? [Petri Huru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T16:59:37,2022-03-08T17:06:52,Hyväksytty,1.1
2022_21_82,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska poissa. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_83,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen ilmastolakiesityksessä on yksi erittäin kannatettava kohta. Se löytyy sieltä ihan alusta. Siinä ehdotetaan nimittäin voimassa olevan ilmastolain kumoamista. Aika hyvin on yhteen lauseeseen saatu tiivistettyä koko tämän esityksen järki. Kaikki muu tässä esityksessä onkin sitten tuomassa pelkkää kärsimystä kansalaisten elämään.
Arvoisa puhemies! Tulen esittämään tämän lakiesityksen hylkäämistä sekä myös voimassa olevan ilmastolain kumoamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-08T17:06:56,2022-03-08T17:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_21_84,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_85,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille, ja se myös kiihdyttää luontokatoa. YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin raportti viime viikolta pysäytti jälleen — eivät siis ainoastaan Ollikaisen tiedot, joita täällä siteerattiin. 
Peruuttamattomia muutoksia on jo tapahtunut. Ilmastonmuutoksen täydellinen torjuminen on siis jo valitettavan myöhäistä. Nyt on tehtävä kaikki sen eteen, että pystymme rajaamaan ilmaston lämpenemisen puoleentoista asteeseen. Hillitsemisen rinnalla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen ja varautumisen on oltava tästä lähtien osa kaikkea päätöksentekoa niin kotimaassa, Euroopan unionissa kuin kaikilla kansainvälisillä foorumeilla. Ilmastotoimien tekeminen tänään on huomattavasti halvempaa kuin huomenna.
Raportissa kuvataan laajasti ilmastonmuutoksen vakavia vaikutuksia. Vaikutukset koskettavat niin ihmisiä, luontoa kuin yhteiskuntiakin. Ehdotukset toimien lykkäämisestä kertovat, ettei muutoksen vakavuutta ymmärretä. Helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet, ja ne vaikuttavat merkittävällä tavalla luonnon ekosysteemeihin. Yhteiskuntien turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta on puhuttava myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta — muu on heikkoa varautumista. Lisäksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat vaarassa vesittyä, tai osassa maailmaa voi ehkä sanoa: kuivua kokoon ilmastonmuutoksen seurauksena, myös tällä on maailmanlaajuisia vaikutuksia.
IPCC-raportti korostaa myös ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasaista jakautumista. Valtiot, alueet, ihmisryhmät ovat keskenään hyvin eriarvoisessa asemassa. Vaikutuksista kärsivät eniten juuri ne, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Esimerkiksi jo aikaisemmin vedenpuutteesta tai kuivuudesta kärsivät alueet ovat pahenevan kurimuksen keskellä. Tulvat ja kuivuus vaikeuttavat maataloutta ja ruoantuotantoa entisestään, mikä voi lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä ja maan sisäistä tai ulkoista muuttoliikehdintää. Ilmastonmuutoksen vaikutusten epäoikeudenmukaista luonnetta lisää myös tieto siitä, että iso osa päästöistä on syntynyt rikkaiden länsimaiden teollistumisen ja vaurastumisen seurauksena. Hyvinvointimme korkea taso, josta olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä, on kiihdyttänyt ilmaston lämpenemistä. Useat länsimaat ovat myös ulkoistaneet teollisen toimintansa ja samalla myös päästönsä muihin maihin — tämä siihen vertailuun, paljonko Suomi päästää, paljonko Kiina. Meidän pitää myös tarkastella näitä vaikutuksia, jotka syntyvät meidän kulutuksesta muualla. Ilmastonmuutoksen vaikutusten epätasainen jakautuminen on otettava huomioon myös poliittisissa päätöksissä. Jatkossa tarvitsemme myös vahvempaa lainsäädännön pohjaa kansainvälisen ilmastorahoituksen tasolle, kriteereille ja ylivaalikautisille tavoitteille.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ilmastolaki on tämä hallituksen tärkein ilmastotoimi. Ilmastolaki valaa Suomen valtion ilmastotyön pitkäjänteisen perustan. Se vastaa myös osaltaan kansainvälisen ilmastopaneelin tutkijoiden esittämiin huoliin. Ilmastolain uudistuksella varmistetaan muun muassa se, että hiilineutraalisuustavoite 2035 säilyy ja ilmastotyö jatkuu vaalikausien yli, ja kuten ministeri jo totesi, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei ole oikotietä, vaan se on pitkäjänteistä työtä. Tämän takia on tärkeää, että hallitusten vaihtuessa Suomen suunta on yhä sama: kohti hiilineutraalia, hiilinegatiivista yhteiskuntaa. Laissa ulotetaankin kansallisen ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Päästövähennystavoitteiden lisäksi lakiin tulee ensimmäistä kertaa tavoite nielujen vahvistamisesta. Tämä on osa lain uudistusta, jossa ensimmäistä kertaa otetaan mukaan metsien ja maaperän maankäyttösektori, jolla on suuri merkitys Suomen päästö- ja nielutaseelle.
Poliittisten päätösten legitiimiyden kannalta on tärkeää, että päätösten valmistelussa kuullaan laaja-alaisesti eri yhteiskunnan toimijoita. Ilmastolain osalta erityisenä kohderyhmänä ovat olleet lapset, nuoret ja saamelaiset. Laki lisää Suomen suuren yleisön mahdollisuuksia osallistua ilmastopolitiikkaan. Osallistumismuodot laajenevat myös muihin kuin kirjallisiin muotoihin, mikä helpottaa esimerkiksi vammaisten ihmisten osallistumista. Ilmastotoimet on toteutettava oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukainen ja reilu siirtymä on kirjattu lain tavoitteisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että matka kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ei saa asettaa kohtuutonta rasitetta yksilölle, työntekijälle tai eri väestöryhmille. Eri väestöryhmät huomioivat vaikutusarvioinnit ovat tärkeä osa ilmastolain täydentymistä.
Arvoisa puhemies! Ensi syksynä ilmastolakia täydennetään. Suunnitelmissa on, että kunnille asetetaan velvoite ilmastosuunnitelmien laatimiseen. Tämä on kannatettava lisäys. Ilmastosuunnitelmien ohella pitäisin tärkeänä uudistuksena sitä, että kunnille annettaisiin velvoite tehdä suunnitelma myös luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Luontokato on ilmastokriisin veroinen uhka, jonka torjuntaan on valjastettava kaikki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-08T17:07:49,2022-03-08T17:13:55,Hyväksytty,1.1
2022_21_86,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_87,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäläisestä energiasta irrottautuminen on välttämätöntä huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä syistä. Kuitenkin yhtä suuri tosiasia on, että useimmat Euroopan maat ja myös Suomi ovat riippuvaisia fossiilienergiasta vielä hyvinkin pitkään. Tällä hetkellä meitä uhkaa merkittävä energiakriisi, useita muita valtavia haasteita, jotka linkittyvät Ukrainassa käytävään sotaan. Jo ennen tämän kriisin kärjistymistä meillä oli ongelmia nimenomaan näissä asioissa. 
Vaikka fossiilisista polttoaineista irrottautuminen pitkällä aikavälillä on oikea suunta, on nyt aika asettaa uusi turvallisuuden määrittämä tärkeysjärjestys. Koskaan ei ole ollut oikeampi hetki nostaa oma huoltovarmuutemme tärkeysjärjestyksen kärkeen. Silloin kun on tosi kyseessä, tärkeysjärjestyksillä on tapana muuttua. Joskus se vain saattaa tulla liian myöhään. 
Näin ollen kansallisten ilmastolakien käsittely on keskeytettävä tämän kriisin ajaksi. Samoin uskon tapahtuvan Euroopan unionin ilmastopaketin kohdalla ainakin epävirallisesti. Me tarvitsemme energia- ja ilmastorealismia. Jos ja kun myös ilmasto hyötyy suomalaisen huoltovarmuuden ja turvallisuuden parantamisesta, se on erinomainen asia, mutta muita motiiveja näiden asioiden käsittelyyn tai maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan edistämiseen ei saisi olla. 
Samaan aikaan meidän täytyy muistaa, että meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että suomalaisilla olisi mahdollisimman kohtuuhintaista sähköä ja lämpöä. Se, mitä täällä vaadittiin välikysymyksessä muutama viikko sitten, on yhä ajankohtaisempaa. Nyt kaikki me tiedämme, että kustannukset tulevat merkittävästi nousemaan. Se, että Euroopan unioni, koko länsi, Suomi ovat kyenneet toimimaan tässä kriisissä yhtenäisesti, on hienoa, mutta ajatelkaa, mitä tulee tapahtumaan siinä vaiheessa, kun energialaskut, sähkölaskut, ruuan hinta, liikkuminen, kaikkien hinta nousee merkittävästi. Uskotteko te, että sittenkin kaikki ovat yhtenäisiä? Nämä ovat asioita, jotka koskettavat hyvin suurta osaa tästäkin kansasta. Jo tällä hetkellä monet kärvistelevät näiden laskujen kanssa. 
Sama tuli mieleeni ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Sipilän puheenvuorosta, jossa hän moitti perussuomalaisia siitä, että valiokuntakuulemisessa kuulemma kaikki muut kannattavat näitä toimenpiteitä. Entä puhutaanko valiokuntakuulemisissa paljonkin kustannuksista? Onko siellä käsitelty sitä, kuinka paljon tämä maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tulee maksamaan veronmaksajalle? [Välihuutoja] Mikäli näistä aiheista keskusteltaisiin enemmän, mikäli hallitus toisi eduskunnalle oikeasti tietoon, kuinka paljon se loppujen lopuksi maksaa, ehkä ääni kellossa olisi erilainen, varsinkin jos samaan aikaan markkinoille esimerkiksi elinkeinoelämän tietyille sektoreille annetaan ikään kuin ilmaista rahaa investointeihin sekä kansalliselta tasolta että Euroopan unionista. Onko se ihmeellistä, jos ei se silloin ole hyvä idea kaikkien mielestä? Näitä asioita minun mielestäni pitäisi kyetä käsittelemään erityisesti silloin, kun lähellä Suomen rajoja käydään sotaa. 
Me emme näe, että nämä asiat ovat keskenään välttämättä ristiriitaisia, mutta sitä, että täällä tämän päivän puheenvuoroissa hallituksesta, erityisesti vihreistä, ei nähdä olevan minkäänlaista ristiriitaa näiden asioiden välillä, minä ihmettelen. Mikäli huoltovarmuus ja turvallisuuden takaaminen ja kunnianhimoinen ilmastopolitiikka menevät oikeasti samaan suuntaan eikä välillä ole mitään ristiriitaa, miksemme sitten voisi ottaa tärkeysjärjestyksen ykkösasiaksi sitä turvallisuutta ja huoltovarmuutta, jos kerran samaan aikaan ilmastokunnianhimo joka tapauksessa menee eteenpäin? Siksi, että nämä toimet olisi jo tehty, mikäli se olisi niin helppoa kuin te esitätte. Se ei ole niin helppoa. Se maksaa, ja se maksaa tässä maassa veronmaksajalle. 
Tämä ei ole minkäänlainen moite sitä kohtaan, etteivätkö nämä ongelmat olisi todellisia, mutta se, että te ette suostu puhumaan näistä todellisista ongelmista, siitä, että tällä hetkellä me tarvitsemme meidän verorahojamme myös jonnekin muualle, meidän oman turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseen, ja silloin kun se on ristiriidassa teidän maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikkanne kanssa, meidän mielestämme turvallisuuden pitää mennä edelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-08T17:13:56,2022-03-08T17:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_21_88,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_89,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin aiemmin tässä keskustelussa on käynyt ilmi, tämän ilmastolain esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Oma puolueeni näkee niin, että Suomeen tarvitaan kunnianhimoisempi ja konkreettisempi ilmastolaki, joka toimii vahvana ohjauskeinona ilmastopolitiikalle kaiken kaikkiaan.
Täytyy muistaa sekin, että Suomen ensimmäinen ilmastolaki tuli voimaan kesällä 2015. Itsestäni on täysin selvää, että lakia tulee päivittää paitsi hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi myös sen vuoksi, että ilmastopolitiikan saralla on tapahtunut paljon seitsemässä vuodessa ja näin voimme myös tietysti päivittää omaa sopeutumistamme tulevaan. Koen, että tämä sitova ilmastolakiin kirjattu tavoite on paras ohjauskeino Suomen ilmastopolitiikalle.
On täysin ymmärrettävää — tai pitäisikö sanoa, että itsestään selvää — että tässä keskustelussa on noussut esiin myös ajankohtainen Ukrainan tilanne ja huoli ilmastolain tavoitteista ja niiden realistisuudesta. Itse kuulun siihen sarjaan kansanedustajia tässä salissa, että ajattelen, että tämä surullinen kriisikään ei ole syy jämähtää paikoilleen ilmastotyössä.
Jatkossa muun muassa lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteena on myös varmistaa paremmin ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää laajennetaan, saamelaisten oikeuksia edistetään, ilmastopaneelin tehtäviä täsmennetään ja osallistumista ja tiedonsaantia koskevaa sääntelyä tullaan myös jatkossa tarkentamaan.
Arvoisa puhemies! Meidän tehtävämme lainsäätäjinä on myös tukea ja vahvistaa kuntien ja alueiden ilmastotyötä, ja sen vuoksi on edellytys, että ilmastolakia täydennetään tulevana syksynä, kun tarvittavat selvitykset tästä valmistuvat. En malta myöskään olla tähän loppuun nostamatta esiin — uskallan väittää, että tämä on jaettu kaikkien meidän kansanedustajien sisäisessä postissa — ilmastorepun terveisiä elikkä Nuorten ilmastoterveisiä pääministerille -vihkosta. Jokainen meistä kansanedustajista voi tutustua tähän vihkoseen. Tämä on tullut tässä parin päivän sisällä sinne sisäiseen postiin, elikkä sinänsä erittäin hyvään aikaan, kun me käymme keskustelua ilmastolaista täällä salissa ja keskustelu siitä tietysti tulee jatkumaan. Haluan lukea täältä vain muutaman terveisen nuorilta: ”Lisää rohkeutta tehdä ehkä vaikealtakin tuntuvia päätöksiä nyt.” [Puhemies koputtaa] Ja jos puhemies sallii, niin toinen: ”Suomi ja EU rohkeasti globaaliin johtoasemaan ilmastoteoissa.” Nämä olivat nuorten terveisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-08T17:19:33,2022-03-08T17:22:46,Hyväksytty,1.1
2022_21_90,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_91,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uuden ilmastolain tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Aina vaan siis hakataan päätä Karjalan mäntyyn. Suomeksi tämä tarkoittaa kylmästi sitä, että lain tarkoitus on pakottaa koko kansa polvilleen yhden hallitusapupuolueen ilmastohysterian alttarille niin taloudellisesti kuin henkisestikin sekä sitouttaa tulevat hallitukset vielä tiukemmin nykyhallituksen ilmastotavoitteisiin. Monille alkutuottajille tämä laki on pelkkä kuolinisku, jonka seuraukset ovat jo nähtävissä lisääntyneinä konkursseina, työttömyytenä ja velkataakkana. Tällaiset velat ovat ihmisten mukana aina hautaan saakka, jopa yli sen tuleville sukupolville. Miettikää, mitä te olette tekemässä.
Hallituksen kauniit puheet oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ovat paljastuneet pelkäksi silmänlumeeksi ja poliittiseksi jargoniksi, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Ne keinot, joita hallitus kuplassaan kansalle kompensaatioina esittää, ovat ylitsepääsemättömän kalliita ja toteutuskelvottomia. Kaikki eivät nauti — ministeriaitio on tyhjä, mutta sanon kuitenkin — ministeritason palkoista ja eduista eivätkä asu julkisen liikenteen keskiöissä, saati alueilla, joissa kallis sähköautoilu kestäisi edes talven pakkaset.
Arvoisa puhemies! Miten hallitus voi puhua luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisestä, kun se samalla lisää sen tuhoamista edistämällä esimerkiksi epävarmaa ja kyseenalaista tuulivoimarakentamista? Luonnon monimuotoisuutta ei edistetä sillä, että hakataan satojatuhansia hehtaareita metsää tuulimyllyjen, huoltoteiden ja siirtolinjojen rakentamisen alta. Tämä jos mikä paljastaa hallituksen kaksilla rattailla ajamisen ja kaksoismoraalin irvokkaat kasvot. [Petri Huru: Juuri näin!] Kakkua ei, arvoisa hallitus, voi syödä ja säästää samaan aikaan.
Samalla kun hallitus kiihdyttää vauhtia pienelle maalle mielipuolisen kunnianhimoisen ilmastopoliittisen tavoitteensa kanssa, se kiihdyttää teollisuutemme, huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme alasajoa tavalla, jota ei voi parhaalla tahdollakaan enää kutsua ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hallitus on tuhoamassa kaiken sen, mitä sodanjälkeiset sukupolvet ovat rakentaneet, ja haluaa Suomen taantuvan kehitysmaaksi, jonka voi sitten ilmeisen helposti luovuttaa liittovaltio-EU:lle, kun kansa on riisuttu kaikista vastustamisen keinoista. Hävetkää, jos osaatte.
Arvoisa puhemies ja arvoton hallitus! Maailmanpoliittinen tilanne on nyt sellainen, että ilmastoposeeraamisen tulisi olla prioriteettilistan viimeisimpinä eikä edes keskustelussa tänään, tässä tilanteessa. Uhka on todellinen. Kaikki ilmastotoimet on pantava jäihin nyt siksi aikaa, kunnes tilanne rauhoittuu. Emme me tarkoita, että teidän tulee kokonaan se politiikkanne lopettaa, mutta järkeä pitää tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa osata käyttää myös tässä salissa.
Nyt jos koskaan on viimeinen mahdollisuus tehdä kaikki mahdolliset toimet ruokahuoltomme ja energiaomavaraisuutemme parantamiseksi. Venäläinen tuontienergia ei ole enää vaihtoehto. Turve on luokiteltava uusiutuvaksi välittömästi ja lisättävä sen tuotantoa huomattavasti. Te tuhositte sen elinkeinon. Pelastakaa se nyt. Teillä on siihen avaimet kädessänne, jos tahtotilaa, arvoisat keskustan edustajat, riittää. [Tuomas Kettunen: Ei ole täysin tuhottu!] — Te olette tuhonneet energiahuoltovarmuuden, te olette tuhonneet elinkeinon, te tuhoatte sillä myöskin maatalouden, koska maatalouden tarve turpeesta on huomattava. Jokainen keskustapuolueen edustaja, joka siellä nyt kynsin hampain koettaa välihuudella, tietää teidän politiikkanne tuloksen. Se on nimenomaan sitä Suomelle negatiivista kehitystä, mitä tämä hallitus on alusta saakka tehnyt.
Me olemme kohta kolme vuotta tai reilut kolme vuotta kuunnelleet täällä lupauksia siitä, kuinka otatte huomioon esimerkiksi maatalouden. Tänä päivänä viljelijät ovat todella tuskassa. [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa!] Te tiedätte sen. Esimerkiksi meidän kuljetussektorimme — Suomi pyörii rattailla — mikä on tämän hetken tilanne teidän politiikkanne tuloksena? Eivät maailmanmarkkinahinnat vaikuta kaikkeen esimerkiksi polttoaineen kohdalla vaan teidän politiikkanne. Espanjassa bensan hinta on pikkuisen halvempaa kuin Suomessa. Onko siellä eri maailmanmarkkinahinta? Kysynpähän vain nyt.
Tilanne on se, että ellemme me saa Suomessa muuttumaan tätä poliittista linjausta ja tämän hallituksen sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, niin tämä maa on tuhon tiellä. Tällä hetkellä Suomen eduskunnan ainoa tehtävä on mielestäni pitää huoli siitä, että meillä on huomenna, ensi viikolla, seuraavassa kuussa, seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä energiahuoltovarmuus, ruokahuoltovarmuus, puolustus ja kaikki se, mitä itsenäinen valtio tarvitsee, että sen kansalaiset voivat elää ja nauttia turvallisesta Suomesta.
Me olemme kuulleet tänään tässä salissa, kun ministeri toteaa, että tämä ilmastolaki on annettu siksi, että meidän lapsilla olisi huominen — ikään kuin heillä ei sitä muutoin olisi. Peräänkuuluttaisin ministeritason henkilöltä vastuuta siitä, miten pelotellaan meidän nuoria. Tuodaan ne asiat täällä siten, että jos joku lapsi katsoo siellä televisiota ja kuulee tällaista, niin kannetaan vastuu siitä, mitä puhutaan.
Täällä on vasemmistosta kuulunut, että Ukrainan sodassa on myös kyse ilmastoasioista. Mitä minun korvani kuulevat tässä ajassa? Minkälainen puolue on se, joka sekoittaa Ukrainan sotaan ilmasto-ongelmat, [Petri Huru: Venäjä-myönteinen!] aikuiset ihmiset? Täällä on myöskin todettu, että fossiiliton tavoite on tässä päivässä isänmaallinen teko. Me tarvitsemme energiahuoltovarmuutta tässä päivässä.
Lopetan tämän puheeni, arvoisa puhemies, siihen, että olen tehnyt 11. helmikuuta 2021 toimenpidealoitteen ”Turve uusiutuvaksi”, ja toivon, että hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen ja toteuttaa sen ja täten edesauttaa Suomen huoltovarmuuden positiivista kehitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-08T17:22:48,2022-03-08T17:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_21_92,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sipilä poissa. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_93,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelussa olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ilmastolaki. Esityksen tavoitteena on kiristää sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä eli 15 vuotta muuta EU:ta aiemmin. 
Suomen ja koko Euroopan tilanne muuttui radikaalisti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyökkäys asettaa huoltovarmuuskysymykset ja omavaraisuuden täysin uuteen valoon ja alleviivaa niiden tärkeyttä. Olemme tässä salissa useaan otteeseen tuoneet esiin huolemme esimerkiksi turvealan alasajosta ja muista hallituksen kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, jotka pahimmillaan heikentävät Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä ruokaturvaa, kustannuskilpailukyvystämme puhumattakaan. [Mikko Lundén: Ei käy!] Nyt olisi aika katsoa yhdessä eteenpäin ja myös sitä, mitä tapahtuu muualla EU:ssa. Esimerkiksi Saksa on Venäjän hyökkäyksen alettua tarkastellut omaa energiapolitiikkaansa ja alkanut toimenpiteisiin irtautuakseen venäläisestä tuontienergiasta. Saksa aikoo pidentää muun muassa hiili- ja ydinvoimaloiden käyttöikää ja kasvattaa maakaasun varastoja energiaomavaraisuuden parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tämä ei ole myöskään Suomessa liian myöhäistä. Nyt on syytä tehdä korjaavia liikkeitä ulkomaisen energiariippuvuutemme vähentämiseksi ja huoltovarmuuden sekä kotimaisen ruokatuotannon parantamiseksi. Toki on hyvä, jos Suomen toimet huoltovarmuutemme parantamiseksi ovat ilmastoystävällisiä. Siihen voidaan pyrkiä, mutta kuitenkin kohtuudella ja niin, että huoltovarmuus ja turvallisuus tulevat ensin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-03-08T17:30:17,2022-03-08T17:32:42,Hyväksytty,1.1
2022_21_94,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_95,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin viime viikon loppupuolella yhdessä suuren valiokunnan delegaation kanssa Pariisissa EU-maiden parlamenttien EU-valiokuntien delegaatioiden kokouksessa. Siellä oikeastaan kaikki delegaatiot toivat esille saman johtopäätöksen kuin Suomessa hiljattain edustaja Halla-aho, nimittäin, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa tarvetta nopeuttaa siirtymää pois fossiilisista. Olisi todella mukavaa, jos edustaja Halla-aho keskustelisi tästä asiasta myöskin oman ryhmänsä kanssa. Fossiilisten käytössähän ei ole kysymys pelkästään ilmastonmuutoksesta, joka jo sinällään on riittävän vakava asia, vaan viimeiset pari viikkoa ovat opettaneet sen, että kun Putinin sotakone rahoitetaan myymällä öljyä ja kaasua, niin riippuvuuden nopeassa vähentämisessä niistä on kysymys myöskin rauhasta ja itsenäisyytemme säilyttämisestä.
Kuten edustaja Sipilä tässä jo ehti hyvin todeta, myös suomalainen elinkeinoelämä valtaosin tukee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, koska he ensinnäkin ymmärtävät, että bisnestä ei ole, jos ei ole sellaista planeettaa, jossa yhteiskunnat pystyvät toimimaan, ja toiseksi, että kun koko maailma tarvitsee ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuja, joista monia pystytään Suomessa tuottamaan ja kehittämään edelleen, niin siinä on kysymys myöskin mahdollisuuksista tulevaisuuden bisnekselle — eikä pelkästään mahdollisuuksista vaan bisneksestä tässä ja nyt. Jo tänä päivänä näemme, että mitä pitemmällä kukin maa on siirtymisessä pois fossiilisista, sitä vahvempi sen tilanne on. Todella tuen vahvasti myös sitä, että Euroopan unionissa voimistetaan niitä toimia, joita yhdessä teemme, jotta yhdessä voimme nopeuttaa irtautumista fossiilisista. 
Näinä päivinä on puhuttu paljon myöskin ruoantuotannon huoltovarmuudesta, ei pelkästään energian huoltovarmuudesta. Myös se liittyy ilmastoon vahvasti. Tänäänhän Yara on ilmoittanut lopettavansa typpilannoitteen myynnin, mikä on tietysti tosi huono uutinen maataloudelle. Mutta toisaalta tiedämme, että maataloudessa sellaiset menetelmät, joilla lisätään peltomaan hiiltä, peltomaan orgaanista ainetta, jotka auttavat osaltaan myös ilmastonmuutoksen hillinnässä, parantavat myös peltomaan kykyä sitoa ravinteita ja kykyä pidättää näitä ravinteita valumasta vesistöön, joten myöskin niissä asioissa on löydettävissä win-win-ratkaisuja, ja toivottavasti pystymme todella myös niitä ottamaan käyttöön nopeasti.
Olemme varmaan yksimielisiä siitä, että siirtymä pois fossiilisista on tehtävä reilusti sellaisella tavalla, joka ei aiheuta kohtuuttomia taloudellisia tai muita vaikeuksia esimerkiksi niille, jotka ovat melko pienipalkkaisissa ammateissa ja jotka työmatkojen takia joutuvat käyttämään henkilöautoa. Meidän on kuitenkin muistettava, että ne keinot, joilla helpotamme siirtymää, eivät voi toisaalta olla sitten sellaisia, että ne hidastavat siirtymistä pois fossiilisista.
Kaiken kaikkiaan ilmastonmuutoksen hillinnässä on kyse siitä, onko sivilisaatiolla tulevaisuutta vai ei. Kuten jotkut kollegat ovat jo maininneet, ei ole montaakaan päivää siitä, kun hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi uusimman raporttinsa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, jossa se totesi, että mahdollisuuden ikkuna ilmastonmuutoksen hillintään on vielä olemassa, mutta se on sulkeutumassa hyvin nopeasti, ja sen takia meidän pitää toimia nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-08T17:32:43,2022-03-08T17:37:54,Hyväksytty,1.1
2022_21_96,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_97,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelussa on hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi. Lainaan siitä pienen pätkän. ”Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ilmastolaki. Samalla voimassa oleva ilmastolaki ehdotetaan kumottavaksi. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä.” Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti viimeksi eilen kantaa aihepiiriin: ”Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi. Kansallisten ilmastolakien käsittely on keskeytettävä kriisin ajaksi, ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta on viimeistään nyt luovuttava. Ei ole realistista kuvitella, että samaan aikaan voisimme edistää rinnakkain kunnianhimoa huoltovarmuudessa, Venäjä-riippuvuuden vähentämisessä ja ilmastopolitiikassa.” Olen täsmälleen samaa mieltä, ja mielestäni oli aika harkitsematonta, että tämä laki tuodaan tänne juuri nyt kriisin ollessa kuumimmillaan, kun jopa vihreätkin ymmärtävät, että turpeen nosto on käynnistettävä välittömästi.
Viime viikolla sain kaivettua esiin sen, kuinka paljon Suomessa on Huoltovarmuuskeskuksen alaisia polttoturpeen turvavarastoja. Niitä on 0,7 terawattituntia tällä hetkellä. Nämä kaikki Suomen polttoturpeen turvavarastot piisaavat esimerkiksi Seinäjoen kaupungin lämmittämiseen yhden talven ajan, ei mihinkään muuhun. Jos ajatellaan, että näitä pitäisi jakaa koko maahan, niin nämähän eivät kestäisi viikkoakaan. Tämä on järkyttävä tämä tilanne, missä me elämme Suomessa.
Minä ymmärrän osittain tätä pyrkimystä siirtyä fossiilisista eroon — mutta mitä meidän hallituksemme tekee täällä Suomessa, jos on jotain mahdollisuuksia siirtyä fossiilisista eroon: Keskustan Pekkarinen on puhunut 20 vuotta sitten ainakin jo biokaasusta, [Tuomas Kettunen: Risupaketeista!] ja keskusta on hakannut kaikki rahat tuulimyllyihin. [Satu Hassi: Sehän on halvinta sähköntuotantoa!] Kaikki voimat, mitä olisi voitu keskittää biokaasun kehittämiseen, on haaskattu tuulimyllyihin. Kun tuulimyllyjä rakennetaan, niin ne itsessäänkin tekevät ympäristövaikutuksia, jotka vihreät aina ihan täysin unohtavat, samoin kuin he unohtavat ne myös sähköautoista. Jos me keskittyisimme hieman biokaasun tuotantoon, niin saisimme sillä polttoainetta autoihimme ja lisäksi ympäristölle hyvää lannoitetta siinä niin kuin sivutuotteena. On käsittämätöntä, että täällä on pelleilty tämän asian kanssa pitkän aikaa. Nyt hallituksen pitäisi tämän kriisin ollessa kuumimmillaan pikaisesti käynnistää sellainen tukipaketti, jolla maatiloille tarjottaisiin mahdollisuus alkaa tuottamaan tätä biokaasua. — On mukavaa, että edustaja Kettunenkin keskustasta nyökyttelee tässä asiassa. Tämä on nimittäin oikeasti semmoinen merkittävä asia.
Suomessa on kaksi osaajaa tälle alalle. Heillä on valtavat visiot siitä, miten esimerkiksi näitä turvesoita, joista on nostettu energiaturvetta, kasvuturvetta ja kuiviketurvetta, kun ne alkavat olla siellä hyvin huolella käytettyinä, voitaisiin valjastaa siihen, että sillä suolla tuotettaisiin nurmea tai jotain muuta, jota voitaisiin käyttää oikeasti tässä biokaasun tuotannossa. Tämä on semmoinen kevyt asia, mikä toivottavasti nostaa nyt päätään tässä keskustelussa, millä me turvaamme energiahuoltovarmuutemme. Edustaja Peltokangas puhui jo turpeesta niin paljon, että minä en siihen muuten ota kantaa, mutta halusin nostaa tämän biokaasun esille.
Nyt toinen asia, mikä liittyy tähän tavallansa nykyhetkessä olevaan tilaan, ei niinkään ilmastoon muuta kuin siinä, että on paheksuttu näitä liikennepäästöjä: tällä hetkellä on semmoinen tilanne, että kuorma-autoilijoita tulee menemään konkurssiin, ja minä en tiedä, millä tavalla tämän maan ruokahuolto järjestetään tällä hetkellä, jos ei tehdä pikaisesti jotakin muutoksia polttoaineen hinnan suhteen. Keskustelin aamulla erään entisen työnantajani kanssa ja hän kertoi, että jos Porista Helsinkiin menevällä rahtiliikenteellä, mitä he tekevät pääosin, on kuormat molempiin suuntiin, niin he saavat siitä 1 100 euroa. Polttoaineisiin menee 450 euroa, kuskin palkkoihin sivukuluineen, muineen, koulutuksineen menee saman verran. Heille jää 200 euroa, jolla pitäisi huoltaa auto, ostaa renkaat ja pitää yllä sitä autoa, kylmäkoneita. Nyt toivoisin, että hallitus pikaisesti tarttuu tähän dieselin hintaankin, koska muuten ruokahuoltomme ympäri Suomea on katastrofaalisessa tilassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-08T17:37:56,2022-03-08T17:45:16,Hyväksytty,1.1
2022_21_98,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_99,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ensi alkuun täytyy kiittää edustaja Mäenpäätä hyvästä puheenvuorosta liittyen biokaasuun. Se oli ratkaisukeskeinen ja -henkinen puheenvuoro, ja allekirjoitan täysin hänen ajatuksensa tästä biokaasun edistämisestä, mutta haluan vielä muistuttaa, että tämä hallitus on vienyt ja tehnyt toimenpiteitä, että biokaasutuotantoa tässä maassa edistetään. Mutta juurikin näin, edustaja Mäenpää on hyvä kirittäjä myös hallituksen suuntaan. Varmasti toivoisin myös itsekin, että jossain vaiheessa vaikka jonkinnäköinen syöttötariffijärjestelmä biokaasun tuotannolle tähän maahan luotaisiin, niin kuin aikoinaan luotiin tuulivoiman rakentamisen osalta.
Mutta, herra puhemies, tosiaan lähetekeskustelussa käydään ilmastolainsäädäntöä ja sen uudistamista, ja täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja haluankin tämän lähetekeskustelun myötä viedä terveiset valiokuntatyöskentelyyn, että nyt kun maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, niin otettaisiin huomioon tässä valiokuntatyöskentelyssä huoltovarmuus, turvallisuusasiat, isosti. 
Tosiaan Ukrainan sota myös vaikuttaa voimakkaasti meidän energiahuoltovarmuuteen. Olemme olleet ja olemme riippuvaisia osaltaan Venäjän tuontienergiasta. Sieltä metsähakettakin Suomeen tuodaan se 45 prosenttia käytetystä metsähakkeesta. Nämähän menevät suurimmaksi osaksi kuntien omistamiin voimalaitoksiin, ja toivoisinkin suurta viisautta myös kuntapäätöksentekijöille, että hekin ottaisivat huomioon tämän tilanteen. Ja näinhän on tehty. Nythän uutisoitiin, kuinka Oulun Energia ilmoitti, että he eivät enää ota vastaan venäläistä metsähaketta, ja tämähän tarkoittaa sitä, että jo tällä hetkellä useita kymmeniä ajoneuvoyhdistelmiä ajetaan vuorokaudessa Oulun Energialle, siis ajetaan ajoneuvoyhdistelmiä turvetta Oulun Energialle. Elikkä tämä kotimainen polttoaine on otettu nytten käyttöön, ja hyvä niin.
Haluan, puhemies, tässä hieman oikoa, nimittäin edustaja Peltokangas tässä nyt antoi ymmärtää, että me olemme tuhonneet täysin turvetuotannon tässä maassa. Se ei pidä paikkaansa. Nimittäin moni voimalaitos käyttää kotimaista turvetta ja myös ensi talvena käyttää. Mutta nyt meidän pitäisi käydä perustavanlaatuinen keskustelu siitä, kuinka me tulisimme vieläkin enemmän edistämään turpeen käyttöä ja kuinka nyt metsähake ja myös kivihiili, mitä Venäjän suunnalta on Suomen voimalaitoksiin tuotu, korvataan kotimaisella turpeella. Toivon, että myös valiokunnassa käydään tästä keskustelu ja että se myös tuodaan esille. 
Puhemies! Aika on täynnä. Tulen ottamaan seuraavan puheenvuoron ja käsittelemään tätä aihetta lisää seuraavassa puheenvuorossani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T17:45:17,2022-03-08T17:48:27,Hyväksytty,1.1
2022_21_100,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_101,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevan esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Niin ikään ehdotetussa laissa säädettäisiin uusista ilmastotavoitteista. Vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen lisäksi esityksessä säädettäisiin päästövähennystavoitteet vuosille 30—40. Vuodelle 50 asetettua päästövähennystavoitetta päivitettäisiin ja säädettäisiin myös nielujen vahvistamisen tavoitteista. Saman hallitusohjelman mukaisesti ilmastolain suunnittelujärjestelmää laajennettaisiin koskemaan maankäyttösektoria.
Arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena on täten hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Esityksen keskeinen tavoite on varmistaa, aivan kuten todettua, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 35 ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuden. Me perussuomalaiset olemme aina vastustaneet ylikireää ilmastopolitiikkaa maassamme. Näin siksi, että nyt myös Suomessa on pakko saada ilmastopolitiikan pikainen uudelleenarviointi. Marinin hallituksen on yksinkertaisesti pakko luopua maailman yltiöpäisimmistä hiilineutraalisuustavoitteistaan, sillä nyt tiedämme ilmastokartellin suomalaisille langettaman poskettoman laskun suuruuden. Hinnannousun mittasuhteet havaitsee, kun käy tankkaamassa tai kun katsoo eri tuotteiden hintoja.
Arvoisa herra puhemies! Omilla politiikan toimillaan hallitus lähettää täten hiilineutraaliuskuplastaan surutta isoja lisälaskuja suomalaisperheille, kuten edeltä voi lukea. Ministerit lausuvat käsittämättömiä, kun kansalaiset protestoivat hinnankorotuksia liikkumisen, elämisen ja asumisen saralla. Ilmastopolitiikasta sekä siihen kiinteästi liittyvästä ilmastosuunnitelmasta puhuttaessa ei voida koskaan sivuuttaa myöskään maataloutta ja sen tärkeyttä maallemme. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että esimerkiksi maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennyksillä vaikeuteta entisestään. Perussuomalaiset puolustavat oikeutta oman auton käyttöön. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa varsinkin haja-asutusalueilla auto on täysin välttämätön arjen mahdollistaja. 
Arvoisa puhemies! Näin ollen me perussuomalaiset emme halua kurittaa muun muassa autoilijoita tietulleilla, ruuhkamaksuilla tai polttoaineverojen kustannuksilla — toisin kuin hallitus, koska se ei muuta maamme ilmastopolitiikan kurssia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-08T17:48:27,2022-03-08T17:50:43,Hyväksytty,1.1
2022_21_102,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_103,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen miettinyt sitä, miksi hallitus on valinnut vuoden 2035 hiilineutraalisuusvuodeksi. Ruotsissa se on kymmenen vuotta kauempana, 45, ja EU:lla vuosi 50 eli 15 vuotta kauempana. Miksi Suomi ajaa tällaista vuosilukua ja sitten siihen pyrkiessään harjoittaa pakkoja ja sakkoja eli rankaisee niin ihmisiä, yrityksiä kuin valtion ja kuntien ja muiden yhteisöjen taloutta ja toimintaa? En ole saanut tähän kyllä vastausta. Ehkäpä edustajat Hassi ja Kettunen voisivat nyt hallituksen puolesta kertoa, kun täällä ei ministereitä näy paikalla. 
Tällä vuosiluvulla 2035 ja siihen tähtäävällä politiikalla Suomi tietoisesti heikentää omaa kilpailukykyään, talouttaan, hyvinvointiaan ja tulevaisuuttaan. Täällä on kauniisti puhuttu lapsista. Me kaikki olemme sangen… [Satu Hassin välihuuto] — Edustaja Hassi, me olemme kaikki sangen huolissamme tänä päivänä lastemme tulevaisuudesta ja lastenlastemme, tällainen vaari voi sanoa jo niinkin. — [Petri Huru: Ei ehkä ihan kaikki, kun katsoo tuota lainanottoa!] Mutta ei sillä lailla lasten tulevaisuutta rakenneta, että lyödään tämän päivän elinolosuhteita, teollisuutta, yrityksiä, asumista, liikkumista, kaikkea rasitteilla rasitteiden päälle ja sitten toisaalta jaetaan tukia tukien päälle. Aina vaan uutta tukea. Kyllä tämä hallitus jos joku on ollut oikein tukipolitiikan mestari. Varmaan pääsisi Guinnessin Ennätysten kirjaan sillä, kuinka paljon on tukia jaettu. No, myönnän, ja olemme hyväksyneet, perussuomalaiset, sen, että koronan takia on pitänyt tukia jakaa — mutta tukia kaikkeen muuhun myös. 
Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisuus on erinomaisen hyvä keino monien asioiden eteenpäinviemisessä. Ja kun mekin nyt ihan vain harkitusti nostaisimme vuoden 2050 siihen tähtäinvuodeksi, niin kuin EU:ssa on, ja sitten lähtisimme vapaaehtoisesti kannustamaan ja palkitsemaan reiluja toimenpiteitä, joilla ihmiset ja yritykset, yhteiskunta tähän tavoitteeseen pyrkii, niin olen aivan varma, että suomalaiset olisivat paljon helpottuneempia ja toteuttaisivat ilolla näitä tavoitteita. Mutta tämä hallitus on hyvin suvaitsematon, suoraan sanoen ahdasmielinen. Pakkoja ja sakkoja. Jos et tee niin kuin me määräämme, niin seuraukset ovat ankaria. 
Arvoisa puhemies! Sitä on sanottu usein, että tämä politiikka on suomalaisen teollisuuden edun mukaista, koska näillä ilmastopoliittisilla toimenpiteillä luodaan uutta tuotantoa ja uusia innovaatioita. Totean siihen, että kyllä niitä luodaan joka puolella maailmaa ja yritykset tekevät niitä ilman muuta vapaaehtoisesti, jos niillä on kaupallista ja taloudellista merkitystä. Markkinataloudessa, jossa pitäisi täällä läntisessä Euroopassa ja Suomessakin toimia, tällainen sääntely, jota tämäkin lainsäädäntö nyt sisältää, on vierasta. Tavoite kieltämättä on hyvä, ilmastonmuutoksen hillitseminen, mutta keinot ovat täysin väärät — keinot ovat täysin väärät.
Meillä on erilainen tilanne eri ihmisillä. Minulla ei ole mitään ongelmaa siinä, kun on varaa hankkia maalämmöllä toimiva asunto, hybridiauto ja niin edelleen, mutta sillä köyhällä naapurilla omakotitalossaan ei ole varaa tehdä sitä. Ei tuhannen euron eläkkeellä tehdä niitä remontteja, joita hallitus vaatii, jotta ilmastopolitiikka toteutuu sitä kautta. Nimittäin hallitus vaatii hintojen noston kautta, näihin pakottaa, ja sitten antaa pienen tuen, mutta sittenkin nämä vähävaraiset ihmiset ovat tässä kaikkein kurjimmassa asemassa.
Arvoisa puhemies! Meillä on puhdas teollisuus verrattuna melkein mihin maailman maahan tahansa. Meillä on tehty valtavan paljon tässä hyvää työtä, ja se on tärkeää. Se on tehty pitkälti vapaaehtoisesti, ja on hirveän hyvä, että näin on tapahtunut, ja näin tulee jatkossakin tapahtumaan, koska se on vientivaltti ja muutoinkin järkevää ja vastuullista. Suomessa yritystoiminta on sivistynyttä, ja se toimii viisaasti. Meidän pitää edetä siis vuoteen 2050 tähdäten teknologian kehittymisen ehdoin, ei pakoilla eikä sakoilla. Teknologia kehittyy ja sitä myöten päästään siihen tulokseen, mihin pyritään.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että tämä maatalouden tilanne, jota hallitus ei ole pätkääkään auttanut vielä tähän mennessä, [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] on kyllä katastrofaalinen. Meille on tulossa nälkävuosia tulevina aikoina tällä politiikalla. Maatalouden toimintaedellytykset ovat nyt niin huonossa mallissa, että hämmästelen, kun on kuitenkin keskustalainen maatalousministeri, keskustalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja ja keskustalainen valtiovarainministeri, joka on vielä puolueen puheenjohtaja. Tehkää nopeasti toimenpiteitä pelastaaksenne suomalainen [Puhemies koputtaa] maatalous ja ruokahuolto tulevien synkkien aikojen varalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-08T17:50:44,2022-03-08T17:58:02,Hyväksytty,1.1
2022_21_104,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_105,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ikävää, että edustaja Hassi ehti lähteä salista, sillä olisin mielelläni nimenomaan hänelle vastannut, kun hän otti perussuomalaiset jälleen esille puheenvuorossaan. Olisin kertonut, että tällaiset typerät stereotypiat meitä koskien eivät ole kauhean kannatettavia eivätkä myöskään kestäviä. Olisin voinut paljastaa, että perussuomalaiset eivät kannata sinällään fossiilisia polttoaineita. Me emme erityisesti rakasta niitä. Me emme myöskään erityisesti rakasta saastuttamista tai sitä, että me tuotamme mahdollisimman paljon hiilidioksidia tai metaanikaasuja. Ei, vaan meidän ilmastorealismissamme ja siinä, että me hallituksen toimintaa kritisoimme, on kyse siitä, että me haluamme muistuttaa meidän kansallisesta edusta. Me haluamme muistuttaa meidän huoltovarmuudesta, turvallisuudesta ja veronmaksajan asemasta, joka on se ainoa taho, joka nämä politiikat kustantaa, tulevaisuuden sukupolvien ohella. Me haluamme muistuttaa meidän teollisuuden kilpailukyvystä, ja niin edelleen. Nämä ovat ne seikat, jotka perussuomalaisten mielestä eivät teidän politiikassanne ole kärjessä.
Lisäksi olen hieman surullinen siitä, että tässä salissa on tänään niin moni, erityisesti vihreä edustaja, suoraan sanottuna sotaratsastanut: Tätä kriisiä käytetään oman ideologian edistämisessä hyväksi, ilman että voidaan peruuttaa pientä milliäkään ja ymmärtää, että tällaisessa tilanteessa meidän ensisijainen prioriteettimme on varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuus, meidän energian saatavuus ja sen riittävän kohtuullinen hinta, kun hinnat joka tapauksessa nousevat, meidän huoltovarmuutemme ja meidän kansamme pärjääminen tässä maailmanajassa. Siitä huolimatta maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite. Ja puhutaan lasten huomisesta, joka siis nyt on uhattuna nimenomaan ilmaston takia, kun hyvin lähellä meidän rajoja käydään sotaa — ja tällä sodalla on vaikutuksensa Suomeen ja meidän kaikkien elämään. Pidän tällaista retoriikkaa aika ikävänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-08T17:58:02,2022-03-08T18:00:36,Hyväksytty,1.1
2022_21_106,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_107,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kuten edellinen puhuja Purra sanoi, eivät perussuomalaiset roiku vanhassa tai fossiilisissa emmekä me rakasta fossiilisia. Nimenomaan kritisoimme hallituksen politiikkaa siitä, että se lisää kansan kustannuksia ja myös teollisuutemme. 
Mitä tulee vihreään siirtymään ja siirtymiseen polttoon perustumattomiin teknologioihin, niin nimenomaan pitäisi turvetta polttaa tässä rinnalla nyt hetken aikaa, jotta voimme siirtyä pois venäläisestä energiasta ja kehittää niitä polttoon perustumattomia tekniikoita. [Tuomas Kettunen: Mistä polttoaineet?] Eli turvetta poltamme sen aikaa, että voimme siirtyä pois fossiilisista. Nyt on sitä kunnianhimon aikaikkunaa tarkistettava: Pitääkö se olla se 35, kun muulla EU:lla se on 50? Voisiko se olla vähän pidempi? Käytetään mieluummin kotimaista polttoainetta, kun joka tapauksessa käytämme tällä hetkellä venäläistä. Otetaan sen tilalle kotimainen ja poltetaan sitä, kunnes pääsemme siirtymään irti niistä fossiilisista.
Edustaja Kettunen, te kysyitte turpeeseen liittyen, miten voimme vielä helpottaa: Jos hallitus haluaa, hallitus voi poistaa turpeelle asetettua energiaveroa, jota korotitte — joko poistatte tai ainakin laskette sitä. Voitte myös kompensoida turpeelle päästöoikeusmaksuja, jos haluatte. Se on teistä kiinni. Kyllä meiltä tukea saatte. Tehkää, älkää puhuko. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-03-08T18:00:36,2022-03-08T18:02:37,Hyväksytty,1.1
2022_21_108,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_109,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on hyvää keskustelua ollut, ja edustajat Huru ja Kettunen kävivät siinä pientä vääntöä. [Petri Huru: Hyvää keskustelua!] Itse asiassa haluaisin nyt näin täältä pöntöstä Kettuselta kysyä: onko se turve uusiutuvaa vai onko se fossiilista? Voitte nyökätä, kuinka te itse koette parhaaksi. Olette ihan hiljaa, elikkä tekin siunaatte sen, että se on fossiilista. 
Turve uusiutuu, se on hidasta, mutta meillä on vain pieni osa turvesuosta käytössä täällä. Edustaja Hoskonen varmaan osaa sanoa, onko meillä prosentti käytössä vai kuinka paljon meillä on käytössä. [Hannu Hoskonen: Alle! Paljon alle!] Elikkä meillä on turvetta älyttömästi. Meillä on siinä isommat energiavarat kuin olen kuullut väitettävän. Enemmän meillä on turpeessa energiavaroja kuin Norjalla on öljyä, joten miten tyhmä kansan pitää olla, että ei käytä omia luonnon sille suomia luonnonvarojaan? Tämä on aivan käsittämätöntä, että vähän niin kuin hakataan itseään omaan nilkkaan.
Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi on lähtenyt, mutta hän on täällä salissa pitkään ja hartaasti jauhanut turvepelloista. Viime kesänä, kun oli kuiva kesä, turvepellot olivat ne, jotka takasivat meille edes kohtuullisen sadon. Turvepellot ovat siitä hyviä, että on siellä kuivaa tai märkää, niin se tuottaa aina semmoisen keskivertosadon. Viime kesänä nämä muut pellot kärsivät kuivuudesta ja sieltä tuli huono sato. Täällä on jauhettu näistä asioista vaikka kuinka paljon. Nyt täällä puhutaan saamelaisten ilmastoneuvostosta, aivan niin kuin se pelastaisi koko maamme. Täällä vihreät ovat jauhaneet vuosikausia siitä, kuinka nautaeläimet tuottavat hiilidioksidipäästöjä ja pitäisi lopettaa lihansyönti ja muuta. Mitä ne porot syövät? Minun mielestä vihreät voisi vaatia sitä, että porojen pitokin lopetetaan. Miksi ne kokonansa unohdetaan tästä? Ne syövät yhtä lailla, talvella ne syövät samaa rehua kuin navetassa syövät lehmät ja muut nautaeläimet.
Arvoisa puhemies! Olisi mahtavaa, jos otettaisiin turve todella käyttöön. Turpeestahan pystytään valmistamaan dieseliä. Muistaakseni sitä joku tuolla Saksanmaalla valmisti jo 30-luvulla. Tässä olisi aivan oiva keino meille — meillä on sitä vaikka kuinka paljon — ruveta siitä tekemään dieseliä. Meillä on paljon semmoisia asioita täällä, mistä me saadaan energiaa, mutta hallitukset toinen toisensa jälkeen ovat sosialisoineet meidän jätteetkin. Meidän jätteissä on vaikka kuinka paljon energiaa. 
Muovijalostamo kuulostaa varmaan aivan utopistiselta, mutta, arvoisa puhemies, olen käynyt Laihialla katsomassa tällaista muovijalostamoa. Kun se on yksityinen, niin astuuko se jotenkin valtionyhtiöiden tonteille ja senkö takia tällaista ei voida kehittää ja tukea? Meillä olisi hyvä mahdollisuus tuottaa öljyä, polttoaineita, kerosiinia Suomessa muovista. Mutta ei. Mieluummin näitä jätteitä sitten poltetaan näissä yhteiskunnallisissa jätteenkäsittelylaitoksissa öljyn avulla. Tämä on ihan käsittämätöntä, mitä tässä maassa tehdään. Miksi ei anneta mahdollisuutta suomalaisille innovaatioille, jotka oikeasti olisivat ympäristötekoja, vaan niitä jarrutetaan?
Arvoisa puhemies! Onko Suomessa mahdollista tehdä esimerkiksi jätteistä vetyä, sitä kautta sähköä? Mielestäni tähän olisi loistavat mahdollisuudet, ja toivoisin, että sellaiset suomalaiset innovaatiot pääsisivät todellakin kehittymään. Mutta tänne mieluummin vain haikaillaan tuulimyllyjä, jotka on valmistettu jossakin aivan muualla kuin Suomessa. Miksi tämä kotimaisuus ei nouse näissä kunniaan? Suomen pitää ruveta tekemään, aivan kuten Ukrainakin on tehnyt, isänmaallista talouspolitiikkaa. Isänmaallisen talouspolitiikan ensimmäinen kohta on se, että me ruvetaan käyttämään turvetta, meidän kansallista luonnonvaraamme, hyödyksi viisaasti. Tähän on kaikki mahdollisuudet. Ja tähän toivoisin, että arvoisat keskustan edustajat, jotka täällä salissa nyt ovat ja jotka ovat hyvin lähellä perussuomalaisia mielipiteitä... Kiitän teitä, että edes te jaksatte olla täällä pitämässä alkiolaisia arvoja yllä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-08T18:02:42,2022-03-08T18:09:30,Hyväksytty,1.1
2022_21_110,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_111,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin ilmastopolitiikan kannalta energiapolitiikka on keskeisin asia, kakkosena tietenkin tulee maatalous. Mitä paremmin sen oman rootelimme hoidamme, sitä vähemmän päästöjä teemme.
Meidän energiamme tulee pääasiassa Venäjältä, yli 65 prosenttia tulee Venäjältä, ja jos joku ei vielä usko minun puhettani siitä, että... Venäjä on jo luvannut kovia vastapakotteita, ja vaikka niitä ei vielä ole tullut, niin siihen voimme varmasti luottaa, että ne tulevat. Tämän päivän lehdistä olette varmaan, kollegat, lukeneet, että itärajan suomalainen lentoliikenne esimerkiksi Joensuun kentälle tai jonnekin Lappeenrantaan on jo häiriintynyt, Savonlinnaan samoin, kun siinä GPS-signaalia häiritään niin vahvasti, että lentokoneiden turvallinen laskeutuminen ei ole enää mahdollista tai lentoyhtiöt eivät voi ottaa sitä riskiä, että kävisi huonosti. Jos joku vielä sanoo, että ei tuota tällaisia, ei tulla häiritsemään energiapolitiikkaa, niin miten tuo on sitten selitettävissä. En tiedä, mistä tuo GPS-signaalin häirintä tulee, mutta ei siinä kovin paljon mahdollisuuksia taida olla.
Joka tapauksessa tämä ilmastopolitiikan oikea hoitaminen vaatisi sen, että tunnustamme ne tosiasiat, että me olemme tällä hetkellä lähes hiilineutraaleita, ja olen tarjonnut vapaasti eduskunnan käyttöön mahdollisuutta oikaista ne virheet, mitä ilmastopaneeli on tehnyt. Markku Ollikainen pitää saattaa vastuuseen niistä vääristä tiedoista, mitä hän on Suomesta syytänyt tuonne maailmalle porukoineen. Ei väärillä tiedoilla Suomen valtiota voi ulkomailla edustaa kukaan — sellaista henkilöä ei muuten ole, enkä usko, että eduskunta semmoista valtuutta edes antaisi.
Joka tapauksessa nyt on tullut EU:sta uusi käsky ennallistaa suomalaista metsämaata. Tavoitteena on ennallistaa Suomen pinta-alasta 30 prosenttia, joka on 12 miljoonaa hehtaaria Suomen pinta-alasta, se äsken mainittu kolmasosa. Vuoteen 2030 mennessä on ennallistettava sellaisia alueita, jotka eivät ole vielä saavuttaneet hyvää tilaa, aluksi noin 1—2 miljoonaa hehtaaria, ja tavoite on tuolla 30 prosentin alueella, että se tavoite saavutetaan, ennallistaminen tapahtuu ja ne saatetaan alkuperäiseen luonnontilaan. Miten käy tässä hulluudessa Suomen kansantalouden? Metsäteollisuus häviää tästä maasta varmasti, tähän maahan tulee kylmä — emme voi siirtyä keräilytalouteen — rahat loppuvat, eläkerahat loppuvat, ja, arvoisa puhemies, siinä tilanteessa ei Suomi pysty tekemään edes ilmastopolitiikkaa, kun rahat loppuvat. Tällainen mielettömyys pitää tässä maassa lopettaa.
Ja millä valtuudella Euroopan unioni tarttuu suomalaiseen metsäpolitiikkaan? [Tuomas Kettunen: Hyvä kysymys!] Suomen liittymissopimuksessa ei sellaista pykälää ole. Euroopan unioni rikkoo itse lakeja, säätämiään sääntöjä, Euroopan unionin peruskirjaa — ei kunnioita edes sitä enää. Emme ole luovuttaneet metsien päätöksistä yhtään grammaa Euroopan unionille, ja nyt siitä on tullut isäntä.
Ja sitten kaikista kauheinta on se, että samainen Euroopan unioni vaatii, että kaikki Suomen turvepellot on ennallistettava, ja se tarkoittaisi sitä, että menettäisimme Suomen varmimman henkivakuutuksen. Kun nyt Ukrainassa sota riehuu Venäjän sinne hyökättyä, niin se tarkoittaa sitä, että noin yksi kolmasosa koko sen alueen valtavasta viljantuotannosta, siis suurin osa siitä viljantuotannosta, mikä siellä tehdään, ei tule nyt markkinoille, mikä tarkoittaa, että muun muassa vehnän hinta nousee pilviin. Monia, monia maita joutuu nälänhätään, kun ei viljaa saa, muun muassa moni Pohjois-Afrikan valtio. Euroopassa hinnat nousevat pilviin, ovat jo lähteneet nousuun. Elikkä me leikimme tässä Suomen tulevaisuudella, ja täällä vihreät loistavat poissaolollaan. Kyllä he kirkasotsaisesti vartioivat ilmastopolitiikkaa, mutta yhdestäkään heistä ei näköjään ole vastuunkantajaksi siinä, miten Suomen taloutta hoidetaan, miten turvataan huoltovarmuus tässä maassa, miten elintarvikehuolto. [Petri Huru: Juuri näin!] Heitä ei näy täällä. Missä ovat vihreiden ryhmäjohtajat, missä on puheenjohtajisto? Ei yhtään heitä täällä, ei näköjään kiinnosta pätkääkään.
Sitten kun tähän vielä lisätään se, että tämä ennallistaminenhan syö kansantalouden kannattavuutta molemmista päistä, se lisää valtavasti kustannuksia ja vie tuottoja, niin tämä kansakunta menee kymmenen vuoden sisällä polvilleen. Se on se hetki, kun luottoluokittajat heittävät meidät roskaluokkaan, ja sen jälkeen tässä maassa ei pysty enää mitään tekemään.
Arvoisa puhemies! Tälle hulluudelle pitää tulla loppu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Ei asioita voi näin hoitaa. Olen tänäpänä sanonut meidän omille ministereille, että turve on poistettava päästökaupasta kokonaan, se on tämän salin päätöksillä poistettava päästökaupasta, samoin verot on nollattava. Tällä turvaamme sen, että hallitusohjelman mukainen pyöreän puun polttamiskielto tulee oikeasti voimaan. Se neljä viisi, jopa kuusi miljoonaa mottia pyöreää arvokasta jalostettavaa puuta palaa tänä vuonna savuna taivaalle. Kuuden miljoonan kuution poltto tietää lähes puolentoista miljardin euron vahinkoa Suomen kansantaloudelle. Eikö tämän pitäisi nyt herättää tämän maan hallitus — vaikka hallituspuolueen jäsen olenkin, arvosteltakoon sitten minua, sen minä kyllä kestän. [Juha Mäenpää: Eikös se ole hallitusohjelmassakin?] — On, se on suoraan, mutta ei kai liene synti, jos hallituspuolueen edustaja puolustaa intohimoisesti hallitusohjelmaa. Siitä tuskin pystyy rankaisemaan, jos hallitusohjelmaa puolustaa. — Ja nyt tämä taksonomia iskee sitten rahoituksen kautta tähän Suomen kansantalouden selkärankaan. Sitäkin me täällä ihmettelemme pienellä edustajajoukolla. Edustaja Kettusta suuresti kunnioitan, hän on hallituspuolueen jäsenenä toisena täällä paikalla, ja arvoisan opposition kunnioitettuja edustajia on paikalla myös, siitä annan teille kymmenen pistettä ja papukaijamerkin — erinomaista toimintaa. [Petri Huru: Isänmaan asia kiinnostaa] 
Ja sitten kun tämä kansakunta syöksyy sellaiseen lamaan, mitä ei ole ennen nähty, niin meiltä menevät myös rahoitusinstrumentit, koska elvytyspaketti kakkonen on tulossa — kansainvälisen mediayhtiö Bloombergin toissa päivänä tulleiden tietojen mukaan Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta 1 800 miljardin arvoista elvytyspakettia, elvytyspakettia numero kaksi. Minua rangaistiin edustaja Kettusen kanssa siitä, että me äänestimme elvytyspakettia vastaan, mutta täällä me olemme selkä suorana, [Riikka Purran ja Juha Mäenpään välihuudot] täällä me istumme edustaja Kettusen kanssa selkä suorana puolustamassa suomalaista maaseutua, suomalaista veronmaksajaa, suomalaisia perheitä. Ja nyt 1 800 miljardia tulee lisää velkaa, joka on yhteismitallista velkaa, elikkä me olemme yhteisesti vastuussa siitä. Luuletteko, että tällainen politiikka johtaa mihinkään? Se johtaa tuhoon. Jos joku sanoo, että tämä ei ole totta, niin tämän asian on esitellyt EU:n talouskomissaari Paolo Gentiloni. Tämä on jo julkisesti tehty esitys, ja on varma, että näin tulee käymään. Ja aika on tiukka, paperien pitäisi tulla eduskuntaan lähiaikoina.
Arvoisa puhemies! Lopetan puheenvuoroni siihen, että toivon, että Suomen eduskunta vihdoin ja viimein herää tähän arkiseen aherrukseen tosissaan. Päiväunien aika on nyt ohi. Totuus on jotain muuta kuin se ilmastohumppa, mitä tässä talossa on tanssittu kohta kolme vuotta. Sen aika on ohi. Nyt pitää ruveta hoitamaan Suomen asioita, muuten tämä kansakunta on pulassa, [Petri Huru: Juuri näin!] ja sitä minä en kyllä hiljaa katsele. — Kiitoksia. [Petri Huru: Hyvä puhe! — Toimi Kankaanniemi: Se oli hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T18:09:39,2022-03-08T18:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_21_112,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_113,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Hoskonen käytti jälleen kerran ansiokkaan puheenvuoron, ja edustaja Hoskosen puheenvuoroja kannattaa kuunnella, niistä voi aina oppia jotain uutta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Toivottavasti myös hallitus kuuntelee!] Toivon, että koko eduskunta ja kollegat kuuntelevat, varmasti kuunnellaan näitä puheenvuoroja sekä työhuoneissa että muuallakin.
Mutta, puhemies, lainaan heti ensi alkuun paljon arvostamani edustajan tekstistä: ”Tärkein on energiariippuvuuden katkaisu eli letkujen irrottaminen Venäjästä. Korvaavia fossiilisen energian toimittajia tietysti löydetään, kun on pakko löytää, mutta jos ’vihreän siirtymän’ on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä. Tämä on se taitekohta historiassa, jossa on sekä välttämätöntä että poliittisesti mahdollista vapautua öljystä, hiilestä ja kaasusta. Tältä osin täytyy päivittää omaakin ajattelua.” Näin lausui perussuomalaisten kansanedustaja, edustaja Jussi Halla-aho, ja minun mielestäni tämä oli hyvin viisaasti sanottu. Ja nytten, kun täällä salissa käydään arvokasta ja hyvää keskustelua ja myös pääoppositiopuolueen puheenjohtaja Purra on paikalla, kysyisin, että ovathan perussuomalaisetkin tulossa hieman, piirun verran nytten linjassaan sille tielle, että myös käydään järkevää keskustelua siitä. Niin kuin te olette tuoneetkin tässä keskustelussa esille, se ei ole teille mikään kynnyskysymys, onko sitä vain fossiilista polttoainetta vai ei.
Mutta kuitenkin ydinajatus on se, että me olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, maailman öljyvarannot eivät tule riittämään ikuisuuksia, elikkä me olemme vihreän kullan aitalla tässä maassa nimeltä Suomi, elikkä metsätaloudesta ja maataloudesta me otamme sen hyödyn, mitä nyt ovat nämä öljyvaltiot ottaneet kautta aikojen. Eli olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, [Juha Mäenpää: Onko turve fossiilista?] — ja juurikin tämä turvekin on otettava nyt tässäkin keskustelussa huomioon — ja kysyisin, mikä on perussuomalaisten linja. Jotenkin välistä tuntuu, että on kahta eri linjaa puolueessa sen suhteen, mikä on se tavoite korvata näitä fossiilisia polttoaineita.
Puhemies! Se 90 prosenttia polttoaineista tulee tällä hetkellä Venäjältä. Nyt kun niitä ei jatkossa tule, ne otetaan muualta markkinoilta, ja se maksaa ja se näkyy tuossa polttoaineen pumppuhinnassa. Totta kai, kompensaatiotahan pitää etsiä meidän lainsäätäjien myös, että se polttoaineen hinta ei lähde ihan tappiin, mutta kysyisin nyt, että olemmehan me yhdessä menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta ja pidetään huoli siitä, että meidän metsätalous — vaikka edustaja Hoskonen tuossa toi esille, että metsätalous ei enää menesty tässä maassa, niin olen siitä toista mieltä — tulee pelastamaan [Puhemies koputtaa] meidän kansantaloutemme myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T18:17:03,2022-03-08T18:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_21_114,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Ja edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_115,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on muistaakseni kolmas puheenvuoroni, ja jokaisessa olen oikeastaan vastannut näihin edustaja Kettusen kysymyksiin, kuten vastasin äsken edustaja Hassinkin ajatteluun, joka itse asiassa oli aika samanlaista kuin tämä teidän äsken esittämänne.
Sanoin ensimmäisessä puheenvuorossani, että fossiilisista polttoaineista luopuminen on se suunta, johon me joka tapauksessa olemme menossa, ja tämä on kannattavaa, aivan kuten liikenteen sähköistyminen on päivänselvä suunta. [Petri Huru: Juuri näin!] Mutta se, mitä me kuulutamme, on sitä realismia. Jos ajatellaan, että Venäjältä tuotava öljy pitää nyt korvata jollakin muulla, niin edustaja Kettunenkaan ei varmaan esitä, että se pitäisi korvata sähköautoilla. [Tuomas Kettunen pudistaa päätään] — Niin. — Me tarvitsemme jotakin korvaamaan tämän Venäjältä tuotavan fossiilisen polttoaineen. Meillä ei ole vielä vuosiin, vuosikausiin mahdollista irrottautua fossiilisista polttoaineista edes näissä maailman kunnianhimoisimman ilmastopolitiikan maissa.
Sitten vähän näistä konkreettisemmista asioista, kun tämä teoriapuoli alkaa nyt ehkä olla käsitelty. Muutama viikko taaksepäin perussuomalaisten johdolla jätettiin välikysymys, jossa kysyttiin hallitukselta, mitä se aikoo tehdä näiden erilaisten energiaan, liikenteen polttoaineisiin, sähköön ja lämpöön liittyvien hintojen kompensoimiseksi kansalaisille. Valtiovarainministeri sitten välikysymyksen jälkeen tulikin ulos jonkinlaisilla hallituksen toimenpiteillä, jotka me kuitenkin tuomitsimme täysin riittämättömiksi, liian heikoiksi — oikeansuuntaisia toimenpiteitä mutta eivät riittäviä.
Nyt kun me tiedetään, että meidän sähkön hinta nousee hurjaa vauhtia, dieselin hinta saattaa nousta 20 senttiä yön aikana, bensan hinta on hurja ja tämä kriisi on edelleen siinä vaiheessa, että mitä tahansa voi tapahtua, me emme tiedä vielä, mihin Venäjä on valmis, niin nyt olisi erityisen tarpeellista tietää, mitä tämä hallitus on valmis tekemään auttaakseen suomalaista selviytymään näistä kustannuksista. Onko nyt mahdollista saada veronalennuksia, joita me olemme esittäneet? Harkitaanko käyttövoimaveron poistoa? Tuleeko ammattidiesel kuljetusyrittäjille? Mitä te nyt tuotte? Ollaanko nyt valmiita neuvottelemaan EU:ssa lisää päästöoikeuksia? Ollaanko päästökauppatuloja valmiita kohdentamaan aloille ja kansalaisille, jotka kärsivät näistä hinnoista erityisesti? Ollaanko varmasti luopumassa erilaisista autoilijaan kohdistuvista kuritustoimista, kuten liikenteen päästökaupasta, ruuhkamaksuista, autoilijan kyttäysjärjestelmästä? Nämä samat kysymykset, joita me esitimme muutama viikko sitten, ovat entistä ajankohtaisempia nyt, ja toivon todella, että hallitus muistaa sen tärkeimmän asian, sen, että sen tehtävä on huolehtia siitä, että suomalainen pärjää tässä omassa maassaan. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-08T18:20:22,2022-03-08T18:23:31,Hyväksytty,1.1
2022_21_116,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_117,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä en kyllä perussuomalaisten linjasta löydä kahta erilaista linjaa, en vastakkaista enkä muutenkaan, vaan meidän linjamme on kyllä varsin selkeä kansallinen linja. Haluamme, että Suomi käyttää kotimaista energiaa niin paljon kuin mahdollista, [Petri Huru: Juuri näin!] ja jos se on vielä päästötöntä, niin se on ihan hyvä. Emme kyllä rakenna tuulivoiman varaan suomalaista energiahuoltoa niin kuin hallitus tekee, mutta esimerkiksi edustaja Halla-ahon nimi tässä mainittiin — en minä näe mitään ongelmaa siinä, ettenkö voisi olla samaa mieltä hänen kanssaan. Meillä saattaa olla totta kai esimerkiksi asuinpaikasta johtuen erilaisia painotuksia, koska Helsinki on aika lailla erilainen kuin Kuhmo taikka Jyväskyläkin tai joku muu paikkakunta. Sikäli voi olla puheissa vähän eroa, mutta peruslinja on aivan sama.
Sen sijaan, kaikella kunnioituksella teitä kahta keskustalaista kohtaan, jotka täällä nyt olette paikalla: teidän linjanne on kyllä aika kaukana keskustan ja erityisesti hallituksessa keskustan tukemaan linjaan nähden. [Petri Huru: Totta!] Hallituksen linja on vihreä ideologia, ja kun ideologia tuodaan esimerkiksi tämmöiseen asiaan kuin energiapolitiikka, niin se on karmeata jälkeä, ja sen näemme nyt. Turvetta — kotimaista, työllistävää polttoainetta — vihataan ja rangaistaan. Syvin ongelma on tietysti ollut päästökaupassa, mutta sitten te nostitte vuonna 21 turpeen veron likipitäen kaksinkertaiseksi. Se oli raskas virhe. Se oli raskas virhe maaseutua kohtaan, näitä yrittäjiä kohtaan ja myös esimerkiksi meitä jyväskyläläisiä kohtaan. Kun meillä molemmat kaksi isoa energialaitosta, yksikköä, ovat pyörineet tähän asti turpeen ja hakkeen sekoituksella ja toimineet erittäin tehokkaasti ja taloudellisesti ja kotimaisella polttoaineella, nyt siellä lämmitetään pelkästään venäläisellä tai muulla hakkeella ja kattilat eivät sitä kestä, ja nyt on edessä se, että pitää tehdä satojen miljoonien ennenaikaiset remontit sen tähden, että turpeesta on jouduttu luopumaan osittain hallituksen politiikan johdosta. Tavalliset ihmiset, jotka ovat kaukolämmön, sähkön ostajia, maksavat tämän aivan turhan laskun. Tähän hallitus on syyllinen pitkälti. Te kaksi ette ole — en väitä sitä. Esimerkiksi edustaja Hoskonen on todella hyvällä ja terveellä linjalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-08T18:23:32,2022-03-08T18:26:53,Hyväksytty,1.1
2022_21_118,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_119,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama asia lopuksi omalta osaltani, ettei nyt jää väärää kuvaa, miten aion politiikassa toimia maata ja metsää koskien. Olen metsätaloudessa ja maataloudessa — en sano, että olen paras puolustaja, mutta rohkenen sanoa, arvoisa puhemies, että innokkaimpien joukossa varmasti olen. Suomen pitää hoitaa omat metsänsä niin hyvin kuin ikinä pystymme. Sillähän me olemme tämän kansantalouden hyvinvoinnin rakentaneet. Metsistä kaikki lähti. Muutamia aikoja sitten puhuttiin, että metsäteollisuus ja metsätalous ovat auringonlaskun aloja. Miten on käynyt? Viimeisestä lamastakin, mikä meillä oli, selvittiin metsien avulla ja niistä tulevien investointien kautta.
Toinen asia on sitten maatalouden hätä tällä hetkellä. Nyt ei ole, hyvät kollegat, enää yhtään aikaa maatalouden tukipaketeilla. Minua raivostuttaa se kieli, mitä monen ministerinkin suusta ja täällä monen puhujan suusta olen kuullut, että meillä ei ole siihen mahdollisuuksia. Jos meillä on mahdollisuus antaa Euroopan unionille 7 miljardia rahaa, että he alentavat polttoaineveroa, eikä meillä ole mahdollisuutta tukea maataloutta, niin olemmehan me kelvottomia Suomen asioiden hoitajia, jos tätä emme tee.
Maataloutta voidaan tukea kolmella tavalla: verohelpotuksilla ja niihin liittyvillä keinoilla, sitten sille voidaan antaa tukipaketteja, ja kolmas oli — en tarkalleen muista sitä termiä, mutta kuitenkin se liittyy näihin erilaisiin maatalouden saamiin verotukiin, jotka pystytään hoitamaan esimerkiksi veronalennuksilla. En muista tarkalleen sitä termiä, mutta tämä on se keino, millä me voimme sen tehdä, enkä jaksa uskoa, että Euroopan unioni missään olosuhteissa kieltäisi sen, että pidämme suomalaisen maatalouden tuotantoa kunnossa.
Olemme Euroopan unionin liittymissopimuksessa sopineet ja peruskirjassakin lukee, että jokaisessa EU-maassa pitää pystyä harjoittamaan maataloutta ja tuottamaan omat elintarvikkeet omille kansalaisilleen. Tämä on fakta, ja se ei ole muuttunut sotien jälkeen, kun Euroopan unioni perustettiin hiili- ja teräsyhteisönä. Sitä kautta se on kehittynyt nykyiseksi unioniksi, ja unionin tosiasiallinen toimintasääntö on, että me emme salli sitä, että maasta loppuu elintarviketuotanto ja maatalous. Ne pitää hoitaa tässä maassa ja hyvin äkkiä. Aikaa siinä kellossa ei ole juurikaan enää.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kaksi pientä asiaa, tai paremminkin yksi: Hiilinielusta vielä sen verran, kun puhutaan ilmastopolitiikasta ja siitä, pystymmekö sen tekemään. Äsken mainitut väärin perustein säädetyt liiat päästöt, joista Suomi joutuu maksamaan yli miljardin tällä hetkellä nykyisellä päästöoikeudella — noin 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia maksamme aivan tyhjästä — pitää oikaista. Ja Markku Ollikainen, ilmastopaneelin puheenjohtaja, pitää saattaa vastuuseen siitä, että hän on syöttänyt väärää tietoa. Ei tuolla tasolla oleva, arvokasta työtä tekevä henkilö voi perustaa toimintaansa vääriin tietoihin.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kun äsken mainitut väärät tiedot hiilinieluista oikaistaan ja Suomen metsät laitetaan kuntoon, niin olemme ihan varmasti ilmastoneutraali eikä se maksa mitään veronmaksajille. Saamme työtä, toimeentuloa ja suomalaisille hyvinvointia. Muuta ei siinä tarvita. Sillä asia on hoidettu, [Puhemies koputtaa] eikä tarvitse kumartaa EU-komissiolle tai yhtään minnekään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T18:26:53,2022-03-08T18:30:14,Hyväksytty,1.1
2022_21_120,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Näin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_121,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Olen itsekin maa- ja metsätalouden vankkumaton kannattaja, ja sen eteen tässä talossa tehdään töitä. Vielä tämä keskustelu pyörii — no nyt tähän on otettu myös maatalous matkaan, hyvä niin — energiapolitiikassa. Sen osa-alueelta tästä turpeesta, kun se nyt keskustelussa on: Nythän kävi niin, kun turpeen verotusta kiristettiin, että tuli tämmöinen mielikuva, että turpeen nostaminen olisi jopa kiellettyä tai sitä ei saisi tehdä ollenkaan, vaikka asiahan ei näin ole. Edelleenkin turvetta nostetaan energiakäyttöön, ja se on hyvä. On hyvä, että tätä lähetekeskustelua nyt käydään, että varmasti tämäkin asia otetaan tässä ilmastolain käsittelyssä valiokunnassa huomioon, ja haluan nyt muistuttaa sen, että turpeen tulee olla jatkossakin meidän polttoaine voimalaitoksien suunnalla.
Nimittäin me olemme käyttäneet turpeesta aika paljon, huoltovarmuusaumojakin on jo ajettu voimalaitoksiin, ja niin kuin jo aikaisemmassakin puheenvuorossa toin esille, kun esimerkiksi Oulun Energia on ilmoittanut, että he eivät enää ota venäläistä metsähaketta heidän voimalaitokseensa, niin se venäläinen metsähake korvataan suomalaisella turpeella. Useita kymmeniä ajoneuvoyhdistelmiä ajetaan vuorokaudessa tälläkin hetkellä Oulun Energian voimalaitokseen, että saadaan lämmitettyä oululaisten kodit ja oululaisten vesi, että saadaan lämmintä vettä.
Haluan nyt muistuttaa siitä, varsinkin, kun nyt on myös hallituksen toimesta luotu romutuspalkkioitakin turveyrittäjien suuntaan, että nyt pitää pitää huoli, että mikäli meillä huoltovarmuus turpeen osalta ei toteudu eikä saada ensi kesänä sitä turvetta nostettua semmoista määrää, millä me pärjäämme tulevan talven ja tulevien talvien yli, niin sitten pitää ruveta jo harkitsemaan, laitetaanko nämä romutuspalkkiotkin jäihin, että saadaan se turve nostettua turvesoilta.
Vielä, puhemies, loppuun: Tässä nyt on kysytty muun muassa ammattidieselinkin suuntaan, koska niin kuin kaikki tiedämme, Suomi pyörii kumipyörillä ja mikäli meidän ammattiliikenne joutuu ahdinkoon nousevien polttoaineitten myötä, niin sitten kaikki pysähtyy. Olen siitä tyytyväinen, että tämän valmistelu ammattidieselin lainsäädännöksi on jo aloitettu, ja toivonkin, että se pikaisesti saadaan tähän taloon sitten lainsäädännön myötä valmisteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T18:30:14,2022-03-08T18:33:14,Hyväksytty,1.1
2022_21_122,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_123,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuossa taitavasti kiertelee ja kaartelee ja kysyy, onko perussuomalaisilla kaksi linjaa. Minä voin esittää teille kysymyksen. Te juuri äsken sanoitte, että turpeen tulee olla jatkossakin voimalaitosten polttoaine Suomessa. Onko se fossiilitaloutta vai biotaloutta? Tähän te ette vastaa. Sen sijaan te tännepäin heittelette palloja, että haluaako perussuomalaiset eroon fossiilitaloudesta. No, haluatteko te? Vastatkaa itse siihen kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Turvekoneiden romutuspalkkionkin perään Kettunen kyseli. Olen myös tehnyt toimenpidealoitteen tästä, että se turvekoneiden romutuspalkkio pitää peruuttaa. Mutta kun te nyt siellä hallituksessa mielestäni pystytte siihen vaikuttamaan, ministereihin, niin toivon, että edustaja Hoskonen ottaa tämän asian esille, että siinä pitää olla siirtymäaika. Mielestäni voidaan tehdä vaikka heti se päätös, että se romutuspalkkio lopetetaan, mutta jotta ne turvetuottajat ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden, pitää luoda siirtymäaika sille romutuspalkkiolle. Ja sen pitää olla noin kolme kuukautta, koska osalla niitä on ollut kentällä — asfalttikentällä tai jossakin muualla — mistä he ovat voineet helmikuussa jo niitä nostaa sinne romutukseen, mutta osalla ne koneet saattavat olla siellä nevassa, jäässä. Minä jollakin lailla luotan myös turvetuottajien kykyyn, että ne, jotka ovat pitäneet mahdollisena, että tämä turve vielä säilyy tuotannossa, ovat romuttaneet niitä huonompia kalustoja. Mutta olen valitettavasti nähnyt myös sitä, että lähes uusia vaunuja on romutettu.
Edustaja Puisto on tehnyt jonkinlaisen aloitteen tai kysymyksen siitä, olisiko mahdollista — jos hiukan lavennan ja tulkitsen sitä — että turvetuottaja voisi nostaa sen romutuspalkkion ja valtio ottaisi haltuunsa nämä koneet tämän turvetuotannon takaamiseksi. Varmasti kannattaa myös tämmöisiä vaihtoehtoja... Mutta uskon todellakin, että tällä hetkellä ei enää romuteta käyttökelpoisia, hyväkuntoisia, tuotantoon kelpaavia koneita. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-08T18:33:14,2022-03-08T18:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_21_124,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_125,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työhuoneessa kun kuuntelin tätä keskustelua, niin välillä tuntui olevan ihan kunnolla foneja täällä. Ihan mielenkiintoista tietysti siinä mielessä, että kun ilmastolaki on nyt menossa valiokuntien käsittelyyn, niin on hyvä ottaa esille näitä asioita.
Mutta kun tästä turpeesta ollut niin paljon puhetta, niin haluaisin muistuttaa teitä siitä, että ensinnäkin hallituksen toimet eivät ole olleet niin merkittäviä kuin kansalaisten toimet, sijoittajien ja rahoittajien. Siellä puolella on reagoitu eikä haluttu missään nimessä sijoittaa semmoiseen, missä on turvetta tai turpeeseen tai fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä aineita, ja sen takia lähti niin nopeasti menemään siellä sitten tämä turpeenkin kysyntä. Tuotanto olisi tietenkin pystynyt vastaamaan siihen, mutta kysyntä lähti laskuun. Sen myönnän, että on ollut erittäin merkittävästä polttoaineesta kysymys ja saattaa vielä hyvinkin olla, että joudumme jossakin vaiheessa siihen vielä vastaamaan.
Myös on uskomusta siihen, että nyt nämä kriisit, mitä on ollut — korona ja sitten myös Ukrainan kriisi — vaikuttavat öljyyn ja maakaasuun, ja voi olla, että uusiutuvan energian käyttö nopeutuu. Elikkä uutta teknologiaa tuodaan tilalle ja sillä tavalla pystytään korvaamaan sitten tämä menetetty turpeen energia, mutta missään nimessä se ei kovin nopeasti voi tapahtua, koska sitä teknologiaa ei vielä kaikilta osin ole käytössä.
Tuosta romutuspalkkiosta on puhuttu, ja muistaakseni ministeri Lintiläkin on sitä mieltä, että siihen täytyy nyt pistää jonkunlainen siirtymäaika, että ruvetaan katsomaan, tarvitaanko niitä koneita vielä sitten, ja oletettavaa on, että jollakin tavalla sitä turvetta vielä lämpöenergianakin joudutaan käyttämään. Tiedän myös, että ainakin tällä hetkellä sitä käytetään. Jotkut, jotka ovat siitä käytöstä menneet pois, ovat joutuneet ottamaan sen takaisin, koska hakkeilla ei pystytä tuottamaan sitä samaa lämpömäärää, mihin kovilla pakkasilla on tarve.
Elikkä kyllä tämä turpeen käyttö hyvin pitkälle on lähtenyt kansalaisista ja yrityksistä ja nimenomaan sieltä sijoittaja- ja rahoittajapuolelta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-03-08T18:36:17,2022-03-08T18:39:07,Hyväksytty,1.1
2022_21_126,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_127,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy heti puuttua edustaja Piiraisen sinänsä perusteltuihin ajatuksiin: Sitä, että syyllistätte kansalaiset, suomalaiset, turpeenkäytön alasajosta, [Raimo Piirainen: Ei, en!] en kyllä mitenkään ymmärrä. Eivät yrittäjät eivätkä suomalaiset ihmiset ole siihen syyllisiä, vaan päästökauppa ja hallituksen veropolitiikka. Ne laukaisivat lopulta sen ongelman, mikä meillä on. Ja nyt, kun on tuo sota, meillä on nyt jo se tosiasia, että Venäjältä ei tuoda jatkossa enää sähköä. Varmaan tällä hetkellä, edustaja Hoskonen voi tarkistaa, se on noin 1 500 megawattia, joka tulee sähköä joka hetki Venäjältä. Maakaasu tulee kokonaan sieltä, kivihiiltä ja öljyä tuodaan Venäjältä, [Välihuutoja vasemmalta] ja nyt on hakettakin tuotu ja jopa turvettakin on tuotu. Nämä kaikki pitää lopettaa, ehdottomasti pitää lopettaa, ja ne täytyy jollakin korvata. On aivan järjetöntä ja mahdotonta ajatella, edustaja Kettunen, että kun meidän on korvattava tuonti Venäjältä, niin samanaikaisesti meillä romutetaan käyttökelpoisia, hyviä, uusiakin turpeennostolaitteita ja -koneita. [Tuomas Kettusen välihuuto] Siinä ei ole minkäänlaista järkeä.
Ei eduskuntaan ole tuotu lakia, jossa olisi romutuspalkkio kumottu. Joka sitä hakee, saa sen. Nämä turveyrittäjät elävät suuressa epävarmuudessa: pitääkö ne romuttaa, vai eikö niitä pidä romuttaa? Hallituksen pitäisi huomenna antaa eduskunnalle esitys romutuspalkkion kumoamisesta ja pyrkiä siihen, että polttoturpeen tuotantoa lisättäisiin nyt siihen asti, kun saadaan jotakin tilalle, kun Venäjän energiantuonti ja riippuvuus siitä saadaan pois. Ne pitää poistaa. Eli tässä on hallituksella kiireinen toimenpide lopettaa tämä järjetön romuttaminen.
Arvoisa puhemies! Turveyrittäjistä vielä sen verran, että tiedän ja tunnen heitä ja siellä on valitettavasti paljon yrittäjiä, jotka ovat toiminimellä toimineet ja joilla koko perheen omaisuus asuntoa myöten on pantattu turvekoneisiin ja niihin aumoihin, jotka siellä ovat ostamattomina, ja nyt perheet menettävät jopa kotinsa sen tähden, että on tämä tilanne turpeen alasajon suhteen. Tässä ei ole mitään järkeä. Pikaisesti pitää muuttaa tämä järjestelmä. Valitettavasti niille turveyrittäjille ei ole muita töitä [Puhemies koputtaa] siellä syrjäisillä seuduilla, missä he ovat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-08T18:39:07,2022-03-08T18:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_21_128,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_129,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei puuttunut enää mitään muuta, kuin että ääni olisi vielä vähän värissyt. Mutta minun täytyy sanoa, että pitkällä tähtäimellä nyt ei olisi viisasta romutuspalkkion peruminen. Ne turveyrittäjät, jotka ovat kohdanneet ahdingon, ovat tehneet tulevaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä ja ovat laskeneet sen päälle, että tämä ala päästökaupan johdosta — ja tietysti pieni osa siinä on varmasti tämän hallituksen veroakin, mutta ei kovinkaan merkittävä — liittyen juuri siihen, mitä markkinat ovat antaneet signaalia siihen, että energiayhtiöt ovat luopuneet turpeen käytöstä ja ilmoittaneet turvetuottajille, että he eivät enää käytä energialaitoksessaan [Toimi Kankaanniemen välihuuto] turvetta ja piste! Ei siinä ole ollut mitään sanomista, ei hallitus ole tehnyt sitä päätöstä, eikä edustaja Piirainen täällä syyllistänyt kansaa, vaan kyseessä on yleinen mielipide, mikä on vaikuttanut energiayhtiöidenkin omiin päätöksiin, että he luopuvat turpeenpoltosta. Mutta ei nyt pidä sotkea enää niitten turveyrittäjien suunnitelmia, jotka ovat luopumassa siitä ja ovat laskeneet, että taloudellisesti kannattavaa pitkässä juoksussa on nyt saada se romutuspalkkio. Jos heiltä nyt vedettäisiin matto alta, niin minun mielestäni se olisi vastuutonta.
Yrittäjät saakoot päättää, mitä he tekevät, mutta kansallisen huoltovarmuuden kannalta on järkevää pohtia, mitä me teemme sen suhteen, ja siinä ollaan sitten eri asiassa. Silloin meidän pitää tehdä ne päätökset, että me tarvitsemme turvetta turvataksemme ei vain seuraavan talven, vaan kyllä tämä kriisi tulee jatkumaan myös sitä seuraavankin talven osalta, ja silloin meillä pitää olla sellainen tuotantokapasiteetti, että meidän omaa energiapohjaa, joka meillä on turpeessa, pitää pystyä hyödyntämään.
Olisi kansallinen katastrofi, [Tuomas Kettusen välihuuto] jos tässä kohtaa kääntäisimme turpeelle selän. En halua sen [Toimi Kankaanniemi: Päinvastoin!] tapahtuvan, ja nyt pitää olla vaan kylmäpäisiä niin, että ei keikutettaisi sen turvealan yrittäjän omia suunnitelmia muuttamalla yhtäkkiä lainsäädäntöä suuntaan taikka toiseen. [Toimi Kankaanniemi: Muutetaan se palkkioksi, että jatkavat sitä nostamista!] — Juuri sitä tarkoitin, pitää tehdä sellaisia erilaisia päätöksiä, [Toimi Kankaanniemi: Ei romutusta!] mutta ei poisteta yksinkertaisesti romutuspalkkiota, kun se kerran on luotu, jos siellä on joku, joka katsoo, että viiden vuoden päästä tämä kuitenkin saattaa olla sellainen ala, joka ei enää perhettä ruoki. Anteeksi puhemies, jatkan hiukan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:   Olkaa hyvä.] Niin, arvoisa puhemies! Mielestäni tässä salissa edustaja Mäenpää toi siirtymäajan yhtenä välineenä, enkä minä ainakaan rupea kinastelemaan, etteikö näin pitäisi tehdä. Toitte konkreettisia esimerkkejä, minkä takia, mutta joka tapauksessa kyllä meillä pitää olla rohkeutta tässä tilanteessa katsoa tätä vähän uudella tavoin — ei välttämättä romuttaa kaikkea sitä, mitä olemme pitkällä tähtäimellä suunnitelleet, mitä teemme.
Mutta varmasti nyt paikallaolijat tietävät minun kantani turpeesta, enkä lähde sitä sen kummemmin perustelemaan erikseen, mutta kokonaisuudessa oli mielenkiintoista, niin kuin edustaja Piirainenkin tuolta työhuoneesta tätä keskustelua seurasi, miettiä sitä, että emme tavallaan takertuisi jonkun edustajakollegan johonkin sanomiseen ja väittäisi, että se on väärin. Se ei johda tätä salikeskusteluakaan mihinkään. Minun mielestäni väärinymmärtämisen ilmapiiri tulisi saada täältä pois ja käyttää rakentavia, eteenpäin katsovia puheenvuoroja. [Toimi Kankaanniemi: Minä halusin perusteluja!] — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-08T18:42:24,2022-03-08T18:47:18,Hyväksytty,1.1
2022_21_130,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_131,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tehdäänpäs nyt muutama asia kerralla selväksi, ettei nyt syyllisiä tehdä sellaisista ihmisistä, jotka ovat syyttömiä. Turvealan yrittäjien vikaa ei ole tässä yhtään, ei millin vertaa. [Vasemmalta: Ei ole!] Me poliitikot olemme munanneet tämän tilanteen niin totaalisesti kuin ikinä olla voi.
Ensinnä olemme antaneet ilmastopaneelille — tai Suomen hallitus on antanut, kuka se olikaan sinä aikana, kun näitä ilmastopaneelin päästökauppalukuja tehtiin tuolla maailmalla — vääriä tietoja suomalaisesta turpeesta. Meillä on kasvanut 80 miljardia kuutiota turvetta jääkauden jälkeen, kun kaikki turpeet lasketaan. Sitten meillä jotkut virkamiehet, ympäristöministeriön virkamiehet, ovat menneet viisastelemaan, että ei turve uusiudu. Ei sitä taivaasta tule — ainakaan minä en lyhyen elämäni aikana ole nähnyt, että turvetta taivaalta sataa, kyllä se on ihan luonnossa kasvanut ja sitonut hiiltä. Elikkä älkäämme syyllistäkö niitä ihmisiä, jotka ovat täysin syyttömiä. Arvostan erittäin suuresti turvealan yrittäjiä, sillä alalla toimivia ihmisiä ja yrityksiä. Tällainen puhe on loukkaavaa, enkä sellaista mielelläni kuuntele.
Toinen asia: kun olemme itse munanneet tämän tilanteen, niin meidän on se itse korjattava. Olen pikkupojasta asti oppinut kotonani, että jos olen tehnyt väärin, niin olen sen itse sitten joutunut oikaisemaan, ja se on muuten kasvattanut sielua aika hyvin. Elikkä ensimmäinen homma, mitä meidän pitää tehdä tietenkin, on tunnustaa se tosiasia — kun edustaja Piirainen omassa puheenvuorossaan totesi, että korvataan puulla ja luonnonvaroilla — että meidän puut eivät kerta kaikkiaan riitä. Haluaako yksikään sosiaalidemokraatti tai vasemmistoliiton kansanedustaja, että Suomesta metsäteollisuus häviää? Tällä keinoin se onnistuu. Meidän vuotuinen kasvu on vähän vajaat 110 miljoonaa mottia, josta mahdollinen teknis-taloudellinen käyttö on ehkä noin 90 miljoonaa mottia. Siitä ei yhtään mottia joudu polttolaitoksiin tänä päivänä. Meillä poltetaan nyt noin 6 miljoonaa mottia vuoteen pyöreää, arvokasta, jalostuskelpoista puuta, ja täällä me viisastelemme, onko se turvetta korvaava. Teemme kansallista vahinkoa toista miljardia euroa pelkästään sillä. Sitten maksamme yli miljardi euroa nykyisillä päästökaupan hinnoilla EU:lle tyhjästä, kun olemme itse antaneet periksi neuvotteluissa. Ei se ole sen turveurakoitsijan vika, vaan se on sen ihmisen vika, joka hyväksyy sellaiset päätökset siellä ilmastopaneelissa, missä se oli, kun näitä sovittiin. Tämän takia toivon, arvoisa puhemies, että lopetetaan tämä varjonyrkkeily ja tunnustetaan tosiasiat. Turve uusiutuu, meidän on sovittava se.
Ja kolmanneksi vielä se, että rakennamme suomalaisen energiapolitiikan ja maatalouden kestävälle pohjalle. Nykyinen pohja ei pitkään kestä. Me suunnittelemme nyt jo toista elvytyspakettia, 1 800 miljardia, ja samaan aikaan täällä salissa puhutaan, että ei voi maataloudelle antaa tukipakettia. Seitsemän miljardia muuten annettiin rahaa Euroopan unionille, ja Italia alensi polttoaineveroa, samoin teki Puola ja varmaan joku muukin maa. Pitäähän meidän, hyvänen aika, uskaltaa katsoa kansalaisia silmiin. Me olemme äänestäjiltä saaneet tänne valtakirjan. Turha siitä on kenenkään loukkaantua, jos arvostelemme ihmisiä, jotka ovat meidät tänne lähettäneet, ja he ovat sitten ihan oikeassa, kun sanovat, että me olemme toimineet kelvottomasti tässä asiassa.
Sitten edustaja Raimo Piirainen ihan ansiokkaan puheenvuoron käytti siitä, mitä korvaavia lämmönlähteitä meillä on. Ensinnäkin vety: Seuraavaan kymmeneen vuoteen siitä ei ole mitään apua. Tässä maassa ei ole rahaa eikä välineitä — eikä ole sähköä. Jos vetyä meinataan ruveta tuottamaan, pitää olla hirvittävä määrä sähköä, ja sitä paitsi kun vetyä käytetään energianlähteenä, hyötysuhde on vain noin 20 prosenttia. 80 prosenttia menee harakoille — enkä tarkoita liikenneministeriä, vaan siis kaasuna, turhana lämpönä taivaalle. [Naurua] Kuka haluaa semmoista valtavaa haaskausta rahalla ylläpitää? Enpä jaksa uskoa, että se on järkevää tai edes taloudellista.
Toisena asiana: Varsinkin vihreät ja Atte Harjanne ovat puhuneet paljon niistä pienistä ydinvoimaloista, lämpövoimaloista. Ne ovat vielä kehittelyasteella. Jotta se laitos luvitetaan ja saadaan Helsingin kaupungille... Olen luvannut, että jos Helsingin kaupungin rantaan jonain päivänä se laitos asetetaan, niin minä kyllä kunnon juhlat itselleni pidän. Juhlin sen päivän oikein perusteellisesti, mutta sitä ei minun elinaikanani tule. Tietysti jos satavuotiaaksi elän, niin, luoja suokoon, sen näen tapahtuvan, mutta sitä päivää ei tule. Siitä ei ole seuraavaan 20 vuoteen tälle maalle yhtään hyötyä.
Sitten tuulimyllyt. Kuinka moni kansanedustaja uskoo vielä tässä talossa, että tuulimyllyistä tulee kaukolämpöputkeen lämpöä? Jos ei muuta, niin kannattaa pikkusen fysiikan perusasioihin tutustua, jos ei muuta, niin yön hiljaisina hetkinä kotonaan ja olla sitten sen jälkeen ihan hiljaa. Kaukolämpöä ei tehdä tuulimyllyillä, ei yhtään megawattia, ei yhtään kilowattia.
Viimeisenä, arvoisa puhemies: Sitten kun puhutaan vielä, että tehdään näillä muilla innovatiivisilla keinoilla, mitä on kehitetty. Maalämmön ymmärrän omakotitaloissa, mutta onhan meillä näitä syvälämpöpumppuja yritetty porata tähän maahan. Sitä asiaa käytettiin vain turpeen alasajossa muka perusteluna, että sillä me homma hoidetaan. Ei muuten ole kuulunut yhtään sovellusta tässä kaupungissa. Tiedän, että GTK sitä tutkii ja muuan yksityinen yrittäjä pisti muutaman kymmenen miljoonaa rahaa, mutta on vähin äänin ilmeisesti poistunut markkinoilta. Yritin tiedustella, missä se reikä on, vaan kukaan ei tunnu tietävän. Kuka sitä lämpöä odottaa, niin kannattaa investoida lähiaikoina huopatossuihin ja villasukkiin ja villapuseroihin. Tulee, kuule, vilu sitä vonkaillessa, kun tulee lämmintä maakaivosta. Yhtään taloa ei Helsingissä lämpene tällä syvälämmöllä kunnolla, ja sekin lämmönlähde kylmenee, kun kymmenen vuotta nostetaan sitä lämpöä maan sisästä.
Elikkä me olemme ratsastaneet semmoisella asialla, mitä ei ole olemassa, ja lakkauttaneet niitä, joita meillä varmasti on. Samalla näköjään halutaan tuhota tästä maasta metsätalous. Montako kymmentä miljoonaa mottia meinataan polttaa kuitupuuta? Ja nykyisin menee muuten tukkiakin polttokattilaan. [Toimi Kankaanniemi: Ja suojelua tulee lisää!] — Ja suojelua tulee. Just puhuin, arvoisa puhemies, että 30 prosenttia pitää ennallistaa ja sitten niiden käyttö lopettaa. Nauravathan meille naurismaan aidatkin ja yrittäjät nauravat selkä kenossa, että mitä ihmettä, eihän tämä mikään aikuisten satutunti ole, tämä on Suomen eduskunta. [Naurua] Kyllä minua itseäni tämä harmittaa aivan hirveästi.
Arvoisa puhemies! Kyllä minua harmittaa tämä aivan hirveästi, olla tällaisten puheiden kuuntelijana aikana, jolloin meillä olisi miljoona kertaa tärkeämpää tekemistä, kun Venäjä iskee meille kohta sellaiset pakotteet, että siitä hommasta on kyllä laulu kaukana, jos kerran lentoliikennettäkin nyt jo häiritään ilmeisesti idästä tulevalla signaalilla. Kuvitteleeko joku vielä, että me selviämme tästä nyt joillakin kauniilla eduskuntapuheilla ja pääsemme sinne Iltalehden etusivulle? Ehkä joku voi kuvitella, suon hänelle sen ilon. Mutta tämä talo kantaa vastuun siitä, miten suomalaisille ihmisille käy tässä maassa. Me tappelimme vuosikymmenet sitten ase kädessä itsenäisyydestämme, omasta päätöksenteko-oikeudesta. Nyt se näköjään halutaan antaa EU:lle. Siinä kelkassa minä en ole mukana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T18:47:27,2022-03-08T18:54:46,Hyväksytty,1.1
2022_21_132,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_133,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykosken mielestä meidän ei tulisi romuttaa romutuspalkkiota. Kyllä se nyt vain on sellainen homma, että se kannattaa romuttaa, mutta siinä pitää olla riittävän pitkä siirtymäaika, joka takaa tasavertaisen kohtelun turvetuottajille. Olen tehnyt tästä lakialoitteen, ja siinä on kolmen kuukauden siirtymäaika.
Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto on tehnyt tämmöisen aloitteen, jos oikein tulkitsen, että tämmöisen romutuspalkkion voisivat yhä edelleen nostaa ne, jotka sen haluavat, mutta nämä turvekoneet olisi syytä siirtää sinne valtion huoltovarmuusvarastoon — tämä olisi mielestäni ihan järkevä esitys — ja sieltä sitten niitä voitaisiin jollakin lailla saattaa edelleen tuotantoon. On kylmä tosiasia, että tämä johtaa siihen, että me nostamme turvetta yhä useampana vuonna.
Nyt kun täällä on hallituspuolueiden muitakin edustajia kuin Hoskonen ja Kettunen, niin kyllä haluan tässä nyt mainita: Olikohan se vuotta 2019, kun kuulimme, että Kaipola pysähtyy. Sinne oli silloin tyrkyllä tämmöinen muutaman yrittäjän yhteenliittymä, ja sinne olisi tullut muovinjalostamo, mutta ilmeisesti demarit ja kepu eivät päässeet keskenään sopuun, kumpiko siitä saa kerätä kunnian, tai en tiedä, mikä aiheutti sen, että tätä yksityisten yhdistelmää ei voinut sinne ottaa. Siellä on nyt lähtenyt käyntiin semmoinen jonkinlainen, mutta siinä ei ole tätä kaikista suurinta ydintä, joka oli se, että muovista olisi tehty polttoainetta, öljyä, kerosiinia, dieseliä, mikä olisi ollut meille erittäin tärkeää. Se olisi toiminut myös vankkana huoltovarmuusvarastona, koska sieltä voidaan syöttää valtion verkkoon sähköä. Eli tällä muovin hyödyntämisellä uskon, että me oltaisiin päästy tästä EU:n meille sanktioimasta muoviverosta kokonaan eroon. Silloin yrittäjät odottivat viiden miljoonan euron lainantakausta, mutta sitä ei saatu. Olisiko sillä päästy eroon 80 miljoonan euron muoviverosta? — Arvoisa puhemies, tässäpä nämä minun mielipiteeni. Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-08T18:54:46,2022-03-08T18:58:07,Hyväksytty,1.1
2022_21_134,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_135,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt käyty tästä turpeesta keskustelua, ja edustaja Piirainen käytti ansiokkaan puheenvuoron. Valitettavasti sitä puheenvuoroa ehkä tulkittiin — ja tulkittiinkin — väärin, mutta tosiaan kyseessähän oli se, että energiayhtiöiden ja markkinoiden reaktio meni yli siinä vaiheessa, kun sitä turpeen verotusta päätettiin kiristää aiemmin tällä hallituskaudella, ja me tiedämme nyt ne seuraukset, mitä siitä tapahtui. Mutta haluan nyt muistuttaa siitä, että kyllä turvetta tälläkin hetkellä käytetään voimalaitoksien polttoaineena ja tullaan käyttämään myös jatkossakin. Nyt vain pitää tehdä asianmukaiset toimenpiteet ja päätökset sen suhteen, että turve on jatkossakin meidän huoltovarmuutemme nimissä asiallisella tasolla tässä maassa.
Edustaja Mäenpää on tänä iltana käyttänyt useita rakentavia puheenvuoroja. Hänhän aloitti nostamalla esille, kuinka me huoltovarmuutta nostamme, jotta meillä olisi muita kotimaisia polttoaineita. Hän toi esille tämän biokaasun ja pyysi, että tämän edistämiseksi tehtäisiin lisää toimenpiteitä. Täytyy nyt muistaa, arvoisa puhemies, että hallitushan on ihan hallitusohjelman mukaisesti laatinut kansallisen biokaasuohjelman viime vuonna. Viime vuonna biokaasulaitosten investointitukea nostettiin 40 prosentista 50 prosenttiin elikkä puolet. Jos lähdetään tekemään tämmöinen biokaasulaitos — puhutaan maatilojen osalta — niin jopa puolet saapi sitten valtion tukea tähän kyseisen voimalaitoksen rakentamiseen.
Mutta haluan nyt tässä vielä tuoda esille sen huomion, että vaikka se tuki siihen kaasulaitoksen rakentamiseen siihen maatilan yhteyteen olisikin puolet, niin sille tuotteelle eli kaasulle pitäisi saada asianmukainen hinta, että se sitten on kannattavaa ja että tämän kokonaisinvestoinnin saa sitten kuoletettua ja maksettua takaisin. Ja olen siinä mielessä vähän harmissani, että tälle biokaasulle on myös sitten asetettu vero. Minä ymmärrän ne perustelutkin sille, mutta jotenkin toivoisin, että jatkossa, tulevaisuudessa, etsittäisiin ratkaisuja, että myös biokaasu olisi sekä meidän liikenteemme että myös sitten tuolla maatiloilla maatalouskoneitten osaratkaisu polttoaineen osalta, koska tämähän luo sitä huoltovarmuutta, että kun se on täällä Suomessa tuotettua ja lähellä tuotettua, niin tälle ei tule mitään esteitä, ja jos tämmöisiä maailmanpoliittisia tilanteita alkaa syntymään, niin kaasua saadaan sitten omasta takaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T18:58:08,2022-03-08T19:01:07,Hyväksytty,1.1
2022_21_136,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_137,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että täällä on väärinymmärryksen määrä ollut aika merkittävä tänä iltana eikä haluta kuunnella ja pidetään niistä omista lähtökohdista hyvin vahvasti kiinni. En missään nimessä ole halunnut kansalaisia syyllistää enkä niitä turveyrittäjiä. Edustaja Kankaanniemi pyysi, että hänelle perustelisin sen, mitä sanoin, ja nyt hän ei ole kuuntelemassa, hän lähti pois. Perustelen sen sillä, että olen pankin sijoitusneuvojan kanssa keskustellut asiasta ja kysynyt, mitenkä kansalaiset ovat kokeneet ensinnäkin ilmastopäätökset ja niihin liittyvät toimenpiteet ja myös sitten turpeen tai yleensäkin fossiiliset polttoaineet, ja hän sanoi, että kansalaiset eivät halua sijoittaa sellaisiin rahastoihin, joissa käytetään fossiilisia polttoaineita tai niitten avulla tuotettua energiaa tai jotain muuta, elikkä he ovat erittäin valveutuneita tässä suhteessa, ja tämä on tosi. Tämän voi varmistaa kuka vain, kun käy pankissa tiedustelemassa, millä tavalla kansalaiset asiaan reagoivat. 
Ja tietenkään en missään nimessä halua niitä yrittäjiä syyllistää. He ovat tämän tuotantoalan uhreja tietyllä tavalla, tämä on ihan selvä asia. Se tässä on ehkä kaikista huonointa, että tämä homma on edennyt niin nopeasti. Tämä on mennyt niin nopeasti, että tavallaan kansalaisetkaan eivät pysy mukana, yrittäjät eivät pysy mukana, ja meidän uusiutuvan energian määrä ei pysy siinä poistuvassa fossiilisen energian määrän suhteessa mukana, elikkä erittäin monesta asiasta on kysymys. Täällä on niin Hoskonen kuin Kankaanniemikin puhuneet asiaa, mutta tämä linja on valittu, ja niin kuin Myllykoski sanoi, niin tällä tiellä mennään, ja katsotaan nyt sitten, tekeekö hallitus ja tekeekö EU vielä sitten omia valintojaan tämän turpeen osalta tai fossiilisten energioiden osalta. Kyllä minä sanon, että jotakin tässä on pakko tehdä. Jos Venäjältäkin pannaan hanat kiinni, niin tosiaan kylmä tulee. ”kalakauppiasta saattaa hypätä”, Päätalon sanoin, näin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-03-08T19:01:07,2022-03-08T19:03:46,Hyväksytty,1.1
2022_21_138,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_139,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vielä loppuun puheenvuoron, koska täällä on käyty tänään hyvää keskustelua. Edustaja Piirainen tuossa loppupuheenvuorossaan totesi energiapolitiikan osa-alueista, että on seurattava tämän ajan kulkua ja tehtävä sitten asianmukaisia päätöksiä niin, että tosiaan kylmä, vilu ja nälkä ei ensi talvena tätä kansakuntaa kohtaa. 
Mutta olemme ilmastolain muuttamisesta käyneet tänään lähetekeskustelua, ja jatkossahan tämän lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteena on myös varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kestävä kehitys. Oikeudenmukaisuuteen liittyy muun muassa reilu siirtymä sekä tulevien sukupolvien oikeuksien huomioon ottaminen, ja tätä oikeudenmukaisuutta haluan tässä tuoda esille siltä osin, että pidämme huolen, että meidän kansalaiset pysyvät näitten muutoksien matkassa eikä synny mitään semmoisia tilanteita, että ilmastotavoitteet loisivat liian kovia, kohtuuttomia taloudellisia kustannuksia meidän kansalaisille.
Lopuksi, puhemies, vielä maataloudesta, maatalouden tilanteesta. Myös se pitää ottaa huomioon. Ja kun lähetekeskustelua käydään, niin pitää huomioida se, että meidän suomalaiset ruoantuottajat, viljelijät, jotka tekevät töitä maaseudulla meidän huoltovarmuuden nimissä, kotimaisen ruoan edistämisen nimissä... Täytyy vielä antaa valiokunnalle muistutuksena se, että suomalainen viljelijä ei ole ongelma ilmastonmuutoksessa vaan ratkaisija ilmastonmuutostyössä. Meillä suomalaiset viljelijät ovat joutuneet todelliseen ahdinkoon kustannusten noustessa, ja on löydettävä välittömästi toimenpiteitä sen suhteen, että viljelijän alkutuotannon tuotteisiin saadaan asianmukainen hinta. Meillä on tukitaso jo asianmukaisella tasolla, mutta toivon, että myös kaupan sektori ottaa nytten vastuuta, ottaa yhteiskuntavastuuta ja tulee mukaan siihen, että meidän viljelijät pystyvät myös ensi keväänä tekemään toukotyöt, niin että meillä suomalainen huoltovarmuus, omavaraisuus ruoan osalta täyttyy myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-08T19:03:47,2022-03-08T19:06:39,Hyväksytty,1.1
2022_21_140,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_21_141,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis käsittelyssä oleva tupakkalain muuttaminen. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan tupakkalakiin useita muutoksia, joiden tavoitteena on muun muassa vähentää tupakkatuotteiden houkuttelevuutta sekä suojata väestöä, etenkin pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta.
Tässä hallituksen esityksessä on monia hyviä tupakoinnin vähentämistä edistäviä asioita, kuten esimerkiksi pakkausten ulkoasun yhdenmukaistaminen ja tosiaan houkuttelevuuden vähentäminen ulkoisin keinoin. Ne ovat hyviä askeleita tupakoinnin vähentämisen suuntaan, kuten myös yleiset tupakointikiellot: tupakointi kielletään leikkikentillä, lastensuojelulain tai mielenterveyslain nojalla hoitoa antavien laitosten ulkoalueilla, jotka on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, sekä yleisillä uimarannoilla. Uimarantojen osalta tämä tupakointikielto rajautuu kesäaikaan.
Valiokunnassa käytiin paljon keskustelua ikärajan nostosta. Moni asiantuntijaa sitä puolsi. Erityisesti terveysjärjestöt, syöpäjärjestöt ovat ikärajan noston kannalla olleet. Suomessahan on tavoitteena päästä tupakasta kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän esityksen mukaisesti.
Kokoomus jätti tähän esitykseen vastalauseen sen takia, että tässä ei ole huomioitu riittävällä tavalla tupakoinnin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja hallituksen esityksellä yksin ei tulla pääsemään siihen vuoden 2030 tavoitteeseen, että Suomi olisi silloin savuton. [Petri Huru: Ei kai se koskaan ole, kun ihmiset polttaa hasista!]
Kokoomus pitää perusteltuna, että ikäraja myynnissä, maahantuonnissa ja hallussapidossa nostettaisiin tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti 20 ikävuoteen. Pidämme myös välttämättömänä, että lakiin kirjataan tupakointikielto bussipysäkeillä ja junalaitureilla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden välittömässä läheisyydessä. Täysi tupakointikielto on perusteltua olla myös perhepäivähoitoon käytettävissä tiloissa. Nyt tämän hallituksen esityksen mukaanhan perhepäivähoito jää edelleen tämän lain ulkopuolelle.
Kokoomus pitää myös välttämättömänä, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen asunto-osakeyhtiöiden tupakointikieltojen määräämisen mahdollistamiseksi enemmistöpäätöksellä. Parveketupakointi aiheuttaa jatkuvaa ongelmaa taloyhtiöissä, ja sen kieltäminen on käytännössä hyvin haastavaa. Jos esimerkiksi vauvaa nukuttaa parvekkeella ja vieressä ja ylä- tai alapuolella on tupakoiva ihminen, käytännössä poissuljetaan silloin vauvan nukuttaminen ulkona.
Näihin muutoksiin valiokunta ei ollut valmis tulemaan vastaan, vaikkakin tosiaan monet asiantuntijalausunnot olivat näille myötämielisiä. Olemmekin tehneet vastalauseen ja sen mukaiset ehdotukset näitten kohtien muuttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-03-08T16:30:04,2022-03-08T16:34:33,Hyväksytty,1.1
2022_21_142,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_143,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten tupakointi on vähentynyt merkittävästi kaikissa ikäryhmissä, erityisesti se on vähentynyt miehillä. Vertailun vuoksi: 80-luvulla vielä joka kolmas mies poltti päivittäin, ja vuonna 2020 luku oli enää 14 prosenttia. Vuosikymmenten kehitys on ollut varsin myönteistä, ja sama koskee myös tupakkatuotteiden kokonaiskäyttöä. Erityisen ilahduttava on nuorten tilanne. Valtaosa suomalaisnuorista ei polta, ja muutos vuosituhannen alkuun verrattuna on suuri. Vuosituhannen vaihteessa päivittäin poltti vielä 25 prosenttia 14—18-vuotiaista, nyt vastaava luku on 7 prosenttia. Nämä kaikki muutokset huomioiden nykyään valtaosa suomalaisista kodeista on savuttomia. Nykypäivän kodeissa ei tupakoida sisätiloissa ja onneksi ei myöskään muissa sisätiloissa. Tästä varmasti olemme kaikki ihan tyytyväisiä. Nämä kaikki muutokset ovat varsin oleellisia, kun pitkän aikavälin tavoitteena on tupakasta ja nikotiinituotteista eroon pääseminen. Työ on tuottanut tulosta ja toivottavasti tuottaa sitä jatkossakin.
Hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla vähennetään riippuvuuksia ja jatketaan määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Myös nyt tupakkalakiin esitetyt muutokset tukevat tätä tärkeää tavoitetta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti hallituksen muutosesityksiä tupakkalakiin kansanterveyden näkökulmasta kannatettavina mutta samalla muistutti, että nyt tehtävät muutokset ovat riittämättömiä ja lisää toimia tarvitaan. 
Tässä hallituksen esityksessä keskeisin muutos on niin sanottu plain packaging ja sen käyttöönotto 1.1.23 alkaen. Jatkossa vähittäismyyntipakkaukset ovat yhdenmukaisia, ilman muun muassa bränditunnuksia ja logoja. Näin vähennetään tuotteiden houkuttelevuutta eikä ulkoasua voi käyttää markkinoinnin välineenä. Tupakkalain muutoksessa täydennetään myös tupakoinnin kieltoja sellaisilla alueilla, joilla oleskelee erityisesti alaikäisiä lapsia.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tupakoinnin vähentämiseen ja savuttomuuteen tähtääviä toimia jatketaan määrätietoisesti. Asiantuntijakuulemisissa esitettiin varsin laajasti tuki sille, että tupakkatuotteiden ostoikäraja ja hallussapidon ikäraja nostettaisiin nykyisestä 18 vuodesta 20 vuoteen. Tähän hallituksen esitykseen ei ikärajan nosto kuitenkaan sisältynyt, ja noin kuukausi sitten on asetettu uusi työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää tupakka- ja nikotiinituotteiden ikärajan nostamista. Valiokunta halusi mietinnössään kiirehtiä tämän työryhmän selvitystä liittyen erityisesti ikärajakysymykseen sekä asuntoyhteisöjen savuttomuuden parantamiseen. 
Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin riitä muutoksen toteuttamiseen ja hyvän kehityssuunnan jatkumiseen. Tarvitaan myös muita toimia, erityisesti kattavasti ja yhdenvertaisesti saatavilla olevaa tukea tupakoinnin lopettamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-03-08T16:34:34,2022-03-08T16:37:47,Hyväksytty,1.1
2022_21_144,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_145,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tupakointi ei ole hyödyllistä kenellekään, vaan siitä on päinvastoin haittaa. Erityisesti nuoria pitäisikin suojella siltä, että he edes aloittaisivat ikinä tupakointia. Asiantuntijat olivat valiokunnassa hyvinkin yksimielisiä siitä, että tupakan ostamisen ikärajaa pitäisi korottaa, ja kun vielä Suomen tavoite on päästä eroon tupakoinnista kokonaan, niin tuntuu ihan hassulta, että esityksessä ei jo nyt ole ryhdytty tehokkaampiin toimiin. Niinpä ehdotan — jos tämä edustaja Laihon esitys ei vielä ollut tarpeeksi ehdotusmuodossa, niin toistan varmuuden vuoksi sen — että käsittelyn pohjaksi otetaan mietintöön sisältyvän vastalauseen mukainen ehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-03-08T16:37:48,2022-03-08T16:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_21_146,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma poissa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_147,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Ensinnäkin haluan kiittää hallitusta siitä, että tämä tupakkalain muutosesitys aikanaan eduskunnalle annettiin. Kuten täällä edellä sanottiin, niin keskeinen merkitys juuri tällä esityksellä on siinä, että tupakkaa ei enää voida brändätä, siis tupakkatuotteet tulevat brändittömiksi ja näin ollen sellainen keskeinen houkutuskeino, jolla nuoria houkutellaan tupakoimaan, eli se, että jokin tietty brändi on niin sanotusti cool tai muodikasta, jää tämän hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön ja eduskunnan hyväksynnän kautta pois. Tämä on hyvä asia.
Tietystikään emme olisi Suomessa, ellei perustuslakivaliokunta olisi tässäkin kohtaa nähnyt perustuslainvastaisuutta. Hallituksen esitys, tämäkin esitys, oli siis vastoin Suomen perustuslakia. Minä sitä hämmästelen ja toivon, että yhä useampi kansanedustaja hämmästelisi sitä, että tänne tulee jatkuvasti perustuslain vastaisia lakiesityksiä — tältä hallitukselta, edelliseltä hallitukselta, sitä edelliseltä hallitukselta ja, hyvät ystävät, myös seuraavalta hallitukselta. Ja se ei johdu siitä, että hallitukset olisivat täysin piittaamattomia Suomen perustuslaista tai virkamiehet täysin onnettomia perustuslain tulkitsijoita, vaan se johtuu siitä, että meillä perustuslain tulkintalinja on liian tiukka. Eli tämä brändittömyyskysymyskin oli siis ehdotettu säädettäväksi tavalla, joka olisi ollut vastoin Suomen perustuslakia, ja nyt sosiaali- ja terveysvaliokunta on tämän kohdan tältä osin korjannut, mikä meidän järjestelmämme mukaista tietysti on.
Tämä ei kuitenkaan tällä kertaa, herra puhemies, ollut varsinainen asiani. Asiani on se, että lähetekeskustelussa kiinnitettiin mielestäni perustellusti huomiota siihen, että tästä sinänsä hyvästä hallituksen esityksestä puuttui asioita. Puuttui sellaisia asioita, jotka olisivat olleet välttämättömiä, jotta tämä tupakoinnin vähentämiseen tähtäävä politiikka Suomessa voisi saavuttaa tavoitteensa eli sen, että jo vajaan kymmenen vuoden kuluttua Suomi voisi olla niin sanotusti savuton maa. Lähetekeskustelussa kiinnitettiin erityistä huomiota tähän tupakkatuotteiden ikärajaan, siihen alaikärajaan, millä tuotteita voisi ostaa.
Toinen, mihin kiinnitettiin huomiota, ja mihin itsekin kiinnitin huomiota, oli parveketupakoinnin kieltäminen taloyhtiöissä, mikä tänä päivänä on äärettömän byrokraattinen prosessi. Taloyhtiössä vaaditaan ennen yhtiökokousta tieto kaikille osakkeenomistajille, vaikkeivät asuisi siellä, ja kaikille vuokralaisille. Yhtiökokouksessa vaaditaan enemmistöpäätös ja sen jälkeen vaaditaan sitä, että kuntien viranomaisille toimitetaan taloyhtiöstä ja niiden parvekkeista erilaisia dokumentteja, pohjapiirroksia sun muita, minkä jälkeen kuntien viranomaiset pyytävät lisäselvityksiä taloyhtiöiltä, ja kaiken tämän jälkeen kunnan viranomainen voi päättää parveketupakointikiellosta siinä asuinyhteisössä. Kaikki tämä tietysti maksaa: siis taloyhtiön, asuinyhteisön tulee kunnalle maksaa näistä palveluista. Lähetekeskustelussa minä itse olin ja moni muukin oli sillä kannalla, että eikö riittäisi, että taloyhtiössä enemmistöllä päätetään, asuinyhteisössä enemmistöllä päätetään, että meidän asuinyhteisössämme parvekkeilla ei tupakoida.
Nyt kun luen valiokunnan mietinnön, niin on pakko olla vähän hämmästynyt. Täällä sivulla viisi, sivun viisi ylälaidassa kerrotaan, että useat asiantuntijat, useat lausunnonantajat kiinnittävät näihin kahteen asiaan huomiota ja vaativat siis ikärajaa 18:sta 20:een ja vaativat parveketupakoinnin kiellon mahdollistamista jo taloyhtiön yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Tämän jälkeen toisessa kappaleessa valiokunta toteaa, että tätä ikärajojen korottamista ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä. Ja sitten tulee suora sitaatti: ”Asia vaatii ministeriön mukaan jatkoselvittelyä.”
Herra puhemies! Täällä on varmaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä paikalla. Esitän suoran kysymyksen: mitä jatkoselvittelyä tämä ikärajan nostaminen sosiaali- ja terveysministeriön mielestä vaatii? Vastatkaa minulle, kun saatte puheenvuoron.
Sen jälkeen,seuraavassa kappaleessa itse valiokunta katsoo, että tämän tupakkalain tavoitteen saavuttamiseksi ja väestön suojaamiseksi tarvitaan lisätoimia, ja pitää tärkeänä sitä, että noin kuukausi sitten on asetettu uusi työryhmä, jossa on kunnianhimoisempia tavoitteita tupakoinnin rajoittamiseksi. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja pitää ”tarpeellisena toteuttaa määrätietoisesti ja johdonmukaisesti jatkotoimia, joilla saavutetaan tavoite tupakka- ja muiden nikotiinituotteiden käytön loppumiseksi vuoteen 2030 mennessä”. Piste. Nyt kun valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja monet asiantuntijat ovat esittäneet tätä ikärajakorjausta ja tätä taloyhtiökorjausta ja kun valiokunta selvästi mietinnöstä päätellen on samaa mieltä näiden asiantuntijoiden ilmeisesti valtavan enemmistön kanssa ja kun valiokunta kiirehtii näitä uudistuksia, on pakko kysyä, miksei valiokunta tehnyt näitä muutoksia.
Eli toinen kysymys teille kaikille, jotka olette sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: kun piditte näitä uudistuksia tarpeellisina, jopa kiireellisinä, ja kiirehditte niitä, niin miksi te ette tehneet niitä? Minä ymmärrän, että eduskunnassa ei korjata hallituksen esityksiä, jos niihin liittyy isot taloudelliset intressit, minä ymmärrän, ettei korjata, jos niihin liittyy isot ideologiset erot, ja jos hallituksella on hirveät kompromissit sovittu, niin nehän pitävät, mutta minä en ymmärrä, miksei tätä korjata. Vastatkaa minulle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-08T16:38:47,2022-03-08T16:46:02,Hyväksytty,1.1
2022_21_148,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_149,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman samaa itsekin ihmettelin, miksi tätä muutosta nyt ei tehty, kun tavoite ymmärtääkseni oli täysin selkeä ja kaikkien osapuolten yhteisesti hyväksymä. No, siitä saamme varmaan kohta kuulla hyvän vastauksen, miksi näin on.
Yleisellä tasolla vain totean sen yhden asian, että tupakoinnin haitat tässä maassa aivan varmasti tiedetään — jokainen ihminen tietää henkilökohtaisesti, kaikki terveydenhuoltoalan ihmiset tietävät ne vielä paremmin. He joutuvat näiden tupakan haittavaikutusten kanssa työssään tekemisiin päivittäin erilaisina terveysongelmina ja pahimmillaan vakavina sairauksina, jotka vaativat kirurgista hoitoa nopeasti. Sitten on pahimmillaan vielä se, että tupakoitsija ei itse ole tietysti vain omaa terveyttään vaarantamassa, vaan siinä lähellä olevat ihmiset vaarantavat oman terveytensä saadessa näitä samoja kaasuja keuhkoihinsa. Elikkä tämän vahingon minimoiminen on aivan oikein, että saadaan ulkopuoliset ihmiset turvattua tupakansavun aiheuttamilta haitoilta. Totta kai pitää olla myös mahdollisuus antaa arvo heillekin, jotka tupakointia harrastavat, ja mahdollisuus tupakoida siellä, missä se on katsottu hyväksi.
Mutta siihen, mihin edustaja Zyskowicz äsken kiinnitti huomiota, mielenkiinnolla odotan vastausta. Totta kai meidän ei pidä vain tupakoitsijoita ainoastaan syyttää. Meillä itsellämme on jokaisella huonoja elämäntapoja, jotka vaikuttavat negatiivisesti meidän terveyteen. Vaikka tupakoinnin haitoista ollaan yhtä mieltä, voisin sanoa niin, että jokaisella meistä on myös näitä omia terveysongelmia. Tämmöinen hieman inhimillisempi katsomus: tupakointi on varmasti vahingollista ja kaikki toimenpiteet sen torjumiseksi pitää olla käytössä, mutta samalla voisimme myös omassa elämässämme jokainen hieman kiinnittää omaan terveyteen huomiota ja parantaa sillä puolella. Siitä olisi myös meille oman elämän kannalta suurta hyötyä ja myös yhteiskunnan kannalta suuri hyöty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-08T16:46:03,2022-03-08T16:48:04,Hyväksytty,1.1
2022_21_150,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_151,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koulumies teki esityksen, että käsittelyn pohjaksi otetaan mietintöön sisältyvän vastalauseen mukainen ehdotus, ja kannatan sitä. Eli kokoomus on tehnyt tästä asiasta vastalauseen.
Haluan tässä vastata edustaja Zyskowiczin ja Hoskosen kysymyksiin siitä, miksi tätä ikärajaa ei nostettu. Ei tälle ikärajan nostolle olisi ollut estettä valiokunnassa. Ministeriön lausunnossa sanotaan, että se vaatii jatkoselvittelyjä, mutta suullisessa lausunnossa sanottiin, että ei tämä aiheuta mitään erityisempää ongelmaa, vaikka tämän ikärajan nostaisi, eli se on käytännössä helppo toteuttaa sekä lakiteknisesti että myöskin sitten käytännössä. Eli oli valiokunnan enemmistön kanta, että sitä ikärajaa ei haluttu nostaa.
Tupakka on kiistatta syöpää aiheuttava aine. Se on karsinogeeni, josta meillä on todistettavasti näyttöä, että se aiheuttaa syöpää. Olen sitä mieltä, että me tullaan vielä myöhemmin tulevaisuudessa katsomaan aikaa taaksepäin ja ihmettelemään, että joskus on voitu tupakkaa yleensä polttaa. Nyt meillä ovat käytössä kaikki faktat, mitkä puoltaisivat ainakin sitä, että me suojeltaisiin meidän lapsiamme tupakan haitoilta. Ikärajan nosto olisi yksi hyvä lisäkeino siihen, koska mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä vaikeampi siitä on päästä eroon. Useissa maissa ollaan ikärajaa nostettu tai ollaan nostamassa, eli tämä ei sinänsä olisi mitenkään poikkeuksellista.
Meillä on myös väkevän alkoholin suhteen 20 vuoden ikäraja, koska katsotaan, että se on erityisen haitallista nuorille. Myöskin tässä kohtaa tätä ikärajaa olisi voitu hyvin nostaa, jos se olisi haluttu tehdä, mutta valiokunnan enemmistö ei tätä halunnut tehdä. Mutta huomenna me äänestämme tästä asiasta. Tässä on meillä tosiaan pykälämuutosehdotus, ja kaikki, jotka haluavat sen kannalla olla, toivottavasti äänestävät sen ikärajan noston puolesta. Tämähän ei ole niin sanottu poliittinen asia, vaan tämä on suoraan terveysasia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-03-08T16:48:05,2022-03-08T16:51:06,Hyväksytty,1.1
2022_21_152,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_153,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin vastauksia siihen, miksi näin, ja en tiedä, osaanko viisaita taikka oikeita vastauksia siihen antaa. Sanotaanko näin, että tupakointi, päihteet, kaikki riippuvuutta aiheuttavat tuotteet, aiheuttavat myöskin tunteita ja erilaisia näkemyksiä siitä, miten niitten kanssa pitäisi toimia ja lähdetäänkö niin sanotusti holhoamaan vai lähdetäänkö asettamaan näitä rajoituksia ja niin poispäin. Tähän liittyy varmasti monenlaisia ajatuksia.
Kun sellaista ihan täyttä yhteisymmärrystä ei ole löytynyt, niin itse ajattelen 7.2. asetetusta työryhmästä niin, että olkoon se sitten sellainen tuplavarmistus sille, että kun 2018 tämä työryhmä esitti tätä ikärajan nostoa — olen sen kyllä ääneen sanonut, että en usko itsekään, että välttämättä toisenlaisiin lopputuloksiin tämäkään työryhmä tulee — niin sitten ainakin saamme varmasti ne loputkin esteet poistettua siltä ajatukselta, että tähän suuntaan on edettävä. Mutta vielä siihen ei tässä kyseisessä tupakkalain muutosesityksessä lähdetty. Sitä ei ollut tässä esityksessä, ja sitä ei nyt vielä sitten lähdetty myöskään muuttamaan, mutta toivottavasti suunta on tulevaisuudessa tämä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-03-08T16:51:06,2022-03-08T16:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_21_154,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_21_155,21/2022,2022-03-08,14.05,19.07,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa hattua edustaja Viljaselle sen vuoksi, että hän vastasi esittämiini kysymyksiin. En tiedä, onko täällä paikalla muita sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä — paitsi tietysti tiedän, että esimerkiksi edustaja Laiho on, mutta edustaja Laihohan vastasi, että hänen mielestään nämä kysymyksessäni esittämäni kysymykset olisi voitu tässä yhteydessä ratkaista. Eli arvostan ja kunnioitan edustaja Viljasta siitä, että hän vastasi, mutta on pakko sanoa, että vastausten sisältö jäi varmasti käytännön olosuhteista johtuen — miten sen kohteliaasti sanoisi — aika vaatimattomaksi.
Kysyin, mikä on se asia, joka vaatii ministeriön mukaan jatkoselvittelyjä — siis luen nyt suoran sitaatin valiokunnan mietinnöstä: ”Asia vaatii ministeriön mukaan jatkoselvittelyjä.” Mikä asia vaatii jatkoselvittelyjä? No se, että tämä tupakan ostoikäraja korotettaisiin 18:sta 20 vuoteen. Ja kun kysyin, mitä ovat ne jatkoselvittelyt, mitä tämä asia oikein ministeriönkin mielestä vaatii, niin pitää sanoa, että en minä vieläkään tiedä. Jos edustaja Viljanen tietää, niin kertokaa meille muille.
Toinen asia, mitä kysyin, oli se, että valiokunta ihan tästä mietinnöstä päätellen hyvin laajasti, yksimielisesti näyttää tukevan sitä, että mennään eteenpäin näissä asiantuntijoiden ehdottamissa kiristyksissä, joista yksi kiristys on juuri tämä, että taloyhtiöissä — taloyhteisöissä, pitää nyt sanoa näin — helpotetaan parveketupakoinnin kieltävän päätöksen tekemistä nykyisestä. Valiokunta on tätä mieltä, mutta valiokunta ei kuitenkaan asettunut tälle kannalle. Tässä edustaja Viljanen viittasi, että on asetettu kuukausi sitten uusi työryhmä, joka näitä asioita selvittää. Hyvä niin, ja minäkin uskon, että asioissa mennään eteenpäin — tupakkalaissa on koko ajan menty eteenpäin. Ja kun puhuttiin aikanaan siitä, että ravintoloissa tai työpaikoilla voisi kieltää tupakoinnin, niin sitä pidettiin ihan kauheana ajatuksena ja naureskeltiin, ja niin se vain on kielletty. Kyllä näissäkin mennään eteenpäin. Mutta se, miksi tässä yhteydessä ei menty, ei minulle ole kyllä selvinnyt. Harmittelen sitä ja toivon, että tämä työryhmä tekee ripeästi työnsä. Tunnen sen puheenjohtajan, Ilkka Oksalan, hyvin tehokkaaksi henkilöksi ja uskon, että se tekee hyviä esityksiä, ja toivon, että hallitus ehtii ne tälle eduskunnalle vielä tuomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_21+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-08T16:52:39,2022-03-08T16:55:40,Hyväksytty,1.1
2022_22_1,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 2/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Terhi Koulumies Mia Laihon kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_2,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Nyt, arvoisat edustajat, Ukrainan tilanteen johdosta käymme poikkeuksellisella tavalla kyselytunnille, jonka aiheena on ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanne ja varautuminen. Tässä on tavoitteena, että tämän puolen tunnin aikana, jossa kyselytunti toteutetaan, annetaan kysymys ja vastaus, siis yksi kysymys yhdelle ministerille. Me ei keritä kovin monta kysymystä tämän ensimmäisen kyselytunnin aikana nyt toteuttamaan; se on noin 15 kysymystä ja 15 vastausta, minkä jälkeen kyselytunti on ohi. Tämä on pieni koe myöskin siitä, jatketaanko tällä tavalla tämän sotatilan aikana vai jatketaanko sitten toisella tavalla ensi viikolla, eli katsotaan miten tämä sujuu. Siis aihealueena on ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanne ja varautuminen. Pyydän nyt paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon, ja pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Siis jotta kyselytuntiin nyt sitten saadaan sisällytetyksi mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Niin kuin todettua, tähän kyselytuntiin varataan aikaa 30 minuuttia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_3,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Edustaja Tuomioja, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_4,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni.] Herra puhemies! Tässä Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kaksi rintamaa. Ensimmäinen on tietenkin se puolustustaistelu, jota ukrainalaiset käyvät omassa maassaan, jota mekin tuemme humanitäärisellä avulla, rahallisesti ja myöskin asetoimituksilla. Mutta se toinen rintama on Venäjällä, jossa maan hallinto pimittää oikeata tietoa ja uhkaa tiedon levittäjiä myöskin ankarilla vankeusrangaistuksilla ja kansalaisyhteiskunta ei pääse ilmaisemaan vapaasti mielipidettään. Mitä me voimme tehdä sen eteen Euroopan unionissakin, että venäläiset saisivat oikeata tietoa sodasta? Tämä saattaisi olla ratkaisevaa sen nopealle lopettamiselle. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-09T14:04:57,2022-03-09T14:05:46,Käsitelty,1.1
2022_22_5,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_6,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnititte, edustaja Tuomioja, oikeaan asiaan huomiota. Venäjällä on kielletty tiedotusvälineitä ja estetty pääsyt sellaisiin tiedotusvälineisiin, jotka tätä oikeaa tietoa levittävät. Tästä huolimatta on rohkeita kansalaisia, kuten viime viikonloppuna niitä, jotka osallistuivat mielenosoituksiin — siellä oli pidätyksiä — ja on ollut taiteilijoiden ja kulttuuriväen vetoomuksia rauhan puolesta. Kaikki tämä kansalaismielipide myöskin Venäjällä koko ajan elää. Ja sen takia kaikki suorat kansalaiskontaktit Venäjälle, edelleen suorat yhteydet, ovat erittäin tärkeitä, ja tietysti ne järjestöt, jotka voivat vielä pitää sinne yhteyksiä, voivat tätä oikeaa tietoa levittää. On myöskin tärkeää, että tuotetaan venäjänkielistä aineistoa, kuten Yleisradion venäjänkieliset uutiset ja muut, joihin voi sitten nojata. Ja myöskin internet on tässä tapauksessa erittäin tärkeä, sitä ei ole Venäjällä vielä suljettu: internetistä löytyy sellaisia tietolähteitä, joita kansalaiset siellä voivat käyttää ja lukea. Mutta huoli on suuri siitä, että siellä ollaan pimennossa sen suhteen, mistä tässä hyökkäyksessä on kysymys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-09T14:05:46,2022-03-09T14:06:50,Käsitelty,1.1
2022_22_7,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_8,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä salissakin on viime kuukausien aikana useasti käsitelty sitä, miten Suomi kykenee varautumaan hybridiuhkilta nimenomaan tapauksessa, jossa siirtolaisia vyörytetään vihamielisessä tarkoituksessa rajan yli. Hallitus vastasi opposition välikysymykseen viime vuoden puolella, ja nyt sisäministeriöstä on valmistunut selvitys, jossa näitä lainsäädäntötarpeita käsitellään. Tässä selvityksessä tärkein mekanismi on rajamenettely. Sen lisäksi siellä on erilaisia tekniseen valvontaan ja aitoihin ja muuhun liittyviä seikkoja. Siellä ei kuitenkaan esitetä tai edes nosteta esille sitä, että valtiolla, joka suojaa omaa suvereniteettiaan ja myös Euroopan unionin ulkorajoja, pitäisi olla mahdollisuus olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia koko rajalta, johon hybridihyökkäys kohdistuu. Näin kuitenkin Euroopan unionissakin useampi jäsenmaa on joutunut tekemään, eikä Euroopan unioni ei ole näitä jäsenmaita siitä moittinut. Kysyn hallitukselta: nyt kun uhkataso on selvästi noussut, oletteko valmiit oikeasti korjaamaan tämän kansallisen haavoittuvuuden?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-09T14:06:53,2022-03-09T14:08:07,Käsitelty,1.1
2022_22_9,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_10,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän tuolla itärajalla on varsin rauhallista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] mutta me olemme varautuneet siihen, että varmasti tällaista erilaista laajamittaista vaikuttamista tulee kohdistumaan myös Suomeen. Ja kuten edustaja Purra mainitsi, tästä tehtiin myös tämmöinen lainsäädännöllinen tarkastus nykyisiä lakeja koskien, ennen kaikkea raja- ja ulkomaalaislakia silmällä pitäen — että mitä lainsäädännöllisiä muutoksia meidän on syytä tehdä — ja sitten meillä on erikseen vielä valmiuslain uudistaminen, joka on sitten pidempi prosessi.
Todellakin meillä on nyt jo mahdollisuus esimerkiksi sulkea raja-asemia, jos tällaista vaikuttamista on, ja myös nousi esiin tämä EU:n mahdollistama rajamenettelyn käyttöön ottaminen, jolloin voimme hyvin nopeasti siinä heti rajalla huolehtia siitä, että sellaisten ihmisten, jotka eivät ole Suomeen oikeutettuja, [Puhemies koputtaa] pääsy voidaan saman tien estää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-09T14:08:07,2022-03-09T14:09:13,Käsitelty,1.1
2022_22_11,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_12,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin nostaa tässä yhteydessä esiin suomalaisten henkisen kantokyvyn. Yksinäisyys on hyvin vakava ongelma Suomessa, ollut sitä jo pitkään, ja erityisesti yksinäisyydestä kärsivät tahtomattaan lukuiset suomalaiset ikäihmiset. Korona-aika pahensi tätä yksinäisyyttä entisestään, ja nyt Venäjän hyökkäys ja sota Ukrainaa kohtaan, erilainen disinformaatio, valeuutiset ja hybridivaikuttaminen ovat asioita, joita lukuisat ihmiset joutuvat Suomessa käsittelemään täysin yksin. Olen itse tästä hyvin huolissani ja saanut asiaan liittyen myös paljon huolestunutta palautetta ja toivon ja samalla myös kysyn, onko hallituksessa herätty tähän asiaan ja ongelmaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-03-09T14:09:16,2022-03-09T14:10:07,Käsitelty,1.1
2022_22_13,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_14,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin arvokas ja tärkeä kysymys, ja vastaan, että ollaan herätty. Meillä on sosiaali‑ ja terveysministeriön hallinnonalalla tällä hetkellä päivittäinen johtamisyhteys meidän palvelujärjestelmään, niin sairaaloihin kuin terveyskeskuksiin ja sosiaalihuoltoon. Meillähän on tämä palvelujärjestelmä kunnallinen, mutta järjestöillä on myös erittäin suuri yhteys tässä, ja sen takia me olemme korostaneet, että meidän täytyy nyt kaikin keinoin nimenomaan siellä, voidaan sanoa, perustasolla, ruohonjuuritasolla, tehdä kaikkea tätä, johon kysyjä viittasi, ja tämänkaltaista ohjausta olemme antaneet, voisiko sanoa, sen kovemman ohjauksen ohella, joka liittyy sitten ihan haavoittuneiden hoitoon ja muuhun, koska tämä on erittäin tärkeä kysymys ja huolestuttaa tuhansia, tuhansia ikäihmisiä tällä hetkellä, ja muunkin ikäisiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-09T14:10:08,2022-03-09T14:10:54,Käsitelty,1.1
2022_22_15,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_16,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme julkisuudesta saaneet kuulla, ja keskustelua on myös tässä talossa jo käyty, että aloitetaan jonkinlainen selontekoprosessi. Tässä selonteossa varmasti tullaan ottamaan moneen asiaan kantaa. Kysynkin hallitukselta: Miten tämä on ajateltu juoksuttaa? Mitä sektoreita tämä tulee koskettamaan? Ja ennen kaikkea: miten hallitus arvioi, mikä tämän selontekoprosessin keskeisin tavoite on?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-09T14:10:56,2022-03-09T14:11:24,Käsitelty,1.1
2022_22_17,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_18,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selontekoprosessin tarkoituksena on tietenkin muodostaa yhteinen tilannekuva tästä tilanteesta ja siitä, millä tavalla meidän pitäisi siihen vastata yhdessä hallituksen, eduskunnan, tasavallan presidentin kanssa.
Me tulemme käsittelemään tätä kokonaisuutta tänään TP-UTVAssa ja huomenna varmasti presidentin johtamassa puolueiden välisessä keskustelussa. Tätä keskustelua tullaan käymään hallituksen piirissä, tätä tullaan käymään eduskunnan piirissä, ja ajatuksena olisi se, että tämä selonteko kattaisi kaikki ne keskeiset ulottuvuudet, joihin tämä kriisi vaikuttaa: niin tietenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaikutukset aivan keskeisesti mutta myös taloudelliset vaikutukset, huoltovarmuuteen liittyvät vaikutukset. Isot kysymykset liittyvät esimerkiksi ruoantuotantoon, energiatuotantoon, siihen, millä tavalla varmistamme myös näiden toimivuuden kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Eli tarkoituksena on muodostaa yhteinen tilannekuva, ja tästä tulemme antamaan selonteon eduskunnalle, [Puhemies koputtaa] ja tätä työtä tietenkin eduskunnan kanssa yhdessä tullaan myös matkan varrella tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-09T14:11:24,2022-03-09T14:12:31,Käsitelty,1.1
2022_22_19,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_20,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainasta on paennut puolitoista miljoonaa ihmistä viimeisen kymmenen päivän aikana YK:n pakolaiskomissaarin mukaan. Kyseessä on nopeimmin kasvanut pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan, ja pakolaisten määrät tulevat varmasti nousemaan, jos sotatila jatkuu, ja siviiliuhrien määrät kasvavat myös. Lisäksi yhä kasvava riski ruoan riittävyydestä erityisesti Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa, jotka ovat olleet riippuvaisia Ukrainan viljantuonnista, voi myös lisätä pakolaisuutta.
Kysynkin: voisiko Suomi varautua vastaanottamaan perheitä yhä enemmän tällaisiin kodinomaisiin majoitusratkaisuihin? Meillä on tyhjillään olevia asuntoloita ja vuokra-asuntoja, jotka voitaisiin ottaa tässä tilanteessa käyttöön. Pitkäaikainen laitosasuminen ei tue traumasta toipumista eikä kotoutumista pitkällä jänteellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-09T14:12:33,2022-03-09T14:13:31,Käsitelty,1.1
2022_22_21,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_22,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Ukrainasta sodan jaloista on pakenemassa nyt valtava määrä ihmisiä. Tuo luku kasvaa koko ajan. Nyt jo puhutaan yli kahdesta miljoonasta ihmisestä, ja arviot ovat, että ainakin 4—6 miljoonaa sieltä mahdollisesti pakenee.
EU:ssa ollaan valmistauduttu siihen, että otamme pakolaisia vastaan, ja niin myös meillä Suomessa. Tällä hetkellä valtaosa ihmisistä on mennyt tuttaviensa, sukulaistensa luo eri Euroopan maihin, myös meille Suomeen tulleista moni on majoittuneena ystävien, sukulaisten, tuttavien luona. On hyvin tärkeää, että jatkossakin pystyisimme mahdollisimman hyvin ottamaan ihmiset vastaan ja tarjoamaan myös tällaista kodinomaisempaa majoitusta, koska se on myös hyvä keino paremmin integroitua meidän yhteisöömme ja päästä mukaan suomalaiseen yhteisöön siksi ajaksi, kun suojaa ja apua tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-09T14:13:31,2022-03-09T14:14:32,Käsitelty,1.1
2022_22_23,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_24,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys on ymmärrettävästi herättänyt paljon inhimillistä pelkoa ja huolta myös meillä Suomessa. Pelkoa on ikiaikaisesti käytetty myös vahvasti vallankäytön ja vaikuttamisen välineenä. Valtioneuvostolta kaivataankin nyt avointa ja luotettavaa viestintää kansallisen resilienssin vahvistamiseksi. Erityisen huolestuneita olemme lasten ja nuorten tilanteesta huomioiden sen, että korona-ajasta toipuminen ei ehtinyt edes tapahtua, ennen kuin uudet huolet ja pelot täyttivät nuorten mielen. Kysynkin hallitukselta: miten voimme vastata ajantasaisesti ihmisten huoliin, hätään ja pelkoihin lievittämällä pelkoa ja tuoden aitoa tietoa ja vahvistaen luottamusta oman maan kykyyn selviytyä kaikissa tilanteissa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-03-09T14:14:35,2022-03-09T14:15:47,Käsitelty,1.1
2022_22_25,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_26,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto on julkaissut sivuillaan erinomaiset ohjeet siitä, millä tavalla vanhempien tulisi käydä keskustelua näistä vakavista asioista kasvavien lasten kanssa, koska tämä on todella juuri näin, niin kuin tässä edustaja Kyllönen totesi. Kuten äskeisessä kysymyksessä, joka liittyi ikäihmisiin, korostaisin sitä, että palvelujärjestelmämme on kunnallinen mutta meillä on päivittäinen tiivis ohjaus. Muun muassa tänään klo 12 on ollut STM:n valmiusyksikön ja kaikkien sairaanhoitopiirien yhteinen johtamiskokous, jossa käydään teemoittain näitä kaikkia asioita läpi, ja siellä kentällä sitten tekevät parhaansa. Tässä, niin kuin aloitin vastaukseni, viittaisin järjestöjen antamaan merkittävään apuun vanhempien tueksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-09T14:15:50,2022-03-09T14:16:19,Käsitelty,1.1
2022_22_27,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_28,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Ärade talman! En sådan här konflikt sprider lätt vågor runt omkring i världen, och bland de vågorna hittar man ofta hybridpåverkan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-03-09T14:16:22,2022-03-09T14:16:33,Käsitelty,1.1
2022_22_29,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnillahan on normaalisti jo valmius- ja varautumissuunnitelmaan velvollisuus. Näitä päivitetään tällä hetkellä, ja yhteistyössä Kuntaliiton kanssa on ohjeistettu kuntia tässä työssä. Tämän lisäksi etenkin tähän kybervaikuttamiseen olemme valtioneuvoston puolella tehneet periaatepäätöksiä, joissa vahvasti ovat myöskin kunnat mukana. Niitä harjoitteita, jotta nämä meidän järjestelmämme pysyisivät kunnossa — puhutaan sitten energiasta, vedestä, sairaaloiden tietojärjestelmistä — tehdään ihan koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-03-09T14:17:26,2022-03-09T14:18:05,Käsitelty,1.1
2022_22_30,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_31,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hyvin keskeinen kysymys on Euroopan maiden riippuvuus venäläisestä energiasta, ja sillä on heijastuksensa sitten kustannusten nousun kautta myöskin eurooppalaiseen ja koko maailman ruokaturvaan. Ja samalla kun tuo energian hinta nousee, niin ikään kuin välillisesti olemme sitten rahoittamassa näitä Venäjän sotatoimia. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää saada tämä riippuvuus katkaistua, ja vaikka Suomi ei ehkä ole kaikkein riippuvaisimpien maiden joukossa, niin myös Suomessa on pyristeltävä irti venäläisestä energiasta. Olisin kysynyt vastaavalta ministeriltä: Miten nopeasti Suomi pystyy siitä irtautumaan? Ja olisiko mahdollista tässä tilanteessa, kun hallitus leikkasi kotimaisen uusiutuvan dieselin verotuen, perua tämä leikkaus? Sitä kautta me nopeasti pääsisimme eroon tuontidieselistä ja saisimme kotimaista polttoainetta tankkeihin, [Puhemies koputtaa] ja tämä olisi erittäin tärkeää myöskin [Puhemies: Kiitoksia!] turvallisuuspolitiikan kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-09T14:18:08,2022-03-09T14:19:15,Käsitelty,1.1
2022_22_32,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_33,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa verrattain hyvä tilanne verrattuna muihin eurooppalaisiin valtioihin suhteessa Venäjältä tulevaan energiaan, oikeastaan kaikki energiamuodot huomioiden, niin kuin tässä salissa on tullut useamman kerran esille. Vaikein on ehkä energiapuu, jonka me pystymme nopeiten, realistisimmin korvaamaan turpeella. [Välihuutoja] Ja muilta osilta me tulemme tietysti olemaan maailmanmarkkinoitten armoilla hyvin pitkälti, ja siinä esimerkiksi öljyn hinnannousu näkyy valitettavan paljon tällä hetkellä tuolla letkujen päässä, kun autoja tankkaa. Se biodieselin veronkorotus ei... Ehkä käyttäisin tällaista termiä, että se ei olisi edes kunnolla laastari tähän tilanteeseen. Kyllä tämä yleinen hintatason nousu on se, mikä tulee nyt syömään aika paljon, ja toisaalta se biodieselin määrä, jota käytettiin, oli verrattain pieni tähän kokonaisuuteen nähden.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-09T14:19:15,2022-03-09T14:20:20,Käsitelty,1.1
2022_22_34,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_35,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Hyvä pääministeri, EU:ssa kasataan täydellä vauhdilla uutta velkapakettia Ukrainan sodan johdosta. Edellinen EU:n velkapaketti koronan takia maksoi Suomelle noin 5 miljardia nettona. Sen piti olla ainutkertainen ja tarkkarajainen. Miten te, pääministeri, suhtaudutte tähän uuteen velkapakettiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-09T14:20:23,2022-03-09T14:20:48,Käsitelty,1.1
2022_22_36,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_37,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaista esitystä ei ole tehty, joten tietenkään me emme ole voineet EU-ministerivaliokunnassa mitään käsitellä, muodostaa Suomen kantaa, koska ei ole esitystä, mihin muodostaa kantaa. Mutta jos ennakoisin — tiedän, että tämänkaltaisia avauksia ja keskustelua on viritelty — sitä Suomen kannanmuodostusta tähän kysymykseen, niin ennakoisin näin, että kaikkiin sellaisiin välineisiin, jotka auttavat maita auttamaan itseänsä — puhumme esimerkiksi valtiontukisäännöistä tai siitä, millä tavalla investointeja kansallisesti voidaan tehdä — varmasti voisimme suhtautua myönteisesti.
Toinen kysymys on se, millä tavalla maat voisivat ottaa lainaa. Tämä on myös sellainen, mitä me voisimme pohtia, mutta uskaltaisin ennakoida, että suhtautuisimme kielteisesti kaikenlaisiin avustusmuotoisiin kokonaisuuksiin, joita tässä elpymisvälineessä käytettiin. Muistan hyvin eduskunnan keskustelun tähän liittyen, ne kannanmuodostukset, lausumat, mitä eduskunta antoi, myös perustuslakivaliokunnan käsittelyn, [Puhemies koputtaa] ja uskaltaisin ennakoida, että suhtautuisimme tämänkaltaisiin avauksiin kielteisesti. Mutta mitään esityksiä [Puhemies: Aika!] komission suunnalta ei ole tullut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-09T14:20:48,2022-03-09T14:21:57,Käsitelty,1.1
2022_22_38,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_39,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jokin aika sitten täällä pöyristeltiin, kun mainitsin puheissani sodan. Sodassa ei ole mitään hyvää, mutta onneksi sen olemassaolo uskalletaan täällä jo myöntää.
Koska Venäjä liittyy merkittävästi tähän tilanteeseen, on mahdollista, että se voi rajoittaa uraanin vientiä Suomeen ja länsimaihin. Kysyn asiasta vastaavalta ministeriltä: miten Suomi on huomioinut energiapolitiikassaan riskin siitä, että Suomen ydinvoimaloissa syntyy pulaa uraanista? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-09T14:22:04,2022-03-09T14:22:51,Käsitelty,1.1
2022_22_40,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_41,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuuden kannalta on tarkistettu ydinvoimaloitten uraanitilanne, ja se on verrattain hyvä. Oikeastaan Venäjältä meille tulee urani ainoastaan Loviisaan. Loviisassa on tällä hetkellä noin kahden vuoden uraani olemassa, ja se, kuinka sen täydennys tulee, jää tietysti nähtäväksi. Muilta osilta esimerkiksi Olkiluoto käyttää hajautettua uraanihankintaa, jossa keskeiset maat ovat Kanada ja Australia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-09T14:22:51,2022-03-09T14:23:26,Käsitelty,1.1
2022_22_42,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_43,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 24. helmikuuta 2022 muutti maailman. Meidän entiset yhteisen, jakamattoman turvallisuuden periaatteemme aidosti murenivat. Myöskin Suomen osalta turvallisuusympäristö on muuttunut, eikä vähiten ole muuttunut myöskin ihmisten mieli.
Yhdeltä osin Suomen asema ei kuitenkaan ole muuttunut. Olemme osa Euroopan unionin kokonaisuutta, sitä yhteistä koheesioturvallisuusjärjestelmää, jonka unioni muodostaa, ja myöskin yhdessä olemme poikkeuksellisen yksimielisesti reagoineet tähän järkyttävään hyökkäykseen, minkä kohteeksi Ukraina on joutunut. Kysyisin pääministeriltä: miten arvioitte Euroopan unionin merkityksen Suomen turvallisuuden kannalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-09T14:23:34,2022-03-09T14:24:25,Käsitelty,1.1
2022_22_44,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_45,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionin merkitys meidän turvallisuutemme kannalta on tietenkin aivan keskeinen. Me olemme Euroopan unionin jäsen, ja Euroopan unioni on meidän tärkein turvallisuusyhteisömme. Me tulemme unionin puitteissa käymään myös entistä enemmän keskustelua yhteisen puolustuksen kehittämisestä. Me tulemme käsittelemään jo maaliskuun lopun Eurooppa-neuvostossa strategista kompassia, jota tullaan varmasti päivittämään hyvinkin monelta osin nyt tämän akuutin tilanteen vuoksi. Eli jo aikaisemmin olimme sopineet, että tämä kokonaisuus tulee, ja nyt sitä pitää päivittää, ja me tulemme sitä maaliskuussa käsittelemään.
Jo viime Eurooppa-neuvoston kokoontumisessa ennätyksellinen määrä maita käytti puheenvuoron eurooppalaisen yhteisen puolustuksen kehittämisestä. Tämä nousi eri lailla agendalle kuin aikaisemmin. Suomihan on pitkään pitänyt esillä puolustusyhteistyön kehittämistä Euroopan unionissa, mutta nyt entistä useampi maa nosti tämän esille.
On hyvä huomioida se, että tietenkin iso osa jäsenmaista on Naton jäseniä, ja näkisin, että tämä ei ole vastakkainen tälle vaan nimenomaisesti täydentävä. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että kehitämme yhteistä puolustusta, yhteistä toimintakykyä ja varmuutta erilaisissa tilanteissa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tämä on mielestäni rinnakkainen sille, mitä Nato sitten omalta osaltansa tekee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-09T14:24:25,2022-03-09T14:25:44,Käsitelty,1.1
2022_22_46,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Edustaja Packalén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_47,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin juuri Ukrainasta, joka taistelee olemassaolostaan Venäjän hyökkäystä vastaan. Ukrainalaisilla on maanpuolustushenki todella korkealla, mutta heillä on suuria materiaalisia puutteita rynnäkkökivääreistä alkaen. Suomella on taas suuri määrä kiinalaisia rynnäkkökivääreitä ja niihin kuuluvia patruunoita, joita olemmekin luovuttaneet jo 2 500 kappaletta Ukrainalle. Haluaisinkin kysyä arvon hallitukselta: voisimmeko kiireellisesti luovuttaa esimerkiksi 50 000 kappaletta kivääreitä ja niihin riittävästi patruunoita?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-03-09T14:25:47,2022-03-09T14:26:31,Käsitelty,1.1
2022_22_48,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Nyt taitaa olla sillä tavalla, että puolustusministeri on pois paikalta, jotenka tähän kysymykseen nyt ei välttämättä tule vastausta. — Mennään eteenpäin. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_49,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä aivan perustavanlaatuisesti. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, on aivan perusteltua, että lisäämme valmistautumista yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen puolustamiseen eli valmistautumista mahdollisiin kyberhyökkäyksiin, erilaisiin hybridiuhkiin ja valtavaan disinformaatioon. Tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta puolustamisesta kyberympäristössä ei vastaa mikään taho yksiselitteisesti, vaan toimivaltuudet jakautuvat eri toimijoille. Kysynkin teiltä, pääministeri Marin: miten parannamme kyberpuolustamistamme ja sen valtiollista koordinaatiota? Ja toinen kysymys: onko meidän lainsäädäntömme ajan tasalla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-09T14:26:41,2022-03-09T14:27:41,Käsitelty,1.1
2022_22_50,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_51,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kokonaisuus, josta itsekin kannan syvästi huolta. Sanoisin, että Suomi on varautunut, mutta olemmeko me varautuneet riittävän hyvin, sitä pitää nyt tarkasti katsoa. Meidän pitää selvittää kaikki lainsäädännölliset kysymykset. Toki tätä työtä on jo aikaisemmin tehty, mutta nyt meidän pitää katsoa tätä myös täysin uudenlaisesta näkökulmasta. Eli kyllä meidän pitää perata lainsäädäntö, onko siellä aukkoja. Jos on, ne pitää pystyä tilkitsemään ja nopeasti. Meidän pitää myös varmistaa se, että ei vain tämä julkinen infrastruktuuri vaan myös yksityinen infrastruktuuri olisi mahdollisimman hyvin varautunut kaikenlaisiin tilanteisiin. Meillä on varmasti yhteiskunnassa haavoittuvuuksia aivan kuten kaikilla yhteiskunnilla on. Täysin aukotonta järjestelmää me emme saa, se on selvä, mutta mahdollisimman hyvin pitää olla varautunut.
Tätä kokonaisuutta tullaan käsittelemään ministerityöryhmissä. Meillä on erilliset ministerityöryhmät, jotka käsittelevät sisäistä turvallisuutta ministeri Mikkosen vetämänä, ja ministeri Paateron vetämänä myös tullaan käsittelemään näitä kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, hybridivaikuttamiseen liittyviä kysymyksiä [Puhemies koputtaa] hyvin laajasti. Tämä on asia, jonka me tunnistamme ja haluamme katsoa kunnolla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-09T14:27:41,2022-03-09T14:28:50,Käsitelty,1.1
2022_22_52,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_53,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseni on ministeri Haavistolle: Kaikista tärkeintä on nyt, että Ukrainassa saadaan verenvuodatus lopetettua ja aito pitkä tulitauko ja sitä kautta löydetään pysyvää ratkaisua. Mutta samalla on huomattava se, että koko ajan on merkkejä ja keskustelua siitä, että tämä kriisi saattaisi laajentua myös muihinkin maihin, Ukrainan ulkopuolelle — eikä vähiten sen takia, että Venäjä käyttää hyvin uhkaavan sävyisiä puheita ja ottaa esille jopa ydinasepelotteen. Kysyisin ministeri Haavistolta sitä, mitkä ovat ne keinot Euroopan mailla, lännellä kokonaisuudessaan, Natolla ja USA:lla toimia, jotta tämä eskalaatio ja tämä sodan laajeneminen pystyttäisiin estämään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-03-09T14:28:53,2022-03-09T14:29:45,Käsitelty,1.1
2022_22_54,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_55,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Vehviläiselle erittäin hyvästä kysymyksestä. 
Ensinnäkin osallistuin itsekin viime perjantaina Brysselissä sekä EU-ministereiden kokoukseen että kumppanin ominaisuudessa Nato-kokoukseen ruotsalaisten kanssa, ja tässä Nato-kokouksessakin nousi aivan selvästi esille se, että Naton puolelta kriisiä ei haluta laajentaa, Nato ei halua olla osapuoli tässä kriisissä, se pitää kiinni siitä periaatteesta. Yksittäiset maat tukevat Ukrainaa tässä, mutta ei nähdä tällaista Naton ja Venäjän vastakkainasettelua tässä tilanteessa. Mielestäni se on tärkeä periaate. Nato puolustaa omien jäsentensä aluetta ja totta kai, jos sinne kohdistuu hyökkäys, tulee sitten reagoimaan.
Samalla meidän täytyy osoittaa kaikki tuki ja solidaarisuus Ukrainalle ja myöskin auttaa heitä tässä mahdollisessa neuvottelutilanteessa. Se, että olemme käynnistäneet vahvat pakotteet, jotka kohdistuvat Venäjään, vahvistaa Ukrainaa ja Ukrainan neuvotteluasemaa myöskin tässä tilanteessa. Mutta koetamme tukea näitä nyt alkaneita tulitaukoneuvotteluja ja mahdollisia rauhanneuvotteluja jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-09T14:29:45,2022-03-09T14:30:51,Käsitelty,1.1
2022_22_56,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden kysymyksen ja siihen vastauksen. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_57,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Venäjän häikäilemätön toiminta Ukrainassa on kirkastanut yhä selvemmin, että irtautuminen Venäjän energiariippuvuudesta on paitsi järkevää myös välttämätöntä. Se on välttämätöntä Suomenkin turvallisuuden kannalta sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä niin sanottu perinteinen turvallisuusajattelu ja toisaalta ilmastokriisin ratkaiseminen kulkevat tässä käsi kädessä.
Irtautuminen fossiilisista, vihreän siirtymän vauhdittaminen ja ilmastokestävän energiaomavaraisuuden rakentaminen edellyttävät todennäköisesti nopeita ja massiivisia investointeja uusiutuvaan energiaan. Kysyisin ministeri Lintilältä: miten varmistetaan, että tämä irtautuminen fossiilisista todella tapahtuu ja aiottua nopeammin ja että nämä tarvittavat investoinnit saadaan aikaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-03-09T14:30:57,2022-03-09T14:31:45,Käsitelty,1.1
2022_22_58,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_59,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteesta ja varautumisesta>>>Suullinen kysymys  SKT 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täsmälleen oikeassa siinä, että tämä vihreä siirtymä tulee nopeutumaan valtavasti tämän ikävän sodan seurauksena, eli hyvä tarkoitus — eli aiemmista, ilmastosta johtuvista syistä on siirrytty tietyllä tavalla rauhan syihin, millä halutaan sitten eroon venäläisestä energiasta. Kansallisesti meillä tilanne on verrattain hyvä. Meillä energiaosastolla taitaa olla tällä hetkellä noin neljä‑ ja puolisataa miljoonaa rahoitusta erilaisiin kohteisiin. Se, mikä selkeästi tulee ongelmaksi, on luvituskäytännöt, ja tämä menee läpi EU-alueen. Viime maanantain hätäkokouksessa usea maa otti esille sen, että luvituskäytännöt ovat liian hitaita tähän tilanteeseen. Siihen me tarvitaan ihan ehdottomasti enemmän nopeutta, että me päästään vastaamaan siihen tarpeeseen, joka meillä on, fossiilisista pois.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+4.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-09T14:31:45,2022-03-09T14:32:49,Käsitelty,1.1
2022_22_60,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Pekonen, olkaa hyvä. [Hälinää] Arvoisat edustajat, pyydän salin ulkopuolelle muita keskusteluja käymään. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_61,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Suomeen perustetaan uusi valtion kokonaan omistama yhtiö Työkanava Oy, jonka tarkoituksena on työllistää haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä ja tukea heidän siirtymistään edelleen avoimille työmarkkinoille silloin, kun työllistyminen ei muutoin ole mahdollista. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja kannattaa siinä esitettyjä tavoitteita. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutamin muutoksiin ja huomioin.
Arvoisa puhemies! Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota Työkanava Oy:n liiketoiminnan mahdollisesti aiheuttamiin kilpailuhaittoihin. Valiokunta toteaa, että yhtiötä koskevan lakiehdotuksen mukaan Työkanava Oy:n toimintaa on harjoitettava siten, ettei sen toiminta vääristä kilpailua. Lakiehdotuksessa säädetään myös, että yhtiön tuottamien palveluiden hinnoittelun tulee olla markkinaehtoista, sekä mainitaan, että Työkanava Oy on yhtiö, joka tuottaa Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä tarkoitettuja yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin tarkoitettuja palveluita. Yhtiöön sovelletaan kilpailulakia sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia. Yhtiölle nimitetään myös neuvottelukunta, jonka tehtävänä on antaa yhtiölle suosituksia markkinaehtoisen hinnoittelun, markkinaosuuden sekä muiden kilpailullisuuteen liittyvien seikkojen toteuttamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainittujen tavoitteiden toteutumista yhtiön käytännön toiminnassa seurataan tarkasti. 
Arvoisa puhemies! Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta pyysi perustuslakivaliokunnalta lausuntoa hallituksen esityksen perustuslainmukaisuudesta, koska käsittelyn yhteydessä valiokunnan tietoon saatettiin epäselvyyksiä esityksen perustuslainmukaisuudesta erityisesti perustuslain 21 ja 124 §:n osalta. 
Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan Työkanava Oy:lle säädettävien tehtävien varsinaisen luonteen ja siitä johtuen myös niiden suhteen perustuslain 124 §:n sääntelyyn jäävän huomattavan epäselväksi. 
Osatyökykyisten työllistymistä ei ole ehdotettu säädettäväksi osaksi julkista työvoimapalvelua eikä julkiselle vallalle säädetä velvoitetta huolehtia osatyökykyisten työllistymisestä. Työkanava Oy:lle säädettäviä tehtäviä voidaan myös yleisesti merkittäviltä osin luonnehtia yksityisoikeudellisiksi. Yhtiön työllistämät henkilöt ovat esityksen mukaan tavallisessa työsopimussuhteessa Työkanava Oy:hyn, ja heihin sovelletaan normaalia työlainsäädäntöä. Perustuslakivaliokunta toteaa, että yhtiöllä on tehtäviä, joita ei tyypillisesti voida pitää julkisina hallintotehtävinä, mutta myös tehtäviä, joissa on tunnistettavissa perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuun julkiseen hallintotehtävään liittyviä piirteitä. Yhtiön tulee toimia tuloksellisesti, mutta sen tavoitteena ei ole tuottaa liikevoittoa. Työkanava Oy:lle säädettävät tehtävät liittyvät julkiselle vallalle säädettyihin velvoitteisiin, ja ne myös lähenevät tietyiltä osin työ‑ ja elinkeinoministeriölle säädettyjä viranomaistehtäviä. 
Työkanava Oy myös käyttäisi lakisääteisten työllistämistehtävien toteuttamiseksi itsenäistä päätöksentekovaltaa valitessaan työllistettävät henkilöt työ‑ ja elinkeinotoimiston sille osoittamista työnhakijoista. Näin ollen yhtiön päätöksillä todetaan olevan käytännössä yksilöiden oikeutta ja etua koskevia vaikutuksia. 
Säätämisjärjestysperusteluiden mukaan tarkoitus on, että julkisen hallintotehtävän luonteisista toiminnoista huolehtii työ‑ ja elinkeinotoimisto eli viranomainen, ei Työkanava Oy. Sääntelyä on tämän tarkoituksen saavuttamiseksi merkittävästi selkeytettävä suhteessa perustuslain 124 §:ään. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että Työkanava Oy:n tehtävistä poistetaan kokonaan oikeus valita yhtiöön työllistettävät henkilöt.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kiinnitti työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan huomiota myös siihen, että esityksessä ei ehdoteta säädettävän Työkanava Oy:n työntekijöiden valintaa rajaavista kriteereistä. Valintakriteerien ja ‑menettelyn perusteiden täsmällinen määrittäminen laissa on perustuslakivaliokunnan mielestä merkityksellistä perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetyn lailla säätämisen vaatimuksen, osatyökykyisten keskinäisen yhdenvertaisuuden ja myös oikeusturvan kannalta. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa tämän johdosta sääntelyn täsmentämistä. 
Arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinotoimisto osoittaa Työkanava Oy:lle julkisista työvoima‑ ja yrityspalveluista annetussa laissa tarkoitettuja työttömiä työnhakijoita. Hallituksen esityksessä ei ole kuitenkaan arvioitu osoittamisen oikeudellista luonnetta eikä ehdotetun säännöksen suhdetta perustuslain 21 §:n oikeusturvaa koskevaan sääntelyyn. Perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon mukaan on selvää, että lakiehdotuksen 4 §:ssä tarkoitettua osoittamista on pidettävä perustuslain 21 §:ssä tarkoitettuna päätöksenä. Jos muutoksenhakua osoittamista koskevassa päätöksessä on tarkoitus rajoittaa, on tästä perustuslakivaliokunnan mukaan perustuslain 21 §:n vuoksi säädettävä nimenomaisesti lailla. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta ehdottaakin tämänmukaisia muutoksia julkisesta työvoima‑ ja yrityspalvelusta annettuun lakiin. 
Vielä lopuksi, puhemies: Lain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun 2022 alussa. Valiokunta ehdottaa selvyyden vuoksi, että 8 §:ään lisätään merkintä, jonka mukaan toimenpiteisiin lain 6 §:ssä tarkoitettujen toimielinten nimeämiseksi voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa. Lisäksi valiokunta ehdottaa muutamia teknisiä muutoksia. Mietintöön sisältyy vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-03-09T14:33:08,2022-03-09T14:40:52,Käsitelty,1.1
2022_22_62,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_63,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllistymistä ja kehittää välityömarkkinoita. Osana tätä kokonaisuutta hallitus on päättänyt luoda Suomeen uuden liiketoimintaan perustuvan toimijan välityömarkkinoille, Työkanava Oy:n. Sen tarkoituksena on vahvistaa osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille tarjoamalla tuettua työpaikkaa sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa osatyökykyisten työllisyyden edistämistä mutta näkee asiantuntijakuulemisten perusteella, että Työkanava Oy:n perustamiseen liittyy merkittäviä riskejä suhteessa nykyisen välityömarkkinan toimintaan. Uhkana on, että se heikentää nykyisten toimijoiden asemaa tai jopa syrjäyttää ne. Lisäksi sen toimintalogiikka jää epäselväksi. Yhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta siltä edellytetään kuitenkin liiketaloudellista kannattavuutta. Vähäriskisempi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto olisi Kuntaliiton esittämän selvityksen perusteella työllisyysmäärärahojen käyttäminen nykyisten osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen tähtäävien kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytysten vahvistamiseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä nykyisten työllistämistä edistävien toimijoiden toimivat palvelut sekä alueellinen asiantuntemus tulisi säilyttää. Ongelma on tällä hetkellä riittämätön resursointi, jonka vuoksi palveluita ei voida tarjota kaikille niitä tarvitseville.
Arvoisa puhemies! Keskeinen kysymys tavoitteiden saavuttamisen kannalta on rahoituksen kestävyys ja riittävyys. Jo nollatuloksen saavuttaminen vaatii osaamista, johtamista sekä markkinoimista — ja ennen kaikkea kysyntää. Työkanava tulisi lisäksi toimimaan samoilla toimialoilla ja samalla toimikentällä kuin monet kolmannen sektorin toimijat ja palveluntuottajat sekä tekemään päällekkäistä työtä nykyisten säätiömuotoisten toimijoiden kanssa. Tämä aiheuttaa haittaa kolmannen sektorin toiminnalle ja voi jopa johtaa sen alasajoon.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että käsittelyssä oleva esitys on puutteellisesti valmisteltu eikä todennäköisesti johda sille esitettyihin tavoitteisiin. Kyse on pikemminkin hallituksen yrityksistä osoittaa, että se on tehnyt jotain hallitusohjelman mukaisen työllisyysasteen saavuttamiseksi huolimatta siitä, että se voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia nykyisille osatyökykyisiä työllistäville tahoille sekä heikentää osatyökykyisten palveluiden alueellista saatavuutta.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää esityksen hylkäämistä. Tämän tulemme esittämään asian toisessa käsittelyssä, mutta esitän jo tässä, että hallituksen esityksen lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-03-09T14:40:55,2022-03-09T14:44:12,Käsitelty,1.1
2022_22_64,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_65,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että osatyökykyisten työllisyyttä edistetään, mutta hallitus ehdottaa tässä uuden valtionyhtiön perustamista. Ja näin ollen hallitus, aivan kuten edustaja Lehto sanoi, huonolla idealla ja puutteellisella valmistelulla osoittaa tehneensä jotain hallitusohjelman mukaisen työllisyysasteen saavuttamiseksi.
Osatyökykyisiä työllistävän viraston perustamiseen liittyy merkittäviä riskejä ja paljon arvioitavia tekijöitä. Suurimpana uhkana näkisin nykyisten toimijoiden aseman heikentämisen ja olemassa olevien tehokkaiden mallien korvautumisen. Voi jopa olla, että virasto tulee syrjäyttämään työllistymistä edistävät järjestöt kokonaan. Olisi järjetöntä kaataa nämä toimijat valtion tuella ja samalla menettää hyvät ja jo nykyisellään toimivat palvelut sekä alueellinen asiantuntemus.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-09T14:44:16,2022-03-09T14:45:20,Käsitelty,1.1
2022_22_66,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_67,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme viime viikolla työ- ja tasa-arvovaliokunnassa valmiiksi mietinnön hallituksen esityksestä Työkanava Oy:ksi, jota nyt täällä käsittelemme. Tarkoituksena Työkanavassa on työllistää osatyökykyisiä ihmisiä, joille työllistyminen avoimilla markkinoilla voi olla haastavaa. Työkanavan kautta työllistyville tarjotaan uutta työkokemusta ja parannetaan näin heidän työllistymistään vapaille markkinoille. Työkanava tarjoaa nimensä mukaisesti kanavan, jonka kautta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset voivat päästä mukaan avoimille työmarkkinoille. Esityksessä myös toimeenpannaan vammaisten henkilöiden asemaan kohdistuvia kansainvälisiä sopimuksia.
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pyysi valiokuntakäsittelyn aikana perustuslakivaliokunnalta lausuntoa hallituksen esityksen perustuslainmukaisuudesta, koska esityksen käsittelyn yhteydessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tietoon saatettiin epäselvyyksiä esityksen perustuslainmukaisuudesta. Esityksen lähettäminen perustuslakivaliokuntaan viivästytti jossain määrin esityksen tuomista tähän ensimmäiseen käsittelyyn, mutta saimme valiokuntatyössä näin ratkaistua esityksestä asiantuntijakuulemisessa sekä perustuslakivaliokunnan lausunnossa esiin nostettuja ongelmia, mikä on ehdottoman tärkeää. Ongelmakohtien selättämiseksi valiokunnan mietinnössä ehdotetaan, että TE-toimisto ohjaisi Työkanavaan työllistettävät henkilöt suoraan siellä avoinna olevien paikkojen määrän mukaan ja että myös Työkanavassa työllistettävien valintaa ohjaavista kriteereistä ja menettelyistä säädettäisiin tarkemmin. Lisäksi osatyökykyisyyden todentamista esitetään tarkennettavan siten, että se todetaan lääkärintodistuksella tai muulla lääketieteellisellä lausunnolla. Kriteerien ja menettelyjen säätämisellä lain tasolla on tarkoitus vahvistaa osatyökykyisten yhdenvertaisuutta ja oikeusturvaa.
Arvoisa puhemies! Mikään uudistus ei paranna tilannetta hetkessä, vaan asioiden vakiintumisessa menee oma aikansa. Ruotsissa Työkanavan yhtenä esimerkkinäkin ollut Samhall on toiminut jo 40 vuotta. Se on kunnioitettavan pitkä aika. Me teemme muutoksia, joilla on vaikutuksia pidemmälle kuin vain yhden vaalikauden aikana tapahtuviksi. Työkanavalle tulee antaa tilaa ja aikaa toiminnan kokonaisvaltaiseen arvioimiseen. Samalla kuitenkin tavoitteiden toteutumista pitää seurata kuten kaikissa uusissa toimissa, joita me teemme.
Työ on tärkeä osa ja luo monenlaista merkitystä ihmisten elämässä. Työturvallisuuskeskuksen mukaan suomalaiset arvostavat työtä ja se toimii monelle ilon lähteenä. Työn tekemiseen liitetään myös kunniaa ja etuoikeutta siitä, että toimii yhteisen hyvän eteen. Työstä saa itsearvostukseen nostetta, onnistumisen kokemuksia ja yhteenkuuluvuudentunnetta muiden kanssa. Meidän onkin tehtävä kaikkemme, että töihin haluavat pääsevät töitä myös tekemään. Jokaisella on oikeus työhön.
Arvoisa puhemies! Työkanavan avulla tarjotaan mahdollisuus työhön vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville, keillä on silti halua työllistyä aiemmista vaikeuksista huolimatta. Samalla ehtona on, että työsuhteessa noudatetaan työehtosopimusta ja muuta työlainsäädäntöä. Pidän tätä erityisen tärkeänä, koska näin viestimme konkreettisesti myös Työkanavan kautta työllistyneille heidän työpanoksensa olevan aivan yhtä arvokas muiden kanssa. Samalla annamme jokaisen löytää ja luottaa omiin vahvuuksiinsa työn saralla. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat osatyökykyiset pääsevät Työkanavan kautta näkemään työelämän arkea, ja yrityksissä, joissa Työkanavan kautta työskentelevä henkilö toimii, myös moninaisuus kasvaa. Erilaisuus työntekijäjoukossa on rikkaus, ja Työkanavan tarjoamien palveluiden kautta myös muut yritykset pystyvät näkemään sen. Tämä tukee varmasti pitkällä aikavälillä ymmärrystä osaamisen monimuotoisuudesta ja edistää osatyökykyisten palkkaamista myös suoraan, ilman Työkanavaa välissä. Toivottavasti tulevaisuudessa saisimme nähdä ilman välityömarkkinoita toimivat työmarkkinat myös osatyökykyisille. Se olisi ideaalitilanne.
Arvoisa puhemies! Työkanava on yksi väylä, jolla osatyökykyiset voivat päästä osaksi työelämää. On tärkeää pitää mielessä ne muut toimet. Pidän keskeisenä, että ratkaisuja löydettäisiin myös työntekijöiden oikeuteen tehdä osa-aikatyötä tiettyjen ehtojen täyttyessä. Pienilläkin joustoilla voi olla suuria vaikutuksia siihen, kuinka työssä mukana olevien määrää pystytään kasvattamaan ja työhyvinvointia lisäämään. Kannatan hallituksen esitystä Työkanava Oy:n perustamisesta valiokunnan mietinnön mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-03-09T14:45:21,2022-03-09T14:50:50,Käsitelty,1.1
2022_22_68,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_69,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työkanava Oy ‑yhtiön perustaminen on merkittävä askel osatyökykyisten työllistämisessä. Sen myötä luodaan pysyviä työsuhteita heille, joille se on aiemmin ollut ehkä vain kaukainen haave ja unelma. Erityisen iloinen olen siitä, että nyt edistetään myös vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Tämä on myös inhimillinen askel, sillä perustuslain henki oikeudesta työhön ja yhdenvertaisuudesta ei ole käytännössä toteutunut ennen nyt säädettäviä lakimuutoksia. Nyt on rakennettu aidosti se väylä, joka aidosti myös avaa oven vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
Valiokunnan työssä pystyimme ratkaisemaan esille nousseita huolia epäreiluista kilpailueduista ja markkinahäiriöistä Työkanava Oy:n työllistämiseen liittyen. On tärkeää varmistaa, että myös Työkanava Oy:n kohdalla henkilön palkkaus ja muut työehdot määräytyvät työlainsäädännön ja sovellettavan työehtosopimuksen mukaisesti. On myös mielenkiintoista nähdä, kuinka nopeasti työvoimapulan kanssa kamppailevat työnantajat ottavat Työkanavan omakseen, kun sen kautta työntekijöitä voivat rekrytoida kaikki yritykset ja muut yksityiset toimijat sekä julkisen sektorin virastot, liikelaitokset ja yhtiöt. Kuten myös tässä salissa on jo tänään käynyt ilmi, huomionarvoista on, että Ruotsissa vastaava malli on toiminut erinomaisesti.
Arvoisa herra puhemies! Ajattelen niin, että tämä esitys on varsin kannatettava ja inhimillinen vammaisen henkilön itsensä vuoksi. Kyse on nyt aidosta palkkatyöstä, ja tavoitteena ovat avoimet työmarkkinat toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla. Niin kuin edustaja Berg omassa puheessaan toi esiin, jokaisella on oikeus työhön. Ajattelen, että tämän esityksen jälkeen olemme askeleen lähempänä tätä tavoitetta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-09T14:50:54,2022-03-09T14:53:13,Käsitelty,1.1
2022_22_70,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_71,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa panostetaan paljon vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten koulutukseen. Koulutusta tuetaan ja ammatin hankkimista pidetään tärkeänä asiana, ja tämä on ilman muuta tärkeää ja oikein, näin pitää ollakin. Mutta sitten kun osatyökykyisen ihmisen pitäisi löytää itselleen työpaikka, niin palvelut ohenevat, tuet vähenevät ja mahdollisuudet kutistuvat aika pieniin — eivät toki olemattomiin, mutta pienenevät kuitenkin. Pitää kilpailla samoista työpaikoista samoin ehdoin sellaisten ihmisten kanssa, joilla on täysi työkyky. Mielestäni meidän yhteiskuntamme perusongelma on se, että ajattelemme, että ihmistä pitää aina muokata kulloinkin tarjolla oleviin työpaikkoihin, emmekä niinkään ajattele, että joskus myös sitä työtä voisi muokata sellaiseksi, että ihminen, jolla on joku vamma tai joku syy, miksi hän on osatyökykyinen, kykenisi sitä työtä tekemään.
Välityömarkkinoiden alkuperäinen tarkoitus Suomessa oli painottaa nimenomaan työtä, ja uskallan tämän sanoa, koska olen itse ollut laittamassa niitä liikkeelle. Mutta ikävä kyllä meille kävi niin, että niistä tuli enemmänkin kuntoutus- ja palvelumarkkinat, ei niinkään pysyvät työmarkkinat niin kuin tavoite oli. Sana ”välityömarkkina” pitäisi itse asiassa kirjoittaa siten, että se ”työ” siinä keskellä on isolla. Nyt on niin, että se on pienemmällä kuin ne muut kirjaimet meidän ajatuksissamme, ja näin ei saisi olla.
Toinen perusongelma meillä on se, että me ehkä varjelemme kilpailuneutraliteettia enemmän kuin ihmisen oikeutta työhön, ja kuitenkin työ on ihmisen perusoikeus. Me pelkäämme aina sitä, niin kuin tässäkin keskustelussa on jo kuultu, että tuettu työ vääristää kilpailua, ja tämän vuoksi meillä esimerkiksi vammaisille ihmisille tarkoitetut työllistämistuetkin ovat väliaikaisia. Ne ovat hieman pitempikestoisia kuin muut, mutta kuitenkin väliaikaisia. Se oikeastaan viestii sitä, että — sanon nyt vähän kärjistetysti — aivan kuin vaikkapa katkennut jalka kasvaisi kahdessa vuodessa takaisin. Ei kasva, niin pitkälle meidän lääketieteemme ei ole vielä kehittynyt, vaikka erilaiset apuvälineet toki kehittyvätkin. Me tarvitsemme myös näitä pysyviä tukimuotoja, ja mielestäni Työkanava on erittäin hyvä avaus tähän suuntaan. Se ei saa olla pois siitä, mitä meillä on, vaan sen pitää olla lisää siihen, mitä meillä on. Tämä liittyy tietenkin niihin asioihin, jotka tässä ovat myös jo nousseet esiin, että meillä on ollut paikallisesti pääasiassa järjestövetoiset välityömarkkinat —ehkä sillä vähän pienemmällä työ-sanalla mutta kuitenkin — jotka ovat työllistäneet vaikeassa asemassa olevia ihmisiä. Ja monet näistä järjestöistä tarjoavat meille samaan aikaan myös koko yhteiskunnan hyvinvointia lisääviä toimia. Esimerkkinä voi sanoa vaikkapa SPR:n Kontti-kirpparit, jotka samaan aikaan keräävät rahaa maailmalle hyvin tarkoituksiin, tarjoavat kasvualustaa työllistymiseen ja kouluttautumiseen kaupan alalle ja palvelevat meidän kierrätystä. Samanlaisena esimerkkinä voi pitää vaikkapa sotaveteraanien kotiapua, joka toimi aikanaan niin, että ihmiset, jotka eivät olleet saaneet vaikkapa lähihoitajan koulutusta, auttoivat veteraaneja kotona, ja se toimi sitä kautta, että veteraaneilla ei olisi ollut varaa ostaa näitä palveluita avoimilta markkinoilta, eikä heillä välttämättä ollut vielä sellaisia toimintakyvyn rajoitteita siihen aikaan, kun tämä systeemi alkoi, että he olisivat saaneet meidän julkisen kotiavun, mutta tämä toimi siinä välissä. Tällaisia mahdollisuuksia meillä on lukuisia, ja nyt on pidettävä huoli siitä, että tämä Työkanava ei tule niille markkinoille, joilla järjestöt toimivat. Ja uskon, että se osaa viisaasti toimia siten, että näin ei käy.
Arvoisa puhemies! Silloin kun tämä Työkanava toimii parhaalla mahdollisella tavalla, se tuo lisää osaamista työn välitykseenkin ja siihen, että se olisi myös polku työmarkkinoille, eikä kaikille pelkästään pysyvä ratkaisu, mutta pysyvä ratkaisu niille, keillä ei ole mahdollisuutta päästä sinne avoimille työmarkkinoille. Se voi lisätä osaamista, koska me tunnistamme myös sen, että järjestöissä ihmiset vaihtuvat ja siellä välttämättä ei aina ole sitä tukiosaamista, mitä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ihmiset tarvitsisivat. Mutta se voi tuoda myös sellaisia mahdollisuuksia, että osan siitä työstä, joka nyt karkaa maailmalle halvempien kustannusten perässä tai vaikkapa tällaisille, voisi sanoa rumasti, dumpatuille työmarkkinoille, me voimmekin pitää täällä. Ja se voi olla myös ekologisesti viisasta, että vaikkapa nyt tavara ei kulje edestakaisin.
Arvoisa puhemies! Nykyisessä työmarkkinatilanteessa meillä aukeaa työpaikkoja runsaasti. Osa niistä ei täyty, koska työehdot ovat hankalat, osa ei täyty sen vuoksi, että meillä ei ole työttömänä spesifisti koulutettuja henkilöitä, jotka täyttäisivät noiden työpaikkojen vaatimukset, mutta näihin on erilaiset ratkaisut. Ja samaan aikaan kun työpaikkoja aukeaa runsaasti, tuottavuusodotukset kasvavat, ja se tuo sen vaikeuden, miksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan ihmisen on niin vaikea työllistyä: vaikka hän kehittää itseänsä, niin tuottavuusvaatimukset ikään kuin nousevat karkuun. Sen vuoksi me tarvitsemme näitä pysyviä, hieman matalamman kynnyksen ja hieman matalamman tuottavuuden hyväksyviä työpaikkoja. Tätä meidän on osattava tehdä myös siellä Työkanavassa.
Mutta olen sitä mieltä, että ei Työkanava eivätkä järjestöt eivätkä muutkaan toiminnot riitä, elleivät myös ne ihan tavalliset markkinaehtoiset työpaikat rupea miettimään uudella tavalla sitä, miten työtä organisoidaan, miten voidaan tukea sellaisia ihmisiä, joilla ei ole sitä 120-prosenttista osaamista, joten Työkanavan ja myös näiden tämänhetkisten järjestöpuolella toimivien välityömarkkinoiden ideaa kannattaa viedä myös sinne ihan avoimille markkinaehtoisille työpaikoille.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-03-09T14:53:16,2022-03-09T15:00:07,Käsitelty,1.1
2022_22_72,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_73,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisestä puheenvuorosta on hyvä jatkaa. On mielestäni myös kiistatonta, että nämä välityömarkkinat eivät Suomessa ole toimineet riittävän hyvin. Toki se jäi — jos oikein kuuntelin edustaja Filatovin puheenvuoroa — mainitsematta, että on meillä tietysti myös näitä sosiaalisia yrityksiä, mutta ne eivät ole myöskään kyenneet, vaikka osa niistä toimii hyvin, täyttämään sitä aukkoa. Ja me ei ole haluttu mennä Suomessa sellaiseen järjestelmään kuin joissain muissa maissa on, että velvoitetaan, että työntekijöistä esimerkiksi tietyn prosenttimäärän pitää olla osatyökykyisiä tai vammaisia työntekijöitä. Tällaiseen järjestelyyn ei ole haluttu mennä, ja ymmärrän sen hyvin, että se ei ole tällainen pohjoismainen ratkaisu. Joten tämä Samhallin tyyppinen työkanavajärjestelmä on mielestäni hyvä ratkaisu, ja kokoomus tukee sen käyttöönottoa. 
Meillä on ollut oikeastaan kaksi sellaista asiaa, joita olemme pitäneet koko tämän keskustelun ajan yllä ja jotka ovat mielestämme tärkeitä. Ne on tähän valiokunnan mietintöön kirjattu, ja olemme siis valiokunnan mietinnön takana.
Ensimmäinen niistä on tämä kilpailuneutraliteettikysymys. Se ei tietenkään ole asia, jota voidaan koskaan ihan täysin maksimaalisesti välttää, niin että se ei kilpailisi jonkun muun yritystoiminnan kanssa, mutta tässä on kyllä pyritty sitä välttämään. Kuten edustaja Filatov toi esille, se voi tehdä sellaisiakin töitä, jotka menisivät muuten maan rajojen ulkopuolelle tai joita ovat vaikka esimerkiksi nämä vähävaraisten vanhusten siivouspalvelut — he eivät kuitenkaan kykenisi ostamaan niitä markkinataloudellisesti, eli siinä mielessä se työ ei ole pois keneltäkään. Ja on erittäin hyvä, että tässä on tämä seurantaryhmä, vai mikä se on viralliselta nimeltään, joka nimenomaan seuraa tätä, että näitä markkinahäiriöitä ei tapahdu. Eli tätä pidän äärimmäisen tärkeänä.
Toinen tärkeä asia on se, että osa näistä henkilöistä, jotka tänne Työkanavaan nyt hakeutuvat, on varmasti sellaisia, että he ovat siellä pitkään ja tämä on heille semmoinen järkevä pitkäaikainen muoto, jotta ei olla siinä jatkuvassa väliaikaisuuden riskissä, ja että he voivat löytää täältä itselleen sopivan tavan tehdä töitä ja löytävät hyvän työpaikan ja pystyvät siellä omaa osaamistaan antamaan. Mutta on varmasti myös niitä, jotka sitten, kun he pääsevät täällä näyttämään osaamisensa, pärjäävät jatkossa myös ihan avoimilla työmarkkinoilla, ja heidät tulee sitten myöskin saada ohjattua sieltä Työkanavasta avoimille työmarkkinoille. On tärkeää, että myös tämä puoli toimii, ja uskon, että tässä Työkanava pystyy ehkä paremmin toimimaan kuin esimerkiksi järjestöt, joissa helposti jäädään sinne alkuperäisiin tehtäviin.
Kannatamme siis tätä esitystä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-03-09T15:00:07,2022-03-09T15:03:11,Käsitelty,1.1
2022_22_74,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_75,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ensi alkuun haluan kiittää valiokunnan puheenjohtaja Pekosta ansiokkaasta mietinnön esittelystä. Niin kuin edustaja Satonen tuossa toi esille — olen samaa mieltä — mietintö on todella hyvä.
Harmi, että perussuomalaiset eivät lähteneet tähän matkaan, että olisimme saaneet tästä mietinnöstä yksimielisen. Ymmärrän, että tämän asian käsittelyn osalta tuli myös näitä ongelmakohtia ja huolia esille, mutta ne on nyt tiedostettu ja ne on myös tähän mietintöönkin tuotu esille. Perussuomalaisten suunnaltahan tuotiin esille, kuinka varmistetaan, että yhtiön toiminta ei vääristäisi kilpailua.
Mutta tosiaan kyseessä on tämä Työkanava Oy, valtion erityistehtäväyhtiö, jossa valtion ohjauksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Nyt ollaan vihdoin ja viimein saatu tämä Työkanava Oy, joka pitää huolta siitä, että myös vaikeimminkin työllistettävät osatyökykyiset saavat töitä. Tavoitteenahan on, että Työkanava Oy:ssä on koko ajan tuhat työllistettävää henkilöä, ja kun henkilö on löytänyt työpaikan avoimilta markkinoilta, hän lähtee Työkanavasta ja sitten tilalle otetaan uusi henkilö.
Edustaja Berg käytti ansiokkaan puheenvuoron. Hän toi siinä esille sen, että aina, kun uutta aloitetaan, niin siinä vakiintumisessa tehtäväkentällä menee oma aikansa. Olen siitä hyvin tyytyväinen, että tämä hallitus on tuonut tämän lain eduskuntaan, Työkanava saadaan tähän maahan, ja lähdetään sitten tekemään töitä niin, että vaikeimmin työllistettävät osatyökykyiset saavat tämän kanavan kautta sitten töitä.
Ja täytyy vielä muistuttaa, puhemies, että tämähän on yksi toimenpide hallituksen työkalupakissa siihen, kuinka työllisyyttä edistetään ja kehitetään tässä maassa. Haluan vielä muistuttaa, että me olemme saaneet pohjoismaisen työnhakumallin, työllisyyden kuntakokeilun ja TE-palveluitten uudistamisen, jotta sitten vuodesta 2024 eteenpäin tässä maassa päästään entistä helpommin avoimiin työpaikkoihin kiinni. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-09T15:03:12,2022-03-09T15:05:36,Käsitelty,1.1
2022_22_76,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Strand, var vänlig.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_77,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Tack, ärade talman! Tässä on pidetty erinomaisia puheenvuoroja.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-03-09T15:05:36,2022-03-09T15:05:44,Käsitelty,1.1
2022_22_78,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti todellakin eriävän vastalauseen tämän asian palauttamiseksi uudelleen valmisteluun, koska me emme näe, että tämä rakenne, tämä malli, ratkaisisi sitä ongelmaa, mitä varten tämä osakeyhtiö ollaan nyt rakentamassa.
Kaikki, mitä Ruotsista tulee ja Ruotsin mallin mukaan tehdään, ei ole sovellettavissa sellaisenaan meille Suomeen, varsinkaan, jos me jätetään resurssit vajaiksi. Tällä hetkellä käsittääkseni myös Ruotsissa Ruotsin malli kokee resurssipulaa, ja meillä esitys on nyt jo vajaa, eli rahoitus ei tule riittämään siihen kokonaisuuteen ja siihen tavoitteeseen, mitä tällä nyt haetaan.
Samaan aikaan meillä on kuntapuolella olemassa sellainen verkosto, koko maan kattava verkosto, joka tuntee nämä osatyökykyiset, alueen osatyökykyiset, ja joka tuntee myöskin ne alueen yritykset ja ne mahdollisuudet, missä voisi työllistyä. Tämän verkoston alasajaminen tällaisella muodolla on huolestuttava asia, koska sen uudelleenrakentaminen ja mahdollisen Työkanavan kopin ottaminen alueellisesti näistä työpaikoista ja osatyökykyisistä todellakin vie aikaa ja meillä ei ehkä ole varaa siihen gäppiin, mikä tässä tulee.
Työllistymisen haastetta me ei ehkä olla kokonaisuudessaan ymmärretty. Esimerkiksi autismin kirjon — joka luokitellaan vammaisuudeksi — yliopistosta valmistuvista opiskelijoista, yliopistotutkinnon suorittaneista, yli 70 prosenttia on työttömänä vielä puoli vuotta valmistumisen jälkeen, eli heillä tämä työllistymisaste on vielä matalampi kuin muilla vammaisryhmillä. Mitenkä esimerkiksi tämä porukka nyt osuu tähän Työkanavaan, ja mitenkä se kulkeutuu sieltä, kun verrataan autismin kirjon ihmisiä kehitysvammaisiin tai muuten hankalasti työllistettäviin ihmisiin? Minä näen, että tämä Työkanava olisi pitänyt oikeasti integroida sosiaalipalveluiden ja välityömarkkinoiden yhteyteen ja rakentaa kokonaan toisen näköinen alueellinen paketti, jolla me oltaisiin pystytty tämä vakava ongelma ratkaisemaan.
Suuri haaste tulee olemaan myöskin tässä paheksutussa voitontavoittelukeskustelussa, eli mitenkä tämä yhtiö pystyy ylläpitämään oman toimintansa, koska se joutuu kuitenkin työllistämään nämä ihmiset ihan TESin mukaisilla palkoilla ja muilla markkinoille ja työmarkkinoille, jossa työpaikkoja ei taida tällä hetkellä kauhean paljon olla edes normaalityökykyisillekään.
Eli tämä olisi pitänyt kyllä rakentaa uudelleen, mutta asia sinänsä on erittäin tärkeä. Kukaan varmaan ei vastusta osatyökykyisten työllistymisen edistämistä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-03-09T15:06:49,2022-03-09T15:09:52,Hyväksytty,1.1
2022_22_79,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_22_80,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointiyhteiskuntamme vaatii tuekseen vakaan rahoituspohjan, joka syntyy työnteosta ja työn tuottamista verotuloista. Vaikka korkea työllisyys on maallemme välttämättömyys, on työllisyysasteemme kroonisesti liian matala. Vaikuttavia toimia muutosten aikaan saamiseksi tarvitaan siis nopeasti.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten työllistyminen on ollut vaikeaa, ja usein suurin kärsijä tässä on jatkuvaa työttömyyttä kokeva ihminen itse. Jokainen ansaitsee mahdollisuuden parantaa hyvinvointiaan ja kokea iloa työnteon kautta ja myös kokea osallisuutta yhteiskunnassa.
Tämän esityksen tarkoituksena on osatyökykyisten työllistymisen edistäminen perustamalla sitä varten valtionyhtiö. Erityisesti työllistettäväksi on tarkoitus osoittaa sellaisia osatyökykyisiä, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet. Edellytyksenä on myös, että henkilö on itse halukas työllistymään.
Esityksen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta on seikkoja, joita on seurattava tarkkaan, kun Työkanava Oy aloittaa toimintansa. Julkisesti omistettujen yhtiöiden toiminnassa voi olla tehokkuuteen ja kilpailuneutraliteettiin liittyviä haasteita, joiden vuoksi niiden tarpeellisuutta on aina syytä arvioida kriittisesti. Tämän esityksen valiokuntakäsittelyn aikana useat tahot nostivat esille Työkanava Oy:n mahdollisesti aiheuttamat kilpailuhaitat. On siis tärkeää, että yhtiön toimintaa tullaan seuraamaan tarkasti. Muutenkin on tärkeää seurata tavoitteiden toteutumista käytännössä.
Työllisyyspolitiikan resurssit on käytettävä mahdollisimman hyvin osatyökykyisten aseman parantamiseen ja yleisen työllisyyden edistämiseen. Uusien työpaikkojen luominen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen ovat erittäin tärkeitä tavoitteita. On varmistettava, että niiden edistämiseen käytettävät keinot ovat tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia ja ennen kaikkea palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla työpaikan tarvitsevia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-03-09T15:09:52,2022-03-09T15:12:15,Käsitelty,1.1
2022_22_81,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_82,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luen täältä perussuomalaisten vastalauseesta pienen katkelman: ”Osakeyhtiömuotoisen Työkanava Oy:n tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, mutta siitä huolimatta yhtiöltä edellytetään liiketaloudellista kannattavuutta eli plussalle pääsyä. Tämä on vaikea toteuttaa, kun kyse on kaikkein vaikeimmin työllistettävästä joukosta, joille pitää maksaa TESin mukaista palkkaa, vaikka tuottavuus olisi alhainen. Yhtiö ei voi myöskään hinnoitella palveluitaan kattamaan omia keskimääräistä korkeampia kulujaan.”
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä asia, että nämä saataisiin työllistettyä, mutta tulee myös mieleen, mitä tämän Työkanava Oy:n hallinto tulee maksamaan ja mistä sinne löytyy toimitusjohtaja, kuka sen palkan maksaa. Minä luulen, että tämä tulee niin kuin hallintorakenteiltaan olemaan semmoinen, että tällä ei ole edellytyksiä toimia.
Lainaan toisen kohdan: ”On selvää, että yhtälö, jossa Työkanava Oy:n tavoite on työllistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä, se ei saa vääristää markkinoita, ei saa tuottaa voittoa eikä sitä saa subventoida, on käytännössä mahdoton. Vaikka Työkanavan toiminta ei saisi häiritä markkinoita, niin siltä ei tulla välttymään. Yritysmuotoinen toimija on kaukana optimaalisesta ratkaisusta nykyisten ongelmien ja puutteiden korjaamiseksi.” Minä itse näkisin näin, että tämä olisi ollut parempi toteuttaa valtion tukena yksityisille yrityksille tämmöisen palkkaustuen muodossa.
Arvoisa puhemies! Kyselytunnilla joku kysyi Lindéniltä yksinäisyydestä ja tämän kriisin luomasta turvattomuudentunteesta. Myös edustaja Berg täällä puheessaan kertoi, [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro oli edustaja Bergillä!] että osallisuus yhteiskuntaan ja työ luovat turvaa ja hyvinvointia — joillakin tällaisilla sanoilla. Minä olen kanssanne ihan samaa mieltä, mutta silti koen vähän ristiriitaisena, että te itse ette näe isoa kuvaa siinä, että samalla te olette omalla toiminnallanne vieneet rokottamattomilta hoitajilta työpaikat. He ovat ihan samassa pisteessä. Heillekin tässä kriisissä työ loisi turvaa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-09T15:12:16,2022-03-09T15:15:16,Käsitelty,1.1
2022_22_83,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_84,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ajatus lakiesityksen taustalla on periaatteessa ihan hyvä. Keskeinen ongelma on kuitenkin se, että samaan muottiin yritetään sovittaa kahta täysin erilaista työllistymisessä tukea tarvitsevaa ihmisryhmää. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on taustalla kokemusta työelämästä, mutta sairaus tai vamma on katkaissut työuran. Tällaisten henkilöiden osalta suurin haaste on monesti löytää ensimmäinen työpaikka työkyvyn palauduttua osittain. Tässäkin tilanteessa, osatyökykyisenä ja työelämästä kertaalleen putoamisen jälkeen, työllistyminen omin voimin on vaikeaa.
Arvoisa herra puhemies! Nämä henkilöt eivät kuitenkaan tarvitse niinkään ohjausta ja tukea vaan ainoastaan mahdollisuuden palata työmarkkinoille näyttämään osaamisensa. Kuvatun kaltaisessa tilanteessa Työkanava tai vastaava toimija varmasti voisi toimia. Tässä esityksessä kuitenkin saman toimijan, valtionyhtiön, pitäisi työllistää myös kehitysvamman omaavia henkilöitä. Heidän työllistämisensä on haasteena täysin toisenlainen, koska monilla ei ole lainkaan työkokemusta taustalla ja tiedot työelämästä voivat olla pahasti puutteelliset. Sen lisäksi kehitysvammasta johtuvat mahdolliset rajoitteet lisäävät työllistämisestä aiheutuvia haasteita sekä henkilöiden itsensä että työantajien näkökulmasta. Tällaisessa tilanteessa ohjausta ja tukea tarvitaan, ja tilanne on täysin eri kuin ensimmäisen ryhmän kohdalla.
Arvoisa herra puhemies! Kotikaupungissani Salossa on ollut jo pitkään toiminnassa Ihme ja Kumma -niminen, aivan loistava työpaja. Ihme ja Kumma -työpajan tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle ja nuorelle aikuiselle paikka työpajalta. Onnistumiset työpajalla avaavat polun työkokeilun kautta ensimmäiseen työsopimukseen ja parantavat nuorten mahdollisuuksia jatko-opiskeluun tai työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Yhdenvertaisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistymiseen ovat lähtökohtana koko työpajatoiminnalla. Lähtökohdat ovat monen nuoren kohdalla erilaiset, mutta ajalla, kärsivällisyydellä, kokeilulla ja ennakkoluulottomuudella he pyrkivät löytämään oman polun työelämään.
Arvoisa herra puhemies! Kävin työpajassa haastattelemassa näitä nuoria, koska tämä hallituksen esitys koskee juuri sitä, mitä tämä huippuhieno juttu nimeltä Ihme ja Kumma tekee. Tahdon nyt sanoa — aika suoraankin — mikä on tilanne niin sanotulla kentällä tällä hetkellä, ja se ei valitettavasti ole kehuttava. He ovat jo seitsemän vuoden ajan tehneet työtä osatyökykyisten kanssa: työpajaa, työkokeilua, työharjoittelua, koulutusta ja työllistämistä sekä ohjaamista avoimille työmarkkinoille. Jokainen pajalainen on yksilö, ja jokainen heistä vaatii ihan oman polkunsa. Tavoite heillä onkin, että yhdellä ohjaavalla henkilöllä on enintään kaksi nuorta ohjattavanaan, ehkä vain yksi. Enempää ei ainakaan nuoren polun alkuvaiheessa pysty tehokkaasti huomioimaan ja ohjaamaan, ja polku on pitkä, lähtien ihan perusasioista, kuten työajoista, vastuun ottamisesta ynnä muusta. Heillä on tavoitteena kouluttaa nuori niin, että hän itsenäisesti pärjää omilla työmarkkinoilla. Tässä prosessissa vaaditaan sitoutumista sekä ohjaajan että ohjattavan taholta, eikä homma toimi silloin, jos mennään kustannustehokkuus edellä. Herää väistämättä kysymys, tuleeko valtionyhtiö työllistämään saman määrän ohjaavaa henkilökuntaa kuin ohjattavia, vai väheneekö yksittäisen nuoren kipeästi tarvitseman ohjauksen ja tuen määrä merkittävästi, jos hän joutuu siirtymään Työkanava-malliin.
Arvoisa herra puhemies! Toinen tietenkin kiinnostava kysymys on, miten uusi valtionyhtiö asemoituu näihin muihin alan toimijoihin nähden. Monesti ajatellaan, että nämä kolmannen sektorin toimijat tekevät sosiaalipuolen työtä, kuten työ- ja päivätoiminnat, mutta toisinhan se on: vaikka he ovat yhdistys, he valitettavasti joutuvat jatkuvasti kamppailemaan olemassaolon puolesta. He toimivat niin sanotusti harmaalla alueella, ovat väliinputoajia, eikä heille heru paljoakaan tukea valtiolta tai kunnilta. He oikeasti taistelevat tukien ja avustusten kanssa, vääntävät jatkuvasti byrokratian kimpussa, tuskailevat ristiriitaisen lainsäädännön kimpussa ja maksavat itse tekemästään työstä joka päivä — tämä on sitä arkea, mitä he kokevat joka ikinen päivä. Nyt kun rinnalle avataan yritys, jolle kaikki on helppoa, riskitöntä ja ilmaista, miten se vaikuttaa esimerkiksi mainitsemani Ihme ja Kumman toimintaan? Jo nyt he ovat kuulleet avustushakujen yhteydessä kommentteja: ”no, ettehän te avustusta nyt enää tarvitse, koska tulee se uusi systeemi ja kehitysvamman omaavien henkilöiden ongelmat poistuvat sillä”. Eli koko asetelma on käsittämätön. Kolmannen sektorin toimijat ollaan unohtamassa, kun kuvitellaan, että Työkanava ratkaisee kaiken.
Arvoisa herra puhemies! Olemassa on lakiin perustuva hyvä järjestelmä, josta kehitysvamman omaava henkilö kuitenkin on suljettu pois. Rakennetaanko nyt rinnalle uutta järjestelmää suurehkolla rahalla? Kun olemassa olevakaan järjestelmä ei toimi ja on asenteellinen sekä rikkonainen, niin miten ihmeessä se kykenee muka uutta järjestelmää tukemaan? Ja lisäisin vielä, että Työkanavan sanotaan olevan se viimeinen vaihtoehto osatyökykyiselle ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle. Kun nuori valmistuu ammatillisesta kuntouttavasta koulutuksesta, pitääkö hänen siis jäädä eläkkeelle sekä vammaispalveluiden piiriin, jotta hänellä joskus olisi mahdollisuus työllistyä Työkanavan kautta? Jos olen tämän oikein ymmärtänyt, niin en oikein ymmärrä, mitä järkeä tässä on. Jos Työkanavan on tarkoitus parantaa työllistämistä, niin sen tulisi pystyä toteuttamaan esimerkiksi nuorisotakuun lupauksia eli tarjota työpaja-, työharjoittelu-, opiskelu- tai työpaikkoja valmistuville nuorille. Laitostuminen on nopeaa, ja motivaatio, tiedot sekä taidot katoavat äkkiä ja työllistäminen on entistä vaikeampaa. Eivät ne synnynnäiset rajoitteet koulun päätyttyä katoa, ja etenkin ilman ohjausta ja tukea lähes varmaa on, että eläke on edessä jossain vaiheessa.
Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että on tapauksia, joissa kaupungin sosiaalipuoli ohjaa nuoria eläkkeelle jo ennen kuin koulu on päättynyt — eli heti koulusta eläkkeelle ilman, että edes yritettäisiin sijoittautua yhteiskuntaan. Onneksi näihin tilanteisiin on päästy niin sanotusti väliin, että näin ei ole käynyt. Kolmannen sektorin toiminnan kautta on heille pyritty antamaan vaihtoehto. Eläkkeelle ehtii tarvittaessa myöhemminkin. Jos ja kun kuntien asenne ja toimintamalli on tämä, niin kysymys kuuluu: mitä hyötyä tästä uudesta yhtiöstä oikeasti on?
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalainen vaihtoehto olisi käyttää rahat olemassa olevan mallin virheiden korjaamiseen, jotta järjestelmä toimisi perustuslain mukaisesti ja kohtelisi kaikkia yhdenvertaisesti. Nyt kuitenkin virheiden korjaamisen sijasta rikotaan sekin, mikä on ehjää, viemällä kolmannen sektorin toimijoilta avustukset ja toimintamahdollisuudet. Näille toimijoille on ollut ja on tulevaisuudessakin tarvetta, koska ne pystyvät tarjoamaan yksilöllistä tukea niille, jotka apua tarvitsevat. Erilaisuus on rikkaus, ei rikos. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-09T15:15:18,2022-03-09T15:21:25,Käsitelty,1.1
2022_22_85,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_86,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, todella kiitos työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnalle mietinnöstä. Se on mielestäni varsin viisaasti laadittu. Valiokunnan huomiot ovat kyllä täysin oikeita. 
Itse pidän uuden valtionyhtiön, siis Työkanava Oy:n, perustamista kyllä merkittävänä päänavauksena osatyökykyisten työllistämisessä etenkin vaikeimmassa asemassa olevien osalta. Tosiasia on kaikilla meillä tiedossa, että liian moni osatyökykyinen on nyt sivussa työelämästä. Ihmisiä myös pompotellaan kuntouttavasta päivätoiminnasta toiseen, mikä ei ole inhimillistä eikä myöskään toiminnallisesti kestävää. Meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen, että me saamme osatyökykyiset paremmin mukaan työelämään. On erittäin oleellista, että valtionyhtiö pystyy tuomaan yhteen osatyökykyiset ja yritykset myös nykyistä paremmin. Moni yritys haluaa työllistää, siis haluaa työllistää, osatyökykyisiä, mutta toimivat välineet tähän ovat tähän asti puuttuneet. 
Työkanava Oy:n perustaminen myös kyllä osoittaa, että hallitus on tehnyt ja tekee työllisyyttä parantavia päätöksiä — kiitos siitä. Näkisin, että myös jatkossa hallituksen tulee huomioida osatyökykyisten työllistäminen, kun työllisyystoimista tehdään päätöksiä. 
Puhemies! Toivoisin myös, että työmarkkinaosapuolet sekä yksittäiset työnantajat tulisivat mukaan osatyökykyisten, kuntoutujien, pitkäaikaistyöttömien, vammaisten ja muiden vaikeammin työllistyvien, koulutuksen ja työmarkkinoiden kehittämiseen. 
Eli viedään tämä esitys nyt päätyyn saakka ja osoitetaan tekoja, jotka tuovat lisää toivoa ja mahdollisuuksia kaikille niille, jotka syystä tai toisesta eivät ole voineet juurtua täysipainoisesti yhteiskunnan työelämään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-09T15:21:28,2022-03-09T15:24:09,Käsitelty,1.1
2022_22_87,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_88,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa valitettavasti ihmisiä, jotka eivät halua tehdä työtä, vaikka he pystyisivät tekemään työtä. Mutta meillä on myös liian monia, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä työtä, vaikka heillä on sataprosenttinen halu tehdä työtä. Ja itse pidän hyvänä, että tätä ei-niin-täydellisesti toiminutta välityömarkkinaa vahvistetaan ja tuodaan sinne uusia keinoja. Itse katson kyllä ihan avarakatseisesti myös tätä Työkanava Oy:n käyttöönottoa osatyökykyisten töihin saamiseksi.
Niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut ja tuli jo silloin lähetekeskustelussakin, niin Ruotsissa tämänkaltainen malli on toiminut hyvin, joten miksi me emme myös tätä mallia ottaisi tässä tilanteessa käyttöön? En itse koe sitä niin, että se olisi joltain pois, vaan toivon, että tämä täydentää meidän palvelutarjontaamme ja lisää yhä useammalle osatyökykyiselle mahdollisuuden päästä töihin tekemään sitä, mitä haluaa.
Hyvin usein, arvoisa puhemies, kuuntelen edustaja Filatovia arvostaen hänen osaamistaan aika monessakin aiheessa — ja myös tässä. Tänään oli jälleen erinomaisen hyvä puheenvuoro siitä, millä tavalla meillä näitä osatyökykyisiä on, ja erityisesti mieleeni jäi edustaja Filatovin ajatus siitä, miksi työntekijän pitäisi aina olla se, joka muuttuu tai jonka pitäisi pystyä muuttumaan, ja jos ei hän pystykään muuttumaan, niin miksi ei se työ voisi silloin muuttua. Siinä oli minun mielestäni oleellinen viesti tästä keskustelusta — mielestäni myös suomalaisille kunnille, kaikille toimijoille, myös yrityksille.
Ja jollain tavalla minua aina sykähdytti, kun aikanaan menin McDonald’siin, joka aloitti tällaisen kampanjan, jossa he palkkasivat myös osatyökykyisiä töihin. Se oli minun mielestäni aika hieno juttu, ja ei näillä kavereilla ainakaan työnteon innosta se homma jäänyt kiinni. He olivat iloisia, tyytyväisiä, tekivät paljon ja monta kertaa jättivät myös asiakkaille hyvän mielen sen visiitin jälkeen, joka tuonne hampurilaisravintolaan tehtiin. Toki siellä oli monia muitakin mukavia työntekijöitä, joista osa nyt on täällä eduskunnassa. [Naurua — Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-09T15:24:09,2022-03-09T15:27:01,Käsitelty,1.1
2022_22_89,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_90,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni päälle.] Arvoisa puhemies! En yleensä pyydä toista puheenvuoroa samaan aiheeseen, mutta nyt tässä on tullut sellaista kritiikkiä, johon haluaisin jotenkin kommentoida.
Tässä on sanottu, että tällainen vääristää markkinoita. No kannattaa miettiä sitä, että jos ajatellaan, että ihmisellä on sen verran alentunut työkyky, että hän ei ole riittävän tuottava meidän avoimille työmarkkinoillemme, niin miten hän sitten, kun hän saa pienen tuen peräänsä ja työllistyy, yhtäkkiä vääristää markkinoita — kun hän sitä ennen on ollut henkilö, jota on mahdoton työllistää, koska tuottavuus on niin alhainen. Ja kannattaa muistaa, että tässä rinnalla meillä on kuitenkin ihan yksityisille yrityksille tarjottavia työllistämistukia, joiden tarkoitus on auttaa siinä alentuneessa tuottavuudessa alkuvaiheessa — jos sitä voidaan parantaa sillä, että se työ opitaan tekemään kunnolla. Meillä onneksi on myös yhä enemmän ja enemmän niitä yrityksiä, jotka katsovat myös tänne osatyökykyisten puoleen, koska työvoimaa on vaikea saada. Ja voisi sanoa, että ne ihmiset, joiden on vaikea työllistyä, ovat siinä mielessä kaikkein luotettavinta työvoimaa, että he usein pysyvät niissä työpaikoissa. He eivät heti lähde ikään kuin sen kiehtovamman ja paremman ja houkuttelevamman työn perään.
Sitten tässä on paljon viitattu Ruotsiin. Ruotsissa on ollut tällainen järjestelmä, ja Ruotsissa on muutenkin panostettu paljon enemmän ihmisten työllistämiseen. Siellä tukimuodot ja muut ovat olleet runsaampia ja pitkäkestoisempia, ja usein myös yritykset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ne ovat pitkäkestoisempia. Siellä on ollut jopa yrityshautomoita, joiden tarkoitus on ollut kehittää nimenomaan osatyökykyisille tarkoitettuja työpaikkoja. Siinä mielessä olen iloinen, että me tätä ikään kuin yrityspohjaista mallia yritämme nyt viedä eteenpäin.
No sitten sanotaan, että miksi ne yksityiset yritykset eivät voi hoitaa tätä asiaa. Meillä on ollut sosiaalisen yrittämisen malli, jonka ajatus on nimenomaan ollut se, että jos ihan avoimilla, normaalisti kilpailulla toimivilla markkinoilla toimiva yritys työllistää niitä ihmisiä, joilla on vaikeuksia työllistyä pitkäkestoisesti, niin se voi saada siihen tuen. Näistä yrityksistä suurin osa on syntynyt järjestökentältä. Ei ole ollut sellaista markkinaa, jossa normaalit kilpailleet ja voittoon pyrkivät yritykset olisivat lähteneet tälle puolelle, ikävä kyllä, mutta se mahdollisuus on edelleen, elikkä niitä tukia on olemassa. Ja sitä haluan korostaa, että ehkä näitä järjestöjen välityömarkkinoita tarvitaan jatkossakin. Tämä ei todellakaan voi olla niitä korvaava muoto, koska niillä on oma funktionsa ja pitää olla myös jatkossa. — Arvoisa puhemies! Siirryn tuohon. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kello kulkee niin nopeasti. — Mutta niillä on jatkossakin oma paikkansa, ja me tarvitsemme niitä.
Jos mietimme tätä isoa työvoimapalveluiden ja työllisyyspolitiikan muutosta, niin mehän olemme siirtämässä työllisyyspalveluja kuntiin. Se tarkoittaa sitä, että kun kunnista ohjataan ihmiset niin tänne Työkanavaan kuin sitten niihin järjestökumppanuuksiinkin, niin on oleellista, että oikeat ihmiset ohjataan oikean palvelun ja oikean työn piiriin. Se on itse asiassa avain siihen, millä ne tulokset rakennetaan. Nyt kun meillä jo kuntakokeilussa on ollut vaikeasti työllistyvien kohdalla vastuu siellä kunnissa ja siellä ovat olleet ne välityömarkkinat — aiemmin se oli valtiolla, ja ne siirrettiin sinne kuntiin sen takia, että siellä ovat ne välityömarkkinat — ja kun me nyt teemme ikään kuin valtiollisen yhtiön, joka osittain palvelee tätä joukkoa, niin voi sanoa, että mennäänkö tässä nurinkurisesti. Mutta mielestäni ei mennä, koska uskon, että jatkossa, kun tämä järjestelmä kehittyy, sen pitää olla siellä alueilla sen vuoksi, että ihmiset asuvat siellä. Ei se voi olla mikään Helsingissä toimiva yritys, jonka toimipisteet ovat vain täällä, koska ihmiset ovat eri puolilla Suomea. Ja sen pitää rakentaa kumppanuuksia niin näiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa, kuntien kanssa kuin yrittäjienkin kanssa, mutta valtio vain osoittaa tässä vastuuta ja sitä, että se haluaa olla luomassa ja edistämässä tällaisia pysyviä työmarkkinoita, koska ne ovat tärkeitä.
Mutta ehkä jos tässä kiteyttää sen, mikä tässä on parasta, niin minusta se on toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ja TESin mukainen palkka. Tähän asti esimerkiksi kehitysvammaisten kohdalla me olemme törmänneet niihin lukuisiin uutisiin, joissa ihminen tekee työtä, joka on aika lailla lähellä normaalia markkinatyötä, mutta saa siitä hyvin pienen korvauksen, ja tästä vääristymästä me emme juurikaan puhu. Ja minä uskallan väittää, että tämä on ikään kuin vastaus niihin markkinavääristymiin, jotka koskevat ihmisiä, ei ehkä niinkään niihin ongelmiin, jotka koskevat yritysten välistä kilpailutilannetta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-03-09T15:27:01,2022-03-09T15:32:05,Käsitelty,1.1
2022_22_91,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_92,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika ajoin kuulee rakentavia ja hyviä puheenvuoroja edustaja Heinoselta, ja juuri hetki sitten kuulimme sellaisen. Olen samaa mieltä edustaja Heinosen kanssa, että tämä Työkanava Oy ei ole keneltäkään pois, ei varsinkaan osatyökykyisiltä. Päinvastoin, tämä täydentää tässä maassa meidän palveluntarjontaamme sen suhteen, että osatyökykyisiä, työtä hakevia suomalaisia saadaan työllistettyä ja työmarkkinoille.
Ajatuksenahan tässä Työkanava Oy:ssä on se, että tavoite on, että 1 000 osatyökykyistä vuoden aikana työllistyisi tämän yhtiön kautta. Tähän täytyy tuoda se huomio esille, että arvio on, että työhön haluavia ja siihen kykeneviä osatyökykyisiä olisi tällä hetkellä 50 000–60 000 Suomessa — niin kuin sanottu, tämä ei ole keneltäkään pois. Tämä on yksi täydentävä palvelu siihen, että osatyökykyiset pääsevät työnsyrjään kiinni.
Ja tästä myös haluan muistuttaa vielä, että Työkanavan on toimittava niin, ettei se vääristä kilpailua avoimilla markkinoilla toimivien yhteisöjen, kuten yritysten tai järjestöjen, vastaavan palvelun tarjontaan nähden. Tämä on otettu huomioon niin tässä keskustelussa ja mietinnössä kuin lähetekeskustelussa ja aikaisemminkin. Ja uskon näin, että tämä tulee sitten myös toteutumaan.
Mikä on parasta, puhemies, tähän loppuun: siitä olen tyytyväinen, että tämä Työkanava Oy toimii koko maassa ja palvelee parhaalla mahdollisella tavalla osatyökykyisiä. Tämä monipaikkaisuus ja korona-aikanakin kasvaneet etätyömahdollisuudet on otettu huomioon tässä Työkanava Oy:ssä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-09T15:32:07,2022-03-09T15:33:59,Käsitelty,1.1
2022_22_93,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä valiokunnan puheenjohtaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_22_94,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tähän loppuun vielä kiittää edustajia erittäin hyvästä keskustelusta, jota tässä salissa on käyty hyvin laajalti.
Edustaja Filatov käytti tässä istunnossa erittäin hyvän puheenvuoron, ja uskon, että hän tuntee välityömarkkinat paremmin kuin omat taskunsa, enkä lähde toistamaan hänen hyviä huomioitaan, joilla hän tässä vastasi äsken pieneen kritiikkiin, jota salin toiselta laidalta esitettiin. Haluan muistuttaa, että tämän Työkanava Oy:n perustaminen on osa tätä hallituksen työllisyystavoitetta, joka on erittäin korkea. Me ollaan haluttu nimenomaan ottaa mukaan tähän työllisyystavoitteeseen myös osatyökykyiset, ja tällä Työkanava Oy:llä nyt tähän haasteeseen myöskin vastataan. 
Minä olen tosi iloinen siitä, että hallituksella oli rohkeutta miettiä myöskin uusia tapoja välityömarkkinoille. Täällä salissa vähän peräänkuulutettiin sitä ajatusta, että olisi kehitetty vanhaa, ja hieman kritisoitiin sitä, että ollaan menossa kohti uutta, mutta joskus on hyvä uudistua ja katsoa myöskin rohkeasti näitä asioita, ja varmasti jää jotain sellaista korjattavaa, jota meidän täytyy sitten myöhemmin pohtia.
Perussuomalaisten kritiikkiin, puhemies, haluan vielä todeta, että kun he viittasivat siihen, että tämä esitys ei olisi perustuslain mukainen, niin siitä syystä nimenomaan työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta lähetti tämän esityksen perustuslakivaliokuntaan lausunnolle, jotta me voimme varmistua tämän esityksen perustuslaillisuudesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-03-09T15:34:00,2022-03-09T15:35:57,Käsitelty,1.1
2022_22_95,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 228/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 7/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_96,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 228/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen nyt kaksi talousvaliokunnan yksimielistä mietintöä, siis tässä ja seuraavassa kohdassa, ja ensimmäinen koskee joukkorahoitusta.
Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 228/2021. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta ja kumottavaksi voimassa oleva joukkorahoituslaki. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi joukko muita lakeja, joilla on yhteys joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen.
EU:n joukkorahoitusasetus on jo voimassa. Vaikka kansallisella lainsäätäjällä on vain vähän liikkumatilaa, kansallista sääntelyä täytyy yhteensovittaa asetuksen kanssa.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin. Huomautamme, että joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää vahingonkorvausvelvollisuutta tulee arvioida erityisesti joukkorahoitustuotteiden riskillisyyttä silmällä pitäen. Joukkorahoituslain vahingonkorvausta koskevia säännöksiä tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, että kansallista vahingonkorvauslakiamme ei sovelleta sopimussuhteisiin. 
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille Suomen asema kansainvälisessä vertailussa. On herätetty kysymys siitä, onko kansallinen sääntelymme omiaan luomaan meille takamatkaa sijoitustoimintaympäristönä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan nyt ehdotettua sääntelyä vastaavaa normistoa on ollut voimassa jo pitkään muissa sektorilainsäädännöissä ja myös muissa valtioissa. Joukkorahoitusasetuksen Suomen kansallisen liikkumavaran käytön ohella myös verotukselliset ja muut taloudellisen raportoinnin säännökset vaikuttavat siihen, mikä valtio näyttäytyy houkuttelevana ympäristönä toiminnalle.
Rahoitusmarkkinasääntelyn perusongelmana on tasapainon löytäminen rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja markkinoiden vapaan toiminnan sallimisen välillä. Raskas sääntely, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten luottamusta rahoitusmarkkinoihin, voi johtaa korkeiksi koettuihin hintoihin tai rapauttaa toimialan kehittämisen edellytyksiä. Vastaavasti liian kevyt sääntely voi johtaa sijoittajien luottamusta vähentäviin lieveilmiöihin. Talousvaliokunta huomauttaa, että mikäli muutoin vahvasti säännellylle sektorille luodaan kevyemmin säännelty osa-alue, on odotettavissa, että markkinat muokkaavat toimintojaan siten, että ne voivat hyödyntää säädettyjä helpotuksia.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä kannatettavana, huomauttaen kuitenkin, että nyt ehdotettu sääntely ei ole rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen suhteen symmetrinen finanssisektorin muun sääntelyn kanssa. Rahoitusmarkkinasääntelyssä on varsin pitkälle meneviä ja hallinnollisesti raskaita velvoitteita sen estämiseksi, ettei rahoitusjärjestelmää käytettäisi edellä mainittuihin tarkoituksiin. Tässä katsannossa on epäjohdonmukaista, että EU-tasoinen suoraan sovellettava asetus jättää joukkorahoituspalvelun tarjoajat rahanpesun ja terrorismin rahoittamista koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Näistä lähtökohdista Suomi ei voi kansallisesti nyt säätää toisin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että joukkorahoitussääntelyn jatkokehittämiseksi Suomi pitää tätä epäsymmetriaa esillä sen korjaamiseksi.
Myös sijoittajansuojaa koskevan sääntelyn tulisi olla mahdollisimman johdonmukaista ja yhdenmukaista riippumatta siitä, mikä taho rahoitustuotetta tai ‑palvelua tarjoaa. Tämän vuoksi olisi syytä jatkossa arvioida myös sitä, tulisiko joukkorahoituspalvelun tarjoaja velvoittaa kuulumaan tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisuelimeen.
Talousvaliokunnan päätösehdotus siis on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 228/2021 sisältyvät 2. ja 4.—9. lakiehdotuksen ja hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. — Kiitos, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-03-09T15:36:13,2022-03-09T15:40:08,Käsitelty,1.1
2022_22_97,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen tarjoamista ja jakelua koskevan Euroopan unionin asetuksen täydentämisestä sekä Finanssivalvonnasta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 8/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 8/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_98,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen tarjoamista ja jakelua koskevan Euroopan unionin asetuksen täydentämisestä sekä Finanssivalvonnasta annetun lain ja vakuutusyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 8/2022 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 229/2021. Hallituksen esityksen mukaisella sääntelyllä täydennetään yleiseurooppalaisesta yksilöllisestä eläketuotteesta annettua Euroopan unionin niin sanottua PEPP-asetusta. Sääntelyn tavoitteena on läpinäkyvä, kustannuksiltaan alhainen ja kuluttajan kannalta turvaava eläkesäästämismuoto. Eläkesäästäjät voisivat valita säästämismuotonsa nykyistä monipuolisemmasta valikoimasta, ja eläkesopimuksia voitaisiin tarjota ja siirtää jäsenvaltiosta toiseen yhdenmukaisten säännösten mukaisesti. Samalla pyritään siihen, että eläkesäästäjien varoja ohjautuisi lyhyen aikavälin instrumenteista paremmin tuottaviin sijoituskohteisiin.
Sääntelyn lähtökohtana on, että pääomaa kartutetaan pitkällä aikavälillä eläkkeelle siirtymistä varten ja varojen ennenaikaiseen nostoon olisi vain rajoitetut mahdollisuudet. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisten alatilien kerryttämisvaiheeseen liittyvät ehdot, ellei niitä ole täsmennetty PEPP-asetuksessa. Tällaisiin ehtoihin voivat sisältyä erityisesti ikärajat kerryttämisvaiheen aloittamiselle, kerryttämisvaiheen vähimmäiskesto, maksujen enimmäis- ja vähimmäismäärä ja niiden jatkuvuus. Lisäksi jäsenvaltioiden on määritettävä maksatusvaiheeseen ja kansallisten alatilien maksusuoritukseen liittyvät sopimusehdot siltä osin kuin niitä ei ole täsmennetty asetuksessa.
Talousvaliokunta puoltaa tämän ehdotetun sääntelyn hyväksymistä teknisluontoisin muutoksin ja seuraavin huomautuksin:
Hallituksen esityksen lähtökohta on, että tuloverolain säännökset riittäisivät yllä PEPP-asetuksen artiklojen kansalliseen täytäntöönpanoon. Ehdotetun ensimmäisen lain 6 §:n kerryttämisvaiheen ja maksatusvaiheen ehdoista sopiminen sisältää siten yksinomaan viittauksen tuloverolain säännöksiin. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on esitetty ristiriitaisiakin arvioita siitä, voidaanko tätä viittausta pitää riittävänä. Ehdotettu sääntely jättää siten osin epäselväksi, minkälaisilla ja kenen määräämillä ehdoilla PEPP-eläkettä voisi säästää siinä tapauksessa, että tuotteille ei ole mitään verokannustetta. Veroetu muodostuu usein ja pääasiallisesti maksujen vähennyskelpoisuudesta ja säästöjen nostamisvaiheen suotuisasta verokohtelusta. Suomen verosääntely on nykyisin kytketty pyrkimykseen pidentää työuria, minkä vuoksi järjestelmästä on poistettu kannustimia sellaisille järjestelyille, joilla aikaistettaisiin työelämästä poistumista. Talousvaliokunta pitää tätä sinänsä johdonmukaisena tavoitteena keinoarvioinnin näkökulmasta.
Talousvaliokunta muistuttaa, että eläkesäästäjät eivät ole yhtenäinen ryhmä, jonka kyky arvioida ja halu ottaa sijoitustuotteisiin liittyvää riskiä olisi vastaavasti yhtenäinen. Palvelujen tarjoajille kohdistuvilla täsmällisillä tiedonanto- ja muilla velvoitteilla tulee turvata, että sijoittaja on päätöstä tehdessään tietoinen tuotteen riskeistä ja siitä, onko pääoma turvattu ja perustuuko säästöjen ulosmaksaminen tai nostaminen suoraan sijoitettuun pääomaan ja sen tuottoon vai johonkin muuhun sitoumukseen.
Talousvaliokunta katsoo, että palveluntarjoajien selkeillä velvoitteilla ja tehokkaalla valvonnalla voidaan kannustaa eläkesijoittamiseen. Eläkesäästämisen houkuttelevuutta voidaan lisätä tarjoamalla sijoittajalle mahdollisuus valita itselleen parhaiten sopiva riskiprofiili.
Talousvaliokunnan päätösehdotus siis yksimielisesti on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 229/2021 sisältyvät ensimmäisen ja kolmannen lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän toisen lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-03-09T15:40:30,2022-03-09T15:44:27,Käsitelty,1.1
2022_22_99,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2020>>>Kertomus  K 9/2021 vp>>>Kertomus  K 13/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 1/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomusten johdosta. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_22_100,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2020>>>Kertomus  K 9/2021 vp>>>Kertomus  K 13/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyt esittely tähän.
Eli hallintovaliokunta yhdisti eduskunnan käsiteltävinä olevien Tietosuojavaltuutetun toimiston vuosien 19 ja 20 toimintakertomuksien käsittelyn. Toimintakertomukset näiltä vuosilta ovat kattavia kuvauksia toimiston työstä ja toimintakentästä. Kertomuksista on nähtävissä myös toimistossa tehty uudistus‑ ja kehittämistyö. Tietosuojavaltuutetun toimistossa on kertomusten ajanjaksolla toteutettu muun muassa organisaatiomuutos, tehostettu asioiden käsittelyä ja kehitetty asiakaspalvelulähtöistä toimintatapaa. Tietosuojavaltuutetun toimiston kertomuksesta ilmenee tietosuoja-asioiden laaja ulottuvuus ja henkilötietojen suojan merkittävyys perusoikeutena. 
Toimintakertomusten mukaan Tietosuojavaltuutetun toimiston vireille tulleiden asioiden määrät ovat nousseet etenkin tietosuoja-asetuksen voimaantulon jälkeen uusien tehtävien ja toimivaltuuksien vuoksi. Toimistossa on käynnistetty vuoden 20 tammikuussa suunnitelmallinen ruuhkanpurkuprojekti. Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että tähän edelleen panostetaan toimistossa vireillä olevien asioiden määrän taltuttamiseksi. Riittävien resurssien varmistamista hallintovaliokunta pitää edelleen tarpeellisena ruuhkanpurkutavoitekin huomioiden.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitukset ovat Tietosuojavaltuutetun toimiston yksittäisistä asiaryhmistä suurin. Valiokunta toteaa, että on tärkeää tietyssä vaiheessa ryhtyä tarkastelemaan vireille tulleiden asioiden määriä ja niiden jakaantumista tiettyihin asiaryhmiin ja arvioida lainsäädännön toimivuutta tehtyjen havaintojen pohjalta. 
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan käsiteltävänä on paljon esityksiä, jotka sisältävät henkilötietojen suojaa koskevia kysymyksiä, ja valiokunta haluaa tässäkin yhteydessä korostaa tasapainon löytymisen tärkeyttä tietosuojan ja muiden suojattavien oikeushyvien välillä. 
Hallintovaliokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomusten johdosta. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-09T15:44:55,2022-03-09T15:47:02,Käsitelty,1.1
2022_22_101,22/2022,2022-03-09,14.00,15.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 10.3.2022 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Asian käsittely alkaa torstaina 10.3.2022 kello 16 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään torstaina 10.3.2022 kello 10. Asiaan liittyvät äänestykset ovat perjantaina 11.3.2022. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_22+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_23_1,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään nyt tänne ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse tätä varsinaista keskustelua. — Ja näiden ohjeiden jälkeen aloitetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_2,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_3,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätymässä esittämään uusia ilmastotoimia, siis nyt, kun elämme epävarmuudessa Ukrainan sodan takia, sodan, jonka vaikutukset ovat paitsi epävarmoja myös ehdottomasti suuria, myös täällä. Lehtitietojen mukaan hallitus on esittämässä muun muassa jakeluvelvoitteen kiristämistä, [Eduskunnasta: Oho!] joka nostaa polttoaineiden hintoja pumpulla jopa kymmeniä senttejä litralta — siis tässä tilanteessa. Arvoisa hallitus, voisitteko kertoa kansalaisille, että tämä ei ole totta? Diesel maksaa paikoittain tällä hetkellä kaksi ja puoli euroa litralta. Tämä uusin hintapiikki johtuu sodasta ja siihen reagoimisesta, ja emme ole tässä nähneet vielä läheskään kaikkea, mutta hallitus on pahentamassa tilannetta entisestään — siis omilla toimillaan pahentamassa tilannetta. Arvoisa ministeri, voitteko kertoa kansalaisille, paljonko hinnat tulevat kasvamaan teidän toimienne takia ja miksi ette tässäkään tilanteessa voi luopua kustannuksia lisäävistä toimista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-10T16:02:05,2022-03-10T16:03:24,Hyväksytty,1.1
2022_23_4,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Harakka siellä, olikin kuolleessa kulmassa, en huomannut ensin. [Sebastian Tynkkynen: Nyt konkreettisia vastauksia! — Perussuomalaisten ryhmästä: Raha ei näy tilillä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_5,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki jaamme suuren huolen siitä, että polttoainekustannukset ovat nousseet lähes sietämättömiksi varsinkin kuljetusalan tulevaisuuteen nähden, [Riikka Purran välihuuto] ja hallitus miettii koko ajan keinoja, joilla kuljetusalan ahdinkoa voidaan auttaa useissa eri ministeriöissä.
Sen sijaan kysyjän esittämä väite siitä, että hallituksella olisi joitain uusia, tuoreita toimia, jotka liittyisivät jakeluvelvoitteen nostoon, ei pidä paikkaansa. Tällaista päätöstä ei sellaisenaan ole missään tehty. [Oikealta: Millaisena on tehty?] Sen sijaan meidän täytyy muistaa se, että — kuten kysyjäkin tuossa huomautti — tämä erittäin traaginen maailmantilanne on jo vaikuttanut tähän polttoaineen hintaan erittäin voimakkaasti. Siksi meidän täytyy — samoin kuin hänen puolueensa edustaja aikaisemmin mainitsi siitä — [Puhemies koputtaa] nyt tästä fossiilisesta riippuvuudesta päästä eroon, ja kotimainen biokaasu ja kotimaiset tuotteet ovat sellaisia, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] jotka auttavat sekä kuljetusalan ahdinkoon että pitemmällä tähtäimellä ilmastotavoitteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:03:24,2022-03-10T16:04:44,Hyväksytty,1.1
2022_23_6,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Ja pyydän niitä edustajia, jotka tästä nimenomaisesta aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Purra jatkaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_7,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jakeluvelvoitteen kiristämistä ei siis ole tulossa. Tämä on hyvä tietää. Lehdistö kertoo asian toisin.
Mutta myös suomalainen ruoantuotanto kuulemma saa teiltä osumaa. Maataloudessa ja ruoantuotannossa on suuria ongelmia ja riskejä alkaen lannoitteiden saatavuudesta, polttoaineiden hinnasta, siitä, saadaanko kevätkylvöjä ylipäätänsä tehtyä. Ruoan hinta on noussut ja nousee edelleen rajusti. Samaan aikaan — jälleen olemme lehtitietojen varassa — hallitus esittää paketissaan kymmenen uutta maatalouteen kohdistuvaa ilmastotoimea, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] siis samaan aikaan, kun me kuulemme joka päivä, millaisessa kriisissä maatalous on. Sodan vaikutukset leviävät kaikkialle. Ykkösasiamme pitäisi olla oman turvallisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen — ja se, että suomalaiset pärjäävät.
Arvoisa ministeri, onko todella nyt oikea hetki asettaa maataloudelle uusia ilmastotoimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-10T16:04:56,2022-03-10T16:05:58,Hyväksytty,1.1
2022_23_8,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_9,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ja koko Suomen ykköstehtävä on turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaaminen. Mitään muuta tärkeämpää tehtävää tässä hetkessä maailmassa, Suomessa, Euroopassa ei ole. [Sebastian Tynkkynen: Sanoja!] Me olemme nähneet, minkälainen tilanne on tällä hetkellä olemassa. Ympäri maailmaa on sekasorto markkinoilla, joka puolella raaka-aineiden, puolivalmisteiden, valmistuotteiden hinnat ovat rajusti nousseet, ja näyttää vain nousu jatkuvan. Tämä on se asia, joka hallituksen pitää hoitaa, ja se hoidetaan. Kenenkään suomalaisen ei tarvitse olla eikä pidä olla nälässä eikä vilussa. Se on kaikkein keskeisin asia huoltovarmuuden kannalta, ja sen eteen me tulemme tekemään kaikkemme. Siinä on keskeisessä roolissa suomalaisen maatalouden, suomalaisen ruoantuotannon, kilpailukyky, kannattavuus, joka on aivan alamaissa tällä hetkellä, ja se vaatii toimia niin hallitukselta [Riikka Purra: Ilmastotoimia!] kuin myöskin markkinoilta, ja sitä työtä me teemme. Me emme tarvitse yhtään lisärasitetta suomalaiselle maataloudelle yhtään mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T16:06:03,2022-03-10T16:07:10,Hyväksytty,1.1
2022_23_10,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_11,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Leppä, maaseudulta kantautuu hätähuuto. Me olemme viime viikkoina kuulleet teiltä maaseudun tuottajia tyynnyttäviä puheenvuoroja niin kuin äskenkin. Arvoisa ministeri, teidän hallitusohjelmanne on näyttänyt sen, mihin maaseutua ajetaan. Nämä hätähuudot eivät tule turhaan. Siellä eivät ole asiat nyt hyvin. Arvoisa ministeri, aiotteko te jatkaa? Seisotteko te tämän vihervasemmistolaisen maataloutta alas ajavan politiikan takana yhä vai ryhdyttekö te oikeisiin toimenpiteisiin suomalaisen niin energiatuotannon kuin ruokahuollonkin parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-10T16:07:14,2022-03-10T16:08:06,Hyväksytty,1.1
2022_23_12,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_13,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisella maataloudella on todellakin hätä. Olen täysin samaa mieltä, edustaja Peltokangas, teidän kanssanne. Tämä on varsin hyvin koko hallituksen tiedossa. Sen vuoksi me valmistelemme asioita, ja kun ne ovat valmiina, ne tullaan kertomaan. Tämä on se, mitä me tällä hetkellä teemme, ja se on meidän ykkösprioriteettimme, ja siksi me olemme myöskin tässä asiassa liikkeellä koko hallituksen voimin. Tämä ei voi olla, eikä se ole, pelkästään maa- ja metsätalousministeriön ja ministerin asia, vaan tämä on koko hallituksen asia. Kysymys on meidän kokonaisturvallisuudestamme, meidän kokonaismaanpuolustuksestamme ja siitä huoltovarmuudesta, jossa keskeisessä osassa on ruoka. Ja jos ei meillä ole kannattavaa maataloutta, meillä ei ole myöskään omaa ruokaa. Tämä on se asia, jonka eteen teemme töitä. [Mauri Peltokangas: Puheet on pidetty, missä teot?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T16:08:28,,Hyväksytty,1.1
2022_23_14,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_15,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että ilmastotoimissa on tehty virheitä. Kysyisin energiahuoltovarmuudesta ja -omavaraisuudesta. Turve on tärkeä kotimainen energianlähde, jota tarvitaan ja tullaan tarvitsemaan varsinkin lähitulevaisuudessa. Nyt helmikuusta lähtien on maksettu tukea siitä, että turvetuotantokoneita on romutettu.
Nyt kysyn ministeriltä: eikö ennemminkin näitä turvetuotantokoneita pitäisi lunastaa varastoihin, sanotaan vaikka valmiusvarastoihin viime kädessä, sen sijaan, että niitä nyt romutetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-03-10T16:09:02,2022-03-10T16:09:42,Hyväksytty,1.1
2022_23_16,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_17,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajalta hyvin tärkeä kysymys, ja sitä on käsitelty eri puolilta, turvetta. Itse näen, että tässä tilanteessa, jolloin on oletettavaa, ihan viimeisten tuntien tietojen mukaan, että vastapakotteita tulee Venäjältä, meidän tulee varautua siihen, että me korvaamme sitä hakepuolta, ja siinä ehdottomasti nopein ja realistisin vaihtoehto on turve.
Meillä on turvekalustoa käytännössä noin 20 terawattitunnin nostamiseen. Meillä on kai parhaimmillaan, tai enimmillään, nostettu noin 15, eli kyllä meillä koneistoa on. Me olemme käyneet läpi tämän hyvinkin tarkkaan tällä hetkellä. [Oikealta: Kuinka kauan?] Ja ne viestit, mitä on toimijoilta tullut, kertovat, että kyllä he pitävät kaluston, kun he saavat näkymän siitä, että tuotantoa tullaan nostamaan myös tässä siirtymäajassa, mitä se tulee olemaankaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-10T16:09:42,2022-03-10T16:10:47,Hyväksytty,1.1
2022_23_18,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_19,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Herra puhemies! Suomessa ei ole kohta enää kellään varaa liikkua autolla. Perussuomalaiset ovat sitä mieltä, että hallituksen on pikaisesti ryhdyttävä torjumaan polttoainehintojen nousua laskemalla veroja. Muistakaa: pumppuhinnoista yli puolet on veroa.
Suomen hallitus pyrkii ilmastotoimillaan nostamaan autoilun hintaa. Kuten pääministeri Marin on täällä useasti toistanut, te teette maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, paljon muita EU-maita kalliimpaa ja kunnianhimoisempaa, ja kokoomuksen tuella näin toimitte. [Timo Heinonen: Höpsis!] Täällä on käynyt selväksi, että hallitus näkee autoilijat lähinnä saastuttajina ja verottajan lypsylehminä. Ymmärtääkö hallitus, kuinka kalliiksi ihmisille, yrityksille ja valtiollekin se tulee, jos Suomen pyörät eivät enää pyöri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-03-10T16:10:49,2022-03-10T16:11:59,Hyväksytty,1.1
2022_23_20,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_21,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Verotuksesta vastaava ministeri Saarikko ei ole nyt tässä kertomassa verotuksesta, mutta kyllä se muisti tuntuu olevan siinä mielessä vähän lyhyt, että meillä oli tiistaina täällä kyselytunti, [Oikealta: Keskiviikkona!] jossa keskityttiin Ukrainan sotaan, ja nyt näyttää siltä, että koko teema on unohtunut. Ukrainan sota on merkittävä tekijä tässä polttoaineen hinnan nousussa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] ja nyt esimerkiksi meillä on olemassa venäläisen öljyn ostoboikotti maailmanlaajuisesti. [Juha Mäenpään välihuuto] Se liittyy näihin traagisiin tapahtumiin Ukrainassa, ja Brent-laadun hinta on nyt reilussa viikossa kasvanut yli kolmanneksen. Joten väite ei pidä paikkaansa: Meillä hallituksessa on suuri huoli kuljetusalan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Meillä on myöskin suuri huoli siitä, millä tavalla suomalaiset pystyvät liikkumaan myös jatkossa, myöskin tilanteessa, jossa julkista liikennettä ei ole riittävästi saatavilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei todellakaan näytä siltä! — Entäs se verotus?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:12:01,2022-03-10T16:13:08,Hyväksytty,1.1
2022_23_22,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_23,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin vakuuttaa, että tämä sali ei ole tätä Venäjän raakaa hyökkäystä Ukrainaan unohtanut ja siitä on vakavasti täällä keskusteltu. [Jukka Gustafsson: Lähinnä tarkoitettiin perussuomalaisia!]
Tähän energian hintaan: Energiaturvallisuus nimittäin liittyy tähän aiheeseen. Energian hinnannousun taustalla on nyt Putinin hyökkäys Ukrainaan. Euroopan on siitäkin syystä nopeasti irtauduttava fossiilisesta tuontienergiasta Venäjältä, ja se tulee olemaan erittäin suuri ponnistus. Se on tärkeää myös suomalaisesta näkökulmasta, siirtyminen puhtaaseen energiaan, ja siksi toivon, että hallituksella on jo keinoja siihen, miten voimme vauhdittaa energiainvestointeja Suomessa.
Haluaisin kysyä teiltä, mitä voidaan tehdä nopeasti. Kokoomus on esittänyt jo ennalta aiemmikin, ennen tätä kriisiä, ja nyt entistä akuutimmin esimerkiksi raskaan liikenteen ammattidieseliä, jolla pystyttäisiin varmistamaan, että tavara liikkuu ja kuljetusyritykset pystyvät toimimaan. Tässä polttoaineen hinnannousun tilanteessa se olisi niin kuin vastaantulo, [Puhemies koputtaa] sanoisin, että aivan välttämätön sellainen. Ja toinen on verotuksen keventäminen [Puhemies: Ja kysymys!] suomalaisten ostovoiman parantamiseksi, niin että näistä kustannuksista voidaan selvitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-03-10T16:13:10,2022-03-10T16:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_23_24,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_25,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tilanne kyllä tunnistetaan ja tunnustetaan erittäin kipeästi hallituksen piirissä, eli polttoaineen hintojen nousu. Huono uutinen on se, että itse en henkilökohtaisesti näe, että tämä oli vielä tässä, valitettavasti. [Mika Niikko: No mitäpä tehdään?] Epätietoisuus — te ette löydä lähihistoriasta niin nopeaa päivävaikutteista öljyn hinnan muutosta kuin mitä on tapahtunut viime päivinä. Se kertoo siitä, että se epävarmuus on erittäin voimakas.
Ammattidiesel on selvityksessä, ja se menee eteenpäin, mutta se on valitettavan hidas tähän akuuttiin tilanteeseen. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Eli itse ehkä lähtisin siitä, mistä ei ole vielä hallituksen piirissä käyty keskustelua, että jakeluvelvoite on sellainen, joka tällä hetkellä nostaa käytännössä dieselin hintaa oikeastaan ohi bensan. Eli olisiko meillä sitten ammattipuolella mahdollisuus jakeluvelvoitteesta luopua määräajaksi [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta saada tätä kannattavuutta paremmaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-10T16:14:29,2022-03-10T16:15:41,Hyväksytty,1.1
2022_23_26,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_27,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maanviljelijöille pitää tässä tilanteessa taata työrauha ja toimeentulo. Jos me asetetaan lisää velvoitteita ilmastotoimien puolella, niin niiden paras kanava olisi markkinaehtoisten hiilensidontamekanismien kautta, jolloin viljelijä saa siitä kunnollisen korvauksen, jos hän tekee viljelytottumuksiinsa muutoksia sillä tavalla, että päästöt vähenevät.
Mitä tulee jakeluvelvoitteeseen, niin jakeluvelvoitteessa valitettavasti nämä komponentit ovat Aasiasta tulevia elintarviketeollisuuden jätteitä, paistinrasvoja ja niin edelleen. Sen alkuperäisen tarkoituksen mukaisia kotimaisia komponentteja on valitettavasti siinä vain muutama prosentti. Jakeluvelvoitteen nostaminen tässä tilanteessa olisi kyllä virhe.
Mitä voidaan tehdä nopeasti? Nopeasti voidaan kasvattaa biokaasun osuutta. Ja kysyisinkin ministeri Harakalta: mitä toimia me voidaan tehdä nopeasti biokaasun osuuden kasvattamiseksi? [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-03-10T16:15:43,2022-03-10T16:16:53,Hyväksytty,1.1
2022_23_28,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_29,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Sipilää erittäin tärkeästä ja hyvästä kysymyksestä. Se on juuri näin, että mitä suurempi biokaasun osuus voisi olla tässä uusiutuvien polttoaineiden kokonaisuudessa, niin sitä kotimaisempi, sitä huoltovarmempi ja myöskin maatalouden puolelta päästöjä vähentävämpi tulos on, puhumattakaan siitä, että sen hintavaikutus ei myöskään olisi liiallinen.
Ja tältä osin olemme pyytäneet epävirallisen selvitysmiehen nopeuttamaan tätä meidän toimeenpano-ohjelmaamme biokaasuohjelman käynnistämiseksi niin, että me pääsisimme jo viime budjettiriihessä sovittuun neljän terawattitunnin tuotantoon mahdollisimman nopeasti. Sillä olisi siis sekä maaseudun päästövähennyksiin että sitten myöskin liikenteen ja varsinkin raskaan liikenteen käyttövoimamuutokseen hyödyllisiä tuloksia.
Ja tässä on liikenne- ja viestintäministeriön panos tähän suureen murrokseen, mikä meillä liikenteessä on, [Puhemies koputtaa] löytää uusia, puhtaampia käyttövoimia, kannustaa niihin myöskin ihan rahallisesti. [Puhemies: Minuutti on täyttynyt!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:16:53,2022-03-10T16:18:06,Hyväksytty,1.1
2022_23_30,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_31,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen pelossa ollaan tekemässä teknistaloudellisesti tuhoon tuomittuja ratkaisuja. Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle. Nyt Venäjän sota Ukrainaa vastaan on työntämässä Euroopan markkinat ja meidät sen mukana reunan yli hintakatastrofiin.
Markkinoiden dynamiikka muuttuu. Eurooppa imee Norjan ja Ruotsin sähkön hintaan mihin hyvänsä. Meillä lääkkeeksi tarjotaan lisää ilmastotoimia ja lisää tuulivoimaa. Saksassa on tuullut viimeisen kahden viikon ajan murto-osan normaalista. Pohjoismaissa tuuli eilen ja toissa päivänä viidesosan siitä, mitä tänään. Milloin tunnustetaan, että oli tuulivoimaloita kuinka paljon tahansa, niin kun ei tuule, niin ei tuule, eikä sähköä synny eikä Norja pelasta?
Arvoisa ministeri Lintilä, helppoa tai nopeaa ratkaisua tilanteeseen ei ole. Siksi on tärkeää tietää, koska ja mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä hiilineutraalin, sääriippumattoman energiantuotannon, [Puhemies koputtaa] kuten pienydinvoimaloiden, edistämiseksi Suomessa. Selvitysmiehet ja selvitykset eivät nyt riitä vastaukseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-03-10T16:18:11,2022-03-10T16:19:24,Hyväksytty,1.1
2022_23_32,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_33,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä taitaa tällä hetkellä olla Euroopan halvin sähkön hinta. Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa oli käsittääkseni nyt halvempi, muuten meillä on Euroopan halvin. [Timo Heinosen välihuuto] Eli ei tämä tilanne nyt ihan valtavan huono ole tuon sähkön suhteen. [Välihuutoja oikealta] Kyllä me tarvitaan omaa itsenäistä energiatuotantoa hajautetusti, aivan niin kuin meillä tällä hetkellä onkin. Nyt pitää huomioida, että eilen taidettiin ajaa Olkiluoto kolmosesta ensimmäisen kerran ulos sähköä, eli kyllä Olkiluoto kolmonen on meille merkittävä ratkaisu. Ja me tullaan jatkamaan ihan selkeästi näitä linjauksia, joita on olemassa. Meillä on tuulivoimaa merkittävästi tulossa, mutta myös ydinvoima on erittäin vahvasti mukana.
Nyt pitää muistaa sellainenkin asia, että jos puhutaan pienydinvoimaloista, niin ei se prosessi ole yhtään erilaisempi, teetkö sinä pienemmän pöntön vai isomman pöntön. Tässä nyt annetaan pikkuisen väärää kuvaa julki. [Puhemies koputtaa] Eli ei se ole mikään takapihalle laitettava pönttö, kyllä se on ydinvoimala. [Naurua — Jukka Gustafsson: Taas hyvä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-10T16:19:24,2022-03-10T16:20:38,Hyväksytty,1.1
2022_23_34,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Aika täynnä. — Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_35,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hinta ja maatalouden tila ovat erittäin tärkeitä huolia — ilmastopolitiikka kuitenkin vaarallisen väärä maalitaulu. Ukrainan sota nimenomaan alleviivaa tarvetta vauhdittaa kestävää siirtymää, se on ilmaston ja isänmaan etu. Hallitus edistää sähkön ja kaasun liikennekäyttöä — hyvä. Myös laajempi korkeaseosetanolin käyttö auttaisi vähentämään fossiiliöljyn tarvetta liikenteessä. Sen käyttöä kuitenkin rajoittaa nykyinen sääntely, joka tekee etanolikonversiot alle 13 vuotta vanhoille autoille lähes mahdottoman kalliiksi. Kysyisin hallitukselta: voisiko tätä ehkä nyt tarkastella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-03-10T16:20:42,2022-03-10T16:21:27,Hyväksytty,1.1
2022_23_36,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_37,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harjanteelle tärkeästä kysymyksestä. Nämä polttoaineet, joita voi käyttää polttomoottoriautoissa, jotka tulevat olemaan Suomen teillä vielä kymmeniä vuosia siitä huolimatta, että liikenteen sähköistyminen edistyy — itse asiassa ajateltua nopeammin — ovat edelleen tärkeitä. Minä ymmärrän — olen sen verran vaatimattomista oloista — että kaikilla ei ole varaa ostaa sähköautoa välittömästi, ja siksi olemme itse asiassa jo tarkastelemassa sitä, voitaisiinko lainsäädäntöä ja käytäntöjä muuttaa siltä osin, että se etanolille muuntaminen olisi nykyistä helpompaa ja yleisempää. Hyvin moni suomalainen haluaa tavalla tai toisella omien kykyjensä ja mahdollisuuksiensa mukaan osallistua näihin ilmastonmuutoksen vastaisiin talkoisiin. Silloin niitäkin ihmisiä, joilla on mahdollisuus muuttaa auto etanolille taikka sitten käyttää kaasukonversiota, tässä halutaan yhtä lailla tukea [Puhemies koputtaa] kuin niitä, jotka harkitsevat auton vaihtoa jossain vaiheessa sähköautoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:21:27,2022-03-10T16:22:39,Hyväksytty,1.1
2022_23_38,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_39,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo kymmeniä vuosia olemme tienneet, että ilmastonmuutosta täytyy torjua sen vuoksi, että planeettamme pysyy elinkelpoisena meidän lapsillemme ja jälkipolvillemme. Viimeisen vuoden aikana on nähty, että fossiilisesta energiasta kannattaa irtautua sen vuoksi, että se käy edullisemmaksi kukkarolle. Siellä, missä riippuvuus on suurta, on maksettu nyt enemmän.
Sen jälkeen, kun Venäjä aloitti brutaalin, julman, oikeudettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan 24.2., on nähty, että tämä fossiilisista irrottautuminen, Venäjän letkuista irrottautuminen on myös turvallisuuskysymys, [Eduskunnasta: Juuri näin!] ja olen iloinen, että tässä ajattelu on myös kehittynyt. Siteeraan: ”Jos vihreän siirtymän on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä.” Näin totesi viime viikolla ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Minusta tämä oli viisas lausunto.
Mutta, arvoisa puhemies, [Puhemies koputtaa] tässä välissä on varmasti tarpeita kompensoida. Onko hallitus valmis tekemään lisätoimia muutaman viikon takaisen [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] kompensoinnin lisäksi? [Satu Hassi: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-03-10T16:22:41,2022-03-10T16:24:03,Hyväksytty,1.1
2022_23_40,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Ja siellä ministerit... — Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_41,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Asia on juuri niin kuin tässä kuvasitte, ja yhdyn tähän kiitokseen, edustaja ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon näkemykseen, joka on ehkä uusi huomio siitä, että täytyy edistää tätä Venäjän fossiilisesta polttoaineesta irrottautumista.
Totta on se, että tämä murros tuottaa suomalaisille sekä hyötyä että kustannuksia. Uudessakaupungissa saimme juuri kuulla, että Valmet on tehnyt ennätystuloksen, ja siellä julkaistaan tuhat uutta työpaikkaa harva se päivä. Ja sitten taas vastaavasti muilla on tilanne se, että toimeentulovaikeuksia on. Hallituksen kaksi viikkoa sitten tekemän kompensaatiopaketin lisäksi mietimme koko ajan keinoja, joilla voimme useiden ministeriöiden kesken auttaa — ja ennen kaikkea vaikeuksissa olevaa kuljetusalaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:24:03,2022-03-10T16:25:11,Hyväksytty,1.1
2022_23_42,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_43,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä liikenneministeri Harakka, te olette täysin häpeämätön mies. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Pääministeri Rinne aikanaan lupasi vappusatasia, mutta te lupasitte autoilijoille pankkitilille rahaa. Kun meidän puheenjohtajamme Purra tässä totesi, että Ukrainan sodan vuoksi bensan hinta on ollut nousussa, niin te sitten lähditte puolustelemaan sillä tavalla, että nyt te olette unohtaneet Ukrainan sodan. Miten te kehtaatte väittää tuollaista ja antaa sellaisen signaalin suomalaisille kuin tätä eduskuntaa ei kiinnostaisi se, mitä Ukrainassa nyt tapahtuu? Tuo on täysin hävytöntä.
Mutta takaisin asiaan: Yli puolet pumppuhinnasta on veroa, ja te pystytte vaikuttamaan verotuksen kautta, laskemaan hintoja. Aiotteko te tehdä tätä, hyvä hallitus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-03-10T16:25:15,2022-03-10T16:26:13,Hyväksytty,1.1
2022_23_44,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja muistutan edustajia kunnioittavasta puhetavasta. — Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_45,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, siinä edustaja Tynkkynen oli tässä pitkässä puheenvuorossaan tässä asiassa aivan oikeassa. [Oikealta: Se oli lyhyt, alta minuutin! — Timo Heinonen: Tuntui pitkältä!] Ja kun ajatellaan sitä veronkorotusta, sitä ainoaa ja viimeistä, jonka hallitus on tehnyt, niin sen vaikutus silloiseen polttoaineen hintaan oli 6,7 senttiä per litra. Nyt kun polttoaineen hinta on noussut, ja olen samaa mieltä, on noussut liialliseksi, sen vaikutus on noin 9 senttiä per litra. Tässä salissa valtiovarainministeri on moneen kertaan kertonut sen, minkälaisia seurauksia olisi laajamittaisella polttoaineveron laskulla valtiontalouteen. Puhutaan siis miljardiluokasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-10T16:26:13,2022-03-10T16:27:09,Hyväksytty,1.1
2022_23_46,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_47,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ammattidiesel ammattiautoilijoille, työmatkavähennyksen voimistaminen — olen ymmärtänyt, että hallituskin näistä lupauksia antoi. Lintilä kertoi, että ovat selvityksessä — valmistuvathan selvitykset näillä lumilla ja siirrytte toimintaan? Hätä on pumpuilla nyt.
No, tämä kauppasota kestänee pitkään, valitettavasti, ja pidemmällä aikavälillä on niin kuin täällä ministerit Harakka ja Lintilä todistivat, että tarvitsemme nopeasti uudenlaisen energiajärjestelmän Eurooppaan. Iso osa tässä on se, että saadaan lupajonoa nopeammin purettua. Se koskee niin niitä biokaasulaitoksia kuin vaikka kaukolämmön uusia lähteitä tai niitä pienydinvoimaloita, joita täällä aivan oikein nostettiin esiin. Mutta ministeri Lintilä, miksi uskoisimme, että tällä kertaa näin tapahtuu? On aiemminkin direktiivillä luvattu nopeampia takuuaikoja uusiutuvan energian laitoksille, mutta hallitus on käytännössä minimalistisesti toteuttanut nämä. Miten te aiotte luvata, että käsittelyajat todella puolittuvat uusiutuvan energian investoinneille nopeasti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-10T16:27:13,2022-03-10T16:28:22,Hyväksytty,1.1
2022_23_48,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_49,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mykkänen, en muista, että olisin itse kyllä sanonut, että puolittuvat käsittelyajat, mutta se on hyvä tavoite — se on hyvä tavoite. [Kai Mykkänen: Nythän te sanoitte! — Naurua] 
Viime maanantain energiaministereitten kriisikokouksessa tämä luvitusasia nousi usean maan kesken keskusteluun, ja tämä on oikeastaan sellainen, josta kannetaan huolta, koska nyt tullaan näkemään erittäin voimakas siirtymä. Halutaan eroon venäläisestä energiasta. Kansalle riittävät nämä 24. päivän jälkeen tauluihin tulleet Putin-hinnat, eli halutaan pois venäläisestä, halutaan pois fossiilisesta.
Kyllä meillä varmasti on kotimaan lupakäytännöissä parantamista, mutta EU:n puolelta, direktiiveistä tulevat ovat aika sellainen hallitseva asia tähän kokonaisuuteen. En ole koskaan nähnyt EU:ta niin yhtenäisenä kuin se oli toissa maanantaina tuossa kokouksessa, ja siellä on nyt sellainen voima ja tahtotila, [Puhemies koputtaa] että nämä direktiivit ajetaan siihen luokkaan, että luvitukset eivät hidasta tätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-10T16:28:22,2022-03-10T16:29:37,Hyväksytty,1.1
2022_23_50,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Nyt on aika täyttynyt. — Ja vielä tähän aihealueeseen edustaja Meri, ja sen jälkeen vaihdamme hieman aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_51,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pitkäaikainen energiaitsenäisyys on sellainen asia, että siitä me kaikki olemme täällä samaa mieltä, mutta ihmiset ovat nyt todella huolissaan tuolla ruutujen ääressä, miten on ruokaa ja energiaa tulevaisuudessa. Tuossa Maaseudun Tulevaisuudessa MTK-Satakunnan hanketyöntekijät kertovat, että tilanne on nyt järkyttävä ja kaikki keinot meidän pitäisi täällä nyt käyttää ruokahuollon varmistamiseen. He toteavat, että ”julkisuudessa tähän mennessä esitetyt keinot tuntuvat näpertelyltä tilanteen vakavuuteen nähden. Aikaa ei ole tuhlattavaksi”, työntekijät vetoavat. Ja ihan aidosti, täällä nyt tuodaan sähköautoja ja tulevaisuuden pitkiä visioita ja energiaitsenäisyyttä — kaikki varmasti ihan hyviä ajatuksia, ei siinä mitään — mutta tuolla ruutujen ääressä on hätä. Kertokaa, mitä konkreettista maatalouden eteen tehdään ja millä aikataululla. Täällä on muuten 11 hyvää keinoa. Ottakaa täältä koppi. [Puhuja näyttää paperia]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-10T16:29:42,2022-03-10T16:30:49,Hyväksytty,1.1
2022_23_52,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_53,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys hallituksen esittämistä ilmastotoimista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen itsekin nähnyt tuon listan, se on myöskin minulle toimitettu, ja se on hyvä lista, siinä on konkreettisia ehdotuksia. Ne ovat kaikki siinä pöydällä, kun hallitus tällä hetkellä valmistelee toimia huoltovarmuuden toteuttamiseksi ja sen varmistamiseksi kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Me tiedotamme tästä asiasta niin pian kuin mahdollista, kun se on meillä valmis, mutta aikataulu on pikainen. Tässä vaiheessa en käy vielä arvailemaan sitä tarkkaa päivää tai niitä toimenpiteitä. Ne kyllä aikanaan selviävät.
Järeän huoltovarmuuspaketin me tarvitsemme, se on ihan selvä, ja se hätä on suuri. Se on juuri näin, hätä on suuri, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään!] ja siksi myös hallituksen on tähän reagoitava. Mutta toistan uudelleen sen, että myös markkinoiden on reagoitava tähän tilanteeseen. Ei voi olla niin, että tämä on vain ja ainoastaan viljelijöiden ja hallituksen vastuulla. Markkinoilla on myös vastuu tämä asian hoitamisessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olette puhunut kolme viikkoa tätä samaa jargonia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T16:30:49,2022-03-10T16:31:48,Hyväksytty,1.1
2022_23_54,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ja nyt seuraavaan aiheeseen. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_55,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiivinen hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että Venäjään ei voi luottaa ja Venäjä on arvaamaton. Venäjä ylläpitää listaa itselleen vihamielisistä maista, ja äskettäin sinne on lisätty EU-maat mukaan lukien Suomi. Tästä voi päätellä sen, että eräänlaisia hybridioperaatioitakin voi olla odotettavissa näissä maissa. Jos mennään ajassa taaksepäin, niin vuoden 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä Pohjois-Suomen alueelle Raja-Jooseppiin tuli parisentuhatta turvapaikanhakijaa Venäjän ohjaamana. Silloin asia saatiin neuvoteltua kahdenvälisesti Venäjän kanssa. Tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjä toimii ennalta arvaamattomasti ja aggressiivisesti, voi olla, että turvapaikanhakijoita ei olisikaan 2 000 vaan 200 000. Millä tavalla hallitus on varautunut siihen, että tällainen hybridioperaatio tulisi [Puhemies koputtaa] Suomen rajoille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-03-10T16:31:52,2022-03-10T16:33:02,Hyväksytty,1.1
2022_23_56,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ja ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_57,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että nyt kun tämä globaali turvallisuustilanne on muuttunut, niin meidän on syytä varautua erilaisiin uhkiin ja erilainen laajamittainen vaikuttaminen varmasti tulee kohdistumaan jossain vaiheessa myös Suomeen. Sen takia hallituksessa on tehty varautumistyötä. Meidän viranomaiset tekevät koko ajan, jatkuvasti, varautumista erilaisiin uhkiin, ovat ne sitten erilaisia kyberuhkia, ovat ne erilaisia hybridiuhkia tai esimerkiksi tällaista välineellistämistä, mitä voidaan tehdä rajoilla. Ja onneksi noista vuosista, mistä edustaja puhui, olemme paljon ottaneet opiksi. Olemme päivittäneet erilaisia suunnitelmia, olemme harjoitelleet — viranomaiset ovat yhteistoiminnassa harjoitelleet — erilaisia tilanteita, jotta me voimme varmistaa sen, että tällaisissa tilanteissa pystymme pitämään rajat turvallisina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:33:07,2022-03-10T16:34:09,Hyväksytty,1.1
2022_23_58,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kauma jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_59,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti sisäministerin vastaus ei tyydytä minua. Se kuulostaa sanahelinältä. Me tarvitsemme muutoksia valmiuslakiin, rajalakiin ja moniin muihinkin lakeihin, niin että siinä tilanteessa, jossa meillä todella on se ihmisvyöry siellä rajalla, me saamme pysäytettyä tämän toiminnan, ja että meidän kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna meidän ei tarvitsisi ottaa käsittelyyn näitä hakemuksia. Mitä konkreettisia toimenpiteitä te olette tehneet, että valmiuslaki viimeinkin saadaan uudistettua? Kunpa ette menisi aina vain sen kokonaisuudistuksen taakse ja parlamentaarisen yhteistyön taakse. Me tarvitsemme toimia, arvoisa hallitus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-03-10T16:34:19,2022-03-10T16:35:02,Hyväksytty,1.1
2022_23_60,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ja ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_61,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Kiitos! Jatkamme varmasti tätä keskustelua niin, että oikeusministeri, joka vastaa valmiuslaista, voi sitten sen osalta vastata.
Tämä kysymyshän on ollut esillä jo syksyllä. Tästä oli välikysymys, ja sen jälkeen esimerkiksi sisäministeriössä on tehty selvitys tästä normaaliajan lainsäädännöstä, [Ben Zyskowiczin välihuuto] mitä muutoksia siihen tarvitaan, minkälaisia tarkennuksia siellä tarvitaan. Itse asiassa tästä meillä on yhdessä eduskuntaryhmien kanssa keskustelu ensi viikolla. Tämä keskustelu piti pitää jo pari viikkoa sitten, mutta Ukrainan sota siirsi tätä keskustelua. Mutta tämä on yhtä lailla ajankohtainen, koska nimenomaan on tärkeää, että olemme varautuneet ja valmistautuneet näihin tilanteisiin. Sen takia tässä selvityksessä tarkasteltiin näitä normaaliajan lainsäädäntöjä. Sieltä löytyi erinäisiä muutoksia, mitä meidän on syytä tehdä, [Oikealta: No tehkää!] ja totta kai samanaikaisesti meidän täytyy huolehtia esimerkiksi siitä, että meidän tiedusteluresurssit ovat riittäviä, [Puhemies koputtaa — Sari Sarkomaa: Mitä hallitus on tehnyt?] jotta voimme ennakoida näitä tapahtumia riittävän ajoissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:35:02,2022-03-10T16:36:15,Hyväksytty,1.1
2022_23_62,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_63,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän on mahdollista, että meidän todella tarvitsee antaa paikka näillä ukrainalaisille, jotka tulevat tänne, ja mehän tietenkin autamme heitä. He ovat hädänalaisessa tilanteessa.
Nyt kysyn tästä vähän viitaten tuohon, mitä sanoitte, arvoisa ministeri, että paljon on jo tehty ja on pohdittu, mitä tehdään valmiuslaille ja niin edelleen. Me tarvitaan tosiaan rajalakiin muutoksia, ja ne pitäisi tehdä nyt aika nopeasti, koska sieltä saattaa samanaikaisesti tulla muitakin kuin ukrainalaisia. Kysyisinkin: kun teillä on ollut valmistelussa se, että laittomasti maassa oleville annettaisiin tuosta noin vaan turvapaikka, niin oletteko te edelleen sitä mieltä, että niitä lakeja viedään eteenpäin, kuten olette valmistellut ihan pykäliin asti? [Ben Zyskowicz: Kyllä siihen on tarmo riittänyt!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-10T16:36:17,2022-03-10T16:37:07,Hyväksytty,1.1
2022_23_64,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,No niin. — Ja ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_65,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Kuten tiedämme, niin me olemme varautuneet siihen, että sotaa pakenee Ukrainasta nyt valtavat määrät ihmisiä. Itse asiassa eilen tuo luku oli kaksi miljoonaa, jotka ovat Ukrainasta jo lähteneet — tänään se on varmasti jo huomattavasti suurempi — ja koko EU on yhdessä valmis siihen, että annamme turvaa ja suojaa näille ihmisille.
Valitettavasti Ukrainan kriisi ei tietenkään ole ainoa kriisi maailmassa — niitä on ollut jo ennen Ukrainaa, ja varmasti me näemme erilaisia kriisejä myös Ukrainan jälkeen ja tässä samanaikaisesti — ja sen takia on tietysti syytä huolehtia, että kaiken kaikkiaan meidän turvapaikkapolitiikka on ajantasainen ja kunnossa ja että me voimme auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, mutta tietenkin meidän täytyy huolehtia myös siitä, että sitä ei käytetä väärin, koska se riski aina on. Sen takia myös EU-tasolla yhdessä tehdään työtä sen eteen, että turvapaikkajärjestelmät ovat ajantasaisia, että ne antavat turvaa ja kansainvälistä suojelua niitä tarvitseville, mutta samanaikaisesti meidän täytyy huolehtia ja varmistua siitä, että [Puhemies koputtaa] niitä ei käytetä väärin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:37:07,2022-03-10T16:38:17,Hyväksytty,1.1
2022_23_66,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_67,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan sisäministeriön selvitys varautumisesta muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen valmistui toissa viikolla. Oppositio kysyi tästä asiasta jo marraskuussa eli neljä kuukautta sitten, ja tämän välikysymyksen tavoitteena oli nimenomaan se, että asetetaan se varautuminen ja vastaaminen tähän hybridivaikuttamiseen ykkössijalle ja tehdään sitä varautumista. Nyt kuulostaa siltä, että sitä varautumista ei ole tehty ulkomaalaislain ja rajavartiolain osalta, koska ministeri viittaa tähän parlamentaariseen keskusteluun. On toki hyvä, että parlamentaarinen keskustelu näistä muutostarpeista on tulossa, mutta jos näitä muutostarpeita nyt odotetaan tässä parlamentaarisessa keskustelussa ja siitä myöskin ohjataan, niin kysyn nyt sitten ministeriltä tästä meidän päätöksentekokyvystämme ja johtosuhteestamme liittyen tähän hybridivaikuttamiseen: onko tämä asia kunnossa?
Palaan vielä sen verran viime kauteen, että saamme olla sinänsä tyytyväisiä, että sekä sotilaspuolustus [Puhemies koputtaa] että siviilitiedustelulainsäädäntö [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] saatiin viime kaudella tehtyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-10T16:38:20,2022-03-10T16:39:32,Hyväksytty,1.1
2022_23_68,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_69,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Totta kai koko ajan tehdään työtä. Ei ole sellainen tilanne, että olisimme jotenkin pysähtyneet ja jääneet odottamaan esimerkiksi tämän selvityksen valmistumista tai sitä, että me pääsemme yhdessä tästä käymään keskustelua. Koko ajan sisäministeriössä tehdään työtä, muissa ministeriöissä tehdään työtä ja viranomaiset tekevät työtä ja valmistautuvat erilaisiin, myös kaikkein pahimpiin, skenaarioihin. Ja tässä tietysti meillä on myös tehty tarkastelua sen osalta, mitä lainsäädäntöä mahdollisesti tulee muuttaa, ja myös näitä on viety jo eteenpäin, vaikka tätä itse selvitystä emme ole vielä laajalla joukolla päässeet käsittelemään. Mutta pidän tärkeänä, että eduskuntapuolueet pääsevät myös yhdessä tähän selvitykseen tutustumaan, koska yhdessä silloin sovimme täällä välikysymyskeskustelua käydessämme, että tällainen tehdään ja kaikki parlamentaariset ryhmät otetaan siihen mukaan. Mutta työtä tehdään koko ajan. Suomi on hyvin varautunut [Puhemies koputtaa] ja valmistautunut erilaisiin tilanteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:39:32,2022-03-10T16:40:43,Hyväksytty,1.1
2022_23_70,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_71,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan sota Venäjän sinne raukkamaisesti ja laittomasti hyökättyä on ansaitusti vienyt kaiken huomiomme. On myös aivan oikein, että kun Ukrainasta pakenee ihmisiä, niin eurooppalaiset avosylin ottavat heidät vastaan. He ovat todellisia pakolaisia, heidän hätänsä on konkreettinen, ja eurooppalaisina heille myöskin luontainen pakosuunta ovat toiset eurooppalaiset valtiot.
Mutta ei ole kovinkaan kauan aikaa siitä, kun Valko-Venäjä ja Venäjä yhdessä organisoivat muuttoliikettä Lähi-idästä ja monelta muultakin suunnalta Eurooppaan, nimenomaisesti tarkoituksenaan hämmentää, koetella ja sotkea eurooppalaisten rivejä. Nämä yritykset onneksi torjuttiin päättäväisesti, mutta se on herättänyt myöskin kysymyksen: mikäli tällainen operaatio kohdistuisi Suomeen, onko meillä riittävä kyky sulkea rajat tällaisessa tilanteessa tilapäisesti turvapaikanhaulta? Onko meillä tähän valmiutta? [Leena Meri: Ei ole!] Jos ei ole, [Puhemies koputtaa] mitä aiotaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-03-10T16:40:47,2022-03-10T16:41:57,Hyväksytty,1.1
2022_23_72,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ja ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_73,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"On juuri näin, kuten edustaja kertoi: on aivan mahdollista, että tällaisia erilaisia hybridioperaatioita tehdään ja ne kohdentuvat Suomeen, ja nimenomaan tällainen ihmisten välineellistäminen on yksi mahdollinen keino. Meillä on totta kai mahdollisuus vastata tähän, ja me voimme jo nyt tällaisissa tapauksissa sulkea esimerkiksi rajat siinä kohdin, jolloin voimme varmistaa, että tänne ei tällaista vaikuttamista tapahdu. Ja tähän liittyen, tähän koko isoon kokonaisuuteen liittyen, me todella olemme tehneet myös tarkastelua, vaatiiko tämä jonkuntyyppisiä lainsäädännöllisiä muutoksia. [Eduskunnasta: Vaatii!] Meillä on jo nyt keinot tähän vastata, mutta me haluamme vielä varmistaa sen niin, että me katsomme, että lainsäädäntö on kaiken kaikkiaan kunnossa niin normaalioloissa kuin sitten poikkeusoloissakin. Ja tämä on totta kai meidän yhteinen halumme — meidän täytyy varmistaa se, että Suomen itsenäisyys [Puhemies koputtaa] säilyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:41:57,2022-03-10T16:43:07,Hyväksytty,1.1
2022_23_74,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_75,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valmiuslain osakorjaus rajojen sulkemiseksi pitää tehdä osana ja välittömästi. Ukrainalaisia ja Ukrainaa pitää auttaa kaikilla mahdollisilla tavoilla, mutta nyt tämä säteilee Suomeen monenlaisina erilaisina huolina. Moni on kysynyt, miksi hallitus on halunnut, että Allegro jatkaa edelleen kuljetuksia Venäjältä Suomeen. Ei edes ukrainalaisia vaan venäläisiä tuodaan tällä junalla Suomeen. [Vasemmalta: Suomalaisia, uskomatonta!] Kaksoiskansalaisuus on toinen kysymys, joka on herättänyt suomalaisten keskuudessa ihmetystä, miksi me tunnistamme yksipuolisen kaksoiskansalaisuuden.
Mutta se, mitä haluan kysyä, on maaomistukset strategisesti merkittävissä kohteissa. Jos oligarkki ostaa ränsistyneen talon lentomelualueelta, niin kysyn, arvoisa hallitus, mitä te uskotte oligarkin, venäläisen, silloin tavoittelevan tällaisen hankinnan kanssa. Oletteko te valmiita [Puhemies koputtaa] muuttamaan meidän lainsäädäntöä niin, [Puhemies: Ja nyt aika on taas täynnä!] että nämä maaomistukset saadaan takaisin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-10T16:43:09,2022-03-10T16:44:21,Hyväksytty,1.1
2022_23_76,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_77,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta hybridioperaatioihin Suomen rajoilla (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että olemme varuillamme juuri näitä erilaisia uhkia ja hybridiuhkia vastaan, joita Suomeen saattaa kohdistua. Samaan aikaan on hyvin tärkeää, että niille ihmisille, jotka eivät ole olleet vastuussa presidentti Putinin päätöksistä ja Venäjän päätöksistä, emme kohdista vihaamme, esimerkiksi täällä olevaan venäläiseen vähemmistöön. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] Se on äärimmäisen tärkeää. Ja meillä on kohta tilanne, jossa Suomeen tulee myöskin ukrainan kieltä puhuvia ihmisiä. Tavalliset ihmiset eivät erota kadulla, onko kieli venäjän vai ukrainan kieli. On hyvin tärkeää, että emme kohdista mitään syrjiviä toimia näitä henkilöitä kohtaan. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!]
Mutta näistä kysymyksistä, joista vastasitte: Meillä on edelleen tilanne, jossa ne henkilöt, joille on perustellusti myönnetty viisumi — nythän se on korona-aikana ollut hyvin rajoitettua — voivat edelleen rajan ylittää. Raja toimii tässä tilanteessa normaalisti, mutta totta kai olemme varuillamme ja katsomme, miten tilanne kehittyy, ja katsomme myöskin, että Suomeen ei päästetä ketään epäystävällisissä tarkoituksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-10T16:44:27,2022-03-10T16:45:24,Hyväksytty,1.1
2022_23_78,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_79,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin toissayönä Puolasta, jossa linja-auto- ja juna-asemat olivat täynnä sotaa Ukrainasta pakoon lähteneitä äitejä ja lapsia makuupussien ja lähes vaihtokelvottoman valuutan kanssa. Ukrainasta sotaa on paennut jo yli kaksi miljoonaa ihmistä, heistä valtaosa Puolaan, ja Puola ei kauan pysty auttamaan heitä. Siellä on valtavasti vapaaehtoisia, tekevät hienoa työtä. He haluavat pysyä lähellä kotiaan, jotta nopeasti voisivat palata, mutta tämä tilanne ei voi kauaa jatkua näin. Varmasti sodan pitkittyessä myös meille Suomeen tulee — ja on hyväkin, jos voi tulla — sieltä ihmisiä.
Ja täällä eduskunnassa on aivan oikein mietitty, miten näille ihmisille voidaan esimerkiksi tarjota työtä tilanteen pitkittyessä näin, mutta olen huolissani, koska erityisen iso osa heistä on nyt lapsia. Miten voidaan näille lapsille tarjota apua, palveluita? Erityisesti miten koulutusjärjestelmä meillä kestää? Tilanne on kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi [Puhemies koputtaa] vuosikymmeniäkin jatkuneiden erilaisten konfliktien jaloista tulevien [Puhemies koputtaa] pakolaisten kanssa, joilla ei ole näkymää siitä nopeasta kotiinpaluusta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-03-10T16:45:27,2022-03-10T16:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_23_80,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,No niin. — Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_81,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies! Kunnissa on varauduttu siihen, että tulee myöskin lapsia Suomeen, ja perusopetuslaki takaa kaikille lapsille, jotka Suomessa oleskelevat, myöskin oikeuden käydä koulua. Ja jos vieraskielisiä lapsia Suomeen tulee, niin yleensä sitten aloitetaan valmistavan opetuksen kautta, ja kunnissa nyt varaudutaan siihen, että tällaisia ryhmiä mahdollisesti pitää perustaa myöskin sellaisissa kunnissa, joissa ei välttämättä aikaisemmin ole ollut hirveästi vieraskielisiä oppilaita.
Varhaiskasvatuslaki ei ole yhtä selkeä kuin perusopetuslaki. Se ei takaa samanlaista oikeutta sen ikäisille lapsille käydä päiväkotia, mutta monet kunnat kyllä ovat halunneet vapaaehtoisesti itse tätä lapsille järjestää.
Tällä hetkellä opetus- ja kulttuuriministeriö myöskin kartoittaa, onko meillä mahdollisuuksia, osaavia ihmisiä, jotka pystyisivät myöskin opetusta esimerkiksi ukrainan kielellä järjestämään, siitä syystä, että monet näistä perheistä varmaan toivovat pystyvänsä palaamaan omaan kotimaahansa aika nopeasti, ja silloin se valmistava opetus suomen tai ruotsin kielellä ei välttämättä ole ensisijainen vaihtoehto, [Puhemies koputtaa] mikä on mielessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-10T16:46:46,2022-03-10T16:47:56,Hyväksytty,1.1
2022_23_82,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_83,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kävi ilmi, että Venäjä on julistanut Suomen ei-ystävällismieliseksi maaksi osana EU-maita. Nyt kun, ministeri, tilanne on tämä, niin silloin luonnollisesti riski tällaisiin hybridioperaatioihin kasvaa. Ja, ministeri Mikkonen, kerroitte äsken, että me olemme hyvin varautuneet tähän tilanteeseen, mikä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että me olemme varautuneet lisäämään vastaanottopaikkoja ja lisäämään viranomaistoimintaa siellä rajalla. Me emme ole varautuneet lainsäädännössä siihen, että me voisimme kenties lopettaa tällaisessa laajamittaisessa maahantulotilanteessa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen — emme edes siinä tilanteessa, kun kyse on tällaisesta hybridioperaatiosta, jossa on valtiollinen toimija takana. Kysyn siis nyt suoraan: aiotteko te tuoda meille tänne sellaisen muutoksen rajavartiolakiin, jolla voidaan tällaisessa tilanteessa [Puhemies koputtaa] lopettaa yksinkertaisesti turvapaikkahakemusten vastaanottaminen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-10T16:47:59,2022-03-10T16:49:14,Hyväksytty,1.1
2022_23_84,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_85,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin monessa puheenvuorossa täällä on tullut esille, todellakin tämä muuttunut maailmantilanne tulee hyvin todennäköisesti johtamaan erilaisiin hybridivaikuttamisen muotoihin, myös Suomeen kohdistuviin, [Jari Koskela: Tiedetään se jo!] ovat ne sitten kyberturvallisuuteen liittyviä häiriöitä, ovat ne sitten erilaista taloudellista painostusta, ovat ne sitten tällaista välineellistämistä tai ovat ne joitain muuntyyppisiä vaikuttamiskeinoja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämäkin tiedetään!] niin kuin informaatiovaikuttamista. Ja näihin kaikkiin Suomessa ollaan varauduttu. Viranomaiset tekevät tässä yhteistyötä, eri ministeriöt tekevät täällä yhteistyötä, ja myös yrityksillä on tässä tärkeä rooli, esimerkiksi kyberturvallisuudesta huolehtimisessa. Myös tähän, että välineellistämistä käytetään rajalla — elikkä tuodaan sinne rajalle ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa ole turvapaikanhakijoita mutta joita yritetään tuoda meidän rajan yli — on varauduttu, ja nyt meidän lainsäädäntömme [Puhemies koputtaa] mahdollistaa sen, että tämmöinen rajanylityspaikka suljetaan. [Välihuutoja] Ja me tarkistelemme [Puhemies: Näin, aika!] tätä lainsäädäntöä ja varmistamme, että meillä [Puhemies: Nyt suljetaan!] on keinot tällaiseen... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:49:14,2022-03-10T16:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_23_86,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_87,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Mikkonen, olette nyt moneen kertaan vakuuttanut, että tätä viranomaisyhteistyötä on ja raja voidaan tarvittaessa sulkea. Mutta onko hallitus valmis sellaiseen lainsäädännön muutokseen, jolla voitaisiin tilapäisesti luopua turvapaikkatutkinnasta niissä tilanteissa, joissa tätä maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä? Ja haluaisin teitä nyt vielä motivoida sillä, että tasavallan presidentti täällä avatessaan valtiopäivät kiinnitti juuri tähän huomiota ja peräänkuulutti ennakointia ja valppautta lainsäädäntötyössä ja viittasi tähän mahdolliseen laajamittaiseen vihamielisten ulkopuolisten tahojen organisoimaan maahantuloon. Eli oletteko te valmis siihen, että lakia muutetaan niin, että tämä voidaan estää? Ihan yksinkertainen kysymys. Te olette nyt vastannut monta kertaa, mutta vastatkaa nyt kerrankin tähän itse kysymykseen. [Ben Zyskowicz: Onko tähän liian vaikeata vastata?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-03-10T16:50:31,2022-03-10T16:51:38,Hyväksytty,1.1
2022_23_88,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,No niin. — Ja ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_89,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni olen monta kertaa kertonut, että meillä on jo nyt välineitä vastata tällaisiin tilanteisiin. [Eduskunnasta: Ei ole, ministeri, ei ole!] On selvä, että tällaisessa tilanteessa me toimimme ja varmistamme sen, että meidän rajojamme ei loukata. Ja silloin meillä on nyt jo olemassa erilaisia keinoja, joilla ylläpidetään järjestystä rajoilla ja hillitään alueille suuntautuvaa muuttoliikettä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty!] Ja jos rajalla tapahtuu väkivallantekoja tai maahan yritetään tunkeutua joukolla tai väkivalloin, niin silloin Suomen viranomaiset vastaavat tällaiseen tilanteeseen. [Välihuutoja] Ja me myös haluamme varmistaa, että meidän lainsäädäntömme on tältä osin kunnossa. [Välihuutoja]
Tämä on myös EU-tasolla käytävä keskustelu, johon EU:ssa on nyt yhdessä selvästi herätty entistä vahvemmin, ja kaikkialla tehdään tätä samaa varautumista ja valmistautumista siihen, että näihin tilanteisiin pystymme vastaamaan ja pystymme estämään tällaisen [Puhemies koputtaa] väkivaltaisen maahan tunkeutumisen. [Ben Zyskowicz: Voi voi, ministeri Mikkonen, nyt ei vihreä ideologia oikein auta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-10T16:51:38,2022-03-10T16:52:48,Hyväksytty,1.1
2022_23_90,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,Ja viimeinen kysymys tähän aihealueeseen tässä yhteydessä. — Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_91,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onkohan nyt tilanteen vakavuus ymmärretty ihan oikein? Siis nyt Venäjä käy sotaa Ukrainaa vastaan ja on vuosikausia käyttänyt erilaisia keinoja, myös tätä siirtolaisten käyttämistä hyväkseen, horjuttaakseen yhteiskuntia. Nyt Suomella on viimeinen hetki myös tunnistaa kristallinkirkkaasti ne riskitekijät meidän yhteiskunnasta, joita vastaan meidän täytyy tehdä lainsäädäntötoimenpiteitä, resurssitoimenpiteitä, korjausliikkeitä. Me ollaan hyvin varautuneita, mutta meillä on näitä epäkohtia maakaupoissa, ruokahuollossa, energiavarmuudessa ja erityisesti liittyen tähän rajaturvallisuuteen, joten nyt kysyn pääministerin sijaiselta, kun sisäministerin vastaukset olivat vähän kiusallista katsottavaa: Voitteko jotenkin kuvailla, kuinka hallitus nyt ottaa jämäkän otteen näihin kaikkiin kokonaisturvallisuuden yksittäisiin osakokonaisuuksiin? Mikä on se johtamistapa, jolla te nyt otatte tämän homman haltuun?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-03-10T16:52:54,2022-03-10T16:54:03,Hyväksytty,1.1
2022_23_92,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,Ja ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_93,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta sotaa pakenevien lasten auttamisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä keskustelu, ja yhdyn edustaja Häkkäsen siihen ajatukseen, että tilanne on erittäin vakava. Olemme nähneet jo viime syksynä, niin kuin täällä viitattiin, Valko-Venäjän mobilisoimana tällaisen rajaturvallisuuden horjuttamisen Puolaa kohti, ja on vain hyvä muistaa taustaksi, että EU reagoi tähän hyvin voimakkaasti tukien Puolaa, tukien Latviaa ja Liettuaa. Tämä EU-aspekti on tärkeä, muun muassa kun olemme itsekin mukana Frontexin yhteistyössä, ja odotamme tietysti muilta EU-mailta myöskin vastaavaa yhteistyötä, jos meihin kohdistuisi tällaista uhkaa.
Toiseksi, hallitus on nyt, tiedätte hyvin, tekemässä tällaisen ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon tai turvallisuustilanteen muutokseen liittyvän selonteon, jossa käsitellään myöskin laajemmin näitä erilaisia turvallisuuden komponentteja. Varmasti siinä yhteydessä myöskin eduskunnalla on mahdollista käydä näistä keskustelua. Ministeri Mikkonen jo kertoi, millainen prosessi hänen ministeriössään on näissä asioissa menossa, mutta minusta on tärkeää, että koko eduskunta voi näistä jatkossa käydä keskustelua. Hallitus suhtautuu kaikkiin näihin uhkiin, myöskin hybridiuhkiin, erittäin vakavasti tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-10T16:54:03,2022-03-10T16:55:08,Hyväksytty,1.1
2022_23_94,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 37/2022 vp,Ja seuraavan aihealueen esittelee meille edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_95,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aamun uutinen oli, että Itä-Suomessa kolmannes pelloista saattaa jäädä viljelemättä. Lannoitteiden ja polttoaineen korkea hinta tekee työstä kannattamatonta. Ensi kesän satokausi on tärkein vuosikymmeniin. Kylvöpäätökset tehdään nyt, ja siksi elintarviketurvan pelastamisella on kiire.
Markkinat pitää saada kuntoon, mutta sen lisäksi yksi nopea keino tukea tiloja olisi energiaveron palautuksen tuplaaminen. Tätä käytettiin viimeksi muutama vuosi sitten märän kesän jälkeen. Nyt jos koskaan se olisi perusteltua. EU-komissio on avannut jäsenmaille mahdollisuuksia kansallisille energiatuille, ja siksi hallituksen pitäisi kiireesti laittaa paperit vetämään maatilojen energiaveron palautuksen tuplaamisesta, jolloin palautukset saataisiin maksuun vielä tänä keväänä, [Puhemies koputtaa] kun niitä tarvitaan nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-10T16:55:12,2022-03-10T16:56:21,Hyväksytty,1.1
2022_23_96,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 37/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_97,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Analyysi, edustaja Östman, oli aivan oikea, ja se huoli on tullut hyvin perille tänne hallituksen tiimoille, myöskin se huoli, että viljakasveja, satokasveja, ei tänä vuonna, tänä keväänä — niin kuin sanoitte, tärkeimpänä keväänä vuosikymmeniin — aiota kylvää riittävää määrää. Tämä on iso, iso huoli, ja tämä vaikuttaa sinne meidän huoltovarmuuteemme, ja sen eteen nyt töitä teemme.
Me olemme käyneet komission kanssa jo pitkään keskusteluja niistä joustoista, joita me nyt tarvitsemme tämän kriisin selättämisessä. Uskon, että näitä joustoja saadaan, ja tätä pakettia valmistellaan. Kaikki keinot, mainitsemanne keinot mukaan lukien, ovat siinä repertuaarissa, jota me nyt parasta aikaa valmistelemme, ja tästä kuulemme piakkoin lisää, kunhan tämä paketti on sitten valmis. Mutta huoli on yhteinen, ja toimenpiteitä tulee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T16:56:22,2022-03-10T16:57:18,Hyväksytty,1.1
2022_23_98,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen metsätalouden tulevaisuudesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 38/2022 vp,"Ja nyt edustajat, jotka näistä maa- ja metsätalouteen liittyvistä kysymyksistä haluavat esittää kysymyksiä, niin V-painikkeella. — Edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_99,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Suomen metsätalouden tulevaisuudesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensin turve, sitten maatalous, nyt metsät. Ensin vietiin turveyrittäjiltä elinkeino, sitten ajettiin maatilat konkurssin partaalle. Nyt on sitten metsätalouden ja metsänomistajien vuoro joutua mankeliin. Jopa kolmasosa Suomen pinta-alasta on saatava takaisin luonnontilaan. EU:n komissio valmistelee laajaa lakipakettia, jolla ilmasto- ja luontohaitat saadaan kuriin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on katastrofi Suomen metsätaloudelle ja metsänomistajille. EU:n komission ehdotus on tarkoitus julkistaa 23. maaliskuuta. Tämä asetus on Suomea velvoittava. Ministeri Leppä, jos tämä asetus tulee voimaan, ja kun Venäjältä loppuu tuontipuu, niin miten meinaatte tehdä, jotta Suomen metsäteollisuuden puuntarve turvataan? Miten käy suomalaisen metsänomistajan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-10T16:57:26,2022-03-10T16:58:27,Hyväksytty,1.1
2022_23_100,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen metsätalouden tulevaisuudesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 38/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_101,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys Suomen metsätalouden tulevaisuudesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Samanlaisia tietoja on myöskin täällä niistä ehdotuksista, joita komissio nyt suunnittelee. Jos ne toteutuvat tuollaisina, niin kuin, edustaja Harkimo, kuvasitte niiden olevan, pidän niitä ylimitoitettuina, sopimattomina Suomeen. Ne vaarantavat meidän huoltovarmuutemme ja juuri sen, mistä täällä on oikeastaan koko tämä kyselytunti puhuttu: irtautumisen mahdollisuuden venäläisestä energiasta ja tuotteista, ilmastonmuutoksen torjunnan ja kaiken sen. En pidä sitä lainkaan sopivana pakettina.
Meillä täällä on hoidettu suojelutoimi mielestäni mallikkaalla tavalla sieltä tiukasta suojelusta aina vapaaehtoiseen suojeluun asti, ja tällä välillä on lukuisa joukko erilaisia toimenpiteitä. Me pidämme huolen siitä, että luonnon monimuotoisuus säilyy, totta kai, se tehdään myös tuolla talousmetsissä, ja siksi en pidä tätä asiaa oikeasuhtaisena, mitä nyt esitetään, jos se tuollaisena tulee. Mutta niin kuin sanottua, tästä ei hallituksella kantaa ole, [Puhemies koputtaa] koska esitystäkään ei vielä ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T16:58:27,2022-03-10T16:59:33,Hyväksytty,1.1
2022_23_102,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan sodan vaikutuksesta ruokamarkkinoihin (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 39/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_103,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Ukrainan sodan vaikutuksesta ruokamarkkinoihin (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 39/2022 vp,"Ärade talman! Ukraina är en mycket betydande livsmedelsproducent. Till följd av kriget har landet enligt tidningsuppgifter satt dessa produkter i ett temporärt exportförbud fram till slutet av detta år. Världsmarknadspriset på spannmål har stigit kraftigt och ökade produktionskostnader drabbar våra jordbrukare här i Finland, som redan länge varit i en väldigt svår situation.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.6.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-03-10T16:59:37,2022-03-10T17:00:09,Hyväksytty,1.1
2022_23_104,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan sodan vaikutuksesta ruokamarkkinoihin (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainahan on valtavan merkittävä globaalissa viljakaupassa, öljykasvikaupassa ja muutenkin raaka-ainekaupassa. Jos tähän lisätään vielä Venäjä mukaan, niin me olemme melkein kaikissa tuotteissa näiltä osin maailmassa globaalissa kaupassa top 5:n joukossa, elikkä sen merkitys on valtava. Se on nähty myöskin viljamarkkinoilla, viljapörsseissä, futuureissa heti välittömästi tämän sodan alkamisen jälkeen hinnannousuina. Ja tämä on iso asia. Erityisesti se, että Lähi-itä, Pohjois-Afrikka ovat melkein kaikki vahvasti Ukrainan viljan varassa, ja nyt he hankkivat sitten sitä muualta, mikä luo sen globaalin markkinaongelman, joka heijastuu myöskin tänne meille Suomeen. Siksikin suomalainen elintarvikkeiden, maatalouden omavaraisuus, huoltovarmuus on äärimmäisen tärkeä meidän säilyttää, ja sen eteen me teemme kaikkemme, että näin myöskin tapahtuu. Tämä on yksi osa sitä turvaa, sitä [Puhemies koputtaa] turvallista huomenta, jota me haluamme suomalaisille turvata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-10T17:00:41,2022-03-10T17:01:47,Hyväksytty,1.1
2022_23_105,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maailman terveysjärjestön roolista Suomen terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä  (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 40/2022 vp,Ja kyselytunnin viimeisen aihealueen ja kysymyksen esittelee edustaja Turtiainen. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_106,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys maailman terveysjärjestön roolista Suomen terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä  (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 40/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Terveyspolitiikkaa koskevat päätökset ovat kuuluneet luonnollisesti kansalliseen päätösvaltaan. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että Maailman terveysjärjestö WHO:lla olisi tavoitteena saada yliote jäsenmaidensa kansallisesta päätöksentekovallasta. Kysyn hallitukselta: Onko Suomi osallistunut WHO:n kokouksiin, joissa on tällaista muutosta käsitelty? Ja onko Suomessa meneillään tätä asiaa koskeva valmistelutyö, ja jos on, mitkä asiat Suomi on hoitanut niin huonosti, että halutaan siirtää Suomen suvereniteettiin liittyvä päätösvalta WHO:lle? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.7.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-10T17:01:54,2022-03-10T17:02:48,Hyväksytty,1.1
2022_23_107,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maailman terveysjärjestön roolista Suomen terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä  (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 40/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_108,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys maailman terveysjärjestön roolista Suomen terveydenhuoltoa koskevissa päätöksissä  (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuolto todellakin kuuluu kansallisen suvereniteetin piiriin, mutta niin kuin olemme nähneet tämän pandemian aikana, olemme saaneet erittäin suurta hyötyä siitä, että kansallisvaltiot ovat EU:n puitteissa yhdessä esimerkiksi hankkineet rokotteita, yhdessä luoneet esimerkiksi rajan yli toimivan sähköisen EU-välineen, niin että voimme käydä sitten eri maissa silloin, kun se on välttämätöntä. WHO on erittäin merkittävä kansainvälinen järjestö, johon Suomi osallistuu. WHO:lla ei ole päätösvaltaa yli kansallisten rajojen, mutta Suomi näkee hyvin tärkeäksi olla aktiivisesti mukana WHO:n eri foorumeilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+2.7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-10T17:02:48,2022-03-10T17:03:31,Hyväksytty,1.1
2022_23_109,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2022 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Ja esittelijänä puheenjohtaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_23_110,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa on pääosin koronakriisin jälkivaikutuksien paikkaamista mutta jo ensimmäisiä aaltoja tästä uudesta Ukrainan kriisistä johtuvasta maailmantilanteen muutoksesta ympärillämme. Valtiovarainvaliokunta nimenomaan toteaa, että Venäjän hyökättyä helmikuun lopulla Ukrainaan Euroopan markkinatilanne on jo muuttunut ja talouden epävarmuus lisääntynyt. Sota vaikuttaa negatiivisesti myös Suomen talouteen. Tulevissa lisätalousarvioissa on tärkeää arvioida, miten kriisi vaikuttaa eri hallinnonalojen toimintaan ja resurssitarpeisiin. Äskeisessä keskustelussa oli esillä vahvasti vaikutus muun muassa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen, ja on tärkeätä, että jo kevään aikana tällaiset pikaiset tarpeet paikataan ja kevään aikana esimerkiksi tuossa viitatut lainsäädännön muutostarpeet hoidetaan kuntoon ilman viivytyksiä, ja siihen toivottavasti myös eduskuntaryhmät selvän evästyksen antavat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!]
Kysymys on sekä lainsäädännön muuttamisesta, hallinnollisten käytäntöjen muuttamisesta, erilaisten virka-apumuotojen joustavasta käytöstä että sitten tarvittaessa myös näistä lisämäärärahoista. Koronakriisin aikana on totuttu, että joudutaan katsomaan pitkälti kehysten ulkopuolisia rahoituslähteitä, ja valitettavasti tämän turvallisuuskriisin yhteydessä on sama menettely otettava käyttöön, mutta kaiken aikaa on pidettävä huolta myös sitten Suomen talouden kestävyydestä tästä pitkälle eteenpäin, ja se on varmaan tuossa kevään kehysriihessä sitten tarkemmin esillä.
Menojen lisäykset lisätalousarviossa aiheutuvat siis suurelta osin koronavirustilanteesta. Suurin määrärahalisäys tehdään työ‑ ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, jonne esitetään 200 miljoonan euron lisäys koronavirustilanteen rajoitustoimien johdosta myönnettäviin sulkemiskorvauksiin ja yritysten määräaikaisen kustannustuen kuudennen hakukierroksen toteuttamiseen. Opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään puolestaan yhteensä noin 68 miljoonan euron lisäystä kulttuuri‑ ja taidelaitoksille, kulttuurialan yhteisöille ja yksilöille sekä liikunnan ja urheilun tapahtumille maksettaviin korona-avustuksiin sekä niistä aiheutuviin lisääntyviin tehtäviin. Lisämäärärahaa esitetään myös yli 70 miljoonaa euroa uusien covid-19-rokotteiden ja mahdollisten tehosteannosten, koulujen ja oppilaitosten kotitestien sekä covid-19-lääkkeiden hankintaan. Lisäksi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa ja maakuntalentoyhteyksien turvaamiseen 17 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriön pääluokassa esitetään 155,7 miljoonan euron lisäystä, josta pääosa on tarkoitettu hyvinvointialueiden toiminnan, hallinnon ja päätöksenteon kannalta välttämättömien ict-järjestelmien rakentamisesta aiheutuviin kuluihin. Kyse on osittain vuodelle 2023 varatun ict-muutoskustannusten rahoituksen aikaistamisesta.
Valiokunta kiinnittää huomiota hyvinvointialueiden erilaisiin lähtökohtiin ict-järjestelmien rakentamisessa. Ne alueet, joilla ei ole valmista, integroitunutta sote-kuntayhtymää, tarvitsevat merkittävästi enemmän rahoitusta kuin alueet, joilla on pohjana esimerkiksi jo toimivan kuntayhtymän tai sairaanhoitopiirin tietojärjestelmiä. Siksi on tärkeää, että rahoituksen määräytymisperusteissa otetaan huomioon alueiden erilaiset lähtökohdat ja tosiasialliset rahoitustarpeet. Valiokunta painottaa, että sote-uudistuksesta aiheutuvia muutoskustannuksia ja niiden rahoitustarpeita on seurattava huolellisesti ja varauduttava lisäresurssien osoittamiseen julkisen talouden suunnitelmassa sekä talousarviovalmistelussa.
OKM:n kohdalla valiokunta toteaa tuosta kulttuurin tuesta, että valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että niin sanottu tapahtumatakuu on käytettävissä myös kesän 22 tapahtumien ennakkovalmisteluista syntyneisiin kustannuksiin. Tämä tukisi alan elpymistä, sillä riski kulttuuritapahtumien peruuntumisesta on edelleen suuri, mikä lisää toimijoiden taloudellista epävarmuutta ja vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta.
Maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on siirto Maatilatalouden Kehittämisrahastoon. Valiokunta on erittäin huolissaan maatalouden kannattavuudesta, joka äsken kyselytunnillakin oli hyvin esillä. Tilanne on ollut heikko jo useita vuosia, mutta vuonna 21 se kriisiytyi, kun kustannusten nousu yhdistyi alhaiseen satotasoon kuivan ja kuuman kesän seurauksena. Keskeisin ongelma on nyt merkittävästi kohonnut energian hinta ja sen myötä jopa kaksinkertaisiksi vuoden aikana nousseet lannoitteiden hinnat. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maatilojen kustannusten nousun arvioidaan olevan yhteensä noin 500 miljoonaa euroa ja yrittäjätulon ennakoidaan laskevan viidenneksen viime vuodelta. Valiokunta pitää välttämättömänä myös muita nopeasti toteutettavia toimia akuutin kriisin ratkaisemiseksi, kuten kiinteistöveron vapautusta maatalouden tuotantorakennuksille. Pysyvä kannattavuuden kohentuminen edellyttää kuitenkin ennen kaikkea markkinatilanteen parantamista ja sitä kautta tuottajahinnan kohoamista.
Liikenne‑ ja viestintäministeriön pääluokan palvelujen ostojen lisäykset julkisen henkilöliikenteen osalta ovat 47 miljoonaa euroa, josta 30 miljoonaa suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen sekä alueellisen ja paikallisen liikenteen tukeen. Tärkeää on myös tuo 17 miljoonan euron tuki lentoliikennepalvelujen ostosopimuksen jatkamiseen maakuntalentoasemien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä.
Tuon yritysten kustannustuen osalta valiokunta viittaa käyttämättä jääneisiin määrärahoihin ja toteaa, että nyt varmaan tällä selvitään joltensakin pitkälle kevääseen. Lisäksi valiokunta viittaa talousvaliokunnan mietintöön ja kiinnittää huomiota siihen, että tuki-instrumentteja arvioitaessa käytössä tulee olla ajantasainen tieto taloudesta myös jatkossa. Eduskunta on hyväksynyt talousvaliokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa edellytetään Helsinki GSE:n tilannehuoneen toiminnan jatkuvuuden välitöntä turvaamista.
Yhteenvetona voin todeta, että hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin ja nettolainanottoon ja velan hallintaan 594 041 000 euron lisäystä. Päätösehdotuksena valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 2 näille valtiopäiville ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 26 sisältyvän ehdotuksen vuoden 22 lisätalousarvioksi ja että eduskunta päättää, että vuoden 2022 lisätalousarviota sovelletaan 16. maaliskuuta alkaen. Tähän liittyy sitten kolme vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-03-10T17:04:15,2022-03-10T17:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_23_111,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Näin, kiitokset edustaja Koskinen. — Ja seuraavaksi edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_112,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa kannatettavaa ovat koronakriisin hoitoon määrätyt rahat. Korona ei ole poistunut keskuudestamme, vaikka muut aiheet ovatkin nyt etualalla. Rokotemenot ja yritysten uusi tukikierros ovat perusteltuja ja jopa välttämättömiä. Samoin hyvinvointialueiden uudistuksen rahoitukseen pitää panostaa — tietojärjestelmien päivittäminen ja yhteensovittaminen on saatava hoidettua.
Perussuomalaisten mielestä aluevaltuustoryhmille myönnettävä puoluetuki ei ole perusteltua. Niille määrättävät noin 5,7 miljoonaa ovat isossa kokonaisuudessa pieni summa, mutta senkin voisi ohjata vaikkapa edellä mainittujen tietojärjestelmien päivittämiseen. Puolueet voivat tällä hetkellä hyvin ja puolueita rahoitetaan ja tuetaan monin eri tavoin. Erillisille uusille puoluetuen muodoille ei näin ollen ole tarvetta.
Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on nostanut omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Maatalouden näköpiirissä oleva katastrofi oli ilmeinen toki jo ennenkin, mutta varmasti viimeistään nyt kaikki jaamme syvän huolen siitä huolestuttavasta tilasta, johon maatalouttamme on viime aikoina ajettu. Lisätalousarviossa esitetään maataloudelle vain kahdeksan miljoonaa Maatilatalouden Kehittämisrahastoon — tämä ei alkuunkaan riitä. Ja kaiken lisäksi olemme nyt saaneet mediasta lukea, että hallitus on kurittamassa maataloutta uusilla yltiökunnianhimoisilla ilmastotavoitteilla — kymmenen uutta toimea luvassa.
Arvoisa puhemies! Nyt pitää viimeistään kellojen soida. Olemme tilanteessa, jossa lannoitteiden hinta nousee ja viljelijät pohtivat, pystyvätkö tekemään kevätkylvöjä — ja tässä tilanteessa hallitus päättää kurittaa maataloutta entisestään uusilla ilmastotoimillaan. Nyt ei, arvoisa hallitus, tarvita enää yhtään maatalouden kannattavuutta heikentävää toimenpidettä, vaan teidän pitäisi kaikin mahdollisin keinoin varmistaa ruoka- ja energiaomavaraisuutemme kannattavuus. Sen lisäksi meidän on varmistettava maataloutemme jatkuvuus pitemmällä aikajänteellä. Maatalousyrittäjien keski-ikä on korkea, ja nuoria yrittäjiä ei tule alalle tarpeeksi. Tämä ongelma on kerta kaikkiaan ratkaistava, jotta meillä riittää kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa.
Perussuomalaiset ovat vastalauseessaan esittäneet lukuisia toimia maatalouden kannattavuuden helpottamiseksi. Esitämme, että lisätään Maatilatalouden Kehittämisrahastolle kymmenen miljoonaa euroa. Lisäksi olemme esittäneet useita lausumaehdotuksia: Haluamme, että hallitus julistaa maatalouden hätätilan. Haluamme, että hallitus alentaa maatalouden tuotantokustannuksia kohdennetuin veronalennuksin. Haluamme turvata maatalouden jatkuvuutta siten, että helpotetaan nuoren viljelijän vuotuista yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta. Ja haluamme, että hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi, etenkin maatalouden mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään 17:ää miljoonaa euroa, jolla turvataan maakuntalentojen toimintavarmuus. Tämä on hyvä asia, mutta valitettavasti hallitus on unohtanut Porin lentokentän. Pori—Helsinki-reittiväli on tuoreen kyselyn mukaan ensiarvoisen tärkeä satakuntalaisille yrittäjille. Satakunta on yksi maamme johtava vientimaakunta. On merkille pantavaa, että Satakunnassa väestömme on vain 3,8 prosenttia koko maan väestöstä mutta satakuntalaiset vastaavat jopa 7,6 prosentista koko maan viennistä. Toivottavasti Porin lentokenttää muistetaan seuraavassa lisätalousarviossa, jotta lentoyhteyksiä voidaan jatkaa myös vuodesta 23 eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Teemme huomenna vastalauseen mukaisen päätösesityksen, johon sisältyy 20 lausumaa, mistä huomenna sitten äänestetään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-03-10T17:12:17,2022-03-10T17:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_23_113,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_114,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lisätalousarvio on jälleen kerran hyvä esimerkki siitä, että sellaisiin ongelmiin, mitä on nähtävillä tämän pandemian myötä, pystytään reagoimaan, ja tässä on varsin tärkeitä lisäyksiä sitten tiettyihin budjetin kohtiin, ja senhän toteaa myös valiokunta omassa mietinnössään. On tärkeää, että edelleen rahoitetaan vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä. Myös itse pidän kovasti siitä, että hallitus on hyvin vahvasti tässä tilanteessa nyt taloudellisesti tukenut muun muassa luovia aloja ja kulttuuria, ja tukea on tullut myös sinne liikunnan, urheilun ja nuorison puolelle.
Puhemies! Valiokuntamme, valtiovarainvaliokunta, on useasti omissa vastauksissaan valtioneuvostolle korostanut tätä luovien alojen, taiteen ja kulttuurin merkitystä. Ja jälleen kerran sitä korostamme, ja tietenkin tervehdimme ilolla sitä lisärahoitusta, mikä sinne on tulossa, ja toteamme, että kaiken kaikkiaanhan tämän kriisin myötä parina menneenä vuotena yli 200 miljoonaa pelkästään OKM:n puolelta on tuettu. Mutta se ei tietenkään ole kaikkia auttanut, koska tämä ala on kärsinyt valtavasti, ja sen takia tulee kiinnittää nyt ja jatkossakin huomiota siihen, että teemme kaikkemme, jotta luovat alat menestyvät ja tapahtuma-ala menestyy, koska sitten — niin kuin valiokuntakin tässä hyvässä mietinnössä toteaa — tässä on myös avain siihen työllisyyden ja toimeliaisuuden lisäämiseen tässä yhteiskunnassa. Itse näen tämän paitsi panostuksena näille aloille ja osoituksena niiden tekijöille, että he tekevät tärkeää työtä ja että me voimme sitä tukea, myös tämmöisenä tietynlaisena talouspoliittisena välineenä sille, että saamme tulevaisuudessa lisää työpaikkoja, saamme kasvua ja saamme elinvoimaa alueille.
Puhemies! Meillä oli tätä mietintöä laatiessamme myös sanallisesti esillä tämä tärkeä asia, minkä kulttuurin osalta valiokunta on aiemminkin kirjannut aika pontevaan lausumaan, ja se oli se, että tulisi nopeasti tehdä se pieni lainsäädännöllinen muutos, jolla voitaisiin sitten kirjastojen e-aineistojen tekijätkin saattaa tähän tekijänoikeuskorvauksen piiriin. Tästähän valiokunta otti joulun alla lausuman, ja siinä totesimme, että silloin saimme jo ministeriltä hieman sellaista signaalia, että kyllä tämä hoituu, koska hallitusryhmät olivat jo silloin valmiita varaamaan riittävän rahoituksen tämän turvaamiseen, mutta tämä lainsäädäntöongelma sen esti, ja sen vuoksi myös tässä yhteydessä haluan lausua terveiset, että kiirehdin tätä valmistelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-03-10T17:16:56,2022-03-10T17:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_23_115,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_116,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on olennaisesti lisännyt talouden epävarmuustekijöitä. Sota ja puolin ja toisin käyttöön otetut taloudelliset pakotteet heikentävät kasvunäkymiä myös Suomessa. Tulevissa lisätalousarvioissa on tärkeää ottaa huomioon ne vaikutukset, jotka kriisi aiheuttaa eri hallinnonalojen toimintaan ja resurssitarpeisiin.
Koronarajoitukset lyövät edelleen leimansa tähänkin lisäbudjettiin. Yrittäjille rajoituksista aiheutuneita taloudellisia menetyksiä on tärkeää korvata. Muun muassa sulkemiskorvaukset ja kustannustuki ovat olleet välttämättömiä budjetista toiseen. Nyt käynnistetään jo kuudennen kerran kustannustuen hakukierros. Saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää nyt esitettyä määrärahaa riittävänä, koska edellisiltä kustannustukikierroksilta on jäänyt rahaa käyttämättä.
Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön lisäbudjetissa ohjataan rahaa kulttuurialan pääsylippu- ja muiden tulojen vähenemisestä aiheutuneiden menetysten korvaamiseen. Tapahtuma-alan yritykset voivat hakea myös kustannustukea, johon osoitetaan lisäresursseja. Luovien alojen menetykset ovat olleet mittavia viimeisen kahden vuoden aikana, ja alat ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen. [Toimi Kankaanniemi: Entä maatalous?] Nämä alat kuuluvat koronapandemian suurimpiin häviäjiin.
Tärkeää on, että myös niin sanottu tapahtumatakuu on käytettävissä ensi kesän tapahtumien ennakkovalmisteluista syntyneisiin kustannuksiin. Riski kulttuuritapahtumien peruuntumisesta on edelleen olemassa. Tämä vaikeuttaa toiminnan jatkuvuutta ja lisää toimijoiden taloudellista epävarmuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-10T17:20:08,2022-03-10T17:22:12,Hyväksytty,1.1
2022_23_117,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_118,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvä ministeri ja edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen lisätalousarviosta ja sen täydentämisestä on isolta osin ihan hyvä ja tarpeellisiin kohteisiin kohdennettu. Hyvää on esimerkiksi tämä aluehallinnon ict-kysymyksen huomioiminen, se, että se tässä esille nostetaan, ja myös maatalouden tilanne — joka ei itse asiassa kyllä näillä toimenpiteillä tule selviämään, lisätoimenpiteitä tullaan ehdottomasti tarvitsemaan. Ja sitten tämä tapahtumatakuukysymys on erittäin tervetullut. Itse ajattelen, että sitä olisi tärkeä laajentaa nyt tämän pandemiahaasteen yli myös Ukrainan ja Venäjän tapahtumien tapahtumille ja esimerkiksi museoille ja muille aiheuttamaan haasteeseen. Ja myös tämä kulttuuri- ja tapahtuma-alan huomioiminen on enemmän kuin tärkeää. Edustaja Viitanen tästä kulttuurista paljon puhui, ja valitettavasti täytyy sanoa, että ette te hallituksena kyllä ihan niin ruusuisen hyvin ole tätä kulttuurialaa käsitelleet ja huomioineet. [Pia Viitasen välihuuto] — Aiemmin, edustaja Viitanen, kulttuuriväki tunnettiin siitä, että he kannattivat vasemmistoa. Tänä päivänä heidät tunnetaan siitä, että he eivät kannata. Ja siihen on selkeä syy: te ette ottaneet heidän huoltaan ajoissa riittävän vakavasti. Vasta opposition ja kulttuuriväen isojen mielenosoitusten ja paineen edessä te taivuitte ja tulitte heitä vastaan, hyvä näin.
Kokoomus on jättänyt tähän mietintöön oman vastalauseen, jossa korostamme toimenpiteitä kestävän talouden vahvistamiseksi, sillä ilman kestävää taloutta meillä ei ole suorituskykyisiä puolustusvoimia, ei myöskään maailman parasta peruskoulua, ei toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ja me olemme kokoomuksessa edelleen huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta ja yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä. 
Tämä Venäjän tuhoamissota, Putinin sota Ukrainassa, muuttaa myös Euroopan turvallisuustilannetta nopeasti ja voimakkaasti. Sota ja poikkeuksellisen laajat Venäjälle nyt asetetut pakotteet tulevat aiheuttamaan talouteen negatiivisen šokin. Me olemme nyt jo nähneet — se on jo konkretisoitunut — mitä tarkoittaa maariski, ja se kohdistuu tällä hetkellä erittäin kovasti Suomeen. Meillä yhtiöiden arvosta on hukkunut paljon enempi kuin muilta Euroopassa olevilta — tämä on sitä maariskiä — ja myös suomalaiset yritykset ovat joutuneet muuta Eurooppaa tukalampaan tilanteeseen tämän Venäjän hyökkäyssodankin myötä.
Lisätalousarvion muutokset keskittyvät edelleen hyvin vahvasti koronapandemian hoitoon, ja siellä tarvitaankin lisää panostuksia. Myös alueuudistus ja sen rahoitus ovat tässä esillä ja myös ruoantuotanto ja huoltovarmuus, jotka vaativat lisätoimenpiteitä.
Me nostamme kokoomuksen vastalauseessa yhteensä 11 lausumaehdotuksessa esille joukon toimenpiteitä, joita tässä tilanteessa tarvittaisiin. Me alleviivaamme Puolustusvoimien lisäresurssitarvetta ja toivomme, että hallitus tähän reagoi mahdollisimman nopeasti.
En lähde näitä kaikkia lausumaehdotuksia läpikäymään puheajan rajoitteen takia, mutta totean yhden: tällä viikolla jälleen kerran on mediassa kerrottu, että hallitus ei ole toteuttamassa nuorten mielenterveys-, terapiatakuuta, ja kokoomus on uudistanut esityksen siitä, että edellytämme, että hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi. Huomenna Suomen eduskunta äänestää jälleen kerran terapiatakuusta, jota muun muassa vihreät ovat puheissaan pitkään kannattaneet. Huomenna näemme, miten heidän puheensa muuttuvat teoiksi. Toivon, että tämä kokoomuksen esitys huomenna saa eduskunnalta enemmistön, sillä tällä hetkellä — koronapandemian jälkeen, mutta myös Ukrainan, Putinin sodan, myötä — meidän nuoret ja lapset voivat entistä huonommin, ja tämä terapiatakuu tarvitaan, ei joskus tulevaisuudessa, vaan se tarvitaan nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-10T17:22:14,2022-03-10T17:27:30,Hyväksytty,1.1
2022_23_119,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Näin, kiitokset. — Ja edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_120,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa ja sen täydennyksessä on pääosin kannatettavia asioita, joilla edelleenkin paikkaamme koronakriisistä syntynyttä jälkeä yhteiskunnassa. Niin kuin täällä useat kollegat ovat muistuttaneet, joudumme nyt siirtymään yhdestä kriisistä toiseen.
Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että maatalouteen on ohjattu tukea, mutta täytyy huomioida se, että tämä kehittämisrahaston ehdotettu kahdeksan miljoonan euron lisämääräraha valtiolle mahdollisesti aiheutuvien takaustappioitten kattamiseen on kuitenkin varsin vaatimaton, eikä takaustappioitten takaaminen käytännössä kuitenkaan auta viljelijöitä juurikaan sitten selviämään näistä akuuteista kannattavuushaasteista. Tuossa kyselytunnilla hyvin muun muassa kollega Östman nosti esille sen, että nyt on kysymys jo ihan näistä käsillä olevista kevätkylvöistä ja siitä, miten suomalainen maatalous tulee selviämään, ja on ymmärrettävää, että tällä on valtava merkitys paitsi meidän maamme ruokaturvan kannalta niin myöskin globaalisti.
Myös pankkisektoria on tässä yhteydessä syytä muistuttaa siitä, että heidän sillä sektorilla tulee ehdottomasti osoittaa halukkuutta lainoittamiseen. Ja tuolta maakunnista kuuluu viestejä, että tällä hetkellä tuntuu siltä, että pankkisektori ei ole tähän tarttunut.
Arvoisa puhemies! On myöskin huomioitava, että tämä Ukrainassa käytävä sota heijastuu väistämättä myöskin kysymyksiin omasta rajaturvallisuudestamme. Lisätalousarviossa esitetty puolentoista miljoonan euron lisä Rajavartiolaitokselle on pieni. Tässä vallitsevassa tilanteessa Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien määrärahatarpeet tulee selvittää ja paikata mahdolliset puutteet mitä pikaisimmin. Myöskin kertausharjoitusten ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön resursseja tulee lisätä.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit näkevät tärkeänä sen, että lisätalousarvio sisältää 155,7 miljoonan euron rahoituksen näitten hyvinvointialueitten käynnistämiskustannuksiin nimenomaan välttämättömien ict-muutoskustannusten osalta, joihin on kohdistettu 147 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä kuulemme viestejä hyvinvointialueilta, että jopa aikataulujen uskotaan pettävän sen tähden, että näitä välttämättömiä ict-muutoskustannuksia ei ole hallituksen alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa huomioitu, ja ne tulevat esteeksi sitten edetessä hyvinvointialueitten käyntiin lähtemiseen. Mutta tietenkään tällä rahasummalla ei mitenkään paikata tätä akuuttia terveydenhuollon valtavaa hoitovelkaa, ja tämä hallinnollinen uudistus ei ainakaan lyhyellä aikavälillä sitä ole myöskään helpottamassa, joten kristillisdemokraatit nostaa tässä lausumaehdotuksessaan myöskin esille tämän terveydenhuollon hoitovelan ja hoitajavajeen, jota olimme sitten tuossa viime syksyn vaihtoehtobudjetissa myöskin nostamassa esille.
Sen sijaan tämä sama momentti hyvinvointialueitten ja HUS-yhtymän rahoituksesta sisältää 5,7 miljoonan euron rahan, joka aiotaan kohdentaa hyvinvointialueitten valtuustoryhmien toiminnan tukemiseen. Aivan niin kuin täällä perussuomalaisten kollega toi esille, niin kristillisdemokraatit eivät myöskään tätä rahoitusta kannata. Täytyy muistaa, että sote-rahoitus on niin sanottua yleiskatteellista, eli hyvinvointialueet joutuvat niukkojen määrärahojen puitteissa tasapainottamaan budjettia lakisääteisten palveluitten järjestämiseksi. Ja erilaiset harkinnanvaraiset etuudet, esimerkiksi vaikkapa omaishoidon tuki — sen saajien määrä tai tuen taso ja mahdolliset tukipalvelut tullaan alueilla yhtenäistämään niissä rajoissa, joissa rahaa on sitten käytettävissä näitten ei-harkinnanvaraisten palveluitten jälkeen. Siksi hyvinvointialueille ei tulisi luoda hallituksen antamalla erillisellä rahoituksella sellaisia menoja, jotka tulevat sitomaan hyvinvointialueen budjettia riippumatta siitä, paljonko rahaa on käytettävissä myöhemmin. Tulevaisuudessa kyseinen raha on etsittävä muusta hyvinvointialueen rahoituksesta. Lisäksi monilla hyvinvointialueilla on jo nyt hallintosäännön luomisen yhteydessä törmätty määrittelyongelmaan siitä, kenelle ja miten valtuustoryhmärahaa tulisi maksaa. Kuntaliiton tulkinnan mukaan on lainvastaista maksaa suoraan piirijärjestöille tai yhdistyksille tätä tukea. Ja siinä mielessä kristillisdemokraatit myös tästä tulee esittämään lausumaehdotuksen, että tuen myöntämisestä luovutaan ja se raha käytettäisiin esimerkiksi näitten omaishoidon tuen sopimusten selvitys- ja rekisteröintitehtäviin.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vastalause sisältää viisi hyvää lausumaehdotusta, ja toivomme saavamme niille sitten tukea täältä eduskunnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-10T17:27:40,2022-03-10T17:33:11,Hyväksytty,1.1
2022_23_121,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_122,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä aiemmin on todettu, niin koronapandemia ei todellakaan ole ohi, vaikka muut puheenaiheet, uutisaiheet ovatkin viime viikkoina, aivan oikein tietysti, nousseet keskiöön. Näin ollen useimmat tässä käsittelyssä olevan valtion lisätalousarvion määrärahamuutokset ovat aiheellisia, mutta kaikelta osin me perussuomalaiset emme kuitenkaan ole tyytyväisiä tähän lisätalousarvioon.
Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama röyhkeä ja täysin tuomittava hyökkäyssota Ukrainassa osoitti, että Suomen huoltovarmuus on pidettävä hyvässä kunnossa sekä hyvinä että huonoina aikoina, ja valitettavasti olemme nyt ajautumassa kohti huonoja aikoja.
Perussuomalaiset kiinnittävät erityistä huomiota ruoantuotannon omavaraisuuteen, erittäin tärkeään asiaan, joka nousi äsken vahvasti esille myös kyselytunnilla. Haluammekin eduskunnan ottavan asiaan vahvasti kantaa myös tämän lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä, ja siksi olemme tehneet vastalauseessamme määrärahalisäyksen maatilatalouden kehittämistä varten. Samoin olemme tehneet useita lausumaehdotuksia, joiden toteuttaminen helpottaisi maataloustuottajien ahdinkoa näinä kansallisesti ja kansainvälisesti hyvin vaikeina ja vakavina aikoina.
Arvoisa puhemies! Huomisessa äänestyksessä näemme, kuinka vakavasti hallituspuolueet Suomen huoltovarmuuteen ja sen ylläpitämiseen suhtautuvat, ja toivon, että he suhtautuvat siihen erittäin vakavasti.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ottavat vastalauseessaan kantaa myös siihen, että toimintaansa aloittelevien maakuntavaltuustojen määrärahoja voitaisiin tämän lisätalousarvioesityksen toteuduttua suunnata myös aluevaltuustoryhmien toimintaan, käytännössä siis puoluepoliittisiin tarkoituksiin. Meidän näkemyksemme mukaan nämä valtuustoryhmille varatut määrärahat on kuitenkin suunnattava käytännössä aluevaltuustojen todelliseen toimintaan eli esimerkiksi ict-kustannusten kattamiseen. On erittäin todennäköistä, että hallituksen sote-uudistukseen varaamat määrärahat eivät tule riittämään likimainkaan vaan sote-uudistuksen kulut tulevat ylittämään hyvin selkeästi ne arviot, joiden perusteella eduskunta sote-uudistuksen viime kesänä hyväksyi, ja näinkin ollen on erittäin tarpeellista, että näitä määrärahoja ei käytetä poliittisiin tarkoituksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-03-10T17:33:12,2022-03-10T17:36:24,Hyväksytty,1.1
2022_23_123,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_124,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Sinänsä nämä hallituksen tekemät lisäykset tässä lisäbudjetissa, ne kohteet, ovat aivan asiallisia — ehkä hiukan vaatimattomia etenkin maatalouden osalta. Ja lisäksi kaipaisimme täällä oppositiossa, että piakkoin tehtäisiin uusi lisäbudjetti muun muassa Puolustusvoimien hankintojen nopeuttamiseksi.
Mutta jos mennään sitten tähän yleiseen taloustilanteeseen. Tässä ennen kyselytuntia tuli USA:n uudet inflaatiolukemat viime kuulta: 7,9 — ennätyslukemat 40 vuoteen. EU-alueella taasen 5,8 ja Suomessa 4,3. Toki Suomessa inflaatio on vähän vähäisempää, mutta me nähdään, miten kovalla vauhdilla hyödykkeiden hinnat nousevat. Ne ovat ennätystasolla. Alkuviikosta nikkelin kaupankäynti jouduttiin keskeyttämään Lontoossa, kun nikkelin hinta nousi hetkellisesti 100 000:een asti ja on tavallisesti siellä 25 000:n paikkeilla ollut. Ja oletettavaa on, että hinta tulee nikkelin osalta nousemaan. Sitä käytetään paljon muun muassa sähköautoissa. Vehnän hinnan osalta liikutaan kolmen ja puolen sadan, 370:n luokassa, ja ennustetaan, että syksyllä vehnä saattaisi olla vielä kalliimpaa. Lämmitysöljyyn on tullut yllättäen muutamia kymmeniä senttejä heti lisää — 2,15 näkyi olevan äsken hinta, kun katsoin, ja tämä tietää satasten lisälaskua öljylämmitteisiin omakotitaloihin.
No nyt jos ajatellaan vehnän hintaa — sehän vaikuttaa sillä lailla hyvältä, että vehnän hinta nousee ja tuottaja saa enemmän tuloja, mutta kun ne alkutuotantopanokset nousevat aivan käsittämättömällä vauhdilla. Meillä on siis iso ongelma se, pystyvätkö tuottajat oikeasti hankkimaan niitä alkutuotantopanoksia ja lannoitteita, jotta saadaan kaikki maa viljeltyä. Me on tehty 17 lausumaehdotusta tilannetta helpottamaan. Ja yksi lausuma on muun muassa sellainen, että eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tuottajan maksaman alvi-kannan laskemista muun muassa lihan osalta ja ottaa käyttöön samantyyppisiä huojennuksia lihan tuottajille, kuten Saksassa on tehty. Siellä Saksassahan siinä lihassa on alvikanta 9, mutta sitten, kun voidaan tehdä vähennyksiä niistä ostoista isomman 19-kannan mukaan, vaikka tosiasiassa ne ostot ovat seiskakannassa, niin tämä tahtoo sanoa, että lihan tuottaja saa huomattavan edun. Mutta esittelen vielä toisen lausuman toisessa puheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-03-10T17:36:24,2022-03-10T17:39:27,Hyväksytty,1.1
2022_23_125,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_126,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme vakavaa aikaa. Kaksi vuotta on kulunut tässä koronan kurimuksessa, ja näinä kahtena vuonna on lisäbudjettia jouduttu tekemään tavattoman paljon. Nyt voisi tietysti, jos täällä sallittaisiin, tehdä veikkauksen siitä, paljonko lisäbudjetteja tänä vuonna tarvitaan: todennäköisesti aika paljon. Tilanne tuolla Ukrainassa on niin vakava, ja se heijastuu niin monella tavalla pakotteiden ja vastapakotteiden, polttoainehintojen ja kaikkeen vaikuttavan kustannuskehityksen kautta, että joudumme varmasti näihin vastaamaan monella tavalla.
Arvoisa puhemies! Tässä vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus esitti rahoitusta koronan hoitoon vielä ja kantoi huolta muun muassa kulttuuri- ja tapahtuma-alasta. Se on sinänsä ihan hyvä, että näin tehdään, mutta jotenkin olisin odottanut, että maatalous, elintarviketuotanto ja kansan ruokahuolto olisi saanut yhtälaisen tai jopa vakavamman ja keskeisemmän roolin lisätalousarviossa kuin esimerkiksi kulttuuri. Ilman kulttuuria me kyllä elämme, mutta ilman ruokaa me emme elä — halventamatta sinänsä kulttuuria. Toki sitäkin on, niin sanottua roskakulttuuria, ja sitäkin tässä tuetaan varmasti, ja taas sitten hyvää kulttuuria ei välttämättä aina niin arvosteta. Mutta se kulttuuripolitiikasta.
Yleisesti vielä totean, että hallitus ei ole vieläkään todella tajunnut tätä talouden tilannetta. Se ei ole lähtenyt etsimään säästöjä sellaisista kohteista, joista nyt pitäisi ehdottomasti säästää, koska nämä menot, mitä lisätään, katetaan velalla. Ja velka on lastemme pöydästä syömistä. Erityisesti maasta vastikkeetta ulos lähetettävien rahojen kohdalla pitäisi ottaa käyttöön säästöt vastuullisen talouspolitiikan keinona.
Arvoisa puhemies! Totean tässä nyt sen, että erityisesti pidän tärkeänä, että tässä viime metreillä valtiovarainvaliokunta sai tuon maakuntalentoliikennettä koskevan lisäyksen lisätalousarvioesitykseen, ja sen myötä noin yhdeksän kuukautta, toivon mukaan, nämä viisi maakuntakenttää voivat säilyttää liikenteensä. Esimerkiksi meillä Jyväskylän seudulla se on elintärkeää. Jos ei lentoliikenne toimi, niin meiltä vientiteollisuus menettää sekä markkinoita että työntekijöitä, ja se kierre, jos se pääsee syntymään, on vakava, ja siitä ei kukaan hyödy.
Arvoisa puhemies! Sitten tästä hyvinvointialuekohdasta, josta tässä jotkut puhuivat edellä. Mielestäni on täysin kohtuutonta ja suorastaan vastuutonta se, että hallitus esittää runsaat 5,7 miljoonaa euroa — hyvinvointialueiden valtuutettujen lukumäärän perusteella — tukea poliittiseen toimintaan, puoluepoliittiseen toimintaan piirijärjestöille. Tällainen on täysin uutta. Meillä esimerkiksi Jyväskylässä viime vuonna maksettiin 300 euroa per valtuutettu ryhmärahaa, tänä vuonna se pudotettiin sataanviiteenkymppiin, ja sillä nyt pystytään jonkinmoiset sihteeripalvelut ja joitain tällaisia menoja kattamaan, mutta tämä summa, jota hallitus nyt ajaa tässä aluevaltuustojen osalta, merkitsee noin 4 200 euron summaa valtuutettua kohti — aivan mahdoton summa. Kysyn vaan, arvoisa ministeri, jos olisitte paikalla: Mihin ryhmä voi tällaiset rahat käyttää niin, että se hyödyttäisi niitä ihmisiä, joita varten tämä hyvinvointialuejärjestelmä on luotu — vanhuksia, sairaita, lastensuojelua, pelastustointa — kun kuitenkin aluevaltuutetuilla on käytettävissään ne aluevaltuuston toimielinten sihteerit ja asiantuntijat ja kaikki se materiaali, mitä siinä työssä tarvitaan, on saatavissa? Varmasti Kuntaliitto tai joku vastaava asiantuntijaorganisaatio tulee palvelemaan niin näitä aluehallinnon viranhaltijoita kuin myös aluevaltuutettuja. Ei siinä tarvita rahaa. Sen minä ymmärrän, että joku summa voisi olla, jos esimerkiksi ryhmäkokous pidetään Jyväskylässä ja sinne ryhmäkokoukseen tulee eri päivänä kuin on itse valtuuston kokous — jos sinne tulee valtuutettu Pihtiputaalta, niin hänelle tulee melkoiset matkat, ja on kohtuullista, että siitä korvattaisiin näitä kuluja — mutta siinä ei tarvita yli 5,7:ää miljoonaa valtion rahaa korvamerkittynä tällaiseen toimintaan, päinvastoin. Esitämme, että nämä rahat pannaan perustoimintaan: joko ict-järjestelmien kehittämiseen tai sitten itse toimintaan, muunlaiseen toimintaan.
Arvoisa puhemies! Pidän toisen puheenvuoron tuosta maataloudesta, johon meillä on erityisen paljon panostusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-10T17:39:29,2022-03-10T17:46:17,Hyväksytty,1.1
2022_23_127,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_128,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö vastalauseineen kertoo kyllä aika hyvin, kuinka paljon asioita on muuttunut viimeisten päivien ja parin viikon aikana: Suomi — ja Suomen talous siinä samalla — on astunut uuden epävarmuuden aikaan. Kun valiokunta aloitti hallituksen lisätalousarvion käsittelemisen noin kuukausi sitten, politiikan fokuksessa myös meillä oli koronapandemia, sen torjunta ja siitä toipuminen. Siksi se näkyy punaisena lankana valiokunnan mietinnössä. Nyt meidän akuutein huolemme, niin kuin pitääkin, liittyy Ukrainan sotaan ja sen vaikutuksiin, niistä tietenkin tärkeimpänä meidän omaan turvallisuuteemme. Siksi kokoomuksen jättämässä vastalauseessa nostetaan esille Venäjän aloittaman järkyttävän sodan haasteita Suomelle ja Suomen kansantaloudelle.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan myötä alkaneessa poikkeuksellisessa tilanteessa kokoomus vastuullisena oppositiopuolueena tukee ja kirittää hallitusta Suomen kannalta parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Siksi kehotamme vastalauseessamme hallitusta keskittymään kahteen eri kokonaisuuteen: 1) Hallituksen on kiireellisesti vahvistettava yhteiskunnan kokonaisvarautumista vastaamaan myös muuttunutta turvallisuuspoliittista tilannetta. Tarpeelliset toimenpiteet on kartoitettava välittömästi ja katettava välttämättömän varautumisen vaativat kustannukset heti. 2) Ukrainan sota ja siitä meillekin koituvat taloudelliset seuraukset korostavat entisestään toimia oman taloutemme kriisinkestävyyden eli resilienssin lisäämiseksi. Toisin sanoen nyt hallituksella pitää olla rohkeutta tehdä niitä paljon puhuttuja ja kaivattuja rakenteellisia uudistuksia, joilla voidaan julkista taloutta vahvistaa. Tehokkaimpia niistä ovat toimet, joilla voidaan lisätä Suomen työllisyyttä, eli käytännössä reilun paikallisen sopimisen edistäminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen sekä toimet kannustinloukkujen purkamiseksi. Näitä kokoomus myös esittää vastalauseensa lausumaehdotuksissa, ja jos hallitukselta löytyy rohkeutta, näitä voi hyvillä mielin laittaa toteen parin viikon päästä järjestettävässä kehysriihessä.
Mitä sitten, arvoisa puhemies, tulee tässä lisätalousarviossa esitettyihin menolisäyksiin, koronapandemian osalta niitä voi pitää perusteltuina. Useimmat menolisäykset liittyvät koronaepidemian välittömien kustannusten hoitamiseen. Silti toivon, että hallitus kuulee tarkalla korvalla meidän kritiikkiämme hallituksen yrityksille kaavailluista koronakorvauksista. Hallituksen koronatoimien ennakoimattomuus ja poukkoilevuus on ollut myrkkyä niin tapahtuma-, matkailu- kuin ravintola-alallekin. Siksi pitää nyt toivoa, että epidemia olisi nyt vihdoin hiipumassa, jotta uusia rajoitustoimia ei tarvitsisi enää ottaa käyttöön.
Lisäksi, arvoisa puhemies, aivan loppuun — kuten edustaja Kankaanniemikin nosti asian — kommentti lisätalousarvion lisäyksissä oleviin maakuntien liikennerahoihin: On hyvä, että hallitus turvaa sen, että lennot Jyväskylästä Helsinkiin jatkuvat. Ikävä puoli tässä on se, että jatkoaikaa saatiin vain yhdeksän kuukautta. Maakunnan elinvoimaisuuden ja yritysten investointihalukkuuden kannalta olisi ollut tärkeää se, että tälle nopeimmalle yhteydelle Jyväskylästä Helsinkiin olisi saatu pidempään ennakoitu näkymä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-03-10T17:46:19,2022-03-10T17:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_23_129,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_130,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 valtion lisätalousarvioksi. Meillähän on tilanne muuttunut aika lailla tuossa, kun Ukrainaan tehty hyökkäys on nostanut kansainvälisen kriisin ja jo ennestään maassamme on ollut maataloudella hankaluuksia. Perussuomalaisen ryhmän vastalauseessa on hyviä lausumaehdotuksia maatalouden tueksi, ja nyt huomenna katsomme, miten keskustakin toimii tässä äänestyksessä: onko Alkio unohtunut vai ei?
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimatkin kaipaavat lisää rahaa lisäbudjetissa, ja uskon, että tähän tästä talosta löytyy yhteistä tahtoa, mutta huomenna punnitaan keskustan veret, löytyykö heillä tukea näille perussuomalaisen ryhmän tekemille aloitteille ja lausumaehdotuksille. Lannoitteiden hinta on noussut, ja naftan hinta on tuplaantunut. Nyt koronatukiin annetaan lisää rahaa, ja se otetaan velaksi, ja samaan aikaan lähetämme tuonne Afrikan maille huomattavia summia. Tämä sattuu tällaista isänmaallista kansanedustajaa sydämeen.
Arvoisa puhemies! Täällä on: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus poistaa maatalousrakennusten kiinteistöveron jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi.” Tästä on toimestani tehty esitys jo viime vuonna, ja tämän hallitus olisi pystynyt jo silloin tekemään, mutta heillä ei ollut halua. Osa hallituksen edustajista jopa moitti tätä tekemääni esitystä, mutta nyt hallitus on itse tehnyt saman esityksen, mutta vain määräaikaisena tälle kuluvalle vuodelle.
Arvoisa puhemies! Täällä on yksi lausumaehdotus 5: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu, lakkaa valmistelemasta tai edistämästä sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia.” Kuten tämän päivän kyselytunnilla nousi esiin, myös entinen ministeri, nykyinen edustaja Sipilä oli huolissaan näistä asioista. Huomenna voi katsoa, miten hän sitten äänestyskäyttäytymisellään toimii.
Arvoisa puhemies! Täällä on vastalauseen lausumaehdotus 8: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus alentaa maatalouden energiakustannuksia muun muassa kohdennetuin verotoimenpitein.” Mielestäni kevyeltä polttoöljyltä tulisi poistaa vero nopeasti.
Täällä on vastalauseen lausumaehdotus 14: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus purkaa maataloutta ja tilamyyntiä koskevaa byrokratiaa ja lupavaatimuksia.” Jo vuonna 2012 kuulin, kun Huoltovarmuuskeskus oli näistä asioista huolissaan. Tämä byrokratia ja lupavaatimukset ovat myös estäneet maatilojen toimintaa.
Arvoisa puhemies! Vastalauseen lausumaehdotus numero 20: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä tekee toimenpiteitä lämmitys- sekä liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden mutta myös koko alkutuotantoketjun, puuhuollon sekä teollisuuden tukemiseksi.” Viime vuoteen verrattuna kevyen polttoöljyn, mitä maataloudessa käytetään, hinta on tuplaantunut. Tähän haluan sivukylkiäisenä mainita, että myöskin näitten maaseutujen taksien polttoainekulut ovat nousseet niin korkeiksi, koska nämä ajavat hyvin usein ennalta kilpailutetuilla hinnoilla, ja nyt kun polttoaineen hinta on, voi sanoa, noussut äärimmilleen, niin tämä polttoaineen hinta haittaa kaikkea ammattiliikennettä ja maataloutta, metsätaloutta, maanrakennusalaa. Tälle polttoaineen hinnalle pitää nopeasti jotain saada tehtyä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-10T17:50:13,2022-03-10T17:55:58,Hyväksytty,1.1
2022_23_131,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_132,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käännän katsetta vähän tulevaan, vaikka se ei aina niin kivalta tunnukaan, mutta tuntuu se paremmalta kuin tämän hetken ahdistus, mikä on, johtuen Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Se on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta järisyttävällä tavalla, ja jos me haluamme estää sotaa, niin ne keinot, joita meillä on, ovat, että mitä kovemmat taloudelliset sanktiot Venäjää kohtaan nostetaan, sen parempi. Tästä luonnollisesti on seurauksia myös Suomelle, ja juuri tässä tilanteessa taloutemme kriisinsietokyky nimenomaan korostuu.
Nyt jo on noussut esiin puhetta Suomen maariskin kasvusta, ja isot ulkomaalaiset, kansainväliset toimijat näkevät Suomen riskisenä ympäristönä investoida. Nyt jo nähdään peruutuksia ja vedetään rahat takaisin, koska Suomeen ei uskalleta investoida. Sama ongelma meillä on kansainvälisten osaajien kanssa: miksi tulla Suomeen, jos Suomi koetaan maana, jossa on maariski korkea? Myös kansainväliset opiskelijat, sama haaste. Tämä tulee koettelemaan Suomen taloutta merkittävästi. Asiaan ei tietenkään yhtä selkeää ratkaisua ole, mutta yksi maariskiä merkittävästi laskeva tekijä olisi Nato-jäsenyys.
Tulevaisuudessa on tosissaan paljon synkkiä pilviä, ja talouden pitää olla kunnossa, kun vaikeana aikana yritetään eteenpäin rakentaa Suomea. Vahva talous mahdollistaisi sen, että hallitus voisi vihdoin toteuttaa lupaamansa terapiatakuun tai panostaa merkittävästi Suomen puolustusvoimiin. Nämä asiat ovat esimerkkejä siitä, miten me taattaisiin parempi Suomi jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-10T17:56:00,2022-03-10T17:58:28,Hyväksytty,1.1
2022_23_133,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_134,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio ottaa tässä lisätalousarviossa vastuuta kaikkein syvimmissä talousvaikeuksissa olevien viljelijöiden tilanteesta. Se takaa niiden viljelijöiden maksuvalmiutta, joiden lainapyyntöön pankin vastaus olisi muutoin ”ei”. Kysymys on viljelijöille annettavasta tuesta mutta myös pankkituesta.
Mikä on sitten maatalouden iso kuva tässä tilanteessa Suomessa? Yhä useamman maataloustuottajan tuotanto on muuttunut tappiolliseksi. Tappiollisen tuotannon jatkamisessa ei ole järkeä. Energian hinnannousu nostaa dramaattisesti myös maatalouden kaikkia kustannuksia toistaiseksi arvaamattomalla määrällä. Tilannetta kuvastaa se, että maailman suurimpiin lannoitevalmistajiin kuuluva ja Suomessakin toimiva Yara on toistaiseksi keskeyttänyt lannoitetilausten vastaanottamisen ”kustannuskehityksen arvaamattomuuden vuoksi”, niin kuin se itse ilmoittaa. Maataloudessa kysymys on paitsi energian hinnannoususta suoraan myös muun muassa lannoitteista ja kasvinsuojeluaineista, eikä aikaakaan, kun myös koneiden ja rakentamisen kustannukset nousevat jyrkästi.
Arvoisa puhemies! Paradoksaalista kyllä, Ukrainan sodalla on maataloudelle sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Ukrainalla on merkittävä rooli vilja‑, öljy- ja valkuaiskasvien tuottajana ja vientivaltiona. Ukrainan oma maataloustuotanto kärsii sodasta pahoin ainakin alkavana satokautena mutta todennäköisesti paljon kauemmin. Tämä aiheuttaa luonnollisesti merkittävää Ukrainan tuottamien tuotteiden hintojen nousua maailmanmarkkinoilla, muun muassa vehnän, öljykasvinsiementen ja ohran kansainvälisten hintojen nousua. Tässä tilanteessa vilja‑, öljy- ja valkuaiskasvien hinnat nousevat vääjäämättä tarjonnan supistuessa myös Suomessa. Ne suhteellisen harvat erittäin korkeaan satotasoon yltävät viljelijät, jotka pystyvät tuottamaan tehokkaasti myös ensi kesänä, voinevat Suomessakin päästä kohtuulliseen taloudelliseen tulokseen siitäkin huolimatta, että tuotantokustannusten nousu on dramaattista. Valtaosalla taloudelliset vaikeudet kuitenkin kasaantuvat entisestään. Viljojen ja muiden viljelykasvien hinnat ovat Suomessa olleet pitkään Keski-Euroopan hintojen alapuolella, joten oletettu myönteinen hintakehitys on oikeudenmukainen suunta. On kuitenkin todennäköistä, että hintakehitys pysyy nousevana vain alkavan satokauden tai korkeintaan pari satokautta.
Kotieläintalouden asema on hintakehityksen suhteen astetta hankalampi. Voi kuitenkin käydä niin, että myös kotieläintuotteiden tarjonta supistuu joksikin aikaa sekä kansainvälisillä markkinoilla että myös Suomen markkinoilla. Tämä johtaisi tuottajahintojen nousuun myös Suomen kotieläinsektorilla, mikä olisi elintärkeää etenkin rohkeasti investoineille tuottajille.
Arvoisa puhemies! En malta olla sanomatta lopuksi, että ministeri Lepän jo vuosia jatkunut taistelu markkinavoimia vastaan näyttää nyt päättyvän siihen, että markkinavoimat ovat tulleet ainakin väliaikaisesti hänen avukseen. Ikävä kyllä tämä on tapahtunut Ukrainan sodan myötä. Selvää on, että vallitsevaan maatalouden kriisiin tarvitaan ministeri Lepän lupaamia nopeita, monipuolisia toimenpiteitä jo ensi kesän sadon turvaamiseksi.
Pidän edelleen kiinni myös ensimmäisen kerran noin kolme kuukautta sitten tässä salissa tekemästäni ehdotuksesta, joka koski parlamentaarisen maatalouskomitean asettamista. Eduskunnan puolueiden pitäisi yhdessä tarkastella maatalouden tulevaisuutta vastuullisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-10T17:58:30,2022-03-10T18:03:40,Hyväksytty,1.1
2022_23_135,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_136,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kiitokset kaikille edustajille myös hyvistä ja vastuullisista puheista, mitä täällä on pidetty koskien vaikeaa maatalouden tilannettamme.
Pääsemme huomenna äänestämään lausumasta siitä, että eduskunta edellyttäisi, että hallitus tekisi viipymättä toimenpiteitä lämmitys- ja liikennepolttoaineiden hintojen alentamiseksi etenkin maatalouden mutta myös koko alkutuotantoketjun sekä puuhuollon ja teollisuuden tukemiseksi.
Jos mennään tähän maatalousasiaan, niin kyllähän se näin on, että vaikka me annetaan viljelijöille ohje, että kaikille peltolohkoille täytyy, jos se vaan taloudellisesti on kannattavaa, viljellä nyt tulevana keväänä valkuaiskasveja sekä viljaa, niin kyllä se on niin, että tämän talon täytyy osaltaan olla mahdollistamassa sitä kannattavuutta, niitä taloudellisia ehtoja. Ja se lähinnä menee siihen, että mitä täällä voidaan tehdä, niin polttonesteiden hintoja voitaisiin alentaa. Se omalta osaltaan auttaa asiaa. Sitten kaikki muut tukimuodot, mitä tässäkin lisäbudjetissa toki on olemassa, niin näitä edelleen jos vahvistetaan, niin sitä kautta voidaan jotakin apua saada.
Mutta sitten, kun katsotaan polttonesteitten hintaa noin yleisesti, niin meillä on muutamia liiketoiminta-aloja, missä on hyvinkin isoja ongelmia, muun muassa sote-kyydeissä taksien osalta. Jos on tehty sopimuksia, mitkä pohjaavat vaikka dieselin 1,30—1,40-hintaan, niin nyt jos tankilla joudutaan maksamaan 2,20, niin kyllähän se kohta nähdään, että ne kyydit jäävät ajamatta. Ei se ole kannattavaa.
 Sitten taas toisaalta puuhuolto, puunkuljetukset. Olen lukenut uutisjuttuja, joissa sanotaan näin, että yhden viikon aikana saattaa sille, joka on sopimuksen tehnyt ja tehnyt sopimuksen niitten puitten kuljettamisesta, tulla jopa kymppitonnin, 20 000:n tappiot, niin kyllä näitä sopimuksia pitäisi nyt jollain lailla pystyä myöskin jälkikäteen katsomaan. Ovathan nämä kohtuuttomia ehtoja, että meillä ei pystytä sinne sopimuksiin näitä näin paljon kohonneita polttonesteitten hintoja laittamaan. Kyllä tällekin asialle pitäisi jotain pystyä tekemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-03-10T18:03:41,2022-03-10T18:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_23_137,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_138,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ikävä, ettei tässä tärkeässä maatalouskeskustelussa ole edustajia enempää paikalla.
Todellakin ministeri Leppä on viikkoja, kuukausia, jopa vuosia puhunut tästä kotimaisen maatalouden äärimmäisen syvästä ahdingosta, joka on pitkän kehityksen tulos — itse asiassa vuodesta 1995, jolloin liityttiin Euroopan unioniin ja mentiin CAPiin, on ollut askel askeleelta. Jokaiset seitsemän vuoden jakson maatalousneuvottelut ovat Suomen kannalta menneet huonosti. Jo liittymissopimus oli niin huono, että silloinen ministeri Heikki Haavisto oli todella murheissaan maatalouden tulevaisuudesta Suomessa, ja valitettavasti nyt olemme tässä tilanteessa, että olemme hätätilassa. Nämä ministeri Lepän puheet ovat olleet selkeitä ja kauniita, mutta valitettavasti teot puuttuvat. Hallitus ei ole saanut aikaiseksi käytännössä yhtään mitään päätöstä. Tässä lisätalousarviossa on 8 miljoonan euron lisäys Makeraan. Me esitämme siihen 10 miljoonan euron lisäystä sen tähden, että se ei saa olla rahasta kiinni, etteikö Makera pystyisi rahoittamaan viljelijöitä ahdingossa, mutta muut toimenpiteet sitten, esimerkiksi tämä kauppaan ja markkinoihin puuttuminen, ovat olleet pelkkää puhetta, ja mitään ei ole tapahtunut.
Arvoisa puhemies! Tämän kotimaisen lisäksi nyt on tullut sitten syliimme tämä Ukrainan sota. Ukraina on valtava maatalousmaa, Ukraina ja Venäjä. Venäjä on nyt sitten pakotteiden ja vastapakotteiden kautta ajautumassa siihen tilanteeseen, että sieltä ei osteta mitään tai ainakaan ei merkittävästi voida enää kauppaa käydä, ei myöskään viljaa. Ukraina ja Venäjä yhdessä vastaavat 30 prosentista maailman vehnän viennistä ja muiden viljojen ja öljykasvien osalta myös erittäin merkittävästä osuudesta. Tämä on nyt pysähtymässä monistakin syistä. On todennäköistä, että viljelijät eivät pysty sotatilan aikana kylvämään tänä keväänä Ukrainassa peltojaan, hyviä peltojaan, osin sen tähden, että ei ole ehkä turvallista tehdä sitä mutta ei ainakaan ole välttämättä öljyä ja muita tarvikkeita, ja kolmanneksi sitten on tämä, ettei niitä tuotteita pystytä sieltä viemään, kun satamat on saarrettu ja kauppa ja pakotteet ovat estämässä viennin. Tilanne on varsin vaikea, ja se näkyy varmasti kautta maailman ruoan hinnan nousuna, köyhien jäämisenä nälänhätään monilla alueilla ja valitettavasti sitten myös Suomessa tuotteiden hintojen nousuna. Meilläkin on miljoona köyhää ihmistä, joiden asumiskustannuksia hallitus on onnistunut ilmastopolitiikalla ja muulla nostamaan, ja nyt kun ruoan hinta myös tässä vielä ilmastopolitiikan ja tämän tilanteen, sotatilanteen, vuoksi ja pakotteiden vuoksi kallistuu, niin köyhyysongelma meilläkin on valitettavasti kasvamassa, ja on jopa ennustettu, että ensi talvena meillä on ruoan puute. Ehkä sitä maailman merillä kulkevaa viljaa vielä saadaan. Se on sitten laadultaan, mitä on, ja tuotettu, miten eettisesti sattuukaan, ja hinta on sitten markkinoiden määräämä ja korkea.
Arvoisa puhemies! Tähän synkkyyteen haluamme perussuomalaisten vastalauseessa hyvin voimakkaasti puuttua. Me korostamme omavaraisuuden ja huoltovarmuuden välttämättömyyttä. Me nostamme esille tämän maatalouden kiinteistöveron pysyvän poistamisen, sen, että ilmastopoliittisista toimenpiteistä, jotka heikentävät maataloutta, pitää luopua ehdottomasti — niitä pitää siirtää tulevaisuuteen. Maatilojen arvonlisäverojen maksuunpanoa pitää lykätä, Maatilatalouden Kehittämisrahastoon lisätä rahaa ja turvata se, energiakustannuksia alentaa verotoimenpitein. Ruokaketjun toimivuutta pitää parantaa, elintarvikemarkkinalain muutokset täytyy toteuttaa pelkkien puheiden sijaan, viljelijöiden lainojen lyhennysvapaat ja korkohelpotukset pitää saada käyttöön, nuorten viljelijöiden osalta yrittäjätulovaatimusta ja koulutusvaatimusta pitää nyt helpottaa. Sitten velkasaneeraukseen pääsyä viljelijöidenkin osalta pitää helpottaa ja parantaa — on parempi, että järjestetään velkasaneerauksella kuin konkurssilla tiloja alas. Edelleen haluamme byrokratiaa ja lupamenettelyjä purkaa erityisesti tilamyynnin osalta. Sitten jatkamme vielä julkisen sektorin ruokapalveluhankintojen tehostamista, maatalouden sivuelinkeinojen rahoituksen ja toimintaedellytysten parantamista, lomituspalvelujen turvaamista, viljelijöiden henkisen jaksamisen palvelujen parantamista — tämä on myös erittäin tärkeä ja murheellinen asia, kun viljelijät eivät jaksa ja tulee avioeroja ja tulee konkursseja ja tulee jopa lopullisia, ikäviä ratkaisuja, joista yhteiskunta osaltaan maksaa kalliin laskun. Sitten tämä, mistä edustaja Vähämäki mainitsi, alv-kannan muutos Saksan mallin mukaan, ja lopuksi meillä on täällä esitys polttoaineiden hintojen alentamiseksi maatalouden ja muun alkutuotannon osalta.
Eli me perussuomalaiset kävimme huolella läpi näitä ongelmia ja etsimme ratkaisuja, ja nämä 17 lausumaa koskevat meillä maataloutta. Olemme äärimmäisen huolissamme tästä tilanteesta ja varoitamme siitä, että jos nyt ei tehdä näitä toimenpiteitä, niin meillä on ensi talvena ruoasta puute, niin että kaikki suomalaiset eivät pysty ostamaan sitä kallista ruokaa, mikä mahdollisesti on saatavissa. Sitten se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin myös, ihan jopa turvallisuuteen asti siitäkin huolimatta, että toivottavasti tämä Ukrainan sota saadaan päättymään ja Venäjän raakalaismainen toiminta pysäytettyä ja syylliset siellä sitten vastuuseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-10T18:06:00,2022-03-10T18:14:00,Hyväksytty,1.1
2022_23_139,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Kiitos. — Ja vielä edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_23_140,23/2022,2022-03-10,16.01,18.18,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tarkastelen tätä hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi vähän oman sivistysvaliokunnan jäsenyyteni lasit päässä siitä huolimatta, että ajatukset ovat Ukrainan ja ukrainalaisten puolella ja siinä heidän hädässään jatkuvasti.
Hallitushan esittää runsaan 34 miljoonan euron lisäystä taiteen ja kulttuurin alan henkilöille, toiminimille ja yksinyrittäjille kohdennettuihin avustuksiin sekä runsaan 28 miljoonan euron lisäystä kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille pääsylippu- ja muiden tulojen vähentymisestä aiheutuneiden menetysten korvaamiseen. Tämä on erittäin kannatettavaa. Samaan aikaan, kun puhutaan tapahtuma-alasta, on syytä ymmärtää, että suunniteltu tapahtuma vaatii valtavan määrän työtä ennen kuin tapahtuman voi järjestää, ja jos ja kun tapahtuma ollaan jouduttu perumaan, niin se kaikki työ, mitä siellä taustoilla on tehty — monet yrittäjät ja työntekijät ovat painaneet pitkää päivää — on tehty siinä vaiheessa turhaan, ja tämä täytyy huomioida. Eli tapahtuma ei ole vain se tapahtumapäivä, konsertti, esitys, mikä tahansa, vaan siinä taustalla tehdään valtava määrä työtä, esiintyjät harjoittelevat ja niin edelleen. Olennaista tässä on, että luovien alojen toiminta saadaan nopeasti käyntiin, kun korona pikkuhiljaa väistyy meidän arjesta. Kulttuurilla ja luovilla aloilla on, kuten valtiovarainvaliokuntakin toteaa, merkittäviä työllisyyttä ja taloudellista toimeliaisuutta edistäviä vaikutuksia, ja ne lisäävät terveyttä ja hyvinvointia.
Nostaisin tässä esiin vielä lopuksi — jos puhemies sallii — sen riskin, mikä tapahtuma-alalla ja tässä kulttuuri- ja taidepuolella mutta myös urheilun ja liikunnan puolella on havaittavissa. Se ei tapahdukaan aivan sormia napsauttamalla, että kun sallitaan suuret katsojamäärät, normaalit yleisömäärät, niin yleisö sinne palaisi. Tämä ajaa kyllä monia toimijoita jättimäisiin ahdinkoihin, ja on nähtävissä esimerkiksi urheilupuolella sitä, että yleisö ei vaan palaa katsomoihin samalla tavalla kuin ennen. Tämä vaikuttaa urheilun, taiteen, kulttuurin tulevaisuuteen. Olen ennenkin korostanut esikuvien merkitystä lapsille ja nuorille, ja jos me epäonnistumme tässä työssä, niin se tulee heijastumaan erittäin kalliina seurauksina esimerkiksi liikkumattomuuden kasvun ja lasten huonovointisuuden lisääntyessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_23+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-10T18:14:40,2022-03-10T18:17:59,Hyväksytty,1.1
2022_24_1,24/2022,2022-03-11,13.04,13.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 2/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 26/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 4/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 4/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 10.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_24+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_25_1,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana käydään ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Pääministerille ja puolustusministerille varataan mahdollisuus alustaa keskustelua viiden minuutin mittaisilla puheenvuoroilla. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja, jotka ovat minuutin mittaisia. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa noin 45 minuuttia. — Mennään keskusteluun. Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_25_2,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä jatkaa Ukrainassa hyökkäystään kovin seurauksin ukrainalaisille. Laaja kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän sotatoimet selkeästi ja voimakkaasti.
Talvisodan päättymisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina. Mekin taistelimme itsenäisyytemme puolesta, ja nyt samassa tilanteessa ovat Ukrainan kansalaiset. Lukuisat suomalaiset antavat apua Ukrainalle. Suomesta lähteneet suojavarusteet, lääkintätarpeet ja aseet ovat jo ukrainalaisten käytössä heidän puolustaessaan hyökkääjää vastaan. Venäjän ainoa ystävä Euroopassa löytyy Valko-Venäjän johdosta, jonka toimet Ukrainaa vastaan ovat tuomittavia nekin.
Avainasemassa on presidentti Vladimir Putin. Eri maiden johtajat tasavallan presidentti Sauli Niinistöä myöden ovat pyrkineet saamaan hänet päättämään sodan. Venäjän puheilla, tulivatpa ne miltä tasolta tahansa, ei ole kuitenkaan ollut tähän asti tekemistä aitojen rauhanpyrkimysten kanssa.
Euroopan unionin johtajat kokoontuivat viime viikon lopulla Versaillesissa. Vaadimme Venäjää lopettamaan sotatoimet välittömästi ja ehdoitta. Sotarikoksiin syyllistyneet tullaan saattamaan vastuuseen. Tulemme nopealla aikataululla vielä voimistamaan pakotteita, joilla on jo nyt tuntuva vaikutus Venäjän talouteen.
Euroopan unioni tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Lähetimme Versaillesista toivon viestin ukrainalaisille: Ukraina kuuluu eurooppalaiseen perheeseemme. Ukraina on jättänyt hakemuksensa Euroopan unionin jäseneksi, ja saamme siitä komissiolta asiaankuuluvan lausunnon. Samalla voimistamme tukeamme Ukrainalle.
Versaillesin epävirallinen Eurooppa-neuvosto osoitti, että unioni on tarvittaessa yhtenäinen, nopea ja päättäväinen. Versaillesissa korostui yhteisymmärrys siitä, että solidaarisuudella on entistä suurempi merkitys Euroopalle. Suomi on aktiivinen, jotta Euroopan unionin yhteinen avunantovelvoite on uskottava ja tehokas. Teemme tässä läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Valtaosa EU:n jäsenvaltioista perustaa puolustuksensa Naton turvatakuuseen, pelotteeseen ja yhteiseen puolustukseen. Emme ole EU:ssa luomassa päällekkäisiä ratkaisuja Naton kanssa, vaan EU:n ja Naton välinen yhteistyö on voimavara ja välttämättömyys. Tulemme investoimaan EU:n puolustuskykyyn enemmän, tiivistämään yhteistyötä esimerkiksi kyberturvallisuudessa ja etsimään kannustimia yhteishankkeisiin. Totesimme kokouksessamme viime viikolla, että meidän tulee voida käyttää EU:n keinovalikoimaa tehokkaammin hybridisodankäyntiin varautumiseksi. Meidän tulee vahvistaa EU:n teknologista ja teollista pohjaa myös puolustuksen alalla, ja komission puolustuspaketti antaa hyvät lähtökohdat tälle työlle.
Edessämme on vielä keskustelu siitä, miten Euroopan unioni löytää resurssit aloitettuun työhön. Keinojen tulee löytyä, jotta pystymme rahoittamaan EU:n vahvistamisen turvallisuusympäristön vaatimalle tasolle. Viimeistelemme seuraavaksi Euroopan unionin strategisen kompassin, jota esitellään Eurooppa-neuvostolle ensi viikolla.
Aloitimme myös työn, jolla Euroopan unioni katkaisee energian riippuvuussuhteet Venäjään. EU:n on saavutettava nopealla tahdilla riippumattomuus venäläisestä kaasusta, öljystä ja hiilestä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja energiaturvallisuuden vahvistaminen kulkevatkin käsi kädessä. Meillä on nyt tilaisuus päästä eroon fossiilisista polttoaineista jopa aiottua nopeammin sekä esimerkiksi saattaa loppuun Euroopan kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittyminen. Suomen huoltovarmuus on hyvällä tasolla, mutta koko Eurooppaa ja ensi talvea ajatellen vaaditaan vielä huolellista varautumista.
Myös taloudessa on pyrittävä Euroopan riippuvuuksien vähentämiseen. Meidän tulee tarkastella laajasti kansallisia toimia, joilla voidaan lieventää kriisin vaikutuksia ja tukea kasvun edellytyksiä. Jatkamme aloitettua keskustelua mahdollisista EU-tason toimista ja vaihtoehdoista ensi viikolla Eurooppa-neuvoston kokouksessa.
Hallitus tulee antamaan huhtikuussa selonteon eduskunnalle, joka kattaa laajasti kansallisia toimia tilanteeseen vastaamiseksi. Eduskunta on oikea paikka siitä keskustelemiseksi. Selonteon tärkein osuus tulee koskettamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomen tärkein viitekehys ja turvallisuusyhteisö on Euroopan unioni, joka toimii tässä tilanteessa ennen näkemättömällä päättäväisyydellä.
Liityimme unioniin kylmän sodan päätyttyä osana poliittista ja taloudellista yhteenliittymistämme länteen. Johdonmukainen linjamme lähtee siitä, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka ylläpitää vahvaa ja uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Osallistumme tätä kykyä vahvistavaan puolustusyhteistyöhön, ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön tapaaminen presidentti Joe Bidenin kanssa viitoitti yhteistyön suuntaa Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusministeri Antti Kaikkonen tulee pian kertomaan viime aikojen askeleista. Olemme onnistuneet säilyttämään kansallisen liikkumatilamme ja valintamahdollisuudet, joihin kuuluu mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä.
Kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestys on kuitenkin murtunut. Näemme nyt, miten Venäjä tulee toimimaan todennäköisesti hyvin pitkään. Tässä uudessa ympäristössä myös Suomen tulee arvioida [Puhemies koputtaa] keinoja turvallisuuden vahvistamiseksi. Oikea paikka tästä keskustelemiseksi on eduskunta, ja haluan kiittää kutsusta antaa tämä ajankohtaiskatsaus.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-15T14:01:10,2022-03-15T14:06:46,Hyväksytty,1.1
2022_25_3,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Näin, kiitoksia — Ja nyt puolustusministeri Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_4,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa aktiivisesta paneutumisesta ulko- ja turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Riittävä kansallinen yhtenäisyys on aina tärkeä osa kansallista puolustustamme, mutta erityisen tärkeää — erityisen tärkeää — se on näinä aikoina. Puheenvuorossani keskityn erityisesti ajankohtaiseen puolustusyhteistyöhömme.
Viime vuosina rakennettu puolustusyhteistyöverkosto on kiristyneessä turvallisuustilanteessa osoittanut merkityksensä. Olemme ennen ja jälkeen Venäjän hyökkäyksen alkamisen muun muassa vaihtaneet aktiivisesti tärkeimpien kumppanimaiden kanssa tietoa siitä, miten muut toimijat arvioivat turvallisuustilanteen kehittymistä ja suunnittelevat omia toimiaan. Yhteistyön kautta Suomi on kyennyt myös itse viestimään oman toimintansa perusteita. Poliittisen ja sotilaallisen yhteistoimintakyvyn rakentaminen kumppaneiden kanssa on pitkäjänteistä työtä. Se vaatii merkittäviä panostuksia muun muassa puolustushallinnon yhteistyörakenteisiin, tietoliikenne- ja johtamisjärjestelyihin sekä harjoitustoimintaan.
Suomen yhteistyö Naton kanssa on ollut läheistä jo pitkään kattaen niin poliittisen dialogin kuin käytännön sotilaallisen yhteistyön. Meillä on yhteinen intressi Euroopan ja myös Pohjolan alueen turvallisuudesta. Olemme Ruotsin kanssa, voi sanoa, Naton läheisimpiä kumppaneita. Venäjän hyökättyä Ukrainaan päätimme yhdessä Ruotsin kanssa tiivistää Nato-kumppanuuttamme vahvistetun vuorovaikutuksen järjestelyllä. Olemme lisänneet tiedonvaihtoa ja toiminnan koordinaatiota. Tämä hyödyttää meidän kansallista valmiuttamme ja on tärkeää Suomen puolustuksen kannalta. Osallistun huomenna Naton puolustusministerikokouksen työistuntoon, jossa keskustellaan Venäjän sotatoimista Ukrainassa. Odotan vakavaa ja tärkeää keskustelua.
Yhdysvallat on merkittävin alueen ulkopuolinen toimija Pohjois-Euroopassa. Yhdysvallat on tukenut myös Suomen ja Ruotsin tiivistyvää Nato-yhteistyötä. Puolustusministeri Austin vahvisti viime viikon vierailullani Washingtoniin jälleen kerran Yhdysvaltojen tuen Naton avoimien ovien politiikalle. Presidenttien tapaamisen jatkoksi sovimme puolustusministeri Austinin kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyömme tiivistämisestä. Yksityiskohtiin ei vielä menty, vaan nyt käynnistetään ripeä virkavalmistelu. Yhteistyön tiivistämiselle on vahva selkänoja sekä Valkoisesta talosta että Pentagonista. Tästä on hyvä jatkaa.
On hyvä huomioida, että Yhdysvallat on tähänkin asti ollut Suomen läheisimpien yhteistyökumppanien joukossa. Siinä on pohjaa mille jatkaa. Yhteistyömme piirissä ovat muun muassa puolustuspoliittinen dialogi, koulutus- ja harjoitusyhteistyö, materiaaliyhteistyö ja huoltovarmuus. Nyt käymme järjestelmällisesti läpi, millä aloilla yhteistyön edelleen syventämiselle on tilausta. Iso osa Yhdysvaltain-matkaani oli F‑35-hankkeen läpikäynti nyt kun keskeiset sopimukset on allekirjoitettu. Voin kertoa, että F‑35-hanke etenee suunnitellusti.
Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyö tähtää Itämeren alueen turvallisuuden sekä Suomen ja Ruotsin puolustuksen vahvistamiseen. Tavoitteena on luoda sotilaalliselle yhteistoiminnalle ja yhteisille operaatioille pysyvät edellytykset, jotka ovat voimassa rauhan, kriisin ja sodan olosuhteissa. Yhteys Ruotsin-kollegaan on erittäin tiivistä. Olemme tavanneet kymmeniä kertoja, puhelinyhteys vielä aktiivisempi. Viimeisin tapaamisemme oli eilen, kun Suomi isännöi maidemme välisen päätöksentekoharjoituksen. Ruotsi on läheisin kumppanimme, ja tarkoitus on edelleen syventää yhteistyötä.
Teemme yhteistyötä kahdenvälisesti myös Norjan kanssa ja kolmenvälisesti Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken. Nordefcon rooli strategisen dialogin alustana pohjoismaiden kesken on korostunut viime syksystä alkaen. Ja vielä voi todeta tästä pohjoismaisesta yhteistyöstä tai Norja-yhteistyöstä esimerkkinä Cold Response ‑harjoituksen, joka alkaa pian Pohjois-Norjassa, maalis—huhtikuussa. Se on samalla myös Naton suurin harjoitus Euroopassa tänä vuonna.
Arvoisa puhemies! Euroopan maista Iso-Britannia on ottanut isoa roolia puolustuspoliittisesti ja sotilaallisesti myös Ukrainan tilanteen kiristyessä. Iso-Britannia osoittaa sitoutumista Euroopan turvallisuuteen ja puolustukseen kahdenvälisesti, monenvälisesti ja Naton kontekstissa. Puoluepoliittinen dialogimme Ison-Britannian kanssa on jatkunut tiiviinä kaikilla tasoilla. Brittivetoisen ja yhdeksän muun pohjoisen Euroopan maan JEF-aloitteen tavoitteena on, että keskenään yhteensopivilla JEF-maiden joukoilla on yhdessä korkea valmius vastata erilaisiin kriiseihin. Kutakin tehtävää ja tilannetta varten muodostetaan aina räätälöity joukko. Jokainen maa päättää osallistumisestaan itsenäisesti ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Oikeastaan kaiken edellä kertomani voi tiivistää näin: Suomi on arvostettu ja aktiivinen yhteistyökumppani kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Osaamistamme arvostetaan ja osaamme toimia kansainvälisissä kumppanuuksissa [Puhemies koputtaa] puolustuksemme vahvistamiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-15T14:06:49,2022-03-15T14:12:16,Hyväksytty,1.1
2022_25_5,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt tosiaan ne edustajat, jotka haluavat käyttää minuutin mittaisen kommenttivastauspuheenvuoron, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Gustafsson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_6,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisa edustaja Gustafsson, mikrofoni päälle.] Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille ja puolustusministerille puheenvuoroista.
Suomen kansanedustajan on hyvä olla myöskin Suomen kansan tulkki tämän kokoisessa asiassa. Suomalaisia, eurooppalaisia on syvästi loukannut ja tuonut myöskin ymmärrettävää vihaa se, että Venäjä on julmalla tavalla surmannut lapsia, vanhuksia, siviilejä. Selvitin itselleni sen, että Venäjä on kuitenkin saattanut voimaan Geneve-sopimukset, joihin kuuluu muun muassa sopimus siviilihenkilöiden suojaamisesta sodan aikana. Monet maat ovat vaatineet nyt kansainväliseltä rikostuomioistuimelta Putinin toimien rikosoikeudellista selvittämistä. Kysyn hallitukselta: onhan Suomen hallitus myös aktiivinen tämän asian suhteen, [Puhemies: Ja minuutti!] jotta edes alkeellinen moraalinen oikeus ja kohtuus [Puhemies koputtaa] tässä maailmantilanteessa voisi toteutua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-15T14:12:36,2022-03-15T14:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_25_7,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Muistutan edustajia siitä, että minuutti on aikaa käyttää näitä vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Junnila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_8,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän pääministeriä ja puolustusministeriä ansiokkaista puheenvuoroista. Juuri tällaisina aikoina on tärkeää, että tämäkin laitos toimii yhtenäisesti. Kiitän myös erityisesti puolustusministeriä siitä, että tässä selkeästi nyt edistetään asioita lännen suuntaan, sillä kuten olemme viime päivinä nähneet, niin kyllä se suunta on enemmänkin sinne kuin siihen toiseen suuntaan.
Mutta, arvoisa puhemies, monet suomalaiset ovat nyt erittäin aktiivisesti auttamassa ukrainalaisia pääsemään Suomeen ja myös apuun täällä, ja tämä on sitten ruuhkauttanut niin avuntarvitsijoiden resurssit kuin lupapalvelut, ja tästä kysyisin pääministeriltä: onko jotakin selkeää keskittämistä ja tehostamista luvassa, että varmasti saadaan mahdollisimman nopeasti apu nyt kaikille sitä tarvitseville?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-15T14:14:03,2022-03-15T14:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_25_9,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_10,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjää vastaan on asetettu ennennäkemättömät pakotteet, ja niin pitää ollakin. Pakotteet ovat varmasti yllättäneet Venäjän kovuudellaan ja sillä yhtenäisyydellä, millä esimerkiksi EU on reagoinut asiaan. Suojelemme demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, sananvapautta, vapaata mediaa — kaikkea sitä, mikä on meille tärkeää. Valitettavasti on usein niin, että kun pakotteet ovat jonkin aikaa olleet voimassa ja kun on saatu toivottavasti rauha jossain vaiheessa, niin pakotteita ruvetaan nopeasti poistamaan, tulee semmoinen taloudellinen väsymys. Kysyn ministereiltä: kuinka vahva tahtotila hallituksella ja EU:ssa on sille, että pakotteet pidetään niin kauan voimassa, että Venäjä on maksanut sotakorvaukset Ukrainalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-15T14:15:12,2022-03-15T14:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_25_11,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_12,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa tuo todella iholle sen, miten ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset poljetaan hetkessä jalkoihin. Materiaalisten tuhojen lisäksi sota moukaroi todella myös ihanteita ja arvoja. Suomen ja Euroopan unionin on todella viipymättä tehostettava toimintaansa ihmisoikeusrikosten havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi. Me kaikki näemme, että juuri nyt ne eivät Ukrainassa toteudu millään tavalla esimerkiksi naisten ja lasten kohdalla. Kysyisinkin pääministeriltä: mitä hallitus ja Suomi voivat tehdä sen osalta, että nämä kunniattomat sotatoimijat, jotka Ukrainaa pommittavat, joutuisivat vastuuseen ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten rikkomisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-15T14:16:09,2022-03-15T14:17:23,Hyväksytty,1.1
2022_25_13,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Järvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_14,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä olosuhteissa on helppo ymmärtää suomalaisten kasvava innostus liittyä Naton jäseneksi. Paljon on puhetta Natosta mutta paljon vähemmän puhetta mahdollisista Venäjän vastatoimista, jos olisimme Naton jäseninä. [Oikealta: Mitä niistä?] Mahdollisia olisivat erilaiset GPS-signaalien häiriöt, pakolaisprovokaatiot rajalla, Saimaan kanavan sulku, monet liikenteeseen, kauppaan ja muihin aloihin liittyvät häiriöt. [Oikealta: Niitä on ollut ennenkin, ne kestetään!] Siksi haluaisin kysyä pääministeriltä: Millaisiin vastapakotteisiin ja vastatoimiin meidän olisi syytä varautua? Ja miten merkittävinä te pidätte tällaisia vastapakotteita meidän Nato-jäsenyydestämme päätettäessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2022-03-15T14:17:24,2022-03-15T14:18:19,Hyväksytty,1.1
2022_25_15,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_16,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksiselitteisesti tuomittavaa, ja on tärkeää, että tuomitsemme tämän selvästi. Samalla meidän olisi kuitenkin syytä olla ulkopolitiikassamme johdonmukaisia ihmisoikeuskysymyksissä. Tiedämme, että muun muassa Amnestyn tuoreen raportin mukaan Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia kohtaan. [Oikealta: Ohhoh!] Siis miksi Suomi ei tuomitse Israelin toimia, kuten Venäjän, ja miksi Suomi ostaa yhä aseita Israelilta, [Välihuutoja] tukee tämän väkivaltaista toimintaa? [Oikealta: Palestiina tappaa siviilejä kuten Venäjä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-15T14:18:19,2022-03-15T14:19:07,Hyväksytty,1.1
2022_25_17,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_18,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Ärade talman! Inledningsvis ett stort tack till statsministern och försvarsministern för redogörelsen.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-15T14:19:08,2022-03-15T14:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_25_19,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan painottaa, että Israel ei ole apartheidvaltio vain sen takia, että Amnestyn porukka näin kuvittelee. 
Sitten tähän aiheeseen:
Tammikuun lopussa pääsihteeri Stoltenberg sanoi, että Suomi ja Ruotsi voisivat päästä Natoon nopeutetussa aikataulussa. 13.3. Naton ex-pääsihteeri: ”Suomi ja Ruotsi voitaisiin hyväksyä jäseniksi lähes yhdessä yössä, mutta ikkuna voi sulkeutua pian.” Kuusi päivää sitten te, arvoisa ministeri Kaikkonen, sanoitte mediassa: ”Naton jäsenyyden hakemiseen ei nyt ole oikea hetki.” Eilen puolustusministeriön ex-johtaja sanoi muun muassa Ylen haastattelussa, että Suomi ei pääse nyt Naton jäseneksi, vaikka haluaisi, ja vielä siteeraten: ”En usko, että jäsenmaat edes käsittelevät hakemusta.”
Me täällä eduskunnassa puhumme paljon hybridivaikuttamisesta ja silloin tarkoitamme yleensä, että ulkomaailmasta tulee hybridivaikuttamista, mutta meillä on minun tulkintani mukaan [Puhemies koputtaa] sitä ihan riittävästi täällä kotimaassakin. Nämä lausunnot [Puhemies: Nyt on minuutti täyttynyt!] poikkeavat niin paljon toisistaan, että olisi hyvä saada selvyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-15T14:19:59,2022-03-15T14:21:16,Hyväksytty,1.1
2022_25_20,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_21,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Venäjä on iskenyt siviilikohteisiin ja tehnyt sitä tahallaan. Se on iskenyt siviilikohteisiin, muun muassa sairaaloihin 244 kertaa Syyriassa. Se haluaa viestittää, että mikään ei sille riitä eikä mikään ole pyhää.
Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme turvallisuusunionin. Meidän täytyy pystyä suojelemaan itseämme ja pitämään huolta siitä, että Venäjä ei koskaan tekisi meille samaa, mitä se on tehnyt maailmalla. [Oikealta: Sitä kutsutaan Natoksi! — Se on Nato!] Kysyisin nyt ministeri Haavistolta: Mitä YK tekee näille suurille, jotka eivät välitä kansainvälisestä oikeudesta eivätkä välitä YK:n säännöistä? Mitä YK, jota yhteisesti rakastamme — en tiedä, mitä meille kuuluisi ilman YK:ta — tällä hetkellä tekee, ja miten me voisimme vauhdittaa näitä toimia, jotta Putinin kaltaiset rikolliset joutuisivat toimistaan oikeuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-03-15T14:21:16,2022-03-15T14:22:20,Hyväksytty,1.1
2022_25_22,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_23,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monet suomalaiset ovat olleet yhteydessä ja tiedustelleet, miten me Suomessa pärjäämme, jos vastaavia tilanteita tulee. Meiltä puuttuu muun muassa väestönsuojia. Joissakin suurissa kaupungeissa ei ole ollenkaan tällaisia yleisiä väestönsuojia.
Ikäihmiset erityisesti muistavat omasta lapsuudestaan sodan traumat ja kovat kokemukset, ja kysynkin puolustusministeriltä: millä tavalla vastaisitte suomalaisten ihmisten ja erityisesti ikäihmisten hätään ja pelkoon siitä, mitä maailmassa tapahtuu?
Samalla kysyisin sitä, että nyt kun Ukrainassa on paljon pieniä lapsia ja naisia traumojen ja sodan keskellä, niin millä tavalla turvaamme sen, kun he sieltä Suomeen saapuvat —ja kuinka paljon heitä on tällä hetkellä saapunut — että he pääsevät pian hyvien palvelujen piiriin ja pääsevät tasapainoiseen ja rauhalliseen tähän hetkeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-03-15T14:22:20,2022-03-15T14:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_25_24,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_25,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppa ja tietenkin Suomi ovat hyvin riippuvaisia Venäjän kaasusta ja öljystä ja Eurooppa ainakin kivihiilestä. Kun me ajattelemme tulevaisuutta ja sitä, että meidän pitäisi irtaantua sitten tästä venäläisestä energiasta, niin eiväthän bioenergia tai uusiutuva energia ole hetken ratkaisuja. Vaikka Venäjä tarvitsee rahaa käydäkseen sitä onnetonta sotaa Ukrainassa — toivottavasti ei muualla — niin onko olemassa kuitenkin sellainen riski, että Venäjä merkittävässä määrin vähentää tai jopa lopettaa energiajakeiden tuonnin Eurooppaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-03-15T14:23:30,2022-03-15T14:24:17,Hyväksytty,1.1
2022_25_26,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_27,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meille on varmasti kaikille selvää se, että sotatilanteessa emme saa jäädä yksin ja turvallisuustilanne on muuttunut ja meidän on selvästi tehtävä muutoksia myös omassa turvallisuuspolitiikassamme.
Lissabonin sopimuksessa sanotaan, että EU-jäsenmaiden velvoite on tulla avuksi sotilaallisen hyökkäyksen tapahtuessa, kuitenkin kuten kukin jäsenvaltio päättää itse. Nato-sopimuksessa 5 artiklassa Naton jäsenmaiden kohdalla on tämä sama ajatus, mutta taustalla on myös se ajatus, että hyökkäyksen kohdalla se on hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan ja kukin jäsenvaltio siis päättää toimista yksin.
Meillä kaikilla on varmasti tässä salissa tavoitteena itsenäinen, turvallinen Suomi ja hyvä elämä, jota me täällä olemme saaneet elää. Kysyn ministereiltä: miten vertailisitte Suomen turvallisuustilannetta näiden kahden [Puhemies koputtaa] edellisen jäsenyyteen nähden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-03-15T14:24:18,2022-03-15T14:25:31,Hyväksytty,1.1
2022_25_28,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_29,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen turvallisuustilanne meni uusiksi yhdessä yössä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan pian kolme viikkoa sitten. Meillä käynnistyi välittömästi keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä. Kansa on mielipiteensä kertonut: kaksi kolmesta suomalaisesta on tuoreessa kyselyssä sitä mieltä, että Suomen pitää hakea Nato-jäsenyyttä. Katseet kääntyvät ulkopoliittiseen johtoon, ja Nato-jäsenyyden hakemisesta päättävät tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta.
Olen saanut erittäin paljon kyselyitä huolestuneilta kansalaisilta, jotka haluavat tietää, millä aikataululla päätös syntyy: onko päätös valmiina pääsiäisenä, vappuna vain juhannuksena? Arvoisa pääministeri, voitteko kertoa, milloin arvioisitte, että meillä on valmis päätös Natosta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-15T14:25:32,2022-03-15T14:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_25_30,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_31,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on puhuttanut viime aikoina ymmärrettävästi paljon. On hyvä muistaa, että myös sosiaali- ja terveydenhuolto on osa huoltovarmuuttamme, kuten olemme saaneet huomata koronakriisin aikana. Vaikka sota on täysin erilainen tilanne kuin pandemia, niin kummatkin johtavat poikkeusoloihin yhteiskunnassa, vaikkakin toisenlaisella tavalla ja tasolla. Ukrainan sota näkyy sote-alalla myös konkreettisesti, sillä sote-ala on ensi linjassa vastaanottamassa Ukrainasta Suomeen saapuvia ihmisiä ja huolehtimassa heistä. Sodan vaikutukset niin ihmisten ruumiiseen kuin mieleenkin ovat läsnä heidän työssään, jolloin oikeanlainen tuki on tärkeässä asemassa ihmisten jaksamisen tukemisessa. Sote-alalla on siis merkitystä myös muihin kuin suoraan terveydenhuoltoa koskeviin kriiseihin vastaamisessa, ja heidän merkitystään tilanteisiin vastaamisessa ei tule unohtaa, vaikka ajat vaihtuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-03-15T14:26:30,2022-03-15T14:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_25_32,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Slunga-Poutsalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_33,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta kuuluu ministeri Harakan sektorille, enkä häntä tällä hetkellä salissa näe, mutta koska kyberturvallisuus on paljon muutakin kuin pelkkää viestintää, toivoisin puolustusministeriltä tai pääministeriltä vastausta siihen, ovatko meidän kyberturvallisuutemme resurssit riittävällä tasolla. Yksityiset yritykset voivat vahvistaa omia järjestelmiään omalla rahallaan, mutta miten on kuntien, isojen järjestöjen ja muiden toimijoiden laita? Jo ennen tätä Ukraina-kriisiä siellä oli huomattavissa selviä puutteita kaiken maailman Vastaamo-keissien ja muiden kohdalla. Mikä on tällä hetkellä tilanne? Tulisiko sinne pistää panoksia hieman lisää, jotta me voisimme välttyä kyberiskuilta sinne ja myöskin hybridivaikuttamiselta järjestö- ja kuntapuolelle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-03-15T14:27:35,2022-03-15T14:28:32,Hyväksytty,1.1
2022_25_34,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_35,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä rahoittaa tätä brutaalia hyökkäyssotaansa energiatuloilla ja on kerännyt sotakassaa energiatuloilla myöskin jo aiemmin, joten lienee itsestään selvää, että Euroopan unionin ja koko läntisen maailman pitäisi toimia niin, että mahdollisimman nopeasti päästään eroon venäläisestä energiasta. Ja se varmasti tarkoittaa sitä, että uusiutuvan energian hankkeet koko Euroopassa tulevat nopeutumaan, mutta samalla se tarkoittaa myös sitä, että meidän täytyisi päivittää tätä meidän viherryttämisstrategiaamme ja käyttää niitä mahdollisuuksia, jotka meillä on olemassa, kuten esimerkiksi Suomessa hyödyntää turvetta ja toisaalta myöskin ruokatuotannossa hyödyntää meidän turvepeltoja. Kysynkin pääministeriltä: onko Euroopan unionissa keskusteltu siitä, että tämä Green Deal nyt päivitettäisiin tähän nykytilanteeseen ja sen kriteereitä muutettaisiin? [Toimi Kankaanniemi: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-03-15T14:28:32,2022-03-15T14:29:38,Hyväksytty,1.1
2022_25_36,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Koponen Noora., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_37,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yli miljoona lasta on jo paennut Ukrainassa syttynyttä sotaa Venäjän hyökkäyksen seurauksena. Lapsia on menehtynyt, elämä on päättynyt kesken lapsuuden. Päiväkodista jäljellä ovat rauniot, eikä turvallista kotipihaa ole enää olemassa. Inhimillinen kärsimys, hätä ja pelko ovat lasten mielessä joka ilta viimeisenä ja aamulla ensimmäisenä, kun herää. Ukrainalaiset vanhemmat kantavat sylissään lapsia, joita he yrittävät pitää ehjinä murtumatta itse. Äitejä on menehtynyt lapsiensa viereen ja vammaisia ihmisiä, jotka eivät selviä arjesta ilman apua, on jäänyt yksin ilman mitään tuttua ja turvallista. On tärkeää, että huomioimme nämä ihmiset ja autamme kaikkia Suomeen saapuvia yksin jääneitä lapsia, nuoria ja vammaisia, jotta heille voidaan taata riittävä apu, tuki ja turva. Ja kysynkin: huomioihan hallitus myös heidät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-03-15T14:29:39,2022-03-15T14:30:40,Hyväksytty,1.1
2022_25_38,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_39,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän valtion suorassa uutislähetyksessä kanavan tuottaja Marina Ovsjannikova ryntäsi eilen studioon ja protestoi Venäjän hyökkäystä Ukrainaan: ”Ei sotaa. Lopettakaa sota, älkää uskoko propagandaa, he valehtelevat teille täällä. Venäläiset sotaa vastaan”, kyltissä luki. Tämäkin on osoitus siitä, kuinka uskomattoman rohkeita ihmisiä Venäjällä on ja kuinka he silmittömistä rangaistuksista huolimatta vastustavat maansa julmaa hallintoa. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, missä Ovsjannikova on.
Arvoisa puhemies! Meidän tulee olla valmiita tarjoamaan turvaa venäläisille, jotka joutuvat pakenemaan maansa julmaa hallintoa. Nyt ihmisoikeus‑ ja kansalaisaktivistit ovat erityisessä vaarassa joutua poliisin ja viranomaisten pahoinpitelemäksi ja epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Arvoisa hallitus, miten Suomi on varautunut tarjoamaan näille ihmisille turvaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-15T14:30:41,2022-03-15T14:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_25_40,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_41,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On ikävää, että niinkin tärkeällä asialla kuin turvallisuuspolitiikalla on ryhdytty tekemään puoluepolitiikkaa. Nato-lobbarit pyrkivät saamaan Suomen pikaisesti Natoon eli toisin sanoen palloksi suurvaltojen peliin. Ulkomailta johdetun Nato-hypetyksen sijaan meidän tulee puhua omavaraisuutemme turvaamisesta. Maailma on murroksessa, ja se, jolla on resursseja, vetelee ne pisimmät korret. Siinä eivät kaunopuheet auta.
Arvoisat ministerit, jos lannoitteistakin on pulaa, kuinka omavaraisena te Suomen loppujen lopuksi näette? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-15T14:31:50,2022-03-15T14:32:48,Hyväksytty,1.1
2022_25_42,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Tuomioja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_43,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Herra puhemies! Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa on reagoitu kaikkialla erittäin voimakkaasti, ja on ollut ilahduttavaa nähdä, mitenkä päättäväisesti ja yhtenäisesti Euroopan unioni on toiminut — se on tärkeää. Samoin meidän hallituksemme on tukenut Ukrainaa sekä EU:ssa että omilla toimillaan kiitettävällä tavalla — ja samaten on kiitettävä siitä, että olemme nyt saamassa eduskuntaan tämän selonteon, jossa voimme rauhallisesti ja analyyttisesti käydä kaikkia näitä seurauksia ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä lävitse.
Mutta me emme ole onneksi lännessä ainoita, jotka ovat tämän tuominneet. Minulla on tässä edessäni kirje, jonka 4 000 entistä opiskelijaa tuolta Moskovan valtionyliopistosta ovat allekirjoittaneet, jotka kirjeessään kategorisesti tuomitsevat sodan, jonka maa on aloittanut Ukrainassa. Tämä on kyllä ennakoi sitä, että saattaa tulla tuhansia turvapaikan tarpeessa olevia venäläisiäkin [Puhemies koputtaa] pian meidän eteemme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-15T14:32:49,2022-03-15T14:34:01,Hyväksytty,1.1
2022_25_44,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_45,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän valloitus- ja hävitysretki Ukrainassa koskettaa meitä kaikkia siinä mielessä, että jos Venäjä menestyy joko itse sodassa tai sen jälkiselvittelyssä, niin tämä lisää Venäjän itsevarmuutta ja halua edistää jatkossakin imperialistisia tavoitteitaan sotavoimalla. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Siksipä on meidän omalle turvallisuudellemme oleellista, että sotaretki tulee Venäjälle mahdollisimman kalliiksi myös materiaali- ja miehistötappioiden muodossa. Tätä voidaan edistää toimittamalla Ukrainalle puolustusmateriaalia, kuten Suomi ja muut länsimaat ovat tehneetkin, mutta tässä on jatkuva tarve, jota ukrainalaiset pitävät koko ajan esillä. Suomi ei pienenä maana voi tehdä määräänsä enempää, mutta meillä on esimerkiksi huomattavaa kotimaista ampumatarviketeollisuutta, ja kysyisin: onko harkittu sitä mahdollisuutta, että valtio tilaisi materiaalia kotimaisilta valmistajilta edelleen lahjoitettavaksi Ukrainaan? Tällainen apu ei olisi myöskään pois oman maanpuolustuksen tarpeista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-03-15T14:34:01,2022-03-15T14:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_25_46,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_47,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Kiitoksia suuresti, arvostamani puhemies! Viime viikolla yritimme sisäministeri Mikkoselta saada selkoa siitä, mitä tapahtuu, jos laajamittaista maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä, ja sisäministerin vastaus oli, että raja-asemat laitetaan kiinni. Vähän epäilen, riittääkö tämä, sillä vaikka raja-asema olisi kiinni, niin siitä voi kävellä ohitse. Ja mitä tapahtuu tilanteessa, jossa rajan ollessa kiinni rajan yli kävellään ja tullaan Suomeen ja haetaan turvapaikkaa? Onko tällöin suomalaisen virkamiehen pakko ottaa turvapaikkahakemus vastaan, vai voidaanko hakija käännyttää saman tien pois eli ottaa niin sanottu rajamenettely käyttöön? Miten edistätte tätä asiaa? Mitäpä tapahtuu, jos yhden hakijan sijaan niitä tulee 10 000 tai 20 000? Kuinka ollaan valmistauduttu tilanteeseen? Voidaanko nämä käännyttää välittömästi rajalta takaisin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-15T14:35:11,2022-03-15T14:36:07,Hyväksytty,1.1
2022_25_48,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_49,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean — ja kiitän teitä ministereitä — että käytte ahkerasti eri kokouksissa, nyt viimeksi myös pääministeri täällä epävirallisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa Versailles’ssa. On kieltämättä totta, että ne visuaaliset kuvat Versailles’n saleista ja sitten sotakuvat Ukrainasta olivat aika kaukana toisistaan, aivan eri maailmoista.
Tässä Versailles’n julistuksessa — jota hieman selailin, ja voin sanoa, että julistukset ovat monta kertaa aika kankeaa tekstiä ja aika yleisellä tasolla — otettiin esille myös tämä puolustusulottuvuuden kehittäminen ja todettiin, kuten myös te, ministeri, äsken omassa puheenvuorossanne, että tämän strategisen kompassin yhteydessä sitä käsitellään. Voitteko hieman avata tätä konkreettista puolta: mitä tämän puolustusulottuvuuden vahvistaminen käytännössä voisi tarkoittaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-03-15T14:36:07,2022-03-15T14:37:10,Hyväksytty,1.1
2022_25_50,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_51,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hakeutuminen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen on viime viikkojen aikana moninkertaistunut. Kymmenettuhannet suomalaiset osoittavat kiinnostusta maanpuolustustyötä kohtaan, niin miehet kuin naiset. Kysyisin puolustusministeriltä: miten näette, millä tavoin hallitus ja eduskunta voisivat tukea maanpuolustusjärjestöjä tässä kasvavan maanpuolustuskiinnostuksen yhteydessä niin taloudellisesti kuin mahdollisesti myös lainsäädäntötoimin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-03-15T14:37:10,2022-03-15T14:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_25_52,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_53,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika paljon on tullut kansalaisilta palautetta, että he ovat keränneet vaatteita täällä Suomessa ja erilaiset yhdistykset ovat keränneet vaatteita Suomessa näille Ukrainasta tuleville pakolaisille, mutta se ei tahdo kohdata nyt sitten tätä SPR:n järjestämää mallia. Onko teillä jotain isompaa keinoa, jolla voisitte yhdistää nämä?
Sitten haluaisin kysyä semmoisesta asiasta, että kun tuolla joissakin isoissa kaupungeissa on vielä näitä vastaanottokeskuksia, joissa on vielä paljon vuoden 2015 jälkeen tulleita miehiä, niin näettekö kuinka ongelmallisena sen, että sinne sijoitetaan nyt Ukrainasta tulevia naisia ja lapsia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-15T14:37:54,2022-03-15T14:39:03,Hyväksytty,1.1
2022_25_54,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_55,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen humanitäärinen oikeus kieltää siviileihin kohdistuvat sotilaalliset iskut. Siviileille pitää myös taata turvalliset pakoreitit, ja avustusjärjestöjen pitää päästä auttamaan siviilejä. Venäjä rikkoo säännönmukaisesti Geneven sopimuksen ja syyllistyy toistuvasti sotarikoksiin ja raakalaismaisiin murhiin. Näin juuri videon Ukrainasta, jossa panssaroidusta ajoneuvosta ammuttiin tykillä vanhan pariskunnan auto murhaten hyvin kylmäverisesti molemmat. Samanlaisia tapauksia on lukemattomia. Tälläkin hetkellä Venäjä pommittaa ja suuntaa iskujaan siviilejä kohtaan: sairaaloihin, kerrostaloihin, kouluihin. YK:ssa on sovittu suojeluvelvoitteista. Muut maat voivat puuttua tilanteeseen, jos jokin valtio ei pysty suojelemaan kansalaisiaan, ja tämä tilannehan nyt Ukrainassa on. Miksi muut valtiot eivät puutu?
Puhemies! Mikäli joku vielä pohtii kantaansa Naton suhteen, kannattaa nyt tutkia todella tarkasti tätä tilannetta, miten raakalaismaisesti Venäjä toimii, millaisella röyhkeydellä se rikkoo kaikkia sopimuksia ja kuinka välinpitämättömästi [Puhemies koputtaa] se syyllistyy raakalaismaisiin rikoksiin — ja miten yksin Ukraina on. [Puhemies: Ja nyt minuutti!] Tämä asia ei kestä aikailua. [Vasemmalta: Ukraina ei ole yksin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-03-15T14:39:04,2022-03-15T14:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_25_56,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Näin. — Otetaan vielä edustaja Lohi ja sen jälkeen ministereiden vastaukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_57,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat olleet järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Monen suomalaisen turvallisuudentunne on horjunut. Samaan aikaan meillä on käsillä, voisi sanoa, energiakriisi ja kotimaista ruuantuotantoa koskeva kriisi. Nyt haluaisinkin kysyä pääministeriltä: onko hallituksen keskuudessa keskusteltu siitä, että ehkä nykyistä enemmän lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa keskityttäisiin niin sanotusti perusasioihin eli turvallisuutemme varmistamiseen, kohtuuhintaisen energian saantiin kansalaisille ja kotimaisen ruuantuotannon varmistamiseen lähitulevaisuudessa? [Leena Meri: Tätähän me nyt ollaan pyydetty monta viikkoa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-03-15T14:40:20,2022-03-15T14:41:13,Hyväksytty,1.1
2022_25_58,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Näin. — Ja nyt kuulemme ministereiden vastauksia, pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_59,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kaikille edustajille kysymyksistä. Pyrin vastaamaan osaan ja sitten sektoriministerit vastaavat osaan.
Ensimmäisenä näihin kysymyksiin liittyen Natosta, tästä meidän prosessistamme, keskustelusta, jota eduskuntakin tulee käymään tämän selonteon puitteissa. Täällä kysyttiin, millaisiin toimiin pitää varautua, jos Suomi liittyy Natoon, minkälaisia vastatoimia kenties Venäjä voisi tehdä. Mielestäni tasavallan presidentti Niinistö hyvin kuvasi, että vastassa olisi varmasti monenlaista ilkeyttä alkaen hybridivaikuttamisesta, kybertoiminnasta, monenlaisista vaikeuksista rajoilla, arkisten asioiden hoitamisesta. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettemmekö me voisi tehdä omia ratkaisuja oman turvallisuutemme näkökulmasta, mutta varmasti tähän kaikkeen pitäisi tuossa tilanteessa varautua.
Sitten täällä kysyttiin Natoon liittyen, että jos menisimme Natoon, jos haluaisimme liittyä, hakisimme, niin mikä olisi tämä aikataulu sitten liittymiselle. Tähän ei ole annettavissa mitään yksiselitteistä vastausta. Teknisesti Suomi varmasti täyttäisi kaikki nämä edellytykset, eli siitä näkökulmasta meidän kohdallamme, eikä varmasti Ruotsin kohdalla, ongelmaa olisi. Mutta tietenkin tämä on myös poliittinen prosessi, ja arviointi tai etukäteisen tiedon antaminen siitä, kuinka nopea sitten tuo hyväksymisprosessi tulisi olemaan — sellaisen varmuuden antaminen etukäteen on mahdotonta. Tietenkin meidän näkökulmastamme olisi suotavaa, että prosessi olisi mahdollisimman nopea, ja varmasti tätä pyrittäisiin myös etukäteen mahdollisimman pitkälle selvittämään niiden reunaehtojen puitteissa kuin olisi mahdollista tuota selvitystä tehdä.
Ja sitten täällä kysyttiin, millä aikataululla tämä Nato-päätös syntyisi, ja keskustelusta siitä, liittyisikö Suomi, hakisiko jäseneksi. Meillä ei tietenkään ole tästä varmuutta. Tämä on myös eduskunnan käsissä, sen keskustelun käsissä, mitä eduskunnassa tullaan käymään, mitä puolueiden sisällä tullaan käymään. Oma arvioni on kuitenkin se, että tämän kevään aikana varmasti tämä keskustelu tullaan Suomessa kansallisesti käymään. Johtopäätöksiin en tässä kohtaa tietenkään mene, mutta uskoisin, että eduskunnallakin on halua tätä keskustelua kuitenkin käydä ripeästi, vaikkakin tietenkin huolella.
Sitten täällä kysyttiin Venäjä-pakotteista, niiden voimassapidosta. On hyvä nähdä, että vaikka pakotteita jossakin kohtaa purettaisiin, toivon mukaan sen myötä, kun rauha, sopimus saataisiin aikaiseksi, sotatoimet loppumaan, niin on kuitenkin nähtävä, että taloudelliset vaikutukset Venäjälle tulevat joka tapauksessa olemaan erittäin pitkät. Luottamus Venäjään on mennyt. Se on syytä todeta varsin suoraan. Luottamus Venäjään on mennyt sen myötä, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Ja tuon luottamuksen palauttaminen, se on erittäin, erittäin pitkä tie kaikille yksityisille toimijoille, jotka tällä hetkellä esimerkiksi Venäjältä toimintojansa vievät pois, eli tämä ei missään nimessä tule olemaan Venäjälle taloudellisesti helppo polku, helppo tie, vaikka pakotteita jossakin vaiheessa lähdettäisiin keventämään. [Puhemies koputtaa] 
Ja sitten kysyttiin sitä, onko riski, että Venäjä sulkee energiahanat. Kyllä, tuo riski on olemassa. Se tarkoittaisi kuitenkin sitä, että Venäjän tulot myös ehtyisivät Euroopan suuntaan, mutta tämäkin riski on olemassa. Ja sen vuoksi tämä, mistä edustaja Satonen kysyi, on äärimmäisen tärkeä, eli vihreä siirtymä, energiainvestoinnit, [Puhemies koputtaa] niiden vauhdittaminen, tämän irtikytkennän tekeminen niin nopeasti kuin mahdollista. Se on äärettömän tärkeää. [Leena Meren välihuuto] Tässä oli vielä muita kysymyksiä, joihin nyt en sitten ehdi vastaamaan, mutta mielelläni sitten vastaan kahden kesken.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-03-15T14:41:18,2022-03-15T14:45:02,Hyväksytty,1.1
2022_25_60,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,Valitettavasti aika juoksee. — Nyt puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_61,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä Nato-päätöksenteosta. Totesin sanomani vastauksen aihetta koskeneeseen kysymykseen tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli alkanut alle kaksi viikkoa aikaisemmin. Tästä mahdollisen Nato-jäsenyyden aikataulusta voi sen sanoa, että ei mitään yhden yön menettelyä ole olemassa mutta ei se käsittääkseni myöskään mikään vuosien kysymys ole. Sekä hallitus että eduskunta käyvät läpi tätä muuttunutta turvallisuustilannetta lähiaikoina, ja johtopäätökset ja ajoitus on syytä miettiä sen mukaan, mikä on Suomen turvallisuudelle parasta — mikä on Suomen turvallisuudelle parasta. On helppo yhtyä tasavallan presidentin sanoihin: ”Kun muutos on rajua, pään on pysyttävä kylmänä.” Eli päättäjien on arvioitava tämä uusi turvallisuustilanne huolella mutta ilman viivytystä, kuten myöskin pääministeri tässä äsken sanoi. Ja voin vakuuttaa, että tätä arviointia tehdään nyt kyllä aktiivisesti kaikilla eri tasoilla.
Sitten kysymys näistä maakaupoista. Viranomaiset seuraavat mahdollista epäilyttävää toimintaa, ja tarvittaessa siihen kyllä puututaan. Eli viestini on se, että omistuksia seurataan ja viranomaistoimintaan tässä asiassa kyllä voi luottaa. Ja olen myös käynnistänyt asianomaisen lain päivittämistyön, eli myös se on käynnissä — siellä tiettyjä parantamisen paikkoja on.
Kyberturvallisuus laajasti — siinä on nähdäkseni kyllä parantamisen varaa. Kyberpuolustukseen itsessään, siihen, mikä on tämä sotilaallinen näkökulma, on panostettu voimakkaasti viime vuosina ja panostetaan myöskin lähivuosina edelleen.
Edustaja Halla-aholle näistä toimituksista: Uusia ratkaisuja meillä ei tällä hetkellä ole pöydällä, mutta eivät ne ole poissuljettujakaan. Puolustustarvikkeista voi kyllä yleisesti ottaen sanoa sen, että kun kysyntä kasvaa, niin myöskin toimitusajat pitenevät. Eli en ole aivan varma, olisiko tuosta esittämästänne mallista akuuttiin kriisiin, mutta kiitos ajatuksesta.
 Edustaja Karille vielä maanpuolustusjärjestöjen suhteen: Itse asiassa tänään vielä keskustelen MPK:n johdon kanssa tästä kokonaisuudesta, ja siellä on todella lisääntynyttä kysyntää huomattavasti. Katsotaan heidän tarpeitaan, mutta uskallan kyllä jo tässä vaiheessa sanoa, että siihen tullaan vastaamaan ja huomioimaan se esimerkiksi lisäresursseja osoittamalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-15T14:45:04,2022-03-15T14:47:28,Hyväksytty,1.1
2022_25_62,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Myönnän vielä ministeri Haavistolle lyhyen puheenvuoron, ja sen jälkeen siirrymme muihin aiheisiin. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_63,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti ulkoministeriön näkökulmasta. Täällä ensin kysyttiin tästä Geneven sopimuksesta, sen rikkomisesta. Sitä seurataan nyt erittäin tarkasti, ja hallitus kiinnittää huomiota näihin kansainvälisiin oikeusprosesseihin, myöskin kansainväliseen rikostuomioistuimeen, siihen, miten se voi tässä tilanteessa reagoida. Olemme yhteydessä myöskin Punaiseen Ristiin ja muihin järjestöihin, jotka tätä sopimusta valvovat.
Mitä YK voisi tehdä enemmän, kysyi edustaja al-Taee. YK on 141:n maan enemmistöllä yleiskokouksessa tuominnut Ukrainaan hyökkäyksen — selvä indikaatio siitä. Ja tietenkin tämä responsibility to protect, joka täällä mainittiin, muun muassa edustaja Kilpi taisi mainita, on sellainen perusperiaate, jota voidaan hyödyntää silloin, kun se turvaneuvosto siihen antaa valtuutuksen, ja valitettavasti Venäjä käyttää tätä veto-oikeuttaan.
Sitten kysymys näistä pakotteista ja sotakorvauksista ja niiden maksamisesta: nämä ovat tietysti asioita, jotka varmasti sitten jonakin päivänä, kun rauhanneuvottelut käydään, voidaan siinä yhteydessä käydä lävitse.
Edustaja Koponen kysyi lasten oikeuksista tässä tilanteessa. Lapsen oikeuksia Suomikin on pyrkinyt painottamaan kaikessa humanitäärisessä avussa. Ja myöskin lapsille, jotka tulevat Suomeen, välittömästi tarjotaan tietysti koulunkäyntiä ja muita mahdollisuuksia.
Viimeisenä asiana edustaja Vehviläisen kysymys strategisesta kompassista. Ne asiat, joita Suomi on korostanut tässä yhteydessä, ovat muun muassa sitä, että tällainen 42.7 artikla vaatii harjoittelua. Se vaatisi EU:n piirissä harjoittelua ja toimeenpanoa, se vaatisi aktiivista tiedonvaihtoa, se pitäisi mobilisoida EU:n puitteissa. Uskon, että tämä strateginen kompassi menee näiden kokemusten perusteella, joita meillä on tänä keväänä ollut, aika lailla uusiksi. Mutta se on hyvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-15T14:47:31,2022-03-15T14:49:13,Hyväksytty,1.1
2022_25_64,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_25_65,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tällä esityksellä ehdotetaan lisättäväksi lakiin tiedustelutoiminnan valvonnasta säännökset tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta, joka tiedusteluvalvontavaltuutetun estyneenä ollessa hoitaisi hänen mainitusta laista johtuvia tehtäviään vastaavin toimivaltuuksin.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu on keskeinen tiedustelutoiminnan laillisuusvalvoja, ja hänellä on käytössään merkittäviä toimivaltuuksia. Valtuutettu voi esimerkiksi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi taikka määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäviksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-15T14:49:45,2022-03-15T14:51:03,Hyväksytty,1.1
2022_25_66,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puheeni on kaksijakoinen, ja ensimmäisessä osassa puhun lähinnä tästä hallituksen esityksestä ja jälkimmäisessä osassa, loppuosassa, kehittämisehdotuksista, jotka koskevat ulkoasiainvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa ja niiden työtä.
Puhemies! Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan perusteellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Tiedustelulainsäädännön tavoitteena on parantaa suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua turvallisuuteemme kohdistuvilta vakavilta uhilta. Siviili‑ ja sotilastiedustelu tuottavat analysoitua tietoa ylimmälle valtiojohdolle päätöksenteon tueksi. Tiedolle on nyt erityisen suuri tarve. Turvallisuusympäristömme on viime vuosina monimutkaistunut ja heikentynyt. Viime kuukausien ja viikkojen tapahtumat muistuttavat tiedustelulainsäädäntömme tarpeellisuudesta. 
Arvoisa puhemies! Hyvään tiedustelukulttuuriin kuuluu myös ajantasainen lainsäädäntö. Laaja ja uusi lainsäädäntökokonaisuus vaatii seurantaa, ja mahdollisia puutteita on tarvittaessa korjattava. Sitä työtä teemme nyt tämän hallituksen esityksen käsittelyssä. 
Olemme tiedusteluvalvontavaliokunnassa kiinnittäneet huomiota siihen, ettei tiedusteluvalvontavaltuutetulla ole lailla säädettyä sijaista. Hallituksen esityksessä todetaan, että sijaisen puuttuminen voidaan nähdä riskinä tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan kannalta. Lakiin tiedustelutoiminnan valvonnasta on nyt tarkoitus lisätä uusi pykälä, jonka mukaan tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen, joka varsinaisen valtuutetun ollessa estyneenä hoitaisi hänen tehtäviään. Esitys on kannatettava, ja se vastaa tiedusteluvalvontavaliokunnan yksimielisen mietinnön henkeä. — Kiitos ministerille ja valmistelijoille hyvästä esityksestä. 
Ja nyt, arvoisa puhemies, näitä kehitysehdotuksia eduskuntatyöhön ja valiokuntatyöhön: 
Puhemies! 11-jäseninen tiedusteluvalvontavaliokunta aloitti työnsä tämän vaalikauden alussa. Valiokunnalla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä viranomaisilta ja muilta julkista tehtävää hoitavilta tarvitsemansa tiedot. On sanomattakin selvää, että luottamuksellisen tiedon pitää pysyä myös salassa aina ja absoluuttisesti. 
Valiokunnan asettaminen poikkeaa muiden valiokuntien osalta noudatettavasta menettelytavasta. Edustajien taustat tarkastetaan suojelupoliisin tiedostoista — toistan: edustajien taustat tarkastetaan suojelupoliisin tiedostoista. Eduskunnan työjärjestyksessä prosessi kuvataan tiivistetysti seuraavasti: Ennen tiedusteluvalvontavaliokunnan asettamista valiokunnan jäseneksi aiottu kansanedustaja pyytää tietosuojavaltuutettua tarkastamaan, sisältyykö hänestä tietoja suojelupoliisin tallettamiin henkilötietoihin. Tietosuojavaltuutettu puolestaan antaa havaintonsa tiedoksi kyseiselle kansanedustajalle, hänen eduskuntaryhmänsä puheenjohtajalle sekä eduskunnan pääsihteerille. Menettelyn tavoite on varmistaa, ettei jäseneksi tule valituksi kansanedustajaa tai ‑edustajia, joiden taustat ja yhteydet voisivat vaarantaa luottamuksen ja kansallisen turvallisuuden.
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Vaaleilla valittujen edustajien taustojen tarkistaminen on äärimmäisen sensitiivinen asia. Sinisilmäisyyteen ei ole kuitenkaan varaa. Kansallisen turvallisuuden kannalta arkaluonteista tietoa käsitellään myös muissa valiokunnissa. Vastaava taustojen selvittäminen on syytä laajentaa jo tulevalla vaalikaudella puolustusvaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-15T14:54:07,2022-03-15T14:58:47,Hyväksytty,1.1
2022_25_67,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_68,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädäntömme uudistettiin viime eduskuntakaudella, ja sain silloin tulla äänestykseen suoraan valtakunnalliselta maanpuolustuskurssilta. Sitä lakiuudistusta pitkään odotettiin ja laajalti kiitettiin, ja nyt erityisesti tässä maailmantilanteessa saamme olla kiitollisia, että eduskunta laajalla enemmistöllä sen hyväksyi. Minulla oli myöhemmin myös mahdollisuus toimia tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenenä, ja siellä tämä tarve tähän lakimuutokseen, joka nyt meillä on käsittelyssä, tuli selkeästi esiin. Kyse tässä esityksessä on siis siitä, että tiedusteluvalvontavaltuutetulle voidaan mahdollistaa myös sijainen, joka sitten varsinaisen valtuutetun mahdollisesti ollessa estyneenä voisi toimia valvojana. Tämä on tärkeää, jotta meidän tiedustelutoimintamme lainmukaisuudesta ja oikeiden periaatteiden kunnioittamisesta voidaan koko ajan varmistua ja toisaalta että tiedustelu voi keskeytyksettä jatkua. Tässä tilanteessa se on tietenkin äärimmäisen tärkeää myös kansallisen turvallisuuden näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Haluan myös kommentoida edustaja Kiurun äsken esiin ottamaa ajatusta siitä, että tiedusteluvalvontavaliokunnan käytännöt laajennettaisiin koskemaan myös muita kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeitä ja olennaisia valiokuntia. Minusta ehdotus on erittäin hyvä ja harkitsemisen arvoinen, etenkin kun nyt lähitulevaisuudessa eduskunta tulee käsittelemään sellaisia asioita, joissa todennäköisesti käsitellään myös sellaista tietoa, jonka emme halua päätyvän vääriin korviin. Tällöin on myös voitava varmistua siitä, että edustajat, jotka näitä tietoja käsittelevät, ovat varmasti sellaisia, joiden korviin tämän tiedon voi huoletta luottaa. Arvoisa puhemies, toivottavasti ministeri Henriksson, kun hän on täällä kuulolla, voi asiaa harkita ja viedä sen tiedoksi myös valtioneuvostolle laajemmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-15T14:58:47,2022-03-15T15:01:21,Hyväksytty,1.1
2022_25_69,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_70,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani kiittää siitä, että tämä lakiesitys nyt on täällä salissa. Kuten tässä on jo edellisissä puheenvuoroissa todettu, asia on tullut esiin tiedusteluvalvontavaliokunnassa puutteena lainsäädännössä, ja myöskin tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksessa on se, että hän tarvitsee sijaisen poissa ollessansa. 
Ainoa asia, mitä jäin tässä pohtimaan: Osaako ministeri kertoa vastausta, miksi päädyttiin tähän valtioneuvoston nimittämisjärjestelmään? Nähdäkseni siinä esityksessä taisi olla joitakin muitakin vaihtoehtoja tähän. Mieluusti kuulisin tähän perusteluja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-15T15:01:22,2022-03-15T15:02:14,Hyväksytty,1.1
2022_25_71,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Edustaja Tolvanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_72,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tiedustelulaki, jonka viime kaudella täällä säädimme, on osoittanut viimeistään nyt välttämättömyytensä. Onneksi tässä salissa oli lähes täysi yksimielisyys tämän ison lainsäädäntöpaketin läpiviennistä. Me olemme nähneet todella sen tarpeen etenkin nyt Venäjän raakalaismaisen toiminnan johdosta. Me tarvitsemme siviilitiedustelua tänne rajojen sisälle mutta myös sotilastiedustelua — se on ehdottoman tärkeätä. Täytyy sanoa, että muuten me olisimme aika paljon laput silmillä, mikäli tätä lainsäädäntöpakettia ei viime kaudella olisi hyväksytty tässä salissa. 
Silloin jo valiokuntatyöskentelyssä tuli ilmi, että tiedusteluvalvontavaltuutettu tarvitsee sijaisen. Tunnen kyllä nykyisen valtuutetun menneiltä ajoilta, ja tiedän hänet loistavaksi, ahkeraksi ja tunnolliseksi ihmiseksi, joka on aina käytettävissä, mutta ei todellakaan voi olla niin, että yksi ihminen on tässä meidän valtakunnassa korvaamaton. Hänellä pitää ehdottomasti olla sijainen. 
Tiedusteluvalvontavaltuutettu, kuten ministeri sanoi, käyttää todella isoja valtuuksia tässä tiedustelulainsäädännön valvonnassa ja viranomaisten valvonnassa. On täysin perusteltua, että siinä on — totta kai sen esikunnan ja toimiston lisäksi — kaksi toimivaltaista henkilöä, jotka voivat näitä koviakin toimenpiteitä tehdä. 
Hyvä näin. Täysin tervetullut lakiesitys, ja kiitän tästä ministeriä.
Sitten edustaja Kiuru otti esille näitä turvallisuusselvitysasioita: Tosiasia on, että tietyissä valiokunnissa — tiedusteluvalvontavaliokunnan lisäksi esimerkiksi ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta — joudutaan käsittelemään ja saadaan käsitellä todella arkaluontoista tietoa, ei pelkästään luottamuksellista vaan myös salaiseksi turvaluokiteltua tietoa. On jotenkin, voi sanoa, käsittämätöntä, että jossain valiokunnassa tarkastetaan edustajien taustat mutta sitten samankaltaista tietoa käsittelevien muiden valiokuntien edustajien taustoja ei tarkasteta, etenkin kun me tiedetään, että meillä on tämä häikäilemätön naapuri tuossa, joka koettaa hankkia tietoa tavalla ja toisella. Mielestäni — ja toivonkin, että ministeri vie asiaa eteenpäin — voisimme vaikka tulevalla kaudella aloittaa siitä, että myös ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenten taustat selvitettäisiin samalla tavalla kuin tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenten taustat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-03-15T15:02:14,2022-03-15T15:05:15,Hyväksytty,1.1
2022_25_73,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_74,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen toiminut varsinaisena jäsenenä tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja sekä ulkoasiainvaliokunnassa että puolustusvaliokunnassa. Pidän tätä edustaja Kiurun esiin nostamaa ajatusta siitä, että myös näissä muissa valiokunnissa kuin tiedusteluvalvontavaliokunnassa, joissa käsitellään kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita — vaikkakin sisällöltään monesti hyvin erityyppisiä, joka tapauksessa kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisiä asioita — vakavasti harkittaisiin sitä, että otettaisiin käyttöön edustajien taustojen tarkastukset, kuten nyt tiedusteluvalvontavaliokunnassa olevien edustajien kohdalla tehdään. Kun oikeusministeri on täällä paikalla, niin toivottavasti kuulemme, miten ministeri suhtautuu tähän ajatukseen.
Tähän varsinaiseen hallituksen esitykseen: tiedusteluvalvontavaliokunta on tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomusta käsitellessään todennut, että valtioneuvoston on syytä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä, jotta tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen, ja on nyt oikein hyvä ja tervetullutta, että tämä sijaisjärjestely saadaan viimein hallituksen esityksen käsittelyn myötä hoidettua kuntoon.
Arvoisa puhemies! Viime kaudella säädetyt tiedustelulait ovat todella osoittaneet tarpeellisuutensa. Ne ovat lisänneet meidän viranomaisille toimivaltuuksia, joiden avulla viranomaisilla on aiempaa paremmat valmiudet huolehtia meidän kansallisesta turvallisuudesta. Tiedustelua koskevan lainsäädännön keskeisin tavoite kansallisen turvallisuuden parantamisesta on siis toteutunut, ja siihen on syytä olla tyytyväinen, mutta asiaintilaan ei kuitenkaan pidä tuudittautua, vaan lainsäädännön toimivuuden seurantaa on jatkettava ja kehittämistoimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä tarpeen vaatiessa.
Kokoomus on myös selkeästi edellyttänyt sitä, että hallitus aidosti priorisoi turvallisuuslainsäädännön kehittämisen myös tiedustelulainsäädännön osalta. Nyt tietysti tänä aikana toivomme vastaavaa kaukonäköisyyttä ja toimintakykyä kuin viime kaudella nähtiin tiedustelulakien kohdalla. Juuri tänään tarvitsemme sitä hybridivaikuttamiseen varautumisen osalta ja esimerkiksi siinä, että rajaturvallisuus laitetaan ripeästi kuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-15T15:05:15,2022-03-15T15:08:24,Hyväksytty,1.1
2022_25_75,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_76,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelulakikokonaisuuden säätäminen edellisellä vaalikaudella on mielestäni hyvä ja ilahduttava esimerkki siitä yksituumaisuudesta ja määrätietoisesta toiminnasta, johon eduskunta yhteistyössä pystyy silloin, kun kyseessä ovat vakavat, tärkeät ja isot kansalliseen turvallisuuteen vaikuttavat asiat. Vaikka tuolloinkin, prosessin alkuvaiheessa, monella — hyvin monella — kansanedustajalla oli epäilyjä siitä, onko tässä järkeä, tarvitaanko tällaista tiedustelulakikokonaisuutta, niin prosessin edetessä kuitenkin käytännössä täysin yksimielisesti eduskunta sitten päätti tämän asian ja näin ollen paransi Suomen turvallisuutta merkittävällä tavalla. Siitä jokainen päätökseen osallistunut kansanedustaja ja puolue voi kyllä olla ylpeä. Vähän samassa hengessä tätä lakia pitää tietenkin kehittää, ja näin ollen tämä ministerin esitys sijaisen lisäämisestä tiedusteluvalvontavaltuutetulle on luonnollisesti kannatettava.
Edustaja Kiuru otti tuossa puheenvuorossa esiin toimintaa valvovien kansanedustajien taustojen tarkastamisen ja esitti, että myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokuntien jäsenten taustat selvitettäisiin ennen tehtävään nimeämistä ihan turvallisuussyistä, sillä myöskin näissä valiokunnissa käsitellään hyvinkin salaista aineistoa aika ajoin, erityisesti näinä päivinä ehkäpä keskimääräistä enemmän. Tämä on tietysti erittäin kannatettava ajatus, ja toivon, että ministerit kuulevat tämän ehdotuksen ja nämä ehdotusta kannattavat puheenvuorot ja harkitsevat asian ottamista toimenpidelistalleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-15T15:08:24,2022-03-15T15:10:19,Hyväksytty,1.1
2022_25_77,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_78,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edellä olevissa puheenvuoroissa on kuultu, tämä lakikokonaisuus on osa Suomen kokonaisturvallisuutta ja siltä osin hyvin tärkeä, kun otetaan vielä huomioon ajan henki — tiedustelutoiminta on tällä hetkellä ajankohtaisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Ja muistetaan myös se, että kun me täällä säädetään lakia tiedusteluun liittyen, niin muut maat tekevät tiedustelutoimintaa tällä hetkellä Suomessa, mihinkä myös edustaja Kiurun puheenvuoro viittasi. Sijaisjärjestelyjen pitää totta kai olla kunnossa, mikä on tämä lain keskeinen sisältö.
Kaiken kaikkiaan tiedustelutoiminnasta täytyy todeta, että Suomessahan ollaan oltu sinisilmäisiä ja hyväuskoisia — kaukana kavala maailma. Ehkä yksi Ukrainan sodan oppi on se, että se kavala maailma on välillä yllättävänkin lähellä, ja sen johdosta Suomella tulee olla kokonaisturvallisuuden näkökulmasta koko ajan kyky myös tehokkaaseen tiedustelutoimintaan.
Tänään ministereiden esityksissä kerrottiin siitä, kuinka vallitsevassa tilanteessa tarvitsemme kumppanuuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Minusta tähän kokonaisuuteen kytkeytyy ehdottomasti myös tiedusteluun liittyvä yhteistyö, jota kautta Suomi saa sitten sitä tarvittavaa tietoa, jota voimme käyttää sitten, kun teemme esimerkiksi tänä keväänä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä keskeisiä isoja päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-15T15:10:19,2022-03-15T15:12:18,Hyväksytty,1.1
2022_25_79,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_80,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulin tähän pönttöön, jotta pystyn puhumaan ilman tuota maskia — meinaa käydä aina välillä vähän kurkun päälle. 
Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana kiitän myös ministeriä ja ministeriötä asian hoitamisesta. Tiedusteluvalvontavaliokunta niin kertomuksessaan kuin mietinnössäänkin on kiinnittänyt jo kotvan aikaa sitten huomiota tähän tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisen asian järjestämiseen, ja hyvä, että asia nyt on edennyt ja etenee. On kuitenkin syytä sanoa, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla on, niin kuin täällä on todettu, laajat oikeudet tehtävänsä hoitamiseen, mutta myös tässä on ollut käytössä varajärjestelmä. Varajärjestelmä ei kuitenkaan täydellisen kattava ole ollut, mutta nyt tällä korjauksella saadaan sekin päiväjärjestykseen, ja hyvä niin
Täällä on puhuttu myös tästä tiedustelulakien tarpeellisuudesta. On aivan totta, että viime kaudella — voi varmasti sanoa, että kreivin aikaan — eduskunta yksillä valtiopäivillä rakensi yli tuhatsivuisen tiedustelulakikokonaisuuden, muutti perustuslakia yhden pykälän osalta sinänsä poikkeuksellisella menettelyllä yksien valtiopäivien aikaan viiden kuudesosan enemmistöllä. Ja on hyvä tässä yhteydessä myös muistaa ja muistuttaa siitä, että koko eduskunta oli viime kaudella tiedustelulakien hyväksymisen takana. Ainoa äänestys tästä asiasta syntyi aikataulusta, jossa vähemmistön näkökulmasta katsottiin, että asia olisi voitu hoitaa myös perustuslain normaalin säätämisjärjestyksen mukaan.
Kun edustaja Kiuru avasi keskustelun tästä valiokuntien salaisuudesta vaikkapa ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan osalta, niin haluan myös siihen oman mielipiteeni kertoa: Olen itse saanut olla nyt yksitoista vuotta puolustusvaliokunnan jäsenenä eri tehtävissä, myös varapuheenjohtajana aikanaan, ja kohta kolme vuotta tiedusteluvalvontavaliokunnassa puheenjohtajana, ja haluan kuitenkin muistuttaa tässä myös siitä tosiasiasta, että kansanedustajien perustuslakiin kirjatut oikeudet ja velvollisuudet on kirjattu myös tätä kansanvalta- ja demokratiakulmaa katsoen hyvinkin tarkkarajaisesti, ja edustajan riippumattomuus ja esteellisyys myös on siellä määritelty. On ehkä sitten toinen asia tietenkin puhua ja miettiä sitä, miten erityisen luottamuksellinen ja sensitiivinen ja jopa salainen tieto eduskunnassa varmistetaan myös kansanedustajien osalta, mutta tässä kyllä kannustan hyvään valmisteluun ja hyvään parlamentaariseen laajaan pohdintaan sen sijaan, että tekisimme ikään kuin pikaistuksissamme sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka myös kansanedustajan asemaa heikentäisivät. Itselläni on varsin hyvä kokemus ja positiivinen kokemus niiden valiokuntien työstä, joissa olen saanut olla mukana käsittelemässä asioita, jotka on merkitty luottamuksellisiksi, ja tällaisia tietovuotoja eduskunnan puolelta ei ainakaan julkisuuteen näiden vuosien aikana ole valiokunnista tullut. Ja jos aikanaan, toistakymmentä vuotta sitten, sellainenkin epäily oli, niin siltä osin asia käsittääkseni silloin keskusteltiin myös eduskunnan puolella loppuun.
Mutta hyvä, että näitä asioita pohditaan, ja tämä maailmantilannekin meitä haastaa myös pohtimaan, millä tavalla eduskunnan tiedonsaantioikeus turvataan. Ja eduskunnan tiedonsaantioikeuden näkökulmasta keskeistä on se, että se tieto, joka eduskunnalle valiokunnassa annetaan, joka on salaiseksi, luottamukselliseksi merkitty, myös tulee pysymään eduskunnassa salaisena eivätkä asiat lähde käytäville. Tällä tavoin varmistetaan myös se, että valtioneuvosto, ministeriöt, eri asiantuntijat luottavat eduskunnan valiokuntiin ja antavat eduskunnalle sen tarvitseman tiedon päätöksenteon taakse, joten mikäli tämäntyyppisen ehdotuksen takana edettäisiin, niin kannustan hyvään lainvalmisteluun ja ennen kaikkea eduskunnan omaan sisäiseen keskusteluun kansanedustajien oikeuksista, velvollisuuksista ja toisaalta keinoista, joilla varmistamme tiedon luottamuksellisuuden pysymisen myös eduskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-03-15T15:12:19,2022-03-15T15:17:34,Hyväksytty,1.1
2022_25_81,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_82,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin kaikille edustajille tuesta tälle lain täydennykselle. On varsin tärkeätä, että tiedusteluvalvontavaltuutettu saa myös sijaisen. Jokainen meistä tietää, että voi sairastua ja voi tulla sellaisia esteitä, että ei voi asiaansa hoitaa tehtävässä, ja silloin tämä on tarpeellinen.
Tässä edustaja Rantanen kysyi siitä, miksi valtioneuvosto on se, joka tavallaan tekee päätöksen tästä sijaisesta. Tässä tiedusteluvalvontavaltuutetulla on käytettävissään tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaan liittyviä merkittäviä toimivaltuuksia, ja tällaisten toimivaltuuksien käytöstä on perusteltua ensinnäkin säätää lailla ja myös määritellä samalla, millä edellytyksillä tiedusteluvalvontavaltuutettua voi sijaistaa. Valtioneuvoston määrätessä sijaisen laillisuusvalvonnan järjestäminen on tältäkin osin läpinäkyvämpää, ja päätöksenteko on lisäksi valtioneuvoston oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piirissä, eli sen takia tähän ollaan päädytty. Tämä antaa vahvan tuen myös sijaiselle mutta antaa myös läpinäkyvyyttä, ja myös oikeuskanslerin rooli tässä sitten korostuu.
Tässä on kysytty sitten muista asioista. Edustaja Kiuru nosti esille sen, olisiko syytä selvittää myös esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenten taustoja. Tämä on kysymys, jonka johdosta katson, että ensinnäkin tätä keskustelua pitää käydä eduskunnassa parlamentaarisesti. [Mika Kari: Kyllä!] Niin kuin tässä edustaja Kari nosti esille, lähtökohtahan on se, että kuka tahansa voi asettua eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi, jos täyttää ne perustuslain kriteerit. Siinä vaiheessa ei tietenkään pyydetä mitään turvallisuusselvitystä. Nyt kun säädettiin tästä tiedustelulainsäädännöstä, minun muistikuvani on se, että eduskunta itse päätyi siihen, että tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenten osalta on kyse niin herkästä tiedosta, että siinä on syytä poiketa siitä pääsäännöstä, että edustajien taustoja ei sen kummemmin tarkisteta.
No, nyt tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa meillä on edessä varsin tärkeä ajanjakso. Me eletään kriittisiä aikoja. Tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, sehän on räikeä rikos kansainvälistä oikeutta vastaan. Ja kun tässä salissa tullaan käymään keskustelua nyt siitä, mitä tämä merkitsee Suomelle, niin totta kai on tärkeätä, että kaikki se tieto, joka on luottamuksellista ja jota käsitellään eduskunnan valiokunnissa, pysyy valiokunnissa. Tältä osin toivon, että eduskunnassa käydään vaikkapa puhemiesneuvostossa nyt ensin keskustelua, onko tässä nyt tarve muutoksiin. Eduskunnan työjärjestys on minun käsittääkseni myös se paikka, jossa näistä asioista voi säätää. Tähän varmasti voidaan palata, mutta tähän liittyvät [Puhemies koputtaa] — niin kuin tässä puheissa tuli esille — myös nämä demokratianäkökohdat, ja tämä tasapainoilu pitää pitää mielessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-15T15:17:39,2022-03-15T15:21:57,Hyväksytty,1.1
2022_25_83,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan sitten tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_25_84,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_25_85,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä pitäisi sanoa vähän legendaarisesti, että anteeksi, nyt tämä tuli niin äkkiä, että... 
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Pyytämättä ja yllättäen.] ...pyytämättä ja yllättäen, että täytyy laittaa paperit kuntoon ja ottaa oikea paperi, ettei ala puhumaan parveketupakoinnista eikä myöskään tuosta osatyökykyisten työllistämisestä, vaan tiedustelutoiminnasta, jos, arvoisa puhemies, olen oikeassa kohdassa.
Laki tiedustelutoiminnan valvonnasta tuli voimaan kolme vuotta sitten helmikuun alussa 2019, ja sen jälkeen tiedusteluvalvonnan osalta ovat eduskunnassa useammat valiokunnat nostaneet esiin sen, että tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole sijaista. Tämä puute on tunnistettu, ja tarve tälle lakimuutokselle on näin ollen varmasti yhteinen koko salin laidasta laitaan. Hyvä, että hallitus tuo nyt tämän esityksen eduskunnalle säädettäväksi.
Toinen asia, mistä tässä päivällä käytiin aikaisemminkin jonkun verran keskustelua, on tämä meidän tiedustelulainsäädännön kokonaisuus. Välillä politiikassa saavutettuja työvoittoja ja toimenpiteitä pidetään automaattisina ja itsestäänselvyyksinä, mutta erityisesti nyt jo kolmatta viikkoa kestänyt Venäjän armoton hyökkäyssota Ukrainaan ja muutenkin viimeaikaiset maailmanpoliittiset toimet ovat saaneet arvostamaan meidän sotilas- ja siviilitiedustelun lainsäädäntöpakettia, joka viime kaudella saatiin maaliin. Onneksi sen saimme säädettyä viime kaudella. Tässä koronan keskellä se ei kyllä mitenkään olisi ollut mahdollista.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru nosti esiin harkittavaksi, olisiko kansallisen turvallisuuden kannalta edustajien taustaselvityksen käyttöönotto tarpeellinen myös muissa kuin tiedusteluvalvontavaliokunnassa. Tätä pohdittiin silloin kolme vuotta sitten ja tultiin ainakin silloin tulokseen, että tämä olisi rajattu vain tähän tiedusteluvaliokuntaan. Toisaalta se voisi lisätä luottamusta, avoimuutta ja ehkä vähentäisi tiettyjä riskejä, mutta näen, kuten oikeusministeri Henrikssonkin tässä aikaisemmin sanoi, että se on parlamentarismin piirissä ja eduskuntaryhmien on syytä sitä arvioida eikä sitä näin ollen ole syytä kirjoittaa hallituksen esitykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-15T15:45:06,2022-03-15T15:47:51,Hyväksytty,1.1
2022_25_86,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_87,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kommentoisin lyhyesti myös tätä edustaja Talvitien äsken esiin nostamaa asiaa: edustaja Kiuru siis tänään nosti täällä salissa esille keskusteluun asian, joka koskee ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäseniä ja heidän taustojaan ja turvallisuustarkastuksen tekemistä myös näiden valiokuntien jäsenille ja luonnollisesti täten myös heidän varajäsenilleen. Pidän itse tätä ehdotusta kannatettavana ja ehdottomasti selvittämisen arvoisena.
Edustaja Kiuru nosti esiin myös sen, että tällainen selvitys mahdollisesti voitaisiin ehkä tehdä ensi kaudella, mutta kaikki tiedämme, että turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalisti. Itse olen sitä mieltä, että tällainen selvitys ehkä kannattaisi tehdä jo tällä hetkellä näissä valiokunnissa vaikuttaviin ihmisiin, mikäli se olisi mahdollista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-03-15T15:47:51,2022-03-15T15:48:48,Hyväksytty,1.1
2022_25_88,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_25_89,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Koulumies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_25_90,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyssä teimme kokoomuksen lausumaehdotuksen, joka kuului seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen asunto-osakeyhtiöiden tupakointikieltojen määräämisen mahdollistamiseksi enemmistöpäätöksellä.” Teen tässä nyt kokoomuksen vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-03-15T15:22:23,2022-03-15T15:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_25_91,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_92,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ohjelmansa mukaisesti jatkanut määrätietoista työtä tupakoinnin vähentämiseksi. Tupakoinnin vähentymisessä on ollut pitkään hyvää kehitystä, ja samalla tiellä tulee johdonmukaisesti jatkaa. Myös tupakkaveroa on johdonmukaisesti korotettu, ja se on myöskin omiaan edistämään tupakoinnin vähentymistä. Erityisen tärkeää on nuorten tupakoinnin vähentäminen — nuorena kehittynyt riippuvuus jää helposti päälle ja vaikeuttaa tupakoinnin lopettamista vanhempana.
Lisäksi kaikilla tulee olla mahdollisuus olla altistumatta passiiviselle tupakoinnille, joten tähän esitykseen sisältyvät tupakointikiellot ovat loogista jatkumoa hyvälle kehitykselle.
Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että esitys ei sisällä eräitä tupakka- ja nikotiinipolitiikan kehittämistyöryhmän esittämiä toimenpiteitä, kuten tupakkatuotteiden ostoikärajan korottamista 20 vuoteen ja parveketupakoinnin kieltoa. Nämä toimenpiteet tulevat varmaan toteutumaan jo ennen pitkää, ja niitä valmistellaan, ja ne toteutuvat. Sinänsä on hyvä tietysti, että oppositiokin näihin asioihin on kiinnittänyt vastalauseessaan huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-15T15:22:55,2022-03-15T15:24:35,Hyväksytty,1.1
2022_25_93,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_94,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan tästä aiheesta eli tupakan ostoikärajan nostamisesta ja parveketupakoinnista, mistä myös edellinen edustaja eli edustaja Kiviranta puhui.
Nimittäin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietinnössä sivulla viisi lausutaan seuraavaa: ”Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat lausunnonantajat ehdottivat, että tupakkatuotteiden ostoikäraja ja hallussapidon ikäraja nostettaisiin nykyisestä 18 vuodesta 20 vuoteen. Saadun selvityksen mukaan ikärajan nosto ehkäisee kokeiluja ja käytön säännöllistymistä nuorilla sekä kaventaa pidemmällä aikavälillä todennäköisesti väestön sosioekonomisia terveyseroja.” Eli oli erittäin hyvät perustelut ikärajan nostamiselle valiokunnan saaman selvityksen mukaan, ja useat lausunnonantajat ovat tätä ehdottaneet. En tiedä, onko yksikään lausunnonantaja tätä varsinaisesti vastustanut.
Valiokunta sen jälkeen toteaa kuitenkin seuraavaa: ”Valiokunnan sosiaali‑ ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan esityksen valmistelun aikana arvioitiin, ettei ikärajojen korottamista työryhmän ehdottamalla tavalla ole tarkoituksenmukaista toteuttaa nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä.” — Piste. Ja sitten se varsinainen helmi: ”Asia vaatii ministeriön mukaan jatkoselvittelyä.” Nyt olisin kysynyt läsnä olevilta sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäseniltä, joita täällä toivottavasti on: mitäköhän jatkoselvittelyä tämä ikärajan korottaminen sosiaali‑ ja terveysministeriön mukaan vaatii?
Minä ymmärrän, herra puhemies, kun on laajakantoisia ja vaikeita asioita, että niitä pitää paljon selvittää ja sen jälkeen vielä jatkoselvittää, mutta en pysty ymmärtämään, en millään, mitä jatkoselvittelyä sosiaali‑ ja terveysministeriön mielestä vaatii se, että tupakkatuotteiden ostoikäraja nostettaisiin nykyisestä 18 vuodesta 20 vuoteen. En pysty ymmärtämään ja toivon, että joku paikalla oleva sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäsen, tai jos ei sellaista ole, niin edustaja Kiviranta, joka on kaikkien alojen asiantuntija, [Naurua] antaisi vastauksen tähän kysymykseeni.
Lopuksi, herra puhemies, totean, että esillä valiokunnassa oli todellakin myös tämä parveketupakoinnin kieltämisen yksinkertaistaminen. Siinäkään valiokunta ei edennyt. Nythän prosessi on erittäin monimutkainen, byrokraattinen, kustannuksia vaativa, ja viime kädessä kunta asiasta päättää, toki sen harkinta on sidottua. Tämäkin asia toivottavasti tässä jatkotyössä korjaantuu.
Mutta tähän kysymykseen, jonka esitin tästä selvittämistarpeesta liittyen ikärajaan, toivoisin saavani vastauksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-15T15:24:36,2022-03-15T15:27:40,Hyväksytty,1.1
2022_25_95,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_96,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan tupakkalain muutos, jossa kiellettäisiin tupakointi muun muassa leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Mutta tähän alkuun: kannatan kokoomuksen edustaja Koulumiehen esittämää lausumaehdotusta.
Tosiaan laki kieltäisi tupakoinnin leikkikentillä ja yleisillä uimarannoilla. Ehdotetulla muutoksella suojataan ihmisiä, kuten pieniä lapsia, passiivisen tupakoinnin haitoilta. Nimenomaan tupakoinnille altistuminen ja passiivinen tupakointi on tärkeää ottaa huomioon, kun näitä rajoituksia tehdään. Kun esimerkiksi keuhkosyöpämäärät ovat nousseet nimenomaan niitten henkilöiden keskuudessa, jotka eivät ole itse tupakoineet, niin se, että on tupakoinnille altistunut tai passiivista tupakointia joutunut vuosia tai vuosikymmeniä tekemään vasten tahtoaan, on mahdollisesti altistanut myös myöhemmälle keuhkosyövälle.
Edustaja Zyskowicz toi hyvin esiin tässä tämän tupakan oston ikärajan noston ja ne kaikki jatkoselvitykset, mitä hallituspuolueet nyt haluavat siihen tehdä. Olisin mielellään kanssa kysynyt salissa olevilta sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniltä tai hallituspuolueiden jäseniltä, mitähän nämä mahdolliset jatkoselvitykset ovat, jotka tässä asiassa ovat tarpeellisia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki kuitenkin hyviäkin tarkennuksia tähän hallituksen esitykseen, muun muassa sen, että yleisillä uimarannoilla rajattiin tämä kielto toukokuusta syyskuuhun. Se ei nyt koske koko vuotta, niin kuin oli hallituksen esitys. Mutta tähän parveketupakoinnin kieltoon ja siihen mahdollisuuteen, että taloyhtiössä voitaisiin se enemmistöpäätöksellä tehdä, on kyllä tarvetta vielä tulevaisuudessa palata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-15T15:27:40,2022-03-15T15:29:52,Hyväksytty,1.1
2022_25_97,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_98,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,"Ärade talman! Förslaget om ändringen av tobakslagen är en del av regeringsprogrammets mål att minska beroende av rusmedel i vårt land, och även om tobaksrökningen har minskat markant under de senaste 40 åren så finns det större skillnader mellan befolkningsgrupper. Det som har kommit fram här är ju väldigt glädjande, att speciellt unga har minskat sitt rökande, men det är till exempel tydligt att tobaksrökning orsakar mer hälsoproblem bland lågt utbildade än högt utbildade. Det är alltid oroväckande då hälsoproblemen koncentreras till endast vissa grupper. Enligt det här förslaget ska förpackningar förenhetligas så att en övervakningsavgift för importörer införs. Det ska även bli förbjudet att röka på offentliga lekplatser och simstränder.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-15T15:29:52,2022-03-15T15:30:43,Hyväksytty,1.1
2022_25_99,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_25_100,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En viime viikolla päässyt asian ensimmäiseen käsittelyyn, mutta luin kuitenkin aiheeseen liittyvän keskustelun ja huomasin, että kovin vähän puheenvuoroja oli käytetty vammaisten työllisyyteen liittyvistä haasteista. Asia on kuitenkin erittäin tärkeä, ja siksi tulin nyt käyttämään tämän puheenvuoron tähän toiseen käsittelyyn.
Puhemies! Työkanava-yhtiön tarkoitus on toimia osatyökykyisten työllistäjänä ja väylänä työmarkkinoille. Tuleva yhtiö rekrytoisi henkilöstöä, kun se tarvitsee työvoimaa, aivan kuten muutkin yritykset. Tällöin TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluissa etsitään yhtiölle tarjolle työntekijöitä, jotka vastaavat tehtävän osaamistarpeeseen. Tässä tapauksessa erityistä olisi se, että TE-toimisto antaa tarjolle vaikeammassa asemassa olevia osatyökykyisiä. Näin saadaan työllistyville henkilöille tuoretta työkokemusta ja yleensä työelämäkokemusta sekä kohennetaan heidän työmarkkinavalmiuksiaan. Ilman yhtiön tarjoamaa mahdollisuutta näillä Työkanavan asiakkaiksi tarkoitetuilla henkilöillä ei juuri ole mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille. Kannatan lämpimästi yhtiön perustamista, sillä meidän on tehtävä huomattavasti nykyistä enemmän sen eteen, että ihmiset voivat käydä työssä ja saada työstä myös palkkaa, kuten Työkanava-yhtiön kautta työllistyvät saavat. Kyse on nyt aidosta palkkatyöstä, ja tavoitteena ovat avoimet työmarkkinat toistaiseksi voimassa olevilla työsopimuksilla.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on siis tärkeä, mutta paljon jää vielä tekemättä. Kuten alussa sanoin, otan tässä kantaa vammaisten työllisyyden ja työllistymisen näkökulmasta. Ensinnäkin on tärkeää muistaa, että suuri osa vammaisista on täysin työkykyisiä, jos kohtuulliset mukautukset järjestetään työpaikoilla asianmukaisesti. Valitettavan moni työnantaja ei kuitenkaan tiedä niistä tukimuodoista, joita he voivat saada esimerkiksi kohtuullisten mukautusten tekemiseen. Kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan tapauskohtaisesti toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia ja käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa — eli käydä myös töissä. Selvitysten mukaan työnantajat eivät tiedä riittävästi siitä, että heillä on mahdollisuus saada niin sanottua työolosuhteiden järjestelytukea kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen. 
Iso ongelma on myös se, ettei TE-toimistoissa ole riittävästi asiantuntijuutta eri vammaisryhmistä ja heidän tarvitsemastaan tuesta työllistymisen polulla. Kun tietoa ei ole, niin työnhakijan rinnallakulkijana on vaikea toimia eikä työnantajiakaan osata ohjata ja valmentaa. Tarvitaan siis tiedon lisäämistä mutta myös asennemuutoksia. Työnantajille suunnattua koulutusta ja tiedotusta on lisättävä ja osaavia työhönvalmentajia käytettävä enemmän myös työnantajien valmennukseen.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama tärkeä asia kehitysvammaisten tilanteesta. Suomessa on noin 40 000 kehitysvammaista henkilöä, joista työikäisiä on noin 25 000. Heistä vain noin 2—4 prosenttia on palkkatyössä. Noin 2 300 kehitysvammaista työskentelee tällä hetkellä niin sanotussa avotyötoiminnassa eli sosiaalihuollon palveluna tavallisella työpaikalla. Kehitysvammainen henkilö ei saa avotyöstä palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa hänelle verottomana avustuksena työosuusrahaa korkeintaan 12 euroa päivässä. Kun henkilö ei ole työsuhteessa työnantajaan, hän ei saa muutakaan työsuhteeseen perustuvaa turvaa tai oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa tai vuosilomaa. Tämän tilanteen muuttaminen olisi yhdenvertaisuuden kannalta todella tärkeää, ja Työkanava-yhtiö voi osaltaan olla korjaamassa tätä tilannetta. Lainsäädännön muutoksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös ajattelutavan muutosta, jotta vammaiset ymmärretään työelämässä tasavertaisiksi työntekijöiksi, joilla on samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä. Yhä useammalla kehitysvammaisella henkilöllä on nykyisin ammattikoulutus, ja se mahdollistaa monenlaisien työtehtävien tekemisen normaalissa palkkatyössä, etenkin jos työelämään siirryttäessä on mahdollista saada oikeanlaista työhönvalmennusta. Kehitysvammaliiton selvityksen mukaan kehitysvammaisia henkilöitä palkkatyöhön palkanneet työnantajat ovat pääsääntöisesti erittäin tyytyväisiä päätökseensä.
Työnteosta tulisi tehdä myös kannattavaa. Suuri osa kehitysvammaisista on työkyvyttömyyseläkkeellä mutta haluaisi työskennellä joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti. Työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa kuitenkin ansaita korkeintaan 855 euroa kuukaudessa: jos palkka on tätä suurempi, eläkettä ei makseta. Jotta työnteko on kannattavaa kehitysvammaiselle henkilölle, hänen tulee siis ansaita alle 855 euroa, jotta eläkkeen maksu ei keskeydy. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole omiaan kannustamaan työn vastaanottamiseen. Tämä kannustinloukku voidaan korjata niin sanotulla lineaarisella mallilla, jossa eläke pienenee vähitellen palkkatulon kohotessa. Lineaarinen malli helpottaisi myös muiden vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tilannetta. Onneksi lakiesitys lineaarisen mallin käyttöönotoksi on parhaillaan valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä, ja ennakkotiedon mukaan saisimme sen tänne eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä.
Arvoisa puhemies! Kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, tehdä työtä ja kokea työpanoksensa olevan merkityksellinen ja hyödyllinen yhteiskunnalle. Merkityksellisyyden kokeminen edellyttää myös sitä, että työstä saa palkkaa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu onkin aiheellisesti kysynyt, olisiko syytä asettaa vammaisia työntekijöitä koskevia selkeitä rekrytointitavoitteita ja kehittää uudenlaisia tukitoimia, joiden avulla vammaisten palkkatyöhön osallistuminen olisi nykyistä useammin mahdollista. Suomi tarvitsee kaikkia kansalaisia ja kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa — olemme kaikki tärkeitä myös työelämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-15T15:31:43,2022-03-15T15:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_25_101,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_102,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat osatyökykyisten työllisyyden edistämistä. Asiantuntijakuulemisten perusteella on kuitenkin nähtävissä, että Työkanava Oy:n perustamiseen liittyy merkittäviä riskejä suhteessa nykyisen välityömarkkinan toimintaan. Selvityksen perusteella vähempiriskinen ja kustannustehokkaampi vaihtoehto työllisyysmäärärahojen käyttämiseksi olisi käyttää ne nykyisten osatyökykyisten ja vammaisten työllistämiseen tähtäävien kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytysten vahvistamiseen. Olisi järjetöntä kaataa nämä toimijat valtion tuella ja samalla menettää hyvät ja jo nykyisellään toimivat palvelut sekä alueellinen asiantuntemus. Kuntaliiton esiin nostama huoli rahoituksen kestävyydestä ja sen riittävyydestä on myös varsin aiheellinen.
Perussuomalaiset katsovat, että käsittelyssä oleva esitys on puutteellisesti valmisteltu eikä todennäköisesti johda sille esitettyihin tavoitteisiin, vaan kyse on ainoastaan näennäistoimesta, jolla yritetään paperilla osoittaa, että hallitus on tehnyt jotain hallitusohjelman mukaisen työllisyysasteen saavuttamiseksi.
Perussuomalaisten vastalause on kokonaisvaltaisesti perusteltu, jonka johdosta esitän, että hallituksen esitykseen 198/2021 sisältyvät lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-03-15T15:38:15,2022-03-15T15:40:00,Hyväksytty,1.1
2022_25_103,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Edustaja Multala, poissa. — Edustaja Slunga-Poutsalo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_104,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan osatyökykyisten työllisyyden edistämistä — todellakin kannatan. En ole huolissani siitä, että tämä perustettava osakeyhtiö tulisi olemaan markkinahäirikkö. Olen huolissani siitä, että tämän perustettavan yhtiön toimintalogiikka on epäselvä: tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, mutta siltä edellytetään liiketaloudellista kannattavuutta. Olen myös huolissani siitä, että tämä osakeyhtiö romahduttaa alueellisen välityömarkkinaverkoston, ja sen aukon paikkaaminen on hidasta ja kallista. [Mari-Leena Talvitien välihuuto] Väliin putoavat ne, joita varten tässä toimia esitetään.
Toivon olevani väärässä, mutta siitä huolimatta kannatan edustaja Lehdon tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-03-15T15:40:00,2022-03-15T15:40:56,Hyväksytty,1.1
2022_25_105,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_25_106,25/2022,2022-03-15,13.59,15.49,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tavoitteet tällä lakimuutoksella ovat todella tärkeitä: kannustetaan heikossa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä työntekoon ja heidän työllistämiseensä ja mahdollistetaan sitä — siitä varmasti koko sali on samaa mieltä. Jokaisella suomalaisella pitäisi olla mahdollisuus tavallaan ja omiin kykyihinsä suhteutettuna työskentelyyn nimenomaan ottaen huomioon omat voimavarat ja kyky ja osaaminen.
Miksi hallitus sitten päätyi esittämään tällaista erillisyhtiötä eikä esimerkiksi vahvistanut välityömarkkinoiden verkostomaista toimintatapaa, jonka juuri edustaja Slunga-Poutsalo tässä äsken nosti esiin? Todellakin jos tämä toiminta ei onnistu niin kuin ajatellaan, ja muutenkin jo tällaisena erillisyhtiönä, se vaikeuttaa näiden välityömarkkinoiden verkostomaista toimintatapaa ja niitten vaikuttavuutta. 
Arvoisa puhemies! TE-palveluita ollaan siirtämässä nyt TE-toimistoilta kunnille, ja se on myöskin yksi näkökulma, mikä tässä hallituksen esityksessä ei valitettavasti ole tullut huomioiduksi. Nyt kun palveluita hallitus valmistelee tämän tulevan kevään aikana kunnille, niin toivoisin näin kuntapäättäjänä ja pitkän linjan kuntatoimijana, kuten monet täällä varmaan ovat, että kunnat olisivat aidosti ja oikeasti mukana tässä valmistelussa. Jos ajatellaan, että kun meillä ovat sote-palvelut siirtyneet kunnilta valtiolle, niin STM on johtanut sitä valmistelua, ja nyt kun TE-palvelut siirtyvät TE-toimistoilta kunnille, niin kunnilla pitäisi olla paljon vahvempi rooli siinä valmistelussa. 
Sitten tämä osaamisen puoli vielä: Kun tämä Työkanava-toiminta nyt sitten lähtee toimintaan, niin olisi tärkeää, että osatyökykyisillä olisi mahdollisuus jatkossakin jatkuvaan oppimiseen ja sen oman osaamisensa päivittämiseen. Ja jos olisi ollut mahdollisuus tässä vielä nostaa ja saada vastauksia hallituspuolueelta siihen, miten tämän oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen ja oman osaamisen päivittäminen ja jatkuva oppiminen otetaan paremmin tulevaisuudessa osatyökykyisten työllistymisessä huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_25+2022+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-15T15:40:56,2022-03-15T15:43:35,Hyväksytty,1.1
2022_26_1,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 15.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Terhi Koulumies Mari-Leena Talvitien kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_26_2,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 141/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 2/2022 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_26_3,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 198/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 1/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.3.2022 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Rami Lehto Riikka Slunga-Poutsalon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_26_4,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 19/2021 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Riikka Purran esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen sisäministeri Krista Mikkoselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia, ja puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, edustaja Purra.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_26_5,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen niin, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa. Globaalin turvallisuusympäristön muuttuessa perinteiset uhat pysyvät mutta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun samaan aikaan kokonaan uudet uhat haastavat viranomaistoimintaa. Resurssien on kohdistuttava oikeisiin asioihin, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla. Nyt näin ei täysin ole, ja valiokunta nostaa esille useita epäkohtia ja korjaustarpeita. 
Valiokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota sisäministeriön hallinnonalan eri sektorien rahoitusvajeeseen. Suomen pysyminen turvallisena maana edellyttää merkittävää panostusta sisäisen turvallisuuden palveluihin ja henkilöstöön Rajalla, poliisissa, Hätäkeskuksessa, pelastustoimessa ja muualla. 
Selonteossa ja mietinnössä korostetaan ennaltaehkäisyn roolia. Tämä tulee yhteiskunnalle inhimillisesti ja taloudellisesti edullisemmaksi kuin jälkikäteen suoritetut toimenpiteet. Esimerkiksi erittäin voimakkaasti kasvaneeseen huumausainerikollisuuteen vastaamisessa ennaltaehkäisyn rooli on oleellinen. Vaikka proaktiivisuus on tärkeää, reaktiivisuus on turvallisuusviranomaisten toiminnan ytimessä. Viranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä ja kalustoa, niiden kehittämistä ja toimivaa yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut 10. joulukuuta. Nyt tilanne on entistä akuutimpi ja monet valiokunnan esiin nostamat ongelmat avautuvat huomattavasti konkreettisemmin. Aloitetaan hybridiuhilla. 
Valiokunta korostaa, että hybridivaikuttamiseen on monilla tavoin varauduttava. Hybridioperaatiot on havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne on kyettävä siis tunnistamaan hybridioperaatioiksi, jotta ne voidaan tehokkaasti estää. 
Muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita käytetään valtiollisen hybridivaikuttamisen välineenä. Tällaisesta on valitettavasti kokemusta myös Suomessa, ja uhat ovat kasvaneet.
Hybridiuhkien toimijoiden tunnistaminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Hybridivaikuttajat saattavat käyttää järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä tai niiden jäseniä, mikä on näkynyt esimerkiksi Venäjän toiminnassa Krimin valtauksen yhteydessä. 
Sellaiset kiinteistö- tai yritysostot, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa, on kyettävä estämään. Vihamieliset toimijat kartoittavat kybertoimintaympäristössä kriittisiä toimintoja ohjaavia järjestelmiä haavoittuvien kohteiden tunnistamiseksi. Hybridivaikuttamisessa pyritään hyödyntämään erilaisia toimintaympäristön muutoksia laajaa keinovalikoimaa käyttäen sekä etsimään sellaisia mahdollisuuksia häiritä ja vaikuttaa, mitä ei ole otettu viranomaistoiminnassa tai lainsäädännössä vielä huomioon. Hybriditoiminta etsii siis porsaanreikiä. 
Viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet keinovalikoimansa käyttämiseen erilaisissa häiriötilanteissa ennakoivasti, nopeasti ja joustavasti. Siitä huolimatta, että valmiuslain uudistamistyö on perustellusti käynnistetty, on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi normaalioloissa. Nyt näin ei ole. 
Kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoon. Poliisin tosiasialliset mahdollisuudet kyberrikollisuuden torjuntaan on turvattava. Myös kansainvälistä yhteistyötä on edelleen tehostettava. 
Yhteiskunta on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Elintärkeät toiminnot on kyettävä turvaamaan kaikissa oloissa.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin. Tavoitteena tulee olla ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvualustojen vähentäminen ja sen varmistaminen, ettei järjestäytynyt rikollisuus pääse kietoutumaan yhteiskunnan erilaisiin rakenteisiin eikä aiheuttamaan nykyistä merkittävämpää turvallisuusuhkaa. Väkivaltarikosten rangaistusasteikkojen kiristämistä tulee selvittää. 
Hallintovaliokunta pitää selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan ole käsitelty Suomessakin esiin noussutta katujengi-ilmiöitä eli samankaltaista toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen. 
Polarisaatio- ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta, joka vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Valiokunta toteaa, että osalle siirtyminen laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle voi olla tietoinen valinta. 
Katujengeillä on vaikutusta tavallisten ihmisten arjen turvallisuuteen. Jengit poikkeavat monin tavoin perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymistä. Vaikka myös katujengien toiminnalle on ominaista tietynlainen pysyvyys, niiden toiminta ei ole samalla tavoin selkeästi organisoitua kuin perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toiminta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mielestä selonteossa on syytä kiinnittää enemmän huomiota terrorismiin kytkeytyvän liikehdinnän Suomeen ja sen lähialueille aiheuttamaan turvallisuusuhkaan. Terrorismin torjunnassa onnistuminen edellyttää toimivaa ja ajantasaista lainsäädäntöä. Kykyä torjua uhkia tulee ylläpitää aktiivisesti sekä kansallisin että kansainvälisin toimin. Suomen terrorismirikossääntelyn ei pidä poiketa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sääntelystä. 
Suomessa merkittävimmän terrorismin uhan muodostavat radikaali-islamistista ja äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Suojelupoliisin terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Valtaosa kohdehenkilöistä kytkeytyy radikaali-islamistiseen ideologiaan. 
Mietinnössä kuvataan, että radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa myös globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan. Suomen kohdehenkilöistä yhä suurempi osa kytkeytyy entistä suoremmin kansainväliseen terrorismiin ja on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta. Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Suomi näyttäytyy muiden länsimaiden tavoin legitiiminä iskukohteena radikaali-islamistisille terrorijärjestöille ja niiden tukijoille. 
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että suojelupoliisin arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueilta Suomeen palaavat todennäköisesti jatkavat toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa sukupuoleen katsomatta. 
Suojelupoliisi on tunnistanut myös äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös konkreettisesta iskuvalmistelusta on havaintoja.
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien puutteellinen kotoutuminen voi johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen, mikä heikentää sisäistä turvallisuutta monella tapaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotouttamistoimien vaikuttavuutta seurataan. Suomessa pitää lisätä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta ja maahanmuuttajilta edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Valiokunta korostaa yksilön omaa vastuuta kotoutumisestaan. 
Toimivalla turvapaikkajärjestelmällä voidaan estää väärinkäytökset ja varmistaa kielteisen päätöksen saaneiden tehokas palauttaminen. Palautusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö selontekoon on yksimielinen. Se sisältää kolme lausumaa. 
Ensimmäinen edellyttää taloudellisten resurssien turvaamista sisäisen turvallisuuden toimialoilla. Esimerkiksi Rajalla tämä on tällä hetkellä vielä entistäkin ajankohtaisempaa. 
Toisessa lausumassa vaaditaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamista muun muassa lainsäädäntömuutoksin. 
Kolmas lausuma käsittelee valiokunnan monissa yhteyksissä esille nostamaa ongelmaa siitä, että viranomaisten välinen tiedonvaihto ei toimi. Erityisen haitallista tämä on, kun se vaikeuttaa henkeen ja terveyteen kohdistuvien uhkien ja tekojen estämistä tai tekee tämän mahdottomaksi. Valiokunta vaatii hallitusta hahmottamaan ongelman ja valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset sen korjaamiseksi. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Olipa aika hyvä Purran puheenvuoro! — Perussuomalaisista: Eikö ne aina ole! — Jukka Gustafsson: No joo, nostetaan arvosanaa!]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-16T14:03:00,2022-03-16T14:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_26_6,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Viljanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_7,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan Suomi on maailman turvallisin maa, vaikka kiistatta viimeviikkoisten tapahtumien myötä myös suomalaisten turvallisuudentunne on ollut koetuksella. Ukrainan sotatilanne kauaskantoisine seuraamuksineen osoittaa, kuinka nopeasti muuttuvassa maailmassa me elämme. Suomessa tehdään kuitenkin turvallisuuden eteen töitä päivittäin ja ihmisistä pidetään huolta. Koska epävarmuus ympärillämme on lisääntynyt ja arkeemme kohdistuvat uhat ovat muotoutuneet moniulotteisemmiksi, on yhä tärkeämpää huolehtia kaikin tavoin siitä, että Suomi on tulevaisuudessakin turvallinen maa kaikille.
Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn: siihen, että mahdollisimman moni tapaturma, onnettomuus, rikos tai häiriö pyritään estämään ennalta. Tähän tarvitaan monialaista ja oikea-aikaista turvallisuusongelmien juurisyihin vaikuttamista. Syrjäytymisen ehkäiseminen, eriytymiskehityksen pysäyttäminen, kansalaisten turvallisuustaitojen vahvistaminen ja turvallisuudentunteen lisääminen ovat tärkeässä roolissa ennalta ehkäisevinä toimina.
Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että turvallisuusviranomaisten toiminnan ytimessä on turvallisuuden takaaminen onnettomuuksien, häiriöiden tai rikosten sattuessa. Jokaisen Suomessa on voitava luottaa siihen, että apua saa, kun sitä hädän sattuessa tarvitsee. Siksi viranomaisten toimintakyvystä on pidettävä huolta nyt ja tulevaisuudessa.
On koko Suomen etu, että kaikkien sisäisen turvallisuuden toimialojen rahoitus saadaan pitkäjänteiselle, kestävälle pohjalle eikä apu jää saamatta viranomaisten resurssipuutteesta tai ihmisten asuinpaikasta johtuen. Vain näin säilytämme Suomessa nykyisen kaltaisen korkean luottamuksen turvallisuustoimijoihin. On myös huolehdittava, että Suomessa perinteisesti toiminut moniviranomaisyhteistyö toimii jatkossakin, osaamista kehitetään ja lainsäädäntö vastaa muuttuviin tarpeisiin. Turvallisuudesta vastaavalla henkilöstöllä pitää myös olla rauha tehdä tärkeää työtään ilman väkivallan uhkaa ja häirintää.
Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristössämme on uhkia, joiden kehittymiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhä koveneva rikollisuus vaatii viranomaisilta jatkossakin paljon, ja erilaisiin huolestuttaviin kehityskulkuihin on kyettävä puuttumaan tehokkaasti. Järjestäytyneen rikollisuuden arvioidaan kovenevan ja kansainvälistyvän, ja siksi onkin erityisen tärkeää päivittää vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia ja käydä läpi lainsäädännön kehittämistarpeet. Järjestäytyneellä rikollisuudella on myös vahva kytkös huumerikollisuuteen. Vakavaa huomiota tuleekin kiinnittää viime vuosina lisääntyneeseen huumeidenkäyttöön ja siihen liittyvään rikollisuuteen.
Lähellä tapahtuva sota on tuonut entistä näkyvämmäksi myös hybridi- ja informaatiovaikuttamisen. On oltava jatkuvasti tarkkana siitä, mistä tieto tulee ja millaisia tarkoitusperiä sillä on. Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään yhteiskuntaa ja häiritsemään päätöksentekoa tai vaikuttamaan siihen. Disinformaation tunnistaminen on tärkeää myös meidän jokaisen arjessa. Yhtä tärkeää on myös meistä jokaisen muistaa vastuu puheistamme, joilla vaikutetaan turvallisuudentunteeseen. Kybertoimintaympäristössä tapahtuvat hyökkäykset vaativat entistä parempaa varautumista ja kansainvälistä yhteistyötä. Näiden torjumiseen on kyettävä suuntaamaan myös viranomaisten osaamista. Poikkeustilanteisiin varaudutaan joka sektorilla.
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selonteko muodostaa yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon ja puolustusselonteon kanssa kokonaisturvallisuuden keskeisen viitekehyksen. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamalli, joka kattaa kaikki yhteiskunnan eri tasot. Yhtenäisyys on suomalainen vahvuus, jota ei voi liiaksi korostaa kansamme kokonaisturvallisuudesta puhuttaessa.
Sisäisen turvallisuuden selonteko antaa hyvät suuntaviivat sille, miten suomalaisten turvallisuutta kehitetään tulevaisuudessa. Erilaisiin uhkiin on Suomessa varauduttu hyvin, ja myös tulevaisuudessa samaa varautumista jatketaan. Pitkäjänteinen toiminta, jota tarkastellaan säännöllisesti, luo pohjan niin viranomaisten vakaalle toimintaympäristölle kuin kansalaisten turvallisuudentunteelle. Sisäisen turvallisuuden selonteon mietintö on yksimielinen, ja se kertoo siitä, että turvallisuus on yhteinen asiamme myös täällä eduskunnassa.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-03-16T14:13:43,2022-03-16T14:18:40,Hyväksytty,1.1
2022_26_8,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_9,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa kansalaisilla on korkea luottamus turvallisuusviranomaisiin, ja tämä luottamus on keskeistä sisäisen turvallisuuden kannalta. Jotta luottamus pystytään säilyttämään, kansalaisen on tiedettävä, että turvallisuudesta vastaavat viranomaiset kykenevät realistisesti hoitamaan laissa määrätyt tehtävänsä ja näin huolehtimaan kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta.
Turvallisuusviranomaisten riittävät voimavarat, eli suomeksi sanottuna työvoima ja riittävä rahoitus, ovat tärkein keino turvallisuuden lisäämiseen. Valitettavasti sisäisen turvallisuuden selonteossa ei määritelty nyt lainkaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan nämä resurssit ja toimintakyky.
Arvoisa puhemies! Vaikka hallintovaliokunta teki erittäin hyvää työtä — kiitokset tästä valiokunnalle — ja paikkasi mietinnössään karkeimpia selonteon laiminlyöntejä, on selonteossa monet merkittävät turvallisuusuhat jääneet liian vähälle huomiolle. Hallituspuolueille ideologisista syistä esimerkiksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja sisäisen turvallisuuden kannalta haitalliseen maahanmuuttoon ja hybridivaikuttamiseen liittyvät turvallisuuskysymykset on sivuutettu selonteossa lähes kokonaan.
Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuva maahanmuutto on tuonut Suomeen samat ongelmat kuin vastaava maahanmuutto on tuonut Ruotsiin. Hallitsematon maahanmuutto ja sen edistäminen rapauttaakin sisäistä turvallisuutta jopa peruuttamattomalla tavalla. Erityisesti Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ovat yliedustettuina rikostiloissa, etenkin seksuaali- ja väkivaltarikoksissa, minkä lisäksi suurimmissa kaupungeissa on havaittu merkkejä ulkomaalaistaustaisten nuorten väkivaltaisista jengeistä. Lisäksi Suomessa toimii jo nyt useita ulkomaisia kansainvälisesti toimivia järjestäytyneitä rikollisryhmiä, ja Suomeen on palannut ja erikseen haettu Isiksen toimintaan osallistuneita henkilöitä. Huomautan, että ainoatakaan syytettä ei vielä tähän päivään mennessä ole nostettu Isis-alueilta palanneita vastaan.[Jussi Halla-aho: Skandaali!]
Ruotsi on malliesimerkki liian lepsun maahanmuuttopolitiikan seurauksista ja suora osoitus siitä, minne mekin olemme matkalla, ellei maahanmuuttolainsäädäntöä kiristetä nopeasti. Osa maidosta on toki jo läikkynyt. On todella vastuutonta, ettei näitä keskeisiä turvallisuusuhkia huomioida poliittisista syistä.
Asioiden korjaaminen edellyttää tosiasioiden tunnustamista, mutta en ole kovin toiveikas, että vihervasemmistohallitus tällaisia tunnustaisi. Tästä ovat osoituksena lukuisat lainsäädäntöhankkeet, joilla hallitus pyrkii jopa lisäämään haitallisen maahanmuuton määrää ja löytämään laittomasti maassa oleskeleville reittejä saada oleskelulupa.
Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama oikeudeton sota on perustavanlaatuisesti muuttanut turvallisuuspoliittista tilannetta. On hyvin mahdollista, että Venäjä tulee kohdistamaan Suomeen samankaltaista hybridivaikuttamista kuin mitä Valko-Venäjä organisoi Puolaa vastaan vain muutama kuukausi sitten. Venäjä pystyy laittamaan rajoillemme valtavan määrän laittomia siirtolaisia pyrkimään länteen. Riskit kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta ovat merkittävät. 
Suomen viranomaisilla tulee olla kyky ennaltaehkäistä eriasteisia uhkia sekä riittävät voimavarat niiden torjuntaan ja hallitsemiseen. Yhtään riittävän vaikuttavaa lainsäädäntömuutosta rajaturvallisuuteen ei kuitenkaan ole tehty. Edes tässä tilanteessa hallitus ei ole valmis epäämään turvapaikanhakuoikeutta missään tilanteessa — korostan: ei missään tilanteessa — vaan hallitus lähinnä saivartelee nopeutetusta prosessista ja hakijoiden ohjaamisesta. Hallituksella on ollut aikaa varautua ja päivittää lainsäädäntöä tarvittavin osin, sillä tämänkaltainen uhka ei enää voi tulla yllätyksenä. Mitään ei ole kuitenkaan tehty. Kyse on siitä, että oma ideologia menee kansallisen turvallisuuden edelle.
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on yksi valtion tärkeimmistä tehtävistä. Poliisi toimii Suomessa väkilukuun suhteutettuna Euroopan pienimmillä resursseilla. Turvallisuusviranomaisten suorituskyvystä ja resursseista ja sitä kautta suomalaisten turvallisuudesta on kyettävä pitämään huolta aina, valtiontaloudellisista edellytyksistä riippumatta. Pelkästään tahtotila ja kauniit sanat eivät riitä resurssivajeen paikkaamiseen, vaan tarvitaan myös konkreettisia panostuksia, jotka selonteossa kuitenkin jätetään tulevien hallitusten hoidettaviksi. 
Se, mihin valtion varat käytetään, on ennen muuta arvokysymys. Koska valtion tulot ovat rajalliset, on menoja kyettävä priorisoimaan suomalaisten etua palvelevalla tavalla. Perussuomalaiset vaatii, että maailman parantamisen sijaan hallitus asettaa suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kaikessa toiminnassaan nyt etusijalle.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-16T14:18:53,2022-03-16T14:24:06,Käsitelty,1.1
2022_26_10,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Tolvanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_11,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme viime syyskuussa tässä salissa sisäisen turvallisuuden selontekoa, maailma näytti kovin erilaiselta. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusjärjestystä pysyvästi. Uusi todellisuus on epävarma. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan sota Euroopassa jatkuu. Yllätyksiin on syytä varautua ja pitää huolta Suomen turvallisuudesta kaikin mahdollisin tavoin.
On tärkeää ymmärtää, että se, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella, heijastuu monella tavalla sisäiseen turvallisuuteen. Pakolaisuus, informaatiovaikuttaminen sekä erilaiset kyber- ja hybridiuhat ovat esimerkkejä asioista, joissa sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Kyse on kokonaisturvallisuudesta. Tämä on huomattava Suomen sisäistä turvallisuutta kehitettäessä.
Arvoisa puhemies! Ukrainasta on YK:n arvion mukaan lähtenyt jo lähes kolme miljoonaa ihmistä. Kokoomus katsoo, että sodan jaloista pakenevia on autettava. Suomi on valmis kantamaan tässä merkittävääkin vastuuta. Kokoomus pitää hyvänä EU:n tasolla päätettyä menettelyä, joka tarjoaa ukrainalaisille myös automaattisen oikeuden tehdä työtä ja opiskella EU-alueella. Aidosti hädässä olevia on autettava.
Arvoisa puhemies! Suomen on ensisijaisen tärkeää varautua erilaisten kyber- ja hybridiuhkien torjuntaan. Lainsäädäntöön ei saa jättää turvallisuutta vaarantavia aukkoja. Kansallinen turvallisuus on yhteensovitettava perus- ja ihmisoikeuksien kanssa — turvallisuus aina etusijalle asettaen. Viime hallituskaudella yhteensovittamista tehtiin useiden lakien osalta erilaisten hybridiuhkien torjumiseksi. Tiedustelulait, aluevalvontalaki, ulkomaalaisten maanhankinnat sekä kaksoiskansalaisten virkakelpoisuuden rajoittaminen ovat hyviä esimerkkejä, miten turvallisuutta edistetään oikeusvaltion periaatteita noudattaen.
Tätä työtä pitää määrätietoisesti jatkaa. Tällä hetkellä emme valitettavasti ole riittävällä tasolla varautuneet lainsäädännössämme esimerkiksi viime vuonna Puolan rajalla nähtyyn siirtolaisvirtojen avulla tehtyyn hybridivaikuttamiseen. Kyseessä oli vihamielisen valtion organisoitu toiminta naapuriaan kohtaan.
Kokoomus edellyttää, että lait säädetään viipymättä toimiviksi. Eilen saadut ilmoitukset valmiuslain pikauudistuksesta ja rajamenettelyn käyttöönoton valmistelun aloittamisesta ovat myönteisiä. Odotamme kuitenkin edelleen selkeää toimeksiantoa sellaisen toimivaltasäännöksen valmistelusta, jolla rajat ylittävä turvapaikanhaku voidaan keskeyttää määräajaksi hybridivaikuttamistilanteessa kansallisen turvallisuuden vaarantuessa.
Arvoisa puhemies! Nyt viimeistään on aika herätä varmistamaan turvallisuusviranomaisille riittävät resurssit ja toimintavalmiudet. Ammattilaisemme poliisissa, Rajavartiolaitoksessa, Tullissa, hätäkeskuksissa ja pelastuslaitoksissa tekevät päivittäin mittaamattoman arvokasta työtä suomalaisten turvallisuuden eteen. Valitettavan ilmeiseksi on käynyt, etteivät nykyiset resurssit ole riittäviä.
Tilanne on hälyttävä esimerkiksi poliisissa. Alkuvuodesta tehdyn riippumattoman selvityksen mukaan poliisilla on 90 miljoonan euron vaje suhteessa hallituksen kehyspäätökseen. Täytyy muistaa, että nykyisessä sodankäynnissä uhka voi pahimmillaan syntyä rajojen sisällä. Näin kävi esimerkiksi Ukrainan kohdalla vuonna 2014, kun pienet vihreät miehet eli Venäjän erikoisjoukot ilmestyivät kaduille ja strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Poliisi on tuossa tilanteessa ensimmäisenä torjumassa hyökkääjiä. Tähän on oltava riittävät resurssit. Kokoomus edellyttää, että hallitus ottaa nämä huolet vakavasti ja korjaa ensi kuun kehysriihessä turvallisuusviranomaisten ja myös oikeusviranomaisten resurssit riittävälle tasolle.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on erittäin huolestunut nuorisorikollisuudesta ja katujengien vahvistumisesta Suomessa. On löydettävä pehmeät ja kovat keinot kehityksen katkaisemiseksi etenkin, kun tuoreen tutkimuksen mukaan alaikäisten nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat lisääntyneet.
Kyseistä asiaa hiljattain selvittänyt johtamani työryhmä kuuli lukuisia asiantuntijoita Suomesta ja ulkomailta. Kuulemisten pohjalta kokoomus esitti kuukausi sitten laajan toimenpideohjelman jengirikollisuuden torjumiseksi. Esittämämme toimet ovat edelleen hallituksen vapaasti käytettävissä.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Vaikeana aikana on erityisen tärkeää, että ulkoisen turvallisuuden sisäisistä tekijöistä pidetään hyvää huolta. Euroopan muuttunut turvallisuustilanne ei ole vähentänyt vaan päinvastoin lisännyt sisäisen turvallisuuden vahvistamisen tärkeyttä. Kokoomus edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi määrätietoisiin toimiin Suomen turvallisuuden parantamiseksi. Kokoomus on tässä työssä täysillä mukana. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-03-16T14:24:12,2022-03-16T14:29:25,Käsitelty,1.1
2022_26_12,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_13,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on laittanut myös meidät suomalaiset uuden eteen. Maailma ei ole enää entisensä. Näissä oloissa kaikkea päätöksentekoa pitää ohjata vain yhden asian: turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus. 
Ihmiset odottavat meiltä päättäjiltä ratkaisuja, jotka varmistavat rauhallisten olojen jatkumisen Suomessa, ratkaisuja, jotka varmistavat meille kaikille turvallisen tulevaisuuden. Kaikki muu on nyt toissijaista. 
Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kokonaisuus. Sen perustaa ovat viisas ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä vahva puolustus. Presidentti ja hallitus ovat toimineet näissä asioissa luottamusta herättävällä tavalla. 
Turvallisuus on myös sitä, että meillä on ruokaa ja energiaa omasta takaa — kotimaasta. Suomen omavaraisuuden turvaamiseksi pitää nyt tehdä yhdessä kaikki mahdollinen. [Leena Meri: Tehkää!]
Turvallisuus on tietenkin myös sitä, mistä me täällä tänään ensi sijassa keskustelemme: Suomen sisäistä turvallisuutta. Suomalaisten arjen turvallisuutta. Sitä, että poliisi tulee ajoissa. Sitä, että rikolliset saadaan kiinni ja tuomitaan. Sitä, että maamme rajat pitävät. 
Ihmiselle turvallisuudella ja sen tunteella on valtava merkitys. Turvallisuudenkokemuksella on vaikutusta myös yhteiskunnan kykyyn kestää erityyppisiä kriisejä. Nyt jos koskaan turvallisuusviranomaisten on tärkeää varautua erilaisiin hybridiuhkiin. Näitä onkin selonteossa käsitelty laajalti. Hybridioperaatiot pitää pystyä havaitsemaan mahdollisimman varhain, jotta ne voidaan myös tehokkaasti estää. Kyse on valppaudesta, valmiudesta ja tiedustelusta. 
Arvoisa puhemies! Olemme nähneet, että muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita voidaan käyttää vihamielisen vaikuttamisen välineenä. Valko-Venäjän toiminta Puolan ja Liettuan rajoilla viime syksynä oli tästä viimeisin hätkähdyttävä osoitus. Suomen viranomaisilla pitää olla riittävät toimivaltuudet keinovalikoimansa käyttämiseen erilaisissa häiriötilanteissa ennakoivasti, nopeasti ja joustavasti. Tämä koskee niin normaaliolojen lainsäädäntöä kuin valmiuslain kehittämistä. Yhteiskuntien digitalisoituessa on myös erityisen tärkeää varmistaa kybertoimintaympäristön turvallisuus. 
Suomalainen viranomaisyhteistyö on kansainvälisesti hyvällä tasolla, ja sillä on pitkät perinteet. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyö toimii hyvin, minkä lisäksi sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on tiivis yhteistyö myös Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimilla on tärkeitä virka-aputehtäviä sisäisen turvallisuuden tukemisessa normaalioloissa. 
Pidetään huolta arkemme turvaajien voimavaroista myös tulevaisuudessa. Tämä edellyttää riittävää ja oikein kohdennettua rahoitusta. Poliisin näkyvyys koko maassa, hyvä suorituskyky ja toimintavalmius kiireellisissä hälytystehtävissä ovat ykkösasioita ihmisten luottamuksessa suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuteen ja vakauteen. Poliisin pitää näkyä tasa-arvoisesti myös selkosilla. Turvallinen arki ei saa olla postinumerosta kiinni. [Perussuomalaisten ryhmästä: No ei!] Poliisin ja pelastusviranomaisten vasteaikoja parantamalla lisäämme suomalaisten turvallisuutta. 
Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat yhteiskuntarauha, kansanvalta ja luottamus. Tällaisena aikana nämä vahvuudet korostuvat entisestään, ja niitä meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaalia. Niistä rakentuu turvallinen Suomi. Niistä rakentuu turvallinen tulevaisuus. Turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus. [Leena Meri: Resurssit, resurssit, resurssit!]",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-03-16T14:29:29,2022-03-16T14:33:41,Käsitelty,1.1
2022_26_14,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Virta., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_15,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuuden merkitys konkretisoituu niissä hetkissä, joissa se on uhattuna, ja tilanteissa, joissa turvallisuudentunne järkkyy tai särkyy kokonaan. Meistä jokainen haluaa kasvattaa lapsensa turvassa. Meistä jokainen haluaa saada vanheta turvassa. Meistä jokainen haluaa voida luottaa siihen, että Suomessa on turvallista. Mutta mikä on turvallisuuden arvo? Miten paljon olemme yhteiskuntana turvallisuudesta valmiita maksamaan, miten suuren painoarvon antamaan sille, että turvallisuudentunne kuuluu täällä jokaiselle, ei vain tietyille? Ei sovi unohtaa, että turvattomuus, se vasta maksaakin. Sillä on peruuttamattomia seurauksia inhimillisesti ja taloudellisesti. Meidän tulee ehkäistä sisäisen turvallisuuden uhkia ja kyetä ratkaisemaan akuutit kriisit. Turvallisuuteen panostaminen ei kuitenkaan tarkoita vain perinteisiksi turvallisuustoimijoiksi miellettyjen tahojen resursoimista vaan panostuksia kaikille sektoreille aina sosiaali- ja terveyspalveluista koulutukseen ja kotouttamispalveluista ympäristönsuojeluun. Lisäksi on varmistettava, että lainsäädäntömme on ja myös pysyy ajan tasalla. On aivan keskeistä, että turvallisuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, sillä turvallisuus, se on kokonaisvaltaista. Myös turvallisuuden hoitamisen tulee olla kokonaisvaltaista. 
Arvoisa puhemies! Selonteko toteaa Suomen olevan maailman turvallisin maa. Sitä olemme onnistuneetkin monelle olemaan mutta valitettavasti emme jokaiselle. Niin kauan kuin yksikin lapsi tässä maassa kasvaa laiminlyönnin keskellä tai yhdenkin suomalaisen elämä päättyy lähisuhdeväkivallan seurauksena, niin kauan kuin yksikin suomalainen jää vaille turvaa tuovia palveluita tai kun yksikin ihminen tässä maassa joutuu kaltoin kohdelluksi vamman, ihonvärin, sukupuolen tai minkään henkilökohtaisen ominaisuutensa vuoksi, emme ole saavuttaneet sellaista sisäisen turvallisuuden tasoa, jota meidän tulee tavoitella. Tarvitaan toimivaa ketjua läpi viranomaistahojen. Eriarvoistumista tuottavia tekijöitä on kyettävä tunnistamaan ja torjumaan. Ylisukupolvisia kierteitä on katkaistava ja köyhyyttä, mielenterveys- ja päihdeongelmia vähennettävä. Rikokset, ne on saatava ratkaistua tuloksellisesti niin, että tekijät aidosti joutuvat vastuuseen ja että rangaistukset myös vastaavat tekojen vakavuutta. Katujengiytymistä, järjestäytynyttä rikollisuutta ja ihmiskauppaa on torjuttava, eikä kunniaväkivallalta saa sulkea silmiä. On luotava ulospääsyjä rikollisuudesta ja kyettävä ehkäisemään osattomuutta. 
Eräs lastensuojelun asiakkaani totesi minulle kerran, että miten sitä osaisi elää turvallisesti, kun ei ole mitään käsitystä, miltä tuntuu olla turvassa. Lapsuudessa koetut traumat ja kaltoinkohtelu, vaille jääminen tai väkivallan keskellä kasvaminen kohottavat riskiä joutua rikoksen uhriksi tai syyllistyä tekemään rikoksia myöhemmässä elämässä itse. Sanotaankin, että paras loppuelämän henkivakuutus, jonka me lapsillemme voimme antaa, on varmistaa, että heidän elämänsä ensimmäiset vuodet ovat turvallisia. Lasten turvallisuus rakentuu aikuisten valintojen keskellä. Lastemme tulevaisuuden turvallisuus nojaa niihin päätöksiin, joita me tässä salissa teemme. Tämä maa on pidettävä kaikille lapsille turvallisena. Meidän on välittömästi onnistuttava korjaamaan ne turvallisuusvajeet, joita osan lastemme arjessa tänäänkin on. [Mika Niikko: Kuten tyttöjen turvallisuus!]
Arvoisa puhemies! Turvallisuutta maassamme tuottavat ihmiset, ammattilaiset. Heillä täytyy olla oikeanlaiset resurssit tehdä tuota työtään. Rahoituksen tulee todella olla riittävää ja oikein kohdennettua. [Leena Meri: Kyllä!] On tunnistettava toimintaympäristöjen muutoksia ja kiinnitettävä enemmän huomiota esimerkiksi siihen tosiasiaan, että yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Kyberturvallisuuteen on välttämätöntä panostaa, jotta tämän yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan myös jatkossa kaikissa oloissa. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, ne kun ovat kiinteässä keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Kokonaisturvallisuus, se on meidän Suomen varautumisen yhteistoimintamalli, joka kattaa kaikki yhteiskuntamme eri tasot. On hyvä ottaa huomioon, että tämä selonteko, jota nyt käsittelemme, on tehty ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Euroopan turvallisuusympäristön merkittävää muutosta. On aivan selvää, että näillä tapahtumilla on vaikutuksia myös meidän maamme sisäiseen turvallisuuteen. 
Aivan lopuksi haluan vielä painottaa, että vahva kokemus turvallisuudesta, se suojaa yhteiskuntaamme myös uudenlaisilta turvallisuusuhilta. Poistamalla yksinäisyyttä, lisäämällä osallisuuden kokemuksia ja kansan resilienssiä vaikutamme sekä välillisesti että suoraan myös sisäiseen turvallisuuteemme.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-03-16T14:33:54,2022-03-16T14:38:59,Käsitelty,1.1
2022_26_16,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Semi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_17,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa, mutta onko se sitä kaikille? Käsitellessään sisäisen turvallisuuden selontekoa hallintovaliokunta kiinnitti erityistä huomiota eriarvoisuuden kasvuun. Sisäinen turvallisuus onkin ennen kaikkea eriarvoisuuskysymys. Esimerkiksi tuloerot, asumisen hinta, hyvinvoinnin eriarvoinen jakautuminen, syrjäytyminen ja ongelmien yksipuolisuus luovat Suomeen turvattomuutta. [Toimi Kankaanniemi: Hallituksen pitäisi tehdä jotain!] Heikompi sosioekonominen asema toimii taustatekijänä niin rikoksien tekijöillä kuin rikoksien uhreilla. Puuttumalla rikollisuuden juurisyihin voimme olla rakentamassa turvallisempaa tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies! Aivan erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin ja nuoriin. Turvallinen asuinympäristö lapsuudessa on ensi askel turvalliseen elämään. Sivistysvaliokunta korostaakin lausunnossaan lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyttä ja nuorten osallisuuden kokonaisvaltaista vahvistamista osana sisäistä turvallisuutta. Tarvitsemme lisäksi yhteiskunnalta panostuksia laadukkaaseen koulutukseen, riittävään sosiaaliturvaan ja toimiviin peruspalveluihin. Meidän on luotava edellytykset hyvään ja turvalliseen elämään kaikille, ei harvoille. Tämä tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden ja ihmisten huomioimista kaikessa päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto korostaa, että eriarvoisuuden johdonmukainen purkaminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi keskeistä on varmistaa riittävät viranomaisresurssit. Turvallisuuden rakentamisen työvoimavaltaisuus korostui myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Ammattilaisten riittävyyteen on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. Pelastusala, poliisi, ensihoito mutta myös esimerkiksi koulupsykologit, maahanmuuttoviranomaiset ja oikeuslaitos vaativat riittävää resursointia, jotta luomme turvallista yhteiskuntaa. Suomen ikääntyvä väestörakenne kasvattaa työvoimatarvetta useilla eri ammattialoilla ja synnyttää kilpailua työntekijöiden saatavuudesta. Työvoimapulasta kärsivien turvallisuusalojen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen on konkreettinen keino vastata tähän tarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Vaikka keskustelemmekin tänään Suomen sisäisestä turvallisuudesta, kaikkien meidän ajatukset ovat jatkuvasti myös Ukrainassa. Samalla kun tuemme Ukrainaa tässä epäinhimillisessä tilanteessa, pohdimme myös, miten Suomen tulee varautua oman turvallisuutensa tähden. Me vasemmistoliitossa yksimielisesti tuomitsemme Putinin määräämät sotatoimet Ukrainassa. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Ukrainan sota ei ole Venäjän kansan syy, vaan syynä on Putinin omapäinen halu hyökätä Ukrainaan näyttääkseen vahvan maan johtajalta. Meidän ei pidä syyllistää venäläisiä vaan rakentaa yhteiskuntaamme rauhan, sosiaalisen hyvinvoinnin ja tasa-arvon perusteella. Putinin kylmäävä hyökkäys Ukrainaan on ymmärrettävästi nostanut pelkotiloja myös suomalaisissa. On meidän vastuullamme palauttaa suomalaisten turvallisuudentunne, jotta voimme elää hyvää elämää. Varautuminen esimerkiksi mahdolliseen hybridivaikuttamiseen, kyberosaamisen kartuttaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat keinoja turvata yhteiskuntamme. On tärkeää, ettei yhteiskuntaamme synny sellaisia jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voisi hyödyntää.
Arvoisa puhemies! Yhtenäinen Suomi on turvallisuuskysymys sekä yhteisötasolla että yksilötasolla.— Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-03-16T14:39:04,2022-03-16T14:43:02,Käsitelty,1.1
2022_26_18,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_19,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puoli vuotta sitten keskustelimme sisäisen turvallisuuden selonteosta, emme voineet kuvitellakaan, että Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne näyttäisi tänään näin erilaiselta. Jännitteinen tilanne tarkoittaa samalla sitä, että sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat nyt, jos mahdollista, entistäkin tärkeämpiä.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-16T14:43:08,2022-03-16T14:43:40,Käsitelty,1.1
2022_26_20,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut sitten syyskuun, jolloin kävimme lähetekeskustelun sisäisen turvallisuuden selonteosta. Sota Euroopassa nostaa kovan turvallisuuden merkitystä. Samalla raja ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä entisestään hälvenee. Ulkoinen uhka tulee tänä päivänä sisälle esimerkiksi kyber- ja informaatiovaikuttamisena. Niiden torjumisessa tarvitaan eri viranomaisten saumatonta yhteistyötä. Sama pätee kriiseihin varautumiseen ja yhteiskunnan toimintakyvyn varmistamiseen häiriötilanteissa.
Sisäisen turvallisuuden toimijat kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta ja rahoituksen pitkäjänteisyyden puutteesta. Hallintovaliokunta on käsitellyt asiaa laajasti ja todennut, ettei nykyinen rahoitustaso vastaa toimintaympäristön muuttumista eikä mahdollista edes lakisääteisten tehtävien asianmukaista hoitamista. Tämä vaikuttaa myös ulkoiseen turvallisuuteemme. Puolustusvaliokunta huomauttaa aivan oikein, että puutteet yhden toimijan resursseissa vaikuttavat negatiivisesti kaikkien sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden viranomaisten kykyyn vastata erilaisiin uhkiin. Ketju on niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi rahoitustasoa on nyt tarkasteltava kaikkien turvallisuustoimijoiden osalta.
Sisäisen turvallisuuden viranomaisten työ on hyvin työvoimavaltaista. Erityisesti poliisin tehtävät ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Ympäristö on muuttunut yhä haasteellisemmaksi. On paheksuttavaa, että poliisi on joutunut anelemaan rahoitusta julkisuuden kautta. Se ei vahvista kansalaisten luottamusta sen enempää hallitukseen kuin viranomaisiin. Poliisin rahoitusvaje on korjattava, ei lyhytjänteisin lisäbudjetein vaan myös kehyksin.
Kiristyneessä maailmanpoliittisessa tilanteessa Rajavartiolaitoksen rooli korostuu niin rajavalvonnassa kuin rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Sotatilanteessa on aina tahoja, jotka pyrkivät hyötymään ihmisten hädällä. Rikollisuudelle tarjoutuu mahdollisuuksia. On tärkeää, että Suomessa ollaan valppaina tänne saapuvien ihmisten, esimerkiksi pakolaisten, suhteen, tunnistetaan mahdolliset ihmiskauppa- ja hyväksikäyttötapaukset ja puututaan niihin. On hyvä, että valiokunta kiinnittää huomiota myös Maahanmuuttoviraston ja oikeudenhoidon resursseihin. Hakemusten käsittelyaikoja on saatava lyhennettyä. Eduskuntaryhmämme kiirehtii erityisesti lainsäädäntömuutoksia niin nopeutettuun rajamenettelyyn kuin valmiuslain toimintavaltuuksiin, joilla pystyttäisiin tehokkaasti torjumaan muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.
Arvoisa puhemies! Vaikka Venäjän sota Ukrainassa on siirtänyt turvallisuusajattelumme painopistettä, se ei ole poistanut jengirikollisuutta, nuorten väkivaltakäyttäytymistä, liikennerikoksia, huumausainerikoksia tai muitakaan haasteita, joiden kanssa Suomi painii. Nuorten kanssa työskentelevät kertovat kouluissa järjestetyistä tappeluista, takavarikoiduista teräaseista, itsetuhoisista ajatuksista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Jopa kymmenvuotiaita on osallistunut väkivaltaisiin ryöstöihin. Tähän kehitykseen on puututtava nyt. Poliisi varoittaa, että Suomeen on syntymässä multietnisiä katujengejä, ja pelkää Suomen ajautuvan Ruotsin tielle, jossa jengiytyminen on lähtenyt käsistä. Edelleen on tehtävä työtä, osoitettava resursseja siihen arkiseen työhön, jota sisäisen turvallisuuden viranomaiset tekevät päivittäin.
Kun tämä selonteko oli lähetekeskustelussa, totesin, että se on kovin ideologinen, maalaileva. Siitä jäävät puuttumaan sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintakykyä aidosti vahvistavat toimet. Myös valiokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että turvallisuusviranomaisen työn ytimessä on turvallisuuden takaaminen onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Syrjäytymiseen, yhtä lailla kuin rikollisuuden taustoihin, on puututtava sosiaalipoliittisin keinoin, mutta sisäisen turvallisuuden näkökulmasta päättäjien tärkein tehtävä on varmistaa viranomaisten toimintakyky riittävän rahoituksen ja ajanmukaisen lainsäädännön kautta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-03-16T14:48:36,,Käsitelty,1.1
2022_26_21,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Harkimo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_22,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sisäinen turvallisuus ja siitä huolehtiminen ovat valtiovallan tärkeimpiä tehtäviä. Sisäistä turvallisuutta voi uhata sekä ulkoa että sisältä. On selvää, että näinä aikoina kiinnitämme enemmän huomiota moniin ulkoisiin uhkiin.
Nato-keskustelun mukana meidän on varauduttava erilaisiin Venäjän suunnalta tuleviin hybridi- ja kyberuhkiin. Meidän on varauduttava sellaisiin uhkiin, jotka tunnemme. Meidän on kuitenkin pystyttävä varautumaan myös sellaisiin uhkiin, joita emme tiedä tai tunne. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa yksityisten kansalaisten, yritysten ja yhteiskunnan pitää yhdessä parantaa ymmärrystään ja sietokykyään erilaisissa yllättävissäkin tapahtumissa. Tässä ei voi edes lähteä kuvittelemaan, mitä kaikkea voi tulla.
Venäjä on uhkaillut Suomea ja Ruotsia ”sotilasteknillisillä” toimilla, jos ne ovat harkitsemassa liittymistä Natoon. Tällaiset uhkailut pitää ottaa vakavasti sen jälkeen, kun Putin juoksutti kaikki Euroopan päämiehet pitkän pöydän päähän tietäen jo silloin hyökkäävänsä Ukrainaan. Ja nämä Suomeen kohdistuvat ”sotilasteknilliset” toimet voivat olla aivan mitä vain. Kaikkeen pitää varautua.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Nykyinen teknologia ja sosiaalinen media antavat Venäjälle alustan yrittää vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä suoraan päätöksentekijöihin. Varsinkin kriisitilanteessa pitää lähdekritiikkiin kiinnittää paljon huomiota. Kaikki, mitä luet, näet ja kuulet, ei ole totta. Varsinkin sosiaalisessa mediassa voi tulla vastaan ihan mitä vain.
Lentokoneet eivät häirinnän takia pysty laskeutumaan Itä-Suomen kentille, tai sitten Venäjän hävittäjät koukkaavat Suomen ilmatilan kautta. Näitä uutisia tulemme jatkossa varmasti kuulemaan lisää myös maalta ja mereltä.
Iskut voivat sisältä tai ulkoa kohdistua myös digitaalisiin palveluihin. Tuoreessa muistissa on esimerkiksi Vastaamon tapaus, jossa hyvinkin arkaluontoisia henkilötietoja päätyi vääriin käsiin. Tällaisten iskujen mahdollisuus on lähes loputon, jos yritykset eivät osaa suojata palveluitaan. Ja yksityiset ihmiset joutuvat kärsimään kohtuuttomasti.
Näimme muutama kuukausi sitten, mitä tapahtui Valko-Venäjän, Puolan ja Liettuan rajoilla, kun Valko-Venäjä tunki tuhansia turvapaikanhakijoita rajan yli EU-alueelle. Suomella on omaakin kokemusta tästä muutaman vuoden takaa pohjoisen raja-asemilta. Seuraavalla kerralla määrät voivat olla moninkertaisia ja koko itäraja käytössä. Suomen käytännöt eivät kestä todellista kriisiä. Tähän pitää pystyä vastaamaan tylysti laittamalla lainsäädäntö ja riittävät toimintavalmiudet pikavauhdilla kuntoon. Turhat tulijat pitää käännyttää rajalta saman tien takaisin.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Viranomaisten resurssit ovat tällä hetkellä sillä tasolla, että on varauduttu hyvän sään varalta. Mutta sää on nyt muuttumassa. Pitää varautua myrskyn varalta.
Puolustusvoimille on luvattu lisää rahaa, mutta poliiseja ja muita viranomaisia ei pidä unohtaa. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos tekevät hyvää yhteistyötä, samoin poliisin sisällä keskusrikospoliisi ja suojelupoliisi, mutta viranomaisten yhteistyötä ja keskinäistä tiedonkulkua on aina mahdollisuus parantaa. Resurssien lisäksi myös lainsäädännön pitää tukea saumatonta tiedonkulkua viranomaisten välillä. Myös kriisijohtamiseen pitää saada aivan eri ryhti. Koronan aikana nähty koordinaation taso ei tulevaisuudessa todellakaan riitä.
Sisäisesti meidän pitää pystyä pitämään parempi huoli nuorista ja ikääntyneistä. Meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren syrjäytyä yhteiskunnasta. Jos näin käy, se on aina riski myös sisäisen turvallisuuden kannalta. Ikääntyneiden ihmisten huijaaminen on äärimmäisen ikävä ilmiö. Heitä yritetään huijata niin arjessa kuin sähköisten palveluiden kautta. Näihin pitää puuttua kovalla kädellä.
Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on kaikkien yhteinen asia. Siihen voivat vaikuttaa niin viranomaiset, yritykset kuin yksityiset kansalaiset. Se vaatii enemmän vaivaa ja huolellisuutta meiltä kaikilta, mutta se on varmasti sen arvoista. Tästä maasta ja sen turvallisuudesta kannattaa pitää huolta.",Ryhmäpuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-16T14:54:05,2022-03-16T14:59:15,Käsitelty,1.1
2022_26_23,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Seuraavaksi ministeri Mikkonen, ja ministerin puheenvuoron aikana, mikäli on kiinnostusta vastauspuheenvuorojen käyttämiseen minuutin mittaisena, pyytäkää puheenvuoroa. — Ministeri Mikkonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_24,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää erinomaisista ryhmäpuheenvuoroista, joissa mielestäni turvallisuutta käsiteltiin laajasti: puhuttiin kovasta turvallisuudesta, pehmeästä turvallisuudesta, kaikesta siltä väliltä ja siitä laajasta turvallisuuskäsitteestä, joka on myös selonteon lähtökohtana ja joka on myös Suomen turvallisuuden lähtökohtana.
Tämä selontekohan todellakin annettiin viime vuoden toukokuussa, ja se ja sen valmistelu perustuivat eduskunnan päätökseen koskien edellistä, vuonna 2016 annettua selontekoa sekä pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan. Sisäisen turvallisuuden selonteko määrittelee Suomen sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunnan vuoteen 2030 saakka. Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen edelleen niin, että Suomi on entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.
Ongelmien ennaltaehkäisy on Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan perusta. Tästä näkökulmasta sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen tehtäviä panostuksia arvioitaessa on huomioitava myös muut yhteiskuntapolitiikan alueet kuin ainoastaan turvallisuusviranomaisten toiminta, joka sekin on äärimmäisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden selontekoa ja myös mietintöä kirjoitettaessa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne oli erilainen kuin se, missä tällä hetkellä elämme. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut myös Suomen turvallisuusympäristöä perusteellisesti. Hallitus tuleekin antamaan pikaisella aikataululla eduskunnalle ajankohtaisselonteon, joka sisältää muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisen arvion, puolustuspoliittisen arvion, taloudellisten vaikutusten arvion sekä tietenkin osuudet koskien myös sisäistä turvallisuutta, kuten maahanmuuttoa, huoltovarmuutta, varautumista, erilaista hybridivaikuttamista ja kyberturvallisuutta sekä kriittisen infrastruktuurin suojelua.
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Samalla kun vastaamme muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, on hyvä huomata, että nyt keskustelussa olevan sisäisen turvallisuuden selonteon pääviestit ovat edelleen päteviä: Suomi on maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille — sisäisessä turvallisuudessa on kysymys keskeisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Toiseksi, Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ennaltaehkäisyn ensisijaisuuteen. Kolmanneksi, syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi ovat edelleen Suomen sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Niiden juurisyihin vaikutetaan usealla eri politiikka-alueella, ei pelkästään turvallisuustoimilla. Ja neljänneksi, turvallisuusviranomaisten palvelut on tuotettava niin, että ihmiset saavat avun koko maassa nopeasti, tehokkaasti, riittävästi ja yhdenvertaisesti.
Viranomaisten suorituskykyä on tarkasteltu selonteossa useista näkökulmista. Tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa hälytyspalvelujen vasteajat, rikosten selvittämisaste ja muut palvelujen laatua osoittavat mittarit. Yleiskuva on, että vaikka arjen turvallisuuden kehitys on ollut pääosin myönteistä, ovat viranomaisten edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistään osin heikentyneet. Tämä hallitus on jo lisännyt merkittävästi sisäisen turvallisuuden toimijoiden resursseja, jonne valitettavasti edellisten vuosien aikana oli kerääntynyt paljon velkaa, mutta silti tiedämme, että lisää resursseja tarvitaan.
Selontekoa varten laadittujen arvioiden perusteella sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon tarpeisiin vastaaminen edellyttäisi niiden pysyvän rahoituksen tasokorotusta noin kymmenellä prosentilla vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä, ja muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne alleviivaa rahoituksen nostamista tästä edelleen. Jotta voimme varmistaa sisäisen turvallisuuden jatkossakin, meidän on huolehdittava, että turvallisuusviranomaisilla on riittävät resurssit ja ne kohdistuvat oikeisiin asioihin. [Leena Meri: Kyllä!] Myös henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla. Tänä päivänä jaetun tilannekuvan, tiedonhankinnan ja tiedon johtamisen toiminnan merkitys hallinnonalojen välillä korostuu niin strategisella kuin operatiivisella tasolla.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa laajasta ja perusteellisesta työstä mietinnön parissa. Turvallisuudesta huolehtiminen on meidän kaikkien yhteinen asia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-16T14:59:19,2022-03-16T15:05:02,Käsitelty,1.1
2022_26_25,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Turtiainen, kaksi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_26,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä selonteko sisäisestä turvallisuudesta on korostetun kaunopuheinen, ja se pyrkii luomaan kuvan yhteiskunnasta, jossa ongelmia luo lähinnä suomalaisten harjoittama rasismi ja ulkoinen hybridivaikuttaminen. EU-tason painostusta ei kuitenkaan pidetä ongelmallisena. Selonteko ei ole Suomi-keskeinen, vaan siitä on nähtävissä idealistinen, kansainvälisyyttä, rajojen avoimuutta, EU:ta ja Natoa ihannoiva ote. 
Selonteon tyylistä voi helposti havaita, että sen sisältöä on voimakkaasti poliittisesti ohjattu. Erityisen selkeästi paistaa läpi kehitysmaalaisilla tehtävän ihmiskaupan ja islamistisen terrorismin ongelmia siloitteleva ja väistelevä ote. Selonteko ei anna pontta vastata yhteiskunnan turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin, vaan nimenomaan vie huomiota epäolennaisuuksiin ja suorastaan johtaa harhaan.
Arvoisa puhemies! Tyrmäsin tämän selonteon jo viime vuonna sen lähetekeskustelussa. Nyt ihmettelen, ettei hallintovaliokunnan mietintöön ole kukaan tehnyt vastalausetta. Tyrmään jälleen tämän selonteon kelvottomana. — Kiitos. [Mikko Kärnä: Valta kuuluu Kremliin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-16T15:05:02,2022-03-16T15:06:44,Käsitelty,1.1
2022_26_27,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Nyt käydään minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Viljanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_28,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on kuultu, sisäinen turvallisuus kattaa valtavan määrän asioita sisälleen. Suomessa ollaan hyvin varautuneita monenlaisiin uhkiin ja tunnustetaan ja tunnistetaan erilaisia huolestuttavia kehityskulkuja, joista voi olla kasvavaa uhkaa sisäiselle turvallisuudellemme. Vaikka nyt huomiomme väistämättä kiinnittyy Ukrainan tilanteeseen, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, niin on syytä kuitenkin muistaa myös kotimaassamme olevat kasvavat uhat, joista yksi on järjestäytynyt rikollisuus. Me sosiaalidemokraattien hallintovaliokunnan jäsenet teimme noin vuosi sitten toimenpidealoitteen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian päivittämisestä, ja nyt myös koko hallintovaliokunta yksimielisessä lausumassaan esittää, että tuo strategia päivitetään mahdollisimman pian. Edellisestä on aikaa kulunut jo lähes kymmenen vuotta. Maailma muuttuu, ja se voi muuttua hyvin nopeasti. Kysynkin ministeriltä: onko ministeriössä tartuttu tähän asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-03-16T15:06:48,2022-03-16T15:07:54,Käsitelty,1.1
2022_26_29,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_30,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä tilannekatsausta. Sisäisen turvallisuuden uhkana voimme pitää... Niin kuin tässä on tullut keskusteluissa ja puheissa esiin, ulko- ja sisäpolitiikka käyvät rinta rinnan, ja tämänhetkinen maailmantilanne on osiltaan uhkaava. Onko Suomen sisäisen turvallisuuden ministeri käyttänyt kaikki mahdolliset paukut siihen, että rajaturvallisuus ja rajojemme rahoitus ovat siinä kunnossa, että mikäli naapurivaltioista lähtee hybridivaikuttaminen Suomea kohti, niin me olemme varautuneet siihen ajoissa? Siis olemmeko varautuneet siihen ajoissa, ja varaudummeko parasta aikaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-16T15:07:54,2022-03-16T15:08:44,Käsitelty,1.1
2022_26_31,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Tolvanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_32,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, Venäjä käy häikäilemätöntä, raakalaismaista hyökkäyssotaa Ukrainaa kohtaan, ja samaan aikaan Putin pyyhkii kaikilla kansainvälisillä sopimuksilla pöytää ja jopa syyllistyy sotarikoksiin. Suomi on vihamielisten valtioiden listalla Putinin kirjanpidossa.
Kyberuhkia tai kybervaikuttamista meillä on ollut, ja on vain ajan kysymys, koska meillä on hybridivaikuttamista. Ihmisten välineellistäminen on jopa todennäköistä. Venäjä saa helpolla jopa kymmeniätuhansia ihmisiä meidän itärajalle hakemaan turvapaikkaa, ja kyse ei ole aidosta turvapaikanhausta vaan välineellistämisestä. Mehän voimme itse päättää keitä tänne otamme, ja on hienoa, että hallitus on lainsäädäntöä kehittämässä, mutta kauhulla luin sen, että tänne ollaan ottamassa näitä turvapaikanhakijoita Suomen tasavallan sisälle. En tiedä, pitääkö se paikkansa — toivottavasti ei, koska jos heidät tänne otetaan, heitä ei täältä pois saada. Putin pyyhkii pöytää edelleen näillä sopimuksilla. Kysynkin: eihän tämä pidä paikkansa, ja mitä hallitus aikoo tehdä, että me pysymme koskemattomana, suvereenina maana hybridivaikuttamista vastaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-03-16T15:08:44,2022-03-16T15:10:01,Käsitelty,1.1
2022_26_33,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Kärnä., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_34,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kollegoilla oli hyviä kysymyksiä. Tietysti tämä hybridivaikuttaminen on nyt sellainen asia, mikä puhututtaa. Me emme voi unohtaa sitä, mitä tapahtui tuolla Valko-Venäjällä Puolan vastaisella rajalla, emmekä myöskään sitä, mitä tapahtui 2015—2016 Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla. No, silloin toki operaatiolla oli vain piirteitä. Turvapaikanhakijavirtaa ohjattiin tänne Suomeen ainoastaan laillisten rajanylityspaikkojen kautta.
Mutta uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa olisin kysynyt ministeriltä: voinette vakuuttaa meille ja kansalaisille turvallisuutta lisäävänä asiana, että Rajavartiolaitoksen valmiussuunnitelmat itärajalla ovat hyvässä kunnossa. Se olisi äärettömän tärkeää. Ja lisäksi: voinette kertoa meille prosessista, jolla esimerkiksi reservissä olevat rajajoukot voitaisiin perustaa torjumaan tämmöistä laajamittaista laitonta maahantuloa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-03-16T15:10:01,2022-03-16T15:11:16,Käsitelty,1.1
2022_26_35,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Elo, Tiina.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_36,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, ennaltaehkäisy on Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan perusta. Ihmisten syrjäytyminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen ovat sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Siksi työllisyyden, koulutuksen, yhteiskunnallisen osallisuuden sekä terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisella on keskeinen rooli turvallisuuden vahvistamisessa. Rikollisuuden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitaan riittävästi matalalla kynnyksellä saavutettavia palveluita ihmisten arjessa. Esimerkiksi selonteossakin mainitut Ankkuri-toiminta ja kummipoliisitoiminta ovat erinomaisia esimerkkejä ennaltaehkäisevästä moniammatillisesta toiminnasta.
Nyt kun uusia hyvinvointialueita perustetaan, on todella tärkeätä huolehtia siitä, että yhteistyö kuntien ja alueiden välillä toimii saumattomasti, jotta yksikään apua tarvitseva ei putoa palveluiden väliin, ja että nämä ketjut toimivat. Pidän myös tärkeänä, että kolmannen sektorin toimijoita hyödynnetään tässäkin työssä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-03-16T15:11:16,2022-03-16T15:12:25,Käsitelty,1.1
2022_26_37,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Semi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_38,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitteli myös pelastustoimea ja pelastustoimen tarpeita ja sitä, kuinka ne vaikuttavat nykypäivänä kaikkien meidän yhteisessä arjessa. Ne ovat jokapäiväinen asia. Siellä on tuleva eläköityminen 2030:een mennessä erittäin suuri, noin 1 500 pelastajaa. Lisäksi tämän viimekertaisen hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen on tarvetta ollut vielä 1 000 pelastusmiehelle lisää. Jäin miettimään sitä, mitenkä me pystytään korvaamaan ja kouluttamaan riittävästi pelastajia, jotta myös tämä siviilissä toimiva pelastustoiminta toimisi meillä mahdollisimman hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-03-16T15:12:26,2022-03-16T15:13:18,Käsitelty,1.1
2022_26_39,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Ollikainen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_40,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Ärade talman! Otroligt viktigt att vi för den här diskussionen här i dag, och mycket diskussion har det förstås varit kring resurser och cyberattacker, men den här trygghetskänslan är ofta väldigt personlig. Vi måste bekämpa utslagning och utanförskap och marginalisering eftersom vi vet att de är centrala hot inför framtiden, kanske framförallt för barn och unga, vår framtid. Majoriteten av barn och unga i Finland mår väldigt bra, men vi har en liten grupp barn och unga som gör grov brottslighet, och det är återkommande. Barn och unga som begår brott är ofta själva också offer, och om deras bakgrund vet vi att de har upplevt trauma, mobbning och familjevåld, och det här ökar andelen som begår brott.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-16T15:13:18,2022-03-16T15:14:07,Käsitelty,1.1
2022_26_41,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän muuttuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi hallitus on antamassa selonteon, kuten, ministeri Mikkonen, mainitsitte, ja siinä siis huomioidaan myös sisäisen turvallisuuden ja varautumisen tarpeet. Ja kun täällä nyt on laajasti kiinnitetty huomiota siihen, missä tilanteessa poliisi on jo tällä hetkellä, ja muutkin sisäisen turvallisuuden toimijat, tämän rahoitustilanteen kanssa, niin kysyn teiltä, että voitteko luvata, että pidätte huolen siitä, että nyt tässä selontekokokonaisuudessa huomioidaan nämä resurssitarpeet poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta, jotka ovat todellakin etulinjassa sitten toimimassa, mikäli esimerkiksi tällaista hybridivaikuttamista Suomeen lähiaikoina kohdistuisi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-03-16T15:14:24,2022-03-16T15:15:33,Käsitelty,1.1
2022_26_42,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Harkimo., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_43,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Sanoin puheessani näin: ”Nykyinen teknologia ja sosiaalinen media antavat Venäjälle alustan yrittää vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sekä suoraan päätöksentekijöihin. Varsinkin kriisitilanteessa pitää lähdekritiikkiin kiinnittää paljon huomiota. Kaikki, mitä luet, näet ja kuulet, ei ole totta. Varsinkin sosiaalisessa mediassa voi tulla vastaan ihan mitä vain.” Kysyisin sisäministeriltä: miten olette varautunut tällaisiin uhkiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-16T15:15:33,2022-03-16T15:16:09,Käsitelty,1.1
2022_26_44,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_45,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Näen itse tämän selonteon ansiona sen, että sisäisen turvallisuuden niin sanotun kovan ytimen lisäksi selonteko tunnistaa ennalta ehkäisevän työn merkityksen ja tämä meidän koko hyvinvointivaltion merkityksen ihmisten kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa — se on ansio selonteolle. 
No me teimme hallintovaliokunnassa myöskin ansiokasta työtä ja keskityimme erityisesti katujengi-ilmiöön, joka on koskettanut erityisesti nuoria täällä pääkaupunkiseudulla. Vaikka iso osa nuorista ei ole sekaantunut millään tavalla väkivaltaan, niin silti toistuva ja vakava rikollisuus kasaantuu pienelle joukolle nuoria, ja sen lisäksi alaikäisten tekemät pahoinpitelyrikokset ovat lisääntyneet. Krp:kin on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota ja pyytänyt tähän erityistä strategiatyötä. Kysyisin ministeriltä: oletteko valmis ottamaan tämän ministeriön keskeiseksi työaiheeksi ja tuomaan tämän strategian eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-03-16T15:16:10,2022-03-16T15:17:25,Käsitelty,1.1
2022_26_46,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_47,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnä valiokuntaa erinomaisesta työstä tämän mietinnön osalta, mutta olisin kysynyt ministeri Mikkoselta, kun tuossa puheessanne lähinnä käsittelitte tätä selontekoa, ette ehkä niinkään tätä mietintöä, jonka hallintovaliokunta on yksimielisesti antanut, niin oletteko te ministeriössä lukeneet tämän mietinnön ja aiotteko te tehdä näitä aika selkeästi jopa esitettyjä toimenpiteitä, jotka liittyvät niin kyberasioihin kuin lainsäädäntöhankkeisiin kuin hybriditoimintaan. Ja nyt kun täällä on nostettu jo useampaan otteeseen esiin tämä varsin ajankohtainen hybridiuhka, niin kysyn myöskin suoraan, että aiotteko te tuoda tänne eduskunnalle esityksen, jossa rajavartiolakiin lisätään niin kutsuttu hätätilapykälä, jolla voidaan turvapaikkahakemusten vastaanottaminen väliaikaisesti lakkauttaa kokonaan. [Oikealta: Erinomainen huomio!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-16T15:17:26,2022-03-16T15:18:32,Käsitelty,1.1
2022_26_48,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_49,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulee kyetä torjumaan Putinin Venäjän ilkeyttä, hybridivaikuttamista, joka voi tarkoittaa kymmenientuhansien, jopa satojen tuhansien, siirtolaisten vyöryttämistä itärajan yli. 
Oppositio vaati viime vuonna hallitukselta esitystä hätätilapykälästä, jonka nojalla voitaisiin estää myös turvapaikanhakijoiden rajanylitykset kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna. Varoitimme silloin, että asialla on kiire. Hallitus torjui esityksemme. Nyt on vielä kovempi kiire. Hallitus on vihdoin luvannut valmiuslakiin joitain pikaisia muutoksia. Lisäksi on kerrottu, että säädetään rajamenettelystä. Se on hyvä lisätyökalu, muttei lainkaan riittävä laajamittaisen maahantulon tilanteessa, koska raja olisi auki. Ministeri, pyydän vastaamaan selkeästi: Aiotteko taata viranomaisille toimivaltuudet, jotta Venäjän mahdollinen siirtolaisoperaatio voidaan estää sulkemalla itäraja kokonaan? Koska tämä esitys on eduskunnassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-16T15:18:33,2022-03-16T15:19:40,Käsitelty,1.1
2022_26_50,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Huttunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_51,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli viranomaisten ja erityisesti poliisin ja Rajan resursseista on kasvanut entisestään, tämä selvisi hyvin myös hallintovaliokunnan mietinnössä.
Ukrainan sotaa pakenevilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Tämä tilapäistä suojelua koskeva hakemus käsitellään tietenkin huomattavasti nopeammin kuin turvapaikkahakemus. Huolena on silti hakemusten ruuhkautuminen ja tässäkin resurssien riittävyys. Olen saanut esimerkiksi viestiä maanantailta ja tiistailta Raisiosta, jossa noin 300 äitiä ja lasta jonotti tilapäisen suojelun käsittelyä, ja pelkäänkin pahoin, että nuo jonot tulevat entisestään kasvamaan, jos sinne käsittelyyn ei saada lisää ihmisiä. Olisinkin halunnut kysyä ministeriltä, mikä on tilanne näitten käsittelyssä ja ollaanko sinne saamassa lisää tekeviä käsiä, jotta jonot eivät yltyisi pitkiksi. — Ilmeisesti eilenkin siellä olivat jonottaneet ulkona ilman tuolia ikäihmiset. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-03-16T15:19:40,2022-03-16T15:20:42,Käsitelty,1.1
2022_26_52,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_53,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä keskustelu sisäisestä turvallisuudesta käydään säännöllisesti ja laajasti. Viime aikojen tapahtumat ovat varmasti monien mielessä. Sotatoimet Ukrainassa ovat horjuttaneet turvallisuudentunnettamme. Uudenlaiset uhat vaativat turvallisuusviranomaisiltamme myös uudenlaista osaamista ja välineitä. Rahoituksen on siis kuljettava käsi kädessä näiden tarpeiden kanssa pitkäjänteisesti.
Me mittaamme turvallisuuttamme ja siihen vastaamista usein poliisien lukumäärällä. Se onkin nyt noussut 300 kappaleella vaalikauden aikana. Poliisi ja muutkin turvallisuuden piirissä toimivat toimijat tarvitsevat kuitenkin toimivaa kalustoa ja ajantasaisia tietojärjestelmiä. Pelkkä lukumäärä ei kerro mitään suorituskyvystämme. Arvoisa ministeri, kysyisinkin: kuinka hallitus vastaa tähän ongelmaan pitkäjänteisen rahoituksen turvaamiseksi ja mahdollistaa poliisin ja turvallisuusviranomaisten toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-03-16T15:20:43,2022-03-16T15:21:44,Käsitelty,1.1
2022_26_54,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Purra., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_55,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri puhui tästä turvallisuudesta laajasti, ja erityisesti olosuhteissa, joissa mikään ei oikein uhkaa ja on rauhallista, turvallisuutta voidaan lähestyä vaikka kuinka laajasti. Tiettyjä sen osa-alueita voidaan sosiaalipoliittistaa ja sen eri sektoreihin voidaan suhtautua hyvinkin eri tavalla.
Sen sijaan silloin, kun tilanteet ovat vakavampia, kun jopa Suomen lähellä käydään sotaa ja Suomen oma turvallisuustilanne on myös epävarma — tämän me voimme kaikki tunnustaa — mielestäni turvallisuutta, näitä ongelmia, pitäisi lähteä purkamaan tärkeysjärjestyksessä, ja silloin meidän on välttämätöntä keskittyä niihin asioihin, jotka vaativat korjaamista. Juuri hetki sitten Venäjän suurlähetystö Suomessa tviittasi tviitin, jossa kehotetaan venäläistaustaisia Suomessa kertomaan ja ilmiantamaan mahdollisia syrjintä- ja häirintäkokemuksia Suomessa. [Ben Zyskowicz: Jotta niitä voidaan käyttää hyväksi!] Tämä on hyvin suuri ongelma. Me tiedämme, mihin Venäjä tällä pyrkii. Tällaiset toimenpiteet ja ylipäätänsä hybridivaikuttaminen — minä toivon, että ne ovat ministerin agendalla, asialistalla, tällä hetkellä kaikkein korkeimmalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-16T15:21:45,2022-03-16T15:23:11,Käsitelty,1.1
2022_26_56,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_57,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on naapurina Putinin Venäjä, joka on, kuten jokaisen on viimeistään nyt nähtävä, rikollinen, häikäilemätön ja aggressiivinen valtio. Kuten vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuorossa todettiin, tästä ei pidä syyllistää tavallisia venäläisiä, puhumattakaan siitä, että raukkamaisesti nimitellään Suomessa asuvia venäläistaustaisia ihmisiä. Kuten edustaja Purra äsken kertoi, Venäjä pyrkii näitä tilanteita käyttämään hyväkseen Suomea vastaan.
Arvoisa herra puhemies! Kysyn samaa, mitä kysyivät täällä jo edustajat Mari Rantanen ja Vestman.
Ja sanon lopuksi suoraan, että elämme sellaista aikaa ja sijaitsemme kartalla sellaisessa paikassa, että sinisilmäinen vihreä idealismi ei riitä eikä ole nyt paikallaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-16T15:23:11,2022-03-16T15:24:23,Käsitelty,1.1
2022_26_58,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Kivisaari., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_59,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri nyt on tärkeää vakuuttaa suomalaiset siitä, että tällaisina vakavina aikoina Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta. 
Puhemies! Monissa puheenvuoroissa on todella tärkeällä tavalla nostettu esiin lasten ja nuorten asema ja tulevaisuus. Sisäistä turvallisuutta on todella se, miten onnistumme tukemaan heidän hyvinvointiaan ja kasvuaan vastuullisiksi, sosiaalisiksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi, siis sivistyksen merkitys tässä ajassa, jossa tykit paukkuvat ympärillämme, on entistä tärkeämpää ja arvokkaampaa. Siksi kaikki toimet niin koulutuksen, kasvatuksen, tutkimuksen, kulttuurin, nuorisotyön kuin liikunnan osalta ovat elintärkeitä ja suurta sisäistä turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-16T15:24:27,2022-03-16T15:25:36,Käsitelty,1.1
2022_26_60,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja al-Taee., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_61,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Minuutti aikaa, niin pari nopeata pointtia.
Ensimmäinen: Kun puhutaan laajasta turvallisuudesta, niin kannattaa katsoa myöskin sote-alan suuntaan. Huonokuntoinen sote-alan työntekijä ei pysty hoitamaan niin montaa ennaltaestävään toimintaan liittyvää keinoa kuin tässä selonteossa on. 
Ja sitten toinen pointti, joka ei löytynyt selonteosta: Se on se, että suomalaiset ovat riippuvaisia pankkipalveluista, erityisesti digitaalisista pankkipalveluista. Palvelunestohyökkäykset estävät suomalaisia käyttämästä niitä, kirjautumasta, tunnistautumasta. Myös käteisen puute on suuri puute silloin, kun pankit eivät digitaalisesti toimi.
Nämä asiat haluaisin nostaa ministerin tietoon ja kysyä: oletteko näitä pohtinut?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-03-16T15:25:36,2022-03-16T15:26:32,Käsitelty,1.1
2022_26_62,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_63,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pari—kolmekymmentä vuotta sitten, kun tasavallan presidentti myönsi vieraan maan kansalaisille Suomen kansalaisuuden, ehtona oli, että hakija luopuu aiemmasta kansalaisuudestaan. Tämä laki muutettiin ehkä parikymmentä vuotta sitten, ja nykyisin meillä on huomattava joukko kaksoiskansalaisia tässä maassa, ja monet heistä pystyvät käyttämään tätä asemaansa sellaisella tavalla, mikä ei ole Suomen turvallisuuden kannalta perusteltua: kiinteistökaupoissa tai monissa muissa asioissa. Kysynkin, arvoisa ministeri: oletteko valmis lähtemään muuttamaan lakia niin, että palattaisiin tuohon kaksoiskansalaisuuden kieltävään malliin EU-, Eta-alueen ulkopuolelta olevien ihmisten osalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-03-16T15:26:33,2022-03-16T15:27:33,Käsitelty,1.1
2022_26_64,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä mietinnöstä. — Palaisin tuohon nuorisorikollisuuteen: elikkä poliisin tuoreen, 8.3. julkaistun raportin mukaan nuorisorikollisuus on lisääntynyt, ja erityisesti alle 15-vuotiaiden rikosepäilyt ovat kasvaneet merkittävästi. Sanoitte itsekin, ministeri, erittäin ansiokkaasti siitä, että tässä tarjotaan monisektoraalista tukea. Kun miettii sitä, kuinka paljon meillä on mielenterveysongelmia, neuropsykologisia ongelmia, niin eihän ne aina johda väkivaltaan, mutta siellä taustalla monesti, siellä väkivallan taustalla, on juuri näitä ongelmia. Kuinka paljon te teette yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa? Toivon, että todella tuuppaatte nyt niitä mielenterveyspalveluja eteenpäin tässä Suomen maassa.
Toinen liittyy sitten siihen hybridivaikuttamiseen: Kyselytunnilla en ihan saanut selville teidän vastauksesta, että ollaanko nyt tekemässä ja mitä ollaan tekemässä. Mitä muutoksia ollaan tekemässä rajalakiin, mitä muutoksia valmiuslakiin, että me pystymme estämään sen, että tänne eivät tule sellaiset henkilöt, jotka ovat meille turvallisuusriski?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-16T15:27:33,2022-03-16T15:28:45,Käsitelty,1.1
2022_26_65,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_66,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri on nyt paikalla:
Ymmärrän, että kaikki tietävät sen, että Rajavartiolaitos toimii tässä maassa kiitettävästi. Jonkunnäköinen resurssipula on olemassa, sama koskee poliisia. Puolustusvoimat toimii omalla sektorilla kiitettävästi, yhteistyösuhteita lämmitellään eri suuntiin ja käydään tärkeitä neuvotteluja tälläkin hetkellä. Asiat ovat hallussa.
Kaksi asiaa on Suomen kannalta todella huonosti. Ruokahuolto tässä maassa on menossa kriisiin, maanviljelijöiden tilanne on aivan katastrofaalinen. Lähestymme kriisiä, jossa ei ole kohta mitään elintarvikkeita jalostaa, kun raaka-aineet loppuvat koskien pellon tuotteita ja sitten lihantuotantoa ynnä muuta tuotantoa. Elikkä mitä tälle paketille aiotaan tehdä? Hallituksen on toimittava välittömästi, ennen kuin kylvökausi alkaa.
Toinen on sitten energia, kotimainen energia. Meillä on nyt tällä hetkellä tilanne tässä maassa sellainen, jotta meillä ei ole ensi talven varalle energiapuuta laaneissa juurikaan, turvetta ei tunnuta enää haluttavan edes nostaa. Miten aiotte toimia, että kotimainen energia ja ruoka varmistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-16T15:28:46,2022-03-16T15:29:52,Käsitelty,1.1
2022_26_67,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Honkasalo, ja sitten hänen jälkeensä ministeri.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_68,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei toteudu kaikkien osalta samalla tavalla: osa väestöstä ei ole turvassa edes omassa kodissaan. Naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyys Suomessa on asia, jota kansainvälisissä arvioissakin pidetään todella isona ongelmana. Noin kolmannes naisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai entisen kumppanin taholta. Nainen tulee Suomessa parisuhdekumppaninsa surmaamaksi kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin mies.
Arvoisa puhemies! Me tiedämme että, naisiin kohdistuvan väkivallan tapaukset etenevät oikeusjärjestelmässä hyvin hitaasti ja uhrit joutuvat odottamaan oikeutta vuosia. Samaan aikaan turvakotipaikkoja on edelleen liian vähän, eikä kunnissa ole matalan kynnyksen paikkoja väkivaltaa kokeneille tarpeeksi. Tämä on asia, joka on hoidettava kuntoon, jos haluamme olla ihmisoikeuksien näkökulmasta uskottava maa. Kuulisin mielelläni ministeriltä, mitä uusia, tuoreita keinoja tämän teeman piiriltä on suunnitteilla. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-16T15:29:53,2022-03-16T15:30:57,Käsitelty,1.1
2022_26_69,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia. Hänen jälkeensä tässä on sitten vielä noin 12 pyydettyä vastauspuheenvuoroa, jokaiselle myönnetään. — Ministeri Mikkonen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_70,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan nyt näihin nousseisiin kysymyksiin. Voi olla, etten ehdi kaikkiin vastata, mutta jatketaan sitten myöhemmin.
Ensin kysymykseen siitä, että onko mietintöön tutustuttu ja mitä sen suhteen aiotaan tehdä: On tutustuttu, olemme myös jo kaikki toimenpiteet sieltä keränneet, vastuuttaneet, katsoneet, mille ministeriöille asia kuuluu, ja lähteneet eteenpäin viemään niitä, koska tässä on tietysti monia sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat myös usean eri ministeriön vastuulla, ja tätä työtä tehdään.
Samoin täällä nostettiin tämä järjestäytyneen rikollisuuden strategian päivittämistyö. Tämä on myös asia, jonka olemme ottaneet nyt sitten työn alle, niin kuin tietysti eduskunta mietinnössään haluaa, ja sitä lähdetään viemään eteenpäin.
Monet kysyivät tästä hybridivaikuttamisesta ja ennen kaikkea mahdollisesti rajalle tulevasta hybridivaikuttamistilanteesta. No ensin täytyy sanoa, niin kuin edustaja Hoskonenkin totesi, että tällä hetkellä rajalla on rauhallista ja siellä sujuu kaikki niin kuin normaalisti, ja se on hienoa. Mutta totta kai me olemme varautuneet siihen, että näin ei ole joka päivä, ja myös siihen, että siellä vaikutetaan. Teimme nyt selvityksen siitä, millaisia lainsäädäntömuutoksia tarvitaan normaalilainsäädäntöön, rajaan liittyviin lakeihin. Siellä esimerkiksi reserviläisten käyttö, opiskelijoiden käyttö ja muu ovat yksi keino, ja me myös tiedetään, että sinne tarvitaan resursseja lisää, ja sen takia esimerkiksi lisätalousarviossa tulen esittämään, että rajalle lisätään nyt resursseja tässä tilanteessa.
No sitten tuli monessa puheenvuorossa, ja jo aiemminkin tässä salissa on tullut esiin, se, että mitä jos tällainen hybridivaikuttamisen tilanne tulee. No toisaalta oikeusministeri on kertonut, että tämmöinen hybridiuhka lisätään valmiuslakiin ja se valmistellaan nyt nopeasti, mutta sen lisäksi meillä on jo nyt mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja. Me voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, jos on tarve, ja meidän Rajavartiolaitoksellamme on olemassa suunnitelmat siihen, miten vastataan tämäntyyppisiin vaikuttamisyrityksiin. Totta kai niihin vastataan aina sitten sillä tasolla kuin on tarve riippuen siitä, miten laajasta operaatiosta olisi kyse. Tämä on mahdollista jo nykyisen lainsäädännön puitteissa, ja totta kai tällaisiin tilanteisiin varaudutaan, täällä ei olla sinisilmäisiä sen suhteen, mitä naapurimaa voi tehdä. Me tiedämme tämän varsin hyvin, että siellä on mahdollista tehdä erilaisia ”kiusantekoja”, niin kuin tasavallan presidentti taisi ne nimetä, ja tässä tilanteessa, kun turvallisuustilanne on muuttunut, se on entistä todennäköisempää. Näihin sitten totta kai vastataan ja huolehditaan siitä, että meidän rajamme pysyvät koskemattomina.
No sitten täällä nousi esille tämä kyberturvallisuusasia. Tämä on asia, johon on myös varauduttu, valmistauduttu. Tämä on tietysti laaja kysymys, tämä ei ole pelkästään sisäministeriön kysymys. Meillä on monilla eri ministeriöillä tähän vastuita, ja liikenne- ja viestintäministeriöllä on se vetovastuu. Tässä tuli jonkun puheenvuorossa hyvin esiin se, että se ei ole ainoastaan viranomaisten ja julkisen hallinnon tehtävä, vaan siinä on myös yrityksillä oma tärkeä roolinsa, siinä on myös yksityishenkilöillä oma tärkeä roolinsa ja se on meidän kaikkien vastuulla, ja tämä on myös hyvä huomata. 
Disinformaatio, sen levittäminen ja siihen vastaaminen nousi myös esiin, ja mielestäni tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys. Me nyt jo näemme sen disinformaation määrän, olemme nähneet sen jo koronakriisin aikana, ja tiedämme, että se on yksi keino vaikuttaa. Tänään tapasin Ruotsin sisäministerin, ja he kertoivat, että he ovat perustaneet tällaisen oman viranomaisen tähän disinformaation vastaiseen toimintaan, ja lupasimme, että vaihdamme tästä tiiviisti tietoa, että myös sieltä saamme sitten osaamista ja tiedonvaihtoa ja myös niitä käytänteitä, mitä olisi hyvä ottaa mahdollisesti meidänkin täällä käyttöön.
No sitten nousi esille tämä poliisin ennaltaehkäisevä työ järjestöjen kanssa, koulujen kanssa ja siitä huolehtiminen, että esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista pidetään huolta. Me tiedämme, että vaikka valtaosalla nuorista menee hyvin, niin meillä on joukko nuoria, jotka ovat toisaalta ajautuneet rikollisuuden pariin ja toisaalta on uhkana sinne ajautua syrjäytymisen seurauksena, ja tämä on totta kai asia, mihin pitää suhtautua vakavasti, koska siinä on kyse näiden ihmisten koko loppuelämästä. Meidän täytyy riittävän ajoissa puuttua: meidän pitää käyttää niitä pehmeitä keinoja, mutta meidän täytyy myös tunnistaa se, että jossain vaiheessa pehmeät keinot eivät auta, ja silloin meillä täytyy olla myös mahdollisuus siihen, että näihin asioihin puututaan sitten riittävillä rangaistuksilla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-16T15:30:59,2022-03-16T15:36:36,Käsitelty,1.1
2022_26_71,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_72,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä sen verran tähän hybridivaikuttamiseen, että näen sen ennen kaikkea ihmisoikeuskysymyksenä siitä näkökulmasta, että jos katsotaan, mitä esimerkiksi Valko-Venäjän rajalla tapahtui, niin ne ihmiset, jotka sieltä pyrkivät Eurooppaan, olivat tulleet täysin huijatuiksi, tai saattaa olla, että heidät on jopa velvoitettu sinne lähtemään. Joten se on ennen kaikkea niin, että kun on tiedossa se, että tänne ei sillä tavalla pääse, niin jo se suojaa niitä ihmisiä, joita sitten käytetään tässä pelinappulana.
Toisena asiana, puhemies, näistä poliisin resursseista. Vaikka meillä nyt on tullut roppakaupalla uusia haasteita, niin vanhatkin haasteet edelleen ovat olemassa, esimerkiksi tämä jengiytyminen ja siihen liittyvät asiat. Ja kun tässä vielä taloudessakin varmasti tulee haasteita ja se saattaa lisätä syrjäytymistä, niin haluaisin korostaa sitä, että poliisin resurssit täytyy ehdottomasti pitää kunnossa ja niitä pitää saada myös lisää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-03-16T15:36:37,2022-03-16T15:37:42,Käsitelty,1.1
2022_26_73,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Gustafsson., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_74,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! ”Suurin taustatekijä turvallisuuden eriarvoisuudessa on köyhyys- ja syrjäytymisriski, joka koskettaa huomattavaa osaa väestöä eli noin 860 000:ta henkilöä.” Näin todetaan tässä valtioneuvoston selonteossa. Sivistysvaliokunta omassa lausunnossaan käsitteli syvällisesti tätä syrjäytymistä nimenomaan lasten ja nuorten kohdalla. Minä en hirveästi yhteiskunta- ja kasvatustieteilijänä pidä tästä syrjäytyminen-termistä. Minusta sitä oikeastaan pitäisi lähestyä siitä näkökulmasta, että ihmiset ovat osattomia: puuttuu osallisuutta liittyen ystäviin, läheisiin, turvallisiin ihmissuhteisiin; puuttuu harrastusmahdollisuuksia; puuttuu tukea silloin, kun tarvitsee; on oppimisvaikeuksia; on osattomuutta työstä ja niin edelleen. Me olemme monissa näistä asioista Suomessa oikealla tiellä, kun esimerkiksi nuorten kohdalla puhumme harrastustakuusta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, tasa-arvosta kaikille lapsille ja niin edelleen. Me olemme monessa asiassa oikealla tiellä, mutta paljon on vielä työtä nimenomaan lasten ja nuorten kohdalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-16T15:37:42,2022-03-16T15:39:20,Hyväksytty,1.1
2022_26_75,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Niemi poissa. — Edustaja Holopainen, Hanna. [Veijo Niemi: Ei ole poissa!] — Anteeksi, joo. Edustaja Niemi ensin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_76,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Painoin kyllä nappia, mutta olinko hieman hidas.
Arvoisalle sisäministerille, kun olen edelleen suuren poliisilaitoksen poliisiyhdistyksen puheenjohtaja ja niin sanotusti päivän tasalla: Mitä on tehtävissä? Meillä jää jatkuvasti hälytystehtäviä ajamatta, tutkintapuolella meillä jää jatkuvasti rikoksia selvittämättä, kun ei ole tutkijoita, passipuolella on tällä hetkellä ehkä jo johonkin toukokuulle saatavissa aika varata passia, ja nyt jo mennään maaliskuun puoltaväliä ja tämän suuren poliisilaitoksen budjettiin nähden tilanne on jo satojatuhansia miinuksella. Toivottavasti otatte nämä asiat ihan tosissaan huomioon. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-16T15:39:31,2022-03-16T15:40:25,Käsitelty,1.1
2022_26_77,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_78,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä selonteossa on todettu, Suomi on maailman turvallisin maa, mutta nyt muutamassa viikossa suomalaisten turvallisuudentunne on muuttunut aivan dramaattisesti. Putinin Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut epävakautta ja arvaamattomuutta koko Eurooppaan.
Suomeen ei tässä tilanteessa kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta väistämättä tämä tilanne huolestuttaa suomalaisia. Kotikaupungissani Lappeenrannassa tuolla itärajalla tämä huoli on ihan käsinkosketeltavissa, ja eilen julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että kaksi kolmasosaa suomalaisista nuorista pelkää tällä hetkellä, että myös Suomi joutuu sotaan. Viikonloppuna saimme kuulla, että esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttaviin puhelimiin tulevissa puheluissa lapset kertovat, että heillä kotona vanhemmat ovat niin huolestuneita tästä tilanteesta, että lapset joutuvat kannattelemaan vanhempiaan tässä pelossa ja ahdistuksessa. On ihan selvää, että tähän meidän täytyy löytää keinoja palauttaa suomalaisten turvallisuudentunne kaikilla mahdollisilla eri tavoilla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-03-16T15:40:26,2022-03-16T15:41:39,Käsitelty,1.1
2022_26_79,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Talvitie., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_80,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtajana kiitän vielä sitoutuneesta ja ansioituneesta työstä koko valiokuntaa.
Rajaturvallisuus on tosiaan yhteinen asia, ja erityisesti näin rauhan osalta sen lainsäädäntö, toimivaltuudet ja resurssit on päivitettävä ripeästi. Kiitos siitä, että sisäministeri toi esiin sen, että tuo nyt lisätalousarviossa rajaturvallisuuteen ja Rajalle riittävät resurssit.
Toitte, ministeri, äsken esiin, että kaikki itärajan rajanylityspaikat voidaan sulkea. Entä koko itäraja? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että koko itäraja voidaan sulkea, eli sieltä mistään rajan kohdasta ei voi päästä ylittämään rajaa sillä, että sanoo, että on turvapaikanhakija? Voidaanko siis koko itäraja sulkea? Mahdollistaako meillä tämän hetken lainsäädäntö sen? [Mari Rantanen: Ei maastoa voi!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-16T15:41:40,2022-03-16T15:42:40,Käsitelty,1.1
2022_26_81,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_82,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sisäministerille vastauksista. Tässä on tullut tärkeitä teemoja jo esille. — On selvä, että sisäisesti yhtenäinen kansa on vahvempi myös erilaisia ulkoisia uhkia vastaan, joista myös viime viikkoina on erityisesti puhuttu. Tässä ajassa ihmisillä on hyvin paljon erilaisia huolia ja kysymyksiä, ja valitettavasti on juuri näin, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, että muun muassa erilaiset valeuutiset leviävät. Tässä erityisen tärkeää on, että kun ihmisillä on sivistystä ja korkea koulutustaso, niin se tietysti myöskin luo vakautta yhteiskuntaan ja sitä sisäistä turvallisuutta. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa totesimme, että lapsuudessa ja nuoruudessa koettu rikollisuus, trauma ja kaltoinkohtelu näkyvät monesti myös aikuisuudessa ja että siihen on todella tärkeää kiinnittää huomiota, että lapset, nuoret ja perheet saisivat kaiken mahdollisen tuen tässä hyvin levottomassa ajassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-16T15:42:40,2022-03-16T15:43:49,Käsitelty,1.1
2022_26_83,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Norrback., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_84,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa, mietinnössä ja tänään keskustelussa ilmenevät aiheet ovat hyvin keskeisiä meidän sisäisen turvallisuuden kannalta, ja niitä on syytä korostaa, ja niistä on syytä keskustella.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-03-16T15:43:50,2022-03-16T15:44:12,Käsitelty,1.1
2022_26_85,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sodankäynnin muotoja on useita. Ukrainassahan meillä on meneillään yksi äärimmäisistä muodoista. Olemme nähneet myös toisenlaisia muotoja, joissa valtion alueelle alkaa ilmestyä tunnuksettomia sotilaita ja saattaa tapahtua attentaatti, jolla lamautetaan merkittäviä yhteiskunnallisia kohteita, ja hybridivaikuttamista ja niin edelleen.
Tämmöisessä tilanteessa poliisihan vastaa toiminnasta siihen asti, kunnes julistetaan sotatila. Poliisissa on toki pyritty harjoittelemaan tämmöistä tilannetta varten, mutta jälleen kerran törmätään siihen tilanteeseen, että poliisien määrä on uskomattoman pieni. Pitäisi kuitenkin pyörittää ihan päivittäistoimintaa, ja samalla pitäisi myös järjestää ne normaalitkin harjoitukset, ja väki ei tähän millään tavalla riitä. Itse olen ollut tämmöisissä harjoituksissa, ja voin taata, että se toiminta poikkeaa kyllä hyvin paljon päivittäistoiminnasta ja se vaatii harjoittelua. Kun tämmöinen tilanne tulee vastaan, poliisin on pystyttävä vastaamaan siihen ihan omin voimin, omalla kalustolla ja omalla osaamisella, eli meidän kyllä pitää pitää huolta siitä, että poliisien määrä ja resurssit pysyvät semmoisella tasolla, että tätä voidaan uskottavasti tehdä.
Arvoisa ministeri, miten tämä tilanne nyt ihan oikeasti korjataan? Poliisien määrähän ei nyt sormia napsauttamalla tähän kohtaan lisäänny, mutta miten olisi pikkuhiljaa semmoinen ylivaalikautinen budjetointi, poliisien määrän pysyvä tasonosto, että meitä ei yllätettäisi housut kintuissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-03-16T15:44:44,2022-03-16T15:46:20,Käsitelty,1.1
2022_26_86,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Hänninen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_87,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme monin tavoin poikkeuksellisia ja epävarmoja aikoja, mikä näkyy myös kansalaisten lisääntyneenä turvattomuudentunteena. Venäjän aloittama raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt sodan pelkoa myös meillä Suomessa, ja samalla myös huoli omasta ja läheisten terveydestä, turvallisuudesta ja toimeentulosta ahdistaa monia meistä. Onkin äärimmäisen tärkeää, että pystymme nyt yhdessä vahvistamaan sisäistä turvallisuutta. Eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä, mielenterveysongelmiin on saatava apua ajoissa, ja oma huoltovarmuus, kuten energia- ja elintarvikeomavaraisuus, on laitettava vihdoin ja viimein kuntoon.
Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että turvallisuus on laaja kokonaisuus ja meidän kaikkien yhteinen asia ja että siinä meillä ei ole varaa epäonnistua. Jokaisen ihmisen, iästä, asuinpaikasta, sukupuolesta tai etnisestä taustasta riippumatta, pitää voida kokea olevansa turvassa joka hetki kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa. Jokainen on pidettävä mukana. Ketään ei saa syrjäyttää. 
Turvallisuus on ennen kaikkea tekoja, ja kysyisinkin: kuinka arjen turvallisuutta konkreettisesti voidaan parantaa nykyisestä, ja kuinka me takaamme esimerkiksi oikea-aikaiset poliisipalvelut, palo- ja pelastuspalvelut ja myös sopimuspalokuntien toiminnan koko maassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-03-16T15:46:20,2022-03-16T15:47:44,Käsitelty,1.1
2022_26_88,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Vielä pyydetyt vastauspuheenvuorot edustajille Kiuru, Multala, Meri ja Viljanen. Sen jälkeen ministerille kolme minuuttia, ja sitten siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_89,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ruotsissa jengirikollisuus on merkittävä ongelma. Joitakin lähiöitä on käytännössä sellaisia, että siellä virkavallalla ei ole valtaa — valtaa käyttävät aivan muut tahot. On selvästi havaittavissa ja poliisi on varoittanut, että tämä sama ilmiö on jalkautumassa ja osin jo jalkautunutkin Suomeen. Edustajakollega Tolvasen johdolla kokoomus laati kymmenen kohdan ohjelman, jolla tähän asiaan ja ongelmaan voitaisiin puuttua. Kysyn: Onko ohjelma teille tuttu? Onko tuttua esimerkiksi sellainen pehmeä keino, jossa exit-toimintaa voitaisiin ulottaa jengeissä toimiviin nuoriin, siten että ohjataan rikollisesta toimintaympäristöstä pois, takaisin normaalin elämän pariin? — Tässä kysymykseni. Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-16T15:47:48,2022-03-16T15:49:02,Käsitelty,1.1
2022_26_90,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Multala., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_91,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuuden käsitteeseen kuuluu vahvasti niin sisäinen kuin ulkoinen turvallisuus, ja nyt nämä molemmat ovat muutoksessa. Tässä viimeisenä esimerkkinä informaatiovaikuttamisesta ja yrityksenä kylvää sisäistä eripuraa on tämä edustaja Purran mainitsema Venäjän suurlähetystön tviitti, joka sinällään jo on huolestuttava. 
Haluan kuitenkin kysyä ministeriltä, kun mainitsitte tästä tulevasta selontekomenettelystä: Kun nyt on selkeitä tarpeita päivittää lainsäädäntöämme ja tehdä toimenpiteitä sisäisen turvallisuuden vahvistamiseksi, mutta sitten on suuri kysymys, jota varmasti täällä salissakin ja eri puolueissa pohditaan, kysymys ulkoisesta turvallisuudesta, mahdollisesta liittoutumisestamme, niin onko nyt todella tarkoitus nämä kaikki käsitellä yhdessä selonteossa, vai olisiko kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa eriyttää nämä prosessit toisistaan ja viedä asioita ikään kuin hallituksen esityksinä lainsäädännöllisesti eteenpäin sisäisen turvallisuuden osalta, kun tarpeet on monilta osin jo tiedossa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-16T15:49:03,2022-03-16T15:50:16,Käsitelty,1.1
2022_26_92,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Meri., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_93,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunta antoi myös lausunnon hallintovaliokunnalle asiassa, ja toisin esille sisäisen turvallisuuden osalta, että esimerkiksi tuomioistuinlaitokset, syyttäjä ovat hyvin vahvassa roolissa siinä, että meillä on sisäinen luottamus ja turvallisuus ja yhteiskuntarauha toteutuvat. Valitettavasti tässäkään selonteossa ei ole osoitettu mitään riittäviä resursseja tuomioistuimille, syyttäjille, vankeinhoitoon. Täällä on tuotu tätä esille hallituspuolueiden puolelta: turvallisuus, turvallisuus, turvallisuus — mutta kun ne resurssit tarvitaan edelleen. Ja se on edelleen vakava puute, mihin lakivaliokunta on nyt kymmeniä kertoja puuttunut toteamalla, että se kiinnittää vakavaa huomiota viranomaisten riittämättömiin voimavaroihin. Ja jos me puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, niin ilman resursseja sitä ei ole, vaikka meillä olisi kuinka hienot pykälät. Että tämä on nyt kyllä sellainen asia, että onko tämä hallituksessa nyt oikeasti työn alla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-16T15:50:16,2022-03-16T15:51:27,Käsitelty,1.1
2022_26_94,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Edustaja Viljanen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_95,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on kuultu, niin keskeistä on, että turvallisuusviranomaisia ja muita kriittisiä toimijoita, kuten poliiseja, rajavartijoita, ensihoitajia, vankeinhoitohenkilöstöä, pelastajia, on riittävästi ja että heillä on kunnolliset puitteet työskennellä meidän jokapäiväisen turvallisuutemme eteen. On kuitenkin erittäin hälyttävää, että juuri näissä mainituissa ammateissa väkivallan uhka työssä on viime vuosina kasvanut. Häirintä on lisääntynyt ja tehtävien hoitamista on vaikeutettu eri tavoin. Myös poliisin kenttätilanteissa poliisin auktoriteettia ja koskemattomuutta on kyseenalaistettu enenevässä määrin. Nämä ilmiöt ovat huolestuttavia, ja myös hallintovaliokunta on kiinnittänyt asiaan vakavaa huomiota. Miten voidaan huolehtia siitä, että meidän jokaisen turvallisuudesta ja auttamisesta huolehtivien viranomaisten omasta turvallisuudesta työtehtävissä huolehditaan parhaalla mahdollisella tavalla? Kuka auttaa auttajaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-03-16T15:51:27,2022-03-16T15:52:27,Käsitelty,1.1
2022_26_96,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_97,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt nostan näitä teemoja, mitä äsken jäi vastaamatta, vaikka kysymyksiä tuli jo edellisessä osiossa: 
Poliisin riittävät resurssit tuli monessa puheenvuorossa: Tämä on varsin tunnistettu ongelma, ja tämä hallitushan on lisännyt poliisin määrärahoja valtavasti, ja myös poliisien määrää on saatu lisättyä, mutta kyllä se on ihan totta, että sitä tarvitsee vielä enemmän vahvistaa ja ennen kaikkea varmistaa, että se rahoitus on pysyvää. Nythän on monin paikoin tehty niin, että lisätalousarvioilla on sitten paikattu sitä poliisin vajetta. Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö tekivät yhdessä selvityksen poliisin rahoituksesta, ja siinä tuli esiin, että se gäppi on niin iso, että me tarvitaan selkeästi tasokorotusta mutta sitten meidän täytyy myös huolehtia siitä, että me varmistetaan, että ne toiminnot on järjestetty niin, että käytetään erilaisia fiksuja käytäntöjä ja huolehditaan ict-laitteistosta niin, että niistä saadaan aidosti tehokkuutta parantavia, ja että me varmistetaan, että tulevaisuudessa määrärahojen kasvu ei ole niin nopeaa vaan me pystytään sitten vastaamaan siihen. On ihan selvä, että gäppi on nyt niin iso, että me tarvitaan sinne lisäsatsauksia. Itse olen sitoutunut tekemään työtä sen eteen, että saadaan tätä rahoitusta nostettua, mutta niin kuin sanoin, haaste on se, että tämä velka on kertynyt vuosien varrelta, ja vaikka nyt rahaa on lisätty, niin sitä tarvitaan sinne edelleen. 
Itse asiassa mielestäni edustaja Meri otti hyvin esille sen, että ei se ole pelkkä poliisi vaan se on se koko ketju. Se lähtee sieltä poliisista, rikostutkinnasta, ja sitten siellä on syyttäjälaitos, tuomioistuimet ja vankeinhoito, ja sitten meillähän pitäisi olla vielä resursseja siihen, että kun ne vangit palaavat normaalielämään, miten me voidaan tukea sitä, että he eivät ole sitten takaisin rikoksen polulla. Me tarvitaan ilman muuta resursseja tähän koko ketjuun. Niin kuin sanoin, tällä hallituskaudella näitä resursseja on lisätty, mutta niin kuin selonteossakin todetaan ja mietinnössä todetaan, resurssitarve on edelleen suuri.
No pelastus täällä nostettiin esiin ja pelastuksen tärkeä rooli, myös se, että pelastuksen osalta koulutusta täytyy lisätä merkittävästi. Pelastustoimen roolihan nousee varautumisessa ja ennen kaikkea väestönsuojelussa, joka on nyt tietysti tähän ajankohtaiseen turvallisuustilanteeseen liittyen noussut ihan eri tavalla keskusteluun kuin ennen, ja tämä on myös tärkeää huomioida. Tietysti nyt pelastuslaitokset ovat siellä hyvinvointialueilla ja hyvinvointialueiden päättäjien vastuulla — tiedän, että moni teistä on siellä jäseninä — ja toivon, että myös hyvinvointialueiden päättäjät huomioivat tämän pelastustoimen tärkeän roolin.
Sitten tulivat esille huoltovarmuuskysymykset, jotka ovat myös turvallisuuskysymyksiä, ja tässä ajankohtaisselonteossa on tarkoitus huoltovarmuudestakin tehdä tavallaan tilannearviota. Myös tiedämme, että siellä on niitä kriittisiä asioita, mistä pitäisi huolehtia nyt varsin pikaisesti jo, lisäresursseilla.
Luottamukseen viranomaisiin haluan kiinnittää huomiota myös. Se on Suomen vahvuus. Suomalaiset luottavat viranomaisiin. Erityisesti luottamus on suurta turvallisuusviranomaisiin — siellä taitaa olla hätäkeskus ykkösenä ja pelastuslaitos kakkosena ja poliisikin varsin korkealla. Tämä on tärkeä voimavara, mistä meidän täytyy huolehtia ja pitää kiinni. Se tietysti edellyttää myös sitä, että viranomaisilla on sitten riittävät resurssit, jotta sitä apua saa silloin kun tarvitsee, koska sehän tietysti lisää ihmisten luottamusta viranomaisiin. Tästäkin näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että riittävistä resursseista huolehditaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-16T15:52:27,2022-03-16T15:56:44,Hyväksytty,1.1
2022_26_98,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Huttunen., ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_99,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma ei ole enää sama kuin kolme viikkoa sitten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut tilanteen täysin. Se on muuttanut turvallisuudentunnetta turvattomuudeksi. Se on muuttanut talouden alkavaa kasvua talouden epävarmuudeksi. Se on muuttanut Venäjän aseman tärkeästä ja luotettavasta kauppakumppanista vaaralliseksi ja vallanhimoiseksi naapuriksi.
Esimerkiksi kotimaakuntani Pohjois-Karjala Venäjän rajanaapurimaakuntana on aivan uuden edessä. Suomi ja erityisesti raja-alueet ovat tehneet Venäjän kanssa tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä kylmän sodan päättymisestä lähtien. Venäjä on ollut meille pitkään tärkeä ja luotettava kumppani. Näin ei enää ole. Naapurimme käyttäytyy arvaamattomasti ja on menettänyt luottamuksemme.
Arvoisa puhemies! Emme kolme viikkoa sitten arvanneet, että tätä keskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta käytäisiin tällaisessa tilanteessa. Ukrainan sota puhututtaa, ja se mietityttää. Sota on maantieteellisesti niin lähellä, että se vaikuttaa vääjäämättä meidän kaikkien ajatuksiin ja turvallisuudentunteeseen. Huoli viranomaisten ja erityisesti poliisin ja Rajan resursseista on kasvanut entisestään, ja tämä selvisi myös hallintovaliokunnan mietinnöstä.
Ukrainan sotaa pakenevilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Tilapäistä suojelua koskeva hakemus käsitellään huomattavasti nopeammin kuin turvapaikkahakemus. Huolena on silti hakemuksien ruuhkautuminen ja resurssien riittävyys. Sotaa pakenevat äidit ja lapset jonottamassa poliisilaitoksella ei ole sellainen näky, minkä voimme helposti ohittaa. Ja kuten äsken debatissa otin jo esille, olen saanut viestiä esimerkiksi eiliseltä päivältä Raisiosta, jossa useat äidit ja lapset jonottivat tilapäisen suojelun käsittelyä. Pelkään pahoin, että nuo jonot tulevat kasvamaan entisestään, mikäli käsittelyyn ei saada lisää ihmisiä.
Paljon on edelleen epäselvyyksiä siinä, mikä on kuntien rooli Ukrainasta sotaa pakenevista huolehtimisessa. Ohjeita kunnille on tullut Kuntaliitosta ja ministeriöstä, mutta tieto on erittäin repaleista. Tiedän, että tämän asian suhteen tehdään paljon töitä ministeriössä, mutta asialla on kiire. Selvyyttä ja ohjeita tarvitaan myös yksityisille ihmisille, jotka majoittavat pakolaisia.
Tilanne on syntynyt nopeasti. Sisäisen turvallisuuden kannalta on tärkeää saada nopeasti myös säännöt selviksi. Sekava tilanne ja tietämättömyys altistavat yhteiskuntamme hybridivaikuttamiselle.
Ukrainassa on hätä. On meidän oikeutemme ja on meidän velvollisuutemme auttaa Ukrainasta sotaa pakenevia. Samalla on syytä huomata, että vaikka Venäjän sotatoimet ovat täysin tuomittavia, emme saa syyllistää esimerkiksi Suomessa asuvia venäläisiä.
On hienoa huomata se valtava auttamisen halu, mikä suomalaisilla on nyt. [Ben Zyskowicz: Totta!] Valitettavasti sekavasta tilanteesta yrittää aina joku myös hyötyä. Vaikka sota loppuisi nyt, niin entiseen ei ole enää paluuta. Olemmekin Pohjois-Karjalassa nostamassa edunvalvonnan kärkeen rajamaakuntien kehitysedellytykset Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kyse on paljon enemmästä kuin taloudesta. Kyse on myös sisäisestä turvallisuudesta esimerkiksi rajaturvallisuuden ja hybridivaikuttamisen myötä.
Arvoisa puhemies! Kuten keskusta ryhmäpuheessaan sanoi, turvallisuus on myös sitä, että meillä on kotimaista ruokaa ja energiaa omasta takaa. Suomen omavaraisuuden turvaamiseksi pitää nyt yhdessä tehdä kaikki mahdollinen. Maakunnista löytyy metsiä, peltoja ja vesistöjä, jotka tarjoavat ruokaa ja energiaa suomalaisten turvaksi. Hajautettu Suomi on nyt turva ja mahdollisuus.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-03-16T15:56:49,2022-03-16T16:01:04,Käsitelty,1.1
2022_26_100,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_101,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on turvallinen maa. Juuri nyt tätä on vaikea uskoa, kun naapurimme käyttäytyy arvaamattomasti ja on menettänyt kaiken luottamuksen — Venäjän toimia ei voi mitenkään hyväksyä. Muutamassa viikossa tilanne on siis muuttunut täysin. Sota Ukrainassa vaikuttaa vääjäämättä myös sisäiseen turvallisuuteemme. Sota on maantieteellisesti lähellä, se täyttää uutislähetykset ja on koko ajan läsnä puheissamme ja ajatuksissamme. Sota on kaoottista, ja tarkkaa tilannekuvaa on mahdoton saada. Syitä Venäjän hyökkäykselle on esitetty monia, mutta parhaimmillaankin ne ovat vielä vain arvailuja. Emme ymmärrä Venäjän toimia. Toiminta vaikuttaa hullulta ja haitalliselta myös Venäjälle itselleen. On epäselvää, mitä muuta Venäjä voi vielä tehdä.
Arvoisa puhemies! Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennaltaehkäisyyn. Olemme olleet kaukaa viisaita ja ylläpitäneet omaa puolustuskykyämme, Suomi ei uhkaa ketään, mutta meillä on niin korkea maanpuolustustahto ja niin hyvässä kunnossa olevat puolustusvoimat, että ei kenenkään kannata tänne yrittää väkisin tulla. Mitä meidän pitäisi ajatella, kun järki ei näytä ohjaavan naapurimme toimintaa? Venäjän puheet ja teot ovat johtaneet siihen, että ajatuksemme ovat nopeasti muuttuneet. Kyselyjen mukaan kansalaisten mielipide on jo selvästi sotilaallisen liittoutumisen kannalla. Puolueettomuus ei tunnu turvalliselta vaihtoehdolta maailmassa, jossa sopimuksia ei noudateta.
Puhemies! Suomessa on yhä turvallista ja asiat ovat hyvin hallussa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Ukrainasta sotaa pakenevien määrä kasvaa jatkuvasti. Heitä tulee myös Suomeen, ja heillä on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Haluamme ja on meidän oikeutemme ja velvollisuutemme auttaa heitä. Sota vaikuttaa myös Suomen talouteen ja sitä kautta meidän kaikkien elämään. Ei kukaan meistä kaivannut tähän uutta kriisiä, mutta sellainen meillä taas on. Epäselvä tilannekuva ja epävarmuus tulevaisuudesta altistavat meidät monenlaiselle vaikuttamiselle. Paitsi ulkomailta, meihin kohdistuvaa vihamielistä hybridisodankäyntiä joudumme sietämään myös oman yhteiskuntamme sisältä kumpuavia yrityksiä horjuttaa yhteiskuntamme vakautta. Sekavasta tilanteesta yrittää aina joku myös hyötyä. Medialukutaito, maltti ja kylmähermoisuus ovat nyt kovassa arvossa. Vakaa ja ennustettava yhteiskunta on myös turvallinen.
Puhemies! Vaikka ajat ovat hankalia myös meille itsellemme, toivon meidän jaksavan auttaa ja hyväksyä tänne saapuvat ukrainalaiset pakolaiset. Toivon myös, että emme pidä yksittäisiä venäläisiä syyllisinä siihen toimintaan, mitä Venäjän valtionjohdon toimesta nyt toteutetaan. Keskusteluyhteyttä on pyrittävä ylläpitämään myös valtioiden välillä, vaikka sille juuri nyt ei nähtäisi mitään perusteita.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-16T16:01:25,2022-03-16T16:05:38,Käsitelty,1.1
2022_26_102,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_103,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuudentunteemme on sisäisen turvallisuuden selonteon kirjoittamisen jälkeen järkkynyt vakavalla tavalla. Venäjän kansainvälisiä velvoitteita ja sopimuksia räikeästi rikkova, häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vaikuttaa myös meidän turvallisuuteemme. Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin ja MTV Uutisten alle 30-vuotiaille nuorille teettämästä kyselystä selviää, että lähes 65 prosenttia nuorista pelkää sodan leviämistä Suomeen. Osa nuorista kokee tarvitsevansa keskusteluapua tilanteen käsittelyyn.
Kuten selonteossakin todetaan, jakoa ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden välillä ei voida enää tehdä, vaan nämä eri turvallisuuden ulottuvuudet ovat kiinteässä keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa. Ukrainan sodan myötä sisäisessä turvallisuudessa korostuu huoltovarmuus niin energian- kuin ruoantuotannon osalta. Pelko energian ja ruoan hintojen noususta lisää myös turvattomuuden tunnetta. Globaalien kriisien keskellä on tärkeää, että vahvistamme suomalaisen yhteiskunnan vakautta ja kansalaisten resilienssiä. Turvallisuuden kokemus vahvistaa kriisinsietokykyä. Sisäinen turvallisuus rakentaa osaltaan yhteiskuntarauhaa, jota ilmentävät luottamus viranomaisiin ja hallintoon, hyvät suhteet eri väestöryhmien välillä sekä avoin kansalaiskeskustelu ja toimiva demokratia.
Arvoisa puhemies! Ennaltaehkäisy on Suomen sisäisen turvallisuuden politiikan perusta. Ihmisten syrjäytymisen ja pahoinvoinnin lisääntyminen ovat sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Siksi työllisyyden, koulutuksen, yhteiskunnallisen osallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamisella on keskeinen rooli turvallisuuden vahvistamisessa. Eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti. Tähän kehitykseen on puututtava tehokkain toimin. Yhteiskunnan polarisaatio ja segregaatiokehitys ruokkivat levottomuutta, joka voi osaltaan vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Rikollisuuden ja ylisukupolvisen syrjäytymisen vähentämiseksi tarvitsemme riittävästi matalalla kynnyksellä saavutettavia palveluita ihmisten arjessa. Tämä tarkoittaa muun muassa matalan kynnyksen mielenterveyttä tukevia palveluita neuvoloissa, kouluissa, oppilaitoksissa sekä laadukkaita, moniammatillisia lapsi- ja perhepalveluita hyvinvointialueilla. On tärkeää, että palvelujärjestelmän tarjoama monialainen ja katkeamaton palvelupolku kyetään räätälöimään kulloistenkin ihmisten tarpeiden mukaan. Esimerkiksi selonteossakin mainitut Ankkuri-toiminta ja kummipoliisitoiminta toimivat hyvinä esimerkkeinä ennalta ehkäisevästä toiminnasta. Kolmannen sektorin järjestöjä kannattaa tässä työssä hyödyntää myös nykyistä enemmän. 
Kuten tuossa repliikissäkin totesin, että kun hyvinvointialueita perustetaan, niin ei voi liikaa korostaa sen merkitystä, että yhteistyö kuntien ja alueiden välillä toimii saumattomasti niin, että palveluketjut tosiaan toimivat yli uuden muodostuvan rajan ja kukaan ei sinne väliin putoa. 
Arvoisa puhemies! Vaikka ennaltaehkäisy on sisäisen turvallisuuden perusta, on turvallisuusviranomaisilla ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa. Turvallisuudentunteeseen liittyy olennaisesti luottamus siitä, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Meidän tehtävämme tässä salissa on huolehtia siitä, että turvallisuusviranomaisten ja oikeudenhoidon palvelut tuotetaan siten, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun koko maassa nopeasti, tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä ja kalustoa, niiden kehittämistä ja toimivaa moniviranomaisyhteistyötä. Turvallisuusuhkien monimutkaistuessa on huolehdittava myös turvallisuusviranomaisten koulutuksen ja osaamisen riittävästä tasosta. Lainsäädäntöä on kehitettävä tarpeen mukaan, jotta voimme torjua tehokkaasti myös uusia uhkia, kuten nämä kyberuhat ja hybridivaikuttaminen osaltaan ovat. Riittävistä resursseista on huolehdittava vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla, jotta sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on vakaalla pohjalla tulevaisuudessakin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-03-16T16:05:55,2022-03-16T16:10:37,Käsitelty,1.1
2022_26_104,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_105,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos hyvin tehdystä selonteosta ja valiokunnan erinomaisesta mietinnöstä. Keskustelu täällä salissa on ollut tänään laaja-alaista, ja se on ymmärrettävää, sillä tämä asia on todella laaja ja monimuotoinen. Tilanne on myös muuttunut paljon selonteon ja jopa mietinnön laatimisen jälkeen, eli maailma on muuttunut turvallisuustilanteen suhteen oleellisesti. 
Keskityn tässä puheenvuorossani subjektiiviseen kokemukseen turvallisuudesta eli turvallisuudentunteeseen, mikä on viime aikoina ollut monella tavalla vakavasti uhattuna monella meistä. Ensin meillä oli, ja on edelleen, koronapandemia ja siihen liittyvät uhkat ja nyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvat pelot. Erityisen haavoittuvassa asemassa näiden uhkien edessä ovat lapset, nuoret ja ikäihmiset. Yksinäisyys lisää pelon ja turvattomuuden tunnetta tämänkaltaisissa tilanteissa. Turvallisuuden kokemuksella on vaikutus kriisinsietokykyyn. Koronapandemiasta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että vahva turvallisuuden kokemus kantaa arjessa myös kriisin kohdatessa. Turvallisuudentunteeseen vaikuttavat myös aikaisemmista kriiseistä saadut kokemukset. Kriisi- ja onnettomuustilanteesta palautuminen tuleekin ottaa aiempaa selkeämmin esille ennakoinnissa, suunnittelussa ja varautumisessa.
Kuten valiokuntakin korostaa, luottamuksen- ja turvallisuudentunteessa on viranomaistoiminnan lisäksi kansalaisyhteiskunnan toimijoilla tärkeä rooli. Kokemus yhteisöllisyydestä ja yhdessä toimimisesta lisää turvallisuudentunnetta. Nyt kun turvallisuudentunne monella tavalla horjuu, tarvitaan niin sanottua me-henkeä. Kokemus osallisuudesta yhteisössä ja yhteiskunnassa lisää turvallisuudentunnetta. 
Puhemies! Nyt tarvitaan yhteiskunnassa monenlaisia toimia resilienssin vahvistamiseksi. Resilienssillä tarkoitetaan henkistä kapasiteettia, jonka avulla ihminen ja yhteisö pystyvät usein jopa tiedostamattomasti hyödyntämään niitä voimavaroja ja vahvuuksia, jotka ylläpitävät hyvinvointia ja vastoinkäymisten sietokykyä erilaisissa tilanteissa. Resilienssin merkitys korostuu yllättävissä ja vaikeissa tilanteissa, jotka haastavat totutut toimintamallit ja ajatukset. Resilienssiä voidaan vahvistaa muun muassa oppivan vuorovaikutuksen ja vaikeiden asioiden yhdessä kohtaamisen avulla. Näin ihmisille tulee kokemus selviytymisestä ja siitä, ettei hän ole tilanteessa yksin.
Turvallisuudentunteella on suuri merkitys yksilötasolla esimerkiksi mielenterveyteen, jaksamiseen ja osallisuuden kokemuksiin sekä yleisemminkin siihen, miten ihmiset kokevat luottamusta toisiinsa ja viranomaisiin. Vahva kokemus turvallisuudesta suojaa yhteiskuntaa myös muilta turvallisuusuhilta. Kysymys on mitä suurimmassa määrin turvallisuuden kokemuksesta, joka muodostuu muun muassa siitä, että Suomi säilyy maailman vakaimpana, vapaimpana ja parhaiten ihmisten perusoikeuksia suojelevana maana, jossa on hyvä hallinto ja riippumaton oikeuslaitos. 
Arvoisa puhemies! Nostan esille vielä lasten ja nuorten syrjäytymisen, tai pikemminkin osattomuuden, turvallisuusuhkana. Meillä on tarkastusvaliokunnassa parhaillaan käsittelyssä omana selvityshankkeena nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja vaikuttavuus. Jo tässä vaiheessa voin todeta, että yhteiskunnassa on paljon parannettavaa näissä asioissa. Asiaan tulee panostaa paremmin, sillä lasten ja nuorten turvallisuuden varmistamisella on kauaskantoisia vaikutuksia yksilön tulevaisuuteen. Varhaiskasvatuksella, koulutuksella, kulttuurilla, liikunnalla ja nuorisotoimella on keskeinen yhteiskunnan vakautta edistävä merkitys. Lasten ja nuorten turvallisuuden kannalta myös turvallinen kasvuympäristö on merkittävä asia. Nuorten syrjäytyminen ja siitä aiheutuvat lieveilmiöt heijastuvat nopeasti ja pitkäkestoisestikin yhteiskuntaan. Korona-aika on ollut nuorille erityisen raskas kokemus, ja nyt Ukrainan sodan aiheuttamat pelot lisäävät entisestään monen nuoren psyykkistä rasitusta. Nyt on erityisen tärkeää pitää lapsista ja nuorista hyvää huolta ja varmistaa, etteivät he jää yksin. Perheillä, lähiyhteisöillä, järjestöillä, sosiaali- ja terveystoimella sekä kouluilla on tärkeä vastuu turvallisuutta tuovasta hyvinvoinnista ja sitä luovasta ympäristöstä. 
Ja ihan lopuksi, arvoisa puhemies: Myös yksin asuvien ikääntyneiden tilanne voi olla psyykkisesti entistäkin raskaampi, etenkin jos taustalla ovat omat sotamuistot eikä lähellä ole ihmistä, jonka kanssa pelkoja ja pahaa oloa voisi jakaa. Nyt on tärkeää, ettei myöskään ikäihmisiä jätetä yksin. Jostain on löydettävä ne voimavarat ja resurssit, joiden avulla myös ikäihmiset saavat purkaa tunteitaan ja löytävät turvaa. Tässä tarvitaan ammattilaisia, järjestöjä ja meitä kaikkia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-16T16:10:47,2022-03-16T16:15:54,Käsitelty,1.1
2022_26_106,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_107,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteko perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen. Tämä onkin ainoa järkevä lähestymiskulma, sillä turvallisuutta uhkaavat tekijät eivät tunne jaottelua sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä. Turvallisuuteen liittyvien kysymysten tarkastelu laajana kokonaisuutena on välttämätöntä, jotta keskinäisriippuvuudet ja Suomen turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavat tekijät ja ilmiöt voidaan havaita. Erilaiset uhat ja riskit kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Näin ollen tässäkin keskustelussa on syytä puhua laajemmin turvallisuudesta ilman erottelua eri osa-alueisiin.
Kuten kaikki hyvin tiedämme, itänaapurimme on viime aikoina aiheuttanut dramaattisia turvallisuushuolia toiselle naapurilleen. On hyvin mahdollista, että myös erilaisia ja eriasteisia meidän turvallisuuttamme haastamaan pyrkiviä toimenpiteitä tullaan lähitulevaisuudessa näkemään.
Selonteossa tuodaan asianmukaisesti esiin, että hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja että sen keinovalikoima on laaja. Monet näistä ulkosyntyisistä vaikuttamispyrkimyksistä heijastuvat sisäiseen turvallisuuteen ja pyrkivät hajottamaan yhteiskuntaa sisäisesti luomalla eripuraa, polarisaatiota ja konflikteja. Tietoyhteiskunta on hyvin haavoittuvainen erilaisille turvallisuutta heikentäville operaatioille. Dynaaminen ja jatkuva varautuminen mahdollisimman monentyyppisiin turvallisuusuhkiin ja vaikuttamispyrkimyksiin korostuu vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä.
Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuus on keskeinen asia ja nykytilanteessa yhä keskeisempi. Näimme syksyllä, kuinka Puola reagoi hyvin päättäväisesti Valko-Venäjän rajallaan tapahtuneeseen hybridioperaatioon, jossa maata pyrittiin painostamaan tuomalla rajalle suuria määriä turvapaikanhakijoita. On täysin mahdollista, että meitäkin vastaan käytetään tätä painostuskeinoa. Näinhän Venäjä jo toimi Lapissa vuosina 2015 ja 2016. Silloin asia saatiin sovituksi kahdenkeskisillä neuvotteluilla, mutta nyt on varauduttava toisenlaiseen tilanteeseen. Rajaturvallisuus vaatii selvät suunnitelmat siihen, kuinka erilaisiin painostuskeinoihin voidaan vastata tehokkaasti.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-16T16:16:03,2022-03-16T16:18:58,Käsitelty,1.1
2022_26_108,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_109,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs keskeisimmistä, ellei keskeisin valtion tehtävä on tuottaa turvallisuutta kansalaisilleen. Valtion pitäisi olla kansalaistensa edunvalvontakoneisto, ja turvallisuus on eräs tärkeimmistä eduista, mitä sen pitäisi valvoa. Tämä nykyinen maailmantilanne, vaikka nämä turvallisuusongelmat siinä liittyvätkin erityisesti ulkoiseen turvallisuuteen, luo myös omat piirteensä tähän keskusteluun sisäisestä turvallisuudesta.
Mielestäni aina, kun käyttää jotain hienoa sanaa, se sana pitäisi avata ja selittää, mitä se suomeksi tarkoittaa. Täällä on tänään monta kertaa käytetty sanaa ”hybridioperaatio”. Millainen sellainen hybridioperaatio sitten käytännössä voi olla? Ehkä se on syytä suomentaa. Konkreettinen esimerkki: Venäjällä on suuret määrät siirtotyöläisiä oleskelemassa enemmän ja vähemmän laillisesti suurten kaupunkien, Moskovan, Pietarin, läheisyydessä. Tämä väkijoukko on todella merkittävä ja suuri, ja osittain näitä ihmisiä Venäjä käyttikin operaatiossaan vuonna 2015, kun hieman kokeiltiin, miten Suomi reagoisi tällaiseen toimenpiteeseen, että ihmisiä passitetaan rajan ylitse.
Tämä on melko merkittävä uhka, ja ihmettelen, miksi ei ole jo lähdetty toimiin lainsäädännöllisten keinojen aikaansaamiseksi, että se väkimassa, turvapaikanhakijoiden joukko, voitaisiin pysäyttää siihen rajalle ja keskeyttää vaikka väliaikaisesti turvapaikanhaku siinä rajalla. Miksi tällainen aukko lainsäädäntöön on jätetty?
Täällä aiemmin mainittiin, että Puola on reagoinut päättäväisesti Valko-Venäjän painostuksen. Tämä pitää paikkansa. Puola ja muutamat muut maat sillä alueella sulkivat tehokkaasti rajansa tällaiselta siirtolaisilla painostamisen operaatiolta. Silloin niitä maita ei kiitetty. Suomikin muistaakseni silloin arvosteli näitä maita näistä toimenpiteistä. EU ne toimenpiteet hiljaisesti hyväksyi, mutta Suomi siinä sivussa hieman arvosteli. Nyt on kuitenkin osoittautunut, että käytännössä Puola piti siinä kohtaa Eurooppa pystyssä. Jos nämä autoritääriset itäiset maat olisivat saaneet ennakkotapauksen, että siirtolaisia voi työntää kymmenissä tuhansissa rajan ylitse, se olisi toistettu jossain toisaalla aivan varmasti myöhemmin. Puola ansaitsisi tästä asiasta kiitoksen eikä mitään rangaistuksia, niin kuin Euroopan parlamentti hiljattain sille äänesti.
Myöskin Puola on ottanut vastaan oikeita pakolaisia, kun heitä on ollut tulossa. Puolassa on käsitykseni mukaan tällä hetkellä helposti kuusinumeroinen määrä Ukrainasta paineita ihmisiä, niitä ihmisiä, jotka ovat paenneet sieltä jo ennen Venäjän hyökkäystä Itä-Ukrainasta ja Krimiltä, ja nyt suuri määrä myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat paenneet tämän sodan myötä. Itäisen Euroopan maat näyttävät muulle Euroopalle selkärankaa, ja se meidän pitäisi tunnustaa.
Toinen huolestuttava ajatus hybridivaikuttamisesta ja sen konkretisoinnista on se, jos johonkin maahan solutetaan joku operatiivinen joukko tekemään tihutöitään. Tällaisesta äärimmäinen esimerkki ovat tietenkin nämä venäläisten aikaansaamat kuolemanpartiot Kiovassa, jotka siellä saalistavat paikallisia päättäjiä ja poliitikkoja. Suomi ei nyt ehkä ole ihan tämmöisen uhkakuvan edessä. Meillä tuollainen operaatio ei esimerkiksi kielellisten asioiden ja muiden kannalta tulisi sujumaan aivan yhtä helposti, ei tuollaista joukkoa voisi meille noin vain lähettää. Mutta ajatuksena on kuitenkin pelottava se, että vielä tälläkin hetkellä rajan ylitse pääsee. Jos sattuu olemaan viisumi, niin Allegro tuo porukkaa tänne meille, jopa junavuoroja meinataan lisätä. Tiedämmekö, mitä kaikkea sieltä tulee? Mitkä niiden ihmisten tarkoitusperät ovat? Ei kai tässä ole suunnitella mitään operaatiota Suomessa tai sellaisen yritystä?
Missä siis viipyvät konkreettiset toimet, joilla otettaisiin haltuun esimerkiksi strategisten alueiden lähellä tehdyt maakaupat, alueet, joita voitaisiin käyttää erilaisiin operaatioihin? Missä viipyvät toimenpiteet tämän täysin järjettömän avokätisen kaksoiskansalaisuuden tiukentamiseen? Miksi kaksoiskansalaisuus on lähestulkoon subjektiivinen oikeus Suomessa?
Tämä tilanne olisi hankala joka tapauksessa, ilman tätä Venäjän aiheuttamaa ylimääräistä turvallisuusongelmaakin, joka meitä kohtaa. Hyvin me tiedämme sen, että huumeet ovat lisääntyneet, rikollisuus on kansainvälistynyt ja ammatillistunut ja siinä on mukana myöskin huonon maahanmuuton aikaansaamaa jengiytymistä. Poliisin määrärahoista ja niiden vähäisyydestä on kuultu täällä jo useissa puheenvuoroissa aiemmin tässä keskustelussa. Meillä on mielestäni hyvin suurta aihetta huoleen sisäinen turvallisuutemme suhteen. Se, että me voimme taputella itseämme selkään, että Suomi olisi tällä hetkellä maailman turvallisin maa, ei välttämättä tarkoita, että se on sitä tulevaisuudessa, ellemme ryhdy päättäväisiin toimiin sekä lainsäädännön että voimavarojen turvaamiseksi.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-16T16:19:08,2022-03-16T16:24:10,Käsitelty,1.1
2022_26_110,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, poissa. Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_111,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Miljoonat ihmiset, lähinnä naiset ja lapset, ovat paenneet Ukrainasta taistelujen alta Euroopan maihin. Sota Ukrainassa vaikuttaa monella tapaa myös Suomeen ja tulee näkyväksi esimerkiksi pakolaisjoukkojen muodossa. On hyvä, että sisäasiainhallinnon viranomaiset niin Suomessa kuin muissa Euroopan unionin jäsenmaissa ovat varautuneet suureen tulijoiden määrään nopeassa ajassa. 
Tilapäisen suojelun mekanismi helpottaa viranomaiskäsittelyä ja antaa Ukrainasta tuleville pakolaisille suojelustatuksen nopeasti verrattuna tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn. Tilapäisen suojelun mekanismilla annettu suojelupäätös on voimassa vuoden, mutta tilanteen muuttuessa Ukrainassa suuntaan tai toiseen voidaan lupaa jatkaa tai päättymistä aikaistaa EU-tasolla. Suojelu tarkoittaa oikeutta vastaanottopalveluihin ja työntekoon. Tällöin suojeltu henkilö saa tarvittaessa majoituksen, terveydenhuollon palvelut ja välttämättömiksi arvioidut sosiaalihuollon palvelut. Tähän mennessä maahamme tulleet ukrainalaiset eivät ole juurikaan hakeneet suojelustatusta vaan ovat hakeutuneet maassa jo asuvien sukulaistensa turviin. Asumisen voi toki järjestää myös itse. Olisikin hyvä, jos isojen vastaanottokeskusten sijaan olisi mahdollisuus asumiseen kodinomaisemmissa paikoissa.
Pidän todella hyvänä suojelustatuksen sisältämää oikeutta työntekoon. Työnteko hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä Suomi tarvitsee erilaisia osaajia ja ukrainalaiset pakolaiset järkevää tekemistä ja toimeentuloa. Järkevä ja mielekäs tekeminen auttaa pääsemään sisälle jokapäiväiseen elämään ja voi olla terapeuttistakin sodan aiheuttamien traumojen työstämisessä. Suomen maatalous on hyötynyt jo jonkin aikaa tuhansista ukrainalaisista maataloustyöntekijöistä, joista osa tekee maataloustöitä maassamme ympäri vuoden, mutta joista merkittävä osa on tullut töihin vasta keväällä kylvötöiden alkaessa. Tämä kevät on erilainen, sillä monet maataloustyöläiset ovat vaihtaneet talikot aseisiin ja jääneet puolustamaan omaa isänmaataan, Ukrainaa. Toivoa sopii, että tilapäisen suojelun mahdollistama työnteon oikeus helpottaa kuitenkin osaltaan maatalouden kausityövoiman tarvetta. Nyt pitää jokaisen maan vahvistaa omaa huoltovarmuuttaan esimerkiksi ruokatuotannon osalta. Jo nykyisen tason säilyttäminen vaatii melkoisen määrän ulkomailta tulevaa lisätyövoimaa, ja ruokatuotantoa mahdollisesti lisättäessä työvoiman tarve vain kasvaa.
Arvoisa puhemies! Tälle ajalle on tyypillistä ääripäinen ajattelu. Ilmiö pätee myös maahanmuuttokeskusteluun. Keskusta ei edusta tässäkään joko rajat auki- tai rajat kiinni ‑ajattelua vaan kannattaa inhimillistä ja järkevää maahanmuuttopolitiikkaa. Näinä aikoina, kun suuretkin ihmisvirrat saattavat lähteä liikkeelle, on maahanmuuton todellakin oltava hallittua. Aidosti hädänalaisille, kuten Putinin maastaan julmasti pois ajamille ukrainalaisille sotapakolaisille, haluamme antaa turvaa, ja ne, joille turvan myöntäminen ei ole perusteltua, pitää pystyä käännyttämään pois. [Leena Meri: Hyvä!]
Maahanmuuttokeskustelussa on häiritsevää myös käsitteiden tahalliselta tuntuva sekoittaminen. Maahanmuutossa ei ole kyse yksistään turvapaikanhakijoista tai kiintiöpakolaisista. Maahamme tullaan nimenomaan monella muulla syyllä, kuten opiskelujen, työn tai avioliiton myötä. Keskusta toivottaa tervetulleiksi lähtökohtaisesti kaikki tulijat, joilla on valmiina työ- tai opiskelupaikka. Olipa henkilön tausta uskonnoltaan tai kansallisuudeltaan mikä tahansa, kun hän tekee työtä ja maksaa veronsa kuten pitääkin tai vaikka opiskelee ja ylipäätänsä noudattaa yhteiskunnassamme olevia lakeja, hän saa kyllä hyväksyntämme ja kannustuksemme.
Arvoisa puhemies! Jotta niin ukrainalaisten kuin muiden muualta tulleiden sulautuminen ja sopeutuminen yhteiskuntaamme onnistuu, ovat työnteko ja kielitaidon hankkiminen avainsanoja siihen. Työnteko on ihmisille paljon muutakin kuin elannon hankkimista, sillä se antaa myös sisältöä ja mielekkyyttä elämään. Kielitaitoinen maahanmuuttaja kokee olevansa enemmän osa yhteiskuntaa, kun pystyy toimimaan itsenäisesti ja vaikuttamaan elämässään oleviin asioihin. Nämä ovat erityisen tärkeitä asioita, kun halutaan vahvistaa sisäistä turvallisuutta maassamme.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-03-16T16:24:32,2022-03-16T16:29:22,Käsitelty,1.1
2022_26_112,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_113,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on käsite, joka tuntuu muuttuvan koko ajan. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että aamulla ei oikein vielä tiedä, mitä ilta tuo tullessaan.
Mitä tapahtuu Ukrainassa, tuntuu myös Suomen rajojen sisällä. Yksi elementti sisäisessä turvallisuudessa on Ukrainan pakolaisuus. On selvä asia, että heitä on autettava. Sisäisen turvallisuuden kannalta on kuitenkin sekasorrosta huolimatta pyrittävä siihen, että kukaan taho ei käytä nyt tätä ihmisten aitoa hätää hyväkseen. Sen takia on tärkeää, että viranomaisilla on vaikeassa tilanteessa kaikki tarvittava toimintakyky. Meidän on myös seurattava aktiivisesti näitä pakolaisvirtoja. Lainsäädäntömme tulee pitää ajan tasalla, ja kokonaisturvallisuuden kannalta on tärkeää huolehtia kaikista riittävistä resursseista, kuten poliisin resursseista.
Tällä hetkellä monet suomalaiset kokevat, että turvallisuudentunne on järkkynyt. Tämä edellyttää myös meiltä päättäjiltä vastuullista ja luottamuksellista toimintaa. Turvallisuusympäristön muutos ennakoimattomasti korostaa myös tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitystä Suomen päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies! Useampi edustaja kysyi tuossa äskeisessä debatissa Suomen rajojen kokonaan sulkemisen mahdollisuudesta tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi turvapaikanhakijoita hyväkseen vihamielisessä hybridivaikuttamisessa. Ministeri vastasi, että itärajalla voidaan hänen mukaansa sulkea vaikka kaikki rajanylityspaikat tällaisessa tilanteessa. Näin me sen kuulimme. Tämähän on uutinen, sillä ministeri Ohisalo on aikaisemmin todennut, että vähintään yksi rajanylityspaikka pitäisi olla auki näiden hakemusten jättämistä varten. [Juha Mäenpää: Vaasa!] 
Arvoisa puhemies! Tämähän on siis edistystä ja muuttuvaan tilanteeseen reagointia. Avoimeksi jää kuitenkin, voiko itärajaa ylittää muista kohdista. Meillähän on 1 300 kilometrin itäraja, jota meidän täytyy kaikissa tilanteissa valvoa. Onko niin, että tässä tilanteessa tätä turvapaikkaa voitaisiin pyytää sitten koko rajan leveydeltä, vai onko tässä oikeasti sellainen mahdollisuus, että me voimme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa sulkea koko itärajan Suomen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden johdosta? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-16T16:29:33,2022-03-16T16:33:00,Käsitelty,1.1
2022_26_114,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_115,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Maikkarin haastattelussa 18-vuotias lukiolainen kuvasi aikaamme eilen näin: ”Tuntuu vähän ylitsevyöryvältä kaikki kriisit. Ajattelee ehkä tulevaisuuden kannalta, tuleeko koskaan enää olemaan aikaa, kun ei olisi mitään huolta.” Tämä kuvaa hyvin sitä, mitä lapset ja nuoret ovat viime vuosina joutuneet kestämään, ja kuinka se vaikuttaa jo heidän tapansa ajatella tulevaisuudesta. Kaksi vuotta kestänyt koronapandemia ja sen jälkeen sotatila Euroopassa haastavat meidän kaikkien jaksamista tuomalla samalla elämään valtavasti epävarmuutta, mutta erityisen paljon se vaikuttaa lasten ja nuorten elämään.
Lapsiasiainvaltuutettu Elina Pekkarinen ja Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki kirjoittivat juuri Hesarissa siitä, kuinka monen lapsen luottamus arjen jatkuvuuteen ja tulevaisuuteen on järkkynyt. Moni lapsi pelkää sotaa myös Suomessa. Pekkarinen ja Hetemäki kirjoittivat viisaasti siitä, kuinka lapsen kyky ymmärtää sotaa on aikuista heikompi, koska kokemuspinta maailmaan on ohut. Lapset eivät myöskään kykene heidän mukaansa etäännyttämään tapahtumia omasta arjestaan. Tämä on ennen kaikkea myös sisäisen turvallisuuden kysymys. Miten pystymme tukemaan lapsia ja nuoria? Miten heille voi antaa toivoa paremmasta huolimatta näistä ajoista? Mikä vaikutus sillä on hyvinvointivaltiomme tulevaisuuteen, jos lapsemme lamaantuvat ja ikään kuin tottuvat siihen, että maailmassa on koko ajan menossa pelottavia ja ahdistavia asioita? Miten tämä eroaa siitä lapsuudesta ja nuoruudesta, jonka itse elimme, ja miten pystymme eläytymään lasten ja nuorten asemaan?
Arvoisa puhemies! MTV:n ja Allianssi ry:n kyselystä selviää, että 80 prosenttia valtaosin 13—29-vuotiaista vastaajista kertoi turvallisuudentunteensa heikentyneen jonkin verran tai huomattavasti Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi. Sodan leviämistä Suomeen sanoi pelkäävänsä 64 prosenttia vastaajista, mikä kertoo karusti siitä ilmapiiristä, missä nuoret nyt kasvavat. Tärkeä viesti myös tähän saliin on se, että nuoret eivät nyt kaipaa kyselyn mukaan turhaa pelon lietsontaa. Meidän kaikkien on muistettava vallankäyttäjinä vastuumme myös esimerkiksi sosiaalisen median kanavissamme ja muussa viestinnässämme. Yleisössämme on myös lapsia ja nuoria, jotka ovat nyt ennennäkemättömän ja keskenään ristiriitaisen viestitulvan keskellä ahdistavassa ajassa. Olemmeko me tässä yhtälössä vakauttava ja turvaa tuova tekijä? On myös sisäisen turvallisuuden kannalta olennaista pysähtyä miettimään tätä kaikkea lasten ja nuorten näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden kannalta on olennaista ymmärtää, kuinka laaja käsite turvallisuus on. Se on tärkeää ymmärtää myös tilanteessa, jossa sotilaalliset ratkaisut saavat paljon tilaa. Sisäisen turvallisuuden ja nuorten turvallisuudentunteen tukemisessa on tärkeää pitää kiinni hyvinvointivaltiorakenteista. Mielenterveyden kriisin ratkaiseminen on yksi tärkeimpiä asioita sisäisen turvallisuuden kannalta. Suuri osa aikuisena mieleltään oirehtelevista on oirehtinut jo lapsena, ja monesti kysymyksessä ovat myös ylisukupolviset ongelmat. Siksikin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon. Myös MTV:n ja Allianssi ry:n kyselystä selviää, että nuoria kannattelevat paljon koulu, läheiset ja harrastukset, eli ihan tavallinen arki. Arjesta kiinni pitäminen on siis nyt prioriteetti numero yksi.
Sisäisen turvallisuuden kysymyksenä haluaisin nostaa esiin myös huoltovarmuuden, kuten energia- ja elintarvikeomaisuuden, ja erilaisten perheiden selviämisen kriisin keskellä. Olen huolissani erityisesti pienituloisista perheistä, jotka kärsivät eniten välttämättömien elinkustannusten kuten ruuan, asumisen ja polttoaineiden hinnannoususta. Jo koronakriisi osoitti, että ongelmat kasaantuvat monesti samoihin perheisiin. Elinkustannusten nousun kanssa rinnakkain saattaa siis asua vielä esimerkiksi työttömyyttä ja sairastumista. On siis muistettava, että perheiden palveluista on pidettävä kiinni, jotta myös aikuiset jaksavat näiden epävakaiden ja vaikeiden aikojen yli ja näkevät toivoa paremmasta tulevaisuudesta. 
Tämä aika on nyt tehnyt myös sosiaaliturvan uudistamisesta entistäkin akuutimpaa. Ilman hyvinvointivaltiorakenteiden päivittämistä me nimittäin emme selviä tästä ajasta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-03-16T16:33:14,2022-03-16T16:38:17,Käsitelty,1.1
2022_26_116,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_117,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Herra puhemies! Käsittelyssä on tosiaan valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta ja hallintovaliokunnan mietintö asiaa koskien. — Turvallisuudentunne on Maslowin tarvehierarkiassa yksi viidestä ihmisen perustarpeesta, ja Maslowin mukaan ihminen pyrkii tyydyttämään nämä perustarpeensa ennen kaikkea, mukaan lukien myös oman henkilökohtaisen turvallisuudentunteensa. Tunteena turvattomuus liittyy yleensä tulevien tapahtumien ennustamattomuuteen eli epävarmuuteen. Yksilö tuntee olonsa usein turvattomaksi, jos lähitulevaisuuden uhkakuvat ovat vaikeasti ennustettavia tai ymmärrettäviä. Nyt olemme tietyllä tapaa, ja olemmekin, semmoisessa maailmanvaiheessa tässä ajassa, että on sitä epävarmuutta turvallisuudesta.
Täytyy, puhemies, todeta, että suomalaisten osalta nyt huoli pois. Suomi on maailman turvallisin maa. Nyt tämän selonteonkin tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen edelleen niin, että Suomi on tulevaisuudessakin entistä turvallisempi maa kaikille suomalaisille, kaikille ihmisille, ja tämä selonteko luo sitä ennustettavuutta.
Tämä valtioneuvoston selonteko, mikä annettiin eduskunnalle 20.5.21 on kautta aikain toinen sisäisen turvallisuuden selonteko. Selonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta aina vuoteen 2030 saakka, ja kun viime vuoden toukokuussa tämä asia laitettiin valmisteluun, ei kukaan meistä tiennyt, missä me olemme tänä päivänä.
Puhemies! Ukrainan sota näkyy nyt tällä hetkellä myös mediassa, ja on hyvä, että julkinen sana tuo rehellisen kuvan siitä, mitä sota on karmeimmillaan. Mutta siitä olen hieman ihmeissänikin, että tietyllä tavalla tietyt uutiset antavat semmoista kuvaa, että Suomessa ei olisi varauduttu kaikkeen. Kuitenkin Suomessa viranomaiset tekevät aika ajoin varautumiseen liittyviä harjoituksia, ja myös lainsäädännölläkin on varauduttu. Tässä puheenvuorossa haluankin tuoda ilmi sen, että kyllä Suomessa on varauduttu, ja nämä selonteotkin luovat pohjaa siihen, että turvallisuudentunne säilyy vahvana myös jatkossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-16T16:38:18,2022-03-16T16:41:27,Käsitelty,1.1
2022_26_118,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_119,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan sisäisen turvallisuuden selontekoa ja käymme palautekeskustelua hallintovaliokunnan mietinnöstä, joka oli yksimielinen. Sisäinen turvallisuus on meidän kaikkien asia. Mutta tiedämme, että viimeviikkoiset tapahtumat Ukrainassa — vaikka ne tapahtuvat meidän rajojemme ulkopuolella — heijastuvat vahvasti myöskin meidän sisäiseen turvallisuuteen. Näin ollen toimintaympäristön muutosten ja sisäisen turvallisuuden tilannekuvan on tärkeää olla yhteinen. Tietenkin turvallisuusviranomaisten resurssit ja niissä resursseissa olleet puutteet viime aikoina ja viime vuosina ovat aiheuttaneet moneen asiaan kipupisteitä, mutta nuorten syrjäytyminen, segregaatio, yleisesti ottaen turvallisuudentunne ja luottamus viranomaisiin ovat yhtä lailla aivan yhtä tärkeitä. Täytyy olla jokaisella tunne, että pystyy rakentamaan tätä yhteiskuntaa, uskoa tulevaisuuteen ja arjessa perusasiat kunnossa. Kansalaisten turvallisuustaidot ovat myöskin viimeviikkoisten tapahtumien myötä nousseet keskiöön. Valiokuntakin nosti näitä jo viime syksyn mietinnössä, että on tärkeää, että kansalaiset voivat itse vaikuttaa omaan turvallisuudentunteeseen ja heille annetaan myös työkaluja ja eväitä toimia sen eteen. 
Tärkeää on myös lasten ja nuorten ja ikääntyneiden turvallisuus ja monenlaiset asiat. Esimerkiksi koulukiusaaminen on asia, joka meidän yhteiskunnassamme on vain niin, että vaikka me teemme toimia sen eteen, niin joka vuosi uudet ekaluokkalaiset aloittavat koulussa. Näin ollen se työ, jota me teemme, meidän täytyy tehdä joka vuosi. Yksikin koulukiusattu henkilö on liikaa. Se on myöskin sen koulun osalta valitettavaa mutta myös sen takia, että monet kiusaamiseen liittyvät lieveilmiöt ja vaikeammatkin asiat heijastuvat koko lapsen ja nuoren ja aikuisenkin elämään pitkältä aikaväliltä.
Valiokunta koki, että muutamia asioita haluamme nostaa yhteisesti näissä valiokunnan lausumissa. Ne kolme asiaa ovat siis turvallisuusviranomaisten resurssit, toimet järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan ja tietojen luovuttamista koskeva sääntely. Nyt kun eduskunta tämän yksimielisen mietinnön ja lausumat tulee hyväksymään, niin me edellytämme, että hallitus huolehtii sisäisen turvallisuuden keskeisten viranomaisten sekä tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja turvaa niiden rahoituspohjan vaalikaudet ylittävällä, kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Eduskunta myöskin edellyttää, että hallitus tehostaa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja päivittää järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen strategian. Oli ilo kuulla, että sisäministeri sanoi debattikeskustelussa jo, että tähän on ryhdytty. On myöskin tärkeää, että esimerkiksi meidän sosiaali- ja terveys- ja opetus- ja kulttuuriministeriöiden hallinnonaloilla toimivat viranomaiset velvoitetaan antamaan poliisille ainakin henkeen tai terveyteen kohdistuvan uhan arviointia ja uhkaavan teon estämistä varten muutoin salassa pidettävät, välttämättömät tiedot. Tätä hallintovaliokunnassa tosiaan nostimme esiin.
Rajaturvallisuus on tärkeää. Aikaisemmin tänään päivällä käytiin tästä keskusteluja. Totean nyt vaan tässä vaiheessa, että nämä toimivaltuudet, lainsäädäntö ja resurssit on rajaturvallisuuden osalta päivitettävä ripeästi.
Meidän yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisestä ympäristöstä. Toimintaympäristön vaikutukset liittyvät kyberympäristöömme. Siihen kohdistuu päivittäin erilaisia uhkia vakoilusta tietomurtoihin ja informaatiovaikuttamiseen, joista esimerkkinä muun muassa eduskuntaan kohdistunut kybervakoilu ja Vastaamon tietomurto viime vuodelta. Meillä on eri toimialojen yhteistyötä, mutta kyberturvallisuudessa ja -osaamisessa on myöskin parannettavaa: miten parannetaan kansalaisten kyberturvataitoja sekä yritysten, järjestöjen mahdollisuuksia ennalta ehkäistä vakavia kyberhyökkäystilanteita. Tämä on keskeinen asia myöskin monelta kannalta, sisäisen turvallisuuden kannalta mutta näinä päivinä. Valiokunta totesikin, että kyberturvallisuuden strategisessa johtamisessa tarvitaan tilanneymmärrystä [Puhemies koputtaa] ja selkeitä johtamisvastuita, saumatonta tiedonkulkua ja yhteistyötä siinä, miten [Puhemies: Kiitoksia!] näitä halutaan edistää. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-03-16T16:41:29,2022-03-16T16:46:47,Hyväksytty,1.1
2022_26_120,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_121,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä sisäisen turvallisuuden selontekoa tehtiin viime vuonna varsin toisenlaisessa maailmassa kuin missä nyt elämme. Osa meistä parlamentaarisen ryhmän jäsenistä totesi jo selontekoa tehtäessä, että tiettyihin asioihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja kokoomus tekivät yhteistyössä ehdotuksia muun muassa niin sanottuun kovaan turvallisuuteen, esimerkiksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyen, mutta ehdotuksia ei huomioitu selontekoon mukaan. Tältä osin ja tämän takia kokoomuksen näkemys selonteon lopputulokseen ei ole tekijän kanssa yksimielinen. 
Selonteossa olisi tullut muun muassa vahvemmin tunnistaa turvallisuusviranomaisten — tarkoitan tällä nyt ensisijassa poliisia ja Rajavartiostoa ja Tullia — resurssitarpeet ja toimintaedellytysten kehittäminen. Katson ja katsomme, ettei tämä selonteko ota riittävällä tavalla kantaa sisäisen turvallisuuden kysymyksiin, jotta sen voi katsoa saavuttavan eduskunnan yksimielisesti hyväksymät hallintovaliokunnan mietinnössä 5/2017 edellytetyt tavoitteet. Yleisenä kehitysehdotuksena totean, että Rajavartiolaitos tulisi lisätä tiedustelulainsäädäntöömme mukaan siten, että myös sillä on valtuudet harjoittaa tiedustelutoimintaa. 
Vaikka juuri nyt Venäjä ei Suomea uhkaakaan, on todettava, että nykyinen Venäjä on yleisvaarallinen uhka koko Euroopalle, ja tämä tulee huomioida myös maamme sisäisessä turvallisuudessa. Krimin sodan myötä alettiin puhua vihreistä miehistä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että tämäkin käsite on vanhentunut. Saamani tiedot viittaavat, että Venäjä on saattanut käyttää tihutöihin ja ohjuksiin ja tykistön maalien tiedusteluun ja merkitsemiseen täysin siviilipuvuissa liikkuvia sotilaita. Tässä on kansainvälisellä sotarikostuomioistuimella tutkimisen paikka. Joka tapauksessa tämä alleviivaa sitä, että Suomessa tulee entistäkin paremmin varautua ja suojautua tällaiseen laaja-alaiseen vaikuttamiseen, eli hybridivaikuttamiseen. Voi olla, että joudumme tilanteeseen, jossa poliisin voimin rikoslakirikoksina tutkittavat epämääräiset rikokset ovatkin osa sodankäyntiä, ja se, ettemme me sitä huomaa, voi antaa vastustajalle lisää aikaa toteuttaa suunnitelmiaan. Siksi edelleen on kiinnitettävä huomiota poliisin ja Puolustusvoimien toimivaltuuksien saumattomuuteen, ja mieluiten tehtävä siten, että valtuuksia on päällekkäin kuin että väliin jäisi hallinnollisia aukkoja. 
Edelleen nopealla aikataululla tulee nyt ottaa tarkasteluun kaksoiskansalaisuusasia siten, ettei kaksoiskansalaisuuksia enää jatkossa myönnetä kuin vastavuoroisuusperiaatteella. Eta-alueen ulkopuolisten tahojen kiinteistön omistus Suomessa tulee arvioida uudestaan. Sääntelyä pitää tiukentaa. Lisäksi tulee luoda säädökset, jotta Suomi tarvittaessa voi olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia, jottei järjestelmää käytetä väärin hyväksi. Tästä on maailmalla viitteitä.
Totean tässä yhteydessä, että ministereiden täällä mainostama rajan sulkeminen ei riitä. Suljetun raja-aseman ohi voi kävellä, ja ratkaisematta edelleen ministereiltä näyttää olevan se, mitä sitten tapahtuu, jos henkilö pyytää viranomaisen nähdessään turvapaikkaa, tai, jos niitä henkilöitä on 10 000 tai 20 000, niin mitä tapahtuu, kun 20 000 raja-aseman ohi kävellyttä pyytää turvapaikkaa poliisilta tai muulta.
Yleisesti ottaen, arvoisa puhemies, turvallisuustilanteemme on muuttunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja aloitettua siellä verisen ja säälimättömän sodan, mikä johtaa siihen, että sisäisen turvallisuuden perusasioita ja kehittämistä on syytä ripeällä aikataululla arvioida uudelleen. Työtä ei kuitenkaan pidä sekoittaa lähiaikoina käynnistyvään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon, se on tehtävä ripeästi, vaan tämä sisäisen turvallisuuden uudelleenarviointi ja uusi selonteko on tutkittava ja selvitettävä erikseen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-16T16:46:57,2022-03-16T16:51:12,Käsitelty,1.1
2022_26_122,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_123,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö sisäisestä turvallisuudesta on hyvä ja erittäin aikaansa sopiva ja ajankohtainen. Turvallisuus on meille kokonaisuus, josta pitää huolehtia joka päivä, ja totta kai meille eduskunnassa kuuluu se rooli, mikä meillä on, mutta se kuuluu kaikille suomalaisille, että oman osamme teemme tästä työstä. Viranomaiset totta kai ovat tässä asiassa etulinjassa.
Suomi on silloin parhaassa kunnossaan, kun kaikki teemme sen eteen töitä ja saamme sen tilaisuuden, ja ennen kaikkea turvallisuutemme tae on se, että yhteiskunta toimii hyvin. Viime aikoina tällä alueella on ollut pahasti häiriöitä muun muassa koronan takia, ja nyt sitten tämä valtavan raaka hyökkäys, jonka Venäjä teki Ukrainan kimppuun, on sotkenut koko tämän maailman, ei vain pelkästään meidän turvallisuutta.
Valtion tehtävänä on turvata kaikkien suomalaisten turvallinen elämä ja niin, että pystymme täällä maassa tekemään jokainen töitä koko Suomen hyväksi. On selvää, että Suomen rajoja valvotaan tarkasti, niin että maalla, merellä ja ilmassa meillä on varmasti turvattuna koskemattomuus. Rajavartijoilla on tänä päivänä hyvin, hyvin vaativa tehtävä, koska ulkoisia uhkia meitä kohtaan tapahtuu varmaan joka päivä erilaisilla raja-asemilla, maarajoilla ja myös merirajoilla ja ilmastakin meidän ilmatilaamme loukataan. Meidän on pidettävä huoli eduskunnassa, että näiden viranomaisten toiminta on turvattuna, määrärahat ovat riittäviä ja kalusto ja osaaminen ovat hyvällä tasolla.
Puolustusvoimien tehtävänä on tietenkin turvata, että Suomen turvallisuus taataan kaikissa olosuhteissa — jos Suomea uhkaa vaikka joku sotilaallinen operaatio, niin että pystymme sen torjumaan, jos tarvetta on. Se vaatii totta kai yhteistyötä naapureittemme kanssa, yhteistyökumppaneittemme kanssa ja myös eri kansainvälisissä yhteisöissä. Ei pidä unohtaa tällaisena Euroopassa tapahtuvan sodan aikana myöskään kansainvälisiä yhteisöjä — YK:ta, EU:ta, erilaisia muita organisaatiota — jotka toimivat ihmisten turvallisuuden hyväksi koko maailmassa.
Mutta sitten se vaara, joka meitä todella uhkaa, on tämä sisäisen turvallisuuden uhka, joka johtuu lähinnä siitä, että olemme omat työmme tehneet tämän maan sisällä huonosti. Ensimmäinen on tietenkin ruokaturvallisuus. Meillä ei tänä päivänä ole mitenkään turvattuna se, että tämä kansakunta saisi hyvää suomalaista ruokaa jatkuvasti niin, että se on turvattuna myös tulevina vuosina. Maanviljelijöiden tilanne tänä päivänä on erittäin, erittäin uhanalainen. Taloudellinen tilanne on katastrofin partaalla, tiloja menee konkurssiin, ja on niin, että jos meillä maataloustuotanto tässä maassa loppuu, loppuu samalla tietysti myös jalostus, tulee satojatuhansia uusia työttömiä, valtava kriisi, ja se on sitten sellainen uhka tämän kansakunnan turvallisuudelle, jota emme tällä hetkellä pysty edes kuvittelemaan.
Tilanne on niin paha, että se vaatii välittömiä toimenpiteitä. Kevään kylvöihin on aikaa enää muutama viikko, ja valtiovallan, maan hallituksen, pitää huolehtia siitä, että maanviljelijät voivat mennä pelloille kevätkylvöt suorittamaan maksimaalisella pinta-alalla ja uskoa siihen vahvasti, että ylemmän voiman suojissa pystymme tekemään hyvää työtä pelloillamme ja saamaan sieltä hyvän sadon. Tämä on meidän asia numero yksi tällä hetkellä ihan varmasti, ja eduskunnan pitää tässä asiassa toimia. Nyt on tässä aivan riittävästi jo kaikenlaisia asioita mietitty ja pohdittu. Nyt on toiminnan aika.
Toinen asia on tietenkin kotimainen energia. Suomi on energiaintensiivinen valtio, joka käyttää paljon sähköä, lämpöenergiaa ja kaikkia muita energiamuotoja. Sitä energiatuotantoa, mikä Suomen turvaa, me emme ole itse hoitaneet kunnolla, emme lainkaan. Olemme erittäin pahasti tuontienergiasta riippuvainen valtio. Venäjän invaasio Ukrainaan osoitti sen, että itäraja on menossa kiinni, sieltä ei tule tänäpänä energiapuuta. Tuleeko sieltä tulevina aikoina maakaasua, tuleeko sieltä tulevina aikoina sähköä, entäs muita tarvikkeita yleensäkään?
Meidän pitää omavaraisuutta tällä alalla nostaa rajusti, ja on pidettävä huoli siitä, että sähköä tässä maassa tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. On hyvä, että muutamat sähköhankkeet etenevät, mutta se, mikä meillä on vielä täysin tekemättä, on kokonaisvaltainen suunnittelu siitä, miten me pystymme tämän maan pitämään lämpimänä ensi talvenakin. Välittömästi on käynnistettävä tässä maassa toimenpiteitä, joilla pystytään energiatuotanto metsissä, hakerankojen tuonti tienvarteen toimittamaan tehokkaasti.
Ja toinen asia: Turvepelloilla ja turvesoilla on lähdettävä tekemään töitä tulevana kesänä täydellä teholla. Suomen on saatava aumoihin turvesoille noin 15 miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta ja palaturvetta ja myös turvattava se, että nämä huoltovarmuusvarastot ovat täynnä. Se takaa meille lämmöntuotannon lisäksi myös noin 3 000 megawatin edestä CHP-sähköä, mikä on tämän kansakunnan menestymisen kannalta aivan välttämätöntä. Tuontienergian varaan emme niin paljoa voi laskea enää kuin olemme tähän asti laskeneet.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-16T16:51:20,2022-03-16T16:56:40,Käsitelty,1.1
2022_26_124,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_125,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys ja siitä aiheutuvat ongelmat ja vaarat ovat merkittäviä. Kuten useissa puheenvuoroissa on tullut esille, puhumme energiakriisistä, ruokakriisistä, polttoainekriisistä. Tuossa edellisessä puheenvuorossa arvostamani kansanedustaja, keskustan Hoskonen, toi esille kyllä tämän erittäin kiireellisen asian, eli maatalouden auttaminen, jolla on nyt kiire. Nyt muutaman viikon päästä, kuten hän sanoi, kevätkylvöt pitäisi aloittaa. Hän toi esille, että eduskunnan pitäisi toimia. Oppositio toimii heti kun hallitus tuo ne esitykset, joita me ollaan nyt odotettu viikkoja, ja toivoisin nyt, että kaikki hallituspuolueiden kansanedustajat ottaisivat tämän vakavasti, koska nyt ei riitä, että selvitetään, tutkaillaan, mietitään, selvitetään, miksi Ruotsi laski polttoaineveroa, selvitetään ja selvitetään. Toimia, kiitos — kyllä oppositio niitä tukee, kun hallitus nyt ne esitykset toisi, kun me emme voi. Meillä ei ole oikeutta tuoda tänne esityksiä tästä. Se on se ero.
Tästä selonteosta toisin muutamia näkökohtia: 
Lakivaliokunta lausui myös hallintovaliokunnalle tästä selonteosta, ja meillä lakivaliokunnassa tuli esille vahvasti, kuinka tärkeä koko rikosprosessiketju — poliisi, syyttäjä, tuomioistuin, oikeusapu ja sitten Rikosseuraamuslaitos — on koko oikeusvaltiolle ja sisäiselle turvallisuudelle. Toimme esiin, että tässä selonteossa painopisteenä on edelleen sisäministeriön hallinnonala ja rikosvastuun toteutumisessa ja rikosprosessiketjussa keskitytään poliisin rooliin. Lakivaliokunta on tästä syystä todennut, minkä on aikaisemminkin tuonut esille, että lakivaliokunta uudistaa aikaisemmin esittämänsä näkemyksen ja kiirehtii valtioneuvoston selonteon laatimista oikeusvaltion ja oikeusturvan toteutumisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä kuluvan vaalikauden aikana. Tämmöinen on ymmärtääkseni luvattu toimittaa, ja tämä on nyt äärettömän tärkeää.
Täällä on puhuttu hyvin paljon siitä, että pitää olla turvallisuutta ja tietty määrä turvallisuustoimia, mutta kun ne resurssit puuttuvat täältäkin. Lakivaliokunta, kuten hallintovaliokunta, on kiinnittänyt vakavaa huomiota viranomaisten riittämättömiin voimavaroihin. Tämä ei ole suinkaan tämän hallituksen aikaansaamaa, mutta kun tälläkin vaalikaudella olemme muistaakseni viisi kertaa nyt tästä lausuneet ja olemme aina ”painottaneet” tai laittaneet ”erityistä huomiota” ja nyt jo ”vakavaa huomiota”. Tuomioistuinlaitoksesta on tullut ihan tällaista viestiä korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta myöten, että siellä ollaan ihan äärirajoilla. Oikeusvaltio tarvitsee ripeän ja toimivan oikeuslaitoksen. Se on myös keskeinen asia, kuten lakivaliokunta toteaa, että nämä käsittelyajat eivät ole liian pitkiä, ja sekin on taas resurssikysymys. 
Yksi kysymys on myös, että hallintotuomioistuimissa maahanmuuttoon liittyvät kysymykset vievät resursseista leijonanosan, ja tämä on yksi juurisyy, mihin pitäisi puuttua, että niitä ei olisi niin paljon siellä. Lainsäädännöllisesti sekin on mahdollista.
Nostan tähän sisäisen turvallisuuden puheenvuorooni vielä yhden asian, jonka saimme kuulla tuossa lakivaliokunnan kuulemisessa suojelupoliisin osalta viime syyskuussa: Suojelupoliisi tosiaan kertoi, että näitä terrorismitorjunnan kohdehenkilöitä on tuommoinen nelisensataa ja kymmenen vuoden aikana se on kasvanut puolella. He kertovat, että siellä on koko ajan vain vakavamman riskin ihmisiä seurattavana. Liittyen tähän resurssikysymykseen suojelupoliisi toteaa, että he kohdistavat seuranta- ja valvontaresurssinsa kussakin tilanteessa konkreettisimman ja vakavimman terrorismin uhkan muodostaviin henkilöihin — mutta lause jatkuu, että käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden takia resurssien käyttöä arvioidaan ja priorisoidaan. Jos me nyt mietitään, mikä on suojelupoliisin rooli meidän yhteiskunnassa, niin se on niin keskeinen, että jos he joutuvat siellä kohdentamaan ja pohtimaan, mihin kannattaa paukut laittaa, niin meillä on aika vakava ongelma. 
Meillä on lainsäädännössä vielä parantamisen varaa; muun muassa rajalainsäädäntö ja terrorismilainsäädäntö vaativat tiukennuksia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-16T16:56:46,2022-03-16T17:01:56,Käsitelty,1.1
2022_26_126,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_127,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä nyt käsittelyssä sisäisen turvallisuuden selonteko, ja ajattelin, että muutaman sanan sanon näistä, mitkä itseäni häiritsevät.
Nyt kun Ukrainan ja Venäjän välinen sota on päällä, ja tuossa aikaisemmin jo oli Valko-Venäjän ja Puolan rajalla tämmöinen järjestetty maahan pyrkiminen, jonka Puola ansiokkaasti hoiti, tulee meidän maamme oma rajaturvallisuus mieleen. Meidän pitäisi olla hyvin varautuneita siihen, että jos meitä kohtaa tällainen samanlainen tilanne, että esimerkiksi Venäjältä ohjataan ihmisiä tänne Suomeen jollakin keinolla tuonne rajalle, niin että he pyrkivät hakemaan Suomesta turvapaikkaa, niin tähän meillä ei mielestäni ole riittävää lainsäädäntöä ja se tulisi pikaisesti käynnistää. Myöskään en usko, että meillä on riittävästi tällä hetkellä resursseja pysäyttää tämmöistä hybridioperaatiota tai ‑vaikuttamista, jolla maahan pyritään ohjaamaan ihmisiä ja sekoittamaan meidän omaa turvallisuuspoliittista tilannettamme.
Edustaja Meri tuossa äsken mainitsi sen, että suojelupoliisilla on seurannassa 400 henkilöä, joita epäillään tämmöisestä terrorismiin liittyvästä asiasta. On hyvä, että meillä on tämmöinen suojelupoliisi, mutta se, ovatko heidänkään resurssinsa sitten riittävät suorittamaan tätä valvontaa ja seurantaa riittävällä tasolla, on semmoinen asia, mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota.
Ihmettelen myöskin, kun Pohjoismaihin ja myöskin Suomeen on sieltä näitä Isisin toiminnassa mukana olleita äitejä ja lapsia tuotu, niin miten Suomessa heitä ei ole tuomittu. [Leena Meren välihuuto] Tämä ei mielestäni enää ole oikein ymmärrettävää, koska kaikki, jotka ovat sinne lähteneet, ovat osallistuneet jollakin tasolla Isis-kalifaatin tukemiseen ja siihen terroristiseen toimintaan, mitä siellä on ollut.
Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä: Kun puhutaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta, niin nyt kun meille on tullut sieltä Ukrainasta paljon naisia, lapsia, nuoria tyttöjä pakolaisina tänne maahamme, niin millä keinoin me varmistamme heidän turvallisuutensa täällä? Sain eilen puhelun eräästä isosta kaupungista, ja siellä on vastaanottokeskus, johon on sijoitettu nyt näitä Ukrainasta tulleita naisia ja lapsia. Täällä vastaanottokeskuksessa on jo ennestään miehiä, ja jollakin tavalla nämä miehet ovat myös täällä turvapaikanhakijana, ja jollakin lailla näen jonkinlaisen riskitekijän siinä, että onko mahdollista nyt, että siellä joku joutuu jonkinlaisen seksuaalisen teon uhriksi. Toivon, että tähän kiinnitetään erityisen paljon huomiota. Nämä naiset, jotka ovat tulleet tänne järkyttyneessä tilassa, ovat tavallansa heikommassa asemassa olevia naisia. Toivoisin, että näihin asioihin kiinnitettäisiin huomiota, ettei tässä meidän maassamme tule käymään yhdellekään Ukrainan pakolaiselle sillä tavalla kuin on jo Etelä-Euroopassa käynyt. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-16T17:02:03,2022-03-16T17:07:12,Käsitelty,1.1
2022_26_128,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_129,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta, ja ilokseni kuuntelin, kun ministeri kertoi meille, että meillä on mahdollisuus laittaa kaikki raja-asemat kiinni, mikäli hybridivaikuttaminen uhkaa Suomea. Siinä mielessä koen iloa tästä, koska aikaisempi vihreä sisäministeri Ohisalo ilmoitti, että Suomessa on aina auki yksi raja-asema turvapaikanhakijoita varten. Silloin ajattelin, että sieltähän ne kaikki sitten tulevat. Onneksi nykyinen ministeri on ottanut eri linjan, ja hän on valmis sulkemaan ainakin tämän päivän ilmoituksensa mukaan kaikki raja-asemat mahdollisessa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme ulko- ja turvallisuuspolitiikka määrittää myös osin sisäisen turvallisuutemme tason. Viimeaikaiset tapahtumat Venäjän ja Ukrainan välillä ovat lisänneet kansalaisten pelkoa ja ahdistusta tulevaisuudesta. Myös talouselämä ja yrityssektori ovat ottaneet osumaa tapahtuneesta, ja läntisen maailman aiheelliset, tiukat Venäjää kohtaan asettamat pakotteet ja niistä seuranneet vaikutukset ovat olleet omiaan luomaan myös lisääntyvää talouspoliittista turvattomuutta yhteiskunnassa. Paljon on siis tapahtunut lähiaikoina, ja siksi nyt käsiteltävä sisäisen turvallisuuden selonteko ei mielestäni vastaa aikaa, missä tänään elämme.
Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa mainitaan, sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on yksi tärkeimmistä valtion tehtävistä, mutta itse selonteko keskittyy suurimmaksi osaksi kriisinhallinnassaan rasismiin, vihapuheeseen ja maalittamiseen. Mahdollinen sodan uhka, riittämätön huoltovarmuus ja omavaraisuuden kasvattaminen ruuan ja energian tuotannon osalta eivät ole saaneet mainittavaa painotusta selonteossa, pikemminkin päinvastoin, olemme joutuneet reaalielämässä näkemään merkittävää maatalouden ja turpeen energiantuotannon alasajoa, vaikka sisäinen turvallisuutemme perusta nojaa myös osin noihin edellä mainittuihin seikkoihin. 
Selonteko paljastaa hallituksen varautumattomuuden suurten uhkien edessä ja on keskittynyt kaikissa toimissaan lähinnä ilmastonmuutoksen torjuntaan, joka liian tiukalla aikataululla toteutettuna vaarantaa dramaattisesti myös sisäistä turvallisuuttamme. On kuitenkin hyvä, että selonteossa on mainittu väestönsuojelujärjestelmä, ja sen tilan selvittäminen on otettu esille. Huolta on aiheuttanut kansalaisten tietämättömyys väestönsuojien sijainneista. Toivon, että hallitus ottaa asian prioriteettilistalle, ja vaikka yhdeksi kärkihankkeeksi korjata tähän asiaan liittyvät epäkohdat ensi tilassa — viivyttely ei näissä olosuhteissa ole vaihtoehto.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden näkökulmasta selonteko maalaa epävarmoja tulevaisuudenkuvia, eikä lisäresurssien tarpeisiin voida vuosien 2022—2025 välillä sen mukaan vastata. Tämä tarkoittaa myös sisäisen turvallisuuden palveluja ja resursseja. Me perussuomalaiset olemme painottaneet useita kertoja tässä salissa priorisoinnin tärkeyttä ja ehdottaneet Suomelle toisarvoisten kohteiden, kuten kehitysyhteistyövarojen, leikkaamista. Mutta hallitus ei ole ehdotuksiamme kuunnellut, vaan on hyökännyt vastaan ihmisoikeussopimuksiin ja maailmanhalaamisen tärkeyteen vedoten. Perussuomalaiset katsovatkin, että nyt jos koskaan on korkea aika suunnata katse kohti oman kansan tarpeita ja suunnata varat ja resurssit täysimääräisesti sisäisten asioiden kuntoon laittamiseen. Kun olemme sisäisesti vahva ja yhtenäinen kansa, olemme vahva taistelussa myös ulkoapäin tulevia uhkia vastaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-16T17:07:23,2022-03-16T17:11:30,Käsitelty,1.1
2022_26_130,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_131,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Niin kuin tuossa jo aikaisemminkin, aikaisemmassa puheenvuorossa, totesin, niin yksilö tuntee olonsa usein turvattomaksi, jos lähitulevaisuuden uhkakuvat ovat vaikeasti ennustettavia tai ymmärrettäviä. Edustaja Hoskonen tuossa toi ansiokkaasti esille sen, että tässä ajassa kun eletään, niin tämmöisiä ennustettavuuksia ovat energiahuolto ja ruokahuoltoon liittyvät kysymykset. Ihmiset miettivät sitä, riittävätkö rahat vaikka ensi talvena lämpimään kotiin tai onhan ruokahuolto turvattu.
Puhemies! Sisäisen turvallisuuden uhkakuvista ja siitä, mitä hallintovaliokunta on mietinnössään tuonut esille, ihan muutamalla sanalla.
Kybertoiminta, ympäristön turvallisuus. Hallintovaliokunta on yhtynyt puolustusvaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että kyberturvallisuutta ja yhteiskunnan digitalisoitumista käsitellään tässä selonteossa liian suppeasti etenkin, kun otetaan huomioon mainittujen asioiden kriittisen tärkeä merkitys koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyn arvion mukaan kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoympäristöön. Tähänhän kuuluvat esimerkiksi huumausainekauppa, lapsiin kohdistuvat rikokset, laiton asekauppa, moninainen petosrikollisuus.
Sitten, puhemies, tässäkin salissa on puhuttu tästä katujengi-ilmiöstä. Valiokuntahan on selonteon osalta tuonut puutteena, että tätä olisi voinut enemmän nostaa esille, eli tätä ei ole käsitelty tarpeeksi hallintovaliokunnan mielestä. Suomessa, etenkin täällä pääkaupunkiseudulla, on merkkejä tästä katujengi-ilmiön syntymisestä. Suomessa on saadun selvityksen mukaan havaittavissa samankaltaista katujengityyppistä toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Tähänhän totta kai tulee puuttua, koska tämä on huolestuttava ilmiö, jos vielä tämmöinen jengiytyminen alkaa syntymään ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytymisten osalta.
Puhemies! Vielä viranomaisten työssään kohtaama väkivalta ja muu häirintä. Poliisit, pelastajat, ensihoitajat, muun muassa sosiaaliviranomaiset kohtaavat työssään tänä päivänä ja tänä aikana yhä enemmän väkivaltaa. Tähän on myös työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antanut lausuntonsa, ja siinä lausunnossa ilmenee, että myös työsuojeluviranomainen on valvontatoiminnassaan havainnut, että erityisesti turvallisuusviranomaisten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevien väkivallan uhka on työssä viime vuosina kasvanut.
Ja sitten vielä otan loppuun, että sivistysvaliokunta on myös kiinnittänyt huomiota opetusalan henkilöstön työssä kokemaan väkivaltaan ja uhkaan: kunta-alalla eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koetaan opetus‑, hoito- ja asiakaspalveluammateissa. Tähän on hallintovaliokunta todennut, että pitää tilannetta erittäin huolestuttavana ja pitää välttämättömänä, että mainituilla aloilla työskentelevien työturvallisuuteen tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-16T17:11:45,2022-03-16T17:15:56,Käsitelty,1.1
2022_26_132,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_133,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtion tärkein tehtävä on taata suomalaisten turvallisuus. Turvallisuus on perusarvomme ja perustarpeemme. Jos turvallisuutta ei ole, muilla asioilla ei juuri ole merkitystä.
Putinin Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainaan on romuttanut Euroopan ja Suomen turvallisuuden perusteita. Samalla suomalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt. Kuten tässä keskustelussa on oikein tuotu esille, juuri ennustettavuuden puute horjuttaa ihmisten turvallisuudentunnetta. Nyt jos koskaan hallitukselta vaaditaan asioiden laittamista tärkeysjärjestyksen: enemmän tätä, vähemmän tuota — enemmän turvallisuutta, vähemmän wokea. Hallituksen ja eduskunnan tärkein tehtävä tulee olla suomalaisten turvallisuuden takaaminen ja turvallisuudentunteen vahvistaminen.
Arvoisa puhemies! Uudessa turvallisuusympäristössä lienee vain ajan kysymys, koska Venäjä kohdistaa Suomeen jonkinlaista ilkeyttä. Tämä voi olla vakavaa hybridivaikuttamista ja tarkoittaa kymmenientuhansien, jopa satojentuhansien siirtolaisten vyöryttämistä itärajan yli. Tulijoita Venäjällä riittää, ja se voi niitä myös lisää hankkia. Suomen kykyä torjua Putinin operaatioita on kiireesti vahvistettava joka rintamalla. Kuten hallintovaliokunta toteaa, hybridivaikuttamisessa ”etsitään sellaisia mahdollisuuksia häiritä ja vaikuttaa, mitä ei ole otettu kaikessa viranomaistoiminnassa tai lainsäädännössä vielä huomioon. Tämänkin vuoksi on perusteltua, että lainsäädännössä varaudutaan jo ennakollisesti erityyppisiin hybridivaikuttamistilanteisiin.” Eli jos Suomen viranomaisten toimivaltuudet laissa, resurssit ja suunnitelmat ovat ajan tasalla, tämä ennaltaehkäisee vihamielisiä operaatioita, toimii pidäkkeenä.
Tästä syystä oppositio vaati viime vuonna hallitukselta esitystä hätätilapykälästä, jonka nojalla voitaisiin estää myös turvapaikanhakijoiden rajanylitykset kansallisen turvallisuuden ollessa uhattuna. Suomen tulisi kyetä toimimaan aivan samoin kuin Puola ja Liettua toimivat, kun Valko-Venäjä ja Venäjä vyöryttivät näiden EU-maiden rajojen yli suurta määrää siirtolaisia viime vuoden lopulla. No, hallitus torjui loppuvuonna esityksemme — koko asiasta ei olisi saanut oikeastaan keskustella.
Nyt hallitus on luvannut vihdoin valmiuslakiin joitain pikaisia muutoksia hybridioperaatioiden varalta. Lisäksi se aikoo säätää rajamenettelystä. Tämä rajamenettely, joka on siis EU-direktiivin mahdollistama seulontamenettely, on tärkeä lisätyökalu, mutta se ei ole lainkaan riittävä toimivaltuus ja menettely tällaisen laajamittaisen maahantulon tilanteen varalta. Rajamenettelyssä nämä henkilöt kuitenkin otetaan tänne Suomen alueen sisäpuolelle.
Kysyin aiemmin tässä keskustelussa sisäministeri Mikkoselta, aikooko hallitus taata viranomaisille riittävät toimivaltuudet, jotta itäraja voidaan tarvittaessa kokonaan sulkea, jos Venäjä vyöryttää siirtolaisia itärajan yli. Ministeri vastasi: ”Meillä on nyt jo mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja. Me voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, jos on tarve”. Todella vielä marraskuussa silloinen sisäministeri Ohisalo totesi, että yksi rajanylityspaikka pitää pitää auki turvapaikkahakemusten jättämistä varten kansainvälisen oikeuden mukaan.
Tulkitsen ja todella toivon, että hallitus on tarkistanut tulkintaansa voimassa olevasta rajavartiolaista ja sen toimivaltuuksista ja kansainvälisestä oikeudesta. Ministerin vakuuttelun jälkeenkin jää kuitenkin edelleen kysymys, mitä tapahtuu, kun siirtolaismassat raja-aseman sulkemisesta huolimatta tulevat rajan yli ja sanovat ”asylum”,” turvapaikka”. Otetaanko heidät Suomen rajojen sisälle turvapaikkaprosessiin, kuten aiemmin on esitetty, vai siirretäänkö heidät välittömästi takaisin rajan yli? Vain jälkimmäinen vaihtoehto torjuu hybridioperaatiota.
On päivänselvä asia, että Suomella on suvereenina valtiona oikeus päättää siitä, kenet se alueelleen päästää, ja tilanteessa kuin tilanteessa oikeus myös kansainvälisen oikeuden mukaan taata kansalaistensa turvallisuus ja maan itsenäisyys.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-16T17:16:04,2022-03-16T17:21:09,Käsitelty,1.1
2022_26_134,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_135,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä turvallisuusasiasta koskien Suomen sisäistä turvallisuutta. Tämä hybridivaikuttaminen, samoin kyberiskut, joita Suomikin varmasti on jo tähän saakkakin kohdannut monella tapaa ja tulee kohtaamaan jatkossakin, varsinkin kun tämä Nato-keskustelu on nyt siinä asennossa kuin on. Se johtaa siihen, että varmasti Venäjä reagoi siihen tavalla, jota emme pysty tällä hetkellä edes kuvaamaan. Kysymys on varmasti tasavallan presidentinkin mainitsemista erilaisista ilkeyksistä, mitä joudumme kohtaamaan, mutta niihin pitää varautua. Meillä on voimassa oleva hyvä tiedustelulaki, joka todella syntyi aivan kreivin aikaan. Siitä vielä edelleen haluan kiittää muun muassa jo pois talosta jäänyttä kansanedustaja Tapani Tölliä, joka omalla työpanoksellaan mahdollisti tämän tiedustelulain läpiviennin, ja koko eduskunta oli siinä aktiivisesti mukana. Se oli merkittävä teko Suomen historiassa.
Ministeri Krista Mikkosen hetki sitten lausumat sanat siitä, että voidaan itäraja panna kokonaan kiinni, olivat minullekin ihan uusi tieto. Tähän astihan on annettu ymmärtää, että näin ei voi tehdä, mutta nyt sitten voidaan. Olkoon niin tai näin, on aivan välttämätöntä valmiuslakiin saadaan nopeasti ne edustaja Vestmaninkin mainitsemat korjaukset, mahdollisimman pian. Nyt ei voi enää tässäkään asiassa miettiä eikä pohtia eikä komiteoita asettaa — nyt pitää tulla tuloksia ja heti.
Rajamenettelyyn on myös hyvä saada nopeasti ratkaisuja aikaiseksi. Toki tiedämme kaikki Suomen eduskunnassa, että olemme Schengenin ulkorajalla täällä Suomessa ja se asettaa meille tiettyjä vaatimuksia, mutta siitäkin huolimatta olen aivan varma siitä, että Euroopan unionilla ei ole mitään sanottavaa siihen, jos Suomi haluaa huolehtia omasta turvallisuudestaan. Paremminkin Euroopan unioni itse saisi mennä itseensä ja ruveta miettimään, mitä se porukka siellä oikein meinaa. Nyt sieltä on tulossa sellaisia esityksiä, kuten tämä ennallistaminen, joka muka on ilmastonmuutoksen torjuntaa. Se ei kestä minkään näköistä tieteellistä tarkastelua. Samoin tämä metsien suojelu: ovat lakkauttamassa Suomesta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta sen kasvumahdollisuuden, mikä meillä on. Se liittyy myös sisäiseen turvallisuuteen, jos täällä asiat menevät aivan hunningolle. Se ei ole mitään muuta kuin sisäisen turvallisuuden alasajoa. Ja Euroopan unioni on tässä aktiivinen. Saisi kyllä Ursula von der Leyen siellä komission hienoissa palatseissa nyt pikkuhiljaa saada siihen komissioon järkeä. Eihän näin voi toimia. Kysymys on kuitenkin demokraattisten valtioiden yhteisöstä, joista jokaisella on voimassa olevat lait. EU-komissio ja EU:kin toimii luovutetun, sille siirretyn toimivallan puitteissa, se ei ole mikään Suomen sisäisten asioiden käsittelijä. Jos tuota ei vielä tiedetä siellä, niin kannattaa ainakin kurssi käydä tai suomalaisten käydä kertomassa, miten asiat ovat.
Energia on meille edelleen se akilleenkantapää, energia ja ruoka sen lisäksi — molemmat, mutta ruoka ensin tietenkin, koska se takaa sen, että Suomi pysyy toimintakykyisenä, ihmiset voivat hyvin ja pysyvät terveinä. Mutta energia on sen tautta hyvä, koska se on meille hybridivaikuttamisen mahdollisuus tällä hetkellä Venäjän suunnalta. Itäisessä Suomessa jopa 30—40 prosenttia suurista CHP-voimaloista on Venäjän energiasta riippuvaisia, ja nyt tänä päivänä ihan oikeasti, arvoisat edustajat, moni voimalaitoksen johtaja raapii päätään kyllä ihan oikeasti, että miten tästä seuraavasta talvesta selvitään, ja me täällä vielä ihmettelemme monella suulla, että pitääkö sitä turvetta ruveta käyttämään. Turve on saatava tässä maassa välittömästi uusiutuvaksi luonnonvaraksi, meidän on tehtävä siitä komissiolle esitys. Tällaisen lälläröinnin, mitä tässä talossa on harjoitettu ja disinformaatiota jaettu — hybridivaikuttamista sekin — on loputtava. Onhan se käsittämätöntä, että rahoituksen taksonomiassa maakaasu on saamassa vihreän sertifikaatin kylkeensä, elikkä se on hyväksyttävä energiaraaka-aine, [Keskeltä: Aivan käsittämätöntä!] mutta turpeelle sitä ei anneta millään. Tällainen kiusanteko pitää tässä talossa lopettaa. Turve uusiutuu 40 miljoonaa kuutiota joka vuosi, ja se on saatava ihan virallisesti Suomen käyttämäksi hyväksyttäväksi energiaraaka-aineeksi. Pois päästökaupasta ja verot pois, niin olemme silloin paljon vahvemmalla tiukan paikan tullen. Tämä 15 miljoonaa kuutiota tarvitaan jyrsinturvetta varastoon kesän jälkeen, jotta ensi talvesta selvitään. Meidän pitää tässä maassa käynnistää hanke — tiedän, että niitä on aikaisemminkin muun muassa Pohjois-Karjalassa ollut — että turpeesta voidaan tehdä myös dieseliä, että me emme ole riippuvaisia ulkomaisista maista energian tuonnissa, jos haluamme itsessään todella näin toimia. Siitä on olemassa ihan viralliset tutkimukset, eli me tiedetään, että se järjestelmä toimii, niin sanottu Fischer—Tropsch-menetelmä on siinä erinomaisen hyvä ja tehokas ja tulee puhdasta dieseliä, joka on puhtaampaa kuin tänne laivattu raakaöljystä tehty.
Elikkä meillä on mahdollisuuksia. Sama koskee sähköä. Itänaapuri voi meitä kurmoottaa sillä, että pannaan vaarallisella hetkellä sähkö kiinni tai maakaasuputki kiinni. Joku sitten lohduttaa, että Balticconnectorin kautta tulee maakaasua Suomeen. Tulee, tulee, mutta sekin on venäläistä maakaasua. Eli meidän pitää nyt tässä asiassa terästäytyä, ei eduskunta voi jatkaa tällaista pehmyttä politiikkaa, jonka lopputuloksena Suomenmaa joutuu sellaiseen ahdinkoon, jota ei koskaan ennen ole nähnyt.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-16T17:21:19,2022-03-16T17:26:37,Käsitelty,1.1
2022_26_136,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_137,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään pidetty erinomaisia puheita selonteosta sisäisestä turvallisuudesta, ja varsinkin edustaja Hoskosen puhe äsken oli todella hyvä. Minä myös kiitän hallintovaliokuntaa mietinnöstä. 
Tähän selontekoon sen verran vielä, että kuten ilmeni, luottamus poliisiin on Suomessa korkealla tasolla — selonteon mukaan noin 87 prosenttia. Tästä on edelleen syytä pitää kiinni, ja voisi se olla vähän korkeampikin vielä. Tämä onnistuu kuitenkin vain ja ainoastaan turvaamalla poliisille riittävät toimintaedellytykset kenttätyöhön. Poliisin riittävä läsnäolo ja näkyvyys kaikkialla maassa on olennaisen tärkeätä kansalaisten turvallisuudentunteen kannalta. Ihmisten pitää voida luottaa siihen, että poliisin apu on saatavilla kaikkialla Suomessa. Pitkäjänteinen ja ennustettava rahoitus on välttämätön poliisin rikoksia ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Nyt poliisi on joutunut valitettavasti taloustilanteensa vuoksi priorisoimaan tehtäviään, mikä on näkynyt muun muassa omaisuusrikosten heikkona selvittämisasteena. Tosiasia on myös se, että poliisin turvallisuusympäristö on viime vuosina muuttunut. Etenkin suurimmissa kaupungeissa jengiytymiskehityksen ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden kasvun vuoksi poliisi kohtaa myös nuorten kohdalla aiempaa useammin vaarallisia tilanteita.
Arvoisa herra puhemies! Poliisin voimavarojen ohella kiinnittäisin huomiota myös oikeuslaitoksen resursseihin. Merkittävänä osana ihmisten kokemaa turvallisuudentunnetta on myös luottamus siihen, että yhteiskunta takaa heidän oikeusturvansa toteutumisen tarpeen vaatiessa. Koronapandemia on entisestään ruuhkauttanut tuomioistuimia, minkä vuoksi joutuisat käsittelyajat eivät toteudu tällä hetkellä. Myös oikeudenmukaisilla rangaistuksilla on oma merkityksensä kansalaisten luottamuksen rakentamisessa. Nyt näin ei ole esimerkiksi törkeimpien lapsiin kohdistuneiden seksuaali- ja väkivaltarikosten kohdalla. Edellytän, että eduskunta ryhtyy toimiin asian korjaamiseksi. 
Varsinkin näinä aikoina luottamuksen oman maan viranomaisiin tulee olla huippuluokkaa, eikä siitä meillä ole varaa tinkiä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-16T17:26:37,2022-03-16T17:28:31,Käsitelty,1.1
2022_26_138,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_139,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon sivistysvaliokunnan terveiset tähän keskusteluun, jossa käsitellään hallintovaliokunnan mietintöä sisäisestä turvallisuudesta annetusta selonteosta. — Niin, sivistysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että varhaiskasvatus, koulutus, kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi näkyvät selonteossa vain vähän, vaikka niillä on oleellinen yhteiskunnan vakautta edistävä merkitys. Sivistyksen toimiala luo hyvinvointia sekä osaamisen ja kulttuurin pääomaa, kriittisen ajattelun taidot mukaan lukien, sekä vahvistaa osaltaan tietoisuutta kokonaisturvallisuudesta ja sitä koskevaa osaamista kaikissa ikäluokissa. Hyvinvointi ja osaaminen ovat tärkeä osa demokraattisen ja turvallisen yhteiskunnan perustaa. Valiokunta painottaa sivistyksen toimialan tunnistamista keskeisenä toimijana ja yhteistyötahona sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa.
Valiokunta kiinnittää huomiota selonteon kakkossivulla olevaan linjaukseen, jonka mukaan Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ensisijaisesti ennalta ehkäisyyn. Yhteiskunnan tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi riittäviä matalan kynnyksen palveluja ihmisen arjessa, kuten mielenterveyden tukemista kouluissa ja oppilaitoksissa. Yksilötasolla ehkäisevissä toimissa palvelujärjestelmän monialainen ja katkeamaton tuki on tärkeää räätälöidä tarpeen edellyttämällä tavalla. Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että vaikka selonteossa ennalta ehkäisy on keskiössä, lisäresurssivaatimukset kohdistuvat enemmän korjaaviin kuin ennaltaehkäiseviin tahoihin. Valiokunta pitää tärkeänä tunnistaa ja konkretisoida myös ennaltaehkäisevien toimien resurssitarpeet.
Kiinnitämme selonteossa myöskin huomiota siihen, että sivulla 12 todetaan, että maahanmuutto ei itsestään ja itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys mutta säätelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä ottaa huomioon, että sivistyksen toimialalla esimerkiksi varhaiskasvatuksella ja koulutuksella sekä kotoutumisella, mukaan lukien kielitaito, on keskeinen merkitys maahanmuuttajien yhteiskuntaan integroimisessa ja integroitumisessa. 
Me kiinnitämme huomiota myös hallinnonalojen yhteistyöhön tässä turvallisuuskysymyksessä, ja meillä on täällä meidän lausunnossa ihan vahvasti kerrottuna tästä syrjäytymisen estämisestä. Nimittäin syrjäytyminenhän on sisäisen turvallisuuden yksi suurimpia haasteita. Valiokunta pitää syrjäytymistä vakavana ongelmana ja painottaa syrjäytymisen ehkäisemistä sekä lasten ja nuorten osallisuuden kokonaisvaltaista vahvistamista tehokkain ja vaikuttavin toimenpitein. Syrjäytymisellä on läheinen yhteys myös koulukiusaamiseen. Tutkimustiedon mukaan useimpia syrjäytyneitä henkilöitä yhdistää se, että he ovat joutuneet lapsuudessa tai nuoruudessa koulukiusatuksi.
Mielenterveydestä on myöskin meidän lausunnossa: Valiokunta painottaa, että kansallisen turvallisuuden edistämisen toimissa tulee kiinnittää huomiota myös mielenterveyden turvaamiseen pitkäjänteisesti ja riittävin resurssein. Mielenterveyspalvelujen tulee vastata niiden tarvetta. Lasten ja nuorten psyykkinen huonovointisuus on lisääntynyt. Erityisen vaikeaksi tilanne on muuttunut koronapandemian pitkien rajoitustoimenpiteiden aikana, jolloin lasten ja nuorten osallistumisen ja osallisuuden sekä perusturvallisuuden ja varhaisen tuen saannin mahdollisuudet heikentyivät huomattavassa määrin. Yksinäisyyden, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden luvut nousivat ennätyksellisen korkeiksi, ja sekä varhaisten että viimesijaisten palveluiden jonot kasvoivat pitkiksi. Pandemian hillitsemisen toimenpiteet kohdistuivat erityisen raskaasti lapsiin ja nuoriin myös, kun esimerkiksi kouluterveydenhoitajaresursseja on koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta siirretty koronaviruspandemiaan liittyviin tehtäviin. Avun ja tuen tarpeen tunnistaminen ja saanti ovat viivästyneet merkittävästi samaan aikaan kun niiden tarve on lisääntynyt.
Me kiinnitämme huomiota mielenterveysongelmien nopeaan auttamiseen ja näille lapsille ja nuorille suunnattuihin palveluihin. Painotamme palvelujen monialaisuutta sekä mielenterveyspalvelujen toimivuutta erityisesti perustason mielenterveyspalveluja tehostamalla. On tärkeää huolehtia, että tarvittavat palvelut, joilla voidaan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti vastata tuen tarpeisiin, ovat helposti lasten ja nuorten saatavilla ja saavutettavissa. 
Meidän lausuntomme käsittelee myös yksinäisyyttä ja ostrakismia, eli nuorten kokemuksia ulkopuolisuudesta ja yksinäisyydestä. Ne ovat lisääntyneet. 
Tämä on muutenkin hyvä lausunto, koska tämä oli hyvin yksimielinen, ja oltiin sitä mieltä, että näitä pitäisi ottaa huomioon sisäisen turvallisuuden edistämisessä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-16T17:28:32,2022-03-16T17:33:38,Käsitelty,1.1
2022_26_140,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_141,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kun viime vuoden lopussa käytiin eduskunnassa keskustelua rajaturvallisuudesta, kokoomuksesta nostettiin esille ajatus siitä, että Suomenkin tulisi harkita sitä mahdollisuutta, että itärajaa tulisi aidata tai siellä tulisi rakentaa maastoesteitä laajamittaisen maahantulon varalta. Tätä esitystä aika laajasti paheksuttiin, [Tuomas Kettunen: Kallis!] sitä pidettiin epärealistisena ja kalliina. 
Eurooppalaisessa kontekstissahan tämä on kuitenkin täyttä realismia. Käsitykseni mukaan Suomi on ainoa EU:n itäinen ulkorajavaltio, joka ei ole käynnistänyt raja-aidan rakentamista. Viime lokakuussa 12 EU:n itäistä ulkorajavaltiota sekä Itävalta ja Tanska kirjelmöivät komissiolle siitä, että tällaisen raja-aidan rakentamiseen tulisi saada EU:n rahoitusta. Tästä kirjelmästä puuttui kuitenkin yksi itäinen EU:n ulkorajavaltio, eli Suomi. Onneksi neuvoston oikeuspalvelu muutti loppuvuonna tulkintaansa siitä, voidaanko EU-rahoitusta käyttää tällaisen raja-aidan rakentamiseen, ja nykyisin se neuvoston oikeuspalvelun tulkinnan mukaan on mahdollista.
Vielä tammikuussa, kun muun muassa Puola, Liettua ja Latvia kutsuivat Schengen-valtiot koolle pohtimaan rajaturvallisuutta, Suomi vastusti sitä, että EU:lta vaaditaan rahoitusta tällaisen raja-aidan rakentamiseksi. Nyt me kaikki ymmärretään, että tämä on täysin realistinen ja jopa järkevä skenaario ja semmoinen toimenpide, jota Suomessakin joudutaan harkitsemaan. Toivonkin, että tämä on yksi niistä asioista, jotka ovat nyt hallituksen toimenpidelistalla, ja tätä sisäministeri lähtee aktiivisesti EU:ssa edistämään, että raja-aidan rakentamiseksi tätä EU-rahoitusta voidaan Suomessakin jonain päivänä saada.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-16T17:33:40,2022-03-16T17:35:54,Käsitelty,1.1
2022_26_142,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_143,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahtoisin sanoa vielä muutaman sanan oikeuslaitosten resursseista, kun unohdin äsken sanoa, ja mahdollisista rangaistuksista. Kauppoihin kohdistuvat varkaudet ja näpistykset ovat kasvussa. On mielestäni täysin kestämätöntä, että samat henkilöt tulevat päivästä toiseen näpistelemään tai varastamaan muun muassa päivittäistavarakaupoista saamatta rangaistusta teoista. On arvioitu, että varkaudet ja näpistykset aiheuttavat vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset, mutta mikään raha ei kuitenkaan korvaa sitä henkistä tilaa, minkä ihminen kokee esimerkiksi kaupan kassalla, kun sinne tullaan sinun työvuorollasi ryöstämään esimerkiksi puukolla uhaten. Tätä tapahtuu valitettavasti joka päivä jossain päin Suomea. Ja ryöstäjien tuomiot ovat täysin naurettavia, jos he edes saavat tuomiota, koska jokainen tietää, mitkä ovat poliisin ja Syyttäjälaitoksen resurssit tällä hetkellä. Näihinkin tärkeisiin asioihin ei valitettavasti ole tulossa muutoksia tässäkään selonteossa, ja tätä pidän erittäin valitettavana. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-16T17:35:55,2022-03-16T17:36:48,Käsitelty,1.1
2022_26_144,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_145,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä hieman, muutama sana, sisäisestä turvallisuudesta. Tänään käsittelemme siis selontekoon annettua mietintöä, ja mietintö on erinomaisen hyvä. Siinä on hyviä lausuntoja, kannattaa niitä katsoa. Siinä katsotaan monipuolisesti näitä turvallisuusasioita.
Yksi, mitä itse olen paljon pohtinut, on myöskin se, onko meillä, kun ajattelee nyt tätäkin yhteiskunnallista tilannetta, niitä varautumisvalmiuksia ja turvallisuustaitoja, joita meillä pitäisi olla. Itse näkisin, että olisi valtavan tärkeää, että jokaisella kouluasteella olisi siellä opetussuunnitelmien perusteissa ihan selkeästi sanottu tämä turvallisuus- ja varautumistaitojen opettaminen, ja jokaiselle ikäluokalle tietysti ikäluokalle sopivalla tavalla opetettuna.
Toinen, mitä me tarvittaisiin Suomeen, on turvallisuuskoulutettujen naisten ja miesten rekisteri. Tähän viittasi myös parlamentaarinen ryhmä viime syksynä, kun Ilkka Kanervan johdolla tehtiin parlamentaarinen selvitys tästä maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta. Siellä tuotiin esille myös syrjäytymisen estämiseen liittyviä toimia, mutta sielläkin kiinnitettiin huomiota siihen, että jos meille poikkeusolot tulevat, niin meillä ei löydy mistään niitä henkilöitä, jotka on koulutettu turvallisuustaitoihin. Meillä on paljon sellaisia järjestöjä, kuten johtamani Naisten Valmiusliitto, joka on tuhansia naisia kouluttanut turvallisuustaitoihin, mutta tällä hetkellä, jos tilanne vaatisi, me emme tietäisi, meillä ei ole siihen rekisteriä, kun meillä ei ole mahdollisuutta sitä tehdä. Toivon, että puolustusministeriö ottaa tästä nyt koppia ja miettii, miten me saadaan sellainen rekisteri, jossa ovat sekä naiset että miehet totta kai, varmuuden varalle, tulevaisuutta varten. Kyllä me sitäkin tullaan tarvitsemaan. Tämä rekisterihän vaatii lainmuutoksen, ja sitten se vaatii tietysti resurssit. Se osataan kyllä tehdä, kunhan siihen vain on resurssit.
Sitten kiinnittäisin vielä huomiota täällä keskustelussa olleeseen rajaturvallisuuteen. Olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että meidän on pakko tehdä muutoksia valmiuslakiin, mutta myös rajalakiin, ja nimenomaan sinne rajalakiin sillä lailla se muutos, että rajat voidaan sulkea. Täällä on nyt ollut kahta tietoa, nimittäin ministeri Ohisalo silloin ollessaan ministerinä kertoi, että ei voi sulkea täysin rajoja, ja olen kyllä hänen kanssaan ihan samaa mieltä, koska aikoinansa se selvitettiin ollessani sisäministerinä, että niitä rajoja ei voi täysin sulkea. Nyt täällä kuitenkin tänään ministeri Mikkonen sanoi, että ne voidaan sulkea, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa, koska se on niin moneen kertaan selvitetty. Olen sitä mieltä, että rajalaki ja valmiuslaki pitää nyt korjata. Meillä saattaa olla todellakin tässä lähiaikoina sellainen hybridivaikuttaminen edessämme, että kaikki keinot on tehtävä. Nyt ei pidä olla sinisilmäinen.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-16T17:36:48,2022-03-16T17:39:53,Käsitelty,1.1
2022_26_146,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_147,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Heikentynyt turvallisuustilanne Suomen ulkopuolella ei tietenkään ole poistanut uhkia Suomen sisältä. Järjestäytynyt rikollisuus on yksi merkittävimmistä sisäisen turvallisuuden uhkista. Kuten krp on todennut, se kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee, ja vaikuttaa yhteiskunnan hyvin moniin eri osa-alueisiin. Europolin uhka-arvion mukaanhan järjestäytynyt rikollisuus on ollut keskeisin uhka EU:n sisäiselle turvallisuudelle. 
Haluankin nostaa tässä esille hallintovaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä lausuman, jonka mukaan edellytetään sitä, että hallitus tehostaa vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, ja tässä tarkoituksessa muun muassa selvittää ja arvioi lainsäädännön kehittämistarpeet ja sen pohjalta valmistelee tarvittavat lainsäädäntöesitykset. Tähän kovaan rikollisuuden muotoon on kyettävä vastaamaan kovilla keinoilla. 
Suomen perinteisten liivijengien ja tällaisen perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden ohelle on syntynyt uusi ilmiö, uusi turvallisuusuhka eli katujengit, ja tämä tällaisena näkyvänä ilmiönä on horjuttanut ihmisten turvallisuudentunnetta, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Hallintovaliokunta pitää mietinnössään sisäisen turvallisuuden selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan käsitellä sitä, että Suomessakin on merkkejä tämän katujengi-ilmiön syntymisestä. Suomessa on havaittavissa samankaltaista katujengityyppistä toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana uutena ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen. Katujengi-ilmiöön puuttumiseen tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Ilmiöön puuttumiseksi on tunnistettava ja tunnustettava, kuten hallintovaliokunta on yksimielisessä mietinnössään tehnyt, että ilmiö liittyy osaltaan epäonnistumiseen maahanmuutossa. Suomeen on tullut ja jäänyt liikaa sellaisia, joilla ei ole aitoa halua kotoutua. Näin ollen kotoutuminen on tässä yksi ydinkysymys, ja sen tuleekin olla kaiken maahanmuuton ehtona.
Arvoisa puhemies! Palautusjärjestelmä ei toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä, kuten valiokunta on aivan oikein todennut. Suomessa on huomattavia määriä ihmisiä, jotka saatuaan lainvoimaisen kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa eivät suostu vapaaehtoisesti poistumaan maasta. Laittoman maassa oleskelun kasvuun liittyy usein muita yhteiskunnan kannalta haitallisia ilmiöitä, [Puhemies koputtaa] kuten edellä mainittua jengiytymistä, myös ihmiskauppaa ja radikalisoitumista. Palautusjärjestelmän kuntoon saattaminen ei saa hautautua maailman muiden [Puhemies: Kiitoksia!] huolien ja turvallisuusuhkien alla.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-16T17:39:53,2022-03-16T17:43:11,Käsitelty,1.1
2022_26_148,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_149,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei ollut tarkoitus ottaa tätä puheenvuoroa, mutta edustaja Vestman tuossa toi esille sen — kun nyt puhutaan sisäisestä turvallisuudesta — pitäisikö EU-rahalla rakentaa Suomen ja Venäjän rajalle aita. Tästähän myös kokoomuksen eduskuntaryhmä pyysi selvitystä viime vuoden marraskuussa edustaja, ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkäsen toimesta.
Selvitin tuossa ihan nyt tarkan kilometrimäärän Suomen ja Venäjän valtakunnan rajan pituudesta. Se on 1 343,6 kilometriä. Edustaja Vestmanin ajatus siitä, että EU-rahalla lähdettäisiin tekemään vaikka verkkoaita tuolle kyseiselle pituudelle, maksaa 100 euroa per metri, ja siihen vielä laitettaisiin niin sanottua Nato-lankaakin matkaan. Se on aika iso kuluerä.
Jos tämmöinen aita lähdettäisiin rakentamaan, niin sitähän pitäisi myös valvoa. Siellä pitäisi olla sitten rajojemme vartijoita useampia valvomassa sitä aitaa, ja sillä mahdollistettaisiin se, että se aita myös toimisi. Ehkä, puhemies, näen nyt tässä ajassa niin, että nämä rahat ennemmin käytettäisiin sisäisen turvallisuuden edistämiseen, poliisin resursseihin, Rajavartiolaitoksen resurssien turvaamiseen. Niitä kyllä on itse asiassa tehty tämän hallituksen toimesta, ja myös Rajavartiolaitokselle on osoitettu rahoitusta.
Puhemies! Ihan vain halusin tämmöisen kommenttipuheenvuoron ottaa, että aika kallis aita tulisi tuohon Suomen ja Venäjän rajalle, jos tämmöistä lähdettäisiin rakentamaan. Käytetään ne rahat ennemmin sisäisen turvallisuuden edistämiseen ja resursseihin poliisien ja Rajavartiolaitoksen suuntaan. [Juha Mäenpää: Betoniin!]", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-16T17:43:12,2022-03-16T17:45:16,Käsitelty,1.1
2022_26_150,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_151,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, kukaanhan ei ole esittänyt sitä, että koko 1 300 kilometriä pitkä itäraja aidattaisiin, vaan siinä loppuvuonnakin käydyssä keskustelussa ja siinä esityksessä oli kysymys siitä, että Suomen itärajalla on kohtia, joiden osalta maastoesteen rakentaminen olisi ihan perusteltua ymmärtääkseni myös rajaturvallisuusasiantuntijoiden kannan mukaisesti.
No, juuri siitä syystä, että sen aidan rakentaminen on kallista, EU-rahoituksen saaminen tähän olisi Suomenkin edun mukaista, ja tätä taustaa vasten on hämmentävää, että Suomi ainoana itäisenä EU:n ulkorajavaltiona ei ole ollut mukana EU:ssa tässä porukassa, joka on tätä rajaturvallisuuskysymystä nostanut esille ja vaatinut EU:n satsauksia siihen.
Näyttää siltä, että Suomen kanta on jollain tavalla muuttumassa, koska aivan tuoreessa sisäministeriön julkaisussa varautumisesta muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen, joka sinänsä koskee pääosin mahdollisia lainsäädäntömuutoksia, on nostettu esille rajaesteiden rakentaminen, ja hyvä niin. Toivon todella, että tässäkin nyt sitten hallituksen linja on muuttunut ja siellä yhdessä rintamassa muiden EU:n itäisten ulkorajavaltioiden kanssa EU:nkin panosta tähän rajaturvallisuusasiaan vaaditaan.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-16T17:45:16,2022-03-16T17:46:47,Käsitelty,1.1
2022_26_152,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_26_153,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lähetekeskustelussa on aiheena lakialoitteeni tuloverolain 93 §:n muuttamisesta. Aloitteen pääasiallinen sisältö on seuraava: Muutetaan tuloverolain 93 §:n 1 momentissa mainittujen tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välistä matkakustannusten osalta siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotulosta enintään 10 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 500 euroa. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuuosuus on 750 euroa.
Arvoisa puhemies! Täällä viime vuonna korotettiin polttoaineveroja, ja silloin erityisesti keskustasta sanottiin, että se on semmoinen indeksikorotus. Tätä myös vihreät toistivat. Jos indeksikorotuksella korotetaan tämmöisiä vähennyksiä verotuksessa, niin silloin pitää näitä rajojakin aivan ilmiselvästi korottaa, ja itse asiassa minun mielestäni meidän tulisi samalla myös korottaa verottajan hyväksymää matkakuluvähennystä sillä tavalla, että se kilometrihinta nostettaisiin 0,25 eurosta 0,33 euroon. Aion tästä tehdä erillisen toimenpidealoitteen. Mutta nyt tähän lakialoitteeseen. Perustelen sitä seuraavasti:
Polttoaineiden hintojen noususta on uutisoitu useaan otteeseen viimeisten kuukausien aikana. Yle uutisoi 29.11.2021, että bensiinin ja dieselin hinta on pysytellyt kalliina jo tavallista pitempään. Uutisten mukaan bensiinin hinta oli ollut nousujohteisessa suunnassa öljyn maailmanmarkkinahinnan takia jo alkuvuodesta 2021 lähtien. Isoin korotus tapahtui kesän jälkeen, kun bensiinin litrahinta kapusi monin paikoin kahden euron tuntumaan. Ja nyt tämän Ukrainan kriisin johdostahan tämä polttoaineen hinta on noussut vielä huomattavasti enemmän, mutta toivotaan, että se on väliaikaista ja hallitus tulee myös perussuomalaisten linjalle ja alkaa toimia jotenkin sen polttoaineen hinnan laskemiseksi.
Polttoaineiden hintojen noususta kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta. Työmatkoja varten sopiva joukkoliikenne on vähäistä tai sitä ei käytännössä ole lainkaan. Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin on varaa. Yle uutisoikin vastikään helmikuussa 2022 pariinkin otteeseen, kuinka polttoainehintojen kallistuminen vaikuttaa erityisesti maaseudulla elävien elämään. Työssäkäynnin kallistumisen lisäksi hintojen nousu eristää jutuissa haastateltujen suomalaisten mukaan heidät koteihinsa, sillä töihin liittymättömään liikkumiseen autolla ei ole varaa. On surullista katsoa, kun jotkut vanhemmat kertovat, että heillä ei ole varaa enää kuljettaa lapsiansa harrastuksiin.
Raakaöljyn hinta on nousussa. Asia on suomalaistenkin kannalta olennainen, sillä bensan hinta vaihtelee jatkuvasti raakaöljyn hinnan mukana. Ylen helmikuinen uutinen, joka oli päivitetty 14.2.2022 tietää kertoa, että öljyn hinta oli tuolloin yhteensä 95,4 dollaria barrelilta. Nordea pohti tuolloin viikkoraportissaan, voiko raakaöljyn hinta kiivetä pian jopa sadan dollarin rajan yläpuolelle. Viime aikoina bensan ja dieselin hinnat ovat nousseet muita kuluttajahintoja nopeammin ja olleet yksi inflaation aiheuttajista. Hintakehitykseen ovat vaikuttaneet kiristynyt geopoliittinen tilanne ja öljyntuotannon vaikeudet maailmalla.
Arvoisa puhemies! Maailmanmarkkinoiden lisäksi valtion toimet vaikuttavat polttoaineiden hintojen nousuun. Vuonna 2020 hallitus perusteli polttoaineveron korotusta harhaanjohtavasti indeksikorotuksena. Iltalehti uutisoi 15.12.21 tuoreen selvityksen osoittaneen, että dieselin litrahinta voisi nousta vuoteen 2030 mennessä jopa 60 senttiä jakeluvelvoitteen myötä. [Mikko Lundén: Oho!] Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon huoltoasemilla myytävien polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Keväällä 2021 Suomen hallitus hyväksyi fossiilittoman liikenteen tiekartan. Siinä esitetään yhtenä toimenpiteenä jakeluvelvoitteen tason nostamista. Sen osuus hintojen kohoamisesta bensapumpulla on enintään 25 senttiä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa ehdotetaan jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin tai jopa korkeammalle, mikäli kotimainen tuotanto antaa siihen mahdollisuuden. Jo nykyisillä päätöksillä jakeluvelvoite nousee vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa 18 prosentin jakeluvelvoite. Se sisältää kahden prosenttiyksikön lisävelvoitteen. Mediassa esillä olleiden tietojen mukaan keskusta ehdotti aikaisemmin jakeluvelvoitteen kiristämistä jopa 40 prosenttiin.
Huolestuttava tilanne on saanut jopa osan ammattiyhdistysliikkeestä älähtämään. Tammikuussa aloittamani lakiesityksen valmistelun tueksi Teollisuusliitto vaatii Ilta-Sanomissa 10.2.2022 julkaistun uutisen mukaan Marinin hallitukselta nopeita toimia polttoainehintojen vuoksi. Liiton mukaan hinnat ovat pian kynnys työssäkäynnille. Ratkaisuksi Teollisuusliitto esitti matkakuluvähennyksen korottamista. Vaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että tehtaat ja teolliset laitokset sijaitsevat keskusten ja asuintaajamien ulkopuolella eikä teollisuuden työntekijöillä ole usein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää omaa autoa työmatkoihin. Teollisuusliiton omista jäsenistä 62 prosenttia kulkeekin kyselytutkimuksen mukaan työmatkat säännöllisesti omalla autollaan.
Jopa seurakunnissa on huomattu nousseiden polttoaineiden vaikutus. Yle uutisoi 27.1., että kohonneet sähkö- ja polttoainekustannukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta. Uutisessa käsiteltiin tilannetta Hämeenlinnassa. Seurakunnan johtava diakoniatyöntekijän mukaan moni joutuu pohtimaan nyt sitä, miten talous kestää työssäkäymisen. Elämän peruskustannukset ovat nousseet niin korkeiksi, että vähävarainen ei pärjää, vaikka olisi työpaikka. Uutisen mukaan vuonna 2021 Hämeenlinna—Vanajan seurakunnan diakonialla oli kaikkiaan 3 000 asiakaskontaktia, mikä on viitisensataa enemmän kuin vuonna 2020.
Polttoaineen lisäksi kotitalouksien ostovoimaa koettelevat muutkin haasteet. Yle kertoi 12.1.2022, kuinka sähkön hinta nousi Suomessa viime vuonna ennätykseen. Jatkoa voi uutisen mukaan olla luvassa tänäkin vuonna. Myös ruuan hinnan arvioidaan lähtevän tänä vuonna voimakkaaseen nousuun. Yle uutisoi asiasta viime syksynä pariinkin otteeseen. 4.2. Ylellä taas oli analyysia inflaatiokehityksestä yleisesti. Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen mukaan 1,1 prosenttia loppuvuonna 21. Se on suurin pudotus reaaliansioiden kehityksessä koko 2000-luvulla neljännesvuosittain tarkasteltuna. Reaaliansiot vähenevät, kun kuluttajahinnat nousevat nopeammin kuin ansiotaso. Uutisessa huomautetaan, että edellisen kerran lähellä samaa lukemaa käytiin vuonna 2011.
Markkinataloudessa hyödykkeiden hintamuutoksia pidetään yleisesti hyväksyttynä asiana. Markkinatalouspohjaisissa yhteiskunnissa valtioiden vaikutus alentavasti hintoihin on enimmässä määrin veropoliittista, sillä vapaaseen kilpailuun ei lähtökohtaisesti haluta liialti puuttua. Siksi polttoainehintoja ja kansalaisten ostovoimaa koskevassa keskustelussakin verotuksella on keskeinen sija. Esimerkiksi bensan hintaan suoraan vaikuttavan raakaöljyn hinnalle maailmanmarkkinoilla Suomi ei mahda käytännössä mitään. Sen sijaan verotuksen tasoa säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaiselle jää rahaa arkikuluihinsa.
Verotusta keventämällä myös suomalaisten ostovoima kasvaa. Lakialoite esittääkin verovähennysoikeuden rahamäärällistä kasvattamista työmatkojen osalta. Tämä helpottaisi lukuisten suomalaisten arjen taloustilannetta työmatkojen suhteen kasvaneiden polttoainekustannusten keskellä. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuuosuus on 750 euroa. Lakialoitteessa esitetyn ehdotuksen mukaan lakia muutettaisiin siten, että matkakustannuksia voisi vähentää enintään 10 000 euroa, ja omavastuuosuus olisi 500 euroa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-16T17:47:00,2022-03-16T17:57:00,Hyväksytty,1.1
2022_26_154,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_26_155,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti tahdon kiittää edustaja Mäenpäätä tästä loistavasta lakialoitteesta, ja kannatan sitä jyrkästi, koska jokainen tietää, mitkä ovat bensan hinnat tällä hetkellä, ja valitettavasti hallitus ei tee muuta kuin työryhmiä ja pohtii asioita. Voisi tehdä, kuten Ruotsissakin toimitaan.
Tahdon kiittää edustaja Mäenpäätä tästä lakialoitteesta. Kaikki, mikä parantaa kansalaisten ostovoimaa, on erittäin positiivista ja kannatettavaa. Toivon, että lakialoite etenee suotuisasti maaliin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-16T17:57:43,2022-03-16T17:58:14,Käsitelty,1.1
2022_26_156,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_157,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lundén tuossa toi esille, että hallitus ei tekisi mitään muuta kuin työryhmiä. Tämähän ei pidä paikkaansa.
Mutta ihan ensimmäiseksi haluan myös kiittää edustaja Mäenpäätä ihan ansiokkaasta lakialoitteesta. Edustaja Mäenpää on näitä tehnyt tähän vuoden alkuun, ja viime vuoden puolellakin muutaman muunkin hyvän lakialoitteen. 
Täytyy nyt sen verran todeta, kun tuossa edustaja Lundén sanoi, että vain pelkkiä työryhmiä, niin kyllähän hallitus on tehnyt toimenpiteitäkin. Hallitus on päättänyt, että matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan nyt tämän vuoden verotuksessa siitä 7 000 eurosta 8 400 euroon [Juha Mäenpään välihuuto] ja lisäksi kilometrikohtaista vähennystä korotetaan määräaikaisesti tälle vuodelle säätämällä sen määräksi 30 senttiä per kilometri. Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 suomalaisen verovelvollisen verotukseen. Ne pienentävät tietenkin staattisesti arvioituna tämän vuoden tasossa verotuloja yhteensä noin 142 miljoonalla eurolla. No, tämän lisäksihän nyt selvitetään liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuutta kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta. 
Puhemies! Nämähän tehtiin ennen kuin tämä Ukrainan sota tuli. Silloin käytiin keskustelua polttoaineitten hinnoista. Olen siitä tyytyväinen, että koko eduskunta — hallitus, oppositio, kaikki eduskuntapuolueet — yhdessä tuumin nyt etsii ratkaisuja, ja siitä olen kyllä hyvin kiitollinen perussuomalaisille oppositiopuolueena, että te tuotte myös hyviä esityksiä, joita voidaan sitten yhdessä viedä eteenpäin ja etsiä ratkaisuja, koska, puhemies, kyllähän karu todellisuus on se, että polttoaineen hinta on liian korkea tällä hetkellä, ja edustaja Mäenpää tuolla puhujanpöntössä ansiokkaasti toi esille, mitä vaikutuksia sillä on ihmisten arkeen ja talouteen ja ylipäätänsäkin siihen, kuinka selvitään tässä ajassa.
Toitte, edustaja Mäenpää, esille tämän jakeluvelvoitteen. Olen kanssa kanssanne samaa mieltä siitä, että nyt kun jakeluvelvoitteita on tehty, se on itse asiassa hyvä asia, mutta tämmöisenä kriisiaikana, kun polttoaineen hinnassa näkyy nyt korotuksia tuon Ukrainan sodan myötä, en näe hyvänä jakeluvelvoitetta, ja olisikin syytä mahdollisimman pikimmiten tehdä semmoinen päätös, että jakeluvelvoite laitetaan hyllylle vaikka vuoden loppuun asti. [Puhemies koputtaa] Tällä pidetään huoli siitä, että ammattiliikenteen suuntaan ja ylipäätänsäkin suomalaisten polttoaineitten laskua saataisiin kevennettyä, kun jakeluvelvoite otetaan määräajaksi pois.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-16T17:58:15,2022-03-16T18:01:33,Käsitelty,1.1
2022_26_158,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_159,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia nyt edustaja Kettuselle, että te olette täällä. Se on hyvä, että edes te ymmärrätte ja tunnustatte, että on joku merkitys sillä, että minä oppositiosta teen näitä aloitteita, koska tämäkin lakialoite on kuitenkin sillä tavalla ollut valmistelussa, ja sitten hallitus tekee juuri niin kuin meillä on käymässä tai ottaa ehkä opiksi näistä tekemistäni lakialoitteista. Mutta se, että voisi joskus tunnustaakin, mistä nämä ovat tulleet. Muun muassa maatalousrakennusten kiinteistöveron poistosta tein aloitteen syksyllä jo ja esitin sitä toki pitkäaikaiseksi, eli että se poistetaan kokonaan. Nyt hallitus otti siitä kopin mutta poisti sen vain tämän vuoden ajaksi.
Näitä tulee lisää, ja on hyvä, että täältä oppositiosta kiritetään hallitusta, ja se on sitten hallituksenkin helpompi kopioida näitä tekemiäni ja tekemiämme lakialoitteita, että kiitos, edustaja Kettunen, että olette paikalla.
Edustaja Hoskonen äsken edellisessä pykälässä puhui vielä turpeesta, ja mielenkiinnolla odotan keskustalta räväkkää aloitusta lainsäädännöksi siitä, että Suomessa aletaan turpeesta tekemään dieseliä, että saadaan omavaraisuus käyntiin ja polttoaineen hinnat alas. Että tähän kannattaa teidänkin, edustaja Kettunen, keskittyä. Siinä on raju aloite, ja saatte varmasti koko perussuomalaiselta puolueelta tuen siihen. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-16T18:01:34,2022-03-16T18:03:36,Käsitelty,1.1
2022_26_160,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_161,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kriisiajassa, tämmöisessä hankalassa ajassa, näen, että eduskunnan tulee olla yhtenäinen ja etsiä ratkaisuja kansakunnan hyväksi, oli kyse sitten energiapolitiikasta, huoltovarmuuteen liittyvistä asioista, ruuasta, puhumattakaan sisäisestä tai ulkoisesta turvallisuudesta. Näissä asioissa pitää olla yhtenäinen.
No, toitte tuossa esille, että kuka kopioi ja mitä lakialoitteita: sanotaan nyt näin, että hyvä, että tämmöistä yhtenäisyyttä löytyy nyt koko eduskunnan suuntaisesti. Olen siitä kyllä tyytyväinen, että nopeita toimenpiteitä tehtiin ennen kuin tämä Ukrainan sota alkoi, kun polttoaineitten hinnat jo silloin olivat korkealla tasolla.
Haluan vielä peräänkuuluttaa sitä, että koko Suomi pyörii kumipyörillä. Ihan huoltovarmuuden nimissä, jos katsotaan maataloutta, niin kumipyörillähän se kaikki liikkuu: maito lähtee kumipyörillä maatiloilta, ja maatiloille tulevat sitten tarvikkeet kumipyörillä. Ja nyt jos tämä kumipyöräliikenne alkaa sakkaamaan — niin kuin tässä ollaan nähty näitten kovien polttoainehintojen osalta — niin haluan vielä muistuttaa siitä, että tämä jakeluvelvoite on hyvä asia siinä, että nythän jakeluvelvoitteen piiriin tuli myös biokaasu. Biokaasuahan tässä yhteiskunnassa tulisi edistää vieläkin enemmän, että me pääsisimme tämän osalta huoltovarmuuteen, me pääsisimme sieltä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Me voisimme päästä irti vaikka siitä venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta korvaamalla sen suomalaisella biokaasulla ja biokaasun tuotannolla. Näitähän meidän tulee edistää.
Mutta niin kuin sanottu, tämä jakeluvelvoite tämmöisenä kriisin aikana ei ole toimiva, ja olisinkin valmis tekemään pikimmiten päätöksiä sen suhteen, että laitettaisiin määräajaksi tämä jakeluvelvoite hyllylle, vaikka vuoden loppuun asti, [Mikko Lundén: Verot alas!] niin kuin Suomen SKAL ry on esittänyt. — No, veropolitiikan osalta myös. Nythän nähtiin Ruotsista uutiset, kuinka Ruotsi on veroja laskenut polttoaineen osalta. Näinhän teki Saksakin, eli kyllähän tätäkin toimenpidettä tulee tarkastella tässä maassa ihan sen takia, että meidän kumipyöräliikenne pyörii ja eritoten siksi, että suomalaisten kustannukset oman käytön osalta eivät muodostu liian kohtuuttomiksi. Ne ovat jo nyt kohtuuttomat.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-16T18:03:37,2022-03-16T18:06:39,Käsitelty,1.1
2022_26_162,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että nyt käsitellään lakialoitetta tuloverolain 93 §:n muuttamisesta. — Edustaja Mäenpää.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_26_163,26/2022,2022-03-16,13.59,18.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 93 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nehän liittyvät tähän suoraan kaikki, mitä edustaja Kettunen toi esiin. Ja arvostan kovasti sitä, että kun me perussuomalaiset täällä yritämme pitää alkiolaisia arvoja esillä, niin täällä on keskustastakin paikalla yleensä edes edustaja Kettunen ja edustaja Hoskonen. Arvostan kovasti, että teitä vielä kaksi suoraselkäistä löytyy sieltä keskustasta. Ja kyllä alkiolaisillakin arvoilla huoltovarmuus ja kansalaisten ostovoimasta huolehtiminen ovat tärkeimmät asiat, mitä me täällä eduskunnassamme voimme turvata. Ja sitä ihmettelenkin, kun te nyt kerroitte, että hallitus on myös lähtenyt tähän verovähennyksen korottamiseen — se on paljon maltillisempi, se hallituksen esitys — niin olisin odottanut, että edustaja Kettunen antaa suoran tukensa, koska silloin kansalaisten ostovoima paranisi vielä enemmän. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_26+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-16T18:06:43,2022-03-16T18:07:50,Käsitelty,1.1
2022_27_1,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Pyydän huomioimaan, että jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monia kysymyksiä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan kysymyksen vain yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, että ne eivät häiritse varsinaista keskustelua. Mennään kysymyksiin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_2,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_3,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeistään nyt on hallituksenkin tunnustettava se uhka, että Venäjä voi kohdistaa Suomea vastaan hybriditoimintaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi laittomien siirtolaisten pakkaamista Suomen vastaiselle rajalle pyrkimään Suomeen. Ei ole kauaa, kun Valko-Venäjä masinoi vastaavan hyökkäyksen Puolaa ja Liettuaa vastaan.
Äskettäin sisäministeriö julkaisi selvityksen lainsäädännön muutostarpeista, joilla tällaista siirtolaisuutta voitaisiin ehkäistä. Selvityksessä ei kuitenkaan ilmene ainoatakaan konkreettista keinoa estää vihamielisessä tarkoituksessa Suomeen kohdistettuja siirtolaisvirtoja. Ei auta, suljetteko jonkun rajanylityspaikan tai missä ja kuinka nopeasti käsittelette hakemukset: turvapaikanhakuoikeus on pystyttävä keskeyttämään, mikäli sitä käytetään hybridisodankäynnin välineenä. [Petri Huru: Juuri näin!] Arvoisa ministeri, aiotteko mahdollistaa turvapaikanhakuoikeuden keskeyttämisen, ja jos ette, niin miksi?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-03-17T16:01:14,2022-03-17T16:02:21,Käsitelty,1.1
2022_27_4,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_5,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten kysyjä sanoi, niin me tiedämme, että tämä uusi turvallisuuspoliittinen tilanne voi aiheuttaa erilaista vaikuttamista myös Suomeen, hyvin monenlaisia vaikuttamiskeinoja elikkä tällaista hybridivaikuttamista tai laajamittaista vaikuttamista. Ja aivan samalla tavalla kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettiä loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten tällaiseen erilaiseen hybridivaikuttamiseen. Ja aivan samoin kuin aseellisen uhan osalta, hybridivaikuttamiseen vastaaminen toteutuu kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Käyttöön otettavat toimet riippuvat kulloinkin käsillä olevasta tilanteesta, ja niiden soveltamisesta päättävät operatiivista toimintaa johtavat ja toteuttavat henkilöt. Meidän poliitikkojen tehtävänä on varmistaa, että se lainsäädäntökehys vastata erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin on kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:02:21,2022-03-17T16:03:27,Käsitelty,1.1
2022_27_6,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_7,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen pitää varautua Venäjältä mahdollisesti tuleviin suuriin ihmismääriin, ja huomautamme, ettei asiassa tule olla sinisilmäinen. Toimet rajaturvallisuuden takaamiseksi ja vihamielisen vaikuttamisen estämiseksi eivät ole riittäviä, mikäli hallitus on pitämässä aina turvapaikkahakuoikeuden voimassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että Puola toimi laillisesti evätessään pääsyn maahan Valko-Venäjän hybridihyökkäyksessä. Komissio on esittänyt muuttoliikkeen hyväksikäytön ehkäisemiseksi koviakin keinoja, mutta hallitus on vastannut Brysseliin, että yksilöllä on aina oltava mahdollisuus jättää suojeluhakemus.
Arvoisa sisäministeri, älkää olko naiiveja. Varaudutteko Venäjältä mahdollisesti tulevaan siirtolaisuhkaan niin, että Suomeen pääsy voidaan estää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-03-17T16:03:36,2022-03-17T16:04:39,Käsitelty,1.1
2022_27_8,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä. [Sanna Antikainen: Nyt suora vastaus!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_9,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, me varaudumme erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin ja myös tällaiseen niin kutsuttuun välineellistämiseen elikkä siihen, kun ihmisiä tuodaan iso joukko rajalle ja väkisin laitetaan heitä rajan yli. Tätä varten todella teimme tarkastelun, minkälaista lainsäädäntömuutosta meidän on syytä tehdä, ja tietysti riippuen siitä, miten laajasta joukosta on kyse, myös toimet ovat erilaisia. Näistä lainsäädäntömuutoksista huomattiin, että niitä tarvitaan toisaalta meidän ulkomaalaislakiin. Tämän rajamenettelykäytännön, mitä EU:kin on suosittanut, haluamme ottaa myös Suomessa käyttöön. Toisaalta myös meidän Rajavartiolaitos kertoi, minkälaisille muutoksille he näkevät rajalaissa tarpeen.
Näihin tilanteisiin vastataan kulloinkin niiden vaatimalla tavalla. Käytetään niitä keinoja, joilla tilanne saadaan hallintaan. Esimerkiksi jos itärajalla tällaista laajamittaista [Puhemies koputtaa] välineellistä vaikuttamista tapahtuu, voimme sulkea raja-asemia siltä osin kuin se on tarpeellista, [Puhemies: Kiitoksia!] tarvittaessa jopa kaikki.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:04:42,2022-03-17T16:05:55,Käsitelty,1.1
2022_27_10,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_11,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on oltu sinisilmäisiä. En puhu pelkästään Venäjästä ja maa- ja kiinteistökaupoista, kaksoiskansalaisuudesta, viisumivapauden väläyttelystä, vaan ylipäätään. Kaikki ulkoa tuleva on otettu kuin viattomuudella vastaan. Tervetuloa Suomeen, me autamme, me hoidamme, me maksamme, olemme valmiita siihen. Tämä on hyväuskoisuutta, ja meidän järjestelmämme pitkälti perustuu tällaiselle. Mutta nyt ei ole siihen enää mahdollisuuksia. Suomalaisten pitää näinä aikoina kyetä kylmähermoisuuteen ja siihen, että tosiasiat oikeasti ymmärretään.
Venäläisten viisumihakemukset Suomeen ovat kaksinkertaistuneet. Suomi ei harkitse maahantulon rajoittamista toisin kuin esimerkiksi Viro. Kysyn hallitukselta: onko tämän päätöksen yhteys turvallisuuskysymyksiin riittävällä tavalla huomioitu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-17T16:06:00,2022-03-17T16:07:07,Käsitelty,1.1
2022_27_12,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_13,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa venäläisten viisumihakemukset ovat tällä hetkellä hyvin matalalla tasolla verrattuna normaaliin aikaan, ja tuolla itärajalla rajaliikenne on noin 10 prosenttia siitä, mitä se oli ennen koronaa.
Viisumihakemusten osalta tietysti tiedämme, että viisumia haettaessa ihmisten taustat tutkitaan. Samoin oleskelulupia haettaessa ihmisten taustat tutkitaan, ja tiedämme, ketä tänne on tulossa. Rajalla rajatarkastukset tehdään niin, että voimme varmistaa, että asiakirjat ovat kunnossa. Voimme katsoa myös erilaisista kansainvälisistä rekistereistä, jos siellä on jotakin hälyttävää jonkun ihmisen turvallisuusnäkökulmasta niin, että se turvallisuusuhkaa meille aiheuttaisi.
On ihan selvää, että meidän täytyy huolehtia tämäntyyppisistä asioista. Meidän täytyy yhdessä huolehtia turvallisuudesta, ja totta kai näihin valmistaudutaan ja varaudutaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:07:10,2022-03-17T16:08:08,Käsitelty,1.1
2022_27_14,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_15,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksella on jo vuodesta 1993 saakka ollut vapaaehtoisia valmiusjoukkueita. Suomen ulkorajojen lähellä olevissa kunnissa asuu paljon reserviläisiä, monet heistä tuntevat kotiseutunsa ympäristön ja alueensa asukkaat hyvin. Nopea ja suora tiedonkulku paikallisten asukkaiden välillä on aina kaiken hybridivaikuttamisen tehokas estäjä. Mitä mieltä olette, arvoisa ministeri, eikö nyt kannattaisi rajojen lähellä asuvia reserviläisiä pyytää rajavalvonnan apuresurssiksi sekä nopean ja suoran paikallisen tiedon välittäjiksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-17T16:08:14,2022-03-17T16:08:55,Käsitelty,1.1
2022_27_16,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_17,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Rajavartiolaitokselta kysyttiin näitä esityksiä, miten rajavartiolakia tulisi uudistaa, minkälaisia muutoksia siihen tarvittaisiin, jotta voisimme entistä paremmin varmistaa rajojemme turvallisuutta ja mahdollisesti ottaa käyttöön uudenlaisia teknisiä välineitä, niin yksi Rajavartiolaitoksen ehdotus oli myös, että paremmin hyödynnämme sekä opiskelijoita että entisiä rajavalvojia, eläkkeellä olevia. Itse asiassa mehän myös nyt, kun koronan aikaan sisärajavalvontaa otettiin käyttöön väliaikaisesti, pystyimme tässä myös hyödyntämään näitä eläkkeellä olevia rajavalvojia, ja tämä on varmasti yksi semmoinen resurssi, mistä meidän pitää huolehtia, ja pitää katsoa myös, että lainsäädäntö siltä osin on kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:08:58,2022-03-17T16:09:49,Käsitelty,1.1
2022_27_18,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_19,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että meillä on tässä salissa laaja konsensus siitä, että me emme tule altistamaan Suomea sellaiselle painostukselle, kuten näemme esimerkiksi Puolan, Liettuan, muidenkin maiden osalta, että tehdään pakolaisuudesta irvikuva, tehdään siitä painostuksen väline. Kiitän sisäministeriä siitä, että hän eilen tässä salissa totesi, että itäraja voidaan tällaisessa turvapaikanhaun irvikuvaksi kääntämisen tilanteessa sulkea ja tehdä tyhjäksi se painostusyritys. Lähetetään tämä viesti myös selvänä Suomen toimintalinjana, jolloin motiivi ajaa poloisia ihmisiä rajojen väliin estyy.
Kysyn nyt oikeusministeriltä: kun valmiuslain uudistamishanke käynnistyy, niin tulemmehan me tekemään selvästi oikeustilan sellaiseksi, että virkahenkilöt tällaisessa tilanteessa pystyvät toteuttamaan sitä [Puhemies koputtaa] vaarantamatta omaa oikeusturvaansa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-17T16:09:52,2022-03-17T16:11:02,Käsitelty,1.1
2022_27_20,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_21,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tällä viikolla olen kertonut, tässä käynnistyy myös tämmöinen pikakaistavalmistelu nykyiseen valmiuslakiin. Sen ohella tehdään se iso, suuri valmiuslakiuudistus, mutta meille tässä hetkessä nyt mielenkiintoista on tietysti tämä pikakaistavalmistelu. Ja virkamiehillä on nyt jokaisessa ministeriössä tehtävänä miettiä juuri niitä keinoja, jotka siihen tarvitaan, elikkä oikeusministeriö on pyytänyt kaikilta vastuuministeriöiltä heidän arvionsa siitä, minkälaisia toimivaltuuksia tarvitaan. Ja me otamme nyt kaiken sen palautteen oikeusministeriöön sitten, ja sen pohjalta ruvetaan kirjoittamaan tätä uutta lakipykälää, elikkä tarkoitus on luoda uusi poikkeusolokriteeri ja sen päälle valtuudet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-17T16:11:02,2022-03-17T16:12:03,Käsitelty,1.1
2022_27_22,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_23,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä Suomelle on ensisijaisen tärkeää varautua erilaisten hybridiuhkien torjuntaan. Meillä on oltava käytössämme tehokkaat keinot puolustaa Suomea kaikissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa sitä, että korjaamme lainsäädännössä olevat puutteet ja takaamme riittävät resurssit meidän turvallisuudestamme vastaaville tahoille.
Eräs asia, joka tarvitsee erityistä huomiota, on Suomen huoltovarmuuden ylläpito. Asiantuntijat ovat julkisuudessa arvioineet muun muassa sitä, että Venäjän aloittaman sodan pitkittyessä seurauksena on ainakin puutteita kyberasiantuntijoista, lannoitteista ja maakaasusta ja niin edelleen. Koronapandemiassa kärsimme muun muassa maskisotkuista, ja siitä syntyi melkoinen sekasotku. Siksi kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: olemmehan nyt paremmin varautuneet kaikkeen tulevaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-03-17T16:12:06,2022-03-17T16:13:07,Käsitelty,1.1
2022_27_24,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_25,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuudesta vastaavana ministerinä voin kertoa, että meillä on hyvin pitkät perinteet huoltovarmuuden turvaamiseksi, ja se perustuu erittäin laajaan ja tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa tällaisen poolijärjestelyn kautta, eli huoltovarmuuskeskus seuraa jatkuvasti, mitä tapahtuu.
Erityisesti nyt tämän Ukrainan kriisin aikana [Vilhelm Junnilan välihuuto] nämä pakotteet ja vastapakotteet ovat aiheuttaneet tietenkin eri aloilla ongelmia. Ensimmäisenä on käyty läpi energiaa, on käyty läpi ruokaturvaa ja tietenkin liikennettä, logistiikkaa — kaikkia näitä keskeisiä sektoreita. Hallitus on tehnyt myös päätöksiä maatalouden osalta ruokaturvallisuuden varmistamiseksi, muun muassa tänään valtioneuvosto esittelystäni vapautti varmuusvarastoja, eli saadaan nyt sitten siemenviljaa viljelijöille, jotta voimme turvata tämän oman kotimaisen ruokatuotannon viljelijöiden osalta. [Sanna Antikainen: Hallitus, käyttäkää oikeita termejä, se on Venäjän hyökkäyssota!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-17T16:13:11,2022-03-17T16:14:24,Käsitelty,1.1
2022_27_26,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_27,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan pitää olla varautunut monenlaiseen vaikuttamiseen. Me kaikki tiedämme, miten tuhoisia myös kyberhyökkäykset voivat olla ja miten ne pahimmillaan uhkaavat yhteiskunnan toimintaa. Hiljattain olemme nähneet muun muassa laajan palvelunestohyökkäyksen Nordeaan sekä havainneet poikkeuksellisen paljon GPS-häirintää itärajalla. 
Tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaisesta puolustamisesta kyberympäristössä ei vastaa mikään taho yksiselitteisesti vaan toimivaltuudet hajaantuvat. Kysyn hallitukselta: miten parannamme kyberpuolustustamme ja sen valtiollista koordinaatiota ja johtamista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-17T16:14:26,2022-03-17T16:15:29,Käsitelty,1.1
2022_27_28,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_29,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän lämpimästi tästä kysymyksestä, sillä kyberturvallisuus on ollut asia, joka myöskin tässä salissa on ollut suuren huolen ja toiveiden kohteena. 
Nyt valmistelemme Venäjän hyökkäyksestä johtuvaa uutta ajankohtaiskatsausta, ja siinä yksi tärkeä osa tulee olemaan kyberturvallisuus, ja siitä vastaa digitalisaation, datahallinnon ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä. Se nimenomaan pystyy vastaamaan siihen kysymykseen, että meillä on olemassa selkeä johtamisjärjestelmä ja selkeät varautumiset kyberhyökkäysten osalta. 
Kaikki se, mitä Ukrainassa on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, on ilmiötasolla koettu ja torjuttu myös Suomessa. Meillä on järjestelmä, jossa liikenne- ja viestintäministeriöön sijoitettu kyberturvallisuusjohtaja on vastuussa tilannekuvasta ja alan yhteistyöstä, ja häiriön sattuessa liikenne- ja viestintäministeriö hoitaa koordinaation koko valtioneuvoston, [Puhemies koputtaa] koko julkisen hallinnon tasolla. [Puhemies: Kiitoksia.] Olemme myöskin lisäämässä resursseja kyberturvallisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-17T16:15:32,2022-03-17T16:16:44,Käsitelty,1.1
2022_27_30,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_31,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on useita kertoja sisäministeriltä kysytty tästä valmiuslain ja rajaturvallisuuslain uudistamisesta. Ja kysyn nyt vielä: voitteko varmistaa sen, että saamme pikaisesti, ja minkälaisella aikataululla saamme ne säädökset, joilla voimme varmistaa, että tällaista aggressiivista maahantuloa, muuttoliikkeitä ei käytetä hybridivaikuttamisen välineenä, että voidaan turvapaikanhaku yksinkertaisesti tilapäisesti keskeyttää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-03-17T16:16:50,2022-03-17T16:17:35,Käsitelty,1.1
2022_27_32,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_33,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin ja niin kuin oikeusministeri Henriksson tässä kertoi, todellakin nyt ollaan lähdössä liikkeelle toisaalta valmiuslain uudistamisessa niin, että irrotetaan siitä se osa, jolla voidaan nämä hybridiuhkat myös ottaa sinne selkeästi yhdeksi kriteeriksi valmiuslain käyttöönotolle, ja toisaalta me olemme tutkineet sitä muuta lainsäädäntöä sisäministeriön toimialalla esimerkiksi rajalakiin liittyen. Näitä kaikkia lähdetään nyt yhdessä viemään eteenpäin.
Mutta on sitten hyvä huomata, että meillä on jo lainsäädäntöä, jonka myötä voimme toimia. Tämä ei ole kaikki uutta, vaan nimenomaan meillä on olemassa olevaa lainsäädäntöä. Meillä on tehty varautumista. Meillä on viranomaisilla olemassa suunnitelmat, miten toimia erilaisissa tilanteissa ja miten torjua erilaisia uhkia. Siinä mielessä me emme mitenkään aloita tyhjästä, vaan paljon on tehty, mutta totta kai me tiedämme, [Puhemies koputtaa] että koko ajan täytyy tarkastella, että asiat ovat ajan tasalla myös lainsäädännön osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:17:37,2022-03-17T16:18:46,Käsitelty,1.1
2022_27_34,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_35,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne aiheuttaa nyt paljon huolta ja epävarmuutta myös suomalaisissa, ja käsissämme onkin monenlaisia uusia uhkia. Suomalaisilla on kova tahto auttaa ukrainalaisia monin eri tavoin. Meillä on esimerkillisesti toimivia järjestöjä, jotka tekevät todella tärkeää työtä pakolaisten auttamiseksi niin Ukrainan naapurimaissa kuin Suomessakin.
Puolalla ja muilla naapurimailla on nyt iso rooli tämän hetken pakolaisten hallinnassa. Perheet hajoavat, ja ihmisiä joutuu paikkoihin, joihin he eivät halua. Millainen on Puolasta tullut viesti tilanteen hallinnasta, ja voimmeko tehdä jotakin ihmiskaupan estämiseksi tässä kamalassa tilanteessa niin EU:n sisällä kuin Suomessakin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-03-17T16:18:50,2022-03-17T16:19:39,Käsitelty,1.1
2022_27_36,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_37,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tärkeästä kysymyksestä.
Me tiedämme, että kriisiä myös käytetään hyväksi, ja sen takia valitettavasti tässäkin kriisissä olemme kuulleet ja tiedämme, että tällaisia tapauksia, missä esimerkiksi ihmiskauppaa harjoitetaan ja rikollisjärjestöt hyödyntävät tätä kaoottista ja sekasortoista tilannetta, on jo olemassa.
Me olemme Suomessa varautuneet tähän. Yhtä lailla EU-maat yhdessä ovat varautuneet tähän. Ja esimerkiksi ihmiskaupan vastainen yksikkö tekee nyt valtavasti työtä sen osalta, että voimme torjua tällaiset ihmiskauppayritykset. Ja tästä keskustelua käydään: Interpol on tässä tietysti myös aktiivinen, Frontex elikkä EU:n yhteinen rajavirasto ja muut viranomaiset, Europol ja niin edelleen, tekevät tiiviisti yhteistyötä siinä, että pystymme niitä lieveilmiöitä, jotka tällaisiin kriiseihin aina liittyvät, [Puhemies koputtaa] torjumaan mahdollisimman paljon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:19:39,2022-03-17T16:20:48,Käsitelty,1.1
2022_27_38,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_39,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttamisen uhka on kasvanut niin Suomen rajoilla kuin rajojen sisäpuolellakin. Käytännössä Rajavartiolaitos on valtiomme silmät ja suoja yli 1 300 kilometriä pitkällä itärajalla. Maailmantilanne on muuttunut ja riskit kohonneet siitä, kun Rajavartiolaitoksen resursseista viimeksi linjattiin budjettipäätösten yhteydessä. Kova tarve lisärahoitukselle on nyt itsestäänselvyys, jotta vahti pelaa ja käytössä on riittävästi laadukasta sekä kehittynyttä kalustoa.
Kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko hallitus valmis lisäämään Rajavartiolaitoksen rahoitusta ja näin parantamaan maamme valmiutta huolehtia rajaturvallisuudesta, vai mennäänkö eteenpäin pelkän uskon ja toivon varassa, varautumatta tilanteen edellyttämällä tavalla, eritoten itärajalla?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-17T16:20:51,2022-03-17T16:21:45,Käsitelty,1.1
2022_27_40,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_41,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei mennä vain uskon eikä toivon varassa, vaan suomalainen rajaviranomainen ja Rajavartiolaitos tekee erinomaista työtä. Sitä on pitkään tehty myös erittäin hyvässä ja rauhanomaisessa yhteistyössä rajan yli, mutta tilanne on nyt muuttunut. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen meillä on väistämätön tarve katsoa kokonaisturvallisuuttamme uudella tavalla. 
On tämän salin keskustelun kuvan mukaista myös se valmistelu, jota hallitus tekee kehyksistä, talouden raamista ja tulevien vuosien menoista — viittaan siis siihen, että on itsestään selvää, että puolustusmenot ovat erityisen vakavan tarkastelun alla, mutta niin on myös kokonaisturvallisuus, johon kuuluvat rajaviranomaiset ja rajaturvallisuus ja myös tämä täällä salissa esiin noussut kyberhyökkäysten uhka.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-17T16:21:47,2022-03-17T16:22:41,Käsitelty,1.1
2022_27_42,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_43,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä nostettiin esiin tämä kybervaikuttaminen, ja tosiaan nythän Finanssivalvonta on kertonut, että meillä on jo tämän sodan seurauksena monia toimijoita ja palveluntarjoajia, joilla nämä uhkat ovat kasvaneet. On tärkeää tietysti tämä koordinaatio, mutta vielä tärkeämpää on se, että Suomi varautuu, Suomi seuraa ja ennen kaikkea pyrkii estämään nämä hyökkäykset. Kysymykseni onkin: Millä tavalla me varmistamme sen, että näitä hyökkäyksiä pystyttäisiin vähentämään ja meillä tulisi niistä myöskin aina ajankohtainen tieto? Toisaalta myöskin on kysymys siitä, että montaa suomalaista huolettaa tällä hetkellä, mihin kaikkeen tässä pitää oikein varautua. Millä tavalla hallitus seuraa tätä kaikkea keskustelua ja tapahtumia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-17T16:22:45,2022-03-17T16:23:32,Käsitelty,1.1
2022_27_44,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_45,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Edelleen kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Tällä hetkellä tilanteemme kyberhyökkäysten osalta on tavanomainen. Ja kuitenkin, kuten tässä on jo todettu, varautumista tehdään koko ajan. Siinä on luonnollisesti kaksi tärkeää seikkaa, joista toinen on resurssit ja toinen on lainsäädäntö. 
Ensinnäkin resursseista: me emme ole nyt tilanteessa, jossa yhtäkkiä huomaisi kyberturvallisuuden tarpeen, vaan teimme jo viime kesänä kaksikin hallituksen periaatepäätöstä, joissa nimenomaan käytiin läpi tietoturva kriittisillä sektoreilla, ja sieltä meillä on jo nyt tietoa, mitkä ovat ne resurssitarpeet kautta valtion ja julkisen hallinnon. 
Lainsäädännön osalta meillä tilanne on kunnossa, mutta meillä on erittäin tärkeä lainsäädäntöhanke, jossa otamme mallia poliisin, Tullin ja Rajavartioston erinomaisesta yhteistyöstä muilla sektoreilla, myöskin täällä kyberosastolla, niin että yhteiset johtojärjestelmät, yhteiset resurssit [Puhemies koputtaa] ja tällä tavoin yhteinen tehostaminen myös viranomaispuolella olisivat entistäkin parempia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-03-17T16:23:32,2022-03-17T16:24:44,Käsitelty,1.1
2022_27_46,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymykseen ja siihen vastauksen. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_47,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttamiseen kuuluvat myös tiedustelu ja mielipidevaikuttaminen, joita takuulla tehdään parasta aikaa Venäjän hallinnon toimesta myös Suomessa. Allegro-juna tuo päivittäin satoja venäläisiä Suomeen. Heillä on maahantulon lailliset edellytykset, eivätkä he suurilta osin ole turvapaikanhakijoita.
Kysymys kuuluukin: Tiedämmekö kaikkien motiivit? Jos maahantulon edellytykset täyttyvät, meillä ei juurikaan ole keinoja näitä motiiveja tutkia. Joukossa voi kuitenkin olla heitä, joiden motiivit eivät Suomen etujen kannalta ole hyväksyttäviä. Arvoisa sisäministeri, miten pidätte huolta siitä, että Suomeen parasta aikaakin saapuvien venäläisten motiivit eivät ole esimerkiksi tiedustelu tai vaikuttaminen Putinin nimissä? [Sanna Antikainen: Tärkeä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-03-17T16:24:53,2022-03-17T16:25:50,Käsitelty,1.1
2022_27_48,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_49,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys hybridivaikuttamisen estämisestä (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Allegro-juna tosiaan kulkee. Matkustajamäärät ovat itse asiassa tällä viikolla vähentyneet viime viikosta, ja Allegro-junaanhan ei pääse, ellei ole asianmukaisia asiakirjoja. Tietysti me tiedämme siis, keitä sieltä junasta tulee. Ja meillä on, niin kuin kysyjäkin totesi, toisaalta tiedustelupalvelu, toisaalta niitä viisumeja tai oleskelulupia haettaessa me olemme ihmisten taustoja selvittäneet. Siinä mielessä meillä on hyvä käsitys siitä, kuka junaa käyttää.
On myös hyvä huomioida, että valtaosa Allegro-junalla tulleista jatkaa suoraan lentokentälle ja siitä eteenpäin kolmansiin maihin. Siellä on paljon sellaisia venäläisiä, jotka asuvat pysyvästi jossain muussa Euroopan maassa. He ovat siellä töissä, heillä on siellä perhe, heillä on siellä elämä, ja he palaavat nyt sinne omiin koteihinsa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:25:50,2022-03-17T16:26:54,Käsitelty,1.1
2022_27_50,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Puolustusvoimien lisärahoituksesta (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 42/2022 vp,"Siirrymme seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_51,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Puolustusvoimien lisärahoituksesta (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusjärjestystä kenties pysyvästi. Saamme kiittää edeltäjiämme siitä, että Suomen puolustuskyvystä on pidetty vahvasti kiinni laajalla asevelvollisuusarmeijalla ja modernilla kalustolla. On ollut viisasta säästää maanpuolustus kovimmilta sopeutustoimilta.
Muuttunut turvallisuustilanne edellyttää kuitenkin maanpuolustuksen resurssien uudelleenarviointia ja lisäämistä. Kokoomus on esittänyt, että tuleville vuosille tarkoitettuja puolustusmateriaalihankintoja aikaistettaisiin. Suomalaisten kova maanpuolustustahto on lisännyt kiinnostusta kertausharjoituksia ja maanpuolustusjärjestöjen toimintaa kohtaan, ja tämäkin edellyttää lisärahoitusta. Kysyisinkin puolustusministeriltä: milloin hallitus tuo eduskuntaan esityksen lisätalousarviosta, jolla osoitetaan rahaa Puolustusvoimien materiaalihankintojen lisäämiseen ja aikaistamiseen, kertausharjoituspäivien lisäämiseen [Puhemies koputtaa] sekä reserviläisjärjestöjen rahoituksen parantamiseen?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-17T16:27:02,2022-03-17T16:28:10,Käsitelty,1.1
2022_27_52,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Puolustusvoimien lisärahoituksesta (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_53,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Puolustusvoimien lisärahoituksesta (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä asioissa valmistelu on käynnissä. Pääesikunnan kanssa puolustusministeriö parhaillaan valmistelee esitystä valtiovarainministeriölle ja hallitukselle, ja tässä on kahden sarjan esityksiä: toiset ovat nopeampia toimenpiteitä, jotka tuodaan seuraavaan lisätalousarvioon, ja tulen tekemään esityksiä myöskin sitten tulevien vuosien tason nostoksi. Tarpeita on sekä materiaali- että henkilöstöpuolella. Tulen esittämään myös kertausharjoitusten lisäämistä. Samoin maanpuolustusjärjestöissä todella kasvanut maanpuolustustahto näkyy, kiinnostusta on, ja tulen esittämään lisärahoitusta myös sinne. Eli asia on työn alla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-17T16:28:10,2022-03-17T16:28:58,Käsitelty,1.1
2022_27_54,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen, puolustuspoliittiseen tilanteeseen, liittyen on toinen kysymys. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_55,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Ärade talman! Ukraina behöver allt stöd i dessa tider, och Finland har svarat på Rysslands avskyvärda agerande och gjort det framför allt som en del av Europeiska unionen. Samtidigt är och förblir Sverige vår närmaste vän, det grannland som vi har mest fördjupat samarbete med. Det säkerhetspolitiska läget har förändrats i grunden men det här samarbetet består och ska ständigt utvecklas, precis som det nordiska samarbetet i stort.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2022-03-17T16:29:07,2022-03-17T16:29:34,Käsitelty,1.1
2022_27_56,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella tiivistäneet kumppanuuksia viime vuosien aikana, ja voin sanoa, että Venäjän hyökkäyksen alettua tämä yhteistyön merkitys korostuu, ja sitä olemme edelleen tiivistäneet ja tiivistämässä. Olemme sopineet, että tiivistämme yhteistyötä Yhdysvaltain kanssa mutta myös Ruotsin kanssa, mihin viittasitte, ja samoin pohjoismainen yhteistyö on hyvin aktiivista. Voin sanoa, että ruotsalaisen kollegan Peter Hultqvistin kanssa olen tavannut viitisenkymmentä kertaa tämän ministerikauden aikana, ja kriisin alettua olemme puhelinyhteydessä vielä lähes päivittäin. Viimeksi maanantaina ruotsalaiset olivat täällä. Päivänä, jolloin meillä oli yhteinen harjoitus.
Eli yhteistyö on erittäin tiivistä, ja käymme keskustelua myös siitä, miten voisimme edelleen tiivistää tätä yhteistyötä. Siinä on muutamia ajatuksia olemassa. Uskon, että tulemme ottamaan uusia askelia tällä rintamalla edelleenkin.
Tuo humanitäärinen apu on ehkä enemmän ministeri Haaviston toimialaa, mutta sielläkin voi aivan hyvin olla mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-17T16:30:16,2022-03-17T16:31:15,Käsitelty,1.1
2022_27_57,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_58,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on kasvanut rajusti viime vuosina. Vuonna 20 kauppoja syntyi noin 120, viime vuonna noin 215 ja tänä vuonna tammi—helmikuussa yli 50. Tahti varmasti on nyt hidastunut, mutta se on ollut kiihtyvä näihin päiviin asti. Vaikka suurin osa näistä kaupoista on varmasti ihan tavallisten suomalaisten ja venäläisten normaalia kaupankäyntiä, tiedossa on kuitenkin tapauksia, jotka herättävät kysymyksiä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Maanomistus esimerkiksi Fingridin sähköverkon lähistöltä, sotilaslentokenttien lähistöltä ja puolustusvoimien harjoitusalueiden likeltä voi altistaa meidät hybridiuhille.
Kysyisinkin hallitukselta: Aiotteko ryhtyä toimiin, joilla pidetään huolta siitä, etteivät kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeät maa-alueet päädy Putinin hallinnon tai hänen lähipiirinsä haltuun? Pitäisikö mahdollistaa jo tehtyjen maakauppojen purkaminen joiltain osin tai myytyjen maa-alueiden pakkolunastaminen kansallisen turvallisuuden nimissä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-17T16:31:24,2022-03-17T16:32:29,Käsitelty,1.1
2022_27_59,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_60,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tuoreehko lainsäädäntö, joka säätelee näitä maakauppoja, ja meillä on näin ollen entistä paremmat työkalut puuttua epäilyttävään toimintaan, ja uskon, että lainsäädännön olemassaolo sinällään jo ennaltaehkäisee haitallista toimintaa. Viranomaiset seuraavat hyvin tarkasti näinä aikoina — toki muutenkin, mutta ehkä alleviivaten näinä aikoina — onko jotakin sellaista epäilyttävää toimintaa, mihin pitäisi puuttua, ja olen kyllä aika luottavainen, että puututaan kyllä, jos aihetta on.
Eduskunnan valiokunnalle on toimitettu selvitys tämän lainsäädännön toimivuudesta viime vuoden lopulla, ja siinä on todettu joitakin parantamisen paikkoja. Lainsäädäntö voisi olla vielä hieman tiiviimpi, ja olen käynnistänyt lainsäädännön uudistamishankkeen, jossa edelleen tiivistetään ja tilkitään mahdollisia porsaanreikiä, mitä nykyisessä lainsäädännössä on.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-17T16:32:29,2022-03-17T16:33:28,Käsitelty,1.1
2022_27_61,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_62,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisradion teettämä tuore kysely kertoo, että enemmistö suomalaisista, 62 prosenttia, kannattaa Suomen liittymistä Naton jäseneksi. Tämä on historiallista ja selkeä ja kirkas viesti. Kysyn: mitä ajatuksia tämä on herättänyt hallituksen piirissä, ja koska eduskunnalle annetaan aiheeseen liittyvä selonteko?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-03-17T16:33:31,2022-03-17T16:34:00,Käsitelty,1.1
2022_27_63,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_64,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt paitsi huolta suomalaisissa myöskin ajatuksen siitä, miten meidän puolustuksemme vastaavassa tilanteessa toimisi, ja myöskin kysymyksen siitä, että jos asevalikoimaan lisätään vaarallisia kemiallisia aseita tai ydinaseita, mitä se merkitsisi sellaisen maan turvallisuudelle, joka joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Tämä on hyvää ja tärkeää keskustelua, jota Suomessa nyt käydään.
Tämänkin vuoksi hallitus on aloittanut selontekoprosessin — olemme jo ensimmäiset tapaamisemme pitäneet. On myöskin meidän valmiusasioitamme lisäävä työryhmä ja huoltovarmuuteen keskittyvää työtä hallituksen piirissä. Noin kolme viikkoa tulemme tekemään tätä työtä, ja sitten huhtikuun alussa tämä tuotos, aika tiivis sellainen, tullaan antamaan eduskunnalle, ja sen jälkeen valiokunnilla — kaikilla valiokunnilla toivottavasti — on mahdollisuus käydä näistä teemoista keskustelua. Tämä on tärkeää keskustelua, ja on tärkeää, että siinä on eduskunta mukana.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-17T16:34:00,2022-03-17T16:34:58,Käsitelty,1.1
2022_27_65,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_66,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kysymykseni koskee budjettia ja käytännössä sitä, että meillä on kaksi vanhenevaa valvontalentokonetta ja niillä ei ole tilausvaltuuksia eikä budjettia ja niiden käyttöikä tulee vuonna 2025 täyteen, eli ne todellakin pitäisi nopeasti uusia. Aiotteko nyt tässä tulevassa uudessa lisäbudjetissa — näin kainosti toivon toki — näille valvontalentokoneille sinne tilausvaltuuden myöntää ja myöskin budjetin.
Lopuksi totean vielä, kun tässä hiukan on aikaa, niin me on havaittu, että maanpuolustukseen vaaditaan uusia kyvykkyyksiä. Niitä täytyy kyetä kehittämään yhdessä myöskin meidän yliopistojen ja teknologiateollisuuden kanssa. Miten tämä otetaan huomioon sitten tulevissa budjeteissa myöskin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-03-17T16:35:01,2022-03-17T16:36:01,Käsitelty,1.1
2022_27_67,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_68,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänkin kyselytunnin aikana useat teemat liittyen tähän Suomen kokonaisturvallisuuteen ovat olleet semmoisia aihepiirejä, joiden yhteydessä on myös hintalappu. Ja nyt tänään tuoreimmillaan tämän varautumisen ministerityöryhmän kokouksessa olemme tehneet linjauksen maatalouden, siis suomalaisen kotimaisen ruuan varmistamisesta ja maatalouden hätäapupaketista, 300 miljoonan euron sitoumuksesta. Se ei toki yksin riitä, vaan myös markkinoiden on toimittava. Nyt lähiaikoina on tarkasteltava, onko tehtävä ylimääräinen lisätalousarvio. Normaali aikataulu olisi toukokuu — tehdäänkö sitä jo aiemmin, se on myös mahdollista.
Tämä myös tähän aiempaan keskusteluun viitaten, jossa pohdittiin Puolustusvoimien määrärahoja ja muitakin akuutteja menotarpeita. Kysymys näistä valvontalentokoneista, joiden tulkitsin liittyvän Rajavartiolaitoksen pyyntöihin, oli erityisen tarkassa keskustelussa, kun tapasimme kahdenvälisissä neuvotteluissa sisäministeriön kanssa. Siinä yhteydessä toivoin tämän keskustelun jälkeen, [Puhemies koputtaa] että Rajavartiolaitos toimittaisi valtiovarainministeriölle tarkan arvion siitä, miten akuutti tuo tarve on, mikä hyöty näistä koneista olisi — ja kyllä, olen valmis tarkastelemaan tätä tilausvaltuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-17T16:36:01,2022-03-17T16:37:20,Käsitelty,1.1
2022_27_69,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_70,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt monta palloa ilmassa turvallisuuspoliittisesti. On hirmu tärkeää, että kun eduskunnalle nyt tuodaan päätettäväksi kyllä vai ei Natoon ja sitten aika paljon näitä tähän kokonaisturvallisuuteen liittyviä yksittäisiä lainsäädäntöhankkeita maakaupoista, kenties kaksoiskansalaisuudesta, rajaturvallisuudesta ja monista muista, nämä prosessit pysyvät nyt jotenkin selkeinä ja ne esitykset tulevat nopeasti tänne eduskuntaan. Kysymykseni kuuluu: Nyt kun viime päivinä on hieman ollut ilmassa sellaista tästä selonteosta, jonka ydintarkoitus oli kerätä plussia ja miinuksia tästä Nato-ratkaisusta, että nyt sinne tuleekin kaikki mahdolliset asiat, niin voiko ulkoministeri nyt varmistaa ja vakuuttaa eduskunnalle, että siinä kuitenkin pysytään asiassa, itse asiassa Nato-ratkaisussa, sen hyödyissä, kenties haitoissa, [Puhemies koputtaa] ja nämä muut asiat pidetään vähän vähemmällä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-03-17T16:37:20,2022-03-17T16:38:29,Käsitelty,1.1
2022_27_71,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_72,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri niin kuin edustaja Häkkänen sanoi, on monta palloa ilmassa, ja valitettavasti olemme tilanteessa, jossa joudumme katsomaan turvallisuutta hyvin monesta perspektiivistä: huoltovarmuudesta, energiahuollosta ja kaikesta tästä. Näitäkään kysymyksiä ja keskusteluja ei voi välttää. Samaten tämän Nato-kysymyksen ja Nato-yhteistyön lisäksi on harkittava ja katsottava kahdenvälistä yhteistyötä — Ruotsi on täällä mainittu, yhtä lailla Ison-Britannian kanssa ja Yhdysvaltojen kanssa — ja on hyvä, että eduskunta saa näistä ajankohtaisen tilannekuvan, siitä, miten nämä eri yhteistyömuodot tällä hetkellä menevät ja mitä turvallisuutta ne voivat Suomelle tarjota. Taikka se viimeaikainen keskustelu, joka Euroopan unionissa on käyty tämän solidaarisuus-, yhteisvastuulausekkeen 42.7 ympärillä — nämä tulevat kaikki olemaan osa tätä selontekoa. Mutta totta kai Nato-kysymys ja suhteen kehittäminen Natoon ovat siinä fokuksessa. Selontekoa täällä eduskunnassa ymmärtääkseni sitten käsitellään ulkoasiainvaliokunnassa, joka kerää nämä muut elementit siihen, mutta varmasti osaa sitten fokusoitua niihin tärkeisiin elementteihin, joita tässä turvallisuuden kannalta nähdään. Tämä on se tämänhetkinen prosessikuvaus, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että se palvelee tätä tarkoitusta, johon viittaatte.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-17T16:38:29,2022-03-17T16:39:43,Käsitelty,1.1
2022_27_73,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja al-Taee., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_74,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon puhutaan huoltovarmuudesta ja kriisinsietokyvystä. Minä mietin tosi paljon ihmisen kriisinsietokykyä, resilienssiä. Tällä hetkellä hoitoalalla, sote-alalla ylipäänsä, opiskelijat miettivät tulevaisuuttaan. Moni pohtii alan vaihtoa jo opiskeluvaiheessa. Meidän hoitoala ja sote-ala voivat todella huonosti.
Ministeri Lindén, pandemia takana, hoitajat ja sote-ala voivat jo huonosti, uutta kriisiä pukkaa — miten me pidetään huolta näistä meidän kriittisistä ihmisistä, meidän selkärangasta, ja heidän tulevaisuudestaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-03-17T16:39:46,2022-03-17T16:40:29,Käsitelty,1.1
2022_27_75,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_76,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella asian ytimeen menevä kysymys. Meillä on neljän kriisin kokonaisuus: korona, sen aiheuttama hoitovelka, mahdollisesti uhkaava työtaistelu ja sitten Ukrainan kansainvälisestä kriisistä, sodasta siellä, aiheutuvat toimenpiteet. Me olemme hyvin pitkälti nyt riippuvaisia siitä, kuinka meidän hoitohenkilöstö, eri ammattiryhmät siellä, lääkärit jaksavat tässä tilanteessa. Me tuemme tietenkin heitä kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tietysti palvelujärjestelmässä itsessään, joka meillä on kuntayhtymäpohjainen, tehdään kehittämistyötä. Meillä on sosiaali- ja terveysministeriön johdolla meneillään monta hanketta, joilla me osaltamme tuemme heitä. Me olemme luoneet semmoisen kokonaisuuden, jolla tätä hanketta johdetaan viiden erityisvastuualueen kautta niin, että siellä ei olla siiloissa erillään toisistaan vaan pyritään saamaan tämä kokonaisuus pysymään erittäin vakaana tässä tilanteessa. Itse rohkaisen tässä meidän henkilökuntaa. Kaikilla tavoilla tuemme heitä ja pyrimme luomaan heille vakaat työolot sinne, [Puhemies koputtaa] jotta tämä asia onnistuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-17T16:40:29,2022-03-17T16:41:36,Käsitelty,1.1
2022_27_77,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_78,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pelkonen kysyi teiltä, ulkoministeri Haavisto, Natosta, ja te vastasitte pohdittavan, miten toimisimme erilaisissa tilanteissa, jos kimppuumme hyökättäisiin. Tämän johdosta haluan sanoa, että minulle Nato-jäsenyys merkitsisi ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökättäisi.
Mutta puhemies, edustaja Kvarnström nosti esiin humanitäärisen avun Ukrainalle, ja siitä haluan kysyä. Ukraina taistelee urheasti olemassaolostaan, ukrainalaiset elämästään. Tuhannet suomalaiset organisoivat, keräävät apua. Lukuisat järjestöt tekevät tätä työtä, vievät myös apua perille. Kysyn samaa, mitä olen kysynyt aikaisemminkin: eikö valtiovalta voisi tässä tilanteessa tehdä enemmän? Puhun siis humanitäärisestä avusta. Eikö valtiovalta voisi vaikka vuokrata kuljetuskoneen ja organisoida sitä kautta järjestäytyneesti tämän kansalaistoiminnan lisäksi apua Ukrainaan, Ukrainan rajoille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-17T16:41:40,2022-03-17T16:42:48,Käsitelty,1.1
2022_27_79,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,— Ministeri Haavisto., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_80,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeää keskustelua, ja ensinnäkin aivan samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että suomalainen kansalaisyhteiskunta on näyttänyt tässä voimansa: on pieniä ja suuria toimijoita, ja Ylen valtavan hieno konsertti keräsi kuusi miljoonaa euroa. Tämä osoittaa sen, että tämä teema on hyvin lähellä suomalaisten sydäntä.
Nyt se apu, jonka valtiovalta voi tässä antaa rahallisen avun lisäksi, jota olemme antaneet, on se, että yritämme auttaa tässä koordinaatiossa. Yritämme tuoda ne Ukrainan hallituksen pyynnit ja Puolan sekä Moldovan hallitusten toivomukset näiden kansalaisjärjestön tietoon ja koordinoida sitä niin, että oikeanlaista apua menee oikeaan paikkaan. Tällaisessa tilanteessa, jossa on valtava auttamisen halu ja paljon yksittäisiä toimijoita, tässä koordinaatiossakin on oma työnsä, ja olemme välittäneet viestejä järjestöille siitä, mitä apua tarkkaan tarvittaisiin — tarvitaanko lääkkeitä, tarvitaanko vaatteita, tarvitaanko suojaa — mikä on tämä keskeinen asia. Ja olemme jo valmistautuneet tietenkin siihen, että jos esimerkiksi näitä sairaala-, lääkintävälinetelttoja, kaikkea tätä tarvitaan enemmän, niin siihenkin on valmiutta. Valitettavasti siellä [Puhemies koputtaa] siviilit ovat edelleen pommitustenkin alla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-17T16:42:48,2022-03-17T16:43:56,Käsitelty,1.1
2022_27_81,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_82,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Turvallisuus puhuttaa nyt jokaista suomalaista. Keskustelimme tuossa perussuomalaisten alkuperäisessä kysymyksessä sisäisestä turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta. Ja en kyllä, ministeri Mikkonen, vieläkään saanut selkeää käsitystä, jota suomalaiset nyt varmasti odottavat, että mahdollistaako nykylainsäädäntö sen, että me emme ota turvapaikkahakemuksia vastaan hybridihyökkäystilanteessa. Koska meillä ei ole aikaa odottaa mahdollisesti sinne syksylle, kuten mediassa on ollut viitteitä teidän lainsäädäntövalmisteluun, joka kylläkin näyttää siltä, että te valmistelette uutta turvapaikkahakujärjestelmää, joka olisi ehkä nopeutettu.
Toinen kysymys. Toitte esille, että me tiedämme, keitä täällä on, mutta suojelupoliisi on ainakin lakivaliokunnalle viime syksynä antanut lausunnon, että jopa terrorismivalvonnassa he joutuvat priorisoimaan resurssien vuoksi. Ja kysyn suojelupoliisin resursseista: onko tulossa lisää, varsinkin tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-17T16:43:59,2022-03-17T16:45:08,Käsitelty,1.1
2022_27_83,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_84,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa kyselytunnin alkupuolella, kun puhuttiin hybridivaikuttamisesta, kerroin, olemme varautuneet erilaisiin tilanteisiin, myös tällaiseen välineellistämisen tilanteeseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja silloin, riippuen siitä, minkä tyyppinen se tilanne on, siihen vastataan tietysti sillä vasteella, mikä mihinkin tilanteeseen sopii. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan sulkea siinä määrin kuin se on tarpeellista, jotta näitä ihmisiä ei käytetä hyväksi.
Mutta sitten on hyvä muistaa, että samalla tavalla kuin sodassa, myös tässä sisäisessä turvallisuudessa on erilaisia kansainvälisiä sopimuksia. Kuten sodassa se, että siviileitä ei ammuta, siviilikohteita ei tuhota, niin samalla tavalla meillä on olemassa sopimukset siitä, että turvaa voi ihminen hakea. Ja silloin me tietysti varmistamme, että näitä sopimuksia sinänsä noudatetaan niin, että meillä on olemassa joku paikka, mistä sitä turvaa voidaan hakea. [Puhemies koputtaa] Mutta silloin, kun puhutaan välineellistämistilanteesta, on kyse eri asiasta kuin tällaisesta aidosta turvapaikanhausta. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Leena Meren välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-17T16:45:08,2022-03-17T16:46:21,Käsitelty,1.1
2022_27_85,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_86,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi seuraus Kremlin tuomittavasta hyökkäyssodasta on ollut se, että Euroopassa on herätty oman puolustuksen vahvistamiseen eri maissa. Saksan ilmoitus massiivisesta lisäpanostuksesta lienee tästä merkittävin esimerkki. Tämä on hyvä asia ja tervetullutta Euroopan turvallisuuden kannalta. Se vahvistaa myös Naton eurooppalaista pilaria — hyvä sekin huomioida, ja syytä huomioida, kun Suomen asemaa jatkossa pohditaan. 
Tämä Euroopassa tapahtuva puolustuksen varustautuminen korostaa myös puolustusmateriaaliyhteistyön hyötyjä ja tarvetta, ja olisin kysynyt: miten Suomi edistää sitä, että Euroopassa tehdään mahdollisimman tehokasta yhteistyötä puolustuksen kehittämisessä myös materiaalin näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-03-17T16:46:24,2022-03-17T16:47:26,Käsitelty,1.1
2022_27_87,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_88,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on niitä alueita, joissa EU on ottanut askelia ja tulee ottamaan askelia edelleenkin, elikkä tutkimukseen, kehittämiseen, erilaiseen materiaaliyhteistyöhön on saatu jo aika huomattavakin määrä erilaisia hankkeita liikkeelle. Suomikin on niistä monessa mukana.
On myös todettava se, että EU:ssa on valmisteltu puolustusyhteistyön kehittämisasiakirjaa, niin sanottua strategista kompassia, ja se on edennyt nyt sillä tavalla hyvin, että tällä hetkellä näyttää siltä, että se voitaisiin itse asiassa ensi viikolla hyväksyä. Se toki varmistuu ensi viikolla, mutta tällä hetkellä näyttää siltä. Tulemme ottamaan askelia kohti yhä tiiviimpää yhteistyötä puolustuksen saralla, ja tähän kokonaisuuteen kuuluu myöskin materiaaliyhteistyö. 
Tämän lisäksi: viittasin tuossa aikaisemmin erilaiseen kahdenväliseen yhteistyöhön, ja ehkä tässä voi erikseen mainita, että Yhdysvaltain kanssa katsotaan tätä materiaalipuolen yhteistyötä myöskin lähiaikoina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-17T16:47:29,2022-03-17T16:48:28,Käsitelty,1.1
2022_27_89,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_90,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: mitä teidän mielestänne tarkoittaa raja-asemien sulkeminen olemassa olevien lakien mukaan, ja uskotteko, että se käytännössä estää laajamittaisen maahantulon? 
Ja toinen kysymys, arvoisa valtiovarainministeri: tässä nykytilanteessa tulisiko Suomi—Venäjä-seuran rahoitus ja avustukset siirtää suoraan reserviläisjärjestöille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-17T16:48:33,2022-03-17T16:49:14,Käsitelty,1.1
2022_27_91,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Pääministerin sijainen Saarikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_92,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöstä (Johan Kvarnström sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan pelisääntöjen mukaisesti näihin kysymyksiin vastaavat ensisijaisesti vastuuministerit. Nämä molemmat teemat ovat aiheita, joita on hallituksen sisällä toki käsitelty. 
Mitä tulee tässä nyt kerta toisensa jälkeen perussuomalaisten esiin nostamaan huoleen ja erittäin tärkeään asiaan, onko Suomi suojannut itsensä sellaisen tilanteen varalta, jossa meihin kohdistuu ulko- ja turvallisuuspoliittinen uhka, joka toteutetaan esimerkiksi ihmismassoja vyöryttämällä Suomeen. Kyllä, Suomi tekee kaikkensa, on varautunut, ja sellaisen tilanteen tämä maa haluaa estää ja kykenee estämään. Tämän haluan sanoa koko hallituksen puolesta hyvin painokkaasti, myöskin sillä tiedolla, että pääministerin kutsusta kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet tätä teemaa käsittelemässä viime viikolla [Antti Lindtman: Tällä viikolla!] — korjaan: tämän viikon alussa. Jos oikein olen ymmärtänyt, tuo kokous on ollut sellainen, jossa aihe on nauttinut myös laajaa eduskunnan yksituumaisuutta. [Puhemies koputtaa] Tämä viesti lähetettäköön myös tämän salin ulkopuolelle: Suomi ei sellaista siedä, Suomi on sellaiseen valmistautunut, [Puhemies: Kiitoksia!] ja kyllä, Suomi löytää keinot myös sellaisen estää. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-17T16:49:14,2022-03-17T16:50:29,Käsitelty,1.1
2022_27_93,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_94,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen puolustuksen tukipilareita ovat muun muassa korkea puolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys, johon vaikuttaa myös tänne tulevat ihmiset. Ukrainasta on paennut miljoonia hädänalaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat monenlaista apua. On tärkeää, että tuemme tänne tulleita integroitumaan Suomeen. On monia tapoja auttaa. Järjestöjä tarvitaan.
Tänne tulee myös monen alan ammattilaisia. Tärkeä keino päästä elämänsyrjästä kiinni on saada töitä. Esimerkiksi Helsingissä Ukrainasta tulleiden aikuisten ohjaamista kootaan yhdelle luukulle, jossa tulijan kokonaisosaaminen tunnistetaan ja hänet ohjataan eteenpäin töihin ja kouluun.
Arvoisa puhemies! Kysyn kuntaministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä sen eteen, että viranomaisten ja järjestöjen ohjaus ja tuki saadaan koottua eri kunnissa yhdelle luukulle ja että tänne tulevat ukrainalaiset [Puhemies koputtaa] integroituvat maahamme ja kansa pysyy yhtenäisenä?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-17T16:50:33,2022-03-17T16:51:52,Käsitelty,1.1
2022_27_95,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_96,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä.
On totta, että kun Suomeen tulee kiintiöpakolaisia, turvapaikanhakijoita tai nyt tällä uudella menetelmällä sitten Ukrainasta ihmisiä, niin palvelut tulevat kunnista, on se sitten terveydenhuoltoa, koulutuspaikkaa, varhaiskasvatusta. Ja tässä työssä myöskin järjestöt ja seurakunnat ovat olleet aikaisemminkin mukana ja ovat aktiivisesti nytkin. On yhteisesti koordinoitu ja viestitetty — Kuntaliitto ja sisäministeriö, valtiovarainministeriön kuntapuoli — tätä asiaa niin, että kaikki kunnat ottaisivat tästä vastuun.
Sitten meillä on vielä tässä lisänä tietenkin TEMin puolella oleva kotouttamistoiminta, joka on myöskin kuntien vastuulla. Tärkeätä on, että ihmiset, jotka tulevat sieltä Ukrainasta tällä uudella menetelmällä, rekisteröityvät, jotta me tiedämme, ketä siellä kunnissa on.
Ja tämän lisäksi meillä on tällä hetkellä siis meneillään myöskin mietintä siitä, mitä kautta nämä korvaukset kunnille tulevat — tulevatko ne normaalisti valtionosuuksien kautta [Puhemies koputtaa] vai niin kuin näissä muissa tapauksissa, erillisenä rahoituksena.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-03-17T16:51:52,2022-03-17T16:53:07,Käsitelty,1.1
2022_27_97,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle lisäkysymyksen. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_98,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Palataan tähän konkreettisen maanpuolustukseen.
Totesimme jo tuossa aiemmin, että suomalaisten maanpuolustustahto on hyvin korkea, ja meillä on runsaasti järjestöjä, joiden kautta tätä tahtoa voi käytännön toimintaan kanavoida. Maanpuolustuskoulutus järjestää vapaaehtoista koulutusta aiheeseen liittyen, ja myös naiset osallistuvat erittäin runsaasti näihin koulutuksiin. On kuitenkin niin, että moni nainen ja ylipäätään henkilö, joka ei ole armeijaa käynyt, miettii, millä tavoin voisi osallistua maanpuolustustyöhön ja kuinka kantaa kortensa kekoon. Erityisesti näiden henkilöiden osalta, jotka tällä tavoin vailla sotilaskoulutusta osallistuvat maanpuolustuskoulutuksen kursseille: mikä heidän tehtävänsä mahdollisen kriisin tullessa olisi? Moni nainen on tuolta kentältä viestinyt, että tähän tarvittaisiin tietoa, mitä konkreettista sitten kriisin tullen tekisi, ja kuinka valtio ja Puolustusvoimat voisivat ottaa tämän haltuun ja määrittää tarkemmin näille ihmisille [Puhemies koputtaa] hyödyllistä tehtävää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-03-17T16:53:13,2022-03-17T16:54:23,Käsitelty,1.1
2022_27_99,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_100,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten integroitumisesta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella meillä on Suomessa nyt moni entistä kiinnostuneempi maanpuolustuksen asioista, ja se on myönteinen asia — se koskee sekä miehiä että naisia. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit ovat täyttyneet hyvää vauhtia, ja kävin toissa päivänä keskustelua yhdistyksen johdon kanssa siitä, miten tähän kasvaneeseen kysyntään voitaisiin vastata. Tulemme toimimaan tässä asiassa, osoitamme lisäresursseja, ja varmasti uusia kurssejakin saadaan sitä myötä aikaiseksi. Ja todella myös naisille on järjestöjä, jotka tarjoavat myöskin toimintaa.
Olen ajatellut toimia sillä tavalla, että kutsun nämä aihepiirin alla toimivat järjestöt kootusti ja käymme läpi, minkälaisia tarpeita, toiveita, siellä on, ja siinä yhteydessä voimme käydä läpi myös tätä esittämäänne kysymystä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-03-17T16:54:23,2022-03-17T16:55:16,Käsitelty,1.1
2022_27_101,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kustannuskriisistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 45/2022 vp,"Seuraavaan aihealueeseen on kolmen ryhmän kysymyksiä. Mennään kysymykset ja vastaukset peräkkäin. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_102,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys maatalouden kustannuskriisistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Maatalous on ollut kriisissä jo ennen Ukrainan sotaa. Lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat karanneet käsistä. Tuottajille maksettavat korvaukset ovat jääneet kustannuksista pahasti jälkeen. Monta maatilaa on lopettanut kannattamattomina ja loput ovat melkein konkurssissa. Ensin vietiin yrittäjiltä turve, sitten suojellaan yksipuolisesti metsänomistajien metsät ja nyt on maatilojen vuoro. 300 miljoonaa euroa on paljon rahaa, mutta jos se jaettaisiin tasan maatiloille, se tekisi 6 000 euroa per maatila. Ei sillä nykyhinnoilla paljon lannoitteita tai polttoaineita osteta.
Ministeri Saarikko, olette kertonut sopineenne kaupan ja teollisuuden kanssa jotakin elintarvikkeiden hinnoittelusta tuottajien eduksi. Hyvä ministeri Saarikko, kertokaa minulle, mistä ja miten valtiovalta voi sopia markkinataloudessa pörssiyhtiöiden kanssa niin, että siihen voi luottaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-17T16:55:29,2022-03-17T16:56:33,Käsitelty,1.1
2022_27_103,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kustannuskriisistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 45/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_104,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kustannuskriisistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään tehnyt sitoumuksen siitä, että tähän energian hintojen nousun taustasta johtuvaan akuuttiin maksuvalmiuskriisiin suomalaisille maataloille, suomalaiseen ruokatuotantoon kohdistetaan 300 miljoonan euron tuki, aivan kuten edustaja Harkimo totesi. Olen halunnut korostaa, että se on valtion vastaantulo tähän akuuttiin kriisiin, jonka taustalla on vahvasti erityisesti energian hintojen nousu, joka vaikuttaa muun muassa lannoitteisiin, mutta pidemmän aikavälin ongelmiin tarvitaan markkinatalouden voima mukaan — se, minkä osuuden tuottaja saa siitä ruokahuollon ketjusta, joka alkaa pelloilta ja päätyy pöytään. Ja edustaja Harkimo on aivan oikeassa: vapaassa markkinataloudessa sellaisten sitoumusten vaatiminen on melko lailla mahdotonta. Nyt kysytäänkin yhteisvastuuta ja ymmärrystä siitä, että lopulta on myös suomalaisen kaupan etu, että maassa, jossa on poikkeuksellisen [Puhemies koputtaa] korkea nimenomaan suomalaisen ruuan myynti kaupoissa, on heidänkin etunsa, että tämä ketju turvataan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-17T16:56:33,2022-03-17T16:57:44,Käsitelty,1.1
2022_27_105,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisinkestävyyden tukemisesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 46/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_106,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys maatalouden kriisinkestävyyden tukemisesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli viljelijöiden toimeentulosta, jaksamisesta ja kotimaisen ruoan riittävyydestä on suuri. Viljelijöitä on pikaisesti autettava selviämään tämän kriisin keskellä. Venäjän aloittama hyökkäyssota on näyttänyt, miten riippuvainen ruoantuotantomme on Venäjältä tuodusta fossiilienergiasta ja teollisista lannoitteista. Niiden hinta nousee nyt nopeasti, mikä on ajamassa todella monen viljelijän hyvin vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisu on näistä irtautuminen. Vaihtoehtoja on jo olemassa, ja niiden käyttöönottoa on nyt vauhditettava. Tarvitsemme mittavia panostuksia ravinteiden kierrättämiseen ja uusiutuvan energian, kuten biokaasun, tuotantoon.
Kysynkin ministeri Lepältä: miten hallitus varmistaa, että maatalouden tukitoimet rakentavat uutta, kriisinkestävää maataloutta eivätkä ainoastaan vahvista nykyisiä rakenteita, jotka ovat osoittautuneet hyvin haavoittuviksi?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-03-17T16:57:50,2022-03-17T16:58:47,Käsitelty,1.1
2022_27_107,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatalouden kriisinkestävyyden tukemisesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 46/2022 vp,"Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_108,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden kriisinkestävyyden tukemisesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu, suomalainen maatalous, suomalainen ruoantuotanto ovat käyneet läpi valtavan myllerryksen rakennemuutoksen myötä EU-aikana: 100 000 tilasta ollaan tultu alle 50 000 tilan. Samaan aikaan, kun tehokkuus on kasvanut, tuottavuus on kasvanut, mutta kannattavuus on heikentynyt, ja tämä on aivan relevantti kysymys ja iso ongelma, joka meillä on.
Tätä samaista asiaa sivuttiin jo äskeisessä edustaja Harkimon kysymyksessä. Me ilman muuta teemme kaikkemme sen eteen, että riippuvuus ulkopuolisista tuotantopanoksista pienenee kaiken aikaa. Se ei ole ihan maailman helpointa tehdä, jotta ruokaturva meillä säilyy, mutta sitä tehdään kaiken aikaa. Siihen liittyy oma energiantuotanto, se energiapotentiaali, joka maatiloilla on tuottaa yhteiseen hyvään, myös energiaa ruoan lisäksi. Monta asiaa pystytään hoitamaan ja tuottamaan yhtä aikaa — se on äärimmäisen tärkeää — [Puhemies koputtaa] mutta keskeisintä on markkinoiden toiminta. Jos ne eivät toimi, ei myöskään uudistumiskykyä ole. [Puhemies: Kiitoksia!] Jos tilipussi on tyhjä, ei voi uudistua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-17T16:58:47,2022-03-17T17:00:03,Käsitelty,1.1
2022_27_109,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,"Ja vielä edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_110,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Vi har tre stora aktörer inom dagligvaruhandeln i Finland, och dessa tre har en oproportionerligt stark ställning i förhållande till primärproducenterna. Det här måste helt enkelt brytas om vi ska ha kvar jordbruket i Finland.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,sv,Peter Östman,1141,2022-03-17T17:00:04,2022-03-17T17:00:23,Käsitelty,1.1
2022_27_111,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä indeksiä ja sen käyttöönottoa valmistellaan parasta aikaa. Se on yksi niistä viesteistä, jota me olemme myös hallituksen taholta antaneet elintarvikemarkkinoille. Myös siellä pitää indeksien olla mahdollisia sopimuksissa, ja niissä pitää olla yhteisesti sovittuna laukeamiskohdat kustannusten nousun myötä. Nythän näin ei ole tapahtunut. Ja ihan oikein, niin kuin edustaja Östman sanoitte, on menty liian pitkälle sanelulla tältä osin, mikä on aiheuttanut tämän ongelman.
Ja nyt se ajatus, joka meillä on siihen, että me olemme saaneet sitoumuksen myöskin markkinoilta, sekä teollisuudelta että kaupalta, että tähän puututaan... Ja siltä varalta, että näin ei tapahdu, meillä on aloitettu lainsäädännön valmistelu tähän suuntaan, jotta niitä reunaehtoja, joita me voimme lainsäädännön keinoin tehdä, voimme myöskin tähän tuoda. Mutta totta kai toivotaan, että markkinavoimat itse tämän tekevät. Se olisi aina parempi, mutta jos eivät tee, niin lainsäädäntö tähän myöskin on mahdollista rakentaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-17T17:01:17,2022-03-17T17:02:20,Käsitelty,1.1
2022_27_112,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,"Kiitoksia, ministeri Leppä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_113,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,"Totean, arvoisat edustajat, että seuraava kyselytunti on poikkeuksellisesti tiistaina, tai itse asiassa ajankohtaiskeskustelu, jonka aiheena on silloin energiavarmuus Suomessa. Siellä on ministeri Lintilä vastaamassa, käymässä keskustelua, ja varsinainen keskustelu siis käydään eduskuntasalissa samaan tapaan kuin tämän viikon tiistaina.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_114,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kustannusindeksin käyttöönotosta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 47/2022 vp,Siirrytään päiväjärjestyksen muihin asioihin., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_115,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on suuren valiokunnan mietintö SuVM 1/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta antaa EU:n perussopimuksiin liitetyssä, toissijaisuus‑ ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevassa pöytäkirjassa n:o 2 tarkoitetun perustellun lausunnon. Avaan keskustelun. — Edustaja Hassi, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä. [Hälinää] Odottakaa hetki, että saadaan tämä sali rauhoittumaan. Pyydän siirtymään käymään muita keskusteluja tämän salin ulkopuolelle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_116,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n komissio on viime joulukuussa antanut ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisesta vastaamaan EU:n tiukentuneita ilmastotavoitteita vuosille 2030 ja 2050. Asia tulee eduskunnassa vireille myös perustuslain 96 §:n mukaisena U-kirjelmänä. Tänään käsiteltävässä suuren valiokunnan mietinnössä keskitytään arvioimaan ehdotusta toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, ei siis direktiiviehdotusta kokonaisuudessaan. Subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatetta kutsutaan myös läheisyysperiaatteeksi, koska sen mukaan ne asiat, jotka on tarkoituksenmukaisinta ratkaista kansallisesti, pitää jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan unionin ei siis aina pidä käyttää kaikkea sitä toimivaltaa, mitä sillä on. Tarkoitus on ohjata unionin toimivallan käyttöä — kyse ei ole siis unionin toimivallan kiistämisestä. Pohdintaan tarkoituksenmukaisesta päätöksentekotasosta sisältyy arvio myös siitä, onko säädösehdotus yleisesti — tai ovatko sen yksityiskohdat — kannatettavasta tavoitteesta riippumatta tarpeellisia ja mikä on sen tuoma lisäarvo.
Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksissa annetaan kansallisille parlamenteille oikeus esittää unionin toimielimille huomautuksia, jos säädösehdotus loukkaa toissijaisuusperiaatetta. Eduskunta on vuosien varrella käyttänyt tätä oikeutta varsin säästeliäästi. Eduskunnan työjärjestyksen mukaisin valtuuksin suuri valiokunta on esittänyt toissijaisuusperiaatteen loukkausta koskevan perustellun lausuman antamista tätä ennen vain kolme kertaa — ja vain, kun on ollut selkeät perusteet. Toissijaisuusmenettely on osa eduskunnan omaa suoraa EU-vaikuttamistyötä. Kysymys on myös kansallisten parlamenttien oikeudesta käydä suoraa dialogia EU-toimielinten kanssa. Monet muut kansalliset parlamentit käyttävät tätä toissijaisuusvälinettä aktiivisemmin kuin eduskunta on tehnyt. Perustellun lausunnon antamisella eduskunta osoittaa pitävänsä tärkeänä kysymystä tarkoituksenmukaisesta säädöstasosta. Asiaa on arvioitava läpi direktiivin valmisteluprosessin. EU:n toimielinten lisäksi on tärkeää tuoda nämä seikat myös Suomen neuvottelijoiden tietoon nyt, kun ehdotuksen käsittely on käynnistynyt ministerineuvostossa.
Ehdotetun direktiivin osalta suuri valiokunta arvioi, että komission ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Asiantuntijakuulemisen mukaan ongelmia on erityisesti ehdotuksen artiklassa 7 uudisrakentamisesta ja artiklassa 9 olemassa olevan rakennuskannan korjaamisesta. Ehdotuksen tavoite on vähentää rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä ja energian loppukulutusta vuoteen 2030 mennessä sen varmistamiseksi, että EU saavuttaa ilmastoneutraalisuuden vuoteen 2050 mennessä. Suuri valiokunta arvioi, että tavoite voidaan tehokkaimmin ja tarkoituksenmukaisimmin saavuttaa jäsenvaltioiden tasolla ja toimin. Ehdotetut EU-tason sitovat ja esitetyn kaltaiset joustamattomat määräykset eivät ole toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Direktiiviehdotuksen sisältöä onkin tarpeen kehittää siten, että toissijaisuusperiaate huomioidaan.
Ehdotuksen tavoitteet artiklan 7 mukaisesta ilmastomyönteisten vaikutusten edistämisestä voidaan parhaiten saavuttaa asettamalla päästöttömän rakennuksen primäärienergiankulutuksen enimmäisarvot ja painokertoimet kansallisesti, jolloin voidaan ottaa tarkoituksenmukaisella tavalla huomioon kansalliset ilmasto-olot ja energiajärjestelmien erityispiirteet. Yhdeksännessä artiklassa ehdotettujen, olemassa olevien rakennusten pakollisten aikataulutettujen korjausten sijasta direktiivin tavoite voidaan tehokkaammin toteuttaa rakennusten kansallisen perusparannusohjelman kautta. Näin jäsenvaltiot voivat tehokkaimmin ottaa huomioon kansalliset olosuhteet niin, että rakennuskanta on päästötön ja energiatehokas vuonna 2050. Jäsenvaltioilla on paras tieto rakennuskantansa korjausmahdollisuuksista ja korjauksilla saatavista päästövähennyksistä ja energiatehokkuushyödyistä. EU-tasolla tulisi säätää vain rakennusten kansallisten perusparannussuunnitelmien yleisistä puitteista ja tavoitteista, ei jäsenvaltioiden rakennuskannan pakollisesta korjaamisesta. Tällainen lähestymistapa olisi sopusoinnussa myös suhteellisuusperiaatteen kanssa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-17T17:03:08,2022-03-17T17:08:19,Käsitelty,1.1
2022_27_117,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työjärjestyksen luonteen johdosta suuri valiokunta tekee harvemmin mietintöjä, ja toissijaisuushuomautukset ovat harvinainen toimenpide Suomen eduskunnassa.
Valitettavasti olin estynyt tämän asian käsittelyssä suuressa valiokunnassa, joten haluan nyt tämän täysistunnon yhteydessä ilmaista tukeni tälle yksimieliselle mietinnölle, että tästä komission ehdotuksesta tehdään toissijaisuushuomautus. Ehdotuksen sisältö on kohtuuton ja koskisi Suomessa todella raskaasti ja kalliisti suomalaisia kiinteistönomistajia, nimenomaan velvoittaisi korjauksiin asunnoissa, jotka eivät ole rikki, näiden ilmastonormien takia, eli korjattaisiin tavallaan täysin turhaan EU:n vaatimuksesta. Tässä ei huomioida Suomen erityispiirteitä, ei meidän ilmastomme luonnetta verrattuna muuhun Eurooppaan, ei sitä, että meillä on käsissämme jo rakentamisen kriisi, sisäilmaongelmia, jotka hyvin pitkälle johtuvat siitä, että olemme lähteneet liiallisiin energia- ja tiiviysvaatimuksiin. Nyt tätä tilannetta pahennettaisiin entisestään valtavilla kustannuksilla kiinteistönomistajille, mikä ei voi olla oikein eikä kohtuullista.
On hyvä, että tämä huomautus tehdään. Toivon ja edellytän sitä, että eduskunta keskittyy myöskin tämän komission esityksen substanssin käsittelyssä kriittisyyteen, ja kannustan vastaisuudessakin Suomea käyttämään kaikki käytettävissä olevat keinonsa EU-vaikuttamiseen ja oman etumme valvomiseen Euroopan unionissa. Jos jossain asiassa haluamme olla kokoamme suurempia Euroopassa, meidän pitäisi olla sitä kansallisen etumme valvomisessa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-17T17:09:13,2022-03-17T17:10:50,Käsitelty,1.1
2022_27_118,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_119,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka olen kova EU:n ystävä ja mielelläni edistän unionitasoisesti monia asioita, niin tässä kohtaa täytyy sanoa, että tunnen jonkinlaista tyytyväisyyttä, kun täällä todetaan, että EU:sta tuleva esitys on tässä muodossa toissijaisuusperiaatteen vastainen. Tämä myös muistuttaa meitä siitä, miten tarkkaan me käymme nämä esitykset läpi. Normaalistihan meille tulevat nämä U-asiat, jotka sitten suuri valiokunta käsittelee ja kannan asioihin muodostaa. Ja meillähän eduskunta on aina asian päällä, toisin kuin monessa muussa parlamentissa: kansanedustajat eivät välttämättä tiedä, mitä EU:ssa edes tapahtuu, ja siellä mennään hyvin vahvasti hallitusjohtoisesti. 
Nyt tämä mietintö, minkä suuri valiokunta on antanut, myös huomauttaa meitä siitä, miten on tärkeää, että yhä useammin EU:ssa huomataan, miten kansallisesti asioita voidaan myöskin järkevästi hoitaa. Eli siihen tavoitteeseen, mikä direktiiville on asetettu, voidaan päästä paljon helpommin niillä kansallisilla toimilla, ja myöskin monet maat voisivat ottaa Suomesta mallia, miten näihin tavoitteisiin päästään.
Olen toisaalta myös tyytyväinen siitä — edustaja Mäkelä ehti juuri lähteä —, että hän on tämän mietinnön takana, koska kuitenkin tässä otetaan kaikki olosuhteet huomioon ja pyritään siihen, että päästään hiilestä vapaaseen ja energiatehokkaaseen rakennuskantaan sitten niiden tavoitteiden mukaan, mitä on asetettu kansallisin toimin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-17T17:10:50,2022-03-17T17:12:27,Käsitelty,1.1
2022_27_120,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_121,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Direktiivin uudistamisella pyritään siis rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentämiseen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettamiseen rakennuksille kohti EU:n laajuista ilmastoneutraaliutta vuonna 2050. Ja tällä ehdotuksella pyritään lisäämään korjausrakentamisen määrää ja perusteellisuutta sekä parantamaan tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta. On hyvä, että suuri valiokunta ottaa tämän kannan komission ehdotukseen ja toteaa sen toissijaisuusperiaatteen vastaiseksi — ja erityisesti mainitaan 9 artikla ja siinä havaitut ongelmat.
On erittäin tärkeää, että jäsenmaiden kansalaisia kuullaan ja huomioidaan erilaiset lähtökohdat tehdä erilaisia energiaremontteja. On tärkeää, että mieluummin kiinnitetään huomiota kansallisiin perusparannussuunnitelmiin ja hyödynnetään niitä. On erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon erilaiset olosuhteet niin, että he kykenevät toimimaan asiallisesti ja järkevästi tässä pyrkimyksessä hiilineutraaliuteen. On erittäin huolestuttavaa, että esimerkiksi Suomessa hiilineutraaliudesta puhuttaessa yhä useampi ikäihminen, joka asuu omassa öljylämmityksen omaavassa kodissaan, pohtii, että millä tavalla osallistuu näihin ilmastotalkoisiin. Hyvin monelle ikääntyneelle kaupitellaan maalämpöä, aurinkolämpöä ynnä muita energiaratkaisuja, ja monet heistä näihin myös tarttuvat, mutta valitettavasti näiden remonttien kustannukset ovat tavallisille ihmisille liian kovat, ja tässä sitä onkin sitten kysymystä pohtia, että millä tavalla nämä kaikki tavoitteet saavutetaan. Suomalaisia ei saa unohtaa näissä energiatalkoissa, Suomen kansaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-03-17T17:12:27,2022-03-17T17:14:32,Käsitelty,1.1
2022_27_122,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_123,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rakennusten kasvihuonekaasujen vähentäminen on todellakin hyvä tavoite, mutta samalla tämä toissijaisuushuomautus suurelta valiokunnalta on myös aiheellinen. On vaikea kuvitella, että Euroopan unionitasolla olisi ainakaan Suomen näkökulmasta, Suomen lähtökohdasta, parempaa käsitystä rakennusten korjaustarpeesta kuin mitä meillä kansallisesti on.
Haluaisin huomauttaa, että Suomessa kuitenkin puretaan liikaa rakennuksia. Materiaalien säästämisen ja ilmaston näkökulmasta, päästöjen vähentämisen näkökulmasta, rakennusten pitkäikäisyyttä tulisi ehdottomasti kasvattaa. Keski-ikä asuinrakennuksilla on Suomessa 58 vuotta, muilla rakennuksilla 43 vuotta. On materiaalien haaskausta, on energian haaskausta, että me puramme rakennuksia niin nuorena. Yleisin syy rakennusten purkamiseen on tilan raivaaminen uudelle rakennukselle, ei siis esimerkiksi rakennuksen huono kunto.
Näen, että rakennusten kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää, mutta en kuitenkaan usko, että sitä edistävät pakolliset, ulkoa tulleet aikataulutetut perusparannukset EU:lta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-03-17T17:14:33,2022-03-17T17:15:57,Käsitelty,1.1
2022_27_124,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_125,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tehnyt tästä asiasta kirjallisen kysymyksen ja lainaan siitä pienen osan. ”Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Omakotiliiton Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellista haitoista. Lisäksi monilla asunto-osakeyhtiöllä voi olla vaikeuksia saada lainaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Näissä yhtiöissä voi olla jo olemassa olevia korjausvelkalainoitukseen liittyviä haasteita. Keränen myös arvioi, että EU:n komission ehdottamassa direktiivissä katsotaan ympäristövaikutuksia rajallisesti tarkasteltaessa pelkästään rakennusten energiatehokkuutta eikä muita ympäristövaikutuksia. Esimerkkinä hän huomauttaa, että jonkin korjaaminen ennenaikaisesti ei ole välttämättä ympäristöteko.”
Arvoisa puhemies! Asun itse vanhaa, 20-luvulla tehtyä, aika ohutseinäistä hirsitaloa, jota ei ole mitenkään lisäeristetty seinistä, mutta olemme käyneet tämmöisen peruskorjauskunnostuksen, ja me pärjäämme siellä erittäin hyvin. Jollakin tavalla unohtuu se, minkälainen talvi ja muu on Suomessa — että tämä on nyt hyvä asia, että tämä suuren valiokunnan toissijaisuusperiaate on tässä huomioitu. Kysyinkin silloin tässä kirjallisessa kysymyksessäni, että ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla, ja aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille.
Arvoisa puhemies! Täytyy olla tässä vaiheessa tyytyväinen, ja toivottavasti tämä asia jää niin, että nämä tehdään kansallisin toimenpitein ja ihmisten vapaaehtoisesti tehden nämä energiaremontit. Se on kyllä ihan viisasta nykyisillä energiahinnoilla. Tehkööt kaikki kansalaiset oman parhaan kykynsä mukaan arvion siitä, kannattaako heidän maksaa sähkölaskua vai tehdä semmoinen peruskorjaus oman taloonsa. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-17T17:15:58,2022-03-17T17:19:07,Käsitelty,1.1
2022_27_126,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_127,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta. Jos puhemies sallii, niin kiinnittäisin huomiota enemmän menettelytapaan eli siihen, mitä tässä käydään parhaillaan läpi, kuin tähän substanssiin varsinaisesti, ja viittaan tietysti suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassin käyttämään puheenvuoroon. Tässähän poikkeuksellisesti valiokunnan huomio on se, että tässä subsidiariteettiperiaatetta rikotaan, ja tässä pitäisi käsittelytavan lähestymiskulma olla toinen: tämä kuuluu kansalliseen päätöksentekovaltaan eikä unionin säätelyvaltaan.
Puhemies! Halusin tulla pöntöstä tämän puhumaan sen vuoksi, että tämmöiset subsidiariteettiperiaatteet ja nämä vastaavat kysymykset ovat tavallisille kansalaisille enemmän kuin hepreaa. Ne eivät aukea, me emme ymmärrä, mistä siinä on kysymys. Itse asiassa tässä on erittäin suuresta periaatteellisesta asiasta kysymys. Ja se oikeastaan lähtee siitä liikkeelle, minkä takia Euroopan unioni ylipäätään on olemassa. Ja sehän on olemassa sen vuoksi, että meillä on sellaisia ongelmia yhteiskunnassa, mitä tässä eduskuntatasolla ei voida päättää, kansallinen suvereniteettimme ei riitä ratkaisemaan niitä ongelmia. Miksi? Koska ne ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja, ne ovat ylikansallisia, ne ovat yleiseurooppalaisia ongelmia, enkä, arvoisa puhemies, lähde niitä tässä luettelemaan. Me ratkomme niitä asioita, jotka on tehokkaampaa, järkevämpää, luontevampaa järjestää ja ratkaista eurooppalaisella, alueellisella tasolla kuin sälyttää kansallisille parlamenteille — epätoivoinen tehtävä, pandemioista liikkeelle lähtien, ja lukuisista monista muista asioista liikkeelle lähtien. Vaikka pandemiaa me ratkommekin kansallisesti, ongelma on ylikansallinen ja vaatii yhteisiä ponnistuksia.
Tässä on kuitenkin se peruslähtökohta unionissa, että siellä tulee ratkaista ne asiat ja vain ne asiat, jotka luontevimmin voidaan ratkaista eurooppalaisella tasolla. Muuten se, ratkaistaanko ne kansallisella tasolla tai alueellisella tai jopa kunnallisella, paikallisella tasolla, riippuu aivan ongelman luonteesta. Ja tästä on subsidiariteettiperiaatteessa kysymys: että meillä on veto-oikeus. Meillä on mahdollisuus ottaa asia käsittelyyn ja jos siltä tuntuu, todeta: ei — tämä on kansallisesti päätettävä asia tai sitten paikallisesti päätettävä asia. Ja tämä on tämän periaatteen suuri ydin.
Edustaja Hassi omassa puheenvuorossaan totesi, että Suomi, eli meidän eduskuntamme, on poikkeuksellisen vähän käyttänyt tätä subsidiariteettiperiaatetta arvioidakseen näitä. Me arvioimme koko ajan sen käyttöä, mutta me otamme ikään kuin tämän veto-lauseen tässä käyttöön, että me haluammekin sen käsiteltäväksi kansallisesti. Me olemme olleet rajoittuneempia kuin monet muut Euroopan maat siksi, että meillä, toisin kuin muissa Euroopan maissa, Euroopan unionin lainsäädäntöasiat, kaikki, käsitellään tässä eduskunnassa. Tämä on poikkeuksellisen tehokas järjestelmä, joka Suomessa on: meillä ei ainoastaan suuri valiokunta käy lävitse, vaan kaikki direktiiviehdotukset, kaikki unionin lainsäädäntöaloitteet tulevat myöskin Suomen eduskunnan käsiteltäviksi, ja me käsittelemme tässä talossa ne kaikki. Ja poikkeuksellista on sekin, että se tehdään säännöllisesti aina ennen ministerineuvoston kokousta. Ne käsitellään täällä eduskunnassa, me annamme mandaatin ministerille mennä lainsäätäjäksi sinne unionitasolle neuvostokokoukseen. Mutta vielä on olennaista: se ei ole ainoastaan tämä meidän Eurooppa-valiokuntamme, eli suuri valiokunta, joka ne käsittelee, vaan koko eduskunta on sidottu niin, että suuri valiokunta kysyy kussakin kysymyksessä, mikä on käsittelyssä, erityisvaliokunnan kannan. Ja sen takia me jaamme koko eduskunta yhdessä ja olemme mukana — ei ainoastaan jaamme vaan olemme yhdessä — tekemässä sitä unionin lainsäädäntöä. Ja kun kansalaiset usein sanovat ”Bryssel päättää”, ei Bryssel päätä, koska me olemme myöskin Suomen parlamenttina mukana siinä päätöksenteossa.
Ja nyt tämän päätöksenteon yksi ulottuvuus on juuri nyt tämä — se, että harvoin Suomella on tarvetta viitata tähän subsidiariteettiperiaatteeseen, koska me seuraamme sen asian käsittelyä koko ajan eduskunnan kautta. Nyt, kun me sen teemme, se on poikkeava. Monissa muissa maissa parlamentit eivät ole yhtä vahvasti mukana unionin päätöksenteossa, ja he käyttävät tätä välinettä enemmän. Mutta tässä on nyt juuri erinomainen esimerkki siitä, kuinka tämä unionin vallankäyttö ei ole Bryssel-keskeistä — kyllä, siellä fyysisesti niitä päätöksiä tehdään — vaan myöskin kansalliset parlamentit ovat tässä vahvasti mukana.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-17T17:19:10,2022-03-17T17:23:43,Käsitelty,1.1
2022_27_128,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_27_129,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) >>>Toissijaisuusasia  TS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SuVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen edustaja Kiljusen kanssa aivan samaa mieltä siitä, että todennäköinen syy siihen, että monet muut parlamentit käyttävät tätä mahdollisuutta toissijaisuus- tai subsidiariteettihuomautukseen Suomen eduskuntaa enemmän, on se, että niillä on meitä huonompi mahdollisuus kaikkien EU:n lakiehdotusten varsinaisen asiasisällön huolelliseen ruotimiseen — mehän teemme tosiaan kaikissa valiokunnissa tätä työtä ja paljon. 
Edellisessä puheenvuorossani käsittelin tätä asiaa ainoastaan tämän subsidiariteetti- eli toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, mutta nyt panen myöskin energiainsinöörin hatun päähäni ja totean siitä puolesta muutaman asian: 
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on sinänsä tärkeää. Euroopassa rakennukset kaiken kaikkiaan kuluttavat noin 40 prosenttia energiasta ja tuottavat vähän alle 40 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä, ja koko EU:n mittakaavassa arvioidaan, että kolme neljäsosaa rakennuksista on energiatehottomia. Arvioni on, että Suomessa energiatehokkuus rakennuksissa on sinänsä jo paljon paremmalla tolalla, ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että meillä talvet ovat tai ainakin voivat olla niin kylmiä kuin tiedämme niitten olevan. 
Tämä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on myöskin tämän nyt tällä hetkellä akuutin kriisin näkökulmasta tärkeää siksi, että monessa Euroopan maassa yksi tärkeimpiä maakaasun käyttömuotoja on rakennusten lämmitys, ja silloin kun maakaasua käytetään energiatehottomassa, siis energiaa tuhlaavassa, rakennuksessa, niin maakaasua poltetaan siinä enemmän kuin tarvitsisi. Aikoinaan kun olin Euroopan parlamentin jäsen, olin myöskin energiavaliokunnan varajäsen siellä, ja meille esitettiin aika hätkähdyttäviä lukuja siitä, missä määrin voisimme maakaasun tuontia Venäjältä Eurooppaan vähentää, jos koko rakennuskanta saataisiin energiatehokkaaksi. 
Eli, arvoisa puhemies, tästä tämän direktiivin varsinaisesta tavoitteesta toteaisin, että se on tärkeä, ja pidän tärkeänä, että se käsitellään huolellisesti myöskin sitten asianomaisissa valiokunnissa eduskunnassa. Se ei ole tärkeä pelkästään ilmaston näkökulmasta vaan myöskin siitä näkökulmasta, että mahdollisimman nopeasti pääsemme irti Putinin sotakoneen rahoittamisesta öljyä ja kaasua ostamalla.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-17T17:23:47,2022-03-17T17:26:59,Käsitelty,1.1
2022_27_130,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys  HE 137/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Ledamot Löfström, var vänlig.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_27_131,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys  HE 137/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 5/2022 vp,"Tack så mycket, ärade herr talman! Finansutskottet har godkänt ett viktigt betänkande gällande ett förslag till ändring av momslagstiftningen för Åland som gäller införseln av tidningar och tidskrifter till Åland. Grundlagsutskottet har tidigare gett ett viktigt utlåtande också i samma ärende. 
Efter att skattefriheten för import av lågvärdesförsändelser slopades i juli 2021 är varje tidning och tidskrift skattepliktig vid införseln och bör tullas in skilt, något som i praktiken försvårat ålänningarnas möjligheter att prenumerera på utländska tidningar och tidskrifter. Förslaget i fråga syftar till att förenkla detta genom att skapa ett skilt förfarande för dessa genom vilket man nu kan förtulla hela prenumerationen på en gång. Den här praxisen tillämpas redan av tullen men nu skapas den juridiska basen. Ändringen är därför juridiskt viktig.
Ärade talman! Det här betyder att man också för utländska tidningar gör samma förändring som för inhemska tidningar. Efter att man gjorde den här förändringen skulle man, om man hårdrar det, behöva tulla in varje enskilt nummer av Hufvudstadsbladet eller Helsingin Sanomat eller Aku Ankka eller Kalle Anka varför sig, vilket skulle skapa en enorm byråkrati och också öka kostnaderna och att inte ålänningarna skulle ha samma möjlighet att överhuvudtaget kunna prenumerera på tidningarna eftersom det blir så dyrt. Den här ändringen syftar nu till att förenkla det här förfarandet, vilket är verkligt viktigt.
Ärade talman! Grundlagsutskottet är i riksdagen ansvarigt för frågor som berör Ålands självstyrelse och ville därför behandla ärendet trots att det från början inte var tänkt att förslaget skulle gå via grundlagsutskottet, och tack till talmanskonferensen för det beslutet, men det gjorde att grundlagsutskottet också fick en möjlighet att ta ställning i frågan mer allmänt. Riksdagen och grundlagsutskottet är beroende av de ärenden som regeringen hämtar till riksdagen, och trots att den här ändringen gäller en avgränsad del av skattegränsproblematiken kunde vi nu i grundlagsutskottet och i riksdagen använda det här tillfället att sätta fokus på den bredare problematiken genom att regeringen också godkände en protokollsanteckning när man förde det här lagförslaget till riksdagen och att vi sedan fick det till grundlagsutskottet. 
De här sakerna i finansutskottets betänkande löser tyvärr långt ifrån alla problem men är ett ytterligare steg i rätt riktning att hitta fungerande lösningar. I vårt arbete med frågan i grundlagsutskottet har vi vid sidan av att ha hört finansministeriet och landskapsregeringen även hört professorerna och grundlagsexperterna Olli Mäenpää, Janne Salminen och Markku Suksi som sakkunniga. Det omfattande arbetet har bidragit till att öka kunskapen i riksdagen och bland juridiskt sakkunniga om hur problematiskt det här är får Åland, och jag tror att grundlagsutskottets utlåtande kommer vara betydelsefullt för det fortsatta arbetet framåt. 
I grundlagsutskottets utlåtande tar vi upp Ålands språkliga ställning och att det skapar ett särskilt stort behov av att kunna prenumerera på svenska tidningar och tidskrifter och att den föreslagna ändringen här skapar bättre förutsättningar för detta. Ett minskat antal tidnings- och tidskriftsprenumerationer till Åland skulle vara beklagligt med tanke på den grundlagsstadgade yttrandefriheten, och utskottet lyfter därför upp att det är mycket viktigt att regleringens konsekvenser bevakas. Därför föreslog vi vidare att finansutskottet allvarligt överväger att godkänna ett uttalande om uppföljning, det vill säga att man efter att lagen trätt i kraft följer upp hur det fungerat i praktiken och genomför eventuella ändringar i fall det är nödvändigt, och i det här betänkandet finns nu ett förslag till uttalande.
Vi belyser också för grundlagsutskottet att det finns en problematik med prenumerationer av tidningar och tidskrifter till bibliotek, då förslaget som regeringen gav inte omfattar beställningar till bibliotek, och att man behöver ändra här. Grundlagsutskottet tar också fasta på frågor generellt, gällande exempelvis svårigheter med att få andra saker än tidningar över skattegränsen, inte minst myndighetsmaterial, och utskottet anser att det är mycket viktigt att vidta åtgärder. I sakkunnighöranden framkom det exempelvis information om att moderskapsförpackningar till nya mammor — som folkpensionsanstalten alltså ger till nya föräldrar — har fastnat i tullen, vilket de sakkunniga konstaterar att är mycket, mycket allvarligt. Myndighetsinformation som alla finländska medborgare ska ha rätt till kan inte under några omständigheter behöva fastna i tullen. Här behöver man hitta fungerande lösningar vid skattegränsen mellan riket och Åland.
Ärade herr talman! Avslutningsvis: Här finns goda och starka skrivningar, och riksdagen har nu gjort allt vad vi har kunnat med det här lagförslaget. Det är väldigt bra att regeringen har fört det här lagförslaget till riksdagen och att vi alla har jobbat i samma håll för att hitta fungerande lösningar, men här finns tyvärr mera arbete som behöver göras, och frågan är juridiskt mycket komplicerad och handlar om EU lagstiftning. Men genom att finansministeriet, Tullen, Skatteverket och åländska myndigheter tillsammans sätter sig ner och arbetar med målsättningen att hitta lösningar och praktiska fungerande saker på de här problemen, är jag säker på att man ska kunna komma ytterligare steg framåt, och det är också viktigt, vilket grundlagsutskottet tar fasta på i utlåtandet till finansutskottets betänkande.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Och sedan sammanfattning. ] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+4.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2022-03-17T17:27:00,2022-03-17T17:37:00,Hyväksytty,1.1
2022_27_132,27/2022,2022-03-17,15.59,17.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta >>>Hallituksen esitys  HE 137/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 5/2022 vp,"Herr talman! Fastän riksdagsledamot Mats Löfström är den enda riksdagsledamoten här i plenumsalen skulle jag i alla fall fråga om ni låter mig prata på finska, därför att vi är i finska riksdagen i alla fall.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_27+2022+4.aspx,sv,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-17T17:37:45,2022-03-17T17:38:24,Käsitelty,1.1
2022_29_1,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta. Elinkeinoministeri Lintilän viisiminuuttisen puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja, jotka saavat kestää enintään yhden minuutin. Jos ministerille tulee niiden yhteydessä kysymyksiä, annan sopivassa välissä myös ministerille mahdollisuuden vastata. Vastauspuheenvuorot varataan V-painikkeella. Keskustelulle varataan aikaa noin 45 minuuttia. — Nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_29_2,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eurooppalainen energiapolitiikka muuttui yhdessä yössä Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen johdosta. Tämä nosti esiin toimitus- ja huoltovarmuuden sekä energiajärjestelmän kustannustehokkuuden tärkeyden ilmastonäkökulman rinnalle.
On mahdollista, että Venäjä päättää asettaa vientikiellon energiatoimituksille osana vastapakotteitaan. EU:n komissio julkaisi maaliskuun alussa toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on riippumattomuus venäläisestä energiasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Maaliskuun Eurooppa-neuvosto linjasi, että kaasun, öljyn ja hiilen tuontiriippuvuudesta Venäjältä pyritään eroon mahdollisimman nopeasti.
Suomen pitkä linja energiapolitiikassa on ollut lisätä uusiutuvan ja puhtaan energian osuutta sekä huolehtia huolto- ja toimitusvarmuudesta lisäämällä kotimaista tuotantoa sekä rakentamalla sähkönsiirtoyhteyksiä naapurimaihin. Tämä linja on ollut oikea, koska energian toimitusvarmuus on Suomessa hyvällä tasolla. Kriisin myötä energian hinta kuitenkin nousee lyhyellä aikavälillä, kuten olemme nähneet.
Suomeen on tuotu Venäjältä merkittävä määrä energiaa sen eri muodoissa. Öljyn ja kivihiilen tuonnin osalta useat yritykset ovat ilmoittaneet muuttavansa omia hankintalähteitään. Öljylle ja maakaasulle on velvoite- ja varmuusvarastointijärjestelyt.
Maakaasun osalta tilanne on silti haastava. Balticconnector-putken avaaminen kaksi vuotta sitten mahdollistaa vaihtoehtoisen kaasunhankintalähteen Baltian kautta, ja myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n olemassa olevaa infrastruktuuria voidaan hyödyntää. Nämä lähteet eivät kuitenkaan kata maakaasun koko kysyntää. Erityisesti teollisuuden käyttämän maakaasun korvaaminen lyhyellä aikavälillä on vaikeaa.
Siinä, missä öljyllä ja kivihiilellä on globaaleina polttoaineina useita hankintalähteitä, metsähakkeen ja turpeen saatavuus perustuu muuttuneessa tilanteessa vahvasti kotimaisiin markkinoihin, joten yksittäisten energialähteitten osalta toimenpiteet kohdistuvat erityisesti näihin. Metsähakkeen käytöstä on tuotu Venäjältä noin neljännes, jota emme enää saa tuontikiellon vuoksi. Tuonnin katkeaminen on katettava kotimaista hakkeen tarjontaa ja turpeen käyttöä lisäämällä.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä valmistellaan talous- ja huoltovarmuusministerityöryhmässä. Toimenpiteet painottuvat Venäjältä aiemmin tuodun metsähakkeen korvaamiseen ja kaasun huolto- ja toimitusvarmuuden parantamiseen. Kotimaisen puunhankinnan toimitusketjun parantaminen kannustamalla metsänhoidon rästien toteuttamiseen lisäisi kotimaisen hakkeen saatavuutta. Hakkeen käytön lisääminen edellyttää myös pidemmällä aikavälillä terminaaliverkoston kehittämistä.
Kaukolämpöyhtiöiden polttoaineen saannin varmistaminen seuraaville talvikausille on keskeistä. Neova eli entinen Vapo ilmoitti käynnistävänsä turvetuotannon kesällä 2022 asiakkaitten ilmoitettua halukkuudesta monivuotisiin toimitussopimuksiin. Tämän lisäksi Huoltovarmuuskeskus valmistelee toimenpiteitä turpeeseen liittyen.
Sähkön osalta Olkiluoto kolmonen korvaa Venäjän yhteyden täysimääräisesti. Suomeen on lisäksi valmistumassa markkinaehtoisesti lähes 2 000 megawattia tuulivoimaa vuoden 22 aikana, mikä parantaa tilannetta entisestään.
Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistämässä selvitystä kansallisen LNG-infran kehittämismahdollisuuksista ja kapasiteetin lisäämisestä. Tämän lisäksi on keskeistä varmistaa vaihtoehtoiset kaasun hankinnan lähteet Balticconnector-yhteyden kautta.
Maakaasun osalta Suomessa on olemassa huoltovarmuusjärjestelyt vaihtoehtoisilla polttoaineilla, ja yritykset voivat varmistaa lyhyellä aikavälillä kaasuun perustuvan lämpötuotannon vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden sähköistäminen ja vetytalouden kehittäminen vähentävät riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista.
Irtaantuminen venäläisestä energiasta ja fossiilisten polttoaineiden korkea hinta kiihdyttävät entisestään vihreää siirtymää. Vähähiilinen energiajärjestelmä edellyttää merkittäviä investointeja. Valtio voi vivuttaa investointeja liikkeelle, mutta yksityinen sektori kantaa päävastuun. Hallitus valmistelee lisätoimia fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä. Strategian linjauksissa huomioidaan kaikki kolme energiapolitiikan ulottuvuutta: energian huolto- ja toimitusvarmuus, energian kohtuullinen hinta sekä kestävyys ilmaston ja ympäristön näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Suomen monipuolinen ja hajautettu energiantuotanto [Puhemies koputtaa] turvaa myös tässä vaikeassa tilanteessa kansalaisten ja yritysten energian saannin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-22T14:01:54,2022-03-22T14:07:33,Hyväksytty,1.1
2022_29_3,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt ne edustajat, jotka tästä asiasta haluavat debattia käydä: ylös ja V-painiketta. — Edustaja Lindtman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_4,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkään olemme tienneet, että fossiilisesta energiamuodosta irrottautuminen on tärkeää maapallon elinvoimaisuuden kannalta. Nyt olemme viimeisen vuoden aikana nähneet, että se on tärkeää ihan jokaisen kuluttajan ja valtioiden kukkaron kannalta, ja nyt ihan viimeisen kuukauden aikana olemme nähneet, että se ei ole ainoastaan ympäristö- ja rahakysymys vaan se on myös turvallisuuskysymys. Sen takia on tärkeää, että mekin täällä Suomessa teemme nyt ne toimet, joilla pääsemme eroon riippuvuudesta Venäjältä tuotavasta fossiilisesta energiasta. Suomi on onneksi tässä paljon paremmassa asemassa kuin moni muu Euroopan maa — meidän riippuvuutemme on vähäisempää.
Mutta maakaasua käytetään tietysti paljon muuhunkin kuin lämmitykseen tai energiaan. On paljon erilaisia tuotantolaitoksia, toimijoita, joissa sitä tarvitaan. Tässä pitäisi nyt miettiä, mitä tehdään. Meillä on vain yksi Haminan satamassa oleva LNG-terminaali kytkettynä verkkoon. Mitä tämän kanssa tehdään? Ehdottomasti tarvitaan lisää LNG-terminaaleja, [Puhemies koputtaa] jotka ovat kytkeytyneinä kansalliseen kaasuverkkoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-03-22T14:07:44,2022-03-22T14:09:01,Hyväksytty,1.1
2022_29_5,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_6,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Herra puhemies! Ruotsissa hallitus lähti tukemaan polttoaineen hintoja ja sähkön hintoja. Suomessa hallitus ei tee mitään. Sen sijaan valtiovarainministeri Saarikko kehotti kansaa tinkimään elintasostaan, kun nämä hinnat karkaavat teiltä käsistä ja te ette tee mitään. Heti sen jälkeen hallitus ilmoitti tuplaavansa kehitysavun ilmastorahat — 241 miljoonaa vuodessa Kankkulan kaivoon, maailman tuuliin. Vihreät kertoivat myös, että hallitus jatkaa polttoaineiden hintoja nostavan jakeluvelvoitteen kiristämistä. Kuinka tämä kaikki on mahdollista? Keskustahan on vihreiden panttivankina tuolla hallituksessa. Te laulatte näitä vihreiden ilmastoloruja ja tanssitte sen ilmastohumpan piirissä tuolla, ja nyt on sellaiset ajat, että kannattaisiko nyt laittaa oma kansa ensin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-03-22T14:09:01,2022-03-22T14:10:04,Hyväksytty,1.1
2022_29_7,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_8,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme todella uudenlaisessa tilanteessa Euroopan ja Suomen energiasaatavuuden osalta. Onneksi Olkiluoto kolmonen valmistuu ja korvaa suoran sähköntuonnin Venäjältä. Mutta Olkiluoto kolmonen ei riitä takaamaan tehoriittävyyttä, ei ensi talveen, jos tulee kylmät pakkaset, eikä varsinkaan siihen, että pääsemme eroon maakaasusta teollisuudessa sähköistymisen kautta ja niin edelleen. Myöskin Euroopan unionin komissio onneksi tunnistaa, että vetytalous edellyttää valtavaa määrää sähköä ja se tarvitsee myös ydinvoimaa tämän vedyn tuottamiseen. Suomessa meillä on ollut ydinvoimahankkeita vireillä, mutta kuten tässä salissa kait laajasti ymmärrämme, Fennovoima-hanke ei voi enää toteutua. Kysyn ministeriltä: oletteko valmiit kiireen vilkkaa laittamaan jalkaa ovenrakoon ja näistä EU:n energiatukiohjelmista rahaa siihen, että me saamme käännettyä länsimaiselle teknologialle Fennovoiman ydinvoimahankkeen ja uudessa muodossa tämän lisäydinvoimalan [Puhemies koputtaa] Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-22T14:10:04,2022-03-22T14:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_29_9,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_10,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen tilanne energian kannalta on erittäin kriittinen. Kuten tiedämme, joudumme turvautumaan yhä enemmän omiin energialähteisiin, ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että nythän poltetaan kuitupuuta raakasti kattiloissa eli lämmöksi taivaan tuuliin, kun energiapuu ei riitä ja turve on syntilistalla numero yksi. Arvoisa ministeri, teen semmoisen esityksen, että nyt kannattaa toimia, kun Euroopan unionin listoilla maakaasu on saamassa vihreän sertifikaatin taksonomiassa: nyt kannattaa Suomen olla tässä aktiivinen ja poistaa turve sieltä vaarallisten fossiilisten listoilta. Se uusiutuu, kuten kaikki tiedämme, se on biologinen tosiasia. Sen jälkeen me voimme itse tehdä kaukolämmön edullisesti ja polttaa huonolaatuisen puun energiaksi ja samalla voimme tehdä turpeesta monia muita asioita, ja tiukan paikan tullen siitä voi tehdä dieseliäkin. Näin epävarmassa maailmassa, missä elämme, energiaomavaraisuus on mahdollista, kun lähdemme toimimaan jämäkästi. Aiotteko toimia näin? [Oikealta: Hyvä puhe! — Timo Heinonen: Olisipa aitoja keskustalaisia muitakin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-22T14:11:15,2022-03-22T14:12:23,Hyväksytty,1.1
2022_29_11,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_12,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta aloituspuheenvuorosta ja selkeästä viestistä. Nyt on aika kirittää ja vauhdittaa siirtymistä pois fossiilienergiasta. Se on ilmaston ja isänmaan etu.
Tämä haaste tarvitsee tietysti toimia monenlaisella aikajänteellä. Keskeistä on rakentaa korvaavaa, vähäpäästöistä, kestävää energiaa fossiilienergian tilalle, mutta myös nopeampia toimia on, ja siinä ehkä energiatehokkuus ja energian säästö korostuvat. Tähän liittyviä toimia ovat esittäneet ihan hiljattain esimerkiksi Sitra täällä ja Kansainvälinen energiajärjestö IEA tuossa viime viikolla. Olisin kysynyt: mitä toimia on suunnitteilla ja vireillä energiatehokkuuden ja energian säästön edistämiseksi Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-03-22T14:12:23,2022-03-22T14:13:16,Hyväksytty,1.1
2022_29_13,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_14,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ja energiaomavaraisuus vaativat toimia, eivät vain öljyn vaan myös maakaasun osalta. Kotitalouksien lämmityksessä maakaasun osuus on pieni, mutta jonkin verran sitä käytetään esimerkiksi meillä Uudellamaalla. Kaasun hinta on jo yli kolminkertaistunut vuodessa, ja näiden kotitalouksien tilanne tulee huomioida ripeästi. Kenenkään ei pidä joutua taloudelliseen ahdinkoon sen vuoksi, että koti on saatava lämpimäksi.
Öljylämmityksestä luopumiseen tähdätyt kotitalousvähennykset tulisi ulottaa myös maakaasulämmitykseen. Nykyisen vähennyksen voi saada, kun öljylämmitysjärjestelmä korvataan muuta kuin fossiilista polttoainetta käyttävällä lämmitysjärjestelmällä, esimerkiksi maalämmöllä. Maakaasulämmitys on rinnastettavissa öljylämmitykseen: öljypolttimen ja ‑kattilan asemasta tarvitaan kaasupoltin ja kaasukattila. Lakimuutos olisi siis teknisesti nopeasti toteutettavissa — tehdäänkö näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-03-22T14:13:16,2022-03-22T14:14:23,Hyväksytty,1.1
2022_29_15,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_16,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki Suomessa kulutettava fossiilinen energia tuodaan ulkomailta. Fossiilisista kiinni pitäminen ei ole siis järkevää maapallon ohella myöskään Suomen oman huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta. Riippuvuutemme ulkomailta — valtaosin Venäjältä — tuotavasta fossiilisesta energiasta näkyy ja tuntuu nyt myös suomalaisten yritysten ja kansalaisten lompakolla. Tämän jotkut kyllä yrittävät vääntää vihreän siirtymän syyksi, vaikka päinvastoin juuri puhtaisiin, fossiilittomiin energioihin siirtyminen on Suomen avain pakoon Venäjä-riippuvuudesta ja yhä kallistuvista polttoaineen hinnoista sekä tuontisähköstä.
Tällä hetkellä tilanne on vaikea, ja siihen on reagoitava. Kaikilla ei vielä ole esimerkiksi varaa vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkeviin autoihin, ja siksi valtion on tuettava suomalaisia tässä vaikeassa ja akuutissa tilanteessa. Olisiko yksi vaihtoehto esimerkiksi synteettiset polttoaineet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-03-22T14:14:24,2022-03-22T14:15:29,Hyväksytty,1.1
2022_29_17,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_18,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko on kertonut, että velkaa otetaan suunniteltua enemmän eikä menokehyksissä pysyminen ole realistista. Vaikka Venäjän hyökkäys selittää osittain hintojen nousun, polttoaineen ja energian hinnat olivat jo ennen sotaa korkealla.
Ministeri Saarikon mukaan menokohteet valitaan tarkoin, kun valtion rahankäyttöä lisätään. Silti ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari kertoi, että hallitus on päättänyt lisätä ilmastotoimia maataloudessa ja jatkaa liikenteen päästökaupan valmistelua, joka lisää kuluja esimerkiksi maankäyttöön, liikenteeseen sekä asumiseen. [Jani Mäkelä: Varsin kaksinaamaista!]
Hallitus kertoi myös, että se lähes kaksinkertaistaa ilmastorahoituksen kehitysmaihin, vaikka vain muutama päivä sitten ministeri Saarikko sanoi, että suomalaisten on oltava valmiita tinkimään elintasostaan. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on päättänyt aloittaa kotitalouksien liikaa kallistuneiden sähkölaskujen tukemisen yli 6 miljardilla kruunulla. [Puhemies koputtaa] Koska ja miten hallitus asettaa oman kansan etusijalle [Puhemies: Näin, nyt on aika täynnä!] ja alentaa arjen kuluja Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-03-22T14:15:29,2022-03-22T14:16:44,Hyväksytty,1.1
2022_29_19,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_20,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Irtaantuminen riippuvuudesta fossiilisesta tuontienergiasta Venäjältä tulee johtamaan massiiviseen tarpeeseen investoida puhtaaseen energiaan Euroopassa ja myöskin Suomessa. Suomessa on arviolta yli kolmella miljardilla eurolla erilaisia investointeja odottamassa, lepäämässä lupaputkissa, ja siellä luvitusta odottaa paljon myöskin puhtaan energian investointeja, muun muassa tuulivoima‑ mutta myös muita.
Olette, ministeri, tunnistanut tarpeen nopeuttaa luvitusta, mutta tämän hallituksen kaudella suomalaisten investointien luvitusta on jopa hidastettu. On tuotu uusia valitusvaiheita ja niin edelleen, ja pelkona on, että Suomi taantuu omaan kankeuteensa eikä onnistu vihreässä siirtymässä, joka on nyt myöskin turvallisuuspoliittisesti tärkeä. Mitä konkreettisesti aiotte tehdä, jotta luvitus sujuvoituu Suomessa? Miten se käytännössä tehdään? Millaisella aikataululla saamme tänne hallituksen esityksiä, jotka tähän vaikuttavat? Oletteko valmiita säätämään käsittelytakuun [Puhemies koputtaa] ja tekemään vastaavan nopeutetun polun kuin Äänekosken investoinnissa joitakin vuosia sitten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-03-22T14:16:44,2022-03-22T14:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_29_21,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Nyt aikataulu täällä on täyttynyt. — Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_22,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsähaketta todellakin tuodaan Suomeen noin yksi kolmasosa meidän käyttötarpeista, ja siitä 45 prosenttia tulee Venäjältä, ja varmaan omalla toiminnalla me voidaan saada siitä kiinni tämän oman energian teko.
Mutta olisin huolissani pelletistä. Meille tulee nyt tällä hetkellä ulkomailta noin 120 000 tonnia pellettiä vuodessa — Venäjältä 100 000 tonnia, mikä vastaa noin kahtatuhatta rekallista. Meidän oma tuotantomme on tällä hetkellä 300 000 tonnia. Kuinka tämä saadaan kiinni? Kuinka me saadaan lisää kapasiteettia pellettitekemiseen?
Olen huolissani sen takia, kun nämä pellettivehkeet on laitettu tällä hetkellä muun muassa vankiloiden, varuskuntien, muittenkin julkisten tilojen, Senaatti-kiinteistöjen tilojen nurkalle. Mitenkä meidän energiariippuvuus Venäjästä katkaistaan mutta saadaan myös omasta maasta? Näitä pellettivehkeitähän ei voi käyttää kuin sen pelletin käyttöön. Ei niillä voi ajaa metsähaketta sisään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-03-22T14:18:03,2022-03-22T14:19:08,Hyväksytty,1.1
2022_29_23,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_24,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten monet kollegat ovat jo todenneet, ilmastotoimet, energiahuoltovarmuuden parantaminen ja irtautuminen riippuvuudesta venäläisestä tuontienergiasta vievät kaikki samaan suuntaan. Yksi asia, mitä olemme tekemässä ja mitä pitää nopeuttaa, on kaukolämmössä irtautuminen polttoon perustuvasta lämmöntuotannosta ja toisenlaisten vaihtoehtojen, kuten suurten lämpöpumppujen, käyttö. Olisi mielenkiintoista tietää, aikooko hallitus nopeuttaa tätä kehitystä.
Vuoden 73 suuren energiakriisin yhteydessä tehtiin aika paljon tiukkoja säästövelvoitteita muun muassa julkisiin rakennuksiin. Nykyaikaisella älytekniikalla on paljon helpommin ja halvemmalla ja mukavammin toteutettavissa esimerkiksi lämmityksen ja valaistuksen älykästä säätöä. Aikooko hallitus [Puhemies koputtaa] antaa tästä tiukkoja ohjeita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-22T14:19:09,2022-03-22T14:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_29_25,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_26,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Ärade talman! On selvää, että se, että ollaan kunnianhimoisesti pyritty pois fossiilisista polttoaineista, parantaa nyt tällä hetkellä meidän turvallisuuspoliittista asemaamme. Yhtä selvää on, että olisi aikoinaan tullut suhtautua kriittisemmin niin Nord Stream ykköseen kuin kakkoseen, Fennovoiman hankkeesta nyt puhumattakaan. Edustaja Mykkänen esitti siitä oivan kysymyksen.
Kun pohditaan tätä siirtymää sitten henkilötasolla, miltä se näyttäytyy kodeissa yksilön tasolla, niin siinä nousevat esille erityisesti erilaiset lämmitysmuodot. Edustaja Lohikoski puhui tuossa maalämpöpumpuista. Nyt öljyn polttamisesta pyritään kehottamaan ihmisiä siirtymään pois kotitalousvähennyksen kautta, mutta on toki muitakin ongelmia, joihin tulisi puuttua. Onko teillä suunnitelmissa työn alla joitain muita vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia, [Puhemies koputtaa] joilla voisimme kotitalouksien tasolla auttaa tätä vihreää siirtymää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-03-22T14:20:21,2022-03-22T14:21:33,Hyväksytty,1.1
2022_29_27,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_28,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan jatkossakin. Tämä tieto aiheuttaa monelle kansalaiselle päänvaivaa ja taatusti tulee hankaloittamaan myös monen perheen arkea lisäten perheiden taloudellista ahdinkoa. Niin minä kuin moni muukin kantaa huolta etenkin pienempituloisten kansalaisten tilanteesta. Haluan kysyä ministeri Lintilältä: minkälaisia toimia on käynnistetty etenkin pahemmin energian hintojen noususta kärsineiden auttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla, jotta vaikutukset perheiden arkeen olisivat mahdollisimman vähäisiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-03-22T14:21:33,2022-03-22T14:22:15,Hyväksytty,1.1
2022_29_29,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_30,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt tässä keskustelussa tuntuu unohtuvan se, että me keskustelemme erittäin hyvistä energiaitsenäisyyteen tähtäävistä pitkän ajan ratkaisuista. Mutta nyt on hyvä huomata, että ihmisethän eivät voi yhdessä päivässä hypätä näihin tilanteisiin, joista me puhutaan. Jos ottaa esimerkin ihan sähköautoista, niin mediastahan olemme saaneet lukea, että siellä on tällä hetkellä vuoden toimitusaikoja. Elikkä nyt pitää pitää erossa pitkän ajan hyvät energiaitsenäisyystavoitteet ja tämän päivän hätä.
Meillä edustajat Tavio ja Huru ottivat esille juuri nämä konkreettiset toimenpiteet. Ihmisillä on tilanne, että miten voi ajaa autolla tulevina viikkoina, polttoaineen hinta nousee, miten saa sen sähkölaskun edelleen maksettua — miten tulen toimeen tulevina viikkoina, tulevina kuukausina — ja tähän kysymykseen pitäisi nyt saada vastaus. Hienoja energiaitsenäisyysratkaisuja, mutta ne eivät vastaa tähän lyhyen ajan kriisiin, jota Venäjän hyökkäys on pahentanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-22T14:22:16,2022-03-22T14:23:19,Hyväksytty,1.1
2022_29_31,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_32,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuljetusala on historiallisessa kriisissä. Polttoaine maksoi jo ennen Putinin sotaa paljon, ja nyt se maksaa vielä enemmän. Yhden rekan vuosikustannukset pelkästään polttoaineen osalta ovat nousseet noin 150 000 euroa. Media kertoi, että Marinin hallitus ei ole päässyt keskinäiseen sopuun kuljetusalan ahdingon helpottamisesta. Helpotukset eivät kuulemma saisi vaarantaa fossiilisesta energiasta irrottautumista.
Arvoisa hallitus, hyvä ministeri, kuljetusalan päästöt ovat tällä politiikalla ja teidän keskinäisellä kinastelullanne kohta nollassa. Ne autot eivät enää kohta liiku. Ammattidiesel, myös pakettiautoille ja takseille, kuten Belgiassa, polttoaineveron kevennys, kuten Italiassa, ja sekoitevelvoitteesta luopuminen olisivat toimia, joilla voisimme nopeasti auttaa meidän kuljetusalaa. Kysyn, ministeri Lintilä: olisitteko te edes näihin toimenpiteisiin valmis?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-22T14:23:19,2022-03-22T14:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_29_33,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_34,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainalaisille sota on ennen kaikkea inhimillinen kriisi. Ukrainan sota on muuttanut vallitsevaa tilannetta totta kai myös meillä täällä Suomessa. Rajamaakunnat ovat pitkään tehneet Venäjän kanssa tiivistä yhteistyötä. Venäjä oli meille tärkeä ja luotettava kumppani. Näin ei todellakaan ole enää. Itä-Suomessa toimintaympäristö muuttui nopeasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Eilen kokoontuneessa maakuntahallituksessa Pohjois-Karjalassa edunvalvonnan kärkiä käsitellessämme Ukrainan sota muutti monen asian sisältöä. Sodan vaikutukset ovat vakavia ja edellyttävät myös valtiovallalta nopeita toimia niin huoltovarmuuteen, turvallisuuteen kuin rajamaakuntien kehitysedellytyksiin liittyen. Huoltovarmuuden osalta on tärkeää, että EU:ssa metsien käyttöön liittyvä päätösvalta ja ohjaus säilyvät jäsenvaltioilla, eikä EU-säädöksillä tule luoda uusia hallinnollisia järjestelmiä tai suunnittelumekanismeja. Kysyisinkin hallitukselta: miten hallitus aikoo vaikuttaa, että päätäntävalta metsistämme ei luiskahda EU:lle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-03-22T14:24:29,2022-03-22T14:25:36,Hyväksytty,1.1
2022_29_35,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_36,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sota väistämättä helpottaa irtautumista näistä fossiilisista tuontienergioista ja luo painetta myöskin investointeihin, erityisesti uusiutuvaan, myöskin kotimaiseen. Tässä tilanteessa ministeri itsekin mainitsi nämä haasteet, joita tällä hetkellä liittyy muun muassa metsähakkeen saatavuuteen ja myös turpeeseen. Kristillisdemokraatit julkaisivat viime viikolla oman kriisipakettinsa liittyen niin maatalouteen kuin energia-asioihin, ja siinä nostimme esille muun muassa sen, että Kemera-tuilla pystyisimme nuoren metsän harvennusta nopeuttamaan, ja toisaalta myös ajatuksen siitä, että Huoltovarmuuskeskus tekisi jäljellä olevien turvetuottajien kanssa sopimuksen siitä, että näistä tulisi niin sanottuja sopimustuottajia. Olisinkin kysynyt ministeriltä sitä, mitä ajatuksia nämä herättävät, voisiko tässä olla malleja, ja toisaalta sitten myöskin sitä, miten ministeri näkee sen, millä tavalla me voimme parantaa nyt biokaasun talteenottoon [Puhemies koputtaa] liittyviä investointeja. Myöskin niillä on kysyntää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-22T14:25:36,2022-03-22T14:26:49,Hyväksytty,1.1
2022_29_37,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Näin. — Otetaan vielä edustaja Harkimo ja sen jälkeen ministerille mahdollisuus kommentoida esitettyjä kysymyksiä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_38,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Fennovoima rakentaa täydellä vauhdilla ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Kaksi kolmasosaa yhtiöstä on suomalaisessa omistuksessa, ja yhden kolmasosan omistaa venäläinen Rosatom. Venäjä käy silmitöntä hyökkäyssotaa Ukrainassa, ja Suomeen ollaan rakentamassa laitosta venäläiselle ydinreaktorille. Ministeri Lintilä, annoitte ymmärtää, että lopullista lupaa ydinvoimalalle ei olisi tulossa, mutta siitä huolimatta rakennustyöt jatkuvat. Rakentamisessa on paljon kiinni veronmaksajien rahaa. Valtio on Fortumin suurin omistaja, ja julkista rahaa hankkeessa on mukana kaupunkien kautta. Ainakin rakennusyhtiö SRV ja Turun ja Vantaan kaupungit haluavat lähteä pois hankkeesta, mutta tuskin niiden osuuksille ostajia löytyy. Ministeri Lintilä, kun olette kertonut, ettei Fennovoiman ydinvoimalaa kuitenkaan rakenneta loppuun, niin miksi työmaalla yhä haaskataan veronmaksajien rahoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-22T14:26:50,2022-03-22T14:27:52,Hyväksytty,1.1
2022_29_39,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_40,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Yritän mahdollisimman nopeasti käydä läpi tätä listaa, jonka jostain löydän... Niitä näytti olevan 17 kysymystä.
Edustaja Lindtman, maakaasun LNG-terminaalit ovat ilman muuta sellaisia, joista lähdetään hakemaan kapasiteettia lisää, mutta se kestää, LNG-terminaalisataman rakentaminen vie neljä viisi vuotta.
Taviolta tähän tuli useampikin. Polttoainehinnat — aivan keskeinen ongelma tällä hetkellä kuljetuspuolella, aivan keskeinen. Mitään sellaista ratkaisevaa ei ole, millä se voitaisiin tehdä. Keinovalikoimassa tällä hetkellä on jakeluvelvoitteessa liikkuminen, kustannustukimalli — nämä ovat ne ensimmäiset, joita tällä hetkellä käydään läpi. Ongelma on se, että se on akuutti kassakriisi, ja meidän pitää saada toimenpiteitä, jotka mahdollisimman nopeasti tulevat vaikuttamaan tänne.
Edustaja Mykkänen kysyi Fennovoimasta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] Fennovoima-hankkeesta ja vaihtamisesta länsimaiselle teknologialle. Omistajat päättävät. Jos omistajat päättävät, he tekevät sen, valtio ei voi sitä määrätä. Jos he vaihtavat teknologian, se tulee uudestaan eduskuntaan periaatepäätökseen, käsitykseni mukaan.
Hoskonen: turve pois fossiilisista. — Se ei ole kansallinen päätös, niin kuin tiedätte hyvin, [Hannu Hoskosen välihuuto] se on kansainvälinen ilmastopöytä, joka sen päättää. Se ei kerkiä tähän hätään.
Harjanne kysyi, mitä toimia energiatehokkuuden osalta. Tämä on ilmasto- ja energiastrategiassa hyvin keskeisiä kohtia. Täällä tulee useampi asia, joka tulee esiin ilmasto- ja energiastrategian kohdalla.
Lohikoski, tuki kaasusta luopumiseen on tällä hetkellä hallituksen työpöydällä, eli sitä pohditaan.
Malm: autoilijahinta ja synteettiset polttoaineet. Ne tulevat lisääntymään koko ajan. On aivan selvää, että tullaan menemään synteettisiin, mutta tähän akuuttiin tilanteeseen ne tulevat liian hitaasti.
Huru kysyi myös näistä... Kansallista päästökauppaa ei olla tekemässä. Se on muistaakseni kirjattu sillä tavalla, että ”mikäli muilla toimenpiteillä ei päästä siihen”, eli sitä ei ole tässä tulossa.
Grahn-Laasonen, luvituksen nopeutus tulee olemaan ilmasto- ja energiastrategiassa. Itse hakisin mallia vähän Hollannin tyyliin. Siellä on yksi ministeriö, joka kerää muut ministeriöt siihen alle, ja periaatteessa tehdään sitä kautta niin kuin yhden luukun periaate. Tämä olisi ehkä sellainen, joka meidän tulisi ajaa mukaan.
Pirttilahti kysyi, mistä pellettikapasiteettia. Minulla on vahva usko siihen, että tämä syntyvä markkina, jota tulee tähän koko ajan, tulee lisääntymään sillä puolella. En tunne pellettitilannetta tällä hetkellä, tunnustan sen.
Itse asiassa Hassilla ja Adlercreutzilla oli vähän samantyylinen. Tämä kaukolämpö on laajasti meillä ilmasto- ja energiastrategiassa. Polttoon perustumaton poltto ja niin edelleen tullaan käymään sillä puolella läpi hyvinkin perusteellisesti.
Edustaja Werning kysyi, mitä avustustoimia, tukitoimia. Me tullaan tekemään selvitys niin sanotusta energiaköyhyydestä eli tullaan käymään läpi, miten tämä vaikuttaa eri ihmisten tilanteeseen, ja sitä kautta haetaan sitten niitä mahdollisia apuja.
Heinonen kysyi tästä kuljetusalan tilanteesta. Niin kuin sanoin, se on äärettömän vaikea. Koko ajan viestit ovat oikeastaan synkempiä, ja itse kyllä toivon, että päästään nopeastikin tässä eteenpäin. Mutta niin kuin sanoin, mitään sellaista ratkaisevaa tapaa ei ole, jolla saadaan kulut kerralla alas, valitettavasti ei ole. [Leena Meri: On, jos halutaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Ja — Huttunen kysyi siitä — kyllä metsät pidetään edelleen [Hälinää — Puhemies koputtaa] Suomen päätöksenteossa, ja siitä tullaan pitämään kiinni.
Edustaja Essayah: Huoltovarmuuskeskus, sopimustuottajat. — Tätä Huoltovarmuuskeskus tällä hetkellä nimenomaan käy läpi ja myös sen biokaasun osalta.
Edustaja Harkimolle ja oikeastaan vähän kaikille muillekin tämän Hanhikiven osalta: Sen päätöksen, mitä siellä tapahtuu, tekevät omistajat. Me ollaan lupaviranomainen, ja kun lupa käsitellään, siellä on keskeisenä asiana yhteiskunnan kokonaisetu. Tässä tilanteessa, jossa meillä on isona omistajana omistaja, joka on rikkonut kaikkia kansainvälisiä säännöksiä, jotka liittyvät jollain tavalla ydinvoimaan, ottanut väkivalloin vieraan vallan ydinvoimalan käyttöönsä, on täysin mahdotonta myöntää lupaa tällaiselle yhtiölle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-22T14:27:52,2022-03-22T14:32:49,Hyväksytty,1.1
2022_29_41,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_42,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä venäläisestä energiasta kun nyt eroon pyrimme, niin tietysti olisi toivottavaa, että se energia, mihin siirrymme, tulisi mahdollisimman läheltä. Tosiasia kuitenkin on, että uusiutuva suomalainen puu ja turve eivät riitä eivätkä sovi kaikkeen: Suomessa ei aina tuule eikä paista aurinko. Niinpä tarvitaan olosuhteista riippumatonta, saasteetonta perusvoimaa, johon ei oikeastaan ole mitään muita uskottavia vaihtoehtoja kuin ydinvoima. Ydinvoimassakin on se ongelma, että venäläistä ydinvoimaa emme sattuneesta syystä voi enää hankkia ja ranskalaisenkin ydinvoiman luotettavuus näyttää olevan siinä ja siinä, saadaanko sitä ikinä rakennettua valmiiksi. Lisäksi isot ydinvoimalat ovat kriisitilanteessa haavoittuvaisia ja ylipäänsä kalliita ja pitkäkestoisia rakentaa. Kysynkin, olisiko Suomella mahdollisuus tiivistää ydinvoimayhteistyötä Japanin suuntaan, hankkia japanilaista ydinenergiaa meidän käyttöömme ja samalla ehkä saada muita vientimahdollisuuksia avattua Japanin suuntaan. Ja missä mennään pienydinvoimaloiden käyttöönottoon vaaditun lainsäädännön suhteen [Puhemies koputtaa] ja käyttöönoton suhteen noin muuten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-22T14:32:51,2022-03-22T14:34:00,Hyväksytty,1.1
2022_29_43,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_44,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eittämättä Venäjän sota tulee kiihdyttämään myös, valitettavasti, keskustelua seuraavasta elpymispaketista. Siihen suhtautuminen eduskunnassa on lähtökohtaisesti kielteinen. Tosin — kuten tässä edustaja Mykkänen ja oikeastaan Harkimokin edellä sitä vaihtoehtoa tapailivat — jos länsimainen pääoma tai EU tulisivat jollain lailla apuun Fennovoiman rahoituksen suhteen, se voisi olla tietenkin suunta, missä mahdollisesti Suomikin näitä paketteja jatkossa voisi hyväksyä. Voisiko tämä olla tietyllä lailla se lähestyminen — kun eittämättä uusista paketeista kohta joudutaan puhumaan — mihin Suomen kannattaisi tätä keskustelua viedä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-03-22T14:34:00,2022-03-22T14:34:49,Hyväksytty,1.1
2022_29_45,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_46,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Petri,Honkonen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjältä tuodaan merkittävä osa Suomessa jalostetusta puusta. Jopa 10 prosenttia metsäteollisuuden jalostamasta puusta tuodaan Venäjältä: 9,3 miljoonaa mottia. Nyt useat metsäyhtiöt ovat kyllä hyvin ilmoittaneet, että aikovat sen puuntuonnin sieltä lopettaa. Tällä on myös iso vaikutus suomalaiseen energiantuotantoon, koska energiaa, kaukolämpöä, tuotetaan merkittävässä määrin näistä sivujakeista: kuoresta, purusta sun muusta, mitä metsäteollisuuden sivutuotteina syntyy. Suomalaisella metsäsektorilla on mahdollisuus lisätä hakkuita merkittävästi, ja katsonkin, että metsäteollisuudella on edellytykset tämä puumäärä hankkia aivan hyvin Suomesta. Siihen tarvitaan vain hiukan hinnannostoa metsänomistajalle, ei mitään Kemera-tukia tai muita lisäelementtejä. Kysynkin ministeriltä, näettekö mahdollisuuden tässä, kun Venäjä on maailman suurimpia sahatavaran tuottajia: voisiko siitä siirtyä tuotantoa Suomeen nyt, kun moni länsimaa keskeyttää Venäjältä kaiken tuonnin ja liiketoimet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-03-22T14:34:49,2022-03-22T14:35:57,Hyväksytty,1.1
2022_29_47,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_48,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Energian hinnan nousu aiheuttaa ymmärrettävästi ihmisissä hätää. Se osuu ihmisten jokapäiväiseen arkeen. Aivan erityisesti se osuu kuitenkin pienituloisiin, joilla ei ole liikkumavaraa kuukausibudjeteissaan, kuten monilla muilla on. On meidän vastuullamme pitää huolta siitä, että pienituloistenkin arki voi sujua energian hinnan noususta huolimatta.
Ministeri Sarkkinen ehdotti viikonlopun aikana kansaneläkeindeksin pikaista korottamista vastauksena hintojen nousuun. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi toimeentulotuen perusosan korotusta. Kannatankin lämpimästi tätä Sarkkisen ehdotusta, jolla tukisimme pienituloisten toimeentuloa vaikeassa maailmantilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-22T14:35:57,2022-03-22T14:36:54,Hyväksytty,1.1
2022_29_49,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_50,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tammikuussa bensiinin hinnasta noin 60 prosenttia oli jo veroa ja dieselin hinnasta 50 prosenttia veroa. Arvonlisäveroa maksetaan polttoaineen koko hinnasta, myös polttoaineverosta, ja tätä kansalaisten on vaikea hyväksyä. Verotetaan veroa, ja Suomessa yksi suurimmista verokertymistä onkin näistä polttoaineveroista. Kysyisinkin hallitukselta: miksi tälle asialle ei tehdä mitään?
Monessa maassa on lähdetty tukemaan kuluttajia polttoaineen hinnassa alentamalla veroa tai jopa poistamalla arvonlisävero väliaikaisesti. Ruotsissa 1,3 miljardia euroa osoitettiin liikenteen verojen helpottamiseen autoilijoille. Arvoisa ministeri, te olette sanonut, että te ette voi tehdä muka mitään. Eikö siellä hallituksessa tosiaan voi tehdä mitään? Ymmärrättekö te, etteivät ihmiset nyt selviä, jos te ette alenna veroja? Ja toisekseen, jos te alennatte veroja, niin ihmiset ajavat enemmän [Puhemies koputtaa] ja se ei niin paljon tunnu valtion kassassa, koska se raha tulee takaisin toista kautta. [Satu Hassi: Ja pahentaa Venäjä-riippuvuutta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-03-22T14:36:54,2022-03-22T14:38:07,Hyväksytty,1.1
2022_29_51,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Ja nyt edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_52,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä hiukan tätä Fennovoima-keskustelua siinä mielessä, että nythän tosiaan lehtitietojen mukaan Pyhäjoella Hanhikiven alueella edelleen ne rakennustyöt jatkuvat ja tähän hankkeeseenhan on mennyt jo satoja miljoonia euroja. Tässä tuotiin esiin sellainen vaihtoehto, että käytettäisiin japanilaista teknologiaa tässä reaktorin korvaajana. Sehän oli meillä yhtenä vaihtoehtona silloin, kun tästä tehtiin päätöstä aikanaan Rosatomin hyväksi. Siinä olivat muun muassa hintakysymys ja tehokysymys, minkä takia tätä japanilaista ei valittu.
Itse olen kuullut, että tällainen italialais-kanadalainen konsortio on yksi, jota on käytetty Euroopassa eri maissa. Kysyisinkin nyt teiltä, ministeri: miten mahdollisena tai jopa todennäköisenä pidätte sitä, että omistajat ehkä sitten kuitenkin kääntyisivät jonkin muun reaktoritoimittajan, länsimaisen reaktoritoimittajan, puoleen, jotta tätä hanketta voitaisiin jatkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-03-22T14:38:08,2022-03-22T14:39:12,Hyväksytty,1.1
2022_29_53,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_54,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan sota pakottaa meidät miettimään monenlaisia ja monipuolisia keinoja, miten voisimme lisätä omavaraisuutta sähköntuotannon suhteen. Saatamme joutua miettimään myös kertaalleen haudattujen hankkeiden uudelleenavaamista. Yksi sellainen on Kollaja. Mitä mieltä ministeri on tämän hankkeen uudelleenavaamisesta? Ja voidaanko maassamme ylipäätänsä lisätä vesivoimalla tuotettua sähköä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-03-22T14:39:12,2022-03-22T14:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_29_55,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_56,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin maailmanmarkkinoita järkytti korona ja nyt Ukrainan sota. On selvää, että emme voi jättää pienituloisia yksin tämän kriisin keskellä. Tähän vihreät ovatkin esittäneet laajaa keinovalikoimaa, muun muassa suoraa tukea pieni- ja keskituloisille, etenkin syrjäseudulla asuville suomalaisille. Myös olemassa olevaa sosiaaliturvaa voitaisiin korottaa ja tuloverotusta keventää. Keinovalikoimaa siis on. Tätä voitaisiin hyvin ottaa käyttöön.
Samalla on kuitenkin syytä tunnistaa, että energiariippuvuuden jatkaminen Venäjästä ei ole hyvä idea. 90 prosenttia Suomeen tuotavasta öljystä tulee tällä hetkellä Venäjältä, ja selvää on, että tälle on löydettävä vaihtoehtoja, sillä muuten jatkamme Putinin julman hyökkäyssodan rahoittamista. Yksi vaihtoehto löytyy biopolttoaineista, varsinkin biokaasusta, jonka tuotanto tuo paljon kaivattuja lisätuloja maatalousyrittäjille. Samalla se tuo mahdollisuuksia kotimaisten lannoitteiden tuotantoon ja helpottaa myös venäläisestä energiasta [Puhemies koputtaa] eroon pääsemistä. [Petri Huru: Ja lisää kustannuksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-03-22T14:39:48,2022-03-22T14:40:56,Hyväksytty,1.1
2022_29_57,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Näin. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_58,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun katsoo hallituksen tiedotustilaisuuksia, niin niissä usein puhutaan, että pitäisi päättää asioista nopeasti — mutta ei päätetä. Asiat ovat tärkeitä hallituksen mielestä, huoli on yhteinen, asiat ovat pöydällä, ahdinko on suuri, te kuuntelette tarkalla korvalla — ja tänään ministeri kertoo meille kylmän viileästi, että mitään ei voi tehdä. [Mika Niikko: Ei voi tehdä!] Vihreät täältä kuitenkin heittävät, että vaikka kuinka paljon on keinovalikoimaa, mutta keskustan ministeri toteaa, että mitään ei voida tehdä. Onko siis viestinne ihmisille, että polttoaineen hintoihin ei ole mitään tehtävissä, kuten äsken saimme ymmärtää? Kävelettekö te siis tuon vihreän politiikan kanssa samaan avantoon yhä, kun Suomen kansa kärvistelee näillä hinnoilla ja katsoo, tekeekö hallitus mitään? Ei! Ilmastotoimiin lapataan rahaa, mutta kansan ostokyvystä viis veisataan. Vastatkaa, ministeri: Teettekö te tälle asialle jotain? Jos teette, niin mitä te teette? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-03-22T14:40:57,2022-03-22T14:42:04,Hyväksytty,1.1
2022_29_59,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Multala. [Välihuutoja vihreiden ja perussuomalaisten ryhmistä] — Edustaja Multalalla on puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_60,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä Fennovoimasta. Kaikki me tiedämme ja ministerikin on todennut, että hankkeella ei ole edellytyksiä edetä sellaisena kuin se tällä hetkellä on, venäläisessä omistuksessa tai venäläisellä ydinvoimalla. Valtioneuvosto on teettämässä asiasta turvallisuusselvityksen. Osaatteko kertoa sen aikataulusta? Kun me kaikki jo arvaamme varmasti sen turvallisuusselvityksen lopputuloksen, voisiko yksi ratkaisu olla se, että valtioneuvosto toteaa sen jälkeen, että periaatepäätöksen ehdot eivät ole enää voimassa ja tämä hanke ei voi edetä?
Toinen kysymykseni liittyy edustaja Grahn-Laasosenkin kysymykseen luvituksesta. Tänään kuulimme, että maankäyttö- ja rakennuslaki ei ole etenemässä sellaisena kuin sen oli alun perin tarkoitus edetä, eli sujuvoittaa, yksinkertaistaa kaavoitusta ja luvitusta. Mitä muita keinoja nyt olisi? Voisiko yksi keino olla esimerkiksi näissä merkittävissä energiahankkeissa rajoittaa muutoksenhakua yhteen asteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-22T14:42:05,2022-03-22T14:43:08,Hyväksytty,1.1
2022_29_61,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_62,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, me rahoitamme Putinin sotaa Euroopassa sadoilla miljoonilla joka päivä [Sanna Antikaisen välihuuto] öljyä ja kaasua ostamalla, ja lähes kaikki alkavat ymmärtää, että tästä pitää päästä eroon. Perussuomalaisten kanta tosin tuntuu vaihtuvan joka viikko. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa]
Paras, tehokkain keino energianpuutteeseen on tietysti säästää energiaa. Koska liikenne on se pahin energiasyöppö, joka on ollut eniten kasvussa, niin silloin kaikkein suurin teko, mitä me voidaan tehdä, on siirtää liikkumista raideliikenteeseen. Siellä, missä on joukkoja, siellä on oltava toimiva joukkoliikenne. Kiitänkin hallitusta lisätalousarvion 30 miljoonan joukkoliikennetuesta, jonka avulla voidaan esimerkiksi lipunhintoja pitää kohtuullisina, jotta ihmiset sitä joukkoliikennettä käyttävät silloin, kun se on vaihtoehto.
Mutta tietysti harvaan asutuilla alueilla jatkossakin auto on se tehokkain liikkumismuoto. Tässä nostettiin tämä ministeri Sarkkisen ehdotus kansaneläkeindeksin pikaiseksi korottamiseksi, [Puhemies koputtaa] ja vetoan kyllä hallitukseen, että tehdään näitä toimia niille ihmisille, jotka eivät voi muuttaa liikkumistapaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-03-22T14:43:08,2022-03-22T14:44:21,Hyväksytty,1.1
2022_29_63,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Ja nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_64,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu energiansaannin turvaamisesta>>>Keskustelualoite  KA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyrin taas verrattaen nopeasti käymään läpi kiitettävän paljon hyviä kysymyksiä.
Ensinnä, edustaja Mäkelä, tämä japanilainen tekniikkahan oli tosiaan jo esillä aiemmassa, ja yhteistyö sinne totta kai on mahdollista. Se riippuu aina omistajasta. Valtiohan ei voi määrätä omistajia, että te teette sinne suuntaan. Varmasti on hyvää teknologiaa, on hyvää teknologiaa, että sen puoleen. Pienydinvoimalat tulevat uudessa ydinvoimalaissa mukaan, eli se on siellä uudistuksessa.
Sitten, edustaja Wallinheimo, tästä elvytyspaketista, voisiko sillä sitten tämän Fennovoiman ulkomaisen omistajan tietyllä tavalla ostaa pois. Nyt vähän kaikkiin näihin, jotka liittyvät tähän Hanhikiveen: nämä ovat omistajien asioita. Kyse on siitä, haluaako tämä 34 prosenttia omistava yhtiö myydä. Minä mielelläni ottaisin sen kyllä suomalaiseen omistukseen. Ja kukaan meistä, väitän, tässä salissa ei tiedä, minkälaiset osakkuussopimukset ovat yhtiössä sisällä. Tämäkin kannattaa ottaa huomioon, kun näistä puhutaan, mutta me emme voi mennä määräämään teidän myyntiä — valitettavasti. Veikkaan, että tuolla on armeija — huono termi tähän kyllä — kansainvälisiä juristeja, jotka seuraavat tätä tilannetta ja ovat valmiita tuomaan apua, jos näitä osakkuussopimuksia mennään kyseenalaistamaan tai rikkomaan.
Honkonen, sahatoiminta Suomeen — erittäin mielenkiintoinen kysymys: onko potentiaalia? Totta kai mennään sitten kustannustasoihin, mutta mikäli tällainen näin kova kauppasulku tietyllä tavalla on sektorilla, niin en ihmettele, vaikka olisi halukkuutta siirtyä sitten Suomen puolelle.
Tässä Said Ahmed kysyi indeksitarkistuksesta — tässä tuli useampikin. Tämä ei sinällänsä kuulu tänne minun puolelleni, mutta selkeää on, että kyllä tämä ihmisten kustannustasoa tulee nostamaan merkittävästi ihan kautta linjan.
Edustaja Niikko kysyi polttoaineverosta. Polttoainevero on tietysti aina yksi kohde. Polttoaineveron kautta se menee kaikille. Me ei pystytä kohdentamaan sitä millään tavalla. Se on tietysti ihan hyväkin, mutta toisaalta se on ehdottomasti kallein tapa — aivan ehdottomasti kallein tapa. [Mika Niikko: Mutta voisiko sitä alentaa? — Leena Meri: Edes väliaikaisesti?]
Edustaja Kauma kysyi myös tästä Hanhikivestä. Italialais-kanadalainen konsortio on tiedossa. Kääntyisivätkö omistajat? Jos te saatte käännettyä tämän 34 prosentin omistajan sille kannalle, niin varmasti ihan hyvä — epäilen.
Sitten edustaja Mattila kysyi Kollajasta: erittäin vaikeaa, ja jos olen ymmärtänyt, niin aiemmat toimijat ovat luopuneet siitä hankkeesta. Toki nyt, niin kuin aloitin esittelypuheenvuoroni, energialaput on käännetty aika lailla eri asentoon.
Edustaja Suomela kysyi biokaasusta. Me olemme juuri laajentamassa biokaasun jakeluverkoston tukia.
Sitten, edustaja Peltokangas, me voidaan mennä vaikka katsomaan tuolta pöytäkirjoista: minä en ole sanonut täällä, että ei ole keinoja. Päinvastoin sanoin, että meillä on olemassa tapoja, joista luettelin jakeluvelvoitteen ja kustannustuet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se on totaalisesti eri asia kuin se, että te annatte väärää todistusta siitä, että minä olen sanonut, että ei ole keinoja. [Mauri Peltokangas pyytää vastauspuheenvuoroa]
Sitten, edustaja Multala: siinä tilanteessahan, että periaatepäätös [Hälinää — Puhemies koputtaa] ei olisi voimassa, periaatteessa periaatepäätös pitää palauttaa tänne eduskuntaan, koska kyseessähän on eduskunnan periaatepäätös ja ainoastaan eduskunta voi sen tehdä.
Edustaja Saramo viittasi näihin indekseihin, joihin jo aiemmin vastasin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-22T14:44:21,2022-03-22T14:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_29_65,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_29_66,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan järkyttävien tapahtumien valossa kaikki muut asiat ovat pieniä, mutta niitäkin joudumme täällä käsittelemään. Tällä nyt esittelemälläni asialla on kuitenkin eräs yhteys jopa Ukrainan tilanteeseen, vaikka tämä on valmisteltu jo aikaisemmin. Nimittäin tässä on osaltaan kysymys välttämättömistä kipulääkkeistä, jotka meillä kuuluvat huumausainevalvonnan piiriin, mutta tällaisten lääkkeiden saaminen esimerkiksi katastrofialueelle on ollut monimutkaisen lupamenettelyn takia hankalampaa. Tätä menettelyä sujuvoitetaan. Tämä esitys on siis tehty jo aikaisemmin, mutta se myös tässä tilanteessa auttaa. Halusin sen takia tämän asian ensimmäiseksi sanoa.
Meillä on huumausainelaissa kaiken kaikkiaan 52 pykälää, ja tässä nyt ehdotetaan muutoksia 14:ään niistä. Osa on teknisiä, esimerkiksi sentyyppisiä, niin kuin jokainen ymmärrämme, että nimi Elintarviketurvallisuusvirasto muutetaan nimeksi Ruokavirasto, tai jos meillä sanotaan, että tietty lupa on yksityishenkilöillä ja oikeushenkilöillä, niin ei tarvitse enää erikseen sanoa ”ja yliopistoilla”, koska yliopistot ovat oikeushenkilöitä.
No, pelkästään näin muodollisista, teknisistä asioista tässä ei ole kysymys, vaan tässä monella tavalla, itse asiassa useassa pykälässä, jotka liittyvät lupiin, valvontaan, menettelyä sujuvoitetaan ja selkeytetään, tietyiltä osilta jopa tiukennetaan. Eräät sellaiset lääkkeet, jotka ovat psykiatrisia lääkkeitä ja joita on joissain lääkevalmisteissa, tulevat nyt hieman tiukemman valvonnan piiriin, mutta kuitenkin tavalla, joka ei haittaa niiden oikeaa, tarkoituksenmukaista käyttöä.
Tässä on näiden lupa-asioiden ohella, joihin useimmat pykälät liittyvät, kysymys myös siitä, että tietyt huumaamistarkoituksessa käytettävät kasvijauheet, ‑rouheet ja ‑valmisteet, jotka sisältävät DMT:tä, määriteltäisiin huumausaineiksi. DMT on nimittäin hallusinogeeni, joka on määritelty kansainvälisesti huumausaineeksi. Nykytilan ongelma kasveissa, jotka sisältävät luonnostaan DMT:tä, on ollut, että niitä ei ole oikeuskäytännössä pidetty huumausaineina, vaikka DMT kemiallisena yhdisteenä onkin määritelty huumausaineeksi. Tästä on seurannut, että esimerkiksi Mimosa hostilis ‑kasvin juurikaarnaa, jota käytetään hallusinogeeninä, on saanut tuoda Suomeen. Tällä muutoksella pyritään nyt siis ehkäisemään näiden tällaisten lain kiertämiseen tarkoitettujen kasvijauheiden, ‑rouheiden ja ‑valmisteiden maahantuontia ja käyttöä.
En tämän perusteellisemmin nyt käy näitä yksityiskohtaisia muutoksia läpi. Täytyy sanoa, että tämä on teknisesti ja juridisesti aika vaativaa lainsäädäntöä, ja kun olen siihen nyt itseäni perehdyttänyt, niin kyllä siinä joutuu kynää vieressä pitämään, että ymmärtää, mikä vaikuttaa mihinkin, varsinkin kaikkeen, mikä liittyy tähän lupasäädäntöön. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-22T14:49:14,2022-03-22T14:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_29_67,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_68,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys tuli tänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi lausunnonantajien hyvin yhteneväinen kanta pitää lakiesitystä kannatettavana.
Kasvikunnassa on kasveja, jotka sisältävät luonnostaan dimetyylitryptamiinia elikkä DMT:tä, joka on hallusinogeeni. Vaikka oikeuskäytännössä DMT on määritelty kansainvälisesti huumausaineeksi, eivät kuitenkaan luonnostaan DMT:tä sisältävät kasvit ole olleet huumausaineita. Tämän johdosta esimerkiksi Mimosa hostilis ‑kasvin juurikaarnaa on saanut tuoda Suomeen, kuten ministeri tuossa äsken kertoi.
Lakiesitys ehdottaa, että huumaantumistarkoituksessa käytettävät kasvijauheet, ‑rouheet ja ‑valmisteet, jotka sisältävät DMT:tä, määriteltäisiin huumausaineiksi. Tämän myötä niitä tulisivat koskemaan huumausainelaissa säädetyt yleiskiellot.
Kansanterveyden näkökulmasta katsottuna lakiesitys on kannatettava. Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteaa omassa lausunnossaan, lainmuutoksella pyritään ehkäisemään huumausaineiden lisääntynyttä tarjontaa, sillä lisääntynyt tarjonta johtaa usein lisääntyneeseen kysyntään. THL:n mielestä huumausaineiden saatavuuden vähentäminen on Suomessa keskeinen päihteidenkäyttöä ja siitä johtuvia haittoja vähentävä keino.
Ymmärrän ajatuksen yhteneväisyyden esimerkiksi tarkasteltaessa sitä kehitystä, mikä on nähty tupakoinnin vähenemisenä Suomessa. Kun savukkeiden ostamisesta ja niiden polttamisesta on tullut hyvin kontrolloitua, on tupakointi vähentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Tätä voi pitää yksinomaan hyvänä asiana niin tupakoimattomien kuin tupakoitsijoiden näkökulmasta.
Käsittelyssä oleva lakiesitys haluaa rajoittaa DMT-huumausaineen saatavuutta siten, että huumausaineeksi määriteltäisiin huumaantumistarkoituksessa käytettävät kasvijauheet, ‑rouheet ja ‑valmisteet, jotka sisältävät DMT:tä. Myös sisäministeriön näkökulmasta lakiesitys on kannatettava, sillä se parantaa viranomaisten mahdollisuuksia estää, paljastaa ja tutkia huumausainerikoksia. Vaikka poliisi kohtaa työssään harvoin juuri DMT:tä ja sitä sisältäviä kasvijauheita tai ‑rouheita tai muita valmisteita eikä lailla sen voimaan tullessa ole resurssivaikutuksia poliisin työhön, voi lakiesitystä pitää kannatettavana, koska se edistää kansanterveyttä. Poliisiviranomaisen näkökulmasta on myös tärkeää poistaa nykyiseen säätelyyn liittyvää sellaista epäloogisuutta ja oikeusepävarmuutta, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi rikoksen ennaltaestämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen ja huumausainevalvontaan yleisemminkin.
Arvoisa puhemies! Pidän lakiesitystä varsin kannatettavana. Olen tyytyväinen muutenkin hallituksen huume- ja päihdepoliittisiin linjauksiin, joista käy ilmi kyseisten aihealueiden viranomaisten ja asiantuntijoiden kuuleminen herkällä korvalla. Meidän on myös tärkeää viestiä maana, mikä on suhtautumisemme huumausaineisiin. Porsaanreiät on tilkittävä silloin, kun sellaisia havaitaan olevan, ja siitä myös tässä lakiesityksessä on kyse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-03-22T14:52:45,2022-03-22T14:56:11,Hyväksytty,1.1
2022_29_69,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_70,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Oikeastaan ajattelin, että tulen tähän kohtaan käyttämään puheenvuoron, sillä oman eduskuntaurani aikana olemme lukuisia kertoja näitä erilaisia huumausaineiden lisäämisiä lainsäädännössä käsitelleet, ja hieman on tullut sellainen tunne, että joko me lainsäätäjät olemme aina askeleen perässä tai sitten käyttäjät ja tekijät ovat askeleen edellä. Ehkä kummastakin on jollain tavalla kyse.
Muistan, kun jo muutamia vuosia sitten kuuntelin erästä haastattelua, jossa kerrottiin, että keskusrikospoliisin rikostekninen laboratorio testasi kaiken kaikkiaan lähes 18 000 näytettä tai näyte-erää pelkästään sen takia, että niistä haluttiin tutkia lähinnä ulkomailta, Kiinasta tulleita lähetyksiä, mitä näissä lähetyksissä on. Muutaman vuoden sisällä, vajaassa kymmenessä vuodessa, määrä oli kasvanut 50 prosentilla, eli tämä kehitys on ollut erittäin hurjaa. Se kuvaa nimenomaan huumeiden käytön moninaistumista. Voisi todeta, että kun ehkä ennen tilanne oli vähän sensuuntainen, että huumeidenkäyttäjät joko polttivat kannabista tai pistivät heroiinia tai amfetamiinia, niin nyt sitten otetaan erilaisia nieltäviä lääkeaineita ja tilataan niitä usein myös netistä ja yleensä Kiinasta. Ja nämä lähetykset eivät läheskään aina edes sisällä sitä, mitä on kuviteltu sieltä ostettavan.
Oikeastaan, kun tässä kokonaisuudessa jälleen päivitetään tätä listaa ja otetaan uusia aineita tähän mukaan, oma huoleni on se, että me olemme koko ajan auttamattomasti tässä juoksussa perässä. Niin kuin edellä puhunut edustajakollegakin toi esiin, että porsaanreiät pitää pystyä tilkitsemään ja sulkemaan, niin vähän tuntuu siltä, että tähän ei pystytä vaan koko ajan kun yksi suljetaan, niin jokin toinen aukko on jo auennut ja jotain uutta on tulossa.
Ei minulla tähän ole vastausta. Täällä on entisiä poliiseja, jotka ovat näiden asioiden ympärillä joutuneet työtä tekemään. En tiedä, onko heilläkään siihen ratkaisuja, mutta kysyisin, onko ministerillä siihen ratkaisua. Millä tavalla me voisimme olla tässä enemmän etunojassa näiden uusien ainesosien ja huumeina käytettävien aineiden tien tilkitsemisessä ja estämisessä, kun kerran usein tässä käy niin, että yhä nuoremmat, kun se on niin helppoa, tilaavat niitä netistä? Tarinat voivat olla hyvinkin toisenlaisia kuin se totuus on, ja se aine, mitä sieltä tulee, on usein ihan jotain muuta kuin ehkä on annettu ymmärtää. Usein vahinko on tapahtunut ensimmäisen kerran jälkeen.
Huumepoliisi tekee tässä sektorissa hyvää työtä, kuten myös meidän Tullimme, mutta se on hieman sellaista perässä juoksemista. Mitä uusia muuntohuumeita tulee markkinoille, sitä emme tiedä, ja näitä näyttää koko ajan tulevan yhä lisää.
Muistan silloin tuosta aiemmasta uutisesta, että siinä todettiin, että tuntuu siltä, että oikeastaan vain taivas on rajana siinä, mitä voi syntetisoida — keskusrikospoliisin Erkki Sippola sen silloin totesi — ja valitettavasti taivas on aika monella näiden jälkeen myös kohteena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-22T14:56:15,2022-03-22T15:00:47,Hyväksytty,1.1
2022_29_71,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Näin. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_72,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tässä edustajia Mattila ja Heinonen viisaista puheenvuoroista, jotka kuuntelin todella tarkkaan. 
Edustaja Heinosen puheenvuoroon liittyy kysymys, että millä muulla tavalla kuin juoksemalla perässä tämän lainsäädännön säätämisen kanssa me voisimme olla ajan tasalla ja jopa edellä. Voidaan sanoa, että kyllä tämä askarrutti minuakin, kun sain perehdytyksen tähän lakiin, koska tässähän nyt tavallaan on kaksi asiaa lainmuutoksessa yhtä aikaa. Siellä on tämä DMT, ja sitten siellä on tämä lupahallinnon muuttaminen ja sujuvoittaminen. Ja kas kun ei kukaan kysynyt, miksi tässä ei säädetä hampusta. No, se on tulossa syksyllä, koska siihen liittyvällä lausuntokierroksella kävi ilmi, että siihen liittyy eräitä vaikeuksia, joita ei pystytty tähän saamaan. Ehkä ratkaisu voisi olla se, että me pystyisimme enemmän erottamaan toisistaan nämä muodollis-hallinnollis-juridiset seikat, joita tässäkin käsitellään, esimerkiksi juuri Tullilaboratorion tai Fimean tai apteekkien osalta, ja sitten keskittymään ihan tähän, voisiko sanoa, Heinosen esille nostamaan asiaan, jossa me otamme sitten kantaa mahdollisimman nopeasti aina kulloisenkin tiedon valossa niihin huumehaasteisiin, joita meillä on. Eli valmistelisimme näitä sillä tavalla erillään, jolloin tämä voisi olla nopeampitahtinen tapa. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-22T15:00:50,2022-03-22T15:02:19,Hyväksytty,1.1
2022_29_73,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mennään yleiskeskusteluun. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_29_74,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Onko tämä viisi minuuttia?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Kymmenen minuuttia on valiokunnan mietinnön esittely.] Aha, selvä, sitten pystyn puhumaan rauhassa. Kiitos, en muistanut.
Saatavien perinnästä annettu laki sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä erityisesti kuluttajasaatavien perinnästä. Koronaviruspandemian vuoksi lakiin on väliaikaisesti lisätty aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä myös muiden kuin kuluttajasaatavien eli yrityssaatavien perinnästä kohtuullisen kulutason turvaamiseksi. Nämä nyt voimassa olevat säännökset ovat voimassa huhtikuun loppuun asti.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että aiempaa yksityiskohtaisempia säännöksiä muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista ja perinnän aikarajoista sisällytetään perintälakiin nyt pysyvästi. Tarkoituksena on saada nämä pysyvät muutokset voimaan 1.5.22 alkaen, jolloin tämä yksityiskohtaisempi sääntely pysyy yhtäjaksoisesti voimassa eikä lyhytaikaisesti palata siihen aiempaan ja soveltamaan silloin aiemmin voimassa olleita säädöksiä.
Lakivaliokunta on mietinnössään päätynyt siihen, että se kannattaa yritysvelallisten aseman parantamista pysyvin lainmuutoksin, sillä perintäkulujen määrässä on ennen väliaikaisia lainmuutoksiakin esiintynyt huomattavia eroja ja kulut ovat voineet olla hyvinkin suuria. Väliaikaisten lakien voimassaoloaikana kohtuullinen kulutaso on pystytty turvaamaan aiempaa paremmin. Lakivaliokunta puoltaa perintäkuluja koskevia ehdotuksia muuttumattomina, sillä ehdotetuissa säännöksissä on kokonaisuutena arvioiden otettu tasapainoisesti huomioon sekä velallisen että velkojien ja perintäalan edut.
Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan sekä kuluttaja- että yrityssaatavien perintään lainmuutoksia, joilla pyritään mahdollistamaan sähköiset toimittamistavat nykyistä laajemmin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa näkemykset kuluttajasaatavien perinnän osalta olivat erisuuntaisia. Osa toivoi sallivampaa, osa tiukempaa sääntelyä kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Valiokunta kuuli huolellisesti asiantuntijoita ja päätyi tukemaan hallituksen esityksessä ehdotettua ja katsoo, että siinä on onnistuttu tasapainoisesti ottamaan huomioon yhtäältä digitalisaation edistäminen sekä toisaalta velallisen oikeusturvanäkökohdat.
Lakivaliokunta pitää sähköisten toimittamistapojen käyttömahdollisuuksien lisäämistä saatavien perinnässä lähtökohtaisesti kannatettavana, mutta oikeusturvanäkökohtien vuoksi on pitänyt aiheellisena, että sähköisten toimittamistapojen käyttöä lisätään kuluttajasaatavien perinnässä yrityssaatavia varovaisemmin. Sääntely on tiukempaa ottaen huomioon, että kyse on saatavan perimisestä kuluttajalta. Vapaaehtoista perintää seuraa oikeudellinen perintä.
Oikeusturvanäkökohtien vuoksi valiokunta on pitänyt perusteltuna perusteluissaan ja mietinnössä tarkemmin perustelluin ja avatuin näkökohdin edellyttää velallisen nimenomaista suostumusta perintäkirjeen sähköiseen toimittamiseen samoin kuin suostumuksen määräaikaisuutta — tästäkin oli erilaisia näkökohtia — siten kuin hallituksen esityksessä on ehdotettu, elikkä päädyimme tukemaan tätä määräaikaisuutta. Kuulemisissa jotkut toivoivat, että se olisi voinut olla pysyväkin, mutta valiokunta katsoi, että on erittäin hyvä, että suostumus ja tahtotila määräaikaisesti tulee katsottua aina uudelleen ja ihminen voi silloin miettiä, haluaako toimia näin.
Sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin valiokunnan mielestä jatkossa seurata tarkoin ja kokemusten valossa arvioida mahdollisia tarkistustarpeita. Hallituksen esityksessä on otettu huomioon edunvalvojan oikeus pyynnöstä saada velallista koskevat maksuvaatimukset kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla, mutta valiokunta ehdottaa sääntelyä täydennettäväksi läheisen tiedonsaantioikeuksien parantamiseksi siten, että sama oikeus on myös edunvalvontavaltuutuksesta annetussa laissa tarkoitetulla valtuutetulla, joka edustaa täysi-ikäistä velallista tämän taloudellisissa asioissa.
Valiokunta on yksimielisessä mietinnössään esittänyt päätösehdotukseksi, että eduskunta hyväksyisi muuttamattomina hallituksen esitykseen sisältyvät 2—4. lakiehdotukset, eduskunta hyväksyisi muutettuna tähän esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen ja eduskunta hylkäisi toimenpidealoitteen 44.22.1, joka valiokunnan perusteluiden mukaan tulee toimenpidealoitteena täytettyä tässä lakiesityksessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-22T15:02:46,2022-03-22T15:08:28,Hyväksytty,1.1
2022_29_75,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_76,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen täällä salissa ilmaissut useasti huoleni suomalaisten kasvaneesta velkaantumisesta, joka on johtanut maksuhäiriömerkintöjen ja maksukyvyttömyyden lisääntymiseen. Suomalaisten lisääntyneeseen ylivelkaantumiseen ovat syypäitä erityisesti kasvanut lainanotto, pikavipit ja perintäkulut.
Tämän lakiesityksen tarkoituksena on kohtuullistaa perintäkuluja ja yhdenmukaistaa aihepiiriin liittyviä käytäntöjä. Perintälain tarkempi sääntely on tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempia rahoitusmarkkinoita. Liian usein perintä- tai ulosottokulut aiheuttavat velkakierteen, joka johtaa syvempiin henkilökohtaisiin talousongelmiin. Tämän takia pidänkin esitettyä lakia tarpeellisena, tarkoituksenmukaisena ja kaivattuna lisänä, jolla hillitään suomalaisten maksuongelmia ja edistetään velallisten oikeusturvaa. Yhdenkään suomalaisen maksuvaikeudet eivät saa johtua kohtuuttomista perintä- tai ulosottokuluista tai kohtuuttoman lyhyistä maksuajoista. 90-luvun laman epäonnistumiset eivät saa toistua.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksellä säädetään muista kuin kuluttajasaatavista veloitettavien kulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismääristä. Samalla ehdotetaan rajoituksia sille, kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia korvauksia. Perintäkulujen enimmäismäärät ovat saaneet kritiikkiä jonkin verran. Lakiesitys on kuitenkin lähtenyt heikomman puolustamisesta. Tämän takia enimmäismäärät on haluttu säätää velanmaksajan kannalta riittävän kohtuulliselle tasolle. Lakivaliokunta toteaa mietinnössään enimmäismäärän olevan sellaisella tasolla, että se edelleen kannustaa maksamaan velan ajoissa mutta silti huomioi nykyistä paremmin velanmaksajan aseman. Esitys on tältä osin siis tasapainossa sekä velkojan että velanmaksajan näkökulmasta. Tämä balanssi on tärkeä perintätoiminnan yleisen hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta.
Arvoisa puhemies! Edellisessä määräaikaisen perintälain käsittelyssä lakivaliokunta kiinnitti erityistä huomiota perinnän määräaikoja koskeviin säännöksiin. Valiokunta kantoi etenkin huolta määräaikojen pituudesta suhteessa kirjepostin toimitusvarmuuteen ja nopeuteen Suomessa. Nyt tämä valiokunnan huoli on huomioitu perintälaissa. Jatkossa maksumuistutuksen määräaika pidennetään seitsemästä päivästä kymmeneen ja tratan protestiaika kymmenestä päivästä kahteen viikkoon. Esitys myös huomioi paremmin kirjepostin ja sähköisen toimituksen eroavaisuudet, sillä sähköinen toimitus on usein kirjepostia nopeammin asiakkaan saatavilla. Tämä on oikeudenmukaista, sillä velalliset eivät saa joutua eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, käyttävätkö he sähköisiä palveluita vai kirjepostia. Lakivaliokunta myös painotti, ettei asiakasta saa painostaa siirtymään sähköiseen laskutukseen.
Jokaisen ihmisen oikeusturva perintä- ja ulosottotilanteessa on turvattava. Siihen tämä lakiesitys antaa nykyistä paremmat valmiudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-03-22T15:08:30,2022-03-22T15:11:39,Hyväksytty,1.1
2022_29_77,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Talvitie on poissa. Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_78,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen lähetekeskustelussa toin esille, että on hyvä asia, että myös yrityksiin ja erityisesti pienyrityksiin ja henkilöyrityksiin laajennetaan tällaisia velan perimisen kohtuullistamisesityksiä, joita on aiemmin ollut käytössä kuluttajapuolella. Monessa tilanteessa on veteen piirretty viiva, onko joku henkilö vai henkilöyritys. Voi olla yhden hengen yrityksiä, jotka tekevät osa-aikaista yritystoimintaa. Ei voi olla niin, että oikeusvaltiossa näiden saatavien perintä olisi mielivaltaista ja kulut olisivat sattumanvaraisia, vaan niiden täytyy olla ennakoitavia ja perustua todellisiin kuluihin. On myös niin, että pienen yrityksen mahdollisuudet näiden velkajärjestelyjen suhteen ovat paljon pienemmät kuin isojen yritysten, joilla on lakiosastot näitä asioita hoitamassa. Eli siinä mielessä on suotavaa, että valtiovalta tulee lainsäädännöllä erityisesti näitä pieniä yrityksiä vastaan.
Korona-aikana on tullut paljonkin tällaisia hyviä oivalluksia lakimuutoksista, parannuksista, kohtuullistamisista, joiden soisi tulevan myös pysyvämpään lainsäädäntöön — monia muitakin asioita kuin tämä sinänsä kannatettava lakiesitys, jota valiokunta on mielestäni käsitellyt laajasti ja asianmukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-22T15:11:39,2022-03-22T15:12:52,Hyväksytty,1.1
2022_29_79,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mennään yleiskeskusteluun, ja mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_29_80,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan kuntakokeilulain voimassaoloa jatkettavaksi 31.12.2024 asti, jotta TE-palveluiden järjestämisestä kuntapohjaisesti voidaan saada lisää kokemuksia, jotka ovat tarpeen valmisteltaessa TE-palveluiden pysyvää siirtoa kuntiin. Maaliskuun 2021 alussa voimaan tullut työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettu laki on nykyisellään voimassa 30.6.2023 asti. Kyseisellä lailla TE-toimistojen tehtäviä on siirretty kuntien vastuulle.
Lakimuutoksen valmistelussa on esityksen mukaan ilmennyt myös eräitä muita muutostarpeita, joiden toteuttamista ehdotetaan samassa yhteydessä.
Hallituksen esityksen mukaan kuntakokeilun jatkamisella mahdollistetaan työllisyyden hoidon palvelumallien kehittäminen edelleen vuosien 2023 ja 2024 aikana ennen TE-palveluiden järjestämisen pysyvää siirtoa. Jatkamalla kuntakokeilua TE-palveluiden asiakkaat voidaan säästää tarpeettomilta siirroilta valtion ja kunnan toteuttamien TE-palveluiden välillä. Lisäksi TE-toimistojen henkilöstö säästyy ylimääräisiltä siirroilta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useampi taho nosti esille työllisyyden kuntakokeilujen resursseihin liittyviä näkökohtia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta viittaa tältä osin aiemmin antamaansa mietintöön, jossa valiokunta muun muassa toteaa pitävänsä välttämättömänä, että kokeilun toimeenpanon asianmukaisesta resursoinnista huolehditaan. Resursoinnin riittävyyttä on tarpeen arvioida määräajoin, jotta työnhakijoiden lakisääteisen palvelun toteutuminen ei vaarannu. Mahdolliset lisäpanostukset työllisyyden hoitoon on jaettava tasapuolisesti kokeilukuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen kesken ja huomioiden tapahtuvat muutokset.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää lisäksi tärkeänä, että kokeilualueen kuntien ja työ- ja elinkeinotoimistojen yhteistyö sujuu joustavasti siten, että henkilöstö- ja muita resursseja hyödynnetään tehokkaasti. Valiokunta painottaa palveluiden saatavuuden osalta aiemmin esittämiään huomioita siitä, että kuntakokeiluun liittyy mittavia henkilöstö- ja toimivaltamuutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten ja millaista palvelua niin kuntakokeiluun osallistuvat kuin sen ulkopuolella olevat asiakkaat saavat. Valiokunta tähdentää asiakkaan näkökulmaa ja toteaa, että vaikka kokeilussa jonkinasteinen ero palvelutarjonnassa on hyväksyttävä, on tärkeää varmistaa kaikkien kokeilun kohderyhmään kuuluvien ja työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaiden riittävä palvelu.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esityksen.
Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-03-22T15:14:00,2022-03-22T15:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_29_81,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_82,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksellä halutaan pidentää työllisyyden edistämisen kuntakokeilua aina vuoden 24 loppuun asti. Nykyiselläänhän laki on voimassa vuoden 23 kesäkuun loppuun asti, ja kokeilun tavoitteena on lopulta siirtää TE-palvelut kuntien vastuulle. On hyvä, että työttömiä ei siten tulla väliaikana pompottamaan kuntien ja TE-palveluiden välillä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa yksimielisesti lain hyväksymistä hallituksen esityksen mukaisesti.
Valiokunta muistuttaa aivan oikein siitä, että kokeilun asianmukaisesta resursoinnista pidetään huolta. Olemme nähneet aivan liikaa hyvää tarkoittavia lakiesityksiä, jotka ovat olleet aliresursoituja. Oppivelvollisuusuudistus ja sitova hoitajamitoitus ovat selvimpiä esimerkkejä näistä. Uudistus ilman riittävää resursointia voi tarkoittaa tosiasiassa tilanteen huononemista.
Tässä yhteydessä haluaisin nostaa esiin myös toukokuussa muuttuvat työllisyyspalvelut. Työnhakijoille on tulossa lisää työnhakuvelvoitteita ja tapaamisia virkailijoiden kanssa. Työpaikkoja pitäisi hakea kuukaudessa neljä kertaa, tai uhkana on työttömyysedun katkeaminen. Uusi malli on pitkälti sama kuin Sipilän hallituksen hetkeksi haudattu aktiivimalli. Uudistuksen tavoitteena on saada 9 500 uutta työllistä. Tähän ei ilmeisesti lasketa niitä 1 200:aa uutta virkailijaa, jotka työllisyyspalveluihin tullaan sitten tarvitsemaan.
STTK:ssa on laskettu, että työllisyyspalvelujen uudistus lisää kontakteja 150—210 prosenttia, mutta rahoitusta lisätään vain 40 prosenttia — tämä yhtälö ei tule kyllä toimimaan.
Uusi työllisyyspalvelujen malli keskittyy pitkälti uusiin työttömiin, ja kentältä on oltu jo etukäteen huolissaan siitä, että pitkäaikaistyöttömät jäävät syrjään. Riski on erityisen iso ensi vuonna, kun pitkäaikaistyöttömien palvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Tähän asti kunnat ovat vastanneet koko palveluketjusta sen käynnistämisestä alkaen. Löytyykö hyvinvointialueilta riittävää motivaatiota tai osaamista huolehtia pitkäaikaistyöttömistä?
Pitkäaikaistyöttömät hyötyisivät siitä, että heitä ei siirreltäisi kontaktilta toiselle vaan olisi yksi ja sama tuttu luottovirkailija. Jo nyt meillä on ollut ongelmaa, että työllisyyspalveluissa on valtava määrä täysin uutta ja kokematonta henkilökuntaa. Kyllä TE-palveluissa pitää olla riittävästi kokenutta työvoimaa, joka perehdyttää uudet ja jonka puoleen uudet virkailijat voivat ongelmatilanteissa kääntyä.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti ongelmaa tulee olemaan jatkossakin, kun nämä 1 200 uutta virkailijaa palkataan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-03-22T15:17:30,2022-03-22T15:20:54,Hyväksytty,1.1
2022_29_83,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_29_84,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella on tehty useampia uudistuksia työllisyyspalveluiden kohdalla, ja se tietysti kävi myös tuossa äskeisessä puheenvuorossa esille. Nyt vuorossa on kuntakokeilulain voimassaolon jatko, ja tämä jatko on tärkeä, jotta TE-palveluiden järjestämisestä kuntapohjaisesti saadaan lisää kokemuksia. Nämä kokemukset ovat äärimmäisen tärkeitä ja tarpeellisia, koska nyt samalla todellakin valmistellaan TE-palveluiden pysyvää siirtoa meillä sinne kuntiin. Toki jatko on mielestäni myös siitä syystä tärkeä, että asiakkaat ja henkilöstö voivat säästyä tarpeettomilta siirroilta.
Sitten mitä tulee tähän valiokuntakuulemiseen, se viesti, mikä tuli useammalta taholta niin näissä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kuin varmasti myös henkilökohtaisissa viesteissä, joita tuli varsinkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenille, kenties muillekin edustajille, kertoo siitä todellisesta huolesta, joka liittyy resursseihin meidän työvoimapalveluissa. Ja se kävi tässä äskeisenkin edustajan puheenvuorossa hyvin esille, että kun paljon tehdään työllisyyspalveluiden kohdalla muutostöitä ja lakimuutoksia, niin toki se sitten aina tuo helposti myös lisää työtä ja aiheuttaa paineita näihin resursseihin. Työnhakijoiden lakisääteisen palvelun toteutuminen ei saa kuitenkaan missään tapauksessa vaarantua, ja mahdolliset lisäpanostukset työllisyyden hoitoon on löydettävä, ja niiden riittävyyttä on tarpeen tietysti määräajoin arvioida.
Valiokunnassa me tähdensimme vielä tätä asiakkaan näkökulmaa ja totesimme, että vaikka kokeilussa jonkinasteiset erot tässä palvelutarjonnassa on hyväksyttävä ja ne ovat kuitenkin myös realismia, niin on tärkeää varmistaa kaikkien kokeilun kohderyhmään kuuluvien ja työ- ja elinkeinotoimistojen asiakkaiden riittävä palvelu yhdenvertaisesti ja tasavertaisesti. Itse ajattelin, että tämä on tärkeää huomioida ihan jo siitäkin näkökulmasta, että lain henki ja tavoite eivät missään tapauksessa tule täyttymään, ellei tuo käytännön tila toteudu noin kuin valiokunnan mietintötekstissä aivan lopuksi totesimme. Elikkä yhdenvertaisuus ja tasa-arvoisuus ovat tämän lain henki, ja niiden on myös toteuduttava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-22T15:20:59,2022-03-22T15:23:30,Hyväksytty,1.1
2022_29_85,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden Guernseyn kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten muuttamisesta tehtyjen pöytäkirjojen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 15/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 6/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 6/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimusten muuttamisesta tehdyistä pöytäkirjoista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_29_86,29/2022,2022-03-22,14.00,15.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden Mansaaren kanssa tuloverotuksesta tehtyjen sopimusten muuttamisesta tehtyjen pöytäkirjojen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 7/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 7/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimusten muuttamisesta tehdyistä pöytäkirjoista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_29+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_30_1,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Ajankohtaiskeskustelun avaa keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja. Seuraavat puheenvuorot käyttävät pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, edustaja Lulu Ranne. Tämän jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa puolitoista tuntia. — Keskustelu, edustaja Tuomioja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_30_2,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on käänteentekevästi muuttanut koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Julma ja provosoimaton hyökkäys on merkinnyt vastakkainasettelun, suursodan uhan ja alastoman voimapolitiikan paluuta kansainvälisiin suhteisiin. Erityisesti Pohjoismaissa, jotka ovat pitkään tehneet työtä rauhanomaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja sopimusten kunnioittamiseen ja luottamukseen perustuvan yhteistyövaraisen turvallisuuden eteen, tämä on koettu raskaana ja pelkojakin herättävänä pettymyksenä. Se ei tarkoita sitä, että visiomme kansainvälisestä järjestyksestä olisi ollut väärä. Päinvastoin nyt on toimittava entistä määrätietoisemmin sellaisen maailmanjärjestyksen hyväksi, joka ei hyväksy sotimista, ihmisoikeusrikkomuksia ja kestämätöntä, ekologista ympäristöämme tuhoavaa kehitystä.
On kuitenkin nyt voimakkaasti reagoitava siihen, miten voimapolitiikka ei ole kadonnut ja miten sitä käytetään Euroopan sydämessä. Pohjoismaat ovat muun Euroopan tavoin reagoineet yhdenmukaisesti Ukrainaa vastaan käynnistettyyn sotaan ja ovat monin tavoin tukemassa Ukrainan puolustustaistelua ja toteuttamassa Venäjään kohdistettuja pakotteita. Kaikki Pohjoismaat ovat myös lisäämässä puolustukseen tarvittavia resursseja. Samaten Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä tullaan tehostamaan sekä omin toimin että yhdessä EU:n ja Naton kanssa riippumatta siitä, millaisiin mahdollisiin tuloksiin nyt käynnissä oleva turvallisuuspolitiikan arviointi johtaa. Emme tee tätä siksi, että haluaisimme sotia, vaan siksi, että haluamme pitää Pohjolan sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.
Meidän täytyy Pohjolassa olla valmiita vastaamaan erilaisiin sekä perinteisiin että hybridivaikuttamiseen liittyviin uhkiin, mutta yhtä tärkeätä on, että käytämme kokemustamme ja voimavarojamme konfliktien ennaltaehkäisemiseen ja niiden rauhanomaiseen ratkaisuun. Tässä meillä on edelleen paljon annettavaa. Pohjoismainen yhteistyö on edelleen yhtä vakaalla pohjalla kuin 60 vuotta sitten, jolloin sen puitteet määrittelevä Helsingin sopimus allekirjoitettiin. Turvallisuusympäristön muuttuessa yhteistyön arvo vain lisääntyy.
Herra puhemies! Palasimme eilen Malmössä pidetystä Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnosta, jossa kävimme keskustelua Ukrainan sodasta. Olimme erittäin yksimielisiä tilanteen vakavuudesta sekä pohjoismaisen yhteistyön tarpeesta. Keskustelua käytiin myös teemaistunnon alkuperäisen teeman, pohjoismaisen hyvinvointimallin, ympärillä. Ukrainan kriisi on todistanut sen, ettei turvallisuus ole irrallinen kokonaisuus vaan merkittävä osa hyvinvointimalli-käsitettä. Pohjoismaiden välillä on valinnut rauha yli 200 vuoden ajan. Pohjoismainen yhteistyö on voinut keskittyä maiden integraatioon ja kehitykseen. Pohjoismaista hyvinvointimallia arvostetaan laajalti maailmalla Pohjoismaiden merkittävimpänä saavutuksena. Ei ole turvallisuutta ilman hyvinvointia eikä hyvinvointimallia ilman turvallisuutta.
Pohjoismaat ovat uusien haasteiden edessä, ja tässä tilanteessa pohjoismainen malli joutuu koetukselle. Ukrainan sota vaikutuksineen sekä taloudellinen epävarmuus, eriarvoistuminen ja huoltosuhteen heikentyminen väestön ikääntymisen vuoksi ovat esimerkkejä vallitsevista haasteista. Jotta voisimme varautua tulevaan, haluamme tehdä kriittisen arvion pohjoismaisen mallin nykytilasta ja haasteista. Mallin kulmakivi on luottamus — kansalaisten luottamus toisiinsa, valtioon ja siihen, että teemme enemmän tai vähemmän oikeita asioita oikeaan aikaan. Meidän on vaadittava tätä, sillä ilman luottamusta emme saa ylläpidettyä edes yhteiskunnan perustoimintoja.
Herra puhemies! Suomi on Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskaudellaan esittänyt tulevaisuuskeskustelujen järjestämistä. Ajatuksena on, että Pohjoismaiden neuvosto käy pääministerien kanssa laajemman tulevaisuuskeskustelun syksyllä 2022. Tässä keskustelussa eduskunnalla on mahdollisuus esittää omia näkemyksiään pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. Tasa-arvo, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat Pohjolan kivijalka.
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnalla on visio sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästä Pohjolasta, turvallisesta ja kansalaisille rajattomasta Pohjolasta sekä kansainvälisestä ja tulevaisuusorientoituneesta Pohjolasta. Olemme ohjelmassamme esittäneet kyberturvallisuusstrategiaa sekä Ruotsin ja Suomen välisen varautumisyhteistyön laajentamista muihin Pohjoismaihin. Olemme esittäneet ulkopoliittisen sekä huoltovarmuusyhteistyön tiivistämistä.
Jokainen kansanedustaja kohtaa työssään pohjoismaisen yhteistyön. Se on luonteeltaan laajaa ja koskettaa pitkälti kaikkien eduskunnan valiokuntien toimialueita. Sitä käydään koko ajan, ei vain Pohjoismaiden neuvostossa. Yhteistyöhön liittyy suurta, joskus käyttämättä jäänyttä potentiaalia. Toivon eduskunnalta rohkeutta ja visionääristä keskustelua pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-23T14:03:28,2022-03-23T14:09:26,Hyväksytty,1.1
2022_30_3,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_4,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Olemme tänään Pohjolan päivänä kokoontuneet yhteen keskustelemaan pohjoismaisen yhteistyön nykytilasta sekä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista. Haluan heti aluksi kiittää Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaa tästä erinomaisen tärkeästä keskustelualoitteesta, joka osaltaan on osoitus vahvasta, demokratiaa korostavasta pohjoismaisesta arvopohjastamme. 
Me olemme viimeisen kuukauden aikana nähneet sekä erittäin karulla että surullisella tavalla, mihin demokratian ja sananvapauden tukahduttaminen ja autoritaariset valtarakenteet voivat pahimmillaan johtaa. Tänään ja tässä tilanteessa tasan 60 vuotta virallista pohjoismaista yhteistyötä raamittavan Helsingin sopimuksen solmimisen jälkeen on mielestäni entistäkin tärkeämpää, että me yhdessä käymme avointa vuoropuhelua yhteistyön suunnasta ja yhteisen Pohjolan tulevaisuudesta.
Hyvät kuulijat! Pohjoismaat tuomitsevat Venäjän käynnistämät sotatoimet jyrkästi ja yksimielisesti. Vastauksena Venäjän hyökkäykselle Pohjoismaiden ministerineuvosto teki 3. päivänä maaliskuuta päätöksen kaiken Venäjä-yhteistyönsä jäädyttämisestä.
Nykyinen tilanne korostaa entisestään yhtenäisyyden ja yhteistyön merkitystä sekä Pohjoismaiden, EU:n että laajemman kansainvälisen yhteisön raameissa. Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston viimevuotisen puheenjohtajuuskauden motto oli ”Pohjoismaat yhdessä”. Vaikka turvallisuuspoliittinen tilanne oli tuolloin vielä toinen, puheenjohtajakautemme viesti sopii tähän hetkeen edelleen hyvin. Turvallisuus on yhteistyötä. Yhdessä olemme vahvempia. Itse näkisin, että Venäjän hyökkäyksen voi arvioida vaikuttavan pohjoismaiseen yhteistyöhön ennen kaikkea niin, että me pyrimme tiivistämään yhteistyötämme entistäkin määrätietoisemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-03-23T14:09:31,2022-03-23T14:11:46,Hyväksytty,1.1
2022_30_5,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisit voivat jakaa Pohjoismaita tai ne voivat yhdistää sitä. Korona jakoi kansalaisia erityisesti alkuvaiheessa. Päätöksiä tehtiin ilman yhteistä pohjoismaista tilannekuvaa ja linjauksia. Lakeja ja ohjeistuksia tulkittiin kirjavasti. Pohjoismaisia asukkaita, yrityksiä, opiskelijoita, työntekijöitä, apua antavia ja apua tarvitsevia ei kohdeltu kaikilta osin tasapuolisesti. Tämä kriisi rikkoi Pohjolan asukkaiden välejä, erotti, loukkasi ja suututti. Valitettavasti myös rajoitusten purkamista on edelleen toteutettu epätasaisesti. Yhteistä tilannekuvaa ja linjauksia kaivataan edelleen.
Tästä Pohjolan arkea rikkoneesta kriisistä on mahdollista oppia paljon. Haavat ovat jo umpeutumassa. Meillä on lukuisia selvityksiä ja arviointeja siitä, missä onnistuttiin, mikä meni pieleen ja miten virheet vältetään jatkossa. Seuraavaksi tarvitaan konkreettisia tekoja, ja katse kohdistuu pohjoismaisiin hallituksiin.
Nyt korona on kuitenkin huolistamme pienimpiä, ja ajatuksemme ovat Ukrainassa. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on karmea ja epäinhimillinen rikos, joka yhdistää maailmaa, myös Pohjoismaita ja meitä päättäjiä. Tämä on inhimillistä. Mutta tarvitsemmeko aina jonkun tragedian ennen kuin ymmärrämme, mitkä ovat kaikkein tärkeimmät velvollisuutemme? Hyökkäyksen tulisi muistuttaa meitä kaikkia siitä, mitkä ovat itsenäisten valtioiden ydintehtäviä: suojella kotimaataan ja kansalaisiaan, huolehtia turvallisesta, sujuvasta ja kohtuuhintaisesta arjesta, huoltovarmuudesta ja nyt erityisesti Venäjä-riippuvuuksien purkamisesta sekä ihmisten, yritysten ja talouden suojelemisesta kriisien vaikutuksilta.
Arvoisa puhemies! Myös pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus löytyy Pohjolan valtioiden ydintehtävistä. Pohjoismaiden tulee vahvistaa sellaista yhteistyötä, joka tukee ydintehtävien toteutumista, vahvistaa kykyämme huolehtia valtioidemme ja kansalaistemme turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelmassa on useita ajankohtaisia ehdotuksia, vaikka maailma onkin muuttunut sen julkaisemisen jälkeen. Ohjelmassa puhutaan kestävyydestä, ja nostan siitä erikseen esiin taloudellisen kestävyyden. Se on tärkein kivijalka, jotta voimme huolehtia ydintehtävistämme. Ydintehtävistä todellakin huolehditaan parhaiten vakaan talouden pohjalta.
Myös maamme ja kansalaistemme turvallisuudesta huolehtiminen onnistuu parhaiten, kun talous on kunnossa. Turvallisuus on laaja käsite ja edellyttää muun muassa fyysisestä ja kyberturvallisuudesta huolehtimista sekä vahvaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Ohjelmassamme esitetään, että Pohjolalle luodaan muun muassa yhteinen kyberturvallisuusstrategia. Rajaturvallisuus on myös keskeinen osa turvallista Pohjolaa. Kansalaisten rajaton Pohjola mahdollistetaan huolehtimalla rajaturvallisuudesta. Me kaikki haluamme, että hyvä — Pohjoismaiden ydintehtävien toteutumista tukeva — ylittää pohjoismaiset rajat sujuvasti ja nopeasti. Rajojen on kuitenkin aina suojeltava maita ja niiden kansalaisia turvallisuus‑, terveys- ja hyvinvointiuhkilta.
Turvallisuuden kannalta keskeisten huoltovarmuuden, omavaraisuuden ja kriisivalmiuden parantamiseen tähtäävää konkreettista yhteistyötä on lisättävä merkittävästi. Pohjoismaiden on irtauduttava hallitusti venäläisestä energiasta ja vahvistettava energiahuoltovarmuutta. Meidän on varmistettava, että emme aja alas toimivaa energiantuotantoa ja korvaa sitä huoltovarmuuden kannalta tai teknistaloudellisesti heikoilla ratkaisuilla. Vety ja pienydinvoimateknologiat ovat jo kypsymässä. Meidän on tiivistettävä pohjoismaista yhteistyötä niin, että nämä ratkaisut saadaan mahdollisimman nopeasti, kustannustehokkaasti ja laajasti käyttöön.
Toivotan teille kaikille hyvää ja turvallista Pohjolan päivää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-03-23T14:14:43,2022-03-23T14:19:38,Hyväksytty,1.1
2022_30_6,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Nyt siirrytään vastauspuheenvuorojen pitämiseen. Niiden kesto voi olla kaksi minuuttia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_7,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä pohjoismainen yhteistyö on malliesimerkki maailmalle siitä, miten naapurivaltiot voivat yhteistyötä rakentaa pitkäjänteisesti ja monipuolisesti. Tällaisissa kriisioloissa kuin juuri tänään se entisestään vain korostuu. 
Pohjoismaista yhteistyötä on voitu vertailla myöskin kansainvälisesti — usein on kysytty, miten se toimii — itselläni on ollut tilaisuus. Muun muassa Keski-Aasiassa viisi valtiota, jotka itsenäistyivät Neuvostoliitosta, ovat hakeneet myöskin yhteistyömuotoja, ja siinäkin kontekstissa tämä pohjoismainen malli on monella tapaa toimiva. Ehkäpä se olisi toimiva myöskin tässä Ukrainan järkyttävässä tilanteessa, jossa isovenäläis-Putin toteaa, että Kiovan Rusj on ollut se alkuperäinen venäläisten yhteisalue, jossa valkovenäläiset ja vähävenäläiset ja isovenäläiset ovat yhdessä asustaneet, ja nyt sitten väkipakolla tätä viedään uudestaan yhteen. Ehkäpä siihen sopisi hyvin tämä pohjoismainen malli, nimittäin viikingeistähän useimmat Pohjoismaat liikkeelle lähtivät, ja kuitenkin siitä on syntynyt useita itsenäisiä, hyvin toimeentulevia, erinomaisia kansallisvaltioita, jotka hakeutuvat yhteyteen. Tässä on juuri sitä mallia, millä tavalla kansainvälisen järjestelmän pitäisi toimia — eikä tällaisella aggressiivisella valtapolitiikalla.
Arvoisa puhemies! Yksi kysymys tuossa oli esillä. Tuolla Pikkuparlamentin edustalla oli pohjoismainen lippu, suunniteltu 1960-luvulla. Minä tiedän, että pohjoismaisessa neuvostossa on tämä joutsenlippu, joka poikkeaa pohjoismaisista ristilipuista, mutta lupasin tähän istuntoon tuoda oman ideani siitä, mikä se yhteispohjoismainen lippu voisi olla. Se tietenkin olisi punapohjainen, lähtien siis Tanskan lipusta, joka on se ensimmäinen skandinaavinen risti, ja risti olisi keltainen mutta kolmoisristinä eikä kaksoisristinä niin kuin Norjan lipussa, ja keltainen risti on keskellä, sitten sininen ja sitten valkoinen. Itse asiassa tarjoan sitä tietysti pohjoismaiseksi yhteiseksi lipuksi, tunnukseksi, mutta arvoisa puhemies, se olisi ollut Suomen virallinen lippu ilman sisällissotaa. Nimittäin se oli itsenäisyyssenaatin hyväksymänä Suomen kauppalippuna käytössä vuosina 1917 ja 1918, ja siinä olisi ehkä mallia pohjoismaiselle yhteiselle lipulle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-23T14:19:49,2022-03-23T14:22:06,Hyväksytty,1.1
2022_30_8,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_9,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Omassa eduskuntatyössäni pohjoismainen yhteistyö on varmasti eniten läsnä Itämeren parlamentaarikkokonferenssin BSPC:n kautta, jonka Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja olen. Tämä parlamentaarinen yhteistyöelinhän on lähtenyt Suomen aloitteesta käsin vuodesta 1991, ja siinä ovat Pohjoismaat hyvin aktiivisesti mukana ja myös muut Itämeren alueen valtiot — Baltian maat, Puola, Saksa — sekä alueellisia lainsäädäntöelimiä. Myös Ahvenanmaalla on hyvin aktiivinen valtuuskunta tässä. Mukana on myös erilaisia institutionaalisia, parlamentaarisia yhteistyötoimijoita, myös Pohjoismaiden neuvosto. Nyt viime aikoina venäläisten ja Venäjän toiminta on keskeytetty myös tässä meidän parlamentaarikonferenssissa näiden Ukrainan valitettavien tapahtumien johdosta.
Meillä kyllä on tässä Itämeri-parlamenttikonferenssissa myös syvä huoli. Se on perinteisesti ollut ympäristöasioista — rehevöityminen, biodiversiteetti, myös Itämeren pohjaan upotetut ammukset — ja nyt sitten vielä tästä turvallisuusnäkökulmasta. Tällä hetkellä parlamentaarikonferenssi on 30 vuotta vanha ja sitä johtaa Ruotsin edustaja Pyry Niemi. Me näkisimme, että tämä tilanne edellyttää nyt meidän osaltamme sopeutumista ja nimenomaan entistä tiiviimpää yhteistyötä nimenomaan nykyisten toimijoiden kanssa yhteistyössä. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-03-23T14:22:07,2022-03-23T14:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_30_10,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,— Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_11,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaat ovat Suomelle luontaisin ja tärkein viiteryhmä kansainvälisesti. Ne ovat sitä historiallisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. On myös todettava, että pohjoismaisen yhteistyön saralla on saavutettu jo varhaisessa vaiheessa varsin paljon. On syytä muistaa, että esimerkiksi työvoiman vapaa liikkuvuus toteutui Pohjoismaiden välillä jo kauan ennen kuin Euroopan unionista vielä mitään tiedettiinkään.
On tietysti ikävää, että korona-aikaan tähän on tullut merkittäviä säröjä eikä esimerkiksi vapaata liikkuvuutta ole voitu soveltaa samaan tapaan kuin normaalioloissa. Toisaalta on syytä muistaa sekin, että jos halutaan, että meillä on yhtenäiset pohjoismaiset käytännöt tämäntyyppisissä poikkeustilanteissa, niin se edellyttäisi myöskin yhteistä näkemystä siitä, kuinka pandemiaa torjutaan. Jos joku Pohjoismaista tekee kovasti erilaisia ratkaisuja, niin silloin se väistämättäkin näkyy sitten rajoillakin tällaisessa tapauksessa. Nyt on kuitenkin sinänsä kaikesta tämänhetkisestä maailmanpoliittisesta traagisuudesta huolimatta ilo nähdä, että Pohjoismaat jälleen ehkä madaltavat rajaesteitään ja toimivat yhteisesti yhteisen, ehkä aika eksistentiaalisenkin uhan edessä, kun Venäjä on raakalaismaisesti hyökännyt naapurimaataan Ukrainaa vastaan.
Pohjoismaisessa yhteistyössä on kuitenkin edelleen paljonkin hyödyntämätöntä potentiaalia. Keskeistä tässä on tietysti se, että olemme tehneet vähän erityyppisiä kansainvälisiä valintoja. Kaikki eivät ole EU:n jäseniä, kaikki eivät ole Naton jäseniä. Toivoisin, että jonakin päivänä olisivat, ja ehkä olemme nyt lähempänä kuin koskaan sellaista tilannetta, jolloin Pohjoismaat voisivat kaikki olla yhdessä Naton jäseniä. Tämä osaltaan tekisi myöskin Pohjoismaista aika vahvan yhteisen toimijan Naton sisällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-03-23T14:23:57,2022-03-23T14:26:04,Hyväksytty,1.1
2022_30_12,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_13,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ärade talman! Vi behöver stärka samarbetet i de nordiska länderna. Samtidigt behöver vi bedöma hur vi bäst kan öka säkerheten i Östersjöregionen.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Jouni Ovaska,1422,2022-03-23T14:26:04,2022-03-23T14:26:24,Hyväksytty,1.1
2022_30_14,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallinen Pohjola on yksi Suomen Pohjoismaiden neuvoston kuluvan vuoden puheenjohtajuusohjelman teemoista ja aiheena ajankohtaisempi kuin ehkä pitkään aikaan. Euroopan muuttunut turvallisuustilanne tuo ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön entistä keskeisemmäksi. Sitä on syytä kehittää ja syventää jatkossa. Vaikka Pohjoismaiden ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat tähän mennessä olleet erilaisia, on kuitenkin selvää, että kiinnostusta yhdessä toimimiseen myös tällä saralla on. 
Tärkeä osa varautumista on huoltovarmuus, joka on myös luonteva ja ajankohtainen alue yhteistyön kehittämiselle jatkossa. Jo ennen Ukrainan sotaa huoltovarmuusyhteistyön kehittäminen on ollut yksi aihepiireistä, joita Suomi on aktiivisesti pitänyt esillä esimerkiksi toimiessaan viime vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana.
Luottamukseen ja toisten ymmärtämiseen perustuva ystävyys- ja naapuruussuhde kantaa pitkälle ja toimii alueellisesti ihmisten hyvinvoinnin ja vakaan yhteiskunnan pohjana. Pohjoismaat ymmärtävät toisiaan ja voivat luottaa toisiinsa. Kuvaavaa on myös se arvostus, jolla Pohjoismaihin suhtaudutaan maailmalla ja joka varmasti osittain on Pohjoismaiden välisen yhteistyön tulosta.
Entistä tärkeämpää näinä aikoina on, ettei keskinäisen yhteistyön tekemistä lopeteta vaan ymmärretään sen merkitys myös laajemman rauhan edistämisen ja ylläpitämisen kannalta. Yhteinen tuki demokraattisemman ja rauhanomaisemman maailman puolesta on nyt tärkeämpää kuin koskaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-03-23T14:27:42,2022-03-23T14:29:37,Hyväksytty,1.1
2022_30_15,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_16,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on kaikille Pohjoismaille se luonnollisin viiteryhmä, ja me teemme nyt jo merkittävän määrän yhteistyötä eri politiikan saroilla, ja esimerkiksi puolustuksen ja turvallisuuden suhteen Nordefcon kautta työ on erittäin laadukasta. Tämä turvallisuusyhteistyö on keskeistä Pohjoismaille, mutta se on keskeistä myös koko Euroopalle. Se johtuu siitä, että Pohjoismaiden strateginen sijainti suhteessa Itämereen ja arktiseen alueeseen on aivan ratkaisevaa Venäjän oman turvallisuusrakenteen kannalta. Tätä yhteistyötä pitää ehdottomasti vahvistaa, ja mielestäni Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys selkeyttäisi näitä askelia kohti parempaa tulevaisuutta.
Toisena asiana, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa esiin Pohjoismaille luonnollisen vahvuuden eli teknologisen innovatiivisuuden ja sitä kautta teknologiaomavaraisuuden parantamisen ja sitä koskevan yhteistyön vahvistamisen. Esimerkiksi tekoälyn kehitys tulee muuttamaan maailmaa enemmän kuin me ehkä edes osaamme tänä päivänä arvioida ja ennustaa, ja tässä on aivan varmaa, että yhteisessä viitekehyksessä ja ‑ryhmässä, mikä olemme, Pohjoismaat, pystyisimme luomaan sellaista vahvuutta jälleen kerran koko Euroopalle, mitä me ehdottomasti tarvitaan. Ei ole vahinko, että Yhdysvallat ja Kiina ovat näihin asioihin niin vahvasti panostaneet ja vieneet sitä omaa osaamistaan eteenpäin. Nyt on aika Pohjoismaiden ryhdistäytyä tässä yhteispelissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-23T14:29:37,2022-03-23T14:31:34,Hyväksytty,1.1
2022_30_17,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_18,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää ja turvallista Pohjolan päivää! Venäjän hyökkäys yhdisti Euroopan mutta myös meidät pohjoiset maat. Eilen päättyneessä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Malmössä koimme syvää yhteenkuuluvuutta, luottamusta ja yhteistä vastuuta. Pohjoismaat ovat osa länttä. Tarvitsemme toisiamme. Pohjoismainen yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan, siitä olimme hyvin yksimielisiä. Tuomitsimme yhdessä Venäjän hyökkäyksen. Kaikki Pohjoismaat lisäävät puolustuksen rahoitusta. Tämä alue halutaan pitää konfliktien ulkopuolella. Turvallisuus ja huoltovarmuus koetaan tärkeäksi osaksi pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Pohjoismaiden neuvosto täyttää 70 vuotta, ja Helsingin sopimuksestakin on 60 vuotta. Meidän tulee edelleen ponnistella yhteisten arvojen pohjalta. Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Jokaisen ihmisen henki on arvokas. On aika auttaa yhdessä Ukrainaa ja sieltä tulevia pakolaisia. Taistellaan yhdessä demokratian, vapauden, oikeudenmukaisuuden, sopimuspohjaisen yhteiskunnan ja rauhan puolesta.
Turvallisuusmaisemamme on muuttunut peruuttamattomasti. On aika tiivistää yhteistyötä yli rajojen ja liittoumien.
Tulevina vuosina meidän tulee tehdä yhdessä työtä myös kansalaisten resilienssin, sietokyvyn, vahvistamiseksi. Näin lujitamme pohjoismaista identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Kysyn ministereiltä: kuinka varmistamme sen, että Pohjolan ihmiset kokevat yhteyttä ja tukevat toisiaan ja puhaltavat yhteen hiileen myös vaikeiden aikojen keskellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-23T14:31:34,2022-03-23T14:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_30_19,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_20,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvää Pohjolan päivää kaikille! Pohjoismaat ovat yhdessä ja erikseen menestystarina — sapluuna, josta haetaan mallia monessa asiassa ympäri maailman. Tuoreessa World Happiness Indexissä, eli tässä onnellisuusmittauksessa, Pohjoismaat löytyvätkin sijoilta 1, 2, 4, 6 ja 7. Pohjoismaat ovat paitsi hyviä maita asua ja elää meille, joilla on onni täällä elää, myös vakauttava voima maailmassa ja suuri osaamisen keskittymä, joka auttaa taklaamaan nykyisiä — ja voi olla, että jatkossa vielä entistä enemmän — nimenomaan erilaisia globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja luontokatoa. On siis kaikki syyt tehdä tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden kesken oikeastaan kaikilla saroilla ja olla yhdessä vieläkin enemmän.
Tämä oli hyvä huomio siitä, että ehkä koronan tuotua rajoja takaisin tietyllä tavalla on entistä tärkeämpää huolehtia, että ne rajat häipyvät mahdollisimman paljon. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tavoite maailman parhaiten integroidusta alueesta on erinomainen.
Tässä kurjassa ajassa, vaarallisessa ajassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka tietysti korostuu agendalla. Nähdäkseni edustajien Rydman ja Kaunisto huomio on aivan oikea. Jo nykyisissä rakenteissa on kaikki syyt tehdä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä myös tällä saralla, mutta jos kaikki Pohjoismaat olisivat Naton jäseniä, se kyllä mahdollistaisi tässäkin uuden, entistäkin saumattomamman yhteistyön. Ja itse uskon, että se vahvistaisi jokaisen Pohjoismaan, koko Pohjolan ja Euroopan turvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-03-23T14:33:54,2022-03-23T14:35:53,Hyväksytty,1.1
2022_30_21,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_22,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Bästa talman! Vi är vana att leva från kris till kris. Pandemin har drabbat oss i två år och kriget är i full gång i Europa, men den största krisen pågår hela tiden, och det är ju klimatkrisen. Vi har bevis från många undersökningar att de nordiska länderna har klarat sig globalt bäst när det gäller pandemin, och det beror på vår universella välfärdsstatsmodell. Denna modell måste utnyttjas även när vi påskyndar den gröna omställningen. Ett momentum för detta är nu. Det är inte bara en klimatfråga, men även en geopolitisk fråga.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Veronika Honkasalo,1383,2022-03-23T14:35:54,2022-03-23T14:36:43,Hyväksytty,1.1
2022_30_23,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Ärade talman! Norden är på många sätt världens bästa regionbrand. Det finns bara positiva saker man kopplar till begreppet Norden, och som det har kommit upp här i många talturer så kunde också vårt krigförande grannland kanske titta på Norden och fundera på hur man bygger ett hållbart, demokratiskt och fredligt samhälle. Utan att desto mera gå in på det här med säkerhetspolitik så vill jag konstatera, liksom ledamot Harjanne och Kaunisto här, att visst skulle det ju också stärka det nordiska samarbetet om vi skulle ha samma försvars- och allianslösning.
När man funderar på det här med nordisk identitet och Norden som brand så är det ju skäl att börja med ungdomarna. Det borde vara lika naturligt för en finländare att tänka sig att man söker sig till Sverige, Norge eller Danmark för att studera som att studera i Finland, och på samma sätt borde det vara lika naturligt för en svensk att studera i Norge, Danmark eller Finland, men så är det tyvärr inte i dag.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-03-23T14:37:41,2022-03-23T14:38:47,Hyväksytty,1.1
2022_30_24,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Värderade talman! Det nordiska samarbetet är världens äldsta samarbete av sitt slag och därför tycker jag att det är värt att notera inom detta särskilda debatt- och diskussionstillfälle, samtidigt som vi kan gratulera de politiker som i tiden insåg vikten av ett intensifierat nordiskt samarbete. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Peter Östman,1141,2022-03-23T14:40:08,2022-03-23T14:40:36,Hyväksytty,1.1
2022_30_25,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa puhutaan usein pohjoismaisuudesta, ja monilla on tarve mieltää Suomi osaksi skandinaavista perhettä. Suomi on kuitenkin kulttuurisesti ja kielellisesti eniten lähellä Viroa. Itse asiassa kaikkein läheisin kieli on karjalan kieli. 
En malta tässäkään yhteydessä olla mainitsematta Suomessa nyt olevaa Nato-kiimaa. Kun Ruotsi mahdollisen Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen Naton ulkopuolisena maana tekee Pähkinäsaaren rauhan, voi tässäkin salissa hymy hyytyä. Puolueettomalle ja Naton ulkopuoliselle Ruotsille olisimme hyvä välikappale heidän valtapolitiikkansa edistämiseen. Näin pohjoismainen yhteistyö jatkuisi entisenlaisena, eli Suomen ja suomalaisten nöyryyttämisenä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-23T14:42:35,2022-03-23T14:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_30_26,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, ja hänen jälkeensä ulkoministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_27,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa 90-luvun alkupuolella otin sellaisen kannan, jota ei ole tarvinnut sittemmin tarkistaa — päinvastoin se on kasvanut korkoa tässä vuosien mittaan ja erityisesti viime kuukausien aikana. Nimittäin sen, että Suomen olisi pitänyt heti ensi tilassa liittyä Natoon Neuvostoliiton kaaduttua ja sillä aikaisella liittymisellä aiheuttaa myös Ruotsille se tilanne, että Ruotsilla olisi ollut intressi liittyä Natoon. Nythän tässä kävi juuri päinvastoin, eli Suomi ei sinne Natoon liittynyt vaan Ruotsi liittyi EU:hun ja loi Suomelle paineen liittyä EU:hun, jonne Suomi intressinsä vastaisesti liittyi ilman Nato-jäsenyyttä. Se oli huono ratkaisu. Jos olisi mennyt toisin, jos historia olisi kirjoitettu niin kuin olisin toivonut, kenties Naton kilven suojaan olisi voitu perustaa jonkinlainen pohjoismainen yhteisö, kenties Pohjoismaiden yhteisvaluutta, ilman Etelä-Euroopan maita, jotka hoitavat taloutensa huonommin. Nyt näin ei käynyt, ja täytyy menetellä tässä tilanteessa, mikä meillä nyt on, niillä välineillä, mitä meillä on käytettävissämme. Yhä edelleen täytyy todeta, että jos Suomi ja Ruotsi sinänsä pääsisivät jollain tavalla Naton jäseniksi, niin se varmasti olisi vakauttava tekijä niin maailmassa, Euroopassa kuin Pohjolassakin. Eli siihen tietysti pitäisi pyrkiä, jos siihen vain keino löytyy.
Toinen tärkeä asia pohjoismaisessa yhteistyössä, jonka haluan ottaa esille, on se, että meillä on useita yhteisiä intressejä Euroopan unionin sisällä, siellä vaikuttamiseen, vaikka onkin niin, että muut Pohjoismaat ovat toimineet EU-politiikassakin järkevämmin kuin Suomi — lähtien Norjasta, joka jäi koko unionista ulos, mutta myös muut maat ovat ottaneet erityissopimuksen pitää oman valuuttansa, pysyä pois yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta ja vastaavia asioita, joissa Suomi on mennyt tavallaan väärään suuntaan verrattuna muihin Pohjoismaihin. Silti meillä on yhteisiä intressejä. Muutkin Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi, ovat metsäisiä maita ja pohjoisia maita, joissa ilmasto on kylmä ja etäisyydet pitkiä ja joissa tarvitaan autoja liikkumiseen ja lämmitystä taloille. Näitä intressejä meidän tulisi muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyössä puolustaa EU:ssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-23T14:43:52,2022-03-23T14:46:00,Hyväksytty,1.1
2022_30_28,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_29,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, ja muutamia huomioita siihen.
Ensinnäkin ulkoministerien kesken ”Nordic five”, tai Pohjoismaiden viiden maan yhteistyö on ollut tällä hallituskaudella kyllä erittäin tiivistä, ja palautan mieleen kolme sellaista hetkeä, jolloin sillä on ollut hyvin suuri merkitys:
Ensimmäinen: koronapandemia, johon täällä on jo viitattu.
Toinen: Afganistanin evakuoinnit, joissa Pohjoismaat tekivät hyvin konkreettista yhteistyötä, jotta saimme oman maamme kansalaiset sieltä Kabulin kautta turvaan.
Ja kolmanneksi: tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jolloin tämä yhteistyö on ollut hyvin konkreettista.
Ensin ehkä tähän koronapandemiaan voin palata vielä sen verran, että kaikissa Pohjoismaissa tehtiin tietopohjaista päätöksentekoa, mutta se tieto oli erilaista ja johtopäätökset olivat erilaisia, ja tästä totta kai kärsimme tässä pohjoismaisessa yhteistyössä. On hyvä, että sitä jälkeenpäin analysoidaan, mutta maiden lääketieteellisillä asiantuntijoilla oli erilaisia suosituksia ja kaikki noudattivat oman maansa asiantuntijoiden ikään kuin parhaita suosituksia. Joka tapauksessa yhteistyö esimerkiksi siinä, että saimme kansalaisemme turvaan maista, joissa lennot olivat keskeytyneet ja rajat menneet kiinni, oli äärimmäisen tehokasta, ja lähes joka päivä olimme ministerien kesken yhteydessä — samalla tavalla kuin Afganistanin evakuointitilanteessa.
Nyt Ukrainan tilanteessa Pohjoismaat ovat löytäneet hyvin samanlaisen linjan: antaneet tietysti kaiken solidaarisuuden Ukrainalle mutta myöskin ovat valmiita nyt vastaanottamaan pakolaisia ja tekemään tässä yhteistyötä. Se päätös, jonka me olemme tehneet, jonka muut Pohjoismaat ovat tehneet, että annetaan aseapua myöskin Ukrainalle, joka taistelee itsenäisyytensä ja koskemattomuutensa puolesta, on aivan historiallinen kaikissa Pohjoismaissa. Kaikissa keskustelu on ollut vaikea, kaikki ovat päätyneet samaan tulokseen, että Ukrainaa on tässä tilanteessa tuettava.
Täällä on puhuttu myöskin tästä puolustusyhteistyön ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen yhteistyön syventämisestä. Suomen näkökulmasta esimerkiksi puolustuksessa voidaan Ruotsin kanssa yhteistyössä mennä niin pitkälle kuin myöskin Ruotsi on valmis menemään, siinä ei oikeastaan meidän puoleltamme ole tällaisia esteitä, ja yhteistyö on tälläkin hallituskaudella syventynyt koko ajan. Kaikessa tässä yhteistyössä oikeastaan näkee ne yhteiset pohjoismaiset arvot, jotka määrittelevät tätä — tietenkin rauha-, demokratia-, tasa-arvokysymykset. Oikeusvaltioperiaate on se pohjoismainen tuotemerkki, joka maailmallakin hyvin tunnetaan.
Edustaja Kiljunen täällä sanoi, että tämä pohjoismainen malli voisi olla vientitavaraa. Olemme esimerkiksi Länsi-Balkanin maiden kanssa keskustelleet siitä, miten yhteistyötä voisi syventää jollakin tällaisella alueella, missä on paljon jännitteitä — mitä pohjoismainen malli voisi tässä tapauksessa tarkoittaa.
Otan vielä esille tämän edustaja Honkasalon esiin ottaman vihreän siirtymän ja ilmastokysymykset. Luulen, että sekin on alue, jossa Pohjoismaat ovat olleet edelläkävijöitä monella tavalla. Jos katsoo vaikka Tanskan jo hyvin varhaisia tuulivoimainvestointeja ja sitä laajuutta, niin se on ollut tiennäyttäjä monella tavalla. Kaikki Pohjoismaat näkevät, miten tärkeää on irtautuminen venäläisestä energiasta tässä tilanteessa, ja siinä pyritään tietysti toisiamme tukemaan. Tämä on erittäin tärkeää, että voimme tätä yhteistyötä tehdä.
Ja viimeisenä asiana: Täällä on mainittu näitä uusia huolia — hybridisodankäynti, kyberuhat ja tämäntyyppiset — ja uskon, että pohjoismaisella teknisellä osaamisella ja maidemme yhteistyöllä näihinkin uhkiin voidaan vastata.
Huoltovarmuus on nostettu täällä esiin, ja se on alue, jossa varmasti olisi paljon nykyistä enemmän yhteistä tehtävää Pohjoismaiden välillä.
Erittäin hyviä uusia avauksia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-23T14:46:01,2022-03-23T14:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_30_30,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_31,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ärade talman! Väldigt bra Nordens dag., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Antti Kurvinen,1341,2022-03-23T14:50:00,2022-03-23T14:50:27,Tarkistettu,1.1
2022_30_32,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kaksi näkökantaa tähän keskusteluun, mitä ei tässä ole vielä ehtinyt nousta. 
Tasa-arvoministeriltä haluaisin kysyä, että kun tiedetään hyvin, että muissa Pohjoismaissa sairaanhoitajat, muut hoitoalalla saavat mahdollisesti kolminkertaisen palkan ja voivat tutkimusten mukaan keskimäärin paljon paremmin kuin suomalaiset kollegansa, mitä yhteistyötä voi sitten edistää, jotta voisimme oppia meidän pohjoismaalaisilta kollegoiltamme, jotta meidän hoitoala, sote-ala, voisi paremmin. 
Sitten toinen kysymys: Pohjolahan voi parhaimmillaan olla taloudellinen suurvalta, yksi suurimmista maailmassa. Kysyisin ministereiltä, miten me voisimme edistää yhteisiä hankintoja maailmalla niin, että lähdemme vihreään siirtymään ja vähennämme meidän ihmisoikeuksien negatiivista jalanjälkeä ja riippuvuuttamme fossiilisista ja muista energianlähteistä, jotka ovat tälle planeetalle ja ihmisoikeuksille haitallisia, esimerkiksi kun kysymyksessä on Kiina, uiguurikysymykset, mutta meidän tarpeemme on saada heiltä sähkökennoja aurinkovoimaloihin. Miten me voisimme Pohjolan talousliittona kyetä neuvottelemaan parempia sopimuksia ihmisoikeuksien näkökulmasta, jotta planeetta pelastuisi mutta se ei pelastuisi ihmisoikeuksien kustannuksella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-03-23T14:53:05,2022-03-23T14:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_30_33,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_34,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja. Minäkin nostan tässä ehkä muutamia näkökulmia, joita en ole tässä sinänsä huomannut vielä. Yhteistyö ja rajojen purkaminen ja esteiden purkaminen esimerkiksi kaupan ja opiskelun tieltä on hyvä asia, mutta oikeastaan haluaisin kuulla, onko ollut viime päivinä puhetta ihan näistä perinteisistäkin turvallisuusuhista. Esimerkiksi aina välillä meillä lakivaliokunnassa on puhetta siitä, kuinka rajojen yli kulkee myös rikollisuutta. Silloin kun on helppo kulkea, niin myös rikollisten on helppo liikkua. Onko tässä mitään uutta tuotavaa?
Tässä tuotiin hyvin esille sitä, että me olemme Pohjoismaissa hyvin onnellisessa asemassa. Me olemme sitkeitä ja auttavaisia ihmisiä, suomalaiset myös oman historiansa vuoksi erityisesti. Meillä on myös korkea oikeudenmukaisuuden tunne. Toisinaan tuntuu, että me pidämme tätä hieman itsestäänselvyytenä, että meillä kansa taipuu ja oikeastaan aina jaksaa auttaa muita. Kun kuuntelee tuolla ihmisten viestiä, niin moni on aika väsynyt ja haluaisi, että siihen omaankin arkeen panostetaan, ettei se olisi aina sitä, että suomalainen on se, joka auttaa muita. Muita pitää auttaa, mutta myös niin, että se oma elämä on kunnossa, koska se onnellisuus ei voi pysyä, mikäli tulee huoli siitä, että miten pärjään, onko meillä rahaa ruokaan, voinko viedä lapsiani harrastuksiin. Jos on sellainen huoli, niin kyllä se onnellisuus ja hyvinvointivaltio rapisee, ja silloin me emme ole enää se vahva, taloudellinenkaan, suurvalta, mistä al-Taee puhui. Siitä pitää pitää huoli. Jos siitä ei pidä huolta, niin silloin on hyvin heikko tilanne.
Mutta tuohon yleiseen ilmastokysymykseen. Kysyisin, että onko mitään keinoja ja suunnitelmia, kun esimerkiksi Kiinan päästöt jatkuvasti nousevat. Mitä EU aikoo tehdä sille, ettei kävisi niin, että EU kutoo mattoa ja Kiina leikkaa sitä toisesta päästä? Puhun nyt ilmastopäästöjen taakasta. Elikkä onko mitään keinoja? Nyt näemme, että Venäjän suhteen on ollut pakotepolitiikkaa. Toki kysymys on siis hyökkäyksestä Ukrainaan, mutta kyllä minä nyt alkaisin toivoa, ettei aina vain muut maksaisi, että myös saastuttajat alkaisivat vähentää päästöjä. Onko keinoja esimerkiksi Kiinan ja Kiinan kaltaisten maiden suitsimiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-23T14:55:00,2022-03-23T14:57:35,Hyväksytty,1.1
2022_30_35,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_36,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on näin juhlavuonna erityisen ajankohtaista ja tärkeää. Pohjoismaiden neuvoston toiminta on säännöllistä ja tuo jatkuvuutta tähän yhteistoimintaan. 
Pohjalaismaakunnissa pohjoismainen yhteistyö on ollut erityisen tärkeää. On pidetty tiiviisti virallisia ja epävirallisia yhteyksiä lahden toiselle puolelle aina Norjaan asti. Elinkeinopolitiikan osalta Vaasan seutu, energiaklusteri, on ollut edelläkävijä elinkeinotoiminnan ja taloudellisen yhteistoiminnan rakentamisessa. Laivayhteys ja liikennelogistiikka ovat myös jatkossa niitä keskeisiä kysymyksiä, joita pohjoismaisen yhteistyön nimissä on puntaroitava. 
Aika ajoin herää keskustelua tästä Pohjoismaiden neuvoston roolista, ja muistan semmoisenkin keskustelun, kun mietittiin koko neuvoston tarpeellisuutta. On pakko myöntää, että tiettyä tyhjäkäyntiä tämän neuvoston toiminnassa vuosien aikana on ollut, mutta sitten jos muistetaan se, mikä merkitys Pohjoismaiden neuvostolla oli esimerkiksi Suomelle kylmän sodan aikana, niin sehän oli ihan selkeä henkireikä Suomelle, kun hakeuduimme läntiseen yhteistyöhön. Eli neuvostoa tarvitaan jatkossakin mutta konkretiaa kaivataan lisää. Se konkretia, mitä tällä hetkellä erityisesti tarvitaan ja täälläkin on tänään jo tuotu esille, liittyy ulko‑, turvallisuus‑ ja puolustuspolitiikkaan.
Pohjoismaathan ovat turvallisuuspolitiikassa valinneet hieman erilaisia väyliä: osa on Nato-jäseniä, osa toivottavasti kohta. Voisin kysyä tässä ulkoministeriltä, jos voit lähteä arvioimaan: mikä pohjoismaisessa yhteistyössä muuttuisi, jos koko Pohjola kuuluisi puolustusliitto Natoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-23T14:57:36,2022-03-23T14:59:47,Hyväksytty,1.1
2022_30_37,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_38,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella niin, että pohjoismaisella yhteistyöllä on pitkät ja menestyneet perinteet. Olemme moderneja hyvinvointivaltioita, jotka kyllä kelpaavat esimerkiksi myös muille.
Aina voidaan tietenkin parantaa. Kuten ulkoministerikin totesi, koronan yhteydessä tuli esiin myös monia eroja esimerkiksi yhteiskuntarakenteessa ja ylipäätään suhtautumisessa pandemiaan. Tiivis Tanska kärsi koronasta aivan eri tavalla kuin harvaan asuttu Suomi. Ruotsin suhtautuminen koronarajoituksiin poikkesi selvästi muista.
Kuitenkin samankaltainen henkinen ilmasto yhdistää Pohjoismaita. Meillä on yhteiset arvot ja tavoitteet. Turvallisen ja vakaan Pohjolan säilyttäminen on tietysti meidän kaikkien haave.
Puhemies! Kuten täällä on todettu, Pohjoismaiden neuvosto perustettiin 70 vuotta sitten. Pohjoismainen yhteistyö on tietysti helpottanut kansalaisten liikkumista yli rajojen. Tavoitteena on ollut, että Pohjolassa olisi hyvä asua, hyvä elää ja hyvä työskennellä. Pohjoismaisen ministerineuvoston visiona yhteistyölle on, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. On siis todella aika pohtia, miltä pohjoismainen yhteistyö näyttää 70 vuoden päästä. Kysyisinkin tasa-arvoministeriltä näkemystä Pohjolan ja pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta, siis näkymästä seuraavan 70 vuoden taakse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-23T14:59:47,2022-03-23T15:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_30_39,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_40,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Glad Nordens dag, hyvää Pohjolan päivää minunkin puolestani! Pohjoismaat ovat Suomen lähimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ja jaamme yhteisen turvallisuusympäristömme ja näemme tarpeellisena ja järkevänä yhä tiivistää ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä.
Virossa asuneena ja opiskelleena ja Baltian maiden suurena ystävänä näen tärkeänä yhteistyön tiivistämisen myös Pohjolan ja Baltian välillä. Erityisen tärkeää tätä on viedä eteenpäin yhteisen Itämeremme suojelun vahvistamiseksi esimerkiksi HELCOMissa yhdessä EU-komission kanssa päivitetyn Itämeren suojelun toimintaohjelman ripeäksi toteuttamiseksi. Pahimpien saastuttajien hotspot-listaa tulisi täydentää ja vahvempia toimia rehevöitymisen hillintään toteuttaa nopeasti. Lisäksi toivon, että sovittu tavoite vähintään 30 prosentin Itämeren merialueesta suojelusta etenee nopeasti ja syntyy hyvin hallinnoitu, ekologisesti edustava merien suojelualueverkosto.
Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan myös maailmalla. Meillä on sosiaalisia innovaatioita, osaamista koulutuksessa, digitalisaatiossa, kestävässä kehityksessä. Näistä voisi maailma laajasti, kehittyvät maat mukaan lukien, hyötyä, ja toivon, että kehitysyhteistyön saralla teemme vahvasti yhteistyötä. Samoin myös arvojamme edistäen: etenkin tasa-arvo, naisten ja tyttöjen asema on sellainen, jonka Pohjoismaat jakavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-23T15:01:48,2022-03-23T15:03:38,Hyväksytty,1.1
2022_30_41,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_42,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaiset arvot yhdistävät meitä täällä Pohjolassa useallakin saralla. Hallitus on ottanut suuriin työllisyystoimiinsa paljon vaikutteita Pohjoismaista, kun pohjoismainen työvoimapalvelumalli otetaan käyttöön ja Työkanava Oy aloittaa toimintansa. Vaikka Suomen työllisyysaste on noussut viime vuosina nopeiten, on se vielä muita Pohjoismaita jäljessä. Edelleen on paljon, mistä me voitaisiin ottaa oppia, muun muassa osa-aikatyömahdollisuuksien edistäminen ja vieläkin suuremmat resurssit työllisyyspalveluihin, jotta työnhakija saa aina tarvitsemansa tuen ja myös työllisyysasiantuntijan työn kuormitus pysyy kohtuullisena. Yhteistyötä voitaisiinkin kehittää työllisyydenhoidossa hyviä käytäntöjä jakaen mutta myöskin työmarkkinoilla, jotka voisivat tulevaisuudessa olla entistä yhtenäisemmät. Tässä on tärkeää, että työolot, työntekijän oikeudet ja palkkaus asetetaan kaikkialla parhaalle mahdolliselle tasolle.
Yksi ajankohtainen teema, josta haluan tässä keskustelussa mainita, on isien kannustaminen perhevapaiden käyttöön nyt kun perhevapaauudistus tulee voimaan elokuussa. Suomessa isät käyttävät vähemmän perhevapaita kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka haaste onkin yhteinen eikä koske vain lapsiin kohdistuvaa hoivaa vaan myös ikääntyviin vanhempiin. Yhteistyö Pohjoismaiden kesken on tärkeää ja vaikuttavaa, koska Pohjoismaat ovat yhteiskuntina hyvin samankaltaisia ja me jaamme samat hyvinvointivaltion arvot. Pidän erittäin tärkeänä, että yhteistyö toimii ja asiantuntijuutta ja hyviä kokemuksia jaetaan ja kehitetään yhdessä. 
Oikein hyvää Pohjolan päivää minunkin puolestani!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-03-23T15:03:39,2022-03-23T15:05:42,Hyväksytty,1.1
2022_30_43,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_44,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Ärade talman! Trevlig och säker Nordens dag, oikein hyvää ja turvallista Pohjolan päivää kaikille!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-23T15:05:42,2022-03-23T15:05:54,Hyväksytty,1.1
2022_30_45,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Täällä on keskusteltu myös geopolitiikasta, mainittu Nato ja niin edelleen, mutta Ahvenanmaan demilitarisaatiota valvoo Venäjän federaatio. Nyt Venäjän toiminnan vuoksi myös maanpuolustustahto on Suomessa merkittävästi kasvanut, ja hyvä niin. Kuitenkin edelleen asevelvollisuutta suorittaa Uudenmaan prikaatissa Ahvenanmaalta edelleen aika vähäinen määrä. Kysynkin nyt pohjoismaisen yhteistyön ministeriltä: onko nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa enää perusteita Ahvenanmaan erivapaudelle, ja jos on, niin mitkä syyt puoltavat, että nykytilannetta jatkettaisiin, sillä Venäjän toiminta on mielestäni aika vahva syy sille, että tästä ahvenanmaalaisten etuoikeudesta olla suorittamatta asevelvollisuutta nyt vihdoin luovuttaisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-23T15:08:12,2022-03-23T15:09:22,Hyväksytty,1.1
2022_30_46,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_47,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaat ovat kuin viisi sisarusta ja ehkä itsehallintoalueet sitten heidän lapsiaan. Heillä on paljon erojakin, kuten tässä on esille tuotu: kolme on EU:ssa, osa ei, yksi on eurossa, toiset käyttävät kruunua, osa Natossa, osa ei, ja sitten tämä kielellinen ero vielä sitten, moninaisuus, mikä meillä on. Mutta onhan meillä hyvin kuitenkin tämä yhteistyö mennyt, sillä mehän olemme maailman onnistuneimpia yhteistyössä ja myös onnellisimpia valtioita. Eli onnea tästä 70 vuoden yhteistyöstä, ja 60 vuotta on siitä Helsingin sopimuksesta.
Ei ole kyllä Pohjoismaista mitenkään kiinni tämä Venäjä-yhteistyön tämänhetkinen tilanne. Pohjoismaillahan oli Venäjä niin sanotusti seurantajäsenenä, ja meillä oli myös Pietarissa toimisto, josta aikanaan sitten Venäjä totesi, että tämähän on vakoilutoimisto, ja ajoi Pohjoismaat pois sieltä. Yhteistyö Baltian suuntaan on kuitenkin jatkunut. Kysynkin tässä vaiheessa: onko Venäjä tämän Malmön kokouksen jälkeen vielä edelleen seurantajäsenenä tässä neuvostossa, vai onko tämä toiminta jäädytetty?
PN:n osalta tämä puolustuspolitiikkahan ei ollut kärkiasioita ehkä moneenkaan vuoteen, kun PN perustettiin, mutta se on noussut, kuten tässä on esille tuotu, Nordefcon kautta, ja viime vuosina vielä enemmän tämä puolustusyhteistyökeskustelu on edennyt. Itse olin kanssa kaksi kautta Pohjoismaiden neuvostossa, ja täällä on viitattu juuri tähän Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston yhteistyöhön. Siinä varmaan meillä on paljon kehittämisen varaa ja on potentiaalia nostaakin sitä.
Edustaja Tuomioja kysyikin, mitä ne tulevaisuuden toiminnat voisivat olla. Itse näen tiivistyvän yhteistyön puolustuspolitiikassa, tiivistyvää toimintaa energiassa. Meillähän on jo vahva, nykyinenkin pohjoismainen energiayhteistyö, energiamarkkina. Tuotekehitys, kehitysinnovaatiot, me olemme ratkaisuhakuisia maita. Taivas ei ole rajana eli avaruusteknologia. Arktinen neuvosto — varmaan joudutaan ottamaan siitä enemmän koppia — vihreä siirtymä.
Ja ihan lopuksi vielä, että kyllä meidän Pohjoismaiden kannattaa tehdä yhteistyötä EU:n suunnassa ja teemme sitä ja toivon, että teemme vielä tiiviimpää yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-03-23T15:09:22,2022-03-23T15:11:52,Hyväksytty,1.1
2022_30_48,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_49,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Den nordiska välfärdsmodellen är ett praktexempel för resten av världen, där bland annat social- och hälsovården är tillgänglig för alla på lika villkor. Det här kan och vill vi göra ännu bättre än det är i dag.
Trots de nordiska likheterna och kvaliteten på sjukvården finns det geografiska begränsningar då patienten behöver vård. Finland har en lång gräns mot Norge och Sverige i norr, och man pendlar dagligen över gränsen av många orsaker, i både arbete och fritid. Gränsöverskridande samarbete gäller redan för brandförsvar och polis men borde fungera bättre också för räddningsväsende och sjukvård. Endast i vissa områden i norra Finland har man garanterat gränsöverskridande samarbete vid akuta sjukdomsfall, medan man i Norge har gett undantag för gränsnära vård. De svenska ambulanserna får korsa den norska gränsen, men samtidigt råder det förbud för de norska att komma in i Sverige — detta på grund av diverse myndighetskrav som registrering av fordon och svensk sjuksköterskelegitimation. Genom att avskriva dessa gränsförhinder kan vi förbättra och trygga vården då den snabbt behövs. Det här är speciellt viktigt vid en större olycka där det behövs många enheter.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-03-23T15:11:53,2022-03-23T15:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_30_50,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnä onnittelut pohjoismaiselle yhteistyölle. Vuosikymmenet ovat osoittaneet sen, että pohjoisilla valtioilla täällä Skandinavian alueella on loistava menneisyys kaikessa siinä hyvässä, miten yleinen länsimainen maa voi yleensäkin toimia.
Pohjoismaat kunnioittavat demokraattisia päätöksentekoperiaatteita niiden parhaassa muodossaan. Ne ovat avoimia yhteiskuntia, tarjoavat asukkailleen turvallisen elinympäristön, noudattavat kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja tekevät keskenään hyvää yhteistyötä. Tällä saralla mielestäni pohjoismainen yhteistyö voisi edelleen parantaa. Se on tehnyt aivan loistavaa työtä — kiitos kaikille niille, jotka vuosikymmenten aikana ovat tätä asiaa eteenpäin vieneet tavalla tai toisella — mutta tulevaisuudessa näyttäisi siltä, että tätä yhteistyötä kaivataan yhä enemmän.
Totta kai nyt näinä päivinä muun muassa puolustusyhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on aivan välttämätöntä, ja että sitä kehitetään eteenpäin ja syvennetään. Meillä on paljon yhteisiä intressejä siinä asiassa, ja se takaa meille sen, että meillä on hyvä yhteistyöpohja olemassa jo.
Se, mikä on huolestuttavaa, on tietenkin se, että ulkoiset paineet meitä kohtaan koko ajan kasvavat, mutta sehän tarkoittaa vain sitä, että yhteistyön pitää silloin olla yhä tiiviimpää ja kunnioitetaan niitä perinteitä, mitkä meillä hyvät ovat. Ei siinä tarvitse mitään ruuvia uudestaan keksiä. Kaikki on jo olemassa.
Puolustusyhteistyö sinänsä tarkoittaa myös sitä, että Suomen ja Ruotsin välillä on myös sotilasmateriaaliin ja ‑harjoituksiin liittyvää yhteistyötä, jota sitäkin pitää lisätä. On pidettävä huoli siitä, että saamme keskenämme vaihtaa tietoa muun muassa siitä, miten täällä ympärillä tämä maailma kehittyy.
Tärkeää on myös tämä huoltovarmuuden ylläpito. Me olemme niin samanlaisia yhteiskuntia, että nuo rajat tuossa maittemme välillä ovat kovin matalia. Me pystymme tekemään kaikilla alueilla yhteistyötä huoltovarmuutemme turvaamiseksi tälle alueelle. Se on ehkä semmoinen tulevaisuuden iso alue, jota pitää vahvistaa edelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-23T15:13:38,2022-03-23T15:15:48,Hyväksytty,1.1
2022_30_51,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_52,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemia vaikuttaa edelleen moneen yhteiskunnan osa-alueeseen ja tuo mukanaan valtavat inhimilliset seuraukset. Pandemian vaikutuksesta hyvinvointialaan on jo kertynyt Pohjoismaissa tietoa ja kokemusta, joista voidaan ottaa opiksi ja ryhtyä toimiin.
Pandemia onkin keskiössä myös Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnan tämän vuoden toimintasuunnitelmassa, jossa keskitytään pandemian seuraamuksiin koko sosiaali-, terveydenhuolto- ja tasa-arvosektorilla. Vuoden 22 toimintasuunnitelma painottaa esimerkiksi koronan jälkeistä aikaa, tasa-arvoa työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, sekä huono-osaisia lapsia ja nuoria. Pandemian seuraukset heittävät pitkän varjon valiokunnan työalueen ylle ja yhteiskunnan sulun aikana monet ongelmat ovat pahentuneet ja uusia on syntynyt. Mitä nopeammin ryhdymme toimeen, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on ehkäistä ja torjua ongelmien paheneminen entisestään.
Tuoreena rajaestetyöryhmän jäsenenä haluan nostaa esille myös rajaesteet Pohjoismaiden välisessä liikkuvuudessa. Tänä vuonna rajaesteneuvoston työ keskittyy veroasioihin — osittain etätöiden laajemman tekemisen nostattamana — ammattitutkintojen vastavuoroiseen tunnistamiseen ja digitalisaatioon. Ihmisten arjen helpottaminen on rajaesteiden poistamisen keskiössä.
Koronapandemian aiheuttamat poikkeusolot toivat lisäulottuvuuksia myös esteisiin, kun esimerkiksi työnteko tai opiskelu toisessa Pohjoismaassa ei ollutkaan kansallisten rajoitteiden takia enää yhtä lailla mahdollista ja helppoa. Vaikka rajojen sulkeminen oli osittain tarpeellista viruksen leviämisen ehkäisemiseksi, aiheutti se myös paljon haittaa ja epävarmuutta ihmisille. Jatkossa onkin hyvä miettiä entistä paremmin keinoja, joilla rajojen sulkemista voidaan välttää viimeiseen asti. Onneksi kriiseistä voidaan myös oppia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-03-23T15:15:48,2022-03-23T15:18:02,Hyväksytty,1.1
2022_30_53,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_54,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön perinne on pitkä ja syvä, ja sitä on syytä vaalia. Vallitsevassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Pohjoismaiden tiivis yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan. Erittäin syvä taloudellinen integraatio ja yhteistyö kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja mahdollisimman helppo matkustaminen ovat kaikkia Pohjoismaita hyödyttäviä asioita.
Voin todeta tässä, että minulla oli ennen eduskuntaa ammatillisessa veroasiantuntijatehtävässäni erittäin läheinen yhteistyö ja yhteydenpito muihin Pohjoismaihin. Se oli hyvin arvokas kanava työssä.
Tavoitteena tulee olla se, että Pohjoismaista pyritään luomaan maailman integroiduin alue, jossa ei ole esteitä vapaalle liikkuvuudelle. Alue, jossa esimerkiksi digitaaliset henkilö- ja ajokortit hyväksyttäisiin rajojen yli ja jossa muuttaminen maasta toiseen ei olisi vaikeampaa kuin muuttaa omassa maassa paikkakunnalta toiselle.
Lämpimät Pohjolan päivän onnittelut ja jatkuvuuden toivotukset pohjoismaiselle yhteistyölle!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-23T15:18:03,2022-03-23T15:19:25,Hyväksytty,1.1
2022_30_55,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_56,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todella hyvää keskustelua, ja nostaisin siitä tässä muutaman asian esiin. Pohjoismaat ovat kaikki yksinään hyviä mutta ehkä yhdessä vielä parempia etsimään ratkaisuja ongelmiin, ja siihen täytyy keskittyä. Meidän tulee kuitenkin myöskin jakaa niitä varoittavia esimerkkejä, kun me katsomme, mitä Ruotsissa on tapahtunut, miten yhteiskuntaturvallisuus on siellä heikentynyt, ja Malmöstä, josta juuri tulimme, ei voi tämän turvallisuuden kannalta kovin positiiviseen sävyyn puhua.
Täällä on puhuttu siitä, että hoitajien tilanne on kauhea, se on kauhea kaikissa maissa, ja Ruotsi ei ole kyennyt ratkaisemaan hoitajapulaa sillä, että siellä on nostettu palkkoja ja lisätty maahanmuuttoa. Me tarvitaan lisää työyhteisöjä, joissa heillä on hyvä olla, hoitajat voivat keskittyä siihen ammattiin, mihin heillä on koulutus. Tietenkin heidän pitää saada palkkaa, joka vastaa työn kuormittavuutta ja raskautta ja vaativuutta. Mutta Ruotsi ei ole näitä asioita siis palkoilla ja maahanmuutolla onnistunut ratkaisemaan.
Pohjoismaiden neuvoston roolista: Tämähän ei ole kovin tämmöinen mediaseksikäs ja kiinnostava yhteisö, jos ihan suoraan sanoo. Meillä on mahdollisuus esittää suosituksia, ja kaikkein suurin merkitys oikeastaan olisi sillä, että me ottaisimme mediassa ilmatilan tärkeissä kysymyksissä ja yrittäisimme vaikuttaa aina keskeisissä asemissa oleviin, niihin, joilla on natsoja — hallituksiin, ministereihin, virkamiehiin, valiokuntiin, EU-parlamenttiin — siinä mielessä, kun halutaan viedä yhteisiä asioita eteenpäin muiden Pohjoismaiden kanssa.
Luottamus, joka täällä oli esillä muutamassakin puheenvuorossa, myös edustaja Tuomiojalla, on kuitenkin kaiken a ja o, ja minä en näe mitään muuta yhteisöä, jossa olisi suurempi keskeinen luottamus ja mahdollisuudet kuin pohjoinen yhteistyö Pohjoismaiden välillä. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-03-23T15:19:25,2022-03-23T15:21:49,Hyväksytty,1.1
2022_30_57,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_58,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahti hetki sitten viittasi Pohjoismaihin viitenä sisaruksena, mikä on vallan... — Anteeksi, onko mikrofoni päällä? [Eduskunnasta: On!] — No niin. — Edustaja Pirttilahti tosiaan viittasi Pohjoismaihin viitenä sisaruksena, mikä onkin vallan oivallinen viittaus. Kyseessä eivät ole identtiset kaksoset, olemme kaikki erilaisia, mutta jotain todella samaa meissä tietysti on: perimmäisenä yhteiset pohjoismaiset arvot ja pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, joka on muuten osoittanut kriisinsietokykynsä monissa tilanteissa ja monissa kriiseissä, viimeksi tietysti koronakriisissä, johon täälläkin on jo viitattu. Turvaverkkoineen pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta osoitti vahvuuksiaan, ja näistä vahvuuksista onkin syytä pitää kiinni. 
Toki tekemistä meilläkin edelleen on kaikissa Pohjoismaissa ja myös meillä Suomessa ja myös keskinäisessä yhteistyössämme. Itsekin haluan nostaa esiin huoltovarmuuden ja sen kehittämisen tärkeyden, joka muuten nostetaan esiin myös Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuusohjelmassa. Kysynkin ministereiltä: miten Pohjoismaat yhdessä voisivat kehittää tapoja kohdata tulevaisuuden uhkat entistä paremmin?
Ja kun täällä aiemmin edustaja Östman ja edustaja Pirttilahti ja varmasti muutamat muutkin nostivat esiin myös tarpeen tehdä yhteistyötä myös Euroopan unionin puitteissa, niin sekin on entistä tärkeämpää ja entistä ajankohtaisempaa, kun ajattelemme niitä yhteisiä intressejä, joita meillä on, ja sitä, mitä annettavaa meillä on myös Euroopan unionille. Huoltovarmuuteen nekin monet liittyvät, ja vihreään siirtymään, vastauksena näihin suuriin yhteisiin haasteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-03-23T15:21:49,2022-03-23T15:24:02,Hyväksytty,1.1
2022_30_59,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_60,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Keskustelualoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tuomioja totesi, että pohjoismaista hyvinvointimallia arvostetaan laajalti Pohjoismaiden merkittävimpänä saavutuksena, ja näinhän se on. Maailma muuttuu nopeaan tahtiin muun muassa digitalisaation myötä. Pohjoismainen hyvinvointimalli antaa hyvät edellytykset kehittää Pohjolaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edelläkävijänä.
Kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien on oltava tasapainossa. Myös talouden vakaus on edellytys sille, että hyvinvointimallia onnistutaan toteuttamaan kestävästi. Kysyisinkin, miten pohjoismaisen hyvinvointimallin edellytykset voidaan taata myös tulevaisuudessa, miten rahoitetaan pohjoismaista hyvinvointimallia tulevaisuudessa.
Puhemies! Tiede- ja kulttuuriministeri ennätti lähteä aitiosta, mutta kulttuuriyhteistyö on yksi pohjoismaisen yhteistyön peruspilareista. Koronapandemian aikana rajat ylittävät sosiaaliset kontaktit olivat hyvin rajattuja. Siksi on entistä tärkeämpää vahvistaa pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä, ja olisinkin kysynyt, miten vielä kulttuuriyhteistyötä vahvistetaan tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-23T15:24:02,2022-03-23T15:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_30_61,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Vielä edustaja Kinnunen, sen jälkeen ministerit, ja viimeisen puheenvuoron käyttää keskustelualoitteen tekijä, edustaja Tuomioja. — Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_62,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Ranne nosti esille neuvoston roolin. Neuvoston vahvuus on sen laaja poliittinen edustuksellisuus. Se on poliittinen, pohjoismainen parlamentti, joka tekee päätöksensä yksinkertaisella enemmistöllä. Jakoa oppositioon ja hallitukseen ei ole. Sen sijaan enemmistön muodostaminen vaatii työtä, jotta voidaan viedä eteenpäin jäsenten tekemiä poliittisia aloitteita, eikä näiden aloitteiden teemoja ole rajoitettu.
Neuvoston työn haastavuus on siinä, että usein on epäselvää, mihin neuvosto voi tai mihin sen tulee työssään keskittyä. Edustaja Sankelo peräänkuulutti täällä neuvoston toimintaan konkretiaa. Asiasta on monia poliittisia näkemyksiä: jotkut korostavat globaalia vastuuta ja roolia, toiset hyvinvointimallin ylläpitämistä. Nyt pöydälle ovat nousseet turvallisuuspoliittiset kysymykset. Helsingin sopimuksen punaisena lankana taas on liikkuvuuden edistäminen ja integraation vahvistaminen.
Täällä oli puhetta myös — edustaja Hopsu puhui — Baltian maista, ja heitä oli myöskin eilen Malmössä paikalla. Neuvoston kannattaa tehdä edelleen tiivistä yhteistyötä muiden kanssa.
Neuvoston keskiryhmä teki eilen ehdotuksen, että on aika keskustella strategisesti Pohjoismaiden yhteistyön ja neuvoston roolista ja tarkoituksesta nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa. Olkoon tämä keskustelu yksi askel tällä tiellä.
Itse nostan ministeri Kurvisen tapaan kulttuurin, koulutuksen ja osaamisen turvallisuuden rinnalle. Ne luovat pohjaa asukkaiden kriisinsietokyvylle. Kysyn yhteistyöministeri Blomqvistilta: joko ministerineuvoston budjettivarojen kulttuurintutkimuksen ja nuorisotyön leikkaukset on saatu korjattua vuodesta 2023 eteenpäin? Erityisen huolissani olen Orkesteri Nordenin tulevaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-23T15:25:40,2022-03-23T15:28:07,Hyväksytty,1.1
2022_30_63,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_64,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää Pohjolan päivää kaikille. Pohjoismainen hyvinvointimalli on laaja yhteiskuntapoliittinen kysymys, joka linkittyy universaalien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan lisäksi muun muassa koulutukseen, työelämään ja tasa-arvoon. Myös tulonjakoa tasaavalla verotuksella ja aktiivisella kansalaisyhteiskunnalla ja korkealla keskinäisellä luottamuksella on mallissamme keskeinen rooli. 
Kuten todettua, pohjoismainen hyvinvointimalli on kenties paras vientituotteemme maailmalle. Kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat sijoittuvat usein palkintokorokkeille, kun mitataan esimerkiksi tasa-arvoa, onnellisuutta, köyhyyttä, turvallisuutta, yhteiskunnallista luottamusta ja korruptiota. Me ei kuitenkaan voida tuudittautua tähän tilanteeseen, sillä monet kehityskulut, kuten työmarkkinoiden murros, väestön ikääntyminen ja ilmastonmuutos, haastavat pohjoismaista hyvinvointimalliamme kaikissa Pohjoismaissa.
Arvoisa puhemies! Meillä on paljon ratkaisemattomia kysymyksiä tai sellaisia kysymyksiä, joihin on vasta osittain löydetty ratkaisu. Isoja kysymyksiä on: miten me huomioidaan tulevaisuudessa paremmin yhteiskuntiemme kasvava moninaisuus ja varmistetaan maahanmuuttajien täysipainoinen yhteiskunnallinen osallistuminen, miten vähennetään ylisukupolvista köyhyyttä ja syrjäytymistä, miten me sopeutamme elämäntapamme ja pohjoismaisen mallimme ympäristön reunaehtoihin? Vastausten löytäminen näihin kysymyksiin on kriittinen asia pohjoismaisen hyvinvointimallin tulevaisuuden kannalta, ja ajattelen, että vastauksia voimme etsiä myös yhdessä Pohjoismaiden kesken pohjoismaisessa yhteistyössä ja myös jakaa toisillemme hyviä käytänteitä ja hyviä ratkaisuja ja kirittää toinen toisiamme Pohjoismaissa entistä parempaan tulevaisuuteen ja entistä parempaan pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-03-23T15:28:14,2022-03-23T15:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_30_65,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Ministeri Haavisto, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_66,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamaan asiaan kommentti. 
Täällä muun muassa edustaja al-Taee ja vähän toisesta näkökulmasta edustaja Leena Meri käsittelivät sitä, miten Pohjoismaat voisivat olla mallina muillekin talouksille vihreässä siirtymässä, vihreän teknologian eteenpäinviennissä, ja muun muassa Kiina mainittiin tällaisena maana ja toisaalta sitten ne ongelmat, jotka liittyvät vaikkapa kansalaisvapauksiin tai ihmisoikeuksiin tai oikeusvaltioperiaatteisiin, se, miten tätä yhteistyötä tasapainotetaan. Itse en usko oikeastaan mihinkään muuhun vaikuttamistapaan kuin intensiiviseen dialogiin näissä kysymyksissä. Edustaja Meri jopa ehkä vähän itsesäälinomaisestikin sanoi, että kun me täällä teemme kaiken ja kun ne muut eivät tee mitään, mutta täytyy kuitenkin muistaa, että Kiina viime syksynä teki ilmoituksen, että se lakkaa tukemasta hiilivoimalahankkeita maailmalla. Tietojeni mukaan 44 hiilivoimalahanketta keskeytettiin. Se on aika iso määrä hiilivoimalahankkeita Afrikassa ja Aasiassa. He itse näitä vielä rakentavat, mutta sekin on jo ensimmäinen askel, että osana kehitysyhteistyötä eivät enää tue hiilivoimaa.
Edustaja Sankelo kysyi siitä, mitä tapahtuisi tai miten vaikuttaisi, jos koko Pohjola olisi puolustusliitto Natossa. Se on varmaan asia, jota eduskuntakin pääsee pohtimaan, kun eduskunta saa selonteon, mutta on tietysti hyvä huomata, että Nato-kumppanuus on jo aika syvää Suomen ja Ruotsin osalta ja Nato-yhteistyö tälläkin hetkellä. Ehkä sellainen asia, johon kannattaa kiinnittää huomiota, on tämä Tanskan tuleva kansanäänestys siitä, että Tanska tulisi mukaan EU:n puolustusyhteistyöhön, mitä nyt Tanskan hallitus esittää. Muistaakseni kesäkuussa äänestävät tästä. Se tarkoittaisi, että Tanska tulisi silloin myöskin tämän artiklan 42.7 piiriin, joka kuitenkin on vaikuttava artikla EU:n sisällä.
Ja aivan lopuksi: Edustaja Hopsu otti tämän kehitysyhteistyönäkökulman ja globaalivastuun näkökulman, ja kyllä, Pohjoismaat vaikuttavat yhdessä YK-tasolla ja EU-tasolla erittäin paljon tämän globaalivastuun toteutumiseen, ja se on myöskin hyvä huomata. Meillä on siinä paljon yhteistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-23T15:30:32,2022-03-23T15:32:37,Hyväksytty,1.1
2022_30_67,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,Ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_68,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja monesta kysymyksestä, yritän tässä lyhyessä ajassa nyt vastata ainakin muutamaan kysymykseen, mutta ehkä ensin nostaisin myös sen asian, mikä tässä on noussut esille monessa puheenvuorossa — muun muassa edustaja Ranne puhui siitä — elikkä luottamuksen. Siihenhän tämä koko pohjoismainen yhteistyö rakentuu, se on se meidän vahvin kivijalkamme varmaankin, ja sitä luottamusta kaikenlainen yhteistyö kyllä lisää koko ajan. Sitten kysyttiin tässä, edustaja Kinnunen esitti, kaksi kysymystä, ja toinen niistä oli, että miten tätä yhteenkuuluvuutta saadaan lisää. Kyllä sitä saadaan lisäämällä yhteistyötä, poistamalla rajaesteitä, kansalaisyhteiskunnan mahdollisimman laajalla yhteistyöllä ja niin edelleen. Ja sitten näistä budjettineuvotteluista: ne käydään nyt parasta aikaa, ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvoston presidentti ja varapresidentti varmaan yhdessä käyvät tätä tulevaa 2023 vuotta lävitse. Mitä tulee tähän vuoteen, niin viime vuoden budjettineuvotteluissahan päästiin hyvään yhteisymmärrykseen, katsotaan nyt mihin nämä neuvottelut ja keskustelut sitten lopulta johtavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-03-23T15:32:43,2022-03-23T15:34:33,Hyväksytty,1.1
2022_30_69,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuudesta>>>Keskustelualoite  KA 1/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän kollegoita ja ministereitä tästä keskustelusta, jota me olemme käyneet Pohjolan päivänä. Pohjolan päivähän on se päivä 60 vuotta sitten, jolloin Helsingin sopimus allekirjoitettiin. Tämä Helsingin sopimus määrittelee ne juridiset ja institutionaaliset puitteet, joissa Pohjoismaiden yhteistyötä harjoitetaan. On nytkin nostettu esiin kysymys, tulisiko tätä sopimusta tarkistaa. Minusta tätäkin pitää tarkastella avoimesti, mutta itse en oikein usko, että tähän juridiseen ja institutionaaliseen pohjaan tarvitaan tai on mahdollista tehdä muutoksia.
On muistettava, että Pohjoismaiden neuvostonkin asema on sillä tavoin muuttunut, että kun me liityimme mukaan 50-luvulla, Pohjoismaiden neuvosto oli ainoa parlamentaarinen elin, johon lähetimme edustajia, ja nyt me teemme sitä toiseenkymmeneen erilaiseen kansainväliseen yhteisöön. Pohjoismainen yhteistyö on osa laajempaa kansainvälistä yhteistyötä, jossa tietysti Euroopan unionin rooli on erittäin keskeinen. Sen vuoksi näkisin, että jos meillä ei enää ole niin paljon päätettävää, niin meillä on paljon enemmän asioita, joihin me voimme yhdessä yhteistyössä vaikuttaa, ja tämän näenkin tämän pohjoismaisen yhteistyön oleellisimpana asiana. Se voi olla hyvin epämuodollista, epävirallista ja sen täytyy keskittyä siihen, millä lailla me voimme vaikuttaa niin, että ne arvot, sen kokemuksen perusteella, jota pohjoismailla on, voivat tuottaa parempaa ja turvallisempaa maailmaa laajemmassa yhteistyössä. Tässä näen pohjoismaisen yhteistyön ison tulevaisuuden vision. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-23T15:36:37,2022-03-23T15:38:28,Hyväksytty,1.1
2022_30_70,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_30_71,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan työntekijän eläkelakia ja siihen liittyviä työeläkelakeja muutettavaksi siten, että kaksi pitkään valmisteltua työeläkkeiden rahoitukseen liittyvää muutosta saadaan toteutettua.
Ensimmäisellä ehdotetulla muutoksella mahdollistetaan työeläkevakuutusyhtiöiden liikekulut kattavan työeläkevakuutusmaksun hoitokustannusosan määrittely yhtiökohtaisesti. Erot työeläkevakuutusyhtiöiden hoitokustannusosassa voisivat tehostaa työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja tuoda selkeyttä ja läpinäkyvyyttä työeläkevakuutusmaksuun.
Tämä ehdotettu muutos ei anna työeläkevakuutusyhtiöille vapaata harkintavaltaa yhtiökohtaisen hoitokustannusosan määrittelyssä, vaan hoitokustannusosa on laadittava turvaavuusperiaatteen mukaisesti niin, että työntekijöiden työeläketurvan hoidosta ja eläkkeensaajien palveluista syntyvät kustannukset saadaan katettua. Erot työeläkevakuutusyhtiöiden hoitokustannusosassa voisivat lisätä työeläkejärjestelmän hoidon tehokkuutta työeläkevakuutusyhtiöiden kilpailua edistämällä. Ehdotettu muutos toisi työeläkevakuutusmaksuun ja erityisesti hoitokustannusosaan ja asiakashyvityksiin selkeyttä ja läpinäkyvyyttä.
Toisella ehdotetulla muutoksella mahdollistetaan vanhuuseläkerahastojen joustaminen poikkeuksellisen heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Ehdotettu muutos mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Tämä tukisi työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden vahvistamista. Ehdotettu automaattinen mekanismi auttaisi välttämään epäedullisia sijoitusten realisointeja heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa ja siten auttaisi tilannetta mahdollisimman nopeasti verrattuna nykylainsäädännön mukaisiin erikseen arvioitaviin ja käyttöönotettaviin keinoihin. 
Vastaavia eläkelaitosten vakavaraisuutta tukevia keinoja on ollut käytössä finanssikriisin 2008 ja koronakevään 2020 aikana, mutta erikseen tehtävin päätöksin. Ehdotettu automaattinen mekanismi auttaisi tilannetta mahdollisimman nopeasti verrattuna nykylainsäädännön mukaisiin erikseen arvioitaviin ja käyttöönotettaviin keinoihin. 
Yksittäisen eläkelaitoksen osalta ehdotettu muutos tukisi vakavaraisuutta vain silloin, kun koko alan keskimääräinen vakavaraisuus on merkittävästi heikentynyt. Siten yksittäinen eläkelaitos ei voi hyödyntää muutosta kuin vain silloin, kun on kyse laajasta sijoitusmarkkinahäiriöstä. Yksittäisen eläkelaitoksen tulisi jatkossakin huolehtia sijoitusriskien hallinnasta itsenäisesti.
Lisäksi ehdotuksella tehdään eräitä lakiteknisiä tarkennuksia työntekijän eläkelakiin sekä eläkesäätiöistä ja kassoissa annettuun lakiin. Esitys ehdotetaan tulevan voimaan 1.6.2022.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-03-23T15:38:52,2022-03-23T15:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_30_72,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_73,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys näistä eläkelakien muuttamisista erityisesti näiden eläkeyhtiöiden vakavaraisuussäädösten osalta on sinänsä pieni, mutta poikkeuksellisen merkittävässä aiheessa kiinni oleva, ja toivonkin, että tästä voisi syntyä vähän laajempikin keskustelu tässä salissa johtuen siitä, että se kohde, josta me puhumme, on Suomen ylivoimaisesti suurin pääomakeskittymä. Lähes 250 miljardia euroa on noissa rahastoissa tällä hetkellä — se on täysin ylivoimainen. Tähän on hyvä, ennen kuin menen itse näihin lakiteknisiin yksityiskohtiin, antaa tämä kokonaiskuva, jotta me ymmärrämme, mistä me puhumme kansainvälisesti vertailtuna ja myöskin Suomen osalta.
Tämä rahastoiva eläkejärjestelmä, joka Suomeen on syntynyt 60-luvun alussa, on omalla tavallaan poikkeava maailmassa. Ei ole olemassa eri maissa samaa, yhtenäistä eläkejärjestelmää, ne poikkeavat toisistaan, ja useimmissa Euroopan unionin jäsenmaissahan ei ole rahastoivaa järjestelmää ollenkaan. Eli se on jakojärjestelmä, automaattisesti. Kulloinenkin työssäkäyvä sukupolvi maksaa eläketurvan, hoitaa myöskin lapsensa. Näinhän myöskin Macron tässä isossa eläkeuudistuksessa, joka Ranskassa toteutettiin, totesi, kun siellä puhuttiin, että pitäisikö heidänkin siirtyä näihin rahastoiviin järjestelmiin. Hän totesi: ”ei, meillä on sukupolvien ylitse oleva sopimus juuri siitä, että kukin työssäkäyvä sukupolvi vastaa näistä eläkevastuista niin kuin ovat aikaisemmatkin sukupolvet vastanneet.” Sama on Saksassa: kahteen kertaan on menetetty ne valtavat eläkerahastot, jotka sinne oli kasattu, ja sen jälkeen Saksa on päätynyt siihen ratkaisuun, että niitä ei rahastoida. Suomessa on päädytty toiseen järjestelmään, rahastoivaan järjestelmään, enkä ole kritisoimassa sitä. Se on järkevää, että meillä on tämmöinen rahastoiva järjestelmä, ja siinä mielessä se antaa näille eläkemaksuille, myöskin työeläkevakuutusmaksuille, tiettyä turvaa, että ne pysyvät hallinnassa. Se on ihan järkevä linja, ja tämä on oikea lähestymistapa.
Sitten näihin poikkeaviin piirteisiin, missä suomalainen järjestelmä sitten eroaa. Meillä on näitä rahastoivia järjestelmiä muuallakin maailmassa, ennen kaikkea Pohjoismaissa ja anglosaksisissa maissa, lähinnä. Tämä suomalainen järjestelmä on sikäli poikkeava, että muissa maissa lakisääteisiä työeläkerahastoja ei ole kuin yksi. Ne voimavarat keskitetään yhteen lakisääteiseen rahastoon, ei ole olemassa useampia. Meillä ne rahastot ovat vielä yksityisiä, kuitenkin siten, että ne hoitavat lakisääteistä tehtävää — siinä mielessä tavallaan se eläkeyhtiöiden välinen kilpailu on keinotekoista, koska ne tekevät lakisääteistä työtä, kokoavat työeläke- ja vakuutusmaksut ja maksavat työeläkevakuutusmaksut. Siinä ei ole aitoa kilpailutilannetta, koska tämä tehtävä on tällä tavalla selkeästi määritelty. Ja sen vuoksi juuri, koska se on tällainen, niin muissa maissa nämä lakisääteiset eläkerahastot ovat yhdessä ja ainoassa laitoksessa. Tällä on oma merkityksensä Suomeen, että Suomessa on näitä useampia, koska nämä hallintokulut, liikekulut, joihin tässä nyt juuri viitataan, muodostuvat kohtuuttoman korkeiksi, koska meillä on useita yhtiöitä sen sijaan, että meillä olisi yksi, jolloin se hallinto olisi siltä osin heti, välittömästi, keskitetympää, synergiaedut olisivat saatavissa ja se noin 500 miljoonan euron liikekuluerä, mikä meillä menee hallintokuluihin eläkeyhtiöissä, olisi huomattavasti pienempi. Ja nehän olisivat niitä rahoja, jotka olisivat sitten käytettävissä eläkkeisiin — tai työeläkevakuutusmaksuja voitaisiin tarvittaessa pienentää, jos sikseen tulisi. Eli tässä suhteessa meillä on tarpeetontakin olla useampia yhtiöitä, ja tämä olisi tietysti se iso uudistus, jota tässä voisi peräänkuuluttaa.
Toinen seikka tässä suomalaisjärjestelmässä on se, että meillä ovat olemassa nämä rahastot nyt tällä noin lähestulkoon 250 miljardin tasolla. Ne ovat maailman suurimmat eläkerahastot henkeä kohden bkt:hen suhteutettuina. Norjassa on epäilemättä suuremmat, mutta eläkerahasto ei siellä ole sillä tavalla eläkerahasto, vaan se on valtion yleisenkin budjetin katteena oleva öljyrahasto, joka on itse asiassa kolminkertainen näihin Suomen rahastoihin nähden eli siinä suhteessa huomattavasti suurempi. Se onkin ainoa poikkeus, mutta se on erityyppinen järjestelmä, ja sitä muun muassa OECD, vertailtaessa näitä eläkerahastoja, ei laske mukaan vaan toteaa, että Suomessa nämä suhteutettuina kansantuotteeseen ovat suurimmat.
Tässä lakiesityksessä puhutaan sitten nyt siitä, että näissä vakavaraisuussäännöksissä huomioitaisiin, että näiden eläkevastuiden kautta mahdollisessa vaikeassa sijoitustilanteessa tai markkinatilanteessa niitä vastuita helpotettaisiin — mikä sinänsä on kyllä järkevä ajatustapa, ettemme me lähde sijoituksia realisoimaan sellaisessa tilanteessa, että tämä vakavaraisuus olisi kyseenalaistunut markkinahäiriötilanteiden vuoksi. Tästähän meillä on esimerkkejä muun muassa vuodelta 2008, jolloin tämän suhteen ei toimittu vaan annettiin joustavuutta, mikä oli järkevää — että me emme myyneet ja realisoineet niitä sijoitusomaisuuksia, mitä meillä oli — ja tässä oli aivan oikea lähestymistapa. Mutta tässä vastuuvelassa, mikä liittyy näihin eläkevastuisiin, tämä on laskennallisesti erikoinen kulma. Valtion eläkerahastoissahan se vastuu on sijoitettu 25 prosenttiin eläkevastuista. Sen jälkeen valtion eläkerahastoihin tulevat uudet sijoitukset, jotka saadaan työeläkevakuutusmaksuista, tulevat valtion budjettiin takaisin. Niitä rahastoja ei kasvateta ylitse sen. Joutuu kysymään, minkä vuoksi meillä on edelleen paine kasvattaa näitä yksityisiä eläkerahastoja kirkkaasti ylitse sen, mikä valtion eläkerahastoissa on katsottu vastuuvelaksi. Meillähän niissä on jo käytännössä 30 prosenttia, ja vielä vain kasvatetaan, jolloin koko ajan joutuu kysymään, minkä vuoksi me yhä edelleen kasvatetaan näitä eläkerahastoja: minkä vuoksi? Tässä on tietysti yhtenä vastauksena usein se, että miksi me emme käytä niitä eläkkeisiin. Meillä olisi varaa nostaa eläketurvaa Suomessa työeläkkeiden kautta, ja sitähän ei ole tehty lainkaan, vaan kuten me hyvin tiedämme tästä taitetusta indeksistä, niin sehän laskee eläketasoa. Tästäkin me voisimme päästä eroon, mutta en nosta, puhemies, tätä kysymystä tähän kohtaan, vaan kerron sen, että meillä on mittava tarve tässä suhteessa vaikuttaa.
Toinen kysymys, jonka halusin hallitukselle esittää, on näitten liikekulujen yrityskohtaisiksi tekemisestä. Se on varmasti uudistuksena tärkeä, läpinäkyvyyttä lisäävä, mutta siinä on vain se ongelma, että me tiedämme, että siinä ovat ne hallintokulut, ja me tiedämme, että näissä hallintokuluissa on ehdottomasti myöskin ylimitoitettuja palkkakuluja. Toimitusjohtajan palkkaus, jos minä muistan oikein, on suurimmassa eläkeyhtiössä Varmassa lähes miljoona euroa vuodessa, sen toimitusjohtaja siellä saa. Myöskin Ilmarisessa ja näissä muissa suurissa eläkeyhtiöissä se on erittäin korkea. Täysin kohtuuttomat palkkiot siitä, että tehdään lakisääteistä työtä. Aitoa kilpailutilannetta ei ole olemassa, vaan tehdään lakisääteisiä töitä, ja nämä on mitoitettu tälle tasolle. Tarjoaako tämä mahdollisuuden nyt siihen, että vielä tehdään yrityskohtaisiksi nämä hoitokulut, liikekulut? Tarjoaako se tänne ikään kuin liikkumatilaa entistä enemmän, näihin tavallaan epäterveisiin palkitsemisjärjestelmiin, joita näissä yhtiöissä on? Siellähän on myöskin muistettava näistä sijoitustuotoista, että nehän ovat bonusperusteisia. Sijoitetaan yhteisiä eläkerahoja, mutta sijoitusrahastot ottavat nimenomaan bonukset siitä, jos sijoitukset onnistuvat — jos eivät onnistu, niin järjestelmä kantaa sen sijoitusvastuun yhdessä.
Tämä on iso, iso kysymys ja ongelma, että meillä on lakisääteinen järjestelmä, jossa viime kädessä on yhteinen vastuu siitä, jos sijoitukset epäonnistuvat, ja silti siellä on tämmöiset palkitsemisjärjestelmät. Toivoisin, että eduskunta, kun se tätä esitystä käsittelee, myöskin käy näitä asioita läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-23T15:41:59,2022-03-23T15:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_30_74,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_30_75,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä maa- ja metsätalousministeri, jonka vastuulle kuuluvat myös metsästyskysymykset, ja edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Haluan alkuun kiittää tästä kansalaisaloitteesta ihan sen takia, että kansalaisaloitejärjestelmä on tärkeä osa meidän demokratiaamme. Minuakin järkyttivät uutiset karhuista, joiden jaloissa oli tällaisia laittomia pienpetorautoja. 
Pienpetopyynti on puhuttanut. Aika usein näissä keskusteluissa ja viesteissä törmää siihen, että vahvojen mielipiteiden takana on kuitenkin paljon tietämättömyyttä. Näin on myös tämän Kaikki metsästysraudat kiellettävä ‑kansalaisaloitteen kohdalla. Tällaiset viestit ovat haitallisia minun mielestäni myös siksi, että pienpetojen, kuten supikoirien, minkkien ja myös näätien, pois saaminen metsistämme on meidän kaikkien etu. Esimerkiksi minkkien pyytäminen hetitappavilla rautaloukuilla on oikeastaan ainoa tehokas tapa verottaa minkkipopulaatiota ja sitä kautta suojata ja turvata myös vesilintuja ja monien niistä hiipuvia kantoja. Tehokkaalla rautapyynnillä pystytään siis pelastamaan onnistunut pesintä monille lintulajeillemme.
Esimerkiksi kohtuullisen tuore Helsingin yliopiston tutkimus taantuvista haahkakannoista on surullista luettavaa. Haahka ei itse asiassa enää tänä päivänä hyödykään ilmaston lämpenemisestä, sillä lisääntyneet petomäärät ovat vaikuttaneet lajin pesintään entistä voimakkaammin. Tämä selittää haahkakannan viimeaikaista, itse asiassa hyvinkin dramaattista vähenemistä. On totta, että muun muassa merikotkien runsastuminen näkyy myös tässä, mutta huomionarvoista on ennen muuta se, että merikotka on osa maamme luontoa, mutta siihen tapaan haahkoja saalistavat vieraslajit supikoira ja minkki eivät kuulu Suomen alkuperäislajistoon eivätkä luontoomme. [Petri Huru: Juuri näin!] Siksi on tärkeää, että jatkossakin voimme pyytää tehokkaasti näitä vieraslajeja pois luonnostamme. Esimerkiksi yksin minkkejä pyydetään vuosittain yli 50 000 yksilöä, ja kaikki tiedämme, millaista täystuhoa jo yksikin minkkipesue voi tehdä jonkin saaren esimerkiksi koko lintuyhdyskunnalle. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan poikuemäärät ovatkin jopa kaksinkertaistuneet tehopyynnin alueilla.
Keskusteluissa unohtuu yleensä se, että maassamme ei ole enää pitkään aikaan saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Jo vuosikymmeniä ainoa laillinen rautatyyppi ovat olleet nämä hetitappavat raudat, joiden tulee olla lainsäädännönkin mukaan suojattuina laatikoissa. Laatikoilla nimenomaan halutaan estää se, että muut lajit joutuisivat rautojen loukkuun. Julkisuutta saaneet karhutapaukset, jotka ovat myös tämän kansalaisaloitteen takana, ovat mitä ilmeisimmin johtuneet nimenomaan huonosti koteloiduista tai vanhanmallisista raudoista. Tällaisista pitää totta kai hankkiutua eroon. Avokotelossa olevat raudat eivät esimerkiksi enää vastaa nykylainsäädännön vaatimuksia, ja totta kai metsästäjien pitää aina varmistaa, että pyyntivälineet, ovat ne sitten näitä loukkuja tai jopa aseita, ovat kunnossa, turvallisia ja lainmukaisia. Nykylainsäädännön mukaiset raudat tukevalla kannella ja oikeankokoisella reiällä laukeavat vielä lisäksi suojakotelon sisällä joutuessaan esimerkiksi karhun käsittelyyn, eli ne laukeavat, kun karhu koskee näihin loukkuihin.
Kysyisin ministeri Lepältä: voisiko ajatella niin, että yksi toimenpide, mikä tämän kansalaisaloitteen myötä voitaisiin ottaa käyttöön, olisi se, että nämä loukut pitäisi esimerkiksi merkitä jollain tavalla, että me tietäisimme, että tuo loukku on metsästäjä Lepän loukku ja tämä loukku on metsästäjä Heinosen loukku, ja se voitaisiin myös tunnistaa sieltä metsästä löytäjän taholta?
Arvoisa puhemies! Julkisuudessa siis usein tietämättömyyttä tai vajavaisin tiedoin vaadittu rautojen kielto olisi nimenomaan luonnonsuojelunkin näkökulmasta jopa vastuuton teko. Nykyisten, voimassa olevien lakien noudattaminen ja niiden vaatimusten mukaisten rautojen käyttäminen estävät jo nyt tehokkaasti muun muassa karhuvahingot. Rautapyynnin täyskielto ei ole näin ollen tarpeen ja olisi itse asiassa maamme luonnolle jopa haitallinen. Rautojen täyskielto, hyvät kollegat ja muut täysistuntoa seuraavat, olisi siis luonnonsuojelunkin näkökulmasta vastuuton teko. Pienpetojen rautapyynti on itse asiassa arvokasta riistanhoitotyötä. [Petri Huru: Juuri näin!]
Arvoisa puhemies! En kannata tätä kansalaisaloitetta, sillä tämä veisi meidän luonnonsuojelun tilaa täydellisen väärään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-23T15:50:23,2022-03-23T15:56:16,Hyväksytty,1.1
2022_30_76,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_77,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa tosiaan esitetään, että kaikki metsästysraudat, esim. pienpetoraudat, on kiellettävä lailla.
Edustaja Heinonen hyvin kuvasi sitä, miten suuri merkitys metsästysraudoilla on, ja että niiden kieltäminen olisi lopulta luonnonsuojelun vastainen teko. Onhan niin, että pienpetorautapyynti on hyvin tehokas ja helppo ja sujuva keino, kun se toteutetaan oikein vieraspetojen poistamiseksi. Saaliin ei tarvitse odottaa kohtaloa, eikä pyytäjän tarvitse kokea pyydyksiä joka päivä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mökkiläiset voivat omalta osaltaan nykyisin tehdä arvokasta luonnonsuojelutyötä alkuperäislajiemme säilymiseksi. Minkki- ja supikoirajahtiin ei tarvita metsästyskorttia.
Mutta aivan oleellista on huolehtia pyyntirautojen turvallisesta käytöstä. Käytännössä ainoastaan suojakotelossa olevat raudat ovat sallittuja maan päällä tapahtuvassa pyynnissä, ja kannattaa huomioida, että juuri tämä suojakotelo on se tärkein turvallisuustekijä. Asianmukaisesti ja oikein viritetyt raudat ovat turvallisia, eikä niistä aiheudu vaaraa ihmisille, lemmikeille eikä rauhoitetuille eläimille. Suomessa ei vuosikymmeniin ole saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Suojalaatikon suuaukon koolla estetään muiden kuin kohdelajien, esimerkiksi juuri karhun tai saukon, meneminen pyydykseen. Karhun yrittäessä rikkoa suojakoteloa laukeaa huollettu rauta herkästi ja tekee näin raudoista vaarattomat karhulle ja muillekin eläimille. Myös pyydyksen lopullinen sijoituspaikka rajaa hyvin sivusaalisriskiä.
Kansalaisaloitteessa todetaan, että rautoihin astuu myös muita eläimiä kuin pienpetoja, esimerkiksi karhuja, mutta on todella tärkeää, että nämä raudat on asennettu oikein. Oikein asetettuina ne estävät karhuvahinkojen ja muiden vahinkojen tapahtumisen. Metsästäjäliiton mukaan karhun käpälä ei voi jäädä oikein viritettyyn pienpetorautaan, eli hyvin todennäköisesti rautoja on joissain tapauksissa käytetty valitettavasti virheellisesti ja karhun käpälä on jäänyt rautaan kiinni.
Pienpetoraudat kaikkiaan ovat välttämättömyys Suomessa esimerkiksi minkkikannan hallinnan vuoksi, ja minkinpyyntiin ei ole muita vaihtoehtoja kuin pienpetorauta. Minkki on yksi Suomen haitallisimmista luonnonvaraisia lintuja tappavista vieraslajeista.
Hallitusohjelmassamme todetaan, että metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin piirin edistetään, Metsästyksen merkitys luonnon- ja riistanhoidossa sekä vieraslajien torjunnassa otetaan huomioon. Näin ollen pyyntirautojen kieltämisen sijaan meidän on varmistettava metsästysasetuksen tavoitteiden toteutuminen lisäämällä neuvontaa rautojen oikeaoppisesta käytöstä. Haluaisinkin kysyä ministeri Lepältä, kun olette tässä paikalla: millä tavalla voimme tätä varmistamista tehdä, jotta rautoja varmasti käytetään oikein?
Mielenkiintoista on myös se, että Luonnonsuojeluliiton piirisihteeri Teemu Tuovinen kertoi Ylen uutisissa, että hänkin on sitä mieltä, että rautoja ei tule kieltää, koska ne ovat juuri tehokkain tapa päästä vieraslajeista eroon. Hän ei myöskään löytänyt aloitteesta perusteita metsästysrautojen täyskieltoon.
Arvoisa puhemies! En ole koskaan itse metsästysraudoilla metsästänyt, mutta nyt kun olen tähän kansalaisaloitteeseen tutustunut ja perehtynyt asiaan liittyviin faktoihin, niin olen ajatellut, että kyseessä on niin tärkeä toiminta, että ehkä voisi alkaa itsekin metsästämään metsästysraudoilla. Pidän tätä kansalaisaloitetta näin ollen perusteettomana. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-23T15:56:26,2022-03-23T16:01:04,Hyväksytty,1.1
2022_30_78,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_79,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan metsästysrautojen kieltoa. 
Rautoihin jää myös muita kuin metsästettäviä eläimiä, myös uhanalaisia eläimiä ja myös lemmikeitä. Tässä edeltävissä puheenvuoroissa on todettu, että näin tapahtuu silloin kun rautoja käytetään väärin tai käytetään laittomia rautoja. Faktuaalisesti meillä kuitenkin käytetään väärin ja käytetään laittomia rautoja taikka säännöksiä rikkovia rautoja siinä määrin, [Timo Heinosen välihuuto] että me tuotetaan merkittävää kärsimystä muille lajeille tällä rautapyynnillä. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]
Aikaisemmissa puheenvuoroissa todettiin, että nykyisissä raudoissa edellytetään siihen ympärille kotelo, jossa olevan reiän suuruudella pidetään huolta siitä, että esimerkiksi karhut eivät pääse itseään loukkaamaan. Tämä on varmasti hoidettavissa kotelolla, mutta juuri äsken törmäsin keissiin, jossa tällaiseen rautaan oli jäänyt orava ja siellä päiväkausia kitunut ennen kuin sitten oli hengestään päässyt. Meillä ei ole mitään semmoista tutkimustietoa, joka todistaisi, että oravan kärsimys olisi vähäisempää tai vähäpätöisempää kuin karhun kärsimys, kuin ihmisen kärsimys tai esimerkiksi kissan kärsimys, josta juuri keissin myös luin. 
Mikäli kielto on mahdotonta toteuttaa joko poliittisen kannatuksen puutteen vuoksi tai jostakin muusta toistaiseksi vielä tutkimuksessa verifioimattomasta syystä johtuen, niin ainakin sääntelyä olisi huomattavasti kiristettävä, se olisi sanktioitava nykyistä rankemmin ja siihen tulisi liittää myös tosiasiallisesti toimiva valvonta. 
Erikseen kuitenkin on tarkasteltava tilannetta, jossa rautoja käytetään vieraslajien, erityisesti minkkien, kannan hallinnassa. Lähtökohtana on, että minkkikantoja voidaan rajoittaa pyynnillä vain paikallisesti ja erittäin järjestelmällisellä pyynnillä tällöin, eli me emme tule pääsemään minkkikannoista eroon pyynnin kautta, [Petri Hurun välihuuto] mutta tietyissä ympäristöissä, tietyillä alueilla, missä muu luonto — usein ihmisen toiminnan johdosta — ei kestä minkkikantoja, voidaan tarvita minkkikantojen hallintaa pyynnin keinoin alueellisesti. [Ritva Elomaa: Juuri näin!] Resurssien puolesta tämä on mahdollista toteuttaa vain lajistoltaan haavoittuvilla ja melko rajatuilla alueilla, koska se pyynti on aika työlästä.
No pääkeino näissä tilanteissa on loukutus. Useimmissa tapauksissa raudat voidaan korvata loukkupyynnillä, jota tällä hetkellä käytetään hyvinkin aktiivisesti esimerkiksi populaatiokissojen kiinniottamisessa mutta jota käytetään jo nyt myös minkkien kannan hallinnassa. [Petri Huru: Mistä ne resurssit otetaan?] Rautoja kuitenkin tarvitaan sellaisissa tilanteissa, joissa loukkujen päivittäinen tarkistus on mahdotonta. Tällaisia tilanteita on esimerkiksi saaristossa kelirikkoaikaan tai hyvin huonoissa sääoloissa. Eli rautojen käyttö säädellysti minkkien kannan hallintaan sellaisissa tilanteissa, joissa se on ekologisesti perusteltua, ja sellaisissa olosuhteissa, joissa loukkupyynti ei ole mahdollista, tulisi minunkin mielestäni kyseeseen.
Pitkällä aikavälillä kuitenkaan pyynti ei tule olemaan kestävä tapa kantojen hallintaan edes tällä tavoin. Useamman asiantuntijan kanssa juteltuani olen siinä käsityksessä, että minkkiä me emme pysty enää pyydystämään pois vaan se on jäänyt meidän luontoomme ja meidän tulisi ajan kanssa löytää sellaisia ratkaisuja, joilla meidän muu luontomme kestää sitä, että siellä on nyt minkki sitten yhtenä muiden joukossa. Keinoja tämän kestävyyden lisäämiseksi voisi olla esimerkiksi saukon tukeminen — tiettävästi saukko rajaa ja hillitsee minkkikantoja — sekä myös haavoittuvien elinympäristöjen ja saalislajien aseman vahvistaminen, jolloinka ne kestävät minkin verotusta paremmin.
Lopuksi toisin esille, että vieraspedot ovat meidän luonnossa ihmisen toiminnan seurauksena, meidän tässä salissa päättämien lakien seurauksena. Sen vuoksi myös hinnan näistä vieraspedoista pitää olla meidän ihmisten maksettavissa, ei muiden lajien tai näiden vieraslajien vastattavaa.
Toiseksi totean: Me tarvitaan todella huimasti lisää tutkimusta, jotta tästä teemasta voidaan tehdä pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä. Olin hämmästynyt siitä, kuinka vaikeaa on löytää tutkittua tietoa kantojen hallinnasta, erilaisten pyyntimenetelmien merkityksestä ja siitä, mikä olisi järkevin tapa edetä tässä asiassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-03-23T16:01:10,2022-03-23T16:07:20,Hyväksytty,1.1
2022_30_80,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_81,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies sekä metsästyksestä vastaava ministeri ja muut kuulijat! Pienpedot, kuten näätä, minkki ja supikoira, voivat olla monelle vieraita eläimiä, sillä niihin ei välttämättä luonnossa ihminen usein törmää. Niiden aiheuttamat haitat ovat kuitenkin monille kesämökin omistaville tai metsästäjille tuttuja. Suurimman haitan pienpedot aiheuttavat kuitenkin luonnon monimuotoisuudelle ja etenkin eri lintulajeille. Vieraslajien onkin arvioitu olevan maailmalla toiseksi suurin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen syy. 
Vierasperäisistä eläinlajeista etenkin minkki on hyvin haitallinen alkuperäiselle luonnolle. Varsinkin saaristoalueilla se tuhoaa lintujen pesiä ja saalistaa aikuisia lintuja. Minkin on arvioitu vaikuttaneen monien saaristoalueen lintujen uhanalaistumiseen. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että se on hyvin kaikkiruokainen ja ketterä peto. Linnunpoikasten lisäksi minkille kelpaavat muun muassa linnunmunat, aikuiset linnut, matelijat, sammakot, piennisäkkäät ja kalat. Näistä lintujen lisäksi esimerkiksi sammakoiden kannan kehitys voi häiriintyä minkkien takia. 
Kuten minkki myös kotimainen näätä aiheuttaa muille eläimille aiheutuvien haittojen lisäksi myös harmaita hiuksia kesämökkien omistajille. Vaikkei näätiin luonnossa juurikaan törmää, ne voivat jopa vallata tyhjillään olevia kesämökkejä tai varastorakennuksia aiheuttaen niissä merkittäviä tuhoja. Näätä on myös täysin elinvoimainen laji, jonka kannan nousu tapahtuu nopeasti. 
Arvoisa puhemies! Metsästysrautojen rooli riistanhoidossa on merkittävä. Rautapyynnillä saadaan vähennettyä esimerkiksi minkkikantaa tehokkaasti ja näin suojattua etenkin eri lintulajeja, jotka kärsivät minkin läsnäolosta. Mesästysraudoista monella saattaa olla harhaanjohtava mielikuva. Nykyaikaiset metsästysraudat ovat heti tappavia, ja esimerkiksi minkin sekä näädän pyynnissä niiden ympärillä on laatikko, joka suojaa muiden eläinlajien päätymistä rautoihin. Nykyaikaiset raudat lisäksi laukeavat laatikon sisällä, jos laatikko joutuu esimerkiksi karhun kynsiin. 
Tiedon lisäämiseksi Metsästäjäliitolla on käynnissä Mökkiläiset vieraspetopyyntiin ‑hanke, jonka tarkoituksena on saada myös mökkiläiset ymmärtämään vieraspetojen haitallinen vaikutus alkuperäiselle kotimaiselle linnustolle ja näkemään oma tärkeä roolinsa vieraspetokantojen kurissa pitämisessä sekä erityisesti vesilintukantojen parantamisessa. Ymmärrys ja tieto onkin tärkeää pienpetojen vähentämiseksi sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Koska ministeri Leppä on paikalla, kysyisinkin: onhan jatkossakin turvattavissa rahoitusta muun muassa Metsästäjäliitolle tämäntapaisen tiedon saamiseksi, tai kuten edustaja Kontula mainitsi, tiedon saamiseksi siitä, miten metsästys vaikuttaa muun muassa pienpetokantojen hallintaan?
Arvoisa puhemies! Olen tämän kansalaisaloitteen kanssa eri mieltä metsästysrautojen täydellisestä kieltämisestä. Kansalaisaloitteen tekijöillä on kuitenkin hyvä tarkoitus vähentää eläinten kärsimyksiä, ja tästä haluankin kiittää aloitteen tekijöitä. 
Haluan lisäksi muistuttaa, että myös metsästäjien tarkoitus on minimoida eläinten kärsimystä ja turvata luonnon monimuotoisuus, joten sikäli meillä on lopulta sama päämäärä. Rautakielto kuitenkin loisi tilanteen, jossa suojellaan muutamaa luonnostaan elinvoimaista pienpetolajia, jotka taas lisääntyessään tuhoavat luonnon monimuotoisuutta. 
Näin ollen en kannata tätä kansalaisaloitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-03-23T16:07:25,2022-03-23T16:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_30_82,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_83,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tämän kansalaisaloitteen tekijöille tärkeän asian nostamisesta. Mielipiteeni asiasta on selvä — raudat kieltoon — mutta yksi kompromissiehdotus tässä puheen lopussa minulla on tähän liittyen. 
Pyyntiraudat eivät ole enää tätä päivää, koska niiden käyttöön liittyy niin monia ongelmia. Ensinnäkin pyyntiraudat ovat uhka myös muille kuin varsinaisen pyynnin kohteena oleville lajeille. Viime kesänä mediassakin esille nousi pienpedoille tarkoitettujen pyyntirautojen haavoittamat karhut Itä-Suomessa, jotka olivat riski myös ihmiselle. Näitä karhuja oli kolme, ja viranomaisetkin ovat sanoneet, että se on suuri määrä — ja ne ovat vain ne karhut, jotka tiedetään, puhumattakaan muista eläimistä. Tällaisissa tapauksissa viranomainen lopettaa karhun, jos se tavoitetaan, tai karhu saattaa menehtyä hitaasti ja tuskallisesti haavoihinsa. Pahimmassa tapauksessa emokarhulta jää vielä pennut metsän armoille. Tämä on mielestäni väärin.
Toinen pyyntirautojen vakava puute on se, ettei eläin välttämättä kuole heti. Metsästysasetuksessa linjataan, että eläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Tätä ei kuitenkaan millään tavoin voida varmistaa käytännön tasolla. Niin sanottujen sivuosumien riski on suuri. Suojakoteloiden käyttökään ei varmuudella riitä estämään niin sanottuja vahinkoja. Lisäksi pyyntirautoja lojuu metsissämme ilman mitään suojakoteloa tai ‑putkea. Avokotelot puolestaan eivät edes hidasta mesikämmentä tavoittelemasta syöttiä.
Kun aseen kanssa metsästetään, voidaan saalis valikoida satavarmasti. Pyyntiraudoilla se ei ole mahdollista. Entä jos eläin jää kitumaan pyyntirautaan pitkäksikin aikaa, ennen kuin metsästäjä saapuu paikalle antamaan niin sanotun armonlaukauksen? Periaatteessahan eläinsuojelulaki velvoittaa, että sairasta, vahingoittunutta tai muuten avuttomassa tilassa olevaa luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan tai huolehtia, että se saa asianmukaista hoitoa. Eikö tässä asiassa ole ristiriita? Ainoa toimiva ratkaisu pyyntirautojen aiheuttamien ongelmien kitkemiseen on niiden kielto.
Tein viime istuntokaudella, syysistuntokaudella, asiasta kirjallisen kysymyksen ja kysyin näin: ”Onko hallitus valmis varmistamaan metsästysasetuksen tavoitteiden toteutumisen kieltämällä pyyntirautojen käytön?” Minulle vastattiin hallituksen aikeista näin: ”Maa‑ ja metsätalousministeriöllä ei ole valmisteilla muutoksia asiaa koskevaan lainsäädäntöön.” Pyyntirautojen tarpeellisuutta perusteltiin, ettei niiden käytöllä ole suurta vaikutusta muun muassa karhukannan kokoon, ja korostettiin rautojen tarvetta haitallisten vieraspetojen pyynnissä. Kompromissiratkaisuna kirjallisen kysymyksen perusteluissa ehdotin, että viranomaisilla voisi olla jatkossa mahdollisuus käyttää pyyntirautoja hallitusti tähän tarkoitukseen, eli käytännössä esimerkiksi pahaan minkkiongelmaan voitaisiin alueellisesti puuttua.
Toivottavasti tämä kansalaisaloite toimii herätyksenä hallitukselle ja toimet pyyntirautojen kiellon valmistelemiseksi saataisiin käyntiin. Se olisi merkittävä voitto eläinten oikeuksille. 
Myös sen haluaisin sanoa niille, jotka niitä loukkuja ylipäätänsä asettavat tuonne metsiin: tarkastakaa ne. Olin edelliskesänä koirien kanssa kotini lähistöllä. Siellä oli supi jäänyt loukkuun. Kolmen päivän kuluessa 30 asteen helteessä menin sitä samaa lenkkiä, ja se sama supi oli siellä puolikuolleena. Ne loukut täytyy tarkastaa, jos niitä asetetaan. [Eduskunnasta: Totta kai!]
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi, vaikka tämä ei liity nyt pyyntirautoihin, mutta koska ministeri Leppä on paikalla, muistuttaisin ministeri Leppää vielä asiasta, josta puhuin kanssanne hetken viime perjantaina. Ukrainasta tulee lemmikkieläimien kanssa nyt pakolaisia. Totta kai heitä täytyy auttaa ja täytyy auttaa myös ne heidän rakkaat lemmikkieläimensä tänne Suomeen, koska heillä mahdollisesti ei ole muuta kuin vaatteet päällään ja se rakas lemmikki, koska nämä on lapsia ja naisia, jotka sieltä tulevat, miehet ovat sodassa. Mutta siinä on suuri ongelma: kun he tulevat tänne, niin välttämättä kaikki paperit eivät ole kunnossa lemmikkieläinten kohdalta, ja näin ollen voi olla suuri riski nyt, että lemmikkieläimien kautta tulee meille tauteja, rabiesta, muita tauteja, ja sen takia nämä lemmikit täytyy tarkastaa erittäin tarkasti. On olemassa Turussa jo paikka, missä on tämmöinen hyvä malliesimerkki, kuinka hoidetaan hommat. Ulriika Sundell, lääkäri ja eläinlääkäri, on omakustanteisesti laittanut tällaisen hätäapumajoituksen. Seitsemän perhettä siellä on lemmikkeineen. Hän maksaa kaiken itse, joten se on valtava rasitus taloudellisesti hänelle. Hän tekee hienoa työtä. Näitä pisteitä pitäisi olla enemmän, että estettäisiin se, ettei maahamme tule mitään tauteja lemmikkieläinten kautta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-23T16:11:53,2022-03-23T16:17:47,Hyväksytty,1.1
2022_30_84,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_85,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pienpetoraudat ovat pyyntimuoto, joka on varsin tehokas, kuten täällä on tänään sanottukin, mutta tuolla tehokkuudella on synkät varjopuolet. Moni tässä salissa muistaa viimesyksyiset uutiset kahdesta karhusta, joiden jalkaan oli tarttunut pienpetojen pyynnissä käytettävä rauta. Noiden karhujen kohtaloa seurattiin myös mediassa. Metsiemme upealle suurpedolle, kansalliseläimellemme hidas kärsimys ja lopulta lopettaminen ihmisen toimesta olivat kaikkea muuta kuin arvokas kohtalo. Oleellista tässä tarinassa on myös se, että tämä kohtalo olisi voitu välttää. Karhujen tilanne on ollut vahva vaikutin tämän aloitteen taustalla — noiden karhujen kohtalo on kuitenkin vain yksi osa sitä ongelmavyyhteä, jonka nykyisellään varsin löyhästi säännelty rautapyynti aiheuttaa.
Kuten tiedämme, rauta on passiivinen pyydys, joka ei siksi erottele, mikä eläin jää saaliiksi. Raudat voidaan rakentaa siten, että ne pyrkivät estämään vääränkokoisen eläimen joutumisen ansaan, mutta tämä erottelu toimii tosiaan vain koon perusteella. Kaikki samankokoiset eläimet eivät silti ole haluttua tai edes sallittua saalista. Esimerkkeinä mainittakoon hilleri, joka on erittäin uhanalainen laji ja silti vaarassa joutua minkkirautoihin. Toisena on saukko, joka on vaarassa, kun majavia pyydetään raudoilla. Ja todellisuutta on, että kaikki raudat eivät ole pyynnissä tavalla, joka pyrkii estämään muiden kuin tavoitellun saaliseläimen jäämisen pyydykseen. Karhujen tilanne on yksi esimerkki, mutta pienpetorautoihin tiedetään jääneen myös muun muassa ahmoja, mäyriä ja jopa lintuja.
Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen ongelma on, että raudat eivät suinkaan aina tapa saalistaan. Eläimet voivat jäädä kitumaan pitkiksikin ajoiksi rautoihin, vakavasti vammautuneina. Näitä tapauksia on lukemattomia. Pahimmillaan eläimet kituvat raudoissa jopa päivien ajan ja lopulta kuolema tulee nääntymisen kautta. Tämä on todella tarpeetonta, pitkittynyttä kärsimystä eikä lainkaan inhimillistä.
Rautapyynnin kolmas ongelmakohta on kevyt sääntely ja valvonta. Raudat ovat laajasti käytännössä kenen tahansa ulottuvilla, eikä niiden käyttöön tarvitse minkäänlaista koulutusta tai opastusta. Iso osa metsästäjistä toimii vastuullisesti ja pyrkii minimoimaan vahingon luonnolle, mutta samaan aikaan rautoja käytetään myös valitettavan usein väärin. Velvoitteita esimerkiksi merkitä rautoja ei ole. Kun valvontaa ei ole riittävästi ja rautoja ei ole velvollisuus merkitä, ei vastuuttomien pyytäjien henkilöllisyyttä ole välttämättä edes mahdollista selvittää. Nykytilassa pitkiksi ajoiksi pyyntiin ja tarkastamatta jätetty rauta tai jopa lopullisesti hylätty rauta luonnossa saa jäädä metsään ilman, että kukaan siitä joutuu välttämättä vastuuseen.
Arvoisa puhemies! Valvotulla tehopyynnillä on ollut merkitystä luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle, kuten lintujen pesinnän suojelulle. Metsähallituksen ja riistakeskuksen yhteistyössä metsästäjien kanssa suorittamilla minkki- ja supikoirapyynneillä on onnistuttu vähentämään näiden vieraspetojen kantoja, jotka uhkaavat uhanalaista vesilintulajistoa. Metsästysrautojen käyttöä tulee kuitenkin rajoittaa, ja rautojen tilalla tulisi ottaa käyttöön vähemmän kärsimystä aiheuttavia pyyntimenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Tarpeeton kärsimys tulee minimoida ja poistaa riskit eläinten vammautumisesta ja uhanalaisten lajien pyynnistä.
Itse ajattelen tämän kansalaisaloitteen osalta ja tästä aiheesta, että metsästysrautojen käyttö tulisi sallia vain viranomaisen kanssa suoritetussa pyynnissä, niin että sen toteuttavat kokeneet metsästäjät. Nykyisen kaltainen käyttö, joka aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä, on kiellettävä. Haluan kiittää aloitteen tekijöitä tärkeän asian eteen tehdystä työstä. Eläinten puolustajat tekevät tärkeää työtä tässä yhteiskunnassa. Sivistynyt yhteiskunta pyrkii kärsimyksen vähentämisen eläinten osalta — aina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-03-23T16:17:50,2022-03-23T16:22:24,Hyväksytty,1.1
2022_30_86,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_87,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Herra puhemies! Metsästykseen ja luontoon yleisestikin liittyvät aiheet ovat lainsäädäntötyössä yleisesti melko turhauttavia, koska ne jakavat suhtautumisen kahteen leiriin, joissa yöpyjät eivät grillaa samalla iltanuotiolla ja tikunnokassakin on erilaista apetta. Yksi osapuoli toistaa papukaijana kaiken, mitä Metsästäjäliitto tai jokin muu riista-alan etujärjestö sattuu agendallaan omaamaan, ja toinen osapuoli kaiken sen, mitä erilaiset luonnonsuojelujärjestöt sattuvat kulloinkin olemaan mieltä.
Näissä on vieläpä melkoisia ristiriitaisuuksia. Otetaan vaikkapa Metsästäjäliitto, joka tässä käsiteltävässä asiassa esittää kannakseen, että metsästysraudat tulee jatkossakin sallia, koska ne suojelevat lintukantaa. Näin ajateltuna se varmasti pitää paikkansa. Kun vieraslaji, vaikkapa supikoira, jää loukkuun tai minkki rautoihin, on se poissa kaikilta tulevilta lintuaterioiltaan. Mutta moniko täällä olevista edustajista, käsi sydämellä, oikeasti uskoo tähän perusteluun, että nämä ovat tarpeellisia lintukannan suojelun perusteella. Tilanne on vastaava luonnonsuojelujärjestöillä, jotka kiihkeästi vastustavat ydinvoimaa, koska Venäjä. Sillä Venäjä hirmuhallitsijoineen on aivan erinomainen syy vastustaa ydinvoimaa ja etenkin ydinasemateriaalia ulostavaa Rosatomia. Näin ajateltuna myös tämäkin varsinaisesti pitää paikkansa. Mutta moniko täällä olevista edustajista, käsi sydämellä, oikeasti uskoo tähän perusteluun, että kyseiset järjestöt vastustavat ydinvoimaa siksi, koska se on kytköksissä Venäjään? No ei varmasti kukaan. Kaikki tietävät, että ellei perusteluna olisi Venäjä, niin se olisi jokin muu, koska nämä järjestöt lähtökohtaisesti vastustavat kaikkea ydinvoimaa riippumatta siitä, millainen tai kenen omistuksessa oleva organisaatio sitä pyörittää.
Siksi en myöskään luota Metsästäjäliiton perusteluihin, että näitä rautoja tarvitaan lintukantojen suojelemiseksi. Se on vähän kuin se, että Valio ilmoitti tarvitsevansa tehtaita Venäjällä, ettei kanssa näe nälkää. Arvostan suuresti metsästäjien työtä ja olen monessa asiassa täysin samaa mieltä myös Metsästäjäliiton kanssa, mutta toivon, että täällä ja muualla ryhdyttäisiin yhä pontevammin keskittymään itse substanssiin asiakysymys kerrallaan ja miettimään erilaisia taustatekijöitä. Etujärjestöt ajavat omaa asiaansa, eikä se välttämättä ole lähelläkään tieteellistä totuutta.
Arvoisa puhemies! Ylipäätään suhtautuminen vieraslajeihin on ristiriitaista. Yhtäältä Pohjois-Amerikasta tuodut vieraslajit, kuten valkohäntäpeurat, ovat arvokas osa maamme metsästyskulttuuria, riistanhoitoa ja ruokapöytää, ja toisaalta niiden metsästykseen edellytettävää hehtaariperusteista maa-alaa ei voi pienentää, jotta laki vastaisi eläimen lajinomaista käyttäytymistä ja metsästystä voisi paremmin kohdistaa alueille, joissa eläimet aiheuttavat liikenneturvallisuudelle ongelmia. Jos pienlintukantaa halutaan Metsästäjäliiton perusteluissa suojella, niin ainakin autoilijat vaikuttavat olevan kyseisen suojelun ulkopuolella. Totuus tietenkin on, ettei tässä ole kysymys lintukannoista eikä autoilijoista, vaan metsästäjäyhdistyksen saamista tuloista. Ja vaikka asia olisi tieteellisesti järkevämpää järjestää toisin, se kohtaa vankkaa vastustusta. Me olemme kyllä ehdottaneet esimerkiksi edustaja Koskelan kanssa myös keinoja, joilla metsästäjäyhteisöjen tulot voidaan pitää vähintään nykytasolla ja silti tehdä tarvittava lakimuutos, mitä tähän valkohäntäpeuran maa-alavaatimukseen tulee. Mutta kuten todettua, asiassa on kaksi leiriä, ja tähän leiriin on ensin rakennettu potero, sen jälkeen syvennetty bunkkeria kuusi jalkaa maan alle. Sieltä ei kaivaudu ulos edes maamyyrä, jonka Kielitoimisto on nyt vaihtanut kontiaiseksi. Lisäksi MTK, joka ymmärtääkseni taas tietää... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt lähti mikrofoni. Nyt se toimii taas.] Lisäksi MTK, joka ymmärtääkseni taas tietää jotakin ruuantuotannosta ja jonka sanomisiin tulee yhtä lailla suhtautua kriittisesti, kuten kaikkiin etujärjestöihin, tukee sitä, että metsästysalan 500 hehtaarin aluetta pienennettäisiin 100 hehtaariin. Heillä perusteena ovat satovahingot.
Arvoisa puhemies! Miten tämä sitten liittyy vieraslajeihin. No, valkohäntäpeura on vieraslaji, jonka kantaa säädellään. Samoin toki tehdään muillekin, mutta asia ei ole aivan näin yksinkertainen, kun edes nimistä ei päästä yhteisymmärrykseen, koska tässäkään asiassa ei mennä tiede edellä. Otetaan esimerkki: nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että pesukarhu muutettaisiin supiksi. Tästä tulee edustaja Kettusellekin varmaan mieleen supikoira. No, supikoira on Itä-Aasiasta kotoisin oleva, pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Pesukarhu taas on puolikarhulaji, joka tulee Pohjois- ja Keski-Amerikasta. Niillä ei siis ole käytännössä mitään tekemistä toistensa kanssa. Ja juuri tämän vuoksi tämäkin aloite on nyt lähes yhtä päätön.
Arvoisa puhemies! Onneksi täällä enää ei sekuntikellokaan tunnu liikkuvan, mutta... [Tuomas Kettunen: Puhukaa vain!] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Minä lasken sekunteja tässä muuten.] ...olen ilmeisesti jäämässä tähän puhemiehen asettamaan viiden minuutin ansaloukkuun ja pelkään, että jos tästä jatkan, niin jään rautoihin pysyvästi kiinni, [Petri Huru: Aikarautaan!] niin ehkä näihin metsästysrautoihin palaan seuraavassa puheenvuorossani. Mutta koin hyvin tarpeelliseksi tuoda esiin sen ideologisen sekahedelmäkeiton, joka näissä asioissa vallitsee, ja palaan sitten noiden varsinaisten metsästysrautojen osalta tähän lainsäädäntöön seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-23T16:22:29,2022-03-23T16:29:05,Hyväksytty,1.1
2022_30_88,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Kiitoksia. — Vielä edustaja Hassi ja sen jälkeen ministerille mahdollisuus vastata., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_89,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa otti esille hyvin tärkeän asian Ukrainasta sotaa pakenevien ihmisten mukanaan tuomista lemmikeistä. Todella toivon, että maa‑ ja metsätalousministeriö huolehtii siitä, että ei jää pelkästään vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden harteille ja rahoitettavaksi se, että nämä eläimet tutkitaan ja rokotetaan, jotta rabiesta ja muita, ihmisellekin vakavia eläintauteja ei niiden mukana saapuisi Suomeen.
Arvoisa puhemies! Tästä kansalaisaloitteesta: 
Tässä moni kollega on todistanut, että rautoja tarvitaan ja loukkuja tarvitaan erityisesti alueilla, missä minkit saalistavat lintuja. Toisaalta on todisteltu myöskin sitä, että jos rautoja ja loukkuja käytetään laillisesti, niin ongelmia ei ole. Me kuitenkin tiedämme, että ongelmia on. Näistä ongelmista kuuluisin on nyt ne kolme karhua, joista havaittiin, että ovat saaneet raudan käpäläänsä. Me emme tiedä, kuinka paljon on muita karhuja ja muita eläimiä, joilla on vastaava kohtalo. Kun tämä keskustelu näiden haavoittuneiden karhujen kohdalla alkoi, tarkistin, miten näitä rautoja saa, ja netistä saa rautoja ilman mitään koteloita, ei siinä kysytä mitään metsästystaitoja. Meidän on ihan turha todistella sitä, että raudat, jotka ovat kotelossa, jonne ei pääse muuta kuin ne eläimet, jotka on tarkoitettu, tai ainakin pelkästään niiden kanssa samankokoiset eläimet, eivät aiheuta ongelmia, kun me tiedetään, että maastossa kuitenkin on niitä rautoja paljaaltaan ja niitä myöskin saa vapaasti ostaa, kukaan ei tarkista, millä lailla ne maastoon asetellaan. [Ritva Elomaa: Näin on!] 
Lienee realiteetti, että erityisesti rannikolla ja saariston lintualueilla pitää olla tapa metsästää minkkejä ja muita vieraspetoja. Mielestäni paras ratkaisu olisi se, että tämä tapahtuisi viranomaisten kanssa yhteistyössä, mutta vähin lisäsäätely, mitä mielestäni tarvittaisiin, olisi se, että kiellettäisiin koteloimattomien rautojen myynti ja edellytettäisiin, että jo siinä ostotilanteessa ihmiselle, joka ostaa raudat, ne raudat myöskin merkittäisiin hänen nimellään. Tässä edustaja Heinonen tämän keskustelun ensimmäisessä puheenvuorossa esitti, että näitä rautoja saisi käyttää vain merkittynä, niin että esimerkiksi, jos ministeri Leppä laittaisi loukun tai kotelossa olevat raudat maastoon, niin hänen nimensä olisi niissä. Tämähän voidaan varmistaa vain sillä tavalla, että myynti olisi laillista ainoastaan sillä lailla, että nämä raudat merkitään. 
Me kaikki tiedetään, että raudat ja loukut eivät valikoi saalistaan. Mielestäni myös pitäisi lainsäädännössä supistaa niitten lajien joukkoa, joiden pyynti raudoilla on sallittua, niin että ainakin hilleri, kärppä, näätä, orava ja majava pitäisi poistaa niiden lajien listalta, joita raudoilla saa pyydystää. 
Kaiken kaikkiaan mielestäni pitäisi katsoa realistisesti sitä tilannetta, mikä Suomessa tällä hetkellä on, eikä mennä pelkästään sen taakse, että jos kaikki noudattaisivat lain kirjainta, niin asiat olisivat suurin piirtein ok, kun me tiedämme, että kaikki eivät noudata lain kirjainta eikä käytännössä siitä seuraa mitään sanktioita, kun mitään kunnollista valvontaa ei ole. [Ritva Elomaa: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-23T16:29:06,2022-03-23T16:33:51,Hyväksytty,1.1
2022_30_90,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Nyt ministeri Leppä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_91,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Anteeksi, ministeri Leppä, nyt mikrofoni ei... Nyt se lähti päälle.] No niin, otetaanpa alusta. — Arvoisa puhemies! Viime vuoden aikana tapahtuneet ikävät metsästysraudat karhujen tassuissa ovat erittäin ikävä ja valitettava asia. Näin ei saa tapahtua. Oikein asennettuina ja huolellisesti käytettyinä metsästysrautoihin ei jää karhuja vaan luonnolle haitallisia vieraspetoja. Asianmukaisesti ja oikein viritetyt raudat ovat turvallisia, eikä niistä aiheudu vaaraa ihmisille, lemmikeille tai rauhoitetuille eläimille.
Metsästysrautoja käytetään vieraslajien, kuten minkin ja totta kai myös näädän, poistamiseen, ja ilman rautoja meillä olisi käsissämme iso todellinen minkkiongelma. Raudat tulee tietenkin suojata niin, että muiden lajien päässyt niihin ei onnistu. Näin nykyisin jo määrätään.
Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja eikä muitakaan petoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat. Eläin pitää aina lopettaa eettisesti ja asianmukaisesti. Heti tappavat raudat tappavat minkin välittömästi hiirenloukun tapaan. Näin eläin ei ehdi kärsiä.
Haitallisten vieraslajien pyytäminen oikein käytetyillä metsästysraudoilla on mitä tärkeintä luonnonsuojelua. Se on tehokas tapa vieraspetojen hävittämiseen. Sotka- ja Helmi-vieraspetohankkeissa toimii Metsähallituksessa ja Suomen riistakeskuksessa kymmenen päätoimista vieraspetokoordinaattoria. Näiden hankkeiden myötä koulutetaan useita satoja vapaaehtoisia käytännön toimijoita ja viestitään laajasti oikeaoppisesta vieraspetojen torjunnasta ja pyyntivälineiden käytöstä. Tälle toiminnalle pitää rahoitus turvata myöskin jatkossa, [Petri Huru: Juuri näin!] niin kuin täällä usea kollega totesi.
Lukuisat kesämökeillä ja kakkosasunnoissa asuvat ympäri Suomen tekevät tärkeää luonnonsuojelua hoitamalla vesistöjen läheisyydestä pois vesilintujen poikasia syöviä vieraspetoja. Tähän toimintaan ei tarvita metsästyskorttia. Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto tekevät arvokasta työtä neuvomalla ja opastamalla metsästäjiä ja muita asiasta kiinnostuneita toimimaan oikein vieraspetojen pyynnissä metsästysrautojen avulla. Metsästäjille kuuluu iso kiitos tästä käytännönläheisestä luonnonsuojelutyöstä.
Maa- ja metsätalousministeriö on ottanut yhdeksi Suomen riistakeskuksen tulosohjaustavoitteeksi heti tappavien rautojen oikeaoppisen käytön, jonka tavoitteena on saada vaaralliset ja vanhanmalliset rautojen suojakotelot lopullisesti pois maastosta. Maa- ja metsätalousministeriö tulee täsmentämään metsästysasetusta, metsästysrautojen suojaamista koskevia säädöksiä, ja tarkoitus on se, että asetus saadaan muutettua viimeistään tulevalle metsästyskaudelle.
Ja, puhemies, lopuksi tärkeästä asiasta, joka täällä nostettiin useammassa puheenvuorossa esille, elikkä nämä Ukrainasta tulevat lemmikkieläimet: On aivan totta, että näihin lemmikkieläimiin sisältyy iso eläintautiriski, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että me kaikin tavoin pystymme tätä riskiä pienentämään. Tähän myöskin valtio on totta kai oman panoksensa tuomassa, ja Ruokavirasto on tästä myöskin ohjeistuksen antanut. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-23T16:33:56,2022-03-23T16:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_30_92,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely tässä vaiheessa keskeytetään, mutta niitä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_30_93,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Nyt jatketaan keskustelua, joka aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettiin, eli asiakohdan 5 käsittelyä. — Edustaja Taimela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_30_94,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palataan siis kansalaisaloitteeseen. Haluan itse myös kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tehneet tämän kansalaisaloitteen eteen töitä, ja tietysti niitä, jotka ovat sitten allekirjoittaneet tämän kansalaisaloitteen. Aloitteen tahtotilahan on kieltää kaikki metsästysraudat lailla. Omasta mielestäni en pidä tätä toimea niin ehdottomana, vaan ajattelen, että näitten rautojen oikeanlaiseen käyttöön tulee kiinnittää nykyistä paljon enemmän huomiota. 
Metsästysasetuksessa säädetään jo nyt, että raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille eikä muille kuin pyydystettäville eläimille. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raudat on asennettava aina suojakoteloon. Vanhoja, päästä kokonaan avoimia näätärautojen suojakoteloita ei tule missään nimessä käyttää. Asetus velvoittaa myös, että raudat on huollettava säännöllisesti, jotta pyynnin kohteena oleva eläin kuolee mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Huolletut raudat laukeavat herkästi myös jo karhun yrittäessä rikkoa suojakoteloa, mikä kävi täällä jo edeltävässäkin keskustelussa esiin.
Mihin näitä pienpetorautoja sitten tarvitaan? Pienpetoraudat ovat erityisen tarpeen minkin torjunnassa. Minkki on kansallisesti haitalliseksi säädetty vieraslaji, joka uhkaa erityisesti metsäkana‑, vesi‑ ja rantalintukantoja. Kesällä 2021 on tavattu kolme karhua, joilla on ollut tassussa kiinni pienpetorauta. Näin ei tietenkään missään tapauksessa saisi käydä. Tämän seurauksena on käyty vilkasta keskustelua ansarautojen käytöstä, ja se on tietysti varsin ymmärrettävää.
Metsästyslain ja eläinsuojelulain mukaan eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Raudoista säädetään erikseen metsästysasetuksen 10 §:ssä. Rautapyynti maalla on rajattu hillerin, kärpän, näädän ja oravan sekä rauhoittamattomien, supikoiraa pienempien nisäkkäiden pyydystämiseen. Sallittuja ovat vain heti tappavat raudat, ja niin kuin tämä nimikin jo sanoo, heti tappava rauta tappaa nimensä mukaisesti heti, jolloin sitä turhaa kärsimystä ei tule, eikä myöskään saa tulla. Tämä toki vaatii sen, että nämä raudat on säännöllisesti huollettu, ja se on ja jää aina ihmisen vastuulle.
Heti tappavien rautojen korvaajaksi esitetään elävänä pyytäviä loukkuja, jotka on koettava päivittäin. Realismia on kuitenkin se, että tämä ei onnistu esimerkiksi saaristossa kelirikon aikaan. — Anteeksi, puhemies, minä tulen sinne pönttöön sittenkin pitämään tämän puheenvuoron. Ei riitä kolme minuuttia. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tulkaa vain, sopii hyvin. ] Laskin aikani pahasti väärin, siitä anteeksi. — Elikkä jäin siihen, että realismia on, että tämä ei onnistu esimerkiksi saaristossa kelirikon aikana mitenkään. Lisäksi loukkujen tarkistaminen päivittäin myös lisäisi tämän välttämättömän luonnonsuojelutyön kustannuksia merkittävästi. 
Kritiikkiä on kohdistettu myös siihen, että kuka tahansa voi ostaa rautoja eikä ostajalle anneta opastusta. Raudat ovat konstikkaat kapistukset. Olen myös itse niitä nähnyt, en kylläkään käyttänyt, ja uskallan sanoa, että niiden vireeseen saaminen vaatii kylläkin asiaan perehtymistä. Markkinoilla on valmiiksi suojakoteloon asennettuja rautoja sekä sellaisia, joihin suojakotelo on rakennettava itse. On myös hyvä huomioida, kun tästä asiasta käydään keskustelua, että Riistakeskus ja Metsästäjäliitto opastavat rautojen asennuksessa ja oikeaoppisessa käytössä.
Maa‑ ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteisessä Helmi-ohjelmassa torjutaan minkkiä ja supikoiraa, jotka ovat haitallisia vieraspetoja. Monet vesi‑ ja rantalintukannat ovat uhanalaisia, ja tutkimukset osoittavat vieraspetojen olevan merkittävä tekijä kantojen taantumisessa. Raudat ovat tällä hetkellä ainoa tehokas keino vähentää minkkejä lintuvesillä. 
Nyt käynnissä olevissa hankkeissa on huomioitu rautojen käytön riskit sekä viestitään aktiivisesti siitä, kuinka torjuntatyötä tehdään eettisesti kestävällä tavalla, mutta viestiä pitää viedä voimakkaammin myös kentälle. Vieraslajien lisääntyminen ja ilmastonmuutos edellyttävät vanhojen pyyntimenetelmien tehostamista ja kehittämistä entisestään. Vieraspetojen pyyntiin ovat tervetulleita halukkaat, mutta ansarautojen asianmukaisen käytön tulee olla jokaisen ansapyytäjän kunnia-asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-23T16:57:58,2022-03-23T17:03:18,Hyväksytty,1.1
2022_30_95,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja al-Taee, edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_96,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on kansalaisaloite nimeltä ”Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla”. Perussuomalaisten yleinen linja on se, että kansalaisaloitteiden tulee saada aina tasapuolinen kohtelu, ja jos suinkin mahdollista, tuoda ne tänne saliin. Perussuomalaiset arvostavat aktiivisia kansalaisia, jotka ottavat kantaa eri yhteiskunnallisiin asioihin. Lähtökohtaisesti kannatamme kansalaisaloitejärjestelmää sekä kansalaisaloitteiden tasapuolista käsittelyä poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä.
Nyt tähän aloitteeseen. 
Kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt, ympäristöjärjestö Luontoliitto sekä eläinjärjestö, onko se nyt sitten, Suomen eläinsuojeluyhdistys vaativat kaikkien eläimille tarkoitettujen metsästysrautojen käytön kieltämistä lainsäädännöllä. Perusteluteksti on lyhyt, ja lainaan nyt osan siitä seuraavassa: ”Kaikki metsästysraudat, esimerkiksi pienpetoraudat, on kiellettävä lailla. Rautoihin astuu myös muita eläimiä kuin pienpetoja, esimerkiksi karhuja. Tänä vuonna virallisesti tiedossa jo kaksi tapausta. Karhu joutuu kärsimään turhaan astuessaan rautaan.”
Arvoisat kollegat! Metsästäjäliitto puolestaan pelkää, että aloitteen myötä menee lapsi pesuveden mukana. Liiton mukaan tehokkaalla rautapyynnillä pystytään tarjoamaan paremmat edellytykset eri lintulajien onnistuneille pesinnöille. Asiasta uutisoi muun muassa Yle tammikuun alussa. Esimerkiksi minkkien pyytäminen heti tappavilla rautaloukuilla on tehokas keino vähentää minkkikantaa ja suojata vesilintuja. Jos raudat kiellettäisiin kokonaan, minkkikanta kasvaisi ja sitä kautta vesilintukanta vähenisi sekä alkuperäiset lajit voisivat huonommin. Metsästäjäliiton asiantuntijan mukaan yksi minkkipoikue saattaa viedä kaikki vesilinnut kesän aikana pieneltä alueelta. Aloitteen taustalla on hänen mukaansa kysymys väärinkäsitysten summasta. Hän korostaa, että laki velvoittaa suojaamaan raudat niin, ettei loukkuun päädy sinne kuulumattomia varpaita, ja että viimekesäisissä karhukuvissa on todennäköisesti ollut kysymys väärin asennetuista raudoista. Asetuksenmukaisen suojakotelon joutuessa esimerkiksi karhun käsittelyyn tulisi raudan laueta itsestään ja muuttua vaarattomaksi karhuille.
Arvoisa puhemies! Kuten Metsästäjäliittokin toteaa, pienpetopyyntiin liittyy tällä hetkellä paljon tietämättömyyttä julkisessa keskustelussa. Monet eivät tiedä esimerkiksi sitä, että Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty. Nykyisten lakien noudattaminen estää karhuvahinkojen tapahtumisen, eikä rautapyynnin täyskielto ole näin ollen tarpeen.
Arvoisa puhemies! Aloitteen tavoite on hyvä — ollaan huolissaan eläimistä — mutta samaan tavoitteeseen pyrkivät myös metsästysrautoja käyttävät metsästäjät. Siten on käsittämätöntä, että nämä eläinten ja luonnon ystävät ehdottavat toimia näitten vieraslajien pyynnin estämiseksi, kun samanaikaisesti vieraslajien on todettu heikentävän alkuperäislajien asemaa ja säilymistä Suomessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-23T17:03:27,2022-03-23T17:07:47,Hyväksytty,1.1
2022_30_97,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_98,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite varmaan on laatijoilleen ollut tämmöinen hieno ja hyvä asia, mutta olisi ehkä harkintaa voinut käyttää hieman enemmän. 
Vieraslajien pyynti Suomen luonnosta pois on erittäin arvokasta työtä, ja siitä lämmin kiitos metsästäjille, jotka ovat tätä työtä tehneet pyyteettä, korvauksetta ja vain ainoana tarkoituksenaan suojata suomalaista luontoa vieraslajivahingoilta. Kaikki tiedämme, että villiminkki on eläin, joka ei kuulu Suomen luontoon. Se on vieraslaji, se on lainsuojaton, ja sen pyynti pois luonnosta on äärimmäisen arvokas teko. Villiminkki on kyllä erittäin paha peto; kaiken muun elementin se hallitsee paitsi lentämään se ei vielä ole oppinut, mutta kaiken muun se kyllä hallitsee. 
Omana kokemuksenani: Olin mato-ongella kesämökkini laiturilta ja sain hyviä ahvenia. Ne jäivät sankoon hetkeksi, kun läksin perkausvälineitä hakemaan, ja sillä aikaa tämä veijari oli vienyt sangosta kaikki parhaat ahvenet, ja minulle jäivät vain ne sintit. Miten lie osannut valita, mutta erittäin hyvin oli valittu. [Naurua] Kuvaa hyvin sitä, minkälainen haittaeläin todellakin minkki on. Metsäkanalinnuille se on kaikkein pahin. Siitä meidän järveltäkin se puhdisti muun muassa telkän poikueen — siinä ei mennyt pitkään kun oli pelkkä emotelkkä jäljellä. Elikkä se on todella paha luonnon tuhoaja, ja kaikki ne villiminkit, mitkä sieltä saadaan raudoilla pyytämällä pois... Se on suuri ympäristöteko. 
Olen siitä huolissani, että esimerkiksi kotikunnassani on monia suojelualueita, joilla on metsästys kielletty, ja tietenkään sinne ei kukaan sitten sen jälkeen halua mennä myöskään näitä haittaeläimiä pyytämään pois. 
On keskusteltu siitä, kun karhut ovat saaneet tassuihinsa — taisi olla kolme tapausta kaikkiaan Suomessa, vai oliko niitä kaksi kappaletta. Kuitenkin joka ainoa on liikaa. Aikanaan kun tämä rautapyynti vapautettiin, niin että saadaan pyytää melkein mistä tahansa villiminkkejä, varmaan siinä yhteydessä syntyi tämä tilanne, jossa niitä asennettiin väärin tai väärin tehtyjä laitteita laitettiin pyytämään ja karhu sitten joutui siinä kärsijäksi. Nykyiset tappavat raudat, jotka oikein asennetaan, ovat koteloituja ja suojattuja, ja sitten jos karhu sattuu vaikka löytämään sen raudan sieltä maastosta oikein asennettuna pyytämässä minkkiä ja näätää, niin se on niin herkälle säädetty käytännössä, että vaikka sen syötin, siinä laitteessa olevan ravintohoukuttimen, haju kiehtoo tätä karhua — yleensä keväisin — niin kyllä jos se lähtee sitä väkivalloin purkamaan, se rauta laukeaa, ja sen jälkeen se on vaaraton. 
Elikkä oikein asennettuna tästä laitteesta ei ole mitään vaaraa, mutta se kun tehdään taitamattomasti ja eikä tiedetä, mistä on kysymys, saattaa todella käydä niin kuin on käynyt. Kuten ministeri Leppä omassa puheenvuorossaan totesi, asetusta tarkennetaan, ja toivon, että kaikki ne, jotka näitä rautoja asentavat, kävisivät metsästäjäkortin ja kurssit siihen, että osaisivat sen homman tehdä, koska oikein tehtynä se on turvallinen ulkopuoliselle luonnolle, ja ennen kaikkea on Suomen luonnon kannalta erittäin arvokasta, että metsästäjät tätä työtä tekevät ja poistavat haittalajeja luonnosta, koska sillä samalla suojelemme omia riistalintujamme ja muita luontokappaleita, koska esimerkiksi villiminkillehän kaikki ruoka käy, minkä juoksemalla kiinni saa, ja uimallakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-23T17:07:49,2022-03-23T17:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_30_99,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_100,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kiitän kyllä kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että me saamme käydä tänään tämän keskustelun, mutta näen ja koen, että tälle kansalaisaloitteelle ei kyllä löydy perusteluita metsästysrautojen täyskieltoon. No, viime vuoden aikana ilmi tulleet tapaukset pyyntirautoihin haavoittuneista karhuista olivat yllättäviä, ja ne ovat kyllä ikäviä uutisia. Näissä todennetuissa tapauksissa kysymyksessä ovat olleet nämä pienpetojen pyynnissä käytettävät niin sanotut heti tappavat raudat, jotka ovat laillinen pyyntiväline.
No, niin kuin sanottu, nämä karhutapaukset ovat ikäviä. Karhujen kuolleisuutta kyllä seurataan tässä yhteiskunnassa ja kaikista viranomaisten tietoon tulleista tapauksista pidetään kyllä hyvin tarkkaa tilastoa. Siihen nähden heti tappavat raudat ovat hyvin yleinen pyyntiväline. Karhuja joutuu niihin kuitenkin todella, todella harvoin. Karhukannan kasvuun nähden vahingossa rautoihin joutuneen yksittäisen karhun lopettaminen ei vaaranna karhukannan elinvoimaisuutta, mutta eläinyksilön kannalta tilanne on hyvin valitettava.
Näistä metsästysraudoista: Suomessa ei ole vuosikymmeniin saanut pyytää pienpetoja avonaisilla raudoilla eikä jalkaraudoilla. Ainoa laillinen rautatyyppi on nämä heti tappavat raudat, jotka tulee olla suojattu laatikolla niin, että muiden lajien pääsy niihin on estetty asianmukaisesti. Ja niin kuin aikaisemmissa puheenvuoroissa ja niin kuin viimeisimmässä puheenvuorossa edustaja Hoskosen toimesta tuotiin esille, niin nytten kun näitä ikäviä tapauksia viime vuonna uutisoitiin, että karhut ovat näihin heti tappaviin pienrautoihin joutuneet, niin kyllä se on niin, että kun ne raudat ovat kunnossa, niin karhun yrittäessä rikkoa suojakoteloa hyvin huollettu rauta laukeaa herkästi tehden näistä raudoista vaarattomat.
Mutta, puhemies, tämä kansalaisaloite on herättänyt hyvin mielenkiintoisenkin keskustelun. Mielenkiintoisin puheenvuoro oli perussuomalaisten edustaja Junnilan puheenvuoro. Hän nimittäin antoi ymmärtää, että tämä asia on Metsästäjäliitolle jotenkin vain tulopoliittinen asia, ja annoitte ymmärtää, että tässä edunvalvontajärjestöt ovat jotenkin niin kuin omilla puolillaan. Mutta edustaja Junnilalle kyllä täytyy todeta se, että kyllä myös piiritasolla Luonnonsuojeluliiton eräs piirisihteeri Ylen uutisen mukaan 3.2. on tuonut esille sen, että hänkään ei ymmärrä, miksi nämä raudat tulisi kieltää, sillä ne ovat tehokkain tapa päästä vieraslajeista eroon, eikä hänkään myöskään löytänyt aloitteesta perusteita metsästysrautojen täyskieltoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-23T17:11:14,2022-03-23T17:14:41,Hyväksytty,1.1
2022_30_101,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Ja nyt sopivasti edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_102,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Herra puhemies! Edustaja Kettunen on kuunnellut tarkasti mutta ei aivan riittävällä pieteetillä ja tarkkuudella. Nimittäin tämä tulopuoli liittyi valkohäntäpeuraan ja sen lainsäädäntöön liittyvään hehtaariperusteiseen maapinta-alaan ja siihen, missä määrin se vaikuttaisi sitten metsästäjäyhteisöjen tuloon. Näihin rautoihin sinänsä sillä ei ollut merkitystä, mutta siinä Kettunen on oikeassa, että vieraslajeista puhuttiin.
Täällä on viime päivinä puhuttu tietenkin myös Venäjän toiminnasta hyvin paljon, ja yhtenä vieraslajina mainittakoon supikoira, joka sekin on levinnyt Venäjältä alun perin. On hyvin ajankohtaista tietenkin torjua tätäkin uhkaa, mutta tietenkin supikoiraa pyydetään lähinnä loukuilla ja sitten minkkiä näillä heti tappavilla raudoilla. En kuitenkaan pidä aivan perusteltuna tässä maailmassa näitä rautoja enää.
Kerron tähän yhden esimerkin supikoirasta. Muistan nimittäin sellaisenkin tapauksen, jossa supikoira juoksi keskellä päivää lapsuuteni pihaan. Se valitettavasti kärsi kapista, ei enää saanut hankittua ruokaa elääkseen, kärsi ja teki kuolemaa. Silmistä näki, että eläin kärsi suunnattomasti. Saimme sen ahdistetuksi pihalla olleen vesisäiliön alle ja vapautettua raskaasta kuolemantuskastaan, mutta yhtä lailla olisimme voineet käyttää pieneläinloukkua, saada eläimen ansaan ja huolehtia siitä sen jälkeen. Tähän loukkuun, jossa siis ei ole mitään rautoja — se on laatikko, johon eläin jää ansaan ja vieläpä ruokahoukuttimen kanssa — olisi yhtä lailla voinut mennä jokin muukin kotieläin tai pieneläin. Jos näin olisi käynyt, olisimme tietenkin päästäneet sen vapaaksi, ehkä jopa silittäneet ja tarjonneet ruokaa. Karhu sinne ei olisi mahtunut, mutta esimerkiksi kissa varmasti olisi.
Mutta sitten nämä heti tappavat metsästysraudat: nämä on myös sijoitettu laatikkoon, ja sen sijaan nämä tappavat välittömästi. Metsästäjäliiton luonnon- ja riistanhoidon päällikkö on haukkunut pyyntitavan arvostelua tietämättömäksi. En itse pidä kovin tieteellisenä sitä, että näkemättä otetaan eläimiä hengiltä, eikä piennisäkkäistä ole sellaista yhteiskunnallista ongelmaa, että heti tappavat metsästysraudat olisivat täysin perusteltuja muutoinkaan kuin varsinaisten epidemioiden aikana. On kiistatonta, että minkki ja vaikkapa näätä ovat osin ongelmaisia, mutta viime kädessä meillä on myös vastuu, ja jos aktiivisesti metsästää, on vähimmäisvaatimus, että huolehtii myös mahdollisista ansaloukuista ja muista pyyntitavoista. Nämä raudat valitettavasti passivoivat, eikä niitä tarkastella valitettavasti suositelluin väliajoin.
On tietenkin merkittävä parannus, että näiden laatikoiden suuaukkoon ja kotelointiin kohdistuu nykyään vaatimuksia, mutta kovin merkityksettömiltä ja historian jäänteiltä nämä tuntuvat ja kohtuuttoman tehottomalta vastaukselta rakennusten rakenne- ja eristevikoihin, joita myös perusteluiksi esitetään — ajatelkaa.
Arvoisa puhemies! On myönnettävä, että tämä kansalaisaloite ei ole kovin hyvin kirjoitettu ja sen sisältökin on jossain määrin ristiriitainen, mutta yhdyn sen henkeen luonnonsuojelulakia koskien, aivan kuten edustaja Elomaakin, ja kiitän aloitteen tekijöitä eläinten puolesta puhumisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-23T17:14:41,2022-03-23T17:18:25,Hyväksytty,1.1
2022_30_103,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_104,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa keskustelun ensimmäisessä osiossa käytin pidemmän puheenvuoron ja toin siinä esille laajemmin oman käsitykseni tästä tilanteesta ja tämän aloitteen ongelmista, ja en niitä lähde tässä toistamaan. Ajattelin siinä keskusteluvaiheessa pyytää yhtä vastauspuheenvuoroa, sillä minua jäi hivenen häiritsemään, kun muutamissa puheenvuoroissa puhuttiin esimerkiksi laittomien rautojen kieltämisestä. En ihan ymmärtänyt, miksi laittomia rautoja täytyy enää kieltää, sillä nehän ovat jo laittomia. Ja ne ovat niitä ongelmia, eivät nämä lailliset raudat.
Meidän tämän päivän lainsäädäntö on itse asiassa tehty varsin hyväksi. Ministeri Leppä, joka vastuullisena itsekin metsästävänä henkilönä tuntee tämän hyvin, kertoi myös toimenpiteitä, joita tähän kokonaisuuteen ollaan tuomassa. Itse ehdotin yhtenä keinona, ratkaisuna myös sitä, että kaikissa näissä raudoissa, loukuissa voisi jatkossa olla, vähän kuin katiskassa on, merkki, jolla voitaisiin yhdistää sen loukun laittaja ja se metsästäjä. Kun täällä esimerkiksi edustaja Elomaa tämän saman kansalaisaloitteen keskustelussa toi esille loukkujen tarkastamisen, niin siinäkin on tämä loukun laittaja syystä tai toisesta toiminut väärin. Pitää muistaa, että tilanne saattaa olla se, että on vaikkapa tapahtunut jotain yllättävää, metsästäjä on saattanut luonnollisesti vaikkapa kuolla ja hänen loukkujensa paikkoja ei kaikkia välttämättä tiedetä. Mutta silloin, kun siinä loukussa, minkä edustaja Elomaakin oli kolmena päivänä peräkanaa koiran ulkoilutuslenkillä nähnyt ja supikoiran siellä, niin hän olisi nähnyt, että ahaa, tämä loukku on tämän metsästäjän, ja olisi voinut vaikkapa puhelinnumeron kautta ottaa yhteyden, että nyt on näin. Siinä olisi voinut löytyä ihan järkeenkäypä selitys, ehkä traaginen selitys tai sitten se, että kyseinen metsästäjä oli laiminlyönyt sen vastuullisen metsästämisen tavan eli loukun päivittäisen tarkastamisen.
Mutta en kuitenkaan itse ole sitä mieltä, että jos joku käyttää autoa väärin, käyttää asetta väärin, käyttää mopoa väärin ja tekee sillä jotain, niin me kieltäisimme sen kaiken vastuullisenkin käytön. Ja kun tuossa aiemmassa puheenvuorossani toin esille sen, miten esimerkiksi haahkojen kannat ovat dramaattisesti romahtaneet nimenomaan näiden petojen takia, niin olisi luonnonsuojelunkin näkökulmasta vastuutonta kieltää raudat täydellisesti. Mutta tehdään niitä toimenpiteitä, joita ministeri Leppä esille toi, ja jatketaan vastuullisesti tätä työtä, sillä loukkupyynti on tehokas keino saada muun muassa minkkejä pois meidän luonnosta. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-23T17:18:25,2022-03-23T17:22:00,Hyväksytty,1.1
2022_30_105,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_106,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kuten edustaja Heinonen sanoi tästä loukkupyynnistä ja kaikki muutkin edellä puhuneet, moni teistä, ovat korostaneet sitä, näillä tappavilla raudoilla esimerkiksi villiminkin tai näädän pyynti on hyvin armeliasta toimintaa, koska se petoeläin mennessään siihen loukkuun, suojattuun loukkuun, joka on oikein tehty ja oikein sinne maastoon asennettu, siinä ei ole mitään kärsimyksiä, kuolee silmänräpäyksessä, ja asia on silloin selvä. Näiden vieraslajien ja haittaeläinten pyytäminen tuolta, pienpetojen pyytäminen maastosta, ilman näitä loukkuja ei ole mitenkään mahdollista. Esimerkiksi maastoon mennessä jos joku haluaa vaikka villiminkin omin silmin nähdä, niin se on erittäin vaikeaa. Minkki on kyllä piiloutumisen ja häviämisen mestari. Esimerkiksi jos joku meinaa vaikka haulikkometsästyksellä semmoisen saada pois sieltä luonnosta, se on pikkaisen vaikeaa hommaa. Kellään ei varmaan pitkämielisyys riitä siinä, mutta oikein asennetulla loukulla sen kätevästi saa.
Tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, haluan korostaa metsästäjien ja Metsästäjäliiton erittäin arvokasta työtä tämän asian suhteen. He kouluttavat jo metsästyskortin omaavia henkilöitä, miten tämä homma tehdään oikein, ja niitä nuoria tai vanhempiakin, jotka haluavat sen metsästyskortin saada ja hankkia käymällä sen kurssin ja suorittamalla sen kokeen hyväksytysti. Samalla saa myös hyvin paljon tietoa, miten näitä haittaeläimiä luonnosta poistetaan.
Monessa puheenvuorossa on tässäkin salissa todettu se, että metsästäjiä moititaan ikään kuin kaikilla negatiivisilla asioilla sanoen, että se on erittäin paha laji, että tällä keinoin toimitaan. Kannattaa muistaa, että ilman tätä metsästäjien tekemää erittäin arvokasta työtä olisimme tilanteessa, jossa nämä haittaeläimet pääsisivät leviämään ja tekemään tuhojaan suomalaisessa riistakannassa. On todellakin niin, että jonkun järven rantaan tai puron varteen kun villiminkki asettuu, niin siltä järveltä kyllä linnut häviävät. Kaikki metsäkanalinnut ja myös sorsaeläimet häviävät, kun minkit puhdistavat kyllä erittäin tehokkaasti sen ympäristön ja syövät kaiken. 
Ystävälläni oli muun muassa ihan laillisesti rakennettu lohiallas, jossa hän kirjolohia kasvatti omaan tarkoitukseensa, mutta kuinka ollakaan, muutamana yönä sinne tuli näitä haittaeläimiä sen verran, että eipä siinä tainnut sille lohien kasvattajalle itselleen mitään jäädä. Se allas puhdistettiin kyllä varsin tehokkaasti, vaikka siellä oli asianmukaiset esteet asennettu. 
Elikkä kysymyksessä ovat ihan oikeasti Suomen luonnon kannalta haitalliset lajit, kuten villiminkki, samoin supikoira, joten kiitoksia vain tässäkin yhteydessä metsästäjille arvokkaasta työstä, kun te jaksatte tätä työtä tehdä. 
Se keskusteluilmapiiri, mikä metsästyksen ympärillä Suomessa on viime aikoina ollut, on ollut suorastaan hirvittävää luettavaa. Kannattaa kaikkien suomalaisten muistaa, että suurin osa metsästäjistä ei sitä riistalaukausta moneen vuoteen ole tehnyt, mutta ystäväpiirissänikin on monta, monta metsästäjää, jotka ovat metsästyskortin suorittaneita mutta joiden pääasiallinen tehtävä on riistanhoito ja näiden haittaeläinten poistaminen luonnosta. He tekevät sen kaiken omalla kustannuksellaan saamatta mistään avustusta. 
Just tänä päivänä soitin Ilomantsiin ystävälleni, joka harjoittaa aktiivisesti tätä haittavilliminkkien ja näädän pyyntiä, ja se on hänelle ihan valtavan hieno harrastus: samoilee metsissä ja laittelee loukut. Ohjeet ovat aivan selvät, että pitää ne loukut kerätä sieltä maaliskuun loppuun mennessä pois, koska sittenhän karhu herää sieltä talviuniltaan ja sen jälkeen se saattaisi joissakin olosuhteissa löytää sen loukun sieltä ja se ravintohoukutin voisi herättää sitten karhunkin kiinnostuksen, mutta oikein laitettuna, oikein asennettuna lailliseen, hyvin koteloituun loukkuun jos sattuisi karhu tarttumaan, niin se ansa laukeaa, ja sen jälkeen se on vaaraton. Elikkä jos niin kävisi, niin tämäkin mahdollisuus on jo poistettu tällä uudella tekniikalla. Nyt kun ministeri Leppä lupasi tuossa omassa puheenvuorossaan, että asetusta tarkennetaan, niin sieltähän se ratkaisu tulee.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Toivon kaikille niille henkilöille, jotka haluavat näitä haittaeläimiä pyytää tuolta luonnosta, vaikka eivät metsästystä harrastaisikaan, että he kävisivät siellä Metsästäjäliiton tai jonkun metsästysseuran paikallisella kurssilla, niin että homma opittaisiin oikein. Sieltä saa parhaan tiedon, ja sen jälkeen tämä ongelma on käytännössä poistunut. Monessa tapauksessa, kun on tällaisia vaikeita ja ikäviä karhun tassuun jääneitä rautoja havaittu, suurin osa niistä on huolimattomuuden tai virheellisen, liian vähäisen tiedon seurauksena syntyneitä, mutta kaikki nämä ovat poistettavissa, kun homma tehdään oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-23T17:22:02,2022-03-23T17:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_30_107,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,Näin juuri. — Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_108,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Kaikki metsästysraudat kiellettävä lailla>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytäntö ja tosiasiahan on se, että mikäli tästä maasta pienraudat poistettaisiin, niin meillä tulisi olemaan iso minkkiongelma ja myös supikoiraongelma. Minkki on kuitenkin yksi Suomen haitallisimmista luonnonvaraisia lintuja tappavista vieraslajeista, ja kyllä yhdyn näihin kiitoksiin, mitä edustaja Hoskonenkin toi esille Metsästäjäliiton suuntaan, että metsästäjät tekevät ansiokasta työtä sen suhteen, että me näitä vieraslajeja saadaan poistettua luonnosta ja näin ollen pidettyä muun muassa vesilintukantaa yllä. 
Tämän keskustelun aikana paljon arvostamani edustajakollega Pekka Aittakumpu toi esille, että kun hän on tutustunut tähän kansalaisaloitteeseen, niin hän on tutustunut sitä kautta myös loukkupyyntiin, ja hänhän toi esille, että on jopa itsekin kiinnostunut auttamaan ja tekemään luonnonsuojelutyötä poistamalla näitä vieraslajeja loukkupyynnillä. Hän tutustui tähän aiheeseen enemmän, ja niin kuin hän toi esille, ja myös ministeri Leppä toi esille, niin supikoirajahtiin ja minkkijahtiin ei tarvita metsästyskorttia, jos esimerkiksi mökkiläiset lähtisivät tekemään luonnonsuojelutyötä alkuperäislajiemme säilymiseksi tällä loukkupyynnillä.
Kunnioitettu puhemies! Tuossa aikaisemmin toin esille sen, että tässä löytyy myös yhteistyötä eri toimijoitten suunnalta, Metsästäjäliiton suunnalta mutta myös Luonnonsuojeluliiton suunnalta. Esimerkiksi Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirisihteeri on perustellut myönteistä kantaansa loukkupyynnin osalta Ylen jutussa, joka on uutisoitu 3. päivä helmikuuta. Hänen mukaansa rautojen täyskielto olisi vieraslajille melkein kuin lottovoitto. ”Ainakin viisi oikein ja lisänumero. Tämä on ollut nähtävissä hankkeissa lintuluodoilla, lintusaarilla ja suojelualueilla. Kun on poistettu pesimäsaarilta kaikki minkit, se näkyy positiivisena lintukantojen kasvamisena.” Näin on todennut Pohjanmaan piirisihteeri Teemu Tuovinen. Ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä tässä asiassa. 
Olen tyytyväinen, että tämän kansalaisaloitteen pohjalta on käyty tänään hyvä keskustelu. Ja kun tämä valiokuntatyöskentelyyn menee, ja mikäli tässä nyt kävisi niin, että pienloukut poistetaan ja kielletään — kaikki raudat kielletään tässä maassa — niin, puhemies, sitten olen sitä mieltä, että hiirenloukutkin saa sen myötä kieltää. Nekin ovat tämmöisiä pienloukkuja. — Puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-23T17:27:04,2022-03-23T17:30:19,Hyväksytty,1.1
2022_30_109,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 12/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_30_110,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitämme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamista siten, että niin sanottu tahdonvastainen hoito olisi maksutonta. Nykytilanteessahan meillä toteutuu Suomessa vuosittain noin 8 000 tahdosta riippumatonta hoitojaksoa ja lähes kaikki sairaanhoitopiirit perivät näistä jaksoista maksuja. Itse törmäsin tähän ilmiöön sellaisessa tilanteessa, jossa henkilö oli viety tahdonvastaiseen hoitoon, josta hän ei siis omin nokkineen päässyt kotona käymään, ja maksulaput lähetettiin kotiin, jolloinka häneltä menivät sitten myös luottotiedot, kun hän ei tietenkään ollut siellä kotona niitä maksuja makselemassa.
Sosiaali- ja terveyshuollon maksujen ongelmana yleensä on, että ne kasautuvat pienituloisille, joidenka maksukyky muutenkin on kaikkein heikoin. Muun muassa viime vuonna näitä maksuja päätyi ulosottoon yhteensä yli puoli miljoonaa, eli ne ovat merkittävä tekijä ihmisten luottotietojen menettämisessä. Edelleen maksujen ongelmana on yleensä alihoito eli ihmiset, jotka kokevat, että heillä ei ole rahaa maksuihin, eivät hakeudu sosiaali- ja terveyspalveluihin silloin kun se oikea-aikaisesti olisi tarpeen. Todennäköisesti ainakin joissain tapauksissa tähän raskaasti itsemääräämisoikeuteen kajoavaan tahdosta riippumattomaan hoitoon onkin päädytty juuri tällaisesta syystä, että ei ole sinne hoitoon ajoissa hakeuduttu.
Suomihan on sosiaali- ja terveysmaksujen luvattu maa. Meillä maksut ovat kansainvälisesti vertaillen korkeita, ja tästä syystä myöskin niistä aiheutuvat haitat ovat meillä merkittäviä. Silloin kun puhutaan tahdonvastaisesta eli tahdosta riippumattomasta hoidosta, tulee erityiskysymyksenä vielä kysymys sopimusoikeudesta. Eli meillä yleensä sopimusoikeudessa ajatellaan, että lasku voidaan lähettää silloin kun sopimus on syntynyt, ja sopimushan voi syntyä vain, jos on kaksi vapaaehtoista osapuolta sitä sopimusta solmimassa. Näin ollen on hyvin kyseenalaista, että myöskään sopimusoikeuden näkökulmasta voitaisiin laskuttaa ihmisiä siitä, että heidät on väkisin hoitoon viety.
Ihan viimeisenä toisin sitten tällaisen yleisen oikeustajuperusteen: On se nyt vain säädytöntä, että kun ihmisiä viedään pakolla hoitoon, niin siitä heidän pitää sitten vielä maksaa. Ei meillä yhteiskunnassa missään muuallakaan silloin kun itsemääräämisoikeutta ja liikkumista näin rankasti rajoitetaan, siitä lähetetä laskua perään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+7.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-03-23T16:38:50,2022-03-23T16:42:19,Hyväksytty,1.1
2022_30_111,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään puoli tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Keskusteluun. Edustaja Sarkomaa, edustaja Sarkomaa poissa. Edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Heinonen on paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_30_112,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustajakollegani Sari Sarkomaa ei ole nyt täällä paikalla. Hän olisi esitellyt tämän lakialoitteen, jonka joukko meitä kokoomuksen kansanedustajia on myös allekirjoittanut. Halusin kuitenkin pitää puheenvuoroni, vaikka tätä varsinaista esittelypuheenvuoroa ei nyt kuultukaan. Tämä asia on siinä määrin tärkeä, että haluan tämän lakialoitteen myös keskusteluun nostaa.
Lakialoitteessa edustaja Sarkomaan johdolla ehdotetaan palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suositusten mukaisia muutoksia terveydenhuoltolakiin. Lain 4 lukuun lisättäisiin uusi 24 a §, jossa säädettäisiin voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Lisäksi tässä lakialoitteessa ehdotetaan, että terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momenttia muutettaisiin siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluja koskevaa listaa täydennettäisiin saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki ‑termillä.
No nyt edustaja Sarkomaa tänne saliin tuli, ja hän tämän lakialoitteen tulee varmasti meille laajemmin esittelemään. Pidän kuitenkin keskustelua, puhemies, sen aikaa yllä, että edustaja Sarkomaa ehtii tulla. Hän varmasti jatkaa tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-23T16:42:55,2022-03-23T16:44:57,Hyväksytty,1.1
2022_30_113,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_114,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Opiskellessani yliopistossa tein hoitajana yövuoroja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osastolla ja silloin valvoin usein viime hetkiä elävän, usein kipujen kanssa kamppailevan ihmisen rinnalla kiireisen osaston töiden painaessa päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut hyvän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon puolestapuhuja ja edistäjä.
Hyvään saattohoitoon kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin kun hän sitä tarvitsee. Vaikka Suomessa on tehty paljon kehittämistyötä ja meillä on hyviä esimerkkejä laadukkaasta saattohoidosta, on elämän viime hetken hoidossa merkittäviä alueellisia eroja ja räikeitäkin puutteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreiden tutkimustulosten mukaan eri potilasryhmät eivät saa palveluita tasa-arvoisesti. Palliatiivisen hoidon tarvetta ei aina edes tunnisteta kaikkialla riittävän hyvin, joten hoitoa jää myös kokonaan saamatta.
Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa koskeva lainsäädäntö ei valitettavasti ole Suomessa ajan tasalla. Sääntely on osin eri säädöstasoilla päällekkäistä, eikä sääntely esimerkiksi tue riittävällä tavalla terveydenhuoltoalan ohjaus- ja valvontakeinojen ja sanktioiden tehokasta käyttöä.
Eurooppalaisessa vertailussa palliatiivisen hoidon erityistasojen palvelujemme saatavuus sijoittuu keskitasoon. Vertailussa Suomea heikompi tilanne on lähinnä Itä-Euroopan maissa, ja jos vertaillaan sitten pohjoismaisesti, olemme viimeinen.
Eduskunta teki vuonna 2018 tahdonilmaisun, jonka johdosta STM:n toimesta asetettiin elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa selvittävä asiantuntijatyöryhmä. Tuo ryhmä teki työnsä ja esitti yksimielisesti lainsäädäntömuutoksien olevan välttämättömiä laadukkaan ja yhdenvertaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon turvaamiseksi. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että pelkästään suositusluontoinen sääntely ei ole riittävän vahvaa ja sitovaa. Tämän lakialoitteen ehdotukset perustuvat tuon työryhmän yksimielisiin ehdotuksiin.
Käsittelyssä olevassa lakialoitteessani esitetään muutoksia tosiaankin terveydenhuoltolakiin, ja kiitos edustaja Heinoselle, joka tuossa jo sivusikin näitä muutoksia. Eli tämän lain 4 lukuun lisätään uusi 24 a §, jossa säädetään voimassa olevaa lakia laajemmin kunnan ja jatkossa tietenkin sitten hyvinvointialueen velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito.
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin kunnan velvollisuudesta järjestää palliatiivinen hoito ja saattohoito. Momentissa määriteltäisiin palliatiivinen eli oireita lievittävä hoito potilaan aktiiviseksi kokonaisvaltaiseksi elämän loppuvaiheen hoidoksi, erityisesti kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito määriteltäisiin osaksi palliatiivista hoitoa ja ajoittuvan oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen. Lisäksi 1 momentissa säädettäisiin palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestettäväksi porrasteisesti osaamistasojen — perustason, erityistason ja vaativan erityistason — laatukriteereiden mukaisesti ja siten, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen ja tarvelähtöinen hoitoonpääsy turvataan. Sairaanhoitopiireissä olisi ehdotuksen mukaan oltava monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoaisivat erityistason avo- ja vuodeosastopalveluita sekä vastaisivat konsultaatio- ja päivystystuen järjestämisestä ympärivuorokautisesti. Sairaanhoitopiireissä tulisi olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palveluiden olisi oltava saatavilla ympärivuorokautisesti, ja tässä on tosiaan Suomenmaassa puutteita.
Pykälän 2 momentin mukaan yliopistosairaanhoitopiireissä olisi oltava palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja jotka vastaavat lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.
Sitten vielä pykälän 3 momentti sisältäisi tarkempien säännösten antamista koskevan asetuksenantovaltuuden. Momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta. Asetuksen keskeinen sisältö voisi vastata sääntelyä, joka nykyään sisältyy yhtenäisiin kiireettömän hoidon perusteisiin palliatiivisen hoidon asiantuntijatyöryhmän loppuraportin suosituksen mukaisesti.
Sitten vielä lopuksi tässä ehdotetaan terveydenhuoltolain 6 luvun 50 §:n 1 momentin muuttamista siten, että kiireelliseen hoitoon mukaan luettavia palveluita koskevaa listaa täydennetään saattohoidolla ja psykososiaalista tukea koskeva termi korvattaisiin laajemmalla sosiaalinen tuki ‑termillä.
No, palliatiivinen hoito on todellakin parantumatonta, etenevää sairautta sairastavan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, ja sen tavoitteena on vähentää kärsimystä ja vaalia elämänlaatua. Palliatiivinen hoito voi kestää vuosia. Saattohoito on todellakin palliatiivisen hoidon viimeinen vaihe.
Yhteiskunnan on turvattava jokaiselle oikeus hyvään hoitoon myös elämän loppuvaiheessa. Tästähän eduskunnalla oli yksimielinen käsitys.
Tämä elämän loppuvaiheen hoitoa käsittelevän työryhmän työ on ilmestynyt jo vuosi sitten, ja kun, arvoisa puhemies, olen katsonut, mitä päätöksiä maan hallitus on tehnyt, niin päätöstä ei lakiesityksen tekemiseksi ole tullut, vaan tähän asti on linjattu, että tätä kehitetään hankkeilla. Ja kun katsoo esimerkiksi tulevaisuuden terveyskeskushankkeita, niin noin kolmasosassa on jollakin tavalla mainittu saattohoito. Kuten tässä lakialoitteessa tuli esille, saattohoitoa on ihan sieltä perustasolta erityistason hoitoon, ja pidän välttämättömänä ja eduskunnan tahdon mukaisena, että tämä laki säädetään, ja todellakin tällä lakialoitteella haluan kannustaa hallitusta toimiin.
Ihan lopuksi sanon, että tuon massiivisen aluehallintouudistuksen myllerryksessä ja uusien hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on välttämätöntä, että maassa on lainsäädäntö, joka vauhdittaa yhdenvertaisen ja laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon rakentamista. Eduskunnan tahto oli se, että ihmiselämää on kunnioitettava loppuun asti eikä kenenkään pitäisi joutua kuolemaan yksin ja peloissaan, vaan hyvän saattohoidon pitää olla oikeus jokaiselle silloin kun sitä tarvitsee. Arvokas elämän viimeinen vaihe kuuluu ihan jokaiselle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-23T16:45:02,2022-03-23T16:52:55,Hyväksytty,1.1
2022_30_115,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_116,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan lyhyesti jatkan tästä, kun saimme lakialoitteen tekijän ja ensimmäisen allekirjoittajan, edustaja Sarkomaan hyvän ja perusteellisen läpikäynnin vielä tälle lakialoitteelle. Oikeastaan haluan vain sen todeta, että on hyvä, että tämä lakialoite on nyt eduskunnan käsittelyssä. Niin kuin edustaja Sarkomaa toi esille, hän on toiminut pitkään hyvän saattohoidon puolestapuhujana ja edistäjänä, ja siihen tämä lakialoite nyt ennen muuta puuttuu ja tähtää.
Itse myös olen saanut varsin paljon — ja uskon, että me kaikki kansanedustajat saamme — tähän aihealueeseen liittyviä yhteydenottoja, ja tämä on jotenkin nyt enemmän kuin ajankohtaista, kun uusi aluehallinto on käynnistymässä. Meillä on ollut tähän asti liian suuria eroja, ja se, missä ihminen on asunut, on vaikuttanut palliatiiviseen hoitoon ja viime hetken saattohoidonkin tilanteeseen. Meillä on erinomaisen hyviä esimerkkejä, ja sitten tulee myös toisenlaisia esimerkkejä. Toivon, että tämä edustaja Sarkomaan ja joukon muita kokoomuslaisia allekirjoittama lakialoite nyt yhtenäistäisi myös tätä hoitoa, niin että enää asuinpaikalla ei olisi merkitystä siinä, miten hyvän ja laadukkaan elämän lopun meistä itse kukin vuorollaan saa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-23T16:52:55,2022-03-23T16:54:34,Hyväksytty,1.1
2022_30_117,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_30_118,30/2022,2022-03-23,14.02,17.31,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan sanoa sen, että hyvää kehittämistyötä on tehty ja viime eduskuntakaudella me teimme työtä koulutuksen kehittämiseksi. Kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin tuli saattohoidon, palliatiivisen hoidon koulutus, ja myöskin kaikkiin ammattikorkeakouluihin, joissa sairaanhoitajia koulutetaan. Koulutusta tarvitaan. Viime kädessä osaava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö takaa sen laadukkaan saattohoidon ja palliatiivisen hoidon, mutta lainsäädäntö tarvitaan. 
Viimeisin THL:n tutkimusraportti, joka tuli ihan pari viikkoa sitten, osoitti, että edelleen jää jopa hoidon tarve tunnistamatta ja ihmiset jäävät kokonaan ilman hoitoa ja on todella isoja eroja.
Haluan kuitenkin kiittää siitä hyvästä työstä, mitä tehdään. Esimerkiksi meidän alueellamme on Terhokoti, joka on ensimmäisiä saattohoitokoteja, ja siellä tehdään erinomaista työtä. Mutta on tärkeää, että todellakaan siitä, missä asuu, ei jää kiinni, saako hyvää saattohoitoa. Kun puhutaan saattohoidosta, me puhutaan ihan pienistä lapsista lähtien ihan sinne iäkkäisiin ihmisiin, ja tämä koskee joka lailla ihan jokaista suomalaista.
On hyvä myöskin todeta se, että hyvään saattohoitoon kuuluu se, että otetaan mukaan perhe, otetaan mukaan läheiset, ja erittäin tärkeää tämä on nyt, kun tuo aluehallintouudistus alkaa, aluevaltuustot alkavat tekemään työtä. Nyt juuri pitäisi olla se lainsäädäntö, joka ohjaa sitten alueita siihen, että on laadukasta palliatiivista hoitoa, on laadukasta saattohoitoa, ja tämä on erittäin tärkeää myöskin hoitohenkilöstölle. Itse sanon, että kun osastolla tein töitä ja jouduin valvomaan ja sain valvoa elämän viime hetkiä elävien ihmisten kanssa ja osaston työt painoivat päälle eikä ollut riittävää aikaa antaa ihmisille, niin onneksi oli taito ja tieto hoitaa kipulääkitys. Sekin on osin jossain vielä vajavaista. On todella tärkeää, että tulee lainsäädäntö ja annetaan myöskin mahdollisuus hoitohenkilöstölle tehdä sitä työtä. Saattohoito ja palliatiivinen hoitokin kuuluvat siihen terveydenhuoltohenkilöstön kokonaisuuteen.
Ihan lopuksi vielä: Saattohoitoon kuuluu myöskin sosiaalipuolen henkilöstön työtä, ja tässä lakialoitteessa myöskin laajennetaan sitä termistöä niin, että meillä on mahdollista saavuttaa se kansainvälinen, pohjoismainen taso, jossa Suomen tässä täytyy olla.
Toivon tälle aloitteelle tukea ja toivon, että hallitus tuo lakiesityksen, jos tätä ei lakialoitteella voida viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_30+2022+8.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-23T16:54:35,2022-03-23T16:57:19,Hyväksytty,1.1
2022_31_1,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_2,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Kysymyksiin. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_3,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko totesi muutama päivä sitten, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa. Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti. Samaan aikaan, kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan, ilmastokehitysapuun — jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy. Arvoisa ministeri Saarikko, miksi ette leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-24T16:02:46,2022-03-24T16:03:34,Hyväksytty,1.1
2022_31_4,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_5,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi toivon, että myös kehitysyhteistyöstä vastaava ministeri Skinnari saa vastata tähän kysymyksessä olleeseen väitteeseen, joka liittyi näiden asioiden vastakkainasetteluun.
Hallitus teki linjauksia useampi viikko sitten, ja ne realisoituvat tuota pikaa eduskuntaan esityksiksi, jotka liittyvät tämän energianhinnan nousun vaikutuksiin kansalaisiin. Kohdistimme suurimmat ratkaisut nimenomaan työmatkaliikkujiin ja työmatkaliikenteen verovähennyksiin. Tämä on varmasti monen suomalaisen mielestä riittämätön ratkaisu, mutta se oli ensisijaisuusjärjestyksessä meille tärkein päätös.
Toinen iso kokonaisuus liittyy nyt kuljetusalaan, joka on väistämättä ahdingossa tällaisten energianhintojen äärellä, varsinkin kun sopimushinnoittelussa tuo hintojen nousu ei kuljetusalalle vielä näy. Tätä ratkaisua hallituksen piirissä parhaillaan valmistellaan, mikä olisi nopeimmin vaikuttava ja tehokkain keino kuljetusalan tueksi.
Ymmärrän hyvin, että monen suomalaisen arki on tällä hetkellä kohtuuttoman vaikeaa taloudellisesti, ja siksi olen tyytyväinen, että esimerkiksi perusturvaa on tällä vaalikaudella paljon vahvistettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:03:34,2022-03-24T16:04:49,Hyväksytty,1.1
2022_31_6,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. Katsotaan, jos myös ministeri Skinnari saisi tässä mahdollisuuden. — Edustaja Lundén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_7,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus ei ole valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan, ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa.
Monissa Euroopan maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa. Täällä ei ota selvää edes siitä, nostaako hallitus polttoainehintoja entisestään vai ei. Ilmastoministeri Kari juuri sanoi, että jakeluvelvoitteen kiristys säilyy ja liikenteen päästökaupan valmistelu jatkuu. Ministeri Saarikko puolestaan sanoi, että jakeluvelvoitetta voisi ehkä alentaa väliaikaisesti. Ota tästä nyt sitten selvää.
Arvoisa ministeri Saarikko, milloin oikeasti autatte suomalaista ja kohdennatte maailmanparantamiseen menevät sadat miljoonat suomalaisille? [Jukka Gustafsson: Täällä elää maailman onnellisin kansa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-24T16:05:02,2022-03-24T16:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_31_8,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_9,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on selvästi ollut väärä ymmärrys. Olen nimittäin käsittänyt niin, että perussuomalaisetkin ovat joutuneet tarkistamaan omaa linjaansa, joka on perustunut loputtomalle kritiikille hallituksen ratkaisuista satsata Suomen energiaomavaraisuuteen ja uusiutuviin energioihin. Nyt nimittäin on niin, että pelkästään vakava ilmastonmuutos ei ole tuohon keskeinen syy, vaan syynä on perusteltu tarve katkoa Suomen ja koko Euroopan energiariippuvuus Venäjästä. Ettekö te olekaan tästä tarpeesta samaa mieltä?
Nämä ovat nimittäin niitä ratkaisuja, joiden ääressä on vain pakko toimia. Siksi tämä hallitus kohdistaa tänä vuonna uusiutuvan energian investointeihin ja samalla Suomen omavaraisuuteen historiallisen paljon rahaa, ja me joudumme tekemään näitä ratkaisuja myös lisää, jotta me katkomme energiariippuvuuden Venäjästä — se on Suomelle strateginen ja tärkeä valinta. Onneksi työ tässä on hiukan vähäisempi urakka kuin monelle Keski-Euroopan maalle, ja tuo työ on onneksi Suomessa aloitettu hyvissä ajoin. Tämän politiikan takana on perusteltua seistä etenkin näinä aikoina, kun kyse on myös Suomen turvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:05:55,2022-03-24T16:07:08,Hyväksytty,1.1
2022_31_10,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_11,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monesta puolueesta on kuultu Ukrainan sodan syttymisen jälkeen, että tärkeysjärjestykset ovat menneet uusiksi. Perussuomalaisten sen sijaan ei ole tarvinnut muuttaa tärkeysjärjestyksiä — tällä hetkellä se nähdään erityisen hyvin.
Se, että valtiovarainministeri viittaa siihen, että esimerkiksi sinne Afrikan ilmastorahoitukseen täytyy nyt lisätä rahaa eli uudelleenkohdentaa, kuten hallitus on sanonut, on nimenomaan pois jostakin muualta. Te teette poliittisia päätöksiä allokaatiolla, jakamalla rahaa eri kohteisiin, tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa, miettivät, miten he tulevat toimeen, kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa, ruoantuotanto on kriisissä, epävarmuus kasvaa. Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa Afrikan ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, voisitteko nyt ilman virkakieltä vastata kansalaisille: Miksi hallitus ei kykene peruuttamaan tällaisia päätöksiä tällaisissa oloissa? Miksi se ei kykene laittamaan tärkeimpiä asioita ensin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-24T16:07:11,2022-03-24T16:08:33,Hyväksytty,1.1
2022_31_12,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ottaako ministeri Skinnari? [Oikealta: Se kysymys oli Saarikolle!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_13,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja! Olemassa olevat ilmastohaasteet eivät ole kadonneet minnekään, päinvastoin. On totta, että tämä hallitus ja itse asiassa suuri osa maailmasta Pariisin sopimuksella ja muilla sitoumuksilla ovat sitoutuneet siihen, että taistelemme ilmastonmuutosta vastaan ja samalla taistelemme siitä, että ei synny nälänhätää ja ei synny pakolaisuutta. Minä luulen, että meillä on tässä, arvoisa edustaja, aivan yhteinen tavoite.
Ja toiseksi: Me emme ole laittaneet mitään uutta rahaa minnekään, päinvastoin. Me toimimme kehyksien sisällä, me teemme paljon sijoitusmuotoista toimintaa.
Ja kolmanneksi: tässä aukeaa valtavat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja suomalaiselle työlle maakunnissa ympäri Suomea tehdä niitä ratkaisuja, joilla me elämme tulevaisuudessa ja joilla meidän lapsemmekin saavat leipänsä niistä yrityksistä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-03-24T16:08:33,2022-03-24T16:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_31_14,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Savio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_15,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen on kiinnitettävä nyt huomio perusasioihin. Sen on muun muassa huolehdittava elintarviketuotantoketjun toimivuudesta. Polttonesteiden hintojen alentamiseksi on toistaiseksi luovuttava jakeluvelvoitteesta. Huoltovarmuuskeskuksen johdon ja vastaavan ministerin on puolestaan varmistettava varmuusvarastojen riittävyys, jotta kevään 2020 virheet eivät toistu.
Arvoisa puhemies! Toivon lisäksi valtiojohdon tekevän jatkuvaa aktiivista taustatyötä Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi. On myös aiheellista käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Venäjän kansalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat on käytävä tarkoin läpi ja purettava tarpeen mukaan. Kaksoiskansalaisuuksia on tarkasteltava kriittisesti ja rajaturvallisuutta parannettava Venäjän tai Valko-Venäjän alueelta mahdollisesti lähetettävien siirtolaisvirtojen varalta. Kysyn: onko hallitus varautunut ja ryhtynyt näihin Suomen ja suomalaisten turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-03-24T16:09:45,2022-03-24T16:11:01,Hyväksytty,1.1
2022_31_16,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Pääministerin sijainen Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_17,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli hyvin laaja. Yhdyn kuitenkin sen perusajatteluun: on keskityttävä nyt aivan ydinasioihin, ja niistä kaikkein tärkein on suomalaisten turvallisuus. Ja kyllä, hallitus työskentelee tämän eteen joka päivä, joka ikinen valtioneuvoston jäsen omalla vastuualueellaan.
Ennen kaikkea tärkeintä on tietenkin nyt Puolustusvoimien määrärahojen riittävä turvaaminen tässä tilanteessa, mutta turvallisuus on paljon muutakin. Edustaja, nostitte esiin esimerkiksi suomalaisen ruoan ja energian. Olemme tehneet ratkaisuja siitä, miten maataloudelle kohdistetaan nyt hätäapuna valtion ratkaisuna akuutin kassakriisin vuoksi lisäeuroja, ja lisäksi tarvitaan markkinat, kauppa ja teollisuus mukaan. Energian osalta tulemme tekemään vastaavia päätöksiä, ja myös jakeluvelvoite hyvin monimutkaisena asiana on pöydällämme. Emme halua vaarantaa investointeja, joita siihen on liittynyt.
Tässä yhteydessä haluan myös lausua kiitoksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, joka on omilla kannanotoillaan nähnyt tilanteen: vihreä siirtymä on nyt pakollinen. Tunnistan tämän kannanoton viisauden, johon myös hallituksen politiikka perustuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:11:01,2022-03-24T16:12:18,Hyväksytty,1.1
2022_31_18,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_19,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Moni Euroopan maa kompensoi kohonneita energian hintoja, viimeisimpänä Saksa. Se antaa kansalaisilleen 300 euroa sekä ylimääräisen 100 euron lapsilisän. Monet muutkin Euroopan maat tekevät tätä paitsi Suomi — siis te, hallitus.
Arvoisa puhemies! Milloin te, arvoisa hallitus, toimitte näin? Milloin te autatte suomalaisia ihmisiä? Oletteko valmiita esimerkiksi laskemaan polttoaineveroa tai esimerkiksi poistamaan dieselin käyttövoimaveron? Toivon nyt selkeitä vastauksia tähän hyvin yksinkertaiseen kysymykseen. — Kiitos. [Eduskunnasta: Kuultiin tiistaina, ettei ole keinoja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-03-24T16:12:22,2022-03-24T16:13:18,Hyväksytty,1.1
2022_31_20,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_21,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus Suomessakin on tehnyt päätöksiä energiahintojen nousun vuoksi. Niistä tärkein ja suurin ratkaisu on ollut verotukseen liittyvä työmatkavähennys autoa työmatkalla käyttävien suomalaisten arjen lisäeurojen turvaksi.
Mitä tulee esimerkkiinne Saksasta, moni maa on huomattavasti enemmän riippuvainen Venäjältä tuodusta energiasta, etenkin maakaasusta, myös kotitaloudet. Tuo hinnannousu on ollut noin kymmenkertainen. Meidän onnemme tässä muutoin hyvin vaikeassa tilanteessa on se, että energiaratkaisumme eivät ole perustuneet niin vahvaan riippuvuuteen Venäjästä eivätkä muutenkaan vaikkapa kotitalouksien osalta erityisesti maakaasuun.
Toinen seikka, joka on väistämättä todettava: Meidän valtiontaloutemme tilanne ei välttämättä ole laisinkaan niin hyvä kuin monen verrokkimaan, jotka kysymyksessä nostitte esiin. Taustalla on 15 miljardin velka koronasta. Näille kriisitoimille tuon vaikean ajan yli oli laaja tuki eduskunnassa. Emme ole sulkeneet pois jatkotoimia, mutta me etenemme kiireellisyysjärjestyksessä. Nyt pöydällä ovat kuljetusalan kysymykset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:13:26,2022-03-24T16:14:31,Hyväksytty,1.1
2022_31_22,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_23,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä vaikealla hetkellä on osattava priorisoida menoja. [Ben Zyskowicz: Tästä on kysymys!] Nyt tarvitaan panostuksia turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ruoantuotannon turvaamiseen, ja kokoomus tukee näitä kokonaisuuksia, kunhan tulee järkeviä, perusteltuja esityksiä. [Ben Zyskowicz: Ja jostain pitäisi myös vähentää!]
Hallitukselta on tulossa esitys maataloustuotannon turvaamiseksi. Kansalaisten elintarvikkeiden saatavuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tarvitaan markkinoiden omia toimia, huoltovarmuustukea ja energiaveron palautusjärjestelmän kehittämistä. Tämä järjestelmähän itse asiassa on hyvin oikeudenmukainen tapa tukea aktiiviviljelyä eli niitä viljelijöitä, jotka oikeasti tuottavat elintarvikkeita. Palautusjärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan toimi. Esimerkiksi maatalousurakointi ei kuulu tämän järjestelmän piiriin. Kysyisinkin: onko tarkoitus parantaa tätä järjestelmää myös tältä osin, jotta kasvukauden kylvöt voidaan toteuttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-24T16:14:33,2022-03-24T16:15:49,Hyväksytty,1.1
2022_31_24,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_25,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo on asian ytimessä. Me viime viikolla päätimme hallituksessa tuosta paketista, jonka reunaehdot nyt sitten eilen komissio julkisti, sen, minkälaisin reunaehdoin koko Euroopassa näitä toimia huoltovarmuuden, ruoantuotannon, edellytysten turvaamisessa tehdään. Siellä on paljon joustoja asioissa, joihin me lähdimme alun alkaen näitä joustoja hakemaan, ja nyt meillä on tämä tieto, mitä ne ovat. Nyt meillä on viimeistelyssä tuon paketin yksityiskohdat, ja ne mainitsemanne toimenpiteet ovat kaikki harkinnassa.
Nyt en tässä kohdassa vielä voi sanoa, kun tuo valmistelu on kesken, mitä lopuksi valitaan, mutta siinä on kolme periaatetta: yksi on nopeus — nopeasti pitää myöskin saada nyt sitten rahat tilille — sitten ovat ne toimenpiteet, joita meillä nyt on käytössä, eli nykyiset mekanismit, joiden kautta se tapahtuu, ja kolmas on se, että se menee ruoantuotantoon. Ne ovat ne kolme periaatetta, joilla tämän yksityiskohtia valmistellaan, ja toivon mukaan pystymme sen lähiaikoina myöskin julkisesti kertomaan, mitä se sisällään pitää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-24T16:15:58,2022-03-24T16:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_31_26,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_27,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulta kysyttiin äskettäin, että jos on kriisi, eikö silloin maailmaa syleilevät asiat kannattaisi unohtaa ja keskittyä oman maan hyvinvointiin ja toimivuuteen. Suomi on moneen Euroopan maahan verrattuna hyvin laaja maa, ja siksi täällä tulee enemmän kuin muualla Euroopassa varmistaa edullisen polttoaineen saatavuus, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen onnistuu — sähköllä Suomen rekat eivät kulje. Arvoisa valtiovarainministeri, mitä sanon kuljetusyrittäjälle, joka kysyi minulta, eikö Suomen hallituksen pitäisi kriisiaikana tukea oman maan kulkemista ja kuljetusten huoltovarmuutta tekemällä kaikkensa, jotta polttoaine pysyy järkevän hintaisena, eikä keskittyä juuri silloin parantamaan maailmaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-24T16:17:04,2022-03-24T16:17:56,Hyväksytty,1.1
2022_31_28,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_29,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kuljetusyrittäjille — sille, joka teille kysymyksen esitti, ja muille — voin kertoa, että hallitus valmistelee nyt näitä keinoja.
Yhtenä vaihtoehtona on keskittyä ratkaisemaan tämä jakeluvelvoitteen kautta väliaikaisella alentamisella. Se ei ole ongelmaton, koska aiheeseen liittyy myös paljon investointeja ja tärkeä tulevaisuuden suunta liikenteen päästöttömyydestä.
Toinen tapa on aikaisemmin koronakriisistä tutun kustannustuen kaltainen suora tuki yrityksille. Siinäkin olisi tärkeää kuitenkin huolehtia, että maksatus onnistuisi nopeasti.
Kolmas tapa on varmistaa, että tämä akuutti kassakriisi ei ole kaatamassa yrityksiä turhaan, ja myös lainavaltuuksien avulla auttaa yrityksiä.
Näitä keinoja me valmistelemme työ- ja elinkeinoministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa, ja varautumisen ministerityöryhmä tätä kokonaisuutta käsittelee. 
Mutta, hyvä edustaja, osuutenne ”maailman syleilystä”: Tämä kaikki on edessämme juuri siksi, että tämä Suomi ei ole saari vaan meihin vaikuttavat maailmanmarkkinahinnat öljyssä ja muualla energiassa, ja me emme ole myöskään yksin, vaan Ukrainan hätä on myös meidän hätämme. Maailmaa syleilevää, oikeaa politiikkaa on auttaa Ukrainaa ja myös sieltä pakenevia ihmisiä. [Ben Zyskowicz: Hyvä, ja mistä vähemmän tärkeästä te sitten säästätte?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:17:56,2022-03-24T16:19:21,Hyväksytty,1.1
2022_31_30,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_31,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Mikrofoni.] No niin, kuuluuko nyt?
Arvoisa puhemies! Hallituksella onneksi on nyt ajatus muuttumassa huoltovarmuuden varmistamiseksi, hyvä niin. Mutta nämä ovat vain puheita, eivät tekoja.
Kuljetuselinkeinosta on puhuttu — nyt otan sen esimerkiksi — sen jatkumisen varmistamisesta. Puut ja turpeet jäävät ajamatta ja hakkeet tekemättä, jos ei päätöksiä tehdä nopeasti. Nyt tarvitaan kiireisiä tekoja eikä vain suunnitelmia ja puheita. Tuleeko nopeita päätöksiä, ministeri Lintilä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-03-24T16:19:35,2022-03-24T16:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_31_32,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_33,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys määrärahojen kohdentamisesta kriisiaikana (Mikko Lundén ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 48/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä salissa on useamman kerran käyty läpi, kyllä tämä tilanne tiedostetaan hyvin ja päätöksiäkin tulee. Ja tietysti niitten tekninen toteutus kestää, se vaatii sen oman aikansa, mutta sen sanon suoraan, että ei ole olemassa mitään yhtä helppoa keinoa. On viitattu jakeluvelvoitteeseen, että sitä kautta tuotaisiin ratkaisu tähän tilanteeseen. Ei se tule kompensoimaan tätä tilannetta, mitä näitten hintojen nousun kannalta on tapahtunut. [Juha Mäenpää: Verot pois!]
Ainut sellainen, voisiko sanoa, tilanteeseen nopeasti vaikuttava tekijä olisi se, että ne yhtiöt, joilla ei ole kuljetussopimuksessa indeksitarkistusta hintojen osalta — vetoaisin hyvin vahvasti siihen osapuoleen — ottaisivat sopimukseen tämän mukaan. Meillä taitaa olla noin 60 prosenttia yrityksistä, joilla on sopimuksissa indeksiehto, mutta liian moni on ilman sitä. Ja hyvin vakavasti vetoan näihin yhtiöihin, että ottakaa indeksiehto sopimukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-03-24T16:20:31,2022-03-24T16:21:39,Hyväksytty,1.1
2022_31_34,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mykkänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_35,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa huolestuttaa jokaista suomalaista. Turvallisuus on nyt asetettava etusijalle. Maanpuolustuksen menot on asetettava korkeammalle tärkeysjärjestyksessämme, myös valtion budjetissa. Samalla vahva julkinen talous on osa yhteiskunnan kokonaisvarautumista. Se on taloudellista kriisivalmiutta. Valtiovarainministeri Saarikko sanoi Helsingin sanomissa, että ”nyt ei ole oikein avata velkahanoja monella rintamalla tai suhtautua avokätisesti kaikkiin menotarpeisiin”. Juuri näin.
Kysyn: Miten hallitus toteuttaa puolentoista viikon päästä kehysriihessään panostuksen Ukrainan sodan aiheuttamiin tarpeisiin ilman, että velkahanat, valtiovarainministerin sanoin, ”avataan kaikilla rintamilla”? Aiotteko harrastaa vaikeita mutta vastuullisia valintoja, jotta panostukset riittävät Suomen turvallisuuteen tänään mutta myös tulevina vuosina, tulevissa kriiseissä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-24T16:21:44,2022-03-24T16:23:05,Käsitelty,1.1
2022_31_36,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_37,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Mykkäsen kanssa siitä, että hyvä taloudenpito on osa turvallisuuttamme, ei vain tänään vaan myös huomenna. Me tulemme tekemään talouspäätöksiä pitkälle aikavälille julkisen talouden suunnitelmassa, mutta joudumme myös tekemään lisätalousarvion, joka ylittää aiemman arviomme juuri niistä akuuteista, nopeista pyynnöistä johtuen, joita vaikkapa suomalaiset kunnat esittävät odottaessaan apua pakolaiskysymyksen ratkaisemiseen tai mitä puolustusvoimat pyytävät meiltä nopeina lisäratkaisuina — tai vaikkapa täällä jo aiemmin esiin nostetut maatalouden tai kuljetusalan kysymykset.
Mikä on sitten arvo- ja tärkeysjärjestys ja velan tilanne? Suomi on velkaantunut yli kymmenen vuotta putkeen. Vain Sipilän hallituskauden loppusuoralla päädyimme tilanteeseen, jossa menot ja tulot olivat tasapainossa. Sen jälkeen korona on velkaannuttanut meitä 15 miljardilla, ja joka ikinen vuosi olemme joutuneet tilanteeseen, jossa menot ja tulot eivät ole tasapainossa. Olemme tehneet alijäämäisiä ratkaisuja — ja näin joudumme tekemään myös ensi vuonna. Ja tuo tilanne heikkenee entisestään näiden turvallisuuden ja huoltovarmuuden menojen vuoksi, mutta ei, me emme päädy samanlaiseen tilanteeseen kuin korona-aikana, jolloin yhteiskuntaa tuettiin laajalla rintamalla. Nyt ytimessä on turvallisuus ja varautuminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:23:05,2022-03-24T16:24:32,Käsitelty,1.1
2022_31_38,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän aiheeseen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mykkänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_39,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Te, valtiovarainministeri Saarikko, hieman kiersitte kysymystäni. Puhuitte lisätalousarviosta, joka on ymmärrettävä kiireellisiin, välttämättömiin tämän vuoden menoihin. Kehysriihessä päätöksenteko koskee ensi vuotta ja seuraavia kolmea vuotta. Puhutte usein vastuusta ja valinnoista. Samaan aikaan käytännössä allekirjoititte jo vuosi sitten menokehyksen rikkomisen miljardilla eurolla, lisävelalla. Tämän vuoden aloititte lisäbudjetilla, joka lisäsi velkaantumista edelleen puolella miljardilla. Pahoin pelkään, että olette aika lailla mahdottoman edessä, jos ja — ymmärsin näin — kun lupaatte, että korotetut menokehykset pidettäisiin tuleville vuosille ja akuutit menot hoidetaan tämän vuoden puitteissa. Hallitusrivistönne on puhunut jo yli miljardin euron verran menolisäyksistä. Voitteko nyt todeta, kuinka paljon aiotte lisätä ensi vuoden menoja nyt voimassa olevien kehysten lisäksi? Vai voimmeko luottaa, että pysytte vastuullisina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-24T16:24:41,2022-03-24T16:25:54,Käsitelty,1.1
2022_31_40,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_41,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että esititte tämän kysymyksen uudelleen, jos en ollut vastauksessani tarpeeksi selkeä. Aloitetaan uudestaan.
Lisätalousarvio: Eli tämän vuoden budjetin osalta me joudumme tekemään nopeita ratkaisuja, kuten vaikkapa täällä esiin nostettujen maatalouden, pakolaisten tai Puolustusvoimien vuoksi. Mutta esimerkiksi Puolustusvoimien tarpeet eivät lopu tähän vuoteen, vaan olemme saaneet esityksiä, jotka kasvattavat menotarpeita myös tuleville vuosille, ja ne koskevat julkisen talouden suunnitelmaa pidemmälle aikavälille. Me joudumme rakentamaan kehykseen poikkeuslausekkeen näistä turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvistä menoista. Mutta se ei tarkoita, että ikään kuin aiemmat sitoumukset vaikkapa siitä, että me tulemme tekemään myös pysyviä menosäästöjä, etteikö niistä pidetä kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:25:54,2022-03-24T16:26:44,Käsitelty,1.1
2022_31_42,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_43,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla, että hallitus on ymmärtänyt myös taloudellisen kriisinkestävyyden merkityksen. Äskeisessä kysymyksessä käsiteltiin priorisointia ja kansalaisten ostovoimaa. Niistä tulee jatkossakin pitää huolta. Vielä viime vuonna, viime vuoden loppupuolella, valtiovarainministeri Saarikko, esititte, että hallituskauden lopulla voisi olla paikka laskea ansiotuloverotusta. Tämä olisi yksi tapa huolehtia kansalaisten ostovoimasta ja samanaikaisesti myös helpottaa yritysten kustannuksia palkkaveron alentamisen kautta. Onko tämä keino edelleen hallituksen pöydällä myös kehysriihessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-03-24T16:26:51,2022-03-24T16:27:34,Käsitelty,1.1
2022_31_44,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_45,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken vaaditte, että pitää olla taloudessa todella tiukka, ja nyt kysytte, tulisiko kuitenkin kansalaisille veronalennuksia. Täällä kuului äsken joku välihuutelu, olisiko hallituksen ratkaisu, että verot vain pois. [Juha Mäenpään välihuuto] Se ei valitettavasti voi olla minkään hallituksen ratkaisu. Tällaisessa pohjoismaisessa hyvinvointimallissa ei voi jättää kaikkia veroja pois, koska tämä perustuu siihen, että tulotasojen mukaan ihmisiä verotetaan ja sillä tätä yhteistä hyvinvointia rahoitetaan, myös turvallisuutta ja varautumista.
On kohdistunut paljon pyyntöjä verotuksen alentamiseen bensatankilla tai palkkapussissa, ja kaiken taustalla leijuu ja väijyy vakava inflaatioriski, joka näkyy nyt jo kauppojen hyllyilläkin. En ole sulkenut pois tätä kysyjän esittämää ratkaisuakaan, mutta samalla on hyvä muistaa, että verotuloja pitää myös kerryttää, jotta tähän kaikkeen turvallisuuteen ja varautumiseen on varaa. Ajatus siitä, että me voisimme pitää kiinni kaikesta vanhasta, ei ole nyt mahdollinen, kun maailma muuttui helmikuun lopulla aivan järisyttävällä tavalla, ja sillä on heijasteensa myös talouteen. Isoin riski liittyy pitkittyneeseen korkeaan inflaatioon ja hiipuvaan talouskasvuun. Näitä yritämme kaikin mahdollisin tavoin välttää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:27:34,2022-03-24T16:28:57,Käsitelty,1.1
2022_31_46,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Pyydän sekä kysyjiä että vastaajia pitäytymään minuutin puheenvuoroissa. — Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_47,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maamme julkinen talous on vaikeassa tilanteessa: huoltosuhteemme heikentyy koko ajan, ja velkaantuminen on kestämättömällä tasolla. Kestävä keino julkisen taloutemme vahvistamiseksi on työllisyyden kasvattaminen. Työpaikkojen luomiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan paljon erilaisia toimia. Yksi keskeisimmistä olisi paikallisen sopimisen laajentaminen koskemaan kaikkia yrityksiä.
Euroopassa on sota, pandemia on kurittanut maatamme kaksi vuotta. Kannan suurta huolta maamme yrityksistä. Yritysten edellytyksiä vastata tällaisiin vaikeisiin akuutteihin kriiseihin on parannettava, ja paikallinen sopiminen olisi yksi tällainen keino. Kysynkin: mitä toimia hallitus aikoo tehdä paikallisen sopimisen edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-03-24T16:29:06,2022-03-24T16:30:01,Käsitelty,1.1
2022_31_48,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_49,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannattaa muistaa, että työllisyysaste tällä hetkellä on korkeammalla kuin se koskaan on ollut, eli hallituksen talouspolitiikka on edistänyt sitä, että yritykset pärjäävät. Suomeen on tehty investointeja, valtavia investointeja, ihan tässä lähimenneisyydessä, ja tämä tuo sitä uutta uskoa tulevaisuuteen ja myös työtä.
Myös työllisyystoimia on tehty. Paikallinen sopiminen on hallituksen listalla, se on siellä työryhmässä, jossa kolmikantaisesti tätä käydään läpi. Tiedän, että oppositiopuolueen omissa laskelmissa on tälle mittavat työllisyysvaikutukset arvioitu, mutta niitä ei ole pystynyt valtiovarainministeriö todentamaan. Sen sijaan tämä hallitus on toteuttanut työllisyystoimia enemmän kuin edeltävä hallitus, ja ne on myös valtiovarainministeriön puolesta todennettu. Paikallinen sopiminen etenee, kun siinä päästään eteenpäin yhteisen ymmärryksen kautta, ja työehtosopimusjärjestelmä on se, johon sen pitää pohjautua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-24T16:30:01,2022-03-24T16:31:15,Käsitelty,1.1
2022_31_50,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_51,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki varautuminen on tehtävä, oli kyse sitten kansallisen maanpuolustuksen vahvistamisesta, varautumisesta hybridioperaatioihin tai, oman näkemykseni mukaan, myös Nato-jäsenyyden valmistelusta. 
Tästä taloudellisesta puolesta, nyt kun kehysriihi ja julkisen talouden suunnitelman tarkastelu lähestyvät: Ruuan ja energian hinnat ovat nousseet vahvasti. Toisaalta inflaatiota ovat ajaneet toimitusketjujen kapeikot, ja taustalla on sitten epätavanomaista rahapolitiikkaa elikkä pitkään jatkuneita nollakorkoja ja määrällistä elvytystä ja myös avokätistä fiskaalipolitiikkaa. Kun tätä kaikkea tarkastelee, tulee sellainen ajatus, että tässä on aika paljon epävarmuutta ilmassa ja tämä ei välttämättä ole ihan tilapäistä tai ihan ohimenevää ilmiötä. Nyt kun kehysriihi lähestyy, miten te oikein lähestytte tätä epävarmuutta julkisen talouden suunnitelmassa, siten että nimenomaan meidän taloudellinen kokonaisturvallisuus varmistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-03-24T16:31:16,2022-03-24T16:32:21,Käsitelty,1.1
2022_31_52,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_53,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin laadukas analyysi tästä vaikeasta tilanteesta. On kyllä myönnettävä, että tätä julkisen talouden suunnitelmaa, Suomen talouden reunaehtoja tuleville vuosille, rakennetaan nyt poikkeuksellisen sumuisassa tilanteessa. Samaan aikaan, niin kuin kollegaministeri Haatainen kertoi, meillä on historiallisen hyvä työllisyystilanne, ja se on auttamassa meitä, että tilanne on myönteinen. Samoin meillä on hyvä talouskasvu; meillä on ollut paljon investointeja, ja olemme saaneet Suomea liikkeelle koronakriisin jälkeen. Mutta toisaalta meillä on yhä koronan varjo, siitä tuleva hoitovelka ja 15 miljardin velka taustalla. 
Tästä eteenpäin katsoen on tärkeää huomata, että ei riitä pelkästään se, että me pidämme huolta taloudesta ja menoista, vaan myös talouskasvusta on pidettävä nyt huolta. Olisi sulaa hulluutta tinkiä niistä suunnitelmista, joilla on laaja eduskunnan yhteinen tuki, jotka liittyvät vaikka tutkimukseen ja kehitykseen panostamiseen. Ne lisäävät tuottavuutta ja luovat myös pohjimmiltaan onnistuessaan uutta työtä. Sillä reseptillä Suomi on noussut aiemmin, ja samaa tämä hallitus on ajatellut kokeilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:32:26,2022-03-24T16:33:35,Käsitelty,1.1
2022_31_54,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_55,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen valtio joutuu nytten miettimään turvallisuus- ja myös talouspolitiikkansa vähän uusiksi. Pienet valtiot joutuvat vastaamaan näihin uusiin haasteisiin, ovat ne sitten ilmastopolitiikkaa, väestöpolitiikkaa tai turvallisuutta, sen kansantalouden kantokykynsä puitteissa, joka heillä kullakin on.
Nyt se kysymys kuuluu, kun hallitus kokoontuu viimeiseen kehysriiheen, että mikä on se perintö, jonka te nyt jätätte tässä talouspolitiikassa tuleville vuosille, koska kaikki tiedostavat sen, että heikentyvä ja rapautuva talouskehitys on viime kädessä myös turvallisuusongelma. Ja nyt tämä hallitus on rakentanut pysyvän velkaantumisen varaan myös ihan normaaliajan ohjelmansa, ei pelkästään siis koronakriisin tai Venäjä-kriisin osalta.
Sen takia kysymykseni valtiovarainministerille on: aiotteko te nyt vihdoin tehdä jonkun uskottavan ohjelman, jolla tämä Suomen talouden rapautuminen tuleville vuosille estetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-03-24T16:33:37,2022-03-24T16:34:50,Käsitelty,1.1
2022_31_56,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_57,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun kyllä toteamaan, edustaja Häkkänen — kun te itsekin korostitte, että turvallisuus on tärkeää — että kyllä se tarkoittaa nyt lisäeuroja, joita me joudumme käyttämään tässä tilanteessa varautumiselle ja myös tulevina vuosina, ja Puolustusvoimat ja koko maanpuolustus on laajasti ymmärrettynä tämän ytimessä.
Kysyitte aivan oikein, että millaisen perinnön olette jättämässä. Ensinnäkin tätä hallituskautta on vielä jäljellä, ja aika vaiherikkaita käänteitä on mahtunut menneisiin vuosiin. Tuntuu mahdottomalta ennustaa vuoden päähän, miltä Suomen tilanne näyttää, mutta tästä tilanteesta rohkenen sanoa. Olemme jättämässä tilanteen historian korkeimmilla työllisyyden luvuilla. Suomessa on ennätysmäärä työtä ja työntekijöitä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja velkaa!] Meillä on erittäin ennustettava ja hyvä veropolitiikka myös yritysten näkökulmasta. Yritysten verotusta ei ole tällä vaalikaudella kiristetty. Kyllä, meidän jälkeemme jää alijäämäinen talous niin kuin monella, monella hallituksella tällä vaalikaudella, ja se johtuu 15 miljardin koronavelasta, jota kokoomuskin oppositiossa on ymmärtääkseni ollut tukemassa. [Ben Zyskowicz: Eikö mistään muusta?] Ja kaikkein tärkeimpänä haluan jättää perinnöksi kestävän talouskasvun, joka on ainut lääke Suomen hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä. [Ben Zyskowicz: Johtuuko kaikki velka koronasta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:34:51,2022-03-24T16:36:11,Käsitelty,1.1
2022_31_58,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_59,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on synnyttänyt tarvetta määrätyille lisämenoille, joihin hallitus on hyvin tarttunutkin. On tarvetta tukea Ukrainaa, on tarvetta panostaa Puolustusvoimiin, omaan puolustuskykyymme, ja on tarvetta auttaa myöskin kuntia tilanteessa, jossa Ukrainasta aiheellisesti sotaa pakenevia pakolaisia tulee.
Samaan aikaan on kuitenkin ymmärrettävä se, että taloudellinen kantokyky on myöskin merkittävä tekijä yhteiskunnan kriisivalmiuden ylläpitämisessä, ja tällöin tullaankin siihen kysymykseen, millä tavoin menoja tullaan priorisoimaan. Luotan siihen, että hallitus pysyy lupauksissaan, mitä tulee Ukrainan tukemiseen, Puolustusvoimiin panostamiseen jne., mutta nyt hallitus joutuu valitsemaan, murtaako se jälleen kerran menokehykset vai onko sillä valmiutta peruuttaa niissä hallitusohjelman määräämissä lisämenoissa, joita se nyt on toteuttamassa. Murratteko mieluummin menokehykset vai oletteko valmiita harkitsemaan jo suunniteltuja menoja uudelleen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-03-24T16:36:15,2022-03-24T16:37:26,Käsitelty,1.1
2022_31_60,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_61,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon jo tässä kohdin aivan reilusti, että kokoomus kertoo sitten myös hyvin suorasanaisesti oman vaihtoehtonsa, [Ben Zyskowicz: Totta kai!] miten te tulevien vuosien suunnitelmaan asettaisitte sisään kaikki ne pyynnöt, joita Puolustusvoimat ja Raja, pakolaistilanne, huoltovarmuus ja varautuminen tälle maalle asettavat. Toivon, että tämän kysymyksen äärellä, edustaja Rydman, te olette sitten myös itse valmis vastaamaan, miten te tämän toteuttaisitte ajassa, jolloin hintojen korkeus on heikentämässä suomalaisten pienituloisten elämää erittäin vaikealla tavalla.
Olen erityisen tyytyväinen, että me olemme kohdistaneet perusturvaan parannuksia. Se on ollut oikeaa politiikkaa, joka näkyy heikompiosaisten kansalaisten elämässä nyt turvana näin poikkeuksellisen vaikeana aikana.
Ja vielä mitä on puhetta hallituksen perinnöstä, niin kaikkein tärkein perintö sittenkin — palaan vielä edustaja Häkkäsen kysymykseen — on se, että tässä maassa historiallisen monella työikäisellä ihmisellä on työtä. Se on paras perintö, minkä mikään hallitus tässä maassa voi jättää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:37:26,2022-03-24T16:38:36,Käsitelty,1.1
2022_31_62,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_63,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus ei kykene laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Kaikki lisäpanostukset hyviin tarkoituksiin, niin kuin näihin, mitä äsken luettelitte, perusturvaan ja nyt Venäjän aiheuttamassa tilanteessa maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen, kaikki — kaikki — rahoitetaan lisävelalla. Kun tulee uusia tärkeitä tarpeita, niin asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen tarkoittaa sitä, että jostain vähemmän tärkeästä vähennetään, [Välihuutoja vasemmalta] ja siihenhän tämä vasemmistohallitus ei kykene. Te ette kykene vähentämään mistään mitään. Ai niin, pahennatte hoitojonoja leikkaamalla hitusen Kela-korvauksista — onneksi olkoon. Mutta mitään todellisia säästöjä ette pysty tekemään. 
Nyt maatalous saa 300 miljoonaa — hyvä. Kunnat saavat pakolaisten vastaanottamiseen — hyvä. Te peruutatte tiedeleikkaukset — hyvä. Millä säästöillä nämä kompensoitte, vai tehdäänkö nämäkin velaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-24T16:38:39,2022-03-24T16:39:52,Käsitelty,1.1
2022_31_64,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_31_65,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen kehysneuvotteluista (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus sopi viime keväänä kehysriihessään, että vuodelle 23 ja siitä eteenpäin kohdistetaan myös pysyviä menosäästöjä, ja nuo ovat edelleen hallituksen ohjelmassa. Näin tullaan toimimaan ensi vuodenkin osalta siitä huolimatta, että tilanne on muuttunut. Mutta on syntynyt myös samanaikaisesti uusia erittäin mittavia menolisäystarpeita, joita tulkitsen edustaja Zyskowiczinkin puheenvuorossaan tukevan, vaikka samalla nostatte esiin, että jostain vähemmän tärkeästä voisi luopua. [Ben Zyskowicz: Eikö totta?] Nämä ovat politiikan vaativia arvovalintoja. Niitä joutuu tekemään myös tämä hallitus toteuttaessaan menosäästöjä. 
Mutta, edustaja Zyskowicz, tiedän, että tämä on hallituksen kyselytunti ja vastaan kaikkeen, mitä kysytte, mutta näillä puheenvuoroilla toivon, että, kokoomus, te tarkkaan harkitsette nyt oman linjanne. Mitä te vaaditte, kun te puhutte jostain vähemmän tärkeästä? Olisitteko te esimerkiksi valmiita tekemään nyt sosiaaliturvaleikkauksia tällaisen hintojen nousun aikana? Tätä kysyn teiltä vakavalla mielellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:39:52,2022-03-24T16:40:59,Käsitelty,1.1
2022_31_66,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_67,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriön arvion mukaan Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä saapuu Suomeen jopa lähes 80 000, ja määrä voi olla ehkä tätäkin suurempi. Näillä tulijoilla on oikeus asua vastaanottokeskuksissa, joitten kapasiteettia nyt ollaan kiireen vilkkaa sitten kasvattamassa. Kuitenkin meillä tällä hetkellä — niin kunnilla, yrityksillä, yhteisöillä, seurakunnilla kuin myöskin yksityishenkilöillä — on käytössään paljon tyhjiä kiinteistöjä, jotka voitaisiin hyvin nopealla aikataululla ottaa asumiskäyttöön. Ja olemme kuulleet, että hallituksessa on keskusteltu siitä, että voitaisiin kuntien kautta korvata näitten kiinteistöjen käyttöönottoa pakolaisia varten. Haluaisimme kuulla, onko tällainen suunnitelma olemassa ja missä vaiheessa näitä päätöksiä ollaan tekemässä, koska on tärkeää huomata se, että jos nämä olemassa olevat kiinteistöt saataisiin nopeasti käyttöön, niin se vähentäisi sitten painetta myöskin näitten uusien vastaanottokeskusten perustamiseen ja lisäkapasiteetin kasvattamiseen sitä kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-24T16:41:09,2022-03-24T16:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_31_68,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_69,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, tuo kuukausi sitten alkanut julma sota on aiheuttanut tilanteen, että Ukrainassa on jo yli kymmenen miljoonaa joutunut jättämään kotinsa. Se on neljäsosa Ukrainan asukkaista. Heistä iso osa on siellä Ukrainassa, maan rajojen sisällä, mutta yhä useampi, jo lähes neljä miljoonaa, on lähtenyt maan rajojen ulkopuolelle, ja emme vielä edes tiedä, miten tämä sota jatkuu ja kuinka moni joutuu pakenemaan.
Euroopan maat, kuten Suomi, ovat valmistautuneet ottamaan pakolaisia vastaan, ja minusta on hienoa se, että nimenomaan kunnat ovat olleet aktiivisia. Me haluamme nimenomaisesti, että mahdollisimman moni pakolainen pystyisi asettumaan jonnekin kuntaan, ja me olemme kuntien kanssa käyneet tiivistä keskustelua, että löydämme sen oikean mallin. Ja ymmärtääkseni nyt, toivottavasti jo huomenna, saamme tämän mallin valmiiksi, niin että kunnat voivat asuttaa pakolaisia omiin vapaana oleviin kiinteistöihinsä ja sitä kautta myös tänne tulevat sotapakolaiset paremmin pääsevät mukaan meidän yhteiskuntaan ja pääsevät vaikka heti tarttumaan töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-24T16:42:24,2022-03-24T16:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_31_70,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_71,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on varmasti tervetullut tieto sinne kuntiin ja varmasti auttaa myöskin näitä ihmisiä nopeammin sopeutumaan näitten kovien kohtaloitten jälkeen.
Tilapäisen suojelun perusteella Ukrainasta tulevilla lapsilla on oikeus perusopetukseen, mikä on tärkeää, mutta ei kuitenkaan sitten varhaiskasvatukseen. Jos ajatellaan lasten ja perheitten kannalta, niin kyllähän myös pääsy varhaiskasvatukseen olisi äärimmäisen tärkeää. Se esimerkiksi auttaisi huoltajia sitten hakeutumaan työmarkkinoille, mihin heillä on myöskin oikeus. Onko hallitus ensinnäkin tietoinen nyt tästä epäkohdasta, että varhaiskasvatusta ei olla kunnille tällä hetkellä korvaamassa, ja aiotteko tähän asiaan puuttua? Olisi äärimmäisen tärkeää, että myöskin varhaiskasvatus saataisiin kuntoon näitten lasten kohdalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-24T16:43:41,2022-03-24T16:44:40,Hyväksytty,1.1
2022_31_72,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_73,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden majoittamisesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri kuten kysyjä toteaa, Suomi taitaa olla ainoa Pohjoismaa, joka ei takaa oikeutta varhaiskasvatukseen turvapaikkaa hakeville lapsille tai tilapäisen suojelun piirissä oleville lapsille eli sellaisille, joilla ei ole kotikuntaa täällä. Olemme kyllä tästä epäkohdasta tietoisia, ja parhaillaan käydään keskusteluja siitä, että hallitus haluaa kannustaa kuntia huolehtimaan myöskin alle kouluikäisten lasten palveluista, ja valmistellaan tapoja, joilla korvataan tästä syntyviä menoja kunnille. Sen lisäksi pohditaan myöskin mahdollisuutta esimerkiksi tehdä väliaikaista muutosta lainsäädäntöön, jolla myöskin voidaan taata ihan laissa oikeus varhaiskasvatukseen näille lapsille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-24T16:44:40,2022-03-24T16:45:31,Hyväksytty,1.1
2022_31_74,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden auttamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 51/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_75,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden auttamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin Essayah sanoi, ukrainalaisia on tulossa nyt jopa 80 000 Suomeen, ja kaikki ovat varmasti samaa mieltä, että heidät pitää ottaa vastaan. Arvoisa ministeri, oletteko tehneet minkäänlaista kustannusarviota, paljonko tämä tulee maksamaan? Ja oletteko pitäneet huolta siitä, että ukrainalaiset saavat asianmukaisen terveydenhuollon, niin kuin korona- ja tuberkuloosirokotukset?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-24T16:45:35,2022-03-24T16:46:11,Hyväksytty,1.1
2022_31_76,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden auttamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 51/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_77,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Ukrainasta paenneiden auttamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella me emme vielä edes tiedä, kuinka paljon joudutaan Ukrainasta sotaa pakenemaan ja kuinka paljon meille tänne Suomeen tulee sotapakolaisia, ja sen takia tietysti on vaikeaa vielä arvioida tarkkoja kustannuksia sen osalta.
Me pyrimme löytämään sujuvia ja joustavia keinoja, jotta voimme auttaa mahdollisimman nopeasti. Tämän tilapäisen suojelun myötä tänne tulevat sotapakolaiset ovat oikeutettuja terveydenhuoltopalveluihin, ja kunnalle sitten näistä tietysti korvaamme, kun he niitä käyttävät. Meillä on paljon yksityiskohtia tullut eteen. Nämä rokotuskysymykset ovat yksi: miten me turvaamme tänne tulevien rokotukset? Ja itse asiassa aina, kun eteemme näitä tulee, kysymys kerrallaan koetamme löytää niitä sujuvia ja joustavia ratkaisuja, jotta pystymme yhdessä ratkaisemaan tämän tilanteen. Ukrainalaiset tarvitsevat meidän apuamme. Mitä paremmin pystymme heitä auttamaan, mitä paremmin me saamme heidät mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, sen parempi tulevaisuus sekä meillä että heillä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-24T16:46:11,2022-03-24T16:47:23,Hyväksytty,1.1
2022_31_78,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 52/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_79,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 52/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi ja suomalaiset ovat auttaneet ja auttavat edelleen sotaa pakenevia ukrainalaisia. Se on hyvä asia, ja näin kuuluukin tehdä. Suomi on tukenut Ukrainaa myös lähettämällä sinne aseita ja muuta sotamateriaalia. Sotapropagandasta johtuen emme voi tietää, mitä Ukrainassa todellisuudessa tapahtuu. On jopa levinnyt väitteitä, että siellä ammuttaisiin omia. Kysyn ulkoministeriltä: onko Suomella valmiina jokin meriselitys sen varalle, jos paljastuukin, että Ukrainan johto onkin itse syyllistynyt sotarikoksiin? — Kiitos. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-03-24T16:47:30,2022-03-24T16:48:22,Hyväksytty,1.1
2022_31_80,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 52/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_81,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten auttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Suomi seuraa hyvin tarkkaan muiden Euroopan unionin maiden kanssa sitä, tapahtuuko alueella sotarikoksia ja minkälaisia siellä tapahtuu. Nyt meidän tietojemme mukaan nimenomaan monet näistä siviiliväestöön kohdistuneista iskuista, joihin Venäjä on syyllistynyt, ylittävät sotarikoksen kriteerit. Olemme näissä asioissa yhteydessä sekä YK:hon että kansainvälisiin järjestöihin. Etyjin puitteissa on käynnistetty myöskin niin sanottu Moskovan mekanismi, jolla voidaan tutkia tämäntyyppisiä asioita, ja Suomi on mukana näissä selvityksissä.
Edustaja Turtiainen, viittasitte siihen, että tiedämmekö tilanteen kentällä. On erittäin tärkeää, että muodostamme siitä monipuolista kuvaa. Sotapropagandaa ja väitteitä, virheellisiäkin väitteitä, tulee eri suunnista. Pyrimme niitä tarkistamaan. Me olemme luottaneet hyvin paljon muun muassa kansainvälisen Punaisen Ristin arvioihin, kun se on pyrkinyt luomaan humanitäärisia käytäviä niistä kaupungeista, joita venäläiset joukot ovat piirittäneet. Siviilien suojelun periaate on meille erittäin tärkeä tässä kriisissä, ja Suomelle on johtava periaate tällä hetkellä myöskin tukea siviilejä, auttaa heitä pakenemaan sotaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-24T16:48:31,2022-03-24T16:49:35,Hyväksytty,1.1
2022_31_82,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista oppilaitoksissa (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 53/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_83,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista oppilaitoksissa (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joitain viikkoja sitten eduskuntaryhmät vetosivat yhteisesti, ettei venäläistaustaisia suomalaisia pidä syyllistää Ukrainan tilanteesta. Vetoamme kaikkiin Suomessa asuviin, etteivät sodan provosoimat vihollisuudet siirtyisi tänne. Samalla kun meillä on vastuu tukea Ukrainaa sen puolustustaistelussa, meillä on myös vastuu osoittaa, että pysymme Kremlin käynnistämän vihan ja epäluulojen lietsonnan yläpuolella.
Tällä viikolla vietämme Rasisminvastaista viikkoa teemalla ""Tunnista, tiedosta, toimi"". On tärkeää muistaa, että Venäjän hyökkäys on Putinin, ei venäläisten, sota, ja heidän syyllistämisensä ei ole ratkaisu. Pelko ja epävarmuus heikentävät muun muassa venäläistaustaisten opiskelijoiden hyvinvointia. Rasismin ja syrjinnän kokeminen vain pahentaa tilannetta. Kysynkin opetusministeri Anderssonilta: miten hallitus voi edistää oppilaitosten ja korkeakoulujen rasisminvastaista toimintaa ja taata kaikille turvallisen opiskelijakokemuksen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-24T16:49:40,2022-03-24T16:50:45,Hyväksytty,1.1
2022_31_84,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista oppilaitoksissa (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 53/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_85,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista oppilaitoksissa (Merja Mäkisalo-Ropponen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisen hyvästä ja äärimmäisen tärkeästä kysymyksestä. Opetushallitus on antanut ohjeita ja tukimateriaaleja koulutuksenjärjestäjille siitä, miten tätä Ukrainan sotaa on mahdollista käsitellä eri-ikäisten oppilaiden, siis myös nuorempien lasten, kanssa. Yhtenä osana tätä painotetaan myöskin vihapuheen vastaista työtä, sitä, miten kouluissa yhdessä voidaan käsitellä ehkä niitä tunteita, mitä tämä sota nuorten keskuudessa herättää, ja myöskin hyvin selkeästi käydä läpi sitä, että esimerkiksi venäjänkieliset lapset tai nuoret Suomessa eivät miltään osin ole syyllisiä niihin sotatoimiin, mitä Putin nyt on käynnistänyt. Eli tätä työtä tehdään, ja pidän tärkeänä, että koulujen ja oppilaitosten pitää olla turvallisia arkiympäristöjä aivan joka ikiselle lapselle ja nuorelle Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-24T16:50:53,2022-03-24T16:51:46,Hyväksytty,1.1
2022_31_86,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuuspolitiikassa (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 54/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_87,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuuspolitiikassa (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen siis vietimme Pohjolan päivää, ja todella muuttunut kansainvälinen tilanne ja Venäjän kunniaton hyökkäys Ukrainaan ovat alleviivanneet myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä Suomelle. Pohjoismaat jakavat yhteisen turvallisuusympäristön ja tekevät, totta kai, tiivistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Erilaisista perusratkaisuista huolimatta Pohjoismaiden turvallisuushaasteet ja uhat ovat samankaltaisia. Suomi, totta kai, edistää kaikkia hankkeita, jotka parantavat Pohjoismaiden suoritus- ja yhteistoimintakykyä kaikissa tilanteissa. Kysyisin arvoisalta ulkoministeriltä: miten pohjoismainen yhteistyö voi myötävaikuttaa lähialueemme turvallisuuteen tulevaisuudessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.7.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-24T16:51:58,2022-03-24T16:53:04,Hyväksytty,1.1
2022_31_88,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuuspolitiikassa (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 54/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_89,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys pohjoismaisesta yhteistyöstä turvallisuuspolitiikassa (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erinomaisesta kysymyksestä. Todella eilisessä keskustelussa Pohjolan päivänä nousi esiin tämä hyvin läheinen yhteistyö, joka meillä on Pohjoismaiden kanssa tälläkin hetkellä, ja oikeastaan kriisin keskellä se on vain lähentynyt.
On hyvä huomata, että sen lisäksi, että Suomi valmistelee nyt omaa ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, Ruotsissa on käynnistänyt vastaavantyyppinen parlamentaarinen prosessi ja Tanska aikoo järjestää kansanäänestyksen siitä, ottaisiko se tämän EU:n puolustusaspektin myöskin omaan ohjelmaansa. Se lisäisi tietysti myöskin Pohjolassa sitä vakautta, mikä meillä on, ja toisi Tanskan esimerkiksi tämän artiklan 42.7 toteutuksen piiriin. Norjassa huoli on samantyyppinen tämän turvallisuustilanteen muutoksen myötä. Ja totta kai muun muassa aktiivinen yhteydenpito ulkoministerien tasolla ja puolustusministerien tasolla on ollut nyt aivan arkipäivää tämän kriisin kestäessä.
Uskon, että ensinnäkin tämä Pohjoismaiden hyvinvointimalli, malli omasta turvallisuudestamme, laaja turvallisuuskäsitys, joka meillä on Pohjoismaissa, on juuri se, jota nyt kannattaa edistää myöskin Euroopan tasolla. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.7.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-24T16:53:12,2022-03-24T16:54:13,Hyväksytty,1.1
2022_31_90,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 55/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_91,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vietämme tosiaan Rasisminvastaista viikkoa. Rasismin kylväminen on yksi informaatiovaikuttamisen tunnetuista keinoista. Sen avulla koetetaan lietsoa eripuraa ja vihaa ja jakaa ihmisiä eri ryhmiin, meihin ja heihin. Mitä jakaantuneempi yhteiskunta on, sitä heikompi se on, ja riskit ulkopuoliseen vaikuttamiseen ja ohjaukseen kasvavat.
Rasismi ja syrjintä näyttäytyvät eri tavoin. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä noin kolmasosa yläkoululaisista vastasi kokeneensa syrjintää ihonvärin, kasvojen piirteiden, vamman tai kielen tai monen muun tekijän vuoksi. Nuoruuden kokemus vaikuttaa läpi elämän.
Meidän on torjuttava rasismia sen kaikissa muodoissa niin arjessa kuin instituutioissamme. Velvollisuus korostuu tällaisena aikana, ja meillä julkisen vallan käyttäjinä on tässä erityinen vastuu. Kysyisinkin oikeusministeri Henrikssonilta: millä keinoin hallitus vahvistaa rakenteelliseen syrjintään puuttumista ja kulttuuria, jossa rasismiin puututaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-24T16:54:18,2022-03-24T16:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_31_92,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 55/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_93,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rasismin vastaisista toimista (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. Rasismi kaikissa muodoissa on tuomittava, ja tässä työssä me tarvitaan meitä jokaista. Jokainen voi jokapäiväisessä työssään olla mukana vaikuttamassa siihen, että puutumme niihin tilanteisiin, joissa huomaamme, että on rasistisia puheenvuoroja tai rasistista käyttäytymistä.
Hallitus on ottanut tämän kysymyksen erittäin vakavasti, ja olemme myös tehneet rasisminvastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman, joka hyväksyttiin lokakuussa viime vuonna. Tässä toimintaohjelmassa on monta eri kohtaa, joita nyt eri viranomaiset toteuttavat käytännössä. Tämän toimintaohjelman valmistelussa tuli hyvin esille se, mitä edustaja myös nosti esille, kuinka huolestuneita nuoret ovat, ja sen takia tässä myös vastataan siihen. Ja niin kuin ministeri Andersson nosti esille, myös kouluissa [Puhemies koputtaa] on syytä käydä tätä keskustelua. Sitä työtä tehdään, ja se tehdään yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-03-24T16:55:32,2022-03-24T16:56:46,Hyväksytty,1.1
2022_31_94,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys henkilöstön riittävyydestä julkisella sektorilla (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 56/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_95,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys henkilöstön riittävyydestä julkisella sektorilla (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän on hyvä muistaa, että kun puhumme tässä salissa huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta, niin yksi merkittävä turvallisuuteemme vaikuttava tekijä on, riittääkö meillä ammattitaitoisia ihmisiä töihin julkiselle sektorille. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen tilanne on tällä hetkellä todella huolestuttava. Tällä hallituskaudella olemme säätäneet esimerkiksi henkilöstömitoituksen vanhuspalvelulakiin, mutta enemmän on tehtävä parempien työolojen eteen, jotta turvaamme työntekijöiden saatavuuden ja jaksamisen. Parhaillaan käydään esimerkiksi hoitoalan työehtoja koskevia neuvotteluja, ja SuPer ja Tehy ovat ymmärrettävästi jättäneet lakkovaroituksia.
Kysyisinkin ministeri Saarikolta: Miten turvaamme julkisen sektorin ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden tulevaisuudessa? Olisitteko valmis yhdessä muun hallituksen kanssa edistämään ammattiliittojen esittämää kansallista viisivuotista palkkaohjelmaa, jolla kurotaan umpeen julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.9.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-03-24T16:56:54,2022-03-24T16:58:06,Hyväksytty,1.1
2022_31_96,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys henkilöstön riittävyydestä julkisella sektorilla (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 56/2022 vp,"Ministeri Saarikko. Tämä voisi kuulua myös sosiaali- ja terveysministerille, mutta hän ei ole paikalla. — Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_97,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys henkilöstön riittävyydestä julkisella sektorilla (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on varmasti kaikilla yhteinen huoli hyvinvointimme tekijöistä ja siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla ja kunnissa riittää osaajia ja alalla on sekä pito- että vetovoimaa. Ja siksi sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnissä aihetta valmisteleva laaja ohjelma, millä voisimme varmistaa työntekijöiden saatavuuden. Vaikuttavia tekijöitä on monia, työssäjaksamisen kokonaisuus eritoten.
Edustaja Hänninen, tiedätte varmasti kokeneena edustajana, että neuvottelut käydään työnantajien ja työntekijöiden välillä. Eikö sovita niin, että jätetään nämä ratkaisut heidän välilleen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-24T16:58:06,2022-03-24T16:58:52,Hyväksytty,1.1
2022_31_98,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kevään ylioppilaista (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 57/2022 vp,"Kyselytunnin viimeinen kysymys, edustaja Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_99,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys kevään ylioppilaista (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 57/2022 vp,"Ärade talman! Det nalkas vår, vilket samtidigt innebär att det är studentskrivningar, att de har dragit i gång och pågår. Studentskrivningarna är det viktigaste provet under gymnasietiden och en viktig milstolpe för många unga. Samtidigt betyder proven att unga är under stor press.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.10.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-03-24T16:58:58,2022-03-24T16:59:19,Hyväksytty,1.1
2022_31_100,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys kevään ylioppilaista (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 57/2022 vp,"Värderade talman! Tack för en viktig fråga. Det som regeringen har gjort för att stöda våra gymnasister under den här pandemin är framför allt att vi har gett tilläggsresurser till gymnasierna så att de har haft möjlighet att ordna till exempel extra stödundervisning eller möjligheter att gå om kurser för de gymnasister som upplever att de behöver det. Däremot har vi inte ändrat kriterierna i sig för själva studentexamen, utan de ser ut som vanligt. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+2.10.aspx,sv,Li Andersson,1310,2022-03-24T17:00:16,2022-03-24T17:00:48,Hyväksytty,1.1
2022_31_101,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 1/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_102,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2020 on valmistunut, ja se on yksimielinen. Muille valiokunnille varattiin tilaisuus antaa lausunto kertomuksesta, ja lakivaliokunta antoi asiasta lausunnon perustuslakivaliokunnalle.
Oikeuskanslerin kertomuksen pääteemana on kansanvaltaisen oikeusvaltion toimivuus poikkeusoloissa ja normaalissa arjessa. Keskeisessä asemassa on koronaviruspandemia, joka on kertomusvuonna vaikuttanut paitsi eri hallinnonalojen toimintaan myös oikeuskanslerin toimintaan ja laillisuusvalvontaan.
Perustuslakivaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen oikeuskanslerin kertomuksessa mainittuun seikkaan, että kriisijohtaminen on Suomessa huomattava lainvalmistelutehtävä. Valiokunta pitää hyvin tärkeänä, että lainvalmistelun laadun turvaamiseksi lainvalmistelulle varataan riittävät resurssit.
Oikeuskanslerin puheenvuorossa käsitellään myös valmiuslain ja tartuntatautilain sääntelyn riittävyyttä ja sopivuutta covid-19-epidemian hoitoon. Myös perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota lainsäädännön muutostarpeisiin. Valiokunnan mukaan epidemiatilanteen pitkittyessä tulee ryhtyä normaaliolojen lainsäädännön mahdollisesti tarvittaviin muutoksiin. Toistaiseksi voimassa olevia muutoksia on kuitenkin perusteltua säätää vasta normaalioloissa tapahtuvan huolellisen valmistelun jälkeen. Valiokunta on korostanut tartuntatautilain kokonaisuudistuksen tarvetta ja tuonut esiin, että uudistuksessa on syytä huomioida erityisesti meneillään olevan pandemian esiin nostamat sääntelytarpeet.
Perustuslakivaliokunta on lisäksi kiinnittänyt valtioneuvoston huomion tarpeeseen tarkastella laajasti ja perusteellisesti poikkeusolojen päättymisen jälkeen poikkeusoloja koskevaa sääntelyä perustuslaissa ja valmiuslaissa. Menettelyä koskeviin lainsäädäntöuudistuksiin ei valiokunnan mukaan tule ryhtyä ilman perusteellista jälkikäteistä tarkastelua poikkeusolojen aikana kertyvistä kokemuksista. Oikeusvaltion perusteiden turvaaminen poikkeusoloissa edellyttää vakaata ja toimivaa lainsäädäntöä. Valiokunta korostaa sanottujen seikkojen merkitystä.
Hyvin vakiintuneeseen käytäntöön perustuen perustuslakivaliokunta ei ole mietinnössä arvioinut oikeuskanslerin yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Kanteluasioiden käsittelyä tarkastellaan mietinnössä tilastotietojen valossa: vuoteen 2019 verrattuna saapuneiden ja ratkaistujen kanteluiden määrä lisääntyi kertomusvuonna yli kolmanneksella. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että laillisuusvalvontaan varataan riittävät resurssit.
Perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-03-24T17:01:42,2022-03-24T17:04:49,Hyväksytty,1.1
2022_31_103,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_104,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerin puheenvuorossa tuodaan esiin, kuinka merkittävä asia korona on ollut Suomen johtamisen kannalta. Me olemme eläneet poikkeusoloja kaksi vuotta, ja on varsin arvokasta, että saamme käsiimme tämänkaltaista tarkoin harkittua ja pohdittua materiaalia kuin on tämä oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020. Tämä on varsin arvokas kokonaisuus.
Korona-ajasta tulee nimittäin koota lainsäädännön kehittämistarpeet nyt, kun valmius- ja tartuntatautilain ruuhkat valiokunnassa ovat vihdoin päättyneet. Meillä oikeastaan alkaa olemaan jo aika kiire kerätä ne opit, mitä korona-ajasta on kertynyt, ja se tietenkin käy ilmi myöskin tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä. Valmistelu on oikeuskanslerin mukaan tarpeen tehdä parlamentaarisessa komiteassa, ja valmiuslain osalta nyt olemmekin pian jo aloittaneet tätä työtä. Koronan kaltaisten tartuntatautien osalta päätöksissä on tehtävä yhä enemmän kokonaisarviointia — tätä olen itse asiassa kuuluttanut täysistunnossa myös jo vuosi aikaisemmin.
Me olemme kriisijohtaneet tätä maata tämän kaksi vuotta, ja vuoden 2020 valtiopäivien osalta se näkyy varsin selkeästi. Nimittäin meille annettiin 265 hallituksen esitystä, joista yli kolmasosa eli 99 liittyi koronaan. Ovathan nämä luvut aika hurjia, ja jos mietimme tätä kokonaisuutta, miten olemme saaneet siitä huolimatta vietyä isoja asioita eteenpäin, niin kyllä se on muuttanut paljon myös tätä eduskunnan luonnetta.
Perustuslakivaliokunta on aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota siihen, että myös aikataulua pitäisi erityisen tarkasti katsoa näiden kiireellisten esitysten osalta, ettei käy niin, että lainsäädännössä on puutteita sen takia, että me kiirehdimme esimerkiksi laajoja vaikutusarviointeja ja jätämme niitä tekemättä. Ajattelen, että nyt on erityisesti se aika, kun tätä mennyttä lainsäädäntöä tulee tarkastella ja sikäli pistää merkille nämä mahdolliset puutteet myös historian osalta.
Normaalisti tämä oikeuskanslerin kertomus on hiukan eriluontoinen. Normaalisti siinä käsitellään teemoja, jotka nousevat kanteluiden myötä. Niitä ovat muun muassa lähisuhdeväkivalta, ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuva väkivalta, kielelliset oikeudet ja sitten esimerkiksi koulukiusaaminen — valtavan tärkeä aihe. Ajattelen näiden teemallisten kokonaisuuksien osalta, että emme saa kuitenkaan unohtaa niitä tämän korona-ajan poikkeuksellisen käsittelyn jalkoihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-24T17:04:49,2022-03-24T17:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_31_105,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_106,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerin vuosikertomus vuodelta 20 on tietenkin äärimmäisen tärkeä paperi. Mielestäni vuodelta 2020 ei ole sen suurempaa huomautettavaa. Jo pitkään on käyty keskustelua oikeuskanslerin tehtävistä ja oikeusasiamiehen tehtävistä, siitä mikä on heidän oikea työnjakonsa ja oikea henkilöstömäärä kummallakin puolella, sekä oikeusasiamiehen kansliassa että oikeuskanslerin toimipisteellä. Nämä työnjaot ovat varmaan hieman ongelmallisia, mutta niihin on kiinnitetty huomiota. Perustuslakivaliokuntakin on niistä keskustellut. Itsekin siellä jäsenenä joskus olleena muistan ne keskustelut elävästi. Ymmärtääkseni tähän edelleen kiinnitetään huomiota, enkä näe siinä mitään ongelmaa itse. Jos siellä työnjako-ongelmia on, niin nehän toki selvitetään ja sitten sitä varten palkataan tarvittaessa lisää väkeä, niin että asianomainen valituksentekijä saa vastauksen valitukseensa kohtuullisessa ajassa, mikä lienee tällä hetkellä noin yksi vuosi maksimissaan.
Arvoisa puhemies! Se, mikä tulee olemaan iso ongelma — käytän tämän puheenvuoron lähinnä tulevaisuuteen katsoen — on se, että meille on tulossa aivan jättimäinen ongelma Euroopan unionin toimivalta-asiassa. Euroopan unioni on menossa toimivallallaan sellaisille alueille, jotka eivät lainkaan ole liittymissopimuksen mukaisia eivätkä Euroopan unionin peruskirjan mukaisia. Onhan aivan käsittämätöntä, että komissio tänä päivänä valmistelee tähän maahan esityksiä, joilla se ottaa haltuun metsätalouden — maatalouden he ovat jo ottaneet — ja nyt mennään jo rakennusjärjestyksiin, nyt mennään rakennusten eristeisiin, nyt mennään energiatehokkuuteen, alueille, joilla Euroopan unionilla ei ole minkäännäköistä mandaattia, ei minkäännäköistä mandaattia. Mitä tämä tällainen politiikanteko on Euroopassa? Eurooppa on ollut olevinaan, ylvästellyt rinta rottingilla, siitä, että he ovat demokratian paras kehto koko maailmassa, ja ei edes kunnioita sitä perussopimusta, mille on aikanaan Euroopan unioni perustettu — Lissabonin sopimuksen nimellä nykyisin tunnettu — tai liittymissopimuksia, jotka Suomikin on EU:n kanssa aikanaan tehnyt. Sillä paperilla ei tänä päivänä ole enää mitään arvoa.
Kun talousvaliokunnassakin istun, niin ajatelkaa, hyvät kansanedustajat, joita tässä salissa tällä hetkellä ei ikävä kyllä viljalti ole — mutta onneksi on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, ja arvostan suuresti, että hän on täällä paikalla, ja muutamia perustuslakivaliokunnan jäseniäkin totta kai — ajatelkaapa, hyvät ystävät, että tänäpänä tämä samainen perustuslakivaliokunta, anteeksi, Euroopan unionin komissio — pyydän anteeksi, tarkoitin tietenkin Euroopan unionin komissiota — on tehnyt esityksiä muun muassa yhteisistä velanjaoista. Tuli elvytyspaketti ykkönen, jota ei pitänyt tulla, ja nyt siellä valmistellaan kakkospakettia. Ensimmäinen paketti oli 750 miljardia, ja minua rangaistiin, kun äänestin sitä vastaan. Eikö sillä ole enää tässä talossa mitään merkitystä, mikä on laillista? Onhan tämä minulle henkilökohtaisesti jotakin aivan järkyttävää. Miten asiat tässä maassa voivat näin olla? Ja me täällä istumme muka suoraselkäisinä Suomen lakia vahtien. Minun on sitä mahdoton ymmärtää. Siitä olen hyvin pahoillani. En ole pahoillani siitä, mitä olen tehnyt, vaan pahoillani siitä, etten tällaista pysty ymmärtämään. Ja toinen asia, mikä on vielä pahempi, on se, että nyt on kakkospaketti tulossa, 1 800 miljardia. Ukrainan sota varmasti antaa jälleen hyvän mahdollisuuden tehdä siitä päätöksiä. Winston Churchill oli oikeassa: ei pidä antaa hyvän kriisin mennä hukkaan. Ensimmäinen tilaisuus käytettiin, vaikka silloin talouskomissaari sanoi hyvin, että tämä on ainutkertainen ja yksi ainoa ja tarkkaan rajattu. Miten on käynyt? Kakkospakettia valmistellaan kuumeisesti.
Kolmantena asiana sitten vielä se — kun katsoo eteenpäin, niin kuin pitää elävän ihmisen ja demokratian vartijan katsoa — mitä sitten tehdään, kun Euroopan unionissa alkavat vaikeudet: suuret jäsenmaat kävelevät pienten yli niin, että kengän kuva naamaan jää. Jos perussopimuksille ei anneta sitä arvoa, mikä sopimuksilla yleensä on, se on laittomuuden tila. Meillä on nähtävillä nyt Euroopassa, että sota on menossa. Sekin aika pitkälti johtuu siitä, ettei ole kunnioitettu sopimuksia, toisen koskemattomuutta, ja itse tätä täällä Euroopan unionissa viljelemme viljalti.
Talousvaliokuntaan tulee jatkuvasti papereita. Arvoisa puhemies, ajatelkaa, että kun sinne tulee papereita, niin tänään tulee paperit ja huomenna pitää olla lausunto. Edes mahdollisuutta asian tutkimiseen ei ole olemassa. Oikeuskanslerilta odottaisin, että näihin puututtaisiin. Hänen tehtävänään on vartioida valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta ja nimenomaan sitä, menevätkö nämä instituutiot oikein. Me olemme aina hyvin tarkkoja siitä, että tämä talo pitää kiinni lainsäädännön tietyistä järjestelyistä ja aikatauluista hyvin tarkasti, ihan päivälleen. Mutta tässä asiassa kaikista karmeinta oli se, että yhtenä päivänä talousvaliokuntaan tuli paperi, jonka lähdetiedot olivat vääriä. No, se vedettiin takaisin ja kokous peruttiin, ja sitten sen jälkeen tuli vielä isompi kiire antaa lausunto. Sekin paperi, jonka piti olla valtiovarainministeriöstä tullut talousvaliokuntaan, nimenomaan asiaa koskevan erikoisvaliokuntaan — eipä se tullutkaan sinne. Ja sitten kun se tuli, oli vielä suurempi kiire. Jos tällä keinoin asioita tässä maassa ja Euroopan alueella käsitellään, niin en olisi kovinkaan varma siitä, että tämä Euroopan unioni pitkään pystyssä pysyy.
Euroopan unionilla on kunniakas perinne demokratian ja ihmisoikeuksien valvojana ja rauhan vakauttajana tällä mantereella. Mutta jos tällä menolla jatketaan, niin eipä siinä paljon jäljelle jää: valtava määrä velkoja, joita sitten viljellään pitkin Euroopan maita sinne sun tänne. Pienet maat kärsivät, ja isot maat maksattavat velkansa pienillä valtioilla. [Arja Juvonen: Näin on!]
Olen äärimmäisen pettynyt tähän tilanteeseen, mikä tässä maassa ja Euroopan unionissa vallitsee. En ikinä voinut kuvitella, että tällaisen puheen joutuisin täällä pitämään. Mutta murheilla mielin sen pidän ja vaadin sitä, että valtioneuvoston lainmukaista toimintaa valvova eduskunnan oikeuskansleri valvoo tehtävissään valtioneuvoston toimintaa niin, että tällaiseen puututaan. Ei Suomen eduskunta ole mikään Euroopan unionin komission kumileimasin, joka leimaa joka ainoan paperin, mikä sieltä tulee, ja mielellään seuraavana päivänä, kun tänään on tullut tähän taloon. Ei näin voi jatkua. Olen tästä äärimmäisen pettynyt, ja tuntuu suorastaan pahalta ajatella, että täällä me istumme harvalukuisina tätä karmeaa tilannetta todistamassa. En odota, että jotain tapahtuisi lähiaikoina, mutta halusin puhua tämän sitä varten, että tämä painaa sydäntäni niin paljon, että hiljaa en voi olla. Tuntui pahalta talousvaliokunnassa huomata tällainen tilanne, että meille syötetään väärää tietoa ja sitten pitää päivässä antaa lausunto.
Arvoisa puhemies! Lopuksi sanon vielä sen, että kunnioitan talousvaliokunnan valiokuntaneuvoksia. He tekevät aivan fantastista työtä aivan käsittämättömissä olosuhteissa ja tekevät laadukkaita lausuntoja ja mietintöjä.
Mutta tähän pitää jonkun puuttua. Näin ei voi jatkua. [Arja Juvonen: Väkevä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-24T17:07:51,2022-03-24T17:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_31_107,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_108,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat ja arvoisa oikeuskansleri — hienoa, että olette täällä paikalla!
Haluan nostaa esille tästä kertomuksesta korona-ajan kriisin. Kanteluja koronasta aiheutuvista asioista on tehty 547 kappaletta ja toimenpiteitä näihin liittyen 591. Olisin kovasti toivonut, että oikeuskansleri olisi puuttunut etupainotteisesti muun muassa siihen, miten laitosasumiseen liittyviä tapaamisrajoituksia oli koronakriisin aikana päällä. Se tarkoitti sitä, että monet ikääntyneet eivät saaneet tavata läheisiään. On ollut jopa tilanteita, että saattohoidossa olevat eivät ole voineet kohdata läheisiään, toinen toisiaan. Olemme puhuneet täällä suuresta velasta, minkä korona on jättänyt meille maksettavaksi. Me maksamme velkaa, mutta se on suurta hoitovelkaa, se on inhimillistä kärsimystä, mitä nämä ihmiset joutuivat sisällään kantamaan kaikki ne vuodet, jos eivät päässeet vaikkapa tapaamaan sitä läheistään sinne vanhustenhoivaan. Myöhemminhän oikeusasiamies totesi tähän laitosasumiseen liittyvät tapaamisrajoitukset laittomiksi, ja mielestäni tämä on erittäin vakava viesti.
Hieman taustaa liittyen tähän oikeusasiamiehen toimintaan. Tein 20.4.2020 kantelun oikeusasiamiehelle vanhustenhoidon tilanteesta koronakriisin keskellä. Pyysin häntä selvittämään koronavirukseen sairastuneiden vanhusten hoidon laatua hoivakodeissa. Nostin kantelussa esiin myös sen, että THL ei ollut tilastoinut hoivakodeissa koronaan menehtyneiden vanhusten määrää. Esitin kantelussa syvän huoleni vanhusten tilanteesta koronavirukseen sairastuessa: onko kodinomaisissa vanhustenhoivan yksiköissä mahdollista saada sairaanhoidollista apua ja hoitoa hyvinkin vaikeisiin ja vaativiin koronaviruksen aiheuttamiin oireisiin ja ongelmiin? Kodinomaisissa yksiköissä ei ole välttämättä välineistöä esimerkiksi lisähapen antamiseen eikä hengitysteiden puhdistamiseen imulaitteella tai valmiutta vaativaan kivunlievitykseen. Erityinen huoleni liittyi myös ikääntyneiden ja heidän omaistensa tilanteeseen silloin, kun vierailukiellot astuivat voimaan. Koronan keskellä koetut tapahtumat ovat varmasti jättäneet moniin ihmisiin loppuelämän kestävät haavat.
Oikeusasiamiehen vastaus kanteluuni saapui 30.12.2021. Kanteluni johdosta apulaisoikeusasiamies oli pyytänyt Valviralta selvitystä sen toimenpiteiden toteuttamisesta liittyen iäkkäiden henkilöiden hoidon laatuun, ja oikeusasiamies oli myös omasta aloitteestaan ryhtynyt selvittämään vanhusten oikeuksia ja asemaa koskevia asioita. Valvira totesi tiedottaneensa epidemian aikana, että viranomaisohjeistuksia on noudatettava ja kunnan tehtävänä on varmistaa, että sen alueella toimivissa yksityisissä ja julkisissa asumisyksiköissä on riittävät varusteet ja ohjeet tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Valvira kertoi myös päivittäneensä tiedottamista epidemian aikana siten, että myös yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien tulee huolehtia palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta kaikissa tilanteissa. Valviran selvityksessä otettiin myös kantaa tartuntatautitilanteen pahenemiseen ja siihen valmistautumiseen.
Eli tämä on se minun huoleni, ja toivoisin, että kun ikääntyneiden oikeuksia jatkossa rajoitetaan, läheisten toinen toisensa kohtaamisia, niin myös oikeuskansleri voisi tarttua näihin asioihin, koska kyllä tämä tilanne, minkä me olemme Suomessa kokeneet, on ollut hyvin hälyttävä, aivan hirveä.
Toinen asia, minkä haluan nostaa esiin, on oikeuskanslerin kertomuksessa mainittu omavalvonta. Pidän erittäin tärkeänä, että omavalvonta ei tarkoita sitä, että kun kissa on poissa, niin hiiret hyppivät pöydällä, vaan oikeasti omavalvonta on oikea-aikaista, asiallista ja ajanmukaista ja se johtaa myös tarvittaviin toimenpiteisiin, esimerkiksi jos huomataan hoivayksikössä jonkunlaisia asioita, joita pitäisi parantaa. Eli väärinkäytöksiä tulee yrittää välttää kaikin keinoin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-03-24T17:15:21,2022-03-24T17:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_31_109,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_110,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikeuskanslerille tästä tärkeästä kertomuksesta ja kiitos valiokuntamme puheenjohtaja Ojala-Niemelälle valiokunnan mietinnön esittelystä.
Kertomuksen pääteemana on kansanvaltaisen oikeusvaltion toimivuus poikkeusoloissa ja normaalissa arjessa. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen kaikin tavoin. Maaliskuusta alkaen pandemia vaikutti lähes kaikkiin tehtyihin päätöksiin ja johti moniin oikeudellisiin pulmiin. Niinpä kertomuksessa keskeisessä roolissa on koronan hallinta. Pandemia on väistämättä heijastunut voimakkaasti myös oikeuskanslerin toimeen.
Saamme nyt kertomuksen kautta tarpeellista tietoa, kun parannamme maamme valmiutta tulevaisuutta varten — tämä työ on jo alkanut. Oikeuskanslerin puheenvuorossa tuodaan esiin, että kriisijohtaminen on Suomessa huomattava lainvalmistelutehtävä. Vuoden 2020 valtiopäivillä hallitus antoi 265 hallituksen esitystä, joista 99 liittyi koronapandemiaan. Merkittävä osa päätöksistä käsiteltiin tavallista kiireellisemmässä aikataulussa — valmistelukoneisto on ollut tiukilla.
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta ovat lausunnoissaan ottaneet kantaa siihen, että lainvalmisteluun on turvattava riittävät resurssit — tähän on hyvä yhtyä. Asioiden käsittelyyn tulee varata riittävästi aikaa eduskunnassa, että valmistelu on huolellista kussakin valiokunnassa. Huonon lainvalmistelun seuraukset ovat ikävät: kansalaisten luottamus kärsii, instituutioiden uskottavuus heikkenee ja käytännön ongelmia syntyy. Tehtävämme on vahvistaa luottamuksen yhteiskuntaa. Kertomuksessa todetaan aivan oikein, että oikeusvaltio rapautuu, jos kansalaiset eivät luota viranomaisten toimivan lainmukaisesti, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Lainvalmistelutyön turvaaminen on tärkeää aina, mutta erityisesti kriisiaikojen keskellä.
Suuret kiitokset tästä arvokkaasta kertomuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-24T17:20:35,2022-03-24T17:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_31_111,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_112,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa oikeuskansleri! Kiitos tästä kertomuksesta. Muutama asia, joita haluaisin täältä nostaa esiin:
Ensinnä oli erinomaista kuulla tässä edustaja Juvosen puheenvuoro, jossa hän nimenomaan nosti esiin nämä laitoksissa asuvat ihmiset, erityisesti vammaiset ja vanhukset, joilta todella evättiin tässä alkuvaiheessa omaisten tapaaminen, ja sitten todettiin virheellisiksi nämä päätökset. Ja kyllä tässä ehkä yksi hyvä esimerkki on myös se, että kun sitten esimerkiksi vaikeavammaisia on jouduttu omista kodeistansa siirtämään sairaalaan, niin tässä on ollut sama asia eli sinne eivät läheiset ole päässeet, eivät myöskään olemaan esimerkiksi puhumattoman ihmisen tulkkina, ja se on suuri puute. Toivottavasti tällaista ei jatkossa enää minkään varjolla tapahdu, jotta he eivät jää yksin tämän asian kanssa.
Tässä olette esittänyt, että olisi hyvä tehdä parlamentaarisessa komiteassa nämä mahdolliset lainsäädäntömuutokset, mutta erityisesti viime aikoina on noussut sellaisia puheenvuoroja, joissa haluttaisiin myöskin tarkemmin käydä läpi tämäntyyppistä kriisiä kuin pandemia, lähinnä kokonaisarviota siitä, ovatko meidän lääkkeet vaarallisempia kuin itse tauti. Siinä tullaan juuri näihin tämäntyyppisiin asioihin kuin vanhusten yksinäisyys tai kehitysvammaisten jääminen ilman sitä omaa lähihenkilöä, joka pystyy hänen asioitansa tulkitsemaan.
Sitten paljonhan meillä on ollut puhetta siitä, että meillä ovat olleet sairaalat aika kuormitettuja tämän taudin vuoksi, ja ehkä jos me katsotaan, millä tavalla Suomessa ovat kehittyneet sairaansijat viimeisen 10—20 vuoden aikana, niin itse asiassa siellähän on puutteita. Ja toisaalta on varmasti hyvä pohtia myöskin sitä kysymystä, ollaanko me jouduttu rajoitustoimilla, siis perusoikeuksien rajoittamisilla, kompensoimaan meidän uupuvia sairaansijoja ja niitä resursseja. Tämä on ehkä sellainen asia, minkä haluan tähän nostaa.
Sitten viimeisenä haluan nostaa kyllä tämän pandemian rajoitustoimien oikea-aikaisuuden, koska kyllä tässä kieltämättä joissain kohdin täältäkin katsottuna vähän ihmetteli, miksi jotain asetusta ei vielä pureta. Tämä nyt koskee erityisesti ravintoloita ja elinkeinon harjoittamista, kun ei ole pystytty osoittamaan, että sieltä tuli niitä tartuntaketjuja, mutta silti aika pitkään pidettiin niitä rajoituksia yllä.
Nämä asiat halusin tässä nostaa, ja kiitos työstänne kovana aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-24T17:23:22,2022-03-24T17:26:40,Hyväksytty,1.1
2022_31_113,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_114,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskoselle: Meillä on tällä hetkellä parhaillaan käsiteltävänä perustuslakivaliokunnassa hallituksen esitys ylimpien laillisuusvalvojien tehtävien jaosta, ja siitä ovat kuulemiset käynnissä. Siinä pyritään virtaviivaistamaan tätä menettelyä ja tietenkin poistamaan niitä päällekkäisyyksiä. Toivotaan, että pian saadaan se valmiiksi.
Minulla on sama havainto kuin edustaja Hoskosella, että tässä on nytten lainsäädännössä jäänyt ikään kuin korona-ajan kiire päälle, eli siihen pitäisi kyllä pyrkiä nytten, kun olot normalisoituvat, että annettaisiin eduskunnalle tosiaan työrauha ja riittävä aikataulu asioitten huolelliseen käsittelyyn. On ikävä olla aina selkä seinää vasten aikataulun osalta. Tuossa seuraavassa kohdassa päästäänkin sitten keskustelemaan lakien laadusta, ja siinä on varmasti parannusehdotuksia siihen.
Tässä oli edustaja Juvosella hyvä puheenvuoro näistä ikäihmisten asioista. On varmasti niin, että kun varsinkin alkuvaiheessa tämä pandemia oli tuntematon ja tämä kriisi koettiin vakavaksi ja otettiin poikkeuksellisen laajat ja kovat rajoitustoimenpiteet käyttöön, niin niillä kuitenkin oli hyvä tarkoitus eli pyrittiin siihen, että riskiryhmiä suojellaan. Eli ei tiedetty oikeastaan tästä viruksesta vielä riittävästi. Silloin valtioneuvosto suositti yli 70-vuotiaille karanteeninomaisia oloja. Varmaan virheitäkin tehtiin, ja ehkä ei ylilyönneiltäkään vältytty, mutta ne tehtiin sen parhaan ymmärryksen valossa, mikä siinä tilanteessa tästä pandemiasta oli. Kuitenkin on pyritty pitämään siitä kiinni, että oikeusvaltioperiaatteesta pidetään kiinni ja kaikki tekeminen perustuu lakiin eikä mielivaltaan.
Voi sanoa, että kyllä tässä monenlaisia ongelmia tosiaan oli: operatiivisessa toiminnassa ongelmia ilmeni, ja sitten ministeriöt olivat hyvin siiloutuneita, ja inhimillisiltä virheiltäkään ei vältytty, mutta myöskään lainsäädäntö ei ollut kriisiaikoihin sopivaa. Sen vuoksi on hyvä, että nyt on saatu sitten valmiuslain ja tartuntalain muutokset käyntiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-03-24T17:26:41,2022-03-24T17:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_31_115,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_116,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, mitä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä äsken sanoi: todellakin nämä työnjakokysymykset ovat, sanoisinko, rutiineja, joiden selvittäminen pitää vain saattaa loppuun, jotta asiat ovat kunnossa asioiden käsittelyn suhteen. Molemmissa viranomaiskäsittelyissä olevat valitukset, kantelut, tulevat yleensä ajallaan kyllä takaisin, siinä ei ole minulla mitään huomautettavaa — se toimii, ja sitä järjestelmää kehitetään.
Mutta tämä Euroopan unionin päätöksenteko on mennyt aivan järjettömäksi. Muistan — arvoisa puhemies, vielä yhden esimerkin kerron lyhyesti — kun talousvaliokuntaan tuli eräs asia — en tarkalleen yksityiskohtia muista, mutta paperikin löytyy, jos tarve tulee — jossa kuulemisessa annettiin valiokunnalle väärä tieto, ja välittömästi tuli sitten toiselta virkamieheltä oikaisu kuulemisen jälkeen. Kyllä minä pidän tätä aika outona, siinähän voisi äkkipikainen mies vaikka todeta, että kysymyksessä oli valiokunnan harhaanjohtaminen. Se on niin vakava juttu, että minä en mitenkään pysty sitä ymmärtämään. Toki se tieto oikaistiin, mutta varjelkoon, jos se oikaisu olisi unohtunut — olisimme tehneet päätöksiä väärän tiedon perusteella.
Tämä Euroopan unionin asioiden käsittely tässä talossa on täysin hunningolla. Ei voi olla niin, että unionin komissio lähettää tänne paperin... Sieltä on tulossa nyt metsiensuojeluasiat, ennallistamiset, kaikki hulluudet — asiat, joilla ei ole mitään tekemistä sen päätösvallan kanssa, joka Euroopan unionille on liittymissopimuksessa annettu. Ei voi olla niin, ei varmasti voi olla niin, ja kukaan ei tunnu siitä olevan huolissaan. Minä olen tähän systeemiin niin pettynyt, kun ei tunnu enää mikään laillisuus kellekään kelpaavan. Pitäisi nyt liittymissopimuksella, joka on kuitenkin suoraan Euroopan unionin tuomioistuimessa sovellettavaa oikeutta... Liittymissopimus on pyhä, se rajaa sen toimivallan, mikä Euroopan unionille on annettu. Se toimii ainoastaan sen siirretyn toimivallan puitteissa, ei mitään muuta. Mutta näillä delegoiduilla sopimuksilla, mitä ne nyt sitten ovatkaan, he ovat itse itselleen ottaneet valtaa. Mieli tekisi sanoa esimerkki — mutta en sano, jotten ketään loukkaa — siitä, mitä tällä keinoin tehdään, missä valtiossa on tällä keinoin toimittu: otetaan itselle valtaa, jota ei ole, ja sitä käytetään sitten toisia vastaan. Törkeimmillään maksatetaan toisten velat vielä. Tämä on se kivi kengässä, joka minua joka aamu painaa, kun lähden tänne kävelemään, ja joudun melkein kengät tarkistamaan, onko siellä oikeasti se kivi.
Tämä on sen verran vakava juttu, arvoisa puhemies ja koko Suomen eduskunta ja arvoisa, kunnioittamani oikeuskansleri, että tähän pitää jonkun puuttua, ei näin voi jatkua. Ja nyt kun Euroopassa tämä kriisi pahenee ja on sota — niin toivon mukaan se loppuu jo huomenna, hartaasti toivon sitä, jo tänä iltana — niin jotain sellaista tässä vielä tapahtuu, että meidän on päästävä Euroopan unionin perustyöhön käsiksi. Tällä keinoin ei kerta kaikkiaan voi jatkua. Olen tähän tilanteeseen niin harmistunut, että pakko oli sanoa. Tietenkään se ei tätä vuotta 2020 vielä koske, mutta tämä on tulossa seuraavissa vuosikertomuksissa, ja niihin sitten palataan, kun aika on, mutta toivon, että tämä asia otetaan vakavasti, koska en ole viimeiseen kahteen vuoteen eduskunnassa näin vakavaa asiaa esille nostanut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-24T17:29:23,2022-03-24T17:32:38,Hyväksytty,1.1
2022_31_117,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari. — Hänen jälkeensä annan puheenvuoron oikeuskanslerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_118,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä sen nostanut esiin, kun tässä nostetaan parlamentaarista komiteaa tämän valmiuslain ja tartuntatautilain uudistamiseen, että todella on näin, että valmiuslain osalta työ on käynnistymässä, mutta olisi varmaan hyvä katsoa, että myös tämä tartuntatautilaki isona pakettina ehkä valmisteltaisiin parlamentaarisesti. Siitä ei ymmärtääkseni edelleenkään päätöstä vielä ole. Ja tähän yhteyteen ehkä rohkenen myös esittää tämmöistä kokonaisarviota, ei pelkästään lainsäädännön näkökulmasta vaan myös siitä, että kun me tehdään joku rajoitustoimi, niin miten se vaikuttaa muualla, esimerkiksi lapsiin tai nimenomaan näihin meidän erityisryhmiimme tai sitten vanhuksiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ja niin edespäin kannalta.
Mutta halusin, arvoisa puhemies, ottaa tämän puheenvuoron, koska edustaja Hoskonen puhuu täällä kyllä jälleen kerran painavaa asiaa liittyen EU:hun ja komission toimivaltakysymyksiin. Olemme eri valiokunnissa, mutta olen havainnut tämän saman omissakin valiokunnissani, että komissio tällä hetkellä haalii itsellensä toimivaltaa asioissa, joista ei ole sovittu perussopimuksessa, ja nykyään näyttää olevan lähestulkoon aina, kun jotakin muutetaan, niin, että toimivaltaa siirretään komissiolle, on se sitten välineellistämistä, on se sitten Schengen-asioita, on se sitten sananvapauteen liittyviä asioita, kuten tämä digipalvelusäännös. Sama on oikeudenhoidon alalla, rikosoikeuden alalla, sisäisessä turvallisuudessa ja niin edelleen. Toivoisin kyllä, että eduskunta huolehtii tässä siitä, että me emme jää tässä tällaiseen, niin kuin edustaja Hoskonen käytti tätä sanaa, kumileimasinasemaan, koska on asioita, joita on syytä kunnioittaa, ja ne ovat näitä sopimuksia. Ilman sopimusta, molemminpuolista sopimusta, siinä lopulta tulee kyllä varmasti pää vetävän käteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-24T17:32:39,2022-03-24T17:35:04,Hyväksytty,1.1
2022_31_119,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Oikeuskansleri Pöysti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_120,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Perustuslakivaliokunta nosti mietinnössään ja valiokunnan puheenjohtaja puheenvuorossaan samoin kuin edustajat puheenvuoroissaan täällä esille niin ylimmän laillisuusvalvonnan kuin laajemmin suomalaisen perustuslaillisuuden kannalta oleellisia isoja kysymyksiä. Omassa kertomuksessani käsittelin, samoin kuin perustuslakivaliokunta mietinnössään, näitä oikeudelliselta kannalta, sitä, että poikkeusolojen päättymisen jälkeen poikkeusoloja koskeva sääntely on tarpeen parlamentaarisessa työssä arvioida kokonaan, ja tämä koskee myöskin tartuntatautilakia. Toki minä tarkastelen asiaa juridisesta näkökulmasta, mutta kyllä tämä laajempi yhteiskunnallisten oppien kerääminen tästä olisi äärimmäisen tärkeää, yhtä tärkeää myöskin kuin tämä, ja siitä olen samaa mieltä.
Kertomuksen käsittelyn yhteydessä niin perustuslakivaliokunta kuin lakivaliokunta ovat korostaneet sitä, että lainvalmistelu tarvitsee riittävät resurssit. Se on tärkeää myöskin sen takia, että kriisiaikoina, joissa jälleen elämme, tarvitsemme ajantasaista yleislainsäädäntöä ja mielellään niin, että se lainvalmistelu tehdään ajallaan ja paikallaan ja harkiten. Valtioneuvoston tärkeimpiä parlamentaarisia tehtäviä puolestaan ovat lainsäädäntötyön johtaminen ja lainsäädännöstä huolehtiminen. Se tarkoittaa näitten resurssien lisäksi myöskin sitä, että lainvalmistelijat pystyvät keskittymään oikeisiin töihin, ja ministeriöitten kansliapäälliköillä on tässä valtioneuvoston ohjesäännön perusteella lakisääteisesti iso rooli. Tämä on tärkeä teema.
Tässä puheenvuorossa tuli esille ennakollisen ja jälkikäteisen laillisuusvalvonnan välinen suhde. Se on tärkeä. Mehän, sekä oikeusasiamies että oikeuskansleri, oikeastaan toimimme jälkikäteisesti tässä viranomaistoiminnassa. Tämä ennakollinen valvonta kohdistuu vain valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin päätöksiin, ja esimerkiksi tähän ministeriömaailmaan se ei kohdistu. Tässähän kävi, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja äsken puheenvuorossaan sanoi, niin, että tuli tietämättömyyttä ja tuli sitten myöskin virheitä ja ylilyöntejä. Esimerkiksi tässä vierailukieltoasiassahan kävi niin, että se sitten jalostui suosituksesta tämmöiseksi kielloksi. Se virhe vakavoitui, tämä suositus muuttui kielloksi, mikä oli toinen virhe. Kun mietitään sitä, voimmeko tavallaan poiketen tämmöistä proaktiivisuutta tehdä, niin meidän puolellamme sitä osittain tehtiin, eli tämän virheellisen suosituksen purkamiseen me kyllä myötävaikutettiin, tai me itse asiassa edellytettiin sosiaali- ja terveysministeriön suuntaan sitten siinä myöhemmin keväällä, että tämmöisiin korjaaviin toimiin ryhdytään. Ja vastaavasti esimerkiksi vammaisten kuntoutuspalveluitten ja nyt viimeksi koulujen ilmastointien osalta on edellytetty jo ennakolta korjaavia toimia.
Lopuksi ottaisin esille kaksi asiaa. Ensiksi tämä Euroopan unionin kysymys oikeuskanslerin osalta. Oikeuskanslerihan valvoo sitä, että ne viralliset kirjelmät, jotka valtioneuvoston istunnon kautta tulevat eduskuntaan... Olemme niihin systemaattisesti vaatineet sitten sitä, että siellä on valtioneuvoston oma juridinen arvio ja kannanotto oikeusperustan asianmukaisuudesta, mikä antaa eduskunnalle mahdollisuuden myöskin alkaa sitä asiaa käsittelemään, samoin kuin sitä, että eduskunnan informointi tehtäisiin sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on mahdollisuus kannanmuodostukseen. Tätä valvontaa jatkamme, ja se on edelleen tärkeätä.
Viimeisenä asiana: Tässä perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota meidän työmäärämme kasvuun ja riittävien resurssien turvaamiseen. Koko yhteiskunta ja sen jäsenet — ja tämäkin keskustelu — ovat asettaneet meille suuriakin odotuksia, ja nämä poikkeusolot näkyvät työmäärässä edelleen. Viime vuonna meillä tuli vireille 3 314 laillisuusvalvonta-asiaa ja niitä ratkaistiin 3 417. Se tarkoittaa, että hieman on purettu työruuhkaa, mutta työtä on enemmän kuin koskaan Suomen historiassa meidän tilastojemme mukaan.
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla kiitän tästä keskustelusta, ja esitetyt toiveet ja kehittämisehdotukset otamme riippumattomassa harkinnassamme varteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2022-03-24T17:35:08,2022-03-24T17:39:28,Hyväksytty,1.1
2022_31_121,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_122,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa oikeuskansleri! Kesäkuussa 2019 aluehallintovirastossa oli käsittelyssä viisikymmentä yli 18 kuukautta vanhaa kantelua, ja näistä kahdeksan kantelua oli kestänyt yli kaksi vuotta. Tämä on todellakin kohtuuttoman pitkä aika odottaa kanteluunsa vastausta — varsinkin kun he ovat yleensä ikäihmisiä tai vammaisia ihmisiä tai vammaisten ihmisten omaisia, läheisiä, tai ikäihmisten omaisia, läheisiä.
Sosiaalihuoltoa koskevissa kanteluissa on liian pitkät käsittelyajat, ja aluehallintovirastoa on huomautettu siitä, että tulisi olla viivytyksetön käsittely tässä sosiaalihuollon valvonnassa. Ja kun myös apulaisoikeuskansleri on tämän laillisuusvalvontakäynnillä havainnut ja huomannut, niin nyt kysyisin vielä sitä, mihin toimiin tässä nyt sitten ryhdytään. Välillä tuntuu sille, että onko meillä liikaa päällekkäistä valvontaa tai onko niin, että valvonta ei toimi — meillä on Valvira, meillä on aluehallintovirasto, sitten meillä on kuntien tekemää omaa valvontaa. Tämä minua huolestuttaa erityisesti.
Tästä omavalvonnasta vielä kysyisin teiltä. Omavalvontasuunnitelmien on arvioitu olevan toimivia, mikäli ne olisivat sähköisessä muodossa, jotta valvova viranomainen voisi niitä myös valvoa, ja sen olette myös tuohon kertomukseen kirjanneet. Apulaisoikeuskansleri on ministeriöltä kysynyt, miten tämä asia korjataan ja laitetaan kuntoon, koska se omavalvonta ei tällä hetkellä toimi, ja aika vastauksen antamiseen on mennyt jo vuosi sitten toukokuussa umpeen. Kysyisin: Mihin toimenpiteisiin on ryhdytty, että sosiaalihuollon omavalvonnan toimivuus varmistetaan? Mitä ministeriö mahdollisesti on antanut vastaukseksi tähän? Omavalvonta on kaiken a ja o siellä hoivayhteisöissä, hoivakodeissa, laitoshoivassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-03-24T17:39:30,2022-03-24T17:41:39,Hyväksytty,1.1
2022_31_123,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,Haluaako oikeuskansleri vielä käyttää puheenvuoron?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_124,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2020 >>>Kertomus  K 17/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti tähän omavalvontatematiikkaan:
Ministeriö antoi aika pitkähkön mutta hieman yleisellä tasolla olevan vastauksen, missä viitattiin siihen, että kehitetään ohjeistusta ja tietojärjestelmiä ja erilaisten muitten tämmöisten informaatio-ohjauksen keinojen kautta sitten vietäisiin tätä eteenpäin.
Sitten toisena asiana, josta minä en vastaa, vaan se on ministeriön vastuulla: Nythän on vireillä, itse asiassa minun ennakkotarkastuksessani, sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan uudistamista koskeva laki, jossa tämä lainsäädännöllinen puite uudistettaisiin, ja siinä on tarkoitus myöskin niin omavalvontaan kuin kanteluiden käsittelyihin ja näihin muihin, mahdollisimman nopeasti korjauksia saaviin toimenpiteisiin kiinnittää huomiota. Toki se edellyttää myöskin toimintatapojen muutosta ja sitten riittävää resursointia myöskin siihen ohjaavaan ja korjaavaan kanteluiden käsittelyyn.
Näitä on ainakin lyhyen tematiikan mukaisesti nyt tapahtumassa, ja me luonnollisesti arvioidaan sitten sitä hallituksen esityksen luonnosta ja esitystä siitä näkökulmasta, täyttääkö se ne perustuslailliset vähimmäisvaatimukset, joita tälle on. Ja eduskunta päässee kohta asiaa käsittelemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2022-03-24T17:41:43,2022-03-24T17:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_31_125,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 1/2022 vp. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_31_126,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikutusarvioinnit ovat tärkeä osa lainsäädännön laatua ja päätöksenteon tietoperustaa. Niiden tarkoituksena on varmistaa yhteiskunnan resurssien tarkoituksenmukainen käyttö. Hallituksen esityksissä tulee selostaa ehdotetun lainsäädännön vaikutukset eli säännösten soveltamisesta aiheutuvat seuraukset. Yhtenä tavoitteena on tarjota eduskunnalle lainsäätäjänä oikeat ja riittävät tiedot päätöksenteon tueksi.
Tarkastusvaliokunta päätti kokouksessaan 20. helmikuuta 2022 antaa mietinnön valvonta-aiheestaan ”Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen — nykytila ja kehittämistarpeet”. Aihevalinnan taustalla oli valiokunnan huoli lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusarviointien laadusta. Puutteellinen valmistelu voi johtaa myöhemmin toimeenpanon ongelmiin ja tarpeeseen korjata voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on varmistaa verovarojen tarkoituksenmukainen käyttö. Säädösten toimeenpanot rahoitetaan veronmaksajien rahoilla, joten on tärkeää, että säädösten vaikutukset on huolella arvioitu ja että vaihtoehto perustuu huolelliseen punnintaan.
Mietinnössään valiokunta kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin: ensinnäkin vaikutusarviointien laatu on parantunut viime vuosina. Valiokunta pitää tapahtunutta kehitystä erittäin myönteisenä. Vaatimusten kasvaessa parannettavaa on kuitenkin edelleen valmistelijoiden osaamisessa, valmistelun resursoinnissa ja ennen kaikkea valmistelun johtamisessa. Vaikutusarviointien suurimmat haasteet muodostuvat kireiden aikataulujen, niukkojen valmisteluresurssien ja yhä monimutkaisempien sääntelyn kohteena olevien ilmiöiden yhdistelmästä.
Toiseksi valiokunta kiinnittää huomiota säädösvalmistelun johtamiseen. Hyvä lainvalmistelu vaatii sekä virkamiesjohdolta että poliittiselta johdolta sitoutumista valmisteluprosessiin, sillä ministeriöiden virkamiesjohto ja poliittinen johto vastaavat annetuista hallituksen esityksistä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että poliittisten toimijoiden — kuten myös virkamiesten — vaihtuessa osaaminen ja ymmärrys hyvästä lainvalmisteluprosessista ja sen edellyttämästä aikataulusta sekä säädösjohtamisesta voi jäädä vaillinaiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän kiinnitetään erityistä huomiota vaalikausien vaihtuessa, jotta hyvän lainvalmisteluprosessin tuntemus varmistetaan.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös valmistelun resursointiin ja osaamisen kehittämiseen. Valiokunnan mielestä on huolestuttavaa, että ministeriöillä ei ole riittävää henkilöstöä ja osaamista laadukkaiden vaikutusarviointien laatimiseen. Ministeriöiden tulee huolehtia siitä, että valmistelu ei ole yhden asiantuntijan varassa. Tulee myös selvittää, onko lainvalmistelun resursointi oikealla tasolla suhteessa valtioneuvoston muihin tehtäviin. Lainvalmistelu on yksi ministeriöiden ydinprosesseista, mutta valtioneuvoston voimavaroista vain noin 15 prosenttia käytetään lainvalmisteluun. Osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät vaikutusten tunnistamiseen, tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä menetelmäosaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen valmistelussa. Vaikutusarviointien laatimiseen tarvitaan juristivalmistelijoiden tueksi lisää taloustieteellistä, yhteiskuntatieteellistä sekä luonnontieteellistä osaamista. Lainvalmistelijoiden osaamisen kehittämisen tulee valiokunnan mielestä olla jatkuvaa ja suunnitelmallista toimintaa.
Valiokunta myös katsoo, että säädösvalmisteluprosessi tulee kuvata uudessa ohjeistuksessa siten, että vaikutusarvioinnit tulevat osaksi valmistelua riittävän aikaisessa vaiheessa. Arviointi tulee kytkeä kiinteäksi osaksi lainvalmistelua, se ei saa olla irrallinen ja erillinen prosessi suhteessa muuhun valmisteluun. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ohjeistuksen jako eri vaikutuslajeihin päivitetään ja ohjeistukseen myös sisällytetään kattava tarkistuslista arviointien tueksi.
Valiokunta pitää hyvänä, että Suomessa on ryhdytty toimiin systemaattisen jälkiarviointijärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Valiokunta korostaa, että osana jälkiarviointijärjestelmää tulee luoda yhdenmukaiset periaatteet, joilla varmistutaan jälkiarvioinnin suunnittelusta jo säädösten valmisteluvaiheessa. Eduskunta hyväksyy lait ja voi esittää jälkiseurantalausumia, joissa se edellyttää, että hallitus arvioi lakiuudistuksen vaikutuksia jälkikäteen. Hallituksen vuosikertomuksessa esitettyjen eduskunnan lausumien seuranta-arviointien taso vaihtelee. Valiokunnan mielestä vuosikertomusraportointiin tulisi valtioneuvostotasolla luoda yhtenäiset menettelytavat, jotta eduskuntakäsittelyn yhteydessä esille tuotujen jälkiarviointitarpeiden toteutumista ja riittävyyttä voitaisiin seurata. Huomiota tulee kiinnittää myös hallituksen vuosikertomuksessa esitettyjen arviointien raportoitiin ja niiden laatuun. Valiokunnan mielestä on tärkeää luoda yhdenmukaiset käytännöt sekä ennakollisten että jälkiarviointien yhdenmukaisesta dokumentaatiosta valtioneuvostotasolla. Arvioinnit ovat tärkeä osa kunkin uudistuksen perusteluita, ja siksi on tärkeää, että ne ovat saatavilla myös eduskunnan valiokuntakäsittelyn tueksi.
Valiokunta pitää hyvänä sitä, että lainsäädännön arviointineuvoston toiminnalla on ollut myönteinen vaikutus lainvalmisteluun ja erityisesti vaikutusarviointien laatuun. Valiokunta katsoo, että arviointineuvoston asemaa ja resursointia tulee vahvistaa, jotta sillä olisi riittävät toimintaedellytykset huomioiden neuvoston varsin laaja tehtäväkenttä.
Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota eduskuntatyön edellytyksiin ja eduskunnan tiedonsaantiin. Kansanedustajien tulee kyetä muodostamaan käsitys uudistuksen vaikutuksista hallituksen esityksen pohjalta. Eduskunnalla tulee olla myös riittävästi aikaa hallituksen esitysten käsittelyyn. Eduskunnan työn kannalta on selkeä epäkohta, että hallituksen esitysten käsittely säännönmukaisesti ruuhkautuu vaalikauden lopussa. Valiokunta katsoo, että valmistelun suunnittelulla ja suunnitelmissa pysymisellä tulee pyrkiä jaksottamaan hallituksen esitysten valmistelua ja siten myös tasaamaan eduskunnan työruuhkia.
Viimeisenä valiokunta kiinnittää huomiota covid-19-pandemian vaikutuksiin lainvalmisteluun. Pandemian aikana lakiesitysten vaikutusarvioinneissa on ollut tavanomaista enemmän puutteita. Tämä kuitenkin selittyy tilanteen poikkeuksellisuudella sekä valmistelun erittäin tiukoilla aikatauluilla. Ennakointiin ja varautumiseen myös mahdollisten tulevien poikkeusolojen edellyttämän säädösvalmistelun kannalta tulee kuitenkin valiokunnan mielestä kiinnittää vakavaa huomiota.
Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy neljä lausumaa: 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko lainvalmistelun resursointi oikealla tasolla suhteessa valtioneuvoston muihin tehtäviin, ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi; 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tulisiko lainsäädännön arviointineuvostolla olla oikeus pysäyttää ja palauttaa valmisteluun puutteelliseksi katsomansa hallituksen esitys; 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tulisiko vaikutusarviointiosaamista lisätä ministeriöiden tasolla vai tulisiko perustaa valtioneuvostotasoinen osaamiskeskittymä tai vaikutusarviointiyksikkö; 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että säädösehdotusten ennakolliset vaikutusarvioinnit ja jälkiarvioinnit ovat yhdenmukaisella tavalla dokumentoituna ja saatavilla. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-03-24T17:43:35,2022-03-24T17:51:49,Hyväksytty,1.1
2022_31_127,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_128,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan tilaamassa selvityksessä on arvioitu suomalaisen lainvalmistelun vaikutusarvioinnin laatua ja arvioinnin toteutusta eri ministeriöissä. Lisäksi selvityksessä on verrattu vaikutusarvioinnin toteuttamista meillä suhteessa muihin maihin. Selvityksen perusteella on esitetty suosituksia vaikutusarviointien kehittämiseksi ja laadittu lainvalmistelijan tarkistuslista vaikutusarviointien toteuttamiseksi.
Nykyisten ohjeiden jako taloudellisiin, viranomaisiin kohdistuviin, ympäristöä koskeviin sekä muihin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ei ole optimaalinen. Valiokunnan saamien lausuntojen mukaan vaikutusarviointiohjeeseen tulisi lisätä ja tuoda selkeämmin esiin myös vaikutukset esimerkiksi vammaisiin ihmisiin, kansalliseen ja sisäiseen turvallisuuteen sekä maaseutu- ja aluevaikutukset.
Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että vaikutusarviointien laatu on parantunut viime vuosina. Valiokunta pitää tapahtunutta kehitystä erittäin myönteisenä. Vaatimusten kasvaessa parannettavaa on kuitenkin edelleen valmistelijoiden osaamisessa, valmistelun resursoinnissa ja ennen kaikkea valmistelun johtamisessa. Myös poliittiset paineet aiheuttavat valmisteluun hallitsemattomia vaikutuksia ja jopa suoranaisia riskejä. Tarkastusvaliokunnan esittämät lausumaehdotukset tulee toteuttaa, ja hyvän kehityksen tiellä tulee jatkaa. Tarvitsemme yhä paremmin toimivan vaikutusarviointijärjestelmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-24T17:51:51,2022-03-24T17:53:40,Hyväksytty,1.1
2022_31_129,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_130,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta päätti omana asianaan selvittää säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutumisen nykytilaa ja kehittämistarpeita. Aihevalinnan taustalla oli huoli lainvalmistelun ja erityisesti vaikutusarviointien laadusta. Vaikutusarviointien tilaa on Suomessa kritisoitu useiden vuosien ajan. Selvityksiä asiasta on tehty, mutta siitä huolimatta säädösvalmistelussa toistuvat samat ongelmat vuodesta ja hallituksesta toiseen.
Tarkastusvaliokuntakin aloitti työnsä teettämällä professori Anssi Keinäsellä ja dosentti Jussi Pajuojalla selvityksen asiasta. Tässä selvityksessä nousi esille viisi kehittämishaastetta: vaikutusarviointiohjeet tulee päivittää, tiedonhallintaa tulee vahvistaa vaikutusarvioinnissa, lainsäädännön arviointineuvoston toimintaa tulee kehittää, säädösjohtamista on vahvistettava ministeriöissä, suurten hankkeiden valmisteluun on panostettava.
Tämän jälkeen valiokunta ryhtyi laaja-alaisesti kuulemaan asiantuntijoita ja pyysi myös muista valiokunnista lausuntoja. Nyt valmistuneeseen mietintöön kannattaa tutustua, jos on kiinnostunut lainsäädännön laadusta. Mietinnössä esille nostetut asiat ovat tärkeitä kaikille kansanedustajille, sillä vaikutusarviointien yhtenä tavoitteena on tarjota eduskunnalle lainsäätäjänä oikeat ja riittävät tiedot. Kansanedustajien tulee kyetä muodostamaan käsitys uudistuksen vaikutuksista hallituksen esityksen pohjalta. Lisäksi arvioiden pohjalta tulisi olla mahdollisuus eri päätösvaihtoehtojen keskinäiseen vertailuun.
Puhemies! Otan tässä kantaa pariin asiaan, vaikka esille nostettavia teemoja olisi vaikka kuinka paljon. Politiikkajohdonmukaisuuden näkökulmasta olisi tärkeää, että Suomen ratifioimat kansainväliset ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset ohjaisivat lainsäädäntötyötä ja myös vaikutusten arviointia. Mietinnössä valiokunta tuo esille, että perus- ja ihmisoikeuksia kuvataan hallituksen esityksessä usein ainoastaan juridiikan näkökulmasta, eikä niinkään, miten perusoikeudet toteutuvat tai miten uudistus vaikuttaa niihin käytännössä esimerkiksi ihmisten arkielämässä. Esimerkiksi Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen, mutta vammaisvaikutusten arvioinnit ovat edelleen hyvin puutteellisia. Säädösehdotuksessa tulisi arvioida vammaisten ihmisten näkökulmasta vaikutuksia esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavuuteen, palvelujen saatavuuteen tai työllisyyteen. Edellisellä vaalikaudella toteutetun taksiuudistuksen vaikutus vammaisiin ihmisiin ohitettiin lähes kokonaan, vaikka useille vammaisille ihmisille taksien avulla järjestetty kuljetuspalvelu on tosiasiassa ainoa tapa liikkua. Lakiuudistus heikensi huomattavasti monen vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta.
Lapsivaikutusten arviointi liittyy muun muassa lapsen oikeuksien sopimukseen, jonka Suomi on myös ratifioinut. Lapsivaikutusten arviointia tehdään jo enemmän, mutta laadullisesti siinäkin on parannettavaa. Arvioinnissa todetaan vain yleisellä tasolla, että lapsen etu on huomioitu, mutta esityksessä ei aina kuvata, millä tavalla se on huomioitu. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnossaan totesi, että lapsivaikutusten arvioinnissa on selkeitä puutteita. Lasten ja nuorten mielipidettä kysytään edelleen hyvin harvoin.
Kolmantena politiikkajohdonmukaisuuteen liittyvänä asiana nostan esille ympäristövaikutusten arvioinnin. Ympäristövaikutusten arviointiin on kiinnitetty viime aikoina aiempaa enemmän huomiota. Ongelmana on kuitenkin niiden suppeus ja kapea-alaisuus. Ne keskittyvät usein vain luonnonympäristöön tai rakennettuun ympäristöön, mutta harvemmin esimerkiksi yhteiskuntarakenteen taloudellisuuteen, kiertotalousratkaisujen syntymisen edistämiseen tai esimerkiksi energiahuollon järjestämiseen. Ilmastonmuutos on kuitenkin nähtävä yhteiskunnallisena ongelmana, joka kytkeytyy kaikkeen yhteiskunnan toimintaan, talouteen ja luontoympäristöön. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että lainvalmistelussa pyrittäisiin tarkastelemaan käsillä olevan sääntelyn kokonaisvaikutuksia, sillä hyvin monentyyppisillä sääntelyillä on ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Toisin sanoen, ympäristövaikutusten arviointia tulisi tehdä muuallakin kuin ympäristöministeriössä.
Mietinnössä käsitellään myös vaikutusarviointien laatuun vaikuttavia tekijöitä ja siinä yhteydessä erityisesti johtamista ja resursointia. Isoja ongelmia ovat lainvalmistelun epärealistiset aikataulut ja riittämättömät resurssit. Poliittinen paine ja valmistelun kireä aikataulu voivat olla esteinä vaikutusarviointien tekemiseen tai käytössä olevan tiedon hyödyntämiseen. Samoista syistä myös eri vaihtoehtojen vertailu jää usein vähäiseksi.
Virkahenkilöiden vaihtuvuus ministeriöissä on myös aiempaa suurempaa, ja sekin vaikuttaa lainvalmisteluun ja vaikutusarviointien laatuun. Lainsäädännön arviointineuvosto kiinnittää lausunnossaan huomiota lainvalmistelun johtamisen puutteisiin. Vastuu lainvalmistelutyöstä jää liiaksi yksittäisen valmistelijan varaan. Neuvoston havaintojen mukaan hallituksen esitykset, jotka on valmisteltu kootuissa työryhmissä, ovat yleensä laadultaan keskimääräistä parempia. Myös ministeriöiden sisäiseen ja toisaalta ministeriöiden väliseen yhteistyöhön tulee kiinnittää enemmän huomiota johtamisessa ja organisoinnissa.
Kuulemisissa tuli esille myös osaamisen puutteita. Osaamisen kehittämisen tarpeet liittyvät vaikutusten tunnistamiseen, tutkimustiedon hyödyntämiseen sekä menetelmäosaamisen hyödyntämiseen ja kehittämiseen. Määrällisen tiedon lisäksi tulisi käyttää myös laadullista tietoa. Perustuslakivaliokunta on usein kiinnittänyt huomiota säädösten kokonaisvaikutusten ja yhteisvaikutusten puutteisiin. Nykyisin puhutaan entistä enemmän näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Lainsäädännön vaikutusten arvioinnissa tutkimusnäytöllä pitäisi olla nykyistä paljon suurempi merkitys. Muuten on vaikea ymmärtää, miten tutkimusnäyttö ohjaa päätöksentekoa.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kiinnitän huomiota vielä jälkiarviointien puutteisiin. Suomessa ei ole käytössä systemaattista jälkiarviointijärjestelmää. Säädösehdotusten jälkiarviointi tarkoittaa lain vaikuttavuuden ja toimivuuden arviointia toimeenpanon jo alettua. Jälkiarviointi edesauttaisi muun muassa tarvittavien korjaavien muutosten tekemistä. Onneksi tähän asiaan on havahduttu ja ryhdytty toimiin jälkiarviointijärjestelmän käyttöönottamiseksi.
Puhemies! Uskon, että mietintömme toimii hyvänä opaskarttana lainsäädännön vaikutusten arvioinnin edelleen kehittämiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-24T17:53:42,2022-03-24T18:00:20,Hyväksytty,1.1
2022_31_131,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_132,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunnan julkaisussa, valiokuntamme mietinnössä ja esittelypuheessa ja pidetyissä puheissa on tärkeimmät asiat nostettu esiin, muun muassa henkilöstön määrä, resursointi, aikataulupaine ja kiire. Niihin ei sen enempää tässä minun puheessani kannata palata.
Näihin lausumiin sen sijaan haluan pikkasen ottaa kantaa. Ensinnäkin valiokunta oli todellakin yksimielinen, ja teimme mietintöön neljä lausumaehdotusta. Lausumaehdotus kaksi kuuluu seuraavasti: Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tulisiko lainsäädännön arviointineuvostolla olla oikeus pysäyttää ja palauttaa valmisteluun puutteelliseksi katsomansa hallituksen esitys. Ja tässä on hyvä huomata, että valiokunnan mielipide ei ole siis se, että arviointineuvostolla pitää olla oikeus pysäyttää ja palauttaa, vaan valiokunnan mielipide on se, että hallitus selvittää, onko tällaiselle pysäyttämiselle ja palauttamiselle tarvetta.
Tämä on periaatteellisesti tärkeä juttu, kun mietitään lainsäädäntövaltaa ja kenelle se kuuluu. Arviointineuvoston tehtäviin ei toistaiseksi kuulu tämmöinen pysäyttämis- ja palautusoikeus. Heillä on oikeus antaa lausuntoja ja lisätä lainvalmistelua ja erityisesti hallitusten esitysten vaikutusarviointien laatua. Mutta tämmöinen pysäyttämis-palauttamisinstrumentti olisi sitten lainsäädäntövallan ikään kuin siirtämistä vähän niin kuin reuna-alueelle tai jopa sen ulkopuolelle. Sillä voi olla periaatteellinen merkitys siinä vaiheessa, jos esimerkiksi vaalikausi on lähestymässä loppuaan, on iso lakipaketti pöydällä, ja sitten, jos arviointineuvosto haluaakin pysäyttää ja palauttaa sen valmisteluun, sitten saattaa olla niin, että laki raukeaa, kun vaalikausi loppuu.
Eli selvityksen pitää olla tarkka, ja sen asian kanssa pitää olla tarkkana. En tarkoita sitä, etteikö sitä voisi antaa, mutta asia on periaatteellisesti tärkeä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-24T18:00:22,2022-03-24T18:02:53,Tarkistettu,1.1
2022_31_133,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_31_134,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tarkastusvaliokunnalle tärkeästä työstä, että olette pohtineet tätä säädösehdotusten vaikutusarviointia. Nämä tarkastusvaliokunnan ponnet ovat varmasti sellaisia, jotka voimme hyvin yksimielisesti hyväksyä, ja on tärkeää, että näissä asioissa päästäisiin eteenpäin.
Haluaisin tässä keskustelussa peräänkuuluttaa sitä, että ei riitä ainoastaan se, että Suomen tasolla pohdimme näitä säädösehdotusten vaikutusarviointeja, vaan tätä pitää vahvistaa entisestään erityisesti Euroopan tasolla. Tiedämme, että valtavan suuri osa kaikesta meidän lainsäädännöstämme saa alkunsa Euroopan unionin tason sääntelystä, ja koronapandemian aikana — ennen tätä Venäjän raakalaismaista hyökkäystä Ukrainaan — käsittelimme lähes kaikissa valiokunnissa esimerkiksi tätä EU:n merkittävää 55-valmiuspakettia, jolla tähdätään päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä.
Valiokuntakäsittelyn yhteydessä kävi kuitenkin aivan ilmeiseksi, että Euroopan tasolla — puhumattakaan nyt, että täällä kansallisesti sitten — kukaan olisi oikeastaan miettinyt näitä kaikkien säädösehdotusten kokonaisvaikutuksia, niiden yhteisvaikutuksia, ja sitä, että päästäänkö niillä ylipäätään edes oikeaan suuntaan suhteessa alkuperäiseen tavoitteeseen. Hyvin monet sääntelykeinot, joita esitettiin, ovat aivan liian yksityiskohtaisia eivätkä siten toteuta EU:n suhteellisuusperiaatetta tai läheisyysperiaatetta. Monet esitetyt keinot olivat sellaisia, ettei niitä ole edes teknisesti, puhumattakaan taloudellisesti, mahdollista saavuttaa tai edes järkevää tavoitella, ja tässä mielessä tarvittaisiin kykyä arvioida tällaisia Eurooppa-tason lainsäädäntöhankkeita kokonaisuuksina.
Arvoisa puhemies! Nyt, kun tosiaan tämä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on aivan uudella tavalla vahvistanut Euroopan strategisen autonomian merkitystä — sitä, että olemme omavaraisia teollisen tuotantomme suhteen, kaikkien arvoketjujen suhteen, joita teolliseen tuotantoomme liittyy, myös elintarviketuotantomme suhteen — niin on todella tärkeää, että päinvastoin kuin näiden 55-valmiuspaketin tavoitteiden osalta tai muiden komissiossa nyt Green Dealiin liittyen valmisteilla olleitten hankkeiden, kuten vaikkapa ennallistamishankkeen, osalta, joissa lähdetään siitä, että Eurooppa ikään kuin museoidaan jonkunlaiseksi luontoreservaatiksi, niin päinvastoin meidänhän pitää olla esimerkkinä kestävästä kehityksestä koko maailmalle, että voidaan investoida kestävällä tavalla, voidaan rakentaa myös meidän omista luonnonvaroistamme lähteviä pitkiä arvoketjuja, jotka tuovat sitten korkean osaamisen kautta työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Ja Euroopan pitää pystyä näyttämään tässä esimerkkiä, mutta se vaatii muutakin kuin pelkkää ympäristönäkökulman arviointia — tarvitaan myös sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten vahvempaa huomioon ottamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-24T18:02:53,2022-03-24T18:06:31,Tarkistettu,1.1
2022_31_135,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_31_136,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on erittäin merkittävästä asiasta kysymys, mitä tulee lain säätämiseen. Tässä puheenjohtaja... [Outi Alanko-Kahiluoto: Alanko-Kahiluoto!]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Alanko-Kahiluoto.] ...Alanko-Kahiluoto esittikin sitä, että nimenomaan korona-aikana nämä ovat tulleet nopeasti ja vaikutusarvioita on jouduttu tekemään puutteellisesti, ja se on täysin ymmärrettävää. Olen täällä ensimmäistä kautta, joten en tiedä, miten aiemmin on ollut, mutta valitettavasti myös muissa lainsäädäntöasioissa ja erilaisissa esityksissä on kyllä ollut aika merkittäviäkin puutteita vaikutusarvioinneissa. Tästä yhtenä esimerkkinä ovat nimenomaan taloudelliset vaikutukset. Siellä on perin usein mittavia puutteita. Saattaa olla niin, että niistä lasketaan vain osa.
Otan nyt esimerkiksi vaikkapa ulkomaalaislain. Kun joku lainsäädäntöesitys hallitukselta tulee, niin siellä on kyllä merkitty taloudellisiin vaikutuksiin esimerkiksi se, mitä Maahanmuuttovirasto tarvitsee tähän, mutta sitten esimerkiksi meidän muut palvelut — sosiaali- ja terveydenhuolto, sosiaaliturva ja niin edespäin — on jätetty pois sieltä. Ja on kyllä siinä mielessä lainsäätäjälle erittäin hankalaa, että me emme tosiasiassa tiedä täällä talossa — mutta ei varmasti tiedetä muuallakaan — miten tämä sitten lopulta vaikuttaa.
Sitten toinen on nämä kumulatiiviset taloudelliset vaikutukset. Jos meillä esimerkiksi oikeudenhoidon alalle tehdään hallituksen esitys, jossa arvioidaan, että se lisää, sanotaan nyt vaikka, syyttäjiä kolme henkilötyövuotta, mutta kun tulee 15 esitystä vuoden taikka kahden vuoden aikana, niin sen jälkeen tämä taloudellinen vaikutus sinne onkin jo merkittävä. Ja kuten tiedämme, esimerkiksi oikeusministeriön ala on erittäin aliresursoitu, ja jos me lisäämme tällaisia hallituksen esityksiä peräjälkeen ja emme katso kokonaisuutta, niin tilanne menee erittäin hankalaksi, jota se on nyt jo tässäkin hetkessä.
Sen totean sitten vielä, että itseäni uutena kansanedustajana on hivenen häirinnyt tämä järjestelmä, että kun tähän taloon tulee hallituksen esitys, me käymme valiokunnissa siitä kuulemiset ja kysymme, miten tämä hallituksen esitys vaikuttaa sinne, tänne ja tuonne, ja jos näissä tulee esimerkiksi ongelmia tai nimenomaan erilaisia vaikutuksia vastaan, niin perin harvoin kuitenkaan korjataan sitä hallituksen esitystä. Eli lopulta me menemme sillä vaillinaisella vaikutusarviolla eteenpäin, ja jää sitten nähtäväksi myöhemmin, mitä tapahtuu. Mielestäni kyllä tältä osin tässä järjestelmässä olisi ehkä jotakin korjattavaa. Ymmärrän politiikan merkityksen — se on tämän talon suola — mutta tietyllä tavalla silloin, kun esimerkiksi puhutaan siitä, että joku viranomainen tai taho tarvitsee rahoitusta hallituksen esityksen ja sen lainsäädännön toteuttamiseksi ja toimenpanoa varten, niin olisi varmasti kyllä reilua silloin tehdä ne muutokset, mitä tässä talossa havaitaan ja mitä selkeästi tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-24T18:06:31,2022-03-24T18:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_31_137,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Kiitos, näin. — Ja vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto. — Siitä nappulasta, hieman pidempään. [Outi Alanko-Kahiluodon välihuuto] — Sitten on mahdollisuus myös tulla tänne pönttöön. Se on aina arvokkaampaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_31_138,31/2022,2022-03-24,16.01,18.15,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Säädösehdotusten vaikutusarviointien toteutuminen - nykytila ja kehittämistarpeet>>>Valiokunnan oma asia  O 48/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen tätä viivästystä. Tuo paneeli ei reagoinut.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ymmärretään.] Kiitos kaikille kansanedustajille erittäin hyvästä keskustelusta ja aktiivisesta osallistumisesta tämän mietinnön laatimiseen. Kiitän tietysti erityisesti tarkastusvaliokunnan jäseniä tästä, samoin kuin meidän erittäin taitavia valiokuntaneuvoksiamme. Meidän valiokuntammehan kuuli erittäin laajaa joukkoa asiantuntijoita tätä monipuolista mietintöä laatiessaan, joten kiitokset myös kaikille asiantuntijoille. Eduskunnan eri valiokunnathan myös ovat antaneet meille lausunnon tilaamastamme selvityksestä koskien tätä lainsäädännön vaikutusarviointien laatua, elikkä kiitokset myös itse asiassa koko eduskunnalle.
Oli kiinnostavaa kuunnella tätä keskustelua, ja esimerkiksi edustaja Rantanen toi esille sen, että usein eduskunnassa joudutaan hyväksymään kiireellä hyvin puutteellisestikin laadittuja lakiesityksiä. Se on aivan totta, eikä niin ole tapahtunut ainoastaan tämän pandemian aikana vaan monilla aikaisemmilla vaalikausilla. Itse olen neljännen kauden kansanedustaja, ja varmasti joka kaudella on kärsitty tästä kiireestä aika ajoin.
Itse asiassa haluaisin lähettää terveisiä nyt puhemiehelle, jonka johdolla ehkä vielä tällä vaalikaudella pohditaan tätä eduskuntatyön uudistamista ja valiokuntatyön uudistamista, että omasta mielestäni siinä yhteydessä kannattaisi katsoa tätä meidän selvitystämme ja näitä havaintoja, joita siinä on esitetty. Esimerkiksi se, että lainvalmistelun resurssit ovat usein puutteelliset eri ministeriöissä, elikkä puutteelliset sekä ajallisesti että asiantuntemuksen ja johtamisen osalta, aiheuttaa sitä, että eduskuntaan tuodaan usein niin vaillinaisia lakiesityksiä, että niitä ei sitten riittävällä tavalla pystytä valiokuntatyössä enää korjaamaan. Sitten kun vielä seuranta tapahtuu Suomessa puutteellisesti verrattuna moniin muihin maihin, niin se tarkoittaa sitä, että meillä olisi kyllä parantamisen varaa tässä meidän parlamentaarisessa lainvalmistelujärjestelmässä.
Näillä kiitoksilla ja näillä terveisillä tosiaan kiitos kaikille keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_31+2022+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-03-24T18:10:53,2022-03-24T18:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_32_1,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen. Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja, minuutin mittaisia. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskusteluun varataan aikaa noin 45 minuuttia. Avaan keskustelun. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_2,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helmikuun 24. päivänä YK:n turvallisuusneuvosto oli kokoontunut Venäjän puheenjohdolla hätäistuntoon Ukrainan tilanteesta, kun saatiin tieto Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Kansainvälinen yhteisö reagoi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan näkyvästi ja voimakkaasti. YK:n pääsihteeri António Guterres tuomitsi Venäjän hyökkäyksen. EU ja sen keskeiset kumppanit vastasivat Venäjän hyökkäykseen pakotteilla ennen näkemättömän vahvasti, nopeasti ja yhtenäisesti.
Kun hyökkäyssodan aloittaja oli yksi YK:n turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenistä, ei turvallisuusneuvosto Venäjän veto-oikeuden vuoksi pystynyt sopimaan toimenpiteistä. Tällöin kutsuttiin koolle YK:n yleiskokouksen hätäistunto. Se hyväksyi 2. maaliskuuta 141 maan enemmistöllä tärkeän päätöslauselman. Venäjän ohella vain neljä valtiota äänesti vastaan, 35 maata pidättäytyi.
Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto on tuominnut jyrkästi Venäjän hyökkäyksestä johtuvat ihmisoikeus- ja humanitäärisen oikeuden loukkaukset. Se perusti tutkintakomission keräämään tietoa näistä loukkauksista. Suomella on nyt tärkeä rooli YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä.
Arvoisa puhemies! Humanitäärisen avun koordinoinnissa ja pakolaiskriisin hoitamisessa YK:n järjestöillä on keskeinen rooli. Sodan jatkuessa on tärkeää säilyttää kansainvälisen yhteisön laaja tuki Ukrainalle. Tämä vahvistaa myös Ukrainan asemaa meneillään olevissa neuvotteluissa tulitauosta ja rauhasta. Näitä neuvottelujahan paraikaa käydään Istanbulissa.
YK:ssa äänestyksestä pidättäytyneiden maiden joukossa olivat niin Kiina, Intia, Etelä-Afrikka, Iran, kuin myös useita Afrikan maita. Tämä herättää suurta huolta.
Afrikan maiden on ollut vaikea ottaa kantaa Ukrainan sotaan. Silti noin puolet Afrikan maista on äänestänyt Venäjän toiminnan tuomitsevien päätöslauselmien puolesta. Empimisen taustalla on pyrkimystä puolueettomuuteen ”eurooppalaisessa kiistassa”, suhteet Venäjään ja myös vanha kolonialismin ajan kuorma.
Sota kuitenkin koskee myös Afrikkaa monella tavalla. Muun muassa energian hinnannousu ja ruokaturvan järkkyminen lisäävät osaltaan yhteiskunnallista epävakautta. Toisaalta vihreän siirtymän nopeuttaminen voi avata myös Afrikan mantereella uusia näkymiä.
Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama sota on hyökkäys koko kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää vastaan. YK:ssa ja eri kansainvälisissä järjestöissä tulee osoittaa, että räikeillä kansainvälisen oikeuden ja humanitäärisen oikeuden loukkauksilla on seurauksensa. Sotatoimien tietoinen kohdistaminen siviileihin ja siviilikohteisiin on sotarikos. Suomi tukee kansainvälisen rikostuomioistuimen, ICC:n, aloittamaa tutkintaa Venäjän mahdollisista sotarikoksista.
Venäjän asemaa kansainvälisissä järjestöissä on rajoitettu monin tavoin, ja Venäjä on jäänyt yhä eristetymmäksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on keskiössä myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin tämänhetkisessä toiminnassa. Suomi yhdessä 44 muun osallistujavaltion kanssa käynnisti maaliskuun alussa Etyjin ihmisoikeusmekanismin tutkimaan Venäjän hyökkäyksen humanitäärisiä seurauksia. Tämän niin kutsutun Moskovan mekanismin avulla riippumaton asiantuntijaryhmä tutkii kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja humanitäärisen oikeuden loukkauksia Ukrainassa. Asiantuntijat keräävät tietoja myös Venäjän mahdollisista sotarikoksista ja ihmisyyttä vastaan tehdyistä rikoksista.
Euroopan neuvoston ministerikomitea lakkautti Venäjän jäsenyyden järjestössä 16.3. lähtien perussäännön 8. artiklan mukaisesti parlamentaarisen yleiskokouksen, PACEn lausunnon pohjalta. Venäjän Euroopan neuvoston jäsenyydelle ei katsottu olevan arvopohjaisessa järjestössä enää edellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: EU-maiden vahva tuki Ukrainalle sen jouduttua Venäjän hyökkäyksen kohteeksi on auttanut hyökkäyksen hidastamisessa ja pysäyttämisessä, ja se tekee Ukrainasta vahvemman myöskin neuvotteluissa.
Aseellisen ja humanitäärisen tuen lisäksi Ukraina tarvitsee sekä laajaa diplomaattista tukea aluillaan olevissa neuvotteluissa että massiivista tukea aikanaan jälleenrakennukseen. Tuhotut kaupungit on rakennettava uudestaan, pakolaisista monet tulevat jälleenrakennuksen myötä palaamaan aikanaan kotiseuduilleen.
Venäjän sotatoimet ovat rapauttaneet ne rakenteet, joita kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa on pidetty kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestyksen peruskivinä. Luottamus voi kadota hetkessä, ja sen rakentaminen uudelleen sodan päätyttyä voi viedä vuosia tai vuosikymmeniä.
Kaikissa olosuhteissa kanavat yhteydenpitoon ja dialogiin on säilytettävä, mutta edessä on mittava projekti: eurooppalaisen turvallisuuden ja vakauden palauttaminen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-29T14:01:26,2022-03-29T14:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_32_3,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia ulkoministerille. — Ja mennään keskusteluun, ja avataan se niin, että edustaja Tuomioja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_4,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Herra puhemies! On ollut todella kiitettävää, mitenkä voimakkaasti ja yksiselitteisesti niin YK:n selvä enemmistö kuin Euroopan unioni ovat tähän sotaan reagoineet. Minusta on tärkeätä, että tästä pyrittäisiin nyt muodostamaan myöskin siltä kannalta ennakkotapaus, että tämä ei ole ensimmäinen eikä valitettavasti varmaan viimeinenkään tällainen kansainvälisen oikeuden loukkaus, johonka liittyy sotarikoksia. Niitä on valitettavasti ollut sodanjälkeinen historia meillä täynnä. Mutta ei ole ollut aikaisemmin näin lähellä Euroopan sydäntä ja meidän omia rajojamme tällaista tapausta. Senkin vuoksi olisi nyt tärkeätä, että pystyisimme rakentamaan kansainvälisesti sellaisen järjestelmän, joka reagoi kaikkiin tällaisiin loukkauksiin yhtä vahvasti ja yhtä tehokkaasti kuin se on nyt tässä tapauksessa tehnyt. Mutta kiitoksia Suomen hallituksen toiminnalle tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-03-29T14:06:41,2022-03-29T14:07:49,Hyväksytty,1.1
2022_32_5,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_6,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Istanbulissa käydään tosiaan parhaillaan rauhanneuvotteluja. Neuvotteluratkaisun hakemisessa on kuitenkin useita ongelmia, joista ensimmäinen on se, että mihinkään, mitä Venäjän sanoo tai lupaa, ei voi luottaa. Toinen ongelma on se, että neuvotteleminen Venäjän vaatimuksista antaa väärää legitimiteettiä Venäjän vaatimuksille. Venäjällä ei ole oikeutettuja vaatimuksia. Jos Venäjälle annetaan mitään, se paitsi on väärin myös lähettää jokaiselle roistovaltiolle viestin, että hyökkäyssota kannattaa: vaikka ei saisi kaikkea, voi saada jotakin.
Arvoisa puhemies! Meidän on ajateltava tämän hetken lisäksi myös tulevaisuutta. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, että Venäjä ei voita sodalla mitään vaan häviää kaiken. Tämä tarkoittaa lisää ja tehokkaampia aseita Ukrainalle ja Venäjän sotapotentiaalin tuhoamista kauppasaarrolla. Samoin venäläisten hävitysvimmaa pitäisi hillitä [Puhemies koputtaa] tekemällä selväksi, että ulkomailla jäädytetyt venäläiset varat käytetään Ukrainan jälleenrakentamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-03-29T14:07:50,2022-03-29T14:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_32_7,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_8,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monenkeskiseen kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään on luotettu. Valitettavasti tämä Venäjän aggressiivinen toiminta on rapauttanut tämän luottamuksen, ja valitettavasti toimintakyky useissa kansainvälisissä järjestöissä on täysin halvaantunut. Kuten ministeri kuvasitte, YK:n turvallisuusneuvosto ei ole pystynyt vaikuttamaan Venäjän toimintaan juuri tämän veto-oikeuden takia, eivätkä YK:n yleiskokouksen julistukset tuo tulitaukoa tai rauhanturvajoukkoja Ukrainaan.
Tämä YK:n 80 vuotta vanha arkkitehtuuri on voimaton, mutta se ei tarkoita sitä, että kansainvälistä oikeutta ei kunnioitettaisi. Siksi kysynkin teiltä, ministeri: miten Suomi voi vaikuttaa siihen, että kansainvälinen oikeus toteutuu ja näihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet ihmiset saadaan kansainvälisen rikosoikeuden eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-29T14:09:02,2022-03-29T14:10:08,Hyväksytty,1.1
2022_32_9,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_10,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainväliseen yhteisöön kuuluu erittäin monia eri organisaatioita: YK:ta, WTO:ta, Euroopan neuvostoa ynnä muuta. Suomelle on ollut varmastikin tärkein ulkopoliittinen viitekehys sieltä meidän EU-jäsenyydestä 1995 lähtien nimenomaan EU, ja kysyisin ministeriltä siitä, kun käsitykseni mukaan EU:n piirissä pohditaan myös yhteistä näkemystä, yhteistä linjausta siitä, miten tähän Venäjän toimintaan nyt pitäisi yhteisesti suhtautua, ja pidän sitä todella tärkeänä, koska esimerkiksi EU:n piirissä viime viikot ovat osoittaneet, että pystytään hyvinkin yhtenäisiin päätöksiin pakotteiden osalta ja monissa muissa asioissa. Miten tässä kohtaa aiotaan toimia? Voitteko kertoa jotain konkreettista jo nytten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-03-29T14:10:08,2022-03-29T14:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_32_11,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_12,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo Krimin miehityksen aikaan Euroopan neuvostossa käytiin vakava keskustelu Venäjän mahdollisuudesta jatkaa järjestön jäsenenä. Silloin kuitenkin nähtiin, että Venäjän kansalaisten oikeus päästä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen valittamaan ja saada asioitaan sinne käsittelyyn oli niin tärkeä, että dialogia haluttiin jatkaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli kuitenkin viimeinen niitti, ja PACEn kokouksessa 15.3. yleiskokous näki ja linjasi, että Venäjä pitää Euroopan neuvostosta erottaa. EIT:n käsittelyn mahdollisuus jatkuu vielä puoli vuotta. Pitäisin tärkeänä, että Venäjän kansalaisyhteiskuntaa, ihmisoikeuspuolustajia ja vapaata mediaa kohtaan etsitään kuitenkin keinoja, kuinka heitä voidaan jatkossa tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-29T14:11:05,2022-03-29T14:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_32_13,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_14,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lämpimät terveiset ministerillemme IPUn kokouksesta. Keskustelut kollegojen kanssa saivat muistamaan sen, että sodan jäljet ovat aina pitkät ja vahingot ovat korvaamattomia ihmishenkien menetysten osalta, ja monet kollegat Afrikasta muistuttivat niistä sodista, mitä on käyty aiemmin, ja siitä rauhantyön tarpeesta, mikä on väistämätöntä joka ikisenä päivänä. Ehkä se isoin kysymys siellä kokouksessa oli, kuka tänä päivänä tekee rauhantyötä, kuka muistaa pienet ja isot konfliktit, kuka on valmis nousemaan puolustamaan ihmisiä arkisessa elämässään ja turvaamaan heidän elämäänsä — ja ehkä isoimpana kysymyksenä nälkäkriisi ja huoli siitä, leviääkö nälänhätä varsinkin Afrikassa tulevina vuosina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-03-29T14:12:05,2022-03-29T14:13:06,Hyväksytty,1.1
2022_32_15,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,Kiitoksia. — Sedan ledamot Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_16,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Venäjän julma sota Ukrainassa tuhoaa koko Ukrainaa, mutta aivan erityisesti se on kohdistunut siviileihin — iskut ovat kohdistuneet muun muassa sairaaloihin — ja tällaisessa tilanteessa tietenkin humanitääristen järjestöjen mahdollisuudet toimia ovat aivan erityisen tärkeitä. Tiedetään, että kansainvälisten pakolaisten, Ukrainasta pois tulevien määrä on miljoonissa, mutta myös maan sisäinen pakolaisuus on miljoonissa, arvioidaan nousevan jopa 12 miljoonaan. Suuri puute on lääkkeistä, mutta myöskin hoitajista ja sellaisista, jotka auttavat ihmisiä. Polarisaatio maailmassa näyttää olevan niin, että humanitääristen järjestöjen on vaikeampi toimia kuin ennen ja niiden puolueettomuutta epäillään herkästi. Miten esimerkiksi Pohjoismaat voisivat turvata ja vahvistaa [Puhemies koputtaa] humanitääristen järjestöjen toimintamahdollisuuksia kaikissa tilanteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-03-29T14:13:06,2022-03-29T14:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_32_17,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_18,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nähneet sen, että niin Euroopan neuvosto kuin YK, elikkä hyvin keskeiset kansainväliset sääntöpohjaiset järjestelmät, ovat nyt sitten siinä tilanteessa, että niiden toiminta on valitettavasti rampautunut, ja YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten perustuminen toisen maailmansodan voittajavaltioihin osoittautuu tässä tilanteessa toimimattomaksi järjestelmäksi. Olisinkin kysynyt ulkoministeriltä: onko kansainvälisessä yhteisössä keskusteltu, millä tavalla tätä järjestelmää voitaisiin uudistaa, millä tavalla YK:ta voitaisiin tällaisessa tilanteessa uudistaa? Erityisesti on huoli siitä, että humanitäärisen suojelunkaan tähden minkäänlaisiin interventioihin ei voida mennä YK:n puolelta, koska on jäsenvaltioita, joilla on veto-oikeudella mahdollisuus estää tämä, ja tämä aiheuttaa [Puhemies koputtaa] jatkuvaa kärsimystä siviileille tälläkin hetkellä Ukrainassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-03-29T14:14:17,2022-03-29T14:15:27,Hyväksytty,1.1
2022_32_19,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_20,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kylmän sodan aikana maailma toimi kahden navan, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton, välillä. Nyt samaa asetelmaa haetaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välille. Kiinan tavoitteena on pitää Yhdysvaltoja, Eurooppaa ja koko läntistä maailmaa taloudessa varpaillaan syventämällä yhteistyötä Venäjän, Intian ja Turkin kanssa.
Turkki on todellinen moniottelija: se haluaa säilyttää välit niin Ukrainaan kuin Venäjään. Se myy Ukrainalle huippuaseita, moderneja lennokeita, ja ottaa venäläisten oligarkkien huvijahdit satamiinsa turvaan. Turkki ja Venäjä ovat usein olleet eri puolilla maailmansodissa mutta säilyttäneet silti välinsä. Nyt Turkki yrittää ottaa roolia rauhanvälittäjänä Ukrainan—Venäjän sodassa. EU:hun Turkkia tuskin otetaan ihan heti, mutta se ei heitä haittaa, koska Turkki saa miljardeja euroja vuodessa EU:lta pitämällä sinne pyrkivät pakolaiset maassaan. 
Ministeri Haavisto, miten analysoitte Turkin tilannetta ja sitä, [Puhemies koputtaa] jos Suomi joskus hakisi Nato-jäsenyyttä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-29T14:15:28,2022-03-29T14:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_32_21,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Haavisto tähän väliin, kolme minuuttia vastauksia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_22,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvistä kommenteista ja joistakin kysymyksistä myöskin. — Edustaja Virolainen kysyi, miten Suomi vaikuttaa niin, että kansainvälinen oikeus toteutuisi: Kaikissa niissä elimissä, joissa nyt olemme, ICC:tä tuemme. YK:n ihmisoikeusneuvostossa olemme nostaneet esiin nämä sotarikosaspektit tähän liittyen, ja toivomme tietysti muiden EU-maiden ja muidenkin maiden tekevän samoin.
Edustaja Vehviläisellä oli kysymys tästä EU:n yhtenäisyydestä, ja kyllä, tämä on hyvin monessa paikassa todettu, että EU on tavallaan nyt sitten lähes rintamavastuussa. Olemme tukeneet myöskin aseellisesti tämän European Peace Facilityn kautta Ukrainaa, ja eurooppalaiset maat ovat toimineet tässä hyvin yhtenäisinä.
Edustaja Hopsu otti esille kansalaisjärjestöjen ja kansalaisaktiivien roolin Venäjällä: Kun Euroopan neuvoston jäsenyys ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mahdollistamat asiat poistuvat, niin totta kai huoli kansalaisaktivisteista on suuri, ja ennen kaikkea tämän uuden lainsäädännön vuoksi, joka vielä tekee rikolliseksi sitten esimerkiksi sota-nimikkeen käyttämisen tästä Venäjän aloittamasta sodasta.
Edustaja Kyllönen, mainitsitte nälkäkriisiasian Afrikassa, ja tämä huoli ruokaturvasta alkaa nyt vallata alaa. Ne pellot Ukrainassa, joissa on miinoja, ei ole polttoainetta maataloustyökoneisiin, ei ole ehkä lannoitteita, miehet ovat rintamalla — ei niiltä pelloilta tule satoa tänä vuonna, ja se vaikuttaa koko maailman elintarviketilanteeseen.
Edustaja Biaudet, otitte tavattoman tärkeän asian esille eli kansainvälisten järjestöjen aseman ja myöskin puolueettomuuden. Puhuin viikonloppuna kansainvälisen Punaisen Ristin edustajan kanssa. He pitävät yhteyttä Kiovaan, he pitävät yhteyttä Moskovaan, juuri sen takia, että esimerkiksi sotavankeja autettaisiin tässä tilanteessa, ja se kuuluu kansainvälisen Punaisen Ristin tehtäviin. Meidän täytyy kyllä antaa kaikki tukemme kansainväliselle Punaiselle Ristille ja YK-järjestöjen työlle ja myöskin torjua tätä tarpeetonta kritiikkiä, jonka he kohtaavat tehdessään sitä, mikä heille sopimusten mukaisesti kuuluu, ja näitä järjestöjä tuemme.
Edustaja Essayah, kysyitte vielä, miten YK-järjestelmää voisi muuttaa tai onko siitä puhuttu: Kyllä siitä on puhuttu, Suomikin on puhunut YK-reformista hyvin pitkään. Sen asian niin kuin vastapuoli on ehkä siellä sitten se, että saadaanko järjestö, jossa kaikki maat ovat mukana, vai tulisiko sitten tilanne, että tulisi vaikkapa tämmöinen demokraattisten maiden liitto, joka on ollut joskus esillä, mutta sieltä jäisi sitten osa pois. On pidetty hyvänä, että niin Kuubat, Venezuelat kuin Iranitkin ovat YK-työssä mukana, mutta tämä ongelma on, jonka tässä mainitsitte.
Viimeisenä edustaja Harkimo: Olen itsekin käynyt kuukauden sisällä kaksi kertaa Turkissa ja käynyt näitä keskusteluja Turkin kanssa siitä, että he ymmärtävät myöskin Euroopan turvallisuustilannetta ja myöskin Suomeen kohdistuvia paineita, ja kyllä minulle on jäänyt sellainen olo, että Turkki nämä paineet ymmärtää ja Nato-jäsenenä — siinä roolissa — ymmärtää Suomenkin tilannetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-29T14:16:45,2022-03-29T14:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_32_23,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_24,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän järkyttävä hyökkäys rikollisesti Ukrainaa ja sen kansaa vastaan on saanut yhden ainoan hyvän asian aikaan, ja se on se, että kansainvälinen yhteisö laajalla rintamalla — ja Euroopan unioni — on yhdistänyt voimansa, eristänyt Venäjän muusta maailmasta, auttanut Ukrainaa, pystynyt näyttämään sen, mitä seuraa tämänkaltaisesta brutaalista hyökkäyksestä. Tätä pitää jatkaa.
Erinomaista on ollut myöskin se, että Suomi on ollut voimakkaasti mukana tässä liittoumassa ja toiminut ja toimittanut muun muassa aseapua Ukrainaan. Tämä on ollut erittäin merkittävä ja tärkeä päätös — kiitos valtionjohdolle siitä.
Kaksi asiaa: Meidän pitää huolehtia siitä, ettei ole mitään paluuta Venäjän nykyisen johdon, joka hyväksyy sotarikokset Ukrainassa, kanssa samoihin neuvottelupöytiin — ei mitään paluuta niin sanottuun vanhaan normaaliin. Ja toinen asia on se, että meidän pitää ymmärtää se, että meidän täytyy kiinnittäytyä entistä voimakkaammin kansainväliseen yhteiseen monenkeskeiseen järjestelmään, [Puhemies koputtaa] Euroopan unioniin, ja hakea paikkamme läntisten maiden puolustusyhteisöstä Natosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-03-29T14:19:55,2022-03-29T14:21:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_25,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_26,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lännen reaktio tosiaan on ollut hyvin yhtenäinen ja vahva, ja näkisin, että Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ja näiden kumppanimaat tulevat muodostamaan yhä tiiviimmän porukan jatkossa. Minkälaisia ratkaisuja sitten esimerkiksi Kiina tulee tekemään, jää nähtäväksi, mutta sillä tulee olemaan hyvin kauaskantoisia vaikutuksia varmastikin tälle vuosisadallekin.
Näkisin, että Suomen osalta ja meidän oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman suhteen on tärkeätä vahvistaa ja ankkuroida se nimenomaan Nato-jäsenyydellä, jota olen kannattanut pitkään pidäkkeeksi ja myös tuomaan selkänojaa sillä, mitä artikla 5 ja myös yli 900 miljoonan asukkaan yhteisö voivat tarjota. Samalla lainsäädäntöön, kuten tässäkin salissa on puhuttu aikaisemmin, on tärkeätä tuoda kiireellisesti hätätilapykälät erilaisten hybridihyökkäyksien varalta, ja kummankin osalta on syytä toimia nyt hyvin määrätietoisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-03-29T14:21:10,2022-03-29T14:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_32_27,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_28,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tilanteessa, jossa olemme, ei varmastikaan ole mitään nopeaa ratkaisua. Voi olla niin, että tulemme elämään jäätyneessä konfliktissa vuosia ellei vuosikymmeniä, ja siihen myös meidän pitää varautua omassa toiminnassamme ja kaikki ne päätökset tehdä täällä sen mukaan. 
Mutta kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin saada rauha aikaiseksi Ukrainassa, ja myös kansainvälisen yhteisön pitäisi pyrkiä siihen. Miten te arvioitte, arvoisa ministeri, onko kansainvälisellä yhteisöllä kykyä ja mahdollisuuksia pyrkiä lopettamaan tuota sotaa ja saavuttaa rauha? Entä pystytäänkö Ukrainalle takaamaan jonkinlaisia turvatakuita myöskin jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-29T14:22:16,2022-03-29T14:23:04,Hyväksytty,1.1
2022_32_29,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_30,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän tuomittava hyökkäyssota on tosiaan koonnut kansainvälistä yhteisöä ja muistuttanut sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeydestä. Yhtenäisyyttä on näkynyt niin EU:n kuin YK:nkin tasolla. Voimakas reaktio on ollut aiheellinen, ja näin eurooppalaisena tunnen suurta kiitollisuuttakin siitä, että myös kaukana täältä se reaktio on ollut vahva.
Yksi voimistunut haitallinen ilmiö, voisi sanoa hyökkäyksen muoto, on disinformaation levittäminen, ja voisin kuvitella, että tätä tulemme näkemään myös tulevina viikkoina ja kuukausina Suomessa ja kenties ihan joka puolella maailmaa. Kuulisin mielelläni ministeriltä: miten arvioitte, että kansainvälinen yhteisö on valmis ottamaan vastaan tai ikään kuin reagoimaan, tunnistamaan disinformaatiota, kun sellaista kohtaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-03-29T14:23:04,2022-03-29T14:24:07,Hyväksytty,1.1
2022_32_31,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_32,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtiojohto on nyt varsin kovalla vauhdilla ryhtynyt valmistelemaan maan Nato-jäsenyyttä. [Oikealta: Hyvä! — Hyvä niin!] Siinä tarkoituksessa on liikuttu ahkerasti maailmalla. Tarkoituksena on ollut tunnustella Nato-maiden kantoja Suomen mahdolliseen jäsenyyteen.
Erityinen mielenkiinto tässä suhteessa kohdistuu Turkkiin, jonka torjuvaa suhtautumista osataan odottaa. Ulkoministeri Haavisto, te vierailitte Ankarassa jo helmikuussa ja osallistuitte maaliskuussa Antalyassa pidettyyn diplomatiafoorumiin. Molemmilla vierailuilla tapasitte muun muassa Turkin ulkoministerin. Turkin presidentti Erdoğan esitti viime viikolla maan EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistämistä uudelleen. Turkin jäsenyyttä ei ole katsottu hyvällä maan suurten demokratia- ja ihmisoikeusongelmien vuoksi. Kysynkin: oliko Turkin mahdollinen EU-jäsenyys esillä vierailuillanne, ja onko Suomi ehkä edistämässä Turkin EU-jäsenyyttä vaikuttaakseen maan kantaan Suomen Nato-jäsenyyden suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-03-29T14:24:08,2022-03-29T14:25:20,Hyväksytty,1.1
2022_32_33,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_34,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Ärade talman! Edustaja Halla-ahon esille nostama ajatus siitä, että jäädytetyt varat tulisi käyttää Ukrainan jälleenrakentamiseen, on monella tavalla perusteltu myös moraalisesti. Itsekin haluaisin tietää, onko tästä keskusteltu, näettekö, että tämä olisi mahdollista.
Muutenhan Venäjä on jäänyt hyvinkin yksin kansainvälisesti, hyvällä syyllä. YK:ssa Eritrea, Syyria, Valko-Venäjä ja Pohjois-Korea tukivat Venäjää mutta ei juuri kukaan muu. Siitä huolimatta pakoterintamassa on jonkin verran aukkoja: Etelä-Amerikka, Afrikka. Molemmat liki kokonaisuudessaan jäävät tämän rintaman ulkopuolelle, myöskin Intia ja ehkä suurimpana tekijänä Kiina. Kiina on viime aikoina ehkä osoittanut hienoista varovaisuutta, ja jokunen kaasuhankekin on tainnut mennä jäihin. Miten te näette, että me Euroopan unionina voisimme tässä auttaa Kiinaa oikeille raiteille ja liittymään siihen kansainvälisten yhteisöjen joukkoon, joka tuomitsee tässä sodan ja yrittää taloudellisin pakottein vaikuttaa sen lopettamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-03-29T14:25:20,2022-03-29T14:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_32_35,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_36,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomen tasavallan presidentti ja Suomen ulkopoliittinen johto tällaisessa tilanteessa ovat ottaneet aktiivisen roolin, matkustavat ja tunnustelevat. Puolustusministeriön työryhmä on omissa selvityksissään todennut, että Suomen liittyminen Natoon, mikäli me täällä Suomessa päädymme siihen, on monimutkainen diplomaattinen ja poliittinen prosessi eikä vähiten siksi, että liittyminen tapahtuisi nyt kireämmässä kansainvälisessä ilmapiirissä kuin aiemmat laajentumiset. Ulkoisesti on olemassa hyvät perusteet lyhentää siirtymävaihetta jäsenhakemuksen jättämisen ja Natoon pääsyn välillä, sillä tänä aikana muun muassa Venäjän vastatoimet voisivat olla vihamielisempiä. Vaikka Naton jäsenet pystyisivätkin sopimaan nopeutetusta jäsenyysprosessista eli niin sanotusta fast track ‑järjestelmästä, niin siihen liittyy haasteita. Miten yhtenäisiä olisivat muut jäsenmaat? Kuulisin mielelläni [Puhemies koputtaa] ulkoministerin arvio tästä tilanteesta ja näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-29T14:26:33,2022-03-29T14:27:46,Hyväksytty,1.1
2022_32_37,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_38,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä Venäjän hyökkäys on paljastanut, aivan kuten täällä monessa puheenvuorossa on käynyt ilmi, että monet maat silti niin sanotusti pelaavat sitä omaa päivänpolitiikkaansa edelleen. Kiinan YK:n suurlähettiläs Zhang Jun kommentoi YK:n yleiskokouksessa, että maita ei pidä pakottaa valitsemaan puolia konfliktissa — eihän tässä nyt ole kyse mistään konfliktista vaan Venäjän brutaalista hyökkäyksestä itsenäiseen maahan omien tarkoitusperiensä vuoksi. Ja edelleen tuossa puheenvuorossaan hän totesi, että maiden aidot turvallisuushuolet pitää ottaa vakavasti — siis ei Venäjällä ole mitään turvallisuushuolia ollut Ukrainasta päin. Haluaisin kysyä, miten Suomi ja EU aikovat reagoida tähän Kiinan tilanteeseen. Olemme ehkä hymistelleet sen asian kanssa muutenkin liikaa jo vuosikausia, siellä on ollut ihmisoikeusongelmia paljon. [Puhemies koputtaa] Olisiko meidän aika puuttua myös Kiinan tilanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-03-29T14:27:46,2022-03-29T14:28:56,Hyväksytty,1.1
2022_32_39,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_40,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansainvälisen yhteisön tärkein reaktio Venäjän aggressioon on ollut lännen asettamat kovat talouspakotteet, joihin presidentti Putin ei varmasti uskonut. Venäjän energiantuontia Eurooppaan ei kuitenkaan ole keskeytetty. Venäjä saa Euroopalta satoja miljoonia euroja päivässä sotakassaansa. Keskeyttäminen tulisi ilmeisesti liian kalliiksi esimerkiksi Saksalle ja Italialle. Niinpä me nyt sanomme, että takataskussa on uusia kovempia pakotteita. Mutta eikö meidän tulisi tehdä juuri nyt ja heti kaikkemme tämän julman sodan lopettamiseksi? Mitä me vielä odotamme? Putin ja Venäjä jatkavat joka päivä barbaarisia sotarikoksia, tappavat tarkoituksella siviilejä, naisia ja lapsia. Heti stoppi Venäjän energiatuonnille EU-alueelle. Ministeri Haavisto, onko Suomen hallitus tätä mieltä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-29T14:28:56,2022-03-29T14:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_32_41,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_42,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, että keskustelussa on noussut niin voimakkaasti esiin myös kysymys ruokaturvasta. Ajattelen nimittäin niin, että ruokaturva on aivan keskiössä puhuttaessa ihmisoikeuksista ja niiden puolustamisesta. Haluaisin kysyä ministeriltä: näettekö, että myös ruokaturvakysymyksissä ja varautumisessa meillä olisi varaa kansainväliselle yhteistyölle ja ehkä erityisesti pohjoismaiselle yhteistyölle? Näen erittäin tärkeänä, että Suomi on lähtenyt nyt vahvistamaan meidän ruoan saatavuutta ja huoltovarmuutta siltä osin.
Kansainvälinen yhteisö on tuominnut jyrkästi ja laajasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, ja pidän myös tätä kansainvälisen yhteisön viestiä, yhtenäistä viestiä erityisen merkittävänä. Osaltaan näin laaja rintama oli ehkä yllätys, esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvoston äänestäessä ihmisoikeuksien rikkomista koskevan tutkimuksen aloittamisesta Ukrainassa — siellä nimittäin [Puhemies koputtaa] vain kaksi valtiolta äänesti sitä vastaan. Haluaisin kysyä, miten me saisimme Ukrainan hyökkääjät, Venäjän, tuomioistuimen eteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-29T14:30:04,2022-03-29T14:31:18,Hyväksytty,1.1
2022_32_43,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_44,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin hyökättyä Ukrainaan raakalaismaisesti ja oikeudettomasti on varmaan hänelle ja muulle Venäjän johdolle ollut yllätys, miten voimakas ja yhtenäinen EU:n reaktio pakotteina ja muun muassa asetoimituksin, eikä pelkästään EU:n vaan yleisemminkin lännen reaktio, on ollut. Samalla suomalaisista varmaan varsin monelle on kirkastunut se, miten meidän oman elämämme ja turvallisuutemme kannalta on tärkeää, että olemme yhdessä EU-rintamassa emmekä yksin.
Tässä on kuitenkin särö. Orbánin johtama Unkari ei ole sallinut esimerkiksi asetoimituksia kauttaan Ukrainaan eikä pannut Venäjän lentokoneita lentokieltoon. Mielestäni on tärkeää nyt myöskin huolehtia [Puhemies koputtaa] EU:n toimintakyvystä ja kehittää EU:n toimintaperiaatteita ja sääntöjä sillä lailla, [Puhemies: Kiitoksia!] että yksi maa ei pysty sabotoimaan yhteisrintamaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-03-29T14:31:18,2022-03-29T14:32:35,Hyväksytty,1.1
2022_32_45,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_46,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On oikein, että salissa keskustellaan jo mahdollisesta tulevaisuudesta ja siitä, että meidän pitää saada Venäjän sotarikolliset kansainvälisen tuomioistuimen eteen. Se varmasti on pitkä prosessi. Sehän tarkoittaisi, että siellä sisäpoliittisesti tapahtuisi jotain niin, että nyt nämä sotarikolliset eivät enää olisi vallassa.
Edustajat Adlercreutz ja Meri kysymyksissään toivat esille Kiinan. Se passiivinen rooli, joka Kiinalla on — itselleni tulee semmoinen pelko, että Kiina voisi käyttää nyt tätä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka roistomaisesti voidaan käyttäytyä, ja ottaa Taiwanin samalla tavalla haltuun. Onko ollut kansainvälisissä keskusteluissa tämä Kiinan mahdollinen toiminta jatkossa? Ja kuinka Kiina pystyttäisiin enemmän ottamaan mukaan yhteiseen rintamaan, koska heillä on mahdollisuus myös pelastaa Venäjän talous olemalla yrityksissä mukana [Puhemies koputtaa] ja siten tulla avaamaan kauppasuhteita taas takaisin muualle Eurooppaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T14:32:36,2022-03-29T14:33:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_47,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_48,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olimme edustajien Kyllönen, Järvinen ja Tanus kanssa Parlamenttienvälisen liiton yleiskokouksessa ja saimme kuin saimmekin sitten läpi tämän lauselman, jolla tuomittiin Venäjän järkyttävät toimet Ukrainassa. Mutta oli vain järkyttävää huomata, miten afrikkalaiset maat olivat jotenkin Venäjän otteessa ja Kiinan otteessa. Jopa Etelä-Afrikka, joka on Afrikan liberaaleimpia maita, äänesti ”abstention” siellä.
Ehkä tulevaisuuden osalta isoimpia kysymyksiä tulee olemaan sen jälkeen, kun Venäjä on selätetty, se, miten toimimme Kiinan suhteen, ja tästä edustaja Meri aloitti arvokkaan keskustelun täällä. Suomella ja ennen kaikkea EU:lla pitäisi olla oma, painava Kiina-strategiansa siinä, miten hankkiudutaan omavaraiseksi kaikkien niiden toimitusketjujen suhteen, joiden suhteen ollaan tällä hetkellä riippuvaisia Kiinasta. Me näimme jo koronan alkaessa, että pelkästään maskit olivat meille vaikea kysymys, mutta me olemme paljon enemmän kiinni [Puhemies koputtaa] Kiinassa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-03-29T14:33:49,2022-03-29T14:34:55,Hyväksytty,1.1
2022_32_49,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_50,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan alkoi torstaina 24. helmikuuta, ja samana päivänä kokoontui Etyj talvikokoukseen Wienissä. Venäjän delegaatio oli läsnä etäyhteyksin ja puolusti voimakkaasti omaa tekoaan. Ainoastaan Valko-Venäjä 57 maasta puolsi Venäjän toimia. Yleensä näissä tapauksissa, kun olemme puhuneet Venäjän toimista, Keski-Aasian maat, erityisesti Kazakstan, ovat hyvin vahvasti tukeneet Venäjää, mutta tällä kertaa ei käynyt niin, ja sen jälkeen ilmeisesti ainoastaan Kirgistan on osoittanut jotakin ymmärrystä Venäjää kohtaan. Kuitenkin koko sen tilaisuuden jälkeen ja sen aikana on ollut se ajatus, että kansainvälinen yhteisö, mukaan lukien Etyj, on epäonnistunut toimissaan pitää rauha maassa. Järjestöä on merkittävästi uudistettava. Sillä ei ole mahdollisuutta asettaa pakotteita, koska se ei ole oikeudellinen elin, mutta se voi järjestää ja fasilitoida rauhanneuvotteluja.
Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt [Puhemies koputtaa] ministeri Haavistolta: miten näette Etyjin tulevan roolin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-03-29T14:34:56,2022-03-29T14:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_32_51,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_52,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oltiin tosiaan samassa Etyjin kokouksessa Junnilan ja Kauman kanssa. Siellä eri maat kyllä todella jyrkästi tuomitsivat Putinin sodan Ukrainaa kohtaan. Mutta Kauma otti esille tässä Etyjin uudistamisen, ja juuri sitä itsekin pohdin. Venäjähän on nyt syrjäytetty erilaisista muista järjestöistä. Miten tämän pitkän rauhankehityksen projektin osalta on, tulisiko kuitenkin Etyjissä Venäjäkin pitää mukana? Voidaanko me silti esimerkiksi sitä Moskovan prosessia läpi viedä, jos ei tätä yhteyttä siihen ole?
Toinen kysymys ministerille on: Mikä merkitys tässä maailmantilanteessa enää on liittoutumattomuudella tai puolueettomuudella ainakin Suomen kohdalta? Voisiko saada tähänkin vastauksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-03-29T14:36:17,2022-03-29T14:37:16,Hyväksytty,1.1
2022_32_53,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä. [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_54,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainalaiset puolustavat nyt kotimaataan mutta myös koko Eurooppaa, myös meidän lastemme tulevaisuutta. On aivan selvää, että se, miten tämä järkyttävä Venäjän hyökkäyssota ja sen myötä syttynyt sotatila Ukrainassa päättyy, vaikuttaa meidän kaikkien tulevaisuuteemme. On myös täysin selvää, että Ukrainaa on autettava niin paljon kuin mahdollista, ja näin Suomi on tähän mennessä tehnyt yhdessä muun Euroopan kanssa. Tuota tukea on kuitenkin yhä edelleen vahvistettava. On myös erittäin tärkeää, että Venäjän hallinnolle tehdään nyt täysin selväksi, että näitä pakotteita ei tulla kevyin perustein purkamaan.
Edelleen kuitenkin Venäjällä jatkaa toimintaansa monia eurooppalaisia yritystahoja ja eliitin toimijoita. Kysyisinkin ministeriltä: onko Suomen mahdollista lisätä kritiikkiä tai painetta näitä toimijoita kohtaan, jotka nyt jatkavat siellä yritystoimintaansa siitä huolimatta, että maan hallinto käy järkyttävää sotarikoksiin syyllistyvää hyökkäystä Ukrainassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-03-29T14:37:16,2022-03-29T14:38:15,Hyväksytty,1.1
2022_32_55,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kautto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_56,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kehitysyhteistyön painopiste on kaikkein köyhimmissä maissa, mikä onkin tärkeää. Suurin osa näistä maista sijaitsee Afrikassa, jossa Venäjä käy kovaa informaatiosotaa. Yksi merkki tästä on, että reilu 20 Afrikan maata jätti YK:n yleiskokouksessa äänestämättä Venäjän hyökkäyksen tuomitsevasta julkilausumasta. Venäjän propagandan houkutus on sikäli ymmärrettävää, että Venäjän maine osassa Afrikkaa on entisiä siirtomaavaltoja parempi. Kysynkin: miten varmistetaan, että kehitysyhteistyömme edistää demokratiaa ja valtioiden loukkaamatonta suvereniteettia sekä ehkäisee sotaisaa suurvaltapolitiikka? Ei ehkä suoraan kuulu ulkoministerin toimivaltaan, mutta uskon, että tiedätte asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-03-29T14:38:15,2022-03-29T14:39:12,Hyväksytty,1.1
2022_32_57,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_58,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On muistettava, ettei Venäjään ole ollut luottamista aiemminkaan lähihistoriassa. 2008 Venäjä valloitti Georgian Abhasian ja Etelä-Ossetian ja tunkeutui pitkälle Georgian maaperälle, muun muassa Goriin. Silloin hyökkäystä perusteltiin humanitaarisella operaatiolla venäläisväestön suojelemiseksi. Vuonna 2014 Venäjä hyökkäsi tunnistamattomilla vihreillä miehillä Krimiin ja lietsoi separatismia Donbasilla. Silloin presidentti Niinistö pyysi selvityksen kaksoiskansalaisuudesta, jonka sisäministeriö teki, mutta julkisuuteen tuotiin vain pieni muistio. Silloin kaksoiskansalaisia oli 20 000. Ulkoministeriö selvitti asiaa 2016, jolloin tunnistettiin uhka, että Venäjä voi poliittisesti aktivoida maanmiehiään Suomessa. Nyt kaksoiskansalaisia on 35 000, koska järjestely on vapaaehtoista. Milloin Suomi luopuu kaksoiskansalaisuudesta? Osahan on peräti kolmoiskansalaisia, kuten Gennadi Timtšenko.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-03-29T14:39:12,2022-03-29T14:40:24,Hyväksytty,1.1
2022_32_59,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_60,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän aggressiivinen, brutaali hyökkäys täyttää sotarikoksen merkit monelta osin. Sen takia kannustan myös Suomen hallitusta toimimaan niin, että taloudelliset pakotteet pysyvät voimassa niin pitkään kuin mahdollista. Niitä ei saa löysentää ennen kuin Ukrainan jälleenrakentaminen on päässyt vauhtiin, ja esimerkiksi Venäjän takavarikoitua omaisuutta pitää käyttää Ukrainan jälleenrakentamistyöhön, kun rauha joskus koittaa toivottavasti.
Kysymys sitten Suomesta ja Suomen resilienssistä: On sanottu ja lienee aika varmaa, että kun keskustelu Suomessa Nato-päätöksen tiimoilta kiihtyy, niin painostus kasvaa. Miten suomalaisia informoidaan ja ikään kuin koulutetaan sitä varten, [Puhemies koputtaa] että painostusta tulee olemaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-03-29T14:40:25,2022-03-29T14:41:40,Hyväksytty,1.1
2022_32_61,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Haavisto, vastauspuheenvuoro kysymyksiin, noin viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_62,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu kansainvälisen yhteisön reaktioista Venäjän hyökkäykseen  >>>Keskustelualoite  KA 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin oli edustaja Ovaskan kysymys näistä rauhanneuvotteluista, minkälaisia turvatakuita Ukraina tarvitsee: Ukraina on lähtenyt neuvotteluissa siitä, että se toivoo kansainvälisen yhteisön voimakasta tukea näissä neuvotteluissa. Erikseen on mainittu YK:n P5 eli turvaneuvoston pysyvät jäsenet ja sitten Saksan ja Turkin rooli, ja totta kai esimerkiksi Euroopan unionin puolelta ollaan valmiita antamaan niin paljon tukea tähän neuvottelutilanteeseen kuin mahdollista.
Edustaja Hyrkkö puhui disinformaatiosta ja sen levittämisestä. Tämä on hyvin paljon kansalaisten koulutukseen ja opetukseen ja tietoisuuteen liittyvä asia, ja sitä pyritään tekemään. Olette varmasti seuranneet esimerkiksi supon johtajan viimeaikaisia kommentteja, joissa on varoiteltu kansalaisia siitä, että erilaista väärää tietoa on liikkeellä ja kannattaa suhtautua kriittisesti eri lähteisiin.
Edustaja Yrttiaho, kysyitte, onko jotakin kaupankäyntiä menossa vaikkapa siitä, että jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, miten suhtaudutaan vaikkapa Turkin kohdalla Turkin EU-jäsenyyteen: Suomihan on aikanaan sitä kannattanut ja pitänyt esillä Turkin roolia, mutta sitten EU:n ja Turkin tiet ovat monellakin tavalla eronneet. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, mutta Turkki, kuten sanoin, ymmärtää Suomen turvallisuustilanteen, ja näiden vierailuiden yhteydessä on ollut mahdollista käydä sitä yksityiskohtaisemmin lävitse.
Useampi puhui täällä jälleenrakennuksesta — muun muassa edustaja Adlercreutz ja puheenjohtaja Halla-aho — ja, edustaja Kiuru, kysyitte, voisiko näitä takavarikoituja varoja käyttää jälleenrakennukseen. Varmasti se olisi hyvä ajatus, ja sitten täytyy tietysti miettiä, miten sotakorvauksia aikanaan maksetaan. Voiko tulevista kaasu- ja öljytuloista sitten lohkaista jonkun siivun tällaisiin sotakorvauksiin? Se olisi varmaankin optimaalinen ratkaisu. Sitä, päästäänkö siihen kansainvälisissä neuvotteluissa, on tietysti vaikea vielä määritellä. 
Useammat edustajat, muun muassa edustajat Meri ja Adlercreutz ja Tynkkynen ja Myllykoski, kysyivät suhtautumisesta Kiinaan: Nyt ehkä itse ajattelen niin, että Kiina tarvitsee, totta kai, Venäjää raaka-ainelähteenä, mutta Kiina tarvitsee ennen kaikkea läntisiä markkinoita. Lännen markkinat ovat sille hyvin tärkeitä, ja se kaupallinen suhde, joka Kiinalla on myöskin Eurooppaan, on Kiinan taloudelle erittäin tärkeä. Uskon, että siinä on, voisi sanoa, se tietty yhteistyömahdollisuus, joka Kiinan kanssa on, ja samaan aikaan, kuten täällä on todettu, täytyy myöskin Kiinan ihmisoikeustilanteeseen suhtautua kriittisesti ja pitää sitä jatkuvasti esillä. Olisi myöskin kovin onnetonta, että muodostuisi tämmöinen Kiinan ja Venäjän jonkinlainen liitto tai yhteispeli siinä, että Venäjä saisi vaikkapa sotilaallista apua Kiinalta — toivottavasti näin ei tule tapahtumaan.
Edustaja Zyskowicz kysyi hyvin relevantin kysymyksen siitä, millä tavalla voisi Eurooppa ehkä vielä kiristää näitä sanktioita, ja näihin energiasanktioihin liittyen, energiapakotteisiin liittyen: Ensinnäkin on hyvä muistaa, että sanktioista päätetään aina yksimielisesti. Niihin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden vihreää valoa, ja on jäsenmaita, joille tämä energiatilanne on niin herkkä tilanne, että sitä yhteisymmärrystä ei välttämättä löydy. Nämä jäsenmaat — jäsenmaita mainitsematta — puhuvat myöskin yhteiskuntarauhasta tässä yhteydessä, niin että jos tulisi tilanne, jossa keittiöihin ei tule kaasua tai asunnot ovat kylmiä ja lämmitys puuttuisi, niin se tietysti myöskin Euroopassa merkitsisi yhteiskuntarauhan kannalta negatiivista kehitystä.
Edustaja Kemppi nosti esille kansainvälisen yhteistyön huoltovarmuudessa ja ruokaturva-asioissa ja myöskin tämän pohjoismaisen yhteistyön näissä: Suomen aloitteesta nimenomaan pohjoismaisessa yhteistyössä huoltovarmuusasiat ovat nousseet entistä enemmän esille — erittäin tärkeä kysymys.
Edustaja Hassi nosti tämän Unkarin roolin aseviennissä. Täytyy sanoa, että kaikilla mailla on oma historiansa, ja kyllä nämä tapahtumat, joita on nähty Ukrainassa, unkarilaisten mieleen tuovat vuoden 1956, ja Unkarin ministeri on myöskin nostanut sen esiin. Eli tämä menee kuitenkin hyvin ihon alle myöskin Unkarissa, mitä he näkevät ja todistavat Ukrainassa. Minusta nyt on ollut hyvin laajaa EU-yhteisyyttä; niin Puola kuin Unkari on ollut tässä mukana, ja sitä täytyy kunnioittaa.
Edustaja Kauma nosti esille Etyjin rooliin: Me olemme siinä tavallaan kirkon harjalla, kun Suomen Etyjin puheenjohtajuus on nyt sitten vuonna 2025, ja tulemme varmasti tekemisiin tämmöisen uuden eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen kanssa, mitä se sitten onkaan tässä uudessa tilanteessa, millä tavalla rauhaa ja asekontrollia tullaan harjoittamaan tulevaisuuden Euroopassa. Varmasti meitä tarvitaan sitä myös ideoimaan, ja nyt on ehkä vähän liian aikainen hetki sille, mutta erittäin tärkeä kysymys.
Edustaja Virralla oli kysymys eurooppalaisista yrityksistä Venäjällä, ja uskon, että tietoisuus pakotteista ja myöskin tietoisuus kuluttajien vahvasta mielipiteestä alkaa mennä kaikille yrityksille viestinä, ja siihen voidaan vaikuttaa.
Sitten vielä aivan viimeinen: Edustaja Kautto nosti esille kehitysyhteistyökysymyksen ja demokratian edistämisen Afrikan maissa, ja minusta on hyvin tärkeä se panos, minkä Pohjoismaat ja Suomi voivat tuoda tähän Afrikka-yhteistyöhön. Emme katso kolonialistisesta taustasta käsin vaan katsomme silmästä silmään, olemme samalla tasolla, ja nimenomaan poliittinen yhteistyö ja sen edelleen kehittäminen Afrikan maiden kanssa on tärkeää. — Ehkä tässä, puhemies, vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-29T14:41:40,2022-03-29T14:47:15,Hyväksytty,1.1
2022_32_63,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 19/2021 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Sivistysvaliokunnan puheenjohtajan Paula Risikon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen opetusministeri Li Anderssonin puheenvuoro, jonka pituus on enintään viisi minuuttia, ja tämän jälkeen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_64,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin esittelemään valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa koskevan mietinnön teille tänään täällä. Hienoa, että tämä keskustelu saatiin tänne saliin.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on laatinut mietintönsä siten, että siinä keskitytään eräisiin keskeisiin koulutusjärjestelmän läpileikkaaviin teemoihin tuoden esille esimerkiksi sivistyksen merkitystä sekä läpi ihmisen elämänkaaren jatkuvaa oppimista ja sen tukea. Valiokunta nostaa mietinnössään esille aiheita, joita selonteossa ei ole valiokunnan näkemyksen mukaan riittävästi käsitelty. Valiokunta katsoo, että valiokunnan mietintö ja koulutuspoliittinen selonteko muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle selonteon toimeenpanosuunnitelma kohti 2040‑luvun koulutusta rakentuu. Rinnakkain koulutuspoliittisen selonteon kanssa on tehty ensimmäinen kokonaisselvitys myös ruotsinkielisen koulutuksen kehittämisestä.
Arvoisa puhemies! Kaikilla koulutusjärjestelmämme koulutusasteilla ja -muodoilla on oma tärkeä tehtävänsä yksin ja yhdessä toistensa kanssa, ja muutokset ympäröivässä maailmassa edellyttävät niiden kehittämistä edelleen. On tärkeää, että koulutuksen rakenteet ja rahoitusjärjestelmä tukevat kansalaisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja itsensä sivistämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Valiokunta arvioi, että selonteon kunnianhimoinen tavoite nähdä pitkälle 2040‑luvun koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen ja tieteen tarpeisiin vastaamisessa on haastava. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vuoksi koulutuspoliittista selontekoa tulisikin päivittää vähintään joka toinen vaalikausi, eli seuraavan kerran viimeistään 2027—2031.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa visioidaan, että vuonna 2040 Suomessa on vahva laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Valiokunta korostaa, että selonteko on tärkeä Suomen koulutuspolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Edellinen koulutuspoliittinen selonteko on vuodelta 2006, kuten tuossa totesin, joten uusi visio koulutuspolitiikan suunnan osoittamiseksi on tarpeellinen. On erittäin tärkeää luoda strateginen kokonaiskuva koulutusjärjestelmän tulevaisuuden haasteista ja ratkaisuista hallituskausia pidemmälle aikavälille. Tarvetta koulutuspoliittiselle selonteolle luovat myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, muun muassa ikäluokkien pieneneminen, maahanmuutto, osaamisvaatimusten tarpeiden muutos sekä oppimistulosten lasku ja eriytyminen. Keskeisiä muutoksen ajureita ovat myös digitalisaatio, kansainvälistyminen sekä ilmastonmuutos.
Koulutuspoliittiselle selonteolle tullaan laatimaan toimeenpanosuunnitelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa otetaan huomioon valiokunnan mietinnössä esille tuomat havainnot kehittämistarpeista sekä niiden kustannusvaikutuksista. Valiokunta painottaa, että uudet velvoitteet tulee kompensoida koulutuksen järjestäjille täysimääräisinä. Valiokunta toteaa, että selonteko sisältää oikeansuuntaisia ja perusteltuja linjauksia suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi.
Selonteossa on tunnistettu hyvin koulutusjärjestelmämme keskeiset kipupisteet, jotka estävät koulutuksen kehittymistä jokaista kansalaista ja koko yhteiskunnan kehitystä optimaalisesti tukevaksi instituutioksi. Selonteko on tavoitteeltaan ja kattavuudeltaan tulevaisuusorientoitunut, ja siinä halutaan luoda näkymää aina vuoteen 2040 saakka.
Monista ansioistaan huolimatta selonteko ei ole ongelmaton. Sen puutteet voidaan kiteyttää tavoitteiden moninaisuuteen ja niiden priorisoinnin vähäisyyteen. Luotettavat arviot esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta, kustannuksista ja koulutuksen laadun varmistamisesta eivät selonteosta ilmene. Monet keskeiset tulevaisuutta koskevat linjaukset, kuten esimerkiksi sivistysperustan vahvistaminen, jatkuva oppiminen, yksilölliset opintopolut, oppilaitosten yhteistyön syventäminen, väestöennusteet sekä ympäristö- ja ilmastokysymysten haasteet, nostetaan esiin ansiokkaasti, mutta linjaukset niiden vaikutuksista koulutusjärjestelmän rakenteisiin, sisältöihin ja toimintatapoihin jäävät yleisluonteisiksi.
Selonteossa esille nostettujen ongelmien syiden analyysi on osin puutteellista, eikä siten ole aina selvää, miten ehdotetut toimenpiteet ratkaisisivat ongelmia. Valiokunta katsoo, että kuva 2040‑luvun suomalaisesta koulusta suhteessa nykyiseen kaipaakin selkeyttämistä, ja valiokunta painottaa, että hyvät ja laajasti kannatetut selonteon tavoitteet sekä niitä koskevat toimenpiteet vaativat toteutuakseen riittävää resursointia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut myös ilmi, että koulutusalan sidosryhmätoimijat eivät mielestään ole päässeet riittävällä tavalla osallistumaan selonteon valmisteluun. Selonteon laadintaa varten asetettu parlamentaarinen ryhmä ei käsitellyt myöskään lopullista ehdotusta koulutuspoliittiseksi selonteoksi ennen sen antamista eduskunnalle. Näin merkittävä ja laaja-alainen asiakirja on tarpeen laatia laajassa ja tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, parlamentaaristen toimijoiden ja koulutuskentän kanssa. Selonteon toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa tuleekin hyödyntää koulutuskentän osaamista monipuolisesti.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kaikkiaan 17 kannanottoehdotusta huomioitavaksi selonteon toimeenpanossa, ja kerronkin tässä nyt muutamia niistä painopisteistä, jotka valiokunta on nostanut esille:
Ensimmäisenä, ei missään nimessä vähäisimpänä, nostan: perustaitojen oppiminen on varmistettava erillisellä toimenpideohjelmalla. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä huolehtia siitä, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Nämä ovat muun muassa oppimisessa ja yhteiskunnassa toimimisessa tarvittavia perustaitoja, joiden riittävän osaamisen varmistamiseksi hallituksen tulee valmistella kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen toimenpideohjelma. Perustaitojen varmistaminen tulee myös ottaa huomioon selonteon toimeenpanosuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi.
Sivistysvaliokunta korostaa myös tulevaisuusvalmiuksien tärkeää merkitystä. Koulutuksen sivistystehtävään kuuluu myös valmiuksien antaminen epävarmassa ja ennakoimattomassa tilanteessa toimimiseen.
Toinen tärkeä huomiomme ja nostomme on opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen:
Sivistysvaliokunta edellyttää mietinnössään, että koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman yhtenä painopistealueena tulee olla oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen oikea-aikainen saatavuus edellyttää muun muassa saumatonta yhteistyötä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Koronakriisi on nostanut esiin oppimisen ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuuden. Vuorovaikutus ja fyysinen läsnäolo ovat tärkeitä sekä oppimisen että mielenterveyden tukemisen kannalta. Tutkittua tietoa tarvitaan esimerkiksi opiskelun itseohjautuvuuden lisäämisen vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin. Koronakriisin aikana myös opetus- ja ohjaushenkilöstön kuormittuneet työolosuhteet ovat korostuneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja alueelliseen saatavuuteen ja alalla pysymisen haasteisiin vastataan esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvillä toimenpiteillä.
Kolmantena nostona mainitsen: oppimisen tuen järjestelmä tulee uudistaa. Sivistysvaliokunta on mietinnössään tuonut esille oppimisen tuen tärkeän merkityksen ja edellyttää, että hallitus toteuttaa oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen, joka kattaa koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. On erittäin tärkeää, että jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamiseen ja oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saatavuuden parantamiseen laaditaan kansallinen toimenpideohjelma.
Me kiinnitimme huomiota korkeakoulutettujen tarpeeseen työelämässä, ja me tuomme esille tarpeen varmistaa riittävä osaamistaso myös tuleviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, ja edellytämme, että hallitus valmistelee kiireesti toimenpiteet, joilla varmistetaan, että vähintään puolet ikäluokista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. On tärkeää huolehtia, että korkeakoulutukseen pääsyn eri tavat hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Me kiinnitimme huomiota yliopistokeskusten asemaan ja myöskin siihen, että vapaata sivistystyötä käytetään hyväksi korkeakoulujen yhteistyökumppaneina. Kiinnitimme huomiota myös tutkimuksen riittäviin määrärahoihin, ja kiinnitimme huomiota siihen, että bruttokansantuotteesta neljä prosenttia pitäisi saavuttaa, ja siitähän me olemme jo aikaisemmin mietinnöissämme lausuneet.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että koulutuspoliittinen selonteko on tärkeä Suomen koulutuspolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Tarvetta selonteolle luovat myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten ikäluokkien pieneneminen, osaamistarpeiden muutos, oppimistulosten lasku sekä eriytyminen. Valiokunta korostaa, että selonteon toimeenpanosuunnitelmassa ja toimeenpanoseurannassa tulee arvioida riittävät rahoitustarpeet osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan valiokunnan mietinnössä tuomat havainnot kehittämistarpeista [Puhemies koputtaa] ja niiden kustannusvaikutuksista. Tähän mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T14:48:14,2022-03-29T14:58:39,Hyväksytty,1.1
2022_32_65,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia mietinnön esittelystä, puheenjohtaja Risikko. — Mennään ryhmäpuheenvuoroihin. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_66,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen koulutusjärjestelmä ja kansallinen koulutuspolitiikka ovat tuoneet meille paikan maailman valtioiden eturivissä. Sosiaalidemokraateille koko kansan koulutustason nostaminen on ollut koulutuspolitiikkamme kulmakivi ja suomalaisen demokratian ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen peruspilari.
Koulutuspoliittinen selonteko ja sivistysvaliokunnan rikas ja monipuolinen palaute siihen antavat eväät viedä koulutusta ja tutkimusta maassamme pitkäjänteisesti eteenpäin.
Suomi teki paavonurmet 2000-luvun alkuvuosina: juoksimme itsemme maailmankartalle koulutuksen ihmemaana. Tuhansia vieraita kävi — ja käy edelleenkin — tutustumassa maamme koulutusjärjestelmään, mutta tiedämme, kuinka oppimistulokset ovat heikentyneet ja eriarvoistumiseen liittyviä hälytyskelloja soi.
Pääministeri Marinin hallituskaudella olemme kääntäneet koulutuspolitiikkamme suunnan: merkittävät panostukset varhaiskasvatukseen, peruskouluun, ammatillisen koulutuksen opettajamäärän lisäämiseen ja oppivelvollisuuden laajentamiseen, 10 000 uutta aloituspaikkaa korkea-asteelle. Koulutus tarvitseekin nyt pitkäjänteistä kehittämistä ja resurssien määrätietoista vahvistamista.
Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston avoimen väylän kehittyminen tulee turvata pienenevien ikäluokkien olosuhteissa. Meillä on aiempaakin vähemmän varaa jättää ketään ilman koulutusta tai antaa nuorten odottaa vuosia pääsyä koulutukseen.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraateille erityinen silmäterä on peruskoulun kehittäminen. Vuoden rehtoriksi valittu tamperelainen Ilpo Nybacka lanseerasi vuosi sitten tavallisen koulun mallin: ”Tullaan ajoissa tunnille, takit naulakkoon, kännykät pois. Koulun tehtävänä on edelleen opettaa elämässä tärkeitä perustyöskentelytaitoja, kuten hiljaista ja keskittynyttä työntekoa.” Juuri näin: perusasteella pitää pystyä hankkimaan sellaiset tiedot ja taidot, että nuori pärjää toisen asteen koulutuksessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Totta!]
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee nostaa uudelle tasolle. Lainsäädännön ja rahoituksen tulee kannustaa koulutusmuotojen väliseen yhteistyöhön. Opetuksellinen yhteistyö ja eri tutkinnon osien joustava, yksilöllinen yhdistäminen pitää saada nykyistä helpommaksi. Kysymys on myös siitä, miten nostamme nuorten lahjakkuusreservejä korkea-asteelle.
Myös oppimisen tuen järjestelmä tulee uudistaa koko koulutuspolulla. Sosiaalidemokraatit haluavat kehittää oppimisen tukea kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta oppivelvollisuusiän loppuun. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia.
Olemme sitoutuneet siihen, että tki-rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bkt:stä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa myös korkeakoulutettujen määrän lisäämistä ja vahvaa panostusta jo työiässä olevien osaamisen kehittämiseen. Digivihreässä siirtymässä paras muutosturva on osaamisen päivittäminen jatkuvan oppimisen avulla.
Arvoisa puhemies! Mitä ovat yleissivistys ja tulevaisuusosaaminen? Korostamme sivistyksen itseisarvon vaalimista läpi koulujärjestelmämme. Laaja-alaisen sivistyskäsityksen merkitys vain korostuu juuri nyt ja tulevaisuudessa. Tuemme sivistyskäsitystä, jossa yleissivistävän koulun tehtävä nähdään kulttuurisena, ei taloudellisena, ei teknisenä.
Historia, erityisesti oman maan historia, filosofia, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, teatteri ynnä muut katson kasvatuksellisesti jopa tärkeämmiksi kuin tekniset taidot, joilla turvataan juuri nyt tunnistettavana oleva tulevaisuus. Ihmisten on pystyttävä luomaan uutta ja osattava elää silloinkin, kun nyt läsnä oleva taloudellinen rakenne ei päde.
Nopeasti muuttuvassa maailmassa laajasti ymmärrettynä juuri kulttuuripääoma kantaa ja antaa siivet, joiden avulla ihminen jaksaa ja osaa lentää, auttaa heikompaansa, tukea demokratiaa ja elää täyttä elämää rauhassa ja yhteistyössä muiden kanssa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-29T14:58:46,2022-03-29T15:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_32_67,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_68,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon tarkoitus on viitoittaa koulutuksen ja tutkimuksen tietä kohti tulevaisuutta. Visio maalaa kuvaa sivistysperustasta Suomessa vuonna 2040. Koulutuspoliittinen selonteko tarjoaa siis tilannekuvan koulutuksen ja tutkimuksen nykytilasta sekä arvioi tässä toimintaympäristössä tapahtuvia keskeisiä muutoksia. Vaikka selonteko antaa tästä nykytilanteesta suhteellisen realistisen kuvan, perussuomalaiset kuitenkin katsovat, ettei kaikkia ongelmia käsitellä siinä riittävän avoimesti.
Arvoisa puhemies! Maamme lasten ja nuorten tämänhetkinen tilanne on erittäin huolestuttava. Nuorten koulutustaso on kääntynyt uusien opetussuunnitelmien aikana laskuun ja jäänyt jälkeen kansainvälisessä vertailussa. Perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin. Huoli kuntien ja alueiden erilaistumisesta sekä sen aiheuttamista haasteista koulutuksen järjestämisessä on helppo jakaa. Kaiken tämän lisäksi lapset ja nuoret kärsivät yhä enemmän mielenterveyden ongelmista, ja kouluväkivalta on myös raaistunut.
Suomen sijoitus koulutusjärjestelmän tuloksia mittaavissa Pisa-tutkimuksissa on vuoden 2003 huipputuloksista lähtenyt jyrkkään laskuun. Vuonna 2003 Suomi oli sekä lukemisessa että luonnontieteissä ykkösenä ja matematiikassa kakkossijalla. Vuonna 2018 olimme luonnontieteissä kuudennella, lukemisessa seitsemännellä ja matematiikassa vasta kuudennellatoista sijalla. Tässä kohtaa pitäisi pysähtyä miettimään, ovatko esimerkiksi inkluusio, positiivinen diskriminaatio ja esimerkiksi avoimet oppimistilat tuottaneet toivotunlaisia tuloksia. Kun koulurauhaa ei pystytä takaamaan eikä opettajilla ole kurinpitokeinoja, se näkyy osaltaan varmasti myös oppimistuloksissa.
Tällä hetkellä on olemassa myös aiheellinen huoli siitä, että poikia jopa syrjitään sukupuolensa vuoksi Suomen peruskouluissa. Aiheesta on myös tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston tutkija Sari Mullola osoitti joitakin vuosia sitten väitöstutkimuksessaan, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Poikien arvosanat nousivat tutkimuksessa, kun matematiikan ja äidinkielen kokeet arvioitiinkin nimettömästi. Samalla osoitettiin, että miesopettajat kiinnittävät arvioinnissaan naisopettajia vähemmän huomiota tyttöjen ja poikien välisiin luonne-eroihin.
Arvoisa puhemies! Selonteko jättää paljon tulevaisuudessa tehtävän toimeenpanosuunnitelman varaan. Katsomme, että toimeenpanosuunnitelmassa tuleekin mennä perusasioiden äärelle ja perustaitojen parantamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin sekä kiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseen. Myös aiemmin mainittuun poikien syrjintään on kiinnitettävä huomiota ja suhtauduttava siihen aivan yhtä suurella vakavuudella kuin kaikenlaiseen muuhunkin syrjintään.
Ylipäätään on ymmärrettävä, että ennen kuin alamme hienostelemaan, meidän tulee huolehtia, että perusasteen päättävät pojat ja tytöt ovat aidosti luku‑, kirjoitus- ja laskutaitoisia. Nyt useinkaan näin ei ole, vaan toiselle asteelle siirrytään auttamatta liian kevyin taidoin.
Arvoisa puhemies! Koska kansantalouden resurssit ovat rajalliset, on julkiset koulutusinvestoinnit kohdennettava sellaisiin kohteisiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa, Suomea ja suomalaisia eniten. Tällä hetkellä tehtävillä lakimuutoksilla houkutellaan jatkuvasti lisää opiskelijoita puoli-ilmaiseksi kolmansista maista, ja jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille suunnitellaan ohituskaistaa kohti opintoja. Tämä vaatii rahaa ja resursseja. Mistä hallitus ne leikkaa, [Puhemies koputtaa] suomalaisten palkoista ja opetuksestako?
Arvoisa puhemies! Koska aikani alkaa loppua, ehdotankin lopuksi, että eduskunta hyväksyy perussuomalaisten vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-03-29T15:04:12,2022-03-29T15:09:39,Hyväksytty,1.1
2022_32_69,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_70,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Korkea osaamis- ja sivistystaso on kivijalka, johon nojaa kansakuntamme resilienssi, henkinen kriisinkestävyytemme sekä kyky pitää pää kylmänä informaatiosodassa, erottaa totuus valheesta.
Arvoisa puhemies! Hallitus on kautensa alusta alkaen julistanut tekevänsä koulutuksen kunnianpalautuksen. Hallitukselle tämä niin sanottu kunnianpalautus on tarkoittanut määräaikaisia hankerahoja ja byrokratiaa lisääviä hankkeita. Hallituksen koulutuspolitiikka on ollut tempoilevaa määräaikaisine hankerahoineen. Miten käy esimerkiksi tuhannelle ammatillisen koulutuksen opettajalle ja ohjaajalle, jotka on palkattu määräaikaisella rahoituksella? Tästä kokoomuksessa kannamme huolta.
Koulutuspolitiikka tarvitsee ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Uudistusten toimeenpanoon on annettava aikaa. Ennen kaikkea tarvitaan työrauhaa kentälle. Kokoomus on esittänyt oman vaihtoehtonsa, jolla koulutuksen rahoitusta ja ennakoitavuutta vahvistettaisiin. Me vakinaistaisimme hallituksen pätkärahat, priorisoisimme menoja ja tekisimme arvovalintoja sivistyksen puolesta.
Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus ja sivistys perustuvat korkeatasoiseen tieteeseen ja tutkimukseen. Tiede, tutkimus ja koulutus ovat myös talouskasvun ja hyvinvointimme kivijalka. Nyt kun on saavutettu parlamentaarinen sopu tieteen ja tutkimuksen rahoitustason nostamisesta, on hallituksen peräännyttävä päättämistään historiallisen rajuista tiedeleikkauksista. On hyvä, että hallitus näyttää viimein kuulleen kokoomuksen vaatimuksen tiedeleikkausten perumisesta, mutta odotamme vielä konkreettisia päätöksiä. Epäselvää on yhä, peruuko hallitus kaikki tulossa olevat tiede-, tutkimus- ja koulutusleikkauksensa.
Valtaosa uusista työpaikoista syntyy korkeaa osaamista vaativille aloille. Siksi on tärkeää huolehtia siitä, että saamme vähintään 50 prosenttia nuorista ikäluokista suorittamaan korkea-asteen tutkinnon. Talouskasvun kannalta tämäkin tavoite on melko matala ikäluokkien pienentyessä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa painottaa, että korkeakoulujen aloituspaikkoja on aivan oikein lisätty, mutta niille täytyy varata myös riittävät resurssit, eikä lisävelvoitteita voida toteuttaa koulutuksen laadun kustannuksella.
Arvoisa puhemies! Maamme ehdoton vahvuus ja oikeastaan edellytys osaamisella menestymiselle on se, että jokaisella taustasta ja varallisuudesta riippumatta on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin oma kiinnostus ja ahkeruus vievät. Koronapandemia on lisännyt oppimisvelkaa. Meidän on kurottava sitä umpeen ja varmistettava, että jokainen nuori saavuttaa peruskoulussa riittävät perustaidot jatko-opintoihin siirtymiseksi. Jokaisen oppilaan on saatava oppimisen tukea oikea-aikaisesti tarvittaessa ja yksilölliset tarpeet huomioiden. Maailman parhaille opettajille on annettava työrauha ja mahdollisuus keskittyä perustyöhönsä. Kokoomus haluaa varmistaa, että kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten kelpoisuusvaatimukset säilyvät vähintäänkin nykytasolla. Lisäksi on jatkettava viime kaudella käynnistettyä työtä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseksi.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että sivistysvaliokunta linjasi mietinnössään, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on jatkossakin erilliset järjestämis-, ohjaus- ja rahoituslainsäädäntönsä. Lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on omat tärkeät sivistystehtävänsä, joista on jatkossakin pidettävä kiinni. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on kehittää ammatillisia valmiuksia ja valmistaa työelämään. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että eduskunnan tahtotilaa on kunnioitettava ja varmistettava tulevaisuudessakin molempien koulutusmuotojen omat ainutlaatuiset tehtävänsä. Nyt on hallituksen tehtävä varmistaa, että tätä eduskunnan tahtoa noudatetaan.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Suomen menestyksen tae on osaava ja sivistynyt kansakunta — tätä meidän on vaalittava jatkossakin. [Puhemies koputtaa] J.V. Snellmanin sanoin: Pienen kansan voima on sivistys.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-29T15:09:47,2022-03-29T15:15:05,Hyväksytty,1.1
2022_32_71,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä. Keskustan eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_72,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota on sivistyksen loppu. Tehtävämme on entistä vahvemmin puolustaa sivistystä ja oikeutta oppia. Sodan uhriksi joutuvat ihmisten ohella sivistys, kulttuuri, moraali ja yhteiskunnan tulevaisuus.
Lapset ja nuoret tarvitsevat uskoa tulevaisuuteen, toivoa, mutta myös resilienssiä eli sitkeyttä, kärsivällisyyttä ja epävarmuuden ja vaikeuksien kestokykyä. Sitä tulee oppia koulupolun varrella. Suomeen tulevien ukrainalaisten lasten on tärkeää päästä nopeasti varhaiskasvatukseen ja kouluun, sillä normaali arki kantaa ja auttaa jaksamaan. Laaja yleissivistys ja kyky arvioida tietoa ovat paras ase informaatiovaikuttamista ja propagandaa vastaan. Kriittinen lukutaito on tarpeen kaikenikäisille. Tarvitsemme historian tuomaa ymmärrystä, eettistä ajattelua, erilaisten kulttuurien, uskontojen ja katsomusten tuntemusta. Tarvitsemme empatiaa, jotta voimme ymmärtää, arvostaa ja kunnioittaa toisiamme.
Arvoisa puhemies! Suomi on sivistysmaa, joka nousi koulutuksen ansiosta varsin nopeasti köyhyydestä vaurauteen. Kyvystä oppia uutta on tullut välttämätöntä läpi elämän. Työelämä muuttuu, vanhoja ammatteja katoaa, ja aivan uusia syntyy. Samalla työurat sirpaloituvat. Opimme kaikkialla. Jatkuva oppiminen ja itsensä kehittäminen tulevat olemaan osa työn tekemistä. Opittu tulee tunnistaa. Oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten tulee verkostona ratkaista osaajapulaa alueillaan. Tarvitaan täsmä- ja muuntokoulutuksia, joihin yritykset tulee saada mukaan. Tulevaisuuden työmarkkinoille tarvitaan entistä enemmän korkeakoulutettuja. Siksi tavoitteena on, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030.
Suomi on aina menestynyt nimenomaan osaamisella. Siksi tarvitsemme vahvaa panostusta korkeakoulutukseen, tieteeseen ja tutkimukseen. Emme saa unohtaa, että tällä hetkellä on pulaa myös kädentaitajista. Tarvitsemme sujuvia polkuja ammattiin. Oppisopimuskoulutusta kannattaa kehittää edelleen. Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen kiinnostavat entistä enemmän. Luomme myös itse työtä. Tätä varten meidän tulee harjoitella koulussa luovuutta, ongelmien ratkaisemista ja yhdessä tekemistä. Tulevaisuus vaatii meiltä verkostoitumisen ja soveltamisen taitoja. Ennen kaikkea tarvitaan taitoa oppia.
Arvoisa puhemies! Keskusta esitti viime kaudella pienten lasten koulua, jonka kokeilut alkavat. Kun panostamme ensimmäisiin kouluvuosiin ja sujuvaan polkuun, lapsi saa aidon mahdollisuuden elämänmittaiseen oppimiseen. Suomen koulutusjärjestelmä on maailman tasa-arvoisimpia. Pidetään kouluverkko kunnossa joka puolella Suomea. Suomalaiset opettajat ovat maailman parhaita. Pidetään huolta opettajien ja rehtorien hyvinvoinnista, opetuksen riittävistä resursseista ja opettajankoulutuksen jatkuvasta kehittämisestä.
Arvoisa puhemies! Miksi maailman onnellisimman maan nuoret voivat pahoin? Koulutuksen rahoitus laahaa edelleen muiden OECD-maiden jäljessä. Pisa-tulokset ovat laskussa. Tyttöjen ja poikien väliset erot kasvavat. Heikosti suoriutuvien osuus lisääntyy. Oppilaan taustan merkitys korostuu entisestään. Koulumenestys perustuu edelleen perustaitoihin: kykyyn lukea, kirjoittaa ja laskea. Nostetaan peruskoulu ja perustaidot kunniaan. Tehdään kouluista yhteisöjä, joissa ketään ei kiusata, kukaan ei jää yksin. Taataan jokaiselle lapselle harrastus koulupäivän yhteyteen. Huolehditaan yhdessä lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki on tehokkain tapa auttaa.
Voimme olla ylpeitä suomalaisesta koulusta. Tehdään siitä innostava paikka, jossa jokainen löytää vahvuutensa.
Arvoisa puhemies! Koulutuspoliittista selontekoa on tarpeen päivittää riittävän usein. Tähytään ensi kerralla [Puhemies koputtaa] vielä rohkeammin tulevaisuuteen. Kaikkein tärkeintä on lopulta sydämen sivistys.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-29T15:15:10,2022-03-29T15:20:30,Hyväksytty,1.1
2022_32_73,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Petelius, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_74,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys on hyvinvointimme ja menestyksemme kulmakivi. Se merkitsee monipuolista tieto-, arvostelu-, toiminta- ja empatiakykyä. Sivistynyt ihminen on itsenäinen, kriittinen ja vastuullinen kansalainen, joka ottaa toiminnassaan huomioon ympäröivän maailman.
Koulutuksen kautta omaksumme perustaitoja, joita ilman osallistuminen yhteiskunnan toimintaan vaikeutuu. Esimerkiksi monipuolinen lukutaito on edellytys yhteiskunnassa pärjäämiselle. Koulutuksen päämääränä tuleekin olla laaja-alainen sivistys ja yksilöiden perustaitojen vahvistaminen, kasvaminen aktiiviseen kansalaisuuteen sekä kyky itsenäiseen ja kriittiseen ajatteluun.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2022-03-29T15:20:37,2022-03-29T15:21:44,Hyväksytty,1.1
2022_32_75,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Olemme vastikään saaneet ikävällä tavalla jälleen muistutuksen siitä, että ennustettavuuden yhteiskuntapolitiikka on ohi. Vaikka sodat sodittaisiin ja pandemiat väsähtäisivät, ympäristökatastrofi tulee varmuudella pysymään luonamme tässä salissa istuvien loppuelämän ajan.
Voi olla, että kukaan meistä ei enää näe maailmaa, jossa kunnat unohtavat päivittää huoltovarmuussuunnitelmansa, koska mitäänhän ei koskaan kuitenkaan tapahdu. Voi olla, että kaikkein jähmeimmätkin ennustetekijät — sellaiset kuin väestörakenne, ilmastovyöhykkeet ja kansanterveys — liikkuvat jatkossa hyvinkin nopeasti.
Tämän pitää näkyä myös koulutuspolitiikassa. Kouluttautumisesta eliniäksi on siirryttävä elinikäisiin opiskelumahdollisuuksiin koko väestölle. On jatkettava siirtymää kapeista ammattitutkinnoista yleisempiin taitoihin. On tuettava eri aloja yhdisteleviä opiskelukokonaisuuksia ja korostettava yleissivistyksen merkitystä. On tunnistettava nykyistä paremmin muodollisen koulutuksen ulkopuolella hankitut taidot.
Niin lapset kuin aikuisetkin tarvitsevat välineitä luotettavan tiedon tunnistamiseen ja punnintaan. Myös tiedon etsimisen ja monimutkaisten ilmiöiden hahmottamisen kansalaistaidot korostuvat.
Suomalaiset koulutusinstituutiot ovat olleet digitalisaation pioneereja, mutta vielä sillä saralla on paljon lupauksia lunastamatta. Valmius edelleenkehittää digitaalisia oppimisympäristöjä ja oppisisältöjä on ratkaiseva tekijä koulutusjärjestelmien resilienssissä.
Arvoisa puhemies! Avoimen edustuksellisen demokratian tärkein puolustus on kansalaisten hyvä yleissivistys. Monen kohdalla se on myös oman potentiaalin täysipainoisen hyödyntämisen — uskaltaisiko sanoa onnen — välttämätön ehto. Sanon tämän nyt suoraan: koulutuksen tehtävänä on tuottaa autonomisia, kukoistavia kansalaisia, jotka kykenevät rakentamaan hyvää elämää itselleen ja muille. Se on paljon laajempi tavoite kuin työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttäminen, johon koulutuspolitiikka valitettavan usein typistetään.
Sivistys on jokaisen ihmisen perustuslaillinen oikeus. Sitä toteuttavat koulutusinstituutiomme varhaiskasvatuksen vauvaryhmästä kansalaisopiston järjestämään eläkeläisten lukupiiriin. Velvoite tarkoittaa myös muun yhteiskunnan suunnittelemista niin, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus sivistysoikeuksiaan käyttää.
Koulutuspoliittisessa keskustelussa on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota sukupuolten tasa-arvoon. On kiistatonta, että koulutusjärjestelmämme kärsii useissa kohdin sukupuolittuneista rakenteista, ja asiaan on ilman muuta suhtauduttava vakavasti. Samalla on kuitenkin muistettava, että myös monet muut yhteiskunnalliset jaot näkyvät lasten ja aikuisten mahdollisuuksissa oppia. Koulutuspoliittisessa selonteossa näistä keskeisimpinä mainitaan sosioekonominen status, maahanmuuttajatausta, äidinkieli, vanhempien koulutustaso, asuinpaikka ja vammaisuus.
Koulutuksen eriarvoisuus on lisääntynyt. Selonteon mukaan tämä on keskeinen taustatekijä myös heikentyneille oppimistuloksille. Kun koulutus ja kouluttautuminen eriytyvät muun kuin kykyjen ja kiinnostuksen mukaan, tarkoittaa se yksilön kohdalla tyytymistä vähempään kuin mitä olisi voinut olla. Kansakunnan kohdalla se tarkoittaa lahjakkuusresurssin vajaakäyttöä.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Koulutus on keskeinen väline ihmisten ja ihmisryhmien välisen tasa-arvon edistämisessä. Väestön laaja-alaiset opiskelumahdollisuudet ovat olleet pääoma- ja raaka-aineköyhän Suomen valttikortti koko itsenäisyyden ajan ja ovat sitä edelleen. Näin voi kuitenkin jatkua vain, jos oppimisen rakenteet kykenevät muuttumaan muun yhteiskunnan mukana. Haasteemme on nyt varmistaa, että tuli mitä tuli, on opiskelu ja oppiminen Suomessa mahdollista yhä useammalle, elämän eri vaiheissa, joka puolella Suomea, kaikenlaisissa elämäntilanteissa, monenlaisilla menetelmillä ja vaihtelevilla motiiveilla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-03-29T15:25:01,2022-03-29T15:30:06,Hyväksytty,1.1
2022_32_76,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Och sedan svenska riksdagsgruppens ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_77,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Värderade talman! Utbildningen är Finlands stolthet. Utbildningen skapar Finlands framtid. Det är vår uppgift att se till att även kommande generationer får undervisning och utbildning av hög kvalitet, att vårt system representerar stabilitet men samtidigt flexibilitet i en föränderlig värld.
Under denna regeringsperiod har regeringen genomfört många betydande reformer som förbättrar studerandenas ekonomiska situation. Exempelvis har studerandenas förutsättningar att jobba vid sidan av studierna förbättrats genom en höjning av inkomstgränserna. Familjernas liv har i sin tur underlättats av sänkta avgifter för småbarnspedagogiken, återinförandet av subjektiv rätt till dagvård och reformen av familjeledigheterna.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-03-29T15:30:11,2022-03-29T15:31:05,Hyväksytty,1.1
2022_32_78,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on rakennettu sivistykselle, ja siitä on pidettävä kiinni myös tulevina vuosikymmeninä. Maailmassa, jossa demokratian perustuksia koetellaan ja informaatiosta on tullut ase, koulutuksen merkitys on yhä suurempi. Kiitos valiokunnalle laajasta mietinnöstä. Koulutuksesta ja lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi tinkiä.
Hallitus tavoittelee varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostoa. Lähtökohta on, että varhaiskasvatuksesta hyötyvät kaikki. Valiokunta muistuttaa, että varhaiskasvatukseen osallistumiseen liittyy tutkimusten mukaan sekä hyötyjä että haasteita, ja että kodilla on tärkeä tehtävä lasten elämässä.
Varhaiskasvatusta vaivaava resurssipula haastaa hallituksen tavoitteen. Juuri uutisoitiin helsinkiläisestä päiväkodista, jossa lakia on henkilöstömitoitusten osalta jouduttu rikkomaan keskimäärin joka kolmas päivä. Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, puhumattakaan henkilöstöstä, joka joutuu kantamaan vastuuta enemmän kuin laki sallii, kirjaimellisesti. Samaan aikaan monessa kaupungissa kotihoidontuen kuntalisä on poistettu. Tämä on lyhytnäköistä. Hallituksen tulisi tavoitella varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien tasapainoa enemmän kuin osallistumisasteen kasvua.
Mietinnössä kritisoidaan selontekoa siitä, ettei se ota huomioon suomalaisen varhaiskasvatuksen kentän moninaisuutta. Perhepäivähoito ja muu ohjattu päiväkodin ulkopuolinen toiminta on hallitukselta unohtunut kokonaan. KD-eduskuntaryhmän mielestä perheille pitää mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja ja jättää tilaa tehdä omaan tilanteeseen ja omalle lapselle paras ratkaisu. Lähtökohtana on lapsen oikeus kasvurauhaan kaikissa vaiheissa — lapsen on saatava olla lapsi, ei aikuisten toiveiden toteuttaja.
Arvoisa puhemies! Tyttöjen ja poikien ero oppimistuloksissa on Suomessa poikkeuksellisen suuri. Vallalla oleva trendi häivyttää sukupuolen merkitys opetuksessa on nurinkurinen. Järjestelmän tulee nimenomaan vastata poikien ja tyttöjen erilaisiin tarpeisiin. Pojat ovat nyt joutuneet häviäjiksi, ja heidän aktiivisuutensa tukemiseksi on pikimmiten löydettävä keinoja. Toiseksi meidän on onnistuttava paremmin tukemaan myös toisen polven maahanmuuttajien oppimista. Tästä tarvitaan tutkimusta.
Ammatillisista opinnoista putoaa yli 10 000 nuorta vuosittain — osa siksi, etteivät perustaidot riitä. Ongelma ei ratkea pidemmällä oppivelvollisuudella, vaan perusta luodaan jo peruskoulussa. Lähiopetustunteja ammattikoulussa tulee lisätä.
Sivistysvaliokunta huomauttaa, ettei oppisopimuskoulutusta mainita selonteossa lainkaan. Monilla käytännön aloilla on pian huutava pula tekijöistä, ja oppisopimus on hyvä vaihtoehto niille opiskelijoille, jotka oppivat parhaiten tekemällä. Näitä mahdollisuuksia on pikaisesti lisättävä.
Selonteossa esitetty tavoite vapaan sivistystyön rahoituksen paremmasta ennakoitavuudesta on tervetullut. Kansanopistot ja kansalaisopistot tekevät tärkeää työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koko kansan elinikäisen oppimisen tukemiseksi.
Arvoisa puhemies! Maailma on jo muuttunut sitten selonteon ja mietinnön kirjoittamisen. Sota Ukrainassa heijastuu niin opiskelijoiden kuin opettajien arkeen. Valiokunta kantaa huolta hyvinvoinnin, jaksamisen ja positiivisten mielenterveystekijöiden puutteista koulutuksessa. Kansalaisyhteiskunta ja kolmas sektori voisivat olla tässä avuksi.
Lopuksi vielä iso kiitos kaikille opettajille ja kasvattajille, jotka korona-aikana ovat osoittaneet sitoutuneisuutensa ja luovuutensa poikkeuksellisten haasteiden keskellä. Nyt edessä on uusia haasteita. Olen kiitollinen ja ylpeä siitä, että Suomi on toiminut ripeästi ja ensimmäiset Ukrainasta saapuneet lapset ovat jo päässeet aloittamaan perusopetuksen. Lämmin kiitos siitä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-29T15:35:04,2022-03-29T15:40:10,Hyväksytty,1.1
2022_32_79,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja Liike Nyt ‑eduskuntaryhmän edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_80,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Pienen maan, kuten Suomen, kannattaa pitää huolta sellaisista asioista, joihin se pystyy itse vaikuttamaan. Koulutus on tästä erinomainen esimerkki. Olemme menestyneet erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa loistavasti, mutta jatkossa koulutuksen laatuun pitää panostaa yhä enemmän, koska kilpailu kiristyy.
Koulutusputken lopussa tulee vastaan työelämä. Siinä vaiheessa meidän on pystyttävä parempaan yhteistyöhön. Oppilaitoksilla, yrityksillä ja julkisilla toimijoilla on tässä yhteistyössä paljon petrattavaa. Tutkimus-, kehitys- ja innovointi- eli tki-toiminnan toimivuus on Suomen elinehto. Juuri tässä tarvitaan oppilaitosten, yritysten ja julkisen puolen saumatonta yhteistyötä.
Meillä oli liian pitkään elossa oppi, jonka mukaan mitään hevosta pienempää ei Suomen pidä kehittää eikä yrittää saada minkään pienemmän vientiä aikaiseksi. Onneksi ne ajat ovat takana. Esimerkiksi pelifirmojen kehitys ja menestys kansainvälisillä markkinoilla on antanut uskoa siihen, että suomalainen voi menestyä myös hevosta pienemmällä tuotteella. 
Globaali digitalisaatiomaailma on todella houkutteleva, kun pienellä alkupääomalla ja kohtuullisilla tuotantokustannuksilla voi valloittaa maailmaa. Suomi on edelläkävijä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvissä asioissa ja palveluissa. Meillä on meneillään useita lupaavia hankkeita, joista kuullaan vielä. Myös pienten yritysten tutkimuksen tukemisesta pitää pitää huoli. Rahat ovat näinä aikoina vähissä, mutta tutkimuksesta leikkaaminen olisi hyvin lyhytnäköistä: leikkaus tutkimuksesta on leikkaus koulutuksesta. Tutkimuksen rahoitus on jatkuvasti heikoilla jäillä. Nuoret huippututkijat tähyilevät ulkomaille. Tähän aivovuotoon meillä ei ole varaa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Insinööritaito on Suomessa maailmanluokkaa, ja se on hieno asia. Tutkimus ja tuotekehitys on kaikkien lähtökohta, mutta meidän suomalaisten olisi opittava myös markkinoimaan ja myymään. Oppia ei tarvitse lähteä hakemaan pitkältä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-29T15:40:15,2022-03-29T15:42:54,Hyväksytty,1.1
2022_32_81,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Li,Andersson,Opetusministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän sivistysvaliokuntaa syvällisestä paneutumisesta koulutuspoliittiseen selontekoon ja kattavasta mietinnöstä. Katson, että valiokunta antaa laajasti tuen selonteon keskeisille tavoitteille ja linjauksille, ja myönteisten lausumien ohella sivistysvaliokunta tuo mietinnössään myöskin esiin useita tärkeitä kehityskohtia. Työtä on siis jatkettava muun muassa tarkennuksilla, vaikutusarvioilla ja toimenpiteiden vaatimien voimavarojen määrittelyllä. Selonteon toimeenpanosuunnitelma on parhaillaan valmistelussa, ja eduskunnan kannanotot tullaan huomioimaan suunnitelmassa, kuten asiaan kuuluu.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden tärkeimpiä koulutuspoliittisia painotuksia on ollut koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Tämä on ollut se punainen lanka, joka on ohjannut kaikkea sitä työtä, mitä koulutuspolitiikan saralla on tehty tämän vaalikauden aikana. Ajattelen itse, että se kaikkein tärkein koulutuslupaus on lupaus siitä, että jokainen lapsi ja nuori tässä maassa koulutuksen avulla voi rakentaa tulevaisuuden itselleen riippumatta siitä, minkälaisesta taustasta tulee, riippumatta siitä, mikä kotipaikkakunta itsellään on, riippumatta siitä, mikä äidinkieli on, tai riippumatta siitä, minkälaisia vaikeuksia aikaisemmin elämässään on kohdannut. Jotta me voimme tästä koulutuslupauksesta pitää kiinni, on äärimmäisen tärkeätä, että me löydetään keinoja, joilla me voidaan mahdollisimman tehokkaasti puuttua oppimistulosten eriytymiseen.
Koulutuksellinen tasa-arvo korostuu myös koulutuspoliittisessa selonteossa. Se saa vahvan painotuksen myös valiokunnan mietinnössä, ja valiokunta edellyttää, että hallitus jatkaa toimia koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseksi. Juuri näin myös aiomme tehdä.
Yksi tällainen toimi on koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa vahvistava myönteisen erityiskohtelun niin sanottu tasa-arvorahoitus. Sen vakinaistamista koskeva lakiesitys on jo ollut lausuntokierroksella, ja valmistelua jatketaan nyt niin, että lakiesitys annetaan eduskunnalle vielä kuluvana keväänä. Tasa-arvo on keskiössä myös ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon Oikeus osata ‑ohjelmassa. Oppivelvollisuuden toimeenpano on itse asiassa sujunut erittäin hyvin, jatkamme sitä työtä, ja sen lisäksi olemme myöskin käynnistäneet toisen asteen kehittämishankkeen, jossa on tarkoitus toimeenpanna monia niitä linjauksia ja painotuksia, jotka sisältyvät niin selontekoon kuin tähän sivistysvaliokunnan mietintöön.
On myös tärkeää huomata, niin kuin myös sivistysvaliokunta tekee, että monet merkittävät ja laajat tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa. Näin on erityisesti osaamisen, hyvinvoinnin ja tasa-arvon kohdalla. On todettu, että tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa oppimistulokset ovat kokonaisuudessaan parempia. On selvää, että vain hyvin voidessaan lapset, nuoret ja aikuisetkin saavat kaiken irti oppimismahdollisuuksistaan ja oppiminen ja osaaminen taas tuovat onnistumisen kokemuksia ja edistävät hyvinvointia ja osallisuudentunnetta.
Toimintaympäristömme on selonteon laatimisen jälkeen taas muuttunut tavalla, jota harva olisi uskonut eikä kukaan olisi toivonut. Sota Ukrainassa tulee vaikuttamaan myöskin koulutuspolitiikkaan ja koulutusjärjestelmämme toimintaan. Ukrainasta pakenevien ihmisten vastaanottaminen tulee edellyttämään konkreettisia toimia, ja ihmisten hätään on vastattava. Kuten myös tässä globaalissa pandemiassa, taas kerran koulun rooli myös tässä kriisissä korostuu erittäin voimakkaasti. On äärimmäisen tärkeätä, että kaikki lapset pääsevät mahdollisimman nopeasti takaisin kiinni arjen rutiineihin, koulunkäyntiin, että he saavat mahdollisuuksia viettää aikaa muiden samanikäisten lasten kanssa. Kaikki lapset voivat osallistua Suomessa esi- ja perusopetukseen, ja etsitään parhaillaan keinoja, joilla voisimme mahdollistaa varhaiskasvatuksen kaikille sotaa pakeneville lapsille.
Arvoisa puhemies! Vielä päätteeksi: Sivistysvaliokunta katsoo viisaasti, että mietintö ja koulutuspoliittinen selonteko yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle koulutusta on kohti 2040-lukua rakennettava. Valiokunta katsoi hyväksi näkemyksen sivistyksestä koulutuksen päämääränä ja tulevaisuuden yhteiskunnan perustana ja painottaa sivistyksen itseisarvoa läpileikkaavasti koko koulutusjärjestelmässä — erittäin tärkeä painotus. On myös todella tärkeää, [Puhemies koputtaa] että saamme yhdessä luotua sitoumuksen riittäviin voimavaroihin tämän päämäärän saavuttamiseksi. Tällä vaalikaudella tosiaan on tehty koulutuksen kunnianpalautus, [Puhemies koputtaa] ja on äärimmäisen tärkeää, että tämä hyvä kehityssuunta nyt jatkuu [Puhemies: Aika!] tulevien vuosien ja kausien aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-29T15:45:06,2022-03-29T15:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_32_82,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_83,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajat! Koulutus on supervoima, ja tapahtuipa maailmassa mitä tahansa ja minkälaisia myllerryksiä tahansa, on selvä, että Suomen ja suomalaisten pärjääminen ja menestys nojaa jatkossakin koulutukseen. Tiedeministerinä haluan muistuttaa, että maailman paras koulutus, kilpailukykyinen elinkeinoelämä tai kansakunnan henkinen kasvu eivät ole mahdollista ilman laadukasta tutkimusta. Kaikki koulutus nojaa tieteen ja tutkimuksen varaan. Tämä on myös koulutuspoliittisen selonteon päälinja.
Tiede ja tutkimus ovat meidän turvamme. Tästä tuore esimerkki on koronarokote, joka kehitettiin ennätyksellisen nopeasti. Siitä huolimatta tuntuu, että tässä ajassa erittäin muodikasta on tieteen väheksyminen, tutkijoiden kiusaaminen sekä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen kritiikki. Tämä tuo mieleeni historian tapahtumat ja yhden tieteen historian tunnetuimman hahmon Galileo Galilein kohtalon. Häntä jahtasi aikanaan inkvisitio, kun hänellä tuli vääränlaisia tutkimustuloksia, ja nyt tuntuu, että tämän päivän galileoiden inkvisitio ovat sosiaalisen median maalittajat. Hyvät edustajat, emme voi hyväksyä tätä, ja toivon, että yli puoluerajojen me päättäjät puolustamme vapaata tiedettä yhdessä.
Jotta tieteen hedelmät saadaan yhteiseksi hyväksi, on meidän huolehdittava myös siitä, että korkeinta koulutusta tarjotaan laajasti kautta Suomen. Tällä vaalikaudella korkeakoulutuksen keskittäminen on onneksi vihdoin lopetettu, sillä korkeakoulutuksen keskittäminen on johtanut todella tuhoisiin vaikutuksiin. Se on johtanut eriarvoisuuden kasvuun, osaajapulaan ja epätasapainoiseen aluekehitykseen. Nämä uhat me torjumme valitsemalla korkeakoulutuksen laajentamisen ja alueellistamisen, keskittämisen ja supistamisen sijaan.
Kuten selonteossa todetaan, koulutuksen tasa-arvoa on vahvistettava. Koulutuksen suunnanmuutos on käynnistynyt tällä vaalikaudella, kuten tuossa kolleganikin totesi, ja tätä suunnanmuutosta on jatkettava. Tutkitun tiedon ja tutkittuun tietoon pohjautuvan koulutuksen arvostaminen on ollut perinteinen suomalainen isänmaallinen arvo, jota meidän tulee jatkossakin vaalia yhdessä.
Herra puhemies! Parlamentaarinen tki-työryhmä antoi joulukuussa erinomaiset ehdotukset tutkimus- ja kehitysrahoituksen nostamiseksi. Näiden linjausten toimeenpano ei ole mikään helppo juttu, ja niissä kyllä riittää pitkään töitä yli vaalikausien ja yli hallituskausien. Ylevät, hienot, yhteiset tavoitteet pitää saada muutettua myös euroiksi. Tämä ei ole helppo urakka, ja siinä onnistutaan vain yhteistyöllä. Näinä vaikeina aikoina on muistettava, että kaikissa tilanteissa koulutus ja tiede ovat tulevaisuuden pärjäämisen kulmakiviä. Tämän on näyttävä, arvoisa puhemies, silloin kun budjetteja laaditaan ja kehyksiä piirrellään: Täytyy laittaa tiede ja koulutus tärkeysjärjestyksen kärkeen. On uskallettava priorisoida koulutus- ja tiedemenoja kaikkien muiden, kilpailevien tarpeiden kohdalla. Tässä tärkeässä työssä otetaan ensimmäisiä askeleita pian koittavassa hallituksen kehysriihessä.
Puhemies! Kiitän eduskunnan sivistysvaliokuntaa erittäin perinpohjaisesta ja huolellisesta työstä hallituksen selonteon käsittelyssä. Pidän erittäin perusteltuina niitä nostoja, joita olette tehneet mietinnössänne. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä yliopistokeskuksia. On tärkeää, että yliopistokeskukset jatkavat hyvää tutkimus- ja koulutustoimintaansa, ja sen vuoksi myönsinkin viime syksynä kolme miljoonaa euroa lisää rahaa yliopistokeskusten toimintaan. [Pasi Kivisaari: Järkevää!] Tulen vahvistamaan yliopistokeskuksia ministerikaudellani jatkossakin. [Eduskunnasta: Hienoa!]
Valiokunta pitää tärkeänä, että korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön luodaan toimivia kannusteita. Kannatan myös tätäkin erittäin lämpimästi.
Erityisesti haluan kiittää sivistysvaliokuntaa siitä, että valiokunta muistuttaa koulutuksen laadusta huolehtimisesta. Muistutetaan tästä toinen toisiamme; ilman riittäviä resursseja ei laadusta voida pitää kiinni. 
Herra puhemies! Lopuksi: Opettajiin, päiväkodeista yliopistoihin, kohdistuu valtavia odotuksia. Tämä on myös perusteltua, sillä osaavat opettajat ovat Suomen koulutusihmeen perusta. He tekevät työtä suurella sydämellä erinomaisin tuloksin. Kuitenkin korona-aikana opettajamme ovat venyneet kaikilla koulutusasteilla paljon, ja on myös muistettava kohtuus, kun opettajille asetetaan vaatimuksia.
Herra puhemies! Kun asetetaan korkeita tavoitteita koulutuspolitiikassa, asetetaan samalla myös tavoitteita riittäville voimavaroille koulutukseen. [Puhemies koputtaa] Muuten tavoitteisiin ei voi päästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-29T15:50:54,2022-03-29T15:56:24,Hyväksytty,1.1
2022_32_84,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_85,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa määritellään koulutuspolitiikan tavoitteita vuoteen 2040. Koska Suomi on rakentanut menestyksensä sivistyksen ja korkean osaamisen varaan, näen sen jatkossakin parhaimpana mahdollisuutenamme pärjätä. Voikin sanoa, että käsittelemme Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen merkityksellistä selontekoa ja mietintöä. On tärkeää määrittää sama kunnianhimon taso myös tulevaisuudellemme. Maamme ikääntyy ja samalla väestö keskittyy, tieteen ja tutkimuksen kehitysvauhti kiihtyy, osaamisen ja osaavaan työvoiman tarve kasvaa, ekologinen ja ilmastokriisi vaativat globaaleja ratkaisuja. Näihin haasteisiin koetetaan selonteossa esittää vastauksia, ja näihin haasteisiin koulutusjärjestelmämme pitää vastata.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvuus on ollut se, että laadukkaan, kaikki tavoittavan peruskoulutuksen avulla on luotu pohja yhteiskunnan tasa-arvolle. Näin pitää olla jatkossakin. Koulutusmahdollisuudet eivät saa riippua ihonväristä, sukupuolesta, varallisuudesta eikä asuinpaikasta — tämä läpi linjan varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Sivistys on myös yhteiskunnallisen osallistumisen avain. Demokratian toimivuuden edellytys on, että jokaisella on mahdollisuus ja kyky seurata vapaata mediaa ja osallistua päätöksentekoon. Tämä on myös yhteiskuntarauhan tae.
Olisin toivonut selonteolta vahvempaa linjaa koulutuksen rahoituksesta. Nyt linjataan, että ikäluokkien pienentyminen ei vähentäisi koulutuksen rahoitusta, vaan säästyvä raha käytetään koulutuksen laadun parantamiseen. Tämä on erinomaista, mutta linjaus ei ole riittävä. Koulutusmenojen suhde kansantuotteeseen vuonna 2007 oli meillä 5,2 prosenttia. Osuus oli silloin sekä OECD- että EU-maiden keskiarvoa hieman korkeampi mutta muita Pohjoismaita alhaisempi. Koulutuksen rahoituksen tavoitetaso pitäisi asettaa vähintään muiden Pohjoismaiden tasolle pärjätäksemme tulevaisuudessa.
Sote-rahoituksessa päätettiin tarveperustainen malli. Se johtaa tulevaisuuden edellytysten turvaamisen kannalta heikkoon tulokseen, jos vastaavaa tarpeisiin vastaamista ei pystytä turvaamaan koulutussektorilla. Väestömme ikääntyy, terveydenhoito kehittyy ja kulut sote-puolella kasvavat varmasti vauhdilla.
Kasvukaupungeissa tiukkaa tekee vastata myös kasvaviin investointitarpeisiin koulu-, oppilaitos- ja päiväkotirakentamisen osalta. Koko ajan kasvava tarve on myös integroida ja kouluttaa vieraskielinen väestömme, tällä hetkellä oppilaista noin neljäsosa ja tulevaisuudessa jo kolmasosa opiskelijoista. Suomi on OECD-maiden hännänhuippu niin sanotun kantaväestön ja maahan muuttaneiden osaamiseroissa, eli ne ovat meillä suurimpia jopa toisen polven maahanmuuttajien osalta. Toisaalta lisäratkaisuja tarvitaan myös siihen, kuinka koulutuksen saavutettavuus ja laatu turvataan harvenevilla alueilla etenkin koulupolun varhaisissa vaiheissa.
Tällä hetkellä niin sanottu kolmoiskriisi — korona, sota ja ilmastokriisi — haastaa merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointia, ja tämä tulee huomioida kehysriihessä koulutuksen ja nuorten palveluiden resursseista päätettäessä, kuten ministerit, kiitos siitä, hyvin totesivatkin.
Arvoisa puhemies! Koko selonteko vaatii konkreettisia uudistuksia sisältävän toimenpideohjelman laatimista, johon valiokunta ottaa mietinnössä hyviä kantoja. Yhtenä kiireellisimpänä tarpeena haluan nostaa oppimisen tuen kehittämistarpeet. Tällä hetkellä on iso huoli siitä, että ne lapset ja nuoret ja myös aikuiset, joilla on erityisiä oppimisen haasteita, kuten oppimisvaikeuksia tai oppimista hankaloittavia neuropsykologisia vaikeuksia, jäävät liian usein vaille tarvitsemaansa tukea. Jatkossa tulisi varmistaa tuen riittävät resurssit, tuen oikea-aikaisuus, opetushenkilöstön osaaminen ja oikeanlaisen tuen saanti ja etenkin nivelvaiheiden sujuvuus.
Arvoisa puhemies! Koulutusjärjestelmän kyky tunnistaa ja tunnustaa työelämässä syntyvää ja esimerkiksi harrastuksissa tai ulkomailla hankittua osaamista tulisi olla yksi keskeinen kehittämiskohde kaikilla koulutuksen toimijoilla. Vuoropuhelua työelämän kanssa tulee vahvistaa, mikä ei suinkaan tarkoita, että sivistyksellisen roolin koulutuksessa soisi yhtään heikkenevän, päinvastoin, siinäkin voi olla vahvistamisen paikkoja. Työelämän ja yksilön jatkuvan oppimisen tarpeisiin etsittiin ratkaisuja myös parlamentaarisessa jatkuvan oppimisen ryhmässä. Tätä työtä on syytä jatkaa ja tunnistaa entistä paremmin myös teknologisen ja digitaalisen kehityksen tuomat tarpeet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-29T15:56:41,2022-03-29T16:01:54,Hyväksytty,1.1
2022_32_86,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Huomasin, että täällä oli halukkuutta debatoida. Nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_87,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereitten puheenvuoroista. Todellakin on niin, että kyllä yhteiskunnan ja yksilön pärjäämisen ehtoja ovat sivistys ja osaaminen.
Arvoisat ministerit, kun käytin puheenvuoroni tuosta mietinnöstä, niin kysyn vielä tarkemmin siitä. Me kiinnitettiin huomiota valiokunnassa siihen, että koulutuskenttää ei niinkään oltu kuultu, ja he toivoivat nyt, että toimeenpanosuunnitelmaan sitten otetaan koulutuskenttä laajasti. Miten toimeenpanosuunnitelman teko ihan oikeasti aiotaan hoitaa? Jos siitä saisimme hieman täällä tietää.
Sitten toinen tärkeä asia on rahoitus. Kun ajattelee, että ennen oli perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa jopa yli 50 prosenttia valtionosuus, niin nyt se on noin 30 prosenttia, ja tämä on kyllä erittäin huono monille kunnille.
Kolmas asia: Hyvinvoiva oppilas on se, joka jaksaa opiskella. Miten huolehditaan hyvinvoinnista näinä aikoina?
Ja sitten vielä opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden täydennyskoulutuksesta: eikö olisi aika [Puhemies koputtaa] lakisääteistää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T16:02:05,2022-03-29T16:03:19,Hyväksytty,1.1
2022_32_88,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_89,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin iloinen asia, sitten toisenlainen asia.
Minusta oli upeata kuulla lähes kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa yleissivistyksen, kulttuuripääoman, sivistyksen korostus ja merkitys. Haluan ihan erikseen todeta, että keskustan Mikko Kinnusella, Pirkka-Pekka Peteliuksella vihreistä ja Anna Kontulalla se painotus oli voimakas. Se on mielenkiintoista todeta senkin takia, että ehkä hallituspuolueiden tämmöinen ihmiskuva, ihmiskäsitys on täällä hyvin samantyyppinen.
Sitten toinen asia, ei ole siihen nyt aikaa mennä enemmälti: Totean ammatillisesta koulutuksesta, kun se on nyt kehysneuvotteluissa ja tulevan kauden ydinkysymys. Siinä on nyt nämä investointimäärärahat. Opettajien palkkaaminen hoidettiin niillä. Niille pitää saada nyt jatko. [Puhemies koputtaa] Haluan tähdentää ministereille: hoidattehan [Puhemies koputtaa] te sen 80 miljoonaa euroa nyt sitten... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-29T16:03:20,2022-03-29T16:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_32_90,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Nyt puheenvuorolle ei sen sijaan tule jatkoa. — Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_91,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aiemmin kysellyt opettajamitoituksen selvittämisestä täällä salikeskusteluissa, ja ministeri tuolloin lupasi sitä, mutta asia ei ole nyt edennyt. Olisi todella tärkeää, että opettajamitoitus ainakin selvitettäisiin välittömästi vielä tällä hallituskaudella. Selvityshän ei käytännössä juuri mitään maksa, ja sen ehtisi vielä tehdä, jotta selvityksen tiedot olisivat käytettävissä vaikkapa seuraavan hallitusohjelman valmisteluun. Myös sivistysvaliokunta mietinnössään linjasi, että tämä olisi selvitettävä, mutta tosiaan mitään ei ole vielä tapahtunut. Milloin tämä etenee, ministeri Andersson?
Lopuksi vielä: kannatan edustaja Antikaisen esittämää vastalausetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-29T16:04:42,2022-03-29T16:05:35,Hyväksytty,1.1
2022_32_92,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Nämä kannatuspuheenvuorot sitten varsinaisessa puheenvuorossa, ei debatissa. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_93,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa totesin, pienen kansan voima on sivistys, ja siksi me kokoomuksessa haluamme tehdä pysyviä arvovalintoja sivistyksen puolesta.
Useat hallituksen selonteossa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet jäävät hyvin ylimalkaisiksi. Erityistä huolta herättivät nämä kirjaukset toisen asteen koulutuksesta. Sivistysvaliokunta otti onneksi kokoomuksen esityksestä yksiselitteisen kannan lausumassaan sen puolesta, että jatkossakin lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on omat erilliset lainsäädäntönsä.
Kuitenkin opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo marraskuussa käynnistetty hanke toisen asteen järjestäjärakenteen uudistamiseksi. Sitä on perusteltu koulutuspoliittisen selonteon epämääräisellä, sivistysvaliokunnan sittemmin oikaisemalla toimenpide-ehdotuksella. Ministeriö ei kuitenkaan odottanut eduskunnan kannanottoa asiaan. Kysyisinkin opetusministeriltä: aiotteko kunnioittaa eduskunnan tahtoa [Puhemies koputtaa] ja pitää huolta lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen omista tärkeistä tehtävistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-29T16:05:35,2022-03-29T16:06:51,Hyväksytty,1.1
2022_32_94,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_95,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elinikäinen ja jatkuva oppiminen on tärkeämpää kuin koskaan. Sivistysvaliokunta korostaa vapaan sivistystyön tehtävää tulevaisuutemme rakennustyössä mutta tuo esiin myös haasteita.
Tutkimukset osoittavat, että vapaa sivistystyö lisää ihmisten osaamista ja hyvinvointia ja tukee yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, opintokeskukset ja liikunnan koulutuskeskukset tekevät täysin korvaamatonta työtä koko kansamme elinikäisen oppimisen toteuttajina. Koulutusta on joka kunnassa. Vapaa sivistystyö toteuttaa joustavasti ja ketterästi täsmä- ja muuntokoulutusta ja täydennyskoulutusta joka puolella Suomea. Se on myös merkittävä maahanmuuttajien kouluttaja ja kotouttaja. Huolta on kuitenkin rahoituksen tasosta. [Puhemies koputtaa] Kysyn ministeri Anderssonilta: miten hallitus aikoo huolehtia siitä, että vapaassa sivistystyössä pysyy rahoituksen ennakoitavuus, [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] kuten selonteossa linjataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-29T16:06:51,2022-03-29T16:08:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_96,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_97,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sydämeni läikähtää joka kerta, kun kaksivuotiaani hymyilee päiväkodin ovella tutulle aikuiselle. Tuo tunne on sellainen turvallisuudentunne, ja se on minun oman työkykyni perusta — se on sen kannalta aivan välttämätöntä.
Useimmat pienten lasten vanhemmat ja oikeastaan kaikki järkevät ihmiset arvostavat varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä ihan valtavasti, mutta viimeistään korona-aika teki päivänselväksi sen, että ilman heitä tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri. Laadukas varhaiskasvatus ei saa olla vain sanahelinää. Sellaiseksi se kuitenkin uhkaa muuttua, jos henkilökunnan hätähuutoja ei kuulla. Laadukas varhaiskasvatus voi toteutua vain jos ammattilaisilla on aito mahdollisuus tehdä työtään hyvin.
Tämä sama koskee luonnollisesti koko koulutuspolkua ja sekä lapsia, nuoria ja aikuisia oppijoita että sitten ammattilaisia. Iso ajattelutavan muutos tässä selonteossahan on se, että tunnistamme sen, että oppiminen ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Tämän täytyy näkyä aivan kautta linjan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-03-29T16:08:10,2022-03-29T16:09:15,Hyväksytty,1.1
2022_32_98,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_99,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Uusi kolmannen asteen sisäänpääsyjärjestelmä on lisännyt erityisesti matematiikan painoarvoa toisella asteella. Hyvä matematiikalle, mutta on viitteitä siitä, että häviäjien joukossa samaan aikaan ovat historia ja yhteiskuntaoppi, joiden tuntimäärä on muutenkin pieni. Tässä maailmassa näille aineille olisi tarvetta enemmän kuin aikoihin. Niillä on keskeinen rooli esimerkiksi informaatiovaikuttamisen torjunnassa, ja siten ne ovat myös kansallinen turvallisuuskysymys. Korjausliikettä tähän sisäänpääsyuudistukseen tarvitaan muutenkin, mutta tämä huomio osaltaan kiirehtii sitä. Ja kysyisinkin, arvoisat ministerit: mitä me nyt teemme tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-03-29T16:09:15,2022-03-29T16:10:16,Hyväksytty,1.1
2022_32_100,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_101,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään yhteisestä koulutuspolitiikan viitoituksestamme vuoteen 2040 asti. Katsomme nyt eteenpäin tulevaisuuteen, emme taaksepäin. Sivistysvaliokunta teki selonteosta 17 eri huomiota siitä, mihin asioihin erityisesti tulee sen toimeenpanosuunnitelmassa keskittyä. Olemme yhtä mieltä siitä, että suomalaisten osaamistasoa on aivan välttämätöntä nostaa, jotta Suomi pärjää ja voi hyvin.
Näistä painopisteistä nostaisin esiin etenkin sen, että on aivan välttämätöntä keskittyä etenkin laskusuunnassa olevien perustaitojen — lukutaito, kirjoittaminen, matematiikka — parantamiseen ja toisena tuohon oppimisen tuen vahvistamiseen ja uudistamiseen, jotta jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisoppijalla on oppimisvaikeuksista riippumatta edellytykset oppia ja saavuttaa vähintään toisen asteen tutkinto ja yhä useamman myös korkeakoulututkinto.
Erityisen iloinen olen siitä, että tämä oppimisen tuen vahvistaminen tuli jo nyt esiin lähes jokaisessa pidetyssä puheenvuorossa tänään. Elikkä jäämme odottamaan sitten ministeriönkin toimia tuohon toimeenpanosuunnitelmaan liittyen tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-03-29T16:10:17,2022-03-29T16:11:30,Hyväksytty,1.1
2022_32_102,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_103,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten aiemmassa puheessani toin esille, Suomessa on tällä hetkellä valitettavasti se tilanne, että poikia jopa syrjitään Suomen peruskouluissa. Ja tästä on tosiaan tehty myös väitöstutkimus, jossa on todettu, että opettajat arvioivat tyttöjä ja poikia eri tavoin. Kysyisin ministereiltä: milloin hallituksessa otetaan myös tämä poikiin kohdistuva sukupuolisyrjintä yhtä tosissaan kuin kaikki muukin syrjintä, ja mitä aiotte tehdä asialle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-03-29T16:11:30,2022-03-29T16:12:12,Hyväksytty,1.1
2022_32_104,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_105,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen päässyt viime aikoina taas suorittamaan kouluvierailuja, ja ne ovat olleet silmiä avaavia kokemuksia sivistysvaliokunnan työn rinnalla. Ensinnäkin haluan sieltä tuoda positiivisena asiana tähän alkuun sen, että kovin moni oppilas sanoo, että kaiken etäilyn jälkeen koulussa on älyttömän mukava olla, ja se on oikeastaan aika kiva viesti ollut kuulla. Negatiivisena asiana monet heistä mainitsevat erakoitumisen tunnetta ja vaikeutta toimia jälleen ryhmissä ihmisten kanssa kasvotusten, ja tämä on kyllä suunnaton huoli itselläni. Isona haasteena on myös kasvanut oppimisvelka ja se, että jos nuorella, joka siirtyy peruskoulusta jatko-opintoihin, ei ole riittäviä perustaitoja, niin eihän hän voi millään saavuttaa sitä omaa potentiaaliaan, ja tämä on erittäin valitettavaa.
Tähän loppuun kysyisin vielä ministereiltä: pystyttekö te takaamaan omilla päätöksillänne sen, että opettajat saisivat työrauhan [Puhemies koputtaa] ja mahdollisuuden keskittyä nimenomaan siihen perusopetustyöhön, ja miten tätä kehitystä pystyttäisiin tukemaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-29T16:12:13,2022-03-29T16:13:26,Hyväksytty,1.1
2022_32_106,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_107,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Puhemies! Koulutuksella on merkittävä rooli ja keskeinen tehtävä lasten, nuorten ja koko väestön hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointi on oikeutta hyvään elämään, oikeutta oppia ja oikeutta tulla hyväksytyksi. Koulutus ei ole kuitenkaan kilpajuoksu paremmuudesta eikä lopulta edes pääsylippu paremmaksi ihmiseksi vaan väline kohti sivistystä ja kohti terveyttä. Se on myös kasvua ihmisyyteen, elämänhallintataitoja, oikean ja väärän erottamista, osaamista ja oivaltamista. Hyvinvointi on siis edellytys kaikelle oppimiselle.
Puhemies! Selonteko huomioi tämän tosiasian melko hyvin, mutta kysyisin: mitä täsmällisiä toimenpiteitä hyvinvoinnin, jaksamisen ja positiivisten mielenterveystekijöiden lisäämiseksi [Puhemies koputtaa] koulutuksen piirissä voitaisiin tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-29T16:13:26,2022-03-29T16:14:38,Hyväksytty,1.1
2022_32_108,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Och ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_109,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Ärade talman! Oli hienoa huomata, kuinka sivistysvaliokunnan mietinnössä tartuttiin myös useaan tulevaisuusvaliokunnan lausunnon pointtiin ja pidettiin tärkeänä tulevaisuustaitojen huomioon ottamista koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman valmistelussa: ”Tulevaisuuslukutaito edellyttää systeemisen ajattelun lisäksi moninaisten tulevaisuuksien hahmottamista; epävarmuuden sietokykyä, proaktiivista vastuullista toimintaa; omien tulevaisuuskuvien ja niiden vaikutusten tunnistamista; oman aikaperspektiivin laajentamista ja itsereflektiota; omien tulevaisuutta koskevien tunteiden ja olettamusten tunnistamista ja arvoreflektiota.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-03-29T16:14:38,2022-03-29T16:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_32_110,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministereille puheenvuoroista. Jokainen lapsi on yhtä lailla arvokas, ja jokaisen tulisi peruskoulun alaluokilla oppia ainakin lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan, ja mahdollisimman hyvin, jotta koulutus ja opiskelu jatkossa voisi sujua. Realiteetti kuitenkin on, että meillä on yhä enemmän erilaisista taustoista tulevia lapsia niin kielellisesti kuin oppimistaidoiltaan ja osalla lapsista on arjessa hyvinkin kuormittavia tekijöitä, jotka syövät oppimista. Eli oppimisen tukea tarvitaan, varhaista tukea tarvitaan, ja monet lapset ja perheet tarvitsevat tiivistä yhteistyötä myös sosiaalipuolen kanssa.
Opettajat ovat myös kuormittuneita. Lähes 60 prosenttia opettajista on miettinyt alan vaihtoa. Varhaiskasvatuksessa jopa yli 60 prosenttia on nyt miettinyt alan vaihtoa. Kysyisinkin ministereiltä: miten nyt taataan se, että meillä on riittävästi tarpeellista henkilökuntaa, niin opettajia kuin varhaisen tuen antajia ja sosiaalityöntekijöitäkin, jotta lasten ja nuorten oppiminen on mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-29T16:15:31,2022-03-29T16:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_32_111,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_112,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Kiljunen, mikrofoni päälle. [Jukka Gustafsson: Minä kuulin hyvin! — Naurua]] Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan kannanottoehdotus opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta on erittäin tärkeä. Opintotuen tärkein tehtävä on mahdollistaa opiskelijoille riittävä toimeentulo ja opiskelun eteneminen suunnitelmallisesti. Nyt kuitenkin opintotuen lainapainotteisuus on vaikuttanut siihen, että velanotto on kasvanut merkittävästi, ja yhä useammalla on haasteita maksaa valmistuttuaan opintolainan lyhennykset. Tilanne on erittäin vaikea niiden kannalta, joilla on vaikeuksia työllistyä opintojensa jälkeen. Tästä syystä nykyinen opintotukijärjestelmä tuleekin uudistaa ja opintolainapainotteisuutta tulee vähentää ja opintotukijärjestelmä tulee saattaa lähemmäksi pohjoismaista tasoa. Me tiedämme, että Suomen opintorahataso on Pohjoismaiden heikoin, ja tästä syystä toivoisin, että sivistysvaliokunnan vahva kannanotto opintotukilainsäädännön kokonaisuudistuksesta toteutuisi mahdollisimman nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-03-29T16:16:50,2022-03-29T16:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_32_113,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Otetaan vielä edustajat Elomaa ja Sarkomaa ja sen jälkeen hieman vastauksia. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_114,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Digitalisaatio puskee joka paikkaan. Lasten ja nuorten ruutuaika aiheuttaa myös ongelmia monessa perheessä. Laitteet valtaavat luokkahuoneita entistä enemmän. Digitalisaatiota ollaan päättäväisesti edistämässä suomalaisessa koulutuksessa. Se on tietysti tätä päivää ja hyvin tärkeää, mutta siihen liittyy kuitenkin riskejä, kuten lasten ja nuorten entisestään lisääntynyt ruutuaika, joka haastaa keskittymiskykyä sekä hyvinvointia. Mielestäni tämä on vakava haaste jo perustaitojen eli lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimiselle. Kysyisinkin: ollaanko hallituksessa, ministeri Andersson, vastaamassa näihin haasteisiin, ja mitä voidaan tehdä tällä saralla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T16:18:04,2022-03-29T16:19:03,Hyväksytty,1.1
2022_32_115,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_116,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta teki hyvää työtä esittämällä valtavan määrän lausumia, joilla pyritään korjaamaan asiantuntijoiden ja parlamentaarisen ryhmän sivuuttaminen selontekovalmistelussa.
Korjauslistalla on selonteossa hellitty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Sivistysvaliokunta kuitenkin linjasi toisin: lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislakinsa, jotka huomioivat oppimuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Totta kai yhteistyötä tehdään, mutta nuorisokoulu- ja ammattilukiohaaveet on kuopattava. Näin onneksi sivistysvaliokunta linjaa.
Nyt herättää kysymyksiä, miksi ministeri valmistelee uudistusta, jossa rajoja yritetään edelleen hälventää ja ottaa askelia taaksepäin nuorten ja aikuisten ammatilliseen koulutukseen, ja vähintäänkin esityksessä flirttaillaan ajatuksella tuosta ammattilukiosta tai nuorisokoulusta. [Puhemies koputtaa] Kysynkin: aikooko ministeri kunnioittaa nyt eduskunnan tahtoa? [Jukka Gustafsson: Ei kukaan muu puhu nuorisokoulusta kuin kokoomus! Vanha mantra päällä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-29T16:19:03,2022-03-29T16:20:19,Hyväksytty,1.1
2022_32_117,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin. — Nyt ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_118,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Li,Andersson,Opetusministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän viimeiseen kysymykseen on ainakin helppo vastata, eli aion ehdottomasti, ja suuresti ihmettelen tätä keskustelua. Aivan itsestäänselvästi ammatillisella koulutuksella ja lukiokoulutuksella on myöskin tulevaisuudessa omat lainsäädännöt, omat rahoitusjärjestelmät ja omat erilliset roolinsa, mutta miksi me emme mahdollistaisi yhteistyötä näiden koulutusmuotojen välillä? [Anna Kontula: Juuri näin!] Minkä uhkakuvan te siinä näette? Eikö se voisi olla aivan perusteltua, että mahdollistetaan opiskelijoille esimerkiksi sitä, että voi yhdistellä opintosisältöjä lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta, jos opiskelijat näin haluavat? Miksi me haluaisimme sellaista estää? Sitä minä en itse ymmärrä. Mutta tältä osin ei siis syytä huoleen. Tämä sivistysvaliokunnan mietinnössä linjaama linja totta kai on sellainen, mitä myöskin kunnioitetaan, ja noin muuten mietinnössä oli aivan sensuuntaisia linjauksia tästä yhteistyöstä, [Jukka Gustafsson: Juuri näin!] mitä hallitus nyt myös tässä hankkeessa vie eteenpäin, eli sekin täysin linjassa mietinnön kanssa.
Huomiot koulutuksen kentän kuulemisesta tässä toimeenpanosuunnitelmassa ovat äärimmäisen tärkeitä. Pidetään huolta siitä, että tämä kuuleminen tapahtuu riittävän laajasti ja kattavasti, ja selvitetään myöskin mahdollisuutta esimerkiksi laittaa tätä toimeenpanosuunnitelmaa lausuntokierrokselle. [Paula Risikko: Hyvä hyvä!]
Opettajamitoituksesta: Edelleen pyritään siihen, että saadaan mahdollisimman hyvä selvitys siitä. On osoittautunut, että on vaikeata selvittää, koska tietopohja on vähän heikko, mikä aiheuttaa sen, että kun pyritään arvioimaan esimerkiksi sitä, mitä opettajamitoitus kustantaisi, niin tullaan saamaan hyvin suurta haarukkaa. Eli kovin tarkkoja lukuja ei välttämättä saada, mutta jonkunlaista selvitystä on kyllä ainakin minun tarkoitukseni saada aikaiseksi, ja tästä on myöskin toimeksianto mennyt ministeriön sisällä.
Todistusvalinnan osalta ministeri Kurvinen voi varmasti kertoa lisää, mitä huomenna tapahtuu, mutta jaamme nämä huolet tämän uudistuksen vaikutuksista lukiokoulutukseen.
Nämä esille nostetut huomiot liittyen poikien asemaan koulussa ovat äärimmäisen tärkeitä, ja minusta on syytä painottaa, että silloin kun me puhutaan koulutuksellisesta tasa-arvosta, me emme puhu vain tasa-arvosta, joka liittyy sosioekonomiseen taustaan ja perhetaustaan vaan myöskin alueellisesta tasa-arvosta ja ennen kaikkea myös sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Mitä pitää tehdä? Opettajankoulutukseen on ehdottoman tärkeätä saada houkuteltua monipuolisesti eri hakijoita, myös nuoria miehiä. On tärkeätä, että opettajankoulutuksessa käydään läpi koulutusta ja opetusmetodeja tasa-arvonäkökulmasta ja pyritään saamaan kiinni ehkä sellaisiin ajatusmalleihin tai ehkä tiedostamattomiinkin asenteisiin, jotka saattavat vaikuttaa siihen, miten opettajat sitten kohtaavat eri oppilaita.
Paljon tärkeitä huomioita, ja myöskin edustaja Kaunisto nosti esille korona-ajan vaikutukset oppimiseen ja hyvinvointiin: Me olemme jo kahtena peräkkäisenä vuotena antaneet lisäresursseja koulutuksenjärjestäjille, jotta tähän oppimis- ja hyvinvointivajeeseen voidaan vastata, ja tarkoitus olisi, [Puhemies koputtaa] että pystyisimme tällaisia ylimääräisiä resursseja nyt myöskin kolmannelle lukuvuodelle myöntämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-29T16:20:19,2022-03-29T16:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_32_119,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin. — Ministeri Kurvinen, myös kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_120,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia, herra puhemies, ja kiitoksia oikein elävästä ja asiantuntevasta keskustelusta. 
Lähden liikkeelle vähän ehkä puheenvuorojen peräpäästä, niin sanotusti:
Edustaja Kiljuselle kiitos hyvästä puheenvuorosta opintotukilakiin liittyen. Valmistelut opintotukilain kokonaisuudistuksesta ovat käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä, ja jaan sen näkemyksen, että se on hieman repaleinen kokonaisuus, ja varmasti tällainen kokonaistsekki tarvitaan. Toki ne muutokset ovat varmasti laajemman poliittisen keskustelun paikka, mitä sinne sitten edellytetään.
Edustaja Kontulalla oli puheenvuoro ja asia, joka leikkaa meidän molempien opetusministeriön kahden ministerin salkut, elikkä tämä enemmän lukio-opintoihin ja ylioppilastodistukseen perustuva opiskelijavalinta korkeakouluihin, josta tulee varmasti paljon palautetta myös teille edustajille. Nämä vaatimukset, valintakoevaatimukset, ratkaisee jokainen korkeakoulu itse. Se on korkeakoulujen autonomiassa, tai he tekevät siinä yhteistyötä. Ja olen kyllä samaa mieltä siitä, että nyt tämä on liian yksipuolista. Tämä on sellainen asia, missä me jaamme opetusministeri Anderssonin kanssa yhteisen käsityksen, ja muutenkin kiitän ministeri Anderssonia tässä kymmenen kuukauden aikana tehdystä erittäin hyvästä yhteistyöstä opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Olemme kutsuneet koolle korkeakoulujen opiskelijavalinnasta huomenna pidettävän pyöreän pöydän keskustelun. Eli meillä ei ole semmoista vipua tai nappia, että voisimme määrätä, miten eri ylioppilastodistuksen aineita painotetaan vaikkapa yliopistojen valinnoissa, mutta haluamme keskustella tästä, että me tarvitsemme monipuolisempia valintaperusteita, me tarvitsemme ehdottomasti tekoälyn aikana, robotisaation, teknologian aikana, vahvaa pitkän matikan osaamista, vahvaa luma-aineiden osaamista, mutta me tarvitsemme myös ranskan kielen, venäjän kielen, espanjan kielen, kiinan kielen, ynnä muuta osaamista. Me tarvitsemme historian, yhteiskuntaopin, taloustiedon, filosofian osaamista jatkossakin. Lukiosta pitää tulla edelleen monipuolisilla valmiuksilla. Pitää olla mahdollista valita erilaisia vaihtoehtoja elämänpolulla. Ei vain yksi oppiaine ole autuaaksi tekevä. Tästä myös aineenopettajat ovat tavanneet minua, ja myöskin luonnontieteitä opettavat, fysiikkaa ja kemiaa opettavat opettajat ovat huolissaan siitä, jos vain yhdenlainen suuntautuminen ja yhdenlaiset kiinnostukset huomioidaan lukiokoulutuksessa.
Hyvinvointi nousi esille täällä useamman edustajan puheenvuorossa. 12 miljoonaa euroa olemme kohdentaneet tässä hyvinvointihankkeisiin korkeakouluopiskelijoille, ja olen jakanut ne rahat sillä tavalla, että jokaisessa korkeakoulussa on hanke ja jokainen korkeakouluopiskelija voi näiden hankkeitten pariin päästä.
Sitten ehkä, arvoisa puhemies, haluan tietyllä tapaa laaja-alaisesti loppuun todeta, että pidän tosi tärkeänä juuri näiden perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen haasteiden kannalta sitä, että meillä on erittäin laadukas opettajankoulutus ja meillä on erittäin laadukas varhaiskasvattajien koulutus. Olen lisännyt ja edeltäjäni ovat lisänneet esimerkiksi varhaiskasvatusalalla aloituspaikkoja. Koulutuspaikkoja ja täydennyskoulutusta pitää siellä vahvistaa, muun muassa Helsingin kaupunki on lähestynyt minua tästä asiasta.
Ja sanon loppuun, arvoisa puhemies: Kiitän sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Elorantaa puheenvuorosta. [Puhemies koputtaa] Kaikilla on oikeus oppimiseen koko elämän aikana, kaikilla tasoilla, umpiperiä ei saa tulla. Ja kiitän jo tässä vaiheessa, kymmenen kuukauden ministeriyteni aikana, sivistysvaliokunnan johtoa ja koko valiokuntaa erinomaisesta yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-29T16:23:39,2022-03-29T16:27:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_121,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"No niin, kiitoksia. — Ja nyt, edustaja Asell.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_122,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuspoliittinen selonteko on kattava, ja sillä pyritään pitkällä aikajänteellä vastaamaan osaamiseen, lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Hyvinvoiva lapsi ja nuori oppii ja kehittyy.
Aiempien hallitusten koulutusleikkauksilla on ollut seurauksensa, ja riman nostolle ja resurssien nostolle, joita Marinin hallitus on tehnytkin, on tarvetta, ja sitä on myös jatkossa. Perustaidot ovat heikentyneet, ja tutkitusti lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt. Nyt lisäksi korona-aika on tuonut entisestään haasteita hyvinvointiin, ja näinä surullisina aikoina myös Ukrainan tilanne aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta nuorille ja lapsille. Kuinka tämä nykyinen haastava aika, joka voi jatkua pitkäänkin, otetaan huomioon jatkossa ja tässä toimeenpanovaiheessa?
Liikunta lisää hyvinvointia. Onko sille riittävästi painoarvoa, ministeri Kurvinen, selonteossa, ja tuleeko se näkymään toimeenpanovaiheessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-03-29T16:27:14,2022-03-29T16:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_32_123,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_124,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Koulutus merkitsee suomalaisille paljon. Viimeisten 10—15 vuoden aikana kehityskulku koulutuksen kehittämisessä on saanut kuitenkin ikäviä käänteitä. Vaikka tietyissä asioissa on toki menty myös eteenpäin, niin nyt on valitettavasti todettava, että monessa asiassa on menty myös taaksepäin. Kehitys ei todellakaan mene aina eteenpäin, ainakin tämä on tilanne tuntemallani kaupan alalla.
Kannan erityistä huolta toisen asteen koulutuksesta. Nyt riittää, että opiskelijat oppivat kapea-alaisesti suorittamaan työtään ymmärtämättä laajempaa kokonaiskuvaa. Lähes kaikki kaupallisesti yleissivistävät oppiaineet ovat jo miltei kokonaan pois opetuksesta tai ainakin niitä on kovalla kädellä karsittu. Myös matematiikkaa, äidinkieltä ja kieliä on radikaalisti vähennetty, mistä seuraa, että monen opiskelijan osaaminen saattaa jopa rapautua näissä asioissa toisella asteella. Arvoisa ministeri Andersson: Minkälaisia suunnitelmia hallituksella on toisen asteen ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseksi? Milloin me voimme odottaa konkreettisia tuloksia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-03-29T16:28:25,2022-03-29T16:29:27,Hyväksytty,1.1
2022_32_125,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_126,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sivistys ja koulutus ovat tietysti Suomen tulevan menestyksen tae. On todella tärkeää ja hyvää keskustelua käyty sekä tässä selonteossa itsessään että valiokunnan mietinnössä että tänään täällä suuressa salissa.
Jatkaisin oikeastaan keskustelua tästä edustaja Lundénin erittäin tärkeästä näkökulmasta toisen asteen koulutukseen liittyen, ja siinä varmasti erityisesti tähän ammatilliseen koulutukseen. Suomessahan on merkittävä työvoiman kohtaanto-ongelma tällä hetkellä, kun meillä on paljon työttömyyttä ja samaan aikaan paljon avoimia työpaikkoja. Työ ja tekijät eivät kohtaa, ja varmasti yksi näistä kysymyksistä on osaaminen.
Erityisen hankalaa yhteiskunnan kannalta on se, kun työttömyys kohtaa nuoria. Minkälaisia ajatuksia on edelleen toisaalta tämän toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi? Ja kun monia meitä vahvempia kansantalouksia katsotaan, siellä vaikkapa mestari—kisälli-mallista oppimista käytetään oppisopimuskoulutuksen pohjana, [Puhemies koputtaa] niin onko tässä jotain ajatusta Suomelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-29T16:29:28,2022-03-29T16:30:38,Hyväksytty,1.1
2022_32_127,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_128,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän vuosikymmenen koulutuspolitiikassa on keskityttävä oppipolun alku- ja loppupäähän. Toisen ihmisen ymmärtäminen, perustaidot, elämässä pärjääminen ja jopa sotien estäminen lähtevät ihan kotikasvatuksesta asti sekä laadukkaasta, monipuolisesta varhaiskasvatuksesta. Kiitos ministerille, että nostit esille varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuuden. Se on aito ratkaistava kriisi. Tämän osalta tilanne on myös muuttunut selonteon tekemisen jälkeen, ja sen osalta meidän tulisikin tehdä nyt yhteinen arvovalinta ja päätös siitä, että me emme säästä oppimisen alkupäästä. Toisin sanoen: valtiontaloutta pitää hoitaa myös koronan jälkeen niin, että lapsilta ei leikata ja perheistä pidetään huolta. Olemmeko yhdessä valmiita linjaamaan tämän ilman vastalauseita, tekemään parlamentaarisen yhteisen valinnan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-29T16:30:39,2022-03-29T16:31:46,Hyväksytty,1.1
2022_32_129,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_130,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ei säästetä mielellään mistään päästä. Opetusta ja koulutusta ja sen laatua tosiaan pitää vahvistaa. Ja lämmin tuki opettajamitoitusehdotukselle ja sen jatkoselvittelylle ja muutenkin kaikille lainsäädäntötoimille, joilla tätä opetuksen laatua voidaan varmistaa ja vahvistaa. Kuntien taloustilanne kuitenkin kurjistuu, ja se juuri näkyy siellä varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.
Tällä hetkellä kuntien tulee saada riittävä tuki, jotta Ukrainasta tulevien lasten koulutus saadaan järjestettyä hyvin ja nopeasti ja myös varhaiskasvatusoikeus turvattua näille tilapäistä suojelua saaville mutta myös paperittomille ja turvapaikkaa hakeville. Oikeastaan toivoisinkin ministerin vastausta, kannanottoa siihen, onko tämä etenemässä ja järjestettävissä. Apulaisoikeusasiamies otti myös kantaa, että tämä olisi varsin hyvä turvata. Itse kyllä näen, että lapset [Puhemies koputtaa] juuri leikkien, oppien toipuvat myös traumoista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-29T16:31:47,2022-03-29T16:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_32_131,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_132,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministereille hyvistä vastauksista. Ja vaikka ei ehkä niin keskiössä olekaan, niin täytyy tässä kiittää ministeri Kurvista — ja Satakunta kiittää — että korkeakoulukeskuksemme siellä on saanut lisärahoitusta. Kysynkin: mitä se jatko on, mitä ministeri tuossa kaavaili?
Itse haluaisin, että me voitaisiin jossain vaiheessa keskustella siitä, onko yliopistojen autonomia liian kattava, niin että se ei huomioi alueellisia korkeakoulukeskuksia niitten elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Esimerkiksi meillä Satakunnassa on vahvaa metallurgista teollisuutta, meillä on vahva kemian teollisuus, meillä on erittäin vahva elintarvikeklusteri, mutta ei meillä valmistu yhtään diplomi-insinööriä siellä. Tässä on se, että mitenkä me tämä alueellinen kehitys turvataan niin, että siellä, missä on työpaikkoja, olisi sitä koulutusta, jotta voimme pitää alueellisesti tasa-arvoisen Suomen, mitä ministeri Kurvinenkin toi esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T16:32:56,2022-03-29T16:34:08,Hyväksytty,1.1
2022_32_133,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_134,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että sivistysvaliokunnassa on kuultu nuoria. Myös tulevaisuusvaliokunta Nuorten parlamentin yhteydessä kuuli nuoria viime perjantaina, ja siitä sitten vähän enemmän varsinaisessa puheenvuorossani.
Mutta tuon terveisiä tarkastusvaliokunnasta, jossa meillä on omana aiheenaan nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus, ja viime viikolla kuulimme siellä nuoria. Sieltä tärkeä viesti oli sellainen, että nuoret kokevat, ettei kenelläkään ole aikaa kohdata apua tarvitsevaa nuorta, ja heitä pompotellaan luukulta toiselle. Tämä on todella vakava viesti kaikille nuorten kanssa toimiville. Nuoret kokivat, että samanlaista on myöskin koulussa, eli koulussakaan ei ole kenelläkään aikaa heille. Tässä meidän kaikkien toimijoiden pitäisi nyt mennä itseemme, koska niin kiire ei saisi olla, että nuoret jäävät ongelmiensa tai oppimisvaikeuksiensa kanssa yksin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-29T16:34:08,2022-03-29T16:35:14,Hyväksytty,1.1
2022_32_135,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_136,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutuksen laatu taitaa olla vähän sellainen samanlainen myytti kuin suomalaisen työn laatu tai suomalaisen rakentamisen laatu, eli kyllähän sitä jonkinlainen laatu on olemassa ja joissain asioissa onnistutaan, mutta kyllä niitä hometalojakin sitten pukkaa sieltä rakentamisen puolelta, ja samanlaisia piirteitä on myös koulutuksessa. Eli sen, että olemme jo useita vuosia sitten jääneet Virosta jälkeen Pisa-tuloksissa, pitäisi jo herättää meitä jollain tavalla reagoimaan asioihin. Ja sen, että erityisesti poikien oppimistulokset ovat huonoja ja koulurauha on monin paikoin mennyttä, pitäisi kiinnittää meidän huomiotamme näihin epäkohtiin. Ja vielä se, että monista yrityksistä tuleva viesti on se, että kouluista ei valmistu ammattilaisia, eli yritykset samalla vaivalla sitten itse kouluttavat osaavaa työvoimaa itsellensä, niin mitä tällainen koulutusjärjestelmä palvelee, joka ei tuota osaavia ammattilaisia? Mistä tämä johtuu ja mitä tälle pitäisi tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T16:35:15,2022-03-29T16:36:13,Hyväksytty,1.1
2022_32_137,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_138,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvostettu puhemies! Opettajien jaksaminen on vedetty äärirajoille: pienluokkia ei ole, ja isoissa luokissa on monentasoisia oppilaita. Ennenhän opettajien aika meni muutamia opettaessa, jotka vaativat enemmän tukea, ja muu luokka meni siinä sitten vierellä itseohjauksella. Nyt opettaja joutuu juoksemaan pitkin pihoja ja metsiä pahiten oireilevien perässä, jotka siinä samalla sitten vielä vahingoittavat itseään, ja oppilaat opettavat toisiaan. Nämä oppilaathan eivät kuulu normiluokkaan vaan vähintäänkin pienluokkaan, ja vaikeimmat kuuluvat sinne sairaalakouluun. Mutta hyvin useinhan he ovat liian huonossa kunnossa, että heitä sinne voisi ottaa, ja kun meillä on Suomessa oikeus oppimiseen, niin siksi nämä tapaukset otetaan takaisin sinne normiluokkaan.
Tässä on paljon korjattavaa. Ja arvoisat ministerit, mistä oikein aloitetaan? Moni opettaja on lähtenyt ja moni tekee lähtöä alalta. Heille on aivan sama, minne ja millä palkalla, kunhan pääsevät pois. Mutta onko se ainoa vastaus tähän: opettajamitoitus? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-03-29T16:36:14,2022-03-29T16:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_32_139,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos. — Edustaja Ovaska, ja sen jälkeen vielä ministereille lyhyet vastaukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_140,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson, täytyy sanoa, että te olette hyvä ministeri. Kyllä ministeri Kurvinenkin on hyvä, [Naurua] mutta erityisesti haluan kiittää teitä teidän vastauksestanne. Jäin pohtimaan tätä ja muistelemaan esimerkiksi edellishallituskautta, että kyllä pitää käydä näitä arvokeskusteluja, se on tärkeää. Esimerkiksi lukiossa opetussuunnitelmia on muutettu aikamoisella vauhdilla ilman että on oikeasti käyty keskustelua siitä, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu ja mitä suomalaisessa yhteiskunnassa halutaan. Viime kaudella kävi esimerkiksi lukiouudistamisessa sillä tavalla, että siitä ei ollut sovittu hallitusohjelmassa, mutta kuitenkin sitten hallituskumppani vei sen läpi vähän niin kuin pyytämättä ja yllättäen. Niin että jos tässä vielä hallituskaudella aiotaan tehdä jonkinlaisia uudistuksia ja reformeja, käydään hyvissä ajoin keskustelua siitä koko eduskunnan kesken, jotta kaikki tietävät mitä tapahtuu ja olemme sen oikean tiedon ääressä.
Joten ei muuta kuin jatkakaa samaan malliin, arvoisat ministerit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-29T16:37:23,2022-03-29T16:38:26,Hyväksytty,1.1
2022_32_141,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin. — Ja nyt, arvoisat ministerit Andersson ja Kurvinen, vastaamaan. Kaksi minuuttia molemmille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_142,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Li,Andersson,Opetusministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista, ja ehdottomasti pitää toimia juuri näin kuin edustaja Ovaskakin tässä toivoi ja linjasi.
Edustaja Mäkelä ja monet muut ikään kuin kysyivät, mistä johtuu oppimistulosten eriytyminen, mistä johtuu oppimistulosten lasku Suomessa. Kuten olen joskus aikaisemminkin tässä salissa sanonut, niin kyse on tästä yhdistelmästä, minkä me olemme nähneet Suomessa, että yhteiskunta muuttuu. Me tiedetään, että Suomessakin huono-osaisuus kasautuu, me tiedetään, että esimerkiksi vieraskielisten oppijoiden määrä kasvaa, kaupungit kasvavat, kaupunkien sisällä tapahtuu eriytymistä, ja samanaikaisesti Suomi oli niitä harvoja OECD-maita, joissa oppilaskohtaiset panostukset koulutusjärjestelmään vuosina 2012—2018 laskivat. Jos me emme ole valmiita huolehtimaan siitä, että koulutuksen resurssipohja on kunnossa, että opetusalan ammattilaiset saavat ne työvälineet, mitkä he tarvitsevat, kun ympäröivä yhteiskunta koko ajan muuttuu monimutkaisemmaksi ja oppilaiden tuen tarpeet kasvavat, niin emme kyllä voi myöskään sitten yhteiskuntana olettaa ja odottaa, että heidän ikään kuin niukkenevilla resursseilla pitäisi pystyä pääsemään vielä parempiin oppimistuloksiin. Eli jotta me saadaan tämä suunta käännettyä, niin se vaatii myöskin sitä, että me täällä salissa, kaikki puolueet, sitoudumme koulutustason nostoon ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseen.
Nuoret kokevat, että kellään ei ole aikaa kohdata. Tämä on erittäin hälyttävä viesti, ja tämä on myöskin yksi syy, minkä takia itse olen pitänyt tätä sitouttavaa kouluyhteisötyötä, mitä nyt pilotoidaan, niin tärkeänä, koska se idea siinä on se, että meillä on koulussa aikuisia, joilla ei ole opettamiseen sidottua aikaa. Eli heillä pitäisi olla aikaa sitten kohdata niitä nuoria, joilla on se kaikkein suurin kohtaamisen tarve: on voinut olla paljon poissaoloja, ehkä vaikeuksia myöskin tietää, kenen puheille pitäisi kääntyä, jotta saa apua omiin ongelmiinsa.
Ukrainalaisten lasten osalta aivan oikea huomio: tämä tulee olemaan aikamoinen ponnistus kunnille, jos nämä ennusteet ukrainalaispakolaisten määrästä toteutuvat Suomessa, ja tähän asti noin puolet tulijoista tosiaan on ollut alaikäisiä. Valmistavan opetuksen osalta tämä rahoitusjärjestelmä itse asiassa tukee kuntia aika hyvin, koska kunnat saavat takaisin sen, mitä tämä valmistavan opetuksen järjestäminen kustantaa. Ja varhaiskasvatuksen osalta tosiaan olen ministerinä tehnyt esityksen siitä, että nyt antaisimme valtionavustuksia [Puhemies koputtaa] kunnille tämän hoitamiseksi, ja sitten sen lisäksi tehtäisiin tämmöinen määräaikainen lakimuutos, jotta se olisi myös lain tasolla turvattu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-29T16:38:29,2022-03-29T16:41:13,Hyväksytty,1.1
2022_32_143,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin. — Ja nyt myös ministeri Kurvinen, reilu kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_144,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tuosta edustaja Myllykosken mielenkiintoisesta puheenvuorosta. Meillä on hyvin samanlainen tavoite: se, että vahvistetaan alueellista korkeakoulutusta ja tuodaan yliopistokoulutusta ja -tutkimusta myös niihin maakuntiin, joissa sitä ei ole perinteisten yliopistojen kautta ollut. En itse ehkä näe autonomian kaventamista keinona — yliopistojen autonomian — vaan pikemminkin voisi ajatella, että sitä autonomiaa jopa pitäisi lisätä yliopistokeskuksille. Nythän ne ovat vähän niin kuin alihankkijoita tai useamman yliopiston ikään kuin sopimusrakenne. Tulisi ehkä harkita, pitäisikö yliopistokeskuksella olla vähän omaakin päätösvaltaa. Tietyissä tilanteissa on tullut palautetta, että heillä on haasteita, kun he tavallaan joutuvat pyytelemään ehkäpä hyvin moneltakin yliopistolta tukea. Rahoitusjärjestelmään vaikuttaminen on yksi tapa, jolla tehdään kannustavaksi toteuttaa vaikkapa diplomi-insinöörikoulutusta Satakunnassa tai jotakin muuta yliopistokoulutusta. [Jari Myllykosken välihuuto]
Sitten edustaja Asell otti erittäin tärkeän asian esille sivistyksen näkökulmasta: sehän lisää myös oppimistuloksia ja työssä jaksamista ja kaikkia meidän tavoitteita, jos me liikkuisimme enemmän ja liikunnallinen elämäntapa opittaisiin lapsuudessa ja nuoruudessa. Toimeenpanosuunnitelma toteutetaan tässä kevään aikana. En nyt tässä vaiheessa ota kantaa mihinkään tuntikehyksiin, ja ne kuuluvatkin tuonne naapurikollegan tontille, mutta tämä harrastamisen Suomen malli, pitkään odotettu, toivottu — se, että koulupäivän yhteyteen tuodaan jokaiselle nuorelle, lapselle mahdollisuus yhteen mielekkääseen maksuttomaan harrastukseen — se on aivan keskeinen juttu sen liikunnallisen elämäntavan vahvistamisessa, että koulupäivän yhteydessä on... Itsekin olen käynyt katsomassa tanssikurssia, missä oli semmoisia pieniä poikia, tai ei nyt ihan pieniä, varhaisnuoria poikiakin, tanssimassa, ja tanssin kautta sai sitä liikunnan riemua.
Arvoisa puhemies! Ehkä tähän mielenkiintoisen koulutuspoliittisen keskustelun loppuun vielä kolme asiaa.
Opettajuus professiona: Se on valtavan tärkeä juttu juuri tässä, mikä täällä nousi esille, että opettajat uupuvat. Edustaja Kilpi taisi ottaa sen esille. Opettajuutta pitää arvostaa. Opettajalla pitää olla työkalut toimia niin opettamisessa kuin sitten niin sanotussa kurinpidossakin.
Jatkuva oppiminen: koskaan ei ole liian myöhäistä oppia ja saada uusia tietoja ja taitoja.
Ja sitten tämän YK:nkin tavoitteen, ketään ei saa jättää taakse, leave no one behind ‑periaatteen pitää toteutua. Kaikilla pitää olla oikeus oppia ja kehittää itseään, ja sieltä se rakentuu niin inhimillisesti menestyvä kuin taloudellisesti menestyvä Suomi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-29T16:41:15,2022-03-29T16:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_32_145,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin, kiitoksia. Ja nyt siirrytään puhujalistaan takaisin. — Edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_146,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kuitenkin lähteä siitä, että suomalainen peruskoulu ei ole kunnossa. Ne viestit, mitä opettajilta tulee, mitä vanhemmilta tulee ja mitä me jokainen näemme ja kuulemme mediasta, kertovat sen, että ydintaidot rapistuvat. Lapsilla ja nuorilla on yhä enemmän ongelmia lukemisessa, laskemisessa ja aivan myöskin ymmärtämisessä. Kun peruskoulussa ei hallita näitä taitoja, ei niitä osata hyödyntää myöskään myöhemmin toisella asteella tai korkeakoulussa tai sitten lopulta työelämässä. Olen saanut palautetta esimerkiksi siitä, että Aalto-yliopiston fuksit eivät hahmota peruslaskutaitoja, kuten heidän kuvitellaan hahmottavan.
Myös lukion on oltava yleissivistävä. Tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi esimerkiksi juuri tuo historian opetus. Lukio-opettajat kertovat, että nuorten analyysikyky on heikentynyt. Eli näyttää siltä, että valtavirta kaventuu ja erityisten määrä lisääntyy.
Meillähän on monessa kohtaa ollut myös keskustelua siitä, että entistä enemmän osaaminen on korvautunut osallisuudella. Kyllähän jokainen meistä löytää itselleen jotain mielenkiintoista, mutta sitten kun jää miettimään, että mitä oikeasti osataan, niin siitä puhutaankin sitten vähemmän. Nykyajassahan pelätään paljon pitkästymistä ja ajatellaan, että aina pitää olla jotain kivaa ja mukavaa, kun välillä pitäisi myöskin opetella jo ihan varhaiskasvatuksesta lähtien sitä mielenmalttia ja odottamista. Oppilaat, pienet lapset ja isommat, tarvitsevat sen oman kotiluokan, oman pulpetin ja oman reviirin. Eli niin opettajat kuin oppilaat ja perheet haluavat palata takaisin perusasioihin. Että hallitaan perustaidot, huolehditaan yleissivistyksestä — erityisesti niillä taidoilla meistä jokainen pärjää entistä pidemmälle tässä maailmassa.
Tiedonhankinta on muuttunut, tavat käsitellä tietoa ovat muuttuneet, mutta myöskin se, miten me sosiaalisen median kanssa, erilaisten älylaitteiden kanssa toimimme, pitää huomioida tuolla koulussa. Kyllä varmasti jokaisella lapsella ja nuorella aika kuluu helposti noitten laitteiden parissa, mutta se ei välttämättä auta sitä kehitystä ja oppimista, mitä koulussa tänä päivänä tarvitaan.
Tätä viestiä pitää minun mielestäni ihan tältä ylimmältä poliittiselta tasolta viedä sinne kouluihin ja koteihin, ja vastaavasti sitä tulee myöskin sieltä kouluista ja kodeista tänne meille asti, eli mietitään, mitä oikeasti halutaan, ja puhutaan siitä, mitkä ne tavoitteet ovat.
Vielä muutama sana, arvoisa puhemies, näistä Pisa-tuloksista: Ne kertovat karua kertomaa Suomesta. Toisaalta ne kertovat vain osan siitä, mutta minun mielestäni Suomessa on väheksytty Pisa-tulosten romahtamista. Kun olin tässä muutama viikko sitten Pohjoismaiden neuvoston matkalla, niin huomasin Ruotsin aamutelevisiossa, miten siellä verrattiin tuloksia, ja siellä kannetaan huolta omista tuloksista ja samalla näytetään kaaviokuvaa, jossa Suomen tulokset laskevat. Olemmeko me tosiasiassa havahtuneet tähän? Olemmeko me havahtuneet siihen, mitä meidän yleissivistykselle, mitä meidän perustaidoille tuolla kouluissa tapahtuu? Toivon, että tämä asia otetaan ja erityisesti seuraava hallitus ottaa sen agendalleen. Lähtisin aivan siitä, että tehtäisiin hankkeita — vihaan sanaa ”hankkeita” —, ovat ne sitten pidempiä tai lyhyempiä, että ihmiset, lapset, nuoret lukisivat enemmän, on se sitten kilvoittelun kautta tai on se sitten sitä, että se näkyy arjessa, mutta me tarvitsemme sitä taitoa, jos tässä maailmassa meinaa pärjätä.
Näin, arvoisa puhemies, hiukan paatunutta sanomaa, mutta mielestäni asia on vakava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-03-29T16:44:07,2022-03-29T16:48:41,Hyväksytty,1.1
2022_32_147,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Kyllä. — Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_148,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten korkea osaamistaso ja ammattitaito sekä tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminta, suomalainen edelläkävijäosaaminen, ovat tae ja edellytys hyvinvoivalle suomalaiselle tulevaisuudelle. Meillä on nyt käsissämme yhteinen yli hallituskausien kestävä selonteko, yhteinen käsitys siitä, miten varmistamme suomalaisen koulutuksen ja tutkimuksen pitkäjänteisen kehittämisen.
Arvoisa puhemies! Sekä yritykset että julkiset palvelumme kärsivät työvoimapulasta. Yrityksille tehdyissä kyselyissä osaavan työvoiman puute on yksi suurimpia kasvun esteitä. Samaan aikaan ikäluokat pienenevät. Syntyneiden määrät ovat laskeneet vuosi toisensa perään. Muuttuva työelämä ja työn murros asettavat kasvavia vaatimuksia osaamiselle ja korostavat osaamisen merkitystä. Eri arvioiden mukaan 60 tai jopa lähes 80 prosenttia syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Samaan aikaan osaamistasomme on laskenut. Nykyisistä 30-vuotiaista enää noin 35 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun kymmenen vuotta vanhempien ikäluokassa tutkinto on noin 45 prosentilla. Pelkän peruskoulun varassa on edelleen noin 16 prosenttia ikäluokasta, ja niin kuin tiedämme, pelkällä peruskoulupohjalla on vaikea työllistyä — vain alle puolet heistä on töissä. Huolta herättävät myös Pisa-tulokset. Niissä on 2000-luvun kuluessa tapahtunut laskua lukutaidon lisäksi myös luonnontieteissä ja matematiikassa.
Arvoisa puhemies! Tähän koulutus- ja osaamistason nostamisen tavoitteeseen pääsemiseksi kiinnitimme sivistysvaliokunnan käsittelyssä erityistä huomiota perustaitojen parantamiseen, oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointiin, oppimisen tukeen, jatkuvaan oppimiseen sekä korkeakoulutettujen määrän lisäämiseen. On välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki suorittavat vähintään toisen asteen tutkinnon ja vähintään puolet suorittaa korkeakoulututkinnon. Itse asiassa meidän tulisi jo tavoitella 70 prosentin tasoa korkeakoulutettujen määrässä, sillä monet meidän kilpailijamaistamme ovat jo ylittäneet 60 prosentin tason. Tarvitsemme lisää aloituspaikkoja korkeakouluihin, avoimen korkeakouluväylän vahvistamista ja toimia koulutuksen läpäisyasteen parantamiseksi, jotta saamme kehityksen suunnan muutettua. Osaamistason nostolle myös jatkuvan oppimisen tavoite on tärkeä, samoin se, että koko nuorten ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään. Eduskunnan jo hyväksymä oppivelvollisuuslaki vie tätä tavoitetta ison askeleen eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Erityistä huolta herättää, että peruskoulun päättävien osaamisen taso on Pisa-tutkimusten mukaan laskenut jo vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana seitsemästä prosentista 14 prosenttiin. Peruskoulun päättävistä nuorista harvempi kuin joka kymmenes ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja on esteenä jatko-opinnoissa. Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, sillä lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja yhteiskunnassa toimimisen edellytys. Hallituksen tuleekin valmistella kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen toimenpideohjelma, jolla varmistetaan jokaisen oppilaan perusopetuksen aikana vaadittavien perustaitojen oppiminen. Eduskunnan toiveesta on jo tehty lukutaitostrategia, joka valmistui viime syksynä, ja nyt on tärkeä huolehtia siitä, että tehdään kaikki mahdolliset toimet lukutaidon suunnan kääntämiseksi ylöspäin. Pitäisikö esimerkiksi äidinkielen määrää opetuksessa lisätä?
Arvoisa puhemies! Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat erityisen painavasti tuoneet esille henkisen hyvinvoinnin merkityksen oppimiselle. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi. Onkin välttämätöntä huolehtia siitä, että kouluyhteisöissä kaikki voivat hyvin: ehkäistään kiusaamista sekä yksinäisyyttä ja annetaan tukea sitä tarvitseville. Me kaikki olemme erilaisia ja opimme eri tavoin. Jopa noin kuudesosalla ihmisistä on oppimisvaikeuksia. Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi lukivaikeudet tai neuropsykologiset ongelmat, kuten ADHD. Myös mielenterveyden ongelmat voivat vaikeuttaa oppimista. Jotta voimme saavuttaa kansalliset tavoitteemme osaamistason nostamiseksi, on välttämätöntä huolehtia siitä, että jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa, ja että ongelmat ylipäätään huomataan. Tätä varten tarvitsemme oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen koko koulutuspolulle alkaen varhaiskasvatuksesta. Meidän on huolehdittava siitä, että tuen tarve osataan tunnistaa, tukea annetaan oikea-aikaisesti ja vaikuttavasti ja että se on kaikille saavutettavaa. Tämä on tärkeä edellytys sille, että jokaisella lapsella, nuorella ja myös aikuisoppijalla on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen, että jokainen pystyy suorittamaan joko ammattitutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
Arvoisa puhemies! Selonteon myötä voimme yhdessä sitoutua koulutus- ja osaamistason nostamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon turvaamisen tavoitteisiin sekä keinoihin, joilla tavoitteisiin päästään. Niin tiukkaa paikkaa ei ole, että säästölistalle kannattaa laittaa tulevaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-03-29T16:48:51,2022-03-29T16:54:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_149,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_150,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos näkemyksekkäästä vastauksesta ministeri Kurviselle. Ostan ajatuksenne, mutta ajattelen, että meillä pitää kyllä korkeakoulukoulutusta määrällisesti pystyä niin kuin koordinoimaan, ja siinä vaiheessa, jos meille tulee korkeakoulukeskuksille paikkakunnittain omia mahdollisuuksia ja intressejä, silloin me syömme toinen toisiltamme, ja se ei varmasti ole kansantalouden eikä koulutussuuntautumistenkaan osalta järkevää. Mutta tarkoitin juuri sitä, että meillä pitää olla mahdollisuus juurruttaa ihmisiä sinne, missä on työtä, niin ettei Satakunnasta tarvitse lähteä vuorimiehen oppiin Espooseen, kun täällä ei yhtään sellaista työpaikkaa juuri olekaan. On tärkeätä, että me pystymme alueellisesti viemään korkeakouluopintoja niille alueille, missä on niitä niin sanottuja työssäoppimisen mahdollisuuksia myös korkeakouluopiskelijoille, ja silloin tutkimuksen ja kehityksenkin rahoja voidaan ohjata sinne, missä se toiminta tapahtuu, ja silloin myös tuetaan samalla yritystoimintaa ja elinkeinoelämää.
Tähän alkuun täytyy kiittää keskustapuolueen ryhmäpuheenvuoroa. Edustaja Kinnunen, se oli erittäin hienosti, yleisesti kuvaava, tähän tilanteeseen sopiva puheenvuoro, ja arvostin sitä kovasti — niin kuin jokaista muutakin ryhmäpuheenvuoroa.
Mitä me sitten tarvitaan nykyisessä tilanteessa? En muista, kuka edustajista nyt tekikään, että opintosuunnitelmaan pitäisi lisätä sosiaaliset taidot, mutta mielestäni on erityisen tärkeää, että meillä opettajankoulutuksessa ehkä vielä enemmän annettaisiin evästä siihen, että tämä sosiaalisten taitojen opettaminen olisi mahdollisempaa ja se olisi yksi osa opetusta, jotta epätasapainoisissa perhetilanteissa oleville nuorille ja lapsille pystyttäisiin tukemaan elämisen ja oppimisen edellytykset mahdollistavaa sijoittumista opetuksen äärelle.
Kuten valiokunnan puheenjohtaja Risikko totesi, lukutaito on keskeistä, jotta me pärjäämme sitten kun halutaan oppia ammatillisesti, mutta täällä tuotiin myös se, että se lukutaito täytyy yleisesti ymmärtää myös medialukutaitona. Tänä päivänä kun katselemme ympärillemme, minkälaista vaikuttamista Venäjän toimien osalta Ukrainan sotaretkellä hybridivaikuttaminen ja muu on, niin medialukutaito on erityisen tärkeä.
Minulle erityiset oppijat ovat tärkeä asia. Itselläni on kohtuullisenkin paha lukihäiriö, ja enempi sitten on tällä lailla puhumalla pärjännyt kuin kirjottamalla, mutta se, että meillä tunnistetaan oppimista heikentävät elementit jo varhaisopetuksessa, on erittäin tärkeää, eli varhainen tuki niille, jotka tarvitsevat tukea oppimisprosessissa. Sitä kautta pitää myös mahdollistaa meille ”kädellisille oppijoille” polkuja oppisopimuskoulutuksen kautta tulla työelämään paremmin. Nyt meidän oppisopimuskoulutusjärjestelmä valitettavasti osiltaan edellyttää tutkintoa tai ylioppilastodistusta, jotta pääsee työpaikalle oppisopimuskoulutukseen. Se este pitäisi pystyä purkamaan ja vielä enemmän pystyä tunnistamaan osaaminen ja synkronoida sitä oppimiseen. Ja varmasti niin kuin nyt tänä päivänä tapahtuu, myös varusmieskoulutuksessa tämä osaamisen tunnistaminen ja hyväksilukeminen olisi erittäin tärkeätä.
Ja kyllä pitää olla mahdollisuus, että meillä luotaisiin toisen asteen oppilaille lisäkoulutusta, jos he haluavat siirtyä ammatilliseen korkeakouluopetukseen. Eli meiltä puuttuu yksi pala, jonka me vielä tarvitsemme, jotta toiselta asteelta on mahdollisempaa jatkokoulutukseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T16:54:14,2022-03-29T16:59:36,Hyväksytty,1.1
2022_32_151,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_152,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuspoliittinen selonteko, mikä nimenä ei ole mitenkään luokseen kutsuva, on äärimmäisen tärkeä asiakirja, johon tulee suhtautua suurella vakavuudella. Samoin sivistysvaliokunnan analyyttiset huomiot ja selontekoa täydentävät vaateet tekevät siitä merkittävän kokonaisuuden. Syvä lähtökohta on, että koulutuspolitiikassa emme voi epäonnistua. Sivistys kauttaaltaan on kansakuntamme olemassaolon edellytys ja tulevaisuuden keskeisin pyrkimys. Meidän on yksinkertaisesti onnistuttava. Ja tämä aika todella kaipaa sivistystä. Tämä aika kaipaa koulutusta, oppimista, osaamista ja kasvua, oikean ja väärän erottamista, hyvinvointia.
Saattaa olla, että meiltä on puuttunut näkymä. Saattaa olla, että olemme välillä kadottaneet suunnan, mitä tavoittelemme ja mitä tahdomme. Olemme luoneet järjestelmiä, syösseet ihmisiä koulupolkuihin ja toivottaneet hyvää matkaa. Toki siinäkin on ollut paljon oikeaa. Esimerkiksi suomalainen peruskoulu on ollut monin paikoin mestariteos, jonka avulla olemme yhteiskuntaa kannatelleet. Silläkin varjolla, että tie on ollut tyylikäs, on oikeutettua murehtia paitsi nykyhetken haasteita vaikkapa perustaitojen, työrauhan ja opettajien jaksamisen osalta myös sitä, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Rehellinen vastaus lienee se, että emme kaikilta osin.
Puhemies! Koulutuspoliittisessa selonteossa ja sivistysvaliokunnan huomioissa on paljon viisautta. Tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä koko koulutusjärjestelmän kehittämiseksi. Kohtaamme suuria muutosilmiöitä, kuten väestönkehitys, teknologia, työelämän murros, kansainvälistyminen ja yhteiskunnan moninaistuminen. Suuriin muutoksiin vastaaminen todella edellyttää kansallista, yli vaalikausien menevää, yhteistä ymmärrystä ja näkemystä suomalaisen koulutuksen suunnasta.
No, tässä sellainen on. Selonteossa asetetaan tavoitetila siis vuoteen 2040: vahva, laadukas ja vaikuttava kasvatus, koulutukselle, tutkimukselle ja kulttuurille rakentuva sivistysperusta, oppijoiden hyvinvointi, koulutuksellinen tasa-arvo ja saavutettavuus, korkea koulutus- ja osaamistaso ja paljon muuta — kaikki arvokkaita ja oikeita päämääriä. Lisäisin listaan vielä liikunnan. Koulutuspoliittinen selonteko ei tosiaan tunnista riittävällä tavalla liikuntakasvatuksen merkitystä. Me kaikki tiedämme, että tässä ajassa, jossa teknologia tulee syliimme kännykät ja iPadit käsilaukkunamme, liikunnan fyysiset ja psyykkiset hyvinvointivaikutukset ovat keskeinen osa myös koulutuspolitiikkaa. Ilman hyvinvointia ei ole osaamista. Ilman hyvinvointia ei ole oppimista.
Puhemies! Lopulta kyse on myös ohi järjestelmien tapahtuvasta toiminnasta. Siihen kuuluvat päiväkotien leikinomaisuus ja kasvurauha. Siihen kuuluvat koulujen kivijalat, perustaidot ja opettajien mahdollisuus pysähtyä vierelle, oikean ja väärän opettaminen, yhdessä oppiminen, yhdessä kasvu. Siihen kuuluvat vanhemmuus, aikuisuus, johtaminen, opettajien ja ohjaajien hyvinvointi ja jaksaminen. Tämä ihmisten välinen toiminta jatkuu läpi toisen asteen, läpi korkeakoulujen, läpi elämän. Oleellisuus on siis edelleen kohtaamisessa, ihmisen työssä ihmisen kanssa.
Puhemies! Vaikka selonteko itsessään ei tarkoita sitä, että lukemalla sen läpi maailma muuttuu välittömästi paremmaksi, sen sisällöllä on merkitys. Keskeisintä jatkossa on se, mitä käytännön toimissa tapahtuu. [Sari Sarkomaa: Hyvää linjausta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-29T16:59:43,2022-03-29T17:04:57,Hyväksytty,1.1
2022_32_153,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_154,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan, kun teimme tätä koulutuspoliittista selontekoa. Se oli rauhallinen aamupäivä, tuntui, että Suomi oli vahva ja pärjäävä. Talouskasvu alkoi häämöttää, mutta huoli siitä, että kaikki pääsevät kasvuun osalliseksi, oli mielen päällä. Lähtökohtaisesti kuitenkin tuntui, että ihminen pärjää ja meillä ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä.
Tilanteet muuttuvat, ja se seesteinen hetki on mennyttä. Korona, Ukrainan sota ja keskustelun polarisoituminen, ylipäätään turvallisuudentunteen heikkeneminen, vaativat uudentyyppistä keskustelua kuin sinä päivänä. Oleellista on pysähtyä sen ääreen, että me emme enää ole Pisa-maiden ykkönen. Itse asiassa silloin naapurivaltiot Viro ja niin edelleen kävivät oppimassa Pisa-maiden ykköseltä Suomelta, ja nyt he edustavat kärkisijoja. Matematiikassa olemme vasta kahdeksas. Tunnistan kyllä, että yksi tutkimus ei tee suomalaisesta koulutusjärjestelmästä tuomittavaa, mutta kun tuloksia esimerkiksi talouden osaamisen puutteista on ollut nähtävissä jo kymmenen vuotta sitten, ajattelen, että tämän selonteon pitää myös löytää näihin tilanteisiin ratkaisuja, tilanne on nimittäin hälyttävä.
 Tarvitsemme kehittämiseen enemmän yhteistä linjaa, emme vastalauseita, mitä perussuomalaiset esimerkiksi haluavat tähänkin selontekoon tuoda. Tarvitsemme myös priorisointia ja vaikuttavuuden nykyistä parempaa tunnistamista yhteistyöllä. Olen valmis priorisoimaan oppimisen alku- ja loppupäätä. Lähden siitä, että sivistys on jokaisen oikeus eikä vain harvojen etuoikeus. Toisen ihmisen ymmärtäminen, perustaidot, elämässä pärjääminen, kaikki olennainen lähtee kotikasvatuksesta, laadukkaasta, monipuolisesta varhaiskasvatuksesta ja esimerkiksi siitä leikistä, jonka kollega Kivisaari juuri nosti esille. Meidän tulisi tehdä yhteinen periaatepäätös siitä, että oppimisen alkupäästä ei säästetä, lapsilta ei leikata ja perheet huomataan.
Varhaiskasvatukseen tarvitaan nykylainsäädännön mukaan yli 4 000 uutta opettajaa lisää vuoteen 2030 mennessä. Tämä on aito huoli, jonka ratkaisemisessa tarvitsemme jonkinlaista muutosta nykytilaan, jotta se on ylipäätään mahdollinen. Olen kiitollinen siitä, että lasten perustaitoja vahvistava pienten lasten koulu on saatu eteenpäin tällä hallituskaudella, ja toivon todella, että saisimme siitä jatkossa varhaista vaihetta vahvistavan mallin.
Ja sitten se loppupää: oppiminen ei saa loppua koskaan, ei ainakaan työuran aikana. Suuri kiitos korkeakoulutetuille naisille, jotka pitävät hyvin huolta oman osaamisensa täydentämisestä tarpeen tullen. Kannan kuitenkin huolta siitä, että miehet, pojat ja matalammin koulutetut eivät löydä näitä jatkuvan oppimisen palveluita. Me tarvitsemme useita avauksia, ja tässä tulee yksi avaus tähän ongelmaan: nimittäin ajattelen, että tarvitsemme jatkuvan oppimisen etsijöitä. Kaikki ihmiset eivät tunne heille kuuluvia etuuksia, jonka vuoksi meidän on lisättävä matalan kynnyksen hakevaa toimintaa jatkuvan oppimisen lisäämiseksi koulutuksessa aliedustetuille ryhmille. Jatkuvan oppimisen palvelut tulee tuoda lähelle: kyläkouluihin, kirjastoihin, kortteleihin ja työpaikoille. Jatkuvan oppimisen ja sen etsijöiden on oltava aina lähellä.
Arvoisa puhemies! Keskustalaisessa ihmiskäsityksessä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Sivistys kannattelee ihmistä, yhteisöjä ja ympäristöä. Olen ylpeä siitä, että selonteko ja hallituksen päätökset tunnistavat huolen siitä, että koulutetut nuoret aikuiset kasautuvat vain muutamille kasvaville kaupunkiseuduille ja erityisesti suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella nuorten aikuisten koulutustaso on heikentynyt hälyttävästi. Tähän on tuotava pysyvää muutosta, ja osaltaan ministeri on ollut sitä jo tällä kaudella hallituksen tuella viemässä eteenpäin. Nimittäin aloituspaikkalisäykset, koulutusvastuut, yliopistokeskuksien vahvistaminen, tämä kaikki on osa koulutuksen alueellisen saatavuuden parantamista. Me tarvitsemme mielestäni 50 000 uutta korkeakoulujen aloituspaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Se on niin merkittävä tavoite, että sitä ei yksikään puolue tässä eduskunnassa yksin tee. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-29T17:05:07,2022-03-29T17:10:23,Hyväksytty,1.1
2022_32_155,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_156,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka maailma kuinka muuttuu, niin yksi asia ei muutu, ja se on se, että Suomen hyvinvointi voi perustua vain sivistykseen, koulutukseen ja korkeaan osaamiseen, ja kyllä on niin, että tämä selonteko on ihan tärkein selonteko, mitä eduskunta tällä eduskuntakaudella käsittelee.
Sivistysvaliokunta teki hyvää työtä linjatessaan perustaitojen ja koulutustason noston keskeisiksi painopisteiksi, näin juuri on. Yhtä lailla valiokunnan moitteet selonteon valmistelussa sidosryhmien ja parlamentaarisen työryhmän ikävästä sivuuttamisesta olivat kohdallaan, koska kyseessähän on selonteko, jonka pitäisi olla yhteinen, ja linjausten pitäisi olla pitkälle tulevaisuuteen, niin kuin täällä edustaja Kemppi totesi. Kovasti ihmetyttääkin se, miksi ministerit näin haluisivat toimia ja sivuuttaa sidosryhmät, asiantuntijat ja parlamentaarisen työryhmän. Siihen olisi ollut hyvä saada vastaus, mutta totta kai katsotaan tulevaisuuteen. Ja onneksi sivistysvaliokunta ansiokkaasti paikkasi selonteon valuvikoja kuulemalla asiantuntijoita ja lukuisilla lausumilla loi yhtenäisemmän näkemyksen tähän selontekomietintöön, eli lämmin kiitos valiokunnalle ja puheenjohtaja Risikolle.
Sivistysvaliokunta edellyttää hallituksen antavan vielä kevätistuntokaudella selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmassa, jossa pitäisi sitten huomioida nämä korjauslausumat, nämä mietinnön kannanotot, ja hallitushan tässä sai ikään kuin kotiläksyksi tarkistaa linjauksiaan. Tämä oli poikkeuksellista mutta välttämätön toimi, ja olisi hyvä nyt kuulla: tuleeko tällä kevätistuntokaudella, aivan kuten sivistysvaliokunta edellyttää, tuo toimeenpanosuunnitelma eduskuntaan, ja kuullaanhan siinä asiantuntijoita?
Korjauslistalla oli selonteossa hellitelty ajatus yhtenäisemmästä toisesta asteesta. Ja oli todella hyvä, kuten täällä on todettu monta kertaa, että sivistysvaliokunta linjasi sen, että lukiokoulutuksella ja ammatillisella koulutuksella on oltava erilliset lainsäädännöt ja että on huomioitava koulutusmuotojen erilaiset tavoitteet ja tehtävät. Totta kai, edustaja Gustafsson, yhteistyötä pitää tehdä. Meillä on jo nyt mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto ja kolmoistutkinto. Se on raskas tutkinto, se ei ole ratkaisu todellakaan monelle, vaan meidän täytyy kehittää myöskin sitä yleissivistävyyttä ammatillisessa koulutuksessa ilman että luodaan tällaisia rakenteita, joista tuntuu nyt, että erityisesti vasemmisto niitä mielessään hellii.
Oli mainiota, että valiokunta edellytti rahoitustarpeiden huomioimista julkisen talouden suunnitelmassa ja budjetissa, ja kyllähän tämä korostuu erityisesti, kun iso osa hallituksen lisäpanostuksista koulutukseen — ne, jotka menevät siihen opetukseen — ovat todellakin pätkärahoja ja tieteeseen on kohdistumassa historiallisen suuret leikkaukset. Eli nyt hallitukselta edellytetään — viisaasti sivistysvaliokunta edellyttää — että luodaan uskottava näkymä siitä, miten tulevaisuuden koulutustarpeet ja suomalaista koulutusjärjestelmää rahoitetaan. Se oli tärkeä vaade valiokunnalta.
Totean tässä, että kysymys on asioiden tärkeysjärjestykseen laittamisesta. Kokoomuksen kehyksiä kunnioittavassa vaihtoehtobudjetissa panostetaan pysyvästi varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, ja myöskin tekisimme noista ammatillisen koulutuksen pätkärahoista pysyviä, eli me kannamme huolta siitä, mitä tapahtuu opettajille kouluissa, kun nämä määräaikaiset rahat päättyvät. Juurihan nyt tarvittaisiin työrauhaa sinne opettajille koronan jälkeen tässä vaikeassa tilanteessa ja työrauhaa myöskin opiskelijoille keskittyä siihen työhön.
Lukiosta muutama sana. Siitä puhutaan liian vähän, lukio tarvitsee puolustajansa. Me panostaisimme 50 miljoonalla lukioon ja myöskin uudistaisimme sen rahoitusmallin, joka on sellainen, että se leikkaa itse itseään, eli lukiokoulutusta ei saa unohtaa.
Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa sellaiset tiedot ja taidot ja oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja omien unelmien tavoitteluun, ja tämä ei todellakaan kaikkien kohdalla toteudu. Ongelmiin on tartuttava vaikuttavasti jo varhaisessa vaiheessa, ja maailman tärkeimpiä töitä on todellakin pienten lasten opettajuus, sillä varhaiset vuodet ovat tärkeimmät oppimisen vuodet, ja siksi varhaiskasvatuksen opettajapulan ratkaisemiseen tarvitaan useita eri keinoja ja erityisesti niitä aloituspaikkoja: pito- ja vetovoimaa on parannettava. Ja kyllä itse tulevaisuuden haaveena toteaisin varhaiskasvatuksen maisterin.
Puhemies! Sivistysvaliokunta toteaa, että tiede ja tutkimus ovat selonteossa hyvin ohuesti, ja tämä on todella vakava puute. Onkin epäselvää, aikooko hallitus nyt perua kaikki koulutus- ja tiedeleikkaukset. Ja totean tässä yhdessä, parlamentaarisessa sovussa [Puhemies koputtaa] sovitusta tki-panostusten nostamisesta neljään prosenttiin, että olisi todella tärkeää, että hallitus tekisi toimia tässä omalla vahtivuorollaan. [Jukka Gustafsson: Puhemies, saanko vastata puheenvuoroon?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-29T17:10:26,2022-03-29T17:15:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_157,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Edustaja Gustafsson, minuutin vastauspuheenvuoro. Ei laajempaa debattia tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_158,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, puhemies! Lyhyesti edustaja Sarkomaalle: Tarkistin sen vielä lähteistä, että välihuutoni olisi ollut oikea, jos olisin todennut, että nämä kaksoistutkinnon suorittajat keskittyvät tiettyihin oppilaitoksiin, koulutuksiin. Minulla on tässä vielä paperilla, jonka olin aikanaan pyytänyt, että ammatillisen koulutuksen järjestäjät ilmoittivat vuonna 2020—21 mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja ammatillisen tutkinnon ohella 275 toimipisteessä, eli 32 prosentissa kaikista, kun valtakunnallisia toimipisteitä oli yhteishaussa 857. Eli tavallaan nyt on tarkoitus laajentaa ja saada nekin koulutuksen järjestäjät mukaan kaksoistutkinnon tarjoajiksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-29T17:15:52,2022-03-29T17:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_32_159,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Kiitos. — Ja edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_160,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minulla oli tänään kunniavieraana täällä eduskunnassa yhdeksänvuotias koululainen, Aida. Hän ajaa nepsy-lasten asioita myös kouluissa. Lupasin välittää hänen terveisensä meille päättäjille, ja ne sopivat varsin hyvin tähän tämän päivän koulutuspoliittiseen keskusteluun:
”Nepsyjä ovat autistit, ADHD-, Tourette- ja muut neurobiologisesti erilaiset aivot omaavat henkilöt. Me emme ole sairaita. Meitä on kymmenen prosenttia väestöstä. Jos ette huomioi meitä, sairastumme ja syrjäydymme ja emme saa sitä hyvää elämää, mihin meillä on oikeus.
Missä on yhdenvertaisuus? Meillä pitää olla sama mahdollisuus kuin muilla käydä peruskoulua, opiskella ammattiin ja käydä töissä ja saada hyvä elämä. Meidän hyvä elämä on usein erinäköinen kuin sellainen, mitä neurotyypilliset haluavat. Tarvitsemme rauhallisia tiloja, pieniä ryhmiä, erilaista opetusmateriaalia, mahdollisuutta oppia asioita eri tavalla, esimerkiksi visuaalisesti urakalla, yksi aine kerrallaan, monikanavaisesti, omassa rauhassa. Tarvitsemme tulkkeja auttamaan meitä ymmärtämään ulkomaailmaa ja auttamaan ulkomaailmaa ymmärtämään meidän erilainen tapa nähdä ja kokea maailma. Meille pitää luoda oma polku, joka on yksilöllistetty meille, sillä emme voi hyvin ja kykene selviämään ilman, että sairastumme tai meistä tulee käytöshäiriöisiä neuronormaalien maailmassa.
Meidän tarpeet ovat erilaiset. Jos meidät kohdataan ja meidän tarpeet huomioidaan, me saamme olla sellaisia kuin me olemme. Me olemme einsteineja, vangogheja, elonmuskeja ja hienoja ihmisiä. Nähkää vaivaa huomata, kuinka yhteiskuntamme pitää muuttua niin, että mekin mahdumme siihen.” — Kiitos, Aida, rohkeudestasi ja työstäsi nepsy-lasten eteen.
Ja lopuksi: kannatan edustaja Antikaisen esittämää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-29T17:17:01,2022-03-29T17:19:26,Hyväksytty,1.1
2022_32_161,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Koskela, edustaja Koskela poissa. — Edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_162,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi olennaisimmista ajattelutavan muutoksista, mikä tämän selonteon myötä tapahtuu, on se, että me tunnistamme vihdoin laajasti, että hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Pahoinvointi ja turvattomuus ovat oppimisen jarruja, ja siksi meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ne eivät pääse pysäyttämään yhdenkään lapsen matkaa. Se tarkoittaa oikea-aikaista apua, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, yhteisöllisyyttä ja tukea ihmisenä kasvamiseen. Turvallisuudentunne syntyy myös vapaudesta olla oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä ja häirinnästä.
Koronalla on ollut järisyttävä vaikutus lasten, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointiin ja oppimiseen. Tilanne on hälyttävä niin peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissakin. Sen korjaaminen vie todennäköisesti vuosia, ja on tärkeää, että hallitus on tähän tarttunut erilaisilla tukipaketeilla.
Koulutuksen laadun ja tasa-arvon takana on työstään innostunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaa, jonka osaamisesta ja jaksamisesta on niin ikään tärkeää pitää huolta. Jatkuva resurssipula uuvuttaa parhaimmatkin opettajat. Tämä näkökulma on pidettävä mielessä myös koulutuksen kehittämisessä. Hyvistä ideoista ja tavoitteista tulee totta vain, jos varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilökunta on voimissaan ja sitoutunut toteuttamaan näitä uudistuksia. Tätä ei tule pitää itsestäänselvyytenä.
Arvoisa puhemies! Laadukas koulutus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ovat yhteiskunnan tulevaisuuden turva ja tie kohti tasa-arvoa. Korkeatasoinen tutkimus ja tiede puolestaan auttavat meitä ymmärtämään maailmaa ja tuottavat ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Näistä tulee pitää kiinni. Esimerkiksi parlamentaarisen tki-työryhmän linjaukset tutkimusrahoituksesta, sen pitkäjänteisyydestä, ennustettavuudesta ja laadusta antavat poliittisia muotivirtauksia paremmat eväät tulevaisuuden menestyksen rakentamiseen.
Selonteon tavoitteena on, että tulevaisuudessa vähintään puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite voisi olla kunnianhimoisempikin, mutta tässäkin toki riittää vielä tekemistä. Vihreille on ollut tärkeää linjata, että aloituspaikkojen lisäys ei tarkoita tinkimistä koulutuksen laadusta. Tässä työssä ei tule myöskään unohtaa kasvavien kaupunkiseutujen nuoria. Täällä usein puhutaan siitä, että koulutuspaikat keskittyvät, mutta muistuttaisin, että esimerkiksi Uudellamaalla pula koulutuspaikoista nuorille on ihan aito yhtä lailla.
Laadukas koulutus ja tutkimus edellyttävät vakaata, riittävää ja ennustettavaa rahoitusta ihan kaikilla koulutusasteilla. Tässä selonteossa sitoudutaan kohdentamaan ikäluokkien pienenemisestä säästyvät rahat jatkossakin koulutukseen. Se ei ole mikään yhdentekevä linjaus, sillä ottajia olisi kyllä muillakin sektoreilla, mutta ei se vielä riitä. Vihreät ovat ehdottaneet, että Suomi sitoutuisi nostamaan koulutuksen rahoituksen vähintään pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi lukiokoulutuksen rahoitus heikkenee jatkuvasti, ja ennemmin tai myöhemmin se uhkaa jo lukion perustehtävää, yleissivistävää koulutusta. Toivon, että kaikki puolueet voivat sitoutua siihen, että koulutuksesta tosiaan ei leikata.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään hiukan kyseenalaistettu korkeakoulujen autonomiaa. Ymmärrän totta kai alueiden toiveet ja tarpeet, mutta tällaisten ajatusten kanssa olisin kyllä todella varovainen. Suomi on pieni maa. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että meillä syntyy maailmanluokan osaamista ja tutkimusta. Juuri autonomiset yliopistot ja sittemmin myös ammattikorkeakoulut ovat vuosikymmenten ajan olleet kivijalka tälle. Porttia autonomian rajaamiseen ei tule avata. Kansainvälisesti kilpailukykyinen vapaa tiede ja laadukas koulutus ovat puolustamisen arvoisia, ja sen autonomian on oltava aitoa. Strateginen ohjaus ei saa olla poliittisten tavoitteiden pakkosyöttöä.
Arvoisa puhemies! Tämä ylivaalikautinen selonteko on tärkeä toimi, sillä koulutuksen järjestäjät ja nuoret kaipaavat nyt tosiaan tempoilun sijaan visiota ja jatkuvuutta. Pidän tärkeänä, että hallitus ottaa vakavasti tämän sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta tulleen viestin, jossa valmistelua ei ole koettu aidosti osallistavaksi ja läpinäkyväksi. Tämän täytyy näkyä tulevissa valmisteluissa ja hankkeissa. Muutenkin kiitän sivistysvaliokuntaa erinomaisesta työstä, joka täydentää tärkeällä tavalla tätä hallituksen selontekoa.
Arvoisa puhemies! Sivistys on niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin vapauden tae. Kyse ei ole vain osaamisen, tiedon ja taitojen kartuttamisesta vaan myös ihmisenä kasvamisesta, yhteisöön kuulumisesta ja uuden luomisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-03-29T17:19:39,2022-03-29T17:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_32_163,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_164,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. Nostan siitä muutaman mielestäni tärkeän asian esille.
Ensinnäkin pari sanaa koulutuksellisesta tasa-arvosta. Kuten mietinnössä todetaan, Suomen heikkenevät ja eriytyvät oppimistulokset sekä koulujen välisten erojen kasvu kytkeytyvät yleiseen yhteiskunnalliseen eriytymiskehitykseen. Eriarvoisuuden riskitekijöitä ovat muun muassa perheen heikko taloudellinen tilanne, maahanmuuttotaustaisuus, oppilaiden psykososiaaliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lapsen varhaiskasvatukseen osallistumattomuus. Sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja on vähentää edellä mainittujen syiden johdosta tapahtuvaa eriytymistä ja lasten osattomuuden kokemusta. Mikään ei ole niin järjetöntä ja kallista kuin menettää jokaisessa lapsessa oleva tulevaisuuspotentiaali avun ja tuen tarpeen vähäisyyteen.
Puhemies! Kiitän selontekoa ja myös valiokunnan mietintöä siitä, että molemmissa on huomioitu vammaisten ihmisten yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja opiskeluun. Edelleen on syytä korostaa sitä, että vammaisten kohdalla yhdenvertaisuuden varmistamiseen tarvitaan myös positiivista erityiskohtelua, jonka avulla vammainen henkilö saatetaan samalle viivalle ei-vammaisen kanssa. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhdenvertaisuuden välttämättömiä edellytyksiä. Esteettömyys on muutakin kuin fyysisten esteiden poistamista. Siinä on huomioitava kaikki aistit, mutta erityisesti kysymys on asenteista. Vammaisten oikeuksien sopimuksen tulisi ohjata entistä enemmän myös koulujen ja oppilaitosten suunnittelua, ja kunnissa olisi opittava tekemään vammaisvaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. 
Tässä yhteydessä haluan mainita myös inkluusion. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, jotka velvoittavat inklusiivisen pedagogiikan kehittämiseen. Inkluusiota voidaan toteuttaa hyvin tai huonosti, ja molemmista on kokemuksia eri puolilla Suomea. Hyvin toteutuakseen se edellyttää myös riittäviä resursseja, ja valitettavasti joissakin kunnissa sitä on käytetty säästökeinona. On tärkeää, että inkluusion toteutumista ja vaikutuksia eri puolilla Suomea selvitetään ja epäkohdat korjataan pikaisesti.
Myös eri syistä erilaisten oppijoiden tunnistamiseen ja tukeen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa esimerkiksi oppimisvaikeudet tunnistetaan, sitä paremmin oppijaa voidaan yksilöllisesti tukea. Olen samaa mieltä valiokunnan kanssa siitä, että asia on laaja ja edelleen osittain huonosti hoidettu, ja siksi kansallisen toimenpideohjelman laatiminen tuen tarpeen tunnistamiseksi sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen varmistamiseksi on kannatettava.
Arvoisa puhemies! Kolmantena tärkeänä asiana nostan esille lasten ja nuorten hyvinvoinnin oppimisen edellytyksenä. Perjantaina nuorten parlamenttipäivänä keskustelimme nuorten kanssa tästä teemasta tulevaisuusvaliokunnassa. Nuoret kertoivat meille, että monella nuorella on tällä hetkellä ahdistusta, masennusta ynnä muuta psyykkistä oireilua. Myös kilpailuhenkisyys opiskelussa oli monelle raskasta. Nuoret korostivat, että heidän tehtävänsä on tulevaisuuden rakentaminen ja siksi kriisien keskelläkin tulisi korostaa myös tulevaisuudentoivoa ja sitä, että monet asiat ovat paremmin kuin ennen. Nuorilla pitäisi olla mahdollisuus myös unelmoida, sillä ilman unelmia ei ole tulevaisuutta. Uupunut ihminen ei kuitenkaan jaksa unelmoida, ja siitä tulee toivottomuus. Siksi nuorten hyvinvointiin on panostettava. Näin viisaita ajatuksia kuulimme nuorilta tulevaisuusvaliokunnassa.
Myös koulukiusaamisesta keskustelimme, ja nuorten viesti oli se, että siihen pitäisi puuttua nykyistä nopeammin, sillä siitä aiheutuu monenlaisia mielenterveysongelmia.
Samantyyppisiä asioita korostivat myös sivistysvaliokunnassa kuultavana olleet oppilaat. He korostivat myös yhteisöllisyyden merkitystä ja yhdessä tekemisen tärkeyttä. Valiokunta tuo mietinnössään esille myös sen, että hyvinvoinnin edellytyksenä on hyvä itsetuntemus ja käsitys siitä, mitkä ovat omat vahvuudet, joiden avulla kykenee elämään maailman muutoksissa. Lisäksi jokaisen lapsen ja nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehityksen tukeminen on tärkeää. Näiden taitojen avulla voidaan ennaltaehkäistä myös koulukiusaamista.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana nostan esille tulevaisuusvalmiudet ja tulevaisuustaidot, joita valiokuntakin ansiokkaasti korostaa. Tulevaisuustaidot ja ‑valmiudet antavat varmuutta toimia epävarmassa ja ennakoimattomassa tilanteessa. Ne vahvistavat koko yhteiskunnan resilienssiä sekä kriisistä selviytymistä. Erilaisten tulevaisuuksien hahmottamisen avulla lisätään epävarmuuden sietokykyä, omien tulevaisuutta koskevien tunteiden ja olettamusten sekä omien tulevaisuuskuvien tunnistamista sekä oman aikaperspektiivin laajentamista. Juuri näitä taitoja tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Myös näistä asioista keskustelimme tulevaisuusvaliokunnassa perjantaina. Erityisesti siellä korostettiin luovuutta [Puhemies koputtaa] ja kykyä nähdä mahdollisuuksien maailmaa ja kuvitella asioita, joita ei vielä ole. Juuri tällaista luovuutta yhteiskunnassa tarvitaan nyt. [Mikko Kinnunen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-03-29T17:24:49,2022-03-29T17:30:14,Hyväksytty,1.1
2022_32_165,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_166,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutus on yksi merkittävimmistä tasa-arvoa edistävistä välineistä. Tasa-arvoinen ja yhtäläinen koulutus on Suomen valttikortti. Meillä kaikilla on mahdollisuus kouluttautua. Korona-aika on kuitenkin rapauttanut tätä valttikorttiamme. Se on kiihdyttänyt entisestään koulutuksen eriarvoistumista, koska tosiasiassa kaikilla ei ole samat lähtökohdat. Esimerkiksi perhetausta voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon nuori saa opiskeluunsa tukea kotoa.
Arvoisa puhemies! Aivan erityisen huolissani olen korona-ajan vaikutuksista ammattikoululaisiin. Viime hallituksen ammattikoulureformin myötä opiskelu ammattikoulussa on nykyään aiempaa itsenäisempää. Silti viime hallitus ei nostanut ammattikoulujen resursseja niin, että opiskelijat saisivat itsenäisempään opiskeluunsa riittävästi tukea. Korona-aika on vielä syventänyt ammattikoululaisten jo olemassa olevaa jaksamisongelmaa. Viimeisin ammattikoululaisten kouluterveyskysely antaa huolestuttavaa kuvaa opiskelijoiden henkisestä hyvinvoinnista.
Arvoisa puhemies! Ammattikouluopiskeluun kuuluu olennaisena osana myös erilaisia harjoitteluja. Koronan vuoksi moni näistä harjoitteluista on kuitenkin peruuntunut vaikeuttaen ja hidastaen ammattikoululaisen opintoja tai pahimmissa tapauksissa jopa keskeyttäen ne. Lähes joka toinen ammattikoululainen arvioi, että hänen ammatillinen osaamisensa on poikkeustilanteen vuoksi jäänyt heikommaksi.
Samalla korona-ajan myötä ammattikouluista valmistuneiden työllisyys on jäänyt aiempaa heikommaksi. Ero muihin koulutusmuotoihin on tässä merkittävä ja surullinen.
Arvoisa puhemies! Koronan aiheuttama oppimis- ja hyvinvointivelka tulee kalliiksi, jos siihen nyt ei puututa. Ammattikoululaiset tarvitsevat nyt tukeamme — annetaan sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-29T17:30:18,2022-03-29T17:32:52,Hyväksytty,1.1
2022_32_167,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_168,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko Suomen koulutuspolitiikasta maalaa kuvaa vuoteen 2040 saakka, siis 20 vuoden päähän. Olemme olleet koulutuspolitiikassa pitkään maailman kärkimaa, kunnes jotain tapahtui ja oppimistulokset alkoivat laskea dramaattisesti.
Kuten koulutuspoliittisen selonteon lähetekeskustelussa totesin, koulutusta on kehitetty paljon viime vuosina, mutta onkohan uudistusvimma ollut kuitenkin liian nopeaa ja mahdollisesti jopa tarpeetonta. Avoimet oppiympäristöt, luokaton opetus ja itseohjautuvuus kuulostavat paperilla upealta, mutta valitettavasti nämä uudistukset ovat tehneet koulupäivästä repaleisen, vailla tarvittavaa rakennetta. Samaan aikaan varhaiskasvatus, peruskoulu ja toinen aste ovat hankkeistuneet, eli erilaisilla hankerahoituksilla pyritään paikkaamaan rahoitusvajetta ja esimerkiksi henkilöstövajausta. Tämä ei ole kestävä tie, ja sivistysvaliokunta onkin kiinnittänyt mietinnössään asiaan huomiota.
Vihdoinkin Suomessa on myös ryhdytty keskustelemaan muidenkin kuin perussuomalaisten suulla etnisesti eriytyvistä kouluista. Jotkut koulut ja asuinalueet eriytyvät, ja maahanmuuttajataustaisia alkaa näissä olla jopa enemmistö. Samaan aikaan oppimistulokset eriytyvät, tavoitteita ei saavuteta ja oppimisympäristöt ovat levottomia. Yhteistä kieltä oppilaiden kanssa tai kodin ja koulun välillä ei välttämättä ole lainkaan. Oravanpyörä on valmis, ja kantaväestöön kuuluvat oppilaat siirretään vanhempien toimesta herkästi toiseen kouluun, jotta työrauha palautuisi. Sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnössään painotettua ja tarveperusteista rahoitusta eli että nämä etnisesti eriytyneet koulut saisivat lisää rahoitusta. Valitettavasti raha ei korjaa kaikkea, ja jos suomalaisiin kouluihin tulee yhä enemmän oppilaita, jotka eivät edes halua oppia, eriytyminen vain jatkuu.
Kuten olemme useasti kertoneet, Suomessa harjoitettava maahanmuuttopolitiikka on paljon muutakin kuin vastaanottokeskuksien kustannukset tai tulonsiirrot. Se vaikuttaa laajasti myös suomalaisen koulutuksen tasoon, asuinalueisiin ja koko yhteiskuntaan. Jos suuntaa ei saada käännettyä, pelkään pahoin, että suomalainen peruskoulutus suuntautuu tulevaisuudessa yhä enenevissä määrin yksityiskouluihin, joihin pääsevät ne lapset, joiden vanhemmilla on siihen varaa. Koko ikäluokkaa koskettava maksuton suomalainen peruskoulutus on siinä vaiheessa historiaa. Toivottavasti näin ei käy vaan sekä nykyhetken että tulevaisuuden valinnoilla ja tärkeysjärjestyksellä tämä skenaario saadaan estettyä.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö on suhteellisen kriittinen, ja se nostaa esille useita puutteita, joita selonteosta on ilmennyt. Kaikkein keskeisin puute on mielestäni se, että selonteossa on keskitytty luomaan ruusuista tulevaisuudenkuvaa ja korkeita tavoitteita suomalaiselle koulutuspolitiikalle mutta mittarit ja toimenpiteet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi useilta osin puuttuvat. Ongelmia on tunnistettu, mutta ratkaisut ongelmien taklaamiseksi uupuvat.
Kuitenkaan esimerkiksi tyttöjen ja poikien välistä poikkeuksellisen suurta oppimiserojen kasvua ei selonteossa ole tunnistettu sen vaatimalla tavalla. Oppimiserot ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina, ja yhä useampi poika tai nuori mies tippuu kelkasta, mikä lisää syrjäytymisen riskiä, työttömyyttä ja yksinäisyyttä. Tämä on aito ongelma, ja siihen on järeästi puututtava, vaikka valitettavasti yhteiskuntamme pohjavire onkin tällä hetkellä omiaan tunnistamaan lähinnä tyttöjen ja naisten kokemaa epätasa-arvoisuutta.
Lopuksi haluan korostaa valiokunnan mietinnöstä kumpuavaa suomen kielen taidon korostamista sivistyksen pohjana. Kuten mietinnössä todetaan, suomalaisten kielitaidon kapeutuminen on todellinen uhka, koska kielitaito on avain kaikkeen. Se mahdollistaa monipuolisen ja luovan ajattelun, lisää mahdollisuuksia analysoida, eritellä ja sisäistää tietoa sekä parantaa ihmisten vuorovaikutustaitoa ja kykyä ilmaista itseään erilaisilla tavoilla. Meidän tehtävämme on varmistaa, että suomen kielen asema on jatkossakin vahva ja äidinkielemme pysyy elinvoimaisena ja ainutlaatuisena kielenä tulevaisuudessakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-03-29T17:33:01,2022-03-29T17:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_32_169,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Kiitos. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_170,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailma muuttuu, ja valitettavasti ne muutokset eivät tuo pelkkää helpotusta ja iloa vaan ennemminkin haasteita ja niukkuutta — ja pahimmassa tapauksessa jopa sotaa, jota olemme joutuneet todistamaan Venäjän käyttävän keinovalikoimassa vielä tänä päivänäkin. Tämä todellisuus vaatii erittäin paljon niin lapsilta ja nuorilta kuin niiltä aikuisilta ammattilaisilta, jotka heidän kanssaan päivittäin toimivat.
Mutta jatkuva muutos haastaa myös meidät päättäjät. Rohkeutta ja uskallusta ymmärtää tulevaisuutta ei voi ikinä korostaa liikaa. Tässä yhteydessä haluankin kiittää sivistysvaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä lasten ja nuorten eteen. Nykypäivänä on tärkeää muistaa, että erilaiset näkökulmat eivät ole huono asia vaan jopa vaatimus paremman huomisen rakentamiselle.
Arvoisa puhemies! Haluan välttää päällekkäisyyttä täällä jo esitettyjen erinomaisten puheenvuorojen kanssa, ja siksi nostan muutamia huomioita paikallisesta näkökulmasta.
Ensinnäkin liikunnan merkityksestä lasten ja nuorten tulevaisuudelle, kyvylle oppia, menestyä ja tavoitella oman potentiaalinsa huippua. Kolmannes peruskouluikäisistä ja 14 prosenttia toisella asteella opiskelevista nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Toistan: kolmannes perusopetusikäisistä ja 14 prosenttia toisella asteella opiskelevista nuorista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Tämä ei ole kestävää.
Toisaalta kannan huolta myös niiden nuorten puolesta, jotka haluavat urheilla tavoitteellisesti ja samalla yhdistää siihen opiskelun. En ole yhtään varma, tuetaanko opiskelun ja urheilun kaksoisuramallia riittävällä tavalla Suomessa. Tässä yhteydessä haluan nostaa ministeri Anderssonille tietoa siitä, että esimerkiksi kotikaupunkini ja Suomen johtava urheilukaupunki Kouvola haluaa parantaa nuorten mahdollisuutta yhdistää urheilu ja opiskelu ja toivomme ministeriöltä tukea urheilulukiohankkeelle. [Jukka Gustafsson: Tampereen jälkeen seuraava!] — Kouvola on ykkönen, ei hätää, edustaja Gustafsson. Teillä on väärää tietoa. Vai sanoitteko, että Tampere on? [Jukka Gustafsson: Ei kun Tampereen jälkeen heti kakkonen on Kouvola!] Ei, teillä on väärää tietoa, pahoittelen. [Naurua] Mutta jatkakaamme.
Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen totesi täällä tänään, että hän tulee vahvistamaan yliopistokeskuksia loppuministerikautensa ajan, ja mielestäni tämä on ihan hyvä asia. Jälleen nostan paikallisen esimerkin: Meillä Kouvolassa muutama menestynyt taustavaikuttaja laittoi itsensä likoon, ja yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa he perustivat Yrityspalvelutalon kaupunkimme keskustaan. Talo yhdistää niin yksityiset kuin julkiset toimijat. Sen palvelut takaavat yrittäjille mahdollisuuden saada palveluita yhdeltä luukulta, oli kyse sitten yrityksen perustamisesta, kansainvälistymisestä tai kasvusta. Kun ymmärrämme, että yhä useamman ihmisen tulevaisuuden työ on yrittäjyyttä, niin tässä on todellakin kyse meidän lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta.
Kouvolassa on tehty valtavasti töitä sen eteen, että oppilaitokset voivat olla mukana tässä kokonaisuudessa. Samalla kuitenkin yhtenä suurena haasteena Kouvolalle ja koko Kymenlaaksolle on sieltä puuttuva yliopisto ja/tai yliopistokeskus. Tällaisia maakuntia on Suomessa kaksi. Toivoisinkin, että ministeri Kurvinen huomioi tämän lähes ennennäkemättömän yksityisen puolen panostuksen Suomelle strategisestikin tärkeällä alueella ja että valtiovalta ottaa niitä ministerin lupaamia askelia, joilla yliopiston tai yliopistokeskuksen puute pyritään korjaamaan. Esimerkiksi yliopistokeskus voisi erinomaisilla synergiaeduilla sijoittua juuri nostamani Yrityspalvelutalon yhteyteen. Saa tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-29T17:37:44,2022-03-29T17:42:29,Hyväksytty,1.1
2022_32_171,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_172,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Tack, ärade talman! Edellisessä puheenvuorossani kiitin siitä, että tulevaisuusvaliokunnan useat pointit on otettu myös huomioon tässä mietinnössä ja kävin läpi tulevaisuusvalmiuksia ja tulevaisuuslukutaitoa. Kaksi muuta asiaa ovat ekososiaalinen sivistys sekä aikuisten jatkuva oppiminen.
Ekososiaalisella sivistyksellä viitataan kykyyn omaehtoiseen tietoperustaiseen arvopohdintaan ekologisen kestävyyden, yhteiskunnan kehityksen, hyvinvoinnin saavuttamisen ja materiaalisen kulutuksen suhteista sekä merkityksellisen ja laadukkaan elämän osatekijöistä.
Kouvolan ja Tampereen inspiroimana mainostan itse Vaasan kaupungin energia-alan koulutusstrategiaa, jossa ihan varhaiskasvatuksesta tuonne korkeakouluihin asti pyritään luomaan yhdessä seudun elinkeinoelämän kanssa mielenkiintoa energia- ja ympäristöteknologiaan ja myös laajemmin kansainväliseen kauppaan ja sellaisiin valmiuksiin, jotka eivät välttämättä tule mistään opetusohjelmasta, projektin johtamisesta small talkiin usealla kielellä ja paljon sellaisia case studyja, mitä ei muuten tehtäisi, aina siihen asti, että Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta fokusoi energiajuridiikkaan Vaasassa. Se on aivan avainasemassa: jos meinataan uusiutuvia järjestelmätason energiateknologiaratkaisuja maailmalle viedä, energiajuridiikka on tärkeä osa sitä. Se vain esimerkkinä sellaisesta asiasta, missä voi olla maailman paras, mutta mikä ei vaadi valtavia investointeja. Ei tarvita mitään Cernin kaltaisia kahdeksan miljardin hiukkaskiihdyttimiä vaan motivoituneita professoreita ja opiskelijoita.
Vielä jatkuvasta oppimisesta: Jatkuvan oppimisen tarve on Suomessa ilmeinen, ja painotetaan edelleen, että osaamisen uudistamiseen ja päivittämiseen tarvitaan joustavia menettelyitä läpi työelämän. Tässäkin haluaisin korostaa yhteistyötä erilaisten yritysten, yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Erityishuomiota tulee kiinnittää myös matalan koulutustason omaavien tavoittamiseen. Kaikkien ei todellakaan tarvitse olla energiajuristeja, vaan päinvastoin kaikkia tarvitaan Suomea ja tulevaa hyvinvointia rakentamaan. — Tack.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-03-29T17:42:29,2022-03-29T17:44:44,Hyväksytty,1.1
2022_32_173,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Tack. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_174,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta katsoo, että monista ansioistaan huolimatta selonteko ei ole ongelmaton. Tarvitsemme selkeää tavoitteiden priorisointia, jotta koulutuspolitiikan fokus pysyy olennaisimmissa asioissa. Tarvitsemme luotettavat arviot esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta, kustannuksista ja koulutuksen laadun varmistamisesta. Koulutus on jokaisen menestyvän yhteiskunnan peruskivi. Oppimispolun varhaiskasvatuksesta peruskoulun ja lukion kautta korkeakouluun tulee olla mahdollisimman laadukas ja yhteiskunnalle tuottava sijoitus. Sama tavoite koskee aivan yhtä lailla ammatillista koulutusta. Yleissivistävä opintojen osa ja sosiaalisten taitojen oppiminen ovat olennainen osa kaikkia opintoja. On tärkeää myös ymmärtää ja muistaa, että sivistys syvemmässä merkityksessä on koulutuksen tärkeä päämäärä ja tulevaisuuden vakaan yhteiskunnan perusta.
Arvoisa puhemies! Poikien tyttöjä huonommat oppimistulokset ovat aiheuttaneet keskustelua viime vuosina, ja ero on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen suuri. Koulutuspolitiikassa onkin kohdistettava lisää resursseja sukupuolten tasa-arvoon. Selonteon tavoitteissa ja toimenpiteissä sukupuolten tasa-arvo sivuutetaan käytännössä täysin, joten tässä suhteessa on paljon parantamisen varaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-03-29T17:44:44,2022-03-29T17:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_32_175,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_176,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuspoliittinen selonteko toimii tiennäyttäjänä suomalaisen koulutuksen tulevaisuuden matkalla. Selonteolla on paljon hienoja tavoitteita, mutta käytännön toimia niiden saavuttamiseksi selonteko tarjoaa kovin vähän. Esimerkiksi taloudellisista edellytyksistä tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole perusteellisia arvioita.
Selonteossa nousi esille lukuisia haasteita ja kehityskohteita, aivan kuten ryhmäpuheenvuoron esittäjä, perussuomalainen Antikainenkin esitti. Tämä selonteko pyöri vahvasti myös tasa-arvon ympärillä. Näyttää siltä, etteivät haasteet lopu kesken ja tarve koulutuksen kehittämiselle on palava. Tästä kertoo laskeva trendi suomalaisten koululaisten oppimista ja osaamista arvioivissa testeissä sekä se tyly tosiasia, että peruskoulun päättävistä kaikki eivät edes osaa lukea kunnolla.
Selonteko on laaja kokonaisuus, joten keskityn seuraavaksi muutamiin oppimisen perusedellytyksiin:
Selonteossa hyvinvoinnin merkitys oppimiselle tunnistetaan, mutta konkreettiset ehdotukset sen edistämiseksi jäävät vähän laihoiksi. Kannan suurta huolta muun muassa koulujen kyvystä tarjota tukea psyykkisiin haasteisiin tai puuttua kiusaamiseen. Mielenterveyden lisäksi fyysinen kunto määrittää hyvinvointia. Nuorten terveysongelmat ja jopa perusarkea rajoittava heikko fyysinen suorituskyky ovat vakavia haasteita. Tähän ongelmaan tulisi pureutua toden teolla, jotta nuorisoa voitaisiin auttaa jaksamaan. Liikuntaa ja tietoa terveellisistä elämäntavoista on ehdottoman tärkeää lisätä systemaattisesti kaikilla koulutusasteilla sekä ihan jo varhaiskasvatuksessa.
Sivistysvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, ettei selonteko sisällä liikunnan ja urheilun osalta erityisiä koulutuspoliittisia tavoitteita tai toimenpiteitä. Tämä on selvä puute, etenkin, kun fyysisen aktiivisuuden vähäisyys lasten ja nuorten keskuudessa ja siihen nivoutuvat vakavat haitat ovat olleet viime vuosina paljon esillä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan nostaa esille perustaitojen merkityksen: lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen. Perustaidot ovat pohja uuden oppimiselle ja asioiden sekä elämänmenon ymmärtämiselle. Ne mahdollistavat myös yhteiskunnallisen osallistumisen ja aktiivisena kansalaisena toimimisen. Koulutuspoliittisessa keskustelussa keskitytään jos jonkinmoiseen kehittämishankkeeseen. Pitäisi kuitenkin miettiä oppilaita ensin, ja nostan esille keskittymiskyvyn, joka on edellytys perustaitojen riittävälle omaksumiselle. Uudistustarve tuntuu olevan kova, ja halutaan ajaa eteenpäin esimerkiksi avoimia oppimisympäristöjä ja rempataan luokkahuoneita. Digitalisaatiota halutaan tunkea vähän joka paikkaan. Nämä ovat hienoja juttuja, mutta tuntuu, että käytännön vaikutukset ovat jääneet taka-alalle. Suuri avoin luokkatila ei välttämättä palvelekaan parhaiten oppilaita, jos on keskittymisessä haasteita tai sitten hieman villimpi meno luokassa. Digitalisaation, tai oikeastaan ruutuajan, lisääminen koulupäivään voi olla myrkkyä älypuhelinten, tablettien ja muun ruutuajan yliannostuksen kanssa kamppaileville nuorille.
Pointtini on se, että onko mahdollista, että kouluja on kehitetty itse asiassa perustaitojen opettamista ja oppimista jarruttavaan suuntaan. Vähän tätä yritin ministeri Anderssoniltakin kysyä, kun oli debattivaihe, mutta siihen ei tullut vielä vastausta. Esimerkiksi puutteet lukutaidossa on hälyttävä palaute, josta on otettava opiksi. Perhetausta vaikuttaa määrittävän entistä enemmän oppimistuloksia. Suomalaisen koulutusjärjestelmän maine perhetaustojen tasoittajana oli ennen vahva, ja sitä pidettiin porttina hyvään elämään taustasta riippumatta. Mielestäni juuri perustaitojen tinkimätön opettaminen oli tämän menestyksen taustalla. Toivoisin, että selonteossa perustaitojen omaksumista olisi alleviivattu vielä enemmän ja niiden omaksumiseen panostettu varhaiskasvatuksesta lähtien.
Iso syy koulujen ja päiväkotien arjen haasteille on resurssipula. Rahaa ja tekijöitä tarvitaan. On päivänselvää, etteivät strategiset linjaukset pure, jos ei ole resursseja toteuttaa niitä ruohonjuuritasolla. Hallitus päätti venyttää oppivelvollisuutta. Olisiko sittenkin parempi keino ollut vastata samoihin haasteisiin käyttämällä rahat esimerkiksi perusopetuksen vahvistamiseen kouluttamalla ja palkkaamalla lisää opettajia? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T17:46:34,2022-03-29T17:51:38,Hyväksytty,1.1
2022_32_177,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Kiitos. — Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_178,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa kunnioitettu puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää sivistysvaliokuntaa tästä heidän tekemästään työstä, sillä valiokunta on käynyt mietinnössään läpi erittäin tärkeitä teemoja, joiden näen antavan myös erinomaisen pohjan yhteiselle puolueiden väliselle jatkotyölle.
Mutta, herra puhemies, haluan omassa puheenvuorossani keskittyä yhteen teemaan, jota itse asiassa aika monet kollegat ovat tässä myös tuoneet esille tämän keskustelun aikana, ja se on tärkeiden perustaitojen merkitys. Me olemme olleet hyviä viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana tekemään erilaisia hankkeita, strategioita, määräaikaisia päätöksiä ja määräaikaista rahoitusta. Mutta onko samalla käynyt myös niin, että kansallisessa päätöksenteossa ja koulutuspolitiikassa huomiota on jäänyt liian vähän myös siihen, miten perusasiat voitaisiin aidosti saada kuntoon? Sillä tiedämme sen — mikä on aika karu fakta — että peruskoulun päättävistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea kunnolla. Tämän tietäen ei ole ihme, jos toisella asteella opinnoissa tulee ongelmia tai oppimisessa asiat menevät heikosti eteenpäin. Tämä on merkittävä, iso asia, johon meidän täytyy saada tehtyä ratkaisuja.
Olen saanut aika paljon palautetta vuosien aikana siitä, miten opettajat kokevat arjessaan, että heidän työmääränsä on kasvanut. Vaikka monessa kunnassa perusopetuksen ryhmät ovat varsin maltillisia, niin on myös niitä kuntia, missä nämä ryhmät ovat huomattavankin suuria. Se, mistä olen ennen kaikkea saanut paljon palautetta ja mikä liittyy nimenomaan perusopetuksen tilaan, on kolmiportaisen tuen malli ja se, miten se on monessa kunnassa käytännössä vain sanoja paperilla, kun näitä erityisen tuen oppilaita on sitten sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin ilman että vastaavasti niitä olisi resursoitu lisäämällä tarpeeksi tunteja ja avustajaresurssia myös sinne opetuksen ryhmiin. Siksi on tärkeätä, että jokainen opettaja pystyy tekemään työnsä hyvin, pystyy keskittymään työhönsä täysin, ja että jokaisella opettajalla on aikaa jokaiselle luokan oppilaalle.
Me tiedämme myös sen, että myös Opettajien Ammattijärjestö OAJ on pitänyt vahvasti esillä tätä kolmiportaisen tuen uudistamista, josta on myös hallitusohjelmassa olemassa kirjaukset, ja kiinnitin huomiota sivistysvaliokunnan mietinnössä tähän: ”Selonteosta esimerkiksi käy ilmi, että inkluusiota on käytetty monessa kunnassa jopa säästökeinona samalla, kun erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu viime vuosina. Valiokunta pitää tärkeänä, että inkluusion toteutumista ja vaikutuksia selvitetään perusteellisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.” En voisi, herra puhemies, olla tämän enempää samaa mieltä sivistysvaliokunnan tekemistä huomioista, ja toivon, että nämä valiokunnan tekemät huomiot menevät nyt aidosti eteenpäin, jotta myös näihin tilanteisiin pystytään tuomaan aidosti sitten myös muutoksia, eli toisin sanoen siis, että perusopetuksessa me voimme resursoida opetuksen riittävällä tavalla ja siten, että myös inkluusion osalta aidosti toteutuu se, että mikäli sitten erityisen tuen oppilaita on sijoitettu yleisopetuksen ryhmiin, se myös tarkoittaa sitä, että sinne vastaavasti siirtyy myös sitten tukea, eikä niin, että opettaja kokee, että omassa työssä selviytyminen muuttuu raskaaksi tai jopa mahdottomaksi.
Herra puhemies! Loppuun oikeastaan se, millä aloitin: myös itse opetusministeriössä aikaisemmin työskennelleenä olen tätä kyllä paljon pohtinut, että kun eri hallitukset tekevät isoja uudistuksia, toimeenpanevat erilaista uutta lainsäädäntöä, niin jos tosissaan tilanne on se, että joka kahdeksas poika, joka päättää peruskoulun, ei osaa lukea kunnolla, kyllä se kertoo myös siitä, että meillä on edelleen kyllä pahasti jotain vialla siellä perusopetuksen pohjassa, joka täytyy korjata, sillä jokainen lapsi ja nuori ansaitsee ja hänen pitää saada riittävät perustaidot elämäänsä, jotta taas sitten ne jatko-opinnot sujuvat ja jotta esimerkiksi jokainen nuori saa myös sen toisen asteen tutkinnon suoritettua.
Herra puhemies! Uskon, että tämä on semmoinen teema ja asia, joka yhdistää meitä kansanedustajia tässä salissa: etsiä tähän ratkaisuja ja niitä keinoja, miten asia saadaan muutettua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-03-29T17:51:50,2022-03-29T17:57:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_179,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,Näin. — Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_180,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme hyvin tärkeän aiheen äärellä, ja kiitän sivistysvaliokuntaa laajasta ja hyvästä, voisi sanoa, realistisesta mietinnöstä. Suomessa on vuosikymmenten ajan, pitkään jo, ymmärretty koulutuksen ja sivistyksen merkitys paitsi yhteiskunnalle myös ihmisen hyvinvoinnille. Maamme opettajat, koulun henkilökunta ja koulun toimintaan vaikuttavat muut ihmiset tekevät todella arvokasta työtä ja ansaitsevat siitä tunnustuksen ja arvostuksen.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta tuo mietinnössään hyvin vahvasti esille sivistyksen merkitystä meille kaikille. Koulutus antaa ihmiselle monia hyviä eväitä elämää varten. Tässä ajassa tärkeä huomio on myös se, että koulutus antaa yhteiskuntaan vakautta ja kestävyyttä esimerkiksi erilaisia valeuutisia ja informaatiovaikuttamista vastaan.
Arvoisa puhemies! Kuten todettu, koulutus liittyy miltei kaikkeen yhteiskunnassamme. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olemme käsitelleet monia samoja teemoja kuin tässä mietinnössä. Tällä hetkellä on syytä olla erityisesti huolissaan maamme poikien tilanteesta, eikä pelkästään olla huolissaan: koulua ja yhteiskuntaa on kehitettävä sillä tavalla, että pojat pysyvät paremmin mukana. Pidänkin tärkeänä sitä valiokunnan huomiota, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen olisi tullut ottaa huomioon koulutuspoliittisen selonteon valmistelussa vahvemmin. Valiokunta aivan oikein painottaa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä koskevien toimien sisällyttämistä osaksi koulutuksen kehittämistyötä.
Äskettäin muussa yhteydessä tutustuin valtioneuvoston julkaisuun vuodelta 2018 nimeltä Tytöt ja pojat koulussa. Siinä todetaan muun muassa, että koulutustasolla on havaittu olevan monia sellaisia tekijöitä, jotka osaltaan voivat selittää sukupuolieroja koulusuoriutumisessa. Tuossa julkaisussa todetaan, että esimerkiksi koulun on esitetty olevan enemmän feminiininen kuin maskuliininen ympäristö ja että sillä on yhteyksiä poikien koulumenestykseen.
Valiokunta pitääkin aivan oikein tärkeänä, että poikien ja nuorten miesten koulutuksesta syrjäytymisen syitä ja alisuoriutumista tutkitaan ja selvitetään tarkemmin. Pidän hyvin tärkeänä, ettei tämä jää vain selvitykseksi vaan että teemme todella vaikuttavia toimia poikien aseman parantamiseksi. Yksi keino voisi olla se, että yrittäisimme saada miesopettajia lisää kouluun. Pitäisikö harkita opettajakoulutukseen mieskiintiöiden palauttamista?
On myös muistettava se, että niin poikien kuin tyttöjen kotiolot näkyvät koulussa ja opiskelumaailmassa. Siksi on edistettävä perheiden hyvinvointia ja eheyttä. Kodin ja koulun yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, että tieto kulkee kodista kouluun ja koulusta kotiin.
Arvoisa puhemies! Myös vanhempien sosioekonominen asema on selkeästi yhteydessä lasten koulumenestykseen. On hyvä, että entistä enemmän kiinnitetään huomiota siihen, että lapsen on hyvä olla koulussa riippumatta esimerkiksi siitä, minkälainen hänen vanhempiensa taloudellinen tilanne on.
Hyvänä nostona valiokunnan mietinnöstä korostan vielä huomiota, että kulttuuri on tärkeä osa yhteiskunnan sivistysperustaa. Kulttuurin huomioiminen ja kulttuurin mukaan ottaminen koulutuksessa ja koulutuspolitiikassa on erittäin tärkeää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-29T17:57:22,2022-03-29T18:01:57,Hyväksytty,1.1
2022_32_181,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_182,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin vielä tänne pohtimaan hieman näitä samoja asioita, joista täällä on puhuttu. Kiitos hyvistä puheenvuoroista.
Näin sivistysvaliokunnan puheenjohtajana nyt sitten vähän myös lisäksi tällaista täydentävää omaa ajatteluani. Olen siis täysin samaa mieltä siitä, mitä me kirjoitimme tuonne sivistysvaliokunnan mietintöön. Meillähän oli hyvin pitkälle yksimielinen mietintö, ja oltiin hyvin pitkälle samaa mieltä niistä asioista, siitä muun muassa, että sivistys ja osaaminen ovat yksilön ja yhteiskunnan pärjäämisen ja menestyksen edellytys. Muutamista kohdista nyt vielä haluan sitten painottaa. Minähän olen itse toiminut toistakymmentä vuotta ammatillisen koulutuksen opettajana ja rehtorin ja johtajan tehtävissä ja erilaisissa tutkijan tehtävissä, ja haluan nostaa täältä nyt muutamia sellaisia, joihin meidän pitäisi oikeasti löytää niitä keinoja.
Kyllä se perustaitojen oppiminen on yksi sellainen, johon meillä pitäisi olla vielä enemmän niitä mahdollisuuksia vaikuttaa. Valiokunnassakin me pidettiin erittäin tärkeänä huolehtia siitä, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on riittävä luku-, kirjotus- ja laskutaito. On arvioitu, että jopa kahdeksannella nuorella joku näistä puuttuu, ja se on kyllä niin sanotusti erittäin huono testamentti tästä kaudesta tuleville kausille. Tähän on pakko puuttua, koska se vaikuttaa jatko-opintoihin. Me aika monesti käytämme juhlapuheita, että 50 prosenttia pitäisi mennä korkeakouluopetukseen, mutta miten se sitten onnistuu, jos siellä perustaidot heti prakaavat? Ja miten sitten se jatkuva oppiminen, ja miten esimerkiksi tämä, että oppivelvollisuuden pidentäminen oikeasti onnistuu, jos meillä perustaidot puuttuvat?
Toinen sellainen iso asia on tämä hyvinvointi. Oppimisen ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuus on tiedetty jo aina. Nyt sitten koronakin on pahentanut tilannetta. Sen lisäksi, että on tullut oppimisvelkaa, meillä on myöskin näitä mielenterveysongelmia. Noin 20 prosentilla nuorista on mielenterveysongelmia, puhumattakaan sitten siitä, miten nämä nepsy-ongelmat, eli neuropsykologiset ongelmat, ovat lisääntyneet. Me tarvitaan oikeasti tämä oppimisen tuen järjestelmä, se pitää uudistaa.
Sitten tietysti on mietittävä, miten saadaan oikeasti puolet ikäluokista suorittamaan korkea-asteen tutkinto. Kyllä siinä pitää todella pohtia sitä, miten me voidaan hyödyntää yliopistokeskuksia, miten avointa korkeakouluopetusta, miten myöskin yleensäkin sivistystyötä, vapaata sivistystyötä ja niin edelleen.
Tutkimuksen riittävä rahoitus: Siinä nyt muistuttaisin siitä, kun ollaan puhuttu, että neljä prosenttia bruttokansantuotteesta pitäisi saada — se on se meidän linjaus, koko eduskunta on siihen sitoutunut — että pitää muistaa aina, ettei niitä hyviä tutkijoita tule, jos meillä ei ole se perustaso kunnossa, jos ei se peruskoulutus ole kunnossa. Ei tule innovaatioita, ei tule hyvää tutkimusta, jos ei ole koulutus kunnossa, tämä peruskoulutus, ja puhun nyt esimerkiksi myös niistä kandi- ja maisteritutkinnoistakin.
Ihan lyhyesti vielä tähän loppuun, että rahoituksen kanssa painitaan, totta kai, se on aivan ymmärrettävää, mutta en haluaisi enää sitä, että näitä aloituspaikkoja halpuutetaan. On hienoa, että tulee aloituspaikkoja lisää, mutta ei voi olla niin, että ne ovat alempihintaisia kuin mitä nämä opinahjot tarvitsisivat, koska laatuhan siinä laskee, ja se sitten taas näkyy niissä tuloksissa.
Ja sitten myöskin kiinnitän vielä huomiota tähän kasvatus- ja opetusalan henkilöstön täydennyskoulutusoikeuteen. Sote-alalla on lakisääteinen oikeus täydennyskoulutukseen, ja ketkä muut nyt tälläkin hetkellä tarvitsisivat erityisesti sitä lakisääteistä täydennyskoulutusta kuin opettajat, joiden ympärillä maailma muuttuu koko ajan ja joiden pitää nämä nuoret kasvattaa tähän ja tulevaisuuden taitoihin.
Lainsäädännöstä täällä on puhuttu, ja kyllä olen samaa mieltä, että kyllä meidän pitää katsoa tämä peruskoulun lainsäädäntö ja myöskin opintososiaalisien etuuksien lainsäädäntö. Sehän huomattiin, kun esimerkiksi perustuslakiasiantuntijat toivat tuossa oppivelvollisuuden pidentämisen lainsäädäntöpaketin yhteydessä esille, että suomalaista koulutuslainsäädäntöä on tilkkutäkkimäisesti koko ajan vain täydennetty. Meidän pitäisi se läpivalaista.
Ihan lopuksi tähän totean sen, että jatkuvan oppimisen järjestelmä tarvitsee muutakin kuin putiikin Opetushallitukseen, että kyllä siinä tarvitaan vähän enemmän hommia ja enemmän päätöksiä kuin mitä tällä hetkellä on.
Ja kun täällä puhutaan koulutuksen kunnianpalautuksesta, niin minä kyllä palauttaisin perustaitojen kunnioittamisen, hyvinvoinnin kunnioituksen, sivistyksen kunnioittamisen — nämä ovat niitä, joihin me kunnianpalautus tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T18:02:03,2022-03-29T18:07:13,Hyväksytty,1.1
2022_32_183,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell poissa. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_184,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Risikon kunnianpalautukseen sivistykselle, hyvinvoinnille ja perustaidoille on helppo yhtyä. Eduskunnalla on tänään mahdollisuus keskustella koulutuspolitiikkamme näkymistä aina pitkälle 2040-luvulle asti. Sivistysvaliokunta kuuli mietintöä tehdessään laajasti asiantuntijoita. Selonteon toimeenpano tosin konkretisoituu kunnolla vasta ministeriön toimeenpanosuunnitelmassa. Tätä voidaankin pitää hieman valitettavana näin eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, kun selonteko itsessään on monin osin hyvin ylimalkainen.
Valiokuntakäsittelyssä nousi esille myös se, että koulutuskentän ääntä ei selonteon valmistelussa ollut riittävästi kuultu. Kokoomuksen esityksestä sivistysvaliokunta otti kantaa sen puolesta, että toimeenpanosuunnitelma on laadittava laaja-alaisessa yhteistyössä koko koulutuskentän ammattilaisten kanssa. Toivonkin, että, opetusministeri ja koko ministeriön väki, varmistatte toimeenpanosuunnitelman laadinnassa, että alan parhaat asiantuntijat pääsevät osallistumaan ja heidän äänensä todella tulee kuulluksi. Jotta selonteon tavoitteet ja toimenpiteet konkretisoituvat, tarvitsemme niille laajan koulutuskentän yhteisymmärryksen ja hyväksynnän.
Laadukas koulutus ja sivistys perustuvat korkeatasoiseen tieteeseen ja tutkimukseen, arvoisa puhemies, ja vielä tämän päivän keskustelun jälkeenkin on jäänyt hieman epäselväksi se, onko nyt varmaa, että hallitus on aikeissa omalla vahtivuorollaan kantaa vastuun parlamentaarisesti sovituista toimista, joilla päästään kasvu-uralle tieteen ja tutkimuksen rahoituksessa kohti neljän prosentin tki-tavoitetta. Ja toisaalta onko parlamentaarisesti sovittu pysyvä ja laaja tki-verokannustin yrityksille ja toimijoille valmisteilla ja tulossa eduskunnan käsittelyyn vielä tällä kaudella? Sitä me kokoomuksessa kovasti toivomme ja haluamme vauhdittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-29T18:07:17,2022-03-29T18:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_32_185,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_186,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä keskustelumme viimeisimmissä puheenvuoroissa on ihan oikeasti nyt nostettu vahvasti esille tämä perustaitojen vaje, joka on aivan liian monella lapsella ja nuorella, kun ovat päättämässä peruskoulua. En malta olla muistelematta sitä, kun arvostamani Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala yli 20 vuotta sitten — minulla on tallella se lehtiartikkeli — kantoi huolta siitä, että meidän lapsista lähes 20 prosenttia alisuoriutuu. Meillä on ollut meidän kouluissa tämä tietynlainen ongelma, mutta sen luonne on tietysti nyt muuttunut merkittävästi yhteiskunnan erilaisesta kehityksestä johtuen. Minusta oli tärkeää, että sivistysvaliokunnan puheenjohtaja tuossa puheenvuorossaan nosti myöskin esille tämän oppimisen tuen järjestelmän kehittämisen — se nyt ei kerta kaikkiaan meillä toimi riittävästi.
Sitten semmoinenkin tärkeä yksityiskohta, joka liittyy lukutaidon oppimiseen peruskoulussa ja erityisesti nyt yläasteella mutta yleisemminkin: Kun tein myöskin kotiläksyjä tätä keskustelua varten, niin kaivoin sivistysvaliokunnan mietinnön koskien vuoden 21 valtion tulo- ja menoarviota, jonka yhteydessä käsittelimme tällaista monilukutaidon opetusta, joka on siis opetussuunnitelmassa ollut vuodesta 2014 lähtien. Monilukutaito tarkoittaa lukutaitoja — peruslukutaito, numeerinen lukutaito, kuvanlukutaito, medialukutaito — ja johtopäätös on se, että se on jäänyt lähes pelkästään äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan harteille, kun lähtökohta on ollut se, että koko koulun toimintakulttuurissa kaikki opettajat kantavat huolta luku- ja kirjoitustaidosta. Näinhän sen pitää olla. [Keskeltä: Näin se pitää olla!] Nostan tämän sen takia esille, että on hyviä kirjattuja tavoitteita, mutta sitten tämä koulun toimintakulttuuri... Minua jonkun verran myöskin välillä harmittaa, kun meillä pitäisi olla hyvät rehtorit ja apulaisrehtorit, että miten tämä pedagoginen johtaminen itse asiassa siellä tällä hetkellä toimii. Meidän opettajathan ovat hyviä, mutta he ovat välillä, että ”minä itse” ja ”minä yksin tein”, kun pitäisi tehdä yhdessä.
Sitten tässä käydyssä keskustelussa on minun mielestäni jäänyt liian vähälle semmoinen tärkeä asia, että missä luuraavat lasten vanhemmat, perhe. Siis se on minusta ihan selvää, että isolla osalla näistä lapsista, joilla on vaikeuksia suoriutua koulutehtävistä ja ylipäätänsä olla virkeänä ja aktiivisesti mukana... Kyllä vanhempien mukanaolo ja heidän tuki on kaiken a ja o. No sitten me tiedämme ja tulemme tähän, että meillä on perheitä, joissa on läsnä vain isä tai äiti parhaimmillaan, ja sitten lähes 20 000 lasta on lastensuojelutoimenpiteitten piirissä, eli ei tämäkään ole sillä tavalla niin helppo juttu kuin äkkiä voisi ajatella, mutta haluan kuitenkin tähän keskusteluun nyt tuoda tämän lasten vanhempien, huoltajien mukanaolon ja sen merkityksen.
Nyt puheenjohtaja, oliko tässä viiden minuutin raja?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kyllä.] On myöskin? Ohhoh, ohhoh. Sitten minä teen niin — minulla on vielä yksi mielestäni tärkeä asia, jonka haluan rauhassa sanoa, se ei ole pitkä — että pyydän lyhyen puheenvuoron. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-29T18:10:26,2022-03-29T18:15:19,Hyväksytty,1.1
2022_32_187,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Täällä on kahdeksan sitä ennen. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_188,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä koulutuspoliittisessa selonteossa ei puhuta lainkaan yrittäjyyskasvatuksesta. Myös sivistysvaliokunta kiinnitti tähän huomiota lausunnossaan ja totesi, että koulutuksen tavoitteita ja niiden saavuttamisen toimenpiteitä asetettaessa tulee huomioida myös yrittäjyyskasvatus sekä talous- ja yrittäjäosaamisen vahvistaminen kaikilla kouluasteilla.
Taloudenpidon taidot ja rahan järkevä käyttö ovat tärkeitä elämäntaitoja kaikille. Yrittäjyys ja itsensä työllistäminen kiinnostaa nuoria entistä enemmän. Luomme myös itse työtä. Työmme voi tulevaisuudessa muodostua myös palkkatyön ja yrittäjyyden yhdistelmästä. Tarvitsemme yrittäjyyskasvatusta eskarista yliopistoon. Yrittäjyyskasvatuksen avulla oppii yritystoiminnan perusteiden lisäksi yrittävää asennetta ja työskentelyn ja vuorovaikutuksen taitoja, luovuutta, innovointia, ongelmanratkaisua ja monenlaisia tulevaisuudessa tarvittavia taitoja, tulevaisuusvalmiuksia. Näiden valmiuksien puuttuminen ei saa olla esteenä, kun yrittäjyys alkaa kiinnostaa ammattikoulun, ammattikorkeakoulun, yliopiston tai tohtorin tutkinnon jälkeen.
Arvoisa puhemies! Kun nuori voi hyvin ja löytää koulussa vahvuutensa, hän voi kukoistaa ja löytää myös paikkansa aktiivisena kansalaisena yhteiskunnassamme. Koulujen ja yritysten yhteistyötä on syytä lujittaa siinäkin mielessä, että nuoret löytävät niistä kesätyöpaikkoja ja työssäoppimisen paikkoja esimerkiksi ammattikoulun aikana. Meidän kannattaa turvata yrittäjyyskasvatuksen toteutuminen kaikilla kouluasteilla. Kehitetään elinikäistä ja sujuvaa koulupolkua niin, että jokainen saa sen varrella tarvittavan tuen ja se pikkupoika, joka lähtee silmät loistaen eskariin, myös päättää peruskoulunsa silmät loistaen ja ne silmät loistavat läpi elämän.
Siihen tarvitaan poikapedagogiikan kehittämistä. Olen harjoitellut sitä reilut 20 vuotta kansanopistossa, johon tuli joka vuosi koulussa lyttyyn menneitä poikia. Poikien kanssa tarvitaan toiminnallisia menetelmiä ja poikia kiinnostavia sisältöjä ja oppiaineita, tekemällä oppimista. Pojat tarvitsevat selkeitä raameja ja samalla sopivasti joustavuutta vähän pienemmissä asioissa. Pikkuasioissa nipottaminen ei tahdo toimia poikien kanssa. Kun tulee töppejä, asiat selvitetään ja lähdetään puhtaalta pöydältä eteenpäin eikä muistella menneitä. Reipas kannustus ja onnistumisen kokemukset vahvistavat poikien itsetuntoa, jolloin he säilyttävät oppimisen ilon ja innon.
Kouluun tarvitaan myös miesten malleja. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä kotien kanssa — kuten edustaja Gustafsson puhui vanhempien merkityksestä — ja kodit tarvitsevat muutakin tukea kuin koulun tuen. Tarvitaan, niin kuin täällä on paljon puhuttu, perustaitojen vahvistamista ja varmistamista, tarvitaan yhteisöllistä ja innostavaa koulua.
Erityisopettajana olen sitä mieltä, että kolmiportaisen tuen toimivuus eri puolilla Suomea on tarpeen selvittää. Tuen keinovalikoiman tulee olla laaja, koska poikia on monenlaisia ja tyttöjä on monenlaisia. Tarvitaan myös pienryhmiä yhtenä erityisopetuksen mahdollisuutena, jotta kaikki saavat tarpeellisen tuen. Jos tukea yleisopetuksen ryhmässä ei ole tai se on riittämätöntä, erityistä tukea tarvitseva oppilas on jätetty heitteille. Erityisopetuksen tilanne vaihteleekin aivan liikaa eri puolilla Suomea ja koulujen kesken.
Arvoisa puhemies! Huolehditaan siitä, että niin pojat kuin tytöt säilyttävät uteliaisuutensa ja ihmettelyn taidon läpi elämän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-29T18:15:33,2022-03-29T18:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_189,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_190,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä koulutuspoliittinen selonteko on hyvä katsaus koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen maassamme pitkäjänteisesti eteenpäin. Erityisesti huomiota herätti edustajakollega Gustafssonin puheenvuoro koulutuksen tasa-arvosta, peruskoulusta ja hyvinvoinnista ja oppimisvajeista, ja kaikkeen, mitä sanoitte, on helppo yhtyä.
Hyviä poimintoja tämänkin hallituksen aikaansaannoista: Erityisesti oppivelvollisuuden nostaminen on tärkeä uudistus, nimenomaan pitkällä aikavälillä. Lisäksi ehkä täältä omaltakin sektorilta, sote-sektorilta, erityisesti nostaisin mielenterveyspalveluitten vahvistamisen ja tukemisen koulussa. Ne ovat ehdottomasti asia, joka on tällä hetkellä hyvin aliresursoitu, ja sinne pitää saada resursseja.
Ylipäätänsä täällä on puhuttu paljon koulunkäynnistä, ja mielestäni tämänkin selonteon ja kaikkien meidän toimien pitää kohdistua siihen, että koulu on mahdollisimman turvallinen paikka ja siellä puututaan koulukiusaamiseen. Täällä on puhuttu, että tarvitaan erilaisia rooleja ja muuta, ja se on hyvä, mutta tarvitaan myös vapautta olla oma itsensä ja jokaisen nuoren tukemista.
Sitten ehkä vähän pienempiä ja paikallisempia huomioita tähänkin: Esimerkiksi meillä Tampereella oli asukasilta eilen, ja aika paljon keskustelutti esimerkiksi lukiopaikkojen osalta se, että kaikille alueen nuorille ei löydy lukiopaikkoja tai esimerkiksi pisterajat ovat jo pitkälti niin paljon yli yhdeksän, että on haastavaa päästä. Meidän täytyy mahdollistaa kuitenkin myös näissä isoissa kasvukaupungeissa koulutuksen mahdollisuus jokaiselle ja tukea sitä.
Ehkä myös sellainen, mitä haluaisin nostaa tässäkin selontekokeskustelussa, ovat tieteen ja tutkimuksen resurssit. Täällä on paljon puhuttu tki-rahoituksesta ja sen nostosta, ja se on varmasti tärkeää, mutta kun nyt puhutaan Ukrainan tilanteesta ja meillä on tulossa ja on parhaillaan iso vihreä siirtymä ja me tarvitsemme digiosaamista ja mihin kaikkeen meidän täytyykään panostaa ja mitä kaikkea hyödyntää — sotateollisuus, avaruusteknologia — niin peilaan esimerkiksi vaikka Tampereeseen, kuinka paljon meillä on osaamista ja kuinka paljon kouluissa ja muualla panostetaan tähän. Ehkä tähän oppilaitos- ja yritysyhteistyöhön ja siihen, miten me saamme hyödynnettyä sen osaamisen paremmin yritysten käyttöön, pitää vielä paneutua ja selonteossakin sitä linjata vahvemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T18:20:49,2022-03-29T18:23:56,Hyväksytty,1.1
2022_32_191,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_192,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä tämmöinen koulutuspuolen selonteko, ja itseltänikin muutama sana siitä:
Täällä on ollut paljon hyviä puheenvuoroja, ja kyllä tätä selontekoa ja sen näkemyksiä osaltaan voi tukeakin. Olen itse koulutukseltani ammatillinen erityisopettaja, ja olen opettanut ammattikoulussa ja kymppiluokalla. Olen opettanut jopa kangaspuilla poppanaliinan tekoa. [Naurua — Jukka Gustafsson: Saako näytille?] — Ne ovat niillä oppilailla nyt siellä...
Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri Andersson sanoi jossakin vaiheessa tätä keskustelua suunnilleen, että ”tärkeää on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen”, ja jollakin lailla tulee miettineeksi, että mitä se on se tasa-arvo koulutuksessa. Edustaja Gustafsson, onko inkluusio opetuksessa mielestänne tasa-arvoa? Silloin kun tähän inkluusioon lähdettiin, puhuttiin aika paljon tasa-arvosta, ja nyt minusta kuitenkin, itse opettajana, tuntuu, että saattaisiko se tasa-arvo ollakin juurisyy siihen, että oppimistulokset ovat heikenneet. Mielestäni siinä on ristiriitoja, mitä sillä tasa-arvolla tarkoitetaan, ja mielestäni se on tasa-arvoista, että kukin oppilas saa omantasoistaan opetusta ja sillä lailla, että oppilaat on ryhmäytetty niin, että esimerkiksi semmoiset, jotka saattavat aiheuttaa häiriötä tai joilla on joku synnynnäinen vamma tai muuta, ovat omissa ryhmissään, ja sen näkisin parempana vaihtoehtona. Minulla on siitä henkilökohtainen kokemus: Seinäjoella olin opettajana autopuolella, ja silloin perustettiin sinne pienryhmä, ja mielestäni ne tulokset olivat hyvät, ja sitten myös ne alkuperäiset ryhmät, missä he olivat, pääsivät ehkä etenemään eri tavalla. Tasa-arvo on ihan hyvä asia, mutta pitää miettiä koulutuksen osalla, mitä se tasa-arvo on.
Sitten tavallansa neuropsykiatrisilla lapsilla pitää tunnustaa nämä asiat ja tunnistaa ne, sillä tavalla, että jos koetaan jopa ala-asteella jo, että jollakin on jotakin ongelmia, niin mielestäni opettajien tulisi paremmin osata tunnistaa nämä neuropsykiatriset ongelmat, eikä välttämättä niin, että nyt on kotona jotain vialla. Se on erittäin tärkeää.
Sitten edustaja Risikko mainitsi tuossa, että tavoite on, että yli 50 prosenttia suomalaisista saavuttaisi korkea-asteen tutkinnon. Tätä ihmettelen, että miksi — miksi ihmeessä sen pitää olla niin suuri? Oma käsitykseni on se, että tuolla on aika paljon niitä kädentaitojen töitä, mitä pitää tehdä, ja jonkun pitää nekin kuitenkin tehdä. Ei mielestäni ylikouluttaa tarvitse porukkaa.
Sitten ihan äsken sain tuolta kentältä viestiä siitä, että koulukiusaajan tulisi aina vaihtaa koulua eikä kiusatun, ja tämä on tosi hankala asia. Jos opettajat eivät oikeasti saa kuriin ja toimimaan sitä hommaa eivätkä kykene tätä koulukiusaamista lopettamaan, niin kyllä silloin mielestäni se koulukiusaaja tulee sijoittaa muualle eikä kiusattu eikä säilyttää siellä koulussa enää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T18:24:01,2022-03-29T18:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_32_193,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_194,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai, ehdottoman tärkeää on varmistaa, että jokainen oppilas saavuttaa perusopetuksen aikana riittävät perustaidot, niin luku-, kirjoitus- kuin laskutaidon. Perustaitojen lisäksi tällainen ihmisenä kasvamisen ja elämänhallinnan taitojen merkitys myös korostuu, ja niiden siirtäminen sukupolvelta toiselle on myös erittäin tärkeää. Tällaista ennakkoluulotonta keskustelua myös tulevaisuuden peruskoulusta on kyllä järkevää tehdä. Esimerkiksi edustaja Kinnusen arvokkaalla tavalla mainitsema poikapedagogiikan tarve on kyllä ilmeinen. Oppimisero eri sukupuolten välillä on hälyttävällä tavallakin kasvanut. Keinoja tukea siis poikia ja motivoida heitä oppimaan ja opiskelemaan on mietittävä myös yhdessä poikien kanssa. Poikien ja ylipäätään nuorten miesten tällaisia koulutuksesta syrjäytymisen syitä sekä poikien alisuorittamisen seurauksia tulee ilman muuta selvittää ja sen perusteella arvioida niitä toimenpiteitä, joilla näitä ongelmia voitaisiin estää.
Puhemies! Itsekin mainitsen muutamalla sanalla tästä edustaja Mäenpään analysoimasta inkluusiosta, joka ehkä selonteossa jää jollakin tapaa hiukan ohueksi, ylipäätään siis analyysi inkluusion toimivuudesta. Selonteossa kyllä todetaan arvokkaalla tavalla vammaisten ja muiden tukea tarvitsevien oppilaiden inkluusion edellyttävän tuen välttämättömyys. Itse pohdin inkluusion keskeisintä merkitystä pyrittäessä ehkäisemään nuorten myöhempää tällaista koulutuksellista ja yhteiskunnallista syrjäytymistä. Tosiasia on myös se, että inkluusiota on käytetty kunnissa myös säästökeinona samalla, kun siis erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu. Inkluusion toteutumista ja vaikutuksia tulee kyllä arvioida perusteellisesti ja tarvittaessa myös ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. On muistettava, että inkluusion käänteisyys tarkoittaa myös lapsen oikeutta pienryhmään silloin, kun se on lapsen etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-29T18:29:15,2022-03-29T18:32:18,Hyväksytty,1.1
2022_32_195,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_196,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän rikkaasta keskustelusta erityisesti koulutuspolitiikan saralla tänään. Se on varsin arvokasta ja sitä käydään eduskunnassa varsin harvoin, minkä takia tämä päivä on ollut tietenkin meille koulutuspolitiikasta innostuneille varsin tärkeä päivä.
Jatkan vielä osaajapulasta, nimittäin edustaja Hyrkkö nosti esiin sen tärkeän seikan, että myös näillä kasvavilla isoilla kaupunkiseuduilla on tällä hetkellä osaajapulaa. Tämä on yksiselitteisesti totta, ja siihen tulisi reagoida koulutuspaikkoja lisäämällä, avarakatseisella koulutuspolitiikalla, niin kuin sitä nimittäisin. Suurilla kaupunkiseuduilla on merkittävää pulaa erityisesti tietyistä ammattiosaajista, ja heidän määräänsä meidän tulee ilman muuta kasvattaa.
Elämme erikoisia aikoja, kun avointen työpaikkojen määrä on tällä hetkellä jopa kaksinkertainen töitä hakeviin nähden — kerrassaan siis vinoutunut tilanne. Osaajapula on jo realisoitunut, ja se koskettaa ihan joka ikistä suomalaista maakuntaa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta haasteena ei ole pelkästään koulutuspaikkojen riittämättömyys, vaan joidenkin kasvualojen vähäiset hakijamäärät ja osaltaan myös vinoutuneet, sukupuolittuneet hakujärjestelmät vaikkapa luonnontieteissä, matematiikassa ja näissä aineissa, joista olemme tänäänkin puhuneet — luma-aineiksikin niitä nimitämme. Yritysten ja elinkeinoelämän järjestöjen tulisi toimia aktiivisemmin yhteistyössä oppilaitosten kanssa tällaisten alojen julkisuuskuvan parantamiseksi ja muiden haasteiden ratkaisemiseksi. Ajattelen, että tämmöisestä laajasta maakunnallisesta yhteistyöstä erityisesti koulutuksen ennakointiin ja tulevien koulutustarpeiden kehittämiseen voisi olla yhdeksi ratkaisureitiksi tähän koulutuksen kehittämiseen tulevaisuudessa, eli ikään kuin maakunnallista koulutuksen kehittämistä.
Kävin eilen Yrityskylässä. Kävin viimeksi siellä viisi vuotta sitten. Tässä välissä oli tapahtunut paljon kehitystä — olin erittäin iloinen siitä, mitä näin. Kuitenkin kiinnitin huomiota siihen, että edelleen esimerkiksi myös kuudennen luokan oppilailla, kun he valitsevat siellä päiväksi sitä omaa ammattia, ajattelu on edelleen varsin voimakkaasti sukupuolittunutta. Ja vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos on suuri huoli nuorten keskuudessa, alavalintoja ei kuitenkaan tehdä sen mukaisesti. Esimerkiksi energia-aloille, joilla on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi, ei ole tunkua erityisesti nuorten naisten, tyttöjen keskuudessa.
Ajattelen, että meidän tulisi ehkä katsoa mallia Viron suunnasta löytääksemme tähän ratkaisuja. 99 prosenttia heidän varhaiskasvatusikäisistä lapsista saa teknologiataitoja erilaisten projektien myötä, ja esimerkiksi 40 prosenttia heidän it-alan osaajistaan on naisia, eli he ovat onnistuneet jotain [Puhemies koputtaa] kopioimaan Suomesta niin, että voisimme siitä itsekin oppia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-29T18:32:19,2022-03-29T18:35:30,Hyväksytty,1.1
2022_32_197,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_198,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä koulutuspoliittisesta selonteosta, ja aivan ensimmäiseksi täytyy todeta, että tällä hallituskaudella on kyllä tehty mittavat toimenpiteet tämän koulutuksen osalta, panostettu niin opetuksen laatuun, oppilasryhmien kokoihin kuin tutkimukseen ja kehittämiseen, ja tämä on kyllä erityismaininnan arvoista, samoin kuin tämä koulutuspoliittisen selonteon valmistuminen ja se, että tässä käydään jo neljättä tuntia keskustelua tästä koulutuspolitiikasta ylipäätänsäkin eduskuntasalissa. Näen tässä tietyn yhteyden, kun olen kuunnellut näitä puheenvuorojakin, jo aiemmin tämän hallituskauden aikana julkaistuihin muun muassa kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja itsemurhien torjuntaohjelmaan vuosille 2020—2030, ja yhä suuremmassa määrissä katseet kohdistuvat näiden kahden asian yhdistymiseen, siihen, minkälainen rooli koululla on lapsen mielenterveyden rakentumisessa ja minkälainen vastuu myös koulun henkilökunnalla, opettajilla ja niin poispäin on tässä mielenterveyden kehittymisessä.
Vuodesta toiseen, keskustelusta toiseen me aikuiset keskitymme aina puhumaan koulukiusaamisen ehkäisystä ja mielenterveystyön tärkeydestä, mutta vuodesta ja keskustelusta toiseen me toteamme, että nämä resurssit eivät ole riittäviä, ja yhä, vaikka puhetasolla ja selontekotasolla asiat tunnistetaan, sitten käytännössä ne valitettavasti eivät aina näin toteudukaan.
Itselläni on erityislapsi, yksi lapsistani, ja olemme käyneet koko tämän kirjon. Olen kohdannut äitinä näissä keskusteluissa sen, että lapsella voi olla vaikeaa, kun äiti on eduskunnassa ja poissa kotoa ja niin poispäin, mikä valitettavan useasti myöskin tuupertaa vanhempien jaksamista, kun tuo vastuu vieritetään liian vahvasti sitten myöskin sinne kotiin. Tärkeintä on, kun näitä palavereja käydään ja näistä tukitoimista sovitaan, että käytäntö sitten toimisi. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa tällä hetkellä usein, jos nuori ei tulekaan erityisopetukseen tai tähän sovittuun tapaamiseen, niin erityisopettaja ehkä soittaa perään ja jos ei tällä yhdellä puhelinsoitolla sitten tavoiteta, niin todetaan, että parhaamme on yritetty ja enempää tästä oppijasta ei kiinni oteta, ja näinhän se ei tietenkään saisi olla.
Puhumme monta kertaa erityisoppilaista ja erityisistä taidoista, ja yhtä tärkeää olisi muistaa sitten myöskin ne erityislahjakkaat oppilaat, jotka vaativat myöskin erityiset toimenpiteet kouluissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-03-29T18:35:31,2022-03-29T18:38:36,Hyväksytty,1.1
2022_32_199,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_200,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö liittyen koulutuspoliittiseen selontekoon — hyvää laajaa keskustelua aiheen osalta. Niin kuin valiokuntakin on todennut, selonteko sisältää oikeansuuntaisia ja perusteltuja linjauksia tulevaisuuteen ja tulevaan. Valiokuntakin on katsonut, että kun nyt katsotaan tätä hetkeä ja sinne pitkälle tulevaisuuteen koulutuksen suhteen, niin kaivataan selkeyttämistä. Ja valiokunta on painottanut, että nyt nämä laajasti kannatetut selonteon tavoitteet sekä niitä koskevat toimenpiteet vaativat toteutuakseen riittäviä resursointeja, ja tämähän pitää paikkansa.
Puhemies! Oppia ikä kaikki, ja oma äitini aina totesi, että nuorenahan se vitsa on väännettävä. Ja kun oppia on ikä kaikki, niin se on elinikäistä oppimista. Ne perustaidot saadaan jo heti siellä elämän alkuvaiheissa peruskoulusta, alakoulusta ja yläkoulusta — se on täällä tuotu esille.
Mutta haluaisin nytten, kun oppia on ikä kaikki, todeta, että ehkä vähän vähemmälle puheelle on jäänyt tässä keskustelussa se, mitä valiokunta on tuonut esille, eli tämä ekososiaalinen sivistys. Tätähän tulevaisuusvaliokuntakin on lausunnossaan tuonut esille, ja tähän sivistysvaliokuntakin on viitannut ja kiinnittänyt huomiota ekososiaalisen sivistyksen merkitykseen läpi sen koulutuspolun. Ekososiaalisella sivistyksellä viitataan kykyyn omaehtoiseen tietoperusteiseen arvopohdintaan ekologisen kestävyyden, yhteiskunnan kehityksen, hyvinvoinnin saavuttamisen ja materiaalisen kulutuksen suhteesta sekä merkityksellisen ja laadukkaan elämän osatekijöistä. Tähän kyllä haluan kiinnittää huomiota, että hyvä, että tämä on tuotu esille.
Itse kun muistelee sitä omaa koulumaailmaa sieltä alakoulusta lähtien, niin kyllä tämä ekososiaalinen kestävyys ainakin itselläni tuli monesti esille, ja mielenkiinnolla katsoin niitä alakoulun kirjojakin, kuinka siellä puhuttiin asiallisella tavalla metsäteollisuuden vaikutuksista tämän yhteiskunnan kehittymiseen ja vaurauden nostattamiseen. Ne asiat tuotiin hyvin seikkaperäisesti esille. En ole tietenkään, puhemies, nytten päässyt katsomaan, millä tavoin nykyiset opetuskirjat tätä ekososiaalista kehitystä ja sivistystä tuovat esille, mutta haluaisin tämän nyt tuoda tähän keskusteluun myös mukaan, että tämmöinen kestävä ja realistinen vihreys ja luontosuhde on hyvä tuoda jo heti siellä alakoulun ensivaiheissa esille, ja sitä kautta jokainen pystyy sitten sen oman arvoperustansa ja ‑pohjansa luomaan tänne pitkälle tulevaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Ja niin kuin sanottu, oppia on ikä kaikki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-29T18:38:37,2022-03-29T18:41:49,Hyväksytty,1.1
2022_32_201,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman poissa. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_202,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa, ja se oli sitten siinä.
Itse asiassa tuossa aiemmassa keskustelussa vastauspuheenvuorossani edustaja Vikmanille toin esille sen, minkä takia nyt sekä meidän sivistysvaliokunnan mietinnössä mutta myöskin hallituksen linjauksissa on haluttu tähdentää sitä, että tämä lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö tulee nostaa uudelle tasolle, ja miten tämä opetuksellinen yhteistyö ja eri tutkinnon osien joustava yksilöllinen yhdistäminen pitää saada nykyistä helpommaksi. Se, miksi se on tärkeää, niin selvitin itselleni ihan uteliaisuudesta pari kolme kuukautta sitten opetusministeriöstä, että onko teillä tietoa siitä, kuinka paljon käytännössä tarjotaan lapsille ja nuorille aidosti mahdollisuuksia valita aineita, niin sanotusti oppiaineita ristiin. Ja luen tästä vastauksesta: ”Ammatillisen koulutuksen järjestäjät ilmoittivat vuonna 2021 mahdollisuuden suorittaa lukio-opintoja ammatillisen tutkinnon ohella 275 toimipisteessä (32 prosenttia kaikista), kun valtakunnallisesti toimipisteitä oli yhteishaussa 857.” Sitten huom. ”tietojen tallennustoimipiste ei koulutuksen järjestäjien tai oppilaitostasolla”. No nyt tähän on tarkoitus tuoda sitten senkaltainen järjestelmä, että opiskelijoilla on aidosti mahdollisuus jo hakeutuessaan ilmoittautua suorittamaan kaksois- tai kolmoistutkintoa, että silloin myöskin tämä tilastollinen järjestelmä ja muu saadaan kondikseen, mutta siis tosiasia on se, että nämä mahdollisuudet kasautuvat tietyille ylläpitäjille, toimialoille, ja merkittävällä osalla lapsista ja nuorista ei ole aidosti mahdollisuuksia valita, ammattikoululainen lukiosta ja päinvastoin. Sen takia tämä on tärkeä. Ja näin me saadaan, hei, senkaltaisia lahjakkaita nuoria myöskin sitten myöhemmin korkea-asteen opintoihin, jos he sellaisen tarpeen kokevat oman itsensä kehittämiseksi ja yhteiskuntaa palvelemaan.
Sitten, arvoisa puhemies, olin ajatellut syvällisemminkin tämän puheenvuoroni loppufinaalin sillä tavalla, että minua pitkän linjan koulutuspoliitikkona ovat tietysti lähellä nämä Pisa-tutkimukset, vaikka ne ovat myöskin Suomelle olleet suosiollisia ja ovat edelleenkin, pärjäämme kohtuullisesti, mutta ei riittävän hyvin, mutta kuitenkin kannan itse huolta siitä, että se, osaatko matematiikkaa erinomaisesti tai vähemmän hyvin tai jotain muuta ainetta, niin ei ehkä ole sen lapsen ja nuoren kannalta maailman tärkein kysymys, mutta se, mikä on, on se, että minun mielestäni tällaisen opetuksen syvällisemmät ja tärkeimmät vaikutukset liittyvät lasten ja nuorten henkiseen kasvuun, myönteiseen minäkuvaan, opiskeluhalun ja mielenterveyden edistämiseen. Niitä ei ole helppo mitata, mutta jokainen ihminen tuntee kasvatuksen ja saadun opin vaikutukset mielessään elämänsä loppuun asti. Halusin sanoa tämän ääneen. Voin olla vielä paikalla seuraavassakin eduskunnassa, kukaan ei tiedä, mutta tuskin olen vajaan kymmenen vuoden päästä seuraavassa koulutuspoliittisen selonteon keskustelussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-03-29T18:41:58,2022-03-29T18:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_32_203,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_204,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafssonille: älkää nyt vielä luovuttako, [Naurua — Jukka Gustafsson: En minä niin sanonutkaan!] seuraavaa selontekoa pukkaa.
No, joka tapauksessa, arvoisa puhemies, haluan vielä puhua, kun täällä on puhuttu esimerkiksi oppimisen tuesta. Minä haluan kahta asiaa nostaa tässä vielä esille.
Oppimisen tuki elikkä erilaisten oppijoiden huomioiminen: Mehän kiinnitimme huomiota mietinnössä siihen, että sen pitäisi olla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle, ja kuinka ollakaan kun minä olen nyt alkanut puhumaan korkea-asteen opiskelijoitten oppimisen tuen tarpeesta, niin hyvin monet, opettajat ja opiskelijat, ovat tulleet itse sanomaan, että se on aivan totta. Monesti vain ei ajatella, että jos ihminen on yliopistossa, ammattikorkeakoulussa tai aikuisopiskelussa, hänellä olisi mahdollisesti joitain oppimisongelmia, ja ne ovat monta kertaa jääneet hoitamatta ja auttamatta aikaisemmin, ja ne tulevat esille sitten jatko-opinnoissa ja pidemmällä, kun on menty korkeakouluun. Sitten myöskin työelämässä se tulee vastaan viimeistään. Siitä syystä kannatan lämpimästi sitä, että tämä oppimisen tuen järjestelmä nyt uudistetaan ja huomioidaan nämä erilaiset oppijat. Siihen tarvitaan hyvin paljon myöskin moniammatillista... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Sensuuri, kuka yrittää pistää poikki?
No, joka tapauksessa esimerkiksi neuropsykologiset ongelmat vaativat valtavasti moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan nimenomaan tällaisia auttamispolkuja, joissa on terveydenhuollon ammattihenkilöt: psykiatri ja neurologit. Sitten se vaatii nimenomaan sitä, että koulu ja vanhemmat ovat mukana, tarvitaan apuvälineitä, ja kun saadaan diagnoosi ja kun saadaan hoito tälle nuorelle, niin monesti maailma siitä sitten aukeaa. Minä olen hyvin tyytyväinen siitä, että on alettu puhumaan neuropsykologisista ongelmista.
Toinen asia, mihin haluan vielä kiinnittää huomiota, on perusopetuksen yksilöllistäminen. Eli meillähän ovat nivelvaiheet aina vaikeita, mutta eivätkö nuori ja lapsi saisi liukua toiselle asteelle ja seuraaville vaiheille yksilöllisesti? Se olisi minun mielestäni tärkeä asia, että me enemmän yksilöllistettäisiin tätä perusopetusta. Joku saattaa tarvita vähän enemmän esiopetusta ja sitten siirtyä perusopetuksen puolelle, ja taas toisaalta siellä perusopetuksessakin voi mennä nopeammin tai hitaammin. Elikkä tällaista yksilöllistämistä, mitä muun muassa professori Jouni Välijärvi peräänkuuluttaa — sitä kaipaisin meidän uudessa perusopetuksessa.
Täällä esimerkiksi edustaja Ovaska käytti erinomaisen hyvän puheenvuoron, että kyllä meidän pitää tälle peruskoululle nyt jotain tehdä. Se on aika lailla sitä samaa, mitä aikaisemminkin. Niin hyvä kuin se onkin, kyllä sekin tuunausta vaatii. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T18:46:46,2022-03-29T18:48:07,Hyväksytty,1.1
2022_32_205,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_206,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Risikon puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Toki korostaisin, että peruskoulussa edelleen on valtavasti oikeaa, valtavasti hyvää ja valtavasti päivittäisiä sankaritarinoita. Mutta on totta, että lisääntyvät haasteet perustaitojen osalta, mielenterveyteen liittyvät asiat ja opilliset pulmat ovat myös peruskoulussa näyttäytymässä kokonaisuutena niin, että myös eduskunnassa siitä on hyvä olla huolissaan. 
Mutta eräs syy myöskin, joka oikeastaan liittyy myös tähän, on, että meidän olisi todellakin myös syytä kantaa huolta opetus‑, ohjaus- ja muun henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Koulumaailma, siellä toiminimen ja työskenteleminen, on vääjäämättä muuttunut yhä haasteellisemmaksi. Opettajat kohtaavat työssään entistä moninaisempia ja monimutkaisempia ongelmia, joita heidän pitäisi päivittäisessä työssään ratkaista. Ja en ole, puhemies, aina varma, kykeneekö ympärillä oleva yhteiskunta sitä työtä riittävästi tukemaan. Opettajat jäävät liian usein yksin, ja samaan aikaan sekä opetukselliset velvoitteet että osaltaan kouluihin työntynyt tällainen hallinnollinen työ ovat lisääntyneet. Edustaja Gustafsson hyvällä tavalla käytti puheenvuoron vanhemmuudesta, ja aina ei ole itsestään selvää, että vanhempien ja koulujen tai oppilaitosten välinen yhteistyö toimisi. Ongelmana saattaa olla toisinaan esimerkiksi tulehtuneet keskusteluyhteydet, jolloin lapsen ja nuoren ympärillä olevat keskeiset aikuiset vetävät köyttä eri suuntiin.
Myös lasten ongelmat ja haasteet, niin käytökseen kuin opillisiin seikkoihin liittyvät, ovat vähintäänkin laajentuneet, ja toden totta, lasten ja nuorten koulukuntoisuus ei ole aina itsestään selvää. Kaikki tämä on, opetushenkilökunnankin näkökulmasta, kovin kuluttavaa. Opettajat kamppailevat jaksamisensa kanssa. Iloitsen kuitenkin siitä, että hallitus on tähän asiaan puuttunut osoittamalla hyvinvointiin — paitsi oppilaitosten ja koulujen myös henkilöstön hyvinvointiin — tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-29T18:49:59,2022-03-29T18:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_32_207,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_208,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon tänään lukion ja ammattikoulun yhteistyöstä. Ammatillisen koulutuksen ja lukion rahoitus säilyvät erillisinä. 
Tuon keskusteluun nyt harvaan asutun seudun näkökulman:
Monelta paikkakunnalta nuori joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle jo peruskoulun jälkeen voidakseen opiskella ammattiin. Kaikki eivät ole siihen vielä valmiita. Olen iloinen siitä, että oppivelvollisuuskoulutuksen yhtenä vaihtoehtona on kansanopistovuosi, ja kansanopistojahan on monilla maaseudun paikkakunnilla. Kansanopistovuoden jälkeen nuori on valmiimpi jatkamaan kauempana, poissa kotoa.
Keskusta on ehdottanut, että vielä kotona asuva nuori voisi aloittaa myös paikallisessa lukiossa ja tehdä siellä yleissivistäviä aineita ja lähteä sitten isommalle kirkolle ammattikouluun. Tällaista yhteistyötä tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Nostan lukiokeskusteluun vielä yhden näkökulman: Meidän tulee huolehtia siitä, että myös pienet lukiot säilyvät eri puolilla Suomea. Mainiossa kotipitäjässäni Reisjärvellä toimii peruskoulu, jossa on kaksi rinnakkaisluokkaa, ja samoissa tiloissa toimii myös pieni lukio. Samat aineenopettajat opettavat sekä peruskoulun yläluokilla että lukiossa. Yläkoulun erityisopettaja tekee työtä myös lukion puolella. Tulokset ovat erinomaisia.
Jos otetaan huomioon lukioon tulevien oppilaiden lähtötaso, pienet lukiot tekevät tässä maassa kaikkein parhaan tuloksen. Mikäli lukio lähtisi paikkakunnalta, menettäisimme sitoutuneet ja pätevät opettajat, koska heille ei riittäisi enää oman aineen oppitunteja pelkästään peruskoulun puolella. Tällä olisi merkittävä vaikutus koulutuksen laatuun. Peruskoulun ja lukion yhteiset opettajat ovat hyvin tärkeitä pienillä paikkakunnilla. Huolehditaan siitä, että kouluverkko säilyy kattavana läpi maan ja pienet lukiot säilyvät hengissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-03-29T18:53:14,2022-03-29T18:55:53,Hyväksytty,1.1
2022_32_209,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_210,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty merkittävän paljon erittäin rakentavia ja hyvin tulevaisuuteen katsovia puheenvuoroja. Itse olen yhtenä osana työstäni tulevaisuusvaliokunnassa, ja sen valiokunnan yksi merkittävimpiä rooleja on energisoida ja tuoda voimaa ja uskoa siihen tulevaisuuteen ja siihen perusarkeen, jota tulemme kohtaamaan. Meillä oli Nuorten parlamentin yhteydessä nuoria kuultavana meidän valiokunnassa, ja yksi näistä nuorista siinä totesi vain aika surullisella äänellä, että me olemme niin väsyneitä, että me emme jaksa unelmoida. Se vei kyllä kertaheitolla tulevaisuusvaliokunnan energisoivan voiman, se todellisuus, että nuoret ovat niin väsyneitä omassa arjessaan, että he eivät jaksa unelmoida.
Täällä on paljon käytetty hyviä puheenvuoroa juuri siitä, miten me mahdollistettaisiin oppilaiden ja nuorten hyvinvointia, mutta nyt haluan keskittyä siihen unelmointiosaan, ja vähän ehkä omasta perspektiivistäni kansainvälistä puolta nostan, jota on myös tässä selonteossa ja valiokunnan mietinnössä.
Valiokunnan mietinnössähän todetaan, että Suomen vahva sivistysperusta monin paikoin perustuu kansainvälisyyteen ja moninaisuuteen ja sen ymmärtämiseen, ja erityisesti kansainvälisyysosaamisen merkitystä eri koulutusasteilla ja ‑muodoissa on syytä laajentaa ottaen huomioon tulevaisuudessa tarvittava kansainvälisyyteen liittyvä osaaminen, ja tätä haluan itse nostaa esiin. Kansainvälinen ura on ollut itselleni unelma, ja se on sitä monelle nuorelle, ja kun panostetaan siihen, että kansainväliset mahdollisuudet nuorilla paranevat, koulutuksella ja tutkimuksella on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa luoda työtä ja luoda osaamistasoa, ja sitä kautta siihen se kansainvälinen aspekti nousee vahvasti.
Olen itse äärimmäisen huolissani Venäjän törkeästä hyökkäyssodasta Ukrainaan ja sen realisoimasta maariskistä Suomeen ja siitä riskistä, minkä me kohtaamme Suomessa nimenomaan kansainvälisyyden suhteen — on se sitten kansainvälisten investointien tai kansainvälisten osaajien suhteen; se vaara, missä me tällä maariskillä pyöritään, on nimenomaan se, että Suomi vähemmän kansainvälistyy. Minun mielestäni se ei ole se, mikä meidän nuorten tulevaisuuden kannalta on olennaista, mutta uskon että senkin maariskin poistamisessa eduskunta toimii terävin askelin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-03-29T18:55:53,2022-03-29T18:58:56,Hyväksytty,1.1
2022_32_211,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_212,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon nuorten unelmoimiseen sen verran ehkä pystyy ottamaan kantaa, kun itse olen sitä sukupolvea, joka on oikeastaan ensimmäinen sukupolvi, jonka nuoruutta ja sen jälkeen aikuisuutta leimaa kokemus siitä, että mikään ennen sovittu ei päde eivätkä ennen itsestäänselvät asiat toimi. Eli ei ollut enää sitä aikaa, että mentiin kouluun, mentiin töihin. Saattoi olla tilanne, että koulun jälkeen ei ollut työpaikkaa, mihin mennä, ja arvelisinpa, että nykynuorisolla on vähän samanlainen tilanne. Se unelmoinnin puute johtuu siitä, että tavallaan ei ole selkeää näkymää tulevaisuudesta eikä yhteiskunta pysty sellaista luomaan, että olisi joku työpaikka, mille pystyisi elämänsä rakentamaan. Kun puhutaan vain pätkätöistä, silpputöistä, nuorten hyväksikäytöstä työelämässä ja vastaavista asioista, niin eipä siinä kovin paljon unelmointia silloin ilmene.
Täällä joissain puheenvuoroissa oltiin sitä mieltä, että tällaiset konkreettiset mittarit, kuten Pisa-tutkimukset, eivät kertoisi kaikkea siitä koulunkäynnistä. No eivät ne ehkä kaikkea siitä kerrokaan, mutta toisaalta jos koulu olisi kaikin puolin kunnossa, niin eikö sen sivutuotteena olisi se, että tällaiset Pisa-tulokset olisivat hyviä? Eli jos koulussa olisi mukava oppia, niin kyllähän tuollainen peruskoulutasoinen matematiikka osattaisiin aivan erinomaisesti. Kyllä sen normaalijärkinen oppii, kun se vain pystytään hänelle kertomaan ja hänellä ennen kaikkea on motivaatio siihen. Elikkä uskoisin, että nämä huonot tulokset kertovat enemmänkin siitä koululaitoksen suoriutumisen huonoudesta, josta seuraa, että tulee huonoja oppimistuloksia.
Toinen, minkä olen pannut merkille yleensä koulumaailmassa, on käytännönläheisyyden ja fokuksen häviäminen, eli unohdetaan, mitä varten siellä ollaan opiskelemassa. Kuvittelisi, että ammatillisissa oppilaitoksissa ollaan opiskelemassa ammattitaidon saavuttamiseksi ja opiskeltaisiin lähinnä niitä ammattiaineita, jotka sen ammattitaidon muodostavat. Kuitenkin olen käytännössä vierestä seurannut, että jopa aikuisopiskelupuolella ja jopa siten, että pohjalla on ylioppilastutkinto, siitä huolimatta opiskellaan aivan kummallisia taivaanrannan maalauksia, käytetään ammattikoulun opiskeluaikaa sellaisiin asioihin, mitkä eivät ollenkaan liity ammattitaidon oppimiseen.
Jos puhutaan peruskoulusta, niin tällaiset kokeilut yksilöllisellä oppimisella voisi kyllä unohtaa. Ei ala-astelainen pysty keskimäärin valitsemaan itselleen mitään oppiaineita toimivasti, koska — omaa kouluaikaani muistelen — lukiokin oli periaatteessa vähän niin kuin päivähoidon jatketta: sinne mentiin peruskoulun jälkeen, kun ei mitään muutakaan keksitty, ja siellä oltiin ja päästiin läpi lähinnä sen luokallisuuden takia.
Eli pitäisi keskittyä siihen, mikä käytännössä toimii, eikä yrittää keksiä sitä pyörää uudestaan koulutuksenkaan suhteen. Eivät ihmiset ole rakenteellisesti sen kummallisempia kuin muutamia vuosikymmeniä sitten, mutta koulumaailmaa on silti yritetty vääntää aivan ihmeellisiin asentoihin. Sen pitäisi mielestäni loppua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T18:58:57,2022-03-29T19:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_213,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_214,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuolla työhuoneessa kuuntelin tätä keskustelua, niin edustaja Gustafsson sai minut nousemaan jaloilleni positiivisessa mielessä. Oli todella hienoa, että käytitte sen puheenvuoron siitä koulun sosiaalisesta merkityksestä sillä tavoin, että saattaisi olla, että jos minut nyt vietäisiin tuonne penkkiin ja ruvettaisiin kyselemään kertotaulua, niin minä en siitä mahdollisesti selviäisi. Se minun matemaattinen taitoni ei olisi sitä, mitä ajatellaan, että jokaisen peruskoulun suorittaneen pitäisi suorittaa, tai sitten suoriutua joistakin kirjoitustehtävistä. Mutta koulu on ollut minulle erityisen merkityksellinen sosiaalisen kasvun pohja, ja varmasti sen puitteissa sitten täällä olenkin. Kun yksinhuoltajaäidin poika, jolla on lukihäiriö, tulee kouluun, niin se kyllä vaatii myös sen perheen tuen, minkä myös edellisessä puheenvuorossanne toitte esille. Ja pitää painottaa kyllä tässä kouluyhteisön merkityksessä myös sitä, että meidän ehkä enemmän pitäisi uskaltaa edellyttää myös perheiltä lapsen kasvun suhteen oppimisen polulla, jotta emme jätä kaikkea koululle, mutta koulun merkitys on erityisen suuri.
Haluan vielä tässä vaiheessa sanoa, että opettajilla ja oppilailla pitää olla oppimisen rauha ja meidän järjestelmämme ei tällä hetkellä anna opettajille kaikkea mahdollista opettamisen rauhaa. Meidän, voisiko sanoa, Wilma-järjestelmä ja tämä aktiivisten vanhempien osallistuminen opettajan arvosteluun tuottaa opettajille hirvittävästi paineita, koska ollaan koko ajan kritisoimassa, että miksi meidän lapselle näin, miksi täällä tehdään näin. Näkisin, että yksi keskeisimmistä asioista pitäisi olla — mitä selonteossa kyllä sivutaan — se, että opettajien opettamisen rauha pitäisi pystyä turvaamaan. Silloin meidän oppilaille myös mahdollistetaan oppiminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T19:01:49,2022-03-29T19:04:25,Hyväksytty,1.1
2022_32_215,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja valiokunnan puheenjohtaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_216,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin vielä ihan tänne puhujakorokkeelle puhumaan nimenomaan opettajista, ja edustaja Myllykosken puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Haluan nostaa tässä illan lopuksi opettajien merkityksen, kasvatus- ja opetushenkilöstön merkityksen, ja heidän jaksamisensa ja osaamisensa ja todistaa sen, että me kyllä valiokunnassa kannamme niistäkin huolta. Toki me katsomme sitä oppimista, näiden lasten ja nuorten hyvinvointia, oppimista ja sivistystä, mutta me kannamme huolta myös siitä, että meillä on niitä henkilöitä jotka ovat siellä koulupolun ja kasvun polun varrella.
Valiokunta kantaa huolta opetus-, ohjaus- ja muun henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Selonteossa todetaan, että opettajien ja muun henkilöstön työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää ja että osaava johtaminen edistää osaltaan hyvinvointia ja työssäjaksamista. Selontekoon ei kuitenkaan sisälly tähän teemaan liittyviä varsinaisia toimenpiteitä. Opettajien työssäjaksamisen tuki linkittyy osaltaan esimerkiksi riittävään työnohjaukseen ja yhteisölliseen opiskeluhuoltotyöhön. Kasvatus- ja opetusala kuuluu niihin toimialoihin, joissa työsuojeluhallinnon mukaan on keskimääräistä suurempi väkivallan uhka. Lisäksi psyykkisesti kuormittavat työolosuhteet ovat korostuneet erityisesti korona-aikana. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön alueellisen saatavuuden ja alalla pysymisen haasteisiin vastataan muun muassa työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnin vahvistamiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Kasvatus- ja opetusalan veto- ja pitovoimaan tulee kiinnittää suurta huomiota.
Muutama sana myöskin osaamisen kehittämisestä, koska se on työhyvinvoinnin edellytys, että kokee osaavansa ja kokee, että osaaminen vastaa työn tarpeita ja vaatimuksia. Selonteko sisältää tavoitteen kasvatus- ja opetusalan koulutuksen sekä henkilöstön osaamisen kehittämisestä. Toimintaympäristö on jatkuvasti muutoksessa kansallisesti ja globaalisti, joten toimintaympäristön muutosten ja osaamistarpeiden jatkuva tunnistaminen on tärkeää. Opettajakoulutuksen tulee jatkossakin olla vahva suunnannäyttäjä opetus- ja kasvatusalojen kehityksessä. Ammatillisen osaamisen kehittämisen merkitys työuran aikana kasvaa koko ajan. Erityisen tärkeää on, että osaamis- ja koulutustarpeita ennakoidaan ja tulevaisuuden tarpeisiin pystytään vastaamaan laadukkaalla täydennyskoulutuksella. Opetus- ja kasvatusalan henkilöstön uran aikainen lyhytkestoinen, laadukas ja ajanmukainen täydennyskoulutus vastaa osaltaan nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Täydennyskoulutuksen järjestämiseen ja kehittämiseen sekä niihin osallistumiseen tarvitaan myös riittävät taloudelliset resurssit.
Selonteossa luetellaan useita teemoja, joihin liittyvän opetus- ja kasvatusalan henkilöstön osaamista halutaan vahvistaa. Näitä on erityispedagogiseen, ohjaus- ja johtamisosaamiseen, kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen, kieli- ja kulttuuritietoisuuteen, kasvatukseen ja opetukseen sekä digitalisaatioon ja digitaalisiin oppimisympäristöihin liittyvän osaamisen vahvistaminen. Valiokunta korostaa lisäksi hyvinvointiin liittyvän osaamisen järjestelmällistä vahvistamista ja sen tärkeyttä kasvatus- ja opetusalan koulutuksessa sekä oppimisvaikeuksien ja tuen tarpeen tunnistamisen osaamista. On tärkeää, että tutkintokoulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa varmistetaan kasvatus- ja opetusalan henkilöstön riittävä osaaminen lapsen ja nuoren mielenterveyden edistämisessä ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kehokasvatuksen opettamisessa. Asiantuntijalausunnoissa on nostettu esiin muun muassa talousosaamisen opettamisvalmiudet sekä esimerkiksi tarve oppimisen apuvälineiden ja helppo käyttö -ohjelmien ja -sovellusten tuntemiseen liittyvän osaamisen lisäämiselle.
Opetushenkilölle tulisi tarjota nykyistä luontevammin mahdollisuuksia osallistua myös kansainväliseen koulutusyhteistyöhön ja siihen, että opetushenkilöstön yhtenä uravaihtoehtona on myös toimiminen kansainvälisen koulutuksen tehtävissä. Suomalainen opettaja on arvostettu paitsi Suomessa myös maailmalla, ja opettajien pedagoginen koulutus on kysytty koulutusvienninkin palvelu. Jatkossa olisi hyvä linjata opettajien kansainvälisen osaamisen vaateita ja rohkaista luomaan omat ohjelmat korkeakouluissa kansainvälisiin opettajan tehtäviin tähtääville opiskelijoille.
Tässä vain muutamia sellaisia teemoja, mitä me haluttiin valiokunnassa nostaa opettajien jaksamisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta. Paljon on tietysti muitakin sellaisia aiheita, ja täällä on jo hyvin kuvattukin sitä, miten se työtehtävä on muuttunut vuosien varrella. Opettajan pitää olla niin monena ja niin multitaskaaja elikkä multiosaaja, ja siitä syystä tarvitaan myös hänen huolenpitoaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T19:04:27,2022-03-29T19:09:31,Hyväksytty,1.1
2022_32_217,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_218,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitos, herra puhemies! En halua enää pitkittää, mutta ihan muutama huomio:
Tietysti tämä selonteko tähtää pitkälle, ja täällä on ollut erittäin hyvää keskustelua näistä meidän koulutuspolitiikan suuntaviivoista, mutta ehkä haluaisin nostaa vielä yhden semmoisen käytännönläheisen esimerkin tästä toimintaympäristön muutoksesta, mikä liittyy kuntiin, että varmasti meidänkin, monien kuntapäättäjien, nyt kun sote-palvelut ovat siirtyneet, katse on nyt oikeastaan keskittynyt vain näihin koulutuspuolen- ja osaamiskysymyksiin. Itsekin olen monissa kuntien luottamushenkilöitten strategiapalavereissa ja muissa ollut, niin siellä oikeastaan keskustellaan pitkälti näistä koulutuspoliittisista kysymyksistä ja pureudutaan koulumaailmaan ihan eri tavalla, mitä aikaisemmin omankin poliittisen historian aikana — puhutaan ihan jo, että pitäisikö mennä koulun johtokuntiin ja muihin, ja miten opettajien hyvinvointi, ja muuta.
Eli haluan ehkä korostaa vielä tässäkin selonteossa ja tämän toimintaympäristön muutoksessa, että meillä on valtava määrä päättäjiä, jotka työskentelevät kunnissa ja nimenomaan jatkossa vahvemmin näitten koulutuskysymysten äärellä, ja minä uskon, että se on myös yksi voimavara, mikä tukee tätä selontekoa, siellä paikallistasolla, jolla koulutuskysymykset ja niiden rooli varmasti vahvistuvat vielä kuntapäättäjienkin keskuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T19:09:32,2022-03-29T19:11:04,Hyväksytty,1.1
2022_32_219,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_220,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on aivan viime aikoina muuttunut keskeisellä tavalla, ja se on muuttunut radikaalisti senkin jälkeen, kun sivistysvaliokunta sai mietintönsä koulutuspoliittisesta selonteosta jo ennen joulua valmiiksi. Turvallisuus on entisestään painottunut.
Nähdäkseni kodeilla ja kouluilla on merkittävä rooli maanpuolustustahdon vaalimisessa. Meillä Suomessahan maanpuolustustahto on ollut kansainvälisesti vertaillen hyvin korkealla tasolla, ja se korkea maanpuolustustahto puolestaan on kivijalka sille, että meillä Suomessa on uskottava puolustuskyky. Nähdäkseni meillä voisi olla paikallaan nyt tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa arvioida koulutuksen näkökulmasta myös se, onko meidän koulutusketjussamme kaikilta osin riittävästi huomioitu esimerkiksi se, että jokainen myös koulutusketjumme puolesta omaksuu riittävät taidot ja muut kansalaiselle tärkeät turvallisuustaidot poikkeusoloissa selviytymiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-29T19:11:04,2022-03-29T19:12:38,Hyväksytty,1.1
2022_32_221,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_222,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Jos edustaja Myllykosken sai tänne saliin pompahtamaan edustaja Gustafssonin mainio puheenvuoro, niin itseni sai ylös nousemaan se, että edustaja Myllykoski puhui mainiosti. Hän nimittäin käytti sellaista äärimmäisen tärkeää sanaparia kuin oppimisen rauha, jota voidaan varmasti myös koulujen työrauhaksi kutsua, ja hän mainitsi esimerkin myös vanhempien osalta. Suurin osa varmasti toimii, mutta on totta, että joissakin tapauksissa vanhemmat kokevat vain kouluille osoitettuja vaatimuksia — siis lähtevät siitä, että heillä on koulun suuntaan olemassa vain oikeuksia, ei niinkään velvollisuuksia. Korostan tässä kuitenkin sitä, että suurimmassa osassa — siis ylivoimaisesti suurimmassa osassa, ja hyvä niin — yhteistyö toimii mainiolla tavalla, mutta rankat tapaukset, siis solmuun menneet yhteistyösuhteet tai yhteistyökyvyttömyyssuhteet, ovat todella rankkoja ja todella lapsen edun vastaisia.
Ja puhemies! Joskus voi olla niinkin — ja puhe on edelleen sanoista oppimisen rauha — että meillä lainsäätäjillä, siis minulla ja meillä kaikilla lainsäätäjillä, on peiliin katsomisen paikka. Me tuomme usein hyvää tarkoittaen lisätehtäviä, jotka siellä kouluarjessa saattavat näyttäytyä lisävaatimuksina ja haukkaavat ajankäytöstä sen oleellisuuden eli ajasta olla siellä lapsen ja nuoren vierellä.
Puhemies! Omalta osaltani kiitän syvästi tästä keskustelusta. Tämä on ollut todella tasokasta keskustelua. Lopulta ehkä kokoavastikin toteaisin, kun edustajia ympärilläni katson, että kyllä sivistys kantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-03-29T19:12:38,2022-03-29T19:15:32,Hyväksytty,1.1
2022_32_223,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_224,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan haluan valiokunnan puheenjohtajana tähän ihan lopuksi kiittää teitä kaikkia siitä, että olette jaksaneet olla täällä. Minua vähän ensin hallotti suoraan sanottuna, kun katsoin, että on ensin turvallisuuskeskustelu ja sitten vasta aloitetaan tätä keskustelua, mutta täällähän se on vierähtänyt, kello on vähän yli seitsemän, ja olemme todella intensiivisesti keskustelleet ja mielestäni hyvin sivistyneesti. Ei kovinkaan paljon erimielisyyttä ollut, ainoastaan tietysti vähän painopisteistä, mutta kaikkihan me ollaan sivistyksen kannalla, kaikki olemme koulutuksen kannalla, kaikki olemme osaamisen kannalla. Ja niinhän se on, että se sivistys antaa juuret ja osaaminen antaa siivet ja ne yhdessä tekevät juuret ja siivet, ja sitähän se nuori tarvitsee, ja meistä itse kukin. Onneksi me opimme joka päivä uusia asioita. Täälläkin me opimme toinen toisiltamme, ja minä olen ylpeä siitä, että saan olla valiokunnan puheenjohtaja, ja voi sanoa, että eduskunnan parhaimman valiokunnan puheenjohtaja — ja tärkeimmän, koska sivistyshän se on, joka kantaa Suomea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-29T19:15:32,2022-03-29T19:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_32_225,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_226,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun mietintöä ei tässä nyt esitellä, niin mennäänpä sitten suoraan asiaan. Puolitoista vaalikautta ja kahdesti yli sata allekirjoitusta kerännyt lakialoite on nyt tämän hallituksen toimesta niin sanotusti maalissa. Nyt eduskunta on näyttänyt oman tahtotilansa — yli puoluerajojen olemme halunneet tätä, ja nyt se meillä on valiokunnan käsittelyn toimesta. Ja lausuntoja antaneet valiokunnat ovat tehneet hyvää työtä ja rohkaisseet valiokuntaa pitäytymään siinä näkemyksessään, että maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa velan maksusta. Siitä voimme olla kaikki hyvillämme.
Me ollaan sen tiedon varassa, että Ruotsissa tämä on lisännyt työllisyyttä. Ja kannattaa huomioida, että ehkä tämäkin osaltaan on sitä, että tämä hallitus ja me olemme tällä esityksellä, kun tämä laki tulee voimaan, edistämässä tässä maassa työllisyyttä. Siitä ei ole puhuttu niin paljon kuin pitäisi puhua, mutta täytyy sanoa, että tämä lisää myös yrittäjyyttä. Tämä on erityisen tärkeä pk-sektorin yrityksille ja varsinkin niille pienyrittäjille, jotka toiminimellä ovat olleet siinä tilassa, että olisi ollut innovatiivisia mahdollisuuksia kehittää yritystoimintaa ja lisätä työllisyyttä sitä kautta, mutta maksuhäiriömerkintä on ollut se rasittava tekijä.
Kaikki me tiedämme, kuinka iso sulkeva osa yhteiskunnan toiminnoista on maksuhäiriömerkinnällä. Se sulkee ihmisen pois normiyhteiskunnasta, ja sen takia tämä on yksilön kannalta erityisen tärkeä mietintö, joka nyt tulee sitten toivottavasti hyväksytyksi.
Joitakin asioita, mitä kansanedustajien yhteisessä lakialoitteessa oli, valiokunta ei ole huomioinut. Ja pettymyksekseni voin todeta, että yksi on juuri se osa, että ulosottomiehet eivät joudu ilmoittamaan, koska velka on maksettu. Siellä mietinnössä on todettu, että se lisäisi työtaakkaa ulosottotoiminnoissa niin paljon, että resurssit eivät riitä. Mutta samalla kertaa mietinnössä todetaan, että jos velallinen edellyttää ja pyytää ulosottomiehen ilmoittamaan luottorekisteriin, että velka on maksettu, niin se täytyy tehdä. Kyllä minä nyt uskon siihen, että varmasti kaikki velalliset haluavat edellyttää, että heidän velkansa poistuu. Tästä olen vähän harmissani — mietintö olisi voinut suoraan edellyttää, että ulosottoviranomaisen pitää ilmoittaa luottorekisteriin, että velka on maksettu. Ei se työmäärä siitä pienene, miten mietinnössä kuvataan, että siitä joudutaan niin monta selvitystä tekemään.
No, asioita voi aina korjata, ja tämän osalta toivonkin, että jos teemme lausumaehdotuksen tämän osalta, että jotain vielä voidaan tehdä, samoin kuin sen osalta, että ne ihmiset, jotka ovat jo kaksi vuotta sitten maksaneet velkansa, eivät tämän lain voimaan tullessa saa merkintäänsä poistettua. Luottorekistereillä on erittäin hyvät tiedostot, siellä ei tarvitse mitään ohjelmistoratkaisuja enää tehdä vaan poistaa ne ihmiset sieltä rekisteristä ja ilmoittaa, että heillä ei ole luottohäiriömerkintöjä. Se on toinen kriittinen kohta, minkä haluan nostaa esille, että ei siellä tarvitse tehdä ohjelmistomuutoksia. Jos ihminen on kaksi vuotta sitten jo maksanut velkansa pois, niin ei hänen tarvitse enää puolta vuotta kitkutella siellä rekisterissä, kun hänet voidaan poistaa sieltä pois. Ja en tiedä — mietintö on tältä osin yksimielinen, mutta toivoisin, että jos sitten viimeisessä käsittelyssä tehdään lausumaehdotus tähän, että heidän osalta, jotka ovat jo ennen lain voimaantuloa velkansa maksaneet, tahti voitaisiin ottaa niin, että heidät heti poistetaan sieltä rekisteristä. Siellä on ihmisiä, jotka ovat todellakin jo vuosi, kaksi sitten velkansa suorittaneet.
Mutta arvoisa puhemies, on pakko kiitää valiokuntaa, ministeriä ja erityisesti hallitusohjelmaa, jossa rohkeasti otimme kantaa. Meillä oli selkärankaa viedä tämä asia maaliin ilman, että me otamme samassa yhteydessä positiivisen luottorekisterin tähän, että se ei ole jarruttamassa, vaan haimme ratkaisun, jolla poistetaan tämä yksi kohtuuton yksityisen ihmisen ja yrittäjän kohdalla yhteiskunnasta sysäävä maksuhäiriömerkintä, joka on näille rekisterinpitäjille bisnes — eivät he tee tätä hyvästä sydämestään. Mutta kiitoksia vielä kerran valiokunnalle hyvästä mietinnöstä, pienillä huomautuksilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T19:17:03,2022-03-29T19:24:04,Tarkistettu,1.1
2022_32_227,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kemppi poissa, edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Said Ahmed, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_32_228,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tänään käsittelemme yhtä tämän kauden tärkeimmistä lakimuutoksista, joka tulee vaikuttamaan konkreettisesti monen ihmisen arkeen. Aiemmin, kun ihminen on saanut maksuhäiriömerkinnän ja sitten maksanut velkansa, on merkintä pysynyt ihmisen tiedoissa jopa vuosien ajan. Tämä merkintä on voinut vaikuttaa moneen arkiseen asiaan ja esimerkiksi estää vuokra-asunnon, lainan tai jopa työpaikan saamisen. Tilanne on ollut kohtuuton.
Nyt hallitus ja vasemmistoliiton Jari Myllykoski esittävät, että jatkossa maksuhäiriömerkintä poistuu jo yhden kuukauden kuluttua siitä, kun velka on maksettu. Tämän myötä ihmisen on mahdollisuus saada ote hyvästä arjesta ja elää hyvää elämää ilman jo hoidettujen velkojen aiheuttamia vaikeuksia. Kiitän hallitusta ja Jari Myllykoskea tärkeästä muutoksesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-03-29T19:24:17,2022-03-29T19:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_32_229,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Strand, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_230,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Vihdoinkin, äntligen, olemme näin pitkällä tämän asian kanssa. Tässä ovat niin monet hyvät kollegat oikeastaan kaikista puolueista olleet mukana jo viime kaudella, kun kerättiin yli 100 nimeä, ja jälleen sama reissu tällä kertaa, ja nyt, kiitos hallitusohjelman ja hyvän työn myös ministeriössä, ollaan tässä pisteessä.
Itse olin oikeastaan koko opiskeluajan yhden pankin lakiosastolla töissä ja näin hyvin läheltä myös tätä perintäpuolta. Tänä päivänä taitaa olla jopa yli 400 000 ihmistä, joilla on nämä maksuhäiriömerkinnät, ja se, että niissä rekistereissä roikutaan vuositolkulla, vaikka itse velka on suoritettu, on mielestäni aivan käsittämätöntä ja täysin vierasta yleiselle oikeustajulle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-03-29T19:26:00,2022-03-29T19:26:58,Hyväksytty,1.1
2022_32_231,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että tämä laki nyt etenee. Tälle on varmasti ollut tarvetta. Sen todistavat useat tähän asiaan liittyvät suuren kannatuksen saaneet lakialoitteet, joista aiemmin jo tässä mainittiinkin. On selvää, että tätä luottohäiriömerkintöjen tilannetta on täytynyt parantaa. Ei voi olla niin, että luottohäiriöiden merkinnässä on epäjohdonmukaisuutta ja epätasapuolisuutta eri tilanteissa. Ylipäänsä luottohäiriömerkintä on erittäin vaikuttava asia yksilön elämässä, ja sitä ei pitäisi käyttää minkäänlaisena mielivaltaisena rangaistuksena, vaan sen pitäisi poistua heti kun velka on suoritettu, ja tämä laki vie tätä asiaa oikeaan suuntaan, mikä on positiivista.
Sivuseikkana tässä laissa on kuitenkin tuo, että ulosoton uudistuksen kokonaiskustannuksia ei tässä mallissa tuettaisi valtion taholta täysmääräisesti, mikä tuodaan esille perussuomalaisten valiokuntaryhmän tekemässä vastalauseen lausumaehdotuksessa, ja tuenkin tätä täysmääräistä huomioimista. Hyvää hallintotapaa on se, että kun jokin velvoite, oli se vaikka mieluisakin velvoite, asetetaan hallinnolle, niin valtion pitäisi osoittaa siihen tarvittavat määrärahat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T19:28:48,2022-03-29T19:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_32_232,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_233,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri olisi täällä paikalla tällä hetkellä, mutta hän on nyt median haastattelussa eikä sen takia päässyt paikalle. — Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luottotietolakia, maksupalvelulakia ja rikosrekisterilakia. On hyvä saada lait vastaamaan Euroopan unionin yhteistä yleistä tietosuoja-asetusta, mutta itseäni koskettavat eniten muutokset luottotietolakiin ja vielä tarkemmin maksuhäiriötietojen säilytysaikoja koskevat edistysaskeleet.
Esityksessä ehdotetaan maksuhäiriömerkinnän poistumista rekisteristä kuukauden kuluttua siitä hetkestä, kun merkinnän perusteena ollut maksu on kuitattu. Tällä hetkellä merkintä säilyy luottorekisterissä yleensä kolme vuotta, vaikka merkinnän aiheuttanut lasku kuluineen päivineen olisi jo maksettu. Tämä lakiesitys on oikeudenmukaisuuden voitto, ja olen äärimmäisen tyytyväinen, että monien pitkään odottama muutos vihdoin toteutuu.
Meillä täällä eduskunnassa on monia — muutamia edustajia paikallakin — jotka ovat hyvin paljon ajaneet tämäntyyppisiä asioita, että olisi oikeudenmukainen kohtelu myös ulosottovelallisilla, muun muassa Myllykoski ja Strand. Olen myös itse laatinut edustajavuosieni aikana lukuisia valtiopäivätoimia tämän asian suhteen.
Yli 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä — määrä on valtava — joten kyseessä on suurta joukkoa koskettava päätös. Maksuhäiriömerkintä on kuin huonomman kansalaisen leima, joka vaikeuttaa elämää monin tavoin. Merkintä heikentää mahdollisuuksia saada esimerkiksi vuokra-asunto ja kotivakuutus. Myös puhelinliittymän avaaminen tai muiden elämän kannalta tarpeellisten sopimusten teko voi tyssätä maksuhäiriömerkintään. Jopa työpaikan saaminen voi vaikeutua, ja lainan saanti on kiven alla. Vaikutukset arkeen ovat suuret.
Nyt kun vihdoin ja viimein erityisesti velkansa maksaneille mutta maksuhäiriömerkinnän kanssa tuskaileville suomalaisille ollaan saamassa aikaan suuri helpotus, niin en kuitenkaan niele purematta sitä ratkaisua, että luottotietolain 18 ja 28 §:ää koskevat muutokset tulisivat voimaan kuusi kuukautta myöhemmin kuin muut lakimuutokset. Monet suomalaiset ovat taistelleet vuosia maksaakseen velkansa kunnialla, eikä ole heitä kohtaan oikein, että armahdusta lykätään puolella vuodella. Lykkäystä on perusteltu muutostarpeilla, joita aiheutuu muun muassa luottotietotoiminnan harjoittajien tietojärjestelmien päivittämisestä tilanteen tasalle.
Arvoisa puhemies! Kyllä herran vuonna 2022 pitää olla keinot käytännön asioiden järjestämiseksi niin, että kaikki ehdotetut lakimuutokset astuvat voimaan pikimmiten ilman viivytyksiä. En malta uskoa, etteivät kalliit tietojärjestelmät taivu tarvittaviin muutoksiin nopeammin, jos tahtoa vain löytyy.
Ulosottolaitokselle ja muille toimijoille on myös järjestettävä riittävät resurssit hoitaa kaikki esityksen mukanaan tuomat velvoitteet tehokkaasti maaliin ilman viivytyksiä. Tämän pointin perussuomalaiset nostivat esille vastalauseessaan lakivaliokunnan mietintöön. Kannatan, totta kai, sitä.
Pari sanaa vielä yleensä maksuvaikeuksissa olevien vapaakuukausista: Niitä voidaan myöntää käsittääkseni edelleen, mutta kysymys kuuluu: Jos tämä on ulosoton harkinnassa ja ulosottomiesten palkkaus on edelleen sidoksissa tähän, kuinka paljon saadaan ulosmitattua, niin tässä on probleema. Siinä on ongelma. Jääkö se sitten hyvästä tahdosta kiinni, kun puntarissa on myös oma palkka? Tämä on yksi sellainen asia, mikä pitäisi myös ratkaista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T19:30:07,2022-03-29T19:34:41,Hyväksytty,1.1
2022_32_234,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_235,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Itse olen myös hyvin tyytyväinen, että hallitus on antanut tästä nyt esityksen ja ollaan tässä vaiheessa. Itse viime kaudella olin lakivaliokunnassa ja itse allekirjoitin myös tämän lakialoitteen, jossa edustaja Myllykoskikin oli aktiivinen, ja muistan, että valiokunnassa usein peräsin niin oikeusministeri Lindströmiltä kuin Häkkäseltä toimia tämän asian eteen, mutta silloin tuntui kuin olisi narulla työntänyt eteenpäin, mutta hienoa, että nyt tästä oli hallitusohjelmakirjaus ja nyt hallitus puuttuu tähän ja on toteuttanut tämän.
Tämä on tärkeää, että kun ihminen on maksanut velkansa, merkintä poistuu mahdollisimman pian, koska tällä hetkellä se kummittelee useilla ihmisillä hyvin pitkään, ja usein myös aika inhimillisistä syistä on saattanut tulla tämä merkintä, ja se vaikeuttaa hyvin konkreettisesti ja vaikeasti elämän ihan perusasioita. Eli tässä suhteessa on äärettömän tärkeää, että tämä uudistus nyt toteutetaan.
Kuitenkin on selvää, että me tarvitaan jollain tavalla myös kokonaisuudistus, mikä koskee näitten velallisten tilannetta. Monet ihmiset ovat turvautuneet erilaisiin kulutusluottoihin ja pikavippeihin, ja täällä on paljon keskusteltu niin koko ulosottojärjestelmästä kuin myös näistä koroista. Itse kun julkaisin sosiaaliseen mediaan tiedon tästä hallituksen esityksestä, sain lukuisia viestejä ihmisiltä siitä, että ongelma on se, että kun on paljon pieniä velkoja eri paikkoihin, niin ne kasvavat korkoa ja niitä ei saa millään tavalla yhdistettyä ja ei saa asioita hoidettua. Eli kyllä me tarvitaan vielä neuvontaa ja ohjausta, ja tätä kokonaisuutta on katsottava niin, että ihmiset eivät joudu siihen velkakierteeseen, josta eivät pääse poies. 
Hyvää on myös se, että tämä hallitushan on puuttunut näihin kohtuuttomiin korkoihin ja niitä on pystytty madaltamaan. Tätä työtä pitää jatkaa.
Tämä on nyt oikeansuuntainen ensi askel, kohdistuen niihin ihmisiin, jotka ovat saaneet velan hoidettua. On oikeudenmukaista, että tämä merkintä, joka vaikeuttaa elämää, poistuu mahdollisimman pian, mutta me tarvitaan vielä koko järjestelmän tasolla muutoksia, ja niin, että me voidaan ehkäistä, että ihmiset eivät ajaudu näihin ongelmiin, ja korjata tätä koko järjestelmää, mikä perustuu aika huonolla tavalla usein heikommassa asemassa oleviin, hyvin vaikeassa tilanteessa oleviin ihmisiin, jotka ovat turvautuneet tähän. Meitä lainsäätäjiä tarvitaan myös heidän oikeuksiensa vahvistamiseen, koska tällä hetkellä tämä tilanne on kuitenkin kestämätön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T19:34:43,2022-03-29T19:37:49,Hyväksytty,1.1
2022_32_236,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_237,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vuonna 2019 laaditussa hallitusohjelmassa on paljon hyvää, mutta aina hyvät päätökset ja uudistukset eivät saa kovin paljon huomiota mediassa ja muussa viestinnässä. Olennaisempaa tietysti onkin se, että ne näkyvät ihmisten arjessa eri puolilla Suomea, niin kuin tämä uudistus, josta nyt puhumme. Yksi tärkeä hallitusohjelmaan sovittu kirjaus oli se, että lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Nyt tämä tosiaan toteutetaan, ja kiitoksen ansaitsevat myös kaikki ne kansanedustajat, jotka ovat vuosien aikana tätä asiaa pyrkineet eri tavoin ja monin tavoin edistämään.
Hallituksen esityksen myötä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaika luottotietorekisterissä lyhenee yhteen kuukauteen siitä, kun velka on maksettu. Nykyiselläänhän nämä merkinnät ovat yleensä voimassa vähintään kaksi vuotta. Lakivaliokunta mietinnössään toteaa, että merkintöjen säilytysajat lyhenevät merkittävästi. Maksuhäiriöisten suomalaisten lukumäärä on kasvanut huomattavasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vuoden 2021 lopussa heitä oli Asiakastiedon mukaan jo 389 300 henkilöä. Näiden häiriötietojen poistuminen nykyistä nopeammin on erinomainen asia, mutta niin kuin tässä keskustelussa on hyvin tuotu jo esiin, tarvitaan paljon myös muita toimia, joilla helpotetaan ihmisten talouden hallintaa. Olennaista on tietysti pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä, että näitä häiriömerkintöjä edes syntyisi.
Suomen Pankki on toistuvasti ilmaissut huolensa muun muassa kotitalouksien ylivelkaantumisesta. Pankki on todennut, että suuri velkaantuneisuus voi pahentaa talouden syöksykierrettä. Esimerkiksi juuri nämä erilaiset pikavipit, niiden markkinointi ja korot tarvitsevat hillintää. Myös taloustaitojen opetusta, johon äskeisessä koulutuskeskustelussa viitattiin, tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Samalla, kun tämä hyvä uudistus nyt toteutetaan, haluan myöskin kannustaa hallitusta toteuttamaan toisen hallitusohjelmaan kirjatun hyvän päätöksen. Siellä ohjelmassa todetaan, että sosiaalinen luototus otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.
Sosiaalisen luototuksen tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista ja edistää ihmisen itsenäistä suoriutumista, kykyä hallita omaa talouttaan. Kunta voi tällä hetkellä myöntää sosiaalisen luoton henkilölle, jolla ei esimerkiksi pienituloisuutensa vuoksi ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa muilla tavoin. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää esimerkiksi talouden tasapainottamiseen tai velkakierteen katkaisemiseen. Sen avulla moni on päässyt pois velkaantumisen kierteestä ja myöskin eroon maksuhäiriömerkinnästä, saanut tällä tavalla elämänsä vakaammalle pohjalle. Tällä hetkellä suomalaiset ovat eri asemassa sen suhteen, tarjoaako oma kunta mahdollisuutta sosiaaliseen luottoon, ja tämän vuoksi hallitusohjelmaan kirjattu sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen olisi hyvä ja tärkeä tehdä ripeästi.
Mutta tässä vaiheessa kiitän tästä hallituksen esityksestä ja lakivaliokuntaa hyvästä mietinnöstä, johon myöskin tätä kritiikkiä voi kohdistaa. Ja niin kuin tässä on todettu keskustelussa, tämä on hyvä alku ja tästä on hyvä jatkaa työtä ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-29T19:37:50,2022-03-29T19:41:56,Hyväksytty,1.1
2022_32_238,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_239,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Muutama sananen tästä lakivaliokunnan mietinnöstä:
Ensinnä on tietysti selvää, että tämä muutos, jossa maksuhäiriömerkintä poistuu silloin, kun velka on maksettu, on hyvä asia, mutta kovin usein meillä annetaan näitä hallituksen esityksiä mutta sitten ei luvata sitä täysimääräistä rahoitusta. Tässä, esimerkiksi kuulemisissa ja niin kuin valiokunnan mietinnössä lukee, Ulosottolaitos katsoo, että he eivät tällä hetkellä selviä omassa kuormittuneessa tilanteessansa ilman lisärahoitusta, ja kuten hyvin tiedämme, niin tässä salissa on moneen otteeseen lakivaliokunta tuonut esiin sen, että meidän oikeudenhoidon ala kokonaisuudessaan on kroonisesti alirahoitettu, ja jos me lisäämme tällaisia esityksiä, niin reilua olisi kyllä, että myös tämä rahoitus lisättäisiin. Ja tästä on kysymys perussuomalaisten vastalauseessa ja lausumaehdotuksessa, jossa vaaditaan täysimääräistä rahoitusta sinne Ulosottolaitokselle, koska jotta ne voidaan nimenomaan siinä 30 päivän sisällä poistaa, niin silloin näiden pitää pystyä myös palvelemaan, ja tältä osin toivoisin, että ehkä tämä sali vielä pohtii tätä asiaa, että pitäisikö tämä tuoda tänne lausumaan. 
Sitten toinen kysymys, jonka nostimme omassa vastalauseessamme, on se, että nythän täällä liiketoimintakieltorekisterin osalta tilanne muuttuu siten, että näissä yritysrekistereissä ei enää näy liiketoimintakiellot silloin, kun ne ovat päättyneet, ja tältä osin valiokunnan kuulemisissa nousi esiin huoli harmaan talouden torjunnasta ja talousrikollisuudesta, joka on kaikkien yhteinen asia, ja siltä osin toivoimme tällaista lausumaa, jossa edellytettäisiin liiketoimintarekisteriä koskevan säätelyn arviointi, onko se ajantasainen ja riittävä tähän tilanteeseen, kun kuitenkin tiedämme, että talousrikollisuus ja harmaa talous on miljardiluokan asia.
Sitten kolmas asia, jonka haluan nostaa tänne, on, että tämä on tärkeää kuitenkin kytkeä tähän positiiviseen luottorekisteriin, koska se, mitä tässä juuri edustaja — no nyt unohtui hänen nimensä, anteeksi — esitti, että kun tulee pieniä luottoja, esimerkiksi näitä pikavippejä, niin nythän niitä voi ottaa, koska ne eivät kerry mihinkään näkyville, mutta positiivinen luottorekisteri tekee sen, että sinne tulevat kaikki pienimmätkin luotot esiin, ja siltä osin se ehkäisee myös sitä ylivelkaantumista ja sitä, että näitä maksuhäiriömerkintöjä ylipäätänsä tulee — siinä mielessä nämä ovat erittäin tärkeitä, ja valiokunnan yhdessä lausumassa nimenomaan todetaankin, että tämän lain toimivuutta pitää arvioida yhdessä tämän positiivisen luottorekisterin kanssa. Korjattavaa aina on, mutta olemme nähdäkseni menossa tällä hetkellä oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T19:41:57,2022-03-29T19:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_32_240,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa, edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_241,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on oikeastaan sanottu se kaikki, mikä on, ja perussuomalaisten vastalauseessa on tuotu esille tiettyjä asioita, joita on hyvä huomioida ja pohtia, mutta enemmänkin kuitenkin keskittyisin siihen, että me voisimme sitten laatia yhdessä lausuman siitä, että niitä, jotka ovat jo velkansa maksaneet, ei koskisi tämä kuuden kuukauden siirto. Se turha löysässä hirressä roikkuminen kun ei oman näkemykseni mukaan johdu siitä, etteikö heitä voitaisi heti sieltä järjestelmästä ottaa esille, se ei kestä kyllä kuutta kuukautta, mutta toivottavasti voimme yhteisesti laatia sellaisen lausumaluonnoksen, millä edellytämme sitten eduskunnan tahdon mukaisesti kiirehtimään sitä, että ne henkilöt, jotka ovat jo velkansa maksaneet ennen tämän lain voimaantuloa, pääsisivät tästä ikeestä irti.
Muilta osin haluan sanoa, että tämä on ollut niin sanottu yhteinen harjoitus. Näissä lakialoitteissa tosiaan on ollut samoja henkilöitä. Tämä ei ole kenenkään yksittäisen kansanedustajan lakialoite, vaan jokaisessa eduskuntaryhmässä on ollut ensimmäinen allekirjoittaja. Se on tärkeää huomioida, että tätä on todellakin viety yhdessä tuumin, ja sen takia tämä on saatu maaliin, ja sitä arvostan todella paljon, että olemme saaneet. Kuten edustaja Elomaakin totesi, nyt on jotakin sellaista hyvää tapahtunut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-29T19:45:15,2022-03-29T19:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_32_242,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_243,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin hyvä yhtyä näihin täällä pidettyihin puheenvuoroihin, ja oikeastaan näistä edustaja Myllykosken viimeisistä sanoista ottaisin kopin, eli tämä on viety yhdessä maaliin. Erityiskiitos siitä sinnikkyydestä kuitenkin, kuten täälläkin on mainittu, edustaja Myllykoskelle ja edustaja Strandille myös omalta osaltani ja Rinteen hallitusohjelmalle, johon tämä asia on ensimmäiseksi kirjattu ja siten myös Marinin hallitusohjelmassa nyt toteutettavana hallituksen esityksenä. Tämä tosiaan on viety yhdessä maaliin, mutta on myös osoitus siitä, että ihan pikaisesti nämä kansanedustajien lakialoitteet eivät maaliin asti tule, vaikka enemmistö eduskunnassa olisi allekirjoittanut. Tässäkin yksi hallituskausi hukkui, ja nyt olemme kolme vuotta jo tätäkin hallituskautta tässä tarponeet, kunnes olemme tässä tilanteessa vihdoin.
Ihmiset velkaantuvat hyvin eri syistä ja menettävät sen myötä luottotietojaan ja joutuvat jopa ulosottotoimien piiriin. Ihmiset menettävät luottotietojaan huolimattomuuttaan, osa sairastuttuaan, osa tietämättään ja hyväksikäytetyksi joutuessaan, joskus hyvää hyvyyttään esimerkiksi takaamalla jonkun toisen lainoja. Nyt kun tätä ansiokasta aloitetta katson, niin koen hyvin hyväksi sen, että tässä nyt vapautetaan ihmiset tästä ikään kuin toisen luokan kansalaisen leimasta, josta tässä joutuvat luottotiedot menetettyään useita vuosia ihmiset kärsimään. Tosiaan osa onnistuu maksamaan kaiken näistä veloistaan heti välittömästi, mutta siitä huolimatta voivat olla jopa kaksi tai kolme vuottakin luottotiedottomina. Sen vuoksi on hyvä, että korjataan tämä tällainen myöskin ihmisten itsetuntoon vaikuttava asia. Tällä on myös kansanterveydellinen peruste kuten myöskin tämä työllisyysnäkökohta, joka täällä hyvin esille tuotiin.
Sikäli ihmettelen, että nykymaailmassa on mahdollisuus ottaa toisen nimissä toisen tietämättä pikaluottoja hyvin helposti ja herkästi. Sitten sanotaan, että Ulosottolaitoksella ei ole mahdollisuutta tehdä tämmöistä merkintää luottotietojen puhdistumisesta kuukauden sisällä lain voimaan astumisesta vaan että se ottaisi kuusi kuukautta. Tässä on mielestäni kyllä valtava ristiriita, kuinka esimerkiksi sitten kulutusluottoja antavien taholta tämä onnistuu näin nopeasti.
Kannatan sitä edustaja Nurmisenkin esitystä siitä, että tehtäisiin tällainen kokonaisuudistus, jossa pystytään perkaamaan nämä kulutusluottojen jopa rikolliset toiminnat, jotka käyttävät omia perintätoimistojaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-03-29T19:47:23,2022-03-29T19:50:35,Hyväksytty,1.1
2022_32_244,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitos. — Ja sitten edustaja Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_245,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Ärade talman! Ihan lyhyesti vain otan koppia myös tähän.
Edustaja Kymäläinen nosti aika tärkeän periaatteellisen kysymyksen, että mitä näille lakialoitteille oikein tapahtuu, jos on reippaasti yli sata allekirjoittajaa, kansan valitsemaa ihmistä, täällä, ja homma ei etene. Mehän ollaan tätä työnnetty tosiaan kuin narua, niin kuin edustaja Nurminen hyvin totesi, jo siis vuosikausia, ja nyt vihdoinkin aika monipuolisen ja kovan väännön kautta — sekä sisäisesti että hieman ulkoisiakin voimia ja kansalaisaktivismia ja vaikka mitä — ja kuitenkin aika simppeli mutta periaatteellisesti tärkeä asia ja laaja tuki, ja silti tämmöinen vuosikausien vääntö. Että siinä on kyllä pientä tenkkapoota, että miten näitä yli sadan allekirjoituksen lakialoitteita tässä talossa käsitellään.
Itse en myöskään usko tähän... Niin kuin edustaja Elomaa hyvin totesi, niin kyllä ne tietojärjestelmät siihen taipuvat, jos halutaan. Että jos ihminen on käynyt kuussa 50 vuotta sitten ja ollaan digitalisaation edelläkävijöitä ja puhutaan tekoälystä ja muusta, ja sitten eivät muka rekisterit taivu. Sitten pitää laittaa taipumaan ja vaikka sitten lisäresurssien avuin, kuten edustaja Rantanen hyvin totesi tässä. Pyritään vielä yhdessä jollain järkevällä tavalla edistämään ja korjaamaan näitä pieniä viimeisiä juttuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-03-29T19:50:36,2022-03-29T19:51:54,Hyväksytty,1.1
2022_32_246,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_247,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua, ja itsekin vielä ehkä palaan tähän ajankohtaiseen tilanteeseen siinä, että tällä hetkellä ihmiset ovat hyvin pienellä, ja nyt esimerkiksi, kun tämä Ukrainan sota nostaa hintoja, niin viittaan vielä niihin lukuisiin viesteihin, mitä itsekin olen saanut, että tulee lasku ja uhataan, että jos et maksa tähän päivämäärään, niin menevät luottotiedot, ja samaan aikaan me tiedetään, että meillä on satojatuhansia terveydenhuollon asiakasmaksuja rästissä ja ulosoton puolella. Eli täytyy kuitenkin ymmärtää tämä pienituloisten ahdinko, ja mitä nyt tapahtuu maailmassa ja mitä tämä hintojen nousu tekee meidän ostovoimalle, ja siinäkin mielessä on tärkeää, että me saadaan korjattua näitä räikeimpiä epäkohtia.
Mutta edelleen sanon, että tämä on pieni askel, ja me tarvitaan tämän koko kokonaisuuden pohtiminen ja uudelleenrakentaminen niin, että se ei ole niin markkinaperusteinen, jossa hyväksikäytetään monia ahdingossa olevia pienituloisia, ja sen takia tähän puuttuminen on äärettömän tärkeätä. Tämä on meidän lainsäätäjien tehtävä, ja hyvä, että nyt tämä asia menee eteenpäin. Jatketaan tulevaisuudessakin yhdessä näiden asioiden eteenpäinviemistä, niin ehkä sitten pian päästään näiden muidenkin asioiden kimppuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T19:51:54,2022-03-29T19:53:38,Tarkistettu,1.1
2022_32_248,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_249,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä hallintovaliokunnan tämän lain käsittelystä. Eli tässä oli ehkä se suurin pihvi, jota itse arvioin isoimmaksi asiaksi tässä, nimenomaan se, että lailla oli tarkoitus ohjata tätä rekrytointia tiettyihin sisäministeriön asetuksella antamiin missioihin niin, että sinne valitaan etusijalla ensikertalaisia. No, valiokunnan kuulemisissa sitten hiukan tätä kritisoitiin, ja valiokunta päätyi tässä muuttamaan kuitenkin tätä lainkohtaa, 4 e §:ää, jota siis nyt lievennettiin siten, että ensikertalainen ”voidaan” nimetä. Tämä valiokunnan muuttama pykälä on siinä mielessä hyvin tärkeä, koska ensinnäkin, kuten valiokunta tässä mietinnössään toteaa, kaikkiin tehtäviin eivät ensikertalaiset ole ehkä parhaimpia, ja sitten toisaalta sellaisissa tilanteissa, joissa on kiire tai erityisen osaamisen tarve, tällä pykälämuutoksella voidaan myös valita joku muu. Aiemmin oli niin, että ensikertalainen olisi ollut selkeästi etusijalla. Mielestäni tämä on valiokunnalta erittäin vastuullinen ja hyvä linjaus tässä, ja tämän halusin tässä todeta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T19:53:48,2022-03-29T19:55:37,Hyväksytty,1.1
2022_32_250,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_251,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys sinänsä on varmaankin varsin tekninen ja sellaisena hyvin kannatettava. Kiinnitin kuitenkin huomiota sellaiseen yksityiskohtaan, että tässähän säädellään näiden kriisinhallintaan osallistuvien henkilöiden virkavapauden ehdoista nimenomaan julkisen sektorin näkökulmasta. Eli vaikka onkin ehkä epätodennäköisempää, että yksityiseltä sektorilta henkilöitä tällaisiin tehtäviin lähtisi, niin millainen työsuhdesuoja heihin kohdistuu, ja miten heidän työsuhteensa mahdollista keskeyttämistä säädellään lainsäädännössä vai säädelläänkö mitenkään? Onhan esimerkiksi niin, että julkisen sektorin virassa olevan henkilön siirtyessä kansanedustajaksi hänen virkansa jää tavallaan pakasteviraksi, mutta yksityissektorilla tällaista velvoitetta eksplisiittisesti työnantajalla ei työsopimuslaissa ole. Eli pitäisikö olla niin, että tällaisia yleishyödyllisiä yhteiskunnallisia tehtäviä määriteltäisiin myös työsopimuslain puolella koskien myös yksityisiä työnantajia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T19:55:37,2022-03-29T19:56:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_252,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 241/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 44/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_253,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Kemppi, poissa. Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_254,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilun voimassaolon jatkamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti: Tämä on äärettömän tärkeä uudistus, kun uudistetaan meidän työllisyyspalveluita. Tässä on iso reformi ollut menossa jo usean vuoden ajan, ja nyt on tärkeätä, että hallitus on mennyt tästä ajattelusta, että tehdään vain määräaikaisia kokeiluja, enemmän tähän pilottihankkeeseen ja tehdään rakenteellinen, pysyvä toimintamalli, jossa nimenomaan kunnille taataan mahdollisuus pitkäaikaistyöttömien, nuorten, maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edellytysten vahvistamiseen. Meillä on hyviä tuloksia. Esimerkiksi Pirkanmaalla on ollut tämä Suomen suurin kuntakokeilu, jossa me ollaan saatu selvästi vahvistettua meidän työllisyystilannetta. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä näihin palveluihin, ja me ollaan enemmän päästy kohtaamaan ihmisiä.
Eli tärkeä suunta, tämä hallituksen valitsema suunta, että työllisyyspalvelut siirtyvät kuntiin. Ja tärkeätä on myös, että on saatu ratkaisuja ja päätöksiä siihen, että ei enää pilkota, vaan rakennetaan pysyviä malleja, joilla voidaan ohjata, jotta resursseja voidaan pitkäjänteisemmin kehittää ja voidaan yhdessä maakunnan kanssa kehittää näitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+12.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T19:58:58,2022-03-29T20:00:31,Hyväksytty,1.1
2022_32_255,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kinnunen, Jari, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_256,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat yliedustettuina seksuaalirikosten syylliseksi epäiltyinä ja rikoksista tuomittuina. Koulutus, valistus ja kotouttaminen eivät ole onnistuneet, ja toisen koskemattomuuden ehdoton kunnioitus on jäänyt niiden sisällössä toteutumatta. Syyskuussa 21 julkaistiin valtioneuvoston teettämä tutkimus ”Seksuaalirikosten tekijät, tekotilanteet ja ennalta ehkäisemisen mahdollisuudet”. Tutkimuksen tehneiden lähteenä oli aiempi tutkimustieto, rekisteritiedot, nuorisorikollisuuskysely sekä haastatteluaineisto. Tutkimuksen mukaan vuonna 2020 ensimmäisen polven maahanmuuttajia oli 367 000 kappaletta, mikä oli alle 7 prosenttia Suomen väestöstä. Tutkimuksen tulokset ovat kylmäävää luettavaa. Vuonna 2020 ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista syylliseksi epäiltyinä oli 30,6 prosenttia. Sen lisäksi 15 prosenttia ulkomaalaistaustaisista oli syyllistynyt lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. On hyvä huomata, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset hyvin usein alkavat siten, että katsellaan ja levitetään kuvia ja filmejä, mutta ajan myötä tekijä pyrkii ja usein myös pääsee sekä virtuaaliseen että fyysiseen kontaktiin uhrin kanssa. Seksuaalirikollinen hyvin usein jatkaa rikollista toimintaansa, koska kynnys seksuaalirikosten tekemiseen on jo madaltunut ja ylitetty.
Tässä vaiheessa oikea vastaus ei ole se, että ”muut kuin ulkomaalaistaustaisethan tekevät kuitenkin suurimman osan rikoksista”. Tämä pitää täysin paikkansa, mutta sillä ei ole mitään relevanssia tämän lakimuutosehdotuksen käsittelyssä. Vuosien 2015—2016 aikana saimme maahan tuhansia ja taas tuhansia nuoria terveitä miehiä turvapaikanhakijoina. Vuodesta 2017 alkaen seksuaalirikosten määrä lähti kasvamaan ja ulkomaalaistaustaisten syylliseksi epäiltyjen osuus ampaisi raketin lailla nousuun. Uskallan sanoa, että näin ei tule käymään vuonna 23, ainakaan niin, että syylliseksi epäillyissä näkyisivät maahan nyt saapuvat, sotaa pakenevat ukrainalaiset ihmiset. Voimme tehdä siitä omat johtopäätöksemme ja mahdollisesti myöskin oppia jotakin siitä.
Tällä lakialoitteella pyritään vähentämään seksuaalirikosten yleistymistä, antamaan maassa oleskeleville ulkomaalaisille signaali siitä, kuinka tuomittavana suomalainen yhteiskunta pitää seksuaalirikoksiin syyllistymistä, sekä turvaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jokaisen henkilökohtaista koskemattomuutta. Hallitus on antanut esityksen 13/22 rikoslain 20 luvun muuttamisesta. Luvussa määritellään ne teot, jotka täyttävät seksuaalirikosten tunnusmerkistöt. Samassa yhteydessä on annettu monia muitakin esityksiä muiden lakien muuttamiseksi, mutta sen sijaan ei ole tehty esitystä ulkomaalaislain 9 luvun maasta poistamista koskevien säännösten täsmentämisestä ja muuttamisesta. Edellinen hallitus on tehnyt vuosina 18 ja 19 useitakin selvityksiä, ja myös oikeusministeriö on 4.2.2020 lausunut, että maasta voidaan poistaa rikosperusteisesti ihminen, joka on saanut rangaistukseksi vähintään yhden vuoden vankeustuomion. No, ongelma ei kuitenkaan ole poistunut: ministerityöryhmien työ ei tuottanut ulkomaalaislakiin muutoksia eikä oikeusministeriön lausunto vienyt asiaa mihinkään ratkaisuun, vaan se tyytyy vain toteamaan olemassa olevan asiantilan.
Siis ongelmalliseksi on muodostunut ulkomaalaislain sanamuoto. Se, että joku voidaan karkottaa taikka käännyttää ja maahantulo voidaan estää, ei toimi rikoksia ennalta estävässä mielessä. Tällä lakiesityksellä muutos saataisiin, muutos, joka toimii varmuudella ennalta estävänä tekijänä. Kun seksuaalirikoksiin syyllistyneelle ulkomaalaiselle karkottaminen tai käännyttäminen on rikoksen ehdoton seuraus, on odotettavaa, että tämä uhka vaikuttaa ainakin suurimpaan osaan niistä, joilla on oikea tarve saada turvaa. On toki selvää, että niihin, jotka ovat täällä muista syistä, vaikutusta ei todennäköisesti paljoa ole, sillä kun yhden hyvinvointivaltion ovet sulkeutuvat, on mahdollista hakeutua toisen oven taakse. Toisaalta sillä ei ole tämän lakiehdotuksen kannalta merkitystä, sillä meidän ei ole syytä eikä velvollisuutta ottaa kantaaksemme ulkomaalaisten rikollisten aiheuttamaa taakkaa Euroopan unionin sisällä, vaan meidän tulee huomioida vain oman maamme rikollisuustilanne ja omien lastemme ja muiden uhrien turvallisuus.
Suomessa rikoslaissa on väkivaltaa koskevat pykälät ja sitten on näitä seksuaalirikoksia koskevat pykälät. Minun mielestäni seksuaalirikokset ovat raainta väkivaltaa, mitä ihmiselle voidaan tehdä henkirikoksen jälkeen. Se vertautuu suoraan myös törkeään pahoinpitelyyn, ja sen tulisi näkyä myös näitten asioitten ratkaisuissa ja erityisesti niin, että kun tänne maahan on tultu, niin täällä eletään tämän maan sääntöjen mukaan. Edellä sanottuun viitaten totean, lukematta näitä pykälämuutoksia läpi, että tässä ehdotetaan muutosta ulkomaalaislain 9 luvun — maasta poistamista koskevan luvun — pykäliin 143 Maasta karkottaminen, 146 Kokonaisharkinta, 149 Maasta karkottamisen perusteet sekä 150 §:n 2 momenttiin Maahantulokiellon määrääminen ja sen peruuttaminen. Totean tähän lopuksi, että maahantulokieltoa ei voisi peruuttaa, kun karkotus on tehty. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-03-29T20:01:06,2022-03-29T20:07:46,Hyväksytty,1.1
2022_32_257,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_258,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kannatettava lakialoite, jota en nähtävästi ole huomannut allekirjoittaa, joten ilmoitan tässä täysistunnossa nyt sitten tätä kannattavani. Nämä tarkoitetut rikokset ovat hyvin vakavia ja tuomittavia, ja esitetyt argumentit eräiden ulkomaalaisryhmien yliedustuksesta näiden rikosten tilastoissa ovat tosiasioita. 
Sinänsä on outoa, että ulkomaalaislaissa jo määritellyt karkottamisperusteet eivät tunnu tässä yhteydessä toimivan. Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja tuossa avasikin tätä problematiikkaa ilmaisulla ”voidaan”, eli kun virkamiehelle annetaan harkintavalta siinä, että voidaan karkottaa, niin se harkinta päätyy valitettavan usein siihen, että ei kuitenkaan karkoteta, vaikka voitaisiin. Siksi tällainen erityislainsäädäntö on tarpeen. On puututtava tarkasti itse ongelman aiheuttajiin eikä rangaistava kaikkia joidenkin teoista. Ne, jotka ovat valinneet syyllistyä kuvattuihin rikoksiin, eivät ansaitse suomalaisen yhteiskunnan suojelua, ja heidän poistamisensa maasta on vähintä, mitä voimme tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T20:07:47,2022-03-29T20:08:51,Hyväksytty,1.1
2022_32_259,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_260,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ollutkaan allekirjoittanut tätä erinomaista lakialoitetta, mutta sanon muutaman sanasen.
Ensinnä on aivan selvää se, kuten tässä edustaja Kinnunen puheenvuorossaan kertoi, että tilastollisesti tämä asia on ongelma. Ja toinen ongelma tilastollisesti seksuaalirikoksissa ja erityisesti perusmuotoisessa raiskauksessa on se, että niistä tulee noin puolessa ehdollinen vankeusrangaistus, josta osa sanoo, että se ei ole rangaistus laisinkaan. Sitten erityisen paheksuttaviksi nämä seksuaalirikokset, raiskaukset tai lasten seksuaalirikokset tekee se, jos tänne meille on tullut joku henkilö hakemaan turvaa ja hän aiheuttaa turvattomuutta ympärilleen. Se on täysin kestämätön tilanne. Hyvin usein näissä, kun puhutaan ulkomaalaisten tekemistä seksuaalirikoksista, nousee tämä argumentti, että ”juu, mutta kyllähän suomalaisetkin raiskaavat”. Juu, heistä me emme voi päästä eroon, mutta miksi me lisäisimme tämmöisiä henkilöitä tähän maahan? Se on täysin käsittämätön kommentti.
Tässä edustaja Kinnunen nostaa esiin erinomaisen asian tästä harkinnasta. Tämä kokonaisharkinta tuntuu olevan meillä luonnollisestikin ei ehkä yleisen edun vaan yksilön edun mukaista harkintaa perin usein niin, että sitten lopultakin tuntuu, että meillä ehkä etsimällä etsitään syitä, miksi saisi jäädä maahan. Siltä osin kyllä itsekin katson, että seksuaalirikokset ovat sellaisia, että ihminen tulisi karkottaa tästä maasta pois. Tosiasia on se, että osa on varmasti sellaisista maista, joihin palauttaminen on hankalaa, mutta ei voi olla myöskään peruste olla tekemättä näitä päätöksiä sen vuoksi, että palauttaminen on hankalaa. Silloin palautetaan siinä kohtaa, kun se onnistuu.
Mielestäni tämä on yksi asia, mitä meillä on kovin kummallisuuksia meidän ulkomaalaislainsäädännössä, ja sinne on tällä hallituskaudella tullut kummallisuuksia rutkasti kyllä lisääkin, mutta täytyy sanoa, että aika harva varmasti... Jos ajatellaan Euroopankin tasolla, niin pidän kovin kummallisena ylipäätään, että meillä voi maahan jäädä silloin, kun on todettu syyllisyys seksuaalirikokseen. Se on mielestäni jo lähtökohtaisesti moraalisesti väärin suomalaisia kohtaan ja erityisesti suomalaisnaisia kohtaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T20:08:52,2022-03-29T20:11:46,Hyväksytty,1.1
2022_32_261,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_262,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on edustaja Kinnusen tekemä lakialoite ulkomaalaislain muuttamisesta, ja sen pääasiallinen sisältö on aivan loistava. Harmittaa, että minunkaan nimeäni ei ole täällä lakialoitteen kannattajien joukossa. Olisin sen allekirjoittanut, jos olisin sen saanut käsiini ajoissa.
Lakialoitteella pyritään vähentämään seksuaalirikosten yleistymistä, antamaan maassa oleskeleville ulkomaalaisille signaali siitä, kuinka tuomittavana suomalainen yhteiskunta pitää seksuaalirikoksiin syyllistymistä, sekä turvaamaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja jokaisen henkilökohtaista koskemattomuutta. No, edustaja Kinnunen tuossa viittasikin ymmärtääkseni tuohon vuoden 2015 tilanteeseen, jolloin Suomeen tuli paljon turvapaikanhakijoita, ja ymmärsin näin, että tämän jälkeenkin nämä tilastot ovat edelleen nousseet. Ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset pitää täysin tuomita. Itse olen kokenut, että nämä tuomiot, mitä näistä meidän oikeusjärjestelmämme antaa, ovat mielestäni hyvin lieviä, ja näitä ei tule sallia, ei ulkomaalaisilta eikä suomalaisilta. Mielestäni tämä on asia, johon meidän lainsäädännössä tulee kiinnittää huomiota, ja ehdottomasti kannatan näitä edustajan tekemiä esityksiä.
Tähän kohtaan ei nyt suoranaisesti liity, mutta itseäni aamulla, kun katsoin Ylen uutisia, suoraan sanoen puistattivat nämä Amnestyn antamat lausunnot meidän yhteiskuntamme ihmisoikeusnäkökulmista. Ihmettelen, että siinä arvosteltiin suomalaisten suopeaa suhtautumista Ukrainasta pakeneviin naisiin ja lapsiin, ja nämä koettiin siellä Amnestyn ihmisoikeusjärjestössä rakenteelliseksi rasismiksi. Jos tätä Ukrainan sotaa pakenevia naisia ja lapsia Amnesty vertaa vuoden 2015 turvapaikanhakijavyöryyn, niin mielestäni se on ihan järjetöntä, että sieltä löydetään rakenteellista rasismia. Nyt meille on tullut naisia ja lapsia, ja 2015 maahamme saapui noin 30 000 nuorta miestä Syyrian sodan varjolla muun muassa sieltä lähiseudulta, ja he tulivat tänne turvapaikanhakijoina. Silloin Suomen kansalaisilla oli Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojenkin mukaan tiedossa, että he saapuvat kulttuureista, jotka ovat suurelta osin syyllistyneet muun muassa näihin seksuaalirikoksiin. Näiden asioiden vertaaminen aamulla uutisissa, rinnastaminen ne toisiinsa ja sieltä johtopäätöksen tekeminen, että suomalaisten suopea suhtautuminen Ukrainasta tänne pakeneviin naisiin ja lapsiin on jotenkin väärin verrattuna siihen, että aikaisemmin nuorten miesten maahantuloon ei oltu näin suopeita — minun mielestäni meidän yhteiskunnassa on aika paljon vikaa, jos tällainen ihmisoikeusjärjestö tekee tämmöisiä tulkintoja rakenteellisesta rasismista vertaamalla näitä kahta asiaa toisiinsa. Täysin järjetöntä. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T20:11:49,2022-03-29T20:17:08,Hyväksytty,1.1
2022_32_263,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_264,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää edustaja Kinnusta erittäin hyvästä ja tarpeellisesta aloitteesta. Uskallan väittää, että edustaja Kinnunen on ehkä yksi kokeneimpia poliisiedustajia, mitä tässä salissa on ollut. Hänellä on kansainvälistä näkökulmaa rikos- ja poliisiasioihin ja sitten myöskin tutkinnallista näkökulmaa hyvin syvällisesti näistä asioista, ja uskallan väittää, että hän tietää mistä puhutaan ja mikä on ongelman ydin ja mitä sille pitää tehdä. Itsekin olen tehnyt poliisina jonkinnäköisen pätkän töitä, ja siinäkin mielessä uskallan väittää, että myös minulla on jonkinnäköistä ymmärrystä tästä asiasta.
Olen tämän aloitteen allekirjoittanut kyllä ja sitä kannatan, ja voisinkin nyt sanoa, että tässä kun on harmittavan vähän näitä allekirjoituksia ja jos tämä aloite tästä ei nyt sitten etene, niin ei kuin vain uudestaan liikkeelle. Täällä tuntuu sitä kannatusta tälle asialle olevan, joten ei kuin vain uutta putkeen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-03-29T20:17:09,2022-03-29T20:18:25,Hyväksytty,1.1
2022_32_265,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_266,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Seksuaalirikosten seuraus on usein se, että se varjostaa uhria koko loppuelämän — elämä voi olla ihan täysin pilalla. Ja lapseen kohdistuva seksuaalirikos, se on niin kamala ja inhottava rikos, että sanat loppuvat.
Kiitän edustaja Jari Kinnusta tästä lakialoitteesta ulkomaalaisten tekemien seksuaalirikosten tiukentamisesta. Se on erittäin kannatettava, vaikka minun nimeäni ei siinä nyt olekaan — on käynyt varmaan niin kuin monen muunkin, että asia on mennyt vähän niin kuin ohi sähköpostien joukossa, mutta jos se uudestaan tulee, niin kirjoitan sen kyllä alle. Kiitoksia Kinnuselle vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T20:18:25,2022-03-29T20:19:18,Hyväksytty,1.1
2022_32_267,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_268,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ihan vielä muistin virkistämiseksi: Viime kaudellahan täällä itsekin muistan peränneeni tätä seksuaalirikoslainsäädännön uudistamista moneen kertaan. Viime kaudella mitkään nämä uudistukset eivät edenneet, ja ihan muistutuksena, että nyt Rinteen ja Marinin hallitusohjelmaanhan me saatiin kirjattua seksuaalirikoslainsäädännön uudistaminen, ja nythän hallitus on antanut tämän esityksen viime kuussa, ja nythän hallitus uudistaa seksuaalirikoslainsäädännön.
Tämän uudistuksen tavoitteena on suojata entistä paremmin seksuaalirikoksen uhreja, vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa, koventaa seksuaalirikosten rangaistuksia sekä yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä rikoslaissa.
Jos mietitään, mikä muuttuu:
Jatkossa nykytilaan verrattuna raiskausrikosta koskeva säännös muuttuu suostumusperustaiseksi. Keskiössä on ihmisen oma tahto ja se, että hän on ilmaissut vapaaehtoisuutensa sukupuoliyhteyteen. Jos seksi ei ole vapaaehtoista, se on laitonta.
Toinen: lasten suojaa vahvistetaan säätämällä uusina rikoksina lapsenraiskaus ja seksuaalinen kajoaminen lapseen.
Seksuaalirikosten rangaistusasteikot ankaroituvat.
Lisäksi seksuaalisen ahdistelun rangaistavuus laajenee.
Eli haluan sanoa, että tämä on erittäin tärkeä aloite — pohtia ja viedä tätä asiaa — mutta tällä hetkellä hallitus on jo käynnistänyt tämän ja antanut esityksensä tämän koko kokonaisuuden pohtimiseksi ja viemiseksi oikeaan suuntaan, ja on hyvä, että myös tämä asia tämän hallituksen toimesta viimein etenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T20:19:18,2022-03-29T20:21:12,Hyväksytty,1.1
2022_32_269,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Totean, että nyt on kysymys lakialoitteesta laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa ymmärtääkseni esityksenä on se, että täältä poistetaan maasta henkilöt, jotka ovat syyllistyneet tietynlaisiin rikoksiin. Pyydän, että tähän keskitytään nyt keskustelussa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_270,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri tähän edustaja Nurmisen puheenvuoroon olisin kommentoinut saman, minkä puhemies äsken sanoi, eli tässähän nyt ei puhuta laajemmasta seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta vaan tähän täsmäongelmaan puuttuvasta lakiesityksestä, jolla ulkomaalaislain täsmennyksien avulla poistettaisiin näitä räikeästi yliedustettuina olevien ryhmien edustajia maasta, näitä henkilöitä, jotka ovat syyllistyneet seksuaalirikoksiin.
Elikkä tätä juuri tarkoitin, että tämmöinen erityislainsäädäntö on tarpeen ja on puututtava tarkasti itse ongelmaan eikä pidä lähteä laajemmalti miettimään syntyjä syviä. Tämän muutoksen voisi tehdä nopeasti, ja se vaikuttaisi nopeasti ja parantaisi tilannetta saman tien, kun tämä tehtäisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T20:21:26,2022-03-29T20:22:17,Hyväksytty,1.1
2022_32_271,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Jari Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_272,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Nurmisen kanssa samaa mieltä siitä, että seksuaalirikoslain uudistus on tärkeä, mutta nyt tässä kohtaa ei kyllä ollut puhe siitä. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus siihen samaan esitykseen myös ulkomaalaislain maastapoistamisluvun pykälien muutokset laittaa, jos olisi halunnut. Ei se vienyt minultakaan kuin puoli tuntia aikaa, eikä se sen kummempaa olisi ollut. Mutta tämä ei todellakaan nyt ole, enkä halua, että tästä nyt tulee semmoinen, että tämä on niin kun hallituksen arvostelua, että se puuttuu sieltä. Se puuttuu sieltä ja sillä sipuli; sitä ei ole varmasti ajateltu.
Molemmat asiat ovat hyviä mielestäni. Tämä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus on tärkeä, ja kannatan sitä varauksetta. Toki olisin joitakin tiukennuksia sinnekin laittanut, mutta nyt todellakin puhutaan ihan eri lainsäädännöstä, tosin samaan asiaan liittyvästä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-03-29T20:22:17,2022-03-29T20:23:19,Hyväksytty,1.1
2022_32_273,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_274,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koen itseni jo papukaijaksi, koska olin sanomassa tätä täysin samaa asiaa, mitä tässä edellä Mäkelä ja Kinnunen olivat sanomassa, että valitettavasti rikoslain 20 luvun uudistus ei tähän ongelma-asiaan puutu ja siltä osin hallitus voisi kyllä tämänkin vielä tehdä. Kuten tässä kuultiin, ei se kovin kauan kestä tällaisien lakipykälien laatiminen, joten tästä saa ottaa kyllä koppia sinne hallituspuolueisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T20:23:19,2022-03-29T20:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_32_275,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia aikaa. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_276,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme aloitetta laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistön hankinnasta. Aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana haluan aluksi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat vuosien varrella työskennelleet kanssani aloitteessa esitettävän mukaisen sääntelyn saattamiseksi voimaan. Lisäksi haluan kiittää kaikkia niitä 31 muuta edustajaa, jotka ovat tämän lakialoitteen allekirjoittaneet. 
Aloitteessa on kysymys vastavuoroisuuden elementeistä, pelisäännöistä. Siinä on kyse Suomen turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta mutta toisaalta myös luontoarvoista sekä tiettyjen epäkohtien korjaamisesta, kuten kiinteistökaupan vaikutuksesta kuntatalouteen tai yhdyskuntarakenteeseen. Aloitteen mukaisesti saatettaisiin EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankinta nykyistä vahvemmin luvanvaraiseksi. Aloite pohjautuu pitkälti vuoden 1992 lakiin ulkomailla asuvien ja ulkomaalaisten yhteisöjen kiinteistönhankinnan valvonnasta, joka vuosituhannen vaihteessa kumottiin ajattelemattomasti kokonaan. Tuon lain purkamisen jäljiltä meillä Suomessa oli 20 vuoden ajanjakso, jolloin ulkomaalaisten kiinteistökauppoja ei rajoitettu tai valvottu millään lailla. Tänä aikana valitettavasti kaikkein kriittisimmät, strategisimmat kohteet tulivat jo kiinteistökaupoissa huomioiduksi. Näin ollen tärkeiden voimalinjojen, kaapelien, lentotukikohtien, vesiväylien ja muiden liikenteen kriittisten solmukohtien ja strategisen infrastruktuurin läheisyydessä sijaitsevia kohteita siirtyi ulkomaiseen omistukseen ilman, että kukaan reagoi asiaan.
Nykyisellään meillä Suomessa on voimassa vuoden 2020 alusta voimaan tullut sääntely, jonka mukaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolisen valtion kansalainen tai yhteisö tarvitsee luvan kiinteistönhankintaan Suomesta. Lisäksi valtiolla on etuosto-oikeus sekä myös oikeus pakkolunastuksiin tiettyjen strategisten kohteiden lähellä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa. Puolustusministeriön selvityksen mukaan lakikokonaisuudella on ollut ennaltaehkäisevää vaikutusta kiinteistökaupassa, ja puolustusministeriön tilannekuva kiinteistöjen omistuksesta on parantunut. Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta on siis osoittautunut tarpeelliseksi. Viimeistään nyt on jo kuitenkin käynyt selväksi, että voimassa oleva sääntely ei ole riittävää. Se ei mahdollista riittävää puuttumista kauppoihin, joiden voidaan epäillä uhkaavan kansallista turvallisuutta. Kuvaavaa on, että yhtään kiinteistökauppaa ei ole lain voimassaoloaikana kielletty. Myös lupaviranomaisena toimiva puolustusministeriö on todennut lainsäädännössä olevan tältä osin kehittämisen tarpeita.
Arvoisa herra puhemies! Alkuvuoden aikana venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat olleet huomattavassa kasvussa. Ostot kohdistuvat erityisesti Kaakkois-Suomeen. Kauppojen määrän lisääntyminen ei yksinään anna aihetta huoleen, mutta huolta herättää se, että ostojen joukossa voi olla kohteita, jotka kiinnostavat esimerkiksi strategisessa mielessä. Lisäksi huolena on muutoin huoltovarmuuden kannalta tärkeät alueet sekä vesialueet ja metsä- ja maatalousalueet. Kuten kaikki hyvin tiedämme, Suomi on pieni maa suuren maan naapurissa. On täysin ymmärrettävää, että pienemmät haluavat suojautua suuremmiltaan säädöksillä. Aloite ei kuitenkaan ole kohdistettu vain ja ainoastaan Venäjään vaan EU:n ja EFTA-alueen ulkopuolisiin, niihin, joihin meillä ei ole vastavuoroista omistusoikeutta.
Muistan, että kun vuonna 2014 alkuvuodesta vastaavaa lakialoitetta käsiteltiin tässäkin salissa, esitettiin syytöksiä esimerkiksi rasismista. Toivon vahvasti, että tänä päivänä tästä asiasta pystytään käymään asiallista keskustelua ilman vähättelyä, syyttelyä tai että sotketaan keskusteluun siihen kuulumattomia asioita, joita olen joutunut tämän teeman tiimoilta kohtamaan vuosien varrella. Kyse on siitä, että määrittelemme, kuten monet muutkin Euroopan maat ovat tehneet, tarkat lupaehdot sille, miten EU- ja EFTA-maiden ulkopuoliset yksityishenkilöt ja yritykset voivat hankkia kiinteistöjä Suomesta.
Arvoisa herra puhemies! Kuten jo edellä totesin, aloitteen muotoilu perustuu pitkälti vuoden 1992 lakiin ulkomailla asuvien ja ulkomaalaisten yhteisöjen kiinteistönhankinnan valvonnasta, joka vuosituhannen vaihteessa kumottiin ajattelemattomasti kokonaan. Vuoden 1990 laki osoittautui aikanaan hyvin toimivaksi. Painoarvoa on myös sillä, että tuon lain taustalla on vuonna 1939 säädetty laki — tästä vuodesta voi nyt tässä tilanteessa vetää omat johtopäätöksensä.
Kuten viimeistään nykyinen maailmanpoliittinen tilanne ja Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan osoittavat, meidän on yhä tärkeää muistaa maantieteellinen sijaintimme ja suhtautua asiaan reaalipoliittisesti. Nykyistä lupalakia säädettäessä puolustusvaliokunta totesi maanomistuksen olevan yksi valtion kokonaisturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Silloisen hallituksen esityksen perustelujen mukaan lainsäädäntökokonaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa se, että valtio voi puuttua Suomen kansallista turvallisuutta vaarantavaan kiinteistönomistukseen. Tämä ei kuitenkaan riittävässä määrin nykyisellä sääntelyllä toteudu. Lakia säädettäessä todettiin, että sääntelyn haasteena on järjestelmän aukottomuus ja että mahdollisiin aukkoihin tulee puuttua välittömästi Suomen kansallisten etujen ja turvallisuuden turvaamiseksi. Helpoin keino olisi palata vuoden 1992 lain mukaiseen sääntelyyn.
Vuosien varrella Suomessa ei myöskään ole tunnistettu minkäänlaiseksi uhaksi Venäjällä toimeenpantuja lainsäädäntömuutoksia, kuten sitä, että Venäjä voi puolustaa oman maansa kansalaisia vieraan valtion alueella. Tämän valossa meidän olisi syytä harkita, kuinka paljon ja millaista maaomaisuutta venäläisille halutaan luovuttaa. Kuten valitettavasti Ukrainan tapahtumatkin osoittavat, hankintojen ei välttämättä tarvitse olla suoraan strategisilla alueilla, vaan ne voivat olla suurempia kohteita keskeisten alueiden läheisyydessä, joihin miehistöä voidaan majoittaa.
Se, mitä on tapahtunut ja tapahtuu Ukrainassa, on kauheaa, mutta meidän täytyy myös oppia siitä. Sanon nyt vielä kerran, että nyt on korkea aika puuttua tähän asiaan. On hyvä, että tästä asiasta nyt keskustellaan, mutta kuten edellisen lakialoitteen lähetekeskustelussa vuonna 2014 totesin, historiankirjat tulevaisuudessa kertovat, onko lain tekeminen tai tekemättä jättäminen viisasta. Valitettavasti nyt kahdeksan vuotta myöhemmin olemme siinä tilanteessa, että tiedämme, että meidän olisi pitänyt toimia jo aiemmin.
Arvoisa herra puhemies! Aloitteen on allekirjoittanut minun lisäkseni 31 kansanedustajaa. Edellä esittämieni ja lakialoitteessa kerrottujen perusteluiden myötä toivon tältä salilta myötämielisyyttä aloitteelle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-03-29T20:24:18,2022-03-29T20:31:54,Hyväksytty,1.1
2022_32_277,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_278,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tätä asiaa ja aloitetta voi hyvin kuvata Lex Kymäläiseksi. Nimenomaan tällä hetkellä nämä EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten henkilöiden kiinteistökaupat ovat erittäin ajankohtainen asia ja puhututtaneet laajasti. Myös puolustusministeriön mukaan venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat olleet vahvassa kasvussa, ja tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne tarkoittaa sitä, että näihin on suhtauduttava kuitenkin kriittisesti ja huolellisesti. Vaikka EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistöhankinnat ovat vuodesta 2020 lähtien olleet luvanvaraisia, nykylainsäädäntö ei mahdollista riittävää puuttumista kauppoihin, joiden voidaan epäillä uhkaavan kansallista turvallisuutta. Kuvaavaa on, että yhtään kiinteistökauppaa ei ole lain voimassaoloaikana kielletty. Myös lupaviranomaisena toimiva puolustusministeriö on todennut lainsäädännössä olevan tältä osin kehittämisen tarpeita.
Nyt tätäkin silmällä pitäen tämä edustaja Kymäläisen aloite on äärettömän tärkeä, sillä nykylainsäädäntö ei anna tarpeeksi keinoja puuttua näihin. Meillähän on ollut erilaisia kiinteistön ostoja, jotka ovat nousseet julkisuuteen, vaikkapa Airiston Helmen tapaus on ehkä kuuluisin näistä. Nykyisen lupalain mukaan tämä valtion etuosto- ja pakkolunastusoikeus olisi askel oikeaan suuntaan, mutta nyt on nähtävissä kuitenkin, että tämä sääntely on riittämätöntä.
Muuten kyllä tuen näitä edustaja Kymäläisen ajatuksia, esityksiä siitä, että pitäisi palata tähän aikaisempaan, jossa meillä oli vahvempi sääntely, ja sitä kautta varmasti nämä nykyisetkin tapahtumat ovat asettaneet myös tämän kysymyksen uuteen valoon, että myös tätä asiaa pitää tarkastella tarkasti mutta kuitenkin niin, että ei tietenkään syyllistetä tai muuta mutta katsotaan nämä varsinkin strategiset kohteet tarkasti ja huolellisesti, ja etenkin, että meidän viranomaisilla on tarvittavat valtuudet ja luvat ja menettelyt sitten toimia, jos havaitaan jotain tavallisesta poikkeavaa. — Kiitos, puheenjohtaja, jatkan myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T20:31:55,2022-03-29T20:34:37,Hyväksytty,1.1
2022_32_279,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_280,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kannatettavan lakialoitteen käsittelyssä tietysti alkuun voisi esittää kysymyksen, että miksi ulkomaalaisen pitäisi pystyä omistamaan maata Suomessa, ylipäänsä minkään ulkomaalaisen pitäisi pystyä omistamaan maata Suomessa — etenkään, jos tämä ulkomaalainen ei tule edes EU-alueelta, etenkään, jos tämän kyseisen maan alueelta suomalaisella ei ole oikeutta omistaa maata. On lähtökohtaisesti järjetöntä, että me sallisimme tällaisen maanomistuksen ulkomaalaisille vastaavassa tilanteessa.
Tämä lakialoite ja tämä aihepiiri tietysti sinänsä konkreettisemmin liittyvät venäläiseen maanomistukseen siitä sattuneesta syystä, että Venäjä on naapurimaamme ja siellä on tällaisia intressejä maanomistukseen erinäisistä syistä. Mutta ei tämän välttämättä tarvitsisi liittyä mitenkään pelkkään Venäjään. Tämä voisi liittyä myöskin esimerkiksi Kiinaan. Kiina on vastaavan kaltainen imperialistinen maa kuin Venäjä, vielä suurempi, vielä mahtavampi, vielä rikkaampi, tulevaisuudessa tuleva supervalta, joka omistaa kautta maailman hyvin laajoja alueita. Nämä Suomen maanomistuskuviot ovat varsin pieniä siihen verrattuna, mitä Kiina omistaa ympäri maailmaa, mitä jopa Venäjä omistaa ympäri maailmaa. Eli nämä Suomesta hankitut alueet ovat varsin pieniä ja rahalliselta arvoltaan vähäisiä verrattuna siihen, mitä Venäjä ja venäläiset, rikkaat oligarkit ja vastaavat, ovat ostaneet muualta Euroopasta.
Eli tämä toinen tekijä tässä omistamisessa on se, että omistaminen on vallankäytön muoto, se on rahanpesun muoto, eli siirretään kyseenalaista omistajuutta tavallaan lailliseen omaisuuteen läntisissä maissa omaisuudensuojan piiriin. Näin ainakin he ovat kuvitelleet varmasti tätä siirtoa tehdessään. Ääripäässä tätä janaa on vallankäyttö näiden omistusten nojalla, eli kun minä omistan tämän tietyn määrän omaisuutta, minulla on tämä tietty sananvalta asiaan, plus että jos valtio katsoo nämä tavallaan valtion omaisuudeksi, niin valtio käyttää sitä puhevaltaa tai ainakin yrittää käyttää painostukseen esimerkiksi Suomea kohtaan tässä tilanteessa.
Toinen tekijä on tietenkin tämä suora turvallisuuspoliittinen ulottuvuus, eli se, että nämä alueet olisivat strategisia ja ovatkin strategisia, sijaitsevat paikoilla, joissa ne ovat strategisten yhteyksien äärellä. Eli siinä on suora hybridioperaation riski. Suomeen tietysti on vaikeampi soluttaa niin sanottuja vihreitä miehiä kuin johonkin toiseen maahan muun muassa yhteisen kielen puuttumisen takia, hyvän yhteiskuntarauhan takia, viranomaiskontrollin takia, mutta ei se kuitenkaan mahdotonta ole eikä sitä huomioimatta pitäisi jättää. 
Kyllä tässä pitää tarkkana olla ja kehittää lainsäädäntöä siihen suuntaan, että ensinnäkin estetään tulevat vahingot näiden alueiden omistuksen kanssa, mutta toisaalta myös pitäisi pystyä menemään pidemmälle ja purkaa näiden strategisten alueiden kauppoja, aiemmin tehtyjä kauppoja, jotka nyt ovat johtaneet siihen tilanteeseen, että nämä alueet ovat vieraan vallan toimijoiden vallassa, joihin esimerkiksi kohdistuu pakotteitakin tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T20:34:37,2022-03-29T20:37:36,Hyväksytty,1.1
2022_32_281,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_282,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Kymäläistä tästä erinomaisesta aloitteesta. Te olette ollut tämän asian kanssa jo pitkään tekemisissä, ja kuten kuvasittekin tuossa, saanut jopa rasistin leiman. Tiedän, miltä teistä tuntuu. Mutta pitää muistaa, että totuudenpuhujille ei ole koskaan sijaa majatalossa, mutta emme välitä siitä vaan ajamme eteenpäin asiaamme, johon uskomme ja jonka tiedämme olevan oikea. Ehkä tässäkin asiassa, toivottavasti, teidänkin jaksamisenne riittää.
Täytyy todeta, että luin tässä muutama viikko sitten Tuula Malinin kirjan Putinin pihapiirissä, joka kertoo nimenomaan näistä maa- ja kiinteistökaupoista Suomessa. En ollut aiemmin perehtynyt tähän niin paljoa, mutta olin aika pöyristynyt sen kirjan sisällöstä. Siitähän löytyvät kyllä lähteetkin, mistä nämä tiedot on kaivettu. Itse käytän aika ajoin sosiaalisessa mediassa hashtagia #hölmölä, kun teemme täällä sellaisia päätöksiä, joita en pidä viisaina, mutta sen kirjan luettuani päädyin siihen, että Suomi on ollut todellinen hölmölä — siis todellinen, sinisilmäinen hölmölä — näiden asioiden kanssa, sillä se kuva, minkä tämä kirja maalasi näistä kyseisistä kaupoista, on todella huikea merialueilla, lähellä meidän Puolustusvoimien paikkoja strategisesti sekä huoltovarmuuden kannalta, esimerkiksi mahdollisen liikekannallepanon tilanteessa.
Tältä osin täytyy kyllä hämmästellä, miten meillä ovatkin päässeet lipsahtamaan tässä maassa nämä asiat aika lailla, kuten kuvasitte, että tämä laki on silloin vuonna 92 kumottu ja on annettu vain mennä ja ajateltu, että millään ei ole mitään väliä. Ja siltä osin katsoisin, että jos eivät viimeistään nyt aukea silmät myös meillä päättäjillä täällä — kansalaisethan ovat olleet tästä jo pitkään huolissaan — niin se on kyllä todella kummallista. Siinä mielessä toivoisin, että tämä lakialoite menisi eteenpäin. Tiedän, että puolustusministeriössä ollaan ilmeisesti tarkentamassa jonkin verran pykälistöä tältä osin, mutta näkisin, aivan kuten kuvasitte, että tämä tapa, jolla palautetaan aiempi lainsäädäntö, voisi olla jopa helpoin, ja se estäisi sitten niin, että ainakin tässä kohtaa tämä hölmöily loppuu.
Ja jos tähän loppuun saa sanoa, niin suosittelen kyllä lämpimästi tämän kirjan Putinin pihapiirissä lukemista. Se on erinomainen kuvaus tästä ongelmasta, jonka edustaja Kymäläinen on tänne eteemme lakialoitteella tuonut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T20:37:37,2022-03-29T20:40:43,Hyväksytty,1.1
2022_32_283,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_284,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Meillä on käsittelyssä edustaja Kymäläisen tekemä lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta.
Tämä on ehkä semmoinen lakialoite, minkä pitäisi olla kaikkien allekirjoittama. En ole itsekään varma, olenko sitä allekirjoittanut henkilökohtaisesti, mutta ehdottomasti tuen sitä lakialoitetta, ja mielestäni se on kannatettava ja se pitäisi tuoda tänne saliin pikaisesti.
Elikkä kyseessä on semmoinen asia, joka huolettaa meitä kansalaisia. Saan siitä lukuisia yhteydenottoja Suomesta kansalaisilta, jopa ulkomailta suomalaisilta, jotka asuvat siellä, ja he ovat huolissaan näistä venäläisten kiinteistökaupoista, jotka osittain ovat lähellä meidän Puolustusvoimien kohteita tai sähköverkkoja merialueilta ja myöskin semmoisia huoltovarmuuden kannalta tärkeitä kohteita.
Ja tuossa muistaakseni radiossa sanottiin, että noin 200 kauppaa on toteutunut nyt ihan lähiaikoina. Ne ovat olleet tuolla Kaakkois-Suomessa. Siellä on varmastikin ihan tavallisia kauppoja, että joku on ostanut omakotitalon tai jotain muuta, mutta näihin, sanotaanko hiukan poikkeuksellisiin kauppoihin, joissa on ostettu maa-alueita, joilla ei näytä olevan mitään käyttöä, mutta ne ovat jotenkin lähellä tärkeitä strategisia solmukohtia, lentokenttiä tai sähköverkkoja — näihin jo tehtyihin kauppoihin meidän pitäisi kyllä pystyä puuttumaan. Ja mielestäni näiden tärkeiden solmukohtien pakkolunastaminen pitäisi tehdä nyt mahdolliseksi.
Erittäin suuri kiitos tästä lakialoitteesta, ja toivon, että tämä etenee. Ja sen verran itseäni vielä huolettaa myöskin se, että minkälaisia pitkäaikaisia vuokrasopimuksia tai ostoja on tehty sitten bulvaanien kautta. Näitähän ei tämä laki ole kyennyt estämään. Ja kun olen tutustunut tähän asiaan, niin siellä on ihan selvä, että vaikka tällä lailla ei ole tavallansa tullut niitä kohteita, jotka olisi pitänyt kieltää, niin tämä laki on kuitenkin ollut ennalta ehkäisevä ja on sitä kautta tavallansa estänyt tämmöisten sotilaallisesti merkittävien kohteiden kaupat kokonaan. Mutta ehkä tämä maailma muuttuu tässä lähiaikoina, tai se muuttui jo, ja toivon, että lakialoite etenee ja vielä, että siihen pystyttäisiin liittämään tämä jo omistuksensa vaihtaneiden alueiden pakkolunastaminen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T20:40:44,2022-03-29T20:44:29,Hyväksytty,1.1
2022_32_285,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_286,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kymäläinen esittää lakialoitteessaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten tahojen kiinteistönhankintaa luvanvaraiseksi. Tämä on erittäin hyvä lakialoite, ja kiitän edustaja Kymäläistä tästä. Olen myös sen lakialoitteen allekirjoittanut. Kiitän teitä myös siitä, että olette vuosia tämän asian parissa ollut, tehnyt lakialoitteita, tehnyt valtiopäivätoimia tämän suhteen. Tämä on tosi tärkeä, ja toivoisin, että tämä lakialoite menisi eteenpäin. Itsekin tein vähän aikaa sitten tähän liittyvän valtiopäivätoimen.
Varsinkin venäläisten ostamat alueet, kiinteistöt, ovat niitä, joka huolestuttavat, totta kai. Mikä tahansa ulkopuolinen, ulkomaalainen, joka strategisten alueiden läheltä pääsee jotain ostamaan — se on kyllä huolestuttavaa, ja ihmettelen, kuinka näin on sitten tehty vuosikaudet. Ilmeisesti isot rahat ovat sitten houkutelleet. Joku on maksanut niistä alueista tai kiinteistöistä sen verran enemmän, mutta kyllä tähän täytyy stoppi saada.
Vielä kerran kiitos edustajalle tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T20:44:29,2022-03-29T20:46:12,Hyväksytty,1.1
2022_32_287,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_288,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Itsekin haluan vielä kiittää edustaja Kymäläistä tästä pitkäjänteisestä työstä. Äsken keskusteltiin myös tästä viime kauden lakialoitteesta ja kuinka asioita on mennyt eteenpäin, niin tässä samalla tavalla haluan just kiittää siitä, että kun me yksittäiset ihmisetkin pidetään tiettyä asiaa esillä ja viedään periksiantamattomasti asioita eteenpäin, niin kyllä niitä tuloksiakin sitten tulee. Viime kaudellakin tähän asiaan on saatu parannuksia, jo viime hallituksenkin aikana, ja nyt tätä asiaa viedään eteenpäin, ja on hyvä, että myös puolustusministeriö on sanonut ja todennut ja viestittänyt, että tähän asiaan pitää kuitenkin paneutua ja tätä asiaa tarkastella.
Siinä mielessä on hyvä, että me tuodaan näitä vaihtoehtoja, koska päivänselvää on, että tämä maailmanpoliittinen tilanne on muuttanut tätä meidän toimintaympäristöämme niin, että meidän viranomaisilla täytyy olla tarvittavat tiedot siitä, mitkä meidän strategisesti tärkeitä maa-alueitamme ovat — täällä on mainittu esimerkiksi meidän lentokenttiämme tai tiettyjä merkittäviä sähkölinjoja ja tämäntyyppisiä. Meidän täytyy olla varmistuneita niin, että mikäli nähdään tarpeelliseksi, että pidetään ostoa jollain tavalla kyseenalaisena, niin tähän voidaan puuttua. Ja kuten jo aikaisemmin toin esille: vaikka meillä on annettu valtuuksia, niin ei ole tehty mitään, mutta kuitenkin on hyvää varautumista vielä vahvistaa viranomaisten oikeuksia etenkin tässä tilanteessa.
Mutta ehkä haluaisin vielä kiittää edustaja Kymäläistä tästä pitkäjänteisestä työstä. Täällä nyt kiitoksia satelee, mutta aina se työ ei ole varmasti ollut pelkkiä kiitoksia, niin että välillä hyvä näinkin päin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-03-29T20:46:12,2022-03-29T20:48:13,Hyväksytty,1.1
2022_32_289,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_290,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kiitoksista, ja totean, että kyllä tällä asialla on alusta alkaen ollut myös puolustajansa ja kannustajansa ja se on myöskin ollut osatekijä, jonka vuoksi itsekin olen aina voimaantunut uudelleen keksimään keinot, joilla tähän asiaan pystyttäisiin puuttumaan.
Tosiaan totean sen, että tämä vuoden 2020 lainsäädäntö ja sen seuranta on ollut toimivaa mutta huomataan, että myös sen aikana on tullut merkittäviä omituisuuksia näissä kaupoissa. Nostan tähän vaikka Puumalassa Saimaalla olevan Kotasaaren, jossa on iso majoitusrakennus ja helikopterikentät ja niin edelleen. Tämä historia tosiaan on ollut pitkä: Vuonna 2007 syyskuussa toin tänne silloin kansalaisaktivistina adressin, johon oli kerätty nimiä, että tämä asia vaatisi toimenpiteitä, ja olin kovin pettynyt, että näin ei tapahtunut, ja osaksi senkin vuoksi varmasti innoittauduin itse sitten tänne päätöksentekoprosessiin, mutta pitkä tämä tie on ollut. Tässä tosiaan pieni kansalaisaktiivien joukko — Oiva Miettinen, Kalevi Kuorelahti ja Asko Hasel, nyt jo pois nukkunut tämä viimeinen — on toiminut kanssani hyvin aktiivisesti. Tähän joukkoon on myöskin liittynyt Tuula Malin, ja olemme keränneet näitä tietoja, ja olimme varsin kummissamme siinä vaiheessa, kun seurasimme tuota Airiston Helmen tapausta, jossa täysin konkurssikypsä yritys, joka teki isompia ja isompia tappioita vuosi toisensa perään, pystyi hankkimaan saariomistuksia meidän huoltovarmuuden kannalta merkittävän merireitin varrelta, hankkimaan kaksi Puolustusvoimilta poistunutta sotilasalusta, rakentamaan betonisia laitureita, tekemään helikopterikenttiä ja niin edelleen, ja teimme aika lailla töitä, että saimme tämän asian julkisuuteen ja jotta viranomaiset tätä asiaa sitten lähtivät tutkimaan.
Tämä on siis hyvä osoitus siitä, kuinka toimimaton meidän tuon aikakauden järjestelmämme oli, että vain kansalaisaktiivien voimin ja vimmatusti toimien näitä asioita pystyttiin esiin nostamaan. Nyt meillä ovat huomattavasti paremmin Suomessa asiat, mutta tosiaan on lukuisia kohteita, joiden omistajista ei ole selvyyttä, ja myöskin huolestuttavia kohteita, joiden osalta viranomaisten tulee kyllä hyvin tarkoin seurata, mitä siellä tehdään. Ja tosiaan kuten olen todennut aiemmin, kysymys on myös laajemmalti maanomistuksesta. Isojen metsä- ja maa-alueiden kautta ulkopuolisille omistajille tulee myöskin mahdollisuus meidän kirkkaaseen puhtaaseen pohjaveteen, joka ilmastonmuutoksen myötä tulee olemaan tulevaisuudessa varmasti kultaakin arvokkaampi ainesosa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-03-29T20:48:13,2022-03-29T20:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_32_291,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitoksia. Näin keskustelu on... — Anteeksi, edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_292,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi EU- ja EFTA-maiden ulkopuolisten henkilöiden ja yhteisöjen kiinteistönhankinnasta>>>Lakialoite  LA 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meinasin vielä täydentää edustaja Kymäläistä. Tuossa lopussa mainittiin tärkeitä kansallisomaisuuteen liittyviä asioita. Mutta minäpä mainitsen vielä myöskin malmivarat ja mahdolliset kaivosvaltaukset ja vastaavat asiat, jotka myöskin voivat liittyä tähän aihepiiriin puhuttaessa nyt muiden maiden kuin tässä puhutun Venäjän omistuksista. Eli voisi olla vaikka mistä maasta intressejä kaivostoimintaan Suomen alueelle ja sitä kautta alueiden hankintaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+15.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T20:51:17,2022-03-29T20:51:47,Hyväksytty,1.1
2022_32_293,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Rantanen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_294,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Menemättä asiaan nyt syvemmin tässä kohtaa totean alkuun, että Suomen suhtautuminen ylipäänsä kansalaisuuksien jakamiseen on löperö ja kaipaisi remonttia monilta osin. Asumisaikaa tulisi pidentää, nostaa kieli- ja yhteiskuntataitojen vaatimuksia, vaatia nuhteettomuutta, hyväksyä tuloselvityksenä vain työssäkäynnistä saatavia tuloja. Kaksoiskansalaisuuksista tulisi luopua lopulta kokonaan eurooppalaisen yleissopimuksen sitovien ehtojen ylittävältä osalta. Mutta aloitetaan tällä lakialoitteella, joka on pieni askel eteenpäin.
Lakialoitteessa esitetään, että monikansalaisuus eli niin sanottu kaksoiskansalaisuus tehtäisiin ehdolliseksi. Kaksoiskansalaisuuden ehdoksi tulisi se, että myös toisen valtion on vastapainoksi tunnustettava Suomen kansalaisuus. Nykyisellä lainsäädännöllä Suomessa on käytännössä mahdollista olla sekä Suomen että sellaisen toisen valtion kansalainen, joka ei itse hyväksy kaksoiskansalaisuutta. Tällainen epäsymmetrinen ja yksipuolinen tunnustaminen ei sovi suomalaisten oikeustajuun. Jos toinen valtio ei tunnusta Suomen kaksoiskansalaisuutta, voi tilanteesta aiheutua ongelmia. Ensimmäisenä mieleen tulee valtion turvallisuus virkamiesnimityksissä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö pyysi vuonna 2014 selvityksen tarpeesta tarkastella uudestaan kaksoiskansalaisuuden ehtoja. Virkamieslakia valmistelevassa selvitystyöryhmässä pohdittiin kaksoiskansalaisten pääsyn rajaamista joihinkin virkoihin. Suoranaisen virkakiellon sijasta päädyttiin siihen, että nimitysharkinnassa on mahdollista tarkemmin selvittää esimerkiksi kaksoiskansalaisuudesta aiheutuvia sellaisia ulkomaan sidonnaisuuksia, jotka vaarantavat virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisen. Lisäksi Maanpuolustuskorkeakouluun, Poliisiammattikorkeakouluun ja Rajavartiolaitokseen valittavien henkilöiden tulee täyttää riippumattomuuden ja luotettavuuden vaatimukset.
Sen sijaan, että uusi virkamieslaki olisi kiristänyt käytäntöjä ja suojannut yhteiskuntaa, se itse asiassa teki päinvastoin sallimalla Suomen kansalaiset, joilla on toisenkin valtion kansalaisuus, edellä mainittuihin virkoihin ja koulutuksiin sekä lisäksi Tullin, oikeuslaitoksen ja ylimmän valtionhallinnon virkoihin. Lisätyt vaateet nuhteettomuudesta ja luotettavuudesta ovat tulkinnanvaraisia, ja mitä tulkinnanvaraisempia ja avoimempia lait ovat, sitä heikompia ne ovat usein säätelemään kyseistä asiaa. Tämä on nähty esimerkiksi ministerinimitysten vaateessa rehellisiksi ja taitaviksi tunnetuista Suomen kansalaisista.
Edellisen hallituksen hanke kaksoiskansalaisuuslaista oli liian varovainen. Maailmanpoliittinen tilanne kertoo meille, että nyt ei ole varovaisuuden aika, vaan rohkeuden aika. 
Arvoisa puhemies! Lojaalisuuskysymykset kaksoiskansalaisuudessa nousevat esiin myös asepalveluksen suorittamisen yhteydessä. Minkä maan sotavoimiin henkilö kuuluu tilanteessa, jossa maat taistelevat vastakkain? Voiko toisen maan asepalveluksen suorittanut henkilö valita palvelevansa Suomen Puolustusvoimissa, ja voiko suomalaisen asepalveluksen saanut loikata toisen kotimaansa asevoimiin? Näillä seikoilla on ilmeinen merkitys siinä, minkälainen uhka ja vieraan vallan viides kolonna maassamme on. Kuitenkaan tällaisia seikkoja ei tällä hetkellä säädellä mitenkään. Puolustusvoimilla ei ole tietoa asevelvollisista kansalaisuuden perusteella. Me siis saatamme ottaa valtiomme kansalaisiksi aseellisesti koulutettuja ihmisiä siitä tietämättämme.
Vastavuoroinen kaksoiskansalaisuuden tunnustaminen auttaisi selkiyttämään tilannetta. Jos toisella maalla on syytä olla tunnustamatta Suomen kansalaisuutta omassa toiminnassaan, niin pitäisikö samojen syiden päteä toisinkin päin? Kaksoiskansalaisuus ei ole maailmalla tai edes Euroopassa mikään oletuskäytäntö. Vain noin puolet maailman valtioista tunnustaa kaksoiskansalaisuuden, ja useissa maissa sille on asetettu erilaisia rajoituksia. Euroopan unionissa kieltoja tai rajoituksia kaksoiskansalaisuudelle ovat asettaneet sellaiset maat kuten Irlanti, Slovenia, Latvia, Saksa, Itävalta, Slovakia, Viro, Espanja ja Alankomaat.
Lainsäädännöllisesti asiassa ei ole ongelmaa. Suomea sitova kansalaisuudesta tehty eurooppalainen yleissopimus edellyttää monikansalaisuuden sallimista silloin, kun lapsi saa useamman kansalaisuuden syntyessään tai kun kansalaisuus saadaan avioliiton kautta. Sopimuksen 7. artiklan mukaan sopimusvaltio voi kuitenkin säätää valtion sisäisessä lainsäädännössään kansalaisuuden menettämisestä tapauksessa, jossa henkilö saa vapaaehtoisesti jonkin toisen valtion kansalaisuuden.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on myllertänyt kaikki entiset perustotuudet. Vaikka oma yhteiskuntamme on avoin, suopea ja myötämielinen, se ei tarkoita sitä, että naapurimme olisivat. Vuonna 2014 Venäjän duumalle pitämässään puheessa presidentti Vladimir Putin mainitsi Venäjällä asuvat kaksoiskansalaiset mahdollisena viidentenä kolonnana ja kansallispettureina, joiden kautta länsi voi pyrkiä horjuttamaan Venäjän valtiota. Jos Putinin käsitys Venäjällä asuvista kaksoiskansalaisista on näin synkkä, niin perusteltu oletus on, että hän näkee myös muualla asuvat Venäjän kaksoiskansalaiset oman väkivaltaisen politiikkansa pelinappuloina. Nyt on aika lopettaa sinisilmäisyys ja käyttää hyväksi kaikkia keinoja, joilla estämme hybridivaikuttamisen yhteiskuntaamme vastaan. Vihamielisen vähemmistön luominen maahamme ei olisi mikään ennenkuulumaton ote Putininkaan pelikirjasta. Jo Krimin valloituksessa oli väitetysti kyse venäläisten pelastamisesta hengenvaarasta.
Suomen Venäjän suurlähetystö kerää jo materiaalia Suomen venäläisten kohtaamasta syrjinnästä. Kyse tuskin on aidosta huolesta, vaan mustamaalaamisesta ja vihamielisten toimien oikeuttamisesta. Meidän ei pidä vapaaehtoisesti ottaa kansalaisiksi sellaisen valtion kansalaisia, joka ei itse tunnusta Suomen kansalaisuutta omassa toiminnassaan ja lainsäädännössään. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T20:52:07,2022-03-29T20:58:34,Hyväksytty,1.1
2022_32_295,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Kiitoksia aloitteen esittelemisestä. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_296,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kannatettavan lakialoitteen sentään olen nähdäkseni huomannut allekirjoittaakin. Jaan edustaja Rantasen tilannekuvan tästä laajemmasta kontekstista, mitä tulee kansalaisuuteen ja sen myöntämisen ehtoihin, siihen, että Suomen kansalaisuus ylipäänsä myönnetään löysemmillä ehdoilla kuin pitäisi myöntää.
Meidän on syytä muistaa, että kansalaisuus sinänsä on hyvin voimakas oikeustoimi. Vaikkei se olisikaan tämän henkilön ainoa kansalaisuus, jota ei pysty ottamaan pois periaatteessa millään, niin silti sen pois ottaminen on äärimmäisen vaikeaa. Se ei tunnu Suomessa onnistuvan edes terrorismirikosten nojalla, vaikka kaikissa muissa läntisissä sivistysmaissa se taas sitten tuntuukin onnistuvan sen nojalla. Kansalaisuus antaa merkittäviä oikeuksia henkilölle, jolla se kansalaisuus on, eli siihen ei pidä suhtautua missään tapauksessa kevyesti.
On myös huomattava tämä Venäjän erityispiirre kansalaisuuksien suhteen, että Venäjän kansalaiset eivät tunnu pääsevän halutessaankaan eroon omasta kansalaisuudestaan. Eli Suomen kaksoiskansalaisena olevat venäläiset, jotka haluaisivat olla pelkästään Suomen kansalaisia, eivät tunnu pääsevän eroon Venäjän kansalaisuudesta, ja tämä on varsin erikoista, että maa ei päästä omia kansalaisiaan lähtemään maasta tai irtisanoutumaan kansalaisuudestaan.
Kun edellisen lakialoitteen, joka koski maan ostamista Suomessa, kohdalla kysyin peruskysymyksen, miksi ulkomaalaisen pitäisi omistaa maata Suomessa, niin kysyn tämän lakialoitteen kohdalla entistä suuremmalla syyllä peruskysymyksen: miksi ulkomaalaisen pitäisi saada Suomessa Suomen kansalaisuus ilman että siihen on mitään erityistä syytä? Miksi Suomen kansalaisuuden pitäisi ulkomailla syntyneelle, ulkomaan kansalaisuuden omaavalle henkilölle olla subjektiivinen oikeus ilman mitään erityistä perustelua esimerkki siitä, että toinen vanhemmista omaa toisen kansalaisuuden kuin toinen? Tällaisessa tapauksessa kaksoiskansalaisuus on ymmärrettävä järjestely, siinä tapauksessa, jos se toinenkin maa tämän kansalaisuuden tunnustaa.
Ehdottomasti pitäisi olla näin, että Suomessa ei huutokaupattaisi halvalla Suomen kansalaisuuksia, etenkään sellaisiin valtioihin, jotka voivat käyttää näitä kansalaisuuksia vihamielisiin tarkoituksiin, kuten olemme todenneet Venäjän useissa tapauksissa vedonneen sotilaallisten voimatoimien käytössä omien kansalaistensa puolustamiseen. Venäjän kansalaisia ja kaksoiskansalaisia on Suomessa hyvin huomattava määrä, he ovat hyvin huomattava vähemmistö. Ei ole missään tapauksessa meidän turvallisuuspoliittinen intressimme tällaisen salliminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T20:58:34,2022-03-29T21:00:59,Hyväksytty,1.1
2022_32_297,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_298,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantanen nostaa ansiokkaasti lakialoitteessaan kaksoiskansalaisuuden ongelmia esille, ja myös tämän vastavuoroisuuden. Mehän tiedetään, että Suomen passi on aina ollut kovaa valuuttaa. Suomen kansalaisuuden saamisen edellytykset pitäisi olla paljon tiukemmat. Ne ovat olleet tähän mennessä liian leväperäiset. Nyt kansalaisuuden saa aivan liian helpolla. Siihen täytyy tulla parannus.
Kiitän edustaja Rantasta erinomaisesta lakialoitteesta, jonka olen myös itse allekirjoittanut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-29T21:01:00,2022-03-29T21:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_32_299,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_300,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä täällä lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta. Aloitteessa ehdotetaan kansalaisuuslakiin lisättäväksi uusi säännös monikansalaisuuden epäämisestä tilanteessa, jossa henkilö hakee Suomen kansalaisuutta ollessaan sellaisen valtion kansalainen, joka ei vastavuoroisesti hyväksy monikansalaisuutta Suomen osalta.
Tämä on tärkeä asia, että tämä on nostettu esiin, ja jollakin lailla näkisin, että tämä on hyvin ongelmallinen sillä tavalla, että tämä niin kuin sotii ihmisten oikeustajua vastaan, että jos me hyväksymme jonkun kansalaisuuden ja sitten toinen maa ei tunnusta sitä, että hän on meidän maan kansalainen, niin erittäin hyvä, että tämmöinen asia on saatu lakialoitteena tänne esille. Lakialoite mielestäni on siinä mielessä tärkeä, että se kiinnittää huomion siihen, kuka on oikeutettu Suomen kansalaisuuteen, kun tämä on kuitenkin mielestäni semmoinen asia, että se on tietty arvostus, jos joku on Suomen kansalainen, ja jollakin tavalla tuntuu, että hyvin löyhin perustein näitä kansalaisuuksia on jaettu viime vuosina. Siellä on vielä semmoinen ongelmallinen tilanne, että avioliiton kautta Suomeen tullut saattaa kokea kaikenlaisia hankaluuksia oleskeluluvissa ja muissa ja vielä jopa kansalaisuuden saannissa, kun taas sitten jotakin humanitääristä reittiä pitkin tullut henkilö saattaa saada tämän kansalaisuuden mielestäni hieman kevyin perustein. Näissä pitää olla tiukat ehdot, ja kuitenkin jonkinlaista järjen käyttöäkin näissä tulee olla, että jos on pitkään Suomessa toiminut yrittäjä ja hylätään kansalaisuus sen takia, että kielikokeesta ei saa riittävää pistemäärää, mutta silti on pystynyt hoitamaan toistakymmentä vuotta Suomessa elantonsa ja verotusasiat ja kirjanpitoasiat ja kaikki mallikkaasti, niin myös siinä mielessä järjen käyttöäkin näissä asioissa pitäisi olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T21:01:49,2022-03-29T21:04:50,Hyväksytty,1.1
2022_32_301,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_302,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on aika paljon viime viikkoina nyt oikeastaan tämän Venäjän hyökkäyssodan jälkeen puhuttu tässä salissa siitä, että tulee keskittyä nyt erityisesti turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, ruoantuotantoon, energiaan — ja turvallisuuden osalta niin sisäiseen kuin ulkoiseen turvallisuuteen.
Minä ajattelen niin, että juuri tällaiset asiat ovat sitä turvallisuutta, kuten tämä edustaja Kymäläisen esittelemä lakialoite näistä kiinteistö- ja maakaupoista EU- ja EFTA-alueen ulkopuolisille ihmisille tai yhteisöille. Se on turvallisuutta. Rajalait ovat turvallisuutta, viisumipolitiikka on turvallisuutta, ja kansalaisuuspolitiikka, sekin on turvallisuutta. Mielestäni näihin asioihin pitäisi nyt myös hallituksen keskittyä, koska ne tuovat sitten sen kokonaispaketin, että jos meillä vuotaa jostain kohtaa, niin lienee selvää, että se lisää riskiä näiden haavoittuvuuksien etsimisestä mutta käyttämisestä myöskin. Ja siltä osin toivoisin kyllä, että tässä salissa — sen sijaan, että vain kerromme, että keskitymme näihin asioihin — ihan totta tosissaan Marinin hallitus ottaa näistä täällä käydyistä keskusteluista ja lakialoitteista siinä mielessä kopin, että pyritään sellaisia ilmiselviä puutteellisuuksia nyt tässä tilanteessa ripeästi korjaamaan. Ja yksi näistä on kyllä tämä Suomen varsin poikkeava kaksoiskansalaisuuksien hyväksyminen ja varsin löperö kansalaisuuslaki, jota hyvin lyhyesti tuossa kuvasin. Koska se on isompi paketti, en halua siihen sen enempää mennä, mutta kyllä tietysti sopii kysyä, mitä meillä on ajateltu, kun tällaiset on säädetty — tai pikemminkin pitäisi kysyä, että mitä meillä ajatellaan, jos me emme nyt korjaa näitä aivan selkeitä epäkohtia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-29T21:04:51,2022-03-29T21:07:09,Hyväksytty,1.1
2022_32_303,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_304,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä loppuun eräs tulokulma, jota tässä keskustelussa ei vielä oltu käsitelty tästä aihepiiristä, eli se, että kun Suomi on EU-maa ja Suomi on Schengen-alueen maa, niin silloinhan Suomen kansalaisuus oikeuttaa myöskin tiettyihin asioihin EU:n ja Schengenin alueella ja toisaalta muualla EU:ssa myönnetty kansalaisuus oikeuttaa tiettyihin asioihin Suomessa. Eli tässä olisi Suomella myös mahdollisuus lähteä EU-vaikuttamaan näiden asioiden merkeissä niin, että EU-tasolla kansalaisuuksien myöntämistä ja kaksoiskansalaisuuksia käytäisiin rajoittamaan, ja se vaikuttaisi myös muihin maihin kuin Suomeen tässä tilanteessa. Eli on ollut tällaisia esimerkkejä, että joissain maissa on käytännössä myyty kansalaisuuksia varakkaille henkilöille tietyistä maista ja nyt nämä henkilöt ovat sitten oikeutettuja liikkumaan ja ostamaan asioita EU-alueella tavallaan kiertäen esimerkiksi EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisen maanmyyntikiellon. Eli tämmöiset porsaanreiät pitäisi myös pystyä tukkimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+16.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T21:07:09,2022-03-29T21:08:07,Hyväksytty,1.1
2022_32_305,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Tässä asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_32_306,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen, joka koskee maataloutta, ja lakialoitteen pääasiallinen tarkoitus on ollut nostaa esiin maatalouden heikko kannattavuus ja yrittää vauhdittaa hallitusta korjaamaan tilannetta, koska mikään ei ole näyttänyt toimivan useisiin vuosiin maatalouden ansiotason parantamisen kohdalla. Olen saanut tästä aloitteesta hieman kritiikkiäkin, mutta jos maltatte kuunnella loppuun asti, niin varmasti ymmärrätte sitten, mitä tällä on haettu.
Arvoisa puhemies! Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta:
Aloitteen pääasiallinen sisältö: Lisätään arvonlisäverolain 85 §:n 1 momenttiin kohta ”elävät eläimet, jotka on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeiden valmistuksessa”. Poistetaan arvonlisäverolain 85 §:n 2 momentin kohta ”eläviin eläimiin”. Tämän seurauksena arvonlisäveron alennettua 14 prosentin verokantaa sovelletaan myös maatalouden teuraaksi myytävien elävien eläinten myyntiin.
Perustelut: 
Lukuisa joukko maatalousyrittäjiä todennäköisesti joutuu heittämään hanskat tiskiin. Myös MTK:n mukaan suomalainen maatalous on ajautunut kriisiin, kun lannoitteet, rehut, sähkö, polttonesteet, koneet ja rakennustarvikkeet ovat kallistuneet. Tilastokeskuksen mukaan lannoitteet maksoivat joulukuussa yli tuplasti, energia kolmanneksen ja rehut reilun viidenneksen enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lannoitteiden hinnannousun taustalla on raaka-aineiden, kuten maakaasun ja fosfaattien, kallistuminen. Maakaasua käytetään ammoniakin valmistukseen, ja ammoniakkia käytetään lannoitteissa. Pellervon taloustutkimus on arvioinut, että maatalouden yrittäjätulo viime vuodelta voi jäädä lähes kolmanneksen edellisvuotta pienemmäksi. Kustannusten nousun lisäksi syynä yrittäjätulon laskuun on viime vuoden sateisen kevään ja kuivan kesän aiheuttama kehno sato. Esimerkiksi rehuviljana käytettävän ohran sato oli näin huono viimeksi vuonna 74.
Ilta-Sanomat kertoi, että suomalaisten maatalousyritysten määrä vähenee noin tuhannen vuosivauhdilla. Kahdessa vuodessa, 2020—2021, maatalous- ja puutarhayritysten määrä väheni yhteensä yli 2 100:lla, eli joka päivä katoaa keskimäärin kaksi kolme alan yritystä. Synkin tilanne on ollut 2000-luvulla sikatiloilla. Sikatiloista on kadonnut kymmenessä vuodessa reilusti yli 50 prosenttia. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n arvion mukaan noin 2 000 maatilaa on pahoissa maksuvaikeusongelmissa. Arvion mukaan suurimmissa vaikeuksissa ovat kasvinviljelytiloja keskimäärin enemmän velkaantuneet kotieläintilat.
Ilta-Sanomien uutisissa kerrotaan myös, että MTK:n mielestä vähittäiskaupan pitäisi esittää hinnankorotuksia tuottajahintoihin, jotta kustannusten nousu saataisiin kompensoitua. Vähittäiskaupan mukaan se on joutunut tinkimään omista katteistaan kiristyvän kilpailun myötä eikä liikkumavaraa juuri ole. Päivittäistavarakaupan mukaan maatalouden kannattavuuskriisi onkin enemmän elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon välinen ongelma. Elintarviketeollisuus torjuu nämä syytökset. Taustalla on myös se, että monet alan yritykset ovat osuustoiminnallisia eli maataloustuottajien itse omistamia. Tämä keskinäinen karuselli on pyörinyt pitkään, ja sen keskellä kamppailee maatalousyrittäjä.
Edellä kerrotusta huomaa, ettei markkinoilta näytä tällä hetkellä tulevan apua maataloustuottajille. Valtio taas markkinatalouteen perustuvissa maissa harvemmin lähtee lainsäädännöllisesti muuttamaan minkään alan tuotantoketjun sisäistä tulonjakoa. Vaikka lähtisikin, se näillä näkymin tuskin tapahtuisi kovin nopeasti. Tilanne on akuutti, minkä vuoksi ratkaisujenkin pitäisi olla mahdollisimman nopeita. Tämän vuoksi maataloudenkin tuottajien aseman parantamisessa keskeisessä keinovalikoimassa on verotuksen säätely. Alentamalla teuraaksi myytävien eläinten arvonlisäveron nykyisestä 24 prosentista alempaan 14 prosentin verokantaan helpottaisimme tuotantoketjun alkupään tilannetta. Apu kohdistuisi täsmällisesti sinne, minne taloudelliset ongelmat nykytilanteessa suurelta osin keskittyvät.
Arvoisa puhemies! Aloitetta jätettäessä maataloudessa käytettävän polttoöljyn hinta on tuplaantunut viime vuodesta ja monet tilat kärsivät kasvaneiden kustannusten johdosta taloudellisesti, ja tätä on jatkunut jo vuosia. Vaikka arvonlisäveroprosentin muutos ei suoranaisesti paranna tulosta, se helpottaa tuottajien asemaa tuotannon arvonlisäveroketjussa siten, että tilitettävä arvonlisäveron määrä alenee. Heikon kannattavuuden johdosta osalla tiloista on käynyt niin, että päivittäiset kulut on kyllä saatu hoidettua mutta arvonlisäveromaksut on sitten jouduttu kuittaamaan pankkivelalla. Tässä on huomattava ero, onko tila kuukausi-alvissa vai vuosi-alvissa, mutta valitettavasti monet tilat kuitenkin tästä ongelmasta kärsivät.
Koska maatalouden alkutuottajan asemaan ei hallitus ole kyennyt löytämään ratkaisua, näkisimme, että arvonlisäveroprosentin muutos antaisi tässä jo ennalta kireässä tilanteessa ja Ukrainan sodan edelleen kiristäessä kotimaisen ruuantuotannon ja elintarviketeollisuuden säilymistä Suomessa maatalousministerille mahdollisuuden neuvotella elintarviketeollisuuden ja lihantuottajien välisiin sopimuksiin jonkinlaisen korotuksen lihantuottajille — olen täällä käyttänyt seitsemää prosenttia esimerkkinä. Myös elintarviketeollisuuden tulee tämän kriisin myötä ymmärtää Suomen huoltovarmuuden näkökulma ja se, että ilman alkutuotantoa ei ole myöskään elintarviketeollisuutta. Suomessa on nyt tehtävä isänmaallista talouspolitiikkaa, ja tämä lakialoite on myös allekirjoittaneiden kansanedustajien vetoomus elintarviketeollisuudelle alkutuottajan aseman parantamiseksi.
Tämän perusteella esitämme, että eduskunta hyväksyy nämä aluksi mainitsemani lakiehdotukseni.
Arvoisa puhemies! Sen verran haluan vielä näin sanallisesti käyttää tässä, että Suomen maatalous on ollut nyt muutaman vuoden sellaisessa tilanteessa, että enää eivät ole pystyneet tilan isännät suosittelemaan omille lapsilleen sitä tilan jatkamista. Suomessa on aikaisemmin ollut tavallaan selvää, että sieltä perheestä joku jatkaa sitä tilaa, se on ollut semmoinen voisiko sanoa sukuvelvollisuus, ja se on perustunut hyvin laajasti semmoiseen maauskoon, että tämä on tärkeää työtä ja me ansaitsemme tällä elantomme ja me pystymme kehittymään tässä ja kehittämään maatilaa, mutta nyt viimeiset vuodet valitettavasti Suomesta on lopetettu huomattava määrä täysin toimivia tiloja, joissa on hyvä konekanta ja joissa on hyvät rakennukset, esimerkiksi navetat, ja tämä johtuu siitä, että maatalouden kannattavuuden näkymät ovat olleet niin heikot, että nämä isännät eivät ole tätä kyenneet enää omille lapsilleen suosittelemaan. Siitä aikaisemmasta velvollisuudesta on tullut enemmänkin niin kuin sukurasite, ja tämä tällä hetkellä rasittaa Suomen huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Vielä haluan kertoa, että kun nämä lihatalot ovat hyvin pitkälti tämmöisiä osuuskuntapohjaisia, joissa osuuskunnalla on huomattava omistusosuus näistä yhtiöistä, niin tämäkään ei ole täysin ongelmatonta, koska jos tällainen yhtiö on viety pörssiin ja se on niin kuin osakeyhtiö, niin siellä osakeyhtiölainsäädäntö estää sen, että nämä lihateollisuuden yhtiöt pystyisivät maksamaan siitä tuottajalle ikään kuin semmoista subventiota heikosta hinnasta, vaan he joutuvat osakeyhtiölain mukaan toimimaan, ja he eivät siten ole uskaltaneet nostaa tuottajien hintoja.
Arvoisa puhemies! Toivotaan, että aloite auttaa siihen, että tämä maatalouden kriisi saadaan oikaistua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T21:08:00,2022-03-29T21:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_32_307,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_308,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt, kun kävin tätä asiaa miettimään, niin oikeastaan normaalissakin tilanteessa ihmettelisin tämän arvonlisäveron määräytymisen fiskaalisia perusteita. Jos kerran on niin, että ruuan yleinen alv on tämä alennettu 14 prosentin kanta, niin miksi tuossa kohtaa, varsinkin puhuttaessa tuotantoketjun alkupäästä, alkutuottajaa rangaistaisiin tällaisella verolla, joka kuitenkin käytännössä kohdistuisi ruoaksi menossa olevan eläimen myyntiin? Miksi siinä olisi käytössä tämä korkeampi alv-kanta? Eli epäilemättä tämä epäkohta pitäisi korjata aivan normaalissakin tilanteessa.
Mutta nyt, kun erityisesti puhutaan tästä kriisitilasta ja mahdollisista merkittävistä ongelmista elintarvikeketjujen kanssa aivan globaalillakin tasolla, niin kyllä mielestäni kaikki keinot maatalouselinkeinon kannattavuuden parantamiseksi Suomessa on käytettävä. Ja kaikki kivet on käännettävä sen eteen, että meillä jo huoltovarmuudenkin takia olisi kotimaisia ruoantuottajia ja lihakarjatilallisia, jotka meille vielä ensi keväänäkin sitä ruokaa tuottaisivat, jos maailmanmarkkinat sulkeutuisivat. Eli toivon, että tämä kannatettava lakialoite sinällään edistää tätä kyseistä tavoitetta huoltovarmuutemme parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-29T21:18:40,2022-03-29T21:19:52,Hyväksytty,1.1
2022_32_309,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_310,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä, että tämä on sillä lailla mielenkiintoinen, että en itsekään ymmärrä, minkä takia edustaja Mäkelän esiin nostama arvonlisäveron 24 prosentin kanta on siellä, koska tavallansa, kun maatila ruokkii niitä eläimiä rehulla, se maksaa siitä rehusta 14 prosenttia alvia. Siinä vaiheessa, kun he myyvät tämän eläimen esimerkiksi lihateollisuuteen, arvonlisäveroprosentti on 24. Ja kun sitten lihateollisuus myy sen kauppaan ja kuluttajille, silloin arvonlisäveroprosentti on taas 14. Nyt jälkeenpäin olen kuullut, että tätä arvonlisäveroprosentin kantaa on mähkäilty keskustapuolueenkin joukossa pitkään, että miksi se on näin. Ja minun mielestäni tässä tilanteessa tämä on nyt erityinen vetoomus, että myöskin lihateollisuuden ja elintarviketeollisuuden — kyllä nyt on semmoinen tilanne — pitää tulla vastaan näitä tuottajia. Sillä tavalla he turvaavat myös oman toimintansa, että heillä on jatkossakin raaka-ainetta, minkä ympärillä he toimivat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T21:19:52,2022-03-29T21:21:28,Hyväksytty,1.1
2022_32_311,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_312,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Eletään jo tiistai-iltaa pitkälle yli kello yhdeksän, ja edustaja Mäenpää on tehnyt jälleen lakialoitteen, josta käydään lähetekeskustelua liittyen tähän verotuskysymykseen alvin osalta. — Hyviä puheenvuoroja.
Ajattelin itsekin tulla vielä pitämään puheenvuoron ja muistuttamaan siitä, että tosiaan maamme maatalous on kriisin partaalla. Siitä olen tyytyväinen, että hallitus on tähän puuttunut ja nytten julkisuudessakin ollut 300 miljoonan euron tukipaketti on tulossa korjaamaan maatalouden ahdinkoa lyhyelle aikavälille, mutta haluan muistuttaa, niin kuin tässä edustaja Mäenpää toi esille, että teollisuuden on otettava nyt koppia tästä. En kuullut edustaja Mäenpään aikaisempaa puheenvuoroa, että toiko hän myös kaupan alan tässä esille, että myös kaupankin on tultava nyt vastaan meidän alkutuottajien suuntaan. Kaupan on vain tultava vastaan.
Ja mitä nyt tässä edustaja Mäenpään aloitteessa on ja mitä hän toi esille tästä arvonlisäverokannan osalta, niin henkilökohtainen mielipiteeni on, että tulevaisuudessa tätä alvikantaa ruoan osalta tulee tarkastella siellä kaupan hyllyllä, koska se on sitä kaikista parasta alkiolaista politiikkaa, elikkä köyhän ihmisen avittamista, vähävaraisten ihmisten avittamista, että pidetään ruoan hinta myös kaupassa kohtuutasolla. Ja kun meillä on kuitenkin Euroopan unionin suunnalta asetettu tavoitteet, niin meillähän pystyttäisiin alvikantaa laskemaan, jos näin halutaan. Se on sitten näitä tulevaisuuden asioita.
Mutta, puhemies, ihan halusin käyttää tämän puheenvuoron, että onneksi hallitus on tehnyt toimia, ja nyt tähän maatalouden ahdinkoon myös kaupan ja teollisuuden suunnalta on tultava vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-29T21:21:28,2022-03-29T21:23:43,Hyväksytty,1.1
2022_32_313,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_314,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän, että täällä on meitä alkiolaisia enemmänkin nyt, kun edustaja Kettunenkin saapui tänne.
Tämä lakialoite on tehty pääasiassa sen takia, että yritämme potkia vauhtia hallitukseen, että hallitus toimii jotenkin, mutta kyllä teidän, edustaja Kettunen, täytyy se myöntää, että eihän tämä maatalouden tila voi perustua mihinkään tukiin. Ymmärrän sen, että nyt on poikkeuksellinen tilanne, mutta kyllä tämän lähtökohdan pitää olla niin, että tämä järjestelmä tulee kantamaan itse itsensä eikä minkään tukien avulla. Elikkä siis tuottajan pitää saada riittävä ansainta siitä tuotteesta. Sen pitää olla semmoinen, että sillä alalla on tulevaisuudennäkymää. Ei kukaan enää jatka maatilaa, jos kaikki tulevaisuudennäkymät ovat vain negatiivisia ja pyörivät tukien varassa. Moni maatalousyrittäjä on kertonut minulle, että he olisivat mieluummin ilman mitään tukia, kun he saisivat siitä tuotteestaan sen, mikä heille kuuluu. Tätä on varmaan vaikea käsittää, että joku näin sanoo, mutta se olisi kaikista reiluin peli. Mutta koska me elämme globaalissa maailmassa ja muissakin maissa on maataloustukia, niin me emme voi niitä perinteisiä maataloustukia poistaa, koska jäämme siinä kansainvälisessä kilpailussa sitten jälkeen. Tämä paketti on nyt hyvä, se on ensiapu, mutta joillakin keinoilla meidän pitää saada varmistettua se, että oikeasti se maatalous on tuottavaa ja kannattavaa ja siinä on tulevaisuudennäkymiä niin, että se houkuttaa kehittämään tilaa.
Ja lyhyesti vielä haluan edustaja Kettuselle sanoa, että valitettavasti tämä tämänhetkinen politiikka on johtanut siihen, että tilakoot ovat suurentuneet. Itse uskon näin, että me vielä tulevaisuudessa palaamme pienempiin tiloihin, koska on hyvin todennäköistä, että myös eläintaudit kehittyvät ja tulevat iskemään tiloihin, ja siinä mielessä näkisin, [Puhemies koputtaa] että nämä pienetkin tilat tulee saattaa kannattaviksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-29T21:23:43,2022-03-29T21:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_32_315,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_32_316,32/2022,2022-03-29,14.00,21.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 18/2022 vp,"Herra puhemies! Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Mäenpää siitä, mitä hän tuossa toi esille, elikkä eihän meidän maataloutemme pidäkään pohjautua siihen, että se pyörii vain tuilla. Olen täysin samaa mieltä, että viljelijän, alkutuottajan, tulee saada sille tuotteellensa — olipa kyse sitten lihataloudessa lihasta tai meijeri- tai lypsykarjataloudessa siitä maitolitrasta — asiaankuuluva hinta.
Kun nyt olemme seuranneet vaikka viime vuotta ja nähneet vaikka viime vuoden viimeiseltä kvartaalilta, kuinka kaupan ala tekee ennätystuloksia, ja samaan aikaan sitten meidän alkutuottajien tuottajahinta ei ole nousussa, niin kyllähän tästä jo sokea Reettakin pystyy tekemään sen havainnon, että nyt ei kaikki vain täsmää. Ja tässä tullaankin siihen, että olen siitä tyytyväinen, että tukipolitiikalla, mitä jokainen maa EU:ssa harjoittaa maatalouden suuntaan, saadaan pidettyä se ruoan kustannus kohtuualhaalla, mutta samaan aikaan, kun on tehty hyvää tukipolitiikkaa, on kyllä kaupan suunnalla osattu kääriä sitten se voitto. Ja tässä nyt tullaan siihen, että kaupan alan on tultava mukaan tähän toimintaan, että meidän viljelijät eivät kaadu tässä ajassa, kun hinnat ovat lähteneet nousuun varsinkin energian suunnalla.
Haluan, arvoisa puhemies, antaa viestini nuorille viljelijöille, että tulevaisuutta on. Nimittäin ihan huoltovarmuusnäkökulmasta suomalainen ruoantuotanto on oltava ja se tulee säilyttää. On etsittävä ne keinot myös lainsäädännöllisesti, että kaupan ala ei kääri liian suuria voittoja vaan sieltä kaupan suunnalta myös kohdistuu tuottajien suuntaan asiaankuuluva tuottajahinta. Se tulee olemaan ja sen tulisi olla myös eduskunnan suuri tahto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_32+2022+17.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-29T21:26:55,2022-03-29T21:29:20,Hyväksytty,1.1
2022_33_1,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2021 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 19/2021 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 29.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sanna Antikainen Ari Koposen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_2,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_3,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan merityösopimuslakiin työntekijöiden puhalluttamista koskevia säännöksiä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisat edustajat, pyydän hiljaisuutta, kun ministeri esittelee. ] Työnantajalla olisi säännösten nojalla oikeus velvoittaa työntekijöitä puhalluskokeeseen aluksella. Esityksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi miehistöön kuuluvien puhalluskokeet. Puhallutusten tarkoituksena olisi miehistön alkoholinkäytöstä johtuvien turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen. 
Merityösopimuslakiin ehdotetaan säännöksiä puhalluskokeiden edellytyksistä sekä puhalluskokeissa noudatettavista menettelytavoista ja työnantajan huolehtimisvelvollisuuksista. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä henkilötietojen käsittelystä puhalluskokeiden yhteydessä.
Sääntelyn nojalla työnantaja voisi järjestää aluksilla yleisiä puhalluskokeita pistokoeluontoisesti tai säännönmukaisesti. Yleisiin puhalluskokeisiin voitaisiin määrätä ne aluksen työntekijät, jotka voisivat päihtyneinä työskennellessään vaarantaa muiden aluksella olevien henkilöiden hengen, terveyden tai työturvallisuuden taikka aluksen tai ympäristön turvallisuutta. Lisäksi sääntely mahdollistaisi yksittäisten työntekijöiden määräämisen puhalluskokeeseen tilanteessa, jossa perustellusti epäillään työntekijän olevan päihtynyt. Puhalluskokeiden toteuttaminen edellyttäisi päihdeohjelman laatimista. 
Ehdotettavilla menettelytapoja koskevilla säännöksillä turvattaisiin työntekijän asemaa. Puhallutusten arvioidaan olevan työnantajalle välttämätön keino ennaltaehkäistä alkoholin käytöstä aiheutuvia turvallisuusriskejä aluksilla. Työskentelyolosuhteet merityössä ovat erityislaatuiset. Työskentelyolosuhteisiin liittyy erityisiä turvallisuusriskejä. Apu voi olla kaukana, ja miehistö vastaa turvallisuudesta merellä. Koska kyse on työntekijän perusoikeuksiin puuttumisesta, tarvitaan puhallutuksille lainsäädäntöpohja.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-30T14:04:55,2022-03-30T14:07:25,Hyväksytty,1.1
2022_33_4,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_5,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Merenkulun turvallisuusvaatimukset ja erityiset työnteon olosuhteet vaativat ajanmukaista lainsäädäntöä. Nyt on valmisteltu esitys työnantajan oikeuksista velvoittaa puhalluskokeeseen, kun merityösopimuslakiin kirjataan säännökset tästä oikeudesta. Mikä tärkeää, asia on valmisteltu merimiesasiain neuvottelukunnassa ja myös heidän omasta aloitteestaan.
Aluksen päälliköllä on aina kokonaisvastuu turvallisuudesta. Keinot ovat olleet puutteelliset alkoholinkäytön riskien osalta. Työnantaja voisi velvoittaa yleisiin puhalluskokeisiin ne aluksen työntekijät, joiden työtehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että päihtyneenä työskentely voi vaarantaa jopa muiden aluksella olevien henkilöiden hengen, terveyden tai työturvallisuuden taikka aluksen tai ympäristön turvallisuutta. Myös yksittäisen työntekijän puhalluttaminen on jatkossa mahdollista, jos on perusteltu päihtymisepäily.
Itse ajattelen, että nyt on kyseessä lakiesitys, jonka olisi pitänyt olla käytössä jo nyt. Esitys toki pitää sisällään päihdeohjelmien vaateen, asianmukaiset menettelytavat, tilaisuuden tulla kuulluksi ja puhalluskokeen varmentamisen uudella puhalluskokeella mutta tuo tullessaan työnantajan oikeuden itsestäänselvyyteen eli oikeuteen varmistua siitä, että työajalla ei voi toimia päihtyneenä.
Arvoisa puhemies! Olemme aloittaneet työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa tämän asian ennakkokäsittelyn jo eilisessä valiokunnan kokouksessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-30T14:07:29,2022-03-30T14:09:16,Hyväksytty,1.1
2022_33_6,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_7,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meriturvallisuus on äärimmäisen tärkeää. Merellä liikkuu valtava määrä niin tavaraa kuin myöskin sellaisia jopa vaarallisiakin ainesosia, joiden päätyminen mereen esimerkiksi onnettomuustilanteessa johtaisi moniin ikäviin seurauksiin, luonnon vaarantumiseen. Sen takia on tärkeää, että pidämme huolta meriturvallisuudesta myös sitä kautta, että päihtyneenä ei merillä voi liikkua.
Mitä tulee ylipäätään merellä olevaan henkilöstöön, ajattelen, että suomalaiset merenkulun osaajat ovat hyvin ammattimaisia ja osaavia, ja en usko, että heille on millään tavalla negatiivinen asia, että tulee myöskin lisää mahdollisuuksia varmistaa henkilöstön osaamista ja pätevyyttä ja kuntoa. Aivan kuten edustaja Taimela totesi, voisi ajatella, että tämä olisi ollut arkipäivää ja lainsäädännön kautta mahdollista jo aikoja sitten.
Mitä ylipäänsä tulee merenkulkuun, niin en malta olla toteamatta, kun ministeri on paikalla, että Huoltovarmuuskeskus nosti raportissaan merenkulun huoltovarmuudesta vuoteen 2030 esille yhden merkittävän asian — sen, että suomalaisia merenkulkijoita on aivan liian vähän. Nämä pienet henkilömäärät itse asiassa vaarantavat Suomenkin huoltovarmuutta, ja tässä ajankohtaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa meidän tulee kiinnittää kaikin tavoin katsetta osaavan suomalaisen henkilöstön varmistamiseen merenkulkuun jatkossakin Suomessa, ja sen ylipäänsä, että pystymme meriteitse jatkossakin kuljettamaan tavaroita, meille Suomelle kriittisiä komponentteja ja raaka-aineita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-03-30T14:09:16,2022-03-30T14:11:22,Hyväksytty,1.1
2022_33_8,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_9,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu, ja varmasti on niin, että kun tämä tarkoittaa työnantajien mahdollisuutta — jos tässä puheenvuoroissa on puhuttu päälliköiden mahdollisuudesta — niin haluaisin tässä omassa puheenvuorossani korostaa, että päälliköiden puhalluttaminen on yhtä lailla juuri se, mitä pitäisi tehdä. Jos me katsotaan näitä meriliikenneonnettomuuksia, mitä viime vuosina on tapahtunut, niin nimenomaan sen pitää myös koskettaa erityisesti juuri päälliköitä, jotka ovat edesvastuussa, eikä vain siirtää sitä vastuuta puhallutuksista kapteeneille ja päälliköille.
Myös se, mitenkä meillä vesiliikenteessä yleisesti ajatellaan alkoholin käytöstä ja promilleista, niin vesiturvallisuuteen liittyen tämä on oikea signaali meillä myös siviililiikenteessä ja vesiturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tämä on oikea askel siihen suuntaan, että meidän pitää jatkossa katsoa ja seurata oikeastaan tätä nyt esiteltyä hallituksen esitystä, mitenkä me mahdollistamme myös sen, että meillä autoliikenteessä ja vesiliikenteessä promillemäärät olisivat samanlaiset. Meidän pitää kaiken kaikkiaan suhtautua alkoholin vaikutuksen alaisena olevan harkintakykyyn ja toimintamalleihin liittyviin asioihin yhtäläisesti niin maantieliikenteessä kuin vesiliikenteessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T14:11:22,2022-03-30T14:13:19,Hyväksytty,1.1
2022_33_10,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_11,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin hyvä ja kannatettava. On itsestäänselvyys, että tilanteessa, jossa epäillään, että kyseinen työntekijä on ehkä päihteiden vaikutuksen alainen, pitää työnantajalla olla oikeus vaatia puhalluttamista, koska sehän on kaikkien turvallisuuden varmistamista, ettei pääse tapahtumaan ikäviä onnettomuuksia.
Kysyn ministeriltä vain yhtä asiaa: Tälle henkilölle, jota puhallutetaan siellä työpaikalla, tehdään normaali puhallustesti — sehän on nopea tehdä — mutta mitenkä sitten nämä huumausainetestit? Aivan yhtä vakavaa on, jos on vaikka joidenkin huumausaineiden vaikutuksen alainen, se on käytännössä sama asia. Voiko tällä samaisella luvalla tehdä sitten myös huumetestin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-30T14:13:19,2022-03-30T14:14:05,Hyväksytty,1.1
2022_33_12,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_13,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhalluskokeet aluksilla ovat merenkulun turvallisuuden näkökulmasta mielestäni täysin perusteltuja. Koska työntekijän velvollisuus osallistua puhalluskokeeseen voi perustua vain lainsäädäntöön, on hallituksen esitys tässä mielessä kannatettava — ja edustaja Hoskoselta edellä erittäin hyvä kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-30T14:14:05,2022-03-30T14:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_33_14,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_15,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä nyt tulikin tämä jo edustaja Hoskoselta. Itse tiedän aikaisemman työni perusteella tuolta maantieliikenteestä, että vaikka puhallutus näyttäisi nollaa, niin silti on ehdottomasti tehtävä poskitikkunäyte, koska kuljettaja voi olla muun muassa amfetamiinin alainen. Elikkä kyllä tämä täytyisi huomioida myöskin tässä meriliikenteessä ihan samalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-30T14:14:30,2022-03-30T14:15:00,Hyväksytty,1.1
2022_33_16,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_17,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on käytetty tärkeitä puheenvuoroja meriliikenteen ja sen turvallisuuden puolesta, ja niinhän ne muinaiset roomalaiset jo tapasivat sanoa, että ”navigare necesse est”. On välttämätöntä, että meriliikenteen edellytykset Suomen kaltaisessa maassa ovat mahdollisimman hyvät. Tulevaisuudessakin ala toimii yhteiskunnan odotusten mukaan, ja turvallisuus on kaikessa toiminnassa varmasti aivan avainasemassa itse liikennöinnin kannalta mutta myös sen kannalta, että ala on esimerkiksi nuorten ihmisten näkökulmasta houkutteleva ala lähteä rakentamaan omaa työuraa ja toimia siellä. Näinpä kaikki nämä parannukset, joita tälläkin lakiesityksellä alalle esitetään, ovat paikallaan, ja kiitos siitä, että hallitus tällaisen esityksen eduskuntaan tuo. 
Tosiaan [Puhemies koputtaa] aivan mielelläni kuulisin, arvoisa puhemies, vastauksena näihin kysymyksiin, mitä edustajakollegatkin ovat viisaasti esittäneet, että miten tämä muiden huumausaineiden mahdollisen käytön estäminen erilaisin kokein, se, mitä niiden käytön paljastamiseksi voidaan tehdä, on huomioitu tässä turvallisuuskulttuurin kehittämisessä. Toisaalta se myös itseäni mietityttää, tuolta pitkien etäisyyksien maakunnastakin kun tulen ja tiedän, kuinka paljon viranomaisia sitoo myös se, kun sitten varmennetaan sitä, onko vaikkapa autonkuljettaja ollut todella alkoholin vaikutuksen alaisena, ja mennään vaikka verikokeeseen tätä varmennusta asialle hakemaan. Miten tämä on tässä meriturvallisuuden kyseessä ollen otettu huomioon? Miten nämä tällaiset kuljetukset järjestyvät sikäli kun niille tarvetta on?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T14:15:00,2022-03-30T14:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_33_18,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_19,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Tack, ärade talman! Det handlar alltså om en... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ledamot Strand, mikrofon.] Pahoittelut, ursäkta, ärade talman. — Det handlar alltså om en ändring av 1 och 13 kapitlet i lagen om sjöarbetsavtal och till lagar som har samband med dessa. I sjöavtalslagen införs bestämmelser som möjliggör att arbetsgivaren kan förplikta en arbetstagare att lämna utandningsprov för utredning av om arbetstagaren är påverkad av alkohol under arbetstid. I nuvarande lagstiftning saknas alltså dylika bestämmelser.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,sv:fi,Joakim Strand,1318,2022-03-30T14:17:05,2022-03-30T14:17:31,Hyväksytty,1.1
2022_33_20,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn niihin huoliin, joissa kiinnitetään huomiota siihen, että tässä todellakin puhutaan puhalluttamisen laillisuuden selkiyttämisestä. Tässä työnantaja voisi järjestää aluksilla yleisiä puhalluskokeita pistokoeluonteisesti tai säännönmukaisesti, mutta tässä ei todellakaan oteta huomioon muita päihteitä, jotka voivat olla vähintään yhtä vaarallisia niin tälle työntekijälle itselleen kuin sitten sille työyhteisölle puhumattakaan sivullisista, joita voidaan sitten joutua kohtaamaan siellä merillä. Joten tähän olisi hyvä kuulla ministeriltä selkiytys. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-03-30T14:18:23,2022-03-30T14:19:15,Hyväksytty,1.1
2022_33_21,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Kiitos. — Ja vielä edustajat Reijonen ja Myllykoski ja sen jälkeen ministerille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_22,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä käsitellään just merityösopimuslakia ja tällaisia asioita ja varsinkin on keskitytty näihin puhallusasioihin, jos alkoholin vaikutuksen alaisena siellä työskennellään. Oli hyvä huomio, että siellä ei puhuta tarkemmin näistä huumausainejutuista, ja tärkeäähän olisi nyt selvittää se. Varsinkin tosiaan tuolla autoliikenteessä nyt jää kiinni kuitenkin jopa enemmän huumausaineen vaikutuksen alaisena ajavia henkilöitä kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajavia.
Kysyisin: onko mitenkään mietitty, esimerkiksi kun on voimakkaita lääkkeitä ja tämmöisiä — onko mietitty sitä, mitenkä aiotaan nyt puuttua tähän huumausainejuttuun ja kuinka otetaan tämmöisten voimakkaiden lääkkeiden vaikutukset huomioon meriliikenteessä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-30T14:19:15,2022-03-30T14:20:03,Hyväksytty,1.1
2022_33_23,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_24,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Keskustelu ja puheenvuorot ovat juuri sitä, mikä pitää huomioida. Toivotaan, että valiokunnalla on niin sanotusti mahdollisuuksia ministerin kanssa vielä keskustella siitä, voidaanko tätä laajentaa muutenkin kuin puhaltamiseen, koska on tosi tärkeätä se kaikki, mitä meillä tällä hetkellä tieliikenteessä on, että jopa yli puolet eivät ole alkoholin vaikutuksen alaisia niistä, jotka eivät ole ajokykyisiä, ja luultavasti se sama asia on tuolla meriliikenteessä, samanlainen ongelma. Siihen nähden on hyvä, että valiokunta sitten käsittelyssään keskittyy myös tähän puoleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T14:20:03,2022-03-30T14:20:56,Hyväksytty,1.1
2022_33_25,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_26,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyttiin näistä huumausainetesteistä, ja tämä puolestaan on työelämän tietosuojalainsäädännössä erikseen säädetty. Eli työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos työnantajalla on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijä on huumausaineen vaikutuksen alaisena työssä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista, ja jos testaaminen on välttämätöntä työntekijän työ- ja toimintakyvyn selvittämiseksi ja työntekijä toimii sellaisessa työssä, joka edellyttää erityistä tarkkuutta ja luotettavuutta ja hyvää reagointikykyä. Eli näin ollen tämä on mahdollista tämän toisen lainsäädännön kautta hoitaa. Tietenkin tilanteessa, jossa työnjohto toteaa, että henkilö on sellaisessa tilassa, että ei kykene tehtävästä suoriutumaan niin, että turvallisuus varmennetaan, totta kai tällainen henkilö siirretään pois tehtävästä, oli syy sitten mikä tahansa. Sehän voi olla muukin, mielenterveyshäiriö tai mikä tahansa.
Tähän lakiin on nyt tämä alkoholitestausmahdollisuus otettu, koska tässä on ollut puutteita käytännössä, ja nyt tämä mahdollistaa sitten sen, että alkoholitestit voidaan siellä laivalla tehdä ja näin varmistaa turvallisuutta alkoholin osalta, joka on ollut kieltämättä suomalaisessa yhteiskunnassa iso ongelma, ja on edelleenkin, ja jonka rinnalle ovat sitten tulleet tietenkin nämä huumausainekysymykset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-30T14:20:57,2022-03-30T14:22:50,Hyväksytty,1.1
2022_33_27,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_28,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vielä kysynyt ministeriltä: Katsoin, että hallituksen esityksen perusteluissa näyttää siltä, että Suomi on itse asiassa näihin vertailumaihin nähden ainoa, joka on tällaisen puhalluskokeen tuomassa. En siis pidä sitä missään nimessä huonona asiana, mutta heti tietenkin herää huoli, vaikuttaako tämä jollain tavalla jo entisestään aika pieneen joukkoon. Meillä myöskin esimerkiksi aluskanta on Suomen lipun alla valitettavan vähäistä. Eihän tällä nähdä olevan vaikutuksia suhteessa siihen, että Ranska, Saksa, Latvia, Viro ja Tanskakin näyttäisivät olevan tässä lainsäädännössä eri kulmassa?
Lisäksi olisin kysynyt vielä: Suomen Merimies-Unioni on nostanut esille nimenomaan työntekijän oikeusturvaa ja esittänyt omassa lausunnossaan useita täsmennyksiä lainsäädäntöön. Jäikö tämän lausuntokierroksen jälkeen sinne nyt joku sellainen asia, joka erityisesti vaatii vielä valiokuntatyössäkin huomiota nimenomaan työntekijän oikeusturvan kannalta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-03-30T14:22:53,2022-03-30T14:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_33_29,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_30,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hieman tarkennusta olisin nyt kysynyt tuohon. Jos maantieliikenteessä tavataan alkoholiratti tai huumeratti, niin tietysti siitä viedään sitten tarkempiin tutkimuksiin tai jopa verikokeisiin, mutta miten tuolla aavalla merellä, jos siellä todetaan huumeen taikka alkoholin käyttö ja on selvät näytöt siitä, tämä rangaistavuuspuoli: kuka sen sitten virallisesti toteaa? Riittääkö se, että laivan kapteeni tai henkilöstö on tämän todennut, ja se aikanaan sitä kautta menee sitten käräjäoikeuden käsittelyyn, vai lennätetäänkö aavalta mereltä kyseinen henkilö tarkempiin tutkimuksiin esimerkiksi helikopterilla? Vai miten on ajateltu tämä osio siinä menetellä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-03-30T14:24:21,2022-03-30T14:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_33_31,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_32,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä herää kysymyksiä, kun kuuntelee tätä keskustelua näistä merijutuista ja näistä puhallutuksista ja alkoholin vaikutuksen alaisuudesta. Ja mitenkä sitten, kun tässä äsken juuri edellisen edustajan kertomana nousi esille, että ei muualla päin välttämättä sitten koskekaan tämä — voiko tässä nyt käydä sitten sillä tavalla vai mitä se tarkoittaa, että jos mennään niin kuin eri puolille, seilaillaan tuolla muiden maiden rajojen puolelle, niin käykö sitten niin, että kun ei olla Suomen alueella, niin siellä toisella puolella, kun jossain muualla ollaan, saa ollakin alkoholin vaikutuksen alaisena. Mitenkä tämä niin kuin oikeasti on sovitettavissa näihin sääntöihin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-30T14:25:13,2022-03-30T14:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_33_33,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,Ja nyt ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_34,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Autto kysyi tätä, miten tämä varmentaminen käy: työntekijän vaatimuksesta sitten voidaan tehdä, ja tehdään, toinen testi ja eri laitteilla, eli tulee niin kuin kaksoistesti sen varmentamiseksi, mikä on tulos.
Sitten tähän kysymykseen siitä, miksi tähän lainsäädäntöön on menty ja millaisia muissa maissa ovat käytännöt. Näitä velvoittavuuksia on muun muassa työehtosopimusten kautta luotu hyvin velvoittaviksi. Tässä tehdään lainsäädännöllä siitä syystä, että meillä lainsäädäntö normaalioloissa velvoittaa, että sen puhalluskokeen tekee poliisi, ja ymmärrätte varmasti, että poliisia ei tuonne aavalle merelle saada. Eli työnantajalla on tässä tapauksessa oikeus puhalluttaa, ja se varmentaminen voidaan tehdä toisella testillä. Muunlaista mahdollisuutta tähän on vaikea rakentaa.
Tässä on ollut erilaisia näkemyksiä, ja edustaja Salonen otti esille tämän, että työntekijäpuolelta on tätä oikeusturvaa korostettu. Siitä on pyritty tässä lainsäädännössä huolehtimaan. Nyt kun tämä on eduskunnassa käsittelyssä, niin totta kai teillä nyt on mahdollisuus kuulla ja käydä läpi tätä keskustelua. Itse olen monelta kantilta tätä pohtinut ja kuullut nämä tahot. Olen kaikki tahot kuullut yhtä aikaa, niin työnantajapuolelta kuin työntekijöitä edustavan palkansaajajärjestön Merimies-Unionin edustajat. Tiedän kyllä nämä, mitä tähän liittyy, mutta itse näen niin, että tämä turvallisuus menee kaiken yli, ja nyt tämä lainsäädäntötie on se, joka varmistaa sen, että pystymme näin menettelemään niissä tilanteissa, joissa epäillään, että työntekijä on alkoholin vaikutuksen alaisena, ja että voidaan ennalta ehkäisevästi tehdä myös näitä pistokokeita, jotta tulee selväksi, että siellä merellä ei päihteiden alaisena toimita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-30T14:25:52,2022-03-30T14:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_33_35,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_36,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi niin sanotun työelämän tietosuojalain 4 §:n säännöksiä työntekijän henkilötietojen keräämisestä. Esityksen valmistelun taustalla on eduskunnan lausuma, jossa eduskunta edellytti pykälän muutostarpeiden selvittämistä.
Voimassa olevan lain mukaan työntekijän henkilötietojen kerääminen muualta kuin häneltä itseltään edellyttää työntekijän suostumusta. Ilman suostumusta työntekijän henkilötietoja voi kerätä vain laissa erikseen säädetyissä tilanteissa. Muutosehdotuksen mukaan työnantajan oikeutta kerätä työntekijän henkilötietoja ilman suostumusta laajennettaisiin nykyiseen verrattuna. Jatkossa suostumusta ei tarvittaisi kahdessa tilanteessa.
Ensiksi: työnantaja voisi työsuhteen aikana kerätä työntekijän tietoja ilman suostumusta työnantajalle laissa säädettyjen oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamista varten. Toiseksi: suostumusta ei tarvittaisi myöskään, jos henkilötietojen käsittelystä on säädetty toisin muualla lainsäädännössä.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää työntekijän henkilötietojen keräämistä koskevaa sääntelyä ja sen suhdetta tietosuoja-asetukseen. Tavoitteena on myös yhteensovittaa sääntely nykyistä paremmin tietosuoja-asetuksen kanssa. Tavoitteena on, että sääntelyssä huomioidaan paremmin työelämän tiedonkeruutilanteet ja ‑tarpeet.
Nykyinen suostumusta koskeva sääntely on epäselvää suhteessa tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan henkilötietojen käsittelyperusteena olevan suostumuksen tulisi olla vapaaehtoinen. Työntekijällä ei kuitenkaan yleisesti ole mahdollisuutta aidosti harkita suostumuksen antamista, kun työnantaja työsuhteen aikana kerää tietoja esimerkiksi työsuorituksen seurantaa ja arviointia varten. Työnantajan lakisääteisten velvoitteiden toteuttamiseksi tarpeellinen henkilötietojen kerääminen ei myöskään voi olla riippuvaista työntekijän suostumuksesta.
Suostumusedellytys ei ole sopusoinnussa työelämän tavanomaisten käytäntöjen kanssa. Suostumusta koskeva edellytys ei sovellu kaikkiin tilanteisiin, joissa työntekijän henkilötietoja kerätään muualta kuin työntekijältä itseltään. Muodollisesti pyydetyllä suostumuksella ei toisaalta ole työntekijän yksityisyyden suojan kannalta olennaista merkitystä, kun työntekijällä ei ole aitoa mahdollisuutta kieltäytyä suostumuksen antamisesta.
Työelämän tietosuojalain mukaan kerättävien tietojen on oltava työsuhteen kannalta välittömästi tarpeellisia, eikä tähän ehdoteta muutosta. Kyse on siitä, missä tilanteissa tietojen kerääminen edellyttää suostumuksen hankkimista työntekijältä. Lainmuutos on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-30T14:28:29,2022-03-30T14:31:33,Hyväksytty,1.1
2022_33_37,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Näin. Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_38,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosiaan käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain muuttamisesta. Tässä esityksessähän tosiaan kerrotaan, että tässä ehdotetaan muutettavaksi yksityisyyden suojasta työelämässä annettua lakia. Työntekijän henkilötietojen keräämistä koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että työnantaja voisi työsuhteen aikana kerätä työntekijän henkilötietoja ilman hänen suostumustaan työnantajalle laissa säädettyjen oikeuksien tai velvollisuuksien toteuttamista varten.
On tietysti tosi hyvä, että semmoista tietoa kerätään esimerkiksi tapauksissa, jos on vaikka lasten kanssa työskentelevästä henkilöstä kysymys, ja jos siellä on vaikka rikostaustaa, niin on tärkeää, että tämmöiset asiat ehdottomasti pitää selvittää. Se on tärkeätä selvittää, mutta totta kai, tämmöisiä yksityisasioita kun selvitetään ja tämmöistä tietoa kerätään, on myös oltava hirveän tarkka just tässä tietosuoja-asiassa. Kun mennään semmoisille alueille, kun siellä on semmoistakin asiaa, minkä ei kuulu tulla julkisuuteen eikä muutenkaan tietoon, niin on tarkkaan pidettävä huolta siitä, että semmoiset asiat eivät siellä tule tietoon, mitkä eivät kuulu työnantajalle. Mutta todella tärkeätä on selvittää nämä taustat just esimerkiksi lasten kanssa työssä olevien kanssa, ettei siellä mitään rikostaustoja ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-30T14:31:35,2022-03-30T14:32:54,Hyväksytty,1.1
2022_33_39,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_40,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ehdottaa työntekijän henkilötietojen keräämistä koskevaa sääntelyä muutettavaksi. Tarkoitus olisi vähentää sitä hallinnollista taakkaa ja oikeudellista epävarmuutta, joita seurasi lain aiemmasta muutoksesta. 
Palkansaajajärjestöt kuitenkin lausunnoissaan katsovat, että lakiesitys on muotoilultaan liian yleisluontoinen eikä nykymuodossaan selkiytä tilannetta vaan aiheuttaa lisää tulkinnanvaraisuutta lain soveltamisessa. Näin ollen työntekijä‑ ja työnantajapuolen näkemykset esitetyn sääntelyn tarpeellisuudesta ovat täysin päinvastaisia, ja on hyvin epäselvää, mihin muutosta todella tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-03-30T14:32:55,2022-03-30T14:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_33_41,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_42,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tätä esitystähän on valmisteltu varsin pitkään, ja kun kävi läpi tätä lausuntomateriaalia, johon tässä jo aiemmissakin puheenvuoroissa viitattiin, niin väistämättä tulee mieleen muutamia kysymyksiä, joihin toivottavasti ministeri Haatainen antaa meille tänään vastauksia ja jotka on syytä myös valiokuntakäsittelyssä vielä läpi käydä.
Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto omassa lausunnossaan toteaa ihan yksiselitteisesti, että ehdotusta ei tule toteuttaa ja että laista on päinvastoin poistettava nykyinenkin sääntely siitä, millä ehdoilla työnantaja voi hankkia henkilötietoja eri lähteistä. ”EU:n tietosuoja-asetukseen (GDPR) ei sisälly vastaavaa sääntelyä, eikä sellaista ole tietääksemme pidetty tarpeellisena muissakaan EU-maissa.” Kysyisin ministeri Haataiselta: Onko tämä muissa EU-maissa käytössä? Miten tämä suhtautuu niihin? Tässä lausunnossa tuodaan myös esille, että tavoitteena meilläkin pitäisi olla se, että Suomessa sovelletaan samoja sääntöjä kuin muuallakin Euroopassa ilman omia poikkeuksia. Eli minkä takia Suomessa olemme nyt menossa pidemmälle tässä toimenpiteessä?
EK myös toteaa: ”Esitystä valmisteltiin noin kaksi vuotta, ja sinä aikana ei kyetty osoittamaan käytännön esimerkkejä asiattomasta henkilötietojen keruusta työpaikoilla. Hallituksen esityskään ei perustu henkilötietojen käsittelyssä havaittuihin ongelmiin.” Näin siis toteaa EK.
Ja jos kaikki eivät halua EK:ta kuunnella, niin voi myös kuunnella SAK:ta, Akavaa ja STTK:ta. Myös heidän lausuntonsa ovat hyvin kriittisiä. He tuovat esille näitä samoja ongelmia ja kysyvät samoja kysymyksiä, joita tuossa edelläkin esille nostin. He toteavat muun muassa, että hallituksen esityksen perusteluista ei riittävästi ilmene se, minkä vuoksi nykyinen säännösmuotoilu on ongelmallinen. Tämä on olennainen kysymys, ja toivon, että ministeri voisi tähän vastata.
SAK muiden työmarkkinajärjestöjen kanssa lausunnossaan toteaa myös: ”Lakiesitys on muotoilultaan liian yleisluontoinen eikä nykymuodossaan selkiytä tilannetta vaan aiheuttaa lisää tulkinnanvaraisuutta lain soveltamisessa. Tämän vuoksi esityksen tavoitteita on syytä selkiyttää jatkovalmistelussa ja samalla arvioida mahdollisia muita keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt lausuvat, että kyseessä olevan lain ensisijainen tarkoitus on suojata työntekijöiden henkilötietojen luottamuksellisuutta, jonka ylläpitäminen ja parantaminen tulee olla mahdollisen lakimuutoksen ensisijainen tavoite.” Ja tällä he viittaavat nimenomaan tähän voimassa olevan lain 4 §:ään ja siihen, mitä muutoksia siihen nyt ollaan tekemässä.
Itse siis valitettavasti suhtaudun tähän kriittisesti. Tätä lausuntokokonaisuutta kun läpi käy, niin siellä on toki myönteisiäkin lausuntoja tähän, mutta tämä on hyvin kahtia jakautunutta. Ja tietysti se, että myös työntekijöitä edustavat järjestöt suhtautuvat tähän näin kriittisesti, vaatii kyllä vielä perusteellista arviointia. Toivon, että myös ministeri Haatainen voisi näihin jo tässä lähetekeskustelussakin, ainakin osittain, antaa vastauksia. Mutta toivon, että te, arvon kollegat, jotka istutte työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja saatte tämän käsittelyyn, otatte nämä asiat vielä kertaalleen tarkasteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-30T14:33:45,2022-03-30T14:38:10,Hyväksytty,1.1
2022_33_43,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_44,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä keskustelussa on jo käynyt ilmi, tässä hallituksen esityksessä on kyse henkilötietojen luovutuksesta, ja tämä kyseinen esitys perustuu myös eduskunnan lausumaan, jossa eduskunta on edellyttänyt nykyisten momenttien ja sanamuotojen käytännön epäselvyyksien muutostarpeiden selvittämistä kolmikantaisesti. Ja sekin on käynyt jo ilmi, että tätä esitystä on valmisteltu pitkään epävirallisessa työryhmässä ja yhteistä näkemystä on etsitty mutta yksimieliseen esitykseen ei ole todellakaan päästy. Tästäkin syystä tämä esitys vaatii varsin huolellisen kuulemisen valiokuntatyössä, ja tämänkin aloitimme jo ennakkokäsittelyn muodossa eilen valiokuntatyössämme.
Itse ajattelen, että perusteet tälle muutokselle ovat olemassa: selkeä tarve muuttaa epäselvää lainsäädäntöä ja selkeyttää ei niin yhdenmukaista käytäntöä. Suostumusta koskeva sääntely on epäselvää ja ristiriitaista suhteessa tietosuoja-asetuksen suostumusta koskevaan sääntelyyn, ja suostumusedellytys on myös ristiriidassa työelämän tavanomaisten käytäntöjen kanssa.
Mitä tällä muutoksella haetaan? Muutoksella haetaan paitsi tilaa, joka on työnantajalle helpompi noudattaa, myös ymmärrettävämpää lainsäädäntöä molemmille osapuolille — näin olen itse ymmärtänyt, kun tätä lakia on tehty. Esityksen käsittelyssä täällä eduskunnassa on mielestäni myös syytä muistaa se, että tietojen keräämistä rajoittaa edelleen muu sääntely ja työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.
Haluan tähän loppuun myös kiittää näistä salissa pidetyistä kriittisistä puheenvuoroista, koska se on myös sitä hyvää arjen työtä, mitä siellä valiokunnassa saamme myös tämän hallituksen lakiesityksen kanssa tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-03-30T14:38:13,2022-03-30T14:40:23,Hyväksytty,1.1
2022_33_45,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_46,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä maailmassa, jossa valitettavasti ei voi luottaa siihen, että henkilötiedot pystyttäisiin säilyttämään todella turvassa esimerkiksi erilaisilta tietomurroilta ja siten ulkopuolisten niihin pääsyltä ja erilaisilta väärinkäytöksiltä, tällainen esitys herättää paljon kysymyksiä. Luin esityksestä annettuja lausuntoja, ja kuten edustaja Heinonenkin jo totesi, esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto on lausunnossaan ollut selkeästi sitä mieltä, että tämä on esitys, jota ei tule toteuttaa. 
Itselleni ainakin on edelleen epäselvää, miksi tämä esitys ylipäätään olisi todella tarpeellinen. Josko ministeri vielä pystyisi tätä asiaa selkiyttämään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-03-30T14:40:24,2022-03-30T14:41:10,Hyväksytty,1.1
2022_33_47,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_48,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uskon, että ministeri Haatainen tässä on esikuntineen tehnyt tietysti työtä aivan vilpittömässä mielessä ja pyrkinyt toteuttamaan sen eduskunnan lausumassa ilmaistun tahdon sääntelyn selkiyttämiseksi, mutta tosiaan tässä edellä vaikkapa edustaja Heinonen ja edellä juuri edustaja Pelkonen ovat nostaneet kyllä näihin lain valmisteluun aikanaan annettuihin lausuntoihin perustuen hyviä näkökulmia esiin siitä, että voi olla, että on suuri vaara, että asiat kuitenkin entisestään vain monimutkaistuvat, ja tässä mielessä ei olisi tarkoituksenmukaista tällä tavalla säännellä. 
Tosiaan jos ministeri pystyy sellaista hissipuhetta tässä esittämään, miksi tämä lainsäädäntö on perusteltua, niin se olisi varmasti tärkeää, mutta uskon kyllä, että kun edustaja Taimela työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajana täällä on meille luvannut, että valiokunta tulee tätä tarkkaan käymään läpi, ja siellä valiokunnassa tehdään hyvää työtä, niin ei tästä varmasti huonoa lainsäädäntöä lopulta päästetä syntymään tietenkään. Eduskunta siitä huolehtii, mutta huolia tähän liittyy, ja tässä mielessä on ollut tärkeä tämä lähetekeskustelu, että nämä huolet tuodaan tietysti esille tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T14:41:11,2022-03-30T14:42:39,Hyväksytty,1.1
2022_33_49,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_50,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siis siitä, tuleeko työntekijän henkilötiedot kerätä hänen suostumuksellaan vai perustetaanko tällainen kerääminen laajemmin lainsäädäntöön — siitä kaiketi tässä myöskin valiokunnan sitten tulee ikään kuin selvyys saada. Toki valiokunta on itse jo esittänyt tarvetta selkeyttää nykytilannetta ja epäselvää lainsäädäntöä. 
Epäselvyydet käsittääkseni johtuvat useista erilaisista syistä: 
Ensinnäkin suostumusta koskeva sääntely on epäselvää ja ristiriitaista suhteessa tietosuoja-asetuksen suostumusta koskevaan sääntelyyn. Kuten jo ministeri totesi, niin suostumusta ei tulisi lähtökohtaisesti käyttää työntekijän henkilötietojen käsittelyperusteena, koska työntekijällä ei oman asemansa takia ole aina täyttä mahdollisuutta aidosti omaa suostumustaan ilmaista. 
Toiseksi suostumus ei sovellu lakisääteisten velvoitteiden vuoksi tapahtuvan keräämisen edellytykseksi, ja esimerkiksi työnantajan lakisääteisten velvoitteiden toteutumiseksi tarpeellinen henkilötietojen kerääminen ei voi olla riippuvaista suostumuksesta, eikä lain ole katsottu tätä sen sanamuodosta huolimatta estävän.
Kolmanneksi suostumusedellytys on ristiriidassa työelämän tavanomaisten käytäntöjen kanssa, ja tämä on varmasti ehkä sellainen, mistä mielellämme kuulisimme lisää ministerin tiedossa olevia esimerkkejä. Yhtenä voisi nostaa vaikka asiakaspalautteen keräämisen ja työn suorittamiseen liittyvän tiedon keräämisen esimerkiksi muilta työntekijöiltä tai yhteistyökumppaneilta ja ilmoituskanavat. Kun tiedot ovat direktio-oikeuden piiriin kuuluvia, ei suostumusta ole tietosuojavaltuutetun käytännössä edellytetty.
Näissä kaikissa tilanteissa muodollisesti pyydetyllä suostumuksella ei ole työntekijän yksityisyyden suojan kannalta olennaista merkitystä, kun työntekijällä ei ole aitoa mahdollisuutta kieltäytyä suostumuksen antamisesta, ja näitä ongelmia nyt sitten tällä lakiesityksellä pyritään ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-03-30T14:42:39,2022-03-30T14:45:07,Hyväksytty,1.1
2022_33_51,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_52,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä teidän puheenvuoroissanne tulikin jo paljon informaatiota siitä, mistä tässä on kysymys, mutta tässä yksinkertaisesti pyritään nyt yksinkertaistamaan ja selkeyttämään lainsäädäntöä myös siellä arkielämän työelämän tilanteissa. Eli nyt tämä suostumusperusteisuus on se, joka aiheuttaa tilanteita, joissa tietoja kerätään ja suostumusta pyydetään, mutta tosiasiallisesti työntekijä on asemassa, jossa hänen suostumukselleen ei ole vaihtoehtoja, ja halutaan selkiinnyttää tätä. Täällä on taustalla myös tämä EU:n tietosuoja-asetus, ja näissä neuvotteluissa on huolehdittu myös siitä, että tämä työntekijän asema siinä turvataan.
Sitten täällä kysyttiin EK:n kannoista siitä, että pitäisi poistaa nykyinenkin lainsäädäntö, mutta kyllä lähtökohtana on Suomessa, että meillä tarvitaan työelämässä erityissäätelyä. Sitä pidetään tarpeellisena erityisten tilanteiden varalle ja myös työntekijöiden suojelemiseksi, ja tästä näkökulmasta on näissä tietosuoja-asetusneuvotteluissakin pidetty kiinni. 
Ihan normaaliin työn johtamiseen liittyen, siihen, että työnantaja voi myös selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan ja vastata niihin, tämä lainsäädäntömuutos mahdollistaa sen, että hän voi tehdä sitä työtä niin, että se vastaa sitten lain sisältöä. Tämä tilanne, joka meillä nyt on, on epämääräinen, epäselvä, ja tällä lainsäädännöllä pyritään nyt selkiinnyttämään niitä pelisääntöjä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-30T14:45:07,2022-03-30T14:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_33_53,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_54,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käsillä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta. Voimassa olevan pelastuslain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. Pelastuslaissa säädetään tulipalojen jälkiraivauksesta, vartioinnista ja jälkitorjunnasta sekä erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisista pelastussuunnitelmista. Onnettomuuksiin varautuminen ja onnettomuuksien vahinkojen minimointi on sekä tärkeää että ajankohtaista niin ihmisten turvallisuuden kuin ympäristövahinkojen torjumiseksi.
Arvoisa puhemies! EU-direktiivi, niin sanottu säteilyturvallisuusdirektiivi, velvoittaa jäsenvaltioita luomaan järjestelmän säteilyvaaratilanteiden hallintaa varten. EU:n komissio on antanut Suomelle säteilyvaaratilanteiden hoitamista koskevan perustellun lausunnon säteilyturvadirektiivin täytäntöönpanosta. Komissio on todennut, että se ei ole pystynyt selvittämään, onko Suomessa luotu kansallinen säteilyvaaratilanteiden valmiusjärjestelmä ja onko sen ylläpidosta määrätty asianmukaisilla hallinnollisilla säännöksillä. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-komissiolle, että tulipalojen jälkiraivausta ja vartiointia sekä jälkitorjuntaa koskevaa pelastuslain 40 §:ää on tarkoitus täsmentää pikaisesti, ja sitä tässä nyt tehdään. Jatkossa kohteen omistaja olisi velvollinen huolehtimaan tulipalon lisäksi säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Kuten nyt, pelastustoiminnan päättymisajankohdan ratkaisee jatkossakin pelastustoiminnan johtaja ja antaa pyydettäessä päätöksen kirjallisesti. Pelastustoiminnan johtaja ilmoittaa päätöksestä kohteen omistajalle, öljyvahingossa öljyvahinkojen jälkitorjunnasta vastaavalle viranomaiselle ja jatkossa säteilyvaaratilanteissa myös Säteilyturvakeskukselle.
Arvoisa puhemies! Voimassa oleva pelastuslain 48 § velvoittaa tekemään ulkoisen pelastussuunnitelman erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin. Ulkoisessa pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla onnettomuudet ja niistä aiheutuvat seuraukset voidaan rajata ja hallita mahdollisimman tehokkaasti. Ulkoinen pelastussuunnitelma on tehtävä muun muassa ratapihalle ja satama-alueelle, jolle on tehtävä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain mukainen turvallisuusselvitys.
Hallitus on antanut esityksen uudeksi laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta elikkä niin sanotun VAK-lain sekä siihen liittyvät lait ja asetuksen. Kyseisen lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alussa, ja samalla kumoutuvat voimassa olevat VAK-asetukset ja ratapihojen turvallisuusselvitys poistuu.
VAK-uudistuksesta johtuen on välttämätöntä päivittää pelastuslain mukainen ratapihoja koskeva ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisvelvoite ja määrittää vaarallisten aineiden ratapihat uudelleen säilyttäen nykytilanne. Pelastuslakiin lisättäisiin asetuksenantovaltuutus ratapihan määritelmän osalta, ja ratapiha määriteltäisiin sisäministeriön asetuksessa ulkoisista pelastussuunnitelmista. Vaarallisten aineiden kuljetuksen uudistuksen johdosta ulkoinen pelastussuunnitelma olisi tehtävä satama-alueelle, jossa toiminnanharjoittajan tulee laatia uuden vaarallisten aineiden kuljetuksen lain 34 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-30T14:47:30,2022-03-30T14:51:59,Hyväksytty,1.1
2022_33_55,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_56,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Mikkoselle hyvästä esittelystä. Tässä pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisessa on kyse muun muassa juuri siitä omistajan velvollisuuden laajentamisesta koskemaan tulipalojen lisäksi myös näitä säteilyvaaratilanteita ja muun onnettomuuden jälkiraivausta ja vartiointia, ja muutenkin esitykset tuntuvat ihan järkeenkäyviltä ja kannatettavilta.
Oikeastaan, kun keskustelussa on pelastuslaki ja pelastajat ja tässäkin tietysti haetaan sitä, että resursseja olisi tehokkaasti siellä, missä niitä eniten tarvitaan, niin kysyisin ministeri Mikkoselta, minkälaisia toimenpiteitä hallitus on nyt tehnyt.
Tämä akuutti pelastajapula nousi esille oikeastaan aika nopeastikin viime vuonna sen myötä, että yhtenä suurimpana tekijänä akuuttiin pelastajapulaan oli aiemmin varallaoloon perustuneiden paloasemien muuttuminen ympärivuorokautisiksi, miehitetyiksi paloasemiksi ja niin poispäin. Silloin tuotiin esille, että esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana yksin Uudellamaalla tarvitaan yli sata uutta pelastajan virkaa normaalin poistuman lisäksi, ja kansallisella tasolla kyseessä on jopa 1 000 uutta virkaa noin 1 400 eläköityvän pelastajan lisäksi tämän kuluvan kymmenen vuoden aikana vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä valtio vaatii pelastuslaitoksilta lisää iskukykyä, mutta rahaa koulutuksen järjestämiseen ei ole ollut riittävästi. Tilanne on hyvin nurinkurinen, sillä koulutuksen järjestäminen on ollut nimenomaan valtion vastuulla. Helsingin Pelastuskoulun tulevaisuudesta aluehallinnon yhteydessä on puhuttu, mutta se iso kysymys on tietysti se, onko meillä riittävästi rahaa näiden pelastajien ensin kouluttamiseen ja sitten palkkaamiseen, ja toivoisin, että tässä, kun käsittelyssä on pelastuslaki ja pelastajat, ministeri Mikkonen voisi meille kansanedustajille ja muille täysistuntoa seuraaville hieman tätä tilannetta ja tehtyjä ratkaisuja avata, sillä tiedän, että te olette tätä hallituksen keskuudessa myös läpikäyneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-03-30T14:52:02,2022-03-30T14:54:39,Hyväksytty,1.1
2022_33_57,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_58,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella tärkeää, että pelastuslaki on Suomessa ajan tasalla, ja on syytä ministeri Mikkosta ja hänen koko ministeriötään ja esikuntaansa kiittää siitä, että tämä lakiesitys eduskuntaan tuodaan. Ministeri käytti myös hyvän esittelypuheenvuoron siitä, että tämä esitys liittyy myös vaarallisten aineitten kuljetuksesta ja vaarallisten aineitten varastoinnista annetun lainsäädännön muuttamiseen, joka on juuri parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä. 
Tosiaan tässä mielessä on tärkeää, että nämä tällaiset äärimmäisten vaarojen ja äärimmäisten uhkatilanteitten varalle laadittavat lainsäädännöt, joilla luodaan prosessit, joilla estetään niitä uhkia realisoitumasta, ovat Suomen osalta kunnossa. Meillä toki tietysti standardit ovatkin olleet hyvällä tasolla, mutta on todella tärkeää, että ne pidetään kaiken aikaa niin hyvinä kuin mahdollista. 
Arvoisa puhemies! Todella siis maailmalla voidaan nähdä hirvittäviä esimerkkejä tilanteista, joissa tämänkaltainen varautuminen on laiminlyöty. Niinkin lähellä kuin vaikkapa Libanonin Beirutissa muistamme muutaman vuoden takaa tilanteen, jossa iso osa koko kaupungista tuhoutui räjähdyksessä, kun siellä, ainakin ilmoitusten mukaan, lannoitteeksi tarkoitettu aine sitten sataman varastossa vuosia lojuttuaan räjähti ja aiheutti täydellisen sekä inhimillisen että myös koko kansakunnalle taloudellisen katastrofin. Elikkä tässä mielessä on todella tärkeää, että nämä lait ovat Suomessa kunnossa ja tällaista vaaraa ei suomalaisille muodostu.
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen puhui hyvin niistä asioista, mitkä liittyvät enemmän niihin konkreettisiin arjen turvallisuuskysymyksiin. Ihmisten kannalta ihan arkipäiväisiä onnettomuuksia, tulipaloja ja niin edelleen, edelleen sattuu, ja edelleen pelastajia tarvitaan joka puolella maata, ja tosiaan ihan ministeriön omienkin arvioiden mukaan meillä uhkaa vuosikymmenen loppua kohti jo tuhannen, jopa 1 500 pelastajan akuutti pula, joten tämä edustaja Heinosen kysymys oli enemmän kuin perusteltu, että ministeri vähän valottaisi niitä toimenpiteitä, joita hallitus on jo tehnyt, ja ajatuksia siitä, mitä askelmerkkejä pitää asetella, jotta päästään tilanteeseen, jossa tämä pelastajapula ei realisoidu vaan kaikille suomalaisille ympäri laajan kauniin maamme tarjotaan ne puitteet, joissa voimme elää todeksi sitä, että Suomi on aidosti maailman turvallisin maa. 
Arvoisa puhemies! Uskon, että tässä myös on todella tärkeää ihan paikallinen vpk-toiminta, jossa kylvetään siementä otolliseen maaperään siltä osin, että nuorille viriää ajatus siitä, että pelastajan ammatista saattaa myöhemmin tulla ihan se oma ura ja elämäntehtävä ja lähdetään alalle kouluttautumaan. [Puhemies koputtaa] Toisaalta nämä paikalliset vpk:t ovat myös todella tärkeitä kumppaneita siellä sopimuspalokuntien ja sopimuspalokuntalaisten taustalla. Mitä hallitus on tehnyt tämän toiminnan vahvistamiseksi Suomessa edelleen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T14:54:39,2022-03-30T14:57:57,Hyväksytty,1.1
2022_33_59,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,Näin. — Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_60,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaikin mahdollisin keinoin näinkin merkittävien onnettomuuksien riskiä voidaan vähentää, ja ennalta ehkäisevä toiminta on siinä tietenkin ensisijaisessa asemassa. Tämä koskettaa omaa kotiseutuanikin erityisesti kahdesta kulmasta: niin Rauman satamaa, jossa myöskin vaarallisia aineita kuljetetaan, kuin lähellä olevan Eurajoen Olkiluodon ydinvoimalaakin, joten erityisen suurella ilolla huomioin sen, että turvallisuutta, ympäristöturvallisuutta ja alueen väestön, asukkaiden turvallisuutta pyritään parantamaan.
Onnettomuudella tässä jälkiraivauksen ja vartioinnin osalta tarkoitetaan esimerkiksi huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa ydinlaitoksen, tuotantolaitoksen, kaivannaisjätteen jätealueen, ratapihan tai satama-alueen toiminnassa esiintyvästä hallitsemattomasta tilanteesta ja joka voi aiheuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa ja jossa on mukana yksi tai useampia vaarallisia aineita taikka kaivannaisjätteitä.
Oikeastaan oma huoleni kiinnittyy tämän jälkiraivauksen ja vartioinnin osalta tähän. Vaikka lakipykälässä todetaan, että tämä 40 § astuisi voimaan, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä, niin pidän kuitenkin Suomea pienenä maana, ja voisiko sanoa, että vaade tällaisten onnettomuuksien jälkiraivaukselle ja vartioinnille ja olemassa olevalle osaamiselle esimerkiksi säteilyn osalta on minusta aika kova, ja se tulee nyt sitten osin kohteen omistajan huolehdittavaksi. 
Olisin kysynyt, onko ministerillä tietoa siitä, onko meillä osaamista laajennettavaksi niin, että voimme varmistua siitä, että kohteen omistaja todella kykenee esimerkiksi säteilyvaaratilanteen jälkiraivaukseen ja vartiointiin niin, ettei tietenkään vaaranna siellä tätä raivausta suorittavia mutta ei myöskään sen alueen väestöä. Perinteisesti me olemme ajatelleet, että säteilyturva on sellainen asia, jossa meillä on Suomessa hyvin keskitetty osaaminen, ja siksi nyt, kun sitä tässä laajennetaan, haluan tästä varmistua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-03-30T14:57:57,2022-03-30T15:00:46,Hyväksytty,1.1
2022_33_61,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_62,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässähän korjataan nyt epäkohtaa, josta EU:n komissio on Suomelle antanut perustellun lausunnon, ja siksi nämä 40 ja 48 §:t nyt tässä muutetaan. Tämä on hyvä asia. Tämä olisi pitänyt varmasti jo aiemminkin tehdä.
Eli esityksen mukaan kohteen omistaja olisi velvollinen huolehtimaan tulipalon lisäksi säteilyvaaratilanteen tai muun onnettomuuden jälkiraivauksesta ja vartioinnista sekä säteilyvaaratilanteesta aiheutuvan altistuksen rajoittamisesta sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä.
Tässä nyt tämä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 22 eli tämän vuoden aikana, mutta sitten ulkoisia pelastussuunnitelmia koskevat muutokset on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan vasta vuoden 23 alussa samaan aikaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain kanssa. Ja kysyn nyt ministeriltä: kun tässä on nyt pieni viive tavallaan sinne — ei tässä montaa kuukautta ole, mutta joka tapauksessa — niin onko kentälle annettu selkeät ohjeistukset siitä, miten näitä lakeja tullaan soveltamaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-03-30T15:00:47,2022-03-30T15:02:12,Hyväksytty,1.1
2022_33_63,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_64,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että meillä on tämmöistä ennaltaehkäisevää vaarallisten aineiden säilyttämiseen liittyvää kartoitusta riskitekijöistä ja saadaan asioita sillä tavalla paremmin ennakoitua.
Edustaja Heinonen nosti pelastuslaitoksen työntekijöiden tarpeen ja sen tilanteen siellä, mikä on tietenkin tärkeä asia kokonaisuuden kannalta.
Jäin pohtimaan tämmöisten saastuneitten maa-aineiden puhdistusmekanismia ja sitä, kuinka laajasti sitä Suomessa tehdään. Itse olen jossakin vaiheessa työelämässä ollut tämmöisen kanssa tekemisessä, ja en ole kovin monessa paikassa tavannut semmoisia alueita, mihin on rakennettu, missä puhdistetaan näitä saastuneita maa-aineita ja sen jälkeen, kun ne ovat puhtaat, ne hyödynnetään johonkin muuhun käyttöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-03-30T15:02:13,2022-03-30T15:03:09,Hyväksytty,1.1
2022_33_65,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_66,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastuslain 40 ja 48 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 31/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustajille hyvistä puheenvuoroista. Todellakin tämä pelastajien määrän turvaaminen, mikä tässä keskustelussa nousi esiin, on ensisijaisen tärkeätä, ja me tiedämme, että koulutustarve on suuri. Tästä on suunnitelmat nyt jo tehty, koulutusmääriä on lisätty, mutta tämä on tietysti semmoinen pitkäaikainen projekti, jonka tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä saisimme koulutusmääriä sillä tavalla tasaisesti nostettua nykyisestä, että voimme tätä vajetta korjata. Ja tässähän nyt esimerkiksi tälle vuodelle ja viime vuodelle on jo näitä koulutusmääriä lisätty, ja sitä kautta halutaan sitä määrää kasvattaa.
Tässä tosiaan tuli esille tämä vaarallisten aineiden kuljetuksen laki ja sitten muutos tähän pelastuslakiin tämän osalta. Elikkä ajatus on, että nyt kun tämä vaarallisten aineiden kuljetuslaki on käsittelyssä, niin se muutos tapahtuisi samanaikaisesti: kun se uusi laki tulee voimaan, niin sitten tästä laista se sama kohta poistuisi. Asia olisi silloin hoidossa, mutta se tulisi sen toisen lain kautta. Ja sen takia näissä pykälissä on eriaikaiset voimaanastumiset, kun tämä säteilyturvaan liittyvä jälkihoito on sitten todellakin, niin kuin tässä tuli esille, se asia, mihin direktiivi meitä velvoittaa, ja tällä pykälämuutoksella laitamme nyt sen kuntoon niin, että voimme olla varmoja, että tämäkin asia on hoidossa. Sitten toimijoiden tulee huolehtia, että heillä on tähän liittyvää osaamista, jotta voimme taata turvallisuuden myös näissä tilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-30T15:03:09,2022-03-30T15:05:16,Hyväksytty,1.1
2022_33_67,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Leppä poissa. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_68,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Kalmari, voitteko laittaa mikrofonin päälle?] Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi lannoitelaki korvaamaan nykyistä lannoitevalmistelakia, ja osinhan on kyse siitä, että ikään kuin tämmöisiä teknisiä asioita EU:n lannoiteasetuksesta siirretään meille, ja tämä koskee nimenomaan CE-merkittyjä EU-lannoitevalmisteita. Mutta siellä on mielestäni mielenkiintoisia asioita joukossa, ja yksi niistä on se, että EU:n tasolla luodaan yhtenäisiä edellytyksiä orgaanisia raaka-aineita käyttävän lannoitevalmisteteollisuuden mahdollisuuksiksi päästä sisämarkkinoille, ja myöskin tulee pienemmässä mittakaavassa ylipäätään mahdolliseksi valmistaa tämmöisiä uudentyyppisiä lannoitevalmisteita.
Itse näen nyt tässä biokaasun jatkojalostuksen siinä mielessä, että on jo innovaatioita siitä, että esimerkiksi jätevesilietteestä pystytään erottamaan lääkkeet ja hormonit eroon. Sveitsissä tätä on tehty ihan menestyksekkäästi. Se on vielä kallista, mutta jos päästäisiin etenemään tämmöisissä asioissa, kun raskasmetallit jo pystytään erottamaan, niin minä näen ison tulevaisuuden sillä asialla, että me jossain vaiheessa pystyttäisiin tätä arvokasta fosforia kierrättämään peltoon. Ja paljon sitäkin ennen tietenkin tämä arvokas fosfori tuolta maatiloilta entistä paremmin voidaan hyödyntää, eli minusta on hienoa, että tässä tulee paremmin mahdollisuus tämmöisiin uudentyyppisiin lannoitevalmisteisiin.
Mutta ehkä olisi järkevää nyt, kun ministeri tuli paikalle, että keskeytän tässä vaiheessa ja kommentoin ja jatkan sitten vielä lisää, kun ministeri on käyttänyt puheenvuoronsa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-03-30T15:05:51,2022-03-30T15:08:02,Hyväksytty,1.1
2022_33_69,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Näin. — Me täällä tosiaan jo ehdimme aloittaa, mutta nyt, ministeri Leppä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_70,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle. Kuulin ison osan puheenvuorosta, ja se oli juuri tämän lainsäädäntökokonaisuuden, tämän uudistuksen, mukaista.
Elikkä tämän uudistuksen taustallahan on EU:n lannoitevalmisteasetuksen kansallinen toimeenpano. Lannoitevalmisteasetuksen uudistus liittyy EU:n kiertotalouspakettiin, ja sen tarkoituksena on edistää orgaanisten ja kierrätysravinteiden markkinoita. Tavoitteena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa muun muassa poistamalla kansallinen laitoshyväksyntä sekä helpottaa uudentyyppisten lannoitevalmisteiden valmistusta ja markkinointia.
Lannoitevalmisteiden markkinavalvonnasta säädettäisiin jatkossa horisontaalisessa, useita tuoteryhmiä koskevassa eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa. Markkinavalvontalaki täydentää EU:n markkinavalvonta-asetusta. Laki sisältää yleiset säädökset viranomaisten toimivaltuuksista ja markkinavalvontaviranomaisen valvontakeinoista tuotteiden vaatimustenvastaisuustilanteessa.
Valvonnan vaikuttavuutta pyritään lisäämään säätämällä seuraamusmaksu. Seuraamusmaksun avulla pyritään toisaalta ennaltaehkäisemään määräysten vastaista toimintaa ja toisaalta nopeasti ja tehokkaasti estämään sen jatkaminen.
Toimialan tasapuolisen kilpailun ja harmaan talouden torjunnan edistämiseksi lakiehdotukseen on lisätty säädökset toimijan luotettavuudesta.
Joustavan siirtymän mahdollistamiseksi lakiin ehdotetaan nykyiselle tyyppinimirakenteelle vuoden 2023 loppuun asti siirtymäaikaa, jonka aikana yritykset voivat valmistaa myös nykyisen lain mukaisia lannoitevalmisteita. Valtioneuvoston asetuksella sitten säädettäisiin fosforin käytöstä maa‑ ja puutarhataloudessa sekä viher‑ ja ympäristörakentamisessa. Asetuksen olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-30T15:08:06,2022-03-30T15:10:37,Hyväksytty,1.1
2022_33_71,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_72,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä varmasti tänä iltana käydään ministerin kanssa viimeisiä keskusteluja — ainakin tällä erää, kun ministeri on ministeri. Haluan näin aiempana kokoomuksen valiokuntaryhmän vetäjänä myöskin kiittää ministeri Leppää todella merkittävästä työstä, jonka hän on isänmaan eteen tehnyt parlamentaarikkona ja valtioneuvoston jäsenenä, ja nyt monellakin tapaa aivan erityisen vaikeana aikana — aikana, jolloin ensin pandemiatilanteessa oli päällä uhkaa siitä, kuinka ruoka riittää kaikille tilanteessa, jossa kaikki globaalit toimitusketjut osaltaan ovat häiriintyneet, ja nyt vielä, kun koettiin, että pandemiasta aletaan pikkuhiljaa pääsemään, tuli päälle sota, jonka seuraukset ovat tietysti monin tavoin dramaattiset. Ministeri on omaan rauhalliseen, asialliseen tyyliinsä ottanut vastaan, mitä on vastaan tullut, ja tehnyt varmasti parhaansa suomalaisen viljelijän, ylipäätään suomalaisen alkutuotannon ja maaseutuelinkeinojen hyväksi. Elikkä tällaisen kiitospuheenvuoron myös täältä oppositioryhmän puolesta haluan ministerille jo tässä vaiheessa esittää.
Arvoisa puhemies! Tämä ministeri Lepän johdolla valmisteltu lainsäädäntöesitys, jolla toimeenpannaan tätä EU:n lannoitevalmisteasetusta, on varmasti sinänsä perusteltu. Uskon, että sitten taas edustaja Kalmarin johdolla, ehkä — mehän emme tiedä, kuka uusi ministeri sitten on, sillä se on tietysti keskustan eduskuntaryhmän käsissä, mutta... [Tuomas Kettunen: Asia selviää! Huomenna!] — Niin, asia selviää kyllä, kyllä kyllä. Täällä oli välihuuto asiaan liittyen. — Joka tapauksessa varmasti tämä asia on luotettavissa käsissä myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, joka sitä käsittelee ja mietinnön siitä eduskunnalle antaa, ja laki säädetään joka tapauksessa.
Jos puheenjohtaja sallii, ja jos ministerillä on mahdollisuus keskusteluun osallistua, niin tietysti ehkä eduskuntaa nyt juuri tällä hetkellä kaikkein eniten kiinnostavat tämän sodan vaikutukset, Venäjän hyökkäyksen vaikutukset siihen, miten lannoitteita on täällä Suomessa saatavilla, ja toisaalta se, mikä on viljelijöidemme kyky sitten taloudellisesti lannoitteita käyttää, jotta saadaan kuitenkin tämmöisessä uhkaavassa tilanteessa maksimaalinen sato aikaan. Ja toisaalta sitten vähän laajemminkin peilata siihen, mikä on tilanne Euroopassa ja maailmalla ruokaturvan osalta. En tiedä, miten puhemies sallii keskustelua, mutta nämä asiat ainakin tämän illan teemana tässä vahvasti ovat. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro! Hyvät kysymykset myös!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T15:10:38,2022-03-30T15:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_33_73,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_74,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä lannoitelaki on sillä tavalla ajankohtainen, että viljelijät Suomessakin ovat aikamoisissa vaikeuksissa lannoitteitten hintojen karattua kyllä aivan käsittämättömälle tasolle. Sehän taas liittyy vahvasti Ukrainan sotaan ja maakaasuun ja sen saatavuuteen ja moniin muihin asioihin.
Arvoisa puhemies! Itse en kyllä ole ammatti-ihminen ollenkaan tässä asiassa, mutta sain sähköpostia, ja kyllä tästä nyt välittyy, että viljelijät kuitenkin pelkäävät. Kun uutta lainsäädäntöä EU:sta tulee, niin se pelko kohdentuu tietenkin siihen, että mitä saa tehdä ja minkälaisia rajoja esimerkiksi fosforille asetetaan ja menevätkö ne asetukseen ja mihinkä ympäristökorvauksiin ne menevät, joten tämä on kyllä aika ymmärrettävää. Tässä lukee: ”On riski, että fosforin liika rajoittaminen johtaa mobilisoituvan typen tappioihin sekä heikentää kasvuun lähtöä ja sadon tuleentumista sekä laatua. Nykyinen järjestelmä ei siten ole mitenkään toimiva, toisin kuin lain perustelutekstissä viitataan.” Tämä tulee käytännön viljelijältä, enkä minä ole näissä asiantuntija, mutta enemmänkin ministeri ja valiokunnan puheenjohtaja varmaan voivat kommentoida.
Edelleen tästä sähköpostista: ”Fosforilannoituksen enimmäismäärien sääntely lannoitelain nojalla annettavalla asetuksella on perusteltua. Nykyisen ympäristökorvauksen fosforirajojen siirtämistä sellaisenaan tulevaan asetukseen ei tule tehdä. Lannoitelainsäädännön pitää mahdollistaa nykyisten viljelykasvilajikkeiden satopotentiaalin hyödyntäminen ja korkean laadun tuottaminen fosforiluvultaan erilaisilla peltolohkoilla. Nykyiset ympäristökorvauksen fosforirajat eivät sitä kaikissa tapauksissa mahdollista. Jo nyt on tutkimusnäyttöä siitä, että peltojen fosforiluokat voivat heikentyä liikaa tyydyttävästä heikompaan nykyisillä ympäristökorvauksen lannoitustasoilla, mikä ei kestävän kasvintuotannon kannalta ole järkevää.”
Arvoisa puhemies! Nämä olivat siis käytännön viljelijän näkökohtia ja sitaatteja. Itsekin ajattelen, että tässä uudessa tilanteessa, minkä sota on tuonut, meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, että me varmistamme, että Suomessa ruokaa pystytään tuottamaan kohtuullisilla kustannuksilla. Tilapäisesti meidän täytyy jopa niiata ilmastotavoitteissa ja tarvittaessa ympäristötavoitteissa, mikäli se on edellytys sille, että yleensä ruoantuotantoa Suomessa voidaan harjoittaa. Nyt on sotatila, ei onneksi Suomessa mutta muualla, mutta sen vaikutukset saattavat globaalisti olla jopa niin merkittäviä, että me tullaan näkemään kansainvaelluksia, jos Ukrainan sota ei mahdollisimman pian lopu tavalla tai toisella. [Anne Kalmari: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-03-30T15:13:30,2022-03-30T15:16:29,Hyväksytty,1.1
2022_33_75,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Näin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_76,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia ministerille lain esittelystä. Tässä laissa on hyvää se, että lannoitelainsäädäntöä nyt harmonisoidaan EU:ssa ja siten luodaan lannoitevalmisteille EU:n tasolla yhtenäiset edellytykset, jolloin myös orgaanisia raaka-aineita käyttävän lannoitevalmisteteollisuuden mahdollisuudet päästä sisämarkkinoille paranevat. Lannoitevalmisteasetus antaa myös mahdollisuuden kehittää uudentyyppisiä lannoitevalmisteita — puhutaan tämmöisestä kiertotalouspaketista — ja kun valiokunnan puheenjohtaja jo tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan toi esille biokaasutuotannon ja sen edistämisen, niin näen tässä kyllä hyviä mahdollisuuksia.
Niin kuin edustaja Eestilä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan toi esille, on varmistettava tässä maassa, että ruoantuotantoa voidaan harjoittaa, koska se on meidän huoltovarmuustekijöitämme. Siitä kyllä kiitän ministeri Leppää, kun maataloudelle on nyt valmisteilla tämä 300 miljoonan huoltovarmuuspaketti tähän akuuttiin — akuuttiin — maksuvalmiusongelmaan, mutta kyllähän ne pitkän aikavälin kannattavuustoimet ratkaistaan markkinoilla. Toivoisinkin — tässäkin puheenvuorossa, kuten eilenkin toin esille — että myös kaupan ala tulee matkaan tähän akuuttiin kriisiin, kustannuskriisiin.
Puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää ministeri Leppää hyvin tehdystä työstä maa- ja metsätalousministerinä — niin kuin edustaja Autto sanoi, isänmaan eteen tehdystä hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-30T15:16:30,2022-03-30T15:18:19,Hyväksytty,1.1
2022_33_77,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_78,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös jatkaa tuosta, mihin edustaja Kettunen jäi, eli omasta puolestani haluan myös kiittää maa- ja metsätalousministeri Leppää hyvästä yhteistyöstä vuodesta 2011 alkaen, jolloin itse aloitin täällä eduskunnassa. Meillä on ollut yhteistä taivalta monissa kysymyksissä. Politiikassa päivät ovat peräkkäin, ja välillä ollaan hallituksessa ja välillä oppositiossa. Muistan hyvin sen, kun 2011 meillä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana oli Jari Leppä, joka oli silloin opposition edustajana, ja siinäkin kokonaisuudessa pystyttiin rakentamaan hyviä ratkaisuja suomalaisen maaseudun ja maatalouden kannalta.
Tästä hallituksen esityksestä sen verran, että tosiaan kyseessä on EU:n asetuksen kansallinen toimeenpano, ja sitä kautta hallituksen esitys on perusteltu. Mutta haluaisin myös tässä yhteydessä, kun puhutaan lannoitteista, vähän myös peilata tähän nykyiseen tilanteeseen ja myös tulevaan kasvukauteen. Huoltovarmuuden näkökulmastahan lannoitteiden saatavuus on ruoantuotannon kriittisiä tekijöitä. Tiedämme hyvin, että lannoitteiden hinta on nyt viime syksystä asti noussut merkittävällä tavalla.
Tällä hetkellä monet viljelijät — meillähän on 50 000 tilaa suurin piirtein EU-rekisterissä — monilla tiloilla miettivät kannattavuuteen liittyviä kysymyksiä. Ja tätä palautetta tulee kyllä varsin paljon, että jos ei niitä lannoitteita ole vanhan vuoden puolella hankittu, niin tänä keväänä lasketaan siellä konehallissa hyvin tarkkaan, paljonko siellä on ikään kuin ylijäämätavaraa edellisiltä vuosilta. Tästähän voi tehdä ainoastaan sen johtopäätöksen, että ensi kesänä tuotannon tehokkuus on vielä kysymysmerkin päässä.
Haluaisin myös tässä tuoda tämän huolen esille ja itse asiassa myös tähän hallituksen esitykseen liittyen sen — herätetään nyt vähän keskustelua täällä kuitenkin — että miten lannoitteiden osalta omavaraisuutta voitaisiin parantaa. Nythän on sellainen tilanne, että lannoitteita on tullut tähän asti lähestulkoon sotatoimialueelta, ja tämän johdosta huoli on syvä. Otetaanko nämä asiat huomioon myös tässä maatalouden tulevassa kriisipaketissa, jota eduskunta odottaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-30T15:18:20,2022-03-30T15:21:26,Hyväksytty,1.1
2022_33_79,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_80,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Nyt olemme käsittelemässä tätä lannoitelakia, ja on hirveän tärkeää, että lannoitteita on saatavilla. Paljon tulee viljelijöiltä viestejä, että tilanne on tämä, ettei ole kohta oikein varaa ostaa näitä lannoitteita. Se on ihan valtavan tärkeää, että saadaan kotimaista ruokaa, varsinkin nyt, kun on tuo sota tuossa lähellä. Ruoka, energia, polttoaineet ja just tämmöiset ovat tärkeitä asioita, ja kyllä se ruoka on hyvin tärkeä siellä muiden asioiden joukossa, myös turvallisuuden joukossa.
Ihan sellaista kysyisin ministeriltä, onko mitä muita uusia toimenpiteitä nyt suunnitteilla, että varmasti nämä lannoitteet riittävät. Ja mitenkä varmistetaan, että meillä tosiaan niitä lannoitteita tarpeeksi saadaan ja ihmisillä on varaa ostaa niitä lannoitteita? Sieltä kentältä tosiaan tulee hirveä huoli, että nyt ensi kesänä ei sitten laitetakaan lannoitteita. Just nimenomaan tänä tulevana kesänä on erittäin tärkeää saada se kunnollinen sato, että riittää ruokaa meille kaikille.
Ja itse myös haluan kiittää ministeriä tästä ministerin aikakaudesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-30T15:21:27,2022-03-30T15:22:42,Hyväksytty,1.1
2022_33_81,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_82,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yaran myynti aikanaan oli huoltovarmuuden kannalta virhe, ja siksi on tärkeätä, että täällä eduskunnassa aina olisi ihmisiä, jotka ymmärtävät koko elintarvikeketjun ja sen merkityksen. Ja sitäkin asiaa kannattaa pohtia, että kun eurooppalaiset apatiittikaivokset ovat Suomessa — toinen käytössä ja toinen ei — niin mikä merkitys sillä olisi tulevaisuuden, pitkän jänteen, kannalta, jos meillä olisi kansallisissa käsissä nyt sitten se toinen apatiittikaivos. Ihan vakavasti haluan nostaa tämänkin asian keskusteluun.
Meidän valiokunta on ollut sen tyyppinen, että me ollaan aina haluttu mennä lähelle käytäntöä ja uskallettu muuttaa asioita, jotka eivät tue suomalaista ruoantuotantoa ja joille ei näyttäisi olevan perustetta, jolloin tämänkin esityksen yhteydessä käydään varmasti esimerkiksi tämmöisen kevyemmän myynnin alla olevat kompostilannan kierrätysmahdollisuudet läpi. Siellähän on ollut aika raskas säädöstö, ja luulen, että tässä ei ihan hirveän hyvin ole siihen asiaan nyt perehdytty, ja se voisi olla avain siihen, että saadaan tätä lannoiteongelmaa ratkaistua. Ja esimerkiksi kuriositeetti: kun käytiin sokerijuurikastehtaalla, niin se maa-aines, joka pelloilta tulee sinne tehtaalle, on lannoitelain alaista tavaraa ja erittäin vaikeasti mihinkään hyödynnettävissä, ikään kuin ongelmajätettä, vaikka se on peltomultaa. Tämäntyyppisiä asioita varmaan nostetaan ainakin kannusteena sitten jatkovalmisteluun, todennäköisesti.
Ja oli erittäin hyvä tuo Eestilän huomio siitä, että fosforinkäytön säätely ei saa heikentää mahdollisuuksia hyvään satotasoon ja laatuviljan tuottamiseen. Ei voi olla niin, että meillä ei pystyisi leipäviljaa tuottamaan tiukkojen säädösten takia. Tämä ympäristökorvauskytkentäasia meidän täytyy hyvin tarkasti valiokunnassa käydä läpi.
Kun täällä tuli esimerkiksi tämä kadmiumrajojen alentaminen, niin sinänsähän sillä ei ole mitään merkitystä Suomelle, koska meillä on niin paljon alhaisemmat kadmiumpitoisuudet jo luonnostaan ja meidän apatiitti on puhdasta.
Mutta todellakin on tärkeää, että maatalous saa lannoitteita ja koetetaan kaikin keinoin edistää sitä, että niitä saa kohtuuhintaan ja kiertotalous paranee. Se osin paranee tämänkin lainsäädännön myötä, niin että kiitoksia esityksestä. Jatkokäsittelemme sitä sitten valiokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-03-30T15:22:42,2022-03-30T15:25:55,Hyväksytty,1.1
2022_33_83,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_84,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puheenvuoroni meni vähän niin kuin jo uusiksi nyt sen takia, mitä edustaja Kalmari tuossa sanoi, enkä halua palata siihen, minkälaista syntiä olemme tehneet sen suhteen, kun olemme kaivostoiminnasta luopuneet siinä kohtaa, mikä oli kansallisen omavaraisuuden kannalta erittäin huono ratkaisu, mutta kunpa me uskaltaisimme puhua, kuten edustaja Kalmari sanoi, että ottaisimme haltuun sen, mitä meillä itsellämme nyt on. Se vain tarkoittaa sitä, että meidän on uskallettava tehdä päätöksiä. Vaikka se on alueella, mihinkä pitäisi rakentaa rata ja niin edelleen, niin nyt pitää nähdä, että se vain on sillä lailla, että tämä suomalainen väki elää vain, kun ruokaa on ja lannoitteita meillä tarpeeksi on. Ylpeänä seison sen takana, mitä ammattiyhdistysliike ja työväki tekivät tämän hankkeen estämiseksi, mutta se vain sitten täällä päätökseen meni.
Minun mielestäni on tosi tärkeätä, mitä ollaan tehty sen suhteen, että nyt tämän esityksen myötä meidän pitää pystyä edesauttamaan sitä meidän omien lannoitteiden levittämistä. Me ollaan jossain kohtaa tehty päätöksiä varmasti oikeilta perusteiltaan nitriittien osalta ja niin edelleen, niiden levittämisessä, mutta me ollaan aika paljon nyt tehty päätöksiä sen suhteen, mitä EU:sta on tullut määräyksiä, mitkä nyt heikentävät meidän mahdollista ruokavarmuutta. Me ollaan jouduttu tekemään lisäpeltoja sen takia, että meidän luonnollinen lannoitemateriaali ollaan pystytty levittämään pelloille, eikä se ole aina ollut kaikilta osin kovinkaan järkevää.
Edustaja Eestilälle sanon, että aivan oikea, hieno huomio. Tässä kaupan alan osalta, kun me vaaditaan kaupalta, pitää myös muistaa se, että me tarkoitamme samalla, että jokainen suomalainen maksaa elintarvikkeista enemmän. Kun me huudamme sitä, niin me samalla sanomme, että jokainen kansalainen maksaa ruoastaan enemmän. Sen verran politikoin nyt, että se on jotenkin kummallista, että kokoomus haluaa huutaa, että sosiaaliturvasta pitäisi leikata tässä hetkessä, mikä tarkoittaa sitä, että niillä ihmisillä, joilla on vähän rahaa, ei olisi siihen ruoan ostamiseen mahdollisuutta. En pidä tässä kohtaa sitä esitystä kovinkaan rakentavana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T15:25:55,2022-03-30T15:29:08,Hyväksytty,1.1
2022_33_85,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_86,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen lähtökohta aina ja kaikissa tilanteissa on työnteon ensisijaisuus, se, että työtä tekemällä ja korkealla osaamisella suomalaiset pystyvät rakentamaan kansakunnalleen vaurautta ja menestystä. Kun mahdollisimman moni suomalainen osallistuu työntekoon, silloin pystymme yhdessä huolehtimaan heistä, jotka eivät syystä tai toisesta sitten työntekoon pysty osallistumaan. Tämä on kokoomuksen linja. 
Arvoisa puhemies! Tähän itse asiaan — joka liittyy tietysti myös keskeisellä tavalla kotimaisiin työpaikkoihin: 
Tässä edustaja Kalmari otti esille sen, että kotimaassa meillä on todella merkittäviä fosfaattivarantoja ja edellytyksiä lannoitetuotannolle, ja ei vain kotimaan tarpeisiin vaan laajemminkin tietysti koko Euroopan näkökulmasta. EU:han on todella voimakkaasti nyt panostamassa tällaiseen omaan strategiseen autonomiaansa, jotta emme olisi niin riippuvaisia Venäjästä ja esimerkiksi Kiinasta tulevaisuudessa. 
Tässä mielessä kysyisin oikeastaan ministeri Lepältä vähän saman asian, mitä edustaja Kalmari otti esille: Mitä ajatuksia valtioneuvoston piirissä konkreettisesti on nyt liittyen Savukosken Soklin malmioon, joka nykyään on sataprosenttisesti Suomen valtion omistuksessa? Viime viikollahan itse asiassa taisi olla niin, että korkein hallinto-oikeus palautti tämän kaivoksen vesitalouslupa-asian aluehallintovirastolle uuteen käsittelyyn, ja siinä yhteydessähän siis korkein hallinto-oikeus oli pohjannut tämän oman päätöksensä nimenomaan siihen, että tätä alkuperäistä lupaa myönnettäessä olisi pitänyt tehdä enemmän selvityksiä, liittyen vaikkapa näihin tulevan kaivoksen — tai mahdollisesti tulevan kaivoksen — mahdollisiin vesistövaikutuksiin. Näin ollen siis jos tällaisia selvityksiä lähdetään aktiivisesti tekemään, se vaatii tietysti Suomen Malmijalostus Oy:ltä aika merkittävää panostusta. Tämänkaltainen panostus varmaan on asia, jossa omistajaohjauksella on merkittävä rooli, joten tässä mielessä kysyisin ihan yleisestä mielenkiinnosta: onko valtioneuvoston piirissä käyty tästä kotimaisen lannoitetuotannon lisäämisestä ja mahdollisista Soklin avaamiseen tähtäävistä toimenpiteistä keskustelua, ja mihin suuntaan, minkälaisia konkreettisia ajatuksia siihen mahdollisesti liittyy?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T15:29:08,2022-03-30T15:31:48,Hyväksytty,1.1
2022_33_87,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_88,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ole perehtynyt tähän asiaan kovin syvällisesti, mutta haluan nyt kuitenkin nostaa esiin omia ajatuksiani. Tietenkin on harmillista, että aikaisemmat tämän talon päätökset ovat johtaneet siihen, että meillä ei enää lannoitehomma ole täysin omissa käsissä. Ministeriltä haluaisin kysyä ehkä sitä, minkälainen tilanne on Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoissa näiden lannoitteiden osalta.
Se, minkä itse näkisin yhtenä ratkaisuna tähän, on tietenkin se, että näitä kotimaisia varantoja pystyttäisiin käyttämään. Mutta lisäksi näkisin merkittävänä asiana semmoisen, mikä ei ole mielestäni saanut riittävää huomiota, tai ehkä se on saanut huomiota, mutta se on jäänyt aina puheen tasolle. Olisiko se ollut Pekkarinen, joka puhui jo vuosikymmeniä sitten biokaasun tuotannosta. Itse olen harmissani siitä, että biokaasun tuotanto on jäänyt vähän niin kuin lapsipuolen asemaan. Täällä on vain hakattu rahaa tuulimyllyihin ja tuulivoimaan. Pitäisi ymmärtää se, että siinä biokaasun tuotannon ohella syntyy kotimaista — jos nyt täällä kotimaassa biokaasua tehdään — lannoitetta, joka käy suoraan peltoon ja on tehokasta. Se typpi on siinä ikään kuin samassa asennossa, ymmärtääkseni, kuin näissä kaupallisissa lannoitteissa, että se olisi tehokasta. Olisi huomattavan paljon ympäristöystävällisempää käyttää sitä biokaasun tuotannossa syntynyttä tai siinä tehtyä lannoiteraetta kuin että se eläinten — mitenköhän sen nyt nätisti muotoilisi — sonta ajetaan sinne peltoihin ja mahdollisesti sitä valuu sieltä sitten, eikä se ole edes niin tehokasta. Mutta jos se menisi tämän biokaasuprosessin läpi, niin silloin se olisi ravinnearvoiltaan erittäin hyvä ja valmis lannoitteeksi.
Toivoisin, että tähän vielä ministeri ja hallitus panostaisivat jo tällä kaudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-30T15:31:49,2022-03-30T15:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_33_89,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Leppä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_90,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Kiitoksia ensinnäkin kiitoksista, ja omalta puoleltani myöskin parhaat kiitokset hyvästä yhteistyöstä tässä vuosien aikana. Tietysti on niin, että huomenna valitaan seuraaja mutta sitten katsotaan, missä kohdalla tuo vahdinvaihdos tapahtuu, mutta jossakin tässä lähitulevaisuudessa sekin on. Ja kiitos hyvistä huomioista, erittäin hyvistä huomioista.
Ravinnetasot on tietenkin se asia, jolla me ratkaistaan — todellakin niin kuin edustaja Eestilä täällä sanoi — miten me se satopotentiaali saadaan sitten ulos meidän pelloistamme. Totta kai kestävällä tavalla — se on ihan selvä, se on lähtökohta kaikessa — ja tämä on todella tarkka paikka, että tässä ei mennä myöskään niin, että meillä tulee vajausta joistakin ravinteista, jolloinka taas jälleen tullaan siihen, että toisia ravinteita tulee liikaa, toisia liian vähän, ei kasvua tule ja sitten osa niistä tulee valumina. Eli tässä on monia asioita, joiden pitää olla tasapainossa, ja siksi tämä on todella tärkeä huomio.
No sitten tämä lannoiteomavaraisuus, siihen liittyvä huoltovarmuus, kotimaisuus, kaikki tämä, on valtaisan tärkeä asia. Me tiedämme nyt vaikkapa niiden orgaanisten lannoitteiden osalta, että kun me pystymme vahvemmin ja enemmän näitä itse omassa maassamme valmistamaan, se on sekä huoltovarmuuden kannalta että meidän työllisyytemme ja meidän taloutemme kannalta erinomaisen hyvä ja tärkeä asia, ja se tehostaa merkittävästi meidän ravinteiden kierrätystä. Nythän ne eivät kierrä läheskään optimaalisella tavalla — ja nyt puhun teollisuuden jätevesistä ja yhdyskuntien jätevesistä. Lannat kiertävät, ja ne kiertävät hyvin. Ne menevät tarkoitukseensa ja asiaansa, kasvattavat seuraavaa satoa ja taas kiertävät sinne uudelleen, mutta tuo puoli meillä on vielä, niin kuin se on joka puolella muuallakin Euroopassa ja maailmassa, varsin alkuvaiheessaan. Ensimmäisiä hyviä teknologioita tähän on olemassa, ja me haluamme vauhdittaa ilman muuta näiden teknologioiden vahvistumista ja kasvamista.
No sitten meillä on itsellämme apatiittivarannot maailman puhtaimmat, ja tämä on tosi tärkeää meillä pitää omissa käsissä. Meillä kaliumin ja ammoniakin osalta lannoitteiden raaka-aineina ne ovat melkein kaikki tuontitavaraa, ja siksi on tärkeää, että tuon apatiitin osalta meillä pidetään huoli, että se täällä säilyy ja saadaan aikaan uutta teknologiaa, niin että myöskin pystymme korvaamaan vaikkapa typpeä. Uudenlaisia tapoja valmistaa sitä on nyt haarukassa, ja siellä on jopa sellaisia aihioita yritysmaailmassa nyt olemassa, eli elinkeinoelämä haluaa tähän osallistua, ja se on myöskin meidän omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeä asia.
Viimeinen huomio, puhemies, tähän kohtaan on se, että meillä nyt Huoltovarmuuskeskus ja totta kai hallitus tarkasti seuraavat koko ajan ruoan huoltovarmuuden näkökulmasta ruoan riittävyyttä — sen pitää riittää kaikkina aikoina — ja samoin ruoan valmistuksen ja viljelyn eri raaka-aineiden riittävyyttä, mihin kuuluvat myös lannoitteet. Tällä hetkellä olevassa tilanteessa, mikä meillä on, meillä on nyt lannoitteita saatavilla, mutta hinta on tietysti hirvittävän korkea, ja juuri tähän asiaan me nyt sitten haluamme tämän huoltovarmuuspaketin rakentaa. Siitä me kuulemme nyt sitten aivan lähipäivinä, mitä se sisällään pitää. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-30T15:34:54,2022-03-30T15:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_33_91,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_92,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Myllykoski poissa, edustaja Kalmari poissa, edustaja Hoskonen poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_33_93,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_33_94,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Herra puhemies! Tässä on siis kysymyksessä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muutoksesta. Tämä on erityisesti työllisyystoimi, mutta tämä on myöskin vahvasti huoltovarmuustoimi.
Maatalouden luopumistukeen oikeutetut voivat osallistua jatkossa rajoituksetta esimerkiksi maatalouden kausi- ja tilapäistöihin ilman, että heidän tukensa maksatus keskeytyy — tämä on se keskeinen asia. Esityksellä helpotetaan työntekijäpulaa maaseudulla. Asiantuntevaa työpanosta tarvitaan erityisesti alkutuotannon kannalta kriittisillä aloilla maataloudessa ja puutarha-alalla. Muutos helpottaa myös työvoiman saamista eri toimialojen yrityksiin ja palvelualoille.
Lakiehdotus mahdollistaisi lisäksi maatalouden luopumistukeen oikeutettujen tuensaajien ansiotyössä käynnin huoltovarmuuden turvaamiseksi Ukrainassa käytävän sodan ja covid-19-epidemian aiheuttamissa työvoimatarpeissa. Covid-19-pandemiaan liittynyt määräaikainen poikkeus ansiotulorajoitteen soveltamiseen oli voimassa vuosina 20 ja 21, ja tämän vuoksi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella Melalla, joka hoitaa maatalouden harjoittamisesta luopuneiden tuen maksatuksen, on jo kokemusta ansiotulorajoitteen soveltamatta jättämisestä. 
Tämä esitys koskee noin 1 400:aa luopumistuen saajaa, ja helpotus tulee voimaan — jos eduskunta sen hyväksyy — taannehtivasti 1. tammikuuta alkaen, jos tosiaan tämä lakiesitys tällaisenaan hyväksytään. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-30T15:39:13,2022-03-30T15:41:09,Hyväksytty,1.1
2022_33_95,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_96,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskoakseni tämä lakipaketti on valiokunnassamme niin sanotusti pelkkää julistusta. Aika nopealla aikataululla teimme silloin sen edellisen ja vaadimme, että tämä tulee valmistella mahdollisimman nopeasti pysyväksi lainsäädännöksi. Kiitän, että se on tässä ja nyt, mutta esitän huoleni siitä asiasta, että se on menossa perustuslakivaliokunnan käsittelyyn sen taannehtivuuden vuoksi, ja itse asiassa taannehtivuus johtuu vain siitä, että sitä ei ehditty valmistella valmiiksi jo viime vuoden puolella, vaikka siitä hallituksen päätöksetkin olivat. En tiedä, onko tässä ketään perustuslakivaliokunnan jäsentä, mutta kun tämä ei ole kauhean monimutkainen asia, niin toivoisin, että se sieltä perustuslakivaliokunnasta tulisi mahdollisimman nopeasti, että saataisiin varmuus tästä, että se jatkuu viime vuodelta sitten suoraan eteenpäin.
Erittäin hyvä lainsäädäntö: auttaa maatilojenkin akuutissa työvoimapulassa ja on mielestäni muutenkin oikeudenmukainen yleiseen eläkejärjestelmään suhteutettuna. Onhan se outoa, että on yksi väestöryhmä, joka ei ole voinut tehdä millään tavalla tai juuri mitään töitä eläkkeen lisäksi. Verottajahan siellä sitten huolehtii, ettei kukaan liikaa tee. Erittäin hyvä esitys.
Tässä vaiheessa nyt sitten kiitoksia Lepälle, kun lienee kuitenkin loppusuoralla näitä ministerin esityksiä. Kiitoksia työstänne!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-03-30T15:41:09,2022-03-30T15:43:05,Hyväksytty,1.1
2022_33_97,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sankelo poissa. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_98,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uskaltanen tässä kokoomuksen ja koko oppositionkin suulla puhua yleisesti, että ilman muuta tuemme tätä lakiesitystä. Tämähän on erittäin järkevä ja tärkeä esitys, ja kyllähän tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan nyt todella on suuri vaara — ehkä meille suomalaisille ei niin konkreettinen suuri vaara sen suhteen, että meiltä ruoka loppuisi, mutta kyllä sillä voi olla todella vakavia globaaleja häiriöitä ruoan riittävyyteen ja erityisesti ruoan hintaan, mikä voi sitten taas häiritä esimerkiksi yhteiskuntarauhaa huomattavasti köyhempien yhteiskuntien osalta, ja tässä mielessä ne vaikutukset voivat kantautua meille myös sitten tämän ruokasektorin kautta. Tässä mielessä kaikki se, mitä voidaan nyt tehdä kotimaisen ruoantuotannon varmistamiseksi — ja ei vain varmistamiseksi vaan lisäämiseksi niin, että osaltamme ainakin huolehdimme oman tonttimme ja ehkä pystymme helpottamaan ihan tätä globaaliakin elintarvikepulaa, mikä pahimmillaan tästä Venäjän hyökkäyksestä voi seurata — kaikki toimet ovat tarpeen. Kiitos siitä, että tässä ministeri Leppä on nyt ripeästi edennyt ja tämä laki on saatu eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T15:43:06,2022-03-30T15:44:36,Hyväksytty,1.1
2022_33_99,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_100,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se problematiikka, minkä valiokunnan puheenjohtaja Kalmari toi esille taannehtivuudesta, on varmasti sellainen huoli, mikä voi mietityttää. Mutta jos ajattelen, että taannehtivuuden osalta eläkkeisiin liittyvät asiat ovat olleet sellaisia, että yleensä sitten ollaan oltu tilanteessa, missä ollaan leikattu jotakin, niin nyt tässä ei ole kuitenkaan se kysymyksessä vaan se, että meillä on ollut koronan vuoksi tähän liittyvää lainsäädäntöä, että me olemme tehneet niitä pätkälakeja, jotta sitten luopumiseläkkeellä olevat henkilöt ovat mahdollistaneet ruoantuotannon turvaamisen. Varsinkin kun kausityöntekijöiden osalta on ollut vaikeuksia, niin mielestäni tämän ei pitäisi, oman näkemykseni mukaan, törmätä siihen, vaan tämä on jatkumo sille, että olemme korona-ajasta koettaneet pyrkiä pääsemään yli niin, että niin sanotut luopujat ovat tukena. Ja minun mielestäni tämä on erityisen hyvä siinä mielessä, että kyllä nuoren, vaikka tilalla olisi työskennellyt, kuuluu se tuki saada luopujalta, joka auttaa kädestä pitäen ja mahdollistaa sen tilan haltuun ottamisen, ja siinä mielessä tämä on erityisen hyvä lakiehdotus.
Mutta kun nyt tuossa puheenvuorot vähän karkasivat, niin on pakko sanoa tuohon edelliseen liittyen — jos ei puhemies heti nuijalla heitä —, että se hallinnollisen taakan ehkäisy, mitä maa- ja metsätalousvaliokunnassa olemme aina edellyttäneet ja emme juuri ole koskaan onnistuneet, niin toivottavasti tuossa edellisessä... [Anne Kalmari: Kyllä me ollaan onnistuttu!] — No, voisiko sanoa, että aina olemme rajoittaneet, mutta koskaan se rajoitustoimenpide ei ole toteutunut.
Mutta nyt tässä kohtaa ministeri Lepälle haluan sanoa — en sano sitä niin, kuinka sanoin sen eilen tuolla kahvilassa, [Naurua] mutta ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan — oikein hienoa työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T15:44:37,2022-03-30T15:47:23,Hyväksytty,1.1
2022_33_101,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Kiitos, kiitos. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_102,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä pieni, vähäpätöiseltä tuntuva lakiesitys saatiin nopeasti eduskuntaan, ja tämä totta kai pitää hyväksyä, koska sen luopumistukea nauttivan, viljelystä luopuneen viljelijän tulovirta, ihan varmaa on, ei nyt häävi ole, tai sanotaanko, että jos semmoinen sattuisi löytymään, niin toivon, että ministeri vaikka etsii ja esittelee minulle, että tässä hän nyt oli, [Naurua] koska minun tiedossani yhtään sellaista ei ole. Tämä saadaan tällä uudella lailla tämän vuoden alusta alkaen varmistettua, että kyseinen henkilö tai henkilöt, jotka nauttivat tätä luopumistukea, saavat jatkaa elämäänsä normaalisti, ja heidän työpanoksensa tälle yhteiskunnalle on tämän luopumistukipäätöksenkin jälkeen äärimmäisen arvokas, myös sille jatkavalle sukupolvelle, joka tilaa hoitaa, ja myös ympäröivälle yhteiskunnalle. Siellähän voi olla huippupätevä kaveri vaikka konetöihin. Monesti maanviljelijät ovat elinkeinoelämän kymmenottelijoita. He osaavat monia taitoja kirvesmiehen töistä konekorjaukseen, ja kaikki ovat tänä päivänä erittäin hyödyllisiä taitoja.
Se, mistä minä olen hyvin murheellinen, on se, että meillä on Suomessa maatalous mennyt tähän tilanteeseen, missä nyt ollaan. Kun lukee noita maailman uutisia tältäkin päivältä siitä, mitä tuolla maailmalla rajojemme ulkopuolella tapahtuu, niin pitäisi olla kyllä nyt viimeistään tänä päivänä selvää kaikille suomalaisille, että meidän pitää pelastaa suomalainen maatalous ja saada suomalainen ruoantuotanto nousemaan oikeaan kunniaan ja joka ainoa peltohehtaari viljelyyn. Meillä on tämä keskustelu, mitä käydään vaikka nyt turvepeltojen käytöstä, että se ilman pilaajana on kuulemma maailman pahin — tieto ei muuten pidä paikkaansa — mutta pitäisi sitä tästä kansakunnasta sen verran löytyä yksimielisyyttä. Esimerkiksi tämä edellisessä asiassa käsitelty lannoiteasia koskien tätä Soklin esiintymää: onhan tämä käsittämätöntä, jos me emme turvaa oman kansakuntamme ruokahuoltoa tulevaisuudessa. 
Tämä nyt käsillä oleva lakiesitys on aivan erinomainen, ja tämäkin hyvin vähältä osaltaan turvaa myös sitä, että Suomessa vielä omaa leipää ja omia elintarvikkeita syödään tulevinakin vuosikymmeninä. Jos tätä emme hoida ja tähän liittyviä asioita, niin silloin Suomi on isossa pulassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-03-30T15:47:24,2022-03-30T15:49:34,Hyväksytty,1.1
2022_33_103,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_104,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiehdotuksen tarkoituksena on siis mahdollistaa maatalouden luopumistukeen oikeutettujen tuensaajien ansiotyössä käynti ilman, että työssä ansaitun tulon määrä vaikuttaisi maatalouden harjoittamisesta luopuneen oikeuteen saada luopumistukea — erittäin positiivinen ja hyödyllinen lakiesitys maataloudelle.
Nimittäin tavoite on edistää luopumistuen saajien työpanoksen ja osaamisen hyödyntämistä nykyistä enemmän ja näin osaltaan tukea osaavan työvoiman saatavuutta sekä työmarkkinoiden kohtaannon tehostamista alkutuotannon kannalta kriittisillä aloilla, erityisesti maataloudessa ja puutarha-aloilla mutta myös muussa maaseudun elinkeinotoiminnassa ja palveluntuotannossa. Ja maatalous, jos mikä, on ylisukupolvisuuskysymys, ja tämä lakiesitys, kun ansiotulorajan poistaminen toteutetaan, auttaa osaltaan myös vauhdittamaan sukupolvenvaihdoksia, ja sitä me tarvitaan tässä maassa.
Kun tässä edellinen edustaja, edustaja Hoskonen, käytti puheenvuoron, jossa toi esille tämän maatalouden kannattavuuskriisin ja ahdingon, niin haluan tässä puheenvuorossa myös luoda uskoa siihen, että kyllä tässä maassa edelleenkin viljelystoimintaa on tulevaisuudessa. Ja niille nuorille viljelijöille, jotka nyt miettivät ja ovat sukupolvenvaihdoksia tekemässä, haluan antaa muistutuksen tällä puheenvuorolla, että maausko pitää pitää lujana ja sitä kautta pitää huoli, että tässä maassa huoltovarmuus on taattu myös ruoantuotannon osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-03-30T15:49:35,2022-03-30T15:51:26,Hyväksytty,1.1
2022_33_105,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_106,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä hallituksen esitys, joka mahdollistaa luopumistuen saajien ansiotyössä käynnin. Tämähän oli jo viime vuonna mahdollista, ja nyt se ymmärtääkseni uusitaan ja vähän takautuvasti sitä lakia käsitellään. Toivotaan, ettei siihen tule mitään ongelmia tuolla perustuslakivaliokunnassa. Tämä on minun mielestäni tärkeä asia, että mahdollistetaan näille entisille maatalouden isännille mahdollisuus työskennellä. Heistä on varmasti hyvin moneen ammattiin toimimaan, ja ilmeisesti tämä nyt vähän tämmöiseen kausityöhön kuitenkin kohdistuu pääosin. Pidän tätä hyvänä esityksenä.
Lyhyesti nyt vielä, kun näyttää siltä, että tämä on viimeinen pykälä, jossa olen täällä nyt ennen... tai kun samalla nämä ovat viimeisiä Lepän esityksiä, mitä täällä salissa mahdollisesti käsitellään, niin kiitän nyt siitä, että olette ainakin yrittänyt viedä eteenpäin tätä maatalouden asiaa. Kyllä tämä, niin kuin edustaja Kettunen äsken sanoi, on todella huolestuttava tilanne. Toivotaan, että tunnelin päässä on valoa ja että se ei ole vastaantuleva juna. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-30T15:51:26,2022-03-30T15:53:27,Hyväksytty,1.1
2022_33_107,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_108,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tämä hallituksen esitys luopumistukeen liittyen on aivan erinomainen, ja ei siitä kahta sanaa. Mennään sillä eteenpäin. Kokoomus antaa vahvan tuen tälle.
Mutta muutama sana luopumisjärjestelmästä ylipäätänsä. Tästä olen joskus ministerin kanssa käynyt vähän epävirallistakin keskustelua, ja ehkä se nyt tässä voisi tulla ihan julki sanotuksi. Nimittäin, niin kuin täällä todettiin, suomalaiset tilat ovat ylisukupolvisia. Meillä on pitkäaikaisia sukutiloja, ja perheviljelmät ovat se, millä tulevaisuudessa Suomessa kyllä ruoantuotantoa harjoitetaan.
Jospa tämän ajan puitteissa kertoisin semmoisen ehkä kuvaavan esimerkin luopumisjärjestelmän tarpeellisuudesta. Jos meillä nyt on vaikka viisikymppinen kauhavalainen viljelijä ja hänellä parikymppinen perillinen, tyttö tai poika, joka lähtee opiskelemaan ja sillä reissulla saa hyvän ammatin, jää töihin toiselle paikkakunnalle, perhe perustetaan ja näin sitä mennään vuosia eteenpäin ja tuleva viljelijän alku alkaa olemaan jo tuommoinen nelikymppinen ja vanha isäntä siellä viljelee edelleen sisukkaasti, niin sitä ajan tässä takaa, että kun tämä on erityinen ala, tämä ruoantuotanto, niin kyllä meillä pitäisi olla jatkossa sellainen malli, jolla tilan siirto uudelle sukupolvelle voisi tapahtua järkevään aikaan. Tuo esimerkkini kuvaa sitä, että sitten kun on menty tavallaan ajassa liian pitkälle, niin ei sieltä sitten enää palata. Ne systeemit ovat siellä toisella paikkakunnalla, kaupungissa: työt, puolison työt, lapsien koulut ja harrastukset. Ja jos sitten, kun viljelijä on kuusivitonen, tulee eteen se, että ”tänne nyt kotitilaa viljelemään”, niin kyllä se on aika iso muutos.
Sen takia meidän pitäisi täällä myös pitkällä juoksulla, vaikka siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä sitten, miettiä, millä tavalla me huolehdimme siitä, että tämmöinen jatkumo tilojen osalta saadaan onnistumaan myös tulevaisuudessa. Se ei ratkea tässä keskustelussa, jos ei ministerillä ole heti sellainen kokoava huomio, jolla asia saadaan hoidettua. Mutta haluan tämän ongelman tuoda esille käytännön esimerkin kautta ja toivon, että siihen sitten jatkossa tulevat hallitukset kiinnittävät huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-30T15:53:27,2022-03-30T15:56:33,Hyväksytty,1.1
2022_33_109,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_110,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös omasta puolestani kiitokset ministeri Lepälle hyvästä yrityksestä. Tämä laki on tietenkin siinä mielessä tervetullut, että totta kai on tärkeää huomioida lopettavien viljelijöiden tilanne ja heidän mahdollisuutensa työllistyä. Se on hyvä asia, että näin tehdään. Toivottavaa kuitenkin olisi, että vaikkei se olekaan mitenkään erityisen helppoa, niin mietittäisiin joitain keinoja, kuinka se ovi saataisiin heilumaan toiseen suuntaan, niin että tulisi lisää viljelijöitä. Tämähän on vähän samanlainen kysymys kuin syntyvyys: Kellään ei ole mitään sellaista taikakeinoa, millä se syntyvyys saataisiin varsinaisesti suureen nousuun Suomessa. Kellään ei myöskään ole taikakeinoja, millä saataisiin uusia viljelijöitä ja tilallisia maahan. Mutta tosiasia kuitenkin on se, että me tarvitsemme molempia asioita Suomessa, että täällä olisi jatkossa elämisen edellytykset. Nyt tässä kriisitilanteessa on jo lyhyessä ajassa nähty se, että maailmanmarkkinat eivät välttämättä toimi ruoan suhteen. Jos maailmanmarkkinat eivät toimi ruoan suhteen eikä meillä ole omavaraisuutta, niin me voimme olla aivan oikeissa ja vakavissa ongelmissa ruokahuoltomme kanssa. Voidaan puhua tilanteesta, jossa yksinkertaisesti kaupassa ei ole saatavilla tavaraa, vaikka olisi rahaa siitä maksaakin — pahimmissa tapauksissa jonkinlaisista säännöstelytilanteista, vastaavista asioista, jos maailmanmarkkinat häiriintyvät riittävän vakavasti. Kyllä tässä tilanteessa meillä vaan täytyy olla jonkinlainen keino ja visio siitä, millä tulevaisuudessa huoltovarmuus turvataan myös ruoan suhteen, ja se vaatii viljelijöitä ja tilallisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-30T15:56:34,2022-03-30T15:58:06,Hyväksytty,1.1
2022_33_111,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_112,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys luopumistuesta on erittäin kannatettava, ja varmasti myös perussuomalaiset ovat tämän takana. Mutta kyllä sen niin täytyy olla tulevaisuudessa, että viljelijä pystyisi ihan sillä omalla ammatillaan elämään, ettei tarvitsisi perheessä sitten olla henkilöitä, joitten on oltava jossain muussakin työssä, että kuukausiansio tulee, että pystyy siinä tilalla olemaan. On tosi tärkeää, että meillä on viljelijöitä tulevaisuudessakin. Ja se, että kokoomuksen Vartiainen esitti jättitiloja ja niille tukia, vähän niin kuin särisi korvassa. Toivoisin, että se ei ole ainakaan kokoomuksen peruslinja, mitä hän puhui tässä, oliko nyt viime viikolla, tai antoi sellaisen tiedotteen.
Meidän maa- ja metsätalousvaliokunta tekee Kalmarin johdolla erittäin hyvää yhteistyötä, kaikki puolueet tekevät tosi hyvää yhteistyötä, se on hieno asia. Kaikki tarvittava on tehtävä ruoantuotannon huoltovarmuuden turvaamiseksi. Ongelmat ovat kasautuneet pidemmän aikavälin aikana ja kärjistyneet tietysti nyt. Alkutuottaja saa yksinkertaisesti liian pienen siivun tuotteestaan, ja se on tämä suuri probleema, mikä pitää ratkaista. Jokainen maa tekee nyt tällä hetkellä kaikki turvatoimensa, että viljelijät pystyvät jatkamaan omissa maissaan ja tuottamaan ruokaa. Meidän pitää Suomessa tehdä aivan tämä sama. Meillä on kunnianhimoinen ilmastolaki tulossa, ja meidän täytyy sitä ehdottomasti tarkastaa myös sen suhteen, ettei se aseta sitten ongelmia ruoantuotannossa, koska se on nyt meidän kaikkien etu, että sitä ruokaa tulee.
Ja lopuksi kiitän ministeri Leppää. Hän on tehnyt miehen työn. Erittäin hyvää työtä te olette tehnyt, ja toivon, että se, kuka seuraajaksi tulee, pystyy tekemään vähintään saman. Erittäin paljon kiitoksia, ministeri Leppä!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-03-30T15:58:09,2022-03-30T16:00:43,Hyväksytty,1.1
2022_33_113,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_114,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä käyttää puheenvuoron, kun tässä nousi tämä luopumistukiasia yleisemminkin esille. Jos ei ole nuoria aloittajia ja kannustejärjestelmää, joka ohjaa siihen, niin meidän ruoantuotanto on vaarassa.
Meillä on ollut Euroopan nuorimmat viljelijät, keski-ikä 52 vuotta, ja tämä luopumistukijärjestelmä — joku tämäntapainen mestari—kisälli-järjestelmä, jolla mahdollistettaisiin luopuminen riittävän ajoissa — voisi olla esimerkkinä EU:hun. Sehän olikin tässä CAP-keskusteluissa jo mukana ja oli Pellolta pöytään ‑strategiassakin jo jollain lailla huomioitu, mutta siellähän ei oikein tämmöistä valmista tästä asiasta ole. Toivoisin, että tätä asiaa myös yhteisillä ponnistuksilla viedään eteenpäin, että jonkunlainen järjestelmä, joka mahdollistaa ajoissa luopumisen, meillä olisi.
Tässä eri keskusteluissa on tullut tämä maatalouden kriisitilanne ylipäätäänkin esille, ja kuitenkin haluan sillä tavalla pitkässä juoksussa luoda uskoa tähän alaan. Kun maailmassa viljeltävä peltoala vähenee koko ajan kuivuuden takia ja jo 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia enemmän ruokaa, tarvitaan 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä ja meillä tätä kaikkea meidän luonnonvarojen vuoksi on, niin kyllä tämä tulevaisuuden ala on. Tässä vain on sellainen tunne, että ehtiikö kurki kuolla ennen kuin suo sulaa.
Tiedän, että tämä porukka, kaikki, ovat tekemässä tätä yhteistä tavoitetta, että meillä on puhdas ja turvallinen ruoka jatkossakin, ja eritoten kiitokset, ministeri, että te olette ollut sitä koko eduskuntauranne ajan tekemässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-03-30T16:00:45,2022-03-30T16:02:55,Hyväksytty,1.1
2022_33_115,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_116,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaan edellä on puolin ja toisin tietysti kiitelty ministeriä ja kiitelty ministerin työtä aiemmin valiokunnan puheenjohtajana. Tässä valiokunnan puheenjohtaja antoi kiitoksia kaikille, jotka olemme siellä valiokunnan piirissä työtä tehneet, ja tässä mielessä uskon, että olemme kaikki todella siinä yhteisessä rintamassa, joka ei vain arvosta suomalaista puhdasta ruokaa ja sitä työtä, mitä suomalaiset viljelijät tekevät, vaan on leppymättä tekemässä sitä työtä, että tämä ala todella paitsi turvaa meille suomalaisille hyvän ruoan ja menestystä maaseutuelinkeinoillemme voi myös olla tulevaisuudessa näyttämässä suuntaa laajemminkin Euroopassa sille, miten kestävällä tavalla ruokahuollosta Suomessa huolehditaan.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, halusin ottaa vielä puheenvuoron myöskin varmistaakseni sen, kun valiokunnan varapuheenjohtaja Elomaa kyseli näihin Helsingin Sanomissa olleisiin Helsingin kaupungin johdon ja muiden helsinkiläisten mielipidevaikuttajien mielipiteisiin viitaten, mikä kokoomuksen linja on, että kyllä kokoomuksen linja on se, että olemme vankkumatta suomalaisen ruoantuotannon tukena ja takana niin täällä kotimaan politiikassa kuin olemme oikeastaan koko Suomen EU-jäsenyyden ajan olleet se keskeinen voima, joka on pystynyt EU-tasolla huolehtimaan myös siitä, että Suomelle tärkeät näkökulmat tulevat sillä tasolla mahdollisimman hyvin huolehdituiksi. Vaikkapa nykyisestä europarlamentaarikkojen joukostamme esimerkiksi Petri Sarvamaa tekee todella hyvää ja tärkeää työtä tässä.
Eli omasta puolestani ja kokoomuksen puoluejohdon edustajana voin kyllä edustaja Elomaalle vakuuttaa, että tosiaan kun kysytte puheenjohtaja Petteri Orpolta näkemyksiä näihin asioihin ja olette voinut lukea vaikka hänen pari viikkoa sitten Maaseudun Tulevaisuudelle antamansa haastattelun, niin kyllä kokoomus on vankkumaton suomalaisen viljelijän puolustaja, ja uskon, että tätä samaa viestiä voidaan vahvistaa vielä täältä meidän nykyisen maa- ja metsätalousvaliokuntaryhmänkin puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T16:02:55,2022-03-30T16:05:17,Hyväksytty,1.1
2022_33_117,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_118,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan edustaja Elomaa innosti minutkin käyttämään tässä puheenvuoron. Siis totean sen nyt tässä yksiselitteisesti, että kokoomuksen maa- ja metsätalouspoliittista linjaa ei määrittele Helsingin pormestari, vaikka monipuolinen henkilö on ja näkemyksiä varmastikin löytyy. [Ritva Elomaa: Hyvä!] Tämän tiedon olisi hyvä kantautua myös maatalousalan johtaviin lehtiin, kun näitä asioita kirjoittavat. 
Kyllä tämän kokoomuksen maa- ja metsätalouspoliittisen linjan ensinnäkin määrittelevät kokoomus omissa ohjelmissaan ja eduskuntaryhmä työssään täällä, ja se konkretisoituu esimerkiksi tämänpäiväisessäkin keskustelussa, jossa kävimme hyvin laaja-alaisesti läpi lannoiteasioita, luopumistukea ja näihin liittyviä kysymyksiä. Kyllä me haluamme olla elinkeinoa kehittämässä. Ja onhan meillä myös kokoomuksen maaseutupolitiikan verkosto, jonneka toivotan teidät kaikki tervetulleiksi vähintäänkin vierailemaan, jos ei nyt vielä halua jäseneksi liittyä. [Ritva Elomaa: Kiitos!] Sekin on toki mahdollista, mutta voi tulla meidän kokouksessa käymään. Siellä käydään laaja-alaisesti maaseudun asioita läpi, ja meillä on kattava viljelijäverkosto, joka tekee päivittäistä, konkreettista työtä maa- ja metsätalouden parissa, ja sitä kautta saamme aina tuoretta tietoa, miltä tuottajan näkökulma vaikuttaa.
Ehkä tässä niin kuin siunatuksi lopuksi totean myös sen, että aina aika ajoin kokoomus on ollut hallituksessa vetovastuussa näihin asioihin liittyvissä kysymyksissä, ja kyllä me voimme ihan ylpeinä katsoa sekä taaksepäin että eteenpäin, mitä kokoomus on näitten asioitten tiimoilta tehnyt. Mutta ehkä tämä nyt meni tämmöiseksi [Ritva Elomaa: Puolustuspuheeksi!] vakuutteluksi, ei tätä tarvitse enempää vakuutella.
Tähän lopuksi vielä — vaikka tuossa jo aikaisemmin kiittelin ministeri Leppää — toivotan oikein hyvää jatkoa merkittävissä tehtävissä sekä kotitilalla että täällä eduskunnassa. [Jari Myllykoski: Minkälaiset tarjoilut siellä on?] — Hyvät, hyvät. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-03-30T16:05:17,2022-03-30T16:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_33_119,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,Ja ministeri Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_120,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edelleen kiitoksista ja samoin sinnepäin kaikille. Tätä hyvää keskustelua on käyty vähän laajemminkin ruoantuotannosta ja sen tärkeydestä, huoltovarmuudesta, ja se, että meillä on ruokaa kaikkina aikoina, on oleellisen tärkeä asia. Se on myöskin yksi osa itsenäistä valtiota, että on ruokaa. Se on yksi keskeisimpiä asioita ja myöskin osa kokonaismaanpuolustusta.
Tuo, mikä täällä nousi esille, että mitä LUTUn jälkeen, on hyvä kysymys, ja taisi olla edustaja Sankelo, joka tästä käytti ensimmäisenä puheenvuoron. Sitä olen myös itse pohtinut, mitä meidän pitää tehdä, jotta meillä olisi juuri teidän kuvaamallanne tavalla jatkajille mahdollisuuksia lähteä liikkeelle silloin, kun heillä se intressi on, silloin, kun on se oikea aika, ettei se mene liian pitkälle sitten noin iässä mitattuna. Tämä on hyvä kysymys, ja tätä on meidän yhdessä tarpeen pohtia. Itse ainakin toivon, että me löydämme tähän muun ratkaisun. Koska tämä LUTU ei tällaisenaan voinut jatkua meistä riippumattomista syistä, niin joku tämän tilalle on tarpeen tulla. Olen ehdottomasti sitä mieltä. 
Sitten en malta olla sanomatta, että olen täysin samaa mieltä, että kyllä se kestävä kannattavuus luodaan vain ja ainoastaan markkinoilla, ja siksi tämä markkinoiden toiminta ja sen edistäminen ja oikeudenmukaisemmaksi tuleminen on täysin välttämätön asia, jotta tämä kestävä kannattavuus saadaan taattua. Valtiolla, yhteiskunnalla, on tässä oma tärkeä roolinsa. Sitä ei pakoon juosta, se pitää hoitaa, ja tämä akuutti tilanne pitää hoitaa, mutta kestävä kannattavuus luodaan markkinoilla, ja sitä kohti meidän pitää mennä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-03-30T16:07:50,2022-03-30T16:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_33_121,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_33_122,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun puhutaan kaloista, ei valitettavasti voi oikein lyhyesti puhua, joten oli pakko nousta oikein tänne. 
Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta. 
Jos vähän yleistä ensin: Suomen ja Norjan välinen rajajoki, Tenojoki, on sivuvesistöineen koko maailman tärkeimpiä Atlantin lohen lisääntymisjokia. Tenon lohikantojen tilassa havaittiin vuonna 21 hälyttäviä muutoksia. Mereltä palaavien lohien määrä on vähentynyt, ja Tenon lohikantojen tila on tällä hetkellä historiallisen heikko. Lohenkalastuksen kielto Tenojoen vesistössä sekä laajalla merialueella vuonna 21 vaikutti nousukalamääriin positiivisesti, mutta nousumäärä on silti varsin pieni. Arvioiden mukaan Tenojokeen nousi kesällä 21 enemmän Tyyneltämereltä peräisin olevia Kuolan niemimaalle istutettuja kyttyrälohia kuin Atlantin lohia.
Suomen ja Norjan yhteisellä lohenkalastuksen säätelyllä on pitkät perinteet, ja nykyinen kalastussopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö tulivat voimaan 2017. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta on vuoden 21 lopulla käsitellyt hallituksen esitystä kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä noottienvaihdolla Norjan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. 
Valiokunta katsoo, että ensisijaisena tavoitteena tulee olla lohikantojen tilan turvaaminen. Kalastuksen säätelyä Tenojoella tulee neuvotteluissa kehittää kohti kappale‑ tai päivä‑ ja kausikohtaisen kiintiön määrittämistä. Pyydystä ja päästä- eli catch and release ‑kalastuksen kieltäminen olisi erityisesti Tenojoella perusteltua jokeen nousevien lohien suojelemiseksi ja kuolleisuuden vähentämiseksi. Lohikantojen tilasta huolehtiminen turvaa kalastuskulttuurin ja sitä kautta osaltaan myös saamelaiskulttuurin säilymisen pitkällä aikavälillä.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annettua voimaansaattamislakia. Tässä säädetään muun muassa siitä, mitkä tahot vastaavat sopimuksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä Suomessa — eli viranomaiset ja Lapin kalatalousalue. Lisäksi laissa annetaan tarkemmat määräykset kalastuslupien myynnistä ja luvan hinnoittelun perusteista. Hallituksen esityksessä esitetyt muutokset liittyvät kalatalousalueen tehtävien täsmentämiseen, kalastuslupien maksuttomuuteen alle 18-vuotiaiden osalta ja ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien niin sanotun erityisen kalastuslupakiintiön määrittämiseen. 
Hallituksen esityksessä ehdotetun voimaansaattamislain muutoksen tarkoituksena on sujuvoittaa Tenon kalatalousalueelle Lapin ely-keskukselta vuoden 21 alussa siirtynyttä luvanmyyntitehtävää. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta katsoo hallituksen esityksen mukaisesti, että säätämällä osasta kalatalousalueelle annetuista tehtävistä voimaansaattamislailla ja sen nojalla annettavalla asetuksella edesautetaan kalatalousalueen toimintaedellytyksiä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyjen näkökohtien vuoksi voimaansaattamislain säännöksiä esitetään kuitenkin täsmennettäväksi tietyiltä osin. Eli viittaus hallinnon yleislakeihin kattaa selkeästi lait kokonaisuudessaan, ja kalatalousalueen toimielimien jäseneen ja toimihenkilöön sovellettava rikosoikeudellinen virkavastuu säädetään koskemaan laajemmin koko julkisen hallintotehtävän hoitamista.
Maa‑ ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että kalastuslupien myyntitehtävät ovat kattavasti valvonnan piirissä. Voimaansaattamislain mukainen elinkeino‑, liikenne‑ ja ympäristökeskuksen valvonta kohdistuu kalatalousalueeseen, ja kalatalouslupien myyntitehtävissä käytettävien palveluntarjoajien valvonta perustuu maa‑ ja metsätalousministeriön ja kalatalousalueen väliseen sopimukseen. 
Voimaansaattamislakia esitetään muutettavaksi siten, että lain 10 §:ssä säädetään paikkakuntalaisten alle 18-vuotiaitten lupien maksuttomuudesta lasten ja nuorten kalastusharrastuksen ja Tenojokilaakson saamelaisen kalastuskulttuurin edistämiseksi. Tenojoen vesistön perinteinen lohenkalastus on erittäin tärkeää Utsjoen jokisaamelaisten kulttuurin säilymiselle ja kehittymiselle. Kalastuskulttuuriin liittyvän perinteisen tiedon siirtyminen eteenpäin seuraaville sukupolville on tärkeää, jotta kulttuurin harjoittamisedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä muutoksen tavoitetta edistää lasten kalastusharrastusta ja erityisesti saamelaisten kalastuskulttuurin välittymistä seuraavalle sukupolvelle.
Vuoden 2017 kalastussopimuksessa osa Suomelle kuuluvista matkailuluvista osoitettiin alueen ulkopuolella asuvien kalastusoikeuden omistajien aseman parantamiseen. Ulkopaikkakuntalaisista kiinteistönomistajista muodostettiin uusi kalastajaryhmä, jolle laadittiin uusi kalastuslupaluokka ja kalastuslupakiintiö nimeltään ”erityinen kalastuslupakiintiö”. Voimaansaattamislain 12 §:ään esitetään muutoksia erityisesti kalastuslupakiintiön käyttöön liittyen. Lupakiintiötä on 12 §:n 2 momentin mukaan jatkossa mahdollista käyttää ainoastaan ulkopaikkakuntalaisen omistuksessa olevan kalastusoikeuden perusteella. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta pitää tärkeänä, että erityisestä kalastuslupakiintiöstä ei voi jatkossa ostaa lupaa vuokratun kalastusoikeuden perusteella. Voimaansaattamislain sääntely saatetaan näin vastaamaan vuoden 2017 kalastussopimuksen ja kalastussäännön tarkoitusta. 
Voimassa olevan 12 §:n 2 momentin mukaan luvanmyynnistä vastaava taho määrittelee osakasluettelon perusteella kertoimen, jonka mukaan oikeus lupaan määräytyy. Jatkossa erityiseen kalastuslupakiintiöön kuuluvien lupien kiintiön käyttöön oikeuttavan kalastusoikeuden määrästä säädetään hallituksen esityksen mukaan lailla luvanmyyjälle säädetyn päätösvallan sijaan. Tiedon tuottaminen alueen kiinteistöjen omistajista, heidän kotikunnastaan sekä heidän kiinteistöihinsä kuuluvan kalastusoikeuden määrästä erityisen lupakiintiön käyttöoikeuksia varten on jatkossa Maanmittauslaitoksen vuosittaisena tehtävänä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitettyjen näkökohtien vuoksi 12 §:ään ja siinä säädettyyn asetuksenantovaltuuteen esitämme tiettyjä muutoksia. Asetuksenantovaltuus osoitetaan maa‑ ja metsätalousministeriön sijaan valtioneuvostolle. Lain tasolla säädetään kalastussäännön mukaisesta erityisen kalastuslupakiintiön sisältämien venekalastuslupien ja rantakalastuslupien enimmäismäärästä, eli kolmasosa kaikista luvista, ja siitä, että varaamattomat erityisen kalastuslupakiintiön luvat voidaan siirtää ostettavaksi matkailulupakiintiöön, jos niitä ei käytetä. Säätelyä täsmennetään siten, että siitä käy paremmin ilmi ero ensimmäiseen kalastuslupaan oikeuttavan kynnysarvon ja seuraaviin kalastuslupiin oikeuttavan kertoimen välillä, ja säädetään, että kertoimen suuruutta tulee tarkastella uudelleen myös silloin, jos erityisestä kalastuslupakiintiöstä jää lupia varaamatta selvästi lupien enimmäismäärää vähemmän. Varaamattomien, erityisesti kalastuslupakiintiön lupien siirtäminen matkailulupakiintiöön hyödyttää kaikkia kalastusmatkailijoita ja matkailualan yrittäjiä. Niillä ulkopaikkakuntalaisilla kalastusoikeuden haltijoilla, joiden osuusluku rajajokialueella sijaitsevasta yhteisestä vesialueesta on alle pykälän 3 momentissa säädettävän kynnysarvon eli siis 0,5, ei ole oikeutta ostaa lupavuorokausia erityisistä kalastuslupakiintiöistä, vaan hekin ostavat luvat matkailulupakiintiöstä. Lupatulot tuloutetaan vesialueen omistajille. Varaamattomien lupien siirtäminen matkailulupakiintiöön on maa‑ ja metsätalousvaliokunnan näkemyksen mukaan näin ollen myös kalastusoikeuden haltijoiden etu ja parantaa osaltaan vesialueen pienomistajien mahdollisuuksia käyttää omaisuuttaan.
Kiitän valiokuntaa rakentavasta otteesta siitä huolimatta, että tähän mietintöön sisältyy vastalause, jossa on hylkäysehdotus. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-03-30T16:10:15,2022-03-30T16:19:36,Hyväksytty,1.1
2022_33_123,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_124,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Kalmarille tämän mietinnön seikkaperäisestä esittelystä. Tiedän, että valiokunta on tehnyt tässä laajaa harkintaa ja lujasti töitä samoin kuin tietysti perustuslakivaliokunta myös. Asiahan ei varmasti ole helppo, mutta eihän siihen pureutumista voi väistää sillä, että asia on vaikea.
Asia on valtavan tärkeä, jos me ajattelemme mahtavaa Tenojokea, yhtä Pohjois-Atlantin tärkeimmistä — ehkäpä tärkeintä — lohijoista ja mietimme sitä, minkälaisessa alennustilassa Teno tällä hetkellä on sen vuoksi, että oma lohikanta Atlantin lohen osalta on taantunut. Toisaalta sitten kyttyrälohi uutena, voi sanoa, haitallisena vieraslajina siellä on ehkä pysyvästi muuttanut jokea, muuttanut kalastuskulttuuria. Kun eletään todella rajua murrosaikaa monellakin tavalla, niin tämä asia pitää ottaa täällä valtakunnan tason päätöksenteossa entistä vakavammin.
Norja varmasti osaltaan haluaisi nähdä, että se elinvoima, joka Tenojoen varressa lohen kalastuskulttuuriin liittyen on vallinnut, virtaisi tulevaisuudessa Norjan jokivarsiin ennemminkin kuin rajajokivarteen. No, emme tietenkään halua uskoa, etteikö Norja, vauras naapurimaamme, soisi myös meille tällaisia pieniä pilkahduksia siitä menestyksestä, mitä varmasti tulevaisuudessakin elinvoimainen jokivarsi voisi kalastuskulttuurin myötä niin paikallisille asukkaille kuin koko Suomelle tuoda, mutta kyllä meidän pitää olla tässä tarkkoina, kun Norjan kanssa näitä keskusteluja käydään.
Arvoisa puhemies! En ole itse päässyt nyt — en maa- ja metsätalousvaliokunnassa enkä toki perustuslakivaliokunnassa — tätä lakiesitystä tarkemmin käsittelemään, mutta mielestäni tuolla vastalauseessa on esitetty kyllä rakentava ja hyvä ajatus tällaisesta Tenon kokonaisuutta työstävästä työryhmästä, johon koottaisiin sitten työtä tekemään myös maan parasta juridista osaamista, ja se ajatuksena on varmasti kannatettava. Uskon, että me kaikki haluamme nähdä, että Teno elpyy, kalastuskulttuuri elpyy, turvataan tulevaisuuteen ja se tuo monenlaista menestystä sekä alueille että Suomelle laajemminkin. Siksi tähän aiheeseen paneutuminen on varmasti paikallaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-03-30T16:19:36,2022-03-30T16:22:52,Hyväksytty,1.1
2022_33_125,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_126,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin kiitoksia valiokunnalle, että se kyllä käsitteli huolella tätä asiaa, ja me kaikki siellä pohdimme näitä erikoisen hankaliakin pykäliä ja periaatteita, mitä liittyy Tenon kalastamiseen. Senhän voi kiteyttää kahteen seikkaan, jotka tulevat sieltä perustuslaista: saamelaisten oikeus harjoittaa ja ylläpitää kulttuuria ja tietenkin sitten omaisuudensuoja, joka liittyy kiinteistönomistajien kiinteistörekisteriin merkittyihin kalastusoikeuksiin. Tämän lisäksi on tietenkin tämä ympäristövastuupykälä, eli sehän kuuluu kaikille, niin saamelaisille kuin muillekin kalastajille, että pidämme huolta siitä, että lohta sitten joissa riittää. Kun se on nyt uhattuna, niin sen takia Teno on kiinni ja toivottavasti pysyy myös ensi kesänä, riippumatta ministeriön hieman ehkä onnettomistakin asetuksista, jotka eivät taida täyttää ihan oikeusvaltioperiaatteen muodostumispykäliä.
Arvoisa puhemies! Näin suoraan sanoisin, että kun hallintolakia ja varsinkin sen 6 §:ää ei aivan noudateta, ajaudutaan yleensä vähän yksipuolisiin näkemyksiin, ja on vaara olemassa, että jonkun osapuolen näkemykset korostuvat liikaa. Hallintolaissa sanotaan, että viranomaisten toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden ja niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia, ja olin kyllä hyvin yllättynyt aikoinaan, kun ministeriön virkamiehet esittivät, että Suomen neuvottelukuntaan olisi tullut kiinteistönomistajien edustus, jotka olivat itse asiassa koko tämän pykälän käsittelyn kohteena, niin ministeri poisti heidät sieltä. En tiedä, onko se suoraan hallintolain 6 §:n vastaista, mutta ainakin pidän tätä sen hengen vastaisena. Jos Suomen neuvottelukunnan muodostavat sellaiset henkilöt, jotka julkisesti ovat ilmoittaneet, että kiinteistörekisteriin merkityt oikeudet pitää mitätöidä, niin pidän sitä oikeusvaltionäkökulmasta hieman erikoisena, mutta se oli ministerin poliittinen ratkaisu, ja hän kantaa siitä varmaan sitten vastuun niin pitkään kuin omassa virassaan on.
Arvoisa puhemies! Vaikka tähän on jätetty vastalause, että tämä kokonaan hylättäisiin, koska entinen lainsäädäntö oli riittävä, mikäli sitä olisi noudatettu, niin kuitenkin siitä huolimatta nyt tässä ensimmäisessä käsittelyssä pykäliä vähän katson sen oikeuskäytännön mukaan, minkä itse olen oppinut perustuslakivaliokunnassa ja ehkä muutenkin tämän eduskuntauran aikana.
Jos mennään tuohon 8 §:ään, ”Kalastuslupien myynnin järjestäminen”: Nythän toimivaltainen kalatalousalue on Tenon kalatalousalue, ja perustuslaissahan sanotaan, että julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Uskon kyllä, että nämä paikalliset henkilöt tästä tehtävästä selviävät, mutta tuon eduskunnan täysistunnossa julki, että nämä henkilöt ovat julkisesti ilmoittaneet, että ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien kiinteistörekisteriin merkityt oikeudet pitää mitätöidä. Kun me annamme julkisia hallintotehtäviä tällaisille ihmisille, jotka julkisesti ilmoittavat, että toisen omaisuus pitää mitätöidä, niin itse panisin tähän kysymysmerkin, että voiko tämmöiselle kalatalousalueelle sitten täydellä luottamuksella antaa julkisia tehtäviä. Eduskunta on todennut, että voi, ja toivottavasti nämä ihmiset sitten ovat sen arvoisia, että hoitavat näitä tehtäviä asianmukaisesti.
Sitten on tämä toinen pykälä, ”Kalastuslupien hinnoittelu”: Yleinen paikkakuntalaislupa on 40 euroa per kalastuskausi, kuitenkin maksuton alle 18-vuotiaille, ja sitten 150 euroa kalastuskausi on paikkakuntalaisen vapakalastuslupa, kuitenkin maksuton alle 18-vuotiaille. Sinänsä itselläni ei ole mitään tätä vastaan, koska ymmärrän paikallisten perinnettä ja saamelaisten perintökulttuurin säilymistä, mutta kuitenkin haluan tuoda julki sen, että tässä maa- ja metsätalousministeriön perusteluissa lukee: ”Esitetty 10 §:n muutos edistäisi saamelaista kalastuskulttuuria muuttamalla paikkakuntalaisten lasten luvat maksuttomiksi. Nyt esitetyllä voimaansaattamislain muutoksella saataisiin asetettua Tenolla kalastavat lapset luvan hinnan suhteen yhdenvertaiseen asemaan asuinpaikkakunnasta riippumatta.” Minulle ei aukene ihan tämä yhdenvertaisuusasia. Sinänsä on hyvä, mutta ei se voi mikään yhdenvertaisuus olla, kun ei semmoista ole ollut olemassakaan. Siellä asetuksessa 2020 on säädetty: ”Edellä 1 momentista poiketen alle 18-vuotiaan henkilön lunastamasta venekalastusluvasta peritään 40 euron maksu ja rantakalastusluvasta 25 euron maksu.” Nämä asetuksen määräykset tarkoittavat sitä, että alle 18-vuotias yksin kalastava lapsi tai nuori saa lunastaa yhden päivän kalastusluvan venekalastukseen 40 euron ja rantakalastukseen 25 euron hinnalla. Ei tämmöistä yhdenvertaisuutta, mihin hallituksen esitys nojaa, valitettavasti ole olemassa, ja tämä tieto on annettu myös perustuslakivaliokunnalle. — Arvoisa puhemies, menee vähän pitkäksi tämä puhelu, mutta pidän tätä periaatteellisesti niin tärkeänä asiana, että haluan tämän käydä läpi. 
Tuo voimaansaattamislain 12 §: Norja reklamoi valtiosopimusrikkomuksesta sen takia, kun Suomi ei sitä pykälää halunnut noudattaa. Nyt se menee semmoiseen muotoon, että tämän osuusluvun, jonka pitäisi perustua aikaisemman voimaansaattamislain esitöiden mukaan siihen omaisuudensuojan alaisen omaisuuden määrään, kerroin — kuusi — on mielivaltainen. Kun ihmisten omaisuutta jollakin tavalla arvioidaan, niin se ei koskaan saisi olla mielivaltaista vaan sen pitäisi olla tarkka luku. — Tämä tällä kertaa, ja palataan asiaan toisessa käsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-03-30T16:22:52,2022-03-30T16:29:47,Hyväksytty,1.1
2022_33_127,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_128,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tänne tämän asian käsittelyn vuoksi, koska halusin kuulla edustaja Eestilän käyttämän puheenvuoron, jota arvostan kyllä sen asiantuntemuksen perusteella, mitä valiokunnassa on kuultu. Minullekin on jäänyt hieman, voisiko sanoa, hampaankoloon sen suhteen, että se, mikä sinulle kuuluu, sinun pitää saada. Ja tarkoitan tässä sitä, että jos minä ostan rakennuksen, missä on soranotto-oikeus johonkin minun tontistani vähän kauemmaksi, niin minä saan sen siinä kiinteistökaupassa, ja siltä osin olen edustaja Eestilän kanssa samaa mieltä, että kiinteistönomistajalla on se oikeus siihen, mitä kiinteistökauppaan ja sille kiinteistölle on kuulunut kalastuksen suhteen. Ja tämä on ollut todella ongelmallista. Silti täytyy sanoa, että vaikka vastalause tehtiin, niin teimme valiokunnassa töitä kyllä niin pitkälle kuin se oli mahdollista, että olisimme saaneet yksimielisen mietinnön. Se ei nyt niin tapahtunut, mutta siitä huolimatta en ristiinnaulitse edustaja Eestilää, koska hänen perusteensa ovat olleet omasta näkökulmastani perusteltuja ja hyviä.
Kun valiokunnan puheenjohtaja mietinnön esittelyn alussa sanoi, että aivan lyhyesti tätä asiaa ei pysty esittelemään, niin aina kun lohi nousee pöytään, keskustelu pitkittyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T16:29:48,2022-03-30T16:32:05,Hyväksytty,1.1
2022_33_129,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_130,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin tietenkin toivonut, että ministerikin olisi osallistunut tähän keskusteluun. Valitettavasti hän joutui sitten näköjään lähtemään pois. Mutta kiitän edustaja Myllykoskea kannustavista sanoista.
Kysymys ei missään nimessä ole siitä, pitäisikö jonkun saada jotakin yli sen, mitä ansaitsee. Kysymys on siitä, että puolustan saamelaisten oikeuksia ja myös paikallisten oikeutta harjoittaa kalastusta, koska se kuuluu heidän vakiintuneeseen elämänmuotoonsa, mutta sitä minä en kyllä sulata millään, että jos toisilla on myös omaisuuteen merkitty oikeuksia, niin niitä vähätellään ja tänne eduskuntaan valiokunnalle tuodaan semmoisia lausuntoja osakaskuntien yleisen kokouksen hyväksymättä, joissa korkeimman oikeuden päätöksiä vääristellään aika räikeälläkin tavalla. Pitäisi ymmärtää se, että jos kiinteistörekisteriin on merkitty kalastusoikeuksia, niin se on peruste, minkä takia joku yleensä on ostanut tämän kiinteistön ja sille on muodostunut rahallinen arvo. Eihän siellä kukaan osta tiloja, joissa on vain vaivaiskoivuja, ellei niihin sisältyisi kalastusoikeuksia. Ne ovat rahanarvoista tavaraa aivan samalla tavalla kuin kaikki muukin tavara, mikä yhteiskunnassa määritellään. Ja kun olen kokoomukselainen kansanedustaja, niin tietenkin minun tehtäväni on puolustaa ihmisten omaisuutta ja perustuslakiin merkittyä omaisuudensuojaa ja elinkeinonharjoittamisen vapautta. Ne ovat meille pyhiä asioita.
Ymmärrän, että tämä on vaikea asia monille ja vaikea asia poliittisesti varmaan myös ministerille. Sen takia toin tuolla esille, että tämmöisissä erittäin ristiriitaisissa ja hankalissa asioissa pitäisi ehdottomasti noudattaa lakia, ehdottomasti noudattaa hallintolakia, hallintolain 6 §:ää, ja pyrkiä hoitamaan asia mahdollisimman neutraalisti eikä asettua kenenkään puolelle. Tässä on sellaisia elementtejä, että tätäkin puhetta saattaa aika moni seurata tuolta netin välityksellä, ja se tässä jutussa on tärkeintä, että he luottaisivat siihen, että eduskunta ja perustuslakivaliokunta ja hallintoviranomaiset varmasti noudattavat oikeusvaltion periaatteita. Ja minä toivon nyt jatkossa, kun neuvottelukunta jatkaa ja ministeri vaihtuu, että sinne neuvottelukuntaan otetaan sitten kiinteistönomistajien edustus, koska heidän asiansahan tässä itse asiassa on kyseessä, eivät niinkään saamelaisten oikeudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-03-30T16:32:08,2022-03-30T16:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_33_131,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_132,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon on pakko yhtyä, mitä edustaja Eestilä valiokunnan jäsenenä toi juuri esille, että niin pitää olla, että kaikki tahot ovat edustettuina silloin, kun kaikkien tahojen asioista päätetään — sen pitää olla itsestäänselvyys.
Mutta mitä pidemmässä puheenvuorossanne sanoitte siitä, että joku on sanonut jotakin aiemmin ja nyt toimii julkisen vallan edustajana, niin haluan kuitenkin uskoa siihen, että meillä jokaisella henkilöllä on oman henkilökohtaisen mielipiteen vapaus. Hän sitten siinä julkisen vallan toimessaan toimikoon sen mukaan, mitä häneltä edellytetään. Emme voi erotella mielipiteiden vuoksi jotakin ihmistä luottamatta siihen, että hän hoitaisi sitä tehtäväänsä sen julkisen vallan tahdon ja määräyksen edellyttämällä tavalla. Se nähtäköön sitten jäljempänä, mutta sensoreiden pitää olla herkällä, onko tämä järjestely ollut oikea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-03-30T16:34:59,2022-03-30T16:36:30,Hyväksytty,1.1
2022_33_133,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_134,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski on tässä asiassa täysin oikeassa, että jos jotkut henkilöt jotakin lausuvat omana mielipiteenään, niin sillä ei niin väliä, mutta silloin kun on mustaa valkoisella ja niitä lausuntoja annetaan eduskunnalle ja siellä lukee tällaisia tekstejä, niin se on pikkusen eri asia. Olen siinä käsityksessä, että jos joku on esimerkiksi osakaskunnan puheenjohtaja ja antaa julkisuuteen lausuntoja, niin ne eivät ole enää henkilökohtaisia lausuntoja. Hän edustaa osakaskunnan asiassa osakaskuntaa, ja varsinkin jos nämä lausunnot ja lausumat, mitä tällainen henkilö julkisuuteen antaa — Ylelle tai jollekin muulle tiedotusvälineelle — ovat sellaisia, jotka kuuluvat osakaskunnan yleisen kokouksen toimivaltaan, niin pidän silloin tätä jo pöntössä pitämääni puhetta edelleen pätevänä, enkä näe, että minun täytyisi tässäkään perua omia sanojani. [Jari Myllykoski: Ei tarvitsekaan!]
Kysymys on oikeudenmukaisuudesta, ja kysymys on hallintolaista ja sen noudattamisesta, ja nimenomaan eduskunnassa näiden pitää olla korkeassa arvossa. Näin ristiriitainen asia jos saa poliittisen luonteen jo siitä, miten joku neuvottelukunta muodostuu, ja sieltä viime metreillä potkitaan vastoin ministeriön näkemystä joku tietty osapuoli pois sen takia, koska sillä on todennäköisesti erilaisia näkemyksiä, niin pidän sitä huonona hallintona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-03-30T16:36:30,2022-03-30T16:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_33_135,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_33_136,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia, ulkomaalaislakia, yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia.
Esityksen mukaan kolmannen maan kansalaiselle myönnetään ensimmäinen oleskelulupa opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle, jolloin oleskelulupaa ei ole tarvetta uusia määräajoin. Opintojen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaikaa työnhakua ja yritystoimintaa varten pidennetään ja tehdään joustavammaksi. Muutos koskee myös tutkimustoiminnan päättäneitä tutkijoita. Korkeakouluopintoja suorittavien opiskelijoiden oleskeluluvan laji muutetaan jatkuvaksi. Kansainvälistä suojelua hakenut tai karkotuspäätöksen saanut voi hakea oleskelulupaa, jos hän täyttää oleskeluluvan myöntämisen edellytykset. Kyseeseen ei kuitenkaan tule oleskelulupa, joka sisältää oikeuden liikkua toiseen jäsenvaltioon. Esityksen tavoitteena on edistää koulutettujen ja osaavien maahanmuuttajien jäämistä ja kotoutumista Suomeen.
Arvoisa puhemies! Sekä voimassa olevassa että ehdotetussa sääntelyssä edellytetään, että opiskelijalla on käytössään riittävät varat toimeentulonsa turvaamiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaman selvityksen mukaan jo nykyisin tulee esiin tilanteita, joissa ulkomaalaisella ei riittäviä varoja myönnetystä oleskeluluvasta huolimatta käytössään ole. Ulkomaalaiselle opiskelijalle voi tietyissä tilanteissa syntyä oikeus perustoimeentulotukeen. Vaikka ulkomaalaisella opiskelijalla itsellään ei ole Suomessa oikeutta opintotukeen tai esimerkiksi yleiseen asumistukeen, hänen perheenjäsenillään on opiskelun aloittaessaan oikeus opintotukeen, koska perheenjäsenen maassa oleskelun peruste on perhesyy eikä opiskelu. Perheelle voidaan myöntää yleistä asumistukea.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kela ei nykyisellään tuota suoraan tilastotietoa oleskeluluvan perusteella myönnetystä perustoimeentulotuesta, joten tietoa siitä, kuinka paljon esimerkiksi ulkomaalaiset opiskelijat ovat saaneet toimeentulotukea, ei ole saatavissa. Valiokunta toteaa mietinnössään, että tämä vaikeuttaa sen arviointia, tulevatko toimeentulotukimenot jatkossa kasvamaan. Tarkemmin tulisi tilastoida, miten esitys vaikuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muun sosiaaliturvan käyttöön. Valiokunta kiinnittää lainsäädännön arviointineuvoston tavoin erityistä huomiota siihen, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu riittävällä tavalla esitetyistä muutoksista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia.
On tärkeää varmistaa, että tiedonvaihto Maahanmuuttoviraston ja Kelan välillä sekä muu viranomaisyhteistyö on tehokkaan ja toimivan valvonnan kannalta riittävää. Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan valvonnan toteuttaminen on sitä ongelmallisempaa, mitä pidempiä oleskeluluvat ovat. Ulkomaalaisen saadessa pysyvän oleskeluluvan säännöllistä lupaharkintaa ei enää tehdä. Tällöin viranomaisten tosiasialliset keinot puuttua oleskeluun vähenevät tilanteissa, joissa perusteita maassa oleskeluun ei enää ole. Viranomaisten keinoja suorittaa valvontaa tulee valiokunnan mukaan edistää turvaamalla riittävät resurssit sekä varmistamalla lainsäädännön ajantasaisuus.
Valiokunta huomauttaa, että on perusteltua, että oleskelulupa voidaan peruuttaa, jos valvonnassa havaitaan, että sen myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, esimerkiksi jos opiskelijan toimeentulo ei ole turvattu.
Valiokunta tähdentää, ettei opiskelun perusteella haetun oleskeluluvan myöntämisen edellytyksiin korkeakoulun vaatiman maksun suorittamisesta ja sairaanhoidon kustannukset kattavasta vakuutuksesta ehdoteta muutoksia.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, ettei esityksellä ole vaikutuksia esimerkiksi karkottamista koskevaan päätöksentekoon tai jo tehdyn karkottamispäätöksen täytäntöönpanoon. Turvapaikkajärjestelmän toimivuutta heikentäviin tekijöihin tulee lainsäädännön keinoin puuttua tarvittaessa. Tehokas maasta poistaminen on koko lupaprosessin uskottavuuden kannalta tärkeää, kuten asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi ja kuten valiokunta usein toteaa.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy lausuma. Lausumassa edellytetään, että hallitus ryhtyy tulevaisuudessa tarvittaviin toimenpiteisiin opiskelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä koskevan jälkivalvonnan toimivuuden varmistamiseksi, tehostamiseksi ja resursoimiseksi tavalla, jolla varmistetaan oleskeluluvan edellytysten olemassaolo myös luvan myöntämisen jälkeen. Valiokunnan päätöksessä esitetään lakiehdotusten hyväksymistä muutosehdotuksin.
Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta, jotka sisältävät lakiehdotuksen hylkäyksen, pykälämuutoksia ja perusteluita koskevia muutoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-30T16:38:31,2022-03-30T16:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_33_137,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_138,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä lakiehdotuksessa on jälleen kerran yksi laki, jolla ammutaan reikiä meidän ulkomaalaislainsäädäntöömme ja maahanmuuttopolitiikkaan noin yleensäkin. Kysymys on tällä kertaa opiskelijoista, ja kuten tässä valiokunnan puheenjohtaja Purran puheenvuorossa kävi ilmi, tämä koskee myös kansainvälisen suojelun perusteella Suomeen tulleita ja myös karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä. 
Me perussuomalaiset esitimme tämän lain hylkäystä valiokunnassa ja jätimme tähän vastalauseen, ja nostan täältä muutaman pointin, miksi me katsomme, että tämä lakiehdotus olisi tullut hylätä. 
Ensinnäkin totean sen, että tällä kaudella on käsitelty valtavan paljon esityksiä, joissa sieltä täältä nakerretaan meidän ulkomaalaislainsäädäntöämme, ja kellään ei varmastikaan ole tietoa siitä, mikä on se kumulatiivinen vaikutus ja mikä on se kumulatiivinen rahallinenkin vaikutus siihen, kuinka julkisia varoja maassamme käytetään. 
No, tässä kyseisessä esityksessä erityinen ongelma on se, että tämä oleskelulupa — joka aiemmin on myönnetty ensin vuodeksi ja katsottu, että nämä maassaolon edellytykset täyttyvät — nyt myönnetään koko opiskelun ajaksi ja vieläpä siten, että maassaolon edellytys eli tämä toimeentulo, minkä pitäisi olla opiskelijalla turvattu hänen tullessansa tänne kolmannesta maasta, pitää osoittaa vain yhdeksi vuodeksi. Näinpä ollen kaikki sen yhden vuoden jälkeen jäävät vuodet jäävät tämän jälkivalvonnan piiriin, joka tarkoittaa siis käytännössä, oletettavastikin, tämmöisiä pistemäisiä tarkastuksia. 
Tässä kävi myös ilmi se, että Maahanmuuttovirasto katsoo, että Suomessa opiskelija pärjää 560 eurolla kuukaudessa, ja kukin meistä varmasti ymmärtää, että 560 euroa Suomessa asumiseen ja elämiseen ei ole riittävä määrä rahaa. Sillä ei elä täällä yhtään missään siten, että voi maksaa asumisen, ruokailut, kulkemisen ja muun. Ja näinpä ollen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen lausunnossa nimenomaan... Kuten tässä kuultiin, tätähän ei millään lailla tilastoida, ja näitä ei saada rekisteristä esiin, kuinka paljon toimeentulotukea näille EU- ja Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille myönnetään. Mutta Kela omassa lausunnossaan kertoo, että on viitteitä siitä, että toimeentulotukea käytetään tässä näiden elinkustannusten kattamiseen. No, jos heillä on 560 euroa — jos sitten sitäkään — tullessansa, niin on aivan selvää, että he joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Siltä osin on hyvinkin hämmästyttävää, että tässä lakiesityksessä ei ole tehty minkäännäköisiä laskelmia, mitä tämä laki tulee mahdollisesti maksamaan toimeentulotukina. Ja kuten tässä kuultiin, heille ei kuulu asumistuki eikä heille kuulu myöskään opintotuki, mutta toimeentulotuki kuuluu, ja siltä osin olisi ollut suotavaa — ja itse asiassa sen pitäisi olla aivan selvää, kun tämmöinen esitys tuodaan — myöskin osoittaa, kuinka paljon tämä tulee maksamaan. Koska nyt kun tiedämme, että tämä hallitus haluaisi jopa kolminkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän, niin me tiedämme, että se voi tarkoittaa siis kymmenien miljoonien kustannuksia, jos katsomme tätä pahimman skenaarion mukaan, ja silloin pitäisi kyllä uskaltaa se myös kirjoittaa näihin hallituksen esityksiin, mutta ehkä sitä ei haluta. 
Sitten toinen asia, mikä tässä on aivan suoraan sanoen pöyristyttävä puutos, on se, että kun, niin kuin kuvasin, he voivat tätä toimeentulotukea käyttää elinkustannuksiinsa, niin suomalaiset opiskelijat saavat opintotukea, mutta heidän tulee nostaa opintolaina ennen kuin oikeus toimeentulotukeen tulee. Näin ollen faktuaalisesti tämä esitys tarjoaa paremmat opintososiaaliset edut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille kuin meidän omille opiskelijoillemme. Suomalainen ottaa sen opintolainan ja näin ollen velkaantuu opiskelujen vuoksi, mutta tätä ei vaadita EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevilta, ja tämä on pöyristyttävää. Se on perussuomalaisten mielestä moraalisesti täysin väärin, ja me emme voi missään nimessä kannattaa tämmöistä. Luulisi, että tämmöisessä tiukassa taloustilanteessa pitäisi huolehtia siitä, että me saamme koulutettua meidän omat ihmisemme, mutta ei. Ja nythän meidän itse asiassa ei olisi tarpeenkaan houkutella opiskelijoita mistään: meille tulee maahamme todennäköisimmin aika iso määrä ukrainalaisia, jotka voisivat varmasti myös täällä opiskella ja auttaa tähän niin kutsuttuun työvoimapulaan. 
Sitten täytyy todeta, että tämä karkotuspäätöksen saaneiden ja itse asiassa turvapaikkajärjestelmässä olevien mahdollisuus hypätä tänne opiskelujen oleskelulupiin on myöskin täysin käsittämätön. Kyllä sanoisin, että tällaista erilaisten siilojen vaihtoa ei pitäisi tehdä. Jos henkilöitä tulee tänne hakemaan turvapaikkaa ja nimenomaan vainon vuoksi, niin silloin heidän tulisi saada turvapaikka, jos he ovat vainon kohteena, mutta jos eivät ole, niin silloin heidän pitäisi poistua maasta, ja sikäli, mikäli sitten opiskelun kautta halutaan tulla, se pitäisi hakea kyllä ulkomailta. 
Sanon tässä viimeisenä sen, että hämmästelen tällaisia houkutustekijöitä, mitä tehdään, koska nyt tammikuun yhteishaussa syksyllä alkaviin englanninkielisiin koulutuksiin oli haku ja hakijoita oli 21 000, ja näistä oli 85 prosenttia EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta. Sen lisäksi, että me olemme ryhtyneet olemaan maailman sosiaalitoimisto ja maailman terveysasema, meistä tulee vielä maailman kouluttajiakin. Kyllä nyt täytyisi pikkuhiljaa ruveta keskittymään omiin ja olennaisempiin asioihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-30T16:43:36,2022-03-30T16:51:04,Hyväksytty,1.1
2022_33_139,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_140,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi kolmansista maista tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden oleskeluluvan perusteita. Kiitos hallintovaliokunnalle asian perusteellisesta käsittelystä.
Valiokunnan mietintö ei siis ole yksimielinen, vaan myös kokoomuksen valiokuntaryhmä jätti mietintöön vastalauseen. Valiokuntaryhmämme katsoo, että vaikka hallituksen esityksessä on myös kannatettavia elementtejä, esitys on paikoin erittäin ongelmallinen. Vastalauseessamme vaaditaan, että opiskelua ja humanitaarista maahanmuuttoa koskevat oleskelulupakaistat pidetään jatkossakin erillään ja että Suomessa opiskelevan kolmannen maan kansalaisen toimeentuloedellytys säilytetään ehdottomana eikä sitä vesitetä harkinnanvaraiseksi.
Erityisen vakava valuvika lainmuutoksessa on, että se sallii niin sanotun kaistan vaihdon eli oleskeluluvan perusteen vaihtamisen kansainvälisen suojelun väylästä opiskeluväylään. Kansainvälistä suojelua hakenut tai kielteisen turvapaikkapäätöksen tai jopa karkotuspäätöksen saanut voisi hakea toista oleskelulupaa. Esitys mahdollistaisi jopa rikosperusteisen karkotuspäätöksen saaneen jäämisen maahan opiskelun perusteella. Tätä mahdollisuutta pidämme vahingollisena, jopa moraalittomana. Jos kielteisen turvapaikkapäätöksen tai karkotuspäätöksen saanut voisi jäädä maahan muulla oleskelulupaperusteella, tämä heikentäisi turvapaikka- ja palautusjärjestelmän uskottavuutta. Muutos olisi omiaan luomaan turvapaikkajärjestelmään epäterveitä uusia kannustimia.
Hallituksen viesti on näyttänyt olevan se, että turvapaikanhakijana tänne tullut saa jäädä maahan riippumatta siitä, onko hän oikeutettu kansainväliseen suojeluun vai ei. Jos suojeluperuste, alkuperäinen maahantulon peruste, ei menesty, voi keksiä uuden perusteen, kuten työ- tai opiskeluperusteen, ja hakea sen nojalla oleskelulupaa. Ja jos tämäkään peruste ei lennä, voi yksinkertaisesti jäädä laittomasti maahan ja saada lopulta oleskeluluvan olemattomalla perusteella, kuten sisäministeriön tuoreehkossa selvityksessä niin sanotusta kertalaillistamisesta on esitetty. Tällainen höveli politiikka vesittää turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden rippeetkin. Tehokkaat palautukset ovat ainoa tapa huolehtia myös siitä, että resurssit saadaan kohdennettua oikeille avuntarvitsijoille, kuten nyt ukrainalaisten auttamiseen.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan kolmannen maan kansalaiselle myönnettäisiin ensimmäinen oleskelulupa opiskelun perusteella suoraan koko tutkinnon tai opintojen suorittamisen keston ajalle, jolloin oleskelulupaa ei ole tarvetta uusia määräajoin. Lisäksi opintojen jälkeen myönnettävän oleskeluluvan voimassaoloaikaa työnhakua ja yritystoimintaa varten pidennettäisiin ja tehtäisiin joustavammaksi. Korkeakouluopintoja suorittavien opiskelijoiden oleskeluluvan laji muutettaisiin esityksessä jatkuvaksi. Nämä ovat sinänsä kannatettavia muutoksia, jotka edistävät osaavan työvoiman saatavuutta Suomessa. Ne, jotka on täällä koulutettu, pitäisi saada pysymään Suomen työmarkkinoilla.
Vakava puute kuitenkin on, että samalla kun opiskelijoiden oleskelulupa muutetaan kattamaan koko tutkinnon suorittamisen aika, ei esitetä keinoja jälkivalvonnan tehostamiseksi, jotta uskottavasti varmistettaisiin oleskeluluvan myöntämisen edellytysten käsilläolo myös luvan myöntämisen jälkeen. Valvonnan puute koskee erityisesti toimeentuloedellytystä. Pistokokeet, joilla valvontaa on ilmeisesti tarkoitus suorittaa, eivät ole mitenkään riittäviä. Esimerkiksi Kela tulisi oikeuttaa ja velvoittaa ilmoittamaan Maahanmuuttovirastolle oma-aloitteisesti toimeentulotukeen turvautuvista ulkomaisista opiskelijoista. Näin ei siis nykyään ole, vaan Kela voi luovuttaa tietoja toimeentulotuen saajista vain Maahanmuuttoviraston yksilöidyn tietopyynnön perusteella. Maahanmuuttoviraston tulisi kyetä käyttämään myös automaatiota järjestelmähakujen tekemiseksi. Myös viraston valvontaresursseja tulisi vahvistaa. Jonkinmoinen lohtu on, että hallintovaliokunta esittää yksimielisesti hyväksyttäväksi lausumaa, jossa hallitus edellytetään ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin opiskelun perusteella myönnettävien oleskelulupien edellytyksiä koskevan jälkivalvonnan vahvistamiseksi tavalla, jolla varmistetaan oleskelulupaperusteiden olemassaolo myös luvan myöntämisen jälkeen.
Ongelmallinen on myös esitetty lainmuutos, jonka mukaan se, että opiskelijan toimeentulo ei ole turvattu tai hänen vakuutuksensa ei ole voimassa, olisi jatkossa vain harkinnanvarainen peruste oleskeluluvan peruuttamiselle tai uusimatta jättämiselle. Hallitus siis käytännössä aikoo muuttaa ulkomaisten opiskelijoiden toimeentuloedellytyksen harkinnanvaraiseksi, mikä vesittää oman toimeentulon vaatimuksen ja sallii pahimmillaan elämisen toimeentulotuen varassa veronmaksajien rahoilla. Tämä on täysin vastoin opiskelijan oleskelulupajärjestelmän perustuksia. Toimeentuloedellytyksen pitää olla oleskeluluvan ehdoton edellytys, kuten se on nykylaissa. Suomeen tulleen ulkomaisen opiskelijan kuuluu elättää itsensä, ja siihen hänellä tulee olla jatkuvasti riittävät varat. Jos ei tule omilla rahoillaan toimeen, oleskelulupa pitää peruuttaa.
Yllä kuvatuista syistä ehdotamme, että 1. lakiehdotuksen 2 § muutetaan siten, että kansainvälistä suojelua hakevien ja karkotuspäätöksen saaneiden osalta pysytetään voimassa oleva oikeustila eli heidät rajataan jatkossakin tiukasti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ulkopuolelle. Lisäksi ehdotamme, että 1. lakiehdotuksen 12 § muutetaan siten, että opiskelijan toimeentulon turvattuna olemista tai hänen vakuutuksensa voimassa olemista koskevan edellytyksen laiminlyönti on harkinnanvaraisen perusteen sijaan ehdoton peruste oleskeluluvan peruuttamiselle tai uusimatta jättämiselle, kuten on voimassa olevassa laissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-30T16:51:20,2022-03-30T16:58:04,Hyväksytty,1.1
2022_33_141,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Semi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_142,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän myös oppositioedustajia valiokuntatyöstä, koska se oli erittäin rakentavaa ja hyvää. Vaikkei me yhteiseen päämäärään päästy, keskustelu oli erittäin laajaa ja minun mielestäni rikastakin sen suhteen.
Täytyy sanoa, että näitä mietinnön sanamuotoja kyllä pyöristettiin erittäin paljon ja koetettiin löytää sitä yhteistä näkemystä tähän mietintöön. Itse pidin tärkeänä näitten opiskelijoiden saantia. Kun mietitään meidän työvoimapulaa etenkin vientiteollisuuden parissa, niin tiedetään se, että meillä on huutava pula ammattilaisista ja hyvin koulutetusta työväestä.
Toinen puoli, mitä olen itse ajatellut tässä, on se, että kun ensinnäkin ulkomaalaisia opiskelijoita saadaan tänne ja sitten kun heitä saadaan työvoiman piiriin ja jäämään tänne työhön, niin me päästään oppimaan niitten maiden kulttuuria, jolloin kaupanteko on helpompaa ja meidän teollisuuden mahdollisuudet laajentua ja pärjätä paremmin paranevat siinä.
Minun mielestäni tämä mietintö kattaa ne ehdot, mitä hallitus on asettanut sille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-03-30T16:58:15,2022-03-30T16:59:44,Hyväksytty,1.1
2022_33_143,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_144,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Katselen tätä salia ja ihmettelen, kuinka tyhjä se on. Silloin, kun tämä esitys hallituksesta annettiin ja muun muassa perussuomalaiset nostivat kyselytunnilla esille, että hallituksesta on tullut esitys, jossa halutaan antaa karkotusuhan alaisille ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille oleskelulupa opiskelun perusteella, niin muun muassa keskustasta ja sosiaalidemokraateista kerrottiin, että kyllä tätä esitystä varmasti voi vielä muuttaa ja että siitä on ehkä mahdollista saada järkevämpi ja sehän on vasta esitys ja hallintovaliokunta varmasti sen perkaa ja käy läpi tarkasti. Siinä yhteydessä puhuttiin myös sisäministeriön selvityksestä, jossa näitten laittomasti maassa oleskelevien ihmisten kertalaillistamisesta puhutaan. Ja valitettavasti siinä selvityksessä ja tässä esityksessä on paljon yhteistä.
No, käsittelyn yhteydessä on tullut selväksi valiokunnassa ja muualla, että hallituksessa ei ollut halua korjata tätä esitystä, näitä sen oleellisimpia virheitä, ja niinpä se meni valiokunnasta läpi käytännössä sellaisena kuin se tulikin. Ja toden totta, karkotuspäätöksen saaneet ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat siellä edelleen mukana. Itse asiassa koko esityksen absurditeettia kuvaa se, että edellisessä kappaleessa kuvataan nämä karkotuspäätöksen saaneet ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, ja seuraava kappale alkaa sillä, että hallitus haluaa varmistaa osaavan työvoiman saannin. Olen hieman huolestunut, mikäli työvoimapulaa ja meidän osaamistarvetta paikataan tällaisilla esityksillä. Kyllä me kaikki tiedämme niin perussuomalaisissa kuin muissakin puolueissa, minkälaista väkeä tämä erityisesti Suomeen houkuttelee. Ja tämä kyseinen ongelma on meidän koko maahanmuuttopolitiikan ongelma. Me puhumme osaajista ja työvoimasta ja huippuosaajista, mutta valitettavasti, kun me tilastoja katsomme, Suomi ei houkuttele tällaisia ihmisiä juurikaan, ja siihen on tietenkin syynsä: niin verotuksemme, palkkatasomme, ehkä säämme kuin muutamat muutkin asiat. Sen sijaan valitettavasti meidän byrokraattinen järjestelmämme anteliaan sosiaaliturvan kautta houkuttelee sellaisia ihmisiä, joita ehkä muualle ei menisi.
Itse asiassa juuri tänään tuossa kahvilassa kuuntelin niiden kansanedustajien kertomuksia, jotka olivat käyneet Kanadassa valiokuntavierailulla. He olivat muun muassa tutustuneet siellä siihen, mitä ulkomaalaisilta vaaditaan kyseisen maan oppilaitoksissa. Nämä lukukausimaksut ja erilaiset vaadittavat suoritukset ovat siis moninkertaisia verrattuna siihen, mitä vaaditaan kanadalaisilta itseltään. Sen sijaan tämä Suomen malli on siinäkin mielessä vino, että tämäkin esitys tosiaan laittaa ulkomaalaiset ja maassa olevat suomalaiset ja aiemmin opiskeluoikeuden saaneet kansalaiset eriarvoiseen asemaan, kuten edustaja Rantanen puheenvuorossaan totesi. Perussuomalaisten mielestä tämä on selvä yhdenvertaisuusongelma, ja tämä olisi pitänyt saattaa perustuslakivaliokuntaan pohdittavaksi, mutta valiokunta yleisesti ei ollut sitä mieltä.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Vestman kuvasi, esityksen merkittävä ominaisuus ja sen suuri ongelma on se, että se salliessaan tämän kaistanvaihdon romuttaa turvapaikkajärjestelmää niiltä osin, kun sitä enää on jäljellä. Meillä on lännessä rajanaapuri Ruotsi, joka on tehnyt tämän spårbyte-järjestelmän useita vuosia sitten ja tällä hetkellä kärsii sen aiheuttamista ongelmista. Parlamentissa useimmat puolueet ovat valmiita tämänkin seuraavalla kaudella mahdollisesti korjaamaan, kuten monien muidenkin työperäiseen maahanmuuttoon, nimenomaan matalapalkkasektoreille kohdistuvaan maahanmuuttoon, tehtyjen löysennysten korjaamiseen. Se, että ihminen voi tulla maahan, hakea turvapaikkaa, olla saamatta sitä ja vaihtaa kaistaa ja saada oleskeluluvan jollakin muulla edellytyksellä, on tämä suuri ongelma tässä. Tämä esitys luo huomattavan vetovoimatekijän nimenomaan sosiaaliperäiselle, taloudellisesti suuntautuneelle, kestämättömälle maahanmuutolle.
Kuten täällä on todettu, näitä taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu, kuten niitä ei ole arvioitu tämän kauden muissakaan maahanmuuttoesityksissä. Se, minkä verran vaaditaan lisää henkilökuntaa tai tällaisia seikkoja, ei ole siinä se iso asia, vaan ulkomaalaiset, jotka jäävät Suomeen ja pääsevät sosiaaliturvan ja muiden palveluiden piiriin — se, kuinka paljon sillä on kustannuksia. 560 euroa kuukaudessa, toimeentuloedellytys — me kaikki tiedämme, että tällaisella summalla tässä maassa ei eletä, varsinkaan täällä pääkaupunkiseudulla.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä on myös taloudellisia vaikutuksia koulutuksen järjestäjille. Valiokunnassa joissakin asiantuntijalausunnoissa pidettiin tärkeänä sitä, että tämä mahdollistaa sen, että oppilaitoksille riittää opiskelijoita. Mutta tämäkin kertoo siitä, että tämä meidän järjestelmämme on osin melkoisen kiero, koska se tietenkin oppilaitoksia resursoi sen perusteella, kuinka paljon siellä on opiskelijoita, joten totta kai yksittäiselle oppilaitokselle tai koulutuksen järjestäjälle syntyy intressi siihen, että opiskelijoita tulee, ja tottahan niitä ulkomailta, EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta, kehittyvistä maista tänne tulee nauttimaan ilmaisesta, tai käytännössä ilmaisesta, opiskelusta, etuuksista, palveluista ja niin edelleen. Tässä ei ole mitään ihmeellistä, eikä se ole se, mikä perussuomalaisten mielestä on kritisoitavaa. Kritisoitavaa on meidän järjestelmä, joka tämän sallii niin sinisilmäisesti, hyväuskoisesti ja kuvitellen, että veronmaksaja venyy aina kaikkeen.
Tosiaan perussuomalaiset esittivät tähän vastalauseen, jossa koko lakiesitys hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-30T16:59:53,2022-03-30T17:06:45,Hyväksytty,1.1
2022_33_145,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_146,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvin usein meitä perussuomalaisia moititaan, että kun me olemme niin maahanmuuttajavastaisia. Siitä ei ole kysymys. Jos meidän järjestelmämme on täynnä reikiä, mahdollistaa väärinkäytökset, ei se ole tulijan ja sen palvelun käyttäjän vika. Se on itse asiassa tämän salin vika, joka ei ymmärrä tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka olisi reilu, joka olisi ylipäätänsä millään muotoa hallittu ja kestävä niin turvallisuuden näkökulmasta kuin suomalaisen veronmaksajan näkökulmasta. Ja siinä mielessä itse katson, että vika on päättäjässä, ei suinkaan käyttäjässä.
Vielä muutama asia, jota en huomannut tuossa omassa puheenvuorossani sanoa:
Tämähän todella tulee nyt koskettamaan myös opiskelijoiden perheenjäseniä, ja heille sitä vastoin tässä myöskin tulee uutena muun muassa mahdollisuus työttömyysturvaan, jota ei tokikaan ole laskettu tänne vaikutusarvioihin. Sitten ehkä pienemmälle huomiolle jää se, että nyt kun tämä oleskelulupajärjestelmä muuttuu, niin tämä vaikuttaa myös kansalaistamiseen vaadittavaan asumisaikaan, eli käytännössä tämä asumisaika lähtee kertymään ja tältä osin tämä myös helpottaa kansalaisuuksien saamista. Tätä juuri yritin kuvata omassa puheenvuorossani, että kun me ammumme kuin haulikolla täyteen nämä järjestelmät, niin herra tietää mitä se lopputulema on.
Sitten täällä kuulemisessa kävi hyvin ilmi se, että vaikka Kela havaitsee tällaista toistuvaa toimeentulotuen käyttöä, niin heillä ei ole oikeutta ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, että täällä on nyt tällainen henkilö, joka käyttää sitä toistuvasti, joten kaikki on kiinni siitä, millä tavalla Maahanmuuttovirasto hoksaa nyt jatkossa kysyä, siis pistemäisesti, pistokokein, että käyttääkö juuri tämä henkilö toistuvasti. Eli tässäkin on siinä mielessä ongelma, että kyllä pitäisi olla Kelalla mahdollisuus ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle, jos he havaitsevat tällaisen tilanteen, jotta Maahanmuuttovirasto voisi käyttää tätä päätöksenteossaan ja mahdollisen luvan peruuttamisharkinnassa.
Aivan lopuksi totean tähän arvostamani valiokuntakollega Semin herttaiseen puheenvuoroon, että se ongelma on tässä pikemminkin se, että jo nyt me nähdään, että jo nyt meille tulevat opiskelijat työllistyvät vain noin 50-prosenttisesti, eli meillä on siinä kohtaa kyllä ehkä vähän sellainen harha, että saamme tänne korkeakoulutettuja opiskelijoita, jotka sitten työllistyvät. Siinäkään mielessä asia ei ole aivan ongelmaton. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-30T17:06:45,2022-03-30T17:10:04,Hyväksytty,1.1
2022_33_147,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_33_148,33/2022,2022-03-30,14.01,17.14,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan muutamaan seikkaan vielä kiinnittää huomiota.
Ensinnäkin edustaja Rantasen puheenvuorossa tuli esille kysymys tästä vaikutusarvioinnista, ja valiokuntakin on tosiaan kiinnittänyt huomiota siihen, että lainsäädännön arviointineuvostokin on nostanut esille, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu riittävällä tavalla esitetyistä muutoksista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia. Yksi ongelma on tosiaan se, että Kela ei nykyisellään tuota tilastotietoa oleskeluluvan perusteella myönnetystä perustoimeentulotuesta, joten pohjalle sellaista tietoa, minkä verran ulkomaiset opiskelijat ovat saaneet perustoimeentulotukea, ei ole edes olemassa. Hallituksen esityksessä on kuitenkin tuotu esille se, että näitä vaikutuksia arvioidaan ja seurataan, ja tätä tarkoitusta varten on aivan oleellista, että Kelan tilastointiakin kehitetään ja jatkossa Kelan tilastoista pystytään lukemaan, minkä verran ulkomaiset opiskelijat ovat toimeentulotukea saaneet.
Toiseksi nostan esille tämän tietojen saantioikeuden ja luovutusoikeuden. Tosiaan valiokunta on nostanut mietinnössään esille sen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeus tietojen antamiseen syntyy myönnetyn perustoimeentulotuen osalta vain Maahanmuuttoviraston osatessa yksilöidysti kysyä näitä tietoja. Eli Kelalla ei ole todella omaehtoista oikeutta ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle siitä, että ulkomainen opiskelija tai EU- tai Eta-maan kansalainen esimerkiksi turvautuu toistuvasti toimeentulotukeen. Eli toisin sanoen Maahanmuuttoviraston täytyisi käytännössä tietää, että henkilö on toimeentulotuen saaja, jotta se voisi saada Kelalta tietoa siitä, että henkilö on toimeentulotuen saaja. Tämä järjestelmähän on siis täysin järjetön ja ei todellakaan mahdollista tehokasta jälkivalvontaa. Tämä on yksi niistä lainsäädäntömuutoksista, jotka ovat tietynlaisia ehtoja sille, että tämä esitetty malli, jossa opiskelija saa oleskeluluvan koko opintojen ajaksi, voisi toimia, ja toivonkin, että tässä ryhdytään lainsäädäntötoimiin.
No, kolmanneksi vielä kiinnitän huomiota siihen tilanteeseen, jossa Maahanmuuttoviraston tulee tehdä kokonaisharkintaa siitä, tuleeko oleskelulupa peruuttaa sillä perusteella, että toimeentuloedellytys ei enää täyty. Tässähän valiokunta on ottanut kantaa asiaan ja todennut, että se pitää tärkeänä, että jos kokonaisharkinnassa päädytään siihen, ettei toimeentuloedellytyksen laiminlyönti ole vähäinen, oleskelulupa peruutetaan. Eli pääsääntöisesti oleskelulupa tällaisessa tilanteessa tulisi peruuttaa, ja vain siinä tilanteessa, että laiminlyönti on vähäinen, peruuttamiseen ei ryhdyttäisi. Toivon todella, että tämä ohjaa sitten viranomaisen tulkintaa ja näin ollen tämän opiskelijan oleskelulupajärjestelmän perustana oleva toimeentuloedellytys säilyy edes jollain tavalla uskottavana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_33+2022+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-03-30T17:10:05,2022-03-30T17:13:41,Hyväksytty,1.1
2022_34_1,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Taas muistutan, että jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_2,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Lähdetään kyselytunnille, edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_3,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen saapuu nyt ukrainalaisia pakolaisia — lapsia, joiden toinen käsi puristaa äidin kättä ja toinen käsi nallea. He ovat joutuneet jättämään kotinsa Venäjä hyökkäyksen ja pommitusten alta. Heitä meidän tulee auttaa sillä välin, kun isät, pojat ja osa naisistakin taistelevat maansa ja koko Euroopan puolesta.
Suomessa tarvitaan resursseja ukrainalaisten auttamiseen, ja siksi me perussuomalaiset olemme esittäneet, että kiintiöpakolaisuus, jonka kautta tulee henkilöitä lähinnä Afrikasta ja Lähi-idästä, nollataan ainakin toistaiseksi. Resurssit tarvitaan nyt ukrainalaisten auttamiseen. Vielä tärkeämpää on nyt tukkia kaikki elintasosiirtolaisten kanavat. Tätä olemme vaatineet vuosikausia tuloksetta. Arvoisa sisäministeri, jotta rajalliset resurssit riittävät ukrainalaisten auttamiseen, aiotteko nollata kiintiöpakolaisuuden ja tukkia elintasosiirtolaisuuden kanavat?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-31T16:01:33,2022-03-31T16:02:33,Käsitelty,1.1
2022_34_4,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_5,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Ukrainasta pakenee nyt valtavasti ihmisiä sodan jaloista. Tällä hetkellä tiedämme, että ainakin noin kymmenen miljoonaa ja ylikin ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa. Heistä valtaosa on siirtynyt Ukrainan sisällä rauhallisempiin osiin, mutta Ukrainan maan rajojen ulkopuolellekin on jo siirtynyt yli neljä miljoonaa ihmistä.
Minusta on hienoa se, että meillä kaikilla on yhteinen halu auttaa Ukrainan sodan jaloista pakenevia ihmisiä ja antaa heille apua ja suojaa. Mutta samanaikaisesti tietysti valitettavasti maailmalla on myös muita kriisejä ja myös muualla päin maailmaa ihmiset ovat hädässä, ja he kaipaavat turvaa ja apua. Tämän takia Suomi on nostanut pakolaiskiintiötä tällä hallituskaudella. Se on nyt 1 500 tällä hetkellä, ja pidämme tätä 1 500:n kiintiötä kyllä täysin perusteltuna.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:02:33,2022-03-31T16:03:39,Käsitelty,1.1
2022_34_6,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustaja, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_7,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole siis tässäkään tilanteessa tinkimässä tuumaakaan tavoitteestaan tehdä jopa laittomasta siirtolaisuudesta laillista niin, että koko turvapaikkajärjestelmän tarkoitus romuttuu.
Viimeisimpänä lukuisista turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä lisäävistä toimistaan hallitus on luomassa opiskelun kautta kanavan jäädä Suomeen jopa laittomasti täällä oleville tai karkotuspäätöksen saaneille. Vastikään luimme mediasta, kuinka somalimies oli hakenut jo kuusi kertaa turvapaikkaa Suomesta sitä saamatta ja on ollut silti maassamme vuodesta 2015. Samaisessa artikkelissa kerrottiin, kuinka afganistanilaisen turvapaikanhakijan oleskelulupa oli mennyt umpeen hänen lomaillessaan kotimaassaan. [Oikealta: Oho!] Arvoisa sisäministeri: miksette te puutu ulkomaalaislakien ilmeisiin porsaanreikiin, kuten turvapaikkahakemusten jatkuvaan ketjutukseen ja kotimaassa lomailuun, vaan pahennatte järjestelmän hyväksikäyttöä luomalla siihen lisää porsaanreikiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-31T16:03:51,2022-03-31T16:04:52,Käsitelty,1.1
2022_34_8,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_9,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todella tulee paljon pakolaisia Ukrainasta sodan jaloista. Viimeksi — muistamme varmasti kaikki, miten vuonna 15—16 oli valtava määrä pakolaisia liikkeellä. Silloin niitä tuli erityisesti Lähi-idästä. Ja silloin tilanne oli se, että valitettavasti turvapaikkaprosesseissa oli monia ongelmia. [Oikealta: On vieläkin!] Siellä oli erilaisia puutteita, ja sen takia meillä on edelleen ihmisiä, jotka eivät ole saaneet käsittelyä noihin turvapaikkahakemuksiinsa, tai on tullut esille asioita, että he ovat joutuneet jättämään niitä uudestaan tai joutuneet tekemään valituksia.
Sen takia meillä on maassa ihmisiä, jotka silloin 15—16 tulivat nuorena, ovat käyneet täällä koulun, ovat opiskelleet ammattiin, ja minusta on äärimmäisen tärkeätä, että näille ihmisille voimme turvata sen, että he voivat jäädä tänne ja heillä on oikeus opiskeluun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:04:52,,Käsitelty,1.1
2022_34_10,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_11,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat aina kannattaneet lähialueilla tapahtuvaa auttamista. Euroopassa käydään tällä hetkellä sotaa hyvin lähellä Suomea. Totta kai Suomi auttaa näitä pakenevia naisia ja lapsia. 
Ukrainalaisille tarjotaan tilapäistä suojelua, eli se tarkoittaa sitä, että sitten kun tämä karmea sota lopulta loppuu ja ukrainalaiset ihmiset haluavat palata omaan kotimaahansa jälleenrakentamaan ja tekemään Ukrainalle hyvää tulevaisuutta, he tekevät niin. Turvapaikan pitäisi muutenkin olla tilapäinen: silloin, kun kansainväliselle suojelulle ei ole enää tarvetta, ihmiset palaisivat. Mutta Suomessa valitettavasti on tehty täysin toisenlaisia päätöksiä: tänne kerran tullut tulee aina olemaan täällä. Kysynkin sisäministeriltä: minkä takia Euroopan ulkopuolelta saapuviin ihmisiin ei kohdisteta tällaista tilapäistä tai väliaikaista suojelua kuten ukrainalaisiin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-03-31T16:06:08,2022-03-31T16:07:14,Käsitelty,1.1
2022_34_12,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_13,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä tilapäisen suojelun direktiivi nyt ensimmäistä kertaa aktivoitiin koko EU:ssa, ja se tarkoittaa sitä, että näille ihmisille on koko EU:n alueella samanlaiset oikeudet ja samanlainen mahdollisuus päästä nopeasti turvaan. Sen ympärille on luotu huomattavasti kevyempi prosessi, jossa kaikki sotaa pakenevat saavat ensin vuoden tilapäisen suojelun statuksen, ja sitten jos tilanne pitkittyy, niin sitä voidaan pidentää puoli vuotta kerrallaan. Tilapäisen suojelun direktiivin ehtona on, että voidaan sanoa tarkkarajaisesti joku maantieteellinen alue, jossa esimerkiksi tapahtuu jonkunlainen katastrofi, luonnonkatastrofi, sota tai muu syy, miksi katsotaan, että siltä alueelta kaikille tulee antaa turvapaikka eikä tehdä sellaista henkilökohtaista arviointia, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] joka turvapaikkaprosessissa normaalisti tehdään. Sen takia tämä eroaa niistä aiemmista, [Puhemies koputtaa] että tässä voidaan katsoa, että kaikki sieltä sotaa pakenevat tarvitsevat turvaa. [Sebastian Tynkkynen: Ei vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:07:16,2022-03-31T16:08:23,Käsitelty,1.1
2022_34_14,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_15,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Herra puhemies! Samanaikaisesti, kun Suomi nyt valmistautuu ottamaan valtavan määrän ukrainalaisia vastaan, täytyy jotenkin huomioida taloudelliset realiteetit. Perussuomalaisten kansanedustaja Purra on aika hyvin esittänyt, että pakolaiskiintiö laitettaisiin nyt nollaan — eli jostain säästettäisiin myös maahanmuutossa ja turvapaikan haussa. Tässä nähdään nyt — en halua jälkiviisastella, mutta nyt nähdään — että olisi kannattanut viimeisen kymmenen vuoden aikanakin, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet, tehdä tästä järjestelmästä parempi niin, että tämä olisi niin kuin Kanadassa, jollain tapaa pisteyttävä tai työvoimaperäiseen maahanmuuttoon tähtäävä sen sijaan, että se olisi tämmöinen elintasopakolaisuuteen tähtäävä. 
Tämä hallitus ei ole tehnyt mitään turvapaikanhaun houkuttelevuuden vähentämiseksi. [Eva Biaudet’n välihuuto] Sen sijaan te olette esittäneet nyt, että jopa laittomasti maassa olevista tehdään opiskelijoita tai heille annetaan mahdollisuus opiskella. Tästä äänestetään muuten huomenna eduskunnassa. Perussuomalaiset äänestävät vastaan. Kertokaa edes se, ministeri, miksi laittomasti maassa olevan, [Puhemies koputtaa] karkotuksen saaneen miehen pitäisi jäädä nyt opiskelijaksi Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-03-31T16:08:26,2022-03-31T16:09:35,Käsitelty,1.1
2022_34_16,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Nyt vastaus sitten!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_17,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin, silloin 15—16 meille tuli paljon ihmisiä, ja valitettavasti se turvapaikkaprosessi oli monin tavoin puutteellinen. Siellä oli paljon ongelmia tulkkauksessa tai muussa, ja itse asiassa tällä hallituksella olemme halunneet korjata tuon turvapaikkaprosessin laatua niin, että pystyisimme nopeasti tekemään päätökset niin, että niistä tulisi kerralla sentyyppisiä, että voisimme olla varmoja siitä, kuka on oikeutettu turvapaikkaan ja kuka ei. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Noiden vuosien ajalta valitettavasti meillä on tapauksia, että nuorena tänne tullut on täällä käynyt koulunsa, on täällä opiskellut ammattiin, ja kyllä minä katson, että tässä tilanteessa, jos on elämänsä tänne rakentanut, oppinut kielen, perustanut mahdollisesti perheen ja on mahdollisuus opiskella, meidän kannattaa antaa näille ihmisille se opiskelumahdollisuus, niin että he voivat sitten työllistyä tänne. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja nyt ukrainalaisten kohdallahan [Puhemies koputtaa] minusta erinomaista on se, että he pääsevät pian heti töihin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:09:35,2022-03-31T16:10:45,Käsitelty,1.1
2022_34_18,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_19,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisaalta myös siellä Ukrainassa on tapahtunut niin, että sota on keskeyttänyt opinnot monelta ukrainalaiselta opiskelijalta, ja tiedämme, että koulutuksella on merkittävä rooli kansakunnan selviämisen kannalta niin sodan aikana kuin maata jälleenrakennettaessa.
Tällä hetkellä Suomessa esimerkiksi Tampereen yliopisto tarjoaa sotaa pakeneville ukrainalaisopiskelijoille maksuttomasti avoimen yliopiston opintoja sekä erillisten opintojen suoriteoikeuksia, ja toisaalta kouluikäisille järjestetään hartiavoimin, kuten kuuluukin, mahdollisuuksia koulunkäyntiin.
Kysyisin hallitukselta: minkälaisia keinoja hallitus on valtakunnallisella tasolla pohtinut tähän korkeakouluopiskelijoiden aseman turvaamiseen ja siihen, että myös korkeakouluopinnot voisivat jatkua [Puhemies koputtaa] Venäjän silmittömästä hyökkäyksestä huolimatta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-03-31T16:10:50,2022-03-31T16:12:08,Käsitelty,1.1
2022_34_20,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_21,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän edustajaa erittäin tärkeästä kysymyksestä. Olemme tähän asiaan tarttuneet opetus- ja kulttuuriministeriössä niin korkeakouluopiskelijoiden kuin tutkijoidenkin tilanteen osalta, että voisimme myös heitä erityisesti auttaa, kun he Ukrainasta pakenevat tämän raakalaismaisen sodan jaloista. Meillä on täällä opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistelussa niin sanottu Ukraina-paketti korkeakouluopiskelijoita ja tutkijoita varten, jotta heillä olisi mahdollisuus jatkaa omia opintojaan ja työtään myöskin Suomessa. Olemme käyneet keskusteluja valtiovarainministeriön kanssa mahdollisista lisäresursseista korkeakouluille, jotta tämä paketti voidaan hyvin toteuttaa. Tulen luonnollisesti kertomaan julkisuuteen ja eduskunnalle sitten niistä yksityiskohdista, kun olemme saaneet tämän paketin valmiiksi ja sitten — mahdollisesti lisätalousarviossa esimerkiksi — siihen voimavarat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-31T16:12:08,2022-03-31T16:13:06,Käsitelty,1.1
2022_34_22,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_23,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut humanitaarisen kriisin, joka näkyy pakolaisaaltona Euroopassa, ja Suomeen on odotettavissa jopa kymmeniätuhansia pakolaisia. He tarvitsevat myös terveydenhuollon palveluja. Huomenna on alkamassa hoitajien lakko kuudessa sairaanhoitopiirissä, ja se uhkaa laajentua kahden viikon kuluttua 13 sairaanhoitopiiriin. Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit ovat esittäneet eilen vakavan huolen potilaiden terveyden ja hengen vakavasta vaarantumisesta, kun heidän huoltansa kriittisen henkilöstön tarpeesta ei ole huomioitu. Kaikki kiireetön hoito on myös siirtymässä lakon takia: muun muassa HUSissa perutaan lähes kaikkien kiireettömät ajat lakon takia. Kysynkin: miten hallitus aikoo turvata kansalaisten kiireellisen hoidon ja myös ukrainalaisten tarvitsemat terveyspalvelut lakon aikana?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-03-31T16:13:10,2022-03-31T16:14:07,Hyväksytty,1.1
2022_34_24,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_34_25,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Korona, sen aiheuttama hoitovelka, ukrainalaiset pakolaiset ja heidän hoitotarpeensa sekä nyt huomenna alkava lakko ovat kyllä todella huolestuttava yhtälö. Tilannehan on ollut sellainen, että noin 5–10 vuoden välein meillä on terveydenhuoltoalalla ollut lakkoja — aina niistä on selvitty, yleensä jonot ovat pidentyneet. Nyt erityinen huoli minulla koskee sitä, niin kuin kysyjälläkin varmasti, että viimeisten tietojen mukaan ei olla osoitettu riittävästi suojelutyöhön, kiireellisten potilaiden hoitoon henkilöstöä. Tänä aamuna siitä saamani informaatio aluehallintoviranomaisten kautta — ei siis kummankaan työmarkkinaosapuolen kautta — on ollut erittäin huolestuttavaa, siinä määrin huolestuttavaa, että se näyttää uhkaavan henkeä ja terveyttä. Olemme kiireellisesti käynnistäneet lainsäädäntövalmistelun, jolla voimme näissä konkreettisissa tilanteissa turvata sen, että suojelutyötä saadaan riittävästi. [Puhemies koputtaa] Se ei ole puuttumista tähän työtaisteluun vaan nimenomaan suojelutyön varmistamista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-31T16:14:07,2022-03-31T16:15:17,Hyväksytty,1.1
2022_34_26,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_34_27,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiempiin sotiin ja pakolaiskriiseihin verrattuna monen on helppo samaistua ukrainalaisten tilanteeseen, jopa niin vahvasti, että tilanne herättää vanhemmassa väestössä sotamuistoja, ja suomalaiset haluavat auttaa. Tilapäisen suojelun myötä ukrainalaiset saavat tai heidän tulisi saada automaattisesti työskennellä Suomessa, eli nyt ei mitata pakolaisten kykyä työllistyä ja integroitua vaan suomalaisen yhteiskunnan kapasiteettia työllistää ja integroida. Onko viranomaisilla valmiuksia myöntää työlupia? Ovatko suomalaiset työmarkkinat valmiina? Onko hallituksella suunnitelmia ratkaista mahdolliset kohtaanto-ongelmat työmarkkinoilla? Tilanteen hallinta vaatii paitsi suomalaisten avoimia sydämiä ja lompakkoja myös pitkälle kantavia poliittisia toimia ja päivityksiä viranomaisprosesseihin. Onko hallituksella valmiuksia vastata tähän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-03-31T16:15:21,2022-03-31T16:16:31,Käsitelty,1.1
2022_34_28,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_29,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys on todella tärkeä — kuinka voimme mahdollisimman sujuvasti ja nopeasti saada nämä ihmiset, jotka Ukrainasta pakenevat, kiinni normaaliin arkielämään — ja työ on siinä ihan olennainen asia.
Ensinnäkin nämä pakenevat ihmiset ovat ensisijaisesti naisia — 80 prosenttia heistä on naisia. Puolet näistä pakenevista tänne tulevista on lapsia. Nyt on olennaista, että työ ja perhe yhteensovitetaan, eli kunnat antavat päivähoitopaikan ja lapset pääsevät perusopetukseen. TE-toimisto on se paikka, joka ensisijaisesti sitten auttaa työllistymään. Me olemme juuri käyneet ministeriössä keskustelut ja laadimme tässä yhteistyössä myös muun muassa suurimpien kaupunkien kanssa menettelytavat, joilla tämä olisi sujuvaa.
Nyt tämän tilapäisen suojelun oikeuden statuksen kautta oikeus työhön on olemassa. On kritisoitu, että siinä prosessissa on ollut nyt viiveitä, mutta siellä on normaali menettely. Tämä on yhtäkkisesti tullut [Puhemies koputtaa] sinne Migriin, joten se vie nyt jonkun aikaa, mutta siihenkin ollaan etsimässä nopeampaa keinoa päästä kiinni sitten heti, jotta he voivat työllistyä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-03-31T16:16:31,2022-03-31T16:17:49,Käsitelty,1.1
2022_34_30,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_31,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me haluamme auttaa ukrainalaisia ja tiedämme, että siellä on kova hätä. Päätöksentekoa täytyy pystyä muuttamaan silloin, kun on sen aika. Nyt te olette antamassa tänne turvapaikkoja, jopa laillistamassa laittomuutta. Tämä tuntuu aivan ihmeelliselle. [Välihuutoja vasemmalta] Jos ihminen on saanut kielteisen päätöksen, että ei voi jäädä tänne, ja on saanut myös toisen kielteisen päätöksen, ja sen jälkeen on tullut kolmas kielteinen päätös ja neljäs, jopa viides ja jopa kuudes, niin on selvää, että siellä on joku syy, miksi ei ole saatu oleskelulupaa. Siellähän voi olla taustalla esimerkiksi vaikka joku rikos kenties.
Eikö nyt olisi oikeasti aika panostaa siihen, että nämäkin varat käytettäisiin enemmän siihen, että lähellä tarvitaan apua? Ja nyt Ukrainassa tarvitaan apua. Me voisimme antaa enemmän tukea Ukrainaan. [Puhemies koputtaa] Oletteko valmis tulevaisuudessa muuttamaan tätä systeemiä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-31T16:17:53,2022-03-31T16:19:05,Käsitelty,1.1
2022_34_32,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_33,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me haluamme todella nyt auttaa ukrainalaisia, ja on tärkeää, että esimerkiksi nämä prosessit, mistä edustaja Östman äsken puhui, saadaan vielä sujuvammiksi ja nopeammiksi niin, että voimme apua antaa mahdollisimman pikaisesti. Ja haluan tässä vaiheessa myös jo kiittää monia kuntia, jotka ovat tarttuneet hyvin ripeästi tähän tarpeeseen ja järjestäneet esimerkiksi asuntoja ja myös työpaikkoja, kouluja lapsille, varhaiskasvatusta. Tämä on todella tärkeää.
Mutta tietysti samanaikaisesti meidän täytyy muistaa, että kriisejä on muuallakin ja me voimme antaa myös turvaa muualla ja sen takia tätä kiintiöpakolaisjärjestelmää olemme kasvattaneet. Se, että normaalissa turvapaikkaprosessissa aina tehdään tämä henkilökohtainen arvio ihmisen osalta, on ero nyt tähän ukrainalaisten tapaukseen. Kaikki, jotka sieltä pakenevat sotaa, saavat tilapäistä suojelua.
Ja totta kai on myös tärkeää huolehtia siitä, että meidän turvapaikkajärjestelmäämme ei käytetä väärin. [Puhemies koputtaa] Ja sen takia myös tämä paluu niiden osalta, jotka eivät ole turvapaikkaan oikeutettuja, on yksi asia, mitä kehitetään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:19:05,2022-03-31T16:20:17,Käsitelty,1.1
2022_34_34,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_35,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän häikäilemätöntä hyökkäyssotaa pakoon lähtevät ovat tosiaan pääosin lapsia, nuoria ja heidän äitejään. Kokoomus pitää erittäin tärkeänä sitä, että perheet pääsevät mahdollisimman pian toipumaan ja niin tavalliseen arkeen kuin mahdollista. Kukaan ei vielä tiedä, kuinka kauan tämä tilapäinen oleskelu jatkuu.
Varsinkin pienille vastaanottokeskus on hyvin haastava paikka, ja vastaanottokeskusten avaaminen kestää. Erityisesti Helsingin kaupungissa me olemme toivoneet, että valtio päättäisi nopeasti sellaisesta mallista, että kunnille annettaisiin mahdollisuus hoitaa vastaanottopalveluita ilman vastaanottokeskuksen perustamista, eli tänne tulleet pakolaiset voitaisiin majoittaa muuallekin kuin pakolaiskeskuksiin, ja valtio sitten korvaisi nämä kunnille aiheutuneet kustannukset. Myös Kuntaliitto on tätä toivonut. Kysynkin: onko asia valmistelussa, ja milloin päätös tästä on mahdollista saada? Meille tulee koko ajan yhä enemmän Ukrainasta pakolaisia. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että voimme heitä asianmukaisesti auttaa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja toivon, että tässä tehdään yhteistyötä kuntien ja erityisesti Helsingin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-03-31T16:20:20,2022-03-31T16:21:31,Käsitelty,1.1
2022_34_36,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_37,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Sarkomaalle todella tärkeästä kysymyksestä — nimenomaan näin me haluamme toimia. Me olemme perustaneet uusia vastaanottokeskuksia jo 22, mutta pääosa tänne tulleista ukrainalaisista sotapakolaisista majoittuu muualle kuin vastaanottokeskuksiin. Nimenomaan asuntoihin, kuntien järjestämiin asuntoihin tai yksityismajoitukseen, perheenomaisiin paikkoihin, ja tämä on meidän tarkoituksemmekin. 75 prosenttia taitaa olla nyt nimenomaan tämäntyyppisessä majoituksessa.
Ja me olemme luomassa kuntien kanssa sitä mallia, millä voimme kunnille korvata. Meillä alusta asti on tehty hyvin laajasti eri ministeriöiden kanssa yhteistyötä, Kuntaliitto on ollut mukana siinä, suurimmat kaupungit ovat olleet mukana siinä, että löydämme tällaisen sujuvan, kätevän mallin, jolla voimme korvata kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia. Me olemme luvanneet, että nämä kustannukset korvataan, ja me toivottavasti [Puhemies koputtaa] saamme jo tämän viikon aikana tuon mallin lopullisesti päätettyä. [Sari Sarkomaa: Hienoa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:21:31,2022-03-31T16:22:41,Käsitelty,1.1
2022_34_38,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_39,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä perussuomalaisten puhe on kylmäävää kuultavaa, sillä kyllähän pakolainen on pakolainen riippumatta siitä, mistäpäin maailmaa hän on tulossa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja vaikka tämä sota Euroopassa on meitä kaikkia järkyttänyt ja on hirvittävää seurata ihmisten hätää siellä, niin silti sota Ukrainassa ei poista sotia, konflikteja muualta maailmasta. [Sebastian Tynkkynen: Lomia Somaliassa!] Nyt onkin tärkeää, että koko Eurooppa, niin myös suomalaiset ovat kokoontuneet ukrainalaisten tueksi.
Ja on totta, että hallitus on tarttunut toimeen myöskin suomalaisen hyvinvointivaltion turvaamiseksi tulevaisuudessa. Haluamme sekä houkutella tänne Suomeen lisää opiskelijoita että parantaa heidän edellytyksiään työllistyä Suomeen, ja siksi tämä hallituksen esitys onkin tärkeä. 
Haluaisin kysyä vielä ministeriltä: mitä teette, jotta nämä hakemusten käsittelyt sujuvat hyvin, koska tiedämme, [Puhemies koputtaa] että Maahanmuuttovirastossa on tällä hetkellä paljon painetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-03-31T16:22:44,2022-03-31T16:23:54,Käsitelty,1.1
2022_34_40,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_41,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, samanaikaisesti kun meille tulee nyt Ukrainasta sotapakolaisia, on tärkeää varmistaa se, että myös muutoin erilaiset lupakäsittelyt ovat sujuvia, puhutaan sitten työperäisestä maahanmuutosta, puhutaan sitten tänne aviopuolisona tulevista tai muista ihmisistä, jotka tarvitsevat luvan täällä oleskeluun. Maahanmuuttovirastossa on nyt pitkäjänteisesti tehty sitä työtä, että pystytään prosesseja entistä paremmin automatisoimaan, niin että pystymme sujuvasti antamaan lupia niille ihmisille, jotka ovat siihen oikeutettuja, ja saamme prosesseja merkittävästi nopeutettua. Yksi haaste on se, että meillä on edelleen sieltä aiemmilta vuosilta kertynyt valtavasti lupia ruuhkajonoon, ja nyt on mennyt paljon aikaa näitten ruuhkien purkamiseen, jotta sitten päästään siihen päiväkohtaiseen ja reaaliaikaiseen prosessien nopeuttamiseen. Tätä työtä tehdään koko aika, [Puhemies koputtaa] ja tämä on äärimmäisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:23:54,2022-03-31T16:25:03,Käsitelty,1.1
2022_34_42,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä lisäkysymyksen alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_43,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käynyt hyvin nyt selväksi, että hallitus ei aio varata pakolaiskiintiötä ukrainalaisten käyttöön, [Inka Hopsun välihuuto] kotimaassa lomailua ei aiota tilkitä, hakemustehtailu jatkuu, ja kuten tässä kuulimme, niin hallitus jopa antaa paremmat opintososiaaliset edut EU:n ulkopuolelta tuleville, jotka voivat opiskella toimeentulotuella, kun suomalaiset ottavat tässä kohtaa opintolainaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Melkoista on, että te olette pääsääntöisesti kyllä lisänneet maahantuloa, maassaoloa, mutta minkään näköisiä tekoja ei ole teiltä näkynyt maasta poistumisen tai maasta poistamisen osalta.
Mutta ottaisin tässä yhteydessä esiin, kun te, ministeri Mikkonen, viittasitte tässä 2015—16 tulleisiin ja kerroitte, että kun prosessit ovat olleet niin huonot, niin he ovat edelleen täällä. He ovat saaneet kielteisiä päätöksiä, ja niin kuin tiedätte, he ovat hakeneet useita kertoja turvapaikkoja, ja nyt te haluaisitte erillislailla laillistaa heidän täällä olemisensa, mihin äsken viittasitte. [Puhemies koputtaa] Onko hallitus nyt todella tästäkin jo sopinut, että te aiotte nämä laittomasti maassa olevat laillistaa? [Jukka Gustafsson: Neljäs kerta sama kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-03-31T16:25:10,2022-03-31T16:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_34_44,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_34_45,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys maahanmuuttopolitiikasta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvapaikkapolitiikka on tietysti kokonaisuus. On tärkeätä, että me Euroopassa löydämme yhteisiä ratkaisuja, ja tähän teemme kokoaikatyötä [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] liittyen sekä niihin prosesseihin mutta myös näihin paluisiin, jotka ovat yksi osa prosessia. Silloin, kun ihminen ei ole oikeutettu turvapaikkaan, tietysti täytyy varmistaa, [Sebastian Tynkkynen: Opiskelupaikka!] että hän ei käytä tätä järjestelmää väärin. Samanaikaisesti täytyy huolehtia, että on myös muita mahdollisuuksia ja laillisia keinoja tulla eri maihin. Me Suomessakin tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Toisaalta on aivan selvää, että jos meillä on täällä ihmisiä, jotka ovat tänne jo kotoutuneet, oppineet kielen ja ehkä opiskelleet ammatinkin, niin me voimme varmistaa, että heillä on muita väyliä saada tänne opiskelu- tai työlupaa kuin se turvapaikka, koska se ei selvästikään kaikille ole se oikea väylä. [Sebastian Tynkkynen: Ei tietenkään!] Ja tämän eteen teemme työtä [Puhemies koputtaa] ja samanaikaisesti me haluamme varmistaa, että meidän turvapaikkajärjestelmämme on toimiva.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:26:21,2022-03-31T16:27:33,Hyväksytty,1.1
2022_34_46,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen, edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_47,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jo aiemmassa keskustelussa on tullut selville se, että me kaikki haluamme auttaa niitä 10 000:ta ukrainalaista, jotka ovat jo saapuneet Suomeen. Sisäministeriön tuoreimman arvion mukaan tämän vuoden aikana voi saapua 40 000 tai jopa 80 000 pakolaista.
Mehän olemme Euroopan unionissa yksituumaisesti linjanneet sen, että nämä ihmiset saavat tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan. Tämä oleskelulupaprosessi on aivan kestämättömän pitkä. Se kestää useita viikkoja, ja siitä syystä ukrainalaiset ihmiset eivät voi tehdä töitä, vaikka heille on töitä olemassa.
Suomen pitäisi olla mahdollisimman hyvä koti sotaa pakeneville ukrainalaisille, ja meidän pitäisi pystyä tarjoamaan heille mahdollisuudet normaaliin elämään: aikuisille töitä ja lapsille koulua. Miten hallitus aikoo parantaa sotaa pakenevien ukrainalaisten oleskelulupaprosessia, jotta se työnteko mahdollistuu?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-31T16:27:40,2022-03-31T16:28:50,Käsitelty,1.1
2022_34_48,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_49,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä kysymys, ja me teemme työtä sen eteen, että nämä prosessit saadaan entistä sujuvammaksi. Silloin kun ensimmäiset ukrainalaiset pakolaiset tulivat tänne, niin monet heistä tulivat biometrisellä passilla ilman viisumia, kuten he ovat oikeutettuja, eivätkä he ilmoittautuneet missään, emmekä tienneet, että he ovat tänne edes tulleet. Me olemme kehottaneet kaikkia rekisteröitymään, jotta he saisivat tämän tilapäisen suojelun statuksen. Sitä kautta heillä on oikeus työntekoon, sitä kautta heillä on oikeus lapsilla kouluun, oikeus terveydenhoitoon ja majoitukseen. Ja nyt meillä oli haasteita myös sen prosessin kanssa, jossain vaiheessa sen rekisteröinnin kanssa, ja tätä me olemme koko aika halunneet parantaa ja nopeuttaa. Tällä hetkellä tuo prosessi kestää noin kaksi viikkoa. Me olemme lisäämässä sinne nyt resursseja, jotta se nopeutuu, ja varmistamassa sen, että riittää, että sen rekisteröinnin jälkeen saadaan päätös siitä luvasta. [Puhemies koputtaa] Ei tarvitse esimerkiksi odottaa tämmöistä muovikorttia, että sen jälkeen vasta saisi töitä hakea.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:28:50,2022-03-31T16:30:04,Käsitelty,1.1
2022_34_50,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustaja, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_51,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille, että todella olette nopeuttamassa sitä prosessia, tai ainakin näin tulkitsin.
Tämä sota on aivan varmasti vaikuttanut lapsiin aivan järkyttävällä tavalla. Mehän emme pysty edes oikeastaan kuvittelemaankaan sitä, joten olisi erittäin tärkeää, että nämä pakolaisina tulleet lapset pääsisivät varhaiskasvatukseen ja kouluun, jossa heillä olisi turvallinen ympäristö.
Tällä hetkellä Suomen kunnissa on hyvin paljon erilaisia käytänteitä ja erilaisia valmiuksia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksen järjestämiseen ja oppilaiden tukemiseen. Omasta kotikunnastani löytyy ukrainalaistaustainen opettaja, joka on saanut nämä lapset nyt opetukseensa, ja joissakin kunnissa käytetään etäopetusta. Haluankin tiedustella hallitukselta: miten te meinaatte varmistaa sen, että Suomen kunnissa on yhtenäiset käytänteet, jotta lapset pääsevät kouluun ja ennen kaikkea, jotta lapset pääsevät varhaiskasvatuksen piiriin? [Eduskunnasta: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-31T16:30:12,2022-03-31T16:31:19,Käsitelty,1.1
2022_34_52,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_53,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen lainsäädäntö on perusopetuksen osalta hyvin selkeä: kaikilla Suomessa olevilla lapsilla on oikeus käydä koulua, ja aivan kuten kysyjä toteaa, se on myöskin äärimmäisen tärkeää lasten hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kunnat voivat järjestää — ja suurin osa kunnista järjestää — valmistavaa opetusta niille oppilaille, joilla ei ole riittävästi suomen tai ruotsin kielen taitoa, jotta he voisivat aloittaa suoraan omassa luokassaan. Minun mielestäni tämän valmistavan opetuksen hyvä puoli on se, että se ei ole kovin tarkkaan sisällöllisesti säädeltyä, vaan siinä voidaan tehdä yksilöllinen suunnitelma kullekin oppijalle ja siinä on mahdollista esimerkiksi hyödyntää ukrainankielistä opetusta ynnä muuta. Minun mielestäni se on tässä tilanteessa vahvuus, koska meillä on hyvin monenlaisista taustoista tulevia oppilaita, jotka osallistuvat tähän valmistavaan opetukseen.
Varhaiskasvatuksen osalta lainsäädäntö ei ole yhtä selkeä, mutta olen tehnyt esityksen hallitukselle siitä, että ripeästi tehtäisiin päätös siitä, että kunnille korvataan [Puhemies koputtaa] kaikki kustannukset, jotka syntyvät varhaiskasvatuksen järjestämisestä, ja tehtäisiin väliaikainen lakimuutos, jolla myöskin sitten selvästi todettaisiin lainsäädännössä, että tämä oikeus on. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Oikein hyvä! — Jukka Gustafsson: Kyllä hallitus toimii!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-31T16:31:19,2022-03-31T16:32:34,Käsitelty,1.1
2022_34_54,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_55,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainalaisilla Suomeen pakenevilla on keskimäärin selvästi paremmat edellytykset kielitaidon, koulutuksen ja yhteiskunnan käytäntöjen kautta aktivoitua suomalaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmilla turvapaikanhakijaryhmillä. Kokoomuksen mielestä meidän pitää käyttää tämä momentum heidän hyväkseen ja samalla suomalaisen yhteiskunnan kotouttamiskyvyn hyväksi. Me emme saa laitostaa ja passivoida. Silloin me onnistumme latistamaan tästäkin sitkeästä joukosta liian suuren osan. Ensimmäinen edellytys on tietysti se, että paperityöt tehdään nopeasti — no siitä tässä jo kuulimme ministerin vakuutteluita — tarvitsemme nopeata ohjaamista työharjoitteluihin, opintoihin, työllistämiseen. Kysynkin nyt ministeriltä: kun kerroitte, että on nyt keskusteltu kaupunkien kanssa, niin eikö tämä kotikuntaoikeus kannattaisi selkeästi antaa, kun todellisuudessa työllistämisammattilaiset [Puhemies koputtaa] on siirretty työllistämisen kuntakokeilussa kaupunkien hallinnoille? Ei siellä TE-toimistoissa ole niitä käsiä, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] joiden pitäisi hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-03-31T16:32:37,2022-03-31T16:33:53,Käsitelty,1.1
2022_34_56,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,Kuka ministeri ottaa? — Ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_57,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme hallituksessa käyneet paljon keskustelua siitä, miten varmistamme, että nyt Ukrainasta tulevat pääsisivät nopeasti palveluiden piiriin, pääsisivät nopeasti töihin, pääsisivät kouluun, varhaiskasvatukseen — pääsisivät tänne rakentamaan elämäänsä. Samanaikaisesti me tiedämme, että hyvin moni heistä ehkä haluaa palata niin pian kuin mahdollista takaisin Ukrainaan. Sen takia olemme koettaneet löytää sellaisia nopeita ratkaisuja, joilla voimme varmistaa näitä palveluita ilman, että kaikkiin tarvitsee tehdä lakimuutoksia, [Timo Heinonen: Juuri näin!] mutta sen rinnalla me pohdimme, onko tarpeen joiltain osin tehdä myös lakimuutoksia, kuten esimerkiksi ministeri Andersson äsken totesi tämän varhaiskasvatusoikeuden osalta. Tätä työtä tehdään koko aika, ja toisaalta on niin, että jotta voimme varmistaa nopeasti palveluihin pääsyn, samaan aikaan sitten pohdimme, mitkä ovat sellaisia kohtia, missä olisi syytä tehdä tämmöisiä pysyviä lakimuutoksia. 
Sitten haluan nostaa vielä esiin sen, että minusta se olisi tärkeää, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä sellaisen lakimuutoksen, että kaikille turvapaikanhakijoille annettaisiin se mahdollisuus työntekoon heti. [Leena Meren välihuuto.]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:33:55,2022-03-31T16:35:09,Käsitelty,1.1
2022_34_58,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_59,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oma kysymykseni on erityisesti ministeri Anderssonille, mutta ihan tähän alkuun vinkki ministeri Lindénille: kun pohditte nyt sitä potilasturvallisuuden varmistamista terveydenhuollon työtaistelun aikana, niin kaivakaapa hallituksen esitys 153 vuodelta 2007. Itse esittelin sen, se on valmis siellä, tuokaa se nopeasti tänne. ”Se on tunnin työ”, siteeraten Krista Kiurua. [Ben Zyskowicz: Eikö demarit vastustanut sitä?]
Mutta se varsinainen kysymys ministeri Anderssonille: Sieltä Ukrainasta kun nyt tulee hyvin paljon naisia ja lapsia ja täällä on puhuttu siitä, että lapset tarvitsevat koulutusta, niin olen aivan varma, että siellä on myös sellaisia henkilöitä, jotka pystyisivät toimimaan opettajina. Olisiko mahdollista, että hyödynnettäisiin sitä opettajaosaamista, joka näissä hakijoissa ja tulijoissa on, koska lapselle pitäisi saada nopeasti sellainen turvallinen arki. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-03-31T16:35:09,2022-03-31T16:36:08,Käsitelty,1.1
2022_34_60,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_61,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tästä valmistavasta opetuksesta, johon jo aikaisemmin viittasin: Valmistavan opetuksen opettajille ei ole määritelty kelpoisuusehtoja erikseen, ja kun minä sanoin, että se on aika joustavaa ikään kuin sisällöltään myöskin, niin minun nähdäkseni se mahdollistaa kyllä kunnille sen, että voidaan hyödyntää esimerkiksi ukrainankielistä työvoimaa vaikkapa ohjaajina, osana sitä koulupäivää, ja sitä kautta ikään kuin yhdistää sekä ukrainan kielellä annettavaa tukea että sitten tietenkin myöskin sitä opetusta, mitä pitää antaa suomen ja ruotsin kielen taidoissa siellä, jotta myöskin sitten niiden lasten osalta, jotka kenties tänne jäävät, huolehditaan siitä riittävästä kielitaidosta. Mutta minun nähdäkseni mikään ei siis estä kuntia hyödyntämästä ukrainankielistä työvoimaa, jos sellaista on tarjolla, ja minun ymmärtääkseni myöskin joissakin kunnissa näin on jo tehty.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-03-31T16:36:08,2022-03-31T16:37:08,Käsitelty,1.1
2022_34_62,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_63,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä kysymyksen tasa-arvoministeriltä. Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja sanoi Ylen haastattelussa, että se, että nyt pystytään näin isoja määriä ihmisiä ottamaan vastaan suht’ ongelmitta, osoittaa kyllä sen, että tässä on rakenteellisesta rasismista kyse, kun silloin aikaisemmin 2015—2016 huomattavasti pienemmät määrät turvapaikanhakijoita muista maista tuottivat suuren kriisin. Kun kaikki ovat [Heli Järvisen välihuuto] hyvin suopeasti suhtautuneet näihin Ukrainasta tuleviin naisiin ja lapsiin ja sitä verrataan sitten tähän aikaisempaan maahanmuuttokriisiin, niin haluaisin kysyä ministeriltä: [Puhemies koputtaa] oletteko huomannut tätä rakenteellista rasismia ja kaksoisstandardia, ja yhtyykö Suomen hallitus Amnestyn näkemykseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-03-31T16:37:08,2022-03-31T16:38:29,Käsitelty,1.1
2022_34_64,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja... Ministeri Blomqvist, olkaa hyvä! [Ben Zyskowicz: Kuka on tämä mies?]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_65,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Naisten ja tyttöjen asema on tietysti erittäin tärkeää huomioida tässäkin kriisissä. Suomi on jo pitkän aikaa painottanut juuri sitä, että kriiseissä pitää ottaa huomioon tyttöjen ja naisten asema. Niin tehdään tässäkin kriisissä.
Sitten mitä tulee rasismiin, niin hallitus toimii hallitusohjelman mukaisesti. Autamme hädässä olevia, ja tässä salissakin vallitsee erittäin suuri yksimielisyys siitä, että Ukrainan pakolaisia pitää nyt auttaa. Ja tiedämme kaikki, että siellä iso osa näistä pakolaisista on tyttöjä ja naisia, ja heitä hallitus auttaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä vanhukset? — Sebastian Tynkkynen: Ettehän te vastannut ollenkaan kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-03-31T16:38:29,2022-03-31T16:39:35,Käsitelty,1.1
2022_34_66,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä!", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_67,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään täällä eduskunnan lehtereillä nähneet eri-ikäisiä ihmisiä, myös lapsia. On hienoa, että me täällä Suomessa saamme rauhassa rakentaa isänmaatamme.
Nyt ajatuksemme ovat erityisesti ukrainalaisten luona. Siellä kärsivät erityisesti pienet lapset, tytöt ja pojat, ja kaikenikäiset siviilit. Valitettavan moni ukrainalainen on joutunut pakenemaan kodistaan ja kotiseudultaan. On ollut liikuttavaa huomata, miten suomalaiset osaltaan ovat halunneet auttaa heitä.
Parasta tietysti olisi, ettei kenenkään pitäisi paeta maastaan sodan tai vainon vuoksi. Tärkeitä kaikkien kannalta olisi, että Ukrainaan saataisiin mahdollisimman pian rauha. Tarvitsemme rauhanrakentajia. Rauhanneuvotteluja Venäjän ja Ukrainan välillä on käyty. Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millä tavalla Suomi toimii rauhan välittämiseksi, ja miltä tilanne tällä hetkellä näyttää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-03-31T16:39:36,2022-03-31T16:40:36,Käsitelty,1.1
2022_34_68,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_69,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Aittakummulle erittäin ajankohtaisesta kysymyksestä. Parhaillaan on todella ollut menossa Ukrainan ja Venäjän väliset keskustelut, neuvottelut Istanbulissa toissa päivänä, ja niitä on sitten muulla tavoin jatkettu. Sain juuri tässä, kun istumme, Turkin ulkoministeriltä viestin, jossa hän eritteli niitä asioita, jotka vielä ovat auki näissä rauhanneuvotteluissa, ja sitä, mikä mahdollisesti näissä on sovittavissa.
On erittäin tärkeää, että muun muassa Turkki, Israel ja Ranska ovat edesauttaneet näitä rauhanneuvotteluja. Nyt yhtenä kysymyksenä siellä on noussut kysymys turvatakuut antavista valtioista, jotka voisivat tällaisen rauhansopimuksen taata niin, että mikäli Ukraina päätyy tällaiseen neutraalin statukseen, niin on kuitenkin maita, jotka sen turvallisuuden takaavat tällaisessakin tilanteessa. Tämäntyyppisistä asioista rauhanneuvotteluissa puhutaan, ja Suomi tietysti antaa kaiken tukensa näille neuvotteluille. Mutta on hyvä muistaa, että Ukraina on sitä vahvempi näissä neuvotteluissa, mitä enemmän pystymme Ukrainaa tukemaan, ja sen vuoksi Ukrainan tuki [Puhemies koputtaa] juuri nyt on tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-31T16:40:39,2022-03-31T16:41:46,Käsitelty,1.1
2022_34_70,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_71,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kun viranomaiset vatuloivat ja pyörivät byrokratian suossa, ovat kansalaiset ryhtyneet toimiin. On satoja perheitä, jotka ovat ottaneet näitä ukrainalaisia perheitä vastaan ja tällä hetkellä elättävät heitä. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta näille perheille myöskin jonkinnäköistä korvausta tästä työstä saadaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-03-31T16:41:47,2022-03-31T16:42:18,Käsitelty,1.1
2022_34_72,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_73,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa ollut huomata se, miten suomalaiset ovat halunneet auttaa ukrainalaisia ja Ukrainasta sotaa pakenevia ja esimerkiksi tällaista yksityismajoitusta ovat monet tarjonneet hätämajoitukseksi, ja en tiedä, ehkä jotkut pystyvät pidemmänkin aikaa majoittamaan. Silloin kun pakolainen on yksityismajoituksessa, niin hän on silti oikeutettu vastaanottorahaan, jos ei mene sinne vastaanottokeskukseen asumaan tai jos esimerkiksi näillä järjestelyillä, mitä nyt kuntien kanssa haluamme tehdä, ei sitä majoitusta saa, mutta yksityishenkilöille ei makseta korvausta majoittamisesta, vaan me haluamme varmistaa, että majoituksen saa joko yhteistyöllä kuntien kanssa tai vastaanottokeskuksissa. Jos sen lisäksi tai sen rinnalla haluaa yksityismajoitusta tarjota, tai vastaanottokeskukset voivat tehdä [Puhemies koputtaa] sopimuksen näitten yksityisten majoittajien kanssa, niin se on toinen asia, mutta yksityishenkilöille emme korvauksia näistä maksa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-03-31T16:42:18,2022-03-31T16:43:32,Käsitelty,1.1
2022_34_74,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_75,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mikään järjestelmä ei kestä, jos sitä ylikuormitetaan — se romahtaa. Näin uhkaa käydä myös Suomen julkiselle sektorille, hyvinvointivaltiolle. Lastensuojelu ja ikäihmisten palvelut ovat kriisissä.
Perussuomalaisten mielestä järjestelmämme väärinkäyttö, yhteisten verorahojen tuhlaaminen suomalaisten kannalta toisarvoisiin kohteisiin ja resurssien tehoton käyttö on lopetettava. Julkiset menot ovat aina, mutta erityisesti kriisissä, pistettävä tärkeysjärjestykseen. Muuten me emme kykene huolehtimaan suomalaisten turvallisuudesta, hyvinvoinnista, emmekä kykene auttamaan ukrainalaisia lapsia ja naisia, vaikka kuinka haluaisimme.
Arvoisa ministeri Saarikko: Julkinen talous oli jo ennen koronaa ja ennen sotaa syvissä ongelmissa. Voisitteko te nyt lopultakin harkita julkisten menojen pistämistä tärkeysjärjestykseen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-03-31T16:43:33,2022-03-31T16:44:36,Käsitelty,1.1
2022_34_76,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_77,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän puheenvuoron jälkeen jäämme todella mielenkiinnolla odottamaan perussuomalaisten leikkauslistaa näinä aikoina. Otammeko pois sosiaaliturvasta, jätämmekö maatalouden tukipaketin toteuttamatta, vai mikä on kohteenne, jotta pakolaisten auttamiseen riittää rahaa? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Siinä, edustaja, te olette aivan oikeassa, että Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen — menojen ja tulojen epäsuhta on ollut olemassa toistakymmentä vuotta. Ja siksi paras lääke minusta julkisen talouden hoitoon, veronkorotusten tai leikkausten sijaan, on talouden kasvu. Ja on erittäin mieluisaa kertoa, että kiitos suomalaisten yritysten, jotka työllistävät, meidän työllisyysasteemme ja työllisten määrä on ennätyksellisen korkealla. Se, missä meillä vielä uupuu, me tarvitsemme lisää investointeja, parempaa tuottavuutta ja sitä kautta syntyvää talouden kasvua. Näihin teemme satsauksia tulevassa ensi viikon kehysriihessä. Sitä odotellessa keskityn odottamaan [Puhemies koputtaa] perussuomalaisten leikkauslistaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Leena Meri: Kerroin eilen muutaman!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-03-31T16:44:36,2022-03-31T16:45:44,Käsitelty,1.1
2022_34_78,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja myönnän vielä alkuperäisen kysymyksen esittäjälle edustaja Virolaiselle kysymyksen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_79,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me emme saa unohtaa haavoittuvassa asemassa olevia pakolaisia, niitä vanhempansa menettäneitä lapsia, ikäihmisiä ja sodassa vammautuneita. Heistä valtaosa on jäänyt Ukrainaan tai Ukrainan naapurimaihin. On välttämätöntä, että tämä taakka jaetaan yhteisvastuullisesti Euroopan unionissa ja autetaan apua tarvitsevia. Kysynkin, miten hallitus aikoo vaikuttaa Euroopan unionissa, jotta nämä kaikkein hädänalaisimmat ihmiset saadaan turvaan ja saadaan heille apua menemään perille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-31T16:45:49,2022-03-31T16:46:37,Käsitelty,1.1
2022_34_80,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_81,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten oleskelulupaprosessista (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että tätä taakkaa jaetaan Euroopan unionissa yhteisesti, mutta tuolla Ukrainassa ovat tälläkin hetkellä liikkeellä keskeiset kansainväliset apujärjestöt — Unicef, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja kansainvälinen Punainen Risti — ja pidämme näihin jatkuvasti yhteyksiä ja pyrimme auttamaan heitä tekemään sitä työtä, jota siellä kentällä voidaan tehdä. Tällä hetkellä, niin kuin hyvin tiedätte, on parhaillaan keskustelua siitä, voisiko Mariupolista saada turvalliset käytävät siviileille, niin että siviilit pääsisivät sieltä turvaan, ja kaikin tavoin tietysti tuemme järjestöjen työtä tässä, että nämä turvalliset käytävät Mariupolista ja muista kaupungeista siviileille toteutuisivat. Sen jälkeen on sitten kysymys kaikesta siitä humanitäärisestä ja lääketieteellisestä avusta, joita juuri nämä heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kun pääsevät sieltä loukusta pois, tarvitsevat. Teemme kaikkemme, että järjestöt pystyisivät auttamaan näitä sekä siellä Ukrainassa että sitten naapurimaissa, kuten Puolassa, jonne näitä haavoittuvia ihmisiä myöskin koko ajan tulee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-03-31T16:46:40,2022-03-31T16:47:38,Käsitelty,1.1
2022_34_82,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_83,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen terveydenhuollossa on akuutti kriisi. Se ei näy täällä salissa, mutta hoitajat tekevät työtään kriisin keskellä joka päivä. Monet hoitajat uupuvat täydellisesti, ja moni hoitaja lopettaa työnsä. Potilasturvallisuus vaarantuu. Juuri tänään kuulimme tämän talon henkilökuntaan kuuluvan syöpäpotilaan leikkauksen siirtymisestä hoitajapulan vuoksi. Päivystyksessä potilaat jonottavat tuntikausia jopa päästäkseen akuuttiin hoitoon. Hallitus leikkaa Kela-korvauksista, kun niitä tulisi päinvastoin korottaa, ja nyt edessä on lisäksi lakko, joka osaltaan vaikeuttaa tilannetta.
Kriisissä tarvitaan nopeita ja poikkeuksellisia ratkaisuja, ja oletankin, että asia on riihessä hallituksen pöydällä. Kysyisinkin nyt asianomaiselta ministeriltä: mitä konkreettisia, vaikuttavia ja nopeita toimia hallitus tekee akuutin hoitokriisin ratkaisemiseksi ja hoitojonojen nopeaksi purkamiseksi? [Ben Zyskowicz: Leikkaa Kela-korvauksia!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-31T16:47:45,2022-03-31T16:48:50,Käsitelty,1.1
2022_34_84,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_85,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kela-korvauksilla, niillä nykyisillä, tätä ei todellakaan voida ratkaista, koska ne ovat noin 14 euroa per lääkärikäynti tai 20 euroa per hammaslääkärikäynti. [Juha Mäenpään välihuuto]
Sen sijaan me tarvitsemme nopeasti hoitotakuun tiukentamista. Kun hoitotakuu vuonna 2004 säädettiin ja tuli voimaan 1.3.2005, se painottui hyvin voimakkaasti erikoissairaanhoitoon. Tällä hetkellä meillä on nimenomaan ongelma perusterveydenhuollossa. Siksi meidän on tiukennettava sitä hoitotakuuta siellä perusterveydenhuollossa. Tästä oleva lakiesitys on aika pitkälti valmisteltu. Se vaatii vielä viimeisiä säätöjä ja sen rahoituksen arviointia, ja tämä asia tulee olemaan tässä riihessä esillä, ja toivon mukaan voimme sen tässä saada mahdollisimman nopeasti käsittelyyn.
Tässä aikaisemmin viitattiin myös tähän lakkotilanteeseen. Aivan samalla tavalla kuin edustaja Risikko sisällytti muuhun kysymykseen minulle viestin, toteaisin, että ihan samasta laista kuin vuonna 2007 ei ole kysymys, koska silloin oli etukäteen tiedossa se tilanne. [Puhemies koputtaa] Nyt me joudumme odottamaan, mikä on huomenna ja ylihuomenna todellinen tilanne, ja sen takia lainsäädännön pitää olla kunnollista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-31T16:48:50,2022-03-31T16:50:02,Käsitelty,1.1
2022_34_86,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tähän kysymykseen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_87,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Meillä todella on pitkät hoitojonot, ja koronakriisi on aiheuttanut siihen lisää haasteita. Ministeri esitti meille jonkun tai joitakin keinoja, mutta kysyisin edelleenkin: Mitä nopeita vaikuttavia keinoja, toimenpiteitä hallitus tekee? Onko tämä ainut keino, mitä riihessä otetaan esille, jotta nämä pitkät ja entisestäänkin pidentyneet hoitojonot saadaan leikattua? 
Aiemmin tässä maassa julkinen ja yksityinen sektori ovat tehneet hyvää yhteistyötä, ja kysyisinkin nyt esimerkiksi: miten yksityistä sairaanhoitoa aiotaan käyttää hoitojonojen purkamisessa? 
Ja tuohon Kela-korvaukseen liittyen kysyisin myös: Meillä oli parlamentaarinen työryhmä monikanavarahoituksen purkamisesta, ja siinä oli yhteinen näkemys, että tällaisia leikkauksia ei tehdä. Käytimme valtavan ajan — parlamentaarinen ryhmä, eri kansanedustajat — työaikaa, ja nyt [Puhemies koputtaa] hallituksen esitykset ovat aivan muuta kuin työryhmän loppupäätelmät.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-03-31T16:50:13,2022-03-31T16:51:21,Käsitelty,1.1
2022_34_88,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_89,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erikoissairaanhoidossa tilanne on sellainen, että kun tästä akuutista kriisistä, joka nyt on huomenna alkamassa, toivon mukaan päästään kompromissiratkaisun kautta eteenpäin, niin kokemuksen mukaan erikoissairaanhoito pystyy varsin nopeasti hoitojonojaan lyhentämään. Siitä on aikaisempaa näyttöä esimerkiksi vuoden 2001 pitkän lääkärilakon jälkeen — ja myös sen ensimmäisen koronavuoden jälkeen: jo syksyllä 2020 pystyttiin hoitojonoja lyhentämään sen kevään jäljiltä. 
Perusterveydenhuollon tilanne on vaativampi. Viimeisten arvioiden mukaan tarvitsisimme noin 600 lääkärin ja 500 hoitajan lisätyöpanoksen. Meidän käsityksemme on se, että tässä voidaan erittäin hyvin hyödyntää yksityistä sektoria. Korostaisin nimenomaan pitkäaikaisia ostopalvelusopimuksia, en niinkään palveluseteleitä, jotka yleensä ratkaisevat vain yksittäisen käynnin, vaan pitkäaikaisia sopimuksia, ja kun sen lisäksi teemme houkuttelevaksi terveyskeskuksien työpaikat, niin me saamme tämän asian kyllä järjestykseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-31T16:51:23,2022-03-31T16:52:24,Käsitelty,1.1
2022_34_90,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_91,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen hoitaja ei enää tänä päivänä tee työtä kutsumuksesta. Suomalaisilla hoitajilla on tunne, että heitä ei tänä päivänä arvosteta, sillä palkka on arvostuksen mittari. Olemme lakon kynnyksellä juuri siitä syystä, että suomalaiset hoitajat kokevat, että he eivät saaneet arvostusta esimerkiksi koronakriisin keskellä. Missä viipyy — ja viipyi — koronalisä suomalaiselle hoitajalle? Muualla Euroopassa kyllä arvostettiin hoitajia ja he saivat lisänsä.
Arvoisa ministeri, mainitsitte hoitotakuun yhtenä ratkaisuna poistamaan hoitojonoja ja parantamaan tämän akuutin kriisin. Te parannatte tilannetta sanalla ja paperilla. Ei se, että tuotte hoitotakuun, tuo lisää hoitavia käsiä. Aluevaaleissa monet päättäjät kertoivat, että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Olisi hienoa, että ottaisimme sen kannan, että — ihan oikeasti — arvostamalla hoitajaa ja antamalla hänelle kunnon palkan [Puhemies koputtaa] me saamme heitä lisää. Mitä teette, hyvä hallitus? [Mika Niikko: Sanoista tekoihin! — Jussi Halla-aho: Taisi olla pelkkää vaalipopulismia!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-03-31T16:52:27,2022-03-31T16:53:39,Käsitelty,1.1
2022_34_92,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_93,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö muistaakseni 17. marraskuuta siteerasi tunnettua Winston Churchillin sanontaa: ”Harvoin niin moni on kiitollisuudenvelassa niin harvoille.” Hän tarkoitti nimenomaan sitä kiitollisuudenvelkaa, mitä meillä hoitohenkilöstölle tämän koronakriisin jälkeen. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Tämä on työmarkkinakysymys. Toivon täydestä sydämestäni, että se pystytään ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti ja sellaisella tavalla, että se on kohtuullinen ja tyydyttävä hoitohenkilöstölle ja kohtuullinen ja tyydyttävä veronmaksajille ja meille päättäjille, jotka kuitenkin olemme vastuussa näiden palveluiden järjestämisestä. [Sari Sarkomaan välihuuto] 
Katsoin juuri — niin kuin muistaakseni vanhoja asioita — että vuonna 2001 pitkän lääkärilakon ollessa jo aika lopullaan pääministeri Lipponen totesi 2.7. lakon kestettyä jo viisi kuukautta, että ”se on sovittelijan käsissä, se ei ole hallituksen käsissä”. Eli tämä on kuitenkin työmarkkinakysymys, [Puhemies koputtaa] joka ennen kaikkea ratkaistaan siellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-31T16:53:39,2022-03-31T16:54:47,Käsitelty,1.1
2022_34_94,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_95,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ollaan siinä tilanteessa, jossa hoitajat ovat mahdollisesti ja todennäköisesti jäämässä lakkoon, ja syynä on toki se, että naisvaltaisten alojen rakenteellisia palkkaeroja ei ole ajoissa korjattu. Saamme jatkuvasti viestiä siitä, että myöskin esimerkiksi syöpäleikkauksia jouduttaisiin siirtämään. Olisin vielä kysynyt ministeriltä, miten me pystymme nyt välttämään sen, että ihmiset eivät hoitoa saa. Miten me voimme ratkaista tämän tilanteen mahdollisimman hyvin? Onko hallitus tuomassa siihen joitain keinoja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-03-31T16:54:55,2022-03-31T16:55:43,Käsitelty,1.1
2022_34_96,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_97,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys terveydenhuollon akuutin kriisin ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ja kun huomenna kello kuusi tämä työtaistelu alkaa, joka kattaa kuusi suurinta sairaanhoitopiiriä, ja ymmärtääkseni 25 000 hoitohenkilöstöön kuuluvaa henkilöä menee lakkoon, se on erittäin järisyttävä tapahtuma meidän sairaaloille varsinkin tämän pitkään jatkuneen koronakriisin jälkeen. Valitettavaa on, että Suomessa aika ajoin tällaiseen tilanteeseen joudutaan. Se varmasti kertoo siitä, että ei olla riittävän ajoissa osattu osoittaa arvostusta sillä tavalla, mitä siellä työn ääressä todella kaivataan. Olen tästä huolissani, ja vetoan edelleen tässä molempiin osapuoliin, että saataisiin asiat nopeasti järjestettyä. [Jussi Halla-ahon välihuuto]
Yleensähän lakko iskee niin sanotusti kiireettömään hoitoon. Hoitojonot pitenevät. Jos vaikkapa tekonivelleikkaukseen pääsee nyt kolmessa kuukaudessa, se voi pidentyä kuuteen, seitsemään kuukauteen. Suurin huoli liittyy nyt siihen, että annettaisiin riittävästi suojelutyövoimaa kiireellisen hoidon hoitamiseen. Jos tämä on uhattuna, silloin me joudumme hallituksena puuttumaan asiaan [Puhemies koputtaa] potilasturvallisuuslailla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-03-31T16:55:43,2022-03-31T16:56:51,Käsitelty,1.1
2022_34_98,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Olympiakomitean johdon asemasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 61/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_99,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Olympiakomitean johdon asemasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Viime viikon uutiset Olympiakomiteasta antavat erittäin huonon kuvan valtion keskeisen urheilujärjestön johtamisesta. Ensin tuli julkisuuteen Lehtimäen tapaus, ja tänään puheenjohtaja kertoi myös toisesta tapauksesta, joka hänelle oli kerrottu jo aikaisemmin. Keskeinen kysymys onkin, miksi näihin ei puututtu heti ja puoli vuotta sitten. Ei puututtu. Päinvastoin yritettiin mahdollisimman pienellä porukalla painaa villaisella — puheenjohtajat jättivät muun hallituksen paitsioon. Nyt tapaukset tulivat julkisuuteen, luvataan henkilöstökyselyitä, keskustelutilaisuuksia, ulkopuolisia selvityksiä ja vaikka mitä.
Urheiluministeri Kurvinen: Onnittelut nimityksestä maatalousministeriksi, mutta teillä on nyt kuukausi aikaa panna tämä asia kuntoon. Eikö nyt pitäisi keskeyttää rahoitus, kunnes riippumaton selvitys on tehty? Ministeri Kurvinen: Olympiakomiteasta on lähtenyt jo huippu-urheilujohtaja ja toimitusjohtaja. Selvityksen jälkeen pitää päättää, lähteekö muuta johtoa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-03-31T16:56:56,2022-03-31T16:58:10,Käsitelty,1.1
2022_34_100,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Olympiakomitean johdon asemasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 61/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: No niin, sitten ryhdikästä vastuunkantoa Kurviselta! — Naurua]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_101,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys Olympiakomitean johdon asemasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 61/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitos edustaja Harkimolle erittäin vakavasta ja tärkeästä kysymyksestä. Olen itse ollut todella järkyttynyt ja surullinen näistä uutisista Olympiakomitean työyhteisön osalta. Näyttää siltä, että vielä vuonna 2022:kin meillä tapahtuu urheilun parissa kiusaamista ja häirintää ja tilanteita, joissa ihmiset käyttävät valta-asemaansa väärin, ja se pitää hävittää tästä yhteiskunnasta. Kiitän näitä rohkeita naisia, jotka ovat tuoneet tämän julkisuuteen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt selvityksen Olympiakomitean toiminnasta. Selvityksessä selvitetään, miten Olympiakomiteassa noudatetaan hyvän hallinnon periaatteita ja miten Olympiakomiteassa on puututtu ja puututaan jatkossa epäasialliseen käyttäytymiseen ja häirintään. Odotamme näitä selvityksiä, ja sen jälkeen vedämme sitten johtopäätöksiä, mitä teemme esimerkiksi rahoituksen osalta ja valtionohjauksen osalta.
Sen ehkä, arvoisa puhemies, totean loppuun, että Olympiakomiteahan ei ole virasto tai mikään valtion osanen, vaan se on [Puhemies koputtaa] yksityinen oikeushenkilö, joka saa rahoitusta ja toimii sitten järjestön tavoin. Mutta odotamme selvityksiä, ja teemme sitten päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-31T16:58:10,2022-03-31T16:59:24,Käsitelty,1.1
2022_34_102,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys urheiluyhteisön johtajien tasa-arvo-osaamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 62/2022 vp,"Vielä tähän samaan asiakokonaisuuteen toisen ryhmän kysymys. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_34_103,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys urheiluyhteisön johtajien tasa-arvo-osaamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 62/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ärade talman! Me too -liike täytti median vuonna 2017, ja saamme nyt todistaa ala alalta paljastuvaa valta-asemaan liittyvää naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää. Kyse ei ole vain yksittäistapauksista vaan pikemminkin jäävuoren huipusta myös urheilukentällä. On tärkeää, että strategioissa puhutaan vastuullisuudesta ja nollatoleranssista, mutta arvojen tulisi tietenkin heijastua käytäntöön ja johtajien osaamiseen ja toimintaan.
Suomen urheilun eettisen keskuksen julkaiseman raportin mukaan esimerkiksi joka kolmas kyselyyn vastannut nainen oli kohdannut kilpailu-urheilun parissa seksuaalista häirintää. Kuitenkin urheilun pitäisi olla myös naisten maailma. Kysymykseni kuuluu, arvoisa ministeri Kurvinen: millä tavalla urheiluyhteisön johtajien tasa-arvo-osaamista voidaan lisätä ja seurata, tai miten tätä haitallista urheilumaailman kulttuuriperintöä saadaan muutettua?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-03-31T16:59:30,2022-03-31T17:00:33,Käsitelty,1.1
2022_34_104,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys urheiluyhteisön johtajien tasa-arvo-osaamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_105,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys urheiluyhteisön johtajien tasa-arvo-osaamisesta (Eva Biaudet r)>>>Suullinen kysymys  SKT 62/2022 vp,"Herra puhemies! Itse olen urheiluasioista vastaavana ministerinä tehnyt töitä sen eteen, että jokainen voi Suomessa liikkua turvallisesti ja osallistua urheiluun iästä, sukupuolesta, ihonväristä ja muista määreistä huolimatta. Urheilu kuuluu kaikille, ja kaikenlainen kiusaaminen ja häirintä pitää sieltä ehdottomasti hävittää. Me olemme opetus- ja kulttuuriministeriössä jo valtionavustuksissa ottaneet huomioon jo jonkin aikaa sen, minkälaisia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia eri järjestöillä on, ja tällä on sitten vaikutusta myös rahoitukseen, tämmöinen väline on.
Urheiluyhteisö on tehnyt myös varsin tuoreen uuden vastuullisuusohjelman vuosille 2022—2024. Ohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä lajiliittojen kanssa. Mutta tietysti on selvä asia, että mitkään paperit ja strategiat eivät auta, jos todella eivät lajiliitot ja niiden johto — ja varsinkin urheiluyhteisön johto — ole niihin sitoutunut. Olen, puhemies, valmis lisäämään kaikkea koulutusta ja jalkauttamista vielä enemmän, jos tarvitaan, [Puhemies koputtaa] ja viime päivien tapahtumat osoittavat, että urheiluyhteisössä on vielä paljon tekemistä tasa-arvon ja turvallisuuden eteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-03-31T17:00:33,2022-03-31T17:01:45,Käsitelty,1.1
2022_34_106,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. — Keskusteluun, edustaja Kiljunen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_34_107,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin kello 16.16 tänne saliin, ja ilmeisesti ilmoittautumisjärjestelmä oli lauennut päältä pois ja olen sitten ollut ikään kuin pois paikalta, vaikka todellisuudessa kyllä olen ollut paikalla fyysisesti.
Kiitokset tästä puheenvuorosta. Euroopan neuvosto, meidän vuosikertomuksemme viime vuodelta on tässä esillä, ja lyhyellä sanalla sanon ensimmäiseksi, mikä Euroopan neuvosto on. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Me sotkemme, kansalaiset ja monet muutkin: Eurooppa-neuvoston ja Euroopan neuvoston nimet ovat hyvin lähellä toisiaan. Eurooppa-neuvosto on tietysti Euroopan unionin valtiopäämiestasoinen kokous, kun taas Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö. Se on perustettu vuonna 1949, ja se on itse asiassa järjestö, jonka jäsenenä täytyy jokaisen Euroopan unionin jäsenmaan olla ensin päästäkseen ylipäätään unionin jäseneksi. Euroopan neuvosto on siis arvoyhteisö, ja jos Euroopan unioniin pyrkivä maa ei ole allekirjoittanut Euroopan ihmisoikeussopimusta, niin se ei itse asiassa pääse Euroopan unionin jäseneksi. Sillä tavalla myöskin Euroopan unioni on siitä lähtökohdasta arvoyhteisö.
Myöskin Euroopan unioni ja siis Eurooppa-neuvosto ovat varastaneet Euroopan neuvostolta lipun — itse asiassa Euroopan unionin lippu on lähtökohtaisesti nimenomaan Euroopan neuvoston lippu. Haluan vain nämä kertoa sen vuoksi, että me näemme tuon järjestön historiallisen taustan ja merkittävyyden organisaationa, joka puolustaa Euroopan laajuisesti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota — se on siis sen runko.
Euroopan neuvostossa on tällä hetkellä — sanon nämä sanat näin hitaasti sen vuoksi — 46 jäsenvaltiota. Me olemme juuri tehneet historiallisen päätöksen tässä kuukausi sitten ja erottaneet Venäjän Euroopan neuvoston jäsenyydestä. Tuo valtio ei noudata niitä, ei seuraa niitä yhteisiä periaatteita, niitä arvoja, minkä varassa Euroopan neuvosto on perustettu, ja kyllä se oli kaikille meille surullinen hetki tehdä se päätös siitä, että Venäjä joudutaan erottamaan — itse asiassa venäläiset itse erosivat.
Tässä ihan anekdoottina voin kertoa kyllä sen, joka kertoo sitä taustaa, että minulla oli tilaisuus jo vuosi sitten istua kahden kesken Pjotr Tolstoin kanssa, joka on duumasta ja venäläisen valtuuskunnan vetäjä Euroopan neuvostossa, ja jossakin vaiheessa keskustelua hän minulle totesi kahden kesken — nyt sen sanon julkisesti — ”Kuule Kimmo, minulla on sellainen sisäinen tunne, että meidän hallituksemme ja meidän maamme ei jaa teidän kanssa yhteiseurooppalaisia arvoja ja olemme vetäytymässä siitä arvopohjasta.” [Ben Zyskowiczin välihuuto] Itse jouduin silloin toteamaan, että meidän keskustelumme on aika vaikeata tästä eteenpäin. Jos on niin, että me emme jaa niitä keskeisiä arvoja, perusihmisoikeuksia, mitkä Euroopassa ovat — demokratia ja oikeusvaltio — niin meidän on vaikeata keskustelua käydä. Ja saatoimme kyllä sen keskustelun jälkeen itsekin vähän miettiä sitä, mihin tuo johtaa, ja me näemme, mihin se on nyt johtanut. Me olemme siinä tilanteessa, että Suomen itäraja on nyt sitten arvoraja mitä jyrkimmässä määrin. Venäjä ei seuraa näitä yhteisiä periaatteita.
Kylläkin, kun Venäjän delegaatio lähti sieltä pois ja Pjotr Tolstoi vuorostaan ilmoitti siinä keskustelussa, joka käytiin, että me emme koskaan tänne enää palaa, niin minä kyllä totesin hänelle — vastauspuheenvuoro tuli heti perään siinä salissa — ”Pjotr, sinä olet väärässä. Te palaatte, koska teidän kansanne jakaa nämä yhteiset arvot. Te tulette ilman muuta.” Me emme voi rakentaa yhteistä eurooppalaista kotia, mikä on se suuri haave meillä kaikilla, olla yhteinen eurooppalainen yhteisö, ilman että myöskin Venäjä on siinä mukana mutta sillä arvopohjalla, millä me yhteistyötä teemme, eli toistan vielä: avoin demokratia, luonnollisesti oikeusvaltio ja keskeisimpänä kriteerinä tietysti ihmisoikeudet, joista keskeisin on oikeus elämään. Mehän olemme nyt kuulleet tätä keskustelua jo Venäjän puolelta, että he harkitsevat sitä, että ottaisivat kuolemanrangaistuksen käyttöön, jolloin olemme siinä hyvin konkreettisessa tilanteessa, että tämä arvopohja todellakin myöskin konkreettisena käytäntönä vieraantuu, vieraantuu, vieraantuu.
Suomi oli puolustamassa Venäjän valtuuskunnan täysimääräistä osallistumista Euroopan neuvoston työhön pari vuotta taaksepäin. Venäjältähän tämän 2014 Krimin valloituksen jälkeen pidätettiin valtakirjat osallistua tähän meidän parlamentaarisen yleiskokoukseen. Me puolsimme sitä siitä lähtökohdasta, että kysymys ei ole pelkästään Venäjän hallituksen tai ennen kaikkea tässä tapauksessa — parlamentaarisesta yleiskokouksesta oli puhe — parlamentaarikkojen osallistumisesta yhteiseen foorumiin, vaan kyse oli siitä, että allekirjoittamalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen, olemalla mukana Euroopan neuvostossa, itse asiassa Venäjän kansalaisilla on ollut mahdollisuus vedota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja saada oikeutta ylikansalliselta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. 23 prosenttia ihmisoikeustuomioistuimen käsitellyistä asioista on venäläisten ihmisten tekemiä valituksia. 13 000 kappaletta, 95 prosenttia, näistä ihmisoikeustuomioistuimen päätöksistä on myöskin pantu Venäjällä toimeen, eli oikeutta Venäjän kansalaiset ovat aidosti saaneet Strasbourgin tuomioistuimen kautta, ja tämä tie on tietenkin nyt lopullisesti poikki niin kauan kun Venäjä on poissa. Eli Venäjä aidosti myöskin kansalaisyhteiskunnan tasolla eristäytyy maailmasta, ja nämä ovat tietysti vakavia, isoja asioita, jotka me tässä juuri kohtaamme hyvin konkreettisesti, ja tämä on tietenkin se iso kysymys, jota me tuolla Euroopan neuvoston tasolla olemme käsitelleet.
Arvoisa puhemies! Tässähän on tietysti asialistalla paljon muitakin asioita, jotka tässä vuosikertomuksessa meillä ovat esillä. Covid-epidemia on tietysti ollut meillä vaivana, ja se on vaikeuttanut myöskin Euroopan neuvoston työtä, mutta silti se on jatkanut muun muassa monitorointitehtävää, joka sille kuuluu. Meillä on monitoroinnin piirissä — eli me seuraamme jäsenvaltioiden jäsenyysvelvoitteiden toteuttamista — 11 maata. Siellä on Armenia, jossa minä olen itsekin monitoroijana. Seuraan Armenian kehitystä käytännössä päivittäin, viikoittain, eli miten demokratia siellä toteutuu ja oikeusvaltio toteutuu. Turkki on ollut meillä nyt paljon keskustelun alla. Unkarin oikeusturvan loukkaukset ovat keskeisiä. Puola ja myöskin Moldova, joissa oikeuslaitoksen riippumattomuus on kyseenalaista — me olemme näitä seuranneet. Eli Euroopan neuvosto tekee suoraa ohjeistusta myöskin hallituksille näiden monitorointiprosessien kautta. Tämä on tärkeä asia.
Meillä on myöskin muuta seurantaa. Muun muassa henkilökohtaisesti olen mukana ollut Valko-Venäjän demokratisoitumisprosessia tukemassa, sikäli kun siitä nyt voi puhua demokratisoitumisprosessina millään tavalla. Kysymys on dialogin käynnistämisestä, jossa voitaisiin löytää joitakin hitusia sille, että Valko-Venäjä myöskin voisi tulla jäseneksi Euroopan neuvostoon. Sehän ei ole Euroopan neuvoston jäsen. Nyt tilanne on siltäkin osin käytännössä täysin poikki johtuen siitä, että Valko-Venäjä on antanut tukea Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Se ei suoraan ole sinne osallistunut mutta on antanut maaperänsä käyttöön, jolloin se on tähän kriisiin myöskin suoraan osallinen, ja nämä ovat tietenkin tehneet hyvin vaikeaksi tämän itäisimmässä Euroopassa nyt olevan tilanteen.
Arvoisa puhemies! Ehkä minä palaan näihin aiheisiin vielä. En tiedä, miten saan rekisteröityä puheenvuoron sinne jatkoksi, mutta ehkä rekisteröitte nyt sen suoraan, niin minä otan vielä jatkopuheenvuoron. — Kiitos. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:03:08,2022-03-31T17:10:44,Käsitelty,1.1
2022_34_108,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_109,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies, vastauspuheenvuoron myöntämisestä! Edustaja Kiljusen puheenvuorosta saattaisi saada sen käsityksen, että nyt, kun Putinin Venäjä on häikäilemättömästi ja rikollisesti hyökännyt Ukrainan kansan kimppuun, Venäjä on astunut niiden arvojen ulkopuolelle, joita Euroopan neuvosto edustaa. Näinhän asia ei lainkaan ole. — Minulla ei muuten kelloa näy tässä.
Ehkä 90-luvulla oli häivähdys siitä, että Venäjällä todellakin demokratia ja ihmisoikeudet edistyvät, mutta kyllähän tosiasia on, että sen jälkeen, 2000-luvun alkuvuosista lähtien — Hodorkovskin vangitseminen ja hänen omaisuutensa ryöstäminen ja niin edelleen — Venäjä ei tosiasiassa ole koskaan jakanut Euroopan neuvoston arvoja, ei koskaan ole tosiasiassa sitoutunut Euroopan ihmisoikeussopimukseen, vaikka kansalaiset ovat voineet ihmisoikeustuomioistuimeen kannella. No, Venäjä ei muutenkaan noudata, eikä ole noudattanut ennen näitä helmikuun tapahtumia, niitä sopimuksia, mitä se on solminut.
Minä ymmärrän sen, että me Suomessa ja laajasti Euroopassa, Euroopan neuvoston jäsenmaissa, haluttiin vetää Venäjää lähemmäksi demokraattisia arvoja ja sillä tavoin pitää Venäjää mukana Euroopan neuvostossa. Mutta nyt, kun tarkastelemme asioita rehellisesti, niin totuus on se, että Venäjä ei tosiasiassa koskaan käytännössä ole jakanut näitä yhteisiä arvoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-03-31T17:10:50,2022-03-31T17:12:30,Käsitelty,1.1
2022_34_110,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,— Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_111,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Zyskowiczille tästä huomiosta. Kyllä kai me voimme sen sanoa, että Venäjä ei ainakaan ole täysimääräisesti toteuttanut niitä arvoja, jotka Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ovat, ja ennen kaikkea nämä perusarvot oikeusvaltiosta ja demokratiasta toteutuvat huonosti, myöskin perus‑ ja ihmisoikeudet. Mutta minun täytyy huomauttaa teille, että meillä on 11 maata monitoroinnin piirissä Euroopan neuvoston puitteissa, eli siellä on muitakin maita, joilla on olemassa ongelmia demokratiassaan, ihmisoikeuksien toteuttamisessa ja oikeusvaltiopuolessa, niin kuin Venäjälläkin oli. Venäjä oli koko ajan monitoroinnin piirissä. Koko tämän jäsenyysajan, minkä Venäjä on ollut, sitä on seurattu, sen ihmisoikeuskehitystä, ja valitettavasti te olette oikeassa: niissä raporteissa, mitä Venäjästä tehtiin, oli paljon, paljon kriittisiä huomioita. Siinä suhteessa te olette oikeassa, mutta silti tämä oli menetys, silti tämä Venäjän eroaminen oli menetys Euroopan neuvostossa siksi, että tämä oli ainoa kanava venäläisille, kansalaisille. 13 000 ihmistä on jo tähän mennessä pystynyt niitä valituksia Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen tekemään. [Puhemies koputtaa] Se oli heille väylä saada edes jossain määrin oikeutta, ja se on absoluuttisesti menetys.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:12:30,2022-03-31T17:13:48,Käsitelty,1.1
2022_34_112,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_113,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos näillä ihmisillä olikin oikeus valittaa sinne tuomioistuimeen, niin kuinkahan moni niistä valituksista, joita siellä ratkaistiin käytännössä, Venäjällä johti joihinkin toimiin, eli oliko se valitusoikeus sitä kautta kovin hyödyllinen Venäjän oikeuskäytännön kannalta? 
Myöskin hieman kyseenalaistaisin tätä, jakaako Venäjän kansa tosiasiallisesti nämä meidän länsimaiset arvomme vai eikö se jaa niitä. Yleinen väitehän on se, että tämä sota on Putinin sota, korkeintaan Putinin hallinnon sota ja tavallisilla venäläisillä ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä tai ainakaan vaikutusmahdollisuuksia. Voi olla, ettei heillä ole vaikutusmahdollisuuksia, mutta toisaalta siellä ei kaikilla ole ehkä edes halua vaikuttaa asiaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan — ovatko ne tutkimukset sitten luotettavia, sitä en tiedä — Putinin suosio on noussut varsin korkealle tämän kriisin myötä, eli vaikuttaa, että tällaisilla erikoisoperaatioilla on ainakin jonkinasteinen tuki myös Venäjän kansan keskuudessa. Onko heitä harhaanjohdettu paikallisen median toimesta? Epäilemättä on harhaanjohdettu, mutta lopputuloksena kuitenkin on se, että ei voida tosiasiallisesti ja rehellisesti väittää, että sitä tukea ei olisi Venäjän kansan keskuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-31T17:13:49,2022-03-31T17:15:01,Käsitelty,1.1
2022_34_114,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Ja vielä edustaja Kiljunen, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_115,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta saamme ihan oikean käsityksen tästä tilanteesta:
Siellä ovat siis venäläiset, kansalaiset, tehneet ja vielä voivat syyskuuhun asti — minun tietääkseni siinä on puolen vuoden viive, millä tämä eroaminen toimii — tehdä valituksia, kanteluita, tuomioistuimelle. Niitä on tehty tuhansissa, niin kuin sanoin, 13 000, ja näistä 95 prosenttia on johtanut — Euroopan neuvosto seuraa sitä — myöskin täytäntöönpanoon. Eli viranomaiset ovat korjanneet käytöstään tai maksaneet korvauksia esimerkiksi. Tämä on siis 95 prosenttia. Kieltämättä on totta, että kaikkein poliittisesti kuumimmissa, isoimmissa kysymyksissä, esimerkiksi Navalnyin vangitsemisessa, tässä suhteessa Venäjä ei ole pannut täytäntöön ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, mutta me olemme monitorointiraporteissamme tuoneet sen vahvasti esille. Nyt me emme, edustaja Mäkelä, enää voi tehdä näitä monitorointiraportteja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:15:02,2022-03-31T17:16:01,Käsitelty,1.1
2022_34_116,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Näin, ja nyt puhujalistaan. — Edustaja Mäkelä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_117,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Venäjä-keskustelu omana asianaan, mutta noin yleisemmin tästä raportista löytyi muitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Kiinnitin huomioni siihen, että kun siellä puhutaan korruptioon liittyvistä ongelmista ja oikeusvaltioon liittyvistä ongelmista, niin tässä tulee esille tämä tyypillinen piirre, mikä tähän keskusteluun liittyy Euroopan tasolla eli se, että oikeusvaltio-ongelmat ja korruptio aina liitetään kahteen jäsenmaahan: Puolaan ja Unkariin. Ja aina tässä yhteydessä käy ilmeiseksi, että se liittäminen on varsin tarkoitushakuista ja poliittista. Eli näitä ongelmia kyllä tosiasiassa ilmenee muissakin maissa kuin näissä kahdessa mainitussa, mutta jostain syystä näitä kahta maata halutaan käyttää jonkinlaisena silmätikkuna näiden ongelmien käsittelyssä. Ovatko ne maat sitten väärää mieltä jostain muista kysymyksistä, niin jokainen voi miettiä, mistä tämä silmätikuksi nostaminen johtuu. Ja se, että onko se meidän kansallisen intressimme mukaista nostaa näitä maita silmätikuiksi? Saatamme itsekin joskus olla riippuvaisia näiden maiden suostumukselle eräisiin hakemuksiimme eräisiin kansainvälisiin yhteisöihin mitään nimiä erityisesti mainitsematta.
No, toinen mielenkiintoinen asia: covid-19 ja sen vaikutus perusoikeuksiin. On mielenkiintoinen asia poimia tuolta raportista esille, miten koronatoimet ovat rajoittaneet perusoikeuksia Euroopassa. Mehän tiedämme, että hyvin monissa maissa on ollut paljon voimakkaampiakin koronarajoitustoimia kuin Suomessa. Puhutaan jopa pakollisista rokotuksista, puhutaan työpaikoille tehtävistä koronapassijärjestelyistä, mihin Suomessa ei ole koskaan lähdetty. Siellä on hyvin voimakkaita perusoikeuksien rajoituksia koronatilanteen nojalla, joihin pitäisi kyllä puuttua.
Suomessakin on tehty monia mielivaltaisia päätöksiä koronatoimien merkeissä: rajoitettu elinkeinoja, elinkeinovapautta ilman kunnollisia perusteluja eduskunnalle, että miksi niitä on tarpeellista rajoittaa. Esimerkiksi ravintolarajoitusten dataa, mihin se rajoittaminen perustui, ei ole koskaan tuotu eduskunnan käsittelyyn. Silti rajoituksia on tehty. Kuten raportissa todetaan, lapset eivät ole koskaan olleet koronassa riskiryhmä. Silti lapsiin kohdistuvia rajoituksia on tehty Suomessa. Pitäisiköhän näitä asioita tarkastella myös Suomen tasolla, menneisyyttä, mitä on tehty, ja onko tehty väärin?
Laajemminkin Suomen tarkastelu voisi olla tarpeen. Raportissa puhutaan sananvapaudesta ja sananvapauden rajoittamisesta Euroopassa. Nythän meillä on sellainen tapaus, että meillä on ollut opposition kansanedustaja syytettynä oikeudessa sananvapausrikoksista, ja on ilmennyt, että syyttäjäviranomainen on oikeuskäsittelyssä asettanut hänen suuhunsa sanoja, joita hän ei ole sanonut. Eli suomeksi sanoen: syyttäjäviranomainen on valehdellut. Ja syyttäjäviranomainen on myös puuttunut tähän käsittelyyn niin, että poliisi olisi keskeyttänyt esitutkinnan, mutta syyttäjä käski esitutkinnan jatkumaan. Eli tällaisia asioita. Siellä meidän omassa silmässämmekin saattaa olla jonkinlainen rikka.
Ja esimerkiksi yhdenvertaisuudesta puhutaan raporteissa. Koskeeko se Suomessa myös poikia? Jos tyttöjen oppimistulokset olisivat samanlaisia Suomessa kuin poikien oppimistulokset, väitän, että meteli olisi paljon suurempi. Sallitaanko poikien huonommat oppimistulokset? Onko meillä tasa-arvo tässä asiassa?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-31T17:16:03,2022-03-31T17:19:16,Käsitelty,1.1
2022_34_118,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, myönnän vastauspuheenvuoron edustaja Kiljuselle, mutta korostan, että on tarkoitus, että jokaisen puheenvuoron jälkeen ei käydä debattia. — Mutta edustaja Kiljunen nyt tähän. [Kimmo Kiljunen: Teemme siis sillä tavalla, että minä voin kerätä tuohon sitten näitä puheenvuoroja enemmän?] — Se sopii hyvin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_119,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Edustaja Mäkelä kiinnitti tärkeään asiaan huomiota, kun hän pohdiskeli sitä, minkä takia Puola ja Unkari on nostettu esille muun muassa raportoidessamme korruptiosta tai oikeusvaltioloukkauksista. Edustaja Mäkelä, sen takia, että Puolassa ja Unkarissa on ongelmia oikeusvaltion toteuttamisessa ja korruptiossa. Te taas sanoitte näin päin: miksi me nostamme aina vain nämä maat emmekä kiinnitä huomiota muihin? Taisin käyttää tuossa aikaisemmin puheenvuoron, jossa viittasin muun muassa Armeniaan, Moldovaan, Turkkiin ja 11 muuhunkin maahan ja yhteensä 11:een monitoroinnin kohteena olevaan maahan. Eli emme me nosta ainoastaan Puolaa ja Unkaria esille, mutta me joudumme ne valitettavasti nostamaan, vaikka teillä saattaa olla sympatioita niitä hallituksia kohtaan, jotka siellä ovat vallassa. Me joudumme nostamaan myöskin nämä maat esille ihan sen vuoksi, että siellä on vakavia loukkauksia, jotka liittyvät ennen kaikkea oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:19:28,2022-03-31T17:20:35,Käsitelty,1.1
2022_34_120,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Näin. — Edustaja Filatov., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_121,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies... [Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Filatov, mikrofoni päälle, kiitos. ] Arvoisa puhemies! Tässä on todellakin käyty keskustelua niistä aiheista, jotka ovat puhuttaneet Euroopan neuvostossa kuluneena vuonna, ja ne ovat oikeastaan olleet Venäjä, korona ja sananvapaus. Itse mietin sitä, että me käymme täällä paljon kriittistä keskustelua koronasta ja koronatoimista, ja se on aivan oikein. Sitä keskustelua on käyty myös Euroopan neuvoston sisällä, että missä ne rajat kulkevat, ja kyllä ne päätökset ovat sielläkin vähän eläneet ajan mukaan. Kun meille on tullut uudenlaisia haasteita, niin on jouduttu etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Esimerkiksi koronatoimien suhteen se perusajatus on ollut se, että niiden toimien pitää olla määräaikaisia ja niiden toimien pitäisi olla mieluusti parlamentissa säädettyjä ja sen datan ja tiedon siellä taustalla pitäisi olla avointa. On korostettu nimenomaan tätä parlamenttipäätöstä, jotta ei käy niin, että ikään kuin liian pieni joukkue tekee rajoittavia toimia liian ison joukkueen edestä, sanotaan näin. Toinen asia on ollut se, että kun puhumme oikeuksista, niin jotta ihmisellä voi olla ihmisoikeudet, hänen pitää pystyä kunnioittamaan myös toisen oikeuksia. Tämä on esimerkiksi näkynyt koronakeskustelussa, eli jos me haluamme turvata haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten henkeä ja terveyttä, niin meidän on täytynyt tehdä joitakin rajoituksia, jotta me voisimme tästä kokonaisuudesta selvitä. 
Itse asiassa haluaisin käyttää puheenvuoron tässä yhteydessä liittyen Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan ja siitä johtuvaan pakolaisuuteen ja siihen hätään ja tuskaan, jota Ukrainassa on, liittyen yhteen erittäin haavoittuvaan ihmisryhmään, ja se on romanit. Romanit ovat koko eurooppalaisessa ihmisoikeuskeskustelussa mielestäni liian vähän keskusteltu asia ja toisaalta se häpeäpilkku, mikä koskettaa meitä kaikkia maita, koska meillä on kaikilla siinä paljon parantamista, mutta jos ajattelemme Ukrainan tilannetta, niin siellä itse asiassa romanit ovat olleet syrjittyjä jo hyvin, hyvin pitkään, ei nykyisin vaan jo historiallisesti. Siellä asuu hyvin paljon myös sellaisia romaneja, jotka ovat paperittomia, jotka eivät koskaan ole saaneet kansalaisuutta, vaikka ovat asuneet tuolla alueella hyvin pitkään. Nyt kun me mietimme, miten me autamme pakolaisia, niin meidän pitäisi pystyä edes siinä tilanteessa kohtelemaan ihmisiä ihmisinä ja pitää huoli siitä, että nämä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat pakolaiset saavat myös sen palvelun, jota he tarvitsevat, ja sen avun, jota he tarvitsevat, ja ikävä kyllä näin ei ole. Kun on syrjitty, niin on syrjitty myös näissä avustusjärjestelmissä, ja sen eteen meidän pitää tehdä töitä, että näin ei olisi. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-03-31T17:20:41,2022-03-31T17:23:32,Käsitelty,1.1
2022_34_122,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_123,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Filatov nosti juuri esille erittäin tärkeän kysymyksen liittyen nimenomaan tämmöisiin vähemmistöryhmiin, joita meillä on paljon Euroopassa ja meillä on myös Suomessa, joita emme ehkä riittävästi kykene käsittelemään, kun usein teemme lakeja massoille ja ajattelemme tätä suurta kokonaisuutta.Tämän lisäksi olisin nostanut esiin esimerkiksi saamelaiset: erittäin, erittäin merkittävä ryhmä myös esimerkiksi koko Euroopan tämmöisenä vähemmistökansana. 
Olen istunut nyt Euroopan neuvoston delegaatiossa kolme vuotta, ja Venäjä-kysymys, josta tänäänkin keskustelimme, on kyllä hallinnut aika lailla Euroopan neuvostossa käytyä keskustelua monella saralla mitä tulee ihmisoikeuksiin. Euroopan neuvosto suhtautui Venäjään ymmärtävästi kerran, silloin vuonna 2019, mutta neuvoston kanta muuttui nyt keväällä ja Venäjä suljettiin pois Euroopan neuvoston työskentelystä. 
Myös oma kantani Venäjään on muuttunut. Totesin 26.6.2019, että eristäminen ei ole ratkaisu Venäjän ihmisoikeusloukkauksiin äänestäessäni Venäjän jäsenyyden puolesta silloin. Parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi Venäjän valtuuskunnan jäsenyyden viiden vuoden tauon jälkeen. Kiista Venäjän osallistumisesta Euroopan neuvoston toimintaan juontaa juurensa jo Krimin tapahtumista, ja tuosta käytiin silloin paljon keskustelua. Perustelin tuolloin kantaani seuraavasti: ”Näen äänestystuloksen voittona venäläisten ihmisten oikeudelle hakea oikaisua ihmisoikeusrikkomuksiinsa, en hyväksyntänä Krimin teoille tai pakotteiden poistamiselle. Olisi meille voitto”, näin ajattelin, ”olisi meille voitto, että Venäjä demokratisoituisi, alueen eristäminen velvoitteista ei sitä tee.”
Olen edelleen samaa mieltä siitä, että ilman muuta meidän tulee ajaa voimakasta dialogia ja saada täten myös valtioita mukaan Euroopan neuvoston kantamiin periaatteisiin ihmisoikeuksista. Mutta vaikka turvallisuuspolitiikan kova ydin ei kuulu Euroopan neuvoston toimivaltaan, niin näen, että tämän sotilaallisen väkivallan, Venäjän julman hyökkäyssodan ja raakuuden vuoksi mutta myös sen myötä, että Venäjä ei ole julman sodankäyntinsä lisäksi edes halunnut edetä ihmisoikeuskysymyksissä tai edistää rauhaa tässä tilanteessa, minkäänlaisia edellytyksiä toiminnalle Euroopan neuvostossa ei tässä kohtaa ole. Koen, että tämä päätös oli Euroopan neuvostolta oikeutettu ja ainut mahdollinen. 
No, tietenkin tähän Ukrainan sotaan liittyy myös muita ihmisoikeuksiin liittyviä haasteita, tai se vaikeuttaa ihmisoikeustilannetta hyvin laajasti. Perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen tulee olla kaiken päätöksenteon keskiössä myös poikkeusoloissa niin kotimaisissa parlamenteissa kuin Euroopan neuvostonkin työssä. Esimerkiksi ihmisoikeuspuolustajien turvallisuuteen varmasti tullaan kiinnittämään huomiota Euroopan neuvoston työskentelyssä. Osaltaan tätä keskustelua on jo käyty, ja olen siitä erittäin ylpeä — myös nyt jo tietenkin Suomessa linjatut toimet ihmiskaupan uhrien suojaamiseksi, mutta myös Euroopan tasolla tätä keskustelua käydään, ja pidän sitä hyvänä. 
Perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen tulee ottaa keskiöön tietenkin välittömästi, erityisesti tähän ulkomaalaisten asemaan liittyvään kysymykseen liittyen. Meillähän liikkuu valtavia massoja ihmisiä tällä hetkellä maasta toiseen, lähtee pois omasta kotimaastaan, ja sen vuoksi Euroopan unioni on tietenkin tullut vastaan tällä omalla viisumiratkaisulla, mutta samassa yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, että me kykenemme kaikilla tasoilla vastaamaan näiden ihmisten ihmisoikeuksiin.
Turvallisuuspolitiikkaa voi tehdä kuitenkin ihmisoikeuksia kunnioittaen, ja siinä Suomea on pidetty myös mallimaana mitä tulee esimerkiksi tiedustelulainsäädännön läpiviemiseen täällä Sipilän hallituskaudella. Silloin tuli selväksi, että ihmisoikeuksien toteutuminen tällaisissa äärilajeissa edellyttää ensisijaisesti huolellista harkintaa, demokratian kontrollia ja jälkikäteistä valvontaa. 
Kun ajattelen tätä pakettia, niin ajattelen, että Euroopan neuvoston työskentely on erityisen merkityksellistä sitä kautta, että me saamme nimenomaan huolellista harkintaa ja kansainvälistä vertailua siinä samalla, ja sitten pystymme myös pitämään huolta tästä demokratian kontrollista ja valvonnasta jälkikäteen mitä tulee ihmisoikeustuomioistuimen työhön tai laajemmin Euroopan neuvoston käymään keskusteluun. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-03-31T17:23:44,2022-03-31T17:28:55,Käsitelty,1.1
2022_34_124,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_125,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta, ja kysymyksessä on ihmisoikeusjärjestö. Tässä Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Kiljunen, toikin esille tämmöistä tietoa ja sitä faktaa, että kun puhutaan aina Eurooppa-neuvostosta ja Euroopan neuvostosta, niin siinä on vain yhden kirjaimen ero, ja se ero tosiaan aiheuttaa paljon semmoista sekaannusta. [Puhemies: Eikö niitä ole kaksi?] Elikkä tämä Eurooppa-neuvosto liittyy oikeastaan EU-asioihin, ja Euroopan neuvosto on nimenomaan tämä ihmisoikeusjärjestö, joka myös niitä demokratia-asioita ajaa. Se on perustettu aikoinaan rauhaa edistämään vuonna 49. Toinen maailmansota oli juuri käyty. Mukana on lähemmäs 50 maata, 46 tosiaan tarkalleen siellä on mukana. Valko-Venäjä ei kuulu siihen, koska siellä on käytössä se kuolemanrangaistus. Ja se Venäjä on nyt sitten poissa kuvioista myös, koska on aloittanut tämmöisen operaation Ukrainaan ja sotatila on siellä käynnissä, niin Venäjä sieltä on nyt ulos lähdössä ja ulos äänestetty. Venäjä ei missään nimessä voi olla jäsen tämmöisten asioiden jälkeen.
Itse olen tosiaan myös siinä valtuuskunnassa jäsenenä, ja on todella mielenkiintoista ollut seurata eri maiden tilannetta ja muuta. Euroopan neuvosto tekee kyllä oikeasti tärkeää työtä. Se on tosi tärkeä työkalu, ja sillä pystytään vaikuttamaan ja ottamaan kantaa. Venäjä on ollut tapetilla aikaisemmin näiden Krimin tapahtumien vuoksi, ja siitä silloin myös käytiin äänestystä pari vuotta sitten. Ja oletan, että jatkossakin tämä Euroopan neuvoston työ on hirveän tärkeätä ja sitä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, koska emme voi tietää, mitä kaikkea tulevaisuudessa vielä tulee, kun tämä maailmantilanne on niin epävarma. Me tarvitsemme Euroopan neuvostoa myös jatkossa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-03-31T17:28:55,2022-03-31T17:30:47,Käsitelty,1.1
2022_34_126,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Näin. Ja huomautetaan sen verran, että Euroopan neuvostolla ja Eurooppa-neuvostolla on kaksi kirjainta eroa. — Edustaja Virolainen. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_127,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En aio puhua Venäjästä, meinaan puhua Valko-Venäjästä. Ajattelin, että olisin kertonut kaikille innokkaille kuulijoille tässä salissa vähän konkretiaa siitä, mitä me siellä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnassa olemme viime vuonna tehneet — mutta se viimeinenkin, joka ei ole valtuuskunnan jäsen, pakkaa laukkunsa ja lähtee. Hän, joka kuitenkin tietää, mitä me siellä teemme. No mutta, summa summarum, nyt kuitenkin meinaan kertoa siitä, millaisia raportteja siellä tehdään.
Yksi esimerkki on se, kun viime syyskuussa sain pikakomennuksella mahdollisuuden tehdä raportin pakolaisten välineellistämisestä Valko-Venäjän rajalla. Elikkä Puolan, Latvian ja Liettuan rajoilla Valko-Venäjä oli välittänyt kuukausien ajan tuhansia ihmisiä muun muassa Irakista, Afganistanista, Kuubasta, Intiasta, Sri Lankasta ja Afrikan maista. Näiden lentokone- ja autokuljetusten jälkeen nämä ihmiset pakotettiin rajalle. Tuhansien ja tuhansien ihmisten vastaanottaminen vei rajamaiden kapasiteetin aivan äärirajoille, ja Valko-Venäjä ei suinkaan suostunut ottamaan näitä ihmisiä takaisin. Eniten tästä kärsivät luonnollisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset ja lapset. Surullisinta on, että nämä ihmiset käyttivät omaisuutensa Valko-Venäjän lupaukseen paremmasta elämästä Euroopassa ja että monen matka päättyi nälkään, kylmyyteen ja jopa kuolemaan.
Kun tätä raporttia esittelin, keskustelu oli melko vilkasta ja luonnollisesti oli muutamia muutosesityksiä, joista äänestettiin, mutta kuitenkin ylivoimainen enemmistö hyväksyi raportin ja sen suositukset, joissa edellytimme rajaviranomaisia varmistamaan kansainvälisten sopimusten mukaisesti suojelua tarvitsevien oikeuden hakea turvapaikkaa. Edellytimme myös, että apujärjestöillä on pääsy alueelle toimittamaan ruokaa, juomaa ja lämmikettä hädänalaisille. Tämä Valko-Venäjän ihmissalakuljetus, viattomien käyttäminen pelinappuloina ja hybridihyökkäyksen orkestrointi tuomittiin jyrkästi. Euroopan neuvosto antoi Valko-Venäjälle viestin, että se ei onnistu horjuttamaan Eurooppaa. Arvojen puolustamisessa on kyse ihmisten elämästä. Tällaisessa tilanteessa Euroopan neuvoston toiminta yhteisten arvojen puolustamiseksi on korvaamatonta.
Tämän raportin julkaisemisen jälkeen meidän komiteassamme alettiin tekemään toista, vähän tätä aihetta sivuavaa raporttia, ja sen yhteydessä pääsin myös vierailemaan Valko-Venäjän rajalla. Tapasimme useita eri rajavartijoita, ja he jakoivat sen käsityksen, että tässä on kysymys täysin Valko-Venäjän orkestroimasta toimesta, jossa Venäjä oli aktiivisesti taustalla. Tämä on suora lainaus erään rajavartijan kommentista. Hän sanoi näin, että ”Valko-Venäjä toimii matkatoimistona houkuttelemalla ihmisiä Eurooppaan lupauksella paremmasta elämästä”. Me kuulimme tarinoita ihmisistä, jotka olivat maksaneet jopa 12 000 euroa per nuppi siitä, että saivat kyydityksen sinne rajalle, sinne metsään — ja tässä ovat sitten hyötyjänä nämä ihmissalakuljettajaverkostot. 
Puolan viranomaisia useasti syytetään, ja syytetään, että Puola on maahanmuuttajavastainen, mutta tässä nimenomaisessa toiminnassa kyllä nämä Puolan viranomaiset, kun he ottivat sitten vastaan näitä ihmisiä, jotka olivat eläneet päiviä metsässä ja pääsivät sitten sieltä rajan yli, toimivat aivan erinomaisesti: he suojasivat EU-rajaa, mutta he auttoivat myös niitä ihmisiä, jotka olivat tulleet sen rajan yli, ja he myös mahdollistivat turvapaikan hakemisen. Viesti oli kuitenkin se, että useimmat näistä ihmisistä eivät halunneet hakea Puolasta turvapaikkaa vaan he halusivat mennä joko Saksaan tai Hollantiin, eli ilmeisesti se oli myös näiden ihmissalakuljettajien lopullisesti myymä kohdemaa näille ihmisille.
Mutta kaiken kaikkiaan Euroopan neuvostossa tehdään aivan uskomattoman hyvää työtä, jossa puolustetaan ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja demokratiaa. Toivoisin, että suurempi osa Suomen eduskunnasta perehtyisi tarkemmin tämän kyseisen järjestön toimintaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-03-31T17:30:53,2022-03-31T17:36:08,Käsitelty,1.1
2022_34_128,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Näin juuri. — Ja edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_129,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan nyt omalta puoleltani Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana kiittää meidän valtuuskuntaamme. Varapuheenjohtaja Virolainen käytti tuossa juuri puheenvuoronsa ja tässä salissa muun muassa edustaja Filatov, edustaja Hopsu, edustaja Reijonen ja niin edelleen. He ovat kaikki meidän valtuuskuntamme jäseniä. Haluan kyllä kiittää teitä, kollegat: Pieni Suomi kyllä näkyy. Mehän olemme näkyneet ihan aidosti teidän ansiostanne, yhteisistä ansioistamme siellä Euroopan neuvoston puitteissa a) pelkästään sillä aktiivisuudella, mutta b) kyllä tämä Suomen passi on aika hyvä väline kansainvälisissä yhteyksissä. Meitä kuunnellaan, meitä arvostetaan, meitä pidetään aina sillanrakentajina. Me emme ole ensimmäisenä polarisoimassa, mutta me olemme myöskin hyvin tarkkoja siitä, miten perusoikeudet toteutuvat, ihmisoikeudet toteutuvat eri yhteiskunnissa, miten demokratiaa viedään eteenpäin. Me olemme myöskin hyvin rehellisiä ja avoimia näissä asioissa ja itsekriittisiä. Suomi on myöskin itsekriittinen, mikä näkyy tässä toiminnassa.
Edustaja Virolainen kuvasi tuossa minusta erittäin hyvin tuota omaa rooliansa, arvokasta roolia. Te olitte hyvin näkyvässä roolissa tuolla Euroopan neuvostossa silloin, kun tätä Valko-Venäjän raporttia käytiin lävitse. Siellä on muitakin rooleja meillä kollegoilla ollut. Siellä itsellänikin on tähän Valko-Venäjään liittyen aika isohkokin kuvio. Mielellään ehkä muutaman sanan siitä sanon, koska se on ollut oikeastaan arvokas prosessi. 
Olen vetänyt sellaista työryhmää kuin ”inclusive political process in Belarus”, jossa on ideana se, että yrittäisimme avittaa tätä potentiaalista dialogiprosessia sen jälkeen, kun 2020 siellä oli väärennetyt presidentinvaalit, joissa presidentiksi valittiin Lukašenka 82 prosentin ääniosuudella. Kaikki me sen tiesimme, kun näimme vaalien jälkeiset valtavat mielenosoitukset ympäri Valko-Venäjää mukaan lukien tietysti Minskissä ja sitten sen voimakkaan repressin, joka siitä seurasi, että 82 prosenttia oli ainakin liioiteltu, vahvasti liioiteltu. Kyllä ulkoisista tarkkailijoista itse kukin voi sanoa, että vastaehdokkaana ollut Svetlana Tihanovskaja todennäköisesti olisi voittanut rehelliset vaalit, jos ne olisivat olleet rehelliset. Ne eivät sitä olleet. Pääsääntöisesti oppositio on maan alla tällä hetkellä. Merkittävä osa johtajista on vankiloissa ja sitten merkittävä osa on vielä paennut ulkomaille mukaan lukien Svetlana Tihanovskaja, Pavel Latuška, Tsapkala, Lebedko ja monet muut, jotka ovat merkittäviä oppositiojohtajia Valko-Venäjällä.
Tässä prosessissa, jota itse olen ollut vetämässä, on ollut nimenomaan tavoitteena löytää yhteisymmärrystä sille, että syntyisi joku dialogi. Euroopan neuvostossa me onnistuimme silloin syyskuussa saamaan hallituksen puolelta, siis sieltä Valko-Venäjän national assemblysta, parlamentista, heidän ulkoasiainvaliokuntansa puheenjohtajan keskustelemaan samaan tilaan. Se oli kylläkin videokonferenssitila sillä hetkellä Svetlana Tihanovskajan kanssa, ja molemmat osapuolet siinä vaiheessa syksyllä 2020 vakuuttivat dialogien tarpeesta, ja siihen me nimenomaan sitten Euroopan neuvoston puolella tartuimme. Me teimme kaksi raporttia, toisen ihmisoikeustilanteesta ja toisen demokratiakehityksestä ja demokraattisista vaaleista Valko-Venäjällä. Sitten oli tämä kolmas raportti, jota itse en ole ollut tässä prosessissa laatimassa. Tällä olemme nyt liikkuneet niin pitkälle, että meillä on hyvät kontaktit Valko-Venäjän oppositioon in exile eli ulkomailla olevaan oppositioon. Meillä on myöskin ollut yhteydet sinne kansalliseen parlamenttiin. Me onnistuimme tammikuussa ennen näitä viimeisiä kriisivaiheita, missä nyt olemme, järjestämään Euroopan neuvoston puitteissa Strasbourgissa tilaisuuden, jossa olivat läsnä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2020 presidentinvaalien, kaiken tämä repression jälkeen keskustelemassa tuosta perustuslakiuudistuksesta, joka Valko-Venäjällä toteutettiin, sekä hallituksen edustajia eli national assemblyn listoilla olevia edustajia että sitten Svetlana Tihanovskajan tiimistä heidän juristijäsenensä ja oppositiopuolueen edustajat, samassa tilassa käytiin tämä keskustelu. Se ei ollut varsinainen dialogi, koska osapuolet eivät tunnustaneet toisiansa, mutta he olivat samassa tilassa samasta aiheesta puhumassa, ja se oli iso saavutus. Elimme toiveissa, elimme aidoissa toiveissa, että tässä voisi olla joitain mahdollisuuksia pyrkiä avaamaan jonkintyyppistä keskustelutilaa, ja nythän se on kuollut. 
Nyt se on siis kuollut, koska meillä ei ole mahdollisuuksia tässä asetelmassa, missä Valko-Venäjä on aidosti myöskin tukenut Venäjän aggressiota Ukrainaan, tätä dialogiprosessia viedä eteenpäin. Se odottaa aikaansa. Se odottaa tietysti sitä aikaansa, että saadaan jotakin muutosta tuohon itäiseen Eurooppaan ja ennen kaikkea ensimmäiset jonkinlaiset rauhanratkaisut aikaiseksi aselepoon, niin että jonkintyyppinen kanssakäyminen voisi alkaa. 
Joka tapauksessa: Edustaja Kemppi täällä sanoi — myöskin hän on Euroopan neuvoston valtuuskunnan aktiivinen jäsen — että hän oli silloin 2019 käyttänyt puheenvuoroja, ja hän totesi, että hän peruuttaa sen puheenvuoronsa perussisällön yhden lauseen. Hän oli sanonut puheenvuorossaan silloin 2019, että olisi meille voitto, että Venäjä demokratisoituisi, mutta minä asettaisin kysymyksen näin päin, että toivottavasti ette kuitenkaan ota sitä lausetta pois, koska se olisi aito voitto meille kaikille, että Venäjä demokratisoituisi. Se on se ainoa tapa, anteeksipyyntö, avata se yhteiskunta ihan uudella tavalla, uudella formaatilla. Silloinhan meillä on mahdollisuuksia ruveta rakentamaan tätä yhteistä Eurooppaa uudella tavalla. Ennen sitä me olemme tässä takalukossa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:36:17,2022-03-31T17:42:22,Käsitelty,1.1
2022_34_130,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_131,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja Venäjän tilanteesta ja Valko-Venäjä-raportista. Azerbaidžan—Armenia on ollut yksi syy, joka on useisiin meidän keskusteluihin Euroopan neuvostossa vaikuttanut. Eli nämä ajankohtaiset poliittiset tilanteet nousevat siellä esiin. Oli sitten käsiteltävä raportti tai kulma mikä tahansa, niin ne heijastuvat siihen.
Myös minä ajattelin nostaa esiin muutaman asian, jotka ovat olleet omalla pöydälläni siellä ja jotka kuvaavat sitä moninaisuutta, mitä Euroopan neuvoston agendalla on. Itse olen tehnyt raporttia nuorten roolista ja siitä, kuinka nuorten aktiivinen mukaanotto voisi edistää rauhanrakentamista ja toisaalta ennaltaehkäistä konfliktien syntyä. Tässä YK on tehnyt päätöslauselman numero 2250, ja Suomi on ollut todella aktiivinen ja saanut ensimmäisenä maailmassa tämmöisen toimenpideohjelman valmiiksi, joka pitäisi nyt saada sitten resursoitua ja liikkeelle. Mutta Suomella on ollut hyvä rooli tätä raporttia tehdä. Siitä näkökulmasta olemme olleet myös itse aktiivisia. Ja se lopputulos tässä minun raportissa — tai yksi niistä lopputuloksista, päätelmistä — oli, että myös Euroopan neuvostossa nuorten osallisuutta pitäisi vahvistaa ja komiteoihin saada tämmöinen nuorisojäsenen osallistumismahdollisuus, ja sitä nyt jatkokäsitellään siellä.
Toinen sisältö, joka omalla pöydälläni on ollut, on ympäristökysymykset. PACEn edellinen presidentti Rik Daems nosti ne vahvasti agendalle ja ympäristö- ja ihmisoikeuskysymysten vuorovaikutuksen. Me ollaan käsitelty kysymystä, pitäisikö oikeus turvalliseen, puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön määritellä ihmisoikeudeksi. Tätä kysymystä jatkotyöstämään Daems perusti tämmöisen verkoston, jonka jäsenenä nyt siellä EN:ssä olen. Itse olen kysynyt myös sitä, voisiko yksittäisillä ihmisillä tai ryhmillä olla mahdollisuus tämmöiseen joukkohaasteeseen, -kanteeseen, jolla hallitukset voitaisiin saattaa vastuuseen ympäristönsuojelun kysymyksistä. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet vielä lisäävät sitä, kuinka ihmisoikeudet myös sitä myötä vaarantuvat.
Kolmas asia vielä, joka on meidän mediakomiteassa pöydällä, ovat sananvapauskysymykset. Ja siellä erityisesti on viime vuoden aikana käsitelty big dataa ja big techiä, siis näitä suuria mediayrityksiä, some-kysymyksiä. Katson löydänkö... löytyy täältäkin kappale, jossa kerrotaan, että ”digitalisaation myötä sananvapauteen liittyvät haasteet ovat tulleet entistä selkeämmin näkyviksi”. Ja luulisin, että tämä keskustelu somen rajoittamisesta ja sananvapauden sallimisesta [Puhemies koputtaa] tulee Euroopan neuvostossa jatkumaan vielä pitkään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-03-31T17:42:22,2022-03-31T17:45:43,Käsitelty,1.1
2022_34_132,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Filatov., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_133,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä keskustelua, mutta kun tässä kollegat hyvin kertoivat niitä hyviä esimerkkejä, miten Euroopan neuvosto työskentelee, niin mielestäni yksi sellainen asia taas toisin päin, miten me voisimme täällä hyödyntää meidän omassa parlamentissamme ihan normaalissa arkipäiväisessä suomalaisessa lainsäädännössä sitä työtä, mitä siellä Euroopan neuvostossa on tehty, niin ovat nämä raportit.
Ja mietin juuri esimerkiksi tätä teknologiapuolta ja sananvapautta ja vaikkapa nyt sitten Facebookia, Googlea ja Amazonia ja sitä, että kun niillä on koko ajan suurempi rooli yhteiskunnassamme. Ja me tiedämme, että esimerkiksi algoritmit eivät välttämättä ole suinkaan syrjimättömiä, vaan niissä on ne samat syrjivät rakenteet, joita on niiden tekijöissä, ja ne eivät aina ole tiedostettuja. Mutta sitten, jos meidän koko yhteiskuntamme taas isosti ikään kuin käyttää dataa tällaisten syrjivien algoritmien perusteella, niin se saattaa johtaa sellaisiin rakenteellisiin syrjiviin elementteihin, joita emme ole ajatelleet syntyvän sitä kautta. Ja siksi mielestäni Euroopan neuvoston raportit tältä puolelta ovat hyviä, koska siellä on myös tuotu esiin niitä asioita, jotka liittyvät eri maiden hyviin käytäntöihin. Ja sen vuoksi ajattelen, että joskus, kun me valiokunnissakin käsittelemme jotakin teemaa, niin voisi olla ihan viisasta, että joku tulisi kertomaan, miten Euroopan neuvosto on sitä samaa teemaa käsitellyt, mitä siellä raportissa lukee, koska siellä on niitä hyviä esimerkkejä ja siellä on huonoja esimerkkejä. Ja nimenomaan sananvapaus ja tällainen teknologiayhdenvertaisuus tai syrjimättömyys ovat yksi niistä asioista, joissa minun mielestäni siellä ollaan ehkä hieman pidemmällä keskusteluissa kuin meidän omassa parlamentissamme näiden asioiden suhteen. Eli sitä kautta voi saada paljon hyvää tietoa.
Ehkä yksi asia, joka nyt tänä kuluvana vuonna on ollut myös näissä uusissa muodoissa esillä, on ollut Istanbulin sopimus, jota kyllä käsiteltiin perusteellisesti meidänkin parlamentissamme. Ja voisin nostaa esiin sen, että Suomi oli tässä raportissa, joka aiheesta tehtiin, yhtenä hyvänä esimerkkinä esillä, koska meillä oli kohtuullisen huolella pantu täytäntöön tuota sopimusta ja kehitetty myös niitä auttamisjärjestelmiä ja otettu vakavasti se, mitä sopimuksessa lukee, ja silti meillä on vielä parannettavaa silläkin saralla.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-03-31T17:45:44,2022-03-31T17:48:08,Käsitelty,1.1
2022_34_134,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_135,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Hopsun puheenvuorosta intouduin vielä ottamaan hieman kantaa tuohon problematiikkaan liittyen ympäristön nostamiseen ihmisoikeuskysymykseksi ja siihen aihepiiriin liittyviin asioihin.
Pidän hieman vaarallisena sellaista ajattelutapaa, että laajennettaisiin hyvin voimakkaasti ihmis- ja perusoikeuksien käsitettä siitä, että ihmis- ja perusoikeudet ovat luokkaa oikeus elämään, oikeus vapauteen. Sen kaikki ymmärtävät, että ne ovat ihmis- ja perusoikeuksia, mutta kun sitä skaalaa käydään laajentamaan, siirrytään varsin vaikealle, kaltevalle pinnalle sen suhteen, mitä loppujen lopuksi katsotaan ihmis- ja perusoikeudeksi, missä se määritellään, mikä on perusoikeus ja ihmisoikeus, ja mitä sen ihmis- ja perusoikeuden piiriin kuuluu.
Kukaanhan tietenkään ei vastusta ihmis- ja perusoikeuksia, ja periaatteessa mitä tahansa voidaan tavallaan viedä läpi niiden varjolla — sitä voidaan käyttää aika voimakkaana lyömäaseenakin. Sitten tullaan sellaisen kysymyksen eteen, että kun puolet lakiesityksistä joudutaan käsittelemään perustuslakivaliokunnassa, niin onko todella niin, että vaikka puolet lakiesityksistämme todella koskettaisi ihmis- ja perusoikeuksia. Onko siinä silloin juridisoitu jo liikaa ihmis- ja perusoikeuksia, jos niin moni laki muka niitä koskettaisi tavalla, että se vaatisi perustuslakivaliokunnan käsittelyä? Nyt en ole varma, kuinka monta prosenttia lakiesityksistä siellä käy, mutta näin esimerkkinä. Eli tässä asiassa pitää olla hyvin varovainen, jos niitä käydä laajentamaan.
Tämä ympäristöasioiden juridisointi on johtanut ainakin ulkomailla sellaisiin tilanteisiin, että oikeuteen on tehty kanteita liittyen poliittisten päätöstentekijöiden päätöksiin erilaista ympäristöön liittyvistä asioista — tehtaiden sijoittamisesta tai vastaavasta — ja oikeus on tehnyt siitä päätöksen ohi poliitikkojen ja määrännyt tavallaan poliittisen päätöksenteon raameja, missä se voi toimia. Tässä tullaan vaikeisiin kysymyksiin vallan kolmijaon suhteen siinä, että kun oikeus käyttää tuomiovaltaa, kuinka paljon sillä on mahdollisuus puuttua poliittisten päätöksentekijöiden subjektiiviseen tarkoituksenmukaisuusharkintaan. Oikeushan ei käytä budjettivaltaa, elikkä oikeudella ei myöskään ole vastuuta päätöstensä budjettivaikutuksista.
Tähän välillä törmää ihan täällä Suomessakin, kun hallinto-oikeudet tekevät lupapäätöksiä esimerkiksi jostain tehtaista, että voiko sellaisen tehtaan perustaa jonnekin, saako se ympäristöluvan. Siinä puhutaan miljardien rahoista, joihin oikeudella ei ole tavallaan mitään päätösvaltaa, mutta käytännössä oikeuden päätökset kuitenkin vaikuttavat niiden miljardien rahojen käyttöön. Eli missä kohtaa menee se oikeuden valta budjettiin? Missä kohtaa on vallan kolmijaon raja?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-03-31T17:48:08,2022-03-31T17:50:57,Käsitelty,1.1
2022_34_136,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_34_137,34/2022,2022-03-31,16.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän olla lyhyt, mutta en käytä puheenvuoroa tuolta, kun se tulee väärältä paikalta, niin rekisteröityy oikein tämä. 
Yksi iso teema, joka tässä tietysti näkyy: Me puhuimme täällä turvallisuudesta, ja viitattiin erilaisiin järjestöihin Euroopassa, ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöhän on toinen tällainen laajapohjainen järjestö Euroopassa. Tässä on se olennainen ero, joka nyt näissä puheenvuoroissa on tullut esille, että molemmat ovat tavallaan rauhanjärjestöjä, pyrkivät edistämään rauhaa, mutta se turvallisuuskonsepti on vähän erilainen. Usein sanotaan näillä sanoilla, että Etyj-järjestö on tämä niin sanottu ”hard security”, kovan turvallisuuden organisaatio, ja Euroopan neuvosto on ”soft security” eli pehmeän turvallisuuden järjestö. Silloin, kun on kysymys avoimista konflikteista, aseistariisuntaneuvoista, asevalvonnasta ja tällaisista asioista, ne ovat Etyjin agendaa, ja meidän agendallamme on juuri näitä teemoja, mitä tässä olemme kuulleet: ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio. Itse toteaisin näin päin, että itse tosiasiassa tämä pehmeä turvallisuus on se perusta. Sen varaan rakentuu sitten kaikki muu, myöskin se niin sanottu kova turvallisuus viime kädessä turvaa näitä asioita, eli se on se lähtökohta. Ja nyt, kun tässä puhutaan tästä Ukrainan kriisistä, se avautuu siitä kulmasta erittäin hyvin.
Kun puhutaan tästä jakamattomasta turvallisuudesta, että rakennat turvallisuutta toisen kustannuksella, niin Venäjä on ikään kuin kokenut Ukrainan uhaksi. Mikä se on se uhka siellä Ukrainassa venäläisestä perspektiivistä, minkä takia tämä aggressio on nyt sitten tehty? Se on se monasti viitattu Naton laajeneminen. Mutta tosiasiassa Naton laajeneminen ei kai kuitenkaan ole se varsinainen ongelma siellä, se iso ongelma on tietenkin demokratisoituminen. Eli demokratisoituminen Ukrainassa on se isoin uhka Venäjälle — miksi? Se ei ole nimenomaan Venäjälle eikä Venäjän kansalle uhka, vaan se on sille valtarakenteelle, mikä Venäjällä on, koska Ukrainan demokratisoituminen, aivan yhtä lailla kuin Valko-Venäjän demokratisoituminen, on luonnollisesti se esikuva, malli, venäläisille siitä, miten yhteiskuntaa voidaan tehdä avoimemmaksi, kansanvaltaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi myöskin päätöksentekojärjestelmänsä osalta — ja se on se iso uhka, minkä nyt Venäjän hallitseva eliitti kokee ja minkä takia sitten otetaan tätä etäisyyttä tästä järjestöstä kokonaisuudessaan. Ja sitten on tämä aggressio päällä, mikä on tietysti kaikkialla tuomittu ja myöskin Euroopan neuvostossa mitä jyrkimmin. Siinä rikotaan YK:n peruskirjaa mutta myöskin tätä arvopohjaista järjestelmää, jonka me olemme Eurooppaan luoneet.
Arvoisa puhemies! Tulin tänne vielä puhumaan en vain tämän vuoksi vaan sen vuoksi, että me, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta, olemme tehneet aloitteen Suomen hallitukselle — eduskunnalle myöskin — siitä, että kun Venäjä jätti nyt tämän järjestön, niin se aiheuttaa merkittävän loven: Venäjä oli suuri jäsenmaa, ja nimenomaan suuruuden pohjalta määräytyvät nämä jäsenmaksuosuudet. Venäjän osuus on ollut erittäin iso Euroopan neuvoston kokonaisbudjetista, ja se tekee ison loven nyt tähän meidän työhömme. Tässä tilanteessa erityisesti — olemme hyvin kriittisessä tilanteessa, tämä ihmisoikeusjärjestö, mikä Euroopan neuvosto on — sen työn täytyisi olla mahdollisimman täysitehoista ja vahvaa. Ja nyt sitten se uhkaa heikentää tämän meidän järjestömme työtä, ja Ranskan ja Saksan parlamenteissa on tehty jo aloite siihen, että Ranskan ja Saksan hallitukset sijoittaisivat ja kattaisivat omalta puoleltaan sen oman osuutensa verran siitä Venäjän synnyttämästä vajeesta. Me olemme Suomen valtuuskuntana tehneet myöskin tämän saman aloitteen, ja toivomme, että seuraavassa lisätalousarviossa se näkyy tässä eduskunnassakin niin, että hallitus tekisi siitä esityksen, ja me voisimme päättää, että Suomi omalta osaltaan hieman lisäisi nyt sitten tukea ja panostaan Euroopan neuvostolle, jotta tuo Venäjän poisjäänti ei aiheuttaisi sitten taloudellisia vaikeuksia meidän työskentelyllemme. ", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_34+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-03-31T17:51:02,2022-03-31T17:55:14,Käsitelty,1.1
2022_35_1,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 6/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 30.3.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_35_2,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,,,,
2022_35_3,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Herra puhemies! Kannatan Vestmanin esitystä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,,,,
2022_35_4,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,,,,
2022_35_5,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan Vestmanin esitystä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+3.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,,,,
2022_35_6,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Singaporen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 2/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 2/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_35_7,35/2022,2022-04-01,13.01,13.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle diplomaattisten edustustojen, konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden perheenjäsenten ansiotyöstä Namibian kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 3/2022 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 3/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_35+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_36_1,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_2,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia siten, että yksityisen päiväkotitoiminnan järjestäminen säädetään luvanvaraiseksi toiminnaksi nykyisen ilmoitusmenettelyn sijasta. Yksityinen perhepäivähoito jää edelleen ilmoitusmenettelyn piiriin. Esitys perustuu pääministeri Marinin hallitusohjelman kirjauksiin, joiden mukaan yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten, ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnan tulee olla luvanvaraista.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Risikko, hetkinen. — Pyydän, että sali hiljenee taas tähän keskusteluun, niin että täältä muut keskustelut menevät sitten ulkopuolelle salin. Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.] Kiitos. — Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa päiväkotitoiminnan laadun ja muiden varhaiskasvatuslain mukaisten vaatimusten toteutuminen yksityisessä päiväkotitoiminnassa ennakollista valvontaa vahvistamalla. Lisäksi tarkoituksena on säännellä voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkkarajaisemmin luvan saamisen ja sen menettämisen edellytyksistä sekä yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa viranomaismenettelyä luvan saamiseksi.
Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatuksen korkea laatu tulee varmistaa toiminnan järjestäjätahosta riippumatta. Varhaiskasvatustoiminnan valvonta on oleellinen keino edistää ja ylläpitää luottamusta siihen, että jokainen varhaiskasvatuksen järjestäjä toimii lapsen parhaaksi hänen hyvinvointiaan ja sivistyksellisiä oikeuksiaan turvaten. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin.
Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusta järjestävien päiväkotien kenttä on moninainen, ja se on muuttunut etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yksityinen varhaiskasvatus tapahtuu kuntien valvontavastuulla, ja se muodostaa noin 20 prosenttia koko varhaiskasvatuksen toimintakentästä. Yhdistyspohjaiset, muun muassa tiettyyn pedagogiseen ideologiaan perustuvat ja pienet alueelliset toimijat ovat saaneet rinnalleen maanlaajuisesti toimivia tai ulkomaisessa omistuksessa olevia yrityksiä.
Valiokunta katsoo, että päiväkotitoiminnan luvanvaraistaminen on tehokas ennakollinen valvonnan keino varmistua siitä, että päiväkotitoiminnan palveluntuottajien toiminnassa noudatetaan lakisääteisiä velvoitteita. Säännökset esimerkiksi toiminnan laadusta ja valvonnasta kohdistuvat myös kuntiin. Ne järjestävät varhaiskasvatusta lakisääteisenä tehtävänä, joten lupamenettely ei niitä koske.
Huomionarvoista on valiokunnan mukaan se, että yksityiset päiväkotitoimijat täydentävät ja monipuolistavat julkista varhaiskasvatusta. Kunnissa yksityistä varhaiskasvatusta hyödynnetään ostopalveluna, yksityisen hoidon tuen turvin tai palvelusetelillä. Varhaiskasvatuksen palvelutuotanto toimii yksityisen ja julkisen sektorin työnjaolla, josta on kunnissa hyviä kokemuksia. Lupajärjestelmään siirryttäessä onkin tärkeä huolehtia siitä, että perheiden valinnanmahdollisuuksia turvaava palveluverkko varmistetaan jatkossakin siten, että myös yksityiset toimijat voivat erilaisia varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja tarjoamalla rikastuttaa varhaiskasvatuksen palveluja. Yksityisten päiväkotien palvelut hyödyttävät myös kuntia antaen niille mahdollisuuksia alueensa palveluverkon täydentämiseen. Parhaimmillaan kyse on julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen toimivasta kumppanuudesta, jossa kummallakin taholla on annettavaa toisilleen sekä kuntalaisille. 
Hallituksen esitystä on valiokunnan asiantuntijakuulemisessa pidetty yhtäältä perusteltuna ja toisaalta on katsottu, että esitettyä muutosta parempi ratkaisu olisi säilyttää nykyinen ilmoitus- ja rekisteröintimenettely ja muuttaa varhaiskasvatuslakia niin, että yksityisen päiväkotitoiminnan aloittaminen olisi mahdollista vasta, kun palveluntuottaja ja toimipaikka on rekisteröity aluehallintovirastossa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että nykyisessä ilmoitusmenettelyssä ongelmana ei ole sitä koskeva lainsäädäntö vaan kuntien tehottomat käytännöt. Eräissä asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että nykyisessä ilmoitus- ja rekisteröimismenettelyssä on oikeusvaikutusten kannalta asiallisesti kysymys lupamenettelystä, joten yksityinen varhaiskasvatus on jo nyt tosiasiassa luvanvaraista toimintaa: varhaiskasvatuslaissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta toimintaa saa harjoittaa. Lisäksi rekisteröinti on ehto yksityisen varhaiskasvatustoiminnan harjoittamiselle.
Valiokunta toteaa, että sekä ilmoitus- että lupamenettely perustuu toiminnan edellytysten ennakolliseen arviointiin. Toiminnan aloittaminen on mahdollista vain, jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Molemmissa menettelyissä keskeinen käynnissä olevaan toimintaan kohdistuva valvontatoimenpide on valvontaviranomaisen määräys puutteiden korjaamiseksi tai epäkohtien poistamiseksi. Tästä näkökulmasta arvioituna ilmoitus- ja lupamenettelyn välillä ei ole olennaista eroa. Sen sijaan eroja on lähinnä ilmoituksen ja luvan oikeudellisissa vaikutuksissa.
Arvoisa puhemies! Me paljon keskustelimme lapsen oikeuksien turvaamisesta — tästä muutama sananen.
Valiokunta korostaa, että lapsen kannalta on keskeistä, että varhaiskasvatuksen toiminta ja sen valvonta turvaavat parhaalla mahdollisella tavalla varhaiskasvatuksen lakisääteisten tavoitteiden toteutumisen. Lapsen oikeuksien kannalta on merkittävää, että varhaiskasvatuslain vastaiseen toimintaan voidaan ehdotetussa lupamenettelyssä puuttua kaksivaiheisessa menettelyssä: velvoittamalla palveluntuottaja ensin korjaamaan puutteet sekä peruuttamalla lupa kokonaan tai osittain, jos puutteita ei korjata. Luvan peruuttaminen johtaa automaattisesti rekisteristä poistamiseen.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artikla edellyttää, että lapsen etu tulee huomioida ensisijaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Lapsen edun ensisijaisuuden periaatteesta säädetään myös varhaiskasvatuslain 4 §:ssä. Velvollisuus koskee sekä julkista että yksityistä toimintaa. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaisesti valtion on viime kädessä huolehdittava siitä, että palveluntuottaja — oli sitten yksityinen tai julkinen — ottaa lapsen edun ensisijaisuuden huomioon.
Lapset ovat erityinen kohderyhmä, joka tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa. Lapsen kehityksen kannalta olennaiset tekijät, kuten ihmissuhteiden pysyvyys ja jatkuvuus, turvataan varhaiskasvatuslaissa. Lisäksi lapsen etua turvataan muun muassa lakisääteisellä velvollisuudella huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksessa varmistetaan kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Lapsen oikeuksien turvaamisen kannalta on tärkeää, että jo lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä voidaan varmistaa se, että toimipaikassa pystytään turvaamaan lapsen oikeus varhaiskasvatuslain mukaisiin tukipalveluihin. Varhaiskasvatuslain piiriin kuuluvassa yksityisessä varhaiskasvatuksessa palveluntuottajalla on ensi elokuussa voimaan tulevien säännösten mukaan velvollisuus järjestää varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaista kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea.
Valiokunta on aikaisemmassa mietinnössään korostanut, että lapsen tulee saada varhaiskasvatuksessa tarvitsemansa tuki tarvitsemansa erityisopettajan antamana. Varhaiskasvatuslaissa säädetään nimenomaan siitä, että lapsella on hänen tuen tarpeensa sitä edellyttäessä oikeus saada varhaiskasvatuksen erityisopettajan antamaa konsultaatiota ja opetusta. Sivistysvaliokunta uudistaen aikaisemmassa mietinnössään toteamansa pitää tärkeänä, että lapset saavat tarvitsemansa tuen yhdenvertaisesti varhaiskasvatuspalvelujen järjestäjästä ja varhaiskasvatuspaikasta riippumatta ja ettei perheille aiheudu tilanteita, joissa varhaiskasvatuspaikka joudutaan vaihtamaan lapsen tuen tarpeen ilmetessä.
Arvoisa puhemies! Otimme tässä meidän mietinnössämme kantaa myös varhaiskasvatuksen laadun varmistamiseen, ja toki olimme koko valiokunta samaa mieltä. Tässä mietinnössä todettiin myöskin se, että lupamenettely ei poista tarvetta jälkikäteisvalvontaan. Me myöskin otimme kantaa viranomaistehtäviin ja työnjakoon sekä kunnan rooliin päiväkotitoiminnan lupamenettelyssä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lupamenettelyyn siirtymistä varten varataan riittävä siirtymäaika, ja pitää tarpeellisena ja ehdottaa, että hallituksen esityksen voimaantulosäännöksen siirtymäaikaa pidennetään vuodella. Tämä on tärkeää muun muassa sen takia, että sähköisen järjestelmän käyttöönotto on viivästynyt.
Me otamme kantaa täällä mietinnössä myös lupamaksuihin, ja valiokunta pitää tärkeänä, että lupamaksujen suuruutta määriteltäessä tavoitellaan maksujen porrastamista niin, että maksut pysyvät luvanhakijan kohdalla kohtuullisina.
Totean tässä lopuksi, että valiokunnassa kuultiin hyvin paljon asiantuntijoita, ja kaikki eivät olleet yksimielisiä ja oli hyvin monenlaistakin näkökulmaa tästä itse asiasta, ja tähän sisältyy myöskin vastalause.
Mutta totean tässä lopuksi, että valiokunta oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, että keskustelua varhaiskasvatuksen asemasta osana suomalaista koulutusjärjestelmää ja lasten sivistyksellisiä oikeuksia on hyvä jatkaa edelleen. Valiokunta pitää tarpeellisena tarkastella varhaiskasvatuksen lainsäädännön kokonaisuutta sekä arvioida sen toimivuutta osana koulutuksen lainsäädäntöä ja sen systematiikkaa. Ja olimme täysin yhtä mieltä siitä, että oli palvelun tuottaja kuka tahansa — julkinen, yksityinen tai kolmas sektori — niin laatu pitää varmistaa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-05T14:02:07,2022-04-05T14:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_36_3,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_4,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys perustuu Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jossa edellytetään yksityiseltä varhaiskasvatuksen tarjoajalta samoja laadullisia kriteerejä kuin julkiselta varhaiskasvatustoimijalta. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelutuottajien toiminta halutaan myös luvanvaraiseksi. 
Tähän saakka yksityisen toiminnan aloittaminen on tapahtunut ilmoitusmenettelyn kautta. Käytäntö on toimiva ja järkevä niin kauan kuin toiminta on asiallista ja perustuu varhaiskasvatuslain mukaiseen säätelyyn. Ongelmia ilmenee siinä vaiheessa, kun toimijan harjoittama palvelu ei noudata säätelyn mukaisia raameja. 
Koska nykyinen lainsäädäntö ei edellytä yksityisiltä varhaiskasvatuspalvelujen tuottajilta lupaa toimintansa käynnistämiseksi tai muuttamiseksi, on toimijan ollut mahdollista jatkaa uudella toiminimellä alimitoitettua tai muuten puutteellista varhaiskasvatustoimintaa. Lakiesityksen mukaan yksityinen perhepäivähoito säilyisi edelleen ilmoitusmenettelyn piirissä, mutta yksityistä päiväkotitoimintaa ei saisi aloittaa tai toimintaan tulla jotain olennaista muutosta ennen kuin lupaviranomainen olisi hyväksynyt sen. Toimintaa ei myöskään saisi muuttaa kesken kaiken sille ajalle, jolle myönnetty lupa olisi voimassa.
Arvoisa puhemies! Pidän sivistysvaliokunnan esittämiä muutosesityksiä luvan hakemista koskeviin asiakohtiin kannatettavina. Asiantuntijakuulemisissa on tullut esille tarve lisäyksestä, että päiväkotitoiminnan harjoittamista koskevassa lupahakemuksessa pitäisi olla selvitys siitä, että toimintalupaa hakevassa paikassa pystytään turvaamaan lapsen oikeus varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen varhaiskasvatuslain 3 a luvussa säädetyn mukaisesti. Kannatettavana voi pitää myös esitystä, jossa palvelutuottajan on esitettävä lasten kanssa työskentelevän, muuhun kuin työsopimussuhteiseen henkilöstöön kuuluvan henkilön osalta lupahakemuksen sijasta rikostaustaote kunnan monijäseniselle toimielimelle. Tämän toimielimen tulee kirjata tieto tästä lupaviranomaiselle toimitettavaan lausuntoon.
Pidän myös asiallisena valiokunnan esittämiä täydennysesityksiä koskien toimipaikan tarkastusta ja sitä, kenen toimesta tarkastus tulee tapahtua. Valiokunta toteaa, ettei pykälän 3 momentista ilmene, että lupahakemuksen kohteena olevan toimipaikan tarkastus on luvan hakemisen edellytys lupaa haettaessa tai sitä muutettaessa ja että aloite tarkastuksen suorittamiseen tulee lupaviranomaiselta. Tämän johdosta valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 momenttia täydennetään siten, ettei jää epäselväksi lupaviranomaisen velvollisuus pyytää toimielintä tekemään tarkastus ja toimielimen velvollisuus suorittaa tarkastus.
On helppo yhtyä sivistysvaliokunnan käsitykseen, että hallituksen esityksessä ehdotettu lupamenettely turvaa ilmoitusmenettelyä paremmin lasten päiväkotitoiminnan laatua ja lasten oikeuksien toteutumista nimenomaan ennakoivasti. Lupamenettely tuo kaivattua ennakoitavuutta yksityiselle palveluntuottajalle ja parantaa myös heidän oikeusturvaansa. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL ovat myös puoltaneet yksityisen varhaiskasvatuksen saattamista luvanvaraiseksi toiminnaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-04-05T14:12:28,2022-04-05T14:16:14,Hyväksytty,1.1
2022_36_5,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_6,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tosiaan tätä mietintöä jumppailleet perusteellisesti sivistysvaliokunnassa ja kuulleet merkittävän määrän asiantuntijoita. 
Varhaiskasvatuksen korkea laatu tulee tietenkin varmistaa järjestäjätahosta riippumatta. Riittävä valvonta on yksi oleellinen keino edistää ja ylläpitää luottamusta siihen, että jokainen varhaiskasvatuksen järjestäjä toimii lapsen parhaaksi hänen hyvinvointiaan ja sivistyksellisiä oikeuksiaan turvaten. Onneksi näin enimmäkseen tapahtuukin. Meillä on kyllä kauttaaltaan tasokas varhaiskasvatus. 
On aivan yksiselitteistä, että yksityiset päiväkotitoimijat täydentävät ja monipuolistavat julkista varhaiskasvatusta. Kunnissa yksityistä varhaiskasvatusta hyödynnetään ostopalveluna yksityisen hoidon turvin tai palvelusetelillä. Varhaiskasvatuksen palvelut toimivat yksityisen ja julkisen sektorin työnjaolla, josta kunnissa on enimmäkseen kyllä hyviä kokemuksia. Lupajärjestelmään siirryttäessä onkin todella tärkeää huolehtia siitä, että perheiden valinnanmahdollisuuksia turvaava palveluverkko varmistetaan jatkossakin siten, että myös yksityiset toimijat voivat erilaisia vaihtoehtoja tarjoamalla rikastuttaa varhaiskasvatuksen palveluja. Parhaimmillaan kyse on julkisen ja yksityisen sektorin palveluiden toimivasta kumppanuudesta, jossa kummallakin taholla on annettavaa toisilleen. 
Puhemies! Sekä ilmoitus- että lupamenettely perustuvat toiminnan edellytysten arviointiin. Toiminnan aloittaminen on mahdollista vain jos lakisääteiset edellytykset täyttyvät. Esitetty muutos ilmoitusmenettelystä lupamenettelyyn ei tule lisäämään hallinnollista taakkaa. Uudistus lupamenettelyn kokonaisuuden kannalta yksinkertaistaa lupahakemusten käsittelyä. Nykyisessä ilmoitusmenettelyssä sekä kunnat että aluehallintovirasto tarkistavat ilmoituksen liitteineen — siis molemmat tahot ovat tekemässä samaa työtä. Tässä ehdotetussa menettelyssä lupahakemus tehdään suoraan lupaviranomaiselle — se selkeyttää. Lisäksi yksi hakemus voi koskea useampaa toimipaikkaa, kun nykyinen ilmoitusmenettely koskee erikseen kaikkia uusia rekisteröitäviä toimipaikkoja, mikä aiheuttaa päällekkäistä työtä ja siten myös turhia kustannuksia. 
Puhemies! Tärkeää on, [Puhemies koputtaa] että lupamenettelyyn siirtymistä varten varataan riittävä siirtymäaika, ja siksi myös valiokunta viisaasti ehdottaa, [Puhemies koputtaa] että siirtymäaikaa pidennetään vuodella — antaa siis paremmin peliaikaa muutokselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-05T14:16:15,2022-04-05T14:19:39,Hyväksytty,1.1
2022_36_7,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mikko Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_8,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on erittäin tärkeä osa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Lapsemme ansaitsevat tasokkaan varhaiskasvatuksen. Lainsäätäjinä tehtävämme on varmistaa, että toimintaympäristöt ovat mahdollisimman tasalaatuisia niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Molempia niitä tarvitaan: kyse on lasten, varhaiskasvattajien ja perheiden hyvinvoinnista.
Arvoisa puhemies! Tähän asti päiväkodin on voinut perustaa ilmoitusmenettelyn avulla. Näin on voinut syntyä tilanteita, joissa järjestelyt ovat jälkivalvonnassa katsottu riittämättömiksi. Sivistysvaliokunta katsoo mietinnössään, että lupamenettely turvaa ilmoitusmenettelyä tehokkaammin päiväkotitoiminnan laadun sekä lasten oikeuksien toteutumisen. Edelleen valiokunnassa katsoimme, että ehdotus on myös palveluntuottajan oikeusturvan kannalta ilmoitusmenettelyä selkeämpi ja turvaa toiminnanharjoittajan aseman ennakoitavuutta — pidän tätä tärkeänä. Professori Kotkas totesi toki lausunnossaan, että nykyisessä ilmoitus- ja rekisteröimismenettelyssä on oikeusvaikutusten kannalta asiallisesti kyse lupamenettelystä, joten yksityinen varhaiskasvatus on jo nyt tosiasiassa luvanvaraista toimintaa. Luvanvaraisuuteen siirtyminen ei siinä mielessä ole niin dramaattinen muutos. 
Arvoisa puhemies! Opposition ehdotuksen mukaan nykyistä menettelyä voitaisiin täsmentää. Se olisi ollut toinen tie. Valiokunta katsoo mietinnössään nyt käsiteltävän vaihtoehdon kuitenkin kokonaisuutena toimivammaksi. Käsitykseni mukaan muutos vähentää byrokratiaa ja päällekkäistä työtä, vaikka siitä ollaankin vähän eri mieltä. On mielestäni arkijärkistä, että on tehokkaampaa suorittaa valvonta mieluummin etupainotteisesti kuin perästäpäin. Kun asiat on katsottu kerralla kuntoon, ei tarvitse jälkikäteen korjailla eikä perheille ja lapsille tulee ikäviä yllätyksiä. 
Uskon, että olemme kaikki tässä salissa samaa mieltä tämän lakiesityksen tavoitteesta. Pääasia on, että lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukea, oli hoitopaikkana yksityinen tai julkinen päiväkoti.
Kiinnitimme valiokunnassa huomiota siihen, että lapsen tulee saada erityistä tukea riippumatta siitä, kuka järjestäjä on. Näitä molempia tarvitaan, molemmilla on kumppaneina annettavaa toisilleen, [Puhemies koputtaa] kuten edustaja Kivisaari edellä totesi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-04-05T14:19:39,2022-04-05T14:22:54,Hyväksytty,1.1
2022_36_9,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_10,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime viikolla, kun käsittelimme täällä koulutuspoliittista selontekoa, totesimme, että hallituksella on kyllä vahva tavoite nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta mutta resurssit ovat kyllä tässä keskustelussa unohtuneet. Päiväkodeissa kamppaillaan työvoimapulan kanssa, ja jos varhaiskasvatuksen laatua halutaan todella parantaa, niin kyllä huomio tulisi kiinnittää siihen, että panostetaan varhaiskasvatuksen rahoitukseen niin, että ala olisi sekä työoloiltaan että palkkaukseltaan houkutteleva.
Laajimmin laatuongelmat esiintyvät julkisella sektorilla — ihan jo yksinkertaisesti sen vuoksi, että valtaosa varhaiskasvatuksen piirissä olevista lapsista on nimenomaan julkisella sektorilla. Tämä nyt käsittelyssä oleva esitys jatkaa hallituksen linjaa, kun yksityisten päiväkotien perustamiseen lisätään uutta byrokratiaa. Hallitus perustelee esitystä laadulla, mutta siihen tavoitteeseen tämä uuden hallinnon luominen ja varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamisen hankaloittaminen ei vastaa, ja samalla tuotetaan lisätyötä myös aluehallintovirastoille, jotka lupaviranomaisina ovat tätä esitystä vastustaneet. Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin norminpurkutalkoista, nyt hallitus rakentaa uutta byrokratiaa sinnekin, missä sille ei ole perusteita.
Täällä on esitetty — ja yhdyn niihin näkemyksiin — että yksityisellä päiväkotitoiminnalla on tärkeä, julkista varhaiskasvatusta täydentävä rooli. Se tarjoaa sekä täydennystä varhaiskasvatuksen kapasiteettiin että valinnanvaraa, erityisesti sisällöllisillä tai kasvatuksellisilla painotuksilla. Kapasiteettia tarvitaan kipeästi, eikä erityisissä painotuksissakaan pitäisi olla mitään pelättävää. Ja tässä on muistettava ennen muuta se, että vanhemmilla on kasvatusvastuu lapsistaan ja he tämän kasvatuksen tukena ja apuna käyttävät sitten palveluja varhaiskasvatuksessa.
Tällaiset esitykset yksityisen toiminnan hankaloittamiseksi pitäisi mielestäni jättää tekemättä. Esitys vaikuttaa paitsi yrityksiin myös yhdistyksiin, kolmanteen sektoriin. On hyvä, ettei lupaedellytyksiin, kriteereihin tässä yhteydessä esitetä varsinaisia sisällöllisiä muutoksia. Siinäkin mielessä tämä esitys tuntuu turhalta: tässähän ei puututa varsinaiseen sisältöön, vaan tässä vain lisätään byrokratiaa. Yleensä tämäntyyppisissä esityksissä paitsioon jäävät pienemmät ja yrityspohjaiset toiminnat — eivät sen vuoksi, ettei niiden tarjoama palvelu olisi hyvää, vaan siksi, ettei niillä välttämättä ole samoja taloudellisia puskureita eikä mahdollisuuksia esimerkiksi sellaiseen lakimiestoimintaan, jolla voidaan kaikki tämä byrokratia hoitaa.
Arvoisa puhemies! Yhdyn valiokunnan näkemykseen siitä, että varhaiskasvatuksen korkea laatu tulee varmistaa toiminnan järjestäjätahosta riippumatta. Mutta muistutan, että siinä on aivan erityisesti tehtävää myös julkisella sektorilla. Ja kun ja jos haluamme tätä palvelun laatua, varhaiskasvatuksen laatua, parantaa, niin aivan eri lääkkeitä tulisi käyttää kuin nyt tämä byrokratian lisääminen. Tässä esitetyssä ennakollisessa laadunvarmistuksessa kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä näkee enemmän haittaa kuin hyötyä, ja siksi emme tätä kannata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-04-05T14:22:58,2022-04-05T14:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_36_11,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_12,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen laatu tulee varmistaa palvelun tuottajasta riippumatta. Hallituksen esityksen tavoitteena on varhaiskasvatuksen laadun vahvistaminen ja tätä kautta lapsen edun vahvistaminen. Tämä on asia, josta emme ole eri mieltä. Kokoomus haluaa vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua.
Ongelmana kuitenkin on, että hallituksen esityksestä ei käynyt ilmi, miten esitys tosiasiallisesti vahvistaisi varhaiskasvatuksen laatua ja näin ollen edistäisi lapsen etua. Hallituksen esityksessä lupaviranomaisesta on esitetty, että alueella on toimivaltaisia aluehallintoviranomaisia. Aluehallintovirastot ovat kuitenkin asiantuntijoina ykskantaan todenneet, etteivät kannata esitettyä sääntelyä. Myös Valvira sekä Kuntaliitto ovat yhtyneet aluehallintovirastojen näkemykseen. [Pasi Kivisaari: Entä OAJ?]
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen mukainen ehdotus. Tällä hallituksen esityksellä varhaiskasvatuksen laatu ei parane. Byrokratia kyllä lisääntyy, ja saatavuus vaikeutuu. Saatavuushan on perheille laadun ohella todella tärkeä asia, jonka kanssa nyt esimerkiksi monissa isoissa kaupungeissa painitaan, että varhaiskasvatuspaikkaa ei aina tahdo kodin läheltä löytyä silloin, kun sitä tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoisena ratkaisuna aluehallintovirastot katsovat, että lapsen edun yhtä hyvin turvaava, taloudellisin ja toimijoiden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi lisätä voimassa olevaa menettelyä koskevaan sääntelyyn edellytys siitä, että toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin aluehallintovirasto on rekisteröinyt palveluntuottajan tai palvelun toiminnan muutoksen. Varhaiskasvatuslain mukaan varhaiskasvatuksen järjestämisvelvollisuus on kunnilla siinä laajuudessa kuin palveluita tarvitaan. Kunta saa järjestää palvelunsa kuten kuntalaissa säädetään. Kunnilla on itsellään aluehallintovirastoja parempi tieto siitä, missä laajuudessa palveluita tulee sen kunnan alueella järjestää. On aito uhka, että varsinkin kasvukeskuksissa, joissa on huutava pula päiväkotipaikoista, johtaa tämä hallituksen esittämä malli siihen, että tarjolla ei ole jatkossa riittävästi varhaiskasvatuspaikkoja eikä esimerkiksi lapsimäärän muutoksiin pystytä reagoimaan riittävän nopeasti. Erityistä huolta kannan erityisesti pienistä toimijoista, joita tämä byrokratian lisääntyminen koskettaa: esimerkiksi pienistä yrityksistä, steinereista, kristillisistä päiväkodeista.
Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisissa on tuotu selvästi ilmi myös näkemys siitä, että nykyistä varhaiskasvatuslakia täsmentämällä viranomaisten toimivaltuuksien, sanktioiden sekä kuntien roolien osalta voitaisiin saavuttaa jopa hallituksen esitystä huomattavasti parempi lopputulos varhaiskasvatuksen laadunvalvonnan näkökulmasta. Valiokunnan saamista kuntien asiantuntijalausunnoista on käynyt ilmi, että nykyinen ilmoitusmenettely on täysin riittävä ja kannatettava eikä nykytilaa tule tältä osin muuttaa. Nykyinen ilmoitusmenettely luo myös joustoja palvelujen järjestämisvastuussa oleville kunnille.
Esimerkiksi näiden perusteiden valossa voidaan todeta, että hallituksen esitystä ei ole tarkoituksenmukaista viedä tässä muodossa eteenpäin. Tarkoituksenmukaisempaa on toteuttaa aluehallintovirastojen ehdottama muutos, jonka mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäjän toiminta saadaan aloittaa vasta, kun ilmoitus on rekisteröity aluehallintovirastossa.
Arvoisa puhemies! Jatkan tästä seuraavassa puheenvuorossa.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Tässä on seitsemän minuuttia puheenvuoron pituus, olkaa hyvä.] Aa, no siinä tapauksessa, arvoisa puhemies, jatkan heti ja tuon vielä kiteytetysti esiin tämän hallituksen esityksen suurimmat ja keskeisimmät ongelmakohdat.
Keskeiset asiantuntijatahot, kuten avi, Kuntaliitto ja Valvira, antoivat tälle hallituksen esitykselle täystyrmäyksen valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. [Keskustan ryhmästä: Entä OAJ? — Välihuutoja] Useissa lausunnoissa todettiin, että lakiehdotus lisää byrokratiaa, eikä sillä ole lisäarvoa nykytilanteeseen. Tarpeetonta sääntelyä ei kannata tehdä, vaikka me kaikki haluamme ehdottomasti vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua ja edistää lapsen edun toteutumista. Oleellista valiokunnan asiantuntijakuulemisissa oli punnita sitä, edistääkö tämä ehdotettu sääntely nyt todella näitä toivottuja asioita. Tässä keskeisiä asiantuntijatahoja mielestäni ovat nimenomaan avi, Kuntaliitto ja Valvira, kun pohditaan tätä valvonnan järjestämistä ja sitä, kannattaako laittaa resursseja ennakolliseen byrokratiaan vai pitäisikö laadun vahvistamiseksi resursseja pikemminkin laittaa siihen, että valvottaisiin toiminnanaikaista laatua, esimerkiksi henkilöstömitoituksen toteutumista. Toiminnanaikaisen laadun valvomistahan ei tällä esityksellä millään tavalla vahvisteta.
Kuntatoimijat katsovat, että nykyinen ilmoitusmenettely on siis täysin riittävä ja kannatettava eikä nykytilannetta tule muuttaa. Asiantuntijakuulemisissa tuli esiin vahvasti myös se, että kun tämänkaltaista lainsäädäntöä tehdään, niin pitäisi ottaa vahvemmin huomioon myös se, että laatu pitää varmistaa riippumatta siitä, kuka palvelun tuottaa. Nykytilanteessa ongelmat varhaiskasvatuspalveluiden laadussa eivät ole mitenkään riippuvaisia siitä, [Puhemies koputtaa] kuka palvelun on tuottanut, on se sitten yksityinen, julkinen tai kolmas sektori. Eli näitä pitää katsoa kokonaisuutena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-05T14:28:14,2022-04-05T14:35:30,Hyväksytty,1.1
2022_36_13,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_14,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus sanoo etsivänsä varhaiskasvatukselle lisää laatua, joka varmasti kaikkien yhteinen tavoite tässä salissa on, mutta valitettavasti tämä hallituksen esitys on lisäämässä pelkästään byrokratiaa. 
Kun täällä lähetekeskustelussa tätä asiaa käytiin läpi, niin silloin jo toin esille sen varhaiskasvatuspuolen ihmetyksen, että minkä takia hallitus haluaa lisätä tällaista byrokratiaa ja hallintoa, kun tässä ei varsinaisesti olla puuttumassa esimerkiksi varhaiskasvatuksen sisällöllisiin asioihin tai vaikkapa henkilöstömitoituksiin, joilla varmasti on hyvin suora yhteys siihen laatuun, mitä varhaiskasvatuksessa on. Erityisesti ihmetystä herättää, kun lupaviranomainen avi vastustaa tätä esitystä, ja myöskin Kuntaliitto ja Valvira, jotka ovat valvovia tahoja, ovat tuoneet esille kriittisen, kielteisen näkemyksensä. 
Siinä mielessä tätä ei oikeastaan voi millään muulla ymmärtää kuin että hallituksella on ideologinen tarve jollain erityisellä tavalla lähteä yksityisiä varhaiskasvatuksen tarjoajia rasittamaan lisäbyrokratialla. Oikeastaan tämä hallituksen ideologinen asenne näkyy, kun katsoo tätä hallituksen esityksen tekstiä, jossa muun muassa todetaan näin: ”Suomessa yksityiseen varhaiskasvatukseen liittyvässä yhdenvertaisuudessa nähdään keskeisimpänä huoltajien mahdollisuus valita haluamansa varhaiskasvatuksen palveluntuottaja lapselleen, vaikka perheellä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja osaamista varhaiskasvatuspalveluiden laadukkuuden arviointiin, mikä saattaa puolestaan johtaa heikompilaatuisen palvelun tuottamiseen.” Todella, todella asenteellista tekstiä täällä hallituksen esityksen sisällä. 
Jos perheissä ei tiedetä, mikä heidän lapsilleen on hyväksi, tai osata valvoa varhaiskasvatuksen laatua, niin ajattelen kyllä näin, että se ei ole se villakoiran ydin ja ongelma. Tässä luodaan nyt vanhemmille kyllä paineita. Mielestäni on aivan selvä, että perheissä nimenomaisesti tiedetään hyvin, mikä omille lapsille on parasta. Oikeastaan YK:n lastenoikeudet lähtevät kokonaan siitä, että vanhemmilla on oikeus valita lapsilleen sopiva kasvatus, ja sen mukaisesti muun muassa Suomessa yksityistä varhaiskasvatusta ollaan erilaisilla painotuksilla tarjoamassa. [Toimi Kankaanniemi: Mitä sanoo Kivisaari?] Jos sitten perhe on epävarma siitä, mikä olisi parasta ja sopivinta palvelua, niin siihenhän silloin tarvitaan palveluohjausta, eikä suinkaan sitä, että lisätään byrokratiaa, karsitaan palveluitten tarjoajien kenttää tällä lisäbyrokratialla. Ja kyllä monissa perheissä harmitellaan sitä julkisen sektorin päiväkotien kiirettä ja työvoimapulaa. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies, siirryn sinne. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle. — Timo Heinonen: Tässä ei onneksi kauaa mene, kun hän kävelee tuonne! — Naurua] 
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin, jos on epävarmuutta, mikä palveluntarjoaja tulisi valita, niin silloinhan olisi äärimmäisen järkevää se, että annetaan palveluohjausta ja kerrotaan, mitä vaihtoehtoja esimerkiksi kunnassa on. 
Tästä haluan kertoa esimerkin omasta kotikunnastani Lapinlahdelta. Meillä ei ole nähty yksityistä ja julkista vastakkainasettelun kohteena, vaan on todettu, että kunnassa on tarjolla sekä julkista että yksityistä päivähoitoa, varhaiskasvatusta ja se on kunnan rikkaus ja sillä halutaan houkutella kuntaan uusia lapsiperheitä. Ja kunnan sivuilla, kristillisdemokraattien aloitteesta kylläkin, myös kerrotaan, mitkä ovat kunnassa olevat yksityisen puolen varhaiskasvatusta tarjoavat tahot, ja sinne on tuotu nämä varhaiskasvatusta tarjoavat tahot samalla, kun kerrotaan, missä ovat julkisen puolen päiväkodit ja mistä voi sitten lapsilleen hakea sopivaa varhaiskasvusta. 
Toivoisinkin, että tämmöinen asenne olisi hallituksen sisällä, että nähdään tärkeänä, täydentävänä toimijana nämä yksityiset varhaiskasvatuksen tarjoajat eikä jonkinlaisena ongelmana, joille tarvitaan lisää byrokratiaa. Esimerkiksi monilla pienillä toimijoilla se, että byrokratiaan menee sitä henkilökunnan aikaa, on sitten pois siitä varsinaisesta varhaiskasvatustehtävästä. [Toimi Kankaanniemi: Paljonkohan se lupa maksaa?]
Arvoisa puhemies! Vielä tässä yhteydessä tuon esille sen, mitä olen tässä useammankin kerran ministeriltä kysynyt, että millä tavalla ja miten nopeasti nyt näitä Ukrainasta saapuneita lapsia saataisiin sinne varhaiskasvatuksen piiriin. Se olisi varmasti tärkeää heidän integroitumisen kannalta ja perheitten arjen järjestämisen kannalta. Ministeri on vakuutellut, että kyllä tällaista muutosta ollaan tekemässä, mutta tällä hetkellä kunnissa odotellaan, minkälaisia ohjeita tulee. Onneksi kunnissa ollaan oltu aika luovia tämän asian suhteen. On hienoa, että kunnissa on tehty itse näitä ratkaisuja. 
Esimerkiksi Paimiossa, entisessä kotikunnassani, aloitettiin tällainen avoin päiväkoti ‑käytäntö, jonne otettiin vanhempia mukaan, elikkä vanhemmat voivat tulla sinne mukaan lasten kanssa ja sitä kautta voidaan auttaa siinä alkuun pääsemisessä. Kun Suomessakin on nyt paljon puhuttu työmarkkinoilla siitä, että nyt olisi mahdollisuus saada Ukrainasta tänne saapuneita henkilöitä myöskin työllistymään, niin varmasti varhaiskasvatuspalveluitten tarjoaminen olisi yksi tärkeä väylä tässä asiassa, ja siksi toivon, että hallitus tässä nyt olisi ripeä ja toimisi nopeasti. 
Eli sen sijaan, että tehdään tällaisia esityksiä, joilla vain lisätään byrokratiaa ja ollaan hankaloittamassa yksityisten varhaiskasvatuspalveluitten tarjoajien toimintaa, niin esimerkiksi tartuttaisiin nyt topakasti näitten ukrainalaislasten tilanteeseen ja mahdollistettaisiin se heidän varhaiskasvatuksensa. 
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla totean, että kristillisdemokraatit tulevat tukemaan tätä vastalausetta, mikä tässä on perussuomalaisten ja kokoomuksen taholta jätetty. Emme voi tätä hallituksen byrokratiaa lisäävää esitystä olla tukemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-05T14:35:32,2022-04-05T14:42:12,Hyväksytty,1.1
2022_36_15,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_16,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos sivistysvaliokunnan puheenjohtajalle hyvästä mietinnön esittelystä ja sen esille nostamisesta, että koko eduskunnan pitäisi enemmän keskustella varhaiskasvatuksesta, sen varhaiskasvatuksen osuudesta osana lasten koulupolkua ja lasten sivistyksellisistä oikeuksista. Varhaiset vuodet ovat ne tärkeimmät vuodet, ja niihin tulee panostaa. Oli hyvä tavoite tässä lakiesityksessä, että halutaan parantaa varhaiskasvatuksen laatua. Kokoomus kannattaa kaikkia niitä lakiesityksiä, jotka ovat järkeviä ja jotka parantavat varhaiskasvatuksen laatua ja myöskin sen saavutettavuutta.
Se, mikä tässä lakiesityksessä ihmetyttää ja mikä mielestäni tässä opposition vastalauseessa hyvin tulee esille, on se, että tässä vahvasti tavoitellaan varhaiskasvatuksen laatua mutta esityksessä ei sitten ole siihen keinoja. Kannan huolta siitä, että kun elämme tällaista aikaa, niin kaikki voimavarat pitäisi kohdentaa asioihin, jotka oikeasti vievät maailmaa eteenpäin, ja tätä turhan byrokratian luomista en voi kannattaa. Erityisesti vielä vetoan hallituspuolueisiin, jos täällä valvovat viranomaiset, Valvira ja aluehallintovirasto, ja myös Kuntaliitto ovat yksikantaan todenneet, että kun tässä hallituksen esityksessä omilla alueilla toimivaltainen aluehallintovirasto olisi tuo toimiva elin, niin ne eivät kannata tällaista säätelyä. Itse aina ajattelen, että asiantuntijalta pitäisi kuulla, jos valvovat viranomaiset näin näkevät, joten pitäisin perusteltuna, että ei edettäisi tämän lakiesityksen mukaisesti vaan otettaisiin pohjaksi tuo opposition vastalause. Se on mielestäni erittäin perusteltu.
Itse tulen suuresta kaupungista, ja meillä on todella haasteita saada riittävästi varhaiskasvatuspaikkoja. Itse uskon siihen, niin kuin tässä vastalauseessamme on, että kunnilla itsellään on aluehallintovirastoja parempi tieto siitä, missä laajuudessa palveluita tulee alueella järjestää. Tässä on aito uhka, niin kuin täällä edustaja Vikman nosti esille ja taisi muutama muukin edustaja nostaa esille: tässä on aito uhka siihen, että lisäämme tällä säätelyllä myöskin pulaa päivähoitopaikoista. Tämä hallituksen malli saattaa johtaa siihen tai lisätä sitä kehitystä, että tarjolla ei ole jatkossa riittävästi varhaiskasvatuspaikkoja eikä esimerkiksi lapsimäärien muutoksiin pystytä reagoimaan riittävän nopeasti.
Ilolla kuulin niitä puheenvuoroja, kun täällä aika moni hallituksen edustaja sanoi, että nämä ovat olleet kaksi vähän vaihtoehtoista ratkaisua ja kuulostaa hyvältä myöskin tämä opposition malli. Toivon, että kun tästä äänestetään, niin voisitte vielä tähän malliin kallistua.
Ihan lopuksi, puhemies, sanon sen, että asiantuntijakuulemisissa kävi todella ilmi, että tämä nykyinen ilmoitusmenettely on täysin riittävä ja kannatettava eikä tältä osin nykytilaa ole tarkoituksenmukaista muuttaa. [Puhemies koputtaa] Jopa tällä opposition esittämällä mallilla päästäisiin lasten kannalta parempaan ratkaisuun, ja toivon, että tämä vastalause saa vahvan kannatuksen, ja kannatan sitä itse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-04-05T14:42:13,2022-04-05T14:45:31,Hyväksytty,1.1
2022_36_17,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_18,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tänään on käsittelyssä varhaiskasvatuslain muutos, jossa halutaan lasten varhaiskasvatusta ja päivähoitoa luvanvaraistaa vasten aluehallintoviranomaisten, avien, Kuntaliiton, Valviran ja muiden asiantuntijoiden lausuntoja. 
Me kokoomuksessa, niin kuin täällä olemme kuulleet hyviä puheenvuoroja edellä, kannatamme lasten laadukasta, hyvää varhaiskasvatusta. Se on tae vahvalle opintielle. Varhainen puuttuminen, tuki varhaiskasvatuksessa, myös erityislastentarhanopettajien riittävä määrä, puheterapeutit ja muut ovat osa tätä kokonaisuutta. 
Tämä varhaiskasvatuslain muutos on kyllä hyvin ymmärrettävä vasemmistohallitukselta. Tämä on vahvan ideologinen, mutta ihmettelen, miten keskusta voi tämänkin esityksen pönkänä olla. Tässä esityksessä todetaan: ”...vaikka perheillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa ja osaamista varhaiskasvatuspalveluiden laadukkuuden arviointiin, mikä saattaa puolestaan johtaa heikompilaatuisen palvelun tuottamiseen.” Tällainen lause — edustaja Kivisaari, te olette kasvatuksen ammattilaisia — on tässä esityksessä. Tämä sopii jotenkin hyvin kyllä vasemmistopuolueille mutta ei kyllä sille keskustalle, jonka minä olen oppinut tuntemaan, joka luottaa ihmiseen ja perheisiin. [Pasi Kivisaaren välihuuto] Vielä Hyssälän aikana puhuttiin myös paljon siitä, että perheillä pitää olla valinnanvaraa ja oikeutta toimia, ja nyt te olette tämäntyyppistä esitystä täällä vasemmistohallituksen pönkänä eteenpäinviemässä. 
Tässä edellä edustaja Vikman hyvällä tavalla toi esille niitä huolia, ja myös valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuslainen edustaja Risikko ja Sarkomaa, millä tavalla kokoomus haluaisi tätä eteenpäinviedä, ja täytyy sanoa, että myös kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toi hyviä huomioita tästä kokonaisuudesta esille, ja ne ovat itse asiassa samansuuntaisia tai kutakuinkin samoja, joita Kuntaliitto, Valvira ja aluehallintoviranomaiset ovat esittäneet. Me olemme niiden kannalla ja luotamme suomalaisiin perheisiin ja hyvään, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. 
Arvoisa puhemies! Kun auki on varhaiskasvatuslaki, niin haluan nostaa esille myös tämän ukrainalaisten lasten tilanteen Suomessa. En ymmärrä, että hallitus ei halua antaa näille pienille lapsille oikeutta varhaiskasvatukseen. Minkä takia ne lapset, jotka nyt ovat tulleet Suomeen, eivät pääse varhaiskasvatuksen piiriin? No täällä on vastattu, että laitetaan liikkeelle lainsäädäntöuudistusta. Koska se tulee, kauanko se kestää, riitelettekö te siitäkin? Eivät nämä lapset pysty, hyvät hallituspuolueiden kollegat, tätä odottamaan, ja kun tähän ei edes tarvitsisi lainsäädäntömuutosta. 
Apulaisoikeusasiamies on arvostellut Marinin vasemmistohallitusta ja ministeriötä näistä linjauksista. Kunnille annetut ohjeet varhaiskasvatuksen järjestämisestä pakolaislapsille ovat tulkinnanvaraisia, todetaan, mutta sitten todetaan erittäin suoraan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen toimesta Helsingin Sanomissa 29.3., että Ukrainasta tulevien, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen tulisi turvata perusoikeusmyönteisellä tavalla. Hän toteaa, että ei tarvita lainsäädäntömuutosta, sillä nykylainsäädäntö tämän mahdollistaisi, jos tähän olisi sydäntä. Apulaisoikeusasiamies pitää ”täysin välttämättömänä”, että ilman kotikuntaa olevien lasten oikeutta varhaiskasvatukseen arvioidaan niin, että otetaan huomioon heidän yksilöllinen tilanteensa ja tarpeensa. 
Olisin halunnut nostaa tämän esille myös kyselytunnilla ja saada tähän ministerin vastauksen. Se vastaus, mitä me odotamme, on se, että ministeri sanoo kunnille: antakaa näille lapsille varhaiskasvatuspaikat, yhteiskunta yhdessä vastaa kustannuksista. Osa kunnista on tämän pystynyt tekemään, esimerkiksi oma kotikuntani Loppi on tarjonnut varhaiskasvatuspaikan näille lapsille, ja monet muut, mutta kaikki kunnat eivät ole pystyneet syystä tai toisesta tätä tekemään, ja nyt tarvittaisiin vasemmistohallitukselta, ministeri Anderssonilta, ja ministeri Saarikolta keskustasta vain lupaus, että nämä kustannukset maksetaan, annetaan näille lapsille varhaiskasvatuspaikka. Se olisi itse asiassa hoidettavissa vain tällä yhdellä ilmoituksella, mihin apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönenkin on viitannut, että pelkkä tulkinta perusoikeusmyönteisellä tavalla riittäisi tähän. 
Nyt pitää muistaa, että nämä lapset, heistä monet, ovat kokeneet erittäin järkyttäviä tapahtumia, heidän vanhempansa ovat kokeneet erittäin järkyttäviä tapahtumia. Olisi erittäin hyvä, että nämä lapset pääsisivät nyt meidän varhaiskasvatuksen piiriin, ammattilaisten luo edes pieneksi hetkeksi siitä arkipäivästä. Se antaisi myös näille aikuisille aikaa käsitellä tätä tilannetta, ehkä sopeutua tähän uuteen maahan, johon he ovat tulleet, monet erittäinkin kriisiytyneinä. Tällä tavalla me voisimme auttaa heitä kaiken kaikkiaan. 
Minua vähän itseäni häiritsee se, että meillä kauhean paljon Suomessa puhutaan siitä, että pitää heti mennä töihin, ja töihin näitä Ukrainasta tulleita patistellaan. Kyllä, he varmasti menevät töihin, kun he siihen pystyvät — ja heille siihen annetaan lupa, mitä Suomessa viranomaiset myös jarraavat. Mutta nyt kaiken a ja o on antaa näille lapsille oikeus varhaiskasvatukseen — kouluoikeus heillä jo on — ja sitä kautta perheille ja vanhemmille myös mahdollisuus käsitellä tätä tilannetta, ehkä ammattiauttajienkin kanssa. Vetoan teihin, [Puhemies koputtaa] hyvät keskustalaiset ja vasemmistohallitus: tehkää tämä ilmoitus tällä viikolla, että varhaiskasvatuspaikka annetaan jokaiselle lapselle, [Puhemies koputtaa] joka Ukrainasta on tänne tullut. [Ben Zyskowicz: Hyvä, kannatetaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-05T14:45:36,2022-04-05T14:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_36_19,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_20,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä useampi kollega on käyttänyt erinomaisia puheenvuoroja [Pasi Kivisaari: Kiitos!] tästä mietinnöstä, mutta, herra puhemies, muutama oma huomio vielä tähän kokonaisuuteen:
Ensinnäkin täytyy todeta se, että kyllä kummeksun tässä erityisen paljon nimenomaan keskustan toimintaa, sillä vielä muutamia vuosia sitten, kun keskusta toimi tämän maan pääministeripuolueena, Juha Sipilän hallitus nimenomaan halusi purkaa normeja yhteiskunnasta, lisätä terveen järjen käyttöä ja poistaa hallintoa siten, että asiat voidaan tehdä tarkoituksenmukaisella tavalla kentällä arkijärkeä käyttäen, [Pasi Kivisaari: Se kevenee tässä!] ja nyt taas, herra puhemies, kun luen tätä esitystä ja tätä mietintöä, niin nyt ollaan menossa juuri päinvastaiseen suuntaan tämän osalta: lisätään byrokratiaa, jolla ei tuoda, jolla ei ole merkitystä nyt siis laadun kannalta, vaan ennen kaikkea vain tuodaan lisää hallintoa, lisää byrokratiaa tähän asiaan, kun huomattavasti vähempikin olisi siltä osin riittänyt.
Herra puhemies! On myös näin, että joka tapauksessa kunnat ja kaupungit, jotka vastaavat palvelun järjestämisestä — jos ajatellaan vaikka tilannetta, missä kaupunki esimerkiksi hankkii palvelusetelin avulla varhaiskasvatuspalvelua — niin totta kai silloin palvelun järjestäjän velvollisuus on myös tarkastaa ja huolehtia siitä, että nämä hyväksytyt palveluntuottajat täyttävät nämä laadulliset kriteerit, ja nyt oikeastaan kysymys kuuluu, että mihin siis tarvitaan tätä ylimääräistä kiepautusta nyt tämän aluehallintoviraston kautta. Mikä on se lisäarvo, mitä tämä lisähallinto ja lisäbyrokratia tuovat varhaiskasvatuksen palveluiden kannalta tähän maahan? [Eduskunnasta: Se on mennyt aikaisemminkin!] — Herra puhemies! Aivan oikein, on mennyt aikaisemminkin, mutta on ollut pelkästään käytössä ilmoitusmenettely. Nythän te nimenomaan teette siitä prosessista raskaamman sen kautta.
Herra puhemies! Täällä kollegani kokoomuksen eduskuntaryhmästä ovat pitäneet erinomaisia puheenvuoroja siitä ja esitelleet myös kokoomuksen vastalauseen tältä osin, ja sitä voin hyvin kannattaa. Jos nyt sitten kuitenkin keskusta haluaisi toimia kuten on aikaisemmin toiminut ja nimenomaan keventää sitä byrokratiaa, niin annan teille yhden ehdotuksen tähän liittyen. Nyt rakentava oppositio tässä haluaa ojentaa kättä myös hallituksen suuntaan, ja me tiedämme sen, että tämän lain osalta on ongelmia nimenomaan yliopistojen harjoittelupäiväkotien osalta, niin tehkää sinne lain 43 §:ään muutokset, jotka helpottavat näiden [Puhemies koputtaa] yliopistojen harjoittelupäiväkotien toimintaa. Siihen on tekemäni lakialoite, ja sillä voidaan lakia järkeistää ja helpottaa ja tehdä nämä muutokset [Puhemies: Kiitoksia!] myös nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-04-05T14:53:04,2022-04-05T14:56:12,Hyväksytty,1.1
2022_36_21,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_22,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin olemme saaneet hallituksen esityksiä, joihin asiantuntijalausunnot ovat olleet niin erimielisiä. Suurin osa on jyrkästi vastustanut tätä esitystä, mutta toki OAJ ja Vanhempainliitto, kuten hallituspuolueet täällä kertovat, ovat myöskin puoltaneet sitä. 
Perussuomalaiset ovat yhtyneet kokoomuksen vastalauseeseen, ja kannatan edustaja Vikmanin esitystä. 
Mieleeni tulivat kyllä myöskin viime eduskuntakauden norminpurkutalkoot, kun tätä esitystä tarkastelin, koska tässä tehdään nimenomaan päinvastoin eli lisätään byrokratiaa, lisätään ylimääräistä työtä aveille. Kunnalla tällä hetkellä on valvontavastuu yksityisestä varhaiskasvatuksesta, ja jää hieman epäselväksi ehkä, että no kumpi valvoo tässä mitäkin. Sen sijaan että lähdetään tällaista ylimääräistä byrokratiaa kehittämään ja luomaan, minusta olisi tärkeämpää, että me tarkentaisimme sitä kunnan valvontavastuuta. Kunnat ovat kuitenkin paljon lähempänä siellä näitä yksityisiä varhaiskasvattajia ja varmasti osaavat kyllä hyvin valvoa, että se on laadullisesti hyvää ja vähintäänkin yhtä hyvää kuin julkisella puolella. Julkista puoltahan sitten avi ja Valvira valvovat. 
Elikkä aveille lisää töitä, ja jotenkin tuntuu, että tässä on useita esityksiä viime aikoina tullut, jotka lisäävät aluehallintovirastojen valvontataakkaa, ja uskon kyllä, että aveissa ollaan aivan epätoivoisia näitten uusien tehtävien suhteen. Olisi hyvin tärkeää myöskin lisätä resursseja sinne aluehallintovirastoille aina kun sinne uusia tehtäviä viedään. 
Tosiaan tämä tehtävä, mitä nyt ollaan sinne viemässä, on mielestäni tarpeeton — ei pitäisi lähteä korjaamaan sellaista, mikä ei ole rikki. Tämä olisi hyvä pitää mielessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-04-05T14:56:13,2022-04-05T14:58:25,Hyväksytty,1.1
2022_36_23,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_24,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan mietintö muutosehdotuksineen on tärkeä ja monipuolinen. Kiitos valiokunnalle! 
Valiokunta korostaa, että varhaiskasvatuksen korkea laatu tulee varmistaa toiminnan järjestäjätahosta riippumatta. Tästä olemme kaikki varmasti samaa mieltä. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on toimittava samoilla laadullisilla kriteereillä kuin julkisten, ja tähän liittyy se, että yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnan tulee olla luvanvaraista. 
Hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroista on jo hyvin käynyt ilmi, että esitys ei lisää byrokratiaa vaan parantaa tilannetta, vaikka tästä olemme eri mieltä opposition kanssa. Mietinnössä sanotaan hyvin, että parhaimmillaan kyse on julkisen ja yksityisen sektorin palvelujen toimivasta kumppanuudesta, jossa kummallakin taholla on annettavaa toisilleen sekä kuntalaisille. 
Samalla näen, että yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden on oltava vain julkisten palveluiden komplementti — muuten kunnat ovat nopeasti riippuvuudessa näistä, jos kuntien omia investointeja palveluverkostoon on jäänyt tekemättä, mikä on vaikeaa tehdä isosti myöhemmässä vaiheessa takaisin. Nopeassa kasvutilanteessa tarve on niin iso, että yksityistäkin tarvitaan, mutta ei ole yhteiskunnan etu, että iso osa tästä palvelusta olisi hoidettu yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnalla. Verorahoista on kuitenkin kyse, ja niiden päämäärä tässä kontekstissa on hyvät palvelut, ei isot voitot yrityksille. 
On tietenkin huomioitava yksityisen varhaiskasvatuksen moninaisuus. Mietinnössä lukee osuvasti, että osa tuottajista on pieniä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja säätiöitä. Niihin verrattuna suuret, voittoa tavoittelevat ulkomaiset ja kotimaiset päiväkotiketjut toimivat ihan erilaiselta pohjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-04-05T14:58:25,2022-04-05T15:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_36_25,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta, ja esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia siten, että nykyisen ilmoitusmenettelyn sijaan säädettäisiin yksityisen päiväkotitoiminnan luvanvaraisuudesta. Olen sivistysvaliokunnassa ollut seuraamassa tätä, ja mielestäni tämä on täysin vastoin tämän nykypäivän henkeä, jolloin pitäisi purkaa tämmöisiä jäykkiä ja hankalia rakenteita. Aikaisemmin sitä kutsuttiin normien puruksi. Muistaakseni keskusta on aikaisemmin ollut jossakin normienpurkutalkoissakin mukana, ja nyt tämä esitys tuo ihan pelkkää lisäbyrokratiaa tänne. Tämä on todella kylmäävää vasemmistolaista politiikkaa, joka kohdistuu suomalaisiin yrittäjiin. 
Kokoomus ja perussuomalaiset ovat tehneet tästä yhteisen vastalauseen, ja täällä on perusteluja sille: ”Esityksestä ei käy ilmi, miten esitys tosiasiallisesti vahvistaisi varhaiskasvatuksen laatua. Aluehallintovirastot ovat yksikantaan todenneet, etteivät kannata esitettyä sääntelyä.” Siis jopa aluehallintovirastot ovat tätä mieltä, mutta tässä monen vasemmistolainen ideologia ilmeisesti ajaa läpi, ja sitä nyt sitten keskustakin on kannattamassa. ”Kunnilla on itsellään aluehallintovirastoja parempi tieto siitä, missä laajuudessa palveluita tulee sen alueella järjestää.”
”Hallituksen esitykseen ei sisälly varhaiskasvatuksen sisältöön tai laatuun liittyviä muutoksia, ja esityksen voidaankin katsoa lisäävän pelkästään toimijoiden hallinnollista taakkaa.” Tästä tulee yrittäjille vaikeuksia, kuluja. Mielestäni tästä ei ole mitään hyötyä. Siellä on jonkinlaisia puutteita ollut, mutta niihin pystytään puuttumaan ilman tällaista raskasta lainmuutosta. ”Tällaisen yritystoiminnan aloittaminen on siten jo tällä hetkellä sidottu siihen, että kunnan viranomainen on tehnyt arvion vaatimusten täyttymisestä. Tämä osaltaan tukee ajatusta siitä, että jo tällä hetkellä ilmoitusmenettely rinnastuu tosiasiallisesti valtiosääntöisesti luvanvaraisuuteen.”
Arvoisa puhemies! ”Tarkoituksenmukaisempaa on toteuttaa aluehallintovirastojen ehdottama muutos, jonka mukaan yksityisen varhaiskasvatuksen järjestäjän toiminta saadaan aloittaa vasta, kun ilmoitus on rekisteröity aluehallintovirastossa.” Eli perussuomalaiset ja kokoomus ovat esittäneet, että tämä lakiehdotus hylätään ja hyväksytään uusi lakiehdotus. 
Nyt jollakin lailla haluaisin muistuttaa keskustalaisia siitä, mitä te viime kaudella esititte, mikä oli ihan hyvä asia: että puretaan näitä normeja. Nyt te rakennatte tämmöisiä hankalia rakenteita, raskaita lakimuutoksia, joilla vaikeutetaan suomalaisten yrittäjien elämää, ja sinne tulee kaikenlaisia... Kaikenlaista pykäläviidakkoa mielestäni on tämä esitys. 
Itse tuolla näin yhden pienen ongelman: siellä muun muassa väliaikaisen työntekijän rikosrekisteriotteiden käsittely ja hallinnointi, jotka sisältyvät osaltaan tähän uuteen lakiehdotukseen, eivät mielestäni olleet itsessään lainmukaisia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-05T15:01:36,2022-04-05T15:06:35,Hyväksytty,1.1
2022_36_26,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_27,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia vilkkaasta keskustelusta tänään. Ajattelen, että tämän koko esityksen pohjalla on lasten varhaiskasvatusoikeuden turvaaminen. Ja mitä sillä tarkoitan? Edustaja Marttinen kysyi tuossa aikaisemmin, että mikä on se lisäarvo, mitä tämä hallituksen esitys tuo. Minä ajattelen, että se lisäarvo on nimenomaan sana ”pysyvyys”. Mitä muuta sivistykselliset oikeudet, niiden turvaaminen tarkoittaa: laadukasta sisältöä, saavutettavuutta. Näistä asioista on käyty tänään erittäin rikasta keskustelua. Ajattelen itse, että tämän kokonaisuuden saavuttaminen edellyttää hyvin vahvaa julkista varhaiskasvatuspalvelua, monimuotoista sellaista, mutta ennen kaikkea myös rinnallensa vahvaa yksityistä toimintaa unohtamatta näitä meidän pienempiä toimijoita, erityisesti järjestökentän toimijoita, jotka tuovat valtavan lisäarvon varhaiskasvatuskentälle.
No sitten tässä aikaisemmin pohdittiin, että mikä muuttuu. Ajattelen, että nykyään päiväkodin on pystynyt perustamaan ilmoitusmenettelyllä ja nyt me siirrymme sitten malliin, jossa päiväkotitoiminta luvanvaraistetaan. Täällä edustaja Mäenpää kuvasi tätä raskaaksi lakimuutokseksi, mutta me käytännössä siirrymme edellisestä byrokratiasta seuraavaan byrokratiaan. En näe, että se muuttaisi tätä yhtään sen raskaammaksi kuin aikaisemminkaan. [Leena Meren välihuuto] Kysehän on siitä, että me varmistamme, että varhaiskasvatuksessa on riittävä henkilöstö, riittävä tuen saatavuus ja lapsille sopivat tilat.
Kun mietin tätä kokonaisuutta, etupainotteinen valvonta on Suomen vahvuus, ja näin sen näen. Arvostan sitä, että oppositio erityisesti kokoomuksen johdolla on tuonut tähän toista vaihtoehtoa rinnalle. Kuitenkin ihmettelen sitä, kun kokoomuskin selvästi tämän vaihtoehdon myötä tunnistaa tarpeen muutokselle — kun esitätte vaihtoehtoa — niin silloin meillä on varmasti yhteinen suunta. Ja näillä muutoksilla, mitä tähän hallituksen esitykseen on tehty, ajattelen, että tämä on siirtynyt parempaan suuntaan. Toivon tähän kyllä myös tukea kokoomukselta tässä kohtaa.
Pidän tätä kokonaisuutta tarkoituksenmukaisena. Alkuperäinen toteutus oli hivenen joustamaton, ja nyt olemme muotoilleet sitä erityisesti valiokunnan lausunnon perusteella parempaan suuntaan. Mikä on parantunut? Erityisesti aikataulutus: vuosi lisäaikaa tälle muutokselle, jotta se voidaan tehdä kunnolla. Ja toinen: lupamaksujen suuruus. Niiden tulee olla kohtuullisia, jotta erityisesti pienet toimijat saadaan mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-04-05T15:06:39,2022-04-05T15:09:48,Hyväksytty,1.1
2022_36_28,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_29,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan valiokunnassa käytiin hyvä ja perusteellinen keskustelu, ja voi sanoa, että harvoin näkee todellakin niin erimielisiä asiantuntijoita, mitä tällä kertaa meillä valiokunnassa oli — mutta toisaaltahan se on rikkaus, että tulee erilaista näkemystä.
Huomionarvoista on se, että lupaviranomaiset itse, eli aluehallintoviranomaiset ja Valvira, eivät itse kannattaneet tätä hallituksen esitystä sellaisenaan. Aluehallintoviranomaiset sen sijaan esittivät nykyisen lain kehittämistä siten, että yksityisen päiväkotitoiminnan saisi aloittaa vasta, kun rekisteröinti on tehty. Tätä täsmennystä tuki myös Kuntaliitto. 
Itse pidän henkilökohtaisesti tätä todella erikoisena lakiesityksenä esimerkiksi siitä syystä, että tätä perustellaan laadun kehittämisellä ja laadun varmistamisella. Entisenä laatupäällikkönä ja laatujärjestelmiin kouluttautuneena sanon, että tämä laki ei lisää eikä varmista laatua millään lailla. Se antaa siinä alkuvaiheessa sen tiedon, mikä tilanne on siinä vaiheessa, kun sitä lupaa anotaan ja haetaan, aivan niin kuin tämä nykyinenkin tilanne nykylain mukaisesti antaa senhetkisen tilanteen, kun se toiminta valmistellaan ja käynnistetään. Eli tällä ei todellakaan varmisteta sen enempää laatua kuin nykyiselläkään lailla.
Lisäksi tämä hallituksen esitys lisää byrokratiaa ja lisää kustannuksia, ja pahimmassa tapauksessa se heikentää palvelujen saatavuutta.
Entisenä kuntaministerinä kannan myös huolta siitä, että tässä kunnat eivät ole sellaisessa tilanteessa kuin mitä ne ovat nyt. Nyt on kunnilla se tehtävä arvioida, mitä siellä tarvitaan, minkä tyyppistä palvelua siellä tarvitaan, ja he pystyvät nopeasti järjestämään varhaiskasvatuspalveluja — niin kuin nyt tällä hetkellä tarvittaisiin päiväkotipalveluja hyvin nopeasti näille ukrainalaisille lapsille. Kyllä siellä kunnassa tiedetään, mitä tarvitaan, ja minä olen aivan vakuuttunut siitä, että virkavastuulla meidän virkamiehet kunnissa tekevät hyvää työtä siinä, että arvioivat, onko järkevää tätä päiväkotipaikkaa nyt järjestää tälle lapselle, joka tarvitsisi tätä ja tätä hoitoa ja huolenpitoa.
Ja norminpurkutalkoilla, joita on monta vuotta jo pidetty hurjan tärkeänä, on pyyhitty nyt pöytää. Elikkä aivan sillä, että me oltaisiin nykylakia tarkennettu — siihen moni asiantuntija kiinnitti huomiota — olisimme päässeet samaan tulokseen, jopa parempaan.
 Edustaja Essayah sanoi täällä sen, mitä itsekin ajattelen, että tässähän on kysymys ideologiasta. Mielestäni se, että tällä ei todellakaan ole laatuun vaikutettu, vaikka tällä perustellaan, ei ole kovin järkevää eikä rehellistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-05T15:09:49,2022-04-05T15:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_36_30,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_31,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko, totesi, harvoin näkee esitystä, jossa asiantuntijoiden näkemykset valiokuntakuulemisissa jakautuvat näin vahvasti. Tässä asiassa ne jakautuivat. Selväksi kuitenkin tuli avin, Kuntaliiton ja Valviran lausuntojen myötä se, että nykylain kehittämisellä oltaisiin saavutettu tätä hallituksen esitystä parempi tulos. Nyt hallitus haluaa vain lisätä byrokratiaa, jolla ei asiantuntijoiden mukaan ole laatua parantavaa vaikutusta. [Välihuuto vasemmalta] 
Ymmärrän tietenkin sen, että tässä taustalla painaa vasemmistohallituksen ideologia ja tarve viedä kaikkea palveluntuotantoa vain julkisesti tuotetuksi. Sitä kuitenkin ihmettelen vahvasti, minkä vuoksi keskusta on pönkkänä tällaiselle ideologiselle toiminnalle, koska kuitenkin me tiedämme, että varhaiskasvatuksen osalta epäkohtia ilmenee sekä julkisen että yksityisen toiminnassa. Jos ajatuksena on tällä esityksellä näihin epäkohtiin puuttua, niin voidaankin kysyä, miksi luvan järjestämistä ei uloteta myöskin julkiseen järjestäjään, ja ulkopuolelle jäävät myös perhepäivähoitajat.
Kokoomuksen mielestä laadun varmistaminen varhaiskasvatuksessa on aivan oleellista kaikkien palveluntuottajien kohdalla. Varhaiskasvatuksen asiakastyytyväisyys valiokunnan kuulemisten mukaan meillä Suomessa itse asiassa on tutkitusti aivan huippuluokkaa. Saimme valiokunnassa tutkimustuloksia, joiden mukaan tyytyväisyys Suomen varhaiskasvatukseen on erittäin korkealla tasolla. Tyytyväisyys yksityiseen varhaiskasvatukseen on Pohjoismaiden kärkitasoa. Julkinen varhaiskasvatus saa hieman heikomman arvosanan kuin yksityinen varhaiskasvatus, mutta se julkinenkin on silti pohjoismaisessa vertailussa parasta. Yksityiseen itse asiassa ollaan hyvin tyytyväisiä. Nähdäkseni yksityisellä palveluntuotannolla esimerkiksi suurissa kaupungeissa on merkittävä rooli, ja toisaalta meillä on paikkansa niin steinerille, kristillisille kuin muille pienille yksityisille toimijoille. Ihmettelen vahvasti sitä, [Puhemies koputtaa] että keskusta on nyt mukana siinä, että näille toimijoille tuodaan lisää byrokratiaa ideologisella tausta-agendalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-05T15:13:00,2022-04-05T15:16:13,Hyväksytty,1.1
2022_36_32,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_33,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset varhaiskasvattajat ovat uskomattoman ammattitaitoista ja laadukasta ammattikuntaa Suomessa. Näin ajattelen joka ikinen aamu ja joka ikinen iltapäivä, kun saan viedä lapseni päiväkotiin tai hakea hänet sieltä. Sillä ei ole mitään eroa, maksaako heidän palkkansa yksityinen toimija vai maksaako heidän palkkansa julkinen toimija. Näin se vain on ihmisten arjessa.
Itselleni tässä ei ole kysymys ideologiasta, vaan tässä on kysymys lapsen edun turvaamisesta eli pysyvyyden parantamisesta. Lisäksi tämä hallituksen esitys antaa myös näille palveluntuottajille paremman oikeusturvan, niin kuin olemme näistä meille toimitetuista materiaaleista saaneet lukea ja erityisesti valiokunnassa kuulla. Ajattelen, että se on myös kova arvo näille yksityisille toimijoille, jotka tekevät tätä tietenkin liiketoimintana mutta aika pienellä katteella. 
On erittäin välttämätöntä, että me pystymme porrastamaan näitä lupamaksuja, niin kuin valiokunta on todennut, niin että ne eivät ole kohtuuttomia yhdellekään toimijalle. Varhaiskasvatuskentällä nimittäin työskentelee noin 500 tämmöistä pienempää toimijaa, monet järjestöpohjaisia, vaikkapa vanhempainyhdistysten pyörittämiä, tai sitten pieniä yrityksiä, ja ne tuovat todella laadukasta, monipuolista palvelua. Omassakin kunnassani toimii tämmöinen englanninkielinen laadukas varhaiskasvatuksen tuottaja, ja ajattelen, että se on erittäin arvokasta, että heidän toimintansa pystyy jatkumaan tämän esityksen jälkeenkin. 
Tässä kokonaisuudessa erityisesti edustajat Essayah ja Sarkomaa toivat aiemmin huomioita siihen suuntaan, että miksei tätä energiaa käytettäisi varhaiskasvatuksen sisällöllisiin asioihin puuttumiseksi. Ajattelen kuitenkin, että tämä hallitus on erityisesti parantanut laatua tuolla varhaiskasvatuksen päässä. Olemme lisänneet kolmiportaisuutta eli tämmöisiä tuen eri muotoja varhaiskasvatukseen. Me olemme pystyneet kasvattamaan henkilöstömäärää niin, että lapsia on vähemmän samassa ryhmässä ja sitä kautta he ovat oikeutettuja siihen kasvatustoimintaan vielä entistä paremmin. Ja me olemme pystyneet tuomaan sinne erityisesti tasa-arvoa, saatavuutta ja esimerkiksi kielellisiä oikeuksia parantavia uudistuksia. Nämä ovat olleet erittäin tärkeitä. 
Sen lisäksi tässä keskustelussa tänään on noussut esille tämä varhaiskasvatusopettajien saatavuus, ja siitä haluan kyllä erityisen huoleni vielä esittää. Nimittäin meiltä joidenkin tutkimusten mukaan puuttuu 4 000 varhaiskasvatusopettajaa vuoteen 2030 mennessä, ja tämä on kyllä yhteinen haaste, jonka ratkaisemiseksi tarvitsemme hallituksen esityksiä, mutta tämä ei ole tietenkään siihen päähän kohdennettu, [Puhemies koputtaa] ja sen tietää oppositiokin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-04-05T15:16:13,2022-04-05T15:19:21,Hyväksytty,1.1
2022_36_34,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_35,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ensinnäkin todella hienoa, että me keskustelemme tärkeästä asiasta eli varhaiskasvatuksesta, meidän lasten tulevaisuudesta.
Täällä on erilaisia asiantuntijatahoja mielestäni käytetty hiukan valikoivasti, ja on muun muassa puhuttu, että pitäisi luottaa perheisiin, pitäisi luottaa vanhempiin. No, heidän edustajansa on Vanhempainliitto, joka puoltaa tätä esitystä. Toisaalta myöskin tähän yhteyteen kuuluu tärkeällä osalla siis varhaiskasvattaja. No, heidän edustajansa OAJ puoltaa tätä esitystä. [Hilkka Kemppi: Juuri näin!]
Täällä on myöskin käytetty paljonkin näitä sanoja: lisää byrokratiaa. Sehän on vähän niin kuin mantra, jota toistelemalla tulee oletus, että se sellaiseksi silloin myöskin muuttuisi. Sanon edelleen esimerkin. Siis tässä nykyisessä ilmoitusmenettelyssä sekä kunnat että aluehallintovirasto ovat tarkistaneet ilmoituksen, eli sen ilmoituksen, joka on tullut liitteineen. Siis molemmat tahot tehneet saman työn. No, tässä ehdotetussa laissa lupahakemus tehdään siis vain ja ainoastaan aluehallintovirastolle. Eli kunnilta tämä tehtävä jää pois, jolloin se mielestäni vähentää byrokratiaa.
Puhemies! Ymmärrän kyllä jotenkin sen, että tässä murehditaankin avia. On totta, että avilla on kädet täynnä työtä. Mutta sitä en ehkä niinkään ymmärrä, että kun kunnan loputtomia tehtäviä tässä siis kevennetään, niin se olisi jollakin tavalla tässä niin kuin ongelma.
Tämä ehdotus on myös siis palveluntuottajan oikeusturvan kannalta ilmoitusmenettelyä selkeämpi, eikä sekään ole kovin vähäistä, kun tässä kuitenkin yhdessä kaikki me puolustamme siis myös yksityisen varhaiskasvatuksen asemaa. Ja koitin myös edellisessä puheenvuorossa todistaa sitä, että on aivan yksiselitteistä, että yksityiset päiväkotitoimijat mainiolla tavalla täydentävät ja monipuolistavat julkista varhaiskasvatusta. Ja toivon, että tämä on myöskin [Puhemies koputtaa] tässä kohtaa oppositiolta mahdollisesti ymmärretty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-05T15:19:21,2022-04-05T15:22:32,Hyväksytty,1.1
2022_36_36,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_37,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin aikoinansa kun tämä tuli meille tuonne valiokuntaan, itse suhtauduin hyvin avoimesti siihen, että jos tästä jotain hyvää on, niin totta kai sitä kannattaa sitten edistää. Kun sitten kuuntelin näitä ja kävin oikein läpi erilaiset kaaviot, miten tämä menee, niin en voi mitenkään ymmärtää sitä, että tätä nyt tehdään. 
Jotenkin nyt luotan kuitenkin lupaviranomaisiin, jotka tekevät työksensä sitä valvontaa, esimerkiksi aluehallintoviranomaiset ja Valvira, joka on meidän yksi arvostetuimpia valvovia viranomaisia Suomessa. Sitten jos ajattelee sitä, että täällä on tullut esille, että kunnalta poistuu tässä nyt työtä, niin Kuntaliittokin oli sitä mieltä, että tätä ei kannattaisi tehdä, että tässä lisääntyy byrokratia. Ja sitten jos ajattelee näitä palveluntuottajia, niin ei nyt pidä vähätellä heitäkään, ja jos he sanovat, että tässä lisääntyy byrokratia, niin kuka meistä on sanomassa, että ei se lisäänny. 
Tässä nyt on kaksi mielipidettä, ja sille vain ei voi mitään, ja sen kanssa eletään. Me ollaan sitä mieltä, että tämä lisää byrokratiaa. Tämä vie nimenomaan sieltä kunnan näpeistä enemmän sinne aluehallintoviranomaisille, jotka itsekin kokivat, että ihan vain nykylakia hieman muokkaamalla tämä olisi voitu korjata, eli siten, että päiväkotitoimintaa ei saisi aloittaa ennen kuin rekisteröinti on tehty. Siihen päädyttiin myöskin, että täsmentämällä nykylakia olisi voitu päästä jopa parempaan tulokseen.
Tässä yhteydessä haluan puhua laadusta hieman: Kyllähän tässä pitää muistaa semmoinen asia, että sekä yksityisellä että julkisella sektorilla on kaikissa meidän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja varhaiskasvatuspalveluissa ja koulupalveluissa kehittämisen varaa. Ei ole niin, että vain toisessa on kehittämisen varaa ja toinen on laadukasta. Sen tähden on mielestäni tärkeää, että me keskusteltiin siellä paljon myös laadusta ja siitä, että sekä julkisella että yksityisellä sektorilla — yksityiseen sektoriinhan kuuluvat kaikki säätiöiden ja muun kolmannen sektorin järjestämät palvelut — on samat laatukriteerit. Ei ole eri. Ne kaikki kumpuavat sieltä varhaiskasvatuslaista, ja kaikkien pitää noudattaa varhaiskasvatuslakia. 
Siitä syystä olen hyvin ehdottomasti edelleen sitä mieltä, että jos minulle sanovat itse valvovat viranomaiset, että tämä ei ole järkevää — ja uskon, että he tekevät sen myöskin virkavastuulla — niin luotan heihin, ja samoin Kuntaliittoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-05T15:22:32,2022-04-05T15:25:29,Hyväksytty,1.1
2022_36_38,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_39,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari perusteli tätä hallituksen esitystä sillä, että tämä ikään kuin jollain tapaa olisi kuntien näkökulmasta myönteistä ja toivottavaa: Aivan yksiselitteisesti valiokunnan saamien asiantuntijalausuntojen mukaan kävi selväksi, että kunnissa, joissa yksityisen päiväkotitoiminnan osuus on tällä hetkellä suuri, tämä lakimuutos yksityisen päiväkotitoiminnan luvanvaraistamiseksi voi asiantuntijoiden mukaan johtaa kunnan kannalta hallitsemattomaan tilanteeseen. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Kunnat ovat todenneet nykyisen ilmoitusmenettelyn olevan joustava ja sujuva eivätkä kannata esitettyä lakimuutosta. Lakimuutoksen sijaan nykyisen ilmoitusmenettelyn kehittäminen prosesseja sähköistämällä olisi järkevä kehittämistoimenpide ennakollisen valvonnan vahvistamiseksi. Näin siis asiantuntijakuulemisten mukaan.
Toiseksi, mitä tulee laatuun, jota edustaja Kemppi käsitteli: Niin ikään asiantuntijakuulemisten mukaan oikeudellisesti arvioituna on jo niin, että yksityinen varhaiskasvatus on tällä hetkellä tosiasiassa luvanvaraista toimintaa: varhaiskasvatuslaissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä, jotta toimintaa saa harjoittaa, ja rekisteröiminen toimii ehtona yksityisen varhaiskasvatustoiminnan harjoittamiselle. Oleellista on se, minkä valiokuntakin kuuli, että ennakollisella lupamenettelyllä, jota hallitus esittää, ei voida puuttua esimerkiksi henkilöstön mitoitukseen liittyviin ongelmiin ja tämä lupamenettely ei poistaisi tarvetta jälkikäteisvalvontaan. Ei siis ole mitenkään selvää tai odotettavissa, että lupamenettely parantaisi varhaiskasvatuksen laatua, etenkin kun pidetään mielessä, minkälaisia ongelmia esimerkiksi yksityisessä vanhustenhuollossa on siitä huolimatta, että yksityinen ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen tuottaminen on luvanvaraista toimintaa.
Eli valvontaa tarvitaan, mutta oleellista olisikin miettiä, kannattaako resursseja kohdentaa tällaisen etukäteisbyrokratian lisäämiseen, jota te siis hallituksessa teette ja tuette, vai kannattaisiko huomio kohdentaa toiminnanaikaiseen valvontaan. Olisi varmasti vanhemmillekin huojentavaa tietää, että varhaiskasvatuksen laatua valvotaan, ja tällöin pystyttäisiin valvomaan esimerkiksi myös sitä, että henkilöstömitoitus todella toteutuu. Tällä hallituksen esityksellähän ei esimerkiksi tähän tule mitään lisävalvontaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-05T15:25:30,2022-04-05T15:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_36_40,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_41,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kemppi piti sinänsä hyvän puheenvuoron siinä mielessä, että hän kertoi omasta kunnastaan ja kertoi omista kokemuksistaan varhaiskasvatuksesta. Minulla on itsellä samanlaisia kokemuksia oman tyttäreni kohdalla, että siis todella voin sanoa, että valtavan laadukasta palvelua, ja se oli julkisen sektorin tuottamaa, mutta yhtä lailla, kun sitten vertailin omien vanhempikollegojen kanssa, niin he kertoivat ihan samaa, koska meillähän on valtavan korkeatasoinen varhaiskasvattajien koulutus, ja voin sanoa, että he tekevät todella joka päivä ihmetekoja meidän lastemme hyväksi. 
Olen itse sellaisesta kaupungista, eli Seinäjoelta, jossa on aina ollut hyvä yhteistyö yksityisen ja kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välillä, ja meillä on myöskin ollut tarjolla juuri sellaista varhaiskasvatuspalvelua, joka on lisännyt valinnanvapautta. Meillä on myös käytössä ollut semmoinen palvelu, jonka aikoinansa tein peruspalveluministerinä, että myös yli kuntarajojen voidaan hankkia varhaiskasvatuspalveluja. Miksi lähteä viemään sitä lasta ensiksi 10 tai 30 kilometriä toiseen suuntaan, ajaakseen taas sitten takaisin kodin kautta tai kodin ohitse sinne työpaikalle, etteikö veisi kuntarajojen yli sitä lasta sinne paikkaan, joka on lähempänä sitä omaa työpaikkaa, koska se vähentää sen lapsen autossa oloa tai matkustamista sinä päivänä ja lisää vanhempien yhdessäoloa lapsen kanssa? Eli tällaista valinnanvapautta nyt vanhemmat tarvitsevat, ja on meidän kuntapäättäjienkin tehtävä varmistaa sitä, että laadukasta varhaiskasvatuspalvelua on tarjolla, oli se sitten julkisen tai yksityisen sektorin tuottamana, ja on kunnan tehtävä sitä valvoa — sen sanoo kuntalakikin, että sen kunnan pitää valvoa sitä laatua. 
No mutta sitten vielä toiseen asiaan. Täällä edustaja Heinonen piti hyvän puheenvuoron tästä ukrainalaisten lasten kohtalosta. He ovat tulleet tänne Suomeen, voi sanoa, että traagisista olosuhteista ja traumatisoituneina. He tarvitsevat varhaiskasvatusta, ja heidän vanhempansakin tarvitsevat myöskin sitä, että he voivat luottaa siihen, että lapsi saa hyvää hoitoa ja huolenpitoa sinä hetkenä, kun äidit ja isätkin tarvitsevat lepoa — ja tässä tapauksessa erityisesti äidit, koska tänne äitejä on tullut. Tässä vaan nyt mietin, että mikä ihme mättää, että sitä ei voi sanoa täältä valtakunnan tasolta, että antakaa nyt niille lapsille sitä varhaiskasvatusta, ettei tässä nyt vaan ole se pelko, että jos tässä nyt kunnat sitten ostavatkin sitä yksityiseltä, niin sen tähden tätä lupaa ei anneta tai tätä ei tueta, ja se on nyt kyllä anteeksiantamatonta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-05T15:28:33,2022-04-05T15:31:39,Hyväksytty,1.1
2022_36_42,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_43,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Risikolle tämän huolen esille nostamisesta. Voin todeta suoraan, että ei, syy tähän vaikeuteen ei ole todellakaan se, että hallitus ajattelisi, että yksityiseltä ostettava palvelu olisi jotenkin huonompaa tai että sellaiseen ratkaisuun ei voida mennä.
Itse ajattelen niin, että kaikki varhaiskasvatus Ukrainasta tuleville lapsille on ehdottoman tarpeellista. Toivon todella, että moni heistä löytää kotinsa Suomesta tai pääsee ensisijaisesti tietenkin palaamaan omaan kotiinsa, juuri sinne, minne he itse haluavat, mutta tässä tilanteessa, kun he ovat täällä, Suomen kamaralla, on tärkeätä, että me pystytään tarjoamaan näille lapsille hyvä alku elämään. Sen osalta tietenkin haaste on tämä kotikuntamääritelmä, joka on varsin erilainen liittyen perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen. Tämän osalta ajattelen, että myös meillä sivistysvaliokunnassa voisi olla paikka arvioida sitä mahdollisuutta, pitäisikö lainsäädäntöä yhdenmukaistaa niin, että tämä kotikuntastatus tulisi samalla tavalla kohdelluksi varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, koska tämänkaltainen byrokratia, vanhat lait ja niiden soveltaminen eivät saa olla lasten ja nuorten hyvinvoinnin esteenä — edes siinä tilanteessa, kun he lähtevät pakoon toisesta maasta.
Sitten mitä tulee tähän hallituksen esitykseen, niin edustaja Vikmanin puheenvuoroon, jossa hän nosti tätä sähköistämisen mahdollisuutta ja sitä kautta nykyisen menettelyn parantamista, haluan vain todeta, että tämä sähköistäminen ei ole nopea ratkaisu, ja sen me ihan jokainen lainsäätäjä olemme kyllä oppineet: nimittäin oli se ala mikä tahansa, niin sähköistäminen vaatii runsaasti aikaa, ennen kaikkea toimintakulttuurin muutosta, ja tämänkaltainen sähköistämisratkaisu ei tuo näille lupaa hakeville sitä oikeusturvaa, mikä tietenkin tässä esityksessä paranee ja sitä kautta luo sitä laatua eli sitä pysyvyyttä.
On ilman muuta selvää, että tämä lupamenettely ei poista tarvetta jälkikäteisvalvontaan, ja itse asiassa olen erittäin huolissani tästä jälkikäteisvalvonnan tilasta, mitä tulee koulumaailmaan, peruskouluun, varhaiskasvatukseen. Olemme saaneet siitä useita kertoja myös huomautuksia esimerkiksi oikeusasiamieheltä ja oikeuskansleriltakin muistini mukaan, ja sen kuntoon laittaminen olisi kyllä varsin tärkeä asia myös.
Mutta yhdellä hallituksen esityksellä ei tietenkään kaikkia asioita ratkaista, ja nyt olemme keskittyneet erityisesti tämän pysyvyyspuolen parantamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-04-05T15:31:39,2022-04-05T15:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_36_44,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Näin. — Pyydän, että keskitytään myöskin tästä eteenpäin tähän nyt käsillä olevaan lakiehdotukseen. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_45,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kemppi sanoi kyllä hyvin, että yhdellä lakiesityksellä ei kaikkia maailman murheita eikä varhaiskasvatuksen murheita tietysti ratkaista. 
Puhemies toivoi nimenomaan, että pysyttäisiin tässä lakiehdotuksessa, mutta lyhyesti totean tästä Ukraina-huolesta, että se huoli on tietysti aitoa ja oikeaa ja me kaikki toivomme siihen ratkaisua, mutta ehkä tämä heitto edustaja Risikolta oli tarpeeton, että tässä olisi jotenkin ajatus siitä, ettei vain ostettaisi yksityiseltä sektorilta. Se oli tarpeeton.
Oletus siitä, että kunta jotenkin häipyisi tässä lakiesityksessä kartalta tai prosessista ulos, on väärä. Kunta säilyy tässä, kuten pitääkin, keskeisenä ja oleellisena yhteistyötoimijana myös näissä valvontatoimissaan, kuten edustaja Vikman kyllä hyvin sen tietää. Toistan itseäni: myöskin tämä byrokratian lisäämisen mantra, oletus siitä, että kun sitä tarpeeksi hokee, niin se sellaiseksi muuttuu, mutta yksinkertaisesti tässä se ei sitä ole. Se ei vain sitä ole.
Mutta, yhtä kaikki, meitä kaikkia tietysti yhdistää tässä se, että me kaikki toivomme laadukasta varhaiskasvatusta. Se on kuitenkin sitä työtä, jota tehdään suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisen tulevaisuuden eteen, ja se maailma ei ole aina yksinkertainen, mutta se on kovin tärkeä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-05T15:34:35,2022-04-05T15:36:26,Hyväksytty,1.1
2022_36_46,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_47,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä, että täällä on ollut sillänsä hyvää keskustelua, koska kyllä varhaiskasvatus ansaitsee tulla keskustelluksi, ja se on meidän lastemme parhaaksi ja se antaa sitä varhaista puuttumista ja myöskin sitten luo sitä kivijalkaa. Se, oliko tuo äskeinen kommenttini tarpeeton — en pitänyt sitä tarpeettomana, kun muistan tämän korona-ajan: kun yksityiset tarjosivat suojavarusteisiin apua, että he voivat auttaa tässä, niin ei suojavarusteita tarvittu, mutta sitten vasta, kun julkinen sektori pystyi niitä tuottamaan, niin sitten niitä kyllä tarvittiin. Eli tässä nyt vähän tällaista analogiaa.
Mutta varsinaisesti minä kysyisin, kun selvästikin täällä salissakaan — olen tietysti pahoillani siitä, että keskustaryhmän edustajat ovat joutuneet nyt puolustamaan tätä mietintöä täällä — oikeastaan ei kollegoja tuolta valiokunnan muista ryhmistä paljonkaan täällä ole, niin kysynkin teiltä nyt ihan, että oletteko te oikeasti jokaisen lauseen kannalla, mitä täällä sanotaan, pystyttekö olemaan näitten lauseitten takana, mitä täällä mietinnössä sanotaan? Se oli vielä loppukysymykseni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-05T15:36:26,2022-04-05T15:37:44,Hyväksytty,1.1
2022_36_48,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_49,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran se oleellinen: eli asiantuntijakuulemisissa on tuotu ilmi se, että nykyistä varhaiskasvatuslakia täsmentämällä viranomaisten toimivaltuuksien, sanktioiden sekä kuntien roolien osalta voitaisiin saavuttaa jopa hallituksen esitystä huomattavasti parempi lopputulos varhaiskasvatuksen laadun valvonnan näkökulmasta. Siihen nimenomaan perustuu meidän vastalauseemme. Vetoankin nyt keskustaan, että harkitkaa vielä kerran, jos voisitte sitä vaihtoehtoa tulla tukemaan. Pääsisimme eteenpäin vähemmällä byrokratialla.
Vielä viitaten tähän edustaja Risikon kysymykseen siitä, oletteko, keskusta, todella tukemassa kaikkea, mitä siellä mietinnössä olette kannattaneet, haluaisin kysyä teiltä: miten ajattelette näiden eri toimijoiden roolista ja merkityksestä? Mietinnössä on sellainen lause tai semmoinen kohta kuin: ”Osa tuottajista on pieniä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja säätiöitä. Niihin verrattuna suuret, voittoa tavoittelevat ulkomaiset ja kotimaiset päiväkotiketjut toimivat erilaiselta pohjalta.” Kysyisin teiltä: Miten ajattelette näiden eri toimijoiden toimivan eri pohjalta, ja liittyykö tähän teidän ajattelussanne jonkinlaisia erilaisia arvotuksia? Eikö kuitenkin olen niin, että kaikki toimijat varhaiskasvatuksessa tuottavat sitä palvelua Suomen lakien, varhaiskasvatuslainsäädännön ja muiden lakien, pohjalta ja toimivat niiden lakien mukaan? Arvotatteko tässä mietinnön kohdassa jotenkin eri tavoin näitä eri toimijoita? [Hilkka Kemppi: Emme arvota!] 
Me kokoomuksessa ajattelemme, että kaikkien toimijoiden ja tuottajien varhaiskasvatuksen täytyy olla yhtä laadukasta ja parasta maailmassa, ja siitä meidän täytyy yhdessä pitää huolta. [Keskustan ryhmästä: Hienoa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-05T15:37:44,2022-04-05T15:40:03,Hyväksytty,1.1
2022_36_50,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_51,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi Tenojoella tapahtuvalle kalastukselle pohjaa siihen, että Tenon lohikantojen tilassa on tapahtunut huolestuttavia muutoksia vuoden 2021 aikana. Mereltä palaavien lohien määrä on vähentynyt, ja tilaa, jossa Tenojoen lohikanta tällä hetkellä on, voi pitää ennätyksellisen heikkona.
Maa‑ ja metsätalousvaliokunta on aiheellisesti huolissaan Tenojoen lohikantojen tilasta ja sen kehityksestä. Huoli jaetaan yhdessä rajanaapurimaa Norjan kanssa, ja käytyjen neuvottelujen tavoitteena on lohikantojen tilan turvaaminen. Jotta lohikannat saadaan elvytettyä, nähdään tarpeelliseksi säädellä kalastamista alueella kappale‑ tai päivä‑ ja kausikohtaisilla kiintiöillä. 
Kuolleisuuden vähentämiseksi ja jokeen nousevien lohien suojelemiseksi olisi valiokunnan mukaan perusteltua kieltää pyydystä ja päästä ‑tyyppinen kalastaminen. Oman uhkansa Tenojoen lohikannalle muodostaa kyttyrälohi, jolle on tarpeellista myös löytää kohdennettuja ratkaisuja. 
Hallituksen esityksessä esitetyt muutokset liittyvät kalatalousalueen tehtävien täsmentämiseen, kalastuslupien maksuttomuuteen alle 18‑vuotiaille ja ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien erityisen kalastuslupakiintiön määrittämiseen. 
Arvoisa puhemies! Pidän lakiesityksen sisältämää kohtaa edistää alle 18‑vuotiaiden maksutonta kalastamisoikeutta kannatettavana. Voimaansaattamislakia esitetään muutettavaksi siten, että lain 10 §:ssä säädetään paikkakuntalaisten alle 18‑vuotiaiden lupien maksuttomuudesta, jotta voidaan edistää lasten ja nuorten kalastusharrastusta ja Tenojokilaakson saamelaista kalastuskulttuuria. 
Jotta voidaan säilyttää ja kehittää Utsjoen jokisaamelaista kulttuuria, on Tenojoen vesistön perinteinen lohenkalastus tärkeä osa sitä. Katkoskohtia ei kestä tulla, jotta voidaan turvata kalastuskulttuuriin liittyvän perinteisen tiedon siirtyminen eteenpäin seuraaville sukupolville niin, että kulttuurin harjoittamisedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin.
Olen samaa mieltä valiokunnan kanssa siitä, että alle 18‑vuotiaille kohdistettu maksuttomuus edistää lasten kalastusharrastusta ja erityisesti saamelaisten kalastuskulttuurin välittymistä. 
Olen saanut huolestuneita yhteydenottoja Tenojoella vuosittain käyviltä kalastajilta. Huoli kohdistuu ennen kaikkea siihen, noudattaako Norja lohikannan suojelemiseksi suunniteltuja toimia yhtä tunnollisesti kuin Suomi. Lakiesitys on saanut runsaasti palautetta pitkin matkaa. Niissä esitetään muun muassa sellaisen työryhmän perustamista, jolla olisi riittävää osaamista ratkoa Tenon sekä sivujokien kalastukseen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Työryhmässä olisi hyvä olla edustusta paikallisista saamelaisista ja ulkopaikkakuntalaisista henkilöistä.
Arvoisa puhemies! Kaikkien osapuolten, niin yksityisten henkilöiden kuin valtioiden, tavoitteena on pelastaa Tenojoen lohikanta. Toivotaan, että löytyy yhteisymmärrys suojelutoimien toteuttamistavasta, jotta lohi polskisi jatkossakin Tenojoessa ja hieno harrastus olisi edelleen mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-04-05T15:40:32,2022-04-05T15:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_36_52,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_53,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tähän puheen alkuun totean, että koko tätä problematiikkaa säätelee oikeastaan kaksi merkittävää kalastajaryhmää ja perusoikeutta. Ne ovat saamelaiset, joilla tietenkin perustuslain mukaan on oikeus harjoittaa omaa kulttuuria, ja sitten tietenkin omaisuudensuoja, ja itse asiassa, jos tarkkoja ollaan, tuolla Tenojokilaaksossa taitaa yksityisessä omistuksessa olevia tiloja olla enemmän kuin saamelaisomistuksessa. Se ei sinänsä kerro mitään, mutta se kertoo sen, että kun näitä kalastusoikeuksia eduskunnassa pohditaan, niin nämä molemmat ryhmät pitää aina tasapuolisesti ottaa huomioon ja ratkaisut pitää muodostaa sen mukaan, että ne perusoikeudet tulevat sitten otettua huomioon.
Suomi ja Norja sopivat Tenon kalastusta koskevan valtiosopimuksen vuonna 2017. Sopimuksen tarkoitus oli vähentää lohen kalastusta ja luoda tasapaino saamelaisen kulttuurin harjoittamisen ja ulkopaikkakuntalaisten kalastusoikeuden omistajien kesken. Sopimuksen johdosta kalastusluvan hakijat jaettiin neljään eri ryhmään omistuksen, saamelaisuuden, paikallisuuden tai kokonaan ikään kuin ulkopuolisuuden perusteella, eli turistikalastajat. Kuitenkin tässä tapahtui sitten Lapin ELY-keskuksen eli luvanmyyjän toimesta sellainen linjaus ja ehkä kalastuslain tulkinta, joka tietysti ei valtiosopimuksen ohi voi mennä, että avattiin tämmöinen vuokraustoiminta, ja se oli jopa päivävuokrausta, eli käytännössä siellä olevat isot tilat ja heidän ikään kuin kalastusoikeuttaan lähdettiin vuokraamaan. Mutta kun valtiosopimuksessa oli sovittu erityinen kalastuslupakiintiö, joka selviää voimaansaattamislain 12 §:stä, niin nämä ihmiset, jotka vuokrasivat, eivät olleet oikeutettuja koko tähän pykälään. Miten joku voi vuokrata semmoista oikeutta, jota hänellä ei ole? Tämä on ollut se keskeinen ongelma, josta Norja ikään kuin reklamoi Suomea — ja teki sen aiheesta. Ja silloin täytyy suomalaisten tunnustaa, että he tekivät virheen ja he tulkitsivat tätä voimaansaattamislain 12 §:ää väärin ja siitä tuli tämmöinen ikävä prosessi, joka aiheutti tyytymättömyyttä sekä saamelaisissa että ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien ja kalastajien keskuudessa, koska heiltä loppuivat sitten ne luvat, kun he halusivat tulla kalastamaan.
No, kyseinen lyhytaikainen vuokrakeinottelu rikkoi valtiosopimusta ja siitä johdettua lainsäädäntöä. Virheiden tekeminen on sinänsä inhimillistä, mutta ne on osattava myöntää. Suomi ja Norja aloittivat reklamaation johdosta uudet kalastussääntöneuvottelut. On myös huomioitava, että mikäli nyt voimassa olevaa Tenon voimaansaattamislain 12 §:ää olisi noudatettu, ei laitonta kalastusoikeuksien vuokraustoimintaa olisi voinut edes esiintyä eikä mitään reklamaatiota Norjan puolelta olisi tullut, ja silloin koko tämä uudelleen avattu neuvottelu, johon on kulunut myös valtion rahaa paljon, monessa eri muodossa, olisi ollut aivan turha. Tänäkään päivänä millekään neuvotteluille ei olisi tarvetta — tämä on syytä lainsäätäjän huomioida. Ja yleensä kun asioita hallintomenettelyn kautta ratkotaan, niin keskeistä on juuri tämä hallintolain 6 §, jonka puhemies täällä varsinkin hyvin tietää, ja sen pitää olla oikeutettu ja sen pitää edustaa oletettuja oikeuksia.
Maa- ja metsätalousministeriö esitti keväällä 20 kalastussäännön uudistamista varten nimettävän neuvottelukunnan kokoonpanoon Tenon kiinteistönomistajat ry:tä, joka edustaa hyvin pitkälle niitä kiinteistöjä, joilla on kiinteistörekisteriin merkittyjä kalastusoikeuksia. Ministeri kuitenkin pudotti yhdistyksen pois varsinaisesta kokoonpanosta, jolloin neuvottelukuntaan jäi jäljelle vain paikallisia tahoja ministeriön edustajien lisäksi. Ratkaisu oli poliittinen, se ei edustanut hyvän hallinnon periaatteita. Ja tämä on se keskeinen syy, jonka takia itsekin olen täällä pöntössä: koska olin tyytyväinen silloin aikanaan neuvoteltuun valtiosopimukseen. Siinä toki oli tiettyjä hankalia kohtia monen eri osapuolen kanssa, mutta kun näitä pitää hoitaa niin, että eri osapuolet ovat tyytyväisiä. Neuvottelukunnan kokoonpano herätti valitettavasti kielteisiä odotuksia oikeellisuuden ja tasapuolisuuden suhteen, koska kokoonpano poikkesi maa- ja metsätalousministeriön vastuullisten virkamiesten esityksestä. Viisainta olisikin nyt, mahdollisimman pian, perustaa korkean tason juridista osaamista edustava työryhmä selvittämään ja ratkomaan Tenon sekä sen sivujokien kalastukseen liittyviä oikeudellisia ongelmia. Tällainen työryhmä, jossa olisi tasapuolisesti myös paikallisten saamelaisten ja ulkopaikkakuntalaisten kiinteistönomistajien edustus, olisi myös hallintolain näkökulmasta järkevin tapa toteuttaa eduskunnan edellyttämää laajaa arviointia eri ihmis- ja omistajaryhmien kalastus- ja kulttuurioikeuksien toteutumisesta Tenojoella ja sen sivujoissa.
Arvoisa puhemies! Voimassa oleva Tenon voimaansaattamislaki on edelleen käyttökelpoinen, kunhan sitä vaan noudatetaan ja tulkinnat ovat sopusoinnissa voimaansaattamislain ja sen esitöiden suhteen. Näin ollen esitänkin, että edellä olevan perusteella lakiehdotus hylätään vastalauseen mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-05T15:44:15,2022-04-05T15:50:02,Hyväksytty,1.1
2022_36_54,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_55,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että kalastusasiat yleensä ovat aika ongelmallisia ja niistä pienimmistäkin asioista saadaan helposti syntymään kovin ristiriitaisia tilanteita. Saamelaisten oikeudet Tenojoen kalastukseen perustuvat alkuperäiskansojen oikeuteen. Se on ihan perusteltu oikeus ja se on ihan kansainvälisesti suojattu oikeus, että sen suhteen ei ole mitään epäilystä.
Samoin omistusoikeuteen kuuluva oikeus käyttää sitä omistusoikeuden suomaa nautintaoikeutta on sekin aivan yhtä vahva oikeus. Ja ymmärtääkseni, kuten edustaja Eestilä omassa puheenvuorossaan kuvasi tätä vaikeaa tilannetta, näiden kahden oikeuden tasapainosta on viime kädessä kysymys. Ja se on selvä asia, että ainakin omien tuttavieni piirissä tämä Tenojoen kalastus on saanut semmoisen, sanoisinko, erittäin suositun, jopa kulttimaisen aseman, jossa sinne pitää päästä kalalle, ja ymmärrän kalamiestä. Kalamiehen meno sinne kalalle pohjoiseen on heille ihan selvästi äärimmäisen tärkeä asia, vuoden kohokohta, jota sitten aina odotetaan pitkään ja hartaasti ja valmistaudutaan huolella.
Mutta toivon, arvoisa puhemies, kun Suomen ja Norjan välillä on nyt kuitenkin tämä valtiosopimus syntynyt jo 2017, että sitä kunnioitettaisiin ja pyrittäisiin sellaiseen ratkaisuun, jolla olisi pitempää kestävyyttä vuosien, vuosien yli, koska se jatkuva sellainen edestakaisin soutaminen ja huopaaminen herättää vain katkeria tunteita ja sitten loukkaa yleensä jonkun oikeuksia. Se on vähän erilaisten oikeuksien hallintaa, ja niiden hyvään tasapainoon saaminen vaatii aina pitkää pohdintaa ja myös sitä, että eri osapuolet antavat jonkun verran joustoja.
Perustuslakivaliokunta muutamia vuosia sitten, kun olin perustuslakivaliokunnan jäsen, kävi Lapissa tutustumassa tilanteeseen, saamelaisiin. Kolmea eri saamelaiskansaahan siellä elää, ja heidän puheenvuorojaan kuultuani olin hieman epäileväinen, että syntyykö koskaan näistä asioista semmoista pysyvää, hyvää sopimusta. Mutta olkoon niin, että asiat ovat vaikeita, mutta tässä asiassa toivoisin, arvoisa puhemies, että päästäisiin nyt vihdoin ja viimein johonkin sellaiseen ratkaisuun, joka tyydyttäisi kohtuullisesti molempia ja kaikkia osapuolia. Sen tiedän ihan varmasti, että semmoinen kaikkien osapuolten kaikkia tahtoja tyydyttävä sopimus on mahdoton tehtävä, mutta päästäisiin edes semmoiseen laihaan sopuun ja pitkäjänteisyyteen. Sitä arvostaisin erittäin suuresti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-05T15:50:03,2022-04-05T15:52:42,Hyväksytty,1.1
2022_36_56,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_57,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on tietysti huolissaan Tenojoen lohikantojen tilasta. Ja vääjäämättä voi sanoa niin, että lohet ovat vähenemässä. Ja se on sellainen asia, mihin me kaikki haluamme puuttua, ja tarkoitan sitä, että se on jokaisen etu, että lohta on myös tulevaisuudessa.
Tämä kalastuskulttuurin säilyminen on tietysti ensiarvoisen tärkeää. Tämä on herkkä asia, ja tämä on ollut vuosikaudet sitä. Täällä tuli puheenvuoroissa esille ulkopaikkakuntalaisten mahdollisuus kalastaa ja tietysti saamelaiset — alkuperäiskansa, joka asuu siellä — ja heidän oikeutensa.
Ja mitä edustaja Eestilä tuossa puheessa esittikin, että olisi työryhmä, missä olisivat kaikki osapuolet tasapuolisesti ja pystyttäisiin neuvottelemaan, niin kuin myös Hoskonen sanoi, riidattomasti hyvä sopimus myös tästä lohenkalastuksesta, niin se olisi valtavan hieno ratkaisu, jos tähän päästäisiin.
Mutta edustaja Eestilä nosti ongelmia ja ongelman esille vastalauseen muodossa, ja näin ollen hän esitti sen hyvin yksityiskohtaisesti, ja kannatan tätä Eestilän esittämää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-04-05T15:52:42,2022-04-05T15:54:37,Hyväksytty,1.1
2022_36_58,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Siis kannatitte, edustaja Elomaa, edustaja Eestilän hylkäysesityksiä, niinkö? [Ritva Elomaa: Arvoisa puhemies! Näin on.] — Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_59,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varaamattomien, erityisen kalastuslupakiintiön lupien siirtäminen matkailulupakiintiöön hyödyttää jossain määrin kaikkia kalastusmatkailijoita ja matkailualan yrittäjiä — muutos on täten mielestäni oikeansuuntainen.
Henkilökohtaisesti en ole kalamiehiä, mutta toisinaan käyn Tenolla, ja minulla on siellä jonkinlainen tukikohtakin. Mielestäni tässä Tenojoen kalastuskysymyksessä on hyvin monipuolisia näkökulmia. Merkittävä ongelma Tenojoen kalastuskysymyksessä näyttää olevan paikkakuntalaisten äärimmäisen pitkälle viety tavoite pitää Tenojoen kalastus itsellään ja näin torjua turismi, jonka kasvun luulisi olevan alueen asujaimistolle kokonaisuutena paljon kalansaaliita tärkeämpi asia ja joka tarjoaisi Tenojoen alueen asukkaille suuria tulomahdollisuuksia. Turistit ovat ainakin minun arvioni mukaan enemmän kiinnostuneita kalastuselämyksestä Tenojoella kuin Tenojoen lohista ja muista kaloista.
Nyt monet turistit jäävät tulematta, koska turisteille tarkoitettu kalastuslupakiintiö on tämänkin lainmuutoksen jälkeen kovin pieni. Merkittävät matkailutulot jäävät saamatta, mutta onhan tietysti mahdollista elää näinkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-05T15:54:52,2022-04-05T15:56:30,Hyväksytty,1.1
2022_36_60,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_61,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tenojoen lohikalakantojen tilanne on huolestuttanut meitä jo pitkään. Viime vuonna päädyttiin esittämään koko kalastuksen kieltoa vuoden ajaksi, siksi että Tenon arvokkaat lohikannat saataisiin turvattua. Sehän ei tietystikään perustunut tieteeseen vaan pääasiassa huoleen siitä, miten lohikalakannat turvataan. Ehkä tieteellisempää voisi olla esittää jopa kahdeksan vuoden mittaista kalastuksen kokonaiskieltoa Tenolle, siitä syystä että parin lohikalakannan sukupolvet saadaan lisääntymään joessa kestävästi.
Tenojoen osalta kaikista tärkein asia tietysti on lohikalakantojen kestävyys. Sen pitäisi ohjata kaikkea politiikan päätöksentekoa. Ensisijaisena keinona se, että me kalastamme vähemmän kuin mitä joessa lisääntyy, luo meille kaikista kestävimmän uran jatkossa Tenojoen tulevaisuudelle.
Lisäksi tässä yhdistyy tietysti muutamia perustuslaillisiakin huomioita elinkeinovapaudesta, omaisuuden suojasta, oikeudesta harjoittaa kulttuuria ja niin edelleen. 
Tässä hallituksen esityksessä on myös muutamia sellaisia yksityiskohtia, joita näen tarpeelliseksi kommentoida, ja eräs näistä on tämä valiokunnassakin väläytelty CR eli catch and release ‑kalastuskielto: Pidän sitä toteuttamiskelvottomana, ihan jo siitä syystä, että kalastuksessa on ensiarvoisen tärkeää, että me suojelemme sellaisia geneettisesti suuria yksilöitä, jotka ovat kalakannan tulevaisuuden kannalta kaikista merkityksellisimpiä. Jos me kiellämme näiden kalojen vapauttamisen, niin tulemme tappaneeksi ne kaikista arvokkaimmat yksilöt sataprosenttisella todennäköisyydellä, mutta jos jätämme kalastajille mahdollisuuden vapauttaa kaikista suurimmat yksilöt, niin prosentti on huomattavan paljon pienempi.
Hyvääkin tästä esityksestä löytyy: Pidän erityisen arvokkaana sitä, että alle 18-vuotiaille esitetään maksutonta kalastusoikeutta. Se on hyvä asia ihan jo siitäkin näkökulmasta, että kalastus kulttuurillisena piirteenä siirtyy sukupolvelta toiselle edelleen.
Edellä mainittuja seikkoja, mitä edustaja Eestilä keskustelun aikana nosti esiin, pidän erityisen kannatettavina, ja esitänkin tässä oman kannatukseni hänen esitykselleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-04-05T15:56:31,2022-04-05T15:59:16,Hyväksytty,1.1
2022_36_62,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_63,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi vielä se mainitsematta omassa edellisessä puheenvuorossani, että tärkeää on toki kalakantojen hoito, niin että Jäämerestä nousevan lohen kantaa hoidetaan niin, että se vahvistuisi ja soisi sen jälkeen paremmat mahdollisuudet järkevälle kalastukselle.
On totta, että tähän liittyy myös sellainen riski, että siellä on muistaakseni muuan virustauti, joka voisi tyhjentää koko joen kerralla. Näissä asioissa pitää olla huolellinen ja pitää huoli siitä, että nämä erilaiset lohitaudit eivät pääse kalastuksen takia leviämään sinne. En tunne sen kyseisen taudin kuvaa, millainen se on, mutta tiedän sen olemassaolon, ja se on erittäin vakavasti otettava asia. Tärkeää on kuitenkin, että hoidetaan kalakantaa hyvin ja niin, että kalakanta pääsee kehittymään ja lohi nousee Tenojokeen vielä tulevinakin vuosikymmeninä. 
Norjalla toki on tässä asiassa pelintekijän paikka, koska Norjan puolellahan se joki laskee mereen, ja Norja tavallaan määrittelee ne pelimerkit, millä tätä hommaa tehdään. Elikkä Suomen tulee pitää edelleen Norjaan hyvät suhteet ja neuvotella viranomaisten kanssa, että saadaan semmoinen kestävä ja hyvä sopimus. Se on selvää, että Suomen puolella sekä saamelaisten oikeuksien että maanomistajien omistusoikeuteen liittyvien oikeuksien tasapainoon laittaminen on varmasti aika vaikea tehtävä, mutta siihen sovitetaan vielä sitten norjalaisten tavoitteet. Norja itsenäisenä valtiona määrittelee omalla alueellaan kalastamisen tavoitteet. Tämä kolmiyhteys kun saadaan sitten hyvin toimimaan, niin olisi odotettavissa sellainen kohtuullinen sopimus. En usko, että se tulee olemaan maailman paras, mutta sanotaanko, että semmoinen kohtuullinen olisi jo hyvä suoritus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-05T15:59:16,2022-04-05T16:01:05,Hyväksytty,1.1
2022_36_64,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_65,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on hyviä puheenvuoroja käytetty, ja ehkä se viesti, minkä täältä eduskunnasta voisi viedä sitten eri osapuolille ja myös maa- ja metsätalousministeriöön, on se, että kyllä kansanedustajat — ne, joita tämä asia kiinnostaa ja jotka ovat täällä läsnä — selvästi ovat sitä mieltä, että tämä asia pitää ratkaista hyvää hallintotapaa noudattaen ja ottaen huomioon eri intressiryhmien oikeudet. 
Oma käsitykseni on, että kaikkein eniten riitaa koko tässä asiassa on tullut, kun nämä eri osapuolet eivät hyväksy sitä tapaa, millä neuvotteluja käydään. Ei hallintolain 6 §:ää sinne huvikseen ole kirjoitettu, vaan silloin kun meillä on siellä olemassa saamelaisia, joilla on oma käsitys asioista, ja sitten meillä on olemassa kiinteistönomistajia, jotka ovat nimenomaan ostaneet kiinteistön ja investoineet sen takia, että niihin kiinteistöihin sisältyy kiinteistörekisterin kalastusoikeuksia, silloin meidän täytyy turvata näitten molempien osapuolten oikeudet, sekä investointi että saamelaisten oikeudet, ja niin se pitääkin tehdä, mutta jos siellä neuvottelukunnassa, mikä määrätään, on vain samanhenkisiä ja se henki on se, että kiinteistönomistajilta pitää ottaa kalastusoikeudet pois, niin mielestäni silloin se neuvottelukunnan kokoonpano — vaikka siellä on oikeusministeriön edustaja, joka on kylläkin saamelaisasioihin hyvin perehtynyt — ei edusta hallintolain 6 §:ää. Sinä päivänä, kun tämä kokoonpano on kunnollinen, niin että siellä tulevat eri intressiryhmien näkemykset otetuksi huomioon, on todennäköistä, että se ei koko ajan mene siihen suuntaan, että nakerretaan omaisuuden suojaa. Sen takia tämä on ollut niin riitainen. 
Silloin 2017, kun tämä aikoinaan hyväksyttiin, itse olin valiokuntavastaavana, ja sitä pitkään joutui miettimään, pystyykö tämmöisen valtiosopimuksen juridisesti hyväksymään. Se silloin hyväksyttiin, ja oli hyvin herkkä se kokonaisuus. Nyt jos siihen lähdetään johonkin pykälään tekemään niin kuin poliittisia virityksiä jonkun mieliksi tai jonkun painostuksesta, niin se herkkä kokonaisuus menee ihan pieleen. Sen takia tämä asia kiinnostaa eduskunnassa, ja meidän vastalause — joka siis puolustaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, koska silläkin tullaan hyvin toimeen ja itse asiassa siihen oltiin jo kohtalaisen tyytyväisiä, mikäli sitä oltaisiin vaan noudatettu — lähtee kyllä siitä, että me turvaamme sitten eri kalastajaryhmille nämä oikeudet.
Mitä tulee tähän nykytilanteeseen, niin on selvää, että meidän tärkein tehtävä on perustuslain 20 §:n, ympäristövastuupykälän, kautta suojella lohta. Se joki oli viime kesänä kiinni, ja nyt ministeriö meinasi asetuksella antaa jollekin erioikeuden kalastaa yhtäkkiä verkolla. Se oli jo semmoinen, joka aiheutti selvästi ongelmaa ja vastakaikua heti, että eihän näin voi menetellä. Mikäli käsitykseni on oikea, niin oikeuskansleri [Puhemies koputtaa] — ja kiitän siitä oikeuskansleria — puuttui siihen, että se pitää tehdä lailla eikä asetuksella, koska se sisälsi perusoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-05T16:01:06,2022-04-05T16:04:18,Hyväksytty,1.1
2022_36_66,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_67,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit on myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenensä Peter Östmanin kautta mukana tässä vastalauseessa, joka on kokoomuksen, perussuomalaisten ja KD:n yhteinen.
Niin kuin tässä keskustelussa on hyvin käynyt ilmi, niin varmasti kaikilla on yhteinen intressi siitä, että meillä Tenojoen kalakannat olisivat mahdollisimman hyvät ja myöskin tulevaisuus olisi turvattu, mutta tässä tullaan kyllä — niin kuin tässä on hyvin keskustelussa muun muassa edustaja Eestilä nostanut esille — näihin moniin perustuslakiakin ja omaisuuden suojaa sivuaviin näkökohtiin.
Oikeastaan tässä vastalauseessa on minun mielestäni erinomaisen hyvin selvitetty, miksi tässä on tultu näin hankalaan tilanteeseen. Eli jos tätä voimassa olevaa Tenon voimaansaattamislain 12 §:ää olisi noudatettu, niin ei silloin tämmöistä laitonta kalastusoikeuksien vuokraustoimintaa olisi voinut edes esiintyä ja mitään reklamaatiota ei myöskään sitten Norjan puolelta olisi tullut. Siinä oikeastaan, voisi sanoa, on se villakoiran ydin, miksi me ollaan tämmöisessä tilanteessa tällä hetkellä.
Ja miten tästä sitten päästään pois? Minun mielestäni sekä tässä vastalauseessa että tuossa edustaja Eestilän puheessa edellä tuli hyvin esille, että nyt olisi tärkeää, että meillä olisi sellainen työryhmä, joka koetaan kaikkien osapuolten näkemyksen pohjalta tasapainoiseksi ja joka lähtee korkean juridisen osaamisen kautta selvittämään ja ratkomaan tätä tilannetta, ja sillä tavalla pystyttäisiin sitten tässä asiassa etenemään.
Arvoisa puhemies! Pidän todella tärkeänä, että meillä tämä asia saadaan ratkaistua. Joku joskus varoitti, kun olin menossa puheenjohtajana Lappiin puhujamatkoille, että kaikki menee hyvin, kun et puhu mitään lohista etkä poroista — että jos niihin kahteen asiaan puutut, niin yleensä hankaluuksia voi tulla. Me ymmärrämme hyvin, että tosiaankin meidän pohjoisimman maakuntamme alueella nämä ovat juurikin niitä luonnonrikkauksia ja -antimia, joihin varmasti on monenlaisia erilaisia intressejä, mutta on todella, todella tärkeää, että tuo meidän ainutlaatuinen luontomme siellä kalakantoineen ja muineen saa sitten kukoistaa ja se tulee oikeudenmukaisesti, myöskin viljelyn ja varjelun periaatteen mukaisesti, hoidettua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-05T16:04:18,2022-04-05T16:06:57,Hyväksytty,1.1
2022_36_68,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Rantanen. — Anteeksi, onko edustaja Merellä esittelypuheenvuoro tähän? Ei. — Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_69,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tästä valiokunnan mietinnöstä käytiin viime viikolla täällä hyvä keskustelu, ja siltä osin toteamme, että laki on erittäin tervetullut, mutta perussuomalaiset kuitenkin olisivat halunneet tähän muutaman lausuman lisätä. Siltä osin pidemmittä puheitta totean tekeväni esitykseen vastalauseen 1 mukaiset lausumaehdotukset. Lausumaehdotus 3 muutetaan ja hyväksytään yksi uusi lausuma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-05T16:07:35,2022-04-05T16:08:15,Hyväksytty,1.1
2022_36_70,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_71,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan, saamme nyt kauan odotetun luottotietolain muutoksen, jossa säädetään maksuhäiriömerkintöjen lyhennysajoista. Valiokunta keskusteli lausumista, ja saimme yksimielisesti muutamia lausumia, joita tässä onkin, esimerkiksi siitä, että näitä maksuhäiriöiden säilytysaikoja ja niiden muutoksien toimivuutta tulee valvoa ja seurata. Lisäksi valiokunta toi yksimielisesti lisämäärärahatarpeen esille, mutta perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoi, että tässä tilanteessa, jossa Ulosottolaitos on täysin selkeästi tuonut esille sen, että mikäli halutaan, että he pystyvät tekemään nämä muutokset eduskunnan heille asettamassa ajassa, niin he tarvitsevat siihen tietyn määrän henkilötyövuosia — ja oikeusministeriö onkin tuonut vastineissaan esille, että tämä määrärahan tarve on olemassa — tietysti valiokunnassa jouduimme perussuomalaisina tekemään muutosehdotuksia, kuten edustaja Rantanen tuossa esitteli, siitä, että me varmasti huolehdimme lisämäärärahatarpeesta, kuten perussuomalaisten vastalauseessa on. Oikeastaan ihmettelimme tätä, miksi tätä ei saa sanoa ääneen. Haluammeko me, että tämä lakiuudistus onnistuu ja että virkamiehet eivät joudu tilanteeseen, jossa heille tulee virkavelvollisuuden laiminlyöntejä? Tätä tietysti ihmettelen. 
Lisäksi toimme esille tuon lausuman ja ehdotamme uutta lausumaa liiketoimintakiellon seuraamisesta. Valiokunta yksimielisesti lisäsi perusteluihin, että liiketoimintakieltoja koskevat rekisteröinti‑ ja tiedonluovutustarpeet tulee ratkaista liiketoimintakieltorekisteriä koskevassa liiketoimintakieltolaissa. Se on se oikea paikka — näin totesimme — mutta korostimme harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tärkeyttä — siis talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunta on varmaan kaikkien intressissä — ja valiokunta totesi perusteluissaan, että jatkossa arvioidaan, onko tuon liiketoimintakieltolain liiketoimintarekisteriä koskeva sääntely nykyisin riittävää ja ajan tasalla huomioiden liiketoimintakiellon valvonta, esitutkinta ja syyteharkinta sekä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tarpeiden kannalta. Siitä huolimatta perussuomalaisten esitystä siitä, että tämmöinen lausuma olisi täällä mietinnön lopussa, että tätä tulee hallituksen arvioida, ei saanut tänne äänestyksessä laittaa. Ihmettelimme sitä, eikö harmaa talous ja talousrikollisuuden torjunta nyt kerta kaikkiaan ole asia, jota pitää huomioida tässä yhteiskunnassa. Ihmettelimme, että esimerkiksi kristillisdemokraateista emme saaneet tukea tähän, ja tämä oli valtavan yllättävää. Samaten kristillisdemokraatit ovat olleet mukana meidän kanssamme usein siinä, että määrärahat ovat riittäviä. Samoin kokoomusta ihmettelimme, että kokoomus ei halua torjua harmaata taloutta, niin että sitä kunnolla valvotaan. [Mari Rantanen: Ohhoh!] 
Kannatan näitä edustaja Rantasen tekemiä lausumaehdotuksia ja pyydän, että eduskunnan enemmistö vielä harkitsisi, haluammeko me todella, että tämä laki toteutuu, jolloin Ulosottolaitos varmasti saa rahoituksensa, ja haluammeko me, että hallitus arvioi, onko tämä liiketoimintakieltolaki ajanmukainen ja onko siellä säätely riittävää ja ajantasaista nimenomaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan tarpeiden kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-05T16:08:24,2022-04-05T16:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_36_72,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_73,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän lain hyväksyminen lyhentää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa kuukauteen. Nykyisellään nämä merkinnät kummittelevat ihmisten tiedoissa vielä pitkään sen jälkeen, kun velat on maksettu. Nykykäytäntö on kohtuuton, ja olen tosi iloinen, että saimme tämän uudistuksen vietyä lakivaliokunnassa maaliin. Muutos astuu voimaan ensi syksynä, ja se on totisesti tervetullut.
Ylivelkaantuminen on iso yhteiskunnallinen ja myöskin inhimillinen ongelma. Ylivelkaantuneiden suomalaisten määrä kasvoi vuodesta 2009 alkaen lähes 90 000:lla henkilöllä, ja velkoihin liittyvät riita-asiat oikeudessa ovat kasvaneet viime vuosina jälleen merkittävästi. Ylivelkaantuneiden nuorten määrä on laskenut, mutta yksittäisten nuorten ahdinko syventynyt. Erityisesti nuorilla maksuhäiriömerkinnät voivat estää asunnon, työpaikan tai opintolainan saamisen, jolloin nykyisillä tuilla myöskään opiskelu ei ole välttämättä mahdollista. 
Koskaan ei saisi syntyä tilannetta, josta ei löydy ulospääsyä. Kenenkään ei pidä ajautua toivottomaan ahdinkoon esimerkiksi velkojen tähden. Esimerkiksi Takuusäätiö tekee aivan korvaamatonta työtä ahtaalle ajautuneiden ihmisten auttamiseksi. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen on tärkeä ja oikeudenmukainen uudistus, mutta se ei yksin tietenkään riitä. Köyhyyden vähentämiseen, ylivelkaantumisen torjuntaan ja vaikeassa tilanteessa olevien ihmisten auttamiseen tarvitaan muutakin.
Jo aiemmin päätimme perintäkulujen suitsimisesta, ja parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva positiivinen luottotietorekisteri voi parhaimmillaan tarjota myös uusia keinoja oman talouden hallintaan. Myös sosiaaliturvan puolella tarvitaan uudistuksia, jotta järjestelmämme pystyy kannattelemaan ihmisiä ja estämään ahdingon syvenemistä.
Mitä tulee näihin perussuomalaisten esittämiin muutoksiin, niin valiokuntahan tosiaan esittää hyväksyttäväksi lausumaa, jossa edellytettäisiin ulosottolaitoksen lisämäärärahoista huolehtimista. Ja tämän toisen lausuman, jota perussuomalaiset esittää, sisällöt, harmaan talouden torjunta ja talousrikollisuuden torjunta, ovat mietinnössä itsessään mukana, [Mari Rantasen välihuuto] eli niistä sinänsä ei erimielisyyttä sisällöllisesti ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-04-05T16:12:53,2022-04-05T16:15:15,Hyväksytty,1.1
2022_36_74,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_75,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä hallituksen esityksen toisessa käsittelyssä keskittyä ja painottaa esityksen merkityksellisyyttä etenkin juuri maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämisen osalta. Nyt ollaan aidosti asian ytimessä, ja tämä uudistus parantaa konkreettisesti velallisen asemaa. Kun velallinen saa velkansa maksettua, niin on täysin oikeudenmukaista, että maksuhäiriö sen myötä poistuu, kuten tässä hallituksen esityksessä, kuukauden kuluttua siitä, kun velallinen on rästinsä hoitanut.
Se, että velkansa hoitanut on joutunut kantamaan maksuhäiriömerkintää mukanaan vuosia, on hankaloittanut monen velkansa hoitaneen arkea. Siispä nyt tämä maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentäminen on täysin oikea ja inhimillinen esitys. Lisäksi on oikein, että luovutaan siitä, että uusi maksuhäiriömerkintä pidentäisi maksuhäiriömerkinnän kokonaiskestoa.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa ylivelkaantuneiden asemaan on kiinnitetty erityistä huomiota ja velkaantuneen asemaa on parannettu erilaisin keinoin. Tarkoitus on, että velallisella on mahdollisuus selvitä veloistaan ja saada ne hoidettua. Nyt hyväksytty maksuhäiriömerkintöjen keston lyheneminen ja vielä käsittelyssä oleva positiivinen luottotietorekisteri ovat esimerkkejä tärkeistä keinoista tavoitteeseen pääsemiseksi.
Näen kuitenkin sen, että nämä toimet ovat vasta hyvä alku, mutta nämä keinot ja teot eivät vielä ole riittäviä. Hallitus on valmistelemassa syysistuntokaudella eduskunnalle annettavaksi esityksen ulosottokaaren muuttamisesta. Tämän esityksen yhteydessä on mielestäni tarkasteltava myös suojaosuuden nostamista. Ulosotossa painivien ihmisten työn vastaanottamisen on oltava kannattavaa, ja suojaosuuden nostaminen on yksi merkittävä keino työn vastaanottamisen helpottamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-04-05T16:15:15,2022-04-05T16:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_36_76,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_77,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä edustaja Meri kysyi sen perään, että miksi kristillisdemokraatit eivät ole mukana tässä heidän lausumavastalauseessaan. En itse ole pystynyt siihen vielä tarkasti tutustumaan, mutta minun mielestäni tässä kuitenkin tämän asian kaikkein tärkein, voisiko sanoa ydin, on tämä maksuhäiriömerkintöjen keston lyheneminen. Se on se tärkein uudistus. Ja tästä käsittääkseni koko valiokunta on ollut yksimielinen. 
Elikkä teiltähän ei ole tullut esimerkiksi pykälämuutosehdotuksia [Mari Rantasen välihuuto] tai jotain vastaavaa, puhumattakaan hylkäämisistä tai vastaavan tyyppisistä. Ja lausumathan ovat monta kertaa sen tyyppisiä, että niillä pyritään tehostamaan sitä lainsäädäntöä tai annetaan ikään kuin lisäosviittaa hallitukselle. Monesti lausumat saattavat olla juuri sen tyyppisiä, että seurataan lain toimeenpanoa tai halutaan jotakin tiettyä kulmaa nostaa siitä esille. Jos sitten lausumat ovat kovinkin erityyppisiä kuin välttämättä sen lain sisältö, niin siinä mielessä sitten se voi olla yksi syy, minkä tähden ei ole välttämättä oltu mukana. Mutta tässähän on mahdollisuus tutustua lausumiin ja katsoa, minkälaisia ne ovat, ja miettiä sitten itse kukin, mitä niistä haluaa äänestää.
Minusta nyt kuitenkin tärkein signaali tästä talosta on juurikin tämä maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentyminen. Se on monille, joilla näitä on, äärimmäisen tärkeää. Kun mietitään erilaisia arkielämään liittyviä tilanteita lähtien vakuutuksista ja vastaavan tyyppisistä, niin nämä ovat tärkeitä uudistuksia, ja näistä voi sitten hallitukselle kiitoksenkin antaa, kun sellainen kerta kohdalle osuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-05T16:17:27,2022-04-05T16:19:13,Hyväksytty,1.1
2022_36_78,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_79,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä perussuomalaisten lausumaehdotuksessa, joka on siis lausumaehdotus numero 3, penätään sitä, että Ulosottolaitoksen määrärahat varmistetaan täysimääräisesti. Siellä on nyt jo olemassa vajausta sekä Ulosottovirastossa että koko oikeusministeriön hallinnonalalla, kuten olemme tässä salissa kuulleet, ja nyt jos sitä ei tänne lausumana laiteta, niin pelkomme on, että me teimme lain, jossa maksuhäiriömerkinnät tulee poistaa kuukaudessa, mutta jos siihen ei ole resursseja, niin ne eivät tule poistumaan sieltä kuukaudessa. Ja siltä osin pidämme nimenomaan tätä lausumaa hyvin tärkeänä harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan lisäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-05T16:19:13,2022-04-05T16:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_36_80,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Purra, olkaa hyvä. — Anteeksi, ei ole esittelypuheenvuoro vaan puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_81,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pidin jo esittelypuheenvuoron viime viikolla. 
Tässä on tosiaan kysymys uudesta opiskeluun perustuvasta oleskeluluvasta, joka ollaan antamassa myös karkotusuhan alaisille ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille nimenomaan tämän opiskelun perusteella. Kysymys on kaistanvaihdosta, jossa osin laittomasta halutaan tehdä laillista. Sehän hallitukselle sopii, kuten viimeisinkin selvitys sisäministeriöstä kertoo. 
Kun tätä käsittelyä aloitettiin, niin osa hallituspuolueista oli sitä mieltä, että näitä kaikista karmeimpia kohtia tästä esityksestä voitaisiin vielä valiokuntakäsittelyn aikana korjata. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja esitys tuli sieltä ulos käytännössä täysin samanlaisena kuin se sinne meni. Yleinen kehitysmaista saapuva maahanmuutto, sen lisääminen, Suomen halu houkutella sitä yhä enemmän maahan ja toisaalta se, että yhdestäkään ihmisestä, joka tänne onnistuu pääsemään, ei luovuta, vaikka hänellä ei olisi oikeutta esimerkiksi kansainväliseen suojeluun — se on tässä takana.
Itse asiassa tämän koko esityksen absurditeettia kuvaa se, että ensin siinä mainitaan nämä karkotusuhan ja karkotuspäätöksen saaneet ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ja heti perään kerrotaan, että hallitus haluaa varmistaa osaavan työvoiman saannin. Onkohan ihan loppuun saakka mietitty, että tällaisilla esityksillä pyritään tällaiseen lopputulokseen? Kaikki tiedämme, että Suomen järjestelmä houkuttelee sellaista maahanmuuttoa, joka ei muuten tänne houkuttuisi ja josta meille valitettavasti ei suurempaa hyötyä tulevaisuudessa tule olemaan. 
Oleellinen osa tätä esitystä on myös se, että tässä on selvä yhdenvertaisuusongelma maassa olevien suomalaisten ja laillisesti täällä olevien ulkomaalaisten sekä nyt tämän esityksen kautta piiriin tulevien välillä, sillä kun suomalainen opiskelija opiskelee, hän tulee ottamaan opintolainaa, ennen kuin hänellä on mahdollisuutta saada toimeentulotukea, mutta tässä tapauksessa ulkomaalaiset opiskelijat pääsevät toimeentulotuen piiriin sitä tarvitessaan ilman, että ottavat opintolainaa. [Mari Rantanen: Oho!] Meidän mielestämme tämä oli selvä perustuslaillinenkin ongelma, joka olisi pitänyt alistaa perustuslakivaliokunnan pohdittavaksi, mutta muuten valiokunta ei ollut sitä mieltä. 
Lisäksi tässä on lukuisia muita ongelmia. Esimerkiksi näitä taloudellisia arvioita ei ole lainkaan selvitetty kuten ei yhdessäkään muussakaan tämän kauden maahanmuuttopolitiikkaa löysentävässä hallituksen esityksessä. Näiltä osin esitänkin perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että koko esitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-05T16:20:18,2022-04-05T16:23:18,Hyväksytty,1.1
2022_36_82,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_83,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä ja hämmästelen kyllä tähän heti alkuun, että miten voi olla mahdollista, että perussuomalaiset ovat ainoat, jotka näkevät nämä ongelmat tuolla hallintovaliokunnan sisällä, jossa me myös esitimme hylkäystä ja johon ei yhtynyt mikään muu puolue. [Leena Meri: Oho!] Tässä ovat juuri nämä ongelmat, mitkä edustaja Purra tässä edellä esitti, ja totean vielä tähän, että tämän lain vaikutusarvioinnit ovat täysin tekemättä — ne ovat täysin tekemättä. Ainoa, mitä tässä on arvioitu, on Migrin tarvitsemat resurssit tämän lain toteuttamiseen, mutta se, paljonko tämä maksaa suomalaiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle, kasvatuskoulutukselle ja Kansaneläkelaitoksen sekä kuntien toimeentulotukimenojen osalta, on täysin tekemättä tässä esityksessä. Nyt, kun tässä muutetaan näiden opiskelijoiden yhden vuoden lupa jatkuvaksi luvaksi siten, että heidän pitää esittää ensimmäiselle vuodelle toimeentulonsa, joka on siis 560 euroa kuukaudessa, ja kaiken muun me maksamme — veronmaksajat joutuvat maksamaan — koska tässä maassa ei elä 560 eurolla, ja sen pitäisi olla varsin selvää. Muutoinhan me voisimme laskea sosiaaliturvan 560:een, ja siihen päälle ei tule mitään, ei tule toimeentulotukea eikä tule asumistukea, jos näin on, mutta kun me tiedämme, että näin ei ole, vaan me hyväksymme sen, että nämä EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat voivat käyttää toimeentulotukea, niin tässä on tämä syy, miksi me haluamme toimia tällä tavalla — tai me emme perussuomalaisissa halua, mutta nähtävästi iso osa eduskunnasta haluaa.
Tämä yhdenvertaisuusasia on suurin ongelma tässä. Ei voi olla niin — tai näköjään voi — mutta meidän mielestämme on täysin moraaliton esitys, esitys, joka aiheuttaa sen, että kun vaikkapa Afrikasta tulee tänne ammattikorkeakouluopiskelija, niin hän voi hakea toimeentulotukea menoihinsa ja asumiseensa, koska se 560 ei riitä, mutta samaan aikaan siinä viereisellä pulpetilla luennolla istuva suomalainen ihminen joutuu nostamaan opintolainaa eli velkaantumaan opintojensa yhteydessä — ja tämä on täysin käsittämätöntä. Tämä on yhdenvertaisuusongelma ja tämä on täysin moraaliton lakiesitys, mutta toki soveltuu vihervasemmiston pirtaan, jota jopa naurattaa hiukan täällä tämä asia, mutta teillehän eivät suomalaiset ole koskaan tulleetkaan etusijalle. 
Ja viimeisenä totean lyhyesti, että tämä tulee myöskin helpottamaan kansalaisuuksia. Aikaisemmin nämä ovat olleet tilapäisiä oleskelulupia. Nyt, kun ne muutetaan jatkuviksi, niin käytännössä katsoen ne lasketaan alusta lähtien kansalaisuuden asumisaikaan kokonaisuudessaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-05T16:23:18,2022-04-05T16:26:28,Hyväksytty,1.1
2022_36_84,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_85,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämänpäiväisen ammattibarometrin tulokset kertovat, että meillä on sekä työvoimapulaa että työn ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmaa. Kumpaakin ongelmaa on kyettävä hoitamaan yhtä aikaa, jottei taloutemme hyytyisi ja palvelutasomme entisestään tulisi riskeeratuksi.
Vuonna 2016 työllisiä oli noin 2 276 000. Osaamisen ennakointifoorumin arvion mukaan työllisten määrä kasvaa 115 000 henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Tämä ei kuitenkaan riitä alkuunkaan korvaamaan avautuvien työpaikkojen määrää tai sitä, kuinka paljon ihmisiä pitää kouluttaa ja rekrytoida. Nimittäin samalla ajanjaksolla työmarkkinoilta poistuu yli miljoona henkilöä vanhuuseläkkeelle. Yhteenlaskettuna työpaikkoja avautuu siis noin 1 150 000 vuoteen 2035 mennessä. Keskimäärin tämä tarkoittaa yli 60 000 henkilön rekrytointitarvetta vuosittain. Eniten työvoimaa tarvitaan muun muassa terveyspalveluissa, koulutuksessa, mikä nähdään henkilöstövajeena ja palkankorotuspaineina jo nyt, maa- ja vesirakentamisessa, kiinteistöalalla, sosiaalipalveluissa sekä metallituotteiden, koneiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Arvio on, että alhaisen osaamistason tehtävät vähenevät osin digitalisaation ja teknologisen kehityksen myötä. Korkean osaamisen asiantuntijatehtävät tarvitsevat aiempaa enemmän osaamista ja osaajia.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä hallitus vastaa hallitusohjelmaan ja myös vihreiden pitkäaikaiseen tavoitteeseen lisätä työperäistä maahanmuuttoa ja helpottaa kansainvälisten opiskelijoiden jäämistä ja juurtumista Suomeen. Kaikkien Suomessa oleskelevien mahdollisuuksia tehdä työtä on edistettävä, ja työperäisten oleskelulupien saamista on helpotettava. Paheneva työvoimapula on tulppa talouden kasvulle ja yritysten kehittymiselle. Jos osaavaa työvoimaa ei löydy, Suomeen jää syntymättä pitkällä aikavälillä valtava määrä työpaikkoja, joita tarvitaan kipeästi, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata.
Meidän on helpotettava kansainvälisten osaajien palkkaamista ja rekrytoitava Suomeen enemmän kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita, ihmisiä, jotka tuovat maahamme tuloja, taitoja ja tietoja, joita yhteiskuntamme ja yrityssektorimme kipeästi kaipaavat. Väylät Suomeen saapumiseen ovat usein liian hitaita niin yksilön näkökulmasta kuin yhteiskunnan ja yritysten kannalta. Suomea ei useinkaan nähdä kovin houkuttelevana kielen, sään ja asenneilmapiirin vuoksi. Tämä ohjaa monen potentiaalisen osaajan valitsemaan työpaikan jostain muualta kuin Suomesta. Samalla se hidastaa yritystemme kasvua, kansainvälistä laajentumista ja menestystä.
Suomessa ulkomaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on eurooppalaisittain vielä alhainen. Suomi kuitenkin kilpailee muiden Euroopan maiden kanssa myös korkeasti koulutetusta työvoimasta. Ulkomaisista opiskelijoista olisi järkevää pitää nykyistä tiukemmin kiinni ja houkutella heitä enemmän Suomeen. Opiskelujen jälkeen työelämään siirtyessään ulkomaalaiset opiskelijat tuntevat suomalaisen yhteiskunnan jo varsin hyvin ja ovat ehkä oppineet jo kielenkin. Lisäksi he ovat paremmin sitoutuneita Suomeen kuin suoraan töihin tulevat maahanmuuttajat. Tässä esityksessä on useampia keinoja, joilla näiden opiskelijoiden pysymistä Suomessa ja työllistymistä Suomeen opintojen jälkeen helpotetaan. [Mari Rantanen: Paljonko tää esitys maksaa?] — Ja olen varma, että se, että meillä henkilöstöpula jatkuu, maksaa enemmän kuin se pieni määrä, joka kuluu siihen, että voimme lupaprosessit sujuvoittaa. [Mari Rantanen: Mikä se pieni määrä on, kun sitä ei lue siinä esityksessä?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-05T16:26:30,2022-04-05T16:30:43,Hyväksytty,1.1
2022_36_86,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_87,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy todeta, että kristillisdemokraatit kyllä toivottavat tervetulleeksi ihmiset, jotka tulevat tänne töihin tai opiskelemaan ja hakevat sillä perusteella oleskelulupaa Suomesta. Mutta tässä lakiesityksessä on se ongelma, jonka täällä edustaja Purra toi esille, että tässä ikään kuin vaihdetaan kaistaa kesken matkan: elikkä henkilöt, jotka ovat hakeutuneet Suomeen kansainvälisen suojelun ja turvapaikan hakemisen kautta, niin sitten kesken tämän prosessin siinä vaiheessa, kun heillä on kielteinen päätös turvapaikkahakemuksestaan, he voivatkin opiskelun perusteella jäädä maahan.
Olen sitä mieltä, että tämä on kyllä omiaan sekoittamaan meidän järjestelmäämme. Täällä edustaja Hopsu totesi, että nämä normaalit väylät hakeutua Suomeen ovat liian hitaita. Minun mielestäni meidän ei kuitenkaan pidä antaa sellaista signaalia ulospäin, että jos haluat Suomeen opiskelijaksi, niin älä hae opiskelijaksi vaan hae turvapaikkaa, ja sitten kun kuitenkaan todennäköisesti et tule sillä perusteella saamaan, niin sen jälkeen sitten hakeudut opiskelijaksi Suomeen. [Leena Meri: Juuri näin!]
Tämä kuulostaa todella kummalliselta, että meillä lähdetään sekoittamaan kahta aivan erillistä perustetta Suomeen saapumiselle. Ja mikä tästä on sitten seurauksena? No seurauksena on se, että resurssit menevät väärään kohtaan. Elikkä meillä on ihmisiä, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua, joilla on oikeus hakea turvapaikkaa. Mutta sen jälkeen meillä resurssit menevät vääriin asioihin, jos me emme oikeasti pysty kohdentamaan sitä heidän asioittensa tutkimiseen, vaan päinvastoin riippumatta siitä, mikä se turvapaikkaprosessin lopputulema on — jonka tämä lakiesitys kyllä vesittää — voi siitä huolimatta jäädä Suomeen opiskelemaan.
Sen tähden kyllä täytyy sanoa, että kun me kristillisdemokraatit viime viikolla jo tuossa noitten kokoomuksen esittämien pykälämuutosehdotusten puolesta äänestimme ja totesimme, että ne olivat erittäin tarpeellisia, niin jos nämä olisi tehty muutoksina siellä valiokunnassa ja valiokunnasta olisi tullut näitten pykälämuutosesitysten mukainen esitys tänne suureen saliin, niin varmasti olisimme sen voineet hyväksyä. Mutta täytyy sanoa, että kyllä, joudumme nyt kyllä harkitsemaan, pystymmekö tätä lakia ryhmänä hyväksymään vai menemmekö tuohon perussuomalaisten hylkäysvastalauseeseen mukaan. Ainakin itse ajattelen niin, että on todella tärkeää, että tämä meidän järjestelmämme on selkeä. Ihmiset ovat tervetulleita työhön, ovat tervetulleita opiskelemaan, ja sitten on kaista heille, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua ja turvapaikkaa. Nämä kaksi asiaa pitää pitää selkeästi erillään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-05T16:30:43,2022-04-05T16:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_36_88,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_89,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja opiskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia ja siihen liittyviä lakeja. Koko esitys näyttää siltä, että sillä pyritään hallituksen ideologian mukaisesti vain helpottamaan laittomasti maassa olevien turvapaikanhakijoiden pitämistä Suomessa. Tämä esitys ei houkuttele maahamme paljon puhuttuja osaajia, vaan se tulee johtamaan siihen, että Suomeen tulee entistä enemmän sosiaaliperusteista maahanmuuttoa, joka on Suomen jo valmiiksi kärsineelle taloudelle myrkkyä. 
Suomen kansalaisuuden saisi esityksen myötä jatkossa helpommin, koska jatkuvien oleskelulupien myöntämisellä on merkitystä kansalaistamisen yleisenä edellytyksenä olevan asumisen laskemisen kannalta. Karkotuspäätöksen saanut voi jatkaa oleskeluaan Suomessa, vaikka hänen oleskelulleen ei olisi mitään perusteita. Suomen kansalaisuuden pitää olla palkinto sopeutumisesta Suomeen ja suomalaiseen yhteiskuntaan, ja sen saamisen kriteerejä pitäisi nimenomaan nyt tiukentaa, ei helpottaa. 
Esityksen vaatimus 560 euron kuukausittaisesta tulosta on naurettavan matala. Se ei riitä opiskelijalle kustannuksiin edes suurimpien kaupunkien ulkopuolella ilman opintolainaa. Kaiken lisäksi selvitys pyydetään koulun alkaessa vain vuodelta eteenpäin. Lisäksi maahantulijat saattavat saada oikeutuksen perustoimeentulotukeen ilman että heidän tarvitsisi ensisijaisesti turvautua opintolainaan, kuten suomalaisen opiskelijan toki pitää. Miksei hallitus ole kiinnostunut suomalaisten opiskelijoiden opintolainataakasta? 
Tämä tarkoittaa sitä, että veronmaksajat joutuvat maksamaan erinäisten tukien muodossa maahantulijoille yhä enemmän rahaa. Ulkomainen halpatyövoima tai pakolaiset eivät tule olemaan ratkaisu työllistymisen ongelmiin. Kyllä suomalainen tekee ihan samoja töitä, kunhan työstä maksetaan niin, että rahalla tulee toimeen ja sillä elättää itsensä. Muutenkin esitysten taloudellinen arviointi on hyvin heikkoa, ja se keskittyy lähinnä oleskelulupien vähentämisestä seuraaviin viranomaistehtävien muutoksiin ja viranomaisten keräämien maksutulojen muutoksiin. Tätä puutetta hallituksen esityksessä ei ole korjattu, vaikka perussuomalaiset ovat asian nostaneet asianmukaisesti esille. 
Suomalaisen koulutusjärjestelmän tarkoitus ei ole olla maahantulijalle oikotie onneen vaan oikeiden osaajien kouluttaminen. Koulupaikat ovat myös pois suomalaisilta opiskelijoilta, ja heidän kouluttamisestaan meidän pitäisi pitää huolta erityisesti nyt kun opiskeluvelvollisuuden ikärajaa on nostettu 18 ikävuoteen ja jokaisen nuoren täytyy ainakin aloittaa lukio tai ammatillinen koulutus. Suomalaista ammatillista koulutusta ei ole järjestetty julkisilla varoilla sitä varten, että sillä koulutettaisiin kolmansien maiden kansalaisia. Tämän lisäksi Suomessa korkeakoulutuksen saaneista ulkomaalaisista keskimäärin, ikävä kyllä, vain puolet jää Suomeen — he eivät koskaan maksa itseään takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle.
Arvoisa puhemies! Koko turvapaikkajärjestelmältä menee pohja alta, jos maahan saa jäädä riippumatta siitä, onko turvapaikkapäätös kielteinen vai myönteinen. Esitetyistä muutoksista seuraa myös jälkivalvonnan vaikeus. Kela ei myöskään tilastoi kolmansista maista tulleiden henkilöiden toimeentulotuen käyttöä. Miten opinnoissa turvapaikanhakijoiden etenemistä aiotaan siis valvoa? Millä kriteereillä opiskelija menettää oleskeluoikeutensa ja tukensa? Maahanmuuttovirasto tarvitsee ajantasaisen tiedon siitä, miten opiskelijoiden opinnot edistyvät. 
Mielestäni tämä täytyy hylätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-05T16:33:59,2022-04-05T16:38:04,Hyväksytty,1.1
2022_36_90,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_36_91,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah ehti lähteä salista, mutta olisin hänelle hieman avannut sitä, että meillä on täällä maassa henkilöitä, jotka ovat tulleet hakemaan turvapaikkaa, mutta meidän turvapaikkaprosessi on kestänyt niin kauan, että he ovat siinä välillä lähteneet opiskelemaan, mikä on täysin järkevää: tehdä työtä tai opiskella eikä vain istua ja odottaa, mikä passivoi, masentaa, johtaa ongelmiin ja myös kuluihin yhteiskunnalle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Paljon järkevämpää on, että he opiskelevat tai tekevät työtä. Ja kun ovat opiskelleet, niin silloin Suomi on heidät kouluttanut, on maksanut ne kustannukset siitä koulutuksesta. Mitä järkeä koulutettua ihmistä on lähettää maasta pois tekemään työtä jonnekin muualle, jos hän haluaa tänne jäädä, hänellä olisi työllisyysmahdollisuus täällä, kielen osaaminen? Suomen kielen taitajia ei kovin monesta paikkaa löydy, joten pidetään niistä kiinni, jotka täällä ovat osoittaneet pärjäävänsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-05T16:38:04,2022-04-05T16:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_36_92,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_93,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Armenia on Venäjän liittolainen, joten on hieman kyseenalaista tiivistää sen ja Euroopan unionin välisiä yhteyksiä tämänhetkisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Toki tässä on kysymys ainoastaan lentoliikenteessä tehtävästä yhteistyöstä. Tällä hetkellä Armeniaan lentäminen suurimmalta osalta Euroopan unionin aluetta on mutkikkaampaa kuin aiemmin, sillä pakotteet ja sota estävät käyttämästä Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan ilmatilaa. On kuitenkin kannatettavaa helpottaa yhteyksiä kaikkien Euroopan unionin lähialueiden maiden kanssa ottaen toki huomioon myös pakotekysymykset ja kansainvälispoliittiset realiteetit. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-05T16:39:30,2022-04-05T16:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_36_94,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_36_95,36/2022,2022-04-05,14.01,16.44,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen hallituksen ja Yhdistyneiden kansakuntien yhteisen sopimuksen lastenrahaston Unicefin oppimisen innovaatiokeskuksen ja innovatiivisen rahoituksen keskuksen sijoittumisesta Suomeen. 
Kokemusta YK-toimistosta Suomessa on syntynyt jo YK:n hankepalveluiden UNOPSin toimistosta, samoin YK:n teknologiainnovaatioiden UNTILin laboratorion, uudelta nimeltään UN Global Pulse, toiminnasta Suomessa ja UNU-WIDER toiminnan sijoittumisesta tänne. 
Oppimisen innovaatiokeskus pyrkii kehittämään uusia digitaalisia oppimisratkaisuja ja laajentamaan näiden käyttöä Unicefin ohjelmamaissa. Keskus tukee tätä tukevaa tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa sekä muiden YK-toimijoiden kanssa. 
Innovatiivisen rahoituksen keskus pyrkii puolestaan löytämään uusia rahoitusmalleja ja hyödyntämään finanssiteknologioita Unicefin toiminnan tukena. Pyrkimyksenä on parantaa Unicefin kykyä vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin lapsen oikeuksien edistämiseksi sekä kerätä varoja järjestön toiminnan laajentamiseksi.
Vuonna 2018 ulkoministeriö julkaisi Ritva Reinikan johdolla tehdyn raportin Stepping Up Finland’s Global Role in Education, joka selvitti ja suositti suomalaisen opetussektorin osaamisen hyödyntämistä kehitysyhteistyössä ja maailmanlaajuisen oppimiskriisin ratkaisemisessa, koulutuksen laadun ja koulutuksen saatavuuden vahvistamisessa. Selvitys suositti, että Suomen tulisi aktiivisesti hakeutua mukaan kansainvälisiin yhteistyöverkostoihin. Myös rahoitusta koulutussektorille olisi selvityksen mukaan kasvatettava. Koulutuksesta olisi selvityksen mukaan syytä muodostaa oma kehityspoliittinen kokonaisuutensa. Opetusalan osaajille pitäisi luoda väyliä osallistua kehitysyhteistyöhön ja saada kokemusta kehittyvistä maista. 
Näihin kaikkiin toimiin on nyt ryhdytty, ja koulutuksesta on kehityspoliittisessa selonteossa määritelty oma temaattinen painopisteensä. Unicefin osaamisen innovaatiotoimiston saaminen Suomeen vahvistaa verkostojamme ja jatkaa tämän kehityspoliittisen painopisteen vahvistamista. Tämä kehitys on myönteistä myös koulutusvientiyrityksillemme. Suomella on vahva maine koulutuksen kärkimaana. Oppimistuloksemme ovat olleet korkeita, opettajamme maailman huippua. Tästä on pidettävä jatkossakin kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_36+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-05T16:41:31,2022-04-05T16:44:19,Hyväksytty,1.1
2022_37_1,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 4/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 5.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Sofia Vikman Sari Sarkomaan kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_2,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuksesta Tenojoen vesistössä Norjan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 30/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 1/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 5.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Markku Eestilä Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_3,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 5.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Leena Meren kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_4,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi luottotietolain, maksupalvelulain 86 §:n ja rikosrekisterilain 4 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2021 vp>>>Lakialoite  LA 20, 86/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 3/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_5,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 232/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 6/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 5.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riikka Purra Mari Rantasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_6,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_7,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on säätää tuesta, jonka tavoitteena on turvata energiaintensiivisen teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata sen piirissä olevia toimijoita kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. Sähköistämistuki myönnettäisiin komission päästökaupan valtiontukisuuntaviivojen mukaisena tukena. Suuntaviivoissa on määritelty toimialat, jotka ovat erityisen alttiita hiilivuotoriskille sähkön hinnassa olevan päästökaupan lisäkustannusten johdosta, sekä yksityiskohtaiset ehdot, miten aiheutuneita lisäkustannuksia voidaan kansallisesti korvata. Sähköistämistuki kohdistuu kustannuksiin, joita kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten kolmansista maista tulevilla kilpailijoilla ei ole johtuen vähemmän kunnianhimoisista ilmastotavoitteista ja sääntely-ympäristöstä.
Esitettävä tukiohjelma on viisivuotinen, ja sen mukaista tukea myönnettäisiin vuosina 22–26. Vuosittain maksettavan tuen määrä perustuisi muun muassa laitoksen sähkönkulutukseen tai tuotannon määrään sekä päästöoikeuden hintaan. Esitettävä tuki liittyy vuoden 2022 lisätalousarvioon. Vuonna 2022 tukea tultaisiin maksamaan arviolta 87 miljoonaa euroa ja tämän jälkeen vuosittain 150 miljoonaa euroa, mikä on hallituksen esittämän myönnettävän tuen vuosittainen enimmäismäärä.
Tukeen oikeutettuja teollisuuslaitoksia arvioidaan olevan Suomessa noin 70. Toimialojen joukossa on Suomelle merkittäviä toimialoja, kuten raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, paperin, kartongin ja pahvin valmistus, massanvalmistus sekä jalostettujen öljytuotteitten valmistus. Tuen myöntämisen ehtona olisi, että toiminnanharjoittaja on tehnyt energiatehokkuuslain mukaisen energiakatselmuksen tai että se on vapautettu energiakatselmuksen tekemisestä energiatehokkuuslain nojalla. Toiminnanharjoittajan tulisi myös osoittaa, että vähintään 30 prosenttia sen yhteenlasketusta sähkönkulutuksesta on tuotettu hiilettömillä lähteillä.
Esityksessä tukea saaneille toiminnanharjoittajille asetettaisiin tuen käyttöä koskeva lisäehto. Tuensaajien tulisi kohdistaa vähintään 50 prosenttia heille myönnetystä tuesta kehittämistoimiin, joilla he edistävät teollisen tuotantonsa muuttumista hiilineutraalimmaksi. Tuen käyttövaatimuksella luotaisiin kannustin ottaa käyttöön uusia hiilineutraalisuutta edistäviä teknologioita, tuotantomenetelmiä ja poltto- ja raaka-aineita sekä kehittää laitosten energia- ja materiaalitehokkuutta. Tukea voisi kohdentaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan, jolla on tunnistettu olevan muun muassa toimialojen vähähiilisyystiekartoissa keskeinen rooli teollisuuden hiilineutraalisuuden tavoittelussa.
Tuki tulisi käyttää kehittämistoimintaan vuoden 28 loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulisi hyväksyttää suunnitelmansa kehittämistoimet tukiviranomaisella ja edelleen raportoida tuen käytöstä toteutuneisiin toimiin. Tuen kohdistamisesta kehittämistoimiin ja siihen liittyvästä viranomaismenettelystä säädettäisiin tarkemmin sähköistämistukea koskevalla valtioneuvoston asetuksella. Sähköistämistuen käyttöönotto edellyttää, että komissio hyväksyy sen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-06T14:09:40,2022-04-06T14:13:51,Hyväksytty,1.1
2022_37_8,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_9,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. 
Kompensaatiotuen lakkauttaminen ja korvaaminen teollisuuden sähköistämistuella on virhe, jonka tekemistä olemme vastustaneet ja vastustamme. Koska sähköistämistuen enimmäismäärä on matala, on ilmeistä, että näin lisäverotetaan yrityksiä. Näin maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa väkisin ajava hallitus esittää keinojaan, miten huonontaa suomalaisten yritysten toimintaa ja kilpailukykyä. Tällä muutoksella aiemmin käytössä ollut kompensaatiotuki lakkaa ja tilalle tulee sähköistämistuki. Keskusta on väittänyt, että ainoa muutos on nimi, mutta se ei kyllä pidä paikkaansa. Käytännössä Suomessa teollisuutta on energiaverotettu enemmän kuin kilpailijamaissa. Hallitus haluaa, että näin tapahtuu myös jatkossa. Jatkossa myös päätetään yritysten puolesta, mihin tuki tulee käyttää. Tukijärjestelmä on vaikeampi ennakoida, ja tukiprosentti on matalampi. 
Tuen tason tulisi perussuomalaisten mielestä Suomessa seurata Saksan tasoa. Jo ennestään tuki on selvästi alemmalla tasolla. Esitys nostaa merkittävästi teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia Suomessa. 
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan tällä esityksellä annetaan Euroopan unionille lisää päätäntävaltaa. Päästökauppa on käytännössä rinnastettavissa verotukseen, eli EU:lle ojennetaan hopealautasella verotusoikeus mutta kiertoteitse. Lopputulema on oveluudesta huolimatta kuitenkin se, että isot maat vievät ja Suomi vikisee. EU:lle tulee oikeus päättää päästöoikeuksien tarjottava lukumäärä sekä ne liiketoiminta-alueet, joilla päästöoikeuksia edellytetään. Kansallisen teollisuuspolitiikan liikkumavaraa supistetaan tällä esityksellä tulevillekin hallituksille. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tällaista suuntaa. Esitetty sähköistämistuki ei ole Suomen tai suomalaisten yritysten kannalta muutos parempaan.
Arvoisa puhemies! Viime vuonna kertyi Suomelle tuloa päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu päästöoikeuksien huutokauppahinnan noususta. Kuluvalle vuodelle odotetaan vielä huomattavasti suurempaa myyntituloa. Perussuomalaiset on esittänyt, että lisääntyviä päästökauppatuloja pitää korvamerkitä kompensoimaan nousua ja helpottamaan liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta kärsivien tahojen ahdinkoa. Päästökauppatulot on ohjattava suomalaisten hyväksi, ei Euroopan unionille, ei ilmastososiaalirahastoon eikä mihinkään muuhunkaan ylikansalliseen kitaan. Suomessa valmistetut tuotteet ovat ilmastoystävällisempiä kuin useimpien kilpailijamaiden tuotteet. Suomalainen teollisuustuotanto on siten ilmastoteko muiden etujen, kuten työllisyyden ja verotulojen, ohella.
Arvoisa puhemies! Erityisesti nykyisessä maailmanajassa meidän tulee kyetä pohtimaan myös tuotantoketjujen varmuutta ja luotettavuutta myös turvallisuusnäkökulmasta. Hiilivuodon estäminen ja teollisuuden pysyminen Suomessa, jopa palauttaminen tänne, on myös turvallisuuspolitiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-06T14:14:04,2022-04-06T14:17:38,Hyväksytty,1.1
2022_37_10,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_11,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Loppukädessä yksityiset kansalaiset kuluttajina ja veroalamaisina maksavat kaiken, mitä yritykset ja julkinen hallinto tekevät. Jos valtio lisää yrityksille veroja ja maksuja, ne maksaa kuluttajakansalainen. Jos valtio lisää yritystukia, ne maksaa veronmaksajakansalainen. Yritysten ei sinänsä tarvitse piitata niille sälytettävistä lisävelvoitteista niin kauan kuin ne voivat siirtää lisäkustannukset hintoihin. Ripeimmin niin sanottu vihreä siirtymä eteneekin luonnollisten monopolien ja välttämättömyyshyödykkeitä myyvien yritysten toiminnassa, joiden kysyntä ei juuri jousta hintojen noustessa. Joillekin monopoleille turhat, ylimitoitetut ja ennenaikaiset investoinnit ovat jopa erittäin kannattavia. Kuluttaja maksaa, kun ei muuta voi.
Kilpailluilla markkinoilla kuluttaja maksaa hyödykkeen hänelle tuottamasta lisäarvosta. Jos yritys joutuu investoimaan välttääkseen veron tai maksun, kuluttajalle ei synny mitään lisäarvoa. Yritykselle ei synny euron euroa todellista asiakkaan lisäarvoon perustuvaa kassavirtaa investoinnin maksamiseen. Väite, että tällaiset investoinnit luovat kestävää kasvua, on yksinkertaisesti väärä.
Tietenkin sääntelyä ja markkinoiden ohjailua tarvitaan toisinaan. Kyse on järkevän tasapainon löytämisestä. Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta ei-välttämättömät verot, maksut ja tuet leikkaavat aina kansalaisten ostovoimaa ja valinnaista kulutusmahdollisuutta heikentäen talouskasvua. Jotkut peräänkuuluttavat dramaattista leikkaamista. Kulutusta on tietenkin järkeistettävä, kehitettävä kestävämmäksi, mutta kulutus on se yhteiskunnan jakelumekanismi, joka pitää nykyiset väestömäärät hengissä.
EU:n ja Suomen heikko talouskehitys ei ole sattumaa. Me sääntelemme itseämme sekä ulos markkinoilta että hengiltä, kohti Pohjois-Korean jakelumekanismia. Kun kulutus heikkenee, yhä useampi on tukien varassa, viljelee itse, näkee nälkää tai kaikkia näitä, ja moni luulee, että sellainen ei ole mahdollista Suomessa tai Euroopassa, mutta on parhaillaankin, ja kaikki voi käydä todella nopeasti.
Arvoisa puhemies! Järjettömintä on luoda epäonnistuneita vero- ja lisämaksujärjestelmiä ja sitten joutua paikkailemaan niitä tukijärjestelmillä. Päästökauppajärjestelmä on viimeistään nyt muuttunut turhaksi rasitteeksi, koska riittävät kannusteet luopua fossiilisista polttoaineista ovat muutenkin olemassa. Kyse ei ole ympäristöstä vaan EU:n tavoitteista rahoittaa itseään ohi jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksenteon. EU:n toiminta on sen omista vääristyneistä lähtökohdista käsitettävää. Täysin käsittämätöntä on sen sijaan oman hallituksemme halu kokoomuksen tuella rankaista kuluttajia ja veronmaksajia paljon kovempaa kuin mitä edes EU-säännökset edellyttävät — siinä ei ole etäisintäkään järjen häivää.
Kun lukee tämän sähköistämistuen saamisen, toteuttamisen, seurannan ja maksatuksen ehtoja, olemme taas kasvattamassa lisälonkeroa hallinnolliseen olioon, joka kuluttaa järjettömästi sekä julkisia että yksityisiä resursseja. Valtion henkilöstömäärä on kasvanut Rinteen ja Marinin hallituksen aikana merkittävästi. Turpoava kymmenientuhansien työntekijöiden ja eritasoisten pomojen armeija suunnittelee, koordinoi, toteuttaa, valvoo, tarkastaa ja päsmäröi toistensa töitä ja tehottomia prosesseja, joita ei pitäisi tehdä laisinkaan, ja kansalaiset ja yritykset raatavat syöttäen tätä paisuvaa oliota. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]
Sen sijaan että nämä hyvin koulutetut ihmiset houkutellaan valtiolle yksityissektoria paremmilla palkoilla pyörittämään vahingollista byrokratiaa, tarvitsemme heidät tuottamaan kansalaisille elintärkeitä peruspalveluja tai tekemään yksityissektorilla jotain, jota Suomi voi myydä.
Tällaiseen sääntelyyn meillä ei ole varaa, vaan sitä on lähdettävä määrätietoisesti purkamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-04-06T14:17:50,2022-04-06T14:22:50,Hyväksytty,1.1
2022_37_12,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_13,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva teollisuuden sähköistämistuki olisi tulossa aiemman kompensaatiotuen tilalle. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään sähköistämistuen perumista ja jatkoa kompensaatiotuelle. Kompensaatiotuen jatkoa kannattaa myös suomalainen teollisuus, koska tukimuotona se on selkeämpi ja ennustettavampi ja tuen käytöstä saa päättää itse. Uusi sähköistämistuki on aiempaa tukea alhaisempi ja yritykset ovat velvoitettuja käyttämään tuki vähähiilisyyttä edistäviin hankkeisiin.
Esityksessä tarkoitetulla tuella korvattaisiin päästökaupasta aiheutuvia välillisiä kustannuksia. Maksettavan tuen suuruus riippuisi muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksesta ja tuotannon määrästä.
Päästökauppa tuottaa nykyisellä tasolla valtiolle arviolta jopa lähes 700 miljoonaa euroa. On muuten valitettavaa, että Suomessa päästökauppatuloja ei ole korvamerkitty kuten esimerkiksi Virossa. Olisi oikein ja kohtuullista, jos tuloja pystyttäisiin kokonaan ohjaamaan nykyistä enemmän ilmastotoimien vuoksi kipuilevalle teollisuudelle tai pulassa olevalle sote-sektorillemme.
Arvoisa herra puhemies! Päästökauppa on käytännössä verrattavissa verotukseen, vaikka järjestelyä EU:ssa kutsutaankin päästömaksuksi. Varsinainen verotusoikeus unionille edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä, ja se vaatisi perussopimusten avaamista tai vähintäänkin perussopimusten pykälien merkittävää uudelleentulkintaa, jota unionissa onkin jo harjoitettu muun muassa eurokriisien ja elpymisvälineen kohdalla. Päästömaksusta unioni voi päättää yksinkertaisella enemmistöllä, mikä asettaa erityisesti pienet maat huonoon asemaan. Toivonkin, että hallitus muistaa tämän ja toiminnallaan pyrkii estämään EU:n jatkuvaa liittovaltiokehitystä ja tosiasiallista verotusoikeuden jatkuvaa siirtoa pois kansallisista käsistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-06T14:22:58,2022-04-06T14:25:23,Hyväksytty,1.1
2022_37_14,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_15,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikkojen aikana on käynyt varsin selväksi, että vihreän siirtymän tukeminen ei ole vain ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa vaan myös Suomen turvallisuutta ja huoltovarmuutta vahvistavaa politiikkaa. Jokaisella sentillä, jolla jatkamme fossiilisen energian ostamista Venäjältä, rahoitamme Venäjän järkyttäviä tekoja Ukrainassa. Siksi vihreää siirtymää on nyt vauhditettava entisestään.
Tutkimus ja innovaatiot ovat tärkein aseemme ilmastonmuutosta vastaan. Juuri julkaistu IPCC:n raportti korostaa jälleen pikaisten ilmastotoimien tarvetta, ja ilman teknologisia ratkaisuja, kuten teknisiä hiilinieluja ja sähköpolttoaineita, emme pysty ilmastonmuutosta hillitsemään. Vihreän siirtymän investoinnit ovat merkittävä askel kohti Suomen energiaomavaraisuutta. Siksi onkin valtavan tärkeää, että vihreän siirtymän investoinnit nostetaan määräaikaisesti etusijalle lupakäsittelyssä, ja tämä jos mikä on hyvä asia. Voimme siis todeta, että energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämisen tuki on jälleen askel kohti fossiilitonta tulevaisuutta. Se lisää myös huoltovarmuuttamme, kun irtaannumme pääosin Venäjältä tulevasta fossiilisesta energiasta. Päästövähennykset tehdään yrityksissä, ja tämä on jälleen askel ja kannustin teollisuuden yrityksille vihreässä siirtymässä. Yrityksille on myös tärkeää, että toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava. Vaikka elämme nyt poikkeuksellisen epävarmoja aikoja Venäjän aloittaman sodan vuoksi, on yhä selvempää, että suunta on kohti fossiilitonta tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies! Maaliskuun alussa eduskunta aloitti ilmastolain käsittelyn. Siinä asetetaan kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mutta pelkästään tavoitteet eivät vähennä päästöjä. Tarvitaan konkreettisia uusia päästöttömiä toimintoja ja teknologioita, joilla päästöt oikeasti vähenevät. Teollisuuden sähköistäminen on merkittävässä roolissa päästöjen vähenemisessä. Elinkeinoelämä on laajasti sitoutunut päästövähennyksiin ja EU:n ilmastotavoitteiden kiristämiseen. Teollisuuden vähähiilikartat kertovat, että muutos on mahdollinen. Tukea ja apua kuitenkin tarvitaan siirtymävaiheessa, ja sähköistämistuki on jälleen uusi kädenojennus yrityksille. Hallitus on laskenut teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle jo vuosi sitten. Sähköveron alennus koski vajaata 10 000:ta teollisuusyritystä ja yli 30 000:ta maatalousyritystä. Alennettua verokantaa sovelletaan myös kaivostoiminnassa, kasvihuoneissa ja konesaleissa käytettävään sähköön ja energiaveronpalautusten kautta maatalouden sähköön. Esitys on siis tulevaisuuteen katsova ja kannatettava. Näin Suomi menestyy ja takaa työtä kansalaisilleen myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-04-06T14:25:25,2022-04-06T14:28:17,Hyväksytty,1.1
2022_37_16,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_17,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä energiatuki teollisuuden sähköistämiseksi, ja on varmasti ihan perusteltua etsiä keinoja, kannustimia prosessien ja toimintatapojen sähköistämiseksi. 
Minulla olisi elinkeinoministeri Mika Lintilälle muutama kysymys tästä esityksestä. Ymmärsinkö oikein, että tämä tuki-intensiteetti ei ole komission sallimalla enimmäistasolla? Tämä kysymys olisi mielenkiintoista saada tähän keskusteluun mukaan ja perustelut sille, miksi näin ei ole. Ja sitten, jos olen oikein ymmärtänyt, niin teollisuus on nostanut esille myös tätä esitystä puoltavissa lausunnoissa sen, että maksimituki on rajattu Suomessa 150 miljoonaan, ja esille on tuotu, että sen pitäisi olla 200 miljoonaa. Myös tukikauden kokonaismitasta on tullut kysymyksiä ja esityksiä, että se on liian lyhyt, ja vaihtoehtoisesti on tuotu esille vuosi 2030. Kysyisin myös tähän ministeri Lintilältä vastausta: miten tähän määriteltyyn aikaan on päädytty?
Mutta ehkä sellainen perustavaa laatua oleva kysymys, mikä on tässäkin tullut esille, on se, että kun nyt ollaan siirtymässä kompensaatiotuesta tähän hallituksen esittämään malliin, niin mikä muuttuu. On vähän erilaisia kysymyksiä ja väitteitä ilmassa. Salin oikealta reunalta perussuomalaiset ovat tuoneet vahvasti esille sitä, että tuen kokonaistaso tulee laskemaan ja tämä on teollisuudelle huomattavasti huonompi malli, ja keskustasta ainakin aiemmin puheenvuoroissa ja julkituloissa on annettu ymmärtää, että mikään muu ei muuttuisi kuin nimi. 
Nyt kysyn ministeri Lintilältä, onko tämä yksi yhteen tämän aiemman kompensaatiotuen kanssa eli sen osalta, miten se kohdentuu teollisuudelle, ja myös tämän määrän näkökulmasta. Sen toki ymmärrän, että jos se on sähköistämistuki, niin silloin siitä puuttuu tämä kysymys, jonka perussuomalaisetkin ovat esille nostaneet, ja sillä rajataan tätä kohdetta, mihin tätä tukea voidaan käyttää, mutta toivoisin, että ministeri voisi muuten tätä kokonaisuutta vielä vähän avata ja vastata näihin muutamiin kysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-06T14:28:17,2022-04-06T14:30:57,Hyväksytty,1.1
2022_37_18,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_19,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä esitys sopii päivän teemaan erinomaisesti: tuossa parin seuraavan lakiesityksen kohdalla puhutaan susista, ja tämä esitys on varsinkin susi syntyessään. Eli meillä on aikaisemmin ollut huono järjestelmä, tämä päästökauppakompensaatio, jossa on korvattu puolta vähemmän kuin meidän keskeisille kilpailijamaillemme Euroopassa, ja nyt tätä kyseistä järjestelmää huononnettaisiin vielä entisestään ja tehtäisiin siihen teknologiarajoituksia, mihin sitä tukea voidaan käyttää. Eli tässä luotaisiin suomalaiselle teollisuudelle vielä lisää suhteellisia kustannuksia verrattuna keskeisiin kilpailijamaihimme Euroopassa, maihin, jotka jo valmiiksi sijaitsevat parempien logististen yhteyksien saatavilla lähempänä markkinoita, eli niillä on jo valmiiksi kilpailuetuasema Suomeen verrattuna. Ja nyt me omilla toimillamme syventäisimme tätä kilpailuetuasetelmaa valtavasti: jos me maksamme 25 prosenttia tukea ja jossain maksetaan vaikka 75 prosenttia, niin kyllä se on valtavan merkittävä asia.
Tämä esitys on niin huono, että huolimatta siitä, että alkuperäinen kompensaatiotuki oli huono, teollisuus mieluummin pitäytyisi siinä alkuperäisessä kompensaatiotuessa. Kysynkin, milloin hallitus aikoo asettaa suomalaisen teollisuuden ja suomalaisen työllisyyden etusijalle näiden ilmastohöpötysten sijaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T14:30:58,2022-04-06T14:32:24,Hyväksytty,1.1
2022_37_20,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, ja hänen jälkeensä ministeri Lintilä. Sitten on tässä vaiheessa tämä 30 minuuttia käytetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_21,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia kustannuksia. Tämä on se pääasia. Tuettavista toimialoista suurin on metsäteollisuus. Tärkeitä toimialoja ovat myös metalli ja kemia. Tuki myös vahvistaa paljon sähköä käyttävien yritysten mahdollisuuksia uudistaa prosessejaan, ja tukien myötä suomalaisten vientiyritysten menestymismahdollisuudet paranevat. Maailmanmarkkinoilla pärjääminen paranee. Teollisuus tietenkin etsii ja toteuttaa koko ajan hiilineutraaliutta edistäviä ratkaisuja — se on myös huomionarvoinen asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-06T14:32:24,2022-04-06T14:33:18,Hyväksytty,1.1
2022_37_22,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_23,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kommenteista — aika odotetunlaisia.
Ensinnäkin edustaja Purralle — jaa, hän on poistunut, ei keskuudestamme, mutta salista — siihen, että yritykset eivät saa itse päättää, mihin investointirahat käyttävät. Kyllä oikeastaan kaikki yritykset, jotka tällä hetkellä tekevät energiainvestointeja, tekevät investointeja, joilla päästään fossiilisesta pois. Eli meillä on menossa selkeästi tämmöinen, voisiko sanoa, energiateknologian päivitys yrityksissä. Eli kyllä tämä on ihan ei tästä johtuva, vaan yritysten omasta investointitarpeesta ja halusta johtuva, [Sebastian Tynkkysen välihuuto] eli kyllä se on se linjaus: fossiilisista eroon.
Edustaja Ranne sitten sanoi tästä, että yritystuet kansa maksaa ja yritys — miten se oli — investoi välttääkseen veron ja ei aiheuta kansalaisille etua. Minä väitän, että yksikään vakavasti otettava yritys ei investoi vain sen takia, että välttää veroa. [Markku Eestilä: Aivan oikein!] Kyllä yrityksellä pitää aina olla tarve investointiin. Se on joko uudistaminen, tuotannon kehittäminen, kapasiteetin nostaminen tai toimintavarmuus. Mutta se, että yritys lähtisi investoimaan välttääkseen veron — siinä kyllä yrityksiä pidetään niin kuin aika halpamaisina. Minä ottaisin kyllä yritystoiminnassa aika lailla lujaa tuon kommentin.
Sen, että meillä on energiaintensiivistä teollisuutta, kaikki tietävät.Täällä edustaja Heinonen kysyi enimmäistasosta. Toki enimmäistaso olisi voinut olla korkeampikin. Mutta sitten toisaalta kun minä olen kuullut viime aikoina kritiikkiä myös siitä, että valtio velkaantuu liikaa, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä — Timo Heinosen välihuuto] niin jonnekin pitää niitä rajoja laittaa vähän joka puolella. Tämä tulee nyt 26 vuoteen asti, jolloinka seuraavalla hallituksella on mahdollisuus puuttua vielä siihen jatkoon, eli niiden, ketkä siellä sitten ovatkaan, kannattaa itse kunkin laittaa tämä muistipaikalle. 
Onko tämä yksi yhteen? Tämä ei ole yksi yhteen, mutta kyllä tässä paljon samoja elementtejä on. Eli kyllä tässä on ilman muuta samoja elementtejä haettu, ja kyllä tässä taustalla on se, että me pidetään suomalaista, perinteistä teollisuutta kilpailukykyisenä kilpakumppaneihin verrattuna. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vihreätä siirtymää, anna mun kaikki kestää!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-06T14:33:20,2022-04-06T14:36:25,Hyväksytty,1.1
2022_37_24,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_25,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Mäkynen poissa, edustaja Kalli poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Mäkelä on paikalla, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_37_26,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman harmillista, että tähän sinänsä erittäin tärkeään keskusteluun ei oltu varattu enempää kuin se puoli tuntia aikaa silloin alussa. Se meni melkein esittelypuheenvuorossa ja parissa listapuheenvuorossa, debattiakaan ei siitä käynnistetty, ja sen jälkeen ministeri lähti pois eikä vastannut läheskään kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä esitettiin. Se oli harmillista, koska tässä olisi ollut kyllä vastattavaa. 
Suomessa nämä energiatuet ovat jo ennestään huonompia kuin meidän eurooppalaisissa kilpailijamaissamme, ja nyt niitä lähdetään entisestäänkin vielä huonontamaan suuntaan, jota teollisuus ei toivo, ja alemmalla kompensaatiolla kuin mitä taas nämä kilpailijamaamme vastaavan tuen antavat. Kyllä siinä ministerin olisi pitänyt erittäin hyvällä syyllä vastata, milloin suomalainen työllisyys ja teollisuus ja kilpailukyky asetetaan edelle. Täytyy muistaa, että me olemme täällä kaukana pohjoisessa, pitkien liikenneyhteyksien päässä. Periaatteessa elämme saarella hyvin pitkälle, erityisesti kriisitilanteessa. Ei meidän pitäisi kyllä etumatkaa antaa meidän kilpailijoillemme millään tällaisilla heikoimmilla kompensaatioilla kuin mitä nämä maat maksavat. Päinvastoin, meidän pitäisi antaa etumatkaa omille yrityksillemme, omalle teollisuudellemme verrattuna näihin kilpailijamaihin. Eli näihin kysymyksiin jäivät kyllä nyt vastaukset saamatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:11:07,2022-04-06T16:12:26,Hyväksytty,1.1
2022_37_27,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_28,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen tiedeyhteisö on jälleen tällä viikolla vedonnut maailman päättäjiin kiireellisten ja mittavien ilmastotoimien aikaansaamiseksi. IPCC:n uusin raportti kertoo, kuinka systeemistä muutosta tarvitaan, jotta me voimme tosissamme hillitä ilmastokriisiä. 
No, tämä teollisuuden sähköistäminen on yksi osa tätä välttämätöntä muutosta. Samaan aikaan Venäjän tuhoamissota on osoittanut, kuinka fossiilisista irti pääseminen ei ole vain ilmastokriisin ehkäisemisen kannalta välttämätöntä, vaan se on myös tärkeä osa meidän turvallisuuspolitiikkaamme. Vasemmiston mielestä teollisuuden vihreä siirtymä onkin yksi tämän hetken tärkeimmistä tehtävistä, ja näen, että tämä esitys tukee tätä siirtymää. No, tämän lakiesityksen tavoitteena on tukea teollisuuden sähköistymistä Suomessa ja samalla tukea teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ehkä sitä mahdollista hiilivuotoriskiä. 
Me myös ajattelemme, että on hyvä pitää huolta siitä, ettei ympäristösääntelyn tai ilmastosääntelyn kiristäminen johda isopäästöisen teollisuuden siirtymiseen muualle, ja samalla kun sääntelyä kiristetään ja sitä sitten kompensoidaan, niin kyllä se on niin, että tämä kompensaatio ei myöskään sitten saa vaikuttaa siihen, että päästötavoitteissa joustetaan, ja tehokas keino vaikuttaa EU:n ulkopuolisen teollisuuden toimintatapoihin on ottaa käyttöön tämä hiilitulli, jota vasemmisto on pitkään ajanut ja jota nyt EU-tasolla edistetäänkin. 
Minä ajattelen, että tämä lakiesitys on hyvä nähdä sellaisena välivaiheen toimena. Eli me olemme vasemmistossa ehdottomasti valmiita kehittämään tätä sähköistämistukea entistä vahvemmin päästövähennysinstrumentiksi, ja meidän mielestämme on tärkeää varmistaa, että tämän tuen avulla selkeästi ohjataan niihin päästövähennyksiin ja näitä tuen ehtoja voidaan sitten myös ajassa tarkastella ja kiristää. Ja toki myös esimerkiksi nämä uudet EU:n tason instrumentit, kuten tämä hiilirajamekanismini, pitää tietenkin sitten ottaa huomioon, kun tällaista kompensointia jatkossa tehdään.
Arvoisa puhemies! Ajattelen, että nytten kun Venäjän turvallisuustilanne on kriisiytynyt ja ilmastokriisi painaa päälle, niin kyllä samalla on tärkeää pitää [Puhemies koputtaa] mielessä myös tämä energiankulutuksen tarpeen vähentämisen tärkeys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-04-06T16:12:27,2022-04-06T16:15:48,Hyväksytty,1.1
2022_37_29,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_30,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Kivelän puheenvuoro herätti vielä mielenkiintoa ottaa lisää kantaa tähän asiaan siinä mielessä, että vaikka olettaisimme, että ilmastonmuutos on totta aivan sellaisenaan kuin se esitetään näissä ilmastopaneeleissa, että se olisi absoluuttinen totuus, niin silti asia on niin, että ei se sitä ilmastonmuutosta poista, jos Suomi tuhoaa oman kilpailukykynsä ja teollisuus ulosliputetaan Suomesta sellaisiin maihin, jotka eivät huolehdi ilmasto- ja ympäristöasioista niin hyvin kuin Suomessa huolehdittaisiin. 
Näin tuossa yksi päivä kartan, jossa oli maailman eri maat listattuna sen mukaan, missä aikataulussa ne pyrkivät hiilineutraaliuteen, ja siellä oli Suomi lähes ainoita maita, jotka pyrkivät jo 2030-luvulla hiilineutraaliuteen. Valtaosa läntisistä teollisuusmaista, mukaan lukien EU-maat, joka on meidän lähin verrokkiryhmämme, pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 50 mennessä, eli jopa 15 vuotta meidän jälkeemme. Nyt me sitten pyrimme 15 vuotta ennen näitä maita hiilineutraaliuteen, ja me pyrimme siihen paljon pienemmällä kompensaatiolla kuin mitä nämä maat jo lähtökohtaisesti maksavat. 
Tämä nyt on vain sellainen yhtälö, joka ei tule johtamaan mihinkään muuhun kuin suomalaisen teollisuuden katoon, työpaikkojen ulosliputukseen ja kansantalouden tappioon sitä kautta, että meillä ei ole tuottavia työpaikkoja ja verotuloja, joilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota. Tämä on yksinkertaisesti tuhon kierre.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:15:48,2022-04-06T16:17:16,Hyväksytty,1.1
2022_37_31,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Näin. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_32,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita tästä energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Olemme kyllä aika kummallisiin aikoihin edenneet, kun tällaisia asioita täällä käsittelemme. On ihan oikein, että teollisuutta tuetaan, mutta sen verran pitää meillä kansanedustajilla rohkeutta olla, että katsomme sen verhon taakse, miksi meidän tulee tällä keinoin toimia. Päästökaupan syyt me kaikki tiedämme. Sillä on luotu järjestelmä, jossa ilmastopäästöjä aiheuttava toimija joutuu maksamaan hiilidioksiditonneista tietyn maksun, joka tällä hetkellä pörssihinnan mukaan taitaa olla lähemmäs 80 euroa per ekvivalenttitonni. Elikkä jos vaikka polttaa turvetta, niin siitä joutuu maksamaan yhdestä hiilidioksiditonnista sen kahdeksankymppiä. Yhtä turvekuutiota kohti se meinaa lähemmäs 27 euroa tämän päivän hinnoilla. [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa, 27 euroa!] — 27 euroa, kyllä.
Mutta katsotaanpas hieman noiden lukujen taakse. Ensinnäkin Euroopan unionihan kaikissa yhteyksissä korostaa sitä, että päätösten tulee perustua tieteellisesti tutkittuun tietoon. Lämpimästi kannatan totuuden etsimistä joka paikassa. Se on meidän suuri velvollisuutemme, että pysymme totuudessa ja puhumme totta ja teemme päätöksiä totuuden pohjalta. Mutta minkä takia Suomea rangaistaan väärillä päästötiedoilla? Me emme saa laskea hyödyksemme sitä neljää miljoonaa tonnia, minkä suodatamme ilmaista hiilidioksidia vuosittain. Minkä takia emme saa laskea hyödyksemme koko metsien hiilinielua? Tai minkä takia maanviljelijöille, jotka viljelevät suopeltoja ja turvaavat näin Suomen ruokaturvan... Kuivinakin kesinä suopelloilta saa aina kohtalaisen hyvän sadon. Kuivina ja märkinä kesinä ne toimivat erittäin hyvin. Sille lasketaan kahdeksan miljoonan tonnin päästö keskivertolukujen mukaan. Miten tällä hetkellä joku kuhmolainen tai ilomantsilainen suopelto tuottaa päästöjä ilmaan? Siinä on metri lunta päällä ja pohja jäässä. Ei mitään tule sieltä. Se päästö on nolla. No, silti vain tämä EU kaikessa viisaudessaan, Leyenin porukka, on päättänyt, että se tuottaa kahdeksan miljoonaa tonnia Suomen ilmakehään päästöjä — täyttä höpöhöpöä. Minkä tautta sitten samainen EU väittää, että sen pitää perustua tieteelliseen tietoon? On se kumma, kun edes totuus ei riitä sille porukalle. Minä tiedän menneestä maailmasta muutamia järjestelmiä, joissa kaikki perustui väärään tietoon, ja seuraukset me näemme itse tänä päivänä Ukrainassa.
Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä on valtava huoli, perustuu vain ja ainoastaan siihen, että tällä hetkellä Suomi velkaantuu aivan valtavaa vauhtia, 7—8 miljardia vuoteen. Ja sitten maksamme maksuja turhasta ahavasta ulkopuolisille toimijoille, jotka monesti ovat vielä ulkomailla omistettuja yhtiöitä. Tällä keinoin Suomi köyhdytetään nolliin. Mitä sanovat sitten tietyt puolueet, kun leikataan sosiaaliturvaa, leikataan koulutuksesta, leikataan eläkkeistä, leikataan palkoista? Se on tämän tien päässä aivan varmasti. Ei ole mitään toivoa sen jälkeen, kun luottoluokittaja päräyttää meille 2—3 prosenttiyksikköä. Näitä kuuluisia reittaajia, jotka maiden luottokelpoisuuksia arvioivat, on muistaakseni kolme kappaletta. Standard & Poor’s on ainakin yksi. Nämä luottoluokittajat kun toteavat, että Suomi on menettänyt luottokelpoisuutensa ja tälle porukalle ei kannata enää luottoa antaa, niin korko lähtee nousemaan. Mitä tekee eduskunta silloin? Eduskunta leikkaa armottomalla, kovalla kädellä. Jos vaikka kolme prosenttiyksikköä nousee korko ja meillä on 150 miljardia kohta velka, niin neljä ja puoli miljardia nousee korko silloin, tulee lisää menoja korkoihin sinä päivänä. Silloin ei tässä salissa kukaan puhu siitä, meniköhän kaikki ihan oikein. Silloin vain selitellään, miksi näin kävi.
Tämä on niitä asioita, arvoisat Suomen kansan edustajat, jotka pitää hoitaa etukäteen. Tästä ilmastohumpasta, mikä on tullut Suomelle kalliiksi aivan perusteetta, pitää virheet oikaista. Kuten olen moneen kertaan sanonut, kaiken päätöksenteon tulee perustua totuuteen ja tosiasiallisiin lukuihin. Sitä vartenhan asiantuntijoita kuullaan. Mutta tässä talossa sillä ei kovin paljon enää ole merkitystä näköjään, kun tällaisiakin asioita joudutaan käsittelemään. Ei edes vaivauduta tutkimaan sitä, millä tämä oikaistaisiin. Kun päästökaupan perusteet oikaistaan niin, että pannaan ne oikealle tasolle, mielelläni olen sitten sitäkin esitystä kannattamassa. Mutta ei se voi olla niin, että suomalainen eläkeläinen, opiskelija, nuori perhe, jolla on monta lasta kasvamassa, maksavat syyttä suotta vääriin tietoihin perustuva maksua kaikessa: energiassa, kodin lämmityksessä, polttoaineissa, ruuassa, kaikessa muussa. Meillä aina täällä kiistellään siitä, onko joku saanut indeksiperusteisen tuen omaan eläkkeensä tai johonkin sosiaalietuuteen. Ihan oikeata puhettahan se on, että pidetään köyhimmistä ja heikommista ihmisistä huoli. Se on hyvin perusteltua, inhimillistä puhetta. Mutta eipäs tunnu kukaan kiinnittävän huomiota tähän asiaan — kaikista pahimpaan syöpään, joka syö pikkuhiljaa suomalaisten kukkaroita yhä ohuemmiksi ja pikkuhiljaa rupeaa vaikuttamaan muuten eläketurvaankin, kun tulot pienenevät. Kaikki me tiedämme, miten eläkkeet lasketaan.
Toivoisin, arvoisat Suomen kansan edustajat, vaikka teiltä vähän tässä paikalla onkin, että näihin tosiasioihin kiinnitettäisiin huomiota. En jaksa ymmärtää Markku Ollikaisen, ilmastopaneelin puheenjohtajan, jatkuvaa paasaamista, kun Yleisradiossa saa parhaat puheajat ja parhaat mainosajat niille väärille tiedoille, mitä hän jatkuvasti on levittänyt. Eikö tällaiselle menolle pidä... Ihmettelen Yleisradiota ja Yleisradion pääjohtajaa, että hän ei puutu tähän. Kyllähän totuudellakin joku arvo tässä maassa vielä on. En jaksa mitenkään ymmärtää, että tätä väärää tietoa levitetään ihmisille, maksatetaan maksu, jolla ei ole mitään oikeaa perustetta. Jos minä lähetän ystävälleni jostakin syystä väärän laskun, perusteettoman laskun, niin hän ei varmasti maksa sitä, vaan lähettää sen takaisin, ja sapekkaat terveiset on vielä mukana, että mitä sinä oikein meinaat — aivan niin kuin jos kuka tahansa kansanedustaja saa palvelusta liian ison laskun, joka ei ole oikein, niin totta kai yrittäjä aina sen oikaisee. Se on itsestäänselvyys. Vahinkojahan sattuu, ei siitä saa ketään syyttää. Emme ole täydellisiä. Mutta tämän virheen tiedämme. Täällä me nyt pohdimme asiaa, millä me voisimme ehkä jollekin ulkomaiselle toimijalle Suomen valtion ottamalla velalla maksaa kompensaatiota siitä, että päästökaupan luvut ovat Suomea kohden väärin. Siinäpä pieni pulma, joka kannattaisi oikaista ennen kuin se käy tämän kansakunnan kukkarolle liian kalliiksi. Ja jonain päivänä, kun se korko lähtee nousemaan, muistakaa sitten tämä minun puheeni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-06T16:17:21,2022-04-06T16:24:15,Hyväksytty,1.1
2022_37_33,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_34,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ehkä hivenen rauhallisemmissa merkeissä — en kaikkia noita ilmestyskirjan petoja vielä ole nähnyt, mutta ehkä se aika tekee tehtävänsä. [Hannu Hoskosen välihuuto] Viittaan nyt edustaja Hoskosen puheenvuoroon.
Se, mikä minua huolettaa tässä meidän energiapaletissa ja kokonaisuudessa — on huolettanut jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan — on se, että me rakastetaan vuosilukuja ja niihin takertumista ilman, että me oikeastaan mietitään sitä, miten me tehdään laaja-alaisesti arvioituna kestävät ratkaisut koko meidän energia‑, polttoaine- ja lämmityssektorille, niin että ne kestävät ajan ja ne kestävät myöskin taloudellisen järkevyyden pohjan arvioinnin. Tämä on ehkä semmoinen asia, jonka itse opin matkalla tuonne Ryskälän kirkonkylälle, jossa aika moni maa lähtee siitä, että haetaan tasapainoisia, laajasti arvioituja kokonaisuuksia, ei niinkään juosta yksittäisten vuosilukujen perässä — vaikka on toki myönnettävä, että Ryskälän kirkonkylällä on myöskin heitä, jotka rakastavat näitä vuosilukuja ja niitä mielellään kirjaavat. Sillä, millä tavalla jäsenmaat seuraavat ja noudattavat kokonaisuuksia, aika pitkälti moni jäsenmaista hakee itselleen kestävämpää ja toimivampaa ratkaisua, ja ne tavoitteet ja niihin pyrkiminen on tärkeämpää kuin se, pysyykö yhden vuoden sisällä jossain yksittäisessä tavoitteessa.
Siinä mielessä tämä energiakysymys on minun mielestäni akuutti ja tulee haastamaan meitä eritoten nyt tässä lähiaikoina. Ensi talvi voi olla koko Euroopalle erittäin merkityksellinen sähkön riittävyyden suhteen: miten pystytään korvaamaan puuttuva kaasu, mikäli niihin ratkaisuihin oikeasti mennään, että Venäjän kaasuhanat lyödään kiinni niin kuin tässä on keskustelua ollut.
EU:n kokonaisriippuvaisuus Venäjästä on edelleen mittava kaasun, sähkön ja polttoaineiden osalta, ja sen takia meidän pitää myöskin aika avoimin silmin katsoa sitä, miten se tuleva muutos, mikä väistämättä EU:n energiapolitiikassa tapahtuu, vaikuttaa myöskin meidän energiakokonaisuuteen, sen toimintaan ja niihin mahdollisuuksiin, miten me pystytään hoitamaan ja vastaamaan myöskin niitä sitoumuksia, mitä me ollaan yhteisesti tehty.
Kun eräs kollega aikoinaan totesi uhan ”Venäjä, Venäjä, Venäjä”, niin sanoisin tänä päivänä meille sen haasteen ja mahdollisuuden olevan omavaraisuus, omavaraisuus, omavaraisuus. Siihen kannattaa satsata kaikin voimin ja kaikin tavoin ja rakentaa ne riippuvuussuhteet EU:n sisälle eikä EU:n ulkopuolelle. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-06T16:24:17,2022-04-06T16:27:26,Hyväksytty,1.1
2022_37_35,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_36,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kyllönen puhui aivan oikein omavaraisuuden merkityksestä. Se on entisestään korostunut korona-aikaan, ja kun korona vuonna 20 iski voimallaan tänne Suomeen, niin myöskin puhuttiin varsin paljon huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamisesta ja sen merkityksestä. Mutta välillä olen jo miettinyt, olemmeko siitä ottaneet tarpeeksi opiksi, sillä nyt kun tämä Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan tapahtui ja olemme sen seurannaisia sitten täällä Suomessakin joutuneet kohtaamaan, niin olemme todenneet, että meillä on todella paljon vielä korjattavaa ja tehtävää.
Yksi hyvä esimerkki on siitä: edustaja Hoskonen on hyvin ansiokkaasti usein puhunut kotimaisen energian ja turpeen merkityksestä. Nyt turve pitää viimeistään palauttaa sille kuuluvaan arvoonsa, koska se on uusiutuvaa ja toimitusvarmaa lähienergiaa, jonka varannot Suomessa ovat valtavat. On huomattavasti järkevämpää käyttää kotimaista turvetta kuin lähettää rahaa ulkomaille. Paljon parempi se on kuin venäläinen hake, venäläinen öljy tai venäläinen kivihiili.
Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää, että Suomi pitää myös puoliaan siinä, että Euroopan unionin tasolla ja erityisesti komissio keskittyy nyt perusasioihin, ja että pyritään myöskin EU:ssa vahvistamaan jäsenmaiden huoltovarmuutta. Nyt pitää viimeistään vetää takaisin kaikki sellaiset esitykset ja ehdotukset, jotka heikentäisivät Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Otan esimerkiksi julkisuudessa olleet tiedot kaavailluista metsien ennallistamiseen liittyvistä esityksistä, jotka rajoittaisivat täysin perusteetta Suomen metsien käyttöä. On tärkeää, että myöskin Euroopan unionissa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä Suomi käyttää omaa vaikutusvaltaansa mahdollisimman hyvin.
Ilmastonmuutos on vakava uhka, ja siihen on tärkeää varautua ja tehdä toimia, mutta on tärkeää säilyttää myöskin maltti ja järki mukana, koska olen aivan samaa mieltä siitä, että ei ole mitään mieltä ajaa suomalaista tuotantoa tai suomalaista teollisuutta alas — mistä ei tässä hallituksen esityksessä toki olekaan kyse, mutta näin yleisemmällä tasolla, kun energiapolitiikasta puhutaan — vaan meidän on huolehdittava kotimaisesta tuotannosta ja omavaraisuudesta, jotta pärjäämme jatkossakin ja jotta voimme omalta osaltamme myöskin vaikuttaa siihen, miten kansainvälisesti ilmastonmuutosta torjutaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-04-06T16:27:27,2022-04-06T16:30:21,Hyväksytty,1.1
2022_37_37,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_38,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä liputti tuossa teollisuuden ulosliputtamisesta, siitä, että nämä toimenpiteet, kunnianhimoiset toimenpiteet, joista jotkut ovat antaneet ymmärtää, veisivät meiltä teollisuutta pois. On käynyt toisinkin päin, kun puhutaan näistä datakeskuksista, konesaleista. Viimeisin iso investointi oli Microsoftiin investointi. Sen edellä monia isoja kansainvälisiä yhtiöitä, Google otetaan yhtenä esimerkkinä, on tullut tähän maahan. Ne ovat tulleet tähän maahan investoimaan sen takia, että meillä on ollut myös uusiutuvaa energiaa. Googlen datakeskuksen pohjanahan oli se, että meillä on uusiutuvaa sähköä tuulivoiman kautta. 
Ja nytten kun julkisessa sanassa ja julkisessa poliittisessa keskustelussa käytetään sanaa ”vihreä siirtymä”, niin en ehkä käyttäisi aina sitäkään, koska jos ajatellaan viime kautta, niin silloinhan puhuttiin biotaloudesta, kainuulaisittain ”biotallous”, elikkä olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. 
Viime vaalikaudella puhuttiin siitä näkökulmasta, että kun fossiilinen polttoaine ja fossiiliset luonnonvarat jossain vaiheessa loppuvat, niin meidän on syytä jo mennä kohti sitä biotaloutta, ja tätähän me koko ajan teemme. Minun mielestäni tässä yleisessä keskustelussa unohtuu se, mitä, paljon hyvääkin, me olemme teollisuuden suunnalla saaneet siitä, että me olemme menossa sitä biotaloutta kohti. Metsäteollisuus investoi asiallisesti tähän maahan biotuotetehtaitten osalta. Se on biotaloutta parhaimmillaan, millä me siirrymme niistä fossiilisista tuotteista kohti biotuotteita, kun sen sellun keittämisen sivutuotteena tulee mäntyöljyä ja biotärpättejä, ennen kaikkea niitä tuotteita, joilla me tämän fossiilisen muovin syrjäytämme biopohjaisilla tuotteilla, muovituotteilla.
Puhemies! Nyt puhumme energiatuesta. Tämän maksettavan tuen suuruus määräytyisi muun muassa päästöoikeuden hinnan, toiminnanharjoittajien sähkönkulutuksen tai tuotannon perusteella. Tästä myönnetystä tuesta vähintään 50 prosenttia tulee käyttää hiilineutraalisuutta edistäviin kehittämistoimiin, ja kehittämistoimi katsotaan hiilineutraalisuutta edistäväksi, mikäli sen toteuttamisella pyritään kasvihuonepäästöjen välttämiseen tai vähentämiseen, energian tai materiaalien käytön tehostumiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai edellä mainittujen yhdistelmään laitoksella. 
Minun mielestäni tämä on semmoinen kilpailutekijä myös suomalaiselle teollisuudelle, että kun teollisuus haluaa mennä kohti hiilineutraalisuutta, niin sitä kautta sitten myös valtiovallan suunnalta tätä asiaa tuetaan ja sitä kautta meidän teollisuus on paljon kilpailukykyisempi siihen aikaan, kun me siirrymme fossiilitaloudesta kohti biotaloutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T16:30:21,2022-04-06T16:33:38,Hyväksytty,1.1
2022_37_39,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_40,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja Kettusen mainitsemaan asiaan uusista työpaikoista liittyen näihin datakeskuksiin ja muihin: Väittäisin datakeskusta jonkun verran ymmärtävänä, että ei siihen datakeskukseen kyllä hirveän montaa henkilöä tarvita ylläpitämään ja ovenpönkäksi, kun se perustetaan Suomeen. Eli se enemmänkin sijaitsee siellä, ja siellä on muutamia yksittäisiä ylläpitohenkilöitä, ja käytännössä niitä datayhteyksiä hallitaan etäyhteyksien kautta halpatuontimaista käsin. Ei se Suomen työllisyydelle ja taloudelle kovin kummoinen investointi käytännössä kuitenkaan ole etenkään verrattuna siihen, jos se tarkoittaa, että meiltä lähtee paperitehtaita, valmistavaa teollisuutta pois niiden toimien johdosta, jotka kenties tuovat meille muutaman kymmenen työpaikkaa sinne datakeskukseen — eipä kauppa ole kannattava. Enemmänkin meidän pitäisi pyrkiä siihen, että me ensinnäkin pidämme ne valmistavan teollisuuden työpaikat, metsäteollisuuden työpaikat ja sen ohella houkuttelemme tänne datakeskuksia erilaisilla verotus- ja energiaratkaisuilla ja tuomme ne lisäksi meidän omaan työllisyyteemme, emme suinkaan korvaamaan menetettyjä työpaikkoja huonolla hyötysuhteella. Tässä tullaan siihen, mitä edustaja Hoskonen aiemmin puhui, ettei totuus unohtuisi, että me olemme Suomen kansanedustajia ja meidän pitäisi ensisijaisesti ajatella Suomen työllisyyttä, etua, taloutta. Se tuntuu usein tässä salissa unohtuvan keskusteluissa.
Pari sanaa vielä tuosta energiaomavaraisuudesta ja uusiutuvasta energiasta, koska sähköhän ei tule seinästä, ellei sitä sähköä joku sinne seinään laita. Millä sen sähkön nyt sitten tuotamme Suomessa, kun täällä ei aina tuule eikä täällä aina paista aurinko? Olemme itse omassa hölmöydessämme määrittäneet turpeen uusiutumattomaksi, fossiiliseksi polttoaineeksi, ja nyt vielä EU:n tasolla on kyseenalaista, onko ydinvoimakaan tavallaan katsottava hiilineutraaliksi tai hiilinegatiiviseksi energianlähteeksi. Kysyn, että jos ydinvoimaa ei voida käyttää, jos turvetta ei voida käyttää, niin millä me sen energian nyt sitten käytännössä tuottaisimme, mikä tässä päästökaupassa meitä hyödyttää. Tuulivoimalla emme voi loputtomasti tuottaa sitä energiaa. Kyllä meidän pitäisi siihen vaikuttaa, että EU:n tasolla määriteltäisiin ydinvoima päästöttömäksi energianlähteeksi näissä luokitteluissa. Ja kun turve palautettaisiin uusiutuvaksi energianlähteeksi, niin meillä olisi edes jonkinlaisia lähtökohtia tähän asiaan. Ja jos niitä tuulivoimaloita on pakko rakentaa, niin en ymmärrä, miksi niitä täytyy alkaa niin sanotusti käärmeitä pyssyyn työntämään itärajalle tutkien esteeksi. Miksei niitä pystytettäisi vaikka Pohjanlahdelle useiden kilometrien päähän mantereesta keskelle merta? Siinä on hyvin matala meri, johon voisi hyvin pystyttää tuulivoimaloita. Siellä jos missä tuulee, Pohjanlahdella, Ahvenanmaan ympäristössä, eli laitetaan ne tuulivoimalat sinne, missä edes nyt tuulee sen verran kuin Suomessa ylipäänsä tuulee. Näissä asioissa olisi järjenkäyttö sallittua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:33:38,2022-04-06T16:36:25,Hyväksytty,1.1
2022_37_41,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_42,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä energiaintensiivistä teollisuutta koskeva lakiesitys on, niin kuin edellisen kerrankin sanoin, ihan perusteltu ja hyvä, mutta meidän pitää olla tarkkana, mihin me rahaa valtion kassasta mätämme. Tosiasiahan kuitenkin on se, että Suomen hyvinvointi perustuu siihen, että meillä on tätä teollisuutta, ja metsäteollisuus on kaiken teollisuuden kivijalka. Edustaja Mäkelä aivan erinomaisesti äsken nosti esille tämän metsäteollisuuden tärkeyden. Metsäteollisuus on luonut Suomeen metalliteollisuuden, kemianteollisuuden, energiantuotannon ja monta muuta teollisuudenalaa oheistuotteinaan. Kun tehdään paperikoneita, pitää olla metallia, ja siinä samalla kun tehdään sellua, tulee energiaa, ja kun tehdään sahatavaraa, niin tulee sitten talonrakentaminen, ja monta muuta. 
Edellisellä vaalikaudella tässä talossa puhuttiin suu vaahdossa biotaloudesta — se on sitä biotalloutta, niin kuin edustaja Kettunen äsken omassa värikkäässä puheenvuorossaan kuvasi — mutta näiden numeroiden taakse on pakko meidän taas katsoa. Kun Euroopan unioni taas elvistelee sillä, että he ovat hiilineutraaleja — Euroopan unioni eli järjestelmä, joka on tehnyt maakaasusta, metaanista, vihreän sertifikaatin arvoisen, arvokkaan energiaraaka-aineen ja samaan aikaan uusiutuvan turpeen heittänyt fossiiliseksi — niin sehän on itsepetosta mitä pahimmassa määrin. Kuten tiedämme, Suomen suot kasvavat joka vuosi turvetta lisää, ja sitä ei saisi sitten käyttää. 
Kun katsomme tänä päivänä päästökaupan hintaa, niin on aivan varmaa, että ensi talvena — jos se lähinnä kylmä talvi on, niin kuin yleensä talvet Suomessa ovat — aiheutamme valtavan sähköpulan sillä, ettemme saa omia energiaraaka-aineita käyttää. Tällä hetkellä olemme jo nyt sähköstä täysin riippuvainen valtio, ja maksoimme viime talvena niin valtavaa sähkön hintaa, että eräs maanviljelijäkin totesi, että kun hän lypsykoneella lypsi lehmiä — tai robotithan sen homman hoitivat — niin se maitomäärä sinä iltana, kovan pörssisähkön hinnan aikaan, ei riittänyt korvaamaan sitä sähkömäärää, jonka hän joutui sitä työtä varten ostamaan yhtiöltä, eli hän ei sillä maidontuotannolla pystynyt sinä iltana peittämään kuluja. Kun kaikki me tiedämme, että esimerkiksi metsäteollisuudessa paperikoneet käyttävät valtavasti sähköä, niin niitäkö me sitten lähdemme energiaintensiivisenä teollisuudenalana tukemaan, kun sähkön pörssihinta tuolla pörssissä pyörii 600—700 eurossa, niin kuin viime talvena pahimmillaan oli?
Elikkä nyt pitäisi saada Suomen politiikkaan järkeä, niin että tämä eurohumppa saataisiin jonkunnäköisiin järjellisiin mittasuhteisiin. Euroopan unionilla ei ole mitään mandaattia tulla määrittelemään Suomen metsäteollisuuden kannattavuutta. Sitä emme liittymissopimuksessa ole antaneet, aivan yhtä paljon kuin meille olisi annettu velvoite maksaa italialaisten velkoja tai puolalaisen velkoja taikka yleensäkin holtittoman taloudenpidon seurauksia, kuten elvytyspaketti ykkönen oli — ja kakkonen on tulossa. 
Nyt ollaan niin perusteellisten asioiden äärellä, että kyllä suomalaiselle veronmaksajallekin meidän pitää olla rehellisiä ja kertoa, miten se asia oikeasti on. Puola ja Italia alensivat polttoaineen hintaa, kun saivat elvytyspaketissa kymmeniä miljardeja ilmaista rahaa. Meniköhän kaikki ihan oikein kirjan mukaan, kun annetaan rahaa sellaisille valtioille, jotka ovat periaatteessa varakkaampia kuin me, ja sitten täällä kärvistelemme ja eläkeläiset eivät pysty kohtapuoliin omalla 20 vuotta vanhalla autollaan kaupassa käymään, kun polttoaine maksaa niin valtavan paljon, tai sähkö maksaa niin paljon, että ihmiset itkevät jo, millä sen sähkölaskun maksan, kun kuukauden sähkölasku voi olla enemmän kuin se yhden kuukauden eläketulo, mikä kerran kuussa tilille kilahtaa? 
Helppo meidän on puhua tavoitteista taikka omavaraisuudesta taikka ilmastopolitiikasta tai ilmastopolitiikan tavoitteista. Se on ihan turhaa sanahelinää, jos ihmiset voivat huonosti. Lapsilla ei ole varaa käydä koulua kohta, ja terveyskeskuksen jonossa ei pääse eteenpäin, ja yksityispalveluihin ei ole minkäännäköistä mahdollisuutta, kun ei ole varaa siihen. Sitä Möhkön mummoa Ilomantsista, joka pitkän matkan vanhalla autolla ajaa auttaakseen liikuntarajoitteista miestään, jotta he pärjäävät huomiseen päivään pienillä eläkkeillä, sitä ihmistä minä kyllä ennen ajattelisin kuin sitä, annetaanko me joillekin ulkomaisille yhtiöille energiaintensiivistä tukea sen tautta, että voisivat täällä jatkaa tuotantoaan. Silloin pitää puuttua perusteisiin, ja niitä perusteita tässä talossa ei ole juuri ollenkaan käsitelty. Ilmastohumppaa on tanssittu kuule oikein hiki niskassa, ja lisää tulee. 
Sinä päivänä, kun Suomen lainojen korko lähtee tuolla pörssissä nousemaan, reittaajat näyttävät meille ensin keltaista korttia, ja sitten tulee punainen kortti, eli korko nousee. Haluan vain nähdä, kuinka moni kansanedustaja, tai ainakin vasemmalla laidalla salia istuja, puolustaa niiden ihmisten oikeuksia sinä päivänä, kun peli on karannut käsistä. Siellä on tyhjää silloin. Toivon, että sitä päivää en koskaan näkisi, ja pyydän tänä iltana iltarukouksessa, ettei sitä tulisi, mutta tällä menolla se varmasti tulee vastaan, koska minä en usko siihen, että olisi olemassa joku ihmeellinen hyvä haltija, joka väärän talouspolitiikan antaisi meille anteeksi, niin että nämä korkoluokittajat, reittaajat, antaisivat meille anteeksi. Se porukka ei anna anteeksi, vaan ne ottavat aina sen, minkä saavat — ihan varmasti ottavat. Sitä päivää en toivo koskaan näkeväni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-06T16:36:26,2022-04-06T16:42:15,Hyväksytty,1.1
2022_37_43,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,Näin. — Vielä edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_44,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti, kun tuossa edustaja Hoskosen puheenvuorossa tuli esille yksi sellainen tulokulma, joka ansaitsee esille nostamisen, eli tämä EU:n rahanjako näissä ilmastoasioissa on todella mielenkiintoista. Eli nyt aiemmin puhuttiin vasta siitä, mitä maat kansallisilla toimillaan tekevät näiden EU-rahoitusten puitteissa oman teollisuutensa tukemiseen, eli Saksa tukee enemmän omaa teollisuuttaan kuin Suomi, vaikka Suomen teollisuus on lähtökohtaisesti huonommassa asemassa. Tämä on yksi puoli ongelmaa.
Mutta toinen puoli ongelmaa on juurikin tämä mainittu tilanne, miten EU jakaa rahaa näiden ilmastotoimien suhteen. Kun puhutaan reilusta siirtymästä, niin se suomeksi sanoen tarkoittaa sitä, että muun muassa suomalaiset maksavat sen, kun puolalaiset luopuvat kivihiilestä ja ruskohiilestä. Siinä on kysymys siitä, että sinne pumpataan valtavat määrät rahaa Puolaan, Itä-Eurooppaan muualle, että ne luopuisivat näistä likaisista polttoaineista. Ja sen maksamme me, muun muassa suomalaiset, omasta pussistamme sen ohella, että meidän pitäisi siitä omasta, kapenevasta pussistamme maksaa myöskin oman teollisuutemme tukea. Tämä yhtälö ei kerta kaikkiaan toimi näin. Nämä maat kuitenkin kilpailevat meidän kanssamme työpaikoista. Jopa asiantuntijatyötä on viety jo vuosikausia Tšekin kaltaisiin maihin, ja näitä maita me nyt tuemme EU:n kautta näillä elvytyspaketeilla sekä normaalilla monivuotisella rahoituskehyksellä. Tämä tilanne on Suomen kannalta kestämätön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:42:17,2022-04-06T16:43:40,Hyväksytty,1.1
2022_37_45,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Tämän asian keskustelun yhteydessä sallitaan keskustelu myös 8. ja 9. asiasta. Eli meillä tullaan kaikkiin näihin kolmeen metsästyslakia koskevaan aloitteeseen käyttämään puoli tuntia: puoli tuntia, puoli tuntia ja puoli tuntia, mutta kaikkien asiakohtien kohdalla on mahdollista keskustella mistä hyvänsä näistä kolmesta esityksestä. — Keskusteluun, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_46,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa herra puhemies! Susi ja suomalainen kohtaavat toisensa yhä useammin. Kun susi tuli ennen perheissä tunnetuksi piirrettyjen pahantekijänä, nyt se on monelle tuttu pihapiirien petona. Tämä on suoraan seurausta susipopulaation kasvusta ja huonosta susipolitiikasta. Susia on Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin, arviolta jopa vuosisataan, mutta susipolitiikka ei ole seurannut kehityksessä mukana. 
Luonnonvarakeskus arvioi viime vuonna susien määrän olleen ennen uusia pentueita välillä 279—321 susiyksilöä. Aseet on vaiennettu, ja ravinto on riittänyt, mistä on seurannut määrän kasvua. Susikanta kasvoi jo viidettä vuotta peräkkäin, ja vuodessa kasvua oli tullut 30 prosenttia, ja kun sudella on mahdollisuus levitä, käyttää se tilaisuutta hyödykseen. Reviirien määrän arvioidaan kasvavan edelleen. Jos susipolitiikan tekemistä jatketaan silkkihansikkaat kädessä, voimme siis odottaa susivahinkoja ja vaaratilanteita vielä aiempaakin enemmän. Lisääntyneet susilaumat ovat tuoneet mukanaan myös kokonaan uusia susialueita, jotka ovat johtaneet yhteentörmäyksiin ihmisasutuksen ja suurpedon välillä. Kun susi on levittäytynyt tiheämmin asutetuille alueille, jälki on ollut raakaa. 
Taloudellisia tappioita paikkaavat osittain rahalliset korvaukset, mutta vahinkoja ei lasketa pelkästään euroissa. Toistaiseksi ihmiset ovat selvinneet surulla ja säikähdyksellä, mutta kotieläimien kohdalla hintaa maksetaan hengillä. Susituhoja kohdanneet tietävät, että susi ei nirsoile käyttämänsä ravinnon osalta. Toistuvasti joudumme lukemaan, kuinka suden hampaisiin ovat päätyneet niin hevoset, lampaat kuin koiratkin. Keskimäärin sudet ovat tappaneet vuodessa 30—50 koiraa, hyötyeläinten määrästä puhumattakaan. Erilaiset suojat tai eläinten sijainti pihapiirissä eivät ole riittäneet pidättelemään susia siellä, mihin ne kuuluisivat, eli metsässä. Sudet ovat tehneet tuhojaan niin pihoissa, aitauksissa kuin lampoloissakin. 
Ratkaisu ei voi olla, että lyödään tuhot kohdanneelle kansalaiselle rahanippu kouraan ja toivotetaan parempaa onnea ensi kerralle; kenties silloin koira selviäisi raatelujäljillä. Taloudellinen korvaus ei edes riitä paikkaamaan sitä menetystä, jonka omistaja kohtaa löytäessään arvokkaan metsästyskoiransa rippeet. Tällä taktiikalla susiongelma ei myöskään ratkea vaan itse asiassa jatkaa pahenemistaan. Kun susi oppii, että pihoilta löytyy helppoa ravintoa, ei sitä jatkossa tarvitse korpimetsästä etsiä.
Arvoisa puhemies! Sudet ovat viime vuosina levittäytyneet yhä voimakkaammin Länsi-Suomeen, johon niitä on houkutellut runsaasti saatavilla oleva riista. Hirvi- ja kauriskannat ovat alueella vahvoja, mikä suosii susia. Susi nauttii luontaista ravintoaan, kunnes se oppii helpommankin tien: kun sutta ei opeteta pelkäämään pihapiirejä, tulevat ne osaksi pihapiirejä. Miksi juosta kieli pitkällä hirven perässä, jos poni piehtaroi valmiiksi aidatussa ansassaan? 
Kun susi saa pyöriä pihapiireissä ja kansalaisen keinoksi jää sulkea kaihtimet, on sillä väistämättä seurauksia myös turvallisuudentunteeseen. Pehmeän susipolitiikan puolustajat lyövät usein pöytään puhkikuluneen korttinsa, joka kertoo, ettei susi ole hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvun jälkeen. Kortti tuntuu todellisuutta tehokkaammalta, jos citykanin ja cityketun kohtaaminen on keskustelua seuraavan viimeisin havainto luonnon ravintoketjusta. Sen sijaan kun naapuritalosta on lampaat yön aikana raadeltu kappaleiksi, on tämä tilasto laiha lohtu sille vanhemmalle, joka lapsiaan koulutielle on aamulla laskemassa. Entä uskaltaako itse lähteä lenkkipolulle, kun liikunnan lisäksi sykettä nostavat toistuvasti tehdyt susihavainnot? 
Moni susia kiivaasti puolustava ei tule ajatelleeksi, että pehmeän susipolitiikan uhriksi joutuvat ennen pitkää myös sudet itse. Susi tulee metsästä pihapiireihin, ja ihmisarkuuden menetys haittaa koko lajin elinmahdollisuuksia Suomessa. Kun tilanteen annetaan pahentua vuosi vuodelta ja vahingot lisääntyvät, kansalaisten susiviha kasvaa. Susipolitiikan kiistat junnaavat paikallaan, ja taustalla salametsästys on päässyt rehottamaan. Siksi keinojen löytäminen susikonfliktin ratkaisemiseen on aiempaakin tärkeämpää. Susikannan hoitamisen pitää olla hallittua niin sen kasvun kuin vähentämisenkin osalta.
Arvoisa puhemies! Mitä Suomessa pitäisi sitten tehdä, jotta tilannetta saataisiin käännettyä paremmaksi?
Jos lähdetään liikkeelle suden luotaisesta toiminnasta, on siitä johdettavissa kaksi osa-aluetta vaikuttamista varten: Jos susi elää, se tappaa. Se on luonnonlaki, jota ei tule sivuuttaa. Tämän pohjalta voimme siis ensinnäkin vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomessa susia elää. Toisaalta voimme vaikuttaa osittain myös siihen, mitä susi tappaa elääkseen. Susien määrään voidaan suoraan vaikuttaa suden kannanhoidollisen metsästyksen kautta. Sen käynnistämisestä saatiin jo tälle talvelle lupaus, joka kuitenkin sittemmin vesittyi. Kannanhoidollisen metsästyksen käynnistyminen on siis toimi, joka on saatava mahdollisimman pian susiongelman ratkaisuvalikoimaan mukaan. 
Susien suuhun päätyviin eläinlajeihin voidaan vaikuttaa sitä kautta, minkä ravinnon äärellä sudet pyörivät. Sudet on saatava syömään ponien sijaan peuroja, koirien sijaan kauriita. Sudet on siis saatava pois pihapiireistä, sillä ne kuuluvat metsiin. Pelkillä työryhmillä niitä ei pihoista pois ajeta. Mahdolliset häirikkösusien kaatoluvat, susia torjuvat järjestelmät ja eläimiä suojaavat rakenteet ovat nekin kaikki osoittaneet mahdollisuuksiensa rajat. Kaikista näistä huolimatta kotieläimen paikalla voi aamulla näkyä vain veriroiskeet ja karvatupot.
Nykyinen lainsäädäntömme on nykyisessä susitilanteessa puutteellinen. Jos susi aiheuttaa pihapiirissä vaaratilanteen, kuten yhä useammin käy, on se mahdollista tappaa rikoslain pakkotilasäädöksen varjolla. Ongelmana on, että ei ole erillistä määrittelevää lainsäädäntöä, vaan jokainen tapaus arvioidaan pelastetun edun sekä aiheutetun haitan ja vahingon sopusuhtaisuuden näkökulmasta. Teko ei siis ole lainsäädännön näkökulmasta sallittu, mutta tekijä voi vapautua rangaistusvastuusta, mikäli kaikki seikat huomioiden häneltä ei olisi kohtuudella voitu vaatia muunlaista toimintaa. Tämä on kohtuuttoman raskas ja epäselvä käytäntö. Kun susi tulee pihapiirissä vastaan, kuka pystyy järkevästi ja tarkasti arvioimaan, milloin sen voi tappaa rangaistusvastuusta vapautuen? Kuinka monen eläimen pitää antaa mennä ja kuinka lähellä leikkiviä lapsia susi saa vaania ennen kuin peliin puuttuva selviäisi ilman rangaistusta? Ongelma on jo ratkaistu naapurimaassa Ruotsissa, jonka metsästyslainsäädännöstä voitaisiin ottaa oppia myös Suomen lainsäädäntöön. Asian pitäisi olla meilläkin selkeä. Jos susi tai jokin muu riistaeläin aiheuttaa vaaratilanteen pihapiirissä, voidaan vaaraa aiheuttava yksilö tappaa. Kyseessä olisi hätävarjelutilanne, josta tehtäisiin saalisilmoitus ja ilmoitettaisiin poliisille.
Tässä lakialoitteessa esitän, että esimerkiksi suden tappamiseen oikeuttavaksi vaaratilanteeksi katsottaisiin tilanne, jossa susi on jo aiheuttanut vahinkoa tai on eläimille tarkoitetun aitauksen tai rakennuksen sisäpuolella tai jossa hyökkäyksen vaara ihmistä tai eläintä kohtaan on ilmeinen. Tällaisella lainsäädännöllä ihmishenkien ja omaisuuden suojelu olisi selkeä määrittävä tekijä sille, mihin raja on vedetty. Se olisi selkeä raja sekä kansalaisen että suden näkökulmasta. Ennen pitkää se vaikuttaisi myös suden käyttäytymiseen. Jos helpon saaliin sijaan lihoiksi päätyy susi itse, ohjaa se susia pysymään kauempana ihmisasutuksesta. Tämä laki olisi askel siihen suuntaan, että susi ja ihminen mahtuvat asumaan samassa maassa. Samoilla tiloilla ja samoissa pihoissa yhteiselo ei tule toimimaan, siitä olemme saaneet riittävän monta osoitusta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-06T14:37:00,2022-04-06T14:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_37_47,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_48,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsitellään aloitteita, joiden tarkoituksena on selkeyttää vaaraa aiheuttavan riistaeläimen tappamista pakkotilanteessa. Lisäksi käsitellään sitä, millainen yhteisö voi valittaa hallinto-oikeuteen Riistakeskuksen myöntämistä poikkeusluvista. Haluankin kiittää näiden aloitteiden tekijöitä ja allekirjoittajia.
Suomen susikanta on kasvanut ja levittäytynyt myös läntiseen Suomeen. Sen myötä konfliktit suden ja ihmisen välillä ovat lisääntyneet. Pihapiireissä liikkuvat sudet aiheuttavat mittavia vahinkoja tappaessaan kotieläimiä. Taloudellisen haitan lisäksi sudet aiheuttavat inhimillistä kärsimystä viedessään lemmikkieläimiä, jotka usein ovat perheenjäseniä siinä missä ihmisetkin. Myös metsästyksessä käytettävät koirat ovat vaarassa joutua pedon tappamaksi, ja tämä vaikeuttaa hallittua riistakantojen koon sääntelyä esimerkiksi hirvieläinten osalta.
Nykytilanteessa suden kaatamiseen pakkotilanteessa sovelletaan rikoslain pakkotilasäädöstä, ja se on hyvin ongelmallinen, sillä prosessi on kohtuuttoman raskas. Uhkaavan suden ampunut joutuu rikostutkintaan, jonka ajaksi esimerkiksi aseet otetaan pois. On sanomattakin selvää, että poliisin resursseille on parempaakin käyttöä kuin tällaiset rikostutkinnat.
Arvoisa puhemies! Susikanta kasvaa voimakkaasti, sillä Suomessa ei tällä hetkellä ole suden kannanhoidollinen metsästys mahdollista. Kaikista Suomen riistakeskuksen myöntämistä luvista valitettiin hallinto-oikeuteen, joka esti lupien toimeenpanon niiden tutkinnan ajaksi.
Tähän liittyen haluankin kiittää edustaja Eestilää tärkeästä aloitteesta. Lainsäädännössä on selkiytettävä, millainen yhteisö voi valittaa Riistakeskuksen myöntämistä poikkeusluvista. Valitusoikeus pitää rajata vain niille, joita susiongelma koskee, eli alueellisille tahoille. Nyt susilupiin tehdyt valitukset toiselta puolen maata ovat puhdasta kiusantekoa, eikä tule sallia sitä, että valitusoikeutta käytetään kiusantekovälineenä.
Kaikki esitetyt lakialoitteet osaltaan selkiyttävät nykytilaa ja puuttuvat ongelmasusien luomaan taloudelliseen ja turvallisuuteen liittyvään uhkaan ja ovat näin ollen kaikki erittäin kannatettavia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-06T14:47:56,2022-04-06T14:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_37_49,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_50,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssä olevat kolme metsästyslakia koskevaa lakialoitetta ovat kaikki oikein hyviä aloitteita. Edustaja Kettusen aloitteen olen itsekin allekirjoittanut, ja se keräsi yhteensä jopa 87 nimeä.
Kuten aloitteissa mainitaan, susikanta on huomattavasti suurentunut viime aikoina. Määrän kasvettua sudet ovat tulleet pelottomiksi, ja niitä liikkuu yhä enemmän myös piha-alueilla. On luonnollista, että maaseudulla halutaan kohtuullistaa petokantoja metsästämällä ja varsinkin niillä seuduilla, joilla petokantojen kasvusta on syntynyt ongelmia. Jokainen perheenjäsenensä eli koiransa susille menettänyt tietää, mistä nyt puhutaan. Susi on peto, ja sen kanssa ei ole leikkimistä.
Susikeskustelu jakaa tietenkin myös ihmisten mielipiteitä. Edustaja Eestilän aloitteessa mainitaan, että asiat on päätettävä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Se on erinomainen maininta. Petoalueella elävät ihmiset ymmärtävät hyvin, että kaupungissa eletään eri tavalla kuin maalla. Sen sijaan kaupungissa elävät ihmiset eivät välttämättä ymmärrä luonnon läheisyydessä elämisestä yhtään mitään. Sen vuoksi tämän asian yhteydessä pitääkin puhua paikallisesta sopimisesta. Ei petokantoihin tarvitse puuttua kaupungeissa eikä sellaisilla alueilla, joissa petoja ei ole tai on vain kohtuullisesti, eikä maaseudulla tarvitse puuttua kaupunkien kävelykatu- tai pyörätiemääriin tai ‑sijainteihin. Kehotankin kaupunkilaisia olemaan puuttumatta maaseudun asioihin näissä petokysymyksissä.
Arvoisa puhemies! Kannatan kaikkia näitä kolmea erinomaista aloitetta, mutta silti tuntuu oudolta puhua näinkin mukavia tässä kolmannen maailmansodan ajassa. Saatamme nimittäin päästä piankin kokemaan sellaisia asioita, joiden rinnalla peto-ongelmat ovat pikkujuttu. Kehotankin nyt koko Suomen kansaa yhdistymään ja valmistautumaan kaikkein pahimpaan. Siunausta me tarvitsemme nyt sekä tulevissa koitoksissa. Ilman sitä olemme hakoteillä jopa susien kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-06T14:50:53,2022-04-06T14:54:19,Hyväksytty,1.1
2022_37_51,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_52,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Suden muodostamaan kasvavaan uhkaan pihapiireissä ja asumusten lähialueilla on kerta kaikkiaan viimein puututtava järkevällä tavalla. Ihmisillä on oltava oikeus puolustaa itseään ja kotieläimiään petoeläimiltä. Edustaja Tynkkysen lakialoite on ehdottoman kannatettava. Kohta käsittelemme myös edustaja Kettusen aloitetta samasta aiheesta. Siinä on allekirjoittajia kaikista eduskuntaryhmistä vihreitä lukuun ottamatta.
Itse asiassa nykyinen poliisilaki jo mahdollistaa kyllä puuttumisen tällaisiin tilanteisiin, mutta sitä sovelletaan varsin kitsaasti. Meillähän on poliisilaissa säännös, jonka mukaan poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni ja viimesijaisena keinona lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai huomattavaa vahinkoa omaisuudelle.
Tähän säännökseen on usein yritetty vedota. Esimerkiksi Mynämäen Karjalassa oli taannoin tapaus, jossa yritettiin vedota tähän poliisilain säännökseen ja saada sen avulla lupa kaatoon. Siellä oli tapaus, jossa hiehot olivat laitumella ja sudet olivat tappaneet yön aikana kolme laitumella ollutta hiehoa. Poliisiviranomainen siinä katsoi, että susista ei aiheutunut huomattavaa vahinkoa omaisuudelle, eikä poliisilain säännöksen soveltamiskynnys siten ylittynyt.
Eli tätä säännöstä ilmeisesti ei todellakaan haluta soveltaa, ja sen takia kannatan kyllä tehtyjä lakialoitteita, jotka merkitsevät sitä, että metsästyslakiin otettaisiin vastaava säännös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-06T14:54:22,2022-04-06T14:56:38,Hyväksytty,1.1
2022_37_53,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_54,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ja kannatan näitä kolmea lakialoitetta. Ne ovat todella hyviä. 
Varsinkin tässä vaiheessa voi todeta sen, että susi on susi jo syntyessään, elikkä se on peto, jota kannattaa myös varoa. Se ei ole harmiton kotilemmikki, pikku nallekarhu. Se on todella peto, mikä voi käydä myös ihmisen kimppuun, vaikka niin ei ole viime vuosina täällä käynytkään. Monilla alueilla ei uskalleta enää laittaa lapsia edes ulos nukkumaan, mikä on todella terveellistä pienelle lapselle, nukkuminen ulkona. Pitää olla koko aika vahtimassa. Ei uskalleta jättää lapsia leikkimään omalle pihalle. Aikuisetkaan eivät enää uskalla umpimetsissä lenkkeillä tietyillä alueilla, kerta niitä susia on paljon siellä liikkeellä, ja joudutaan sitten vielä viemään lapsia autoilla kouluun susien takia, niin sanotuilla susibiileillä.
Ja toisin kuin ennen, sudet ovat sen verran kesyyntyneet, että ne tulevat jo päivisinkin pihapiireihin, ei vain öisin, ja vaikka siellä on ihmisiä, ne tulevat sinne pihaan. Ne eivät pelkää enää ihmisiä. Ne ottavat suurempaa reviiriä itsellensä, ja se tuo myös lisää vaaratilanteita.
Täällä puhuttiin myös metsästyksestä. On jo alueita, missä metsästäjät eivät uskalla koiria laittaa sinne metsälle, kerta siellä äkkiä kuuluu ujellusta vain ja tutkapanta näyttää, mihin se on jäänyt. Sitten sieltä voi löytyä karvatupsuja, kun on menetetty se metsästyskoira. Lemmikit ovat ihmisille, ja tuotantoeläimetkin, tärkeitä, eikä niitä kannata hukata susien suihin. Itselläni ei ole omaa kokemusta suden kohtaamisesta muuta kuin eläinpuistoissa, mutta voin kyllä samaistua näiden susialueiden asukkaiden pelkoon ja huoleen omasta ja läheisten ja lemmikkien turvallisuudesta. Toista se on täällä Helsingissä, kun kattelee HSL:n linja-auton ikkunasta. Meillä ei ole mitään pelkoa, voi rauhassa mennä kahvilaan juomaan soijalattea. Eli silloinhan voi hyvin kannattaa näitten suojelua, mutta sitten kun se on todellista siellä alueella, missä niitä susia on, niin se on ihan eri tilanne. Niin moni ukrainalainenkin piti ennen venäläisiä harmittomina, mutta kun venäläinen tuli aseen kanssa pihaan, niin johan on mieli muuttunut, kun uhka on todellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-04-06T14:56:38,2022-04-06T14:59:23,Hyväksytty,1.1
2022_37_55,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_56,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tänään käsittelyssä olevat lakialoitteet metsästyslain muutoksista ovat erittäin kannatettavia, joka ikinen. Ja tietysti tämä, että meillä on nyt käsittelyssä kolme hieman samansisältöistä tai ainakin samaan asiaan liittyvää lakialoitetta, kertoo omalta osaltaan tästä tilanteesta ja siitä, että lainsäätäjät ovat nähneet tarpeelliseksi puuttua tähän ongelmaan. Meillä on Suomessa tällä hetkellä suurin susikanta sataan vuoteen. Huolimatta siitä hyvästä yrityksestä, jonka maa- ja metsätalousministeriö viime joulukuussa teki, jotta meillä olisi voinut kannanhoidollista metsästystä kokeilla, valitettavasti tämä yritys kaatui näihin valituksiin. Tänäänkin on sitten vielä toinen lakialoite liittyen siihen, saako Suomessa valittaa liian helposti ja kaatuvatko tässä sitten hyvätkin asiat siihen, että meillä on järjestelmä, jossa jokaisella on mahdollisuus valittaa ja asioiden käsittely sitten pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että hyvätkään aikeet eivät toteudu, niin kuin tässä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa oli tarkoituksena.
Susi ei kuulu ihmisten pihapiiriin, suden paikka on ehdottomasti luonnossa, eikä varmaankaan kukaan tässä salissa kannata sitä, että kaikista susista päästäisiin eroon, vaan suden paikka on luonnossa. Ja on selvää, että pihapiirit tai lampolat tai muut vastaavat ovat vääriä paikkoja suden hakea sitä omaa ravintoaan. Kyllä minä surullisin mielin kuuntelen niitä tapauksia, kun esimerkiksi viime syksynä Keski-Suomessa eräällä lammastilalla oli lampaita raadeltu, ja ei siinä tilan isäntä eikä emäntä kyllä ollut millään tavalla mielissään tästä, että nyt sitten joulukuussa tuo säädetty asetus ei voimaan tullut. Metsästyksen harrastajana tunnen melko hyvin tilanteen paitsi itäisessä Suomessa myös koko maassa, ja erityisesti niillä alueilla, joilla susikanta on suurempi, on aito uhka ja huoli metsästyskoirien turvallisuudesta. Metsästyskoiria koulutetaan vuosikausia, ja silloin kun perheenjäsen — tämä metsästyskoira — menetetään sudelle, niin siinä ei rahallinenkaan korvaus auta, kun tällaiseen joudutaan. 
Meidän täytyisi Suomessa, arvoisa puhemies, sallia suden kannanhoidollinen metsästys, kuten esimerkiksi toimitaan muutaman muun lajin kohdalla, ja säilyttää sillä lailla sopiva kanta, sellainen susikanta, jossa sudet elävät metsässä uhkaamatta ihmisten pihapiirejä ja muun muassa tuotantoeläimiä. Samalla säilytetään se terve pelko ihmisiä ja ihmisten pihapiirejä kohtaan.
Kannatan kaikkia näitä kolmea aloitetta, jotka tänään ovat käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-06T14:59:24,2022-04-06T15:02:28,Hyväksytty,1.1
2022_37_57,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_58,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen käynyt vuoropuhelua ministeri Lepän kanssa useita kertoja viime vuosien aikana uudesta mielenkiintoisesta eläinlajista eli pihasusista. Luonnonsuojelijat ovat puolustaneet tätä uutta tulokasta. Heidän mielestään ei siitä ole mitään haittaa, jos susi tai sudet silloin tällöin juoksentelevat pihapiirissä tai navetan takana.
Arvoisa puhemies! Tulen Pohjois-Satakunnasta Kankaanpäästä ja haluan valaista olemassa olevaa tilannetta muutamalla esimerkillä ja myös lehtikirjoituksella. Parin kilometrin päässä naapurin koira oli jätetty ulos illalla, kunnes se katosi. Isäntä etsi isoa koiraansa pari viikkoa, kunnes löysi sen ojasta — ainoastaan muutamat kylkiluut ja kallo jäljellä.
Toisen naapurin rouva oli ulkoiluttamassa valaistulla ulkoilureitillä koiraansa, kun kaksi sutta tarkkaili heitä noin sadan metrin päässä. Rouva lähti juoksujalkaa pakoon koiransa kanssa. Lumessa jäljistä selvisi, että sudet olivat jonkin matkaa lähteneet seuraamaan ulkoiluttajaa.
Kankaanpään keskustassa on valvontakameroissa nähty susi juoksentelemassa keskustaajamassa. Muutama lainaus paikallislehtien artikkeleista: ”Viiden suden lauma pitää reviiriään Majansuun peltoaukealla Leppäruhkan kylässä Kankaanpäässä.” Seuraava otsikko: ”Poikkeuksellisen kookas susi kävi Matin pihalla.” Seuraavassa artikkelissa sanotaan, miten Kankaanpään kaupunginhallitus vaatii, että susikantaa pitää vähentää hakemalla alueelle kaatolupia. Samalla hallitus tuntee huolta susien asettumisesta keskustaan sekä lähelle kylä- ja koulukeskuksia. Susien liikkuminen ihmisten läheisyydessä aiheuttaa kaupunginhallituksen mukaan pelkoa asukkaissa ja lisää koulukuljetusten tarvetta. Lisäksi susien läsnäolo alueella on alkanut haitata metsästyskoirien käyttöä ja hirvikannan hoitoa. Näin siis Kankaanpäässä.
Arvoisa puhemies! Pohjois-Satakunnan susikanta lienee tällä hetkellä jo yli 20 yksilöä, ja on myös muodostunut kaksi taikka kolme laumaa. Samalla ne ovat hakeutuneet kaiken aikaa yhä lähemmäs asutusta ja pihoja, ja siksi kannanhoidollinen susien määrän vähentäminen on perusteltua. Ministeri Leppä viimeksi ennen joulua lupasi, että tänä talvena tämä kannanhoidollinen toteutuisi. Saimme sinne Kankaanpään seudulle kaatolupia, mutta ne eivät toteutuneet valitusprosessin vuoksi.
Nämä käsitteillä olevat aloitteet ovat kannatettavia, ja ne kannattaa ottaa käyttöön mitä pikimmiten. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-06T15:02:32,2022-04-06T15:05:43,Hyväksytty,1.1
2022_37_59,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_60,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan näitä kaikkia kolmea lakialoitetta.
Susialue on hirveän suhteellinen käsite sen suhteen, mitä se tarkoittaa. Itse asun suurehkon maakuntakeskuksen kaavoitetussa taajamassa, ja todisteellisesti kodistani on käynyt susi noin puolentoista kilometrin päässä. On se saattanut siellä kotipihassanikin käydä, vaikkei sitä tiedä, mutta kuva siitä on puolentoista kilometrin päästä tehtaan portilta.
Sinänsähän sudet ovat aina kuuluneet suomalaiseen luontoon ja suomalaiseen kulttuuriperinteeseen. Meillä on paljon sanontoja: ”sus’ sentään”, ”hukka perii” ja niin edespäin. Mutta se, että susi kuuluu luontoon, on eri asia kuin se, että se kuuluisi ihmisten pihapiiriin. Ihmisten pihapiiriin ja kotieläinten luokse susi ei suinkaan kuulu.
Ihminen on suden yläpuolella ravintoketjussa. Niinpä on itse asiassa luonnollista, että ihminen hoitaa niin, ettei susi uhkaa ihmisen reviiriä. On luonnoton ajatus, että ihmisen pitäisi väistää suden tieltä. Päinvastoin susia on kaadettava tarpeeksi, että ne väistävät ihmisten tieltä — tämä on aivan luonnollinen järjestys. Lisäksi on luonnotonta asettaa ihminen lainsäädännöllä sellaiseen asemaan, että hän ei voi puolustaa koti- ja tuotantoeläimiään tällaista petoeläinuhkaa vastaan, tai pahimmassa tapauksessa edes itseään ja läheisiään. Tällainen laki ei voi olla oikeus eikä kohtuus, ja se on kumottava, ja on tehtävä sellaiset lait, että tämä puolustautuminen on mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T15:05:43,2022-04-06T15:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_37_61,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_62,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_37_63,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Viime vuosina olemme saaneet lukea paljon uutisia susien aiheuttamista vahingoista. Koti- ja tuotantoeläimiä on mennyt tuon tuosta susien suuhun. Susia eivät pysäytä petoaidat eivätkä karkottamisyritykset, vaikka näitä on pyritty tekemään. Kiitos siitä riistanhoitoyhdistyksille, että ovat talkoovoimin tehneet näitä petoaitoja maatilojen ihmisten hyväksi, mutta eivät nämä ole kaikkia petoja pysäyttäneet. Ne palaavat nimittäin aina takaisin.
Ihmisillä luulisi olevan oikeus puolustaa omaa omaisuuttaan, perhettään ja eläimiään. Nostan ihan muutamia esimerkkejä.
Viime vuonna pöytyäläisessä lampolassa tapahtui jo kolmas susien hyökkäys. Sillä kerralla 11 lammasta kuoli, kahdeksan sai vammoja ja kolme lammasta katosi. Lampolassa ovat olleet öisin radio ja valot päällä. On asennettu valvontakamerat, ja petoaitaa on kolme kilometriä.
Pohjois-Karjalassa, mistä maakunnasta edustaja Hoskonen on kotoisin, Kiteellä sudet tappoivat kahdeksan lammasta viime syksynä.
Pohjois-Pohjanmaalla Liminganlahdessa sudet tappoivat 25 lammasta viime syksynä. Lampuri kertoi petovahinkojen olleen ihan ensimmäisiä. Lampuri on kertonut, että tulevaisuus pelottaa.
Viime kesän ja syksyn aikana sudet tappoivat Pohjois-Pohjanmaalla Rantsilassa kymmeniä nautoja. Karkotuslupa tuli, mutta sudet palasivat takaisin.
Pudasjärvellä sudet ovat tappaneet kymmeniä poroja ja satoja on kadoksissa. Kuusamossa sudet ovat viime vuonna tappaneet satoja poroja. Petovahinkojen takia näitä poroja saatiin ennätyksellisen vähän ruoantuotantoon.
Tässä tulikin esille jo aikaisemmissa puheenvuoroissa, kuinka monta miljoonaa, yli viisi miljoonaa, käytetään näihin petoeläinvahinkoihin.
Arvoisa puhemies! Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kymmenistä ja taas kymmenistä tapauksista. Ihmisillä ei ole oikein kunnon mahdollisuuksia puolustaa kotieläimiään tai lemmikkejään tai omaisuuttaan petoja vastaan ilman, että he saisivat suuren rikollisen leiman. Jos puolustaudut ja peto kuolee, niin automaattisesti alkaa tutkinta törkeästä metsästysrikoksesta ja asia menee sitä kautta sitten myös syyttäjän harkintaan. Näitä tapauksia olemme lukeneet useampia. Yksi tapaus sattui Kuhmossa, ja kyllä se on hankala tilanne jo sille metsästäjällekin siinä tilanteessa, kun se susi tai susilauma hyökkää oman metsästyskoiran kimppuun. Se on haasteellinen jo siinä vaiheessa, kun yrität puolustaa omaa metsästyskoiraasi, mutta karmeinta on sen jälkeen, kun sinä olet puolustanut ja ampunut sen suden, että sinua syytetään törkeästä metsästysrikoksesta ja tehdään semmoinen tilanne, että sinä olet iso rikollinen. Kodin ja eläinten puolustajan siis pitää elää monta viikkoa epämääräisessä tilanteessa, jopa pelossa, jännityksessä ja myös stressissä siitä, miten hänen käy, kun häntä nyt syytetään törkeästä metsästysrikoksesta, vaikka hän on omaa metsästyskoiraansa tai tuotantoeläintään puolustanut.
Puhemies! Vielä otan puheeksi myös tämän metsäpeurakannan, mikä tuli aikaisemmissa puheenvuoroissa esille. Meidän tulisi olla huolissamme myös tuolla Kainuun suunnalla siitä, että susipopulaatio on kasvanut historiallisen korkeaksi ja susitihentymäaluettakin on näillä metsäpeuran syntymäalueilla ja vasomisalueilla, ja toivoisin, että tähän kiinnitetään huomiota. Totta kai on tämä MetsäpeuraLIFE‑hanke myös käynnissä, mutta mikään muu ei pelasta tätä metsäpeurakantaa noilla alueilla kuin se, että me saisimme vihdoin ja viimein kannanhoidollisen metsästyksen myös noille selkosille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T16:44:13,2022-04-06T16:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_37_64,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, edustaja Kinnunen poissa. Edustaja Eestilä, edustaja Eestilä poissa. Edustaja Mäenpää, edustaja Mäenpää myös poissa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_65,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 54/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs tähän aihepiiriin liittyvä asia ja tulokulma, jota ehkä ei vielä ole nostettu esille ja joka ansaitsisi esille nostamisen, ovat aselupakäytännöt. Eli jotta voitaisiin metsästää susia kannanhoidollisesti tai ylipäänsä mitään metsästää, pitäisi olla metsästäjiä. Ja jotta voi olla metsästäjiä, täytyy olla aselupia, jollei sitten metsästetä tietenkin jousella, mikä on myös hyvä harrastus, mutta Suomessa ei laillisesti saa metsästää jousella sutta eikä muutakaan suurriistaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitäisi olla nykyistä joustavammat ja paremmat aselupakäytännöt, jotta käytännössä ihmiset ohjautuisivat metsästyksen ja aseharrastuksen piiriin ja jottei kynnys siihen muodostuisi liian suureksi myöskään niille, jotka elävät kenties taajamamaisemmassa asutuksessa.
Tällä hetkellähän metsästysseurat vanhenevat hyvää vauhtia, tai sanoisinko pahaa vauhtia, elikkä ikääntyvät. Jäsenet ikääntyvät, uusia ei kenties tule, koska maaseudulla ei elä niin paljon nuoria ihmisiä. Kaupungissa elävät nuoret ihmiset eivät helpostikaan ohjaudu näiden harrastusten pariin, joten kohta tullaan siihen tilanteeseen, onko meillä yleensäkään olemassa metsästäjiä riittävästi susien tai hirvienkään kaatamiseen. Jos meillä ei olisi riittävästi metsästäjiä hirvien kaatamiseen, oltaisiin vaikeassa tilanteessa, kun hirvikantaa kuitenkin pitäisi harventaa ihan liikenneturvallisuuteenkin liittyvistä syistä. Eli me itse asiassa tarvitsemme metsästäjiä tässä maassa, ja metsästäjät tarvitsevat aseita, ja aseet tarvitsevat lupia.
Yleensäkin maailmantilanne on sellainen, että pitäisi helpottaa aseiden hankintaa ja käyttöä myös reserviläistoiminnan ja harjoitusten puolella. Elikkä kokonaisuudessaan soisinkin tämän tai viimeistään seuraavan hallituksen käynnistävän selvityksen siitä, millä tavalla suomalaiset saadaan pidettyä positiivisella tavalla aseissa liittyen juurikin tähän metsästykseen, liittyen reserviläistoimintaan ja siihen, että aselupakäytännöt ovat sellaisia, että nämä toiminnot ovat käytännössä mahdollisia, ihmiset ohjautuvat tällaisten harrastusten pariin, etteivät ne häviäisi kokonaan näiden lupakäytäntöjen vaikeuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:49:21,2022-04-06T16:51:33,Hyväksytty,1.1
2022_37_66,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_67,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on aika yksinkertainen. Se koskee metsästyslain 90 §:n muuttamista, ja nykyisessä pykälässä on oikaisu- ja muutoksenhakusäännökset. Poikkeuslupaa koskevassa asiassa valitusoikeus on sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Nykyään tämä tulkinta näkyy olevan aika hämärän peitossa myös hallinto-oikeuksilla, niin että jonnekin rekisteröity jonkunmoinen epämääräisen toiminnan omaava yhdistys voi näköjään vaikuttaa ja valittaa, vaikka sen ei lain mukaan välttämättä pitäisi olla mahdollista.
Tässä lakialoitteessa lisätään yksinkertaisesti tämän pykälän loppuun lause ”yhteisön paikallisen toiminnan on oltava aktiivista, todellista ja todennettavissa”, jolloin me pääsemme siihen asioiden tilaan, että paikalliset vaikuttajat ja ihmiset voivat sitten valittaa ja vaikuttaa mahdollisesti lopputulokseen.
Tämä valitusoikeus on aika periaatteellinen, isokin asia, sillä esimerkiksi voimassa olevassa luonnonsuojelulaissa yhteisöjen muutoksenhakuoikeus on rajattu alueellisiin ja paikallisiin rekisteröityihin yhteisöihin, joiden tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Luonnonsuojelulain valmistelutyön perusteella näyttää siltä, että erityisesti ympäristöministeriö haluaa muuttaa lakia niin, että muutoksenhakuoikeus olisi kaikilla vastaavaa tarkoitusta toteuttavilla rekisteröidyillä yhteisöillä kautta maan. Tämä kannattaa nyt kyllä kansanedustajien huomioida, sillä sehän helposti johtaa siihen, että jos kuka tahansa voi valittaa mistä tahansa pelkästään perustamalla yhdistyksen johonkin kuntaan, niin kyllä siitä vaaraa aiheutuu ja oikeuslaitos kuormittuu kohtuuttomasti ja koko Suomi ja sen investoinnit pysähtyvät tai ainakin viivästyvät merkittävästi. Sen takia itse koen, että vaikka tässä nyt on metsästyslaista kysymys, niin halusin tehdä tämä aloitteen hieman herätelläkseni myös kansanedustajia, että ei kannata ihan mitä tahansa valitusoikeutta minkä tahansa lain yhteydessä hyväksyä, koska sehän johtaa ihan käsittämättömään lopputulokseen, niin kuin se osittain on jo johtanut, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] että käytetään väärin tätä valitusoikeutta [Petri Huru: Juuri näin!] ja jarrutetaan ihan asiallisia ja oikeudeltaan ja oikeusperustaltaan järkeviä ihmisten toimenpiteitä.
Ja kyllähän tässä, arvoisa puhemies, täytyy todeta, kun katsoo tätä vallan kolmijakoa — meillä on eduskunta, ja toimeenpano on hallituksella ja presidentillä ja tuomiovalta tuomioistuimilla — että kyllä jos näiden kolmen pitäisi mennä samansuuruisina, niin kyllähän tämä kansanvalta eli edustuksellinen demokratia minun käsitykseni mukaan alkaa olla aika heikoilla koko tässä porukassa. Kyllähän tämä susikysymys jo osoittaa sen, että kymmenen vuotta tätä on pyöritetty ja valtava on se suden työllistävä vaikutus ollut, [Petri Hurun välihuuto] ja jos joku luulee, että oikeastaan disinformaatio- ja informaatiosota ja — sanoisinko suoraan näin — aivopesu ovat pelkästään Venäjän etuoikeus, niin erehtyy pahasti.
Otan esimerkiksi tämän Saunajärven kuuluisan keissin, jossa itsekin jouduin keskitykseen ja maalitukseen — minua se ei suuresti haittaa. Mutta kun levitettiin tietoa, että siellä ei asu ketään ihmisiä, ja levitettiin vain sitä, että ammutaan susiparkoja, jotka siellä korvessa menevät, että se olisi jotenkin väärin, niin miksi Helsingin Sanomat, miksi Yle ja tiedotusvälineet, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla kansalaisten mielipiteeseen, eivät kertoneet suorin sanoin — tai miksi haastateltu entinen pannoittaja ei kertonut suorin sanoin — sitä, että Kuhmossa Saunajärven alueella, Jonkerin alueella, joka on perinteisesti ollut oikeasti uhanalaisen metsäpeuran lisääntymisaluetta ja vasomisaluetta ja tavallaan sitä aluetta, mikä on metsäpeuralle luontaista, ei se oikeasti siellä voi enää viihtyä, kun ylitiheä petokanta — sekä karhukanta että ennen kaikkea ylitiheä susikanta, ilveskanta, ahmakanta — aiheuttaa sen, että ne eivät kerta kaikkiaan pysy sillä alueella hengissä ja joutuvat sieltä pakenemaan? Tämä on kyllä käsittämätöntä, että valtio uhraa rahaa metsäpeuran pelastamiseen, [Petri Hurun välihuuto] mutta ei pysty tekemään sitä ratkaisua, että poistaa ylitiheää petokantaa.
Edustaja Kettunen varmaan voi jatkaa. Itse joudun täältä poistumaan toiseen tilaisuuteen.
Tämä ylitiheä petokanta todennäköisesti johtuu siitä, että nimenomaan Kuhmon alueella on kymmeniä haaskoja ja ympärivuotista ruokintaa, jolloin tämä tiheä petokanta on epäluonnollinen. [Petri Huru: Juuri näin!] Ja jos tätä eivät tiedotusvälineet pysty tuomaan esille, että viimeiseen asti susia suojellaan ideologian tai jonkin muun syyn takia ja sillä aiheutetaan todella uhanalaisen metsäpeuran kuolema, niin minun mielestäni tämä on jo luonnontieteellisesti ja kaiken järjen mukaan täysin ristiriitaista toimintaa ja väärää toimintaa.
Eli kyllä tässä täytyy sanoa, arvoisa puhemies, että kyllä hallinto-oikeus ei ole ihan perillä nyt siitä, mitä näissä Riistakeskuksen poikkeusluvissa on ollut takana, ja siellä on selvästi mainittu metsäpeura. Nyt tässä on tietämättömyyttä, ja sen takia haluan tässä eduskunnan pöntöstä julistaa, että seison tämän mielipiteeni takana, mitä sanon. Ja jos yliopistotutkimukset tai peuratutkijat toista osoittavat, niin silloin sanon olevani väärässä, mutta epäilen, että en ole väärässä. [Petri Huru: Juuri näin! — Sebastian Tynkkynen: Hyvä puheenvuoro!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-06T15:07:34,2022-04-06T15:13:32,Hyväksytty,1.1
2022_37_68,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_69,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ajattelen aika lailla samoin tässä kysymyksessä kuin edustaja Eestilä: faktojen on oltava faktoja, ja niistä johdettavat johtopäätökset sitten voivat vaihdella vähän henkilönkin mukaan, mutta ei meillä voi olla tilannetta, että ikään kuin mielikuvien pohjalta tehdään päätöksiä, saatikka lainsäädäntöä. No, onneksi näin ei ole ollut, mutta kyllä tämä julkinen keskustelu, johon edustaja Eestilä viittasi, oli kovin värittynyt.
Ylipäätään kun puhutaan suden kannasta ja suomalaisen suden kannasta, ollaan jo hieman hakoteillä. Meillä on Pohjolassa ja Venäjällä ja Suomessa sutta, sitä samaa sutta, ja ei se susi tuossa Venäjän rajalla passia esitä tai katso, onko hän nyt sitten suomalainen susi vai venäläinen susi. Tämä pitäisi ymmärtää, että susia asuu ja oleskelee koko Pohjolassa, niin Venäjällä, Suomessa, Norjassa kuin Ruotsissa. 
Tuossa aiemmassa puheessani viittasin maa- ja metsätalousministeriön asetukseen. Tätä suden kannanhoidollista metsästystä on yritetty useita vuosia, ja tällä kuitenkin on aika laaja demokraattinen tuki ollut edellisillä kausilla ja nyt tällä kaudella tässä eduskunnassa. Vaikka kunnioitan ja arvostan ja pidän tärkeänä sitä, että meillä on vallan kolmijaon oppi voimassa, ihmettelen, etteikö, kun ministeri on tehnyt ministeriössään asetuksen, näitä päätöksiä voida sitten demokraattisesti saada voimaan. Totta kai on valitusoikeus, ja totta kai riippumaton oikeuslaitos ne katsoo, mutta kyllä tässä täytyisi jokaisella maalaisjärkeä olla, niin että myös saadaan demokraattisesti valittujen edustajien ja sitä kautta ministerin tekemä asetus aidosti voimaan.
Tuossa edustaja Eestilän lakialoitteessa otettiin kantaa myös läheisyysperiaatteeseen, ja mielestäni se on aivan perusteltu huomio, mitä tulee tähän valittamiseen. Kyllä tässä lakialoitteessa on totta se, että tämmöisellä laajemmin lainsäädännössä sovellettavalla läheisyysperiaatteeseen nojaavalla valittamisoikeudella olisi ehkä paremmin mahdollistettavissa se, että kun hankkeita — Eestiläkin viittasi muun muassa yrityksiin — mutta myös sitä lainsäädäntöä tehdään, niin se valitusoikeus olisi jollain tavalla rajattu. Se on tarkan keskustelun paikka, ja siinä on kysymys myös ihan demokratiamme perusasioista, mutta tämä valitusprosessi ja ‑rumba, joka tässä maassa on monessa asiassa, myös tässä susiasiassa, valitettavasti estää toisinaan demokratian toteutumisen. 
Kuten totesin, pidän vallan kolmijaon oppia erittäin suuressa arvossa, mutta kyllä meillä tässä vähintään tarkasteltavaa on, että tämä järjestelmä olisi järkevämpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-06T15:13:33,2022-04-06T15:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_37_70,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_71,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä puheenvuoroa en olisi halunnut käyttää enkä varautunut sitä käyttämään, mutta kun tässä keskustelussa tuli nyt muutamia ei-perussuomalaisten kansanedustajien puheenvuoroja, joissa lähdettiin vertailemaan itse aluksi esittelemääni aloitetta ja sitten edustaja Kettusen myöhemmin tullutta aloitetta ja vertailemaan, kuinka siellä on niin paljon allekirjoituksia, niin tehtäköön nyt selväksi pöytäkirjoihin, miten tämä lakialoitteitten käsittely ja muodostus on mennyt.
Eli tein tämän aloitteen näistä pihasusista, ja tuttuun tapaan kaikki kansanedustajat sen pystyivät allekirjoittamaan. Ja sitten oli niin, että edustaja Kettunen ei sitä allekirjoittanut — aivan hyvin se on voinut mennä ohi, en sitä yhtään ihmettele, tämä on hyvin tyypillinen käytäntö eduskunnassa, että saattaa mennä niin sanotusti ohi. Sen jälkeen sitten hän teki itse ihan samasta asiasta samanlaisen lakialoitteen, ja se sai sitten enemmän allekirjoituksia, ja, no, minulla ei ollut mitään ongelmaa allekirjoittaa myöskin sitä. Se oli täysin samansisältöinen lakialoite kuin se omani. Sitten, kun vielä pyydettiin, olisiko mahdollista, että tätä omaa lakialoitetta ei otettaisi käsittelyyn ennen kuin edustaja Kettunen on päättänyt lopettaa oman keräämisensä, niin sanoin, että sekin on ihan ok, voidaan käsitellä samassa täysistunnossa. 
Mutta jatkossa, riippumatta siitä, kuka edustaja laittaa liikkeelle minkäkin asian — enkä nyt viittaa erityisesti edustaja Kettuseen, vaan siellä teidän aloitteessanne on aika paljon allekirjoittajia, ja itse sitä työtä pidän hyvänä, että sinne tuli niin paljon allekirjoituksia — toivoisin, että jos joku asia tulee vireille, mentäisiin sen taakse riippumatta puolueesta ja edustajasta ja siitä, kuka sen on laittanut liikkeelle. Sehän eduskunnan asiakirjoissakin näyttää huonommalta, jos ajatellaan vaikkapa esimerkiksi ihmistä, joka haluaisi, että susien määrä lisääntyy: meillä on nyt käytännössä kaksi täysin samanlaista aloitetta, ja me voimme ottaa esille jommankumman niistä, mutta se, joka haluaa susia enemmän, voi ottaa sitten sen toisen aloitteen ja osoittaa, että hei, vain kuusi tai tyyliin seitsemän ihmistä on tämän takana, kun tämä aloite päätettiin saman tien tehdä uusiksi ja muut sitten allekirjoittivatkin sen toisen. Niin että ei tämä ole hyödyllistä, että ei mennä sen yhden taakse vaan tehdään sitten niin kuin oma siitä — tämä voi olla inhimillinen virhe, mutta tämä puheenvuoro oli pakko käyttää, koska tässä nyt eräskin keskustan edustaja, kuten muutama muukin, alkoi näitä vertailemaan.
Tämä oli tämä asian tausta, ja jatkossa toivon, että voidaan yhdessä allekirjoittaa aloite, kuka tahansa sen on laittanut liikkeelle. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-06T15:16:56,2022-04-06T15:19:40,Hyväksytty,1.1
2022_37_72,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Ja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_73,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy ihan ensimmäiseksi kommentoida edustaja Tynkkysen puheenvuoroa. Se on juurikin näin. En tiedä, ovatko keskustan edustajat nostaneet esiin, kuinka monta allekirjoitusta itse kunkin lakialoite on saanut. Ehkä se tuli tuolta toiselta suunnalta esille, kuinka paljon allekirjoittaneen lakialoite sai kansanedustajien nimiä. Ei mennä siihen. Täytyy myös muistaa se, että näitä lakialoitteita on kirjoitettu myös aikaisemmilla kausilla. Ja täytyy nostaa tässä keskustelussa esiin myös se, että edustaja Antti Kurvinen on tehnyt samantyyppisen lakialoitteen viime kaudella. Kun nämä hyvät lakialoitteet eivät ole aikaisemmin menneet lävitse, niin sitten niitä kierrätetään näin vaalikausittain. Tämänkin voi jokainen tarkistaa eduskunnan pöytäkirjoista ja aikaisemmista asiakirjoista. Siitä olen hyvin tyytyväinen, että nyt kun maa- ja metsätalousministerinä aloittaa Antti Kurvinen, niin varmasti nämä metsästäjien tärkeät asiat nousevat myös ministerin asialistalla ministeriössäkin esille, uskon näin.
Puhemies! Nyt käsittelemme tosiaan näitä tärkeitä lakialoitteita. Täytyy kiittää myös edustaja Tynkkystä, että hän on tehnyt aloitteen, ja myös edustaja Eestilää lakialoitteesta metsästyslain 90 §:n muuttamisesta. Tämän lakialoitteen peritarkoitushan on täsmentää, millainen yhteisö voi metsästyslain 90 §:n mukaan valittaa hallinto-oikeuteen riistaeläinten kaatoluvista.
Nythän me olemme nähneet sen, että kun viime joulukuussa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ansiokkaasti teki asetuksen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä, niin heti kun metsästys aloitettiin, näistä kaatoluvista — jotka kohdennettiin Suomenmaassa neljälle eri susitihentymäalueelle, joista yksi oli Kainuussa — valitti tämmöinen pieni joukko, joka ei välttämättä edes asu sillä alueella, mihinkä nämä kaatoluvat oli kohdennettu. [Sebastian Tynkkynen: Uskomatonta!] Tähän tulee saada täsmennystä. 
Siitä olen kyllä hyvin kiitollinen, että edustaja Eestilä on tämän asian nostanut esille tämän lakialoitteen myötä. Ja kyllä minä toivon, että tälle aloitteelle löytyy myötämielisyyttä. Jos se ei mene tällä vaalikaudella lävitse, niin toivoisin, että viimeistään seuraava eduskunta ottaa tämän asian voimakkaasti käsittelyyn. [Mauri Peltokangas: Erinomainen huomio!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T15:19:40,2022-04-06T15:22:27,Hyväksytty,1.1
2022_37_74,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_75,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan meillä on käsittelyssä täällä kolme pykälää peräkkäin, ja nämä kaikki koskevat metsästyslakia ja käytännössä susien kaatolupia, ja haluan kannattaa kaikkia näitä. Mietin, miten minä puhuisin näistä asioista, mitkä ovat täällä salissakin nousseet jo esiin, ja ajattelin, että päätän hyvin lyhyeen tämän oman puheenvuoroni. Minulta joskus pyydettiin, että kirjoittaisin lehtiin näistä susista ja siitä, mitä näille pitäisi tehdä, ja sen voi yhdellä sanalla tiivistää tähän: arvoisa puhemies, lyijyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-06T15:22:27,2022-04-06T15:23:30,Hyväksytty,1.1
2022_37_76,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Jari Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_77,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vaikka olen virasta vapaana olevana luonnonvararikosten tutkinnanjohtajana eri mieltä joistakin edustaja Tynkkysen muutosehdotuksen perusteista ja varsinkaan tästä viimeisestä puheenvuorosta en ole välttämättä aivan samaa mieltä, olen samaa mieltä siitä, että niin sanottujen pihasusien tai muiden vahinkoa pihapiirissä aiheuttavien riistaeläinten kaatamisesta pakkotilassa ja/tai hätävarjelutilanteessa tulee olla selkeästi säädetty. Siihen ehdotettu pykälämuutos vastaa hyvin. Tämän säädöksen saaminen lakiin tulisi hyvin todennäköisesti vähentämään myös salametsästystä, jota nykytila oikeastaan ruokkii.
On kuitenkin niin, että Riistakeskuksen tulisi olla se taho, jolle ilmoitus kaadosta tulisi tehdä. Riistakeskuksella on kyky, taito ja kansalaiskuntokin tehdä arvio siitä, täyttääkö kaato lain kirjaimen vai onko syytä tehdä asiasta ilmoitus poliisille. Kaatojen määrä tullee jonkin verran nousemaan, mutta tuskin merkittävästi. Rikosilmoitusten määrää muutos tulee todennäköisesti vähentämään, koska jos Riistakeskus tekisi alustavan arvion, ei poliisia välttämättä edes tarvita. Poliisin ei siis tule olla näissä tapauksissa ensimmäinen taho, jolle ilmoitus tehdään. 
Mitä tulee Eestilän erinomaiseen lakialoitteeseen, on todettava, että nyt ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöistä on muodostunut ideologisia, usein vasemmiston ja vihreiden bulvaaniyhteisöjä, joiden perimmäisenä tavoitteena on puuttua yksityiseen omistukseen, yksityiseen harrastustoimintaan ja jopa ihmisten kotirauhaan ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Yksittäisellä ihmisellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia taistella näitä usein verovaroin tuettuja järjestöjä vastaan. Näin ollen mitään yleistä maanlaajuista valitusoikeutta ei näille yhdistyksille ja järjestöille tule antaa. Se johtaisi mielivaltaan. — Kiitos. [Keskustan ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-04-06T15:23:31,2022-04-06T15:25:44,Hyväksytty,1.1
2022_37_78,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_79,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta maassamme on puhuttu melko pitkään, kuitenkin ilman tulosta. Niin ikään Metsästäjäliitto esitti tänä vuonna metsästysaikaa tammi—maaliskuulle, mutta luvat myönnettiin vain 15 vuorokauden mittaisiksi. Hallinto-oikeudet ovat nyt evänneet kaikkien myönnettyjen poikkeuslupien täytäntöönpanon. Täten suden kannanhoidollinen metsästys on käytännössä estetty maassamme.
Arvoisa herra puhemies! Kuten tunnettua, myös asiaa koskeva kansalaisaloite on ollut käsiteltävänä jo yli vuoden eduskunnan koneistossa. Kansalaisaloitetta koskevassa eduskunnan lähetekeskustelussa 18. marraskuuta 2020 kansalaisaloitetta pidettiin laajasti yli puoluerajojen kannatettavana.
Arvoisa herra puhemies! Tähän samaan teemaan liittyvät nyt käsittelyssä olevat lakialoitteet, missä ehdotetaan lisättäväksi metsästyslakiin uusi, 19 a §, jolla selkiytetään oikeutta tappaa pihapiirissä vaaraa aiheuttava riistaeläin. Tällä hetkellä lainsäädäntö on puutteellinen, minkä vuoksi esimerkiksi uhkaavan suden tappamiseen sovelletaan rikoslain pakkotilasäännöstä. Yksilöidyllä lainsäädännöllä parannettaisiin edellytyksiä ihmisten elinkeinojen sekä suden rinnakkaiselolle. Ei muutenkaan ole hyväksi, että susi tottuu ihmisen hajuun pihapiirissä, jolloin sen luontainen arkuus poistuu. Tämä puolestaan mahdollistaa ikävien tapausten jatkumisen esimerkiksi metsästyskoirien menetysten muodossa. 
Täten kannatan näitä kaikkia kolmea lakialoitetta, mitä me nyt käsittelemme.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi vielä totean, että metsästäjät tekevät mitä parhainta työtä muun muassa sekä luonnon monimuotoisuuden hyväksi että liikenneturvallisuuden parantamiseksi jokavuotisine hirvi- ynnä muine jahteineen. Esimerkiksi Somerolla kaadettiin tällä kaudella vajaa tuhat valkohäntäpeuraa, jotka ovat kantojen noustessa olleet sielläkinpäin jo todella iso ongelma. Kiitos paikallisille metsästäjille, hyvin tehty! — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-04-06T15:25:44,2022-04-06T15:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_37_80,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_81,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä susien kaatamiseen ja metsästyslupiin liittyvät lakialoitteet, kaikki, ovat erittäin hyviä ja erittäin hyvin perusteltuja. Edustaja Eestilä on tehnyt erinomaisen aloitteen, ja hän ymmärtää asian erittäin hyvänä metsästäjänä ja taitavana luonnon tuntijana, ja eläinlääkärinäkin hän varmasti tuntee tämän asian parhaiten meidän joukosta. 
Mutta yksi asia minua tavattomasti häiritsee tässä susikeskustelussa. Kaikki lähti sillä hetkellä täysin väärille poluille, kun perustettiin tämä SusiLIFE-hanke, ja sen perusteella on nyt sitten valtava määrä rahaa sijoitettu. Yritetään totuttaa ihmisiä niin, että ihmiset tottuisivat susiin ja hyväksyisivät heidät pihapiirissänsä. Se on ihan naurettava ajatus. Siis suurpeto. Kuinka moni vaikka helsinkiläinen rivitalon tai omakotitalon omistaja tykkäisi siitä, että susi majailee takapihalla, kun etupihalla lapset leikkivät? Aivan sairas tilanne on tämä Suomen tilanne. Ja sitten juttu on sillä keinoin, että pahinta tässä on vielä se, että paikallisten ihmisten oikeudelle elää ja kokea turvallista elämää ja elää turvallisesti omassa pihapiirissään ei anneta enää mitään arvoa, vaan jonkun yhdistyksen valitusoikeus on tärkeämpi.
Kerron yhden tarinan lyhyesti. Ystäväni ilomantsilainen eläkkeelle jäänyt rajavartija oli laillista metsästystä suorittamassa ihan laillisella metsästysalueella koiransa kanssa. Sinne tuli tämän SusiLIFE-partion kaksi miestä, joista toinen oli poliisi, toinen Metsähallituksessa riistanvartija. Seurasivat metsästystä siinä lähietäisyydellä ja katsoivat, että täällä mies metsästää. Eivät halaistua sanaa, mitään, tälle sanoneet. Sitten kun hän meni kotiin, tulivat perässä, pidättivät miehen: kolme päivää putkassa, kotietsintä, syytettiin laittomasta metsästyksestä, vaikka miehellä oli kaikki paperit kunnossa ja mies oli entinen valtion virkamies, valan tehnyt rajavartija, koko paikkakunnan arvostama, lakia kunnioittava, lakia valvova henkilö työtehtävissä ollessaan ennen eläkkeelle jäämistään, arvostettu paikkakuntalainen. Poliisit pidättivät hänet, kotietsintä tehtiin. Hänen vaimoaan... Viime syksynä saman SusiLIFE-hankkeen partio, en tiedä olivatko samoja henkilöitä, pisti marjamatkalla olevan rouvan tarkkaan tutkimukseen siitä, onkohan marjamatkalla ehkä menossa tekemään suden salakaadon. 
Jos Suomessa poliisien virkaosaaminen on tällä tasolla, että ihmisille tehdään kotietsintää, häiritään luonnossa liikkujia, marjastajia epäillään salametsästyksestä, rehellisiä kansalaisia yleensäkin lakien rikkomisesta, niin silloin ollaan kyllä menty sille tasolle, mitä olemme muissa maissa ennen nähneet. Onko todella niin, että kunniallinen kansalainen joutuu poliisin terrorisoimaksi niin, että ensinnäkin hänen metsästystään häiritään, sitten tehdään kotietsintä tekaistuilla perusteilla, aseet otetaan pois mieheltä ja hänen kunniansa häpäistään? Jos tämä on poliisitoimintaa — samaan aikaan, kun poliiseja itseään on syytetty huumekaupasta ja vaikka mistä — ja jos minä olisin poliisiylijohtajana tässä asiassa, niin minä pistäisin kyllä oman putiikin ensin kuntoon, ennen kuin lähtisin tavallisten ihmisten elämää häiritsemään.
Vielä yksi asia näissä susissa on äärimmäisen käsittämätöntä. Me olemme tässä talossa säätäneet kaksi lakia metsästyslaissa ja laissa vieraslajeista. Olemme sopineet ja säätäneet, että koirasudet eivät ole lainsuojaa nauttivia luontokappaleita, vaan ne voidaan poistaa milloin vain. Iso osa näistä susista on tämmöisiä hurttia, joista värinsä ja habituksensa perustella voi sanoa, että nämä ovat selviä koirasusia. Jos menet semmoisen ampumaan, voit saada siitä linnareissun. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan todisteita on salattu, niin kuin se Perhon tapaus: Todisteet hävitettiin oikeudenkäynnin jälkeen. Henkilö, joka sai syytteen ja tuomion, ei voinut millään tavalla sen jälkeen puolustautua. Ja yksi epäilty teki vielä henkilökohtaisen ratkaisun, koska ei kestänyt sitä henkilökohtaista painetta, mikä häneen kohdistui rehellisenä ihmisenä. Tämäkö on Suomen valtio tänä päivänä?
Poliisia arvostan suuresti, kun he tekevät oikeaa työtä valvoessaan yhteiskunnassa niitä lakeja, joita eduskunta on säätänyt, mutta ei se anna oikeutta terrorisoida kodin elämää tai laillisessa metsästystapahtumassa olevaa miestä viedä putkaan, pitää siellä kolme päivää ja tehdä sen jälkeen kotietsintä. Jos Helsingissä vaikka tuossa Lasipalatsin kohdalla huomisaamuna poliisi rupeaisi pysäyttämään henkilöautoja, tutkimaan takakontteja, niin se homma loppuisi ensimmäisen varttitunnin aikana. Hesari kirjoittaisi valtavia otsikoita, miten täällä ihmisiä kohdellaan ja että tämä on poliisivaltio. Mutta Ilomantsissa näin ei ole. 
Siis ihmisten kotipiiriä ei enää kunnioita viranomainenkaan. Siellä saavat sudet olla ihan rauhassa vaarantamassa ihmisten hengen. Minä olen sanonut jo monta kertaa, että monta läheltä piti -tilannetta on ollut, mutta ei vain kukaan tunnu korvaansa lotkauttavan sille, että tämä tilanne on aidosti olemassa oleva ja vaarallinen.
Arvoisa puhemies! Halusin tämän puheenvuoroni pitää sen takia, että tänä päivänä poliisiviranomaisen arvostus maaseudun ihmisten elämää kohtaan on kovin alhaalla. Eihän ihmisiä voida rikollisina pitää. Syyttömyysolettama koskee meitä kaikkia yhtä hyvin kuin helsinkiläistä omakotiasujaa tai utsjokelaista omakotiasujaa tai rivitaloasujaa tai kerrostaloasujaa, joka voi ihan rauhallisesti elää omaa elämäänsä. Hänen rauhaansa kunnioitetaan, tai pitää kunnioittaa ja olettaa, että hän on rehellinen ja kunniallinen ihminen. Ja jos poliisi lähtee sitten jotain toimenpiteitä tekemään, pitää olla vahva näyttö siitä, että kyseinen kaveri on rikkonut lakia vahvasti. Siitä pitää olla vahva näyttö, ei pelkästään niin, että keski-iän ohittanut naishenkilö menee marjasangon kanssa metsään puolukoita keräämään koiransa kanssa, koiran, joka ei ole ikinä ollut metsästyskoira vaan paremminkin seurakoira, joku puudeli tai mikä nyt olikaan, ja hänet otetaan luokalle ja tutkitaan, laukut tutkitaan, kysytään, oletko metsällä. Pitäisi nyt poliisimiehen nähdä jo varustuksesta, että kyseinen kaveri, kyseinen henkilö ei varmasti ole metsällä, vaan hän on menossa marjaan, kun sattumoisin on marjankeruuvarusteet mukana, kerulit ja sangot ynnä muut. En tiedä, katsottiinko kahvipulloon, oliko siellä kahvia vai mitä siellä oli. 
Mutta kun tämmöiseksi elämä menee siellä maaseudulla, niin kyllä minä sanon, poliisipäällikkö, ylijohtaja, joka tätä poliisitoimintaa Suomessa johtaa, samoin poliisiministeri: jos tällaista sallitaan eikä kukaan siihen puutu, niin sitten ollaan niin pitkällä poliisivaltiossa, jotta ei mitään järkeä. Poliisilla on tärkeämpääkin tekemistä kuin tavallisten, rauhallisten, rehellisten ihmisten elämän häiritseminen [Petri Huru: Juuri näin!] taikka se, että joka päivä tekisi jonkun tämmöisen tempun.
Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi esimerkki. Eräs henkilö haettiin Ilomantsissa kuulusteluun ja pidätettiin sen tautta, kun oli sattumoisin soittanut tällaiselle henkilölle, puhelintunnistetietojen perustalla oli soittanut henkilölle, joka oli epäiltynä metsästysrikoksesta samoilla perusteilla. Siis hän oli soittanut tietämättä, mitä tämä kaveri, hänen ystävänsä on tehnyt. Hänetkin vietiin kuulusteluihin, ja mitä lie tehneetkään, kaikkea en edes tiedä. 
Ei näin voi olla. Jos Suomi menee tällaiseen asentoon — ja sitten vielä tämä, mitä muuta on tapahtunut viime aikoina — niin kyllä olen hyvin murheella mielin siitä, mihin poliisitoiminta Suomessa on viime aikoina mennyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-06T15:27:45,2022-04-06T15:35:36,Hyväksytty,1.1
2022_37_82,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_83,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on kolme lakialoitetta. Kaikkia kolmea arvostan kovasti — kiitokset edustajille Tynkkynen, Eestilä ja Kettunen. Lakialoitteet ovat samansisältöisiä, ja niissä käsitellään nyt lähinnä ongelmaa nimeltä susi Suomessa. Tästä aiheesta on käyty keskustelua pitkään, useilla hallituskausilla, ja tänä päivänä ollaan siinä tilanteessa, että ministeri Leppä on luvannut tuoda kannanhoidollisen metsästyksen ja laittaa sen toimeen. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. [Hannu Hoskonen: On käynyt, mutta estettiin!] Siinä kävi niin, että se keskeytettiin, ja odotamme sitä yhä.
Tilanne on vakava, koska tänä päivänä... Tässä ansiokkaasti edelliset edustajat ovat kertoneet hyviäkin esimerkkejä, raskaita esimerkkejä siitä, mitä vaaraa kenties susi aiheuttaa. Omasta mielestäni susi on hieno eläin ja se kuuluu aarniometsiin yhtenä eläimenä muiden joukossa, mutta se ei kuulu pihapiiriin. Sen tehtävänä ei ole syödä ihmisten omaisuutta. Sen tehtävänä ei ole tappaa metsästyskoiria, seurakoiria, lampaita ynnä muita.
Minäkin kerron esimerkin: Minulla oli kaksi erittäin rakasta beagle-koiraa, molemmat nyt luonnollista tietä, pitkän elämän eläneenä ovat tuolla vipeltämässä ylemmillä laitumilla. Eräänä päivänä tässä pari vuotta takaperin jos ei naapuri olisi tullut häiritsemään laumasta eronnutta sutta, niin koirieni tie olisi päättynyt siihen. Iso susi oli noolaamassa koirieni häkeillä ja häirittynä lähti siitä pois, mutta samoilla seuduilla ja monella seudulla Suomessa tällainen tilanne on johtanut siihen, että susi loikkaa sinne koppiin, syö aamu- tai iltapalan ja lähtee pois. 
Täällä pöntössä on ollut erinomainen esimerkki siitä, että mikäli susi opetetaan ja sen sallitaan olla siellä ihmisten pihapiireissä ja asutuksen lähellä, se oppii hakemaan saaliinsa sieltä. Varsinkin ne kapiset ja laumasta erotetut yksilöt, jotka joutuvat sen sapuskansa yksin hakemaan — mistä helpompaa kuin sieltä koirankopilta tai ‑remmiltä. Se on järkyttävää, mitä me saamme tänä päivänä nähdä. Tälle asialle on tehtävä jotain. [Sebastian Tynkkynen: Heti!]
Toisena esimerkkinä Pohjanmaalla Kuortane‑niminen paikkakunta. Moni tietää: urheiluopisto, hieno paikkakunta, hienoa toimintaa — kiitoksia Kuortaneelle. Kuortaneen urheiluopiston vieressä, noin 50–70 metriä urheiluopistoa vastapäätä olevalta pellolta keskellä päivää, kun nuoret harrastivat siellä urheilutoimiaan, susi haki lampaita. Näin lähellä se peto pyörii. 
Edustaja Hoskonen on tuonut usein hyvän esimerkin siitä, milloin tulee se tilanne, että me joudumme todellakin katumaan sitä, että me emme ole lähteneet oikeisiin toimenpiteisiin. Kannanhoidollinen metsästys on ehdottomasti saatava päälle. Oma mielipiteeni on sellainen, että... En nyt esitä tässä, arvoisa puhemies, eksaktisti, mutta näkisin niin, että olisi järkevää saada tämä suden kaato-oikeus nopeaksi. Meillä on erittäin pätevät riistanhoitopiirit ja metsästysseurat, erittäin luotettavia, osaavia ihmisiä, ammattilaisia, jotka kyllä kykenevät poistamaan tällaisen ongelmasuden sormia napsauttamalla, jos siihen luodaan lailliset oikeudet. Tämä on hyvin tärkeää.
Päätän tämän puheeni kansankielellä — joku voi paheksua sitä, mutta sanon nyt aivan suoraan. Minun mielestäni susi on turkiseläin. Jos se tulee häiritsemään ihmisiä, tekemään pahojaan, siltä pitää ottaa turkki pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-06T15:35:44,2022-04-06T15:40:05,Hyväksytty,1.1
2022_37_84,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_85,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain 90 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 5/2022 vp,Seuraavaksi jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Puhujalista onkin tyhjentynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_37_86,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_37_87,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Susikanta on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina joka puolella Suomea. Uusia havaintoja tulee ihmisiltä koko ajan. Viimeisin on tämän viikon maanantailta Pohjanmaan suunnalta, kun kolme sutta tuli vastaan lenkkeilijää, joka lenkkeilytti koiraa, Pohjanmaalla Sundomissa.
Puhemies! Lakialoite metsästyslain muuttamisesta: tällä lakialoitteella esitän, että metsästyslakiin tehdään uusi 19 a §. Uudessa 19 a §:ssä säädettäisiin, että lain muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- ja pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta.
Puhemies! Tällä lakimuutoksella varmistettaisiin, että erityisesti suurpetojen, esimerkiksi ahman, ilveksen tai suden, tullessa uhkaavasti ihmisten asuntojen pihoille ja muille lähistöille kansalaisella olisi selkeästi oikeus puolustaa itseään, perheenjäseniään ja kotieläimiään, kuten vaikkapa aitauksessa olevaa tuotantoeläintä tai pihassa kytkettynä olevaa koiraa. Samoin tämä esitettävä lakimuutos varmistaisi, että muun riistaeläimen, esimerkiksi hirven, metsästyksen aikana tapahtuvassa suurpedon yllättävässä hyökkäyksessä metsästyskoiran kimppuun metsästäjä saisi puolustaa omaa kotieläintään ilman tarpeetonta huolta seuraamuksista. Nythän on niin, että lähtökohtaisesti syytetään heti törkeästä metsästysrikkomuksesta.
Tämän uuden säännöksen nojalla tapahtuneesta riistaeläimen pyytämisestä ja tappamisesta tulisi viipymättä tehdä metsästyslain mukainen saalisilmoitus sekä ilmoitus poliisille tai Rajavartiolaitokselle. Toimivaltaiset viranomaiset tutkisivat aina pakottavassa tilanteessa tapahtuneen pyytämisen ja sen, ovatko olosuhteet olleet hätävarjelu- ja pakkotilamaiset. Mikäli riistaeläimen kaataminen todetaan tapahtuneeksi sellaisissa oloissa, jotka eivät vastaa uutta 19 a §:ää, seuraavat tästä teosta ihan normaalit rikosoikeudelliset, yllämainitut seuraamukset.
Suomen oikeusjärjestelmässä on olemassa yleiset hätävarjelu- ja pakkotilasäännökset. Ne ovat rikoslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä. Rikoslain 4 luvun säännökset oikeuttavat periaatteessa tappamaan suurpedon tai muun riistaeläimen välittömän ja pakottavan vaaran torjumiseksi. Joitakin päätöksiä syyttämättä jättämisestä onkin tämän perusteella tehty. Säännösten merkitys on kuitenkin epäselvä, ja vastuuvapausperusteiden kriteerit ovat väljät. Kokonaisarvio säännöksen soveltuvuudesta tehdään kussakin tapauksessa erikseen.
Puhemies! Kun tarkempia kriteereitä ei ole säädetty, on yleisellä tasolla hyvin vaikea arvioida, milloin riistaeläimen aiheuttamia vaaratilanteita voidaan torjua yleisten rikoslain 4 luvun säännösten nojalla. Arviointi tehdään aina täysimittaisen esitutkinnan jälkeen syyttäjän harkinnassa. Epäillystä metsästysrikoksesta voi olla seuraamuksia epäillyn aseluville, mikä on sinänsä jo erittäin raskas seuraamus. Metsästäjien ja muiden maaseudulla asuvien oikeusturva edellyttää lainsäädännön täsmentämistä. Tässä lakialoitteessa esitetyn muutoksen säätämisen jälkeen rikoslain 4 luvun vastuuvapausperusteita voitaisiin soveltaa pakkotilassa tapahtuneisiin kaatoihin.
Arvoisa puhemies! Ruotsissa metsästyslain mukaan suden tai muun suurpedon saa tappaa, jos se on hyökkäyksellään jo aiheuttanut kotieläimelle vahinkoa tai sen tuleva hyökkäys on ilmeinen. Pedon saa tapaa myös, kun se on kotieläimille tarkoitetun aidatun alueen sisäpuolella ja on olemassa perusteltu syy olettaa sen hyökkäävän. Näissä tilanteissa uhkaavan eläimen saa tappaa kotieläimien omistaja tai haltija taikka henkilö, joka toimii heidän puolestaan.
Puhemies! Tälle lakimuutokselle on todella suuri yhteiskunnallinen tarve. Tavoitteeksi täytyy totta kai ottaa, että sudet saadaan takaisin metsiin, joissa niillä olisi elintilaa, ja tärkeintä on palauttaa niiden luontainen arkuus ihmisiä kohtaan. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei ihmisten pihapiiriin. 
Haluan kiittää edustajakollegoita: 87 allekirjoitusta. Tämä on ensimmäinen lakialoitteeni, ja sitä myötä tämä on, puhemies, minulle henkilökohtaisesti historiallinen hetki.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T15:40:36,2022-04-06T15:46:56,Hyväksytty,1.1
2022_37_88,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_89,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu susista on ollut jo vuosien ajan pinnalla, ja hyvistä syistä. Ihmiset ovat huolissaan yhä lähemmäksi tulevien susien takia, jotka ovat menettäneet ihmisarkuutensa. Huoli on aito ja huoli on perusteltu. 
Ei vanhempien kuuluisi pelätä lastensa koulumatkan turvallisuuden puolesta, eikä kenenkään pitäisi nähdä kotieläintensä tulleen susien tappamiksi. Itsekin metsästystä harrastavana olen surullisin mielin nähnyt susien raatelemia metsästyskoiria ja lukenut niistä. Koirat ovat paitsi tärkeä osa metsästystä myös perheenjäseniä ja luotettavia kavereita, ihmisten parhaita ystäviä. 
Nykyinen susien suojelua korostava käytäntö on susi. Nyt käsittelyssä olevat lakialoitteet korostavat turvallista asumista maaseudulla, ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta, valittamisen kohtuullisuutta ja kansainvälisesti ainutlaatuisen metsäpeurakannan suojelua. 
Arvoisa puhemies! Nykytilanne on kestämätön, ja sudet on saatava kannanhoidollisen metsästyksen piiriin, kuten on toimittu karhujen kohdalla ja kuten on toimittu esimerkiksi Ruotsissa. Suomen Keskusta kannattaa susien kannanhoidollista metsästystä. Susien kannanhoidollinen metsästys vaatii mallin, joka kestää tarvittaessa oikeudessa ja josta tulee aidosti toimiva tapa hallita susikantaa. Näin mahdollistamme turvallisen asumisen maaseudulla, kotieläinten säästymisen susien raatelulta ja koirien käyttämisen osana metsästystä myös jatkossa.
Puhemies! Seuraavana talvena olisi syytä mahdollistaa kannanhoidollinen metsästys. Nopea käsittely olisi tarpeen. Kannatan nopeaa käsittelyä, mutta tavoitetta susien kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ei kuitenkaan palvele se, jos käynnistetään metsästys nyt nähdyn talven tapaan, mikä lopulta kuitenkin kaatuisi oikeudessa. Tämä siirtäisi aloitteen — ja aloitteiden — tavoitteita kauemmaksi tulevaisuuteen. Tarvitsemme siis kestäviä malleja, ja meidän on löydettävä tällaisia kestäviä malleja, jotka läpi suomalaisen oikeusjärjestelmän tarkastelun tulevat myös hyväksyttyinä. 
Huolellinen valmistelu on tarpeen. Edellytän kuitenkin, että asia käsitellään mahdollisimman nopeasti. Suomessa ansaitaan turvallinen maaseutu. Suomessa ansaitaan metsästyksen mahdollistaminen myös metsästyskoirien kautta. On myös susien etu ja oikeus, että meillä on käytössä kannanhoidollinen metsästys, jolla luonnon ja ihmisen kestävä kanssakulku turvataan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-06T15:47:01,2022-04-06T15:50:22,Hyväksytty,1.1
2022_37_90,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_91,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä lämpimät kiitokset edustaja Kettuselle loistavasta lakialoitteesta. Se on hänen ensimmäisensä Suomen kansan edustajana, mutta olen melko varma siitä, että se ei ole myös viimeinen, koska niitä toivon mukaan tulee meille tulevinakin vaalikausina vielä monia. 
Ensiksi: Oma kantani susiasiassa on yksiselitteisen selkeä. Susi kuuluu Suomen luontoon ihan yhtä lailla kuin sinne kuuluu esimerkiksi hirvi taikka mäyrä tai joku muu, mutta pihapiiriin se ei koskaan kuulu. Ja kun sudet ovat menettäneet tämän nykyisen laintulkinnan takia ihmispelon täysin, niin on otettu valtava riski, ja tällä menolla aiheutamme sen itse lainsäätäjinä tai olemme hyväksyneet hiljaa tämän muka-luonnonsuojeluihmisten suurella intohimolla ajaman periaatteen, että susi saa asua siellä, missä se haluaa. 
Susi kuuluu metsiin, ei ikinä pihapiireihin. Se on villipeto, joka on niin valtavan voimakas, että… Olen metsämiesurani aikana, yli 25 vuoden aikana, muutaman kerran tuolla ihan villissä luonnossa törmännyt suteen tai useampiin susiin. Se on vaikuttava näky, ja yksinäinen ihminen tai pieni koululapsi niiden edessä on täysin voimaton. Ilman asetta ei ole mitään mahdollisuuksia. Se vaaratilanne tulee siitä, että kun susia on paljon, niin ruoan, ravinnon hankinta susilla muodostuu hyvin vaikeaksi tiettyinä aikoina vuodesta, jolloin ne tulevat pihapiireihin. 
Ja vielä isomman riskin tekevät nämä koirasudet, joita on risteytetty koirien kanssa. Edustaja Kettusen luona kävin tuolla Kuhmossa, ja siellä sain tavata muun muassa henkilön, joka oli käynyt lopettamassa sellaisen koirasusien kasvattajan kasvattamat sudet. Tämä oli siis risteyttänyt luonnon villiä sutta isojen koirien kanssa. Siitä tein silloin aikanaan oikeusasiamiehelle kantelun. En ole ihan varma, onko oikeusasiamies koskaan lähettänyt viestiä poliisille tästä, pitäisikö tuo tutkia, koska tuollaisen villin eläimen vangitseminen ja risteyttäminen jonkin muun eläimen kanssa on laitonta touhua ja siinä samalla vaarannetaan ihmisten henkiä.
Tämän päivän maaseudulla elämä ei varmaan ole helppoa. Me tiedämme kaikki, mitä se on esimerkiksi maatalouden piirissä työskenteleville ihmisille, maanviljelijöille, joiden elanto on tänä päivänä hyvin niukkaa. Ja sitten kun vielä tällaisilla tekaistuilla haittatekijöillä tehdään ihmisten elämä vaikeaksi, niin onhan se tavattoman väärin.
Todellakin, kuten edellisessä puheenvuorossa sanoin, Suomessa on tapahtunut monia läheltä piti ‑tilanteita, joissa pienen lapsen henki on ollut aivan onnenkantamoisen varassa — se, että hän ei ole joutunut suden suuhun. Aina sanotaan, että 1800-luvulla edellisen kerran jossakin Turun seudulla joku lapsi joutui suden suuhun. Niitä on tapahtunut Venäjällä useinkin, viime vuosinakin ihan, niistä vain ei paljon puhuta. Jostain syystä ne eivät tuonne valtakunnan median sivuille koskaan pääse. Sanoisinkin, että pahinta tässä on se, että jotkut ihmiset katsovat oikeudekseen olla parempia ja sen jälkeen kertoa, miten toisten tulisi elää ja vaarantaa oma henkensä, ja sitten luoda sellainen tilanne lainsäädäntöä hyväksi käyttäen, että ihmisten elämä menee hyvin vaikeaksi. 
Olemme nähneet nyt viime viikkoina, mitä maailmassa tapahtuu. Ja arvostan joka ainoaa suomalaista kotia, joka ainoaa kotipihapiiriä: jokaisen ihmisen turvallista elämää arvostan yli kaiken. Miksi se ei yllä sitten maaseudun ihmisien perhepiiriin tai kotipiiriin? Sen pitäisi nauttia kotirauhaa, ja heillä pitäisi olla oikeus siihen, että saavat elää turvallista elämää omalla pihamaallaan. Eihän ole oikein, että…  Tiedän tapauksia, moniakin tapauksia, että nykyisien susikantojen aikana lapset eivät ulkona saa yksin leikkiä enää, vaan aikuisen ihmisen pitää olla mukana katsomassa, ettei ikävästi käy, jos susi on lähellä.
Susien liikkuminen pihapiirissä on ihan arkipäiväistä tänä päivänä. Tätä vain ei tahdota tässä maassa uskoa. Kuvitellaan, ettei se hukka siellä ihmisille vaaraksi ole. Monta läheltä piti ‑tilannetta on ollut, mutta ei tunnu sekään enempää ministeriön virkamiehiin kuin meihin poliitikkoihinkaan vetoavan — muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, tietenkin. Toivoisin, arvoisa puhemies, hartaasti, että tämä ihmisten elämän arvostus tulisi paljon korkeammalle tasolle kuin se tässä maassa tällä hetkellä on. Arvostan elämää yli kaiken. Sen varjeleminen ja suojeleminen ja turvallinen elämä on kaikkein tärkeintä, mitä me tässä talossa voimme ihmisten elämän hyväksi tehdä.
Tällä kertaa edustaja Kettuselle lopuksi vielä suuret kiitokset erinomaisesta lakialoitteesta, ja toivon, että näitä samantyyppisiä tulee lisääkin ja saamme tämän vaikean asian hoidettua. Ja se edustaja Kettusen mainitsema malli, miten Ruotsissa tämä asia hoidetaan, on aivan loistava esimerkki. Näin se tulee hoitaa, niin että ne sudet, jotka pihapiiriin pyrkivät, poistetaan susikannasta. [Petri Huru: Lopullisesti!] Samallahan aiheutetaan se terve ilmiö, että susilauma taas tällä keinoin hankkii toiminnallaan itselleen ihmispelon: susi tietää, että tuonne ei ole menemistä. Jos se juoksee tuolla metsällä vapaana, katselemassa maisemia ja hankkimassa päivittäistä elantoa, niin siitä vaan, se on ihan oikein. Mutta kun se pyörii pihapiireissä ja se hyväksytään näin yleisesti ja siitä tehdään jopa valtion ja EU:n varoin kustannettu hanke, SusiLIFE-hanke... Tätäkin SusiLIFE-hankkeen rahoitusta on moni metsästäjä yrittänyt saada selville. Mutta onhan se nyt kummallinen maa, tämä Suomi, kun monista asiakirjapyynnöistä huolimatta tätä suunnitelmaa ja rahankäyttöä ei ole kerrottu. Se on salattu. 
Näin toimitaan jossakin muussa maassa kuin Suomessa. Olemme nähneet viime päivinä tapahtumia, kun valtiovalta tekee mitä haluaa: mitä siinä tapahtuu niissä maissa, kun sitten tätä voimaa käytetään viattomia ihmisiä vastaan. Tämä asia ja se asia eivät ole yhteismitallisia tietenkään. Mutta silloin, kun avoin yhteiskunta heitetään romukoppaan ja lähdetään menemään näitä pimeitä teitä pitkin, vaikka vähäisessäkin asiassa, ja tämä ”transparency” unohdetaan, niin näin siinä sitten käy.
Toivottavasti tämä puheeni herättäisi ajatuksia edes joissakin korkeimmissa viranomaisissa ja oikeusasiamiehessä ja oikeuskanslerissa. Eivät näin voi asiat olla, että ihmisen hengen vaarantaminen alkaa olla joillekin järjestöille jopa, en sano harrastus, mutta se on tavoite näköjään, kun siihen pyritään näin aktiivisesti valtion varoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-06T15:50:26,2022-04-06T15:57:18,Hyväksytty,1.1
2022_37_92,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_93,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Erinomainen puhe edustajalta. Tuohon edelliseen puheeseen, minkä käytitte, ehkä sen verran vain haluaisin sanoa, että toivoisin, että kiinnitämme täällä eduskunnassa huomiota siihen, miten puhumme asioista. Kun mainitsitte, että poliisi terrorisoi, niin ymmärrän sen tuskan, mitä nämä tietyt tilanteet tuovat, mutta kun meillä lainsäätäjillä on vastuu siitä, minkälaista lainsäädäntöä me tehdään, jonka pohjalta sitten se tulkinta lähtee muodostumaan, niin me ei voida tavallaan välttää sitä meidän omaa vastuutamme ja sitten pistää sitä toisten niskaan ja käyttää semmoisia termejä, että ”poliisi terrorisoi”. Terrorisointi on sitä, että... Me tiedetään kaikki, mitä se määritelmä tarkoittaa, ja se on aika hurja juttu.
Meillä yhteiskunnassa on ollut aika paljon puhetta poliiseihin liittyen ja tietynlaista demonisointia, mutta esimerkiksi sananvapauteenkaan liittyen ei poliisi — uskon näin — haluaisi välttämättä kaikkia Facebook-kirjoituksia tai muita syynätä siellä, mutta se joutuu tekemään sen esitutkinnan ja koppaamaan ihmisiä, koska meidän lainsäädäntö on semmoista. Mutta minä en voi syyttää silloin poliisia siitä, että se on poliisin terrorisointia. Tai vaikkapa Elokapinan suhteen oli tätä, että poliisi korjaa tieltä pois, ja ihmisillä on tarve syyttää poliisia, kuinka he ovat niin julmia. Kun yhteiskunnassa on paljon tämmöistä puhetta, niin yritetään olla tarkkoja sen suhteen, että kun poliisit takaavat meille oikeusvaltion sen pohjalta, mitä me itse ollaan päätetty lainsäätäjinä, niin tavallaan annetaan heidän tehdä heidän työnsä, ja sitten kun me nähdään, että lakia vaikkapa sovelletaan meidän mielestämme väärällä tavalla tai että koko laki on väärin, niin otetaan me itse se vastuu ja lusikka käteen ja muutetaan sitä lainsäädäntöä, mutta ei tavallaan puhuta siitä, että poliisit terrorisoivat. Se on aika rajusti sanottu.
Mutta muuten, edustaja Hoskonen, erinomaista ja painavaa puhetta, niin kuin teiltä yleensä on totuttu kuulemaan. Kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-06T15:57:18,2022-04-06T15:59:25,Hyväksytty,1.1
2022_37_94,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_95,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käytetty hyviä ja ansiokkaita puheenvuoroja aihealueeseen liittyen. Ehkä se suurin asia tässä nyt — joka on tuotu jo esille — on se, että rehellisesti kuultaisiin ja todettaisiin se, mitä maaseudun asukkaitten suunnalta on meidänkin suuntaan tuotu viesteillä esille, elikkä maaseudun asukkaita huolettaa tämä kasvanut susipopulaatio ja se, minkälaista pelkoa sudet aiheuttavat maaseudulla. Se huoli on aiheellinen, ja se pitää ottaa tosissaan.
Edustaja Peltokangas käytti hyvän puheenvuoron. Siinä ei tullut tarpeeksi hyvin ilmi se, että kun suden kannanhoidollinen metsästysasetus saatiin tähän maahan aikaan viime vuoden lopulla joulukuussa maa- ja metsätalousministeri Lepän toimesta — nyt täytyy vielä muistuttaa — niin eihän sitä kannanhoidollista metsästystä millään poliittisella tavalla laitettu jäähylle, vaan hallinto-oikeus pisti toimeenpanokieltoon nämä kaikki kyseiset 18 sudenkaatolupaa. Ja siitä olen edelleenkin tyytyväinen, että edustaja Eestilä teki tähän asiaan liittyen lakialoitteen, jonka puolesta kyllä liputan ja toivon sille kannatusta.
Edustaja Eestilä toi esille myös sen, kun tästä kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisestahan käytiin isoa keskustelua myös mediassa. Yle, Helsingin Sanomat nostattivat yhden tietyn alueen ja yhden tietyn susilauman, mihinkä kohdennettiin näitä kannanhoidollisia metsästyslupia, eli Saunajärven alue ja Saunajärven alueen susilauma tulivat aika isostikin esille. Kyllä saman huolen tuon esille, minkä edustaja Eestiläkin toi, että ihmettelen, minkälaista disinformaatiota asian osalta tuotiin valtamedioissa esille. [Petri Huru: Kyllä!] Siellä tuotiin esille myös edustaja Eestilän sukulaissuhteet ja annettiin ymmärtää, että me kansanedustajat jollain tavalla ollaan junailtu tämä kyseinen kannanhoidollinen metsästys sinne kyseiselle alueelle, vaikka tämähän ei millään tapaa pidä paikkaansa. Olen siitä hieman huolestunutkin, että tämmöistä disinformaatiota pystytään tässä ajassa tekemään, ja jos tehdään vääristynyttä uutisointia, niin miksi sitä ei sitten lähdetä korjaamaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T15:59:25,2022-04-06T16:02:24,Hyväksytty,1.1
2022_37_96,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_97,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. — Siitä, mitä edustaja Tynkkynen äsken hyvässä puheenvuorossaan totesi: pahoittelen, jos joku siitä yhdestä sanasta mielensä on pahoittanut. Terrorisointi-sana on varmaan liian vahva siihen, ja pahoittelen virhettäni. Ei se niinkään voi olla, että maaseudun ihmistä hänen suorittaessaan laillista harrastusta, esimerkiksi metsästystä taikka marjamatkaa, joka on yhtä laillinen toimenpide, mennään häiritsemään sillä perusteella, että hän olisi muka salametsällä — henkilö, joka varmasti on ihan silmin nähden aivan laillisella asialla. Jos kyseinen henkilö häiritsee naapurin rauhaa taikka ajaa humalapäissään autolla, on itsestään selvää, että poliisi ottaa hänet kiinni ja palauttaa lailliselle tielle. Se on poliisin aivan oikeaa työtä, ja sitä lämpimästi aina kannatan. 
Ei se niinkään voi olla, että maaseudun ihmiset joutuvat elämään pelossa. Sielläkin on tapahtunut kymmeniä semmoisia tilanteita, että on metsästyksenjohtaja soittanut poliisille, että meillä alkaa hirven metsästys tai karhun metsästys huomisaamuna kello kuusi, ja ilmoittanut paikan, missä kokoonnutaan, että tulkaa tarkastamaan meidän luvat ja aseet, että ne ovat kunnossa — ei tulla, vaan sitten kun on passiketjut valmiina, tullaan sinne juuri metsästyksen hetkellä, jolloin koira on haukussa ja saalis on lähestymässä passiketjua, sitten tullaan tarkastamaan passeja ja pidetään meteliä, tullaan tarkistamaan aseita ja lupia ja kysellään kovaäänisesti, mitä tapahtuu. Se on metsästyksen häirintää. Se on laissa kielletty. Pitäisi se nyt poliisin tietää, kun sen näinkin yksinkertainen kansanedustaja kuin allekirjoittanut tietää. Mutta ei näköjään tiedetä.
Kannatan lämpimästi viranomaisyhteistyötä. Olen sen vankkumaton kannattaja ja rehellisen menon kannattaja aina, mutta ei se voi niinkään olla, että poliisi ottaa siinä tapahtumassa ohjat käsiin ja häiritsee laillista toimintaa. Kaikki maaseudun ihmiset aivan varmasti kunnioittavat lakia. Jos joku siellä lakia on rikkonut, totta kai hänet pitää saattaa tutkittavaksi, paperit syyttäjälle ja sitten tuomioistuimeen. Näinhän se menee. Mutta ajatelkaa rehellistä ihmistä, joka on elämäntyönsä tehnyt vaikka sairaanhoitajana ja menee marjamatkalle seurakoiransa kanssa, jonkun puudelin kanssa, ja kerää puolukoita kauniina syyspäivänä, niin siinä aika pahasti loukataan hänen oikeuttaan, kun mennään laukkuja tutkimaan, että oletko ehkä salametsällä. Pitäisi se nyt nähdä ilman apuvälineitäkin, että kyseinen henkilö ei varmasti ole metsällä eikä ole vaaraksi kenellekään. Siinä on ihmisen monta seuraavaa päivää pilalla ja lopullinen mielipaha viranomaisen toiminnasta aiheutunut. Jos tällaista on tyylitaju, niin sitten kyllä hieman ihmettelen, mihin tämä maailma on menossa. 
On tässä maailmassa väärintekijöitä, rikollisia ja vaikka ketä, jotka ovat selvästi rikkoneet lakia tai tehneet törkeitä rikoksia, ja mitä minulle on tietoja tullut, niin valtava määrä rikosilmoituksia vakavista rikoksista on tehty ja niitä ei koskaan tutkita. Mutta näköjään Suomi on tämmöiseksi mennyt, enkä mahda sille mitään vaan olen vain hyvin pahoillani ja hyvin pahoillani niidenkin ihmisten puolesta, jotka ovat tämmöisen epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi joutuneet. Näin ei saa jatkua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-06T16:02:25,2022-04-06T16:05:34,Hyväksytty,1.1
2022_37_98,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Näin, ja edustaja Huru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_99,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on tänään näiden metsästyslain muutosaloitteiden yhteydessä mainittu nämä MetsäpeuraLIFE- ja SusiLIFE-hankkeet. Kokonaishinta tälle SusiLIFE-hankkeelle on tyyliin 5,5 miljoonaa euroa, MetsäpeuraLIFE-hankkeelle 5,16 miljoonaa. Kun petovahinkoja korvataan yli viisi miljoonaa, parhaimmillaan lähemmäs kymmentä miljoonaa ovat olleet petokorvaukset, niin ovathan nämä käytettävät summatkin todella suuria, ja voi ehkä kysyä niiden järjenperäisyyttä ja sitä, kasvatammeko metsäpeuroja sudelle ruoaksi ja käytämme kymmeniä miljoonia rahaa näihin.
Mitä tulee tähän SusiLIFE-hankkeeseen ja tähän siedättämiseen ja yhteiselon turvaamiseen suden ja ihmisen välillä, niin näkisin, että tätä siedätystä tulisi suunnata myös tänne suojelutaholle siltä osin, että kannanhoidollisen metsästyksen yhteydessä tai poikkeusluvilla voidaan susia myös poistaa eli tappaa. Myös tässä olisi käsittääkseni siedätykselle hyvinkin paljon tarvetta.
Täällä mainittiin myös nämä niin sanotut kuvaushaaskat, ja olen myös siitä samaa mieltä, että niiden kohdalla tulisi kyllä pohtia vähintäänkin sitä, olisiko ne syytä kieltää ainakin metsästyskauden ajaksi, koska esimerkiksi karhunmetsästyksessä ne aiheuttavat tiettyä ongelmaa: jos tulkitaan niin, että on metsästys aloitettu läheltä haaskaa tai ajo on mennyt haaskan läheltä, niin siitä taas poikii syytteitä laillisen metsästyksen harrastajalle. Eli tämä tulisi omana asianaan kyllä ottaa käsittelyyn. Toivottavasti tässä voimme tehdä jopa yhteistyötä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-06T16:05:34,2022-04-06T16:07:51,Hyväksytty,1.1
2022_37_100,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_101,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa lainsäädännöstä ja oikeudenkäynnin käytännöistä näihin susiasioihin liittyen. Se on tietenkin selvää, että suden luvaton kaato on luvaton kaato, se on väärin ja laiton teko, ja siitä pitää jollain tavalla rangaista. Mutta se on kyseenalaista, ovatko nämä rangaistukset järkevässä linjassa muista rikoksista saatavien rangaistusten kanssa. Suden laiton kaato on lähtökohtaisesti törkeä metsästysrikos, josta voidaan tuomita jopa neljä vuotta ehdotonta vankeutta. Käytännössä oikeuskäytännön mukaan ne rangaistukset voivat hyvinkin olla ehdollista vankeutta. Ja jos verrataan sitä esimerkiksi ihmisen pahoinpitelyyn, niin kyllä ihminen aika huonoon kuntoon täytyy hakata, että sellaisia rangaistuksia saa kuin mitä saa suden laittomasta kaadosta. Eli oikeuslaitos voisi noudattaa jonkinnäköistä suhteellisuusperiaatetta näiden sinänsä väärien tekojen rankaisemisessa.
Sitten taas kun puhutaan näistä mahdollisesti luvallisista itsepuolustustilanteista, joissa susi kaadetaan omaisuuden, kotieläinten, ihmisten suojelemiseksi, niin edelleenkin lähtökohta on se, että poliisi epäilee niissä törkeää metsästysrikosta. Eli jos joku lähtee sellaiseen toimeen, hän riskeeraa metsästysharrastuksensa, aselupansa ja kenties jopa oman vapautensa, jos todettaisiin, että hän olisi syyllistynyt tähän törkeään metsästysrikokseen. ”Riistakeskus ohjeistaa,” — suora lainaus Maaseudun Tulevaisuuden artikkelista — ”että ihmistä lähestyvää sutta on yritettävä karkottaa käyttämällä kovaa ääntä, käyttäytymällä pelottomasti ja tehden itsestään niin ison kuin mahdollista. ’Jos susi yrittää purra sinua tai koiraasi, sinun tulee huutaa, potkia ja lyödä niin paljon kuin voit’, järjestön oppaassa ohjeistetaan.” Tämä kuulostaa kohtuullisen absurdilta puheelta, kun puhutaan kuitenkin koiraa huomattavasti vaarallisemmasta suurpedosta, jota vastaan ei tiukassa paikassa aikuinenkaan ihminen juuri pärjää. Tässä tulee mieleen se, kun vihreät vaativat hanhille laskeutumisopastusta niille omistetuille pelloille. Pitäisikö meidän palkata jonkinnäköisiä susiohjaajia sitten näitä susia ohjaamaan, etteivät ne olisi niin ilkeitä ihmisiä ja kotieläimiä kohtaan? Eli tässä keskustelussa mennään vähän absurdeihin mittasuhteisiin, kun käydään puhumaan, että täytyisi näyttäytyä sutta kohtaan mahdollisimman pelottavalta. Minulta se ei ainakaan onnistuisi, näyttäytyä sutta kohtaan pelottavalta. En tiedä, keltä muulta se onnistuisi. Eli vähän maalaisjärkeä näihin asioihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T16:07:51,2022-04-06T16:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_37_102,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_37_103,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. — Keskusteluun, edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_37_104,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kerran kiitoksia kaikille teille edustajille, ketkä allekirjoititte tämän tärkeän lakialoitteen.
Tässä on tänä iltana käytetty hyviä puheenvuoroja. Ehkä jatkan vielä siitä, että kun tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille susitihentymäalueet ja tuolla meillä Kainuussa syy- ja seuraussuhteitakin etsitään siihen, minkä takia susipopulaatio on kasvanut noinkin suureksi ja kuinka se on noin ennätysnopeaakin, niin varmaan taustalla voi olla haaskaruokinta. Meillä Kuhmossa, pelkästään Kuhmon alueella — 5 500 neliökilometriä, erämaakaupunki — pelkästään meidän kaupungin alueella on 47 haaskaruokintapaikkaa. Minä ymmärrän sen, että myös matkailuyrittäjien kannalta on hyviäkin toimenpiteitä haaskaruokinnan suhteen, mutta näitä haaskoja alkaa olla näin paljon, ja kun haaskaruokinnan osalta katsotaan sitä määrää, kuinka paljon sinne erämaahan ja metsiin kuljetetaan haaskoille ruokaa, niin se on aika iso määrä. Paikallislehti Kuhmolainen uutisoi, että jopa 21 tonnia on kuskattu aikaisempana vuonna haaskaruokinnalle kalanperkeitä, mitä se nyt ylipäätänsäkin on. Tämä tietyllä tapaa varmasti aiheuttaa sen, että susi saa vähän liiankin helposti ravintoa näitten haaskojen kautta, ja sitä kautta sitten myös susien lisääntyminenkin on varmasti helpompaa. Ja tästä syystä, kun sitten tätä kannanhoidollista metsästystä ei pystytä harjoittamaan, niin susitihentymä on päässyt kasvamaan tuolla Kainuun selkosilla.
No, nythän tähän tilanteeseen yritettiin vaikuttaa. Siitä olen tyytyväinen, että näitä kannanhoidollisia metsästyslupia sinne Etelä-Kuhmoon saatiin. Harmikseni ja harmiksemme — se nyt vielä kerran muistutetaan — hallinto-oikeushan kumosi nämä kannanhoidolliset metsästysluvat. Näistä valitettiin. Se on vieläkin harmillisempaa, että valittajina näissä tilanteissa ovat olleet yhdistykset ja toimijat, jotka eivät toimi siellä paikkakunnalla, elikkä tässä tullaankin siihen kysymykseen, onko tämä ollut jotenkin jopa tahallista haitantekoa näitten kyseisten lupien osalta.
Mutta, puhemies, tänään on käyty hyvää keskustelua. Kiitän siitä, ja toivon, että nämä aloitteet etenevät jo tämän vaalikauden aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T16:52:05,2022-04-06T16:55:19,Hyväksytty,1.1
2022_37_105,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_106,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajakollega Kettuselle hyvästä aloitteesta, jonka itsekin allekirjoitin.
”Hätävarjelu- tai pakkotilassa” — olen aika monta kertaa törmännyt keskusteluissa siihen kokonaisuuteen, että Kainuussakin meidän kotiselkosilla ihmiset ovat aina eläneet rinta rinnan luonnon kanssa eikä siellä ole ollut mikään järjestelmällinen ajatus, että kaikki pedot pitäisi sieltä hävittää. Mutta se iso keskustelunaihe on noussut ja syystäkin, onko oikeus puolustaa omaa omaisuuttaan, onko oikeus puolustaa itseään sellaisissa tilanteissa, joissa joutuu vastakkain sen tosiasian kanssa, että peto ei tunnista sen inhimillisen toiminnan rajoja vaan tulee ihmisten omaisuuden kimppuun, oli se sitten lemmikki, metsästyskumppani tai eläin siinä suhteessa, että kasvatetaan hevosia, kasvatetaan poroja, kasvatetaan lampaita tai muita eläimiä.
Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta on se, kun näitä laskentoja ja muita järjestelmiä tehdään: en tiedä, kuinka tarkkaan sitten huomioidaan se, että rajaseuduilla se rajan yli tapahtuva liikenne näiden petojen osalta on myöskin aika laajaa. Elikkä meillä käydään vähän niin kuin paikallisella McDonald’silla tai Hesburgerissa sieltä raja-aidan takaa syömässä ja palataan sitten sinne omille kotikonnuille.
Voin sanoa kyllä kokemuksesta, että mitään kauhean auvoisaa ja rauhaisaa rinnakkaiseloa tämä ei enää tämän petokysymyksen osalta ole, ja sen takia, jos meiltä puuttuvat ne lailliset pelisäännöt, lailliset toimintasäännöt, niin valitettavasti ihmisille ei jää mitään muuta mahdollisuutta kuin ottaa oikeus omiin käsiinsä ja päättää itse ne ratkaisut omalta kohdaltaan, ja tämä nyt on kaikkein järjettömin lopputulema, mihin me tässä systeemissä päädytään. Mutta sitä voi hyvin miettiä, jos tänä päivänä meidän järjestelmässä alkaa saada jo isommat rapsut siitä, että päätyy petojen kanssa vastakkain ja joutuu puolustamaan omaa omaisuuttaan, suorittaa radikaalin teon, menettää tekovälineet valtiolle ja saa isot sakot ja parhaassa tapauksessa vielä isomman tuomion kuin siitä, että olisi vihapäissään vaikka paukaissut jonkun toisen ihmisen hengiltä. En nyt vertaa näitä asioita sillä tavalla, että tarvitsisi jonkun kirjoittaa, että nyt se Kyllönen ei siellä taaskaan ymmärrä näitten asioitten suhdetta, mutta jos tätä meidän oikeusjärjestelmää katsoo, niin ei tässä kyllä ihan kaikki palikat ole kohdillaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-06T16:55:19,2022-04-06T16:58:31,Hyväksytty,1.1
2022_37_107,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,— Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_108,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suurimmalle osalle suomalaisista lienee selvää, että maamme susikantaa ja petokantaa yleensäkin pitää pystyä nykyistä paremmin säätelemään. Olemme tässä keskustelussa kuulleet hyviä esimerkkejä siitä, millaista tuhoa esimerkiksi sudet saavat aikaan. Susien tunkeutuminen liian lähelle ihmisten elinpiiriä on ollut iso ongelma myös kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla. Tätä todellisuutta voi olla hankala Helsingistä käsin ymmärtää, vaikka toki muistelen, että täälläkin viime keväänä susi nähtiin. 
Oli erittäin hyvä, että keskustalaisen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla saatiin valmisteltua asetus suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi tämän vuoden alusta. Toivon mukaan se saadaan täytäntöön mahdollisimman pian, sillä asetuksen toteuttaminen keskeytyi oikeusprosessin vuoksi. On täysin kestämätöntä, että sudet vaarantavat maaseudulla ihmisten elämän, vaikeuttavat maatalouden harjoittamista ja esimerkiksi hankaloittavat vakavasti lasten kulkemista kouluun. Maamme susikanta arviomme mukaan on suurin 100 vuoteen. 
Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kettusta tästä tärkeästä lakialoitteesta. Perustellusti hän on saanut sille laajan tuen. Allekirjoittajina on kansanedustajia kaikkiaan yhdeksästä eduskuntaryhmästä. Lakimuutoksella varmistettaisiin, että erityisesti suurpetojen, kuten juuri suden tai ahman tai ilveksen, tullessa uhkaavasti ihmisten asuntojen pihoille ja muualle lähelle, kansalaisilla olisi selkeästi, selkeästi oikeus puolustaa itseään, perheenjäseniään ja kotieläimiään, kuten vaikkapa aitauksessa olevaa tuotantoeläintä tai pihassa kytkettynä olevaa koiraa. Tämän tietysti tulisi olla itsestäänselvyys, ja tämä lakimuutos täytyy ilman muuta tehdä, jotta ihmiset voivat puolustaa itseään ja omia kotieläimiään.
Edustaja Kettusen esittämä lakimuutos varmistaisi myös, että muun riistaeläimen, kuten hirven metsästyksen aikana tapahtuvassa suurpedon yllättävässä hyökkäyksessä metsästyskoiran kimppuun metsästäjä saisi puolustaa omaa kotieläintään ilman tarpeetonta huolta seurauksista. Edustaja Kettusen lakialoite on erittäin hyvä, tärkeä, tarpeellinen ja kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-04-06T16:58:31,2022-04-06T17:01:28,Hyväksytty,1.1
2022_37_109,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Näin. Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_110,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin joissain puheenvuoroissa on väitetty, niin kyllä näitä susia on tainnut liikkua myös täällä pääkaupunkiseudulla. Ellen väärin muista, niin vähän aikaa sitten oli uutinen, että susi oli liikkunut Helsingin lähistöllä. Kuitenkin silloin poliisi melkein julisti ulkonaliikkumiskiellon, varoitti lähestymästä sutta, ja se oli poikkeustilanne. Kuitenkin ihmisten täytyy Kainuussa, Itä-Suomessa ja muualla nyt elää siinä kyseisessä poikkeustilanteessa aivan normaalitilanteessakin, eli kun susia liikkuu, niin ei siellä mitään poikkeustiloja julistella sen suden liikkumisen takia. Eli semmoinen epätasa-arvo tässä maassa vallitsee, ja Helsingissä ihmiset ajattelevat monesti, että näiden muiden ihmisten täytyy elää niiden susien kanssa ja heidän ei täydy.
No, vielä yhtenä yksityiskohtana: Minua hieman kummastuttaa tässä susikeskustelussa se, että tuntuu olevan useita totuuksia siitä, paljonko se kanta käytännössä tällä hetkellä on. On yksi totuus, mikä on susien suojelijoilla, luonnonsuojelijoilla, ja sitten on muita totuuksia susien määrästä. Eli on aika erikoista, miten keskustelua käydään vaihtelevilla faktoilla. Myös tuo olisi mielenkiintoista tietää, paljonko rajan yli liikkuvia susia käytännössä on ja millä tavalla se kanta sieltä rajan yli tullessa vahvistuu. Tosiasia on kuitenkin varmaan se, että idässä tuolla naapurin puolella ei paljon lupia kysellä niiden susien kaatamiseen, ne kaadetaan silloin, kun niitä tarvitsee kaataa, mutta ei se kanta sieltäkään ole kokonaan pois hävinnyt.
Mitä tähän lakialoitteeseen tulee, niin tämä toki koskee myös muita suurpetoja kuin sutta, mutta ilmeisesti sudet lajityypillisesti käyttäytyvät sillä tavalla, että aiheuttavat suurimman vaaran nimenomaan kotieläinten suhteen. Toivonkin tälle lakialoitteelle menestystä eduskunnan käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-06T17:01:28,2022-04-06T17:03:07,Hyväksytty,1.1
2022_37_111,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Näin. — Ja vielä aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_37_112,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Vielä kerran kiitoksia kaikista puheenvuoroista.
Edustaja Mäkelä nosti hyvän näkökulman, mikä on myös tullut aikaisemminkin esille keskustelussa, eli tämän Suomen susikannan. Kun tammikuussa tätä isoa keskustelua median kautta käytiin siitä, kuinka uhanalainen Suomen susi tällä hetkellä on, niin haluan tähän tuoda sen näkökulman, että — niin kuin edustaja Aittakumpu toi esille ja niin kuin on aikaisemminkin tuotu esille — meillä on suurin susikanta, susipopulaatio, sataan vuoteen. Ja kun nyt käydään keskustelua Suomen susista ja Venäjän susista, niin nehän ovat samaa susipopulaatiota. Se on vaan näin, että se valtakunnan raja nytten nämä sudet erottaa ja myös erottaa sen, onko se susi uhanalainen vai ei.
Mutta, puhemies, hieman tilastoja tuolta Karjalan tasavallan suunnalta. Siellähän susia saa kaataa ja saa poistaa, ja Venäjällä maksetaan ihan kaatorahaa 10 000 ruplaa elikkä noin 110 euroa. En ole tarkastanut, mikä on tämän hetken valuuttakurssi, mutta kuitenkin siinä on se mittasuhde. Tämän myötä sitten nämä kaadot tulevat tilastoihin, ja tuon tässä muutaman tilastotiedon esille. Vuonna 2015 Karjalan tasavallassa ammuttiin 105 sutta, ja vuonna 2018 siellä kaadettiin ja poistettiin 225 sutta. Se oli ennätys viiteenkymmeneen vuoteen, kun susien kaatoja on tilastoitu kuitenkin vuodesta 1960 lähtien. Vuonna 2019 siis 193 kappaletta susia pelkästään Karjalan tasavallassa on poistettu. Tämä kertoo kuitenkin siitä, että jos lähdetään ottamaan vaikka sellaista keskiarvoa, että joka vuosi Karjalan tasavallassa 150 sutta poistettaisiin, niin viidessä vuodessa tulee 750 sutta poistetuksi pelkästään sillä Karjalan tasavallan alueella.
Ja kun meillä Suomessa käydään keskustelua siitä, onko susi uhanalainen, niin jo näihin pohjatietoihin perustaen voi sanoa, että susi ei kuole sukupuuttoon, vaikka me voimme tässä valtakunnassa, tässä maassa, joka vuosi vaikka sen 18 kannanhoidollista suden kaatolupaa vuosittain ottaa, niin kuin nyt oli ansiokkaasti maa- ja metsätalousministeri Lepän toimesta ja asetuksella myönnetty. Olen edelleenkin pettynyt siitä, että hallinto-oikeus pisti nämä kyseiset kannanhoidolliset metsästysluvat toimeenpanokieltoon. Nyt jäämmekin tämän vuoden aikana odottelemaan oikeuden päätöstä siitä, mikä on lopputulema.
Puhemies! Kiitoksia vielä kerran. Tämä oli hyvä keskustelu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-06T17:03:08,2022-04-06T17:06:12,Hyväksytty,1.1
2022_37_113,37/2022,2022-04-06,14.02,17.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi metsästyslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 8/2022 vp,Näin. — Nyt se hyvä keskustelu on päättynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_37+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_38_1,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saada sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_2,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Keskusteluun. — Ensimmäisenä kysymys, edustaja Leena Meri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_3,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtavana kysyntänä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusta kohtaan. Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat edes enää mahdu niille. Perussuomalaiset on maanpuolustuspuolue, ja haluamme varmistaa, että halukkaat saavat maanpuolustuskoulutusta taustastaan riippumatta ja että Maanpuolustuskoulutuksella on siihen tarvittavat resurssit.
Perussuomalaiset on juuri jättänyt toimenpidealoitteen, jota on valmisteltu yhdessä maanpuolustusasiantuntijoiden kanssa, ja pyydämme siinä maanpuolustuskoulutukseen riittäviä resursseja ja rahoitusta. Lakimuutoksia tarvitaan, jotta Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää ja niillä voidaan myös radoilla ampua. Lisäksi rahoitus pitäisi muuttaa monivuotiseksi, suoraan valtion budjettirahoitukseen. Arvoisa hallitus, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-07T16:01:48,2022-04-07T16:02:59,Hyväksytty,1.1
2022_38_4,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_5,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on kehysriihessään käsitellyt maanpuolustusasioita ja päättänyt merkittävistä panostuksista isänmaamme turvallisuuteen ja puolustukseen. Osana sitä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentälle tullaan osoittamaan lisää resursseja toimintaan, ja asia on tulossa käsittelyyn lisäbudjetin yhteydessä tänä vuonna, mutta jo päätetyissä kehyksissä tuleville vuosille on päätetty, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osoitetaan lisää resursseja. Eli tavoite on se, ja tähän tullaan myös pääsemään, että resursseja saadaan varsin ripeästi ja kursseja voidaan järjestää lisää.
Myös lainsäädäntöpuolta tullaan arvioimaan, ja olen kutsumassa koolle palaverin, missä on sekä puolustusministeriön edustus, Pääesikunnan edustus että MPK:n edustus ja jossa katsotaan sitten, minkätyyppiset lakimuutokset tässä tilanteessa olisivat tarpeen.
On myönteistä, että suomalaisten maanpuolustustahto on kasvanut, ja myönteistä, että yhä useampi haluaa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Sille tullaan järjestämään mahdollisuuksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:03:04,2022-04-07T16:04:06,Hyväksytty,1.1
2022_38_6,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Meri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_7,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta, ministeri Kaikkonen. Toivomme, että koko eduskunta suhtautuu näin myönteisesti kuten ministeri Kaikkonen ja perehtyy tähän perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen, jossa on teille esitykseksi myös näitä yksityiskohtia, joista ministeri Kaikkonen mainitsi. Olemme valmistelleet tätä yhdessä maanpuolustuksen asiantuntijoiden kanssa, ja siinä mielessä on tervetullutta, että suhtaudutte myönteisesti.
Maanpuolustus nojaa meillä Suomessa laajaan reserviin, jolla on luja osaaminen ja tahto. Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Sen lisäksi, että maanpuolustuskoulutuksen lakia pitää kehittää koulutuksen sujuvoittamiseksi ja mahdollistamiseksi, ampumaratoihin pitää kiinnittää huomiota. Niiden määrä on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ministeri, kuten varmasti hyvin tiedätte. Siellä on erittäin tiukkoja ympäristömääräyksiä, ja vain harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla. Aiotteko lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä, ministeri Kaikkonen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-07T16:04:16,2022-04-07T16:05:30,Hyväksytty,1.1
2022_38_8,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_9,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täydennän vielä tuota ensimmäisen kysymyksen vastausta sen verran, että Puolustusvoimien aseita voidaan kyllä käyttää myös vapaasti maanpuolustuksen kentällä, kun valvonta on kunnolla järjestetty. Puolusvoimat on valmis osallistumaan tähän valvontaan aikaisempaa enemmän, elikkä tätä asiaa voidaan ratkoa tällä tavalla. Lainsäädäntömuutoksiin menee aina oma aikansa, mutta tämä on tämmöinen nopeampi käytännön ratkaisu tähän kysymykseen.
Mitä tulee ampumaratoihin, niin on totta, että niitä on aikaisempaa vähemmän. Tämä on pitkäaikainen kehitys ja liittyy juuri tähän, mihin viittasitte: aika tiukkoihin ympäristölupamääräyksiin. Ne eivät sinänsä ole oman hallinnonalani alla, mutta pitäisin myönteisenä kyllä, että ampumaharrastukseen olisi nykyistä parempia mahdollisuuksia ja löytyisi mahdollisuuksia rakentaa myös jonkun verran lisää ampumaratoja maahan. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:05:30,2022-04-07T16:06:22,Hyväksytty,1.1
2022_38_10,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Tavio.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_11,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Herra puhemies! Tämä asia on kaikille puolueille ja koko Suomelle varmasti yhteinen, sillä siinä, missä meidän Puolustusvoimiemme kyky on tietysti selkeä pidäke, että Suomea kohtaan ei kohdisteta sotilaallista voimaa, niin myös meidän sotilaidemme ja reservimme taito on keskeinen asia.
Perussuomalaiset ovatkin jättäneet tänään eduskuntaryhmän toimenpidealoitteen, jossa me esitetään just tätä lisäresursointia mutta myös byrokratian purkua, minkä edustaja Merikin tuossa hyvin nosti esiin. On olemassa tätä lainsäädäntöä ja, voi sanoa suoraan, jopa byrokratiaa, mikä estää tätä ampumaharjoittelua ja vapaaehtoista maanpuolustusta. Siihen saadaan lisäresursseilla nopeasti helpotusta, kuten ministeri kuvasi. Mutta, kuten mainitsitte, tämä ei ole teidän hallinnonalallanne, ja sen takia kysyisinkin nimenomaan asianomaiselta eli ympäristöministeriltä: miten esimerkiksi tämä ampumaratojen ympäristöbyrokratian väheneminen nyt etenee, kun on tilanne, että niitä ampumaratoja tarvitaan siihen harjoitteluun?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-07T16:06:25,2022-04-07T16:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_38_12,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kari., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_13,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti kysymys, jossa teemme hyvää yhteistyötä puolustusministeriön kanssa. Itse asiassa ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-04-07T16:07:39,2022-04-07T16:07:55,Hyväksytty,1.1
2022_38_14,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kysymys, edustaja Purra.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_15,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset suhtautuu erittäin kiittäen puolustusmäärärahojen lisäämiseen. Oma uskottava kansallinen puolustuskyky ja kova maanpuolustustahto on meidän puolustuksemme perusta ja tulee olemaan kaikissa oloissa.
Suorituskykyinen Puolustusvoimien henkilöstö kaikkiin valmiustiloihin on tärkeää. Kun määrä nousee, niin yhtä tärkeää olisi keskittyä näihin niin sanottuihin henkilöstön ”laadullisiin tekijöihin”. Kun esimerkiksi kertausharjoitusten määrää nyt merkittävästi nostetaan, niin tulisi entistä tärkeämmäksi puuttua myös siihen, että henkilöstö, upseerit, palautuvat näistä toimista. Tämä ei tällä hetkellä ole aivan selvää, vaan muun muassa upseerit ovat jo pidempään kertoneet voimakkaasta kuormituksesta. Ja kun valmiutta halutaan parantaa, niin tällaisetkin seikat, nämä kapeikot, tulisi huomioida ja korjata, jotta tilanne olisi riittävän hyvä.
Kysynkin puolustusministeriltä: miten aiotte puuttua tähän upseerienkin esiin nostamaan ongelmaan sotilaiden taistelukunnosta ja henkilöstön kuormituksesta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-07T16:07:57,2022-04-07T16:09:12,Hyväksytty,1.1
2022_38_16,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_17,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella henkilöstötarpeita on, ja tätä asiaa käsiteltiin puolustusselonteossa, jonka eduskunta viime vuoden lopulla hyväksyi. Siinä linjattiin, että noin 500 uutta henkilöä palkataan Puolustusvoimiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt kun saamme lisää resursseja puolustukseen tämän viikon päätöksillä, niin aiomme nopeuttaa tätä aikataulua sillä tavalla, että aloitamme lisähenkilöstön värväämisen heti, elikkä jo tänä vuonna ryhdytään asteittain Puolustusvoimien henkilökuntaa lisäämään, sekä vakituisia tehtäviä että myös sopimussotilaita. Tällä mahdollistetaan se, että voidaan vaikkapa tätä kertausharjoitusten määrää lisätä, vastata entistä haastavampaan turvallisuusympäristöön, ja toisaalta totta kai, jos meillä on enemmän väkeä töissä, niin voidaan myös tähän jaksamisongelmaan puuttua entistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:09:18,2022-04-07T16:10:10,Hyväksytty,1.1
2022_38_18,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Edustaja Huru., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_19,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten tiedettyä, Ukrainan tilanne on nostanut maanpuolustustahtoa Suomessa ja reserviläistoimintaa sen myötä. Kentältä kuitenkin kuuluu kyselyitä, että koetaan vapaaehtoisen aseellisen toiminnan olevan sekava himmeli, jota erilaiset säädökset ja aseiden hankinnan vaikeus haittaavat. Sisäministeri ei nyt ole paikalla, mutta ehkä puolustusministeri osaisi vastata: näettekö, että olisi tarvetta selkeyttää tätä säädöstöä, joka helpottaa aseiden hankkimista reserviläisille, ja onko hallituksella valmiutta aselain sekä muun säädöstön muuttamiseen, mikä helpottaisi ja selkeyttäisi reserviläisten aseiden hankintaa ja harjoittelua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-07T16:10:15,2022-04-07T16:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_38_20,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Haluaako puolustusministeri vastata tähän? — Kyllä, ministeri Kaikkonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_21,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Toki, herra puhemies! Aselainsäädäntö on ensisijaisesti sisäministeriön alla, ja tietysti on niin, että aivan villiä ja vapaata aseiden hankkiminen ei Suomessa voi olla. Ette sitä varmaan esittänytkään.
Se, mitä kuuluu oman hallinnonalani piiriin, on vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Siinä on myös juuri se, millä ehdoilla voi käyttää vaikkapa Puolustusvoimien aseita harjoitteluun, ja tämäntapaisia kysymyksiä. Kuten tuossa jo vähän aikaisemmin viittasin, olen kutsumassa koolle aivan lähiaikoina palaverin, missä käydään näitä lainsäädäntökysymyksiä läpi, ja olen laittamassa liikkeelle hankkeen, missä lainsäädäntöä uudistetaan. Siihen tarvitaan kyllä myös sisäministeriö mukaan, sillä tämä on kokonaisuus. Näitä ongelmia, mitä MPK:kin on esittänyt, lähdemme käymään läpi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:11:18,2022-04-07T16:12:11,Hyväksytty,1.1
2022_38_22,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Risikko.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_23,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että puolustus sai näin paljon nyt lisää voimavaroja. Kiitos siitä oikein paljon.
Kysyisin ministeri Kaikkoselta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. On todella hienoa, että myöskin se sai nyt lisää resursseja, ja niitä kohdistetaan erityisesti naisten kouluttamiseen ja nuorten kouluttamiseen. Sekin on hyvä asia. Tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia, kuten sanotte, ja varmasti pikaisella aikataululla, niin kuin tässä nyt tulikin aikaisemmin puheenvuoroissa.
Mutta palaisin siihen, mistä olen aikaisemminkin teille puhunut, Naisten Valmiusliittoon, joka kouluttaa nimenomaan kokonaisturvallisuuteen naisia, ja myöskin varautumistaitoja ja yleensä turvallisuustaitoja. Olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että tarvittaisiin turvallisuuskoulutettujen henkilöitten rekisteri Suomeen. Tällä hetkellähän meillä on tilanne se, että paljon on koulutettu, mutta jos yhtäkkiä poikkeusoloissa heitä tarvittaisiin, niin mistäpäs heidät tempaistaan, kun ei ole rekisteriä? Onko mahdollista, että nyt, kun te avaatte lainsäädännön, tämä rekisterivaltuus tulisi myös siellä huomioon otetuksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-07T16:12:14,2022-04-07T16:13:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_24,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On myönteistä, että myös moni nainen haluaa osallistua vapaaehtoisesti maanpuolustukseen. Siihen on meillä hyviä mahdollisuuksia Suomessa, ja myös naisten kiinnostus maanpuolustukseen osallistumiseen on aivan viime viikkojenkin aikana saamieni tietojen mukaan kasvanut.
Varmasti, kun lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan, on hyvä katsoa tämä kokonaisuus ja se, olisiko tässä esille nostamassanne asiassa mahdollisesti järkevää edetä. Meillä taisi olla puhetta, että tämänkin asian tiimoilta istuisimme lähiaikoina, eli katsotaan totta kai tämäkin mahdollisuus läpi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:13:35,2022-04-07T16:14:08,Hyväksytty,1.1
2022_38_25,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Niemi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_26,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt kun todellakin tuli selväksi tämä MPK:n koulutuksen valtava lisääntyminen, olisin lisäksi kysynyt arvoisalta herra puolustusministeriltä: kun esimerkiksi Tampereen Reserviläisiin on tämän Ukrainan sodan syttymisen jälkeen — meitä on aikaisemmin ollut 1 300, Suomen suurin reserviläisjärjestö — hetkessä tullut 300 uutta jäsentä lisää, voitaisiinko tukea samalla lailla, jos tuetaan MPK:ta, myös reserviläisjärjestöjä esimerkiksi ase- ja patruunahankinnoissa? Lupa-asiat ja kaikki tällaiset meillä on Tampereellakin täysin kunnossa, mutta se raha tekee tiukkaa. Jos nyt näin paljon tulee uusia jäseniä, jotka haluaisivat harrastaa ja olla valmiina mahdolliseen sotatilanteeseen, niin voiko tähän löytää rahaa, arvoisa puolustusministeri?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-07T16:14:10,2022-04-07T16:15:06,Hyväksytty,1.1
2022_38_27,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_28,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin on myönteistä, että reserviläisjärjestöihin on tullut lisää kiinnostusta. Toki nämä järjestöt toimivat aika pitkälle ihan jäsenmaksujenkin varassa, ja monet ovat valmiita laittamaan omaakin rahoitusta tähän toimintaan. Jos tulee hakemuksia, niin totta kai voidaan katsoa, onko valtiolla mahdollisuus osoittaa rahoitusta nykyistä enemmän reserviläistoimintaan. Sitten voin sanoa, että maanpuolustuksen kentällä on myös muita rahoitusmahdollisuuksia, erilaisia toimijoita, mistä rahoitusta toimintaan voi hakea.
Täytyy lähteä ratkomaan näitä uusia kapeikkoja, mitkä ovat syntyneet nyt tätä myötä, kun yhä useampi suomalainen haluaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:15:06,2022-04-07T16:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_38_29,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kysymys, edustaja Reijonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_30,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustus on hyvin monisäikeinen juttu — haluaisin kysyä oikeastaan kahta asiaa.
Venäläinen maanomistus on hyvin laajaa Suomessa. Onko hallitus suunnitellut asialle jotakin tehtäväksi?
Ja toinen asia: Ihmisiä varmasti kiinnostaa Ahvenanmaan tilanne. Se on puolustuksellisesti hyvin mielenkiintoinen paikka. Onko mietitty, mitä tälle aiotaan tehdä? Suomalaisia kiinnostaa kovasti tämä venäläisten asia, venäläinen maanomistus, mutta myös tämä Ahvenanmaan tilanne. Kuinka tähän on aiottu reagoida? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-04-07T16:15:59,2022-04-07T16:16:43,Hyväksytty,1.1
2022_38_31,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kaksi kysymystä. Ministeri Kaikkonen valitsee, kumpaan vastaa. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_32,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä maanomistuskysymyksestä on täällä jossain aikaisemmassakin vaiheessa keskusteltu, ja siitä meillä on suhteellisen tuore lainsäädäntö voimassa, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisesta EU—ETA-alueen ulkopuolelta tulevasta maanhankinnasta tarkistetaan, täyttääkö se kriteerit, ja viranomaiset seuraavat myös sellaisia kohteita, mitä pidetään maamme turvallisuuden kannalta riskaabeleina tai jollakin tavalla epäilyttävinä, ja lainsäädäntö luo mahdollisuudet puuttua näihin, mutta täytyy olla tietysti riittävät todisteet sitten, ennen kuin asioihin puututaan. Mutta on tiettyjä kohteita, mitä on syytä seurata ja seurataankin. Tässäkin asiassa eduskuntaan on viime vuoden lopulla toimitettu raportti lainsäädännön toimivuudesta, ja sen pohjalta tämänkin lain tarkastelu on aloitettu, ja siihen tehdään uudistuksia sillä tavalla, että tehdään laista vielä nykyistä pitävämpi.
Mitä tulee Ahvenanmaahan, niin se on demilitarisoitu alue, mutta Suomi puolustaa Ahvenanmaata tarvittaessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:16:51,2022-04-07T16:17:53,Hyväksytty,1.1
2022_38_33,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Ja kysymys, edustaja Heinonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_34,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Annetaan kiitosta silloin, kun siihen on aihetta. Meillä on ollut hyvä puolustusministerionni. Kiitoksia ministeri Kaikkoselle. Tämä kokonaisuus on hyvä: Historialliset panostukset kertausharjoitusten lisäämiseen, kantahenkilökuntaan, sopimussotilaisiin. Materiaalia hankitaan niin ilmavoimille kuin panssaritorjuntaan, ilmatorjuntaan ja niin poispäin.
Osaava reservi on kuitenkin meidän puolustuksen kulmakivi. MPK, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, tarvitsee aseita ja patruunoita. Puolustusvoimien aseiden käyttö ei tällä hetkellä ole mahdollista, ja se on akuutti ongelma. Tarve olisi noin 1 000, 1 500 asetta MPK:n käyttöön.
Kysyn, ministeri Kaikkonen: te olette sanonut, että käytte tästä neuvotteluja, niin pidättekö todennäköisenä, että jo tulevan kesän MPK:n koulutuksiin nämä Puolustusvoimien aseet voitaisiin saada käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-07T16:17:55,2022-04-07T16:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_38_35,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_36,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia palautteesta. Vastaus kysymykseenne on: Kyllä pidän mahdollisena, [Timo Heinonen: Hyvä!] ja olen tästä asiasta käynyt keskustelua pääesikunnan johdon kanssa, ja sieltä on vakuutettu, että Puolustusvoimat on valmis osallistumaan näihin talkoisiin sillä tavalla, että voidaan osoittaa Puolustusvoimista valvojia, jolloin näitä Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää nykyistä laajemmin vapaasti maanpuolustuksen piirissä. Eli asia on hoidossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:19:02,2022-04-07T16:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_38_37,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Ja kysymys, edustaja Mäenpää.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_38,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon semmoista kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta. Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.”
Arvoisa ympäristöasioista vastaava ministeri, huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä? Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-07T16:19:36,2022-04-07T16:20:55,Hyväksytty,1.1
2022_38_39,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Menee puolustusministerille. — Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_40,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:21:04,2022-04-07T16:21:08,Hyväksytty,1.1
2022_38_41,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Kysymys, edustaja Ronkainen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_42,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oma uskottava maanpuolustus on isänmaan turva. Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi kansalaisten kiinnostus on lisääntynyt myös niin sanottuun VARTU- eli varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Ongelmana on se, että valtion rahoitusta voi käyttää ainoastaan sotilaallista valmiutta edistävään koulutukseen. MPK:n pitää kerätä varat kokonaismaanpuolustukselle tärkeälle VARTU-koulutukselle muualta, esimerkiksi lahjoituksista ja kurssimaksuista.
Olisi Suomen edun mukaista, että kaikilla, niin naisilla, nuorilla kuin huoltovarmuuden kannalta tärkeillä ammattikuntien edustajilla, kuten maanviljelijöillä, olisi mahdollisuus osallistua tähän koulutukseen. Arvoisa puolustusministeri, voisitteko harkita VARTU-koulutusta MPK:n julkiseksi tehtäväksi, johon osoitettaisiin valtion rahoitus?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-04-07T16:21:14,2022-04-07T16:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_38_43,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_44,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä voin, mutta tämä kuuluu juuri niihin asioihin, mistä on syytä käydä keskustelu mielestäni sekä MPK:n, pääesikunnan että puolustusministeriön kesken ja koettaa löytää yhteinen linja siinä, minkälaista roolia haluamme vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja MPK:lle tulevaisuudessa. Jos tulee kovin paljon tehtäviä, jotka alkavat muistuttaa viranomaistoimintaa, niin se muuttaa MPK:n luonnetta aika lailla, ja täytyy katsoa, että se on yhteiskunnan kokonaisedun ja myös sen mukaista, mitä MPK itse varmasti haluaa. Ja sitten täytyisi käydä laajempi keskustelu siitä, löytyykö tälle kaikelle tuki tästä talosta.
Tätäkin ongelmaa, mihin viittasitte, pystytään taklaamaan, koska MPK:lla on mahdollisuus saada todella myös muuta rahoitusta ja lahjoitusrahoitusta ja sitä kautta resursseja tähän VARTU-toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-07T16:22:11,2022-04-07T16:23:01,Hyväksytty,1.1
2022_38_45,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vestman.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_46,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Roistovaltio Venäjän sotarikokset Ukrainassa järkyttävät. Suomen ja Euroopan on viimeistään nyt reagoitava ankarimmilla mahdollisilla pakotteilla. Venäjä rahoittaa brutaalia sotakoneistoaan öljyn ja kaasun myynnillä Eurooppaan. Kokoomus on vaatinut energiantuonnin lopettamista Venäjältä. Vaadimme myös Ukrainalle lisää ja vahvempaa aseistusta sekä rahallista apua. Venäjän diplomaattien karkotus on aloitettava — Venäjä pitää eristää.
EU:n lisäpakotteena venäläisen kivihiilen tuontikielto ei riitä. Sen arvo on murto-osa öljyn ja kaasun tuonnin arvosta. Öljyä ja kaasua on tuotu Eurooppaan Venäjältä jopa miljardilla eurolla päivässä.
Pääministeri, tekeehän Suomi kaikkensa, jotta myös veriöljyn ja ‑kaasun tuonti Venäjältä kielletään koko EU:ssa? Aikooko Suomi joka tapauksessa ottaa käyttöön öljyn, kaasun ja muun energian tuontikiellon?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-04-07T16:23:07,2022-04-07T16:24:20,Hyväksytty,1.1
2022_38_47,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Pääministeri., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_48,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, Suomi toimii EU:ssa sen puolesta, että venäläisestä energiasta, fossiilisesta energiasta, niin kaasusta, öljystä kuin kivihiilestä, voidaan irrottautua niin nopeasti kuin mahdollista.
Me myös tiedämme sen, että eri Euroopan maat ovat erilaisessa tilanteessa suhteessa tuontienergiaan. Suomessa tämä irrottautuminen tulee tapahtumaan helpommin, ja hallitus on viimeksi tänään päättänyt varautumisen ministerityöryhmästä, isosta kokonaisuudesta, tähän asiaan liittyen. Suomessa tämä irrottautuminen tulee siis tapahtumaan helpommin kuin monissa muissa maissa, mutta on aivan selvää, että koko Euroopan pitää irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista, koska tällä hetkellä me rahoitamme Putinin sotaa ostamalla Venäjältä energiaa. Tämä on kestämätön tilanne, sen on loputtava.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-07T16:24:27,2022-04-07T16:25:07,Hyväksytty,1.1
2022_38_49,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Lisäkysymys, edustaja Vestman.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_50,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian Venäjä-riippuvuuden katkaisu maksaa, mutta Putinin sotavoimien rahoittamisen hinta on vielä kovempi myös Suomen turvallisuudelle. Puhtaan energian investointien vauhdittaminen, mitä kokoomus on esittänyt, on nyt välttämätöntä. Kiitos hallitukselle päätöksistä tämän eteen.
Lyhyellä aikajänteellä on turvauduttava kaikkeen siihen, mitä meillä täällä Suomessa on. Poltetaan mieluummin kotimaista turvetta ja haketta kuin venäläistä biomassaa. Tänään kerrotut hallituksen huoltovarmuustoimet ovat oikeita mutta riittämättömiä. Energiaturpeesta tekee kannattamatonta päästöoikeuden korkea hinta, jota pitää rajoittaa tai kompensoida. Ministeri Lintilä, miten hallitus takaa sen, että tulevina talvina suomalaiset kodit lämpiävät kotimaisilla polttoaineilla, kohtuulliseen hintaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-04-07T16:25:18,2022-04-07T16:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_38_51,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_52,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä sanoi, tänä päivänä hallitus on tuonut esityksen energiapaketista, jonka kokoluokka on kaikkiaan noin 850 miljoonaa. Se sisältää lyhyen aikavälin toimia ja pitemmän aikavälin toimia.
Siellä on mukana turve, jossa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on varasto, joka käytännössä takaa, että meillä on olemassa tuleville talville riittävä määrä poltettavaa turvetta, sen mukaan, miten sitä arvioidaan. Meillä on hallituksen puolella erittäinkin lyhyellä aikavälillä valmius tarkastella tilannetta. Ongelmallinen tilanne tässä turpeen suhteen on se, että tällä hetkellä ainespuu on huomattavasti edullisempi polttaa, ja tämä tuo sen haasteen tähän tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-07T16:26:16,2022-04-07T16:27:10,Hyväksytty,1.1
2022_38_53,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Jatkokysymys, edustaja Mykkänen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_54,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tärkeän kysymyksen äärellä koko Eurooppa, ja on hyvä, että Suomen eduskunnassa on ilmeisesti yksimielisyys siitä, että EU:n tulisi lopettaa venäläisen maakaasun ja fossiiliöljyn tuominen jo tänä keväänä, ja me pystymme siihen, kun se tehdään systemaattisesti.
Nyt kysyisin vielä pääministeriltä, mitä tässä oikeasti tehdään. Ollaanko keräämässä koalitiota, jolla vaikutetaan asiassa, löydetään ratkaisut, joilla yhdessä varmistetaan sähkön saatavuus myös Saksassa, jos siellä ei maakaasua ole? Ja onko huomattu, että tällä hetkellä esimerkiksi suomalainen Porvoon Nesteen jalostamo toimii ikään kuin hyviksenä, joka maksaa siitä, että he ovat vaihtaneet jo 85 prosenttia raakaöljystä muualle kuin venäläiseen, kun taas pahisjalostamot käyttävät alennusmyynnissä olevaa Uralsia? Ja oletteko tekemässä töitä, että saadaan esimerkiksi Nesteen jalostamon maakaasunkäyttö siirrettyä vetyprosessiin EU:n tukipaketin sisällä olevilla innovaatiorahoilla? Tässä pitää nyt tehdä konkreettisia ehdotuksia. Mikä on Suomen hallituksen linja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-04-07T16:27:16,2022-04-07T16:28:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_55,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_56,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmassa vastauksessani kuvasin Suomen hallituksen linjan tähän kysymykseen. Me tuemme vahvasti sitä, että venäläisestä fossiilienergiasta irrottaudutaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tulee tarkoittamaan eurooppalaisella tasolla investointeja tuotantoon mutta myös siirtoverkkoihin ja varastointiin. Kaikkea tätä me joudumme niin kansakuntina kuin yhdessä tekemään. Esimerkiksi Suomessa on tänään hallitus käsitellyt tärkeää hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Viron kanssa. Yhteistyö LNG:n osalta on nyt käynnistetty, ja juuri tämänkaltaisia hankkeita me tulemme tarvitsemaan kaikkialla Euroopassa, niin että yhdessä voimme varmistaa energian saatavuuden, kun venäläisestä fossiilienergiasta yhdessä myös irrottaudumme.
Mutta hankkeita on eri puolilla Eurooppaa, ja tämä investointiaalto, jonka me tulemme näkemään, tulee olemaan ennätyksellisen nopea. Ja tältä osin on myös varauduttava siihen, että kun investoinnit tehdään kerralla, niin meillä voi olla jonkun verran myös saatavuusongelmia esimerkiksi näihin investointeihin liittyvien materiaalien osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-07T16:28:28,2022-04-07T16:29:31,Hyväksytty,1.1
2022_38_57,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Heikkinen Janne.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_58,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on saavuttanut pisteen, jossa länsimaiden on välttämätöntä ryhtyä eristämään Venäjä kaikin mahdollisin keinoin. Baltian maissa tämä näkyy siten, että taksiyhtiö Yango on haluttu kieltää, koska sillä on suora yhteys Venäjän tiedustelupalvelu FSB:hen. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri Harakka: miksi Suomi ei ole reagoinut asiaan ja liittynyt Baltian maiden kanssa samaan rintamaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-04-07T16:29:39,2022-04-07T16:30:19,Hyväksytty,1.1
2022_38_59,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_60,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä. Yleisellä tasollahan on niin, että me Suomessa ehdottoman tiukasti ja ehdottomasti sovellamme EU:ssa yhdessä sovittuja pakotteita. Kaikessa tietojenkäsittelyssä ja tietoturvan osalta suhteessa kolmansiin maihin pitää varmistaa tietenkin tietosuojan ja tietoturvan toteutuminen, ja tältä osin henkilö- ja asiakastietojen osalta varmistetaan, että niiden käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuojasääntelyä.
Kyberturvallisuuskeskuksen arvion mukaan taikka taksisääntelyn nojalla ei tällä hetkellä ja nykyisillä tiedoilla ole sääntelyyn pohjautuvaa perustetta Yango-taksisovelluksen kieltämiseen Suomessa. Eurooppalainen sääntely ei tätä edellytä eikä rajoita, joten tällä hetkellä seuraamme tiukasti sitä, mitä EU-sääntelyssä edellytetään, ja asia varmastikin tulee uuteen keskusteluun lähitulevaisuudessa myös EU:n tasolla. [Ben Zyskowicz: Väärä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-04-07T16:30:19,2022-04-07T16:31:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_61,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Tynkkynen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_62,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Moni maanpuolustustahtoinen suomalainen on lähtenyt puolustamaan Ukrainaa. Ukrainan asia on meidän. Yksikään venäläinen tankki, joka siellä tuhotaan, ei tule olemaan meitä vastassa. Valitettavasti löytyy myöskin niitä epäisänmaallisia ihmisiä, jotka ovat lähteneet Venäjän riveihin. Eduskunta kriminalisoi vierastaistelijuuden terroristisessa toiminnassa, mutta tällä hetkellä on mahdollista, että voi osallistua Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan saamatta rangaistusta. Tämän asian nosti jo viime vuonna esille Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio.
Jätin tänään lakialoitteen tähän liittyen, että kriminalisoitaisiin tällaiseen hyökkäyssotaan osallistuminen, ja kysyisin teiltä, arvoisa oikeusministeri Henriksson: olisiko hallituksen mahdollista lähteä kriminalisoimaan tätä suomalaisten osallistumista näihin tappotalkoisiin? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-07T16:31:33,2022-04-07T16:32:41,Hyväksytty,1.1
2022_38_63,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Kysymys menee sivuun alkuperäisestä sanktioita koskevasta kysymyksestä, mutta oikeusministeri, vastaus on teidän.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_64,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen tutustumaan tähän teidän lakialoitteeseenne. Tämä on kysymys, joka on varmasti sen kaltainen, että siihen kannattaa paneutua ja katsoa, onko meillä nyt tämmöinen aukko meidän lainsäädännössä.
Se on aivan selvää, että me emme ihmisinä hyväksy sitä, että joku lähtee taistelemaan nyt tällä hetkellä Venäjän joukoissa tässä aivan kauheassa sodassa, missä on myös ilmeistä, että on tapahtunut sotarikoksia. Siinä mielessä on hyvä, että EU yhdessä Yhdysvaltojen ja muitten länsimaitten kanssa on myös ollut hyvin aktiivinen siinä, että kansainvälinen rikostuomioistuin saa tarvittavat määrärahat, jotta se pystyy tekemään siellä paikan päällä niitä tutkimuksia, jotka tarvitaan, jotta nämä sotarikolliset saadaan syytteeseen.
Mutta palataan tähän teidän lakialoitteeseenne. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-07T16:32:49,2022-04-07T16:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_38_65,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Eestilä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_66,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ja kun öljyn ja maakaasun tuonti Venäjältä loppuu, niin käsitykseni mukaan öljy voidaan kohtalaisen kivuttomasti korvata muualta ostettavalla öljyllä, mutta käsitykseni on se, että maakaasun suhteen tilanne on huomattavasti ongelmallisempi, koska monet elintarviketeollisuusyritykset ovat hyvin riippuvaisia kaasusta ja he joutuvat akuutteihin ongelmiin, jos kaasuntuonti Venäjältä lakkaa. Siihen ei auta tämä LNG-laiva sitten aikanaan ensi talvena. Oletteko te valmiit ottamaan nopeasti käyttöön yritystuet, koska nämä elintarvikeyritykset, isotkin yritykset, joutuvat investoimaan joko kevyeen polttoöljyyn tai maakaasuun? Ja oletteko te valmiit edistämään kaikin keinoin mahdollisia rakennuslupia ja ympäristölupia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-07T16:33:44,2022-04-07T16:34:39,Hyväksytty,1.1
2022_38_67,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_68,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä sanoi, niin tänään julkistettiin, että me hankitaan Viron kanssa yhteinen LNG-terminaalilaiva, jolla tullaan kompensoimaan sitten Venäjältä tulevan maakaasun loppuminen. Laiva tulee olemaan näillä suunnitelmilla, joita tällä hetkellä on, ensi talven Paldiskissa ja siirtyy sitten sen jälkeen Suomen puolelle. Me pystymme kompensoimaan täysin Venäjältä tulevan maakaasun tämän laivan kautta, mutta tällä hetkellä vielä neuvottelut tästä tämän vuokraajaosapuolen kanssa ovat menossa.
Mitään yksittäisiä tiettyihin yrityksiin kohdistuvia kompensaatioita meillä ei ole tällä hetkellä, koska kyllä valitettavasti tämä hintatasojen nousu tulee koskemaan kaikkia yrityksiä. Täytyy sanoa, että kyllä tuon maakaasun osalta on kaikkein kovimmat korotukset: maakaasun hinta on kai noussut tuollaiset 730 prosenttia, eli puhumme todella kovista luvuista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-07T16:34:39,2022-04-07T16:35:49,Hyväksytty,1.1
2022_38_69,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Häkkänen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_70,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä käyttää energiaa pitääkseen pystyssä autoritääristä hallintoaan ja käymällä sotaa Ukrainassa, ja energian keskeinen rooli Venäjälle ei voi tulla kenellekään yllätyksenä Euroopassa. Tästä jää aika synkkä kädenjälki historiaan eurooppalaisten valtioiden ymmärryksestä Venäjään, siis siihen, kuinka energiaa käytetään turvallisuuspolitiikassa. Tämänkin takia Suomen tulee olla nyt aika tiukka näissä neuvotteluissa. Saksan päätös ydinvoimasta luopumiseen, epäonnistunut energiewende ja Venäjän vuosikausia jatkunut energiapoliittinen rahoittaminen on nyt osoittautunut virheeksi, josta täytyy päästä nopeasti eroon.
Mutta kysymys kuuluu: Kun pohditaan näitä riippuvuuksia maakaupoista tietoverkkoihin ja muihin, niin Suomen oikeusjärjestelmäkin on rakennettu aika lailla sinisilmäisesti tietyin osin. Miten varmistamme, että kansallinen turvallisuus jatkossa huomioidaan kaikessa meidän lainsäädännössä, maakaupat, energiat, ydinvoimalat, kaikki muut, Helsingin telakat ja muut mukaan lukien?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-04-07T16:35:52,2022-04-07T16:37:17,Tarkistettu,1.1
2022_38_71,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Kysymykset minuutissa, kiitos. — Pääministeri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_38_72,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri kaikkea tätä me tällä hetkellä perkaamme erittäin tiheällä kammalla. Eli me tulemme tarkastelemaan paitsi ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia niin myös taloudellisia kysymyksiä, laajasti yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä kysymyksiä, lainsäädäntökysymyksiä kaikessa siinä, miten me tällä hetkellä arviomme esimerkiksi Suomen riippuvaisuuksista tai mahdollisista kansallisista aukoista, joita meidän pitää yhdessä pystyä tukkimaan. Eli kaikkea tätä me teemme tällä hetkellä selontekotyössä, ja selonteko tullaan ensi viikolla toimittamaan eduskunnalle, mutta myös sen jälkeen ja tälläkin hetkellä eri ministeriöissä katsotaan hyvin huolellisesti kaikkea tätä kokonaisuutta niin, että Suomi olisi mahdollisimman hyvin varautunut kaikenlaisiin riskeihin, kaikenlaisiin uhkiin.
Yksi sellainen iso uhka tulevaisuuteen, minkä itse hahmotan ja näen, on teknologiariippuvuus. Me emme voi Eurooppana olla riippuvaisia Euroopan ulkopuolisista teknologioista. Meillä pitää olla omaa kyvykkyyttä, omaa tuotantoa, omaa osaamista, koska tämä on myös mahdollinen turvallisuuspoliittinen riski, jos me emme ole Euroopassa omavaraisia uusien teknologioiden osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-07T16:37:22,2022-04-07T16:38:26,Hyväksytty,1.1
2022_38_73,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Vikman.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_74,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiantarpeemme on suuri jatkossakin, ja samalla meidän on irrottauduttava venäläisestä energiasta. Roistovaltio Venäjä on eristettävä kaikin mahdollisin keinoin. Selvää on myös se, että Fennovoiman ydinvoimahanke venäläisten kanssa ei voi edetä. Miten hallitus toimii, ja toimitteko, sen puolesta, että vastaava kapasiteetti ydinvoimaa saadaan kuitenkin Suomessa käyttöön ja venäläinen Rosatom saadaan korvattua? Koska kuitenkin vähäpäästöistä ilmastoystävällistä ydinvoimaa tarvitsemme lisää jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-07T16:38:29,2022-04-07T16:39:27,Hyväksytty,1.1
2022_38_75,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_76,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä tuulivoimainvestointeja, joko rakenteilla tai suunnitteilla, reilustikin sen verran mitä Fennovoiman tuotanto olisi.
Sen suhteen, mikä rooli Fennovoiman hankkeella ja Rosatomilla omistajana sitten olisi, toimitaan edelleen lain mukaan ja eduskunnan periaatepäätöksen mukaisesti. STUK antaa sen ensimmäisen arvioinnin, ja sen pohjalta tullaan tekemään ratkaisut. Mutta kuten olen sanonut aiemminkin, tällä hetkellä ei ole mitään edellytyksiä sen luvan myöntämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-07T16:39:27,2022-04-07T16:40:09,Hyväksytty,1.1
2022_38_77,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Ja kysymys, edustaja Sankelo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_78,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan varautumisen ministerityöryhmä on linjannut näistä akuuteista toimista, joilla varmistetaan nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä kansallinen huoltovarmuus, ja tässä näitä esityksiä on turvetuotannon varmistamiseksi huoltovarmuuden osalta. Täällä todetaan esimerkiksi, että hallitus vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta varmistetaan seuraavan ja mahdollisesti sitä seuraavien talvikausien polttoaineen saanti.
Olen ollut turvealalla itse töissä, ja perhe on saanut siitä elannon, ja tätä kyllä pitää hieman selventää. Nimittäin 13 energiayhtiötä teki vetoomuksen hallitukselle vähän aikaa sitten energiaturpeen saatavuuden turvaamisesta — siellä puhuttiin turveveron määräaikaisesta poistosta — ja nyt ei niin kuin riitä, että hallitus vetoaa sitten toiseen suuntaan. Aikahan menee näitä vetoomuksia tehdessä, kun turvetuotantokauden pitäisi alkaa puolentoista kuukauden kuluttua. Kysyisinkin: mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, niin että tuottajien sopimuskaudet ovat vähintään viiden vuoden mittaisia ja tuotanto kannattavaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-04-07T16:40:13,2022-04-07T16:41:31,Hyväksytty,1.1
2022_38_79,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_80,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tunnustan syyllisyyteni tähän kohtaan. Tämä oikeastaan lähtee siitä, että olen käynyt energiayhtiöitten kanssa keskustelua heidän toimitusvarmuudestaan ensi talvelle. Valitettavan paljon keskustelu kuitenkin on hinnassa. Ymmärrän heidän puoleltaan tämän, ymmärrän totta kai, mutta sanon myös sen, että tänä päivänä ei kukaan voi taata viidelle vuodelle energialle hintaa. Energiasektori on erittäin voimakkaassa murroksessa, eikä ole realistista hallituksen puolelta luvata jotain tiettyä lattiahintaa. Toivon hyvin vahvasti, että se, mitä nyt on käyty Huoltovarmuuskeskuksen kautta, laittaa markkinan liikkeelle. Se määrä, jota tullaan pitämään, me tarvitaan ihan yksittäisillä sopimuksilla lämpölaitosten osalta ja energiayhtiöitten osalta, tämän kokonaisuuden kannalta. Muuten me ollaan tilanteessa, että entistä enemmän me tullaan ensi talvena polttamaan ainespuuta. Valitettavasti se on tällä hetkellä huomattavasti edullisempaa, eikä se turpeen hinta, vaikka poistettaisiin koko vero, menisi siihen, mitä ainespuu on. [Leena Meri: Voisi sitä silti yrittää!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-07T16:41:37,2022-04-07T16:42:52,Hyväksytty,1.1
2022_38_81,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,Vastauksetkin kestävät yhden minuutin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_82,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys energian tuontikiellosta Venäjältä (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 64/2022 vp,"Arvoisat edustajat! Ilmoitan, että Sveitsin parlamentin puhemies Irène Kälin seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_83,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 65/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Laukkanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_84,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 65/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä eduskunnassa järjestettiin historiallinen, ensimmäinen antisemitismiä käsittelevä seminaari, johon osallistui EU:n antisemitismin vastaisen työn koordinaattori. Lisäksi tiistaina perustettiin eduskuntaan antisemitismin vastainen ryhmä.
Juutalaisvastaisen puheen määrä Euroopassa on koronapandemian aikana kasvanut merkittävästi. Pandemian myötä ovat levinneet erilaiset juutalaisia syyllistävät salaliittoteoriat. Juutalaisia syytetään jopa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
20-luvun antisemitismi noudattaa tuttua kaavaa: kauheilla asioilla, joita on vaikea käsittää, syyllistetään juutalaisia, ja väitteet leviävät salamannopeasti internetissä. Antisemitismin vakavuus ei katso sitä kohtaavan juutalaisväestön kokoa. Suomen juutalainen seurakunta, jolla on jäseniä vain 1 500, tunnetaan tiukoista turvallisuusjärjestelyistään. Minkään seurakunnan ensisijainen tehtävä ei tulisi olla jäsentensä turvallisuuden takaaminen, niin kuin nyt tapahtuu.
Kysyn, arvoisat ministerit: EU on julkaissut strategian antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi. Miten Suomi aikoo viedä tämän EU:n strategian toteutukseen? Ja mitä hallitus aikoo tehdä internetissä ja yhteiskunnassa rehottavan antisemitismin kitkemiseksi?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-04-07T16:43:28,2022-04-07T16:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_38_85,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 65/2022 vp,Pyydän edustajia pysymään myös kysymyksessä minuutissa. — Ottaako oikeusministeri tämän? — Ministeri Henriksson., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_86,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys antisemitismin torjumisesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 65/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan antisemitismistä, niin puhutaan myös rasismista, ja se on äärimmäisen vakava asia. Niin kuin tässä salissa olemme moneen kertaan todenneet, rasismille, antisemitismille ei ole mitään sijaa — ei Suomessa eikä muuallakaan.
Suomi toimii aktiivisesti sen puolesta, että kaikki tällainen viha saataisiin kitkettyä. Ja voin kertoa sen, että kun oikeusministerit kokoontuivat Ranskan Lillessä muutama kuukausi sitten, jokainen oikeusministeri oli omalta osaltaan tuonut esille sen, mitä se oma valtio on tehnyt antisemitismin kitkemiseksi. On olemassa myös YouTubessa ote tästä, ja tällä haluttiin myös viestittää koko Euroopalle, kuinka tärkeästä asiasta on kyse ja kuinka on tärkeätä, että emme koskaan unohda, koska se, mitä tapahtui toisen maailmansodan aikana, ei saa koskaan toistua. [Vasemmalta: Hyvä vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-07T16:45:27,2022-04-07T16:46:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_87,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkojen korotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 66/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_88,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hoitajien palkkojen korotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 66/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Hoitajien lakko pahentaa koronan aiheuttamia hoitojonoja. Tämä lakko olisi pitänyt pystyä välttämään tai ainakin se on saatava loppumaan — ihmisten terveys on tärkeää.
Tämän hallituksen talouspolitiikasta kertoo se, ettei hoitajien palkankorotuksiin ja hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatioon ole varattu yhtään euroa. Valtio kuitenkin maksaa hoitajien palkankorotukset joko tänä vuonna kuntien valtionosuuksina tai ensi vuoden alusta suoraan alueille.
Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, mistä löytyvät rahat sote-alan palkankorotuksiin ja palkkaharmonisaatioon, koska niihin ei kehysriihessä varauduttu? Mikäli rahaa ei allokoida hyvinvointialueille, joutuvat he irtisanomaan tai lomauttamaan henkilökuntaa. Tämä ei ainakaan nopeuta ihmisten hoitoonpääsyä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-07T16:46:33,2022-04-07T16:47:39,Hyväksytty,1.1
2022_38_89,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkojen korotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 66/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_90,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkojen korotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 66/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä ei olisi terveyttä ja hyvinvointia suomalaisille, ellei olisi niiden tekijöitä. Tästä hyvinvointialueuudistuksesta, joka astuu voimaan tai aloittaa käytännön työnsä ensi vuoden alusta: Edustaja Harkimo, teidän kysymyksenasettelunne ei ollut aivan kohdallaan. Kyllä, hyvinvointialueille on varattu rahaa myös palkkaharmonisaatioon eli palkkojen tason yhtenäistämiseen. Ja kyllä, tähän rahoituspohjaan on myös varattu palkkojen korotuksia sen yleisen linjan mukaisesti, mikä Suomessa on varattu.
Mitä tulee nyt käynnissä olevaan työmarkkinatilanteeseen julkisen sektorin kunnallisen alan osalta, rohkaisen tietysti sopimusosapuolia neuvottelupöytään. Sopimisella ja sovinnollisuudella on näinä aikoina aivan erityinen arvo.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-07T16:47:39,2022-04-07T16:48:31,Hyväksytty,1.1
2022_38_91,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Venäjän kumppanuussopimuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 67/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_92,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Suomen ja Venäjän kumppanuussopimuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 67/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen ja Venäjän välisessä valtiosopimuksessa sanotaan, että sopimuspuolet edistävät hyvän naapuruuden hengessä keskinäistä yhteistyökumppanuuttaan. Sopimuksen ratifioinnista tulee heinäkuussa täyteen, siis tämän vuoden heinäkuussa, 30 vuotta. Arvoisa pääministeri, kuinka Suomi aikoo hyvän naapuruuden hengessä juhlistaa tätä 30-vuotista sopimusta? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-07T16:48:38,2022-04-07T16:49:21,Hyväksytty,1.1
2022_38_93,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Venäjän kumppanuussopimuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 67/2022 vp,"Olisi ollut ulkoministerille esitetty kysymys, mutta pääministeri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_94,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Venäjän kumppanuussopimuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 67/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä vallitsevissa olosuhteissa olettaisin, että emme mitenkään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-07T16:49:21,2022-04-07T16:49:33,Hyväksytty,1.1
2022_38_95,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten toimeentulon parantamisesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 68/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_96,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys eläkeläisten toimeentulon parantamisesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme aikoja, jolloin elämisen kustannukset nousevat nopeasti. Se näkyy sähkölaskussa, se näkyy kaupankassalla, se näkyy bensapumpulla. Moni pienituloinen ihminen on joutunut todella vaikeaan tilanteeseen. [Jussi Halla-aho: Vasemmistohallitus!] Jotkut ovat esittäneet tässä tilanteessa esimerkiksi isoja sosiaaliturvaleikkauksia kaikkein pieniosaisimmille, heille, joilla muutenkin menee kaikkein heikoimmin. Se ei olisi oikein. Leikkausten tie tässä tilanteessa ei olisi oikea tie.
Puhemies! Moni eläkkeensaaja on joutunut hyvin vaikeaan tilanteeseen nyt. Eläkkeensaajat ovat rakentaneet ja rakentavat meille hyvää yhteiskuntaa. He kantavat mittavan, tärkeän kortensa kekoon. On oikein tukea, ja heitä pitää tukea tässä vaikeassa tilanteessa. Niinpä kysyn teiltä, ministeri Saarikko: mitä parannuksia eläkeläisten asemaan hallitus teki kehysriihessä?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-07T16:49:35,2022-04-07T16:50:47,Hyväksytty,1.1
2022_38_97,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys eläkeläisten toimeentulon parantamisesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 68/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_98,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys eläkeläisten toimeentulon parantamisesta (Pia Viitanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen kuvaili ajan hengen ja vakavan tilanteen. Putinin hinnat energiassa heijastelevat jokaisen suomalaisen arkeen. Erityisen vaikea tilanne on heillä, joilla ei ole varaa valita, vaan pienituloisuus on arjen riesa. Siksi hallitus teki merkittävän periaatteellisen ratkaisun sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä: me tulemme aikaistamaan jo tälle vuodelle, syksyn puolella, viimeistään elokuun alussa, indeksikorotuksen osaksi perusturvaa, sosiaaliturvaa, mukaan lukien kansaneläkkeet, takuueläkkeet ja muut sosiaaliturvan keskeiset muodot. Esimerkiksi työmarkkinatuen osalta tämän hetken arvioiden mukaan korotus voisi olla noin 20 euroa kuussa. Se vastaa minusta mielekkäällä ja oikeudenmukaisella tavalla tähän hintojen nousuun. Niin ikään tämän ratkaisun osana eläketulovähennys tulee helpottamaan eläkeläisten arkea. Toimet täydentyvät tietysti sillä pohjalla, jota hallitus on toteuttanut kauden alusta lähtien: perusturvaa on parannettu, pienimpiä eläkkeitä on nostettu. Nyt jos koskaan nuo päätökset osoittavat oikeudenmukaisuutensa. [Vasemmalta: Kyllä, juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-07T16:50:47,2022-04-07T16:52:03,Hyväksytty,1.1
2022_38_99,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,Ennakkotietojen mukaan tähän samaan aiheeseen liittyy edustaja Kivisaaren kysymys. — Edustaja Kivisaari., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_100,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kehysriihi oli todella vakavien aikojen mukainen, siis huolenpitoa perusasioista. Asiat pitää etenkin tällaisina aikoina laittaa tärkeysjärjestykseen. Siksi esimerkiksi turvallisuuteen tehdään lisäpanostuksia, mutta myös arjen turvallisuuteen, kuten täällä äsken todettiin, perusturvaan toteutetaan poikkeuksellisesti indeksikorotus kesken vuoden. Tämä on erittäin hyvä asia. Kannan myös iloa siitä, että hallitus huomioi meidän tulevaisuustekijämme eli opiskelijat. Opintotuen tulorajojen korotus siis vakinaistettiin.
Puhemies! Me tarvitsemme tulevaisuusturvaa. Siksi kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä: miten hallitus varmistaa jatkossakin, että niin opiskelijat, pienituloiset eläkeläiset kuin lapsiperheet voivat luottaa valoisaan tulevaisuuteen? [Ben Zyskowicz: Velan lisääminen on siihen paras turva!]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-07T16:52:09,2022-04-07T16:53:24,Hyväksytty,1.1
2022_38_101,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_102,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa ajan tehnyt tekoja pienituloisten ihmisten aseman parantamiseksi niin opiskelijoiden, lapsiperheiden, eläkeläisten kuin esimerkiksi työttömien ihmisten osalta. Hallituksen ohjelman ytimessä on niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin kestävän yhteiskunnan rakentaminen. Esimerkiksi tässä riihessä teimme toimeentulon puolelle merkittäviä päätöksiä, joita valtiovarainministeri Saarikko tässä kuvasi, mutta myös tulevaisuuden rakentamisen osalta, esimerkiksi mittavat panostukset tki-toimintaan, koulutukseen, ammatillisen koulutuksen opettajien vakinaistaminen, määrärahan osoittaminen tänne — nämä ovat kaikki sellaisia tekoja, jotka rakentavat tulevaisuutta, kestävämpää tulevaisuutta, jonka varaan myös kestävä talous rakentuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-07T16:53:29,2022-04-07T16:54:15,Hyväksytty,1.1
2022_38_103,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Niitä edustajia, jotka haluavat esittää näihin kahteen edelliseen kysymykseen lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Zyskowicz.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_104,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"[Puhuja aloittaa puheenvuoron mikrofonin ollessa suljettuna]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Mikrofoni.] Arvoisa herra puhemies, anteeksi! Hallitus teki kehysriihessään mittavia panostuksia muun muassa maanpuolustukseen — erinomainen asia. Mittavia panostuksia varautumiseen — erinomainen asia. Mutta samalla, kun tämmöisiin välttämättömiin, hyviin asioihin panostetaan jopa miljardiluokassa, siis tuhansien miljoonien eurojen luokassa, hallitus ei ole pystynyt mistään, siis ei mistään, vähemmän tärkeästä säästämään. Päinvastoin — tämä 370 miljoonaahan sovittiin jo vuosi sitten, kun ylitettiin kehykset 500 miljoonalla. Te, ministeri Saarikko, olette sanonut ainakin kaksi kertaa televisiossa, mitkä näistä panostuksista maanpuolustukseen ja muihin hyviin asioihin olisi kokoomus jättänyt tekemättä. Tämähän on älyllisesti tosi epärehellistä. Kai niitä säästöjä voi ottaa jostain muualta kuin näistä panostuksista, [Välihuutoja vasemmalta] mitkä te tässä sanoitte. Joten kysyn teiltä, ministeri Saarikko: milloin te lopetatte tällaisilla epärehellisillä argumenteilla argumentoinnin? Ja puhemies, jos ministeri Saarikko vastaa, että haluaisin kuulla Zyskowiczilta, mistä hän säästäisi, niin toivon, että puhemies antaa minulle mahdollisuuden vastata. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-07T16:54:30,2022-04-07T16:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_38_105,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_106,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on isänmaamme kannalta todella merkittävä ja suuri arvo sillä, että tässä salissa näillä lisäyksillä, joita on tehty puolustukseen, rajamme turvallisuuteen ja myös Ukrainasta sotaa pakenevien inhimilliseen auttamiseen, on näin laaja yhteisen enemmistön tuki. Tätä arvostan, ja uskon sen olevan hyväksi Suomelle. Kiitos kokoomukselle tuesta näissä asioissa.
Mutta selvästi meillä on ehkä näkökulmaeroa esimerkiksi siinä, olisiko nyt ollut oikea aika rahoittaa näitä vaativia ja tärkeitä, välttämättömiä, päätöksiä vaikkapa sosiaaliturvaa leikkaamalla. Minä en pitänyt sitä tässä ajassa oikeudenmukaisena, kun juuri nyt me tarvitsemme poikkeuksellista yhtenäisyyttä ja yksituumaisuutta kansakuntana. Inflaatio korottaa hintoja, ruuan hintaa jopa 10 prosentilla. Se vaikuttaa kaikkein eniten niiden elämään, joiden tulot ovat pienimpiä. Minusta se on oikeudenmukaista. [Pia Viitanen: Juuri näin, se on oikeudenmukaista!] Ja kyllä, edustaja Zyskowicz, hallitus tekee myös 370 miljoonan euron pysyvät säästöt, joista isoimmat kohdistuvat liikenteen uusiin tiehankkeisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-07T16:55:54,2022-04-07T16:57:03,Hyväksytty,1.1
2022_38_107,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Mäkelä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_108,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikaisemmin keskusteltiin venäläisestä energiasta luopumisesta, ja se on tärkeä asia. Samalla on kuitenkin turvattava kansalaisten ostovoima tämän venäläisestä energiasta luopumisen aikana. Muualla Euroopassa kompensoidaan aivan oikeasti tätä energianhinnan nousua esimerkiksi polttoaineverotuksen laskulla. Myöskin muut hinnat nousevat polttoaineen hintojen noustessa. Ruoan hinta nousee, ja muualla Euroopassa tuetaankin kansalaisten ostovoimaa esimerkiksi alentamalla ruoan arvonlisäveroa.
Jotenkin minusta kuulostaa siltä, että hallituksella ei ole oikein mitään tarjottavaa tavalliselle työnsä tekevälle, asiansa kunnolla hoitavalle kansalaiselle. Heille vain tulee lisää maksurasitusta ja velkaa tulevaisuutta ajatellen. Kysynkin hallitukselta: milloin Suomessa ryhdytään tällaisiin kuvattuihin konkreettisiin toimenpiteisiin kansalaisten ostovoiman turvaamiseksi tässä kriisitilanteessa energianhinnan noustessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T16:57:07,2022-04-07T16:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_38_109,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_110,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienituloisten tulevaisuuden turvaamisesta (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaikkein tärkeintä on turvata toimet nyt niin, että tässä maassa on suomalaista ruokaa, jota suomalaiset maanviljelijät tuottavat, ja omavaraisuutta energian suhteen kaikissa olosuhteissa. Ja kyllä, me kiinnitämme huomiota myös siihen, että tähän kaikkeen olisi varaa nyt Putinin hintojen aikana.
Nostan esiin kolme konkreettista toimenpidettä, joista yksi käsiteltiin jo aiemmissa kysymyksissä, eli pienituloisimpien sosiaaliturvan indeksin aikaistus. Työikäisen väestön näkökulmasta juuri tänään valtioneuvosto on antanut merkittävän esityksen: verotuksessa oleva työmatkavähennys oman auton käytöstä työmatkoilla. Tuon esityksen, joka parantaa tuota vähennystä noin 20 prosentilla, eduskunta saa tuota pikaa käsiteltäväkseen. Kolmas kokonaisuus on tänään tehty päätös jakeluvelvoitteen väliaikaisesta laskemisesta, joka tulee hallituksen tahdon mukaisesti, jos markkinatalous toimii ja bensapumpuilla näin yrittäjät päättävät, laskemaan bensan hintaa noin 10—12 senttiä litralta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-07T16:58:06,2022-04-07T16:59:09,Hyväksytty,1.1
2022_38_111,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Saramo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_112,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minäkin liityn kiittäjien joukkoon: tämä ministeri Sarkkisen ajama kansaneläkkeen indeksimuutos oli todella tärkeä.
Toisin kuin kokoomuksen puheista voisi kuvitella, Suomihan lähtee nyt tähän Venäjän hyökkäyksen aiheuttamaan kriisiin todella vahvasta tilanteesta: meillä hallituksen ajama ja oikeiston viherhumpaksi haukkuma politiikka on vahvistanut meidän omaa energiantuotantoamme suhteessa tuontienergiaan Venäjältä, toisaalta elvytyspolitiikka on vähentänyt työttömyyttä, ja meidän työllisyys on uudessa ennätyksessä, loppuvuodesta julkistalous kääntyi ylijäämäiseksi, ja velka-aste on laskenut peräti neljä prosenttiyksikköä viime vuonna. Nämä ovat aivan huikeita lukemia, mutta totta kai Venäjän rajanaapurina me ollaan vaikeassa tilanteessa, ja kaikki ennustavat, että meidänkin talous tässä tulee hyytymään. Jos muun Euroopan talous hyytyy paljon, se vaikuttaa myös meihin. Kysynkin valtiovarainministeriltä: Kun me kuitenkin vaadimme kovempia sanktioita, miten me samalla voidaan varmistaa, että tuetaan jatkossakin työllisyyttä ja kasvua? Tässä mainittiin jo, miten pienituloisia tuetaan, mutta miten me tuetaan yleisesti talouden pyörien pyörimistä?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-04-07T16:59:10,2022-04-07T17:00:25,Hyväksytty,1.1
2022_38_113,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_114,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys, ei siis vain se, miten tämä maa tulee toimeen ja miten paljon velkaannumme. Vaihtoehto velkaantumiselle on talouden kasvu, ja sen eteen meidän on tehtävä erityisesti näinä aikoina kaikkemme. Sitä ei tee yksin hallitus, vaan sitä tekevät yritykset — yritykset, jotka työllistävät. Esimerkiksi tänään on esitelty energiaomavaraisuutta ja uusiutuvaa energiaa vahvistava kokonaisuus, mutta eivät ne hallituksen toimet mihinkään riitä, vaan niiden pääviesti on laittaa nyt yksityistä rahaa liikkeelle näiden asioiden puolesta, jotta irtaannumme venäläisestä energiasta.
Toinen iso kokonaisuus on tutkimus ja kehitys, uuden luominen ja tuottavuuden lisääminen sitä kautta. Se on tukea korkeakoulutukselle ja tiedeyhteisölle, mutta se on tukea myös yrityksille verovähennyskannusteen muodossa ja konkreettisina lisäeuroina, joka on ollut menestysresepti Suomelle 90-luvulla, ja haluan uskoa, että se on sitä myös 2020-luvulla — kasvun hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-07T17:00:25,2022-04-07T17:01:22,Hyväksytty,1.1
2022_38_115,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,Valitettavasti tälläkään kertaa kaikki eivät päässeet esittämään kysymyksiä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_116,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työllisyyden ja talouden tukemisesta (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 70/2022 vp,Siirrytään päiväjärjestyksen muihin asioihin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_38_117,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 2/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Mennään keskusteluun, jonka aloittaa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto. — Olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_38_118,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on käsitellyt finanssipolitiikan valvonnan raportin vuodelta 2021. Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota finanssipolitiikkaan erityisesti koronapandemian aikana, Ukrainan kriisiin, hallituksen työllisyystoimiin, EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen sekä tarkastusviraston kehittämään suhdanneindikaattoriin.
Käsittelen ensimmäisenä finanssipolitiikkaa koronapandemian aikana ja vuonna 2021. Hallituksen elvyttävä finanssipolitiikka oli asiantuntijoiden mukaan tarpeen koronavuonna 2020. Talouden toipuminen koronakriisistä on ollut ennakoitua nopeampaa, ja bruttokansantuote ylitti pandemiaa edeltäneen tasonsa jo alkuvuonna 2021. Taloutta elvyttävät toimet vielä vuonna 2021 olivat kuitenkin perusteltuja, jotta voitiin varmistaa talouden elpyminen kriisin jälkeen.
Kuluvan vaalikauden jälkeisille vuosille ennustetaan suuria alijäämiä, jotka pahentavat julkisen talouden kestävyyteen liittyviä riskejä. Valiokunnan mielestä julkisen talouden kestävyyshaasteisiin tulee suhtautua vakavasti ja haasteet tulee myös ottaa huomioon talous- ja finanssipolitiikan toteutuksessa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 muutti taloustilanteen nopeasti jälleen erittäin epävarmaksi. Hyökkäyksellä tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia sekä kansainväliseen että Suomen talouteen. Talouskasvua hidastavat energian hintojen nousu, tilanteen luoma yleinen epävarmuus sekä tarjonnan pullonkaulojen paheneminen. Ukrainan sota aiheuttaakin tarpeen lisätä julkisia menoja Suomessa ja Euroopan unionissa. Akuutti humanitaarinen kriisi, puolustuksen voimavarojen parantaminen, nopea energiasiirtymä, hintojen nousun vaikutusten pehmentäminen ja Ukrainan jälleenrakennus tulevat lisäämään tarvetta julkisten menojen lisäykselle. Menonlisäykset tulee kuitenkin asiantuntijoiden mukaan kyetä perustelemaan kriisiin liittyvillä välttämättömillä syillä. Samanaikaisesti hallituksen tulisi pystyä huolehtimaan julkisen talouden kestävyydestä sekä kyetä parantamaan pitkän aikavälin talouskasvun edellytyksiä. Kasvun edellytysten turvaamiseksi tulee kiinnittää huomiota myös Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut voivat osaltaan vaikuttaa tähän.
Seuraavaksi käsittelen hallituksen työllisyystoimia. Hallitus pyrkii saavuttamaan julkisen talouden kestävyyttä koskevat tavoitteensa ennen kaikkea työllisyyttä lisäämällä. Hallituksen kestävyystiekartan mukaan työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavat vaikutukset ovat arviolta 1—2 miljardia euroa. Tarkastusviraston arvion mukaan työllisyystoimien vaikutus julkiseen talouteen on kuitenkin vaatimaton ja jää puoleen hallituksen esittämästä arviosta. Asiantuntijat pitävät VTV:n havaintoja tärkeinä, mutta on vaikea arvioida työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuutta sekä erottaa toimenpiteiden vaikutuksia muusta talouskehityksestä. Vaikutukset myös tulevat vasta viiveellä. Lisäksi työllisyysasteen noustessa työttömien joukkoon jää entistä vaikeammin työllistyviä, jolloin työllistämistoimien henkilöissä mitatut vaikutukset pienenevät. On myös huomattava, että työllisyysasteen nostaminen on hallitusohjelmassa tärkeä ja kestävyystiekarttaa laajempi tavoite.
Sitten EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamisesta: EU:ssa käsitellään parhaillaan yhteisten finanssipoliittisten sääntöjen mahdollista muuttamista. Sääntöjen monimutkaisuus ja tulkinnanvara ovat johtaneet niiden heikkoon noudattamiseen. Euroopan velkakriisin jälkeen vahvistetut säännöt ja niiden valvonta eivät ole estäneet jäsenmaiden ylivelkaantumista. Ongelmana pidetään myös sitä, että EU:n talouden ohjausjärjestelmä ei ole riittävästi kannustanut julkisiin investointeihin. Vihreän siirtymän onnistuminen ja nopeuttaminen ovat tärkeitä Euroopan pitkän aikavälin kasvun turvaamiseksi. Valiokunta on jo aikaisemmin — sekä kuluvalla että edellisellä vaalikaudella — eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota EU:n finanssipoliittisten sääntöjen monimutkaisuuteen ja läpinäkymättömyyteen. Sääntöjä tuleekin yksinkertaistaa, ja erityisesti jäsenmaiden kansallista sitoutumista sääntöjen noudattamiseen tulee vahvistaa.
Viimeiseksi käsitellään vielä tarkastusviraston kehittämää suhdanneindikaattoria. Tarkastusviraston raportissa arvioidaan suhdannetilannetta viraston kehittämällä vaihtoehtoisella tavalla. Tarkastusviraston suhdanneindikaattorin perusteella laskettu arvio vuosien 2021 ja 2022 suhdannetilanteesta poikkeaa merkittävästi valtiovarainministeriön Euroopan komission menetelmään perustuvasta arviosta. Valiokunta pitää hyvänä ja tarpeellisena, että tarkastusvirasto pyrkii kehittämään analyysityökaluja lakisääteisen finanssipolitiikan valvontatehtävän tueksi. Valiokunnan mielestä viraston kehittämien analyysityökalujen tieteellinen vertaisarviointi ja laskelmien julkistaminen ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä tarkastusviraston finanssipolitiikan valvontatehtävän läpinäkyvyyden turvaamiseksi ja avoimen julkisen keskustelun mahdollistamiseksi.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-04-07T17:02:43,2022-04-07T17:09:21,Hyväksytty,1.1
2022_38_119,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kiuru.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_120,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toimiva talous on olennainen osa turvallisuutta. Suomeen tarvitaan lisää kansainvälisiä investointeja. USA:n ja Länsi-Euroopan näkökulmista Suomi sijaitsee reuna-alueella arvaamattoman naapurin kupeessa. Investoinnit tehdään reuna-alueille viiveellä, mutta ne vetäytyvät sieltä pois ensimmäisenä epävakauden lisääntyessä. Tämä huomioiden valiokunta otti mukaan mietintöön seuraavan lauseen: ”Kasvun edellytysten turvaamiseksi tulee kiinnittää huomiota myös Suomen houkuttelevuuteen investointikohteena. Turvallisuuspoliittiset ratkaisut voivat myös osaltaan vaikuttaa tähän.” Ja turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla suomen kielellä tarkoitetaan Nato-ratkaisua.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-04-07T17:09:24,2022-04-07T17:10:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_121,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_122,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maskista vapautuminen houkutteli minut tänne puhujakorokkeelle, vaikka puhun lyhyesti.
Suomen julkisessa taloudessa on tunnetusti pitkään ollut merkittävä kestävyysvaje väestön ikääntymiseen liittyvän menokasvun johdosta. [Ben Zyskowicz: Nyt ei ole hallitus kuuntelemassa, valitettavasti!] Tämän vuoksi julkisen velan jatkuvasta kasvusta on syytä olla erityisen huolestunut. [Ben Zyskowicz: Minä käyn hakemassa ministeri Saarikon!] Ukrainan tapahtumista johtuva kriisi tietysti lisää velkaantumista entisestään. Tämä on muun muassa maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen käytettävien varojen osalta hyvin perusteltua. Julkista taloutta tulisi tästäkin huolimatta alkaa asteittain sopeuttaa. Sopeuttaminen pitäisi muun muassa alkaneen korkotason nousun vuoksi aloittaa suhteellisen pian.
Hallituksen päätös korottaa menokehystä kesken kauttaan heikentää aiemmin hyvin toimineen kehysmenettelyn uskottavuutta toimia menokehityksen hillitsijänä. Näin siitäkin huolimatta, että menokehyksestä poikkeamiseen on tietenkin toinen toistaan parempia perusteita. Hyvät asiat ovat hyviä asioita, mutta kaikkeen ei raha riitä. Kriisit ovat lisänneet uskottavuuden merkitystä finanssipolitiikassa, koska uskottavuus auttaa pitämään velanhoidon kustannukset maltillisina.
Arvoisa puhemies! Myös tarkastusvaliokunnan mielestä julkisen talouden kestävyyshaasteisiin tulee suhtautua vakavasti. Haasteet tulee ottaa huomioon myös talous- ja finanssipolitiikan toteutuksessa, ja siinä tulee kiinnittää huomiota nimenomaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-07T17:10:35,2022-04-07T17:13:03,Hyväksytty,1.1
2022_38_123,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Laukkanen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_124,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vain muutaman asian tässä nostaisin esille tästä hyvästä mietinnöstä, joka on myös varsin tiivis ja keskittyy oleelliseen.
Täällä todetaan erityisesti finanssipolitiikasta, että se on koronapandemian aikana varsin hyvin onnistunut, ja olen osittain samaa mieltä. Mutta sitten kun tullaan näihin kehystasoihin, joita on korotettu vuosille 2022 ja ‑23, mietintö toteaa, että ne rikkovat sekä valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden että tarkastusviraston mukaan selvästi kehysjärjestelmän periaatteita. Velkaa lisätään voimakkaasti, ja tietysti tässä tilanteessa, jossa Suomi on ja, voi sanoa, koko Eurooppakin tällä hetkellä, jossakin määrin velanotto, jotta tilanne voisi olla vakaa, on perusteltua.
Sitten toisena asiana vielä nostaisin sen, että kun tässä esityksessä pohditaan näitä työllisyystoimia ja sitä, millaisia ne ovat olleet, niin aivan oikein huomioidaan se, että kun tavoitetaso siitä hyvästä, joka syntyisi yhteiskuntaan, olisi noin kaksi miljardia, se onkin vain 500 miljoonaa. Tähän on hyvin selkeä syy, sillä niissä työttömissä, jotka ovat työllistyneet, on aika paljon sellaisia, jotka ovat osatyökykyisiä, mikä sekin on hyvä asia, mutta jos sellaiset ylemmän keskiluokan työttömät eivät saa töitä, niin ei synny sitä yhteistä jaettavaa niin kuin on oletettu. Eli se, että osatyökykyisiä on työllistynyt, on hieno asia, mutta siitä eivät varsinainen bruttokansantuote ja se yhteinen jaettava sitten hyödy. Hallituksen tulisi todella keskittyä sellaisiin toimiin, jotka synnyttävät aidosti uusia korkeapalkkaisia töitä.
Sitten tästä talouden hoidosta: Kyllä tässä nyt valitettavasti on sellainen tilanne syntymässä, että koko tämä niin sanottu korjaamisliike jää tulevien hallitusten tehtäväksi, ja jokaisen kansanedustajan tulisi kyllä olla huolissaan siitä, miten me siihen pystymme. Leikkauksia joudumme tekemään, mutta mistä ja millä aikajänteellä, ne ovat isoja kysymyksiä. Varsinkin, kuten tässä mietinnössä todetaan, kun ikääntyvien määrä lisääntyy kaiken aikaa, miten tämän huoltosuhdekysymyksen ratkaisemme.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-04-07T17:13:04,2022-04-07T17:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_38_125,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Niin. — Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_126,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia jälleen valiokunnalle työstä tärkeän asian parissa ja kiitos valiokunnan puheenjohtajalle hyvästä mietinnön esittelystä. Me elämme hieman haasteellisia aikoja, eikä vallan hieman, sillä kun tämä raportti tehtiin, niin emme vielä tienneet siitä traagisesta tilanteesta, mikä nyt on Venäjän brutaalin hyökkäyssodan myötä syntynyt Ukrainassa. Se tietenkin osaltaan aiheuttaa mittavia muutoksia ympäristöön ja myös taloushaasteisiin. Sitähän ei tässä raportissa vielä ole ehditty edes käsitellä, joten me jokainen ymmärrämme, että helpolla emme ole selvinneet ja helpolla emme tule selviämään.
Kuitenkin on tärkeätä tässä raportissa, ja myös asiantuntijat toteavat selkeästi sen, että korona-aikaiset toimet, joita talouspolitiikassa tehtiin, ovat olleet oikea-aikaisia ja ne ovat olleet perusteltuja ja että esimerkiksi Suomi kuuluu nyt niiden maiden joukkoon, jotka ovat velkaantuneet Euroopan unionissa keskimääräistä vähemmän tämän kriisin aikana.
Täällä esitettiin, ja myös raportissa esitettiin, epäilyksiä työllisyystavoitteiden suhteen. Puheenjohtaja totesi omassa puheenvuorossaan, että tietenkin niiden tulkinta voi olla vaikeaa, vaikutusten näkeminen vaikeaa, sillä osa tulee viiveellä ja arviointi on sitäkin kautta hankalaa.
Mutta haluan todeta tässä yhteydessä sen faktan, että kaiken kaikkiaan tämä hallitus on onnistunut myös työllisyyspolitiikassa hyvin. Työllisyysaste on hyvällä tasolla, ja kaiken kaikkiaan hallitus on pitkästä aikaa sellainen hallitus, joka on pääsemässä työllisyystavoitteeseensa. Lisää työllisiä vuoden takaiseen nähden on tällä hetkellä 89 000. Ja tietenkin tässä suhteessa muistamme vielä sen ajan hetki sitten, kun esimerkiksi kaikki talousennusteet korjattiin paremmiksi juuri hyvän talouskehityksemme kautta.
Eli olen kyllä luottanut näihin talouspoliittisiin valintoihin ja tulen muuten luottamaan niihin jatkossakin, mikäli ei mennä sille lyhytnäköiselle leikkaustielle. Kansakuntaa on eheytettävä, pidettävä yhtenäisenä vaikeina aikoina. Jos nyt rupeaisimme leikkaamaan esimerkiksi heikompiosaisilta, niin se ei olisi oikein. Ei olisi oikein ottaa niiltä, ketkä ovat muutenkin vaikeimmassa asemassa, ja se ei olisi minun mielestäni myöskään talouspoliittisesti viisasta tässä yhteydessä.
Mutta tällä mennään, ja tässä on tämä raportti. Katsomme sitten tulevaisuudessa lisää, miltä se näyttää.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-07T17:16:10,2022-04-07T17:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_38_127,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_128,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se vähän kummallista olisi, jollei tuollaisella velanotolla, mitä nyt on harjoitettu korona-aikana, työllisyys kasvaisi. Kun kymmeniä miljardeja pumpataan velkaa tukiaisiin, niin kyllähän siinä täytyy silloin työllisyydenkin kasvaa ainakin väliaikaisesti. Totta kai työllisyys myös kasvaa silloin, kun noustaan koronan aiheuttamasta kuopasta ylös ja talous jollain tavalla toipuu. Eli ei kannata olla älyllisesti epärehellinen noiden hallituksen työllisyyslukujen kanssa.
Tämä aihepiiri on sinänsä valtavan laaja ja tärkeä, ja mielestäni tässä on yhteinen iso nimittäjä se, että Suomelta puuttuu näkymä. Se näkymä puuttui jo ennen koronakriisiä ja ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Eli miten meillä tulevaisuudessa hoidetaan asiat, kun me emme pysty vähentämään velkaantumista edes niin sanotulla nousukaudella? Valtiontalous ei ole ollut 2000‑luvulla kunnolla ylijäämäinen kuin Nokia-kuplan pahimpina vuosina, jolloin muutaman vuoden ajan pystyttiin lyhentämään valtion velkaa. Sen jälkeen on ollut joitakin yksittäisiä vuosia, kun velkaa pystyttiin näennäisesti lyhentämään, mutta käytännössä koko loppuaika on ollut velkaantumista taloussuhdanteista riippumatta.
Nyt erityisesti koronakriisin myötä ollaan tultu tilanteeseen, jossa se velka, mitä otetaan, on syömävelkaa. Eli sitä ei käytetä sellaisiin investointeihin, jotka tulevaisuudessa toisivat jotakin lisää, vaan se käytetään tämän päivän elämiseen ja ylläpitoon. Siinä tilanteessa, kun lähdettiin koronakriisiin, Suomella oli teoreettiset edellytykset ottaa lisää velkaa, mutta nyt kun se velka käytetään tällä tavalla, niin tavallaan siinä syödään siemenperunat, jos puhutaan maatalouden termein. Eli miten päästään siihen tulevaisuuden näkymään, että meille tulisi työpaikkoja tämän häviävän teollisuuden tilalle? Täällä on monesti puhuttu datakeskuksista ja muista asioista, mitä tulee tämän energiavallankumouksen myötä, mutta jos sinne datakeskukseen tulee muutama kymmenen työpaikkaa korvaamaan satojen paikkojen paperitehdasta, eipä se kyllä paljon lohduta.
Lisäksi meille on tullut päälle tämä maariski Venäjän toimien myötä. Eli nyt jo kansainväliset yritykset pohdiskelevat, uskaltaako tänne lähettää työntekijöitä, edes käymään maassa. Tällaisessa ilmapiirissäkö meidän pitäisi hankkia lisää investointeja Suomeen?
Vielä näistä EU:n taloussäännöistä: Kun entisiäkään sääntöjä ei ole koskaan pidetty, niin millä säännöillä on uskottavuutta tulevaisuudessa? Kysynkin: olisiko tässä mietinnössä pitänyt huomioida EU ja sen mahdolliset valuviat paremmin? Eli se, onko nyt niin, että EU:ssa ja eurossa on sellaisia maita, jotka eivät siellä kroonisesti tule pärjäämään, ja ennen kaikkea, tuleeko Suomi pärjäämään jatkossa yhtään sen paremmin euron puristuksessa, kun meillä ei ole keinoja oman finanssipolitiikkamme säätelyyn yhteisvaluutassa?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T17:19:23,2022-04-07T17:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_38_129,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_130,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin tuossa edellä maalailtiin mustia ja synkkiä kuvia, asiantuntijoitten mukaan kuitenkin hallituksen elvyttävä finanssipolitiikka koronavuonna 2020 oli tarkoituksenmukaista. Kyllähän tässä se osoittautui oikeaksi, että valtio, jolla oli leveämmät hartiat, otti enemmän taloudellista iskua vastaan kuin yksittäiset yritykset tai kansalaiset.
Valiokunta piti hyvänä hallituksen toimia koronapandemian aiheuttamien negatiivisten talous- ja työllisyysvaikutusten hillitsemiseksi. Talouden toipuminen koronakriisistä on ollut ennakoitua nopeampaa, ja bruttokansantuote ylitti pandemiaa edeltäneen tasonsa jo alkuvuodesta 21. Taloutta elvyttävät toimet vielä vuonna 21 olivat kuitenkin perusteltuja vahvasta talouskasvusta huolimatta, jotta voitiin varmistaa talouden elpyminen kriisin jälkeen.
Suomen julkinen talous on selvinnyt koronapandemiasta keskimääräistä paremmin, muihin EU-jäsenmaihin verrattuna, ja julkisen talouden alijäämän arvioidaan pienentyneen merkittävästi. Vaikka julkisen talouden velka on nyt kuitenkin jäämässä korkeammalle tasolle kuin ennen pandemiaa, niin vaikka velan kasvu onkin ollut maltillista EU-vertailussa, tämä tietenkin aiheuttaa huolta sitten tulevia kriisejä varten, ja näihinkin täytyy sitten valmistautua. Julkista taloutta onkin ryhdyttävä asteittain sopeuttamaan, ja sopeuttamisen ei tarvitse olla välitöntä, mutta sen kuitenkin tulisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa.
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan koronapandemian päättyessä olisi kiinnitettävä huomiota julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen. Tässä yhteydessä julkisia voimavaroja on sitten lisättävä, ja ne tulisi kohdentaa enenevässä määrin tukemaan talouden siirtymää kohti hiilineutraalia tuotantoa ja kulutusta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-04-07T17:22:14,2022-04-07T17:24:13,Hyväksytty,1.1
2022_38_131,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_132,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Edustaja Kiviranta ja edustaja Laukkanen käyttivät mielestäni erinomaiset puheenvuorot, joissa kantoivat huolta meidän hillittömästä velkaantumisvauhdista. Jos oikein ymmärsin, niin myös edustaja Ojala-Niemelä kantoi tästä asiasta huolta. Valitettavasti ministeri Saarikko tai pääministeri Marin eivät olleet kuuntelemassa esim. edustaja Kivirannan hyvin asiantuntevaa puheenvuoroa. Yleensäkin edustaja Kiviranta käyttää täällä salissa vain asiantuntevia puheenvuoroja. [Antero Laukkanen: Näinhän se on!]
Tämä erilliskertomus on vuodelta 2021, ja silloin meidän maamme ja koko maailman vitsauksena oli koronapandemia. Nyt maamme ja vähintään koko Euroopan vitsauksena on Putinin Venäjän rikollinen hyökkäys Ukrainan kansaa vastaan, sota, joka monella tavalla vahingoittaa talouttamme, ja sota, joka myös vaatii huomattavia lisäpanostuksia maanpuolustukseen, huoltovarmuuteen ja erilaiseen varautumiseen. Niinpä äskeisessä kehysriihessä Marinin hallitus päätti miljardien eurojen lisäpanostuksista maanpuolustukseen ja muihin välttämättömiin, tarkoituksenmukaisiin, etten sanoisi pakollisiin, uusiin menoihin, jotka johtuvat Venäjän käyttäytymisestä. Nämä kehysriihen päättämät lisäpanostukset olivat perusteltuja, kannatettavia. Kokoomus antaa niille vahvan tukensa. Hyvä, että hallitus näistä päätti. Oikein hyvä, että hallitus näistä päätti.
Mutta nyt kävi kuten ennenkin: Tämä Marinin vasemmistohallitus ei osaa laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestykseen laittamista ei nimittäin ole se, että kun tulee uusia, välttämättömiä, pakollisia menoja, niin kaikki nämä rahoitetaan uudella velalla — siis kaikki uudet ja vanhat uudet menot rahoitetaan lisävelalla. Kyllä se asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen ainakin tähän saakka valtiontaloudessa on tarkoittanut sitä, että jos tulee välttämättömiä, tuntuvia, uusia menoja, niin silloin pyritään jostakin muualta vähemmän tärkeästä edes jonkin verran säästämään — siis edes jonkin verran säästämään. Itse esimerkiksi olen sitä mieltä, että missään tapauksessa kaikki koronasta johtuvat ylimääräiset menot eivät olleet rahoitettavissa jostakin muualta säästämällä, ja samaa mieltä olen myös näistä maanpuolustuksen, huoltovarmuuden ja vastaavien menojen päättämisestä, jotka tämä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut. Kaikkia näitä menoja ei voi rahoittaa kehyksen sisältä jostakin muualta säästämällä.
Mutta se, että tämä hallitus ei pysty mistään löytämään mitään säästettävää siinä vaiheessa, kun se päättää miljardiluokan uusista menoista — tämähän on täysin vastuutonta politiikkaa. Hallitus korosti, että kyllä se budjettiriihessä, jossa miljardeja meni uusiin tarpeellisiin, välttämättömiin, pakollisiin menoihin, päätti myös 370 miljoonan euron säästöistä. No ei päättänyt. Tästä 370 miljoonasta eurosta päätettiin jo vuosi sitten, kun päätettiin ylittää vuoden 2022 kehys 900 miljoonalla ja ensi vuoden kehys 500 miljoonalla eurolla. Silloin päätettiin, että tässä kehysriihessä tehdään 370 miljoonan euron säästöt. Mutta nyt, kun miljardeja jouduttiin laittamaan pakosta — ja kokoomus kannattaa — maanpuolustuksen, huoltovarmuuden, omavaraisuuden tarpeisiin, niin mitään uutta säästettävää ei löydetty mistään, ei mistään vanhasta menosta.
Ministerit tulevat tänne kehumaan eduskunnan eteen: olemme laittaneet panostuksia sosiaaliturvaan, ammattikoulujen opettajiin, tutkimus- ja kehityspanostuksiin, oppivelvollisuusiän korottamiseen, olemme laittaneet panostuksia maakunta- ja sote-uudistuksiin ja niin edelleen. Mutta kaikki nämä panostukset on tehty velkarahalla, niin hallituksen alun perin ohjelmassaan päättämät lisäpanostukset kuin ne välttämättömät lisäpanostukset, jotka ovat johtuneet koronasta tai Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.
Nyt edustaja Viitanen ja äsken kyselytunnilla ministeri Saarikko sanoivat, että joo, mutta nyt ei ole oikea aika tehdä säästöjä, [Pia Viitanen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja täältä vasemmalta kuoro huutaa, että hyvä, hyvä. — Ai, edustaja Viitanen, nyt ei ollut oikea aika tehdä säästöjä? No, milloinkas oli? Milloin tämä Marinin hallitus on tehnyt säästöjä? Ei tainnut olla oikea aika ensimmäisenä hallitusvuotena, eikä toisena, eikä kolmantena, eikä tule olemaan neljäntenä. Täällä hallituspuolueiden edustajat toteavat, että kyllä näihin velkaantumisvauhdin aiheuttamiin ongelmiin, kun korkotasokin on nyt nousemassa, pitää lähivuosina puuttua, mutta tälle hallitukselle mikään aika ei ole ollut oikea aika päättää säästöistä. Ei mikään aika. Kyselytunnilla hallituspuolueiden edustajat hurskastelivat sillä, miten tämä hallitus on panostanut lapsiin, perheisiin, tulevaisuuteen. Tämä hallitus jättää lapsille, perheille, tulevaisuudelle ennennäkemättömän velkaantumisvauhdin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-07T17:24:14,2022-04-07T17:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_38_133,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_134,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuolla kyselytunnilla sanottiin, että jotkut haluaisivat kovasti leikata miljarditolkulla kaikkein pienituloisimmilta, heikompiosaisilta, ja kokoomus on esimerkiksi itse esittänyt tällekin vuodelle miljardin leikkausta kaikkein pienituloisimpien ihmisten sosiaaliturvaan. Kyllä mielestäni näinä aikoina niiden kurittaminen, jotka muutenkin ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, olisi väärin, ja se olisi myös mielestäni vastuutonta, ja se olisi myös huonoa talouspolitiikkaa, koska viimeinenkin ostovoima näiltä ihmisiltä vietäisiin.
Mutta puhemies, en minä provosoidu, minä totean vain, että samaan aikaan kun Ben Zyskowicz — joka tunnetusti käyttää värikästä kieltä ja painavia puheenvuoroja värikkään kielen muodossa — moittii ja vaatii leikkauksia pienituloisilta, kokoomus itse on esittänyt miljardiluokan veronkevennyksiä, [Puhemies koputtaa] jotka suuntautuvat hyvätuloisille. Kuinka näihin on varaa, puhemies?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-07T17:31:21,2022-04-07T17:32:41,Hyväksytty,1.1
2022_38_135,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Otetaanpas sellainen reipas debatti. — Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_136,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Reippaudesta en mene omalta osaltani takuuseen. Mutta edustaja Viitanen sanoi, että nyt on väärä aika säästöille ja nyt on väärä kohde säästöille. Minä kysyin edustaja Viitaselta, milloin hänen mielestään on oikea aika, ja nyt täydennän kysymällä, mikä hänen mielestään on oikea kohde. Tämä Marinin vasemmistohallitus ei ole nähnyt mitään hetkeä oikeaksi todellisiin säästöihin. Ei todellinen säästö ole se, että 500 miljoonaa kehys pitkäksi ja sitten 370 miljoonaa muka säästetään. Niin milloin on oikea aika tämän vasemmistohallituksen mielestä, ja mikä on oikea kohde?
Ja mitä veronalennuksiin tulee, niillä kannustetaan työntekoa ja yrittäjyyttä. Työnteko ja yrittäjyys vahvistavat talouskasvua, ja talouskasvulla rahoitetaan näitä edustaja Viitasenkin rakastamia menoja. Sitä paitsi monenlaisia hyviä säästökohteita kyllä on, jos säästöjä halutaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-07T17:32:46,2022-04-07T17:33:54,Hyväksytty,1.1
2022_38_137,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja otetaan muitakin edustajia mukaan. — Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_138,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä vääntäminen kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien välillä aina käynnistyy näistä asioista, niin ehkä on syytä sanoa, miten nämä asiat oikeasti ovat menneet.
Se on totta, että hallitus ei ole pystynyt hyvänäkään aikana, ennen korona-aikaa, leikkaamaan yhtään mistään. Nyt kun käydään jotain leikkaamaan, niin sitten säästetään tienpidosta, kun on sovittu käytännössä kaikesta muusta — että siitä ei voi säästää, tuosta ei voi säästää, tästä ei voi säästää — niin loppujen lopuksi kaatuu sitten perustienpitoon se säästäminen. Mutta tosiasiassa sekin on velan kasaamista. Tiestössä on jo nyt valtava korjausvelka, ja se korjausvelka kasvaa aina vain. Teitä tarvitsee käyttää, joten ne tiet täytyy joskus kunnostaa. Nyt kun ne jätetään kunnostamatta, niin se on velkaa, joka kertyy tulevaisuutta kohti.
Se, että kokoomus puhuu säästämisestä, tuntuu käytännössä tarkoittavan sitä, että otettaisiin työttömiltä. Siihen esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetti perustuu lähes kokonaisuudessaan, että poistetaan työttömien ansiosidonnaisen eläkekertymä ja muita vastaavia rahoja.
Perussuomalaisten ratkaisu asiaan on se, että leikataan ulkomaille menevistä tulonsiirroista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T17:33:54,2022-04-07T17:35:05,Hyväksytty,1.1
2022_38_139,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_140,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen linja on tuoda suomalaisille toivoa. Toivoa siitä, että jokainen työikäinen ja jokainen työkykyinen voi omalla työllään tarjota toimeentulon sekä itselleen että läheisilleen ja osallistua omalla merkittävällä panoksellaan yhteiskunnan rakentamiseen, sellaisen hyvän hyvinvointivaltion rakentamiseen, jona Suomea on totuttu pitämään, jossa kaveria ei jätetä. Kun jokainen osallistuu työntekoon, pystymme huolehtimaan myös kaikista heistä, jotka eivät itse pysty itsestään huolehtimaan. Tämä on kokoomuksen linja ja tavoite.
Olemme esimerkiksi omassa vaihtoehtobudjetissamme asettaneet nimenomaan kaikki politiikkatoimet sen mukaan, miten saamme maksimoitua työllisten määrän Suomessa. Ja tämä on sosiaalidemokraattien linja esimerkiksi Ruotsissa. Ei Ruotsin sosiaalidemokraatteja pidetä millään tavalla epäoikeudenmukaisina eikä Ruotsia epäoikeudenmukaisena yhteiskuntana. Miksei tämä Suomessa kelpaa [Puhemies koputtaa] sosialidemokraattien linjaksi? Kokoomus edustaa tätä työn linjaa Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-07T17:35:06,2022-04-07T17:36:20,Hyväksytty,1.1
2022_38_141,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_142,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eipä uskoisi, että tarkastusvaliokunnan mietinnöt ovat perinteisesti yksimielisiä. Teemme niitä hyvässä hengessä, mutta kun kuuntelee tätä keskustelua, voisi ehkä toisin päätellä. Ymmärrän toki, että tässä halutaan myös käydä talouspoliittista debattia. Kyllä minä haluaisin tietää, miten kokoomus rahoittaisi ensinnäkin miljardiluokan veronkevennyksensä, jotka suuntautuvat pääosin hyväosaisille. Eikä tämäkään vielä riitä: kokoomus on toisessa yhteydessä esittänyt esimerkiksi varainsiirtoveron poistoa, joka maksaisi toisen miljardin. Eipä hätää, kokoomuksella on varmasti näihin kyllä katetta, mikäli uskoo Ben Zyskowiczin puheenvuoroja.
Arvoisa puhemies! Minä todella nyt haluaisin tietää, onko teillä todellakin niin kuin mahdollisuus mennä kertomaan näille pieniosaisille, että hei, tämä on reilua, leikataan teiltä. Minun mielestäni se ei siis ole näin, ja ihmettelen kovasti, miten kokoomuksen vastaus [Puhemies koputtaa] voi olla näin julma tämän päivän ongelmaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-07T17:36:20,2022-04-07T17:37:33,Hyväksytty,1.1
2022_38_143,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Näin. — Otetaan vielä tässä debatissa edustaja Ojala-Niemelän puheenvuoro, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan ja edustaja Autto pääsee sen jälkeen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_144,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Mäkelällä oli kotiläksyt tekemättä kehysriihen osalta, nimittäin vaikka sinne tuli 137 miljoonan euron leikkaus teihin, niin sitä ei oteta perusväylänpidosta. Siellä on nimenomainen kirjaus siitä, että se ei koske perusväylänpitoa. Päinvastoin tämä hallitus on kohentanut perusväylänpitoa 300 miljoonalla eurolla vuosittain tällä vaalikaudella. Tosiasia on, että korjausvelka on mittava, ja tämän vuoksi tähän ei haluta koskea, vaan nämä sitten osoitetaan siihen, että tehdään vähemmän uusia investointeja teillä jatkossa tämän summan edestä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-04-07T17:37:34,2022-04-07T17:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_38_145,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Ja nyt takaisin puhujalistaan. — Edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_146,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan välillä aina tällä hallituskaudella, tällä vaalikaudella keskustelun luonne on kiepsahtanut päälaelleen, kun hallituksesta aletaan kysymään oppositiolta neuvoa siitä, miten maan taloutta tulisi hoitaa. Yleensä se on niin päin, että hallitus tekee esityksiä siitä, miten mennään. — Mutta ehkä suuntaamme nyt keskustelussa kuitenkin jo seuraaviin aiheisiin.
Arvoisa puhemies! Se, mistä alun perin halusin puhua, on se, että kyllähän nyt tässä tilanteessa, jossa Venäjän hyökkäys on muuttanut oikeastaan kaiken, niin kaikessa sääntelyssä ja myöskin talouspolitiikan perusteissa tietysti strategisen autonomian, sen, että olemme mahdollisimman omavaraisia niin esimerkiksi energian kuin vaikka ruoantuotannon kuin teollisten arvoketjujemme suhteen, tulee olla niin Suomen kuin myös Euroopan unionin oikeastaan kaiken politiikan lähtökohta. Ja sen toisen keskeisen tukijalan tulee olla kokonaisturvallisuus. Kokonaisturvallisuus on tietysti Suomessa ollutkin hyvä ja keskeinen lähtökohta monien politiikan käytännön kysymysten osalta, mutta tämä tulee nyt tuoda aivan ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa sääntelyssä. Näiden osalta tietysti aivan keskeistä on se, että kansantaloutemme vahvistuu ja että myös Euroopan unionin kaikkien kansantalouksien pohja on kestävä. Julkisen talouden tulee olla siinä määrin tasapainossa, että pystymme ottamaan vastaan myös tällaisia šokkeja, jonka nyt esimerkiksi Venäjän hyökkäys vaikkapa energian hinnan kallistumisen muodossa on tuonut. Tässä mielessä on todella tärkeää, että EU:n finanssipolitiikan tulevat säännöt asetetaan sellaisiksi, että Euroopan maiden julkinen talous saadaan kuntoon ja tältäkin osin kokonaisturvallisuus finanssipolitiikan osalta taattua.
Toki mietintö käsittelee jonkin verran tätä finanssipolitiikan EU-sääntelyn tulevaisuuskehikkoa, mutta vielä vahvemmin tietysti mietintö olisi voinut kyllä alleviivata niitä periaatteita, joita Suomen eduskuntakin vuosi sitten kesällä, tai alkukesästä, paalutti käsitellessään EU:n omien varojen päätöstä.
Tässä, arvoisa puhemies, se, mitä halusin sanoa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-07T17:38:25,2022-04-07T17:41:10,Hyväksytty,1.1
2022_38_147,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_148,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmassa keskustelussa vihjattiin, että Suomen Nato-jäsenyydellä voisi olla positiivinen vaikutus niin sanottuun maariskiin, ja se sitten heijastuisi ulkomaisiin investointeihin täällä. Tätä ajatustahan ovat pitäneet esillä etenkin elinkeinoelämän järjestöt. Kuitenkin Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomen valtion joukkovelkakirjalainojen maariski on kasvanut Saksaan verrattuna maltilliset noin 10 korkopistettä. Baltian maiden, jotka kuuluvat Natoon ja ovat Suomen tapaan euroalueen reunalla, maariski on kasvanut luokkaa 40 korkopistettä. Suomi näyttää muutenkin olevan houkutteleva sijoituskohde, sijoittajilla on koronakriisin myötä paljon sijoitusvarallisuutta, joka etsii kohdetta. Faktat näyttäisivät puhuvan sitä suomalaisen elinkeinoelämän ideologista väitettä vastaan, että Nato-jäsenyys vähentäisi maariskiä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-04-07T17:41:11,2022-04-07T17:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_38_149,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Edustaja Kiuru, minuutin mittainen vastauspuheenvuoro. — Mutta ei oteta laajempaa debattia nyt tästä aiheesta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_150,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maariski, yritysten investointihalukkuus liittyy moneen eri asiaan. Se liittyy historiaan, se liittyy niihin valtiollisiin turvallisuusjärjestelyihin ja se liittyy tietysti maantietoon. Suomen osalta meillä on tiettyjä asioita, joissa olemme ikään kuin takamatkalla, olemme vähän kuin saari, esimerkiksi Länsi-Euroopan näkökulmasta katsottuna. Se, miten asiantuntijat asian näkevät, niin täällä esimerkiksi valiokunnassa kuullut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Kangasharju ja Pellervon taloustutkimuksen ennustepäällikkö Huovari näkivät, että Natolla on myönteisiä vaikutuksia Suomeen, kun tarkastellaan investointihalukkuutta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-04-07T17:42:46,2022-04-07T17:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_38_151,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Ja puhujalistaan. — Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_152,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Ojala-Niemelälle täsmennyksestä liittyen tuohon tiemäärärahojen leikkaukseen. Toki tässä on vähän tällainen rutto ja kolera ‑tilanne, että onko se hyvä vai huono asia, että se otetaan tieliikenneinvestoinneista, koska kuten kaikki tiedämme, tieliikenneinvestoinnit ovat pahimmassa tapauksessa useiden vuosikymmenten mittaisessa narussa eteneviä hankkeita, joille kaikille on aina todellinen tarve; perusteltu syy siihen, että esimerkiksi vähennetään sellaisia vaaranpaikkoja, missä on tapahtunut kuolonkolareita, ja liikenteen sujuvoittamiseksi luodaan ohituspaikkoja teille, joilla ei sellaisia ole. Kun näistä karsitaan, niin eihän se missään tapauksessa ole hyvä asia. Se vähentää liikenneturvallisuutta ja saattaa jopa ihmishenkiä vaaraan, kun nämä hankkeet viivästyvät.
Vielä tähän raporttiin ja koronapandemiaan liittyviin toimiin:
Kyllä käytännössä ihmettelen hieman sitä yksisilmäistä näkemystä, mikä asiantuntijoilla on ollut, että suomalaiset koronatoimet olisivat olleet jotenkin erityisen hyviä. Ajatellaan vaikka sitä, millä tavalla yrityksille suorista hallituksen aiheuttamista toimista on aiheutunut kuluja, erityisesti ravintolayrittäjille, jotka olivat hallituksen erityisen painostuksen alaisina koronapandemian aikana. Vaikka koskaan ei eduskunnalle tosiasiassa näytetty edes toteen sitä, että korona olisi levinnyt erityisesti ravintoloissa, ravintoloiden toimintaa rajoitettiin voimakkaasti, eikä niille korvattu edes välittömiä toiminnan alasajosta aiheutuneita kustannuksia. Tämän välillisten kustannusten korvaaminen ulottuisi hyvin laajalle alueelle, mutta jos puhutaan edes suorien kustannusten korvaamisesta, niin sitäkään ei tapahtunut, vaan se otettiin yrittäjien selkänahasta tai tehtiin työntekijöiden lomautusten kautta.
Ravintolayrittäjä, jonka kerran tapasin koronapandemian aivan alkuvaiheessa, ihmetteli suuresti, miksi hänen ravintolansa on suljettu, tuolit ovat pöydällä ja ihmiset hakevat noutoruokaa, kun samaan aikaan toisella puolella tietä olevassa elintarvikeliikkeessä sadat ja jopa tuhannet ihmiset asioivat päivittäin. Silloin ei mitään maskejakaan ollut, kun ei niitä pystytty Suomeen toimittamaan. Eli siellä kaupassa se korona ei tarttunut, mutta siinä hänen ravintolassaan se tarttui. Suomessa oli tällaisia hyvin mielenkiintoisia ja mielivaltaiseltakin kuulostavia koronarajoituksia, jotka kyllä pitäisi jälkikäteen perata ja katsoa läpi, olivatko ne asiallisia ja aiheellisia, ja tehdä toimenpiteitä, ettei tällainen voi toistua enää koskaan uudestaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T17:43:53,2022-04-07T17:46:17,Hyväksytty,1.1
2022_38_153,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_154,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että kustannuksia seurataan, ja se, mitä edustaja Kiuru taisi äsken mainita maariskistä. Nämä ovat vakavia asioita Suomen kannalta.
Itse näen finanssipolitiikan kannalta pahimpana uhkana Suomen tulevaisuuden kannalta, että velkaantuminen on tietysti valtava uhka. Ymmärrän tietyt investoinnit, mistä nyt tänäpänä kyselytunnillakin puhuttiin — aivan oikeita asioita, ja niihin pitää investoida, turvallisuuteen ja niin edelleen — mutta se iso kuva meillä on ollut, että me olemme viime vuosina velkaantuneet aivan hillitöntä vauhtia. Korona on ollut hyvä peruste, samoin nyt tämä Ukrainan sota on hyvä peruste, mutta kun tästä lähdemme ulos... Tämä korona on käytännössä muuttumassa pikkuhiljaa tavalliseksi sairaudeksi, toki vakava sairaus edelleen, mutta rokotusten jälkeen ihmisten kestokyky on parempi, niin että yhä harvempi ihminen joutuu suuriin vaikeuksiin sen taudin takia, ja sitten Ukrainan kriisin takia me joudumme rakenteita uusimaan ja puolustusta lisäämään ja niin edelleen, ja se on ihan luonnollista. Mutta samaan aikaan pitäisi tehdä elinkeinoelämän kannalta elvyttäviä päätöksiä, enkä tarkoita rahan antamista erikseen, vaan meidän pitää esimerkiksi lupabyrokratiaa höllentää. Ei voi olla niin, että vuosia ja vuosia ja vuosia merkittäviä hankkeita meillä seisoo tuolla virastoissa ja aiheuttaa sen, että yrittäjät eivät voi investoida. Jos ei tähän maahan investoida, meille ei tule verotuloja niitten investointien aikana eikä tule tietenkään työtuloveroja sitten kun se investointi pannaan liikenteeseen, elikkä kun vaikka nyt uusi sellutehdas lähtee pyörimään tai joku uusi yritys perustetaan ja tuotetta lähtee maailmalle. Suomen tulevaisuus on puhtaasti kiinni meidän vientituloista. Siinä, että minä pesen jonkun toisen paidan ja hän pesee minun paitani, ei mitään lisäarvoa synny. Toki molemmat saavat puhtaan paidan huomisaamuna, ja se on arvo sinänsä, mutta sillä ei ole minkäännäköistä vaikutusta valtiontalouden kestävyyteen. Tätä ei haluta millään ymmärtää.
Kauhistuin tänä päivänä, kun olin näkevinäni mediassa uutisen, että jossakin tuolla, olikohan se peräti Oulun korkeudella, iso tuulimyllyhanke oli kaatunut siihen, kun susi oli alueella juossut ja kuulemma aiheuttaa susille sielunelämään ongelmia, jos tämmöinen tuulivoimapuisto sinne tulee. [Naurua] Kyselin ystävältäni, miten isoja ne tuulimyllyn siivet ovat, ja laskeskelin mielessäni siinä ihan matematiikkaa jonkun verran harrastaneena — puhemies sallikoon pienen kevennyksen — niin 40 metriä on kuulemma lavan pituus ja se propelli pyörii noin sadan metrin korkeudessa, elikkä sinne jää 60 metriä sudelle tilaa juosta alta, niin kai se siitä sopii, ja jos se nyt sitä ääntä säikähtää, niin se kyllä juoksee siitä pois. Elikkä tämä hurja esimerkki kuvaa sitä, mihin Suomi on menossa. Meillä kaikki luvat seisovat. Esimerkiksi tuulivoiman säätövoimasta ei ole kukaan puhunut yhtään mitään. Vuotoksen allasta aikoinaan vastustettiin. Se olisi tuonut Suomelle 300 megaa uutta säätövoimaa, ja se olisi tälle nykyiselle tuulivoimabuustille ollut erittäin arvokas lisä. Se olisi riittänyt tuulivoiman säätövoimaksi, mutta ei vain anneta tehdä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-07T17:46:18,2022-04-07T17:49:45,Hyväksytty,1.1
2022_38_155,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Näin. — Vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto. — Mikrofoni päälle, kiitos, vielä. Hieman pidempi painallus.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_156,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos kansanedustajille elävästä keskustelusta. Mielipiteitä tietysti politiikassa on monenlaisia, mutta kuten täällä todettiin, tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen. Se on yksimielisesti kirjoitettu, ja meidän näkemyksemme pohjautuvat valiokunnassa kuultuihin asiantuntijoihin, jotka ovat pitäneet hallituksen politiikkaa, finanssipolitiikkaa, perusteltuna niissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa tässä on viime vuodet eletty.
Valiokunnan mietintö ei tietenkään ole sellainen paperi, jossa otetaan kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, mutta me yksimielisesti totesimme, että myös turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat sellaisia, joilla on vaikutuksia Suomen talouteen — siihen, minkälaisena maana Suomi nähdään. Mutta toki Nato-keskustelu käydään sitten eri areenalla kuin tarkastusvaliokunnassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-04-07T17:49:45,2022-04-07T17:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_38_157,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt keskustelu... Ahaa, täällä onkin vielä. — Edustaja Mäkelä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_158,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä tuosta säätövoima-asiasta, minkä edustaja Hoskonen otti esiin. Tuohan on tietysti merkittävä kysymys ihan kansantaloudellisessa mielessäkin, että kun jatkossa siirrytään kenties enemmän uusiutuvaan energiaan, tuuli- ja aurinkoenergiaan, niin siinähän tarvitaan silloin säätövoimaa, koska aina ei tuule eikä paista aurinko. Jossain mietinnössä — en tiedä, todennäköisesti ei tässä, mutta ehkä jossain tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä — täytyisi kiinnittää huomiota siihen, miten tätä säätövoimaa voitaisiin toteuttaa.
Eli olisiko tässä paikka esimerkiksi vetytaloudelle? Eli silloin, kun energiaa tulee tuulesta tai auringosta, tuotettaisiin vetyä, jota sitten poltetaan energiaksi, kun ei tuule eikä paista aurinko. Tässä voitaisiin soveltaa myöskin synteettisiä hiilivetyjä, joiden tutkimuksessa kotikaupunkini Lappeenrannan LUT-yliopisto on kunnostautunut. Eli ne olisivat ehkä helpommin varastoitavissa kuin tavallinen vety. Ne voitaisiin nesteyttää korkeammassakin lämpötilassa kuin vety. Elikkä tällaisia ratkaisuja tarvittaisiin kyllä tulevaisuutta ajatellen, jos tätä tuulivoimaa ylipäänsä rakennetaan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T17:50:53,2022-04-07T17:51:57,Hyväksytty,1.1
2022_38_159,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_160,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kommentoin vielä maariskipuheita. Elinkeinoelämän valiokunnallekin antamat lausunnot ovat varsin epäkonkreettisia ja hyvin yleisellä tasolla tämän maariskin suhteen. Tämmöiset investointihalukkuuden kaltaiset mittarit ovat paljon epäkonkreettisempia kuin esimerkiksi juuri mainitsemani valtioiden liikkeelle laskemien velkojen hinnoittelu, joka eittämättä on varsin konkreettinen mittari mitata maariskiä.
Mutta todellakin varmasti tätäkin keskustelua pääsemme käymään sitten, kun valtioneuvoston selonteko ulko- ja turvallisuuspolitiikasta annetaan lähiaikoina tänne eduskuntaan. Haluan vain todeta tähän, että itse teen päätöksen — ja mielestäni Nato-ratkaisu suuntaan tai toiseen tulee tehdä — tietenkin ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittisilla perusteilla enkä sinänsä talouspoliittisilla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-04-07T17:51:58,2022-04-07T17:53:17,Hyväksytty,1.1
2022_38_161,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_162,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja... [Puhuja aloittaa puheenvuoronsa mikrofonin ollessa suljettuna]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisa edustaja Kiuru, mikrofoni.] Arvoisa puhemies! Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja ja edustaja Yrttiaho totesivat, tarkastusvaliokunta ei tee turvallisuuspoliittisia ratkaisuja, mutta kun finanssipolitiikkaa, valtiontaloutta käsitellään, niin toki on hyvä katsoa myös turvallisuuspoliittista näkökulmaa ja niiden ratkaisujen vaikutusta siihen, miten Suomi nähdään investointikohteena. Se on tässä aivan aiheellisesti otettu esiin. Suomen hyvinvointi perustuu kuitenkin investoinneille, yrittämiselle, verojen maksamiselle, ja tämä näkökulma itse asiassa on yllättävän vähän ollut toistaiseksi esillä. Ei sitä pidä sinänsä väheksyä. Tietenkin käymme sen keskustelun eri foorumilla täällä, mutta tämä talousnäkökulma on tietysti ihan relevanttia ottaa mukaan ja ainakin tiedostaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-04-07T17:53:17,2022-04-07T17:54:28,Hyväksytty,1.1
2022_38_163,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_164,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Yrttiahon puheessa olin ikään kuin aistivinani sellaista henkeä, että olisi väärin ollut tarkastusvaliokunnalta tässä mietinnössään tällä tavoin käsitellä myös tätä turvallisuuspoliittista näkökulmaa ja Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttäkin sivuta siinä mielessä, että mikä on tällainen maariski Suomen osalta. Kyllähän kokonaisturvallisuus lähtee tietysti nimenomaan siitä, että siinä ajatellaan kaikkia eri ulottuvuuksia, ja varmasti Suomi tulee hyvin pian tekemään oman ratkaisunsa Natoon liittymisen suhteen, nimenomaan ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä ennen kaikkea.
Kun edustaja Yrttiaho keräsi vaikka näitä konkreettisia vaikutuksia, niin kyllä voin esimerkiksi kertoa terveisiä ihan vaikkapa lappilaisilta matkailuyrittäjiltä, jotka sodan syttymisen jälkeen ovat saaneet omilta asiakkailtaan huolestuneita yhteydenottoja tai jopa perumisia, että voiko Suomeen matkustaa tällaisessa tilanteessa.
Kyllähän Naton ylivoimainen ykkösargumentti on tietysti se, että Nato on pystynyt turvaamaan rauhan Euroopassa, rauhan jäsenmailleen, koko olemassaolonsa ajan. Nato-maata vastaan ei ole koskaan sotilaallisesti hyökätty Euroopassa, ja tässä mielessä nimenomaan rauhan pohjalta voidaan rakentaa sitten menestyviä yhteiskuntia, voidaan rakentaa kansantaloudelle ja julkiselle taloudelle kestävää pohjaa. Kyllä se, että teemme tässä talossa kaikkemme, että rauha Eurooppaan palautuu, rauha ja turvallisuus Euroopassa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-07T17:54:28,2022-04-07T17:56:18,Hyväksytty,1.1
2022_38_165,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Nyt, edustaja Autto, mikrofoni lähti pois. Mutta niin loppui puhekin. — Edustaja Mäkelä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_166,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tuosta finanssipolitiikan ja turvallisuuspolitiikan yhteydestä haluaisin kommentoida, että kyllähän sellainen yhteys väistämättä on olemassa. Eli jos sanotaan, että meidän pitää irtautua venäläisestä energiasta, niin siinähän pyritään silloin siihen, että Venäjään vaikutetaan finanssipoliittisella keinolla, että se turvallisuuspoliittisessa mielessä ei pystyisi tekemään sitä, mitä se teki, eli harjoittaa hyökkäyssotaa. Eli viedään Venäjältä rahat harjoittaa hyökkäyssotaa pakotteilla, esimerkiksi energiapakotteilla, jotka toimisivat kaikkein tehokkaimmin tällaiseen energiaviennistä riippuvaiseen maahan. Nykyinen sodankäynti on kallista, uudet modernit aseet maksavat, ja jos Venäjällä ei ole varaa sellaisten hankkimiseen, niin Venäjän armeija menettää uskottavuutensa toimia varsinkin läntisiä toimijoita vastaan, joilla on moderneja aseita ja niihin rahaa.
Samoin Suomen näkökulmasta: jos Suomen talous vahingoittuu merkittävästi esimerkiksi maariskin takia, niin kyllä se turvallisuuspoliittisestikin alkaa vaikuttamaan siihen, mitkä mahdollisuudet meillä on investoida omaan puolustukseemme, sekä aseelliseen puolustukseen että kokonaismaanpuolustukseen että yleiseen kansan hyvinvointiin ja hyvinvointivaltioon, jotka taas rakentavat maanpuolustustahtoa, johon niiden aseiden käyttö perustuu, joita sillä rahalla ostetaan. Eli kyllä finanssipolitiikalla ja turvallisuuspolitiikalla on mielestäni kiinteä yhteys.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-07T17:56:28,2022-04-07T17:57:45,Hyväksytty,1.1
2022_38_167,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Ja edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_168,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla ottamatta vielä puheenvuoroa. Ilolla tervehdin Kemijoki Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana näitä vesivoiman puolesta käytettyjä puheenvuoroja tässä keskustelussa. On totta, että meillä ei vesivoimassa ole hirveästi lisäämisen varaa tässä maassa. Sekä Kemi- että Kymi- että Lieksanjoella on jo turbiinin tehonnostot nostettu tappiin.
Meillä on yksi hanke Rovaniemellä Sierilässä, joka on ollut nyt erilaisissa lupaprosesseissa lähes 15 vuotta. Yhdyn kyllä tässä näkemyksessä edustaja Hoskosen huoleen siitä, että kyllä täällä maa jäätyy ja kurki kuolee ennen kuin näitä lupaprosesseja saadaan riittävästi eteenpäin. Tämä on kyllä todellinen huolenaihe, ja tässä pitäisi kiinnittää myös tähän byrokratian vähentämiseen huomiota.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-04-07T17:57:45,2022-04-07T17:58:35,Hyväksytty,1.1
2022_38_169,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_170,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2021>>>Kertomus  K 22/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Ojala-Niemelälle erinomaisesta puheenvuorosta. Tätähän tämä on.
Kun nyt näistä tarkastusasioista puhutaan, ja valtion rahoista ja valtion taloustilanteesta, Suomen hyvinvoinnista myös, niin käytin esimerkkinä Vuotosta sen takia, että sekin estettiin aivan tekaistuilla perusteilla. Ja kuitenkin, kun olisi rakennettu se kyseinen allas, niin 300 megaa tulisi sähköä. Naurettavinta oli, kun silloinen ministeri Tarja Cronberg perusteli — hän on tekniikan huippuosaaja — että siinähän ei ole kuin 30 megawatin turbiini, siinä ensimmäisessä padossa. Mutta hän, tekniikan huippuosaaja, ei vain huomannut, että siinä on aika monta voimalaitosta ennen kuin sitten ollaan merellä tai ollaan Rovaniemen kohdalla. Elikkä jokainen voimala olisi tuottanut voimaa Suomen valtakunnan verkkoon, ei ilmaiseksi mutta erittäin edullisesti ja ympäristöystävällisesti.
Halusin vain nostaa tämän esille, että kun me tällä keinoin hoidamme taloutta, niin kuin nyt on tapahtunut pakottavista syistä suurimmaksi osaksi, niin jonain päivänä tulee eteen hetki, jolloin meidän on pakko toimia, ja silloin ei kysellä, mikä kannattaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-07T17:58:35,2022-04-07T17:59:44,Tarkistettu,1.1
2022_38_171,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta>>>Hallituksen esitys  HE 179/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 3/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Ojala-Niemelä valiokunnan puheenjohtajana esittelee mietinnön., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_38_172,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta>>>Hallituksen esitys  HE 179/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnassa on valmistunut mietintö laista valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta. Lailla kumotaan nykyinen samanniminen laki. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna. Valiokunnan mietintö on yksimielinen. Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävienjaosta voidaan perustuslain mukaan säätää lailla kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa. Kyseinen perustuslainsäännös muodostaa perustan myös nyt käsiteltävänä olevalle lakiehdotukselle. Lakiehdotuksella on pyritty siihen, että tehtävät olisi jaettu nykyistä huomattavasti laajemmassa määrässä asioita. Valiokunnan mietinnössä ehdotetaan kahta muutosta.
Ensinnäkin valiokunta ehdottaa, että ”lakiehdotuksesta poistetaan säännös siitä, että oikeusasiamies vapautetaan velvollisuudesta huolehtia ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä sellaisissa oikeuskanslerin toimivaltaan kuuluvissa asioissa, jotka koskevat valtioneuvostoa ja valtioneuvoston jäsentä sekä tasavallan presidenttiä”. Perustuslakivaliokunta ei kokonaisuutena arvioiden pidä tällaista säännöstä asianmukaisena. Valiokunta toteaa, että ”myös oikeusasiamiehen harjoittamalla valvonnalla on tärkeä merkitys laillisuusvalvonnan kokonaisuudessa”. Asiassa vailla merkitystä ei ole sekään, että valtioneuvoston oikeuskanslerilla on tehtäviä yhtäältä valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvojana ja toisaalta oikeudellisena neuvonantajana.
Toisena muutoksena valiokunta ehdottaa, että ”lakiehdotuksesta poistetaan säännös siitä, että oikeusasiamies vapautetaan velvollisuudesta huolehtia ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä asioissa, jotka koskevat terveellisen ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen oikeudellisia edellytyksiä sekä kestävän kehityksen huomioon ottamista niissä, samoin kuin mahdollisuuksia vaikuttaa näitä edellytyksiä koskevaan päätöksentekoon”. Perusteena tälle poistoehdotukselle on se, että valiokunnan mielestä laillisuusvalvojan tehtäväjako muodostuu säännöksen ja sen perustelujen valossa varsin epäselväksi.
Perustuslakivaliokunta pitää nyt ehdotettua sääntelyä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Kyseessä on lainsäädäntöhanke, jota valiokunta on jo aikaisemmin pitänyt tärkeänä. Valiokunta on käsitellyt oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisen työnjaon ja yhteistyön kehittämistä useasti ja pitänyt tärkeänä oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välisen työnjaon selvittämistä ja selkeyttämistä sekä yhteistyön kehittämistä ja kiirehtinyt selvityksen tekemistä.
Perustuslakivaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota myös tuleviin kehitystarpeisiin. Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät ja toimivaltuudet perustuvat perustuslain sääntelyyn, ja nyt valiokunnassa käsitelty ehdotus on valmisteltu perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti. Kahden kanteluita käsittelevän ja pitkälti rinnakkaisella toimivallalla toimivan ylimmän laillisuusvalvojan järjestelmä on kansainvälisesti harvinainen. Perustuslakivaliokunta pitääkin perusteltuna, että ylimmän laillisuusvalvonnan kokonaisuudistuksen tarvetta selvitettäisiin. Tällaisen selvityksen tulisi kattaa myös perustuslain asiaa koskeva sääntely. Selvityksen olisi syytä kattaa muun muassa kysymykset oikeuskanslerin kahtalaisista tehtävistä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston oikeudellisena neuvonantajana tai laillisuusvalvojana, tuomioistuinten toimintaan kohdistuvasta laillisuusvalvonnasta tuomioistuinlaitoksen riippumattomuuden kannalta ja ylimpien laillisuusvalvojien riippumattomuuden sisällöstä ja takeista.
Lopuksi mainitsen vielä valiokunnan mietinnöstä erään laillisuusvalvojien toimintaan kiinteästi liittyvän asian. Perustuslakivaliokunta on jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota laillisuusvalvonnan työmäärän kasvuun. Valiokunta toistaa pitävänsä tärkeänä, että laillisuusvalvontaan varataan riittävät resurssit. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-04-07T18:00:25,2022-04-07T18:04:39,Hyväksytty,1.1
2022_38_173,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta>>>Hallituksen esitys  HE 179/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 3/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Hoskonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_38_174,38/2022,2022-04-07,16.00,18.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta>>>Hallituksen esitys  HE 179/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tämä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtävien jakoa koskeva hallituksen esitys on tullut eduskuntaan ja se tulee nyt hyväksytyksi. Ja kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä hyvin totesi, yksimielinen mietintö sieltä on tullut ja sitä käsitellään nyt. Elikkä tähän asiaan on kiinnitetty perustellusti hyvää huomiota, ja siitä lämpimät kiitokset valiokunnan puheenjohtajalle, jonka ahkeralla työllä tässä on varmasti suuri merkitys, ja koko valiokunnalle, totta kai.
Mutta itse kiinnitän huomiota edelleen — niin kuin silloin oikeuskanslerin vuoden 2020 kertomuksen yhteydessä sanoin tästä — Euroopan unionin päätöksentekoon, joka hiipii tänne meille, tai on jo hiipinyt. Se on jo täällä ja näköjään joidenkin mielestä tullut jäädäkseen. Juttu on niin, että kun me Suomessa näistä erilaisista hallinnon rajoista pidämme tiukasti kiinni ja eduskunnan tietyistä menettelytavoista pidämme tiukasti kiinni — muun muassa lainsäädäntöprosessi menee tiettyä rataa pitkin, sitä ei voi nopeuttaa, ja asiat käsitellään huolellisesti ja nimenomaan niin, että jokainen valiokunta suorastaan loukkaantuu, jos otetaan esittelyyn sellainen asia, joka halutaan viedä kiireellä läpi — niin eipäs se koske EU-asioita. Olen siitä hyvin pahoillani, että eduskuntaan tulee EU:sta tällaisia asioita, jotka pitäisi käsitellä yhdessä päivässä. Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävänkuvaanhan kuuluu valvoa valtioneuvoston toiminnan lainmukaisuutta ja samoin tietysti tasavallan presidentinkin, ja olen monesti miettinyt, missä menee se tarkka raja, kun Euroopan unioni työntää tänne sellaisia asioita, mihin sillä ei ole minkäännäköistä toimivaltaa. Siinähän tehdään ihan oikeasti sitä vääryyttä, että viedään Suomelta Suomelle kuuluva päätösvalta ilman mitään perussopimuksen muutoksia suoraan komissiolle Brysseliin.
Elikkä tämä on se iso huoli, jota minä olen sydämelläni kantanut jo pitkään. On jollakin lailla kammoksuttavaa, että törmätään sellaisiin asioihin, että kohta aletaan määräillä Brysselin kautta, miten tähän maahan rakennetaan, miten kaavoitetaan, miten käytetään polttoaineita ja niin edelleen. Näihin asioihin Euroopan unionilla ei ole minkäännäköistä toimivaltaa, ei sitten vähintäkään. Koko Euroopan unionin toiminta perustuu siirrettyyn toimivaltaan, joka silloin vuonna 95 annettiin liittymissopimuksella EU:lle kansanäänestyksen jälkeen ja eduskunnan äänestyksen jälkeen. Kansanäänestys totta kai oli neuvoa-antava, mutta eduskunnan päätös oli totta kai siihen perustuva ja virallinen ja lainvoimainen. Hyvä näin, sekin päätös tehtiin aivan tiettyä menettelytapaa noudattaen. Mutta nyt ei ole enää mitään menettelytapoja mistään.
Euroopan unioni, voi sanoa arkikielellä, dumppaa tänne kaikennäköisiä asioita välittämättä yhtään mitään toimivalta-asioista, ei pienintä vertaa. Ja minusta kaikkein törkein oli — ihan suoraan sanoen, arvoisa puhemies, se oli kaikkein törkein — silloin, kun äänestettiin elvytyspaketista. Euroopan unionin komission jäsen Paolo Gentiloni antoi 11.5., noin kaksi viikkoa ennen, kun 19.5. muistaakseni oli se äänestys silloin toissa vuonna — ei kun viime vuonnahan se oli, vuosi sitten... Silloin Gentiloni komission nimissä tviittasi meille selvän viestin. Noin korkean tason viesti kun tulee kansalaisille Suomeen, jäsenmaalle, niin se varmasti tarkoittaa, että se on myös kyseisen komission linja, kun komission jäsen niin sanoo: tämä on ainutkertainen, ainutlaatuinen, tarkkaan rajattu ja sillä selvä. Sepä ei pitänyt paikkaansa, uutta taas vaan valmistellaan kuumeisesti.
Elikkä näin kansakuntaa johdetaan tietoisesti harhaan, ja se on muuten kansakuntaa, itsenäistä valtiota, kuten Suomea, kohtaan erittäin vakava asia. Tiedän, että tällä puheenvuorollani en saa sitä kehitystä pysähtymään, mutta haluan tuoda sen esiin, että näinhän ei voi jatkaa. Nyt jo väläytellään sitä mahdollisuutta, että uusi tulevaisuuskonventti avattaisiin ja sitten uutta toimivaltaa taas oltaisiin EU:lle Suomesta siirtämässä. Ei ole näköjään tarvinnut siirtää yhtään mitään, kun sitä on viety pikkuhiljaa kysymättä koskaan tämän salin lupaa. Tämä on itsenäisen Suomen kannalta äärimmäisen vaarallinen asia. Ja jos tulevaisuuskonventti tulee, niin pahoin pelkään, että jos sitten lähdetään niitä konventin tuloksia hyväksymään kansanäänestyksissä, niin tulee niin sanotusti turpiin, niin että pauke käy, elikkä esitys ei mene läpi. Sitä toimivaltaa on sinne laittomasti siirretty, ja olen ihmetellyt, että tässä maassa oikeusviranomaiset eivät ole siihen puuttuneet, eivätkä yhtä lailla lainoppineet, perustuslain asiantuntijat. Tuntuu, että kaikki käy, kunhan vain mukana saa olla. Ei se vaan niin mene.
Mutta, arvoisa puhemies, päätän puheeni siihen, että olen toki positiivisesti elämään suhtautuva nuori mies ja haluan nähdä sen, että yhteistyö Euroopassa jatkuu, se on tärkein asia. Mutta ehto sille on se, että me palaamme siihen alkuperäiseen tarkoitukseen, mitä varten EU tehtiin ja mitä toimivaltaa se käyttää. Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa, että valtioneuvosto ei ylitä toimivaltaansa. Ja toinen asia: Tässä talossa on myös stoppari, eduskunnan puhemies. Puhemieshän voi arvovallallaan todeta lakiesityksestä, että tämä ei ole Suomen lain mukainen paperi, tätä ei oteta käsittelyyn, ja se on siinä sitten.
Elikkä toivoisin, että tähän kiinnitetään huomiota. On kovin yksinäistä täällä puhua yksinään — toki suuresti kunnioittamani perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on paikalla, ja totta kai puhemieskin arvokkaasti johtaa puhetta, mutta eipä ole yleisön joukossa tungosta — mutta sehän on eri asia. Tärkeintä on, että suomalainen demokratia menestyy ja kansanvalta säilyy. Tällä menolla se ei muuten säily. Pikkuhiljaa olemme tilanteessa, jossa Euroopan unioniin on luotu liittovaltio ja, hups, emme voi enää mitään. Sillä tiellä ollaan pahasti, ja toivon hartaasti, että tähän joku puuttuisi. Jos joku siihen puuttuu, niin olen varmasti antamassa vahvaa taustatukea.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_38+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-07T18:04:43,2022-04-07T18:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_39_1,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmoituksia,"Täysistunto alkaa tänään poikkeavasti kello 14, koska Ukrainan presidentti Zelenskyi puhui kansanedustajille videoyhteyden välityksellä täysistuntosalissa aiemmin tänään kello 13.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_39_2,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 8/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Yleiskeskustelu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_39_3,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus on tarpeellinen, ja sen on myös hallintovaliokunta mietinnössään yksimielisesti todennut. On tärkeää, että Kuntarahoitus Oyj:n Kuntien takauskeskuksen takaamana myöntämä rahoitus ulotetaan myös hyvinvointialueiden toimintaan. On epätodennäköistä, että hyvinvointialue joutuisi sellaisiin maksuvaikeuksiin, että takausvastuu ajankohtaistuisi. Tätä todennäköisyyttä pienentää sekin, että valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta.
On myös lohdullista havaita, että esillä oleva takaustoiminta pystytään hoitamaan ilman maakuntaveroa, toisin kuin minulle yritettiin parlamentaarisen maakuntaverokomitean työn aikana selittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-08T14:01:17,2022-04-08T14:02:08,Hyväksytty,1.1
2022_39_4,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_5,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Kiviranta hyvin totesi, tämä Kuntien takauskeskuksen antama takaus on tällekin asialle äärimmäisen tärkeä, koska se takaa sen, että rahoitusta saa, ja sitten nimenomaan sen, että se rahoituksen korko on aina asiallinen.
Mutta tämä on samalla myös Suomen eduskunnalle velvoite, että me pidämme huolen pitkässä juoksussa siitä, että Suomen kansantalous voi hyvin ja kansantalouden kasvu on kohtuullinen ja velkaantuminen saadaan kuriin, koska vaikka Kuntien takauskeskus kuinka takaa, niin sitten jos lähdetään menemään taloudessa hyvin jyrkkää alamäkeä, se johtaa korkojen nousuun. Siltä me emme voi välttyä, mutta itse tämä Kuntien takauskeskuksen takaus näille hankkeille on äärimmäisen tärkeä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-08T14:02:08,2022-04-08T14:02:55,Hyväksytty,1.1
2022_39_6,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_7,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytän nyt lyhyen puheenvuoron, joka on ironiaa ja jossa on vähän populismiakin, niin että jopa itseä vähän hävettää.
Kun on kyse hyvinvointialueista ja niiden rahoituksesta, en malta olla tässä yhteydessä toteamatta, että hyvinhän toiminta näkyy lähteneen käyntiin. Fokuksessa näkyy olleen ennen kaikkea maakunnallinen puoluetuki, ja sen jälkeen on riidelty luottamushenkilöiden kokouspalkkioista. Edelleen on riidelty luottamushenkilöiden mahdollisista vuosipalkkioista, ja huomio on nyt sitten sen jälkeen keskittynyt hyvinvointialueiden johtajien palkkaukseen ja palkkauksen tasoon. Jotenkin toivoisi, että noissa hyvinvointialueilla olevissa luottamushenkilöelimissä pikkuhiljaa huomio keskittyisi myös siihen, miten saadaan alueen eli maakunnan asukkaille parempia sote-palveluita.
Jos puhun ilman ironiaa, niin sehän on käynyt selväksi, että rahaa on liian vähän. Kaikki ne hyvät puheet ja lupaukset, joita aluevaaleissa kaikkien puolueiden edustajat vaalikeskusteluissa esittivät, tarvitsisivat toteutuakseen paljon enemmän varoja näiden hyvinvointialueiden käyttöön. Siellä tullaan näkemään erittäin hankalia tilanteita, kun valitut hyvinvointialueiden valtuutetut, nämä luottamushenkilöt — jotka ovat tietysti lähteneet parantamaan omien alueidensa, maakuntiensa, kansalaisten sosiaali‑ ja terveyspalveluita — huomaavat, että rahat eivät millään riitä palvelujen parantamiseen, hyvä jos riittävät siihen, että palvelujen taso voidaan nykyisellään ylläpitää. Silloin näiltä valtuutetuilta ja hallitusten jäseniltä ja tietysti myös johtavilta virkamiehiltä vaaditaan todellakin ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, että uskalletaan uudistaa palvelujen tuottamisjärjestelmiä siten, että rahat paremmin riittävät.
Aivan lopuksi, herra puhemies, totean, että ainakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella näyttää olevan huomattavia vaikeuksia päästä aloittamaan 1.1.2023, kuten on säädetty, eli tältä osin aikataulu näyttää olevan kovin kireä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-08T14:02:55,2022-04-08T14:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_39_8,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_9,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus on erittäin keskeinen kysymys tämän vuoden aikana mutta ennen muuta ensi vuoden alusta, kun hyvinvointialueiden pitäisi käynnistyä. On täysin selvää, että tämä rahoitusvaje on merkittävä: palkkaharmonisaatioon ei ole varattu varoja, ja yleinen rahoituskin näyttää olevan riittämätöntä, niin kuin edellä edustaja Zyskowicz sitä kuvasi. Rahoitus ei tule riittämään, ja monet näistä maakunnista tai hyvinvointialueista tulevat kyllä ajautumaan erittäin isoihin ongelmiin rahoituksen riittämättömyyden takia.
Keskustan edustaja Hoskonen piti hyvän puheenvuoron tuossa edellä. Hän puhui hyvästä ja vastuullisesta taloudenpidosta. Keskusta kaipaisi kyllä nyt enemmän hoskosia. Miljardit vielä lasketaan, mutta näyttää, että satoja miljoonia ei enää tämä nykyinen hallitus edes laske, sillä juuri kun kehyspäätös oli tehty, niin seuraavana päivänä kerrottiin, että sinä aamuna meni vielä 700 miljoonaa vähän kuin taskurahana, eikä kukaan oikeastaan näyttänyt tietävän, mistä se raha tuli. No, sen me tiedämme, että velkarahaa kaikki sekin.
Todella toivon vastuullista taloudenpitoa ja ymmärrystä siitä, että ei velkaa loputtomiin voi ottaa oikealla kädellä ja jakaa vasemmalla kädellä. Pitäisi löytää myös niitä toimenpiteitä, joilla tähän maahan saataisiin lisää kasvua, lisää työllisyyttä ja lisää verotuloja. Tämä loputon velaksi eläminen kyllä tulee lopulta koitumaan kaikkien kohtaloksi. Monissa puheenvuoroissa on esillä ollut viime päivinä se, mitä tarkoittaa, kun valtionvelkojen korot lähtevät nousuun, ja jo yksin tämä hallitus on tehnyt niin isoja velkaantumisen lisäyksiä, että yhdenkin prosenttiyksikön nousu valtionlainojen koroissa tarkoittaa itse asiassa erittäin suurta menoerää. Puhutaan miljardeista, kun nuo lainojen korot lähtevät nousemaan.
Mutta toivotaan, että edustaja Hoskonen saa lisää vastuullista seuraa keskustan riveistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-08T14:06:01,2022-04-08T14:08:59,Hyväksytty,1.1
2022_39_10,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_11,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on kysymys sote-uudistuksesta ja rahoituksesta ja siitä, mitä tulevaisuudessa hyvinvointialueilla tulee olemaan. Liian kiireellä tehty sote-uudistus on näyttänyt kyllä sen, että sinne lainsäädäntöön jäi paljon puutteita ja myös rahaa on oikeastaan liian vähän käytettäväksi. Aluevaltuustot on valittu, ja ne aloittavat työnsä, ja tämä oli tosi iso, suuri hallinnollinen uudistus, mikä tehtiin.
Jos miettii, että kunnat muuttuvat aika paljon ja keskusteluun ovat nousseet rahoitusasia ja maakuntavero, niin tämä maakuntavero on kyllä semmoinen asia, mitä ei pitäisi ottaa käyttöön, koska on selvää, että jos uusi vero otetaan käyttöön, niin se luo lisää maksuja ja ihmiset joutuvat kuitenkin maksamaan enemmän ja enemmän, käytännössä joutuvat maksamaan enemmän, kaikenlaisista asioista. Ehdottomasti maakuntaveron suunnittelu tulisi lopettaa. On tärkeää, että ihmiset saavat hyvinvointialueilla kunnolla hoitoa ja rahoitus riittää sinne. Siinä on aika monta asiaa vielä kesken. Varmasti työtä tässä vielä riittää, jotta tämä asia rupeaa toimimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-04-08T14:08:59,2022-04-08T14:10:13,Hyväksytty,1.1
2022_39_12,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_13,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun kävimme aluevaalit ja puheenjohtajapaneeleja, niin haluaisin muistuttaa, että perussuomalaisten puheenjohtaja oli ainoa, joka uskalsi ottaa tämän rahoitusongelman esille. Hän toi esille, että rahat eivät tule riittämään. Siellä valtuutetut keskittyvät omiin palkkioihinsa ja puolueveroihin.
Kokoomuksen edustajille sanoisin, että te ette olleet mukana tässä. Te nyt täällä kerrotte, kuinka vastuullisia te olette, mutta ettepä te tuota tuoneet esille vahvasti. Meille sanottiin: ”Te olette niin ankeita, puhukaa mukavista asioista.” Me halusimme kertoa etukäteen sen, mihin johtaa se, jos rahoja ei käytetä oikein.
Yksi tai oikeastaan kaksikin esimerkkiä:
Täällä on nyt kokoomuksen edustajia. Kun kokoomus toivoi, että saadaan vastuullista seuraa, niin minäpä toivon, että esimerkiksi Keski-Uudellamaalla kokoomus olisi ollut vastuullinen, samoin sosiaalidemokraatit. Siellä päätettiin nyt tulevien valtuutettujen ja hallituksen jäsenten palkkioista ja niin sanotusta demokratiarahasta. No, kukapa muu siellä oli eri mieltä näistä kuin perussuomalaiset? Te ette olleet mukana. Ette saaneet teidän jäseniänne, kokoomuslaisia tai sosiaalidemokraatteja, näkemään sitä, että ne rahat pitäisi nyt laittaa hoidon parantamiseen.
Siellä esimerkiksi kokoomuksella on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja. Kuukausipalkkio on noin 6 600 euroa — 6 600. Entiset vuosipalkkiot — eivät ne edes niin paljon olleet — muuttuivatkin nyt kuukausipalkkioiksi. Siellä silmät kiilussa — olette siinä oikeassa, kokoomus — on todella käytetty aika siihen, miten jatkossa itse saisi palkkioita kokouksista ja mitä kaikenlaisia lautakuntia voisi perustaa, jotta sinne saadaan ystäville puheenjohtajuuksia. Nyt toivoisin, että te puolueena elätte niin kuin te täällä saarnaatte ja kerrotte täällä suuressa salissa, miten teidän puolueenne sitä tai tätä, koska te ette siellä ruohonjuuritasolla huolehdi siitä, että ne niukat rahat keskitettäisiin palveluiden parantamiseen, vaan aika käytetään nimenomaan oman hillotolpan varmistamiseen.
Pahin esimerkki taitaa olla Varsinais-Suomesta päin. Siellä meidän perussuomalaisten valtuutetut kertoivat, että heitä oli kiristetty sillä, että mikäli he eivät hyväksy tätä ”demokratiarahaa” eli uutta puoluetukea, niin heiltä viedään vaaleilla valittuja paikkoja, kun tietty määrä tulee paikkoja vaaleissa. Ajatelkaa, minkälaista touhua — ja tämmöinen laki on tehty. Että älkääpä nyt viitsikö, kokoomus, täällä hurskastella, kun kunnallisella ja paikallistasolla teitä kiinnostavat enemmän omat palkkiot.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-08T14:10:14,2022-04-08T14:13:23,Hyväksytty,1.1
2022_39_14,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_15,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu hyvinvointialueiden rahoituksesta, ja edustaja Zyskowicz käytti puheenvuoron, jossa hän pohdiskeli vähän ironiseen sävyyn, että huomio on kiinnittynyt näihin palkkioihin, [Leena Meri: No niinhän se onkin!] luottamusmiestehtäviin liittyviin palkkioihin ja johdon palkkioihin ja niin edelleen, pitäisi keskittyä tähän varsinaiseen asiaan.
Ensinnäkin, kun edustaja Zyskowicz totesi, miksi me emme puhu siitä varsinaisesta asiasta, täytyy todeta tähän saman tien, että nämä palkkiot ovat niin sanotusti mediaseksikkäämpiä asioita ja sen takia ne ovat niin vahvasti esillä.
Kun edustaja Meri täällä totesi edustaja Zyskowiczille kritiikkiä siitä, että kokoomus täällä hurskastelee sillä, mitä aluetasolla tehdään, niin voin nyt kertoa teille, edustaja Meri, siitä, millä tavalla perussuomalaiset toimivat Vantaan—Keravan hyvinvointialueella. Siellä oli ehdotus siitä, että näitä luottamusmiespalkkioita, luottamushenkilöpalkkioita, laskettaisiin, ja perussuomalaiset äänestivät sitä vastaan. Siinä suhteessa, kun täällä on nyt kovin vahvaa hurskastelua siitä, kuka tekee mitäkin milläkin alueella, kannattaa katsoa ensin sinne omaan peiliin ja sitten reagoida muiden kuviin. [Leena Meren välihuuto]
Mutta, edustaja Zyskowicz, haluaisin mennä tähän varsinaiseen asiaan, koska te kiinnititte vakavaan asiaan, tähän itse asiaan, huomiota eli siihen, kuinka nämä hyvinvointialueet todella rahoitetaan sen substanssityön osalta. Siihenhän te halusitte kiinnittää huomiota ja totesitte vain, että rahahan tulee siitä isosta myllystä, mikä on velkaantumista, ja niin edelleen. Haluaisin tästä ensin yleisellä tasolla sanoa: Tässä on käyty nyt keskustelua myöskin puolustusmenojen kasvattamisesta, johon me kaikki olemme yhtyneet tässä kriittisessä tilanteessa. Minun täytyy kertoa teille, että nämä hyvinvointialueiden rahat tulevat ihan sieltä samasta paikasta kuin millä muun muassa näitä puolustusmenoja tässä nyt juuri kasvatetaan. Eli siinä suhteessa täytyy nähdä tämä koko valtiontalouden kokonaisuus, tässä tapauksessa myöskin tämä hyvinvointialueiden tehtäväkenttä, missä siinä ollaan. Puhutaan ihmisten perushyvinvoinnista, ennen kaikkea terveydenhuollosta, ja se on niin kriittinen asia, että meidän täytyy kaikilla tasoilla siitä huolehtia. Kun tästä puhutaan, niin kannattaa katsoa ensinnäkin sitä seikkaa, että Suomen velkaantumisaste Euroopan unionin tasolla on yksi alhaisimpia, bruttovelka-aste on yksi alhaisimpia. Ja mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi? Vuosina 2019—2021 kestävyysvaje on laskenut neljästä prosentista kahteen ja puoleen prosenttiin, ja viime vuonna velkaantumisaste laski neljällä prosentilla. Selkeästi tämä hallitus on hyvin määrätietoisesti onnistunut sekä finanssipolitiikassa että yleisemmässäkin talouspolitiikassaan ja selvinnyt hienosti koronasta huolimatta — koronasta huolimatta. Suomi on koronan seurauksena kaikkien unionimaiden joukossa kolmanneksi vähiten velkaantunut. Eli tämä hallitus on hyvin vastuullisesti hoitanut näitä tehtäviä, ja kieltämättä me tarvitsemme lisäresursseja näihin hyvinvointipalveluihin. Nyt parhaillaan me muun muassa puhumme hoitajista ja sairaanhoitajien palkkauksesta, joka on iso kysymys, ja tämä asia täytyy pystyä ratkaisemaan oikeudenmukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-04-08T14:13:24,2022-04-08T14:16:32,Hyväksytty,1.1
2022_39_16,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_17,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen mukaan Kuntarahoitus Oyj voisi jatkossa myöntää rahoitusta myös hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymille, niiden omistamille tai määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä hyvinvointialueiden liikelaitoksille. Varsinaisen päätöksen Kuntien takauskeskuksen takaaman varainhankinnan ja Kuntarahoitus Oyj:n myöntämän rahoituksen ulottamisesta hyvinvointialueiden toimintaan tekisivät takauskeskus ja Kuntarahoitus Oyj. Todellakin me puhumme rahasta.
Sote-uudistus koskettaa Suomessa liki 200 000:ta työntekijää, joista yli 90 prosenttia on naisia. Työnantaja muuttuu sosiaali‑ ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen viranhaltijoilta ja työntekijöiltä, ja Länsi-Uudellamaalla, josta itse tulen ja jossa olen aluevaltuutettuna, tämä luku on 8 906. Vain Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän henkilöstö jatkaa nykyisten työnantajien palveluksessa.
Sote-työntekijöihin liittyvä palkkaharmonisointi, josta täällä eduskunnassa on myös puhuttu, tarkoittaa sitä, että työntekijöiden siirtyessä kunnan palveluksesta hyvinvointialueen palvelukseen palkat on yhdenmukaistettava. Se siis tarkoittaa sitä, että työnantajan on maksettava saman vaativuustason töistä samaa palkkaa. Tämä palkkojen harmonisointi on kyllä niin meillä eduskunnassa kuin myös siellä alueilla kuuma peruna. Se on hankala kysymys, koska me emme tiedä, milloin palkkaharmonisointi tulee tapahtumaan ja mikä sen lopullinen hinta on.
Kunta‑ ja hyvinvointialuetyönantajat KT arvioi, että palkkojen harmonisointi hyvinvointialueuudistuksessa kasvattaa työvoimakustannuksia noin 680 miljoonaa euroa. Tämä arvio perustuu Tilastokeskuksen vuoden 2020 tietoihin palkoista ja työvoimakustannuksista. On erittäin tärkeää työntekijän ja työnantajan näkökulmasta, että palkkaharmonisointi ratkaistaan pian ja kerrotaan, miten se tulee toteutumaan.
Palkkaharmonisointiin liittyvien henkilöstömenojen kasvua ja sitä, että kustannusten mittaluokkaa ei ole tässä sote-uudistuksessa kyetty täsmentämään, pidän suurena ongelmana. Summia vedetään myös täysin hatusta. Arviot ovat olleet 75—700 miljoonaa, mutta asiantuntijoiden mielestä tuo summa saattaa jopa ylittyä. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta nosti edellisellä eduskuntakaudella valinnanvapauslaista puhuttaessa — mitä myöhemmin ei sitten tullut — esille, että on ongelmallista, että palkkaharmonisointiin liittyvien henkilöstömenojen kasvua ja kustannusten mittaluokkaa ei ole kyetty täsmentämään.
Sote- ja pelastushenkilöstö ei voi olla säästötoimi. Meidän on kuitenkin varauduttava siihen, että sieltä saatetaan tulla tekemään säästöjä, ja ne tapahtuvat teknologian ja digitalisaation kautta. Jos rahaa ei ole palkata henkilöstöä, niin henkilöistä säästetään. Martti Hetemäen, joka toimi valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä, taannoisessa muistiossa ideaksi nostettiin muun muassa virtuaaliset kotihoitajat, jotka kävisivät vanhusten luona. Sillä arvioitiin säästettävän 20:stä 40:een hoitajan fyysistä asiakaskäyntiä vuorokaudessa.
Palkkaharmonisointi on hyvä asia, sillä sillä on merkitystä hoitohenkilöstön palkkakehitykseen. Sen takia sitä tulee kannustaa tapahtuvaksi pian, kuin myös sitä, että kuulemme, miten henkilöstömitoitus tulee toteutumaan hyvinvointialueilla. Perussuomalaiset ovat kantaneet rahoituksesta huolta koko sote-uudistuksen käsittelyn ajan eduskunnassa kuin myös vaalien alla, ja on totta, kuten edustaja Meri tuossa totesi, että rahoituskeskusteluihin, jotka perussuomalaiset avasivat, ei juurikaan otettu kantaa vaan niille jopa naureskeltiin. [Leena Meri: Kyllä!] 
Tyhjän saa pyytämättäkin. Nyt katsotaan kukkaroon. Ja todellakin — kuten totesitte, edustaja Zyskowicz — Länsi-Uusimaa on ongelmissa, koska voi olla, että ensi vuoden alusta emme kykene aloittamaan hyvinvointialueella toimintaamme. [Leena Meri: Oho, palkkiot taitavat olla kuitenkin kunnossa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-08T14:16:33,2022-04-08T14:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_39_18,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_19,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ei pidä provosoitua, niin vastaan nyt kuitenkin edustaja Zyskowiczin puheenvuoron johdosta. 
Viime vaalikaudella kokoomus halusi siirtää veronmaksajien rahat yksityisten terveysjättien taskuihin. Se törmäsi onneksi perustuslakiin. Tämä kokoomuksen suunnalta kuuluva kova kritiikki koko tämän vaalikauden ajan... Ymmärrän toki, että kun teillä se törmäsi perustuslakiin ja tässä nyt läpi menneessä sote-uudistuksessa ei perustuslaillisia ongelmia ollut, niin ehkä se vähän kismittää. Mutta toivoisin kovasti, että nyt, kun tämä uudistus menee eteenpäin, tätä tärkeää uudistusta vietäisiin yhdessä siihen suuntaan, että se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla täällä Suomessa apua tarvitsevia ihmisiä. Siitähän tässä uudistuksessa on kysymys.
Tässä Marinin hallituksen valmistelemassa sote-uudistuksessa ei siis perustuslaillisia ongelmia ole, ja tähän ei sisälly myöskään kokoomuksen viime kaudella soteen sisään leipoma kolmen miljardin euron kustannusleikkuri. Pohdin vain, että jos se olisi mennyt läpi, niin missä jamassa meidän sote-sektori olisi tällä hetkellä sen kolmen miljardin euron kustannusleikkurin kanssa. Nyt olemme jo nähneet, kun alueet valmistautuvat esimerkiksi ict-kustannuksiin, että omalle Länsi-Uusimaan alueelleni on tullut lisää rahaa. Marinin hallitus on luvannut rahoitusta myöskin kaikkiin muihin sellaisiin kohteisiin, joita tarvitaan tämän uudistuksen onnistumiseksi.
Minä en maalailisi mörköjä seinille vaan peräänkuulutan tässä yhteistyötä ja sitä, että rakennamme yhdessä tätä tärkeää uudistusta, jota niin pitkään on odotettu, ja löydämme ratkaisut niihinkin ongelmiin, jotka varmasti tulevat meillä edessä monessakin olemaan, löydämme niihinkin ratkaisut yhdessä. Nyt ei ole riitelyn aika, vaan nyt rakennetaan seuraavalle sadalle vuodelle Suomeen sellaista hyvää sote-järjestelmää, joka kestää inhimillisestä näkökulmasta, potilaiden, apua tarvitsevien näkökulmasta, sen systeemin sisällä työskentelevien näkökulmasta ja koko Suomen kestävyyden näkökulmasta. Ja minä uskon, että tämä nyt valittu sote-malli on paras mahdollinen, ja sillä mennään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-04-08T14:21:10,2022-04-08T14:24:16,Hyväksytty,1.1
2022_39_20,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_21,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskolla ja toivolla ei tässä sote-uudistuksessa ja sen toimeenpanossa nyt kyllä kovin pitkälle pötkitä. Nyt on kyse siitä, kuinka me jatkossa käytämme ne 80 miljardia, meidän valtion budjetin. On aivan selvää, että me ollaan kaikki yhtä mieltä siitä, että puolustusmenoihin täytyy satsata. Ne miljardit ovat kullanarvoisia, ja kaikki me tuemme niiden käyttämistä sinne, mutta jotta meillä olisi jatkossa varaa huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista, huolehtia turvallisuudesta, niin täytyy aina miettiä, millä tavalla meidän valtion yhteiset verorahat käytetään.
Sote-uudistus oli, kuten täällä on jo perussuomalaisten toimesta kerrottukin, sellainen uudistus, joka ei kulje kohti sitä tavoitetta. Oli tarkoitus, että sen avulla parannetaan kansanterveyttä ja kohennetaan kansantaloutta, mutta nyt uhkaa kyllä käydä päinvastoin. Se tulee lisäämään paitsi henkilöstökuluja myös ict-kuluja. Se tulee rakentamaan uusia koneistoja, uusia organisaatioita, jotka eivät tuota sitä hyvää asukkaille, kansalaisille. Me kaikki toivomme, että asiat olisivat toisin, mutta nyt uhkaa käydä niin, että koska rahat eivät riitä, hyvinvointialueilla lähdetään toimimaan niin kuin kuntaliitoksissa: lähdetään leikkaamaan reunamien palveluja, lähdetään kiristämään ruohonjuuritason palvelua.
Tämä kaikki pitää estää, ja se tarkoittaisi sitä, aivan kuten perussuomalaiset ovat koko ajan sanoneet, että julkiset menot täytyy pistää tärkeysjärjestykseen. Hallituksen täytyisi nyt myöntää, että tämä sama meno, joka nyt näyttää jatkuvan — velkaantuminen 7 miljardia vuosittain — ei ole se tie, jolla voidaan turvata hyvinvointipalvelut.
Tämä hillotolppakeskustelu, joka täällä myöskin on tullut esiin, pitää valitettavasti paikkansa niin virkamieskoneistossa kuin luottamustehtävissä. Eli molemmilla tahoilla turvataan ensin se koneisto — ei suinkaan niin, että ensin katsottaisiin ruohonjuuritasolla, miten siellä palveluja ensisijaisesti asiakkaille tarjoavat voivat toimia: miten hoitajat voivat toimia, miten lääkäreillä on parhaat olosuhteet tehdä sitä työtä, mihin heidät on koulutettu, ja miten päästään siihen, että kansanterveyttä tosiasiassa parannetaan?
Toivottavasti seuraava hallitus vuoden päästä on realistisempi raha-asioitten osalta kuin tämä istuva. Toivo elää siinä, vaikka toivossa onkin ainakin tässä tilanteessa aika paha elää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-04-08T14:24:16,2022-04-08T14:27:06,Hyväksytty,1.1
2022_39_22,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_23,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Olen edustaja Guzeninan kanssa siitä samaa mieltä, että kun tämä uudistus on eduskunnassa päätetty ja sitä valtakunnassa toteutetaan, niin nyt pitää tästä uudistuksesta tehdä mahdollisimman hyvä. Se vaatii yhteistyötä puolueiden välillä. Kokoomus pyrkii siihen, vaikka emme tätä järjestelmää kannattaneetkaan, että kun tähän on päädytty, niin tästä järjestelmästä tehdään mahdollisimman hyvä, ja niitä valuvikoja, mitä matkan varrella huomataan — nyt jo tiedetään joitakin — pyritään tietysti sitten tulevina vuosina korjaamaan.
Sen sijaan edustaja Guzeninan kanssa on oltava eri mieltä näistä perustuslaillisista näkökohdista. Ensinnäkään ei ole totta, että tässä mallissa ei ollut mitään perustuslaillisia ongelmia. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan yksimielisen lausunnon mukaan tässä hallituksen sote-uudistuskokonaisuudessa oli kolme perustuslainvastaisuutta. No, mistäpä lakiesityksestä niitä ei nykyään löydettäisi.
Mutta mitä tulee viime vaalikauden perustuslakikäsittelyyn, josta edustaja Guzenina puhui, niin tuo vaihe ei valitettavasti ole lainkaan niitä kunniakkaimpia eduskunnan perustuslakivaliokunnan historiassa. Nimittäin perustuslakivaliokunnan lausunnoissa oli yhteensä kymmeniä — kymmeniä — perustuslainvastaisuuksia. Yhdessä uudistuskokonaisuudessa oli kymmeniä perustuslainvastaisuuksia. Miten tämä on mahdollista? Olivatko uudistusta valmistelleet virkamiehet menettäneet järkensä? Entä Tuomas Pöysti, tuleva oikeuskansleri, hallinto-oikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori, joka johti valmistelua, oliko hän menettänyt kaiken oikeudellisen ajattelunsa? Ei, tästä ei ollut kyse. Kyse oli siitä, että perustuslakivaliokunnan käyttämät asiantuntijat oman arvomaailmansa pohjalta vastustivat vimmatusti tätä uudistusta ja löysivät — sananmukaisesti löysivät — sitten näitä kymmeniä perustuslainvastaisuuksia. Esimerkkinä mainitsen tämän aikataulun. Kun viime vaalikauden sotessa aikataulu oli liian kireä, niin perustuslakivaliokunta totesi, että se on vastoin perustuslakia: vastoin 19 §:ää eli palveluita, vastoin 6 §:ää eli yhdenvertaisuutta ja vastoin 22 §:ää eli julkisen vallan velvollisuutta turvata perusoikeudet. Kun tämän eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi, että aikataulu on liian kireä, se pyysi, tai kehotti, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa kiinnittämään tähän huomiota. No, valiokunta ei kiinnittänyt, mutta siinä ei nähty mitään perustuslain vastaista. Sama asia, eri vaalikausi, asiantuntijoiden erilainen suhtautuminen asiaan — ja kas kummaa, se, mikä vielä pari vuotta sitten oli perustuslain vastaista, ei enää tällä vaalikaudella ollutkaan perustuslain vastaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-08T14:27:06,2022-04-08T14:30:11,Hyväksytty,1.1
2022_39_24,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_25,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nämä ict-muutostyöt ovat ne, jotka vievät paljon rahaa. Länsi-Uudeltamaalta on puuttunut kymmeniä miljoonia, ja on todellakin vaarana se, että hyvinvointialueet eivät voi aloittaa vuoden alusta toimintaansa.
Edustaja Guzenina, totesitte tuossa, että hallitus on tämän rahoitusvajeen huomioinut — mutta sieltä puuttuu kymmeniä miljoonia ja totuus on kuitenkin se, että siellä kamppaillaan ja pohditaan, että mitenkä me lähdetään toimimaan. Ict ei ole ainoastaan kolme kirjainta, vaan se tarkoittaa potilastietoja ja se tarkoittaa potilasturvallisuutta — sitä, että ihmiset saavat oikeassa ajassa palvelun ja hoidon, lähetteet liikkuvat, laboratoriovastaukset liikkuvat, kuvantamistutkimustulokset liikkuvat — eli se on valtavan iso kokonaisuus, ja potilasturvallisuus on yksi tärkeimpiä asioita, mistä voidaan keskustella.
Kysyn nyt teiltä, hyvä edustaja Guzenina: Lupaatteko te nyt niin, että aivan varmasti hallitus antaa sen koko rahan, jotta toiminta pystytään käynnistämään, että sieltä ei tule ainoastaan vain pipanoita vaan kunnolla, kymmeniä miljoonia, että me saadaan käynnistettyä tämä toiminta, koska rahasta on todellakin pulaa? Kun me ollaan rakennettu tämmöinen hallinto, niin kyllä se pitää sitten saattaa myös voimaan. Olen samaa mieltä, että me tarvitsemme hyvät palvelut, toimivat ratkaisut, ja ilman rahaa ei niitä synny. Lupaatteko, että rahaa tulee?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-08T14:30:11,2022-04-08T14:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_39_26,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_27,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä palaan hetkeksi sinne viime vaalikaudelle, kun edustaja Zyskowiczkin sitä muisteli. Muistelen, että silloin edustaja Zyskowicz useaan otteeseen pohti ihan julkisuudessakin sitä, onko tämä nykyinen järjestelmämme perustuslain vastainen, kun katsotaan, saavatko ihmiset yhdenvertaisesti palveluja. Tämä yhdenvertaisuus esimerkiksi on yksi näistä määreistä, joiden täytyy toteutua.
Se oli minun mielestäni hyvinkin mielenkiintoinen kysymys, ja tästä nyt aasinsiltaa rakennan tähän tällä hetkellä käytävään työmarkkinatilanteeseen ja siihen, kun hoitajat toivovat itselleen palkankorotusta ja parempia työehtoja, parempaa johtamista — siellä on paljon sellaisia asioita, joita pitäisi korjata. No, tämä palkkakysymys ei tietenkään kuulu tähän saliin, mutta kysyn edustaja Zyskowiczilta ja kysyn edustaja Juvoselta: siinä vaiheessa, jos siellä neuvottelupöydässä syntyy sopu ja esimerkiksi saataisiin aikaan sellainen palkkaohjelma, joka kylläkin lisää sitten julkisen sektorin kustannuksia, oletteko te valmiita siihen?
Ja edustaja Juvonen, kun kysyitte minulta, lupaanko minä, että niihin ict-kustannuksiin Länsi-Uudellamaalla tulee täysimääräisesti se raha annettua, niin me olimme teidän kanssanne samassa kokouksessa viimeksi, kun käytiin näitä läpi, ja muistatte ehkä, että meille kerrottiin, että tämän vuoden osalta kaikkia rahoja ei pystytä käyttämään vaan niistä osa jää sitten tulevalle vuodelle. Eli en pysty lupaamaan tietenkään mitään, mutta tämän todellisuuden teille kuitenkin nyt kerron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-04-08T14:31:38,2022-04-08T14:33:44,Hyväksytty,1.1
2022_39_28,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_29,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ehkä on kohteliasta edustaja Guzeninalle vastata suoraan kysymykseen, joka liittyi nykyisen terveydenhuoltojärjestelmämme yhdenvertaisuuteen. Se, mitä viime vaalikaudella usein totesin sekä julkisuudessa että perustuslakivaliokunnassa, oli se, että meidän perusterveydenhuollon järjestelmäämme pidettiin yleisesti hyvin epäyhdenvertaisena, ja muun muassa OECD oli todennut, että pahin epäyhdenvertaisuusongelma meidän nykyisessä perusterveydenhuollon järjestelmässä on se, että työterveyshuollon piirissä olevat ihmiset saavat aivan eritasoisesti perusterveydenhuollon palveluita kuin ne kansalaiset, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä. Itse ajattelen, että tämä on edelleen totta, ja ajattelen, että se on totta myös tämän uudistuksen jälkeen — valitettavasti. Tämä OECD:n pahimmaksi yhdenvertaisuusongelmaksi meidän järjestelmässämme toteama asia oli tietysti sellainen, johon tämä sote-uudistus ei lainkaan puutu.
Mitä sitten tulee siihen, onko tämä nykyjärjestelmä yhdenvertaisuuden kannalta perustuslain vastainen, itse olen hyvin pidättyväinen julistamaan suoraan perustuslain vastaiseksi erilaisia asioita. Totta kai meidän nykyjärjestelmässämme on yhdenvertaisuusongelmia, mutta sanokaapa se sektori yhteiskunnassa, missä ei olisi yhdenvertaisuusongelmia. Tällä haluan tarkoittaa sitä, että jos yhdenvertaisuutta tulkittaisiin yleisesti niin tiukasti kuin tulkittiin ehdotettua sote-uudistusta viime vaalikauden perustuslakivaliokunnan lausunnoissa, niin voisi todeta, että koko suomalainen yhteiskunta on yhdenvertaisuuden vastainen perustuslain tarkoittamassa mielessä. No, sitä mieltä en tietystikään ole. Sen sijaan olen sitä mieltä, että viime vaalikaudella perustuslakivaliokunnan lausunnoissa olleet yhdenvertaisuustulkinnat olivat aivan liian kireitä, ja se näkyy jo tällä vaalikaudella siinä, että sama asia eli liian kireä aikataulu, joka viime vaalikaudella oli perustuslain vastainen ongelma, tällä vaalikaudella oli vain ongelma mutta se ei ollut perustuslain vastainen ongelma.
Toinen edustaja Guzeninan kysymys oli se, että jos syntyy sopu hoitoalan tai yleensä kunta-alan palkoista, joihin sitten sisältyy reiluja korotuksia ja mahdollisesti jopa tällainen palkkatasa-arvo-ohjelma, jolla korotetaan hoitohenkilöstön palkkoja vuosien saatossa, niin olemmeko valmiit etsimään sille rahoituksen. Tähänhän on pakko todeta, että tällainen meidän järjestelmämme on, eli sehän, mitä tuolla työmarkkinapöydissä sovitaan julkisen sektorin palkoista, tietysti maksetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-08T14:33:44,2022-04-08T14:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_39_30,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_31,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän voisi ihan näin perjantain kunniaksi todeta edustaja Zyskowiczille, että itse asiassahan meillä on tässä ihan sama suunta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-04-08T14:36:50,2022-04-08T14:37:07,Hyväksytty,1.1
2022_39_32,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_39_33,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kuntien takauskeskuksesta annetun lain 1 ja 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta tuntuu siltä, että meillä on koko yhteiskunnassa sama suunta, kun me katsomme suomalaista terveydenhuoltohenkilöstöä ja sote-henkilöstöä, jotka ovat toimineet koronakriisin aikana äärettömän paineen alla, tehneet tunnollisesti työnsä ja tehtävänsä ja hoitaneet ihmisiä, niin koronaan sairastuneita kuin kaikkia muita. On tehty elinsiirtoja, on tehty sydänleikkauksia, on hoidettu syöpiä. Eli kyllä me toivomme, että henkilöstö saa palkan muodossa sen arvostuksen, minkä ansaitsee.
Ja on toki juurikin niin, että jos tällainen palkkaohjelma saadaan, mitä koko sydämeni pohjasta toivon, niin se tarkoittaa sitten myös priorisointia jostakin muusta. Me perussuomalaiset olemme kyllä esittäneet priorisointikohteita. Mielestäni esimerkiksi näin koronakriisin jälkeen kaikki resurssit tulisi laittaa terveydenhuollon kasvuun ja siihen, että ihmiset saadaan jaloilleen: mielenterveyspalveluihin ja myös terveydenhoitoon, hoitojonojen purkuun ja siihen, että työvoimaa on riittävästi. Ilmastotoimet, kehitysapu, maailman parantaminen — kaikki tämä saa odottaa. Toki Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nyt eri asia, siitä en tässä puheessani mainitse, mutta kaikessa tässä muussa vedetään jonnekin punakynällä merkkiä, mistä säästetään, jotta me saadaan tämä yhteiskunta toimimaan, sillä jokainen tarvitsee terveydenhuoltoa joskus, ennemmin tai myöhemmin, me ja meidän läheisemme. Silloin se hoitajan käsi on se viimeinen käsi, mihin tartutaan, ja siihen pitää yhteiskunnassa varautua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-08T14:37:07,2022-04-08T14:38:47,Hyväksytty,1.1
2022_39_34,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 3/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 3/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_39_35,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 4/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 4/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_39_36,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 25/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 5/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 5/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_39_37,39/2022,2022-04-08,13.59,14.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 20/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 4/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 4/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_39+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_40_1,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmoituksia,"Hyvät edustajat! Edustaja Ilkka Kanervan läheiset ja omaiset! Paikka eturivissä on tyhjänä. Sitä on edelleenkin vaikea ymmärtää. Kukkaseppele pulpetilla kertoo viime viikon torstai-iltana kuullusta suru-uutisesta: Ilkka Kanerva on poissa. Hän kuoli pitkäaikaiseen sairauteensa ja jätti korvaamattoman aukon perheeseensä, tänne eduskuntaan ja koko Suomeen. Ilkka Kanerva omisti julkisen elämänsä yhteiskunnalle: kotipaikkakunnalleen, maakunnalleen, Suomelle ja Euroopalle. Kaikesta näki, että hän piti työstä ja elämästä yhteiskunnan ja järjestöelämän eri tehtävissä, ja mihin hän ryhtyi, hän keskittyi siihen aina pitkiksi ajoiksi. Hän ei vain käynyt uusissa tehtävissä, vaan omistautui niihin perusteellisesti. Kanerva valittiin eduskuntaan 12 kertaa. Ensimmäisen kerran hän aloitti edustajana syysvaaleissa 1975 saaden Turun eteläisestä vaalipiiristä 8 921 ääntä. Viimeisen kerran hänet valittiin viime vaaleissa vuonna 2019 Varsinais-Suomen vaalipiiristä 7 350 äänestäjän antamalla valtakirjalla. Hän teki työtään kansanvallan palveluksessa äänestäjiensä uskollisesti antamalla valtakirjalla. Kaikki kertovat, kuinka hän tunsi ihmisiä ja kuinka he tunsivat hänet. Hän tiesi, keitä hän edustaa, ja hänen äänestäjänsä tiesivät, että hän käyttää saamaansa valtakirjaa itsenäisesti harkitsemallaan tavalla. Yli 46 vuotta eduskunnassa osuu Suomen historiassa vaiheeseen, jossa Suomi muuttui paljon, ja Kanerva oli tuota muutosta tekemässä. Hänen uransa raskaimpiin tehtäviin kuului varmasti työministerin vaikea ja lähes mahdoton salkku 90-luvun alun lamassa. Hän oli jo tuolloin eduskunnan kokeneimpiin kuulunut edustaja ja yhden vaalikauden hallituksen ministerinä jo toiminut. Silti voidaan vain kuvitella, kuinka pitkiä nuo suurtyöttömyyden vuodet olivat hänelle olosuhteissa, joissa työministerillä ei juuri ollut enempää välineitä auttaa ja silti perusteltu tyytymättömyys kohdistui häneen. En tiedä, kuinka paljon tuo kokemus vaikutti hänen uraansa, mutta sen jälkeen hänen päähuomionsa siirtyi enemmän ja enemmän kansainvälisiin kysymyksiin ja Suomen ulkopoliittiseen asemaan. Kanerva oli jo edustajauransa hyvin alkuvaiheessa vuosikymmenen Pohjoismaiden neuvoston työssä, mutta etenkin viimeisten 25 vuoden aikana hän edusti meitä erittäin pitkiä jaksoja Nato-parlamentaarikoissa ja Etyjin parlamentaarisessa yleiskokouksessa — valtaosan ajasta suomalaisvaltuuskunnan puheenjohtajana. Hän toimi Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidenttinä Suomen puheenjohtajuuskaudella ja sen jälkeen järjestön kunniapuheenjohtajana. Pohjaa näille tehtäville loi ulkoministeriys ja todella pitkäaikainen jäsenyys ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa, jonka puheenjohtajana hän eri vaiheissa toimi yli vuosikymmenen. Kanervaa esimerkillisenä edustajana kuvaa se, että hän oli monia kausia ulkoasiainvaliokunnassa varajäsen mutta hän osallistui täysipainoisesti valiokunnan työhön. Sisältö oli hänelle muodollista asemaa olennaisempi. Viimeisen varsinaisen eduskuntapuheenvuoronsa hän piti viime joulukuussa esitellessään valiokuntansa mietinnön puolustusselonteosta. Puheessaan hän totesi: ”Selonteossa todetaankin, että Venäjän tavoitteena on edelleen etupiirijakoon perustuva turvallisuusrakenne Euroopassa. Sotilaallisen voiman käyttö — ja sillä uhkaaminen — näyttää säilyvän keskeisenä Venäjän keinovalikoimassa.” Ja hän jatkoi: ”Minkäänlaista etupiirijakoa on mahdotonta hyväksyä.” Kanerva teki varsinkin Etyjin puitteissa mutta myös kahdenvälisesti kärsivällisesti työtä Venäjän suuntaan, ja voin vain kuvitella hänen turhautuneisuuttaan, kun hän näki, että mikään järkipuhe ja kansainvälisiin suhteisiin kuuluva diplomatia eivät auta. Uskon, että hän toimi innolla Etyjin puitteissa, koska aidosti uskoi siihen, että rauhaa ja kehitystä voidaan parhaiten edistää vahvistamalla kansainvälisten sopimusten arvoa ja pitävyyttä. Sopimuksia kannattaa neuvotella ja solmia luottaen siihen, että niihin aidosti sitoudutaan. Silloin ne toimivat ja tuottavat rauhaa ja hyvinvointia. Kanerva toimi koko ajan myös kotimaisten asioiden parissa. Hän oli Turun kaupunginvaltuutettu 50 vuotta ja Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajana yli neljännesvuosisadan. Hänen laaja toimintansa urheilujärjestöjen piirissä tunnetaan. Mikä saa ihmisen käyttämään aikansa ja osaamisensa yhteisiin tehtäviin nuoresta pitäen? Hänellä oli arvonsa ja ihanteensa, mihin suuntaan hän halusi yhteiskuntaamme viedä. Lähes päivälleen vuosi sitten hän kirjoitti: ”Arvopohjamme on pitkälti yhteneväinen. Lapsuuteni arvoista muistan kotipitäjäni upean patsaan jalustaan hakatut kolme arvoa: isänmaanrakkaus, urhoollisuus ja oikeudentunto. Tänä päivänä puhumme sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, vastuunkannosta, tasa-arvosta, anteeksiantavaisuudesta ja avuliaisuudesta. Oletan, että lähes kaikki suomalaiset jakavat nämä perusarvot. Tiedämme, että eriarvoistuminen uhkaa yhteiskuntaamme, ja erityisesti ikäihmisistä haluamme kaikki kantaa vastuumme. Suomalaiset ovat isänmaallista kansaa, ja kansallistunne koetaan myönteisenä ilmiönä. Olemme siis Suomesta ylpeitä. Kansallisuus ja kansainvälisyys kulkevat käsi kädessä tämän päivän maailmassa, ja tämä ajattelu on meille suomalaisille tyypillistä.” Ja hän jatkoi: ”Haen tilannetta, jossa innostus voittaa lannistuksen ja kannustus apatian.” — Innostus voittaa lannistuksen ja kannustus apatian. Uskon, että juuri tällaisesta me muistamme Ilkan. Tuollaisena hän otti meidät aina vastaan. Tuo sopii liikunnan edistämiseen, tuo ilmentää hänen ajatustaan siitä, mikä saa ihmiset yrittämään ja luomaan työpaikkoja, ja tuo kuvasi hänen tulevaisuudenuskoaan ja optimismia. Ilkka Kanerva piti työstään, siksi hän oli aina mukana. Hän arvosti toisia ihmisiä, elämää, ja hän rakasti tätä maata, jonka kansaa hän sai niin pitkään edustaa. Tänään me vietämme minuutin hiljaisen hetken muistaaksemme hänen työtään, elämäänsä ja hänen muistoaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_40_2,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 19.5.2022. Valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan enintään 2,5 tuntia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_40_3,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämän hyvin vakavan ja surullisen hetken jälkeen varmasti myös poisnukkuneen edustajan, työtään rakastaneen henkilön toive on, että jatkamme päiväjärjestyksessä, ja siksi esittelen teille nyt puheenvuorossani julkisen talouden suunnitelman.
Palaan aluksi helmikuulle. Helmikuun alussa esittelin teille hallituksen ensimmäisen lisätalousarvion tälle vuodelle. Toivoin silloin, että kyseessä olisi vihdoin viimeinen korona-lisätalousarvio. Silloin totesin myös, että kaikkeen täytyy varautua. Kaikkeen täytyy varautua — totisesti.
Arvoisa puhemies! Hallitus joutui laatimaan tämän julkisen talouden suunnitelman vuosille 23—26 hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin vielä alkuvuodesta ajattelimme. Valtiovarainministeriön helmikuun puolivälissä tehdyssä esityksessä julkisen talouden suunnitelmaksi oletuksena oli suhteellisen vahva talouskasvu vielä tälle vuodelle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan alensi talouden kasvuennustetta, lisäsi inflaatiopaineita ja ylipäätään epävarmuutta sekä toi uusia menotarpeita puolustukseen ja turvallisuuteen. Venäjän hyökkäys, se on vastenmielinen ja se on tuomittava. Sydämemme ovat ukrainalaisten puolella. Kuitenkaan valtiovarainministeriön talousarviovalmistelun perusteita ei uusi toimintaympäristö sinänsä järkyttänyt. Sen pohjalta käytiin normaalisti ministeriöiden kahdenväliset neuvottelut ja hallituksen yhteinen neuvottelu huhtikuun 5. päivä, hyökkäyksen luomat lisätarpeet tietenkin huomioon ottaen.
Esityksessään hallitus päätti toteuttaa viime vuonna linjaamansa 370 miljoonan euron pysyvät säästöt kehystasoa alentamalla ja kohdentamalla ne 328 miljoonan euron osalta eri hallinnonaloille. Veikkausyhtiön tuottojen ohjaaminen valtion yleiskatteelliseksi tuloksi toteutettiin eduskunnassa toimineen parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti.
Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoja lisätiin parlamentaarisen työryhmän esityksen pohjalta. Kunnioitimme siis vahvasti eduskunnan tahtoa näissä kahdessa, myös taloudellisesti merkittävässä kysymyksessä. Lisäys on näissä tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoissa yhteensä 344 miljoonaa euroa verrattuna aiempaan kehystasoon, kuitenkin kehyksen puitteissa. Aivan välttämättömiä yksityisiä tutkimus- ja kehitysinvestointeja vauhdittaa lisäksi uusi verokannustin, joka otetaan käyttöön ensi vuoden alusta alkaen.
Miksi panostamme tähän? Siksi, että ne ovat osa hallituksen keskeistä tavoitetta vahvistaa talouden kasvun edellytyksiä. Pitkäjänteinen, vahva ja myös luonnon kannalta kestävä talouskasvu, se on paras keino hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
Kasvun tueksi riihessä löydettiin ratkaisu myös investointien lupamenettelyjen vauhdittamiseen niin, että energiaomavaraisuuden lisäämistä pystytään nopeuttamaan entisestään.
Kolmas kasvun vahvistamisen avain on työperäinen ja koulutusperäinen maahanmuutto, johon jo hallituksen aiemmat päätökset ovat antaneet paljon vauhtia, ja niiden toimeen-panoa seurataan tiiviisti.
Talouskasvun edellytyksistä huolehtimisessa, siinä on pyritty ottamaan oppia menneestä. Finanssikriisistä toipumiseen meni taannoin noin kymmenen vuotta, mutta edellisestä, myöskin puhemiehen äsken puheessaan viittaamasta 90-luvun lamasta, siitä toivuttiin paljon nopeammin juuri kohdentamalla menoja tutkimus- ja kehitysrahoitukseen määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Silloin päästiin vahvaan investointien ja tuottavuuden kasvuun mobiiliteknologian siivittämänä. Julkisen velan bkt-suhde, se taittui silloin nopeasti.
Arvoisa puhemies! Suomella on nyt vahvaa edelläkävijyyttä ja kilpailukykyä ilmastonmuutosta hillitsevien teknologioiden, tuotantojen ja myös palveluiden alalla. Näistä voi löytyä Suomen uusi Sampo eli investointien ja kasvun moottori. Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin miljardi euroa kohdentuu investointeihin puhtaaseen energiantuotantoon, vähäpäästöisiin innovaatioihin, rakennusalan ympäristöratkaisuihin sekä sähköisen liikenteen latausinfraan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan, se taas antoi puhtaan teknologian investoinneille, tälle kokonaisuudelle, vielä aivan uuden pontimen, ja se on, ei enempää eikä vähempää kuin omavaraisuus. Hallituksen esitys julkisen talouden suunnitelmaksi sisältääkin lisätoimia, joilla vahvasti vauhditetaan irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta: enemmän kotimaista energiantuotantoa ja fossiilista energiaa korvaavan teknologian hyödyntämistä siis.
Kehysriihen yhteydessä tähän energian hintojen nousuun ja ylipäätään inflaatioon ja hintojen nousuun liittyen päätettiin myös pienituloisimpien kansalaisten sopeutumisesta äkilliseen energiahintojen nousuun: sitä tuetaan aikaistamalla elinkustannusten nousua vastaavaa indeksikorotusta sosiaalietuuksiin. Tämä on oikeudenmukaista, ja se on tarpeen yhteiskunnallisen eheyden ja eriarvoisuuden vähentämisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Koronakriisissä valtio joutui ottamaan vastaan iskuja yritysten, kuntien ja yksittäisten ihmisten sijasta. Tarkoituksena oli rakentaa siltaa yli vaikeimman ajan, kompensoida rajoitusten haittoja elinkeinoelämälle ja ylläpitää työllisyyttä, kunnes päästään takaisin normaalimpaan aikaan. Tälle kaikelle oli myös vahva, yli puoluerajojen kulkeva tuki.
Mutta toki myös nyt tarvitaan valtion toimia, mutta kuitenkin on hyvä ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan, se on erilainen kriisi. Turvallisuusympäristömme, se on muuttunut peruuttamattomasti. Venäjän eristäminen muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumalla, se tarkoittaa nopeaa siirtymää aivan uudenlaiseen toimintaympäristöön.
Valtion on totta kai toimittava myös uudessa kriisissä, mutta toisella tavalla kuin korona-aikana, nyt varautumalla ja vauhdittamalla siirtymää sekä estämällä eriarvoisuuden kasvua. Kaikkia markkinoiden aiheuttamia ongelmia ja äkillisiä muutoksia valtio ei pysty kompensoimaan tai korjaamaan, mutta hallitus tekee merkittäviä lisäpanostuksia maanpuolustukseen sekä kyber- ja rajaturvallisuuteen ja auttaa myös sotaa Ukrainasta pakenevia. Suomen sotilaallisessa toimintaympäristössä tapahtunut muutos, se edellyttää pitkäjänteistä puolustuskyvyn vahvistamista sekä nopeaa lyhyen ja keskipitkän aikavälin lisäresursointia Puolustusvoimien määrärahoihin. Se aloitetaan välittömästi jo kuluvana vuonna lisätalousarviossa.
Myös Rajavartiolaitosta vahvistetaan muun muassa hankkimalla uudet valvontalento-koneet. Puolustuksen ja rajan nopeisiin menotarpeisiin palataan vielä toukokuussa, kun todellakin tämän vuoden toinen lisätalousarvio esitellään. Samoin kyberturvallisuutta vahvistavat toimet, nekin aloitetaan välittömästi tänä vuonna, mutta myös kehyksessä osoitetaan lisävoimavaroja useilla kymmenillä miljoonilla vuosittain.
Oma tärkeä kysymyksensä ovat Ukrainasta sotaa pakenevat ihmiset. He ovat tilapäisen suojelun piirissä. Tavoite on saada heidät nopeasti osaksi normaalia arkea, työelämää ja koulunkäyntiä — sekä aikuiset että lapset. Kuntien rooli tässä on keskeinen, ja hallitus korvaa kunnille niille aiheutuvia menoja, joihin on nyt siis myös kehyksessä mittavasti varauduttu.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyksen vuoksi julkisen talouden perustana olevat reaalitalouden ennusteet, ne ovat juuri nyt harvinaisen epävarmoja. Hyökkäystä edeltäviin ennusteisiin verrattuna Suomen bkt-kasvu, se lähestulkoon puolittuu tältä vuodelta. Ensi vuoden oletamme jatkuvan noin 1,7 prosentin tasolla. Näillä kasvuoletuksilla budjettitalouden alijäämä olisi nyt kehyskaudella noin 7,2 miljardia euroa. Julkisyhteisöjen velka suhteessa bkt:hen olisi ensi vuonna liki 67 prosenttia. Velkasuhde lähtisi kehyskauden loppupuolella kasvuun, ottaen huomioon juuri nämä panostukset puolustukseen, tutkimukseen ja kehitykseen, mutta myös velan korkomenojen kasvun vuoksi.
Velkasuhteen pitämiseksi aisoissa tarvitaan nyt siis lisää ennen kaikkea talouden kasvua vauhdittavia toimia, ja kyllä, menojen priorisointia, mitä hallituskin teki. Myönteistä on se, että työllisyysaste on nyt kuitenkin noussut erittäin suotuisasti, työpaikkoja on avoimena ja työllisyys lähenee kehyskauden lopulla arvioidusti 75:tä prosenttia eli vihdoin hyvää pohjoismaista tasoa ja myöskin hallituksen itselleen asettamaa tavoitetta.
On syytä huomioida myös yksi merkittävä muutos tämän poikkeuksellisen ajan keskellä: hyvinvointialueuudistus, se muuttaa ensi vuonna olennaisesti valtion budjetin rakennetta. Kun kuntien sote-menot siirtyvät valtion budjettiin, menotaso kasvaa sen vuoksi 13,9 miljardilla, valtionosuudet hyvinvointialueille katetaan valtionverotuksella ja kuntavero taas kevenee 13 prosenttiyksiköllä. Hyvinvointialueiden onnistuminen sote-menojen kasvun hillinnässä on tärkeää koko julkisen talouden kannalta, ja tämä hallitus varmistaa asiaa muun muassa tuottavuutta lisääviä kertaluonteisia ict-menoja tukemalla.
Hyvät kansanedustajat, Euroopassa on sota. Tästä syystä hallitus joutui tekemään kehyspoikkeuksen, jotta tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja kyberin menolisäykset, joista edellä kerroin, katetaan kehyksen ulkopuolisina. Samoin Ukrainaan annettu apu, pakotteiden välittömät vaikutukset, katetaan vastaavasti. Lisäksi myös energiahintojen nousun takia tehtävät yksittäiset toimet ja huoltovarmuuden kannalta välttämättömät investoinnit, jotta olisi kotimaista energiantuotantoa ja jotta vauhdittaisimme fossiilisesta energiasta luopumista, kuuluvat tähän niin sanottuun kehyspoikkeukseen. Hyvä eduskunta! Näitä yllättäviä menoja vastaavien leikkausten tekeminen muista menoista nopealla aikataululla ei olisi ollut kasvun eikä yhteiskunnallisen eheyden kannalta perusteltua tehdä.
Ja vielä aivan lopuksi, arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikkaa on tehty tällä vaalikaudella poikkeuksellisen vaihtelevassa toimintaympäristössä. Korona-aikana valtio velkaantui nopeasti, mutta samalla onnistuttiin ylläpitämään työllisyyttä ja vahvistamaan kasvun edellytyksiä. Kriisin aikana valmisteltiin samalla merkittäviä tulevaisuuden rakenteellisia toimia: oppivelvollisuuden, soten ja työllisyyspalveluiden uudistuksia.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan, se palautti kansakunnan, valtion ja politiikan perusasioiden äärelle. Syntyi uusi tärkeysjärjestys. Kaikinpuolisesta turvallisuudesta huolehtiminen, huoltovarmuus sekä myös kotimaisen ruuan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä tärkeysjärjestyksen kärkeen. Silti kriisissä on taas mahdollisuus uudistua ja vahvistaa tulevaisuuden kestävää kasvua. Julkisen talouden suunnitelman, hyvät kollegat, voikin tiivistää tuleville vuosille seuraavasti: Me varaudumme. Me uudistumme. Me pärjäämme.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-19T14:14:08,2022-04-19T14:26:00,Hyväksytty,1.1
2022_40_4,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_5,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän eduskunnan ja hallituksen kauteen ei juuri ole mahtunut normaaliaikoja. Sairaalat olivat vielä täynnä koronapotilaita, kun Venäjän oikeudeton ja brutaali hyökkäys Ukrainaan alkoi. Joudumme nyt harkitsemaan kansainvälistä asemaamme ja vahvistamaan puolustustamme tilanteessa, jota kukaan meistä ei toivonut näkevänsä.
Venäjän autoritaarinen syöksykierre on kaikkien yhteinen tragedia. Se ei ole sitä vähiten Venäjän itsensä kannalta, jonka nuoria miehiä kuolee turhaan järjettömässä sodassa, ja maa taantuu synkkyyteen. Vain Ukrainan kohtalo on vielä pahempi — sillä erotuksella, että ukrainalaisilla on toivoa paremmasta sekä rohkeutta taistella sen puolesta.
Käsittelemme hallituksen julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 23—26 tätä taustaa vasten. Vuosi sitten sovitusta kehystasosta pidetään kiinni, mutta kehyssääntöön tehdään poikkeus, joka kattaa puolustuskykymme nostamiseen, Ukrainan pakolaistilanteen hoitamiseen ja energian huoltovarmuuteen liittyvät menot.
Oikeistovaihtoehto olisi ollut tehdä kasvavan epävarmuuden oloissa syvät ja kansaa jakavat leikkaukset. SDP:n ryhmä katsoo, ettei ole oikein tai talouden näkökulmasta viisasta leikata pienituloisten toimeentuloa, varsinkaan nyt, kun kriisin kiihdyttämä inflaatio muutenkin syö kansalaisten ostovoimaa ja tarvitaan päinvastoin kohennusta arjen toimeentuloon. Siksi hallitus aikaistaa indeksikorotuksia ja keventää eläkeläisten verotusta. Myös suuret leikkaukset Suomen kansainväliseen apuun olisivat harkitsematonta omaan nilkkaan osuvaa itsekkyyttä — ja erityisen lyhytnäköisiä tilanteessa, jossa rajusti nouseva ruoan hinta voi pahentaa epävakautta ja muuttopaineita köyhyyden pesäkkeissä.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien toimintamenoihin ohjataan 130—200 miljoonaa vuodessa kehyskaudella, materiaalihankintoihin 1,75 miljardia muutamassa vuodessa. Rajavartiolaitokselle sekä kyberturvallisuuteen kohdennetaan merkittäviä panostuksia. Turvallisuudestamme emme voi tinkiä.
Toinen asia, josta emme voi tinkiä, on perustan luominen tulevalle kasvulle. Kasvuun perustuva talouspolitiikka oli jo näyttänyt kyntensä ennen sodan alkua. Suomen velkasuhde laski yli kolme prosenttiyksikköä vuonna 21 ja työllisyysasteen trendi nousi ennätystasolle, 74 prosenttiin.
Talouden voimakas kasvu oli jatkumassa myös kuluvana vuonna. Vaikka Venäjän hyökkäys heikentää ennusteita, on meillä Marinin hallituksen onnistuneen talouspolitiikan ansiosta nyt helpompi tehdä välttämättömät panostukset.
Turvallisuushankinnat nostavat julkista velkaa ja valtion vuotuisia korkomenoja. Ne eivät kuitenkaan lykkäämällä halpene. Samalla väestön ikääntymiseen liittyvät tasapainohaasteet eivät ole kadonneet minnekään. Tavoitteesta kääntää velkasuhde lasku-uralle normaaliolojen korkeasuhdanteessa on syytä pitää kiinni. Vastuullinen julkisen talouden hoitaminen on sekin tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Siksi tarvitsemme tulevina vuosina malttia menojen osalta sekä jatkotoimia veropohjan tiivistämiseksi ja harmaan talouden suitsemiseksi, verojen kokoamista oikeudenmukaisesti maksukyvyn mukaan.
Avainasemassa ovat kuitenkin työllisyys ja tuottavuus eli osaamiseen perustuva kasvu. Tarvitsemme ja arvostamme jokaisen työpanosta. On tärkeää toteuttaa parlamentaarisen työryhmän suositukset tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä jatkaa koulutuspolitiikan suurimman reformin sitten peruskoulun, oppivelvollisuuden laajennuksen, toteuttamista.
Kriisien keskellä on merkille pantavaa, että Marinin hallitus on johdonmukaisesti pystynyt toteuttamaan hallitusohjelmaansa. Kaikki isot uudistukset on viety läpi, mukaan lukien pitkään valmistelussa ollut sote-uudistus.
Taloutemme iso kuva, vastuu ilmastosta ja oma turvallisuutemme, kaikki, puoltavat isoa harppausta kohti päästötöntä Suomea. Uuteen teknologiaan panostamalla luomme Suomeen uutta korkean tuottavuuden työtä. Muutosta vauhdittamalla teemme kotimarkkinoistamme kasvualustan vientiyrityksille.
Koetut kriisit ovat korostaneet vanhaa opetusta. Vakaa ja vastuullisesti hoidettu valtiontalous on tärkeä turvaverkko, koska se antaa valtiolle mahdollisuuden pelastustoimiin ihmisten ja yritysten auttamiseksi kriisin koittaessa.
Koronakriisin aikaan Suomi vältti konkurssiaallot ja massatyöttömyyden myös, koska hallituksella oli kykyä ja malttia olla tukahduttamatta taloutta ennenaikaisilla leikkauslistoilla. Työllistävää kasvua, investointeja ja osaamista vahvistavalla talouspolitiikalla varmistamme Suomen kyvyn myös jatkossa selvitä kriiseistä ja haasteista. Siksi hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa esittämät vastuulliset linjaukset saavat sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän täyden tuen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-04-19T14:26:08,2022-04-19T14:31:25,Hyväksytty,1.1
2022_40_6,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Koskinen piti sosiaalidemokraattien ryhmäpuheen eikä puhunut valiokunnan puheenjohtajana. — Seuraavaksi edustaja Koskela, perussuomalaisten ryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_7,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puolesta toivotan voimia ja siunausta Ilkka Kanervan, isänmaallisen ja ystävällisen herrasmiehen ja kansan palvelijan, läheisille.
Nyt siirryn päivän aiheeseen eli julkisen talouden suunnitelmaan.
Huolemme pitäisi olla tässä salissa yhteinen: miten tämän maan taloutta ja asioita hoidetaan? Valtion velka on jo nyt 130 miljardia ja ensi vuoden jälkeen ainakin 144. Vaalien jälkeen vaihtuu hallitus, jonka ongelmaksi olette jättämässä ennennäkemättömän suuren velkasalkun. Arvioiden mukaan velkaa olisi vuonna 26 ainakin 165 miljardia.
Hallitus on siirtänyt paljon menoja kehysten ulkopuolelle. Koronan ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten takia tämä on osin perusteltua, mutta kehysmenettelyn uskottavuuden rapautumisesta on esitettävä huoli. Joka tapauksessa kehysten ulkopuolella oleva velka on velkaa siinä, missä muukin velka. Jostain on löydettävä myös aitoja säästöjä.
Se, että hallitukset vuodesta 2009 asti ovat tehneet alijäämää, ei ole peruste jatkaa massiivista velanottoa. Taloutta on tasapainotettava. Muutamia esimerkkejä keinoista: Kallis ja tarpeeton oppivelvollisuusuudistus on peruttava. Kehitysapua on leikattava ja sitä on suunnattava uudelleen. Näitä varoja olisi syytä käyttää ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen täällä Suomessa ja humanitääriseen apuun paikan päällä. Kehitysapu Venäjän toimia tukeviin maihin on syytä lopettaa välittömästi.
Julkisen sektorin esimiestaitoihin pitää panostaa. On tutkimuksia, joiden mukaan huonolla johtajuudella menetetään jopa kymmenen prosenttia yhteisöjen liikevaihdoista. Lisäksi OECD:n tutkimuksen mukaan Suomen olisi mahdollista saavuttaa nykyinen julkinen palvelutuotos teoreettisesti jopa 35 prosenttia pienemmällä panostuksella.
Käsittelyssä olevassa esityksessä on kannatettaviakin osia. Pidämme aivan oikeana panostettavia miljardeja maanpuolustukseen ja asevoimiin. Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä, josta ei pidä enää yhtään tinkiä. Myös tki-panostukset ovat oikeasuuntaisia. Uusia teknologioita ja innovaatioita kehittämällä saamme lisää vientituotteita myös vihreän siirtymän osalta.
Arvoisa puhemies! Meidän pitää irrottautua heti venäläisestä tuontienergiasta. Se on moraalisesti ainoa vaihtoehto. Nyt jos koskaan pitää panostaa kotimaisiin ja juuri nyt käytössä oleviin resursseihin. Meidän täytyy turvautua niin mittaviin turvealueisiin kuin metsiimmekin.
Perussuomalaiset kannattavat toimia, joilla turvataan kotimainen energiaomavaraisuus. Nyt välittömästi olisi esimerkiksi luotava turveyrittäjille sellainen toimintaympäristö, että jo luvitetut turvealueet voitaisiin ottaa käyttöön. Niitä on noin 30 000 hehtaaria.
Tässä tilanteessa myös ruokaomavaraisuuden merkitys kasvaa. Maatalouden kriisi on ratkaistava ja pellot täytyy pitää viljeltyinä, myös turvepellot, jotka tuottivat viime kesänä parhaan sadon.
Vihreän siirtymän suhteen voimme aivan hyvin siirtää hiilineutraalisuustavoitetta vuoteen 2050 eli samalle viivalle käytännössä kaikkien muiden EU-maiden kanssa. Ei ole mitään perustetta, miksi me harjoitamme maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, varsinkaan kun kansalle ja erityisesti pienituloisille tulee siitä kohtuuttoman iso lasku.
Me perussuomalaiset esitämme helpotuksia liikennepolttoaineiden verotukseen. Dieselajoneuvojen käyttövoimaverolle ei myöskään ole enää perusteita.
Arvoisa hallitus, vaikka nyt korostatte ennätyskorkeita työllisyyslukuja, on todellisuus kuitenkin vähän toisenlainen. Tehtyjen työtuntien määrä on laskussa, vaikka työllisten määrä nousee. Tämä ei ole kestävää. Työllisyyspalveluiden siirto kunnille ei tuo pelastusta. Julkinen taloutemme ei tämän hallituksen politiikalla tule tervehtymään. Hallituksen työllisyystoimet, sote-uudistus ja elpymispakettirahoitteiset hankkeet kasvattavat varmasti menoja, sen jokainen meistä täällä tietää, mutta on äärimmäisen epävarmaa, saadaanko niiden avulla säästöjä tai kestävää kasvua.
Arvoisa puhemies! Mieleeni on jäänyt viime syksyltä valtiovarainministerin lausahdus, että nyt on jo otettu lasten säästöpossutkin käyttöön. Tuo oli tilanne ennen Venäjän sotaa. Nyt tilanne on pahempi. Uskon, että meidän ei täytyisi turvautua lasten säästöpossuihin eikä jättää tuleville sukupolville ja hallituksille näin massiivista velkavuorta, jos vain toteuttaisimme perussuomalaisten vaihtoehdon ja laittaisimme asioita tärkeysjärjestykseen. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-19T14:31:42,2022-04-19T14:36:54,Hyväksytty,1.1
2022_40_8,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Sankelo, Kansallisen Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_9,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaipaus jää — elämä jatkuu.
Mitä enemmän suomalaiset näkevät kuvia Putinin Venäjän raa'asta hyökkäyssodasta, viattomien murhaamisesta ja järjestelmällisestä tuhoamisesta, sitä enemmän kaivataan päättäväisiä toimia turvallisuuden ja vakauden lisäämiseksi. Kokoomus esitti puolustusmenojen tuntuvaa tasokorotusta sekä noin kahden miljardin euron materiaalihankintojen lisäämistä ennen kehysriihtä. Näitä panostuksia hallitus on nyt toteuttamassa, ja se on oikein. Kiitämme.
Kuten pääministeri Marin on sanonut, meillä ei ole varaa suhtautua sinisilmäisesti kohonneisiin turvallisuushuoliin. Kokoomuksen mielestä on tehtävä kaikki muuttuneen turvallisuustilanteen edellyttämät panostukset varautumiseen. Ukrainan puolustussota on tärkeä myös Euroopan unionille. Läntisten arvojen puolesta taistelua on tuettava kaikin keinoin. Suomesta on tehtävä ukrainalaisille sotapakolaisille mahdollisimman hyvä koti siksi aikaa, kun tarvetta on. 
Arvoisa puhemies! Tämän kehyspäätöksen jälkeen Rinteen—Marinin hallitusten talouspolitiikan perintö on selvä. Julkisen talouden suunnitelman käsittelyn tulee olla keskustelu siitä, missä kunnossa hyvinvointipalveluidemme rahoituspohja on. Mistä taloudellinen kasvu syntyy? Miten vahvistetaan julkisen talouden kriisinkestokykyä?
Siksi täytyy kiinnittää huomiota siihen, mitä kehysriihen päätöksistä puuttuu. Kriisiajan menolisäykset edellyttäisivät kriisiajan työllisyystoimia ja kriisiajan priorisointia. Sipilän hallituksen työllisyysreformit ovat nostaneet työllisyyttä nyt, mutta laaja-alaiset menojen lisäykset syventävät alijäämää. Tämän hallituksen osalta jo tavoitteet olivat alimitassa. En ole löytänyt asiantuntija-arviota, jonka mukaan työllisyyspäätökset olisivat vahvistamassa julkista taloutta edes hallituksen itse itselleen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Kehysriihessä hallitus siis luovutti ja laski aisat alas lopullisesti työllisyyden suhteen.
Hallituskausi on mennyt menoja lisäillessä — velaksi. Veronmaksajien Teemu Lehtinen luonnehti osuvasti hallituksen kriisitietoisuutta. Menoja lisättiin vaalikauden alussa, koronapandemiassa menoja lisättiin, Venäjän hyökättyä Ukrainaan menoja lisätään. Riskeihin on reagoitu, lisätty on — myös sinne, missä se ei olisi ollut välttämätöntä.
Yksi sokea piste riskitietoisuudessa on: julkisen velkaantumisen kasautuvat riskit. Korkotaso on nousussa, rahalle tulee hintaa ja päättymätön velkaantuminen on aito, oikea, konkreettinen riski. Yhteiskunnan taloudellinen kriisinkestokyky heikkenee. Uusimman kehyspäätöksen seurauksena valtio tulee olemaan yli seitsemän miljardia euroa alijäämäinen tänä vuonna. Seitsemän miljardin euron alijäämä jatkuu ensi vuonna, seuraavana ja seuraavana. On selvää, että tulevaisuuden velkaantumista ei selitä korona tai Venäjän hyökkäyssota. Velkaantuminen päättyy tai on päättymättä sen mukaan, miten hallitus asettaa asioita tärkeysjärjestykseen. Hyvinvointia ei voi napata lainalle pysyvästi tulevilta sukupolvilta.
Hyvät kollegat, meillä ei ole varaa talouden kriisinkestävyyden rappiolle. Matala ulkomainen velka ja riippumattomuus tekisivät meidät vähemmän alttiiksi vaikutusyrityksille. Talouspolitiikka on osa turvallisuuspolitiikkaa ja huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Teknokraattiselta kuulostava kehysbudjetointi on ollut tärkeä työkalu säilyttää joku holtti. Marinin hallituksen heikosti perustellut kehysten rikkomiset ovat romuttaneet tämän menojarrun. Hallituksella ei ole olemassa pidäkettä menojen kasvun hillintään.
Hallitus on päättänyt siirtää kehysten ulkopuolelle puolustukseen ja varautumiseen liittyvät menot. Puolustuksen ja turvallisuuden osalta se on kannatettavaa. Sen sijaan on vaikea nähdä välttämättömyyttä kaikissa menoissa. Esimerkiksi: miten kosteikkoviljelyn edistäminen turvaa ruuantuotantoa tai miten sähköautojen hankintatuet liittyvät akuuttiin tarpeeseen vahvistaa puolustusta? Ei sodalla voi perustella mitä tahansa velaksi tehtävää menolisäystä.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: On selvää, että talouspolitiikan sääntöjä on vahvistettava. Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti parlamentaarista sitoutumista uuteen ankkuriin. Sen mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa 0,2—0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen joka vuosi. Ankkuri ohjaisi velkaantumisen kestävälle uralle.
Kokoomus on valmis sitoutumaan pohjoismaisen tason hyvinvointipalveluiden turvaamiseen. Kriisinkestävää yhteiskuntaa ei voi rakentaa rapautuvan talouden varaan. Toivottavasti myös muista puolueista löytyy rohkeutta kohdata talouden tosiasiat. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-04-19T14:37:14,2022-04-19T14:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_40_10,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, keskustan ryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_11,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat! Politiikkaa pitää tehdä ajassa — siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. Elämme vakavia aikoja: koronaa nyt ei ole vielä täysin nujerrettu, ja Euroopassa riehuu sota. Näkymät ovat poikkeuksellisen epävarmat. Siksi kehysriihi olikin huolenpitoa perusasioista; Suomen turvallisuudesta, talouden kasvusta ja työllisyydestä, ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta sekä leivästä ja lämmöstä.
Arvoisa puhemies! Näissä oloissa turvallisuus menee kaiken muun edelle. Turvallisuus on kokonaisuus. Turvallisuutta on, että pystymme puolustamaan itseämme tarvittaessa sotilaallisesti, rajat pitävät ja ihmisten arki on turvallista kautta maan. Turvallisuutta on, että olemme valmistautuneet Venäjän hybridivaikuttamisen mahdollisiin vaikutuksiin. Turvallisuutta on myös, että ruokaa ja energiaa on kaikissa tilanteissa omasta takaa. Huoltovarmuutta ja omavaraisuutta näissä asioissa pitää parantaa. Kotimaisen ruuan tulevaisuus pitää myös turvata. Tuemme viljelijöitä käytössämme olevilla keinoilla, mutta myös kaupan pitää kantaa oma vastuunsa. Lämmön turvaamiseksi etenkin venäläinen fossiilinen energia pitää korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla ja biotaloudella.
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs ehdotti reilu viikko sitten kansallista omavaraisuussopimusta. Sen tavoite on maamme ruoka- ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen pitkälle tulevaisuuteen. Keskustan eduskuntaryhmän puolesta toistankin tässä tuon esityksen. Kotimainen ruoka ja energia eivät ole itsestäänselvyys, vaan tässäkin salissa tehtävillä päätöksillä on vahva vaikutus niihin. Kannustan kaikkia päätöksentekijöitä omavaraisuuden turvaamiseen, esimerkiksi tällä pitkäaikaisella omavaraisuussopimuksella.
Arvoisa puhemies! Vahva talous on turvallisuutta. Jos talous ei kasva ja ole kunnossa, mahdollisuutemme varautua huononevat. Talouskasvun vahvistamiseksi vauhditamme tutkimusta ja kehitystä. Näin tuemme talouden uudistumista sekä eri puolilla maata toimivien työllistävien yritysten mahdollisuuksia menestyä. Tutkimus- ja kehitystoimilla tehdään uusia ideoita ja tuotteita ja vientituloja. Vahvojen tutkimuspanosten ansiosta Suomi nousi 90-luvun lamasta. Niin nousee myös nyt.
Velkaa joudutaan ottamaan edelleen. Talouden tasapainottamiseksi teemme kuitenkin myös pysyviä menovähennyksiä. Valtion tuloja ja menoja pitää nyt ja tulevaisuudessa edelleen tasapainottaa.
Arvoisa puhemies! Sodan vaikutukset näkyvät meidän kaikkien lompakossa. Elämisen kustannusten noustessa etenkin pienituloisimmat ihmiset ovat joutuneet ahtaalle. Siksi toteutamme perusturvaan poikkeuksellisesti kesken vuoden indeksikorotuksen. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Korotuksella helpotamme kohonneita arjen välttämättömiä kustannuksia. Lisäksi viemme sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta eteenpäin ja jatkamme hoitotakuun toteuttamista. Turvaamme ammattikoulutuksen rahoituksen. Heikompiosaisten pitää pystyä pärjäämään tässäkin tilanteessa. Yhteiskuntaa tulee arvioida siitä käsin, miten se kohtelee heikompiosaisiaan.
Arvoisa puhemies! Korviini ovat nyt vähän särähtäneet kokoomuksen ja perussuomalaisten puheet, että ensin koronaa ja nyt sotaa käytetään ”verukkeena” velkaantumiseen. Kuka käyttäisi näin vakavia asioita verukkeena mihinkään? Velkaa joudutaan ottamaan, jotta Suomi selviytyy. Politiikkaa siis pitää tehdä ajassa — siitä on lähdettävä, että tähän on tultu. [Vilhelm Junnila: Pysytään asiassa!] Hoidetaan nyt yhdessä isänmaan asioita.
Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa julkisen talouden suunnitelmalle. [Jukka Gustafsson: Rakentava puhe Pirkanmaalta!] — Kuten myös rakentava kommentti Pirkanmaalta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-04-19T14:43:32,2022-04-19T14:48:07,Hyväksytty,1.1
2022_40_12,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Suomela, vihreä eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_13,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi lämpimät osanotot niin omasta kuin vihreiden puolesta Ilkka Kanervan läheisten suruun.
Pääsiäisen aikaan tuli kuluneeksi kolme vuotta tämän eduskunnan valinnasta. Nyt nuo vuoden 2019 keskustelut ja etenkin huolet tuntuvat hyvin kaukaisilta. Ensin tuli korona, ja sitten Venäjän panssarit vyöryivät Ukrainan rajan yli. Maailma muuttui jälleen kerran, eikä tälläkään kertaa parempaan suuntaan.
Tänään on Venäjän hyökkäyssodan 55. päivä. Ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan sodan kaikki kauhut ilmaiskuista siviilien murhiin ja raiskauksiin. Butšassa sotarikosten tutkijat käyvät läpi joukkohautoja ja autoja, joihin on tapettu kokonaisia pakoon pyrkineitä perheitä. Selvää on, että suomalaiset eivät tätä sotaa hyväksy. Eilen yli 6 000 ihmistä kokoontuikin Senaatintorille ilmaisemaan tukensa ukrainalaisille ja vaatimaan tämän julman hyökkäyssodan loppua. Koskettava mielenosoitus päättyi huutoon: ”Suomi voi tehdä enemmän”. Tähän on helppo yhtyä. Aseapua on jatkettava, pakolaisia autettava ja taloudelliset siteet Venäjään katkaistava. Emme voi jatkaa tämän julman hyökkäyssodan rahoittamista.
Isoin haaste on venäläinen fossiilinen energia, josta Eurooppa on edelleen valitettavan riippuvainen. Ennen sotaa yli 60 prosenttia Venäjän vientituloista tuli energiasta. Tämä tulonlähde on tyrehdytettävä. Lyhyellä aikavälillä fossiilienergiaa ostetaan Venäjän sijaan muualta. Tämä on kuitenkin vain laastari, sillä ensinnäkin fossiilienergian hintalappu on valtava ja toiseksi korvaavista kauppakumppaneista voi sanoa, että ne eivät ole paljoa Venäjää parempia.
Turvallisinta ja järkevintä onkin korvata fossiilienergia kotimaisella uusiutuvalla energialla, kuten edustaja Pirttilahti hyvin tässä aiemmin totesi. Mitä useamman talo lämpiää tai auto kulkee kotimaisella energialla, sitä varmemmin pärjäämme myös tulevissa kriiseissä. Siksi tämä hallitus tukeekin siirtymää kohti vähäpäästöistä Suomea yli kahdella miljardilla eurolla tulevina vuosina. Yhtenä tavoitteena on, että jatkossa yhä useampi voi säästää arjen kuluissa vaihtamalla öljykattilan maalämpöön tai dieselauton sähkö- tai kaasuautoon.
Moni kaipaa kipeästi apua jo tänään. Nopein tapa auttaa on korottaa sosiaaliturvaa ja keventää pienimpien tulojen verotusta, kuten tämä hallitus onkin jo useampaan otteeseen tehnyt. Nyt teemme vielä sosiaaliturvaan ylimääräiset indeksikorotukset.
Tarvitaan myös uusia toimia. Vihreät ovat esittäneet esimerkiksi suoraa rahallista tukea maalla asuville pienituloisille suomalaisille. Hallitus käynnisti selvityksen asiasta jo helmikuussa, ja nyt Ukrainan sodan myötä kiire on entistäkin kovempi.
Arvoisa puhemies! Koronakriisistä nouseva Suomi tarvitsee ratkaisuja monia aloja riivaavaan osaajapulaan. Jokaiselle on varmistettava vähintään toisen asteen koulutus — ilman ei tässä ajassa pärjää. Tätä oppivelvollisuuden pidentäminen ja panostukset opiskelijahuoltoon edistävät merkittävästi. Myös korkeakouluille on varmistettava riittävä rahoitus. Vihreät lähtivät hallitukseen perumaan rajuja koulutusleikkauksia. On ilo todeta, että tämä tavoite todella toteutuu.
Koulutuksen lisäksi panostamme myös tieteeseen ja tutkimukseen. Vain siten Suomen talous selviää alati kiristyvässä kilpailussa. Koronakriisi osoitti, miten riippuvaisuus muusta maailmasta tekee meistä hyvin haavoittuvaisia. Kun tehtaat seisoivat Aasiassa ja merikonteista oli pulaa, korvaavia osia ja tuotteita oli vaikea löytää Euroopasta. Emme voi jäädä kehityksestä jälkeen. Etenkään ihmisoikeuksia polkevasta ja uiguureita vainoavasta Kiinasta me emme voi jäädä riippuvaisiksi.
Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat siis välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn, huoltovarmuuden ja riippumattomuuden vahvistamiseksi. Onneksi kaikki puolueet ovatkin sitoutuneet nostamaan tki-panostukset neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tästä on pidettävä kiinni.
Arvoisa puhemies! Osaajapula on vakavimmillaan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä varhaiskasvatuksessa, missä se ei ratkea pelkästään koulutuspaikkoja lisäämällä. Näiden alojen tilanne on korjattava. Työmarkkinaosapuolet neuvottelevat palkoista, mutta riittävän rahoituksen takaaminen on poliitikkojen tehtävä. Suomi tarvitsee pitkäjänteisen palkkatasa-arvo-ohjelman, jotta pystymme turvaamaan ihmisten hengen, terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Tätä elintärkeää työtä tekevät ammattilaiset ansaitsevat työstään palkan, jolla tulee toimeen. He hoitavat meidän lapsiamme, kun me olemme töissä. He rokottavat meidät, jotta pärjäämme keskellä kulkutautiepidemioita. He turvaavat niin uuden elämän syntymän kuin ihmisarvoisen vanhuuden. Viime kädessä heidän tehtävänsä on pelastaa meidät, jos joudumme hengenvaaraan. Harva meistä olisi täällä tänään ilman heitä — minä en ainakaan olisi. Me tarvitsemme heitä, siksi henkilöstöpula on ratkaistava.
Arvoisa puhemies! Viime vuosina on odotettu toistuvasti ”uutta normaalia”. Lienee aika myöntää, ettei sellaista välttämättä tule, vaan saatamme jatkossakin kulkea kriisistä toiseen. Tämä on se maailma, jossa me tulevien vuosien talouspolitiikkaa teemme. On aika tunnistaa, että terveys, turvallisuus ja elinkelpoinen maapallo ovat perusedellytyksiä niin ihmiselämälle kuin myös talouden toiminnalle. Tämä on kaiken politiikan lähtökohta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-04-19T14:48:26,2022-04-19T14:53:57,Hyväksytty,1.1
2022_40_14,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Lohikoski, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_15,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ottaa osaa edustaja Kanervan poismenon johdosta. 
Arvoisa puhemies! Viime vuosina olemme saaneet monta muistutusta siitä, että talouden tarkastelu irrallaan jatkuvasti muuttuvasta yhteiskunnallisesta toimintaympäristöstä on mahdotonta. Pelkkä talouden vakiintuneiden tunnuslukujen tuijottaminen ilman kontekstin, kuten pandemian tai sodan, muistamista, voi johtaa haitallisiin päähänpinttymiin, kuten todellisuudesta irtaantuneeseen velkamoralismiin, jossa huudellaan kehysten ja leikkauslistojen perään, muuttuneiden, poikkeuksellisten olojen keskellä.
Arvoisa puhemies! Olemme siirtymässä koronan hallinnasta sodan taloudellisten seurausten hallintaan. Meidän on sekä turvattava ihmisten perustarpeita että vastustettava Venäjän uusimperialismia. 
Osittain sodasta johtuvan hintojen nousun seurauksena inflaation arvioidaan kiihtyvän neljään prosenttiin vuonna 2022. Inflaation suurimmat tekijät ovat energian ja ruoan hintojen nousu, jotka johtuvat tarjontapuolen häiriöistä. Joudumme jälleen vastaamaan uuteen kriisiin luovasti, kriisin erityispiirteiden vaatimalla tavalla.
Hallitus on saanut oikeistopuolueilta kiitosta lisäpanostuksista maanpuolustukseen. Samanlaista kiittävää retoriikkaa välttämättömistä menoista emme kuitenkaan oikeiston suunnalta kuule silloin, kun on kyse köyhimpien ihmisten perustarpeiden turvaamisesta tai planeetan elinkelpoisuuden säilyttämisestä. 
Arvoisa puhemies! Tulevien vuosien julkisen talouden suunnitelmassa panostamme turvallisuustarpeiden lisäksi edellä mainittuihin elintärkeisiin kohteisiin. 
Elinkustannusten noususta kärsivät eniten pienituloiset. Siksi toteutamme vasemmistoliiton ehdottaman elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti jo tämän vuoden aikana. 
Reilua vihreää siirtymää edistetään ja vauhditetaan energiainvestointeilla sekä liikenteen fossiilisista polttoaineista irtautumisella.
Tuemme myös aiempaa kattavammin pientalojen ja julkisten kiinteistöjen lämmitysratkaisujen uusimista. 
Kunnianhimon tasoa lisäämällä Suomi voisi olla energiaomavarainen vuoteen 2035 mennessä. Näin turvattaisiin edullisen uusiutuvan energian saanti kotitalouksien ja energiaintensiivisen teollisuutemme käyttöön ja luotaisiin myös samalla uusia työpaikkoja. 
Arvoisa puhemies! Lisäksi investoimme nyt suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, osaamiseen ja tutkimukseen tehtävillä investoinneilla. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan pysyvällä 50 miljoonan euron lisärahoituksella. Myös sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli vakiinnutetaan. Se tuo kouluihin aikuisia, joilla on aikaa työskennellä niiden nuorten kanssa, joilla on paljon poissaoloja ja tarve pidempiaikaiselle tuelle. 
Vuoden 2023 valtion tutkimus- ja kehitysrahoituksen kokonaisuutta korotetaan 350 miljoonalla eurolla, ja tästä iloitsen parlamentaarisen TKI-ryhmän jäsenenä. Olemme sillä polulla nyt tki-panostusten kasvattamisessa, jonka ryhmämme linjasi viime syksynä, ja tieteen rahoitus näin pelastettiin.
Arvoisa puhemies! Nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeet vaativat uudistumiskykyä. Tässä muutamia toiveita: 
Reilun vihreän siirtymän investointien takaaminen tulee EU:ssa asettaa velka- ja alijäämätasojen hallinnan ulkopuolelle. 
Suomessa meidän tulee muokata kehysbudjetointia siten, että kehykset joustavat jatkossa suhdannetilanteen mukaan. Samalla tulee huolehtia myös valtion tulopuolesta riittävällä, oikeudenmukaisella ja tiiviillä veropohjalla, jossa ei ole oligarkkien omaisuuksien mentäviä aukkoja. Sen sijaan, että haikailisimme takaisin vanhaan normaaliin, on meidän otettava nyt vastuu uuden sopeutumiskykyisemmän hyvinvointitalouden rakentamisesta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-04-19T14:54:12,2022-04-19T14:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_40_16,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Löfström, ruotsalainen eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_17,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on osoittanut toimintakykynsä päättämällä ripeästi julkisen talouden suunnitelmasta samalla kun yhteiskuntamme on kohdannut suurimman koettelemuksensa pitkään aikaan. Toimintakyky ja johtajuus luovat turvaa näinä aikoina ja osoittavat, että Suomen valmius on hyvä myös tältä osin. Sitä kansalaisemme myös odottavat.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-04-19T14:59:31,2022-04-19T15:00:08,Hyväksytty,1.1
2022_40_18,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"”Vaikene sydän, kuuntele hiljaa, on kuolema niittänyt kalleinta viljaa.” Rauha edustaja Kanervan muistolle.
Arvoisa puhemies! Globaaleista kriiseistä huolimatta odotimme tästä sitä kehysriihtä, jolloin Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma olisi palannut takaisin kehyksiinsä. Hallitusta on kuitenkaan vaikea syyttää siitä, että Euroopan kriittisesti muuttuneessa tilanteessa välttämättömiä puolustuksen ja turvallisuuden menolisäyksiä tai ukrainalaisten auttamiseen tarkoitettuja varoja haetaan kehysten ulkopuolelta. 
Siinä missä julkisen talouden suunnitelma huomioi turvallisuuspanostukset, on hallitus kuitenkin unohtanut poliisin. Poliisihallitus on arvioinut, että ensi vuoden määrärahat ovat noin 40 miljoonaa euroa alijäämäiset, mikä tarkoittaa jopa 300 poliisin vähennystä. Tällainen vähennys rimmaa hyvin huonosti laajojen turvallisuuspanostusten kanssa. 
Samalla kun jokaisen suomalaisen kauppakassi kallistuu, jää viljelijä erityisen heikoille. Maatalouden 300 miljoonan euron ""kriisipaketista"" vain noin 45 miljoonaa euroa on varsinaista kriisiapua valtaosan paketista mennessä verovelkojen kuittaamiseen. Se auttaa muttei itsessään ruoki yhtäkään viljelijää, joka työllään ruokkisi suomalaiset. 
Arvoisa puhemies! Viime viikkoina on uutisoitu kasvavasta inflaatiosta ja korkojen noususta monen lähes nollakorkoisen vuoden jälkeen. Käytännössä jokaisesta valtion velkaeurosta tulee nyt suomalaisten yhteiselle kukkarolle aiempaa kalliimpi. Siinä missä viime vuosina on velkaannuttu vailla huolta huomisesta, täytyy velkaa nyt pystyä perustelemaan entistä painavammin. 
Erilaisten ideologisten hankkeiden läpivieminen hinnalla millä hyvänsä on ollut tämän hallituksen lempilapsi. Soten läpirunnominen ilman aikaa kunnon kustannuslaskelmille on yksi esimerkki sellaisesta hankkeesta. Sote-uudistus, jota me peräänkuulutimme, oli sellainen, jonka kantavana ajatuksena on kestävän rahoituspohjan löytäminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Nyt useamman hyvinvointialueen rahoituspohja on sillä tolalla, ettei alueilla voida tulla täyttämään kaikkia lain asettamia vaatimuksia tammikuussa. 
Ilman rahoitusta ja ilman hoitajia hallituksen kirjaukset hoitajamitoituksista ja hoitotakuista ovat pelkkiä kuolleita kirjaimia. Emme voi tuudittautua sen varaan, että hoitotyötä tehdään silkasta kutsumuksesta. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä esitti jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan noin 500 miljoonan euron panostusta hoitajien palkkoihin, mutta esitys kaikui kuuroille korville. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-19T15:04:55,2022-04-19T15:08:41,Hyväksytty,1.1
2022_40_19,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Liike Nyt ottaa osaa Ilkka Kanervan poismenon johdosta. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ukrainan sota näytti, että Suomi pystyy päätöksiin. Nyt samanlainen tahto pitää löytyä julkisen talouden pelastamiseen. On tärkeää, että budjettiin löytyvät lisärahat puolustusmenoihin. Kyse on siitä, että Suomella ylipäätään on oma budjetti. 
Hallitus pelaa vaarallista peliä valtiontalouden kustannuksella. On selvää, että koronan ja Ukrainan sodan takia piti ottaa lisää velkaa. Ongelma on kuitenkin se, että hallitus ottaa lisää velkaa myös kaikkeen muuhun, koska se ei pysty laittamaan julkisen talouden asioita tärkeysjärjestykseen ja tekemään valintoja. Budjettien kehyksistä hallitus ei ole välittänyt koko aikana, ja tänä vuonnakin otetaan velkaa varmaan 7—10 miljardia euroa, ja sama jatkuu vuosia eteenpäin. Kaiken lisäksi korot ovat nousussa, ja pelkästään korkomenot tulevat olemaan tulevaisuudessa miljardeja euroja vuodessa. Yhden prosentin kasvu bkt:ssä ja jatkuva miljardien alijäämä ovat kestämätön yhtälö.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Vain yrittäjien ja yritysten usko tulevaan tuovat investointeja ja kasvua ja uusia työpaikkoja. Tämä hallitus ei ole pystynyt tekemään tarvittavia uudistuksia. Työmarkkinoilla tarvitaan enemmän joustavuutta. Sosiaali‑ ja työttömyysturvaa pitää uudistaa niin, että työn vastaanottaminen ja tekeminen ovat kannattavampaa kuin kotiin jääminen. 
Talouden kasvupyrähdyksen toi koronasta johtunut maailmanlaajuinen velkaelvytys. Liian pitkään jatkunut velkaelvytys on pannut inflaation laukkaamaan, ja suomalaisten elintaso ja ostovoima kärsivät. Inflaatio nousee yli viiteen prosenttiin, ja palkat nousevat enintään kaksi prosenttia. Muualla Euroopassa inflaatio on vielä kovemmassa kasvussa. Ruoan, energian ja polttoaineiden hinnat nousevat jatkuvasti, ja polttoaineiden hinnat tulevat vielä nousemaan, kun EU pyrkii luopumaan Venäjän tuontiöljystä.
Bensan ja dieselin hintaan on laitettava katto, esimerkiksi kaksi euroa litrahinnalta, jolloin valtio tulee vastaan veronalennuksilla. Hallituksen pitää pystyä leikkaamaan sovituista menoista. Miksei ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamiseen varattua 700:aa miljoonaa euroa voi määräaikaisesti ottaa kehitysrahoista?
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä hallitus on paukutellut henkseleitä työllisyysluvuilla. Luvut ovat parantuneet, mutta tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet. Vain osa-aikaiset työt ovat lisääntyneet. Työllä pitäisi tulla kuitenkin toimeen.
Huolestuttavinta on, että tärkeimmän ikäryhmän eli 25—45-vuotiaiden työllisyysaste on seitsemän prosenttiyksikköä alhaisempi kuin työllisyyden edellisenä huippuvuotena 1989. Tässä eivät oppivelvollisuuden pidentäminen tai työvoimatoimistojen aktivointimallit auta, kun koulutusjärjestelmämme on jäänyt jälkeen työelämän muutoksesta. Mitä järkeä on kouluttaa maistereita pitkäaikaistyöttömiksi? Tulevaisuudessa työviikko voi olla sellainen, että neljä päivää tehdään töitä ja viides päivä käytetään koulutukseen. 
Seuraavan hallituksen on nostettava työllisyysaste jopa 85 prosenttiin. Muuten emme mitenkään selviä julkisen talouden kipukohdista, joita oli enemmän kuin riittävästi jo ennen koronaa ja sotaa. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensi vuonna aloittavien hyvinvointialueiden palkkaharmonisaatioon tai hoitajien tuleviin palkankorotuksiin tämä hallitus ei ole varannut yhtään euroa. Sote-henkilökunta, opettajat ja lastentarhanopettajat ovat palkankorotuksensa ansainneet. 
Sote-alan henkilöstön palkkaneuvotteluja hallitus pitää työmarkkinakysymyksenä, mutta puhtaasti sellainen se ei kovin pitkään voi olla, koska ensi vuoden alusta alueiden rahat tulevat suoraan valtion budjetista. Valtiovarainministeriön mukaan sote-alueiden palkkaharmonisaatioon tarvittavat rahat leikataan muista palveluista. On selvää, että muita sote-palveluja ei tulla leikkaamaan eikä mitään muita säästöjä synny. Miten nämä palkkarahat sitten otetaan? No velkaa ottamalla. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtion itsenäisyyden ja kansalaisten turvallisuuden lisäksi meidän pitää turvata myös julkisen taloutemme kestävyys. Taloudellinen itsenäisyys on merkittävä osa puolustusta. Näinä aikoina ei pidä joutua velkojien eikä kenenkään muunkaan armoille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-19T15:10:27,2022-04-19T15:15:38,Hyväksytty,1.1
2022_40_20,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Seuraavaksi myönnän kolmen minuutin puheenvuorot valtiovarainministerille ja pääministerille, ja sen jälkeen aloitetaan minuutin puheenvuoroilla debatti. — Valtiovarainministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_21,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille kommenteistanne, huomioistanne ja analyyseistanne ja omistakin ehdotuksistanne siitä, miten julkista taloutta olisi nyt viisasta hoitaa. Pidän Suomen etuna sitä, että me pystymme isoissa kysymyksissä olemaan mahdollisimman yksituumaisia, ja siksi tuntuu mieluisalta ja hyvältä kuulla koko Suomen edun nimissä, että tässä salissa vallitsee laaja yksituumaisuus siitä, että nyt tehtävät lisäpanostukset puolustukseen ja rajaturvallisuuteen katsotaan perustelluiksi. Myös yhteinen tuki näyttää olevan ainakin kohtuullisen vahvaa sille, että hallituksen valinnat venäläisestä energiasta irrottautumiseen tunnistetaan nyt oikeaksi politiikaksi.
Ehkä kuitenkin hiukan tunnistan, hyvät kollegat, ristiriitoja puheenvuoroissanne opposition suunnalla siinä, miten samanaikaisesti vaaditte jämäkkää kehyskuria ja kehysten merkitystä mutta esitätte myös merkittävästi lisämenoja, enemmän moniin kohtiin kuin mitä hallitus omissa puheenvuoroissaan ja käytännön ratkaisuissaan on toteuttanut. [Ville Tavion välihuuto] Esitykset vaikkapa perussuomalaisilta oppivelvollisuusiän korotuksen poistosta tai kehitysyhteistyöstä eivät vielä sellaisenaan olisi budjetin alijäämää tai kehyksen alijäämää ratkaisemassa, varsinkaan kun hallitus jo itse asiassa tekee leikkauksia kehitysyhteistyöstä osana tätä ratkaisua.
Toisaalta esimerkiksi kokoomus otti nimiinsä hallituksen kannan siitä, kuinka paljon kohdistamme varoja Puolustusvoimien lisätarpeisiin. Ne esitykset eivät tulleet kokoomuksesta. Ne esitykset, mitä tämän maan Puolustusvoimat ja puolustusministeriö esittivät, on sellaisenaan otettu osaksi hallituksen ratkaisua. Pidin tätä perusteltuna ratkaisuna.
Kiitän oppositiota siitä, että kiritätte hallitusta työllisyydenhoidossa. Olen aivan samaa mieltä kanssanne, ja tulkoon se vielä erikseen alleviivatuksi: ei hallitus työllistä suomalaisia. Sen tekevät yrittäjät, yritteliäät suomalaiset, he, jotka uskovat epävarmoinakin aikoina tuleviin, ne yritykset, joita me myös olemme tukeneet tämän ajan yli, ja heille kuuluu kiitos siitä, että Suomen työllisyysaste on nyt niinkin korkea. Tätä politiikkaa on perusteltua jatkaa rakenteellisilla muutoksilla, ja moni hallituksen toimista itse asiassa asettuu yritysten ja työllistämisen käytännön tueksi vasta viiveellä, aivan kuten aiempienkin hallitusten työllisyyspolitiikka. On aivan selvää, että talouden kasvuun on nojattava ja sen eteen tehtävä töitä herkeämättömästi tänä päivänä, huomenna ja tästä eteenpäin, koska ainoastaan se luo hyvinvointimme pohjan. Ja kyllä, kasvu on yhtä kuin myös työllisyys.
Lopuksi haluan antaa oppositiolle tunnustusta siitä, että useammassa puheenvuorossa, erityisesti KD ja perussuomalaiset, nostitte esiin maatalouden merkityksen ja tunnistitte huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vastaavalla tavalla kuin hallitus omissa toimissaan on tehnyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-19T15:15:45,2022-04-19T15:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_40_22,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_23,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä osaltani kiitän ryhmiä näistä ryhmäpuheenvuoroista ja siitä yksituumaisuudesta, mitä liittyy moniin niihin toimiin, joita hallitus on tekemässä esimerkiksi maanpuolustuksen resurssien vahvistamiseksi ja sisäisen turvallisuuden resurssien vahvistamiseksi. On hyvä, että näistä asioista löytyy yksituumaisuutta Suomen eduskunnasta.
Hyvät kansanedustajat, hyvät kollegat! Onnistuneen finanssipolitiikan myötä Suomen talous on alkuvuonna hyvässä vedossa. Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon, ja julkisen velan bkt-suhde laski viime vuonna. Sota muutti kuitenkin talouden näkymää merkittävästi. Kasvuennusteita on alennettu, epävarmuus on kasvanut, ja inflaatio on kiihtynyt. Erityisesti energian hinta nostaa inflaatiota voimakkaasti. 
Tässä tilanteessa talouspolitiikan tärkein tehtävä on luoda vakautta. Kehysriihen päätöksillä rakennamme talouden kestävää kasvua ja vastaamme Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuviin tarpeisiin. Julkisen talouden suunnitelma vahvistaa turvallisuutta ja luo näkymää eteenpäin. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus linjasi mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Esimerkiksi Puolustusvoimien toimintamenoja lisätään noin 200 miljoonalla eurolla vuodessa ja materiaalihankintoihin kohdennetaan noin 1,75 miljardin euron valtuus jo tänä vuonna. Teemme myös kaiken tarvittavan Ukrainasta tänne tulevien ihmisten auttamiseksi.
Sodan ja nousevien energianhintojen myötä on viimeistään tullut selväksi, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainut kestävä tie päästä eroon hintojen vaihteluiden haitallisista seurauksista. Hallitus on linjannut yhteensä noin 850 miljoonan euron kokonaisuudesta, joka vahvistaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, nopeuttaa vihreää siirtymää ja vauhdittaa investointeja. Kokonaisuus toteutetaan vuosina 22 ja 23. Olemme tehneet lukuisia toimia ihmisten ja yritysten tukemiseksi energianhintojen noustessa: Sosiaalietuuksien indeksikorotuksia aikaistetaan ja pienten ja keskisuurten eläkkeiden verotusta kevennetään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu, ja kuljetusalalle toteutetaan tukimalli. Lisäksi on käynnistetty ammattidieseljärjestelmä ja kotitalouksien kohdennetun tukijärjestelmän valmistelu.
Talouskasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea osaamiseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja investointeihin. Hallitus päätti riihessä merkittävästä tki-rahoituksen kokonaisuudesta: tki-määrärahoja ja valtuuksia lisätään noin 350 miljoonalla eurolla, ja lisäksi otamme käyttöön tki-verokannustimen. Hallitus on jo tätä ennen tehnyt mittavia satsauksia osaamiseen: oppivelvollisuutta on laajennettu, korkeakoulujen rahoitusta on lisätty, ja tki-määrärahoja on lisätty etenkin kestävän kasvun ohjelman kautta. Kiitän myös siitä parlamentaarisesta yhteistyöstä, jota tämän tki-kokonaisuuden ympärillä on tehty.
Kun turvallisuusympäristö muuttuu nopeasti, myös talouspolitiikan on reagoitava. Hallitus tekikin kehyssääntöön poikkeuksen, jonka mukaan puolustukseen, rajaturvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, Ukrainasta saapuvien ihmisten auttamiseen ja fossiilisesta energiasta irtautumiseen liittyvät menot toteutetaan kehyksen ulkopuolella, kuten valtiovarainministeri kuvasi. Tässä maailmanajassa tämä oli välttämätöntä ja mielestäni myös vastuullista.
Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä epävarmalta, sumuiselta, ja niin myös talouden puolella. Sota heijastuu kaikkeen toimintaan tällä hetkellä. Euroopassa se näkyy tietenkin maanpuolustuksellisten tarpeiden resursoinnin lisäämisen kasvuna, mutta myös tietenkin tavallisten ihmisten, kotitalouksien ja yritysten elämässä, esimerkiksi kalliina energian hintana ja kalliimpina kustannuksina, kun inflaatio on tällä hetkellä korkealla tasolla, ja valitettavasti me emme vielä tiedä, milloin tämä tasaantuu. Elämme siis nyt epävarmuudessa, ja senkin vuoksi on tärkeää vaalia vakautta ja näkymää siitä, että pidämme kaikista ihmisistä tästä yhteiskunnassa huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-19T15:19:03,2022-04-19T15:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_40_24,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Siirrytään debattiin. — Ensimmäinen puheenvuoro, edustaja Sarkomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_25,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On vastuullista ja välttämätöntä, että olemme huolehtineet koronakriisin tuomista menoista ja tästä Venäjän brutaalin hyökkäyssodan vaatimista menoista, mutta korona ja tuo kauhea sota eivät ole muuttaneet sitä tosiasiaa, että meidän pitää rakentaa toivoa ja tulevaisuutta. Velka pitää maksaa työllä, ja meidän pitää tänä päivänä miettiä, kuinka paljon me laitamme sitä vastuuta tuleville sukupolville. Meidän täytyy siitä kantaa vastuu. Kysynkin: miksi työllisyystoimet jäivät näin ohueksi?
Se, että työllisyystavoite, 75 prosenttia, saavutetaan, on edellisen hallituksen maailmantalouden vedon ansiota, ja nyt pitäisi tämän hallituksen kantaa se vastuu, että se työllisyysaste todellakin olisi korkeampi, noin 80 prosenttia, tulevalla hallituskaudella, jotta me voimme ylläpitää tämän hyvinvointiyhteiskunnan. Kysynkin: miksi työllisyystoimia ei tehty? Vetoan, että teette niitä vielä budjettiriihessä ja katsotte ehkä kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, jossa on keinoja siihen, että voimme ylläpitää tulevaisuuden hyvinvoinnin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-04-19T15:23:25,2022-04-19T15:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_40_26,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_27,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt maailmantalouden tilanteessa on niin paljon epävarmuustekijöitä — ei vain nämä sodan välittömät kustannukset, mutta myös sen välillinen vaikutus energian hintaan ja koko maailmantalouden alentuneisiin kasvulukuihin — että on äärimmäisen epävarmaa jo vuodenkin päähän ennustaminen. Sen takia olisi varmaan hyvä miettiä nyt, että tätä JTS:ääkin tarkistettaisi jo syksyllä budjetin yhteydessä, koska silloin tiedämme kuitenkin jo puoli vuotta enemmän tapahtumia ympärillämme ja saataisiin ehkä kurottua myöskin sitä ikään kuin nyt avoimena näkyvää velan alijäämän jatkumista.
Meillä oli hyvät näkymät vielä vuosi sitten ja vielä loppuvuodesta. Me saatamme palata hiukan positiivisempiin näkymiin, kunhan tuo sota saadaan loppumaan ja energiamarkkinat tasapainottumaan. Meidän pitää tehdä töitä sen eteen, mutta siinäkin tarvitaan poliittista yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-04-19T15:24:43,2022-04-19T15:25:54,Tarkistettu,1.1
2022_40_28,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_40_29,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, kunnat olivat jo ennen koronaa velkaantuneempia kuin koskaan ennen. Kuntia on nyt pidetty pystyssä pumppaamalla niille koronan varjolla massiivisesti velkarahaa. Selvää ylikompensaatiota on tapahtunut. Moni kunta teki viime ja edeltävänä vuonna ylijäämäisen tilinpäätöksen, mikä on luonut väärän kuvan talouden todellisesta tilasta. Otan tästä JTS-suunnitelmasta ihan suoran lainauksen, miten olette kirjanneet: ”Valtio ei voi pelkästään omilla toimenpiteillään taata paikallishallinnon rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kunnilla on laaja itsehallinto, joten myös niiden omilla tuottavuutta lisäävillä uudistuksilla ja elinvoimaa vahvistavilla toimilla on suuri merkitys.” Tarkoittaako tämä nyt sitä, että ensin ylikompensoidaan, annetaan kunnille, ja näyttää hyvältä, ja nyt vedetään matto alta? Ja mikä on kuntien tulevaisuus? Haluaisin mielelläni kuulla sen, mitä te olette miettineet, arvoisa hallitus, koska alueille ja sote-uudistukseen kyllä tullaan rahoja saamaan, koska ne nyt menee sitten eri kautta, kun ei ne enää kuntien verotuksenkaan kautta mene. [Leena Meri: Kunnat tulevat olemaan hädässä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-19T15:25:54,2022-04-19T15:27:03,Tarkistettu,1.1
2022_40_30,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_40_31,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen talouden taantumasta käytettiin termiä ”kaksoisvee”, ja siitä selvittiin velanotolla. Nyt kokoomus ja perussuomalaiset ovat puhuneet, että tämänkertainen ”kaksoisvee”, eli virus ja Venäjä, olisivat vain verukkeita velan ottamiseen. Velkaa on jouduttu ottamaan, jotta Suomi selviytyisi, jotta täällä olisi turvallista, leipää ja lämpöä. Kuitenkin taloudesta pitää pitää huolta, takkalattian pitää olla tiivis. Vuosi sitten tässä salissa ei puhuttu juurikaan korkojen noususta eikä inflaatiosta, mutta tämäkin on totta. Globaali inflaatio seuraa jollakin viiveellä, myös sitten korkojen nousu. Onko tässä JTS:ssä hyvin huomioitu, miten meidän työllisyyden tulee olla kunnossa ja kuinka vienti vetää? Mikä on näiden tarkempi sisältö?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-04-19T15:27:03,2022-04-19T15:27:55,Tarkistettu,1.1
2022_40_32,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Turtiainen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_40_33,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Osanotto edustaja Kanervan omaisille ja läheisille.
Arvoisa puhemies! Kun tässä kolmannen maailmansodan ajassa tehdään julkisen talouden suunnitelma, on luonnollista, että siinä huomioidaan vahvasti myös sota. Hyvät kollegat, ilmeisesti me jokainen tässä salissa olemme ymmärtäneet, että maatamme ja kansaamme kohtaan kohdistuu nyt sodan uhka, koska olemme lisäämässä puolustusbudjettiimme rahaa. Hyvä niin, mutta toivottavasti kukaan meistä ei kuitenkaan halua sotaa. Minä en ainakaan halua.
Ihmettelen kuitenkin, miksi jotkut edustajat käyttäytyvät uhmakkaasti sotaa käyvää suurvaltanaapuriamme kohtaan. Ikään kuin rahan lisääminen puolustukseen ja valmiuteen tarkoittaisi, että meillä olisi varaa ryhtyä sotaan naapuriamme vastaan. Miettikää, hyvät ihmiset. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja puhelee venäläisten tappamisesta ja vihjailee naapurimaan presidentille niskalaukausta. Ja pääministeri ilmaisi olla kunnioittamatta mitenkään 30-vuotista naapuruussopimusta Venäjän kanssa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] ja puhumattakaan Natolle flirttailusta tai aseiden lähettämisestä Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Meidän pitää kiireesti palata rauhan tielle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-19T15:27:56,2022-04-19T15:29:52,Tarkistettu,1.1
2022_40_34,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_40_35,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös sotilaallisen avun lähettäminen Ukrainaan oli täysin oikea ratkaisu. Siellä taistellaan vapauden puolesta sen ohella, että ukrainalaiset taistelevat oman suvereniteettinsa puolesta — kaikki tuki sille.
 Arvoisa puhemies! Tässä kehyksessä on kaksi tärkeää kivijalkaa, ja ne ovat tässä järjestyksessä: turvallisuus ja tulevaisuus. Meidän on nyt tehtävä ne ratkaisut, jotka ovat välttämättömiä meidän kokonaisturvallisuuden, myös asevaraisen turvallisuuden, vahvistamiseksi, ja on tärkeää, että nyt tänä aikana sinne käytettäviä rahoja ei ryhdytä leikkaamaan maamme vähäosaisilta, koska sekin, että pidämme nyt kaikki mukana veneessä tänä aikana, on erittäin tärkeää.
Samaan aikaan meidän on rakennettava tulevaisuutta, ja sen takia olen erittäin iloinen, että hallitus löysi keinot, joilla tämä tki-rahoitus pystytään turvaamaan, koska viime kädessä, niin kuin valtiovarainministeri hyvin sanoi ja pääministeri totesi, velat maksetaan työllä, ja se vaatii kasvua ja se vaatii tutkimusta, tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa. Tulevaisuutta, turvallista tulevaisuutta, on myös vihreän siirtymän vauhdittaminen, jotta pääsemme irti Venäjän fossiilisesta energiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-04-19T15:29:52,2022-04-19T15:31:19,Hyväksytty,1.1
2022_40_36,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_37,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Herra puhemies! Ajattelin nostaa esiin tämän oikeusministeriön hallinnonalan kokonaisuuden. Sen kokonaismäärärahataso on noin 1,1 miljardia euroa vuosittain, ja nyt kaikki alkavat nähdä, että se ei tule riittämään, eivätkä nämä korotukset oikein vaikuta kovin isoilta. Puhun ennen kaikkea nyt tuomioistuinten surkeasta tilanteesta Suomessa. Sanotaan, että jokainen ihminen käy elämässään ehkä yhden päivän oikeudessa, ja sen takia se aihe ei ole usein poliittisesti kaikkein kiinnostavin ja ei sillä tavalla nouse aina otsikoihin, mutta nämä käsittelyjen ruuhkat ja pitkät käsittelyt uhkaavat oikeusvarmuutta, ihmisten oikeusturvan toteutumista niin vakavasti ja niin usein, että itsekin pitkään tuolla tuomioistuimessa työskennelleenä sanon, että se tuntuu usein olevan siinä enemmän pääsääntö kuin poikkeus. Siksi esitän tämän toiveen ja pyydän, että hallitus alkaa pohtimaan oikeasti tätä ihan uudesta näkökulmasta, että saataisiin oikeusturva Suomessa palautettua [Puhemies koputtaa] ja käsittelyjen kestot lyhyemmiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-19T15:31:19,2022-04-19T15:32:34,Hyväksytty,1.1
2022_40_38,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_39,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa puhua tämänhetkisestä taloustilanteesta, ja jaammekin tämän tilanteen osalta monia asioita. Puolustusmenojen lisäykset ovat tarpeellisia, huoltovarmuus, kyllä, se on hoidettava, ruokaa suomalaisille ehdottomasti, mutta jos samalla vingutetaan luottokorttia kaikkeen muuhunkin mukavaan, niin siihen ei ole nyt tällä hetkellä varaa, ja tätä kokoomus ajaa nyt takaa.
Jo hallitusohjelmassa haluttiin turvata talouden vakaus pitkällä aikavälillä. Nyt tällä hetkellä me nautitaan itse asiassa Sipilän hallituksen työn tuloksista. Mutta missä ovat tämän hallituksen vaikuttavat toimet, jotka tähtäävät viiden vuoden, jopa kymmenen vuoden päähän? Niistä me haluaisimme täällä tänään kuulla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-04-19T15:32:34,2022-04-19T15:33:39,Hyväksytty,1.1
2022_40_40,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja... Nyt jäin miettimään, ketä tämä koskee. — Edustaja Savola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_41,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelmahan on tehty äärimmäisen vakavassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, ja sen vuoksi hallitus tekee aivan oikein, kun nyt panostetaan nimenomaan turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviin asioihin. Maanpuolustukseen satsataan, oikeastaan kaikille sen lohkoille, kuten on tehty tällä vaalikaudella jo aikaisemminkin, ja tämä aloitettiin jo edellisellä vaalikaudella. Samaten maatalouteen tehdään nopeampia ratkaisuja, nopeammin vaikuttavia ratkaisuja, ja pidempiaikaisia toimia. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Ruoantuottajat ovat ahdingossa. Ja energia: me haluamme päästä irti venäläisestä fossiilisesta energiasta ja panostamme kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Nämä ovat niitä toimia, mitä juuri nyt tarvitaan.
Sota Ukrainassa on nostanut perusasiat keskiöön, ja suomalaisten turvallisuus meneekin tässä julkisen talouden suunnitelmassa kaiken muun edelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-04-19T15:33:42,2022-04-19T15:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_40_42,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_43,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomea riivaa vakava osaajapula, ja sen takia yksi tärkeimmistä toimista talouden kestävyyden varmistamiseksi on panostaa koulutukseen ja tutkimukseen. Samalla on tehtävä työnteosta aina kannattavaa ja joudutettava työperäistä maahanmuuttoa. Tätä kaikkea hallitus tekee jo, tämä on sitä kestävää taloudenpitoa etenkin tulevaa 5—10 vuotta ajatellen. 
Samalla tarvitaan panostuksia vihreään siirtymään. Edustaja Sankelo kysyi, mikä yhteys on sähköautoilla ja Venäjän rajulla hyökkäyssodalla Ukrainassa. 
No, normaaliaikoina 90 prosenttia Suomen öljystä tulee Venäjältä, nyt näin ei tokikaan ole, ja se näkyykin kovana hintana bensapumpulla. Jos katkaisemme vielä kaikki siteet Suomen, EU:n ja Venäjän välillä myös energian osalta, niin hintalappu tulee olemaan vielä korkeampi. Näissä olosuhteissa sähkö on huomattavasti edullisempi kulkuvoima kuin polttomoottoriautolla kulkeminen. Sen takia tarvitaan yhä useammalle suomalaiselle mahdollisuus vaihtaa bensa-auto sähköautoon tai kaasuautoon. Sen takia tarvitaan panostuksia sähköautojen hankintoihin mutta myös latauspaikkoihin ja vaikkapa biokaasun tuotantoon. Tämä on se yhteys. Tämän takia juuri nyt tarvitaan näitä panostuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-04-19T15:34:54,2022-04-19T15:36:11,Hyväksytty,1.1
2022_40_44,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_45,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suuri kiitos hallitukselle vastuullisesta, hyvästä esityksestä. Vielä helmikuussa Suomen tilanne näytti aivan erinomaiselta. Suomen talous oli yksi vahvimmista, velka-aste oli laskenut neljä prosenttiyksikköä, inflaatio oli Euroopan alimpia. Onneksi olimme elvyttäneet. Nyt voimme ottaa tämän sodan iskun omalta osaltamme vahvempana vastaan.
Hallitus on tehnyt suuria rakenneuudistuksia. Todella vastuuttomalta kuulostaa se, että esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus pitäisi perua, kun muistetaan, että joka kuudes nuori on joka vuosi, riippumatta edellisenkin hallituksen toimenpiteistä, jäänyt ilman toisen asteen koulutusta, heistä valtaosa pysyvästi vaille työtä. Meillä on valtava työvoimapula, tarvitsemme lisää työntekijöitä, ja opposition mielestä meidän olisi pitänyt jatkaa näiden nuorten syrjäyttämistä. Onneksi hallitus teki tämän rakenneuudistuksen.
Mutta sitten pitää muistaa myös se, että pitkä ajanjakso on monta lyhyttä ajanjaksoa, ja tämän hallituksen suurin onnistuminen on nimenomaan ollut tämä suhdannepolitiikka. Ja suhdannepolitiikan ansiosta Suomen tilanne on nyt yksi Euroopan parhaita. Hyvä, että tätä jatketaan tässäkin tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-04-19T15:36:11,2022-04-19T15:37:32,Hyväksytty,1.1
2022_40_46,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_47,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän sota Ukrainassa näkyy myös kasvavassa inflaatiossa ja hintojen nousussa. Siksi sosiaaliturvaetuuksien indeksitarkistusten aikaistaminen on tärkeä toimenpide, jolla huolehditaan kaikista pienituloisimpien ostovoimasta.
On myös tarpeen, että hallituksen hoitotakuu etenee ja että sille varataan lisärahoitusta, etenkin kun huomioidaan pandemian johdosta syntynyt hoito- ja palveluvelka. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-04-19T15:37:32,2022-04-19T15:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_40_48,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hieno asia, että valtiovarainministeri Saarikko huomasi ryhmäpuheista, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan maa- ja metsätalouden asemasta ja tilasta Suomessa. Kysymys on huoltovarmuudesta, ruoan riittävyydestä ja energian saatavuudesta.
Niin kuin totesin ryhmäpuheessani, maatalouden 300 miljoonan euron kriisipaketista vain noin 45 miljoonaa euroa on varsinaista kriisiapua, mutta kassakriisissä elävät viljelijät joutuvat vielä odottamaan. Jokainen päivä odotusta on liikaa. Hallituksen pitää saada aikaan päätökset ja toteutukset maatalouden akuutista auttamisesta nyt.
Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, jaatteko te näkemykseni siitä, että maksukriisissä olevat viljelijät eivät voi odottaa tukien maksatuksia syksyyn asti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-19T15:38:43,2022-04-19T15:39:54,Hyväksytty,1.1
2022_40_49,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_50,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio piti hyvän puheenvuoron oikeudenhoidon ja tuomioistuinlaitoksen resursseista — valitettavasti hän on nyt lähtenyt jonnekin. [Leena Meri: Minä vien terveisiä!] Koko eduskunnalle tiedoksi, että hallitus todella haluaa turvata oikeudenhoidon resurssit. Meille demokratiana tärkeintä on se, että pidetään huolta siitä, että meillä on toimiva ja luotettava oikeuslaitos, ja sen takia hallitus koko tämän hallituskauden on myös lisännyt tänne resursseja. Nyt tässä kehyspäätöksessä on 12 miljoonaa euroa, jotka tulevat oikeusministeriön hallinnonalalle. Noin 4 miljoonaa tulee rikosvastuun toteuttamiseen lisää siihen verrattuna, mikä tänä päivänä on kehyksessä, ja tämän lisäksi hallintotuomioistuimille annetaan myös 3 miljoonaa lisää, jotta sujuvoitetaan esimerkiksi lupa-asioitten käsittelyä. Tämän lisäksi teemme oikeudenhoidon selonteon, ensimmäisen historiassa, joka tulee eduskuntaan syksyllä. Saatte olla varmoja siitä, että me tulemme tekemään kaikkemme, jotta tämä maa pystyy huolehtimaan toimivasta oikeuslaitoksesta. Se on nimenomaan oikeusvaltion ydintehtäviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-19T15:40:05,2022-04-19T15:41:18,Hyväksytty,1.1
2022_40_51,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_52,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä salissa löytyy yksimielisyyttä sekä puolustusmenojen lisäämisestä että tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiomenojen lisäämisestä sekä myöskin tässä vakavassa tilanteessa nopeista reaktioista, joita talouspolitiikassa vaaditaan. Siitä oppositiolle täytyy antaa tunnustusta.
Tuntuu, että tässä keskustelussa kuitenkin jätetään sanomatta se, mitkä ovat niitä ylimääräisiä menoja, joista nyt tulisi leikata ja joita tulisi vähentää. Kuulostaa vähän siltä, että inflaation ja hintojen noustessa haluaisitte leikata ihmisten ostovoimasta, suoraan sanottuna. Sosiaaliturvan leikkauksista ainakin kokoomus on puhunut. [Leena Meren välihuuto] 
On selvää, että tulevaisuudessa Suomen vienti, kasvu ja työllisyys tulevat perustumaan vihreään siirtymään ja investointeihin, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, ja siitä, Saarikko, teille ministerinä erittäin suuri kiitos, että olette näitä asioita edistänyt. Nyt edelleen haluaisin kysyä: miten voimme entisestään edistää sitä, että nämä sammot syntyvät Suomeen ja vihreän siirtymän investointeja ja niitä uusia innovaatioita saadaan markkinoille, jotta voimme mahdollisimman nopeasti hyötyä tästä vihreästä siirtymästä, joka Euroopassa entisestään vahvistuu, kun haluamme irti venäläisestä fossiilisesta energiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-04-19T15:41:20,2022-04-19T15:42:44,Hyväksytty,1.1
2022_40_53,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_54,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se on niin, että otamme sodan iskun vastaan myös muiden osalta, esimerkiksi Italian, jonka kansalaiset nauttivat elpymispaketin suomasta ilmaisesta remonttiavustuksesta.
Ministeri Saarikko totesi maaliskuussa, että vaikka valtion rahankäyttöä lisätään, menokohteet valitaan tarkoin. Kun vihdoin on kuultu lausuntoja, että valtion pitää keskittyä ydintehtäviinsä, on outoa, ettei se budjetoinnissa näy kuin puolustusmenojen osalta, joita toki lämpimästi kannatamme.
Aiemmassa puheenvuorossa todettiin, että velkaa pitää ottaa, jotta Suomi selviytyy. Onko valtion selviytymisen edellytys kehitysavun antaminen maille, jotka eivät tuomitse Venäjän hyökkäystä tai suostu ottamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita kansalaisiaan takaisin? Ministeri totesi myös, että tämä aika on sellainen, että jostain totutusta voi joutua tinkimään. Kysyn ministeriltä: ovatko edellä mainitut koskaan tinkimisen kohteena? Näitähän edustaja Mäkynen puheessaan toivoi.
Täällä on myös kilvan kehuttu, kuinka työllisyysaste kasvaa. Mutta miksi myös sosiaalimenot kasvavat samaan aikaan, kun työnteon tarkoitus on kaiketi päästä irti veronmaksajien rahoittamasta turvaverkosta? Indeksikorotuksella asiaa ei selitetä. Tarkoittaako tämä, että työnteolla ei tule toimeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-04-19T15:42:44,2022-04-19T15:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_40_55,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_56,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Lohikoski vasemmistoliiton ryhmäpuheessa paheksui velkamoralismia, jossa huudellaan kehysten ja menokurin perään muuttuneissa oloissa. Me joudumme huutamaan kehysten perään, koska jos emme sitä tekisi, niin täällä alettaisiin tehdä sellaisia päätöksiä kuin edustaja Lohikoski esitti: kehysten tulisi jatkossa pysyvästi joustaa suhdanteen mukaan. Minusta tämä on tässä tilanteessa jopa sarkastinen esitys.
Mikä on suhdannetilanne tällä hetkellä? Talous uuden ennusteen mukaan pysyy kasvussa, mutta on ymmärrettävästi kriisi, ja jos kehys joustaa aina poliittisesti tulkittavasti, niin silloin saatetaan lisätä kehyksen ulkopuolelle sellaisia menoja, joita edellisenä vuonna on pidetty kehysten sisällä. Kosteikkoviljelyn tukeminen, teiden ja siltojen kuntokartoitukset, yksityistieavustukset — valtiovarainministeri Saarikko ja pääministeri Marin: ovatko nämä aidosti kehysten ulkopuolisia menoja vai pitikö ne laittaa sinne, koska te ette ottaneet uutta politiikan tärkeysjärjestystä ja laittaneet tärkeysjärjestykseen asioita, kuten Saarikko yleisellä tasolla lupasi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-04-19T15:44:14,2022-04-19T15:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_40_57,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_58,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelmassa todetaan, että kiristynyt geopoliittinen tilanne ja energian hintojen nousu ovat nostaneet toimitus- ja huoltovarmuuden sekä energiajärjestelmän kustannustehokkuuden tärkeyden ilmastonäkökulman rinnalle. Asia on juuri näin, eli nyt vallitsevassa ympäristössä perusasiat on nostettava keskiöön. Tämä tarkoittaa energiansaannin turvaamista, kotimaisen ruuantuotannon kaikinpuolista varmistamista ja puolustuksen vahvistamista. Myös vapaaehtoisen maanpuolustustyön edistäminen on oleellisen tärkeää. Se vaatii nykyistä selvästi enemmän huomiota ja myös taloudellisia resursseja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-19T15:45:35,2022-04-19T15:46:26,Hyväksytty,1.1
2022_40_59,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Ministeri Saarikko, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_60,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa tärkein meinasi unohtua. Haluan lausua valtiovarainvaliokunnalle lämpimät kiitokset tähänastisesta yhteistyöstä ja toivottaa voimia tämän kokonaisuuden käsittelyyn, joka toki — niin kuin tänään valtiovarainvaliokunnassa jo kuultiin — perustuu sellaisiin ennusteisiin, jotka voivat myös vanheta verrattain nopeasti — niin epävarma on tilanne ja se kytkeytyy vahvasti myös tähän energiariippuvuuteen Venäjästä, mahdollisiin lisäpakotteisiin ja ylipäätään epävarmuuden ja luottamuspulan ilmapiiriin, mikä kansalaisia, kuluttajia ja yrityksiä voi ryhtyä näinä aikoina nopeastikin vaivaamaan.
Täällä on nostettu esiin useita tärkeitä teemoja. Yritän nopeasti kommentoida muutamia. Mitä työllisyystoimia on tehty? Työllisyystoimista varmasti yksi merkittävin on ollut — vaikkakin verrattain kallis mutta minusta oikea ja välttämätön — korona-ajan tukitoimet yrityksille. Taustalla on myös erinomainen lomautusjärjestelmämme, joka mahdollisti sen, että moni pääsi työnsyrjään nopeasti kiinni tämän korona-ajan jälkeen. Eli se on ollut varmasti työllisyystoimena kaikkein kannattavin: tukea tämän korona-ajan yli pääsemistä.
Mutta sitten nämä rakenteelliset toimet: hallitus on tehnyt niitä mittavan määrän, ja itse asiassa vasta juuri ne purevat kaikkein tehokkaimmin useamman vuoden kuluttua, eivätkä ne vielä ole auttamassa hallituksen kaudella tapahtuvaa työllisyyskehitystä — viittaan vaikkapa eläkeputken poistoon tai työvoimapalveluiden siirtoon kunnille. Näiden hyvä jälki tulee näkymään vasta seuraavien hallitusten työllisyyspolitiikan tukena. [Sari Sarkomaan välihuuto]
Sitten esiin on nostettu inflaatioon liittyvät riskit. Kyllä, meillä ei ole vielä tietoa siitä, että inflaatiokehitys olisi pysähtymässä. Se voi kiihtyä entisestään, mutta tietenkään emme oleta siitä pysyvää olotilaa, mutta tämä oli myös vahva peruste sille, miksi me emme ryhtyneet sellaiseen politiikkaan, jota kokoomus selvästi peräänkuuluttaa — ei enää niin suoraan mutta rivien välissä — miksi ette leikanneet sosiaaliturvasta? Sitähän te pohjimmiltaan meiltä kysytte, ja vastaamme: emme leikanneet siksi, että se ei olisi ollut tässä ajassa vastuullista, oikein, eikä se olisi tukenut kansakunnan eheyttä. Se on vastaukseni, ja sen takana mielelläni seison, ja koen, että se on ollut arvovalintana oikea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-19T15:46:27,2022-04-19T15:48:43,Hyväksytty,1.1
2022_40_61,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_62,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tunnistitte tutkimuksen rahoituksen perustavanlaatuisen merkityksen tämän hallituksen perintönä viimeisessä suunnitelmassa. On hyvä ja on todella tärkeää, että tieteen leikkaukset saatiin peruttua.
Vielä on kuitenkin tekemistä, että olemme niissä näkymissä, joihin, valtiovarainministeri Saarikko, viittasitte Nokian kasvulla. On kuitenkin tärkeää tunnistaa, että uudet Nokiat tulevat olemaan niiltä aloilta, joiden olemassaolosta meillä ei ole tässä salissa vielä tietoa etukäteen. Perustutkimuksen rahoituksen merkitys on keskeinen myös talouden kannalta. On tärkeää tunnistaa, ettei tule olemaan mitään muutamia sampoja, joita me voisimme täällä salissa todellakin ennakoida. Sen tietää varmasti edustaja Mäkynenkin tki-ryhmän vetäjänä. Siksi olisinkin kysynyt, miten perustutkimuksen rahoitus turvataan osana tätä tki-ratkaisua myös tulevaisuudessa, jotta meidän suunnitelmamme olisivat todellakin kunnianhimoisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-04-19T15:48:46,2022-04-19T15:49:59,Hyväksytty,1.1
2022_40_63,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_64,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tässä edellisessä puheenvuorossa kuulleet edustaja Mäkysen osalta myös tästä vihreästä siirtymästä ja siitä, että tutkimukseen ja kehitykseen satsaa tämä hallitus. Se on oikein hyvä asia.
Kuitenkin tässä kohtaa haluaisin perätä hieman niitä konkreettisia toimenpiteitä, mitä me teemme sen vihreän siirtymän edistämiseksi niin, että se luo työpaikkoja Suomessa. Kuinka voimme sitoutua siihen, että julkiset hankinnat niin kuntien kuin valtion osalta voisivat luoda niitä referenssejä, joilla voimme muodostaa tähän maahan teollisuutta ja teollisia työpaikkoja? Pelkkä iso möhkäle, vihreä siirtymä, ei sitä tee. Me tarvitsemme nyt jotain konkretiaa, millä me toimimme niin, että me saamme tänne uutta teollisuutta sen lisäksi, mitä meillä nykyään on vihreän siirtymän osalta. Liikaa peräänkuulutetaan vain vihreää siirtymää, mutta me tarvitaan konkretiaa, että julkinen hankinta tukee sitä, että meille syntyy referenssejä, jotka mahdollistavat uusien vientituotteitten maailmalle menoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-04-19T15:49:59,2022-04-19T15:51:15,Hyväksytty,1.1
2022_40_65,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_66,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä valtiovarainministerin näkemykseen siitä, että koronalla ja koronatoimilla on ollut vaikutusta siihen, mikä on tällä hetkellä työllisyytemme ja taloutemme, ja se on kyllä tämän hallituksen aikaansaannosta. Ja nyt, kun katsoo tätä kehystä, niin itse asiassa monet hallitukset tässä vaiheessa ovat tehneet varsin teknisen kehyksen. He eivät ole rohjenneet vastata niihin tulevaisuuden haasteisiin. Mutta tämä hallitus tekee sen oikeastaan viiden T:n taktiikalla, elikkä siellä on olemassa turvallisuus, tutkimus, työ, toimeentulo ja terveys.
Tästä työllisyydestä haluaisin korostaa sitä hyvää lähtökohtaa, joka hallituksella on, että me tarvitsemme toimia, joilla me saamme lisää työpaikkoja, jotta ne meidän työpaikkamme ovat kilpailukykyisiä, ja tähän tutkimus ja koulutus auttaa. Mutta samaan aikaan me tarvitsemme toimia, joilla meillä työttömäksi joutuneet ihmiset yltävät nykypäivän työpaikkojen vaatimuksiin. Ja siihen me tarvitsemme niitä uudistuksia, jotka liittyvät vaikkapa pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin, koulutuksen lisäämiseen tai vaikkapa siihen työllisyyspalveluiden siirtämiseen kuntiin, mihin ministeri viittasi, kiitos tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-04-19T15:51:16,2022-04-19T15:52:33,Hyväksytty,1.1
2022_40_67,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_68,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Saarikkoa siitä, että olette hieman paljastaneet tässä kokoomuksen bluffia, kun he puhuvat koko ajan siitä, että velkaa pitäisi vähentää ja asioita pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, mutta he luettelevat täällä lisää menokohteita toisin kuin perussuomalaiset.
Siitä en ole samaa mieltä kuitenkaan, ministeri Saarikko, teidän kanssanne, kun toitte esille, että oppositiosta ei ole tullut hyviä esityksiä. Meillä on aika mittavia esityksiä. Tuossa edustaja Junnila toi tuon kehitysavun esille, ja sitten on osoitettu huonoja lakiesityksiä, kuten laittomasti maassa olevien opiskelu siitä yhtenä esimerkkinä. Mutta haitallinen maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-idästä tilastojenkin mukaan aiheuttaa valtavasti sote-menoja, ja siellä on satojen miljoonien säästöpotentiaalit, joilla voitaisiin parantaa suomalaisten ostovoimaa, kuten esimerkiksi laskea polttoaineveroa EU:n minimitasolle kuten Ruotsi ja Saksa ovat tehneet.
Mietin tässä viime päivien uutisia, että kyllä ihmisiä varmasti harmittaa, kun Italiassa maksetaan asuntojen remonttikuluja EU:n velkapaketista, jota me nettorahoitamme. Voitteko kertoa suomalaisille, miksi näitä arvovalintoja teette näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-19T15:52:34,2022-04-19T15:53:52,Hyväksytty,1.1
2022_40_69,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_70,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että talouden vakaus on tässä tilanteessa tärkeää, ja tähän on erinomaisen helppo yhtyä. Kuitenkin kun katsotaan tätä julkisen talouden suunnitelmaa, niin tästä on valitettavasti vakaus kaukana.
Me ollaan kernaasti tuettu välittömiä koronasta ja sodasta johtuvia menoja, kiitos niistä. Mutta kun katsotaan tätä koko julkisen talouden tilaa, niin kyllähän tämä aika huolestuttavalta näyttää. Kun Rinteen—Marinin hallitus aloitti, niin Suomen julkinen talous oli lähestulkoon tasapainossa. Mutta tästä eteenpäin joka ikinen vuosi, kun lasketaan valtio, kunnat ja hyvinvointialueet yhteen, niin alijäämä on jopa 10 miljardia vuositasolla, siis joka ikinen vuosi. Millä tämä muulla selittyy kuin sillä, että nyt on otettu täysi trendinmuutos julkisen talouden hoidossa? Minkä ihmeen takia hyvinvointialueiden alijäämä tulee kuntien alijäämän päälle, eikä esimerkiksi korvaa osaa siitä? Voitteko kertoa, valtiovarainministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-04-19T15:53:52,2022-04-19T15:55:05,Hyväksytty,1.1
2022_40_71,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_72,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Ärade talman! Tänä alkuvuonna on opittu muutama asia, esimerkiksi se, että kun kauppaa käydään, niin demokratiavajetta ei ole syytä aliarvioida. Jos käydään kauppaa epädemokraattisten, autoritääristen maiden kanssa, niin se sisältää vääjäämättä riskejä, jotka saattavat sitten tällaisessa sotatilanteessa realisoitua. 
Toinen oppi on se, että vihreää siirtymää vauhdittamalla parannetaan myöskin meidän turvallisuuspoliittista asemaamme, meidän omavaraisuuttamme, ja sillä tavalla rakennetaan myöskin paitsi ekologisesti myös poliittisesti kestävämpää tulevaisuutta. 
Ehkä kolmas oppi on se, että nollakorkojen aika on ohi. Jos alkuvuonna vielä ajateltiin, että korkomeno on varsin mitätön rivi, niin nyt sen on jo arvioitu olevan reilu miljardi. Se tarkoittaa myöskin, että taloussuunnittelusta, joka on lähtenyt siitä, että kriisi on poikkeustilanne, on pikkuhiljaa varmaan päästävä sellaiseen tilanteeseen, että osataan varautua myöskin yleisen taloussuunnittelun raamien sisällä siihen kriisiin. On ollut pankkikriisejä, epidemioita, nyt sota. Ei ole mitenkään itsestäänselvää, että tämä kriisi jää viimeiseksi. 
Ja yhtä kaikki, on varmaan selvä, että loputtomasti ei voida olla sen ajattelun varassa, että kriisien hallinta on aina se ylimääräinen kulu, vaan se pitää jossain vaiheessa osata rakentaa myöskin tähän isoon kehikkoon sisälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-04-19T15:55:05,2022-04-19T15:56:49,Hyväksytty,1.1
2022_40_73,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_74,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä nostettiin aivan oikein työllisyys ja talous esille keskustelussa, ja on hienoa, että kaikki kantavat huolta siitä, että työllisyysaste nousee, ja sehän on nyt huippukorkealla. Talouspolitiikka kulkee käsi kädessä työllisyyden kanssa, ja se näkyy myös, aivan kuten täällä muun muassa edustaja Filatov hyvin totesi. 
Hallitus on tehnyt työllisyyspoliittisia päätöksiä enemmän kuin edellinen hallitus, ja nehän tulevat realisoitumaan sitten, kun ne astuvat voimaan. Esimerkiksi pohjoismainen työvoimapalvelumalli on juuri eduskunnassa hyväksytty ja alkaa nyt toukokuun alusta käytännössä toimia. Sen lisäksi palveluja ollaan siirtämässä kuntiin lähemmäksi yrityksiä ja ihmisiä, ja vielä koulutuksen puolella on tehty merkittäviä panostuksia muun muassa oppivelvollisuuden laajentamiseen, joka tulee näkymään nuorten työllisyysasteen nousemisena pidemmällä aikavälillä. 
Tässä kehyksessä on mukana myös toimia, joilla nyt sitten ikääntyneiden työllisyysastetta pyritään nostamaan: yli 55-vuotiaat ja heille kohdennettu tukipaketti ovat merkittäviä, ja ne edesauttavat, edistävät työllisyysastetta ikääntyneimmillä ryhmillä. 
Lisäksi tulemme myös kotoutumiseen satsaamaan. Kotoutumisen lainsäädäntöuudistus tulee kotoutumisselonteon pohjalta, ja siinä tullaan satsaamaan myös niihin maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin, jotka ovat työmarkkinoiden ulkopuolella, eli edesautetaan, että he pääsevät kiinni työhön. Ja lisäksi me tulemme vielä satsaamaan vahvasti myös siihen, että tutkimukseen, koulutukseen panostetaan, joka tulee näkymään työpaikkoina ja kasvuna, ja sitä kautta taas talouden kautta edesauttavat sitä, että työllisyysastetta voitaisiin tästäkin eteenpäin vielä nostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-19T15:56:49,2022-04-19T15:58:47,Hyväksytty,1.1
2022_40_75,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_76,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nousikin aikaisemmin jo esille tämä kehitysyhteistyö. Kehitysyhteistyörahoja on tutkitusti laitettu vuosien mittaan moniin sellaisiinkin kohteisiin, mitkä eivät käytännössä ole sitten kohentaneet paikallisten elintasoa tai parantaneet käytännössä elämää yhtään. Nyt pitäisi aika tarkalla kammalla perata jokainen kohde ja keskittyä vain niihin, millä on aidosti ja tutkitusti hyötyä pitkällä tähtäimellä. Kyllä niille ylijääville rahoille on täällä kotimaassakin käyttöä tai kenties Ukrainassa. Toivottavasti hallitus on tekemässä leikkauksia myös tähän osa-alueeseen ihan reilusti, eikä aina vain suomalaiseen veronmaksajaan vaikuttaviin kohteisiin. Ja ihan ensimmäiseksi meidän pitäisi pistää rahahanat kiinni kaikilta niiltä mailta, jotka tukivat Venäjää YK:n äänestäessä Venäjän väliaikaisesta erottamisesta YK:n ihmisoikeusneuvostosta. 
Samoin kysyn, annammeko tavalla tai toisella kehitysyhteistyövarojamme sellaisille maille, jotka eivät ota vastaan Suomesta karkotettuja tai kielteisen turvapaikkahakemuksen tai oleskeluluvan saaneita kansalaisiaan. Jonkinlainen rotihan näissä pitää olla, eikä pidä missään nimessä palkita sellaisia, jotka eivät noudata yhteisiä pelisääntöjä, ei missään nimessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-04-19T15:58:50,2022-04-19T16:00:06,Hyväksytty,1.1
2022_40_77,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_78,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hetkellä on kyllä niin, että tämä kansalaisten turvallisuus on ykkösasia. Tietenkin silloin, kun olemme vakavassa turvallisuustilanteessa, meidän on tehtävä kaikkemme, jotta meidän kansakuntamme pysyy yhtenäisenä, ja tähän turvallisuuteen kuuluu luonnollisesti myös arjen turvallisuus ja se, että ihminen voi olla varma siitä, että turvaverkot toimivat ja että toimeentulo on olemassa siinäkin tilanteessa, kun eläminen kallistuu aika hurjalla tavalla ja moni pienituloinen on todella aiheesta huolissaan, että miten tämä elämisen nouseva kustannus nyt sitten saadaan hallintaan, ja siksi hallitukselta oli täysin oikea toimenpide aientaa näitä indeksikorotuksia, siksi on oikein, että pienituloisista huolehditaan, ja olisi väärin näinä aikoina, kun kustannukset nousevat, hinnat nousevat, rahapussit kevenevät, alkaa leikkaamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta, ja siksi ihmettelen, kun täällä edelleen [Puhemies koputtaa] toiset ovat peräänkuuluttaneet leikkauksia. [Leena Meren välihuuto — Puhemies: Nyt leikataan!] Nyt ei ole leikkausten aika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-19T16:00:07,2022-04-19T16:01:26,Hyväksytty,1.1
2022_40_79,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Eestilä, ja sen jälkeen ministeri Mikkonen, minuutin puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_80,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun valtiovarainministeri Saarikko nosti positiivisessa mielessä esille tämän maatalouden 300 miljoonan kriisipaketin, niin kyllä opposition edustajana täytyy sanoa, että ei se kyllä kohdentunut oikein eli aktiiviviljelijöille, niille viljelijöille, jotka oikeasti ovat kassakriisissä tällä hetkellä, ja seurauksena tulee olemaan se, että varsinkin rehuvilja-aloja jää sitten viljelemättä. Niin että kyllä tämän olisi voinut oikeasti kohdentaa toisin.
Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, kysyn, minkälainen riski meillä Euroopassa nyt on, että tämä riippuvuus Venäjän öljystä ja kaasusta aiheuttaa ison riidan ja ikään kuin teollisuuspoliittisen kilpailun, että kuka siitä luopuu ja kuka ei. Mitä mieltä olette: meinaako Euroopan unioni mennä yhteisten päätösten perusteella sitten siitä riippuvuudesta poispäin, vai tapahtuuko niin, että tässä itse kukin maa tekee omia ratkaisujaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-19T16:01:26,2022-04-19T16:02:31,Hyväksytty,1.1
2022_40_81,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja nyt ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_82,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olette monet todenneet, niin tässä julkisen talouden suunnitelmassa nimenomaan turvallisuus on nostettu vahvasti esiin, ja satsaukset siihen. Ei ainoastaan Puolustusvoimiin vaan myös Rajavartiolaitokseen on satsattu merkittävästi resursseja, ja tämä on aivan oikein.
Myös sisäisen turvallisuuden osalta olemme voineet osoittaa lisämäärärahoja kyberturvallisuuden parantamiseksi poliisille, Hätäkeskukselle ja muille toimijoille, ja suojelupoliisin määrärahoja — ja myös poliisin määrärahoja — olemme voineet lisätä. Valitettavasti poliisin osalta tiedämme, että aikaisempien hallitusten vuoksi siellä on kovasti sitä rahan tarvetta jatkossakin, ja toivotaan toki, että pystymme vielä tulevina vuosina panostamaan sinne lisää, jotta voimme sisäisen turvallisuuden selonteon mukaisesti kaikkiin sisäisen turvallisuuden toimijoihin satsata nykyistä enemmän, koska tarvehan on selvästi ilmeinen ja tiedämme, että nämä tällaiset sota- ja kriisiajat vielä lisäävät sisäisen turvallisuuden panostamisen tarvetta.
Lisäksi maahanmuuttoon pystymme satsaamaan niin, että pystymme vastaanottamaan Ukrainan sotapakolaiset. Haluamme tässä tehdä tiivistä yhteistyötä kuntien kanssa, jotta mahdollisimman moni pakolainen löytäisi sen asunnon, löytäisi työpaikan, lapset pääsisivät kouluun, he pääsisivät siihen normaaliin arkeen meidän muiden ihmisten tavoin, osaksi meidän yhteiskuntaamme, ja sitä kautta pystyisivät tuomaan tänne myös oman panoksensa ja toisaalta kokisivat täällä olonsa hyvin tervetulleeksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-19T16:02:31,2022-04-19T16:04:06,Hyväksytty,1.1
2022_40_83,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_84,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan välttämätöntä huomata se, että olemme jo valmiiksi velkaantunut maa. Ja nyt, kun inflaatio on lähtenyt liikkeelle ja varsinkin kun Euroopan keskuspankki on nyt lopettamassa tukiostojaan velkamarkkinoilta, niin se johtaa vääjäämättä siihen, että korko nousee. Tämä pitää meidän kaikissa talouspäätöksissä huomioida, olkoot ne mitä tahansa.
Näin metsäammattilaisena olen surrut koko ajan viime kuukaudet sitä, että kiihtyvällä vauhdilla meillä menee arvokasta kuitupuuta suoraan polttoon. Se johtaa vääjäämättä ennemmin tai myöhemmin siihen, että suomalainen metsäteollisuus karkaa tästä maasta pois. Olemme kilpailutilanteessa, ja kannattaa muistaa kaikkien ministerien se, että kun esimerkiksi UPM on kolme viimeistä investointiaan investoinut ulkomaille — arvoltaan lähes viisi miljardia euroa — niin tämän laiminlyöminen ja tämän huomiotta jättäminen on varmasti politiikan kannalta suurin virhe, mitä poliitikko voi tehdä, koska sillä syödään suomalaisen teollisuuden kivijalkaa pois, ja sitä minä en hiljaa vierestä aio katsella. [Leena Meri: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-19T16:04:10,2022-04-19T16:05:21,Hyväksytty,1.1
2022_40_85,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_86,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyden kasvu on ollut vauhdikasta, ja koronasta toipuminen alkoi hyvin. Kokonaisuudessa työttömiä on jo vähemmän kuin ennen korona-aikaa. Ministeri Saarikko nosti yhdeksi tekijäksi yritysten saamat koronatuet, ja pitäisinkin järkevänä, että selvitettäisiin yrittäjien työmarkkinatuen vaikutus ja toimivuus. Työttömyys on kuitenkin jakautunut aiemmasta poiketen niin, että Uudellamaalla on työttömiä enemmän ja elpyminen on tapahtunut muuta maata hitaammin.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että sodan tuomien varautumis- ja avustustoimien rinnalla huolehdimme Suomen tulevaisuuden potentiaalista. Kiitos siis hallitukselle, että panostamme nuorten hyvinvointiin, ammatilliseen koulutukseen, jatkamme osaamiskeskusten toimintaa ja ennen kaikkea toteutamme kauan odotetut lisäpanostukset tki-toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-19T16:05:21,2022-04-19T16:06:22,Hyväksytty,1.1
2022_40_87,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_88,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös kriisioloissa tehdyt tarpeelliset menojen lisäykset tulevat aikanaan maksettaviksi, ja kun nämä menojen lisäykset on tehty pääasiallisesti velkarahalla, niin tiedämme sen, että korkotason nousu syö sitten tulevaisuudessa tätä julkisen talouden liikkumavaraa.
Meillä on oikeastaan kaksi asetta, joilla taklata tätä haastetta: se, että meillä työllisyys kasvaa, ja että ylipäätänsä meillä talous kasvaa. Näitten kahden, työllisyyden ja talouden kasvun niin sanotun kulmakertoimen pitäisi olla suurempi kuin tämän velkaantumistahdin. Ja nyt jos katsotaan näitä työllisyystoimia, niin VTV:n finanssipoliittinen raportti arvioi aika tuoreeltaan, että nämä hallituksen työllisyystoimet ovat vaatimattomia, koska meillä velkaantumisen takia myöskin se maali liikkuu koko ajan. Eli meidän pitäisi tavoitella vielä korkeampaa työllisyyttä, 80:tä prosenttia, ja siksi valtiovarainministeriltä peräänkuulutan edelleenkin lisääntyviä työllisyystoimia.
Toinen kysymys liittyy tähän kasvuun ja tähän verokannustimeen. Siinä parlamentaarisessa [Puhemies koputtaa] ryhmässä emme vielä saaneet esitystä aikaiseksi. Nyt kysynkin, onko hallitus sitoutunut siihen verokannustimeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-19T16:06:22,2022-04-19T16:07:43,Hyväksytty,1.1
2022_40_89,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_90,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri tuossa hetki sitten syytti kokoomusta bluffista. Teidän omassa ryhmäpuheenvuorossanne esitettiin velkakehityksen katkaisemiseksi neljä keinoa.
Ensimmäinen oli oppivelvollisuusuudistuksen lopettaminen. Talousneuvosto yksimielisesti näki, että se on pitkällä aikavälillä kannattava investointi, se on jo täällä käyty moneen kertaan läpi.
Toisena te esititte, että esimiestaitoja pitää yhteiskunnassa lisätä. No, sitähän on käytännössä tehty viimeiset 20—30 vuotta, niin pitkään kuin muistan. Kehittämisen varaa on, mutta siitä tulevat säästöt ovat hyvin marginaalisia.
Ja sitten kaiken huippuna: 35 prosenttia julkisesta hallinnosta pitää vähentää ihmisiä. Siis keitä? Hoito- ja terveysalan työntekijöitä, poliiseja, puolustusvoimien henkilökuntaa vai mitä? Puolustusvoimiinkin ollaan lisäämässä nyt satamäärin uusia [Puhemies koputtaa] virkoja, kun siellä tarvitaan.
Siis täyttä populismia teidän velankatkaisuesityksenne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-04-19T16:07:44,2022-04-19T16:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_40_91,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja nyt edustaja Meri pääsee vastaamaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_92,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"No, siinä Gustafsson kyllä ampui niin ohi vastauksensa, ettei kuunnellut ollenkaan minun puheenvuoroani. [Jukka Gustafsson: Minä puhun nyt ryhmäpuheenvuorosta!] — Saisinko puhua? [Puhemies koputtaa] Odotan, että edustaja Gustafsson rauhoittuu.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Merellä on puheenvuoro.] Arvoisa puhemies! Kiitos. — Menee hieman yli, kun hän vie minun aikaani tuolla hyppimällä penkissään.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ja koko ajan vie.] Elikkä kerroin ministeri Saarikolle siitä, kuinka hienosti hän on toiminut paljastaessaan kokoomuksen bluffin, eli heillä ei ole esittää muita leikkauskeinoja kuin sosiaalimenot. No niin, ja kerroin, mitä meillä on: leikkauksia kehitysapuun, joka valu korruptioon ja veroparatiiseihin, satojen miljoonien säästöpotentiaalit haitallisesta maahanmuutosta Afrikasta ja Lähi-idän maista ja niistä kasvavat sosiaaliturvamenot — esimerkkinä nämä — ja totesin, että olette juuri tehneet laittomasti maassa oleville mahdolliseksi opiskelun. Te ette puhunut näistä ollenkaan yhtään mitään, ja viittasitte minun puheenvuorooni, joka on hyvinkin mielenkiintoista, mutta tämä on teidän arvovalintanne. Te ette aio näistä leikata, koska te arvostatte esimerkiksi laittomasti maassa olevien mahdollisuutta jäädä tänne. Kiitos tästä. Tuli selväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-19T16:09:03,2022-04-19T16:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_40_93,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,No niin. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_94,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos Suomeen alkaa ilmestyä tunnuksettomia sotilaita, kuten tuolla Krimillä tapahtui 2014, tai täällä alkaisi tapahtua muita vastaavia vieraan vallan sotilastoimia, niin poliisi on se, joka vastaa silloin tilanteesta niin kauan, kunnes sotatila julistetaan. Poliisi on se, joka vastaa tuleen, ja poliisi on se, joka joutuu silloin voimaa käyttämään.
Täällä puhutaan, että suomalaisten turvallisuus on etusijalla, ja nyt varaudutaan, siellä sanottiin. Puolustusvoimat saa 2 300 miljoonaa, poliisi saa yhdeksän miljoonaa. Se tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimet alkavat nyt, ja ne ovat jo oikeastaan menossa, ja 300 poliisia joutuu vuodenvaihteen jälkeen pois. Siellä on 50 miljoonan vaje, ja te tiedätte tämän varsin hyvin.
Minkälaista kokonaisturvallisuutta tämä oikein on, ja miten voi olla, että täällä joudutaan näinkin yksinkertaisia ja päivänselviä asioita selvittämään? Teidän pitää ymmärtää tämä. Puolustusministerin pitää ymmärtää se, mistä koostuu kokonaisturvallisuus. Se on ymmärrettävä. Sisäministeri ei ainakaan sitä ymmärtänyt [Puhemies koputtaa] ainakaan tuon vastauksen perusteella. Miksi on niin, että poliisi on jälleen mopen osalla ja luu jää käteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-04-19T16:10:22,2022-04-19T16:11:40,Hyväksytty,1.1
2022_40_95,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja nyt edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_96,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainassa tilanne pahentuu. Tänään alkoi Venäjän massiivinen uusi hyökkäys maan itäosissa. Lienee sanomattakin selvää, että tilanne on erittäin vakava. Suomalaisten turvallisuus menee nyt kaiken edelle. Pidän asiallisena, että maanpuolustuksen määrärahoja korotetaan lähes kolmella miljardilla eurolla, vaikka tämä tietenkin kuormittaa väistämättäkin meidän taloutta. Nyt tulee investoida aseisiin, rajavalvontaan ja sotilaisiin, niin kuin tehdään. Oleellisinta on vahvistaa uskottavaa puolustustamme ja välttää kaikin keinoin se, että Suomi joutuisi sotaan. Kaikista vahvin aseemme on yhteen hiileen puhaltaminen, ja siinä toivon oppositiolta, erityisesti kokoomukselta ja perussuomalaisilta, hyviä esityksiä ja vastaantuloa.
Arvostan tässä julkisen talouden suunnitelmassa erityisesti sitä periaatepäätöstä, että lapsilta ja nuorilta ei leikata. Lapsiin ja nuoriin jopa panostetaan, ja siitä kertoo mielestäni erityisesti nämä ammatillisen koulutuksen tuhat uutta opettajaa. On nimittäin sellainen tilanne, että sieltä syntyy kasvu tälle maalle, ja se on kallein hintalappu myös maksaa, jos sitä investointia emme tekisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-04-19T16:11:40,2022-04-19T16:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_40_97,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_98,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainassa on opettanut monia asioita viime aikoina ja johtanut moniin tavallaan jopa ajattelun muutoksiin sekä minussa että monissa muissakin kansanedustajissa siitä, miten Venäjä pitäisi ottaa uhkana. Mutta pakotteet ovat opettaneet sen, että me kyllä pystymme tietyssä ajassa irtautumaan Venäjän fossiilisista ja Venäjän kaupasta. Mutta ne ovat opettaneet myös sen, että Kiinan kaupasta me emme pysty irtautumaan. Kiina on juuri ostanut kansainväliset mineraalipörssit. Sillä on triljoonan dollarin investoinnit Afganistanissa alkamassa, ja se omistaa pitkälle Afrikan kaivokset.
Tässä kohtaa katson, että tämä julkisen talouden suunnitelma, joka katsoo eteenpäin, on siitä hyvä, että siinä osataan jo katsoa, että teknologinen kehitys, tki-investoinnit, Suomen osaamiseen panostaminen ovat ne keinot, joilla me voimme tulevaisuudessa kilpailla niin, että myöskin Kiinan vaikutusvalta ei olisi meihin niin vaikuttava kuin ehkä luullaan. Ja uskoisin, että jos lähdemme luomaan jotain tämmöistä mineraalistrategiaa [Puhemies koputtaa] tai muuta vastaavaa, niin se olisi se keino eteenpäin, jota me nyt kaivattaisiin. [Puhemies: Näin!] Olisi kiva kuulla valtiovarainministeriltä enemmän näkemyksiä tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-04-19T16:12:53,2022-04-19T16:14:14,Hyväksytty,1.1
2022_40_99,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Ja nyt edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_100,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan koulutuksen ja tutkimuksen panostuksille täytyy antaa täysi tuki.
Sitten tähän priorisointiin, mitä ministeri Saarikkokin nosti esiin. Tosiaan täällä on nostettu tämä Italian hallituksen superbonus 110 ‑nimellä kulkeva avustus, mikä mahdollistaa kansalaisille talojensa remontit ilmaiseksi, [Leena Meri: Kyllä!] remontit, joissa kodin energiatehokkuus paranee, esimerkiksi vaihdetaan ikkunoita tiiviimmiksi, asennetaan uusia lämmityslaitteita tai asennetaan aurinkopaneeleita. [Vilhelm Junnila: Keiden rahalla?] Valtio maksaa kaikki rahat takaisin, ja tämä rahoitetaan lähes kokonaan EU:n elpymisrahoilla. [Leena Meri: Kyllä!] Alkuvuonna tähän on käytetty jo noin 20 miljardia. Tämä menee harvan suomalaisen oikeustajuun. Kiristetään vain vyötä, kuten ministeri Saarikko on maininnut. Italiassa heitetään vyöt kokonaan pois.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-04-19T16:14:15,2022-04-19T16:15:09,Hyväksytty,1.1
2022_40_101,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_102,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä totuus on se, että tämä hallitus on laiminlyönyt talouspoliittisen huoltovarmuuden. Kun valtiontalous oli Sipilän hallituskauden loppupuolella suunnilleen tasapainossa, nyt se kroonisesti retkahtaa noin seitsemään miljardiin euroon vuosittain, ja kyllä tämä on aivan liikaa.
Tältä hallitukselta on valitettavasti puuttunut kyky priorisoida menoja, ja toisaalta niitä kuuluisia työllisyystoimia ei ole pystytty tekemään suhteessa lisättyihin pysyviin menoihin. Kysyisinkin nyt ministeri Saarikolta: minkälaisen perinnön te jätätte mielestänne seuraavalle hallitukselle ja tuleville sukupolville? Tässä miettii sitä aikaa, mistä Sipilän hallitus vuonna 15 aloitti. Silloin kestävyysvaje oli noin kymmenen miljardin luokkaa, ja olemme aika lailla palaamassa samaan lähtöruutuun. Silloin oli aika paljon leikkauksia ja työllisyystoimia edessä. Vähän jos pystyisitte [Puhemies koputtaa] pohtimaan sitä, minkälainen on seuraavalle hallitukselle jätettävä perintö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-04-19T16:15:09,2022-04-19T16:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_40_103,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_104,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko on sanonut, että sota maksaa Suomelle ainakin seitsemän miljardia euroa. Taloutemme ei kehity sillä tavalla kuin näkymä vielä muutama kuukausi sitten oli. Kuluttajienkaan luottamus ei ole samanlainen kuin ennen sotaa. On aivan selvää, että haluamme irtautua venäläisestä fossiilisesta energiasta mahdollisimman nopeasti ja meidän on myös vauhditettava muuta Eurooppaa tässä siirtymässä. Ja tämä siirtymä, uudet teknologiat, investoinnit, ne todella maksavat. Mutta kasvuun on satsattava, ja siksi iloitsen tutkimuksen ja kehityksen satsauksesta ja myös ammatillisen koulutuksen satsauksista. Iso kiitos tästä hallitukselle.
Turvallisuuteen on panostettava, se on aivan selvää. Erityisesti haluan nostaa esiin kyberturvallisuuden satsaukset, sodankäyntiä on nykyisin niin kovin monenlaista. Kysyisinkin puolustusministeri Kaikkoselta, mikäli hän tänne takaisin saapuu, kyberturvallisuussatsauksista: [Puhemies koputtaa] minkä tyyppisiin asioihin aiotaan laittaa rahaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-04-19T16:16:31,2022-04-19T16:17:49,Hyväksytty,1.1
2022_40_105,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Nyt edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_106,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus on tärkeä asia monessa suhteessa, niin kun täällä on tänäänkin todettu. Täytyy kyllä hallitukselle antaa kiitosta ennen kaikkea näistä korona-aikaisista ihmisten terveyden turvallisuuden eteen tehdyistä merkittävistä toimista, ja siitä, että kaikesta huolimatta työllisyys on hyvällä tasolla.
Mutta näyttää siltä, että kriisi seuraa kriisiä. Nyt on tullut tämä Ukrainan kriisi meille vaivaksemme, ja siihen täytyy nyt hallituksen tietenkin panostaa merkittävästi, niin kuin on tehnytkin, ja tässä yhteydessä kiitän nimenomaan niistä panostuksista. Vaikka rajoillamme on rauhallista, niin kiitän Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien resurssien lisäämisestä. Sitten kysymys vielä, vaikka ministeri jo osittain on tähän vastannutkin: valtiovarainministeriö varmaan tekee tilannekuvaa syksyn aikana, [Puhemies koputtaa] niin millä tavalla valtiontaloutta seurataan Ukrainan... — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-04-19T16:17:49,2022-04-19T16:19:05,Hyväksytty,1.1
2022_40_107,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_108,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sieltä nyt jo poistuikin sisäministeri, jolle olisin esittänyt kysymyksen. — On erittäin tärkeätä, että puolustukseen lisätään määrärahoja, ja siitä kiitän hallitusta. Vuosi sitten kiitin arvoisaa valtiovarainministeriä, kun 42 miljoonan puuttuessa poliisin budjetista te löysitte siihen rahan. Vastaus, minkä sisäministeri hetki sitten täällä kertoi poliisin budjettitilanteesta, oli hieman kummallinen. Siksi kysynkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri: miten te näette tällä hetkellä poliisin budjetin, kun nyt jo näkyy aivan selkeästi, että joudutaan vähentämään väkeä tänä vuonna poliisista, jos lisämäärärahaa ei löydy? Kuitenkin kun katsomme vaikka Ruotsin tilannetta, mielestäni tämä tilanne on kovasti huolestuttava myös sisäisen turvallisuuden osalta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-19T16:19:05,2022-04-19T16:20:10,Hyväksytty,1.1
2022_40_109,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_110,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys muutti tuntemamme maailman täysin. Se osoitti karulla tavalla, että oikeusvaltio, demokratia ja ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyyksiä. Tässä maailmantilanteessa oikeusvaltioon panostaminen on erityinen turvallisuusteko ja panostus huoltovarmuuteemme. Tuomariliiton tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosa kyselyyn vastanneista harkitsee alalta lähtöä tai on jo lähdössä. Samaa viestiä tulee myös muualta oikeushallinnosta. Kysymys on oikeusvaltion tulevaisuudesta. Siksi peräänkuulutan hallitusta vastaamaan alan toimijoiden hätähuutoon riittävällä tavalla, kuten edustaja Taviokin omassa puheenvuorossaan. Meillä ei ole varaa menettää kokeneita asiantuntijoita. 
Valitettavasti oikeusministeri, jolle olisin kysymykseni esittänyt, ehti poistua, joten jätän sen kirjallisena. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-04-19T16:20:11,2022-04-19T16:21:07,Hyväksytty,1.1
2022_40_111,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_112,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sodan seuraukset todella näkyvät myös Suomessa, vaikka kukaan ei hyökkää kimppuumme. Se näkyy myös julkisen talouden suunnitelmasta, jota voi luonnehtia ajassa tehdyksi uudenlaiseen tulevaisuuteen varautumisen tilannekuvaksi. Paitsi että satsaamme turvallisuuteen kaikessa laajassa merkityksessä, huolehdimme myös, että jokainen suomalainen voisi kokea arjen turvallisuutta. Siksi esimerkiksi indeksikorotukset perusturvaan ovat äärimmäisen tärkeitä. Tosiasia on, että tulemme elämään aikoja, joissa elinkustannukset kohoavat ja hoivantarve kasvaa. Siksi on, puhemies, reagoitava. Kyse on todella myös Suomen selviytymisestä, siis turvallisuudesta, talouden kasvusta, työllisyydestä sekä ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta. Siihen tämä selonteko hyvin yltää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-19T16:21:07,2022-04-19T16:22:25,Hyväksytty,1.1
2022_40_113,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Näin. — Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Eskelinen ja Mikko Kinnunen, joiden jälkeen ministeri Saarikko, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_114,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli varmaan meillä kaikilla tästä taloudesta on, mutta kyllähän se täytyy myöntää, että hallitus on kohtuuhyvin näitä iskuja kestänyt. Siihen on kolme syytä, niin kuin täällä on puhuttu: koronan yli sillanrakentaminen, missä yrityksiä tuettiin ja vältyttiin isommalta katastrofilta, rakenteelliset uudistukset — sote, koulutus, työllistäminen — ja sitten ne tulevaisuuspanostukset, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, niitä on määrätietoisesti viety eteenpäin. Siellä ovat tki-panostukset, oppivelvollisuusikä, tuhansia uusia koulutuspaikkoja ja sitten tämä energiatalouden uudistaminen, vihreä siirtymä. Nämä luovat sitä kasvun pohjaa, mitä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinenkin totesi. Meillä on se siemen olemassa, ja jos tämä kriisi ei hyvin pitkäksi eskaloidu, niin lähdetään aika hyvistä asetelmista edelleen rakentamaan tulevaisuutta ja taloutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-04-19T16:22:25,2022-04-19T16:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_40_115,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_116,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun panostamme Ukrainan sodan vuoksi puolustukseen ja turvallisuuteen, suuntaamme samalla tulevaisuuteen ja luomme toivoa ja pidämme kaikki mukana.
Panostukset tutkimukseen, koulutukseen ja sivistykseen ovat tarpeen. Suomen Akatemia voi edistää toimintaansa historian suurimmalla panostuksella. Peruskouluihin vakiinnutetaan sitouttavan kouluyhteisötyön malli, joka edistää oppilaiden mielenterveyttä ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan 50 prosenttia, ja Ukrainasta tulleista lapsista pidetään huolta. Varhaiskasvatuksen tukeen suunnataan varoja, ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien työllistämiseen saadaan jatkoa, ja oppisopimuksen kokeilu käynnistyy. Jatkuvan oppimisen digitalisaatio -ohjelma tuo työtä etsivälle [Puhemies koputtaa] palvelut samaan paikkaan — kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-04-19T16:23:39,2022-04-19T16:24:54,Hyväksytty,1.1
2022_40_117,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt ministeri Saarikko, kolme minuuttia, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_118,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta, jossa oli monia näkökulmia tähän epävarmaan talouden tilanteeseen. Nostan aivan nopeasti muutamia.
Edustaja Filatovilla oli hyvä viiden T:n lista, sain niistä neljä kirjattua itselleni ylös, mutta minusta se oli oiva kiteytys niistä hallituksen tärkeinä pitämistä asioista aina terveydestä — tässä samassa yhteydessähän sitouduttiin myöskin siihen, että hoitotakuu etenee — toimeentuloon, pienituloisimpien tukemiseen inflaation keskellä mutta myös tulevaisuuteen katsovaan tutkimukseen. — T-kirjaimistanne vain muutaman esiin nostaen.
Jäin vieläkin pohtimaan, kun keskustelun alkupuolella kokoomuksen ryhmäpuheen käyttänyt edustaja Sankelo kyseli näitten hallituksen kauaskantoisten työllisyystoimien perään. Vastasin niihin osaltaan, mutta yksi näkökulma jäi huomaamatta, ja sen myös edustaja Eskelinen äsken nosti omassa puheenvuorossaan hyvin esiin: koulutus. Sittenkin on niin, että kaikkein kauaskantoisimman työllisyyspolitiikan panoksen voi toteuttaa satsaamalla koulutukseen. Uskon, että tulevat hallitukset kiittävät meitä siitä poliittisesta linjauksesta, jossa tavoitteena on saada 50 prosenttia ikäluokasta korkeakoulutetuiksi, ja niistä konkreettisista koulutuksen aloituspaikkalisäyksistä. Ja kyllä, haluan että palaamme keskusteluun vaikka parinkymmenen vuoden päästä, jos tilanne olisi sellainen, ja voisimme yhdessä arvioida, oliko oppivelvollisuusiän korottaminen oikeaa vai väärää politiikkaa. Olen melko varma, että myöhemmin meiltä tullaan kysymään, eikö todella tämä aina ollut näin — viittaan tällä myöskin nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vaikutuksiin.
Edustaja Eestilä kysyi myös, jos oikein tulkitsin, pakotepolitiikasta ja kunkin maan toimista suhteessa Venäjän irtikytkentään ja samalla irtikytkentään fossiilisista. Voitaisiin tietenkin edetä niin, että kukin maa tehköön omia ratkaisujaan, mutta se taitaa olla juuri se, mitä Venäjä meiltä eniten toivoisi, että Euroopasta tulisi eripurainen näiden ehkä vielä edessä olevien vaikeimpien pakotepäätösten äärellä. Jos jotakin pitää nyt vaalia, niin ei vain kansakuntamme yhtenäisyyttä, vaan myös yhtenäisyyttä Euroopassa, koska se on tehokkain ase Venäjän toimia vastaan — pakotease, tarkoitan — ja siksi, vaikka Suomella voisi olla omista lähtökohdistaan hyvinkin proaktiivinen kanta lisäpakotteisiin ja olemme olleet niitä vahvasti tähän asti edistämässä, on kuitenkin perusteltua hakea Euroopan yksituumaisuutta. Tiedämme kyllä kaikki, minkä suurten maiden on ennen kaikkea kyettävä liikkumaan tässä politiikassa, vaikka helppoja päätöksiä ne eivät ole ja johtavat myös epävarmaan talouden tilanteeseen, jopa taantumariskiin, jos pakotepolitiikkaa tästä nykyisestä laajennetaan.
Ja vielä ehkä lopuksi edustaja Essayahille: tki-verokannustimesta on hallituksen sitoumus, ja se toimitetaan verolakina tänne eduskuntaan ja astuu voimaan ensi vuoden alusta. Pidän sitä oikeana ja hyvänä viestinä myös sinne yksityisen rahoituksen ja pk-yritysten suuntaan, joilla on ollut selvästi pullonkauloja löytää tutkimus- ja kehityskumppanuuksia tutkimuslaitostemme maailmasta.
Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies! Edustaja Valtonen, joka on nyt poistunut jo salista, kyseli, miksi hallituksen taloudenhoito on muuttunut, ja, edustaja Wallinheimo, tekin tiedustelitte, millaisen perinnön jätämme. Voin sanoa, että hallituspuolueen edustajana olisin toivonut vähän toisenlaista vaalikautta osaksemme. Jätämme sellaisen perinnön, että hoidimme tutkitusti koronaa tavalla, joka tähän mennessä on asettunut maailman mittakaavassa huippumaiden joukkoon — kiitos suomalaisten — ja nyt yritämme hoitaa isänmaan asiaa niin, että täällä säilyy turvallisuus, rauha ja että kaikki pysyvät mukana. Kyllä se on edellyttänyt isompaa alijäämää, mihin sitouduimme, mutta joka ikinen niistä ratkaisuista on minusta ollut perusteltu turvallisuuden, terveyden ja elämänsuojelun nimissä. Se olkoon perintömme tältä vaalikaudelta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-19T16:24:56,2022-04-19T16:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_40_119,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Näin. — Ja nyt takaisin puhujalistaan, edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_120,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erinomaisesta puheenvuorosta ja hyvistä vastauksista ja eduskunnalle käydystä keskustelusta tähän mennessä. Myös oppositio on osoittanut, että sillä on ymmärrystä siitä, että tällaisissa kriisitilanteissa joudutaan tekemään nopeita ratkaisuja mutta on myös osattava katsoa pidemmälle tulevaisuuden kasvun ja tulevaisuuden turvallisuuden vahvistamiseksi. 
Tätä julkisen talouden suunnitelmaa voikin luonnehtia nimenomaan turvallisuuden, kasvun ja oikeudenmukaisuuden yhdistelmäksi. Tietysti ennen kaikkea nyt Venäjän oikeuttamattoman hyökkäyksen jälkeen vahvistetaan Suomen puolustusta, mutta toisaalta edelleen olemme tilanteessa, jossa koronakriisi on osittain vielä käynnissä ja terveydenhuoltoamme on sen takia täytynyt vahvistaa. Korona-aikana on käytetty miljardeja terveydenhuoltoon, ja nyt joudumme vahvistamaan sotilaallista ja energiahuollon varautumista tämän Euroopassa käytävän sodan takia. Siinäkin puhutaan miljardiluokan satsauksista. 
Kasvu tulevaisuudessa perustuu vihreän siirtymän investointeihin, joita tehdään nyt koko Euroopassa, kun irrottaudutaan venäläisestä fossiilisesta energiasta, ja se tuo myös suuria vientimahdollisuuksia Suomelle. Ennen kaikkea tulevaisuuden kasvu rakentuu tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden sekä osaavan työvoiman varaan. 
Tämmöisenä kriisiaikana monessakin mielessä on tärkeää pitää kaikki mukana, ja siksi oikeudenmukaisuus, esimerkiksi ylimääräisen indeksitarkistuksen muodossa, on jo tänä vuonna perusteltua. Aikaisemmin olemme päättäneet noin 250 euron korotuksesta työmatkalaisten tuloihin. Hintojen noustessa olisi väärin heikentää ihmisten toimeentuloa ja pärjäämistä. Siksi joudumme satsaamaan myös tähän oikeudenmukaisuuden puoleen ja siihen, että kaikki pysyvät sekä tämän vihreän siirtymän ja energiamurroksen aikana mutta myös sodasta johtuvan hintojen nousun takia mukana. 
Tulokset näissä vaikeissa oloissa ovat tähän mennessä vahvoja. Työllisyysaste on ennätystasolla, ja työllisyystoimia on tehty enemmän kuin viime hallituskausilla pitkään, pitkään aikaan. Myös uudistuksia on onnistuttu tekemään poikkeuksellisessa tilanteessa useita. Sote-uudistus, hoitotakuu, hoitajamitoitus ovat kaikki vahvistaneet meidän sosiaali- ja terveyspalveluitamme ja tulevat vahvistamaan tulevaisuudessa vielä paljon enemmänkin. Samalla ne myös vahvistavat niiden taloudellista toimivuutta ja tuotannollisuutta. Oppivelvollisuuden pidentyminen ja maksuton toinen aste ovat paitsi perheitä helpottava uudistus myös Suomen osaamista ja sen myötä kasvua vahvistava uudistus. Perhevapaauudistus ja työvoimapalveluiden uudistus ovat myöskin työmarkkinoille tärkeitä uudistuksia.
Samalla onnistuneet vahvat reaktiot näihin kriiseihin ovat pelastaneet Suomen talouden pahimmilta iskuilta, sellaisilta, joita on Euroopassakin nähty, ja toisaalta sellaiselta, joka nähtiin finanssikriisin jälkeen niin meillä kuin muualla. Tämän hyvän, onnistuneen finanssipoliittisen reaktion jälkeen myös velkasuhde on kääntynyt laskuun Suomessa jo viime vuoden lopulla, ja toivottavasti pystymme tästä kasvusta ja velkasuhteen alenemisesta pitämään kiinni myös tänä vuonna, vaikka sota tähän epävarmuutta tuokin. 
Tulevaisuus on tällä hetkellä epävarma ennen kaikkea sodan ja sen vaikutusten epäselvyyden takia. Valtion velkaantuminen on yhteinen huoli, ja työllisyysastetta on edelleen vahvistettava ja nostettava, sillä se on kestävin tapa vahvistaa julkista taloutta. 
Työllisyysaste nousee näillä hallituksen tekemillä työllisyystoimilla, mutta ennen kaikkea se nousee kestävän talouskasvun avulla. Tuo kasvu edellyttää tuottavuuden kasvua, ja se vahvistuu kestävästi vain tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan satsauksilla. 
Koko maailma ja vahvimmin Eurooppa investoivat nyt uusiin energiajärjestelmiin, ja tässä tilanteessa Suomen sampo on uusien energiaratkaisujen saaminen markkinoille ja vientiin. Tässä yhdistyvät sekä innovaatiotoiminta että vihreä siirtymä, ja toivon, että voimme vielä tässä hallituksessa etsiä uusia tapoja näiden innovaatioiden ja viennin vahvistamiseen. Pohjan viennille ja innovaatioille tekevät osaajien saatavuus ja laadukas perustutkimus, jotka ovat vahvoissa kytköksissä toisiinsa.
Kasvu, oikeudenmukaisuus ja ennen kaikkea turvallisuus ovat tämän julkisen talouden suunnitelman perusteltuja painopisteitä. Tulevaisuus on hieman epävarma, mutta selviämme, kun investoimme osaamiseen emmekä luovu näistä painopisteistä, vaikka välillä tulee ennakoimattomiakin kriisejä. Irrottautuminen venäläisestä energiasta sekä omavaraisuuden ja puolustuksen vahvistaminen ovat [Puhemies koputtaa] välttämättömiä ja perusteltuja toimia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-04-19T16:29:06,2022-04-19T16:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_40_121,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_122,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kevään kehysriihineuvottelu saatiin päivässä käsitellyksi. Menokuriin palaamisesta ei ollut kyllä tietoakaan. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia tehdyt määrärahakorotukset jätettiin kehyksen ulkopuolelle, kuten koronaan liittyvien menojen osalta tehtiin aiemmin. Hallitus jätti julkisen talouden tasapainottamisen seuraavan hallituksen tehtäväksi — näin tullee käymään. [Jukka Gustafsson: Ja myös sitä seuraavan!] Lisäpanostukset maanpuolustukseen ja energiariippumattomuuden edistämiseen ovat perusteltuja, eivätkä perussuomalaiset vastusta niihin ehdotettuja menonlisäyksiä. 
Olisimme halunneet enemmänkin päätöksiä suomalaisten tukemiseksi. Perussuomalaiset helpottaisivat kotitalouksia ja yritysten ahdinkoa laskemalla polttoaineiden valmisteveroa EU:n minimitasolle, kuten esimerkiksi Saksa ja Ruotsi ovat tehneet. Polttoaineiden hintojen laskeminen auttaisi niin ongelmissa olevaa kuljetusalaa kuin myös jokaista suomalaista, sillä hintojen laskeminen auttaa sitä, että kuljetuskustannukset eivät nouse ja valu kuluttajahintoihin. Polttoaineiden hinnoista yli puolet on veroja, ja se on hyvä muistaa. Se argumenttihan, että se menee sitten Putinin kassaan, ei pidä paikkaansa, koska öljyähän saadaan ostettua muualtakin kuin Venäjältä. Nestehän on ilmoittanut muistaakseni 85 prosenttia öljystä tuovansa jo muualta. Elikkä se argumentti ei ole kestävä.
Kotitalouksien ja yritysten ostovoimaa voitaisiin tukea, ja menoja tulisikin priorisoida, jotta tämä voidaan rahoittaa. Tällä hallituskaudella on tehty monia esityksiä päinvastaiseen suuntaan. Ihan tuoreena on tuo laittomasti maassa olevien opiskeluoikeus ja heidän palveluidensa parantaminen. Oppivelvollisuuden pidentämisen osalta perussuomalaiset haluaisivat mieluummin panostaa sinne aikaisempiin vuosiin, esimerkiksi erityisluokkaan, eikä tasapäistää henkilöitä, kuten hallitus on tehnyt. Se ei kyllä ihan tehokkainta tapaa ole, mutta toki on hyvä, että uskotte esityksiinne. Niin teidän tuleekin uskoa, vaikka ne eivät aina olisi parhaita mahdollisia. [Jukka Gustafssonin välihuuto]
Hyvinvointiuudistusten hintalappu ei ole myöskään vielä selvillä, ja olemme nähneet myös aluevaltuustoissa, miten isot vanhat puolueet taistelevat omista palkkioistaan ja puoluetuesta. Se on siellä se ensimmäinen, joka tuntuu huolettavan. Kansalaisten ostovoima ja yritysten kilpailukyky ovat sitten toissijaisia huolia monille täällä istuville puolueille.
Perussuomalaiset haluaisivat leikata kehitysavusta ja haitallisesta maahanmuutosta. Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajien työllisyysluvut ovat todella heikkoja, ja sosiaalitoimella joudutaan hyvin pitkälle elämään. Se on meille äärettömän kallista ja taloudellisesti kestämätöntä. Vielä kun ajattelee, niin kehitysyhteistyötä pitäisi myös ehdollistaa: tässä uusimmassakin tilanteessa annetaan kehitysyhteistyötä valtioille, jotka ovat äänestäneet Venäjän hyväksi — miettikää, että sinne rahaa annetaan, oi oi oi. [Sanna Antikainen: Ohhoh, ohhoh!] Tästä en ole kuullut hallitukselta mitään muutosesityksiä.
Lisäksi olemme saaneet lukea Maailmanpankin selvityksistä, että kehitysapua valuu korruptioon ja veroparatiiseihin, mutta se ei ilmeisesti sitten haittaa ainakaan sosiaalidemokraatteja. En tiedä. Tuosta edestähän voitaisiin vastata, kun siinä ollaan paikalla vastaamassa. 
Haluaisin ottaa vielä esille lakivaliokunnan puheenjohtajana sen, että lakivaliokunta on tällä kaudella — kuten aikaisemmillakin, mutta erityisesti tällä kaudella — nostanut todella kovasti esille oikeudenhoidon perusrahoituksen. Kiitän valiokuntaa, koska se on jonkin verran alkanut näkymään, mutta edelleen siellä on vakavia puutteita perusrahoituksessa. Tänään olemme lukeneet tuoreen kyselyn, jonka Tuomariliitto on tehnyt, ja siellä, ajatelkaa, lähes puolet kyselyyn vastanneista kokee stressioireita tai työuupumusta aina tai usein. Kun puolet ammattikunnasta kokee uupumusta, niin kyllä erityisesti pitäisi korjata ne ongelmat, kun siellä on riittämätön määrä ihmisiä. On hyvä muistaa, että tuomareilla ei myöskään ole työaikaa ja hehän tekevät jatkuvasti pitkää työpäivää, ja tutkimuksesta ilmeni, että he eivät pysty pitämään sitä edes vapaana. Olisin kysynyt oikeusministeriltä: onko ollut keskusteluja hallituksessa esimerkiksi siitä, lähdetäänkö tätä järjestelmää muuttamaan, niin että tuomaritkin pääsisivät normaaliin järjestelmään, jossa voisi saada esimerkiksi ylityökorvauksia, jos vapaana ei pysty mitään pitämään? Tämmöisiä olisin kysynyt.
Perussuomalaiset haluavat, että asiat laitetaan etusijajärjestykseen, ja meillä on näihin esitykset. Tästä syystä toin tuossa äskeisessä debatissa esille, että kokoomus bluffaa. Heillä ei ole kuin ne sosiaalituen leikkaukset, heillä ei ole muuta, mutta he kiertelevät ja kaartelevat. Ihmettelen edustaja Gustafssonia, kun hyökkäsitte perussuomalaisten kimppuun. [Puhemies: Näin, ja nyt...] Me pidämme myös pienituloisista huolta. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Edustajalla on sen verran kokemusta, että pitäisi tietää, mikä on ryhmäpuheenvuoro ja mikä yksittäisen edustajan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-04-19T16:34:34,2022-04-19T16:40:04,Hyväksytty,1.1
2022_40_123,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Savola. [Välihuutoja] — Nyt on edustaja Savolalla puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_124,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelma vuosille 23—26 tehdään valtavan maailmanpoliittisen tilanteen siivittämänä. Venäjän mielivaltainen hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa voimakkaasti, mutta meidän pitää muistaa, että kun katsotaan tästä vain hetki taaksepäin eli sitä, mitkä vaikutukset koronalla on olleet, niin nämä kaikki ovat vaikuttavia tekijöitä paitsi talouteen myöskin siinä, minkälaisia ratkaisuja näitten päätösten osalta tehdään. Huoltovarmuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä ja huoltovarmuusasiat näkyivät meillä jo voimakkaasti tämän koronan myötä. Nyt kriisi on enemmän sotilaallinen. Sotilaallinen uhka on asia, johon on varauduttava ja näin hallitus myös tekee.
Maanpuolustukseen on satsattu tällä vaalikaudella ennätyksellisen paljon. HX-hanke eli Hornetien seuraajahanke, sieltä tuli päätökset joulukuulla: 10 miljardia euroa laitetaan tähän hankkeeseen ja näin ollen meidän ilmapuolustustamme vahvistetaan. Laivue 2020 niin ikään, tähän on tehty päätökset jo aikaisemmin 1,3 miljardin euron edestä. Nyt tuleville vuosille on linjattu 2,2 miljardin euron panostuksista maanpuolustukseen, ja kun tähän lisätään vielä se lisätalousarviomääräraha 700 miljoonaa euroa, joka jo Puolustusvoimille osoitettiin, niin satsaukset ovat lähes 3 miljardia euroa nyt, mitä maanpuolustukseen tulee lisää.
Tällä saadaan materiaalihankintoja, tällä saadaan tehtyä tarvittavia huoltoja meidän materiaalille, tällä saadaan lisättyä kertausharjoituksia, henkilöstöä tullaan vahvistamaan Puolustusvoimissa, meidän kyberpuolustustamme vahvistetaan ja vapaaehtoinen maanpuolustus saa myöskin ansaitsemiaan lisäeuroja. Kaikki äärimmäisen tärkeitä asioita, mitä nyt maanpuolustukseen satsataan. Ne tulevat tarpeeseen ja ne ovat meille sekä lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä äärimmäisen arvokkaita. Suomalaisten turvallisuudesta on aina pidettävä kiinni. Se on ensimmäinen ja ykkösasia.
Niin ikään rajaturvallisuuteen tullaan satsaamaan ja muun muassa kalustohankintoja tullaan sinne tekemään valvontalentokoneiden uusimisen myötä.
Herra puhemies! Ruoka on keskeinen asia ja suomalainen maatalous on vaikeuksissa ollut jo pidemmän aikaa, mutta erityisesti nyt tämä suuri kustannusten nousu on tähän tehnyt oman vaikean lovensa ja moni tuottaja on hyvin vaikeassa tilanteessa ja ahdingossa. Sen takia tässä JTS:ssä, julkisen talouden suunnitelmassa, on myöskin sekä lyhyemmän aikavälin että pidemmän aikavälin toimenpiteitä maatalouden suhteen. Energiaveron palautus ehkä niistä keskeisimpänä ja nopeimpana, mikä nyt saa nopeasti maksun, 45 miljoonaa euroa. Sen lisäksi luonnonhaittakorvaukseen, kansallisten tukien lisätukiin tulee satsauksia ja EU-kriisituen kansallista rahoitusta niin ikään lisätään. Makeraan eli Maatilatalouden kehittämisrahastoon tulee lisäsatsauksia, ja investointitukia tullaan osoittamaan muun muassa vaihtoehtoisille energiantuotantomuodoille.
Tukitoimenpiteet ovat tietysti niitä, mitkä ovat valtion puolelta osoitettavissa. Niissä on omat lainalaisuutensa, jotka pohjautuvat Euroopan unioniin, mutta se kaikkein keskeisin tekijä, mihin meidän nyt on saatava tässä maassa muutos, on nimenomaan markkinoihin, siihen osuuteen, minkä tuottaja voi omalla työllään myöskin siitä tuotteesta saada. Tuottajan, teollisuuden ja kaupan välinen tasapaino ei ole kunnossa. Se ei ole ollut sitä hetkeen aikaan eikä se valitettavasti ole vieläkään. Meillä on hyvin keskittynyt kauppa, ja sen takia on kaupan osalta kannettava suurempi vastuu siitä, kuinka tuottajahinnat reagoivat. Kautta linjan tarvitaan markkinoilta lisää rahaa.
Herra puhemies! Otan vielä yhden asian, johon myöskin tässä julkisen talouden suunnitelmassa on satsauksia tehty, ja se on energiaan liittyvät kysymykset. Metsähake on yksi keskeisimmistä. Se on omasta metsästä, omasta bioenergiasta saatava energia, omasta biojalosteista saatava energiamuoto, ja sen takia nuoren metsän hoitoon lisätään tukia. Turve on meille eteläpohjalaisille ja kaikille muillekin erittäin tärkeä huoltovarmuuspolttoaine ja kaiken kaikkiaan hyvin merkittävä aine myöskin karjatalouden osalta.
Tämä ala tarvitsee näkymää. Tässä nyt tulee muun muassa huoltovarmuusvarastojen täydentämisen myötä pientä lisäystä, mutta turvavarastoinnin lisäksi tarvitaan pidempiaikainen näkymä. [Puhemies koputtaa]
Herra puhemies! Tällä julkisen talouden suunnitelmalla on hyvä edetä eteenpäin. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-04-19T16:40:07,2022-04-19T16:45:40,Hyväksytty,1.1
2022_40_125,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_40_126,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Ja nyt jatketaan hetki sitten tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Harjanne, edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Yrttiaho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_40_127,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous kehittyy lähivuosina odotettua heikommin. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oli inflaatio kiihtynyt ja polttoaineiden ja ruuan hintojen nousu alkanut. Nyt pakotteiden ja vastapakotteiden sekä Venäjän viennin loppumisen ja tuonnin korvaamisen myötä tämä kehitys kiihtyy. Euroopan talousnäkymien heikkeneminen ei lupaa myöskään hyvää Suomen vientiteollisuudelle. On olemassa riski, että myös työttömyys kääntyy Suomessa kasvuun. 
Nyt olisi parannettava kansalaisten mahdollisuuksia selvitä arjesta. Tulisi panostaa muun muassa julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan — hyvinvointia, työtä ja turvaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista olisi nyt erityisellä painolla huolehdittava. Pelkästään koronatoimenpiteiden aiheuttaman niin sanotun hoitovelan jonojen purkamisen kustannukset ovat useita satoja miljoonia vuositasolla. Peruspalveluministerin mukaan puhutaan kaikkiaan puolestatoista miljardista viiden vuoden aikana, 300 miljoonaa joka vuosi.
Hoitajajärjestöjen oikeutetut, sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan kannalta välttämättömät palkkavaatimukset, niin sanottu pelastusohjelma, vaatisivat nekin reilun 300 miljoonan vuosittaisen lisäyksen seuraavan viiden vuoden aikana. Hoitajapula voidaan kestävästi ratkaista vain korottamalla palkkoja. Tähän ei julkisen talouden suunnitelmassa kuitenkaan varauduta. Sen sijaan hallitus roikottaa viikosta toiseen ilmassa uhkaa työntekijöiden perusoikeuksia loukkaavasta pakkolaista. Näin se pyrkii painostamaan työntekijät hyväksymään niin sanotun suojelutyön laajentamisen ja heikentämään näin työtaistelun tehoa pitkittäen sitä, aiheuttaen uusia jonoja ja kasvavaa hoitajapulaa, kun ainoa oikea ratkaisu olisi palkankorotusten rahoittaminen.
Puhemies! Julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään 370 miljoonan leikkaukset. Lisäksi toteutetaan työttömien asemaa monelta osin heikentävät niin sanotut työllisyystoimet, joita tehdään 110 miljoonalla. Mukana ovat eläkeputken lopettaminen sekä työttömyysturvan työssäoloehdon euroistaminen. Tämä euroistaminen heikentää erityisesti pienituloisten silpputyöläisten turvaa.
Hallitus on luvannut kompensoida hintojen nousua pienituloisille sosiaalietuuksien indeksikorotuksella. Aikaistettu korotus vaikuttaisi arvioiden mukaan bruttona ehkä vain 20—30 euroa kuukaudessa kansaneläkeindeksiin sidottuihin eläkkeisiin, työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan, toimeentulotuen perusosaan ja hoito- ja sairauspäivärahoihin. On selvää, etteivät tämän mittaluokan korotukset tule juurikaan auttamaan pienituloisten eläkeläisten tai työttömien asemaa.
Julkisen puolen työntekijöille, eläkeläisille tai työttömille ei juuri panostuksia löydy, mutta kenraalien esitykset sotilasmenojen massiivisesta lisäämisestä ovat kuitenkin monen mielestä vastaansanomattomia tässä muuttuneessa tilanteessa, kuten viime viikkoina usein toisteltu fraasi kuuluu. Hämmästellä täytyy, millaiseen otteeseen turvallisuussektori on päätöksentekijät ja koko yhteiskunnan saanut.
Olisi syytä pysähtyä miettimään, mikä valtiovarojen käyttö on vastuullista ja mikä ei. Aseisiin ollaan nyt osoittamassa jopa 200 miljoonan määrärahakorotus jo tänä vuonna ja vuosittain sitten koko kehyskaudella. Lisäksi materiaalihankintoihin lisätään kehyskaudella yli puolitoista miljardia. Kaikkiaan sotilas- ja turvallisuusmenoja lisätään kehyskaudella siis jopa kolme miljardia nykyisen poikkeuksellisen korkean tason päälle. Sotilasmenothan ovat nousseet näiden niin sanottujen strategisten hankkeiden, kuten F-35-hankinnan, vuoksi viidessä vuodessa 2,9 miljardista 5,1 miljardiin. Tasokorotuksen piti olla ohimenevä, mutta nyt tasoa halutaan nostaa pysyvästi Naton vaatiman kahden prosentin bkt-osuuden yläpuolelle.
Suomen F-35-koneiden hinta näyttää olevan inflaation, valuuttakurssien ja korkojen nousun myötä rajussa kasvussa, raportoi Suomen Kuvalehti viime viikolla. Kymmenen miljardia ei tule likikään riittämään. Viime viikkojen kansainväliset esimerkit ovat myös osoittaneet hävittäjien rajoitteet puolustussodankäynnissä valitettavalla tavalla. Suomen F-35-hankinnan mielekkyys asettuukin hyvin kyseenalaiseen valoon: tosiasiassa tämä hankinta vie tulevaisuudessa resursseja Maavoimilta, joihin uskottava puolustus Suomessa itse asiassa on pitkälti perustunut. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-04-19T16:48:47,2022-04-19T16:53:54,Hyväksytty,1.1
2022_40_128,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_129,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen julkisen talouden suunnitelma 23—26 vahvistaa turvallisuutta ja luo näkymää tulevaisuuteen sekä rakentaa hyvin alkanutta kasvun polkua haasteellisista olosuhteista huolimatta. 
Tällä hallituskaudella poikkeuksellisille olosuhteille ei näy loppua. Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on muuttanut Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristöä, sekä edelleen keskuudessamme vaikuttava koronaepidemia asettivat riihelle odotuksia mutta myös isoja haasteita. Ukrainan sota, nousevat hinnat ja edelleen myös koronaepidemia aiheuttavat todellakin talouteen mustia pilviä — ja myös sitten työllisyyden kehityksen osalta. Hallituskauden alustahan 90 000 lisätyöllistä on sitten kumminkin tämä hallitus saanut aikaan. Edelleen siis tarvitaan vahvoja, rohkeita toimia niin kasvun vahvistamiseksi kuin kotitalouksien tukemiseksi. 
Odotetusti suurimmat määrärahapäätökset kohdistetaan turvallisuuden vahvistamiseen sekä Ukrainan sotaa pakenevien auttamiseen. Puolustusvoimien määrärahoja vahvistetaan tulevina vuosina merkittävästi niin materiaalihankintojen, rajaturvallisuuden kuin puolustusvalmiudenkin lisäämiseksi. Lisäksi lisärahoitusta suunnataan kyberturvallisuuden parantamiseen ja pakolaisten vastaanoton lisäämiseen. Nopeasti muuttunut turvallisuustilanne huomioiden on perusteltua, että nämä lisämenot katetaan kehyksen ulkopuolelta.
Arvoisa puhemies! Suomi on ollut edelläkävijä korkean teknologian taloudessa ja innovaatioissa. Nämä ovat myös uuden kasvun ja viennin versoja, joita tulee vaalia. Riihessä hallitus vahvisti tätä pohjaa entisestään suuntaamalla 350 miljoonaa euroa tutkimukseen ja tuotekehityksen panostuksiin sekä 100 miljoonaa uuteen tki-vähennykseen, jolla kannustetaan yrityksiä oman kehittämistoiminnan vahvistamiseen. Päätös tuo viime vuoden lopulla raporttinsa antaneen parlamentaarisen tki-työryhmän hyviä ehdotuksia käytäntöön. Lisäksi se tukee hallituksen neljän prosentin tki-kasvutavoitetta.
Tärkeää on myös, että hallitus vahvistaa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa. Täällä on arvioitu erityisesti perussuomalaisten osalta nyt oppivelvollisuusiän jatkamista, mutta kun nyt ensimmäisiä tuloksia siitä on tullut, ne ovat hyvin positiivisia tässä vaiheessa sen kokeilun tai päätöksen osalta, ja näyttää, että siinä oltaisiin menossa oikeaan suuntaan. Lisäksi oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistaminen käynnistyy. Se on tärkeää tässä tilanteessa, kun meillä on massiivinen työvoimapula edelleen. 
Tärkeää on myös, että hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä tuetaan sovitusti.
Hintojen voimakkaaseen nousuun vastaamiseksi riihessä tehtiin myös moniin etuuksiin etupainotteisesti indeksikorotukset, jotta ihmisten ostovoima vastaisi edes lähelle nousseita kustannuksia. Vaikka julkisen talouden raamit ovat tiukalla, on hallitukselta oikea arvovalinta tukea erityisesti pienituloisia, haastavassa tilanteessa olevia. Oppositiojohdon puheet ovat hiukan toisensuuntaisia, ja on puhuttu jopa leikkauksista.
Hallitus myös jatkaa varautumisen ministerityöryhmän toimia, joilla vahvistetaan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Nyt on ensiarvoisen tärkeää, että voimme pienentää riippuvuuttamme Venäjältä tuotavasta energiasta mutta samalla tukea ihmisiä muutoksen keskellä niin liikkumisen kuin energiatalouden uudistumisessa. Muutoksen tulee olla kestävä niin sosiaalisesti kuin alueellisesti. Tätä tukevat hallituksen esimerkiksi liikkumisen osalta tehdyt päätökset: jakeluvelvoitteen alentaminen, matkakuluvähennyksen nosto, ammattidieselin käyttöönoton valmistelu sekä kuljetustuen käyttöönotto kuljetusyrityksillä. Lisäksi 75 miljoonaa euroa laitetaan vihreän siirtymän kokonaispaketista energia- ja huoltovarmuuden vahvistamiseen ilmastotavoitteita vahvistaen. 
Arvoisa puhemies! Talouspolitiikka tulee tehdä kulloisessakin ajassa, ja hallitus on jälleen osoittanut tässä vahvuutensa. Maailman muuttuessa voimakkaasti ympärillä tarvitaan vahvoja toimia kansalaisten turvallisuuden ja toimivan arjen varmistamiseksi sekä kasvusta huolehtimiseksi. Talouspolitiikan tärkein tehtävä on luoda vakautta ja näkymää tulevaan iskuista huolimatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-04-19T16:54:01,2022-04-19T16:59:17,Hyväksytty,1.1
2022_40_130,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_131,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tullessani kansanedustajaksi 2019 istuin omalle paikalleni, kun Ilkka Kanerva käveli edessäni olevaa käytävää edestakaisin miettivän näköisenä. Lopulta hän pysähtyi kohdalleni ja kuiskasi, että kun hän tuli taloon 1975, hänelle osoitettiin tuo sama paikka. Varsinais-Suomi muistaa Kanervan maakunnan miehenä, joka oli reilu, piti omiensa puolta, kunnioitti muita ja nautti arvostusta yli puoluerajojen. Muutama päivä sitten urheiluväki kunnioitti Kanervan elämäntyötä jääkiekon SM-liigan kuudennen välieräottelun alla. Nyt kun Turun Palloseura on taistellut tiensä finaaliin saakka, lienee paikallaan lainata edesmenneen kollegamme näkemystä siitä, miten hän suhtautui poliittiseen debattiin, jota juuri kävimme: ”Jaarittelu on minulle henkistä luistelua”, on Kanerva todennut. Vaikka luistimet jäävät nyt naulaan, niin linjanvetäjän muisto jää sydämiimme.
Arvoisa puhemies! Siirryn nyt käsiteltävään asiaan. Juuri kun koronakriisi alkoi olla mennyttä aikaa ja maailmannäkymät orastavan myönteiset, päätti itänaapurimme sotkea taas kaiken hyökkäämällä Ukrainaan. Ukrainalaisten kärsimyksille ei voi laittaa hintalappua, ja mekin saamme tästä oman osamme. Sodan kustannukset tulevat näkymään myös kansalaisten arkielämässä, ja siksi huonontuneille talousnäkymille voi ja tulee asettaa oma hintalappunsa.
Valtioneuvoston vuosien 23—26 julkisen talouden suunnitelma on pääosin karua luettavaa, mutta kiitosta pitää antaa, kun aihetta on. Venäjän julman hyökkäyksen vuoksi Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan kehyskaudella vuotuinen noin 130—200 miljoonan euron korotus ja puolustusmateriaalihankintoihin yhteensä noin puolentoista miljardin euron lisäys. Tämän lisäksi Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla ja myös toimintamenoihin kohdennetaan merkittäviä lisäyksiä. Nämä lisäykset ovat turvallisuuspoliittinen tilanne huomioiden sekä perusteltuja että varsin kannatettavia toimia.
Lisäksi on kiitettävä hallitusta siitä, että myös kyberturvallisuuden parantamiseksi ja yhteiskunnan kriittisten tietojärjestelmien toiminnan vahvistamiseksi tehdään useita erilaisia toimia. Vuosittainen lisärahoitus kyberturvallisuuden parantamiseen on noin 50 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Kaiken kehumisen vastapainoksi on kuitenkin kerrottava esityksen huonoista puolista. Menoja on noin 14,1 miljardia euroa enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu ensimmäinen lisätalousarvio huomioiden. Valtionvelan määrän arvioidaan kasvavan noin 144 miljardiin euroon vuonna 23. Lisäksi valtionvelan kokonaismäärän suhde bruttokansantuotteeseen nousee koko kehyskauden. Vuonna 26 valtionvelan arvioidaan olevan jo noin 165 miljardia euroa. Kaiken kaikkiaan valtion budjettitalouden tulojen ja menojen tasapaino näyttää pysyvän seitsemän miljardia euroa pakkasella joka ainoana vuotena.
Kansalaiset kamppailevat nousevien energiahintojen kanssa, ja hallituksen toimet ovat olleet melko mitättömiä tilanteen helpottamiseksi. Työmatkakulujen verovähennykseen on luvattu tilapäinen viiden sentin korotus, ja polttonesteiden jakeluvelvoitetta on tarkoitus tilapäisesti alentaa seitsemällä ja puolella prosentilla — hyvä alku, mutta täysin riittämätöntä verrattuna siihen, mitä muissa EU-jäsenvaltioissa tehdään.
Samaan aikaan Italiassa on meneillään remonttibuumi. Italian hallituksen Superbonus 110 ‑nimellä kulkeva avustus mahdollistaa italialaisille talojensa remontit ilmaiseksi; kaikista kustannuksista saa jälkikäteen valtiolta rahat takaisin — tämä maassa, jossa veronmaksuhalukkuus on tunnetusti alhaista. Italian hallitus on ilmoittanut monipuolisesta energiahuojennusten tukiohjelmasta, johon tarkoitus on käyttää jopa kahdeksan miljardia euroa. Nämä tuet ovat jatkoa viime vuonna jaetuille kymmenen miljardin euron energiahuojennuksille. Italian valtio siis tukee kansalaistensa ja yritystensä selviämistä energiakriisin paisuttamista sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuista yhteensä 18 miljardin euron tukiaisilla. Tämä kaikki tehdään velkarahalla, mutta ei kenen tahansa vaan meidän velkarahalla, jonka hallitus on kokoomuksen suosiolla ja avustuksella tunkenut EU:n elpymispakettiin. Tämä vain yksi esimerkki siitä, mitä muut EU-maat tekevät auttaakseen kansalaisiaan ja vieläpä toisten varoilla.
Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Ymmärrettävästi talouden nykytila ei kunnolla taivu isoihin tukitoimiin, mutta kansalaisten ahdinkoa helpottaisi jo se, että Suomen hiilineutraliteettitavoitetta siirrettäisiin nykyisestä maailman kunnianhimoisimmasta tasosta kohti EU:n yleistä tasoa, ja tämä sama koskettaa myös polttoaineverotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-04-19T16:59:21,2022-04-19T17:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_40_132,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitos. Näin. — Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_133,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan myös minä edustaja Sankelon tapaan antaa kiitosta hallitukselle kehysriihessä tehdyistä päätöksistä, joilla lisätään Suomen turvallisuutta ja vakautta. Ennen hallituksen kehysriihtä kokoomus ehdotti hallitukselle sitä, että puolustusmenoihin tehtäisiin tuntuva tasonkorotus ja että materiaalihankintoja lisättäisiin noin kahdella miljardilla eurolla. Nämä toiveet myös kuultiin ja päätökset tehtiin. Tämä osoittaa sen, että kansakunnan kannalta kriittisen tärkeissä kohdissa tässä maassa osataan ja pystytään tekemään hallitus—oppositio-rajan ylittävää yhteistyötä. Päätös osoittaa sen, että haluamme pitää Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta huolta kaikissa tilanteissa
Toisaalta, arvoisa puhemies, toimivaan länsimaiseen demokratiaan kuuluu myös oikeus kritisoida hallituksen tekemisiä, ja siihenkin tämäkin käsittelyssä oleva julkisen talouden suunnitelma ja itse asiassa koko hallituksen loppuun kulkema talouspolitiikan linja antaa aihetta. Lopputuomio hallituksen valitsemasta talouspolitiikan linjasta on välttävä. Se jättää seuraajalleen julkisen talouden, joka on merkittävästi heikommassa kunnossa kuin se sai vastaanotettavakseen vuonna 2019 vaaleissa. Vuonna 23 tuo erotus on noin kolme miljardia euroa, ja viime kesän hittikappaletta mukaillen vauhti vain kiihtyy, jos ensi vuonna aloittava hallitus ei palauta taloutta kestävämmälle pohjalle.
Arvoisa puhemies! Tärkein syy hallituksen välttävään julkisen talouden perintöön löytyy sen ideologisesta pohjasta. Jo ennen koronapandemiaa hallitus keskittyi talouspolitiikassaan vain menojen lisäämiseen ilman huolta siitä, miten nuo menot katetaan. Sama tyyli jatkuu myös tässä viimeisessä julkisen talouden suunnitelmassa: velkaa otetaan, ja samalla kyky priorisoida menoja loistaa poissaolollaan. Tämä näkyy erityisesti siinä, kuinka luovasti hallitus soveltaa tähän kehysbudjettiin sisältyvää poikkeuslauseketta erityisesti niin sanotun vihreän siirtymän hankkeiden osalta. Esimerkiksi kosteikkoviljelyn kymmenien miljoonien tuen sijoittaminen perinteisen kehyksen ulkopuolelle kertoo siitä, että tälle hallitukselle asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen tai ylipäätään menomaltti on ollut äärimmäisen vaikea. 
Toinen hyvä huono esimerkki tästä päättämisen vaikeudesta on erityisesti keskustan ennen kehysriihtä hehkuttamat 370 miljoonan säästöt. Nyt kun tätä julkisen talouden suunnitelmaa on ollut mahdollisuus lukea tarkemmin, totuus on se, että hallitus ei ole kyennyt tätäkään määrää säästämään yhteensä yli 70 miljardin euron kokonaisuudesta. Sen sijaan hallitus on päätynyt tekemään koko joukon budjettiteknisiä kikkailuja, jotta tuo 370 miljoonan potti saataisiin edes paperilla aikaan. Toisin sanoen näidenkin, kuten muidenkin, säästöjen tekeminen jää tulevien hallitusten tehtäväksi.
Arvoisa puhemies! Tärkein syy, miksi me kokoomuslaiset muistutamme hallitusta näistä asioista, on huoli suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Hallituksen on itsekin tunnustettava se, että nykyinen velanoton tie huoltosuhteen radikaalin heikkenemisen myötä vie Suomen umpikujaan. Tällaista konkurssia emme voi tuleville sukupolville jättää. Siksi olemme vaihtoehtobudjeteissa esittäneet keinoja Suomen suunnan muuttamiseksi taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Helppoa tai suosittua tämä työ ei tule olemaan, eikä tätä urakkaa nykyinen hallitus ole omalla löperöllä taloudenpidollaan helpottamassa, silti se on tehtävä Suomen ja suomalaisten paremman tulevaisuuden takia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-04-19T17:05:05,2022-04-19T17:09:23,Hyväksytty,1.1
2022_40_134,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_135,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan esittää surunvalittelut Ilkka Kanervan lähimmille. Menetys on suuri kaikilla mittareilla mitattuna Suomessa. Ollos iäti muistettu, Ilkka Kanerva.
Julkisen talouden kannalta olemme eläneet poikkeuksellista aikaa. Kolme vuotta sitten alkanut covid-19-pandemia on ollut kansantaloutemme kannalta poikkeuksellisen vaikeaa aikaa. Julkisen velan kasvulla on peitetty pandemian aiheuttaman talouden alamäen seurauksia. Nämä siltarahat ovat tulleet kyllä toki oikeaan paikkaan, ja siitä täytyy hallitukselle iso kiitos antaa. Valtio on kantanut vastuun niin kuntatalouden vaikeasta tilanteesta kuin yrityksille myönnetyistä kustannustuista. Ne tulivat oikeaan aikaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa seuraavina vuosina suuria vaikeuksia julkisen talouden tasapainolle. Siitä voisi sanoa, Venäjän törkeästä hyökkäyksestä Ukrainan kansan kimppuun, että se on jo varmasti vienyt tämän vuosikymmen talouden miinukselle, ja emme tiedä vielä, mitä siinä tapahtuu. Talouskasvu joka tapauksessa hidastuu edelleen, se näkyy jo, ja mitkä ovat tulevat vuodet, siitä ei uskalla edes ennustaa.
Lupaavasti alkanut noususuhdanne on hiipumassa, ja julkisen talouden alijäämä on kasvamassa suunnitelmakauden aikana. Euroopan keskuspankki on lähiaikoina lopettamassa tukiostoja markkinoilta, mikä näkyy jo nyt lainan korkojen nousuna. Ja tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että kun inflaatio lähtee liikkeelle, myös korot lähtevät nousuun, ja sitten kovasti velkaantuneille se tietää vaikeuksia. Tämä koskee sekä suomalaisia kotitalouksia että Suomen valtiota ja myös Suomen kuntia.
Ukrainan sodan aiheuttama hintojen nousu näkyy jo nyt joka paikassa ja varsinkin energian hinnan raju nousu iskee kansantalouteemme joka sektorilla julkisesta taloudesta aina kotitalouksiin ja yrityksiin saakka. Energian hinnalle pitää, arvoisa puhemies, tehdä jotakin. Näin ei kerta kaikkiaan voi enää jatkua. Se, että sekoitevelvoitetta kevennetään liikennepolttoaineissa, on erittäin hyvä asia, ja myös ammattidiesel kuulemma etenee, mikä on erittäin positiivinen asia.
Hallitusohjelman mukainen hiilineutraaliuden tavoite on heti otettava uuteen tarkasteluun. Suomelle tehdyn analyysin mukaan tarvitaan 11 miljoonaa tonnia lisää päästövähennyksiä, hiilinieluja pitää kasvattaa 3 miljoonaa tonnia. Nyt on viimeistään se aika, että oikaistaan päästökaupassa nämä valtavat virheet, jotka Suomea on pantu koskemaan. Turvepeltojen päästöt, soiden sitoma hiilidioksidi ja metsien oikeat hiilinielut pitää huomioida täysimääräisesti suomalaisten hyväksi. Olemme jo tällä hetkellä käytännössä hiilineutraaleja, kun rehellisiä olemme. Millään valtion virkamiehellä tai ministeriöllä ei ole oikeutta maksattaa suomalaisilla veronmaksajilla tällaisia maksuja, joille ei ole perustetta.
Kysyn teiltä, arvoisat Suomen kansan edustajat: kuinka moni teistä maksaisi, jos postilaatikkoonne pärähtäisi ensi viikolla vaikka 10 000 euron ylimääräinen lasku? [Toimi Kankaanniemi: Eiköhän se pitäisi kysyä hallitukselta!] — Niin, mutta tarkoitan, arvoisa edustajakollega, sitä, että perusteettomia laskuja ei pidä maksaa. — Jos minun postilaatikkooni kymppitonnin ylimääräinen lasku tulee, niin en varmasti maksa sitä. Ja sama oikeus on veronmaksajilla vaatia meihin päin, onko meillä oikeus semmoisia maksuja heillä maksattaa. Miksi tätä vääryyttä ei haluta korjata? Minua suututtaa suunnattomasti se, että tällaiset vääryydet katsotaan läpi sormien. Täällä puhutaan sama asia ees sun taas, että turve on fossiili, ja samaan aikaan Euroopan unioni antaa fossiiliselle maakaasulle vihreän leiman kylkeen. Eihän tässä hommassa ole mitään järkeä enää. [Raimo Piirainen: Ei ole!]
Tämä täytyy pikkuhiljaa oikaista ja turve nostaa siihen arvoon, mikä sille kuuluu uusiutuvana polttoaineena, uusiutuvana luonnonmateriaalina. Jos joku ei tätä usko, niin kannattaa tutustua Luken ja GTK:n tutkimuksiin.
Metsäteollisuuden kannalta tämä nykyinen meno on äärimmäisen vaarallista. Vastoin hallitusohjelmaa me poltamme miljoonia kuutioita arvokasta kuitupuuta ja tukkipuuta tänä päivänä suoraan kaasuna taivaalle energiantuotannossa, vaikka se nimenomaan hallitusohjelmassa on kielletty. Minä olen yrittänyt monessa yhteydessä eduskunnassa kysyä, että kun CHP-voimaa tässä maassa tehdään, joka on maailman viisain energiantuotantomuoto, niin nyt kun se ollaan muka lopettamassa ja polttoon perustuvat energiantuotantomuodot eivät ole enää kuulemma muodissa, niin sanokaa minulle, millä se tuulimyllystä tuotettu sähkö saadaan tungettua sinne kaukolämpöverkkoon. Minä olen monelta asiantuntijalta kysynyt. Kukaan ei ole vielä vastannut. Elikkä, arvoisa puhemies, jos me haluamme tukea suomalaista metsäteollisuutta, niin meidän on lopetettava tämä arvopuun polttaminen. Vaikka polttaisimme kaikki Euroopan kuitupuut ja tukkipuut, niin emme pysty energiaratkaisua sitä kautta tekemään. Se on täysin mahdotonta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vain sen, että tällainen energiapolitiikka koskee sekä metsätalouden tuhoa ja samalla se pikkuhiljaa syö maatalouden vielä alempaan tilaan, joka tällä hetkellä on jo aivan kammottavassa tilanteessa. Maatalous [Puhemies koputtaa] ja metsätalous ovat tämän kansakunnan vahvin tuki, ja niitä ei saa romuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-19T17:09:30,2022-04-19T17:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_40_136,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Ja edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_137,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Osanottoni Ilkka Kanervan läheisille.
Olemme melkoisissa epävarmuuden tunnelmissa taas kerran käsittelemässä hallituksen suunnitelmaa taloutta koskien, ja kukapa olisi arvannut, että tälle kaudelle näitä vastoinkäymisiä osuu näin paljon. Juuri kun näytti siltä, että koronaelpyminen oli hyvässä vauhdissa ja työllisyys on kehittynyt erittäin hyvin, alkoi Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja sen seurauksena myös tässä julkisen talouden suunnitelmassa on jouduttu nostamaan esimerkiksi puolustusmenoja ja totta kai on varauduttu siihen, että ihmisiä autetaan, kun ihmiset tarvitsevat apua. Tänne on tullut Ukrainasta jo paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat ainakin väliaikaista uutta kotia ja koulua. On tärkeää, että kunnille korvataan näiden toteutuneiden kustannusten myötä ne kulut, jotta voidaan todellakin turvata mahdollisimman hyvä tuki niin lapsille kuin aikuisille ja varmistaa, että lapset pääsisivät mahdollisimman nopeasti varhaiskasvatukseen ja kouluun. 
Hieno asia tässä taloussuunnitelmassa on se, että tieteen ja tutkimuksen rahoitusta vahvistetaan, tai on ainakin peruttu leikkaukset. On erittäin paljon vielä tekemistä sen eteen, että me päästään sille kasvu-uralle, johon nyt on yhteisesti sitouduttu, mutta nyt on tunnistettu se, että tieteen ja tutkimuksen rahoituksen turvaaminen on erittäin keskeistä meidän talouden tuottavuuden kannalta myöskin, ja totta kai sillä on myös laaja sivistyksellinen merkitys.
Kuitenkin meillä on edelleen ehkä tässäkin salissa joskus ajatus, että meillä olisi täällä tietoa näistä tulevista aloista, mutta valitettavasti usein silloin, kun tiedämme jonkun alan, olemme sen merkityksen tunnistaneet, niin olemme jo muutaman askeleen jäljessä. Onkin tosi tärkeää, että turvataan perustutkimuksen rahoitus sillä tavoin, että annetaan tieteen tekijöille ja tutkijoille vapaus tehdä sitä työtä. On vaikea tehdä työtä jonkun toisen puolesta, on vaikeaa täällä salissa päivänpolitiikan kiireissä ehtiä seuraamaan, mikä tieteen ja tutkimuksen ala olisi sellainen, johon kannattaa panostaa erityisesti. Siksi onkin todella tärkeätä, että me annetaan mahdollisuudet tieteen ja tutkimuksen tekijöille tehdä sitä työtään, jonka he osaavat paremmin kuin me.
On myös tärkeää, että nyt kun hinnat ovat nousseet erittäin voimakkaasti, me ollaan turvattu tässä suunnitelmassa se, että välttämättömyystarvikkeisiin olisi varaa, ja ollaan tehty ylimääräinen indeksikorotus sosiaaliturvaetuuksiin energian ja ruoan hinnannousujen kompensoimiseksi. Todellakin nämä energian ja ruoan hintojen nousut tuntuvat voimakkaimmin pienituloisten arjessa, ja tämä indeksikorotus on hyvin tarpeellinen.
Toki kaikki yhteiset panostukset maanpuolustukseen, raja- ja kyberturvallisuuteen ja näihin pakotteisiin ja niistä aiheutuviin kuluihin on aika laajasti tässä salissa tunnistettu tarpeellisiksi, mutta sitten aina jälleen kerran palataan siihen, että nyt velkaannutaan. Mutta toivottavasti muistetaan, että niin korona kuin hyökkäyssota Ukrainaan ovat sellaisia ennakoimattomia ja erittäin vaikeita tilanteita, joihin toivoisi, että tässä salissa löytyy yhteisymmärrys myös vastata.
Vihreän siirtymän investointeja vauhditetaan aika kestävällä tavalla. Me ollaan investoimassa lisää tähän lupakäsittelyyn, jolloin sinne ei synny niitä hallinnollisia pullonkauloja. On kuitenkin tosi tärkeätä varmistaa, että ympäristöarvoista ei tingitä tässä, ja tämä on hyvä ratkaisu nyt juuri näiden investointien lupakäsittelyjen vauhdittamiseen siten, että ei tingitä siitä, mikä on myös tärkeätä, eli siitä, että me turvataan ympäristön kannalta laadukas lupakäsittely.
Se, mikä jää nyt tässä valitettavasti ratkaisematta toistaiseksi, on palkkatasa-arvo-ohjelma, johon monet puolueet ovat jo viitanneet. On tehty lupauksia sen saavuttamiseksi. Meidän olisi nyt tosi tärkeätä tässä salissa myös tunnistaa, että on tiettyjä aloja, jonne on syntynyt palkkakuoppia, ja nehän eivät ratkea, jos niitä ei ratkaista jossain vaiheessa. Ei varmasti koskaan ole hyvä aika lakolle, ei ole tämäkään aika hyvä, mutta nämä palkkakuopat täytyy ratkaista. [Puhemies koputtaa] Ihmiset siirtyvät muille aloille, jos näin ei tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-04-19T17:15:05,2022-04-19T17:20:40,Hyväksytty,1.1
2022_40_138,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_139,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023—2026 vahvistaa turvallisuutta, luo näkymää tulevaisuuteen ja rakentaa kestävää kasvua. Hallitus jatkaa hallituskauden viimeisessä julkisen talouden suunnitelmassa työtä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Suunnitelma pitää sisällään mittavia investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, puolustukseen ja turvallisuuteen, vihreään siirtymään ja investointien vauhdittamiseen, yhteiskunnan huoltovarmuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin erittäin laajalla sektorilla.
Arvoisa puhemies! Varautumisen ministerityöryhmä linjasi 7.4. merkittävistä toimista energian saatavuuden varmistamiseksi, vihreän siirtymän ja investointien vauhdittamiseksi sekä polttoaineen jakeluvelvoitteen väliaikaiseksi alentamiseksi. Tämä on kansalaisten näkökulmasta erittäin tärkeää. Tämä jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen alentaa jakeluvelvoitetta seitsemän prosenttia. Omavaraisuuden vahvistamiseksi, fossiilisesta energiasta luopumiseksi ja investointien vauhdittamiseksi linjattiin yhteensä 850 miljoonan euron kokonaisuudesta vuosille 20—23.
Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus on linjannut mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Puolustusvoimien määrärahojen korotuksella lisätään Puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain, lisätään kertausharjoitusten määrää, nostetaan materiaalin kunnossapidon tasoa ja varmennetaan Puolustusvoimien toiminta ja valmius. Hallitus teki kehyssääntöön poikkeuksen, jonka mukaan puolustukseen, turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen ja Ukrainasta saapuvien ihmisten auttamiseen ja fossiilisesta energiasta irtautumiseen liittyvät menot toteutetaan kehyksen ulkopuolelta.
Tässä aikaisemmin puheenvuoron käytti edustaja Hoskonen, joka nosti esille tämän fossiilisen energian. Minulla vaan on semmoinen kuva kanssa, että minä joudun varmaankin palaamaan vielä osittain turpeeseen — tässä ei nyt tällä hetkellä nopeasti löydy muita vaihtoehtoja, mutta tämä on oletus.
Kehyspoikkeuksen piirissä olevia menoja on noin kaksi miljardia euroa, ja niistä merkittävimmät koskettavat puolustusta ja Ukrainasta saapuvien ihmisten auttamista. On selvää, että kukaan ei olisi jättänyt näiden edellyttämiä toimia tekemättä. Jos kehyksestä olisi poikettu, olisi muita menoja pitänyt leikata kaksi miljardia euroa. Niin isoja leikkauksia ei voi tehdä ilman, että joudutaan leikkaamaan rajusti sosiaaliturvasta, koulutuksesta tai sosiaali- ja terveyspalveluista. Täällä on tänäänkin noussut koulutus erittäin merkittävään osaan, ja siihen on erittäin tärkeää tällä hetkellä satsata niin perusasteella kuin kaikilla muilla ylemmilläkin tasoilla. Nyt ei ole sellaiselle todellakaan aika. Kansan yhtenäisyyden kannalta on tärkeää huomioida kaikkien sosiaaliryhmien selviäminen kriisistä.
Hallitus noudatti viime vuoden keväällä tehtyä kehyspäätöstä. Tasoon pääseminen edellytti muun muassa 370 miljoonan leikkauksia, ja ne toteutetaan suunnitellusti. Lisäksi esimerkiksi tki-kokonaisuus ja muut muutokset toteutetaan normaaliin tapaan kehyksen sisällä. Julkisen talouden velka suhteessa bkt:hen aleni voimakkaasti vuonna 21. Lähivuosina velkasuhteen ennakoidaan hieman kasvavan. Siksi on tärkeää myös vastuullisuuden näkökulmasta kuluvan vuoden aikana seurata talouden tilaa Ukrainan kriisin vaikutuksista ja pyrkiä myös niihin myös reagoimaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-04-19T17:20:44,2022-04-19T17:25:36,Hyväksytty,1.1
2022_40_140,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_141,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä on vanhuuden merkki, mutta hieman myös muistelen edustajakaveri Ilkka Kanervaa tässä aluksi. Vuodesta 87 lähtien — yhden kauden olin itse poissa — olen ollut hänen kanssaan täällä työskentelemässä, 31 vuotta, ja olimme yhdessä myös Ahon hallituksessa silloin, kun maa oli todella suuressa hädässä, vaikeudet olivat äärimmäisen suuret. Ilkka Kanerva oli työministerinä ja kantoi erittäin raskasta salkkua siinä tilanteessa. Hän oli edellisellä kaudella ollut Holkerin hallituksessa kansliaministerinä ja yhdessä Matti Puhakan kanssa teki työelämän uudistuksen, josta lienee kehittynyt siinä yhteydessä muun muassa tämä lomautusjärjestelmä, mikä on meille ollut vuosikymmenten ajan hyvin arvokas asia, jota muualla maailmassa ihmetellään, että tällainen järjestelmä on. Henkilökohtaisesti voisin muistella enemmänkin Ilkka Kanervaa. Muun muassa työministeriön saunassa istuimme joskus ja pohdimme asioita, mutta jätän ne tässä yhteydessä. Muistan vain lämmöllä ja otan osaa hänen omaistensa suruun.
Arvoisa puhemies! Hallitus todella ansaitsee kiitoksen siitä, että ulkoiseen turvallisuuteen eli maanpuolustukseen ja siihen liittyviin toimintoihin on panostettu nyt tässä tilanteessa. Se on tärkeää ja välttämätöntä. Sen sijaan sisäinen turvallisuus on hallitukselta hieman enemmän hukassa, poliisin määrärahat, ja sitten kun mennään hieman siitä eteenpäin, niin oikeuslaitoksessa, joka on tavallaan osa tätä järjestelmää — voi sanoa, että oikeusvaltiojärjestelmää — on vakavia puutteita, niin kuin tässä keskustelussa on ilmi käynyt, ja niihin kyllä toivon, että hallitus vielä vakavasti paneutuu.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman tuonne menneisiin vuosikymmeniin ja muistan, kun todellakin huhtikuussa 1992 Suomi oli kaatumassa, kun valuutta pakeni maasta. Silloin meillä oli budjettipäällikkönä Raimo Sailas, ja Sailas veti pöytälaatikon auki ja otti sieltä 20 miljardin markan säästölistan — silloin elettiin tietysti markka-aikaa — ja se toteutettiin. Meillä ei ollut silloin muuta vaihtoehtoa. Lainan saanti oli tyrehtymässä totaalisesti, mutta menot vain olivat voimakkaassa kasvussa. Sitä sitten myös ministeri Kanervan kanssa pohdimme ja saimme sen paketin läpi, ja niin Suomi sitten kuitenkin pelastui joutumasta siihen tilanteeseen, mihin monet maat ovat joutuneet ylivelkaantumisvaiheessa, kun enää uutta velkaa ei mistään saa. Noin kävi silloin.
Tänä päivänä tämä velkaantumisongelma, tai sanotaan, että menojen ja tulojen vakava epäsuhta, ratkaistaan tämän hallituksen toimesta ottamalla uutta velkaa, aina vain uutta velkaa vanhan velan päälle. Se toinen vaihtoehto olisi se, mitä silloin 30 vuotta sitten teimme, eli menojen käyminen läpi ja karsiminen. Siihen hallituksella ei ole rahkeita. Siihen tarvittaisiin Iiro Viinasen ja Ilkka Kanervan tyylisiä poliitikkoja, jotka uskaltaisivat tarttua asioihin, ja itsekin olisin siihen kyllä valmis käymään käsiksi edes jossakin määrin.
Kaksi asiaa sanon: Tämän, mihin presidentti Koivisto silloin totesi selkeästi, että vastikkeetta ulkomaille annettavien rahavirtojen osalta pitää tehdä vastuullisia päätöksiä siinä tilanteessa, kun sekä kansantalous että valtiontalous velkaantuvat. Nyt on se tilanne, että näin pitäisi menetellä. Toinen on sitten tämä ilmastopolitiikka, johon muun muassa edustaja Hoskonen tässä ansiokkaasti sanoi. Vuosi 2035 on järjetön Suomelle, se pitäisi muuttaa 2050:een ja ohjelmoida sen mukaisesti, pelastaa Suomen maatalous, metsätalous, teollisuus ja yhdyskunnat ja julkinen talous samalla. Arvoisa puhemies, nämä ovat niitä päälinjoja.
Sitten kannan erityistä huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että meillä on edessä valtava työssäkäyvien matalapalkkaisten ihmisten köyhyys ensi talvena tällä menolla, kun energian, asumisen, liikkumisen kustannukset ovat räjähtämässä käsiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-04-19T17:25:38,2022-04-19T17:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_40_142,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_143,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Lämmin osanottoni vielä edustaja Kanervan läheisille.
Arvoisa puhemies! Suomessa pidetään toimivaa oikeusvaltiota itsestäänselvyytenä, mutta tällä hetkellä oikeusturva revitään oikeusvaltiota pyörittävän henkilöstön selkänahasta. Tuomariliiton tuoreen tutkimuksen mukaan 30 prosenttia kyselyyn vastanneista harkitsee hakeutumista pois alalta tai on jo lähdössä muihin tehtäviin, kuten jo aiemmin mainitsin. Tulokset osoittavat myös sen, että tuomareiden, esittelijöiden ja käräjänotaarien työmäärä on kasvanut entisestään ja he ovat vakavasti kuormittuneita. Vastaajista kaksi kolmasosaa piti työmäärää liian suurena, eivätkä he ehdi valmistella juttuja tai kirjoittaa tuomioiden perusteluita kunnolla. Tällä on vaikutusta kansalaisten oikeusturvaan. Lähes puolet vastaajista koki stressioireita tai työuupumusta aina tai usein. Myös tietojärjestelmien koetaan vaikeuttavan työntekoa. Ongelma ei kuitenkaan ole vain työmäärässä. Tuomareihin kohdistuva epäasiallinen vaikuttaminen ja käytös eivät ole vähenemään päin. Vastaajista noin kolmannes ilmoitti joutuneensa epäasiallisen vaikuttamisen, kuten esimerkiksi maalittamisen, kohteeksi. Epäasiallista käytöstä kertoi kokeneensa yli puolet vastaajista. Tämänlaisten tulosten myötä ei ole ihme, että tuomarin uraa ei enää koeta houkuttelevana.
Arvoisa puhemies! Samanlaista viestiä olemme kuulleet valitettavasti myös muilta oikeushallinnon viranomaisilta, kuten syyttäjiltä ja vankeinhoidon työntekijöiltä. On olennaista, että oikeusvaltion ja kansalaisten turvallisuuden selkärankana toimiva rikosprosessiketju on riittävästi ja tasapainoisesti resursoitu. Tämä oikeudenhoidon ketju lähtee liikkeelle poliisien suorittamasta esitutkinnasta, kulkee syyttäjän kautta tuomioistuinlaitokseen ja lopulta Rikosseuraamuslaitoksen kontolle. Resurssien lisääminen vain yksittäiseen osa-alueeseen johtaa lähes poikkeuksetta pullonkaulojen syntymiseen jossain toisessa osa-alueessa. Tällä hetkellä krooninen määrärahavaje heikentää konkreettisesti kansalaisten oikeusturvaa, oikeusjärjestelmän henkilökunnan työhyvinvointia sekä alan houkuttelevuutta työpaikkana. Aliresursoinnin ongelmat näkyvät tuomarien ja syyttäjien lisäksi myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa ja vankeinhoidossa. Sen seurauksena työ- ja vankiturvallisuus heikkenevät ja vankien yhteiskuntaan palaamista tukevaa toimintaa ei pystytä järjestämään riittävästi, mikä on ongelmallista sen takia, että jokainen vanki on joskus vielä jonkun naapuri.
On kuitenkin onni, että varsin harvat kansalaiset Suomessa joutuvat elämänsä aikana tekemisiin esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöpulan tai oikeudenkäyntien kokonaiskeston venymisen kanssa. Mutta siinä vaiheessa, kun näin tapahtuu, epätoivo iskee nopeasti juttujen venyessä ja käsittelyjen viivästyessä. Toimiva ja uskottava oikeudenhoito on kuitenkin järjestäytyneen yhteiskunnan perusta. Erityisesti tällä hetkellä, epävakaassa maailmantilanteessa, uskottava ja toimiva oikeushallinto on osa kokonaisturvallisuutta ja ylläpitää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Arvoisa puhemies! Valtiovallan tehtävänä on turvata jokaiselle perustuslaissa säädettyjen oikeuksien toteutuminen, ei vain lakikirjassa vaan myös käytännössä. On kestämätöntä, jos poliisin työ valuu hukkaan, kun asia ehtii vanhentua poliisin, syyttäjän tai tuomarin pöydälle kasaantuneen juttusuman takia. Suomessa oikeus kuuluu kaikille, mutta vasta budjeteissa päätetään, onko asianlaita näin. Jotta oikeudenhoito saadaan sille tasolle, joka Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa olisi kohtuullinen, tämä krooninen määrärahavaje tulee paikata välittömästi. Hallituksen esitys 12 miljoonan lisäyksestä on tarpeellinen, mutta se on tosiasiassa täysin riittämätön. Lakimiesliiton laskelmien mukaan perusrahoituksen lisäystarve on 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tässä summassa ei ole huomioitu vielä Rikosseuraamuslaitoksen tarpeita, ja tällä välttämättömällä lisärahoituksella tukitaan vasta vuotavan laivan reiät, ei rakenneta uutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-04-19T17:31:22,2022-04-19T17:36:01,Hyväksytty,1.1
2022_40_144,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Soinikoski, edustaja Soinikoski on poissa. — Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_145,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Lämmin osanotto edustaja Ilkka Kanervan läheisille.
Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus! Käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa. Siellä isoa osaa näyttelee myös liikenne. Liikenne- ja viestintäministeriön vuotuisesta rahoituksesta leikataan 127 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Toivottavasti säästöt eivät kohdistu perusväylänpitoon. Tiet ovat jo nyt luokattoman huonossa kunnossa. Korjausvelka on järkyttävän suuri, ja se kasvaa koko ajan.
Suomen tavaraliikenteestä 85 prosenttia kulkee maanteillä kumipyörillä. Kuljetuksissa tieverkko on aina osa kuljetusta, koska sekä alku- että loppupäässä raaka-aineet pääsääntöisesti lähtevät teitä pitkin ja jakelu tapahtuu teitä pitkin. Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin. Raideliikenteellä ei ole tulevaisuudessakaan mahdollista korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollista rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin. Suomessa maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta voi verrata rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä, katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä. Niin, eivätkä pyörätietkään ratkaise kuljetusongelmia tulevaisuudessa. Tiet täytyy pitää kunnossa — tiet täytyy pitää kunnossa. 
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia muun muassa vierintävastuksen suurentuessa. Vierintävastuksella on suuri merkitys raskaiden ajoneuvojen kulutukseen. Päällysteiden epätasaisuus voi kasvattaa polttoaineen kulutusta jopa kymmenen prosenttia. Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelka pitäisi saada purettua, se on ehdottoman tärkeää. 
Isoa osaa näyttelee myös verotus. Nyt kun päivittäiseen elämiseen tarvittavan kulutuksen hinnannousulle ei ole kattoa näkyvissä, olisi todella tärkeää pitää huolta edes jonkinlaisesta ostovoimasta. Jos ihmisillä eivät rahat riitä edes tavalliseen elämiseen, lopetetaan silloin tietysti monenlaista kuluttamista. Miten meidän yrittäjämme pärjäävät, kun kansalaiset laittavat kulutushanat kiinni? Ei kaikki ole turhaa kuluttamista, ja kansalaisten kuluttaminen pitää pystyssä ja työllistää lukemattomia yrityksiä ja tuo myös valtiolle tuloja. 
Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Suomalaisista vanhuksista naisista 12 prosenttia ja miehistä 9 prosenttia on säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahanpuutteen vuoksi. Lisäksi on arvioitu, että ruoka-apua saavia suomalaisia on vuosittain 100 000—200 000 henkilöä. Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi. Eläkkeelle siirryttäessä perusmenot harvoin kovin paljon pienenevät, vaikka työhön ja työssäkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon tai lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna. Kuinka eläkeläiset maksavat kohonneita lämmityskustannuksia tai kulkemiseen liittyviä kuluja?
Oleellista on myös tämä ilmastopolitiikka, ja siinäkin on pidettävä järki mukana. Se tässä vähän kummastuttaa, että meillä on maailmanlaajuinen pandemia, meillä on Euroopassa sota, meillä on taloudessa todella isoja ongelmia, mutta aina vain edistetään sitä maailman — nimenomaan maailman — kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Sen edistämistä tuskin kukaan vastustaa, kunhan sen varjolla ei kuriteta lisää juuri niitä ihmisiä, joilla on muutenkin rahasta tiukkaa. Ei mökin mummo pysty tekemään energiaremonttia kansaneläkkeellään, kun voi olla, että joutuu jo säästämään lääkkeistään ja ruoasta. Eikä pienipalkkainen työtä tekevä pysty välttämättä ostamaan kymmenientuhansien sähköautoa, kun on hyvä, jos on varaa pitää edes sitä parin tonnin dieselautoa, millä vielä joskus, joku aika sitten, oli kohtuullisen hintaista kulkea työmatkoja. 
Nyt on tärkeää, että keskitytään nimenomaan oleelliseen. On tärkeää, että ei laiteta rahaa humputteluun, vaan keskitytään oleelliseen. Tärkeysjärjestys ennen kaikkea, arvoisa hallitus ja arvoisa puhemies. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-04-19T17:36:09,2022-04-19T17:41:34,Hyväksytty,1.1
2022_40_146,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, kiitos. — Ja edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_147,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Osanotto Ilkka Kanervan omaisille. 
Arvoisa puhemies! Hallitukselle on annettava kiitos siitä, että maamme ulkoiseen turvallisuuteen panostetaan. Puolustusvoimien perusrahoitus kasvaa merkittävästi, materiaalihankintoja tehdään 1,5 miljardilla. Yhteensä rahoitusta on luvattu pari miljardia. Rajavartiolaitos saa lisärahoitusta ja kyberturvallisuuteen satsataan huomattavasti. 
Irwin Goodmanin laulamaa Sven Tuuvasta kertovaa juhlavalssia mukaillen: ”vain yksi on joukosta poissa, poliisia siellä ei näy”. Poliisin budjetti vuodelle 2023 on jälleen 41 miljoonaa poliisin esittämää pienempi. Poliisi esitti 50 miljoonan lisäystä perusrahoitukseen ja hallitus löysi yhdeksän miljoonaa — yhdeksän miljoonaa. Valtiovarainministeriön julkaisussa toki on mustaa valkoisella siitä, että perusrahoitus nousee. Se on aika paksua tekstiä, kun juuri ennen pääsiäistaukoa kävi ilmi äsken mainittu todellisuus. 
Hallitus painottaa tiedolla johtamista ja kokonaisturvallisuuden merkitystä. Sisäministeriön sivuilla hehkutetaan rikosten selvittämistä, niiden ennalta estämistä sekä kansalaisten turvallisuudentunteen pitämistä korkealla. Samaan aikaan kuitenkin poliisiorganisaatiota lyödään lattianrakoon kuin vierasta sikaa niin, että poliisi joutuu aloittamaan toimintansa sopeuttamisen. Sopeuttamissuunnitelmia päivitetään parhaillaan — aivan, hyvät kuulijat, parhaillaan, vain muutama kuukausi edellisten sopeuttamissuunnitelmien jälkeen. 
Viime syksynähän tämä samainen hallitus joutui taipumaan ja perui poliisiin kohdistuneet leikkauksensa, ja toiminta saatiin turvattua, mutta vain muutaman kuukauden ajaksi. Hallituspuolueiden edustajat osoittivat kuitenkin viime vuonna suurta epäluottamusta poliisia ja sen rahankäyttöä kohtaan. Se määräsi tehtäväksi selvityksen, mihin poliisi rahansa vuosi vuodelta hassaa, kuten annettiin ymmärtää. Selvityksen tilasivat sisä- ja valtiovarainministeriö yhdessä. Se tehtiin kolmen hallituksen valitseman riippumattoman asiantuntijan toimesta. Maaneuvos Timo Kietäväinen, professori Lasse Oulasvirta ja professori Roope Uusitalo totesivat, että poliisin rahankäyttö on ollut täysin asiallista, mutta perusrahoitus on liian matala. Mitä hallitus tällä selvityksellä teki? Ei mitään. Hallitus jätti sen näemmä täysin ilman huomiota. Oliko syynä se, että meillä on lähihistorian poliisivastaisin puolue johtamassa sisäministeriötä, vai onko keskustapuolueella edelleen epäilyksiä poliisin rahankäytöstä? Teettäkää toki lisää selvityksiä, mutta mieluisimman tuloksen saatte, kun ette valitse riippumattomia selvitysmiehiä vaan omanne. Onko tästä ymmärrettävä niin, että kaikki hallituspuolueet haluavat ajaa sisäisen turvallisuuden alas tilanteessa, jossa sitä pitäisi vahvistaa? Kokonaisturvallisuuden ymmärtäminen tuntuu olevan hallituksella hakusessa, mutta ei hätää, sillä turvallisuuskomitea on tuottanut vuonna 2017 julkaisun, josta voisi ymmärrystä kirkastaa. Kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeiden toimintojen joukossa on nimittäin myös sisäinen turvallisuus muun muassa puolustuskyvyn, johtamisen ja henkisen kriisinkestävyyden ohella. 
Noin 41 miljoonan vajaus poliisin budjetissa on vastuutonta tilanteessa, jossa uhka yhteiskunnan rakenteita kohtaan on todellinen. Euroopassa on sota ja Ukraina palaa. Ruotsissa palavat autot, ja poliiseja loukkaantuu kymmenittäin. Tietääkö hallitus edes, mikä organisaatio vastaa etulinjassa Krimiltä tunnetuksi tulleiden pienten vihreiden miesten kiinniottamisesta ja eliminoinnista, jos sellaisia täällä alkaisi näkyä? Nukkuvia soluja voi olla myös meillä. Teillä, arvoisa hallitus, ja erityisesti sisä- ja valtiovarainministerillä taitavat nukkua aivosolut. 
Suomessa poliisin kuluista noin 70 prosenttia on henkilöstömenoja. Poliisi ei voi kohdistaa sopeuttamistoimia sellaisiin kuluihin, jotka määritellään muualla. Poliisi voi sopeuttaa vain toimintaansa. Vajaa 40 miljoonaa tarkoittaa 250—300 poliisin vähennystä maassa, jossa on vähiten poliiseja kuin missään muualla Euroopassa — liekö vähiten koko maailmassa.
Arvoisat kuulijat, kertokaa te hallitukselle, mistä vähennetään, mistä poliisiasemia lakkautetaan, missä ei rikoksia tutkita ja missä niitä ei ennalta estetä. Hallitus ei osaa tätä priorisointia. Teitä on siellä 5,5 miljoonaa, kertokaa se hallitukselle.
Arvoisa puhemies! Poliisin tilalle voisi vaihtaa Hätäkeskus-, Syyttäjä- tai tuomioistuinlaitoksen taikka Rikosseuraamusviraston, ja teksti olisi yhtä lailla kylmäävää. Se osoittaa, että hallituksen käsitys kokonaisturvallisuudesta ei ole edes tyydyttävällä tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-04-19T17:41:43,2022-04-19T17:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_40_148,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Arvoisat edustajat, vaikka opposition puolelta hallitusta arvostelisittekin, niin toivoisin, että se tehtäisiin kunnioittaen eikä aivosolujen vireystilaa arvioiden. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_149,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Osanottoni Ilkka Kanervan läheisille. 
Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi ei ole sotaa käyvä maa, näkyy ja tuntuu Ukrainan sota meillä ja muissa maailman maissa. Suomalaisten on hyvä ymmärtää, ettemme palaa sotaa edeltävään elintasoon ehkä enää lainkaan. Sodan myötä toteutunut raju hintapiikki arjen välttämättömissä menoissa on viemässä etenkin perusturvan varassa sinnittelevät pienituloisimmat ihmiset hankalaan tilanteeseen. Kuluttajahintojen nousua — kuten nyt sanotaan, niin sanottuja Putinin hintoja — nähdään esimerkiksi ruuan ja energian hinnoissa. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan elintarvikkeiden hinnat tulevat nousemaan vuoden 2023 aikana jopa 11 prosenttia. Tällaiseen kuluttajahintojen nousuun ei ymmärrettävästi osattu varautua silloin kun päätettiin vuoden 2022 budjetista ja kansaneläkeindeksistä. Siksi on hyvä, että hallituspuolueet päättivät Säätytalolla, että perusturvaan on toteutettava indeksikorotus kesken vuoden, tavanomaisesta käytännöstä poiketen. Korotus huomioi sodan myötä nopeasti ja voimakkaasti nousseet jokapäiväisen elämän kustannukset. Korotus tehdään tämän vuoden aikana, viimeistään elokuun 1. päivä, ja se heijastuu myös eläketulovähennykseen. Alustavan arvion mukaan indeksikorotuksen vaikutus etuusmenoon on noin 120—130 miljoonaa euroa ja toimi vähentää verotuottoja arviolta noin 50—60 miljoonalla eurolla. Arviot tulevat täsmentymään vuoden 22 toisessa lisätalousarviossa.
Arvoisa puhemies! Marinin hallitus on sitoutunut lupaukseen parantaa kansalaisten mahdollisuutta päästä nopeammin hoitoon. Lupaus nopeasta hoitoonpääsystä ja ammattilaisen kohtaamisesta on lupaus pitää huolta jokaisesta suomalaisesta. Kiireettömän hoidon hoitotakuun lyheneminen 30 päivästä seitsemään päivään astuu voimaan vuonna 2023. Hallitus pitää kiinni myös lupauksestaan parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja saatavuutta sekä rakenteellisesti sote-uudistuksen toimeenpanolla että lainsäädännöllisellä tasolla. Onnistuessaan nämä uudistukset tulevat parantamaan kansalaisten elämänlaatua, kun terveyspulmiin pystytään puuttumaan varhaisessa vaiheessa ja ennen kuin ne mutkistuvat hankalammin ja kalliimmin hoidettaviksi. Yhteinen huolemme kuitenkin on, riittävätkö hoitoalan ammattilaiset näiden takuiden lunastajiksi. 
Turvallisuutta on, että Suomessa on kaikissa tilanteissa ruokaa ja energiaa omasta takaa. Vaikka maamme omavaraisuus on verrattain hyvä, on myös parantamisen varaa. Varautumisen ministerityöryhmä päätti osoittaa maataloudelle noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin. Sen tavoitteena on vastata äkilliseen tuotantokustannusten, kuten lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen, nousuun ja tukea investointeja, jotka pidemmällä aikavälillä edistävät maatalouden kannattavuuden kohentumista ja siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa pois ulkomaisesta fossiilisesta polttoaineesta.
Arvoisa puhemies! Kehysriihessä sovittiin myös monista menosäästöistä. Työ talouden tasapainottamiseksi jatkuu, vaikka tulevaisuus näyttää sumuiselta. Kuluneen hallituskauden aikana on nähty, miten hyvät suunnitelmat saavat väistyä pandemian tai sodan vuoksi. Hyvää yhteisten asioiden hoitoa on, että asiat osataan laittaa tärkeysjärjestykseen siinä tilanteessa, jossa kulloinkin eletään. Turvallisuudesta, talouden kasvusta ja työllisyydestä sekä ihmisten ja maan eri osien välisestä tasa-arvosta on huolehdittava näissäkin oloissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-04-19T17:47:16,2022-04-19T17:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_40_150,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_151,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä haluan ottaa osaa Ilkka Kanervan menehtymiseen hänen omaisilleen ja läheisilleen.
Arvoisa puhemies! Meillä on tässä lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 23—26. Julkisen talouden muodostavat julkisyhteisöt, joihin kuuluvat muun muassa valtio, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta sekä lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot. Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
Arvoisat kollegat, haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön. ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 26. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.” Tätä rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan miljardeista euroista. Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan?
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä. Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, kuten Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta. Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä haluan mainita tekemästäni kirjallisesta kysymyksestä. Nyt kun puolustusmäärärahoja kasvatetaan, näkisin, että kirjallinen kysymys, jonka tein viime viikolla koskien maanpuolustustahtoa ja Puolustusvoimien urheilualiupseerien määrän kasvattamista pikkuhiljaa 50:een, antaisi urheilijoille mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Ammattimainen harjoittelu parantaa suorituksia ja pärjääminen kansainvälisellä tasolla on mahdollista. Se kasvattaa kansallistunnettamme ja tätä myötä lisännee myös maanpuolustustahtoa. Tämä siksi, ettei huipulla tarvitsisi urheilla [Puhemies koputtaa] toimeentulotuen varassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-19T17:51:31,2022-04-19T17:56:56,Hyväksytty,1.1
2022_40_152,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_153,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Haluan muiden edustajien tavoin välittää syvimmän osanottoni Ilkka Kanervan omaisille.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökätessä Ukrainaan tarkoitti se sotaa, jossa ei ole mitään järkeä eikä mitään sivistyneen maailman periaatetta. Se tarkoitti sotaa, jossa ihmisiä kuolee, taloja sortuu, perheitä hajoaa ja lapsilta loppuu lapsuus. Vaikka sota on karmea, sen vaikutukset eivät ole vain sotatapahtumissa vaan myös tänään käsittelyssä olevassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 23—26. Tärkein tehtävämme kansanedustajina on punnita Suomen turvallisuustilannetta ja varmistaa se, että kansakuntamme varautuu ennakollisesti maailman tapahtumiin. Julkisen talouden suunnitelmassa osoitetaankin merkittäviä panostuksia maanpuolustukseen sekä kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä resursseja sotaa Ukrainasta pakenevien auttamiseksi. Niin on tehtävä, koska tilanne tulevaisuuden suhteen on vähintään epävarma emmekä voi tumput suorana asiaa ihmetellä.
Sota naapurissamme on myös katkaissut kamelin selän sen osalta, että emme voi enää olla riippuvaisia hyökkäävän maan suopeudesta energiantuontiin, saatikka sotatoimien rahoittamiseen energianmyynnin osalta. Ja kyllä, se tarkoittaa omavaraisuutemme kiivasta lisäämistä. Se tarkoittaa esimerkiksi metsähakkeen, turpeen, puuterminaaliverkostojen, tiestön, vety- ja akkuteollisuuden sekä julkisten ja pientalojen lämmitysratkaisujen uudelleen arviointia. Toimet omavaraisuuden vahvistamiseksi fossiilisesta energiasta luopumiseksi, investointien vauhdittamiseksi sekä kotimaisen ruoantuotannon takaamiseksi on tehtävä tässä ja nyt, viipymättä ja päättäväisesti. Siksi on hyvä, että pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi lisätään tukea kotimaiselle ruoantuotannolle.
Ja jokainen meistä tietää, että autojen polttoaineissa on karmeat sotahinnat meneillään. Jakeluvelvoitteen alentaminen, ammattidieselin valmistelu, työmatkavähennyksen laajentaminen ja indeksikorotukset pienituloisten perusturvaan ovat eräitä keinoja siihen, että tämä maa ja sen uutterat kuljetusyrittäjät — taksit, bussit ja muut työkseen ja välttämättömyyttään autoilevat — selviäisivät. 
Suomi myös lyö lisää löylyä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimiin, ja sen taustalla piilee viisas ajatus siitä, että vain osaamisen kautta voimme pärjätä. Sen kuuluu olla vahvuutemme nyt ja aina. Samaa sarjaa ovat myös päätökset opintotuen tulorajojen korottamisesta ja ammatillisen koulutuksen 50 miljoonan lisärahoitus. Ammattikoulutuksen perusrahoitusta on parannettu tämän hallituksen aikana noin 280 miljoonalla eurolla, mikä ei ole ihan mitätön tulevaisuusinvestointi.
Puhemies! Vaikeina aikoina myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys korostuu. Siksi on hyvä, että hallitus turvaa Veikkauksen edunsaajien tuloutuksen jo vuodelle 2023 ja näin aikaistaa parlamentaarista sopimusta. Tällöin sysimusta näkymä on nujerrettu. Suomen lukuisat järjestöt tekevät korvaamatonta työtä tieteen, taiteen, liikunnan, nuorisotyön tai sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Järjestöjen tekemä työ tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen. 
Puhemies! Politiikkaa on tehtävä ajassa. Tähän myös julkisen talouden suunnitelma sopii erinomaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-19T17:56:59,2022-04-19T18:02:12,Hyväksytty,1.1
2022_40_154,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_155,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Lämmin osanotto Ilkka Kanervan omaisille ja läheisille. 
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että se on tunnistanut ja arvioinut oikein kansallisen maanpuolustuksen sekä rajavalvonnan määrärahatarpeen. Erityisesti nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on aivan ensiarvoisen tärkeää, että ulkoisen turvallisuuden määrärahoihin pystytään panostamaan tuntuvasti. Määrärahalisäys vastaa henkilöstötarpeeseen, joka on kuvattu puolustusvaliokunnan kannanotoissa ja lisäksi viimevuotisessa puolustusselonteossa. Rekrytointi lisäväen saamiseksi on jo aloitettu. 
Lisäksi kalustohankinnoilla varmistetaan joukkojemme iskukyky. Ukrainan esimerkki on osoittanut, että maanpuolustustahtoinen sotaväki nykyaikaisella kalustolla pystyy lyömään määrällisesti ylivoimaisenkin vihollisen. Varsinkin panssarintorjunta ja lennokit ovat näyttäneet kyntensä nykyajan taistelukentillä. 
Erityisen tärkeänä seikkana haluan vielä nostaa kertausharjoitusten määrien roiman korotuksen. Osaamisvelkaa on kertynyt erityisesti koronan aikana, ja on äärimmäisen tärkeää, että reserviä pystytään harjoittamaan entistä enemmän.
Puhemies! Panostukset ulkoiseen turvallisuuteen ovat tärkeitä ja hyviä. Haluaisin kuitenkin kiinnittää hallituksen huomiota myös sisäiseen turvallisuuteen. Kokonaisturvallisuuden ketju on ainoastaan niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Poliisi on kamppaillut vuodesta toiseen kroonisen määrärahavajeen kanssa, jota on jouduttu paikkaamaan lisäbudjeteilla. Julkisen talouden suunnitelmassa poliisin kehysrahoitusta vahvistetaan yhdeksän miljoonaa euroa vuosittain 2023—2026. Kuitenkin helmikuussa sisäministeriölle luovutettu selvitys poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyyteen liittyvistä tekijöistä kertoo, että ero kehyksen ja menotarpeen välillä on 90 miljoonaa euroa. Erityisesti poliisin toimitila- ja ict-palvelujen kustannusten kasvu tulisi saada kuriin. Tukipalvelut eivät saa rokottaa poliisin ydintehtäviä. Poliisi joutuu kuitenkin sovittamaan toimintaansa vastaamaan määrärahavajetta, mikä näkyy ja kuuluu turvallisuustason laskuna. Siihen meillä ei ole varaa. 
Arvoisa puhemies! Hallitus on kertonut, että väestönsuojelun välttämättömät menot, jotka liittyvät muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen, arvioidaan osana kevään lisätalousarvioesitysratkaisuja. Olisin kaivannut ratkaisuja jo julkisen talouden suunnitelmassa, sillä väestönsuojatilojen tilanne on heikko. Arviolta puolet kaikista väestönsuojista on täysin hoitamatta. Suomen väestönsuojelua on rapautettu jo pitkään, ja korjausvelkaa on kertynyt valtavasti. 
Tilanne on aivan kestämätön, ottaen huomioon, että aivan Euroopan sydämessä käydään sotaa, jossa siviiliväestö ei ole ainoastaan altistunut vaan otettu sotatoimien suoranaiseksi kohteeksi. Ensisijaisena toimena tulisi olla palauttaa lainsäädäntö vuoden 2019 lakimuutosta edeltävälle tasolle. Tämä turvaisi ainakin uusien väestönsuojelutilojen perustamisen uudisrakennustuotannossa. Lisäksi pelastustoimelle tulisi varata riittävä rahoitus väestönsuojelun valvontaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-04-19T18:02:16,2022-04-19T18:06:42,Hyväksytty,1.1
2022_40_156,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_157,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin osanottoni Ilkka Kanervan läheisille ja omaisille.
Elämme keskellä suurta maailmanhistorian murrosta, keskellä sodan tuomaa vakavaa kriisiä Euroopassa. Talouden pitkän aikavälin suunnitelmia tehdään hyvin vaikeasti ennustettavissa oloissa. Tulevaisuuteen on vaikea nähdä, aallokko on korkea, sumu sakea. Kun myrskyää, on keskityttävä asioihin, jotka auttavat kestämään ja jaksamaan. On keskityttävä leipään, lämpöön ja turvaan, että selviämme myrskystä selville vesille. Siksi kehysriihi on perusasioiden riihi. Siksi on keskityttävä perusasioihin. Ennen muuta on kysymys maamme kokonaisturvallisuudesta. Tarvitsemme vahvaa taloutta, kansallista yhtenäisyyttä ja jämerää puolustusta.
Arvoisa puhemies! Emme halua luopua maamme itsenäisyydestä, rakkaasta isänmaastamme. Siksi hallitus on satsannut puolustukseen historiallisen paljon. Kehysriihessä panostuksia tehtiin lisää. Puolustamisen vahvistaminen ja sotilaallinen varautuminen on konkreettinen ja tärkeä osa turvallisuuttamme. Se tuo kansalaisille epävarmanakin aikana tunteen siitä, että Suomessa on hyvä elää, tehdä työtä ja yrittää. Tarvitsemme luottamusta tulevaisuuteen, tarvitsemme investointeja ja intoa yrittää. Vakaa maa on perusta kaikelle.
Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää siitä, että kriisin keskellä koulutuksesta ja tutkimuksesta ei lähdetty leikkaamaan. Sen sijaan koulutukseen investointiin lisää. Ammattikoulujen rahoitusta nostetaan pysyvästi 50 miljoonalla: opettajien ja ohjaajien työ nuorten hyväksi jatkuu. Suomen Akatemian rahoitus nousee ennätykselliselle tasolle. Se on hyvä, koska Suomi pärjää vain osaamisella. Koronan kuopan jäljiltä ja Ukrainan sodan varjossa meidän on syytä suunnata katse vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin. Annamme nyt Suomen Akatemialle suurta vastuuta tulevaisuutemme rakentajana.
Iloitsen myös monesta muusta sivistyspanostuksesta. Peruskouluihin vakiinnutetaan sitouttavan kouluyhteisötyön malli, joka edistää oppilaiden mielenterveyttä ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria, mikä on parasta kiusaamisen vastaista työtä. Se vaikuttaa myönteisesti kouluviihtyvyyteen ja oppimisen tuloksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen auttaa nuoret työhön ja elämän syrjään kiinni ja osaamisen polulle. Opintorahan osalta opiskelijoiden omia tulorajoja nostetaan 50 prosentilla. Se helpottaa opiskelijoiden toimeentuloa.
Oppisopimuksen koulutuskorvauksen kokeilu tuo monelle nuorelle käytännön reitin hyvään ammattiin. Myös jatkuvaa oppimista vahvistetaan. Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma tuo uutta työtä etsivälle kaikki palvelut samaan paikkaan. Suomi pärjää vain osaamisella. Ukrainan sodan pakolaisten auttamiseksi tehtiin lisäyksiä maahantulijoiden varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämiseen. Ukrainasta tulleista lapsista halutaan pitää huolta.
Arvoisa puhemies! Hallitus osoitti vastuunkantoa myös sillä, että kriisin keskellä kaikki halutaan pitää mukana. Sodan vuoksi alkanut ennakoimaton hintojen nousu on erityisesti pienituloisille vaikea asia. Siksi perusturvaan toteutetaan poikkeuksellisesti kesken vuoden indeksikorotus. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen. Pienituloisimpia tuetaan. Kohonneet hinnat ovat myös syventäneet maatalouden kriisiä. Hallituksen huoltovarmuuspaketti auttaa ensihädässä, mutta katseet kohdistuvat nyt ennen kaikkea tuottajahintoihin, joihin on saatava korotus.
Arvoisa puhemies! Taloutta on pitkällä juoksulla tasapainotettava. Pysyviä leikkauksia on tehty myös tänä keväänä. Joudumme opettelemaan tulevina vuosina omasta luopumista, elintason tinkimistä. Siihen ovat menneetkin sukupolvet kyenneet, nyt on meidän vuoromme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-04-19T18:06:47,2022-04-19T18:12:15,Hyväksytty,1.1
2022_40_158,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_159,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat jo useamman vuoden puhuneet ja olleet huolissaan inflaatiosta ja korkojen noususta. Nyt näyttää, että tämä riski on realisoitumassa.
Julkisyhteisöjen velka on nyt 166 miljardia euroa. Suomen 10-vuotisen velkakirjan korko on 1,2 prosenttia, kun esimerkiksi viime joulukuussa se oli nolla prosenttia. Tämä tarkoittaa, että julkisen sektorin velanhoitokulut tulevat kasvamaan noin kahdella miljardilla eurolla vuodessa kaikkien muiden menojen päälle. Tämän lisäksi velkasuhteen kasvu kiihtyy pidemmällä aikavälillä väestön ikääntymisestä johtuvien menojen, hitaan talouskasvun ja juuri kasvavien korkomenojen vuoksi. Nyt, jos koskaan, tulisi priorisoida. Hallituksen olisi hyvä muistaa, että olemme täällä töissä Suomen ja suomalaisten hyväksi.
Ja, kuten aikaisemmin tuossa sanoin, koulutuksen ja tutkimuksen panostuksille täysi tuki täältä. Edellä edustaja Kinnunen sanoi hyvin, että Suomi pärjää vain osaamisella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-04-19T18:12:17,2022-04-19T18:13:52,Hyväksytty,1.1
2022_40_160,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_161,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Surunvalitteluni edustaja Ilkka Kanervan omaisille. Edustaja Kanerva vaikuttaa nyt taivaan parlamentissa.
Julkisen talouden suunnitelma seuraaville vuosille, 2023—26, on kokonaisuudessaan tasapainoinen, ja se kuvastaa myös tätä aikaa, jossa Suomi ja me suomalaiset Euroopassa elämme. Erityinen kiitos kuuluu puolustuksen ja turvallisuuden lisäyksille, joita tällä suunnitelmalla toteutetaan, siis 2,2 miljardia euroa puolustuksen parantamiseen tulevina vuosina ja jo ehdollinen päätös siitä, että puolustuksen määrärahoja lisätään 700 miljoonaa euroa tälle vuodelle. Se paitsi antaa vahvan signaaliarvon muualle siitä, että Suomi huolehtii omasta puolustuksestaan kaikkina aikoina, myös kertoo siitä, että me suomalaiset olemme valmiita puolustamaan isänmaata kaikissa oloissa. Tämä yhdistettynä siihen, että Suomessa on huolehdittu aina omasta puolustuksesta: Me olemme pitäneet Puolustusvoimamme iskukykyisinä myös silloin kun muualla Euroopassa ajateltiin, että perinteiset sodanuhat ovat jo takanapäin. Me ajattelimme ja tiesimme, että me emme omasta puolustuksestamme tingi. Tämä lisättynä nyt päätetyillä lisäyksillä kertoo siitä vahvasta tahdosta, joka meillä tässä eduskunnassa on, joka valtiolla, valtiojohdolla on.
Lisäksi panostukset koulutukseen, tutkimukseen, innovaatioihin ovat tarpeellisia, koska olemme oppineet, että Suomi kasvaa siitä, että meille tulee tänne uusia keksintöjä, uusia innovaatioita. Kun tarkastellaan yhtä keskeistä mittaria, muun muassa patentteja, niin siinä meidän kasvumme on heikentynyt suhteessa esimerkiksi kasvaviin talouksiin, kehittyviin talouksiin. Näillä tki-panostuksilla, joita nyt on päätetty tehdä, parannetaan myös tulevaisuuden keksintöjä ja sitä myötä tulevaisuuden kasvun eväitä. Ne heijastuvat aikanaan myös työpaikkoihin, ne heijastuvat kasvavaan bruttokansantuotteeseen, ne heijastuvat vientiin. Se on sitä hyvää, jota tässä maassa täytyy tehdä, ja olen erittäin tyytyväinen, että Suomessa on päätetty panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
Arvoisa puhemies! Uudistukset koulutusjärjestelmäämme, muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen, mutta myös ne nopeat toimet, joita on jo aiemmin päätetty tehdä — on siis lisätty opiskelupaikkoja koko maassa kaikissa korkeakouluissa, niin ammatti- kuin yliopistoissa — kertovat myös siitä tulevaisuudenuskosta, mihin tämä maa nojaa, siis koulutukseen, osaavaan kansakuntaan. Tämänkaltaista politiikkaa tarvitsemme jatkossakin, siis koko maan huomioivaa aluepolitiikkaa, jossa opiskeluun panostamalla, opiskelun tekemisellä houkuttelevaksi ymmärrämme tulevaisuuden tarpeet ja sen, että Suomi kasvaa ja kehittyy sillä, että meillä on osaavia ihmisiä koko maassa. Olen myös erittäin tyytyväinen siitä, että opiskelijoiden tulorajoja on päätetty nostaa puolella nykyisestä.
Arvoisa puhemies! Entä sitten tulevaisuus ja tulevaisuuden suomalaiset? Me olemme jo matalan kasvun tilassa, onneksi paremmassa kuin mitä pelkäsimme, mutta sellaista kasvua ei nyt ole, mitä ilman tätä Venäjän sydämetöntä sotaa olisi. Ja uhkana on, että matalan kasvun aika jatkuu Suomessa ja Euroopassa myös tulevaisuudessa. Näillä luettelemillani toimilla hallitus pyrkii vastaamaan siihen, että emme itse tee toimenpiteitä, joilla kasvua ja kasvun eväitä heikennettäisiin, mutta on samaan aikaan pohdittava myös uusia keinoja, joilla kasvun eväitä edelleen ruokitaan, joilla työ ja yrittäjyys ovat entistä kannattavampia tässä maassa.
Huolimatta erittäin hyvistä työllisyysluvuista mielestäni on myös vakavasti pohdittava viimeistään seuraavan hallituksen sitä, kuinka me uudistamme meidän sosiaaliturvajärjestelmäämme, kuinka työstä tehdään aina kannustavaa. Mielestäni edellisen hallituksen perustulokokeilu oli positiivinen signaali siitä, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa, ettei olisi niitä kannustinloukkuja, joita tällä hetkellä edelleen vallitsee, ja sen takia nykyistä paremman, ketterämmän ja työhön kannustavamman sosiaaliturvan puolesta täytyy tehdä töitä. Yksi vaihtoehto tähän olisi perustulon kaltainen malli, jolla pääsisimme siihen, että aina on järkevää ottaa työtä vastaan, aina on järkevää yrittää ja mennä eteenpäin.
Puhemies! Tämä julkisen talouden suunnitelma viitoittaa tietä kohti uutta Suomea, viitoittaa tietä kohti 2020-luvun loppua. On selvää, että paljon tarvitsee vielä töitä tehdä, mutta erityiskiitos siitä, että näinäkin aikoina panostamme — ja erityisesti näinä aikoina panostamme — puolustukseen, turvallisuuteen ja siihen, että isänmaassa on vakaata ja rauhallista olla myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-19T18:13:53,2022-04-19T18:19:09,Hyväksytty,1.1
2022_40_162,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_163,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun koronakriisi rantautui Suomeen alkuvuonna 2020, minä ja useat perussuomalaiset vaadimme, että hallitusohjelma olisi siinä vaiheessa pitänyt pistää uuteen uskoon, keskittyä olennaiseen ja pysähtyä uuden edessä. Mielestäni jo silloin olisi pitänyt pohtia, mikä on Suomen ja suomalaisten kannalta olennaista, mikä on toissijaista, niin sanottua hyvien aikojen politiikkaa. Kuitenkin hallitusohjelma tuntui menevän todellisuuden edelle, ja näin on valitettavasti nytkin, vaikka Venäjän aloittama hyökkäyssota runtelee Ukrainaa. Koronamenot, kuten nyt puolustussatsaukset, joita lämpimästi kannatan, on lykätty talouden kehysten ulkopuolelle, mikä kertoo valitettavaa kieltään siitä, ettei hallitus pysty eikä kykene panemaan asioita tärkeysjärjestykseen. Menojen suhteen ei siis olla varauduttu pahan päivän varalle.
Vaikka ei pidä vaipua synkkyyteen, rehellisyyden nimissä on todettava, että edessä on entistä haastavammat ajat. Pääsemme ydinkysymysten äärelle: miten varmistamme, että suomalaiset pärjäävät arjessaan, miten ylläpidämme uskottavaa puolustusta sekä sisäistä turvallisuutta, miten huolehdimme suomalaisesta ruoantuotannosta ja huoltoketjuista, miten varmistamme, että suomalaiset saavat hoitoa silloin kun sitä tarvitsevat, ja miten pidämme huolta lapsistamme ja nuoristamme? Nämä ovat niitä ydinasioita, joihin Suomen on vastattava ja joissa tavoitteiden tulee olla korkealla. Toissijainen ja turha verorahoitteinen hyveposeeraus on pystyttävä karsimaan.
Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan takia Venäjän-kauppa, ‑vienti ja ‑tuonti käytännössä romahtavat. Se osuu taloudellisesti Suomeen ja se tekee kipeää, mutta se on välttämätöntä. Suomen on vaadittava myös muulta Euroopalta selkärankaa Venäjän suhteen. Lepsuilun ja sormien välistä katsomisen on loputtava, vaikka se taloudellisesti kipeää tekisikin. Toisaalta Suomen ei pidä ylläpitää itselleen kohtuuttomia vaatimuksia esimerkiksi hiilineutraalisuusaikataulun kanssa, sillä kaikesta ylimääräisestä on karsittava. Emme myöskään voi tehdä vihreän siirtymän nimissä sellaista politiikkaa, jolla romutetaan huoltovarmuuttamme. Jos haluamme tehdä kunnianhimoista politiikkaa, otetaan kunnianhimomme kohteeksi tavalliset suomalaiset ihmiset ja verovarojen vastuullinen käyttö.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten tulee olla varmoja siitä, että valtio, sen instituutiot ja viranomaiset ovat olemassa heitä varten, ei toisinpäin. Meidän on vahvistettava ihmisten luottamusta yhteiskuntaamme, ja sen me teemme parhaiten keskittymällä olennaiseen ja parantamalla suomalaisten mahdollisuuksia pärjätä ja elää. Suomalaisten verovaroilla ei voida korjata koko maailmaa, ja se korostuu nyt, kun oma maailmankuvamme on romahtanut silmiemme edessä. Esimerkiksi kehitysyhteistyömenoja on karsittava etenkin niiltä mailta, jotka tukevat Venäjän toimia avoimesti tai jotka eivät ota vastaan Suomesta karkotettuja oman maansa kansalaisia. Ylipäänsä kehitysyhteistyön mielekkyyttä ja tasoa on toden totta pystyttävä pohtimaan. Me emme voi myöskään olla maksumiehinä sellaisissa yhteiseurooppalaisissa veloissa tai suorissa tuissa, joiden myötä italialaiset saavat tehtyä taloremontteja valtion piikkiin, espanjalaiset rakentavat nopeampia rautatieyhteyksiä tai ranskalaiset digitalisoivat julkista hallintoaan.
Arvoisat edustajakollegat, hyvä hallitus, meidän on yhdessä asetettava Suomi ja suomalaiset etusijalle kaikessa päätöksenteossamme ja viestittävä siitä arvokkaasti ja arvostaen myös ulospäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-04-19T18:19:10,2022-04-19T18:23:32,Hyväksytty,1.1
2022_40_164,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_165,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Syvät osanottoni edustaja Kanervan perheelle ja läheisille. Täytyy tunnustaa, että itselläni on ollut kyllä kypärä kallellaan tässä muutaman päivän, mutta eteenpäin täytyy mennä.
Kun tässä salissa käsittelimme sisäisen turvallisuuden selontekoa, paalutin kolme asiaa: turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus. Katson, että tämä julkisen talouden suunnitelma vahventaa merkittävällä tavalla maamme turvallisuutta kaikilla eri turvallisuuden sektoreilla.
Kolmen miljardin panostukset ulkoiseen turvallisuuteen Puolustusvoimille sekä Rajavartiolaitokselle ovat merkittäviä ja voisi jopa sanoa historiallisia. Ei ole vähäpätöinen asia, että näiden panostusten jälkeen myös täytämme kirkkaasti Naton suosituksen siitä, että bkt:stä kaksi prosenttia kohdistuu puolustusmenoihin. Olen myös erittäin kiitollinen edellisille päättäjäsukupolville siitä, että emme tehneet samoja virheitä kuin monet muut maat tekivät. Kylmän sodan päättyessä emme ajaneet puolustustamme alas, vaan päinvastoin olemme systemaattisesti ja järjestelmällisesti kehittäneet omaa puolustuskykyämme sekä varmistaneet sen, että tätä maata voidaan ja kyetään puolustamaan kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa.
Edustaja Simula puhui varsin viisaasti Venäjän pakotteista — olen samaa mieltä. Meidän täytyy nyt varautua aidosti siihen, että jokaisen suomalaisen elintaso tulee tilapäisesti laskemaan Venäjälle asetettujen kovien pakotteiden myötä. Polttoainepumpulla maksettava korkeampi hinta johtuu Putinista. Me maksamme hintaa Putinin hyökkäyssodasta Ukrainaan.
Tässä tilanteessa on myös tärkeää varmistaa, että Ukraina saa kaiken sen avun, mitä voimme antaa tämän Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen torjumiseksi, ja haluan tässä esittääkin kiitokset puolustusministeri Kaikkoselle ja ennen kaikkea koko hallitukselle siitä, että Suomi on tänään lähettänyt kolmannen aseapupaketin Ukrainaan.
Pidän tärkeänä myös näitä tki-panostuksia. Niiden avulla luodaan osaamista, luodaan työpaikkoja ja autetaan Suomi uudelleen talouskasvun urille.
Arvoisa puhemies! Vanha latinalainen lentävä lause toteaa: ”jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan”. Tämä budjetti on sellainen, että voidaan sanoa, että Suomi todellakin haluaa rauhaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-04-19T18:23:33,2022-04-19T18:26:44,Hyväksytty,1.1
2022_40_166,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_167,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme menettäneet arvostetun kollegan. Ilkka Kanervan paikka on tyhjä. Otan osaa omaisten ja läheisten suruun. Lepää rauhassa, Ike.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille. Suunnitelmassa on hyviä ja huonoja piirteitä, erityisesti huonoja. 
Hyvää on se, että Venäjän Ukrainaan hyökkäämisen ja siellä Venäjän toimesta tapahtuvan murha- ja ryöstöretken johdosta muuttunut turvallisuustilanne huomioidaan oikealla tavalla. Hallitus lisää merkittävällä tavalla varoja Puolustusvoimien rahoittamiseen sekä lyhyellä että keskipitkällä aikavälillä — hyvä näin. Nämä nyt tehtävät lisäykset puolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen, muiden muassa, ovat tarpeellisia, ja kokoomus tukee niitä, vaikka ne ovatkin kehyksien ulkopuolisia ja tehdään velkarahalla. Muita vaihtoehtoja Suomella ei ole kuin se, että oma puolustus pidetään kunnossa ja sitä vahvistetaan tässä tilanteessa kaikin keinoin. Toki Natoon tulee liittyä heti kun mahdollista, mutta Nato-jäsenyys ei korvaa tätä puolustusjärjestelmää, joka meillä jo on, vaan toimii lisäturvaa tarjoavana tekijänä. Kiitos tässä siis hallitukselle realistisista toimista turvallisuustilanteemme kohentamiseksi. 
Tässä yhteydessä olisi kuitenkin voitu laittaa myös poliisin rahoitus kuntoon, sillä nyt sen suhteen korjattavaa jää.
Muilta osin hallituksen suunnitelma antaa paljonkin aihetta arvostelulle: Taas on itse asiassa menty yli siitä, missä aita on matalin. Todellisia taloutemme rakenteita parantavia toimia ei edes olla yritetty tehdä. Velkaa otetaan sumeilematta jälkipolvien maksettavaksi. Kriisi ei saa olla syy sille, että velkahanat avataan tällä tavoin eikä yritetäkään niitä sulkea. Kaikissa olosuhteissa tulee tähdätä kestävään taloudenpitoon, ja sitä hallitus ei siis edes yritä. Emme voi tietää, mikä kriisi tulee seuraavaksi ja milloin se tapahtuu. Siksi aina ja kaikissa olosuhteissa on tähdättävä kestävään taloudenpitoon; menot on suhteutettava tuloihin. Ymmärrän kyllä, että juuri tässä hetkessä se voi olla jopa mahdotonta tai ainakin erittäin vaikeaa, mutta silti pitää pyrkiä mahdollisimman järkevään ja tehokkaaseen valtiontaloudenpitoon ja varojen käyttöön. Hallitus kyllä muilta osin yrittää tehdä toimiaan kestävän kehityksen periaatteella. Ihmettelen, miksei valtiontaloudessa noudateta näitä samoja kestävän kehityksen periaatteita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-04-19T18:26:45,2022-04-19T18:29:54,Hyväksytty,1.1
2022_40_168,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Kettunen poissa, edustaja Juuso poissa. — Edustaja Filatov.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_169,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu paljon kestävyydestä, ja voisi sanoa, että kestävyyttä on monenlaista ja hallitus koettaa hakea omassa kehysriihessään kolmen eri kestävyyslajin tasapainoa. Elikkä kyse on talouden kestävyydestä, mutta kyse on myös sosiaalisesta kestävyydestä ja kyse on ekologisesta kestävyydestä, ja nämä painopisteet näkyvät. 
Tällä kertaa kehysriihtä varjosti Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan, ja siksi panostukset turvallisuuteen ovat poikkeuksellisen vahvat. Epävarmana aikana tämä on perusteltua. Turvallisuustilanne heikkeni, ja siksi Puolustusvoimien toimintakyvyn kehittämiseen, materiaalihankintoihin, kyberturvaan sekä rajaturvallisuuteen on perusteltua lisätä resursseja. Yhtä tärkeää on auttaa Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä. 
Tulevaisuuden menestys ei koskaan synny tyhjästä. Tutkimus ja innovaatiot rakentavat tulevaisuuden kasvua, ne parantavat kilpailukykyämme ja osaamisvetoisilla markkinoilla auttavat meitä myös vihreän siirtymän toteuttamisessa. 
On tärkeää, että hallitus panostaa myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaan, koska siellä tulevaisuusinvestoinnit ovat loppumassa, ja jos sinne ei olisi suunnattu lisäresurssia, olisimme aikalailla pulassa erityisesti tänä aikana, jolloin meillä alkaa olla pulaa osaavasta työvoimasta. Me emme voi Suomessa kilpailla halpuuttamalla työehtoja tai hintoja tai palkkoja, niinpä meidän on tehtävä asioita fiksummin, tuottavammin ja vaikuttavammin, ja tämä vaatii osaamispanoksia. 
Investoinnit terveyteen ja hyvinvointiin koskettavat meitä kaikkia. Sote-uudistus on osa turvallisuutta, sitä arjen turvaa, mutta ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Se on yksi niistä suurista rakenteellisista uudistuksista, joissa tämä hallitus on saanut merkittäviä askeleita aikaan. Mutta jotta tuo uudistus sitten siellä käytännössä ja arjessa tapahtuu turvallisesti, niin me tarvitsemme häiriöttömän siirtymän uuteen. Hyvinvointialueiden toiminta saakin lisäresursseja, olipa kyse pelastustoimesta tai tietohallinnon kehittämisestä, ja tämä tulee tarpeeseen. 
Tarpeeseen tulee myös hoitotakuun edistäminen, ja tässä olemme ison haasteen edessä. Kyse ei ole vain siitä, että me täällä eduskunnassa säädämme lain tai että me budjetissa suuntaamme rahaa, vaan kyse on siitä, miten me saamme riittävästi henkilökuntaa, joka tuota hoitotakuuta toteuttaa. Kyse on itse asiassa talousviisaasta päätöksestä, koska mitä aikaisemmin me pystymme ihmiset hoitamaan, sitä tehokkaampi ja sitä kustannustehokkaampi meidän järjestelmämme on. Se on hyvä silloin myös inhimillisestä näkökulmasta, mutta se on myös taloudellisesti kestävä, koska vain osan sairauksista hoitaa aika, suuri osa sairauksista pahenee, jos niitä ei hoideta ajoissa. 
Niin kuin sanoin, kyse on myös siitä, miten me saamme riittävän määrän työntekijöitä. Ei ole yhdentekevää, miten erityisesti hoiva-alan työehtosopimusneuvottelut ratkeavat. Meillä on käsillämme vakava tilanne ja meidän on saatava aikaiseksi kestävä ratkaisu, joka lisää terveydenhuollon ja yleensä hoiva-alan työn houkuttelevuutta. Me tunnistamme hoiva-alalla ne tekijät, jotka näkyvät asiakkaalle, mutta emme aina osaa tunnistaa niitä tekijöitä, jotka tuolla taustalla antavat oman panoksensa, ja meidän on pystyttävä huolehtimaan myös siitä, että heitä on riittävästi. 
Julkisen alan työntekijöistä eläköityy kymmenen vuoden kuluessa reilu kolmannes. Lähihoitajista eläkkeelle jää kymmenessä vuodessa noin 18 000 henkilöä, sairaanhoitajista 13 000 henkilöä, peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajista noin 13 000 henkilöä ja niin edelleen. Ja jos me emme saa korvaavia ihmisiä työmarkkinoille, niin meidän hyvinvointivaltiomme on vain varjo siitä, mitä se on ollut, vaikka meillä sinänsä olisi rahaa rahoittaa palveluita. 
Muistan itse, kun jokunen vuosi sitten olin Tukholmassa ja luin päivälehdestä siellä, että sairaanhoitaja oli irtisanoutunut omasta työpaikastansa, mennyt töihin vuokrafirmaan ja palannut täsmälleen samaan työtehtävään, josta hän oli lähtenyt. Hänen palkkansa oli suurempi ja työpäivänsä lyhyempi. Myös Drottninggatanilla ajeli nuoria miehiä, jotka jakoivat ohikulkijoille pieniä lappusia, ja niissä luki, että jos olet joskus opettanut, ota yhteyttä, Tukholman kouluvirasto. Tällaiseen tilanteeseen meidän ei pidä Suomessa joutua, vaan meidän on osattava reagoida näihin asioihin ajoissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-04-19T18:29:54,2022-04-19T18:35:43,Hyväksytty,1.1
2022_40_170,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Mäkinen poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_171,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on langettanut varjon maailmantalouden ylle. Sotaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien ja yrittäjien luottamusta ja kiihdyttää inflaatiota energia-alan ollessa myllerryksessä. Suomessa inflaatio on kivunnut lähes viiteen prosenttiin vuoden ensimmäisinä kuukausina. Hintojen nousu on suurimmalta osalta seurausta energian hinnan noususta.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat myös Suomen julkiseen talouteen. Talouskasvun hidastuminen heikentää verotulojen kasvua keskipitkällä aikavälillä. Samalla Venäjän aloittama hyökkäyssota ja geopoliittisten jännitteiden kasvu vahvistavat tarvetta varautumiseen, mikä luo menopaineita lyhyellä aikavälillä. Suurelta osin hallitus vastaa näihin akuutteihin menopaineisiin kuluvan vuoden lisätalousarvioesityksissään, mutta osaltaan varautumisen vaikutukset ulottuvat myös julkisen talouden suunnitelman kaudelle 2023—2026.
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen tilanne on sellainen, ettei hyviä talouskehityksen vaihtoehtoja ole tarjolla. Keskeinen julkisen talouden suunnitelman oletus talouden kannalta on, että raaka-aineiden ja energian saatavuus Venäjältä Eurooppaan häiriintyy, mutta ei keskeydy. Jää nähtäväksi, toteutuuko tämä oletus. Peräkkäiset suuret kriisit, eli koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota, ovat poikkeuksellisella tavalla vaikuttaneet koko maailmantalouteen. Meillä tämä on näkynyt ja tulee näkymään etenkin velkaantumisen mittavana ja jatkuvana kasvuna. Tästä on kannettava huolta ja muistettava vastuumme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-19T18:35:43,2022-04-19T18:38:05,Hyväksytty,1.1
2022_40_172,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Edustaja Kilpi poissa, edustaja Sarkomaa poissa. — Edustaja Huttunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_173,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös esittää osanottoni Ilkka Kanervan omaisille ja läheisille.
Hallituksen kehysriihi oli vakavien aikojen mukainen, se oli huolenpitoa perusasioista. Päätökset osoittavat Suomelle suuntaa poikkeuksellisen epävarmoissa oloissa. Suomalaisten turvallisuus menee kaiken muun edelle. Puolustukseen osoitettiinkin mittavasti lisärahaa. Samalla pidetään huoli, että maarajat pitävät, erilaisiin uhkiin varaudutaan ja että ihmisten arki on turvallista läpi Suomen.
Päätökset merkitsevät lähivuosina miljardipanostuksia Puolustusvoimille. Jo aiemmin tämä hallitus on nostanut sotilaallisen maanpuolustuksen menot historiallisen korkealle tasolle ja tehnyt päätökset muun muassa 10 miljardin euron hävittäjähankinnasta ja 1,3 miljardin euron alushankinnasta Merivoimille. Myös henkilövahvuutta lisätään monella eri tasolla. Puolustusvoimien henkilömäärää lisätään vuodesta 22 alkaen 500 henkilötyövuodella. Henkilöstölisäykset kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön. Sopimussotilaiden määrää lisätään ja kertausharjoituksia lisätään vuosittain. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tarkoitettua valtionavustusta lisätään vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla yhteensä 8 miljoonaan euroon, millä vastataan kansalaisten tarpeeseen osallistua aikaisempaa enemmän vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja koulutukseen. Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus tukee erityisesti paikallispuolustusta ja on siten merkittävä lisä Puolustusvoimien joukkojen suorituskyvyn vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Tunnen erityistä vastuuta kaikissa kannanotoissani tehdessäni työtä kansanedustajana juuri hallintovaliokunnan jäsenenä. Valiokuntamme vastaa muun muassa sisäisen turvallisuuden asioista, kuten rajasta, poliisista ja pelastustoimesta. Vastuullamme on siis rajamme turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten rajavalvonta ja mahdollinen hybridivaikuttaminen. Tulen myös rajamaakunnasta Pohjois-Karjalasta. Meille rajan läheisyydellä ja rajaturvallisuudella on aivan erityinen merkitys. Olen erittäin iloinen siitä, että myös rajaturvallisuuteen panostetaan. Rajalle tehtävät lisärahoitukset pitävät sisällään kalustohankintoja, valvontalaitteistoja, rajavartijoiden varustusta, viestiyhteyksiä ja muita välttämättömiä hankintoja. Myös rajavartijoiden määrää on tarkoitus kasvattaa. Rajavartiolaitoksen uusien valvontalentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla eurolla.
Arvoisa puhemies! Turvallisuutta on huoltovarmuus, ja turvallisuutta on omavaraisuus ruoassa. Maatalouden kannattavuuden trendi on ollut heikkenevä koko 2000-luvun, samaan aikaan kun päivittäistavarakauppa tekee ennätystuloksia. Ruokaketjussa tulos ei jakaannu tasan — tässä kaupalla ja teollisuudella on peiliin katsomisen paikka. Rahan on lopulta tultava markkinoilta, tätä kaikki ruoantuottajatkin aidosti haluavat. Me tarvitsemme maataloutta, ja me tarvitsemme ruokaa. Varautumisen ministerityöryhmä päätti osoittaa maataloudelle noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin. Huoltovarmuuspaketin tavoitteena on vastata äkilliseen tuotantokustannusten nousuun, esimerkiksi polttoaineiden, lannoitteiden, rehujen, siemenviljan ja kasvinsuojeluaineiden osalta, ja sen tarkoitus on myös tukea erilaisia maatalouden investointeja. Pidän kuitenkin erittäin harmillisena sitä, että tuosta hyvästä summasta ei tiloille saada lähtemään suorituksina nyt keväällä kuin osa. Hätä on suuri nyt, ja eurot olisi pitänyt saada maksuun nyt, ennen kylvöjä. Komission byrokratian koukerot hidastavat siis taas.
Tämä riihi oli jälleen kerran poikkeuksellisen ajan riihi. Uskon vahvasti, että hallitus ja tämä eduskunta luotsaavat maamme läpi sumuisen tulevaisuuden niin, että kaikki suomalaiset pysyvät aidosti mukana. Peruspalveluista ja perusturvasta pitää huolehtia aina ja etenkin tällaisessa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-04-19T18:38:18,2022-04-19T18:42:57,Hyväksytty,1.1
2022_40_174,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_175,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen talous oli monella tapaa haasteiden keskellä koronapandemia aikana, ja kun koronapandemian varjo alkoi väistyä, nähtiin positiivisia merkkejä siitä, kuinka talous alkoi kasvaa Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Samaan aikaan toki jo nähtiin lievää korkojen nousua ja kasvavaa inflaatiota. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan talouden ongelmat entisestään monimutkaistuvat. Länsi, Eurooppa — ja Suomi siinä mukana — on aivan oikeutetusti laatinut ja luonut sanktioita Venäjää kohtaan, ja on täysin mahdollista, että teemme lisäsanktioita — mitä itse pidän oikeudenmukaisena — mitä tulee esimerkiksi öljyyn ja kaasuun. Näillä on kuitenkin merkittäviä heijastusvaikutuksia Euroopan, Suomen ja maailman talouteen.
Muistelen, puhtaasti nyt oman muistini varaisesti, että Suomen kauppa Venäjälle oli noin 15 prosenttia ennen Venäjän hyökkäystä Krimille, ennen Krimin laitonta valtausta, ja se oli noin viitisen prosenttia nyt ennen hyökkäystä Ukrainaan. No, sinällään Venäjän kaupalla on iso merkitys Suomen taloudelle, mutta onneksi se ei ole enää niin suuri kuin se aiemmin on ollut. Joka tapauksessa tällä sodalla on Suomellekin mittavia vaikutuksia, ja meistä kukaan ei vielä voi ennustaa, mihin tämä menee, minkälaisia sanktioita, vastasanktioita ja pakotteita nähdään ja kuinka ne vaikuttavat maailmanmarkkinoihin ja talouden kehittymiseen.
Tässä tilanteessa pidän täysin oikeutettuna ja olen erittäin samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että velkaa on tullut ottaa, jotta puolustukseen ja turvallisuuteen on saatu panostettua niitä riittäviä resursseja, joita nyt olemme täällä yhdestä suusta tässä eduskunnassa kehuneet. Mutta samaan aikaan tästä velan määrästä ja siitä velkaantumiskehityksestä, joka Suomella on, on ihan aidosti oltava huolissaan. Siksi olisi äärettömän tärkeää, että nyt pystymme tässä epävarmassakin ajassa luomaan työtä ja kasvua, että huolehdimme muun muassa niiden tki-panosten kautta ja muutoinkin kasvua ylläpitämällä, että meidän vientimme vetää, sillä koron nousu on jo näköpiirissä, ja silloin on haasteellista, mikäli Suomella ei ole riittävän korkeaa työllisyysastetta ja mikäli Suomella ei ole vienti riittävän hyvässä vedossa, kun tulee näiden korkojen maksun ja korkojen nousun aika. Tähän mielestäni on kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuudessa, koska talouden suuri kuva on hyvin epävarma — onneksi tällä hetkellä meillä menee paremmin kuin kuvittelimme, mutta se on silti hyvin epävarma. Kuinka me selviydymme korkojen noususta tässä kansainvälisessä inflaatiossa? Siitä on kysymys, ja siitä täytyy hallituksen ja tämän eduskunnan olla myös huolissaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-19T18:42:57,2022-04-19T18:46:26,Hyväksytty,1.1
2022_40_176,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_177,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka julkisen talouden suunnitelma onkin hyvin tärkeä asiakirja, varmasti aika monella meistä, meillä kaikilla, kuitenkin ajatukset ovat edelleen Ilkka Kanervan luona. Haluankin lausua lämpimät ja syvät osanottoni Ilkka Kanervan omaisille ja muille läheisille. Hän oli erittäin tärkeä henkilö monelle meistä, ja toivon ja uskon, että jos me nuoremman polven päättäjät vuosien varrella pystytään oppimaan ja omaksumaan edes hitusen siitä, mitä kaikkea Ilkka Kanerva pitkällä urallaan parlamentaarikkona edusti Suomelle ja Suomen eduskunnalle, olemme jo saavuttaneet paljon. Niin paljon lähti pois silloin kun hän keskuudestamme poistui.
Herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelmaan sitten: 
Ensinnäkin haluan todeta hallitukselle sen, että vallitsevan tilanteen vuoksi maanpuolustuksen ja turvallisuuden resurssien lisääminen on ollut täysin tarpeellista ja perusteltua. Tältä osin hyväksyn myös esimerkiksi sen — sanon sen suoraan — että kehysmenettelyä on voitu tarkastella uudestaan, jotta vastaavasti kaikki ne tarpeet on saatu rahoitettua. Uskon, että kukaan tässä salissa ei ajattele tästä asiasta lähtökohtaisesti toisin tässä tilanteessa. 
On myös totta, että maan hallitus on joutunut laatimaan tätä JTS:ää erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa ottaen huomioon koronakriisin vaikutukset ja sitten vastaavasti nyt alkaneen sodan Ukrainassa, mutta se ei poista sitä tosiasiaa, minkä itse asiassa edustaja Könttä hyvin, hallituspuolueen viisaana edustajana otti esille, ja se on se, että kun katsotaan JTS:n julkisen talouden lukuja, jotka siis näyttävät, että julkisen talouden velkaantuminen jatkuu koko kehyskauden ajan yli seitsemässä miljardissa eurossa, niin on tietysti aivan selvää, että seuraavan hallituksen ja seuraavien päättäjien täytyy tehdä todella paljon töitä, jotta tämä asia saadaan toiselle tolalle. Myös toivon, että myös maan nykyinen hallitus edelleen sitten kun valmistelee ensi vuoden talousarviota, ensi vuoden budjettia, käy läpi ja pohtii vielä, ovatko ne kaikki ratkaisut, mitä koko hallituskauden aikana on tehty, perusteltuja vai olisiko niin, että tässä tilanteessa voitaisiin myös laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, priorisoida. Sehän on ollut itse asiassa koko tämän kehysjärjestelmän ajatus ja idea, jolla on paitsi suojattu suomalaista veronmaksajaa myös pakotettu hallitukset tekemään niitä valintoja ja huolehtimaan siitä, että julkisen talouden kunnosta on voitu myös pitää huolta. 
On niin, että hallitus on tehnyt jo itse yli 1,4 miljardilla eurolla menolisäyksiä vuoden 2023 tasolla ja tämän lisäksi nyt hallituskauden aikana semmoisia menolisäyksiä, jotka kasvavat yhteensä 1,6 miljardiin euroon vuoden 2026 tasolla. Näin ollen siis itse asiassa aika monet hallituksen itse tekemät valinnat ja päätökset paitsi koskevat ylipäänsä budjettipolitiikkaa tai talouspolitiikan valintoja, totta kai näkyvät myös aika vahvasti siellä, minkäkaltaisiksi julkisen talouden suunnitelma ja sen keskeiset luvut ovat muodostuneet. Näin ollen siis samalla pitäisi nyt tehdä kaikkia toimenpiteitä, jotka vahvistavat meidän tulevaisuuden kasvunäkymiä, talouskasvua. Talouskasvu on hiipumassa huolestuttavan alhaiselle, alle kahden prosentin tasolle, ja se ei voi meille riittää. Me emme sillä kykene huolehtimaan kestävällä tavalla suomalaisten hyvinvointipalveluista ja siitä, että Suomen julkinen talous saadaan kuntoon, vaan talouskasvua on välttämätöntä saada vahvistettua. Samaan aikaan meidän täytyy edelleen jatkaa työllisyystoimenpiteiden tekemistä, jotta työttömänä olevat suomalaiset saavat paremman toimeentulon ja sitä kautta myös paremman elämän. Tässä hallituksella on edelleen aika paljon tekemistä.
Herra puhemies! Loppuun totean vain sen, mikä on tämänkin päivän keskustelun aikana tullut useita kertoja esille, että viisas talouspolitiikka ja se, että julkisen talouden kunnosta huolehditaan, on myös erittäin tärkeä osa Suomen kriisinsietokykyä. Kun nyt näemme, miten korkotaso on lähtenyt jo kasvuun, ja kun siellä piilee myös meidän talouspolitiikalle ja julkisen talouden hoidolle isoja riskejä, niin toivon todella, että myös hallituspuolueissa myös muut kuin täällä paikalla olevat viisaat keskustan kansanedustajat heräävät ja ryhtyvät tekemään toimenpiteitä sen eteen, että velkaantumista voidaan aidosti hillitä ja että tämän maan talous laitetaan kuntoon tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-04-19T18:46:26,2022-04-19T18:51:56,Hyväksytty,1.1
2022_40_178,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_179,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies, tämä päivä varmasti jäi meidän kaikkien mieleen, ja haluan tässä vielä lausua sen, että Ilkka Kanervaa, kansanedustaja Kanervaa, kyllä muistan itse siitä, että hän teki kansanedustajan työtä aina suurella sydämellä ja oli varmasti monelle meistä esimerkki ja varmasti tuleville parlamentaarikoillekin.
Päivän keskustelu on käyty, ja on hyvä tässä vielä aika loppuvaiheessa todeta, että kokoomus on eduskuntaryhmänä, puolueena vaatinut ja vahvasti kannattanut sitä, että me panostamme puolustukseen ja turvallisuuteen. Siihen on tehtävä kaikki välttämättömät panostukset, tästä ei pidä tinkiä missään tilanteessa. Myös varautumisen on oltava kunnossa. 
Ukraina ansaitsee kaiken mahdollisen avun ja samoin ukrainalaispakolaiset täällä Suomessa, jotta Suomi on paras mahdollinen koti heille niin kauan kuin he tukea ja turvaa täällä tarvitsevat.
Mutta samaan aikaan meidän pitää rakentaa tulevaisuutta ja toivoa, ja meillä pitää olla myöskin vastuu tulevista sukupolvista. Ja se oli yksi asia, joka nousi ehkä ylitse muiden tämän päivän keskustelussa, että puhutaan siitä, mitä tänä päivänä pitää tehdä, mutta nähdäänkö riittävän pitkälle, kannetaanko vastuuta tulevista sukupolvista, niistä teoista, jotka tänä päivänä ovat vaikeita. Hallituksen pitäisi nähdä, että ne ovat tulevaisuudessa vieläkin vaikeampia, eli rahan jakamisen lisäksi pitäisi myöskin katsoa niitä toimia, joilla mahdollistetaan se, että tulevat sukupolvet, tulevat eduskunnat, tuleva Suomi voi myöskin nuo vastuut kantaa, joita nyt on eteenpäin lykätty. Velanotto on ollut välttämätöntä, mutta samaan aikaan pitäisi tehdä toimia, että velasta myöskin selvitään. Ei korona eikä tuo sota Euroopassa ole muuttanut miksikään sitä, että hyvinvointiyhteiskunta perustuu työhön ja velka on aina työllä maksettava, ja sen pitäisi myöskin olla mielessä.
No mikä on iso ongelma, Suomen ongelma on masentava kasvunäkymä. Ruotsin talous on finanssikriisin jälkeen kasvanut yli 20 prosenttia ja Suomen on pysynyt ennallaan tai paikallaan. Tämä johtuu siitä, että Ruotsissa on tehty työmarkkinoita ja reilun markkinatalouden rakenteita uudistavia reformeja määrätietoisesti. Se, mihin hallituksen pitäisi tulevaisuudessa keskittyä, ja toivon, että budjettiriihessä keskitytään, on se, että tehdään uudistuksia, joilla annetaan työlle ja ihmisten luovuudelle tilaa. Nykyisillä talouden rakenteilla me tiedämme sen, että vaikka täällä nostettiin esille hyvin vahvasti, miten hyvä taloudenkuva oli ja miten hyvässä tilanteessa vielä oltaisiin ilman näitä uusia tapahtumia, niin kyllä nykyisillä talouden rakenteilla kasvu on vaivoin yli yksi prosenttia, ja kun työvoima vähenee ja väestön ikärakenne muuttuu, se vaikuttaa hyvin negatiivisesti meidän kasvuun jo ihan lähivuosina.
Nyt kun talous vielä kasvaa ja finanssipolitiikka on valmiiksi elvyttävää tämän rakenteellisen alijäämän kautta ja valtion budjetissa on noin 64 miljardia euroa, niin on pakko kysyä, että onko tosiaan niin, että kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen, niin hallitus ei tämän enempää löydä niitä asioita, joista olisi voitu luopua ja tehty sitten niitä tärkeämpiä toimia. Niin on aina tehty, niin aina pitää tehdä; kaikkea ei kerralla saa, se ei ole loppupelissä kenenkään etu. Eli se toinen kolikon puoli, kun ei priorisointia haluta tehdä, ei haluta tehdä ehkä niitä vaikeimpia päätöksiä, näkyy sitten sinne — en puhu tulevista hallituksista vaan tulevista sukupolvista. Me emme tiedä, minkälainen maailma siellä on, ja pitäisi myöskin varautua taloudellisesti. Mielestäni tämä on epävakautta tuovaa ja, sanoisinko, osin kyllä vastuutonta.
Julkiseen talouteen tarvitaan liikkumavaraa huonompia aikoja varten, ja tuo talouden paisuva velka ja nousevat korkomenot lisäävät myös veronkiristyksen painetta tulevaisuudessa ja sitä kautta ne kamppaavat myöskin työhön perustuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja työn kannattavuutta. Kuten Suomen Pankki usein totesi koronaelvyttämisen aikana, olisi ollut perusteltua alentaa työn verotusta, ansiotuloverotusta, niin eläkkeiden kuin palkansaajien, ja sitä kautta oltaisiin luotu parempaa työllisyysnäkökulmaa. Ennen kaikkea näen tämän verotusasian rakenteellisena toimena, jota vahvasti kannatan, ja se vahvistaa sitä hyvinvointiyhteiskunnan kivijalkaa, ja sehän kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin sisältyy.
Ihan vielä työllisyydestä: Työllisyyshän on parantunut todella reippaasti vuodesta 2015, ja työllisyystoimet näkyvät aina viiveellä. Nyt nautitaan työeläkeuudistuksen, Sipilän hallituksen ja maailmantalouden vedosta, ja tärkeää olisi, että tämä hallitus tekisi oman osuutensa. Olen erittäin pettynyt siihen, että tuijotetaan sitä työllisyystavoitetta, joka asetettiin ihan eri maailmassa. Nyt kun nähdään, mihin maailma menee, minkälaisia velkavastuita ollaan jouduttu ottamaan, niin kyllä pitäisi tavoitella korkeampaa työllisyysastetta ja tuoda nyt ne päätökset, joita hallitus on tehnyt työllisyystoimista. Niitähän ei ole vielä eduskuntaan tuotu: eläkeputkiesitystä ei ole, aktiivimalli kakkonen astuu voimaan vasta, oliko se toukokuussa, ja työvoimapalveluiden siirto kuntiin etenee asteittain. Nämä ovat hyviä toimia, mutta niitä eduskunta ei ole läheskään kaikkia vielä käsitellyt, ja nyt tarvittaisiin enemmän. Ja jos jotakin hallituksen pitäisi budjettiriihessä syksyllä tehdä, niin tehdä kunnolla työllisyystoimia, sellaisia, jotka sitten tulevina vuosina vaikuttavat siihen, että Suomessa on työtä, täällä on tuloa, ja emme ahnehdi sitten tulevien sukupolvien mahdollisuuksia sen enempää kuin on pakko. Nyt mielestäni tässä raja on ylitetty ja on tehty toimia, jotka ovat hallitukselle helpompia. En yhtään vähättele sitä isoa urakkaa, joka hallituksella on ollut, korona ja tämä nykyinen tilanne. Tämä on erittäin vaativa, mutta vastuuta pitää ajassa kantaa, ja kyllä nyt tarvitaan toimia, rakenteellisia uudistuksia, joilla todellakin turvataan työllisyys ja kyky sitten velkaa maksaa.
Arvoisa puhemies! Katson tuota aikarajoitusta vielä, ja haluan ehkä tähän loppuun sanoa sen, että kun nämä kriisipaketit on jouduttu tekemään, niin sen rinnalle, kuten ryhmäpuheessamme totesimme, olisi pitänyt olla myöskin kriisiajan työllisyyspaketti, ja me olemme siihen valmiit. Olisimme toivoneet, että vaikka koko eduskunta yhdessä olisi nämä toimet tehnyt, ja voisimme sitten hyvällä omallatunnolla katsoa tulevaisuuteen meidän lapsiamme ja lapsenlapsiamme ja tulevia päättäjiä, jotta he voisivat luottaa ja ymmärtää sen, että tehtiin myöskin parhaamme siinä, että ei eletä heidän piikkiinsä rumasti. Eli vahva huoli on siitä, ettemme rapauta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita, koska se voi perustua vain työntekoon. 
Ja todella tärkeää on ihan lopuksi vielä todeta myöskin se, että me emme halua leikata suomalaisten sosiaaliturvaa leikkaamisen vuoksi. Me haluamme, että suomalaisilla on sosiaaliturva, että työ kannattaa ja suomalaiset hyvinvointipalvelut voidaan turvata, ja sen takia me ajamme sitä, että sosiaaliturvaa uudistetaan, verotusta uudistetaan, rakenteita uudistetaan, niin että mahdollisimman moni työkykyinen työikäinen pääsisi töihin. Meidän mielestämme ihmisen onni tulee niistä omista ponnisteluista. Ja se on kylmää, kovaa politiikkaa, jos toimet jätetään tekemättä, mikä estää ihmisiä pääsemästä töihin, elättämästä perhettään, toteuttamasta unelmiaan. Tälle ajatukselle meidän vaihtoehtobudjettimme on rakennettu, ja toivon, että hallitus ottaa siitä ainakin osia ja kehysriihessä tekee vielä lisäpäätöksiä uusien työpaikkojen mahdolliseksi syntymiseksi.
Ihan lopuksi vielä totean, niin kuin valtiovarainministeri totesi, että yrittäjät niitä työpaikkoja luovat, eli yrittäjyyden edellytyksiä pitää kohentaa, jotta todellakin niitä työpaikkoja syntyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-04-19T18:51:00,2022-04-19T19:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_40_180,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_181,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä kolme täsmennystä aikaisempaan puheenvuorooni.
Ensinnäkin se, että lämpimästi kannatan niitä julkisen talouden kehyksissä mainittuja asioita, joilla parannetaan tämän maan puolustuskykyä. Kalustoa hankitaan reilusti, samoin lisätään kertausharjoituksia, samoin Rajavartiolaitos saa uuden valvontakoneiston, valvontalentokoneet, joilla pystytään rajavalvontaa tehostamaan nykyaikaisilla elektronisilla valvontalaitteilla. Se on välttämätöntä, ja maanpuolustukseen ja yleensä Suomen turvallisuuteen liittyvät investoinnit ja varatut rahat ovat aivan oikein. Järkeviä investointeja, järkeviä varauksia tässä maailmantilanteessa. Kuka olisi vuosi tai kaksi sitten voinut kuvitellakaan, että tällaisia puheita täällä pidämme nyt tänä päivänä?
Venäjän raaka hyökkäys Ukrainan kimppuun osoittaa suurvallan voimankäytön pientä kansakuntaa kohtaa. Se on niin kammottava juttu, että vaikea sitä on sanoin kuvata, järkyttävää toimintaa. Mutta Suomen pitää varautua ja tehdä omat viisaat päätöksensä ja pystyä omaa politiikkaansa harjoittamaan.
Mutta julkisen talouden kannalta on kaikkein tärkeintä se, että tämän maan ihmiset, tässä maassa olevat ihmiset käyvät töissä. Edustaja Sarkomaa edellisessä puheenvuorossa aivan oikein nosti sen esille. Tekeviä käsiä tarvitaan valtavan paljon. On valtava ristiriita siinä, että meillä on iso määrä ihmisiä työttömänä ja samaan aikaan valtava määrä työpaikkoja, joissa ei ole tekijöitä. Tämä yhtälö pitäisi saada jotenkin ratkaistua. Minulla siihen ei viisastenkiveä ole. Mutta sanon niin, että sen pitää jo kodista alkaa, lapsuudesta alkaen aloittaa niitä nuoria kouluttamaan työntekoon, koska sitä ei opita kirjoista eikä muualta. Se opitaan siitä, kun opitaan lapsesta asti tekemään töitä, ja sopivat ammatit sen jälkeen ja sitten töihin. Sillä tämän maan kansantalous pystytään kunnossa pitämään.
Energiapuolella olen ollut erittäin huolissani siitä, mikä Suomen energiapolitiikka viime vuosina on ollut. Se hallitusohjelman maininta, että ainespuu ei ajaudu polttoon, se on unohdettu ajat sitten. Kolme vuotta sitten se unohdettiin. Ja nyt olemme, arvoisa puhemies, siinä tilanteessa, että Suomen metsäteollisuuden ja metsätalouden tulevaisuus on uhattuna tavalla tai toisella. Toivon sen olevan mahdollisimman vähäistä, mutta pahalta näyttää. Tässä talossa puhutaan kauniita sanoja energiapuun käytön lisäämisestä. Käytännössä jo lähes kaikki energiapuut, leimikot, mitä ostetaan, ovat normaalia ainespuuta, jonka pitäisi mennä sellutehtaille ja sahoille. Vaan eivät vaan mene. Ne ajetaan suoraan voimalaitoksen kitaan ja aiheutetaan kansantaloudelle valtava tappio.
Vieläkään ei tässä talossa, Suomen eduskunnassa haluta ymmärtää sitä, että esimerkiksi UPM:n kolme viimeistä investointia ovat menneet ulkomaille. Jos oikein muistan, ne luvut ovat noin viiden miljardin luokkaa investoinneissa, jotka ovat menneet Suomen rajojen ulkopuolelle. Pitäisi viimeistään nyt hälytyskellojen soida, että miksi tämä maa on mennyt tällaiseksi. Samaan aikaan EU puskee meille markkinoille uusia suojelutavoitteita, taksonomiaa, ennallistamisvelvoitteita ynnä muuta. Milloin me huomaamme sen, että tässä on menty liian pitkälle, ja kaikki sen tautta, että tätä ilmastopolitiikkaa ajetaan aivan väärillä perusteilla?
Suomalaisen turpeen asema tänä päivänä on naurettava. Miten eduskunta voi tehdä päätöksiä, jotka eivät perustu totuuteen? Kaikki me tiedämme, että turve uusiutuu. Se on biologinen tosiasia, jonka kansakoulun lapsetkin ymmärtävät. Ei se suo ole itsestään kasvanut, se on luonnollisen prosessin, normaalin suomalaisen luonnossa ilmenevän normaalin kasvun myötä tapahtunut viimeisen 10 000 vuoden aikana. Ja se kielletään nyt, ja samaan aikaan annetaan maakaasulle vihreä sertifikaatti kylkeen ja turpeesta tehdään fossiili ja sitten poltetaan kotimaista arvopuuta, jotta tehdään se maksimaalinen vahinko, mitä yleensä tässä asiassa voidaan tehdä.
Ja tämä CHP-tuotanto, mistä minä olen puhunut sen viimeisen 20 vuotta innolla: maailman tehokkain tapa tuottaa energiaa, maailman puhtain tapa tuottaa energiaa 90 prosentin hyötysuhteella. Missä muussa energiantuotannossa saavutetaan sama hyötysuhde? Ei missään. Saadaan sekä lämpö että sähkö talteen ja energiaraaka-aine hyödynnettyä vain 10 prosentin hukkateholla. Se menee harakoille lämpönä, mutta sille ei mahda mitään, mutta 90 prosentin hyötysuhde on erittäin hyvä.
Arvoisa puhemies! Haluan korostaa tätä, että tällä asialla leikkiminen on Suomen kansakunnan kannalta kohtalonkysymys. On naurettavaa, että tässäkin talossa puhutaan siitä, että me olemme tekemässä uutta energianmuodostusta, tuulivoimaa, sillä ruvetaan taloja lämmittämään. Millä me saamme sen tuulivoiman ängettyä sinne kaukolämpöputkeen? Ei millään. Se on täysin mahdotonta, se on pelleilyä. Ja sitten sanotaan, että syvälämpökaivoilla tämä ongelma ratkaistaan. Ei ratkaista, kun se ei ole mahdollista. Se ei vaan toimi täällä Pohjolassa, ikävä kyllä.
Sitten sanotaan, että vetytaloutta. Vetytalouden hyötysuhde on vain 20 prosenttia. Millä ihmeellä te meinaatte sen kymmenessä vuodessa rakentaa, ne valtavat investoinnit, ja kun se tarvitsee valtavasti sähköä? Mistä te sen sähkön otatte, kun sitä ei ole? Tänäkin aamuna kun katsoin Fingridin sivuilta sähköpörssin hintaa, niin 170 euroa mega oli aamulla vuorokausihinta sähköpörssissä, kun kevätaamuna, silloin kun on paljon energiaa tarjolla, sen pitäisi olla vain 10 euroa tai 15 euroa. Nyt kun se oli 170 keväällä, parhaaseen aikaan, jolloin on jo lämmintä ja aurinko paistaa, niin onhan tämä jotakin aivan käsittämätöntä. Tältä ummistetaan silmät ja taivastellaan jollakin ilmastopolitiikalla.
Tällä menolla Suomi joutuu polvilleen, kun oma energiantuotanto lopetetaan, ja silloin ollaan ainoastaan ulkomailta tuonnin varassa. Ja muistakaa, hyvät edustajakollegat, silloin kun kotimainen energiaraaka-aine — energiapuu tai ‑turve — sivuutetaan tai sitä ei ole saatavilla, silloin poltetaan aina fossiilia. Mistään muualta sitä ei saa. Elikkä jokainen teko, minkä täällä teemme, niin palvelemme fossiilitaloutta, aivan kuten tämän maakaasun suosiminen vihreälle sertifikaatille, ja samaan aikaan meidän ministerit unohtavat EU:ssa sen, että voisiko turvetta esittää uusiutuvaksi, niin kuin se onkin, vaan ei vaan käy. Jos tässä asiassa tähän taloon ei viisaus palaa, niin olen siitä hyvin murheellinen, koska kaiken tämän maksaa suomalainen veronmaksaja, koska se kalliin energian lasku raksuttaa joka sekunti jokaiselle suomalaiselle tappiota. Silloinkin, kun me nukumme, silloinkin kallista sähköä tuotetaan, kallista lämpöä tuotetaan, mutta ei vaan tunnu kovin montaa tässä talossa kiinnostavan.
Puolustan suomalaista metsätaloutta ja metsäteollisuutta loppuun asti. Jos se unohdetaan tässä maassa, silloin unohdetaan kemianteollisuus, metalliteollisuus, unohdetaan kotimaiset polttoaineet, unohdetaan puurakentaminen, unohdetaan kaikki se suomalainen, mitä olemme sata vuotta rakentaneet — yli sata vuotta.
Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että toivon, että tässä asiassa järki löytyisi, koska minä en voi olla siitä hiljaa, kun silmilläni näen sen metsätalouden piirissä lähes 30 vuotta palvelleena, mihin tämä maa on menossa. Jos ei järki kohta löydy, niin sitten ulkopuoliset meille sen opettavat, ja se on sitten se isomman pahan tie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-19T19:01:00,2022-04-19T19:08:00,Hyväksytty,1.1
2022_40_182,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_40_183,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun. Edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_40_184,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esitän tähän kohtaan, että... Pahoittelut, minun täytyy tästä luntata. Eli tehdään perussuomalaisten ja kokoomuksen vastalauseen mukainen hylkäysehdotus sekä lakimuutos. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-04-19T16:46:31,2022-04-19T16:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_40_185,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_186,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Kannatan tuota esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-04-19T16:47:02,2022-04-19T16:47:10,Hyväksytty,1.1
2022_40_187,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_40_188,40/2022,2022-04-19,14.02,19.09,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin myöskin kannattamaan tuota esitystä. Mutta hyvä niin, esitys on tehty ja kannatettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_40+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-19T16:47:11,2022-04-19T16:47:17,Hyväksytty,1.1
2022_41_1,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 7/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 19.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_41_2,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,,,,
2022_41_3,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,,,,
2022_41_4,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Purran tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,,,,
2022_41_5,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Talvitien tekemää ehdotusta., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,,,,
2022_41_6,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 187/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 7/2022 vp,"Riikka Purran ja Mari-Leena Talvitien ehdotukset ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_41_7,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 224/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 4/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 19.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sanna Antikainen Pihla Keto-Huovisen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_41_8,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle valtiovarainvaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan, tulevaisuusvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Ulkoministeri Pekka Haaviston esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan enintään 5 tuntia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Tämän asian käsittelyn yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 5.—8. asiasta. Meillä on puheenvuoropyynnöissä vielä esto päällä. Parhaillaan kirjoitetaan ylös etukäteen pyydettyjä puheenvuoroja, joita on noin sata kappaletta, ja kun se on tehty, niin sen jälkeen pääsee paikalta pyytämään lisää puheenvuoroja. — Keskustelu, ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_41_9,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristömme on voimakkaassa muutoksessa. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota on vaarantanut Euroopan turvallisuuden ja vakauden. Venäjän esittämät vaatimukset itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen valinnanvapauden kaventamisesta eivät ole hyväksyttäviä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta. Venäjän toiminta rikkoo Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin periaatteita. Hyökkäys loukkaa Ukrainan suvereniteettia sekä alueellista koskemattomuutta ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
Olen käynyt viime viikkoina paljon keskusteluja ulkoministerikollegoideni kanssa, ja yleinen kysymys Suomelle on, miten arvioimme näiden muutosten vaikuttavan omaan turvallisuuteemme ja mahdollisiin tulevaisuuden uhkakuviin. Ensiksi, Venäjän toimien yllätyksellisyys ja maan riskinottokyky on kasvanut. Venäjä on valmiimpi toteuttamaan operaatioita, jotka ovat korkean riskin operaatioita myös Venäjälle itselleen. Toiseksi, Venäjällä on kyky nopeilla siirroilla painostaa yhtä naapurimaistaan tuomalla yli 100 000 sotilasta rajalle ilman liikekannallepanoa. Kolmanneksi, Venäjällä on yleistynyt puhe epäkonventionaalisten aseiden käytöstä, esimerkiksi ydinaseiden ja kemiallisten aseiden, vaikka tällaisten aseiden käyttö on kielletty tai rajoitettu kansainvälisillä sopimuksilla. Suomi katsoo, että tällaisia aseita ei tulisi koskaan käyttää, mutta meidän on myös pantava merkille, että näihin asetyyppeihin liittyvä puheenparsi on höltynyt.
Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöömme. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Venäjän hyökkäykseen on reagoitu vahvasti kansainvälisissä järjestöissä. Myös alueellista ja monenvälistä yhteistyötä Venäjän kanssa on vähennetty ja keskeytetty. YK:n yleiskokous on antanut vahvan Venäjän hyökkäyksen tuomitsevan viestin 141 jäsenvaltion äänin. Etyjin ihmisoikeusmekanismin tuoreen raportin mukaan on selvää näyttöä Venäjän — ja vähäisemmässä määrin myös Ukrainan — kansainvälisen humanitäärisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön loukkauksista Ukrainassa.
Kansainvälisen yhteisön tavoitteena on saattaa Venäjä ja sen edustajat vastuuseen laittoman hyökkäyssodan seurauksista. Sotarikokset sekä rikokset ihmisyyttä vastaan on tutkittava ja niihin syyllistyneet on saatettava vastuuseen.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset heijastuvat turvallisuuden ohella laajasti myös globaaliin kehitykseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi nopeasti noussut lannoitteiden ja energian hinta maailmanmarkkinoilla vaikuttaa moniin yhteiskuntiin ja niiden vakauteen. Suurimpia kärsijöitä ovat hauraat ja kehittyvät maat, joissa humanitääriset tarpeet ovat jo ennestään suuria.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin ja yhteistyömahdollisuuksiin. Kahdenvälisissä suhteissa tarvittavat yhteistyökanavat on kuitenkin pyritty säilyttämään pakotteiden sallimissa rajoissa. Suomen etujen mukaista on ylläpitää toimivia suhteita Venäjään jatkossakin. Venäjä on ja tulee aina olemaan naapurimme.
Arvoisa puhemies! Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. Samaa arviota tehdään nyt monissa Euroopan maissa. Myös Ruotsissa on parhaillaan käynnissä arviointiprosessi turvallisuusympäristön muutoksesta. Olimme selonteon valmistelussa hyvin tiiviissä yhteydessä Ruotsin kanssa. Osallistuin myös Ruotsin parlamentaarisen valmisteluryhmän ensimmäiseen kokoukseen ja kerroin omasta prosessistamme. Ruotsi on pitänyt meidät ajan tasalla omasta prosessistaan. Yhteydenpito on ollut lähes päivittäistä.
Selonteossa tarkastellaan toimia kansallisen puolustuskyvyn kehittämiseksi, EU:n roolia turvallisuuspoliittisena toimijana sekä kahdenvälisen yhteistyömme tiivistämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi käsitellään suhdettamme Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Naton ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa.
EU:n reaktio Ukrainaan kohdistuneeseen hyökkäykseen on ollut voimakas. EU:ssa päätökset, kuten talouspakotteet, ilmatilan sulku ja puolustuksellisen materiaalin vienti Ukrainaan, tehtiin nopeasti ja yhtenäisesti. Voi kysyä, kuinka vahva olisi EU:n reaktio, jos hyökkäys kohdistuisi EU:n jäsenmaahan. Suomen asema on sitä turvatumpi, mitä vahvempi toimija EU on.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-20T14:11:20,2022-04-20T14:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_41_10,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa on kestänyt nyt kahdeksan viikkoa. Tänä aikana olemme saaneet todistaa julmaa pommittamista, siviilien tappamista, kiduttamista ja tulevaisuuksien murskaamista. Butša, Buzova, Borodjanka ja Mariupol ovat muuttuneet kuoleman näyttämöiksi, eikä lista lopu tähän. Uusia tietoja tulee jatkuvasti julki, ja ne paljastavat hyökkääjän kylmyyden. Naapuristamme on tullut häikäilemätön, aggressiivinen ja arvaamaton.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut radikaalisti. Se muuttui sinä hetkenä, kun Venäjän ensimmäinen ohjus iskeytyi Kiovaan 24. helmikuuta. Venäjä perustaa hyökkäyksen väitteisiin, joilla ei ole tosiasiallista pohjaa. Se rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja itse allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia. Sota koskee ennen kaikkea 44 miljoonan ukrainalaisen kohtaloa, mutta Mariupolin ja Butšan särkyneissä raunioissa myös maailmankuva on vaakalaudalla. Venäjä uskoo, että suurten maiden pitäisi olla vapaita hallitsemaan pienempiä. Ukraina vastustaa ja puolustaa suvereniteettiaan. Me tuemme Ukrainaa, koska taistelua käydään siitä, miten maailman pitäisi toimia. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-04-20T14:21:38,2022-04-20T14:23:21,Hyväksytty,1.1
2022_41_11,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Oman aikuisikäni ajan 2000-luvulla on elänyt toivo siitä, että internetin ja uusien teknologisten kommunikaatiomahdollisuuksien kautta kansakunnat voivat henkisesti lähentyä toinen toisiaan sananvapauden ja sivistyksen hengessä. Olemme kuitenkin joutuneet huomaamaan, että ihmiskunnan kommunikaation rajat eivät teknologian myötä kadonneet vaan uusia rajoja on pystytetty tiuhaan joko mediamonopolien, valtiollisten toimijoiden tai ihmisten omien somekuplien kautta. Neuvostoliiton hajottua monet toivoivat, että Venäjästä kehittyy muita valtioita kunnioittava demokratia. Georgian sota, Krimin valtaaminen ja nyt Ukrainan sota ovat kuitenkin osoittaneet, että Venäjä on valmis loukkaamaan naapureidensa suvereniteettia ja koskemattomuutta. 
Suomen tulee jatkossakin itsenäisyytensä turvaamisen kautta tavoitella vapaana länsimaana pysymistä, johon kuuluu kansalaisten turvallisuuden ja perusoikeuksien turvaaminen, sananvapauden vaaliminen ja mielipiteenvapauden edistäminen. Valitettavasti myös länsimaissa on sananvapauden jatkuvia rajoituksia ajavia tahoja, joiden pyrkimyksiin ei kannata enempää alistua. Venäjältä olemme nähneet, mihin kauheuksiin ja ihmisoikeuksien polkemiseen vallan keskittyminen johtaa. Oppositiolle ei anneta tilaa, ja valtionjohdon valheet muutetaan ainoaksi julkilausuttavaksi totuudeksi jopa vankeusrangaistuksen uhalla. Pidempään rakennetun aivopesun ja vallan keskittämisen vuoksi Venäjän kansa ja koneisto taipuvat nyt naapurimaansa kaupunkien pommittamiseen raunioiksi ja siviilien silmittömään tappamiseen, jos vain hallitseva diktaattori katsoo sotimisen palvelevan omia intressejään. Voimme jälleen todeta, että länsimainen vapaus ja moniääninen demokratia ovat kaikin tavoin puolustamisen arvoinen ja rauhaa parhaiten rakentava valtiomalli.
Herra puhemies! Natoon liittymisen aika lähestyy. Suomen jääminen Naton ulkopuolelle olisi pitkässä juoksussa riskialtista. Naton turvatakuut voivat turvata Suomen koskemattomuuden. Puheena ollut Suomen ja Ruotsin keskinäinen liittoutuminen ei ole Nato-jäsenyyden korvaava vaihtoehto. Perussuomalaiset eivät sen enempää katso EU:n olevan puolustuspoliittinen liittouma. EU on nyt toki koordinoinut apua Ukrainaan ja tehnyt yhteisiä pakotteita Venäjää kohtaan, mikä on vähintä, mitä EU:lta saattoi tällaisessa tilanteessa odottaa. Koronakriisin hoidossa ei mennyt yhtä hyvin, ja sen varjolla jopa aloitettiin tulonsiirrot Italian kaltaisille, itse huonosti taloutensa hoitaneille maille. 
Mutta mitä tulee suureen kuvaan? Meidän on kyettävä erottamaan jatkossakin toisistaan EU:n epäterveet pyrkimykset vallan keskittämiseksi ja terve läntisen maailman vapaiden kansakuntien välinen yhteistyö, tapahtui se sitten EU:n tai muun kansainvälisen järjestön kautta. EU:lla ei ole loppupeleissä roolia Suomen suvereniteetin puolustamisessa. Brysselin byrokraattiarmeija taistelee pikemminkin jäsenmaiden itsenäisyyttä vastaan kuin jäsenmaiden itsenäisyyden puolesta. Tämä on syytä tässä yhteydessä todeta perussuomalaisena suoraan, koska mikään muu puolue ei sitä sano. On myös hyvä pitää mielessä, että kun Nato-jäsenyys sitoisi meitä länteen ja turvaisi koskemattomuuttamme, se mahdollistaisi Brysselin byrokraattikoneen, Brysselin vallan supistamisen.
Herra puhemies! Nato-jäsenyyden hakeminen alkaa näyttää perustellulta pikemminkin nopeasti kuin hidastellen. Kesäkuun Madridin Nato-huippukokous voisi olla siinä hyvä aikaraja. Nato-jäsenyyden hakeminen yhdessä Ruotsin kanssa olisi enemmän kuin toivottavaa, mutta emme saa emmekä voi olla riippuvaisia Ruotsin valinnasta. Nato-jäsenyyttä ei tule ajatella vain akuuteimpaan maailmantilanteeseen vaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Suomen ei tule millään muotoa ottaa riskejä ajautumisesta Venäjän etupiiriin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-20T14:27:04,2022-04-20T14:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_41_12,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_13,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Neuvostoliiton romahdus loi toivoa Venäjän demokraattisesta kehityksestä. Hyvin nopeasti se alkoi kuitenkin luisua väärään suuntaan. Mediaa, yrityksiä, oikeuslaitosta ja kansalaisyhteiskuntaa otettiin kontrolliin. Valtaa keskitettiin, otteet kovenivat, ja alkoi sotilaallinen varustautuminen. Suurvallan sisäinen kehitys heijastuu aina naapureille. Vapauden ja demokratian tielle pyrkiviä rangaistaan ankarasti, aivan kuten Neuvostoliitonkin aikana. Siksi Tšetšenian sota 2000-luvun alussa, siksi Georgian sota 2008, siksi hyökkäys Ukrainaan 2014, siksi Venäjä pommitti siviilejä Syyriassa, ja siksi tämän kevään suursota Ukrainassa. Euroopassa on alkanut nyt uusi, vaarallisempi aikakausi. Venäjä haluaa jälleen laajentua väkivaltaisesti.
Arvoisa puhemies! Suomi on kokenut naapurin historian, ja tunnemme nykyisetkin toimintatavat. Venäjän historialliset käänteet ovat aina vaikuttaneet Suomen turvallisuuteen. Viisaalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla voimme kuitenkin turvata asemaamme ja kestämme myrskyisiäkin aikoja. Suomi on sotien jälkeen määrätietoisesti rakentanut polkua länteen ja pitänyt huolta omasta puolustuskyvystä. Läntinen suunta EU-jäsenyyksineen on ollut turvallisuuspoliittinen valinta. Tänä keväänä sen merkitys on suurempi kuin koskaan ennen. Samalla on selvää, että nyt on otettava kaikki keinot käyttöön turvallisuutemme vahvistamiseksi. 
Maanpuolustuksen resursseja on lisättävä. Maakauppoihin, energiaan, miinasopimuksiin ja muihin nykyisiin heikkouksiimme on tehtävä korjausliikkeet, yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken. Samanmielisten maiden yhteistyötä on tiivistettävä niin EU:ssa kuin kahdenvälisesti. Nämä perinteiset turvallisuuttamme vahvistavat pilarit eivät ole vielä paras mahdollinen turva. Suomen tulee hakeutua muiden läntisten demokratioiden tavoin puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi.
Arvoisa puhemies! Nato perustettiin toisen maailmansodan jälkeen Euroopan vapaiden demokratioiden suojaksi. Jäsenyys toisi Suomelle perustamissopimuksen 5 artiklan mukaiset turvatakuut. Hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Mahdollinen hyökkääjä joutuisi jatkossa ottamaan huomioon Suomen oman puolustusvoiman lisäksi kaikkien Nato-maiden yhteisen puolustusvoiman. Näin vahvat turvatakuut tuovat ennalta estävän pidäkkeen sotilaalliselle painostukselle tai hyökkäykselle. Juuri tämän solidaarisuuden vuoksi valtaosa EU-maista on jo liittynyt Natoon. Yhteisen puolustuksen ja turvatakuiden antama suoja on niin vahva, että se on estänyt hyökkäykset Nato-maihin. Yhteenkään Nato-maahan ei ole järjestön yli 70-vuotisen historian aikana hyökätty. Rauhantehtävässään Nato on onnistunut.
Kokoomus on avoimesti ja johdonmukaisesti kannattanut Nato-jäsenyyttä jo 16 vuoden ajan. Olisimme halunneet viedä Suomen Natoon jo poutasään aikana. Nyt päätökset joudutaan tekemään vaikeampana aikana. Tiedämme myös jäsenyyden riskit, mutta samalla tiedämme, että riskit Naton ulkopuolelle jäämisessä ovat vielä suuremmat.
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen tilanne on nyt arvaamaton. Eduskunnalta edellytetään huolellista mutta ripeää otetta. Eduskunnan olisikin keskeytettävä muiden asioiden käsittely Nato-ratkaisun ajaksi. Ei-välttämättömien asioiden keskeyttäminen muutamaksi viikoksi antaisi nyt jokaiselle kansanedustajalle riittävästi aikaa oman kannan muodostamiseen ilman viivästyksiä. Äkillisesti muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi Nato-ratkaisu on asetettava kaiken muun eduskuntatyön edelle. Eduskunnan ei myöskään tule ennalta rajata Suomen Nato-jäsenyyden yksityiskohtia. Kaikista jäsenyyden elementeistä täytyy voida neuvotella, kansallinen turvallisuus aina etusijalle asettaen. 
Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa pitää rakentaa siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden nyt alkaneella uudella, vaarallisella aikakaudella. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Siksi jokaisen kansanedustajan on lähiviikkoina aika päättää, onko suomalaisille turvallisempaa olla Naton sisäpuolella vai ulkopuolella. Kokoomuksen linja on edelleen johdonmukainen: Naton sisäpuolella on turvallisempaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-04-20T14:32:08,2022-04-20T14:37:47,Hyväksytty,1.1
2022_41_14,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_15,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hyökkäys Euroopan turvallisuusjärjestystä, kansainvälistä oikeutta ja sopimuksia vastaan. Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on kokenut perusteellisen muutoksen. Vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja vaikeasti ennakoitavia.
Olemme uuden ajan edessä. Turvallisuustilanteen muutos edellyttää tarvittavia johtopäätöksiä ja toimia Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja omavaraisuuden vahvistamiseksi. Keskustan eduskuntaryhmä tukee valtiojohdon toimintaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Eduskuntaryhmä on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen, mikäli siihen yhdessä päädymme.
Suomen ratkaisut ovat aina perustuneet siihen, että ne ovat vahvistaneet Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja maamme kansainvälistä asemaa. Näin tulee olla myös nyt. Tavoitteena pitää olla rauhan, vakauden ja turvallisuuden jatkuminen Suomessa ja lähialueilla.
Isoissa asioissa ratkaisuja pitää tehdä pitkäjänteisesti ja laajapohjaisesti, yli hallitus- ja oppositiorajojen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa yhteinen näkemys on erityisen tärkeä. Selonteko ja sen eduskuntakäsittely tarjoavat hyvän pohjan tarvittavien päätösten huolelliseen ja harkittuun punnintaan päättäväisesti ja viivyttelemättä. On yhteinen vastuumme rakentaa turvallista Suomea tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt puolustuksestaan huolta. Kansallinen puolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun ja harjoitettuun reserviin sekä koko maan puolustamisen periaatteeseen. Hallitus on suunnannut merkittäviä lisäpanostuksia Puolustusvoimille. Puolustusmateriaalia, henkilöstöä ja kertausharjoituksia lisätään. Varastoja täydennetään. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen vahvistaa paikallispuolustustamme. Meidän suomalaisten maanpuolustustahto on tutkitusti luja.
Kansallista puolustusta tukee laaja kansainvälisen puolustusyhteistyön verkosto. Lähtökohtamme ovat siis kunnossa. Suomi on vakaa ja arvostettu yhteistyökumppani kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Kansallisen puolustuksemme voimavarat pitää turvata ja hyviä kansainvälisiä kumppanuuksia vaalia myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus on kokonaisuus. Turvallisuutta on sekin, että meillä suomalaisilla on kaikissa tilanteissa huoltovarmuus omasta takaa niin pitkälle kuin mahdollista. Sodan myötä kohonneet tuotantokustannukset ovat lisänneet epävakautta EU:n elintarvikemarkkinoilla. Ruoan, asumisen ja energian kustannukset nousevat vääjäämättä. Ruokaa ja energiaa pitää tuottaa kotimaassa huoltovarmuuden varmistamiseksi. Suomalaisen ruoan tulevaisuus pitää turvata kestävästi. Ulkomaisia, fossiilisia polttoaineita pitää korvata kotimaisilla, uusiutuvilla energiamuodoilla.
Kyberturvallisuuden pitää olla kunnossa. Kyse on turvallisuudesta, työstä ja toimeentulosta epävarmassa maailmassa — ihmisten perusasioista.
Kriiseissä huoltovarmuutta ja omavaraisuutta testataan. Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa hallituksen työlle huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Huoltovarmuus- ja omavaraisuusasioissa pitää saada aikaan yhtä vaalikautta pidempi yhteinen näkemys. Tärkeässä roolissa on ensi syksynä eduskunnan käsittelyyn tuleva huoltovarmuusselonteko. Kauttaaltaan elinvoimainen, yritteliäs, työteliäs ja ehyt Suomi on keskeinen osa maanpuolustusta ja Suomen kokonaisturvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Meillä voi olla näkemyseroja, mutta olemme kaikki suomalaisia. Suomi on yhteinen. Tulevaisuus on yhteinen. Mitä yhtenäisempiä olemme, sitä paremmin kestämme ulkoa tulevat paineet ja uhat. Nyt on aika pitää yhdessä Suomen ja suomalaisten puolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aina on!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-04-20T14:37:59,2022-04-20T14:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_41_16,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_17,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma muuttui rajusti 24.2.2022. Tai sitten se muuttui jo helmikuussa 2014, tai ehkä 8. elokuuta 2008? Asetettiin lähihistorian merkkipaalut miten tahansa, tällä hetkellä on täysin selvää, että naapurimaamme Venäjä on valmis käyttämään raakalaismaista sotavoimaa valtavassa mittakaavassa harhaisten tavoitteidensa ajamiseen ja vähät välittää sopimuspohjaisesta yhteistyöstä tai edes ihmisarvosta. Kovimmin sen kokevat paraikaa ukrainalaiset, jotka puolustavat maataan urheasti. Eivätkä he puolusta vain Ukrainaa, he puolustavat tosiasiassa koko Eurooppaa. Ukrainan asia on meidän asiamme.
Tämä synkkä aika synkkine käänteineen pakottaa tarkastelemaan omia aiempia linjauksiamme ja valintojamme. Vuonna 2020 julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko kuvaa jänniteisen suurvaltakilpailun maailmaa, jossa Venäjän tavoitteena on etupiirijako ja jossa sen kynnys sotilaallisen voiman käyttöön on madaltunut. Helmikuussa Venäjä marssi tuon kynnyksen yli täydellä voimalla Ukrainaan ja törmäsi paitsi puolustajan vastarintaan myös yhtenäisen lännen rajuihin sanktioihin.
Jännitteinen suurvaltakilpailu on edennyt hylkiö-Venäjän eristämiseen ja uuteen rautaesirippuun. On siis erittäin tervetullutta, että hallitus on tässä tilanteessa valmistellut uuden ajankohtaisselonteon, joka käsittelee turvallisuusympäristön muutosta ja sen edellyttämiä toimenpiteitä. Edessä on nyt tärkeä parlamentaarinen käsittely ja hyvin mahdollisesti historiallisia johtopäätöksiä. On valtavan surullista, ettei eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja, ministeri Ilkka Kanerva ole enää keskuudessamme ja mukana tässä käsittelyssä. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan kokeneen konkarin painava asiantuntemus olisi arvokasta juuri nyt. Lepää rauhassa, Ike.
Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteko käsittelee käsillä olevaa tilannetta laajasti kautta yhteiskunnan, taloudesta kyberturvallisuuteen ja huoltovarmuudesta kriisinsietokykyyn. Kaikki näistä näkökulmista ovat tärkeitä ja ansaitsevat tulla punnituksi tarkkaan. 
Keskeisin ja kauaskantoisin sisältö selonteossa liittyy Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemointiin. Suomi ei ole ollut vuosiin puolueeton maa, mutta olemme valinneet olla sotilaallisesti liittoutumaton. Naton osalta meille on riittänyt tiivistynyt yhteistyö ja mahdollisuus hakea jäsenyyttä. Nyt käynnissä on sen arviointi, riittääkö se enää. Suomalaisten selkeä enemmistö on kääntynyt nopeasti sille kannalle, että ei — ei riitä. 
Ajankohtaisselonteko puolestaan toteaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä.
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen, ja sen ripeään edistämiseen. Näin merkittävässä ja kauaskantoisessa päätöksenteossa myös puolueet ovat instituutioina tärkeässä roolissa, ja eduskuntaryhmä seuraakin puolueen keskustelua ja linjauksia tiiviisti päätöksenteon edetessä — tässä tärkeänä etappina on puoluevaltuuskuntamme kokous ensi lauantaina.
Kun tämä eduskunta ja koko kansakunta käyvät keskustelua Suomen valinnoista, on keskustelussa oltava tilaa erilaisille äänille, mielipiteille ja painotuksille. Sitä on demokratia, ja juuri sen kautta jalostuvat parhaat päätökset. Pohdinta Nato-jäsenyydestä ei rajaudu vain siihen, haluammeko liittouman jäseneksi. Edessä on pohdinta siitäkin, millainen Nato-maa haluaisimme olla. Miten rakentaisimme tehokkaimmin omaa ja yhteistä turvaa ja vakautta? Reunaehdot jäsenyyteen ovat toki selvät: uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti maailmaa ja Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita, mutta ei sen tavoitteita. Tavoitteena on yhä vakaampi, ennakoitavampi ja turvallisempi Suomi ja maailma. Se vaatii paljon muutakin kuin sotilaallista varautumista ja varustautumista, vaikka ne nyt tarpeen ovatkin.
Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunta ovat edelleen välttämättömiä kestävän tulevaisuuden edellytyksiä. 
Eriarvoisuuteen on puututtava, eikä rauhantyötäkään ei saa unohtaa. Maailman noin 13 000 ydinkärkeä muodostavat eksistentiaalisen uhan, josta on päästävä ydinaseriisunnan kautta. 
Elämme edelleen kansainvälisesti verkottuneessa taloudessa — se on yksi vaurautemme lähteistä. 
Henkinen kriisinsietokyky puolestaan kumpuaa luottamuksesta, hyvinvoinnista ja perusturvasta, kulttuuria ja koulutusta unohtamatta. 
Meidän on siis jatkossakin tehtävä laaja-alaisesti työtä turvallisemman Suomen, Euroopan ja maailman eteen. 
Toivotan eduskunnalle viisautta tämän tärkeän selonteon käsittelyyn.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-04-20T14:43:21,2022-04-20T14:48:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_18,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_19,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti olemme sotilasliittoon kuulumaton maa, joka huolehtii oman puolustuksemme uskottavuudesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Puolustusliiton! Pitää käyttää oikeaa termiä!] Omaan puolustukseen panostamisen lisäksi olemme syventäneet yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa. Hallitusohjelmaan on myös sisällytetty mahdollisuus hakea Nato-jäsenyyttä, mikäli turvallisuusympäristön muutokset sitä edellyttävät. On selvää, että Venäjän brutaali ja yksipuolinen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme radikaalisti ja siksi meidän on nyt punnittava kaikkia vaihtoehtoja. Suomen turvallisuus on aivan liian arvokas, jotta hätäilyllä ja poliittisen kannatuksen irtopisteiden kalastelulla tekisimme lyhytnäköisiä valintoja. Analyysissä on otettava huomioon kaikki mahdolliset kehityskulut ja niiden todennäköisyydet. Tähän sopivat huonosti ennakkoon lukkoon lyödyt kannat — nyt alkava käsittely ei saa olla teatteria, eikä eduskunta saa olla kumileimasin. Emme myöskään saa antaa historiallisen kovan painostuksen ja leimaamisen vaikuttaa työhömme. On myös tärkeää, että kaikkien kansanedustajien laaja tiedonsaantioikeus turvataan, ei vain niiden, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa.
Selonteon laaja-alaisuus antaa hyvän pohjan vaihtoehtojen laajaan läpikäymiseen. Selonteon puute, eri vaihtoehtojen hyötyjen, haittojen ja riskien pohdinnan puuttuminen, voi eduskunnan kannalta olla myös sen vahvuus. Kun esimerkiksi liittoutumisen varjopuolia ei ole huomioitu ja johtopäätöksiä ei siten ole voitu tehdä, on eduskunnalle jätetty tämä demokratian toteutumisen ja Suomen turvallisuuden kannalta tärkeä työ. Tämä työ on tehtävä ilman tarpeetonta viivytystä mutta huolellisesti ja harkiten.
Arvoisa puhemies! Suomi on rakentanut omaa linjaansa menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan, ja ne periaatteet, joiden varaan politiikkamme rakentuu, on tehty kestämään myös kriisit. Uudessa tilanteessa me suomalaiset olemme Venäjän naapureina huolissamme omasta turvallisuudestamme. Tunnemme oman historiamme, ja meillä kaikilla on perheidemme ja sukujemme kautta sodasta kokemuksia, joita emme halua toistaa. Hirmutöiden edessä on luonnollista tuntea pelon lisäksi myös vihaa. Päätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä vain tunteiden pohjalta. Ongelmatonta ja riskitöntä ratkaisua ei ole. Meidän on uskallettava keskustella kaikesta ja nostaa esiin kaikki ikävätkin puolet kaikista vaihtoehdoista. [Sebastian Tynkkynen: Ja tehdä päätöksiä!] Vain siten tehdyt ratkaisut kestävät — mitä ne ikinä ovatkaan.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden puolesta vahvimmin puhuu se, että se nostaisi kynnystä hyökätä Suomeen. Jäsenenä poikkeuksellisen vahva armeijamme toisi osaltaan turvaa myös Baltiaan. Yhtä lailla on selvää, että jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla ja syntyisi riski sodan ja konfliktien siirtymiselle muualta omalle maaperällemme. Uudet jännitteet eivät olisi vain mahdollisesti vuoden kestävän jäsenyysprosessin aikainen tila. Suurvallat haluavat sotia sotansa muiden maaperällä, joten Pietarin ja Murmanskin suojaaminen toisi alueellemme pysyvän uhan. Venäjän ja Naton välisissä sotatoimissa olisimme potentiaalinen ensi-iskun kohde.
On myös pohdittava suhdettamme ydinaseisiin, joiden uhka on kasvanut Venäjän uhiteltua niiden käytöllä. Ydinaseet ovat keskeinen osa myös Naton pelotetta. Tähän asti Suomi on toiminut ydinaseriisunnan ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. [Ben Zyskowicz: Toimii jatkossakin!] Vasemmistoliiton mielestä ydinaseriisuntaa on edistettävä myös tulevaisuudessa. [Ben Zyskowicz: Eikö Suomi ole samaa mieltä jatkossa?]
Riskien tunnistaminen ei ole Venäjän uhkailun edessä periksi antamista vaan osa sitä arviota ja tosiasioiden tunnustamista, mitä vastuullisen päättäjän on tehtävä. Norjan ja Tanskan mallin mukaisesti meidän täytyy myös punnita yksipuolisia rajoitteita, jos päätämme jäsenyyttä hakea.
Arvoisa puhemies! Suomi on Ukrainan kanssa täysin toisenlaisessa asemassa EU:n jäsenyyden, yhteisen rahan ja EU-jäseniä velvoittavan avunantolausekkeen myötä. Emme ole yksin. Nato-jonoon jo 2008 juuttunut ja EU:n ulkopuolinen Ukrainakin on saanut ennennäkemättömän määrän apua ulkomailta. Myös me olemme antaneet, aseellistakin apua. Mutta EU:n avunantovelvoite ja Naton 5 artikla eivät kumpikaan määrittele, mitä apu konkreettisesti olisi. Kaikissa tilanteissa Suomen puolustus rakentuu oman armeijamme varaan.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto haluaa löytää Suomen turvallisuuden kannalta parhaat ratkaisut. Uskon, että lopulta kaikki tässä salissa haluavat samaa, ja siksi toivon tälle asialle aitoa käsittelyä. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Nato on puolustusliitto! Voisitteko edes käyttää oikeita termejä?]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-04-20T14:48:39,2022-04-20T14:54:08,Hyväksytty,1.1
2022_41_20,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_21,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! 24. helmikuuta heräsimme muuttuneeseen maailmaan. Maamme ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset ovat perustuneet ajatukseen siitä, että kansakunnat olisivat rationaalisia toimijoita, jotka punnitsevat hyötyjä ja haittoja, pitävät huolta maidensa väestöistä, jakavat yhteisen todellisuuden ja pitävät sanansa. 24. helmikuuta nämä lähtökohdat romahtivat. Tässä tilanteessa, joudumme myös tarkistamaan omaa arviotamme maailmasta. Mitkä ovat riskit? Miten voimme taata turvallisuutemme parhaalla mahdollisella tavalla?
20 vuotta sitten Venäjä oli mahdollisuuksien maa. Sitä se ei enää ole. Se on valitettavasti taantuva maa, joka kouristuksenomaisesti tarrautuu aseisiinsa. Kestää taas vähintään yhden sukupolven, ennen kuin Venäjä taas muistetaan ensisijaisesti Tšaikovskista, Repinistä tai Ahmatovasta. Nyt muistamme niiden sijaan Butšan, Mariupolin ja Harkovan. Muistamme sotarikokset, siviileihin kohdistuvat hyökkäykset, muistamme raiskaukset ja joukkohaudat, muistamme mielettömät julmuudet. Tässä maailmassa, nämä asiat mielessämme, käsittelemme nyt tätä selontekoa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-04-20T14:54:16,2022-04-20T14:55:52,Hyväksytty,1.1
2022_41_22,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittista ympäristöämme on horjutettu tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Samalla se on murentanut suhteemme pohjana olleen luottamuksen.
Kun kansakunnan turvallisuusrakenteiden ääriviivoja piirretään uusiksi, ovat parlamentaarinen prosessi ja puolueiden sekä kansalaiskeskustelun rooli äärimmäisen tärkeitä. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta ripeästä ja samalla perusteellisesta selonteon valmistelusta ja sen tuomisesta eduskunnan käsittelyyn.
Viime viikkojen suurin muutos ei ole se, että Nato-gallupien voimasuhteet ovat kääntyneet ylösalaisin. Suurin muutos on se, että maailman pahuus kaikessa julmuudessaan on päässyt valloilleen Euroopassa. Olemme rakentaneet avointa, keskinäisriippuvaista maailmaa ja halunneet uskoa, että se riittää rauhan takeeksi. Viime viikot ovat todistaneet, että niin ei ole. Rauha vaatii syvemmät juuret.
Arvoisa puhemies! On tunnistettava toimet, jotka parantavat turvallisuuttamme nyt, ja toimet, jotka lisäävät vakautta pitkällä aikavälillä. Molempia tarvitaan. Kansallisen turvallisuutemme perusta on kaikkina aikoina uskottava oma puolustus. Mahdollinen Nato-ratkaisu ei poistaisi oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla.
KD-eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa puolustuskyvyn vahvistamiseen osoitetuille lisäresursseille. On hyvä, että niin Puolustusvoimien kuin Rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistetaan viipymättä.
Toiseksi huoltovarmuuteen liittyvät seikat, joita selonteossakin hyvin eritellään, ovat juuri niitä nyt-hetken asioita, joista on huolehdittava. Suomi on huoltovarmuuden suhteen paremmassa asemassa kuin monet muut maat, mutta poikkeustilanteet heijastuvat vientimarkkinoiden kautta myös meihin. Oma ruoan- ja energiantuotanto ovat keskeisiä turvallisuustekijöitä itsenäiselle valtiolle. Ne on nostettava politiikan strategisiksi prioriteeteiksi niin hyvinä kuin huonoina aikoina.
Selonteossa analysoidaan ansiokkaasti kahden- ja monenkeskistä yhteistyötä. Kaikki kuvatut yhteistyön suunnat ovat tärkeitä, eivät toisiaan pois sulkevia. Suomen kannalta on hyvä, että EU on viime viikkojen aikana osoittanut toimintakykyä ja yhtenäisyyttä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tuki Ukrainalle on ollut vahvaa.
Selonteko korostaa yhteistyön merkitystä Ruotsin kanssa. Onkin oikein, että naapurit pitävät toisensa ajan tasalla ja seinän läpi kuuluu, mitä toisella puolella ollaan tekemässä. On hyvä, että prosessit Nato-päätösten suhteen ovat liikkeessä yhtä aikaa. Itämeren turvallisuuden näkökulmasta myös yhteinen päätös olisi etu.
Selonteko luo Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arvioimiselle raamit, mahdollistaen etujen ja riskien harkitun punninnan yhteisesti eduskunnassa. Tämän prosessin merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Kristillisdemokraateilla on jo pitkään ollut linjaus, että Nato-jäsenyys on mahdollinen, mikäli se turvallisuuspoliittisesti katsotaan perustelluksi ja sillä on kansan tuki.
Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tavoitteemme tässä prosessissa on ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden maksimoiminen ja rauhan säilyttäminen. Paljon puhutun 5 artiklankin voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi.
Arvoisa puhemies! Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mitkä ovat ne sääntöpohjaiset järjestelmät, joissa turvallisuutta jatkossa vaalitaan tai edes humanitäärinen suojelu varmistetaan?
Tulevina viikkoina on erityisen kirkkaana kaikille oltava se, että Suomi säilyttää päätöksissään oman liikkumatilansa ja tekee omat ratkaisunsa. Me emme ole kenenkään etupiirissä. Suomi määrittelee asemansa ja suvereniteettinsa itse. Uskon, että siitä olemme kaikki tässä salissa yhtä mieltä ja teemme päätökset kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttämme vaalien.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-20T14:59:55,2022-04-20T15:05:33,Hyväksytty,1.1
2022_41_23,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_24,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun maailma menee uusiksi yhdessä yössä ja turvallisuuden pohja murtuu, voivat ajattelu ja mielipide mennä uusiksi. Minulla se tapahtui nopeasti, joillakin toisilla se kestää kauemmin, jotkut eivät koskaan halua myöntää olleensa väärässä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-20T15:05:40,2022-04-20T15:06:11,Hyväksytty,1.1
2022_41_25,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää eduskuntaryhmiä erinomaisista puheenvuoroista, hyvästä keskustelusta, monipuolisista näkökohdista ja todeta, että myöskin ihmisoikeuspainotukset nousivat monissa puheenvuoroissa vahvasti esiin. Emme ole nähneet vain Ukrainan suvereniteetin loukkausta, vaan olemme nähneet sotanäyttämöllä sellaisia ihmisoikeusloukkauksia, joita emme olisi toivoneet vuonna 2022 näkevämme. Muun muassa nimet Butša ja Mariupol on täällä mainittu, ja monet muut varmasti tullaan vielä selvittämään, sotarikokset tai rikokset ihmisyyttä vastaan, joita näillä alueilla on tapahtunut — erittäin karmea perintö tästä sodasta. 
Olisin oikeastaan ottanut kaksi asiaa tai näkökohtaa tässä vielä esiin reagoiden ensin puheenjohtaja Tavion näkemyksiin siitä, että EU:lla ei olisi lainkaan roolia esimerkiksi Suomen suvereniteetin puolustamisessa. Selonteko lähtee vähän toisesta ajattelusta, koska on todettu, että EU itse asiassa ryhdisti rivinsä jo puolustaessaan Puolaa, Latviaa ja Liettuaa pakolaisvirtaa vastaan, joka Valko-Venäjältä ohjattiin. EU oli siinä hyvin yhtenäinen, ja nyt sitten EU on ollut hyvin yhtenäinen käyttäessään tätä European Peace Facilityä vahvistaessaan Ukrainan puolustusta ja Ukrainan kykyä puolustautua. Ei ole ollut yhtään säröä siinä EU-pöydässä, missä näistä rahoista ja mahdollisuuksista Ukrainan puolustuksen tukemiseen on keskusteltu. Ja tässä kyllä täytyy sanoa, että minusta EU on ylittänyt itsensä tai odotukset siitä, miten EU:n yhtenäisyys toimii. Se on ollut asia, joka täytyy ottaa huomioon jatkossa, jos johonkin EU-maahan kohdistuisi hyökkäys. EU pystyy tällaiseen vahvaan yhteistoimintaan ja vahvaan solidaarisuuteen jäseniään kohtaan. 
Toisen asian olisin ottanut edustaja, puheenjohtaja Saramon näkökulmasta. Asetitte ehkä hieman vastakkain mahdollisen Nato-jäsenyyden ja ydinvarustelun, ydinaseet ja ydinvarusteluun vaikuttamisen. Itse en ajattelisi näin, vaan kaikki ne maat, joilla on politiikka ydinasevarustelua vastaan, myöskin Naton sisällä ovat pitäneet tämän politiikkansa ja toimivat näiden tavoitteiden puolesta, ja kyllä tämä on tällä hetkellä Suomen linja ja tulee olemaan Suomen linja. Emme halua maailmaa, jossa ydinaseita on, mutta haluamme tietysti, että kaikki ne valtiot, jotka ydinaseita kehittävät, tulevat niistä luopumaan ja että tämä tapahtuu sopimuksenvaraisesti, ei niin, että muut luopuvat ja yksi jättää jäljelle ydinaseensa. On erittäin tärkeää, että nämä rauhantyön, aseistariisunnan perspektiivit säilyvät, ja kiitän myöskin niitä puhujia, jotka nämä asiat omissa puheenvuoroissaan ottivat esille. Nato ei ole vaihtoehto tällaiselle politiikalle, ja kuten edustaja Harkimo hyvin sanoi, Nato on puolustusliitto, johon liittymistä nyt harkitsemme. [Oikealta: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-20T15:11:50,2022-04-20T15:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_41_26,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_27,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristömme. Emme enää voi rakentaa turvallisuutta ja vakautta kuten ennen luottaen periaatteisiin, jotka Venäjä on hylännyt. Ratkaisujen aika on tullut.
Suomen turvallisuutta tulee vahvistaa, ja nyt keskustelussa oleva selonteko esittelee ne keinot, joita meillä on käytössämme. Samaan aikaan olemme määrätietoisesti tehneet päätöksiä, joilla vahvistetaan kansallista puolustuskykyämme. Osana julkisen talouden suunnitelmaa hallitus linjasi mittavista investoinneista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Jo tätä ennen olemme tehneet merkittävän päätöksen isosta hävittäjähankinnasta.
Jatkamme Euroopan unionin kehittämistä myös turvallisuuden ja puolustuspolitiikan alueella. Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään edelleen läheisten kumppaniemme kanssa, joista tärkein on tietenkin Ruotsi.
Selonteon yhteydessä keskustelemme avoimesti myös Nato-jäsenyydestä. Toivon, että eduskunta keskustelee turvallisuusympäristön muutoksesta avoimesti asiantuntijoita kuullen ja erilaisia näkemyksiä kunnioittaen, jotta kaikki voivat sitoutua yhteisiin ratkaisuihin. Yhtenäisyys on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden paras tae.
Kiitän kaikkia eduskuntapuolueita ja eduskuntaryhmiä rakentavasta yhteistyöstä ja keskustelusta myös tässä selontekolähetekeskustelussa. Selonteko täyttää varmasti tarkoituksensa. Eduskunta käy nyt valiokunnissaan Suomen turvallisuuden ydinkysymyksiin menevän keskustelun. Tämä antaa hyvän perustan mahdollisille tuleville linjauksille.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-20T15:15:03,2022-04-20T15:17:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_28,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Puolustusministeri Kaikkonen. [Yleisölehteriltä huudetaan] — Lehterillä oleva väki kuuntelee, ei osallistu keskusteluun. — Puolustusministeri.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_29,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään painavasti omaa puolustuskykyämme ja sen vahvistamista. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut sen, että nopea toimintavalmius, kyky vastata pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja kyky torjua laajamittaisia hyökkäysoperaatioita useassa suunnassa samanaikaisesti on tärkeää. Kehitämme puolustustamme nyt nopeutetulla aikataululla ja lisäresursseilla vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Kiitän hallitusta ja eduskuntaa tuesta asiassa.
Hyvät edustajat, selonteko ei ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, mutta näkökulmia ja tietoa se tarjoaa. Peruslähtökohta on, että uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Ei ole olemassa eri jäsenkategorioita tai jäsenyyden kevytversiota. Jäseniä joko ollaan tai ei olla. [Keskeltä: Hyvin sanottu!]
Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Ennen muuta tämä tarkoittaisi vahvempaa pidäkettä, ennaltaehkäisevän vaikutuksen huomattavaa tehostumista. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa.
Suomen lähtökohtainen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Kumppanina olemme jo osallistuneet Naton operaatioihin, muun muassa Afganistanissa ja Irakissa. Nato on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainoa selkeä yhteisen puolustuksen järjestö. Sen kyky toimeenpanna yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin, operatiivisiin suunnitelmiin ja yhteisiin harjoituksiin.
Mahdollinen Nato-jäsenyys — ei se kaikkea muuttaisi. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, korkea maanpuolustustahto olisivat Suomen puolustuksen perusta myös Naton jäsenenä. Korkea maanpuolustustahto perustuu sille, että jokainen suomalainen voi kokea tämän maan puolustamisen arvoiseksi, miten kohtelemme toisiamme, pidämmekö kaikki mukana. Tässä työssä jokainen suomalainen on maanpuolustaja omassa arkisessa elämässään. 
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että eduskunta suhtautuu tähän selontekoon nyt kaikella vakavuudella. Meidän on pystyttävä varmistamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa. Johtopäätösten aika lähestyy. [Eduskunnasta: Kyllä! — Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-20T15:17:06,2022-04-20T15:20:47,Hyväksytty,1.1
2022_41_30,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Avaan nyt mahdollisuuden minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. Niitä pyydetään nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Debattia käydään noin puolisen tuntia, koska meillä on sata etukäteen valmisteltua puheenvuoroa ja niihinkin pitää päästä. — Edustaja Lindtman.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_31,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäys todella muutti turvallisuusympäristöä pysyvästi. Yhdellä hyökkäyksellä — voi sanoa, että tällä historiallisella virheellä — Venäjä onnistui paitsi yhdistämään Ukrainan kansaa, yhdistämään länttä, Euroopan unionia ja myös muuttamaan suomalaisten ja myös ruotsalaisten suhdetta ja käsitystä sekä Venäjään että puolustusliitto Natoon.
Valtiojohto on toiminut tässä oikea-aikaisesti. Välittömästi pitää puolustusta vahvistaa, niin kuin on nyt tehty, kaikissa oloissa. Sen jälkeen on pitänyt tiivistää yhteistyötä kumppanimaiden, erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen mutta myös muiden kanssa, ja on myös Suomen etu, että myös Euroopan unioni on jatkossa vahvempi turvallisuustoimija.
Ja sitten on tämä Nato-pohdinta, joka meillä on edessä. On tärkeää, että eduskuntaryhmät, kaikki me kansanedustajat tunnemme historiallisen vastuumme tämän historiallisen pohdinnan edessä ja että ryhmät kykenevät erittäin hyvään yhteistyöhön, koska tässä on löydettävä niin laajaa konsensusta kuin mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-04-20T15:21:09,2022-04-20T15:22:23,Hyväksytty,1.1
2022_41_32,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_33,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Ministeri Haavistolle on juuri todettava, että selontekohan on hyvä — paitsi tämä osio EU:n aseman vahvistamisesta. Me vain tiedämme, että ei siellä Brysselissä Suomen asiat sitten aina kovinkaan paljoa paina.
Tässä selonteossa oli hyvää — mikä on ehkä nostettava esiin — että nyt vihdoin myönnettiin tämä turvapaikanhakijoiden välineellistäminen eli niin sanotun pakolaisaseen käyttöuhka, tuolla itärajalla varsinkin. Se on sellainen, mitä perussuomalaiset ovat jo pitkään vaatineet lainsäädäntöön — että tarpeen tullessa raja voidaan laittaa kiinni — mutta kuitenkin tässä selonteossa te, hallitus, toteatte, että turvapaikanhakuoikeus on ehdoton oikeus. No jos se kerran on ehdoton oikeus, eli itärajalla aina pääse yli, kun sanoo taikasanan asylum, niin miten te oikein laitatte sen itärajan kiinni? Eihän tästä vieläkään ota selkoa, ja toivoisin, että valmistelisitte kunnon lainsäädännön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-20T15:22:24,2022-04-20T15:23:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_34,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_35,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä turvallisuuspolitiikan ratkaisussa, joka on varmaan sotien jälkeen tärkein eduskunnan päätös, on syytä tehdä puolueiden hyvää yhteistyötä, rakentaa luottamusta keskenään. Ei tässä ole sinänsä kyse puoluepolitiikasta. 
Samaan aikaan on hyvä tunnistaa realiteetteja. Me ollaan pieni maa, jonka turvallisuudesta ensisijaisesti vastaamme itse. Meidän pitää itse myös tehdä rivakasti ne päätökset, ei tuhlata päiviä vaan ottaa tieto käsiin ja edetä ripeästi erityisesti sen takia, että me saadaan Ruotsille selkeä signaali ja myös paine: Suomi on menossa, tulkaa mukaan, menemme tarvittaessa myös ilman teitä. 
Sen takia pitää edetä ripeästi, ja ehdotukseni, jonka äsken tuossa mainitsin, on se, että eduskunta keskeyttää ei-välttämättömien asioiden käsittelyn lähiviikoiksi, jotta jokainen edustaja voi täysimääräisesti, täysipäiväisesti keskittyä Nato-ratkaisuun, jos sellaista kantaa vielä ei ole. Pyydän, että ministerit ja puhemiesneuvosto ottavat tämän vakavaan harkintaan, jotta me ei tuhlata yhtään arvokasta päivää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-04-20T15:23:32,2022-04-20T15:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_41_36,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_37,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muutos Euroopassa edellyttää lisää toimia turvallisuuden vahvistamiseksi. Me olemme pitäneet kansallisesta puolustuksestamme huolta. Hallitus on panostanut voimakkaasti puolustuksen resursseihin. Yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, koko maan puolustamisen periaate ja luja maanpuolustustahto ovat kestävä perusta, jonka pohjalta linjata maamme ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa. 
Arvoisa puhemies! Pohjois-Euroopan vakauden ja rauhan turvaaminen on Suomen kannalta keskeinen kysymys. Jaamme naapureidemme kanssa saman turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön. Kuinka Suomi aikoo osaltaan jatkaa yhteistyön syventämistä Ruotsin, Norjan ja muiden Pohjoismaiden kanssa alueemme turvallisuuden ja vakauden varmistamiseksi, ja millaisena hallitus näkee Suomen roolin ja aseman pohjoisessa turvallisuusympäristössä vahvan puolustuksen ja maanpuolustustahdon omaavana maana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-04-20T15:24:46,2022-04-20T15:25:53,Hyväksytty,1.1
2022_41_38,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_39,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille useista hyvistä puheenvuorosta ja ministereille myös erinomaisista vastauspuheenvuoroista.
Se tapa, jolla EU ja Nato ovat vastanneet Venäjän hyökkäykseen, on vahvistanut itse asiassa kumpaakin. Molemmat ovat korostuneet vakuuttavina ja vahvoina turvallisuuspoliittisina toimijoina, ja se on hyvä asia myös Suomen turvallisuuden kannalta.
Nyt tässä keskustelun fokus hyvin todennäköisesti on laajalti tässä Nato-kysymyksessä — hyvä niin — mutta samaan aikaan meillä on käsillä tämä turvallisuustilanteen laaja-alainen muutos. Yksi keskeinen asia siinä on edelleen energia ja se, että fossiilienergia on se, millä Venäjä sotaansa rahoittaa, ja tähän pitää pystyä puuttumaan. Ja se tarkoittaa sitä, että riippuvuutta fossiilienergiasta pitää tässä maassa nopeasti vähentää ja ajaa rajusti alas, ja sama pätee myös Eurooppaan. Tämä on se asia, jonka pitää myös olla kirkkaana mielessä koko ajan samalla, kun tätä kovaa turvallisuuspoliittista kysymystä käsitellään. [Ville Tavio: Lisää turvetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-04-20T15:25:53,2022-04-20T15:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_40,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_41,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! EU on muuttunut todella radikaalisti, pääosin tietysti Saksan 180 asteen käännöksen myötä. Ranskahan on jo pidempään halunnut EU:lle vahvemman roolin. Nato on muuttunut. Nyt puhutaan taas 5 artiklasta eikä enää tästä uudesta Natosta, joka koki haaksirikon Afganistanissa. Venäjä ei ehkä ole muuttunut, mutta se kuva, joka meillä on Venäjästä, on selvästi muuttunut. Tässä salissakin perussuomalaiset ovat aiemmin olleet suurimpia Putinin tukijoita [Perussuomalaisten ryhmästä: No, no, no, no! — Todella asiatonta! — Kerta kaikkiaan! Vastauspuheenvuoro!] ja nyt sitten on mielipide muuttunut.
Yhdysvaltojen politiikka on myös muuttunut, rajussa muutoksessa. Emme tiedä, palaako valtaan Trump, joka kyseenalaisti nämä turvatakuut. Mutta kun tässä selonteossa viitataan nimenomaan Yhdysvaltain viimekätiseen merkitykseen näissä turvatakuissa, niin kiinnostaisi kyllä tietää se, kuinka pitkälle me ollaan valmiita vahvistamaan näitä EU:n omia kyvykkyyksiä. [Sanna Antikainen: Häpeäisitte edes! — Perussuomalaisten ryhmästä: Eikö puhemies huomauta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-04-20T15:27:00,2022-04-20T15:28:15,Tarkistettu,1.1
2022_41_42,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_43,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Ärade talman! Se, että Suomi liittyisi Natoon, on hyvinkin luonteva jatkumo tähän pidemmän aikavälin kehitykseen, jossa me ollaan tiivistetty yhteistyötä tämän läntisen yhteisön kanssa. Kannattaa myöskin muistaa, mitä Nato ei tarkoita. Se ei tarkoita ydinasetta Pohjolaan. Se ei välttämättä tarkoita tukikohtia Pohjoismaihin, Suomeen tai Ruotsiin. Eli normaalioloissa tilanne ei muutu yhtään, myöskään Venäjän näkökulmasta, mutta sikäli kuin kohdistuu sotilaallista uhkaa Suomeen, tilanne on toki meille huomattavasti parempi: tukea silloin tulee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-04-20T15:28:15,2022-04-20T15:29:06,Hyväksytty,1.1
2022_41_44,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun eduskunta nyt aloittaa tämän ajankohtaisselonteon käsittelyn, niin varmasti meidän tässä salissa ennen kaikkea tulee näyttää esimerkkiä kansallisesta yhtenäisyydestä [Sanna Antikainen: Saramo näytti! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja miettiä näitä omia sanavalintojamme täällä. 
Joka tapauksessa tämän selonteon käsittelyn aikana on hyvin mahdollista, että Suomeen kohdistuu hybridivaikuttamista. EU:n hybridiuhkia torjuva osaamiskeskus sijaitsee täällä Helsingissä, ja sehän on siinä mielessä mielenkiintoinen turvallisuuspoliittinen elin, että siihen kuuluvat sekä EU-jäsenvaltiot että myöskin Nato-jäsenvaltiot, ja siinä mielessä ajattelinkin kysyä hallitukselta, onko pohdittu sitä, että tämän hybridikeskuksen kautta meillä olisi mahdollisuus saada näitten prosessien aikana myöskin Nato-maiden suojaa mahdollisiin erilaisiin hybridivaikuttamisiin, mitä Suomeen saattaa kohdistua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-20T15:29:36,2022-04-20T15:30:36,Hyväksytty,1.1
2022_41_45,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_46,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ahvenanmaan demilitarisaatiosopimuksesta on päästävä irti. Venäjä ei noudata mitään kansainvälisiä sopimuksia. Miksi meidän pitää odottaa sitä, että Venäjä kohdistaa Itämerellä sotilaallista häirintää meihin? Venäjällä on konsulaatti Maarianhaminassa. Miksi tästä sopimuksesta ei voi puhua, ja mitä mieltä olette, ministeri Haavisto, pitääkö tästä sopimuksesta päästä irti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-20T15:30:36,2022-04-20T15:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_41_47,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_48,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka selonteko sisältää paljon ajankohtaista asiaa nopeasta turvallisuuspoliittisesta muutoksesta, onhan tämä silti pelkkä Nato-paperi.
Vaikka selonteko ei suoraan ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, se ilmiselvästi pohjustaa Nato-hakemusta. Selonteossa ei kunnolla käsitellä edes sitä vaihtoehtoa, että Suomi jäisi Naton ulkopuolelle. Liittymisprosessi sen sijaan kerrotaan käsittämättömän seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti.
Arvoisa puhemies! Tästä Natoon liittyvästä joukkopsykoosista on järki todella kaukana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-20T15:31:09,2022-04-20T15:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_41_49,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Tuomioja., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_50,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Tämän selonteon ja sen ratkaisun, mitä se on pohjustamassa, merkitystä ja kauaskantoisuutta ei voi yliarvioida, ja siihen nähden tämä selonteko on kyllä jäänyt paikoitellen aika ohueksi. Historia ei alkanut 24. helmikuuta, eikä se pääty siihen, kun rikollisen hyökkäyssodan aloittanut Putin katoaa.
Nyt tarvitaan täällä eduskunnassa tämän selonteon käsittelyssä riittävän pitkäjänteistä sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen ulottuvaa tarkastelua, jossa kaikki vaihtoehdot, niihin liittyvät hyvät ja huonot puolet, seuraukset ja riskit ovat arvioinnin kohteena. Ja ei ole kysymys vain siitä, mitä tapahtuu välittömästi, koska meillä ei nyt ole kuitenkaan — niin kuin selonteossakin todetaan — välitöntä uhkaa, vaan siitä, miten me voimme vaikuttaa siihen, miltä maailma 10, 15, 20 vuoden kuluttua näyttää. Vain tällä tavoin toimimalla me pystymme päätymään sellaiseen ratkaisuun, jolla on riittävä legitimiteetti ja kannatus, ja pitämään tämän kansakunnan yhtenäisenä. — Kiitos. [Eduskunnasta: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-04-20T15:32:04,2022-04-20T15:33:24,Hyväksytty,1.1
2022_41_51,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_52,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toivoin viimeksi tänä aamuna, että eduskunta kykenee keskustelemaan hyvässä hengessä ja turvallisuuspolitiikan edellyttämällä yhtenäisellä tavalla eikä täällä salissa esimerkiksi haukuttaisi ketään putinisteiksi eikä sotahulluiksi. Mutta mikäli näitä termejä joku kokee välttämättömäksi käyttää, niin toivoisin, että niitä silloin edes käytettäisiin oikein. 
Suomi etenee kohti Nato-jäsenyyttä — tästä ei ole epäilystäkään. Kuten selonteossakin todetaan, puolustuksemme ennalta ehkäisevä vaikutus olisi näin nykyistä huomattavasti suurempi. Nato-jäsenyys ei muuta puolustuksemme oleellista perustaa, joka on aina omissa käsissämme. Mikäli ei pitäisi Natosta, mitä muita vaihtoehtoja on? Jos Suomi jäisi ulkopuolelle, se olisi Venäjän arvaamattomille toimille altis. Maamme ei olisi itsenäinen, vaan se joutuisi tekemään jälleen myöntyväisyyspolitiikkaa pyrkimyksessään elää rauhassa. Ehkä uusi YYA, ehkä puuttumista sisäpolitiikkaamme ja valintoihimme hallituspohjasta, lopulta ehkä alueluovutus tai sitä, mitä näemme Ukrainassa. 
Venäjä ei ole muuttunut, se on aina ollut tuollainen. Paasikiven sanoin: ”Jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema, siitä ei ole pienintäkään epäilystä.” [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-20T15:33:24,2022-04-20T15:34:52,Hyväksytty,1.1
2022_41_53,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Ja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_54,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä vasemmistoliiton ryhmäpuhuja Saramo totesi puheessaan niin, että Nato-jäsenyys toisi jatkuvan uhan meille, koska Venäjä lisäisi varusteluaan. Eiköhän se uhka ole kaikille kahden kuukauden aikana tullut selväksi ja jo viimeisen 15 vuoden aikana nähty? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei näköjään!]
Saramo selvästi haki vaihtoehtoa EU:n muuttumisesta. On myönteistä, että puolustusyhteistyö syvenee, mutta se ei ole vaihtoehto. Käydään keskustelua. Tämä selonteko antaa siihen hyvät edellytykset. Suora sitaatti: ”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.” Suora sitaatti: ”Kriisitilanteessa Natoon kuuluvien maiden” — siis lähes kaikkien EU-maiden — ”joukot ja suorituskyvyt asetetaan lähtökohtaisesti Naton käyttöön, kohdennetaan sen yhteiseen puolustukseen.” Suora sitaatti: ”Nato on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainoa yhteisen puolustuksen järjestö.” 
Johtopäätös on meille selvä. Toivomme, että prosessi käydään perusteellisesti mutta ripeästi niin, että jo toukokuun alkupuolella Suomi oman tahdonilmaisunsa kertoo ja ennen kesää prosessi Suomen ja Ruotsin osalta on maalissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-04-20T15:34:56,2022-04-20T15:36:20,Hyväksytty,1.1
2022_41_55,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Ja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_56,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kaksi perusasiaa:
 Ensinnäkin valtion tärkein tehtävä on turvata kansalaisten turvallisuus, ja toinen perusasia on, että itsemääräämisoikeus ja alueellinen koskemattomuus ovat itsenäisen maan keskeisimmät tunnusmerkit. Näiden perusasioiden pohjalta on meidän linjattava omat ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiset ratkaisumme. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan koko Euroopan turvallisuusjärjestys on muuttunut, ja tässä tilanteessa katson, että Suomen pitää tehdä sellaisia päätöksiä, joilla maksimoidaan oma turvallisuutemme. Ja katson edelleen, että Nato on ainoa sellainen yhteisö, joka voi antaa meille aidot turvatakuut 5 artiklansa vuoksi, ja olemme silloin osa laajaa yhteistä puolustusliittoa. 
Näillä ajatuksilla kannatan Nato-jäsenyyttä ja pikaista Nato-jäsenyyttä, ja toivon, että Ruotsi tekee osaltaan samanlaisen ratkaisun. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-04-20T15:36:21,2022-04-20T15:37:34,Hyväksytty,1.1
2022_41_57,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Edustaja Koskinen, Johannes.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_58,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansakunta odottaa, että Suomi käyttää kaikkia keinoja turvatakseen oman kansansa ja maan rajojen turvallisuuden. Ja tästä selonteko lähtee. Nyt se tarkoittaa vaikkapa juuri EU:ta, kansainvälisiä järjestöjä ylipäänsä, kahdenvälisiä puolustus- ja turvallisuusratkaisuja ja mahdollista puolustusliittoon liittymistä.
Tähän nähden oli yllättävää, että perussuomalaisten ryhmäpuheessa haluttiin nimenomaan irtautua siitä, että EU:n merkitystä parannettaisiin jäsenmaiden turvallisuuden takaajana myös puolustusyhteistyön kautta. Ja haluaisin kyllä kuulla, oliko tämä harkittua. Kun minusta olisi tärkeätä, että kootaan todella kaikki rintamat siihen turvallisuuden parantamiseen ja haetaan kaikki keinot juuri tämän eduskuntakäsittelyn kautta, niin toivon, että perussuomalaiset ovat siinä kaikessa mukana. [Sebastian Tynkkynen: Väärin tulkittu! — Sanna Antikainen: Katse vasemmalle ja pyytäkää heiltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-04-20T15:37:35,2022-04-20T15:38:42,Hyväksytty,1.1
2022_41_59,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_60,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on laaja-alainen mutta sisällöltään lähinnä luettelo asioista, jotka ovat yleisesti tiedossa tai helposti pääteltävissä. On ymmärrettävää, että julkisessa asiakirjassa ei voida sanoa kaikkea, mitä kansanedustajien tulee tietää, mutta selonteko ei myöskään sisällä linjauksia, suosituksia tai esityksiä, joihin eduskunta voisi ottaa kantaa. Selontekoa voidaankin luonnehtia muistioksi asioista, jotka tulee ottaa huomioon ja joista on syytä keskustella.
Suomen ainoa ulkoinen turvallisuuskysymys on Venäjä. Me emme voi vaikuttaa maamme sijaintiin Venäjän naapurina emmekä voi vaikuttaa niihin vaikuttimiin, jotka ohjaavat Kremlin toimintaa. Voimme päättää ainoastaan siitä, miten reagoimme ympäristöömme ja sen muutoksiin.
Mitä päätämmekin, meidän on päätettävä se itse: omista olosuhteistamme ja tarpeistamme ja vilkuilematta sen enempää länsinaapuriin kuin itänaapuriinkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-04-20T15:38:43,2022-04-20T15:40:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_61,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_62,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Avauspuheenvuorossa, ulkoministeri Haavisto, mainitsitte, että meidän pitää varautua vaikuttamiseen, mikäli Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Se on aivan ilmiselvää. Venäjä on jo listannut EU-jäsenmaat ei-ystävällisiksi maiksi ja jatkanut siitä, että mikäli Suomi ja Ruotsi hakevat Nato-jäsenyyttä, niin seurauksena on poliittissotilaallisia toimia. Me olemme nähneet jo näitä hybridivaikuttamisen keinoja Valko-Venäjän rajalla kohteena Puola, Latvia, Liettua. Tällaisia erilaisia vaikuttamisen keinoja olisi varmasti luvassa meillekin.
Minusta on erinomaista, että te olette jo käynnistäneet valmiuslain kokonaisuudistuksen ja nykylain pikaisen tarkistamisen. Ja kannustaisin teitä sen tarkistamisen erittäin pikaiseen loppuun saattamiseen, ja siitä haluaisinkin tiedustella aikataulua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-04-20T15:40:00,2022-04-20T15:41:05,Hyväksytty,1.1
2022_41_63,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_64,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Virolaista — ja tämä sama kysymys on täällä muutamassa muussakin puheenvuorossa mainittu — ja voin tässä kohtaa kertoa, että hallitus vielä tänään iltakoulussaan tulee käsittelemään valmiuslain päivitystilannetta ja kuulemaan myös ajankohtaiskatsaukset, mitä tähän kokonaisuuteen liittyy. Ministeri Haavisto jää tänne saliin vastaamaan kansanedustajien kysymyksiin, mutta moni muu ministeri joutuu tästä kesken poistumaan tuonne hallituksen iltakouluun, mutta tämä kokonaisuus on kyllä hallituksen työlistalla, ja pyrimme tässäkin toimimaan mahdollisimman pikaisesti. [Juha Mäenpää: Miten sattuikaan samalle päivälle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-20T15:41:07,2022-04-20T15:41:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_65,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_66,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkytti meitä kaikkia, ja samalla se muutti radikaalisti turvallisuusympäristöämme. Olemme viime viikkoina joutuneet perustavanlaatuisten kysymysten äärelle: miten varmistamme kaikissa olosuhteissa suomalaisten turvallisuuden.
Suomen historiassa sotilaallisella liittoutumattomuudella on ollut suuri arvo. Se on ollut myös viisautta, mutta ajattelen, että sillä on ollut ennen muuta välinearvoa. Sillä välineellä on rakennettu ja varmistettu vakautta ja rauhaa ja vahvistettu Suomen itsenäisyyttä. Jos ja kun nyt tässä uudessa tilanteessa tämä väline ei enää toimi, meidän tulee olla valmiita myös sotilaalliseen liittoutumiseen eli Naton jäsenyyteen, kuten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pylväs edellä totesi.
Tämä selontekokäsittely on nyt erittäin tarpeellinen. Lähipäivinä ja ‑viikkoina olemme johtopäätösten äärellä, ja niitten johtopäätösten, joita tehdään, ainoan ohjaavan tekijän tulee olla se, miten kaikissa tilanteissa varmistamme suomalaisten ihmisten turvallisuuden ja Suomen vapauden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-04-20T15:41:42,2022-04-20T15:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_41_67,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_68,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeistään Venäjän täysimääräinen hyökkäys suvereenia valtiota kohtaan sai luottamuksemme Venäjään romuttumaan. Aiempi pyrkimyksemme tukea, halumme nähdä demokratian ja oikeusvaltion kehitystä Venäjällä, tiivistää taloudellista yhteistyötä ja pyrkimys näin myös säilyttää rauha Euroopassa eivät ole onnistuneet. Nato-jäsenyys on tässä kohtaa maamme turvallisuutta vahvistava ratkaisu.
Tällä hallituskaudella saimme hallitusohjelmaan ja selontekoon kirjoitettua auki ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan linjan. Viimeistään Venäjän hyökkäyksen ja sodan Euroopassa pitäisi avata silmät sille, että ihmisoikeudet kannattaa nähdä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovaa ydintä. Olisi varmasti viisasta analysoida kaikkia riippuvaisuuksiamme johdonmukaisesti entistä painavammin myös ihmisoikeuspolitiikan kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-20T15:43:05,2022-04-20T15:44:10,Hyväksytty,1.1
2022_41_69,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_70,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen pitkä itäraja ja sen jännitteisyys on nostettu isoksi haasteeksi ymmärrettävästi tässä käsiteltävässä selonteossa, mutta sama raja on myös mahdollinen päänsärky Natolle, jonka olisi kehitettävä ja resursoitava uskottava suunnitelma myös sen puolustamiseksi Venäjää vastaan. Tässäkin piilee omat haasteensa. Kuinka pitkälle voimme odottaa Yhdysvaltojen ottavan suurta osaa tällaisesta uudesta sitoumuksesta, kun otetaan huomioon Yhdysvaltojen sisäpolitiikka, muut maailmanlaajuiset puolustusprioriteetit ja se tosiasia, että eurooppalaisten liittolaisten pitäisi pystyä kantamaan leijonanosa omasta taakastaan? Miten laajoja sitoumuksia Suomi on valmis tekemään vastineeksi sille, että voisimme aidosti odottaa saavamme riittävän vahvan lupauksen siitä, että itärajaa aidosti pystytään Nato-jäsenenä puolustamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-20T15:44:11,2022-04-20T15:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_41_71,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_72,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että turvallisuusympäristömme on muuttunut, yhteisestä turvallisuudesta ollaan siirrytty yhteiseen turvattomuuteen. Vanhan sanonnan mukaan ruotsalaiset tuohtuvat Venäjän toimista, Suomessa Venäjän toimet herättävät huolta. Nyt on kyllä tilanne senkaltainen, että tällä erää Pohjanlahden molemmilla rannoilla on kyllä tuohduttu, vakava keskustelu Nato-jäsenyydestä on molemmin puolin aloitettu.
Yhdestä asiasta varmaan ollaan samaa mieltä: Jos Suomessa Natosta keskustellaan, me emme voi sivuuttaa Venäjää. Jäsenyyden kannattajille Venäjän toimet puhuvat jäsenyyden puolesta, jäsenyyden vastustajille Venäjän toimet puhuvat jäsenyyttä vastaan. Se, missä ollaan yhtä mieltä, on Suomen turvallisuus, ja siteeraisin tässä tasavallan presidentti Niinistön uudenvuoden puhetta, kun hän sanoi: ”Suomen turvallisuudesta ei soisi tulevan repivän ristiriidan aihetta.” Toivon, että olemme samaa mieltä siitä täällä ja että myöskin hallitus yhtyy tähän näkemykseen. [Leena Meri: Kerro se Saramolle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-04-20T15:45:20,2022-04-20T15:46:38,Hyväksytty,1.1
2022_41_73,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_74,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mikään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema. Yleinen asevelvollisuus sekä vahva ja koulutettu reservi on pohja sodanajan joukoille, ja tämä toimii erinomaisesti pienessä maassamme. Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. 
Arvoisat hallituksen ministerit, millä toimin te aiotte turvata maanpuolustustahdon korkean tason? Tämä on se asia, mikä minua itseäni eniten huolettaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-20T15:46:39,2022-04-20T15:47:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_75,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_76,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ottaen huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä, Venäjä. Näin totesi 2007 puolustusministeri Jyri Häkämies. Hän oli, arvoisa puhemies, oikeassa. Vuosi tästä Georgian sota, 2014 Venäjä valloitti Krimin ja 22 Putin aloitti sodan Ukrainaa vastaan. 
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan mannerlaatat liikkuvat, ja on käynyt selväksi, että muut maat eivät anna sotilaallista joukkoapua maalle, joka ei Natoon kuulu. ”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen kansa”, totesi Adolf Ehrnrooth, mutta hän jatkoi, että ”ei koskaan enää yksin”. Arvoisa puhemies! Meidän on aika liittyä Natoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-20T15:47:40,2022-04-20T15:48:45,Hyväksytty,1.1
2022_41_77,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_78,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos siitä, että tämä selonteko on täällä käsittelyssä. Kiitos ripeästä toiminnasta paitsi valtioneuvostolle myöskin tasavallan presidentille. Meidän tehtävämme on viipymättä, huolellisesti ja päättäväisesti tämä käsitellä tässä talossa. 
Tämän selonteon johtopäätöksenä on tehtävä turvallisuuttamme keskeisimmin parantavat ja siihen vaikuttavat ratkaisut. Ja kyllähän niin on, että Suomen puolustus on vahva. Suomen puolustus on vahva — se nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, se nojaa osaavaan reserviin — mutta jatkossa se voi olla vielä vahvempi. Aivan kuten meidän ryhmäpuheenjohtajamme Juha Pylväs ja meidän puolueemme varapuheenjohtaja Markus Lohi täällä totesivat, keskusta on valmis tekemään ne ratkaisut, jotka vahvistavat puolustustamme ja turvallisuuttamme.
Itse näen, että puolustustamme parhaiten vahvistava tie on puolustusliitto Naton tie, ja toivon, että se on Suomen tie.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-04-20T15:48:45,2022-04-20T15:49:53,Hyväksytty,1.1
2022_41_79,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Puolustusministeri Kaikkonen ja ulkoministeri Haavisto. Sen jälkeen siirrymme puhujalistaan., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_80,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustusyhteistyöstä todettakoon se, että me ollaan viime vuosina… Puhemies, paljonko muuten on käytettävissä aikaa tähän puheenvuoroon? [Naurua]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Kun kysyit, niin kaksi minuuttia.] — Kiitos. Lasketaanko tämä aika siihen? [Naurua — Sebastian Tynkkynen: Nato-neuvottelut!]
Olemme viime vuosina, arvoisa puhemies, tiivistäneet puolustusyhteistyötä ja teemme sitä tälläkin hetkellä. Mainittakoon nyt erityisesti Ruotsi ja Yhdysvallat, joitten kanssa aiomme edelleen tiivistää yhteistyötä. Ruotsin suhteen, totta kai, pidemmällä tähtäimellä luontevinta se olisi sillä tapaa, että meillä tämä perusratkaisu Naton suhteen olisi sama, ja itsekin kyllä toivon, että voisimme kulkea yhtä jalkaa tässä asiassa.
Euroopan unionin puolustusyhteistyö syvenee, se edistyy. Siinä on nyt juuri hyväksytty asiakirja ohjaamaan sitä, strateginen kompassi. Mutta ei ole näköpiirissä sellaista, että Euroopan unioni olisi muuttumassa puolustusliitoksi, ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole niin.
EU:n artikla 42.7 — sanoisin, että se on hyvä ja se on hyödyllinen. Sitä ei kannata väheksyä. Se velvoittaa jäsenmaat auttamaan toisiaan tilanteen niin vaatiessa. Se apu voi olla sotilaallista, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla sotilaallista apua. Eli en pitäisi sitä vastaavana selkeänä sotilaallisena turvatakuuna kuin Naton artikla 5 on. Mutta pidän kuitenkin myönteisenä, että EU-puolustusyhteistyö syvenee.
Ja vielä, mitä tulee maanpuolustustahtoon, niin kyllä se perustuu jatkossakin varmasti yleiseen asevelvollisuuteen ja koulutettuun reserviin, mutta oikeastaan ennen muuta siihen, että suomalaiset kokevat, että tämä maa on puolustamisen arvoinen. Siitä se maanpuolustustahto lähtee.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-04-20T15:49:54,2022-04-20T15:51:52,Tarkistettu,1.1
2022_41_81,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Ulkoministeri., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_82,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti muutamaan täällä esille tulleeseen kysymykseen. 
Ensin kysymykseen Suomi—Ruotsi-yhteistyöstä. 
Olisi tietysti kaikille edullista, että tulisimme samanlaiseen ratkaisuun ja suurin piirtein samanlaisella aikataululla. Tässä varmasti tätä dialogia kannattaa Ruotsin kanssa jatkaa. 
Edustaja Pylväs kysyi, mitä näköaloja on Ruotsin, Norjan, muiden Pohjoismaiden yhteistyössä, sen syventämisessä. On todettu aikaisemminkin, että Ruotsin kanssa tehdylle yhteistyölle ei ole asetettu mitään rajaa ja mitään estettä, mutta totta kai jos meillä olisi sama puolustusratkaisu esimerkiksi Naton jäsenenä, se tietysti helpottaisi myös tämän yhteistyön syventämistä. Se yhteistyöhän voisi jatkua myöskin sitten puolustusliiton sisällä. 
Edustajat Saramo ja Kyllönen, kysyitte tästä Yhdysvaltojen roolista Naton turvatakuiden antajana ja Yhdysvaltain roolista ylipäätään. Yhdysvallat on tietysti suuri sotilasmahti Naton sisällä, meillä on oma kahdenvälinen yhteistyösuhteemme Yhdysvaltojen kanssa, mutta ehkä tässä on hyvä todeta sellainen asia, joka liittyy tähän Naton avoimien ovien politiikkaan, että siinä vaiheessa tietenkin, jos joku maa Naton jäsenyyttä hakee ja se siihen hyväksytään, on myöskin Naton ja Nato-maiden intressi, että se jäsenyysprosessi tapahtuu häiriöttömästi. Eihän voi olla sellainen tilanne, että maat joutuisivat tavattomiin vaikeuksiin hakiessaan Naton jäsenyyttä. Silloinhan avointen ovien politiikkaa ei tosiasiassa olisi. 
Edustaja Essayah, viittasitte tähän hybridikeskukseen ja sen rooliin hybridiuhkien torjunnassa. Sillä on erittäin tärkeä rooli, mutta teemme myöskin muuta, kahdenvälistäkin yhteistyötä usean Nato-maan kanssa hybridiuhkien torjumisessa, ja totta kai tämä on sellainen aika, jolloin näissä asioissa pitää valpastua. 
Edustaja Harkimo, kysyitte kantaa Ahvenanmaahan liittyviin sopimuksiin, demilitarisaatiosta ja neutraaliudesta sodan aikana. Kysyitte, miksi siitä ei voi puhua. Kyllä siitä voi puhua — tekin puhuitte siitä. [Naurua] Tässä tilanteessa on ehkä tärkeintä se, että se on tiedossamme, että tämä Ahvenanmaan status ei ole esteenä tässä Nato-jäsenyysprosessissa millään tavalla. Naton alueella on erilaisia itsehallinnollisia alueita ja muita, eli sillä ei ole sellaista kiirettä juuri tämän asian suhteen, mistä nyt puhumme. Mitään uusia ratkaisuja ei sen suhteen tämän vuoksi tarvitse tehdä. 
Täällä myöskin laajemmin viitattiin hybridivaikuttamisen kysymyksiin, edustaja Virolainen muun muassa, ja on aivan selvä, että tulemme aikaan, jolloin tätä hybridivaikuttamista saattaa olla paljon enemmän, ja on erittäin tärkeää, että eduskunta on siitä tietoinen ja valmistaudumme siihen. Erilaisia mutkia voi joku yrittää tälle meidän matkallemme tehdä, mutta senkin takia on hyvin tärkeätä tämä yhtenäinen ilmapiiri, joka täällä eduskunnassa vallitsee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-20T15:51:57,2022-04-20T15:54:57,Hyväksytty,1.1
2022_41_83,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_84,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan, että historia toistaa itseään. Niin on tänäänkin. Kun Suomea vietiin aikoinaan kiireellä Euroopan yhteisön jäseneksi, luvattiin yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Totuus selvisi kuitenkin nopeasti. Suomi pääsi nettomaksajaksi rahoittamaan Etelä-Euroopan korruptiourakoita ja ylisuurta maataloutta. Suomi ei EU:n nettomaksajana saa mitään ymmärrystä omille tavoitteilleen ja joutuu ruikuttamaan omaa nettomaksamaansa rahaa takaisin. EU-liittovaltiota ajavat esittävät tietenkin nämä rahat jonkinlaisina voittoina.
Sama arvoton näytelmä toistui euron osalta. Suomessa erityisesti finanssieliitti, vapaamuuraripiirit ja suomenruotsalainen pääoma tukivat euroa. Lopputulos oli miljardien lasku, kymmenien miljardien vastuut ja todella kallis zorbas.
No, miksi mainitsen nämä? Siksi, että Natoa ajetaan samanlaisessa huumassa kuin EU:ta ja euroa. Lehtien pääkirjoitustoimittajat ja pikkunäppärät eliitin toimittelijat toitottavat kritiikittömästi Natoa. Timohaapalat ja laurinurmet saavat olla sydämensä kyllyydestä aina oikeassa. Selonteko ei anna rehellistä kuvaa tilanteesta, vaan on käytännössä kuin mainostoimiston tekemä pamfletti Naton puolesta. Natoon kun kuulemma voi mennä yhdessä yössä ja ilman, että eduskunta edes asiasta on päättänyt. [Jussi Halla-aho: Kannattaa lukea se paperi!]
Aiemmin kansanäänestystä kannattanut presidentti Niinistö hakee tukea parilletuhannelle ihmiselle tehdystä gallupista. Ilmeisesti vaalitkin voitaisiin ratkaista gallupeilla presidentin mielestä.
Oikeastaan ihmettelen, miksi tällaista selontekoteatteria näytellään. Eiköhän Nato-jäsenyyden hakemisesta ole sovittu jo pienissä piireissä aikaa sitten — ainakin Helsingin Sanomien kirjoittelusta voi niin päätellä.
Selonteko ei itsessään tuo mitään uutta. Se jättää toki kertomatta, että suurin osa maailman maista ei kuulu Venäjän vastaiseen pakoterintamaan, sillä he ajattelevat nokkaansa pidemmälle. Suomella olisi ollut tuhannen taalan paikka pitää pää kylmänä ja harkita tarkkaan askeleensa. [Oikealta: Me pidetään pää kylmänä!] EU- ja Nato-mielisen eliitin pääkoppa ei kuitenkaan kestänyt, kun oma Nato-pakkomielle sai vallan. Suomi siis ehdoin tahdoin pyrkii suurvaltapelin šakkinappulaksi ja halajaa itselleen vaikeuksia. Ymmärrys kansainvälisestä politiikasta ei Suomessa ole kovin korkealla tasolla, ja suomalaiset on helppo manipuloida mukaan. Kukaan ei tietenkään uhraa mitään Suomen hyväksi, mutta luulossa on hyvä elää.
Suomen sitouttaminen Baltian puolustamiseen kertoo siitä, mikä tehtävä merten takana on suomalaisille annettu. Kansainvälinen tilanne on edelleen mennyt kriisiytyneempään tilaan, ja Suomen takertuminen EU:hun on ollut surkuhupaisaa.
Arvoisa puhemies! Suomi kuulemma aikoo jättää kuitenkin Nato-hakemuksen. Onkohan kuitenkaan selvää, että se menee mutkattomasti läpi? Rohkenen epäillä. Ja ehditäänkö hakemusta edes käsitellä, ennen kuin ollaan ajauduttu totaaliseen umpikujaan? — Kiitos. [Eduskunnasta: Viides kolonna!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-20T15:55:12,2022-04-20T16:00:02,Hyväksytty,1.1
2022_41_85,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Ja ministeri Tuppurainen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä. — Sen jälkeen takaisin puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_86,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen kaltaisen pienen maan pitää aina pohtia hyvin laajasti omaa turvallisuuttaan ja eri vaihtoehtoja. Me emme voi jättäytyä yhden kortin varaan. Sen vuoksi meidän pitää kehittää meidän kumppanuuksiamme niin Ruotsin kanssa, Norjan kanssa, Yhdysvaltojen kanssa, Ison-Britannian kanssa kuin muutoinkin, ja kyllä Euroopan unioni on meille se kaikkein keskeisin turvallisuusyhteisö.
Suomi ei ole samassa asemassa kuin Ukraina. Me olemme Euroopan unionin jäsen. Jos katsomme, miten EU on reagoinut nyt tähän Venäjän käynnistämään hyökkäyssotaan Ukrainassa, niin emme ole jääneet vain pelkkään pakotekoordinaattorin rooliin, vaan sen lisäksi, että on asetettu poikkeuksellisen kovia taloudellisia sanktioita, on myös toimitettu monella tavalla merkittävää humanitaarista apua Ukrainaan — eikä vain humanitaarista apua, vaan myös puolustusmateriaalia, asetoimituksia, mikä on EU:lta historiallinen päätös. Sen lisäksi on koordinoitu pakolaisten vastaanottoa, on tätä varten aktivoitu tilapäisen suojelun direktiivi ja — mikä myöskin merkittävää — on tarjottu Ukrainalle toivoa: on sanottu selkeästi, että Ukraina kuuluu Eurooppaan, Ukrainan paikka on eurooppalaisena valtiona. Tämäkin on mielestäni tärkeätä.
Samaan aikaan EU kehittää itseänsä myös turvallisuuden tuottajana. Tämä strateginen kompassi, mihin myös puolustusministeri täällä viittasi, on erittäin tärkeä myös Suomen turvallisuuden lisääjänä. Se ei kuitenkaan tarkoita vastaavanlaista turvallisuuslauseketta kuin mitä Naton 5 artikla on. Tämänkin me joudumme pitämään mielessä, että valtaosa EU:n jäsenmaista on Nato-maita. Ulkopuolella ovat vain Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta, Malta ja Kypros. Ja Nato, se on se Euroopan turvallisuuden takaaja useimmille EU-jäsenmaille. Tätä taustaa vasten me voisimme tietysti, jos näin haluamme, arvioida mahdollisuutta Suomen Nato-jäsenyydestä myös ikään kuin meidän länsi-integraatiomme viimeistelynä. Tätä me joudumme pohtimaan, mutta se ei poista sitä, etteikö EU jo tällä hetkellä olemassa olevana turvallisuuden tuottajana olisi Suomelle [Puhemies koputtaa] se kaikkein keskeisin turvallisuusyhteisö.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-20T16:00:08,2022-04-20T16:02:23,Hyväksytty,1.1
2022_41_87,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja takaisin puhujalistaan. Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_88,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän alkuun on ilo ja kunnia todeta, että perussuomalaiset ovat aina olleet Suomen johtava turvallisuuspuolue. Perussuomalaiset ovat aina johdonmukaisesti olleet Puolustusvoimien määrärahojen lisäämisen puolella. Olemme puolustaneet varuskuntia, olemme puoltaneet tiedustelulakien säätämistä. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti olleet kriittisiä ja epäileväisiä venäläisten Suomessa tekemiä maakauppoja kohtaan. Olemme olleet jalkaväkimiinojen kieltoa vastaan. Olemme vastustaneet venäläisten viisumivapautta EU-alueelle ja olemme olleet kriittisiä kaksoiskansalaisuuksien avoimelle ja vapaalle myöntämiselle sekä kaksoiskansalaisten oikeudelle sotilasvirkoihin. Kaikki muut puolueet tässä salissa ovat hapuilleet yhdessä tai useammissa näistä kohdista jossain vaiheessa historiassa, myös sen jälkeen, kun Venäjä on käynnistänyt avoimia sotatoimia naapureitaan kohtaan vuodesta 2008 lähtien. Vielä vuonna 2009 puheet olivat hyvin toisenlaisia vasemmalta puolelta kuin nyt. On hyvä viisastua tietysti myöhemmin kuin ei silloinkaan.
Noin periaatteessa Suomen paikka Natossa olisi ollut jo 73 vuotta — Suomi on ollut länsimaa niin kauan. Tosiasiassa Suomi olisi voinut kuulua Natoon 30 vuotta, jos huomioidaan maailmanpoliittiset realiteetit. Silloin Suomi ei kuitenkaan valitettavasti käyttänyt sitä ikkunaa, kun meillä olisi ollut mahdollisuus päästä Natoon siinä Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä, vaan Suomi käytti sen ikkunan EU:hun liittymiseen, joka oli puolittainen ja toimimaton ratkaisu ja on johtanut siihen ristiriitaan, että me emme ole puolueettomia mutta meillä toisaalta ei ole sotilasliiton tai puolustusliiton turvatakuita takanamme. Elikkä me allekirjoitamme muiden puolesta sellaisia šekkejä, joita me emme viime kädessä ehkä pysty lunastamaan.
Harmi kyllä, ei pidä paikkaansa täällä esitetty väite, että tämä paperi olisi jollain tavalla Nato-paperi. Valitettavasti tässä puhutaan aika paljon muustakin, josta tässä yhteydessä ei kenties niin paljon tarvitsisi puhua. Onhan meillä maanpuolustus sinänsä hoidettu. Nyt on kysymys vain tästä sotilaallisesta liittoutumisesta viime kädessä.
On myös sanottu monien asioiden muuttuneen päivänä 24.2. tänä vuonna. Mutta mikä asia silloin tosiasiassa muuttui? Vastaisin niin, että meillä ei enää sen jälkeen ole ollut tosiasiallista vaihtoehtoa olla tekemättä mitään. Siinä kohtaa Suomelta meni mahdollisuus siihen, että me jatkaisimme entisellä linjallamme, sanoisimme, että meillä on Nato-optio ja siihen palataan sitten, kun turvallisuuspoliittinen tilanne muuttuu. Turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui siinä kohtaa täysin kiistämättä ja väistämättä niin paljon, että meidän on nyt pakko tehdä se ratkaisu tässä kohtaa. Käytetäänkö se niin sanottu Nato-optio nyt vai eikö sitä käytetä koskaan?
Olisi vaikea kuvitella, mikä voi olla se tilanne, että se käytettäisiin, jos sitä nyt ei käytettäisi, kun Venäjä on toisaalta käynnistänyt hyökkäyssodan Euroopan alueella ja toisaalta sen asevoimat ovat pois Suomen rajalta. Nämä molemmat ovat reaalipoliittisia tosiasioita, jotka kenties avaavat meille nyt sen ikkunan kyseisen jäsenyyden edistämiselle. Eli nyt se ratkaisu on tehtävä suuntaan tai toiseen. Ei ole vaihtoehtoa olla tekemättä. 
Mitä sellaisia asioita, joista tässä ei vielä ehkä ole kovin paljon puhuttu, odottaisin tältä selonteolta? Ensinnäkin: mikä on tämän liittymisprosessin nopeus ja mitä tapahtuu sen aikana, mikä on muiden maiden tuki meille, liittokunnan tuki meille neuvotteluprosessin aikana ja sinä aikana, kun Suomen jäsenyyttä hyväksyttäisiin muissa maissa? Ja miten meidän omaa puolustustamme tulisi kehittää, olemme me sitten Naton jäseniä tai emme ole, koska joka tapauksessahan puolustuksemme perustuu asevelvollisuuteen, aluepuolustukseen, omaan puolustukselliseen suorituskykyyn? Onko tästä Venäjän hyökkäyksestä ja Ukrainan puolustussodasta jotain opittavaa? Onko siellä tullut esille sellaisia nykypäivän sotilasstrategiaan liittyviä asioita, jotka johtaisivat tarpeeseen päivittää meidän oman puolustuskykymme suorituskykyjä, siihen, että meidän ehkä pitäisi ajatella joitakin asioita uudestaan? Esimerkiksi tämä kysymys konkreettisesti lennokeista ja niiden käyttämisestä meritorjunnassa, saariston puolustamisessa: tulee hyvin mieleen, että siellä voisi olla käyttöä tällaisille lennokeille, mitä Ukraina on käyttänyt menestyksellisesti puolustuksensa tarkoituksiin.
Vielä tästä EU-puolustuksesta se, että EU:han ei tässä ole varsinainen toimija, vaan EU:n sisällä itsenäiset valtiot ovat tehneet ratkaisuja Ukrainan tukemisesta, yksimielisyyspäätöksiä pakotteiden asettamisesta. Itse asiassa EU:n mahtimaat, Ranska ja Saksa, varsinkin Saksa, ja Italia, ovat haparoineet tässä, ja Visegrad maat ja Viro, Baltia ovat näyttäneet esimerkkiä siinä, kuinka tuetaan Ukrainaa. He tietävät, mitä Venäjän vallan alle joutuminen merkitsee, ja he eivät halua sitä kohtaloa kenellekään. EU on tässä asiassa ollut takamatkalla.
Toivon myös sitä, että Suomen puheet eivät tule vastaan Puolassa ja Unkarissa, kun myöskin ne maat päättävät meidän Nato-jäsenyytemme kohtalosta.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-20T16:02:29,2022-04-20T16:07:47,Hyväksytty,1.1
2022_41_89,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_90,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän aloittama hyökkäyssota on kestänyt aivan liian kauan. Onneksi Ukraina on kestänyt ja taistellut urheasti, niin oman itsenäisyytensä kuin eurooppalaisten arvojen puolesta. Suomalaisten tuki Ukrainalle on ollut vilpitöntä ukrainalaisille Suomessa annettuna apuna, Ukrainaan toimitetuin avustuksin ja viimeksi toissa päivänä Senaatintorilla sankoin joukoin. 
Se, mitä olemme nähneet Tšetšeniassa, Georgiassa, Krimillä ja nyt laajasti muualla Ukrainassa, kirkastaa sen, että emme voi perustaa turvallisuuttamme toiveisiin. Päätökset on tehtävä tosiasiat tunnustaen. Kun näemme uutiskuvia ja kuuntelimme presidentti Zelenskyin puheita tässä salissa ja seuraamme hänen kirjoituksiaan Twitterissä, on täysin ymmärrettävää, että suurin osa suomalaisista suhtautuu myönteisesti Suomen liittymiseen Natoon. 
Yhdysvaltain ja Nato-maiden yhteenlaskettu puolustusbudjetti on yli 15 kertaa Venäjän vastaavan budjetin kokoinen. EU-maiden väestöstä yli yhdeksän kymmenestä on Naton jäsenmaan kansalaisia. Nato-maiden taloudet ovat moninkertaiset verrattuna Venäjän fossiilipolttoaineiden viennistä riippuvaiseen talouteen ja sen supistuvaan väestöön. Nato on sotilaallisesti ylivoimainen suhteessa Venäjään. 
Jäsenyytemme Natossa vahvistaisi kansallista turvallisuuttamme 5 artiklan kautta. Turvatakuiden ja massiivisen puolustuskyvykkyyden piirissä oleminen vähentäisi Suomen maariskiä ja parantaisi luotettavuuttamme turvallisena sijoitusympäristönä — sekään ei ole ihan vähäinen asia.
Suomen Nato-jäsenyysprosessin aikana on mahdollista, että Venäjä kasvattaisi sotilaallista jännitettä ja kohdistaisi vihamielisiä kyber- sekä hybriditoimia meitä kohtaan. Näihin on varauduttava, ja on varauduttukin, kuten ulkoministeri Haavisto jo aiemmin kertoi. Varautumista on tehtävä sekä valtion tasolla että henkisesti jokaisen omalla kohdallaan. Tämä tarvittava lainsäädännön uudistaminen etenee onneksi, ja kuulimme myös, että se etenee erittäin pikaisella aikataululla. 
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyydestä puhuttaessa meidän on myös tärkeää ottaa huomioon Naton suurimman sotilasmahdin eli Yhdysvaltojen sisäinen kehitys ja sen vaikutus maan ulkopolitiikkaan. Trumpin Yhdysvaltoja sisäänpäin kääntänyt linja lisäsi aivan ymmärrettävästi epävarmuutta Yhdysvaltojen politiikkaa kohtaan. Kuitenkin Trumpin kaltaisia Nato-kriitikkoja oli ja on edelleen koko kongressissa vain kourallinen. Vastaavasti amerikkalaisten tuki Natolle on ollut pysyvästi korkea. Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltakamppailu asettaa kuitenkin Yhdysvalloille painetta, ja sillä on vaikutusta Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaan. Samalla se pakottaa Eurooppaa ottamaan entistä suuremman vastuun tulevaisuudestaan pidemmällä tähtäimellä. Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteen korostuminen Yhdysvaltojen politiikassa ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että Yhdysvalloilla on pysyvä intressi hyviin ja luottamuksellisiin suhteisiin eurooppalaisten kumppaneiden kanssa, jotka jakavat saman arvopohjan ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian suhteen.
Arvoisa herra puhemies! Molemmat isoisäni taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta, ja koen hyvin vahvasti, että Suomen jäsenyys puolustusliitossa on ennen kaikkea pitkän aikavälin ratkaisu sen varmistamiseksi, että lapseni ja pieni lapsenlapseni eivät joudu ikinä kokemaan sitä julmuutta, mitä joudumme todistamaan, mitä Ukrainassa tapahtuu tällä hetkellä. Jäsenyys Natossa ei poista turvallisuusuhkia ympäristöstämme, mutta se antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan.
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti. Elämme vaarallista aikaa, ja tämä aika on isänmaan kannalta välttämättömille päätöksille nyt.
Tähän loppuun toistan kokoomuksen ryhmäpuheessa ilmaistun kokoomuksen kannan: Naton sisäpuolella on turvallisempaa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-04-20T16:07:50,2022-04-20T16:12:25,Hyväksytty,1.1
2022_41_91,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_92,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helmikuun 24. päivä kuluvaa vuotta jää historiaan synkkänä päivänä, joka tasavallan presidentin sanoja lainatakseni ”riisui naamiot ja jätti jäljelle vain sodan kasvot”. Tuo helmikuinen päivä, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sen jälkeen kuluneet mustat päivät ja viikot ovat olleet hyökkäys paitsi Ukrainaa ja sen kansaa myös Euroopan turvallisuusjärjestystä ja kansainvälistä oikeutta vastaan. 
Tiedot ilmeisistä sotarikoksista ja raakalaismaisista hyökkäyksistä siviilejä kohtaan ovat syvästi ja laajasti järkyttäneet myös meitä suomalaisia. Tapahtunut on perustavanlaatuisella tavalla muuttanut turvallisuusympäristöämme. Emme vielä tiedä, milloin ja miten sota loppuu ja rauha palaa Ukrainaan. Sen tiedämme, että jokainen päivä sotaa on liikaa, ja sen, että tapahtuneen vaikutukset ovat joka tapauksessa pitkäkestoiset ja vaikeasti ennakoitavat, ja sen, että samaan vanhaan ei Euroopassa tai Suomessa ole paluuta vaan olemme monin tavoin uuden edessä. 
Tämän uuden ajan edessä Suomen on paitsi vahvasti autettava Ukrainaa ja ukrainalaisia myös päätettävä, millä tavoin vahvistamme Suomen turvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa vuosikymmeniksi eteenpäin. Tätä kysymystä olen myös itse näiden viikkojen aikana alati miettinyt, punninnut vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia, kysynyt itseltäni ja asiantuntijoilta kysymystä: miten varmistamme, että sota ei koskaan enää palaa Suomen rajoille? 
Arvoisa puhemies! Selonteko kuvaa turvallisuusympäristössä tapahtunutta muutosta sekä mahdollisia keinoja Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Keinovalikoimasta löytyvät muun muassa: kansallisen puolustuskyvyn kehittäminen, EU:n turvallisuuspoliittisen roolin vahvistaminen, yhteistyön tiivistäminen kahden- ja monenvälisten puolustusyhteistyökumppaniemme kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden hakeminen. Nämä raiteet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan toisiaan täydentäviä.
Mielestäni selvää on, että Suomen tulee jatkaa kansallisen puolustuksen vahvistamista ja kansainvälisen puolustusyhteistyön tiivistämistä kaikissa tilanteissa, myös puolustuksellisesti liittoutuneena. 
Selonteossa arvioidaan varautumista myös laaja-alaiseen vaikuttamiseen sekä kuvataan muuttuneen tilanteen mahdollisia vaikutuksia talouteen, huoltovarmuuteen ja yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. On selvää, että yhteiskunnan kokonaisvaltaisen kriisinsietokyvyn, sisäisen turvallisuuden ja kansakunnan yhtenäisyyden merkitys korostuvat uudessa tilanteessa entisestään. Näitä kaikkia onkin tulevina vuosina määrätietoisesti vahvistettava ja vaalittava.
Mutta palaan vielä äsken esittämääni keskeiseen kysymykseen: miten parhaiten varmistaa, että Suomen rajoilla ei koskaan enää sodita? Selonteko ei anna kysymykseen suoraa vastausta, vaan vaihtoehtojen punninta ja johtopäätösten tekeminen jätetään tämän osalta eduskunnalle. Omalta osaltani olen päätynyt siihen, että olemassa olevista vaihtoehdoista Nato-jäsenyys tarjoaa lopulta vahvimman sotaa ennaltaehkäisevän pidäkkeen ja turvaa näin rauhaa ja vakautta Suomessa. Siksi kannatan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Mikäli Suomeen kuitenkin kohdistuisi hyökkäys liittokunnan jäsenenä, Suomen puolustuksen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Suomella olisi näin pitävät turvatakuut. Pidän kuitenkin tärkeänä, että mahdollisella Nato-jäsenyydellä on laaja kansalaisten ja eduskunnan tuki. Kyseessä on valtavan kauaskantoinen päätös, jonka mukanaan tuomat oikeudet ja velvollisuudet on tunnistettava. Ei ole jäsenyyttä, joka tarjoaa pelkkiä oikeuksia. 
Nato-jäsenyyden mahdolliset vaikutukset, hyödyt ja haitat, riskitkin, niin hakemusvaiheessa kuin sen jälkeen on tiedostettava ja niihin on varauduttava. Siksi on tärkeää, että keskustelu valiokunnissa käydään huolella asiantuntijoita ja toisiamme kuunnellen. Valiokuntakäsitellyssä on avoimesti käsiteltävä ja otettava huomioon myös ne mahdolliset kysymykset, joita ei voi julkisuudessa käsitellä. Uskon, että jokainen edustaja tässä talossa haluaa edistää Suomen turvallisuutta, päätyy hän omassa Nato-harkinnassaan mihin tahansa. 
Myös Ruotsissa arvioidaan parhaillaan vastauksia muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen. Pidän ulkoministeri Haaviston tavoin tärkeänä, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja suurin piirtein samassa aikaikkunassa ja samansuuntaisesti, kuitenkin itsenäisesti omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. 
Kuten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pylväs totesi, Suomen ratkaisut ovat aina perustuneet siihen, että ne ovat vahvistaneet Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja maamme kansainvälistä asemaa — näin tulee olla myös nyt. Turvallisen tulevaisuuden takaaminen tulevillekin sukupolville on yhteinen vastuumme.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-04-20T16:12:30,2022-04-20T16:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_41_93,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_94,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Noin kaksi kuukautta sitten heräsimme toisenlaiseen maailmaan. Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Nyt tiedämme, että sota on paitsi oikeudeton ja järjetön, myös brutaali, suorastaan raakalaismainen. Ukrainassa ihmiset puolustavat maataan henkensä kaupalla, pelkäävät läheistensä puolesta, pakenevat sodan jaloista, odottavat, tuleeko apu ajoissa. Eurooppa on asettunut yhtenäisesti Ukrainan tueksi ja tuominnut Venäjän toimet jyrkästi. Vastatoimet ovat olleet ennennäkemättömiä. Ukrainaa ja ukrainalaisia on tuettu niin valtioiden kuin kansalaistenkin voimin. Suomessakin muistetaan, millaista on joutua jättämään kotinsa. Me evakkomummojen ja ‑ukkien jälkeläisetkään emme unohda. Ukrainan asia on meidän.
Maanantaina tuhannet ihmiset osoittivat Senaatintorilla tukeaan Ukrainalle. Yksi mielenosoituksen viesteistä oli, että Suomi voi tehdä enemmän, ja se on totta. Eurooppalaisten puheissa ja teoissa on yksi harvinaisen räikeä ristiriita: riippuvuutemme venäläisestä fossiilienergiasta. Kivihiilen lisäksi myös öljy- ja kaasuhanat on laitettava kiinni. On täysin kestämätöntä, että eurooppalaista rahaa virtaa yhä Putinin taskuun.
Se, mitä Ukrainassa tapahtuu, vaikuttaa koko Eurooppaan ja koko maailmaan. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. Mitä kaikkea siitä vielä seuraa, jää nähtäväksi. Suomi ei kuitenkaan ole vain sivustaseuraaja, vaan omat ratkaisumme ovat omissa käsissämme.
Arvoisa puhemies! Muuttuneen tilanteen myötä myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa ja ratkaisuja on tarpeen tarkistaa. Menneeseen ei ole paluuta. Työtä rauhan, vapauden ja demokratian puolesta tarvitaan enemmän kuin aikoihin. Suomen turvallisuuspoliittisten ratkaisujen tärkein tehtävä on estää sota. Samalla on huolehdittava siitä, että pahimmankin tapahtuessa pärjäämme.
Olen pohtinut omaa kantaani Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä kohtaan perusteellisesti viime kuukausina, ja aiemmin varsin varauksellinen suhtautumiseni on muuttunut. Olen kallistunut kannattamaan Suomen Nato-jäsenyyttä. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä!] Uskon sen lisäävän Suomen turvallisuutta, ja koen, että askel syventyneestä kumppanuudesta jäseneksi ei ole valtava mutta se on olennaisen tärkeä.
En suhtaudu Natoon kritiikittömästi. Ei mikään järjestö ole täydellinen eikä mikään ratkaisu todellakaan riskitön — päinvastoin riskejä on paljon ja tulevaisuus on huomattavan sumuinen. Näiden epävarmuuksien keskellä meidän on tehtävä parhaita mahdollisia päätöksiä. Mielestäni Nato on olemassaolevista puolustusratkaisuista, voisi sanoa, vähiten huono.
Odotan, että jäsenenä Suomi ottaisi aktiivisen roolin Naton sisällä aivan kuten toimimme aktiivisesti EU:ssa, YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Rauhantyö, ydinaseriisunta ja kestävä vapauden tavoittelu eivät väistyisi tavoitteistamme. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, Saramo?]
Putinin oikeudeton hyökkäys ja raakalaismainen toiminta Ukrainassa ravistelevat paitsi eurooppalaista turvallisuusjärjestystä myös suomalaisten mieliä. Mielipidemittausten perusteella kansalaisten tuki Nato-jäsenyyttä kohtaan on vankka. Vastuu päätöksestä on meillä kansanedustajilla, mutta suomalaisten muuttunut mielipide antaa aivan uudella tavalla tilaa tehdä tarvittavia ratkaisuja tarvittaessa ripeästikin.
Arvoisa puhemies! On odotettavissa, että turvallisuuspoliittiset ratkaisumme kiinnostavat myös Suomen rajojen ulkopuolella. Vakaviakin vaikuttamisyrityksiä voi tulla eteen, ja Kremlin orkestroima informaatiovaikuttaminen varmasti kiihtyy. Viime kädessä on meidän päättäjien vastuulla suodattaa oikeaa tietoa, pitää pää kylmänä, ottaa huomioon nekin asiat, joista ei voi julkisesti puhua, ja tehdä tarvittavat päätökset tehokkaasti mutta punniten. Vaikka Suomi itse ei ole akuutin kriisin keskellä, tulevina viikkoina kysytään koko kansakunnalta kriisinkestävyyttä.
Toivon, että päättäjinä onnistumme huolehtimaan siitä, että suomalaiset laajasti pystyvät sitoutumaan tekemiimme päätöksiin. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota siihen, että nuorten ääni kuuluu tässä keskustelussa. He elävät tekemiemme päätösten kanssa pisimpään.
Kriisinkestävyydestä on apua myös, kun teemme kaikkemme Ukrainan auttamiseksi, vaatii se sitten lisäpanostuksia humanitaariseen apuun, puolustustarvikepaketteja tai nuukailua energian säästämiseksi, jotta rahavirta Putinin sotakassaan saadaan tyrehtymään.
Arvoisa puhemies! Sodan pitkittyessä ja raaistuessa myös humanitäärinen kriisi syvenee hetki hetkeltä. Kuvat ja tiedot Ukrainassa tapahtuvasta tuhosta repivät sydäntä. On tärkeää, että Suomi tukee vahvasti humanitääristen järjestöjen vaikeaa mutta sitäkin tärkeämpää työtä alueella. Suomi kantaa vastuunsa kriisien koettelemassa maailmassa, koska se on oikein, mutta sekin kannattaa muistaa, että apua vaikeassa paikassa ja tukea kannoilleen kansainvälisillä foorumeilla [Puhemies koputtaa] saa helpommin, kun on myös itse ollut valmis auttamaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-04-20T16:17:41,2022-04-20T16:23:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_95,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Ja nyt ministeri Leppä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_96,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jari,Leppä,Maa- ja metsätalousministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Tämä selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta alleviivaa ennen kaikkea tietysti niitä tarvittavia toimenpiteitä ja toimia, joilla turvaamme itsenäisyytemme, koskemattomuutemme ja turvallisuutemme, mukaan lukien mahdollisuuden Nato-jäsenyyteen. Selonteko alleviivaa myös huoltovarmuutta merkittävänä osana kokonaismaanpuolustusta ja kokonaisturvallisuuttamme. Siksi omasta ruoantuotannostamme ja energiantuotannostamme on pidettävä ja pidetään huolta. Samalla tämä tarjoaa myös lisää liiketoimintamahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti meidän talouteemme.
Ruokaturvan varmistamisessa kannattava maatalous on keskiössä. Se turvaa omavaraisuuden ja huoltovarmuuden ruoan osalta. Turvallisuustilanne on muuttunut, ja sen vuoksi on tarve arvioida myös uudelleen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan toimia. Itsenäisen valtion yksi peruskivi on uskottava ja suorituskykyinen maanpuolustus ja toinen on huoltovarmuus. Ilman omaa ruokaa ja omaa energiaa emme ole turvassa. Siksi haluamme pitää huoltovarmuutemme kunnossa — niin kuin lukuisa joukko, hyvät kollegat, puhujista myöskin totesi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-04-20T16:23:04,2022-04-20T16:24:29,Hyväksytty,1.1
2022_41_97,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_98,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään lukuisia tekijöitä, myös riskejä, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa Suomen turvallisuuteen. Hybridivaikuttaminen, kyberturvallisuus, huoltovarmuus, kriittisen infrastruktuurin suojaaminen ja taloudelliset vaikutukset käydään läpi myös riskejä huomioiden. Mutta yhden osion kohdalla riskejä ei avata lainkaan. Nato-jäsenyyttä käsittelevässä osiossa ei avata jäsenyyden haittapuolia millään tavalla. Kansanedustajille luvataan antaa tietoa enemmän, mutta kansalle ei. Tämä selonteko ei arvioi Nato-jäsenyyden vaikutuksia vaan on opas Nato-jäsenyyteen.
Olen kolmessa valiokunnassa voinut perehtyä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Sen lisäksi olen parlamentaarisessa seurantaryhmässä seurannut kahdeksan vuoden ajan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisen että puolustusselonteon valmistelua, ja viime kaudella osallistuin myös Nato-selvityksen seurantaan. Uskon, että minulla on tältä pohjalta vähintäänkin kohtuulliset tiedot Suomen turvallisuuspoliittisesta tilanteesta ja viime aikojen tapahtumista lähialueilla. 
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyyttä on pohjustettu määrätietoisesti jo Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Tiedotusvälineet ovat puolensa valinneet, ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ei ole pyrittykään tasapuoliseen tapaan käsitellä sodan jälkeisen ajan merkittävintä asiaa. Päivästä toiseen on toistunut asetelma, jossa Nato-myönteisen median Nato-myönteinen toimittaja haastattelee Nato-myönteistä tutkijaa. Kriittiset äänet on vaiettu ja ilmapiiri on muuttunut hyvin ahdistavaksi, jopa uhkaavaksi, ja silläkin on aina seurauksensa.
On rakennettu kummallinen yhteys, että Ukrainan tilanne voidaan siirtää sellaisenaan Suomeen. Suomi ei ole koskaan ollut Neuvostoliiton alusmaa eikä ole slaavilainen valtio. On luotu outo yhteys, että jos vastustat Nato-jäsenyyttä, kannatat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Totta kai Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa jo muutenkin epävarmuutta ja suoranaista pelkoa, mutta pelko ei saa olla ainakaan päättäjille peruste tehdä ratkaisuja. Kaikissa tilanteissa pitää pystyä arvioimaan ratkaisujen hyviä ja huonoja puolia ja katsoa hetken yli. 
Onko Venäjä sitten sotilaallinen uhka tällä hetkellä? Ei ole, sillä Venäjä kuluttaa operatiivista voimaansa hurjaa vauhtia Ukrainassa. Jotta uhka muuttuisi todeksi, hyökkääjällä pitää olla halu ja kyky. Onko Venäjä sitten uhkaillut Suomea tai muita länsimaita? On, mutta jos tuntee suomalaista mielenlaatua edes jonkin verran, tietää, että uhkailemalla suomalaisiin ei voi vaikuttaa. Onneksi Suomi on huolehtinut omasta puolustuksestaan. Kaikissa tilanteissa oma, uskottava puolustus antaa liikkumatilaa.
Arvoisa puhemies! Muutama keskeinen seikka, jotka painavat omassa arviossani kaikkein eniten.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaisi perustavalla tavalla Pohjois-Euroopan vallitsevaa tilaa. Pohjoisessa tilanne on ollut vakaa ja ennustettava pitkään. Arktisen alueen merkitys kasvaa, luonnonvarat kiinnostavat, samoin meriyhteys. Pohjoiseen katsovat niin Yhdysvallat, Venäjä kuin Kiinakin, ja jo se lisää jännitteitä alueella.
Meistä tulisi osa ydinaseblokkia. Venäjän merkittävin ydinasearsenaali sijaitsee Kuolan niemimaalla, eikä yksikään suurvalta käy sotaa omalla maaperällään. Sotilasliiton jäsenenä Suomi menisi mukaan suunnitteluryhmään, joka pohtii muun muassa ydinaseitten käyttöä.
Nato mainitaan myös monesti yhteisenä arvoyhteisönä, mutta minä en ainakaan kauhean paljon tunne yhteisöllisyyttä esimerkiksi Turkin kanssa.
Maanpuolustustahto on Suomessa poikkeuksellisen korkea. Se laskisi huomattavasti, jos menemme sotilasliittoon. Nyt maanpuolustus on meidän asia, Nato-jäsenyyden myötä se olisi noiden asia. [Sebastian Tynkkynen: Eikä!] Se johtaisi myös yleisen asevelvollisuuden murenemiseen, mikä on Suomen puolustuskyvyn ehdoton perusta.
Ja kannattaa muistaa, kun puhutaan turvatakuista, mitä sanoi Yhdysvaltain entisen presidentin entinen neuvonantaja Bolton. Hän sanoi, että jos Trump olisi valittu toiselle kaudelle, hän olisi ensi töikseen irrottanut Yhdysvallat Natosta. Voitaisiinko silloin puhua enää turvatakuista? Ja Trump tai Trumpin kaltainen presidentti voidaan valita uudelleen, ja silloin asetelma voi kyllä mennä kokonaan uusiksi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-04-20T16:24:32,2022-04-20T16:29:38,Hyväksytty,1.1
2022_41_99,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Ledamot Löfström. [Eduskunnasta: Kylläpä oli tarinoita! — Välihuutoja] — Ledamot Löfströmillä puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_100,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Tack, ärade herr talman, arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko käsittelee erittäin hyvin ja oikealla tavalla myös Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellista asemaa. Liitteessä listataan myös, miten Ahvenanmaan itsehallintoa kuultaisiin Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan hakemuksen yhteydessä.
Kuten ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi, Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole este Suomen kansainvälisille jäsenyyksille, ei myöskään puolustukseen liittyville. Se ei ole ollut este EU-jäsenyydelle, Nordefcolle eikä syvälle kahdenväliselle yhteistyölle Ruotsin kanssa. Se ei ole este myöskään mahdolliselle Naton jäsenyydelle — jota muuten itse kannatan.
Natossa on ja on ollut useita demilitarisoituja alueita. Tämä koskee erityisesti norjalaista Huippuvuorten aluetta, joka on demilitarisoitu ja jolla on myös suora raja Venäjän kanssa. Esimerkkejä on myös Kreikan saarilla.
On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että Ahvenanmaan demilitarisointia ja neutralisointia säännellään kolmessa erillisessä kansainvälisessä sopimuksessa. Vanhin sopimuksista on Suomen itsenäisyyttä vanhempi ja vuodelta 1856. Muut sopimukset ovat vuosilta 1921 ja 1940. Keskustelussa eniten huomiota saa tämä viimeinen sopimus, joka on kahdenvälinen Suomen ja Venäjän välillä. On kuitenkin tärkeää, että ei unohdeta vanhempia sopimuksia, joista erityisesti vuoden 1921 sopimus on huomioonotettava. Sopimus on yhtäpitävä Kansainliiton päätöksen kanssa koskien Ahvenanmaan itsehallintoa, joka tänä vuonna täyttää sata vuotta.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa demilitarisointi esitetään joskus osana itsehallintoa ja asiana, jota säädeltäisiin vain valtakunnan ja Ahvenanmaan maakunnan välillä. Tämä on virheellistä tietoa. Kyse on kansainvälisistä sopimuksista. Ahvenanmaa ei ole suoraan niiden sopimuspuolena, vaan Suomen sopimuspuolena on valtiovalta. Ahvenanmaalla on sen sijaan luonnollisesti intressejä asiassa. Demilitarisointi on ollut olemassa Suomen itsenäisyyttä ja Ahvenanmaan itsehallintoa kauemmin, ja se on tärkeä osa Ahvenanmaan itsehallintoa ja Ahvenanmaan identiteettiä.
Arvoisa puhemies! Demilitarisointi ei kuitenkaan tarkoita, että Ahvenanmaa olisi puolustamaton. Puolustusvoimilla on paitsi vastuu Ahvenanmaan puolustamisesta osana Suomen kansainvälistä koskemattomuutta myös velvollisuus tehdä niin kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Sopimukset antavat Puolustusvoimille ja muille viranomaisille erityisoikeuksia ja mahdollisuuksia. Siksi on tietysti olemassa suunnitelma, valmius ja kyky myös Ahvenanmaan puolustamiseen. Kuten kaikki tässä salissa tietävät, viranomaisillamme on asiantuntevan ja ammattitaitoisen henkilöstönsä kanssa suunnitelma kaikkien mahdollisten ja mahdottomien skenaarioiden varalta, myös Ahvenanmaan osalta. Tämä suunnitelma on ollut olemassa myös ennen 24:ttä helmikuuta. Ahvenanmaan puolustussuunnittelusta vastaa Merivoimat täysin kaikkien kansainvälisten sopimusten mukaisesti, ja nykyaikainen aseteknologia on helpottanut tehtävää.
Arvoisa puhemies! Hyvät yhteydet valtiovallan ja Ahvenanmaan itsehallinnon välillä ovat tärkeitä, erityisesti nyt. Haluan korostaa, että näin on myös ollut ja että yleisesti Ahvenanmaalla ja itsehallinnon viranomaisten keskuudessa on oltu erittäin tyytyväisiä siihen, miten Ahvenanmaata on kuultu selonteon valmistelussa. Kiitos ulkoministeriölle ja koko hallitukselle siitä.
Arvoisa puhemies! Ahvenanmaa ja ahvenanmaalaiset ovat ylpeitä itsehallinnosta ja kansainvälisestä asemastaan. Samalla halutaan kaikkien voimassa olevien sopimusten pohjalta olla yhteiskunta, joka voi osaltaan vaikuttaa rakentavasti koko maan turvallisuuteen sekä Itämeren vakauteen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-04-20T16:29:46,2022-04-20T16:35:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_101,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitos. — Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_102,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja puolustuspoliittisten näkökulmien rinnalla selonteossa on pohdittu laajasti muuttuneen turvallisuusympäristön vaikutuksia sisäisen turvallisuuden eri ulottuvuuksiin. Suomi varautuu erilaisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää jatkuvaa uhka-arviointia ja kokonaiskoordinaation parantamista sekä hybridiuhkien entistä parempaa tunnistamista ja torjumista.
Hybridivaikuttamisen keinot ovat moninaisia, ja usein samanaikaisesti käytössä on yhdistelmä eri keinoista. Informaatiovaikuttaminen on yksi keino, jonka torjunnassa meillä jokaisella on rooli. Etenkin sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa tiedon luotettavuuden ja uskottavuuden arvioiminen käy yhä vaikeammaksi, siksi medialukutaidon ja lähdekritiikin merkitys korostuu. Kriisien aikana informaatiovaikuttaminen lisääntyy, mikä vaatii medialta entistä vahvempaa varautumista ja osaamista.
Hybridivaikuttaminen voi näkyä myös vakavina yleisen järjestyksen ja turvallisuuden häiriöinä; tavoitteena on jännitteiden luominen ja vihan lietsonta eri ihmisryhmien välillä ja sitä kautta kansallisen yhtenäisyytemme heikentäminen. Me jokainen valitsemme myös sen, olemmeko mukana rakentamassa vai repimässä.
Toimintaympäristön muutos heijastuu myös kyberympäristöön. Uhka vakavammasta vihamielisestä kybertoiminnasta on selvästi kohonnut. Tähän on varauduttu viranomaisten yhteistyöllä, mutta myös yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa.
Toimintaympäristön muutosten myötä Suomen suorituskykyä rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi on tarpeen vahvistaa. Tähän liittyvät muun muassa kriittiset materiaalihankinnat, kyberosaaminen ja rajojen teknisen valvonnan modernisointi sekä infrastruktuuri ja valvontatekniikka itärajan riskialueilla. Näiden osalta kehysriihessä päätettiin merkittävistä resurssilisäyksistä. Rajalla varaudutaan myös laajamittaisen maahantulon hallintaan sekä muuttoliikkeen välineellistämiseen hybridivaikuttamisen keinona.
Myös väestönsuojelu on osa varautumistoimintaa. Pelastusviranomaisilla on väestönsuojelussa keskeinen toiminnallinen ja koordinoiva rooli. Suomessa on EU:n kattavin väestönsuojainfra, mutta muuttunut turvallisuustilanne edellyttää väestönsuojelun ja väestönsuojakannan kehittämisen ja resurssitarpeiden arvioimista.
Selonteossa nostetaan myös esille henkinen kriisinsietokyky. Se on koronavuosien aikaan heikentynyt, ja siksi on tärkeää, että pystyisimme turvaamaan mahdollisimman normaalin arjen jatkumisen. [Puhemies koputtaa] Erityisen tärkeää on huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-20T16:35:04,2022-04-20T16:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_41_103,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. Kiitoksia. — Ja nyt puhujalistaan takaisin. Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_104,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Olen ollut 27 vuotta eduskunnan jäsen ja ajattelen, että olemme nyt isänmaan kannalta tämän ajanjakson tärkeimmän päätöksen edessä. Itse toivon, että eduskunta päätyisi ripeällä tahdilla myönteiseen Nato-ratkaisuun. 
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruspilarit särkyivät merkittäviltä osin tänä keväänä, ja turvallisuutemme on nyt rakennettava uudelle perustalle. Venäjä on omilla toimillaan, hyökkäyssodalla Ukrainaan, menettänyt luottamuksemme. Suomen ulkopoliittinen johto — tasavallan presidentti, pääministeri Marin, te, ulkoministeri Haavisto, puolustusministeri — ansaitsee tässä prosessissa erityisen kiitoksen ja tuen myös täältä opposition taholta. [Ben Zyskowicz: Ja täältä!] Olette jämäkästi ja samalla parlamentaarista yhtenäisyyttä rakentaen vieneet tätä prosessia eteenpäin. 
Samalla haluan antaa tunnustuksen myös muiden oppositiopuolueiden johtohenkilöille, esimerkiksi slaavilaisten kielten taitoa taitavasti hyödyntäneelle ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle ja Yhdysvaltain republikaaniedustajia parhaillaan tapaavalle kokoomusjohtajalle. Asiamme on yhteinen. Isänmaan turvallisuutta rakennetaan nyt vuosikymmeniksi eteenpäin, ja tässä ei ole jakoa hallitukseen ja oppositioon. Toivon, että tämä hyvä yhteishenki huomioidaan koko eduskuntakäsittelyn ajan. 
Suuri osa suomalaisista myös antaa tukensa Naton jäsenyydelle. Ukrainan sota on osoittanut meille kaikille sen, miten yksin liittoutumaton maa on jäänyt puolustamaan itseään. Materiaalista apua, myös aseita, on kyllä Ukrainaan saatu, mutta ukrainalaiset sotilaat itse hoitavat alueensa ja kansansa puolustamisen. Oma vahva kansallinen puolustus on kaikissa tilanteissa jatkossakin ensiarvoisen tärkeää, mutta Nato-jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä, ja silloin hyökkäyksen kohteeksi joutumisen kynnys kohoaisi merkittävästi. Sellaisen maan haluaisin itse olla jättämässä lapsilleni ja lastenlapsilleni. 
Tasavallan presidentti on aiemmin puhunut ulko- ja turvallisuuspolitiikan neljästä pilarista, ensinnäkin omasta uskottavasta puolustuskyvystä, sitten läntisistä kumppaneista ja kumppanuuksista, kolmanneksi hyvistä suhteista ja hyvästä yhteistoiminnasta Venäjän kanssa ja neljänneksi YK:sta ja muusta kansainvälisestä yhteisöstä. No nämä neljä pilaria ovat ikään kuin neljä tuolinjalkaa, joiden avulla tuolilla pystyy tukevasti istumaan, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että yksi näistä pilareista on murtunut täysin, eli tuo Venäjän kanssa hyvät suhteet, hyvä yhteistoiminta, ja toisaalta myös YK on tällä hetkellä melko voimaton, koska turvallisuusneuvosto on käytännössä lamaantunut toiminnassaan, koska Venäjä on siinä merkittävänä rakennuspalikkana. 
Itse kerroin julkisesti jo ennen tuota 24. helmikuuta, että Natoon liittyminen ja tämän Nato-option hyödyntäminen, josta olemme olleet varsin yksimielisiä, olisi mielestäni ajankohtaista siinä tilanteessa, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan, ja näin valitettavasti tapahtui. Itse toivon sitä, että liittymisprosessi hoidettaisiin nopeasti hyvällä kansallisella yhteishengellä ja niin, että tuo harmaa ajanjakso jäisi mahdollisimman lyhyeksi. [Puhemies koputtaa]
Samalla kun olemme valppaita Venäjän vaikuttamisen suhteen, pidän tärkeänä, että emme leimaa automaattisesti Venäjän trolleiksi niitä, joilla on toisenlaisia näkökohtia, [Puhemies koputtaa] myös kriittisiä näkökohtia ja kysymyksiä Nato-hanketta kohtaan. Eli vastakkainasettelujen syventäminen ei rakenna kansallista yhtenäisyyttä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-04-20T16:38:25,2022-04-20T16:43:46,Hyväksytty,1.1
2022_41_105,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_106,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme sitä mieltä, että 24. helmikuuta muutti eurooppalaisen turva-arkkitehtuurin rakenteet. Se muutti ne vähintäänkin kahdella tavalla:
Ensimmäinen on se, että 90-luvun alussa hyväksyttiin tämän arkkitehtuurin peruspilarit, joissa on useita elementtejä: alueellinen koskemattomuus, kunnioitamme valtioiden suvereniteettia ja jokaisen oikeutta valita oma turvallisuusratkaisunsa, myöskin yhteinen turvallisuus, jakamaton yhteinen turvallisuus siinä mielessä, että sinun turvallisuutesi ei tapahdu naapurin kustannuksella, vaan siinä on yhteinen lähestymistapa. Ulkoministeri Lavrov’han viittasi tähän yhteisen turvallisuuden käsitteeseen silloin, kun neuvotteluprosessia yritettiin ennen Ukrainan sotaa pitää yllä. Kun Venäjä on nyt pommittamassa Kiovaa ja nimenomaan hyökkäämässä Ukrainassa aggressiivisesti, niin joudutaan tietysti kysymään, mitä tämä yhteinen turvallisuus tarkoittaa. Yhteinen turvallisuus on aidosti Euroopassa muuttunut yhteiseksi turvattomuudeksi, ja siitä me täällä nyt juuri puhumme.
Toinen seikka, jossa tämä turvallisuusympäristö aidosti muuttui, on ihmisten mielet. Voi hyvin olla niin — ja onkin niin — että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa, mutta ihmiset kokevat uhan tunteen johtuen siitä, että tämä turvajärjestelmä on horjunut niin vakavasti. Ja tämä uhan tunteen muutos on myöskin aito edustuksellisessa demokratiassa. Se vaikuttaa. Kansalaisten enemmistö on vakavasti lähtenyt pohtimaan sitä, että liittoutuminen sotilasliitto Natoon voisi olla mahdollinen ja järkevä. Me kansanedustajathan kohtaamme tämän kysymyksen jatkuvasti, kun toimittajat soittavat meille: Nato-kantasi — kyllä, ei, en osaa sanoa?
Puhemies! Olen juuri kirjoittanut kirjan tästä asiasta selkeyttääkseni itselleni, mikä minun näkemykseni on. Nimittäin olen vähän samaa mieltä kuin varmaan kaikki muutkin täällä, että tätä ratkaisua ei pidä pohtia niin, että se tehdään mielijohteesta tai tarkoitushakuisesti. Me teemme Suomen turvallisuuspolitiikan suurstrategisen ratkaisun, jolla on vuosisatainen merkitys, poikkeuksellisen suuresta asiasta, ja silloin tämmöinen mielijohteiden varassa tapahtuva päätöksenteko ei ole järkevää.
”Kyllä, ei, en osaa sanoa” — jos sen pelkistää siihen tärkeimpään kysymykseen eli Suomen turvallisuuteen, niin kyllä-argumenttia tietenkin puoltaa pienen maan tarve saada kollektiivista suojaa, jos se joutuisi Ukrainan tavoin kohtaamaan yksin hyökkäyksen tai sen uhan. Tämä aidosti puoltaa kyllä-vastausta Nato-jäsenyyden osalta.
”Ei” — sitä puoltaa pienen maan ajautuminen sotilasliitossa osaksi mahdollista suurvaltavastakkainasettelua, ja kaiken lisäksi vielä Suomi rajamaana olisi etumaastossa ensi-iskujen kohteena. Siltä pohjalta vastaus olisi ei.
”En osaa sanoa” — minusta ainakin tuntuu, että minä osaan sanoa, ja en pysty siihenkään silloin reagoimaan. Ainakin sen osaan sanoa, että Naton 5 artiklan turvatakuita Suomi ei ole tähän mennessä tarvinnut. Me olemme eläneet sotilaallisesti liittoutumattomana pisimmän rauhanjakson koko Suomen historiassa, ja sen monet sanovat, että jos Suomi liittyy Natoon, 5 artikla saattaa olla erittäin tarpeellinen. Tätä me voimme tässä analysoida.
Arvoisa puhemies! Meillä on kaksi koulukuntaa, jotka tässäkin keskustelussa täällä ovat näkyneet, kun keskustellaan tästä Nato-jäsenyydestä. Yksi koulukunta katsoo Nato-jäsenyyden päämääränä ja toinen koulukunta katsoo sen keinona.
Nato on ikään kuin tila, jonne on ovi. Sinne pitää päästä tavalla tai toisella ja pitäisi yrittää vilahtaa mahdollisimman hyvin. Edustaja Mäkelä täällä totesi, että se tilaisuus jäi käyttämättä silloin 90-luvulla. Niin, eteiseenkään ei pidä jäädä roikkumaan — täysjäsenyys kaikilla kattauksilla.
Toinen koulukunta arvioi Natoa ensisijaisesti keinona. Kysymys on Suomen turvallisuudesta ja kansakunnan suvereenista olemassaolosta. Tarjoaako sotilaallinen liittoutuminen vai liittoutumattomuus sen tilan, että me olemme sotien ulkopuolella? Ja siinä mielessä voi sanoa, että se vilahdus siinä 90-luvulla sinne Naton jäseneksi ei olisi muuttanut tilannetta, me olemme eläneet rauhanjakson.
Tiedän, kumpaan koulukuntaan itse kuulun. Minä kuulun siihen koulukuntaan, niin kuin tasavallan presidenttikin sen ilmaisi, että tätä täytyy arvioida turvallisuudesta. Ja nyt siteeraan puheeni lopuksi tasavallan presidenttiä. [Puhemies koputtaa] Hän sanoi nämä sanat [Eduskunnasta: Aika!] ja nämä ovat tärkeät: ”Haluan korostaa, että tässä tehdään nyt Suomen turvallisuuden kannalta ratkaisua. Se ei ole keneltäkään pois. Ratkaisu ei ole ketään vastaan. Se on meidän puolesta”, sanoi tasavallan presidentti, [Puhemies koputtaa] ja yhdyn näihin näkemyksiin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-04-20T16:43:53,2022-04-20T16:49:34,Tarkistettu,1.1
2022_41_107,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_108,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Ensiksi äärimmäisen suuret kiitokset valtioneuvostolle, kaikille ministereille, erityisesti avainministereille — pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri — teidän todella hyvästä, vastuullisesta työstä. Varmasti tunteja ei ole laskettu, kun olette tehneet työtä Suomen turvallisuuden eteen. Suuret kiitokset teille.
Käsittelyssä oleva selonteko käytännössä perustelee, miksi Nato tarvitaan Suomen turvallisuuden työkalupakkiin, näin omasta mielestäni. Aion oikoa tässä puheessa 11 väärää väitettä Natoon liittyen. 
1) Naton jäsenenä Suomi joutuisi lähettämään omia sotilaitaan sotimaan. — Puolustusliitossa jokaisen on hoidettava osansa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomi automaattisesti lähettäisi sotilaitaan ympäri maailmaa. Päätöksen joukkojen lähettämistä tekisimme Natossakin itse. Tuki voi olla muutakin kuin sotilaita. 
2) Jos liitymme Natoon, Suomeen sijoitetaan ydinaseita. — Suomeen ei sijoiteta ydinaseita, jos emme niin halua. Näin olisi myös järkevää toimia, kuten on tehty esimerkiksi Norjassa.
3) Ei Nato tulisi puolustamaan Suomea, jos tänne hyökätään. — Naton koko olemassaolo perustuu siihen pelotevaikutteeseen, että jos hyökkäät yhden Nato-maan alueelle, hyökkäät koko liittoumaa vastaan. Jos Nato-maan alueelle hyökättäisiin ja Nato seuraisi sivusta, putoaisi koko läntiseltä puolustukselta pohja samalla hetkellä. Siihen maat eivät ole valmiita. 
4) Naton sijaan voisimme perustaa puolustusliiton Ruotsin kanssa. — Kuten selonteossa todetaan, puolustusliitto Ruotsin kanssa ei korvaisi Nato-jäsenyyttä eikä sitä voisi siihen verrata. 
5) Naton ulkopuolella pysyttelemällä voimme pysytellä konfliktienkin ulkopuolella. — On nähty, että jos Venäjä jostain syystä kokee tarpeelliseksi ottaa alueita haltuun ja kokee pystyvänsä sen myös tekemään, se tulee tätä yrittämään. Naton ulkopuolella pysyttely ei siis toimi minkäänlaisena jarruna Venäjälle, vaan päinvastoin. 
6) Natoon liittyminen toisi epävakautta Suomen rajoille. — Venäjällä on jo tälläkin hetkellä joukkoja rajamme takana, joten asia ei dramaattisesti muuttuisi, jos niiden määrää kasvatettaisiin. Tärkeintä on pitää joukot juurikin siellä rajan takana, ja sitä Nato-jäsenyys varmistaisi. 
7) Nato tulee kalliiksi Suomelle. — Suomi käyttää puolustukseensa jo tällä hetkellä likimain sen, mitä Nato-maille on pidetty vaatimuksena. Naton menoista Suomelle on arvioitu koituvan noin 60 miljoonaa vuodessa. Se on pieni summa, kun se suhteutetaan yli 5 miljardin puolustusbudjettiimme tai Naton tarjoamaan puolustuskykyyn. 
8) Venäjän kanssa on sovittu 90-luvulla, että Nato ei laajene itään. — Kyse on Venäjän tulkinnasta, jossa se haluaa vetää kotiinpäin. Yleisen tulkinnan perusteella lausunnolla viitattiin aikanaan Itä-Saksan tapaukseen eikä silloin osattu kummankaan osapuolen toimesta kuvitella muiden itäisempien maiden liittymistä. Venäjä käyttää vanhaa lausuntoa todellisuuden vastaisena propagandana. 
9) Natoon liittyminen kestää kauan, vähintään vuoden. — Kesto riippuu maan omasta valmiudesta ja muiden maiden nopeudesta parlamenttikäsittelyissä. Suomessa valmiudet ja yhteensopivuus Naton kanssa ovat jo valmiiksi hyvällä tasolla. Diplomaattisia väyliä pitkin on käynyt selväksi, että Nato-maat ymmärtävät Euroopan turvallisuustilanteen ja tarpeen nopealle käsittelylle. Liittyminen tapahtuisi suurella todennäköisyydellä normiprosessia nopeammin. 
10) Natoon liittyminen laskee maanpuolustustahtoa. — Samaan aikaan kun kansalaisten Nato-kannatus on kasvanut kohisten, on kohisten kasvanut myös suomalaisten maanpuolustustahto. Ja tästä on tehty tutkimusta.
11) Nyt ei ole oikea aika liittyä Natoon, kun Venäjä on aktiivisessa hyökkäystilassa. — Nyt aika olisi paras mahdollinen. Venäjä on sotilaallisesti sidottu Ukrainaan, minkä lisäksi sen talous on syöksykierteessä. Sen kyky reagoida Suomen päätöksiin on nyt siis heikompi kuin normaalisti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T16:49:36,2022-04-20T16:54:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_109,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Kiitokset. Ja edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_110,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt selonteko, jossa päivitetään Suomen geopoliittinen tilanne vastaamaan sitä todellisuutta, minkä Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan sai aikaan. Aiempi selonteko on vanhentunut, mutta selonteon palautekeskustelussa joulukuussa puolustusvaliokunnan puheenjohtajan, edesmenneen kansanedustaja Ilkka Kanervan sanat siitä, että Venäjän etupiiriajattelua ei voi hyväksyä, ovat ajankohtaisemmat kuin koskaan. Tälläkin hetkellä Ukraina puolustautuu hyökkääjää vastaan, joka ihmisten kohtaloista ja oikeuksista välittämättä yrittää asevoimin päästä tavoitteeseensa. 
Historiallisessa perspektiivissä Suomen Nato-jäsenyys olisi luonnollinen jatkumo sille läntiselle kehitykselle, joka alkoi EEC-vapaakauppasopimuksesta 70-luvulla, jatkuen Euroopan unionin jäsenyyteen kylmän sodan loputtua, ja jo tuolloin olisi ollut viisautta hakeutua myös Naton jäseneksi, mutta valitettavasti Suomen ulkopoliittinen johto ei kyennyt 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa näkemään sitä, millainen valtio Neuvostoliiton jälkeisestä Venäjästä lyhyen demokratiakauden jälkeen tulee. Presidentti Martti Ahtisaari ansaitsee kuitenkin tunnustuksen siitä, että hän on jo pitkään pitänyt Nato-jäsenyyttä Suomelle luonnollisena valintana, ovathan Natossa mukana ne maat, joiden kanssa me teemme pitkälle menevää yhteistyötä muissakin asioissa ja joiden kanssa jaamme saman arvopohjan. 
Kokoomus on tukenut Suomen Nato-jäsenyyttä jo vuodesta 2006 lähtien, ja juuri näistä edellä mainituista syistä. On itsestäänselvää, että Nato-jäsenenäkin Suomi tarvitsee uskottavan oman puolustuksen. Hyvin tärkeää on suomalaisten maanpuolustustahto, mutta tärkeää on myös, että tosipaikan tullen emme jää yksin. Naton turvatakuut on paras mahdollinen turvallisuusvakuutus pienelle maalle.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys lisäisi Suomen omaa turvallisuutta, mutta se ei ole keneltäkään pois, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö osuvasti totesi. Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon ei ole uhka Venäjälle, vaikka sen johto sellaista retoriikkaa kotimaassaan käyttääkin. Puheet siitä, että Ukraina tai jokin muu eurooppalainen naapuri uhkaisi Venäjän turvallisuutta, ovat täysin vailla realismia. Venäjän naapureista vain Kiina on niin iso, että se edes teoriassa voisi oikeasti muodostaa uhan Venäjälle. Venäjän johto siis todellakin tietää, että Nato ja Naton eurooppalaiset jäsenet eivät uhkaa Venäjää vaan Itä-Euroopan maat ovat liittyneet Natoon vain välttääkseen Neuvostoliiton ajan karmean karmean kohtalon. 
Tavallisten venäläisten talous on taantunut jo pitkään, korruptio rehottaa ja korona on koetellut maata ja Venäjän kansaa voimakkaasti. Samalla usko johtoon alkoi hiipua. Kun kotona menee huonosti, niin johdon suosiota pyritään nostamaan torjumalla itse keksittyjä ulkoisia uhkia. Tämä on klassinen tapa toimia. Venäjän nykyhallinto nojaa toiminnassaan Neuvostoliiton ajoilta periytyvään etupiiriajatteluun ja tsaarin ajalta periytyvään itsevaltiuteen, jossa johtaja on erehtymätön. Monet venäläiset näkevät demokratian sekasortona, ja siihen Putinin hallinnon legitimiteetti perustuu, ja juuri sen vuoksi Ukrainan menestyminen demokraattisena eurooppalaisena maana olisi pahin mahdollinen asia, mitä Venäjän nykyjohdolle voisi tapahtua. Samasta syystä Venäjä on tukenut voimakkaasti Valko-Venäjän diktaattoria Lukašenkaa hänen taistelussaan maan sisäistä demokraattista oppositiota vastaan. 
Venäjä on siis hyvin arvaamaton naapuri, koska sen johto pyrkii palauttamaan historiallisen etupiirinsä ja säilyttämään oman valtansa laittamalla maan sisäisen opposition edustajat vankilaan tai maanpakoon ulkomaille. Lännessä on pitkään ajateltu, että talouden integraation keskinäinen riippuvuus Venäjän kanssa on rauhan tae. Valitettavasti nyt tiedämme, että näin ei ole. Venäjällä on toki paljon ihmisiä, jotka haluavat elää länsimaiseen tapaan ja pitää yllä rauhanomaista rinnakkaineloa. He eivät kuitenkaan valitettavasti ole niitä ihmisiä, jotka käyttävät Venäjällä valtaa. Meidän on siis valmistauduttava elämään maailmassa, jossa Suomi ei tuo energiaa Venäjältä eikä olla riippuvaisia kaupasta Venäjän kanssa.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden yhteydessä on puhuttu paljon siitä, mitä Ruotsi tekee. Olisi toki molemmille maille edullista, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon yhtä aikaa, ja tämä on kokoomuksen ja Ruotsin moderaattien yhteinen tavoite. Suomi tekee kuitenkin omat ratkaisunsa itsenäisesti. Toivon, että Suomi jättää hakemuksen Nato-jäsenyydestä mahdollisimman pian. Se on Suomen kansalaisten toive, ja se on parasta, mitä eduskunta voi tehdä suomalaisten turvallisuuden eteen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-04-20T16:54:42,2022-04-20T16:59:51,Hyväksytty,1.1
2022_41_111,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_112,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että tämä nyt aloittamani puheenvuoro on ehkä merkityksellisin puheeni tähän asti tässä salissa. Sote-uudistus tai oppivelvollisuuden laajentaminen ovat hyvin pieniä päätöksiä sen rinnalla, mitä Suomi lähiviikkoina tulee tekemään, sillä nyt, hyvät kollegat, olemme peruskysymysten äärellä. Kyse on rauhasta, puolustuksesta ja turvallisuudesta — ennen kaikkea meidän suomalaisten turvallisuudesta ja tulevaisuudesta.
Edessämme ei ole mikä tahansa selonteko, sillä juurihan me hyväksyimme niin ulko- ja turvallisuuspoliittisen kuin puolustusselonteon. Ovatko ne siis jo vanhentuneet ennen kuin muste niissä on ehtinyt edes kuivua? Vastaus on kyllä ja ei. Suomen linja on ulkopolitiikassa ollut pitkään monenkeskinen yhteistyö, ennakoitavuus ja vaikuttaminen. Puolustuksessa ja turvallisuudessa olemme nojautuneet varautumiseen. Asevelvollisuusarmeija, laaja reservi, materiaalihankinnoista huolehtiminen sekä kumppanit niin Pohjoismaissa kuin Yhdysvalloissa ovat tarjonneet vakautta. Suomen linjan on pitänyt kestää, ja se on kestänyt niin hyvät kuin huonot ajat. Nyt käsillä ovat huonot ajat. Eli vastaus siihen, ovatko linjamme vanhentuneet, on ei.
Arvoisa puhemies! Linjaamme on päivitettävä. Venäjän hyökkäyssota, puheet ja teot, joilla se on hylännyt kaiken sivistyksen, kansainväliset sopimukset, joilla se nyt pyyhkii pöytää, ja ennen kaikkea koko eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin murtuminen pakottavat meidät reagoimaan. Mutta kyse ei ole kuitenkaan pakon sanelemisesta vaan ennen kaikkea siitä mahdollisuudesta, joka edessämme nyt on, sillä kyse on strategisesta valinnasta. Kyse on Suomen Nato-jäsenyydestä.
Hallituksen ei välttämättä olisi tarvinnut toimia tilanteessa antamalla tällainen selonteko. Se kuitenkin päätti niin, jotta eduskunnalla ylimpänä valtioelimenä on mahdollisuus ja jonka ennen kaikkea pitää ilmaista kantansa mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Hybridiuhkia, kybervaikuttamista tai huoltovarmuutta voisi ja pitää käsitellä, mutta nyt katseemme pitää kohdistua ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspoliittisiin valintoihimme. Kyse on myös Suomen täysivaltaisuudesta. Entisestä puolueettomasta, nykyisestä sotilaallisesti liittoutumattomasta tulisi mahdollisesti puolustusliiton jäsen.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on se polku, johon meidän on astuttava varmoin askelin. Eduskunnan tärkein tehtävä on osoittaa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille, että Suomi on valmis Naton jäseneksi. Samaan aikaan valtiojohdon on huolehdittava maallemme riittävät ja kattavat turvatakuut mahdollisen jäsenyysprosessin ajaksi, ja kuten sanoin, arvoisa puhemies, varmoin askelin. Meillä jokaisella kansanedustajalla tässä salissa, arvoisaa puhemiestä lukuun ottamatta, on ääni. Jokaisen meidän on kyettävä muodostamaan kanta.
Perinteisestihän ulkopolitiikka on ollut hyvin konsensushakuista, ja hyvä niin, mutta se ei tarkoita, etteikö meidän pitäisi väitellä ja haastaa toisiamme. Siksi tätä selontekoakin pitää valiokunnissa käsitellä analyyttisesti ja punniten, ei viivytellen, mutta harkiten. Me tarvitsemme tälle selonteolle ja sen lopputulemalle laajan parlamentaarisen tuen. Vaikka mediat keräävät listoja yksittäisten edustajien kannoista, ei sotilaallinen liittoutuminen voi olla omantunnon kysymys. Siksi juuri puolueet ovat olemassa. Siksi oma puolueeni keskusta puoluevaltuustossaan päätti antaa valtionjohdolle mandaatin tarvittaessa toimia. Nyt on eduskuntaryhmien vuoro näyttää, antavatko ne valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille mandaatin toimia, sillä näin, arvoisat edustajat, demokratia toimii — se demokratia, jota eduskunnassa on puolustettu viimeiset sata vuotta ja jota tullaan puolustamaan myös seuraavat sata vuotta.
Arvoisa puhemies! Pääministerin sanoin ratkaisun aika on tullut, eli nyt on tärkeintä, että eduskunta osoittaa tahtotilansa valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille.
Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies! Kuten edustaja Satonenkin viittasi, olisi tietysti tärkeää, että Suomi ja Ruotsi kulkevat yhteistä tietä ja tekisivät yhtäaikaisen päätöksen, mutta toisaalta me emme jää odottamaan. Nyt pitää kaikkien vain vaikuttaa niin instituutiona kuin puolueina siihen, että Ruotsin kanssa yhdessä käymme [Puhemies koputtaa] tätä keskustelua ja pyrimme vaikuttamaan myös heidän tekemiinsä päätöksiin. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-04-20T16:59:59,2022-04-20T17:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_41_113,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Skinnari, kolme minuuttia tähän väliin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_114,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tänään salissakin on huomattu — ja keskustelu on erittäin rakentavaa ja yhtenäistä — on tärkeää myös katsoa tätä kokonaisuutta. Puhumme aivan oikein ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja tähän liittyvistä suurista päätöksistä, mutta itse halusin tuoda mukaan myös selonteon siltä osin kuin se koskettaa taloutta, kuin se koskettaa työllisyyttä ja kestävyyttä, koska kokonaiskestävyys on muutakin kuin sotilaallista kestävyyttä: se on taloudellista, se on työllisyyteen liittyvää kestävyyttä, mutta myös toimeentuloa ja sitä kautta kaiken kaikkiaan uskoa tulevaisuuteen.
Kuten selonteko toteaa talous-, elinkeino- ja yritysvaikutusten osalta, muutos on menossa. Ja se muutos, mitä Suomi nyt kohtasi työllisyyden osalta tilanteessa, jossa työllisyyskehitys on ollut hyvää — ellei erinomaista, kun katsotaan työllisyysastetta — niin kyllähän maailma meitä nyt haastaa monella tavalla. Se haastaa meitä tuotantoketjujen osalta, arvoketjujen osalta, ja senhän me koimme jo covid-kriisin osalta, mutta nyt näemme sen vielä uudella tavalla. Hinnat ovat jo nousseet niin Suomessa kuin Euroopassa, ja samaan aikaan tietysti talousennusteet ovat laskeneet ja erilaisia skenaarioita on tehty niin valtiovarainministeriön kuin Suomen Pankinkin toimesta.
Mutta se, mitä tämä selonteko haluaa sanoa, ja olen siinä mielessä samaa mieltä täällä puhuneiden, jopa kriitikoiden kanssa, että kaikkiin asioihin meillä tässä ei ole vastauksia. Mutta se, mitä me haluamme tässä sanoa, on se, että me tarvitsemme kumppanuuksia. Me tarvitsemme Pohjoismaita enemmän kuin koskaan, me tarvitsemme Euroopan unionia. Mutta etenkin me tarvitsemme kansainvälisesti uusia markkinoita suomalaisille yrityksille, suomalaiselle viennille tilanteessa, jossa rautaesirippu vaikuttaa monella tavalla suomalaisen vientiteollisuudenkin mahdollisuuksiin lähteä Suomesta liikkeelle, päästä kohteeseen, ja totta kai myös tuonnin osalta, että miten Suomeen pääsee mahdollisimman tehokkaasti.
Mutta, arvoisa puhemies! Suomessa, tässä salissa pitää olla ylpeä siitä, että meidän selontekomme ovat aina uskaltaneet katsoa kauas. Ne ovat olleet erittäin strategisia, samaan aikaan ne ovat olleet lähes yksimielisiä. Ja siksikin tässäkin poikkeuksellisessa tilanteessa on erittäin tärkeää, että niistä asioista, mistä nyt keskustelemme, olisimme ja olemme mahdollisimman yksimielisiä, koska on myös selvää — kuten sanoin — että talouden, työn [Puhemies koputtaa] ja toimeentulon osalta tie ei ole aina niin helppo. Sitä se ei ole nytkään, joten tarvitsemme nyt sitä kestävyyttä ja tarvitsemme yhtenäisyyttä enemmän kuin pitkään aikaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-04-20T17:05:20,2022-04-20T17:08:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_115,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_116,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan järisytti turvallisuusympäristöämme. Aggressiivinen ja arvaamaton itäinen naapurimme löi hetkessä rikki luottamuksen ja yhteistyömahdollisuudet. Meillä tässä salissa on vastuullamme löytää parhaat keinot Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi tässä muuttuneessa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää hallitusta ripeistä toimista ja päätöksestä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen resurssien lisäämiseksi. Yhtä tärkeää on katkaista mahdollisimman ripeästi kaikki riippuvuussuhteet Venäjään ja parantaa energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Meidän on tarkasteltava uudelleen myös asemaamme suhteessa puolustusliitto Natoon. Tässä uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa Suomen turvallisuuden kannalta järkevintä on astua sisään Nato-ovesta turvatakuiden piiriin. Nato-jäsenyys vahvistaa pidäkettä Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseen ja on paras tae rauhanajan jatkumiselle maassamme.
On selvää, että viime viikkojen tapahtumat huolestuttavat suomalaisia ja koettelevat kansamme henkistä kriisinkestävyyttä. Meidän tehtävämme tässä salissa on luoda vakautta ja toivoa. Avoin keskustelu ja kyky keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen rakentamiseen on tässä ajassa erityisen arvokasta.
Arvoisa puhemies! On mahdollista, että ulkopuolelta yritetään lyödä kiilaa meidän kykyymme tehdä päätöksiä. On myös mahdollista ja ehkäpä jopa todennäköistä, että yhteiskuntarauhaamme pyritään monenlaisin toimin horjuttamaan. Koko yhteiskunnan on syytä varautua esimerkiksi kyber- ja informaatiovaikuttamiseen. Tältä osin jokainen suomalainen on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta ja maanpuolustusta vastustaessaan sosiaalisen median trolleja ja pitäessään tietokoneensa virussuojan ajan tasalla. Mahdollisista vaikutusyrityksistä huolimatta meidän on pidettävä kiinni siitä, että me teemme kansakuntamme kannalta parhaat turvallisuusratkaisut itsenäisesti sortumatta mahdollisen painostuksen alla.
Monessa puheenvuorossa on haluttu kiirehtiä Nato-ratkaisun tekemistä. Aikataulun osalta minä luotan valtiojohdon arvioon ja kykyyn viedä prosessia eteenpäin turvallisuutemme kannalta sopivalla ripeydellä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-04-20T17:08:40,2022-04-20T17:11:07,Hyväksytty,1.1
2022_41_117,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_118,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen havainnut, että kiire on päivän avainsana. Samainen kiire näkyy vallanneen myöskin päävaltalehden, joka rohkeasti kyseenalaisti demokratian peruskivet päätöksentekijöiden osalta. Lainaus: ”Eduskuntaprosessin on oltava lyhyt ja ytimekäs. Ne kansanedustajat, jotka väittävät tarvitsevansa lisää tietoa ja aikaa muodostaakseen kantansa Nato-jäsenyyteen, ovat äänestäjilleen epärehellisiä.” Ne, jotka tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi lisää tietoa, ovat muka äänestäjilleen epärehellisiä. Sitä avointa, julkista, laajaa keskustelua ehkä aikakautemme suurimmasta ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjamuutoksesta ei ole vielä käyty eikä vielä ole tehty, ja siitä huolimatta korostetaan kiirettä ja väitetään, että ne edustajat, jotka haluavat saada lisää tietoa, olisivat jollain tavalla epärehellisiä. Minun mielestäni se on demokratian halventamista jos mikä. [Pia Lohikoski: Juuri näin!] Jokaisella edustajalla on oikeus tarvittavaan tietoon.
Toinen avainsana on ollut herääminen. Itärajalla ikäni asuneena olen kokenut herätykseni aikaa sitten. Raatteentien veteraanin lapsenlapsena, itsenäisyysjulistuksen esi-isien historian tuntevana suomussalmelaisena rajaseudun ihmiselle Venäjä on aina ollut vähintään piilevä uhka, johon naapurimaana on eri aikoina pitänyt järjestää suhteemme parhaan taitomme mukaan. Siltä osin 24.2. tapahtumat eivät merkinneet muutosta vaan toivat ennemminkin vanhat tapahtumat ja kärsimykset pintaan: tiedon, että Venäjä pystyy häikäilemättömään väkivaltaan, jos kokee sen turvallisuutta uhattavan millään tavalla, eikä heille ole mitään väliä sillä, onko uhka todellinen vai ei. Tarvittaessa se uhka on myös järjestettävissä, ja jos näin käy, rajaseutumme kansalaiset rakennemuutoksen myötä määrältään vähentyneinä ottavat sen aina ensimmäisinä vastaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on ollut ymmärrettävästi suomalaisille järkyttävä uhka. Venäjän toimintaa on yleisesti luonnehdittu arvaamattomaksi. Ainakaan rajaseudun asukkaille ja sotilastoiminnassa mukana olleille Venäjän toiminta ei kuitenkaan näyttäisi tulleen aivan yhtä suurena yllätyksenä kuin useimmille suomalaisille ja monelle poliitikollekin. Vuonna 1999 Venäjä hyökkäsi Tšetšeniaan. Tšetšenian kaksi sotaa kestivät useita vuosia. Pääkaupunki Groznyi pommitettiin maan tasalle, ja noin 25 000 siviiliä kuoli. Vuonna 2005 Venäjä hyökkäsi Georgiaan, missä se — Helsingin Sanomia lainatakseni — jyräsi pienen naapurinsa. Krimin vuoro tuli 2014, jolloin Venäjä miehitti niemimaan ilman taistelua ja liitti sen itseensä. Ihmisiä siellä on kuollut yli 10 000. Vuonna 2015 venäläiset sotilaat tukivat Syyrian presidentin hallintoa Syyrian sisällissodassa. Venäjän ilmavoimat kohdistivat tarkoituksella iskuja siviiliväestöön, muun muassa sairaaloihin.
Venäjän aikaisempi toiminta huomioiden tapahtumat Ukrainassa eivät ehkä sittenkään ole niin suuri yllätys. Venäjä on jo ennen hyökkäystään Ukrainaan osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Se ei myöskään ole kaihtanut siviilien surmaamista. Sota Ukrainassa on kuitenkin koskettanut suomalaisia selvästi voimakkaammin kuin Putinin aikaisemmat sodat. Syitä on monia alkaen sosiaalisen median vaikutuksesta. Tiedotusvälineidenkin toiminta on saattanut tässä ajassa muuttua. Venäjän aikaisempien sotaretkien yhteydessä tiedotusvälineissä ei välttämättä näytetty myöskään kuvia surmatuista siviileistä. Yhtymäkohdat talvisotaan ovat todennäköisesti myös vaikuttaneet voimakkaasti meihin suomalaisiin.
Viisi minuuttia on todella lyhyt aika tällaiseen puheenvuoroon, ja sen takia aion ehkä yön hämärinä tunteina jatkaa omaa puheenvuoroani. Koen, että se on äärimmäisen merkityksellinen ja tärkeä siitäkin näkökulmasta, että olen omille isovanhemmilleni luvannut tehdä väsymättä rauhantyötä — sitä työtä, minkä he antoivat perinnöksi minulle — ja siitä rauhantyöstä ei ole valitettavasti tässä selonteossa sanaakaan. [Pia Lohikoski: Hyvä puhe, Merja!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-20T17:11:12,2022-04-20T17:16:07,Hyväksytty,1.1
2022_41_119,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_120,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kyllösen kanssa vähän samassa asiassa siinä mielessä, että minäkin olen luvannut edesmenneelle isälleni, joka nuorena miehenä oli sodassa, että tärkein tehtävä on pitää Suomi niin, ettei Suomeen tule sotaa. Se on aika tärkeä perintö ja lupaus.
Arvoisa puhemies! Venäjän sota Ukrainassa uhkaa ennen kaikkea ukrainalaisten olemassaoloa, mutta vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden. Se rikkoo YK:n peruskirjaa ja eurooppalaista sopimusperusteista turvallisuusjärjestelmää. Turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin arvioitava kuin tosi pitkään aikaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-04-20T17:16:14,2022-04-20T17:17:25,Hyväksytty,1.1
2022_41_121,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kevät sai käsittämättömän käänteen, kun tieto Venäjän aggressiivisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä itsenäisen Ukrainan rajojen yli uutisoitiin. Venäjän ohjukset ja tankit ovat tehneet karmeaa tuhoaan Ukrainassa, ja monin paikoin siviilit ovat olleet hyökkäyksen ja brutaalien sotatoimien kohteina. 
On käsittämätöntä, että Euroopassa 2020‑luvulla tapahtuu tällaista. Sota on saatava loppumaan, sotarikokset on saatettava tutkittaviksi ja rikolliset kansainväliseen oikeuteen tuomittaviksi. 
Tilanne on karmea ukrainalaisia ajatellen. Se on myös erittäin ikävä niitä monia tavallisia Venäjän kansalaisia ajatellen, jotka eivät missään tilanteessa voi hyväksyä tällaisia sotatoimia. Tilanne on koko Euroopan ja meidän Suomen kannalta hälyttävä ja surullinen. Se luottamus, jota on pyritty rakentamaan ja vaalimaan, on hävinnyt, romahtanut. Itäisen naapurin johdon toimet ovat yksiselitteisesti tuomittavia. Myös tulevaa ajatellen Venäjän toimet ovat arvaamattomia. 
Arvoisa puhemies! Meidän on kaikilla tahoilla toimittava ja varauduttava tulevaan. Meidän päättäjien, asiantuntijoiden ja kansalaisten tulee arvioida muuttunut toimintaympäristö, muuttunut turvallisuustilanne ja sen vaikutukset ja tehdä linjauksia erilaisiin käytännön tilanteisiin varautuen. 
Olemme saaneet eduskuntaan pikavauhdilla ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksista, isot kiitokset siitä. Valiokuntakäsittelyssä on pureuduttava asioihin huolellisesti, vielä paljon syvemmin ja yksityiskohtaisemmin, tehden se kuitenkin ripeästi ja määrätietoisesti. 
Lisäturvaa tarvitaan. Päätökset Naton jäseneksi pyrkimisen suhteen tehdään pian. Näin tulee ollakin. Yhteistyön tiivistämistä eri tahojen kanssa tarvitaan, ja liittoumat ovat tarpeen. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. On muistettava ja painotettava, että ennen kaikkea ja joka tapauksessa kaiken keskiössä on oma, vahva ja uskottava puolustuskyky ja sen vahvistaminen niin Puolustusvoimissa, reservissä kuin vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja huoltovarmuuden eri sektoreilla. Ennakointi ja käytännön varautuminen kaikilla tasoilla on keskeistä. 
Päätöksiä odotellessa ja riippumatta niistä on tärkeää, että joka tasolla — alueilla, kaupungeissa, kunnissa ja myös järjestöjen, yhdistysten ja kotitalouksien tasolla — varaudumme mahdollisiin laajoihin häiriö- ja kriisitilanteisiin. Selkeät toimintamallit eri syistä johtuvien häiriötilanteiden varalle on syytä miettiä valmiiksi. 
Omavaraisuuteen ja toimintavarmuuteen kaikissa tilanteissa, kaikilla sektoreilla on pyrittävä. Energiakysymykset, ruokahuolto, tietoliikenne, sairaanhoito ja koulutus ovat monella tapaa keskiössä arjen sujuvuudessa, laajoihin häiriötilanteisiin varautumisessa ja niistä selviämisessä. 
Arvoisa puhemies! Ihmisten epävarmuuden ja kriisin sietokykyä, resilienssiä, ja käytännön toimintakykyä häiriötilanteissa on pyrittävä vahvistamaan. Meidän kaikkien on muistettava, että monenlaista mielipidevaikuttamista ja väärää informaatiota liikkuu, ja some-alustoilla se voi levitä hyvinkin nopeasti. Ei hätkähdetä pienestä, ollaan kriittisiä ja mietitään useampaan kertaan, mitä jaetaan eteenpäin. Jokainen meistä on maanpuolustaja. Luottamuksen rakentajia, hyödyllisen oikean tiedon välittäjiä ja sydämen tahdolla toimivia tarvitaan. Turhaa vastakkainasettelua ja kärjistämistä tulee välttää, ja kuuntelemista, sovittelua ja yhteistyötä eri sektoreilla tulee lisätä niin alueilla, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Yhtenäisyyttä ja yhteisiä ponnistuksia tarvitaan kaikilla sektoreilla [Puhemies koputtaa] rauhan ja turvallisuuden rakentamiseksi ja niiden ylläpitämiseksi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-04-20T17:21:42,2022-04-20T17:27:00,Tarkistettu,1.1
2022_41_122,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_123,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Herra puhemies! Kansainvälisestikin on ihmetelty, miten nopeasti Suomessa tapahtui kansalaismielipiteen vaihdos Nato-jäsenyyteen vajaa kaksi kuukautta sitten. Selvästikin se kytkeytyy kahteen kysymykseen, joihinka tuli uusi vastaus. 
Ensinnäkin: mihin Venäjä on valmis? Nähtiin, että Venäjä on valmis täysimittaiseen sotaan naapuriveljeskansaa vastaan tämän päivän Euroopassa. 
Ja toinen kysymys: mihin länsi ja Nato eivät ole valmiita? Paljastui, että ydinasevallan toimiessa aggressorina, hyökkääjänä, ei ole valmiutta samaan tapaan ehkäistä valloitussotaa, kuten on tehty aikoinaan vaikkapa Irakin hyökätessä Kuwaitiin tai sitten Balkanilla serbien ja muiden operoidessa naapureitaan vastaan. Tämä karu totuus on paljastunut juuri Suomelle ja suomalaisille sen takia, että meillä on muistikuvat genetiikassamme talvisodasta ja muista menneistä sodista, joissa olemme yksin joutuneet puolustamaan maata. 
Niin kuin nähdään, Ruotsissa näkyy samantapainen mielipiteen muutos tapahtuvan, mutta huomattavasti hitaammin kuin Suomessa, ja varmasti nämä syyt ovat keskeisiä siihen, minkä takia Suomessa tämä oli niin nopea ja raju. 
No nyt selonteon keskeinen asia, muutos aikaisempaan verrattuna, on juuri tämä turvallisuusympäristön muutos eli naapurin toiminnan riskien uhka ja sen voimistuminen, ja sitten pitää täsmentää sitä, että mikä se Nato-jäsenyyden merkitys olisi. Sen tarkempi sisältö selviäisi vasta vuoden mittaan näissä liittymisneuvotteluissa, ja eduskunnankin käsiteltäväksi se tulisi vasta voimaansaattamissopimuksen ja siihen liittyvien lakimuutosten myötä. Kuitenkin voidaan hyvin pitkälle hahmottaa tämän eduskuntakäsittelyn aikana, mitä se tarkoittaisi niin turvan lisääjänä kuin sitten mahdollisesti riskiäkin tuovana. 
Nato-maat ovat Naton peruskirjan eli Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklan mukaisesti sitoutuneet yhteiseen puolustukseen, integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluun, operatiivisiin suunnitelmiin ja yhteisiin harjoituksiin. Yhteisellä puolustuksella Nato pyrkii nostamaan hyökkäyksen kynnyksen mahdollisimman korkeaksi. Suomi olisi Naton jäsenenä osa yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Varautuisimme tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla. Mutta edelleen kaikissa tilanteissa Suomi päättäisi kansallisesti, oman valtiosääntömme mukaisesti, joukkojen lähettämisestä. Suomi osallistuisi Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, mutta siellä ei pyritä senkaltaiseen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kuin vaikkapa EU:ssa, ja ehkä liikaakin korostetaan, että sitoutuisimme muiden tekemiin päätöksiin laajassa mitassa. Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. 
Tämä on tärkeä kysymys, minkälaista jäsenyysprofiilia Suomi noudattaisi. Siihen edellä juuri edustajat Kyllönen ja Biaudet viittasivat, että miten Suomi voi jatkaa rauhantyössä ja rauhan rakentajana, minkälainen Suomen Nato-jäsenen profiili olisi, ja sille pitää antaa suuntaa myös jo tämän eduskuntakäsittelyn myötä. Nato ei ohjaa koko ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaan se on aika pieni siivu siitä kokonaisuudesta, ja Suomen pitää omasta kansallisesta liikkumatilastaan ja valinnanmahdollisuuksistaan pitää kiinni edelleen siinäkin tilanteessa, että päädymme mahdollisesti tämän prosessin tuloksena Naton jäseneksi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-04-20T17:27:01,2022-04-20T17:32:10,Hyväksytty,1.1
2022_41_124,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_125,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aloittama sota Ukrainassa on asettanut koko Euroopan turvallisuuden vaakalaudalle ennennäkemättömällä tavalla sitten kylmän sodan. Nyt käsiteltävä selonteko on hallituksen vastaus muuttuneeseen turvallisuusympäristöön.
Viimevuotisessa puolustusselonteossa tunnistettiin aivan oikein, että Venäjän tavoitteena on etupiirijaottelu ja että sotilaallisen voiman käyttö pysyy sen keskeisenä keinona. 
Venäjän toiminta on vahvistanut juuri sen toimintamallin, mihin Suomi on puolustuksessaan varautunut. Ratkaisut ovat olleet oikeita, puolustukseen on pystytty panostamaan nyt useamman eduskuntakauden ajan, ja eilen lähetekeskustelussa olleessa julkisen talouden suunnitelmassa esitetään merkittäviä lyhyen aikavälin panostuksia puolustuskykyyn. Selonteko ei muuta sitä tosiasiaa, että kansallisen puolustuksen järjestäminen on suomalaisen turvallisuuspolitiikan kulmakivi. Kansainvälinen yhteistyö ja diplomatian keinot ovat tärkeitä, mutta kuten Ukrainan sota todistaa, niilläkään ei voida täysin estää asioiden luisumista sotilaallisen voiman käyttämiseen. 
Puhemies! Selonteko mielestäni alleviivaa sitä, että tämänhetkinen tilanne on täysin kansallisen puolustuskykymme varassa. EU-jäsenyys, kumppanuutemme Naton kanssa ja kahdenvälinen yhteistyö muiden valtioiden kanssa tarjoavat kyllä merkittäviä hyötyjä. Ne eivät kuitenkaan muodosta sellaista puolustusliittoa, josta sodan syttyessä saisimme apujoukkoja eli saappaita maahan ja koneita ilmaan. 
Ukrainan esimerkki todistaa, että maanpuolustustahtoinen joukko voi puolustautua menestyksekkäästi ylivoimaista vastustajaakin vastaan, mutta sen inhimillinen hinta on ollut hirveä. Vielä hirveämmäksi sen tekee Venäjän täysin välinpitämätön asenne sivullisiin uhreihin. On viitteitä siitä, että siviilikohteet ovat joutuneet Venäjän sotilaallisen voimankäytön ja jopa joukkotuhonnan kohteeksi. Ukrainan sotavoimat ovat Suomea suuremmat, ja se on panostanut koulutukseen ja kaluston modernisointiin aina Krimin valtaamisesta saakka. Se ei kuitenkaan muodostanut riittävää kynnystä Venäjälle olla hyökkäämättä. Tuota riskiä Suomella ei ole varaa toistaa. 
Suomi on varannut itselleen mahdollisuuden sotilaalliseen liittoutumiseen ja pyrkinyt asevoimiensa yhteensopivuudella pitämään Naton ovea auki. Päätös puolustusliittoon hakemisesta on niin aiemmissa selonteoissa kuin tässäkin kirjattuna siten, että ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Nyt jos koskaan on noiden ratkaisujen aika.
Arvoisa puhemies! Olen itse ollut aiemmin kriittinen Nato-jäsenyyden suhteen. Olen suhtautunut varauksella siihen ajatukseen, että Suomen tulisi sotilasliiton jäsenenä tarvittaessa lähettää joukkojaan muualla käytäviin konflikteihin. Kuitenkin nyt viimeistään on selvää, että Venäjä muodostaa suurimman uhan Euroopassa. Suomella on kokemusta itänaapurin hyökkäyksen kohteena olemisesta. Näyttää siltä, että Venäjä ei ole kääntynyt pois siitä vahvan autoritaarisen johdon tiestä, joka on jatkunut Stalinin ajoista Putinin hallintoon.
Suomi ei ole puolueeton maa. Se on osa läntistä arvoyhteisöä, osa EU:ta sekä kumppani Naton ja Pohjoismaiden kanssa. Näiden kytkösten kautta olemme jo Venäjän silmissä sille vihamielinen valtio. Liittyminen Natoon ei henkisesti ole samanlainen loikka kuin mitä se teknisesti on. 
Arvoisa puhemies! Päätän puheeni arvostamani jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin varoituksen sanoihin pohjautuen talvisodan kokemuksiinsa: ”Ei koskaan enää yksin.” Sodan kokeneen veteraanin viisautta on vaikea kiistää.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-04-20T17:32:17,2022-04-20T17:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_41_126,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_127,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyys ja kansalaisten turvallisuus ovat arvoja, joiden varaan kaikki muu rakentuu. Pohjois-Atlantin puolustusliiton eli Naton jäsenyys ei ole itseisarvo. Se on keino varmistaa tulevaisuutemme itsenäisenä valtiona, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja länsimaista demokratiaa. Emme ole uskaltaneet sanoa Natolle ääneen ”ei”, emme ole uskaltaneet sanoa Natolle ääneen ”kyllä”, sen sijaan olemme sanoneet Natolle päättäväisesti ”ehkä”. Turvallisuuspoliittinen tasapainoilu oli pitkään ymmärrettävää historiallisista syistä. Kokoomus on ollut Nato-jäsenyyden kannalla jo vuodesta 2006 lähtien.
Tilanne Euroopassa on muuttunut. Myös Suomen asema on muuttunut, ja se on muuttunut aivan ratkaisevalla tavalla. Päättämättömyys vallitsevassa tilanteessa olisi vastuuttomuutta. Paikkamme on täysjäsenenä puolustusliitto Natossa. Se on tunnetuista turvallisuuspoliittisista ratkaisuvaihtoehdoista vaikuttavin ja realistisin. Keskustelu Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta on toki edelleen sallittua, mutta keskustelu ja päätökset olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. YYA:n aikana mahdollisuudet siihen olivat heikot. Nyt asialla ei ole edes jarrutuskeskustelun merkitystä.
Muuttuneessa tilanteessa Nato-optiostamme puhuminen on väärän turvallisuustunteen ylläpitämistä. Historiassa on tilanteita, joissa päätöksiä on tehtävä, sillä uutta tilaisuutta ei välttämättä anneta. Paras tilanne olisi, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät päätöksen Natoon hakeutumisesta samanaikaisesti ja viivytyksettä. Suomen on kuitenkin toimittava omista lähtökohdistaan käsin itsenäisesti ja määrätietoisesti.
Arvoisa puhemies! Venäjä on toiminnallaan Ukrainassa rikkonut kansainvälistä oikeutta. Sen lopullisia tavoitteita ei voi varmuudella ennustaa. Etupiiriajattelu ja voimapolitiikka ovat palanneet. Venäläinen politiikka arvostaa kovuutta ja valtaa. Niin pitkälle edetään kuin aidat kaatuvat. 
Puolustusliiton tarkoitus on sotien ja kriisien estäminen jo ennakolta. Voimankäyttöä ei kannata Natoa vastaan harkita. Neuvostoliitto tai Venäjä ei ole hyökännyt suoraan yhtään Nato-maata vastaan.
Naton intresseissä ei ole hyökätä mihinkään suuntaan. Se ei todennäköisesti pystyisi edes tekemään tarvittavaa yksimielistä päätöstä hyökkäyssodasta. Naton tavoite on ylläpitää pelotetta, joka turvaa rauhan. Naton jäsenenä tärkein roolimme olisi kyky puolustaa omaa aluettamme, päättäisimme kansallisesti joukkojemme lähettämisestä Naton operaatioihin. Suomi olisi Naton 5 artiklan turvatakuiden piirissä.
Arvoisa puhemies! Venäjä on asemoinut itsensä kansainvälisessä yhteistyössä nurkkaan. On valitettavaa, että vuosikymmenien rauhanomainen kanssakäymisemme päättyi pakotteisiin ja luottamuksen menettämiseen. Yhteistyö voi jatkua joskus tulevaisuudessa, mutta se ei voi jatkua Putinin hallinnon kanssa. Toimiva talous on olennainen osa turvallisuuttamme. Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä investointeja. Länsi-Euroopan ja USA:n näkökulmista Suomi sijaitsee reuna-alueilla arvaamattoman naapurin kupeessa. Investoinnit valuvat reunalle viiveellä, mutta vetäytyvät sieltä pois ensimmäisinä epävakauden lisääntyessä. Nato-jäsenyytemme mitä todennäköisimmin lisäisi Suomen kiinnostavuutta investointikohteena. Myös talouden, työpaikkojen ja hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamisen näkökulmista jäsenyytemme Natossa on perustelluin vaihtoehto.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-04-20T17:37:23,2022-04-20T17:42:27,Hyväksytty,1.1
2022_41_128,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_129,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rauha on suomalaisille kallis. Isovanhempamme ja vanhempammekin muistavat sodan hinnan. Nämä muistot ovat Ukrainan taisteluiden myötä pinnalla ajatuksissamme.
Maailma itkee. Putinin Venäjän mieletön hyökkäyssota näyttää suuntautuvan koko ajan enemmän siviiliuhreja vaativiin toimiin, ja humanitäärinen katastrofi on todella lähellä. Meidän rauhanaikaa eläneiden ja lastemme perusturvallisuus on järkkynyt. Vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset omia kansalaisiaan kohtaan ja aiemmat toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa, ehdimme uskoa vakaampaan Eurooppaan. Elämme tapahtumia, joita emme kukaan olisi halunneet nähdä. Näin kirjoitin Venäjän hyökkäyksen jatkuttua viikon.
Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja Suomessa on todella muuttunut. Uusi selonteko sen arvioimiseksi ja siihen vastaamiseksi on tarpeen. Venäjän täysmääräinen hyökkäys suvereenia valtiota kohtaan sai viimeistään luottamuksemme Venäjään romuttumaan. Demokratian ja oikeusvaltion kehitystä Venäjällä, pyrkimyksiä tiivistää talouden yhteistyötä ja pyrkimystä näin myös säilyttää rauha Euroopassa ei ole onnistuttu toteuttamaan. Jälkikäteen voisi sanoa, että olemme arvioineet väärin myös esimerkiksi yritysten yhteistyön ja investointien riskejä. Toisaalta tavalla tai toisella rauhaan, vapauden ja demokratian vahvistamiseen on aina halu ja valmius panostaa merkittävästi. Nyt tämä valmius näkyy tukena Ukrainalle ja oman varautumisemme merkittävänä vahvistamisena. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys näyttää tässä oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen vakauden ja rauhan vahvistamiseksi parhaalta tarjolla olevalta ratkaisulta — yhtä jalkaa Ruotsin kanssa parempi, yksinkin tarpeellinen.
Arvoisa puhemies! Tarve puolustuksen vahvistamiselle ja tuen hakemiselle on käynyt entistä selvemmäksi myös Nato-maiden aiempaa selkeämmissä rajauksissa tuessaan Ukrainalle. Ne ovat tehneet näkyväksi Natoon kuulumattomien maiden turvattomamman aseman etenkin, kun vastassa on ydinasevalta. Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä valmistella. On selvää, että Venäjä on pyrkinyt estämään Naton laajenemista, ja nämä riskit tulee tunnistaa ja niihin varautua. Puolustuksellisen varautumisen lisäksi olisi syytä huomioida kansainvälisen osaamisen ja ulkopoliittisen resurssin vahvistaminen, sillä ennalta vaikuttaminen on tietenkin parasta varautumista.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella saimme hallitusohjelmaan ja selontekoon auki kirjoitettua ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan linjan. Viimeistään Venäjän hyökkäyksen ja sodan Euroopassa pitäisi avata silmät sille, että ihmisoikeudet kannattaa nähdä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovaa ydintä. Olisi varmasti viisasta analysoida kaikkia riippuvuuksiamme johdonmukaisesti entistä painavammin myös ihmisoikeuslasien läpi, myös Kiinan roolia.
Läpinäkyväksi on tullut myös se, että energia on sekä ilmasto- että turvallisuuskysymys. Nykytilanne on kestämätön. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen EU on käyttänyt noin 30 miljardia euroa venäläiseen fossiilienergiaan. Suomi on osana ongelmaa, sillä kolmasosa Suomessa käytetystä energiasta tulee Venäjältä, öljystä peräti 90 prosenttia. Hallituksessa on päätetty 850 miljoonan euron kriisipaketista fossiilisesta energiasta luopumiseen ja energiaitsenäisyyden saavuttamiseen. Putinin sodan rahoittamisen on loputtava myös energiasektorilla mahdollisimman pian. Tässä kansalaisten viestikin on selvä: olemme valmiita tinkimään, jos sillä voimme lopettaa sodan, helpottaa ukrainalaisten taistelua.
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat kriisitietoisia ja haluavat varautua. Sotilaallinen maanpuolustuksemme on hyvällä tolalla, mutta kriiseihin varautuminen edellyttää myös laajempaa, koko yhteiskunnan mukaan ottavaa varautumis- ja valmiussuunnittelua. Kansalaistaitoja onkin syytä kehittää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Olennaisiin kansalaistaitoihin lukeutuvat ainakin ensiaputaidot, alkusammutus, kotitalouskohtaisen ruokahuollon ja toimintojen varmistaminen sähkönjakelun keskeytyessä, väestönsuojien käyttö, informaatiovaikuttamiseen, ympäristökatastrofeihin [Puhemies koputtaa] ja suuronnettomuuksiin varautuminen. Taidot lisäävät myös henkistä resilienssiä. Olemme näiden taitojen vahvistamiseksi tehneet yhdessä edustaja Holopaisen kanssa toimenpidealoitteen vapaaehtoisen kansalaispalveluksen kehittämisestä. [Puhemies: Kiitoksia!] — Vielä viimeinen lause.
Vielä lopuksi: Suomi on tehnyt pitkäjänteistä rauhan- ja aseriisuntatyötä sotaa, konflikteja, väkivaltaisia poliittisia ratkaisuja vastaan. Tätä työtä Suomen tulee vahvasti jatkaa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-04-20T17:42:39,2022-04-20T17:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_41_130,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_131,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan on tehnyt raadollisen selväksi, että Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö on nyt muuttunut. Ukrainalaisten kärsimys muistuttaa meitä hirvittävällä tavalla siitä, mikä on tärkeintä. Tärkeintä on rauha niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Sota on nyt uutiskuvien kautta kaikkien meidän silmiemme edessä. Itse olen kokenut sodan lapsena. Edessämme onkin tärkeä tehtävä: meidän tulee varmistaa, että Suomi on turvallinen paikka elää myös tulevaisuudessa. Nyt käytävät keskustelut ovat elintärkeitä. Ratkaisut on tehtävä parhaan mahdollisen tiedon valossa. Ajankohtainen selonteko eduskunnalle on tärkeä pohja eduskunnan työlle, joka tähtää parhaisiin ratkaisuihin Suomen kannalta.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus vaatii yhteistyötä. Ajattelen, että pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi meidän on nyt katsottava myös puolustusliitto Naton jäsenyyden suuntaan. Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevä vaikutus olisi mielestäni vahvuus Suomen puolustukselle. Myös 5 artiklan antamat turvatakuut ovat vahvat argumentit jäsenyyden puolesta. Jäsenyyden riskit täytyy totta kai huomioida, niistä on käytävä perusteellinen keskustelu. Niin eduskunnan kuin kansalaisten tulee tietää, mihin ja miten liittyisimme, jos liittyisimme Natoon. Tärkeää on, että Suomi tekee omat ratkaisunsa itsenäisesti.
Arvoisa puhemies! Rauha ja solidaarisuus ovat minun arvomaailmani kivijalkoja. Rauha ja solidaarisuus ovat mielestäni myös Suomelle sopivat ulko- ja turvallisuuspolitiikan kivijalat.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-04-20T17:48:24,2022-04-20T17:50:45,Hyväksytty,1.1
2022_41_132,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_133,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Dagligen under snart två månaders tid har vi fått ta del av synnerligen tragiska bilder från Rysslands råa och brutala attack i det självständiga Ukraina. Vi har bland annat sett hur städer såsom Mariupol bombarderas, otäcka scener i Butja och oskyldiga som drabbas. Hundratals barn har fått sätta livet till. 
Torsdagen den 24 februari år 2022 är ett datum som vi alla minns och kommer att minnas i årtionden. Ukrainas sak är vår. Vi stöder och har stött Ukraina som på ett heroiskt sätt försvarat sitt land, men samtidigt försvarar de Europa och Finland, värden som vi står för.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-04-20T17:50:54,2022-04-20T17:51:54,Hyväksytty,1.1
2022_41_134,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Karmeimmat kuvat sodasta ilmestyivät uutisissa muutama viikko sitten, kuvat, jotka kertoivat Venäjän armeijan toimeenpanemista raakuuksista ja siviilien surmaamisesta Butšassa ja muualla Ukrainassa. Toisena pääsiäispäivänä Senaatintorille saapui ristisaattoja ja kulkueita viidestä kirkosta eri puolilta Helsingin kaupunkia. Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherra Rafał Czernia pyysi Venäjän johtajille mielenmuutosta: ”Se, joka aloittaa sodan, unohtaa ihmiskunnan. Hän asettaa edelle oman etunsa ja valtansa. Jumalan nimessä kuultakoon kärsivien huuto. Lopettakaa tämä joukkomurha.”
Arvoisa puhemies! Naapurimaamme Venäjä toteuttaa valitettavasti nyt omia, historiaankin perustuvia geopoliittisia tarkoitusperiään täysin mielivaltaisesti. ", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-20T17:56:29,2022-04-20T17:57:52,Hyväksytty,1.1
2022_41_135,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuskin kukaan meistä edustajista uskoi alkuvuodesta, että joudumme arvioimaan turvallisuus- ja toimintaympäristössämme tapahtunutta perustavanlaatuista muutosta. Vajaa kaksi vuotta sitten hyväksyimme ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäisen turvallisuuden selonteot. Nyt Venäjän hyökättyä brutaalisti Ukrainaan meidän on nopealla aikataululla arvioitava kokonaisturvallisuuden kuvaa sekä vaikutuksia niin talouteen, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen kuin kyber- ja hybridivaikuttamisen mahdollisiin uhkiin.
Venäjän hyökkäys on johtanut laajamittaiseen humanitääriseen hätätilaan sekä vaikuttanut niin Suomen kuin Euroopan talouteen ja energiahuoltovarmuuteen monella tapaa. Kiitos täytyy antaa valtiojohdolle ja hallitukselle nopeasta reagoinnista ja työstä, kriisin ja turvallisuustilanteen arvioinnin käynnistämisestä sekä aktiivisesta osallistumisesta EU:n sisällä käytävään turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja Suomen suunnan hakemiseen. Menettelyhän sinänsä on poikkeava, että kesken hallituskauden arvioidaan uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme suuntaa ja vaihtoehtoja, mikä on Suomen ja suomalaisten kokonaisuusturvallisuuden kannalta paras tie, mutta perusteet ovat vahvat.
Ajankohtaisselonteko antaa hyvän kuvan turvallisuusympäristön muutoksesta ja niistä vaihtoehtoisista yhteistyömahdollisuuksista, millä voimme edetä päätökseen tänä keväänä. Pienelle kansalle on tärkeää, olipahan ratkaisu mikä tahansa, kansallinen turvallisuus, itsemääräämisoikeus ja oma liikkumatila erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Vastaavaa arviointiahan on menossa monissa Euroopan maissa tällä hetkellä, ja Suomelle on erityisen tärkeää tietysti aktiivinen vuoropuhelu Ruotsin kanssa, niin kuin meidän politiikan johto on tehnytkin.
Arvoisa puhemies! Suomi on vahvasti mukana eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä monien eri liittoutumien kanssa, mukana kahdenkeskisissä ja moniliittoutumissa: JEF Britannian kanssa, E12 Ranskan kanssa, FNC Saksan kanssa, Nordefco Pohjoismaiden kanssa, Itämeri-yhteistyö, Nato, EU, Yhdysvallat, Ruotsi, Norja. Näiden yhteistyösopimusten ja yhteistyön kautta olemme mukana muun muassa kriisinhallinnassa, materiaalihankinnoissa, sotaharjoituksissa, joukkojen koulutuksissa, rajayhteistyössä ja eurooppalaisessa sotilasyhteistyössä. Minusta tämä kertoo myös hyvin sitä kuvaa, miten jo tällä hetkellä olemme osa Euroopan ja Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä ja kokonaisturvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Euroopan yhtenäisyys onkin äärimmäisen tärkeää geopoliittisen tilanteen jatkuvissa liikkeissä.
Arvoisa puhemies! Päätöksenteon kannalta on tärkeää, että parlamentaarisesti pystymme avoimesti yhdessä ja yhdensuuntaisesti käymään turvallisuuspolitiikkavaihtoehtojamme läpi, niin kuin tänään on tapahtunutkin. Kansalaiset ovat myös vahvasti reagoineet keskusteluun, ja laaja kansalaismielipide on turvallisuuspolitiikkamme suunnanmuutoksen takana. Lisäksi suuri osa suomalaisista on antanut meille kansanedustajille vahvan mandaatin päättää asiasta.
On asioita, joihin emme varmaan tällä aikataululla saa vastauksia, ja erityisesti turvallisuusriskien ja maariskien osalta jää paljon kysymyksiä siinäkin vaiheessa, kun teemme linjauksen. Hyvä turvallisuuspoliittinen ajankohtaisselonteko ja käynnistyvät valiokuntakäsittelyt kyllä antavat mielestäni tarvittavat eväät nopealle, harkitulle päätöksenteolle jo tänä keväänä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-04-20T18:01:55,2022-04-20T18:06:44,Hyväksytty,1.1
2022_41_136,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_137,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäiselle valtiolle ei ole turvallisuuspoliittisesti mitään tärkeämpää kuin maanpuolustuskyky, paitsi maanpuolustustahto. Edellä mainitut ovat kaiken pohja, alku ja juuri, kriisissä pelastus tai kuolema. Yleinen asevelvollisuus sekä vahva ja koulutettu reservi ovat sodanajan joukoille pohja, joka toimii erinomaisesti pienessä maassamme, Suomessa. Maanpuolustustahtoa ei pidä romuttaa, sitä pitää vaalia. Maanpuolustustahto on se, mikä minua eniten huolettaa mahdollisessa Nato-jäsenyydessä.
Meillä on lähetekeskustelussa nyt valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, joka on todellakin muuttunut. Selonteko on merkittävä siksi, että siinä arvioidaan muun muassa yhteistyön tiivistämistä Naton kanssa sekä mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa osa selontekoa, se nimittäin käsittelee edellä sanotun lisäksi muuttuneen turvallisuustilanteen vaikutuksia ja Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Nämä ovat merkittäviä asiakokonaisuuksia, sillä niiden on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko Suomi sotilaallisesti liittoutunut vai ei.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Nostankin selonteosta tarkempaan keskusteluun sydäntäni lähellä olevat huoltovarmuusasiat. Niitä käsitellään selonteossa tarkemmin luvun 4 alla.
Huoltovarmuudella itse asiassa tarkoitetaan lyhyesti sanottuna kykyä selviytyä häiriötilanteista kriisioloissa mahdollisimman vähin erityisjärjestelyin. Keskeistä on erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Selonteossa puhutaan osuvasti verkostomallista. Kaikkein välttämättömimpien hyödykkeiden osalta selonteko painottaa omavaraisuutta, ja omilla toimillani olen eduskunnassa pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että me todella olisimme omavaraisia. Olen viime aikoina tehnyt eduskunnassa mielestäni useita Suomen huoltovarmuuteen liittyviä aloitteita käteisestä rahasta turvetuotantoon liittyvään toimenpidealoitteeseen, ja haluan kaikin keinoin edistää huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuteen kuuluu keskeisesti oma ruuantuotanto, ja meidän pitää se turvata täällä, olemme Natossa tai emme ole Natossa. Esitin tähän maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa, jonka hallitus onkin osittain hyödyntänyt ohjelmassaan. Eduskunnalle annetaan ensimmäinen huoltovarmuusselonteko syyskuussa 22. Olen puolueeni edustaja tässä, ja olemme siellä parlamentaarisessa seurantaryhmässä tukemassa tätä huoltovarmuusselonteon valmistelua. Toivon eduskunnalta suurta viisautta huoltovarmuuskysymyksiin liittyvässä päätöksenteossa niin valiokunnissa kuin täysistunnossakin.
Arvoisa puhemies! Minulla on muutama asia, jotka vielä askarruttavat suhteessa omaan kantaani Nato-kysymykseen. Nämä kysymykset ovat seuraavat: Hyväksyvätkö kaikki Nato-maat Suomen jäsenhakemuksen? Onko meillä turvatakuut Nato-hakemuksen käsittelyn ajaksi? Onko mahdollista, että Yhdysvallat ei olekaan tulevaisuudessa enää Naton jäsenmaa? Onko mahdollista, että Suomen liittyminen Natoon muodostaa turvallisuusratkaisun sijaan turvallisuusongelman? Näitä asioita joudun pohtimaan, aivan kuten joudumme pohtimaan myöskin Nato-jäsenyyden vaikutusta talouspoliittiseen maariskiin.
Arvoisa puhemies! Itse Nato-jäsenyyden suhteen lopullisen kantani voin muodostaa siinä vaiheessa, kun tiedämme jäsenyyden ehdot, vastuut ja velvollisuudet.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-20T18:06:57,2022-04-20T18:12:06,Hyväksytty,1.1
2022_41_138,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_139,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen keskustelun äärellä, ja siitä kertoo se, että moni edustaja haluaa tästä asiasta tänään myös käyttää puheenvuoron mukaan lukien allekirjoittanut. En mitenkään olisi voinut uskoa näiden valtiopäivien alkaessa helmikuun alussa, että me käymme tällaista keskustelua, mutta aika on tihentynyt, ja näin meidän täytyy tässä kohtaa tehdä.
Tämä muuttunut turvallisuusympäristö on totta kai seurausta siitä, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Ja voi ehkä todeta sen, mikä on laajasti ollut käsittelyssäkin julkisuudessa ja myös täällä eduskunnassakin: Venäjän hyökkäys ja Venäjän tavoitteet itse asiassa ovat täysin paradoksaalisia, koska he tavoittelevat etupiirijakoa ja sitä, että Nato ei laajenisi, ja nyt me ollaan nähty, että tämä hyökkäys on nostattanut Naton kannatusta sekä Suomessa että Ruotsissa. Ja toisaalta voi olla, että Venäjällä ajateltiin, että EU on hyvin hajanainen ja ei pysty sellaisiin talouspakotteisiin ja toimintaan ja aseapuun, mitä ollaan tässä viimeisen kahden kuukauden aikana nähty, eli heidän tavoitteensa ovat toimineet päinvastaisesti.
Suomella on ollut täysin perustellut turvallisuuspoliittiset ratkaisut tässä viimeisten vuosien aikana ja voisi sanoa, että kylmän sodan jälkeenkin. Näin itse ajattelen, ja kuten täällä on monessa puheenvuorossa tuotu esille, niitä on tuotu hyvällä tavalla aina joka vaalikausi esille sekä turvallisuuspoliittisen selonteon että myös sitten puolustusselonteon yhteydessä, ja meillä on ollut perusteena kolme tärkeää asiaa: koko maan puolustaminen, yleinen asevelvollisuus ja liittoutumattomuus. Olemme myös viimeisten vuosien aikana tehneet monella tavalla hyvää, tiivistyvää yhteistyötä kahdenkeskisesti esimerkiksi Ruotsin, Ison-Britannian, USA:n kanssa ja myös monenkeskistä yhteistyötä, olleet aktiivisia vaikuttajia EU:ssa ja niin päin pois, ja tämä on ollut todella tärkeää, ja näistä ei ole tarkoituksenmukaista myöskään jatkossa luopua.
Mutta nyt meidän on arvioitava realistiselta ja jos ei jopa inhorealistiselta pohjalta uudestaan meidän turvallisuus- ja puolustuspoliittisia ratkaisuja. Pidän tärkeänä, että hallitus on jo omissa päätöksissään sekä lisätalousarvion osalta tänä vuonna että myös kehyksiä käsitellessään merkittävästi panostamassa nyt suomalaiseen puolustukseen: sekä puolustushallinnon henkilöstöön, materiaalihankintoihin että myös kertausharjoituksiin. Mutta jos me haluamme maksimaalista turvaa itsellemme, niin silloin meidän täytyy ajatella, että Nato-tie pystyy turvaamaan, antamaan sitä lisäturvaa aitojen turvatakuiden kautta 5 artiklansa mukaisesti.
Itsekin vielä muutama kuukausi sitten pohdin, voisiko tästä Euroopan unionin Lissabonin sopimuksen 42.7 lausekkeesta olla johonkin, konkreettisiin turvatakuisiin, mutta olen tullut siihen tulokseen, että se ei ole mahdollista. Sinänsä EU on tärkeä yhteinen kumppanimme, ja toivon, että olemme siellä aktiivisesti kehittämässä tätä EU:n puolustusulottuvuutta, ja toivon myös, että EU:n ja Naton yhteinen yhteistyö pystyy syvenemään. Tiedämme myös sen, että jo tällä hetkellä EU-maista peräti 21 on Naton jäseniä, ja se on heidän puolustusratkaisunsa. Itse ajattelen niin, että jos myös Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, niin tästä tulee vahva pohjoinen ulottuvuus tällä puolustuksen alalla myös Naton osalta.
Tästä prosessista, mikä meillä on tässä käynnistymässä, haluan todeta sen, että kun kuulin, kuinka moni valiokunta antaa lausuntonsa myös ulkoasiainvaliokunnalle, niin ymmärrän sen, että tässä talossa halutaan asiallisesti perehtyä tähän tulevien päivien ja tulevien viikkojen aikana. Se kyllä minulle sopii, mutta sitten ajattelen myös niin, että meidän ei pidä hidastella tässä asiassa: meidän pitää toimia pikemminkin ripeästi, mennä eteenpäin määrätietoisesti, pelottomasti, ja meillä pitää olla yhteinen näkemys ja pitää hakea sitä yhteistä näkemystä.
Pidän tärkeänä, että tämän päivän keskustelussa olemme pääosin pystyneet kunnioittamaan toinen toistemme näkemystä, ja minusta se on aina hyvä tapa, jos viemme yhteisesti näitä asioita tässä eteenpäin.
Pidän myös sitä tärkeänä, että me huomioimme myös sen, mitä riskejä voi olla tähän hakuvaiheeseen tulossa. Niistäkin pitää jossain määrin avoimesti puhua, mutta toisaalta tiedämme sen, että on asioita, joita ei voida käsitellä edes tässä salissa, vaan niitä käsitellään tuolla valiokunnissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-04-20T18:12:12,2022-04-20T18:17:24,Tarkistettu,1.1
2022_41_140,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_141,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinä varhaisena torstaiaamuna helmikuussa, kun venäläiset panssarit vyöryivät Ukrainaan, lakkasi tuttu maailma olemasta. Venäjä on sotinut Ukrainassa jo vuodesta 2014, mutta nyt Putin osoitti, ettei ole sellaisia rajoja, joita hän kunnioittaa. Samalla eurooppalainen turvallisuusjärjestys koki kovan kolauksen, ja tämä on pakottanut Suomenkin vetämään uusia johtopäätöksiä asemastaan maailmassa. Me tarvitsemme uudenlaisia turvatakuita, ja selväksi on tullut, että vahvimmat turvatakuut voidaan saada Nato-jäsenyyden kautta. Se on ollut pohjimmiltaan merkittävin syy, jonka tähden olen itsekin tullut Nato-jäsenyyden kannalle.
Arvoisa puhemies! Ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan sodan kaikki kauhut ilmaiskuista murhiin ja raiskauksiin. Butšassa sotarikosten tutkijat kaivavat auki joukkohautoja ja käyvät läpi autoja, joihin on tapettu kokonaisia pakoon pyrkineitä perheitä. Näiltä sodan kauhuilta emme voi ummistaa silmiämme, eivätkä sitä suomalaiset teekään. On täysin selvää, että suomalaiset eivät tätä julmaa hyökkäyssotaa hyväksy. 
Pääsiäismaanantaina tuhannet ihmiset kokoontuivat Senaatintorille osoittamaan tukensa Ukrainalle. Monella tapaa koskettava mielenosoitus päättyi huutoon ”Suomi voi tehdä enemmän”, ja tähän on helppo yhtyä. Aseapua on jatkettava, pakolaisia on autettava ja taloudelliset siteet Venäjään on katkaistava. Erityisen tärkeää on, että Suomi pitää kiinni johtavasta asemasta eurooppalaisessa rintamassa Ukrainan puolesta, mitä myös presidentti Zelenskyi toivoi puheessaan eduskunnalle. Yhteistyö on nyt todellakin voimaa.
EU on tällä hetkellä yksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle. Naton toimintaa rajoittaa tietynlainen huoli konfliktin kiihdyttämisestä. Sen sijaan EU:lla on käytettävissään hyvin laaja keinovalikoima aina talouspakotteista lähtien. Onkin hyvin vaikeaa nähdä, miten heikompi EU voisi mitenkään olla Suomen etu. Suurin uhka Suomen itsenäisyydelle on nimittäin Venäjä, ei Brysselin byrokraatit, joihin osa on tässäkin salissa tänään viitannut. Päinvastoin, Bryssel on nyt meidän ja myös Ukrainan tukena Venäjää vastaan. Lienee hyvä muistaa, että myös Naton päämaja sijaitsee Brysselissä. 
Turvallisuuspolitiikka kietoutuu tiiviisti talouspolitiikkaan. Emme voi jatkaa tämän julman hyökkäyssodan rahoittamista. Isoin kysymys on venäläinen fossiilinen energia, josta Eurooppa on edelleen valitettavan riippuvainen. Kyse on taloudellisesti valtavasta kysymyksestä Venäjälle. Ennen sotaa yli 60 prosenttia Venäjän vientituloista tuli fossiilisista — vaikkapa Suomen öljytuonnista 90 prosenttia tuli Venäjältä. On selvää, että tämä tulonlähde on tyrehdytettävä. Suomalaiset eivät halua jatkaa rahan kaatamista Putinin sotakassaan.
Lyhyellä aikavälillä korvaavaa energiaa hankitaan toki sieltä, mistä saadaan, mutta samalla on selvää, että turvallisinta, tehokkainta ja järkevintä olisi pyrkiä korvaamaan venäläistä fossiilienergiaa kotimaisella uusiutuvalla energialla. Tämä pätee, vaikka ei piittaisi päästöistä pätkän vertaa. Ensinnäkin, fossiilienergian hintalappu on nyt korkea. Emme ole suinkaan ainoita, jotka haluavat eroon venäläisestä fossiilienergiasta, jolloin kysyntä muulle fossiilienergialle kasvaa. Toiseksi, monet korvaavista kauppakumppaneista eivät ole paljoa Venäjää parempia, esimerkiksi Saudi-Arabian tai Arabiemiraattien ihmisoikeuslinja ei sitä kyllä ole.
Suomen ulkopoliittista asemaa onkin paikallaan tarkastella Venäjää laajemmin. Meidän on pidettävä silmät auki jatkuvasti, jotta osaamme tehdä oikeat ratkaisut ajassa. Moni onkin kysynyt, että olisiko tämä Venäjän kehitys ollut nähtävissä ennakkoon. Kukaan tuskin odotti aivan tätä, mutta varoitusmerkkejä on ollut jo pitkään nähtävillä. Heidi Hautala kohahdutti vuonna 2006 sanomalla eduskunnassa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa, että Venäjän duuma on taantunut vallan keskittämisen seurauksena valtaoikeuksiltaan vuotta 1905 edeltävään tilaan, jolloin kaikki valta oli tsaarilla. 
Viimeistään Krimin valtaus vuonna 2014 osoitti, ettei Venäjä kunnioita naapurimaidensa rajoja tai kansainvälistä oikeutta. Siitä huolimatta Suomen eduskunta päätti antaa periaateluvan venäläisen valtionyhtiön Rosatomin ydinvoimahankkeelle Suomessa. No, olennaista ei ole nyt muistella menneitä ja miettiä, että kuka on ikään kuin ollut milloinkin oikeassa Putinin Venäjän suhteen, kuka ehkä ei. Olennaista on se, että me uskallamme nyt kansakuntana tehdä oikeat johtopäätökset.
Olennaista on myös ottaa opiksi. On esimerkiksi paikallaan pohtia, että olisiko meidän syytä päivittää ulkopolitiikan ja etenkin kauppapolitiikan linjaa suhteessa Kiinaan, joka sulkee uiguureja leireille ja polkee muutenkin ihmisoikeuksia päivästä toiseen. Suomessakin käydään jatkuvaa pohdintaa, että mihin suuriin hankkeisiin voidaan lähteä vaikkapa kiinalaisen rahan turvin. On selvää, ettei näissä hetkissä voi olla sinisilmäinen. Pienen kansakunnan on nimittäin toimittava viisaasti, [Puhemies koputtaa] jos haluamme varmistaa meidän ihmisoikeusmyönteisen demokratiaa puolustavan linjamme toteutuvan myös tulevaisuudessa, ja tämä todella vaatii laajaa katsantokantaa, ennakointia ja ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä. Vahva EU on myös Suomen turva.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-04-20T18:17:41,2022-04-20T18:23:08,Hyväksytty,1.1
2022_41_142,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrittiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_143,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen Nato-selonteko on yksipuolinen eikä vähimmässäkään määrin kriittinen arvio turvallisuuspoliittisesta tilanteesta tai Suomen vaihtoehdoista. Se on tiekartta Natoon. 
Jo pääministeri Marinin julkisten esiintymisten perusteella on selvää, että hallitus ajaa Suomen jäsenyyttä Yhdysvaltojen johtamassa sotilasliitossa. [Sanna Antikainen: Puolustusliitossa!] Viime viikolla pääministeri lausui, että Suomen ei tulisi asettaa minkäänlaisia ehtoja jäsenyydelleen, ei edes sellaisia, joita Tanska ja Norja ovat rauhan aikana pyrkineet yksipuolisesti asettamaan. 
Ollaanko siis valmiita pysyvien ulkomaisten joukkojen, raskaan aseistuksen, myös ydinaseiden sijoittamiseen Suomeen? Pääministeri on puhunut hyvin myönteisesti Naton ydinasesuojasta unohtaen ne eksistentiaaliset uhkat, joita tähän väistämättä liittyy. Naton nuclear sharing -ohjelmassa ydinasevallat jakavat ydinaseita niille valtioille, joilla ei ydinaseita ole. Onko Suomi valmis tähänkin? Saksan ulkoministerin mukaan maan F-35-koneiden lentäjiä koulutetaan nyt ydinaseiden käyttöön. Tullaanko myös suomalaisia F-35-lentäjiä kouluttamaan samoin? [Sanna Antikainen: Entäs Venäjä?] Siihenkö nämä koneet hankitaan?
Puhemies! On ilmeistä, että Yhdysvaltain Suomeen kohdistuva paine on tällä hetkellä kova. Tavoite on saada Suomi hakemaan Nato-jäsenyyttä. Näin pyritään luomaan painetta Venäjän rajoille nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kyse on siis suurvaltapolitiikasta, jota Suomen pään yli tehdään. 
Mitään varmuutta siitä, että 30 Nato-maata lopulta hyväksyisivät Suomen jäseneksi, ei ole. Jäsenyysprosessin aikana Suomi altistuisi ulkopoliittiselle kaupankäynnille, maailmanpolitiikan pelinappulaksi. Viitteitä siitä on jo saatu Suomen ja Turkin välisessä keskustelussa, jossa Turkki on mitä ilmeisimmin esittänyt Suomen Nato-jäsenyyden hyväksynnälle ehtoja. [Sanna Antikainen: Te haluatte myöskin Kremlin pelinappulaksi!] Käytännössä Suomen ulkopoliittinen liikkumavara kaventuu jo jäsenyysprosessin aikana siis. 
Itse sotilasliiton jäsenyys rajaa suvereniteettia ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sitten vielä lisää. Kansallinen päätösvalta kapenee ja osin häviää. Maahan sijoitettavat ulkomaiset joukot ja raskas aseistus totta kai kaventavat omaa liikkumatilaa ja päätäntävaltaa. Mahdollisten ydinaseiden osalta Suomella ei ole mitään valtaa päättää, käytetäänkö niitä ja miten, vaikka asejärjestelmät olisivat maahamme sijoitettuja.
Nato-jäsenyys on kaventanut jäsenmaiden suvereniteettia myös tilanteissa, joissa Naton 5 artiklaa on käytetty poliittiseen kiristykseen. Ennen Yhdysvaltain ja sen liittolaisten hyökkäystä Irakiin 2003 esimerkiksi Yhdysvaltain Oslon suurlähettiläs kiristi 5 artiklalla asemamaataan Norjaa, jotta olisi saanut sen mukaan hyökkäykseen Irakia vastaan. 
Väitetään, että Natossa päätökset tehdään konsensuksella ja yksikin jäsenvaltio voisi estää päätöksen syntymisen. Tässä on erotettava muodolliset valtasuhteet ja todelliset valtasuhteet. Naton jäsenmaat koosta riippumatta ovat konsensusperiaatteen myötä vain muodollisesti tasavertaisia, samanlaisia oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Eihän kukaan kuitenkaan usko, että Yhdysvalloilla ja Luxemburgilla olisi tosiasiassa samanlaiset oikeudet ja velvoitteet Natossa. [Sanna Antikainen: Entäs Venäjän päätöksenteko?] Kun Nato pommitti Serbiaa vuonna 99 peräti 78 päivän ajan, vastusti jäsenvaltio Kreikka noita pommituksia. Kovan painostuksen tuloksena Kreikan oli kuitenkin pakko hyväksyä niin sanottu opting out -menettely. Pommituksia Kreikka ei koskaan hyväksynyt mutta ei pystynyt niitä estämään.
Arvoisa puhemies! Hyvin moninaisia ovat ne keinot, joita ennen kaikkea Yhdysvallat käyttää saadakseen oman tahtonsa maailmanpolitiikan eri käänteissä lävitse sotilasliitto Natossa. [Sanna Antikainen: Entäs Venäjä?] Nato on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-04-20T18:23:15,2022-04-20T18:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_41_144,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_145,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ollut selkäpiitä kylmäävää seurattavaa. Sen kauheudet ihmisiä kohtaan ovat ihmismielelle vaikeita käsitellä, saati ymmärtää todeksi. Siinä, missä aiemmin historiassamme yksi lehtikuva pysäytti ihmiset käsittämään sodan kauheudet, nyt seuraamme sodan hyökkäyksen etenemistä satelliittikuvien avulla hetki hetkeltä. Nykymaailman nopea tiedonvälitys tuo kauempanakin olevat sodat lähellemme, koteihimme ja arkeemme, eri tavalla kuin aiemmin. Sodan kauhut ovat meidän kaikkien nähtävillä, emmekä voi ummistaa silmiämme Venäjän teoilta, emme lasten, naisten ja vanhusten tappamiselta, heidän kärsimyksiltään. Poispäin ei voi nyt katsoa kukaan. 
Minun sukupolveni on saanut elää nuoruutensa rauhan aikana, ja siksi kaikenlainen varautuminen sodan uhkaan on tuntunut nuoruusvuosina jopa vieraalta ajatuksena. Olemme halunneet avata maailman ovia ja oppia toimimaan paremmin kuin historiassa. Valitettavasti siitä huolimatta olemme tänään tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Maamme turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti, ja se on vaikeammin ennakoitavissa kuin aiemmin. Sen vuoksi eduskunta on nyt historiallisen pohdinnan edessä. Selonteon käsittelyn keskiössä tulee olla suomalaisten turvallisuuden varmistaminen. Olemme valmiita tekemään sen turvaamiseksi tarvittavat päätökset. 
Selonteon valiokuntakäsittelyssä tulee uskaltaa tarkastella kaikkia mahdollisia skenaarioita. Tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriään sotilaallisesti, reagoimatta jättäminen johtaisi eittämättä liikkumatilamme kaventumiseen. Sekä Natoon liittymisellä että liittymättä jättämisellä on seurauksia, ja erilaiset haasteet koskien Naton jäsenyysprosessia tulee jokaisen kansanedustajankin tarkasti tiedostaa. Nato voi tuoda Suomelle turvaa, mutta se ei poista oman puolustuksen kehittämisen tarvetta tai uhkiin varautumista. Nato-jäsenyys voi tukea Suomen puolustusta mutta ei korvata sitä.
Kuten selontekokin toteaa, Suomen tulee jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja diplomaattisten suhteiden ylläpitämistä sekä oman sisäisen turvallisuutensa vahvistamista. Kansallinen puolustuskyky on turvallisuutemme elinehto, ja sitä tulee kehittää Nato-päätöksestä riippumatta. 
Selonteko kuvaa nykyisten kumppanuuksien lisäksi mahdollisten uusien kumppanuuksien, kuten Nato-jäsenyyden, lisäarvoa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle. Luonnollisesti Nato-jäsenyyteen liittyvät kysymykset, kuten pysyvien joukkojen, ydinaseiden tai tukikohtien sijoittaminen Suomeen, herättävät kysymyksiä. Näiden päätösten mahdolliset seuraukset tulee myös ottaa huomioon. On tärkeää, että Suomella on selkeä ja yhtenäinen kuva siitä, millaisin tavoittein olisimme valmiita hakemaan Nato-jäsenyyttä. Jäsenyys ei velvoita Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja, vaan liittymisehtoja voidaan tarkastella mahdollisten liittymisneuvotteluiden aikana. Mahdollisen jäsenyyden kohdalla Suomen puolustus sovitettaisiin osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla. 
Erityisesti tulevissa ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä katseen on oltava vahvasti tulevaisuudessa. Sumun keskeltä on pyrittävä katsomaan nykyhetken lisäksi myös vuosikymmenien päähän, jotta voimme parhaalla mahdollisella tavalla turvata suomalaista yhteiskuntaa. Meidän tulee ottaa varautumisessa nykyistä paremmin huomioon kyber- ja hybridiuhkien lisäksi muun muassa avaruusaspekti sekä fossiilisten polttoaineiden käyttäminen hybridisodan keinona. Myös teknologinen kehitys ja tekoälyn merkitys sodankäynnissä kasvavat. Valtiollinen informaatiovaikuttaminen ja erilaiset keinot, kuten kuvanmuokkaus ja laajamittainen väärän tiedon levittäminen, ovat tietoista kansallisen vastakkainasettelun synnyttämistä ja sitä kautta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden horjuttamista. Tiedon luotettavuuden arvioiminen niin sosiaalisessa kuin perinteisessä mediassa on oleellista. Emme saa antaa ulkoa tulevien hyökkäysten horjuttaa suomalaisten yhteisyyttä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomi ja Ruotsi ovat edenneet viime vuosien aikana pääsääntöisesti samantahtisesti Naton kumppanuusyhteistyön tiivistämisen kanssa. Nyt Suomen ja Ruotsin yhteistyön merkitys on [Puhemies koputtaa] entistä merkittävämpää molempien maiden puolustuksen vahvistamiseksi. Tiivistä vuoropuhelua Ruotsin kanssa tulee jatkaa. Myös Suomessa keskustelun käyminen oikeassa järjestyksessä on tärkeää. On hyvä, että julkinen keskustelu sekä eduskunnan kannanmuodostus tapahtuvat yhtä aikaa valtiojohdon kanssa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-04-20T18:28:04,2022-04-20T18:33:34,Hyväksytty,1.1
2022_41_146,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Slunga-Poutsalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_147,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole pitkään siitä, kun tässä salissa käsittelimme ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, jonka laatimisen seurantaryhmään sain itsekin kuulua. Silloin emme voineet kuvitella, että turvallisuustilanne lähiympäristössämme muuttuisi melkeinpä yhdessä yössä niin kuin se helmikuussa muuttui. Jo perinteiseksi muodostuneen ulko- ja turvallisuuspoliittisen asetelman lisäksi keskityimme vähän toisenlaisiin uhkakuviin, jotka nyt tuntuvat kovin pieniltä. 
Minusta tuntuu, että olemme pitäneet erityistä asemaamme hienoisesti itsestään selvänä. Meillä on ollut hyvät suhteet hiukan hankalanakin tunnettuun naapuriimme, suhteet, jotka ovat kuitenkin tuntuneet olevan terveemmällä pohjalla nyt kuin suomettumisen aikana. Olemme myös tavallaan luottaneet siihen, että kyllä Venäjä muuttuu avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi, pakkohan sen on muuttua.
Venäjä on ääneen julkilausunut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä — useasti. Samoin se on pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelottein, uhkailuin ja kovin puhein. Olemme pitkään pystyneet nämä puheet ja vaatimukset ohittamaan olankohautuksella, tyyliin ”kuuluu naapurimme tapoihin vähän uhitella”, ja olemme pystyneet luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, jota on rakennettu presidentin johdolla — eihän meillä ole ollut oikeasti tarvettakaan muuhun. Mutta sitten tuli helmikuun 24. päivä. Venäjän uhkaukset muuttuivatkin puheista teoiksi. Päivä, jonka jälkeen jopa tasavallan presidenttimme totesi: ”Naamiot on riisuttu, ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät.” Tämä lause porautui mieleeni. Miltä kuulostaa, kun luottamus petetään? Kuulostaako se tuolta?
Arvoisa puhemies! Olen saanut kuulla, että meidän tulisi painaa pää alas ja leikkiä kuollutta eikä ainakaan tahallaan provosoida nukkuvaa karhua, että olisi parempi, jos emme mekkaloisi, ja jos nyt mekkaloidaan, niin on ihan itse aiheutettua, että meihin kohta sattuu. Tilanne on vähän sama kuin koulun pihalla: isompi koulukiusaaja kiusaa ketä tahansa ja uhkaa väkivallalla kaikkia, jotka hänen tielleen asettuvat, ja juuri niin kauan kun kukaan ei puutu, niin kauan kun painetaan pää alas ja ollaan aivan kuin ei nähtäisi, mitä tapahtuu, kiusaaja jatkaa vieden julmuuttaan kaiken aikaa pidemmälle. Koko läntisen maailman sotilaallisen painostamisen ja uhkailun ydinaseilla, kyberiskuilla ja kemiallisella sodankäynnillä tulee loppua. Nyt on korkea aika sanoa, että nyt riittää, me päätämme itse, mikä on meidän polkumme.
Arvoisa puhemies! Se maailma, missä itse pidin Natoa meille tarpeettomana ja uskoin diplomatiaan, puolueettomuuteen ja 80-lukulaiseen sovittelijan rooliin, on murentunut. Mitä enemmän olen saanut tutustua Puolustusvoimiemme toimintaan, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että meillä on poikkeuksellisen motivoitunut ja osaava puolustuslaitos. Sama tilanne on ennakoinnin ja tiedustelun suhteen. Pystyn luottamaan siihen, että ne tahot, joiden tarvitsee tietää, tietävät, miltä maailma ympärillämme näyttää. Ei ole olemassa Natoa, joka korvaa omat Puolustusvoimamme, omat sotilaamme. Emme voi ulkoistaa maamme puolustamista muille, mutta voimme vahvistaa sitä liittoutumalla niin, että jos avun tarve iskee, sitä myös saamme, toisin kuin viimeksi. Sen tiedän, että turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan aikana, ja tämä muutos on pitkäkestoinen.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Meillä ei käsittääkseni kenelläkään ole ennaltanäkemisen taitoa. Viime aikojen tapahtumat ovat sekoittaneet valistuneimmatkin analyysit siitä, mitä on edessä ja mitkä tekemistämme päätöksistä ovat oikeita ja mitkä vääriä. Vaikka Nato ei ole ollut edellisten vaalien alla muuta kuin kiintiökysymys vaalikoneissa, teemme me silti kansalaisilta saamallamme mandaatilla varmasti päätöksiä, jotka omien arvojemme, lähtökohtiemme ja elämänkokemuksemme pohjalta tukeutuvat tilannekuvaan, joka omasta mielestämme parhaalla mahdollisella tavalla pitää Suomen poissa sodasta ja kansalaisemme turvassa. Kiire ei siihen sovi mutta ei myöskään tahallinen viivyttely.
Kiitoksia ulkoministeri Haavistolle linjakkaasta työstä tässä haastavassa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-04-20T18:33:41,2022-04-20T18:38:56,Hyväksytty,1.1
2022_41_148,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sipilä poissa. — Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_149,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan ja koko maailman turvallisuuspoliittinen tilanne romahti 24.2., kun Venäjä aloitti avoimen suursodan Ukrainaa vastaan. Merkkejä oli toki ilmassa jo aiemmin. Harvoin on edellinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko niin pikaisesti vanhentunut kuin nyt. Ja kyllä, monia merkkejä olisi voitu tunnistaa jo aiemmin. Osa niistä pystyi varoittamaan jo ajoissa, jo vuosia aiemmin. Myös osa silloisista poliitikoista seurasi Venäjän ihmisoikeustilanteen murenemista yhä heikompaan suuntaan ja sanoi sen ääneen, kuten Heidi Hautala. He eivät kuitenkaan saaneet silloin kiitosta näkemysten ääneen lausumisesta. Jos tässä on jokin yhteinen oppi, niin demokratian ja ihmisoikeuksien heikkenevään tilaan tulisi havahtua ajoissa ja tehdä johtopäätöksiä. 
Nyt toimintaympäristön muutos on kuvattu ja koottu kansiin. Se on hyvä katsaus, ei sisällä mitään sellaista, mitä emme voisi julkisuudesta lukea. Selonteko toimii ennen kaikkea eduskunnan prosessin työkaluna, se ei anna valmiita ratkaisuja. Mutta suomalaiset ovat tehneet niitä jo puolestamme. Suomalaisten kanta puolustusliittoon on muuttunut nopeasti. Sanotaan, että suomalaiset päättivät Nato-kannan ennen valtiojohtoa, ja näin sen demokratiassa kuuluukin mennä. On valtiojohdolle suuri tuki, että päätökselle on suomalaisten laajan enemmistön harkittu ja yhdessä tehty kanta.
Kannanmuodostus ei ole ollut hätiköityä, se on ehkä ollut mielestäni enemmänkin liian hidasta. Suomettumisen aikakausi on vaikuttanut silloisten päättäjien ajatteluun. Suomessa on muodostunut analyysi, joka on nojannut ehkä osin turhalle naiiviudelle, osin mielikuvalle erityisistä suhteista tai erityisestä tuntemuksesta. Suomen tuntemus ja käsitys turvallisuuspoliittisesta ympäristöstä ei kuitenkaan ole ollut muihin verrattuna mitenkään erityisen tarkkaa. On tärkeää ymmärtää, mitä itänaapurissa tapahtuu, miten siellä ajatellaan. Onneksi monet tutkijat ja toimittajat ovat tehneet korvaamatonta työtä tämän eteen. Emme jaa yhteistä kieltä emmekä suurin osa erityisiä yhteyksiä, ja olemme kurkottaneet jo pitkään kohti läntistä Eurooppaa. Turvallisuuspoliittiselta jakkaralta ovat pudonneet suurin osa jaloista. Myöskään kauppapolitiikalta ei ole vaadittu sellaista vastuullisuutta, joka olisi ollut demokratian kannalta hyödyllistä. Emme toki olleet ainoita ollenkaan, näin on tapahtunut myös esimerkiksi Nord Stream -projektin osalta.
Suomalaiset ottavat turvallisuuden vakavasti, ja sodan traumat elävät usean sukupolven yli. Suomi on myös varautunut koko tämän ajan puolustuspolitiikan osalta. Halusimme tai emme, olemme kuitenkin myös riippuvaisia suurvaltapolitiikasta. Meidän kannaltamme keskeisiä vaaleja käydään niin Yhdysvalloissa kuin useissa Euroopan maissa. Ajattelen, että mikäli Naton kannalta merkittävässä maassa, Yhdysvalloissa, valta vaihtuu, on Suomen kannalta parempi, että olisimme silloin osa yhteistä puolustusliittoa mieluummin kuin sen ulkopuolella.
Oma suhtautumiseni Nato-jäsenyyteen alkoi muuttua, kun Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014. Se oli käänteentekevä, järkyttävä hetki. Miehitys kertoi, että Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne ei ollut yhtä vakaa kuin olisimme halunneet uskoa. Natokaan ei tietenkään ole ongelmaton, mutta turvallisuuspoliittinen asemamme olisi vahvempi, jos olisimme liittyneet Natoon, ja tämän takia itse arvioin eduskuntavaalien kyselyissä, että Suomen kannalta olisi todennäköisesti parempi olla Naton jäsen. Tiiviit yhteydet ja vuoropuhelu on tärkeää, ja valtiojohto onkin tehnyt nyt yhteistyötä ja tapaamisia kiitettävällä tahdilla. Myös eduskunta on pitänyt yhteyttä keskeisiin kumppaneihin. 
On tärkeää saada mahdollinen tuki ja turva myös mahdollisen hakuprosessin ajan, tämä on koko Euroopan ja myös muiden Nato-maiden etu. EU-jäsenyys on ollut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen aseman kannalta ratkaiseva ja paras päätös. Kaikki eivät sitä kannattaneet, mutta enemmistö — ja selkeä enemmistö — suomalaisista halusi kurkottaa kohti eurooppalaista yhteistyötä, [Puhemies koputtaa] ja sillä tiellä olemme. [Puhemies: Kiitoksia!]
Arvoisa puhemies! Käytän toisen puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-04-20T18:39:01,2022-04-20T18:44:13,Hyväksytty,1.1
2022_41_150,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_151,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On suuri arvo, että on saanut elää koko elämänsä maassa, jossa vallitsee rauha. Rauha on pohja, joka on mahdollistanut myös meidän hyvinvointivaltion kehittämisen. Rauhan aikaa elävä demokraattinen oikeusvaltio on maailman mittakaavassa kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys, eikä sota-aika ole edes ajallisesti niin kaukainen. Molemmat isoisäni joutuivat sotimaan, ja molemmat isoäitini pakenivat nuorina sotaa Karjalasta. Sotamuistot ovat myös minun, kuten niin monen meistä, sukujen elettyä ja kerrottua historiaa.
Tämä kevät on jälleen muistuttanut meitä jokaista siitä, kuinka rauha ei ole vielä tänä päivänäkään itsestäänselvyys. Venäjän aloittama tuhoamissota Ukrainassa on tuonut täysimittaisen sodan Eurooppaan ja muuttanut myös Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä radikaalisti. Suomi ei ole ollut sodan edessä puolueeton vaan on yksiselitteisesti tukenut Ukrainaa, myös aseellisesti. Viimeksi viime viikonloppuna tuhannet ihmiset Senaatintorilla muistuttivat jälleen siitä, kuinka suomalaiset laajasti ja yksiselitteisesti tukevat ukrainalaisia.
Venäjä on Ukrainassa aiheuttamansa hävityksen ja tuhon lisäksi romuttanut Euroopan turvallisuusjärjestelmää, ja tämän seuraukset tulevat näkymään vielä pitkään. Myös Suomessa on nyt päätettävä siitä, kuinka ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta. Erityisesti kysymys Nato-jäsenyydestä on ajankohtainen. Itse näen, että kaikkiin vaihtoehtoihin liittoutumisen tai liittoutumattomuuden suhteen sisältyy sekä riskejä että hyötyjä, joita on voitava käsitellä rehellisesti. Tänä keväänä Suomessa punnitaan historiallista päätöstä, jonka täytyy kestää aikaa. Päätöksen kestävyyttä voidaan osaltaan varmistaa sillä, että näitä eri vaihtoehtoja käydään nyt aidosti läpi.
Arvoisa puhemies! Venäjän suhteen minulla ei ole ollut kaunisteltua kuvaa. Olen tehnyt vapaaehtoistyötä Venäjällä, osallistunut mielenosoituksiin niin Venäjällä kuin Venäjän suurlähetystöllä Helsingissä, olen tehnyt yhteistyötä venäläisten demokratia- ja ihmisoikeusaktivistien kanssa. Ihmisiä, joiden kanssa olen toiminut, on pahoinpidelty, on vangittu ja on jopa tapettu Venäjällä. Minulla ei siis ole ollut ruusuista kuvaa Venäjän demokratian tilanteesta ja kehityksestä. Silti täysimittainen maasota Ukrainaan yllätti ja järkytti myös minua. Elämme nyt maailmassa, jossa naapurimme on häikäilemättömästi hyökännyt toisen naapurinsa kimppuun, hyökännyt suvereeniin valtioon syyllistyen lukuisiin sotarikoksiin ja mahdollisesti jopa kansanmurhaan. Suursota on romuttanut luottamuksen Venäjään ja muuttanut Euroopan turvallisuutta pitkäksi aikaa. Suomen turvallisuuspoliittisia päätöksiä on nyt tehtävä tässä todellisuudessa.
Tällä hetkellä ajattelen, että Suomen Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta monella tapaa perusteltu vaihtoehto. Nato-jäsenyyden suurin hyöty olisi sen ennaltaehkäisevä vaikutus, ja annan sille paljon painoarvoa tässä pohdinnassa. Silti Nato-jäsenyys toisi mukanaan omat riskinsä, eikä se myöskään olisi taika-avain turvallisuuteen. Jatkossakin Suomen oma uskottava puolustus on kaikissa tilanteissa lähtökohtainen tapa pitää huolta Suomen turvallisuudesta.
Samaan aikaan ajattelen, että on yhä tärkeämpää tavoitella maailmaa, jossa ei tarvita ydinaseita ja asevarustelua. Riippumatta Nato-jäsenyydestä on jatkossakin tärkeää ja on myös jatkossakin mahdollista, että Suomi jatkaa kansainvälistä työtä rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta. Entistä tärkeämpää on myös demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien puolustaminen. Se on myös työtä rauhan puolesta, sillä se on tapa estää sellaista yhteiskuntakehitystä, joka esimerkiksi Venäjällä on mahdollistanut nykytilanteen.
Lopuksi haluan sanoa, että vaikka turvallisuuspoliittisissa päätöksissä laaja konsensus on monella tapaa perusteltu ja minunkin kannattama tavoite, niin demokratian vahvuus on myös siinä, että me kestämme eri näkemykset ja me voimme perustellusti olla myös eri mieltä. Se on yksi niistä asioista, joka erottaa meidät totalitaarisista valtioista, joiden yhteiskuntajärjestys ei kestä moniäänisyyttä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-04-20T18:44:19,2022-04-20T18:49:28,Tarkistettu,1.1
2022_41_152,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_153,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Euroopan toiminta- ja turvallisuusympäristöä perusteellisesti. Se on tämän täydentävän selonteon lähtökohta. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistukaan mitään välitöntä sotilaallista uhkaa, selonteon arvion mukaan Venäjän sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden. Turvallisuustilanne on vähintäänkin vakava ja sitä kuvaillaan myös vaikeammin ennakoitavaksi kuin koskaan kylmän sodan päättymisen jälkeen.
Ne, jotka ovat vastuussa Ukrainassa käytävästä hyökkäyssodasta, eivät kunnioita muiden maiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, vaan polkevat ihmisoikeuksia ja jopa uhkailevat kohtalokkaalla ydinvoimakortilla. Putinin Venäjä on yrittänyt kylvää eripuraa, mutta maan toiminta on sen sijaan tiivistänyt demokratiaa ja universaaleja ihmisoikeuksia kunnioittavien valtioiden välistä yhteistyötä.
On tärkeää, että me suomalaiset emme ajaudu erillemme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä. Uskon ja toivon, että me pystymme säilyttämään konsensuksen näissä kysymyksissä. Yksimielisyys on jo itsessään turvallisuutta parantava tekijä. Meidän ei myöskään tule tuomita toisiamme, jos emme saavuta täyttä yksimielisyyttä tulevista linjauksistamme. Pyrkimys rauhaan ja vapauteen on ja pysyy yhteisenä tavoitteenamme. Haluamme kaikki täällä Suomen parasta. Meidän on nyt tehtyjen analyysien, aloitettujen keskustelujen ja mahdollisimman hyvän tietopohjan perusteella tehtävä sellaisia päätöksiä, jotka parhaiten takaavat Suomen turvallisuuden ja edistävät maailmanrauhaa.
Kysymys mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tietenkin kesken. Se on suuri strateginen kysymys, jota ymmärrettävästi käsitellään ripeässä tahdissa. Samalla Suomen ja Naton välinen yhteistyö on jo pitkälle kehittynyttä ja yhteensopivuus erinomaista.
Arvoisa puhemies! Selonteon eniten alleviivattuihin virkkeisiin kuuluu varmasti se, jossa sanotaan, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi, mikä lisäisi alueen vakautta pidemmällä tähtäimellä. Selonteko kannustaa aktiiviseen turvallisuuspolitiikkaan ja antaa myönteisen kuvan Nato-jäsenyydestä. Jo mainitun lisäksi mahdollisen jäsenyyden arvioidaan parantavan Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta. Muita vaihtoehtoja ei ole arvioitu samalla tavalla, mitä perustellaan sillä, että niiden ennalta ehkäisevä vaikutus ei nykytilanteessa ole yhtä toimiva. Jatkokäsittelyssä voidaan tarvita kattavampia riskianalyysejä, vaikka onkin ymmärrettävää, että joidenkin tietojen julkisuutta voidaan joutua rajoittamaan.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen ohella joukkotuhoaseet ovat suurin uhka ihmiskunnalle. On todella huolestuttavaa, että Venäjän hyökkäys estää myös ydinasevalvonnan edistymisen. Selonteon mukaan viime aikojen kielteinen kehitys korostaa kansainvälisten asevalvontasopimusten, kuten ydinsulkusopimusten, tärkeyttä. Ydinaseet mainitaan myös Naton ennalta ehkäisevän vaikutuksen merkittävimpänä tekijänä. Tässä lähetekeskustelussa haluaisin kehottaa valiokuntia pohtimaan, miten Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys vaikuttaisi Suomen ydinaseita koskeviin periaatteisiin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-04-20T18:49:34,2022-04-20T18:53:02,Hyväksytty,1.1
2022_41_154,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme historiallista selontekoa tilanteessa, jossa Euroopan turvallisuusympäristö on nopeasti kääntynyt ylösalaisin. Tähän olemme päätyneet Venäjän oikeudettoman ja brutaalin hyökkäyksen takia. Venäjä on loukannut räikeästi niin kansainvälistä oikeutta kuin Ukrainan suvereniteettiakin. Uusia viitteitä Venäjän tekemästä joukkotuhosta tulee lähes päivittäin. Päinvastaisista vakuutteluista huolimatta Venäjä on aggressiivisella käytöksellään ja painokkaalla retoriikallaan tehnyt itsestään uhan erityisesti naapurimailleen. Venäjä lukee jo Suomenkin osana EU:ta itselleen epäystävällisiin maihin.
Putin on pyrkinyt luomaan imperialistista narratiivia, jossa Suomen itsenäisyys perustuu Neuvostoliiton ja Leninin armeliaisuuteen. On siis täysin mahdollista, että Suomi voisi olla Baltian maiden kanssa Venäjän tähtäimessä seuraavaksi. Baltian maita erottaa Suomesta ja Ukrainastakin kuitenkin yksi hyvin merkittävä asia, ne ovat Nato-jäseniä siinä, missä Suomi ja Ukraina eivät ole.
Helmikuun sodanjulistuksessa Putin piti kansalleen hirveän puheen, jossa Nato kuvattiin viholliseksi ja jossa viitattiin alueisiin, jotka historiallisesti kuuluvat Venäjälle. Sotatoimet oikeutettiin väitteellä Ukrainan uusnatsien toteuttamasta kansanmurhasta Itä-Ukrainassa. Todellisuudessa venäjänkielisen kansan suojelemisen ja vapauttamisen sijaan kyse on ollut täysmittaisesta sodasta, jossa ei kaihdeta edes murhien, raiskauksien ja ryöstelyn käyttöä aseina.
Suomalaisia on Venäjän duuman varapuhemiehen Pjotr Tolstoin toimesta verrattu hyttysiin ja peloteltu, ettei hyttynenkään halua lentää Venäjän rajalle. Viimeisimpänä tänään Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Zaharovan kerrotaan varoittaneen Suomea ja Ruotsia, mikäli ne lähentyvät Natoa. Venäjä tekee siis sen, minkä tietää parhaiten, eli uhkailun sen sijaan, että rakentaisi rauhan polkua. Vastaus uhkailuun ei voi olla alistuminen ja pelko, vaan varautuminen ja rohkeus.
Arvoisa puhemies! On selvää, että tässä tilanteessa on tehtävä ripeästi ne kaikki toimet, joilla yhteiskunnan haavoittuvuuksia paikataan. Sinisilmäisyyteen ei ole enää varaa sen enempää rajavalvonnassa kuin EU:n tai Eta-alueen ulkopuolisten maa- ja kiinteistökauppojenkaan osalta. Lisäksi kansalaisuuspolitiikkamme on suorastaan maailmaa halaava. Siksi hämmästelenkin, miksi ihmeessä selonteossa kirjoitetaan, että jopa välineellistämistilanteessa Suomen on aina järjestettävä mahdollisuus hakea turvapaikkaa. Hyvä hallitus, näin ei ole. Kaikki kansainväliset sopimukset tuntevat mahdollisuuksia poiketa niistä sopimuksista, ja se olisi nyt hyvä ymmärtää myös laajasti tässä salissa.
Muistutan tässä yhteydessä myös presidentti Niinistön valtiopäivien avajaisissa käyttämästä puheenvuorosta, jossa hän muistutti, että toisinaan ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta. Meillä ei voi olla aukkoja yhdelläkään sektorilla, jota ei-ystävällismielinen valtiollinen toimija voisi käyttää hyväkseen.
Olen aiemmin katsonut, ettei turvallisuusympäristömme vaadi Nato-jäsenyyttä. Meillä on aina ollut vahva oma puolustus, emmekä ole ajaneet sitä missään vaiheessa alas, kuten moni muu maa teki luullessaan Euroopan olevan pysyvässä rauhan tilassa. Meillä on edelleen vahva ja uskottava puolustus sekä yleinen asevelvollisuus, mutta hyötyisimme eritoten siitä, ettei puolustustamme enää koskaan ehkä koeteltaisi. Nato-jäsenyyden erityinen hyöty tuleekin pidäkkeestä. Yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan tehty valtiollista hyökkäystä.
Olemme olleet jo vuosia läheisiä kumppaneita Naton kanssa. Olemme siis miltei osa Natoa, mutta ilman turvatakuita. Sosiaalinen media käy tällä hetkellä kierroksilla ja monet kyselevät, mikä takaa sen, että apua saa, jos sitä tarvitsee. On kuitenkin selvää, että Nato lakkaisi olemasta, jos apua ei saisi siten kuin artikla 5 edellyttää. Toki se tarkoittaa myös sitä, että Suomen on hyväksyttävä niin jäsenyyden oikeudet kuin sen velvollisuudetkin, mutta on hyvä muistaa, että artikla 5:een perustuvia turvatakuita ei ole koskaan käytetty. Siis ei ole koskaan käytetty, ja tämä kertoo nimenomaan pidäkkeestä. Ne on toki aktivoitu kerran WTC-iskujen jälkeen, mutta silloinkaan hyökkäykseen tai puolustukseen niitä ei käytetty. Kaikki perustuu siis ennaltaehkäisyyn. Kun katsomme kuvia ja tapahtumia Ukrainassa, lienee selvää, että emme halua nähdä iskuja Helsingissä, Butšan tapahtumia Jyväskylässä tai että Tampereesta tulisi uusi Mariupol.
Arvoisa puhemies! Kuulin muutama päivä sitten erinomaisen [Puhemies koputtaa] luonnehdinnan eräältä suomalaiselta sotilaalta: ”Paras päivä liittyä Natoon oli eilen.” Näin ollen toivon, että selonteon vastausta ei venytetä tässä talossa ja että valtiojohto toimii ripeästi ja päättäväisesti riippumatta siitä, mitä tapahtuu idässä tai lännessä. [Puhemies: Kiitoksia!] Suomen tarvitsee tehdä päätökset itse, nyt.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-20T18:54:49,2022-04-20T19:00:24,Hyväksytty,1.1
2022_41_155,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_156,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivänä muutti kertaheitolla Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteet. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään äärimmäisiä keinoja ja sotilaallista voimaa omien intressiensä edistämiseksi. Näitä kauheuksia olemme nyt nähneet Ukrainassa. Venäjän toiminnan arvaamattomuus on kasvanut, samalla luottamus Venäjää kohtaan on murentunut täysin. Vaikka Suomeen ei kohdistu nyt tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa, on selvää, että Venäjän käynnistämä sota Ukrainassa on heikentänyt myös Suomen turvallisuustilannetta ja lisännyt epävakautta Euroopassa.
Meidän, kansan valitsemien päättäjien tärkein tehtävä on varmistaa kaikissa tilanteissa Suomen itsenäisyys ja suomalaisten turvallisuus. Siksi meidän on nyt tehtävä kaikki ratkaisut, jotka vahvistavat Suomen ja suomalaisten turvallisuutta muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Oman uskottavan maanpuolustuksemme resursseja on lisättävä, lainsäädäntömme valuviat ulkomaisten kiinteistökauppojen ja kaksoiskansalaisuuden osalta on poistettava, ja puolustusyhteistyötä läntisten kumppaniemme kanssa on lisättävä. Nämä kaikki ovat tarpeellisia toimia, ja tuen niiden toteuttamista. Kuitenkaan nämä toimenpiteet eivät korvaa kaikkein vahvinta päätöstä, jolla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa, eli Suomen liittymistä puolustusliitto Naton täysivaltaiseksi jäseneksi. Nyt on aika tehdä päätös liittymisestä, arvoisat kollegat.
Arvoisa puhemies! Puolustusliitto Naton jäsenyys toisi Suomen osaksi Naton yhteistä puolustusta ja puolustusliiton turvatakuiden piiriin. Hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan on hyökkäys koko puolustusliittoa kohtaan. Puolustusliiton tarjoama suoja ja pelotevaikutus on myös toiminut, sillä yksikään Naton jäsenmaa ei ole joutunut hyökkäyksen kohteeksi historiassa. Suomen jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi koko Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Paras vaihtoehto olisi toki se, että sekä Suomi että Ruotsi päättäisivät yhdessä tämän kevään aikana hakea puolustusliiton jäsenyyttä samassa aikataulussa.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden kannatuksessa on suomalaisten keskuudessa tapahtunut historiallinen käänne. Uusimpien kyselytutkimusten mukaan jo kaksi kolmasosaa kansasta tukee jäsenyyttä. Siispä Suomen valtiojohdolla ja eduskunnalla on nyt kansalaisten vahva tuki jäsenyysneuvotteluiden aloittamiselle. Olemme nyt historiallisessa tilanteessa, jossa meidän on tehtävä parhaat ratkaisut Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Sekä puolustusliittoon liittyminen mutta myös päätös jäädä liiton ulkopuolelle ovat tietoisia selkeitä poliittisia valintoja, joiden seuraamukset jokaisen täytyy myös ymmärtää.
Toivon, että voimme tänä keväänä tehdä yhdessä toisiamme kunnioittaen, toisemme näkemyksiä ja mielipiteitä kuunnellen ja yhdessä keskustellen parhaan mahdollisen päätöksen, joka turvaa Suomen itsenäisyyden tulevaisuuteen ja Suomen turvallisuuden vahvistamisen, ja ennen kaikkea sen, että myös tulevat sukupolvet voivat elää vapaassa ja turvallisessa maassa tulevien vuosikymmenten aikana, sillä ennen kaikkea kyse on siitä, miten me turvaamme tuleviksi vuosikymmeniksi suomalaisten turvallisuuden, ei pelkästään siitä, teemmekö nyt oikean ratkaisun vain pelkästään tässä ajassa, vai miten me myös katsomme sinne tulevien vuosikymmenien päähän, ja uskon, että tämä ratkaisu, jonka toin esille, on siihen ratkaisuksi aivan oikea.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-04-20T19:00:26,2022-04-20T19:04:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_157,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ensimmäisessä vaiheessa varattu viisi tuntia alkaa täyttyä, ja annan ulkoministeri Haavistolle kolmen minuutin puheenvuoron, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_158,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tiedän, että paljon puheenvuoroja on vielä jonossa, mutta kiitän tässä vaiheessa kaikkia, jotka ovat keskusteluun osallistuneet. Asiaa on valotettu hyvin monilta eri puolilta ja perusteellisesti, ja tiedän, että valiokunnissa on mahdollista sitten mennä yksityiskohtiin ja myöskin sellaisen tiedon piiriin, jota ei voi täällä salissa suoraan käsitellä. On ollut tärkeää, että toisaalta on toimittu nopeasti mutta toimitaan myös harkitusti ja perustellusti näin ison kysymyksen äärellä.
Olisin myöskin kiittänyt niitä edustajia, jotka ovat ottaneet esille suomalaisten solidaarisuuden Ukrainan tilannetta ja Ukrainaa kohtaan. Muun muassa edustajat Kivelä ja Östman omissa puheenvuoroissaan totesivat, että hyvin monet suomalaiset ovat aktiivisia solidaarisuustyössä, ja siitä kiitos kaikille kansalaisille, jotka ovat nähneet tämän Ukrainan hädän ja ryhtyneet toimiin.
Sitten muutama asia, joihin ajattelin vielä puuttua. Joissain puheenvuoroissa mietittiin, voisiko Suomi säilyttää roolinsa rauhanrakentajana, taitavana maana diplomatiassa sitten Naton jäsenenä. Tuli mieleen Norja, joka on ollut vuosia kuuluisa siitä, että se on ollut aktiivinen Lähi-idän rauhanprosessissa, se on tehnyt Sri Lankan rauhanprosessin eteen paljon työtä — Naton jäsenmaana. Nämä asiat eivät ole olleet lainkaan ristiriidassa, eli mailla on oma identiteetti myöskin Naton jäsenenä. Taikka maat puhuvat niin aseriisunnasta kuin ydinaseista, aserajoituksista, tekevät normaalia ulkopolitiikkaa, vaikka ovat demokraattisia Naton jäseniä. Nato ei näitä kaikkia ulkopolitiikan yksityiskohtia säätele.
Jos ajattelen sitten, minkälainen maa Suomi olisi siellä Natossa, jos siellä jonain päivänä olisimme, niin kun ajatellaan, että Suomi tunnetaan maailmalla siitä, että se turvaa omat rajansa, sillä on vahva oma puolustus — johon monet teistä ovat täällä viitanneet — tunnetaan taitavasta diplomatiasta, se on liikkunut maailman monilla konfliktialueilla, en usko, että itse asiassa meidän identiteettimme olisi kovin erilainen siitä, mitä on tähän asti näidenkin asioiden osalta ollut. Olisimme varmaan edelleen maa, joka tunnetaan siitä, että sillä on vahva puolustus ja että se käyttää diplomatiaa taitavasti.
Viimeisenä asiana ottaisin asian, jonka hyvin monet ovat täällä ottaneet esiin, eli yhteistyömme, syvenevän yhteistyömme Ruotsin kanssa. Pidän sitä äärimmäisen tärkeänä. Meillä on yhteistyö sujunut viime vuosina hyvin, se on ollut hyvin läheistä, ja olisi todella hieno asia, jos voisimme nämä tämän kevään ratkaisut myöskin tehdä Ruotsin kanssa yhtäaikaisesti tai lähellä toisiamme, niin että tekisimme samansuuntaiset ratkaisut. Se helpottaisi tavattomasti Suomi—Ruotsi-yhteistyötä ja koko pohjoismaista yhteistyötä. Molemmat maat tekevät tietenkin omat ratkaisunsa, mutta toivottavaa olisi, että nämä menisivät samaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-20T19:04:50,2022-04-20T19:07:41,Hyväksytty,1.1
2022_41_159,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_160,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Nyt sitten jatketaan tässä istunnossa aiemmin keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Edustaja Savola, edustaja Savola poissa. — Edustaja Virta saapuu juuri paikalle. Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_161,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole itsestään selvää, eikä se ole sitä varsinkaan, jos on yhteistä maarajaa yli 1 300 kilometriä valtion kanssa, joka ei kunnioita edes lasten oikeutta elämään. Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan on viimeistään osoittanut, että Venäjä on valmis käyttämään järkyttävää väkivaltaa ja sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Olemme nähneet järkyttäviä kuvia ja kuulleet sydäntäsärkeviä uutisia lastenvaunujen viereen tapetuista ukrainalaisista, joukkohaudoista löydetyistä pienistä ruumiista, vailla lääkkeitä ja ruokaa kellareissa piileskelevistä vammaisista lapsista, synnytyssairaalaan tehdyistä ohjusiskuista, joukkoraiskauksista ja vanhempiensa käsivarsille kuolleista taaperoista. Venäjä toimii rikollisvaltion tavoin ja on tuonut lähes käsityskyvyn ylittävän pahuuden Eurooppaan.
Puhuessaan Suomen eduskunnalle totesi Ukrainan presidentti Zelenskyi, että Suomi on historiassaan nähnyt hyökkäyksen omaan kotimaahansa ja että tuo uhka on meilläkin yhä olemassa. Hän painotti, että ukrainalaiset tekevät nyt parhaansa, ettei tilanne Suomessa toistuisi enää ja että Ukrainasta paenneet lapset pääsisivät vielä jonakin päivänä palaamaan kotiin. Minun mummini ei päässyt — tuo Karjalasta sotaa pakoon lähtenyt nelivuotias, joka jätti pommikoneiden jylistessä nukkensa saunan lauteiden alle odottamaan, kun he hänen isänsä sanoin palaisivat pian kotiin, mutta eivät he palanneet. Tuo nelivuotias menetti kotinsa ja kasvoi evakkoäidin rakentaessa perheelleen koko elämän uudelleen ilman siskoa, ilman isää ja ilman monia muita rakkaita. Joten niin kuin presidentti Zelenskyi viittasi, Suomi kyllä muistaa.
On aivan selvää, että Suomen on tehtävä kaikkensa auttaakseen Ukrainaa puolustautumaan. On aivan selvää, että vaikka meihin ei nyt kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, on meidän varauduttava pahimpaan ja tehtävä kaikkemme, että kykenemme turvaamaan kotimaatamme nyt ja tulevaisuudessa. Sen vuoksi me käymme tänään täällä Suomen eduskunnassa tätä historiallista keskustelua siitä, minkälaisen turvallisuustilanteen keskellä me nyt olemme ja miten voimme suojautua yhä paremmin.
Arvoisa puhemies! Suomen tulee hakea Nato-jäsenyyttä. Venäjän miehitettyä Krimin 2014 kävin keskusteluja Natosta ja päädyin kannattamaan jäsenyyden hakemista painottaen, että siihen kyllä liittyy toki riskejä eikä asia ole yksinkertainen. Venäjän järjetön hyökkäys Ukrainaan on luonnollisesti vain vahvistanut kantaani, sillä vaikka meillä Suomessa on erinomainen puolustuskyky, toisi Nato-jäsenyys aivan eri luokan pelotevaikutteen, Naton 5 artiklan mukaisesti kun aseellista hyökkäystä yhtä Nato-maata kohtaan pidettäisiin hyökkäyksenä niitä kaikkia kohtaan. Vihollisen tulisi siis valmistautua kohtaamaan sekä Suomen että koko puolustusliiton sotilaallinen vastavoima hyökätessään Suomen rajan yli; hyökkäyksen tapahtuessa nimittäin aktivoituisivat ennakkoon valmistellut ja harjoitellut yhteisen puolustuksen järjestelyt. Suomi täyttää erinomaisen puolustuskykymme ja mittavan puolustusbudjetin näkökulmasta helposti Naton vaatimukset. Suomi on tehnyt tähänkin saakka yhteistyötä Naton ja sen jäsenmaiden kanssa, mutta kumppanuus ei riitä — tarvitsemme jäsenyyden.
Natoon ei kuitenkaan vain kävellä sisään. Liittymisen ajoitus ja prosessin nopeus korostuvat. Olisi hyvä, jos Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, sillä samanaikaiset liittymisprosessit voisivat helpottaa varautumista ja vastaamista Venäjän mahdolliseen reaktioon. Ruotsi tekee kuitenkin omat valintansa, meidän on tehtävä omamme. Reagoimatta jättäminen, se ei ole vaihtoehto tilanteessa, jossa Venäjä pyrkii rakentamaan etupiiriä sopimuksin ja sotilaallisin keinoin. Me tiedämme, että Venäjä ei halua Naton laajenevan. Me tiedämme, että aika, jolloin olemme hakuprosessissa, pitää sisällään riskejä, mutta pelon edessä ei taivuta. Suomi on itsenäinen valtio, joka päättää omista turvallisuusjärjestelyistään, myös puolustuksestaan, itse.
Arvoisa puhemies! Tänään on Venäjän hyökkäyksen 56. päivä, ja tänäänkin Ukrainassa tuhotaan venäläisjoukkojen toimesta sekä kotimaataan puolustavia ukrainalaisia että myös täysin aseettomia siviilejä, lapsia, äitejä, isoisiä ja nuoria. Olemme kuulleet ohjuksista, joihin on kirjoitettu ”lapsille”. Tämä on saatava loppumaan. Se mitä Ukrainassa tapahtuu, ei saa tapahtua missään enää koskaan. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, mutta sen on jäätävä viimeiseksi.
Suomen on liityttävä Natoon. EU:n on jatkettava tiivistymistä. Fossiilisesta energiasta on päästävä eroon ja rahavirrat Venäjälle katkaistava. Meidän on tehtävä kaikkemme auttaaksemme Ukrainaa, sillä he todella taistelevat nyt myös meidän lastemme puolesta.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-04-20T21:08:53,2022-04-20T21:14:07,Hyväksytty,1.1
2022_41_162,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_163,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen päätöksen äärellä, mutta on tämä koko eduskuntakausikin ollut historiallinen. Kukaan ei tämän eduskuntakauden alussa osannut kuvitellakaan, kuinka dramaattinen kaudesta tulisi. Alussa oli pääministerin vaihtuminen, sitten al-Hol, sitten alkoikin kaksi vuotta piinaava pandemia, sitten Afganistanin historiallinen evakuointi ja nyt Euroopassa on Venäjän aloittama hyökkäyssota. Koko tänä aikana eduskunnan asemasta ylimpänä päättävänä elimenä on pidetty kiinni ja vaalittu demokratiaa. Siitä iso kiitos erityisesti puhemiehistölle, sillä aina tämä eduskunnan asema ei ole instituution ulkopuolella ollut selviö. Pelon, ahdistuneisuuden, paniikin ja epävarmuuden täyttämällä aikakaudella on ymmärrettävääkin, että asiat halutaan nopeasti pois päiväjärjestyksestä, mutta meidän, jos kenen, tulee vaalia demokratiaa viimeiseen asti.
On demokratian kannalta erittäin tärkeää, että sodasta, sen vaikutuksista Suomelle ja erilaisista vaihtoehdoista voidaan puhua avoimesti ilman välitöntä leimaamista ja solvauksia. Demokraattisessa yhteiskunnassa on äärettömän tärkeää, että isoista ratkaisuista voidaan keskustella ja eri vaihtoehtoja punnita rauhallisesti. Se, että asiassa toimitaan viivyttelemättä, ei saa tarkoittaa, että päätökset tehdään ilman huolellista harkintaa ja parhaaseen asiantuntijatietoon pohjautumatta. Kiire ja hätiköinti ei ole perusteltua vaan jopa uhka turvallisuudelle. Teemme nyt päätöstä, joka tulee kantamaan vuosien ja vuosikymmenien päähän. On tarkoin pohdittava eri skenaariot. Emme ole pitkään aikaan Suomen historiassa olleet näin tärkeän asian äärellä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että Nato-jäsenyyteen perehdytään nyt valiokunnissa joka kulmalta huolellisesti punniten ja laajasti eri asiantuntijoita kuullen. On huolehdittava siitä, että jokainen kansanedustaja tässä salissa pääsee tarvittavan tiedon äärelle ja tiedonsaantioikeuksista pidetään kiinni.
Arvoisa puhemies! Selonteossa kirjataan, että eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon. Luen kohtaa niin, että tämä koskee erityisesti Nato-jäsenyyden kriittisiä kohtia. On Nato-jäsenyyden kannattajienkin etu, että mahdollinen jäsenyys on kaikista näkökulmista tarkkaan punnittu riskit ja uhkakuvat tiedostaen. Siksi on oleellista, että valiokuntakuulemisissa saadaan vastaus siihen, millä tavalla Suomen turvallisuustilanteeseen vaikuttaisi esimerkiksi se, että olisimme Nato-jäsenenä osallisena konflikteissa sotatilanteessa, olivat konfliktit sitten lähellä tai kaukana. Entä miten Nato-jäsenyys vaikuttaisi asevarusteluun ja sotilaallisiin jännitteisiin lähialueilla? Entä mitä olisivat ne konkreettiset skenaariot, jos 5 artiklaan jouduttaisiin turvautumaan? Saisimmeko todella kaiken sen tuen, jota odotamme saavamme, vai ovatko suurvaltojen intressit jossain aivan muualla? Entä mitä Nato-jäsenyys merkitsisi Suomen pitkään harjoittamalle rauhanpolitiikalle, diplomatiaosaamiselle ja ihmisoikeusperustaiselle ulkopolitiikalle? Mikä olisi Suomen vaikutusvalta Natossa? Entä miten suhtaudumme siihen, että olisimme samassa liitossa ihmisoikeuksia raa’asti polkevien Turkin ja Unkarin kanssa? Naton omat operaatiotkaan eivät aina kestä päivänvaloa, tästä tuorein esimerkki on Afganistanista. Miten näitä vaikutuksia on arvioitu mahdollisen jäsenyyden yhteydessä?
Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta, että tämä ajankohtaisselonteko käsittelee Suomen turvallisuustilannetta laajasta näkökulmasta, myös yksilöiden kriisinsietokyvyn kautta. Olemme viimeiset kaksi vuotta eläneet erikoistilanteessa koronan takia, ilmasto kuumenee, nyt on sota Ukrainassa, ihmisten kestävyys ja mielenterveys alkavat olla todellisella koetuksella. Kaikkein vaikeinta on niillä ihmisillä, joilla on entuudestaan vaikeaa. Pidänkin erittäin arvokkaana niitä selonteon kohtia, joissa alleviivataan sitä, että parasta kriisinsietokykyä on myös se, että pidämme huolta laadukkaista peruspalveluista ja perusturvasta. Kun ihmisten elämän perusedellytykset on turvattu, on myös helpompi [Puhemies koputtaa] keskustella kaikesta siitä, mikä tässä maailmantilanteessa pelottaa ja ahdistaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-04-20T21:14:13,2022-04-20T21:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_41_164,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_165,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ulko- ja turvallisuuspoliittista johtoa vakavasta suhtautumisesta turvallisuustilanteeseen. Kun valtioneuvosto jäsenyysprosessia valmistelee ja sitä myös edistää, niin seuraavaksi tarvitaan enää päätöksentekokykyä. 
Ylenmääräinen pohdiskelu jäsenyyden hyödyistä ja haitoista tuntuu kuitenkin tarkoituksenhakuiselta hidastelulta, koska asiaa on viimeisten 20 vuoden aikana selvitetty niin hartaasti, että nämä asiat ovat varmasti kaikille valveutuneille kansanedustajille täysin selviä. Kysymys lieneekin siitä, että joillekin henkilöille tuntuu olevan tarkoituksellista pelata aikaa ja odottaa, ja jopa rakentaa hidasteita, että kansalaisten mielipide mahdollisesti muuttuisi jonkinlaisen uuden selkkauksen seurauksena. Tämä on kuitenkin sekä vastuutonta että vaarallista. Nyt ei ole poliittisen pelin aika. Nyt on kansallisen turvallisuuden aika. 
Ulkoministeriön vuonna 2016 teettämä selvitys jäsenyyden hyödyistä ja haitoista on tutustumisen arvoinen niille, jotka eivät ole vielä ratkaisuun päätyneet. Tuon selvityksen jälkeen geopoliittinen tilanne ja turvallisuusilmapiiri ovat vielä edelleen heikentyneet, ja tämä tukee entisestään johdonmukaista kehitystä, jossa meidän tulee varmistua siitä, ettemme jää sotilaallisesti yksin ja alttiiksi vihamielisille vaikutusperille.
Arvoisa puhemies! Aiemmat puheet niin sanotusta Nato-optiosta ovat ylläpitäneet poliittisia tarkoitusperiä varten luotua epäselvyyttä ja kykenemättömyyttä päätöksentekoon, joka on ajan myötä tehnyt Pohjois-Euroopasta strategisesti harmaan alueen. Venäjän hyökkäys Georgiaan 2008, Ukrainaan 2014 ja viimeisin, kansanmurhamaisia piirteitä omaava invaasio itsenäiseen Ukrainaan kertovat karua kieltä, että yhä häikäilemättömämmin toimiva Venäjän federaatio hyödyntää strategiset tyhjiöt kiristyksellä, uhkailulla ja verenvuodatuksella. Natoon liittyminen hyödyttäisi Suomea sekä sotilaallisesti että poliittisesti ja selventäisi asemaamme länsimaana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut tämän arvovalintakysymyksen yhä ajankohtaisemmaksi. 
Suomen ja mahdollisesti myös Ruotsin jäsenyys tulee nähdä koko Itämeren alueen ja Baltian alueen turvallisuutta vakauttavana tekijänä. Tärkein etu jäsenyydestä olisi tietenkin Naton artikla 5 ja pääsy liittouman ydinsateenvarjon alle. Itse artikla 5 on väljästi laadittu: siinä Naton jäsenvaltiot velvoitetaan ryhtymään toimiin avun tarjoamiseksi, mutta jokainen valtio voi kuitenkin itse päättää, missä muodossa avunantoon osallistuu. Pelkästään jäsenyys toimisi ennaltaehkäisevänä pelotteena, joka nostaisi kynnystä mahdolliselle aggressiolle. Tämä on se kaikkein selkein ja tärkein jäsenetu. 
Naton jäsenenäkin Suomen olisi tietenkin ylläpidettävä uskottavaa puolustuskykyä, ja strategisen sijaintimme vuoksi olisimme sodan syttyessä mahdollisesti silti osa sotanäyttämöä, jäsenenä tai yksin. Vaikka Suomella on kokoonsa nähden suuri reserviläisarmeija, Ukrainasta voidaan ottaa oppia, kuinka menetetyn kaluston korvaaminen ja modernien ammusten, kuten ohjusten, loppuminen tai tuhoutuminen voi pitkäkestoisessa sodankäynnissä muodostua merkittäväksi haasteeksi. Suomi on logistisesti vielä Ukrainaakin hankalammassa asemassa. Naton jäsenenä ilmatilaamme puolustaisivat myös muiden jäsenvaltioiden ilmavoimat ja materiaalitäydennyksistä huolehtiminen olisi helpompaa. Suomi tekee Naton kanssa jo nyt monipuolista yhteistyötä, ja olemme osallistuneet useisiin Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Täysjäsenyys mahdollistaisi sen, että pääsemme myös mukaan päättämään puolustusliiton suurista linjauksista. 
Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä voinen todeta, että jäsenyyden hinnasta ei muodostu estettä päätöksenteolle. Vuosittainen jäsenmaksu on arvioiden mukaan noin 45—55 miljoonaa euroa laskentatavasta riippuen. Pitää muistaa, että jopa neljäsosa jäsenyyteen normaalisti kuuluvista kuluista kuuluu jo nykyiseen melkoisen laajaan yhteistyöhön, jota Suomi on jo tehnyt. Myös puolustusmenomme ovat jo käytännössä Naton suosittamassa kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta.
Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut, ettei siihen voi luottaa, ja on luonnollista, että Suomi hakeutuu mahdollisimman nopeasti Nato-jäsenyyden suomien turvallisuustakuiden alaisuuteen. [Puhemies koputtaa] Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tämän valtion tärkein tehtävä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-04-20T21:19:46,2022-04-20T21:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_41_166,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_167,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on hirvittänyt meitä eurooppalaisia, ja sotarikokset ukrainalaisia siviilejä vastaan ovat tyrmistyttäneet koko maailmaa jo kohta kahden kuukauden ajan. Kotiensa ja kansakuntansa olemassaolon puolesta taistelevat ukrainalaiset seisovat koko vapaan maailman etuvartiona pimeyden voimia vastaan. Venäjän tuorein hyökkäys on rajuin muutos Euroopan turvallisuustilanteessa sitten Neuvostoliiton romahduksen. Tällä on luonnollisesti järisyttävät vaikutukset myös Suomelle. Aggressiiviseen laajentumiseen pyrkivästä Venäjästä on tullut aiempaakin selvemmin sotilaallinen uhka kaikille naapureilleen, myös Suomelle. Joskus on ajateltu, että liittoutumattomuus, vahva itsenäinen puolustus ja hyvät idänsuhteet pitäisivät konfliktit loitolla. Sitä viatonta maailmaa, jossa näin saattoi ajatella, ei valitettavasti enää ole. Venäjän täysin pidäkkeetön toiminta Ukrainaa vastaan osoittaa, ettei Putinin kaltainen diktaattori tarvitse mitään järjellistä syytä hyökätäkseen liittoutumattomaan naapurimaahan. Kuten tasavallan presidentti asian osuvasti kuvasi, naamiot on Kremlissä riisuttu ja vain sodan kylmät kasvot näkyvät.
Nyt onkin määrätietoisten päätösten aika Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Suomalaisille näyttää muodostuneen selvä ja lähes yksimielinen käsitys siitä, että parhaiten varmistamme turvallisuutemme Naton jäseninä. Tämä onkin erittäin looginen päätelmä, sillä Nato on onnistunut tuomaan rauhaa Euroopan rajoille niin tehokkaasti, ettei Nato-maata vastaan ole koskaan hyökätty. Suomi on toiminut Naton rauhankumppanina jo vuodesta 1994, ja Suomi on muodollisesta liittoutumattomuudestaan huolimatta ollut hyvin aktiivinen osallistumaan puolustusliiton toimintaan. Puolustusvoimamme ovat täysin yhteensopivat Naton standardien kanssa, ja täytämme kirkkaasti kaikki liittokunnan jäsenyyden ehdot. Panostamme puolustukseemme jo nykyisellään enemmän kuin tulevat Nato-kumppanimme meiltä odottavat, joten myöskään taloudellisia lisäpanostuksia jäsenyys ei meiltä käytännössä vaadi. Suomi on länsimaa, jonka on tärkeää kuulua osaksi läntistä puolustusratkaisua. Nato-jäsenyyden myötä oman vahvan puolustuksemme lisäksi turvanamme on koko liittokunnan sotilaallinen voima. Se on käytännössä sellainen turvatakuu, jota hirmuisinkaan diktaattori ei koettele.
Arvoisa puhemies! Tässä ajassa kaikkia esityksiä pitää tarkastella sen kautta, miten käsittelyssä oleva asia vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme ja miten se lisää strategista autonomiaamme eli omavaraisuuttamme, onpa kyse esimerkiksi energiasta, ruoantuotannosta tai teollisista arvoketjuista. Nyt käsittelyssä oleva selonteko ei itsessään vielä suoraan tarjoa johtopäätöksiä siitä, miten kokonaisturvallisuuttamme ja strategista autonomiaamme eniten vahvistetaan, mutta mielestäni tässä keskustelussa on noussut esiin todella hyviä johtopäätöksiä. Kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa on käytetty monia todella hyviä ja tärkeitä puheenvuoroja, joissa on selvästi tuomittu Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjän harjoittama etupiiriajattelu. Puheenvuoroissa on korostettu vahvan maanpuolustustahdon merkitystä ja Puolustusvoimiimme panostamisen tärkeyttä nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi moni puhuja on hyvin korostanut esimerkiksi omavaraisuuteemme liittyviä näkökulmia. Mutta ennen kaikkea moni on puhunut viisaasti siitä, mistä lukuisat veteraanisukupolven edustajatkin ovat meitä tämän päivän päättäjiä vuosikymmenten varrella muistuttaneet: Suomen ei pidä koskaan jäädä yksin.
Arvoisa puhemies! Nyt on johtopäätösten aika. Eduskunnan vastuulla on maksimoida suomalaisten turvallisuus ja varmistaa rauha maamme rajoille. Nyt on aika ottaa määrätietoisesti ja ripeästi turvallinen askel Natoon.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-20T21:25:19,2022-04-20T21:29:56,Tarkistettu,1.1
2022_41_168,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_169,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta 22, tänä vuonna siis, muuttui Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne kokonaan. Menneen maailman etupiirijako, johon toisen maailmansodan jälkeinen Eurooppa oli tottunut vuosikymmenten saatossa, loppui kerralla dramaattisella tavalla. Vain sodan kylmät kasvot tulivat näkyville, kuten tasavallan presidentti hyvin kuvasi. 
Jokaisella itsenäisellä maalla on jakamaton oikeus varmistaa oman kansansa turvallisuus parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomi kuuluu läntisten demokratioiden joukkoon. Kunnioitamme demokratian periaatteita, toimimme oikeusvaltion periaatteiden mukaan ja kunnioitamme ihmisoikeuksia. Sopimuspohjainen kansainvälinen yhteistyö on Suomelle erittäin tärkeä.
Herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan loukkaa syvästi koko Euroopan turvallisuutta ja kansainvälistä oikeutta. Näiden järkyttävien Ukrainan tapahtumien jälkeen on oikein käsitellä Suomen turvallisuustilannetta tämän selonteon pohjalta. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, erikoisesti tasavallan presidenttiä ja maan hallitusta, siitä, että ovat ripeästi toimineet tämän selonteon valmistelussa käyttäen parasta työvoimaa ja parasta viisautta, mitä Suomesta löytyy. Kiitos heille kaikille hyvästä työstä. Selonteon valmistelu on ollut perusteellista, ja se on tehty viivyttelemättä. Selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen tasavallan presidentin tekemän esityksen perusteella eduskunta päättää mahdollisesta Natoon liittymisestä.
Suomen turvallisuus koostuu monesta asiasta. Näissä uusissa olosuhteissa on edelleen pidettävä hyvää huolta Suomen puolustuskyvystä. Yleinen asevelvollisuus, hyvin koulutettu ja ajanmukaisesti varustettu reservi ja koko Suomen alueen puolustaminen yhtä lailla ovat meille äärimmäisen tärkeitä asioita. Ne ovat meidän turvallisuutemme perusteita, ja sellaisena ne tulee pitää jatkossakin. Suomalaisten tahto puolustaa itsenäistä, omista asioistaan päättävää kansakuntaa on ollut meille se vahva pohja, jonka varaan Suomen puolustamista on ollut hyvä rakentaa. Niin sen pitää olla jatkossakin. Maanpuolustustahto on tässä maassa huippuluokkaa, ja se on meille suuri rikkaus.
Arvoisa puhemies! Myös hyvän huoltovarmuuden turvaaminen on meille tärkeää. Oma toimiva maatalous takaa kaikilla tavoilla kestävän elintarvikkeiden tuotannon Suomessa. Maataloudesta huolehtiminen on jäänyt viime aikoina liian vähälle huomiolle, mutta onneksi asian parantamiseksi on jo nyt tehty paljon hyviä päätöksiä. Ukrainan maaperällä käynnissä oleva sota on havahduttanut koko Euroopan huomaamaan elintarviketuotannon tärkeyden koko maailmassa. 
Energiantuotanto ja toimivat jakeluverkot pitää olla kunnossa, jotta voimme varmistaa suomalaisten turvallisen elämän. Viime viikkojen tapahtumat ovat johtaneet kotimaisen hajautetun energiantuotannon vaikeuksiin. Kotimaisen energian raaka-aineiden hankinta ja energiantuotannon toimivuus on laitettava kuntoon mahdollisimman pian. Meillä on tähän kaikki mahdollisuudet, jos vain haluamme käyttää ne täysimääräisesti. Kaikki tärkeät asiat ovat edelleen meidän omissa käsissä, vaikka olemmekin tuontienergiasta riippuvainen maa. Tarvitaan vain viisautta ja oikeita päätöksiä, ja uskon sitä eduskunnasta löytyvän.
Lopuksi, arvoisa herra puhemies, oma kantani Suomen turvallisuuden varmistamiseksi on selvä: Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä niin talouden kuin maanpuolustuksen kannalta pitää vahvistaa paljon nykyisestään. Samoin yhteistyötä Naton kanssa on syvennettävä. Kun tasavallan presidentin esitys tämän selonteon jälkeen tulee uudelleen eduskunnan käsittelyyn, tulen äänestämään tasavallan presidentin tekemän esityksen mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-20T21:30:01,2022-04-20T21:34:16,Hyväksytty,1.1
2022_41_170,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Näin. — Edustaja Koponen Noora, edustaja Koponen Noora poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_171,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi on todettava, että meidän ja koko Euroopan turvallisuustilanne on Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan vuoksi muuttunut olennaisesti. Onkin selvää, että käymme tänään tässä salissa Suomen tulevaisuuden kannalta yhtä tärkeimmistä keskusteluista pitkään aikaan. Samalla on todettava myös se, että moni meistä kokee julkisen keskusteluilmapiirin tällä hetkellä kovin yksipuoliseksi ja ahdistavaksi, vaikka juuri nyt kaivattaisiin avointa ja monipuolista erilaisten vaihtoehtojen tarkastelua. Kuitenkin ymmärrän hyvin myös sen, että Putinin aloittama raakalaismainen ja täysin tuomittava hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut monen ennen kriittisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuneen mielipiteeseen ja lisännyt samalla meidän kaikkien turvattomuuden tunnetta.
On selvää, että Suomen kannalta ei ole olemassa riskittömiä ratkaisuja, ja tämä on hyvä sekä Naton kannattajien että vastustajien tiedostaa. Tämän tiedostaminen auttaa myös käymään rakentavaa ja eteenpäin vievää ja toista puolta ymmärtävää keskustelua. Kiihkoilu ei tässä asiassa auta, päinvastoin. Meistä kukaan tuskin haluaa kokea sodan kauhuja, ja siksi rauhantyötä tulee vahvistaa nykyisestä ja edistää samalla ydinasekieltosopimusta.
Nyt käsittelyssä olevan selonteon suurin puute on se, että siinä ei tarpeeksi kattavasti käsitellä Nato-jäsenyyteen liittyviä hyötyjä, haittoja tai riskejä. Tämä työ meidän kansanedustajien on nyt huolellisesti tehtävä. Tuntuu myös oudolta julkinen spekulaatio siitä, että kansanedustajat voisivat tehdä päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä jopa muutaman päivän sisällä selonteon jättämisestä. Tällaiset paniikkiratkaisut eivät tuo turvaa kenellekään. Kaikissa kriiseissä meidän on pidettävä pää kylmänä ja osattava katsoa huomista pidemmälle. Aivan niin kuin edustaja Saramo vasemmistoliiton ryhmäpuheessamme totesi, kaikilla kansanedustajilla on oltava laajat tiedonsaantioikeudet, ei vain niillä, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa. Ilman näitä tietoja ratkaisujen tekeminen on kestämättömällä pohjalla.
Ja sitten henkilökohtainen kantani: Yksi syy siihen, miksi itse suhtaudun kriittisesti Nato-jäsenyyteen, on se, että Suomen turvallisuusympäristö muuttuisi jäsenyyden myötä, sillä jo jäsenyyden hakeminen kasvattaisi jännitteitä meidän maamme ja Venäjän välisellä rajalla. Nämä uudet jännitteet eivät myöskään olisi vain jäsenyysprosessin aikainen asia vaan pysyvä uusi tila turvallisuusympäristössämme. Olisimme samalla osa sotilasliittoa, joka on läpi historiansa tukenut lähinnä Yhdysvaltojen suurvaltapolitiikan ja aseteollisuuden etua. Nato ei nimittäin valitettavasti ole mikään rauhanjärjestö, ja jäsenyys asettaisi Suomen pahimmillaan yhdeksi suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Meidän on hyvä myös muistaa, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus on antanut meille painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena. Ja kuten moni edustaja tässä salissa on tänään todennut, meillä on edelleen erinomainen maanpuolustustahto ja toimiva oma, vahva puolustus.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että puhumme turvallisuudesta laajasti, ei vain sotilaallisesta perspektiivistä. Nyt käsittelyssä olevaa ajankohtaisselontekoa voikin kiittää siitä, että se nosti esiin esimerkiksi henkisen kriisinsietokyvyn, joka on monella koronapandemian takia jo valmiiksi koetuksella. Ongelmien kasaantuminen samoille ihmisille ja samoihin perheisiin näyttää koronapandemian aikana vahvistuneen. Hyvinvointivaltion puolustaminen ja eriarvoisuuteen puuttuminen ovatkin turvallisuuspolitiikkaa parhaimmillaan. Aivan niin kuin selonteossa todetaan, erityisen tärkeää on huolehtia haavoittuvimmassa asemassa olevista.
Selonteossa mainitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen, mutta olisin kaivannut selonteolta vielä vahvempaa kriisiaikojen lapsivaikutusten arviointia. Myös lapset ja nuoret seuraavat uutisia ja näkevät uutiskuvissa ikätoveriensa kärsimyksen sodan keskellä. Liian monet lapset ja nuoret jäävät yksin ahdistuksensa kanssa. Meidän on osattava yhteiskuntana tarttua tähän nykyistä paremmin. Esimerkiksi jo valmiiksi kuormittuneet mielenterveyspalvelut ja lastensuojelun ongelmat ovat konkreettisia mittareita epäonnistumisesta. Lasten ja nuorten kohdalla kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ei voi myöskään liikaa painottaa osana turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Aika loppuu, niin on pakko mennä loppuun: Lopuksi haluan kannustaa meitä kaikkia, jokaista suomalaista ja kansanedustajaa, päättäjää, avoimeen ja toistemme mielipiteitä arvostavaan keskusteluun ilman leimaamista, ilman syyllistämistä. Nimittäin sananvapaus on kuitenkin demokraattisen valtion tärkein kulmakivi, jota kannattaa vaalia myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa [Puhemies koputtaa] ajatuksenvaihdossa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-04-20T21:34:24,2022-04-20T21:39:49,Hyväksytty,1.1
2022_41_172,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_173,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä peruuttamattomalla tavalla. Se toimintaympäristö, jossa aiemmin teimme päätöksiä, on nyt poissa. Sota ja sen kauheudet järisyttävät ihmismieltä myös täällä koti-Suomessa. Vaikka sota ei ole konkreettisesti täällä, emme ole immuuneja muille vaikuttamisen muodoille. Suomalaisten yhtenäisyydellä ja yhteiskuntamme perusrakenteella on oleellinen merkitys hybridi- ja muiden vaikuttamismuotojen torjunnassa. Vaikeidenkin aikojen hetkellä sisäinen turvallisuus ja yhteiskunnan kriisinsietokyky toimivat yhtenä suomalaisen yhteiskunnan puolustuskeinoista. 
Suomalainen sopimusyhteiskunta on vahvuutemme, ja maan sisäinen eriarvoisuus on aina turvallisuusuhka. Emme saa ajautua sellaiseen vastakkainasetteluun Suomen sisällä, mikä voisi asettaa meidät alttiiksi ulkoa tuleville vaikutteille. 
Valtioneuvoston ajankohtaisselonteko on laaja ja onnistuu huomioimaan useat eri skenaariot Suomen turvallisuuden kannalta. Turvallisuusympäristön kokonaisvaltainen muutos koskettaa laajasti yhteiskunnan eri osa-alueita. Meidän on otettava huomioon myös taloudelliset vaikutukset, huoltovarmuus, rajaturvallisuus, kyberturvallisuus sekä aiemmin mainittu hybridivaikuttaminen. 
Selonteko ei tarjoa suoria vastauksia, vaan tukee eduskuntaa sen päätöksentekoprosessissa. Julkinen keskustelu on oleellinen osa prosessia, ja valtionjohto vie prosessia eteenpäin oikeatahtisesti. Lisäksi selonteko ottaa huomioon sekä Euroopan unionin että pohjoismaisen yhteistyön tärkeyden. Vahva Eurooppa on Suomelle tärkeä turva. 
Geopoliittisesti myös arktinen alue on Suomen turvallisuuden kannalta merkittävä, ja selonteko tuokin esiin arktisen alueen sotilasstrategisen merkityksen kasvun viime aikoina. Arktinen alue on lisääntyneen vaikuttamisen kohteena, ja alueesta yritetään hyötyä myös luonnonvarojen ja taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Transatlanttisen ja pohjoismaisen yhteistyön tulee olla arktisen alueen kannalta vakauttavaa. Itärajan tärkeyden lisäksi meidän täytyy varautua vaikuttamisyrityksiin kaikista eri suunnista. 
Venäjän hyökkäyssota on ollut brutaali, ja sen vaikutukset ovat laajat. Sota koskettaa kaikkia, mutta kannan huolta erityisesti jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä, kuten lapsista, vanhuksista ja vammaisista. Ihmiskaupan ja hyväksikäytön riski kasvaa sodan syttyessä. Ukrainankin sodan kohdalla on uutisoitu orvoksi jääneistä lapsista, ihmiskaupan uhreista sekä huijausyrityksistä. Ihmiskauppiaat käyttävät häpeilemättä sodan aiheuttamaa sekasortoa rajanylityspaikoilla hyväksi houkutellakseen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä uhreikseen. Myös Suomen tulee varautua samankaltaisiin ilmiöihin sekä tehtävä töitä varmistaakseen, ettei Ukrainan sotaa pakenevat ihmiset joudu kohtaamaan lisää julmuutta rajojen takana. 
Suomi tarjoaa EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaisesti turvaa sotaa pakeneville ukrainalaisille ja heidän perheilleen. Suomi ja suomalaiset ovat jo näyttäneet voimansa ukrainalaisten auttamisessa, ja meidän tulee jatkaa toimia auttaaksemme sotaa pakenevia ihmisiä. 
Arvoisa puhemies! Rauhan takaaminen ei kuitenkaan ole yhden päätöksen takana, ja sen eteen tulee tehdä päivittäin töitä. Kansallisen puolustuksen kehittämistä tulee jatkaa ja diplomaattisia suhteita tiivistää entisestään riippumatta seuraavien kuukausien päätöksistä. Meidän tulee muistaa, että kansanedustajalaitoksen tärkein tehtävä on suojata suomalaisia ja taata tämän maan turvallisuus. Siksi tätä päätöstä tulee arvioida liikaa viipyilemättä, mutta huolellisesti.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-04-20T21:40:01,2022-04-20T21:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_41_174,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, edustaja Kankaanniemi on poissa. — Edustaja Kaleva.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_175,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Suomen eduskunta on julistautunut korkeimman vallan haltijaksi.” Näin julisti ensimmäisen eduskuntamme puhemies Pehr Evind Svinhufvud kuuluisassa puheessaan. Itsenäisyys edellytti vaikeassa tilanteessa tehtyjä päätöksiä. Tuossa kapeassa aikaikkunassa edeltäjämme osoittivat rohkeutta ja viisautta toimia tavalla, josta olemme heille paljon velkaa. Itsenäisyys ei kuitenkaan tullut kerralla valmiiksi. Itsenäisyys ei ole yksittäinen teko vaan prosessi.
Kansallinen yksituumaisuutemme valitettavasti myöhemmin murtui. Alkoi punainen kapina ja sisällissota, jota seurasi oikeistoradikalismin nousu. Yhteinen tie piti löytää uudestaan. Siinä auttoi yhteinen vihollinen. Maailman kuohuessa monet veteraaneistamme sanoivat: ”Ei enää koskaan yksin.”
Sotien jälkeen itsenäisyytemme laitettiin liekaan. Maassa oli valvontakomissio. Sen poistuttuakin itänaapuri katsoi oikeudekseen kertoa, miten meidän tulee asioitamme hoitaa. Poliittista realismia seurasivat suomettumisen ja jälkisuomettumisen vähemmän kunniakkaat vaiheet. Itsenäisyytemme on usein ollut valitettavan suhteellista.
Seuraavaan taitekohtaansa prosessi tuli, kun liityimme Euroopan unioniin. Se oli selkeä askel kohti länttä, pois harmaalta alueelta. 
Maailma kuohuu taas. Katseemme kohdistuvat Ukrainaan ja sen urheaan kansaan. Tuomitsemme Venäjän oikeudettoman voimankäytön ja barbaarisen toiminnan. Naapurinamme on maa, joka ei arvosta pienempiä valtioita eikä kunnioita niiden suvereniteettia. Venäjä ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta tai monenkeskisestä maailmanjärjestyksestä. Venäjän johtajat ovat valmiita sotarikoksiin ja ihmisarvon mitätöimiseen pelkästään omia valtapyrkimyksiään pönkittääkseen. 
Se, mitä Ukrainassa on tapahtunut, on pienemmässä mittakaavassa tapahtunut jo muuallakin: Tšetšeniassa, Georgiassa, Kazakstanissa, Valko-Venäjällä. Venäjä toimii suunnitelmallisesti, on toiminut jo pitkään, me vain emme ole suostuneet uskomaan naapuristamme näin paljon pahaa. Se, mikä on kohdannut muita Venäjän naapureita, voi edelleen kohdata myös meitä.
Harva meistä ajatteli, että tällaista tapahtuu meidän vahtivuorollamme. Toisaalta tuskin niin ajattelivat viisaat edeltäjämmekään. He kantoivat silti vastuunsa tinkimättä ja uskoen siihen, mikä meille on ihmisyydessä ja suomalaisuudessa tärkeää. Me tässä salissa kannamme nyt Suomen itsenäisyyden viestikapulaa. 
Suvereenina valtiona Suomi päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan. Meille eurooppalaisuus on luonteva viitekehys. Valtaosalle Euroopan unionin maista Nato on keskeinen osa turvallisuusjärjestelmää. Läntisen maailman keskeisiä arvoja ovat demokratia, yksilönvapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio sekä kiistojen rauhanomainen ratkaiseminen. Ne ovat olennainen osa koko läntisen maailman henkistä perustaa. Nuo arvot ovat myös meille tärkeitä ja rakkaita. Niitä me haluamme puolustaa silloinkin, kun barbaariset diktaattorit tahtovat niitä polkea.
Nato on puolustusliitto. Se on länsimaiden yhteinen vakuutus pahan päivän varalle. Se on vastapaino kaikelle sille, mitä kunniattomat ja arvottomat diktatuurit edustavat. Nato on, kuten omat Puolustusvoimammekin, olemassa ennen muuta siksi, että siihen kuuluvat eivät ikinä joutuisi kohtaamaan kaikkea sitä, mitä ukrainalaiset ovat nyt kohdanneet.
Täytämme Nato-jäsenyyden vaatimukset. Teemme jo nyt Naton kanssa yhteistyötä. Meidät erottaa jäsenyydestä vain se, että emme ole mukana tekemässä Naton keskeisiä päätöksiä, emme ole mukana yhteisessä puolustussuunnittelussa eikä meillä ole Naton turvatakuiden muodostamaa suojaa.
Arvostan niitä edustajia, jotka ovat minun laillani kannattaneet Nato-jäsenyyttä jo ennen Venäjän viimeisintä hyökkäystä Ukrainaan, mutta kunnioitan myös niitä edustajia, jotka ovat tilanteen muuttuessa valmiita muuttamaan kantaansa. Osoittaa viisautta todeta, että toiset olosuhteet edellyttävät toisenlaisia ratkaisuja.
Samalla on syytä todeta, että kunnioitan myös Natoa edelleen vastustavien edustajien oikeutta omaan näkemykseensä. Pelkkä Naton vastustaminen ei tee kenestäkään automaattisesti putinistia. Tämä on meidän Naton pitkäaikaisten kannattajienkin hyvä muistaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on osa Eurooppaa. Suomi kuuluu länteen. Suomen itsenäisyys on meille tärkeä ja rakas saavutus, sitä emme anna kenenkään uhata tai mitätöidä. Nato on meille luonteva arvoyhteisö. Valmistaudumme nyt ottamaan uuden askeleen itsenäisyytemme prosessissa ja asemoitumaan historian oikealle puolelle. Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-04-20T21:44:06,2022-04-20T21:48:50,Tarkistettu,1.1
2022_41_176,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_177,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helmikuun loppupuolella mullistui monen suomalaisen maailmankuva. Ikiaikainen itänaapurimme hyökkäsi Ukrainaan ja romutti samalla vuosikymmeniä kestäneen rauhanomaisen rinnakkaiselon Suomen ja Venäjän välillä. Nyt tuli raskaasti todistettua myös nykysuomalaiselle, miksi emme koskaan voi olla täysin rauhallisin mielin, mitä Venäjään tulee. Pitkien viikkojen aikana on tapahtunut paljon. Olemme seuranneet kuumeisesti uutisia sotatantereelta ja toivoneet, että Ukraina kestää. Myötätuntomme on Ukrainan ja sen kansan puolella. Maassamme käynnistyi välittömästi myös keskustelu kokonaisturvallisuudesta, sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyistä sekä ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä. On järkyttävä tosiasia, että vuosikymmenien jälkeen Euroopassa käydään sotaa ja oma turvallisuusympäristömme on muuttunut. Kansalaiset ovat aiheellisesti huolissaan, voiko sota laajeta, pitäisikö Suomen hakea Naton jäseneksi ja onko oma puolustuksemme kunnossa. 
Vaikka Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan tuli yllätyksenä, on lohduttavaa tietää, ettei Puolustusvoimamme ole nukkunut kuluneina vuosikymmeninä. Maamme armeija on koko ajan viisaasti pohjautunut yleiseen asevelvollisuuteen, ja väenottoa on laajennettu vapaaehtoisilla naisilla, kun ikäluokat ovat pienentyneet. Kansalaistemme maanpuolustustahto on niin ikään korkea. Kalustoa on päivitetty, mistä viimeisin esimerkki on vuodenvaihteessa hyväksytty hävittäjäkauppa. Kehysriihessä päätettiin myös miljardipanostuksista maanpuolustukseen tulevina vuosina. Ajatuksena on ollut rakentaa uskottava puolustus, jossa vihollisella on korkea kynnys hyökätä Suomeen.
Vaikka Suomi on ollut sotilasliittoon kuulumaton, on se rakentanut tiiviin puolustusyhteistyön Ruotsin kanssa ja rauhankumppanuuden läntisen puolustusliitto Naton kanssa. Yhteistä ulkopolitiikkaa on harjoitettu muiden Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa. Sota on vielä kesken, emmekä tiedä vielä kaikkia sen seurauksia. Pidän kuitenkin hyvänä asiana, että Suomi on ryhtynyt valmistelemaan mahdollista Nato-jäsenyyttä monella eri tasolla. Keskustelua läntiseen sotilasliittoon kuulumisen hyvistä ja huonoista puolista on tarpeellista käydä eduskuntaryhmissä, eduskunnassa ja myös erilaisilla kansalaisfoorumeilla. On tärkeää edetä reippaasti mutta huolellisesti. Se, mitä ikinä päätetään, on kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkein asia 80 vuoteen.
Arvoisa puhemies! Oma kantani mahdollisesta Nato-jäsenyydestä muuttui syksyllä 2019, kun osallistuin kansalliselle maanpuolustuskurssille. Kuten moni muu, olin siihen asti pitänyt riittävänä sitä turvallisuuspoliittista viitekehystä, jonka Suomi oli rakentanut Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Luotan päätöksenteossa ja eduskuntatyöskentelyssä aina kulloisenkin alan asiantuntijoiden näkemyksiin, jotka yleensä pohjaavat tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Maamme puolustukseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä luotan UTP-asiantuntijoiden ja ammattisotilaiden näkemykseen, että Suomen on hyvä olla osa Nato-maiden joukkoa. Olemme jo nyt Venäjän silmissä vihollismaa, joten kielteistä Nato-kantaa ei kannata perustella ainakaan sillä, että saatamme ärsyttää naapuriamme mahdollisella Nato-jäsenyydellämme. Tosiasia on, että Venäjä on omilla toimillaan ajanut Suomea kohti Natoa.
Haluan tässä yhteydessä myös tuoda esille sen suuren pettymyksen, jonka Venäjä on toimillaan aiheuttanut maittemme välisiin suhteisiin. Uskon, että moni jakaa surun ja pettymyksen siitä, että Suomen ja Venäjän kansojen kulttuurinen, taloudellinen ja monella muulla foorumilla tapahtunut yhteistyö on nyt päättynyt. Olen surullinen, että myös monien Suomen ja Venäjän kaupunkien ystävyyskaupunkitoiminta ja siihen liittynyt kansojemme välinen vuoropuhelu on päättynyt. Uskon, ettei Venäjän kansa antaisi siunausta presidentti Putinin toimille, jos se oikeasti tietäisi, mitä Ukrainassa tapahtuu, ja ennen kaikkea, minkä vuoksi Venäjä aloitti hyökkäyssodan.
Nyt on kuitenkin Suomen katsottava eteenpäin ja mietittävä, mikä on meidän kansamme ja maamme turvallisuuden kannalta paras tapa edetä. Olemmeko kenties seuraava vihollisuuksien kohde, kun sota Ukrainassa aikanaan hellittää? Olemmeko silloin yksin, vai onko meillä silloin kavereita?", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-04-20T21:48:56,2022-04-20T21:54:10,Tarkistettu,1.1
2022_41_178,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_179,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö muuttui kahdeksan viikkoa sitten. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa, mutta Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan varjostaa koko Eurooppaa. Nyt on tärkeää vahvistaa Suomen turvallisuutta. Kuten täällä tänään on moneen kertaan sanottu, paluuta entiseen ei ole. Meidän on varauduttava laaja-alaiseen vaikuttamiseen ja häirintään ja meidän on huolehdittava Suomen huoltovarmuudesta, kansalaisten hyvinvoinnista, puolustuskyvystämme ja ympäristöstämme. Yhdessä nämä muodostavat sen suojakilven, johon sekä fyysinen että henkinen kriisinkestävyytemme nojaa.
Kokonaisturvallisuuden vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Keskeinen osa tätä suojaa on myös monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö. Tässä yhteistyössä EU on Suomelle merkittävin yhteistyökumppani, vahvaa pohjoismaista yhteistyötä unohtamatta. EU-jäsenyyden myötä Suomen turvallisuusympäristö muuttui pysyvästi. Kansainvälisen yhteisön voima on näytetty todeksi uudella tasolla, kun useat valtiot ovat auttaneet Ukrainaa monin eri tavoin. Apua tarvitaan jatkossakin, mutta sota Ukrainassa on jo osoittanut kansainvälisen yhteistyön voiman. Se luo toivoa paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahto on ollut Suomessa perinteisesti korkea, mutta emme voi tuudittautua vain mittaustulosten varaan. Yhteiskunnan on elettävä ajassa mukana ja mukauduttava muuttuviin tarpeisiin. Kaikkien Suomessa elävien ihmisten pitää saada tuntea Suomi omaksi maakseen. Itsenäistymisen alkuvuosina tätä tunnetta luotiin konkreettisesti maan kautta. Sitä omistettiin ja sitä viljeltiin. Toisen maailmansodan jälkeen tämä tunne vahvistui kehityksen ja työn kautta. Suomi teollistui, kasvoi ja kehittyi. 2020-luvulla tämä tunne luodaan vapauden kautta. Vapaus olla juuri sellainen kuin on ja vapaus kouluttautua, työskennellä ja osallistua demokraattiseen päätöksentekoon tekevät Suomesta maan, jossa on hyvä asua ja elää, oikeusvaltion, jota halutaan puolustaa kautta linjan. Tämä aika on jälleen kerran osoittanut ihmiskunnalle sen, että vapaus on kuitenkin hauras. Siksi meidän on puolustettava vapautta ja demokratiaa kaikilla rintamilla.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on laiton ja tuomittava. Sotarikokset Ukrainassa on tutkittava ja syylliset on saatettava vastuuseen teoistaan. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan sytytti Nato-keskustelun Suomessa, ja tämä ajankohtaisselonteko mahdollistaa nyt keskustelun laajenemisen ja syvenemisen, kun kaikilla on samat faktat käytössään. On todettava, että mahdollinen Nato-jäsenyys ei muuttaisi Suomen kansainvälistä asemaa nykyisestä lopulta kovinkaan dramaattisesti. Jatkossakin Suomi olisi maa, joka ylläpitää aktiivisesti keskusteluyhteyksiä eri maihin, rakentaa rauhaa ja ehkäisee konflikteja globaalisti. Puolustusliiton jäsenyys sai uuden painoarvon ja merkityksen maailmanjärjestyksen muututtua helmikuun lopussa. Suomi on maailmalla tunnettu osaamisestaan konfliktien ratkaisijana ja niiden ehkäisijänä. Tämä osaaminen ei katoa mihinkään. Sille on tänä päivänä entistäkin suurempi tilaus. Kuten ulkoministeri Haavisto aiemmin totesi täällä, Nato-jäsenyys ei ole este diplomatian ja rauhan välittämisen harjoittamiselle jatkossakaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-04-20T21:54:29,2022-04-20T21:58:28,Hyväksytty,1.1
2022_41_180,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_181,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voi Venäjä, mitä teit ja olet tekemässä? ”Venäjä matkalla häpeäpaaluun” oli mielipidekirjoitukseni otsikko Tamperelainen-lehdessä. Suomen ulkopolitiikka on toisen maailmansodan jälkeen perustunut presidentti Paasikiven linjaan, johon sitten kaikki myöhemmät presidentit Kekkosesta Niinistöön ovat tukeutuneet ja tuoneet oman lisänsä. Kyse on ollut puolueettomuuspolitiikasta, joka sitten EU:hun liittymisen jälkeen muuttui sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi. Vaikka Venäjän sota Ukrainaa vastaan muuttaa syvästi Euroopan turvallisuustilannetta ainakin presidentti Putinin valtakauden jatkumisen ajan, ei ole mitenkään itsestään selvää nähdä, miksi Suomen ja Ruotsinkin tulisi luopua vuosikymmenien ajan hyväksi osoittautuneesta ulkopoliittisesta linjastaan. Sen, että sodan ja kriisin keskellä muutettaisiin äkillisesti perinteistä ulkopoliittista linjaa, voi päinvastoin arvioida lisäävän epävarmuutta ja ennustamattomuutta. Iltapäivän keskusteluissa kansanedustaja, tohtori Kiljunen itse asiassa kiinnitti samaan asiaan huomiota Suomen mahdollisuudesta joutua osapuoleksi tai mukaan suurvaltojen välienselvittelyyn.
Arvoisa puhemies! Venäjä on tehnyt häikäilemättömän hyökkäyksen Ukrainaan. Nyky-Venäjä on arvaamaton. Se syöttää omille kansalaisilleen valheita valheiden perään. Olemme ja minäkin olen menettänyt luottamuksen Venäjään. Venäjä on pettänyt Suomen. Suomen kansan edustajana minulle on tärkeintä päättää selonteon valiokuntakäsittelyn pohjalta, mikä parhaiten turvaa maamme turvallisuuden. Jos liitymme Natoon, se ei saa merkitä presidentti Koiviston viisaan opin hylkäämistä. Tärkeintä on hyvät suhteet naapureihimme. Haluan uskoa, että Putinin lähtölaskenta on jo alkanut, mutta kehityksen suunta ja aikataulu on arvoitus. Voi mennä pitkäänkin.
Pari epävarmuustekijää: Epävarmuudet tulevaisuudessa liittyvät kaikkien Nato-maiden mutta erityisesti tietysti Yhdysvaltain politiikan jatkuvuuteen sekä ydinasepolitiikan osalta sen olettamuksiin rationaalisista päätöksentekijöistä ja siitä, ettei virheitä, ei inhimillisiä eikä teknisiä, tule. Olen kauhuissani seurannut entisen presidentti Trumpin kampanjaa tulevaksi presidentiksi. Sattumalta näin muutama päivä sitten telkkarista, kun hän oli Putinin kanssa samassa tiedotustilaisuudessa, ja aivan käsittämättömällä tavalla hän siinä siunasi, että ei kukaan ole heidän vaaleihin puuttunut. [Mika Niikon välihuuto] — Kuunteles nyt siellä.
Sitten toisena asiana totean vielä tämän, että sotilasliiton jäsenenä Suomen ja Ruotsin tietysti edellytetään osallistuvan vastuunkantamiseen kollektiivisesta puolustuksesta, mutta tämän sitoumuksen kaikkia ulottuvuuksia, mittakaavaa ja seurauksia suomalaisille tulisi nyt harkita valiokuntakäsittelyssä perusteellisesti.
Arvoisa puhemies! Olen kunnioittanut presidentti Niinistön ja valtioneuvoston näkemystä siitä, että ei nyt pidä välttämättä tuoda esille Nato-kantaa ennen kuin tämä eduskunnan käsittely on edennyt tietynlaiseen päättöpisteeseen. Myönnän, että jäsenyyden vastustaminen on omalta kohdaltani muuttunut myönteisemmäksi, kun päivittäin joutuu seuraamaan, mitä Ukrainassa tapahtuu, [Puhemies koputtaa] mutta odotan vielä lopullista kantaani muodostaessani näiden valiokuntien johtopäätöksiä siitä, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta paras vaihtoehto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-04-20T21:58:40,2022-04-20T22:03:59,Hyväksytty,1.1
2022_41_182,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_183,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta antaa mielestäni varsin realistisen kuvan muuttuneesta turvallisuustilanteesta. Venäjän hyökkäyksen seurauksena turvallisuuspolitiikan pelikenttä meni uusiksi koko Euroopassa, ja vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. Toki vaikutukset kauempana kriisialueista näyttäytyvät lähinnä taloudellisina, mutta meillä Suomessa tilanne on toinen. Suomessa ja koko Itämeren alueella, missä Venäjä vaikuttaa voimakkaasti ja ajaa omia sotilaallisiakin intressejään, hyökkäys sai karvat nousemaan pystyyn hyvin nopeasti, jopa sotilaallista puolueettomuuttaan palvoneessa Ruotsissa. On selvää, että Suomen kannalta yli 1 300 kilometrin yhteinen raja entistä arvaamattomammaksi käyneen itänaapurin kanssa on aivan keskeinen tekijä turvallisuuspolitiikkaamme ajatellen. 
Ajat kuitenkin muuttuvat, ja sotatantereet ovat entistä moninaisempia. Perinteinen tapa hyökätä toista valtiota vastaan oli marssittaa armeija rajan yli ja ottaa se, mikä väkivalloin irtosi. Jos tämä olisi yhä pelin henki, olisi vieraan valtion uhkiin yksinkertaisempaa varautua. Valitettavasti turvallisuuden ja suomalaisen elämäntavan puolustaminen vaatii nykymaailmassa monipuolisempaa varautumista. Tietoverkkojen toiminta on turvattava, ruoantuotannosta on huolehdittava, sähkönjakelun toimivuus on varmistettava mahdollisessa häiriötilanteessa. Yhteiskunnan välttämättömien palvelujen, kuten terveydenhuollon, on pyörittävä, kävi miten tahansa.
Huoltovarmuus on iso kysymys nykyisiin uhkakuviin varauduttaessa. Sen vahvistamiseksi on laitettava hihat heilumaan ennennäkemättömään tahtiin. Nostan esille Suomen maatalouden vaikean tilanteen. Tuottajat saavat murto-osan kuluttajien maksamasta hinnasta. Hallituksen kohdentama 300 miljoonan euron tukipaketti ei tilallisia juurikaan auta, vaan rahat virtaavat pääosin erilaisiin kehittämishankkeisiin. Markkinavoimat ja tarkemmin kauppojen neuvotteluvalta, EU:n vaatimukset ja hallituksen ympäristöpolitiikka ovat ajaneet kotimaiset tuottajat ahdinkoon. Se, miten tämä ongelma ratkotaan, on pääosin bisneksen tekoa ja maatalouspolitiikkaa, mutta vaikutukset ovat mullistavat nimenomaan huoltovarmuuden kannalta. Huoltovarmuuden kannalta on välttämätöntä, että tilanne saadaan todella nopeasti korjattua ja laadukasta sekä puhdasta sapuskaa saadaan suomalaispöytiin jatkossakin. Tiloja ei voida päästää laajamittaisesti konkurssiaallon vietäväksi. Huoltovarmuutemme peruspilari murenee, jos näin käy.
Selonteossa käsitellään muun muassa hybridivaikuttamisen ja kyberturvallisuuden teemoja. Myös henkisen sietokyvyn ja väestönsuojelun niin sanotut pehmeämmät teemat on nostettu hyvin esille. Olennainen kysymys lähitulevaisuuden ratkaisuja ajatellen on se, mitä erilaiset vaihtoehdot tarjoavat Suomelle. On kiistämätön tosiasia, että puolustuksen vahvuuden ja tätä kautta vihollisen vinkkelistä hyökkäyskynnyksen korkeuden määrittää sotilaallisen vastarinnan vahvuus. Pyöritteli asiaa miten päin vain, niin Naton jäsenenä tämä kynnys olisi korkeampi kuin ollessamme niin sanotusti omillamme tai vaikka kimpassa Ruotsin kanssa. Juuri tätä kynnystä haluamme nostaa, sillä se on paras rauhan tae, mitä olla voi.
Arvoisa puhemies! Mielestäni Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu. Kuvitellaan, että valtio x haluaisi ottaa haltuun meidän lounaiskulman demilitarisoidun saariparatiisin. Jos Suomi ei onnistuisi puolustamaan Ahvenanmaata, aiheuttaisi se valtavasti harmaita hiuksia koko Natolle. Olemme tärkeä Natolle juuri nyt, ja Nato on tärkeä meille juuri nyt. Entä jos emme hyppää Nato-kelkkaan mukaan tässä laskussa, vaan jäämme odottelemaan vaikka kymmeneksi vuodeksi? Viitaten selonteossa esiin tulleisiin turvallisuuskentän suuriin ja hyytäviin muutoksiin, olen sitä mieltä, että anotaan liittymistä Natoon nyt, kun se on molempien, meidän ja puolustusliiton, etujen mukaista. Jos jäämme odottamaan, voin luvata, että jokin taho tekee kaikkensa muuttaakseen tätä asetelmaa. Silloin voi ikkuna sulkeutua nenän edestä.
Venäjän johdon toiminta on ollut karmeaa ja arvaamatonta Ukrainassa. Mikään sopimus ei ole varmaa heidän kanssaan. Mikään sopimus ei pidä. Venäjän toimiessa niin, että se tappaa ihmisiä — lapsia, naisia, miehiä — eläimiä, tuhoaa kyliä ja kaupunkeja, meillä on vain yksi tärkeä tehtävä: on Suomen aika nyt hakea Nato-jäsenyyttä. [Puhemies koputtaa] Sotiemme veteraanit ja kotijoukot uhrasivat kaikkensa itsenäisyytemme säilyttämiseksi. Meidän on se turvattava nyt. — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puhe! — Jukka Gustafsson: Edustaja Elomaalla on aina hyviä puheita!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-04-20T22:04:00,2022-04-20T22:09:21,Hyväksytty,1.1
2022_41_184,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_185,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjä on hyökännyt suurella voimalla Ukrainaan ja paraikaa Ukrainan kansa käy sotaa Moskovan lähettämiä murhaajia vastaan. Tilanne muistuttaa Suomen talvisotaa 1939—40. Hyökkääjä on jälleen sama, kuten asetelmakin: suuri maa, Venäjä, hyökkää pienempänsä kimppuun. 
Venäjän johto puhuu kuin vaimonhakkaaja syyttäessään ukrainalaisia itseään siitä, että venäläiset ovat hyökänneet heitä murhaamaan. Ukrainan päälle on kasattu ties mitä tekosyitä, mutta ukrainalaisten vastarinta on urheaa. Sodan julmien kasvojen paljastuminen siviilien murhaamisineen kertoo meille sen, että tämän päivän todelliset fasistit käyttävät valtaansa Moskovan Kremlistä käsin. 
Euroopan luottamus Venäjää kohtaan on tällä hetkellä nolla. Venäjä on nyt menettänyt kokonaisen eurooppalaisen sukupolven pysyvästi. Venäjä on itse puhunut pehmeästä voimasta, mutta kaikki se on mennyttä, kun eurooppalaisten ojennettuun käteen Venäjä iskee veristä nyrkkirautaa. Venäjä olisi voinut valita toisin, kaikki mahdollisuudet sivistyneelle ja rauhalliselle yhteiselolle on kyllä Venäjälle tarjottu. Venäjän kansa todellakin ansaitsisi parempaa kuin mitä heidän nykyinen johtonsa pystyy tarjoamaan. 
Mitä tämä tarkoittaa Suomen kannalta? Sitä ainakin, että Putin halutessaan hyökkää sotavoimin naapurimaihinsa, ja sitä, ettemme voi kovin pitkälle tietää Venäjän aikeista Suomen suhteen tai luottaa niihin riippumatta siitä, mitä Moskovan juntta sanoo.
Euroopan turvallisuustilanne on siis olennaisesti muuttunut. Nyt käsittelyssä olevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa tämä tosiasia tunnistetaan ja kuvataan realistisesti ja suorasanaisesti. Kiitän selonteon kirjoittajia selkeästä ja asian ytimeen keskittyvästä tekstistä. 
Suomen on siis varauduttava siihen, ettei meidän rauhantahtomme riitä turvallisuuden takaamiseksi alueellamme. Venäjällä voi olla toisenlaiset intressit joko nyt tai tulevaisuudessa. Siksi maamme kokonaisturvallisuudesta on pidettävä entistäkin parempi huoli. Sotilaallinen maanpuolustuskyky on nostettava muuttuneen tilanteen tasolle, ja tähän on eduskunta rahoitusta esittämässäkin. Sisäinen turvallisuus vaatii myös toimia. Poliisin resurssit ovat aivan liian niukat tähän tilanteeseen. Poliisille on saatava enemmän rahaa. Myös muita kohteita on.
Ukrainan sota osoittaa meille kuitenkin sen, että kun maa ei kuulu puolustusliittoon, se on viime kädessä todella yksin. Onneksi vapaa maailma auttaa materiaaliavun muodossa, mutta näemme, että kärsimys on silti hirvittävä. Olen sitä mieltä, että Suomen on syytä liittyä puolustusliitto Natoon. Suomen Nato-jäsenyyden myötä tietty epävarmuus alueemme turvallisuuspoliittisessa asemassa poistuu. Myös Moskovalle on tällöin selvää, missä raja kulkee. Puolustusliiton jäsenenä Suomi osaltaan luo turvallisuutta myös Venäjälle. Jos Ruotsi liittyy myös, se on myös hyvä asia, mutta meidän ei tule jäädä odottelemaan Ruotsin ratkaisua, vaan voimme tässä asiassa näyttää heille mallia. 
Nyt tämän kevään aikana moni kansanedustaja ja muu vaikuttaja on pohtinut omaa Nato-kantaansa. Käsitykseni mukaan hyvin laajalti ollaan nyt sitä mieltä, että meidän tulee liittyä Natoon. Tämä on hyvä asia, sillä maan tavan mukaan merkittävät turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään mahdollisimman suuren yksimielisyyden vallitessa. 
Arvostan niitä kollegoja, jotka ovat asiaa arvioineet ja päätyneet myönteiselle kannalle aiemmasta kannastaan riippumatta. Ymmärrän, että moni vielä miettii asiaa, ja minusta jokaiselle on annettava rauha ja tila pohtia asiaa omalta kohdaltaan. Meille kokoomuslaisille tämä tietysti on suht helppo kysymys, kun olemme jo oman pohdintamme tehneet 16 vuotta sitten. Mitä nopeammin Suomi liittyy Natoon, sen parempi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-04-20T22:09:29,2022-04-20T22:13:47,Hyväksytty,1.1
2022_41_186,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä poissa. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_187,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti, pääministeri sekä hallitus ovat toimineet turvallisuustilanteen muutoksen keskellä vastuullisella tavalla, ja vuoropuhelu kansainvälisten kumppaneiden kanssa on ollut tuloksellista. Suomi kiinnostaa nyt maailmalla, ja olemme osoittaneet arvostettavaa aktiivisuutta tuon dialogin eteenpäinviemisessä.
Selonteko itsessään kuvaa realistisesti toimintaympäristössämme tapahtuneita osin pysyviä muutoksia. Osoitan valtioneuvostolle lämpimät kiitokset erinomaisesta työstä, perusteellisesta, mutta ripeästä työstä. Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on kokenut muutoksen, johon meidän on reagoitava tässä ja nyt, samalla kuitenkin tulevaisuuteen katsoen, sillä linjausten on kestettävä aikaa.
Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan on romuttanut yhden turvallisuutemme peruspilarin, vakaan suhteen Venäjään. Muutos ei ole väliaikainen. Sodan vaikutukset ovat paitsi ennennäkemättömiä myös pitkäkestoisia.
Samalla kun läntinen maailma on asettautunut tukemaan vankasti Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia, olemme löytäneet yksituumaisen, rohkeasti arvojaan puolustavan Euroopan unionin. Ei liene liioiteltua todeta, että vuosien haparoinnin jälkeen se on lunastanut paikkansa uskottavana ulko- ja turvallisuuspoliittisena toimijana. Venäjän hyökkäyssota pakotti Euroopan luomaan nahkansa, ja tässä se on myös onnistunut. Eurooppa ei ole koskaan ollut näin yhtenäinen, eikä Venäjä niin yksinäinen kuin se nyt on.
Toisesta maailmansodasta lähtien turvallisuusulottuvuus on sävyttänyt myös meidän ajatteluamme. Verkottuvan talouden ja kauppapolitiikan kautta on tavoiteltu kasvun ja kilpailukyvyn ohella turvallisuuspoliittista vakautta. Euroopan unioni on ollut meille ennen kaikkea turvallisuusyhteisö. Sen merkitys korostuu tulevina aikoina entisestään, olemmepa sitten sotilaallisesti liittoutuneita tai emme. Suomen tulee jatkossakin tukea voimakkaasti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja osallistumista aktiivisesti sen määrittelyyn. Se, että EU pystyy ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti puolustamaan intressejään, tukemaan Euroopan puolustusta ja toimimaan lähialueidensa vakauden eteen, on ilman muuta Suomen etu.
Tosiasia kuitenkin on, ettei EU kykene tarjoamaan kollektiivista turvallisuutta. Yhteistyön tiivistäminen myös Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsin kanssa, on välttämätöntä. Pohjoisen Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin rakentumisen näkökulmasta on toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi tekevät tahoillaan samansuuntaisia linjauksia.
Sotilasliitto Natoon liittyminen tai liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on merkittäviä vaikutuksia niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Nämä vaikutukset on nyt tarkasti arvioitava ja analysoitava selonteon pohjalta valiokunnissa. Osaltani odotan suurella mielenkiinnolla, että pääsemme puolustusvaliokunnassa pureutumaan selonteon yksityiskohtiin syvemmin. Meillä on kaikki tarvittava tieto käytössämme lausunnon antamiseksi.
Perusteellinen käsittely ei kuitenkaan merkitse viivyttelyä. On selvää, että Suomi on tulevien viikkojen aikana erityisen altis erilaisille informaatio- ja kyberoperaatioille. Tähän varautuminen on ensiarvoisen tärkeää. Mikäli päädymme hakemaan Nato-jäsenyyttä, turvallisuutemme prosessin aikana on kyettävä varmistamaan. Oli lopputulema kumpi tahansa, liittoutuminen tai liittoutumattomuus, on se tietoinen, harkittu päätös.
Arvoisa puhemies! Olemme historiallisen, merkittävän ja vakavan päätöksen edessä. Olemme kuitenkin kyenneet tekemään Suomen itsemääräämisoikeuden, turvallisuuden ja vakauden näkökulmasta oikeat ratkaisut yhdessä. Ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä on painotettu laajaa parlamentaarista yksituumaisuutta. Sitä on itse asiassa pidetty lähtökohtana kannanmuodostukselle. Suomen kaltaisessa pienessä maassa geopoliittiseen sijaintiin liittyvät haasteet huomioiden tämä on täysin ymmärrettävää. Konsensus itsessään tuo turvaa, sillä se vähentää maamme sisäisten jakolinjojen syntymistä. Onkin huomionarvoista, että eduskunnan tekemät linjaukset ovat pieniä yksityiskohtia tai vivahteita lukuun ottamatta olleet joko täysin tai lähes yksimielisiä. Toivottavasti kyky yhteiseen konsensushakuiseen päätöksentekoon kestää tämänkin tulikasteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-04-20T22:14:03,2022-04-20T22:18:57,Hyväksytty,1.1
2022_41_188,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_189,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos Venäjä haluaa hyökätä Suomeen, siihen keksitään tuolla rajan takana päättävissä pöydissä syyt riippumatta siitä, mitä me teemme tai emme tee. Suomen tulevaisuutta ei pidä rakentaa itään kumartelemalla, ja näenkin tärkeänä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä nyt, sillä kaikki argumentit jäsenyyttä vastaan käytännössä katosivat savuna ilmaan, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. On kansallisen etumme mukaista hakea jäseneksi puolustusliitto Natoon. Nyt on se hetki.
Minun sukupolveni on saanut elää hyvin rauhallisessa, turvallisessa ja vakaassa Suomessa. Viimeiset kaksi vuotta ovat sekä koronapandemian että Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä ravistelleet sitä vakauden tunnetta, joka meille on syntynyt elämämme varrella osin ehkä hiukan virheellisestikin. Turvallisuusympäristömme on ollut aiempaa epävakaampi jo jonkin aikaa, ja helmikuun tapahtumat tekivät sen vain konkreettisemmaksi, mikä muutti myös ajattelua — niin kansalaisten kuin meidän päättäjien. Samalla tuli tarve arvioida Suomen asemaa uudelleen, tarve pohtia, mikä on Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu jatkossa. Pitkät hyvät ajat ovat joillekin saattaneet luoda liiankin rauhaisan kuvan Venäjästä, Euroopasta ja sen tulevaisuudesta. Ajatukset ja toiminta on keskitettävä olennaisimpaan: Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseen. Naton jäsenyys tuo toivottavasti mukanaan tarvittavan pidäkkeen, jotta Suomeen ei koskaan hyökätä, ja jos hyökätään, saamme liittolaisilta tarvittavaa lisäapua.
Vielä viime itsenäisyyspäivänä olin huolissani, ymmärtävätkö tulevatkin suomalaisnuoret sen, miten tärkeää on kunnioittaa veteraanien perintöä. Ymmärtävätkö he mielessään sodan julmuudet ja sisun sekä sitkeyden, millä tätä maata on puolustettu vieraalta vallalta? Ja ennen kaikkea ovathan he tarvittaessa valmiita puolustamaan kotimaatamme? Näkeväthän he, kuinka tärkeä oma puolustuskykymme on? Enää en ole niinkään huolissani, sillä Venäjä näyttää nyt raakalaismaisella sodankäynnillään konkreettisesti sen, miksi meidänkin on pidettävä puolustuskyvystämme hyvää huolta. Samalla Ukraina ja ukrainalaiset ovat voimallaan näyttäneet, miten taistella suurvaltaa vastaan oman itsenäisyytensä, suvereniteettinsa ja kansansa olemassaolon puolesta.
Sodat Euroopassa eivät ole pelkkää historiaa vaan myös tätä päivää, emmekä tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Sen tiedon valossa, mitä meillä on, täytyy tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla pyrimme parhaamme mukaan nostamaan puolustuskykyämme ja turvaamaan selustamme, mikäli me joskus joutuisimme hyökkäyksen kohteeksi. 1 300 kilometriä yhteistä rajaa rikollisvaltio Venäjän kanssa ei muutu. Emme voi vaikuttaa siihen, kuka Venäjällä on kulloinkin vallankahvassa, emmekä voi luottaa rauhan maidemme välillä kestävän. Ukrainan sota viimeistään osoitti, ettemme voi luottaa naapuriimme, joten sen varaan ei voi laskea enää yhtikäs mitään.
Arvoisa puhemies! Sydämestäni toivon, että hyökkäys Ukrainaan on vahvistanut ei pelkästään ukrainalaisten kansallista identiteettiä vaan saanut myös meidät suomalaiset miettimään, miten tärkeä meidän suomalainen kansallisidentiteettimme on ja miten sitä voisi nykyisestään vahvistaa. Kansallismielisyys on se aate, jolla Ukraina itseään nyt puolustaa. Kansallismielisyys ja kansallistunne ovat asioita, joita pitäisi Suomessa arvottaa aiempaa paljon korkeammalle. Ukraina näytti sille syyn. Olemme aina, olimme sitten Naton jäseniä tai emme, vastuussa itse omasta puolustuksestamme. Meidän on itse puolustettava Suomea ja suomalaisia ja sillä tavoin taisteltava tarvittaessa olemassaolostamme, sillä siitä on pohjimmiltaan kyse: oikeudestamme omaan kansallisvaltioon, omaan päätösvaltaan, oikeudestamme olla ja elää.
Lasten teurastukset ja naisten julmat raiskaukset venäläisten sotilaiden tekeminä nyt Ukrainassa ovat juuri niitä rikoksia, joilla hyökätään kaikkein tärkeintä arvoa vastaan: kansan olemassaoloa ja sen jatkuvuutta. Tehdään me kansanedustajat osaltamme kaikkemme, jotta Suomi ja suomalaiset välttyisivät samankaltaisilta rikoksilta.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-04-20T22:19:05,2022-04-20T22:24:04,Hyväksytty,1.1
2022_41_190,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_191,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun maailma muuttuu, se yleensä tapahtuu nopeasti ja perusteellisesti. Tuskin kukaan meistä tässä salissa olevista uskoi vielä helmikuun alkuviikoilla sitä, että käsittelyssämme olisi tämäntyyppinen valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuuspolitiikan muutoksesta. Silti tässä me nyt olemme. 
Syynä tähän on Venäjän aloittama raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan, joka on muuttanut perustavanlaatuisesti Suomen turvallisuusympäristöä. Venäjän entistä arvaamattomampien toimien seurauksena Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, ja muutoksien arvioidaan kestävän kauan. Käytännössä nämä Venäjän vaatimukset ja sotilastoimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan. Siksi niihin on reagoitava nyt jämäkästi ja huolella.
Arvoisa puhemies! Tämän selonteon ydinviesti meille päättäjille tässä salissa on se, että Suomi tarvitsee tässä uudessa tilanteessa uusia ratkaisuja oman liikkumatilan turvaamiseksi. Käytännössä se tärkein keino tässä on Suomen liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi. Selonteko nostaa tästä esiin kolme keskeistä argumenttia. 
Ensimmäinen niistä liittyy Nato-jäsenyyden ennalta ehkäisevään vaikutukseen. Selonteossa todetaan, että Nato-jäsenyyden myötä Suomen puolustuksen ennalta ehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Toisin sanoen Nato-jäsenyys yhdessä uskottavan oman puolustuksen kanssa antaisi Suomelle vahvimman mahdollisen pidäkkeen Venäjän aggressiota vastaan nyt ja tulevaisuudessa. 
Toinen argumentti perustuu Suomen asemaan mahdollisessa meihin kohdistuvassa kriisissä. Venäjän käynnistämä laajamittainen hyökkäys Ukrainassa on alleviivannut riittävän puolustuskyvyn välttämättömyyttä tilanteessa, jossa sotilaallinen hyökkäys jouduttaisiin ainakin aluksi torjumaan kansallisin voimin. Suomessa toki oma kansallinen puolustus on jo nyt hyvässä kunnossa, mutta silti Suomen jäsenyys Natossa toisi tähänkin tilanteeseen uusia välineitä. Selonteossa todetaan, että jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisten puolustusjärjestelyjen mukaisesti. Suunnitelmat olisivat siis valmiit. 
Kolmas argumentti Nato-jäsenyyden puolesta on muihin vaihtoehtoihin sisältyvät puutteet. Selonteossa todetaan muun muassa se, että vaikka Suomi—Ruotsi-yhteistyötä on tulevaisuudessakin syytä syventää, Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely. Vastaavasti yhteistyöstä Yhdysvaltain kanssa selonteko toteaa, että Yhdysvaltojen näkökulmasta Euroopan turvallisuus ja yhteisen puolustuksen toteuttaminen on järjestetty ensisijaisesti Naton kautta. Yhdysvallat ei ole myöntänyt Naton ulkopuolisille Euroopan maille julkilausuttuja kahdenvälisiä turvatakuita. Siksi Nato-jäsenyydelle ei ole vaihtoehtoja.
Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö asetti 3.3.22 julkaistussa kirjoituksessaan toimeksiannon Suomen uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittelylle. Hän totesi: ”Akuutin kriisin keskellä on kuitenkin erityisen tärkeää pitää pää kylmänä ja arvioida jo tapahtuneiden ja mahdollisesti tulevien muutosten vaikutusta turvallisuuteemme huolella — ei viivytellen, mutta huolella.” Nyt tuo arvio tapahtuneesta ja sen myötä tarjolla olleet vaihtoehdot on tässä selonteossa käyty huolella läpi. Siksi kannustan valtiojohtoa ottamaan sen suunnan Suomelle, mikä tässä selonteossa on rivien välissä tuotu ilmi. On aika viedä Suomi viivyttelemättä osaksi Natoa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-04-20T22:24:09,2022-04-20T22:28:43,Hyväksytty,1.1
2022_41_192,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_193,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän viikon aloitti Venäjän silmitön hyökkäys Ukrainan itäosiin. Sota on jatkunut kahdeksan viikkoa, ja olemme nähneet kuvia joukkomurhista, lapsenraiskauksista ja muusta pahuudesta rintamalla. Lienee sanomattakin selvää, että tilanne on vakava ja Venäjän käytös erittäin arvaamatonta. Näyttää siltä, että Venäjän hyökkäyssodan tavoitteena on tuhota Ukrainan itsenäisyys, kansa ja kansallinen identiteetti. 
Tämä ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko kädessä on mahdotonta olla palaamatta vuoteen 2019, kun kirjoitimme pienessä porukassa Suomen Nato-kantaa hallitusneuvotteluissa hallitusohjelmaan. Tunnistan, että turvallisuusympäristömme on muuttunut siitä hetkestä varsin ratkaisevasti, minkä vuoksi silloin kirjoitettu Nato-kanta on vanhentunut. Tunnistan, että tämä selonteko on ollut sitä myöten myös välttämätöntä tehdä. Toisaalta tämän selonteon merkityksestä kertonee myös se, että me käymme tätä lähetekeskustelua tänään jo yhdeksättä tuntia täällä eduskunnassa.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä tämän selonteon sisältö ei ole tullut minulle yllätyksenä. Aikaisempi kielteinen kantani Nato-jäsenyyteen on muuttunut viimeisten viikkojen aikana. Kannatan Suomen liittymistä Natoon. Nato on Euroopan sotilaallisen turvallisuuden keskeisin toimija, jonka osa Suomen tulee olla. Tämä päätös ei ole syntynyt ideologisesta vihasta Venäjää kohtaan tai rakkaudesta Yhdysvaltoja kohtaan, vaan rationaalisesta ajattelusta tässä muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Uskon, että se kestää myös aikaa. Tärkeintä nyt on välttää kaikin keinoin se, että Suomi joutuisi sotaan.
Meistä jokainen puolustaa omaa koti- ja isänmaatamme omalta paikaltamme olemalla provosoitumatta tai lamaantumatta ja tekemällä arjessa oman osamme. Uskon, että myönteinen Nato-kanta on tässä tilanteessa minun osani Suomen itsenäisyyden puolustamisen eduksi. Olen joutunut päivittämään omia tietojani. Tämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon johtopäätös on, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella nousisi. Itämeren ja Suomenlahden vakaus ja sitä kautta Suomen turvallisuuden vahvistuminen painavat omassa vaakakupissani ehkä jopa eniten. 
Olemme Naton pitkäaikaisia kumppaneita, eikä sotilasliitto siksi tuo meille yllätyksiä. Arvostan erityisesti Naton yksimielisyysperiaatetta päätöksiä tehtäessä. Jäsenyys ei velvoittaisi meitä ottamaan Suomeen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Tämä ei ole meille myöskään taloudellinen kysymys, kuten selonteko antaa ymmärtää.
Selonteossa on jäsennelty erilaisia vaihtoehtoja, kuten EU:n yhteistä puolustusta, pohjoismaista yhteistyötä sekä Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahdenvälistä toimintaa. Selonteko kuitenkin toteaa, että mikään muu sotilaallinen yhteistyö ei korvaa Naton turvatakuita. Se on varsin painava viesti. Ajattelen, että Suomen tulee valinnoistaan riippumatta jatkossakin vaalia tämänkaltaista kahdenkeskistä yhteistyötä kaikkiin ilmansuuntiin. Siihen meidän nykyinenkin puolustuksemme on perustunut.
Olen tietoinen siitä, että jäsenyyden hakeminen on iso asia. Vaikeinta on tietenkin muutoksen vaatima aika, josta tänäänkin on ansiokkaasti puhuttu. Tiedostan, että se ei ole meille riskitön. Jäsenyyttä hakiessamme Venäjän vaikuttamiseen voi sisältyä jopa sotilaallista painostamista tai voimankäyttöä, johon on varauduttu ja varauduttava. Loppujen lopuksi kysymys on kuitenkin siitä, olemmeko paremmassa turvassa liittoutumattomana vai sotilasliiton jäseninä, ja siinä kysymyksessä on mielestäni itsestäänselvää, että vaikka emme liittoutuisi, niin se ei veisi Venäjän painostusyrityksiä pois. Suomella tulee olla valmiudet puolustautua kaikissa olosuhteissa. Näin tulee olla myöskin jatkossa. Ajattelen, että tärkein panoksemme myös Naton jäsenenä olisi meidän kykymme puolustaa omaa aluettamme. Pidän tärkeänä, että olemme tälläkin hallituskaudella panostaneet Suomen uskottavaan puolustukseen esimerkiksi hankkimalla uudet Ilmavoimien hävittäjät ja laivueen.
Arvon eduskunta, puhemies! Joka päivä pysähdyn miettimään, että entä lapset tämän kaiken keskellä. Sota herättää lapsissa ja nuorissa tunteita. Ajattelen, että sodan keskellä juuri lasten ja nuorten lamautuminen olisi nyt sekä taloudelle että tulevaisuudellemme pahinta myrkkyä. Sen vuoksi ajattelen, [Puhemies koputtaa] että meidän tulee vahvistaa meidän puolustustamme ja pitää huolta, että kaikki suomalaiset ovat turvassa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-04-20T22:28:48,2022-04-20T22:34:06,Hyväksytty,1.1
2022_41_194,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_195,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oliko Venäjän uusin hyökkäys helmikuussa Ukrainaan yllätys vai ei? Toisaalta oli, mutta toisaalta asiaa on ennakoitu jo pitkään. Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta keskittyi vuonna 2016 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lausunnossaan kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin, kestävään kehitykseen, Venäjän ja Ukrainan tilanteeseen, Euroopan tulevaisuusnäkymiin, psykologiseen vaikuttamiseen ja kyberuhkiin sekä energian tulevaisuuteen. Toimme esille, että Venäjän tilanteen kehittyminen on Suomelle keskeinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys. Siksi Suomen on aktiivisesti seurattava Venäjän tilanteen kehittymistä, varauduttava vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin ja kuitenkin samalla edistettävä rauhanomaista ja kestävää kehitystä kansainvälisillä foorumeilla. Painotimme kaikkinaisen yhteistyön tärkeyttä keskinäisriippuvuuden maailmassa, niin kansallisesti Pohjoismaissa, Euroopassa kuin globaalistikin.
Vuonna 2021 ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon lausunnossa korostimme jälleen sitä, että maailmantalouteen liittyvien uhkien vaikutus turvallisuusympäristöön on arvioitava paremmin. Edellytimme vaihtoehtoisten skenaarioiden ja toimintamallien rakentamista myös sen varalle, että muutos globaalissa toimintajärjestelmässä on pysyvä tai hyvin pitkäaikainen. Mahdollisena uhkakuvana valiokunta näki sen, että Suomi toimii maailmassa, jossa sääntöpohjainen ja monenvälinen toimintamalli edelleen heikkenee, tai säännöt ja sopimukset perustuvat sellaisiin arvoihin, jotka ovat ristiriidassa Suomen arvojen ja tavoitteiden kanssa. 
Tulevaisuusvaliokunnan lisäksi monet muutkin ennakointi- ja asiantuntijatahot ovat pidemmän aikaa tuoneet esille uhkakuvia Venäjän muuttuneesta tilanteesta. Meillä on ollut tämän kriisin kohtaamisessa sama haaste kuin koronapandemiassa: ennakointitieto jää usein hyödyntämättä, eikä tieto siirry riittävästi riskienhallintaan ja varautumiseen. Tässä meillä on opittavaa.
Arvoisa puhemies! Toisaalta Venäjän hyökkäys itsenäistä Ukrainaa kohtaan on niin käsittämätön, järjenvastainen sekä kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia rikkova teko, että sen voidaan sanoa olleen kuitenkin yllätys. Nyt meidän on kansakuntana tehtävä tilannearviota siitä, miten voimme parhaiten edistää ja ylläpitää turvallisuutta ja vakautta omassa maassamme. Tämä tarkoittaa myös Natoon liittymisen tai liittymättömyyden hyötyjen ja riskien arviointia. Tätä pohdintaa on käsittelyssä olevassa selonteossa tehty, ja nyt pohdinta siirtyy eduskuntaan ja valiokuntiin. Meidän on kyettävä katsomaan tilannetta myös tämän akuuttitilanteen yli ja ohi pidemmälle tulevaisuuteen. Vaikka aikataulu on tiukka, niin kiire ei saa olla, ettemme ennättäisi riittävällä huolellisuudella tehdä tätä työtä, siitäkin huolimatta, että Venäjän painostus- ja vaikuttamisyritykset eri tavoin tulevat todennäköisesti kasvamaan.
Puhemies! Miksi olemme tässä tilanteessa nyt? Siksi, että Venäjän käytös on muuttunut eikä Venäjään voi enää luottaa. Siksi meidänkin on pohdittava omaa tilannetta uudelleen. Emme voi olla toimettomia tässä asiassa. Olemme murroskohdassa, eli sitä turvallisuusympäristöä, johon Venäjäkin aiemmin kuului ja jonka varassa rakensimme vakautta, ei enää ole. Kuitenkin, kuten ministeri Haavisto tänään totesi, Suomen päätökset eivät ole suunnattu ketään vastaan, kysymys on ainoastaan Suomen omasta turvallisuudesta. 
Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden, ja siksi Euroopan yhtenäisyys on todella tärkeää. Se on myös Suomelle elinehto. Monenkeskeisen yhteistyön tarve kasvaa konfliktien voimistuessa, ja siksi Suomen tulee jatkaa edelleen aktiivista ihmisoikeusperusteista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa eri areenoilla. Nato-jäsenyys ei muuttaisi tätä asiaa millään tavalla. 
Puhemies! Jokaisen meistä on nyt hyvä tiedostaa, että erilaiset informaatio-operaatiot ja vaikuttamisyritykset tulevat lisääntymään, ja siksi jokaiselta meiltä vaaditaan malttia ja medialukutaitoa. Sosiaalisen median tietoihin on syytä suhtautua kriittisesti ja pohtia tiedon luotettavuutta tarkasti. Informaatiovaikuttamisella pyritään luomaan jännitteitä ja vastakkainasettelua, ja siksi on tärkeää, että pysymme erilaisista mielipiteistä huolimatta yhtenäisenä kansana. 
Lopuksi: Arvoisa puhemies! Aloitin puheenvuoroni puhumalla tulevaisuusvaliokunnasta. Lopetan sen myös siihen, ja tuon esille valiokunnassa usein esille tuodun näkökulman. Suuret yhteiskunnalliset muutokset tapahtuvat kriisien kautta ja niiden myötä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiihdyttänyt vihreää siirtymää, energiaomavaraisuutta ja irtautumista fossiilitaloudesta Suomessa ja Euroopassa. Tulevaisuusvaliokunta on useiden vuosien ajan korostanut vihreän siirtymän tärkeyttä ja merkitystä globaalisti ja myös Suomen tulevaisuuden kannalta, ja nyt tämä asia etenee vauhdilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-04-20T22:34:14,2022-04-20T22:39:10,Hyväksytty,1.1
2022_41_196,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_197,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Venäjä hyökkäsi itsenäistä Ukrainan valtiota kohtaan 24. helmikuuta eli lähes päivälleen kaksi kuukautta sitten. Kaikki, mihin vuosikymmenten ajan olimme meidän turvallisuusympäristömme perustaneet, kääntyi päälaelleen yhdessä yössä, ja ainoa syy tähän löytyy itäisestä naapurista, Venäjästä. 
Sittemmin Venäjä on syyllistynyt Ukrainassa useisiin sotarikoksiin. Butšassa se tappoi aseettomia siviilejä, se on pommittanut sairaaloita, tappanut ja raiskannut lapsia. Kaiken tämän se perustelee kansalaisilleen sillä, että Ukrainassa valtaa pitävät muka natsit. Väite on tietenkin silkkaa hölynpölyä, sillä Venäjästä poiketen Ukraina on demokratia, jossa kansa voi vapaasti valita johtajansa, ja Ukrainan presidentti Zelenskyi on uskonnoltaan juutalainen. 
Arvoisa puhemies! Jo pelkästään äsken lyhyesti kertomieni esimerkkien edellä on erittäin selvää, että naapurimme on heittänyt roskiin kaikki kansainväliset sopimukset, se ei kunnioita mitään lakeja, eikä sen armeijalla ole minkäänlaista moraalia. Ukrainassa siviilejä armotta tappava, naisia ja lapsia raiskaava valtio on pelkkä roistovaltio. Sellaisen valtion kanssa ei pysty toimimaan normaalien tapojen mukaisesti, eikä siihen voi luottaa tippaakaan, ja siksi tämä tilanne on myös Suomen kannalta erittäin vakava. 
On valitettavaa, että suomalaispoliitikot muuttuivat tunkkaisen YYA-ajan jälkeen sinisilmäisiksi Venäjän suhteen ja ummistivat silmänsä jo toistakymmentä vuotta jatkuneelle huolestuttavalle kehitykselle, jossa oppositio ja vapaa tiedonvälitys ajettiin nurkkaan. Tänä päivänä voimme valitettavasti nähdä esimerkiksi kaiken sen vahingon, mitä puolustuskyvyllemme vuosina 2000—2012 tehtiin. Nämä vahingot on korjattava nyt. 
Meidän on tehtävä pikaisesti muutamia korjaavia toimenpiteitä, Natoon liittymisen lisäksi: Meidän on esimerkiksi irtauduttava Ottawan sopimuksesta ja aloitettava oma miinantuotanto. Venäjän Ahvenanmaalla sijaitseva konsulaatti, joka ei itse asiassa ole konsulaatti vaan tiedusteluasema, on suljettava. Venäläisten tekemät kiinteistökaupat kriittisillä alueilla on käytävä kootusti läpi koko 2000‑luvun ajalta, ja kaikki epäilyttävät ja/tai turvallisuutta uhkaavat omistukset on pakkolunastettava.
Arvoisa puhemies! Isänmaallisuus on tänään tärkeämpää kuin vuosikymmeniin. Hallituksen tekemät panostukset Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle ovat oikeita, mutta meidän on pidettävä huolta heidän resursseistaan myös pitkällä tähtäimellä sekä tarjottava heille kaikki ne resurssit, jotka he katsovat tarvitsevansa. 
Meidän on myös liityttävä puolustusliitto Naton jäseneksi. Tähän on monia erilaisia syitä, joista tärkein on se, että Naton 5 artikla suojelee jäsenmaitaan. On tärkeää huomata, että Venäjä ei ole koskaan hyökännyt Nato-maahan. Toisin kuin Ukraina ja Georgia, Baltian maat ovat saaneet Naton jäseninä olla kohtuullisen rauhassa. Toisaalta samaan aikaan on mietittävä, mitä tapahtuu, jos emme liity Naton jäseneksi. Tällä hetkellä Putinin Venäjä haikailee keisarillisen Venäjän imperiumin aikoja, jolloin Suomikin oli osa sitä. Mikäli emme olisi Naton jäseniä, ottaisimme erittäin suuren riskin, että Venäjä todella kohdistaisi Suomea kohtaan sotilaallista voimaa. Tämän estämiseksi olisi riski, että Suomi taantuisi takaisin YYA-aikaan, jolloin Neuvostoliitto saneli ja vaikutti suuresti Suomen ulko- ja turvallisuus- sekä jopa sisäpolitiikkaan. Kysymys onkin siis siitä, taannummeko takaisin tunkkaiseen YYA-aikaan toivoen, [Puhemies koputtaa] että se riittäisi Venäjälle, vai menemmekö eteenpäin muuttuvan maailman mukana itsenäisyytemme ja päätäntävaltamme turvaten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-04-20T22:39:16,2022-04-20T22:44:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_198,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_199,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun haluamme rauhaa, meidän on varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, ettei kenenkään kannata Suomeen hyökätä. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Oman uskottavan puolustuskykymme lisänä jäsenyys Natossa nostaisi ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea sotilaallisesti. Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle.
Edessämme on käytännössä nyt tai ei koskaan ‑valinta. Suomen niin sanotun Nato-option uskottavuus olisi mennyttä, jos Suomi torjuisi Nato-jäsenyyden nyt Venäjän laajamittaisen ja häikäilemättömän hyökkäyksen jälkeenkin. Oma myönteinen Nato-kantani ei ole reaktio nykyiseen tilanteeseen vaan on ollut pitkään selvä. Suomen on mahdollisimman pian löydettävä tie Naton jäseneksi, jotta olemme Naton turvatakuiden piirissä emmekä niiden ulkopuolella. Uskon, että eduskunta onnistuu yhteisen tahtotilan muodostamisessa lähiviikkoina.
Suomen paikka on Natossa. Aikaikkuna jäsenyyden toteuttamiselle on nyt. Otollisempaa hetkeä ei ole näköpiirissä. Kaikki tarvittava tieto on päättäjien käytössä. Tiedon keräämiseen ei enää tarvitse käyttää aikaa. On johtopäätösten ja tekojen aika. Toiveeni maan hallituksen suuntaan on se, että prosessi saadaan mahdollisimman pian vietyä läpi.
Arvoisa puhemies! Niin sanotun Nato-option lunastus on aiemmin ollut kytketty turvallisuusympäristömme nopeaan muuttumiseen. Jos nyt nähty Venäjän toiminta ei ole syy lunastaa Suomen Nato-optio, niin mikä sitten olisi? Lisäksi Venäjä on määritellyt Suomen koko EU:n kanssa itsensä kannalta vihamieliseksi valtioksi. Option lunastamisen aika on viimeistään nyt. Venäjän laajamittainen ja häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut Nato-maiden tuen rajat maalle, joka ei ole puolustusliiton jäsen.
Arvoisa puhemies! Venäjän toiminta on kääntänyt suomalaiset Nato-jäsenyyden taakse. Kansanäänestykselle Nato-jäsenyydestä ei ole tarvetta, eikä se olisi viisasta, sillä riski ulkopuolisista vaikutusyrityksistä on todellinen. Valtiojohdon on aika toimia asiassa ripeästi. Suomella on arvaamaton, häikäilemätön naapuri, johon emme voi luottaa, ja 1 340 kilometriä yhteistä rajaa. Suomi itsenäisenä maana tekee itsenäisesti omat ratkaisunsa, eikä tätä itsenäistä harkintaa saa kaventaa reaktioiden pelko. Jäsenyys Natossa on luonnollinen jatko sille valinnalle, jonka Suomi teki jo liittyessään Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomi on jo Nato-yhteensopiva ja käytännössä meiltä puuttuvat vain jäsenyyden myötä tulevat turvatakuut. Kuten sanottu, Suomella ei ole yhtään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen, ei taloudellinen kysymys. Huomattavaa kuitenkin on, että Nato-jäsenyys vähentää oleellisesti Suomeen kohdistuvaa maariskiä, mikä tukee investointeja. Naton jäsenmaa on turvallinen ympäristö niin asukkaille, investoinneille, työlle kuin matkailulle. Maantiedettä emme voi muuttaa, mutta meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi ei taannu rautaesiripun juurella tasapainoilevaksi rajamarkkinaksi. Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökätä.
Arvoisa puhemies! On erittäin toivottavaa ja hyvä, jos Suomi ja Ruotsi voivat liittyä Natoon samanaikaisesti. Suomen ei kuitenkaan pidä jäädä odottelemaan Ruotsia, vaan pitää liittyä mahdollisimman pian. Emme voi odotella, koska meillä on reilut 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Suomen paikka on Natossa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-20T22:44:45,2022-04-20T22:50:05,Tarkistettu,1.1
2022_41_200,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_201,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vakautta ja rauhaa, vapautta ja turvaa — sitä Suomi ja me suomalaiset tahdomme, että voimme rauhassa kasvattaa lapsiamme, kehittää yhteiskuntaamme ja vaalia kulttuuriamme. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta muutti Euroopan turvallisuusjärjestystä. Sota Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan näytti julman valloittajavaltion todelliset kasvot. Luottamus Venäjään on mennyt vuosiksi ja vuosikymmeniksi. Myös meidän suomalaisten turvallisuudentunne on järkkynyt.
Suomi on huolehtinut puolustuksestaan kaikkina aikoina. Olemme ylläpitäneet Puolustusvoimiemme iskukykyä, kun jotkut katsoivat toimintatapamme, koko maan puolustamisen periaatteen ja asevelvollisuusarmeijamme, olevan ajastaan jäljessä. Se ei vanhentunut koskaan, se oli jopa ajastaan edellä. Olemme panostaneet maa-, meri- ja ilmavoimiin järjestelmällisesti, sillä me muistamme, mitä on olla Venäjän naapuri. Meillä on historiallinen muisti Venäjästä. Me myös panostimme hyviin naapurisuhteisiin, halusimme uskoa kehittyvään ja demokratisoituvaan Venäjään, vaikka se ei näyttänytkään todennäköiseltä. Valitettavasti uskomme ei riittänyt, kun Venäjä heitti kansainväliset sopimukset ja diplomatian roskakoriin ja turvautui silmittömään väkivaltaan.
Arvoisa puhemies! Isänmaa on uuden edessä. Paikoilleen jääminen ei ole vaihtoehto. Askeleet kahden- ja monenkeskisen turvallisuuden parantamiseksi on nyt otettu, mutta Nato-jäsenyyttä ei voi kierrellä tai ohittaa. Suomen historiallisia askeleita punniten puolustusliiton jäsenyys on luonteva päätös, jonka tekemisen aikaikkuna on nyt auki. Pohjoismaista yhteistyötä ja läheistä kumppanuutta Ruotsin kanssa on edistettävä. Sitovat sopimuspohjaiset turvatakuut tulevat kuitenkin Pohjois-Atlantin puolustusliitosta, Natosta. Askel jäsenyyteen on luonteva, ja meidän on nyt se otettava. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne edellyttää pitäviä turvallisuustakuita.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-20T22:50:07,2022-04-20T22:52:36,Tarkistettu,1.1
2022_41_202,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaa vastaan avasi silmiemme eteen näkymät, joita emme toivoneet enää koskaan näkevämme Euroopassa. Suomi on tehnyt hyvin tuomitessaan hyökkäyksen ja tukiessaan Ukrainaa monin eri tavoin. On päivän selvää, että tilanne ei kosketa ainoastaan ukrainalaisia. Sen vaikutukset ovat paljon laajempia. Kansainvälinen yhteistyö ja Ukrainan puolella seisominen ovat ainoita oikeita tapoja toimia tässä hetkessä.
Minun, kuten jokaisen kansanedustajan, tärkein prioriteettini on edistää Suomen turvallisuutta ja eheyttä. Meillä on yhteinen tavoite, mutta joiltain osin johtopäätökset siihen johtavista toimista eroavat toisistaan. Pidän erittäin tärkeänä, että meillä on kykyä keskustella eri vaihtoehdoista ja niiden riskeistä rehellisesti ja avoimin mielin. Käytännössä tämän selonteon käsittelyssä keskitytään arvioimaan Suomen kannalta parhaita turvallisuuspoliittisia ratkaisuja: Eli tulisiko meidän liittyä puolustusliitto Natoon vai ei? Jos tulisi, niin millä aikataululla?
Yllättäen muuttunut tilanne on ymmärrettävästi aiheuttanut monille vahvan tarpeen lähettää Nato-jäsenhakemus mahdollisimman nopeasti päästäksemme turvatakuiden piiriin. Jäsenyysprosessin riskejä ei kuitenkaan analysoida riittävästi. Ajankohtaisselonteossa Nato-jäsenyysprosessin riskipuolesta mainitaan vain kahdella virkkeellä. Osittain kansallinen etu vaatii näiden asioiden tarkimman punninnan käymistä ei-julkisesti, mutta myös julkisen keskustelun tulisi aktiivisesti sallia aiheella debatointia ilman, että jokainen Natoa kannattamaton leimataan kansan keskuudessa automaattisesti Venäjä-mieliseksi. 
Arvoisa puhemies! Juuri nyt Euroopassa on käynnissä sota, jonka eskaloituminen Ukrainan rajojen ulkopuolelle on hyvin lähellä. Jotta kansalaisille ei syntyisi yksipuolinen kuva tilanteesta, on oltava rehellisiä siitä, että Nato-jäsenyys ei ole absoluuttinen tae turvasta. Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on painottanut, että Nato-jäsenyyden tie ei välttämättä johda mihinkään ruusutarhaan. 
On hyvä huomioida, että käytävään keskusteluun pyritään vaikuttamaan ulkopuolelta. Jo nyt olemme nähneet monenlaista kiusantekoa ja uhkailua Nato-keskustelun alettua. Kansakunnan yhtenäisyyttä pyritään horjuttamaan näillä keinoilla. Samoin Naton nykyisten jäsenten halua hyväksyä uusia jäseniä. Jäsenyysprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Odottavan aika voi muuttua vaaralliseksi. Erityisesti, mikäli Suomi ei saa jotain kautta pitäviä turvatakuita hakemuksen ajaksi. Selonteon mukaan esimerkiksi Yhdysvallat ei ole myöntänyt Naton ulkopuolisille Euroopan maille julkilausuttuja kahdenvälisiä turvatakuita. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi omalta osaltani näkemään jäsenyyshakemuksen vähäriskisenä vaihtoehtona juuri nyt. Pohdittava on myös sitä, mitä me teemme tilanteessa, jos Venäjä jäsenhakemuksen aikana tai sen alla kohdistaisi Suomeen suoran sotilaallisen uhan. Onko näitä asioita arvioitu?
Mielestäni ei ole viisasta antaa vain asioiden kehittyä johonkin tiettyyn suuntaan tietämättä, mikä niiden lopputulos on edes jollakin prosentin tarkkuudella. Geopoliittinen sijaintimme kun on ja pysyy samana: Venäjän naapurina. Siksi mahdolliset vaikutukset, eskalaatio- ja provokaatioriskit sekä kansalaisten turvallisuuden näkökulmat on punnittava huolellisesti. 
Joka tapauksessa, kuten selonteossakin mainitaan, Suomen ensisijainen turva nyt ja jatkossa on oma uskottava puolustuskyky. Mikään liittoutuminen ei tätä korvaa, kuten ei myöskään maanpuolustustahtoa. Kaikkiin naapurimme arvaamattomiin uhkauksiin on suhtauduttava vakavasti. On aiheellista vahvistaa itärajan puolustusta ja varauduttava hybridi- ja kyberhyökkäyksiin selonteossakin laajasti kuvatuilla tavoilla. 
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti. Suomen turvallisuusympäristö muuttuisi Nato-jäsenyyden ja -hakemuksen kautta pysyvästi — joko turvallisemmaksi tai osin myös epävakaammaksi, sillä kukaan meistä ei osaa eikä pysty sadan prosentin varmuudella sanomaan sitä, onko tässä hetkessä se paras vaihtoehto Nato-jäsenyyden hakeminen välttääksemme esimerkiksi sodan Suomessa vai jatkaminen Naton ulkopuolella, ainakin tämän kriisin ylitse. [Puhemies: Kiitoksia!] En pääse irti ajatuksesta, että ilmassa on samaa Venäjän huokumaa uhoa kuin ennen Ukrainaan kohdistunutta hyökkäystä. [Puhemies: Kiitoksia!] Mitä, jos lyhyellä tähtäimellä nyt parhaalta tuntuva vaihtoehto ei olekaan sitä tulevaisuudessa? 
Arvoisa puhemies! Jatkan puhettani myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-20T22:55:25,2022-04-20T23:01:19,Hyväksytty,1.1
2022_41_203,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Hyvä, koska täällä on kymmeniä puheenvuoroja vielä odottamassa, ja sen takia on sovittu tästä viiden minuutin aikarajasta, että voi sitten pyytää uusia puheenvuoroja. — Edustaja Rydman poissa. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_204,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut pitkään vallalla varsin laaja kannatus niin sanotulle Nato-optiolle. Olemme halunneet pysyä sotilasliittojen ulkopuolella, mutta samalla olemme korostaneet, että kenelläkään muulla ei ole oikeutta päättää meidän puolestamme. Sotilaallista liittoutumattomuutta on perusteltu sillä, että emme tahtomattamme tulisi vedetyksi mukaan sotatoimiin maamme rajojen ulkopuolella, ja sillä, että emme turhaan ärsyttäisi Venäjää. Oma mielipiteeni ja myös monen muun suomalaisen mielipide sotilaallisesta liittoutumattomuudesta muuttui, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Emme voi ymmärtää tai myötäillä valtiota, joka ei kunnioita sopimuksia eikä jaa kanssamme samoja perusarvoja. Suomeen ei juuri nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta koemme silti turvattomuutta. Me olemme Naton ulkopuolella oleva Venäjän rajanaapuri.
Puhemies! Toisen maailmansodan jälkeen olemme saaneet Suomessa nauttia pitkästä rauhan ajasta. Se kertoo onnistuneesta ulkopolitiikasta ja viisaasta linjasta. Tehtyjä ratkaisuja voidaan nyt tarkastella uudessa valossa, mutta katumusharjoituksiin ei ole tarvetta. Kun tilanne muuttuu, on uskallettava uudistua. Venäjä on meille tuttu naapuri, mutta se toimii arvaamattomasti ja uhkaavasti. Venäjä sotii Ukrainassa silmittömästi ja raakalaismaisesti. Venäjä on myös nimennyt Suomen ja muut EU-maat vihamielisiksi valtioiksi. 
Olen itse Natoon liittymisen kannalla, vaikka emme ole nykytilanteessakaan turvattomia. Maanpuolustustahtomme on korkealla, ja Suomessa on huolehdittu hyvin omasta puolustuskyvystä. Melko yksimielisesti päätimme hankkia uudet hävittäjät, ja kasvatamme voimakkaasti Suomen puolustusmenoja. Hallituksemme on panostanut hurjasti maamme turvallisuuteen. Päätös sotilaallisesta liittoutumisesta koskee jokaista suomalaista. Ennen kaikkea se koskee nuoria ja heidän tulevaisuuttaan. Molemmat poikani ovat suorittaneet asepalveluksen viimeisten kahden vuoden aikana, ja he ovat siis osa meidän etulinjaamme. Se ei voi olla vaikuttamatta minuun.
Puhemies! Naton jäsenenä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan turvatakuiden piirissä. Naton jäsenenä Suomen puolustuksen ennalta ehkäisevä vaikutus olisi huomattavasti nykyistä suurempi, sillä sen takana olisivat kaikkien jäsenmaiden suorituskyvyt. Naton jäsenmaiden joukossa on luonnollisesti valtioita, joiden kanssa emme ole kaikesta samaa mieltä. Arvoiltaan ja tavoitteiltaan Nato on meille kuitenkin luonnollinen valinta. Jatkossakin Suomi päättää aina itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. 
Natoon liittymisessä on myös riskejä. Suomi ei uhkaa ketään sen enempää Naton jäsenenä kuin sen ulkopuolisenakaan valtiona. Me emme kuitenkaan voi mitään sille, miten meidän jäsenyytemme halutaan muualla nähdä. Venäjä on selvästi ilmaissut, että se ei halua Suomen liittyvän Natoon. Nykyisenkaltaisen Venäjän voi myös olettaa kohdistavan meihin entistä enemmän vihamielisiä toimia, jos päätämme — ja toivottavasti päätämme — Natoon liittyä.
Arvoisa puhemies! Suomi ei voi tehdä turvallisuuspolitiikkaa huomioimatta Venäjää ja sijaintiamme sen naapurissa. Venäjä tai kukaan muukaan ei voi kuitenkaan määrittää asemaamme. Meidän on itse tehtävä päätös sotilaallisesta liittoutumisesta. Se on sekä oikeutemme että velvollisuutemme.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-04-20T23:01:32,2022-04-20T23:06:29,Hyväksytty,1.1
2022_41_205,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Mikko Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_206,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota on sivistyksen loppu. Venäjän sotarikokset osoittavat, että ihmiselämällä ei ole heille mitään arvoa. Naapurimme ei piittaa ihmisoikeuksista ja sopimuksista. Maailma on muuttunut peruuttamattomasti.
Vaikka Suomeen ei kohdistu juuri nyt sotilaallista uhkaa, pahimpaan on varauduttava. Venäjä haastaa koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen. Se haluaa vahvistaa vaikutusvaltaansa ja rakentaa itselleen etupiirin. Sodan ja kärsimyksen kasvot ovat haastaneet monen ihmiskäsityksen. Jokainen ihminen on lopulta hyvän ja pahan taistelukenttä. Emme saa antaa pahalle valtaa. Meidän tulee yhdessä taistella pahaa vastaan. Tehtävämme on nyt päättää, mikä on paras tie varmistaa suomalaisten turvallisuus ja isänmaamme koskemattomuus.
Maamme puolustus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja aktiiviseen reserviin, koko maan ja sen alueiden puolustamiseen ja maailman korkeimpaan maanpuolustustahtoon sekä kansalliseen yhtenäisyyteen. Pidetään niistä huolta. Yhtenäinen kansa on vahva.
Arvoisa puhemies! Ihmisten ja kansojen väliset suhteet perustuvat luottamukseen. Tätä luottamusta maamme presidentit ovat pyrkineet kukin vuorollaan rakentamaan. Presidentti Koivisto toteaa kirjassaan Venäjän idea: ”Naapuri ei ole muuttunut, vaikka sen retoriikka on vaihdellut. Venäläisessä ajattelussa maa on osa Venäjää, jos se on kerran valloitettu. Näin ajateltuna myös Suomi kuuluu yhä Venäjälle.” Koivistolta kysyttiin, mikä sitten on Suomen idea. Hän vastasi yhdellä sanalla: ”vyžit”, selvitä hengissä.
Suomen idea on edelleen selvitä hengissä itsenäisenä, kunnioittaa veteraanien työtä. Haluamme säilyttää rakkaan isänmaamme itsenäisyyden ja vapauden lapsillemme ja lastemme lapsille. Haluamme elää rauhassa. Pitkään rakennettu luottamus on romahtanut.
Adolf Ehrnrooth toisti usein: ”Ei koskaan enää yksin.” Korkeimman kynnyksen ja suojan sotaa vastaan saamme liittoutumalla. Suomen tie kulkee kohti Natoa. Se on oikea tie. Suurin osa Euroopan unionin jäsenmaista on Naton jäseniä. Sen vuoksi EU:n puolustusyhteistyötä ei tulla kehittämään meille riittävästi. Pohjoismaiden kannattaa tiivistää yhteistyötään. Suomella ja Ruotsilla on hyvä olla yhteinen tie. Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei kuitenkaan ole aito vaihtoehto Naton jäsenten turvatakuille.
Arvoisa puhemies! Nato on puolustusliitto, joka estää väkivallan käyttämistä itsenäisiä, demokraattisia jäsenvaltioita vastaan. Muut tulevat avuksi, jos kimppuumme hyökätään, saamme kaiken tiedustelutiedon käyttöömme, voimme harjoitella yhdessä, pääsemme yhteisiin pöytiin päättämään strategiasta, huolehdimme yhdessä puolustuksen välineistä. Jo hankinnoista syntyvät säästöt kattavat liittoutumisen lisäkulut.
On aika kohdata myös riskit. Vastatoimiin on syytä varautua. Voimme tarvita rajoillamme koviakin toimia. Pidetään pää kylmänä ja sydän lämpimänä. Eniten suomalaisia huolestuttaa turvallisuutemme hakuprosessin aikana. Pidän tärkeänä kahdenvälistä yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa. Tiedustelutiedon merkitys kasvaa teknologian kehittyessä.
Huolehditaan myös ruoasta ja lämmöstä, huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta. Suomi on sivistysmaa, joka voi edelleen rakentaa naapuruussuhteita ja toimia rauhanrakentajana ja välittäjänä, vaikka olemme liittouman jäsen.
Arvoisa puhemies! Vierailin koululla, jossa lapset ja nuoret kysyivät turvallisuudesta. Lapset pohtivat suuria kysymyksiä. Heidän kanssaan on syytä keskustella. Ehdotan kouluille turvallisuuspäiviä ja Puolustusvoimien vierailuja, opettajille materiaalia, jotta ymmärrys lisääntyy ja mielet rauhoittuvat. Turvallisuuskoulutusta tarvitaan myös kutsuntatilaisuuksiin.
Luotan valtiomme johtoon. [Puhemies koputtaa] Jos se esittää Nato-jäsenyyttä, tulen äänestämään sen puolesta. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Se on paras tie turvata isänmaamme ja kotiemme turvallisuus. Koko elämämme ja historian kulku on lopulta korkeimman kädessä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-04-20T23:06:32,2022-04-20T23:11:59,Hyväksytty,1.1
2022_41_207,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_208,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme täällä tekemässä päätöksiä Suomen ja suomalaisten edun hyväksi. Nato-jäsenyyden myötä Suomi olisi osa länttä, läntisiä arvoja ja laajaa puolustusyhteistyötä. Meidän on kysyttävä itseltämme, luoko Nato-jäsenyys niin vahvan pelotteen, että Venäjä ei lähde sitä kokeilemaan. Uskon niin. Hyökkäys yhtä maata kohtaan olisi hyökkäys koko yhteisöä vastaan. Aivan kuten tänään olemme kuulleet, yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty koskaan. 
Parhaiten Suomen turvallisuutta ja itsenäisyyttä tukee oman vahvan ja jatkuvasti vahvistettavan puolustuskyvyn ja puolustushalun perustan lisäksi jäsenyys Natossa. Ukrainassa on nähty, mitä maanpuolustustahto merkitsee, ja sitä on tarpeen vaatiessa löydyttävä suomalaisilta, ja olen varma, että sitä myös löytyy. Vain yhdessä voimme selvitä tästäkin, ja me selviämme.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-04-20T23:12:01,2022-04-20T23:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_41_209,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen poissa. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_210,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana ja Savo-Karjalan kansanedustajana olen tehnyt paljon yhteistyötä itäisen naapurimme Venäjän kanssa. Järkytys olikin valtava, kun kaikki se pohja, minkä varaan olimme rakentaneet luottamukselliset välimme, katosi hetkessä Venäjän hyökättyä sotimaan Ukrainaan. Naapurimme paljasti todellisen luonteessa, ja entiseen ei ollut enää paluuta. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa Ukrainassa olemme saaneet nähdä yhä kauheampia uutiskuvia ja surullisempia ihmiskohtaloita. Kuolema ja tuho ovat läsnä kaikkialla.
Olemme Suomessa olleet kaukaa viisaita ja olemme huolehtineet puolustuskyvystämme. Myös maanpuolustustahtomme on pysynyt korkealla tasolla. Lisäämme lähivuosina miljardipanostuksia Puolustusvoimille. Näillä miljardeilla kehitämme puolustustamme nopeutetulla aikataululla vastaamaan uuden toimintaympäristömme vaatimuksia. Puolustusvoimien materiaalihankintoja ja henkilöstövahvuutta lisätään. Henkilöstölisäykset kohdistuvat sekä siviili- että sotilashenkilöstöön. Varautuminen erilaisiin uhkiin ja hybridivaikuttamiseen vaatii erikoisosaamista monelta eri alalta. Kutsu kertausharjoituksiin saavuttaa yhä useamman reserviläisen, ja maanpuolustusjärjestöjen valtionavustusta korotetaan. Näillä keinoilla ylläpidetään maanpuolustustahtoa ja maanpuolustustaitoa. Kansalaisten tarve osallistua maanpuolustustyöhön ja ‑koulutukseen on nyt erittäin korkealla.
Myös rajaturvallisuuteen panostetaan. Rajalle tehtävät lisärahoitukset pitävät sisällään kalustohankintoja, valvontalaitteistoja, rajavartijoiden varustusta, viestintäyhteyksiä ja muita välttämättömiä hankintoja. Rajavartijoiden määrääkin on tarkoitus kasvattaa.
Arvoisa puhemies! Tunnen erityistä vastuuta kannanotoissani tehdessäni työtä kansanedustajana hallintovaliokunnan jäsenenä. Valiokuntamme vastaa muun muassa sisäisen turvallisuuden asioista, kuten Rajasta, poliisista ja pelastustoimesta. Vastuullamme on siis rajamme turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten rajavalvonta ja mahdollinen hybridivaikuttaminen. Maarajamme Venäjän kanssa on todella pitkä puolustettava.
Kantani Natoon liittymisen puolesta alkoi vahvistua heti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Halusin kuitenkin ennen kyllä- tai ei-kantani sanomista ja sen vahvistamista saada vastauksia mielessäni avoinna oleviin kysymyksiin asiaan liittyen. Tätä pohdintaa halusin vakavasti tehdä myös siinä valossa, että aikaisemmin olen ollut varsin kriittinen Natoon liittymisen suhteen. Mielipiteen muuttumiselle tulikin omasta mielestäni olla erittäin vahvat perusteet ennen kun sanon mielipiteeni äänen.
Olemme tähän mennessä jo saaneet kuulla eduskuntatyön lomassa monia eri asiantuntijoita, ja olen myös erittäin aktiivisesti itse hakenut tietoa asiasta. On varmasti totta sekin, että mitään kristallipalloa tulevaisuuteen liittyen ei ole kenelläkään. Asioita on siis pohdittava eri kannoilta riskejä ja hyötyjä puntaroiden.
Pidän erittäin tärkeänä, että tänään eduskunta sai käsiteltäväkseen tämän valtioneuvoston ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta. Asia tullaan käymään läpi huolella, ja päättäjät saavat lisätietoa, joka helpottaa varmasti sitten sen napin värin valintaa, mikäli päädymme hakemaan Naton jäsenyyttä. Keskustelun on oltava avointa, ja keskustelun on oltava toisiamme kuulevaa ja toisiamme kunnioittavaa. Tärkein kysymys meille kaikille on, mikä on paras tapa turvata, että Suomi ei joudu tulevaisuudessa sodan osapuoleksi ja että maamme säilyy itsenäisenä.
Arvoisa puhemies! Kaiken jo saamani tiedon valossa olen itse valmis sanomaan Natolle kyllä. Tiedostan, että tulevat ajat vaativat kansaltamme paineensietokykyä. Meihin saatetaan presidenttiä lainatakseni kohdistaa monenlaisia ilkeyksiä. Tämän me kuitenkin kestämme. Olemme valmistautuneita ja olemme varautuneita — olemmehan suomalaisia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-04-20T23:13:24,2022-04-20T23:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_41_211,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_212,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjä aloitti totaalisen ja brutaalin hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan 24. helmikuuta. Tuolloin naamiot riisuttiin, kuten presidentti Niinistö on osuvasti sanonut. Monen silmät aukenivat, kun perinteinen sotilaalliseen voimaan perustuva suurvaltapolitiikka näytti tehneen paluun. Ukraina taistelee tällä hetkellä koko länsimaailman puolesta. Vastakkain ovat länsimaiset demokraattiset arvot ja mennyttä sekä odotettua suuruutta haikaileva totalitaristinen Venäjä. Me täällä eduskunnassa käymme toisinaan kiivastakin keskustelua siitä, miten asioita pitäisi hoitaa ja millaista politiikkaa pitäisi harjoittaa. Riidoista ja erimielisyyksistä huolimatta läpi puoluekentän olemme sitoutuneet kuitenkin tiettyihin perusarvoihin: demokratiaan, vapauteen, oikeusvaltioon ja ihmisarvoon. Nämä ovat lopulta ne arvot, jotka me kaikki hyväksymme. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, miten näitä arvoja on paras toteuttaa. Nämä arvot ovat myrkkyä Venäjän valtaa pitäville oligarkeille.
Kun meillä on itänaapurina valtio, johon emme voi luottaa, on meidän pienenä maana järkevää ja suorastaan välttämätöntä hakea turvaa liittoutumalla. Puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ei ole riittävää. EU:n turvatakuut ovat hyvin epävarmat. Vuonna 39 jäimme yksin, ja sellaista tilannetta ei pidä enää koskaan tulla vastaan. Emmekä halua myöskään päätyä Valko-Venäjän kaltaiseksi Venäjän vasallivaltioksi. Nato-jäsenyys on mielestäni selkein vaihtoehto, jolla pystymme maamme turvallisuutta lisäämään ja Suomen itsenäisyyttä varmistamaan. Käsittelyssä olevan selonteon mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen puolustuskyvyn ennaltaehkäisevää vaikutusta huomattavasti nykytilanteeseen verrattuna. Tähän mahdollisuuteen on nyt tartuttava, kun ovi on auki. Olemme joka tapauksessa jo pitkään olleet toinen jalka Natossa ja selkeästi valinneet puolemme osana länttä. Suomettuneisuudesta huolimatta viimeistään jo kylmän sodan aikana Suomi siirtyi pysyvästi kulttuurisesti osaksi länsimaista maailmaa. Nato on pitkälti läntisten demokratioiden muodostama yhteenliittymä, joka on Suomelle mitä luonnollisin viiteryhmä. Puolustuskyvyllämme me tuomme puolustusliittoon lisäarvoa — tätä ovat myös ulkopuoliset asiantuntijat korostaneet. Nato-jäsenyys vakauttaisi etenkin pitkällä aikavälillä Itämeren turvallisuusympäristöä.
Arvoisa puhemies! Vaikka Nato-jäsenyys lisääkin turvallisuuttamme, emme saa tuudittautua pelkästään sen varaan. Meidän on pidettävä kiinni uskottavasta kansallisesta puolustuksesta ja panostettava siihen entistä enemmän. Tämä ei koske pelkkää sotilaallista varautumista, vaan meidän täytyy pitää huolta myös yhteiskunnan muista kriittisistä osista. Omavaraisuutta niin energian kuin ruokahuollonkin suhteen pitää parantaa nykyisestä, siihen meillä on mahdollisuuksia. Tuonnin varassa ei voida olla, ei varsinkaan, jos tuonti tulee valtiosta, joka on julistanut meidät vihamieliseksi ja kykenee tämän tuontiriippuvuuden kautta tekemään meille myös kiusaa. Nyt tarvitaan pikaisia toimia, joilla parannamme omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. Se tarkoittaa, että meidän pitää hyödyntää turvealueitamme, metsiämme ja kaikkia peltojamme. Alkutuotannon toimintavarmuus ja alojen kannattavuus on turvattava.
Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion perustehtävä. Samoin valtion on huolehdittava, että kriisivalmiutemme on kunnossa. Kiinnittäisin huomiota myös kuntiin ja hyvinvointialueisiin, niillä on velvollisuus varautua ja jatkaa toimintaansa kaikissa oloissa. Kunnilla ja pian myös hyvinvointialueilla on rooli moniin arjen häirintätilanteisiin varautumisessa. Olen hieman huolissani etenkin pienten ja keskisuurten kuntien kyvystä vastata esimerkiksi kyberuhkiin. Toivonkin, että tätä ei jätetä yksin kuntien ja alueiden hartioille — yhteiskunnan kaikkien osien varautumisen on oltava kunnossa.
Arvoisa herra puhemies! Vielä lopuksi: Yli 80 vuotta sitten äitini ja isäni olivat puolustamassa maatamme. Silloisessa tilanteessa jäimme käytännössä yksin. Selvisimme, ja oman elämäni olen saanut elää rauhanaikaa, kiitos siitä edeltäville sukupolville. Nyt olemme tekemässä päätöstä siitä, että Naton avulla ja rinnalla rauha säilyisi myös lastenlapsillemme, myös tänään perheeseeni pojalleni ja hänen puolisolleen syntyneelle pienelle pojalle. [Puhemies koputtaa] Tätä päätöstä haluan olla tekemässä ja rakentamassa rauhaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-20T23:18:40,2022-04-20T23:24:02,Hyväksytty,1.1
2022_41_213,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. Onneksi olkoon! — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_214,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle pikaisesta toiminnasta selonteon valmistelussa. Se sisältää olennaisia elementtejä siitä, millaisia keinoja Venäjä voi maahamme kohdistaa sekä nykyisen sotilaallisen liittoutumattomuuden tilassa mutta myös mahdollisen liittoutumisen tilanteessa. 
Kävin lukion aikana, jolloin opetussuunnitelmat eivät sallineet täyden totuuden puhumista historian tunneilla, mutta onneksi opettajana oli mies, joka kirjoitti liitutaululle asioita, joita kirjat eivät kertoneet. Suoritin varusmiespalvelun Haminassa 1980. Silloin sekä aliupseeri- että upseerikursseilla kouluttajat osasivat kertoa asioista niiden oikeilla nimillä, eikä tuolloin vielä ollut paheksuttavaa rakentaa puolustusasemia kohti itää, kun harjoittelimme. Tuosta lähtien ymmärsin, että olimme Neuvostoliiton ikeen alla. Meiltä vei jonkin verran aikaa ymmärtää, että olemme olleet myöskin Venäjän ikeen alla. On tullut muutoksen aika.
Venäjä on jälleen kerran asettanut Suomen kansan tilanteeseen, jossa sen yhtenäisyyttä koetellaan. Siksi nyt tässä ajassa ja tilanteessa ei pidä lähteä kaivelemaan vanhojen päätösten perustuksia, vaan on pyrittävä yhdessä uuden, lujan kivijalan pystyttämiseen, kivijalan, jonka varaan voimme rakentaa maamme olemassaolon yhtenäisenä, itsenäisenä, suvereenina valtiona, ja jonka varassa voimme turvata kansalaisten turvallisuuden. Kun näemme, miten Venäjä murhaa siviilejä, tuhoaa kaupunkeja ja syyllistyy sekä sotarikoksiin että kansanmurhana pidettäviin tekoihin, ei meillä ole mitään syytä olettaa, että se kohtelisi meitä eri tavalla.
Suomella on uskottava puolustus, mutta onko se riittävä estämään Venäjän etupiiripyrkimykset tai aluevaatimukset, joita se on kohdistanut naapurimaihin, jotka eivät ole olleet sotilaallisesti liittoutuneita? Mielestäni kykymme ei ole riittävä pelote estämään Venäjää hyökkäämästä Suomeen. Tällä hetkellä se ei siihen ryhdy, mutta tulevaisuudessa se voi niin toimia. Itse uskon, että Venäjän johto ei edes välitä siitä, miten olemme varustautuneet. He ajattelevat, että yksin Suomi ei pysty laajaa hyökkäystä maalta, mereltä ja ilmasta lopettamaan. Voimme toki puolustaa itseämme sankarillisesti ja aiheuttaa hyökkääjälle suuriakin tappioita ja lopulta kaatua. Sitä tuskin haluamme. 
Suomi on kytkeytynyt länteen hyvin tiukasti sekä kauppasopimuksin että puolustukseen liittyvin sopimuksin. Naton kanssa olemme tehneet läheistä yhteistyötä erittäin pitkään, vuodesta 1994 lähtien. Kun taustaksi otetaan länteen vuosikymmeniä suuntautunut kumppanuutemme, EU-jäsenyys sekä läntiseen yhteisöön nojautuva sopimusjärjestelmämme, ei liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi lopulta ole Suomelle enää aivan valtaisa harppaus henkisesti, teknisesti tai prosessina. Liittyminen puolustusliittoon on kuitenkin strategisesti äärimmäisen merkittävä ja Suomen turvallisuuden kannalta elintärkeä. 
Kokoomus on ollut Natoon liittymisen kannalla jo 16 vuotta. Minä katson puolustusliiton tuovan vakautta ja turvaa. Sen avulla me, lapsemme, lastemme lapset sekä tulevat sukupolvet saamme elää turvatumpaa elämää kuin mitä se tulisi olemaan ilman liittoutumista raakalaismaisen naapurin vieressä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-04-20T23:24:16,2022-04-20T23:28:57,Hyväksytty,1.1
2022_41_215,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_216,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomenlinnan Kuninkaanportin marmoritauluun on linnoituksen perustaja Augustin Ehrensvärd hakkauttanut tunnetun tekstin, joka kuuluu: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraan apuun.” Lauseen voisi ajatella viestiksi tuleville sukupolville, että aina pitäisi pärjätä yksin kaikissa tilanteissa: älä odota turhaan kavereiden apuja. 
Tämän päivän UTP-keskustelussa Ehrensvärdin linjausta voitaisiin pitää jopa kehotuksena pysyä liittoutumien ulkopuolella. Mutta 1700-luvulla marmoriin kirjoitettu ajatus kuvaa minun mielestäni kuitenkin enemmän sitä, että ratkaisut on pidettävä omissa käsissä. Älä anna muiden päättää omista asioistasi — eli Suomen pitää päättää itse omista turvallisuuspolitiikan ratkaisuistaan. Sotilaallinen liittoutuminen ei ratkaise kaikkia, ei lähellekään. Ehrensvärdin hengessä Suomen turvallisuuden tuleekin nojata jatkossa myös yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja laadukkaisiin omiin puolustusvoimiin. Niistä on huolehdittava kaikissa olosuhteissa. Viisari kellossa osoittaa aikakauden muutosta. Aikaikkuna on auki. Maailmanjärjestys on muuttunut, ilmeisesti peruuttamattomalla tavalla. Suomen on aika viedä lännettymisensä loppuun, Nato-jäsenyyteen.
Arvoisa puhemies! Lännettymisen osalta liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995 oli tärkeä askel Suomelle tulla osaksi läntistä arvoyhteisöä. Taloudellinen integroituminen länteen on vahvistanut Suomen asemaa. Putinin aloittaman hyökkäyssodan aikana ymmärrämme entistä paremmin, mikä merkitys läntisellä suuntauksellamme on ollut ja tulee olemaan Suomen hyvinvoinnille ja taloudelle. Euroopan unioni ja yhteinen valuutta on tuonut Suomelle niin hyviä kuin huonojakin vaikutuksia. EU ja euro ovat mahdollistaneet meille matalan inflaation ja korkotason. Voi vain arvuutella, millaisessa suojassa oma markkamme olisi nyt, kun maailmanmarkkinat heiluvat rajusti ja vaikutukset heijastuvat luonnollisesti myös Suomeen. 
Yksi keskeinen huomio sotilaallisen liittoutumisen taloudellisista hyödyistä: Finanssivalvonta on huomannut luottoriskijohdannaisten markkinoilla merkkejä Suomen niin sanotun maariskin kasvamisesta. Maariskin realisoituminen aiheuttaisi eittämättä muutoksia suomalaisille rahalaitoksille. Maariskillä tarkoitetaan siis kylmästi sitä, onko Suomi muuttuneessa maailmanjärjestyksessä edelleen turvallinen maa kansainvälisille sijoituksille. Turvallisuuspolitiikan päätöksemme ja talouden suotuisa kehitys kulkevat siis käsi kädessä. Siksi on ymmärrettävää, että suomalainen elinkeinoelämä tukee myös Suomen Nato-jäsenyyttä. 
Arvoisa puhemies! Jäsenyys puolustusliitossa on siis perusteltua Suomen kansalaisten hyvinvoinnin ja talouskasvun näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-04-20T23:29:00,2022-04-20T23:33:19,Tarkistettu,1.1
2022_41_217,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen poissa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä. [Timo Heinonen: Paikalla aina!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_218,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Moni Suomessa vastustaa Nato-jäsenyyttä sillä perusteella, että Nato tai sen laajentuminen on uhka Venäjän turvallisuudelle, tai ainakin Venäjä kokee näin. Keskityn puheenvuorossani tähän asiaan.
Ensinnä oleellisin: Nato ei ole uhka Venäjän turvallisuudelle. Tätä tosiasiaa on monen vaikea Suomessa hyväksyä, sillä vuosikymmeniä maassamme ostettiin laajasti Neuvostoliiton/Venäjän näkemys. Mutta onko Yhdysvallat muka hyökkäämässä Venäjälle? Entä muut Naton isot jäsenmaat, kuten Iso-Britannia, Saksa, Ranska, tai pienet jäsenmaat, kuten vaikkapa Norja tai Tanska? Entä sitten Naton niin sanotut uudet jäsenmaat Viro, Latvia, Liettua, Puola, Unkari, Tšekki ja niin edelleen, liittyivätkö ne Natoon hakeakseen jonkinlaista sotilaallista revanssia Venäjää vastaan? Eivät todellakaan. Ne olivat kärsineet vuosikymmeniä Neuvostoliiton ja kommunismin ikeen alla ja hakeutuivat heti tilaisuuden tullen Natoon saadakseen suojaa ja turvaa Venäjää vastaan. Onkin virheellistä sanoa, että Nato on vyörynyt kohti Venäjän rajoja — ei ole. Nämä maat ovat itse ja ilman painostusta halunneet Naton turvatakuiden piiriin. Entä Suomi? Liittyisimmekö Natoon aggressiivisin taka-ajatuksin? Tämäkin on täysin turha kysymys. Meidän ainoa tarkoituksemme on tietenkin vahvistaa omaa turvallisuuttamme.
Sitten Venäjän näkökulma, eikö sekin pitäisi ottaa huomioon? Venäjähän katsoo, että Nato on vakava uhka sen turvallisuudelle ja jopa olemassaololle. Onko Venäjä todella aidosti tätä mieltä? Suuri osa venäläisistä varmasti näkee asian näin, eikä toisin oikein voisi ollakaan vuosikymmeniä jatkuneen tehokkaan propagandan ja pelottelun jälkeen. Mutta entä Venäjän johto, uskooko se omaan propagandaansa? Esimerkiksi Venäjän entinen presidentti ja turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev sanoi eilen, että Venäjän on valmistauduttava Naton aggressioon, koska Nato on vahvistanut joukkojaan jäsenmaissa, joilla on yhteinen raja Venäjän kanssa. Uskooko Medvedev todella omaan valheeseensa Naton aggressiosta? Ei usko. Medvedev ja koko Venäjän johto tietää tasan tarkkaan, miksi Venäjän naapurimaat haluavat juuri nyt lisää Nato-joukkoja maansa alueelle. 
No, miksi Venäjän johto sitten jatkuvasti ylläpitää Nato-uhkakuvaa? Mielestäni selitys on seuraava: kun Venäjän kansa on saatu uskomaan, että maa elää jatkuvan uhan alla, lähes piiritystilassa, kansa hyväksyy helpommin Putinin diktatuurin, militarismin, demokratian ja sananvapauden tukahduttamisen, niin sanottujen sisäisten vihollisten tappamisen ja vangitsemisen, taloudelliset ongelmat, sosiaaliset kärsimykset sekä tietysti rikolliset hyökkäykset naapurimaiden kimppuun.
Mutta entä jos Venäjän johto vakuutteluistamme huolimatta aidosti katsoo, että ainakin pitkällä aikavälillä Nato muodostaa uhan maan turvallisuudelle? Mehän emme tästä voi päättää heidän puolestaan. Voitaisiinko Kremlissä ajatella. että kun he valehtelevat maailmalle, länsimaat valehtelevat samalla tavalla? Kun he halutessaan rikkovat kaikki kansainväliset sopimukset, länsi rikkoo samalla tavalla? Ja kun he järjenvastaisesti hyökkäävät toiseen maahan, länsi voisi toimia samalla tavalla? En pidä tätä mahdollisena.
Samalla on kuitenkin todettava, että muut maat ja varsinkaan Venäjän naapurimaat eivät voi rakentaa turvallisuuttaan Venäjän johdon harhaluulojen varaan. Summa summarum: Nato ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka Venäjän uhalle. [Timo Heinonen: Hyvä rehellinen puheenvuoro! — Mari-Leena Talvitie: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-20T23:33:25,2022-04-20T23:38:17,Hyväksytty,1.1
2022_41_219,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_220,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelen puheessani rauhan merkitystä, kokonaisturvallisuutta ja Suomen Nato-sopivuutta. Olen jo pitkään kannattanut Suomen hakemista puolustusliitto Naton jäseneksi. Silti tulen kuuntelemaan tulevien viikkojen asiantuntijapuheenvuorot valiokunnassa, myös mahdollisen kritiikin, herkällä korvalla.
Kun Venäjä aloitti helmikuussa silmittömän hyökkäyssodan Ukrainaan, monelle suomalaiselle nousi mieleen kuulemansa tai kokemansa sotamuistot. Nämä myös herättivät valtavan halun auttaa ukrainalaisia ja Ukrainaa. Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria. Ukki ja paappa sekä mummini viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalankannaksella ilmavalvonnassa lottana. Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen ruokolahtelainen mummini toimi ja painotti läpi elämän, että kaikkein tärkeintä elämässä on rauha. Hän myös neuvoi meitä lapsenlapsia arvostamaan, rakentamaan ja vaalimaan rauhaa ja sitä, että rauha koostuu monista asioista. Se on tärkeää niin maiden ja kansakuntien kuin ihmistenkin välillä.
Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että käymme niin eduskunnassa kuin kansakuntana tätä keskustelua ja tulevia päätöksiä turvallisuusympäristömme muutoksista rakentavassa hengessä rauhaa rakentaen. Se tarkoittaa myös kuuntelemista ja kunnioitusta erilaisia näkökulmia kohtaan.
Valitettavasti Venäjä ei halua enää kunnioittaa rauhaa. Kuten selonteossa lukee, kansainvälisissä suhteissa luottamus Venäjään on romahtanut. Se on sivuuttanut diplomatian ja kaikki kansainväliset sopimukset ja julmasti pommittanut myös siviilejä niin päiväkodeissa, sairaaloissa kuin kulttuurikohteissa. Sodalla, vaikka toivomme sen jäävän lyhyeksi, on kauaskantoiset vaikutukset. Inhimillisen katastrofin lisäksi se heijastuu Euroopan turvallisuuteen, varautumiseen, huoltovarmuuteen ja irtautumiseen venäläisestä energiasta, mutta myös ihmisten hyvinvointiin ja liikkumiseen, ympäristöratkaisuihin ja markkinoiden epävarmuuteen.
Venäjän raju hyökkäys muutti Euroopan ja siten myös Suomen turvallisuustilannetta pysyvästi. Se on muuttanut myös suomalaisten näkemystä Nato-jäsenyydestä selkeästi. Helsingin Sanomien gallupissa maaliskuun lopulla suomalaisista 54 prosenttia kannatti Nato-jäsenyyttä. Tammikuun alussa luku oli 28. Myös meidän päättäjien tasolla liikehdintä Nato-jäsenyyden kannalle on ollut huomattavaa.
Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea kyse on Suomen kokonaisturvallisuudesta. Meidän on tehtävä kaikki keinot kokonaisturvallisuutemme vahvistamiseksi. On tärkeää, että maanpuolustuksen ja turvallisuuden resursseja lisätään, kuten lisätalousarviossa ja kehysesityksessä on tehty — hyvä niin.
Meidän on rakennettava kaikella varautumisella ja päätöksillä ensisijaisesti rauhaa. Tämä tarkoittaa, että eduskunnan on huomioitava myös ne turvallisuusviranomaiset, jotka ovat keskeisiä toimijoita ja tekijöitä näin rauhanaikana, ja niiden välttämättömät riittävät resurssit. Näitä ovat Rajan lisäksi poliisi ja pelastustoimi. Poliisimme toimii 24/7 sisäisen turvallisuuden puolustajana ja takaajana, mukaan lukien kyberpuolustus.
Viime vuodet olemme niin sisäisen turvallisuuden kuin ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen yhteydessä todenneet, ettei ole enää selkeää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajaa. Suomessa mahdollisesti näkyvät vaikuttamiskeinot, jotka tapahtuvat ja joita johdetaan jopa maamme rajojen ulkopuolelta, vaikuttavat sisäiseen turvallisuuteen, jopa yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen. Näitä voivat olla monet informaatio-, hybridi- ja kybertoimet. Maakaupat, energiaratkaisut, miinasopimukset ja monet nykyiset niin sanotut akilleenkantapäämme kaipaavat korjausliikkeitä.
Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana Natosta. Puolustuksemme on ollut pitkään yhteensopiva Nato-joukkojen kanssa, vaikka Nato-jäsenyyttä emme ole kansakuntana pohtineet. Ajattelen, että Nato-jäsenyys on nimenomaan paras rauhan tae ja puolustusratkaisu pienelle Suomelle. Kokoomus on ollut sitä mieltä jo vuoden 2006 puoluekokouksesta lähtien. Jäsenyys vahvistaisi Suomen välitöntä turvallisuutta, sillä täysjäsenyys loisi meille 5 artiklan mukaiset turvatakuut. Budjettivaikutukset olisivat kohtuulliset, [Puhemies koputtaa] alle 50 miljoonaa euroa vuositasolla. On tärkeää, että Nato-keskustelua käydään vihdoin laajasti. On toivottavaa, vaikkei välttämätöntä, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin. [Puhemies: Kiitoksia!]
Arvoisa puhemies! Nyt katse tulevaisuuteen ja katse Nato-jäsenyyteen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-04-20T23:38:29,2022-04-20T23:44:07,Hyväksytty,1.1
2022_41_221,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_222,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme historiallista aikaa. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut pysyvästi Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristöä. Venäjän hyökkäys loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, joihin Venäjä on itse sitoutunut. Kun Venäjä rikkoo itse hyväksymiään sopimuksia, on vaikea nähdä, miten voisimme perustaa oman turvallisuusstrategiamme luottamukseen, että Venäjä ei missään vaiheessa syystä tai toisesta kokisi tarvetta hyökätä myös Suomeen.
Arvoisa puhemies! Nato ei ole uhka Venäjälle. Nato on puolustusliitto. Se, minkä Venäjä todellisuudessa kokee uhkaksi, on demokratia, yksilön vapaus ja oikeusvaltioperiaatteet. Nämä ovat myös ne arvot, joihin Suomi ja suomalaiset uskovat. Uskomalla vapauteen, rauhaan, ihmiseen me muodostamme uhkan autoritääriselle naapurillemme, halusimme tai emme. Ja jos me emme halua kuulua Venäjän julistamiin ei-ystävällisiin maihin, meidän pitäisi tinkiä näistä arvoistamme. Minä en tingi, Suomi ei tingi, ja koska Suomi ei tingi, me emme voi jättää reagoimatta Venäjän aggressiivisiin valloitushaluihin, ja niinpä me tulemmekin tämän koko käsittelyn pääkysymykseen: haluammeko olla ulkona vai sisällä, Nato-jäsen vai ei?
Naton toiminnan kannalta merkittävin artikla on 5 artikla, eli turvatakuut. Varmistus siitä, että jos yhteen Nato-maahan hyökätään, niin hyökkäys koetaan kohdistuvan kaikkiin Nato-maihin: kaikki yhden puolesta. Maksimaalinen pidäke sille, että Nato-maahan ei ikinä hyökättäisi, kuten ei ole hyökättykään. Olennaista on ymmärtää, että tämä Nato-jäsenyyden päähyöty menettää tehonsa, jos jokin ei-Nato-maa saisi turvatakuut. Tämä nostaisi väistämättä keskustelua Nato-maiden keskuudessa jäsenyyden välttämättömyydestä. Siksi Ukraina sotii nyt yksin, siksi Suomi sotisi yksin. 
Nato-jäsenyys ja sen tuomat turvatakuut eivät kuitenkaan poistaisi vastuutamme oman maamme puolustamisesta. Vahva ja osaava Puolustusvoimat, korkea maanpuolustustahto ja yleinen asevelvollisuus on ja pysyy. Ne ovat ylpeytemme ja vahvuutemme nyt ja tulevaisuudessa. Nato-jäsenyyden kohdalla kysymys on lyhyen ajan riskeistä vastaan pitkän ajan hyödyt. On täysin luonnollista, että monia lyhyen ajan riskit huolestuttavat, tulevat enemmän iholle. Mutta uskon, että me, kansan valitsemat päättäjät, uskallamme rakentaa parempaa tulevaisuutta niistä riskeistä huolimatta, juurikin välttääksemme uhkista kaikkein pahimmat.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on koko Suomen asia — tämä on täysin selvää. Mutta kun olen kaakkoissuomalainen ja pääsen juttelemaan niin monien kaakkoissuomalaisten kanssa, niin haluan myös välittää tässä yhteydessä heiltä terveisiä. Monet heistä ovat erittäin huolissaan, jopa peloissaan, on sitten kyse mahdollisista Venäjän sotatoimista tai Nato-jäsenhakemuksen ympärillä pyörivästä hybridivaikuttamisesta. He, me olemme etulinjassa. Meidän kotimme, meidän perheemme. 
Tulkitsen tämän päivän keskustelun siten, että eduskunta on jo antanut mandaatin Suomen Nato-jäsenyydelle. Siksi toivonkin, että itse Nato-jäsenyyden hakemista ei enää pitkitetä, ei enää pitkitetä sitä aikaa, jona ihmiset joutuvat pelkäämään tai olemaan huolissaan. Edetään sinne, minne me kuulumme ja missä me jo monin osin olemme, länteen ja Natoon, turvan ja sotilaallisen toiminnan pidäkkeen maksimointiin. Onni suosii rohkeaa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-04-20T23:44:15,2022-04-20T23:49:18,Hyväksytty,1.1
2022_41_223,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_224,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Harva uskoi, että Venäjän Vladimir Putin ryhtyisi sotaisista sanoistaan tekoihin. Sodalla uhkaamisen ei uskottu johtavan täysimittaiseen sotaan. Näin kuitenkin kävi, ja nyt Venäjä käy Ukrainassa Putinin omaa veristä sotaa. 
Jos länsimaat eivät uskoneet Putinin lähtevän täysimittaiseen sotaan Ukrainassa, niin ei Putinkaan uskonut EU:n ja lännen yhtenäisyyteen ja päättäväisyyteen. Länsimaat ovat olleet yhtenäisempiä kuin ehkä koskaan, ja reagointi on ollut päättäväistä. 
Putin on joutunut pettymään myös sodassaan. Ukrainalaisten vastarinta on ollut kiivasta ja maanpuolustustahto korkeaa. Venäjä onkin menettänyt valtavan määrän nuoria miehiä. Samaan aikaan venäläisten sotilaiden taistelutahto on ollut heikkoa. Sen ymmärtää, sillä pakottihan Putin sodassaan slaavit slaaveja vastaan. Myös venäläisjoukkojen huolto on ontunut, ja sotilaat ovat nähneet nälkää ja kylmää. Myös Putinin käskyt hyökätä siviilikohteita vastaan ovat nostattaneet vastarintaa. Iskut päiväkoteihin ja asuinalueille täyttävätkin jo sotarikoksen merkit. Seuraavan Putinin Euroopan tapaamisen paikan pitää olla Haagissa. 
Maanpaossa elävä entinen Putinin sisäpiiriläinen Mihail Hodorkovski antoi kylmäävän haastattelun MTV:llä maaliskuussa. Hän alleviivasi, että Suomen pysytteleminen jollain tavalla neutraalina ei pelastaisi Suomea Putinilta, mutta Nato sen sijaan voisi pelastaa. Naton ulkopuolella pysytteleminen ei pidä Suomea Venäjän aggressioiden ulkopuolella, sillä jo nyt tehtyä Putinin päätöstä hyökkäyksestä Ukrainaan on Hodorkovskin mukaan vaikea selittää rationaalisesti, koska päätös ei ole rationaalinen vaan johtuu Putinin harhaisuudesta. Putin on siis valmis sotatoimiin myös muualla kuin Ukrainassa, ja vaarassa ovat tällöin naapurimaat, joiden Putin ei katso osoittaneen solidaarisuutta Venäjälle. Hodorkovskin mukaan Suomella onkin kaksi vaihtoehtoa: ensimmäisenä vaihtoehtona se, että näyttäisimme tukevamme Putinin toimia vähintään osittain, ja toinen vaihtoehto on olla valmiina vastustamaan Putinia suoraan aseellisesti, jos Ukraina ei onnistu nyt häntä pysäyttämään. 
Suomalaisista nyt enemmistö tukee Nato-jäsenyyttä. Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti, dramaattisesti ja pysyvästi. Juuri tällä hetkellä rajoillamme on rauhallista ja maahamme ei kohdistu sotilaallista uhkaa. Mikä on tilanne huomenna, emme valitettavasti Putinin naapurissa sitä enää tiedä. On selvää, että ainoa pidäke Putinille on Nato. Suomen tulee nyt liittyä Natoon. Putin ei ole hyökännyt yhteenkään Nato-maahan eikä sitä tee jatkossakaan, sillä Hodorkovskin sanoin: ”Putin ei voi olla varma siitä, etteikö Nato suojelisi jäsenmaitaan. Hän ei ole niin mielipuoli, että olisi valmis itsemurhaan.”
Arvoisa puhemies! ”On sataprosenttisen selvää, että meillä täytyy olla välitön aktiivinen mahdollisuus Nato-jäsenyyden hyödyntämiseen. Me olemme mielestäni tiellä, joka tarkoittaa sitä, että meidän hyvin läheinen yhteistyömme Naton kanssa palvelee tarvittaessa mahdollisuuden välitöntä käyttöönottoa. Jos turvallisuustilanne omassa turvallisuusympäristössämme muuttuu huonommaksi, tämä mahdollisuus otettaisiin käyttöön.” Näin totesi Ilkka Kanerva 5. helmikuuta 2021 Uudessa Suomessa. Hän korosti myös reserviläistoimintaamme ja korkeaa maanpuolustustahtoamme. Ilkka Kanerva olisi ansainnut olla paikalla tässä keskustelussa. Viimeisessä viestissä hänelle kirjoitin: ”Ollos huoleton, poikas valveill’ on: me viemme tämän asian nyt loppuun.” 
Minun isänmaahani kuuluvat myös sankariristien rivit. Niiden veljiemme ja sisartemme muiston kunnioittaminen, jotka eivät väistäneet vastuuta silloin kun isänmaa heiltä vastuun kantamista ja uhrauksia vaati, ja joita saamme kiittää siitä, että nyt voimme elää vapaan maan vapaina kansalaisina. Eläköön, kauan eläköön Suomi!", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-20T23:49:22,2022-04-20T23:54:25,Hyväksytty,1.1
2022_41_225,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_226,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuuspolitiikan järjestystä perustavanlaatuisesti. Turvallisuuspoliittiset linjat ovat rajussa liikkeessä koko maailmassa, Euroopassa ja erityisesti myös meillä Suomessa. Käymme nyt perusteellista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta päivitetyn ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon pohjalta. 
Suomelle on parasta muuttuvassa maailmantilanteessa lähteä hakemaan Naton jäsenyyttä. Se luo mahdollisuuksia mutta myös haasteita, joita meidän ei tule väheksyä. Naton historia ei ole veretön. Jugoslavian, Afganistanin ja Irakin sotilasoperaatiot Yhdysvaltojen johdolla eivät ole olleet varsinaisia menestystarinoita. Niistä on aiheutunut paljon inhimillistä kärsimystä, ja siviilejä on kuollut. Näin ollen on selvää, että puolustusliitossa ollessamme tämän tyyppiset operaatiot ovat hyvin arveluttavia, enkä toivoisi Suomen osallistuvan tällaisiin toimiin. On hyvä, että nämäkin asiat keskustellaan läpi Nato-prosessin aikana. Se luo avoimuutta ja antaa rehelliset lähtökohdat Nato-jäsenyydellemme. 
Puhemies! Hakiessamme jäsenyyttä pidän tärkeänä sitä, että sille on laaja puolueiden yksituumaisuus yli hallitus-oppositiorajojen sekä kansan tuki. Suurin osa puolueista onkin kääntynyt Naton suuntaan, ja historiallisesti enemmistö kansastakin on Nato-jäsenyyden kannalla. Jos Suomen pitkä linja on jotain ollut, se on ollut tosiasioiden tunnustamista ja kansallisen liikkumatilan turvaamista kaikissa olosuhteissa. Nyt olemme tilanteessa, jossa Venäjään ei voi luottaa ja kumppaneita tarvitsemme välttämättä myös sotilaalliseen puolustukseen lännestä. Ratkaisujen pitää palvella kansan etua ja turvaa. 
Arvoisa puhemies! Malttia on tarvittu jokaisessa ratkaisussa, koska ne eivät ole koskaan olleet helppoja. Suomi on kyennyt valitsemaan kuhunkin aikakauteen sopivat ratkaisut, jotka ovat vahvistaneet maamme turvallisuutta ja hyvinvointia. Paasikivi—Kekkosen-linja oli välttämätön ja tarpeellinen kylmän sodan aikana, mutta nyt maailma on perustavanlaatuisesti muuttunut. Kuten presidentti Paasikivikin totesi: ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.” Suomi on maailman myrskyissä onnistunut löytämään parhaat ratkaisut vaikeissakin tilanteissa. Suomea on johdettu viime sotien jälkeen viisaasti silloisten valtiomiesten johtamana. Tämä viisaus saa varmasti jatkoa. 
Puhemies! Venäjän toimet siviilejä, naisia ja lapsia kohtaan ovat äärimmäisen julmia, eikä niitä pitäisi nykypäivänä tapahtua missään olosuhteissa. En halua tällaisia hirmutekoja tapahtuvan, ja olen punninnut tarkasti omaa lopputulemaani kuluneen sodan aikana Naton suhteen. Jos Suomen valtiojohto tulee esittämään Nato-jäsenyyttä, niin tulen äänestämään sen puolesta. 
Kuten meidän eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Juha Pylväs sanoi, keskustan eduskuntaryhmä on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen, mikäli siihen yhdessä päädymme. Suomen ratkaisut ovat aina perustuneet siihen, että ne ovat vahvistaneet Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja maamme kansainvälistä asemaa. Näin tulee olla myös nyt.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-20T23:54:32,2022-04-20T23:59:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_227,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen Piritta poissa. Edustaja Rehn-Kivi poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_228,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä käynnisti 24. helmikuuta suoran sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Hyökkäys loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta. Selonteossa todetaan, että Venäjän toiminta rikkoo Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Helsingin päätösasiakirjaa ja Pariisin peruskirjaa sekä Budapestin sopimusta vuodelta 1994. Näihin kaikkiin asiakirjoihin Venäjä on sitoutunut. Selvää tapahtuneen perusteella on, että Venäjä valitsee omien intressiensä perusteella, miltä osin se kunnioittaa kansainvälistä oikeutta, ja tästä seuraa se, ettei Venäjään voi luottaa sopijapuolena.
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin sääntömääräinen perusta on murrettu. Suomen on reagoitava muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ja etenkin siihen, että meidän rajanaapurimme on osoittanut olevansa valmis käyttämään avointa sotilaallista voimaa omaa rajanaapuriaan vastaan. Reagointi luonnollisesti tarkoittaa oman turvallisuutemme vahvistamista niillä keinoilla, jotka katsomme tehokkaimmiksi. Valtiojohtomme on osoittanut toimivansa tilanteen vaatimalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-20T23:59:40,2022-04-21T00:01:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_229,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti poissa. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_230,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on viimeisten kuukausien aikana muuttunut ehkä jopa pysyvästi, ainakin hyvin pitkäksi aikaa. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on vastoin niin kansainvälisiä sääntöjä kuin ihmisten ymmärrystä. Mariupol, Butša ja Harkova ovat esimerkkejä siitä, millaista tuhoa julmuus jättää jälkeensä. Venäjä on arvaamaton, eikä se kaihda keinoja saavuttaakseen päämääriään — joskaan emme edes täysin tiedä, mitkä lopulta ovat noita päämääriä. Voimme vain arvailla, luottaa emme enää voi.
Näiden lähellä tapahtuvien järkyttävien sotatoimien vuoksi myös Suomen on pakko tarkastella tulevaisuuttaan uudessa valossa. Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Miten me Suomessa parhaiten ja varmimmin takaamme turvallisuutemme? Olemme suurien, kauaskantoisten valintojen äärellä. 
Suomen vahvuuksia on perinteisesti ollut kattava varautuminen ja hyvä kansallinen puolustuskyky. Emme ole lähteneet luopumaan yleisestä asevelvollisuudesta. Puolustusvoimien suorituskykyä on vahvistettu. Meillä on koulutettu reservi ja ennen kaikkea korkea maanpuolustustahto. Näistä pitää huolehtia tulevaisuudessakin kaikissa olosuhteissa. 
Suomen vahvuus on myös moninaiset kumppanuudet ja yhteistyö, joista nykytilanteessa on tärkeää pitää kiinni. Euroopan unionin yhtenäisyys ja vahvuus, nyt jos koskaan, on tärkeää. Mitä vahvempi ja yhtenäisempi toimija EU on, sitä turvatumpi on myös Suomen asema. Euroopan unionin yhtenäisyys onkin Ukrainan sodan myötä yllättänyt eittämättä myös naapurimme, maan, jolla on kavereita enää kovin vähän, maan, joka yhteiskuntana eristäytyy ja sulkeutuu entisestään. Tämä kaikki vuonna 2022. Surullista. 
Ehkä tärkein vahvuutemme on kuitenkin yhtenäisyys. Täällä monissa puheenvuoroissa on korostettu Suomen ja Ruotsin yhteistyötä, eikä sitä liiaksi voi korostaa. On tärkeää, että yhteys meidän läheisimmän kumppanimme kanssa on tiivistynyt entisestään. Itämeren turvallisuuden takaaminen on meidän yhteinen tavoitteemme, ja siihen tarvitaan meistä molempia. Kumpikin maa teemme kuitenkin itsenäisesti turvallisuuspoliittiset ratkaisumme, mutta on selvää, että yhtenäisesti toimimalla myös vakaus vahvistuisi.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan vaikutukset ovat moninaisia ja näkyvät meidän jokaisen arjessa. Yleinen hintatason nousu tuntuu jo nyt, mutta vaikutuksia on jopa siihen, mitä päivittäin näemme ja kuulemme. Jokaisen suomalaisen on tärkeää varautua muuttuvaan ympäristöön, ja nyt tarvitaan jokaiselta myös kriisinsietokykyä. Erilainen hybridi- ja informaatiovaikuttaminen tulee eittämättä lisääntymään. Sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa tiedot leviävät nopeasti, mutta tiedon luotettavuuden ja uskottavuuden arvioiminen käy yhä vaikeammaksi. On tärkeää ymmärtää informaatiovaikuttamisen keinot ja tarkoitukset. Vihamielinen vaikuttaminen tulee todennäköisesti lisääntymään, ja tarvitaan malttia tunnistaa tällainen toiminta. Meidän jokaisen pitää olla näinä aikoina monin tavoin hereillä.
Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanteemme muututtua kansalaisten mielipide on hyvin nopeasti muuttunut selvästi myönteisempään suuntaan suhteessa Nato-jäsenyyteen. Tilanne on samankaltainen myös Ruotsissa. Kun turvallisuuden kokemus on uhattuna, katse kääntyy sinne, mistä koetaan saatavan lisää turvaa. On tärkeää, että me kansanedustajat täällä käymme läpi ripeästi mutta perusteellisesti ja hyvässä yhteistyössä eduskuntakäsittelyn turvallisuuspoliittisten ratkaisujemme suhteen. Meillä on erilaisia mielipiteitä ja kantoja. Osa kannattaa Nato-jäsenyyttä, osa vastustaa, ja osa tarvitsee vielä vahvistusta kantansa muodostukseen. Tälle kaikelle demokratiassa ja tässä talossa on tilaa. 
Suomi on historiallisten valintojen äärellä. Paluuta menneeseen ei ole, eikä takuita tulevaisuudesta ole kenelläkään. Punninta turvallisuuspolitiikkamme suunnasta on tehtävä kuitenkin nyt. Meillä on vain yksi kysymys, johon tarvitsemme lopullisen vastauksen: mikä on tässä ajassa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta paras ratkaisu? Se ratkaisu tehdään pitkälle tulevaisuuteen eteenpäin, ja sen ratkaisun me varmasti löydämme. Me löydämme sen yhdessä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-04-21T00:01:45,2022-04-21T00:06:53,Hyväksytty,1.1
2022_41_231,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman poissa. Edustaja Pitko poissa. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_232,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston laatima ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on hyvin tervetullut, ja on oleellista miettiä nykyistä turvallisuuspoliittista tilannetta maailmalla. Fakta on, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyksen myötä. Sodan vaikutukset Suomessa ovat näkyneet käytännössä muun muassa energian ja ruuan hinnoissa. Haluaisin siksi nostaa esille huoltovarmuuden merkityksen Suomen turvallisuudelle.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-04-21T00:07:00,2022-04-21T00:07:36,Hyväksytty,1.1
2022_41_233,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole kivutonta tai helppoa, kun maailmankuva romahtaa. Ei etenkään silloin, kun se romahtaa kahdesti uran aikana. Osa kansanedustajista ja poliitikoista on sinisilmäisesti kuvitellut ensin Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän suhteen, että kun Suomi rakentaa ystävälliset ja läheiset välit Moskovaan, niin näin voitaisiin taata Suomelle laajin mahdollinen turvallisuus. Todellisuus on osoittanut toisin. Mauno Koiviston perusidea siitä, että Venäjän tavoitteena on pyrkiä suurvalta-asemaan niin taloudellisesti kuin aseinkin, kestää aikaa. Tätä osoittaa myös helmikuun lopussa alkanut Venäjän brutaali ja rikollinen hyökkäyssota Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Viimeisen 20 vuoden aikana merkkejä Venäjän aggressiivisuudesta on voinut nähdä, jos niitä on halunnut nähdä. Ilmatilaloukkauksia, toimittajien murhia, hyökkäys Georgiaan, sairaaloiden pommituksia Syyriassa, ensimmäinen hyökkäyssota Ukrainaan, matkustajalentokoneen alasampuminen, sukellusvenehavaintoja Ruotsin saaristossa, myrkytysmurhia eurooppalaisissa kaupungeissa ja nyt tuhoamissota Ukrainassa. On myös lukuisa joukko pehmeämpiä ja salakavalampia vaikuttamisen muotoja. Kaasuputket Itämeren pohjassa, ydinvoimala Pohjois-Pohjanmaalla, urheilun ja politiikan sekoittaminen, maakaupat strategisten kohteiden lähistöllä ja lopulta hirmuhallitsija Stalinin kasvava ihannointi. Merkkejä on ollut, jos ne on halunnut huomata.
Varoittavia puheenvuoroja on yleensä Suomessa haluttu hiljentää ja haukkua, milloin nimittelemällä niitä Nato-haukoiksi tai pelonlietsonnaksi tai sotahulluudeksi. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että sellaiset poliitikot, joilla on ollut kaikista pessimistisin suhtautuminen Venäjän kehitykseen, ovat olleet oikeassa. Venäjä on osoittanut häikäilemättömyyttä ja pahuutta, minkä vuoksi meidän on varauduttava kaikennäköisiin vaikuttamisyrityksiin. Onneksi Suomi on ymmärtänyt lähihistoriassaan tukeutua yleiseen asevelvollisuuteen ja tekemään Puolustusvoimia tukevia hankintoja sellaisinakin hetkinä, kun ne eivät ole olleet kaikista suosituimpia.
Arvoisa puhemies! Nyt kun Suomi toivon mukaan lähtee tämän selonteon myötä tavoittelemaan Nato-jäsenyyttä, on meidän tehtävämme huolehtia siitä, että minkäänlaiselle jälkisuomettumiselle ei jätetä tilaa. Tällä tarkoitan sitä, että ei harhauduta kuvittelemaan, että Natossa voisi olla vain puoliksi mukana. Suomen on tavoiteltava vain ja ainoastaan täysimääräisiä turvallisuushyötyjä.
Naton kannatus Suomessa on lähtenyt liikkeelle ensisijaisesti Suomen kansasta. Ihailen sitä rohkeutta muuttaa näkemyksiään silloin, kun maailma muuttuu ympärillä. Samaa toivon toki poliitikoilta, jotta se tehtäisiin tarpeesta eikä pelkästään kannatuksen vuoksi. Meillä on ollut iso joukko ihmisiä, jotka ovat nähneet tarpeen Nato-jäsenyydelle jo vuosia aikaisemmin. Erityistä painoarvoa annan niille ammattilaisille, jotka ovat johdonmukaisesti kannattaneet Suomen Nato-jäsenyyttä silloinkin, kun se ei ole ollut muodikasta. Erityisesti kiitän Puolustusvoimien ja upseeriston jäseniä, jotka ovat pitäneet jäsenyyden hyötyjä esillä.
Arvoisa puhemies! Nato on luonteeltaan puolustusliitto ja demokraattinen järjestö, jossa jokaisen jäsenmaan ensisijainen tehtävä on huolehtia oman alueensa ja lähialueensa puolustuksesta. Naton toimintaan ja sen operaatioihin osallistuminen tehdään jäsenmaiden omista lähtökohdista ja oman demokraattisen prosessinsa kautta. Puolustusliitto Naton jäsenyyden tärkeimpiin hyötyihin kuuluu hyökkäysten ennalta ehkäiseminen. Pienelle jäsenmaalle jäsenyyden etu on hyvin selkeä. Kun yksi on kaikkien puolesta ja kaikki yhden puolesta, niin tällöin hyökkääjän kynnys uhata ja painostaa on korkeampi. Jäsenyys siis parantaisi suomalaisten kokonaisturvallisuutta. Se myös kasvattaisi kansainvälisten investointien maariskin pienentämistä, eli maamme näyttäytyisi yhtä houkuttelevalta investointikohteelta kuin naapurimaamme.
Meidän on nyt edettävä päättäväisesti ja rivakasti Nato-prosessissa, ja kaikki päätöksenteon tueksi tarvittava tieto on kyllä olemassa. On toivottavaa, että kansanedustajat kykenevät etenemään nyt tässä asiassa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-04-21T00:10:14,2022-04-21T00:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_41_234,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_235,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten nyt käsittelyssä olevassa selonteossa todetaan, on Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tämä Venäjän oikeudeton hyökkäys on aiheuttanut humanitäärisen katastrofin lisäksi tarpeen pohtia uudelleen Suomen puolustusratkaisuja. Puolustusratkaisut ovat iso kokonaisuus, mutta kaksi suurta kysymystä ovat Suomen Nato-jäsenyys ja Ottawan miinakieltosopimuksesta irtaantuminen.
Rauhanturvaajataustani myötä olen pitänyt Suomen etuna toimia puolueettomana rauhanturvaamisen suurvaltana ja rauhan välittäjänä maailmalla. Kuitenkin hyökkäyskäskyn antaessaan naapurivaltion sopimuksia kunnioittamaton johtaja murensi aiemmat perusteet, joiden perusteella olemme voineet pysyä neutraaleina. Nyt olemme uudessa nollatilanteessa, jossa perusteet puolustusyhteistyölle on määriteltävä uudelleen.
Suomelle parasta turvallisuuspoliittista ratkaisua haetaan laajalla parlamentaarisella yhteistyöllä. Tasavallan presidentin ja ulkopoliittisen ministerivaliokunnan valmistelun lisäksi eduskunnan työtä ohjaa osaltaan myös käsittelyssä oleva ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, vaikka se ei ota varsinaista kantaa mahdolliseen Nato-jäsenyyshakemukseen.
Suomi on jo tehnyt merkittävästi yhteistyötä Naton kanssa, joten Venäjän etupiiriajattelun mukaisesti on hyvin mahdollista, että Suomi on jo luokiteltu Venäjälle vihamieliseksi valtioksi. Meillä on siis Natoon kuulumisen riskit jo olemassa, mutta ei jäsenyyden tuomia takeita turvallisuudesta. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan perustana on kansallisen liikkumatilan ja valintamahdollisuuksien ylläpitäminen. Suomen on säilytettävä mahdollisuus liittoutua sotilaallisesti ja hakea Nato-jäsenyyttä.
Arvoisa puhemies! Olen osallistunut kolmeen eri kriisinhallintaoperaatioon Libanonissa, Bosniassa sekä Mosambikissa, joista viimeisessä osallistuin YK:n alaiseen humanitääriseen miinanraivausoperaatioon. Tästä huolimatta kannatan Suomen irtautumista Ottawan miinakieltosopimuksesta, johon liittyvää kansalaisaloitetta tänään käsittelimme. Olen allekirjoittanut myös edustaja Ronkaisen eduskunnassa tekemän aloitteen miinakiellosta irtautumiseksi. Miina on puolustusase ja suomalainen tapa käyttää miinaa on vastuullinen, sillä miinoitusta tehdessä siitä laaditaan myös kartta, jonka pohjalta alue on kriisin jälkeen helpompi raivata.
Arvoisa puhemies! Venäjän uhkaukset Natoon liittymisestä pitää ottaa tosissaan, mutta niille ei pidä alistua. Kiristykseen suostuminen on kuin antaisi pikkusormen paholaiselle. Yksi käsi on jo Suomi-neidolta viety, joten puolustetaan toista kaikin käytettävissä olevin keinoin sekä resurssein ja tehdään eduskunnassa Suomelle paras mahdollinen puolustuspoliittinen ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-21T00:15:30,2022-04-21T00:19:28,Hyväksytty,1.1
2022_41_236,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_237,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on todella ajankohtainen ja tärkeä. Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja aloitettua sodan. Tilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Suomen on päästävä nopeasti irti Venäjä-riippuvuudesta. Meidän tulee parantaa kotimaista huoltovarmuuttamme ja lisätä energiaomavaraisuuttamme. Meidän on myös varmistettava kotimainen ruoantuotanto.
Selonteko ja sitä täydentävät valiokuntakäsittelyt tarjoavat eduskunnalle laajan ja perusteellisen tietopohjan käydä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista keskustelua ja tehdä tarvittavat johtopäätökset Suomen ja suomalaisten turvallisuuden vahvistamiseksi. On hyvä, että Suomi on johdonmukaisesti panostanut kansalliseen puolustukseen jatkuvasti, ja viimeaikaiset päätökset puolustusmäärärahojen lisäämiseksi tulevat todella tarpeeseen.
Tämä selonteko ei ota kantaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta tai liittymistä vastaan. Se kuitenkin antaa realistisen, laajan kuvan turvallisuusympäristömme rajusta muutoksesta. Selonteko täydentää valtioneuvoston aiemmin antamia selontekoja, kuten ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa sekä puolustusselontekoa. Selonteko käsittelee ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä taloudellisia vaikutuksia, huoltovarmuutta ja varautumista, vaikutuksia yhteiskuntamme toimintoihin, kriisinsietokykyä, hybridivaikuttamista, kyberturvallisuutta, siviiliväestön suojaamista ja kriittistä infraamme, siis hyvin laajasti nykytilaa.
Yhteenveto selonteosta oikeastaan yksinkertaisesti on, että olennaisesti muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää Suomen turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia — siis se edellyttää Suomen turvallisuuspoliittista uudelleenarviointia. Tämä selonteko selkeästi myös antaa suuntaa ja ottaa askeleita kohti Nato-jäsenyyttä, kun sitä tarkemmin lukee, mutta ei tee siitä esitystä.
Arvoisa puhemies! Seuraava vaihe liittymisprosessissa Natoon olisi selonteko tai tiedonanto eduskunnalle. Suomen ja suomalaisten turvaaminen on meidän tärkein tehtävämme täällä eduskunnassa. Nyt jos koskaan tarvitaan laajaa yhtenäisyyttä johtopäätösten teossa ja lopullisissa päätöksissä toisiamme kunnioittaen. Käsitellään asiat perusteellisesti mutta ripeästi, sitä suomalaiset odottavat meiltä. Vaikka Suomeen ei nyt kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, niin päätöksiä on tehtävä ajassa ja tulevaisuuteen katsoen. Edessämme on ehkä itsenäisyytemme ajan suurin turvallisuuspäätös, päätös hakea Nato-jäsenyyttä.
Suomessa on yleinen asevelvollisuus, ja meillä suomalaisilla on vahva maanpuolustustahto. Se on vahvempi kuin kellään muulla maalla Euroopassa. Nato on puolustusliitto, ja toivottavasti myös Suomi on pian sen jäsen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-04-21T00:19:34,2022-04-21T00:24:12,Tarkistettu,1.1
2022_41_238,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, poissa. Edustaja Petelius, poissa. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_239,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, ensimmäistä kertaa poliittisessa historiassa tulen käyttämään perustuslain suomaa puheoikeutta hiukan pidempään puheenvuoroon. Koen kokonaisuuden olevan niin merkityksellinen Suomen tulevaisuuden näkökulmasta, että se vaatii tilaisuuden sanoa oma mielipiteeni asiasta kunnolla julki. Koen puhuvani myös heidän puolestansa, jotka eivät uskalla puhua ääneen sen pelossa, että heidät eristetään yhteisöistään tai heitä kohtaan hyökätään muuten. Sellaisia kansalaisia on nimittäin ympäri Suomen, ja ei puhuta kymmenistä ihmisistä sen sähköpostivirran perusteella, mitä itse olen saanut. Ja jos se ei olisi riittänyt syyksi, niin tänä aamuna sain lisäpontta puheenvuorolleni myös valtakunnallisen sanomalehden pääkirjoituksesta. Haluan puhua kantani auki erityisesti nyt, kun pitäisi ilmeisesti vain olla hiljaa, jos kokee tarvitsevansa lisää aikaa tai lisää tietoa päätöksentekoon. Vaikuttamisyrityksenä se oli kovin ontto, mutta kun vaikuttamisyrityksistä puhutaan, niin kyllä sitä meilläkin osataan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja on ollut vakaa kauan. Aihepiirinä kokonaisuus ei ole ollut koskaan helppo keskusteltava, ja varsinkin tämänhetkisessä tilanteessa tuntuu, että aitoa keskustelua ja vuoropuhelua ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ei ole voinut edes julkisesti käydä. Ihmisiä on leimattu, nimitelty ja uhkailtu epäsuorasti ja suoraan, mikäli ei ole ilmoittautunut välittömästi Nato-jäsenyyden kannattajaksi.
Pitkän linjan ulkopolitiikan toimijat, myös jo edesmenneet, ovat saaneet huutia, panettelua ja herjaamista osakseen. On kokonaan unohdettu, että he ovat eläneet hyvin erilaisessa ajassa ja pyrkineet tekemään Suomen ja suomalaisten, sekä juuri sen hetken että myös pitkän aikavälin kannalta kestäviä ratkaisuja. Silloiset päättäjät ovat eläneet ja kokeneet sodan, ja me alamme täällä eduskunnassakin olla niitä ikäluokkia, jotka ovat kuulleet sodasta ja sodan jälkeisistä ajoista vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan, yleensä vanhemmilta, jotka elivät lapsuuttaan sodan jälkeen.
Paasikiven linja ulkopolitiikan johtoajatuksena on kuitenkin tuttu käsite. Se kesti pitkään, ja nyt kun jälleen puhutaan suomettumisesta ja tarpeesta itsenäistyä, on syytä muistaa, että tehdyllä ulko- ja turvallisuuspoliittisella työllä on Suomessa säilytetty rauha yli 70 vuotta. Historioitsijat arvioivat Paasikiven linjan loppuneen laajemmassa mitassa vuoden 1992 Hornet-ratkaisuun, jossa avattiin tie laaja-alaisempaan puolustukselliseen yhteistyöhön Yhdysvaltojen kanssa. Ja viimeistään Krimin valtauksen myötä 2014 viimeinenkin luottamuksen napanuora oli katkaistu. Joku herätys kai maailman olisi pitänyt kokea jo silloin, mutta toistakymmentätuhatta ihmistä sai kuolla ilman sen suurempaa meteliä Euroopasta tai muualta. Ei Venäjä silloinkaan tehnyt ystävällismielistä lähestymistä naapuriin, vaan valtasi alueita itselleen verisesti, mutta siihen ei juuri kevyempää pakotepolitiikkaa merkityksellisemmin puututtu.
Nyt on kuitenkin puututtu, mutta olemmeko me nyt Suomessa osaltamme tekemässä päätöksiä, jotka todella varmasti kestävät myöskin aikaa ja maailman menoa ja muuttuvaa elämää siellä? Kotimaisesta keskustelusta ehkä surullisimmaksi on tehnyt keskustelun sävy ja viittaukset siihen, ettei Suomi olisi koskaan ollut aidosti itsenäinen ja demokraattinen länsimaa. En tiedä, mistä tämä sävy johtuu, sillä olen itse kasvanut sivistysvaltiossa, jossa demokratia on vallinnut ja tasa-arvo on ollut oikeusvaltion vahva peruskivi ja pohja. Jopa meidän populaarikulttuurimme virtaukset ovat läntisiä, emmekä me hirveästi hae hallintokulttuuriimmekaan inspiraatiota Venäjältä.
Demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi on tehty tänäkin päivänä koko ajan töitä. Meillä on oma kieli, kulttuuri, vahva koulutusperusta. Täällä asuvat ihmiset ovat osaavia ja fiksuja. Meillä on voinut keskustella asioista, puhua suoraan ja olla eri mieltä ilman pelkoa vankilatuomioista tai salamurhasta esimerkiksi erilaisen ideologisen tai uskonnollisen vakaumuksen vuoksi. Sen olen oppinut, että itsetunnon kanssa meillä on aina ollut ongelmia pois lukien ne hetket, jolloin olemme menestyneet jääkiekossa, muussa urheilussa tai Euroviisuissa. Silloin on kansallistunto voimissaan ja suomalaisuuteen uskotaan, torilla tavataan. Muina hetkinä me olemme olleet kansalliselta [Puhemies koputtaa] itsetunnoltamme selvästi kasvuvaiheessa, kun vaikeissa paikoissa alamme uudelleen puhua suomettumisesta ja siitä, että me edustamme jotain muuta kuin eurooppalaista perhettä ja olisimme jotain muuta kuin vahvasti [Puhemies koputtaa] sekä aktiivinen osa länttä että länsimaista kehitystä myös Euroopan unionin jäsenyydenkin kautta. Maailman historia on kuitenkin monta kertaa...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Kyllönen, meillä on sovittu tämä viiden minuutin aikarajasuositus, ja pyydän, että pyydätte uuden puheenvuoron ja jatkatte sitten, jos jatkatte pidempään.] Okei, että vaikka se on pyydetty täältä salista se puheenvuoro?", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-21T00:24:23,2022-04-21T00:30:13,Hyväksytty,1.1
2022_41_240,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Vaikka se on pyydetty täällä, niin se on se viisi minuuttia. — Edustaja Yrttiaho poissa. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_241,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni jäi hieman kesken, ja päätin tulla pitämään sen vielä loppuun asti, koska aihe on tärkeä. 
Nato ei ole sillä tavoin arvoyhteisö kuin jossain puheenvuoroissa esitetään, mutta kuitenkin Suomelle jäsenyys olisi sijaintimme huomioiden luonteva ja pragmaattinen valinta, joka olisi kannattanut tehdä jo aikaa sitten. Toisaalta globaalisti valta jakautuu vähemmän ja enemmän autoritäärisiin ryhmittymiin, ja tässä kokonaiskuvassa Suomi ja Pohjoismaat Euroopan osana luontevasti kuuluvat Natoon. Jokaisessa maassa tehdään kuitenkin jatkossakin omat päätökset siitä, miten terveydenhuolto järjestetään, kenelle se järjestetään, onko koulutus kaikille maksutonta ja niin edelleen. Suomi ja toivottavasti myös Ruotsi ovat jo nyt vahvoja kumppaneita, ja jäseniä kenties lähitulevaisuudessa, jotka ottamalla sen viimeisen askeleen jäsenyyteen vahvistaisivat myös Euroopan vakautta. Ne eivät uhkaa ketään ja haluavat ylläpitää rauhaa ja demokratiaa. 
Kun etupiirejä yritetään määritellä maiden omasta tahdosta riippumatta, on koko Euroopan olemassaolon kannalta olennaista, että Eurooppa ottaa vastuun omasta tulevaisuudestaan. Eurooppa on rauhan ja demokratian projekti, ja on hienoa, että se on syntynyt ja olemme kyenneet yhteistyöhön ja yhteiseen päätöksentekoon, myös Venäjän hyökkäyksen myötä. Eurooppa on erityisesti taloudellisesti vahva, ja siksi nyt kannattaisi ottaa käyttöön esimerkiksi monien ekonomistien suosittelemat tuontitullit, energiansäästö ja vastuullinen yritystoiminta sekä lopettaa fossiilienergian tuonti Venäjältä — mutta pitää mielessä myös aikataulu: nyt osa maista on luvannut huoltovarmuuteen panostamista ja omaa energiantuotantoa toteuttaa esimerkiksi vuoden lopussa, mutta jos esimerkiksi ottaisimme käyttöön ekonomistien suosittelemat tuontitullit, vähentäisimme jo nyt merkittävästi tuontienergiaa Venäjältä ja voisimme kenties vaikuttaa tehokkaammin Euroopan rauhan eteen ja sodan loppumiseen, ja ainakin sen rahoittamisen loppumiseen.
Suomen tulee huomioida myös kyberturvallisuuden vaatimukset. Meitä ei ole sillä tavoin uhannut kukaan myöskään kyberturvallisuuden osalta kuin miten nyt tämä uhka saattaa realisoitua, ja tässä tarvitaan myös paljon osaamista, joka täytyy ottaa käyttöön. Pitää pystyä reagoimaan nopeasti. 
Suomi on rakentanut pitkään osana Pohjoismaita vapaata demokratiaa, lehdistönvapautta, sivistystä ja luottamusta hyvin onnistuneesti. Olemme puolustaneet oikeusvaltiota. Jokainen päätös on vain paras arvio siitä tilanteesta. Nyt kuulostaa siltä, että eduskunnalla on muodostunut jo vahvasti se suunta, mihin mennään, mutta on tärkeää, että on tilaa myös sille keskustelulle, jota täällä on peräänkuulutettu, ja eduskunta ryhtyy nyt tekemään toivottavasti yhteistuumin tätä tärkeää arviota ja päätöstä Suomen tulevasta suunnasta puolustuspoliittisesti.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-04-21T00:30:21,2022-04-21T00:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_41_242,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_243,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan joutuisi. Näin totesi Ilkka Kanerva viime eduskuntakaudella UTP-selonteon käsittelyssä. Arvostetun ja liian aikaisin menettämämme kollegan, ministeri Ilkka Kanervan viisaus ja kyky hakea yhteisymmärrystä ja yhtenäisyyttä Suomelle tärkeitä ratkaisuja tehtäessä on sitä, mitä me juuri nyt eduskunnassa kipeästi tarvitsemme. 
Valtioneuvoston selonteko turvallisuusympäristön muutoksesta on tiivis kuvaus Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen seurauksista Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristölle. Selonteossa todetaan, kuinka Suomen puolustuskykyä vahvistetaan, lainsäädäntöä päivitetään ja kyberpuolustukseen liittyvät vastuut ja toimivaltuudet selvennetään. Kyberpuolustuksen rakentaminen on tärkeä ja kiireellinenkin toimenpide, sillä tulemme näkemään mitä todennäköisimmin paitsi häirintää ja mielipidevaikuttamista myös kyberhyökkäyksiä tulevien kuukausien aikana. 
Selonteossa käydään läpi tiiviisti mutta perusteellisesti ne vaihtoehdot, joita Suomella tässä tilanteessa on. Käytännössä selonteko ei sisällä merkittävää uutta tietoa, mutta johtopäätökset ovat selonteon pohjalta selvästi luettavissa. Aiemmin Suomessa puhuttiin paljon mahdollisesta EU:n puolustusratkaisusta. EU-maista 21 on kuitenkin valinnut puolustusratkaisukseen Nato-jäsenyyden. Vaikka Euroopan unioni on Suomelle nyt ja myös tulevaisuudessa erittäin arvokas arvo-, talous- ja turvallisuusyhteisö, se ei korvaa jäsenyyttä puolustusliitossa. Tämä todetaan selonteossa suoraan. Samoin todetaan myös Suomen ja Ruotsin välisestä puolustusyhteistyöstä. Edes syvetessään se ei ole Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely. 
Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuuttamme ja vahvistaisi puolustustamme. Kuten selonteossa todetaan, Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Jäsenyyden myötä Suomi pääsee Naton turvatakuiden piiriin, ja mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima ja viime kädessä ydinaseiden suoja. Merkittävin perustelu Suomen Nato-jäsenyydelle onkin se pidäke, jonka se Suomea vastaan toimiville toisi. Jos haluamme rauhaa, meidän on varustauduttava sotaan, ja kun sekään ei riitä, liittouduttava, jotta emme olisi enää koskaan yksin.
Arvoisa puhemies! Venäjä on määritellyt Suomen, koko EU:n kanssa, vihamieliseksi maaksi. Myös lännen asetoimitukset tulkitaan Venäjällä vihamielisenä toimintana. Olemme siis yhä selvemmin osa jo Venäjän kokoamaa viholliskuvaa. Moni Venäjää syvällisemmin tunteva on todennut, että Venäjän silmissä olemme jo pitkään olleet osa länttä ja Nato-maa. Meillä on kaikki Naton haitat ilman mitään sen hyötyjä. Venäjän uhkailu vastatoimilla mahdollista Nato-jäsenyyttä hakiessamme on kuitenkin otettava tosissaan. Tulemme varmasti näkemään paitsi kyberhyökkäyksiä, mahdollisesti hybridivaikuttamista rajoillamme, ehkä myös muita ja vakavampia reaktioita. Näihin kaikkiin on varauduttava. Suomen turvallisuuden tärkeimpiä ratkaisuja ei tule tehdä vastatoimien pelossa, saati lyhyen aikavälin hyötyjen vuoksi. Mikään ei takaisi sitä, että pysymällä puolustusliiton ulkopuolella, säästyisimme kaikelta harmilta. Toimimatta jättäminenkin on ratkaisu ja päätös. Nato on puolustusliitto, jonka keskeinen tavoite on rakentaa rauhaa. Nato-jäsenyys on itsenäisen maan puolustusratkaisu. 
Ymmärrettävästi nopeasti muuttunut tilanne on asettanut monet puolueet ja kansanedustajat uuden tilanteen eteen. Aikaa ja tilaa harkinnalle on annettava, mutta samalla on ymmärrettävä, ettei vallitsevassa tilanteessa voi odottaa liian pitkään. Historia osoittaa, miten tärkeää on osata tarttua eteen avautuviin tilanteisiin määrätietoisesti. Siksi eduskunnan on asetettava Suomen turvallisuuden kannalta tärkein asia, eli tämän selonteon käsittely, etusijalle. Jokaisella kansanedustajalla on oltava mahdollisuus muodostaa kantansa riittävien tietojen pohjalta.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiojohtoamme ja hallitusta siitä, että olette toimineet määrätietoisesti Suomen turvallisuuspoliittisten ratkaisujen mahdollistamiseksi nopeallakin aikataululla. Ei ole jäänyt epäselväksi, kenen joukoissa Suomi seisoo. Olemme osa länttä ja autamme Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Nyt Suomen oman turvallisuuden kannalta tärkein ratkaisu on eduskunnan harkittavana.
Arvoisa puhemies! Option käyttämisen aika on nyt. Ei enää koskaan jäädä yksin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-04-21T00:34:56,2022-04-21T00:40:10,Hyväksytty,1.1
2022_41_244,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_245,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisessa nopeasti muuttuvassa turvallisuustilanteessa on hyvä pitää mielessä se vanha sanonta, että kiirehtivän jalka astuu harhaan. En tarkoita sitä, että me oltaisiin nyt astumassa harhaan, vaan sitä, että me voimme unohtaa sen viisauden, että kaikki tärkeät päätökset täytyy tehdä maltti mielessä säilyttäen. Joskus ne mieleen tulevat ratkaisut, nopeat päätökset, eivät aina välttämättä ole kuitenkaan se paras lopputulos — ainakin arkielämä tämän on minulle itselleni osoittanut.
Ymmärrän täysin sen, että tässä tilanteessa, mikä Euroopassa on Venäjän aggressioiden johdosta, jokainen maa arvioi turvallisuustilanteensa uudelleen. Näin me teemme Suomessa, ja tätä keskustelua täällä tänään juuri tästä syystä käymme.
Uskon kyllä, että Nato-jäsenyys toisi pelotteen itään päin siitä, ettei tänne niin vaan marssittaisi, mutta entä sen hakeminen tässä tilanteessa, mitä se luo? Tämä kysymys pyörii minun mielessäni toistuvasti. Me emme voi tietää tämän jäsenyyshakemuksen aikaisia riskejä. Me olemme kuulleet paljon uhittelua Venäjän suunnalta, myös sellaisia retorisia sanoja, että Venäjän retoriikkaan ja valikoimaan kuuluu ydinase ja kemiallisen aseen käyttömahdollisuus. Nämä ovat äärimmäisen huolestuttavia ja vakavia puheita, mitä tämän kahdeksan viikon aikana on jo ehditty lausumaan.
Totta kai turvallinen ympäristö pitää saada Suomenkin lähialueille syntymään, ja se kirittää meitä arvioimaan nämä turvallisuusratkaisut uudelleen. Jos Nato-jäsenyys olisi taikasana tässä tilanteessa, niin se varmasti olisi otettu käyttöön jo aikaisemmin. Nyt meillä on vähän vain semmoinen pakkotilanne, että jotain turvaa pitää löytää. Tämä ainakin on tullut puheenvuoroissa hyvin selväksi näitä kuunnellessamme.
Arvoisa puhemies! En voi välttyä siltä ajatukselta, että mikäli nämä Venäjän aggressiot lisääntyvät sanoista tekoihin, niin mitä me silloin teemme esimerkiksi kesken jäsenhakemuksen. Tähän en ole saanut vastausta vielä miltään taholta, ja sitä arviota ei ole ääneen uskallettu lausua. Nimittäin tämä Ukrainan esimerkki osoittaa kuitenkin sen, että kun sitä Venäjältä tullutta uhoa ruvettiin toteuttamaan, niin silloin oli myöhäistä enää tehdä muita muutoksia omissa päätöksissä. Tosiasia kuitenkin on se, että Ukraina on ollut oikeassa siinä, että heillä on täysin suvereeni oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa, ja siinä länsi Ukrainaa tukee. Nyt ja vähän myöhemminkin arvioituna varmasti näemme, että nämä ratkaisut ja päätökset, mitä on tehty, tulevat hyvin kalliiksi. Ja tämä on hyvin vaikea kysymys myös kaikille muillekin maille: jos ase on ohimolla, niin mitä silloin pitäisi tehdä? Siihen ei ehkä yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua löydy tämän eduskuntakäsittelyn aikana, mutta ehkä historia siitä kertoo sitten, mikä sen oikean ratkaisun olisi pitänyt olla.
Arvoisa puhemies! Puheaika alkaa loppumaan, ja tässä näitä pohdintoja yritin muotoilla sanoiksi, mutta haluan lopuksi mainita sen, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä lähes kokonaisuudessaan kannattaa Nato-jäsenyyden edistämistä, nopeaa sellaista. Vaikka suhtaudunkin asiaan tällä hetkellä hiukan maltillisemmin, prioriteettini on vain ja ainoastaan Suomen kansan turvallisuuden ja itsenäisyyden takaaminen, myös sodan välttäminen. Siitä näkökulmasta parhaana pitämääni päätöstä [Puhemies koputtaa] tulen aikanaan kannattamaan, kun näistä asioista tässä salissa päätetään.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-21T00:40:25,2022-04-21T00:45:42,Hyväksytty,1.1
2022_41_246,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_247,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta käy historiallista keskustelua Suomen turvallisuuspolitiikan linjasta ja Nato-jäsenyydestä Venäjän Ukrainaan kohdistaman raa’an ja silmittömän hyökkäyksen lukuisine sotarikoksineen järisytettyä koko läntistä maailmaa. Muiden sivistyskansojen tavoin me suomalaiset tunnemme hyvin suurta sympatiaa Ukrainan kansaa kohtaan ja toivomme tietenkin käynnissä olevan sodan päättyvän hyvin pian. On myös aivan oikein, että Suomi on tarjonnut Ukrainalle aseapua.
Arvoisa puhemies! Rinnastamme väistämättä päivämäärän 24. helmikuuta 2022 historiamme yhteen merkittävimmistä kuuluvaan kohtalonhetkeen 30. marraskuuta 1939, jolloin meidät pakotettiin länsimaisen kulttuurin etuvartiona yksin 105 kunnian päivää kestäneeseen taisteluun ylivoimaiselta tuntuvaa vihollista vastaan. Kukaan meistä ei halua Suomen ajautuvan enää koskaan vastaavaan tilanteeseen. Kuten usein ennenkin vaikeina aikoina, Suomi näyttää onneksi jälleen kerran löytävän varsin laajan sisäisen yhtenäisyyden ja pystyvän tekemään tarvittavat ratkaisut. Niiden aika on nyt edessä, ja täytyy sanoa, että samalla suomettumisen aika on vihdoin ja viimein takana.
Arvoisa puhemies! Eduskunta ja hallitus ovat tänä keväänä hyvin suuren päätöksen edessä Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Kuten täällä on tänään lukuisia kertoja todettu, Nato tarjoaa jäsenmailleen erittäin vahvan hyökkäyksiltä ennaltaehkäisevän suojan, vaikka jäsenyysprosessin aikana meidän onkin varauduttava Venäjän taholta tulevaan ankaraan häirintään.
Ruotsin mahdollista Nato-päätöstä emme voi tietenkään jäädä odottelemaan, mutta olisi selkeintä, jos maamme liittyisivät Natoon lähitulevaisuudessa yhdessä. Tämä vakauttaisi merkittävästi Itämeren turvallisuustilannetta tuleviksi vuosikymmeniksi.
Arvoisa puhemies! Viimeistään tänä vuonna on käynyt täysin selväksi, että Venäjän johto ja sen armeija eivät kunnioita kansainvälisiä sopimuksia. Omasta mielestäni turvallisuutemme kannalta välttämättömän Nato-hakemuksen ohella Suomen on syytä vahvistaa kaikin tavoin puolustuksemme perinteisiäkin kulmakiviä, kuten yleisen asevelvollisuuden kehittämistä entisestään. Ja kuten edustaja Huru edellä, katson erityisen tärkeäksi käynnistää irtautuminen jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta maanpuolustuksemme toimintakyvyn vahvistamiseksi. Jalkaväkimiinat ovat historiallisesti muodostaneet kustannustehokkaan puolustusaseen, jota Puolustusvoimat osaa varmuudella vielä nykyäänkin käyttää harkitusti ja hallitusti. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vaatineet Ottawan sopimuksesta irtautumista jo useiden vaalikausien ajan, ja toivon hallituspuolueidenkin harkitsevan jalkaväkimiinojen puolustuskäyttöön palauttamista hyvin vakavasti.
Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi kiittää eduskunnan jo eilen alkaneesta hyvin asiapitoisesta keskustelusta kaikkia näkemyksensä esittäneitä, olivatpa he Nato-jäsenyyden kannalla tai sitä vastaan tai vielä empivät omaa äänestyskäyttäytymistään tulevassa päätöksenteossa. Tämän hyvin asiapitoisen keskustelun perusteella uskon vahvasti meidän päättäjien pystyvän tekemään järkevän ja pitkäjänteisen turvallisuusratkaisun, ja olen lähes varma siitä, että Suomi päätyy lähitulevaisuudessa hakemaan Nato-jäsenyyttä.
On tietenkin muistettava, ettei Natoon liittyminen ole yksin Suomen päätös vaan vaatii kaikkien nykyisten jäsenmaiden hyväksynnän. Kiitänkin lopuksi valtiojohtoa aktiivisesta taustatyöstä Suomen Nato-jäsenyyden edistämiseksi ja mahdollisten jäsenyyttä edeltävien turvatakuiden hankkimiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-04-21T00:45:53,2022-04-21T00:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_41_248,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_249,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voi kysyä, missä määrin Ukrainan sodassa on kyse yhden miehen hulluudesta, jota hänen lähipiirinsä toimeenpanee, vai onko kyse häikäilemättömästä suunnitelmallisuudesta, jonka puitteissa on otettu alusta alkaen tietoisesti käyttöön keinot, jotka aiheuttavat kauhua ja äärimmäistä sekasortoa siviiliväestön keskuuteen ja maailmalle. Sen tietänevät ainoastaan sodan kaikkein korkein johto eli herrat Kremlissä. 
Kaikki tapahtunut on tuonut ymmärrettävästi mieliimme historian kauhut, joista menneet sukupolvet ovat meille kertoneet ja jotka pienenevä osa vielä elossa olevista iäkkäämmistä kansalaisistamme on elänyt omassa elämässään. Pelko on ymmärrettävä, pelko on luonnollinen. Kun arkemme perusturvallisuutta järkytetään, pelko valtaa mielet. Historiasta voisi puhua paljonkin, mutta tässä hetkessä ei ole valmiutta katsoa historiaa kuin yhdeltä kulmalta, ja ymmärrän senkin.
Aika tulee nostamaan keskusteluun vielä monta muutakin kulmaa, mutta tiedän, että tällä hetkellä siihen keskusteluun ei ole valmiutta, eikä sitä osata asettaa oikeaan kontekstiin, vaan se irrotetaan ajasta ja paikasta. Suorastaan haetaan pikavoittoja, ja siinä kiihkossa kyllä leimataan ja rajataan ihmisiä sen perusteella, että he ylipäätään uskaltavat nostaa historian esille ja esittävät epämiellyttäviä kysymyksiä, vaikka historiasta kumpuavien pelkojen taustalla olisi paljon asioita, joita pitäisikin uskaltaa käsitellä, jotta ymmärtäisimme paremmin laajemmassakin kuvassa maailmamme ulko- ja turvallisuuspoliittista kokonaisuutta. 
Oma historiani on ollut elää itärajalla kotimaatani, Raatteentien veteraanin lapsenlapsena, itsenäisyysjulistuksen esi-isien historian tuntevana suomussalmelaisena. Rajaseudun ihmisille Venäjä on aina ollut ainakin piilevä uhka, johon naapurimaana on eri aikoina pitänyt järjestää suhteemme parhaan taitomme mukaan. Siltä osin vuosi 2014 tai 24.2.22 tapahtumat eivät merkinneet muutosta, vaan ne toivat enemmänkin vanhat tapahtumat ja kärsimykset pintaan: tiedon, että Venäjä pystyy häikäilemättömään väkivaltaan, jos kokee turvallisuuttaan uhattavan millään tavalla, eikä heille ole mitään väliä sillä, onko uhka todellinen vai ei. Tarvittaessa uhka on myös järjestettävissä, ja jos näin käy kotimaassamme, rajaseutumme kansalaiset, rakennemuutoksen myötä vähentyneet määrältään, ottavat sen ensimmäisenä vastaan. Epäilen, josko kukaan meistä pystyy sanomaan mitään siitä, miten asiat koetaan Venäjän johdossa tai mitkä ovat heidän varsinaiset aikeensa. 
Historiastakaan ei nyt sen enempää, mutta sananen vaikutteista: 
En usko, että Venäjää aidosti motivoi toimimaan näin häikäilemättömästi into viedä ulkomaille omaa yhteiskuntamalliaan, kuten Neuvostoliitto aikanaan teki. Mikä se yhteiskuntamalli olisi tänä päivänä? Ääriesimerkki kavereiden välisestä kapitalismista vai Kirillin malli venäläisen maailman ideologian mukaisesta ortodoksisesta kirkosta, joka toteuttaa ja vahvistaa maallisen vallan oikkuja haaliakseen mitä ilmeisimmin itselleen maallista mammonaa ja valtaa ja käyttää siinä hyväkseen epäortodoksisia keinoja ottamalla itselleen erityisen vallan?
Toki taustalla näyttää elävän myös selkeä pelko demokratiasta ja median vapaudesta. Siitä on ikävät, myös lännen läpi sormien katsomat merkit jo vuosikymmenten ajalta. 
Enemmän vaikuttaa nyt kuitenkin siltä, että suurvaltapolitiikan kasvot kääntyvät voimapolitiikan suuntaan. Mikään jäsenyys missään sotilasliitossa tai puolustuskumppanuus sinällään ei muodosta yksinään uhkaa, mutta Naton uhan muodostanee Venäjän näkökulmasta Yhdysvallat sekä muiden länsimaiden toimiminen heidän kokemansa vastustajan liittolaisena. 
Epäluuloon ei tarvita kuin tieto siitä, ettei kukaan varmuudella tiedä, mihin Yhdysvallat sijoittaa aseistustaan, joten silloin kaikki liittolaiset koetaan riskinä. Eivätkä epäluulon korjaamiseksi riitä todistelut siitä, ettei esimerkiksi meidän maaperällemme haluta ydinaseita tai Naton pysyviä joukkoja — tai mistä minä tiedän vaikka halutaankin, mistään reunaehdoista kun ei ole ollut ajatustakaan edes keskustella. Yksi selonteon avainlauseita on: ”Yhteisellä puolustuksella Nato pyrkii nostamaan hyökkäyksen kynnyksen mahdollisimman korkeaksi. Naton ennaltaehkäisevä vaikutus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinasepelotteeseen.” Eli viime kädessä koko Naton pelotevoima perustuu Yhdysvaltojen ydinaseisiin. Se kertoo myös oman tilannekuvani jäsenvaltioiden puolustuskyvystä. 
Tarjoaako Nato vakavasti otettavaa pelotetta potentiaalista hyökkäystä vastaan joukkojen lähettämisen näkökulmasta? Se itsessään vaikuttaa suomalaisessa keskustelussa olevan turvatakuiden perusta, mihin suuri osa suomalaisista perustaa myös oman myönteisen kantansa. Saksan esimerkki osoittaa, kuinka liittouma purki perinteistä sotavoimaansa 90‑luvun alusta lähtien, joten onkin tärkeää kysyä, löytyykö toimijoita kokonaisuutena uskottavaan paikan päällä tapahtuvaan puolustukseen. Uusinta aseteknologiaa varmasti löytyy [Puhemies koputtaa] ja koulutusta sen käyttöön, mutta jos niin sanottua henkilöylivoimaa haetaan, voiko sellaisesta enää tänä päivänä edes puhua?", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-21T00:51:06,2022-04-21T00:56:20,Hyväksytty,1.1
2022_41_250,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_251,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tänne siksi, koska halusin kuulla vielä edustaja Kyllösen puheenvuoron jatkon, ja se ilmeisesti vieläkin jatkuu. 
Pidän todella tärkeänä sitä, että tässä yhteydessä, kun nyt käsittelemme eduskunnassa tätä selontekoa — jossa käsitellään toki paljon muitakin asioita kuin vain tätä mahdollista puolustusliittoratkaisua, mutta toki siihen varmasti se suurin keskustelu tiivistetään — kaikki mahdolliset näkökulmat tulevat kuulluiksi ja voidaan kysyä kaikki mahdolliset kysymykset. 
Ne pelot, joita edustaja Kyllönen puheessaan kuvasi, ovat varmasti perusteltuja. Niitä varmasti on suomalaisten keskuudessa laajasti. Ja valitettavasti on tosiaan niin, että moni aikanaan hyvässä uskossa ja parhaan vallitsevan tiedon vallassa Suomen parhaaksi toiminut on nyt perusteettakin leimattu monella eri ikävällä sanalla, joita ei olisi tarpeen käyttää. Politiikkaa tehdään aina ajassa, ja pitkään aika oli sellainen, että Suomessa uskottiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan voivan perustua hyvien naapuruussuhteiden varaan. 
Kuitenkin on ollut myös toisenlaisia kokemuksia. On ollut aikoja, jolloin on ajateltu, että ei saisi puhua kuulumisesta länteen tai edes Euroopan unioniin. Katsoessani sarjaa ”Kylmän sodan Suomi” tuntui kuin olisi katsonut jotakin toista yhteiskuntaa kuin missä tänä päivänä elämme. En ainakaan itse ajattele niin, että emme olisi olleet itsenäinen maa tähän asti, enkä varsinkaan niin, ettemme olisi osa länttä. Kun Suomi päätti hakea ja liittyä Euroopan unionin jäseneksi, se oli viimeistään merkki siitä, mihin joukkoon me kuulumme: me kuulumme Eurooppaan, me kuulumme länteen.
Arvoisa puhemies! Toivon kuitenkin, että kun kriittisiä ajatuksia ja kysymyksiä esitetään — niihin toivottavasti myös saadaan vastauksia — niin muistetaan myös se, että moni, joka tässä salissa on jo tehnyt päätöksensä, ei varmasti ole sitä myöskään perustanut hetken tunteeseen tai mielijohteeseen, vaan siihen tietoon, mitä meillä jo tähän asti on ollut käytettävissämme. Se tietomäärä toivottavasti lisääntyy ja on kaikkien edustajien käytettävissä nyt tulevien viikkojen aikana, jotta mahdollisimman moni ja kaikki kansanedustajat voivat perustaa oman päätöksensä tulevista turvallisuus- ja puolustusratkaisustamme siihen tietoon ja parhaaseen mahdolliseen tietoon ja voimme edetä siinä suunnassa mahdollisimman yhtenäisesti.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-04-21T00:56:26,2022-04-21T00:59:30,Hyväksytty,1.1
2022_41_252,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_253,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen analysoitava asia on toki esimerkiksi tilanne, jossa Trump tai hänen hengenheimolaisensa on Yhdysvaltain presidentti. Meille kuvataan varsin usein, ettei Nato ole yhtä kuin Yhdysvallat eikä Yhdysvallat ole yhtä kuin Yhdysvaltojen presidentti. Mutta väistämättä presidentillä on valtaa vaikuttaa asioihin laajasti, ja jos kirjattunakin tunnustetaan koko Naton suurimman voimapelotteen liittyvän Yhdysvaltojen ydinaseisiin, niin joku merkitys sillä on Natossakin, kuka kulloinkin maan ohjaimissa on. Kannattaa myös muistaa, että yleisellä mielipiteellä on Yhdysvalloissa vielä suurempi merkitys presidentin päätöksenteossa kuin meillä Suomessa. Jos valitettava laajamittainen sota Euroopassa syttyisi, niin kyllähän se olisi pitkälti meidän oma asiamme, kuten he ovat sanoneet aiemmilta tantereilta poistuessaan, ellei valtuutusta sitten tulisi kansalta gallupien perusteella. 
Ainut riski, mikä selonteossa varsinaisesti nostetaan esille Nato-jäsenyyden hakemisen osalta, on, että mikäli Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä, tulisi varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen ja riskeihin, kuten esimerkiksi jännitteiden kasvuun Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Rajaseudun ihmisille tämä on merkityksellinen ja kysymyksiä herättävä riski. Mitä se tarkoittaisi tulevaisuutemme näkökulmasta? Miten elämä rakentuu jännitteisessä ympäristössä? Miten meidän alueidemme houkuttelevuus asuinpaikkana ja elinpiirinä muuttuisi? Nato-jäsenyydellä on vaikutuksensa. Toki vaikutuksensa on myös ilman jäsenyyttä. Miten punnitsemme kokonaisvaikutuksia ja niiden merkitystä? Miten se muuttaisi rajavalvonnan luonnetta, määrää, tarvetta, varustautumista rajaseuduilla?
Meille kerrotaan, ettei tarvitse ottaa Naton tukikohtia tai ydinaseita alueelleen. Mitä sitten, jos rajanaapurimme toimiikin niin, että sille onkin huutava tarve? Jos Naton jatkuvaa läsnäoloa tarvitaankin pitämään vakautta yllä 1 340 kilometriä pitkällä rajalinjallamme, onko Natolla siihen valmiutta ja halua? Miten se vaikuttaisi kokonaisturvallisuuteen, millainen tasapainoilumme olisi kahden suurvallan välissä? Paine on meidän osaltamme vielä huomattavan paljon suurempi kuin Ruotsin ja Norjan kohdalla.
Voi olla, että näitä huoliviestejä ei tule muille kansanedustajille, mutta ainakin minulle ihmiset viestivät kysymyksiä, jotka ovat paikallaan ja tarpeellisia myös vastattavaksi.
Yksin jäisellä pihalla idän karuilla kartanoilla. Ei koskaan enää yksin — siitäkin tuli keskustelumme mantra. Ulko- ja turvallisuuspolitiikankin painotuksen ilmansuunnasta keskusteltaessa on hyvä muistaa, että Suomella on yhdeksän kahdenvälistä ja kaksi kolmenvälistä puolustuspoliittista järjestelyä eri valtioiden kanssa. Meillä on Nato-isäntämaasopimus, Northern Group, Nordefco, JEF, PRY, puolustusrahasto, E12 ja kehysvaltioryhmä. Meillä käydään lävitse noin 80 kansainvälistä sotaharjoitusta vuodessa. Meillä on sopimus Pohjoismaiden, mukaan lukien Nato-jäsenmaat, hävittäjien oikeudesta laskeutua lentokentille ja varalaskupaikoille täydessä aseistuksessa. Meillä on myös MSI-sopimus Suomen ja Naton välillä eli tiedustelutiedon vaihto. Jos Suomi ei ole ollut vuosikymmeniä osa lännen joukkuetta myös puolustuspolitiikassa, niin mitä sitten? Vai onko itsetuntomme edelleen niin jäissä, että vielä näidenkin sopimusten jälkeen koemme olevamme yksin? 
Maamme on paitsi EU:n itäisin jäsenmaa, sillä on myös pitkä raja Venäjän kanssa, pisin koko Euroopan unionissa, ja jos liitymme Natoon, niin myös pisin Nato-raja Venäjän kanssa. Meillä on rajan lisäksi myös pitkä kulttuurinen, poliittinen ja taloudellinen historia Venäjän kanssa. Samoin historia lännen ja idän sotilaallisten yhteenottojen pelikenttänä. Maamme kokoon suhteutettuna Suomessa on varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä jo nyt, ja tiedustelutoiminta on sekä pitkäkestoista että jatkuvaa.
Ulkopoliittisessa selonteossa varoiteltiin Venäjän vaikuttamisyrityksistä jäsenyysharkinnan aikana luomalla kuvaa, että ikään kuin se tasaantuisi tai loppuisi siihen, että meistä tulee Naton jäseniä. Uskon itse, että käy päinvastoin. Nato-jäsenenä vihamielinen tiedustelutoiminta ja vaikuttamisyritykset päinvastoin lisääntyvät ja ne on hyväksyttävä osaksi arkeamme, ja vaikuttamiseen pitäisi osata myös varautua kansalaistenkin näkökulmasta. 
Mielestäni on myös syytä pohtia, mitä Suomen liittyminen vaikuttaisi myös meidän tavoitteisiimme arktisella alueella. Arktinen on ollut yksi alue, jonka kaikki arktiset toimijat, myös Venäjä, ovat halunneet tietoisesti pitää neutraalina ja irti poliittisista jännitteistä. Tämä siksi, jotta niin kutsuttu lännen ja idän välinen dialogi on saamassa paikan, jossa sitä voi käydä kaukana Washingtonin, Brysselin ja Moskovan välisistä jännitteistä ja sellaisessa kontekstissa, jossa ovat mukana myös maailman suurvaltiutta tavoittelevat valtiot, kuten esimerkiksi Kiina. Mitä Nato-jäsenyys tekee painoarvollemme siellä? Kuunnellaanko meitä sielläkään enää Suomena vai olemmeko me vain yksi [Puhemies koputtaa] ja kaiken lisäksi itärajaamme lukuun ottamatta mitättömän pieni Nato-jäsen ja merkittävintä lännen ääntä käyttävät siellä ne maat, joilla todella on pääsy Jäämerelle ja isot intressit siellä?", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-21T00:59:31,2022-04-21T01:04:50,Hyväksytty,1.1
2022_41_254,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_255,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään tässä pitkässä keskustelussa, mitä ollaan käyty jo eilisestä asti, arvioidaan sitä, onko tämän selonteon käsittelyssä se paras ratkaisu Suomen turvallisuuspoliittisen näkökulman kannalta liittyä Natoon vai olla liittymättä. Ja monia hyviä puheenvuoroja ollaan saatu kuulla tämän osalta.
Me ollaan kaikki kansanedustajat saatu varmasti paljon postia näiden viikkojen aikana, ja sieltä nousee ainakin itselläni kaksi selkeää tavallaan niin kuin näkökulmaa esille. Ne henkilöt, jotka puhuvat Nato-jäsenyyden puolesta, nostavat perusteluksi sen asian, että sillä me voimme välttää sodan. Me luomme jäsenyyden kautta riittävän suuren pelotteen itäänpäin ja saamme itsellemme turvatakuut siitä, että tänne ei parane hyökätä. Toisaalta sitten arvioidaan sitä, että me voimme sodan syttyessä välttää sillä suuria tappioita. Näitä samoja perusteita käyttävät myös ne henkilöt, jotka eivät haluaisi liittyä Natoon. He väittävät, että nimenomaan tämä Nato-jäsenyys voi aiheuttaa sen, että me voimme joutua sotaan. Vaikka emme halua sitä, vaikka viestimme sitä, että tämä on vain turvallisuuspoliittinen ratkaisu eikä ketään vastaan, niin Venäjällä se arvioidaan ehkä toisella tavalla. Ja sitten he myös arvioivat sitä, että jos me olemme Naton jäsen, pääsemme sinne saakka, niin me voimme myös sitä kautta joutua mukaan semmoisiin selkkauksiin, jotka eivät ainakaan lähde Suomen aloitteesta liikkeelle. Joten tässä on kaksi yhtä totta ja yhtä väärää arviota, koska me emme tiedä, mikä tämä lopputulema on. Historia tulee osoittamaan sen, teemmekö me oikean ratkaisun ja teemmekö sen oikea-aikaisesti. Me emme tiedä, miten Venäjä reagoi, sitä ei kukaan täällä voi varmuudella sanoa. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että me olemme itsenäinen, suvereeni kansa. Me teemme omat turvallisuuspoliittiset ratkaisumme tässä salissa sen enemmistön ja sen tahdon mukaan, mikä meillä on, ja sen kanssa me myös elämme. Ja luotan ja uskon siihen, että riippumatta siitä, millainen lopputulema on meidän päätöksemme kanssa historiassa, niin me olemme kuitenkin kaikki tehneet parhaamme, ja uskon, että enempään me emme pysty.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-21T01:04:55,2022-04-21T01:07:56,Hyväksytty,1.1
2022_41_256,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_257,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän, edustajakollegat Multala ja Niikko, että olette mahdollistaneet, että olen voinut pitää tätä propuskaani täällä vähän pidempään kuin mitä rajoitettu puheoikeus mahdollistaa.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Totean, että ei ole rajoitettu puheoikeutta vaan jos ei kukaan pyydä puheenvuoroa, voitte pitää niin pitkän puheenvuoron kuin haluatte.] Meidän viimeisintä puheenjohtajuuskauttamme Arktisessa neuvostossa arvioitiin kiittävästi. Sitä, olemmeko siitä saaneet sitten lisää resonanssia ääneemme edistää yhteisiä eurooppalaisia arvoja, joista tärkeimpänä pidän edelleen ja erityisesti nyt rauhanturvaamista, testataan parasta aikaa. Kestävä ja jatkuva rauhantyö ei kyllä vuosikymmeniin ole ollut kovin suuressa huudossa, ja sen jäljet näkyvät maailmassamme juuri nyt. On liikaa luotettu siihen, että rauhantyöksi riittävät erilaiset riippuvuussuhteet taloudellisen hyödyn hakemisessa, eikä ainakaan selonteosta synny sellaista mielikuvaa, että Suomella olisi enää tulevaisuudessa tavoitettakaan laajemmassa mitassa toimia kansainvälisen diplomatian rakentajana tai pyrkiä liennyttämään jännitteitä. Nyt eletään puhtaasti tässä hetkessä, mutta toivottavasti ei kuitenkaan pelon ohjaamina yksinäisyyden jäytäessä epävarmoja kinttujamme. 
Jännitteiseen maailmanaikaan meillä on myös sisäisen turvallisuuden osalta omat kotimaiset haasteemme: Tuhannen henkilön vaje palo- ja pelastustoimen osalla. Yhteiskuntarauha ei ole rikkumaton, ja meillä on isoja palkkahaasteita sote-henkilöstön, koulupuolen ja laajemman kokonaisuuden näkökulmasta. Koronan jälkeen kansakuntamme resilienssi, kriisiensietokyky, ei taida olla lainkaan sillä tasolla, missä sen uskotaan olevan. Lasten ja nuorten voimavarat ovat vähissä. Mielenterveys haastaa isossa mitassa. Tekemistä riittää. 
Toki voin olla yksin näidenkin huolieni kanssa, miten kaikki ulkopuolelta tuleva vaikuttaminen, jota meihin kaikissa tilanteissa väistämättä kohdistuu, kyetään ottamaan vastaan. Kuinka vahva yhteiskuntamme lopulta on kaikkien niiden kriisien jälkeen? Riittääkö meillä resursseja paljastaa ja torjua pitkäaikainen vaikuttaminen? Miten pärjää meidän inframme? Military mobilityn osalta yksinäinen vasemmistolainen toimija sai puhua pitkään ennen kuin sotilaallinen liikkuvuus nousi meidän prioriteettilistallamme, EU-rahaa kun oli sieltäkin saatavissa reiluin määrin. Leikkaukset kohdistuvat meillä kotimaassa nytkin yhteiskunnan liikkuvuuden kannalta kriittiseen infraan, joka vaikuttaa omalta osaltaan myös puolustuskykyyn. Leikataanko siis rahoitusta siltä osa-alueelta, joka mahdollistaa myös sotilaallisen liikkuvuutemme, sillat, tiestöt ja laajat perusrakenteet? Onko puolustus meille edelleen pelkkää aseistusta ja henkilöstöä? Unohtuuko vauhdissa laajempi kuva yhteiskunnan tukevista rakenteista, joiden pitäisi myös pysyä kehityksessä mukana? 
Nato toimii sen jäsenmaiden rahoituksen pohjalta. Yhteensä sotilasliiton vuosittainen budjetti, jolla rahoitetaan sen hallintoa ja toimintaa, on noin kaksi ja puoli miljardia euroa. Natolla ei ole omia joukkoja, vaan sen toimintavahvuus koostuu jäsenmaiden sotilaallisista kyvykkyyksistä. Erilaisten harjoituksista ja operatiivisesta toiminnasta aiheutuneiden kustannusten kuluja ei siis kierrätetä Naton päämajan kautta, vaan jäsenmaat vastaavat näistä kuluista itsenäisesti. Naton vuosittaista jäsenmaksua suurempi merkitys Suomen tulevaisuuden puolustusmenoille olisikin sotilasliiton vaatimus puolustusmenojen tasosta pidemmällä aikavälillä. Naton tavoitteena on, että jokainen maa käyttäisi vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin. Tällä hetkellä Suomi on hyvin lähellä tuota rajaa. Talousarvioesityksen arvio vuoden 22 puolustusmenoista vastaa noin 1,96:ta prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi puolustusmenoja lisätään. Tänä vuonna tähän mennessä on myönnetty lisää rahaa reilut kaksi miljardia euroa. 
Puolustusmenojen poikkeuksellisen korkeaan tasoon vaikuttavat tällä hetkellä erityisesti loppuvuodesta 21 tehty päätös ostaa 64 kappaletta Lockheed Martinin valmistamia F-35-hävittäjiä. Riittääkö se pelimerkiksi edellyttää Yhdysvaltojen mukaantuloa pitkän itärajamme suojaukseen, vai tarvittaisiinko toinen kymmenen miljardin investointi kumppanimaalta? Aika tekee sen tiettäväksi. Puolustusministeriön mukaan vuoden 22 talousarviossa hävittäjähankinnan suorien ja välillisten kustannusten osuus oli noin 37 prosenttia koko puolustusbudjetista. Ilman sitä puolustusbudjetti olisi siis ollut vain noin 3,2 miljardia euroa, millä tasolla se oli vuonna 2019. Tämän lisäksi käynnissä on myös toinen mittava kalustohankinta, Merivoimien Laivue 2020. Molemmat hankinnat vaikuttavat vuosittain vähenevissä määrin puolustusbudjettiin vuoteen 2031 mennessä. Mikäli Suomi liittyisi Natoon, olisi sillä painetta olla päästämättä puolustusbudjettia tämänhetkistä pienemmäksi. Tämä ei suoraan tarkoita sitä, että Suomen olisi pakko ajoittaa 2030-luvun alkuun aivan vastaavankokoisia hankintoja tai muita menonlisäyksiä, mutta suuri kysymys onkin, millaisia muutoksia puolustusmäärärahoissa tapahtuu 2030-luvulla, kun hävittäjähankintojen vaikutukset lakkaavat näkymästä budjetissa. 
Suomen puolustuskyky perustuu myös laajaan reserviin ja varusmiespalvelukseen, mikä on monin tavoin halvempaa kuin vastaavan suorituskyvyn palkka-armeijan ylläpitäminen. Toki on tärkeää käydä vuoropuhelua myös siitä, millä tavalla Suomi hoitaisi oman osansa esimerkiksi Maavoimien kyvykkyydestä osallistua mahdollisiin Nato-operaatioihin, ja jos Suomessa ajatellaan, ettei miehiä ja naisia tarvitsisi lähettää mihinkään toisten Nato-maiden tueksi, niin tuskin vastaavasti lojaaliutta olisi odotettavissa turvatakuiden hengessä myöskään muilta Nato-mailta. Puolustusvoimissa on kantahenkilökuntaa, mutta en toki tiedä, kuinka laaja valmius siellä on lähteä sotimaan muihin maihin Naton riveissä ja kenellä tällainen halu on. He ovat tuskin sitä valmiita tekemään ilman tuntuvaa taloudellista korvausta. Toki voi olla, ettei tästäkään ole valmiutta puhua, koska Natonhan on julkisuudessa osoitettu olevan vain pieniä hallinnollisia lisäkuluja veronmaksajien kukkarosta.
Tässäkin kohdassa on hyvä esittää se kysymys, että jos meidän maavoimissamme ei tarvitse olla muiden maiden tueksi lähtövalmiita, ammattimaisesti toimimaan kykeneviä joukkoja, niin miten me voisimme odottaa turvatakuiden hengessä, että meidän tueksemme tulee ammattimaisia joukkoja muualta Nato-jäsenmaista. Turvatakuut toimivat useaan suuntaan tai eivät toimi ollenkaan.
Kun tässä taannoin nostin esille asioita, esimerkiksi miksi Baltian maat niin kovin toivovat Suomen päätyvän Naton jäseneksi, niin tulin täysin tyrmätyksi viestipalautteissa. Edellisellä viikolla kuitenkin Financial Times ‑lehdessä Liettuan presidentti Gitanas Nausėda kehotti Suomea ja Ruotsia liittymään Natoon. Nausėdan mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi Itämeren alueen ja Baltian maiden turvallisuutta sekä vahvistaisi Natoa kokonaisuudessaan. Sinällään on ymmärrettävää, että Liettuan presidentti katsoo asioita omasta kulmastaan, mutta on kuvaavaa, ettei haastattelussa arvioitu lainkaan sitä, kuinka Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanne laajemmassa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä muuttuisi tai olisiko Suomella ja Ruotsilla aikaa ja resursseja pitää huolta Baltiasta, kun omissakin rajoissa riittänee jännitteiden kasvaessa huoltamista ja työsarkaa.
On hyvä pohtia myös sitä riskiskenaariota, että sen sijaan, että liittymällä sotilasliiton jäseneksi turvaisimme itsemme, voimmeko myös itse luoda syyn hyökätä maahamme ilman, että meitä turvaisivat mitkään sitovat takeet tai oikeasti olemassa oleva laajempi liikuteltavaan henkilöylivoimaan perustuva sotilaallinen kyky. Artikla 5 ei sinällään juridisesti sisällä sitovia takeita turvaan. Sitovat takeet esimerkiksi jäsenyysprosessissa edellyttävät myös poliitikkojen laajempaa sitoutumista eri maissa. Lupauksia voi jokainen antaa, mutta tosipaikan ollessa politiikassa pätee vanha lainalaisuus: vain se, mikä on kirjattu, on aidosti olemassa.
Toimimmeko me tällä hetkellä ajassa ymmärtäen, etteivät naapurimaan johtoa ohjaa lainkaan järkiperusteiset toimintamallit, vaan he voivat omissa uhkaharhoissaan päätyä nurkkaan ajettuna ratkaisuihin, joilla on valitettavasti vieläkin sotaisammat jäljet kuin me osaamme edes arvioida? Vai sumentaako kiire mieltämme niin, ettemme uskalla edes miettiä toisenlaisia skenaariota ja niiden vaikutuksia lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä?
Pohdin tätä tilannekuvaa myös siitä näkökulmasta, mikä on riski sodan lisäeskalaatioille tässä tilanteessa. Ymmärrän pelon ohjaavan kohti kiireisiä ratkaisuja, mutta kiireessä voi joskus jäädä jotain olennaista huomaamatta ja huomioon ottamatta. Kiireessä en siksi tahtoisi meille tapahtuvan, kuten sodassa harmittavan usein: se, joka höntyilee tiukassa paikassa, tulee yleensä itse ammutuksi ensimmäisenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-04-21T01:07:00,2022-04-21T01:17:00,Hyväksytty,1.1
2022_41_258,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Pyydän, että pitäydyttäisiin 5 minuutin suositusajassa. — Avaan keskustelun. Edustaja Autto poissa. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_259,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! En aio puhua sitä viittäkään minuuttia. Tämähän on sinänsä aika tärkeä, tämä kansalaisaloite. Ymmärrän, minkä takia se on tehty. Oikeus henkeen ja terveyteen on eräs aivan perustavanlaatuisimmista oikeuksista, mikä jokaiselle ihmiselle pitää taata, ja tämä on valtion ja yhteiskunnan tehtävä. Venäjän toimeenpanemat sotarikokset tällä hetkelläkin Ukrainassa ovat riistäneet tämän kaikkein perustavanlaatuisimman oikeuden ukrainalaisilta, ja tämän takia ymmärrän sen, että voidaan myös perustella tällä tavoin, perustuslain kautta, sitä, että Suomen pitäisi liittyä Naton jäseneksi. Mutta tämä ei ole nyt minun mielestäni se oikea keino, millä sitä ollaan viemässä eteenpäin. Ymmärrän tämän kansalaisaloitteen, ja ymmärrän, että se on tehty, ne syyt siellä taustalla, mutta tässä on nyt tämä parlamentaarinen prosessi käynnissä. Ja tiedän, että se joistakin kansalaisista tuntuu liian pitkältä, ikään kuin tässä nyt oltaisiin viivyttelemässä. Mutta voin sanoa, että ei tässä viivytellä, vaan tässä nyt noudatetaan sitä suomalaista parlamentarismia ja demokratiaa, ja demokraattiset prosessit ottavat sen ajan, minkä ne ottavat: ”maltilla, mutta ei viivytellen”, niin kuin tasavallan presidentti sanoi.
Ymmärrän, minkä takia tämä aloite on jätetty ja tehty, mutta voin tämän aloitteen tekijöille ja sen allekirjoittajille sanoa, että kyllä tämä prosessi nyt tässä menossa on, mutta se on erillinen tästä kansalaisaloitteesta.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-04-20T19:08:17,2022-04-20T19:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_41_260,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko poissa. Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_261,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kaleva puhui tässä viisaasti. En tiedä, onko nyt ajatuksena, että tätä aloitetta käsiteltäisiin sitten tämän selonteon käsittelyn yhteydessä, että se tavallaan paketoitaisiin sitten siihen, mutta kuten tässä todettiin, prosessi on jo käynnissä, se on äärettömän tärkeää, ja nyt vaikuttaa kuitenkin erittäin vahvasti siltä, että Suomi on prosessin käynnistänyt ja sen päässä häämöttää aikanaan Nato-jäsenyys. Itse henkilökohtaisesti toivon, että siihen mennään, joten tässä mielessä aloitteen tekijät, hyvän aloitteen tekijät, voivat olla kyllä rauhallisin mielin ja tietävät, että eduskunnassa tätä asiaa nyt arvioidaan kaikilta mahdollisilta kanteilta ja tämän jälkeen aikanaan meillä valtionjohto sitten esitykset antaa, ja sen jälkeen sitten täällä ollaan varmastikin valmiina päätöksiä tekemään.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-04-20T19:09:42,2022-04-20T19:10:36,Hyväksytty,1.1
2022_41_262,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_263,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa vaaditaan, että Suomi hakee Naton jäseneksi. Moni on viime aikoina huomannut, että Nato-jäsenyydestä liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. Ne ovat syntyneet aikojen saatossa mutta ovat nyt nousseet pintaan, kun Nato-keskustelua on alettu kunnolla käymään.
Paljon on myös epätietoisuutta esimerkiksi siitä, miten liittyminen tulisi käytännössä tapahtumaan ja kuinka paljon se veisi aikaa. Annettu turvallisuusympäristöselonteko tarjosi tästä näkökulmasta tärkeää tietoa yhdessä kompaktissa paketissa meille kaikille. Natoon liittymiselle ei ole annettu tarkkaa kestoa, eikä sellaista voida antaakaan. Kesto riippuu jäseneksi haluavan maan lisäksi kaikista muista jäsenmaista, joiden on hyväksyttävä uuden jäsenen liittyminen. Prosessin kestoon vaikuttavia tekijöitä voidaan kuitenkin arvioida. Siihen vaikuttavat jäsenyyttä hakevan maan päätöksenteon sujuvuus, jäsenehdokkaan hyväksyttävyys muiden jäsenten silmissä sekä jäsenehdokkaan valmiudet liittyä yhteiseen puolustusliittoon.
Arvoisa puhemies! Suomen osalta kaikki nämä seikat ovat hyvällä mallilla, mikä edesauttaisi nopeaa prosessia. Suomessa eduskunta on osoittanut valmiutta keskustella ja päättää Nato-kysymyksestä viivyttelemättä. Lukuisat mielipidekyselyt osoittavat, että myös kansa tukee vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä, ja siitä tämä kansalaisaloite on myös osoitus. 
Suomen vahva puolustuskyky, sotilaallisen osaamisen korkea taso ja sijainti Itämeren ympäröimänä ovat muiden maiden silmissä puolustusliittoa vahvistavia asioita, joten Suomi nähdään mieluisana kumppanina. Suomi ei ole laiminlyönyt aiempina vuosikymmeninä puolustustaan, joten olisimme taakan sijasta tukipilari.
Myös Nato-yhteensopivuuden osalta Suomi on hyvässä asemassa. Pakassa pidetyn Nato-kortin mukana on kulkenut viime vuosina yhä tiivistyvä Nato-yhteistyö, ja ne ovat vahvistaneet toinen toisiaan. Käytännössä tämä on näkynyt niin toiminnassa kuin kalustossakin. Yhteensopivuus Naton järjestelmien kanssa on ollut materiaalihankinnoissa pääsääntönä jo vuodesta 2011. Suomi on myös aktiivisesti harjoitellut Nato-maiden kanssa ja osallistunut Naton järjestämiin harjoituksiin.
Kaikkien näiden seurauksena sekä Naton että sen keskeisten jäsenmaiden viesti Suomelle on ollut selvä: ovi Natoon on auki, mikäli Suomi haluaa mukaan liittyä. Suomen lähialueiden kannalta kuvaavaa on, että naapurimaa Viron pääministeri on luvannut maan ratifioivan Suomen mahdollisen liittymisen ”salamannopeasti”.
Natoon 2000-luvulla liittyneistä maista on hankala ottaa vertailukohtaa Suomelle. Jugoslavian hajoamisen seurauksena syntyneiden valtioiden tai Neuvostoliiton peruja olleen Varsovan liiton entisten jäsenten poliittinen ja sotilaallinen kivijalka on ollut kovin erilainen Suomeen verrattuna.
Arvoisa puhemies! Noin vuoden mittaista prosessia voidaan pitää tavanomaisena, ja sitä noudatti myös viimeisimpänä Natoon liittyneen Pohjois-Makedonian prosessi. Vaikka Naton entinen pääsihteeri totesi, että Suomi ja Ruotsi voitaisiin hyväksyä jäseniksi lähes yhdessä yössä, kannattaa arvioinnissa säilyttää maltti. Vaikka tässä kyse oli kenties enemmänkin vertauskuvasta, on nykyinenkin pääsihteeri Stoltenberg todennut, että Suomen ja Ruotsin olisi mahdollista liittyä jäseniksi nopeasti. Asiantuntijoiden arviot ovat Suomen kohdalla povanneet, että viikkojen sijaan jäsenyysprosessin kesto laskettaisiin silti kuukausissa. Tämä on tärkeää tiedostaa, jotta voidaan tiedostaa myös riskit, jotka jäsenyysprosessin myötä voivat tulla kohdattaviksi, kuten esimerkiksi Venäjän kybervaikuttaminen. Kun nämä tiedostetaan ja niihin osataan jo ennalta mahdollisuuksien mukaan varautua, tulee niiden terävin yllätyskyky syödyksi pois.
Nämä riskit eivät kuitenkaan riitä perusteeksi jättää hakematta Natoon. Myös silloin altistaisimme itseämme vielä pidemmän aikavälin riskeille, joiden seuraukset voivat olla huomattavasti vakavampia. Ikävä kyllä Ukraina toimii siitä tällä hetkellä varoittavana esimerkkinä. 
Nyt tulee aika täyteen, joten päätän tässä kohtaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T19:10:40,2022-04-20T19:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_41_264,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_265,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun haluamme rauhaa, meidän on varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, että kenenkään ei kannata Suomeen hyökätä tai Suomea aseellisesti, sotilaallisesti uhata.
Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Oman uskottavan puolustuskykymme lisänä jäsenyys Natossa nostaisi ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea aseellisesti. Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle.
Ymmärrän hyvin kansalaisaloitteen tekijöitä. Aloite on tärkeä, ja se on osaltaan ollut vauhdittamassa prosessia, joka äskenkin kuullun selontekokeskustelun valossa on menossa hyvää vauhtia siihen suuntaan, että Suomi liittyy Naton jäseneksi. Uskon, että myös kansalaisaloitteen tekijöille on proseduaalisten seikkojen sijaan tärkeintä nimenomaan se, että asia etenee ja ripeästi ja lopputuloksena on se, että Suomen jäsenyys Natossa toteutuu.
Nimittäin, arvoisa puhemies, kaikki tarvittava tieto on päättäjien käytössä. Tiedon keräämiseen ei enää tarvitse käyttää aikaa. On johtopäätösten tekemisen ja konkreettisten tekojen eli sen Nato-jäsenyyden toteuttamisen aika. Toiveeni myös hallitukselle on se, että prosessi etenee nyt mahdollisimman ripeästi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-20T19:16:02,2022-04-20T19:18:14,Hyväksytty,1.1
2022_41_266,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_267,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan kansalaisaloitetta Nato-jäsenyyden hakemisesta. Kansalaisaloitteen tarkoitus ja tavoitehan on nostaa eduskunnan käsittelyyn tiettyjä asioita, ja näin ollen tämän kansalaisaloitteen tavoite siitä, että eduskunta käsittelee tänä keväänä selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta, jonka siis aloitimme äsken tuossa iltapäivällä, ja mahdollisesti sen jälkeen Nato-jäsenyyden hakemusta, on tavallaan tullut tässä vaiheessa täytettyä. Kiitos Matti Muukkoselle, Jessikka Arolle, Jani Kokolle, Tiina Ahvalle, Harri Kreukselle ja Juhani Klemetille tästä aloitteen tekemisestä. 
Siinä mielessä näen ja uskon, että kun eduskunnan työjärjestys on, että eduskunnassa priorisoimme hallituksen esityksiä ja siihen liittyviä asioita, joita nyt sitten tämä ajankohtaisselonteko on, ja kansalaisaloitteet ovat hallituksen esityksen ja muun kiireellisen lainsäädäntötyön jälkeisiä asioita, että aloitteen tekijätkin ymmärtävät sen, että tämä ajankohtaisselonteko, joka tulee tulevan kahden kolmen viikon aikana rytmittämään eduskunnan valiokuntatyötä, tarkoittaa sitä, että siinä samassa yhteydessä emme voi kansalaisaloitetta käsitellä samalla tavalla kuin käsittelemme muita kansalaisaloitteita. Tämä ajankohtaisselonteko tulee väistämättä menemään niitten yläpuolelle.
Mutta tärkeä aloite, ja näen, että se on myöskin osaltaan ollut vauhdittamassa sitä keskustelua, mitä Suomi käy nyt kansakuntana ja mitä käydään myöskin eduskuntana. Me emme kuitenkaan ole olleet pitkäaikaisen kollegan, edustaja Zyskowiczin, sanoin aikaisemmin valmiita tälle Nato-jäsenyyden keskustelulle.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-04-20T19:18:14,2022-04-20T19:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_41_268,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_269,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Tynkkystä, hän inspiroi minut tässä puhumaan myös hivenen pidemmästi tästä asiasta. Kiitokset vielä tosiaan aloitteen tekijöille ja erityisterveiset tohtori Muukkoselle, joka varmasti tätä verkkolähetystä nyt seuraa.
Tässä salissa on tänään käytetty usein fraasia, että tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Se tosiasia, jonka edessä me tällä hetkellä olemme, on se, että meillä on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa valtion kanssa, jota johtavat sotarikolliset, murhat ja raiskaukset pyhittävät johtajat, joiden yhteenkään sanomiseen ei aidosti voi luottaa. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että Suomi kykenisi missään lähitulevaisuudessa palauttamaan niin sanotusti normaaleja välejä Venäjän kanssa. Vladimir Putin ei kuulu missään tapauksessa Kultarantaan, Putin kuuluu Haagin kansainväliseen rikostuomioistuimeen. [Atte Kaleva: Kyllä!]
Täällä on käyty monipuolista keskustelua, ja olen hahmottanut tässä kyllä sen, että täällä näyttää olevan nyt varsin vahva konsensus eduskunnassa. Oman arvion mukaan jopa 80—90 prosenttia edustajista on jo kantansa muodostanut ja on sitä mieltä, että Suomi tulisi viedä Naton jäseneksi. Se on hyvä asia. Meidän parlamentarismimme kestää myös eriävät mielipiteet, ja on hyvä, että niitä esitetään ja niistä käydään kiihkottomasti keskustelua. 
Puutun tässä muutamiin argumentteihin, joita on esitetty Nato-jäsenyyttä vastaan. Ensinnäkin on väitetty, että mikäli Suomi liittyy Naton jäseneksi, riski siihen, että Suomeen kohdistettaisiin ydinaseisku, kasvaisi. Olen itse tästä asiasta täysin päinvastaista mieltä. Ukrainassa pelätään tällä hetkellä, että Venäjä saattaisi käyttää taktisia ydinaseita Ukrainan armeijaa vastaan, mutta Nato-mailla tällaista riskiä ei ole. Siitä pitää kauhun tasapaino huolen. Ja näen, että Naton jäsenenä päinvastoin se kynnys nousisi ylitsepääsemättömäksi käyttää ydinaseita Suomea vastaan.
Ministeri Haavisto äsken vastauksessaan puhui viisaita tästä Suomen välittäjäasemasta. En ymmärrä tällaista retoriikkaa, että Suomi jotenkin puolustusliittoon sitoutuneena menettäisi tämän välittäjäroolinsa maailman kriiseissä. Kuten todettua, Nato-maa Norja on toiminut aktiivisesti välittäjänä esimerkiksi Israelin ja Palestiinan välillä niin sanotussa Oslon prosessissa. 
Myös se on todettu virheelliseksi argumentiksi monta kertaa, että Nato-jäsenyys lakkauttaisi asevelvollisuuden. Se ei missään tapauksessa lakkauttaisi asevelvollisuutta, varusmiespalvelusta, vaan meillä on edelleen mahdollisuus tätä hyvää järjestelmää jatkaa, joka takaa meille uskottavan ja vahvan puolustuskyvyn kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
On myös esitetty, että Natolla ei ole riittävää yhteistä arvopohjaa. Erityisesti tämä kritiikki on kohdistunut tuolta vasemmalta Yhdysvaltoihin sekä totta kai Unkariin ja Turkkiin. Mielestäni yhteiseksi arvopohjaksi puolustusliitossa riittää kuitenkin se, että kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan valtioiden suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta, ja sitoutuvat kansainvälisiin sopimuksiin. Nato on puolustusliitto. Sitä ei tule nähdä missään tapauksessa minään laajempana rakenteena, vaan puolustusliittona, jossa jäsenvaltiot ovat sitoutuneet siihen, että jos jonkun toisen jäsenvaltion alueellista koskemattomuutta loukataan, niin ne käsittävät tällaisen teon hyökkäykseksi itseään kohtaan ja ovat sitten velvoitettuja artikla 5:n nojalla apua antamaan muille jäsenvaltioille. Myös tulevaisuudessa Suomella Nato-jäsenenä on täysi mahdollisuus kritisoida esimerkiksi Unkaria tai Turkkia ihmisoikeusloukkauksista, mikäli ne sellaisiin syyllistyvät, ja näin monet eurooppalaiset Nato-maat nytkin tekevät. 
Meillä on käytetty hienoja puheenvuoroja ydinaseettomasta maailmasta ja aseistariisunnasta. Kyllä minäkin näkisin mielelläni maailman ilman ydinaseita. Se on kuitenkin valitettavasti utopiaa niin kauan kuin meillä on Venäjän tyyppisiä rosvovaltioita olemassa.
Toivoisin eduskunnalta, kaikilta edustajilta ja myös kansalaisilta tässä vaiheessa pragmaattista suhtautumista tähän asiaan. Toki meillä kaikilla on oikeus ideologioihin, mutta kun katsomme tätä kysymystä pragmaattisesti, niin kyllä aika helposti huomaamme sen, että paras tapa taata Suomen ja Suomen kansalaisten turvallisuus kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa on se, että Suomi sujahtaa nyt mahdollisimman nopeasti Nato-jäseneksi: kuin telkkä pönttöön. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-04-20T19:20:24,2022-04-20T19:25:05,Hyväksytty,1.1
2022_41_270,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_271,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Jatkan nyt tuota kesken jäänyttä puhetta tästä kansalaisaloitteesta.
Selonteko viitoittaa polkua, miten mahdollinen jäsenyysprosessi käytännössä tulisi etenemään alusta loppuun saakka. Vaikka puhutaan siitä, että Naton ovi on auki ja Suomi on tervetullut, ei oikotietä ole olemassa ja askeleita on useita. Prosessin vaiheet on käytävä läpi niin kotimaassa kuin Naton ja Nato-maidenkin osalta.
Ensimmäisessä vaiheessa puhutaan liittymisprosessin käynnistymisestä. Mikäli Suomessa päätetään hakea Nato-jäsenyyttä oman ensi vaiheen käsittelymme lopputuloksena, ilmoittaisimme Natolle halukkuudestamme liittyä Naton perussopimukseen. Tätä seuraisi se, että Nato-maat kutsuvat hakijamaan liittymisneuvotteluihin. Liittymisneuvottelut käytäisiin Naton, sen jäsenvaltioiden ja hakijamaan kesken. Neuvottelujen jälkeen hakijamaa lähettäisi aiekirjeen, jolla vahvistettaisiin halukkuus ja kyvykkyys liittyä Natoon. Kuten on todettu, Naton jäseneksi hyväksyminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden hyväksyntää. Tämä vaihe tulisi aiekirjeen jälkeen ajankohtaiseksi.
Jokainen maa noudattaa omaa kansallista menettelyään, joten tämän vuoksi prosessin kestoa on hankala ennalta arvioida tarkasti. Koska hyväksyntä tarvitaan jokaiselta jäsenmaalta, on tärkeää etukäteen varmistaa, että tuki Suomen jäsenyydelle löytyy. Asian painoarvo huomioiden tässä vaiheessa ei enää voida vain toivoa parasta, vaan pohjatyöt on oltava kunnolla tehdyt. Tässä valtionjohdon rooli on keskeinen, ja vielä kerran kiitoksia erinomaisesta työstä, mitä olette hallituksessa tehneet — ja presidentti mukaan lukien tietysti.
Kun maat näyttävät vihreää valoa uuden jäsenmaan liittymiselle, Naton pääsihteeri kutsuisi Suomen liittymään Naton perussopimukseen. Tämän jälkeen liittyminen pitäisi vielä vahvistaa Suomessa. Asiasta annettaisiin hallituksen esitys, joka eduskunnan vastauksen jälkeen siirtyisi tasavallan presidentille. Lopulta liittymissopimus saatettaisiin voimaan lailla ja asetuksella samanaikaisesti, kun Suomen liittyminen osaksi puolustusliittoa tulisi voimaan. Kun liittymissopimus tulee voimaan, tulisi Suomesta Naton täysjäsen. Näin se suurin piirtein menisi.
Kiitokset vielä kerran kansalaisaloitteen tekijöille. Tosiaan kuten edustaja, taisi olla Talvitie, tässä äsken totesi, valitettavasti joudumme varmaan rukkaamaan nytten eduskuntakäsittelyä valiokunnissa sillä tavalla, että tämä selonteko itsessään saa suuremman osan siitä ajasta, mutta tätä samaa asiaa, mitä tämä kansalaisaloite ajaa, me ajamme täällä eduskunnassa valiokunnissa ja täysistunnossa, ja sitä tekee myös valtioneuvosto parhaillaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T19:25:09,2022-04-20T19:28:31,Hyväksytty,1.1
2022_41_272,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_273,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset rakastamme maatamme. Me haluamme elää vakaassa, rauhallisessa, vapaassa ja turvallisessa Suomessa myös tulevaisuudessa. Me haluamme kasvattaa lapsiamme, kehittää yhteiskuntaamme ja vaalia kulttuuriamme rauhassa. Me suomalaiset olemme valmiita puolustamaan maatamme. Me suomalaiset olemme valmiita tekemään niitä ratkaisuja, joilla turvaamme Suomen ja suomalaisten vapauden kaikissa olosuhteissa.
Puolustusvoimamme on ollut jo kauan Nato-yhteensopiva. Nyt myös Suomen kansa ja poliitikot ovat Nato-yhteensopivia. Kaikki turvallisuuttamme lisäävät askeleet on otettava huolellisesti harkiten ja kaikkeen varautuen mutta viivyttelemättä. Suomen kahdenvälisen turvallisuusyhteistyön tiivistäminen Yhdysvaltojen kanssa on tärkeää poliittisen tuen, Naton avoimien ovien politiikan jatkumisen ja puolustusmateriaalin saatavuuden kannalta. Pohjoismaista yhteistyötä ja läheistä kumppanuutta Ruotsin kanssa on edistettävä. Ison-Britannian ja Suomen välisellä yhteistyöllä on merkittävä asema. 
Myös sillä on iso merkitys, miten muut meidät näkevät. Maariski on merkittävä kysymys: miten luottoluokittajat näkevät Suomen, miten sijoittajat ja yritykset suhtautuvat Suomeen investointiympäristönä. Ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisumme punnitaan myös maamme rajojen ulkopuolella.
Turvallisuuttamme on vahvistettava määrätietoisesti. Kansalliseen puolustukseen panostaminen ja puolustusbudjetin pitäminen myös tulevaisuudessa kahdessa prosentissa bkt:stä on kaikissa tulevaisuuden vaihtoehdoissa välttämättömyys. Omasta puolustuksesta ei saa tinkiä. Varusmiespalvelukseen nojaavasta mallista ei saa luopua. Kaikissa tilanteissa meidän suomalaisten on oltava aina valmiina puolustamaan isänmaatamme, ja valmiita me olemme.
Arvoisa herra puhemies! Olemme kulkeneet kohti tiivistä Nato-kumppanuutta, ja askel jäsenyyteen on luonteva. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne edellyttää pitäviä turvallisuustakuita. Sitovat sopimuspohjaiset turvatakuut tulevat Pohjois-Atlantin puolustusliitosta Natosta. Meidän on tehtävä turvallisuutemme kannalta välttämättömät ratkaisut oikea-aikaisesti. Meidän on otettava askel Nato-jäsenyyteen mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-20T19:28:34,2022-04-20T19:31:27,Hyväksytty,1.1
2022_41_274,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_275,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,"Herra puhemies! Selonteon sivulla 28 todetaan: ”Selonteon eduskuntakäsittelyn aikana valtioneuvosto tarkentaa eduskunnalle yksityiskohtia ja arvioita, joita ei ole mahdollista kirjata julkiseen selontekoon.” Me siis, jotka olemme noissa keskeisissä valiokunnissa — itse olen ulkoasiainvaliokunnassa — tulemme saamaan lähiviikkojen aikana sellaista tietoa, salaista tietoa, jota ei ole meille tässä selonteossa eikä muutoin kerrottu. Tämä on yksi syy siihen, että oma kantani Nato-jäsenyyteen on toistaiseksi avoin. En vastusta Natoa enkä Nato-jäsenyyttä sinänsä, mutta haluan kuitenkin kuulla ne kaikki selvitykset ja tiedot, joita asiantuntijoilla on ja jotka ulkoasiainvaliokunnassa saadaan, kun siellä mietintöä tehdään. Joku voi sanoa, että tämä on viivyttelyä tai arkuutta, mutta mielestäni kysymys on niin isosta asiasta, että on syytä paneutua siihen erittäin huolella kaikilta osin.
Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Sauli Niinistö antoi tasan kuukausi sitten haastattelun Financial Timesille, ja siinä haastattelussa hän totesi, että Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Hän ei pitänyt nykytilannetta ja siinä jatkamista vaihtoehtona — enkä pidä minäkään, sillä yksin emme voi jäädä — mutta kuitenkin hän näki kaksi vaihtoehtoa eli Nato-jäsenyyden ja toisena vaihtoehtona Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyön syventämisen. 
Olen hieman siitä pettynyt, että täällä, sivulta 20 alkaen, tätä toista vaihtoehtoa ei ole juuri millään tavalla käyty läpi, vaikka tasavallan presidentti arvovaltaisessa kansainvälisessä lehdessä ja myös joissakin kotimaisissa yhteyksissä sen on esille tuonut. Voi olla, että aika on siitä nyt ajanut ohi, mutta mielestäni se on kuitenkin sellainen vaihtoehto, joka olisi ollut ehkä ihan mahdollinen tai ainakin perusteellisen selvittämisen arvoinen. Ruotsilla on, niin kuin tiedämme, heikot puolustusvoimat, mutta sillä on erittäin vahva puolustusteollisuus — sillä on hävittäjätuotantoa, sillä on sukellusveneitä, vahva teollisuus — ja se on muutenkin taloudellisesti vahva valtio. Suomella taas on suhteellisen vahvat puolustusvoimat mutta ehkä heikko tämä muu materiaalinen valmius puolustukseen. Yhdistämällä nämä voimat voisi tulla hyvinkin vahva kokonaisuus, jolle Yhdysvallat, tasavallan presidentinkin ajattelun mukaan, ymmärtääkseni, olisi valmis antamaan tietyt takuut — ehkä ei nyt puhuta turvatakuista, mutta kuitenkin. Tällöin se sama, mikä on Natossa tosiasiallinen turvatakuiden antaja eli Yhdysvallat, olisi tässä mukana. 
Lisäksi Iso-Britannia, eurooppalainen ydinasevaltio, on pääministeri Boris Johnsonin suulla vakuuttanut, että Iso-Britannia on valmis, ilmeisesti ainakin hallitustasolla, antamaan takuut ja varmuuden tuesta Suomen ja Ruotsin valinnoille, ovat ne mitkä tahansa. Lisäksi Euroopan unionin peruskirja 42.7 merkitsee sitä, että EU:n — eli myös Saksan ja Ranskan ja muiden EU-maiden — panostukset vahvistuvat koko ajan, ja sitoo avunantoon ja puolustukselliseenkin yhteistyöhön, joskaan ei täydelliseen. 
Tämä Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain pohjalle rakentuva malli merkitsisi sitä, että Nato ei laajenisi Venäjän rajalle, ja se saattaisi olla ratkaisu, joka antaisi aika vahvat turvat mutta ei kuitenkaan ärsyttäisi Venäjää. En sinänsä pelkää Venäjää, mutta tiedän, että sieltä on annettu erittäin ankarat ukaasit Suomen ja Ruotsin liittoutumiselle, [Puhemies koputtaa] ja niin kuin Georgia ja Ukraina osoittavat, ne eivät ole pelkkiä puheita vaan ne on otettava vakavasti. Tässä mielessä olisin toivonut ja toivon, [Puhemies: Kiitoksia!] että me valiokunnassa pystymme vielä selvittämään tämän vaihtoehdon, sekä sen käytännön mahdollisuudet että sen merkityksen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-04-20T19:31:31,2022-04-20T19:36:57,Hyväksytty,1.1
2022_41_276,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_277,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen haettava NATO-jäsenyyttä perustuslaissa säädettyjen ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Autto poissa., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_278,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_279,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin tuo äskeinen kansalaisaloite, myös tämä kansanäänestyskansalaisaloite on tehty hyvässä tarkoituksessa. Tarkoitus on ollut se, että tuodaan tänne eduskunnan saliin keskusteluun Nato-kysymys, ja niinhän se nyt on tuotu tänne, mutta aika on nyt jo ajanut vähän ohi näistä aloitteista — aivan samoin kuin tästä äskeisestä, aiemmin käsitellystä aloitteesta, samoin tästä aloitteesta, koska täällä käydään sitä parlamentaarista keskustelua. Se juna on nyt jo liikkeellä ja se prosessi on käynnissä, ja se on mennyt hyvin pitkälle. 
Aivan kuten täällä aikaisemmassa keskustelussa edustaja Talvitie muun muassa totesi — ja muutkin edustajat — että nyt meidän on priorisoitava siinä eduskuntatyössä, valiokuntatyössä tätä selontekoa. Meidän on priorisoitava sitä, että se juna, joka on nyt menossa kohti sitä Nato-jäsenyyttä, pysyy liikkeellä. Ja sen takia uskon, että myös tämän kansanäänestysaloitteen tekijät ymmärtävät, että meillä ei ole nyt aikaa keskittyä tähän aloitteeseen, kuten ei siihen toiseenkaan, aiemmin käsiteltyyn aloitteeseen. 
Lisäksi aloite tästä kansanäänestyksestä on aika ongelmallinen. Aivan kuten tasavallan presidentti totesi, on tärkeää, että kansalaisten, siis suomalaisten enemmistö ei ainakaan vastusta Natoa, eli siitä on saatava sellainen selvyys, että myös se osa kansasta, jotka ikään kuin jäävät sinne vähemmistöön, myös ymmärtävät, että tämä on legitiimi tapa todeta se, että nyt enemmistö on, oli se sitten kannalla tai vastusti jäsenyyttä. Nythän näyttää siltä — tai ei ainoastaan näytä vaan on saatu aika hyvin jo osoitettua tilastotieteellisesti hyvin kattavalla otannalla, tai se otanta on riittävä — että voidaan sanoa, että kansan valtaosa kannattaa Suomen liittymistä Natoon. Tästä ei ole enää mitään epäselvyyttä. Ja tämän takia tämä kysymys kansanäänestyksestä... [Mika Niikko avaa mikrofoninsa, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt Niikko paineli. — Jatkakaa, olkaa hyvä. — Edustaja Niikko, teillä on vielä puheenvuoro tuolla. [Mika Niikko: Ai, anteeksi. Joo, tämä meni vahingossa päälle.]] No niin, nyt edustaja Niikkokin sallii minun jatkaa tässä. 
Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, niin tämä kansanäänestys voisi olla jopa haitallinen tälle prosessille tässä vaiheessa, koska se avaisi aivan ennennäkemättömän mahdollisuuden Venäjälle hybridivaikuttaa, informaatiovaikuttaa sillä tavoin, mitä Suomessa ei vielä toistaiseksi ole nähty. Vaikka olemme jo nähneet sitä hybridivaikuttamista, niin tämä varmasti tulisi kiihtymään aivan äärimmilleen, ja tämän takia en voi kyllä kannattaa mitään kansanäänestyksen järjestämistä. En kannattanut sitä ennen tätä 24. helmikuuta, Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, enkä kyllä kannata sitä edelleenkään. Ymmärrän sen, että tämä aloite on tehty sen takia, että täällä salissa keskusteltaisiin siitä. Nyt me olemme keskustelleet siitä, tästä Nato-kysymyksestä viisi ja puoli tuntia, eli se tavoite tällä kansanäänestysaloitteella on jo saavutettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-04-20T19:37:23,2022-04-20T19:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_41_280,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikon vuoro olisi, mutta pistitte puheenvuoronne sinne seitsemänneksi. Nyt se on siellä sitten. — Edustaja Kärnä poissa, edustaja Tynkkynen poissa. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_281,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteilla, kansalaismielipiteillä ja sillä, että Suomi ja suomalaiset ovat valmiita ottamaan tarvittavia askelia ulko- ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa, on äärettömän iso merkitys. Ja tällä salilla, joka Suomen kansaa edustaa, on näissä kysymyksissä tietysti aivan keskeinen rooli.
Mutta mitä tulee kansanäänestyksen järjestämiseen Nato-jäsenyydestä, en pidä sitä, aivan kuten edustaja Kaleva aiemmin tuossa hyvin puhui, järkevänä enkä tarpeellisena. Mielestäni kansanäänestykseen sisältyy liikaa riskejä, joita ei tässä tilanteessa tule ottaa, ja kansanäänestys tämänkaltaisesta kysymyksestä on mielestäni Suomen kannalta hankala ja huono vaihtoehto, jota en itse voi kannattaa. Meillä kansanedustajilla, tasavallan presidentillä ja hallituksella on paras mahdollinen tieto käytettävissä siitä, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tai se, että emme hae Nato-jäsenyyttä, tälle kansakunnalle, meidän itsenäisyydellemme ja itsemääräämisoikeudellemme merkitsisi. 
Pidän myös hyvin mahdollisena, että tällainen kansanäänestys, joka luonnollisesti veisi myös aikaa, kokisi hyvin monenlaisia erilaisia vaikuttamisoperaatioita. Ja siinä tilanteessa, että tulos olisi vaikkapa epäselvä tai vaikuttamisyritykset siihen vaikuttaneet, se kuitenkin sulkisi meiltä omaa päätösvaltaa kuukausiksi ellei vuosiksikin eteenpäin. Ja siitä syystä kansan valitseman eduskunnan, kansan valitseman presidentin ja hallituksen, joka nauttii eduskunnan luottamusta, on näissä kysymyksissä syytä tehdä oikeita ratkaisuja, oikea-aikaisia ratkaisuja. Olen aivan varma, että tämä eduskunta ja presidentti, hallitus kyllä pystyvät ja tekevät kansamme kannalta aivan oikeat ratkaisut, joilla parhaiten turvataan suvereniteettimme, parhaiten turvataan rauha Suomessa, Pohjolassa ja Itämerellä. Ja myös aivan oikein, kun käymme tätä keskustelua, huolehdimme siitä, että kansan mielipide ja ääni tulee kuulluksi, ja sitä varten meidät on tänne valittu, että me perehdymme ja teemme niitä vaikeitakin ratkaisuja, jotka tässä asiassa ja tässä ajassa on tehtävä. 
Omasta mielestäni se oikea ratkaisu Suomelle on luonnollisesti hakea Nato-jäsenyyttä. Mitä nopeammin, sen parempi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-20T19:40:37,2022-04-20T19:42:59,Hyväksytty,1.1
2022_41_282,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_283,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhun Nato-jäsenyydestä enemmän tuossa selontekokäsittelyn yhteydessä, mutta tässä kohtaa tästä kansalaisaloitteesta muutama sana.
Ensinnäkin, arvoisa puhemies, on todella ymmärrettävää, että Suomen kansa vaatii meiltä edustajiltaan toimenpiteitä tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut rajummin kuin se on moneen vuosikymmeneen tehnyt. Varmasti Neuvostoliiton hajoaminen itsessään oli sellainen muutos, johon tämä nyt vallitseva tilanne vertautuu mutta tietysti toiseen suuntaan. Venäjän täysin pidäkkeetön toiminta, suoranainen sotarikollinen kansan murhaaminen, josta on nähty merkkejä Venäjän valloittamilla alueilla Ukrainassa, herättää tietysti kauhua ympäri maailmaa, ja on aivan ymmärrettävää, että tässä karhun kainalossa asuessa suomalaisten vahva tahto on, että haemme parasta mahdollista turvaa maallemme. Suomalaisten johtopäätös on tietysti looginen, että Nato, joka on liittokuntana pystynyt rauhaa Eurooppaan tuomaan niin, että Nato-maata vastaan ei ole koskaan Euroopassa hyökätty, olisi se organisaatio, johon kuulumalla tuota omaa turvallisuuttamme maksimoisimme. 
On todella ymmärrettävää, että näitä kansalaisaloitteita on nyt tänne eduskuntaan tuotu, kun mielipidekyselyiden mukaan suomalaiset jo lähes yksimielisesti puolustusliiton jäsenyyttä kannattavat. Mielestäni tämänkin kansalaisaloitteen, vaikka se vaatii kansanäänestystä, perimmäinen tavoite toteutuu eli se, että nyt Suomessa vakavasti käydään keskustelua liittoutumisesta, turvallisuutemme maksimoimisesta. Mielestäni eduskunta on oikea paikka tämä keskustelu käydä ja tarvittavat päätökset tehdä. Tässä edellä esimerkiksi edustaja Kaleva ja edustaja Könttä todella hyvin kuvailivat niitä riskejä, joita kansanäänestyksen järjestämiseen tässä tilanteessa liittyisi. Kansan mielipide on mielestäni sinällään aivan selvä ja puoltaa Suomen jäsenyyttä puolustusliitto Natossa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-20T19:42:59,2022-04-20T19:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_41_284,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_285,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta siihen emme koskaan joutuisi.” Näin totesi edesmennyt Ilkka Kanerva, arvostettu kollegamme, vuonna 2011 UTP-selonteon käsittelyssä. Sama pätee mielestäni vahvasti myös Nato-jäsenyyteen ja argumentteihin sen puolesta. Vahvin argumentti Nato-jäsenyyden puolesta on se, että se tuo meille turvaa, se luo vahvan pidäkkeen kaikille, jotka haluaisivat tai ajattelisivat meitä vastaan toimia.
Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa, joka meille eduskunnalle on annettu, lukee näin: ”Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennalta ehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi, sillä sen takana olisivat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.” Tässä on kirjoitettuna hyvin vahva, ja ehkä se vahvin, perustelu sille, miksi Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! On myös esitetty tässäkin keskustelussa ajatuksia siitä, voisiko joku muu puolustusratkaisu esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä toimia ikään kuin korvaavana järjestelynä, ja viitattu myös presidenttimme sanomisiin. Muistelen hänen kuitenkin pohtineen, olisiko sellainenkaan järjestely sitten riittävä. Selonteossa tähän myös otetaan kantaa: ”Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto ei kuitenkaan olisi Nato-jäsenyyteen verrattavissa oleva eikä sitä korvaava järjestely.” [Toimi Kankaanniemi: Ilman perusteluja!]
Arvoisa puhemies! Olen aivan varma, että eduskunta ottaa tarvitsemansa ajan ja valiokunnat ottavat tarvitsemansa ajan, jotta voivat perehtyä asioihin ja myös niihin perusteluihin. Toivottavasti tämä tapahtuu siten, että kaikki sellainen, joka ei ole aivan välttämätöntä, jätetään siksi ajaksi syrjään ja eduskunta on valmis muodostamaan kannan kohti Nato-jäsenyyttä mahdollisimman pikaisella aikataululla.
Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä kansalaisaloitteesta, jossa siis halutaan käsittääkseni samaa kuin mitä itsekin ajattelen tavoitteeksi eli Suomen Nato-jäsenyyttä. Tavoite on siis yhteinen, mutta tarvitaanko sen toteuttamiseksi kansanäänestystä? Täällä moni kollega on jo oivallisesti todennut ääneen niitä riskejä, joita kansanäänestyksen järjestämiseen liittyisi. Siksi en itsekään kannata kansanäänestyksen järjestämistä.
On kuitenkin selvää, että Nato-jäsenyyden yksi ehto on se, että sille on jäsenmaaksi pyrkivässä maassa riittävän suuri kansalaisten tuki. Suomessa Nato-jäsenyyden kannatus otti suuren harppauksen sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hirmuisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Kannatus ei ole siitä heikennyt, vaikka Venäjä on jo sen jälkeenkin myös Suomea kohtaan toiminut tavalla, jonka voitaisiin ajatella olevan selvää häirintää ja vaikuttamisyrityksiä.
Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja kyselyiden mukaan myös maailman onnellisin maa. Me emme voi kuitenkaan ummistaa silmiämme ympäröivän yhteiskunnan haasteilta, koska haluamme tietenkin, että näin olisi myös tulevaisuudessa. Turvallisuusympäristömme Euroopassa on pysyvästi muuttunut, ja nyt on päätösten aika. Ydinkysymys meille on Suomen turvallisuuden varmistaminen nyt ja tulevina vuosina.
Arvoisa puhemies! On varmasti helpompaa tilanteessa, jossa on jo pitkään ollut Nato-jäsenyyden kannalla, todeta tämä täällä nytkin ääneen. Arvostan sitä, että niin moni kollega, joka vielä vähän aikaa sitten ei ehkä missään tilanteessa olisi ollut valmis tätä harkintaa tekemään, on nyt avannut oven sille, että voimme ottaa askeleen kohti Nato-jäsenyyttä ja vahvistaa sillä Suomen turvallisuutta. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti eduskuntakäsittely on huolellinen mutta ripeä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-04-20T19:45:36,2022-04-20T19:50:49,Tarkistettu,1.1
2022_41_286,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_287,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Nato-kansanäänestys on tietysti merkittävyydeltään megaluokan kysymys, ja se puoltaisi kansanäänestystä. En ole kuitenkaan kokenut, en henkilökohtaisesti enkä yleiseltä näkökannalta, että meillä olisi jonkunlainen kansan vaatimus, paine, suorittaa kansanäänestys. Ja kun pohdin, mistä se johtuu, minulle tulee ensimmäiseksi mieleen se, että tasavallan presidentti Niinistö, pääministeri Marin, valtioneuvosto, eduskuntaryhmät ja puolueet ovat toimineet menettelytavoiltaan ja prosessissa oikeasti. Kansalla, kansalaisten laajalla enemmistöllä, on näkemys, joka tukee sitä, että te voitte eduskunnassa tämän asian päättää. Se kertoo Suomen kansan luottamuksesta kansanvaltaan ja demokratiaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-04-20T19:50:50,2022-04-20T19:52:06,Hyväksytty,1.1
2022_41_288,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_289,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet ovat arvostettuja toimenpiteitä kansanedustajien mielestä tässä salissa, ja olemme tottuneet pitämään niitä arvossa ja halunneet niille ihan arvokkaan käsittelyn. Tässä kun nyt kuullaan näitä puheenvuoroja siitä, että tällaista kansalaisaloitetta ei olisi hyvä käsitellä siitä syystä, että on kiire — mikä on varmasti ehkä osin tottakin — mutta toisaalta myös sitten niillä perusteilla, että se hybridivaikuttaminen voi vaikuttaa siten, että kansalaiset eivät osaa tehdä oikeita johtopäätöksiä, niin en pitäisi tätä nyt aivan validina perusteluna.
Me joskus ehkä huolimattomasti pidämme kansaa tyhmänä tai pidämme meitä äänestäneitä ihmisiä sen verran epäkelpoina, että he eivät saisi osoittaa mielipidettään esimerkiksi kansanäänestyksen kautta [Jukka Gustafssonin välihuuto — Keskeltä: Ei siitä ole kyse!] näin merkittävässä kysymyksessä. Ja se on hiuksenhieno raja, että me näin ehkä ajattelemmekin. Siinä mielessä olisin suonut sen, että tämäkin kansalaisaloite olisi voinut mennä eteenpäin, koska tästähän alkujaan on käyty keskustelua myös tasavallan presidentin suulla, kuten kansalaisaloitteesta käy ilmi, että tällainen joku luotettava mielipiteenmittaus kansalta olisi hyvä saada, niin että saisi sitten sen legitiimin selkänojan siihen päätökseen, mitä sitten hallitus tulee tekemään.
No mikä tämän kaiken takana kuitenkin on? Tämänkin aloitteen takana ovat henkilöt, jotka haluavat Nato-jäsenyyttä ja ovat olleet huolissaan siitä, että sitä ei välttämättä hallitus vie eteenpäin. Ja siinä mielessä hekin — vaikka ovat Nato-jäsenyyden kannattajia — ovat perustelleet asiaa siten, että he haluavat, että kansalta kysytään näin merkittävässä asiassa, koska tosiasiassa kuitenkin me voimme olla yksimielisiä siitä, että emmehän me tiedä, mihin tämä loppujen lopuksi tulee päättymään. Me emme tiedä, mihin tämä Nato-jäsenyyshakemuksemme, joka mahdollisesti tästä talosta menee eteenpäin, johtaa. Minä ymmärrän sen ja uskon myös sen, että Natosta on turvaa. Sotilaallinen puolustusliitto sen kanssa toisi turvaa Suomelle. Mutta tilanteeseen, joka maailmassa tällä hetkellä on, sisältyy hyvin paljon riskejä. Ja näitä riskejä me emme ole arvioineet — ei arvioitu ainakaan tässä ajankohtaisselonteossa, joka koskee tätä turvallisuusympäristön muutosta. Tässä jäsenyysprosessin riskejä analysoitiin hyvin lievästi, nimittäin niitä mainittiin vain kahdella virkkeellä. Ja kun me tiedetään kuitenkin, että jäsenyysprosessi on pitkä ja monivaiheinen, niin se odottavan aika voi tulla jopa osin vaaralliseksi tai uhkaavaksi. [Ben Zyskowicz: Aivan, aika!] Ja erityisesti, mikäli Suomi ei saa jotain kautta pitäviä turvatakuita [Puhemies: Kiitoksia!] Nato-hakemuksen ajaksi, se uhka siitä uhkaa entisestään kasvaa.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-20T19:52:07,2022-04-20T19:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_41_290,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_291,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on laki — taitaa perustua perustuslakiin — neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä, ja 28 vuotta sitten kansanäänestys Euroopan yhteisöjen jäsenyydestä suoritettiin. Kansa äänesti jotain 57—43 jäsenyyden puolesta, ja sitä kansan mielipidettä myös eduskunta kunnioitti. Pakko ei ole, koska meillä on nimenomaan neuvoa-antava kansanäänestys, mutta tietysti jos kansanäänestyksen tulos on melko kaukana 50—50-tilanteesta kielteiselle kannalle — esimerkiksi olisi ollut silloin taikka olisi nyt, jos järjestettäisiin tästä Nato-kysymyksestä kansanäänestys — niin eduskunnan olisi vaikea kansan yli kävellä, vaikka se on neuvoa-antava.
Muistan kuitenkin tuon 94, ja varmasti edustaja Gustafsson myös hyvin muistaa sen, kun täällä istuimme — ja Zyskowicz myös — niin kyllä silloin oli aivan sietämätöntä, kun olin itse EU-jäsenyyttä vastaan. Olisin halunnut pohjoismaisen yhteistyön mallin, niin kuin nytkin äsken nostin tässä asiassa esille, tämän talousaluemallin ja pohjoismaisen yhteiskuntamallin säilyttämisen, joka nyt on tuhottu EU:n toimesta tällä valtavalla byrokratialla ja säädöksillä ja kaikella muulla, euroa myöten. Mutta media kaikilta osin, Helsingin Sanomat, Yle, MTV, pääosa muistakin lehdistä maakuntalehtiä lukuun ottamatta, ammattiyhdistysliike, työnantajat, elinkeinoelämä, kaiken maailman järjestöt ja tietysti puolueet meitä lukuun ottamatta olivat jyräämässä valtavalla voimalla EU-jäsenyyden puolesta, ja se vaikutti. Peloteltiin, ja näin tapahtui, ja se vaikutti varmaan sen verran, että näin kävi, että enemmistö tuli jäsenyyden kannalle.
Nyt jos ajatellaan tätä Nato-kysymystä ja kansanäänestystä siitä, niin nyt ulkoinen vaikuttaminen — jos järjestettäisiin kansanäänestys — olisi varmasti vielä suurempi sen puolesta, että ei mentäisi, että kansa ei äänestäisi Nato-jäsenyyden puolesta. Ja tämä tekee kyllä mietteliääksi, vaikka periaatteessa, niin kuin edustaja Gustafssonkin totesi äsken puheenvuorossaan, olen vahvasti sitä mieltä, että kansaa pitäisi kuulla. Sveitsin mallia jotkut haluavat Suomeen, minä en halua. Ei kaikista asioista voi järjestää kansanäänestystä, mutta tällaisesta todella ratkaisevan tärkeästä asiasta olisi ihan paikallaan kuulla kansan mielipide neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä, mutta nämä riskit ovat tässä kyllä valitettavan suuria.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-04-20T19:55:37,2022-04-20T19:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_41_292,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_293,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa edustuksellinen demokratia. Meidät 200 kansan valittua on tänne valittu tekemään päätöksiä, ja meille on valtakirja annettu päätösten tekemiseen. Katson, että tässä tilanteessa kansanäänestyksen järjestäminen Suomen Nato-jäsenyydestä olisi juuri sitä, mitä Venäjä haluaisi. Todennäköisesti tällaisessa tilanteessa tulisimme kohtaamaan aivan ennennäkemättömän hybridi-info-operaation Suomea kohtaa, jolla pyrittäisiin vaikuttamaan kansan mielipiteisiin kaikkia mahdollisia keinoja käyttäen.
Edustaja Mari Rantanen käytti tuossa aiemmin hyvän puheenvuoron, jossa hän totesi, että oli keskustellut erään sotilaan kanssa, itsekin olen sotilastaustainen, ja tämä mainittu sotilas oli todennut, että paras päivä liittyä Natoon oli eilen. Mielestäni meidän kannattaa nyt kiiruhtaa tämän asian kanssa, ja toivon tätä meidän viisaalta ulko- ja turvallisuuspoliittiselta johdolta, valtiojohdolta, presidentiltä ja TP-UTVAlta.
Katson, että tässä tilanteessa mitään perusteluja sille, että kansanäänestys järjestettäisiin, ei ole. Riskit ovat aivan liian suuret, ja meidän täytyy olla, jokaisen kansanedustajan täytyy olla, valmis käyttämään sitä valtakirjaa päätösten tekemiseen, joka meille on vaaleilla annettu. [Toimi Kankaanniemi: Totta kai me käytämme, eihän ole vaihtoehtoa!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-04-20T19:58:52,2022-04-20T20:00:23,Hyväksytty,1.1
2022_41_294,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_295,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille. Sillä on arvonsa, että näitä kansalaisaloitteita halutaan tehdä ja niitä tuodaan tänne meidän keskusteluun. Oman tulkintani mukaan tämän kansalaisaloitteen lopullinen tavoite on sama kuin itselläni eli Suomen Nato-jäsenyys.
Tässä on ollut useampia erinomaisia puheenvuoroja. Viimeisenä edustaja Kärnä nosti nimenomaan edustuksellisen demokratian. Se ei minun mielestäni ole äänestäjän aliarvioimista, että me kansan valitsemat kansanedustajat, joilla on se tarvittava ja kaikki mahdollinen tieto, kannamme sen vastuun ja päätämme ja toimimme niissä asioissa, jotka ovat erittäin monimutkaisia ja haastavia. Se ei missään nimessä ole äänestäjän pilkkaamista, vaan se on nimenomaan vastuun kantamista, minkä takia meidät on tänne valittu. 
Täällä on nostettu esiin hyvin pointteja siitä, miten mahdollinen kansanäänestys aiheuttaisi hybridivaikuttamisen aallon. Tämä on aivan varma asia, tämä on sellainen riski, jota ei mielestäni tässä tilanteessa ole syytä ottaa. Meidän on aika vain edetä eteenpäin matkalla kohti Nato-jäsenyyttä.
Haluan kertoa loppuun esimerkin monimutkaisen asian kansanäänestyksestä mitenkään liittämättä sitä tähän kyseiseen äänestykseen. Yhden tekoälytutkimuksen mukaan brexit-äänestys, on lopputuloksesta mitä mieltä tahansa, olisi kääntynyt EU-jäsenenä pysymisen puolelle, jos brexit-kampanjoinnin kärjeksi olisi noussut englantilaisten jalkapallosarjojen tulevaisuus ulkomaalaisten pelaajien kohdalla. Joskus vaikeissa asioissa ihmisillä on tapana paloitella ne itselleen juuri oikean kokoiseksi. Se ei ole tyhmyyttä, se on inhimillisyyttä. Siksi ehkä on syytä ymmärtää, että me kansan valitsemat, me teemme päätökset erittäin syvällisen faktoihin tutustumisen pohjalta. [Mika Niikko: No, kävikö Isolle-Britannialle huonosti?] — Sanoin, että saa olla, mitä mieltä haluaa siitä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-04-20T20:00:23,2022-04-20T20:02:55,Hyväksytty,1.1
2022_41_296,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Edustaja Ollikainen, ledamot Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_297,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi diskuterar nu om medborgarinitiativet kring en folkomröstning kring medlemskapet i Nato, och jag tycker att det är väldigt bra att man har lyft fram det här initiativet. Precis som det har framkommit här är säkert det primära målet trots allt att det är ett medlemskap i Nato som är slutmålet, men eftersom man ville gardera sig, att den här processen skulle gå snabbare, har man valt att lämna in ett sådant här medborgarinitiativ, och det tycker jag är väldigt bra. 
Jag måste ju säga ärligt att i ett tidigare skede hade jag kanske varit positivare inställd till en folkomröstning — i ett tidigare läge — men nu när det gäller det här läget i en krissituation, plus just den hybridpåverkan som det pratas om här, så ser jag att vi har mandatet i riksdagen att fatta beslut kring den här väldigt utmanande frågan, vi får den informationen som vi behöver. Vi har väldigt utmanande veckor framför oss då det gäller Finlands och finländarnas säkerhet i fortsättningen, och vi riksdagsledamöter har nu ett stort ansvar att fatta stora beslut, kanske det största på årtionden, de kommande veckorna.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-04-20T20:02:55,2022-04-20T20:04:23,Hyväksytty,1.1
2022_41_298,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Itse olen suoran demokratian ystävä ja kannatan sitä niin sanotusti henkeen ja vereen, ja uskon, että taidan olla niitä poliitikkoja, jotka ovat tehneet tähän liittyen niin eduskunnassa kuin ennen eduskuntaa eniten aloitteita, puheita ja niin edelleen. Siitä huolimatta tässä kohtaa, kun jutellaan nyt tästä meidän mahdollisesta Nato-jäsenyydestämme, meidän pitää poliitikkoina pystyä aina mukautumaan niihin tilanteisiin ja ottaa se kokonaisuus haltuun ja katsoa, mikä on järkevää missäkin tilanteessa. 
Jos meillä on sellainen tilanne, että meihin saattaa alkaa kohdistumaan hyvin voimakasta hybridivaikuttamista ja kyberuhkia ja kansalaisia aletaan propagandalla oikein niin kuin upottamaan — niin kuin tällä hetkellä näkyy valitettavasti some-kanavissa, että vaikka minkälaista kamaa menee noin yli 40‑vuotiailla ihmisillä läpi — niin kyllä silloin siinä kohtaa poliitikkojen pitää miettiä, minkälaisia ratkaisuja tehdään myöskin suoran demokratian suhteen. 
Tämän tilanteen voi kääntää myöskin itse asiassa niin päin, että jos jonkinlaisista toimenpiteistä, vaikka nyt sitten kansanäänestyksestä, seuraa jotain Suomelle, jotain mahdollisesti ehkä haitallista vaikuttamista, niin tuleeko niiden ihmisten kanta huomioiduksi, jotka eivät haluaisi kansanäänestystä, jos me nyt täällä päätämme, että kansanäänestys laitetaan voimaan. Eli on paljon ihmisiä, jotka eivät halua kansanäänestystä, ja jos me sen teemme, niin heidän tahtonsa ei tule toteutumaan. 
Me kaikki varmaan olemme nähneet nämä kyselyt siitä, haluavatko suomalaiset kansanäänestystä tähän hetkeen. Ei ole kyse mistään yksittäisestä tutkimuslaitoksesta, ei ole kyse mistään yhdestä otannasta, ei ole kyse mistään yhdestä kyselytutkimusten tekijästä, yhdestä lehdestä, joka niitä on julkaissut, vaan näitä tutkimuksia on systemaattisesti kerätty. Ja me olemme saaneet todella hyvän kuvan siitä, että itse asiassa suomalaiset mieluummin tässä kohtaa eivät haluaisi tätä kansanäänestystä, vaan nimenomaan niin, että valtioneuvosto presidentin kanssa parhaalla mahdollisella tiedolla katsoisi tilannetta ja toisi meille esityksen, jos niikseen on. 
Minulla itselläni ainakin, vaikka meillä sattuu olemaan tällä hetkellä semmoinen hallitus Suomea johtamassa — punavihreä hallitus keskustan tuella — joka ei niin kuin ideologisesti oikein natsaa minun omiin arvoihini, eli voisi ajatella, että on pikkuinen epäluulo sinänsä hallitusta kohtaan, koska arvot ovat erilaisia, niin siitä huolimatta minun täytyy sanoa, että se, millä tavalla hallitus on hoitanut tätä Nato-asiaa, tätä selontekoa ja niin edelleen... Täytyy sanoa, että minulla on luottamus siihen, että siellä kyllä tiedetään, minkälaisia päätöksiä tehdään, minkälaisia esityksiä tullaan tuomaan Suomelle ja missä kohtaa. Toki on hyvä olla kriittinen tiettyyn pisteeseen saakka, mutta minulla ainakin henkilökohtaisesti on luottamus siihen. Ja jos yli puolet kansasta on oikeasti nyt selkeästi ollut sitä mieltä, että ei kansanäänestystä, niin eikö sekin ole kansan tahtoa, jota pitäisi kuunnella, ja silloin me emme itse laukaise sitä kansanäänestystä, joka saattaisi olla aiheuttamassa jotain haitallista mahdollisesti Suomelle. 
Joten näillä perusteilla en voi kannattaa sitä, että Natosta järjestettäisiin kansanäänestys. Ja pyytäisin teitä kiinnittämään huomiota nyt tähän käsittelyssä olevaan kansalaisaloitteeseen, päivämäärään, milloin se on laadittu. Se on laadittu ennen kuin tämä sota alkoi. Me kaikki voimme palata siihen tilanteeseen ennen kuin se sota alkoi. Vielä edellisenä päivänäkin se tuntui niin monelle ihmiselle, varmasti monelle meistäkin, uskomattomalta ajatukselta, että Venäjä oikeasti voisi olla niin hävytön, että se tekisi sen. Ja tämä kansalaisaloite on tosiaan jätetty 21.2., ennen kuin sota oli alkanut, kolme päivää sitä ennen. Ja näin ollen voidaan nähdä, että varmasti tätäkin aloitetta on yritetty käyttää ennen kaikkea työkaluna siihen, että nyt saataisiin se Nato-keskustelu Suomessa voimistumaan ja päästäisiin menemään kohti Natoa. Se on todennäköisesti — mitä minä ainakin itse tulkitsen päivämääriä ja tätä kontekstia — ollut tämän aloitteen tarkoitus. Ja siksi ehkä haastan tätä näkemystä, mitä täällä on esitetty, että tällä aloitteella nyt erityisesti halutaan suoraa demokratiaa ajaa. Minä en ehkä itse usko sillä tavalla. Toki toivon, että aloitteen tekijät tulevat esille ja kertovat omista näkemyksistään, että miten on, mutta itse en ehkä usko siihen. 
Mutta tehdään me nyt tässä kohtaa, kun on vaikea tilanne, edustuksellisen demokratian edustajina nämä päätökset ja ei oteta kansanäänestystä käyttöön tässä kohtaa. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Nyt edustaja Tynkkynen piti parhaan puheensa!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T20:05:42,2022-04-20T20:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_41_299,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_300,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_301,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suomen Nato-jäsenyydestä kansanäänestys>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on kansalaisaloite, jossa Suomen Nato-jäsenyydestä vaaditaan kansanäänestystä. Tämä aloitehan keräsi kolmessa päivässä sen vaaditut 50 000 allekirjoitusta, ja kaiken kaikkiaan 76 000 henkilöä halusi, että suoritamme kansanäänestyksen Nato-jäsenyydestä. No, tänään kuulimme hyvin paljon keskustelua siitä, että tässä tilanteessa kansanäänestys ei ole kovin suotavaa, ja perustelut olivat seuraavanlaisia:
Yksi paljon käytetty peruste oli tänään siitä, että me emme ehdi tätä käsittelemään riittävän hyvin, koska tämä Nato-jäsenyysasia, kuten tänään kuulimme, on menossa jo eteenpäin. 
Toinen iso perustelu oli se, että jos nyt tästä järjestettäisiin kansanäänestys, niin silloin Venäjä aloittaisi suuren hybridi- ja mielipidevaikuttamisen kaikille kansalaisille suunnattuna, jotta he eivät osaisi tehdä oikeaa johtopäätöstä tämän Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista. Tämä perustelu on kuitenkin sen verran suuri, että haluan siihen muutaman sanan sanoa.
Me ollaan tässä talossa pidetty tärkeänä näitä kansalaisaloitteita, sitä, että ne saisivat arvokkaan käsittelyn, ja ne tulisi sitten myös punnita tarkasti. Mutta nytten tänään moni edustaja sanoi sen, että kun meidät on valittu tänne eduskuntaan edustamaan kansalaista vaalien kautta, niin sen pitäisi tässä tilanteessa riittää, kun huomioidaan tämä hybridivaikuttamisen mahdollisuus. Tosiasia kuitenkin on se, että meidät on valittu, jokainen, tänne niillä mielipiteillä, mitä me olemme esittäneet ehdolle asettuessamme. Kuten tänään on käynyt ilmi, niin aika moni meistä on harkinnut uudella tavalla kantaansa muun muassa Nato-jäsenyyteen, ja siinä mielessä kansalainen varmasti odottaa sitä, että tästä voisi heidänkin neuvoa-antavaa mielipidettänsä kysyä. 
Toinen asia on hybridivaikuttaminen — onko se todellisuudessa niin suuri uhka, mitä on annettu ymmärtää? Nimittäin tuli mieleen itselläni se, että kun koronapandemia alkoi, niin valtava disinformaation tulva täytti nettikeskustelut ja somealustat. Hyvin paljon jaettiin tietoa esimerkiksi rokotteen haitoista, ja sen pelättiin aiheuttavan rokotepassiivisuutta. Kun katsoin verkosta rokoteannosten määrän, niin tällä hetkellä ensimmäinen rokoteannos on annettu noin 4,5 miljoonalle suomalaiselle henkilölle. 81,1 prosenttia väestöstä on ottanut ensimmäisen rokotteen ja toisen rokotteen 77,7 prosenttia väestöstä. Tämä siis sisältää kaikki Suomen kansalaiset. Jos tätä lukua tarkastellaan yli 18-vuotiaiden osalta, niin rokotekattavuus on reilusti yli 90 prosenttia ensimmäisen rokotteen osalta, ja aika lähellä sitä varmasti ollaan myös toisen rokotteen osalta.
Tämä mielestäni todistaa sen, että ihmiset osaavat tehdä järkeviä päätöksiä riippumatta, millaista tietoa ja vaikuttamista heille suunnataan eri kanavilta, ja uskon, että kansalaiset ovat sen verran valveutuneita, että heitä ei pysty harhaan johtamaan kovin helposti mitkään tiedon muruset, joita heille yritetään antaa. Siinä mielessä olisin suonut sen, että tälle kansalaisaloitteelle oltaisiin annettu mahdollisuus tulla käsitellyksi ja annettaisiin mahdollisuus myös siihen, että meillä olisi tämän kansan mielipide kysytty. Tämä ihan vain sen vuoksi, että me emme tiedä, miten tässä lopputulemassa tulee käymään, niin sitten olisi ainakin kansan mandaatti tähänkin päätökseen tässä talossa olemassa aidosti.
Arvoisa puhemies! Me emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan, eikä meidän tarvitsekaan tietää. Uskon, että me voimme jättää tämän, niin itsemme kuin tulevaisuutemme, kaikkivaltiaan Jumalan käsiin ja luottaa siihen, että on olemassa vielä taivaassa Herra, joka tästäkin kansasta huolen pitää. ", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-21T01:17:55,2022-04-21T01:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_41_302,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_303,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Maailman kiusallisimpiin ongelmiin lukeutuu se, kuinka hyväntahtoiset ihmiset eksyvät kuvittelemaan ympärilleen myös pelkkää hyväntahtoisuutta samalla sivuuttaen absoluuttisen pahuuden merkit ja jäljet. Pelkkä hyväntahtoisuus ei takaa turvallisuutta. Tämä ajattelutapa johti Suomessa tilanteeseen, jossa maamme allekirjoitti jalkaväkimiinojen käytön, tuotannon, siirtämisen ja varastoinnin kieltävän Ottawan sopimuksen.
Näen sopimuksesta irtautumisen yhtenä olennaisena tekijänä, jolla Suomen puolustuskykyä vahvistetaan pitkällä aikavälillä. Tästä syystä kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä sekä allekirjoittajia Suomen puolustuksen kannalta tärkeästä avauksesta. Olen allekirjoittanut kollegani Jari Ronkaisen samansisältöisen toimenpidealoitteen. Aloitteiden taustalla, uskon, ei ole ainoastaan Suomen puolustusta heikentävä vaikutus, vaan myös Venäjän julma ja raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Todistin ja opin jalkaväkimiinojen merkityksen palvellessani varusmiehenä Sodankylän sissikomppaniassa. Siellä ei jäänyt epäselväksi, että kyse on puolustautujan aseesta, jonka käyttäminen on meille monin tavoin edun mukaista. On syytä huomata, että jalkaväkimiina on aseena erityisen sovelias suomalaisen maaston asettamiin vaatimuksiin. Sillä estetään vihollisen liikettä sekä aiheutetaan lamaannuttavaa miinakauhua. Sillä suojataan omien joukkojen ryhmityksiä ja voitetaan aikaa omia liikkeitä varten.
Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisen rauhanomaisen maan on hölmöä lähteä omaehtoisesti rajoittamaan omaa kykyään puolustautua. Lukuisat asiantuntijat ja entiset sotilaat ovat kritisoineet päätöstä. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuumaillut yleisellä tasolla, että miinojen varastoinnin on oltava perusteltua. Itse asiassa sopimuksen tavoitteet käyvät suomalaisten historiallista kokemusta vastaan. Olemme perinteisesti käyttäneet miinoja osaavasti ja valikoivasti aina tarkasti kirjanpitoa tehden, ja miinakurimme on ollut kova. Kaikki puolustukseen kuuluvat keinot on käytettävä, kun turvataan suomalaisia ja suomalaista elämäntapaa.
Arvoisa puhemies! Liittyminen Ottawan sopimukseen oli virheellinen päätös, joka on oikaistava. Sen taustalla vaikuttaneet motiivit eivät kestä tarkastelua, jos lähtökohdaksi otetaan Suomen puolustuksen tarpeet. Tästä syystä toivonkin, että aloite etenee rivakasti kohti päätöksentekoa sen tavoitteiden mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-04-20T20:11:17,2022-04-20T20:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_41_304,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_305,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä aloite on tarpeellinen ja tervetullut, ja edustaja Heikkinen tuossa luonnehtikin sen yksityiskohtia ja tarpeellisuutta oivin sanakääntein. Miina, jalkaväkimiina, on halpa ja tehokas ase, ja yksi sen merkittävimpiä käyttökelpoisia piirteitä on se, että se vastustajassa herättää miinakauhua. Suomalainen tapa käyttää miinoja on aina ollut vastuullinen, ja miinoista on pidetty kirjaa, eikä niitä jätetä siviilien löydettäviksi, kuten muualla maailmassa ehkä on ollut tapana. Miina aseena sopii todellakin suomalaiseen maastoon erittäin hyvin.
Aikanaan kun Ottawan sopimusta laadittiin ja Suomea siihen mukaan ajettiin, ehkäpä niiden aktivistien, jotka tätä asiaa veivät valtakunnan politiikassa eteenpäin, maailmankuva oli ruusuinen, tämän päivän tapahtumien valossa voi sanoa jopa naiivi. Näin ollen on tullut aika tarkastella Suomen sitoutumista tähän sopimukseen uudemman kerran ja pyrkiä siitä eroon. 
Ottawan sopimuksesta eroaminen, jalkaväkimiinojen käyttöönotto ei tietenkään tapahdu yhdessä hetkessä eikä tänä päivänä, eikä se ratkaisisi esimerkiksi meidän tämän hetken maanpuolustuksen valmiuteen ja torjuntakykyyn liittyviä haasteita, mutta pidemmällä juoksulla näistä työkaluista varmasti on Suomen Puolustusvoimille ja maanpuolustukselle hyötyä.
Näin ollen kannatan tämän aloitteen suotuisaa käsittelyä eduskunnassa ja sen mahdollista hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-04-20T20:14:33,2022-04-20T20:16:20,Hyväksytty,1.1
2022_41_306,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_307,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ottawan sopimukseen liittyminen oli aikanaan Suomen kannalta merkittävä maanpuolustuksellinen ja ulkopoliittinen virhe. Se täytyy tunnustaa aivan rehellisesti.
Tässä edellä edustajat Heikkinen ja Kopra puhuivat erittäin hyvin, ja voin kaiken sen allekirjoittaa, mitä he sanoivat, mutta haluan vielä alleviivata miinojen puolustuksellisuuden luonnetta. Miinat ovat asejärjestelmä, jolla ei voi hyökätä ketään vastaan, ja miinoja ei voi myöskään korvata millään suorituskyvyllä, koska miinojen aiheuttamaa miinakauhua, jota vihollisen väärällä asialla oleva taistelija hyökätessään toiseen maahan kokee, ei voi millään kaukovaikutteisella asejärjestelmälläkään korvata. Tässä mielessä olisi tärkeää, että myöskin Suomen puolustusvoimilla olisi sillä tavoin valinnan vapautta, että meillä lainsäädäntö mahdollistaisi sen, että haluttaessa myös tässä ajassa nämä Ottawan sopimuksen nyt kieltämät miinat voisivat tulla jälleen varusmiesten koulutukseen ja reserviläisjoukot, joille on jo annettu koulutus näiden miinojen tarkoituksenmukaiseen ja turvalliseen käyttöön, pystyisivät näitä sitten tarvittaessa käyttämään.
Kun me maksimoimme oman suorituskykymme, niin silloin kaikkein todennäköisimmin emme koskaan joudu turvautumaan niihin taitoihin, joita varusmieskoulutuksessa reserviläisillemme annetaan, joten tässä mielessä tämä yksittäinen ja voi sanoa osaltaan pienikin mutta kokonaisuuden kannalta tärkeä palanen pitäisi nyt laittaa kuntoon kokonaisturvallisuutemme ja sotilaallisen maanpuolustuksemme vahvistamiseksi.
Kannatan sitä, että tämä aloite perusteellisesti käsitellään, ja toivottavasti siihen sitten tuolla valiokuntavaiheessa myönteisesti suhtaudutaan.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-20T20:16:20,2022-04-20T20:18:59,Hyväksytty,1.1
2022_41_308,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_309,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite jalkaväkimiinoista irtautumiseksi on ihan hyvä ja ajankohtainen aloite, ja se on myös tarpeellinen. Joskus tässä eduskunnassa tehdään vähän huonoja päätöksiä Suomen turvallisuuden näkökannalta, ja tämä on yksi niistä. Aikanaan kun tämä päätös tehtiin, ajateltiin, että me näyttämällä esimerkkiä saamme mukaan jalkaväkimiinakieltosopimukseen myös jotkut sellaiset maat, missä näistä todellisesti on haittaa. Jalkaväkimiinathan on suunniteltu silpomaan ihmisten raajoja, ja ne ovat sotakäyttöön erinomaisia tuotteita. Toki jos ne sodan jälkeen jäävät maastoon, ne ovat vahingollisia erityisesti siviileille, kuten lapsille.
Suomessa, aikanaan kun tämä päätös tehtiin, tässä on kyllä taas kuviteltu, että olemme kokoamme suurempi maa. Me olemme lähteneet osoittamaan esimerkkiä maille, jotka ovat, sanottaisiinko nyt näin, vähän huvittuneina katsoneet vieressä, miksi Suomi tällaiseen lähtee, kun tietää, kuinka pitkä itäraja meillä on. Vaikka Puolustusvoimien komentaja Kivinen mainitsi maanpuolustuskurssin avajaisissa maaliskuussa, että jalkaväkimiinat eivät ole ajankohtainen asia Puolustusvoimille, siitä huolimatta sen signaali — kuten täällä olemme kuulleet — pelotevaikutteena olisi ajankohtainen juuri nyt. 
Hyvää tässä on ollut se, että Puolustusvoimat on joutunut kehittämään vastaavia tuotteita, joilla pystytään korvaamaan jalkaväkimiinat, ja näin on myös uskoakseni ja tietojeni mukaan myös toimittu. Siitä huolimatta meidän pitäisi ottaa askel taaksepäin ja ottaa sellainen asenne, että kaikki ne välineet, millä me pystymme Suomen rajaa puolustamaan, tulisi ottaa lainsäädännössä huomioon. Sen johdosta täytyy todeta, että toivoisin itsekin suotuisaa menestystä tälle kansalaisaloitteelle ja että tämä saisi asianmukaisen käsittelyn ja että hallitus myös osaltaan voisi yhtyä siihen ajatukseen, niin että tämä irtautuminen Ottawan maamiinakieltosopimuksesta laitettaisiin vireille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-04-20T20:18:59,2022-04-20T20:21:32,Hyväksytty,1.1
2022_41_310,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Näin. — Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_311,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun opiskelin Maanpuolustuskorkeakoulussa tuossa 2000-luvun alkupuolella, niin Kadettioppilaskunta myi silloin t-paitoja, joissa luki ”pelastakaa sakaramiina 65”. Näillä paidoilla ei sitten ollut vaikutusta, kun Suomi lopulta liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2011, ja sen jälkeen porapatruunoita ilmeisesti on, mutta ainakin painesytyttimet on tuhottu.
Tämän jälkeen on ollut kuitenkin äärettömän tärkeää, että Puolustusvoimat on kehittänyt tässäkin keskustelussa usein mainittuja korvaavia järjestelmiä, viimeisimpänä tämän niin sanotun hyppypanoksen, joka on varsin tehokas.
Totta kai on niin, ja se meidän täytyy kaikkien tunnustaa ja se pitää voida sanoa myös ääneen, että siinä vaiheessa, jos pilliin niin sanotusti puhallettaisiin ja Suomi ajautuisi sotilaallisen kriisiin, niin tällaisilla sopimuksilla ei olisi suurtakaan merkitystä. Meillä on Puolustusvoimilla varastossa viuhkapanoksia, jotka voidaan edelleen asentaa vetosytyttimellä myös passiivisena tuonne maastoon, minkä jälkeen meillä on siellä maastossa sitten tämän sopimuksen kieltämä passiivinen jalkaväkimiina. Se on tietysti ikävää, että näitä sakaramiinoja ei tällä hetkellä käytössä ole, koska ne ovat varsin tehokas järjestelmä, jolla hidastetaan vihollisen raivaustoimia panssarimiinojen suhteen. On myös hyvä ymmärtää jokaisen kansanedustajan se, että jos kriisiin ajaudutaan, niin mikä tahansa hernekeittotehdas hivenen eri tavalla, eri spekseillä ohjelmoituna rupeaa hyvin äkkiä tuottamaan sitten esimerkiksi putkimiinan tyyppisiä miinoja, joita saadaan nopeallakin aikataululla sitten Puolustusvoimien käyttöön, mikäli näin katsotaan.
Kiitän aloitteen tekijöitä myös omasta puolestani ja näkisin, tai olisi tietysti hieno juttu, mikäli Suomi tästä mielestäni typerästä sopimuksesta voisi irtautua. Tuo naapurimaamme Venäjä tuolla ei ole tällaiseen sitoutunut, ja siellä on tätä materiaalia käytössä. Olisi oikeus ja kohtuus, että sitä materiaalia on myös Suomella käytössä. Mutta tämä prosessi voi totta kai olla haastava ja erittäin vaikea.
Halusin tuoda esille nämä asiat ja sen, että hätää ei sillä tavalla ole, ja jos aito kriisi puhkeaa, niin olen aivan varma, että selviydymme ja siinä kriisissä kyllä voidaan sitten tarpeen tullen myös näitä nykyisellään rauhanaikana kiellettyjä jalkaväkimiinoja sitten käyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-04-20T20:21:32,2022-04-20T20:24:09,Hyväksytty,1.1
2022_41_312,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_313,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Kärnä tässä hyvin ansiokkaasti äsken totesi, niin näitä sakaramiinojahan on käytetty nimenomaan siihen, että hidastetaan panssarimiinojen käsin raivaamista, ja panssarimiinoilla ohjataan vihollisen liikettä sitten puolustajalle sopiviin maastonkohtiin. Tällä hetkellä esimerkiksi näitä viuhkaräjähdyspanoksia käytetään aktiivisina sillä tavoin, että siellä on aina joku tähystämässä, ja sitten kun vihollinen siihen kävelee, niin vedetään langasta taikka käännetään vivusta, ja sitten tämä panos räjähtää. Se on hyvin tehotonta käyttöä, että kyllä niitä täytyy... Paitsi maastossa ne ovat erittäin tehokas asejärjestelmä myös asutuskeskuksesta taistellessa, jolloin seinät rakennusten sisällä sekä katutilassa rakennusten seinät vielä voimistavat kimpoamisvaikutusta, ja se on erittäin tehokas puolustajan ase asutuskeskustaistelussa. Näitä käytetään Ukrainassa, niitä on käytetty kautta linjan asutuskeskuksissa taisteltaessa, ja tämä on se taistelulaji, missä nykyään entistä enemmän ne taistelut käydään: kaupunkitila, rakennettu alue.
Tämä on tärkeää ymmärtää, ja tämän takia minun mielestäni se koko Ottawan sopimukseen liittyminen oli hirvittävä virhe aikanaan. Se sopimus on myös ikään kuin virheellinen siinä mielessä, että siihen ovat liittyneet juuri ne maat, joiden siihen ei tarvitsisi liittyä, mutta ne maat, joissa näitä miinoja kylvetään pitkin poikin maastoon erilaisten konfliktien, sisällissotien, minkä tahansa aseellisten konfliktien aikana vailla minkäänlaisia sulutteen selosteita, eivät ole liittyneet tähän sopimukseen. Suomessa kun yksikin miina laitetaan sinne maastoon, niin siitä tehdään suluteseloste, jolloin voidaan yksiselitteisesti tietää, missä kohtaa se miina on, jotta se voidaan raivata tai se miinoite purkaa sitten, kun sitä ei enää tarvita. Niitä ei jätetä sinne. Meillä ei ole itärajalla yhtäkään miinaa ollut maassa ennen tätä Ottawan sopimustakaan. Tätähän monet tämän sopimuksen maat, jotka Suomea sinne houkuttelivat mukaan, eivät edes tajunneet, että eivät ne meillä ole siellä maastossa vaan varastoissa. On aivan hölmöä, että me sidotaan omat kätemme, että puolustaja, silloin kun meillä on valtavasti tätä itärajaa, sitoo omat kätensä tällä tavoin kuin tämä Ottawan sopimus nyt on meidän käsiämme sitonut.
Kannatan lämpimästi sitä, että tästä sopimuksesta irtaudutaan. Kannatan lämpimästi tämän aloitteen tekijöiden ajatusta. Kyllä meidän täytyy mahdollistaa meidän Puolustusvoimille ja Rajavartiolaitokselle kaikki ne keinot työkalupakkiin, mitkä käytettävissä ovat, jos käy ikävästi, niin kuin nyt esimerkiksi Ukrainassa on käynyt.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-04-20T20:24:09,2022-04-20T20:26:39,Hyväksytty,1.1
2022_41_314,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Edustaja Kilpi, edustaja Kilpi on poissa. — Edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_315,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Jos me voimme kaikkemme tehdä suomalaisten turvallisuuden ja meidän maamme itsenäisyyden eteen, niin miksi me emme kaikkea tekisi? Näyttää siltä, että tässä keskustelussa oppositio on hyvin yhtenäinen ainakin tämän asian suhteen ja myöskin keskustasta on tullut aika yksimielinen tuki tälle asialle, että irtauduttaisiin tästä Ottawan sopimuksesta. Ehkä itse haluaisin kysyä muilta hallituspuolueilta, että jos voisitte ottaa kantaa tähän asiaan.
Tällä hetkellä sota on meneillään Ukrainassa. Siellä tehdään aivan hirvittäviä julmuuksia suvereenin maan kansalle: tapetaan julmasti, ei noudateta edes mitään sodan perinteisiä sääntöjä, raiskataan ihmisiä, siviilejä ammutaan, kun vetäydytään pois. Nämä ovat sellaisia tilanteita, mitkä pahimmassa tapauksessa saattavat tulla mitä tahansa maata vastaan, ja me Suomen kansan kansanedustajina päätetään, minkälaisia turvaamistoimia sodan osalta, jos sellainen meille tulisi, tehdään.
On syytä muistaa se, että Suomi ei ole koskaan hyökkäävä osapuoli. Meidän armeija on nimeltään Puolustusvoimat. Me halutaan vain puolustaa meidän omaa maatamme. Me halutaan vain tehdä sitä. Ja silloin, jos me näitä käytettäisiin, kyse olisi täysin puolustuksesta, että meidän maata ei voida ottaa. Minun kysymykseni muille puolueille, jotka vielä kantaa eivät tähän asiaan ole ottaneet: miksi me emme tekisi kaikkea meidän maan turvallisuuden eteen, jos me voidaan tehdä? Kenenkään ei ole pakko tähän maahan tulla. Jos tänne maahan tulee, niin silloin tulee omalla vastuulla ja silloin tapahtuu niitä ikäviä asioita, mitä voi tapahtua, jos tänne tulee. Mutta kenenkään tänne ei ole pakko tulla. Tätä haluaisin kysyä. 
Kuten jo aikaisemmissa keskusteluissa me ollaan puhuttu, niin meidän päätöksentekijöitten pitää ottaa huomioon aina nämä muuttuvat ajat, missä tilanteessa me eletään. Silloin kun me ollaan liitytty tähän Ottawan sopimukseen, maailmantilanne ja ennen kaikkea Suomen tilanne, Euroopan turvallisuusjärjestys ovat olleet hyvinkin erilaiset, ja varmaan on ollut ehkä tiettyjä naiiveja lähtökohtia silloisilla päätöksentekijöillä, kun näitä ollaan tehty, mutta nyt me nähdään, mitä se raaka todellisuus on, kun se iskee vasten kasvoja. Ja tässä tilanteessa meidän pitäisi pystyä tekemään kaikkea. Siksi lämmin kannatus tälle kansalaisaloitteelle.
Toistan vielä tämän kysymyksen: voisiko hallituspuolueitten muut kuin keskustan edustajat myöskin ottaa tähän asiaan kantaa?
 Valiokunnassa toivon perusteellista käsittelyä ja toivon, että nyt voitaisiin antaa pikkasen periksi. Mekin ollaan perussuomalaisina esimerkiksi vihreän siirtymän osalta tultu vastaan. Ajat ovat muuttuneet, tilanteet ovat muuttuneet. Tarkastellaan meidän omia kantojamme ajassa. — Kiitos. [Petri Huru: Vihreitä miinoja!]", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T20:26:39,2022-04-20T20:29:43,Hyväksytty,1.1
2022_41_316,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_317,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Kiitos, kunnioitettu herra puhemies! Voimme tarkastella tässä kysymyksessä ja esimerkiksi aika isossa toisessa kysymyksessä myös, eli tässä Nato-kysymyksessä, sitä, että kuka on ollut mitä mieltä aiemmin ja olisiko ollut järkevämpi aikanaan historiassa tehdä toisenlaisia päätöksiä, olisiko tähän sopimukseen kannattanut mennä tai olisiko esimerkiksi Nato-jäsenyyttä kannattanut hakea jo aiemmin. No, se on historiaa, ja nyt me elämme tässä hetkessä. En itse tiedä sen eduskunnan taustoja, joka on aikanaan tähän Ottawan sopimukseen liittynyt. En ole itse niitä päätöksiä ollut tekemässä, mutta mielestäni se oikea punninta on se, että toisivatko nämä miinat jotain lisäarvoa Suomen puolustamiseen vai eivät, ja mielestäni se vastaus on hyvin yksinkertainen: kyllä toisivat. 
Täällä on tänään keskusteluissa viitattu maanpuolustuskurssi 239:n avajaispuheeseen, kenraali Kivisen puheeseen. Olin itse tuolla kurssilla ja muistan tuon puheen erinomaisesti. Puolustusvoimien komentaja nimenomaan käytti termiä ”ei ole ajankohtainen tällä hetkellä”. Tällä hän tarkoitti oman ymmärrykseni mukaan sitä, että kun Puolustusvoimat on totta kai sopeuttanut toimintansa niihin päätöksiin, joita eduskunta on silloisessa viisaudessaan tehnyt, niin tällä hetkellä kysymys ei ole ajankohtainen sen takia, että meidän täytyy tehdä materiaalihankintoja ja investointeja niihin puolustusratkaisuihin, joita meillä on tällä hetkellä käytössä, ja on aivan selvää, että juuri tällä hetkellä näitä kyseisiä miinoja ei voida käyttää, koska meillä on olemassa sopimus, joka kieltää niiden käytön. Mutta mikäli tällaista sopimusta ei olisi, niin kyllä puolustukseen puolustusvoimansa suunnitellut maa, Suomi, hyötyisi tämänkaltaisista, pelotevaikutuksen omaavista miinoista. 
Muistanpa itsekin omasta varusmieskoulutuksestani, että olen opetellut näiden miinojen käyttöä, ja se on muuten hyvin yksinkertaista ja myös hyvin tehokasta, ja myös hyvin suuren pelotearvon omaava miina. Harjoittelimme aikanaan myös erään joukon jahtaamista, ja kun tiedettiin, että edessä voi olla miinoja, niin tiedätte, että se oli hyvin hidasta. Tämä pelotevaikutus näillä miinoilla olisi. 
Teknologia ei käsittääkseni ole kovinkaan monimutkaista, ja uskon, että hyvin nopeasti, kuten täällä jo viisaammat, entiset upseerit totesivat, saataisiin tositilanteen tullen käyttöön. Mutta että me aidosti harkitsisimme uudelleen, onko tässä sopimuksessa mukanaolo enää järkevää, kävisimme asiantuntijoiden kanssa valiokunnissa hyvinkin seikkaperäisen keskustelun siitä, mitä mahdollisuuksia puolustuksellemme nämä miinat vielä toisivat, ja että tästä sopimuksesta irtauduttaisiin, niin uskon, että sille keskustelulle tässä ajassa on paikkansa. Ja toivon, kuten moni edustajakollega aiemmin, että tälle keskustelulle varattaisiin valiokunnassa aito mahdollisuus ja perehdyttäisiin, [Puhemies koputtaa] voitaisiinko tästä sopimuksesta kenties luopua.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-20T20:29:44,2022-04-20T20:32:58,Tarkistettu,1.1
2022_41_318,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_319,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! On selvää, että Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on herättänyt kansalaiset pohtimaan myös omia puolustusratkaisujamme, kuten esimerkiksi sitä, ovatko jalkaväkimiinat sellainen puolustuskeino, jota me haluaisimme jatkossa voida käyttää. Tällä hetkellähän Suomi on sitoutunut Ottawan sopimukseen, ja se tarkoittaa sitä, että tätä puolustuskeinoa meillä ei käytössämme ole.
Tällöin kun tätä kansalaisaloitetta vireille pantiin — tai ilmeisesti useampia näitä oli liikkeellä samanaikaisesti ja nyt näistä yksi meille on tänne edennyt — niin Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen on todennut, että tämä olisi pitkä tie ja tällä hetkellä ei ole juuri nyt keino puolustuksemme vahvistamiseen, koska jalkaväkimiinat on korvattu muilla puolustuskeinoilla. Se on tietenkin luonnollista, ja onneksi näin on, ja siinä mielessä voimme olla rauhassa. Puolustuksemme on vahvalla pohjalla.
Olen kuitenkin täysin samaa mieltä siitä, että tässä tilanteessa, joka meillä käsillä on — olemme nähneet sodan julmat kasvot, kuten presidentti Niinistökin on todennut — olisi järkevää arvioida, mitä kaikkia keinoja meillä tulisi olla käytössämme tulevina vuosina oman maamme puolustamiseksi. Ajattelen kuitenkin niin, kuten moni muukin täällä on aprikoinut, että todennäköisesti, vaikka toteaisimme, että Ottawan sopimuksesta irtautuminen olisi meille järkevää, se ei todennäköisesti ole helppoa saatikka nopeaa. Sen vuoksi ajattelen, että on järkevää tässä tilanteessa, jossa meillä on käsittelyssämme myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa arvioidaan erityisesti puolustusliittoon liittymistä tai hakeutumista jäseneksi, että sen käsittely menee kuitenkin kaiken muun edelle ja se priorisoidaan kaikissa valiokunnissa.
Toivon kuitenkin, että tämä kansalaisaloite saa myös asianmukaisen käsittelyn ja asiantuntijakuulemiset, joiden pohjalta voidaan sitten eduskunnassa punnita sitä, olisiko Suomen suunta jatkossa se, että pyrkisimme irtautumaan Ottawan sopimuksesta. Sitä puolustaisi se tosiasia, että meillä on erittäin pitkä maaraja Venäjän kanssa, ja olemme nähneet nyt viimeistään, minkälainen roistovaltio naapurimme on.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-04-20T20:32:59,2022-04-20T20:35:37,Tarkistettu,1.1
2022_41_320,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_321,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä kansalaisaloite jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseksi ja jalkaväkimiinojen käytön varastoinnin, tuotannon ja siirron sallimiseksi. Olen itse osallistunut kolmeen eri kriisinhallintaoperaatioon: Libanonissa, Bosniassa sekä Mosambikissa, joista viimeinen oli YK:n alainen humanitaarinen miinanraivausoperaatio. Tästä huolimatta kannatan Suomen irtautumista Ottawan miinakieltosopimuksesta, ja olen allekirjoittanut myös edustaja Ronkaisen eduskunnassa tekemän aloitteen miinakiellosta irtautumiseksi.
Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Miina on puolustusase, ja suomalaisten tapa käyttää miinaa on vastuullinen, sillä miinoitusta tehtäessä siitä myös laaditaan kartta, jonka pohjalta alue on kriisin jälkeen helpompi purkaa. Kuten kansalaisaloitteessa on todettu, miinoilla voidaan merkittävästi parantaa Suomen puolustuskykyä, ja näin ollen se on kannatettava. Toivon tälle aloitteelle myönteistä käsittelyä.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-20T20:35:37,2022-04-20T20:37:03,Hyväksytty,1.1
2022_41_322,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_323,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan tätä kansalaisaloitetta. 
Suomihan liittyi tähän Ottawan sopimukseen vuonna 2011. Silloin oli Jyrki Kataisen hallitus, ja tämä Ottawan sopimukseen liittyminen herätti isoja ristiriitoja hallituksen sisällä. Olin siihen aikaan kokoomuksen vastarannankiiskejä tämän asian tiimoilta, mutta näinhän tämä lopulta meni. Muistan karvaasti sen, kuinka silloin syksyllä 2011 tätä sopimusta perusteltiin niin, että tietyllä tavalla polku oli valittu jo muutamaa vuotta aikaisemmin, oli tehty erilaisia korvaavuuksia ja huomattavia summia oli jo käytetty näitten jalkaväkimiinojen korvaamiseksi. Silloin itse herätin sitä kritiikkiä, että miksi ihmeessä tämä Ottawan sopimus tuodaan nyt eduskuntaan hyväksyttäväksi, kun polkua on jo tehty vaikka kuinka monta vuotta. Sitä käytettiin nyt sitten keppihevosena. Se oli hieman outo tilanne. 
Jos tarkastellaan tätä Ottawan sopimusta ja mitä silloin tehtiin, niin ymmärrys oli kuitenkin selkeästi sellainen, että tämähän ei itse asiassa koske Suomea, tämä koskee muita maita, joissa näitten jalkaväkimiinojen osalta on erilaisia ongelmia, meillä miinat ovat varastossa ja asiat kunnossa. Me ymmärrettiin jo silloin, että nyt tämä on semmoinen asia, että tässä Suomi otetaan mukaan semmoiseen kokonaisuuteen, joka ei meille kuulu. Ajan henkihän silloin 2011 oli senkaltainen, että silloinen tasavallan presidentti Tarja Halonen hyvin voimakkaasti oli sitoutunut näihin sopimuksiin ja sitä kautta, totta kai, sillä painoarvollaan vei sitten myös hallitusta eteenpäin, ja valitettavasti näin tässä kävi.
Puolustusvoimathan on nyt ilmoittanut, että näitä korvaavuuksia on tehty sen verran paljon, että ei tässä ole akuuttia tarvetta tästä sopimuksesta irtaantumiseen, siis ei akuuttia tarvetta. Täällä tässä keskustelussa ovat evp-upseeritkin kertoneet, että kyllä näitä jalkaväkimiinoja pystytään laittamaan tuotantoon aika kovalla aikataululla. Näin varmasti on. Näen kuitenkin tärkeänä signaalina sen, ottaen huomioon yleispoliittisen tilanteen, Ukrainan sodan ja siihen liittyvät kysymykset, että Suomi uskaltaa tehdä myös tällaisen ratkaisun. Minä näen sen tässä kokonaisuudessa: me keskustelemme UTP-selonteosta, me puhumme sotilaallisesta liittoutumisesta Natoon. Samassa yhteydessä me voimme arvioida, että nyt me olemme tosissamme. Me jätetään tämmöiset niin kuin hörhöilyt nyt muille ja tehdään tässä päättäväinen ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-04-20T20:37:04,2022-04-20T20:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_41_324,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely joudutaan keskeyttämään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_325,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Jalkaväkimiinakiellosta irtautuminen ja jalkaväkimiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja siirron salliminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2022 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Junnila poissa., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_41_326,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään 30 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_327,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. 4. helmikuuta 2022 Uusi Suomi uutisoi, että presidentti Niinistön mukaan Nato-jäsenhakemus vaatisi kansanäänestyksen tuekseen. Presidentti onkin vuosia toistellut, että kansanäänestys olisi tarpeen, mikäli Natoon halutaan. Yhdyn tässä Niinistön mielipiteeseen. Sen sijaan ihmettelen, miksi hän on maaliskuussa 2022 menettänyt uskonsa ja luottamuksensa Suomen kansaan eikä enää haluakaan kansanäänestystä. Eikö Suomen kansa olekaan enää luotettava päätöksentekijä tasavallan presidentin mielestä? Niinistö on tosin ollut aiemminkin ajamassa epädemokraattisia ratkaisuja. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö nimittäin ajoi Paavo Lipposen kanssa Suomen euroon pelkällä selontekomenettelyllä. Eurojäsenyydestä ei ole siis lainkaan lakia tai lakiesitystä. Tämä on uskomaton puliveivaus. Eurojäsenyys on siis räikeästi laiton.
Minä vaadin tällä aloitteella kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Syytkin ovat täysin selvät, sillä mikäli Natoon liitytään, Yhdysvaltain käymien tai agitoimien sotien sinkkiarkuissa nimittäin saapuu tavallisia suomalaisia eikä Helsingin herroja. Siksi tavallisten suomalaisten on myös päätettävä, haluavatko he Natoon mukaan vai eivät ja haluaako Suomen kansa ne jännitteet, joita Nato-jäsenyys tuo lähialueillemme. Ukrainan tilanne on tarjonnut Nato-mieliselle eliitille mahdollisuuden edistää pyhää päämääräänsä. Soroksen oppipojat ja ‑tytöt noudattavat kiltisti globalisti-isäntien käskyjä, mutta olen ihan varma, että Suomen eliitti on Nato-uskovaisuudessaan veikkaamassa nyt väärää hevosta. Hillotolppiakin on kuulemma sotaa lietsoville natottajille luvassa. Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Arvoisa puhemies! Myönnän, että EU olisi voinut olla löyhänä kauppaliittona ehkä hyväkin idea. Ei yhteistä rahaa, ei yhteisvastuuta, ei rahan syytämistä erilaisiin itäisen ja eteläisen Euroopan Molokin kitoihin. EU on kuitenkin kehittymässä liittovaltioksi, tai oikeastaan se on jo sitä. Elvytyspakettina tunnettu huijaus vei meitä yhteisvelkaan ja loputtomaan maksuhelvettiin. Suomen vastuut ovat kymmeniä miljardeja euroja, ja lisää tulee jatkuvasti. Kuten aiemmin totesin, eurojäsenyys on jo itsessään laiton tila, jossa Suomen ei tulisi olla. Yksikään muu EU-Pohjoismaa ei ottanut tätä tyhmää askelta. He pitivät kiinni omasta edustaan. Me suomalaiset olimme pelin hölmöläinen.
EU haluaa armeijan, jota suurella todennäköisyydellä käytettäneen kansallismielisiä vastaan eri EU-maissa. EU ei tyydy olemaan lestissään, vaan julkilausuttuna tähtäimenä on luoda keskusjohtoinen liittovaltio. Suomelle se tuntuu sopivan hyvin, sillä suomalaiset päättäjät kuvittelevat, että kun he kiillottavat Brysselin herrojen saappaita, saa Suomi luottamuspääomaa. Ja tietenkin hillotolppiakin on EU-uskollisille luvassa.
EU:n kehitys on sellainen, että se ei enää palvele Suomen etua. Suomen tulisi olla erossa tulonsiirtounionista ja pyrkiä ainoastaan normaaleihin kauppasuhteisiin. Saksan ja Ranskan ajama EU-integraatio palvelee näiden kahden rappiovaltion omia strategisia päämääriä. Saksassa ei tunnetusti ole enää demokratiaa, koska kansa ei siellä saa valita presidenttiä. Toki Ranskassa on vielä hiukan toivoa. Marine Le Penin valinta saisi EU-eliitin ja heidän suomalaiset hännystelijänsä paniikin valtaan, sillä maata johtaisi suverenisti ja itsenäisyysmielinen.
Nyt on aika antaa kansan puhua: haluaako se EU-liittovaltiota? Esitän, että Nato-jäsenyydestä ja EU-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys aloitteeni mukaisesti. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-20T20:40:40,2022-04-20T20:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_41_328,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_329,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei liene pienintäkään epäilystä siitä, että tällaisen kansanäänestyksen, mitä nyt tässä lakialoitteessa esitetään, järjestäminen olisi juuri se, mitä Venäjän johto ja Kreml haluaisivat. Se, että vielä yhdistetään tähän Nato-kansanäänestykseen EU-kansanäänestys, sehän olisi aivan niin kuin toiveunta Venäjän johdolle.
En nyt halua palata niihin seikkoihin, minkä takia tämä kansanäänestys tässä tilanteessa olisi paitsi tarpeeton myös vaarallinen tämän Venäjän hybridivaikuttamisen kasvun myötä, koska ne käsiteltiin siinä aikaisemmassa kansalaisaloitteessa, joka — toisin kuin ehkä tämä lakialoite — oli tehty bona fide ‑tarkoituksessa.
Mutta tässä lakialoitteessa, kun sitä katselin, pisti silmään se, että tässä vaadittiin myös tällaista mediahiljaisuutta, keskusjohtoisesti määrättyä mediahiljaisuutta. Tällainen mediahiljaisuus ei kuulu länsimaiseen sananvapauskäsitykseen. Se kuuluu neuvostoliittolaiseen sananvapauskäsitykseen. Minä puolustan länsimaista sananvapauskäsitystä, johon kuuluu myös se, että edustaja Turtiainen saa täällä eduskunnan salissa sanoa oman poliittisen näkemyksensä ilman, että sitä estetään. Mutta jos edustaja Turtiainen kritisoi tällaista keskusjohtoista EU:ta, niin miksi hän on kuitenkin viemässä Suomea näin voimakkaasti keskusjohtoiseen neuvostoliittolaiseen sananvapauskäsitykseen? Tässä on ristiriita minun mielestäni.
Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä se, että minä en kannata tätä lakialoitetta. En kannata kansanäänestystä, en sen paremmin Nato-jäsenyydestä kuin EU-jäsenyydestäkään.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-04-20T20:46:49,2022-04-20T20:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_41_330,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_331,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Suomi muuttui peruuttamattomalla tavalla, kun Neuvostoliitto hyökkäsi maahamme yli kahdeksan vuosikymmentä sitten. Meistä tuli tahtomattamme osa suurvallan tavoitteita, mistä maksoimme hintaa kymmenillätuhansilla hengillä sekä aluemenetyksillä. Yhtymäkohtia Ukrainan sodan ja Suomen historiasta löytyvien koettelemusten välille on ymmärrettävästi haluttu löytää: itsenäinen Venäjän naapurimaa joutuu jälleen torjumaan rajan yli vyöryviä venäläisjoukkoja, jotka hallinto on vallanhimoissaan sysännyt liikkeelle. Kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, Venäjältä ei löydy kunnioitusta naapurimaan itsenäisyydelle. Se ei kunnioita mitään muutakaan hyökkäyksensä alle joutuvaa, kuten todisteet venäläisjoukkojen tekemistä hirmuteoista osoittavat.
Joku kenties ajattelee maailman muuttuneen vuosikymmenten aikana niin paljon, ettei mennyttä ole mielekästä nykyhetkeen verrata. On totta, että maailman ohella paljon on muutoksia koettu myös Venäjällä ja sen naapurimaissa. Historia tarjoaa kuitenkin meille kallisarvoista oppia. Sen pohjalta voidaan ymmärtää muutosta mutta toisaalta myös sitä, minkä voidaan odottaa pysyvän ennallaan.
Arvoisa puhemies! Koko maailman todettiin ei vain muuttuneen vaan mullistuneen, kun Neuvostoliitto hajosi 90-luvun alussa. Sen jopa ajateltiin muuttuneen tavalla, joka pyyhkisi pois suuren osan Euroopan turvallisuushuolista. Kun vuosikymmeniä kestänyt kylmän sodan kilpavarustelu ja aseiden kalistelu päättyi Neuvostoliiton luhistumiseen, helpotuksen hetkellä moni sortui unohtamaan pitkän aikajänteen tarkastelun tai sitä tarkasteltiin väärin. Sinisilmäisyys hälveni kertaheitolla vuonna 2008, kun Venäjän armeija vyöryi naapurimaassaan Georgiassa ensimmäistä kertaa omien rajojensa ulkopuolelle sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Toisin kuin jotkut olivat ajatelleet, Venäjän uhka ei ollutkaan poistunut eikä puolustuskyvyn ylläpito ollutkaan rahan heittämistä hukkaan.
Ukrainalle kuuluvan Krimin miehittäminen vuonna 2014, sitä seuranneet sotatoimet Itä-Ukrainassa ja nyt helmikuussa aloitettu laajamittainen hyökkäyssota koko maahan ovat pakottaneet viimeisiäkin hyväuskoisia korjaamaan arvioitaan Venäjästä. Luottoa Venäjään ei yksinkertaisesti ole, eikä se tule palautumaan sinä päivänä, kun sotatoimet Ukrainassa päättyvät. Lyhyemmällä aikajänteellä kolhuja tulee väistämättä myös pakotteiden kourissa syöksyvään Venäjän talouteen ja Ukrainassa rämpivän armeijan toimintakykyyn.
Historia osoittaa, että riskeihin varautuminen on valtioille elintärkeää. Samoin nähdään, että Venäjän rajanaapurina oleville valtioille osa riskeistä toteutuu muita todennäköisemmin. Suomessa tulee nyt toimia historia huomioiden ja tulevaisuuteen katsoen. Lyhyen aikajänteen tapahtumat on luettava oikein ja tehtävä ratkaisut pitkä aikajänne huomioiden.
Nato-korttia on pidetty puolustuksemme korttipakassa, jotta se tarpeen vaatiessa voitaisiin lyödä pöytään oikealla hetkellä. Nykyinen tilanne on osoittanut tarpeen sekä tuonut oikean hetken. Oikeampaa aikaa Nato-jäsenyyden hakemiselle tuskin pitkään aikaan tulee, eikä sen tärkeys voisi olla konkreettisempi kuin nyt.
Kun Venäjän historiaa kelaa taaksepäin, tulee toistuvasti vastaan tilanteita, joissa Venäjä on päättänyt käyttää sotilaallista voimaa kansakuntia vastaan. Esimerkkejä löytyy niin lähihistoriasta kuin kauempaakin. Tämän toistuvan toimintatavan lisäksi Venäjästä on viime vuosina tullut entistä arvaamattomampi ja häikäilemättömämpi. On itsepetosta samaan aikaan odottaa, että Naton ulkopuolella pysyminen olisi keino suojautua vuosikymmeniksi eteenpäin tämän kehityskulun seurauksilta. Jos puolestaan ajattelee Venäjän ryhtyvän tulevaisuudessa voimankäyttöön juuri Nato-maita vastaan, tarkoittaisi se Venäjän muuttuneen silloin vielä nykyistäkin arvaamattomammaksi ja häikäilemättömämmäksi. Silloin Suomen status Naton ulkopuolisena maana olisi entistäkin mitättömämpi jarru Venäjälle.
Usko Venäjän demokratisoitumisesta tai sen rauhanomaisista pyrkimyksistä on kerta toisensa jälkeen osoittautunut virheelliseksi. Suomessa koettava rauha antaa vielä mahdollisuuden uskoa sitkeässä istuvaan ajatuksen siitä, että sotilaallinen liittoutumattomuus toisi jonkinlaista turvaa Venäjän naapurimaalle. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa jäädä odottamaan, koska sekin tulee osoitetuksi harhakuvitelmaksi. Siksi Nato-kortti on käytettävä nyt.
Kun aikaisemmin ollaan keskusteltu näistä asioista, Suomen ulkopolitiikasta, niistä järjestöistä, mihin kuulutaan, niin tilanne on ollut hyvin toisenlainen. Nyt ei ole sen aika, että jarruteltaisiin Naton suhteen, mutta ei ole myöskään aika heittää sitä korttia, että nyt tällä hetkellä pitäisi erota EU:sta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-20T20:48:43,2022-04-20T20:54:03,Hyväksytty,1.1
2022_41_332,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_333,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aiemmissa puheenvuoroissani otin kantaa kansanäänestyksen järjestämiseen, joten keskityn nyt lyhyesti näihin tässä lakialoitteessa oleviin kysymyksiin Nato-jäsenyyden osalta sekä Suomen EU-jäsenyyden osalta.
Olen tuonut oman Nato-kantani esiin useasti ja tulen sen tekemään myös jatkossa. Mutta mitä tulee Suomen EU-jäsenyyteen, pidän vaarallisena sitä ajatusta, että Suomi hakisi eroa EU:sta, että Suomi ei olisi Euroopan unionin jäsen. Ei EU ole mikään täydellinen, mutta mielestäni Suomen paikka on Euroopan unionissa, niin kuin Suomen paikka tulevaisuudessa toivottavasti on myös puolustusliitto Natossa. EU ei ole missään nimessä onnistunut jokaisessa asiassa moitteetta, EU:ssa on paljon kehitettäviä kulmia, mutta esimerkiksi nyt Ukrainan kriisissä, Ukrainan sodassa, kun Venäjä silmittömästi on hyökännyt Ukrainaan ja ukrainalaisten kimppuun, Euroopan unioni ja länsi ovat toimineet selkärankaisesti — toivottavasti toimivat niin edelleen. Toivon, että myös sanktiopolitiikkaa mietitään öljyn ja kaasun osalta uudelleen, mutta kokonaisuutena tässä tilanteessa Euroopan unioni on toiminut aivan oikein, ja tällä tavalla, näin johtaen, Euroopan unionin on syytä toimia myös jatkossa. Ja olen erittäin tyytyväinen, että tässä tilanteessa Suomi on osa Euroopan unionia.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-20T20:54:06,2022-04-20T20:55:40,Hyväksytty,1.1
2022_41_334,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_335,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja ja aikaisemmissakin kohdissa jo käyty läpi tätä kansanäänestyksen tuomaa tiettyä haastetta, enkä siihen lähde sen enempää.
Usein asioita mitataan niiden vaikeuksien tai haasteiden kautta mutta unohdetaan kaikki se, mitä esimerkiksi EU-jäsenyydellä ollaan pystytty hyvää luomaan ja ehkäisemään asioita, mitä ei ole tapahtunut. Meidän on syytä muistaa, että Euroopan unioni on perustettu luomaan rauhaa Eurooppaan, se on perustettu luomaan taloudellisia suhteita, jotka nostavat sen kynnyksen keskinäiselle sotimiselle niin korkeaksi, ettei sitä ikinä edes harkittaisi. Se on sellainen asia, josta on vaikea sanoa, olisiko ilman EU:ta näin tapahtunut, mutta me joudumme tyytymään siihen faktaan, että olemme saaneet Euroopassa elää rauhan aikaa hyvin pitkän ajan.
Itse aloitteeseen ei itselläni ehkä ole enää mitään muihin puheenvuoroihin lisättävää, ja totean vain, että en sitä kyllä kannata.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-04-20T20:55:40,2022-04-20T20:57:07,Hyväksytty,1.1
2022_41_336,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_41_337,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitteen tehnyt edustaja Turtiainen näyttää keksineen aikakoneen ja matkustaneen aikaan, jota ei enää ole olemassa. Ne lausunnot, joihin Turtiainen aloitteessaan viittaa, on annettu täysin erilaisessa geopoliittisessa tilanteessa kuin missä tällä hetkellä elämme. Edustaja Turtiainen voi varmasti lukea päivän lehdestä, mitä mieltä presidentti Niinistö tällä hetkellä on vaikka Nato-jäsenyydestä tai mahdollisesta kansanäänestyksen järjestämisestä. Tässä tilanteessa kansanäänestyksen ehdottaminen ensi huhtikuulle 2023 on täysin vastuutonta, kun erityisesti tällä hetkellä, mitä edustaja Turtiainen ei halua tunnustaa, enemmistö Suomen kansasta haluaa Suomen Natoon, enemmistö eduskunnasta haluaa Suomen Natoon.
Tämä on tosiasia, ja tämä lähti liikkeelle siitä, kun Venäjä teki murhanhimoisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuussa. Eikä tämä oikeastaan edes lähtenyt siitä liikkeelle, vaan 2008, kun Venäjä humanitaarisen operaation turvin — tämä oli heidän virallinen terminsä sille — hyökkäsi Georgian Etelä-Ossetiaan, sen jälkeen Georgian Abhasiaan ja edelleen 2014 Ukrainan Luhanskiin, Donetskiin ja lopulta Krimiin. Näiden vuoksi tämä turvallisuustilanne on täysin muuttunut niistä ajoista, mihin tässä aloitteessa viitataan.
Tämän tyyliset esitykset ovat käytännössä ainoastaan proseduurillisia hidasteita ja esteitä, joilla tätä prosessia halutaan jarruttaa. Ehkä keskeisenä ongelmana pidän myös sitä, että tässä viitataan mediahiljaisuuden vaatimiseen. En minäkään ole samaa mieltä läheskään kaikesta, mitä suomalaisessa mediassa lukee, mutta jos suomalainen media hiljennetään, niin ketkäköhän Suomessa sitten ääntä pitävät sosiaalisessa mediassa? Tämä antaa Venäjän vaikutuskeinoille aivan uudenlaista liikkumatilaa, ja sen vuoksi en missään nimessä tue edustaja Turtiaisen ehdottamia Natoa koskevia esityksiä tässä hänen aloitteessaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-04-20T20:57:07,2022-04-20T20:59:46,Tarkistettu,1.1
2022_41_338,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_339,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan tässä yhteydessä yleisemminkin kantaa näihin kansalaisaloitteisiin ja lakialoitteisiin, joita tähän tämänpäiväiseen keskusteluaiheeseen liittyy.
Ensiksi menen tähän edustaja Turtiaisen tekemään kansanäänestysaloitteeseen EU:sta ja Nato-jäsenyydestä. Totean ensin, että edustaja Junnila oli äsken aivan oikeassa siinä, että eihän meillä ole mitään mahdollisuutta odottaa tällaista asiaa kevääseen 23. Jos eduskunta ei ole tätä asiaa ratkaissut kevääseen 23 mennessä, eduskunta on epäonnistunut. Tällä asialla on huomattavasti suurempi kiire kuin kevät 23. En myöskään oikein hahmota aloitteen laatijan ajatusmaailmaa ja käsitystä EU:n ja Naton jonkinlaisesta yhteydestä, ainakaan niin päin, että Nato-jäsenyys jollain tavalla sitoisi tiukemmin EU:hun tai EU-liittovaltioon. Se ajatus on itselleni varsin vieras, koska itse alun perin kannatin Nato-jäsenyyttä mutta vastustin EU-jäsenyyttä, ja olen joutunut toteamaan olleeni tässä asiassa täysin oikeassa. Näin olisi pitänyt menetellä menneisyydessä.
Nyt ei kuitenkaan eletä menneisyydessä, vaan tässä ajassa, jolloin tilanne on reaalipoliittisesti se, että EU:sta eroaminen ilman Nato-jäsenyyttä olisi suuri turvallisuuspoliittinen riski. Vaikka EU ei ole turvallisuuspoliittinen yhteisö, siitä eroaminen toisi ylimääräistä turvallisuuspoliittista jännitettä Suomelle tässä tilanteessa, jossa me emme tällä hetkellä ole vielä Naton jäseniä, joten ei sellaista asiaa pysty nyt edistämään. Jos Nato-jäsenyyttä voikin edistää, niin tätä toisinpäin ei voi viedä.
Ja toisenakin näistä kansanäänestyksistä yleisesti ottaen, niin ovathan ne myönteinen ajatus. Mutta täytyy kysyä, että jos meistä kansanedustajistakin noin puolet on vielä tässä vaiheessa kykenemättömiä muodostamaan tai ainakin sanomaan julki kantansa Suomen Nato-jäsenyyteen, niin miten kansalla sitten on edellytykset sen kannan muodostamiseen näin vaikeasta asiasta, jota ammattipoliitikot eivät pysty omissa päissään ratkaisemaan. Ja toisenakin, kun täälläkin salissa jotkut syyttävät toisia kansanedustajia tunnepohjalla tehdyistä ratkaisuista, vaikka meillä on näitä aikaa miettiä, käsitellä valiokunnissa, perehtyä, kuulla asiantuntijoita, luottamuksellisiakin tietoja voimme saada, niin silti me syyttelemme toisiamme tunnepohjaisista ratkaisuista. Ja nyt kansan pitäisi äänestää näistä asioista. — Miltä pohjalta? Ei kai vaan tunnepohjalta?
Mitä tulee erilaisten mielipiteiden selvittämiseen, niin perussuomalaiset, ennen kuin lähtivät ryhmänä linjaamaan kantaansa Suomen puolustusliittojäsenyyteen, teki jäsenkyselyn omille jäsenilleen. Saimme siihen erittäin hyvän vastausmäärän, paljon paremman pelkästään omilta jäseniltämme kuin mitä Ylen laajassa kyselyssä, joka oli tehty koko kansalle. Saimme siitä hyvin samansuuntaisen vastauksen, kuin mitä siinä Ylen mielipidetiedustelussa oli ollut, omien kannattajaprofiiliemme mukaan. Elikkä tulos oli tilastollisesti varsin pitävä ja uskottava. Jäsenemme kannattivat enemmistöltään Suomen turvallisuuspoliittista ratkaisua liittoutua Naton kanssa. Eli tätä on kyllä myös kyselty.
Mitä tulee näihin muihin aloitteisiin, niin tähän miinakieltoasiaan haluan ottaa kantaa sen verran, että Suomi tarvitsee kaikki puolustusaseet, koska Suomen puolustusaseisiin kuolee vain vihollisia. Tämä on näin yksinkertaista. Tämä miinakielto sen ohella, että se on surullinen muisto presidentti Halosen kausista, niin se on myös esimerkki puhdasverisistä moraaliposeerauksista. Moraaliposeeraus on siis sellainen toimi, jolla tehdään jotakin sellaista, minkä kuvitellaan antavan esimerkkiä, edistävän hyvää tarkoitusta, mutta joka tosiasiassa ei meidän tekemänämme vaikuta yhtään mitään ainakaan hyvään suuntaan, vaan päinvastoin tulee meille itsellemme vahingolliseksi ja kalliiksi. Tällaisia esimerkkejä löytyy muualtakin. Löytyy ilmastopolitiikasta, löytyy turpeesta luopumisesta, löytyy monista asioista, mutta tämä miinakielto on nyt erityisen vahingollinen tällaisena aikana. 
On väitetty, että Puolustusvoimain komentaja on sanonut, että miinojen suorituskyky on korvattu. No, täytyyhän sen jollain tavalla olla korvattu, jos sinne on pistetty satoja miljoonia euroja rahaa. Eihän Puolustusvoimain komentaja voi muuta sanoa. Mutta, jos häneltä kysyttäisiin, jäisivätkö miinat varastoon tositilanteessa, jos niitä olisi olemassa ja niitä olisi lupa käyttää, niin mikähän sitten mahtaisi olla vastaus? 
Mitä tulee satoihin miljooniin noin muuten, niin tämä on todellakin tyypillinen piirre näille moraaliposeerauksille. Elikkä alkuperäisen tarkoituksen kannalta hyödytön ja meille jopa haitallinen asia maksaa myös aivan valtavan määrän suomalaisten veronmaksajien rahaa. Saman rahan olisi voinut käyttää moneen muuhunkin asiaan. Puolustuspolitiikasta puhuttaessa varmasti olisi löytynyt kalustohankintoja, joita olisi voitu hankkia niilläkin sadoilla miljoonilla, mitä käytettiin näiden miinojen, jotka turhaan poistettiin, suorituskykyjen korvaamiseen. Olisi ollut varmasti myös muuta käyttöä sille rahalle. Täysin hukkaan heitettyä.
Olen sitä mieltä, että tämä kansalaisaloite eteenpäin ja sopimus roskakoriin.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-20T20:59:49,2022-04-20T21:04:52,Tarkistettu,1.1
2022_41_340,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_41_341,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Turtiaisen aloite nyt saa mielestäni vähän ansaitsematonta huomiota osakseen. Minä vierastan semmoista käytäntöä, että kun on oma aloite salissa, niin ei vaivaudu olemaan paikalla. Sekin kertoo jotakin, niin että minun mielestäni oikeastaan keskustelu voitaisiin päättää tähän, mutta jatkan nyt kuitenkin, kun puheenvuoron pyysin. Käytin jo noin tunti sitten puheenvuoron tästä Natoon liittyvästä kansanäänestyksestä, joten en sitä toista.
Mitä sitten tulee tähän Euroopan unionia koskevaan kansanäänestykseen, niin meistä jokainen voisi ajatella, mikä tilanne meillä olisi Euroopassa nyt korona-aikana ilman Euroopan unionia, ja nyt, kun tuli tämä Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan. En käy — täällä on eduskunnan valistuneimpia edustajia paikalla — tekemään hirveitä johtopäätöksiä tässä, mutta nyt jos koskaan voi sanoa näin, että kun arvostamani ystävä Soini aikanaan täällä totesi, että ”missä EU, siellä ongelma”, niin nyt voitaisiin sanoa, että ”missä Euroopan unioni, siellä ratkaisu”. Ja sen takia minusta nyt sitten just tässä tilanteessa, vähän niin kuin täällä Sebastian Tynkkynenkin totesi ihan niin kuin tämmöisenä perussuomalaisena kansanedustajana, ei pidä ajatellakaan eroamista Euroopan unionista. Minä itse aikanaan, kun Euroopan unionista äänestettiin — se on pöytäkirjoistakin luettavissa — olen äänin 7—3 päätynyt kansanäänestyksessä tukemaan Euroopan unionia. Ja se pääsyy oli se, että se on kuitenkin se suomalaisten yhteiskunnallinen, länsieurooppalainen viitekehys, jonne me kuulumme. Se on meidän paikka. Ja kaikki me tiedämme, että jokaisessa järjestelmässä ja organisaatiossa on ongelmia, niin että en minäkään ole tykännyt keskustelusta siitä, pitääkö terva kieltää tai saako saunassa käydä kuinka monta kertaa, mutta nämä ovat pikkasen myöskin tämmöisiä populistisia heittoja. [Sebastian Tynkkynen: Montako kertaa?]
Mutta, arvoisa puhemies, ymmärrän päättää puheenvuoroni näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-04-20T21:04:53,2022-04-20T21:07:41,Hyväksytty,1.1
2022_41_342,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,"Nyt ymmärrän myös, että keskustelu ja asian käsittely valitettavasti keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_41_343,41/2022,2022-04-20,14.04,1.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Suomen EU-jäsenyydestä>>>Lakialoite  LA 14/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8. käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Honkasalo poissa., ,Tarkistettu,4.5,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_41+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_42_1,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistetaan yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_2,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Kysymyksiin, edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_3,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on kova pula hoitohenkilökunnasta, mutta tästä huolimatta hoitajille ei haluta maksaa kilpailukykyisiä palkkoja. Yle raportoi tammikuussa, että Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600—2 000 euroa enemmän.
Koronapandemian aikana yritykset saivat miljoonatuet kierros toisensa jälkeen, ja maaliskuussa hallitus kaksinkertaisti ilmastokehitysavun. Sote-uudistuksen myötä perustettujen hyvinvointialueiden johtohenkilöille tuntuu myös riittävän rahaa. Palkat ovat jopa 17 400 euroa kuussa. [Eduskunnasta: Ohhoh!]
Pääministeri Marin, te ja puolueenne olette ennen monia edellisiä vaaleja luvanneet hoitajille vaikka mitä. Lupauksille käy kuin vappusataselle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Pääministeri Marin, tällaisten vaalilupauksien sijaan voisitte tehdä asialle jotakin. Panostakaa hoitajien palkkoihin, panostakaa siihen, että saadaan lisää hoitajia, panostakaa potilasturvallisuuteen. Miksi ette tee näin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-21T16:03:26,2022-04-21T16:04:39,Hyväksytty,1.1
2022_42_4,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_5,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnissä. Tältä osin tilanne on se, että on asetettu sovittelulautakunta, joka tällä hetkellä hakee ratkaisuesitystä, jonka se voi osapuolille esitellä. Itse arvioisin — en tarkkaan tiedä, mutta arvioisin — että todennäköisesti ensi viikolla tällainen esitys saadaan aikaiseksi, ja sitten osapuolet sitä käsittelevät. Pääministerinä tietenkin toivon, että esitys olisi sellainen, että se olisi eri osapuolten hyväksyttävissä niin, että esimerkiksi työtaistelutoimenpiteille ei olisi tarvetta.
Tällaisessa maailmanajassa olisi äärettömän tärkeää, että meillä olisi vakautta yhteiskunnassa, ja vakautta lisää se, että asioista kyetään sopimaan, myös julkisen puolen palkkaratkaisusta. Itse pääministerinä tietenkin tätä kantaa edustan.
Haluan myös kertoa niistä toimista, joita hallitus on tehnyt sote-sektorin eteen. Olemme muun muassa tehneet laajan, mittavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota usea hallitus on yrittänyt saada aikaiseksi. [Leena Meren välihuuto] Tällä vaalikaudella se on tehty. Olemme säätäneet hoitajamitoituksen, jonka yhtenä tarkoituksena on se, [Timo Heinonen: Te olette vain pahentaneet tilannetta! — Välihuutoja] että työtaakkaa jaettaisiin, hoitohenkilökunta jaksaisi paremmin ja ala olisi vetovoimaisempi ja houkuttelevampi. [Puhemies koputtaa] Ja lisäksi viikon hoitotakuu on mittava satsaus hallitukselta sosiaali- ja terveydenhuoltoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:04:40,2022-04-21T16:05:57,Hyväksytty,1.1
2022_42_6,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_7,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ja riittävä palkka tuo vakautta. Koronapandemian aikana hoitajat olivat se ihmisryhmä, joka ei voinut jäädä etätöihin vaan jonka täytyi venyä ja hoitaa potilaat. Hoitajia ei houkuteltu venymään porkkanalla vaan kepillä. Valmiuslaki otettiin käyttöön, ja hoitajat velvoitettiin töihin sen sijaan, että heitä olisi kuunneltu ja heidän uupumuksensa olisi otettu vakavasti. Tällöin hallitusta ei potilasturvallisuus kiinnostanut.
SDP on luvannut, että hoitajien työolot ja palkkaus laitetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa nuorten silmissä. [Ben Zyskowicz: Ne on näitä vaalipuheita!] Hallituksen asenne hoitajia kohtaan tuntuu kuitenkin pysyneen ennallaan, sillä hoitajien työtaistelun aikana perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on väläytellyt lakeja, joilla hoitajat pakotettaisiin töihin lakon aikana tai heitä jopa estettäisiin irtisanoutumasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohoh! — Huhhuh!]
Ministeri Lindén, mitä aiotte tehdä, jos hoitajat toteuttavat joukkoirtisanoutumisensa? Miksi ette ratkaise hoitajien tilannetta lupaustenne mukaisesti ja ratkaise samalla potilasturvallisuutta? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-21T16:06:09,2022-04-21T16:07:24,Hyväksytty,1.1
2022_42_8,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_9,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaan ensiksi tämä potilasturvallisuuslaki. Se oli välttämätöntä, että se valmisteltiin. Valviran ylijohtaja Henriksson kiinnitti erittäin vakavaa huomiota siihen, että pahimmillaan, varsinkin tämän viikon alussa tiistaina, suojelutyön saanti oli niin vähäistä, että se uhkasi välittömästi — jos keskiviikkoaamu olisi tullut vielä lakon aikana — potilaiden henkeä ja terveyttä vakavalla tavalla. Me emme kuitenkaan onneksi tarvinneet sitä lakia siinä tilanteessa, koska lakko päättyi, ja nyt olemme uudessa tilanteessa, jossa kaikki huomio on nyt laitettava tänne neuvotteluihin.
Sanonpa ihan suoraan näin, että henkilökohtaisesti minä — hyvätuloisena, lääkäritaustaisena — olen valmis mielelläni maksamaan enemmän veroja, jotta meidän julkisen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät saisivat paremmat palkat. Tässähän ovat nimittäin neuvotteluosapuolina [Petri Hurun välihuuto] kuntatyönantaja KT, joka edustaa veronmaksajia, ja sitten hoitoalan ammattiliitot. [Leena Meri: Ei kunnilla ole rahaa!] Toivon vilpittömästi, että siellä saadaan myönteinen palkkakehitys aikaiseksi. [Jukka Gustafsson: No niin, siinä se tuli! — Timo Heinosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:07:27,2022-04-21T16:08:37,Hyväksytty,1.1
2022_42_10,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_11,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajien työtaistelutoimet uhkaavat jatkua joukkoirtisanoutumisilla reaktiona potilasturvallisuuslain valmisteluun. Kriittisiä tehtäviä sairaaloissa ja vanhustenhuollossa voi jäädä hoitamatta. Hoitajat väsyvät yhä pahemmin. Syntyvät vauriot terveydenhuoltoomme eivät korjaudu hetkessä. Hoitovelan purkamiseen tarvittaisiin vähintään 300 miljoonan panostukset vuodessa ja hoitajien palkkaukseen saman verran. Yhtälö on yksinkertainen. Jos palkkaa halutaan hoitajille lisää, jos hoitojonot halutaan purkaa ja jos sote-uudistus halutaan hoitaa kunnialla, on lisättävä hyvinvointialueiden rahoitusta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-21T16:08:38,2022-04-21T16:09:30,Hyväksytty,1.1
2022_42_12,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys. Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on varauduttu yhden prosentin reaalikasvuun, yhden prosentin reaalikasvuun. Onko se paljon vai onko se vähän? Sen lisäksi tulee kustannustason muutos, eli jos palkat nousevat, siellä on hyvinvointialueiden indeksi, josta 60 prosenttia painoarvolla määräytyy yleisestä ansiotasokehityksestä, 30 prosenttia kuluttajahintaindeksistä ja 10 prosenttia työnantajien sosiaaliturvamaksusta, eli valtio tulee tätä kautta osallistumaan täysimääräisesti niihin ratkaisuihin, jotka sitten on käytännössä siellä neuvottelupöydissä tehty.
Me tarvitsemme julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisää rahaa. Minun oma arvioni on se, että me olemme Suomessa pelkästään terveydenhuollon osalta jäljessä yhden miljardin verran, [Timo Heinonen: Se on pieni raha tälle hallitukselle!] mutta kuten pääministeri totesi, tämä hallitus on 400 miljoonaa euroa laittanut lisää, paljon enemmän kuin kaksi edellistä hallitusta yhteensä. Me olemme tehneet mittavia uudistuksia, mutta kukaan ei voi laittaa miljardia kerralla. Se on seuraavan neljän viiden vuoden ohjelma, ja se tullaan toteuttamaan. [Leena Meri: Eli seuraavan hallituksen tehtävä, niinkö? — Ben Zyskowicz: Mistähän se 400 on otettu? Oletteko säästäneet jostain muualta?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:09:42,2022-04-21T16:10:55,Hyväksytty,1.1
2022_42_13,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_14,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Katsotaanpa nyt ihan rehellisesti teidän talouspolitiikkaanne ja hyvinvointivaltion rahoitusta ja tätä sote-litaniaa, jonka pääministerikin jälleen luetteli vastauksessaan. Sote-uudistuksesta, kuten edustaja Östman kuvasi, puuttuu rahaa täytäntöönpanosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki hyvinvointialueet eivät kykene siirtämään palveluita siinä määräajassa, jonka te olette säätäneet. Tämä ei tapahdu.
Eikä tässä vielä kaikki. Hoitajamitoitus, hoitotakuun kiristäminen — näihinkään ei ole riittävästi varattu rahaa. [Petri Huru: Seuraava hallitus hoitaa!] Ajatelkaa: te teette lainsäädäntöä, mutta raha ei seuraa sitä. Se tarkoittaa, että teidän päätöksenne ovat pelkkää paperia. Tuo on kulissi. Se on kulissi, että te olette parantaneet näitä palveluita. Raha ei seuraa.
Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: oletteko ehkä haukanneet liian suuren palan? Tässä samaan aikaan, kun puhutaan hoitajien palkoista ja näihin edellä mainitsemiinikaan asioihin ei ole rahoitusta, kertokaa: Mitä te vastaatte hoitajille, jotka odottavat lisää palkkaa? Mitä te vastaatte kansalaisille, jotka teidän puheidenne perusteella odottavat parempia palveluita? [Ben Zyskowicz: Vastahan tästä asiasta on säädetty laki!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-21T16:10:56,2022-04-21T16:12:15,Hyväksytty,1.1
2022_42_15,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_16,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitohenkilökriisi on pitkälti koko Euroopan yhteinen haaste, joka johtuu siitä, että meillä suuret ikäluokat ovat tällä hetkellä saavuttamassa 80 vuoden iän, jossa hoidon tarve yleensä voimakkaasti lisääntyy, vaikka he ovat terveempiä kuin kahdeksankymppiset ovat koskaan historiassa aikaisemmin olleet, ja työmarkkinoille tulevat samaan aikaan ikäluokat, jotka ovat vain puoliksi tämän suuruiset. Tämä on kaikissa EU-maissa yhteinen haaste.
Me tarvitsemme aivan kaiken, mitä tässä pitää tehdä. Me tarvitsemme työkulttuurin muutoksen terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Me tarvitsemme siellä työnjakojen uudistuksen. Me tarvitsemme koulutuksen uudistuksen. Ei riitä, että koulutuspaikkoja lisätään, koska jos koulutukset jäävät kesken eikä sieltä valmistuta, me tarvitsemme ihan uudenlaisen toimintakulttuurin sinne, ja osana sitä me tarvitsemme myös palkkatason nostoa. [Vilhelm Junnila: Mitä te teette?] Tämä on aivan selvä asia. Parempaa johtamista.
Nämä, joita äsken luettelitte, on rahoitettu: 264 miljoonaa hoitajamitoitukseen, 95 miljoonaa hoitotakuuseen, 30 miljoonaa lastensuojelumitoituksen parantamiseen, 40 miljoonaa asiakasmaksujen alentamiseen. Ne on kaikki rahoitettu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette? — Jukka Gustafsson: Kuulostaa hyvältä! Eikö tämä riitä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:12:17,2022-04-21T16:13:35,Hyväksytty,1.1
2022_42_17,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_18,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Herra puhemies! Katsoin tuolta työvoimatoimiston, nykyisen TE-toimiston sivuilta, että työkkärissä on vapaita hoiva-alan paikkoja lähes 6 000. Hoiva-alan työvoimapulahan on aivan huutava, ja tätä kriisiä on jatkunut jo pitkään. Ihmisten, jotka ovat Suomessa maksaneet veroja ehkä koko elämänsä, eikö heidän nyt tulisi päästä hoitoon ja saada sitä hoivaa, josta he ovat verojaan hyvinvointivaltiolle maksaneet? Ministeri Lindén tässä esitti, että te haluaisitte korjata tämän asian nostamalla verotusta. Perussuomalaiset ovat esittäneet, että me haluaisimme taas leikata esimerkiksi kehitysavusta, johon te laitatte 1 300 miljoonaa euroa joka vuosi. Ja nyt hallituksen ratkaisu näyttää olevan tähän hoiva-alan hätähuutoon se, että te olette valmistelleet näitä uusia pakkolakeja ja jopa valmistelitte jotain irtisanomista estävää lakia, joka ei sovi yhtään [Leena Meri: Perustuslain vastainenkin ilmeisesti!] länsimaiseen oikeuskulttuuriin. Onko, pääministeri Marin, nyt tosiaan reilua, että kun naisvaltaiselle, pienipalkkaiselle alalle tarvittaisiin lisää rahaa, niin te valmistelettekin näitä pakkolakeja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-21T16:13:36,2022-04-21T16:14:50,Hyväksytty,1.1
2022_42_19,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_20,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä erottaa kaksi eri kysymystä. Ensinnäkin tämä palkkaratkaisu, josta neuvotellaan. Kuten kuvasin aikaisemmin, tähän on asetettu sovittelulautakunta, joka nyt etsii ratkaisua. Mistä tuo ratkaisu voisi löytyä? Itse ainakin pidän tärkeänä sitä, että tälle lautakunnalle annetaan työrauha muodostaa sen kaltainen ratkaisu, joka kävisi eri osapuolille. Se on tie ulos näistä työtaistelutoimenpiteistä tai niillä uhkaamisesta, ja että me löytäisimme nyt palkkaratkaisun julkiselle sektorille ja annamme lautakunnalle työrauhaa löytää tämä ratkaisu. On minun toiveeni pääministerinä, että tämä tapahtuisi mahdollisimman nopeasti.
Ja sitten toinen kysymys on se, että esimerkiksi ministeri Lindén joutuu ministerin vastuulla huolehtimaan, kuten koko hallitus joutuu huolehtimaan, myös että esimerkiksi työtaistelutoimenpiteiden aikana ihmisten henki ja terveys eivät vaarannu sellaisella tavalla, joka on peruuttamatonta. Meillä on vastuu myös siitä, että työtaistelutoimenpiteet eivät johda sellaiseen tilanteeseen, jossa esimerkiksi suomalaisia ihmisiä kuolisi. Tämäkin pitää ottaa vakavasti. Mutta ilman muuta me kaikki haluamme ja toivomme, että neuvotteluratkaisu löydetään neuvottelupöydässä mahdollisimman pikaisesti, ja nyt sovittelulautakunta tekee työtänsä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:14:50,2022-04-21T16:16:00,Hyväksytty,1.1
2022_42_21,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_22,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt olisi koko hallituksen reilua myöntää se asia, että teidän esittelemänne ja eduskunnan hyväksymä, kokoomuksen vahvasti vastustama aluehallintouudistus valuttaa rahoja hallintoon ja osaltaan sitten leikkaa rahoja palveluista, ja se heikentää palkanmaksukykyä. Se on fakta.
Työmarkkinaneuvottelut eivät kuulu eduskuntaan. On tärkeää, että annetaan työrauha, jotta löytyy sellainen sopu, jossa aidosti parannetaan hoitoalan veto- ja pitovoimaa, mutta me voimme paljon tehdä. Hallituksenkin täytyy tehdä oma osuutensa siinä, miten parannetaan hoitoalan vetovoimaa. Te asetitte työryhmän, jossa alettiin käsittelemään toimia, joilla todellakin parannettaisiin alan houkuttelevuutta ja työoloja. Marraskuussa työryhmä perustettiin, ja sitten tammikuussa uutisoitiin, että työryhmän esityksiä puidaan kevään kehysriihessä. Luvattiin puida toimenpiteitä, että alan veto- ja pitovoima paranee. Mitä tapahtui?
Kysynkin nyt, pääministeri: Käsiteltiinkö luvattuja hoitoalan lisätoimia kehysriihessä, tai jos ei, niin miksi ei? Ja milloin hallitus aikoo tässä toimia? Eikö nyt olisi korkea aika kantaa myöskin oma vastuu tässä tärkeässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-04-21T16:16:03,2022-04-21T16:17:20,Hyväksytty,1.1
2022_42_23,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_24,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me emme käsitelleet tätä kokonaisuutta. Ilman muuta kysymys on tärkeä. [Ben Zyskowicz: Miksi te ette käsitelleet?] Tätä työtä tehdään ja tätä tullaan jatkamaan. Itse kannan suurta huolta siitä, että meidän julkinen sektori olisi vetovoimainen niin hoitoalalla kuin myös muutoin julkisen sektorin tehtävissä. Me tarvitsemme lisää työntekijöitä, me tarvitsemme vetovoimaa, me tarvitsemme myös pitovoimaa, aivan kuten edustaja Sarkomaa tässä hyvin kuvasi.
Tässä kehysriihessä me keskityimme tähän ulkopoliittiseen, turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen. Ennen muuta hallitus keskittyy nyt niihin toimiin, jotka Ukrainan sodasta seurasivat — niihin tarpeisiin, joita meillä on esimerkiksi oman puolustuksemme ja sisäisen turvallisuuden vahvistamisessa. Tämä oli nyt se pääasiallinen kysymys, mitä me käsittelimme, mutta se ei tarkoita, etteivät esimerkiksi hoiva-alan tai muun julkisen sektorin pitovoima ja vetovoima olisi tärkeitä asioita. Ja kyllä, tämä asia on meidän työpöydällämme, ja tätäkin me hoidamme. [Ben Zyskowicz: Olisiko sen toisen päivän voinut käyttää näihin asioihin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:17:20,2022-04-21T16:18:12,Hyväksytty,1.1
2022_42_25,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_26,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian ensimmäiset kaksi vuotta koettelivat Suomea toden teolla. Sen seurauksena huomasimme, että meillä on aivan liian vähän sairaala- ja tehohoitopaikkoja, mutta onneksi meillä on ammattitaitoisia ja tunnollisia hoitajia, jotka pelastivat. Kiitoksena loputtomista työvuoroista, ylitöistä ja uskomattomasta joustamisesta he saivat kuulla paljon kehuja ja jotkut jopa itse tulostettavan kiitoskortin. Eikä tässä vielä kaikki. Kahden vuoden koronapotilaiden hoitamisen jälkeen keksitte pakkorokotukset, ja nyt sitten uhkasitte pakkotyöllä. Minusta tuntuu, että te ette nyt oikein ymmärrä, mitä te olette tekemässä. Ajatteletteko te todella, että Suomen hoitajapula korjataan ruoskalla ja raipalla?
Arvoisa hallitus, hoitajien palkat ovat alhaisia työn vaativuuteen nähden. Tähän asti hallitus toisensa jälkeen on sulkenut silmänsä tältä ja hokenut, ettei sovi sekaantua työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin. Kuinka pitkään aiotte tätä tehdä, vai odotatteko vain suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän sortumista hoitajapulaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-04-21T16:18:18,2022-04-21T16:19:37,Hyväksytty,1.1
2022_42_27,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_28,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kysymyksen siihen kohtaan, jossa kuuntelin tarkkaan: sanoitte, että hoitajien palkat ovat alhaiset ja edelliset hallitukset eivät ole tehneet tälle asialle juuri mitään. Me olemme yrittäneet parhaamme, mutta olemme tällä hetkellä erittäin haastavassa tilanteessa, joka syntyi tämän koronan myötä. Olen aivan samaa mieltä siitä, että Suomessa tehohoitopaikkoja on liian vähän. Niitä on 252 kappaletta, ja parhaimmillaan niistä 83 oli koronapotilaiden käytössä. Siellä tehtiin todella pitkiä vuoroja, tehtiin työtä yötä päivää.
Meidän on tehtävä, niin kuin olen täällä usein sanonut, kaikki mahdolliset asiat meidän hoitojärjestelmän, julkisen terveydenhuollon tukemiseksi ja vahvistamiseksi. Me olemme muita Pohjoismaita jäljessä tässä rahoituksessa. Se on pitkä ohjelma, mutta ei liian pitkä. Kuten sanoin, noin viidessä vuodessa me saamme kurottua tämän umpeen. Nykyinen hallitus on tehnyt siinä enemmän kuin edelliset hallitukset yhteensä, ja toivottavasti pystymme jatkamaan tätä kehittämistyötä. [Ben Zyskowicz: Tulokset puhuvat puolestaan! Tyhjää puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:19:37,2022-04-21T16:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_42_29,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_30,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Purra totesi, sote-uudistuksen tavoitteet uhkaavat hautautua rahoituksen ollessa riittämätön. Hyvinvointialueilla kiire on valtava ja hallituksen asettama aikataulu tiukka. Samalla paisutetaan julkista sektoria, kun perustetaan omia in-house-yhtiöitä. Kilpailutuksia ei juuri järjestetä, ja hoitojonojen purkua hidastetaan poistamalla Kela-korvaus.
Arvoisa ministeri, jos ja kun meillä on mainitsemanne yhden miljardin aukko, haluaisin kuulla: miten hallitus aikoo varmistaa sen, että hyvinvointialueet pystyvät aloittamaan toimintansa riittävästi rahoitettuina ja toimintakykyisinä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-21T16:20:48,2022-04-21T16:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_42_31,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_32,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 23 rahoituksella, joka on 22,3 miljardia euroa. Se on 2 miljardia enemmän kuin rahoitus oli vuonna 2020, koska kunnat ovat, ja kuntayhtymät, lisänneet tässä viime vuosina menoja. Silti tästä lisäyksestä on nytten koronan aiheuttamat ylimääräiset menot korjattu pois. Eli nyt kysymys on siitä, että se rahoitus vastaa vähintään ja itse asiassa enemmän nykyistä tilannetta. Sen jälkeen rahoitus alkaa kasvaa viidellä eri mekanismilla, sillä indeksillä, jonka jo kuvasin, ja kaikilla niillä uusilla tehtävillä, joita säädetään. Niiden rahallinen arvo on tällä hetkellä näkemykseni mukaan noin 400 miljoonaa euroa. Sitten sinne tulee vuotuinen reaalikasvu. Totesin, että verrattuna muihin Pohjoismaihin me olemme itse asiassa miljardin tai jopa puolitoista jäljessä, ja se on pitkä tie kuroa se umpeen. Se ei käy yhdessä vuodessa, mutta se on mahdollista tehdä viidessä vuodessa. [Jukka Gustafsson: Oppositio ei pärjää millään ministeri Lindénille! — Naurua — Ben Zyskowicz: Kyllä hän numeroita osaa paremmin pyörittää, myönnetään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:21:43,2022-04-21T16:22:44,Hyväksytty,1.1
2022_42_33,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_34,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueilla on rahoitusongelmia hoitajien palkkojen lisäksi, esimerkiksi pelastusalalla. Siksi onkin suorastaan irvokasta, että samaan aikaan, kun pelastusala kärsii rahoitusvajeesta ja hoitajat käyvät työtaistelua, rahaa riittää kuitenkin poskettomien palkkojen ja palkkioiden maksuun sekä piilopuoluetukiin. Nyt kun aluevaalit on käyty ja naamiot riisuttu, näkyykin vain poliitikkojen ahneet kasvot. Esimerkiksi meillä Satakunnassa aluevaltuusto päätti kääriä hihat heti kautensa alussa ja ruveta hommiin, nimittäin nostaakseen omia palkkioitaan ja puolueiden ryhmärahoja.
Arvoisa puhemies! Kysynkin pääministeriltä: onko hallituksella valmiutta suitsia hyvinvointialueiden rahankäyttöä tarvittaessa vaikka lakimuutoksin, jotta rahat kohdentuisivat palkkioiden sijaan alueiden ydintehtäviin ja palveluiden turvaamiseen, esimerkiksi hoitohenkilöstön palkkaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-04-21T16:22:45,2022-04-21T16:23:56,Hyväksytty,1.1
2022_42_35,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_36,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt osaa arvioida, kuinka pieni prosentuaalinen osuus on tämä, mitä äsken kuvasitte. Kyllä se iso potti, se yli 20 miljardia, minkä ministeri Lindén tässä kuvasi, [Jani Mäkelä: Eikö ole mitään merkitystä moraalilla hallitukselle?] menee näiden tehtävien hoitamiseen, pääasiassa palkkoihin, mutta myös tietenkin laitteisiin, koneisiin, kaikkeen siihen, mitä siellä tehdään ja tarvitaan, eli kyllä se iso rahakokonaisuus menee näiden tehtävien hoitamiseen. Tämä on työvoimavaltaista alaa, ja siellä iso osa näistä rahoista, totta kai, kuluu ihmisten palkkoihin, muun muassa. [Sanna Antikainen: Ja demareiden taskuihin!]
Nämä hyvinvointialueet itse, totta kai, päättävät myös siitä, millä tavalla ne hallintonsa järjestävät. Emme me sanele valtion suunnalta yhtä mallia järjestää esimerkiksi päätöksentekoa. Meillä on vaalit käyty, meillä on valtuustot, ja valtuustot sitten päättävät siitä hallinnosta, mitä siellä hyvinvointialueella tehdään, niistä tehtävistä, myös palkkioista ja palkkauksesta, mitä siellä harjoitetaan. [Sanna Antikainen: Kepu ja demarit!] En näe, että tämä on niin kuin tässä isossa potissa iso kysymys. Ymmärrän totta kai, että poliittisesti se on herkullinen tarttua ja se on herkullinen nostaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Moraalilla ei ole merkitystä, sanoi pääministeri! — Petri Hurun välihuuto] ikään kuin asettaa vastakkain hoitajien palkat ja sitten demokraattiset päätöksentekijät, mutta itse kyllä näen, että demokratiallekin on sijaa, ja kyllä sekin saa maksaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:23:58,2022-04-21T16:25:17,Hyväksytty,1.1
2022_42_37,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Myönnän viimeisen kysymyksen tästä aiheesta alkuperäiselle aiheen kysyjälle, edustaja Juvoselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_38,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sote-alalle tarvitaan viisivuotinen palkkaohjelma, jossa palkkaus nousee vuosittain 3,6 prosenttia normaalien sopimuskorotusten lisäksi.
Olen tehnyt pitkän työuran hoitajana ennen eduskuntaa. Siihen sisältyy muun muassa 15 vuotta yötyötä. Oli hyvin usein niin, että aamulla sama hoitaja jatkoi iltaan saakka. Kun tulin yövuoroon, sama hoitaja oli siellä minua vastaanottamassa. Miksi potilasturvallisuus ei silloin ole kiinnostanut? Miksi niihin ongelmiin, mitä terveydenhuoltoalalla on ollut, ei ole aikaisemmin puututtu? Hyvä hallitus: tehkää nyt kaikkenne, että toteutatte nämä jalot puheenne ja teette jotakin. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]
Kutsumus ei elätä. Hoitaja tarvitsee kunnon palkan. Rahat tai henki, sanottiin ennen, mutta nyt se on kuulkaa niin, että hoitaja tai henki. Kun se hoitaja lähtee, niin se henki menee. Tyhjällä osastolla kukaan ei hoida potilasta. Kannustan lukemaan kirurgi Ari Leppäniemen kirjoituksen Helsingin Sanomista. Hän sanoo: ”Terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa luhistua päättäjien lyhytnäköisyyteen.” Onko näin? [Jari Myllykosken välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-21T16:25:28,2022-04-21T16:26:42,Hyväksytty,1.1
2022_42_39,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_40,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien palkkaratkaisusta (Arja Juvonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirurgi, ylilääkäri, professori Ari Leppäniemi oli minun läheinen työtoverini Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. [Arja Juvonen: Viisas mies!] Hän on Suomen johtavia valmiuden ja kirurgisen katastrofilääketieteen edustajia. Olen aivan samaa mieltä hänen kirjoituksensa sisällöstä. Hän oli myös erittäin huolissaan siitä, mihin tiistaina tällä viikolla oli johtamassa liian vähäinen suojelutyön määrä, ja sen takia itse olin osaltani tässä nykytehtävässä virkavastuulla valmistelemassa sitten tätä potilasturvallisuuslakia.
Me olemme erinomaisen edustaja Juvosen kanssa usein sosiaali- ja terveysvaliokunnassa muistelleet yhdessä töitämme terveydenhuollossa. Itse tässä muistan esimerkiksi erään pääsiäisen — koska juuri oli pääsiäinen — jolloin päivystin kiirastorstaista maanantai-iltaan asti. [Ben Zyskowicz: Juvosen kanssa! — Naurua] Eihän siellä onneksi enää tällaisia työvuoroja terveydenhuollossa tehdä. Nykyisin pyrimme inhimillisempiin työvuoroihin. Ja meillä on tällä hetkellä enemmän hoitohenkilökuntaa töissä kuin on ollut koskaan, mutta sitä ei ole silti riittävästi. Tämä on se haaste.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T16:26:42,2022-04-21T16:27:46,Hyväksytty,1.1
2022_42_41,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_42,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeistään Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut turvallisuusympäristömme. Se heijastuu myös sisäiseen turvallisuuteen: kun varaudumme torjumaan esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkia, etulinjassa ovat monessa tapauksessa sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Sisäisen turvallisuuden huomiointi osana kokonaisturvallisuutta puuttuu kuitenkin käytännössä kokonaan muutoin varsin laaja-alaisesta hallituksen tuoreesta UTP-selonteosta.
Lisäksi Ruotsin viime päivien mellakat ovat vakava muistutus siitä, että meilläkin jengiytymisen suhteen on paljon tehtävää, jotta emme ajaudu Ruotsin tilanteeseen. Tähän kokoomus on esittänyt omat keinonsa.
Kysyn pääministeriltä: miten hallitus aikoo huolehtia Suomen kokonaisturvallisuudesta yhä haasteellisemmaksi käyvässä turvallisuusympäristössä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-21T16:27:51,2022-04-21T16:29:01,Hyväksytty,1.1
2022_42_43,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_44,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeri Mikkonen ei valitettavasti ole tänään paikalla [Sofia Vikman: Kysyin pääministeriltä!] vastaamassa tarkemmin näihin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tai edustaja Vikmanin kysymyksessä esitettyihin huomioihin. Hän varmasti pystyisi paljon syvemmällä tasolla näitä kokonaisuuksia kommentoimaan, mutta esimerkiksi osana tämän kehysriihen päätöksiä kohdistimme mittavasti lisärahoitusta sisäiseen turvallisuuteen, paitsi maanpuolustukseen niin myös sisäiseen turvallisuuteen: kyberturvallisuuden vahvistamiseen, hybridiuhkien torjumiseen ja kokonaisuudessaan siihen, että Suomi myös tästä näkökulmasta olisi turvattu tässäkin erittäin vaikeassa eurooppalaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Kannan myös itse huolta kaikista näistä ilmiöistä, joita mainitsitte. Tältäkin osin työtä on tehty ja työ on käynnissä, ja sisäministeri varmasti voisi tarkemmin tätä kokonaisuutta avata, mikäli hän olisi tänään paikalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:29:01,2022-04-21T16:29:57,Hyväksytty,1.1
2022_42_45,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta, nousemaan seisomaan ja huomioimaan sen, että aihevastaava ministeri, ministeri Mikkonen, ei ole paikalla. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_46,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kauniista sanoista huolimatta kehysriihi oli sisäisen turvallisuuden näkökulmasta suuri pettymys. Poliisi ei saanut tarvitsemaansa. Julkisen talouden suunnitelmassa poliisille esitetään 9 miljoonan korotusta. Siteeraan sisäministeriön tiedotetta: ”Päätös on merkittävästi vähemmän kuin sisäministeriö on esittänyt, eikä se mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla.” Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan. Poliisi on ensilinjassa torjumassa esimerkiksi hybridivaikuttamista. On täysin väärä aika tehdä päätös, joka heikentää poliisin toimintaedellytyksiä.
Kysyn valtiovarainministeriltä: miksi hallitus ei turvaa poliisille rahoitusta, joka mahdollistaisi poliisin toiminnan tason edes nykytasolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-04-21T16:30:12,2022-04-21T16:31:21,Hyväksytty,1.1
2022_42_47,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_48,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kysymys on äärimmäisen hyvä viitatessaan siihen, miten ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Pääministeri aiemmassa puheenvuorossaan kuvasi, että tämän kehysriihen pääviesti ja poliittinen ydinsisältö keskittyivät suomalaisten turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. Poliisin määrärahoista tässä salissa on keskusteltu paljon. Niihin on tehty myös paljon parannuksia. Se on näkynyt myös poliisin henkilötyövuosien eli poliisien määrän lisääntymisenä. Toivottavasti, edustaja Vikman, ryhmänne muistaa myös tämän: nämä päätökset, joita on tehty pitkin vaalikautta ja jotka kyllä ovat olleet tarkoituksellisesti nimenomaan lisäämässä arjessa näkyvyyttä poliisin tärkeälle työlle.
Mutta haluaisin ehkä juurisyiden kysymyksiin pureutua hiukan syvemmin. Te puhutte ikään kuin ongelmien hoitamisesta sitten, kun ongelmia on. Mutta tämän hallituksen politiikan ytimessä on ollut puuttua myös ongelmien juurisyihin. Siksi esimerkiksi olemme tehneet matkan varrella, erityisesti vaikeana korona-aikana, paljon satsauksia lapsiin ja nuoriin. Olen aivan varma, että ne ovat pohjimmiltaan päätöksiä myös yhteiskunnan eheyden ja turvallisuutemme vuoksi. [Jukka Gustafsson: Hyvä, oikein hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T16:31:21,2022-04-21T16:32:32,Hyväksytty,1.1
2022_42_49,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Edustaja Tolvanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_50,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsiin ja nuoriin pitää aina satsata, se on tosiasia, mutta valitettavasti lasten ja nuorten vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Jengiytyminen on lisääntynyt. Meillä on katujengejä. Asioita käsitellään oikeudessa, ja pelkäänpä vain, että jonkun vuoden kuluttua meillä on samoja ilmiöitä kuin mitä nyt on Ruotsissa. Näitä pitää ennaltaehkäistä, ja meillä on kymmenen kohdan ohjelma, millä tätä ehkäistään. Se on vapaasti hallituksen käytettävissä.
Mutta tuohon rahoitukseen sanoisin: poliisi pyysi 50 miljoonaa — 40 miljoonaa henkilökuluihin — ja 9 miljoonaa sai. Poliisiylijohdon täytyy alkaa sopeuttamistoimet jo tänä vuonna, ja se vähentää noin 200—300 poliisimiestä vuoden alusta. Pelastustoimi tarvitsee kaksi ja puoli tuhatta uutta pelastajaa tämän vuosikymmenen aikana — se on hirveän iso määrä. Pelastajakoulutus ei saanut yhtään lisärahoitusta. Meillä valmistuu enintään 150 pelastajaa vuodessa, ja matematiikalla kun sen äkkiä laskee, niin meille tulee tuhannen pelastajan vaje vuosikymmenen vaihteessa. [Petri Hurun välihuuto] Sisäinen turvallisuus on hyvin läheisessä tekemisessä kokonaisturvallisuuden kanssa. [Puhemies: Kysymys!]
Arvoisa valtiovarainministeri! Miksei näitä tärkeitä toimijoita rahoitettu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-04-21T16:32:35,2022-04-21T16:33:55,Hyväksytty,1.1
2022_42_51,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Valtiovarainministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_52,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeri voinee kertoa tarkemmin, kun pääsee paikalle — toivottavasti seuraavalle kyselytunnille — halutessanne näistä yksityiskohdista, mutta kuvaan tätä kokonaisuutta. Pääministeri kertoi sen äsken aivan suoraan: meidän painopisteemme niissä raameissa, missä talouden ratkaisuja tehtiin, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] oli panostaa ja tehdä myös poikkeuslauseke, joutua valitettavasti käyttämään lisää yhteisiä varojamme sen hyväksi, että turvallisuus rajoillamme olisi varmasti huolehdittu kaikissa olosuhteissa. Se oli meidän erityinen painopisteemme [Petri Huru: Rajojen sisäpuolella ei niin väliä!] samoin kuin kyber- ja hybridiuhat, puolustusmenoista puhumattakaan. Tulkitsin, että vielä muutama viikko sitten kokoomus esitti vahvan tuen näille painopisteille, mitä hallitus toimilleen valitsi. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Pelastusalan koulutus: Edustajan kysymys tästä on hyvin tärkeä. Olemme sopineet ministeri Mikkosen kanssa, että sisäministeriö voi omilla ratkaisuillaan kohdentaa euroja ministeriön sisällä niin, että pelastusalan koulutustoiminta voidaan turvata kestävällä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T16:33:55,2022-04-21T16:35:01,Hyväksytty,1.1
2022_42_53,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_54,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Teen nyt täsmällisen kysymyksen valtiovarainministerille: esittikö sisäministeri teille 50 miljoonan, noin 50 miljoonan perusrahoituksen takaamista vuodelle 23, ja te myönsitte yhdeksän? Te sanoitte, että te olette paneutunut juurisyihin. Te teetätitte poliisin rahankäytöstä selvityksen, joka osoitti, että perusrahoitus on pielessä. Ei löytynytkään mitään syytä, että poliisi hassaa rahansa. Nyt kun sitä perusrahoitusta pyydettiin se 50 miljoonaa, niin te asetatte sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen turvallisuuden vastakkain, kun niitten pitäisi mennä käsi kädessä ja tukea sitä kokonaisturvallisuutta. Vastatkaa: kysyttiinkö 50:tä miljoonaa, ja miksi annoitte yhdeksän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-04-21T16:35:05,2022-04-21T16:35:59,Hyväksytty,1.1
2022_42_55,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_56,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan tarkkaan tuota sisäministeriön pyyntöä, yksittäistä momenttia, en muista, mutta kyllä, muistikuvieni mukaan sisäministeriö pyysi enemmän kuin mitä hallituksen kokonaisratkaisussa poliisille päädyttiin antamaan. Se noudattelee sitä samaa linjaa. Pyyntöjä muistaakseni oli pitkälti toista miljardia enemmän eri ministeriöistä, mihin lopulta oli euroja kohdennettavaksi, ja siitä huolimatta me jouduimme tekemään poikkeuksellisia talousratkaisuja tämän eteemme tulleen yllättävän ja ikävän turvallisuustilanteen vuoksi, jossa painopiste kohdistui puolustusmenoihin, rajaturvallisuuteen, kyber- ja hybridimenoihin mutta myöskin näihin energiapolitiikan ratkaisuihin, joita pidimme ja tunnistimme välttämättömäksi.
Haluan kuitenkin tarkentaa, ettei edustajan puheenvuorosta jää sellainen kuva, että hallituksen panokset Suomen poliisille on 9 miljoonaa, aivan näinhän se ei ole. Poliisin mittakaava on sadoissa miljoonissa. Sekin, aivan kuten edellisessä kysymyksessä esiin nostettu hoitoala, sote-ala, on hyvin henkilövaltainen, ja siksi on ilo kertoa, että tällä vaalikaudella on kohdistettu lisäeuroja merkittävästi — paljon enemmän kuin se mainitsemanne 9 miljoonaa — poliisien määrän kasvattamiseen, mutta myös pelastusalan koulutusta on miljoonilla vahvistettu erityisesti Kuopiossa. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T16:36:01,2022-04-21T16:37:16,Hyväksytty,1.1
2022_42_57,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_58,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä aihe näyttää siltä, että joutuu nyt vääntämään ihan rautalangasta. Viime syksynä hallitus yritti leikata poliisin budjetista sen 30 miljoonaa pois, ja kokoomushan silloin uhkasi välikysymyksellä ja se peruttiin. Samaan aikaan hallitus todellakin syytti poliisia huonosta taloudenpidosta, ja silloinhan tehtiin tämä riippumaton selvitys poliisin taloudenpidosta, ja siinä käy ilmi, että ei niissä syytöksissä ollut mitään perää. Olisi voinut kuvitella, että tämä selvitys olisi aukaissut silmät vihdoin ja viimein. Olisi voinut kuvitella, että tuo Venäjän hyökkäyssota olisi aukaissut silmät, mutta kun ei. Nyt Puolustusvoimat saa 2 300 miljoonaa ja poliisi saa sen 9 miljoonaa — kyllä tämä pitää paikkansa, ja se aiheuttaa sen, että sopeuttamistoimet ovat meneillään ja 300 poliisia vähennetään vuodenvaihteen jälkeen.
Poliisi on olennainen osa sitä Suomen kokonaisturvallisuutta. Poliisi vastaa Suomen turvallisuudesta ja puolustuksesta niin kauan, kunnes julistetaan sotatila. Tämä pitää ymmärtää. Miksi kaikkeen muuhun panostetaan, miksi kaikki muu korjataan, mutta poliisia ei? Minusta vaikuttaa hyvin vahvasti siltä, että hallitus ei ymmärrä poliisin roolia kokonaisturvallisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-04-21T16:37:20,2022-04-21T16:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_42_59,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Nyt sisäministeri ei ole paikalla, [Marko Kilpi: Kokonaisturvallisuus hallitukselle kuuluu!] mutta valtiovarainministeri vielä vastaa tähän. — Ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_60,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jätän tietenkin teidän harkintaanne arvion siitä, ymmärtääkö hallitus turvallisuuden päälle. Itse ajattelen, että aika paljon tässä on yritetty erityisesti viime viikkoina yhteistyössä opposition kanssa tehdä ratkaisuja sen hyväksi, että Suomi olisi kaikille turvallinen maa sekä sisäisten että ulkoisten turvallisuusriskien osalta. Asioita ei ratkota vain lisäeuroilla kehysriihessä, vaan olen yrittänyt kuvata hallituksen turvallisuuspolitiikan linjaa — joka näkyy myös euroina — sitä kautta, että pelkästään ikään kuin ongelmien hoito ei ole turvallisuuspolitiikkaa, vaan myös niiden juurisyiden hoito, joka lähtee sellaisesta politiikasta, jossa vaikkapa perheiden, lasten ja nuorten asiaa hoidetaan vastuullisesti. [Ben Zyskowicz: Nehän ovat kunnossa!]
Kuvailemallanne tavalla ei ole niin, että olisi mielekästä... Itse asiassa joku taisi äsken huolestua siitä, asettaako hallitus sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden vastakkain — nyt te itse taisitte kysymyksessänne tehdä niin. Näinhän ei ole tapahtunut. Poliisille on kohdistettu tällä vaalikaudella merkittävästi enemmän määrärahoja kuin aiemmin, enkä viitsisi lähteä tässä tilanteessa siihen kissa—hiiri-leikkiin, että 2010-luvun aikana nimenomaan kokoomusjohtoinen toiminta on johtanut siihen, [Välihuutoja] että poliisien määrä on vähentynyt. Ei katsota menneeseen, katsotaan eteenpäin.
Jokainen poliisi tekee arvokasta työtä, ja määrärahoja on kohdistettu enemmän, [Timo Heinonen: Miten 80-luvulla?] jotta myös poliiseja olisi lisää. [Puhemies: Aika!] Ongelma tuon raportin pohjalta, kuten edustaja esitteli, on se, [Puhemies koputtaa] että ict-menot ovat kasvaneet kohtuuttomasti. [Hälinää — Marko Kilpi: Vastaus on poliisien vähentäminen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T16:38:42,2022-04-21T16:40:11,Hyväksytty,1.1
2022_42_61,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen kokonaisturvallisuudesta (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 72/2022 vp,"Tämä kysymys on loppuun käsitelty. Tärkeää aihetta voidaan jatkaa sitten, kun sisäministeri on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_62,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_63,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti radikaalisti myös Venäjällä toimivien suomalaisyritysten tilannetta. Esimerkiksi lentoyhtiö Finnairin koko strategia meni uusiksi, kun Venäjän ilmatila lennoille Kaukoidän maihin sulkeutui mittaamattomaksi ajaksi. Valtio omistaa energiayhtiö Fortumista yli puolet. Fortum on investoinut Venäjälle suomalaisyhtiöistä ylivoimaisesti eniten. Pääministeri Marin, sanoitte Ylen Ykkösaamun haastattelussa 9.4., että Fortumin pitää tulla Venäjältä pois. Fortumin investoinnit yhdessä tytäryhtiö Uniperin kanssa ovat noin 9 miljardia euroa.
Pääministeri Marin, miten ja millä aikataululla ja mahdollisimman vähin tappioin Fortum tulee pois Venäjältä? Ymmärrän, että tämä on yrityksen oma asia, mutta kun esitätte näitä vaatimuksia, niin kai olette keskustellut asiasta Fortumin johdon kanssa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-21T16:40:21,2022-04-21T16:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_42_64,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_65,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa haastattelussa totesin myös, että yksityiskohtaisemmin valtionyhtiöitä koskevista asioista vastaa omistajaohjausministeri Tuppurainen, joka on täällä paikalla ja voi vastata yhtiöön liittyviin kysymyksiin. Mutta kyllä Suomen hallituksen linja on se, että venäläisestä fossiilienergiasta pitää irtautua niin nopeasti kuin mahdollista. [Ben Zyskowicz: Hyvä! Hyvä linja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-04-21T16:41:29,2022-04-21T16:41:49,Hyväksytty,1.1
2022_42_66,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_67,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Fortumin irtautumisesta Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän Venäjä on nyt näyttänyt todelliset kasvonsa myös siinä, millainen markkina se on, millainen liiketoimintaympäristö, millainen investointiympäristö se on. Tämä kyllä suomalaisissa yrityksissä ymmärretään — myös niissä, jotka ovat valtio-omisteisia. Olemme hyvin korkealta poliittiselta tasolta lähettäneet sen viestin, että meidän tulee purkaa riippuvuutta Venäjän markkinoista. Meidän tulee aivan erityisesti irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta niin pian kuin mahdollista. Tämän on Eurooppa-neuvosto linjannut, siellä pääministeri Sanna Marin muiden mukana, ja tämä viesti on yhtiöissä kuultu. Tiedän sen, koska meillä on omistajaohjauksessa erittäin tiivis dialogi kaikkien valtio-omisteisten yhtiöiden kanssa, mukaan lukien Fortum.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-21T16:41:49,2022-04-21T16:42:33,Hyväksytty,1.1
2022_42_68,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 74/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_69,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Päivän Tunnussanassa sanotaan: ""Vihatkaa pahaa ja rakastakaa hyvää. Saattakaa kaupunginportissa oikeus voimaan.""
Suomessa puhutaan paljon demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta ja avoimuudesta sekä siitä, että meillä ei ole korruptiota. Varsinkin oikeuslaitoksen riippumattomuus ja kansalaisten luottamus siihen on erityisen tärkeää. Kysyn oikeusministeriltä: näettekö te jotakin jääviysongelmaa siinä, jos tuomarikunnassa ja päätöksenteossa yleisemminkin on vapaamuurareita? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-21T16:42:40,2022-04-21T16:43:36,Hyväksytty,1.1
2022_42_70,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 74/2022 vp,Oikeusministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_71,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeuslaitoksen riippumattomuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, ja meidän demokratia toimii. Meillä on riippumattomat tuomioistuimet, ja me kuulutaan maailman korruptoitumattomimpiin maihin. Yleensä me ollaan sijalla yksi—kolme. Jokainen tuomari arvioi tietysti itse esteellisyytensä. Jokainen tuomioistuin on omalta osaltaan vastuussa siitä, että noudattaa lakia. Ja lähden siitä, että tuomioistuimet Suomessa ja tuomarit osaavat itse arvioida esteellisyytensä. Tämä on se lähtökohta, ja näin varmasti meillä toimitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-21T16:43:39,2022-04-21T16:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_42_72,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vientisatamien asemasta TEN-T-verkossa (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 75/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_73,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys vientisatamien asemasta TEN-T-verkossa (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 75/2022 vp,Ärade talman! Våra finska hamnar är livsviktiga för vår exportindustri men de spelar även en viktig roll med tanke på beredskapen som vi diskuterade om här igår. Kommissionen har nyligen gett ett förslag som kan försvåra verksamhetsförutsättningarna för en del av våra hamnar., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-04-21T16:44:37,2022-04-21T16:44:56,Hyväksytty,1.1
2022_42_74,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys vientisatamien asemasta TEN-T-verkossa (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tack för den här viktiga frågan.
Euroopanlaajuisen liikenneverkon eli TEN-T-verkon vaatimukset määritellään TEN-T-asetuksessa, jonka uudistaminen tuli komission esityksestä joulukuussa ja joka nyt on neuvoston ja parlamentin käsittelyssä. Kysyitte, mitä töitä on tehty. Töitä on tehty todella paljon vaikuttaaksemme sen sisältöön. Itse olen erikseen tavannut useita jäsenmaiden ministereitä, komissaareja, virkakuntamme on tavannut avainmeppejä ja virkakuntaa.
Vilkkaimmat tiet ja satamat, liikennepisteet, kuuluvat ydinverkkoon, ja siihen olemme saamassa laajennuksia. Helsinki— Kemi-raide ja -tie tulevat mukaan, samoin kaikki seitsemän suurinta kaupunkiseutua, joihin kuuluu yli puolet Suomen asukkaista. Satamista ydinverkkoon kuuluvat Turku, Naantali, Kotka, Hamina ja Helsinki. Nämä vaatimukset liittyvät yleensä vain liikenteen määrään ja tavaran määrään, ja se ei ole edullista syrjäiselle ja harvaan asutulle maalle, joten kattavan verkon satamissa tapahtuu muutoksia. Eli nyt pudonneitten tilalle ovat nousemassa Inkoo ja Tornio sekä Lappeenrannan ja Joensuun sisävesisatamat. Mutta olen kysyjän kanssa täsmälleen samaa mieltä: meriliikenne on Suomen viennille ja tuonnille aivan avainkysymys, ja sen tähden ne ovat myöskin näissä kriisitoimissa olleet meidän ensimmäisten tukitoimiemme kohteena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.5.aspx,fi:sv,Timo Harakka,1326,2022-04-21T16:46:06,2022-04-21T16:47:25,Hyväksytty,1.1
2022_42_75,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 76/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_76,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla julkaistiin Tuomariliiton työoloja kartoittanut kyselytutkimus, jonka tulokset olivat pysäyttävää luettavaa. Vastanneista tuomareista lähes joka kolmas harkitsee alan vaihtoa tai on jo lähdössä. Stressioireita ja uupumusta kokee valtaosa vastaajista, lähes puolet aina tai usein. Kyse on oikeusvaltion ydintehtävistä, joiden tehokkaalla ja luotettavalla toiminnalla on keskeinen merkitys yhteiskunnan vakaudelle ja turvallisuudelle.
Vastauksissaan osa tuomareista katsoi, että tuomioistuinten ahdingon vuoksi oikeusvaltio uhkaa murentua. Asia on saatava pikaisesti kuntoon. Kyse on paitsi työhyvinvoinnista myös tuomioistuinlaitoksen rahoituksen turvaamisesta. Kysynkin oikeusministeri Henrikssonilta: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten varmistamiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-04-21T16:47:29,2022-04-21T16:48:26,Hyväksytty,1.1
2022_42_77,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 76/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_78,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytysten turvaamisesta (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äärimmäisen tärkeä kysymys, edustaja Soinikoski. Tutustuin tämän kyselyn tuloksiin, ja se on vakavaa luettavaa. Siinä on vakava viesti, ja siihen on suhtauduttava mitä suurimmalla vakavuudella.
Tässä puhutaan demokratian peruspilareista. Tuomioistuinten toimivuus, se että ihmiset ja kansalaiset voivat luottaa siihen, että saavat asiansa oikeudenmukaisesti hoidettua, että tuomarilla on riittävästi aikaa perehtyä asiaan ja että hän jaksaa omassa työssään, on äärimmäisen tärkeätä.
Hallitus on tällä hallituskaudella lisännyt myös tuomioistuinlaitokselle määrärahoja, näin tehtiin myös edellisessä kehysneuvottelussa, ja se on hyvä alku. Tiedämme myös, että haasteet ovat suuria, ja sen takia oikeusministeriö tekee nyt oikeudenhoidon selontekoa — ensimmäistä historiassa — ja siinä työssä ovat mukana myös ne eri tahot, jotka myös tarvitsevat oikeudenhoidon osalta rahaa. Se selonteko tullaan tuomaan tänne eduskuntaan syksyllä, ja toivon itse, että sen selonteon myötä saamme vastauksia siihen, mitä kaikkea meidän pitäisi vielä tehdä, [Puhemies koputtaa — Puhemies: Aika!] jotta tämä tilanne saadaan korjattua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-21T16:48:26,2022-04-21T16:49:53,Hyväksytty,1.1
2022_42_79,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ojala-Niemelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_80,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa. Koronapandemia on kuitenkin aiheuttanut turvattomuutta kansalaisten keskuudessa ja osoittanut yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Yksinäisyys, huume- ja päihdeongelmat, mielenterveysongelmat ja perheväkivallan kaltaiset ilmiöt ovat tulleet näkyviksi ja vaativat toimenpiteitä.
Myös Ukrainan sota ja kiristynyt kansainvälinen tilanne heijastuvat Suomen rajojen sisäpuolelle. Viranomaiset ovat varoittaneet, että erilaiset informaatio-operaatiot ja vaikuttamisyritykset verkossa tulevat Suomea kohtaan lisääntymään, kun pohdimme omia turvallisuusratkaisujamme. Ministeri Harakka: miten liikenne- ja viestintäministeriö huolehtii verkossa leviävien valheiden ja erityisesti disinformaation torjunnasta nykyisessä tilanteessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-04-21T16:50:00,2022-04-21T16:50:54,Hyväksytty,1.1
2022_42_81,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_82,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Ojala-Niemelälle tästä olennaisen tärkeästä kysymyksestä.
Puolitoista kuukautta sitten järjestettiin epävirallinen teleministeritilaisuus, jossa teemoja oli vain kaksi: kyberturvallisuus ja disinformaatio. Tänne paikalle oli kutsuttu kuultavaksi ja grillattavaksi Facebookin, Twitterin, Googlen ja YouTuben edustajia kertomaan, miten nämä suuret alustat torjuvat valetietoa ja joukkomaalittamista ja vihan lietsontaa. Paljon olikin tehty, mutta huolenaiheita jäi.
Esimerkiksi englanninkieliset yhtiöt eivät pysty seuraamaan pieniä kielialueita, joten esimerkiksi puolalaisen ministerin nimiin tehdyn valetilin sulkeminen kesti kohtuuttoman kauan, ja Puola nyt on sentään seitsemän kertaa isompi maa kuin Suomi. Nämä algoritmit suosivat vastakkainasettelua ja aggressiivisuutta ja provokaatiota. Ne pitäisi saada läpinäkyviksi, mutta monikansallisten alustojen säätelyyn tarvitaan monikansallista eurooppalaista lainsäädäntöä.
Suomalaisten osalta uskallan kyllä sanoa, että koulutettu ja sivistynyt kansa, jolla on medialukutaitoa, on ehkä tässä maailmassa vaikeimmin viekoiteltavissa propagandan uhriksi, mutta valppaana pitää olla. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-04-21T16:50:54,2022-04-21T16:52:10,Hyväksytty,1.1
2022_42_83,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksen, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_84,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin hieman yllättynyt tuosta äskeisestä kysymyksestä, ja jollakin lailla silmiin pisti se, että näytti, että tällä opposition kyselytunnilla hallituksen edustaja kysyi ministeriltä ja ministeri vastaa suoraan paperista. Haluaisin kysyä, oliko tämä kysymys ennalta sovittu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Päivän paras!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-21T16:52:24,2022-04-21T16:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_42_85,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,Ministeri Harakka. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämähän on propagandaa hallitukselta!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_86,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kansio, jossa on noin 50 erilaista aihetta, ja voin lukea tästä paperilta teille useitakin vastauksia niihin kysymyksiin, joista haluatte kysyä. — Kiitos. [Eduskunnasta: Valmiita vastauksia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-04-21T16:52:56,2022-04-21T16:53:13,Hyväksytty,1.1
2022_42_87,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Ministeri Autto, ei kun edustaja Autto. [Naurua] — Ehkä tuleva. [Eduskunnasta: Enteellistä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_88,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"No niin, arvoisa puhemies, voidaan tosiaan tarvittaessa vaihtaa rooleja myös. [Naurua]
Todella tässä maailmanajassa täytyy vakavoitua sen äärelle, että kaikkia asioita täytyy peilata sen kautta, miten ne vahvistavat kokonaisturvallisuuttamme. Kun tänään on saatu tietää postilakiin kaavailluista uudistuksista, niin kysyisin vastaavalta ministeriltä: Miten nämä vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta? Ja toisaalta — viitaten edustajakollega Ojala-Niemelän kysymykseen — miten suomalaiset, jotka ovat tunnettuja maailmalla lehtienlukijakansana, saavat tulevaisuudessa varmasti lehtensä, joista saavat luotettavaa tietoa ja pystyvät erottamaan oikean tiedon väärästä, myös siellä netin ihmeellisessä maailmassa? Eli kysymys siitä, miten tällä vahvistetaan Suomen kokonaisturvallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-21T16:53:24,2022-04-21T16:54:21,Hyväksytty,1.1
2022_42_89,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_90,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys disinformaation torjunnasta (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä kysymyksestä, joka oikeastaan jatkaa siitä, mihin äsken edustaja Ojala-Niemelälle jäin.
 Suomalaiset ovat koulutettu, sivistynyt kansa, joka lukee lehtiä, myöskin painettuja lehtiä. Ja kun meillä on ollut nyt haasteena se, että tässä maailmanajassa kirjepostin määrä on romahtanut ja Posti kamppailee monikansallisia logistiikkayhtiöitä vastaan kilpailluilla markkinoilla, niin silloin on pitänyt löytää oikea suhde viranomaisvaatimusten eli yleispalveluvelvoitteen ja sitten taas sen osalta, että varmistetaan se, että viisipäiväiset lehdet tulevat myöskin syrjäseudulla jokaiseen luukkuun viitenä päivänä viikossa. Ja tämä on nyt tämän uuden postilain ydin, joka tänään valtioneuvostossa on hyväksytty ja joka tulee nyt eduskunnan käsittelyyn. Eli tarkoituksena on huolehtia siitä, että postipalvelu ja tiedonsaanti ovat kaikkialla Suomessa yhdenvertaisesti saatavissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.7.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-04-21T16:54:21,2022-04-21T16:55:20,Hyväksytty,1.1
2022_42_91,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen energiapuun käytön lisäämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 78/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_92,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kotimaisen energiapuun käytön lisäämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 78/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut järkyttävän tilanteen Ukrainassa. Heijastusvaikutukset näkyvät koko maailmassa ja varsinkin Euroopassa. Suomi energiariippuvaisena maana, kuten kaikki tiedämme, on joutunut tuontienergian takia valtavaan kustannusnousuun. Se näkyy kaikkialla muuallakin maailmassa — ei ole vain meidän ongelmamme. Meillä on kuitenkin tähän maahan rakennettu vuosikymmenten aikana tämä kaukolämpöverkko, joka tuottaa tälle maalle edullista kaukolämpöä ja kovilla pakkasilla yli 3 000 megaa sähköä, mikä on meidän kannaltamme aivan välttämätön hyödyke. Nyt me kaikki tiedämme, arvoisat kansanedustajakollegat, että tällä hetkellä meidän on pakko nostaa turvetta ylös, jotta pystymme tämän maan pitämään lämpimänä, koska mitään muuta meillä ei käytännössä enää ole. Mutta sitten toinen ongelma tulee, kun hyvällä hallituksella on hyviä suunnitelmia tietenkin lisätä kotimaisen energiapuun käyttöä, ja se tarkoittaa käytännössä puuterminaalien rakentamista. Kun tiedän, että ministeri Harakka on tähän paneutunut, niin olisin kysynyt, mikä on tilanne tällä hetkellä puuterminaalien rakentamisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-21T16:55:25,2022-04-21T16:56:30,Hyväksytty,1.1
2022_42_93,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen energiapuun käytön lisäämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 78/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_94,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen energiapuun käytön lisäämisestä (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 78/2022 vp,"Kiitos tästäkin kysymyksestä. Ainespuun ja bioenergian kuljetuksista pitää pitää erityisesti huolta näinä vaikeina aikoina. Teimmekin tässä varautumisen ministeriryhmässä kaksi viikkoa sitten tärkeän päätöksen, jossa varaamme liikenne- ja viestintäministeriölle kaikkiaan 40 miljoonaa euroa puuterminaalien rakentamiseksi, kahteen uuteen ja yhden vanhan sähköistämiseen. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä tämän välittömän energiahuoltovarmuuden turvaamiseksi.
Pitemmällä tähtäimellä huoltovarmuutta ja kotimaisen puun saatavuutta saadaan parantamalla tiestön ja siltojen kuntoa, joten yksityisteille varataan myöskin 20 miljoonaa euroa määrärahoja tulevina vuosina.
Lisäksi juuri tänään valtioneuvosto on tehnyt päätöksen istunnossa tuoda eduskuntaan hallituksen täydentävä esitys raideliikennelain muuttamiseksi, jolla varmistetaan, että Suomen sisäisissä puutavarakuljetuksissa on käytettävissä sellaista kalustoa, jota aikaisemmin ei voitu käyttää. Kun raakapuun tuonti Venäjältä loppunut, haluamme helpottaa pikaisesti metsäteollisuuden tilannetta ja huolehtia siitä, että tehtaat pysyvät keskeytymättä käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-04-21T16:56:30,2022-04-21T16:57:50,Hyväksytty,1.1
2022_42_95,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys palestiinalaisten auttamisesta (Suldaan Said Ahmed vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 79/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Said Ahmed.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_42_96,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys palestiinalaisten auttamisesta (Suldaan Said Ahmed vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 79/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Palestiinalaiset ovat eläneet 50 vuotta avovankilassa ja jatkuvassa väkivallan pelossa. Tänä pääsiäisenä 170 ihmistä loukkaantui moskeijaiskussa Jerusalemissa.
Meidän vapautemme on epätäydellinen ilman palestiinalaisten vapautta. Meidän pitää tehdä enemmän, jotta ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla. EU:n on asetettava ihmisoikeuksia polkevan Israelin laittomien siirtokuntien tuotteet tuontikieltoon, ja Suomen on välittömästi lopetettava asekauppa Israelin kanssa. Kysynkin ulkoministeri Haavistolta: mitä Suomi tekee Palestiinan valtion tunnustamiseksi, ja miten vaikutamme EU:ssa palestiinalaisten auttamiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.9.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-04-21T16:57:54,2022-04-21T16:58:46,Hyväksytty,1.1
2022_42_97,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys palestiinalaisten auttamisesta (Suldaan Said Ahmed vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 79/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_98,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys palestiinalaisten auttamisesta (Suldaan Said Ahmed vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 79/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin viimeksi maaliskuussa Palestiinan ulkoministerin al-Malikin, ja on ihan selvää, että Suomi kannattaa kahden valtion mallia. Pyritään etsimään rauhanomainen ratkaisu siihen, että palestiinalaisvaltion olemassaolo turvattaisiin ja rauha vallitsisi Israelin ja Palestiinan välillä. Tuomitsemme myös väkivallan, kaiken väkivallan Lähi-idässä, myöskin nämä viimeiset iskut ja loukkaantumiset. Kenenkään ei pitäisi tässä asiassa enää vahingoittua tai menettää henkeään. Konflikti on jatkunut liian pitkään.
Suomi myöskin tukee kehitysyhteistyön kautta — muistaakseni noin 7 miljoonalla eurolla vuodessa — palestiinalaisten asiaa. Ennen kaikki olemme korostaneet koulutussektorin merkitystä niin, että uudet nuoret palestiinalaiset sivistyisivät, saisivat sen koulutuksen, mikä tarvitaan, jotta he pystyvät rakentamaan omaa itsenäistä maataan siellä. Ja tätä linjaa olemme myös edustaneet Euroopan unionissa, pyrkineet siihen, että Euroopan unionilla olisi yhtenäinen kanta Palestiinan tukemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+2.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-21T16:58:46,2022-04-21T16:59:52,Hyväksytty,1.1
2022_42_99,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puolustusvaliokunnan asettaminen uudelleen>>>Vapautuspyyntö  VAP 9/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puolustusvaliokunta on ehdottanut puhemiesneuvostolle valiokunnan asettamista uudelleen, koska valiokunta ei nykykokoonpanossaan enää vastaa vaalikauden alussa 2019 puolueiden välisissä neuvotteluissa sovittua valiokuntien paikkajakoa. Perustuslain 37 §:n 1 momentin mukaisesti eduskunta voi vaalikauden aikana päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta asettaa toimielimen uudelleen. Puhemiesneuvosto puoltaa pyyntöä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_100,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Puolustusvaliokunnan asettaminen uudelleen>>>Vapautuspyyntö  VAP 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on siis kysymys puolustusvaliokunnan uudelleen asettamisesta. Jotkut saattavat luulla, että tämä liittyy edustaja Kanervan valitettavaan poismenoon, koska hän oli kyseisen valiokunnan puheenjohtaja. Kyse ei kuitenkaan ole siitä.
No, miksi halusin ottaa puheenvuoron tähän asiakohtaan? Siksi, että halusin saattaa koko kansan tietoon sen, millaista suhmurointia ja totuudenpuhujien syrjintää tässä talossa toteutetaan. Siis koko prosessissa on kyse siitä, että allekirjoittanut halutaan tiputtaa puolustusvaliokunnan varapaikalta pois ja samalla minut suljetaan pois erittäin tärkeästä informaatiosta liittyen epävakaaseen maailmantilanteeseen.
Luen seuraavaksi suoran lainauksen perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan kirjeestä puolustusvaliokunnalle 5.4.2022. ”Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pyytää kunnioittavasti, että puolustusvaliokunta ryhtyisi toimiin puolustusvaliokunnan asettamiseksi uudestaan, jotta kyseinen valiokunta vastaa sitä parlamentaarista suhdetta, jolla se on asetettu vaalikauden alussa puolueiden välisissä neuvotteluissa valiokuntien paikkajaosta. Haluamme lisäksi muistuttaa, että on tapana, että henkilö, joka eroaa ja liittyy johonkin toiseen ryhmään, luovuttaa uudelleen täytettäväksi kaikki ne luottamuspaikkansa, jotka hän on aiemmalta puolueelta saanut.” Siis tuossa mainittiin: on tapana, että henkilö, joka eroaa ja liittyy johonkin toiseen ryhmään, luovuttaa luottamuspaikkansa. Eikö olekin härskiä tekstiä?
Ensinnäkin, valiokunnan jäsen pysyy jäsenenä, ellei hän itse pyydä eroa. Ja muutostenkin tapahtuessa valiokuntapaikat nimenomaan säilyvät, jos ei yhdessä muuta sovita, kuten viime vaalikaudella perussuomalaisten hajottua valiokuntia ei asetettu uudelleen, vaikka lopullista sopua ei syntynytkään. Ja lisäksi tässä on kyse pelkästä varapaikasta.
Toiseksi, perussuomalaiset erotti itse minut aikoinaan eduskuntaryhmästään, enkä minä liittynyt toiseen ryhmään, vaan heidän erottamisensa vuoksi minä perustin uuden Ano Turtiainen ‑eduskuntaryhmän, jotta pystyn tekemään kansanedustajan työtäni ja siten edustamaan äänestäjiäni ja muita perussuomalaisten äänestäjiä, jotka ovat minua tukeneet ympäri maata.
No, puolustusvaliokunta käsitteli perussuomalaisten pyynnön 7.4. ja päätti ehdottaa puhemiesneuvostolle valiokunnan asettamista uudelleen. Osallistuin tuohon kokoukseen ja tein siellä puheenvuoroissani selväksi silloin, että tulen tuomaan tämän suhmuroinnin julki. [Mari Rantasen välihuuto]
Arvoisa puhemies! En voi tässä yhteydessä olla ottamatta esille sitäkään tosiasiaa, että minut jätettiin parlamentaarisen koordinaatiotyöryhmän ulkopuolelle, joka on asetettu toimimaan valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ajankohtaisselonteon eduskuntakäsittelyn ajaksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Siihen oli varmaan hyvä syy!]
Siis käytännössä yksi eduskuntaryhmä pyritään pitämään maamme turvallisuutta koskevan informaation ulkopuolella näin äärimmäisen vakavina aikoina. Eilen täällä vielä pääministeriä myöden moni puhui avoimuudesta, ja lähes jokaisessa istunnossa kuulee suureen ääneen ylistystä yhdenvertaisuudesta, tasapuolisuudesta ja syrjimättömyydestä. Hyvät kollegat, eikö teitä yhtään hävetä tämä touhu?
Arvoisa puhemies! Nyt kaikki eduskuntaryhmät lukuun ottamatta VKK-ryhmää ovat yhdessä esittäneet eduskunnan päätettäväksi uuden nimilistan puolustusvaliokunnan uudeksi kokoonpanoksi, josta on luonnollisesti blokattu minun nimeni varajäsenen kohdalta pois. Arvoisat Suomen kansalaiset, toimikoon tämä kummallinen puliveivausepisodi jälleen kerran teille todisteena siitä, kuinka mätä tämän maan ylin päätöksenteko on. Asioille halutaan täällä vain yksi kanta, ja sijaa ei ole niille, jotka uskaltavat olla toista mieltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-21T17:01:14,2022-04-21T17:07:13,Hyväksytty,1.1
2022_42_101,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puolustusvaliokunnan asettaminen uudelleen>>>Vapautuspyyntö  VAP 9/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_102,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Puolustusvaliokunnan asettaminen uudelleen>>>Vapautuspyyntö  VAP 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Turtiainen puhui tuosta puolustusvaliokunnan kokouksen pöytäkirjasta. Itse en ole puolustusvaliokunnan jäsen, mutta katsoin sitä pöytäkirjaa, ja tosiaankin siellä näyttää olleen paikalla varajäsen Ano Turtiainen, VKK, enkä näe tuossa pöytäkirjassa muutosehdotuksia enkä eriäviä mielipiteitä. Eli oman ymmärrykseni mukaan tämä päätös oli puolustusvaliokunnan, mukaan lukien edustaja Turtiaisen, yksimielinen tahtotila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-21T17:07:13,2022-04-21T17:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_42_103,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_104,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus linjasi energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimista helmikuun puolivälissä, siis aikana, jolloin Venäjä ei vielä ollut hyökännyt Ukrainaan, mutta energian hintojen nousun ikävä, korkea suunta alkoi jo näyttäytyä vahvasti. Siis energian hinnat nousivat tuntuvasti itse asiassa jo koko viimeisen vuoden aikana Suomessa ja myös laajasti muualla Euroopassa. Polttonesteiden kuluttajahinnan vaihteluihin tietenkin vaikuttaa eniten raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelu.
Näissä hallituksen helmikuun puolivälin päätöksissä yksi linjatuista toimista koski matkakuluvähennyksen korottamista vuonna 22. Näillä nyt lähetekeskustelussa olevilla muutoksilla on tarkoitus kompensoida polttoaineen hinnannousua henkilöille, jotka tarvitsevat omaa autoa asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin ja jotka vastaavat polttoainekustannuksistaan itse. Muutoksilla on tarkoitus sekä vastata polttoaineen hinnannousun aiheuttamiin lisäkustannuksiin että tietenkin tukea verovelvollisten mahdollisuutta työntekoon.
Polttoaineiden hinnannousu merkitsee, että ilman muutosta entistä isompi osa matkakuluista jäisi vähentämättä niillä verovelvollisilla, joilla asunnon ja työpaikan välinen matka on pitkä ja jotka siten tähän mennessä ovat saaneet vähentää verotuksessaan tuloverolain 93 §:n 1 momentin mukaisen enimmäismäärän. Niinpä asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää esitetään nyt korotettavaksi 7 000 eurosta 8 400:aan. Vaikka polttoaineen hinnannousu otetaan nykytilanteessakin huomioon matkakuluvähennyksen määrässä, polttoaineen hinnannousu lisää kustannuksia erityisesti niillä verovelvollisilla, jotka kulkevat pitkiä asunnon ja työpaikan välisiä matkoja omalla autolla. Nykytilanteessa kesken vuoden nousseita kustannuksia ei voida vuoden kuluessa ottaa ennakkoperinnässä huomioon, sillä normaalisti kultakin vuodelta vähennettävä määrä vahvistetaan Verohallinnon päätöksellä vasta marraskuussa. Tämän vuoksi nyt oman auton käytön mukaan myönnettävän matkakuluvähennyksen kilometrikohtaista euromäärää esitetään jo tässä vaiheessa vuotta korotettavaksi 0,30 euroon eli 30 senttiin kilometriltä, ja käyttöetuauton mukaan myönnettävää määrää 24 senttiin kilometriltä hallituksen esityksellä. Vuoden 21 tasoon nähden korotus olisi 0,05 euroa kilometriltä eli 5 euroa sadalta kilometriltä. Tämä on siis korotuksen suuruus, 5 euroa sadalta kilometriltä. Lakimuutokset on tarkoitus saada voimaan heinäkuun alussa tänä vuonna, jolloin myös Verohallinto voisi aidosti ja nopeasti toteuttaa käytännössä muutokset järjestelmiinsä. Tämän jälkeen verovelvolliset voisivat hakea muutosverokorttia ja saada muutokset hyödykseen jo kuluvan vuoden ennakkoperinnässä ja siten lisää euroja lompakkoon jääväksi.
Muutokset matkakuluvähennyksissä, tämä esitys siis, vaikuttavat noin 594 000 verovelvollisen suomalaisen verotukseen. Merkittävä päätös siis. Ne pienentävät staattisesti arvioituna vuoden 22 tasossa verotuloja yhteensä noin 143 miljoonalla, josta valtionosuus olisi 34 miljoonaa, kuntien osuus 101 miljoonaa, seurakuntien 5 miljoonaa ja Kansaneläkelaitoksen osuus 3 miljoonaa. Hallitusohjelman mukaisesti kunnille aiheutuva verotulon muutos kompensoidaan nettomääräisesti. Matkakuluvähennyksen muutoksia sovelletaan koko vuoden 22 verotuksessa eli takautuvasti vuoden 22 alusta asti. Arvion mukaan muutosten piirissä olevien verovelvollisten verotus tulee kevenemään yhteensä keskimäärin noin 240 euroa vuodessa.
Arvoisa puhemies! Tämän nyt esiteltävän matkakuluvähennyksen korottamisen lisäksi eduskunnan on hyvä huomata, että varautumisen ministerityöryhmä linjasi ennen pääsiäistä 7.4. polttoaineen jakeluvelvoitteen tilapäisestä 7,5 prosenttiyksikön alentamisesta tänä ja ensi vuonna. Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä osuutta, joka bensan ja polttoaineiden jakelijoiden myymästä polttoaineesta täytyy olla uusiutuvaa. Velvoitteen alentaminen alentaa siis myös polttoaineen hintaa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jakeluvelvoitteen alentamisen arvioidaan vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä per litra. Tänä vuonna vaikutus voi olla suurempikin, sillä alkuvuonna jakelijat ovat jaelleet uusiutuvia polttoaineita voimassa olevan 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti. Bensiinin pumppuhintaan vaikutus on arvion mukaan selvästi vähäisempi, sillä jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä.
Olemme valtiovarainministeriössä kannattaneet lämpimästi jakeluvelvoitteen keventämistä, koska se on valtion kirstun kannalta verrattoman kustannustehokas tapa vaikuttaa polttoaineiden hintaan, toisin kuin esimerkiksi tässä salissa monesti esille nostettu polttoaineiden hinnan yleinen veronalennus, joka tekisi merkittävän loven valtion verotuloihin. Jakeluvelvoitteen alentaminen sen sijaan itse asiassa jopa hieman kasvattaa verokertymää. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema jakeluvelvoitetta koskeva hallituksen esitys on sitten aikanaan tarkoitus antaa eduskunnalle tämän kevätistuntokauden aikana, tietenkin mahdollisimman nopeasti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T17:08:22,2022-04-21T17:13:28,Hyväksytty,1.1
2022_42_105,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_106,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Suomi kulkee kumipyörillä, ja kuten tiedetään, autot ovat meillä välttämättömyys. Samalla tavalla teiden kuntoa on pidettävä yllä ja tiet pidettävä hyvässä kunnossa, että niitä pystyy käyttämään. Tässä on nyt kysymyksessä matkakuluasioita, mistä hallitus on tuomassa esityksiä. Luen tästä suoraan, mikä on tämän esityksen pääasiallinen sisältö, elikkä: ”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia väliaikaisesti niin, että matkakuluvähennyksen enimmäismäärä korotettaisiin 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2022 kilometrikohtaisen matkakuluvähennyksen määrä omalla autolla kuljettaessa olisi 0,30 euroa kilometriltä.” Ja tässä tosiaan mainitaan, että laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7. ja olemaan voimassa vuoden 2022 loppuun, elikkä ei välttämättä hirveän pitkäksi aikaa kuitenkaan tätä nyt sitten olisi tulossa.
On tietysti hyvä, että huomioidaan, että ihmiset käyvät töissä ja tarvitsevat rahaa muuhunkin, ja matkustaminen aina maksaa ja työmatkat maksavat. Mutta sitten on otettava huomioon myös nämä muut ihmiset. Toki muitakin auton käyttäjiä on kuin vain näitä työssäkävijöitä, mitenkä näihin aiotaan nyt sitten puuttua? Esimerkiksi dieselverosta tulee aika paljon kysymyksiä, että onko järkeä enää dieselveroa maksaa, koska dieselinkin hinta alkaa kovine verotuksineen olla aika korkea. Jakeluvelvoitteellakin sitä on alennettu. On tosi hienoa, että hallitus on lähtenyt perussuomalaisten linjoille ja vähän alentamaan tätä jakeluvelvoitetta, mutta kuinka aiotaan tehdä muuta tässä ja miten dieselveron käy? Ja jos miettii muita maita — mitä nyt on tässä lähettyvillä kuullut — niin aika monet muut maat ovat puuttuneet tähän polttoaineverotukseen. Milloinka Suomi vielä enemmän puuttuu tähän verotukseen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-04-21T17:13:30,2022-04-21T17:15:46,Hyväksytty,1.1
2022_42_107,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Näin. Ja nyt ministeri Saarikolla on valitettavasti kiire seuraavaan tärkeään kokoukseen mutta vastaa kuitenkin tähän kysymykseen. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_108,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja kysyy sitä, mitä moni suomalainen meiltä kysyy: miksi hinnat ovat näin korkealla ja mitä sille asialle voitaisiin tehdä. Tämä esitys, joka nyt on käsittelyssä, on hallituksen veropoliittisista toimista järein. Me kohdistimme sen nimenomaan verovähennyksenä työmatkavähennykseen vastataksemme kahteen asiaan: siihen, että bensan hinta on noussut, polttoaineen tankkaus autoon on kalliimpaa kuin ennen, mutta samalla pitää tehdä toimia, jotka tukevat ihmisten mahdollisuutta tehdä työtä tässä maassa, jotta kertyy myös verotuloja. Ja tämä muutos on merkittävä. Niin kuin todettu, keskimäärin noin 240 euroa vuodessa jää tämän ansiosta enemmän käteen.
Tärkein toivottava asia on tietenkin se, että tämä myllerrys energiamarkkinoilla maailmalla tasaantuu. Kun vähän kyseenalaistitte sitä, miksi päätös on vain tälle vuodelle, niin ensinnäkin sitä voi takautuvasti hakea koko vuotta koskien, vaikka se astuu voimaan vasta heinäkuussa. Siinä käytännön syy on Verohallinnon järjestelmät, että ikään kuin luvut saadaan koneisiin oikeassa asennossa. Se koskee koko tätä vuotta, niin kuin aina vuodeksi kerrallaan päätetään tuo kilometrikorvauksen senttimääräinen, euromääräinen suuruus. Jatkossakin meillä on työmatkavähennys ja sitten kullekin vuodelle päätetään, kuinka korkea se on.
On tietenkin kaikkein toivottavinta, että öljyn maailmanmarkkinahinta tasaantuisi, laskisi, tilanne rauhoittuisi ja sitä kautta bensatankilla olisi halvempaa käydä autonsa tankkaamassa. Mutta tästä ei valitettavasti vielä ole näköpiirissä tilannetta käyden kohti parempaa. Siksi hallitus päätyi siihen, että tämän helmikuisen poliittisen ratkaisun lisäksi aivan tuoreeltaan pari viikkoa sitten linjasimme, että jakeluvelvoitetta, sen osuutta, alennetaan väliaikaisesti. Ei luopuen isosta tavoitteesta, koska se on tehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta, ja myöskin se on työtä suomalaisille, se uusiutuvan energian rakentaminen. Meillä on laitoksia rakenteilla eri puolille Suomea. Se tulee vaikuttamaan, mutta se on paljon tehokkaampi tapa kuin nämä verotukseen liittyvät ratkaisut, joita esitätte, koska ne ovat kaikki lovia valtiontalouteen, ja esimerkiksi äskeisellä kyselytunnilla oli aika paljon käyttökohteita niille rahoille. Oli toivetta lisärahalle poliisille, lisärahaa sairaanhoitajille. Niitä lisärahoja saadaan vain verotuloilla, ja siksi en voi tavallaan tukea niitä esityksiä — vaikka mieli tekisi — joissa otetaan verot pois liikenteeltä. Ne miljardit tarvitaan näiden yhteisten tärkeiden palveluiden rahoittamiseen. Siksi työmatkavähennys ja jakeluvelvoite ovat nyt liikennepolitiikan äärellä keskeisimmät vastaantulot hallitukselta suomalaisten arjen toimeentulon hyväksi, puhumattakaan sitten sosiaaliturvaindeksin aikaistuksesta sen korotuksen osalta niin, että kaikkein pienituloisimmille suomalaisille, vaikkapa eläkeläisille, jää syksystä alkaen enemmän rahaa käteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-21T17:15:46,2022-04-21T17:18:39,Hyväksytty,1.1
2022_42_109,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Näin. — Kiitokset ministeri Saarikko. Jatketaan keskustelua. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_110,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulimme ministerin puheenvuorossa esittelyn tämän itse lain sisällöstä, ja varmasti eduskunta osaltaan tämän sitten käsittelee.
Pidän ainakin hyvin myönteisenä, niin kuin täällä jo mainittiinkin, sitä, että tämä yksi toimi saatiin aikaiseksi hyvinkin ripeästi, ja tämä tietenkin vastaa niiden ihmisten tarpeisiin ja hätään, huoleen, aiheelliseen sellaiseen, jotka joutuvat autoa työmatkoillaan käyttämään. Ja on tietenkin merkittävää, että tämä päätettiin tehdä ja tuotiin sitten joutuisasti tänne meillekin käsittelyyn.
Sen lisäksi ministeri kertoi tuossa niistä muistakin toimista, mitä nyt valmistellaan sitten muun muassa jakeluvelvoitteen suhteen, ja myös etsitään tukimallia, joka sitten kohdistuisi alueellisesti ja sosiaalipoliittisesti viisaalla tavalla. Eli toimia toki on. Sitä, ovatko nämä riittäviä, emme koskaan tiedä, mutta tärkeintä on, että pystymme jollain tavalla vastaamaan siihen ihmisten aiheelliseen huoleen, koska nyt kaikkinensa elämän kustannukset kallistuvat, lompakko ohenee, ja aidosti ihmiset miettivät myös sitä toimeentulokysymystä, ja siksi pidän niin tätä toimenpidettä kuin vaikkapa sitten näitä aiennettuja indeksejä, mistä ministeri juuri mainitsi, hyvin tärkeinä. Tämä on myönteinen esitys ja yksi niistä monista, mitä täytyy tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-21T17:18:45,2022-04-21T17:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_42_111,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_112,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan on hyvä asia, että hallitus on tuonut tämän esityksen eduskunnan käsittelyyn, ja olemme kokoomuksessa itse myös esittäneet, että tätä työmatkavähennystä voitaisiin korottaa. Toki olemme esittäneet, että se tehtäisiin pysyvästi, koska kuitenkin näyttää siltä, että nämä polttoaineiden markkinahinnat tulevat jäämään pidemmäksikin aikaa korkeammalle tasolle.
Mutta, herra puhemies, kun kävin läpi vielä tuon hallituksen tekemän toimenpidekokonaisuuden, niin kiinnitin siellä huomiota yhteen asiaan. Me tiedämme sen, että nimenomaan kuljetusala on erittäin suurissa vaikeuksissa näiden kasvaneiden polttoainekustannusten vuoksi. Olemme pyrkineet saamaan valtiovarainministeriltä vastauksen siihen, milloin ministeri aikoo esitellä eduskunnalle esityksen tästä ammattidieseljärjestelmästä, mutta vastausta ei ole saatu. Ministeri kertoi jo aikaisemmin, korosti myös sitä, että myös jakeluvelvoitteeseen ollaan tekemässä tätä lainsäädäntömuutosta, joten on mielenkiintoista, miksi hän ei kertonut, mikä on tämä ammattidieseljärjestelmän aikataulu. Siis koska tämä esitys aiotaan tuoda eduskuntaan? Tämän kevään aikana, ensi syksyn aikana vai kenties sitten lähempänä vielä eduskuntavaaleja? Vai onko vastaus se, että hallitus ei aiokaan tuoda tätä järjestelmää, tätä lainsäädäntömuutosta eduskunnan käsittelyyn, vaikka on niin siis väittänyt?
Tämä on hyvä nyt myös tuoda tässä kohtaa esille ja kirjata myös eduskunnan pöytäkirjaan, että tulemme jatkamaan ministerin kanssa keskustelua siitä, milloin valtiovarainministeriö aikoo nyt tosissaan tuoda tämän esityksen eduskunnan käsittelyyn, koska se on täysin välttämätön. Se tarvitaan pysyvästi käyttöön, jotta me voimme turvata myös kuljetusalan ja kuljetusalan yritysten tilanteen. Tämä on tärkeä asia, ja tähän nyt tosissaan emme saaneet vastausta, mutta olen myös jättänyt ministerille tähän asiaan liittyen kaksi viikkoa sitten kirjallisen kysymyksen, jonka määräaika päättyy siis ensi viikon loppupuolella. Silloin tosissaan odotamme myös sitä selkeää, konkreettista vastausta siihen, milloin hallitus ja ministeri Saarikko aikovat esitellä tämän ammattidieseljärjestelmän käyttöönoton eduskunnalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-04-21T17:20:26,2022-04-21T17:22:57,Hyväksytty,1.1
2022_42_113,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_114,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todettakoon heti alkuun, että minä sinänsä kannatan tätä esitystä, ettei tule väärää käsitystä siitä.
Mutta kyllä täytyy todeta, että tähän tulee mieleen se Tuntemattoman sotilaan kohtaus, kun alikersantti, vai oliko hän siinä vaiheessa kersantti, Hietanen menee pyytämään komppanian vääpeli Mäkilältä suolaista silakkaa, ja hän saa suolaisen silakan ja ilmoittaa elävänsä sillä puoli vuotta. Eli vähän samanlainen tämäkin lääke on tähän hintojen nousuun ja polttoaineiden kallistumiseen. Jos tämä on todella se järein toimi, mihin hallitus pystyy, ja se yksi toimi, minkä hallitus tekee niistä kaikista, minkä voisi tehdä, niin onhan tämä vähän ohuenlainen sellaiseksi toimeksi.
Eli kyllähän tuo vähennys koskee lähtökohtaisesti vain niitä, joilla on oikeus käyttää autoa työmatkaliikenteeseen, verottajan hyväksymä oikeus käyttää autoa työmatkaliikenteeseen. Hänellä ei silloin ole mahdollista liikkua julkisella kulkuvälineellä sinne työpaikalle. Tässä ei huomioida myöskään sitä, jos hän joutuu käyttämään autoa työajoihin. Vain sellaiset henkilöt, jotka eivät pääse julkisilla kulkuvälineillä työpaikalleen ja kulkevat sinne pitkän matkan, käytännössä tulevat tästä mitään hyötymään — toki hyvä heille — mutta tämä ei millään tavalla huomioi palkkatyön ulkopuolella olevia henkilöitä, eläkeläisiä tai ketään muutakaan, ei alenna kuljetuskustannuksia, ei paranna yritysten kannattavuutta tai mitään muutakaan vastaavaa. Tarvittaisiin yleisiä polttoaineveron alennuksia ja suuria tukia ja suoria tukia, suuria sekä suoria tukia kansalaisille pärjäämiseen tässä energian valtavassa hinnan nousussa. Nämä onnistuvat muualla Euroopassa, niin miksi ne eivät onnistu Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-21T17:22:57,2022-04-21T17:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_42_115,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_116,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todettava heti alkuunsa, että oikeaa reagointia ja juuri hyvää kohdentamista siinä hetkessä, kun polttoaineen hinnat lähtivät jyrkkään nousuun. Järjestelmä tukee juuri niitä pitkämatkalaisia ja erityisesti haja-asutusalueella olevia ihmisiä, jotka työmatkaliikennettä ammattiinsa tarvitsevat. Oltiin siinä tilanteessa sillä hetkellä — eikä se tilanne nyt vielä toki ole aivan purkautunut — että lapsiperheissä, missä on osa-aikainen yksinhuoltaja tai lapsiperheen vanhemmat, oltiin ruvettu laskemaan, että on kannattamatonta käydä töissä. Otamme lapset pois päivähoidosta ja olemme työttömiä, niin ansiotaso on parempi, ettei tarvitse maksaa, kun käy töissä. Eli näitten polttoaineiden hintojen osalta oltiin huippuaikoina todellakin helisemässä, ja ammattiliikenteen osalta se piina jatkuu edelleen. Toki on ollut ilahduttavaa nähdä, että kyllä pumppuhinnat ovat hieman kohtuullistuneet niistä kaikkein kauheimmista luvuista.
Mutta tämä verovähennysoikeus on jäänyt kelkasta jo aikapäiviä sitten. Tämä uudistus olisi tarvinnut tehdä jo aikaa sitten. Meillä lainsäädännöllä työssäkäyntialueita on laajennettu niin, että velvoite ottaa työtä vastaan on huomattavasti pidempi. Tällä kilometrimäärällä, mikä nyt tällä hetkellä sitten on voimassa, se on 64 kilometriä yhteen suuntaan ja se tulee täyteen. Voin teille sanoa, että kun Rovaniemeltä käydään Suurikuusikossa kultakaivoksella töissä, niin yhteen suuntaan matka on 150 kilometriä. Aika nopeasti tulee täyteen se verottajan näkemys siitä, mikä on työmatkaa ja viisasta. Tarvitaan uusia välineitä, joilla voidaan mahdollistaa kimppakyytien enempi ja laajempi käyttäminen töissäkäyntiin, jos ei julkista liikennettä ole. Ja tarkoitan sillä sitä, että kuka luopuu oman ajoneuvon käytöstä työmatkoilla, saisi myös jotakin mukaansa siitä luopumisesta, eli jonkinnäköisen verohyödyn, kun kulkee toisen kyydissä. Nythän on kuitenkin jo säännökset, mitä oman auton käytöstä, lisämatkustajasta sitten voidaan saada varsinkin työnantajan työmatkoilla liikuttaessa.
Tein myös toisen toimenpidealoitteen, kun tämänkin tein, niin toivoisin, että viesti vielä vahvistuisi. Meillä on haja-asutusalueella maaseudulla paljon ihmisiä, jotka terveytensä vuoksi eivät ole julkisen liikenteen palvelujen varassa. He joutuvat sairauden tai muun hoivan takia liikkumaan omalla autolla ja he saavat 20 sentin korvauksen oman auton käytöstä Kelalta. Toivoisin, että tämä myös seuraavaksi voitaisiin ratkaista niin, että sinne tulisi suuruudeltaan samansuuruinen kilometrikorotus eli viisi senttiä per kilometri. Tällöin me oltaisiin niin kuin hallituksena ja eduskuntana säädetty myös sitten vähän sille ryhmälle, joka ei käy töissä mutta joutuu käyttämään oman terveytensä vuoksi omaa autoa. Heillekin kohtuullistettaisiin yhtä lailla kuin töissä käyville.
Täällä taisi kokoomuksen edustaja Raumalta sanoa, että seuraa tätä ammattidieselin asiaa, jos ei nyt suurennuslasilla, niin... Voin sanoa, että edustaja Matias Marttinen, olen kanssanne samaa mieltä. Kyllä minäkin meinaan sitä vahtia, jotta tämä todellakin tulee sen hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti, että se valmistellaan ja tulisi voimaan. Olemme kuulleet, että siinä on vaikeuksia sen säädöksen voimaan saattamisessa, mutta toivon kyllä, että meillä ei päädyttäisi siihen tilanteeseen. Sekoitevelvoitteen osalta oli erinomainen päätös hallitukselta, mutta tarvitaan lisätoimia, ettei ole niin, kun ajelen sinne Satakuntaan päin, että näen kuljetusliikkeen pihassa kuusi autoa, jotka eivät ole ajossa. Tappio ei ole suinkaan vain pelkästään sen yrittäjän tappio, vaan se on tappio myös niiden kuuden seitsemän työntekijän osalta, joitten työnteko vaarantuu ja on keskeytynyt tällä hetkellä monelta osin. Varsinkin viikonloppuajot on säännöllisesti keskeytetty, ja ollaan otettu sopimussakkoja jo sen edestä. Ja kyllä minä uskon, että se kauppiaskin toivoo, että ruoka tulee ajallaan kauppaan ja että se palvelu toimii, [Mikko Lundén: Kyllä!] ja siihen tarvitaan sitä ammattiliikennettä, joka mahdollistaa meidän elintarvikehuoltovarmuuden, [Mikko Lundén: Nimenomaan!] ja se on iso asia. Me kuitenkin nyt hallituksessa pystytään sitten tekemään joitakin toimenpiteitä polttoaineveron palautusjärjestelmän kautta, joka maataloussektorilla voi tuoda — oliko 40 miljoonaa vai 45 miljoonaa — joka tapauksessa jonkinnäköistä lievennystä tähän tilanteeseen, kun meidän kaupan markkinat eivät toimi niin, että alkutuotanto pysyisi toimintakykyisenä ja voisi tehdä oikeita ratkaisuja kylvöjen suhteen.
Mutta edelleen: hallitus on tässä nopeasti toiminut ja minun mielestäni ansaitsee kyllä kiitoksen näin palkansaajien näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-04-21T17:24:45,2022-04-21T17:32:20,Hyväksytty,1.1
2022_42_117,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_118,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski siinä ansiokkaasti kehui hallituksen esitystä, ja hän kertoi, että työssäkäyntialueet ovat kasvaneet tosiaan viime vuosina. Työtä otetaan yhä kauempaa vastaan ja matkat ovat pitkiä. Taisi olla toissa vuonna, kun hallitus korotti näitä polttoaineveroja, ja he silloin naamioivat sen veronkorotuksensa indeksikorotukseksi — ihan luontainen juttu, että indeksikorotetaan veroja, miksi me ei muitakin, tuloveroja ja muita, indeksikoroteta. Elikkä siinä oli semmoinen pieni hallituksen jallitus käynnissä.
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on oikean suuntainen, mutta tämä on valitettavasti hieman liian pieni. Olen itse tehnyt lakialoitteen, jota valmistelin jo huomattavasti aikaisemmin. Tämä lähti oikeastaan siitä liikenteeseen, kun keskustelin erään sähkömiehen kanssa, jonka työnantaja oli kaukana, ja hän itse kulki kotoaan työmailla eri paikkakunnilla kohtuullisen kaukana, 60 kilometrin, 80 kilometrin päässä. Hän totesi, että oikeastaan hänen ei kannata käydä töissä. Tämä siis oli jo ennen näitä huippuhintoja, mitkä nyt ovat tämän Ukrainan tilanteen johdosta nousseet. Hän totesi, että töissä käymällä hän saa käteen 80 euroa enemmän kuukaudessa kuin olemalla kotona, jos huomioidaan polttoainekulut. Elikkä edustaja Myllykoski oli ihan ansiokkaasti huolissaan tästä palkansaajan mahdollisuudesta ottaa työtä vastaan kauempaakin.
Tämä on muuten hyvä esitys, mutta tämä ansiotulotason korottaminen on valitettavasti hieman liian alakanttiin vedetty. Elikkä tässä käytännössä on nostettu tätä kilometrikohtaista hintaa 0,25:stä 0,3:een — elikkä siis sitä, kun käyttää omaa autoa, jonka voi vähentää. Se on noussut 20 prosenttia. Samalla tavalla tätä matkakustannusten enimmäiskorvausvähennystä on samassa suhteessa korotettu, eli 7 000:sta on tullut 8 400. Elikkä siis tässä on ehkä huomioitu sitä hiukan indeksikorotusmaisesti, kuten sitä polttoaineverotustakin te korotitte indeksimäisesti. Mutta kun ne työssäkäyntialueet ovat kasvaneet, niin tämä jää liian pieneksi tämä korotus.
Elikkä minä olen tehnyt lakialoitteen, se löytyy sieltä, LA 7/2022. Minä olen yrittänyt ottaa tätä työssäkäyntialuettakin huomioon, ja tässä omassa esityksessäni tämä enimmäiskorvaus on nostettu 10 000 euroon vuodessa. Se on tähän asti ollut 7 000, ja hallitus on korottamassa sitä 8 400:aan — se on auttamattomasti liian pieni. Samaten matkakustannuksissa omavastuuosuus on 750 euroa, ja tässä minun omassa lakialoitteessani se on 500 euroa, elikkä minä olen sitä hieman laskenut. Että nyt minun mielestäni hallituksella olisi hyvä sauma ottaa koppi tästä asiasta. Täällä on valmis laki asian puolesta.
Tästä omasta lakialoitteesta luen pari kohtaa. Nämä ovat varmasti lähellä edustaja Myllykosken sydäntä. ”Huolestuttava tilanne on saanut jopa osan ammattiyhdistysliikkeestä älähtämään. Tammikuussa aloittamani lakiesityksen valmistelun tueksi Teollisuusliitto vaati Ilta-Sanomissa 10.2.22 julkaistun uutisen mukaan nopeita toimia Marinin hallitukselta polttoainehintojen vuoksi. Liiton mukaan hinnat ovat pian kynnys työssäkäynnille. Ratkaisuksi Teollisuusliitto esitti matkakuluvähennyksen korottamista. Vaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että tehtaat ja teolliset laitokset sijaitsevat keskusten ja asuintaajamien ulkopuolella eikä teollisuuden työntekijöillä ole usein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää omaa autoaan työmatkoihin. Teollisuusliiton omista jäsenistä 62 prosenttia kulkeekin kyselytutkimuksen mukaan työmatkat säännöllisesti omalla autollaan.”
Toinen kohta täältä: ”Jopa seurakunnissa on huomattu nousseiden polttoainehintojen vaikutus. Yle uutisoi 27.1.2022, että kohonneet sähkö- ja polttoainekustannukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta. Uutisessa käsiteltiin tilannetta Hämeenlinnassa. Seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän mukaan moni joutuu pohtimaan nyt sitä, miten talous kestää työssä käymisen. Elämän peruskustannukset ovat nousseet niin korkeiksi, että vähävarainen ei pärjää, vaikka olisi työpaikka. Uutisen mukaan vuonna 2021 Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakonialla oli kaikkiaan 3 000 asiakaskontaktia, mikä on viitisensataa enemmän kuin vuonna 2020.”
Elikkä tämä hallituksen jallittama polttoaineen ”indeksikorotus”, siis indeksiveronkorotus, on vaikuttanut kansalaisten elämään ja tämä pitää huomioida näissä työmatkakuluissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-04-21T17:31:36,2022-04-21T17:38:40,Hyväksytty,1.1
2022_42_119,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely joudutaan keskeyttämään, mutta asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_120,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Edustaja Kiviranta poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_121,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_122,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnalle nyt annetulla hallituksen esityksellä asuntosäästöpalkkiojärjestelmän kehittämisestä pyritään parantamaan erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten mahdollisuuksia omistusasumiseen. Esityksessä ehdotetaan asuntosäästöpalkkiolain muuttamista niin, että säästösopimuksen teon yläikärajaa nostettaisiin nykyisestä 39 vuodesta 44 vuoteen. Säästösopimuksen teon yläikärajan nostamisen arvioidaan lisäävän asp-säästäjien määrää, kun säästämisen voisi aloittaa myös 39 ikävuoden jälkeen. Lisäksi myös avopuoliso voitaisiin jatkossa rinnastaa tietyin edellytyksin aviopuolisoon silloin, kun toinen puoliso on jo täyttänyt 45 vuotta.
Oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annettuun lakiin ehdotetaan muutosta, jonka jälkeen kahden asp-lainan käyttäminen yhteisen asunnon hankintaan nostaisi myös lainan enimmäismäärää. Kun molemmat asunnonhankkijat käyttäisivät kauppaan omat asp-lainansa, voitaisiin heille antaa 50 prosenttia enemmän korkotukilainaa yksin asuntonsa hankkivaan verrattuna. Korkeampi lainan enimmäismäärä kahdelle henkilölle helpottaa asunnonhankkijoiden elämäntilanteeseen paremmin soveltuvan kodin ostamista ja alentaa kahden hengen talouksien lainakustannuksia ja asuntolainaan liittyviä riskejä.
Omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain mukainen valtion takausvastuun enimmäismäärä ehdotetaan puolestaan nostettavaksi 50 000 eurosta 60 000 euroon. Esitykseen sisältyy myös Valtiokonttorin, kuntien ja pankkien tehtäviin ja toimenkuviin liittyviä muutoksia. Pankkien ja Valtiokonttorin välistä tiedonsiirtoa tehostettaisiin säätämällä sähköinen tiedonsiirtotapa pankeille pakolliseksi. Valtiokonttorille tulisi mahdollisuus asettaa pankille uhkasakko, jos pankit eivät tiedonsiirrossaan toimisi asianmukaisesti. Asp-lainsäädännön noudattamisen valvonta keskitettäisiin kokonaisuudessaan Valtiokonttorille, eli kunnat vapautettaisiin nykyisestä valvontavelvollisuudesta.
Arvoisa puhemies! Hyvä asuminen on keskeinen osa hyvinvointia, ja monelle se tarkoittaa oman kodin ostamista. Siksi on tärkeää, että asp-järjestelmän toimivuuteen panostetaan, jotta omistusasuminen säilyisi mahdollisimman monen ihmisen ulottuvissa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-04-21T17:39:00,2022-04-21T17:41:59,Hyväksytty,1.1
2022_42_123,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_124,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän lain esittelystä. Ajattelen näin, että nyt on käsittelyssä sellainen hallituksen lakiesitys, jota on oikein helppo kannattaa, ja toisaalta olisi myös toivonut, että tässäkin salissa olisi ollut tällä hetkellä vähän enemmän puheenvuorojen käyttäjiä tästä aiheesta.
Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän, tuttavallisemmin sanottuna ”aspin”, ehtoja parannetaan niillä monilla keinoin, joita myös ministeri Emma Kari tässä kävi lävitse. Yläikärajoja nostetaan, lainojen enimmäismäärää korotetaan ja myös yhteisen asunnon hankintaa helpotetaan. Näillä lainmuutoksilla pyritään myös edistämään erilaisten asumismuotojen valintaan liittyvää yhdenvertaisuutta, jonka on myös äärettömän tärkeää lain hengessä olla mukana.
Asp-järjestelmän tarkoitus on erityisesti helpottaa nuorten ensimmäisen omistusasunnon hankintaa ja edistää asuntosäästämistä. Jos nuori päättää haluta omistusasumisen muodon itselleen, koen, että on tärkeää se mahdollistaa myös kaikin mahdollisin keinoin, mitä lakiteitse pystymme tekemään, ja tämän esityksen toivotaan myös lisäävän asp-tilin avaamisen houkuttelevuutta. Asp-tilien kokonaismäärä oli vuoden 2020 lopussa yli 164 000 kappaletta, ja jatkossa on siis helppo verrata, onnistuttiinko lakiuudistuksella myös tätä houkuttelevuutta lisäämään.
Arvoisa puhemies! Tämän lain on tarkoitus tulla mahdollisimman nopeasti voimaan, ja uskallan ajatella, kun tässä on myös ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Sipilä salissa, että luulen, että me saamme tämän sieltä valiokuntatyöstä myös aika nopeasti eteenpäin, laki tuntuu sen oloiselta.
Kiitos ministerille tästä, ja kiitos hallitukselle hyvästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-04-21T17:42:00,2022-04-21T17:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_42_125,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Kiitos, kiitos. — Ja ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_126,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja kiitoksia tämän lainmuutoksen tuomisesta tänne eduskuntaan. Helppo yhtyä kaikkeen tuohon, mitä edustaja Taimela edellä kuvasi. Asuntojen hinnat ovat nousseet ja asuntomarkkina muuttuu jatkuvasti, joten myöskin asp-järjestelmän täytyy muuttua, ja nämä järjestelmään tehtävät muutokset ovat todella tervetulleita. Tämä yläikärajan nostaminen, helpotukset avopuolisoiden yhteishankintaan ja tämä ylärajan nostaminen ovat esimerkkejä siitä, että tämä laki elää ajassa. Otamme tämän mielellämme valiokuntaan käsittelyyn, ja uskon, että saamme näin positiivisen asian vietyä nopeasti valiokunnassa läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-04-21T17:43:58,2022-04-21T17:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_42_127,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_128,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! En malttanut olla käyttämättä puheenvuoroa tässä, koska asia on minulle jokseenkin tuttu myös omasta poliittisesta historiastani. Nimittäin yksi vaihe asp-lainan parannuksista minulla oli ilo ja kunnia toteuttaa vastaavalla paikalla kuin ministeri Emma Kari on nyt, ja silloinkin muistaakseni tämä koski ikärajaa, eli silloin taisi tulla tuo 40 vuotta.
Minusta on hyvä, että tätä pystytään vaihe vaiheelta parantamaan ja kannustamaan ihmisiä ensimmäisen kodin ja kodin hankintaan ja mielestäni tärkeää kaikkinensa on se, että täällä meillä Suomessa on mahdollisuus hommata joko vuokra-asunto tai omistusasunto sen mukaan, mikä on tarve, eli asumista ihmisen tarpeen mukaan. Tähän liittyen tietenkin meillä on tämän hallituksen ohjelmassa aika hyviäkin asuntopoliittisia linjauksia — jotka muuten juontavat juurensa muun muassa tarkastusvaliokunnan viime kauden mietintöön, jonka eduskunta yksimielisesti hyväksyi — ja niitä nyt toimeenpannaan. Siellä puhutaan näistä eri tarpeista: esimerkiksi ikääntyville lisää yhteisöllistä asumista, ja tässä tapauksessa nuorten omistusasumista tuetaan ja muuta. Siis kannustan ministeriä jatkossakin näin hyviin lakiesityksiin ja toivon, että pistätte myös muiden osalta töpinäksi, esimerkiksi vuokra-asuntopuolella korkotuen vähän niin kuin nykyaikaistamisen toimivammaksi. Nämähän ovat kaikki siellä työlistalla. Ihan hyvä kuulla, että myös valiokunta aikoo tämän nopeasti läpikäydä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-04-21T17:44:54,2022-04-21T17:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_42_129,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään se tuttu 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_130,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässäkin keskustelussa, niin kuin edellisessä, puhujien laatu korvaa määrän.
Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Esityksellä uudistetaan ammattimaisen jätteenkuljettamisen ja -välittämisen hyväksymismenettelyjä ja varmistetaan, että Suomen sisäisiä jätteiden siirtoja pystytään valvomaan ja jäljittämään EU-lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kotimaisten jätteenkuljettajien ja jätteenvälittäjien hyväksymismenettelyjä sujuvoitetaan.
Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että jätealalla toimivat yksityiset yritykset hoitavat lakisääteiset velvoitteensa, ja tästä syystä toiminnanharjoittajien taloudellinen luotettavuus selvitettäisiin käyttäen apuna Harmaan talouden selvitysyksikön tekemiä selvityksiä. Jos jätteenkuljetusyrityksellä on liikennelainsäädännön edellyttämä liikennelupa, ei luotettavuutta tarvitsisi selvittää, koska se on jo selvitetty osana liikenneluvan myöntämistä. Ehdotetuilla muutoksilla varmistettaisiin mahdollisimman tasapuoliset vaatimukset eri toimijoille.
Lakiesitys velvoittaa myös ulkomaisia jätteenkuljettajia ja -välittäjiä, jotka harjoittavat toimintaa tilapäisesti Suomessa, rekisteröitymään jätehuoltorekisteriin. Näitä koskisivat vastaavat vaatimukset kuin kotimaisia yrityksiä. Kuitenkin EU:n palveluiden vapaan liikkuvuuden vuoksi toisen EU- tai Eta-maan jätekuljetusyritys voidaan hyväksyä kevyemmällä menettelyllä, jos tämä on merkitty kotimaansa jätehuoltorekisteriin. Ehdotus poistaisi nykylainsäädännön tulkintaan liittyvät epäselvyydet.
EU:n jätedirektiivi edellyttää, että erityisesti vaaralliset jätteet on voitava jäljittää niiden syntypaikalta lopulliseen käsittelypaikkaan. Jätelainsäädäntö ei nyt täysin vastaa näitä vaatimuksia. Kesällä 2021 hyväksytyssä laajassa jätelain muutoksessa jätteen haltijoille ja jätteen kuljettajille tuli velvollisuudeksi laatia siirtoasiakirjat sähköisinä. Käsillä olevassa esityksessä velvoitetaan toimijat viemään siirtoasiakirjan tiedot uuteen rekisteriin.
Hallituksen esitys parantaa myös tiedonsaantia jätelain mukaisten velvoitteiden hoitamisesta. Jätehuoltorekisteristä ja tuottajarekisteristä otetaan käyttöön julkiset tietopalvelut. Tietopalveluista kuka tahansa voi tarkistaa, onko tietty jätteenkuljettaja tai -välittäjä hyväksytty rekisteriin ja mitä jätteitä hän saa kuljettaa. Tehostetulla valvonnalla voidaan edesauttaa käytöstä poistettujen tuotteiden saamista entistä enemmän jätehuollon piiriin, mikä edistää kiertotaloutta. Tietopalvelu tuo myös lisäarvoa vastuullisille yrityksille, jotka hoitavat velvoitteensa. Uudet velvoitteet on tarkoitus saattaa voimaan asteittain.
Arvoisa puhemies! Jätehuoltoketjun eri toimijoilla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että jätteet viedään asialliseen käsittelyyn eikä niitä hylätä luontoon ja että käytöstä poistetut tuotteet ovat tuottajavastuun piirissä. Paremmalla tiedonsaannilla jätehuoltoketjun toimijoista ja jätteiden siirroista voidaan parantaa kestävää jätehuoltoa ja viime kädessä edistää kiertotaloutta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-04-21T17:47:17,2022-04-21T17:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_42_131,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_132,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästäkin esittelystä ministerille. Uskallan itse ajatella ääneen niin, että tässä on nyt kysymyksessä hallituksen esitys, joka on varsin teknisluonteinen, joka liittyy tämän vuoden, 2022, toiseen lisätalousarvioon, ja tämän kyseisen lain tarkoitus on tulla siis voimaan nyt syyskuussa.
Niin kuin ministeri totesi, esitys tuo tullessaan muutoksia ammattimaisen jätteen kuljettamisen ja välittämisen hyväksymisen edellytyksiin. Tämä laki tuo myös tullessaan kaksi uutta julkista tietopalvelua ja uuden rekisterin jätteensiirtoasiakirjoista, ja tarkistuksia tulee myös rekisterisääntelyyn ja tiedonsaantioikeuksiin. Jatkossa tullaan siis velvoittamaan ulkomaiset jätteenkuljettajat rekisteröitymään jätehuoltorekisteriin. Itse ajattelen näin, että nyt puhutaan sellaisesta muutoksesta, jonka voisi kuvitella olevan jo nyt sääntö ja käytössä, mutta hyvä, että mennään eteenpäin ja lakeja parannellaan. Tehtäviä myös keskitetään Kaakkois-Suomen ely-keskukselle.
Ja niin kuin ehkä edeltävästäkin aihealueesta, joka tulee ympäristövaliokuntaan, uskallan ajatella tästäkin, että vaikuttaa siltä, että ympäristövaliokunnassa saamme tämänkin lain aika ripeästi eteenpäin. Niinhän kuuluukin, koska siis lain on tarkoitus tulla voimaan sitten jo syksyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-04-21T17:50:53,2022-04-21T17:52:23,Hyväksytty,1.1
2022_42_133,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Näin. — Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_134,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tästäkin esittelystä ja esityksestä. Helppo yhtyä siihen, mitä edustaja Taimela tuossa edellä kuvasi.
Nämä jätelain muutokset tehostavat ensinnäkin tiedonsaantia jätteistä, niiden kuljetuksesta, jätealan toimijoista, muutoksilla kitketään harmaata taloutta ja niillä edistetään myöskin jätekuljetusten jäljitettävyyttä. Tässä esityksessä on hyvää myöskin se, että Suomen ulkopuolelle sijoittautuneet toimijat nyt tulevat myöskin rekisterin piiriin. Minä uskon myöskin, että tämä esityksessä ehdotettu tietopalvelu luo lisäarvoa nimenomaan vastuullisille yrityksille, jotka ovat tähänkin saakka hoitaneet tuottajavastuunsa, ja nyt he tätä kautta myöskin tulevat saamaan asiasta mainehyötyä.
Toimimme tämänkin asian suhteen ripeästi valiokunnassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-04-21T17:52:24,2022-04-21T17:53:26,Hyväksytty,1.1
2022_42_135,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp,"Hienoa, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_136,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_137,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palveluiden esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä kädessäni on 243 sivua printattua tärkeää tekstiä.
Esteettömyysdirektiivi annettiin 17.4.2019, ja sen tavoitteena on edistää ihan kaikkien mutta erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan itsenäisesti ja yhdenvertaisesti. Myös henkilöt, joilla on erilaisia toimintarajoitteita, hyötyvät esteettömyysvaatimusten soveltamisesta. Kyse on siis vahvasti yhdenvertaisuuden edistämisestä.
Taustalla vaikuttavat EU:n vammaisstrategiat, ja esteettömyysdirektiivi toimeenpanee osaltaan YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimuksia. YK:n vammaisyleissopimuksen 9 artiklassa säädetään esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, jotka ovat yleissopimuksen mukaisesti edellytyksiä vammaisten henkilöiden itsenäiselle elämälle ja täysimääräiselle osallistumiselle kaikilla elämänaloilla. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yleissopimuksen läpileikkaavia teemoja, joiden edistämisessä sopimuspuolilla on aktiivinen toimintavelvoite.
Arvoisa puhemies! Esteettömyysdirektiivin tarkoituksena on myös lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä erityisesti poistamalla ja ehkäisemällä esteitä, joita tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle aiheutuu jäsenvaltioiden erilaisista esteettömyysvaatimuksista. Tavoite on lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla ja parantaa esitettävien tietojen esteettömyyttä.
Esteettömyysdirektiivin täytäntöönpanon kokonaiskoordinaatiosta on vastannut sosiaali- ja terveysministeriö. Tässä on ollut tiiviisti mukana liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sisäministeriö, oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja ympäristöministeriö. Kyseessä on laaja esitys, kuten työryhmän kokoonpanosta ilmenee. Lisäksi on ollut tärkeää, että työryhmässä on ollut kutsuttuina asiantuntijoina vammaisalan ja elinkeinoelämän edustus. Lisäksi valmistelun aikana on järjestetty kaksi verkkotilaisuutta, jotta on voitu huomioida laajemmin sidosryhmien näkemyksiä.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista sekä muutettavaksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia, digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettua lakia, sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, hätäkeskustoiminnasta annettua lakia sekä liikenteen palveluista annettua lakia.
Tuotteiden esteettömyys tulee huomioida esimerkiksi älypuhelimissa, tietokoneissa, e-kirjan lukulaitteissa, itsepalvelupäätteissä, pankkiautomaateissa ja maksupäätteissä.
Palvelujen osalta saavutettavia ja esteettömiä tulee olla verkkokauppa, e-kirjojen lukemispalvelut, rahoitus- ja pankkipalvelut, henkilöliikenne, sähköisen viestinnän palvelut ja pääsy audiovisuaaliseen mediaan. Itse ohjelmien esteettömyydestä säädetään erikseen.
Lisäksi itse vaatimuksista esitetään annettavaksi valtioneuvoston asetukset. Vaatimukset on yksilöity esteettömyysdirektiivin liitteessä 1, mutta asetuksen tasolla pyritään vielä selkeyttämään vaatimuksia ja niiden soveltamista. Vaatimusten osalta pyritään olemaan riittävän tarkkoja, mutta toisaalta pyritään siihen tasoon, että innovointi on mahdollista. Jatkossa vaatimuksenmukaisuuden voi osoittaa myös noudattamalla EU:n tasolla yhdenmukaistettuja standardeja.
Esitys on merkittävä uusi askel kohti esteetöntä, saavutettavaa ja yhdenvertaista tuotteiden ja palveluiden käyttöä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-21T17:54:07,2022-04-21T17:58:34,Hyväksytty,1.1
2022_42_138,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_139,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa on laaja ja äärimmäisen tärkeä esitys. Esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön kansallisesti esteettömyysdirektiivin vaatimukset, jotta yhä useammalle vammaiselle henkilölle voidaan tarjota yhtäläiset mahdollisuudet tiedonsaantiin, kommunikointiin ja yleisemmin osallistumiseen yhteiskunnassa. Laajuudesta antaa hyvän kuvan se, että muutoksia ehdotetaan yhteensä viiteen voimassa olevaan lakiin ja lisäksi yhtä kokonaan uutta lakia. Esteettömyysdirektiivi koskee erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä tuotteita ja palveluja sekä niiden saavutettavuutta, ja sen merkitys vammaisten henkilöiden arjessa on suuri. Nyt esillä olevalla esityksellä pyritään varmistamaan, että tuotteet ja palvelut suunnitellaan ja valmistetaan tulevaisuudessa siten, että vammaiset henkilöt pystyisivät käyttämään niitä mahdollisimman laajalti ja ne olisivat yhä useammin kaikkien saavutettavissa. Samalla on ensiarvoisen tärkeää, että tavoitteiden toteutumista myös valvotaan riittävästi niin yksityisten kuin julkisten toimijoiden osalta ja että turvaamme riittävät resurssit valvonnalle sekä vaikuttavat keinot epäkohtiin puuttumiseen.
Arvoisa puhemies! Suomi on ratifioinut jo vuonna 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Valitettavasti Suomi ei vieläkään täytä vammaisyleissopimuksen velvoitteita, ja lainsäädännössämmekin on suoranaisia puutteita. Vastikään lausuntokierroksella ollut vammaispalvelulakiuudistusesitys ei korjaa kokonaan näitä puutteita, ja ennen eduskuntaan tuomista tämä esitys kaipaakin vielä isoja muutoksia ja korjauksia. Tämä asia ei liity varsinaisesti tähän lainsäädäntöön, mutta kun ministeri on paikalla, niin halusin nämäkin terveiset tuoda. Ministeri on jo varmaan lukenut niitä lausuntopalautteita, ja siellä on erittäin kriittistä palautetta, jopa sellaista palautetta, että jos tämä laki toteutuu, niin menemme huonompaan suuntaan kuin tällä hetkellä. Mutta ongelmana on myös toisaalta olemassa olevien lakien kirjava tulkinta eri puolilla Suomea, ja lisäksi meillä on yhteiskunnassa vielä sellaista ”mennään sieltä, missä aita on matalin” ‑asennetta esimerkiksi tämänkaltaisten direktiivien toimeenpanossa, eli meiltä puuttuu kunnianhimoa vammaisten yhdenvertaisten oikeuksien toteuttamisessa. Itse toivoisin Suomen olevan edelläkävijä. Tätä keskustelua toivon myös tämän lakiesityksen tiimoilta valiokunnissa.
Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa esteettömyys ymmärretään edelleen liian kapea-alaisesti vain liikkumisen rajoitteiden kautta, mutta yhtä lailla meidän tulisi ymmärtää, että esimerkiksi tiedonsaannin, viestinnän ja kommunikaation esteellisyys asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan niin palvelujen käyttäjinä kuin myös laajemmin jokapäiväisessä elämässä sekä sujuvan arjen rakentamisessa. Tässä lakiesityksessä korostuu juuri tämä näkökulma.
Kuten todettua, esityksen sisältö on laaja ja koskettaa monia elämän ja arjen asioita. Tämä on näkynyt jo lausuntovaiheessa, jossa esitys on saanut runsaasti palautetta eri vammaisjärjestöiltä. Pääsävy näissä lausunnoissa on ollut positiivinen, ja esityksen on nähty perustellusti vahvistavan vammaisten ihmisten asemaa ja edistävän esteettömyyttä, mutta vielä korjattavaakin on jäänyt. Esimerkiksi Vammaisfoorumi on nostanut esille monia tärkeitä huomioita yritystoimintaan, digitaalisiin palveluihin ja verkkokauppaan liittyviin kysymyksiin, monien muiden ohessa. Nyt on tärkeää, että nämä kysymykset käydään perusteellisesti läpi eduskuntakäsittelyn aikana ja niihin löydetään ratkaisut. Siksi esitänkin, tai ainakin toivon, että valiokuntakäsittelyssä kuullaan mahdollisimman laajasti eri vammaisjärjestöjä ja heidän edustajiaan, koska siellä on paras näkemys ja ennen kaikkea valtaisa kokemusperäinen tieto siitä, mitä esteitä vammaiset ihmiset kohtaavat arjessaan niin työn, harrastusten, koulutuksen kuin yleisesti arjen sujuvuuden näkökulmasta ja mitä puutteita tässä lakiesityksessä vielä on.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kyllä muistuttaa jälleen kerran — olen näitä puheenvuoroja käyttänyt varmaan kymmeniä tästä pöntöstä — että vammaispalveluissa ja vammaisten oikeuksien edistämisessä ei ole kyse ylimääräisistä lisäpalveluista tai harkinnanvaraisista etuuksista vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Suomi on vielä pitkälti esteellinen ja rakennettu vammattomille ihmisille, joten muutoksilla alkaa olla jo kiire. Esteettömyyden ja palvelujen saavutettavuuden lisäksi vammaisten yhdenvertaisuus edellyttää myös positiivista erityiskohtelua, jossa mietitään aina yksilöllisesti, miten vammainen henkilö pääsee samalle viivalle ja miten hänelle mahdollistuvat yhtäläiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnassa. Nyt on tehtävä muutoksia, jotta aito yhdenvertaisuus toteutuu. Ja sitten on vielä huomioitava, että esteetön yhteiskunta on parempi meille kaikille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-04-21T17:58:43,2022-04-21T18:04:20,Hyväksytty,1.1
2022_42_140,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_42_141,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan lainsäädäntöä koskien erilaisten tuotteiden ja palveluiden sekä hätäkeskustoiminnan esteettömyyttä. Esteettömyysvaatimuksia olisi noudatettava, kun talouden toimija saattaa markkinoille lain soveltamisalaan kuuluvan tuotteen tai palvelun. Säännöksiä sovellettaisiin verkkosivustoissa ja mobiilisovelluksissa sekä niihin liittyvissä toiminnallisuuksissa. Hätäkeskustoiminnasta annettuun lakiin lisättäisiin yleiseen hätänumeroon vastaamista ja numeron esteettömyyttä koskevat säännökset. Hätäviestin rekisteröitymisvaatimuksesta luovuttaisiin.
Esteettömyysvaatimuksia sovellettaisiin sekä julkisiin että yksityisiin toimijoihin, kun nämä tarjoavat esteettömyyttä koskevan lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai palveluja kuluttajille. Esteettömyydellä tarkoitetaan sitä, että poistetaan tuotteiden ja palveluiden käytön esteet, jotta vammaiset ja toimintarajoitteiset henkilöt kykenevät havainnoimaan, käyttämään ja ymmärtämään tuotteita ja palveluja yhdenvertaisesti muiden kanssa.
Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää. Euroopan unionin väestön ikääntyessä niiden kuluttajien lukumäärä, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite, kasvaa huomattavasti. Tällä hetkellä EU-alueella on arviolta 120 miljoonaa ihmistä, joilla on jonkinasteinen vamma. Parantamalla tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palveluiden sisämarkkinoiden toimintaa voidaan vastata näiden kuluttajien ja alan teollisuuden tarpeisiin.
Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamia huomioita:
Direktiivin tavoite on sinänsä hyvä ja perusteltu, mutta kansallisessa voimaansaattamisessa on pidettävä järki kädessä. Toisin sanoen yrityksille ei pidä aiheutua niin suuria kustannuksia, ettei toiminnan tai palvelun säilyttäminen ole enää kannattavaa muutoskustannusten takia. On tärkeää, että Suomi saattaa direktiivin voimaan minimivaatimusten mukaisena eikä säädä päälle niin sanottua kansallista lisää, joka aiheuttaa yrityksille ylimääräisiä kustannuksia, koska tämä heikentäisi Suomen kilpailukykyä entisestään.
Erityisesti verkkokauppoja koskeva sääntely voi liian tiukkana johtaa siihen, että pienemmät yritykset eivät tarjoa palveluitaan verkossa, jos verkkokaupan esteettömyydestä aiheutuvat kustannukset muodostuvat liian suuriksi. Eli kohtuutonta rasitetta koskevaa poikkeusta on voitava soveltaa myös käytännössä. Erityisesti tämä koskee jo olemassa olevien tuotteiden tarjoamista myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi sähköisten kirjojen taittaminen uudestaan esteettömyysvaatimusten täyttämiseksi ei varmaankaan ole monesti kannattavaa, joten olisi varmistettava, ettei esteettömyysvaatimuksista aiheudu tilannetta, jossa vanhempia teoksia ei kannata pitää sähköisesti saatavilla, koska esteettömyysvaatimusten takia se olisi taloudellisesti kannattamatonta.
Mutta kuten jo mainitsin, direktiivin tavoite on todella hyvä ja perusteltu, kunhan pidetään järki kädessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+7.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-04-21T18:04:28,2022-04-21T18:07:06,Hyväksytty,1.1
2022_42_142,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 1/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 1/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Esittely, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_42_143,42/2022,2022-04-21,16.02,18.12,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ympäristönsuojelulakia ehdotetaan muutettavaksi jätteenkäsittelyn vakuuksien, niitä koskevien menettelyjen sekä lupamääräysten muuttamisten osalta. Velvollisuutta jätteenkäsittelyvakuuden asettamiseen täsmennetään, ja toiminnanharjoittajan velvollisuutta myötävaikuttaa luvan muuttamista koskevan aloitteen käsittelyyn tehostetaan. Samalla ehdotetaan, että toiminnanharjoittajaa kuullaan lupaviranomaisen laatimasta päätösluonnoksesta.
Esityksellä toteutetaan lihaluujauhon polttoa koskeva EU:n sivutuoteasetuksen muutos. Lisäksi ympäristönsuojelulain ja vesilain muutoksella on tarkoitus edistää ympäristötiedon saatavuutta ja henkilötietojen suojaa.
Kaiken kaikkiaan valiokunta pitää esitykseen sisältyviä säännöksiä tavoitteiltaan hyvinä mutta ehdottaa saamansa selvityksen perusteella eräitä muutoksia. Näin ollen valiokunta puoltaa yksimielisesti esityksen hyväksymistä muutettuna. Valiokunta ehdottaa ympäristönsuojelulain muuttamisesta annettavan lain hyväksymistä muutettuna, ja laki vesilain 11 ja 18 luvun muuttamisesta hyväksyttäisiin muuttamattomana.
Esitys edistää aiheuttaja maksaa ‑periaatteen toteutumista ja osaltaan myös hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan kaivostoiminnan ympäristölliset vastuut hoidetaan kaikissa tilanteissa.
Esityksessä ehdotetut olennaiset muutokset koskevat ympäristönsuojelulain jätteenkäsittelyn vakuuksia ja ympäristöluvan muuttamista. Lisäksi ensimmäisellä lakiehdotuksella toteutetaan EU:n sivutuoteasetuksen vaatimat muutokset lihaluujauhon polttoa koskevaan sääntelyyn. Jätevakuuden osalta laissa täsmennettäisiin, että velvollisuus jätevakuuden asettamisesta koskee myös muuta kuin ammattimaista tai laitosmaista jätteenkäsittelytoimintaa, jos toiminnassa syntyy merkittäviä määriä jätteitä.
Lupapäätökseen sisältyvät määräykset vakuuden asettamisesta, ja jatkossa siihen voitaisiin ottaa ehto, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on arvioitava vakuuden riittävyyttä ja tehtävä tästä ilmoitus viranomaiselle.
Täsmennetään, että jos ympäristöluvan alaisesta toiminnasta voi aiheutua ympäristönsuojelulaissa säädetyn pilaantumiskiellon alainen seuraus, viranomaisen on muutettava lupaa. Jos luvan muuttamista koskeva asia tulee vireille, toiminnanharjoittajalla on sakon uhalla velvollisuus toimittaa lupa-asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys. Mikäli toiminnanharjoittaja ei määräystä noudata, viranomainen voi hankkia selvityksen tämän kustannuksella.
Valiokunnan ehdottama muutos koskee 89 §:n 5 momenttia, jossa ehdotettiin säännöstä toiminnanharjoittajan kuulemisesta luvan muutospäätöksen luonnoksesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällainen menettely olisi vaikea sovittaa yleiseen hallintamenettelyä koskevaan lainsäädäntöön, ja näin ollen säännös poistettaisiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_42+2022+8.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-04-21T18:07:42,2022-04-21T18:11:19,Hyväksytty,1.1
2022_43_1,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Puolustusvaliokunnan vaali>>>Vaali  VAA 17/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on puolustusvaliokunnan täydennysvaali. Totean, että vaali on yksimielinen ja että eduskunta valitsee puolustusvaliokunnan jäseniksi ja varajäseniksi edustajille jaetussa monisteessa luetellut edustajat. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_43_2,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. — Avaan keskustelun. Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_43_3,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa‑ ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta. Lailla säädettäisiin sopimusta täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä, sillä osa sopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamisen määräyksistä edellyttää täydentävää ja selkeyttävää kansallista sääntelyä.
Yhdistynyt kuningaskunta erosi Euroopan unionista 1. helmikuuta vuonna 2020. Neuvottelut yhteistyöstä EU:n jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä sitä koskevaksi kauppa‑ ja yhteistyösopimukseksi saatiin päätökseen 24.12.2020. Euroopan unionin neuvosto teki 29.12.2020 päätöksen... [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ministeri Sarkkinen, hetkinen. — Pyydän, että sali hiljenee tähän asiaan liittyvät keskustelut poislukien.] Kiitoksia, puhemies! — Euroopan unionin neuvosto teki 29.12.2020 päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta 1.1.2021 alkaen, ja sopimus on tullut lopullisesti voimaan 1.5.2021. Kyseessä on niin sanottu unionisopimus, joka on suoraan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita velvoittava, eikä sitä saateta erikseen kansallisesti voimaan.
Suomen kannalta pääosa sopimuksen sosiaaliturvaa koskevista määräyksistä on sovellettavissa itsenäisesti kansallisen etuuslainsäädännön kanssa. Esityksessä ehdotetulle täydentävälle sääntelylle on kuitenkin tarve erityisesti sosiaaliturvalaitosten toimivaltojen vahvistamiseksi sopimuksen toimeenpanossa sekä eräiden kansallisten menettelyjen soveltamiseksi Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä sosiaaliturvaa yhteensovitettaessa.
Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä voimassa oleva sosiaaliturvajärjestelmiä yhteensovittava sääntely perustuu niin sanotuille EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksille 883/2004 ja 987/2009. Kauppa‑ ja yhteistyösopimuksessa on vastaavat yksityiskohtaiset sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat määräykset EU-jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille. Kyseessä on mainittujen EU-asetusten periaatteille ja säännöksille rakentuva sosiaaliturvajärjestelmiä yhteensovittava ratkaisu, jonka mukaisesti EU-jäsenvaltioiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaoikeuksia turvataan.
EU-sääntelyssä ja sopimuksen määräyksissä on myös eräitä poikkeuksia. Esimerkiksi EU-sääntelystä poiketen perhe-etuudet eivät kuulu kauppa‑ ja yhteistyösopimuksen soveltamisalaan, eikä sopimus sisällä työttömyysetuuksia koskevia määräyksiä työnhakumatkoja varten maiden välillä.
Sosiaaliturvan koordinaatioasetusten tueksi on säädetty kansallisesti eräistä toimivaltakysymyksistä sekä kansallisista menettelyistä asetusten toimeenpanossa. Lisäksi etuuslainsäädännössä on useita informatiivisia säännöksiä, jotka selkeyttävät asetusten toimeenpanoa etuuslainsäädännön kanssa. Kyseisiä lakeja asiassa ovat muun muassa laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa ja niin kutsuttu EESSI-laki eli laki sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista koskevan Euroopan unionin lainsäädännön soveltamisesta. Suoria viittauksia EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetuksiin on 20 kansallisessa laissa. Esityksessä ehdotetaan, että tätä kansallista sääntelyä, joka on luotu EU:n sosiaaliturvan koordinaatioasetusten toimeenpanon tueksi, voitaisiin soveltaa soveltuvin osin kauppa‑ ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvaa koskevien määräysten toimeenpanossa.
Arvoisa puhemies! Kyseessä on siis varsin juridistekninen esitys, jolla sidotaan kansallisten etuuslakien EU-tilanteita varten luotu toimeenpano kauppa‑ ja yhteistyösopimuksen määräyksiin tarpeellisilta osin. Lailla vahvistettaisiin rajat ylittävissä tilanteissa sosiaaliturvan toimeenpanon yhdenmukaisuutta yleisesti sekä sosiaaliturvan koordinaation jatkuvuutta Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä. Siten laki turvaisi yksilöiden sosiaaliturvaoikeuksien toteutumista rajat ylittävissä tilanteissa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-04-22T13:01:08,2022-04-22T13:05:23,Käsitelty,1.1
2022_43_4,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_43_5,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos ministeri Sarkkiselle asian esittelystä. Tämä on tärkeä esitys. Yhteistyön jatkaminen myös sen jälkeen, kun Iso-Britannia erosi EU:sta, on erittäin keskeistä ja tärkeää, ja sitä täytyy nyt rakentaa näiden erilaisten kahdenvälisten ja isompien sopimusten kautta. Aiemminhan meillä on ollut asioita, joissa on haettu mallia muun muassa opiskelijoille ja työntekijöille ja helpotettu heidän täälläoloaan — ja tässä helpotetaan nyt tätä sosiaaliturvakokonaisuutta.
Kyllä näinä päivinä tietysti ihan keskeistä on se, että meillä on vahvat kahdenväliset sopimukset Ison-Britannian kanssa myös turvallisuuskysymyksissä. Iso-Britannia ainakin toistaiseksi on aivan ratkaisevan tärkeä kahdenvälisissä sopimuksissa mutta myös monenvälisissä turvallisuuskysymyksissä Euroopassa ja Euroopan unionissakin, vaikka valtio ei enää EU:hun kuulukaan.
Tämä on tärkeä esitys ja omalta osaltaan tätä sosiaaliturvakokonaisuutta vie oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-22T13:05:24,2022-04-22T13:06:39,Käsitelty,1.1
2022_43_6,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_43_7,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! On tietenkin tärkeää, että tätä sosiaaliturvan yhteensovittamista rajat ylittävissä tapauksissa jatketaan Ison-Britannian kanssa siitä huolimatta, että brexit on tapahtunut. Tietenkin näissä aina on ollut haasteena EU-tasolla tämä 883/2004, minkä ministerikin täällä mainitsi, tämä Suomen asumisperusteisuus, joka poikkeaa monien muitten sosiaaliturvajärjestelmistä, jotka yleensä ovat tällaisia vakuutusperusteisia, työsuhteeseen perustuvia. Siinä mielessä erityisesti sitten, kun ruvetaan puhumaan siitä, mitkä sosiaaliturvaetuudet transportoidaan elikkä mitkä siirretään maasta toiseen, näissä on haasteita. Muistan Euroopan parlamentin ajalta, että tämä 883 oli oikein, voisi sanoa, semmoinen päänsärkydirektiivi, jonka kohdalla tiesi, että aina tulee asioita, joita pitää katsoa niin kuin Suomi-silmälaseilla ja miettiä, mitä tämä tarkoittaa nimenomaisesti suomalaisen sosiaaliturvan kannalta.
Tässä olisin tarkentanut, kysynyt ministeriltä, kun on ministeri paikalla, että kun mainitsitte, että perhe-etuudet eivät ole siirtyvissä nyt tässä Ison-Britannian kanssa tehtävässä sopimuksessa, eli tarkoittanee silloin lapsilisiä ja myöskin sitten kotihoidon tukea. Nämähän ovat olleet niitä, sanotaanko, jonkun verran ongelmia aiheuttavia, määrällisesti eivät niinkään suuria, mutta ovat mahdollistaneet myöskin tietynlaista väärinkäytösmahdollisuutta. Eli esimerkiksi kotihoidon tuessa on keskustelu ollut siitä, miksi kotihoidon tukea pitäisi maksaa ulkomaille, koska se on kuitenkin lähtökohtaisesti tarkoitettu sillä ajatuksella, että Suomessa niille lapsille, jotka eivät ole julkisessa varhaiskasvatuksessa, maksetaan kotihoidon tukea. Me emme pysty valvomaan, ovatko ulkomailla lapset julkisessa vai eivätkö ole vai kotona vai missä. Elikkä tämä on ollut yksi näistä asioista.
No, toinen kysymys liittyy sitten tähän työttömyysturvan tilanteeseen. Eli jos nyt ymmärsin oikein, niin työttömyysturvaa rajoitetaan siis niiltä osin kuin se liittyisi tähän työn hakemistilanteeseen elikkä tätä ei olisi enää mahdollisena. Brexitin yhteydessähän paljon Isossa-Britanniassakin puhuttiin näistä niin sanotuista puolalaisista putkimiehistä, ja nyt kun tämä brexit on tapahtunut, niin tuntuu, että ehkä sielläkin sitten on havahduttu siihen, että niitä puolalaisia putkimiehiä itse asiassa tarvittaisiin tässä tilanteessa, missä Ison-Britanniankin työmarkkinoilla on tietyillä aloilla osaamisesta pulaa.
Mutta voi sanoa, että tämä sosiaaliturvan yhteensovittaminen on siinä mielessä hyvin mielenkiintoinen kokonaisuus, koska tämä on ollut yksi niistä isoista kokonaisuuksista, jotka vaikuttivat siihen Ison-Britannian brexit-keskusteluun ja ylipäätänsä sitten tähän brexitiin. Elikkä siinä mielessä voisi sanoa, että tavallaan niitten jälkiä tässä nyt sitten vähän paikkaillaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-22T13:06:40,2022-04-22T13:09:44,Käsitelty,1.1
2022_43_8,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_43_9,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Essayah puhui todella hyvin, ja hänellä oli myöskin tärkeitä, täydentäviä kysymyksiä asiaan liittyen.
Tosiaan on todella tärkeää, että koska Britannia on tärkeä kumppani niin Suomelle kuin tietysti koko EU:lle jatkossa, niin saadaan tällä tavoin sopimusperusteisesti varmistettua, että erilaiset yhteistyön muodot mahdollisimman mutkattomasti toimivat.
Arvoisa puhemies! Haluan vain sen todeta, että on kyllä todella haikeaa käsitellä näitä brexitin seurauksena tulevia sopimuksia ja niiden kansallista toimeenpanoa, ja on tietysti Euroopalle todella vahinko, että näin todella kävi, että Britannia Euroopan unionin jätti. Tietysti voi spekuloida sitten monella asialla sen suhteen, miksi Britannian kansa kansanäänestyksessä tällaiseen lopulta päätyi: kuinka paljon tuli asiatonta, ulkopuolista vaikuttamista, kuinka paljon toisaalta sitten tällaista populistista tulella leikkimistä, jos tällaista termiä voi käyttää näinkin vakavassa maailmanajassa, jota nyt sitten elämme ja jossa koko Euroopan ja koko lännen pitäisi koota voimia yhteen ja pystyä sitten taistelemaan niiden ihanteiden ja ideaalien puolesta, joita meillä täällä lännessä demokraattisissa yhteiskunnissa on, jotka haluavat tehdä työtä ihmisoikeuksien ja vapaan kaupan, rauhan ja tällaisen oikeuteen perustuvan kansainvälisen järjestelmän puolesta. Todella tärkeää tietysti, että lännen rivit tässä mielessä pysyvät yhtenäisenä, ja hyvä, että näitä sopimuksia nyt tehdään tässä ikävässä tilanteessa, että Britannia ei enää EU:n jäsen ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-04-22T13:09:44,2022-04-22T13:11:43,Käsitelty,1.1
2022_43_10,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä — aikaa riittävästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_43_11,43/2022,2022-04-22,13.00,13.15,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin yhtyä edustaja Auton haikeuteen siitä, että olemme ylipäätään tilanteessa, jossa tällaisia sopimuksia joudumme tai pääsemme käsittelemään. Taustalla on brexit, ja tietenkin täällä varmaan itse kukainenkin olisi toivonut, että Britannian kansa olisi toisenlaiseen päätökseen kansanäänestyksessään päätynyt, mutta näin on käynyt ja tämän edessä ollaan. Nyt on tärkeätä varmistaa se, että nämä brexitin vaikutukset tavallisten ihmisten elämään ja myös sosiaaliturvaan olisivat mahdollisimman vähäiset ja se ihmisten sosiaaliturva pystyttäisiin rajat ylittävissäkin tilanteissa edelleen turvaamaan, vaikka Britannia ei enää EU-maa olekaan.
Tämän tavoitteena on siis jatkaa sosiaaliturvan yhteensovittamista Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä mahdollisimman pitkälle kuten ennenkin. Laki turvaa siten yksilön sosiaaliturvaoikeuksien toteutumista, mutta tämä laki itsessään ei perusta yksilölle uusia oikeuksia, vaan se juontuu näistä kauppa‑ ja yhteistyösopimuksen määräyksistä. Todella, vaikka tavoitteena on mahdollisimman pitkälle turvata oikeudet niin kuin tähänkin asti, joitain eroavaisuuksia on, kuten nämä perhe-etuudet, jotka eivät siis kuulu sopimuksen soveltamisalaan, ja sitten nämä työnhakumatkat, joista ei ole määräyksiä näissä sopimuksissa, toisin kuin EU-asetuksissa on. Eli tällaisia tiettyjä muutoksia ja heikennyksiä näiltä osin tapahtuu, mutta noin laajassa mittakaavassa voidaan ajatella, että sosiaaliturvan jatkuvuutta rajat ylittävissä tilanteissa turvataan jatkossakin.
Sitten, arvoisa puhemies, totean ehkä sivuhuomiona tästä 883:sta, että se on todella ehkä jonkinlainen ikiliikkuja, ja se on tässä omallakin ministerikaudellani ollut esillä, ja myös tällä kertaa siihen on löytynyt tämmöisiä näkökulmia, jotka Suomi-silmällä katsottuna ovat siellä enemmän tai vähemmän ongelmallisia. Sen eteneminen taas kerran sitten tyssäsi, ja saa nähdä, milloin ja kenen toimesta sitä uudelleen viedään eteenpäin. Sinänsä kiistatonta on, että uudistamistarvetta siellä on. Se on laaja kokonaisuus, ja varmaan eri mailla on siihen erilaisia näkökulmia, ja Suomella on ne omansa. Me tulemme niitä jatkossakin pitämään esillä, mutta tietysti toivon, että löydetään sitten sellaisia yhteisiä ratkaisuja, jotka ovat myös Suomelle hyväksyttäviä ja sitten toisaalta myös toteuttavat niitä tärkeitä uudistustarpeita, mitä asetuksessa on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_43+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-04-22T13:11:43,2022-04-22T13:14:20,Käsitelty,1.1
2022_44_1,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_2,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyysasteen nostaminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Hallitusohjelman mukaan työllisyysastetavoite edellyttää, että osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien, nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille lisätään. [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ministeri Sarkkinen, hetkinen. — Pyydän, että sali hiljenee kuuntelemaan ministerin esittelypuheenvuoroa, kiitoksia.] Kiitos, puhemies! — Erityisen tuen tarpeessa olevien, kuten ikääntyneiden, kohdalla tehostetaan pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin. Työn murrokseen luodaan turvaa osaamista kehittämällä, ja tässä tarkoituksessa muutosturvaa kehitetään parantamaan työntekijöiden osaamista ja työllistymistä.
Näiden hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi hallitus linjasi joulukuussa 2020 toimista, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Nyt eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä toteutetaan osa näistä toimista.
Hallituksen esitys sisältää ehdotukset työttömyyspäivärahan lisäpäivien asteittaisesta poistamisesta sekä uudesta, työttömyysvakuutusjärjestelmän kautta rahoitettavasta muutosturvakokonaisuudesta, joka tulisi työsopimuslakiin sisältyvän muutosturvan lisäksi tukemaan irtisanottujen uudelleentyöllistymistä.
Tämä uusi muutosturva kohdennettaisiin sellaisille yli 55-vuotiaille, jotka ovat olleet yli viisi vuotta saman, irtisanovan työnantajan palveluksessa ja jotka irtisanotaan tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä.
Hallituksen esitykseen sisältyy niin ikään joulukuussa 2020 linjatuista toimista ehdotukset, joilla toteutettaisiin tavoite siitä, että työnhakijaksi ilmoittautuminen, osaamis- ja työkykykartoitukset ja työllistymissuunnitelman tekeminen tapahtuisivat jo irtisanomisaikana ja että työllistymisvapaan käyttämistä työllistymistä tukeviin toimiin edistettäisiin. Lisäksi vahvistettaisiin 55 vuotta täyttäneiden ja saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työttömyysturvalaki sisältää kolme erilaista ikärajaa lisäpäiväoikeuden syntymiselle: 60 vuotta 1955 tai 1956 syntyneille, 61 vuotta 1957—60 syntyneille ja 62 vuotta 1961 tai sen jälkeen syntyneille.
Lisäpäiväoikeuden alaikärajaa on vuosien saatossa korotettu useasti. Näiden muutosten yhteydessä on tutkimuksissa havaittu, että lisäpäiväoikeuden menettäneissä ikäryhmissä työllisyys on vahvistunut.
Työttömyysturvan lisäpäiväoikeus voi kasvattaa ikääntyneiden työttömyyttä kahta kautta. Ensinnäkin lisäpäiväoikeuden olemassaolo saattaa kohdentaa irtisanomisia nimenomaan ikääntyneisiin, jolloin lisäpäivät eivät ehkäise ikäsyrjintää vaan päinvastoin toimivat tarkoitustaan vastaan. Toiseksi lisäpäiväoikeuden on tutkimuksissa arvioitu voivan heikentää ikääntyneiden työttömien uudelleentyöllistymisen todennäköisyyttä.
Tässä esityksessä ehdotetaan, että aluksi myöhennetään ja vuonna 1965 syntyneistä alkaen poistetaan palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäivien muodostama varhaisen työstä poistumisen väylä. Esityksessä ehdotetaan, että vuosina 1961 ja 1962 syntyneillä lisäpäivien ikäraja olisi nykyinen 62 vuotta. Vuonna 1963 syntyneillä ikäraja nostettaisiin 63 vuoteen ja vuonna 1964 syntyneillä 64 vuoteen. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden kohdalla esitetään, että lisäpäivämahdollisuus poistuisi kokonaan.
Nämä ehdotukset eivät vaikuta jo lisäpäivillä olevien tilanteeseen. Ne eivät myöskään vaikuta vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneiden mahdollisuuksiin päästä työttömyyspäivärahan lisäpäiville.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneille palkansaajille, jotka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella oltuaan saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Muutosturva muodostuisi irtisanotun palkansaajan yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja arvoltaan enintään kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Toisin kuin nykyisessä muutosturvassa uudessa muutosturvassa irtisanovan työnantajan koko, käytännössä sen palveluksessa olevien työntekijöiden määrä, ei vaikuttaisi irtisanotun oikeuteen saada muutosturvana tukea uudelleentyöllistymiseensä.
Esityksessä ehdotetaan, että oikeus 55 vuotta täyttäneitä koskevaan uuteen muutosturvaan edellyttäisi ilmoittautumista työnhakijaksi 60 päivän kuluessa irtisanomisesta, toisin sanoen jo irtisanomisaikana. TE-toimisto järjestäisi alkuhaastattelun viiden arkipäivän kuluessa työttömäksi rekisteröitymisestä. Tällä ehdolla edistetään irtisanotuksi tulleen työntekijän uudelleentyöllistymisen nopeuttamista, ja tavoite on se, että esimerkiksi osaamiskartoitukset olisi mahdollista tehdä jo irtisanomisaikana.
Uutena muutosturvana järjestettävän koulutuksen pitäisi edistää nopeaa uudelleentyöllistymistä antamalla ja vahvistamalla ammatillista osaamista ja yrittäjyysosaamista.
Muutosturvakoulutuksesta ja muutosturvarahasta muodostuva uusi muutosturva rahoitettaisiin muutosturvamaksulla, joka muodostuisi irtisanovan työnantajan osasta ja työnantajien kollektiiviseen työttömyysvakuutusmaksuun sisältyvästä yhteisestä osasta. Irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin irtisanomisen yhteydessä. Palkkasummarajat vastaisivat nykyisessä lisäpäivien rahoittamiseen kohdistuvassa omavastuumaksussa noudatettavia palkkasummarajoja, mikä tarkoittaisi, ettei maksua määrättäisi pienille työnantajille.
Arvoisa puhemies! Nykyisellään lyhennettyä työaikaa koskevan säännöksen mukaan työnantajan olisi ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle taikka osittaiselle sairaslomalle.
Esityksessä ehdotetaan, että 55 vuotta täyttäneiden oikeutta työajan lyhentämiseen vahvistettaisiin työaikalakiin tehtävillä muutoksilla. Tässä tarkoituksessa esitetään 55 vuotta täyttäneille saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta olleille työntekijöille vastaavaa oikeutta työajan lyhentämiseen kuin nykyisin on varhennetun vanhuuseläkkeen tai osittaisen sairasloman kohdalla.
Osa-aikatyötä koskevan ehdotuksen tavoitteena on työssäpysymisen edistäminen työn vapaaehtoista joustavuutta lisäämällä ja sitä kautta työssäjaksamista edistämällä. Tätä kautta edistetään työurien pidentämistä ja ikääntyvien työllisyyttä. Työnantajan velvollisuus ryhtyä töiden järjestelyyn edellyttäisi työntekijän esittämää pyyntöä, eikä oikeus työajan lyhentämiseen olisi subjektiivinen, vaan huomioon olisi otettava työnantajan toimintaan ja työnjärjestelyihin liittyvät erityiset tarpeet.
Arvoisa puhemies! Lopuksi tuon esiin, että hallituksen taannoiseen toimenpidekokonaisuuteen perustuen valmistellaan vielä erikseen esitykset ja toimenpiteet eräiden kuntoutuskomitean ehdotusten toteuttamisesta, työtulovähennyksen enimmäismäärän korottamisesta yli 60-vuotiaille sekä työssä jatkamisen edistämisestä tarkistamalla työturvallisuuslakia muutoksilla, joilla korostetaan iän ja ikääntymisen sekä työn fyysisen ja henkisen kuormituksen merkityksen huomioon ottamista. Nämä toimenpidekokonaisuuden osat valmistellaan erikseen.
Edelleen hallituspuolueet linjasivat, että 55 vuotta täyttäneille säädettäisiin eräissä tilanteissa oikeus 70 prosentin palkkatukeen kymmenen kuukauden ajaksi 25 viikkotyötunnin perusteella. Tältä osin toimenpidekokonaisuuteen sisältyvä toimi valmistellaan palkkatukiuudistuksen yhteydessä, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022. — Kiitos. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-04-26T14:01:26,2022-04-26T14:09:17,Tarkistettu,1.1
2022_44_3,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_4,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat yhdessä valmistelleet hallituksen esitystä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella tämän oltua saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Kokonaisuus muodostuu yhden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvarahasta ja arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavasta muutosturvakoulutuksesta. Esityksen mukaan muutosturvakoulutuksena järjestettävän koulutuksen tulee olla ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa koulutusta, joka edistää irtisanotun henkilön nopeaa uudelleentyöllistymistä. Muutosturvakoulutuksesta on sovittava työllistymissuunnitelmassa.
Hyväksyttävän koulutuksen määritelmä koskien pelkästään ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa koulutusta on kuitenkin liian rajattu. Muutosturvakoulutukseen tulisi hyväksyä myös tutkinnon osia, esim. hoiva-avustajakoulutukseen sisältyviä koulutuskokonaisuuksia, joita voidaan myöhemmin hyväksyä osaksi lähihoitajan tutkintoa. Tämä parantaisi huomattavasti irtisanotun työntekijän työllistymismahdollisuutta sote- ja varhaiskasvatusalalle, jossa työvoiman tarve on yksi suurimmista.
Arvoisa puhemies! Esityksellä on arvioitu olevan noin 200 miljoonan euron julkista taloutta parantava vaikutus vuoteen 2029 mennessä. Tämä vaikutus perustuu valtaosin työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta koituvaan työllisyyden arvioituun parantumiseen. Laskelmiin sisältyy kuitenkin riskejä, jos positiiviset työllisyysvaikutukset eivät toteudu. Mikäli lisäpäivien poistaminen ei johda ikääntyvien työntekijöiden työllisyyden parantumiseen, on seurauksena hyvin todennäköisesti työmarkkina-, asumis- ja toimeentulotukien käytön kasvu, millä puolestaan on julkisia menoja kasvattava vaikutus. Lisäpäivillä on ollut merkittävä vaikutus ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien toimeentulon turvaamiseen silloin, kun uudelleentyöllistyminen ei onnistu. Uusi muutosturvakokonaisuus ei tuo vastaavaa taloudellista tukea. Monet työttömät ovatkin todenneet, että ilman lisäpäiväoikeutta heidän tilanteensa olisi vielä heikompi, koska aktiivisesta työnhausta huolimatta töitä ei löydy kovin helposti 55 vuotta täyttäneille.
Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että esitys painottuu siihen, mitä tapahtuu, kun yli 55-vuotias irtisanotaan. Tarjolla on tällöin erilaisia muutosturvarahoja ja koulutusta, mutta onko näillä toimilla yli 55-vuotiaiden osalta aidosti työllistävä vaikutus?
Arvoisa puhemies! Muutosturvaosuus on käytännössä yhtä tyhjän kanssa, eikä kuukauden muutosturvaraha ja kahden kuukauden palkkaa vastaava muutosturvakoulutus tule varmaankaan todellisuudessa auttamaan merkittävästi kenenkään työllistymistä. Yli 55-vuotias irtisanottu on usein huomattavan heikossa työmarkkina-asemassa ja uudelleenkoulutuskin on vaikeampaa, eli tässä on isoja ongelmia myös.
Mutta kuka sitten tästä hyötyy? Hallituksen ratkaisusta hyötyvät keskikokoiset ja suuret yritykset, jotka haluavat irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Nykyisellään työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun irtisanomiensa työntekijöiden eläkeputkimenoista. Hallituksen suunnittelemassa uudessa mallissa työnantajan irtisanomiskustannukset ovat vain murto-osa eläkeputkimalliin verrattuna. Työnantaja tulee siis säästämään melkoisen määrän euroja, kun hän irtisanoo ikääntyneen työntekijän hallituksen poistaessa eläkeputkijärjestelmän. Toisaalta pienyrittäjien kustannukset kohoavat.
Arvoisa puhemies! Nyt sitten helpotetaan irtisanomista. Se tulee suurille yrityksille halvemmaksi, ja nämä ikääntyneet työttömät joutuvat sitten työvoimatoimistoon elikkä sinne aktiivimalli kakkosen piiriin tehtailemaan työhakemuksia, jos jotain löytyisi. Me näemme, mitä on käynyt meidän naapurivaltioissa, Pohjoismaissakin: ikääntyneiden työllisyys on ollut sitä, että se on jotain pieniä pätkätöitä tai osa-aikatyötä. Vaikka ne henkilöt ovat työkykyisiäkin, niin heitä nyt vähän yritetään pakottaa tällaisiin pätkätöihin.
Elikkä, arvoisa puhemies, näihin toimiin entiset työväenpuolueet ovat nyt Marinin hallituksessa ryhtymässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-04-26T14:09:22,2022-04-26T14:14:25,Tarkistettu,1.1
2022_44_5,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_6,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marinin hallitus on sitoutunut nostamaan työllisyysastetta maassamme monella eri tavalla, koska terve taloudenpito nojaa hyvään työllisyyteen ja koska työ on ihmiselle parasta sosiaaliturvaa. Hallitus on pureutunut tässä käsillä olevassa lakiesityksessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen parantamiseen. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi useita eri lakeja, kuten työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia ja työsopimuslakia.
Pidän lakiesityksen parhaimpina puolina sitä, että se haluaa panostaa ikääntyneempien työntekijöiden työssäjaksamiseen mahdollistamalla osa-aikaisen työnteon. Esityksen mukaan työntekijä, joka on ollut vähintään kolme vuotta samalla työnantajalla töissä, voisi pyytää siirtoa osa-aikatyöhön, jolloin työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla. Työnantajan olisi siten toimittava aktiivisesti töiden järjestelyissä, jotta osa-aikatyön tekeminen olisi mahdollista.
Sellainen menettely ei edelleenkään olisi mahdollista, että työntekijä vain ilmoittaa yksipuolisesti osa-aikatyöhön siirtymisestä, vaan muuttuvan työskentelyn toteuttaminen vaatii osapuolien välistä uutta sopimusta työaikaehdoista.
Esitys koskisi myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osittaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijän työajan lyhentäminen on hänen aloitteestaan lähtöisin, toimeentuloa ei voi täydentää sovitellulla työttömyysturvalla.
Arvoisa puhemies! Näen lakiesityksen tärkeänä mahdollisuutena edistää työntekijän työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Kun on pitkäänkin tehnyt samaa työtä ja ollut työelämässä 55 ikävuoteen mennessä jo useamman vuosikymmenen ajan, voi kaivata mahdollisuutta keventää työviikkotuntimäärää. Suomessa on edelleen kovin polarisoituneet työmarkkinat, joissa joko ollaan mukana sataprosenttisesti tai sitten niiden ulkopuolella työttömänä.
Ne elämäntilanteet vaihtelevat, jolloin haluaa ja pystyy olla täysillä mukana työelämässä. Sitten tulee aikoja, että vähempikin riittää. Erityisen hankalaa on tilanteessa, jossa oma jaksaminen alkaa olla kyseenalaista ja pelkona on kokonaan uupuminen ja pois tipahtaminen työelämästä. Siksi näen lakiesityksen mahdollistaman väylän osa-aikatyön tekemiseen varsin tervetulleena keinona pidentää varttuneemman työntekijäkaartin työuria niin, ettei tule ennenaikaisia sairauseläkkeelle jäämisiä.
Arvoisa puhemies! Kun pyritään parantamaan työllisyyttä ja saamaan enemmän työllisiä kannattelemaan hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita, on ensiarvoisen tärkeää huolehtia jo työelämässä mukana olevien jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Se, että jaksetaan olla mukana tekemässä töitä ja maksamassa veroja 30 tai 40 vuotta, ei ole itsestäänselvyys, vaan siihen pitää myös panostaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-04-26T14:14:40,2022-04-26T14:18:10,Tarkistettu,1.1
2022_44_7,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_8,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministerille esityksestä. Hallituksen tavoitteena on tosiaan vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Käsittelyssä oleva esitys on osaltaan tärkeä, sillä nyt edistetään myös ikääntyvien työllisyyttä. Samalla parannetaan irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-04-26T14:18:10,2022-04-26T14:18:37,Tarkistettu,1.1
2022_44_9,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että palkansaajan niin kutsutuista työttömyyspäivärahan lisäpäivistä eli eläkeputkesta luovutaan asteittain vuoteen 25 mennessä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi eräitä muita yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta parantavia muutoksia.
Esityksen vaikutuksia on haastavaa ennakoida. Ainakin pitäisi olla työpaikkoja, joihin työllistyä, ja yhtään työpaikkaa tämä esitys ei luo. Meillä ei ole myöskään tutkimusnäyttöä siitä, miten eläkeputkimenettelyn lakkauttaminen muuttaa työmarkkinoiden käytäntöjä. Työttömien yli 55-vuotiaana työllistyminen on lähtökohtaisesti ollut todella vaikeaa. Eläkeputki on ollut tässä kohtaa kansantaloudellisesti edullinen vaihtoehto. Yksilötasolla eläkeputken katkaiseminen voi olla todellinen tragedia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-04-26T14:19:54,2022-04-26T14:20:49,Tarkistettu,1.1
2022_44_10,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_11,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi Suomen työllisyyden haasteista on, että yli 55-vuotiaista aivan liian moni on työttömänä tai muuten työmarkkinoiden ulkopuolella. Yli 55-vuotiaissa on huomattavaa työvoimareserviä, joka kuitenkin monista syistä jää tällä hetkellä hyödyntämättä. Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa selkeästi pohjoismaisia verrokkimaita alempana. Korkeaa työllisyysastetta muissa Pohjoismaissa selittää osittain korkeampi osa-aikaisen työn osuus.
Tällä hallituksen esityksellä on tarkoitus parantaa yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa ja työllisyysastetta. Yli 55-vuotiailla on yleensä vielä motivaatiota ja valmiuksia tehdä työtä, eikä meillä yhteiskuntana ole varaa siihen, että nämä ihmiset tuupataan pois työmarkkinoilta. [Sari Sarkomaan välihuuto] Esitys poistaa työllistymistä heikentäviä kuoppia ja lisää uudelleentyöllistymisen tukea.
Esityksen myötä työttömyysturvan lisäpäiväoikeus poistuu 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Tämä siksi, että työttömyysturvan lisäpäivillä on tutkitusti osoitettu olevan työllisyyttä vähentävä vaikutus. Usein uuden työpaikan löytäminen on yli 55-vuotiaiden kohdalla haastavaa, minkä takia on tärkeää, että esityksessä on konkreettisia toimia myös uudelleentyöllistymisen tukemiseksi. Esityksen muutos työllistymisvapaiden pidentämisestä viisi vuotta samalla työnantajalla työskennelleillä työntekijöillä on tervetullut. Työllistymisvapailla työntekijä voi kehittää ja ajantasaistaa osaamistaan muun muassa osaamis- ja työkykykartoituksen avulla ja aloittamalla muutosturvakoulutuksen.
Arvoisa puhemies! Suomessa pitkäaikaistyöttömistä noin 43—45 prosenttia on 55 vuotta täyttäneitä ja ikääntyneet ovat nuoria ikäluokkia suuremmassa riskissä päätyä pitkäaikaistyöttömiksi. Myös erityisen pitkät työttömyysjaksot ovat 55 vuotta täyttäneiden työttömien kohdalla suhteellisen yleisiä. Koronapandemia on tehnyt yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyydestä entistä akuutimman kysymyksen. Meidän on ehdottoman tärkeää satsata siihen, että yli 55-vuotiaat työnhakijat pääsevät kiinni avoimiin työpaikkoihin. Ikäsyrjinnästä työmarkkinoilla on päästävä eroon.
On myös tärkeää, että hallituksen esityksessä yli 55-vuotiaiden mahdollisuutta osa-aikaiseen työhön parannetaan. Tämä tukee heidän työssäjaksamistaan ja työssäpysymistä, kun työnhakijoilla on mahdollisuus tehdä töitä heidän elämäntilanteeseensa sopivalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-04-26T14:20:49,2022-04-26T14:23:17,Tarkistettu,1.1
2022_44_12,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_13,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri ja edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hallitus linjasi jo itse asiassa vuonna 2020 joulukuussa näistä toimista, joilla edistetään 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä ja myös työssäjaksamista, eli näin kauan on tästä päätöksestä kestänyt siihen, että hallitus esityksen eduskuntaan on nyt tuonut. Totean, että kokoomus on kannattanut eläkeputken poistamista valtiovarainministeriön työllisyyspaketin suositusten mukaisesti. Päätös lisäpäiväoikeuksien poistamisesta on meidän mielestämme hyvä ja kannatettava, ja se on myös kokoomuksen tavoitteiden mukainen.
Lisäpäivien poistolla halutaan edistää siis ikääntyvien työllistymistä ja työllisyyttä. Lisäpäivillä on tutkimuksissa havaittu olevan työllisyyttä vähentävä vaikutus. Eläkeputki on aiheuttanut myös ikäsyrjintää, ja työttömyyden todennäköisyys on noussut selvästi työttömyysputken nykyisen alarajan kohdalla.
Me kokoomuksessa pidämme kiitoksen arvoisena myös sitä, että muutosturvaa parannetaan ja lisätään. Se on ymmärrettävää ja hyvä asia, ja myös tätä kokoomus on toistuvasti vaatinut. Ja on toisaalta kyllä historiallista, että vasemmistolainen ministeri esittää eläkeputken poistoa, vai oletteko, edustaja Zyskowicz, tästä eri mieltä? [Ben Zyskowicz: Vastauspuheenvuoro! — Naurua]
Tässä esityksessä esitetään siis lisäpäiväoikeuksien poistamista 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä tietyin porrastuksin, ja muutos ei vaikuttaisi jo työttömyysturvan lisäpäivillä oleviin henkilöihin eikä vuonna 1962 tai sitä ennen syntyneisiin.
Vahvistettu muutosturva luodaan myös nopeuttamaan uudelleentyöllistymistä, ja, niin kuin tuossa totesin, me kokoomuksessa sitä kannatamme. Uuteen muutosturvaan sisältyvät muutosturvakoulutus ja muutosturvaraha ehdotetaan rahoitettavaksi irtisanovan työnantajan muutosturvamaksulla ja työnantajan kollektiivisella työttömyysvakuutusmaksulla, johon lisättäisiin siis muutosturvan rahoitukseen kohdistuva yhteinen osa.
Tämän vaikutukset työllisyyteen ovat itse asiassa noin 8 300 vuoden 2029 loppuun mennessä. Tämä on yksi tämän hallituksen työllisyysvaikutuksiltaan merkittävimmistä toimista, mutta tämänkin vaikutukset ovat siis vain 8 300 työllistä.
Kun katsoin hieman niitä tavoitteita, joista yleisesti politiikassa puhutaan, niin kaikki puhuvat hyvästä pohjoismaisesta työllisyysasteesta ja sen tavoittelemisesta, ja sitä meidän tulisi yhdessä tavoitella. Me olemme muotoilleet kokoomuksessa tavoitteeksi kunnianhimoisen 80 prosentin tason. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella voi tehdä karkeita arvioita, miten työllisten määrän pitäisi kehittyä, jotta tuo tavoite saavutettaisiin, ja samalla voidaan arvioida, miten merkittäviä hallituksen päätökset ovat. Pohjaluvuthan löytyvät tähän Tilastokeskuksen aineistosta, ja sieltä selviää, että jos tämän toimen, joka nyt on esittelyssä, ja näiden laskelmien perusteella haluttaisiin päästä 80 prosentin työllisyysasteeseen vuonna 2030, niin tarvittaisiin vuoteen 2021 verrattuna päätöksiä, jotka ovat vaikutukseltaan 29-kertaiset tähän nyt esitettyyn, vasemmistohallituksen esittämään, eläkeputken poistoon. Eläkeputken poisto olisi vaikutukseltaan tähän tarvittavassa työllisten kokonaismäärässä siis varsin pieni.
Vaikka tämä keino onkin vaikutukseltaan hallituksen toimista mittavin, niin 80 prosentin työllisyysasteeseen on vielä valtava matka. Hallitusta on siis hyvä muistuttaa siitä, mitä edessä vielä on, vaikka tämäkin päätös on kestänyt kauan tänne eduskuntaan tuoda. Eläkeputki on kuitenkin ollut merkittävä omana aikanaan, mutta nyt on varsin perusteltua, että siitä luovutaan. Se on lisännyt ikäsyrjintää, ja me olemme sen poistamista kannattaneet. Kiitämme vasemmistohallitusta eläkeputken poiston esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-26T14:23:20,2022-04-26T14:28:26,Tarkistettu,1.1
2022_44_14,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_15,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädäntökokonaisuudella pyritään nostamaan 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta. On selvää, että tässä on kyse ongelmasta, jota on lainsäädännöllisin keinoin erittäin vaikeaa ratkaista. Muun ohella rakenteelliset seikat ohjaavat työnantajia palkkaamaan nuorempia. Työnantajilla on esimerkiksi velvollisuus maksaa osa työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksista. Iäkkään työntekijän myös uskotaan sairastelevan huomattavasti nuorempia työntekijöitä enemmän, mikä tietää lisää kuluja työnantajalle.
Esityksessä esitetään poistettavaksi asteittain palkansaajan työttömyyspäivärahan lisäpäivät. 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden tukemiseksi ollaan nyt luomassa muutosturvamallia, joka koskisi vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa olleita 55 vuotta täyttäneitä, jotka irtisanotaan tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Esitetyt toimet ovat kannatettavia, mutta lisäksi tulisi harkita sellaisia toimia, jotka poistaisivat rakenteellisia kannustimia nuorempien palkkaamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-04-26T14:28:26,2022-04-26T14:30:01,Tarkistettu,1.1
2022_44_16,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_17,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on ehdottomasti hyvää se, että halutaan olla kohentamassa 55 vuotta täyttäneitten työllisyysastetta, ja nämä niin muutosturvarahaan kuin muutosturvakoulutukseen liittyvät uudet esitykset ovat tärkeitä. Myöskin osa-aikatyön mahdollistaminen silloin, kun sekä työntekijä että työnantaja tästä pääsevät uuteen sopimukseen, on inhimillinen tapa laskeutua sieltä työelämästä sitten kohti eläkeikää.
Mutta ei niin hyvää, etteikö jotain huoltakin tässä esityksessä. Erityisesti olen miettinyt sellaisia henkilöitä, joilla tänä päivänäkin esimerkiksi on siellä työelämässä vaikeuksia vaikkapa heikentyneen terveydentilan kautta selviytyä eläkeikään saakka. Tiedetään, että eläkeputki on ollut tietynlainen inhimillinen tapa laskeutua sitten pois sieltä työelämästä. Mietin sitä, onko tässä hallituksen esityksessä tai mahdollisesti sen jälkeen ajatuksena, että yhä enemmän myöskin näitten ikääntyneitten työntekijöitten työssäjaksamiseen ja terveystarkastuksiin ja tämäntyyppisiin asioihin kiinnitettäisiin huomiota, koska siellä on paljon niitä ihmisiä, jotka ikään kuin roikkuvat työelämän syrjässä kiinni, ja moni toivoo itse, että pääsisi tähän eläkeputkeen ja sitä kautta pois. He eivät näe todellisia, oikeita mahdollisuuksia enää uudelleen työllistyä näillä erilaisilla toimenpiteillä, ja harva sitten siinä vaiheessa lähtee enää uutta ammattia hakemaan.
Vielä yksi sellainen, ajattelisin, positiivinen asia tässä esityksessä on se, että kun meillä on paljon puhuttu siitä, että Suomessa ikääntyneitten irtisanominen on ollut aivan liian helppoa — jos ajatellaan vaikkapa paperitehtaita, niin on ollut helppoa katsoa, mistä päin Eurooppaa se sitten kannattaa pistää kiinni, ja ehkä Suomesta on ollut helpompi kynnys pistää kiinni, koska on ollut eläkeputkimenettely — niin nyt jos sitten työnantajille tulee maksettavaksi näitä muutosturvaan liittyviä kuluja, voi olla, että se omalta osaltaan ehkä nostaa sitä kynnystä lähteä irtisanomaan nimenomaisesti juuri Suomesta.
Mutta juurikin näitten heikon terveydentilan omaavien henkilöitten inhimillinen kohtelu on oikeastaan se, mistä toivoisin, että jos ministeri kerkiää sanoa jonkun sanan. Itseäni ehkä tämä tässä esityksessä lähinnä huolestuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T14:30:02,2022-04-26T14:32:42,Tarkistettu,1.1
2022_44_18,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_19,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden lopettamisen taustalla on todellakin suurten ja keskisuurten työnantajien työttömyysturvamenojen maksuvastuun vähentämistavoite, ja siten itse asiassa tämä saattaa toimia jopa irtisanomisia helpottavasti, kynnystä madaltaen.
Joka tapauksessa tämä on todella lyhytnäköinen ja väärä esitys työntekijöiden, työttömien, näkökulmasta. Taloustilannehan on menossa yhä heikommaksi. Suomessakin hinnat nousevat rajusti. Energian ja materiaalien hinnat nousevat, talouden pyörät pyörivät yhä hitaammin, ja taantuma kurkkii jo nurkan takana. Riskinä on nähty myös harvinainen stagflaatiotilanne, jossa korkea inflaatio yhdistyy kasvavaan työttömyyteen ja talouden taantumaan. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaisten elintaso tulee laskemaan, köyhyys tulee lisääntymään, ja juuri tällaisissa tilanteissa tarvitsisimme vahvaa sosiaaliturvaa, emme todellakaan sen heikentämistä. Tulevinakin vuosina eläkeputkelle olisi, sanonko, huutava tarve. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-04-26T14:32:42,2022-04-26T14:34:18,Tarkistettu,1.1
2022_44_20,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_21,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin mielenkiintoinen tilanne, kun hallituspuolueitten jäsenet moitiskelevat hallituksen esitystä ja oppositiopuolueet täällä kehuskelevat hallituksen esitystä — ehkä tämä kertoo jotakin tästä ajasta ja tulevista ajoista.
Maailmahan muuttuu nyt joka hetki valtavaa vauhtia ja niin paljon, että voidaan puhua jopa uudesta maailmanjärjestyksestä ja sen luomisesta. Juuri tuli tuossa puhelimeen uutinen: metsäkoneyritys Ponsse ilmoitti, että maailman suurin metsäkonemarkkina on poistunut areenalta. Siitä voi jo heti vetää jonkinnäköisen johtopäätöksen, minkälaisia myllerryksiä meillä on vähän joka sektorilla menossa. Mehän olemme painiskelleet kasvavan työvoimapulan kanssa ja tulemme sen kanssa kyllä vielä painiskelemaan. Toisaalta meidän on näiden valtavien muutoksien takia nyt sitten kyllä nostettava omaa tuotantoamme ja omavaraisuuttamme ja on mietittävä vähän jokainen asia uusiksi: millä tavalla nämä asiat oikein hoidetaan ja millä tavalla me pärjätään, kun katkotaan näitä riippuvuussuhteita entiseen. Mutta miten tämä kaikki tehdään, jos niitä tekijöitä ei sitten ole?
55—69-vuotiaissa miehissähän on tuommoinen 60 000 ihmisen työllisyyspotentiaali, ja naisissa suurin potentiaali on 60—69-vuotiaissa, se on 40 000. Se on melkoinen työllisten potentiaali, mikä siellä on. Sen takia on erinomaisen hyvä ja kannatettava asia, että tämä potentiaali saadaan edes jossakin määrin käyttöön. Minä uskon vahvasti, että siellä on kokemusta, näkemystä ja ahkeruutta ulosmitattavissa huomattaviakin määriä. Haluaisinkin nyt ministeriltä kysyä: millaisia toimenpiteitä tarvitaan noin pitkällä tähtäimellä, jotta tämä valtava potentiaali saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-04-26T14:34:19,2022-04-26T14:36:38,Tarkistettu,1.1
2022_44_22,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_23,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse tätä esitystä tutkineena ja lukeneena jäin miettimään, kuinka näihin lisäpäiviin aikanaan on ajauduttu. Se oli 90-luvun laman jälkeen, kun oli suurtyöttömyys ja erittäin kova taantuma, ja siinä yhteydessä todettiin, että tarvitaan tämmöinen järjestelmä, millä turvataan näitten työttömien ihmisten, suurien joukkojen, toimeentulo. Nyt kun sitä vertaa tähän päivään ja meidän työmarkkinatilanteeseen ja työnantajien tarpeeseen pitää iäkkäämpiä työntekijöitä työmaalla — ja ennen kaikkea, kun ne ovat ammattitaitoisia ja hyviä työntekijöitä, niitten pitäminen siellä työmaalla on erittäin tärkeätä, koska riittävästi meillä ei valmistu nuoria korvaamaan näitä työntekijöitä — niin mielestäni me mennään tässä tilanteessa oikeaan suuntaan, koska ihmisten ja suomalaisten keski-ikä on noussut, yleiskunto on kasvanut ja työn tekeminen onnistuu ihan hyvällä mallilla. 
Tosin meillä on olemassa näitä raskaita ruumiillisen työn tehtäviä, ja siihen yhteyteen jäin miettimään, onko meillä tulossa näitä varten olevia helpotuksia esimerkiksi työterveydenhuollon kautta, joilla saadaan pidettyä nämä työkuntoisena tai sitten jos työkunto on laskenut niin paljon, voidaan siirtää työkyvyttömyyseläkkeelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-04-26T14:36:38,2022-04-26T14:38:08,Tarkistettu,1.1
2022_44_24,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_25,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies, puheenvuorosta. Ensinnä olisin halunnut edustaja Heinosen kysymykseen vastata, että mielestäni on hienoa, että hallitus poistaa eläkeputken. Näin olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin täysin hallituksen väristä riippumatta. Miksi näin? No, ensinnäkin eläkeputken poistaminen lisää työllisyyttä ja toiseksi se vähentää ikäsyrjintää.
Olemme tässä salissa ja yhteiskunnassa laajemminkin usein aika erimielisiä erilaisten politiikkatoimien vaikutuksesta työllisyyteen, mutta toisin kuin täällä perussuomalaiset sanoivat ja samoin kuin täällä edustaja Elo totesi, niin haluan sanoa, että tutkimus on täysin kiistatta osoittanut, että kun eläkeputken alarajaa on vuosien saatossa korotettu, niin puheena olevan ikäryhmän kohdalla työllisyys on kohentunut. Tästä tutkimus on täysin vakuuttavaa ja tästä voisimme olla yhtä mieltä.
Tämä tietysti johtuu siitä, että tämä eläkeputki eräänlaisena pehmeänä laskuna työttömyyden kohdatessa suuntasi — ja suuntaa jatkossa — tällaisissa tilanteissa irtisanomiset juuri niihin ikäryhmiin, joissa tämä eläkeputki oli pehmusteena olemassa. Ja usein tällaisten suurten valitettavien irtisanomisten yhteydessä, esimerkiksi tehtaan kaatuessa ja niin edelleen, on korostettukin sitä, miten iso osa voidaan hoitaa eläkejärjestelyillä, ja usein se on tarkoittanut juuri tähän eläkeputkeen ”pääsemistä” tai ”joutumista”.
Ongelmahan tässä on se, että vaikka emme kukaan tietystikään halua, että irtisanomiset kohdistuvat nuorempiin ihmisiin, niin nuorempien ihmisten, vaikkapa kolmekymppisten, ennuste työllistyä tämän työttömyysjakson jälkeen uudelleen on paljon parempi kuin näiden eläkeputki-iässä olevien.
Täällä perussuomalaiset sanoivat, että tämä ratkaisu ei luo yhtään uutta työpaikkaa, ja tämähän oli se retoriikka, jota esimerkiksi viime vaalikaudella edustaja Lindtman ja SDP usein tässä salissa käyttivät. [Timo Heinonen: Se oli silloin!] No, eihän se itsessään luo, niin kuin ei luo kannustinloukkujen poistaminen, niin kuin ei luo tämä vihreiden ja vasemmiston rakastama perustulo eikä työvoimahallinnon siirtäminen kuntiin eikä aktiivimalli kakkonen ja niin edelleen. Tässä onkin kyse sen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, että työnteon kannusteet vaikuttavat työllisyyteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-26T14:38:09,2022-04-26T14:41:19,Tarkistettu,1.1
2022_44_26,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä ehditään yksi puheenvuoro ja ministerin puheenvuoro. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_27,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Työllisyyden parantaminen on tämän hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä, ja pienistä puroista saadaan aikaiseksi isoja vaikutuksia. Nyt ollaan käsittelemässä 55 plus -vuotiaiden työllistymistä, mutta jos katsotaan, miten jo vuosi sitten uutisoitiin — Helsingin Sanomat itse asiassa teki tästä selvityksenkin — että Marinin hallitus oli, jo vuosi sitten, tehnyt yhtä järeät työllisyystoimet kuin Sipilän hallitus neljän vuoden aikana. [Timo Heinonen: Ei sitä uskonut kukaan!] Kun täällä aiemmassa puheenvuorossaan edustaja Heinonen vähätteli tämän hallituksen työvoimasaavutuksia, [Timo Heinonen: Se oli Hesarin juttu!] niin kyllä nämä tutkimukset puhuvat ihan sen puolesta, että tässä hallituksessa on tehty monia asioita oikein, ja meillä on vieläkin hallituskautta jäljellä. Ja tämä on yksi niistä vaikuttavista hallituksen esityksistä, joista muodostuu sitten iso vaikuttavuus, jolla saadaan meidän kestävyysvajetta ja tätä meidän koko hyvinvointiyhteiskuntaa rakennettua jälleen vähän kestävämmälle pohjalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-04-26T14:41:20,2022-04-26T14:42:30,Tarkistettu,1.1
2022_44_28,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_29,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että tämä on monitahoinen ja osin haastava esitys. Monitahoiseksi esityksen tekee se, että vaikutukset voivat olla erilaiset väestötasolla ja yksilötasolla. Väestötasolla esitys, lisäpäivien poisto, tulee tutkimustiedon perusteella nostamaan työllisyyttä ja nostamaan myös kyseisen ikäluokan tulotasoa työllisyyden kohenemisen kautta. Yksilötasolla se voi kuitenkin laskea tuloja, mikäli ihminen ei tuesta huolimatta uudelleentyöllisty ja ajautuu pitkäaikaistyöttömyyteen.
Työllisyyden vahvistuminen tulee kolmea kautta: ensinnäkin nykyiset lisäpäivät houkuttavat kohdistamaan irtisanomisia nimenomaan ikääntyviin työntekijöihin, joiden uudelleentyöllistyminen on tutkimustenkin tiedon valossa nuoria vaikeampaa. Toisaalta tällä esityksellä nostetaan ikääntyneen irtisanomisen kustannuksia, kun työnantajalle tulee maksettavaksi irtisanomismaksu, eli nostetaan kynnystä irtisanoa. Kolmanneksi me luomme uutta muutosturvaa tukemaan uudelleentyöllistymistä.
Näistä aiemmista lisäpäivien ikärajan muutoksista me tiedetään, että lisäpäiväoikeuden nosto lisää työllisyyttä ja tulotasoa kyseisessä ikäryhmässä — tämä perussuomalaisille vastauksena. Kuitenkin voi olla, että tämmöisen henkilön, joka tulee irtisanotuksi tästä huolimatta eikä hän uudelleentyöllisty, taloudellinen tilanne heikkenee suhteessa nykytilaan. Kuitenkin näiden henkilöiden oikeus velvoitetyöllistymiseen eli kunnan järjestämän velvoitetyöpaikan saamiseen säilyy. Tämä oikeus säilyy, ja myös ikääntyneiden palkkatukea tullaan parantamaan syksyllä annettavassa esityksessä. Näin näillä ihmisillä on mahdollisuus päästä takaisin ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle. Sen lisäksi yli 58-vuotiaalla tulee edelleen olemaan oikeus 500 päivän enimmäismaksuaikaan, ja esitys ei vaikuta lisäpäivillä jo oleviin tai vuonna 62 ja sitä ennen syntyneisiin.
Edustaja Lehdolle vastaan, että uuden muutosturvakoulutuksen rinnalla tulee jatkossakin ja edelleenkin olemaan nykyiset työvoimakoulutuksena suoritettavat koulutukset ja omaehtoinen opiskelu, eli tällä esityksellä tämä tulee lisäksi. Tämä ei poista näitä aiempia koulutusmuotoja, millä tutkintoja esimerkiksi voi suorittaa.
Edustaja Lehdolle, että tämän muutosturvarahan tarkoitus on nimenomaan osaltaan vaikuttaa siihen, ettei irtisanomisia kohdisteta ikääntyviin siinä määrin kuin nykyisin, eli nostetaan irtisanomisen kustannuksia ja kynnystä.
Edustaja Mattilan kanssa yhdyn näkemykseen siitä, että osa-aikatyön mahdollistaminen on tärkeä elementti parantaa työssäjaksamista ikääntyneiden kohdalla.
Edustaja Essayah nosti esiin tärkeän kysymyksen työkykyongelmien kanssa painivien ikääntyvien ihmisten tilanteesta. Siksi on erittäin tärkeää viedä eteenpäin kuntoutuskomitean moninaisia ehdotuksia, millä tähän problematiikkaan pyritään puuttumaan.
Lopuksi sanon, että kuten edustaja Kiviranta totesi, toimia ikääntyneiden työllisyyden vahvistamiseksi tarvitaan tämänkin esityksen jälkeen, ja lakimuutosten lisäksi me tarvitaan asennemuutosta, jotta me saadaan ikäsyrjintä suomalaisilla työmarkkinoilla loppumaan ja jotta me saadaan ikääntyneiden työntekijöiden osaamiselle [Puhemies koputtaa] ja työpanokselle sitä arvostusta, mitä tarvitaan. Tämä asennemuutos on pitkällä tähtäimellä se kaikista vaikuttavin [Puhemies: Kiitoksia!] ja tärkein asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-04-26T14:42:32,2022-04-26T14:46:10,Tarkistettu,1.1
2022_44_30,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_31,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Avaan keskustelun. Edustaja Kettunen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_32,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_33,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laajennettu oppivelvollisuus ja uusi oppivelvollisuuslaki tulivat voimaan syksyllä 2021. Laajennetun oppivelvollisuuden myötä kaikki alle 18-vuotiaat Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat jatkossa velvollisia osallistumaan myös perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Samalla kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuita täsmennettiin. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa perusopetuksen jälkeisen toisen asteen tutkinnon.
Eduskunnan vastaukseen sisältyvässä lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus seuraa ja arvioi oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia laajasti ja ryhtyy tarvittaviin toimiin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Juuri näin on nyt toimittu.
Tämä annettu hallituksen esitys perustuu uuden lain toimeenpanon alkuvaiheessa havaittuihin kehittämistarpeisiin, ja kaikki nämä ehdotetut muutokset toteutetaan oppivelvollisuuden laajentamiseen varattujen määrärahojen puitteissa.
Tähän esitykseen sisältyy pieniä muutoksia, jotka ovat tärkeitä oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksien turvaamiseksi eri opiskelijoiden kohderyhmien osalta.
Oppivelvollisuuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että jatkossa niin sanottuun lasten perusopetukseen osallistuminen katsottaisiin oppivelvollisuuden suorittamiseksi myös 17 vuotta täyttäneiden osalta. Tällä hetkellä tämä ei ole mahdollista, koska oppivelvollisuuslaki ei tunnista lasten perusopetusta 17 vuotta täyttäneiden oppivelvollisuuden suoritusmuotona. Tällä muutoksella mahdollistettaisiin opiskelun jatkaminen lasten perusopetuksessa, eli siinä omassa tutussa vanhassa peruskoulussa, sellaisissa tapauksissa, joissa se on nuoren kannalta tarkoituksenmukaisinta. Muutoksella siis vältettäisiin tilanne, jossa lainsäädäntö velvoittaisi nuoren siirtymään aikuisten perusopetukseen, mikä voisi aiheuttaa kohtuuttomia haasteita perusopetuksen loppuun suorittamiselle.
Lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös tarkennuksia opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevien alaikäisten osalta. Lain soveltamisalaa ehdotetaan rajattavaksi siten, että opiskelutarkoituksessa Suomessa oleskelevat rajautuisivat oppivelvollisuuden ja siihen liittyvän oppimateriaalien maksuttomuuden ulkopuolelle, vaikka heillä olisi kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta. Tämä on perusteltua, jotta opiskelu säilyisi näiden ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta vapaaehtoisena.
Oppivelvollisuuslakiin ehdotetaan myös lisättäväksi opiskelijan oikeus majoitus- ja matkakorvaukseen, jos päivittäinen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia, vaikka matka olisi alle 100 kilometriä, eli tämä koskee ennen kaikkea saaristoalueen opiskelijoita.
Lisäksi ehdotetaan nopeutettavaksi vaativaan erityiseen tukeen oikeutetun oppivelvollisen opiskelupaikan osoittamiseen liittyvää menettelyä, ja myös asuinkunnan tiedonsaantioikeuksia ehdotetaan laajennettaviksi, jotta asuinkunta voisi nykyistä paremmin toteuttaa oppivelvollisuuslain mukaista ohjaus- ja valvontavastuutaan.
Kansanopistoille esitetään valtionosuutena yksikköhinnan lisäksi maksettavaa oppivelvollisuuskoulutuksen oppimateriaalilisää, joka vastaisi tasoltaan ammatillisen koulutuksen oppimateriaalikustannuksia.
Tämän lisäksi ehdotetaan muutoksia koskien erityisen tuen päätöksen siirtämistä koskevaa sääntelyä ja muun muassa valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia.
Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Näin ollen ehdotettuja parannuksia ja selkeytyksiä voitaisiin soveltaa jo ensi syksynä järjestettävässä koulutuksessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-04-26T14:46:38,2022-04-26T14:50:44,Hyväksytty,1.1
2022_44_34,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_35,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Suuri kiitos ensinnäkin ministerille tästä esityksestä. On tärkeää, että oppivelvollisuuslakiin liittyviä kehitystarpeita nyt tarkennetaan, ja varmaan tässä matkan varrella niitä tulee jonkin verran vielä tulevaisuudessakin.
Esimerkiksi saaristossa asuvien opiskelijoiden majoitus- ja matkakorvauksiin tulee nyt muutosta, ja haluan kiittää ministeriä ensinnäkin tästä muutoksesta mutta myös kiittää kollega Sandra Bergqvistiä hyvästä työstä tähän liittyen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-04-26T14:50:44,2022-04-26T14:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_44_36,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Syksyllä 2020 käsittelimme eduskunnassa ja sivistysvaliokunnassa tätä oppivelvollisuusuudistusta, jossa todellakin oppivelvollisuus laajeni 18 vuoteen. Ja niin kuin tiedämme, kyseessä oli semmoinen erittäin suuri koulutuspoliittinen uudistus, ja voidaan sanoa, että se oli tavallaan tämmöinen puitelaki, joka sitten linjaa meidän koulutuspolitiikkaamme pitkälle tulevaisuuteen. Silloin kun tätä lakiesitystä käsittelimme, tuohon eduskunnan vastaukseen sisältyi itse asiassa yli 20 lausumaa, joissa edellytimme muun muassa sitä, että hallitus seuraa ja arvioi oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia laajasti ja sitten, mikäli korjattavaa löytyy, niitä esityksiä sitten tuodaan. On tietenkin selvää, että kun näin iso uudistus tehdään, niin kaikkea ei pystytä yhdellä kertaa tekemään vaan tarkennettavaa ja korjattavaa sitten löytyy, ja nimenomaan tästähän on nyt tässä sitten kysymys. Elikkä toimeenpanossa on tullut esille korjattavia asioita, ja niitä nyt sitten ministeri on tänne ansiokkaasti tuonut — oikein hyvä.
Yksi asia, mistä ainakin itselleni on tullut hyvin paljon palautetta, on tämä, jonka ministeri tässä jo mainitsikin. Elikkä jatkossa tämä niin sanottu lasten perusopetukseen osallistuminen katsottaisiin oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Tällä hetkellä on tosiaan se tilanne, että laki ei tunnista lasten perusopetusta oppivelvollisuuden suoritusmuotona, ja näin ollen 17-vuotiaat, jotka siellä ovat olleet, eivät ole voineet jatkaa oppivelvollisuuden suorittamista siellä. Nyt tämä sitten mahdollistuu, ja se on oikein hyvä asia, että ei velvoiteta turhan takia nuorta siirtymään, mikäli tämä perusopetus on sitten se paras vaihtoehto.
Toinen on tämä, jonka edustaja Ollikainen tuolla jo mainitsikin, elikkä tämä saaristolaisalueen opiskelijoita koskeva uudistus. Elikkä tulisi oikeus tähän majoitus- ja matkakorvaukseen, jos matka on hyvin pitkä.
Sitten siellä on noita vaativaan erityiseen tukeen liittyviä korjausasioita. Muun muassa varmistetaan se, että opiskelijan erityisen tuen tarve ja aiemmin käytetyt tukitoimet tulevat nuoren mukana, seuraavat sinne.
Ja vielä voisi mainita tuon, että kansanopistoille esitetään yksikköhinnan lisäksi tätä oppimateriaalilisää, jolloinka sitten paremmin se raha riittää näihin kaikkiin oppimateriaaleihin.
Mutta tosiaan minä haluan kiittää ministeri Anderssonia, tämä on erittäin tärkeä paketti. Ja ministeri varmaan tuo sitten lisää korjattavaa, jos sitä vielä löytyy. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-04-26T14:52:39,2022-04-26T14:55:08,Hyväksytty,1.1
2022_44_37,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_38,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vierailen itse hyvin paljon kouluissa, koska jos haluaa nähdä tulevaisuuteen, niin siellähän sen näkee. Tänään olin Kymintehtaan koulussa Kuusankoskella, Kouvolassa, ja voin ilokseni todeta, että mahtavat oppilaat, mahtavat opettajat ja mahtava meininki. Mutta ei se ihan hirveän pitkää oppilaiden kanssa vietettyä aikaa siellä koulussa vaatinut, että näki, miten hyvin moni oppilaista voi itse asiassa todella huonosti. Tämä tunne vain vahvistui niissä keskusteluissa, mitä kävin opettajien kanssa. Opettajat ovat melkoisen puhki, ja resurssit ja voimavarat siihen, että voitaisiin auttaa näitä heikossa asemassa olevia nuoria, ovat kyllä todella rajalliset.
Siinä mielessä edelleen, kun ajattelen tätä oppivelvollisuuden laajentamista, niin kun puhutaan rajallisista panostuksista, niin mihinkähän ne kannattaisi silloin panostaa? Näiden nuorten, jotka eivät voi hyvin, pakon kautta ohjaamisessa seuraavalle asteelle näen kyllä sellaisia riskejä, jotka huolestuttavat hyvin paljon. Ja sitten taas, jos jatkaa keskusteluita ammatillisten oppilaitosten opettajien ja ammattilaisten kanssa, niin kyllä siellä näkyy jo sitä, että tietyllä tavalla ei-motivoituneet oppilaat haastavat motivoituneiden oppilaiden arkea ja oppimista. Tämä on ollut huoleni, ja sanotaan näin, että se vahvistui tänään jälleen kerran — mitenkään väheksymättä sitä, etteikö ajatus ole luonnollisesti hyvä tässä kokonaisuudessa. Mutta kun rajallisilla resursseilla toimitaan, niin se on se realiteetti, mikä tulee jossain vastaan.
Yleisesti totean tähän hallituksen esitykseen sen, että sehän, että hallitus haluaa korjata niitä ongelmakohtia, mitä on nostettu esiin, on hieno asia — siitä kiitos. Koen, että se on tärkeää työtä. Kuten sanoin, en näe, että se korjaa sitä isoa haastetta, mikä meillä on.
Ja vielä yksi tärkeä nosto, mikä mielestäni tässä vaiheessa pitää tuoda esiin, on se, että kun näitä lisäkustannuksia mahdollisesti korjaussarjojen kautta tulee, niin niissä valtion kyllä pitää sitten pitää huoli siitä, että kunnat eivät joudu aivan ongelmiin rahoituksen kanssa. Eli haluan korostaa sitä, että pidetään huolta myös kunnista, jotta kunnilla on mahdollisuus pitää huolta meidän lapsista ja nuorista niin hyvin kuin he pystyvät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-04-26T14:55:08,2022-04-26T14:58:08,Hyväksytty,1.1
2022_44_39,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_40,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tehnyt koko poliisiuran ajan tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, ja olen kyllä nähnyt varsin läheltäkin, minkälainen muutos tässä on vuosien, jopa vuosikymmenien aikana tapahtunut. 
Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet, käytöshäiriöt ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet, ja yhteiskuntahan yrittää tässä kipittää näiden ongelmien perässä, mutta ikävä kyllä ollaan todella pahasti takamatkalla. Peruskoulustahan valmistuu vuosittain 6 000 nuorta, joilla ei ole riittäviä valmiuksia toisen asteen opintoihin.
Pelkkä oppivelvollisuusiän piteneminen ei näitä nuoria auta. Heidän tulisi saada riittävää ja oikea-aikaista tukea oppimisen tueksi. Tällä hetkellähän se ei toteudu, kun on siirrytty pienryhmistä inkluusioluokkiin, ja nyt apua tarvitsevat oppilaat eivät saa riittävää tukea oppimiseen, ja samalla muiden oppilaiden opetus kärsii, kun opettajalla ei ole aikaa opettaa heitä.
Vielä jokunen aika sittenhän tilanne oli se, että se opettaja todellakin opetti niitä muutamaa oppilasta, jotka tarvitsivat sitä jatkuvaa tukea, ja muu luokka meni siinä sitten automaattiohjauksella. Tällä hetkellähän se tahtoo olla niin, että opettaja juoksee pihoilla ja pusikoissa niitten pahiten oireilevien perässä — jotka sitten siinä samalla vielä yrittävät vahingoittaa itseään — ja opettaja ulos juostessaan huutaa luokkaan, että tehkääpäs tehtäviä siltä ja siltä sivulta, ja siellä on muutama oppilas, jotka ovat niin sanottuja tukioppilaita, jotka sitten tätä opetusta hoitavat. Tämähän on aivan kestämätön tilanne.
Tämmöiset pahiten oireilevat oppilaathan kuuluvat jo sairaalakouluihin, mutta hyvin usein tilannehan on se, että he ovat jo liian huonossa kunnossa, jotta heidät voisi ottaa sinne sairaalakouluun. Meillä jokaisella kuitenkin on lainkin suoma oikeus oppimiseen, ja mitäs silloin tapahtuu? Nämä pahiten oireilevat oppilaat palautetaan takaisin niihin suuriin inkluusioluokkiin, ja soppa on sitä myöten selvä.
On täysin selvä, että meillä on jatkuvasti kasvavia ongelmia koulutien alkupäässä ja resurssia olisi pitänyt kyllä suunnata sinne eikä sinne loppupäähän.
Opettajat ovat täysin loppu. Vastikään jututin useatakin opettajaa tuossa ja he sanoivat, että siellä moni on lähtenyt ja moni on lähtemässä, aivan sama minne, millä palkalla, kunhan pääsevät pois. Tämä ei tapahdu sen takia, että ongelmat ovat liian isoja, vaan siksi, että niille ei voi tehdä mitään ja täydellistä voimattomuutta koetaan.
Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa. [Puhemies koputtaa] Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. [Puhemies: Kiitoksia!] Tämä ei toteudu tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-04-26T14:58:09,2022-04-26T15:01:22,Hyväksytty,1.1
2022_44_41,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_42,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eloranta totesi, niin mehän silloin sivistysvaliokunnan mietinnössä totesimme, että tätä on hyvä seurata, ja on erittäin hyvä, että näin on tehty. Mielestäni sen osoittaa se, että tänne on nyt tämä niin sanottu korjaussarja tuotu, ja hyvä niin. Ja ehdotan sitäkin, että seurataan edelleen, koska tämä laki on niin hiljattain tullut voimaan ja toimeenpano on ollut vielä aika lyhytaikaista.
Erityisesti minä toivoisin kuulevani siitä, että nythän on seurattu varmasti niiden rahojen riittävyyttä näihin kustannuksiin, ja ainakin meidän alueella, Etelä-Pohjanmaalla, se on ollut täysin riittämätöntä. Kun olen tätä kysynyt muutaman kerran ministeriöstä, niin minulle on vastattu, että sitä edelleen seurataan, ja toivonkin nyt, että ministeri vastaisi, että milloin siitä seurannasta saadaan joitain lukuja. Nimittäin siitä on ihan kyllä faktaa, että se ei ole riittänyt niihin kustannuksiin, mitä tällä hetkellä on mennyt.
Kaiken kaikkiaan hyvä, että te olette tuonut tänne nyt tämän korjaussarjan, ja sitten tietysti toivon, että sitä rahaakin tulee lisää — nimittäin kuulinko oikein, että tähän korjaussarjaan ei tule kuitenkaan lisää rahaa, vaikka tämä lisää niitä velvoitteita, jos katsoo esimerkiksi matkakustannuksia?
Sitten kahdesta seikasta erityinen kysymys:
Esityksellä mahdollistetaan oppivelvollisuuden suorittaminen osallistumalla lasten perusopetukseen myös sen ajankohdan jälkeen, kun oppivelvollinen on täyttänyt 17 vuotta. Eli kunnat voisivat tapauskohtaisesti ja harkinnanvaraisesti mahdollistaa oppivelvolliselle opintojen jatkamisen lasten perusopetuksessa esimerkiksi silloin, jos oppivelvollisella on erityisen tuen tarvetta tai muutoin vaikea elämäntilanne eikä siirtymistä aikuisten perusopetukseen tai TUVA-koulutukseen nähdä tarkoituksenmukaiseksi vaihtoehdoksi.
Nyt täällä on ”tapauskohtainen” ja ”harkinnanvaraisuus”, ja minulle on tullut muutama soitto äideiltä, jotka ovat kertoneet tällaisesta nuoresta, joka ei olisi vielä ihan valmis lähtemään siitä perusopetuksesta ja jolle kyllä suodaan se perusopetuksen jatkaminen, mutta hänen piti vaihtaa koulua. Mielestäni jos vanhemmat ja lapsi itse toivoisivat, että hän saisi jäädä siihen kouluun suorittamaan perusopetuksen loppuun, se pitäisi suoda. Vaikka totta kai oppilaitoksilla on tällä hetkellä mahdollisuus tehdä se niin sanotusti vapaaehtoisesti, mutta näissä kolmessa tapauksessa sitä ei oltu tehty, vaan tämä nuori oli siirretty sitten niin sanotusti tarkoituksenmukaiseen koulutukseen, taidettu sitten TUVAan siirtää kaikki nämä kolme. Kun tämäkin on nyt harkinnanvarainen, niin toivoisin, että tässä tulisi kuitenkin... Me tullaan varmasti [Puhemies koputtaa] valiokunnassa kuulemisessa sitten kuulemaan näistä tarkemmin.
No niin, jatkan seuraavassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T15:01:22,2022-04-26T15:04:33,Hyväksytty,1.1
2022_44_43,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_44,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuuden pidentäminen on yksi hienoimpia päätöksiä, mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi ja vielä erittäin haastavissa olosuhteissa keskellä pandemiaa. Niin kuin tässä Eloranta ja Risikko ovat todenneet, niin tosiaan valiokunnassa me edellytettiin tarkkaa kriittistä seurantaa, ja nyt tämä korjaussarja on tulos siitä. On hyvä, että tehdään tätä seurantaa tietenkin jatkossa myös, ja toivon, että tämä käydään huolella läpi nyt myös valiokunnassa, jos syntyy sitten kriittistä keskustelua muilta osin.
Edustajat Kaunisto ja Kilpi nostivat esille täällä sellaisia argumentteja, jotka olivat hyvin tavallisia silloin siinä oppivelvollisuuskeskustelussa täysistunnossa. Nythän on niin, että tämä hallitus on satsannut koulutukseen kaikilla koulutusasteilla ja tehnyt nimenomaan todella reiluja ja mittavia koulutusinvestointeja. Meillä on taustalla esimerkiksi OECD:n raportti, joka osoittaa, että kun muut OECD-maat ovat menneet eteenpäin koulutuksen määrärahalisäyksissä, niin Suomi vuosina 2012–2018 oli niitä harvalukuisia maita, jotka sen sijaan leikkasivat koulutuksesta. Eli kyllä se kritiikin kärki pitää suunnata johonkin aivan muualle kuin tähän Marinin hallitukseen. Mutta toivon, että tämä käsitellään huolellisesti meillä valiokunnassa ja käydään kriittistä keskustelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-04-26T15:04:33,2022-04-26T15:06:21,Hyväksytty,1.1
2022_44_45,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_46,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tässä hallituksen esityksessä on kysymys varsin teknisestä päivityksestä, ja tietysti tärkeätä myöskin, että sitten täällä on nämä majoitus- ja matkatukituet näille saaristosta tuleville opiskelijoille. Pidän tärkeänä myöskin tätä kansanopistojen yksikköhinnan nostoa, jotta oppimateriaaleihin voidaan sitä kautta panostaa.
Mutta niin kuin tuossa edustajakollega Kilpi jo aikaisemmin totesi, niin tämä oppivelvollisuusiän nostaminen itsessään ei kyllä ole ollut mikään täysin ongelmaton toimenpide, vaikka täällä salissa hallituspuolueen edustajat näin antavat ymmärtää. Kyllä on tullut esille se, että meillä tällä hetkellä kouluissa on isoja ongelmia. Erityisesti näille erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille tarvittaisiin enemmän tukea, heille tarvittaisiin parempaa tukea ja aikaisempaa tukea. Tuntuu, että tässä nyt tällä oppivelvollisuusiän nostamisella rahat ovat menneet sitten myöskin niitten nuorien tukemiseen, jotka eivät sitä itse asiassa erityisesti ole tarvinneet, ja sitten taas ne, jotka sitä tarvitsisivat, ovat jääneet heikommalle.
Sitten opettajien puolelta tulee viestiä, että kunnissa rahat eivät ole riittäneet tämän oppivelvollisuusiän nostamisen toteuttamiseen. Siinä mielessä toivonkin, että ministerillä olisi mahdollisuus kommentoida sitä, onko nyt tosiaankin hallitus valmis varmistamaan, että kunnat selviävät nyt näistä uusista velvoitteista. Tätä viestiä tulee ihan koko ajan, ei pelkästään silloin ensimmäisenä syksynä, vaan edelleenkin näitä viestejä tulee kunnista.
Silloin kun oppivelvollisuusiän nosto tehtiin, todettiin, että tätä tullaan seuraamaan ja selvittämään, ja itseäni maaseutualueen asukkaana kiinnostaa se, että onko nyt jo nähtävissä, millä tavalla tämä uudistus on vaikuttanut koulumatkatuen myötä siihen, että pienten maaseutukuntien lukiot näivettyvät. Kasvukeskuksissa ei ehkä ymmärretä sitä, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun lukio kaatuu pienestä kunnasta. Sieltä häviää esimerkiksi osa kielten opettajista, ja se vaikuttaa välittömästi kansalaisopistojen kurssitarjontaan ja kulttuuritarjontaan ylipäätänsä paikkakunnalla. Elikkä tämäntyyppisiä kerrannaisvaikutuksia tulee siitä, jos meillä maaseutupaikkakuntien lukiot lähtevät heikentymään. Ja on nähtävissä tällä hetkellä aika monella alueella Suomessa tätä, että suurten keskuskaupunkien lukioitten vetovoima on kasvanut entisestään ja ennen hyvät, laadukkaat, tasokkaat maaseutulukiot hoippuvat selviytymisen partaalla. Mutta kiitoksia, arvoisa puhemies. Toivon, että ministeri kerkeää kommentoida näitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T15:06:21,2022-04-26T15:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_44_47,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_48,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen. Edustaja Essayah nosti esimerkiksi lukioitten tilanteen, ja meidänkin alueella on erittäin paha tilanne, koska aina ajatellaan näin, että vähintään 30 prosenttia tulisi kunnille valtionosuuksilla mutta näinhän ei tapahdu. Elikkä esimerkiksi meillä maksetaan melkein kaikki kyllä kaupungin potista tällä hetkellä. Ja nämä mitä tuli tätä ylimääräistä, niin siellä ei kyllä missään nimessä riitä ne rahat, mitä tähän lisättiin.
Mutta minä kiinnittäisin huomiota tähän yhteen kohtaan: esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi oppivelvollisuuden soveltamisalaa siten, että soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin opiskelijat, jotka opiskelevat Suomessa opiskelutarkoituksessa. Muutama lausunnonantajahan kantoi huolta, että maksuttomien oppimateriaalien ulkopuolelle jääminen vaikuttaa heikentävästi ulkomaisten opiskelijoiden ja osaajien houkutteluun suomalaiseen koulutukseen tai heidän vanhempiensa tänne tuloon. Tässä on varmasti arvioitu tämä näin, enkä tähän nyt ota kantaa tässä vaiheessa. Viittaan vain siihen, että kun Ukrainan pakolaisia on arvioitu tulevan tänne 40 000—80 000 ja nämä ovat suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia ja suhteellisen nuoria henkilöitä ja kun tilapäisen suojelun statuksen omaaville henkilöillehän kuuluu oppivelvollisuus, nämä kaikki — niin ainakin opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja valiokunnassa meille kertoi — niin nyt pitää tietysti katsoa, että kuinka paljon sieltä mahdollisesti sitten tulee sitä taloudellista rahoitusta. Ja ehdottomasti toivon, että Ukrainan pakolaisia autetaan. Tietysti kannan huolta niistä, jotka eivät hae sitä tilapäisen suojelun statusta, koska hehän jäävät sitten ulkopuolelle. Ja toivon, että ne jotka on yksityismajoituksessa, mahdollisesti opiskelevat suoraan etänä sinne Ukrainaan, olisivat tietoisia siitä, mikä ero on siinä, onko tilapäisen suojelun status vai ei. Mutta näin meille kerrottiin valiokunnassa, että se lakisääteinen oppivelvollisuus kuuluu heille ja heille kustantaa, ja mielestäni se on ihan järkevä päätös, ei siinä mitään, kunhan vain sitten sinne on rahat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T15:09:17,2022-04-26T15:11:58,Tarkistettu,1.1
2022_44_49,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. Totean, että tässä vaiheessa mahtuu vielä tähän aikatauluun yksi puheenvuoro ja sen jälkeen ministerin puheenvuoro. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_50,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Salissa ei kovin paljon väkeä ole mutta sentään kolme poliisitaustaista henkilöä — puhemies heistä yhtenä. Osoittaisin pohdintani hieman siihen, mitä edustaja Kilpi toi poliisitaustaisena, kuten itsekin ja siitä koulurauhasta. Itse tein vuosikymmeniä aluepoliisina ala-asteilla, yläasteilla, lukioissa ja ammattikouluissa liikenne- ja laillisuuskasvatustyötä, ja väittäisin edelleen, että jos poliisilla olisi ollut määrärahoja tähän toimintaan edelleen, myöskin näihin viime vuosiin asti, olisimme ehkä paremmassa tilanteessa monessa kiusaamistapaamisessa ynnä muissa. Tänä päivänä on valitettavasti vain se tilanne, että ei ole enää poliisilla voimavaroja suunnata niitä mihinkään kouluihin, korkeintaan pahimpiin pahoinpitely- ynnä muihin rikoksiin — tätä ennalta estävää työtä ei valitettavasti pystytä enää tekemään. Voisitteko, arvoisa ministeri, harkita esimerkiksi sisäministeriön kanssa jonkinlaista määrärahan osoittamista myöskin tähän työhön? Mielestäni se antaisi monelle nuorelle myöskin opiskelurauhan, verrattuna siihen, että hän joutuu tuolla koulumaailmassa kovinkin kiusatuksi eikä pysty siihen opiskeluun keskittymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-26T15:11:58,2022-04-26T15:13:28,Hyväksytty,1.1
2022_44_51,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_52,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille monista kysymyksistä.
Ajattelin lähteä liikkeelle tästä erityisestä tuesta, erityisen tuen tarpeessa olevista nuorista, ja tästä oppivelvollisuusuudistuksesta. Tietenkin voisin todeta näin, että jos nämä nuoret eivät ole koulussa, niin on kovin vaikeaa toteuttaa sitä heille kuuluvaa tukea, ja on kovin vaikeaa tavoittaa niitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka jättävät opiskelut kokonaan kesken peruskoulun jälkeen. Kun me olemme laajentaneet oppivelvollisuutta, tavoitteenahan on huolehtia siitä, että myöskin ne tuen tarpeessa olevat nuoret silloin olisivat ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Silloin he ovat myöskin meidän oppilas- ja opiskelijahuollon maksuttomien palveluiden piirissä, he ovat opinto-ohjauksen palveluiden piirissä, he ovat kaikkien niiden muiden palveluiden piirissä, mitä me koulutusjärjestelmän kautta maksutta ollaan haluttu nuorille järjestää. Se on selvää, että me emme voi myöskään ikään kuin sälyttää kaikkea vastuuta vain koulutuksen järjestäjille. Me tarvitsemme toimivia mielenterveyspalveluita, matalan kynnyksen palveluita, myöskin nuorille, mutta ei kannata lainkaan aliarvioida sitä, tai antaa liian vähän painoarvoa sille, kuinka tärkeää on, että nämä nuoret silloin ovat koulutusjärjestelmän piirissä ja sitä kautta myöskin meidän olemassa olevien palveluiden tavoitettavissa. [Marko Kilpi: Puhutaan niistä, jotka ovat siellä!]
Sitten mitä tulee perusopetukseen ja siellä annettavaan tukeen, niin haluan painottaa sitä, mitä olen aikaisemminkin tässä salissa sanonut, että mikään lainsäädäntö ei estä pienryhmäopetuksen toteuttamista. Tämä on täysin kuntapäättäjistä kiinni, miten oppimisen tukea kunnissa on haluttu toteuttaa ja kuinka hyvin pienryhmäopetusta on haluttu resursoida. Ja opetusministerinä minun vahva näkemykseni on se, että tärkeä lähtökohta oppimisen tuen järjestämiseen on se, mikä on oppijan kannalta se kaikkein paras ratkaisu. Meillä on erityisen tuen tarpeessa olevia oppijoita, jotka pärjäävät hyvin yleisopetuksen ryhmissä sopivalla tuella, sitten meillä on niitä opiskelijoita ja oppijoita, joille sopii pienryhmäopetus paremmin, ja totta kai silloin kannustan myöskin kuntia tästä huolehtimaan.
Pienten paikkakuntien lukioiden tilanteesta: Ainakaan vielä ei ole tullut tietoa siitä, että tämä uudistus olisi dramaattisesti vaikuttanut tilanteeseen. Toteaisin, että tämä väestörakenteen muutos kyllä on maakuntien lukioiden kannalta huomattavan paljon suurempi ongelma ehkä kuin se tulevaisuuden uhkakuva, ja siihen pitää varautua, eli se tulee vaikuttamaan paljon enemmän tähän meidän toisen asteen koulutusverkkoon.
Opiskelutarkoituksessa Suomeen saapuvat — sillä viitataan siis opiskelutarkoitukseen myönnetyllä viisumilla Suomeen saapuviin, jos tullaan esimerkiksi Uzbekistanista tai Vietnamista opiskelemaan tänne, mutta se ei vaikuta esimerkiksi niiden ukrainalaisten asemaan, jotka nyt tulevat Suomeen. Tosin on syytä painottaa, että toisen asteen osalta, jos he ovat täällä tilapäisen suojelun turvin, he eivät ole oppivelvollisia. Heillä on oikeus opiskella perusopetuksessa, perusopetus on maksutonta. Heillä on oikeus hakeutua toisen asteen opintoihin, [Puhemies koputtaa] mutta he eivät ole tämän oppivelvollisuuden piirissä, jos ei ole kotikuntaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-04-26T15:13:30,2022-04-26T15:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_44_53,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_54,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu. Edustaja Nurminen poissa, edustaja Kilpi poissa, edustaja Eloranta poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_55,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_56,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman tasa-arvoisimpia. Uusimmissa tutkimuksissa monet tekijät näyttävät kuitenkin tasa-arvon kannalta heikentyneen. Kun on kansainvälisesti verrattu eri maita, niin Suomi on edelleen niitä maita, joissa on kaikkein pienimpiä eroja eri koulujen välillä, kun oppimistuloksia tarkastellaan, mutta myös täällä on merkkejä siitä, että koulujen ääripäät ovat etääntyneet toisistaan. Tämä heijastuu alueiden välillä mutta erityisesti alueiden sisällä isoimpien kaupunkien eri kaupunginosissa. On syntynyt alueita, joissa oppimisen edellytysten tasaamiselle on selvä tarve, ja tiedetään, että alueiden eriytyminen sekä pandemiatilanteen aiheuttamat poikkeusolot ovat kiihdyttäneet oppilaiden välisten osaamiserojen kasvua.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti hallitusohjelman mukaisesti perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua ja tasa-arvoa vahvistavan Oikeus oppia ‑ohjelman joulukuussa 2019. Ohjelman yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla.
Erityisavustusta koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi on myönnetty opetuksen järjestäjille tässä maassa vuodesta 2012 lähtien. Valtionavustuksia koskevat tavoitteet ja toteutustavat ovat vaihdelleet hallituskausittain, ja maksettujen avustusten taso on niin ikään vaihdellut noin 15 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan euroon. Varhaiskasvatus tuli mukaan tasa-arvorahoituksen piiriin ensimmäistä kertaa vuonna 2018.
Nyt eduskuntaan tuodussa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisätään säännös erityisavustuksesta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Ehdotuksella vakinaistettaisiin tasa-arvoavustus osaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Tavoitteena on näin vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa ja vähentää yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vaikutuksia koulutukselliseen tasa-arvoon.
Säännöksen nojalla esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestäjälle voitaisiin myöntää erityisavustusta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Avustusta myönnettäisiin valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tämä vähentäisi rahoituksen hakuprosessiin liittyvää varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjien työmäärää, kun hakuprosessia ei tarvitsisi toistaa joka vuosi. Avustuksen käyttökohteista ja myöntämisperusteista ehdotetaan säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella.
Koulutuksellista tasa-arvoa edistävällä rahoituksella on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus oppilaiden ja opiskelijoiden opinnoissa etenemiseen. Tämän rahoituksen vakiinnuttaminen mahdollistaa nykyistä pitkäjänteisemmän ja ennakoitavamman tuen varhaiskasvatuksen toimipaikoille ja kouluille niillä alueilla, joilla koulutustaso on heikko ja työttömyysaste sekä vieraskielisen väestön osuus korkea. Myös OECD on suositellut tarveperustaisen rahoituksen kohdentamista sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla toimiville kouluille.
Laadukas ja tasa-arvoinen koulutus ja korkea osaaminen ovat taanneet Suomen menestymisen, ja tällä esityksellä osaltamme vahvistamme yhdenvertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja riittävän tuen sitä tarvitseville lapsille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-04-26T15:17:30,2022-04-26T15:21:36,Tarkistettu,1.1
2022_44_57,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_58,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin on erittäin tervetullut esitys ja täyttää hienosti myös näitä hallitusohjelman tavoitteita. On osoitettu tutkimuksessa, niin kuin ministeri sanoi, että tällä rahoituksella on ollut selvää vaikutusta. On tärkeää huomata myös, että tämä rahoitus, jota nämä hauraassa asemassa tai haurailla asuinalueilla olevat koulut saavat, hyödyttää ihan koko kouluyhteisöä. Ehkä tämä näkökulma jää usein huomioimatta.
Lisäksi on tärkeää muistaa, että Suomessa ollaan kuitenkin edelleen tilanteessa, jossa koulut sinänsä ja se annettava opetus on alueittain yhtä laadukasta, mutta tosiaan oppimiseroissa on suurta eroavaisuutta ja eriytyneisyyttä varsinkin suurissa kaupungeissa, niin kuin ministeri toi esille. Esimerkiksi Helsingin sisällä oppimiserot ovat suurempia kuin koko maan sisällä. Lisäksi tutkimuksessa on myös tuotu esille esimerkiksi maaseudulla asuvien poikien tilanne suhteessa oppimiserojen kasvuun. Eli koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu, ja se on tärkeää huomioida.
On todella tärkeätä, että myös tämän erityisrahoituksen tai PD-rahoituksen vaikuttavuutta seurataan tarkasti ja katsotaan, mitä ovat ne parhaimmat käytännöt, millä tavalla sitä eri kouluissa ja perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa myös toteutetaan. Mutta erittäin hyvää tässä on nimenomaan se, että nyt ennakoitavuutta tulee paljon enemmän ja tämä työ saa myös pitkäjänteisyyttä. Erittäin hyvä esitys, ja jälleen kerran toivon, että perehdymme tähän valiokunnassa erittäin syvällisesti myös tutkimustietoa kuunnellen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-04-26T15:21:37,2022-04-26T15:23:47,Tarkistettu,1.1
2022_44_59,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_60,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen myötä koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus menevät taas askeleen eteenpäin. Eli lakiin esitetään lisättäväksi säännös erityisavustuksesta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhtenä tavoitteena on kiinnittää erityishuomio tunnistettuun eriarvoistumiskehitykseen koulujen sisällä ja koulujen välillä, isojen kaupunkien sisällä ja alueiden välillä, sukupuolten välisissä osaamiseroissa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla. Tähän eriarvoistumiskehitykseen, joka tuli esille muutaman vuoden takaisissa Pisa-tutkimuksissa, on aivan ensiarvoisen tärkeätä puuttua.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta katsoi koulutuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä, että rahoitusjärjestelmän kehittäminen tarveperusteiseen suuntaan on tutkimustiedon perusteella erittäin perusteltua ja puuttuu juuri tähän ongelmaan. Valiokunnan hyväksymässä ponnessa totesimme, että ”koulutuspolitiikan rahoituksessa pyritään pitkäjänteisyyteen ja riittävään perusrahoitukseen hankerahoituksen sijasta ja että tarveperusteisesti koulutuksen perusrahoitusta ohjataan segregaation vähentämiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi kaikkialla Suomessa”. Elikkä ajatuksenamme oli nimenomaan, että kun hyvinvointialueille rahoitusta ohjataan sen mukaan, millaiset tarpeet kullakin alueella on, myöskin koulutuksessa olisi tärkeätä, että rahoitusta ohjataan enemmän niille alueille ja niihin kouluihin, joissa tarpeet ovat suuremmat, elikkä tulisi tämä tarveperusteinen periaate yhä enemmän myös sinne koulutuspolitiikkaan.
Voidaankin olla nyt tänään hyvin iloisia siitä, että tämä tasa-arvorahoitus tuodaan nyt pysyväksi osaksi Suomen koulutusjärjestelmää, ja tämä onkin hyvin tärkeä askel kohti laadukkaampaa ja tasa-arvoisempaa oppimispolkua. Samalla voidaan keventää opetuksen järjestäjien hallinnollista taakkaa, kun avustusta voidaan myöntää jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tämän tasa-arvorahan avulla voidaan vahvistaa oppimisen tuen suuntautumista juuri sinne, missä niitä lisäpanoksia tarvitaan, ja rahoituksen avulla voidaan puuttua oppimisen eriarvoistumiseen, joka todellakin on Suomen tämän hetken suurin koulutusta koskeva ongelma. On valtavan tärkeätä, että tämä eriarvoistumiskehitys onnistutaan pysäyttämään.
Kysymyshän on viime kädessä siitä, että huolehditaan siitä, että kukaan ei pääse putoamaan ja että jokainen oppisi koulutuksen aikana riittävät perustaidot ja voisi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja yhä useampi myös korkeakoulututkinnon. Yli 50 prosentin pitäisi siihen tavoitteeseen päästä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-04-26T15:23:47,2022-04-26T15:26:53,Tarkistettu,1.1
2022_44_61,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_62,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Rahoituslakiin sisällytettäisiin esityksen perusteella säännös erityisavustuksesta varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi ehdotetaan, että valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkemmat säännökset avustusten käyttökohteista ja myöntämisperusteista.
Arvoisa puhemies! Esityksen taloudelliset vaikutukset ovat jonkinmoiset. OKM on jakanut erityisavustuksia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen yli kymmenen vuoden ajan. Se on hieno asia. Myönnetyt summat ovat vaihdelleet siinä 15—60 miljoonan välillä, ja pysyvä rahoitustaso on tällä hetkellä hallituksen uusimman JTS-päätöksen mukaan hieman yli 15 miljoonaa euroa. Määrärahatason määräytyminen jää jatkossa julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarviossa ratkaistavaksi, eikä esityksellä ole varsinaisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Näin todetaan taloudellisista vaikutuksista täällä esityksessä.
On todella hyvä, että myönteisen erityiskohtelun rahoitus vakiinnutetaan osaksi rahoituslakia. Se on erittäin myönteistä. Tällä voidaan nyt myös toivottavasti lisätä sitä rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, mitä on kovasti korostettu tämän hallituskauden aikana. Valiokuntakin on siitä lausunut, aivan niin kun täällä on tullut esille. On myös kannatettavaa, että erityisavustusta voidaan myöntää ehdotuksen mukaisesti neljäksi vuodeksi kerrallaan.
Esitys ei kuitenkaan itsessään varsinaisesti takaa rahoituksen tasoa, vaan siitä päätetään aina normaalisti vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Tietysti jääkin nyt kysymys sitten, että miksi kehysriihessä ei tehty näiden nykyisten määräaikaisten avustusten tason pitämistä kuluvan vuoden tasolla. Se olisi tuonut vielä enemmän sitä pitkäjänteisyyttä ja ennakoivuutta. Nythän tällä hetkellä opettajien työmäärä on kasvanut ja erittäin paljon on haasteita, niin kun täällä on tullut esille. Meillä kun on paljon ongelmia näillä lapsilla, on oppimisvaikeuksia, on monia muita ongelmia, ja nyt tietysti tämä, että meille tulee hyvin paljon näitä Ukrainan pakolaisia ja he ovat tietysti tämän piirissä nyt saamassa tätä koulutusta, niin on tärkeää, että meillä sitä rahoitusta sitten tulevaisuudessa on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T15:26:54,2022-04-26T15:29:45,Tarkistettu,1.1
2022_44_63,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_64,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esityksen esittelystä. Täällä on moni edustaja pitänyt jo erittäin hyvän puheenvuoron ja kuvaillut tätä tilannetta, ja edustaja Risikko tuossa hyvin pitkälti omia ajatuksiani toikin jo esiin.
Hyvää on paljon. Niin kuin edustaja Risikkokin nosti esiin, on tärkeätä, että tämä erityiskohtelun rahoitus vakiinnutetaan osaksi rahoituslakia ja että ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä mahdollisesti ja toivottavasti saadaan lisää.
Mutta kyllä itsellänikin huoli nousee vahvasti meidän taloudellisesta kantokyvystä. Kuulun siihen porukkaan — varmasti tässäkin salissa meitä on — jotka ovat valmiita koulutukseen panostamaan hyvin merkittävästikin, mutta niin kuin tässä edellisessäkin kohdassa nousi puheenvuoroja, niin tulee aina sellainen olo, että ymmärretäänköhän me kaikki, ettei sitä rahaa ole rajattomasti, ja siinä mielessä aina huoli nousee siitä priorisointikyvystä, mikä ehkä tällä hallituksella on hieman kyseenalainen ollut. Se tässäkin nousee itselläni huoleksi. Eli erinomainen, tärkeä asia, kuten edustajat täällä ovat nostaneet esiin, mutta kyllä juuri tämä talouspuoli sitten alkaa siinä nostamaan päätään esiin.
Koska vaihtoehtoja yleensä halutaan, niin kokoomushan on taklannut omissa vaihtoehtobudjeteissaan näitä ongelmia nimenomaan tekemällä määräaikaisia tasokorotuksia ja määrärahakorotuksia. Eli tässä mielessä korostan sitä, että paljon on hyviä asioita, joita tehdään, ja politiikan ja poliitikon tehtävä on yleensä vähän valita niiden välistä, koska rahaa ei aivan rajattomasti valitettavasti Suomessakaan ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-04-26T15:29:45,2022-04-26T15:31:58,Tarkistettu,1.1
2022_44_65,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_66,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille alustuksesta ja esittelystä. — Tämä esitys sinällään on todella tärkeä, ja tässä tietysti käsitellään esi- ja perusopetusta ja alueiden eriytymistä ja koulutuksen tasa-arvoa, mutta itse kun kuuntelin keskustelua, ajattelin, että on pakko käyttää puheenvuoro ja haluaisinkin ministerille tuoda tiedoksi esimerkiksi yläasteikäisten opiskelijoitten paineet jatko-opiskelusta ja miten heitä tuetaan. Just tapasin tamperelaisia lukiolaisia — täällä juuri käytiin salissa keskustelua heistä — ja meillä ei pääse edes omiin lukioihin kuin hirveän korkealla keskiarvolla. Katsoin, että meillä Tampereen lyseon lukion keskiarvo oli 9,3, että pääset edes sinne jatkokouluun. Haluaisin, että just tämmöiset paineet ja sitä kautta koulutuksen tasa-arvo huomioidaan myös tässä, että miten nuoret saavat sitten jatko-opiskelupaikkaa myös tämän perus- ja esiopetuksen jälkeen. Toivoisin, että myös tähän ministeri voisi kiinnittää huomiota.
Sinällään tämä kuuluu vähän siihen äskeiseen keskusteluun, mutta en siinä kerinnyt aikataulun puitteissa saamaan puheenvuoroa ja halusin tämän kuitenkin ministerille tuoda tietoon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-04-26T15:31:58,2022-04-26T15:33:20,Tarkistettu,1.1
2022_44_67,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_68,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä tasa-arvorahan vakinaistaminen on sinällänsä ihan kannatettavaa. Meillä suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on tämä mahdollisuuksien tasa-arvo, joka on omalta osaltaan menneinäkin vuosikymmeninä ollut mahdollistamassa sosiaalista nousua ja ihmisten täyden potentiaalin haltuunottoa, eli se on tietenkin tärkeä osa meidän koulutusjärjestelmämme ihan tämmöistä ideologista pohjaa.
Tätä tasa-arvorahaa on myöskin tarkoitus suunnata varhaiskasvatuksen puolelle. Mietinkin, että kun kuitenkin tuo varhaiskasvatuksen suurin ongelma on tällä hetkellä se valtava työntekijäpula, niin kyllähän varhaiskasvatuksen suurin laatu tulee siitä, että ryhmäkoot ovat tarpeeksi pieniä, että siellä on tarpeeksi paljon aikuisia ihmisiä ja että siellä jokainen lapsi saa sitä huomiota, jota tarvitsee. Ja siinä mielessä mietin, miten tärkeää olisi huomioida näissä, kun puhumme tasa-arvorahasta ja laadusta, että juurikin riittävä määrä työntekijöitä ja tarpeeksi pienet ryhmät ovat ihan oleellinen osa varhaiskasvatuksen laatutekijöitä.
Sitten täällä näissä hallituksen perusteluteksteissä on huomioitu, että varhaiskasvatus on juuri sitä, mikä korottaa monestikin oppimisvalmiuksia ja sitä, että lapsi on sitten valmiimpi sinne koulun ryhmiin. Kristillisdemokraatit ovat kannattaneet kaksivuotista esiopetusta tällaisena vapaaehtoisena, ja tätähän tällä hetkellä Suomessa ollaan sitten monilla paikoilla myöskin kokeilemassa.
Mutta sitten täällä on hivenen tätä asenteellista tekstiä kotihoidon tuesta, kun jälleen kerran puhutaan, eli taas täällä todetaan näin, että ”Suomessa lapset aloittavat muita Pohjoismaita myöhemmin varhaiskasvatuksen. Yksi syy tähän on se, että Suomessa on mahdollista saada alle kolmevuotiaan lapsen ja tämän alle kouluikäisten sisarusten kotihoidon rahallista tukea”, ja sitten myöhemmin on kerrottu siitä, miksi sitten erityisesti esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset äidit ovat kotona. Mutta tässä jälleen tulee esille se, että kyllähän tätä ongelmaa pitää lähteä ratkaisemaan sieltä käsin, että naisten työmarkkina-asemaa parannetaan, naisten työmarkkinavalmiuksia parannetaan. Se on se ykkösasia, eikä niin, että taas kotihoidon tuki on rivien välistä nostettu tässäkin hallituksen esityksessä jollakin tavalla syyllisten penkille. Siinä mielessä ajattelen, että on tärkeätä ratkaista niitä ongelmia, joita on niitten naisten työmarkkinavalmiuksissa, jotka eivät pääse työmarkkinoille, ja panostaa heihin, eli tämä lasten kotihoidon tuki ei ole se, mitä pitää nyt tässä lähteä rivien välistä kritisoimaan.
Mutta, arvoisa puhemies, niin kuin totesin, niin sinällänsä tämä vakinaistaminen on ihan kannatettavaa, kunhan sitten jostakin aina löydämme rahoituksen kaikkiin näihin tärkeisiin asioihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T15:33:20,2022-04-26T15:36:32,Tarkistettu,1.1
2022_44_69,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_70,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin liittyen tähän varhaiskasvatuksen laatuun. Se on juuri niin kuin tässä edustaja Essayah totesi, eli henkilöstön riittävä määrä, henkilöstön riittävä koulutustaso ja riittävän pienet lapsiryhmät vaikuttavat aivan olennaisesti siihen, kuinka laadukasta varhaiskasvatus on ja miten henkilöstö viihtyy ja jaksaa. Ja kun tätä tasa-arvorahoitusta varhaiskasvatukseen jaetaan, niin sehän on käytettävissä juurikin niiden lisäihmisten palkkaamiseen siellä varhaiskasvatuksessa. Tämä sama kehitys, mistä on paljon puhuttu koulujen yhteydessä, näkyy totta kai myöskin päiväkodeissa: jos on alue, jossa on vaikkapa paljon vieraskielisyyttä tai matala koulutustaso, niin totta kai myöskin ne oppimisen tuen tarpeet jo varhaiskasvatuksen vaiheessa ovat suurempia.
Sitten liittyen näihin taloudellisiin vaikutuksiin: jokainen hallitushan voi sitten itse mitoittaa tämän tasa-arvorahoituksen määrän sen mukaan, mikä tämän taloudellisen kantokyvyn arvioidaan olevan. Eli nyt tässä julkisen talouden suunnitelmassa on varattu tämä 15 miljoonan pysyvä määräraha, joka on siellä pysyvästi aina kehyksissä, ja sen lisäksi tämä hallitus on jakanut merkittävästi sen päälle tällaista määräaikaista. Jokaisena vuotena tähän asti on jaettu tasa-arvorahoitusta niin päiväkodeille kuin peruskouluille, ja näin ovat myöskin aikaisemmat hallitukset tehneet. Eli vuodesta 2012 lähtien tätä on jaettu, mutta tämän rahoituksen summa on vaihdellut eri hallituskausien aikana riippuen sitten siitä, paljonko hallitus on katsonut, että on varaa tähän tärkeään tarkoitukseen laittaa. Nyt erotuksena on se — sanotaan nyt, että jos edustaja Kauniston edustaman puolueen esitys tämän koko rahan vakinaistamisesta toteutettaisiin ilman tätä lakimuutosta, niin silloin näitä avustuksia edelleen jaettaisiin aina vuosi kerrallaan: kunnat hakevat, kunnat raportoivat, sitten vuoden päästä haetaan, raportoidaan, aina uudestaan. Tämän lakimuutoksen myötä, kun vakinaistetaan tämä tasa-arvorahoitus ikään kuin omaksi erilliseksi valtionavustukseksi lainsäädännössä, mahdollistetaan myöskin sitä, että nämä kerralla myönnetyt avustukset voidaan käyttää jopa neljän vuoden aikana — mikä totta kai kuntien näkökulmasta ihan huomattavasti helpottaa sitä hallinnollista työtä ja mahdollistaa ihan eri tavalla myöskin sen työn ja toiminnan suunnittelun pitkäjänteisemmin, kun on pidempiaikainen näkymä siitä, paljonko rahaa on käytettävissä ja minkä tyyppisiin henkilöstöresursseihin.
Sitten lopulta edustaja Nurmiselle liittyen lukioiden korkeisiin keskiarvoihin. Tämä on tietenkin taas kerran myös kuntapäättäjien asia päättää, paljonko halutaan lukiokoulutuksen koulutustarjontaa omassa kunnassa. Jos lukioiden keskiarvo on hirvittävän korkealla, niin yksi tapa reagoida siihen toki on lisätä lukiokoulutuksen tarjontaa siinä kaupungissa tai kunnassa. Kun on puhuttu näistä oppivelvollisuuden vaikutuksista [Puhemies koputtaa] ja siitä, lähdetäänkö entistä enemmän sinne keskuskuntiin, niin jos keskiarvo on korkea, niin yhtä todennäköisemmin lähdetään myöskin niiden pienempien kehyskuntien lukioihin, joissa keskiarvo sitten on matalampi. Eli näin [Puhemies koputtaa] ainakin itse näen, että tätä suuntausta ja liikennettä on varmaan molempiin suuntiin. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-04-26T15:36:32,2022-04-26T15:40:00,Tarkistettu,1.1
2022_44_71,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_72,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia jatkamalla mahdollisuutta myöntää kustannustukea myös Euroopan komissiolle tilapäisten valtiontukipuitteiden 3.12 jakson nojalla ilmoitetun tukiohjelman nojalla. Ohjelmaan perustuvan lakiesityksen mukaan yritys voisi saada kustannustukea, jos siihen kohdistuu pandemian hallintaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitustoimi ja yrityksen 2,3 miljoonan tukikiintiö olisi täynnä tai täyttymässä, mutta yritykselle olisi edelleen perusteltua myöntää kustannustukea. Suurin myönnettävä tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa. Yrityksen kattamattomia kiinteitä kustannuksia voitaisiin korvata 12 miljoonan enimmäismäärään saakka. Tukikausi ja menettely vastaisivat voimassa olevaa kustannustukea. Valtiokonttori toimisi valtionapuviranomaisena, eli kyse on käytännössä jo aiemmasta laista: sen täydentämisestä suurten yritysten osalta.
Lain tavoitteena on koronapandemian hallintaan liittyvistä kielto- ja rajoitustoimista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen. Hakuaika alkaisi toukokuussa 2022. Tuki on aiemmin ollut käytössä vajaa vuosi sitten, ja sitä myönnettiin 18 miljoonaa euroa. Koska tuen piirissä olevien yritysten tukisummat ovat jo varsin suuria, tuki edellyttää julkisen vallan rajoitustoimia ja tuella voi olla merkittävää päällekkäisyyttä meneillään olevan kustannustuki- ja sulkemiskorvaushaun kanssa, tukeen budjetoitava summa on arvioitu alhaiseksi, eli noin 6 miljoonaa euroa.
Ehdotettu laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun komission hyväksyntä tuelle on saatu. Voin sanoa, että ennakkotietona on, että komissio olisi perjantaina tämän jo antanut.
Kustannustuen kuudennen kierroksen valmistelun yhteydessä talousvaliokunta edellytti työ- ja elinkeinoministeriöltä kaikki hallinnonalat kattavaa sekä kansainvälisen toimialoittain jäsennellyn vertailun sisältävää selvitystä koronapandemian aikana myönnetyistä yritystuista maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Tällainen selvitys on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriön kustannustukea koskevan lakiesityksen muistion liitteenä talousvaliokuntaan.
Koronatukiin liittyviä selvityksiä on muutoinkin valmisteilla ja valmistumassa, tuoreimpana Etlan uusi selvitys.
Koronatukien vaikuttavuutta on tutkittu kaiken aikaa. Kustannustuen ja kustannustukeen liittyvien erillisten tukimuotojen, kuten sulkemiskorvauksen ja tapahtumatakuun, yhteissumma on noin miljardi euroa. Kun lasketaan kolmen vuoden ajalta kaikki valtiovallan eri hallinnonalojen tukitoimet yhteen, lähestytään jo kymmenen miljardin panostuksia. Esimerkiksi Etlan tuoreiden havaintojen mukaan kustannustuki vaikuttaa onnistuneen lisäämään yritysten liikevaihtoa, tekemään osan yrityksistä voitolliseksi ja mahdollisesti pienentämään yrityssaneeraukseen joutumisen riskiä.
 Kansainvälisessä ja EU-vertailuissa olemme taloutemme kokoon nähden pärjänneet kohtuullisesti. Suomen koronayritystukipolitiikkaa on arvosteltu reaktiiviseksi, mikä toisaalta on nopeasti etenevän ja yllättävän kriisin, kuten koronapandemian, tapauksessa ymmärrettävää.
Etlan mukaan valtion koronatoimien joukossa kustannustuki vaikuttaa perustellulta. Sen taloustieteelliset perustelut olivat varsinkin kevään 2020 aikana hyvin määritellyt ja perustuivat verrattain huolelliseen valmisteluun. Etla kuitenkin toteaa, että pidentyessään kaikki yritystukitoimet hidastavat talouden sopeutumista. Tämän takia olisi hyvä, jos yritystuilla olisi exit-strategia ja selkeästi määritelty takaraja. Parhaillaan valmistellaan valtioneuvoston valmennusryhmän linjausten mukaisesti kuljetusalan kustannustukea Ukrainan sotatilanteesta aiheutuneitten polttoainehintojen nousun osittaiseksi kompensoimiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-26T15:40:19,2022-04-26T15:44:47,Tarkistettu,1.1
2022_44_73,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_74,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on meille tuttu laki sinänsä. Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta on kysymys. Tiedän, että ministeri Lintilä, olette tehnyt kyllä ihan parhaanne näissä kaikissa kiemuroissa. Jos ajattelee tätä korona-aikaa, niin se on ollut yrityksille, kulttuuritoimijoille ja tapahtuma-alalle kylmää kyytiä. Itse katson sitä tuolla Pohjanmaalla tietysti yritysten näkökulmasta: pk-yritysten ja yksinyrittäjien mutta myös suurempien yritysten näkökulmasta. Ja mitä tapahtuukaan sitten tämän Ukrainan sodan vaikutuksesta, se on vielä varmasti aika kylmää kyytiä sekin.
Mutta jos ajattelee sitten sitä, mitä me ollaan tuolla sivistysvaliokunnassa keskusteltu, niin me ollaan puhuttu taas vähän toisenlaisesta yrittäjyydestä eli kulttuurialasta ja tapahtuma-alasta, ja kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoilla se ansaintalogiikka on hyvin erilainen kuin joillain muilla yrityksillä. Sen ymmärtäminen ei ole ihan siinä alussa mennyt näissä kustannustukijutuissa kovinkaan hyvin. Tässähän oli alussa vähän sellaista ongelmaa, että ne eivät ihan täsmäytyneet niille, jotka sitä olisivat oikeasti tarvinneet, ja siellä oli erilaisia kriteereitä. No sitten ministeri Lintilän johdolla korjattiin niitä lakeja. Mutta sanoisin, että kyllähän kaiken kaikkiaan kulttuuriala ja tapahtuma-ala ovat olleet vaikeuksissa. En vähättele missään nimessä muita, sanon että kaikki yritykset ovat tässä olleet todella vaikeuksissa — todella — mutta haluan nyt sivistysvaliokunnan puheenjohtajana puhua nimenomaan kulttuuri- ja tapahtuma-alasta.
On erittäin hyvä, että nyt jatketaan tätä kustannustukilakia. On erittäin hyvä, että sitä taloudellista kattoa nostetaan, mutta kyllähän tämä kaiken kaikkiaan nyt on ollut kylmää kyytiä tapahtuma-alalle ja kulttuurialalle ja kulttuuritoimijoille: ne kaikki rajoitukset, mitä tehtiin, ei voinut liikkua missään, ja sitten ei kuitenkaan saanut yhtään mitään korvausta siitä. Kyllä minä olen huolissani tuosta kulttuurialasta kaiken kaikkiaan, että miten kulttuuriala ja tapahtuma-ala pääsevät jaloilleen. Kyllähän nyt on niin, että tarvitaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan kunnianpalautus ensi kaudella ja se, että me nostetaan tätä kulttuurialaa. Kulttuuri tuo hyvinvointia tähän yhteiskuntaan. Se tuo myös taloudellista toimeentuloa monelle. Tapahtuma-ala ei ole vain ainoastaan sen staran ansiota, vaan siellä on monia, monia ketjuja, ja nämä kaikki ovat tästä nyt kärsineet, niin että kyllä tarvitaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan kunnianpalautus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T15:44:48,2022-04-26T15:47:42,Tarkistettu,1.1
2022_44_75,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_76,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos tosiaan ministerille tästä. On äärettömän tärkeää, että tätä jatketaan.
Tietysti korona haastaa meitä, ja nyt tämä Ukrainan kriisi. Esimerkiksi eilen uutisoitiin paljon kalateollisuudesta, ja meilläpäin tuolla Pirkanmaalla on isoa kalateollisuutta, ja ehkä siitä lähtökohdasta haluaisinkin esittää ihan konkreettisesti kysymyksen: on tärkeää, että tuetaan, mutta millä tavalla me mietitään näitä joustoja myös tässä tilanteessa yli ministeriörajojen? Meilläkin oli semmoinen tilanne maakunnassa, että on parisataatuhatta kalanpoikasta, jotka on kasvatettu Venäjällä ja sitten tuotu Suomeen, ja nämä yritykset haluaisivat ne sitten Suomessa myös kasvattaa, mutta ei ole saatu ympäristölupia, jolloin uhkaa, että näitä ei voi käyttää ja sitä kautta ei saada raaka-ainetta. On tärkeää, että tehdään tämmöisiä kustannustukia ja autetaan yrityksiä, mutta millä tavalla varmistetaan, että nyt näissä poikkeusolosuhteissa myös lupajärjestelmät menevät nopeasti ja pystytään aktiivisiin toimiin niin, että me autetaan yrityksiä etenkin tässä kriisitilanteessa, että pystytään niin kuin järjellä hoitamaan ja jatkamaan tällaista liiketoimintaa? Tämä oli semmoinen, mistä itse eilen sain paljon yhteydenottoja, ja halusinkin sen ministerille sen takia esittää ja kysyä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-04-26T15:47:42,2022-04-26T15:49:16,Tarkistettu,1.1
2022_44_77,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayh, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_78,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä määräaikaisen kustannustuen ajallinen jatkaminen ja myöskin sitten tuo tukikaton nosto on varmasti ihan kannatettavaa, mutta tuossa pyysin puheenvuoron ihan sen takia, kun ministeri tuossa kertoi, että tämmöinen selvitys on nyt sitten talousvaliokunnalle toimitettu liittyen korona-ajan kustannustukiin kaiken kaikkiaan, ja tuolla valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostossa varmasti myös oltaisiin tästä kiinnostuneita. Nyt itseltäni oli kyllä mennyt ohi, että tämmöinen on taloon toimitettu, ja täytyy vain toivoa, että sitten tuolla valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostossa myöskin tähän asiaan tutustuttaisiin vaikka omana asiana, koska kyllähän silloin kun ensimmäisiä eriä näitä tukia myönnettiin ja ensimmäistä kertaa tätä lakia käsiteltiin, juuri tätä keskustelua myös siellä käytiin, eli miten nämä ovat kohdentuneet ja mitä vaikeuksia on ollut ja onko ollut byrokratiaa ja onko ollut yrityksiä, jotka ovat tippuneet välistä, ja muuta vastaavaa? Tämä selvitys on kyllä enemmän kuin tervetullut, ja sitä on hyvä kyllä siellä myöskin käydä läpi.
Tietysti tässä nyt kun kehyksen yhteydessä paljon keskusteltiin myös tästä maatalousyrittäjien tukemisesta, hyvin paljon kuuli sitäkin vähän katkeransävyistä puhetta, että kuinka nopeasti muitten yritysten kustannustukia saatiin liikkeelle ja minkä verran aikaa meni ennen kuin sitten maataloudelle on saatu näitä paketteja. Tietysti toki on vähän eri asiasta kysymys, koronasta ja sitten toisaalta tästä tämänhetkisestä kriisistä, mikä heijastuu siellä maatalouden puolella, mutta maatalouden kohdalla täytyy sanoa, että jos nämä yritykset kaatuvat, niin silloin meiltä kyllä loppuu leipä. Siinä mielessä tämä on ihan keskeistä, että kun yrityksiä ovat kaikki, niin muistettaisiin, että siellä on ruuantuotannosta kyse. 
Tosiaankin tämä selvitys olisi kyllä hyvin tarpeellista saada myös sinne työ- ja elinkeinojaostoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T15:49:16,2022-04-26T15:51:21,Tarkistettu,1.1
2022_44_79,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_80,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin — edustaja Risikko ehti lähteä — se, että pitää paikkansa tämä kulttuuri- ja tapahtuma-alan vaikea tilanne. Tietysti tässä on ollut koko ajan se rajanveto ja jako, eli siis käytännössä ne, jotka ovat yrityspohjaisia, ovat kuuluneet meille TEMin puolelle, ja ne, jotka ovat taiteilijoita, free ja niin edelleen, ovat kuuluneet OKM:n puolelle.
Jos tästä tuli joku hyvä asia, niin täytyy sanoa, että itselleni se on tapahtuma-alan järjestäytyminen, joka tapahtui tässä yhteydessä. Se oli hyvä juttu. Ja toivon, että tuonne free-puolelle myös tapahtuisi rekisteröinti, koska aika monet viittasivat siihen Tanskan malliin, jossa tuli tuki suoraan tälle free-puolelle. Mutta siellä oli se ero, että he olivat kaikki rekisteröityneet. Suomessa ei ole mitään rekisteriä, ja tämä olisi varmasti semmoinen, joka sinne taidepuolelle pitäisi saada.
No sitten edustaja Nurmisen kysymykseen: Tässä on nyt tietysti se, että tämä pitää mieltää niin, että tämä on koronatukea, jossa taustalla ovat julkisen vallan rajoitukset elinkeinotoimintaa kohtaan. Eli meillä ei ole ollut vielä keskusteluja Ukrainan sodan vaikutuksista, voisiko sanoa, kompensointimielessä millään tavalla, ja täytyy sanoa sekin, että ei taida olla yksikään yritys vielä lähestynyt minua niistä. Eniten yritykset haluavat tietoa, mitä he tekevät: meillä on konttori Venäjällä, mitä me voidaan tehdä ja niin edelleen. Isot yritykset pärjäävät aika hyvin, koska heillä on omat juristinsa ja niin edelleen, mutta sanotaan, että pk-sektori ja nimenomaan pienemmät ovat ehdottomasti se suurin, mitä tällä hetkellä on. Mutta varmasti tämä luvitushomma on kyllä sellainen, joka kannattaa siinä pitää.
Sitten edustaja Essayah: Hoidetaan se raportti ilman muuta perinteiseen, kuninkaalliseen työ- ja elinkeinojaostoon, se kuuluu siellä ilman muuta ollakin. [Puhemies koputtaa] Tietysti tässä oli se, että tämä tuli nopeasti tänne, koska tässä oli tekninen väline olemassa, kanava oli valmiina — siinä se vähä ero siihen maatalouden puoleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-26T15:51:23,2022-04-26T15:53:46,Tarkistettu,1.1
2022_44_81,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 44/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun, ja esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_82,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 44/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä toimeenpannaan komission tarkkailuasetuksen muutos. Ehdotetun lain mukaan vuoden 2022 aikana päästökaupassa ei edellytettäisi kestävyyskriteerien osoittamista bionesteiden ja biomassapolttoaineiden nollapäästöisyyden ehtona. Esityksen tavoitteena on toiminnanharjoittajien yhdenmukaisen kohtelun ja sääntelyn varmistaminen EU:n laajuisessa päästökauppajärjestelmässä.
Ehdotettu muutos ei vaikuta toiminnanharjoittajan velvollisuuteen osoittaa kestävyyskriteerit muun lainsäädännön perusteella, ja näin ollen esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Käytännössä kestävyyskriteerien voimaantulon siirto koskisi kansallisesti päästökaupan piiriin otettuja niin sanottuja opt-in-laitoksia, jotka eivät ole kestävyyslain piirissä. Näiden laitosten osalta velvollisuus kestävyyskriteerien osoittamiseksi siirtyisi vuodelle 2023.
Ehdotetun muutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.
Arvoisa puhemies! Tiedän, että talousvaliokunta on erittäin kiireellisesti työllistetty, mutta toivon, että nämä molemmat tänään käsittelyssä olleet hallituksen esitykset voitaisiin juoksuttaa verrattain nopeasti sieltä läpi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-26T15:54:10,2022-04-26T15:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_44_83,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa‑ ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_84,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä Tenon kalastuksesta on viime vuosina kyllä riittänyt aika paljon keskustelua. Nyt täytyy kuitenkin antaa tunnustus suomalaisille virkamiehille ja hallitukselle, että he ovat tuoneet hyvän esityksen tänne. Kun meillä on vähenevä lohikanta ja jokaisella on vastuu ympäristöstä perustuslain mukaan, niin silloin on tärkeätä, että kun me suojellaan lohta, niin siihen osallistuvat kaikki eikä missään nimessä anneta kenellekään erioikeuksia. Nimenomaan tällaisessa asiassa, jossa saamelaiskulttuuriin ja omistukseen liittyy monia eri elementtejä — siellä on saamelaiskulttuuri matkailun näkökulmasta, siellä on vapakalastus, siellä on verkkokalastus — niin jos me yhdelle ryhmälle annettaisiin erioikeus, niin kuin nyt aiottiin, niin siitä tulee valtava tappelu ja ihmiset kokevat, että se ei ole oikeudenmukaista.
Tässä tapauksessa hallitus on antanut eduskunnalle hyvän esityksen, jota on helppo kannattaa, joskin pienenä sivulauseena pitää todeta, että ilmeisesti tämä esitys ei tässä muodossa olisi tullut Suomen eduskuntaan, jos norjalaiset eivät olisi sitä aivan oikein perustein vastustaneet, eli tällä kertaa norjalaiset ovat vähän auttaneet Suomen hallitusta kannanmuodostuksessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T15:55:58,2022-04-26T15:57:21,Tarkistettu,1.1
2022_44_85,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_86,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin edustaja Eestilä tuossa sanoi, tänään oli jo meillä valiokunnassa asia kuulemisessa, ja siellä saatiin hyvät perustelut siitä. Voin siltä osin yhtyä virkamiesten — voisiko sanoa — oikaisevaan liikkeeseen, joka johtuu Norjan asenteesta siihen, että meillä oltiin Suomessa mahdollistamassa rajoitettuja kalastusoikeuksia, joita perusteltiin hyvin perustein sillä, että saamelaiskulttuurin ylläpitäminen edellyttää tiettyjä oikeuksia, ja että siellä on muitakin tahoja, joilla on omaisuuteensa nähden omaisuudensuoja ja heillä myös niitä kalastusoikeuksia.
Tämä on todella monimutkainen ja vaikeaselkoinen asia, mutta kun perustelut kuultiin, että myös korkeimman oikeuden päätökset tukevat osittain ainakin virkamiesten näkemyksiä tältä osin, niin tämä päätös lohikannan pelastamiseksi on — voisi ehkä tässä kohtaa sanoa, eikä edes liioitellusti — oikea ratkaisu, että hallitus tuo tämän esityksen nyt. Totta kai sitten tulee perustuslakivaliokunnan puntaroitavaksi, että onko näin, mutta korkein oikeus ainakin osaltaan otti kantaa siihen, että jos on — voisiko sanoa — lohikannasta kokonaisuudessaan kysymys, niin pystytään myös rajaamaan perusoikeuksilla turvattua saamelaisten oikeutta kalastamiseen, koska silloin myös pyritään turvaamaan saamelaisten kalastusoikeus ja kulttuurin harjoittaminen jatkossa.
Mutta monta monituista käännettä tässä vielä kerkiää tulemaan. Teimme muutama kuukausi sitten — onko kahtakaan, kun tehtiin — omat päätökset, ja nyt kun on tämä norjalaisten reagointi ja kun kalakanta on todella huono, niin tehdään tämä hallituksen esitys, joka on mielestäni kyllä perusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-04-26T15:57:22,2022-04-26T15:59:39,Tarkistettu,1.1
2022_44_87,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_88,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin, tästä ei ole kovin kauan, kun täällä salissa käsittelimme hallituksen esitystä, jonka yhteydessä silloin kun jätimme vastalausetta — KD:kin kannatti kokoomuksen vastalausetta tässä asiassa — viitattiin juuri näihin rajoitettuihin erioikeuksiin ja siihen ongelmatiikkaan ja problematiikkaan, mikä siitä seuraa.
Edustaja Myllykoski hyvin kyllä puki sanoiksi tämän asian. Elikkä jos on todella kysymys koko kalakannan säilyttämisestä, niin silloin puhutaan siitä, onko mahdollista ylipäätänsä niitten erivapauksienkaan enää säilyä, jos ei ole sitä kalakantaa, mihin ne perustuvat. Ja siinä mielessä ainakin... Totta kai tämä tulee varmasti tulkittavaksi ja mietittäväksi perustuslakivaliokunnassa, mutta jos tilanne on näin kriittinen, niin silloin varmasti äärimmäisiinkin suojelutoimenpiteisiin on mentävä, jotta voidaan sitten myöskin jatkossa, tulevaisuudessa, mahdollistaa erilaiset rajoitetut erioikeudet. Ja silloin kun tätä asiaa viimeksi täällä salissa käsiteltiin, kävi hyvin ilmi, miten vaikeaa problematiikka on silloin, kun puhutaan toisaalta saamelaisten oikeuksista, toisaalta sitten maanomistusoikeuksista ja niihin liittyvistä erioikeuksista. Siinä mielessä tämä askel tuntuisi kyllä tässä vaiheessa erittäin järkevältä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T15:59:39,2022-04-26T16:01:05,Tarkistettu,1.1
2022_44_89,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_90,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika usein kuulee, kuten edustaja Essayah hyvässä puheenvuorossaan äsken mainitsi, että tämä asia on erinomaisen vaikea, ja minä olen kyllä samaa mieltä, että on se vaikea, mutta ei se ole ylivoimaisen vaikea. Se vaan vaatii aika paljon perehtymistä siihen, kenenkä oikeudet ovat kyseessä ja millä perusteella kukin väestöryhmä on oikeuksia saanut.
Ja kuten edustaja Myllykoski aivan oikein mainitsi, niin se ei suinkaan ollut korkein oikeus, joka totesi sen, että ympäristövastuu kuuluu kaikille ja myös saamelaisten kalastusta voidaan rajoittaa. Sen on perustuslakivaliokunta jo määritellyt hyvin tarkkaan, että saamelaiskulttuuria ei kalastuksen, siis Tenon lohenkalastuksen, osalta voi olla olemassa, ellei siinä joessa ole lohia. Toki siellä voi kalastaa, kun tietää, ettei mitään saa, mutta kyllä se ympäristövastuu kuuluu kaikille. Pykälä on koko valtiosopimuksen perusta. Ja se pitää myös huomata, että saamelaiskulttuuriin kuuluu myös oikeusjärjestelmän aikaisempien päätösten perusteella vapakalastus. Meidän on hirveän vaikea erottaa näitä, jos saamelaiskulttuuriin kuuluu verkkokalastus ja vapakalastus ja saamelaismatkailu, joka vaatii myös sen, että lohta on joessa. Ja kun yhtäkkiä ruvetaan virkamiesten tai poliitikkojen toimesta nostamaan ylös ikään kuin erioikeutena, että joo, verkolla saa kalastaa mutta vavalla ei saa kalastaa, niin se on erikoinen juttu, ja minun on ainakin vaikea ruveta tuomariksi.
Ja mitä sitten tulee näihin korkeimman oikeuden päätöksiin, että joku voi kalastaa siellä, vaikka kalastuslaki sen kieltää: Kalastuslaki on aikanaan käynyt perustuslakivaliokunnassa, jossa se on todettu perustuslain mukaiseksi ja säädetty näin, ja kun joku voi sitten kalastaa senkin ajan ulkopuolella, jolla tavallaan verkkokalastus on sallittu, niin sitten korkein oikeus toteaa, että se on oikein toimittu. Se on kyllä mielenkiintoinen ennakkotapaus, että kulttuurillisin perustein ei tarvitse noudattaa lakia. En ihan ymmärtänyt sitä, ja voisin käyttää vähän eri termiä — mutta en viitsi täysistunnossa käyttää eri termiä korkeimman oikeuden päätöksestä — mutta sanoisin näin, että ainakin hieno hyvesignalointi se on. Sitten en tiedä siitä muuta, mihin se tulee johtamaan, mutta kyllä minä sitä mieltä olen edelleen, että ihmiset ovat yhdenvertaisessa asemassa lain edessä. Jos joku asia on lailla kielletty, niin minä olen käsittänyt tähän saakka niin, että se koskee kaikkia suomalaisia. Mutta minun täytyy nyt itse jossakin muualla, tuolla työhuoneessani, miettiä, että jos laki ei koskekaan kaikkia suomalaisia, niin mihin se sitten pitkän päälle johtaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:01:06,2022-04-26T16:03:48,Tarkistettu,1.1
2022_44_91,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,Edustaja Järvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_92,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut, että tulin keskusteluun hieman myöhässä. Ehkä asiasta on tästäkin näkökulmasta jo puhuttu, mutta ensinnäkin on ihan erinomaisen tärkeää, että me teemme parhaamme suojellaksemme Tenojoen lohikantaa ja teemme parhaamme sen eteen, että lohikanta saataisiin jälleen nousuun. Siitä ei kahta sanaa.
Mutta kun on kuullut ja kuunnellut erilaisia asiantuntijoita tästä aika moniulotteisesta ja vivahteikkaasta ongelmasta, niin herää sellaisia kysymyksiä, joihin toivoisi oikeusministerin miettivän vastauksia, kun jatkoa käsitellään — muun muassa siitä, kuka on paikallinen saamelainen ja kuka ei. Riittääkö siihen vain sukuperintö sieltä kotiseudulta, voiko asua jossain muualla, vai pitääkö olla verokirjat tietyissä kunnissa vai ei? Eli oikeastaan yksikään virkamies ei ole osannut vastata siihen kysymykseen, kuka saa loppuviimein pistää onkensa veteen ja kuka ei. Kuka on paikallinen saamelainen, kuka ei? Onko vähempiarvoista se, että on omistusta sillä alueella mutta ei ole saamelainen? Vai onko oikea saamelainen vain sellainen, joka myös identiteetiltään kokee olevansa saamelainen, koska paikallisia saamelaisia on heitäkin, jotka eivät kuitenkaan tunne olevansa saamelaisia. Eli kuka vetää sen rajan ja miten tätä lainsäädäntöä voitaisiin selkiyttää, jotta kaikilla olisi pelisäännöt selvillä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2022-04-26T16:03:48,2022-04-26T16:05:35,Tarkistettu,1.1
2022_44_93,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_94,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En halua onnitella tästä problematiikasta myöskään oikeusministeriä. Siinä varmasti voi mennä muutama viikko ja kuukausikin, että sellaiseen lopputulemaan pääsee, että se kaikkia tyydyttää. Mutta kun kysymyksessä on kuitenkin näin... Haluan yksinkertaistaa tätä hallituksen esitystä nyt tässä tilanteessa: eli kun Suomi teki omat mahdollisuutensa, että voidaan rajoitetusti kalastaa, niin se ei norjalaisille käynyt, kun se oli lausuntokierroksella Norjan puolella, joten tultiin siihen johtopäätökseen, että koska se ei norjalaisille käynyt, niin olemme nyt tässä tilanteessa, että kalastuskielto tulee hallituksen esityksestä voimaan. Siitä me nyt päätämme. Se kaikki muu on sitten vielä sen jälkeistä.
En tiedä sitten, minkälainen pyykki se onkaan, mutta joka tapauksessa todella haasteellinen problematiikka, mitä tulee sitten siihen, että ”kuka, mikä, asuinpaikalla”, eikä tämä paikkakuntalainen saamelainen -termi nyt sitten ainakaan helpota tätä pohdiskelua, että mitä sitten oikein tapahtuu. Nyt kuitenkin on alueilla niin Pohjois-Norjassa ja myös Suomen alueilla annettu paikkakuntalaisille tiettyjä erioikeuksia, eikä sitä olla rajattu vain saamelaisiin, vaan paikkakunnalla asuviin, jotka ovat tammikuun ensimmäinen päivä olleet kirjoilla ja joilla on sitten erinäköisiä oikeuksia myös kalastukseen.
Mutta nyt olemme tekemässä päätöstä siitä, että kalastuskielto astuu voimaan, koska valtiosopimuksen käsittelyssä emme ole olleet yksimielisiä siitä Suomen näkemyksestä, että rajoitettuja kalastusoikeuksia olisimme voineet mahdollistaa. Ja se kaikki muu on sitten tavallaan niin kun mehukasta keskustelua, mutta tässä kohtaa turhaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-04-26T16:05:36,2022-04-26T16:07:57,Tarkistettu,1.1
2022_44_95,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_96,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en koe kyllä turhana missään nimessä tätä keskustelua, koska täällä on oikeusministeri paikalla, ja itse asiassa se, että tämä lakiesitys on hallituksen toimesta annettu eduskunnalle, ei ollut mikään itsestäänselvyys, koska tämä asia, johon liittyy monia perusoikeuksia, oli menossa asetuksena, ja jos lausuntoja katselee, mitä tästä on annettu, niin nyt sen takia kun oikeuskansleri on puuttunut tähän asiaan, hallitus on antanut esityksen. Joskus kyllä arvostelen oikeutta ja voin tehdä sen julkisestikin, mutta kyllä nyt tässä tapauksessa täytyy antaa oikeuskanslerille kiitos, että nyt on kerrankin puututtu juridisesti oikein, että tämä on sen verran tärkeä asia, että eduskunnan pitää tästä käydä keskustelua ja pystyä arvioimaan, mitä tässä on tapahtunut.
”Paikallinen saamelainen” minulle kertoo juuri sen, mitä ainakin itse käsitän oikeudenmukaisena, eli paikallinen saamelainen, joka asuu Tenojokilaaksossa ja elää tällä hetkellä siinä jokikulttuurissa ympäri vuoden ja on ikään kuin harjoittamassa sitä kulttuuria silloin kun joki on auki ja toivottavasti siellä on kaloja, hän on se, jolla on saamelaisuuden perusteella oikeus kalastaa. Mutta sitten minun oikeudenmukaisuuteni loppuu siihen, että joku asuu Tukholmassa tai Pariisissa ja tulee sieltä saamelaisuuden perustella, pistää auton takakonttiin verkot ja alkaa verkoilla kalastelemaan sitä vähäistäkin lohimäärää, jota pitäisi ikään kuin riittää saamelaiskulttuurin ja matkailukulttuurin edistämiseksi. Siinä en kyllä suoraan, arvoisat kollegat, näe minkäännäköistä järkeä. Joku voi sitä ajaa jonkun etnisyyden tai muun syyn perusteella, mutta minä olisin sitä mieltä, että paikalliset saamelaiset, jotka oikeasti harjoittavat sitä kulttuuria ja asuvat ympäri vuoden siellä, ovat oikeutettuja harjoittamaan sitä saamelaiskulttuuria. Toinen, mikä minun oikeudentajuuni menee, on se, että paikalliset, joille siitä kalastusoikeudesta on asumisen ja siellä olemisen perusteella syntynyt ikään kuin omaisuuden suojaan verrattava oikeus, saavat kalastaa.
Itse asiassa pidän tässä saamelaisten puolta ja pidän myös paikkakunnalla asuvien puolta, että he saavat kalastaa, mutta sitten mitä tulee kiinteistörekisteriin merkittyjen kalastusoikeuksien näkökulmasta niiden omistajien etujen puolustamiseen, niin teen kyllä senkin. Itse asiassa näillä puheenvuoroilla tässä eduskunnassa ja oikeusministerin läsnäollessa korostan sitä, että pitää ajaa saamelaisten etua ja pitää ajaa paikallisten ihmisten etua mutta pitää ajaa myös niitten ihmisten etuja, jotka ovat ostaneet sieltä kiinteistöjä, joiden kiinteistörekisteriin on merkitty oikeus yhteisiin kalavesiin. Silloin me ajamme kaikkien ryhmien etua. Suoraan sanoen minulle on pikkusen käsittämätöntä, miksi tästä pitää jatkuvasti tapella, niin että aina pitäisi ottaa toiselta vähän pois. Eihän mitään kulttuuria voi niin edistää eikä kehittää, että otetaan toiselta omaisuutta pois — se on vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:07:57,2022-04-26T16:11:04,Tarkistettu,1.1
2022_44_97,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 42/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_44_98,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen johdosta tulin nyt tänne saliin, ja tämä edellinen keskustelu oli maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esitys, sanottakoon se nyt ääneen. Eri asia on se, että saamelaiskäräjälaki on valmistelussa oikeusministeriössä, ja toivon, että siinä löydämme myös hallituksen sisällä kohta yhteisymmärryksen siitä, miten sen kanssa edetään. — Mutta nyt tähän esitykseen.
Arvoisa puhemies, värderade talman! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston toimintaan eli niin sanottua EPPO-lakia. Esitys perustuu EU:n asetukseen, jolla EPPO on perustettu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-26T16:11:28,2022-04-26T16:12:19,Tarkistettu,1.1
2022_44_99,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaankin tämä EPPO työskentelee EU-budjettiin kohdistuvien rikosten tutkimisessa, ja siinä mielessä tietenkin tämä on varmaankin aivan perusteltua. Ajattelin vain, että kun meillä on olemassa kansallinen lainsäädäntö, millä tavalla sosiaaliturvaetuudet järjestetään, niin se jo itsessään olisi takaamassa sen, että niiden henkilöiden, jotka työskentelevät täällä, sosiaaliturvaetuuksien taso määritellään samalla tavalla, mutta ilmeisesti tässä on sitten kuitenkin tarpeellista ihan erillisellä lainsäädännöllä määritellä nimenomaisesti tämä, että heitä kohdellaan tässä asiassa yhdenvertaisesti, ja siinä mielessä tämä sitten varmasti on aivan tarpeellinen laki siltä osin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T16:14:42,2022-04-26T16:15:28,Tarkistettu,1.1
2022_44_100,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_44_101,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja kolmen muun lain muuttamista asiakastietojen käsittelyä koskevan sääntelyn uudistamiseksi ja uusien työ- ja elinkeinohallinnon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottamiseksi. Uudet tietojärjestelmäpalvelut korvaavat nykyisin käytössä olevan työ- ja elinkeinotoimiston asiakastietojärjestelmäkokonaisuuden, jonka käyttöikä on päättymässä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja kannattaa siinä esitettyjä tavoitteita. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muutamin muutoksin ja huomioin.
Uuteen palvelualustaan liittyy uusi työnhakuprofiilin laatimis- ja julkaisumahdollisuus sekä näiden työnhakuprofiilien tietovaranto. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että työnhakuprofiilin laatiminen ei ole edellytys työnhaun käynnistymiselle tai muutoinkaan TE-palveluissa asioimiselle, eikä sillä ole vaikutusta asiakkaalle tarjottavaan palveluun. Valiokunta toteaa, että uuden palvelualustan saavutettavuudessa tulee ottaa huomioon muun muassa eri kieliversiot ja sopivuus maahanmuuttajille sekä se, että palvelualusta vastaa erilaisiin alakohtaisiin tarpeisiin.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on syytä varmistua henkilötietojen käsittelyn sääntelyn sisällöllisestä yhteensopivuudesta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa ehdotettujen säännösten vastaavan voimassa olevan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 luvun 4 §:n 2 momenttia, jota nykyisin sovelletaan myös monialaisen yhteispalvelun asiakasrekisteriin mainitun luvun 1 §:n 1 momentin nojalla. Tämän säännöksen yhteensopivuutta EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa on arvioitu hallituksen esityksessä 12/2020. Lisäksi perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että uuden palvelualustan käytön valvontaan liittyvä sääntely ei hallituksen esityksessä vaikuta ongelmattomalta perustuslain 2 §:n 3 momentissa julkisen vallan lakisidonnaisuudesta säädetyn kannalta. Tämän johdosta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää tarkennuksia momenttiin, jossa käsitellään uuden palvelualustan käyttöehtoja. Lisäksi valiokunta esittää eräitä lakiteknisiä tarkistuksia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useampi taho toi esiin huolen järjestelmäkokonaisuuden ensimmäisen vaiheen käyttöönoton ajoittumisesta samaan ajankohtaan uuden työvoimapalvelumallin käynnistymisen kanssa. Lisäksi esiin nousi huoli riittävistä resursseista uuden asiakastietojärjestelmän vaiheistetun käyttöönoton kouluttamiseen, jotta asiakkaille ei aiheudu tarpeettomia viivästyksiä taikka suoranaisia virheitä heidän asioidensa käsittelyssä. Käytännön viranomaistyön kannalta koulutusta vaativat myös erilaiset tiedolla johtamisen, tilastoimisen ja palveluhankintojen tarpeet. Kuntien osalta korostuu erityisesti riittävän ja oikea-aikaisen tuen tarve KEHA-keskukselta muutoksessa ja uuden järjestelmän käyttöönotossa.
Valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota edellä mainittuihin seikkoihin ja korostaa tarvetta varmistaa asiakastietojärjestelmän käyttöönoton kannalta riittävät resurssit, riittävän ja oikea-aikaisen viestinnän ja perehdytyksen toteuttamisen sekä henkilöstön jaksamisesta huolehtimisen erityisesti siirtymävaiheen aikana.
Arvoisa puhemies! Mietintöön jätettiin vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-04-26T16:15:51,2022-04-26T16:20:03,Tarkistettu,1.1
2022_44_102,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_103,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on hyvä hallituksen esitys, ja valiokunnan mietintö on hyvä. Meillähän paljon tapahtuu tällä hetkellä työvoimapalveluitten puolella. Meillä on tämä pohjoismainen malli, meillä on kuntakokeilu ja aktiivisen työnhaun malli — paljon erilaisia toimintoja ja toimintaa, jolla työllisyysastetta pyritään nostamaan ja saamaan ihmisiä löytämään työtä. Sen takia on hyvä, että nimenomaan näihin tietojärjestelmien sujuvuuteen sekä vastuu- ja henkilötietoihin liittyviä kysymyksiä saadaan täsmennettyä ja saadaan nämä järjestelmät toimimaan keskenään paremmin. Sen takia tämä on hyvä, ja tämä tukee tätä kokonaisuutta, jolla näitä työvoimapalveluita parannetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-04-26T16:20:03,2022-04-26T16:20:56,Tarkistettu,1.1
2022_44_104,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_105,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tämä laki on varmaan hyvä, mutta tässä tilanteessa, kun tämmöinen laki on eduskunnassa, niin ihan näitten tietojen käsittelyyn varmaan on nämä järjestelmät ja käsittelyt ja muut eli tekniset jutut, mutta sitten mitä tulee työllistämiseen ja tiedon liikkumiseen ja tietosuojaan ja kaikkeen tämmöiseen, niin niistä minä nyt vähän täällä esitän kysymyksen kollegoille, jotka ovat ehkä paremmin perillä näistä asioista.
Kun aikanaan 2017 siirrettiin toimeentulotuen perusosan maksattaminen Kelalle, niin silloin tapahtui juuri se, mikä silloinkin aiheutti tässä salissa aika paljon puhetta: että sieltä Kelalta ei tule automaattisesti tietoa kunnan sosiaaliviranomaisille silloin, kun nuori saa toimeentulotukea, joten nämä viranomaiset eivät voi silloin ryhtyä sosiaalihuollon edellyttämiin toimenpiteisiin näitten nuorten kohdalla, joilla se olisi juuri siinä ajassa tarpeellista, vaan sitten vasta tulee Kelalta ilmoitus, kun tulee jonkunmoisia sanktioita, karenssi tai muita toimenpiteitä ja se tulee aivan liian myöhään kuntaan, koska se nuori voi olla missä sattuu. Tämmöisiä meidän tietojärjestelmän ja tietojen kulkuun liittyviä ongelmia eduskunnan pitäisi rekisteröidä ja niihin puuttua. Tilannehan oli silloin se, että sosiaaliviranomaiset ja sosiaalityöntekijät pyörittivät käsiään eivätkä tienneet, mitä näille nuorille kuuluu, niin me ei saatu kiinni sitä, koska oli eri viranomainen eli Kela.
No en tiedä, kuinka paljon paranee nyt, kun kunnissa oli näitä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ja nyt he siirtyivät hyvinvointialueen työntekijöiksi. Kunnilla kuitenkin edelleen on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu — kunnilla on hyvinvoinnin ja edistämisen vastuu — mutta ne eivät enää tiedä hölkäsen pöläystä siitä, mitä Kela tekee ja mitä sanktiota on tullut nuorille, milloin pitäisi ottaa niskasta kiinni, ja nekin työntekijät ovat siirtyneet sinne jonnekin maakuntaan. Eli kyllä tämä aika monimutkainen suoraan sanoen on.
Kun on nuorten syrjäytymisestä kyse, niin minä toivoisin, että eduskunnassa käytäisiin täällä salissakin keskustelua, mitä tälle jutulle pitäisi tehdä. Siellä on nyt jo kolme toimijaa: kuka oikeasti johtaa, kuka koordinoi ja miten eri ministeriöstä tulevia rahavirtoja sitten arvioidaan, että ne varmasti menevät nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja niistä nuorista saadaan heti koppi. Tämä byrokratia nyt jauhaa aika paljon, ja me olemme itse kukin täällä olleet tekemässä näitä uudistuksia, mutta nyt pitää ruveta miettimään, että onkohan nämä mennyt ihan kohdalleen ja mitä pitäisi tehdä, jotta tieto liikkuu välittömästi sosiaalityöntekijöille nuorista, joilla on vähän vaikeuksia. Ei heitä pidä syyllistää, mutta nyt tässä on iso riski olemassa, että kuukaudet kuluvat ja nuoret sitten tekevät mitä tekevät, ja mitä pitemmälle tämä niin kuin väärä käyttäytyminen nuorilla pääsee, sen hankalammaksi se tulee sitten oikeille raiteille palauttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:20:56,2022-04-26T16:23:47,Tarkistettu,1.1
2022_44_106,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_107,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En kykene nyt aivan kyllä niin kuin kommentoimaan sillä lailla, mutta täytyy sanoa, että edustaja Eestilä tarttui juuri siihen oikeaan asiaan, mikä meillä on näitten järjestelmien yhdistämisessä. Meillä yksilönsuoja ja identiteettiturva on erittäin hyvä, ja niin pitää ollakin, mutta jossain kohtaa meillä etuuksien antamisessa ja sitten huolehtimisessa siitä, että ei voi nostaa tavallaan väärin perustein etuisuuksia, tämä viranomaisyhteistyö pitäisi jotenkin pystyä järjestelemään. Nyt näissä Kelankin päätöksissä, mitä tämän uudistamisen jälkeen tuli, moni putosi pois niistä järjestelmistä, kun Kelalta tuli hylkäävä päätös. He putosivat sieltä pois, ja osa ihmisistä ei ollut osaavia hakemaan korjausta siihen, niin että he saisivat sen, mikä heille kuuluu. Tässä aina kun näitä järjestelmiä muutetaan, se ennakointi pitäisi tehdä ehkä ennen lainsäädäntöä, ja järjestelmien pitäisi olla ehkä paremmin hallussa ennen kuin laki määrittelee, miten tulee tehdä.
Joka tapauksessa näen, että tässä työvoimapalveluiden osalta on hirvittävän tärkeää, että järjestelmäuudistuksia tehdään niin, että me mahdollistetaan mahdollisuuksien mukaan parhaalla tavalla ihmisten työllistyminen ja se, että työnantajat ja töitä hakevat ihmiset voivat kohtaantua näitten järjestelmien puitteissa mahdollisimman tehokkaasti. Se on kaikkein tärkeintä, ja siksi en osaa arvostella tätä hanketta siltä osin, koska hyvää tällä tarkoitetaan ja se kuitenkin mahdollistaa, jos se on toimiva, sen kohtaannon, ehkä kohtaanto-ongelman sivuuttamisen ja mahdollisimman nopean työllistymisen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-04-26T16:23:47,2022-04-26T16:26:01,Tarkistettu,1.1
2022_44_108,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_109,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä täytyy todeta, että tämä esitys on kohtalaisen tekninen. Tässähän tosiaan uudistetaan tätä tietojärjestelmäpalvelua, jonka käyttöikä on tullut tiensä päähän ja joka on vanhentunut. Vaikka itse pidän todella tärkeänä meidän tietosuoja-asiaa ja sitä, että ollaan tarkkoina siitä, mitä tietoja meistä kirjataan ja rekisteröidään minnekin, niin tämä edustaja Eestilän puheenvuoro oli varsin aiheellinen, ja siihen on syytä kiinnittää huomiota. On ihan totta, että kun me tehdään uudistuksia ja muutetaan järjestelmiä myöskin lainsäädännön tasolla, on tärkeätä, että kiinnitetään huomiota siihen, että tieto liikkuu, niin että nimenomaan ei pääsisi syntymään sellaisia tilanteita, että ihmisten, joiden hyvää ikään kuin halutaan — kaikki viranomaiset haluavat näiden ihmisten hyvää —, tiedot eivät kulje ja syntyy tällaisia tilanteita, joissa sitten saattaa tulla sanktioita siitä syystä, että tieto vain ei ole kulkenut järjestelmässä tarkasti. Kiitän edustaja Eestilää tästä hyvästä puheenvuorosta ja huomiosta, johon on syytä kiinnittää huomiota kaikessa meidän päätöksenteossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-04-26T16:26:02,2022-04-26T16:27:31,Tarkistettu,1.1
2022_44_110,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_111,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jatkan tätä keskustelua, koska tämä nuorten syrjäytyminen oikeasti kiinnostaa minua. Tarkastusvaliokunnassa tämä oli esillä, ja sieltä lueskelinkin näitä asioita, niin luenpahan vielä meidän kaikkien tiedoksi, kun en usko, että kaikki kansanedustajat kaikkia asiakirjoja tässä eduskunnassa kerkiävät lukemaan.
Nuorisobarometri 2020 ‑tulosten perusteella TE-toimistoissa asioineiden nuorten kokemukset ovat suhteellisen kielteisiä verrattuna muihin palveluihin. Verrattain moni nuori kokee, että häntä ei ole autettu eikä asioita ole selitetty hänelle ymmärrettävästi. TE-toimistojen asiakkaina olleet nuoret antavat myös suhteellisen heikon kuvan siitä, miten hyvin he ovat voineet osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja miten henkilökunta on heitä kohdellut. Tämä on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon, että perusturvan varaan joutuneiden ensimmäinen kohtaaminen palvelujärjestelmässä on merkittävä. Tämän kohtaamisen perusteella tehdyt päätökset ja lausunnot määrittävät myös myöhäisempiä päätöksiä.
Tämä on nuorten itsensä kertomaa. Minun mielestäni on täysin oikein, että me emme suinkaan lähde moittimaan TE-toimiston työntekijöitä vaan oikeasti tuomme tässä salissa esille, mitä nuoret itse ovat mieltä, koska ainahan kaikessa liiketoiminnassa ja muussa pitää kuunnella asiakkaita, miten asiakkaat kokevat. Vaikka se työ olisi kuinka hyvin tehty, mutta jos asiakkaat kokevat sen syystä tai toisesta negatiivisesti, niin täytyyhän meidän täällä eduskunnassa kuitenkin sitten käyttää puheenvuoroja, että mistähän tämä mahtaa johtua ja mitä tälle voi tehdä, että me saamme asiaan parannuksen. Nimittäin se on todella vakava juttu, jos nuoret hakevat apua ja he kokevat ikään kuin masentavaksi sen asioimisen, että heitä ei ole kuultu tai heitä ei ole ihmisenä ikään kuin kohdattu riittävän hyvin. Minun mielestäni se saattaa johtaa sitten, että he eivät mielellään asioi koko järjestelmän kanssa enää.
Mutta tämmöisenkin puheenvuoron jälkeen on todella korostettava sitä, että tarkoitus ei ole missään nimessä moittia näitä työntekijöitä, jotka ovat tehneet tätä työtä, koska siellä saattaa olla monia sellaisia syitä — joko ylikuormitusta tai muuta kiirettä — että se työ muuttuu pakkosyötöksi, jolloin siitä häviää se inhimillinen ote, eli eiväthän nämä ihan yksinkertaisia asioita ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:27:32,2022-04-26T16:29:59,Tarkistettu,1.1
2022_44_112,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_113,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua. Kuuntelin tuolta eetterin kautta, mutta sitten tulin tänne ihan siitä syystä, kun haluan tuoda esille sen, mitä olen itse tässä nyt pohtinut. 
Edustaja Pekonen käytti hyvän puheenvuoron juuri siitä, että tämä on nyt tekninen juttu ja niiden tietojen pitää kulkea kuitenkin ja tämä on sillä tavalla teknistä, mutta onhan se tosi tärkeää, että ne tiedot kulkevat. Olen katsonut nyt huolestuneena vähän sitä tilannetta, joka meidän pitäisi varmaan kyllä huolehtia parhaan kykymme mukaan. Katson tätä sivistysvaliokunnan puheenjohtajan näkökulmasta, kun mietin nuorten syrjäytymistä ja sitä kehitystä, mikä Suomessa on tällä hetkellä. Kun se työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa, niin kaikki työikäiset olisi hyvä saada työhön, koska se työ tuo myöskin sitä sellaista — se on tärkeää ihmiselle, ei ainoastaan taloudellisen pärjäämisen kannalta, vaan työ on yleensä ihmiselle tärkeää ja tekee hyvää.
No, tällä hetkellähän meillä on hyvinvointialueet tulossa ja sitten toisaalta meidän työllisyystoimemme siirtyvät sinne kuntiin, eli nyt ne vaihtavatkin paikkaa. Otetaanpa esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, joka on aikaisemmin ollut siellä kunnissa ja nyt se siirtyy sinne alueelle, ja sitten taas nämä työllistymisen tukemiset, kuka niitä tarvitsee, siirtyvät sinne kuntiin. Edustaja Kiljunen, jonka kanssa ollaan tästä paljon puhuttu vuosien aikana, kun aikoinansa oltiin työ- ja tasa-arvovaliokunnassa yhdessä ja nyt ollaan sivistysvaliokunnassa, me tiedämme sen, että hyvinvointialue, ja edustaja Kiljunen, joka on myöskin hyvinvointialueen johdossa tällä hetkellä, tietää, että nyt on kyllä tosi tärkeä paikka. Ja katson myöskin edustaja Pekosta, jolla on kokemusta myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon pitkältä juoksulta: nyt kannattaa työ- ja tasa-arvovaliokunnan ottaa tästä vähän niin kuin omana asianaan koppi, että miten ne tiedot liikkuvat ja miten heitä oikeasti saadaan autetuksi, kun se pahoinvointi näillä nuorilla on valtava. He tarvitsevat sen hyvinvointialueen tukea, mutta sitten se heidän työllistämisensä tapahtuu kuitenkin siellä kunnissa, ja pelkään, että tässä tapahtuu tällaisia kuiluja, joissa se tieto ei kulje. On hyvä, että näitä tietojärjestelmiä ja näitä tiedonsaantioikeuksia ynnä muita nyt selvitetään ja niin edelleen, mutta kaikkein tärkeintä on yhteistyö, moniammatillinen yhteistyö, niiden kahden järjestelmän välillä, ja sitä ei mikään tietojärjestelmä kyllä sitten auta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T16:29:59,2022-04-26T16:32:44,Tarkistettu,1.1
2022_44_114,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_115,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut erittäin hyvä keskustelu. Olen mielenkiinnolla kuunnellut tätä, ja täytyy sanoa, että muistan erittäin hyvin, kun toimeentulotuki eriytettiin kahteen eri organisaatioon. Itse, voisiko sanoa, koin sen erittäin vastenmielisenä, koska itse olin kehittämässä sitä aikoinaan Etelä-Karjalassa ja vastasin meidän kokeilusta, jossa toimeentulotukea eriytettiin Kelaan ja sosiaalitoimeen, ja totesimme, että siinä oli monia puutteita, joiden takia pelkäsin, että ne ongelmat tulevat sitten käytäntöön tämän ison organisaatiouudistuksen myötä, ja näinhän tässä on käynyt. Eestilä puhui tästä — ja tässä eri puheenvuoroja siitä käytetty — että näin on juuri tullut tapahtumaan.
Tämän seurauksenahan Kela sitten lähti rakentamaan yhteistyötä kuntiin, eri sosiaalitoimistoihin, ja näitä monialaisia keskuksia tai yhteisöpaikkoja kehitettiin. Mutta nyt kun ollaan menty eteenpäin, niin entistä enemmän ihmiset hakevat palvelunsa netistä, ja silloin tulevat esille nämä kysymykset, mitä täällä on käyty läpi. Me emme kohtaa enää asiakkaita samalla lailla, vaan me kohtaamme ihmiset netin kautta, ja sitten käytännössä se tiedonvaihto, jota näissä yhteistoimintapisteissä olisi voitu toteuttaa — toisella puolella olisi Kelan viranomainen, joka sitten siirtääkin asiakkaan, vaikka nuoren, kädestä pitäen sinne sosiaalityöntekijälle — ei ole tämän päivän toimintamalli, koska nämä nuoret eivät enää asioi Kelan toimistossa tai sosiaalitoimistossa vaan he asioivat siellä netin päässä, ja silloin tämmöinen luontainen yhteinen tekeminen vaikeutuu entisestään. Tässä yhteydessä, niin kuin täällä on puhuttu, kun tämä tiedonkulku ei toimi ja kun toisaalta me emme pääse kokonaisvaltaisesti samalla lailla tukemaan näitä nuoria, niin tässä syntyy monia ongelmia, joittenka kampittaminen on erittäin vaikeaa.
Nythän meillä on tulossa toimeentulotukeen liittyvä lainsäädäntöuudistus eduskuntaan, mutta minun täytyy todeta, että ainakaan omalta osaltani en ole ollut kauhean tyytyväinen siihen lakiesitykseen, joka sieltä tulee. Meillä olisi ollut nyt suuret mahdollisuudet, kun meille syntyi hyvinvointialueet, siihen, että me olisimme tässä yhteydessä tiivistäneet Kelan sekä näitten hyvinvointialueitten yhteistyötä ja mahdollistaneet esimerkiksi perustoimeentulotuen hakemisen sieltä hyvinvointialueelta juuri näitten kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten osalta, elikkä he olisivat voineet hakea palvelunsa sieltä. Ja sitten tarvittaessa, jos ihminen kokee, että on esimerkiksi asumistuessa sen pienen toimeentulotuen määrärahan puute, ihmisellä olisi valinnan mahdollisuus hakea se mahdollinen puuttuva raha Kelan kautta eikä tarvitsisi asioida hyvinvointialueella. Tämä edellyttäisi meidän järjestelmien yhteensovittamista ja tekemistä, mutta tämäntyyppiseen toimintaan ei valitettavasti lähdetty. Sen takia minun täytyy todeta, että toimeentulotukilainsäädäntö ei ole asiakaslähtöinen vaan sitä kehitetään ja toteutetaan koko ajan organisaatio edellä, mikä ei millään tavalla palvele meidän kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-04-26T16:32:44,2022-04-26T16:36:00,Tarkistettu,1.1
2022_44_116,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_117,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todella on juuri näin niin kuin tässä edustaja Kiljunen edellä totesi, että tuossa sosiaaliturvakomiteassa kun olen istunut, joka tätä sosiaaliturvaa pyrkii uudistamaan, niin kyllähän tämä asia toimeentulotuesta on juuri tullut esille ja se, että meillä ne ihmiset, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat niitä palveluita ja sitä tukea, eivät sitä sitten saa, vaan todellakin automaattisesti tilille tulee sitten tämä toimeentulotuki, rahasumma, jonka käyttö saattaa tällä asiakkaalla olla jopa häntä itseänsä vahingoittavaa, muun muassa päihdeongelmaisten kohdalla. Siinä mielessä se tuki ja se ihmisten kohtaaminen, minkä pitäisi liittyä näihin asioihin aivan niin kuin automaattisesti, jää tällä hetkellä meidän järjestelmässämme toteutumatta.
Arvoisa puhemies! Tässä kun katsoin tähän hallituksen esitykseen liittyvää ja valiokunnan mietintöön liittyvää kokoomuksen vastalausetta, niin kyllä vaikuttaa siltä, että sen puolesta varmaan tarvitsee huomenna äänestää, koska kyllä on todellakin näin, että jos palveluntuottajan osalta tämä tiedonsaantioikeus on sillä tavalla rajattu, että ei pysty auttamaan sitä palvelun kohteena olevaa henkilöä, niin jotakin kummallistahan tässä järjestelmässä on. Tällaisia tietoja tuolta kunnista on kaikunut jo aikaisemminkin, että kun on haluttu järjestää työttömille esimerkiksi erilaisia tapaamisia, erilaisia yritysten ja työttömien yhteisiä messuja tai vastaavia, niin ei pystytä tietosuojasyistä edes saamaan näille ihmisille tietoa, että tällaista ollaan järjestämässä. Kyllähän silloin täytyy sanoa, että silloin tämä järjestelmä toimii näitten ihmisten etua vastaan, ja sen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että tällaisista hallinnonalojen siiloista päästäisiin eroon.
Mutta täällä myöskin edustaja Risikko nosti esille tämän, joka nyt hyvinvointialueitten käynnistymisvaiheessa on noussut ihan oikeaksi ongelmaksi, elikkä sen, että meillä tämä kuntouttava työtoiminta nuorten osalta edelleenkin jää kuntiin nuorisotoimen alaisuuteen, mutta sitten taas sosiaalitoimen puolelta siirtyy aikuisten puolelta hyvinvointialueelle, ja meillä on paljon pieniä kuntia, joissa kuntouttavassa työtoiminnassa on voinut olla yksi ainut ihminen tekemässä sitä työntekijänä, ja hänen työaikansa on jaettu sitten, ja nyt kunnissa tullaan jopa siihen tilanteeseen, että ei välttämättä pystytä enää jatkamaan sitä nuorten puolella olevaa kuntouttavaa työtoimintaa, koska yksinkertaisesti määrärahat eivät riitä, vaikka tähän asti on pystytty näitä asioita sopivasti lomittain työajan suhteen järjestämään. Kyllä tämä on tullut monella pienellä kunnalla yllätyksenä, että joudutaan tällä tavalla henkilöitten kohdalta hyvin tarkasti katsomaan, että onko tämä nyt sosiaalipuolen vain nuorisopuolen työaikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T16:36:00,2022-04-26T16:39:05,Tarkistettu,1.1
2022_44_118,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Vielä Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_119,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä käytän puheenvuoron, koska edustaja Kiljunen ja edustaja Essayah pitivät minun mielestäni erinomaiset puheenvuorot. Ja vaikka nämä organisaatiot nyt ovat eri — on kunnan työntekijöitä ja sitten on hyvinvointialueen työntekijöitä — niin kaikkein tärkeintä olisi juuri tämä, että nämä esimerkiksi työskentelisivät jossakin kunnassa saman katon alla, ja sitten me oikeasti puututtaisiin — ja varmaan sitten valiokunta on se paikka, missä pitää puuttua — siihen, miten tämä tieto kulkee sitten, ja pikkusen sitä kynnystä lähdettäisiin alaspäin viemään, että tieto kulkee eri organisaatioitten välillä.
Jos me ajatellaan yhteiskunnan kokonaisetua esimerkiksi nuorten syrjäytymisessä, että saadaan nopeasti nämä ongelmat kiinni ja mahdollisesti autettua nuoria elämän alkuun ja jopa työhön tai opiskelemaan, niin kyllähän sen pitäisi olla prioriteetti eli yhteiskunnan kokonaisetu, eikä niin, että tietosuoja on viritetty niin korkealle, että me emme pysty oikeasti enää yksilöä auttamaan. Eli edustaja Essayahin puhe oli tässä mielessä hyvä. Vaikka ne ovat eri organisaatioita, niin pyrittäisiin siihen, että ne toimivat asiakokonaisuuden suhteen saman katon alla ja sitten pannaan kynnystä matalalle, että tieto kulkee nopeasti. Se nopeus on juuri näissä tekijöissä, kun nuoret ahdistuvat ja syrjäytyvät ja tulee kaikennäköistä ongelmaa. Nyt nähdään, että kun menee puoli vuotta, että pääsee terapiaan, niin että eihän se mitään auttamista enää ole. Kyllä tässä on monenlaiset ongelmat, mutta tärkeätä on, että eduskunnan täysistunnoissa näistä käydään keskustelua, että edustajat ovat kiinnittäneet huomiota näihin ongelmiin.
Sekin vielä täytyy kyllä sanoa, että itsellänikin on monta kertaa tullut mieleen, että kyllä nyt tehdään organisaatio edellä vähän kaikkea lainsäädäntöä, ja se tulee otettua huomioon. Mutta se kokonaisuus, kuka sitä johtaa ja miten asiakkaan käy, jää vähän niin kuin vähemmälle. Ja sen pitäisi olla juuri toisinpäin, että asiakas edellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+10.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:39:06,2022-04-26T16:41:02,Tarkistettu,1.1
2022_44_120,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_44_121,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Tässä valiokunta kävi pitkän kuulemisen, ja tämähän perustuu pitkälti tämän meidän sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamisen toimeenpanossa ilmenneiden täsmentämistarpeiden muuttamiseen. Täällä on paljon teknisluontoisia muutoksia liittyen tukipalveluihin, ympäristöterveydenhuoltoon ja ensihoidon tehtäviin.
Nostaisin ehkä semmoisen konkreettisen ja ehkä isoimman asian, josta valiokunta kävi aika pitkään keskustelua, tämän lääkärihelikopteriasian, joka oli myös paljon julkisuudessa. Tällä hetkellähän tämä tukikohtien sijaintia koskeva päätöksenteko on mennyt valtioneuvostoon, ja tässä oli epäselvää tulkintaa siitä, onko se valtioneuvosto, onko se FinnHEMS, onko se itse hyvinvointialue, kuka on se, joka päättää jatkossa, mihinkä nämä tukikohdat sijoitetaan. Valiokunta pyysi kuitenkin tässä mietinnössään, että valtion ja hyvinvointialueiden välistä vastuunjakoa lääkärihelikoptereita koskevassa päätöksenteossa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan selkeyttää erillisellä lainvalmistelulla, ja ottaa tähän sitten vielä kantaa ja käy tätä keskustelua laajemmin. 
Eli hyvin teknisluontoisia asioita, ja ehkä isoimpana vielä halusin nostaa tämän helikopteriasian, johon pyydetään vielä erillistä lainsäädäntöä tämän nykyisen tilan selkiyttämiseksi niin, että kaikilla osapuolilla on samanlainen tilannekuva asiasta. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-04-26T16:41:27,2022-04-26T16:43:29,Hyväksytty,1.1
2022_44_122,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_123,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minä puolestani nostan esille tämän tukipalveluihin liittyvän siirtymäsäännöksen, joka tässä perussuomalaisten vastalauseessakin on. Nythän tuolla alueilla näitten tukipalvelujen uudelleenjärjestäminen on edessä, ja siellä on ruokahuoltoa, siivousta, HR:ää, palkanlaskentaa, kirjanpitoa ja ict:tä, joissa nyt joudutaan sitten kuntien kohdalla määrittelemään, mikä osuus näistä tukipalveluista on näitä soteen liittyviä ja pelastuspuoleen liittyviä ja mikä osuus on sitten kuntiin jäävää. Täytyy sanoa, että ei oltaisi varmaan koskaan arvattu silloin kun näitä lakeja täällä eduskunnassa käsiteltiin, minkälainen mylläkkä kunnissa syntyy näitten asioitten ympärillä, eikä tähän asiaan juurikaan kiinnitetty huomiota.
Nyt täytyy sanoa, että monissa kunnissa on jouduttu tämmöistä aivan kummallista kaksien kattiloitten dilemmaa miettimään, että millä tavalla todellakin jaetaan näitten kuntien keittiöitä ja sitä ruokahuoltoa, mitä siellä on järjestetty. Meillä on suuria kuntia, joissa saattaa olla useampia esimerkiksi koulukeittiöitä ja sote-keittiöitä, joissa voidaan sitten helposti sanoa, että no nämä siirtyvät nyt sitten sinne hyvinvointialueille ja ne työntekijät siirtyvät sinne hyvinvointialueille, jotka liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ruokahuoltoon, ja sitten taas ovat ne, jotka jäävät sinne koulupuolelle. Mutta ajatellaan pientä kuntaa, jossa on se yksi ainut keskuskeittiö, josta on toimitettu sekä—että näitä ruokia, ja nyt kun sieltä siirtyvät nämä sote-ruuat pois, niin yhtäkkiä huomataankin, että eihän meillä olekaan sitten vaikka sen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen ruokailussa niin paljon väkeä, että olisi taloudellisesti järkevää enää pyörittää kunnan omana tuotantona näitä keittiöitä. Sitten tietysti hyvinvointialueen isommat in-house-yhtiöt, joita nyt sitten kilvan siellä on perustettu ja joita esimerkiksi sairaanhoitopiireiltä siirtyy, sitten tulevat näille markkinoille. 
Täytyy sanoa, että esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella kyllä tulee melkomoisia ruokasotia ja pettymyksiä pienissä kunnissa, jotka ovat investoineet hyviin keittiöihinsä ja joissa nyt joudutaan sitten toteamaan, että mahdollisuus ei olekaan tulevaisuudessa näitä keittiöitä enää siinä omassa kotikunnassa pyörittää. Sitten esimerkiksi tuolla alueella on sellaisia kuntia kuin vaikkapa Kiuruvesi, joka on ollut hankinnoissaan ihan esimerkkinä täälläkin valiokunnissa — muistan, että Kiuruveden kaupunki tuli esittelemään, kuinka pystytään hankintalaissa nimenomaisesti niitä oman alueen elintarviketuottajien tuotteita hyödyntämään — ja nyt sitten kun isoihin hankintayksikköihin ollaan siirtymässä, on epäselvää, pystytäänkö sitten vastaavalla tavalla varmistamaan, että sieltä omalta alueelta esimerkiksi elintarviketuotteet tuodaan sitten näihin julkisiin hankintoihin. Siinä mielessä täytyy sanoa... — Arvoisa puhemies, aika meinaa loppua, joten siirryn sinne. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kiitoksia, arvoisa puhemies, siirryn vielä tälle puolelle. — Paitsi että tässä vastalauseessa nyt esitetään tätä vuoden jatkoaikaa, elikkä vuoden 24 loppuun saakka sen nykyisen jatkoajan 23 sijasta, tässä olisi pitänyt myöskin yrittää vielä vaikuttaa näihin hankintarajoihin. Tosin nämä taitavat tulla sieltä EU:n kynnysarvoista. Elikkä nythän ongelma ei ole pelkästään tämä lyhyt siirtymäaika vaan myöskin se, että jos kunnilta edelleen hyvinvointialue haluaisi ostaa näitä palveluita, niin sen pitäisi jäädä silloin alle tämän EU:n kynnysarvon. Muistelen, että se oli pikkasen päälle 200 000 — äsken yritin tuossa googlata ja katsoa, ja taisi olla 215 000 nyt tämä oliko se tämän vuoden vai seuraavan vuoden hankinta-arvo, mutta kuitenkin se pyörii siinä 200 000:n pikkasen päälle — ja jos ajatellaan kuntaa, niin voi hyvin nähdä, että ihan muutamassa hetkessähän, muutamien kuukausien sisällähän tuommoinen hankinta-arvo tulee sitten täyteen, elikkä ei tosiasiallisesti ole mahdollista jatkaa, koska tuo hankinta-arvo jää niin matalaksi. Sen tähden tässä sote-lakien, niin kuin voisi sanoa, kylkiäisenä on kunnat pakotettu ulkoistamaan tämä oma tuotantonsa tai lopettamaan oma ruokatuotantonsa ja siirtymään sitten näihin hyvinvointialueen in-house-yhtiöihin. Tämä myöskin tarkoittaa sitä, että joissakin kunnissa paikallisten pk-yritysten, jotka ovat olleet siellä sote-tuottajina, kanssa myöskin joudutaan siihen tilanteeseen, että näitä paikallisia yrityksiä ei olla enää sitten käyttämässä jatkossa. 
Mielestäni olisi pitänyt arvioida näitten tukipalveluitten siirtymisen kohdalla, mikä vaikutus tällä on näitten alueitten elinvoimaan, pk-yritysten elinvoimaan alueilla, ja jos kaikki menee siihen, että meillä julkisomisteiset, julkisrahoitteiset in-house-yhtiöt tulevat suurina toimijoina sinne alueille ja vievät markkinat, niin eihän tämä näin voi mennä oikein. Esimerkiksi tuolla omallakin alueellani on jo mietitty sitä, että ict-palveluissa alkaa olla niin suuret toimijat, että niitten hinnoittelussa ei tarvitse juurikaan katsoa, mikä on hinta—laatu-suhde, elikkä pahimmillaan voi käydä niin, että me julkisilla verovaroilla ostamme kalliimpaa sieltä in-housesta kuin mitä meillä olisi tarjolla markkinoilta, mutta sitten kun tullaan isolla volyymilla ja isolla julkisella rahalla siihen markkinaan ja sekoitetaan markkinaa, sieltä ne pienet toimijat häviävät kokonaan pois.
Arvoisa puhemies! Toivon, että kun näitä sote-lakeja ja soten korjaussarjoja varmaan monessakin puolueessa mietitään tulevalle eduskuntakaudelle, näihin tukipalveluihin kiinnitettäisiin nyt se huomio, mikä niihin olisi pitänyt kiinnittää jo silloin kun näitä sote-lakeja tässä talossa oltiin hyväksymässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-26T16:43:30,2022-04-26T16:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_44_124,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_125,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntöpaketti, mikä tänne nyt on tuotu ja mistä meillä on täällä nyt mietintö käsitteillä, oli kyllä tuiki tärkeä mutta aivan riittämätön. Olihan se ihan selvää jo siinä vaiheessa, kun laki viime kesänä hyväksyttiin, ja jo silloin tiedettiin, että korjaussarja pitää tehdä. No minä henkilökohtaisesti odotin kyllä vähän parempaa korjaussarjaa, sellaista, joka korjaa ihan oikeasti näitä ongelmia, jotka me nyt jo tiedetään.
No tässä oli nyt yksi, mitä edustaja Essayah ansiokkaasti omassa puheenvuorossaan toi esille, tämä kahden keittiön ongelma, elikkä että pitää keittiö jakaa johtuen siitä, että osalla kattiloista keitetään soteen ruokaa ja osalla kouluihin. Tämä on aivan käsittämätön tilanne, että tällaista ei pystytty nyt sitten korjaamaan tässä, kun se laki kerta oli auki. Mehän tiedämme jokainen, että silloin kun laki on auki, silloin siinä pitäisi tehdä ne kaikki mahdolliset, koska sen tekeminen, sen uudelleen auki laittaminen ja muodostaminen ja rakentaminen, kehittäminen ja pykälien muuttaminen vaatii taas oman prosessinsa.
No joo, joka tapauksessa varmasti nyt joka ikinen ryhmä, mikä istuu tässäkin salissa, tekee korjaussarjaa nyt seuraavalle kaudelle, ja sitä todella pitää tehdä. Ja se pitää tehdä nyt kyllä vähän suuremmalla kammalla kuin millä nämä nyt on tehty. Minä ymmärrän sen, että hallitus haluaa nyt vain nämä pienimmät tehdä, mutta tämä tarvitsee todella suuren korjauksen. Otetaan esimerkiksi se, miten tässä kohdellaan yksityisiä palveluntuottajia, pk-yrittäjiä, sitä lähipalvelua siellä: Kun he ovat tottuneet tekemään, fysioterapeutit ja esimerkiksi kuntoutusalan yritykset, pk-yritykset, yksinyrittäjät, auttaneet esimerkiksi sitä vammaista ihmistä, niin nyt käykin niin, että he eivät enää olekaan siellä palveluketjussa mukana ja monien vuosien palvelusuhde ja hoitosuhde häviävät. Elikkä tällaisista asioista ei tämä hallitus tietenkään pystynyt päättämään, koska on niin yrittäjävastainen, mutta siitä huolimatta olisi pitänyt ajatella sitä potilasta, asiakasta.
Sitten se käsite, riittävä oma tuotanto. Kyllä se pitää määritellä tulevalla kaudella, että mikä on riittävä oma tuotanto. Päällekkäisyyksiin meillä ei ole varaa. Sitten pitää sopia niistä asioista, mitä voidaan tuottaa ulkopuolella tai mikä on riittävä.
Kaiken kaikkiaan sanoisin, että kyllä seuraava kausi on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kunnianpalautus ja se otetaan todella vakavasti, että tämä korjataan, mitä nyt ollaan tehty. Me tietenkin halutaan viedä se eteenpäin nyt, kun se on sovittu, mahdollisimman hyvänä, mutta korjaussarjan tämä vaatii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T16:49:41,2022-04-26T16:52:48,Hyväksytty,1.1
2022_44_126,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_127,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Risikolle haluan kyllä todeta — ja te varmaan itsekin tiedätte sen — että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus mahdollistaa kyllä hyvin fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien ja niiden yritysten kumppanuuden osana hyvinvointialueita. Otan nyt taas esimerkin Etelä-Karjalasta: me tehdään koko ajan hyvää yhteistyötä ja mietitään uusia palvelusetelimalleja ja muita malleja, joilla me rakennetaan verkosto tukemaan sitä hyvinvointialueen perustyötä, ja meillä on kyllä yritysten kanssa oikein hyvä yhteistyö siellä. Mutta sehän tietysti riippuu aina sitten siitä alueesta ja siellä meistä päätöksentekijöistä, miten me haluamme sen rakentaa, elikkä tämä hallitus ei vastusta yritysten toimintamahdollisuuksia hyvinvointialueen yhteistyökumppaneina.
Mutta, arvoisa puhemies, kahteen asiaan vielä oikeastaan haluaisin itse kiinnittää huomiota, mistä edustaja Ilmari Nurminen äsken totesi, eli nämä lääkärihelikopterit. Tämä lääkärihelikopteriasia on tietenkin ollut semmoinen kipeä asia eteläkarjalaisena kansanedustajanakin minulle, koska me ollaan jouduttu siihen keskusteluun, mikä on tämä keskustukipaikka, mihin tämä mahdollinen lääkärihelikopteri Kaakkois-Suomessa sijoitetaan. Siitä tuli valitettavasti osittain myös hyvin poliittinen, mutta sitten asiallisesti katsottuna meillä olisi ollut myös kaikki edellytykset ottaa tämä lääkärihelikopteri Etelä-Karjalaan ja turvata siellä myös ne kaikkein pohjoisimman Saimaan alueella olevat saaristoalueet. Sitä kautta tämä lääkärihelikopteri turvaisi myös niitä alueita, joita nyt tämä olemassa oleva esitys ja päätös, joka on tehty, ei mahdollista.
Toinen asia, joka täällä oli myös keskustelussa ja mitä edustaja Ilmari Nurminen toi esille, oli tämä, että valtion hyvinvointialueiden välistä vastuunjakoa lääkärihelikoptereita koskevassa päätöksenteossa tulisi valiokunnan näkemyksen mukaan selkeyttää erillisessä lainvalmistelussa. Tämä oli varmaan yksi asia, joka myös sävytti tätä, kun ei tiedetty, kuka tekee päätökset, millä perusteella, ja sen takia on tärkeätä, että tätä päätöksentekoa tältä osin selkeytetään.
Arvoisa puhemies! Kolmas asia, jonka haluaisin tähän tuoda esille, joka henkilökohtaisesti nyt huolettaa todella paljon, ja olen huomannut, että onneksi se huolettaa laajemmaltikin... — Nyt taidan tulla sinne puhujapönttöön, jos menee yli minuutti tässä puheenvuorossa. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Niin, tämä koskee tässä esityksessä olevaa tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tässä yhteydessä me olemme ottaneet valiokunnassa hyvin kantaa tähän asiaan, ja se, mistä erityisesti pidän, on se, että valiokunta keskusteli tästä tulevaisuuden rahoituksesta, jossa keskustellaan nimenomaan yliopistojen ja yliopistosairaaloiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksesta. Täällä valiokunta ottaa nyt kantaa, ja toivon, että kun sitten tätä lainsäädäntöä jatkossa kehitetään ja tuodaan eduskuntaan, niin tässä valmistelussa ja päätöksenteossa huomioidaan tämä valiokunnan kannanotto. Luen täältä otteen: ”Valiokunta jakaa rahoitukseen liittyvän huolen ja toteaa, että valtioneuvoston on tarpeen arvioida ja valmistella säädösmuutokset sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen ja koulutuksen rahoitustarpeiden huomioimiseksi näihin toimintoihin oikeudenmukaisesti siten, ettei palvelutarpeen perusteella kohdennettu rahoitus millään hyvinvointialueella vaarannu.” Valiokunta viittaa myös olemassa olevaan lausumaan sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta.
Nyt tätä lainsäädäntöä valmistellaan tällä hetkellä ministeriössä, ja tähän liittyvä lausuntokierros päättyi viime perjantaina. Ja nyt se huoli, joka tässä meidän mietinnössäkin on otettu ja joka nyt sitten toivottavasti huomioidaan myös jatkovalmistelussa, on nimenomaan se, että tämä rahoitusta koskeva lausunnolla ollut esitys eriarvoistaa hyvinvointialueita keskenään, mikä ei ollut kuitenkaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoite eikä tarkoitus. Niin kun me puhuttiin, tämä on korjaussarja, ja jos sitä halutaan käyttää, niin meidän pitää tässä yhteydessä pitää selkeänä se, että me nimenomaan suuntaamme siten, kuten oli sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteena ja tarkoituksena. Tämä tulisi muuttamaan merkittävästi alkuperäisessä lainsäädännössä ollutta periaatetta ja leikkaisi merkittävästi muiden kuin yliopistosairaala-alueiden rahoitusta. Vaikka vuonna 2023 siirtymätasaus tasoittaisikin vaikutusta, niin siirtymäkauden jälkeen tämä leikkausvaikutus jää pysyväksi. Elikkä yliopistosairaala-alueet hyötyisivät opetuksesta myös sen osalta, että työvoimaa on helpompi saada ja myös edullisemmin kuin lääkärityövoiman saatavuuden kanssa kipuilevilla pienemmillä hyvinvointialueilla, jotka eivät ole yliopistohyvinvointialueita.
Toivon, että yhdenvertaisuusnäkökulma tässä lainsäädännössä huomioidaan, kun tämä esitys tulee eduskuntaan, ja muistutan, että tästä nyt on tämä valiokunta ottanut jo kannanoton ja toivoo sille yhdenvertaista kohtelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-04-26T16:52:48,2022-04-26T16:58:36,Hyväksytty,1.1
2022_44_128,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_129,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kiljunen sanoo, on erinomainen asia, että valiokunta on ottanut tähän kantaa, koska yliopistomaakuntien asema on aika heikko. Esimerkiksi Kuopiossa, mistä minä tulen, on Kuopion yliopistollinen sairaala, ja siellä sairastavuusindeksi on maan korkein ja tämä niin sanottu erityisvastuualue oli pienin, eli Kuopion yliopistollinen sairaala on pienin yliopistosairaala asukasluvultaan. Ja kun asukasluku Itä-Suomessa valitettavasti vähenee, niin silloin tämä rahoituslain 15 prosentin osuus, minkä perusteella sitten annetaan rahaa, on ehdottomasti liian korkea. Siihen pitää tulla parannus, jotta otetaan paremmin huomioon yliopistollisten sairaaloitten asema. Nimenomaan Kuopiossa tämä ongelma tulee olemaan kaikkein suurin, koska siellä nimenomaan sairastuvuusindeksit ovat maan korkeimpia ja tämä yliopistollisen sairaalan rooli, — yksi Suomen suurimmista lääkäreitten ja sairaanhoitajien kouluttajista — tulee paremmin otetuksi huomioon, koska jo nyt tiedämme, että siellä tulee taloudessa suuria ongelmia.
Mutta, arvoisa puhemies, puutun toiseen asiaan, minkä edustaja Essayah täällä nosti jo esille: se on näitten pienten kuntien keskuskeittiöiden asema. Täällä hallituksen esityksessä lukee, että Kuntaliitto on esittänyt, että tähän yhtiöittämiseen ja hankintalain soveltamispoikkeukseen olisi tullut kolmen vuoden siirtymäaika. Se olisi parantanut tilannetta, sillä nyt esimerkiksi Pohjois-Savossa — jos mennään ihan esimerkkien kautta — tapahtuu se, että Rautavaaran pieni kunta on investoinut uuteen keittiöön muutama vuosi sitten: keittiö valmistaa ruokaa kouluille, vanhainkodille, terveyskeskukselle, ja homma toimii hyvin, siellä on kuusi henkilöä töissä. Nyt kun tämä hyvinvointialue tulee, niin tämä kunta ei voi enää tuottaa entiseen malliin, ja sitten muut kunnat ovat kaukana, mutta siitä huolimatta ilmeisesti esitetään, että tämä ruuantuotanto lakkautetaan Rautavaaralla. Erikoinen on tämä Suomi, jossa meillä on kunta, jossa ei enää voida tuottaa ruokaa — pikkusen liian pitkälle menee. Tämä on ihan periaatekysymys, ja sen takia tämä jatkoaika olisi pitänyt hyväksyä, että kunta pystyy sitten rauhassa yhtiöittämään ja arvioimaan, miten se keittiö voi jatkaa toimintaa, sillä nyt niistä tulee jotakin lämmityskeittiöitä tai mitäpähän tulee. Ei se kyllä kovin järkevältä tunnu, että Suomessa pitää kunnasta toiseen ajeluttaa ruokaa ja sillä saavutetaan ehkä miljoonan säästöt tai jotakin. Että jos me ihan raha edellä mennään näissä tukitoiminnoissa, niin kyllä se kunnan kokonaisuus ja työpaikat ja muut alkavat kärsimään. 
Tämmöisiin asioihin tässä korjaussarjassa minun mielestäni olisi pitänyt kiinnittää huomiota. Osin on kiinnitetty huomiota, mutta ilmeisesti riittämättömällä tavalla, ja tämä ruokahuolto ja yliopistosairaalojen todellisuudessa vaatima rahoitus niitten maakuntien osalta, missä ne sijaitsevat, ovat käsittääkseni niitä suurimpia kipukohtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T16:58:37,2022-04-26T17:01:39,Hyväksytty,1.1
2022_44_130,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_131,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt haluan siltä osin tarkentaa omaa puheenvuoroani, kun oletan, että edustaja Eestilä ei ymmärrä ja me katsomme asioita vähän eri tavalla. Te katsotte Kuopion yliopistollisen sairaalan ympäriltä, ja sitten se, mitä minä halusin kuvata, on nimenomaan näiden muiden kuin yliopistosairaaloiden alueella olevien hyvinvointialueiden näkökulmasta, koska nyt tämä tuleva esitys, johonka tässäkin mietinnössä nyt viitataan, tulee tarkoittamaan käytännössä sitä, että nämä muut hyvinvointialueet rahoittavat näitten yliopistosairaaloiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan. Ja nyt sitten meidän näkemyksemme mukaan sen on oltava silleen... Ensinnäkin tutkimus- ja kehittämistoimintaan yliopistot saavat muualtakin rahoitusta. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että sitä rahoitusta näille yliopistosairaaloille ja tähän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan pitää saada. Sitä tällä hetkelläkään ei ole riittävästi, vaan sitä pitää saada, mutta se rahoitus pitää hakea muualta kuin näiltä muilta hyvinvointialueilta. Ja sen takia näen, että yliopistosairaaloiden tutkimuksesta ja koulutuksesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ja yleensä ne kustannukset pitää rahoittaa terveydenhuoltolain mukaan muualta tai erillisellä rahoituksella eikä rangaista tästä kokonaisuudesta näitä muita hyvinvointialueita. Tämä on se pointti, ja uskon, että meillä on yhteisenä tavoitteena se, että yliopistosairaaloita ja yliopistosairaaloiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa pitää rahoittaa ja niille pitää turvata riittävä rahoitus, mutta ei muiden hyvinvointialueiden kustannuksella. Tämä on se viesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-04-26T17:01:40,2022-04-26T17:03:34,Hyväksytty,1.1
2022_44_132,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Ja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_133,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Kiljuselle hyvästä tiedosta koskien tätä hyvinvointialueiden rahoitusta näille yliopistosairaalahyvinvointialueille, koska minun mielestäni tämä teidän mainitsemanne tapa, millä näitä rahoja pitää sinne yliopistosairaaloille antaa, on erinomainen. Heillä on tutkimustoimintaa, monenlaista tutkimusta, huippututkimusta, aivan välttämätöntä suomalaisten terveydenhoitoon ja varsinkin erikoissairaanhoitoon liittyvää, muun muassa vaikeiden erikoisleikkauksien tutkimusta — sitähän pitää olla, muuten ei lääketiede kehity. Tätä kannatan lämpimästi, mutta siinä on pidettävä visusti huoli siitä, että muita hyvinvointialueita, joilla ei ole tätä yliopistosairaalan statusta, ei sitten rangaista eikä syrjitä, vaan niitäkin pitää kehittää ja siellä se homma hoitaa tyylikkäästi niin, että ne eivät joudu kärsimään ja sen sijaan yliopistoalueet hyödy siitä toisten kustannuksella. Niin ei saa käydä, aivan oikein.
Edustaja Eestilä mainitsi tämän Rautavaaran tapauksen koskien ruoanvalmistusta. Minä olen tässä asiassa kokemusasiantuntija, koska Ilomantsissa oltiin samassa tilanteessa. Me rakensimme pari vuotta siten, tai puolitoista vuotta sitten, ihan ihka uuden ruoanvalmistuskeittiön, jossa on sitten myös koulun ruokala — aivan viimeisen päälle kaikilla laitteilla. Ja nyt kun hyvinvointialueet tulevat, niin sehän tarkoittaa sitä... Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle on tämmöinen yhtiö perustettu kuin Polkka Oy, ja meillä oli vaihtoehtona, että olisimme jääneet siitä pois, ja me olisimme olleet silloin omillamme, mutta me teimme sopimuksen Polkan kanssa, ja nyt siitä tulee yksi valmistuskeittiö meille, sinne uuteen, uusiin nykyaikaisiin, aivan viimeisen päälle rakennettuihin tiloihin. Ne ovat sitten varmasti hyvät, on nykyaikaiset laitteet ja kaikki toimii. Elikkä siinä teimme sopimuksen meidän ruoanvalmistukseen, varmistimme, että se jää Ilomantsiin, ja siellä on paikalliset keittäjät ja asiantuntijat, jotka hoitavat sen homman. Ja tällä varmistimme myös sen, että me saamme sitten riittävän hyvän ruokatarjoilun vanhuspalveluihin ja sitten moneen muuhun paikkaan, esimerkiksi kotiruoan, jonka nauttivat... Meillä on semmoinenkin ruoanvälityspalvelu, että jos joku vanhus haluaa itselleen tilata ruoan, niin se järjestyy vallan hyvin tämän saman keittiön kautta. Se toimitetaan hänelle kerran päivässä kotiin, ja se toimii erittäin hyvin, se on saanut runsaasti kiitosta. Että kyllä näiden asioiden kanssa ollaan vaikeiden asioiden edessä, se on totta, mutta hyviä ratkaisuja löydämme aina, kun teemme viisaita päätöksiä, ja ennen kaikkea, kun teemme oikeita ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-26T17:03:34,2022-04-26T17:06:04,Hyväksytty,1.1
2022_44_134,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Valitettavasti äsken meillä ei kello toiminut. Nyt seuraaviin taas tämä kolme minuuttia, toivottavasti toimii. [Hannu Hoskonen: Tämä meni aivan hyvin, kiitos!]— Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_135,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä luulen, edustaja Kiljunen, että meillä on ihan sama tarkoitus, mutta koneesta puuttuu vain vähän rahaa. Ja nyt kun yliopistosairaalat toimivat, niin ennenhän siellä oli tämä evo-valtionosuus, joka oli tarkoitettu tutkimukseen, koulutukseen ja muuhun, ja ne tarvitsevat sitä edelleen. Nyt kun tämä rahoituksen logiikka ja rahoituslaki ovat muuttuneet, niin kyllä siellä näitä komponenttejakin pitää muuttaa, eli kun siellä oli 80 prosenttia se tarvevakioetu, millä rahoitus tulee, ja 15 prosenttia asukasluvusta, niin se väistämättä tulee palkitsemaan niitä alueita, joille tulee lisää asukkaita, ja joilta lähtee asukkaita pois, niin kuin Itä-Suomesta, rahoitus vähenee. Mutta eivät palvelut koskaan, kuten rahoitus, mene suoraan sinne, minne tulee lisää väkeä. Ne monesti voidaan hoitaa samoilla rahoilla. Eikä se mene niin, että jos väki vähenee, automaattisesti vähenee näitten palveluitten rahoitustarve. Ja olen samaa mieltä, että yliopistosairaaloiden rahoituksen pitää tulla muualta. Sitä pitää vain arvioida, mikä se todellinen määrä on, mutta ei tietenkään niin, että me ruvetaan kuppaamaan niitä ympärillä olevia hyvinvointialueita, koska silloin me mennään juuri samaan problematiikkaan, mikä aikanaan esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa oli, että kunnathan sitä yliopistollista sairaalaa oikeasti tukivat. Kunnat, jotka eivät niin varakkaita ole, tukivat sitä tutkimusta, koulutusta, kun evo-valtionosuus ei ollut tarpeeksi iso.
Nyt hallituspuolueet joutuvat arvioimaan, että menikö vähän pieleen esimerkiksi tuolla Pohjois-Savossa tämä hyvinvointialueen rahoitus. Se johtuu siitä, että koska siellä on Iisalmen sairaala, Varkauden sairaala ja yliopistollinen sairaala, niin se rakenne vähän imee enemmän rahaa kuin monilla muilla alueilla. Mutta jos täällä nyt joku kansanedustaja on sitä mieltä, että Iisalmesta ja Varkaudesta pitää lakkauttaa sairaala, niin onhan sekin jonkunmoinen kehitys. Itse en tule sitä missään nimessä hyväksymään enkä missään elimessä sitä kannattamaan.
Nämä ovat loppujen lopuksi isoja asioita, ja näistä helposti saadaan mehevä riita, mutta kuitenkin pitää pyrkiä siihen, että pikkusen pitää antaa sinne rahaa, missä sitä tarvitaan. Ja esimerkiksi tiedämme, että Pohjois-Savossa sillä rahamäärällä, joka on aleneva, ei missään nimessä pystytä hoitamaan sitä porukkaa, joka on Suomen sairainta. Siinä on rakenteellinen ja matemaattinen virhe, ja sen takia tätä rahoituslakia pitää arvioida uudelleen. Sehän on vaan Excel-harjoitus, millä tavalla minkäkin komponentin mukaan niitä rahoja annetaan. Tämän virheen itse huomasin jo ajat sitten ja kirjoitinkin siitä, että ei tämä näin voi mennä, ja nyt se menee. 
Ei meidän kannata keskenään rakentaa siitä riitaa, mutta meille ovat niin tärkeitä nämä yliopistolliset sairaalat ja se status, mikä itse kullakin yliopistosairaalalla on: siellä on Kuopiossa erikoistoiminnat, Turussa on erikoistoiminnat, Helsingissä on erikoistoiminnat. Niistä pitää pitää huolta ja rakentaa yhdessä se koko paketti niin, että se toimii. Mutta se, että me lähdemme perusterveydenhuoltoa sitten rakenteellisesti muuttamaan ja lakkauttamaan milloin missäkin ja sitä tietä, on vastoin [Puhemies koputtaa] sitä uudistuksen periaatetta, että me kehitämme nimenomaan perustason perusterveydenhuoltoa. Se on koko tämän uudistuksen tarkoitus, eli kyllä me vähän isoissa ongelmissa ollaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T17:06:04,2022-04-26T17:09:07,Hyväksytty,1.1
2022_44_136,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_137,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, kun täällä nyt lähdettiinkin keskustelemaan tästä rahoituslaista, vain sanon sen, että kun ovat tulleet nyt hiljattain nämä uudet laskelmat, niin nehän ovat kylmää kyytiä joillekin alueille ja jotkut voittavat ja jotkut häviävät. Se on ihan väistämättä, että meidän on pakko niitä komponentteja, niitä fundamentteja, laskentamalleja, siellä hieman muutella vielä, ennen kuin lähdetään liikkeelle. 
Kyllä minäkin olen sitä mieltä, totta kai, että yliopistolliset sairaalat ja ne alueet, joissa on yliopistollinen sairaala, tarvitsevat rahaa. Siellä on nimenomaan se keskitetty hoito. Se on asetuksella keskitetty erityisen vaativa hoito. Siellä tarvitaan nimenomaan koulutukseen ja tutkimukseen varoja, mutta se pitää katsoa ja suhteuttaa sitten siihen, mitä tarvitsevat ne muut, niin että se ei ole sitten niiltä muilta pois, aivan niin kuin täällä todettiin.
Oma alueeni edustaa sellaista aluetta, jossa on hyvin paljon suhteellisen ikääntyvää porukkaa, ja se taas tarkoittaa sitä, että on hyvin paljon kansansairauksia, pitkäaikaissairauksia, joissa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, pitkät palveluketjut, ja on hyvin paljon palvelutarvetta. Eli nimenomaan tämä tarveperusteisuus pitäisi olla vahvemmin niissä laskentamalleissa — siis tarveperusteisuus, koska jos siellä on asukasperusteisuus, niin todella, ne voittavat, joissa on paljon asukkaita, mutta kun se ei taas välttämättä pidä sisällänsä sitä tarveperusteisuutta. Siellähän voi olla nimenomaan nuori ja terve väestö, kun on paljon väkeä.
No, joka tapauksessa tarveperusteisuudelle pitää lähteä antamaan enemmän sitä painoarvoa, ja sitten toinen, mikä pitää korjata, on nimenomaan se terveyden edistämisen kannuste. Nythän ei kunnilla ole mitään kannustetta edistää terveyttä johtuen siitä, että nyt se vielä muuttuu, niin että sotekin siirtyy sitten sinne toiselle, hyvinvointialueelle, ja sen rahoittaa sitten valtio. Ja sama juttu: ei ole hyvinvointialueillakaan kannustetta siihen. Ihan pieni, pieni prosentti on siellä sitä kannusteosuutta terveyttä edistää. Terveyden edistäminen on kuitenkin kaikkein järkevintä 
Sitten taas tämä vaikuttavuus, mistä jaksan kyllä puhua vaikka elämäni loppuun asti: kustannusvaikuttavuus ja vaikuttavuus kaiken kaikkiaan — niihin meidän pitää satsata. Se on eettisesti kestävin keino priorisoida. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T17:09:07,2022-04-26T17:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_44_138,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_139,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan kiittää myös edustaja Anneli Kiljusta erinomaisesta puheenvuorosta: tämä huoli just, mitä äsken jaoitte tästä rahoituksesta, on asia, mitä on tänään käsitelty monessa eri yhteydessä täällä eduskunnan ulkopuolella, ja se huoli on todellakin aito.
Minä tulen itse samasta vaalipiiristä edustaja Eestilän kanssa, ja meillä on yhteinen vaalipiiri, mutta meidän vaalipiirin sisällä on kaksi sote-aluetta. Kuopiossa on se yliopistollinen sairaala, ja sitten minä tulen itse sieltä Siun soten puolelta, missä meillä on sitten ihan normaali Pohjois-Karjalan keskussairaala. Olisikin varsin surullista, jos me lähdettäisiin siitä samasta rahasummasta vääntämään, että pitääkö se alueelta toiselle siirtää. Ymmärrän täysin tämän tutkimuksen ja kehityksen merkityksen — ilman sitähän lääketiede ei mene eteenpäin — ja se yliopistollinen sairaala siellä on todella tärkeä myöskin meidän Pohjois-Karjalan puolen väelle, ja me tuetaan toisiamme. Nyt kun on jo huomattu, kuinka haasteellista on erikoislääkäreitä saada, niin se on myös tämmöinen kilpailukykytekijä, että me osataan järkevästi jakaa niitä vastuita tämän Siun soten alueen ja KYSin alueen välillä. Että missään nimessä sellaista tilannetta ei saa tulla, että me lähdettäisiin kilpailemaan samasta potista, millä me kehitettäisiin sitä meidän yhteistä Savo-Karjalaa. Ehdottomasti pitää jatkossa huolehtia siitä, että se raha on tultava, mutta se ei saa tulla alueitten kustannuksella.
Tästä ruokahuoltoasiasta jaan kyllä monenkin edustajan huolen täällä. Itsekin tietenkin tulen sieltä haja-asutusalueelta, ja Kiuruveden esimerkki on ollut aivan erinomainen, miten hyvin siellä on hoidettu tämä lähiruoka-asia. Se on ollut ihan semmoinen valttikortti sinne Kiuruvedelle. Itse tulen Outokummusta, ja me tehtiin siellä se ratkaisu, että me ei liitytty Polkkaan, mikä on se tulevan alueen järjestäjä, vaan meillä koulukeittiöt tekevät Outokummussa oman ruuan ja sitten sote-ruoka tulee muualta, mutta on monta pientä kuntaa, jotka eivät voineet sitä samaa ratkaisua tehdä. Siinä mielessä kyllä olen itsekin sillä kannalla, että se siirtymäaika olisi voinut olla pitempi, koska se tilanne tuli tosi nopeasti alueelle vastaan. Siinä mielessä täällä on puhuttu tosi viisaita sanoja.
Mutta niin kuin tässä on sanottu, asioitahan täytyy varmasti katsoa tulevaisuudessa ja miettiä, mitä niistä voidaan korjata. Emmehän me olisi järkeviä päättäjiä, ellei jossain vaiheessa todettaisi, että on tehty päätöksiä, mitkä eivät heti menneet kerralla putkeen, kun sittenhän voi niitä osia ja palasia korjata. Se on pääasia, että iso uudistus on saatu nyt vietyä maaliin, ja sitten sitä ajan kanssa tässä paikkaillaan, jos sieltä löytyy näitä paikkauksen kohteita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-04-26T17:11:44,2022-04-26T17:14:16,Hyväksytty,1.1
2022_44_140,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_141,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen puheenvuoron pitäjä aivan oikein kiinnitti huomiota, että Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat hieman erilaisia. Kyllä katselin aikanaan näitä taulukoita enkä siitä ole kateellinen, että Pohjois-Karjalahan kuuluu suurimpiin voittajiin, jossa tavallaan sitä rahaa tulee verrattuna nykyhetkeen. Minä en muista, oliko se 60 miljoonaa vai mitä vai enemmän, mitä sinne tuli. Pohjois-Savo tietysti valitettavasti kuuluu niihin häviäjiin, joissa tavallaan lähdetään rahoituksessa menemään alaspäin. Nämä maakunnat ovat aivan erilaisia, ja ne kaikki voi tarkastaa tuota rahoituslaista ja niistä taulukoista ja taustatiedoista.
Ja mikä siinä oli ongelma? Ongelma oli se, että Pohjois-Savossa on kolme sairaalaa, siellä on yliopistollinen sairaala Kuopiossa ja sitten Iisalmen sairaala ja Varkauden sairaala, ja kun tämä tarvevakiointi on laskettu väestöperusteilla ja väestön sairastavuuden perusteella, niin minun mielestäni kylläkin se 80 prosenttia oli liian vähän. Sitä olisi pitänyt nostaa, jotta se olisi antanut vähän erilaisen tuloksen Pohjois-Savollekin. Nämähän ovat ihan semmoisia, että mikä painoarvo millekin annetaan, kuten edustaja Risikko sanoi. 
Mutta tämä mielenkiintoinen juttu tulee sitten siinä, että ei Pohjois-Savosta oikein voi noin vaan sitä alenevaa trendiä mennä, koska siellä on yliopistollinen sairaala, mutta myös juuri on rakennettu Varkauteen hieno uusi sairaala ja Iisalmeen on rakennettu hieno uusi sairaala — ja molemmat on tehty ministeriön luvalla. Ministeriön erikoisluvalla on molemmat tehty, niin eihän niin voi menetellä, että ministeriö antaa ensin rakentaa sairaaloita ja sitten tulisivat poliitikot, jotka sanoisivat, että pannaan ne kiinni.
Mutta tämä on aivan eri asia eri maakunnissa, ja sen takia meidän täytyy vähän katsoa sitä, että kun kerran on rahat jaettu, niin totta kai uudelleenjako on kivuliasta, mutta pitäisi vähän katsoa, että paljonko kipupisteisiin pannaan enemmän rahaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T17:14:17,2022-04-26T17:16:05,Hyväksytty,1.1
2022_44_142,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_143,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole minun tapaistani väitellä täällä salissa, varsinkaan saman vaalipiirin kansanedustajan kanssa, mutta nytten teen kyllä tässä lievän poikkeuksen.
Edustaja Eestilä totesi äsken, että Pohjois-Karjala oli suurimpia voittajia, Pohjois-Savo suurimpia häviäjiä, mutta tämä rahoitushommahan on vielä täysin kesken. En tiedä, onko edustaja seurannut esimerkiksi tätä palkkaharmonisaatiokeskustelua, mikä nyt on parasta aikaa käynnissä. Näyttää siltä, että pahimman skenaarion toteutuessa me alueet, mitkä aloitimme etunojassa tekemään asioita ja olemme tätä integrointia tehneet jo vuosikaudet, niin me Pohjois-Karjalan kunnat joutuisimme maksamaan jopa 58 miljoonaa ekstraa tästä palkkaharmonisaatiosta nytten jälkikäteen. Että varsin huono hetki on nyt puhua Pohjois-Karjalasta voittajana. Meillä on huomenna omistajaohjauskokous, missä tätäkin käydään läpi, eli asia on vielä vaiheessa ja kesken ja niin on myös tämä uudistus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-04-26T17:16:08,2022-04-26T17:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_44_144,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_145,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä yksi lause on aiheuttanut nyt paljon keskustelua — mutta tärkeä teema, tärkeä aihe, mitkä tässä mietinnössä ovat. Mutta oikeastaan hyvä esimerkki tulee tästä, kun te olette samasta vaalipiiristä ja toisella on yliopistollinen sairaala, hyvinvointialue, ja sitten on Siun sote, jossa ei ole yliopistollista sairaalaa. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että niin Etelä-Karjalan kuin Siun soten ja muut rahoitamme me, joilla ei ole yliopistosairaalaa. Me rahoitamme sitten Kuopion yliopiston sairaalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja sitä yliopistollista toimintaa. Ja samanaikaisesti, jos Siun sotesta tai Etelä-Karjalasta lähetetään potilas esimerkiksi vaikka sitten tuonne Kuopioon, niin me maksamme vielä sen lisäksi ihan sataprosenttisesti kaikki kustannukset niistä potilaan aiheuttamista kustannuksista, elikkä siinä tulee niin sanottu tuplakustannus ja tuplarahoitus.
Mutta nyt oli kyse nimenomaan tämän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta ja siitä, mikä liittyy tähän yliopistollisen sairaalan rahoitukseen. Ja siinä toivoisin, että meillä tulee yhteisymmärrys siitä, että sille pitäisi löytää erillisrahoitus eikä sitä rahoiteta meidän muiden kuin yliopistollisten sairaaloiden hyvinvointialueilta, kuten Siun sote, Essote, tai sitten Seinäjoelta tai sitten meiltä Etelä-Karjalasta Eksote, että meidän hyvinvointialueita tämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta kohdeltaisiin yhdenvertaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-04-26T17:17:08,2022-04-26T17:18:43,Hyväksytty,1.1
2022_44_146,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_147,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein, kuten edustaja Hanna Huttunen äsken oivallisesti mainitsi, että ei vaalipiirin sisällä ruveta käymään täällä turpakäräjiä suuressa salissa ainakaan. Ne voidaan tehdä tuolla kahvilassa sopivassa tilanteessa. Mutta tosiasiassa ikävä kyllä, Pohjois-Karjala häviää, 40—60 miljoonan euron verran per vuositaso.
Sitten kannattaisi nyt muistaa kaikkien poliitikkojen — on erittäin suuri asia, että edustaja Kiljunen on paikalla, hän tuntee nämä sosiaali- ja terveysasiat erittäin hyvin — kun tämä tarvevakiointi tehdään ja sitten huomioidaan vaikka Pohjois-Karjalan ihmisten ikärakenne, niin on selvä asia, että sellaisella alueella hoidettavuutta on paljon enemmän kuin niillä alueilla, missä on paljon nuoria ihmisiä. Se on aivan järkeenkäypä juttu. Meitä on tässä asiassa sorsittu, ja se, mikä yliopistoalueelle menee pois, kun sitä rahaa menee tämän siirron takia, se on yli 10 miljoonaa euroa kuitenkin. Sekin lähtee meiltä pois, että toivoisin näissä asioissa, että kun nämä kovat faktat tiedetään — me tiedetään tasan tarkkaan, mikä on hoidettavuus esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella — niin kyllä sen pitää näkyä siinä rahoituksessa.
Ja samoin sitten tämä palkkaharmonisointi: Siun sote on tehnyt sitä kuntien rahoilla kuntayhtymänä toimiessaan, ja se pitää nyt huomioida niin, että eivät nämä sote-alueet jää eriarvoiseen asemaan tämän takia. Kaikki pitää olla samalla viivalla ja niin, että valtio maksaa ne, jolloin ollaan samalla viivalla eikä se vaikuta tuleviin rahoituksiin mitään. Reilu peli pitää olla. Olkoon se peli joskus kovaakin, kun rahaa on aina vähän, senhän me tiedämme. Mutta sen pitää olla reilua, että samoilla perusteilla lasketaan ihmisille kustannukset ja huomioidaan hoidettavuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-26T17:18:43,2022-04-26T17:20:23,Hyväksytty,1.1
2022_44_148,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_44_149,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Ainakin itse omissa raha-asioissa olen tottunut siihen, että ei kai niistä tartte kenenkään kanssa väitellä — senhän näkee pankkitililtä, paljonko siellä on rahaa. Nyt kun sote-uudistus tehtiin, meillä on tietyt maakunnat, ja niissä on aivan selvä, paljonko per asukas se rahoitus tulee muuttumaan, ja joko siellä on miinusmerkki tai siellä on plusmerkki. Ei se ole väittelykysymys vaan taulukkokysymys, ja ne voidaan tänne eduskuntaan tuoda.
Näissä taulukoissa Pohjois-Savo menee miinusmerkkisesti alaspäin. Se on jo alusta lähtien tunnistettu. Etelä-Savo ja Pohjois-Savo mielestäni hävisivät yli 30 miljoonaa. Kun siihen alkuperäiseen katsotaan — jos ei tehdä mitään —, Pohjois-Karjala on plussalla, ja se on hyvä juttu.
Mitä tulee näihin palkkaharmonisaatioihin, ne ovat jokaisella hyvinvointialueella edessä, ja me emme tiedä, mitä ne tulevat olemaan, mutta eihän niitä kukaan voi välttää.
Olkoon meillä vaalipiiri sama tai eri, mutta totta kai talousluvut ovat faktaa, koska ne ovat valtiovarainministeriöstä tulevat talousluvut, ja eihän me nyt niistä voida ruveta inttelemään. Tuodaan ne pöytään, niin jokainen voi katsoa, missä on plussaa ja missä miinusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-04-26T17:20:24,2022-04-26T17:21:37,Hyväksytty,1.1
2022_44_150,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_151,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on varsinaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, mutta koska sivistysvaliokunta antoi siihen lausunnon, niin tulin nyt esittelemään lyhyesti sitä lausuntoa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muun muassa oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevaan lainsäädäntöön eräitä täsmennyksiä niiltä osin, kuin se on tarpeen opiskeluhuoltopalvelujen hyvinvointialueelle siirtämiseksi. Muutosten tavoitteena on varmistaa kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvointialueen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa. Opiskeluhuoltopalvelujen sisältöihin ei ehdoteta muutoksia.
Sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Esityksellä turvataan kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäiselle opiskeluhuollon yhteistyölle tarpeelliset rakenteet. Opiskeluhuollon suunnitelmallinen yhteys sekä kuntien että hyvinvointialueen strategioihin ja taloussuunnitelmiin toteutuu lasten ja nuorten alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa, jonka osana alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma on. Tämä varmistaa osapuolien sitoutumisen yhteistyöhön suunnitelman toteuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden perustamisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä opiskeluhuoltopalvelut, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut, siirretään muiden sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien tavoin hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Kuntien opetustoimi ja muut koulutuksen järjestäjät vastaavat edelleen perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Siten opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä on keskeistä. Valiokunta painottaa, että jo uudistuksen toimeenpanon valmistelusta lähtien on tärkeää varmistaa hyvinvointialueiden ja kuntien toimiva yhteistyö, jolla osaltaan varmistetaan se, että oppilaat ja opiskelijat saavat tarvitsemansa tuen opiskeluhuollossa oikea-aikaisesti.
Palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palvelut tulee järjestää lähipalveluna ensisijaisesti koulussa tai oppilaitoksessa, ja jos se ei ole mahdollista, koulun tai oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä tulee huolehtia siitä, että myös digitaaliset palvelut ovat saavutettavia muun muassa näkövammaisille ihmisille. Valiokunta aikaisempaan lausuntoonsa viitaten painottaa, että uudistuksen toimeenpanossa tulee varmistua siitä, että opiskeluhuollon palvelut järjestetään oppilas- ja opiskeluhuollossa säädetyllä tavalla ennaltaehkäisyn ja yhteisöllisyyden ensisijaisuus ja riittävät toimintaedellytykset turvaten. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että opiskeluhuollon psykologeilla ja kuraattoreilla on mahdollisuus osallistua koulujen ja oppilaitosten arkeen sekä ennalta ehkäisevän työn suunnitteluun ja toteuttamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa. Tältä osin varmistetaan se, että opiskeluhuollossa muodostuu lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus, jossa toteutuu sekä yksilöllinen että yhteisöllinen opiskeluhuolto.
Opiskeluhuolto on tärkeä tuki lapsille ja nuorille. Oppilas- ja opiskelijahuollon ja sen mukaisten palvelujen ensisijaisena tarkoituksena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia. Opiskeluhuoltotyön tulee olla matalan kynnyksen palvelua. Hyvinvoiva koulu ja oppilaitos tarjoaa edellytykset koko koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnille, työ- ja opiskelukyvyn säilyttämiselle ja tarvittaessa parantamiselle, sekä hyvälle oppimiselle.
Valiokunta uudistaa aikaisemmassa lausunnossaan esille tuomansa, että uudistuksessa oppilas- ja opiskeluhuollon erilaisuus verrattuna muiden sote-yksiköiden työhön on tärkeä tunnistaa. Myös lasten ja perheiden palvelujen muuttuviin yhteistyön raja- ja yhdyspintoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opiskeluhuollon palvelujen järjestämistä koskeva uudistus edellyttää toimintatapojen jatkuvaa arviointia ja sen perusteella tarpeen mukaan tehtävää kehittämistyötä. Tähän työhön lasten ja nuorten tulee saada osallistua. Valiokunta pitää myönteisenä, että lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja kehittämisideat pyritään ehdotettujen muutosten myötä huomioimaan aiempaa vahvemmin alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä. Valiokunta korostaa, että myös kodin ja koulun välisen yhteistyön toimivuudesta tulee huolehtia. Valiokunta pitää tärkeänä, että vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuudet käyttää palveluja turvataan siten, että sekä tilat että niihin kulkeminen ovat esteettömiä. Koulukuljetusten piirissä olevien oppilaiden mahdollisuus päästä kuraattorin tai psykologin vastaanotolle koulupäivää ennen ja sen jälkeen tulee turvata.
Me ollaan otettu hyvin paljon kantaa täällä erilaisiin tätä lakia ja tätä esitystä tukeviin asioihin, muun muassa ammattihenkilöiden väliseen yhteistyöhön. Me olemme kiinnittäneet huomiota suunnitelmallisuuteen, me olemme puhuneet täällä opetussuunnitelman perusteiden muuttamistarpeesta ja esittäneet tässä myöskin sitten voimaantulosäännöksen muuttamista. Olemme kiinnittäneet huomiota ohjaukseen ja seurantaan. Ja tämä toivottavasti on sitten otettu huomioon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja edustaja Kiljunen tuleekin siitä kertomaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-26T17:22:18,2022-04-26T17:27:29,Tarkistettu,1.1
2022_44_152,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Anneli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_44_153,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin iloinen, että tämä lainsäädäntö on edennyt tähän asti, sillä meillä Etelä-Karjalassa on kokemusta tästä kokonaisuudesta, kun meillä tämäntyyppinen toiminta on toiminut nyt noin 11 vuotta, 12 vuotta ja siltä osin kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä ja positiivisia.
Arvoisa puhemies! Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon toteuttaminen herätti paljon huolta ja keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmisteluvaiheessa sekä aluevaalien alla. Alan ammattilaiset olivat ymmärrettävästi huolissaan oppilas- ja opiskelijahuollon tulevaisuudesta, kun heidän työnantajakseen oli vaihtumassa kaupungin sijaan hyvinvointialue. Muut koulutustoimen työntekijät olivat jäämässä kuntien alaisuuteen. Tärkeä kysymys oli, voidaanko palvelujen laatu turvata kouluissa ja oppilaitoksissa jatkossakin, vaikka työnantajayhteys katkeaa.
Nyt käsittelyssämme olevilla lakimuutoksilla vastataan näihin huoliin. Lakimuutos tulee varmistamaan tiiviin ja suunnitelmallisen yhteistyön hyvinvointialueen ja koulutuksen järjestäjien välillä. On tärkeää tiedostaa, että koulupsykologien työ tehdään jatkossakin siellä, missä koululaisten arki on, eli oppilaitoksissa. Sote-uudistuksenkin jälkeen psykologit tekevät fyysisen työnsä oppilaitoksissa. Tämä on erittäin tärkeä asia, josta tulee pitää myös kiinni.
Tärkeintä on, että tämä esitys tulee myös vahvistamaan oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita niin oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon osalta kuin myös kaikkein vaativimpien erityispalveluiden osalta, joita hyvinvointialue tarjoaa. Tämä lisää myös oppilaiden ja koulujen välistä yhdenvertaisuutta hyvinvointialueella. Esimerkkinä se, että meillä Etelä-Karjalassa hyvinvointialueella erityispalveluita tarjotaan hyvin pitkälti meidän Lappeenrannan toimipisteissä, mutta jos esimerkiksi Ruokolahdella tai Savitaipaleella olevat lapset ja nuoret tarvitsevat erityispalveluita, heille näitä erityispalveluita räätälöidään sujuvasti tämän oppilas- ja opiskelijaterveydenhuollon välityksellä. Sitä kautta tämä yhteys on ollut erittäin toimiva ja mahdollistanut entistä paremman palveluiden saatavuuden ennen kaikkea näissä pienissä kunnissa.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että hyvinvointialueiden ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan laajasti myös muissa lasten ja nuorten ja perheiden palveluissa. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esille, että yhteistyötä voitaisiin tehdä myös erillisen yhteistyöryhmän sijaan esimerkiksi osana laajempaa lasten ja nuorten palveluiden yhteistyöryhmää. Valiokunta toteaakin, että opiskelijahuollon yhteistyörakenteet ovat osa laajempaa hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyökokonaisuutta, ja tämä kokonaisuus mahdollistaa sen, että lasten hyvinvointia tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, ei ainoastaan oppilaitoksissa tai kouluissa.
Valiokunta pitää tärkeänä monialaista yhteistyötä, minkä takia yhteistyöryhmissä ja opiskeluhuoltosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava myös muut oppilaiden ja opiskelijoiden tarvitsemat terveydenhuollon palvelut, erityisesti mielenterveyspalvelut. Tämä on noussut esille erityisesti nyt koronan seurauksena, kun me tiedämme, että mielenterveyspalveluiden tarve on kasvanut huomattavasti näiden kahden vuoden aikana. Tärkeää on, että oppilaan tarvitsemat erityispalvelut saadaan jatkossa entistä helpommin ja joustavammin, kun kaikki palvelut ovat saatavilla nyt hyvinvointialueilla. Näin hallinnollisia rajoja ei ole ja lasten ja nuorten palveluita voidaan kehittää kokonaisuutena. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös tarvittava tiedonkulku, jota valiokunta esittää täsmennettäväksi. Tiedonkulku on äärettömän tärkeää tässä isossa kokonaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi on syytä vielä todeta, että on erittäin tärkeää, että lainsäädännön toimivuutta seurataan. On myös tärkeää, että oppilas- ja opiskelijahuollolle varataan riittävät resurssit kiinnittäen valiokunnankin lausumaehdotuksen mukaisesti huomiota siihen, että oppilaille ja opiskelijoille on tarjolla riittävät mielenterveyspalvelut oikea-aikaisesti ja että ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita on saatavilla koko maassa ja jokaisessa kunnassa lasten ja nuorten ehdoilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+13.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-04-26T17:27:00,2022-04-26T17:32:00,Tarkistettu,1.1
2022_44_154,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_44_155,44/2022,2022-04-26,13.59,17.39,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olin 24‑vuotias nuori perustaessani ensimmäisen yritykseni. Elettiin vuotta 1993. Maassamme oli takana 90‑luvun alun kaoottiset vuodet. Yrityksiä kaatui, perheitä hajosi, ja lukuisat ihmiset ajautuivat taloudellisiin ongelmiin, ja laman jäljet seurasivat monia ihmisiä aivan liian pitkään.
Maksuhäiriömerkintä on ollut kauan kuin häpeän leima, joka ei ole lähtenyt pois vuosiin, vaikka lasku olisi jo maksettu. Tähän asiaan saatiin vihdoin muutos aikaisemmin tänä keväänä. Samalla tavalla yritystoiminnassa epäonnistuminen on seurannut yrittäjää aivan liian pitkään. Nyt olemme helpottamassa velkaantuneiden yrittäjien ja yritysten asemaa yrityssaneerauslakia uudistamalla.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena on panna täytäntöön EU:n direktiivi ennaltaehkäisevästä uudelleenjärjestelystä, veloista vapautumisesta ja maksukyvyttömyydestä. Direktiivin tavoitteena on edistää elinkelpoisen liiketoiminnan jatkumista ja yritysten saneerausta riittävän aikaisessa vaiheessa. Lisäksi sen tavoitteena on edistää uuden alun mahdollistamista yritystoiminnassaan epäonnistuneille yrittäjille.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi, varhaisen vaiheen saneerausmenettely, johon velallinen voi hakeutua ennen kuin on maksukyvytön. Rahojen ei siis tarvitse olla vielä aivan loppu, ja yrittäjällä on vielä paremmat mahdollisuudet ponnistaa pää pinnalle taloudellisesti.
Saneerausmenettelyn oikea-aikaisuus on tässä avainasemassa. Yrityksen hakeutuminen saneerausmenettelyyn siinä vaiheessa, kun yritys on jo maksukyvytön, on usein aivan liian myöhäistä. Hallituksen esityksessä yrittäjän pääsyä velkajärjestelyyn ehdotetaan helpotettavaksi siten, että velallinen, jolla on hänen aikaisemmin harjoittamaansa elinkeinotoimintaan liittyviä velkoja, voi päästä velkajärjestelyyn, jos hän on maksukyvytön. Olosuhteiden vakiintumista ei edellytetä, joten elinkeinotoiminnassa velkaantunut voi hakea velkajärjestelyyn ilman viivytystä.
Arvoisa puhemies! Nämä uudistukset ovat erinomaisia ja erittäin odotettuja. Hallitus on antanut useita hallituksen esityksiä, jotka helpottavat sitä, että taloudellisten vaikeuksien jälkeen ihminen ansaitsee ja ihminen saa uuden alun. On ollut ilo käsitellä näitä lakiesityksiä valiokunnassa. Moni näistä esityksistä on jo päätynyt tämän salin läpi hyväksyttynä. On hienoa, että historiasta on opittu ja 90‑luvun alun tapahtumat eivät enää toistu. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_44+2022+14.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-04-26T17:33:03,2022-04-26T17:35:57,Tarkistettu,1.1
2022_45_1,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 3/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 26.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_45_2,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen pykälämuutosehdotuksen, joka on vastalauseen mukainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,,,,
2022_45_3,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Satosen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,,,,
2022_45_4,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen pykälämuutosesityksen, joka on vastalauseessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,,,,
2022_45_5,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojen käsittelyä ja palvelualustaa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 3/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Satosen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,,,,
2022_45_6,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 3/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 26.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_45_7,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen liittyen tukipalvelujen myyntiä ja ostoa koskevaan siirtymäaikaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_45_8,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_45_9,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_45_10,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Lakia muutettaisiin siten, että Suomi voisi laajamittaisen maahantulon tilanteessa mahdollisimman sujuvasti hyödyntää Euroopan unionin turvapaikkaviraston apua. Sääntelyn taustalla on tämän vuoden tammikuussa voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan unionin turvapaikkaviraston perustamisesta.
Nyt ehdotettavat muutokset ovat osa sisäministeriön vuonna 2020 käynnistämää hanketta, jonka tarkoitus on valmistella lakimuutoksia mahdolliseen laajamittaiseen maahantuloon varautumiseksi. Muutosten tarve on tunnistettu kehittämistyössä, jota viranomaiset ovat tehneet vuodesta 2015 alkaen. Kokonaisuus sisältää monia eri lainsäädäntömuutoksia, joista nyt käsillä oleva on yksi. Näitä on tulossa ja on jo tuotu eduskuntaan, ja osa niistä on jo tullut voimaankin. Esimerkiksi ensimmäisenä esitetty vastaanottolain muutos tuli voimaan tämän vuoden alusta, ja siinä Maahanmuuttovirastolle keskistettiin vastuuvalmius suunnittelusta, joka koskee vastaanottopalveluiden järjestämistä laajamittaisen maahantulon tilanteessa.
Mutta nyt tämän lakiesityksen myötä Suomi voi siis pyytää turvapaikkavirastolta operatiivista ja teknistä apua, jos meidän turvapaikka- tai vastaanottojärjestelmäämme kohdistuu suhteeton paine. Suhteeton paine voi esimerkiksi olla seurausta siitä, että maahan saapuu äkillisesti suuri määrä mahdollisesti kansainvälistä suojelua tarvitsevia kolmansien maiden kansalaisia. Avun tarve saattaisi tulla ajankohtaiseksi myös sellaisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa, jossa toinen valtio yrittäisi maahanmuuttajia välineenä käyttämällä vaikuttaa Suomen toimintaan haluamallaan tavalla. Tällöin kyse ei välttämättä olisi laajamittaisesta maahantulosta maahanpyrkijöiden lukumäärään suhteutettuna. 
Turvapaikkaviraston antamaa operatiivista apua voi olla turvapaikka-asioiden tukiryhmien lähettäminen jäsenvaltioon, jos jäsenvaltio näin pyytää. Tukiryhmien tarjoamaa operatiivista ja teknistä apua on erityisesti kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisessa, rekisteröinnissä sekä tutkinnassa ja vastaanottopalvelujen järjestämisessä avustaminen. 
Vaikka kyseessä on sellaisenaan sovellettava EU-asetus, tarvitsemme kuitenkin kansalliset säännökset siitä, miten avun pyytämisestä päätetään ja mikä viranomainen on vastuussa tukitoimista sopimisesta turvapaikkaviraston kanssa. Kun otetaan huomioon turvapaikkaviraston lähettämän tukiryhmän jäsenten mahdollisuus hoitaa julkisia hallintotehtäviä Suomessa sekä se, että kyse on näiden tehtävien antamisesta toisten EU-maiden ja EU-viraston asiantuntijoille, kynnys tuen pyytämiseen olisi korkealla, ja tästä syystä myös päätös tuen pyytämisestä tulisi tehdä korkealla poliittisella tasolla valtioneuvoston yleisistunnossa. 
Erilaisten tilanteiden kehittymistä seurattaisiin eri viranomaisten yhteistyössä sisäministeriön maahanmuutto-osaston johdolla osana ennakoimis- ja varautumistoimia ja avun pyytämisen esittämisestä päätettäisiin tarvittaessa tilanteen niin vaatiessa. Esitetyn mukaan Maahanmuuttovirasto tekisi poliittisen päätöksen jälkeen varsinaisen pyynnön turvapaikkavirastolle ja laatisi operaation toimintasuunnitelman turvapaikkaviraston pääjohtajan kanssa.
Kansalliset säädökset tarvitsemme myös siitä, mitä tehtäviä tukiryhmien jäsenet voisivat Suomessa tehdä. Jotta saatavasta tuesta olisi hyötyä, tulisi tukiryhmien voida tehdä mahdollisimman laajasti eri turvapaikkatutkintaan liittyviä tehtäviä menettelyn eri vaiheissa. Osa tehtävistä on senlaatuisia, että niitä tehdessään tukiryhmien jäsenet hoitaisivat Suomessa julkisia hallintotehtäviä ja osittain osallistuisivat julkisen vallan käyttämiseen, josta olisi perustuslain mukaan säädettävä lailla.
Esityksessä ehdotetaan, että tukiryhmien jäsenet voisivat suorittaa ulkomaalaislain mukaisia turvapaikkatutkintaan liittyviä tehtäviä sekä päätöksen tiedoksiannon Maahanmuuttoviraston virkamiehen ohjauksessa. Näiden lisäksi tukiryhmien jäsenet voisivat avustaa poliisia ja Rajavartiolaitosta menettelyn alkuvaiheessa maahantulijoiden rekisteröinneissä. Näiden lisäksi ehdotetaan, että tukiryhmien jäsenille olisi mahdollista luovuttaa tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä. 
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt esitetyt lakimuutokset ovat tärkeää jatkoa valmiuden ja varautumisen kehittämisen työlle, jota sisäasiain hallinnonalalla on tehty jo vuosia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa on tärkeää, että voimme saada apua myös EU:n virastolta, ja nyt esitetyt lakimuutokset mahdollistavat sen, että voimme sujuvasti ja täysimääräisesti hyödyntää myös Euroopan unionin turvapaikkaviraston apua turvapaikkaprosesseissa. 
Tässä esityksessä ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-27T14:06:20,2022-04-27T14:11:53,Hyväksytty,1.1
2022_45_11,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_12,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri ja edustajakollegat! Tämä esitys on tervetullut ulkomaalaislain korjausesitys ja siihen liittyvää lainsäädäntöä — varautumista nimenomaan siihen laajamittaiseen maahantuloon ja sitä, miten voisimme tällaisissa tilanteissa toimia niin, että pystyisimme sieltä auttamaan heitä, jotka aidosti apua tarvitsevat, ja toisaalta sitten pysäyttämään sellaisen välineellistetyn maahantulon, jota olemme nähneet esimerkiksi 2015:kin Suomeen kohdistuneen.
Ministeri puhui valmiuslaista, rajan sulkemisen mahdollisuuksista hybridivaikuttamisen tilanteissa, joissa tällaista välineellistettyä maahantuloa käytettäisiin painostuskeinona meitä kohtaan. Silloin me olemme kokoomuksesta pitkään edellyttäneet, että lainsäädäntöä pitäisi päivittää niin, että voitaisiin kokonaan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen tämäntyyppisissä tilanteissa.
Helsingin Sanomat käsitteli tänään pääkirjoituksessaan myös tätä välineellistettyä maahantuloa ja rajan sulkemista ja valmiuslain kiireellistä osakorjaamista. Oikeastaan kysyisin ministeri Mikkoselta — tämä varmasti suomalaisia kiinnostaa: minkälaisia toimia olette nyt valmistelemassa tähän, ja minkälaisella aikataululla ne voitaisiin saada käyttöön? Tämä on nimittäin hyvin mahdollinen toimi, että tällainen, mitä 2015 näimme, tulee toistumaan, ja siihen pitää olla keinot varautua — ei lähikuukausina, vaan mieluumminkin lähiviikkoina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-27T14:11:53,2022-04-27T14:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_45_13,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_14,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On valitettavasti niin, että laajamittaisen maahantulon suhteen voi pahimmassa tapauksessa tilanne olla se, että 2015 ei vielä nähty oikeastaan yhtään mitään, eli meidän pitää varautua huomattavasti pahempiinkin tilanteisiin. On sinänsä hyvä, että hallitus tälläkin pienellä esityksellä varautuu laajamittaiseen maahantuloon, mutta hallitus kuitenkin varautuu siihen ihan väärästä lähtökohdasta ja väärällä tavalla, koska tässäkin mietitään, kuinka niitä laajamittaisesti maahan tulleita henkilöitä saataisiin sijoitettua maahan, eikä mietitä sitä, mitä pitäisi miettiä, eli sitä, kuinka sitä laajamittaista maahantuloa saataisiin estettyä ja niitä henkilöitä saataisiin poistettua maasta. Erityisesti tällainen tulee kysymykseen, kun puhutaan näistä hybridivaikuttamisen tilanteista ja maahanmuuton välineellistämisestä, eli kun maahantulijoita työnnetään jostain maasta, niin siihen tilanteeseen täytyy olla valmius reagoida, koska itsenäisellä valtiolla on oikeus päättää, keitä sen alueelle tulee.
Kysynkin ministeriltä: Milloin eduskunnalta on konkreettisesti tulossa tällaisia toimenpiteitä päätettäväksi? Milloin näitä päivitetään esimerkiksi valmiuslakiin, niin että voitaisiin poikkeustilassa lopettaa turvapaikanhaku väliaikaisesti? Tässä tilanteessa meillä ei ole nyt aikaa odottaa — nämä toimet voivat kohdistua meihin varsin nopeastikin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-27T14:13:55,2022-04-27T14:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_45_15,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_16,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen samoissa asioissa liikkeellä kuin edellisetkin puhujat. Meillähän on eduskunnassa nyt useamman kuukauden ajan käyty keskustelua siitä, ovatko meidän pykälämme, onko meidän lainsäädäntömme ajan tasalla ajatellen sellaista hybridivaikuttamistilannetta, jossa juuri tätä välineellistettyä maahanmuuttoa käytettäisiin suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiseksi sillä tavoin, että Venäjä kuljettaisi tai ajaisi rajoillemme tuhansia, kymmeniätuhansia turvapaikanhakijoita, jonka toimenpiteen tarkoituksena ei siis olisi se, että vainotut ihmiset voisivat hakea turvaa, vaan tarkoituksena olisi horjuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja ajaa meitä vaikeuksiin. Tästä olemme siis käyneet kuukausia keskustelua julkisuudessa ja tässäkin salissa, ja tästä aiheesta oli myös kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen välikysymys joitakin kuukausia sitten. 
En nyt arvioi enempää sitä, ovatko meidän pykälämme tältä osin tällaisen tilanteen torjumiseksi riittävässä kunnossa, enkä halua liioitella sitä, miten itse pykälillä eli lakitekstillä voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tällaisiin tilanteisiin, mutta lienee niin, että sillä, mitä meidän lainsäädännössämme tältä osin on päätetty ja minkälaisia valmiuksia lainsäädäntöömme on sisällytetty, on kuitenkin vähintään oma signaalivaikutuksensa, kun Suomea vastaan tällaisia toimia mahdollisesti harkitaan. Myös tässä turvallisuusselonteon sivulla 31 viitataan tähän muuttoliikkeen välineellistämiseen hybridivaikuttamisen keinona ja siihen tilanteeseen varautumiseen. 
Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on tietysti laittanut meidät kaikki arvioimaan monenlaisia asioita uudelleen, ja itse ajattelen, että hallitus nyt ehkä aikaisempaa tarkemmin pyrkii varmistamaan kaikin tavoin, että lainsäädäntömme on riittävässä kunnossa. Kun nyt ihan viime päivinä on julkisuudessa, muun muassa tämän aamun Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, kerrottu, että hallitus hyvin pikaisella aikataululla valmistelee valmiuslakiin tähän liittyviä muutoksia, niin kysyisin ministeriltä, onko näistä valmisteluista jotakin sellaista kerrottavissa, jonka nyt voitte julkisesti eduskunnalle kertoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-27T14:15:11,2022-04-27T14:18:18,Hyväksytty,1.1
2022_45_17,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_18,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Laajamittaiseen maahanmuuttoon on syytä tosissaan varautua, ja on hyvä, että maahanmuuttolainsäädäntöä tarkennetaan ja korjataan, mutta siinä pitäisi sitten olla aina tarkkana, otetaanko takapakkia ja tehdäänkö oikeita asioita. 
Tässä edustaja Mäkelä piti aivan erinomaisen puheenvuoron äsken. Nimittäin niihin tärkeimpiin kipukohtiin tällä hetkellä, mihin pitäisi varautua, ei olla varauduttu. Sen sijaan tuntuu olevan niin, että hallituksella on se tahtotila, että oikein niin kuin varmistamalla varmistetaan, että jos sieltä hybridioperaatio ihmisten osalta tulisi toteutetuksi Venäjän puolelta, niin meillä olisi kaikki edellytykset ottaa nämä ihmiset vastaan — eli juuri se tilanne, mitä hybridioperaatioita tekevä maa haluaisi.
Tänään perussomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tuli julkisuuteen ja kertoi tästä valmiuslain uudistamisesta, mikä teillä on ollut fokuksena, mitä sinne on nyt laitettu. Eli ollaan päädytty siihen, että ollaan esitetty toimivaltuuksia ajoneuvojen, rakennusten ja kiinteistöjen käyttöönottoon, eli valmistaudutaan täysin siihen, että otetaan kaikki ne ihmiset, joilla Suomeen halutaan hybridivaikuttaa, vastaan. Tämähän on ihan karmea tilanne. Me tarvitaan nimenomaan estotoimia niille ihmisille, jotka eivät hädän perässä tänne tule vaan joita nimenomaan käytetään hyväksi: me ei suostuta, me ei alistuta tällaiseen toimintaan.
Minun kysymykseni teille, arvoisa ministeri, on se: onko teillä poliittista tahtotilaa valmiuslain uudistamisen yhteydessä toimia juurikin niin, että tällainen laajamittainen maahantulo estettäisiin rajoilla siinä kohtaa, kun ihmisiä käytetään suoraan sanottuna hyväksi? Toivoisin, että voitaisiin tästä olla samaa mieltä. Erikseen on sitten vaikka kiintiöpakolaisjärjestelmä. Teillähän on siinä mahdollisuus liikuttaa suuntaan jos toiseen, miten haluatte, mutta voitaisiinko olla samaa mieltä tämmöisestä Suomea kohtaavasta vihamielisestä toiminnasta, että tämä tulee estetyksi eikä vastaanotetuksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T14:18:18,2022-04-27T14:20:31,Hyväksytty,1.1
2022_45_19,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_20,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on edellä käytetty erinomaisia puheenvuoroja. Ongelma näyttäisi olevan tällä hallituskaudella se, että me puhumme laajamittaisesta maahantulosta, joka käytännössä katsoen käsittää valitettavasti nämä kaikki puolet — käsittää niin Ukrainasta sotaa pakenevat kuin sitten nämä kenties ikään kuin ihmisaseena käytettävät ihmiset. Nyt tällä hallituskaudella itse asiassa tämä ongelma havaittiin, ehkäpä meidän lainsäädännönkin kohentamistarpeet kyllä jo viime hallituskaudella, eikä niitä ole muokattu, ja tällä hallituskaudella tätä muokkaamattomuutta on vielä jatkettu. 
Luen tästä uutista viime marraskuulta, kun Iltalehden artikkeli toteaa, että ”Valko-Venäjä herätti hallituksen”, ja oikeusministeri toteaa: ”Pykälät rajakriisin varalle nopeaan käsittelyyn.” Siis tämä on ollut marraskuussa, ja nyt me olemme huhtikuussa ja niitä pykäliä ei ole. Sen sijaan nyt te olette tuoneet meille laajamittaiseen maahantuloon ensin tämän esityksen, että nämä asiat keskitetään Maahanmuuttoviraston johdettavaksi ja koordinoitavaksi, ja nyt te tuotte tällaisen esityksen, jossa esitätte, että otetaanpa EU:lta apua. Missä ihmeessä viipyvät ne pykälät, joilla me voimme estää tilanteen menemisen siihen, että meille ylipäätänsä tulee laajamittaista maahantuloa, ellei se ole tämäntyyppinen tilanne, kuten nyt Ukrainassa nähdään, että vastaanottoon ei tässä salissa ole sanottu juuta tai jaata — enkä itse asiassa tunne ketään, joka olisi sanonut.
Sen verran on kyllä todettava, että mielestäni tämä varautuminen, tämä termi, on käsitetty väärin. Varautumisella pyritään ehkäisemään ongelmatilanteita. Ei varautumisella tehdä sitä, mitä ruvetaan tekemään sitten, kun jotain on jo tuulettimessa.
Ja nyt kysyisin ministeriltä, kun olen jotenkin jäänyt siihen ymmärrykseen, että tässä salissa on hyvin yhtenevä näkemys — ainakin olevinaan — siitä, mikä on tilannekuva: miksi tässä kohtaa, kun pitäisi ryhtyä toimiin, näyttäisi siltä, että se tilannekuva kuitenkin hivenen säröilee eri puolilla salia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-27T14:20:32,2022-04-27T14:23:12,Hyväksytty,1.1
2022_45_21,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_22,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä hybridivaikuttaminen tänä päivänä on tavallaan pelottava ase, koska siinä käytetään ihmisiä törkeästi hyväksi toista valtiota vastaan. Esimerkkeinä voi mainita sen viime vuoden lopun tilanteen Puolan ja Valko-Venäjän rajalla. Sehän oli törkeistä törkein ihmisten hyväksikäyttö: toisia lennätettiin tietämättöminä sinne rajalle ja luvattiin ummet ja lammet, että siellä on portti auki hyvään hyvinvointiin, ja tosiasiahan oli, että siinä pyrittiin vaikuttamaan toisen valtion asioihin tekemällä tällaista törkeää väkivaltaa viattomia ihmisiä kohtaan, viemällä heidät sinne kylmiin ja vaikeisiin olosuhteisiin. Onneksi se purkautui se tilanne. Ja viittaan tuohon samaiseen Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen, että todellakaan tämä maailma ei tänä päivänä Venäjän hyökättyä Ukrainaan törkeällä tavalla ole enää se sama, mikä se oli vielä viime vuonnakin. Silloinkin tiedettiin hybridivaikuttamisen mahdollisuus, nyt se ei ole enää mahdollisuus, se on arkipäivää, todellisuutta tässä maailmassa.
Samaa kysyn ministeriltä myös minä. Sinisilmäisyys on varmaan hyvä ominaisuus ihmisille joissakin asioissa mutta ei ehkä politiikassa. Toivoisin, että tässä asiassa nyt edettäisiin nopeasti ja saataisiin ne tarvittavat lakimuutokset nopeasti, koska sitten kun se hätä on kädessä, sitten ei voi enää mitään tehdä, sitten ollaan jo onnettomasti myöhässä. Toivon arvoisalta ministeriltä vastausta: missä vaiheessa edetään tässä erittäin tärkeässä asiassa? Nykyisessä tilanteessa, missä Suomikin on tällä hetkellä — selontekoa käsittelemässä, tavoitteena päästä äänestämään Natosta sitten, kun aika on — tämä uusi mahdollinen lakiesitys tulee todella kipeään tarpeeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-27T14:23:13,2022-04-27T14:25:04,Hyväksytty,1.1
2022_45_23,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_24,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille lain hyvästä esittelystä. Täällä on käytetty puheenvuoroja siitä, onko tehty oikeita asioita ja mikä on väärä ja mikä on oikea tapa. Kuitenkin täytyy muistaa, että hallitus päätti kehysriihessä merkittävistä lisäpanostuksista Rajalle, mistä voimme olla kaikki tyytyväisiä ja kiitollisia. Nämä panostukset myös ovat laajamittaisen maahantulon torjuntaan. Rajavartiolaitokselle hankitaan välittömästi kriittistä materiaalia, jolla parannetaan valvontakykyä, laajamittaisen maahantulon hallintaa, voimankäyttöä, suojaa, tilannekuvaa ja johtamista, liikkuvuutta ja toimintavarmuutta ja kybersuorituskykyä, ja tämä on hyvä kehityssuunta ja hyvä linja.
Puhemies! Esittäisin myös kysymyksen, kun nyt käydään keskustelua tästä Rajavartiolaitoksen toimintavaltuuksiin liittyvästä lainsäädännöstä. Joko ovat tiedossa ja missä vaiheessa ovat tulossa nämä säädösmuutokset, joilla varaudutaan muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-27T14:25:05,2022-04-27T14:26:19,Hyväksytty,1.1
2022_45_25,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_26,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä kyseisessä lainsäädäntömuutoksessahan ehdotetaan tehtäväksi ne muutokset, jotta Euroopan unionin turvapaikkaviraston apuun voidaan turvautua, ja siltä osin tämä on oikein ajankohtainen. Minusta se, että Suomi voi tarvittaessa saada myös Euroopan unionilta apua, on oikein kannatettavaa, ja kiitokset ministerille tästä.
Allekirjoitan tässä salissa pidetyt puheenvuorot siitä, että myös laajamittaiseen maahantuloon ja tämänkaltaisen tilanteen hyödyntämiseen kannattaa varautua, kun kyseessä voi olla myös ohjattu, ylhäältä ohjattu, jonkun valtion toimesta ohjattu toimenpide, ja silloin Suomella täytyy tietysti olla nämä työkalut kunnossa. Olen ymmärtänytkin, että valmiuslakia valmistellaan, ja toivon, että se valmistelu on siinä mielessä myös aitoa, että kuunnellaan eduskunnan ja puolueiden erilaisia näkemyksiä, jotka toisaalta, aivan kuten edustaja Rantanen totesi, ovat tässä salissa olleet melko yhtenäiset.
Ministeriltä haluaisin kysyä: kun olette Euroopan unionissa kollegoidenne kanssa käyneet keskusteluita, kun olemme historiasta huomanneet, että erilaiset maahanmuuttajavirrat ovat kuitenkin Euroopan unionin sisällä liikkuneet aiemmin, kuten täällä viitattiin, niin onko Euroopan unionin tasolla keskusteltu siitä, että näin ei pääsisi käymään? Elikkä jos joku Euroopan unionin jäsenvaltio, Schengen-valtio, on ikään kuin se heikko lenkki, niin onko pidetty huoli siitä, että tämänkaltaista tilannetta ei uudelleen tapahtuisi? Monesti ja varsinkin tällä hetkellä ihan aiheesta puhutaan siitä, että Venäjä voisi käyttää tämänkaltaista ilmiötä hyödyksi, ja pidän itsekin sitä aitona uhkana ja jopa realismina. Mutta tulevaisuudessa on myös mahdollista, että tapahtuisi muunkaltainen, vuosien 2015—2016 kaltainen ilmiö, jossa vaikkapa sitten Ruotsin kautta tai vastaavasti. Onko tästä käyty Euroopan unionissa kollegoidenne kanssa keskustelua, että myös Euroopan unionin muiden valtioiden osalta tähän tilanteeseen on herätty?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-27T14:26:19,2022-04-27T14:28:34,Hyväksytty,1.1
2022_45_27,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_28,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan tässä vielä toisen puheenvuoron ja otan esiin viime viikolta tuoreen hallintovaliokunnan yksimielisen lausunnon liittyen tähän ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon. Valiokunta kävi hyvän kuulemisen, ja tässä lausunnossa lukee muun muassa seuraavaa — tässä siis viitataan näihin hybriditilanteisiin: ”Suomen ensisijaiset velvoitteet kohdistuvat Suomen oikeuspiiriin kuuluviin, ja julkisella vallalla on perustuslain 22 §:n mukaan velvollisuus taata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallintovaliokunta katsoo, että Suomen kansalaisille ja muille maassa oleskeleville kuuluvien erittäin tärkeiden kollektiivisten etujen on joissain poikkeuksellisissa tilanteissa syrjäytettävä maan ulkopuolella olevien henkilöiden yksilölliset edut.” Lisäksi hallintovaliokunta tässä lausunnossansa nostaa esiin sen, että esimerkiksi useassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklassa mahdollistetaan näitten oikeuksien rajoittaminen silloin kun se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden turvaamiseksi. Lisäksi tässä hallintovaliokunta ”pitää tärkeänä, että Suomi tulkitsee kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan muiden EU- ja Eta-maiden kanssa yhteneväisesti”.
Nyt tästä tietysti päästään siihen, että kun katsotaan näitä välineellistämistilanteita, joita me olemme nähneet sekä Puolan, Liettuan ja Latvian että myös Kreikan rajalla, niin olisi varmasti hyvä pohtia tätä ihan filosofisenakin kysymyksenä, millä tavoin meillä tulkitaan ja millä tavoin muualla tulkitaan. Nyt tässä nimenomaan yksimielisessä lausunnossa annetaan kyllä hyvin vahva pohja sille, että meillä täytyy ehkä ottaa näissä tapauksissa keskiöön Suomen oikeuspiirissä olevat ihmiset ja Suomessa olevat ihmiset, ja tätä itse asiassa presidentti Niinistökin peräänkuulutti täällä valtiopäivien avajaispuheessansa. Kysyn tässä yhteydessä nyt, ministeri Mikkonen: onko meillä joku rikkinäinen puhelin, vai miksi tämä eduskunnan tahtotila ei tule ministeriöön ja lakien valmisteluun saakka?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-27T14:28:35,2022-04-27T14:31:12,Hyväksytty,1.1
2022_45_29,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Näin. — Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Tynkkynen ja Juvonen, ja sen jälkeen ministeri pääsee vastaamaan. — Edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_30,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pakko tässä vastata edustajan ehkä sellaiseen argumentointiin, mikä nyt ei minuun aivan uppoa. Tässä edustaja puhui aikaisemmin, että niin, voidaan olla erilaista mieltä siitä, onko tehty oikeanlaisia toimenpiteitä, mutta että kyllähän sitä on varauduttu, että Rajavartiolaitokselle tulee lisää rahaa. Totta kai se on erinomaisen hyvä asia, että Rajavartiolaitokselle tulee lisää rahaa. Mutta se ei sitä pääongelmaa tule ratkaisemaan, jos me ei olla valmiita siihen, että meille tulee vihamielistä hybridivaikuttamista laajamittaisen maahanmuuton muodossa. Se on vähän sama asia kuin jos yhtäkkiä olisi sellainen lainsäädäntö, että vankilasta saavat aivan vapaasti, vapaaehtoisesti, ihmiset poistua, jos he haluavat, ja sitten pitäisi palkata hirveä määrä poliiseja, jos tulee jotain ongelmia, ja sitten jengi lähtee liikenteeseen. Eihän silloin ratkaisu ole se, että koko ajan lisää vaan poliiseja, vaan se, että laitetaan ne vankilat kiinni, että sieltä ei kukaan pääse. Tämä on analogiana vähän samantyyppinen tilanne.
Nyt kun huomaan, että ministeri Saarikko on myöskin liittynyt keskusteluun, niin heittäisin haasteen. Tässä selkeästi edustaja Kettusella ja Köntällä oli hyvät puheenvuoron jälkiosat, joissa he nimenomaan halusivat tätä, että tilkitään nämä aukot tässä valmiuslaissa. Nyt toivoisin, että keskustan ministeri heittäisi edustajansa mukaisesti kovaa painetta nyt hallituksen sisällä, että tämä ongelma saataisiin korjatuksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T14:31:19,2022-04-27T14:32:52,Hyväksytty,1.1
2022_45_31,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_32,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laajamittaisen maahantulon jälkeen meillä voi olla Suomessa sellainen tilanne, että tänne jää henkilöitä, jotka eivät ole Suomen etu. Vuoden 2015 turvapaikkakriisin jälkeen Suomessa ymmärtääkseni edelleen oleskelee henkilöitä laittomasti, ja he eivät poistu maasta. Näille laittomasti maassa oleskeleville Suomi myöntää kuitenkin palveluja: muun muassa asuminen, ruoka ja lääkkeet ovat niitä, jotka kunta heille kustantaa, ja sitten kunta Kelalta pyytää korvauksen. Kysyisin teiltä, ministeri: Onko teillä tietoa siitä, kuinka paljon tällä hetkellä meillä Suomessa oleskelee laittomasti maassa oleskelevia, ja mitä tälle tilanteelle ollaan tekemässä? Olette tuoneet myös lain, että heillä on oikeus jäädä opiskelemaan. Mitenkä tällä hetkellä nyt tämä lainsäädäntö sitten osuu näihin ihmisiin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-04-27T14:32:53,2022-04-27T14:33:57,Hyväksytty,1.1
2022_45_33,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Mikkonen, reilu kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_34,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustajille keskustelusta. Tässä ei tainnut itse tähän lainsäädäntöön sinänsä juurikaan tulla kysymyksiä tai kommentteja — tai taisi tulla joku kommentti, että hyvä että tämäkin muutos tehdään — vaan tässä keskusteluun nousi nyt ehkä laajemmin tämä koko kokonaisuus ja miten varaudutaan erilaisilla lainsäädännön toimilla laajamittaiseen maahantuloon ja myös tähän välineellistämiseen. Ja niin kuin tuossa alkupuheenvuorossa totesin, tämä yksi kyseinen lakiesitys, mikä nyt on käsillä, on tietysti vain yksi pieni osa tätä isoa kokonaisuutta. Valmistelutyötä on todella sen vuoden 2015 jälkeen sisäministeriössä määrätty tekemään ja katsomaan, että minkälaisia lainsäädännöllisiä muutoksia on syytä tehdä, jotta pystymme vastaamaan laajamittaiseen maahantuloon. Ja tässä tosiaan nyt sitten tämä mahdollistaa sen, että voimme pyytää apua Euroopan turvapaikkavirastolta — mehän jo nyt voimme esimerkiksi Frontexilta, rajavirastolta, pyytää apua, ja tätä muuta lainsäädäntöä koko ajan nyt muutetaan.
Keskusteluun nousi nyt paljon nimenomaan tämä valmiuslaki ja ihan miten valmiuslakia voidaan tässä tilanteessa myös käyttää. Ja todellakin paraikaa hallitus on viimeistelemässä työtä niin, että voimme antaa esityksen valmiuslain muuttamisesta. Ja siinähän on myös monia eri keinoja — tässä on nyt tavallaan kyse siitä pikakaistasta, missä hybridiuhat otetaan nyt yhdeksi valmiuslain laukeamismekanismiksi, ja sitten määritellään, mitä valtuuksia se sitten tuo mukanaan. Ja me ollaan huomattu tätä työtä tehdessä, että siinä on toisaalta asioita, joita pystymme hyvin nopeasti laittamaan eteenpäin, ja sitten on toisia asioita, jotka sitten vaativat hieman enemmän vielä valmistelua ja tietysti riittävät lausunto-ajat ja myös keskustelua [Mari Rantasen välihuuto] EU-tasolla.
Mutta tietysti tämän valmiuslain lisäksi esimerkiksi tämä rajamenettely, joka on noussut yhdeksi keinoksi vastata tällaisiin laajamittaisiin maahantulokysymyksiin ja myös hybridivaikuttamiseen, on valmistelussa. Ja siinähän me voidaan varmistaa, että käsittely tapahtuu siellä raja-alueella hyvin nopeasti, ja sitten pystytään ohjaamaan pois ihmiset, jotka eivät ole oikeutettuja turvapaikkahakemukseen. Tämähän me huomattiin esimerkiksi siellä Puolan rajalla, Liettuan, Latvian rajalla, että myös se viesti siitä, että käsittely on nopea ja sellaiset, jotka eivät turvapaikkaa ansaitse, ohjataan saman tien pois, myös sitten auttaa siihen itse tilanteeseen niin, että tätä ei sitten yritetä käyttää samalla tavalla hyväkseen, niin kuin oltiin ajateltu.
Hybridivaikuttamisessa on tietysti hyvä huomioida se, että sehän on nimenomaan keino aiheuttaa sekaannusta ja jakolinjoja siihen kohdevaltioon, mihin sitä yritetään. Ja myös tässä nähtiin siellä Puolan, Latvian, Liettuan kohdalla, että sehän oli myös keino yrittää vaikuttaa EU:hun, EU:n yhtenäisyyteen, EU:n omiin arvoihin. Ja tietysti tämäkin kannattaa pitää mielessä, että silloin kun me huolehditaan siitä, että meillä on oikeat välineet — laajat monipuoliset välineet — vastata tällaisiin vaikuttamiskeinoihin, niin tietysti meidän täytyy huolehtia myös siitä, että me pidämme kiinni kansainvälisistä sopimuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-27T14:33:57,2022-04-27T14:37:40,Hyväksytty,1.1
2022_45_35,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_36,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa totesin, niin kansainvälisissä sopimuksissa on mahdollisuus poikkeuksiin myöskin silloin, kun joku tilanne on sellainen, joka uhkaa valtion sisäistä toimintaa, yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Ja on hyvä muistaa se, että ne ihmisoikeudet ja perusoikeudet ovat myös täällä Suomen lainkäytön sisällä olevilla ihmisillä.
Mutta, jotta ihmisille ei tule väärää käsitystä tästä rajamenettelystä, josta ministeri Mikkonen puhui ja joka olisi tehokas väline tämmöiseen hybriditilanteeseen, niin jos me katsomme tuonne Latvian, Liettuan, Puolan sekä Kreikan rajoille, niin tämä rajamenettely ei tule kyseeseen niissä tilanteissa, kun tulee sellaisista lähtömaista ihmisiä, jotka saavat lähtökohtaisesti alle 20 prosentissa kansainvälistä suojelua. Ja tämä tarkoittaa sitä, että jos meille tulee Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta tuotetaan ihmisiä rajalle, niin käytännössä katsoen ei mene niin, että nämä henkilöt rajamenettelyssä vain tutkitaan nopeasti, vaan heidät siirretään turvapaikkajärjestelmään. Ja kuten tässä edustaja Juvonenkin viittasi, niin semmoista henkilöä, joka tulee Suomeen, on kyllä hyvin vaikea saada täältä pois, ja tämä on se fakta, mikä meillä löytyy myöskin tilastoista sekä sen me tiedämme. Siinä mielessä toivoisin, että kun rajamenettelystä puhutaan, niin puhutaan sitten tosiasiallisesti sen sisällöstä ja siitä, kuinka tosiasiallisen tehokas keino se tällaisessa tilanteessa on, mitä se ei kyllä tämän direktiivin osalta ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-27T14:37:43,2022-04-27T14:39:34,Tarkistettu,1.1
2022_45_37,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Tynkkynen, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_45_38,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, ministeri, että tosiaan tässä keskustelussa ei kovin paljoa suoraan juuri tähän hallituksen esitykseen liittyen käyty keskustelua, mutta me pidämme teidän läsnäoloanne täällä erittäin arvokkaana. Meillä on hyvin vähän mahdollisuuksia, varsinkin opposition kansanedustajilla, kysyä ja haastaa maahanmuuttoon liittyvistä asioista, ja siksi on hyvä, että maahanmuuttoesityksen yhteydessä voidaan käydä tätä keskustelua. Kyselytunnissa kerran viikossa on paljon asiaa, ja siksi esimerkiksi maahanmuutosta emme pääse keskustelemaan tarpeeksi. Ja toisaalta nämä tilanteet, mitä tapahtuu — nämä uhat, että sieltä kohta saattaa tulla ihmisiä — eivät odota sitä, että puolen vuoden päästä joku just siihen liittyvä maahanmuuttopykälä siellä voitaisiin kansanedustajina keskustella.
Mutta en saanut vastausta tähän kysymykseeni tai sitten en ymmärtänyt, oli niin monitulkintainen vastaus. Eli onko teillä poliittinen tahtotila siihen, että nimenomaan tässä valmistelussa tullaan toimimaan — jos on kyse tämmöisestä vihamielisestä, laajamittaisesta maahantulon aiheuttamisesta Suomen puolelle Venäjältä — niin, että se estettäisiin, että sieltä ei edes otettaisi ihmisiä tälle puolelle? Onko teillä tahtotila siihen, että se valmistelu lähtisi nimenomaan tästä näkökulmasta? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T14:39:35,2022-04-27T14:41:05,Hyväksytty,1.1
2022_45_39,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Ja vielä edustaja Niemi ja sen jälkeen ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_40,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puheenjohtaja! Arvoisa ministeri, vuonna 2015 poliisina ollessani olin itse asiassa tämän asian ytimessä, kun Tampereella vastaanotimme ja tein näitä haastatteluja sinne tulleille turvapaikanhakijoille. Olin myöskin asian ytimessä, kun noin sata maastapoistokuljetusta suoritin sitten niille henkilöille, joista todettiin, että he eivät ole täällä asiallisesti.
Onko nyt millään tavalla varauduttu, jos tämmöinen tilanne toistuu, siihen, että esimerkiksi Ruotsin kautta tulee tänne se noin 34 000 turvapaikanhakijaa, jotka eivät olleet kirjautuneet? Jos he ovat tulleet jo koko Euroopan halki, Dublin-sopimuksen mukaan heidän olisi pitänyt kirjautua siellä ensimmäisessä maahantulomaassa. Voiko tässä käydä jälleen niin, että Suomi Pohjolan perukkana on se viimeinen pesä, mihin tullaan täysin suoraan, ja me joudumme kaikki vastaanottamaan, tekemään tämän kaiken työn? Onko varauduttu SM:n puolella siihen, että täytyy saada huomattavasti lisää poliiseja tekemään näitä turvapaikkaselvityksiä? Ja keitä ovat ne, arvoisa ministeri, keitä ajattelitte tähän poliisia avustaviksi henkilöiksi? Onko heillä riittävää kokemusta? 2015:han näihin tehtäviin otettiin hiljattain eläköityneitä poliiseja, jotka pystyivät tekemään näitä hommia. Onko tässä samantyylinen ajatus? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-27T14:41:05,2022-04-27T14:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_45_41,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_42,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan tätä valmiuslakikysymystä, josta nyt paljon nousi kysymyksiä, hallitus paraikaa valmistelee, ja sen sisällöstä on myös tarkoitus huomenna jo päästä tiedottamaan. Siinä mielessä en tässä rupea sitä sen enempää avaamaan. Siinä ovat tietysti oikeusministeri Henriksson ja oikeusministeriö, jotka ovat valmisteluvastuussa, mutta nimenomaan me halutaan varmistaa ja ei nyt ainoastaan valmiuslailla vaan tämän normaalin lainsäädännönkin eri kohdilla, että meillä on riittävästi välineitä vastata erityyppisiin hybridivaikuttamisen keinoihin. Tämä lainsäädäntö nyt omalta osaltaan, mistä nyt keskustellaan, on yksi keino.
Sitten tietysti on hyvä muistaa se, että itse näissä tilanteissa tietysti Rajavartiolaitos operatiivisesta toiminnasta vastaavana katsoo, miten milloinkin näihin vaikuttamisyrityksiin rajalla vastataan. Siinä ovat myös viranomaiset yhdessä, [Mari Rantasen välihuuto] ja tähän toimintaan liittyviä suunnitelmia myös koko aika päivitetään erilaisiin skenaarioihin ja myös harjoitusta tehdään. Siinä mielessä asioihin on varauduttu.
Tässä edustaja Niemi otti esille tämän vuoden 2015 tilanteen — kun olitte ollut itse ihan siellä käytännön työssäkin tai on siitä tietoa ja kokemusta. Juuri tietysti mietitään, miten käytännössä tämäntyyppisissä erilaisissa tilanteissa tehtäisiin, miten voitaisiin esimerkiksi tässä tapauksessa, jos me saadaan apua EU:n turvapaikkavirastolta, sieltä viranhaltijoita tai ihmisiä tekemään tätä työtä, vapauttaa esimerkiksi poliisin resursseja tai Rajan resursseja sitten taas muuntyyppiseen työhön. Sehän on yksi keino tässä myös. On myös kysymys siitä, miten muutoin on ollut aikaisemmissa lakimuutoksissa esimerkiksi Maahanmuuttoviraston viranhaltijoiden mahdollisuus tehdä sitä rekisteröintiä niin, että se taas vapauttaa poliisia esimerkiksi niihin muihin, oleellisempiin tehtäviin, ja näin jokainen voi myös tavallaan keskittyä siihen ydinosaamiseensa. Siinä tietysti tätä erilaista lainsäädäntöä ollaan myös tarkennettu, niin että se on tänä päivänä paremmin mahdollista kuin se oli esimerkiksi silloin vuonna 2015.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-27T14:42:45,2022-04-27T14:45:23,Hyväksytty,1.1
2022_45_43,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Näin. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_44,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä aavistuksen verran harmissani siitä, että vaikuttaa siltä — niin kuin äsken luetteloin näitä, mitä laajamittaisen maahantulon osalta on tehty, ja ministeri Mikkonen viittasitte tähän valmiuslakiin, mitä sieltä on tulossa — että meillä on se tilanne, että mehän varaudumme, tai oikeastaan hallitus varautuu, siihen, että me otamme vaan kaikki vastaan. Me otamme kaikki vastaan, ja me olemme valmiita jopa siihen, että mitään ylärajaa ei ole, te niputatte koko laajamittaisen maahantulon samaan nippuun, ja tämä on todella huolestuttavaa, ja minä kyllä... [Mauri Peltokangas: Ja se on vaarallista!] — Se on varmasti vaarallistakin, mutta täytyy sanoa, että kyllä kaikin puolin haluaisin vedota hallitukseen, että nyt ei ole aika minkäänlaiseen ideologiseen höperehtimiseen, vaan nyt on sen aika, että tämä koko sali pitää huolta siitä, että meidän kansallinen turvallisuus on numero yksi ja kaikki asiat, joita se vaatii, tehdään ja ne tehdään yhdessä ja hyvällä yhteistyöllä ja laajalla konsensuksella. 
Tämä on kyllä sellainen asia, mikä hallituksen olisi omassa piirissään nyt hyvä käydä läpi. Nimittäin näin me emme voi jatkaa, jos teidän esityksenne tähän asiaan jatkuvat tällä samalla systeemillä, jossa siis huolehditaan vain siitä, että palvelut ovat nopeita ja palvelut ovat sujuvia. Tällä tavalla meillä on hyvin äkkiä tilanne, jossa meillä on satojatuhansia ihmisiä tässä maassa, ja tiedätte varmasti itsekin, että se ei kyllä ylläpidä yleistä järjestystä eikä turvallisuutta eikä nimenomaan kansallista turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-04-27T14:45:28,2022-04-27T14:47:25,Hyväksytty,1.1
2022_45_45,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_46,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rantasen tavoin jäin kyllä aika huolestuneena kuuntelemaan tätä vastausta, koska siitä ei käynyt selkeästi ilmi se, että olisitte, ja myöskin hallitus, valmiita siihen, että tämmöinen Suomeen tuleva vihamielinen maahanmuuttotyöntö, suoraan sanottuna, oltaisiin valmiita pysäyttämään. Minä uskon satavarmasti, että te saisitte koko eduskunnan tuen sille, että tämmöinen ongelma tilkittäisiin. Se on sitten eri asia, jos ideologisesti haluaa vaikka, että tänne Suomeen tulee valtavasti maahanmuuttoa. Se sitten vaaleista riippuen voidaan voimasuhteilla päättää. Te voitte pojauttaa sen kiintiöpakolaisten määrän vaikkapa kymmeniintuhansiin. Mutta jos tätä käytetään sotatoimena Suomea vastaan ihmisiä hybridivaikuttamisen keinoin, niin se on sellainen asia, että sitä ei saisi tämmöisen ideologisen maahanmuuton väylänä tai mahdollistamisena käyttää, koska se on yksi osa sotatyökalupakkia, kun ollaan kriisin keskellä. Ja tämä pitäisi pysäyttää. Minä uskon, että tulette saamaan siihen täyden eduskunnan tuen, opposition tuen. Jos te ette siihen ole valmiita, niin voin kyllä luvata sen, että sen jälkeen oppositio kyllä tulee pitämään ääntä — ja aivan älyttömän paljon, ja kaikkialla — koska tämä on Suomen turvallisuudelle yksi oleellisimpia asioita tällä hetkellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T14:47:25,2022-04-27T14:48:54,Hyväksytty,1.1
2022_45_47,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_48,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Suomen turvallisuus on varmasti yhteinen asia, ja olen samaa mieltä siitä, että olemme kaikki huolissamme Suomen turvallisuudesta, ja se on ihan ymmärrettävää. Toisaalta pitää myös ymmärtää, että meitä sitovat kansainväliset velvoitteet, mitä tulee turvapaikanhakijoiden, pakolaisten vastaanottamiseen. Mutta tässä ehkä oppositiolla on nyt jonkunlainen tahallinen väärinymmärrys niin, että halutaan näitä asioita ehkä tahallaan sekoittaa keskenään.
Tässä kukaan varmasti ei ole sinisilmäinen niin, että halutaan altistaa suomalaisia informaatiovaikuttamiselle tai tällaiselle, jos joku vieras valtio haluaa käyttää pakolaisia. [Sebastian Tynkkynen: Ei me puhuttu informaatiovaikuttamisesta mitään!] Elikkä tavallaan, jos tulee sellainen tilanne, että meitä kohtaan kohdistetaan tämmöistä pakolaisvirtaa ohjattuna, varmasti siihen ollaan valmiita reagoimaan, [Sebastian Tynkkynen: Millä tavalla?] mutta tällä hetkellä myöskään sellaista ei ole niin kuin näköpiirissä. Elikkä minun mielestäni on myös käsittämätöntä tällaisessa tilanteessa mustamaalata tällaisia uhkakuvia, jotka eivät ole nyt jo tällä hetkellä meidän näköpiirissämme. [Mauri Peltokangas: Hybridivaikuttamisesta puhutaan ministerin suulla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-04-27T14:48:55,2022-04-27T14:50:17,Hyväksytty,1.1
2022_45_49,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Vielä edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_50,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua, ja mielenkiintoni heräsi siinä vaiheessa, kun kollegani kysyivät muutaman kerran ministeriltä yleistilanteesta, kun lakia säädetään. Ministeri sitten sanoi, että tämä on nyt vain pieni osa, että tässä hän ei ala sitten vastaamaan muihin juttuihin. Sehän olisi helppoa ministerin tehdä koko laki pienissä osissa ja vastata aina kansanedustajille, että kun tässä nyt käsitellään tätä pientä osaa, niin eipä lähdetä siihen kokonaiskeskusteluun. No, keskustelemme siitä sitten huomenna, kun valmiuslaki, kuten toitte esiin, tuodaan keskusteluun ja otetaan ne asiat esiin. 
Siitä, mitä tässä edustaja Said Ahmed juuri toi esiin, en saanut kyllä minkäänlaista koppia, koska sieltä tuli vähän sentyylistä tekstiä, että me mustamaalaamme, että puhutaan hybridivaikuttamisesta, kun ministeri puhuu hybridivaikuttamisesta ja kun hallitus valmistautuu hybridivaikuttamiseen. Minä en saanut tästä ajatuksesta minkäännäköistä järjellistä otetta, mutta se ei liene minun ongelmani sinällään. 
Jos meillä on ongelma ja me olemme lainsäädäntöä ongelmaa varten kasaamassa, niin toivoisin, että se ongelma nostetaan pöydälle ja tehdään ne lakimuutokset, joita se ongelma vaatii, että se voidaan ratkaista. Nythän siis tilanne on se, mikäli minä olen ymmärtänyt oikein, että hybridivaikuttamisen kohdalla, jos esimerkiksi vieras valtio usuttaa Suomen rajojen sisäpuolelle vaikka nyt esimerkkinä kymmeniätuhansia ihmisiä, meidän arvoisa ministerimme ottaa heidät kaikki avosylin vastaan ja ohjaa Migrin palveluihin. Tähän kohtaan voin sanoa, että olen todella huolissani — todella huolissani — [Tuomas Kettunen pyytää vastauspuheenvuoroa] koska ei ole mitään keinoa, ei ole tuotu, ei valiokuntatyössä ole tullut vastaan, ei ole tullut vastaan tässä salikeskustelussa mitään keinoa ja tahtotilaa siihen, että todellakin pysäyttäisimme näiden massojen tulemisen Suomeen. Puhutaan vain siitä, että kaikki tehdään, keinoja on, mutta kun kysytään suoraan, onko tahtotilaa vakavimmassa mahdollisessa paikassa tehdä ne ratkaisut, että ne mahdolliset ihmisvirrat voidaan tyrehdyttää, niin tähän ei vastaukseksi riitä se, että sanotaan, että juu, kyllähän siihen ilman muuta pyritään, mutta jostain ne kaikki saavat kuitenkin tulla sisälle. Tätähän te viestitätte koko ajan eduskunnalle. Tämä on minun mielestäni hyvin vastuutonta tilanteessa, missä tällä hetkellä Eurooppa elää, tilanteessa, missä Suomi tällä hetkellä on.
Hienoa olisi tehdä lainsäädäntöä, joka toimii, ei sellaista, mikä on ideologian värittämää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-27T14:50:18,2022-04-27T14:53:11,Hyväksytty,1.1
2022_45_51,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, tätä keskustelua varten tässä yhteydessä varatut 45 minuuttia on ylitetty, mutta jos ministeri Mikkonen vielä lyhyesti vastaa, niin pääsemme eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_52,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin valmiuslakia ollaan tuomassa huomenna, ja silloin me tiedämme, mitä siellä esitetään. Minä en ole se vastuuministeri, joka valmiuslakia valmistelee, ja sen takia en tässä todellakaan pysty siihen liittyviin kysymyksiin yksityiskohtaisesti menemään, mutta sen voin sanoa, että nimenomaan myös siinä laissa etsitään niitä keinoja ja välineitä, miten voidaan puuttua erilaiseen hybridivaikuttamiseen, ja nimenomaan tämä hybridivaikuttaminen otetaan sinne yhdeksi laukaisevaksi tekijäksi ja siihen liittyviä toimivaltuuksia sitten valmiuslain ollessa voimassa sinne listataan. Voidaan tietysti sanoa, että tämä nimenomainen lakiesitys on riittämätön, ja kuten olen monta kertaa sanonut, tämähän on kokoelma erilaisia lainsäädännön muutoksia, joita olemme tehneet, valmistelua on aloitettu tällä hallituskaudella jo ihan alusta alkaen ja jo viime hallituskaudellakin sitä tehtiin, ja nyt näitä eri lainsäädäntömuutoksia pala palalta astutetaan voimaan.
Sitten tämän hybridivaikuttamisen käytännön tilanteisiin vastaamiseksi meillä on Rajavartiolaitoksella ja muilla viranomaisilla selkeä valmius, selkeät suunnitelmat, miten siihen operatiivisesti sitten puututaan, jos tämmöinen tilanne tulee. Siinä mielessä voidaan olla vakuuttuneita siitä, että meidän viranomaisemme, rajaviranomaiset ja muut, eivät todellakaan ole sinisilmäisiä tai katso, että tällaisiin ei olisi varauduttu. [Mari Rantasen välihuuto] Itse pidän päinvastoin huolestuttavana sitä, jos levitetään sellaista mielikuvaa kansalaisten keskuuteen, että emme olisi tällaisiin tilanteisiin varautuneita.
Olemme varautuneet ja toimimme tietenkin asianmukaisesti silloin, jos tällainen tilanne on käynnissä, [Mauri Peltokangas: Toivottavasti huomenna kerrotte, miten varaudutaan!] ja samanaikaisesti huolehdimme siitä, että myös meidän lainsäädännöstämme tilkitään erilaiset puutteet ja saamme sen ajantasaiseksi myös tämmöisiin hybridivaikuttamiskeinoihin vastaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-27T14:53:20,2022-04-27T14:55:31,Hyväksytty,1.1
2022_45_53,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_45_54,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_55,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tosiaan jäi hieman kesken aiemmin, ja ministeri on valitettavasti jo ehtinyt poistua paikalta vastaamasta kysymyksiin. Lähinnä se jäi auki ainakin omalta kohdaltani, että kun täällä toistuvasti perättiin ministeriltä lainsäädännöllisiä keinoja siihen, että tätä turvapaikanhaun oikeutta voitaisiin rajoittaa kriisitilanteissa, esimerkiksi valmiuslain nojalla, ja että valmiuslain uudistuksen tulisi huomioida tällainen tarve, niin ministeri jatkuvasti kiersi sen kysymyksen sanomalla, että meillä on nyt keinoja puuttua tällaiseen hybridivaikuttamiseen turvapaikanhaulla — meillä on keinoja. Meillä on keinoja, Rajavartiolaitoksella on keinoja, viranomaisilla on keinoja, mutta mitä ne keinot voivat konkreettisesti olla? Kuitenkin Suomi on oikeusvaltio, jossa kaiken viranomaistoiminnan täytyy perustua lakiin. Ellei viranomaisella ole laissa säädettyä toimivaltuutta tehdä jotakin, niin viranomainen ei voi niin toimia tai hän voi joutua siitä vastuuseen lain edessä. Jopa ministeri toimii tässä asiassa virkavastuulla, eli ministeri ei voi antaa sellaista määräystä, joka ei perustu mihinkään lakiin, koska jos ministeri näin toimii, hän on vastuussa siitä määräyksestä lain edessä, ja viranomainen ei voi totella ministeriä, jollei laki mahdollista ministerin käskyn tottelemista — ei ministeri voi antaa lainvastaisia käskyjä.
Eli näin tiukasti tämä asia pitää karrikoida, että saataisiin ulos ministeriltä jonkinlainen vastaus siihen kysymykseen, onko lainsäädäntöön nyt tulossa muutoksia, jotka tällaisen turvapaikanhakuoikeuden keskeyttäisivät kriisitilanteessa, vaiko eikö niitä ole tulossa lainsäädäntöön, koska ellei niitä ole lakipykälissä, niitä oikeuksia silloin ei Suomessa ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-27T16:24:41,2022-04-27T16:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_45_56,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_57,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Itsekin omalta osaltani lyhyesti kommentoin sitä keskustelua, mitä käytiin. Harmillista, että nyt kyseiset edustajat eivät ole paikalla. Viittaan erityisesti edustaja Suldaan Said Ahmedin puheenvuoroon, jossa hän totesi sillä tavalla, että ei ole näköpiirissä sellainen tilanne, että tänne voisi kohdistua tätä hybridivaikuttamista pakolaisten muodossa, että niitä tulisi sieltä Venäjän rajalta, puskettaisiin sen yli — ei ole näköpiirissä tämmöistä tilannetta. Se on jo tapahtunut, on tapahtunut Valko-Venäjällä, on tapahtunut jo Suomessa Venäjän vastaisella rajalla ihan vain muutamia vuosia sitten. On jo tapahtunut ja sen lisäksi on myös näköpiirissä [Mauri Peltokangas: Kyllä!] ja on näköpiirissä jopa siinä määrin, että huolimatta siitä, että hallitus ei ole nyt halunnut hakea sellaista ratkaisua, mitä me perussuomalaiset on esitetty, niin he ovat kuitenkin varautuneet siihen tilanteeseen, että tämä tulee tapahtumaan. Hallituksen tunnustamanakin on näköpiirissä, että hybridivaikuttamista ihmisten elämillä saatetaan käyttää Suomea vastaan. Näin ollen toivon, että tämmöisiä argumentteja ei enää käytettäisi tässä keskustelussa, koska tämä on ihan hallituksen toimestakin tunnustettu tilanne, että näköpiiri löytyy ja vahvasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T16:26:21,2022-04-27T16:27:52,Hyväksytty,1.1
2022_45_58,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Nyt lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_45_59,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maksujärjestelmien toimivuus ja luotettavuus ovat keskeinen osa yhteiskunnan ja talouden kivijalkaa. Osa maksujärjestelmäämme on edelleen metalliraha eli kolikot. Metallirahalain mukaan valtiolla on yksinoikeus lyöttää Suomessa kolikoita omaan lukuunsa. Metallirahat laskee liikkeelle Suomen Pankki, jolle asianomainen ministeriö luovuttaa metallirahat nimellisarvosta liikkeeseen laskemista varten. Rahankiertoon kuntonsa puolesta kelpaamattomista eurometallirahoista ja niiden käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston metalliraha-asetuksessa.
Asetuksen mukaan kiertoon kelpaamattomilla eurometallirahoilla tarkoitetaan aitoja kolikoita, jotka on hylätty aitouden tarkistamisen yhteydessä tai joiden ulkoasu on merkittävästi muuttunut. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on poistettava kiertoon kelpaamattomat kolikot kierrosta, ja Suomessa tästä vastaa Suomen Pankki. 
EU:n metalliraha-asetuksen mukaan jäsenvaltiot voivat kieltäytyä hyvittämästä kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, joita on joko muutettu tarkoituksella tai jotka ovat muuttuneet prosessissa, jonka voidaan kohtuudella odottaa muuttavan niitä. Eli EU:n metalliraha-asetus antaisi mahdollisuuden kieltäytyä esimerkiksi autoromuttamoiden jätteenä syntyvien niin sanotusti romukolikoiden vastaanottamisesta.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Suomen Pankki ei kuitenkaan voi kieltäytyä vaihtamasta aitoja, mutta huonokuntoisia eurometallirahoja uuteen rahaan metalliraha-asetuksessa säädetyillä perusteilla, koska kieltäytymismahdollisuudesta ei ole säädetty kansallisessa lainsäädännössä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että valtio on velvollinen lunastamaan Suomen Pankille palautetut romukolikot niiden nimellisarvosta. Hallitus esittääkin nyt säännöstä, jonka mukaan Suomen Pankki voisi kieltäytyä hyvittämästä huonon kuntonsa vuoksi kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja EU:n lainsäädännössä säädetyillä edellytyksillä. Lakiin lisättäisiin myös säännös Suomen Pankin oikeudesta kieltäytyä vastaanottamasta kiertoon kelpaamattomia eurometallirahoja, jos eurometallirahojen vastaanottamisesta tai käsittelystä aiheutuu terveysriski niiden käsittelijöille tai jos palautettava erä ei ole pakkaus- ja merkintästandardien mukainen. 
Lisäksi lakiin lisättäisiin informatiivinen säännös mahdollisuudesta valittaa Suomen Pankin kielteisistä hyvittämispäätöksistä. Samalla lakiin tehtäisiin teknisluonteinen muutos valtion metallirahojen lunastamista koskevaan säännökseen.
Tällä hallituksen esityksellä Suomen lainsäädäntö tulee samalle tasolle lukuisten muiden euroalueiden keskuspankkeja koskevan sääntelyn kanssa ja ehkäisee myös sen, ettei erittäin huonokuntoisten metallirahojen virta kääntyisi Suomeen. Esityksellä siis ehkäistään romukolikoiden järjestäytynyttä tuontia. Muutos on perusteltu kolikkojärjestelmän suojelun kannalta, minkä lisäksi kyseisten metallirahojen lunastuksella on suora budjettivaikutus. Ilman lain muutosta Suomen Pankki joutuisi hyvittämään ja valtio lunastamaan sellaisia muutettuja eurometallirahoja, joita lukuisten muiden eurovaltioiden keskuspankit eivät ole velvollisia lunastamaan. Lakimuutoksella ei olisi vaikutusta normaaliin kansalaisten kolikoiden hyvittämiseen, kun kolikot ovat tulleet hyvitettäväksi pitkän käyttöiän tai muun vastaavan tavanomaisen vahingoittumisen seurauksena. Eli tällä esityksellä ehkäistään vain romukolikoiden järjestäytynyt tuonti ulkomailta valtion varat turvaten.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-27T14:55:52,2022-04-27T14:59:07,Hyväksytty,1.1
2022_45_60,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Östman, edustaja Östman poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_61,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia valtiovarainministeri Saarikolle ansiokkaasta esittelystä laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta. Kieltämättä tässä pykälässä tulee ihan mieleen Georg Malmsténin Pennitön uneksija -kappale: ”Ei ole mulla markkoja taskussa”. No, markkojen vaihtohan loppui tässä maassa jo helmikuussa 2012. Mutta halusin käyttää, arvon puhemies, tämän puheenvuoron sen takia, että nyt ei jää väärää kuvaa — ja ansiokkaasti jo ministerikin sen toi esille — elikkä edelleenkin saa näitä eurometallirahoja vaihtaa, mutta tällä lainsäädännöllä nyt pidetään huoli, että lähinnä näitä niin sanottuja suuria epämääräisiä ulkomailta tulevia kolikkomääriä ei sitten vaihdeltaisi.
Haluan vielä, puhemies, muistuttaa tässä tämän puheenvuoron loppuun, että käteinen raha on huoltovarmuusasia, ja käteisen rahan huolehtimisesta pitää pitää kiinni myös jatkossa. Kun nyt nykyään näillä muoviläpysköillä maksetaan elikkä pankkikorteilla, niin pidetään mielessä, että tämä käteinen rahakin pidetään maksuvälineenä myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-27T14:59:13,2022-04-27T15:00:34,Hyväksytty,1.1
2022_45_62,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_63,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Tämä esitys metallirahasta on todellakin hyvä. Haluaisin kysyä ministeriltä sitä, miten te itse näette käteisen rahan tulevaisuuden Suomessa. Eli onko minkälaisia toimia ollut? Onko se varmasti taattu, että meillä tulee olemaan käteinen käytössä?
Näen vain myöskin sitten tämmöisen sääntelyn osalta, että ei riitä pelkästään se, että meillä on käteistä rahaa, jos palveluita ei kohta pysty enää ostamaan käteisellä — eli esimerkiksi monet liikkeet, kaupat, ovat siirtyneet siihen, että pelkästään sillä maksupäätteellä maksetaan digitaalisesti, mutta ei ole sitä käteisrahakäyttömahdollisuutta. Ja jos sitä ei ole, niin silloin käytännössä käteisellä ei ole sinänsä palveluitten näkökulmasta enää niin paljon merkitystä. Eli miten tämän hahmotatte tulevaisuuden osalta, onko jotain, mitä pystyttäisiin tekemään, että myöskin sillä käteisellä rahalla voitaisiin kuluttaa palveluita tulevaisuudessa, että se olisi tosiaankin relevantti maksuväline? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T15:00:34,2022-04-27T15:01:39,Hyväksytty,1.1
2022_45_64,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_65,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen nosti tärkeän asian esille, ja tämän hallituksen esityksen yhteydessä haluan itsekin kysyä käteisestä rahasta. Kuinka ministeri näkee tulevaisuuden? Tein asiasta jo aikaisempina vuosina kysymyksen, valtiopäivätoimen, ja se vastaus oli vähän sellainen epämääräinen. Myös edustaja Simula on tehnyt nyt kysymyksen tästä käteisen tulevaisuudesta. Nyt haluaisin ministerin vastauksen tähän. Mehän tarvitsemme käteistä, tulevaisuudesta ei tiedä. Vanhemmat ihmiset käyttävät sitä edelleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-04-27T15:01:40,2022-04-27T15:02:25,Hyväksytty,1.1
2022_45_66,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_67,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alleviivaan tässä yhteydessä, että tämä hallituksen esitys käsitteli käteiskolikkorahojen palauttamisen mahdollisuutta ja ennen kaikkea ikään kuin järjestäytyneessä merkityksessä, jolloin Suomea alettaisiin käyttää tällaisena kohdemaana lainsäädäntömme puutteen vuoksi. Se oli tämän hallituksen esityksen ydinviesti, ei niinkään se tavallisten suomalaisten käteiseen tai vaikkapa kolikkovaihtoon liittyvä tarve.
Mutta kysymys, jonka perussuomalaiset edustajat Elomaa ja Tynkkynen nostivat esiin, on erittäin hyvä ja myöskin ajankohtainen, koska me olemme äskeisessäkin keskustelussa sivunneet yhteiskunnan häiriötiloja, jotka johtuisivat vaikkapa puhtaasta ilkivaltaisesta vihollisvaikuttamisesta. On selvää, että yksi tällainen muoto voisi liittyä esimerkiksi maksujärjestelmiin — tämän kaikki varmasti hahmotamme — ja monesti vasta näissä häiriötilanteissa huomaamme ikään kuin vanhojen, nyt jo monen mielestä vähän sivuun jääneiden käytänteiden merkityksen, joita käteismaksu edustaa. Siksi on edellytettävä, että me jatkossakin myös häiriötilanteiden varalta ylläpidämme käteismaksujärjestelmää siitä huolimatta, että jonkun sivuamani tilaston mukaan suomalaisista yhdeksän kymmenestä käyttää pääsääntöisenä maksuvälineenä nykyään jotain muuta kuin käteistä. Samalla on joukko suomalaisia, joilla syystä tai toisesta ei ole digitaalisia ja sähköisiä maksuvälineitä ja käteismaksu on ainut keino. Se murros on ollut valtava. Se ei liity vain käteisen ja toisaalta korttimaksun väliseen murrokseen, vaan tiedämme myös, että koko valuuttamaailmaan on tullut uusia muotoja aina kryptovaluutoista lähtien, eli murros on moninainen. Nostatte aivan oikean asian esiin: käteismaksun merkitys korostuu häiriötilanteissa, se on ainut vaihtoehto muutamalle prosentille suomalaisista tälläkin hetkellä normaalioloissa, ja kyllä, minusta on perusteltua käteismaksumahdollisuus säilyttää jatkossakin, vaikkakin sen merkitys käy yhä pienemmäksi. [Ritva Elomaa: Hyvä! — Mauri Peltokangas: Erinomainen vastaus!] ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-27T15:02:27,2022-04-27T15:04:29,Hyväksytty,1.1
2022_45_68,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_69,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis paljon eduskunnassakin puhututtanut maatalouden kannattavuuden, maksuvalmiuden akuutti kriisi energiahintojen nousun vuoksi ja hallituksen siihen etsimät ratkaisut. Ja näistä ensimmäisenä esitellään nyt maatalouden energiaveron lisäpalautus.
Muutama sana, arvoisa puhemies, taustaksi. Venäjän Ukrainaan kohdistamalla brutaalilla hyökkäyksellä on ollut moninaisia vaikutteita ja heijasteita, ja yksi niistä on pahentunut maatalouden kustannuskriisi. Tilanteen helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on johdollani linjannut toimia, jotka lisäävät tukea kotimaiselle ruoantuotannolle merkittävästi. Kokonaisuus sisältää nopeavaikutteisia tukimuotoja tilojen maksuvalmiuden tukemiseksi sekä samalla myös toimia, joilla vauhditetaan energiaomavaraisuuden kasvattamista ja siirtymää pois fossiilisista tuotantopanoksista, joiden hinnat ovat nousseet nyt kohtuuttomasti.
Yhtenä maatalouden kustannuskriisiä helpottavana, ja kyllä, ennen kaikkea nopeavaikutteisena toimena hallitus linjasi maatalouden harjoittajille maksettavan maatalouden energiaveron kertaluonteisesta lisäpalautuksesta, ja nyt meillä on lähetekeskustelussa juuri tämä esitys. Tarkoituksena on, että valtio tukee maatalouden harjoittajia 45 miljoonan euron suuruisella kertaluonteisella lisäpalautuksella. Taustalla on myös huoltovarmuuden turvaaminen, suomalaisen ruoantuotannon jatkuvuus.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maatalouden harjoittajille maksettaisiin energiaveron lisäpalautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti vuoden 21 eli viime vuoden aikana maataloudessa käytetyistä energiatuotteista, eli käytännössä aivan samoin kuin jo kertaalleen tänä vuonna on tehty: käytännössä palautusta maksettaisiin kevyestä ja raskaasta polttoöljystä. Lisäpalautusta maksettaisiin 14,80 senttiä litralta kevyestä polttoöljystä, R-luokan biopolttoöljystä 6,35 senttiä litra ja raskaasta polttoöljystä 17,17 senttiä kilogrammalta. Lisäpalautusta ei maksettaisi sähköstä eikä kaikesta biopolttoöljystä, koska siihen ei ole edellytyksiä — niiden verot ovat jo EU-vähimmäistasolla.
Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia — voidaan sanoa, että siis käytännössä kaikki — koskisi nyt kevyttä polttoöljyä. Kevyttä polttoöljyä käytetään lämmityksessä sekä erityisesti traktoreissa, kuivureissa ja muissa maataloudessa käytettävissä työkoneissa. Loppuosa koskisi pääasiassa raskasta polttoöljyä, ja sitähän käytetään lähinnä kasvihuoneissa. Lisäpalautuksen jälkeen kevyestä polttoöljystä jäisi maksettavaksi 2,1 senttiä litralta ja huoltovarmuusmaksu, R-luokan biopolttoöljyssä vastaavasti niin ikään 2,1 senttiä, mutta raskaasta polttoöljystä jäisi maksettavaksi 1,5 senttiä kilogrammalta ja tuo sama huoltovarmuusmaksu.
No nyt sitten, miten tämä vaikuttaa, arvoisa eduskunta: Tässä on tietenkin hyvin vaikeaa arvioida keskimääräistä — tai keskiarvon ja keskimääräisen lisäpalautuksen voi laskea, mutta tilaajan tilanne on hyvin erilainen. Hakijaa kohti tämä on keskimäärin noin 1 300 euroa ja yleisin palautuksen osuus alle 1 000 euroa. Muun maatalouden kuin kasvihuoneiden osalta lisäpalautuksesta yli 15 miljoonaa tässä kohdistuu maatalouden harjoittajille, joiden pääasiallinen toimiala on erilainen kasvinviljely. 9 miljoonaa kohdistuu maatalouden harjoittajille, joilla on kotieläintaloutta, ja noin 15 miljoonaa sekatiloille. Yli 3 miljoonaa kohdistuu maatalouden harjoittajille, joiden pääasiallinen toimiala on joku muu. Palautuksen kasvu on suurinta erilaisessa kasvinviljelyssä, sillä öljytuotteiden osuus energiakulutuksessa on muita suurempaa siellä. Kasvihuonetoiminnan osuus tästä lisäpalautuksesta on 1,9 miljoonaa.
Tavoitteeni ja koko hallituksen vahva viesti eduskunnalle on, että tämä lisäpalautus päästäisiin maksamaan mahdollisimman nopeasti — siksi juuri, että akuutti maksuvalmiuskriisi on juuri nyt suurin — ja se riippuu tietysti siitä, kuinka nopeasti eduskunta tämän kokonaisuuden pystyy käsittelemään — hallituksessa tämä tehtiin niin ripeästi virkatyönä kuin suinkin oli mahdollista. Sitä kautta nopeus liittyy siihen, milloin lisäpalautus viljelijöiden tilillä on. Vuoden 21 osalta palautuspäätöksiä on, siis normaalin kaavan mukaan, ikään kuin olemassa olevan lain mukaan, suurin osa tehty ja palautukset myös maksettu tileille maaliskuun aikana. Ja Verohallinto on nyt arvioinut eduskunnan aikataulusta riippuen, että lisäpalautuksen maksatus olisi touko—kesäkuun vaihteessa. Tämä on tärkeä tieto sekä viljelijöille että totta kai myös pankeille, joiden kanssa viljelijät joutuvat nyt käymään tiheää asiointia tilojen taloustilanteen vuoksi.
Mutta todettakoon, että niille, jotka eivät vielä ole saaneet päätöstä, lisäpalautus maksettaisiin, kun palautuspäätös on hyväksytty. Ja niille hakijoille, jotka ovat jostain syystä saaneet hylätyn päätöksen aiemmin, koska laissa säädetty viidenkympin vähimmäisraja ei olisi ylittynyt, mutta tämän lisäpalautuksen myötä vähimmäisraja ylittyy, maksu tulisi sitten syksyn 22 aikana. Mutta isossa mittakaavassa se tärkein tieto on tuo touko—kesäkuu valtaosalle näistä veronpalautuksensaajista.
Arvoisa puhemies! Nyt esittelyssä olevan energiaveron lisäpalautuksen lisäksi totean vielä, että tämä maatalouden kokonaisuusratkaisu sisälsi kuluvalle vuodelle kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen 120 miljoonan korotukset, kansallisten tukien lisätuet sika- ja siipikarjatalouteen, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastointiin, poro- ja kalatalouteen sekä EU:n kriisitukeen ja sen täydentämiseen kansallisella rahoituksella. Ja lisäksi tosiaan linjattiin toimia, joilla irtaannutaan fossiilisesta polttoaineesta uusiutuviin energiamuotoihin, ja tässä isoin joukko on investointituet.
Mutta korostan, arvoisa puhemies, että hallituksella oli varmasti niin kuin poliittisesti kansallisesti katsottuna tahtoa kyllä tehdä ratkaisuja, joissa vielä muitakin elementtejä olisi pystytty nopeammin saamaan viljelijöiden tilille. Ja me teimme valtavasti töitä EU:n suuntaan, että valtiontukisäädökset muuttuisivat tavalla, joka tämän mahdollistaisi. Me saimme EU:ssa aikaiseksi ison ratkaisun, että ylipäätään maatalouteen suhtaudutaan nyt kriisialana Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen, mutta byrokratia ja uusien tukimuotojen edellytykset eivät tehneet näistä kansallisista ratkaisuista käytännön toimeenpanon näkökulmasta erityisen helppoja. Me olemme tehneet kaiken sen, mitä EU-lainsäädäntö meille nyt mahdollisti, ja siksi nopein keino on energiaveron lisäpalautus, ja sitten tullaan niin pian kuin mahdollista tileille tuotaviin lisätukiin ennen kaikkea tuon luonnonhaittakorvauksen muodossa.
Muitakin vaihtoehtoja oli, mutta EU-valtiontukisäännökset eivät niitä valitettavasti tässä vaiheessa mahdollistaneet. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen, että tämä energiaveronpalautus, ikään kuin kertaluontoinen lisäpalautus, saatiin nyt näinkin nopeasti käsittelyyn. Tiedän, että tilat tätä odottavat, ja sitä on lupa odottaa. Kaikki suomalaiset syövät, ja kaikkien suomalaisten vuoksi suomalainen ruoka on se, jonka eteen teemme töitä joka ikinen päivä. Ja sitä tehdään tiloilla, pelloilla nyt, kun kasvukausi on alkamassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-27T15:04:53,2022-04-27T15:12:07,Hyväksytty,1.1
2022_45_70,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Kuulin tämän äsken edellisen keskustelun osalta: silloin kun päätin keskustelun, niin jokseenkin samaan aikaan edustaja Tynkkyseltä oli puheenvuoropyyntö tullut. En ollut sitä huomannut, pahoittelen siitä. Onneksi kyse oli lähetekeskustelusta ja asia palaa vielä päätöskeskusteluun myöhemmin. — Edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_71,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä maatalouden harjoittajille maksettaisiin energiaveron lisäpalautusta EU:n vähimmäisverotasoon asti vuoden 21 aikana maataloudessa käytetyistä energiatuotteista, kuten tässä hetki sitten kuultiin. Palautus koskee pääosassa kevyttä polttoöljyä, jota käytetään lämmityksen lisäksi esimerkiksi traktoreissa, kuivureissa sekä maatalouden muissa työkoneissa. Esitys kasvattaa vuoden 22 menoja 45 miljoonalla eurolla, jotka sisältyvät vuoden toiseen lisätalousarvioon. 
Esitys on kyllä kannatettava, koska maatalouden syvä kriisi vaatii toimia, mutta paremminkin nämä rahat voisi kohdentaa. Perussuomalaiset kohdistaisi tuen toisella tapaa. Parempi keino olisi vähintäänkin määräaikaisesti madaltaa liikennepolttoaineiden verotusta. Tällä olisi ohjaava vaikutus toimintaan juuri tässä hetkessä. Menneet ovat menneitä. Veronpalautus on hyvä, mutta pahimmillaan raha voi valitusten jälkeen tulla tilille vasta syksyllä, vaikka ministeri juuri äsken tuossa vakuutti, että touko—kesäkuussa suurin osa rahoista olisi tileillä. Elikkä me tiedämme, että maatalousyrittäjät tarvitsevat apua juuri tällä hetkellä. Kriisi on nyt akuutti ja päällä parasta aikaa. 
Voi toki olla, että tästä palautuksesta tulee toistuva menettely. Silloinkin on huomattava, että palautusta ei saa sähkön tai niin sanotun toisen sukupolven biopolttoaineiden kulutuksesta. Tämä ei kannusta investointeihin eli siirtymään pois fossiilisista polttoaineista, jota hallitus tavoittelee.
Ymmärrämme hyvin, että polttoaineverojen madaltaminen on hallitukselle hyvin vaikeaa, koska olette sitoutuneet maailman kunnianhimoisimpaan ilmastopolitiikkaan ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on hallitukselle ehdoton ”ei” lyhyelläkin aikavälillä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää nyt käsillä oleva erittäin vaikea tilanne ja lukuisat huoltovarmuuttamme uhkaavat seikat. 
Erityisen outona pidän sitä, että tuesta pitää tehdä etukäteen ilmoitus Euroopan unionille ja EU voi tarvittaessa jopa puuttua asiaan. Tällaista turhaa byrokratiaa pitäisi päästä ehdottomasti purkamaan. EU:n puuttuminen suhteellisen pieniin asioihin ei mitenkään palvele kotimaista elinkeinopolitiikkaa saati helpota kansallista kriiseihin varautumista. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-27T15:12:32,2022-04-27T15:15:18,Hyväksytty,1.1
2022_45_72,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_73,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus päätti maaliskuun lopulla toimista, joilla turvataan maatalouden huoltovarmuutta. Yksi näistä toimenpiteistä on tämä hallituksen esitys, jonka mukaan energiaverojen vuoden 2021 palautuksen lisäämiseen kertaluontoisena toimena suunnataan 45 miljoonaa euroa.
Me kristillisdemokraatit olemme maatalousyrittäjien tavoin hyvin pettyneitä siihen, ettei hallitus löytänyt tukipakettiinsa toimia, jotka auttaisivat tiloja niiden akuutissa kriisissä, siis juuri nyt. Ensimmäiset paketin tuomat eurot ovat päätymässä tiloille vasta heinäkuussa, osa myöhään syksyllä.
Energiaveron tuplapalautukset ovat tervetulleita — kiitos siitä. Tämä kohdistuu niille tiloille, jotka kustannuskriisistä oikeasti kärsivät. Ajoitus on kuitenkin pahasti epäonnistunut. Kriisi on ollut tiedossa, se ei alkanut Ukrainan sodan myötä. Silti hallitus on katsellut kriisiä kädet taskussa pitkälle kevääseen. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!]
KD julkaisi maatalouspakettinsa maaliskuussa vaatien hallitukselta kriisitoimia tiloille, jotta tulevan satokauden sato voitaisiin maksimoida. Hallitus tuli ulos samana päivänä tiedolla, että se panostaa maatalouden kriisiin. Tietoa paketin sisällöstä odotettiin viikkoja. Samaan aikaan viljelijät joutuivat tekemään päätöksiä kevätkylvöistä vailla tietoa siitä, mitä hallituksen lupaus tiloille tarkoittaa.
Kun paketti lopulta tuli, pahimmat pelot toteutuivat. Kevätkylvöt alkavat pettyneissä tunnelmissa. Euroakaan hallituksen tukipaketista ei ehdi päätyä viljelijöiden tileille ennen kuin siementen pitää olla maassa, ja juuri siksi osalla tiloista kevätkylvöt eivät ala laisinkaan.
Arvoisa hallitus, viljelijät eivät ymmärrä laskutapaanne. Lupasitte 300 miljoonaa kustannuskriisin helpottamiseksi, ja tuottajat luulivat, että tarkoititte tukea heitä. Hehän kustannuskriisistä eniten kärsivätkin. Todellisuudessa teitte paketin, josta vain osa on tarkoitettu tiloille ja siitäkin ensimmäiset eurot maksetaan vasta, kun kylvöaika on takana ja pitäisi jo valmistautua puinteihin. Osa tuesta on tulossa tileille vasta syksyllä, kun viljan pitäisi olla korjattu ja kuivattu. Millä logiikalla tämä auttaa viljelijöitä kustannuskriisissä? He elävät sen todellisuuden kanssa, että lannoitteiden hinnat ovat nousseet pilviin ja polttoaineiden hinnat moninkertaistuneet. He joutuvat tekemään päätöksiä siitä, paljonko eläimiä laitetaan teuraaksi, kun raha ei riitä rehuun. He lähtevät toukotöihin punniten sitä, viekö päätös jatkaa ruoantuottamista lopulta leivän omankin perheen pöydästä. On absurdia, että sellaista joutuu edes pohtimaan tällaisena aikana. Ikävä kyllä monella tilalla tämä punninta on päätynyt siihen, ettei tuotannon jatkamiselle ole edellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Hallitus lupasi myös, että sillä on valmius toimiin, jos kauppa ei vapaaehtoisesti hoida osuuttaan kriisissä. Kuinka kauan aiotte odottaa, vai ovatko kaupan tähänastiset toimet mielestänne riittäviä? [Tuomas Kettunen: Eivät ole!]
MTK uutisoi tällä viikolla, että kassakriisi ajaa parhaillaan alas suomalaista lihan ja kananmunien tuotantoa. KD on esittänyt kustannusindeksiä elintarvikemarkkinoille. Myös näillä toimilla on kiire. Viljasato määrää pitkälti myös kotieläintuotannon suunnan vuosiksi eteenpäin. Alas ajettua tai supistettua tuotantoa ei varsinkaan kotieläintiloilla pystytä nopeasti palauttamaan, vaan supistukset ovat lähtökohtaisesti pysyviä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kaikki ei toki ole hallituksen syytä. [Tuomas Kettunen: Ei niin!] Osa kritiikistä kuuluu EU:lle. Sen jäykkyys on ajamassa ruokatuotantoamme nurin. EU:n maatalouspolitiikka tarvitsee jättiremontin, ja sen keskiössä tulee olla tukien suuntaaminen ruoantuotantoon. Korotettujen luonnonhaittakorvausten maksaminen kriisitoimena kaikenlaisille hömppäheinäpelloille on pohjimmiltaan EU:n jäykän järjestelmän vika, sellainen vika, joka pitää korjata kiireen vilkkaa ja luoda sellaiset tukijärjestelmät, jotka mahdollistavat nimenomaan ruoantuotannon edellytysten varmistamisen kaikissa olosuhteissa. [Ritva Elomaa: Hyvä puhe! — Tuomas Kettunen: Oli paljon hyvää, mutta oli paljon huonoa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-27T15:15:30,2022-04-27T15:20:49,Hyväksytty,1.1
2022_45_74,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Mäkelä poissa. — Edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_75,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maatalous on todella pahassa jamassa tällä hetkellä. Ruoantuottajien käsiin räjähtänyt kustannuskriisi on äärimmäisen vakava uhka Suomen maatalouden tulevaisuudelle. Rehujen hinnat ovat nousseet rajusti, lannoitteet kallistuneet tuntuvasti, ja polttoaineiden hinnat hipovat pilviä. Nämä yhdistettynä todella alhaisiin tuottajahintoihin ovat myrkyllinen yhdistelmä. Yhtälö on yksinkertaisesti täysin kestämätön. Ruoantuottajat ovat koko ruokaketjun kivijalka. Ilman heitä ei olisi kauppojen hyllyillä kotimaisia tuotteita sellaisessa mittakaavassa, mihin olemme tottuneet. 
Tästä huolimatta alkutuottajat ovat jääneet ruokaketjussa muiden toimijoiden jalkoihin. Etenkin kaupan ala on onnistunut neuvottelemaan itselleen suuret voittoprosentit verrattuna ruoantuottajiin. Tämä ruokaketjun tulonjakoa koskeva ongelma on ollut olemassa jo iät ja ajat. Nyt vihdoin vaikuttaa siltä, että epäkohdan suhteen on herätty tuottajien kannattavuuden syöksyn myötä ja ruokaketjun toimijat ovat alkaneet ratkoa haastetta neuvottelujen merkeissä. Toivon sydämestäni alkutuottajien kannalta reilua neuvottelutulosta. Luulisi, että kauppaliikkeitäkin kiinnostaisi tulla vastaan kuluttajahinnoissa, sillä tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, että kohta alkaa menemään maatilaa konkurssiin armotonta tahtia, ellei muutosta tule. On päivänselvää, etteivät tuottajat jaksa loputtomiin pyörittää tiloja jopa tappiolla. Lähtisitkö sinä töihin, jos et saisi palkkaa tekemästäsi työstä? [Peter Östman: En!]
Arvoisa puhemies! Energiaveron palautus erinäisten polttoaineiden osalta maatalouden toimijoille on sinänsä ihan kannatettava esitys. Tosin siinä ei oteta huomioon liikennepolttoaineita, jotka ovat maataloudessa tuntuva kustannus. Veronpalautusten kilahtamiseen tilille menee pitkä aika, ja mahdollisuudet viivästymiseen ovat todelliset. Tuottajien kustannuskriisi on käsillä tässä ja nyt. Rahaa tarvittaisiin heti. Ministeri kylläkin lupaili, että jos saataisiin vähän tähän aikatauluun nopeutta, niin että tulisi jo toukokuussa viimeistään. No se jää toivomisen varaan, mutta katsotaan. 
Perussuomalaisten ajama polttoaineveron alennus sen sijaan toisi suoraa helpotusta tähän hetkeen. Eikö hallitus olisi edes valmis harkitsemaan polttoaineveron madaltamista määräajaksi? Se toisi helpotusta monen suomalaisen tilanteeseen. 
Tämän esityksen mukaiset toimet ja koko hallituksen 300 miljoonan euron tukitoimet maataloudelle ovat kuitenkin laiha lohtu isossa kuvassa. Lisäksi rahaa ei kanavoidu tehokkaasti tavalliselle tuottajalle. Palautevyöry ja ‑ryöppy viljelijöiltä on ollut ihan valtavaa tämän tukipaketin jälkeen, koska viljelijät odottivat helpotusta ihan siihen akuuttiin hätään, ei pääosin siihen, miten sitä vihertämistä edistetään tulevaisuudessa. Toki EU hankaloittaa, kuten olemme todenneet, tuottajien suoraa tukemista kilpailullisista syistä. Joka tapauksessa nyt olisi kuitenkin keksittävä pikaisesti purevat keinot ja kaivettava riittävät eurot Suomen maatalouden pelastamiseksi. Asia on tärkeä, sillä puhdasta, terveellistä kotimaista ruokaa tarvitaan suomalaisten pöytiin jatkossakin. 
Ja täytyy sanoa, että ympäristöministeriö ympäristöministerin johdolla voisi katsoa myös vähän peiliin ja vähän enemmänkin, eli virkamiehien ministerin johdolla pitäisi ymmärtää, missä tilanteessa me ollaan tällä hetkellä. Meillä tulee ruokapula, jos ei toimita toisin.
Lisäksi ruoantuotannon omavaraisuusaste on keskeinen palanen huoltovarmuutta, joka on noussut taas entistä tärkeämmäksi teemaksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hälyttävää on, että maailmanlaajuinen nälänhätä on todellinen uhka, joka voi realisoitua ihan todelliseksi, jos Venäjä saa jatkaa rikollista sotaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-04-27T15:21:04,2022-04-27T15:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_45_76,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_77,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle tästä esityksestä. Kuten ministeri totesi, touko-kesäkuun maksatus on suhteellisen nopea aikataulu, ja aika hyvin ministeri myös kuvasi sitä ongelmatiikkaa, mikä tähän liittyy, ennen muuta EU:sta johtuvaa sääntelyä. 
Ruuantuotanto, kotimainen ruoka: kysymys on huoltovarmuudesta. Aika usein unohtuu, että tähän maahan vienti ja tuonti tapahtuu 82-prosenttisesti meriteitse: siitä vienti muistaakseni on yli 90 ja tuonti 82 prosenttia. Siis on aivan keskeistä, että niissä tilanteissa, kriisiaikoina, meillä on kotimaista ruuantuotantoa. Ja vaikka kotimaisen ruuan omavaraisuusaste on 80 prosenttia, siis suhteellisen korkealla, niin tämä luku on kuitenkin osittain näennäinen, sillä esimerkiksi eläimien vaatimista valkuaisaineista vain 18 prosenttia on kotimaista, eli tätä lukua pitäisi saada myös kasvatettua, että meillä on aito kotimaisuus, omavaraisuus ruuantuotannossa. Ihminen tarvitsee ruokaa, lämpöä, nämä ovat ihan perinteisiä, perustavanlaatuisia fundamentteja, tarpeita meille ihmisille, ja sen takia kotimainen ruokaomavaraisuus on äärettömän tärkeässä osassa.
Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus jakaantuu nähdäkseni kahteen keskeiseen kysymykseen, joista tässä hallituksen esityksessä vastataan tähän akuuttiin kriisiin, joka maataloudella on meneillään. Nämä akuutit toimenpiteet ovat hallituksen pöydällä olleet korkealla prioriteetillä, ja kiitän niistä toimista, vaikkakin edelleen tarvitsemme lisätoimia, jotta tähän akuuttiin kriisiin vastataan.
Mutta sitten se toinen ja pidempiaikainen ongelma, joka kotimaiseen ruuantuotantoon, maatalouteen, liittyy, on pitkäaikainen kannattavuuskriisi, johon liittyvät täälläkin salissa aiemmin pidetyt puheenvuorot kaupan, teollisuuden roolista tässä ruokaketjussa, siitä, että hän, joka tekee kovimman työn, saa vähiten euroja. Ja toivoisin, että tähän pitkäaikaiseen kannattavuusongelmaan hallitus ensin tietysti hyvällä, mutta sitten vaikka pahalla puuttuu, jotta ne eurot valuvat sieltä kaupan ja teollisuuden pöydistä myös sinne tuottajan kukkaroon, koska ilman tuottajan panosta sitä ruokaa ei myöskään sinne kaupan hyllylle päädy, ja tässä tämä meidän kotimainen markkinamalli, jossa on kaksi suurta toimijaa ja vain muutama pienempi toimija, ei oikein toimi. Tämä on ollut tiedossa jo pidempään, mutta aivan niin kuin edellinen puhuja mainitsi, tähän on herätty nyt, ja onneksi on herätty.
Ja haluan myös nostaa kiitoksena esille kristillisdemokraattien puheenvuorosta tuon ajatuksen eräänlaisesta indeksistä. Meidän tarvitsee saada: a) oikeudenmukaisemmat sopimukset, b) joko lyhyemmät sopimuskaudet, tai c) se, että ne on sidottu indeksiin, jotta se tuottaminen on aina kannattavaa. Kyllä jokainen sen ymmärtää, että jos on ostettu vaikkapa tuotannossa tarvittavia aineita yhdellä aikaa ajankohdasta ja sitten myydään toisaalla, niin siinä se ero voi olla jo hyvin suuri. Näitä toimenpiteitä me tarvitsemme näihin pitkäaikaisiin kannattavuuskriiseihin, ja toivon, että hallitus tarttuu tähän ensin tietysti hyvällä neuvotellen, mutta sitten mahdollisesti myös vähän pahemmalla. [Tuomas Kettunen: Hyvä, jämäkkä puheenvuoro! — Mauri Peltokangas: Voi, kun tuo puhuja istuisi hallituspuolueessa!] — Istun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-04-27T15:25:54,2022-04-27T15:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_45_78,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Edustaja Sankelo, poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_79,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Köntän puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Ensinnäkin haluan kiittää ministeriä ansiokkaasta esittelystä. Tosiaan valtio tukee nyt maataloudenharjoittajia 45 miljoonalla eurolla kertaluontoisen energiaveron lisäpalautuksella. Ja niin kuin ministeri Saarikko tuossa jo totesi, hallitus on kiirehtinyt, että tämä energiaveron palautus tulee mahdollisimman nopeasti eduskunnan käsittelyyn. Ja nyt toivoisinkin, kun nyt tätä lähetekeskustelua käydään, että eduskunta valiokunnissa mahdollisimman nopeasti käsittelee tämän kyseisen lain, että sitten — niin kuin verottajakin on todennut — touko—kesäkuussa päästään näitä lisäpalautuksia palauttamaan viljelijöitten suuntaan, koska tosiaan tämä kannattavuuskriisi on niin akuutti, että mitä nopeammin, sitä nopeammin ja sen parempi.
Edustaja Östman käytti ansiokkaan puheenvuoron. Siinä oli paljon hyvää, mutta muutamia asioita oli hieman oikaistu, mutkia oli vedetty tietyiltä osin suoriksi. Viljelijä ei lähtökohtaisesti halua niitä tukieuroja. Hän haluaa sille alkutuotteelleensa asianmukaisen hinnan, millä hän pystyy sitten pyörittämään yritystoimintaansa.
Huoltovarmuuspaketti — minkä edustaja Östman toi esille omassa puheenvuorossaan, 300 miljoonaa euroa, huoltovarmuuspaketti viljelijöitten tukemiseksi — on itse asiassa EU:n suurin paketti, jos vaikka verrataan esimerkiksi Ruotsiin. [Mauri Peltokankaan välihuuto — Ritva Elomaa: Ei mene viljelijän taskuun paljoa!] Ruotsihan tuki 100 miljoonaa euroa. Nämä ovat hyviä nostoja, ja tämän pohjalta tämä antaa semmoisen lähtökohdan, että viljelijöitä tuetaan, viljelijöitä pitää tukea. Mutta niin kuin edustaja Könttä toi esille, se pitkän aikavälin ongelma: kauppa ja teollisuus, kuinka he tulevat matkaan. Tämän viikon lopulla uusi maa- ja metsätalousministeri Kurvinen aloittaa työnsä, ja olen hyvin luottavainen hänen ratkaisukykyynsä sen suhteen, että kaupan ja teollisuuden kanssa käydään asianmukaiset neuvottelut, että he tulevat mukaan tähän viljelijöitten ahdingon parantamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-04-27T15:29:20,2022-04-27T15:31:49,Tarkistettu,1.1
2022_45_80,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,Käytettävissä olevan ajan puitteissa annan vielä edustaja Östmanille puheenvuoron., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_45_81,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän, edustaja Kettunen, siitä, että hän siteerasi Könttää, joka siteerasi allekirjoittanutta, siinä, mikä koskee tämä kaupan alan vahva [Tuomas Kettusen välihuuto] markkinahallintatilanne.
Mutta sitten kiinnititte huomiota siihen, että minä olisin ikään kuin oikonut jossakin asiassa ja sanoitte, että viljelijät eivät halua tukea. No, eivät he halua tukea, he haluaisivat nimenomaan sitä, että hallitus kykenisi puuttumaan tähän kaupan vahvaan asemaan, ja siitä on puhuttu viime eduskuntakaudella, kun oli keskustalainen ministeri. Nyt on keskustalla myöskin maa- ja metsätalousministeriön salkku, nyt olisi aika tai olisi jo ollut aika tehdä sitä. Ei olisi tarvinnut tätä kriisipakettia ylipäätään miettiä [Mauri Peltokankaan välihuuto]. Mutta sikäli, kun pystyttiin korona-aikana antamaan kriisitukea myöskin muille yrittäjille: eivät hekään olisi halunneet tukia, he olisivat halunneet pärjätä omalla liiketoiminnallaan, mutta nyt on todella kassakriisi edessä maanviljelijöittenkin keskuudessa. Ja niin kuin MTK:kin sanoi, nyt on moni viljelijä päättänyt lopettaa toimintansa, ja meillä ei ole yhtään varaa odottaa lisää, vaan nyt olisi tehtävä ratkaisuja ja sellaisia kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat tähän akuuttiin kriisiin mutta myöskin pidemmällä aikajänteellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-27T15:31:50,2022-04-27T15:33:18,Hyväksytty,1.1
2022_45_82,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 50/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_83,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 50/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion virkamieslain ja Suomen Pankin virkamiehistä annetun lain muuttamisesta. 
Esityksessä on kaksi erillistä asiaa: Ensimmäinen on, että toimeenpannaan työehtodirektiivin edellyttämät muutokset koskien Suomen valtion ja Suomen Pankin virkamiehiä. Toiseksi tehdään sairauspoissaolon ilmoittamisesta valtiolle helpompaa korona-ajan kokemuksen perusteella. 
Työehtodirektiiviin perustuvien muutosten taustalla ovat työ- ja elinkeinoministeriön asettaman kolmikantaisen työryhmän esitykset, jotka toimeenpannaan muiden työntekijäryhmien osalta omissa esityksissään ja nyt tässä siis valtion virkamiesten osalta. Tässä on huolehdittu, että ne ovat samansisältöisiä. Nämä keskeiset esitykset ovat parantamassa työntekijöiden oikeuksia seuraavasti:
Ensinnäkin virkamiehellä olisi jatkossa oikeus saada kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Toisena virkamiehellä olisi myös tiedustellessaan, pyytäessään mahdollisuutta päästä turvatumpaan työsuhdemuotoon oikeus saada viranomaisen vastaus pyyntöön kirjallisena. Kolmantena koulutuksen osalta: koulutuksen on oltava virkamiehille maksutonta ja tapahduttava työajalla silloin, kun kyse on työn kannalta tarpeellisesta koulutuksesta, jota viranomaisella on velvollisuus tarjota. 
Sitten tämä toinen asia sairauspoissaolon ilmoittamisesta: 
Helpottaminen tulee siitä kokemuksesta, jota olemme saaneet korona-aikana valtiolta, kun olemme olleet käytännössä, että enintään viiden vuorokauden koronapoissaolon on voinut ilmoittaa oman arvion perusteella ilman lääkärintodistusta tai vastaavaa terveyden- tai sairaanhoitajan ilmoitusta. Nykyisin tämä malli on koskenut korkeintaan kolmen vuorokauden sairauspoissaoloja. Nyt tätä lakia muutettaisiin niin, että kaikissa tulevaisuudessa olevissa sairauspoissaoloissa noudatettaisiin tätä enintään viiden vuorokauden poissaolon omaa ilmoitusta, elikkä tätä kevyempää menettelyä, jos työnantaja näin katsoo hyväksi. Tällä a) helpotetaan työntekijöiden asemaa ja b) vähennetään sekä hallinnollisia että terveydenhuollon kustannuksia, kun näitä lääkärintodistuksia ei tarvitse käydä hakemassa ja anomassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+10.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-04-27T15:33:43,2022-04-27T15:36:22,Hyväksytty,1.1
2022_45_84,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_85,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta. Esityksessä on yksinkertaisuudessaan kyse siitä, että nykyinen valtion vuokraukseen ollut toimintamalli viedään lain tasolle. Viimeksi vuonna 2016 on uudistettu valtion vuokrausjärjestelmää, ja se on perustunut niin sanottuun hallinta-asetukseen. Muun muassa perustuslakivaliokunta on nostanut esille tarpeen, että tämä olisi parempi säätää lain tasolla, ja siksi tämä kyseinen asetus on viime joulukuussa peruutettu ja käynnistetty kiireellisesti tämän lain valmistelu.
Pidämme esitystä tärkeänä ja kiireellisenä, sillä on hyvä turvata toiminnan jatkuvuus. Tällä hetkellä ollaan siis niin sanotusti hieman säätelemättömässä tilanteessa. En usko, että se vaarantaa, mutta jos se jatkuisi pitkään, se voisi vaarantaa Senaatin ja Puolustuskiinteistöjen toimintamallia. Me olemme hyvässä mallissa tällä hetkellä, ja kokemukset ovat positiivisia sen suhteen, mitenkä Senaatti‑ ja Puolustuskiinteistöt on organisoitu. Tämän osoittaa myös viime helmikuussa julkaistu riippumaton selvitys, jossa todettiin, että Senaatin toimintamalli on pääosin toimiva ja sen vuokria pidetään yleensä kohtuullisina.
Senaatti-kiinteistöt tarjoaa siis valtaosalle valtion virastoista toimitilat. Tämä malli on jo vuodesta 2016 ollut omakustannusperusteinen, ja Puolustuskiinteistöt noudattaa tätä samaa toimintamallia, elikkä toisille valtionhallinnon yksiköille vuokratuista tiloista ei kerätä voittoja. Tämä malli mahdollistaa tehokkuuden valtion tilojen hoidossa. Senaatille on myös kerätty osaamista valtion tiloihin liittyvissä erilliskysymyksissä, ja näin se pystyy myöskin koordinoimaan tätä tilojen hallintaa, erityisesti kun puhutaan erityistiloista. Mallilla on myöskin jo osoitettu olevan toimivuutta, sillä vuositasolla on saatu jo 110 miljoonan euron kustannusten säästöä. Näin myöskin vuokralla olevien varoja on vapautunut muuhun toimintaan.
Olemme saaneet myös riippumattoman KTI Kiinteistötiedon vertailun mukaan osoituksen siitä, että Senaatti jo tällä hetkellä pystyy hoitamaan ylläpidon jopa 20 prosenttia markkinahintaa alhaisemmilla kustannuksilla. Nykymallista on myös muita hyötyjä. Olennaisinta on se, että meillä on kootusti osaamista tilojen hallintaan ja suunnitteluun mutta myöskin rakennuttamiseen. Näin myöskin vuokralaiset hyötyvät kokonaisuudesta. Senaatissa on muun muassa sisäilmaongelmat saatu vähenemään reilusti. Samanaikaisesti on saatu päästövähennyksiä jopa niin, että valtion kiinteistöjen käytön päästöt ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 80 prosenttia. Se on onnistuttu tekemään kiinnittämällä huomiota energiaratkaisuihin ja tilatehokkuuteen.
Senaatin osalta olen ylpeä myös siitä, että on pystytty vähentämään harmaata taloutta, kun työntekijöiden oikeuksiin ja loukkauksiin on puututtu erillisellä toimintamallilla, jossa Senaatti itse käy näillä työmailla tarkastamassa näitä tilanteita. Tämä esitys siis tukee jatkoa tälle hyvälle kehitykselle, mutta kuten eduskunta on edellyttänyt ja tahtotila on, olemme valmistelemassa myöskin Senaatti-selontekoa, joka on tulossa syksyn aikana sitten eduskunnan käsiteltäväksi. Näin saamme kokonaisuuden niiden 9 000 erillisen kiinteistön ja alueen hoidosta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-04-27T15:36:46,2022-04-27T15:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_45_86,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_87,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä Senaatti-kiinteistö on aina ollut vähän sellainen murheenkryyni, kun kuuntelee palautetta valtion toimijoilta. On tietenkin hyvä, jos asiat ovat parantuneet ja kustannukset ovat laskeneet, mutta ainakin aikaisemmin monesti on ollut huolenaiheena se, että ne rahat, mitä on suurella työllä hankittu sinne poliisin tai Rajan tai jonkun muun toimijan tai Puolustusvoimien käyttöön, menevätkin seiniin eivätkä siihen varsinaiseen toimintaan, joka olisi yhteiskunnan kannalta välttämätöntä ja tärkeää. 
Sitä olen miettinyt, johtuisivatko nämä Senaatin kustannukset siitä, että näihin muihin kiinteistöihin jyvitettäisiin myös huonommin kannattavien, kalliisti ylläpidettyjen kiinteistöjen kustannuksia tavallaan yhtiön kokonaiskatteellisesti sillä tavalla, että kustannukset eivät vastaisi sen kyseisen kiinteistön reaalisia ylläpitokustannuksia, vaan sinne tulisi myös muiden kiinteistöjen kustannuksia. En tiedä, onko tällaista ilmiötä tapahtunut, mutta tällainen ajatus on ainakin omassa mielessäni joskus käynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-27T15:40:58,2022-04-27T15:42:04,Hyväksytty,1.1
2022_45_88,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp",Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_89,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, puolustusvaliokunnan jäsenenähän me varsin pitkälle oltiin tekemisissä tämän Puolustuskiinteistöt-asian kanssa, ja olisinkin nyt kysynyt arvoisalta ministeriltä, että kun saimme aikaiseksi sen, että Puolustuskiinteistöillä on oma toimitusjohtaja ja vaikka se onkin Senaatin tytäryhtiö, niin sillä on varsin pitkälle myöskin tällainen oma toiminta. Onko siitä saavutettu nyt riittäviä, hyviä hyötyjä, ja voidaanko ajatella tulevaisuudessa esimerkiksi nimikkeellä ”turvakiinteistöt”, että vastaava toiminta olisi myöskin aiheellista ulottaa esimerkiksi poliisin ja Rajan kiinteistöihin, koska niillähän nyt ei ole mitään muuta merkitystä kuin viranomaiskäyttö, aivan samalla tavalla kuin on Puolustusvoimilla Puolustuskiinteistöjen alaisissa rakennuksissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-27T15:42:05,2022-04-27T15:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_45_90,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp",Ministeri Paatero., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_91,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain, valtion liikelaitoksista annetun lain ja valtion virkaehtosopimuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 53/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä oli muutama erittäin hyvä kysymys. — Hinta, jonka vuokraajat maksavat Senaatin kiinteistöstä, perustuu siihen, mikä on sen kunto. Sitä mukaa kuin remontoidaan, ovat ne Senaatin tai yksityisen puolen kiinteistöjä, tietysti se vuokrataso siitä nousee. Samalla tavalla jos rakennetaan uusia kiinteistöjä, niin useimmiten uusien kiinteistöjen hinnat ovat vuokralaiselle korkeammat kuin vanhojen kiinteistöjen hinnat. Tämä on se yksi logiikka, mutta toinen, joka on itse asiassa nostanut paljon kiinteistökustannuksia, ovat uudet vaatimukset. Muun muassa jos ajattelee vaikka turvasektoria, niin poliisien ja muitten kiinteistöt on nykyään rakennettava aivan eri tavoilla kuin vaikkapa vuosikymmeniä aikaisemmin, ja tämä nostaa sitä hintaa. Jotta me saamme turvatuksi heidän henkilöstönsä mutta myöskin meidän tietoverkot ja kaiken muun, niin se vaatii kustannuksia enemmän kuin aikaisemmin. Tästä syystä hinnat ovat jotain muuta kuin ehkä aikaisemmin. Se, seuraako se budjetissa oleva, jokaisen sektorin oma euromäärä sitten tätä kiinteistöjen hinnan nousua, on tietysti se kysymys, mikä on tässä eduskunnan käsissä. 
Sitten tähän puolustuksen puolelle: Puolustuskiinteistöissä ollaan oltu tyytyväisiä tähän malliin, ja aikaisemminhan oli tilanne se, että puolustuksen kiinteistöt olivat Senaatilla mutta rakennuslaitoksen rakennuksista huolta pitävät ihmiset olivat Puolustusvoimilla. Nyt kun nämä ovat samassa paikassa ja samassa hallinnossa, on itse asiassa voitu tehostaa toimintaa. Toisaalta kun meillä ei tarvitse enää olla niitä yleistyöntekijöitä ja hallintoa kahta kertaa, niin se on myöskin pystytty ottamaan hyödyksi siinä, että me voidaan varsinaiseen asiantuntijapuoleen satsata enemmän. 
Kun puhutaan turvakiinteistöistä muuten, ei mallia ole tällä hetkellä vielä pohdittu. Tiedän, että semmoista on aina silloin tällöin viritelty, mutta se jää varmaan tuleville vuosille pohdittavaksi uudelleen. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+11.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-04-27T15:43:12,2022-04-27T15:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_45_92,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_93,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huumeet aiheuttavat valtavasti tuhoa ja kärsimystä maassamme joka ikinen päivä. Päättäjinä meidän on tehtävä parhaamme, jotta niin huumeiden kuin muidenkin päihteiden käyttö vähenisi. Samalla on huolehdittava siitä, että päihdepalvelut koko maassa toimivat. 
Kehitys on hyvin, hyvin huolestuttavaa. Huumeiden käyttö on viimeisten vuosien aikana lisääntynyt huomattavasti. Huumesairauksien vuoksi terveydenhuollon vuodeosastohoidossa olleiden potilaiden ja hoitojaksojen määrä on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Myös huumeista johtuvat kuolemat ovat lisääntyneet rajusti. Esimerkiksi vuonna 2016 THL:n myrkytyskuolematilaston mukaan huumeisin kuoli 133 henkilöä, kun vuonna 2019 eli kolme vuotta myöhemmin näitä kuolemia valitettavasti oli jo 189. Samaan aikaan myös alkoholi aiheuttaa edelleen yhteiskunnallemme miljardiluokan kustannukset vuosittain ja mittaamattomasti kärsimystä. Henkirikoksista 80 prosentissa mukana on alkoholi. Huumeriippuvuus ja alkoholiriippuvuus ovat aina inhimillinen murhenäytelmä. Niistä irti pääsemiseen tarvitaan paitsi ihmisen omaa tahtoa useimmiten myös ulkopuolista apua.
Arvoisa puhemies! Päihdekoukkuun jäänyt ihminen etsii usein myös uusia aineita, joilla ruokkia riippuvuutta. Meidän on kyettävä yhteiskuntana tekemään toimia, joilla vähennetään huumeiden ja muiden päihteiden käytöstä johtuvia haittoja. Keskeistä on ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Huumausaineiden ja alkoholin saatavuutta täytyy rajoittaa. Tarvitsemme raittiiseen elämäntapaan kannustavaa asennetta lapsuudesta lähtien.
Tarkastelemme nyt hallituksen esitystä, jonka tavoitteena on määritellä tietyt huumausainetarkoituksessa käytettävät dimetyylitryptamiinia sisältävät kasvijauheet, ‑rouheet ja ‑valmisteet huumausaineiksi. Muutoksen jälkeen näitä tuotteita koskisivat huumausainelaissa säädetyt yleiskiellot. Sote-valiokunnan asiantuntijakuulemisessa THL totesi, että on hyvä, että näillä lainmuutoksilla pyritään ehkäisemään huumausaineiden lisääntynyttä tarjontaa. Poliisihallitus taas toi lausunnossaan esiin, että tämä mahdollistaa poliisin puuttumisen rikolliseen toimintaan huumausaineiden käytön ja välittämisen osalta ja että laajemmin tällä esityksellä voidaan katsoa olevan myös rikostorjunnan kannalta ennaltaestävää vaikutusta. Käytännössä on havaittu, että kun esimerkiksi niin sanottuja muuntohuumeita on määritelty huumausaineiksi, niin niiden käyttö päihdetarkoituksessa on vähentynyt.
Hallituksen esitys parantaa myös viranomaisten mahdollisuuksia huumausainerikosten estämiseen, paljastamiseen ja selvittämiseen ja päivittää muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Nämä ovat tarpeellisia ja kiitettäviä tavoitteita ja esityksiä. Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esitystä yksimielisesti kannatettavana. Valiokunta ehdottaa yhtä muutosta, joka valiokunnan mukaan tukee paremmin valvovan viranomaisen tehtävän hoitamista.
Arvoisa puhemies! Keskustalle on tärkeää, että hallitusohjelmaan saatiin ennaltaehkäisevä ote, joka koskee myös päihdepalveluita. On muistettava, että valitettavasti päihdekierre alkaa usein jo nuoruudessa. Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisen kodin, jossa ohjataan ja kasvatetaan raittiiseen elämäntapaan. He tarvitsevat riittävät resurssit koulumaailmassa ja ainakin yhden aikuisen, joka kannustaa elämässä eteenpäin. 
Santeri Alkio taannoin totesi, että jokainen koti on maailman keskipiste. Lausuimme vastikään toisen asian yhteydessä sote-valiokunnassa nuorten syrjäytymisestä ja totesimme, että usein syrjäytymiseen liittyvät ongelmat alkavat jo varhaislapsuudessa. Valiokunta lausui, että perheiden ja lasten hyvinvoinnin tukeminen on keskeistä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Arvoisa puhemies! Nyt aloittavilla uusilla hyvinvointialueilla on iso ja merkittävä rooli ennaltaehkäisevän työn ja päihdepalveluiden saatavuuden ja laadun varmistamisessa. Näihin päihdepalveluihin myös sote-valiokunta mietinnössään kiinnittää huomiota ja korostaa niiden merkitystä.
Valitettavan usein huume‑ tai alkoholiongelmissa on taustalla myös mielenterveyden ongelmia. Siksi on äärimmäisen tärkeää huolehtia myös mielenterveyspalveluiden saatavuudesta. Tällä hetkellähän olemme päihdekriisin lisäksi valitettavasti myös todella vakavan mielenterveyskriisin keskellä. Tällä viikolla muun muassa lapsiasiavaltuutettu ilmaisi huolensa tilanteesta. Mielenterveyshoitoa yli lain määräämän ajan odottaneita nuoria on tällä hetkellä yhdeksän kertaa enemmän kuin ennen koronaa — yhdeksän kertaa enemmän nuoria on odottanut yli lain määräämän ajan mielenterveyshoitoaan, ja samalla nuorten ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat kääntyneet entistä jyrkempään nousuun. 
Tilanteen korjaamisella on kiire. Kannustammehan koko Suomessa ihmisiä päihteettömään elämäntapaan ja huolehdimmehan siitä, että heikoille joutunut saa tarvittavan avun ja tuen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-04-27T15:45:45,2022-04-27T15:51:51,Hyväksytty,1.1
2022_45_94,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_95,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Aittakumpu äskeisessä puheenvuorossa, itse en kävisi puhumaan edes samassa lauseessa alkoholista ja huumausaineongelmista, eli tekisin kyllä hyvin tiukan eron näistä asioista puhuttaessa. On niin, että huumausaineisiin pitää olla tiukka nollatoleranssi, mutta alkoholin suhteen taas meidän enemmänkin pitäisi siirtyä kohti eurooppalaista juomakulttuuria ja vapauttaa alkoholin saatavuutta sillä tavoin, että esimerkiksi viinit voisivat siirtyä ruokakauppaan ja purkaisimme samalla Alkon monopolia. Viime hallituskaudella tässä siirryttiin hyviä askeleita eteenpäin: kauppoihin saatiin hieman vahvempia alkoholijuomia, mikä mahdollisti erikoisoluiden ja vastaavien tuomisen markkinoille. Käsitykseni mukaan kaikki ne pelot siitä, mitä kuolemia se aiheuttaisi lisää, kun kauppoihin tuotiin näitä alkoholijuomia enemmän, ovat osoittautuneet täysin turhiksi. Elikkä sen asian kanssa meidän täytyy elää ja tietysti huolehtia siitä, että alkoholiongelmista ja -ongelmaisista huolehditaan ja niihin ongelmiin saa apua, mutta huumeet ovat mielestäni täysin eri asia. 
Tässä mietinnössä sivutaan myös aika paljon sitä problematiikkaa, että mikä on huumausaine toiselle, on lääke toiselle. Aika paljon käydään läpi valiokunnan perusteluissa tätä lääkekäyttöasiaa, ja mielestäni tähän kannattaisi kiinnittää erityistä huomiota, että on tosiaan näin, että huumausaine on monesti toiselta käytöltään lääke, ja kun sen käytölle on lääketieteellinen peruste — sillä hoidetaan ihmisen sairautta, kipua, vastaavaa asiaa — niin se on aivan eri kuin huumausaineiden huvikäyttö, viihdekäyttö. Pitäisikin huolehtia siitä, että lainsäädännöllä ei aseteta tarpeettomia esteitä aineiden lääketieteelliselle käytölle silloin, kun lääkäri on katsonut, että on lääketieteellinen peruste jotakin ainetta käyttää ihmisen lääkitsemiseen. Tämä on hyvä huomio, ja sitä käydään aika paljon tuossa mietinnössä läpi, ja valiokunta on tehnyt hyvää työtä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-27T15:51:51,2022-04-27T15:53:53,Hyväksytty,1.1
2022_45_96,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_97,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi huumausainelain ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 29/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 5/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä piti tässä erinomaisen puheenvuoron, ja itsekin haluaisin puuttua nimenomaan tähän, että alkoholia ei kannata verrata nyt huumeisiin. 
Meillä on Suomessa tosi iso ongelma alkoholilainsäädännön suhteen. Meillä kuvitellaan, että ihmisiä pystytään, heidän toimintaansa pystytään rajoittamaan sillä tavalla, että säännellään todella tiukasti kaupan aukioloaikoja ja sitä, milloin pystyy myymään alkoholia, ja viinejä ei ole kaupoissa ja niin edelleen, mutta tästä seuraa hirveän iso ongelma, ja se on se, että kun kello lyö suurin piirtein 21, sitä ennen viikonloppuisin sitten hirveä määrä ihmisiä menee ostamaan paljon alkoholia, packejä ja niin edelleen, ja sitten kun muutama on otettu, niin tulee se tunne, että kerta kaikkiaan, kun tätä on näin paljon, niin tyhjennetäänpä nämä loputkin. 
Sen sijaan jos meillä sitä alkoholia pystyisi saamaan vapaasti ympäri vuorokauden ja olisi myöskin niitä viinejä, kirkkaita ja niin edelleen, se olisi vapautettu, niin sen jälkeen ei olisi tämmöistä kulttuuria, jossa me ostetaan valtava määrä alkoholia talteen ja sitten pienessä hiprakassa tajutaan, että sitähän onkin paljon ja nyt voidaan juoda. Paljon parempi olisi, että sitä olisi kerralla vähemmän kodeissa ja kaikki tietäisivät, ettei se lopu. Silloin oikeastaan tällaista kännikulttuuria, suoraan sanottuna, mikä meillä tällä hetkellä on, ei olisi, vaan kyllä me silloin pystyttäisiin siirtymään semmoiseen eteläeurooppalaiseen, sivistyneempään alkoholinkäyttöön. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+12.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T15:53:53,2022-04-27T15:55:22,Hyväksytty,1.1
2022_45_98,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi Suomen perustuslain 53 §:n ja kansalaisaloitelain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 92/2020 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_99,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi Suomen perustuslain 53 §:n ja kansalaisaloitelain 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 92/2020 vp,"Kunnioitettu puhemies! Mikä on tavoite, jota poliitikot toistelevat eniten, mutta jonka puolesta taistelevat vähiten? Olet varmasti kuullut monta kertaa, kuinka poliitikko poliitikon perään on julistanut, että nuoria pitää saada kiinnostumaan politiikasta enemmän. Kuinka monesti olet kuullut, että sen eteen olisi oikeasti tehty jotain?
Haluan olla poikkeus tähän sääntöön. Minäkin totean, että nuoria pitää saada kiinnostumaan politiikasta enemmän. Puheet eivät kuitenkaan tällä kertaa pääty tähän. Koska kansanedustajalla on mahdollisuus ja velvollisuus työssään vaikuttaa lakeihin, puheiden pariksi pitää löytyä tekoja. Ehdotankin suoraviivaisia lakimuutoksia, joiden sisällön ja tarpeen esittelen seuraavaksi.
Kansalaisaloitteen allekirjoitusikärajaa pitäisi laskea kahdella vuodella, jotta jokainen 16 vuotta täyttänyt voisi niitä allekirjoittaa. Tarvittavat muutokset vaaditaan perustuslakiin sekä kansalaisaloitelakiin. Miksi ne olisi tärkeitä tehdä? Kansalaisaloitteet ovat Suomen politiikassa melko uusi tapa vaikuttaa. Mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita kirjattiin lakiin vuonna 2012, ja ensimmäinen eduskuntaan edennyt kansalaisaloite tuli käsiteltäväksi heti seuraavana vuonna. 
Kansalaisaloitteen voi tehdä äänioikeutettu Suomen kansalainen, ja niitä voivat allekirjoittaa toiset äänioikeutetut Suomen kansalaiset. Kansalaisaloitteessa voidaan ehdottaa uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai jonkun lain kumoamista. Siinä voidaan ehdottaa valmista lakia tai siinä voidaan kertoa, mitä pitäisi tehdä, ja jättää eduskunnan käsiin ratkaistavaksi, miten haluttu asia lakiteknisesti toteutettaisiin. 
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn, jos se kerää puolen vuoden aikana vähintään 50 000 allekirjoitusta. Eduskunta käsittelee jokaisen sille annetun kansalaisaloitteen. Kansalaisaloitteet saavat painavamman käsittelyn kuin yksittäisen kansanedustajan tekemät lakialoitteet. Kun kansalaisaloitteita on viime vuosina edennyt eduskuntaan useita, ovat jotkut jopa alkaneet pohtia, että niitä tulee eduskuntaan liikaa. Tässä vaiheessa on hyvä laittaa asiat mittasuhteisiin. 
Arvoisa puhemies! Eduskuntakäsittelyyn saakka on edennyt kansalaisaloitteiden koko olemassaoloaikana yhteensä 63 kansalaisaloitetta. Samaan aikaan hallituksen esityksiä on tykitetty eduskuntaan yli 2 400 kappaletta ja kansanedustajien lakialoitteitakin miltei 900 kappaletta. Eduskunnan pöydälle päätyneistä lakiehdotuksista siis alle kaksi prosenttia on ollut kansalaisaloitteita. Tämäkö siis tosiaankin on liikaa? 
Kansalaisaloitteet ovat tärkeä tapa vaikuttaa, mutta ne ovat myös tärkeä tapa saada kansalaiset kiinnostumaan vaikuttamisesta. Mitä nuorempana kiinnostuu politiikasta, sitä parempi. Nuorena herännyt innostus, kiinnostus kantaa usein pitkälle, ja moni voi sen seurauksena päätyä mukaan politiikkaan vaikuttamaan yhteisten asioiden puolesta. Vielä useammalla se vaikuttaa innostukseen seurata, mitä Suomessa päätetään, ja käydä antamassa vaaleissa äänensä, kun siihen on mahdollisuus. 
Kerran neljässä vuodessa tietylle puolueelle ja tietylle ehdokkaalle annettava ääni ei kuitenkaan uudelle sukupolvelle riitä. Alhaiset äänestysaktiivisuudet ovat tästä osoitus. Politiikka on muuttunut sen takia, että uusi sukupolvi ajattelee itsenäisemmin ja kriittisemmin. He eivät suostu siihen, että tietty puoluekanta perittäisiin äidinmaidossa, niin kuin aiemmilla sukupolvilla on liian usein ollut tyypillistä. 
Puolueiden sijaan nuoret haluavat vaikuttaa asialähtöisesti. Puolueidenkin kautta tämä on mahdollista, mutta kansalaisaloitteet ovat kuin räätälöity työkalu tämän toteuttamiseksi. Kansalaisaloitteet ovat asiakohtaisia, ja niillä voidaan vaikuttaa suoraan Suomen asioihin — ei neljän vuoden päästä, ei riippuen poliitikkojen vaalilupauksista, vaan heti ja ilman politiikkaslangia. Se vetoaa nuoriin, ja moni onkin halunnut lähteä vaikuttamaan hyväksi kokemiensa kansalaisaloitteiden puolesta. He ovat voineet olla mukana keräämässä allekirjoituksia, mutta eivät voi itse allekirjoittaa aloitetta.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteiden ikärajan laskemisesta on puhuttu aiemminkin, mutta toimiin ei ole ryhdytty. Joitakin vuosia sitten asiaa käsitellyt työryhmä päätyi toteamaan, että kansalaisaloitejärjestelmä kerää vielä uskottavuuttaan demokratiaa täydentävänä osallistumisen välineenä, ja muutoksiin voitaisiin siksi palata myöhemmin.
Vuonna 2022 näin ei enää ole. Uskottavuus on saavutettu, aloitteita on edennyt eduskuntaan kymmeniä, ja hyvin suuri joukko suomalaisia on vuosien aikana käynyt antamassa tukensa jollekin tai useammalle kansalaisaloitteelle. Muutoksen on myös nähty tyssäävän perustuslakiin. Tähänkään ei voida loputtomiin vedota ja seistä tumput suorina vieressä, sillä lakeja on mahdollista muuttaa, jos niin halutaan.
Nykyisen hallituksen ohjelmaan oli kirjattu tavoite ikärajan laskusta, mutta ilmeisesti perustuslakikytkös oli siinä vaiheessa unohdettu, mikä myöhemmin on karistanut suurimman innon laskea ikärajaa. Vaikka perustuslain muuttaminen on tavallista mutkikkaampaa, työ haluttujen muutosten aikaansaamiseksi pitää aloittaa. Muutos ei ole mahdoton eikä ikärajan lasku kohtuuton. Mallia tarjoaa pieni naapurimaamme Viro. Virossakin on nähty, että kansalaisaloitteet lisäävät nuorten osallistumismahdollisuuksia, mikä taas edistää aktiivista kansalaisuutta. Siksi maassa on vuodesta 2014 alkaen ollut voimassa 16 vuoden ikäraja kansalaisaloitteelle.
Arvoisa puhemies! Virossa 16 vuoden ikärajaa noudatetaan myös eurooppalaisen kansalaisaloitteen osalta. Eurooppalainen kansalaisaloite vastaa kotimaista järjestelmäämme sillä suurimmalla erotuksella, että sitä kautta vaikutetaan EU:n politiikkaan. Aloite otetaan EU:ssa käsittelyyn, mikäli EU-maista löytyy miljoona aloitteen allekirjoittanutta. Koska EU:ssakin on nähty alemman ikärajan myönteiset vaikutukset nuorten osallistumiselle, on jäsenmaille tarjottu mahdollisuutta laskea eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajaa 16 vuoteen.
Suomessakin asiasta on keskusteltu, ja asian edistämiselle on Suomessakin löytynyt kannatusta. Jos nuoria halutaan saada kiinnostumaan EU-politiikkaan vaikuttamisesta, vielä tärkeämpää olisi saada nuoria kiinnostumaan myös kotimaan asioihin vaikuttamisesta. Siksi meidän ei tule ajaa EU-tason ikärajan laskua ilman, että olemme valmiit tekemään vastaavia muutoksia myös kotimaiseen kansalaisaloitejärjestelmäämme. On oma valintamme, haluammeko vain seurata laskevia äänestysaktiivisuuksia, ihmetellä nuorten kansanedustajien vähyyttä tai kummastella nuorten uusia tapoja vaikuttaa. Tällä tavoin oman demokraattinen järjestelmä jää jatkuvasti jälkeen ja kiinnostus huolehtia siitä laskee. Järjestelmää pitää kehittää ja saada kansalaisia kiinnostumaan sen kehittämisestä.
Arvoisa puhemies! Demokraattinen järjestelmä ei saa tarkoittaa sitä, että nuoret kokevat sen vain joksikin vanhojen sukupolvien tavaksi vaikuttaa. Yhteinen demokratia tarkoittaa sitä, että se todella koetaan kaikkien yhteiseksi asiaksi, missä kaikki haluavat ja voivat olla mukana vaikuttamassa. Sen puolesta meidän on taisteltava eniten. Puheet on puhuttu, ja nyt on tekojen aika. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+13.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T15:55:00,2022-04-27T16:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_45_100,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_45_101,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys naapurimaahan Ukrainaan on paljastanut monta asiaa: Se toi esiin Putinin todelliset kasvot, se osoitti Suomen Nato-jäsenyyden välttämättömyyden, ja se näytti Ukrainan vahvuuden sekä Venäjän heikkouden. Samaan aikaan se on kääntänyt katseita ammottavaan aukkoon omassa lainsäädännössämme. Esittelen seuraavaksi tekemäni lakialoitteen, jolla se voidaan paikata:
Suomen laki sallii lähteä osalliseksi hyökkäyssotiin, jotka ovat vastoin kaikkia käsityksiämme inhimillisyydestä ja kansainvälisistä pelisäännöistä. Laki siis ei tule esteeksi, jos Suomesta joku haluaa lähteä osaksi verentahrimaa Putinin hyökkäyskoneistoa Ukrainassa. Sotarikokset ovat asia erikseen, jos lähtijän todetaan sellaisiin sota-alueella syyllistyneen, mutta sotilaaksi lähtemistä laki ei rajoita. Tähän ongelmaan tämä lakialoite puuttuu. Lakimuutoksen seurauksena rangaistavaa olisi kansainvälisesti tuomittuun sotatoimeen osallistuminen. Olemme viime vuosien aikana aivan aiheellisesti halunneet tiukentaa terrorismilainsäädäntöä, ja laki kieltääkin vierastaistelijaksi lähtemisen, jos kyse on terrorismista. Venäjän hyökkäys kuitenkin osoittaa, että valtiojohtoiset rikolliset hyökkäykset toiseen maahan eivät ole jääneet historian lehdille. Sen sijaan ne on tuotu tähän päivään hyvin tuhoisin seurauksin. Siksi lainsäädäntöä pitää tiukentaa mitä pikimmin tältä osin.
Arvoisa puhemies! Olemme mediasta saaneet lukea, kuinka suomalaisiakin on lähtenyt tukemaan Ukrainan puolustustaistelua. Tähän ei luonnollisesti ole lakimuutoksella tarkoitus puuttua, vaan laki rajattaisiin koskemaan ainoastaan sellaisiin sotatoimiin osallistumista, jotka ovat vastoin kansainvälistä hyväksyntää. Kuten Ukrainan saama valtava apu ja tuki eri muodoissa osoittavat, Ukrainan puolustustaistelu ei millään mittarilla ole vailla kansainvälistä hyväksyntää. Toisin on asia Venäjän hyökkäyssodan osalta. Suomestakin löytyy kaikesta huolimatta niitä epäisänmaallisia henkilöitä, jotka Putinia palvovat ja palvelevat. Heiltä löytyy halua tehdä likainen työ Putinin puolesta tarttumalla aseisiin tai propagandatorviin. Tästä on saatu osoituksia jo aiemmin Itä-Ukrainassa käynnissä olleen sodan aikana, jossa joitakin suomalaisia on ollut niin taistelutehtävissä, propagandatehtävissä kuin rekrytointitehtävissäkin Venäjän tavoitteita ajamassa. Esimerkiksi tällaisia tehtäviä tämäkin laki tulisi ulottaa koskemaan. Suomalaiset pitävät hyvin tuomittavana sitä, jos joku haluaa täältä lähteä Venäjän hyökkääviin joukkoihin Suomen lippua edustamaan. Miksei siis lainsäädäntömmekin noudata tätä samaa käsitystä? 
Tämän lisäksi on muitakin painavia syitä, miksi meidän pitäisi puuttua tähän vaaralliseen aukkoon, joka lainsäädäntöömme on jäänyt.
Arvoisa puhemies! Suomi joutuu jo nykyisin hallitsemaan turvallisuusuhkia, joita etenkin Lähi-idän konfliktialueilta Suomeen tulleet vierastaistelijat muodostavat. Tämä on erityisen huolestuttavaa radikalisoitumisen ja terrorismiuhan näkökulmasta. Jos Suomesta lähtenyt vierastaistelija on osana hirmutekoja suorittavia venäläisjoukkoja ja samalla nielee jatkuvasti venäläispropagandaa, meille muodostuu jälleen uusia uhkia. Me emme halua olla luomassa niitä lisää lepsulla lainsäädännöllämme. Entä miten asia näyttäytyy Suomen ulkopolitiikan kannalta? Me tuomitsemme jyrkästi Venäjän toimet ja avustamme Ukrainaa monin eri tavoin, myös aseellisesti. Samaan aikaan suomalainen voi kuitenkin toimia Putinin palkkasoturina ja lainsäädäntömme pitää sitä täysin hyväksyttävänä. Sellaista viestiä me emme Suomesta halua lähettää ulospäin. Me emme myöskään halua tarjota Kremlille uusia mahdollisuuksia esitellä koko maailmalle valheitaan, kuinka suomalaisetkin ovat liittyneet venäläisjoukkoihin puolustamaan äiti Venäjää länsimaiden pahuutta vastaan.
Lainsäädäntöön tehtävät korjaukset tulee toteuttaa niin, ettei lakia tulkita mielivaltaisesti eikä sen kynnystä lasketa tarpeettoman alas. Me emme halua lähteä oikeussaleissa perkaamaan kansalaisten poikkeavia mielipiteitä tai jahtaamaan niitä, jotka erehtyvät tankkaamaan autoonsa väärästä maasta tullutta polttoainetta. Lain pitää koskea vain niitä tilanteita, joissa kyse on laajasti tuomituista sotatoimista ja joku lähtee sellaisia vapaaehtoisesti edistämään suoraan taistelemalla tai muutoin järjestelmällisesti toimimalla. Miten laki olisi sitten järkevää muotoilla? Ikävä kyllä emme voi odottaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulisi jäämään viimeiseksi raukkamaiseksi ja tuomittavaksi hyökkäykseksi koko maailmassa. Putinin ja hänenlaistensa ihmisten ollessa vallassa tällaisia hyökkäyksiä voidaan joutua näkemään tulevaisuudessakin. Laki pitää siksi rakentaa tätä silmällä pitäen, eikä sitä pidä rajata koskemaan pelkästään nyt käsillä olevaa sotaa Ukrainassa. Lain tulkinta on tämän vuoksi perusteltua sitoa YK:n päätöksentekoelinten antamiin päätöslauselmiin, joissa eri maiden näkemykset tulevat huomioiduksi. Silloin jokainen tulevaisuudessakin mahdollisesti eteen tuleva konflikti tulee aina tapauskohtaisesti arvioiduksi maailman maiden toimesta.
Arvoisa puhemies! Turvallisuusneuvostoon kuuluu pienempi joukko maita, joista osa on suuria pysyviä jäsenmaita ja osa vaihtuvia jäsenmaita. Jos turvallisuusneuvosto yksimielisesti hyväksyy päätöslauselman, on se merkki laajasta yhteisymmärryksestä. Turvallisuusneuvostoa laajempi toimielin on YK:n yleiskokous. Siihen jokaisella YK:n jäsenmaalla on osallistumisoikeus. Jos suuresta joukosta maita löytyy kahden kolmasosan enemmistö hyväksymään päätöslauselman, on tämäkin merkki laajasta kansainvälisestä yhteisymmärryksestä. Jos jostakin käynnissä olevasta konfliktista muotoillaan päätöslauselma, jonka turvallisuusneuvosto hyväksyy yksimielisesti tai yleiskokous kahden kolmasosan enemmistöllä, voidaan tätä vastaan olevia sotatoimia pitää kansainvälisesti tuomittuina. Jos jokin valtio tällaisiin syyllistyy ja joku Suomesta haluaa niihin vapaaehtoisena lähteä osallistumaan ja niitä edistämään, silloin tämän lain soveltaminen tulisi kyseeseen. Rangaistuksena olisi sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta, joka olisi yhteneväinen lievästä sotarikoksesta annettavan tuomion kanssa. 
Akuutissa tilanteessa tämä laki ulottuisi koskemaan myös Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vaikka Venäjän läsnäolo YK:n turvallisuusneuvostossa rampauttaa toimielimen päätöksenteon, YK:n yleiskokouksen kanta antaa selvän viestin maailman suhtautumisesta käynnissä olevaan sotaan. Maaliskuun alussa yleiskokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa Venäjää vaadittiin vetämään heti joukkonsa pois Ukrainasta. Päätöslauselman puolesta äänestäneitä oli yhteensä 141 maata ja vastaan äänestäneitä viisi. Venäjän ohella näitä olivat Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä. Venäjä on jäänyt hylkiöksi, jonka toimet tuomitaan laajalti. Tuomio tulisi voida antaa myös niille suomalaisille, jotka sen suorittamiin sotatoimiin haluavat liittyä.
Arvoisa puhemies! Olemme hyvin yksimielisiä siitä, että sotarikoksiin syyllistyneet pitää saada teoistaan vastuuseen. Venäjän joukot ovat Ukrainassa syyllistyneet tekoihin, jotka ovat järkyttäneet koko maailmaa. Teot on selvitettävä ja syyllisiä rankaistava. Vastuuseen on saatava myös ne, jotka pyrkivät lähtemään osaksi tällaisia tekoja suorittavia joukkoja. Vastuu asian korjaamiseksi on meillä kansanedustajilla. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T16:04:00,2022-04-27T16:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_45_102,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_103,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen tavoitteet ovat hyvin kannatettavia, ja tuen niitä kyllä. On tärkeää, että terroristiseen toimintaan osallistuvia rangaistaan, ja näin ollen myöskin terroristivaltion toimintaan osallistuvia tulisi rangaista. Meillähän Suomessa on tällainen erikoisuus, että meillä ei tunnu käytännössä onnistuvan tehokkaasti tutkia, syyttää tai tuomita terroristisiin rikoksiin syyllistyneitä, vaikka se kaikissa muissa verrokkimaissa lähestulkoon onnistuu. Olen joskus miettinyt, johtuuko tämä siitä, että tämä asia on valtakunnansyyttäjän vastuulla ja valtakunnansyyttäjällä on muutakin tekemistä, kuten vaatia poliisia jatkamaan esitutkintaa, joka on jo lopetettu, liittyen sananvapausrikoksiin ja vainota poliitikkojen sananvapautta. Eli pitäisiköhän valtakunnansyyttäjän keskittyä esimerkiksi ennemmin terroristien kiinni ottamiseen? Paljon mahdollista.
Tässä aloitteessa on hyvää se, että tässä ei takerruta pelkästään turvallisuusneuvostoon, joka on varsin rampautunut elin tällaisessa tilanteessa. Se järjestelmä on rikki, kun veto-oikeuden omaava maa käynnistää hyökkäyssotia Euroopan alueella — tai missään muuallakaan maailmassa. Turvallisuusneuvosto ei silloin ole validi toimija. 
Tähän laajaan tuomitsemiseen: Sen suhteen tietysti joutuu hieman miettimään sitä, millaisille asioille saa taakse YK:n yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistön, tai kääntäen, millaisia asioita vastaan saa yhden kolmasosan vähemmistön. Eli kyllähän se niin monesti on tuntunut, että YK:n yleiskokous on Israeliin liittyvissä kysymyksissä arabimaiden äänitorvi, ja on myös niin, että suurvalloilla on mahdollisuus ostaa itselleen taakseen erilaisia maita äänestämään toivomallaan tavalla. Venäjä on sen verran huonossa tilanteessa, että siltä nyt ei tunnu tämä asia enää onnistuvan. Se voidaan eristää maailman hylkiöksi, mutta onko Kiina samassa tilanteessa? Jos Kiina lähtisi vastaaviin toimiin, löytyisikö se yksi kolmasosa sieltä YK:n yleiskokouksesta Kiinan toimien taakse? Kiinalla on taskussaan aika paljon maita maailmassa. Tätä joutuu aina miettimään, millaisessa maailmantilanteessa nämä lain pykälät muodostuisivat kenties haasteiksi, niin ettei tämä toimisikaan tehokkaasti sillä tavalla kuin on tarkoitettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-27T16:13:48,2022-04-27T16:16:08,Hyväksytty,1.1
2022_45_104,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_105,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta. Kiitos edustaja Tynkkyselle ja kaikille lakialoitteen allekirjoittaneille tästä erinomaisesta lakialoitteesta.
Lakialoitteen tarkoituksena on tehdä kansainvälisesti tuomittaviin sotatoimiin osallistumisesta tai muutoin niiden edistämisestä rikollista toimintaa. Ihmettelen, että tällaista puutetta lainsäädännössä ei ole paikattu jo aiemmin. Suomen kansalaisen osallistumista terroristiseen toimintaan on ansiokkaasti pyritty lainsäädännöllisin toimin estämään, mutta mielestäni lain pitäisi ilman muuta ulottua myös selkeästi rikollisiin sotatoimiin. Tiedämme Suomesta lähteneen henkilöitä vierastaistelijoiksi kyseenalaisiin sotatoimiin jo ennen Ukrainan sotaa.
Lakialoite ehdottaa YK:n turvallisuusneuvoston tai yleiskokouksen hyväksymää päätöslauselmaa kriteeriksi sille, mitkä ovat rikollisia sotatoimia. Kriteeri on mielestäni selkeä.
Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa on tuonut meidät uuden ajan äärelle. Lakialoitteen kuvaamat rikolliset sotatoimet ovat ikävä kyllä todellisuutta tämän päivän Euroopassa. Kysymys on tässä maailmantilanteessa siitä, miten lainsäädäntömme suhtautuu heihin, jotka lähtevät sotimaan esimerkiksi nyt Venäjän puolesta tässä täysin järjettömässä ja raakalaismaisessa sodassa. Suomalaiset tuomitsevat laajasti Venäjän sotatoimet Ukrainassa ja kokevat suurta myötätuntoa kansaa kohtaan, joka joutuu nyt kokemaan samankaltaisia hirveyksiä kuin Suomi vuosina 1939—45. Saamme jatkuvasti kuulla uutta tietoa siitä, mitä Venäjän joukot tekevät valtaamillaan alueilla. Venäjä ei näytä kunnioittavan mitään kansainvälisiä sopimuksia ja kohdistaakin raakaa väkivaltaa myös siviilejä kohtaan: siviilikohteita pommitetaan, siviilejä joutuu ryöstöjen, pahoinpitelyiden ja raiskauksien uhreiksi jatkuvasti. On myös kuultu teloitustapauksista. On täysin mahdollista, mikä on siis järkyttävää, että tällaiseen silmittömään julmuuteen osallistuvat myös sotaan lähteneet vierastaistelijat.
Arvoisa puhemies! Nyt on oikea aika tehdä lakiin edustaja Tynkkysen esiin tuomat korjaukset. Toivon, että lakialoite saa vankkaa kannatusta valiokuntakäsittelyssä ja saatetaan voimaan pikaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-27T16:16:18,2022-04-27T16:19:10,Hyväksytty,1.1
2022_45_106,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_45_107,45/2022,2022-04-27,13.59,16.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 20/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tahdon kiittää edustajia Mäkelää ja Peltokangasta hyvistä puheenvuoroista ja myöskin tuesta sekä kaikkia niitä, jotka ovat allekirjoittaneet tämän lakialoitteen. Tämä on itse asiassa tärkeää juridista pohdintaa, minkä edustaja Mäkelä tässä nosti esille, ja tämän keskustelun on ehkä hyvä jäädä pöytäkirjoihin myöskin tämän pointin osalta. Jos tulevaisuudessa lähdetään muodostamaan lainsäädäntöä, niin tämä ikään kuin vaikeus, mikä tässä asiassa on, tämä problematiikka tulee tässä kohtaa sitten esille niille, jotka sitä lakia tulisivat säätämään, tekemään työryhmissä, hallituksessa. Eli huomasin, että te olitte hyvin tarkkaan lukeneet sen aloitteen. 
Tosiaan se, minkä takia en rajoittunut tässä aloitteessa pelkästään tähän turvallisuusneuvoston päätökseen, oli juurikin se, kuten kuvasitte, että jos siellä vaikka Venäjä nyt sitten käyttää veto-oikeuttaan, niin sen jälkeen käytännössä tämä laki ei pääse puremaan. Sen vuoksi täytyy sitten ottaa tämä YK:n yleiskokouksen kahden kolmasosan enemmistö, joka olisi hyvin vaikea saavuttaa, mutta yleensä on hyvin tavallista, että jos oikeasti on semmoinen hyökkäyssota, jolla ei ole oikeasti mitään oikeutusta, niin se yleensä YK:ssa laajasti tuomitaan. Siihen kuvaamallanne tavalla liittyy ongelmia. 
Silloin kun kriminalisoitiin terroristiseen toimintaan, vierastaistelijaksi lähtemistä, niin se oli lainsäädännöllisesti ehkä yksinkertaisempi harjoitus sen takia, että terroristinen toiminta sillä määrittelyllä kattaa kaikki tilanteet — eli se ei ole valtiollinen toiminta. Mutta jos jonkun valtion sisällä joku järjestö alkaa terrorisoimaan, valtaamaan, tappamaan, räjäyttelemään, mitä tahansa, semmoisiin riveihin lähteminen, se terrorismi, käytännössä kaikkialla maailmassa tarkoittaa samaa asiaa. Tällä tavalla tuo on hirveän helppo kriminalisoida. 
Tässä kohtaa, kun tosiaan nykyään kansalaisia lähtee myöskin valtiollisten tahojen sotia sotimaan, koska tänä päivänä sitä propagandaa pusketaan yli rajojen ja houkutellaan ihmisiä tulemaan mukaan, nyt kun meillä on nämä valtiolliset toimijat, pitäisi saada sinne kriminalisoiduksi myöskin se, että lähtee vierastaistelijaksi. Se on hyvin vaikea lakiteknisesti tehdä. Ellei tällä tavalla, pitää pohtia muita keinoja, miten se mahdollisesti voisi olla. Jos ei tule tavallaan semmoista tarkkarajaista, selkeätä, aikaa kestävää määritelmää, niin silloin käytännössä pitäisi vaikkapa kunkin hyökkäyssodan kohdalla erikseen säätää laki, että nyt tähän sotaan lähteminen on rikollista ja nyt tähän sotaan lähteminen on rikollista ja niin edelleen, ja se ei varmasti meidän lainsäädännön perusperiaatteitten kannalta ole kestävää. 
Mitä muita vaihtoehtoja siinä olisi? No, ei voida suoraan sitäkään määritelmää, että jos kyseessä on hyökkäyssota, siihen osallistumista kriminalisoida, koska silloin jos esimerkiksi Suomi on osana — joko tällä hetkellä tai tulevaisuudessa mahdollisesti Natossa — joitain sotia, joissa mennään ikään kuin pelastamaan maata, niin kuin Afganistania ja muuta vastaavaa, niin se voidaan jollain määritelmällä katsoa myöskin, että nyt muut tulevat ja hyökkäävät sinne. Näin ollen, jos me kriminalisoidaan hyökkäyssotaan osallistuminen, suomalaisia joukkoja voi olla vaikea lähettää yhtään minnekään, koska meidän laki sitten kieltäisi sen, jos on joku tämmöinen operaatio meneillään. Tai jos tapahtuisi tyyliin joku Pohjois-Korean valtaus, niin sehän olisi käytännössä hyökkäyssota, vaikka ne ihmiset vapautettaisiin sieltä diktaattorin hallusta. Eli sitäkään ei voi tehdä, joten ainoa tämmöinen aikaa kestävä, mikä sitten tuli keksittyä, mikä voisi olla se ratkaisu, on se, että se on kansainvälisesti laajasti tuomittu sotatoimi, ja siihen nämä kaksi elementtiä, että jos veto-oikeudella kumotaan, niin sitten yleiskokouksen kautta voidaan määritellä, että tämä on nyt tuomittavaa. 
Tämä on erittäin vaikea lainsäädännöllisesti tehdä, mutta toisaalta sitäkään me ei varmaan, arvoisa puhemies, voida hyväksyä, että jos se on lakiteknisesti vaikea määritellä, niin sitten ei tehdä asialle mitään ja antaa suomalaisten mennä taistelemaan Venäjän riveihin aiheuttamaan sitä tuhoa, mitä siellä tapahtuu — plus sitten myöskin kansainvälisesti tämä on Suomelle haitallista, että tämmöistä tapahtuu, että suomalaiset voivat näin tehdä. Eli se ei ainakaan varmasti ole sitten vaihtoehto, että me lyödään kädet tiskiin, vaan lähdetään ainakin jonkun määritelmän kautta niin sanotusti liikenteeseen.
Kuulin, että ilmeisesti ministeri Henriksson on tähän asiaan tutustunut ja hänelle on tämä tiedoksi saatettu, ja kun siellä mahdollisesti saatetaan tulevaisuudessa käynnistää jotain tähän liittyen, niin luotan siihen, että tietenkin ministeriön virkamiehet katsovat ja työryhmissä sitten katsotaan ne parhaat mahdolliset pykälämuotoilut, mutta tämä on ikään kuin vähintäänkin poliittisen tahdon ilmaisu, johon on otettu myöskin uskottavat pykälät mukaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_45+2022+14.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-27T16:19:16,2022-04-27T16:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_46_1,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä saapumaan ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_2,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_3,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On hyvinkin mahdollista, että lähitulevaisuudessa Venäjä koettaa horjuttaa Suomen yhteiskuntajärjestelmiä muun muassa ohjaamalla siirtolaismassoja rajallemme hakemaan niin sanottua turvapaikkaa. Viimeksi tätä keinoa käytti Valko-Venäjä Puolan vastaisella rajalla. Jo tuolloin perussuomalaiset vaativat välikysymyksessä, että on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin, joilla hybridivaikuttamisen tapauksessa turvapaikkahakuoikeus pystytään epäämään kokonaan.
Tänään hallitus esitteli uuden valmiuslakipaketin täysin torsona. Sen sijaan, että siinä puututtaisiin vaikuttamistilanteessa itärajan sulkemiseen, hallitus keskittyy esityksessä rakennusten ja ajoneuvojen haltuunoton mahdollistaviin pykäliin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskomatonta!] Tärkeysjärjestyksenne on suorastaan irvokas. Arvoisa hallitus, milloin aiotte tuoda eduskuntaan sellaiset pykälät, joilla ihmismassat voidaan pysäyttää rajalle, vai aiotteko tuoda niitä lainkaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-28T16:00:57,2022-04-28T16:02:06,Hyväksytty,1.1
2022_46_4,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_5,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään hallitus on toiminut, ja hallitus tuo tänne eduskuntaan valmiuslain pikakaistauudistuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Pykälät!] — erittäin tärkeä uudistus. Tässä tilanteessa, jossa Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut, me haluamme toimia, ja me toimimme. Siksi meidän on myös varauduttava, ja erityisesti hybridivaikuttamiseen on varauduttava. Ja hybridivaikuttaminen, se voi olla monenlaista vaikuttamista. [Leena Meri: Te ette vastaa kysymykseen!]
Hallitus tekee uuden poikkeusolomääritelmän, se lisätään valmiuslakiin, ja haluan muistuttaa edustajia, että tätä tehdään nyt hyvin ripeästi. Se toinen osio tästä tulee myöhemmin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin?] Tässä on tietty asia, mitä meidän pitää vielä komission kanssa käydä lävitse, [Perussuomalaisten ryhmästä: Komission?] ja se tuodaan tänne muutaman viikon kuluttua. Mutta tärkeintä tässä on nyt se, että me saadaan uusi poikkeusolomääritelmä valmiuslakiin [Puhemies koputtaa] ja se tuodaan nyt eduskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-28T16:02:16,2022-04-28T16:03:16,Hyväksytty,1.1
2022_46_6,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_7,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kysyin pykälistä — ette kertoneet.
 On selvää, että hallitus poisti rajaturvallisuutta koskevat pykälät valmistelusta poliittisista syistä. Ilmeisesti vihreille ei kelvannut. Lakiesitysten lähettäminen komissiolle kuulostaa tekosyyltä, koska komissio ei ole puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. [Leena Meri: Näinpä!] Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajat tällaisessa tilanteessa. Toistan: turvapaikanhakuoikeus pitää pystyä tarvittaessa keskeyttämään kokonaan, aivan kuten edellä mainituissa EU-maissa on jo tehty. Nyt te ette puutu siihen mitenkään. Hallituksen ratkaisu on siirtolaisvyöryn pysäyttämisen sijaan siirtolaisten majoittaminen haltuun otettuihin rakennuksiin.
Arvoisa hallitus: Miksi te ensin keskitytte suomalaisten omaisuuden haltuunottoon ettekä oikeaan turvallisuusuhkaan? Miksi ette tuo pikana lakeja, [Puhemies koputtaa] joilla turvapaikanhakuoikeus voidaan evätä Venäjän mahdollisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-28T16:03:25,2022-04-28T16:04:37,Hyväksytty,1.1
2022_46_8,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_9,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valmiuslaki, joka tänään valtioneuvostossa on esitelty ja tuodaan eduskuntaan, on poikkeuksellisen vaikeiden ja poikkeuksellisten aikojen työväline kulloisellekin eduskunnalle. Nämä pykälät, joita hallituksen piirissä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä opposition kanssa — ja siitä kiitos koko hallituksen puolesta — on tehty ennätyksellisen nopeasti ottaen huomioon asian vakavuus. [Leena Meri: Ennätyksellisen?]
Teidän huomioonne siitä, miten voitaisiin lainsäädännöllä vaikuttaa sellaisiin tilanteisiin, joissa maahantuloa käytetään hybridivaikuttamisen välineenä: nämä pykälät toimitetaan eduskuntaan. Siitä ei tarvitse kantaa huolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin? Koska?]
Mutta haluan sanoa teille, hyvät perussuomalaiset, eduskunta ja kaikki suomalaiset: maan hallitukselle asia on täysin kirkas ja selvä. Sellaisessa tilanteessa, jossa itsenäisen valtion rajaa uhataan sodankäynnin muodoksi laskettavalla maahantulon välineellistämisellä, me puutumme silloin, [Puhemies koputtaa] ja siitä ei ole kahta kysymystä. [Leena Meri: Ettehän te puutu!] Suomi suojelee rajojaan kaikissa olosuhteissa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tämän haluan alleviivata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:04:37,2022-04-28T16:05:49,Hyväksytty,1.1
2022_46_10,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_11,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Arvoisat edustajat! Muistutan siitä, mitä sanoin äsken välihuudoista, että kuullaan kaikki kysymykset. — Olkaa hyvä, edustaja Purra.]  Arvoisa herra puhemies! Marraskuussa tästä asiasta keskusteltiin tässä salissa. Tästä tehtiin välikysymys. Kun Valko-Venäjä kohdisti siirtolaisasetta EU-jäsenmaihin, hallitus sanoi havahtuneensa asiaan. Silloin te ilmoititte, että tässä asiassa edetään, tehdään pykäliä, jotta voidaan suojella Suomea.
Tämän asian yhteydessä ollaan tavattu erilaisilla kokoonpanoilla. On parlamentaarista ryhmää, joka itse asiassa on sivuutettu tässä kokonaan — te toitte esityksenne sen ylitse — on pääministerin kokoon kutsumia kokoonpanoja ja niin edelleen. Te kerta toisensa jälkeen kerrotte tämän, mitä juuri valtiovarainministeri Saarikko sanoi, mutta se ei näy, se ei näy näissä teidän teoissanne. [Sebastian Tynkkynen: Juuri näin!]
Tänään tiedotustilaisuudessa sisäministeriö kertoi, että ei niihin tuleviinkaan pykäliin, mikäli me ne joskus näemme, ole tulossa turvapaikkahakuoikeuden keskeyttämistä. [Leena Meri: Mitä?] Niihin on tulossa turvapaikan hakemisen keskittäminen jonnekin. Ei tämä korjaa [Puhemies koputtaa] tätä hybridioperaation turvallisuusongelmaa. Aiotteko tehdä sen, mitä teiltä odotetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-28T16:05:51,2022-04-28T16:07:12,Hyväksytty,1.1
2022_46_12,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_13,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Puhemies! Edustaja Purra, oletteko sitä mieltä, että Suomi on oikeusvaltio, että Suomi myös pitää kiinni niistä kansainvälisistä sopimuksista? Me olemme.
Meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjälle. Se on myös Euroopan unionin ulkoraja, ja sen takia tässä on käytävä keskustelu nyt komission kanssa siitä, [Leena Meri: Eihän ole! Sebastian Tynkkynen: Miksi?] onko mahdollista... — On, tämä keskustelu on käytävä. Meidän oikeusoppineet oikeusministeriössä ovat vahvasti sitä mieltä, että olemme siinä tilanteessa, että meidän on käytävä tämä keskustelu komission kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksei muiden maiden kanssa?]
On vastuullista myös huolehtia siitä, että se esitys, joka tuodaan tänne, on sellainen, että se myös pärjää perustuslakivaliokunnassa ja että se voi toteutua, ja että se on sellainen, että se on linjassa EU-oikeuden ja kansainvälisten sitoumusten kanssa. Mutta on ihmeellistä, että perussuomalaiset eivät näe [Puhemies koputtaa] tätä kokonaistilannetta, [Leena Meri: Ai ei vai?] missä hybridiuhkia voi olla hyvin erilaisia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja on ihmeellistä, että teiltä myös vuodetaan asiakirjoja julkisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-28T16:07:21,2022-04-28T16:08:24,Hyväksytty,1.1
2022_46_14,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_15,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten kuvasin äskeisessä puheenvuorossani, teillä on ollut kuukausikaupalla aikaa tehdä tämä asia ja käydä myös tarvittava keskustelu komission kanssa, mutta kuten alkuperäinen kysymyksen esittäjä jo kuvasi, EU:ssa on jäsenmaita, jotka ovat onnistuneesti tehneet nämä toimet. Eivätkö Puola, Kreikka, Liettua ole oikeusvaltioita? Eivätkö nämä kyseiset jäsenmaat noudata kansainvälisiä velvoitteita?
Tosiasia on, että niin Suomella kuin muillakin mailla on poikkeusoloissa hybridioperaation kohteina oikeus laittaa oma kansallinen turvallisuus, omien kansalaisten kollektiiviset oikeudet ulkomaalaisten turvapaikanhakijoiden yksilöllisten oikeuksien edelle. Ja tämä on se ongelma, mikä hiertää hallitusta: te ette ole valmiita laittamaan suomalaisia ja Suomen turvallisuutta turvapaikanhakijoiden oikeuksien edelle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Puhemies: Kysymys, kiitos! — Eduskunnasta: Onko näin? — Naurua] Onko näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-04-28T16:08:26,2022-04-28T16:09:34,Hyväksytty,1.1
2022_46_16,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_17,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenaihe on hyvin vakava, ja se liittyy siihen, että Suomeen kohdistettaisiin toimia, joita voidaan pitää sodankäynnin muotona. Siihen vastataksemme valmiuslakia on päivitetty nyt ennätyksellisessä ajassa, koska hybridivaikuttamisen muotoja on muitakin kuin maahantulon välineellistäminen, johon kysymyksenne nyt kohdistuu. [Leena Meren välihuuto]
Ja mitä tulee tähän teemaan, edustaja Purra, uskon, että jaamme sittenkin tästä saman tilannekuvan, vaikka mielellänne tämän ympärillä hämminkiä aiheutatte. [Leena Meri: Mitä?] Hallitus tuo nämä pykälät, mutta totean myös samalla, että riippumatta lainsäädännön yksityiskohdista, joita parhaillaan hiotaan sekä normaalilain että valmiuslain puolella [Sebastian Tynkkysen välihuuto] kahden ministeriön yhteistyönä, Suomen hallitus katsoo, että kaikissa olosuhteissa tärkein tehtävämme on Suomen kansan ja Suomen turvaaminen, ja se koskee myös Rajan edellytyksiä. Voitte olla luottavaisin mielin, että jaamme kanssanne saman näkemyksen siitä, että Suomen kansan ja sen rajojen suojeleminen on ensiarvoista [Leena Meri: Näkemys ei riitä!] sellaisissa tilanteissa, joissa meihin vaikuttamispyrkimyksiä kohdistuisi. [Sebastian Tynkkynen: Pykälät takaisin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:09:34,2022-04-28T16:10:47,Hyväksytty,1.1
2022_46_18,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_19,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt pitää kaikki Suomen heikkoudet korjata. Nyt on viimeistään sen aika. Rajaturvallisuuskysymyksestä on puolueiden yhteistyössä todettu puoli vuotta sitten, että se on selvä heikkous. Sinne tarvitaan jämäkämpi pykälä, jotta tarvittaessa itäraja tai joku muu raja saadaan kokonaan, täysin kiinni myös turvapaikanhakuoikeuden osalta. Näin olen ymmärtänyt, että puolueiden välisissä keskusteluissa oli tuumattu. Marinin hallitus ryhtyi tätä toimenpidettä viemään eteenpäin, ja sovittiin myös niin, että valmiuslain kokonaisuudistus edetköön omaa pidempää latua ja tehdään pikakaista, jolla tuodaan nopeasti tämä rajaturvallisuuspykälä eduskuntaan heti. Nyt sitä pykälää ei kuitenkaan tuotu vaan tuotiin kaikenlaista muuta. Varapääministeri, miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-04-28T16:10:50,2022-04-28T16:11:55,Hyväksytty,1.1
2022_46_20,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Pääministerin sijainen, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_21,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeriöt, jotka vastaavat tästä, voivat kertoa yksityiskohtia, ja ilman muuta, kun asiaa on valmisteltu parlamentaarisesti, hallitus on sen velvollinen tekemään.
Kuvailen vastaavasti kuin ministeri Henriksson on tänään tästä laista infotessaan tehnyt. Asia on oikeudellisesti perusoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta vaativa, mutta samalla toivon, että tästä salista Suomi lähettää viestin ulos sekä kansalaisilleen että tämän maan rajojen ulkopuolelle, [Jussi Halla-aho: Tervetuloa?] että tämän maan rajojen asiat ovat kunnossa. Me tulemme pitämään niistä huolta kaikissa olosuhteissa. Ja tämän toistan nyt vielä kerran siksi, että ei ole yhdentekevää, syntyykö kuva edustaja Häkkäsen kysymyksen tavoin siitä, että tästä asiasta ei olisi millään tavalla pidetty huolta. Teidänkin puolueenne on ollut sisäministeripuolue ja tietää, että tämä ei ole erityisen yksinkertainen asia ottaen huomioon lainsäädännön, joka kansainvälisesti sopimuksissa meitä sitoo ja joka on säädetty hyvin toisenlaisiin olosuhteisiin kuin näihin, joihin me varmuuden vuoksi valmistaudumme, jotta kansakuntamme pärjää [Puhemies koputtaa] kaikissa olosuhteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:11:55,2022-04-28T16:13:02,Hyväksytty,1.1
2022_46_22,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Koeponnistettu jo muissa EU-maissa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_23,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varmastikin on niin, ettei tämä kysymys ole oikeudellisesti kovin helppo, mutta ei pitäisi olla oikeudellisesti kovin helppoa myöskään puuttua yksityiseen omaisuuteen. Mutta siihen taas hallituksella tuntui olevan paljon nopeampaa valmiutta kuin turvapaikkalainsäädäntöön — tai valmiuslakiin sen osalta — puuttumiseen. Minä vähän ihmettelen oikeusministerin näkemystä siitä, että tässä olisi erityisen suuria tarpeita kommunikoida asiaa nimenomaisesti komission suuntaan, kun kysymys kuitenkin on kansallisesta turvallisuudesta, joka on nimenomaisesti yksinomaisessa kansallisessa päätäntävallassa.
Lisäksi ihmettelen sitä, että vaikka täällä on nytten jo puolen vuoden ajan, vähän pidempäänkin, hallitukselta kysytty, mitä aiotaan tehdä vastaavien hybridioperaatioiden ehkäisemiseksi kuin mitä Valko-Venäjältä tapahtui viime vuoden puolella, niin tässä ollaan jumituttu niin kovin paljon nimenomaisesti valmiuslakiin. Kuitenkin valmiuslain käytön edellytyksenä on poikkeusolojen toteaminen, mikä on huomattavan korkean kynnyksen takana. Aikooko hallitus tuoda [Puhemies koputtaa] rajavartiolakiin tai muuhun tavalliseen lakiin riittävät toimivaltuudet, jotta näihin voidaan puuttua, ja mahdollisimman pian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-04-28T16:13:07,2022-04-28T16:14:21,Hyväksytty,1.1
2022_46_24,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_25,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja sanoi, on tietysti oleellista, että meillä on myös ihan normaalilainsäädännössä erilaisia välineitä ja työkaluja, joilla voimme puuttua hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamista on monenlaista, mutta tässä on tietysti nyt keskitytty erityisesti rajalla tapahtuvaan mahdolliseen välineellistämiseen.
Me olemme sisäministeriössä tehneet selvityksiä, mitkä lainsäädännöt vaativat muutoksia, ja havaitsimme, että niin rajalakiin kuin ulkomaalaislakiin on syytä tehdä tarkennuksia. Myös rajamenettely on syytä saattaa käyttöön, ja tätä valmistelua nyt tehdään, ja se esitys on itse asiassa tulossa tänne eduskuntaan aivan pian. Me haluamme mahdollistaa, että rajalla pystymme mahdollisimman nopeissa prosesseissa turvapaikkahakemukset käsittelemään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Toisaalta, jos tulee sellainen tilanne, jossa meidän täytyy puuttua ja huolehtia omien rajojemme turvallisuudesta, totta kai me teemme sen. Siihen meillä on oikeus ja velvollisuus. Ja meillä nimenomaan [Puhemies koputtaa] on velvollisuus huolehtia niin yleisestä järjestyksestä kuin turvallisuudesta myös rajoilla silloin, jos Suomea uhataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-28T16:14:21,2022-04-28T16:15:32,Hyväksytty,1.1
2022_46_26,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_27,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kansallisen turvallisuuden kannalta noitten valmiuslain pykälien uudistaminen on varmasti äärimmäisen tärkeää ja niin on myöskin varmasti se keskustelu, mitä täällä salissa käydään ja missä sävyssä sitä täällä salissa käydään.
Tämä hybridivaikuttamisen lisäys näitten poikkeusolojen määrittelyyn on varmaankin se keskeisin asia, koska siinä, missä sitten rajalain käyttö loppuu, niin siitä sitten alkaa valmiuslain käyttö, ja siinä mielessä tämä määritelmän saaminen on ensiarvoisen tärkeää. Mutta totta kai myöskin maahanmuuton välineellistämisen käytön toteaminen hybridivaikuttamisena ja se, millä sitä pystytään estämään, niin niihin pykäliä myös tarvitaan, ja se on yksi osa tätä lakia.
Ministeri tuossa esittelyssä totesi tänään, että tätä lakia tullaan täydentämään. Nyt olisinkin kysynyt sitten ministeriltä: voimmeko luottaa siihen, ja millä aikataululla nämä täydentävät pykälät ovat tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-28T16:15:35,2022-04-28T16:16:41,Hyväksytty,1.1
2022_46_28,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_29,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin kuin edustaja Essayah nostaa esille: on äärimmäisen tärkeätä, että me saadaan poikkeusolomääritelmä täydennettyä tällä hybridiuhkamääritelmällä, koska se on nyt se uusi asia ja se on keskeinen asia. Me tulemme tuomaan tänne myös tämän täydentävän esityksen, ja lähden nyt siitä, että sisäministeriössä myös saman tien uudistetaan tätä rajavartiolakia, koska nämä käyvät nyt käsi kädessä tästä eteenpäin, ja nämä keskustelut komission kanssa tullaan käymään ihan lähiaikoina.
Ja edustajat, jotka miettivät, miksi sitä tarvitaan: Meillä on EU:n ulkoraja myös. Se ei ole vain Suomen raja, vaan se on EU:n ulkoraja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen takia virkamiehet virkavastuulla oikeusministeriössä ovat sitä mieltä, että on käytävä tämä keskustelu komission kanssa. Minä luotan minun virkamiehiini, ja se tullaan tuomaan tänne, [Leena Meren välihuuto] ja se tuodaan niin ripeästi kuin mahdollista. Heti, kun [Puhemies koputtaa] ollaan saatu sieltä vihreätä valoa, niin se tuodaan tänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-28T16:16:41,2022-04-28T16:17:49,Hyväksytty,1.1
2022_46_30,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_31,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden on tultava aina ensin silloin, kun on kyseessä ulkopuolelta Suomeen kohdistuva hyökkäys ja pyrkimys horjuttaa yhteiskuntaamme. Asia ei väitteistä huolimatta ole hallituksessa poliittinen asia. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa myös raja on voitava laittaa kiinni myös turvapaikanhaulta. Me varmistamme kaikissa tilanteissa suomalaisten turvallisuuden, emmekä hyväksy minkäänlaista hybridivaikuttamista, jolla voitaisiin esimerkiksi rajan yli vyöryttää tuhansia ihmisiä. Kysynkin pääministerin sijaiselta, valtiovarainministeriltä: onhan hallitus on tarvittaessa valmis sulkemaan Suomen rajan, jos rajan yli tulemista pyritään käyttämään vihamielisessä tarkoituksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-04-28T16:17:53,2022-04-28T16:18:42,Hyväksytty,1.1
2022_46_32,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_33,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on. Hallitus on valmis tekemään kaikki ne tarvittavat seikat, jotta toteutuu kysymyksessäkin esitetty näkemys siitä, että suomalaisten turvallisuus tulee aina ensin.
Se ei ole erityisen yksinkertaista, minkä tämäkin keskustelu kerta toisensa jälkeen osoittaa. Ministeri Henriksson kuvailee aivan oikein, että pitää pystyä tekemään sellaista lainsäädäntöä, jota virkavastuulla ministeriö kykenee esittelemään. Pitää valmistella lainsäädäntöä, joka kestää perustuslain tulkinnan, mutta ihan kaikkeen me emme missään oloissa pystyy varautumaan, me emme tiedä, mitä kaikkea edessämme on. Tällä hetkellä kaikki on hyvin, rajoillamme on rauhallista, asiat ovat kunnossa. Mutta viisas varautuu, ja siksi me teemme näitä pykälätäydennyksiä, siksi valmiuslaki tuodaan tänne.
Mutta tästä kaikestakin huolimatta: kyllä, hallitus suhtautuu suomalaisten turvallisuuteen yli kaiken, ja uskon, että jaamme tässä tilannekuvan nimenomaan maahantulon välineellistämisen estämiseksi, jos sellainen tilanne tulisi nopeasti eteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:18:42,2022-04-28T16:19:49,Hyväksytty,1.1
2022_46_34,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_35,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olemme nähneet muun muassa Puolassa, Baltian maissa ja myös Kreikassa, välineellistettyä maahanmuuttoa on käytetty hybridivaikuttamisen keinona. Tähän Suomenkin on varauduttava, etenkin itärajalla, nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on vahvasti oikeusvaltioperiaatteen takana, on todennut, että jäsenmaalla on oikeus sulkea rajansa välineellistetyn maahantulon pysäyttämiseksi. Pieni murto-osa maahanpyrkijöistä voi kuitenkin olla aitoja turvapaikanhakijoita. Jotta heidän hakemuskäsittelynsä turvataan, nämä ihmiset voisivat hakea turvapaikkaa Suomen suurlähetystöstä Venäjältä, jolloin turvapaikkahakemus voitaisiin käsitellä asianmukaisesti Suomen rajojen ulkopuolella. Kysynkin oikeusministeriltä: voisiko hallitus harkita tällaista menettelyä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-04-28T16:19:53,2022-04-28T16:20:52,Hyväksytty,1.1
2022_46_36,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_37,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä asiat kuuluvat oikeastaan sisäministeri Mikkoselle, mitä tulee näihin Rajan eri kohtiin, ja ulkoministeriö vastaa omasta verkostostaan.
Mutta tätäkin asiaa nyt katsotaan, ja tämä on asia, joka poikkihallinnollisesti viedään eteenpäin, ja komission kanssa käydään se keskustelu, mikä on mahdollista, mikä ei ole mahdollista. Moni edustaja on tässä nyt viitannut Puolan, Kreikan ja monen muun maan tapaan hoitaa asioita. Suomen tapa hoitaa asioita on se, että noudatamme kansainvälisiä sopimuksia siinä, missä... [Perussuomalaisten ryhmästä: No eivätkö he noudata?] Niitä on myös valmiuslaissa noudatettava. Meillä ei ole mahdollisuutta ottaa valmiuslakiin sellaista pykälää, joka kieltäisi turvapaikan hakemisen. [Sebastian Tynkkynen: Miksi?] — Se ei ole mahdollista meidän oikeusoppineitten mukaan, ja minä luotan heihin kyllä aika lailla myös tässä asiassa. [Puhemies koputtaa] — Mutta tätä käydään nyt lävitse, ja varmasti ministeri Mikkonen voi [Puhemies: Kiitoksia!] omalta osaltaan täydentää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-28T16:20:52,2022-04-28T16:22:02,Hyväksytty,1.1
2022_46_38,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_39,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta siirtolaisia hyväksikäyttävä hybridioperaatio voidaan torjua, on toimittava juuri kuten Puola viime vuonna — suljettava koko itäinen rajavyöhyke turvapaikanhaulta. [Timo Heinonen: Oikein!] Pelkkien raja-asemien sulkeminen ei pysäytä operaatiota, jos maastorajan yli voidaan työntää ihmisiä jättämään turvapaikkahakemus. Koko raja on suljettava, kuten olemme nyt kuulleet myös hallituksen tahtotilaksi.
Hallituksen valmiuslakiesityksestä todella kuitenkin puuttuu tällainen rajapykälä. Valmistelu on yhä kesken, ja hallitus on lähettämässä pykälän EU-komission syynättäväksi. Mehän vaadimme rajapykälää hallitukselta jo puoli vuotta sitten, hyvän sään aikana, jolloin valmistelulle olisi jäänyt aikaa. Tiukka laki ennaltaehkäisisi rikollisia vaikutusyrityksiä.
Pääministerin sijainen totesi äsken, että hallituksen tahtotila on se, että koko raja on suljettava. Oikeusministeri, voitteko vahvistaa, että tässä täydentävässä esityksessä, jonka olette antamassa, on tällainen toimivaltuus? Eikö kansallinen turvallisuus edellytä nyt sitä, [Puhemies koputtaa] että rajapykälä säädetään yhteisellä tahdolla kiireesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-04-28T16:22:05,2022-04-28T16:23:21,Hyväksytty,1.1
2022_46_40,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_41,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministerihän vastaa rajaturvallisuusasioista ja rajalainsäädännöstä, ja olisi hyvä, että sisäministeri vastaisi näihin konkreettisiin kysymyksiin.
Mitä valmiuslakiin tulee, niin olen montakin kertaa tämän kyselytunnin aikana tuonut esille sen, että nyt on työn alla vielä se pykälä, jolla voitaisiin mahdollisesti saada aikaiseksi sellainen tilanne, että niitä turvapaikkahakemuksia jätettäisiin yhteen kohteeseen. Siitä, onko tämä mahdollista vai ei, meidän pitää kuunnella vielä komissiota. Ja tämä on keskeistä, koska minä luulen, että myös kokoomuksessa luotetaan siihen, että Suomi haluaa toimia oikeusvaltion tavoin. Olen siinä uskossa, että myös edelliset sisäministerit ja oikeusministerit kokoomuksen riveissä ovat myös siinä mielessä periaatteellisesti samaa mieltä, että on tärkeätä, että lainvalmistelua tehdään niin, että se täyttää myös nämä ehdot. [Puhemies koputtaa] Siitä ainakin minä lähden. [Jussi Halla-ahon välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-04-28T16:23:26,2022-04-28T16:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_46_42,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen, ja se menee edustaja Peltokankaalle, alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_43,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomella on ensisijainen velvoite suojella omia kansalaisiaan ja maan turvallisuutta, se on selvää. Hybridioperaatiossa molemmat ovat uhattuna. Nyt on hallituksen vastauksista käynyt ilmi ja haiskahtaa siltä, että heidän puheensa eivät vastaa tekoja. Näyttää siltä, että hallituksen tavoitteena on edelleen ottaa vastaan ja majoittaa jokainen Suomen rajalle ilmestynyt henkilö, kaikissa tilanteissa. Suomalaisten oikeus turvallisuuteen ja oikeus omaan omaisuutensa ovat hallitukselle toissijaisia turvapaikanhakijoiden oikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin verrattuna. Korostan vielä: hallituksen tulee paikata lainsäädäntömme haavoittuvuudet pikaisesti ja estää Venäjän mahdolliset hybridivaikuttamisen keinot. Nyt te lähetätte suorastaan viestin Venäjälle, että täällä ei olla valmiina. [Hälinää] Hyvä hallitus, milloin te korjaatte asian? Sanokaa päivä, milloin lakiesitys tulee, [Puhemies: Kiitoksia!] sillä lakimuutokset on nyt tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-04-28T16:24:37,2022-04-28T16:25:48,Hyväksytty,1.1
2022_46_44,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_45,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajaturvallisuudesta (Mauri Peltokangas ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että tästä salista ei lähetettäisi sellaista viestiä, että me emme olisi varautuneet erilaiseen hybridivaikuttamiseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me olemme varautuneet, meillä on kyky vastata erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin, [Sebastian Tynkkynen: Miten?] ja tämä on tuotu monta kertaa esiin niin tänään näissä puheenvuoroissa kuin jo aiemmin. Teimme sisäministeriössä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa selvityksen välineellistämisestä ja siihen vastaamisesta, ja siellä ihan suoraan sanotaan, että jos rajalla tapahtuu väkivallantekoja tai maahan yritetään tunkeutua joukolla tai väkivalloin, Suomen viranomaisilla on oikeus ja velvollisuus ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta eikä maahantuloa tarvitse sallia. [Riikka Purran välihuuto]
Sen lisäksi me koko ajan meidän lainsäädäntöämme tässä trimmaamme niin, että sellaiset epäselvät tai tulkinnanvaraiset kohdat saamme siellä selviksi, niin kuin nyt esimerkiksi rajalakiin, jossa jo nyt todetaan, että rajanylityspaikkoja voidaan sulkea, otamme [Puhemies koputtaa] myös sen, että rajanylitystä voidaan rajoittaa. Ja myös nämä valmiuslakiin tulevat seuraavat stepit [Puhemies: Kiitoksia!] tuodaan tänne, kuten oikeusministeri kertoi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-04-28T16:25:58,2022-04-28T16:27:01,Hyväksytty,1.1
2022_46_46,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_47,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Putinin Venäjä jatkaa jo kolmatta kuukautta rikollista ja raakalaismaista hyökkäystä Ukrainaa ja rauhaa vastaan. Kauhistuttavat sotarikokset eli siviilien tappaminen ovat arkipäivää. Samalla energian merkitys konfliktissa korostuu koko ajan puolin ja toisin, kuten olemme viime päivinä nähneet. On kuitenkin oleellista, että Eurooppa jatkaa energiantuontia Venäjältä ja rahoittaa näin Putinin sotakassaa useilla sadoilla miljoonilla euroilla joka päivä — siis sadoilla miljoonilla euroilla joka päivä. Lisäksi näyttää siltä, että esimerkiksi Saksan ja Itävallan kaasuntuonti jatkuu vielä pitkään. Toisaalta kuitenkin Viro, Latvia ja Liettua ovat yksipuolisesti päättäneet lopettaa kokonaan kaasuntuonnin Venäjältä.
Pääministeri Marin sanoi Yleisradion A-studiossa 1.3. eli jo kaksi kuukautta sitten, että Suomi haluaa lopettaa energiantuonnin Venäjältä ”niin pian kuin mahdollista”. Ministeri Lintilä: Miksi hallitus ei toimi tämän mukaisesti? [Puhemies: Kiitoksia!] Miksi emme välittömästi omalta osaltamme lopeta Putinin sotakassan rahoittamista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-28T16:27:07,2022-04-28T16:28:26,Hyväksytty,1.1
2022_46_48,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_49,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa verrattain hyvä valmius tähän lopettamiseen. [Eduskunnasta: Hyvä!] Meillä on eri sektorit, jotka ovat paremmassa tilanteessa: meillä on öljyn kannalta hyvä tilanne, kivihiili — erittäin hyvä tilanne, jopa energiapuu — kohtuullisen hyvä. Suurin ongelma meillä tulee olemaan kaasu, maakaasu, joka on myös Euroopassa, erityisesti Saksassa, suuri ongelma.
Sen tiimoilta me käymme tällä hetkellä keskustelua siitä, miten pystytään mahdollisimman nopeasti korvaamaan se. Hallituksen piirissä on käyty keskustelu, milloin ilmoitamme tästä energiantuonnin katkaisemisesta Venäjälle. Mutta haluan korostaa, että Suomessa on merkittäviä yrityksiä, jotka ovat vielä totaalisesti kiinni idästä tulevassa kaasussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-28T16:28:26,2022-04-28T16:29:21,Hyväksytty,1.1
2022_46_50,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_51,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! On hyvä valmius, ei puutu kuin se lopettaminen.
Arvoisa puhemies! Fortumin tytäryhtiö Uniper on tuoreiden tämänpäiväisten tietojen mukaan taipunut presidentti Putinin vaatimukseen maksaa Venäjän kaasusta ruplilla. Ministeri Tuppurainen, eilen sanoitte Helsingin Sanomissa: ”Suomi ei suostu maksamaan kaasusta ruplilla.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Nyt Uniperin menettelyn tultua julkisuuteen järjestitte tiedotustilaisuuden ja sanoitte uudelleen: ”Suomen valtio ei suostu maksamaan maakaasusta ruplissa.” Onpa kummallinen lausunto. Eihän Venäjän kaasukaupassa valtio ole osapuoli. Ei Suomen valtio tietenkään maksa ruplissa, kun valtio ei maksa missään muussakaan valuutassa, koska valtio ei ole kaasun ostaja. Kysymys kuuluukin: mitä sanotte siihen, että Suomen valtiolla on enemmistö Fortumissa ja Fortumin tytäryhtiö ei näytä välittävän tippaakaan [Puhemies koputtaa] omistajiensa tahdosta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-28T16:29:26,2022-04-28T16:30:35,Hyväksytty,1.1
2022_46_52,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_53,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys energiantuonnin lopettamisesta Venäjältä (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan tästä isosta kokonaisuudesta, joka on tietysti aivan selvä. Venäjä käy brutaalia sotaa, johon myös te, edustaja Zyskowicz, viittasitte, ja sen johdosta Eurooppa on toiminut poikkeuksellisen nopeasti ja määrätietoisesti ja linjannut yhdessä, että me irrottaudumme riippuvuudesta Venäjän markkinoista, erityisesti Venäjän fossiilisesta energiasta, niin pian kuin mahdollista. [Jussi Halla-aho: Entäs se kysymys?] Tämä on linjaus, johon Suomikin on sitoutunut, ja sen puolesta me teemme töitä yötä päivää hallituksessa. Tämä on yhteinen tavoite salin kanssa, olen sitä vakuuttanut.
Lisäksi olemme linjanneet hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa, että Suomi ei suostu Venäjän kiristykseen ruplissa käytävästä maakaasukaupasta. Me olemme tämän selkeän linjauksen tehneet. Tämä on valtio-omistajan kanta, jonka olemme viestittäneet Suomen [Ben Zyskowicz: Uniper ei välitä!] — Suomen — kaasukauppaa, kaasusopimusta hallinnoivalle Gasum Oy:lle. Kysymyksessä on yhtiöiden välinen sopimus, Gasumin ja Gazpromin välinen sopimus. Valtio-omistajan kanta on selvä: ruplissa ei makseta. 
Uniper on Fortumin tytäryhtiö. Se on saksalainen yhtiö. Se on Saksassa listattu pörssiyhtiö, [Puhemies koputtaa] ja on Saksan asia kertoa sen kanta ruplamaksuihin. [Ben Zyskowicz: Ei omistajan asia?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-28T16:30:44,2022-04-28T16:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_46_54,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin ja Uniperin kaasutoimituksista Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 82/2022 vp,"Tähän samaan kysymyskokonaisuuteen on pari muutakin ryhmää esittämässä kysymyksen. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_55,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Fortumin ja Uniperin kaasutoimituksista Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On selvää, että normaaliolojen aikaan valtio ei omistajana voi puuttua näihin yhtiöihin, mutta kyllä asia nyt on vain niin, että valtio omistaa Fortumista yli 50 prosenttia ja Fortum omistaa Uniperistä yli 78 prosenttia. Fortum päättää, mikä hallitus Uniperilla on, eli se hallitus, jonka Fortum valitsee Uniperille, päättää näistä kaasutoimituksista. Ja jos valtio ei pysty vaikuttamaan tähän, niin on se nyt vähän ihmeellistä. Olen istunut aika monessa hallituksessa, ja aina omistajan ääni kuuluu niissä hallituksissa. Miten on mahdollista, että te sanotte päivästä toiseen, että ”tämä ei onnistu, tämä ei onnistu, se on Saksan asia”. Ei se ole Saksan asia. Fortum päättää Uniperista. Ne omistavat sen. Tämä on ihan samanlainen kuin tämä Fennovoima-kysymys. [Puhemies koputtaa] Sitä rakennetaan koko ajan, ja kukaan ei tee mitään. Mitä te meinaatte tehdä, ministeri Tuppurainen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-04-28T16:31:53,2022-04-28T16:33:06,Hyväksytty,1.1
2022_46_56,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin ja Uniperin kaasutoimituksista Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 82/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_57,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Fortumin ja Uniperin kaasutoimituksista Venäjältä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin se on, että Fortum on Uniperin enemmistöomistaja. Fortum voi käyttää omistajavaltaansa Uniperin suhteen yhtiökokouksessa, kun se valitsee sille hallituksen. Näin Fortum on toiminutkin. Yhtiöt käyvät tietojeni mukaan parhaillaan hyvin tiivistä dialogia Saksan valtion kanssa. Uniperin toiminnassa on kysymys Saksan energiapolitiikasta. Käsitykseni mukaan kaasulla on erittäin merkittävä rooli saksalaisen yhteiskunnan toiminnassa — sen elinkeinoelämän toiminnassa, sen kotitalouksien energiahuollossa. Kaiken kaikkiaan kaasukysymys on Saksalle kriittinen.
Olisi erittäin suotavaa, että EU-jäsenmailla olisi yhtenäinen linjaus siitä, miten me vastaamme tähän Venäjän kiristykseen. Kysymyksessä on Venäjän kiristys — se käyttää energiaa sodankäynnin jatkeena. EU:n pitää pysyä yhtenäisenä, löytää yhteinen linjaus. Suomen valtion kanta on selvä. Me emme suostu tähän kiristykseen, me emme maksa ruplissa. Nyt me odotamme komission linjausta ja ensi maanantaina koittavaa energiaministereiden ylimääräistä kokousta, [Puhemies koputtaa] jossa asiasta keskustellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-28T16:33:06,2022-04-28T16:34:13,Hyväksytty,1.1
2022_46_58,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ja vielä kolmas varsinainen kysymys. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_59,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun Venäjä aloitti tuhoisan hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, Suomeen on tuotu 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiilienergiaa. Näin arvioi riippumaton tutkimusorganisaatio CREA. Ostamalla venäläistä fossiilienergiaa me todellakin paitsi rahoitamme Putinin sotakoneistoa myös kuumennamme ilmastoa, ja tämä tilanne on sietämätön.
EU-komissio on kertonut tekevänsä toukokuun puoliväliin mennessä esityksen Venäjän fossiilienergiasta irtautumiseksi vuoteen 27 mennessä ja sen korvaamiseksi eurooppalaisella energiantuotannolla. Tämä on oikea suunta, mutta Suomen on todellakin toimittava paljon nopeammin. Kysynkin nyt energiaministeri Lintilältä: kun nyt on todellakin aika vauhdittaa vihreää siirtymää, niin mitkä ovat nyt ne keskeiset keinot, joihin hallitus viipymättä ryhtyy?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-04-28T16:34:16,2022-04-28T16:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_46_60,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_61,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä Suomen vauhti on ollut tässä energiamurroksessa verrattain hyvä, ja nyt pitää pikkasen vetää sitten tätä aikataulutusta myös. Eivät nämä murrokset ja muutokset tapahdu kuukausittain. Me ollaan Suomessa täysin edelläkävijä tämän energiamuutoksen tekemisessä, ja tämä tulee antamaan meille vauhtia entisestään.
Meillä on tällä hetkellä erittäin hyvä linjaus, joka on olemassa: uusiutuva energia, meillä on bioenergiaa, meillä on uusiutuvaa kaikkinensa. Meillä jo viime vuonna yli 54 prosenttia meidän energiastamme tuli uusiutuvasta energiasta. Ei meillä tule alta vuoden jotain, että noustaan uuteen sfääriin.
Minun huoleni on tällä hetkellä tuotantovarmuus seuraavina vuosina, ja siinä tullaan näkemään tilanne, jossa me tullaan käyttämään turvetta, me tullaan käyttämään haketta — haluttiin tai ei. Mutta meidän tehtävämme on taata se, [Puhemies koputtaa] että ihmisillä on tuvat lämpiminä ja lämmin vesikin tulee vielä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-28T16:35:13,2022-04-28T16:36:22,Hyväksytty,1.1
2022_46_62,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Palataan lisäkysymyksiin. Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_63,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Herra puhemies! Suomen täytyy tosiaan irtaantua venäläisestä energiantuonnista niin pian kuin se on käytännössä katsoen mahdollista. Tässä täytyy toki pitää myös huolta yritysten kilpailukyvystä ja katsoa, että se onnistuu mahdollisimman sujuvasti. Perussuomalaiset haluavat Suomen olevan huoltovarma energian suhteen, ja siksi me ollaan esitetty jatkuvasti tämän turvetuotannon lisäämistä ja sen alasajon keskeyttämistä.
Kuitenkin on myös tämä toinen puoli, eli miten kansalaisten ostovoima tässä kaikessa kärsii, kun polttoainehinnatkin ovat päässeet karkaamaan. Siksi kysynkin valtiovarainministeriltä: Oletteko te lainkaan valmiita karsimaan vihreästä ilmastobyrokratiasta ja tämän vihreän ilmastonmuutoksen torjunnan erittäin kalliista kustannuksista tavallisille kansalaisille? Oletteko te ajatelleet esimerkiksi perussuomalaisten ehdottamaa polttoaineveron laskua? [Mika Niikko: Hyvä ehdotus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-04-28T16:36:25,2022-04-28T16:37:28,Hyväksytty,1.1
2022_46_64,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_65,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanon tämän niin kauniisti kuin osaan: Teillä ei ole minkäänlaista energiapoliittista linjaa, hyvät perussuomalaiset. [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kysytty!] Te samanaikaisesti vaaditte fossiilisten polttoaineiden veronalennusta, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, energiariippumattomuutta muun muassa Venäjästä, josta öljyä muun muassa tulee, ja sitten te olette se puolue, joka on täällä viikosta ja kuukaudesta toiseen sättinyt hallitusta siitä, että miksi me tuhlaamme rahaa johonkin vihreään uusiutuvaan teknologiaan ja kestäviin energiaratkaisuihin. Koettakaa nyt hyvänen aika päättää, mikä teidän energiapoliittinen linjanne on!
Hallitukselle se on täysin selvä: irtikytkentä Venäjästä, mahdollisimman paljon kotimaista, [Jani Mäkelä: Meni tunteisiin!] kohti uusiutuvaa energiaa, jota kohti on matkattu Suomessa parikymmentä vuotta, ja nyt korjaamme siitä hyvää satoa, kun elämme keskellä poikkeuksellista tilannetta. Tämän haluan todeta teille hyvin selkeästi, koska viikosta toiseen teidän linjanne näyttää vaihtuvan. [Jani Mäkelä: Menikö tunteisiin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:37:34,2022-04-28T16:38:30,Hyväksytty,1.1
2022_46_66,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_67,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos näin on, niin missä ne toimet ovat? Puheet siitä, että Ukrainan asia on meidän, kaikuvat onttoina niin kauan kuin rahoitamme Venäjän ja Putinin sotatoimia Ukrainassa ja niitä hirveyksiä, joita näemme joka päivä. Jokaisena päivänä, kun energiaa virtaa Venäjältä Eurooppaan, me olemme rahoittamassa Putinin sotakassaa, jokaisena päivänä. Suomella on, niin kuin ministeri totesi, kyvykkyys irtautua venäläisestä fossiilisesta tuontienergiasta vaikka tänään. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista, ja se olisi ennen kaikkea moraalisesti oikein. Mikä tässä kestää, mikä on aikataulu? Ja eikö Suomen päätös voisi toimia myöskin esimerkkinä muulle Euroopalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-04-28T16:38:32,2022-04-28T16:39:17,Hyväksytty,1.1
2022_46_68,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_69,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Kyllä se on täysin selvää, että me emme halua olla rahoittamassa tätä Putinin sotaa, [Timo Heinonen: Lopettakaa se sitten!] tätä Venäjän kansainvälistä lakia törkeästi rikkovaa hyökkäyssotaa. Ei euron euroa, heti poikki — se on hallituksen linja. Me haluamme tämän keskeyttää niin pian kuin mahdollista.
Sitten on otettava realiteetit huomioon. Vaikka sota riehuu, niin me emme elä viidakon laissa, tarkoitus ei pyhitä keinoja. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Meidän täytyy huolehtia siitä, että olemme omien periaatteidemme mukaisia. Esimerkiksi kaasusopimuksessa on kysymys yhtiöiden välisestä sopimuksesta, kysymys on sopimusoikeudesta ja yhtiöoikeudesta. Me emme voi viedä tilannetta siihen, että me ajamme tämän ojasta allikkoon, niin että vuosien oikeussalitaisteluiden seurauksena maksamme sopimusrikkomuksista venäläisille, jolloin tässä täytyy toimia hyvin taiten, jotta sopimuksesta päästään irtautumaan tavalla, jolla kuva Suomesta säilyy sen kaltaisena kuin me olemme. Me pidämme sopimuksista kiinni, tämä on oikeusvaltio, yritykset voivat luottaa [Puhemies koputtaa] investointisuojaan ja siihen, että täällä kaikki noudattavat lakia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-28T16:39:23,2022-04-28T16:40:26,Hyväksytty,1.1
2022_46_70,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_71,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi omistaa Fortumista yli puolet, ja Fortum omistaa Uniperista lähes 80 prosenttia. [Jussi Saramon välihuuto] Omistajaketju on selvä. Te voitte, arvoisa ministeri Tuppurainen, käyttää valtaa Fortumissa omistajaohjausministerinä, ja teidän kauttanne Fortum voi käyttää valtaa Uniperissa. Näin se menee. Rupla-kauppaa ei tule hyväksyä.
Sanna Marinin hallitus on linjannut, että Venäjän sanelemiin ehtoihin ei pidä suostua, ja nyt on kysymys siitä, pidättekö te tämän oman lupauksenne. Kyllä se on, ministeri Tuppurainen, niin, että teidän ja omistajan vastuu on tässä päällimmäinen, ei Saksan. Nyt kysymys kuuluu: tuletteko te käyttämään omistajaohjausvaltaa Fortumiin ja ohjaamaan heitä toimimaan [Puhemies koputtaa] Uniperin puoleen niin, että tämä Venäjän verisen sodan rahoittaminen loppuu? [Puhemies: Kiitoksia!] Tässä ovat suomalaistenkin kädet veressä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-28T16:40:28,2022-04-28T16:41:41,Hyväksytty,1.1
2022_46_72,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä. — Anteeksi, ministeri Tuppurainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_73,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koetetaan vastata tähänkin kinkkiseen kysymykseen.
Ihan haluan sen vielä tässä selvittää, että me noudatamme Suomessa osakeyhtiölakia. [Timo Heinonen: Kyllä!] Edustaja Heinonen, emme me voi puheillamme lähteä viemään kehitystä kohti sitä, [Timo Heinonen: Tekoja me vaadimmekin!] että me rikkoisimme lakia. Me löytäisimme itsemme käräjäsalista, ja ennen kaikkea: millaisen maakuvan se antaisi Suomesta, kun me olemme tässä Venäjän naapurissa, että me keskellä kriisiä polkisimme niitä periaatteita, joihin olemme sitoutuneet? Omistajaohjauksessa noudatetaan hyvää hallintotapaa, joka lähtee siitä, että omistajan tehtävät ja yhtiön operatiiviset tehtävät on erotettu, roolit ovat selkeät.
Ja kyllä, me annamme omistajaohjausta. Minä olen keskustellut Fortumin toimitusjohtajan kanssa ja edellyttänyt, [Jani Mäkelän välihuuto] että irtaudumme Venäjän fossiilisesta energiasta niin pian kuin mahdollista. Olemme antaneet omistajaohjausta Gasum Oy:lle, jotta se ei lähtisi tekemään sopimuksia sen mukaisesti kuin Gazprom esittää, eli tekemään maksuja ruplissa. Kyllä me annamme omistajaohjausta, mutta samaan aikaan me pidämme kiinni siitä, että Suomessa [Puhemies koputtaa] on toimiva markkinatalous, täällä poliitikot eivät asetu yritysjohdon tilalle. [Timo Heinonen: Markkinatalous Venäjän kanssa! — Vasemmalta: Tervetuloa vasemmistoon!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-28T16:41:41,2022-04-28T16:42:54,Hyväksytty,1.1
2022_46_74,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_75,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen tuohon vastaukseen, ja koko keskusta ja varmasti tämä eduskunta vaatii niin, että siellä EU:n päässä tehdään kaikki se, mitä voidaan, niin että koko EU pystyy näihin sitoutumaan.
Sen lisäksi voimme tehdä tekoja kaupungeissa. Kokoomuslainen pormestari voi linjata Helsingissä, että Helsinki ei käytä maakaasua, jos yhteinen tahtotila siihen löytyy. Se ei ole helppoa niin kuin ei näittenkään sopimusten tekeminen, mutta me voimme laittaa painetta tämäntyyppisille asioille. Ja kun näitä paineita asetamme, meidän tulee koko ajan huolehtia kuitenkin siitä, kuten ministeri Lintilä sanoi, että talot pysyvät lämmityksessä ensi talvena ja yritykset saavat energiansa. Kysymykseni liittyykin tähän asiaan: mitä voisimme tehdä, että puu ja turve liikkuvat riittävästi, niin että voimme turvata myös tältä osin huoltovarmuuden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-04-28T16:43:03,2022-04-28T16:44:10,Hyväksytty,1.1
2022_46_76,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_77,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman mielenkiintoinen tämä asettelu, joka rupeaa löytymään nyt täältä, että kokoomus kyseenalaistaa markkinataloutta, [Timo Heinosen välihuuto] vaatii valtiota puuttumaan pörssiyhtiön ratkaisuihin, niin kotimaisen kuin saksalaisen pörssiyhtiön. En muista kyllä aikaa, jolloinka näin olisi käynyt, että kokoomus... [Hälinää] Mutta ei mitään, onnea ja menestystä valitsemallenne linjalle. Edustaja Heinonen, tämä oli hyvin mielenkiintoinen puheenvuoro.
Mutta siihen, mitä sitten voidaan tehdä: Totta kai tällä hetkellä se suuri ongelma on itse asiassa hinta, energian hinta, mitä tapahtuu tällä hetkellä lämpölaitoksilla. Meillähän tilanne on se, että fossiilisista turve on tällä hetkellä edullisin, mutta jollakin tavalla me ei sitä tuotantovarmuutta ole vielä pystytty ajamaan läpi linjan, ja minä toivon, että se lähtisi liikkeelle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä kiikastaa?] — Minä voin sanoa muutaman asian, mistä kiikastaa. [Puhemies koputtaa] Päästökaupan hinta on 266 miljoonaa vuosi. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Kiitos, ministeri Lintilä!] Haluatteko maksaa sen saman hinnan joka vuosi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-28T16:44:10,2022-04-28T16:45:25,Hyväksytty,1.1
2022_46_78,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_79,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Tuppurainen oli huolissaan Suomen maakuvasta. Miltähän se näyttää, että Baltian maat ovat päättäneet jo huhtikuun alusta katkaista maakaasun tuonnin Venäjältä ja meillä hallitus edelleen keskustelee asiasta? Pääministeri sanoi jo kaksi kuukautta sitten, että se tehdään nopeasti, mutta mitään tekoja ei näy.
Eikö niin, että kyllä valtio voi pakotepäätöksellä, siis kieltämällä kaasun, sähkön, öljyn ostamisen Venäjältä, mennä määräaikaisten sopimusten yli, jolloin se on force majeure ‑pykälä? Älkää menkö sen taakse, että tässä yritykset eivät voi sopimuksia jättää. Miksi valtio ei siis Suomessa tee tätä päätöstä? Eikö se olisi myös tapa vaikuttaa Saksaan, kun täällä ympäri salia julistetaan, että ”me haluamme Euroopan yhteisen päätöksen”. Jos se EU-päätös saadaan, niin tätä kautta se tulisi.
Kysyisin vielä ministeri Tuppuraiselta: Onko siellä kuuluisissa EU-pöydissä Suomi vaatinut EU:n yhteistä nopeaa päätöstä [Puhemies koputtaa] tuonnin lopettamisesta, vai onko siellä oltu jotain siltä väliltä? Olemmeko me samassa linjassa Baltian kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-04-28T16:45:32,2022-04-28T16:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_46_80,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_81,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on edustanut tässä hyvin tiukkaa linjaa — selkeää, johdonmukaista, tiukkaa linjaa. Me emme sulje sanktioista mitään pois. Me olemme valmiita laajentamaan sanktioita myös energiaan — öljyyn ja maakaasuun. Tämän pääministeri Marin on hyvin selkeästi myös tuonut esille. Me emme sulje mitään pois.
Kysymykseen siitä, mitä muut EU-jäsenmaat ovat tehneet, meillä ei ole suoraa vastausta, koska kysymys on yhtiöiden välisistä sopimuksista. Ei meillä Suomen valtiona ole tietoa, minkälaisia sopimuksia esimerkiksi Baltian maiden energiayhtiöillä on Gazpromin kanssa. Ne voivat olla hyvin erilaisiakin sopimuksia, siitä me emme tiedä, mutta sen me tiedämme, että Suomen maakaasuyhtiö Gasum ei voi noin vain irrottautua tästä sopimuksesta, koska kysymyksessä olisi sopimusrikkomus ja voisimme joutua ikään kuin tilanteeseen, jossa me maksamme kaikesta huolimatta, kun tavoite, puhemies, on estää rahavirrat Venäjälle ja Putinin sodan rahoittaminen. Tätä kohti me teemme työtä, ja on olemassa erilaisia keinoja, esimerkiksi EU-sanktiot, joita Suomi ajaa, tai sitten nyt on nähty, että Venäjä on itse keskeyttänyt kaasutoimitukset Puolaan ja Bulgariaan. [Puhemies koputtaa] Lopulta voimme myös harkita omaa lakia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja siinä tarvitsemme eduskunnan myötävaikutusta. [Kai Mykkäsen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-04-28T16:46:48,2022-04-28T16:47:58,Hyväksytty,1.1
2022_46_82,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_83,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Viimeisten tietojen mukaan Niiralan tulli vahvistaa 20.4., että rajan yli tulee päivittäin kymmeniä kuormia purua venäläisissä ja osin suomalaisissa perävaunuissa. Tästä ministeri Lintilälle: Onko nyt niin, että täällä purulla, joka ei kuulu pakotteiden piiriin, nyt sitten korvataan turvetta ja haketta? Vielä kiinnostaa myöskin tämä tieto, että kun pari viikkoa sitten, ministeri Lintilä, sanoitte täällä salissa, että nyt turpeella korvataan Venäjältä tuotettu hake ja turve, mutta nyt viikko sitten sanoitte, että ainespuuta käytetään. Ja nyt kiinnostaa tietenkin vielä se kysymys, että jos tässä suomalaista puuta käytetään, onko verotukseen mahdollista tehdä jotakin helpotuksia. — Siinä tuli pari kolme kysymystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-04-28T16:48:01,2022-04-28T16:48:54,Hyväksytty,1.1
2022_46_84,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_85,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joo, olen kuullut näitä samoja kuoriuutisia, että olisi periaatteessa tullitariffeja ohitettu. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, tämä täytyy ilman muuta tarkistaa.
Kyllä minä nyt kuitenkin niin kuin pääviestinä lähettäisin hyvin vakavan viestin suomalaisille lämpöyhtiöille, jotka suunnittelevat omaa energiavarantoa, että rakentakaa sellainen malli, jolla te voitte taata energiantuotannon tulevaisuudessa. Tämä, että me käymme tätä debattia täällä, tämä on lämmittelyä, mutta me voimme olla tilanteessa, että meiltä tosiaankin loppuu raaka-aine. Minä toivon, että eri lämpöyhtiöt ympäri maata ottavat tämän tilanteen hyvin vakavasti. Meillä on nimittäin erittäin vakava tilanne sen puoleen, että hintatasot tulevat nousemaan. [Puhmies: Kiitoksia!] Senkin takia tämä verotuksen kysymys on sellainen, joka myös täytyy tarkastella tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-28T16:48:54,2022-04-28T16:50:05,Hyväksytty,1.1
2022_46_86,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_87,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli traaginen virhe myydä Fortumin sähköverkot ja sillä rahalla ostaa Saksasta venäläistä fossiilista energiatuotantoa Uniperin muodossa. No, nyt sille kokoomuksenkin virheelle ei enää voi mitään, ja sen takia sen kanssa on elettävä. Ja kuten tässä on tullut ilmi, me ei voida suoraan Saksan puolesta tehdä ratkaisuja. [Timo Heinonen: Vasemmistoliittohan oli hallituksessa silloin!] Ikävä kyllä Suomen energiamarkkinoille sitten päästettiin samalla ulkomaiset toimijat. On hyvä huomata, että se on tämän kolikon toinen puoli, jotta opitaan näistä virheistä.
Kysyisin ministeri Haavistolta: mitä Suomi voisi vielä tehdä, jotta yleisemmin kaikki valtiot, myös Saksa, myös Uniper, irrottautuisivat nopeammin Venäjästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-04-28T16:50:07,2022-04-28T16:51:04,Hyväksytty,1.1
2022_46_88,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_89,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä. Kuten ministeri Tuppurainen sanoi, Suomella on ollut se linja EU-pöydissä — niin ulkoministeripöydissä ja eurooppaministerien kesken kuin pääministerien kesken — että olemme valmiit näihin energiasanktioihin. Niiden vaikuttavuushan tulee siitä, että EU tekee ne yhtä aikaa ja tehdään isolla porukalla tämä päätös. Sellaista tilannetta, jossa joku EU-maa joutuisi päätöksen takia polvilleen, joutuisi keskeyttämään isoja taloudellisia hankkeita ja muuta, pitää sitten varoa, koska se olisi myöskin Venäjälle voitto, että EU-rivit sekaantuisivat ja EU ei saisi yhteisiä päätöksiä aikaan. Sen takia on tärkeää, että samalla, kun ajamme näitä periaatteellisia, hyviä ratkaisuja, kuuntelemme myöskin muita EU-maita, missä tilanteessa ne ovat ja miten nopeasti saadaan tämä energiatransitio heidän maissaan aikaan niin, että voidaan yhdessä seistä. Tämä on pitkä taistelu. Tämä ei ole ehkä viikkoja tai kuukausia, vaan tämä on pitkä, ehkä vuosien kysymys. Meidän kannattaa hoitaa tämä hyvin niin, että EU on tässä mahdollisimman yksimielinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-04-28T16:51:04,2022-04-28T16:52:09,Hyväksytty,1.1
2022_46_90,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen täällä ensimmäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_91,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Täällä on tuotu esiin se, että Suomella on hyvin yhtenäinen linja siinä, että EU lopettaisi energian tuonnin Venäjältä ja siten Putinin rikollisen sodan rahoittamisen. Tavoitteena on siis se, että EU ei jatka kauppaa, ei missään valuutassa. Mielestäni tämä on todella hallituksen ja koko tämän salin yhteinen pyrkimys, ja toivotan hallitukselle menestystä tämän linjan läpiajamisessa EU-pöydissä.
Itse ajattelen ja kokoomuksessa ajattelemme, että jos Suomi yksipuolisesti luopuisi tästä energiantuonnista, niin se osaltaan olisi painostamassa koko EU:ta tähän suuntaan. Totta kai se maksaa saksalaisille ja muillekin, mutta mitä se on verrattuna ukrainalaisten kärsimyksiin tänä päivänä? Ei yhtään mitään.
Sanoitte lehdissä, että Suomi ei suostu maksamaan ruplissa, ja sitten kerroitte, että Suomi ei kuitenkaan voi vaikuttaa yhtiöiden asioihin. En kysy siitä enempää — markkinatalouteen kuuluu myös omistajan valta. Kysyn: milloin uskotte, ministeri Lintilä, Suomen pystyvän kokonaan lopettamaan osaltaan [Puhemies: Kiitoksia!] energian tuonnin Venäjältä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-04-28T16:52:14,2022-04-28T16:53:30,Hyväksytty,1.1
2022_46_92,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_93,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys venäläisestä fossiilienergiasta irtatumisesta (Tiina Elo vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Zyskowiczin kanssa hyvin samaa mieltä koko teidän puheenvuorostanne. Ja milloinka tämä hetki tulee? Niin kuin sanoitte, kyllä meillä tietyt sektorit ovat helpompia. Tämä kaasu on ehdottomasti se vaikein, jonka kanssa tullaan menemään... Meillä on varmaan semmoinen koko EU:n tasoinen näkemys, ja nyt maanantaina sitten meillä energiaministereitten neuvoston kokouksessa haetaan se kokonaiskuva. Se tahtotila on täysin sama varmaan koko tällä salilla. Mutta sitten meidän täytyy — niin pahalta kuin se tietyllä tavalla tuntuukin — ajatella myös sitä, kuinka me hoidetaan tämä jälkihoito tässä. Me emme pääse siitä erilleen. Kyllä meidän pitää kantaa vastuu myös siitä — ja siitä kannetaan vastuuta, [Puhemies koputtaa] niin me täällä hallituksessa kuin te siellä oppositiossakin. [Puhemies: Kiitoksia!] Toivon, että pystymme sanomaan mahdollisimman äkkiä sen päivämäärän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-04-28T16:53:30,2022-04-28T16:54:42,Hyväksytty,1.1
2022_46_94,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 84/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_95,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 84/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terveydenhuolto on vakavassa kriisissä. Palkkakiista on kärjistymässä hoitajien joukkoirtisanoutumisiin, mutta hoitajapula on pahentunut jo pitkään.
Kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee tällä hetkellä alanvaihtoa. Pykäliin on kirjattu hoitotakuun ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen sekä kotihoidon parannuksia, mutta toteutukseen ei ole varattu rahoitusta eikä henkilöstöresursseja. Koronan aiheuttama hoitovelkakin on vielä maksamatta.
Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapulan, ja esitimme tälle vuodelle puolen miljardin euron rahoitusta, mutta hallitus ei ole näihin tarttunut. Hoitovajetta ei voi sysätä pelkästään työmarkkinajärjestöjen ratkaistavaksi, eikä potilasturvallisuuslaki ratkaise tätä perusongelmaa. Miten hallitus aikoo kantaa vastuun [Puhemies koputtaa] kansalaisten hengestä ja terveydestä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-04-28T16:54:48,2022-04-28T16:56:00,Hyväksytty,1.1
2022_46_96,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 84/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_97,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 84/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marraskuussa hallitus käynnisti hankkeen, joka tähtää siihen, että me saamme todella otteen tästä pahenevasta hoitohenkilöstöpulasta ja henkilöstön riittävyydestä. Hanke lähti erittäin hyvin käyntiin. Tällä hetkellä maalis—huhtikuussa on ollut se tilanne, että nämä työmarkkinaneuvottelut ja niihin liittyvät erimielisyydet ovat jossain määrin haitanneet tämän hankkeen edistymistä. Siinä on tarkoitus käydä läpi — ja suunnitelmat ovat hyvin yksityiskohtaiset — niin koulutusasiat, työnjakoasiat, työkulttuuriasiat kuin ict:n käyttö, kaikki 15 eri asiaa. Tämä hanke on siis vireillä.
Ja kysymyshän ei ole itse asiassa ollenkaan uusi, aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa viittasi. Tämä on vuosikausia pahentunut tilanne, ja nyt koronan aikana jouduimme tietysti ihan uudella tavalla vaikeuksiin tässä, mutta hallitus on tässä päättäväisesti liikkeellä. Nyt odotamme ja toivomme kovasti, että työmarkkinatilanne selkeytyisi, jolloin me pääsemme vielä voimakkaammin juuri tätä henkilöstön riittävyyskysymystä ratkomaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-04-28T16:56:07,2022-04-28T16:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_46_98,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kansallisesta itsemäärämisvallasta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 85/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_99,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys kansallisesta itsemäärämisvallasta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 85/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi on luovuttanut lainsäädäntö- ja budjettivaltaa EU:lle, rahan eurolle, ja nyt ollaan puolustusta luovuttamassa Natolle ja lisäksi vielä terveydenhuoltoa WHO:lle. Kysyn hallitukselta: jääkö tuosta kaikesta mitään jäljelle, kun niistä karsitaan maanpetokset pois? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-04-28T16:57:15,2022-04-28T16:57:45,Hyväksytty,1.1
2022_46_100,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kansallisesta itsemäärämisvallasta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 85/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_101,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kansallisesta itsemäärämisvallasta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 85/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tartun edustaja Turtiaisen puheenvuorossa erityisesti yhteen osaan. Kuvailitte Suomen kaavailevan sellaista tulevaisuutta, jossa luovuttaisimme puolustuksemme Natolle. Riippumatta siitä, minkä ratkaisun teemme liittoutumattomuuden tai Nato-jäsenyyden suhteen, Suomen ensisijainen turva on oma puolustus — yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja myös nämä aivan tuoreeltaan päätetyt lisämiljardit maanpuolustuksemme materiaalivahvuuden varmistamiseksi. Puolustuksemme on aina viime kädessä ensisijaisesti omissa käsissämme, ja sellaista maanpuolustustahtoa tämä hallitus haluaa myös ylläpitää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-04-28T16:57:53,2022-04-28T16:58:29,Hyväksytty,1.1
2022_46_102,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeakouluihin hakevien määrästä ja ensikertalaiskiintiöstä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 86/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_46_103,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys korkeakouluihin hakevien määrästä ja ensikertalaiskiintiöstä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 86/2022 vp,"Ärade talman! Valborg är traditionellt de studerandes fest och som bäst pågår ansökningsrundan till tredje stadiets utbildning, men antalet sökande är tyvärr mycket lägre än förra året.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.7.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-04-28T16:58:34,2022-04-28T16:58:52,Hyväksytty,1.1
2022_46_104,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys korkeakouluihin hakevien määrästä ja ensikertalaiskiintiöstä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Emme ole vielä analysoineet tämän kevään yhteishaun määriä, mutta totta kai ne tullaan tarkkaan käymään opetus- ja kulttuuriministeriössä läpi. Jaan edustaja Adlercreutzin huolen kyllä. On selvästi havaittavissa — ja keskustelut niin nuorten kanssa kuin sitten vaikkapa lukion opettajien ja rehtorien kanssa kuvaavat sitä — että kyllä nämä opiskelijavalintojen uudistukset ovat lisänneet nuorten arjessa paineita ja jaksamisongelmia.
Olemme tarttuneet tähän asiaan yhdessä hyvän kollegan, opetusministeri Li Anderssonin, kanssa, jonka kanssa olen saanut nyt vuoden hoitaa näitä asioita opetusministeriössä. Olemme pitäneet tämmöisen pyöreän pöydän keskustelun kaikkien korkeakoulujen kanssa, ja olemme laittaneet liikkeelle prosessin, että opiskelijavalinnat uudistettaisiin. Tässä vaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ei suunnittele ensikertalaiskiintiöstä luopumista — henkilökohtaisesti olen valmis sitäkin tarkastelemaan tiukan harkinnan ja tarkan harkinnan jälkeen. On otettava huomioon, että kun muutoksia tehdään — ja uskon, että niitä tullaan vielä lähiaikoina tekemään opiskelijavalintoihin — siinä täytyy olla siirtymäaika noin 3—4 vuotta, [Puhemies koputtaa] jotta nuoret voivat valmistautua lukio-opintoihinsa.
Puhemies! Totean vielä loppuun sen, että umpiperiä ei koskaan saa koulutuksessa tulla. Myös esimerkiksi ammatillisella tutkinnolla pitää päästä yliopistoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+2.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-04-28T17:00:02,2022-04-28T17:01:46,Käsitelty,1.1
2022_46_105,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_46_106,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia siten, että työ- ja elinkeinotoimisto voisi tarjota yritykselle valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä. Valmennus olisi siihen osallistuville yrityksille maksutonta. Palvelun hinta katsottaisiin palvelua käyttävän yrityksen de minimis ‑tueksi. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin myös vuosina 2019—2021 valtakunnallisena hankkeena toteutetun Työllistä taidolla -palvelun vakinaistaminen osaksi työ- ja elinkeinopalveluja.
Esityksen tarkoituksena on tukea yritysten kasvua ja madaltaa yksinyrittäjien ja mikroyritysten rekrytointikynnystä ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Pienimmillä yrityksillä on usein haasteita löytää resursseja, kehittää rekrytointi- ja työnantajaosaamistaan. Rekrytointeja pidetään usein isona riskinä. Niitä voidaan tehdä sattumanvaraisesti, tai ne voivat epäonnistua. Työvoiman hankkimisen tavat ovat lisäksi nykyään moninaiset. Monet yrittäjät tarvitsevat tietoa, rohkaisua ja apua päästäkseen työnantajuuden alkuun.
Lakiesityksessä ehdotetun, ensisijaisesti kasvuhakuisille yksinyrittäjille ja mikroyrityksille suunnatun valmennuksen tavoitteena on vahvistaa yritysten rekrytointiosaamista sekä työvoiman hankintaan liittyvää osaamista ja työnantajaosaamista. Valmennus olisi lyhytkestoista, kevyttä ohjausta ja tukea, jotka olisi räätälöity yrittäjän tai yrityksen tarpeiden mukaan.
Ehdotetun lakimuutoksen johdosta ei esitetä lisättäväksi työllisyysmäärärahoja, vaan toiminta rahoitettaisiin kohdentamalla uudelleen olemassa olevia resursseja. Lisäksi tarvittavista tietojärjestelmäratkaisuista aiheutuisi jonkin verran kustannuksia, joiden määrä ja rahoitus tarkentuisivat myöhemmin.
Työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida Työllistä taidolla -palvelun aiempien tulosten perusteella. Hankkeessa annettiin neuvontaa 7 800 yritykselle, ja yhteensä yrityksiin rekrytoitiin noin 4 000 henkilöä. Käytettävissä olevilla seurantamenetelmillä ei ole kuitenkaan arvioitavissa, kuinka moni rekrytointi olisi jäänyt toteutumatta ilman tätä palvelua. Palvelulla pystyttiin kuitenkin mahdollisesti kasvattamaan rekrytointien määrää tai nopeuttamaan rekrytointia tarjoamalla yrityksille tukea ja neuvontaa. Valmennuksen vaikuttavuutta seurattaisiin ja arvioitaisiin osana työ- ja elinkeinopalvelujen kokonaisuutta sekä erillisessä arviointiselvityksessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-28T17:02:05,2022-04-28T17:05:07,Hyväksytty,1.1
2022_46_107,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_108,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia siten, että TE-toimistot voisivat tarjota yrityksille valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä. Valmennus olisi siihen osallistuvalle yritykselle maksutonta, mikä on todella hyvä. Esityksen tavoitteena on madaltaa yksinyrittäjien ja mikroyritysten rekrytointikynnystä. Lisäksi esityksen tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja lisätä työnantajayritysten määrää.
Suomessa on yli 290 000 yritystä, ja näistä 93 prosenttia on alle kymmenen hengen yrityksiä. Koko 2000-luvulla uudet työpaikat Suomessa ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vuosina 2001—2019 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 160 000 hengelle, ja näistäkin noin puolet syntyivät alle 50 hengen yrityksiin.
Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäkyselyyn vuonna 2019 vastanneista yrittäjistä jopa kaksi kolmasosaa ilmoitti olevansa kasvuhakuisia. Kasvua ei kuitenkaan välttämättä haeta ensisijaisesti rekrytoinnin ja työnantajayritykseksi ryhtymisen kautta vaan esimerkiksi verkostoitumalla kumppaneiden kanssa sekä uusia tuotteita ja palveluja lanseeraamalla. Hieman yli puolet edellä mainittuun kyselyyn vastanneista piti merkittävimpänä kasvua rajoittavana tekijänä sitä, että yrittäjä ei voi lisätä omaa työaikaansa. Seuraavaksi yleisimmäksi syyksi nähtiin työllistämisen kalleus ja siihen liittyvät riskit. Erityisesti yksinyrittäjillä ulkopuolinen tuki ja ohjaus voisivat vähentää koettua riskiä ensimmäiseen rekrytointiin.
Arvoisa puhemies! Suomen Yrittäjien neuvontapuhelimeen tulee vuosittain kymmeniätuhansia yhteydenottoja pienyrittäjiltä, jotka kaipaavat apua työsuhteisiin ja rekrytointiin liittyvissä kysymyksissä. Siksi on perusteltua, että osana julkisia työvoima- ja yrityspalveluita yksin- ja pienyrittäjille tarjotaan maksutonta valmennusta rekrytointiin ja työnantajuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-04-28T17:05:12,2022-04-28T17:07:34,Hyväksytty,1.1
2022_46_109,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_110,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todettakoon alkuun, että esitys on ilmeisen hyvä ja perusteltu ja tällaiselle on tarvetta. Mutta sitä ihmettelen, miksi itse asiassa tällaisessa asiassa tarvitaan lainsäädäntöä, sitä, että eduskunnan tasolla täytyy säätää tällaisesta ihan selvästä maalaisjärjen käyttämisestä. Eli kun Suomella on perinteisesti ollut sellainen maine, että meillä on aika itseohjautuva yhteiskunta, kykyä terveen järjen ja maalaisjärjen käyttöön, eikä kaikkea tarvitse aina kysyä ylhäältä päin, niin kuin joissain itäisemmissä kulttuureissa, niin miten me olemme päätyneet tällaiseen tilanteeseen, että vaikka tämäkään nyt ei edes aiheuttaisi lisää kustannusvaikutuksia — ei tarvitsisi antaa edes lisää määrärahoja — niin tällaisen koulutuksen järjestämiseksi pitäisi säätää erillinen laki? Kuulostaa hyvin erikoiselta ja pistää kysymään, paljonko tällaista tehottomuutta ja byrokratiaa noin ylipäänsä tällä hetkellä on työvoimahallinnossa ja paljonko sitä jää sinne vielä roikkumaan, kun tämä selvä epäkohta korjataan. No, hyvä, jos korjataan ja yritykset saavat valmennusta työntekijöiden palkkaamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-28T17:07:34,2022-04-28T17:08:43,Hyväksytty,1.1
2022_46_111,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_112,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kyllä hyvä ja kannatettava. Tässä on kuitenkin huomioitava sellainen näkökulma, että jokin meidän työmarkkinoillamme mättää, kun vuodesta toiseen meillä työnantajayritysten määrä ei lainkaan nouse, vaikka yksinyrittäjien määrä koko ajan on kasvanut. Viimeisessä kymmenessä vuodessa on tullut 40 000—50 000 uutta yksinyrittäjää. Toki heistä osa on sellaisia, että he lähtevätkin siitä, että työllistävät itse itsensä ja myyvät omaa osaamistaan, mutta siellä joukossa on varmasti paljon myös niitä, joilla olisi tavoitteena työllistää ja kasvattaa sitä yritystään, mutta sen kynnys on niin korkea.
No, tämä on nyt yksi tapa yrittää auttaa tässä asiassa, ja jo aikaisemmin oli myöskin näihin työn sivukuluihin liittyviä asioita. Mutta kyllä jotenkin siinä yrittäjäriskin kohdallakin täytyisi miettiä, onko se ihan kohdallaan, onko se yksinyrittäjälle — vaikka parturille —riski ruveta työnantajaksi. Kun hän ottaa yhden henkilön oman työnsä lisäksi, niin tulee riskit kaikesta: tulee riskit sairauslomista, tulee riskit siitä, miten siitä työntekijästä pääsee eroon, jos ei pärjää siinä työtehtävässään, ja monta muuta asiaa tulee vastaan. Tämä on kyllä sellainen kohta, joka meidän pitäisi ymmärtää, että tässä on valtava työllistämispotentiaali. Mutta samaan aikaan jotain on pielessä, jos edes huolimatta siitä, että talous on kasvanut erinomaisesti — kuten tässä pitkän aikaa oli ennen näitä viimeaikaisia vaikeuksia — työnantajayritysten määrä ei ole lainkaan kasvanut. Eli tämä on yksi pieni askel oikeaan suuntaan, mutta pitäisi ottaa isompi kuva vielä siitä, mikä tässä oikeasti mättää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-04-28T17:08:43,2022-04-28T17:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_46_113,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Ja edustaja Kotiaho, edustaja Kotiaho poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_114,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on lähes 300 000 yritystä, jotka työllistävät puolitoista miljoonaa ihmistä suurin piirtein, ja niistä yrityksistä 93 prosenttia on näitä alle 10 hengen yrityksiä. Aivan kuten ministeri omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi, niiden yksinyrittäjien tukemisestahan tässä on periaatteessa kysymys. Elikkä halutaan, että se yksin yrittävä ihminen saisi valtiovallan taholta tai viranomaisten taholta tukea sille, että hän voisi harkita työvoiman palkkaamista vaikka yhden henkilön verran siihen omaan yhden hengen yritykseensä. Siitähän se kasvu lähtee.
Pidän tätä hallituksen esitystä erittäin hyvänä ja kannatettavana, ja toivoisin tähän lisää vielä sen verran, että kun Sipilän hallituksen aikana poistettiin noin 300 erilaista normia, kevennettiin byrokratiaa, ja yrittäjyyspuolella sitä todella paljon on, niin toivoisin, arvoisa ministeri, sitä tähän. Ymmärrän, että tämän hallituksen esityksen puitteissa sitä ei tietenkään voida tehdä eikä nykyiseen hallitusohjelmaan voi enää tehdä isoja muutoksia olemassa olevan ajan puitteissa, mutta tuleville hallituksille esittäisin toivomuksen, että ihan todellisuudessa meidän pitää purkaa erilaista lupabyrokratiaa tästä maasta ihan oikeasti. Meillä miljardien investoinnit seisovat tulla jonossa sen tautta, kun ei ole lupia, taikka se joku byrokratian kukkanen estää asian lähtemisen liikkeelle. Siihen tällä yhteiskunnalla ei ole enää varaa.
Toivoisin, että tämä otetaan vakavasti, koska ilman yrittäjyyttä tässä maassa meillä ei pystytä näitä isoja otettuja velkoja koskaan maksamaan pois. Julkiselle puolelle tarvitaan työvoimaa lisää esimerkiksi terveydenhuoltoon, sen me kaikki tiedämme, mutta ei ilman avoimen sektorin vapaita työpaikkoja, jos niitä ei pystytä täyttämään. Sieltä kautta yritykset saisivat omaan taseeseensa kerättyä rahaa ja sitä kautta palkattua uutta työvoimaa ja sitä kautta kertymään verotuloja ja eläkevakuutusmaksuja ja muita yhteiskunnan hyväksi. Ilman tätä yhtälöä, joka toimisi näin, niin kuin sanoin, tätä hyvää kehitystä ei pystytä tässä maassa takaamaan. Yrittäjät ovat tämän maan selkäranka, ja jos avoin sektori voi hyvin, silloin koko Suomi voi hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-28T17:11:00,2022-04-28T17:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_46_115,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_46_116,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet parantamaan vaihtelevan työajan sopimuksella työskentelevien asemaa vahvistamalla työajan vakiintumista lainsäädännössä. Vaihtelevan työajan sopimuksilla tarkoitetaan kaikkia sellaisia työsopimuksia, joissa työaika vaihtelee työnantajan tarjoaman työn määrän mukaan työsopimuksessa sovitun vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, esimerkiksi 10 ja 20 viikkotunnin välillä. Myös sopimukset, joissa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa, kuuluvat tähän kategoriaan.
Vaikka vaihtelevan työajan sopimukset, esimerkiksi nollatuntisopimukset, voivat tuoda työntekijälle elämäntilanteeseen sopivaa vapautta ja työnantajalle joustoja työvoiman tarpeista riippuen, voivat ne myös luoda huolta silloin, kun pienillä vähimmäistunneilla pitäisi turvata oma ja ehkä perheenkin elanto. Työnantajalla olisi nyt jatkossa vahvempi velvollisuus tarkastella vaihtelevan työaikaehdon vastaavuutta työnantajan työvoiman tarpeeseen. Työaikaehdolla tarkoitetaan tuntimäärää, joka työsopimuksessa on sovittu. Tarkastelu tulisi tehdä vähintään 12 kuukauden välein. Työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista, jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työntekijän vähimmäistyöaika voitaisiin määritellä korkeammaksi. Eli jos esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevän työntekijän työtunnit ovat tarkastelujaksolla vakiintuneet 10–30 tuntiin viikossa ja työnantajan työvoiman tarpeen arvioidaan pysyvän samana, työntekijälle tulisi tarjota vähimmäistyöajan nostamista 10 tuntiin viikossa.
Tällä esityksellä toteutamme lisäksi avoimia ja ennakoitavia työehtoja koskevan Euroopan unionin direktiivin eli niin sanotun työehtodirektiivin edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Työehtodirektiivin tarkoituksena on parantaa etenkin epävarmemmissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden asemaa edistämällä heidän työehtojensa ennakoitavuutta. Työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annettuun lakiin.
Työnantajan on nykyisinkin annettava työntekijälle selvitys keskeisistä työnteon ehdoista työnteon alkaessa. Työehtodirektiivin vuoksi selvityksen tietosisältö laajenisi. Lisäksi selvitys olisi annettava aiempaa nopeammin ja nykyistä lyhyemmissä työsuhteissa. Määräaikaisen tai osa-aikatyötä tekevän työntekijän pyytäessä työnantajan olisi jatkossa annettava kirjallinen ja perusteltu vastaus mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai sitten työsopimuksen kestoaikaa. Lisäksi, jos työnantajalla on lakiin tai työehtosopimukseen perustuva velvollisuus tarjota työntekijälle työn edellyttämää koulutusta, tällaisen koulutuksen olisi oltava työntekijälle maksutonta ja koulutus olisi luettava työajaksi.
Työehtodirektiivistä aiheutuu muutoksia myös vaihtelevan työajan sopimuksia koskevaan sääntelyyn. Esityksessä ehdotetaan sääntelyä siitä, missä tilanteissa työvuoron teettäminen edellyttäisi työntekijän suostumusta. Lisäksi työnantajan peruuttaessa työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta, jos työntekijällä ei olisi muutoin oikeutta korvaukseen tai palkkaan työsopimuslain, työehtosopimuksen tai sovitun työvuoron sitovuuden perusteella.
Kokonaisuutena nämä hallitusohjelmasta sekä työehtodirektiivistä juontuvat esitykset vahvistavat reilun työelämän pelisääntöjä ja työntekijän asemaa.
Esityksessä ehdotettavien lakien ehdotetaan tulevan voimaan 1. päivänä elokuuta tänä vuonna työehtodirektiivin täytäntöönpanon aikataulusta johtuen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-28T17:13:39,2022-04-28T17:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_46_117,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Lehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_118,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tarkoituksena on vahvistaa työajan vakiintumista vaihtelevan työajan sopimuksissa. Lisäksi ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön avoimia ja ennakoitavia työehtoja Euroopan unionissa koskeva direktiivi. Lausuntopalautteiden mukaan esityksessä olisi mahdollistettava työehtodirektiivin täytäntöönpanevista säädöksistä poikkeaminen työehtosopimuksilla täysimääräisesti siinä laajuudessa kuin se on direktiivissä sallittu. Tätä näkemystä on esitetty niin palkansaaja- kuin työnantajapuoleltakin, ja se on aina hyvä, jos työmarkkinaosapuolet ovat samaa mieltä.
Nollatuntisopimuksia koskeva tarkasteluvelvoite ei koskisi tilanteita, joissa nollatuntisopimuksesta on sovittu työntekijän aloitteesta. Tilastokeskuksen mukaan noin 40 prosenttia nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli halunnut tällaisen joustavan työsopimuksen.
Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen arvioiden mukaan tarkasteluvelvoitteen piiriin kuuluvia nollatuntisopimuksia on noin 63 600 kappaletta. Nollatuntisopimuksia tai osa-aikaisuutta ei ole syytä vastustaa silloin, kun kyse on työntekijän tahdosta, siis oikeasta tahdosta. Esimerkiksi opiskelijalle tai pienen lapsen vanhemmalle on varmasti hyvä, että täysipäiväistä työtä lyhyempää työaikaa on tarjolla ja työvuoroja voidaan tarjota joustavasti. Sen sijaan tilanteissa, joissa työntekijä haluaisi tehdä töitä täysipäiväisesti ja töitä on tarjolla, on hyvä pääsääntö, että osa-aikaisille työntekijöille tarjotaan ensin lisätunteja ja vasta sitten palkataan uusia osa-aikaisia työntekijöitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-04-28T17:18:02,2022-04-28T17:19:48,Hyväksytty,1.1
2022_46_119,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_120,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaihtelevan työajan kysymyksessä on kyse asiasta, josta on oikeastaan jo vuosia mietitty, millä tavalla se olisi järkevintä tehdä, ja aivan kuten edustaja Lehto tässä sanoi, huomattava osa näistä normaalia lyhyempää työaikaa tekevistä haluaa tehdä sitä itse omasta tahdostaan. Jos he ovat esimerkiksi opiskelijoita tai pienten lasten vanhempia tai muita, joilla on sitten tarve muista syistä johtuen tehdä lyhyempää työaikaa, se tulee sallia. Ne ovat tärkeitä työpanoksia, mutta se on myöskin heidän oman toimeentulonsa kannalta tärkeää.
No sitten on tietysti se ryhmä väkeä, joka haluaisi tehdä kokoaikaista tai lähes kokoaikaista työaikaa ja joka ei saa riittävästi niitä tunteja, ja sitähän tässä nyt pyritään ratkaisemaan. Voi olla, että tässä on nyt löydetty ihan kohtuullinen kompromissi tämän asian suhteen. Helppoa se ei ole, ja sielläkin tulee taas sitten toinen puoli vastaan, että ei myöskään voida tehdä tätä järjestelmää niin tiukaksi, että se rupeaa sitten vähentämään työn tarjontaa, koska siinä tilanteessa sitten taas ihmiset menettävät näitä työtilaisuuksia, jos työnantajan kannalta tämä sääntely menee liian tiukaksi.
Joten tässä täytyy tätä tasapainoa hakea. Voi olla, että tässä ollaan nyt aika lähellä sitä oikeaa linjausta. Kannattaa vielä kuitenkin valiokuntatyössä katsoa sitten tarkalleen nämä esitykset ja asiantuntijakuulemiset tarkkaan kuulla ja huomioida siinä myöskin työmarkkinajärjestöjen ja toisaalta myöskin sitten yksittäisten työntekijöiden ja yksittäisten työnantajien näkemykset, mutta uskoisin, että tässä ollaan aika hyvin onnistuttu löytämään järkevä tasapaino.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-04-28T17:19:49,2022-04-28T17:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_46_121,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_122,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Satonen äsken hyvin kuvasi, ymmärrän tämän tällaisissa työsuhteissa olevien ihmisten ongelman koskien työaikaa ja siitä saatava palkkaa. On aivan oikein, että heidän asemaansa kohennetaan ja varmistetaan se, että kaikki menee parhain päin, ettei synny tämmöisiä vääriä tilanteita, joissa ihmisen työaikaa taikka hänen pientä palkkaustaan käytettäisiin hyväksi.
Mutta tämä toisaalta sitten avaa keskustelun siitä, mitä äsken edellisessä päiväjärjestyksen kohdassa sanoin. Elikkä meidän pitäisi pyrkiä yhteiskuntana siihen — ja varmaan Euroopan unionillekin sopii se — että vaikka se olisi vähäinenkin työmäärä, joka olisi saatavissa, niin joku ihminen tulee sen työn tekemään. Meidän pitäisi sitä byrokratiaa poistaa niin, että ihminen voisi ottaa sen määräaikaisen työn vastaan. Ja sitten taas ymmärrän sen, että hänellä on oikeus työttömyyskorvaukseen siltä ajalta, kun töitä ei ole. Tämä väli pitäisi laittaa kuntoon, että ihminen, vaikka opiskelija, voisi ottaa vastaan vain lyhyttä työaikaa. On paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä vain sitä lyhyttä työaikaa, vaikka perheen takia — lapset ovat pieniä — tai jonkun muun syyn takia, mikä on erittäin hyvä syy perheen kannalta, oman elämän kannalta. Meidän pitäisi saada joustoja työmarkkinoille yhteistyössä — työntekijöiden ja työnantajien, yrittäjien välillä — niin paljon, että saataisiin syntymään sopimus, jossa tällaiset lyhyetkin työpätkät voitaisiin hyödyntää, ja sitten se työttömyyskorvaus, mikä sen jälkeen alkaa taas kerääntyä, kun se työ loppuu, saataisiin joustamaan niin, että kaikki pienet työsuhteet voitaisiin ottaa hyötykäyttöön. Minun ymmärrykseni mukaan tähän on tässä valtakunnassa paljon pyrkimystä ja halua. Ainakin Suomen Yrittäjät on siitä monta kertaa puhunut. Lämpimästi kannatan sitä ajatusta, että tällaisia nopeita työsuhteita pystyttäisiin hyödyntämään, koska jos tämä pystytään tekemään, se johtaa hyvin nopeasti siihen, että yrittäjä, joka on vaikka kiireisenä sesonkiaikana pulassa, kun ei saa työvoimaa, ja lyhyt työpaikka olisi saatavissa... Toivoisin, arvoisa ministeri, että te tähän hyvällä osaamisellanne vaikuttaisitte positiivisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-28T17:22:11,2022-04-28T17:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_46_123,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_124,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lehto käytti täällä puheenvuoron näistä mahdollisuuksista — miten niitä voitaisiin laajentaa — mutta tässä esityksessä näitä työehtosopimusten toisinsopimismahdollisuuksia on laajennettu tämän lausuntokierroksen jälkeen, eli se laajentaa tätä kautta niitä mahdollisuuksia. Ja tässä lakiesityksessä, tässä hallituksen esityksessä, on nyt sitten direktiivin sallimat TES-mahdollisuudet käytössä.
Mitä tulee sitten näihin vaihteleviin työtarpeisiin, siis työnantajan puolelta eri aikoina tehtävään työhön, niin totta kai se on mahdollista, mutta tässä haetaan sitä, että kun tietty työmäärä on jatkuvaa, niin siihen tulisi myös sitten jatkuvuutta työntekijän näkökulmasta, ja siksi tähän tulee nyt tämä tarkastelujakso, ja siihen tulisi tämä minimimäärä, johon se sitten asettuisi. Eli vähän niin kuin molemmat osapuolet saisivat tässä sitä, mitä tavoittelevat. Ymmärrän kyllä, että esimerkiksi sesonkityössä työajan vaihtelu on isoa, ja tiedämme, että palveluissa, kaupan alalla, ravintola-alalla, monilla aloilla tätä vaihtelua tarpeessa toki on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-28T17:24:23,2022-04-28T17:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_46_125,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan nytkin se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_46_126,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyysturvatehtävien toimeenpanossa on ilmennyt, ettei toimivalta työnhakijan työttömyysturvaoikeutta koskevien työvoimapoliittisten lausuntojen antamisesta ole jakautunut tarkoituksenmukaisella tavalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien ja sitten taas toisaalta TE-toimistojen välillä. Nythän työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleva kunta tai TE-toimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyysetuuden maksajalle työttömyysetuutta hakevan työnhakijan etuuden saamisen edellytyksistä, eli tämä on se tehtävä, josta tässä puhutaan.
Hallitus esittää nyt, että työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille siirrettäisiin lisää toimivaltaa antaa omien asiakkaidensa työttömyysturvaoikeutta koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja. Olisikin perusteltua, että kuntien ja TE-toimistojen toimivalta antaa omia asiakkaitaan koskevia työvoimapoliittisia lausuntoja vastaisi pääasiassa tosiasiallista tilannetta.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille siirtyväksi esitetyt työttömyysturvatehtävät koskevat sellaisten työvoimapoliittisten lausuntojen antamista, jotka nykyisin annetaan kuntien asiakkaiden osalta kussakin TE-toimistossa toimialueellaan. Näiden tehtävien siirtyminen kuntien tehtäviksi tarkoittaisi sitä, että kunnan asiakkaana olevaa työnhakijaa koskevat työttömyysturva-asiat käsiteltäisiin jatkossa pääasiassa joko kunnassa tai valtakunnallisesti keskitetysti tällaisia harkintaa vaativia työttömyysturvatehtäviä hoitavassa Uudenmaan TE-toimistossa. Lisäksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilun kokeilualueiden kunnille tulisi mahdollisuus Uudenmaan TE-toimiston lisäksi käsitellä ja antaa työvoimapoliittinen lausunto työnhakijan opintojen vaikutuksesta oikeuteen saada työttömyysetuutta tilanteissa, joihin ei liity harkintaa.
Valtakunnallisesti keskitettyjä työttömyysturvatehtäviä hoitavalle Uudenmaan TE-toimistolle mahdollistettaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien asiakkaita koskevien lausuntojen antaminen muistakin kuin harkintaa vaativista asioista sen hoitaessa omaan toimivaltaansa kuuluvia valtakunnallisesti keskitettyjä työttömyysturvatehtäviä. Tämä vastaisi Uudenmaan TE-toimistolla olevaa toimivaltaa kunkin TE-toimiston osalta.
Ehdotetut muutokset selkiyttäisivät ja sujuvoittaisivat kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan työnhakijan työttömyysturvaprosessia. Tämä turvaisi työnhakijan työttömyysturva-asian viivytyksetöntä käsittelyä. Esitetyt muutokset eivät vaikuttaisi menoja lisäävästi tai vähentävästi valtion tai kuntien talousarvioon.
Lisäksi esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin kuntien roolia työttömyysturva-asioiden toimeenpanossa. Huomioiden hallituksen linjaaman TE-palvelujen myöhemmin pysyvän kuntasiirron sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilujen jatkumisen eduskunnan päätöksen mukaisesti vuoden 24 loppuun olisi nyt tarkoituksenmukaista siis vahvistaa kuntien roolia pysyvään tilanteeseen valmistautumisen näkökulmasta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-28T17:26:11,2022-04-28T17:29:34,Tarkistettu,1.1
2022_46_127,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Lehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_128,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes kaikki esitysluonnoksesta lausuntonsa antaneet tahot pitivät esityksessä ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti kannatettavina. Lausunnonantajien tärkein näkemys oli se, että ehdotetut muutokset sujuvoittavat, nopeuttavat ja selkeyttävät työnhakijan työttömyysturvaprosessia.
Monet lausunnon antaneet tahot ovat nostaneet kuitenkin esiin huolen asiantuntijoiden riittävästä perehdytyksestä muuttuvan lainsäädännön johdosta erityisesti työ- ja elinkeinotoimistoista kokeilualueen kuntiin siirtyvien asiantuntijoiden osalta. Lausunnon antaneet tahot kiinnittivät huomiota myös resurssien riittävyyteen sekä resurssien tarkoituksenmukaiseen jakoon työ- ja elinkeinotoimistojen ja kokeilualueen kuntien välillä huomioiden tässä esityksessä ehdotetut muutokset sekä muun muassa 2.5.2022 voimaan tulevat työnhakijan palveluprosessiin liittyvät muutokset.
Arvoisa puhemies! Elikkä ensi kuun alussa tulee voimaan erittäin suuri määrä työvoimapalveluihin liittyviä muutoksia, kuten esimerkiksi aktiivimalli kakkonen. Lisäksi työllisyyden kuntakokeiluun liittyy merkittävä tietojärjestelmähanke, joka vaatii myös henkilöstöltä koulutusta. Tärkeintä tässä muutostilanteessa olisi varmistaa, että työvoimaviranomaisten resurssit riittävät asiakkaiden palvelemiseen viivytyksettä, jotta asiakkaisiin ei kohdisteta perusteettomasti sanktioita sen takia, ettei heitä ehditty palvella asianmukaisesti.
Arvoisa puhemies! Olen huolissani esityksen voimaantulon ajankohdasta. Pitäisikö voimaantuloajankohdan olla ennemminkin vähän myöhemmin kuin mahdollisimman pian, jotta tietojärjestelmäuudistukseen liittyvät toimenpiteet saadaan ensin alta pois ja varmistetaan resurssien riittävyys?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-04-28T17:29:38,2022-04-28T17:31:33,Tarkistettu,1.1
2022_46_129,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_130,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän kyllä tätä esitystä erittäin kannatettavana. Avainasia on tässä nimenomaan tämä joustavuus ja se, että kunnille annetaan enemmän oikeuksia — tietysti myös vastuuta — näiden palveluiden järjestämisessä.
Sikäli kuin muistan oikein, tästä asiasta keskusteltiin jo aiemmin, ja oikeastaan tämä jatkuvasti aiheuttaa ongelmia. Kun nyt siirretään TE-hallinnolta kunnille isompaa roolia työllisyyden hoidossa ja sitten taas toisaalta kunnat käyttävät osassa apuna yksityisiä palveluntuottajia, niin nämä kysymykset siitä, mikä on tiedonsaantioikeus kenelläkin, kuka saa tehdä mitäkin tehtäviä, aiheuttavat jatkuvasti haasteita.
Ja kun kuuntelee työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa esimerkiksi kuntien lausuntoja ja myöskin Kuntaliiton lausuntoja, niin hyvin jyrkästi on arvosteltu nimenomaan tätä joustamattomuutta, eli asioita voitaisiin tehdä paljon tehokkaammin. Se tehokkuus toimisi silloin nimenomaan työnhakijan eduksi, koska sitähän me tässä tavoitellaan, että mahdollisimman nopeasti ihmiset pääsevät töihin, ja sitä varten tämä koko järjestelmä on olemassa. 
Ymmärtääkseen tässä otetaan nyt yksi pieni askel eteenpäin, ja hyvä niin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-04-28T17:31:33,2022-04-28T17:33:10,Tarkistettu,1.1
2022_46_131,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_132,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin sitä joustoa minäkin kaipaan. Toki jonkun verran tunnen tätä kuntakokeilua ja siihen liittyviä ongelmia kotikuntani osalta. Siinä oli selviä vaikeuksia, mutta toki siinä ollaan jotenkin mukana. Mutta se suoraan kuntaan tuleva apu taisi mennä kiville.
Mutta se tärkein asia, niin kuin edustaja Satonen omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi: Toivoisin, arvoisa ministeri ja myös kaikki hallituspuolueiden jäsenet ja kaikki Suomen kansan edustajat — koskee myös oppositiota — että päästäisiin tässä suomalaisessa työllistämisjärjestelmässä joustavuuteen, koska siellä on hyvin erilaisia kohtaloita ihmisillä, kun ei ole töitä, ja sitten monesti niitä esteitä, miksi niitä töitä ei ole, pitää vain madaltaa ja pyrkiä se ihminen saamaan keinolla millä hyvänsä työn syrjään kiinni. On varmaan niin, että siellä voi olla hyvinkin vaikeita tapauksia, joissa ehkä ensimmäisellä yrittämällä se työpaikka ei löydy tai ei pystytä saamaan hänelle vaikka tämmöistä tuettua työtä, että esimerkiksi menee vaikka kunnalle johonkin sellaiseen työtehtävään mukaan, jossa sitten pikkuhiljaa mielenkiinto siihen työtehtävään herää. Näitä hyviäkin esimerkkejä kotikunnastanikin löytyy paljon.
Elikkä tämä on valtava mahdollisuus, joka pitää käyttää hyväksi, mutta siihen tarvitaan mukaan totta kai työvoimaviranomainen, siihen tarvitaan kunnan osaava henkilöstö, ja sitten tarvitaan tietenkin paikallisia yrityksiä mukaan siihen kehään. Silloin saadaan syntymään paketti, joka on todella toimiva ja tehokas.
Toivoisin, että tällä tiellä voitaisiin edetä. Tämä kuntakokeilu on siinä hyvä alku, mutta sitä tarvitsee jalostaa. Ei varmaan tämän hallituksen aikana kerkiä, mutta kun edustaja Satonen ehkä edustaa sitten seuraavassa hallituksessa jopa ministerin paikalla, niin tämä olkoon hänelle saatesanoina tulevaa kautta varten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-28T17:33:11,2022-04-28T17:34:50,Tarkistettu,1.1
2022_46_133,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_134,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä olemme kuulleet hyviä puheenvuoroja, muun muassa edustaja Hoskoselta ja edustaja Satoselta. On helppo yhtyä niiden sisältöön ja myös niihin kiitoksiin, että tämä esitys on tervetullut kuntakokeilun jatkaminen tai muuttaminen, ja nimenomaan siihen, että etsitään sujuvampia palveluprosesseja ja asiakaslähtöisyyttä, mitä tässä on esille tuotu. Se lopulta kuitenkin tarkoittaa tehokkuutta niin asiakkaan näkökulmasta kuin yhteiskunnankin näkökulmasta.
On aivan selvää, että kuntien vahvuuksia ovat esimerkiksi lähipalvelut ja monialaisten palvelujen integrointi mutta myös paikallisten työnantajien ja esimerkiksi välityömarkkinoiden tuntemus sekä toisaalta myös vakiintunut ja toimiva yhteistyö näiden kaikkien kanssa, ja tätä kannattaa tietysti olla vahvistamassa. Tässä tuotiin esille, että tiettyjä haasteita ja ongelmia on ollut, mutta pitää uskaltaa kokeilla ja tehdä, ja tässä mielestäni on hyvää nimenomaan se, että tässä lähestytään tätä tilannetta asiakaslähtöisesti ja sujuvan palveluprosessin näkökulmasta. Eli toivotaan, että tämä saadaan käyttöön, ja jokainen, joka esimerkiksi tämän kautta voidaan työn syrjään kiinni saada, on tietysti voitto henkilökohtaisella tasolla tälle ihmiselle mutta myös meidän yhteiskunnallemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-28T17:34:50,2022-04-28T17:36:30,Tarkistettu,1.1
2022_46_135,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Näin. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_136,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista tämän asian osalta ja kannatuksesta tälle. Tästähän on käyty keskustelua.
Edustaja Lehto kantoi huolta — Lehto ei taida olla siellä — siitä, että työmäärä lisääntyisi. Tässä työmäärä lisääntyy tosi vähäisesti. Itse asiassa tällä hetkellä kuntien ja TE-toimistojen välillä on jatkuvaa ilmoittelua juuri tämän ongelman takia, ja tämä ilmoittelu nyt tulee ainakin vähenemään, jos ei poistumaan. Ainakin se vähenee merkittävästi. Eli sellaista resurssiongelmaa tästä ei kyllä tule, vaan tämä päinvastoin helpottaa tilannetta. Sitten kuitenkin kunnilla on viime kädessä aina mahdollisuus siirtää nämä päätökset tehtäväksi Uudenmaan TE-keskukselle, jolle on nämä vaativammat lausunnot keskitetty. Joten kiitos esityksen kannatuksesta ja valiokunnassa sitten jatkoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-04-28T17:36:33,2022-04-28T17:37:35,Tarkistettu,1.1
2022_46_137,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp,Näin. — Kiitoksia ministerille myös., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_138,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Nyt lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan niitä aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_46_139,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihdoinkin pitkän työn ja monien vaiheiden jälkeen olemme matkalla kahden erittäin tärkeän EU-direktiivin täytäntöönpanossa Suomen lainsäädännössä ja tällä kertaa tekijänoikeuslaissa. Tämä hallituksen esitys käsittelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla koskevan direktiivin ja verkkolähetysdirektiivin toimeenpanoa Suomessa.
Polku tällä hallituksen esityksellä on ollut hieman poikkeuksellinen ja hieman mutkikas. Tästä hallituksen esityksestä lähti luonnos lausuntokierrokselle viime syksynä, syksyllä 2021, ja tällä lausuntokierroksella lausuntopalaute oli poikkeuksellisen laaja, noin 1 800 sivua — aivan valtava määrä. Lausuntopalaute oli myös poikkeuksellisen kriittistä. Erityisesti kritiikkiä tuli siitä, että katsottiin, että hallituksen esityksen luonnos viime syksynä ei ollut riittävä tekijöiden, eli taiteilijoiden ja tekijänoikeuksien oikeudenhaltijoiden, näkökulmasta.
Tämän seurauksena, kun palautemäärä oli näin valtaisa ja sisältö oli näin kriittinen, järjestin marraskuun lopulla kaksi isoa pyöreän pöydän tilaisuutta, joissa kävimme tätä asiaa läpi, ja kerroin, että hallituksen esitysluonnokseen tullaan tekemään merkittäviä muutoksia, joilla pyritään nämä puutteet parantamaan. Järjestimme samalla kertaa ja samaan aikaan myös laajan kuulemisen monisatapäiselle yleisölle, ja mielestäni se oli erittäin järkevää ja kohtuullista, kun esitys on poliittisesti näin merkittävä ja ensimmäiseen luonnokseen sisältyi niin paljon kritiikkiä.
Puhemies! Voisinkin todeta, että tämän hallituksen esityksen osalta on harjoitettu poikkeuksellisen avointa ja poikkeuksellisen vuorovaikutteista valmistelua eri sidosryhmien ja eri intressitahojen kanssa. Jatkovalmistelussa tehtiin muutoksia, jotka kohdistuivat lähes yksinomaan pykäliin, jotka direktiivissä edellytetään muutettaviksi. Teimme sellaisen ratkaisun — ja minä tein vastuuministerinä sellaisen ratkaisun — että alkuperäiseen hallituksen esitysluonnokseen verrattuna otimme tähän lopulliseen hallituksen esitykseen lähinnä ne muutokset, joita direktiivi edellyttää. Elikkä jätimme tekemättä paljon sellaisia muutoksia, jotka olisivat varmaan tarpeellisia ja voisivat olla järkeviäkin, mutta ne eivät ole direktiivin edellyttämiä, vaan ne ovat ikään kuin Suomen sisäistä kulttuuripolitiikkaa ja tekijänoikeuksien huoltamista.
Arvoisa puhemies! Käsillä olevassa mittavassa hallituksen esityksessä on noin kuusi merkittävää kokonaisuutta, joita tekijänoikeuslakiin ehdotetaan muutettaviksi direktiivien pohjalta: 1) rajat ylittävät tekijänoikeuden rajoitukset ja sopimuslisenssit, 2) tekijän aseman parantaminen sopimustilanteessa, 3) edelleenlähettämisen teknologianeutraalisuus ja oheispalveluiden alkuperämaaperiaate, 4) lehtikustantajien uusi lähioikeus, 5) näyttelijöiden lähioikeuden parantaminen pohjoismaiselle tasolle ja 6) verkkosisällönjakopalveluita koskeva uusi sääntely.
Puhtaasti aikataulusyistä joitain asioita oli välttämätöntä jättää tämän lakiehdotuksen ulkopuolelle. Jatkovalmisteluvaiheessa tein päätöksen, että hallituksen esitykseen todella tulevat vain ne muutokset, joita nämä direktiivit edellyttävät. Sen lisäksi yksi kansallinen selkeä lisäys tehtiin, elikkä tämä näyttelijöiden aseman vahvistaminen.
Ripeä eteneminen tämän esityksen kanssa, puhemies, on ollut ja on edelleen myös täällä eduskunnassa välttämätöntä siksi, että olemme pahasti myöhässä näiden direktiivien implementoinnissa Suomen lainsäädäntöön. Euroopan unioni edellyttää, että nämä direktiivit pitäisi saattaa voimaan kesäkuussa 2021, elikkä olemme lähes vuoden myöhässä. Tämän vuoksi Euroopan unionin komissio on aloittanut rikkomusmenettelyn Suomea kohtaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos emme saa tätä lainsäädäntöä hoidettua Suomessa, joudumme maksamaan EU:lle sakkoja. No, vielä niitä sakkoja ei ole tuomittu ja vielä mitään ei ole menetetty, kun toimimme edelleenkin rivakasti.
Arvoisa puhemies! Olen tiede- ja kulttuuriministerinä ottanut tämän sillä lailla sydämenasiakseni, että olen halunnut tämän lainsäädännön hoitaa kuntoon, koska olen sellainen ihminen, että tykkään tarttua toimeen ja hoitaa kuntoon asioita, mitä minulle annetaan.
Puhemies! Lakihankkeen valmistelussa osoitin yhteiseksi tavoitteeksi paitsi direktiivin noudattamisen myös tekijöiden aseman parantamisen. Korostan sitä, että näiden direktiivien tarkoitus ja tavoite on parantaa digitaalisessa ympäristössä ja digitaalisessa maailmassa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa. Se on näiden eurooppalaisten puitelakien, direktiivien, se lain tarkoitus.
Puhemies! Julkisuudessa on ollut keskustelua siitä, että minkälaisia linjoja tämän lain valmistelussa on tehty, ja voin sanoa avoimesti, että oma linjani ja oma arvovalintani asiasta vastaavana ministerinä on ollut painottaa tekijöiden asemaa. Valitettavasti, niin paljon kuin sosiaalinen media ja eri digitaaliset sisällönjakopalvelut ovat tuoneet mahdollisuuksia niin tekijöille kuin kuluttajille, on syntynyt myös epäterveitä tilanteita arvoketjussa, jossa se alkutuottaja on kaikista heikoimmassa asemassa. On jotenkin hirveän kuvaannollistakin se, että siirryn huomenna maa- ja metsätalousministeriksi, koska silläkin puolella on se tilanne, että se, joka eniten tekee, saa kaikista vähiten, ja mielestäni kulttuurialalla on ihan sama tilanne. Ja tosiasia vain on, että jos ei ole taiteilijoita, ei ole taidetta, ja jos ei ole viljelijöitä, ei ole viljaa, ja tämä mielestäni täytyy huomioida.
Ulkopuolelle siis jätettiin lopullisesta hallituksen esityksestä ne asiat, joita direktiivi ei edellytä, ja taustalla on myös niiden kohdalla se, että ne kaikki eivät olleet todellakaan helposti edistettäviä vaan olisivat vaatineet todella syvällistä ja tarkkaa valmistelua. Tällaisia kysymyksiä tullaan tarkastelemaan jatkovalmistelussa, Suomen tekijänoikeusjärjestelmän modernisoinnin seuraavassa vaiheessa. Tähän seuraavaan vaiheeseen tartutaan siinä vaiheessa, kun nämä kaksi direktiiviä on saatu toimeenpantua Suomen laissa.
Herra puhemies! Ei ole liioittelua sanoa, että kysymys on vuosikymmenen merkittävimmästä Suomen tekijänoikeusjärjestelmän modernisointihankkeesta. Nyt on varmistettu, että edessänne oleva ja valiokuntiin käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitys täyttää direktiivin vaatimukset ja sen hengen. Kun saamme nämä muutokset tehtyä, on katsottava eteenpäin ja pidettävä huolta siitä, että se palvelee niin tekijöitä, oikeudenhaltijoita kuin erilaisia käyttäjiä digitaalisen ympäristön haasteessa. Digitaalinen ympäristö kehittyy pikavauhtia, ja tämä lakipaketti on välttämätön pohja uusien teknologioiden käyttöönotolle. 
Jos kuitenkin jotain muutostarpeita eduskuntakäsittelyssä havaitaan tai jos joitain perusteluja tulisi jollain tavalla täydentää, opetus- ja kulttuuriministeriö on täydessä valmiudessa tukemaan ja auttamaan tässä prosessissa. On meidän kaikkien intressissä, että monimutkaisuudestaan huolimatta tekijänoikeuslain muutokset ovat aina perusteltuja ja mahdollisimman helposti tulkittavissa.
Tekijänoikeuslain vastuuvaliokunta on sivistysvaliokunta, johon tämä esitys lähtee tämän lähetekeskustelun jälkeen. Lisäksi perustuslakivaliokunnalta pyydetään lausunto erityisesti uuden 6 a luvun vuoksi, jossa käsitellään verkkosisällön jakopalveluita.
Arvoisa puhemies! Tämä on viimeinen hallituksen esitys, jonka annan eduskunnalle tiede- ja kulttuuriministerinä. Tämä on viimeinen täysi päiväni tässä virassa [Timo Heinonen: Toistaiseksi!] — Toistaiseksi, edustaja Heinonen, hyvä havainto! — ja viimeinen virkatehtävä opetusministeriön ministerinä. Huomenna tähän tehtävään nousee kansanedustaja Petri Honkonen.
Haluan tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, ennen kaikkea teitä kansanedustajia tästä hyvästä yhteistyöstä 11 kuukauden, lähes tasan 11 kuukauden, vajaan vuoden matkan aikana. Erityisesti kiitän sivistysvaliokuntaa erinomaisesta yhteistyöstä ja sivistysvaliokunnan puheenjohtajistoa.
On ollut hienoa tehdä töitä suomalaisen sivistyksen, urheilun, nuorten, uskonnollisten yhteisöjen ynnä muiden hienojen opetusministeriön toimijoiden kanssa tässä yhdessä virkakunnan kanssa ja yhdessä kaikkien niitten värikkäitten kenttien kanssa, mitä tässä tehtävässä on ollut. Tämä on ollut nuorelle miehelle suuri etuoikeus, ja olen nauttinut, jos en, puhemies, jokaisesta päivästä niin lähes jokaisesta päivästä tässä tehtävässä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-04-28T17:38:00,2022-04-28T17:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_46_140,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Näin. Ja kiitoksia myös ministeri Kurviselle, onnea uusiin tehtäviin. — Ja nyt keskusteluun, edustaja Petelius. [Puhujan mikrofoni ei avaudu] — Nyt ei vielä kuulu. Painakaa pidempään. [Edustaja Heinonen auttaa mikrofonin avaamisessa.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_46_141,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"No niin. Kiitos, edustaja Heinonen!
Ihan alkuun, arvoisa puhemies, värderade talman, haluan kiittää hallitusta tästä tärkeästä lakiesityksestä. Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan todeta muutaman asian. Tekijänoikeuksien perusajatushan on, että kun joku luo jonkin teoksen — on se sitten taulu, elokuva, musiikkikappale tai jopa tieteellinen julkaisu — hänellä itsellään on, tietyin rajoituksin, oikeus päättää luomansa teoksen käytöstä. Ja tämän lakiesityksen tarkoituksena on vahvistaa muun muassa suomalaisten taiteilijoiden tekijänoikeuksia digiaikana uudenlaisessa alustatalouden maailmassa.
Muutama sana kuitenkin kulttuurin ja taiteen tekijöiden näkökulmasta. Luovat alat muodostavat 4,4 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta ja työllistävät peräti 7,6 miljoonaa ihmistä. Tekijänoikeudet ovat siis tärkeä osa luovan alan ammattilaisten toimeentuloa. Tekijänoikeudet pitää turvata myös näillä digitaalisilla alustoilla, jotta kulttuurin ja taiteen tekeminen olisi kannattavaa tulevaisuudessakin.
Ihan ensimmäiseksi haluan todeta, että on tärkeää, että esimerkiksi musiikkia ja elokuvia hyödyntävät alustapalvelut itse valvovat tekijänoikeuksien toteutumista ja maksavat tekijänoikeuskorvaukset sisältöjen alkuperäisille tekijöille, eikä näin ollen tekijöiden itsensä siis tule joutua olemaan vastuussa teostensa käytön valvonnasta.
Toisekseen, kun EU säätää direktiivin, jonka tarkoituksena on vahvistaa taiteilijoiden asemaa suhteessa digimaailman jätteihin, tämä direktiivi minun mielestäni pitää panna toimeen Suomessakin niin kuin se on kirjoitettu ja tarkoitettu. Ei ole tarkoituksenmukaista esimerkiksi sananvapauteen vedoten vesittää direktiivin tarjoamaa suojaa tekijöille, sillä sehän asettaisi suomalaiset tekijät monia eurooppalaisia kollegoitaan huonompaan asemaan eikä näin ollen edistäisi EU:n tavoitetta sisämarkkinoiden sääntelyn yhtenäisyydestä. Tällä on tarkoitus turvata sisämarkkinoiden reiluus, oikeudenmukaisuus ja toimivuus.
Arvoisa puhemies! Onkin tärkeää, että tällä lakiesityksellä vahvistetaan korkeatasoista tekijänoikeuksien suojaa kulttuurin, taiteen, tekijöille ja luodaan näin yhtenäinen malli teosten ja muun suojatun aineiston hyödyntämiselle. Se, jos mikä, on niin itse tekijöiden, teoksesta nauttivien käyttäjien kuin suomalaisen kulttuurinkin etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2022-04-28T17:47:41,2022-04-28T17:51:02,Tarkistettu,1.1
2022_46_142,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_143,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, tätä lakipakettia on todella odotettu pitkään, ja tämä on ollut vaiherikas polku, ja kiitos ministerille siitä, että nämä paketit ikään kuin erotettiin toisistaan. Siinä ensimmäisen version kohdalla kuulin itse paljon sidosryhmiä, ja tulee muistaa myös tutkimus- ja tiedemaailma, jota tämä koskee suuresti. Kritiikki oli valtava tätä ensimmäistä versiota kohtaan, ja ehkä hieman se huoli on, että mitä osia sieltä toisesta osuudesta vielä sitten kuljetetaan mukana, koska siellä on sellaisia kritiikinalaisia kokonaisuuksia.
Ja sitten ehkä mietityttää myös tämä e-lainauskorvausosuus, joka nyt on punottu sinne toiseen osioon, ja kuitenkin meillä on se tilanne, että valtiovarainvaliokunta on tähän osoittanut resurssit ja rahat, eli eduskunnassa on tahtotilaa tämä korjata. Se edellyttää tosiaan sitä lakimuutosta, mutta nyt jos se tulee osana sitä toista pakettia ja kokonaisuutta ja me ei oikein tiedetä sen aikataulua, niin tässä vaarana on, että se tosiaan viivästyy pahasti. Eli voisiko mitenkään olla ajateltavissa, että se e-lainauskorvausosio sieltä erotettaisiin ikään kuin omaksi osuudeksi? Tämä varmaan on semmoinen asia, jota me tullaan myös sivistysvaliokunnassa pohtimaan, koska tässä on niin vahvaa tahtoa myös eduskunta tähän osoittanut, mutta jos ministeri tähän pystyisi vastaamaan.
On tosi tärkeää, että tämä kokonaisuus, joka meille nyt tulee käsiteltäväksi, on nimenomaan tekijälähtöinen, tekijäystävällinen, ja tästä ihan varmasti valiokunnassakin tullaan pitämään kiinni. Ja aivan niin kuin täällä on jo todettu, niin näinhän se on, että sekä taiteilijat että tutkijat ovat melko voimattomia näiden valtavien ylikansallisten digijättien ja yritysten edessä, ja on tärkeätä, että me puututaan tähän myös lainsäädännöllisin keinoin. On siis erittäin hyvä, että tämä kokonaisuus on erotettu kahteen osaan.
Mutta kyllä tämä prosessi minun mielestäni osoittaa myös sellaista huolta tästä suomalaisesta lainvalmistelusta, ja sitä me ollaan myös valiokunnassa käsitelty. Onko tosiaan niin, että me ollaan tarpeeksi hyvin resursoitu meidän lainvalmistelutyö? Eli tässä kokonaisuudessa ministeriössä lainvalmistelijat ovat olleet äärimmäisen tiukoilla, ja tässä puhutaan vielä kokonaisuudesta, joka on massiivinen ja monimutkainen ja edellyttää erityisosaamista, niin että ajattelisin, että kyllä tämä on lainvalmistelun ja ihan demokratiankin kannalta ihan oleellinen kysymys, että millä tavalla me resursoidaan meidän lainvalmistelutyö sillä tavalla, että se loppujälki on sitten huolellista ja hyvää ja etteivät ihmiset myöskään uuvu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-04-28T17:51:02,2022-04-28T17:54:25,Tarkistettu,1.1
2022_46_144,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_145,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi haluan kiittää ministeriä. Taitaa olla niin sanottu viimeinen hallituksen esitys tässä vaiheessa, tässä ministeripestissä, ja toivotan teille paljon, paljon suojelusta seuraavassa ministeritehtävässä.
Mutta nyt me käsittelemme täällä tätä tekijänoikeuslakia. Lakiehdotushan pohjautuu Euroopan unionin DSM-direktiiviin, jonka tavoitteena on edistää muun muassa digitaalisen teknologian käyttöä sekä teosten rajat ylittävää käyttöä. Lisäksi toimeenpannaan verkkolähetysdirektiivi, jolla edistetään televisio- ja radio-ohjelmien laajempaa levitystä. Uudella direktiivillä jäsenmaiden tekijänoikeuslainsäädäntöä mukautetaan muutoksiin, joita digitaalinen toimintaympäristö aiheuttaa sisällön luojille, levittäjille ja kuluttajille. Pyrkimyksenä on turvata tekijänoikeudet ilmaisunvapautta tai muita perusoikeuksia rajoittamatta. Ja kysymyshän tässä on sananvapauden ja omaisuudensuojan tasapainon säilyttämisestä.
No, kuten täällä on kerrottukin, ensimmäinen versio, joka lähti lausunnoille, keräsi valtavasti negatiivista palautetta. Lausuntopalautteen analysoinnin jälkeen tehdyn kokonaisarvion perusteella päätettiin sitten jatkovalmistelussa poistaa osa esitetyistä lainmuutosehdotuksista kokonaan ja osa siirtää tästä esityksestä erilliseen, myöhemmin valmisteltavaan hallituksen esitykseen. Koska esitys muuttui merkittävästi lausuntokierroksen jälkeen, useat tahot katsoivat, että esitys olisi tullut laittaa vielä uudelleen lausuntokierrokselle, mutta näin sitten ministeri ei kuitenkaan toiminut. Eli toivoisin, että ottaisitte tähän kantaa, miksi näin ei tehty. Koska tämä on nyt jo myöhässä, niin pieni lisäaika ei olisi tässä nyt mitään vaikuttanut.
Kun lakiehdotus nyt on annettu eduskunnalle, on tärkeää, että meillä sivistysvaliokunnassa on aikaa ja voimme perusteellisesti käsitellä tämän ehdotuksen. Tämä edellyttää myös kattavaa kuulemista, ja olemme sitä jo suunnitelleet ja eräällä lailla jo tänään käynnistäneetkin ennakoivasti.
Tekijänoikeus suojaa ja edistää luovan työn tulosta. Tekijä on työstä palkkansa ansainnut. Lain tehtävänä on myös edistää uusien teosten tekemistä ja kannustaa investointeihin. Suomen tekijänoikeuslaki on verrattain vanha, sillä se on jo 1960-luvulta. Olisikin mietittävä, olisi harkittava, pitäisikö arvioida tekijänoikeuslain kokonaisuudistuksen tarvetta, missä voitaisiin selventää lain systematiikkaa ja arvioida kansallisia muutostarpeita. Tämä arvio olisi mielestäni tehtävä.
Valiokunnan on myös tarkasteltava tekijänoikeuslain muuttamista siitä näkökulmasta, että onhan esityksessä myös riittävästi huomioitu niin sanotusti tavallisen ihmisen näkökulma. On myös tärkeää, että tekijänoikeuslaki kohtelee tekijänoikeutta teknologianeutraalisti, jotta muuttuneen tietoyhteiskunnan ja digitalisaation edellyttämiin tarpeisiin voidaan vastata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-28T17:54:25,2022-04-28T17:57:29,Tarkistettu,1.1
2022_46_146,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_147,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, totesitte: joka tekee eniten, saa vähiten. Tänään meillä on käsittelyssä tekijänoikeuslain uudistaminen, joka on ollut vähän niin kuin tietynlaisessa konkelossa, ja nyt se on tänne saatu. Tekijänoikeussuojaa halutaan vahvistaa taiteen ja kulttuurin tekijöille, ja kyllä se yksinkertaisesti on niin, että jos tehdystä työstä ei saa elantoa, edes jonkinlaista korvausta, niin ei meillä silloin uutta taidettakaan synny. Sen takia tätä lainsäädäntöä on tärkeä vahvistaa ja uudistaa muuttuvassa maailmassa, kun olemme siirtyneet internetin ja sähköisen maailman puolelle.
Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko toi esille tämän lausuntokierroskysymyksen, ja itse asiassa se oli oikeastaan ainoa sellainen huomio, jonka itse olin myös ylös kirjannut, ja kysyisin ministeriltä tätä ratkaisua. Olen samaa mieltä puheenjohtaja Risikon kanssa, että vastaukseksi ei riitä se, että olemme myöhässä, vaan nyt tässä voi käydä niin, että tämä työ on sitten eduskunnassa hivenen raskaampi tai aika paljonkin raskaampi, kun tämä lausuntokierros tietyllä tavalla käydään kuulemisen kautta, ja se saattaa aiheuttaa myös tätä korjaustarvetta enempikin. Aikanaan itsekin sain sivistysvaliokunnassa mukana olla, ja silloin tehtiin pienempiä korjauksia. Tämä digitalisaatio ei ollut silloin vielä tässä vaiheessa kuin se nyt on. Nyt nämä pitää tehdä.
Mutta, arvoisa puhemies, oikeastaan se, miksi halusin vielä tämän puheenvuoron pitää, on se, että tämä on ministeri Kurviselle nyt toistaiseksi viimeinen lakiesitys kulttuurista, tieteestä ja taiteesta vastaavana ministerinä. Olette ollut kovassa paikassa, saanut välillä rapaa ja välillä ihan aiheestakin, [Naurua] mutta olette myös saanut kiitosta. Tiukan paikan ministerinä olette ollut, ja onhan teidän aikananne ihan kohtuullisen hyvää urheilumenestystäkin tullut. Mutta haluan kiittää teitä työstä urheiluministerinä, kulttuurista, tieteestä ja taiteesta vastaavana ministerinä ja toivottaa teille onnea eteenpäin ja toivottaa myös teidän seuraajallenne, edustaja Honkoselle, vähintäänkin yhtä hyvää menestystä ja ehkä vähemmän kuraa kuin edeltäjä on tiukoissa paikoissa joutunut kestämään.
Mutta teidän tuleva salkkunne tulee olemaan maa- ja metsätalousministerin salkku. Ja sinne sopii tämä sama toteamus: joka tekee eniten, saa vähiten. Toivon, ministeri Kurvinen, että pidätte tämän mielessänne myös uudessa ministeriössä ja huolehditte siellä osaltanne, että jos nyt taiteen tekijät tulevat tämän tekijänoikeuslainsäädännön kautta saamaan hieman enempi, niin kun aikanaan kiitämme teitä sitten maa- ja metsätalousministerin tehtävän viimeisestä esityksestä, niin se huolehtii osaltaan siitä, että suomalaisen ruoan tuottaja saa enemmän eikä niin kuin tällä hetkellä vähemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-28T17:57:30,2022-04-28T18:01:03,Tarkistettu,1.1
2022_46_148,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_149,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä tekijänoikeuslainsäädännön ajantasaistaminen sen mukaan, mitä tämä direktiivi vaatii, on varmasti erittäin haastavaa. Jos nyt vähän muistellaan menneitä, aikanaan kansanedustaja Mikko Alatalo täällä erittäin ansiokkaasti huolehti siitä, että tekijänoikeudet saadaan sille tasolle kuin esittävät taiteilijat tarvitsevat ja että yleensä taiteen tuottaminen sille esittäjälleen antaa, että ne tekijänoikeudet ovat sellaiset ja se hyöty jää niin, että se taiteilija itsekin saa sitä jotakin. Nimittäin nämä suuret ylikansalliset toimijat, tämä digitaalinen markkina ja nämä nykyiset digitaaliset välineet, millä välitetään viihdettä ympäri maailmaa silmänräpäyksessä, varmasti pyrkivät haalimaan kaiken itselleen ja ottamaan sen taloudellisen hyödyn siitä niin, että se esittävä taiteilija jää siinä ihan mopen osalle. Jos saa jotakin, niin on hyvä näinkin, että saa, mutta on aivan erinomaista, että ministeriö on jämäkästi hoitanut tätä asiaa niin, että lausuntokierros tästä laista on käyty perusteellisesti läpi ja on järjestetty riittävä määrä kuulemisia. Ja kun se 1 800 sivun mittainen palauteryöppy on teille tullut tämän asian tiimoilta, on erittäin ansiokasta, että se on tullut todella hyvin käsiteltyä ja asianosaisia on kuultu aidosti. Tämähän on ollut koko tämän länsimaisen yhteiskunnan yksi hienoimpia asioita, että asianomaisia kuullaan, ja se on myös vaikuttanut tämän lainsäädännön sisältöön. Se on aivan erinomaista.
Hieman minua hymyilyttää, arvoisa puhemies, tämä Euroopan unionin julmistelu, että nyt, kun on rikkomus, saattaa joutua joku vaikka kirkon eteen häpeäpaaluun kiinni, jos joku direktiivin valmistelu ei ajoissa mene. Voisin ystävällisen viestin lähettää sinne Leyenin komissiolle, että kun he itse ovat... Jos kerran toisilta vaatii sitä, että pitää noudattaa sovittuja menettelytapoja, niin olisiko kohtuullista, että komissio itse joskus rupeaisi noudattamaan Euroopan unionin peruskirjaa? Nythän sinne on mätetty rahaa, otettu velkaa, mikä on vastoin Euroopan unionin peruskirjaa. Samoin on tehty sellaisia tekoja, että on jäsenmaille jaettu vastuita toisten veloista, mikä sekin on kielletty. Että pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Mutta kyllä nämä komission tekemät älyttömät direktiivien ja olemassa olevien perussääntöjen rikkomiset ovat sen verran vakavia, että minä kyllä Leyenin porukkana ja komissiona pitäisin suuni kiinni näistä tällaisista vähäisistä muutaman direktiivin implementointiviiveistä, jotka todellakin ovat ihan käytännön syistä aiheutuneita. Toivoisin, että komissiokin joskus katsoisi peiliin. En sitä kyllä usko, että katsoo, kun viimeaikaisista tapahtumista juuri luin eilisiltana, että uutta elvytyspakettia taas ollaan tekemässä ja sieltä ilmeisesti tulee taas uusia peruskirjan rikkomuksia. Mutta se on eri asia ja eri murhe se.
Mutta kiitoksia todellakin ministeri Kurviselle tästä kulttuuriministerin erinomaisen vaativasta tehtävästä. Rapaa on välillä varmaan tullut silmillekin, mutta toisaalta pitää muistaa, että se mikä ei tapa, myös vahvistaa ja antaa elämälle uskoa siitä, että pystyy kovistakin paikoista selviämään. Näin lopuksi voisin todeta, että kun te siirrytte nyt tuonne maa- ja metsätalouden puolelle, niin Rooman vallan aikana oli semmoinen sanonta, että kansalle pitää järjestää leipää ja sirkushuveja. Te olette nyt oman ministeriaikanne alussa järjestäneet kansalle näitä sirkushuveja, ja nyt sitten, kun lähdette tälle leipäpuolelle menemään, se on pikkusen vaativampi homma, koska siinähän on kysymys siitä, niin kuin sanotaan ihan isossakin kirjassa, että ihmisille pitää olla ravintoa ja leipää, siis fyysistä leipää elämän tarpeisiin ja henkistäkin leipää, totta kai. Toivon teille tässä uudessa tehtävässä hyvää menestystä, korkeimman varjelusta ja nimenomaan sitä, että pidätte sitä korkeassa kunniassa. Kun olettekin maaseutukaupungista Pohjanmaalta tuleva kansanedustaja, niin ymmärrätte hyvin sen, että leipää pitää olla ihmisille pöydässä tarjolla. Nimenomaan uskon siihen, että teille on se sydäntä lähellä, että se leipä on kotimaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-04-28T18:01:04,2022-04-28T18:05:07,Tarkistettu,1.1
2022_46_150,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Kurvinen, nykyisessä tehtävässä ilmeisesti viimeinen puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_151,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitää paikkansa. Kiitos tästä elävästä, hyvästä keskustelusta — vastaan kysymyksiin.
Ensinnäkin tämä edustaja Heinosen ja edustaja Risikon esiin nostama: miksei uutta lausuntokierrosta? Katsoin, että sille ei ole tarvetta kahdesta syystä. Ensimmäinen on toki tämä kiiresyy elikkä se, että olemme tässä rikkomusmenettelyssä. Se on vain tosiasia ja aika pitkäksi mennyt, ja komission harkintaan vaikuttaa se, miten tämä viedään eteenpäin, ja sekin vaikuttaa siihen harkintaan, että tämä on nyt kuitenkin tuotu jo parlamenttikäsittelyyn tänne meidän omaan eduskuntaan. Mutta toinen syy tähän oli se, että tämä on ollut poikkeuksellisen vuorovaikutteinen ja avoin prosessi. Eli emme ole lausuntokierroksen jälkeen vain ministeriössä muuttaneet tätä hallituksen esitystä ja heittäneet sen tänne, vaan olemme järjestäneet useita pyöreän pöydän tilaisuuksia. Järjestimme vielä alkuvuodesta tällaisen infon ja keskustelutilaisuuden, mitä muutoksia tulee. Tavallaan ei ole sellaisia avonaisia kysymyksiä, joihin mielestäni olisi tarvittu uutta lausuntokierrosta. Se olisi ollut kuukausien viive, ja tietäen eduskunnan kesätauon, tietäen sen, että meillä on erittäin paljon hallituksen esityksiä tulossa viimeisille valtiopäiville, niin tämä olisi saattanut jopa viivästyä tämän vaalikauden yli, ja tein sen ratkaisun, että hyvää lainvalmistelua ja hyvää avointa demokratiaa toteutuu ihan näillä menettelyillä, mitä on tehty, kun tässä on ollut niin voimakas dialogi näitten eri kenttien välillä.
Edustaja Honkasalolle: mitä kuljetetaan mukana? Tässä tulee varmasti useampi korjaussarja tekijänoikeuslakiin, ehkäpä jopa se kokonaisuudistuskin, ja en nyt lähde ottamaan siihen kantaa. Mutta se, mihin otan kantaa erikseen, on tämä e-lainauskorvaus. Elikkä nyt kehysriihessä hallitus varasi tuleville vuosille rahan tähän e-lainauskorvaukseen, että myös äänikirjoista kirjailijat saavat säällisen lainauskorvauksen, mutta haasteena on, että sitä lainsäädäntöä täytyy muuttaa, kun ei korvata fyysisten kappaleitten lainaamista vaan ikään kuin äänen kuulemista. Asiassa asetetaan selvityshenkilö, ja olen antanut tehtäväksi, että selvitys pitäisi laatia hallituksen esityksen muotoon, jolloin se olisi mahdollisimman nopeasti tuotavissa eduskuntaan, ehkäpä jo tällä vaalikaudella tai sitten heti ensi vaalikauden alussa. Tämähän ei ole mitenkään poliittisesti riitainen asia, eli en pidä ihan katastrofina sitäkään, vaikka tämä menisi ensi vaalikaudelle — se voisi olla vaikka seuraavan hallituksen ensimmäisiä hallituksen esityksiä.
Edustaja Honkasalo on ihan oikeassa siinä, että meillä on erittäin ohuet resurssit lainvalmisteluun kaikissa ministeriöissä ja erityisesti opetus- ja kulttuuriministeriössä tekijänoikeuksien valmisteluun. Se on ollut iso ongelma, ja on haastavaa saada näin monimutkaiseen, tiettyä erityisosaamista vaativaan lainsäädäntöön valmistelijoita, kun ne huiput ovat aika paljon yksityisellä sektorilla ja sitä kautta esteellisiä työtä tekemään.
Mutta arvoisa puhemies! Kieltämättä edustajien kiitokset lämmittävät sydäntä. Mukava saada teiltä kaikilta kiitoksia, yli hallitus—oppositio-rajan — kiitoksia erityisesti opposition kansanedustajien kiitoksista. Minusta toimivaan parlamentarismiin kuuluu, että keskustellaan opposition kanssa, ja haluan uudessa tehtävissänikin olla avoin opposition suuntaan, ja yhdessä yritetään tehdä parempaa Suomea. Erityiskiitokset vielä vaalipiirin maakuntakollegalle, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikolle erinomaisesta yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-04-28T18:05:09,2022-04-28T18:08:34,Tarkistettu,1.1
2022_46_152,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Puheenjohtaja edustaja Risikko vielä puheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_153,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tästä e-kirjojen lainaamisesta.
Siitähän ei todellakaan ole mitään poliittista erimielisyyttä — me ollaan kaikki sitä mieltä, me ollaan valiokunnassakin moneen kertaan se sanottu — mutta nyt meille on ilmennyt se, että siellä ei olekaan lainsäädäntöperustaa, ja minä olen vähän hämmästynyt ja me ollaan tänään vähän myöskin edustaja Honkasalon kanssa hämmästelty sitä, kun tänä päivänä ilmeni — ja niin kuin ministeri itsekin totesi — että sieltä puuttuu lainsäädäntö taustalta. Meidän saamiemme tietojen mukaan se on aika pitkällinen juttu, eli se ei ole ihan yksinkertainen asia. Minä vaan mietin, että kuinka hallitus menee antamaan rahaa sellaiselle, jolle ei ole lainsäädäntöä. Tekö ette katsoneet sitä riittävästi? Me ollaan täällä tietysti buustattu sitä rahaa, mutta teilläkö ei ollut tietoa, että siellä ei ole taustalla lainsäädäntöä, joka liittyy nyt tähän tekijänoikeuteen nimenomaan, tähän tekijänoikeuslainsäädäntöön, ja jos se nyt avataan, niin minkä ihmeen tähden te ette nyt sitä tehnyt tähän, kun siihen on rahatkin varattu ja kun laki auki?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-28T18:08:37,2022-04-28T18:09:43,Tarkistettu,1.1
2022_46_154,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"No niin, ja ministeri Kurvinen vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_155,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Antti,Kurvinen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Herra puhemies! Vastaan näihin hyviin ja tärkeisiin kysymyksiin — minulla on niihin kaikkiin vastaukset.
Kyllä tiesimme sen, että lainsäädäntöpohjaa ei ole olemassa, ja nyt yritetään mahdollisimman nopeasti se lainsäädäntöpohja saada valmiiksi. Meillä on siinä erinomainen asiantuntija, joka valitaan selvityshenkilöksi ja tosiaan toimeksianto on se, että ei tehdä mitään sellaista yleistä selvitystä tai mietintöä vaan kirjoitetaan se hallituksen esityksen muotoon.
Nyt sitten käydään vähän niin kuin kilpailua ajan kanssa. Ja voin sanoa eduskunnallekin sen, että se riippuu nyt myös tämän paketin käsittelystä: mitä nopeammin tämä direktiivipaketti, joka on pakollinen asia, saadaan käsiteltyä, sitä nopeammin me saadaan tämä e-lainauskorvausta vaativa seuraava esitys tänne taloon sisään. Itse toivon todella, että saisimme vielä tällä vaalikaudella sen tänne sisään ja sitä kautta ne korvaukset juoksemaan, mutta tietysti, kun tiedän, mikä on aikataulu, mitkä ovat haasteet ja miten huolellista lainvalmistelua lakien säätäminen vaatii, se voi mennä myös ensi vaalikauden alkuun.
Ja syy siihen — vielä kolmas kysymys — miksi ei tämän paketin yhteydessä: Se olisi viivästyttänyt tätä, ja tein sen ratkaisun, että vain direktiivin vaatimat muutokset plus se näyttelijöitten aika pienehkö muutos. Tämä olisi ollut isompi muutos, viivästyttänyt tätä. Uskon, että olisimme saaneet sitten sakot EU:lta, ja halusin asiasta vastaavana ministerinä välttää sakot EU:lta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-04-28T18:09:45,2022-04-28T18:11:12,Tarkistettu,1.1
2022_46_156,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Näin. — Ja nyt on keskustelu päättynyt... Ai, edustaja Risikko. — Ei tullut tänne näkyviin. [Paula Risikko: Se näkyi kyllä jonkin aikaa, mutta sitten se hävisi sieltä jostain syystä.] — No, nyt on puheenvuoro teille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_46_157,46/2022,2022-04-28,16.00,18.13,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp,"Kiitos oikein paljon. — Joo, minä ymmärrän oikein hyvin tämän, että se olisi viivästyttänyt tätä asiaa, mutta siitä huolimatta minä olen vähän hämmentynyt siitä, jos se on tiedetty siellä ministeriössä ja se vasta nyt sitten kerrotaan, että siihen tarvitaan se lainsäädäntömuutos. No, sitähän tietysti pitää edistää, ja se on erittäin hyvä, että ministeri jättää sen nyt tekeille, että siellä pitää sitä tehdä. Meillä ei ole minkäänlaista poliittista erimielisyyttä tästä asiasta. Kaikki haluavat, että näistä e-kirjoista pystytään niitä lainauskorvauksia maksamaan, ja niihin on rahatkin, ja me ollaan joka ikisessä budjettilausunnossa tästä mainittu. Toivon todella, että rivakasti tehdään sitä lainsäädäntöä, että se saataisiin nyt vaikka tähän sitten mukaan, jos se vain olisi mahdollista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_46+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-04-28T18:11:22,2022-04-28T18:12:21,Tarkistettu,1.1
2022_47_1,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_47_2,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tämä hallituksen esitys laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi on ollut hallintovaliokunnassa mietintökäsittelyssä, ja jos oikein katsoin, niin esitys on mennyt siellä myös yksimielisesti läpi. 
En ensimmäiseen käsittelyyn päässyt osallistumaan, niin ajattelin tänään käyttää puheenvuoron ennen muuta liittyen asian käsittelyyn meillä puolustusvaliokunnassa. Puolustusvaliokunta oli tässä siis lausunnonantajavaliokuntana, ja nostimme tiettyjä huomioita esille. 
Tämän esityksen tarkoituksena on siis selkeyttää ja ajantasaistaa poliisille annettavaa virka-apua koskevaa lainsäädäntöä vastaamaan nykyisen turvallisuusympäristön muuttuneita vaatimuksia. Tämä on hyvä esimerkki siitä, millä tavalla lainsäädäntöä pitää tehdä ja uudistaa. Tämä ei aivan suoranaisesti liity nyt tähän aivan viime kuukausina kiristyneeseen turvallisuustilanteeseen, vaan ehkä isoimpana vaikuttimena tämän lainsäädännön liikkeelle lähdössä on ollut terrorismin kohonnut uhka ja Euroopassa tapahtuneet iskut.
Tavoitteena on siis mahdollistaa nykyistä paremmin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen erityisosaamisen ja erityiskaluston hyödyntäminen... [Puhemies koputtaa]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Puhuja, odottakaa hetki. — Pyydän, että ne edustajat, jotka eivät kuuntele keskustelua, siirtyvät käymään omat keskustelunsa salin ulkopuolelle. — Jatketaan. ] Kiitos, puhemies, yritän puhua mielenkiintoisemmin. [Mikko Savola: Kyllä täällä kuunnellaan, Heinonen!] — ...erilaisissa virka-aputilanteissa, erityisesti siis terrorismin torjunnassa. Tämä on valmisteltu laajapohjaisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä — se tuli meillä puolustusvaliokunnan kuulemisissa esille — ja tehty myös yhteistyössä eri viranomaistahojen kanssa. Voimassa olevan virka-apulain merkittävimmät lainsäädännölliset ongelmat ovat liittyneet sotilaallisten voimakeinojen käyttöä sisältävän virka-avun antamista koskeviin edellytyksiin sekä päätöksentekomenettelyyn, ja niitä tässä esityksessä nyt korjataan. 
Puolustusvaliokunnan kuulemisessa ja hallituksen esityksen perusteluissa tuotiin esille, että viime vuosina Puolustusvoimat on antanut virka-apua keskimäärin tuollaisen 60—70 kertaa vuodessa ja poliisin virka-apuna saamaa suorituskykyä ovat esimerkiksi olleet panssariajoneuvot miehistöineen, erikoisjoukot, ilma-alukset, vesistötoiminta, liikenteenohjaus, alueiden eristäminen ja sukellustoiminta. Sen sijaan aseellista voimankäyttöä sisältävää virka-apua poliisi ei ole joutunut pyytämään Puolustusvoimilta useampaan vuoteen, joskin virka-apuosastoon kuuluvilla ammattisotilailla voi tehtävästä riippuen olla virka-aputilanteessa mukana myös henkilökohtainen virka-ase. 
Me pidimme puolustusvaliokunnassa hyvänä, että esityksessä ei muuteta virka-avun peruslähtökohtia. Kyse on siis edelleen poliisille kuuluvien tehtävien suorittamisesta aina poliisijohtoisesti, eikä sääntelyllä luoda Puolustusvoimille itsenäisiä, poliisista riippumattomia toimivaltuuksia tai tehtäviä. Virka-apua käytetään yksittäisissä tilanteissa, joissa poliisin omat resurssit ovat riittämättömät tai tehtävän suorittaminen edellyttää Puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai erityisvälineistöä. Puolustusvoimien ensisijainen lakisääteinen tehtävä, Suomen sotilaallinen puolustaminen, ei saa virka-avun antamisen vuoksi vaarantua. 
Oleellista vielä tässä esityksessä on se, että ehdotettuun virka-apulakiin on sisällytetty nimenomainen säännös varautumisen osalta. Säännös velvoittaa poliisia ja Puolustusvoimia yhteiseen suunnitteluun ja muihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan virka-aputehtävien asianmukainen hoitaminen.
Meidän lausuntomme yhteenveto-osassa todetaan, että keskeisten sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parissa työskentelevien viranomaisten, eli Puolustusvoimien, poliisin ja Rajavartiolaitoksen sekä Tullin, yhteistyön tulee olla mahdollisimman saumatonta ja sitä tulee tehdä tavalla, joka mahdollistaa kaikkien käytettävissä olevien kansallisten resurssien käyttämisen ja tiedon jakamisen erilaisiin uhkakuviin varautumisessa. 
Ihan lopuksi: Totesimme, että vaativassa hybridiuhkatilanteessa mahdollisimman nopea ja kattava tilannekuvan muodostaminen on välttämätön edellytys tehokkaille vastatoimille. Tällöin on pystyttävä myös päättämään ilman viiveitä, toimitaanko uhkien torjunnassa virka-apuperusteisesti vai joudutaanko esimerkiksi käyttämään aluevalvontalain mukaisia toimivaltuuksia tai muuta säädöspohjaa. Tämä vaatii tiivistä viranomaisyhteistyötä ja harjoittelua sekä selkeyttä lainsäädännön tulkinnassa. 
Tämä esitys on hyvä ja kannatettava, tervetullut parantamaan meidän turvallisuuden hallintaa. Oikeastaan ihan loppuun haluan, puhemies, nostaa esille sen, että meidän pitää tämä rajaturvallisuus saada vielä nyt tämän kevään aikana hoidettua. Täällä käytiin eilen aika vilkaskin sananvaihto kyselytunnin yhteydessä perussuomalaisten kysymyksen pohjalta — jota kokoomus vahvasti tuki — siitä, että meillä pitää olla riittävät keinot pysäyttää rajan yli tuleva liikenne sellaisissa tilanteissa, kun puhutaan siitä, että ulkovallat lähtisivät syöttämään pakolaisia tai turvapaikanhakijoita tietynlaisen hybridivaikuttamisen keinona. [Petri Huru: Juuri näin!] Ja tässä meidän täytyy todeta, että me olemme oppositiossa pettyneitä tähän vasemmistohallitukseen. [Mikko Savola: Tähän saakka oli hyvä puheenvuoro!] Tämä hallitus eilen, voisi sanoa, lähestulkoon itse syyllistyi jonkinlaiseen hybridivaikuttamiseen tai informaatiovaikuttamiseen, kun täällä kerrottiin, että nyt tehdään, nyt toimitaan, ja kuitenkin, kun paperit katsotaan, niin sieltä puuttuu, edustaja Savola, se kaikista olennaisin pykälä — se pykälä, jolla voitaisiin kokonaan keskeyttää näiden turvapaikkahakemusten vastaanottaminen. [Mikko Savolan välihuuto] Teillä onnistui kyllä, arvoisa vasemmistohallitus, Uudenmaan rajan kiinni laittaminen viikossa. [Puhemies koputtaa] Siinä ei tarvittu EU:lta lupaa, ei tarvittu laajaa lausuntokierrosta, mutta kun on kyse siitä, että voitaisiin laittaa ulkorajat kiinni mahdolliselta rajojen ulkopuolelta tulevalta vaikuttamiselta, niin silloin näyttää siltä, että ei päätöksentekokykyä tältä vasemmistohallitukselta, edustaja Savola, löydy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-04-29T13:00:43,2022-04-29T13:08:35,Hyväksytty,1.1
2022_47_3,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_4,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Terveisiä Bellalle ja Hannalle — kivaa, kun olette täällä katsomassa. — Hallituksen esityksessä säädetään nykyistä täsmällisemmin Puolustusvoimien poliisille antamasta virka-avusta ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Nykyisessä tilanteessa on vielä aiempaakin tärkeämpää varmistaa, että turvallisuudesta huolehtivien viranomaisten yhteistyö pelaa mahdollisimman saumattomasti tilanteessa kuin tilanteessa. Yhteistyön lisäksi pitäisi kuitenkin myös varmistaa, että kumpikin viranomainen on toimintakykyinen vastaamaan kaikkiin eteen heitettäviin haasteisiin myös itsenäisenä toimijana. 
Ukrainan sota herätti päättäjät laittamaan Puolustusvoimien resurssit kuntoon. Puolustukseen tehtävät panostukset ovat lopulta halpa hinta viiden ja puolen miljoonan suomalaisen turvallisuudesta. Mutta poliisin osalta hallitus nukkuu edelleen ruususenunta. Jatkuvasti nousee esille, että poliiseja ei ole tarpeeksi. Harvaan asutuilla alueilla asuvat tietävät, että tilanteen ollessa niin sanotusti päällä poliisia on turha odottaa pian paikalle. Poliisi-Transportteri ei taita sadan kilometrin matkaa silmänräpäyksessä, vaikka kuinka hakkaisi rajoitinta vasten. 
Valtio on alkanut luistamaan sen perustarkoituksista: Ei ole kansalaisten tehtävä järjestää keskenään turvallisuutta ja järjestystä, vaan poliisin. Eikä ole poliisin vika, ettei poliiseja ole riittävästi, vaan valtion. Kun rahat on hassattu kaikkeen sellaiseen, joka ei ole valtion perustehtävä, lopputulos on juuri se, mikä nyt poliisin osalta nähdään. Sama meno on jatkunut jo pitkään. Jos mikään ei muutu, kuka tulevaisuudessa enää haluaa lähteä opiskelemaan poliisiksi? Entä miten käy suomalaisten turvallisuuden, kun poliisi ei pysty siivoamaan kaikkea rikollisuutta kaduilta? Se alkaa levitä, ja yhtäkkiä olemmekin Ruotsin tilanteessa, jossa poliisi on pulassa muuttuneessa ympäristössä polttopulloja väistelemässä. Eikä tämä ole teorian pyörittelemistä vaan totisinta totta. 
Esimerkiksi hoitajapuolella nähdään nyt tälläkin hetkellä se, että jos ala ei houkuttele ja rahat ovat vähissä, ennen pitkää ollaan todella suurissa ongelmissa. Merkit ovat poliisinkin osalta jo ilmassa, joten, ministerit ja hallitus, pyydän ystävällisesti: toimikaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-04-29T13:08:42,2022-04-29T13:11:27,Hyväksytty,1.1
2022_47_5,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_6,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On myönteistä, että tämä laki Puolustusvoimain virka-avusta etenee. Se on taas yksi askel lisää niiden valtuuksien saamisessa, joita viranomaiset tarvitsevat lainsäädännön puolella toimiakseen. Täällä aiemmin oli keskustelua siitä, minkälaisia valtuuksia rajavartioviranomaisilla on pysäyttää rajoille tulevia turvapaikanhakijoita hybridivaikuttamisen tilanteessa, ja edelleen korostaisin, että koska Suomi on oikeusvaltio, niin eivät viranomaiset voi tehdä sellaisia asioita rajalla, mitä laki ei mahdollista. Eli kyllä hallituksen täytyy tänne tuoda meille sellainen lainsäädäntö päätettäväksi, joka mahdollistaa turvapaikanhakuoikeuden keskeyttämisen kriisitilanteessa. Eduskunta sen asian hyväksyy, ja sen jälkeen se valtuus on olemassa.
Ylipäänsäkin mielestäni olisi syytä kiinnittää huomiota tämän aihepiirin jatkokehitystarpeisiin eli esimerkiksi siihen, että Venäjän hybridioperaatioiden — muidenkin kuin pakolaisiin liittyvien tai turvapaikanhakijoihin liittyvien hybridioperaatioiden — mahdollisuus on noussut aivan koko ajan. Koska Venäjä toimijana ei noudata minkäänlaisia sääntöjä tai lakeja, pitää varautua periaatteessa mihin vain toimiin heidän taholtaan. Voidaan helposti olla rauhan aikana sellaisessa tilanteessa, jossa näitä niin sanottuja vihreitä miehiä on liian paljon poliisin voimavaroilla hoidettavaksi, ja joudutaan kysymään myös, onko Puolustusvoimillakaan tällä hetkellä rauhanaikaista valmiutta tietyn suuruisen joukon torjuntaan, jos sellainen päättäisi Suomeen tulla. Eli sen lisäksi, että on saatava lain puolelle valtuudet toimia myöskin rauhanaikaisessa hybridivaikuttamisen kriisin tilanteessa, myös Puolustusvoimille pitäisi saada kyvykkyyttä nopean toiminnan joukkoihin, jonkinlaisia rauhan ajan valmiusjoukkoja, jotka pystyvät tällaisiin asioihin reagoimaan.
Myöskin kysyn: olisiko tässä mahdollisuutta laajentaa tätä toimintaa jonkinlaisen kansalliskaartin tai suojeluskuntien tyyppiseen toimintaan Suomessa, niin että saataisiin laajemmalti hyödynnettyä myös maanpuolustuskenttää tällaisen kriisitilanteen hoitamiseen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-04-29T13:11:28,2022-04-29T13:13:21,Hyväksytty,1.1
2022_47_7,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_8,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poliisi vastaa Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja järjestyksestä. Rajavartiolaitos vastaa siitä, että meidän rajaturvallisuutemme toimii, että Suomen rajoilla valvotaan, kuka tulee, kuka menee. Puolustusvoimat vastaa turvallisuudesta mahdollista ulkoista uhkaa vastaan. Nämä kolme viranomaista ovat turvallisuutemme keskiössä, ja sen takia on tämän lainsäädännön myötä tärkeää määrittää vastuut ja määrittää myöskin se, kuinka virka-apua toisille pystytään antamaan.
Puolustusvoimien poliisille antama virka-apu ei ole kovin arkipäiväistä, mutta sitä tarvitaan aina joitakin kymmeniä kertoja vuosittain erilaisissa tilanteissa. Puolustusvoimilla on tiettyä kalustoa, mitä pystytään käyttämään esimerkiksi suojaustehtävissä ja niin edelleen.
Tässä lainsäädännössä oikeastaan yksi keskeinen asia on se, että siinä määritellään ne tehtävät, kuinka Puolustusvoimat voivat ja kuinka niiden pitää poliisille virka-apua antaa, esimerkiksi henkilön kiinni ottamiseksi, paikan tai alueen eristämiseksi, liikenteen ohjaamiseksi, henkilön tai omaisuuden tilapäiseksi suojelemiseksi, räjähteitten tunnistamiseksi tai siviiliräjähteen raivaamiseksi, suuren tapahtuman tai yleisötilaisuuden suojaamiseksi, kulkuneuvon, aluksen, ilma-aluksen, miehittämättömän aluksen ja niin edelleen kulkuun puuttumiseksi tai pysäyttämiseksi, kansainvälistä erityissuojelua nauttivan henkilön vierailun suojaamiseksi, ihmisten hengelle tai terveydelle vakavaa vaaraa aiheuttavan rikoksen estämiseksi ja nyt uutena asiana kaluston, välineistön, tilojen tai Puolustusvoimien asiantuntija-avun luovuttamiseksi tilapäisesti poliisin käyttöön. Tämä on myöskin yksi aivan keskeinen asia, koska kuten sanoin, Puolustusvoimilla on sellaista kalustoa, mitä voidaan tarvita myöskin poliisin tehtävissä, ja sen takia tämä on erittäin tärkeä lainsäädännöllä määrittää ja täsmentää.
Tämä lakiesitys on hyvä, ja kannatan sitä, ja toivottavasti se voi yksimielisenä mennä myöskin tämän eduskunnan salikäsittelyn läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-04-29T13:13:21,2022-04-29T13:15:44,Hyväksytty,1.1
2022_47_9,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_10,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla vietin aikaa Porin prikaatissa Säkylässä prikaatin komentajan, prikaatikenraali Vesa Valtosen lämpimässä huostassa suojelukomppaniassa, jossa tutustuin erääseen vääpeliin, joka kertoi siitä, miten erilaisia kemiallisia aineita ja aseita voitaisiin tutkia, havainnollistaa ja eristää ja siten suojella sekä viranomaisia että siviilejä. Kun kuuntelin tämän vääpelin kertomuksia, huomasin hänestä, että hän oli erittäin motivoitunut, osaava ja koulutuksensa hienosti sisäistänyt, ja sitä hän oli vahvasti myöskin siirtämässä muille. Puolustusvoimilla oli myöskin esittelyssä valtavasti erilaista kalustoa, jolla tätä kokonaisuutta pystyttäisiin erilaisiin uhkiin säätämään ja asioita hienosti ympäröimään ja varmistamaan. Paljon oli myöskin puhetta siitä, miten poliisin kanssa pystyttäisiin tekemään hyvää yhteistyötä, jotta suomalaiset olisivat turvassa kaikissa tilanteissa.
Tämän nähtyäni totta kai haluaisin vahvistaa tässäkin jo kerrottua, että tämä laki virka-avustahan on oikein tervetullut. Se, että poliisi pääsee vielä syvällisemmin tekemään yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa, on erittäin toivottavaa.
Mitä tähän poliisiasiaan ja poliisin resursseihin tulee, hallitushan on tehnyt oikeastaan historiallisia, suuria satsauksia poliisiin. Ne ovat olleet erinomaisia ja hallitusohjelmakirjausten mukaisia, mutta tässä reaalitilanteessa ja turvallisuustilanteen muutoksessa on selvää, että koska poliisi on se ensimmäinen suojakilpi yhteiskunnassa erilaisten uhkien torjumiseksi, niin poliisi tarvitsee vahvennusta, uusia määrärahoja, resursseja. Tässä kohtaa itsekin näen, kuten täällä moni muukin kollegaedustaja, että nyt olisi aika keskustella siitä, miten poliisia voitaisiin resurssien näkökulmasta edelleen vahvistaa.
Puhumattakaan siitä, että myöskin pelastajien asema on omalla tavallaan uhattuna tällä hetkellä: eläköityminen ja pieni määrä valmistuvia tarpeeseen nähden. Nämähän ovat nyt hyvin ajankohtaisia, ja niihin tulisi myöskin panostaa.
Haluaisin päättää sanomalla, että olen erittäin iloinen siitä, että meillä on näin motivoitunutta, puolustustahtoista ja isänmaanrakasta väkeä Puolustusvoimissa. Heidän kanssaan on ollut mukava tehdä yhteistyötä, ja tämän virka-avun lain myötä on selvää, että yhteistyön tiivistyminen lisää tätä voimavaraa ja suomalaisten turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-04-29T13:15:44,2022-04-29T13:18:56,Hyväksytty,1.1
2022_47_11,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_12,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ja eräiksi muiksi virka-apua koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 106/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä laki Puolustusvoimien virka-avusta poliisille ynnä muusta on sinällään todella hyvä. Näinä epävarmoina aikoina on erittäin tärkeätä, että poliisilla on mahdollisuus Puolustusvoimilta saada esimerkiksi koviin ampumatilanteisiin taikka pitkiin piiritystilanteisiin myöskin panssaroitua ajoneuvokalustoa, koska tällä hetkellä poliisilla ei sellaista varsinaisesti ole.
Poliisitaustaisena henkilönä ja puolustusvaliokunnan jäsenenä pidän kyllä myöskin erittäin välttämättömänä, että poliisin budjetti saatetaan ajan tasalle. Nyt jo muun muassa tänä vuonna on aivan selvästi näkyvissä, että poliisi joutuu loppuvuodesta laittamaan useita määräaikaisia pois poliisin tehtävistä, ja ne heijastuvat samalla myöskin siihen, mitä nyt on jo nähtävissä, että on pitkiä passijonoja — ihmiset ovat kärsimättömiä, kun ei saada passeja —, hälytystehtäviä yritetään hoitaa puhelimitse, tutkinnassa ei pystytä läheskään kaikkia rikoksia tutkimaan, vaan ne joudutaan tumppaamaan. Tähän ei tietysti millään Puolustusvoimilta saatava virka-apu auta, mutta näihin tiukkoihin tilanteisiin tämä on kyllä hyvä muutos, ja pidän tätä asiaa hyvänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-04-29T13:18:57,2022-04-29T13:20:46,Hyväksytty,1.1
2022_47_13,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_47_14,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on hallituksen esitys 238 eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä vielä niihin liittyviksi laeiksi. 
Ehdotan seuraavaa lausumaa tähän kohtaan: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa yrityssaneerauksen ja yksityishenkilön velkajärjestelyn uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia sekä antaa asiasta lakivaliokunnalle selvityksen vuoden 2026 loppuun mennessä.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-04-29T13:21:53,2022-04-29T13:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_47_15,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp",Edustaja Tanus poissa. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_47_16,47/2022,2022-04-29,12.59,13.25,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tämän lainsäädännön uudistuksen toteutumista seurataan ja vaikutusarvioita tehdään jälkikäteen, ja tietysti toivoisi, että tälle lausumalle, mitä edustaja Östman juuri esitteli, tulisi oman kannatukseni lisäksi myöskin laajempaa kannatusta sitten ensi viikolla äänestyksessä. 
Elikkä kannatan edustaja Östmanin tekemää lausumaesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_47+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-04-29T13:22:40,2022-04-29T13:23:08,Hyväksytty,1.1
2022_48_1,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ilmoituksia - Uusi edustaja,"Turusta oleva ekonomi, talousasiantuntija Ville Valkonen, joka varamiehenä Varsinais-Suomen vaalipiiristä on tullut Ilkka Kanervan sijaan, on perjantaina 29.4.2022 esittänyt puhemiehelle edustajan valtakirjansa ja ryhtynyt hoitamaan edustajantointaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_2,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, sivistysvaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, talousvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Henriksson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_3,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on viime kuukausina muuttunut erittäin nopeasti ja perustavanlaatuisesti. Siksi meidän on nyt varauduttava ja toimittava. Erityisesti hybridivaikuttamisen riski on kasvanut. Suomen pitää varautua sen eri muotoihin laajasti ja kattavasti. Siksi käynnistettiin maaliskuun puolivälissä niin sanottu valmiuslain pikakaistavalmistelu, eli tämä esitys on valmisteltu poikkeuksellisen nopeasti. Hankkeen keskiössä on varmistaa, että valmiuslain poikkeusolojen määritelmä on riittävän kattava nykyaikaisiin uhkakuviin.
Keskeistä on, että hallituksen esityksessä valmiuslakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi poikkeusoloperuste, joka kattaisi laajasti erilaisia hybridiuhkia. Poikkeusoloja valmiuslain mukaan olisi jatkossa myös ”muu julkisen vallan päätöksentekokykyyn, yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin toimivuuteen, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kohdistuva uhka, toiminta, tapahtuma tai näiden yhteisvaikutus, joka erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa kansallista turvallisuutta, yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia”. Tämä on merkittävä ja tärkeä lisäys.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T14:04:21,2022-05-03T14:05:59,Hyväksytty,1.1
2022_48_4,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Tämä esitys pitää sisällään kyllä ihan hyviäkin toimenpiteitä, mutta, arvoisa ministeri, se oleellisin tästä puuttuu, eli se, että voitaisiin sulkea raja välineellisen maahanmuuton tilanteissa. Se on jäänyt teiltä nyt tekemättä, ja kysymys kuuluu: miksi sitä ei ole tehty sen jälkeen, kun hyvin on ollut tiedossa tämä uhka, joka on toteutunut muutamissa EU-maissa jo meitä ennen?
Te kuitenkin haluatte välineellistetynkin maahantulon myötä Suomeen tuleville oikeuden saada asunnon, rakennuksia ja myös suomalaisille tässä laissa, uudessa 122 b §:ssä, velvollisuuden luovuttaa näitä. Eli eikö nyt olisi järkevämpää viheltää se peli poikki rajalla, silloin kun kyse on välineellistetystä maahanmuutosta, eli todeta, että me emme nyt toistaiseksi ota vastaan turvapaikkahakemuksia, [Puhemies koputtaa] kun tässä tätä käytetään hybridivaikuttamisen keinona?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-03T14:10:38,2022-05-03T14:11:49,Hyväksytty,1.1
2022_48_5,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_6,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, tämä hallituksen esitys ei vastaa siihen juurisyyhyn, mitä ollaan yritetty torjua, elikkä hybridivaikutukseen ja sen pysäyttämiseen ja lopettamiseen. Perussuomalaiset ovat vaatineet tässä jo viime kaudesta asti, että hallitus tuo sellaisen esityksen, jolla raja voidaan sulkea selkeästi, ilman mitään selityksiä siitä, miten juridiikka siinä asiaan suhtautuu, ja tällaista esitystä ei tässä ole. Tämän vuoksi perussuomalaisten on vaikea hyväksyä hallituksen toimia. Kysynkin nytten tässä saman kysymyksen, minkä viime viikolla teimme kyselytunnilla ja monesti olemme tehneet: milloin te tuotte sellaisen esityksen, jossa se raja voidaan sulkea, jos tällaista välineellistämistä käytetään Suomen rajalla? Kertokaa meille, kuinka nopeasti sellainen esitys tulee vai tuleeko sitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-03T14:11:50,2022-05-03T14:12:51,Hyväksytty,1.1
2022_48_7,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_8,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! On hyvä, että hybridiuhat nyt tuodaan valmiuslakiin, ja siitä annan hallitukselle kiitoksen, mutta en ymmärrä, miksi on niin vaikea tuoda sellainen esitys, jolla korjattaisiin ne kaikkein vakavimmat uhat, joista täälläkin on moneen kertaan keskusteltu, joista on tehty välikysymys, eli tämä esitys ei tuo kuitenkaan niitä tarvittavia mahdollisuuksia reagoida rajalla laajamittaiseen maahantuloon. Hallituksen esityksessä todetaan, että tämä kokonaisuus on eriytetty omaan valmisteluun ja asiaa selvitetään ja että tarvittaessa esitys tuodaan täydentävänä eduskuntaan ennen kesän istuntotaukoa. Tähän jää vielä monta kysymystä, ”tarvittaessa tuodaan”: tuodaanko esitys, [Antti Lindtman: Kyllä se tuodaan!] ja mikä on se aikataulu, jolla tämän esityksen tuotte? [Antti Lindtman: Tämä hallitus tuo! — Jukka Gustafsson: Tuodaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-03T14:12:51,2022-05-03T14:13:58,Hyväksytty,1.1
2022_48_9,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_10,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että käytettiin pikakaistaa. Menohan oli vähän kuin vappuna Espalla, että seurantaryhmä ei ehtinyt oikein kunnolla paneutua tähän A-esitykseen, mutta on luvattu, että me ehdimme käydä sen B-vaiheen, elikkä juuri sen, jonka ministerikin lupasi, että otetaan tämä rajan sulku ‑osa mukaan valmiuslakiin ja rajavartio-, rajaturvallisuuslakiin, ja se on välttämätöntä.
Tässä ehkä vähän liikaa sisäministeriönkin valmistelu on keskittynyt ajattelemaan tätä turvapaikanhakukysymystä, kun toisaalta maan suvereniteetin ytimessä on sen rajojen valvonta ja niistä päättäminen. Tässä pitäisi katsoa erilaisia oikeusperiaatteita tasapainoisesti vastakkain ja myös näitä force majeure ‑tilanteita, välttämättömiä tilanteita, jolloin raja pitää pystyä sulkemaan. Tähän valmisteluun tarvitaan nyt ripeästi riittävät resurssit, että ne saadaan ennen juhannusta yhdistettyä tähän esitykseen, [Puhemies koputtaa] niin että ne ehtii eduskunta käsitellä hyvissä ajoin ennen kesää. — Kiitos. [Timo Heinonen: Kuka tätä nyt vastustaa? Vihreät?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-05-03T14:13:59,2022-05-03T14:15:08,Hyväksytty,1.1
2022_48_11,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_12,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hybridivaikuttaminen on aito uhka, johon myös meillä Suomessa on varauduttava. Yksi keino siinä on maahanmuuton välineellistäminen, josta tänäänkin on täällä puhuttava. On äärettömän tärkeää, että tilkitsemme kaikki ne keinot, joilla Suomea ja suomalaisia voidaan uhata. Kun kuuntelin tuon ministerin puheenvuoron tarkasti, niin hän kyllä sanoi, että hän tuo pikavauhtia tähän jatkoesityksen, jossa puututaan myös tähän maahanmuuton välineellistämiseen. [Välihuutoja — Vastauspuheenvuoropyyntöjä]
Ministeri, voisitteko vastata vielä tälle eduskunnalle ja oppositiolle, kun he kuuntelevat nyt oikein tarkoin: huolehtiihan valtiovalta siitä, että tarvittaessa me suojelemme Suomea ja suomalaisia kaikkia ulkoisia uhkia kohtaan kaikin keinoin? [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-05-03T14:15:09,2022-05-03T14:15:56,Hyväksytty,1.1
2022_48_13,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_14,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sekä kansalaiset että puolueet odottivat tähän esitykseen niitä pykäliä, joilla keskeytetään turvapaikkahakemusten vastaanottaminen silloin, kun kysymys on tämmöisestä välineellistämistilanteesta. Ei tullut, tuli sen sijaan mahdollisuus ottaa sekä ajoneuvoja että rakennuksia haltuun ja liittää siihen vielä liikkumisrajoitukset.
Oppositio teki tässä viime vuoden puolella, marraskuussa, välikysymyksen tästä asiasta. Tuolloin te vastasitte, että ei ole mitään hätää, tätä valmistellaan — siitä on siis viisi kuukautta — ja te kerroitte tuolloin, että jo nyt voidaan keskittää nämä hakemukset yhteen paikkaan. Voitteko te nyt kertoa, mitä te olette kysymässä EU-komissiosta, kun te olette kysymässä sieltä tätä keskittämisen mahdollisuutta, johon te itse jo vastasitte viime marraskuussa täällä? Eli kyllä tämä nyt, oikeusministeri, haiskahtaa hivenen poliittiselta, ei niinkään [Puhemies koputtaa] juridiselta ongelmalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-03T14:15:56,2022-05-03T14:17:04,Hyväksytty,1.1
2022_48_15,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_16,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhun samasta kuin muutkin. Ministeri, lupasitte täydentävän esityksen. Edustaja Könttä, oppositio ei osaa pelkästään kuunnella, vaan se osaa myös lukea. Hallituksen esityksen sivulla 6 sanotaan ”jos valmiuslakiin pidetään aiheellisena” ja niin edelleen, siis ”jos”. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä pidetään! — Oikealta: Miksi siellä on ”jos”?] Kysyn, ministeri Henriksson — ei riitä ryhmäpuheenjohtaja Lindtmanin vakuutus: Onko hallitus tuomassa tällaisen esityksen eduskunnalle? Jos on, miksi täällä lukee ”jos pidetään aiheellisena”?
Toinen seikka: Olen nähnyt oikeustieteen tohtori Timosen näkemyksen tv-uutisista, teidän tiedotustilaisuudestanne, ja te olette varatuomari, minä olen pelkkä oikeustieteen kandidaatti, mutta silti kyseenalaistan sen, että tällainen säädös, mistä nyt puhumme, olisi Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten vastainen. Ensinnäkin, onko tällaisessa tilanteessa todellakin kyse turvapaikanhausta, vai onko kyseessä eräänlainen valeoikeustoimi? Toiseksi, tällainen perusoikeusvertailu, [Puhemies koputtaa] Suomessa olevien suomalaisten oikeudet versus [Puhemies: Ja nyt!] turvapaikanhakijoiden oikeudet. Kolmas kysymys, herra puhemies: onko jokin muukin maa kysynyt komissiolta, saako tällaisen pykälän [Puhemies: Nyt aika ylitetty reilusti!] säätää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-03T14:17:05,2022-05-03T14:18:23,Hyväksytty,1.1
2022_48_17,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_18,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä Suomen ja suomalaisten turvallisuus tulee aina ensin. Sen vuoksi on hyvä, että nyt tässä lisätalousarviossa ja hallituksen päätöksissä on jo tehty mittavia panostuksia Rajavartiolaitokselle valvontakyvyn parantamiseen, laajamittaisen maahantulon hallintaan, voimankäyttöön ja suojaan, tilannekuvaan, johtamiseen, liikkuvuuteen, toimintavarmuuteen, kyberturvallisuuteen ja niin edelleen — nämä ovat juuri niitä merkittäviä panostuksia, joita pitää tehdä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden parantamiseksi.
Myös minä kannustan siihen nopeaan täydentävän esityksen tuomiseen tänne saliin. Sitä tarvitaan, ja on hyvä, että ministeri sen kertoi ja edustaja Lindtman sen täällä vakuutti myöskin, [Timo Heinonen: Vihreät eivät ole hyväksyneet!] että tänne on tulossa täydentävä esitys liittyen tähän hybridivaikuttamiseen liittyvään lainsäädäntöön. Sitä tarvitaan. Suomi ja suomalaisten turvallisuus tulevat aina ensin. [Ben Zyskowicz: Hyvä, kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-05-03T14:18:24,2022-05-03T14:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_48_19,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_20,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että Suomi kaikissa tilanteissa pitää huolen siitä, että me emme hyväksy minkäännäköistä hybridivaikuttamista tilanteessa, jossa turvapaikanhakijoita välineellistetään, tai muussakaan tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Onko tästä epäselvää, että tämä toinen esitys on tulossa? Ei ole, se tulee. [Oikealta: Koska?] Tavoistani poiketen viime kyselytunnilla en ollut, mutta luin pöytäkirjan, jossa edustaja Rantanen kysyi: ”Onhan hallitus tarvittaessa valmis sulkemaan Suomen rajan, jos yli tulemista pyritään käyttämään vihamielisessä tarkoituksessa?” Tämä oli kysymys, ja valtiovarainministeri Saarikko, joka oli ilmeisesti silloin pääministerin sijainen, vastasi: ”Arvoisa puhemies! Kyllä on.” Tämä on selkeä hallituksen linja, [Timo Heinonen: Hyvä!] selkeä hallituksen ilmoitus, jonka hallituksen pääministerin sijainen tässä salissa ilmoitti. Eikö niin, että tämä on koko hallituksen linja, arvoisa oikeusministeri? [Ben Zyskowicz: Eli esitys on tulossa. Miksi täällä lukee ”jos”? Kuka tämmöisen on kirjoittanut?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-05-03T14:19:23,2022-05-03T14:20:30,Hyväksytty,1.1
2022_48_21,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_22,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa en ymmärrä: Kun kysyn korkea-arvoisilta Rajalla työskenteleviltä henkilöiltä, onko heillä kaikki työkalut, jos esimerkiksi Venäjä masinoi siirtolaisvyöryn rajalle, he vastaavat: ei ole. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: No ei pidä paikkaansa! — Keneltä olet kysynyt? — Eduskunnasta: Olisit kysynyt Lindtmanilta!] Täällä ministerit kertovat viikosta toiseen: kyllä on. Kumpaa uskon? Tässä asiassa uskon Rajaa. [Jukka Gustafsson: Me uskomme Lindtmaniin kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-03T14:20:31,2022-05-03T14:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_48_23,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_24,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime syksynä Valko-Venäjä osoitti melkoista häikäilemättömyyttä: käytti hybridivaikuttamiskeinona pakolaisia, suorastaan pakotti ja ohjasi heitä Puolan rajalle. Puola reagoi voimakkaasti, juuri sillä tavalla kuin itsenäisen valtion pitääkin reagoida silloin, kun oman valtion rajaa puolustetaan, eli Puola esti tämän pakolaisvyöryn oman rajansa yli. Mitä teki EU? EU:n komission puheenjohtaja von der Leyen osoitti solidaarisuutensa Puolalle. Tämä on mielestäni selvä viesti siitä, että rajan puolustamisen pitää olla mahdollista, ja sen pitää olla mahdollista myös Suomessa kaikissa tilanteissa, kun hybridivaikuttamiskeinoja mahdollisesti käytetään. 
No, puheenvuorossani täydennän lisää — toivottavasti ehtii tämän 45 minuutin aikana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-03T14:21:11,2022-05-03T14:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_48_25,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_26,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, ja meidän lainsäädännön pitää perustua siihen, että lait noudattavat kansainvälistä oikeutta ja myös EU-oikeutta. Mutta samalla kyllä totean, että olen itsekin viime vuosien aikana pohtinut sitä, ovatko nämä kansainväliset sopimukset todellakin vanhettuneet siihen aikaan nähden, missä tänä päivänä ollaan. Ei meillä ollut silloin, kun näitä on laadittu, tällaista välineellistettyä maahanmuuttoa, joka on itse asiassa terminäkin aika epämiellyttävä — aina pitää kansalaisille kertoa, mistä on kysymys, kun välineellistetään maahanmuuttoa. 
Sitten tähän itse asiaan: Totta kai olisi ollut parempi, että olisi ollut kerralla koko pykälikkö ja kerralla olisi saatu tämä hyväksyttyä, mutta nyt mennään näin, ja minusta olisi erittäin huono asia, jos emme veisi tätä eteenpäin. Sitten todellakin eduskunnan tahto on, että tähän tulee täydentävä esitys. Tämä esitys oli parlamentaarisessa työryhmässä pikakäynnillä, ja täytyy todeta, että ehkä sinne oikeusministeriön virkamiehillä on jäänyt se ”jos”-sana, [Puhemies koputtaa] johonka täällä edustaja Zyskowicz kiinnitti huomiota. [Oikealta: Toivotaan näin! — Päivi Räsänen: Ministeri voi vahvistaa sen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-05-03T14:22:13,2022-05-03T14:23:23,Hyväksytty,1.1
2022_48_27,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_28,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hyvä, että täällä keskustellaan. Hallitus tulee kaikissa tilanteissa turvaamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden, siitä voitte kaikki olla varmoja. [Timo Heinonen: No nyt Putin uskoo!] Samalla on hyvä muistuttaa siitä, että tässä salissa ei voi yksityiskohtaisesti ruveta avaamaan kaikkea sitä, miten Suomi operatiivisesti tulisi rajalla toimimaan [Mari Rantanen: Miksei voi, kun se perustuu lakiin?] mahdollisen hybridivaikuttamisen tilanteessa. Uskon, että kaikki vastuulliset kansanedustajat myös sen ymmärtävät. [Mauri Peltokangas: Voitte kertoa, milloin pykälät tulevat! Kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa!]
Haluan myös muistuttaa teitä siitä, mitä sisäministeri Mikkonen on tässä salissa tuonut esille. Hän on todennut näin: ”Mutta sen lisäksi meillä on jo nyt mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja. Me voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, jos on tarve, ja meidän Rajavartiolaitoksellamme on olemassa suunnitelmat siihen, miten vastataan tämäntyyppisiin vaikuttamisyrityksiin.” Näin ministeri Mikkonen on todennut täällä eduskunnan edessä. 
No, sääntely, jolla olisi mahdollista jo valtakunnanrajalla ehkäistä ja rajoittaa välineellistettyä maahantuloa sen lisäksi, mitä nykylainsäädäntö jo mahdollistaa, niin kuin sanoin, valmistellaan nyt pikavauhtia yhteistyössä SM:n ja oikeusministeriön kanssa. Tämän erikseen valmisteltavan osion on tarkoitus pitää sisällään sekä rajavartiolain tarkistaminen että lisätoimivaltuuksia valmiuslakiin. Jatkovalmistelussa olevat maahantuloa koskevat säännökset on siis tarkoitus antaa täydentävänä hallituksen esityksenä ja niin pian kuin mahdollista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Välineellistetyn laajamittaisen maahantulon torjuntaan sekä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämiseen tähtäävään sääntelyyn liittyy, niin kuin olen täällä tuonut esille, EU-oikeuden ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kannalta vaikeasti ratkaistavia ja monimutkaisia oikeudellisia kysymyksiä, ja ministerihän ei voi tuoda lakiesitystä tänne, jos ei ole sellaista virkamiestä, joka sen esittelisi. Virkavastuulla toimivat virkamiehet lähtevät siitä, että sen, mitä he esittävät, pitää olla myös linjassa EU-oikeuden kanssa. Se kuuluu myös oikeusvaltioperiaatteen tärkeisiin periaatteisiin, ja näin toimitaan Suomessa, vaikka kuinka ollaan toimittu muissa maissa.
No, varmasti myös kokoomus omalta osaltaan tunnistaa tähän asiaan liittyvät vaikeat oikeudelliset kysymykset, koska teillä oli viime kaudella silloin, kun tuli tuhansia maahanmuuttajia tai turvapaikanhakijoita Lappiin, sekä sisä‑ että oikeusministerin salkku. Tehtiinkö silloin muutoksia valmiuslakiin? Ei tehty. Nyt tämä hallitus toimii, ja tämä hallitus tekee. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mitä edustaja Heinonen nyt sanoo? — Timo Heinonen: Ei, ei! — Ben Zyskowiczin välihuuto — Keskustan ryhmästä: Silloin puhuttiin ja nyt tehdään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T14:23:23,2022-05-03T14:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_48_29,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_30,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei siitä vain kyllä päästä mihinkään, että nimenomaan pihvi puuttuu tästä esityksestä eli se toimivaltuus turvapaikanhaun keskeyttämisestä hybridivaikuttamistilanteessa.
Arvoisa puhemies! Se, mitä ministeri täällä toteaa, että tiettyjä tai joitakin rajanylityspaikkoja voidaan sulkea, ei riitä. Meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Se ei riitä, että me vain joitakin paikkoja suljemme, koska myös muualta voidaan tulla ylitse. 
Mitä tulee siihen, että nyt ollaan komissiolta sitten pyytämässä lupaa lainsäädäntöuudistuksen tekemiseen, niin se todella ihmetyttää. Tämä asia on ollut jo viime syksynä täällä esillä siinä vaiheessa, kun Valko-Venäjä teki vastaavat hybridioperaatiot Puolan ja Liettuan rajoilla. 
Ja sanottakoon vielä se, että Martti Koskenniemi, emeritusprofessori, 23.11. A-studiossa totesi, että itse asiassa nämä lait voidaan kyllä saattaa kansainvälisen oikeuden mukaisiksi eli käytännössä Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisiksi, kun ne vain oikealla tavalla säädetään, [Puhemies koputtaa] mutta nyt minusta vaikuttaa siltä, että hallitukselta puuttuu tahto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-05-03T14:26:33,2022-05-03T14:27:48,Hyväksytty,1.1
2022_48_31,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Ja nyt on aika täyttynyt. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_32,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä hallituksen ja ministereiden selvittelyä tästä asiasta, niin minulle tulee mieleen sellainen kuin kissa kiertäisi kuumaa puuroa: ei tule vastausta selkeään kysymykseen. Tuodaanko rajalakiin ne tarvittavat pykälät, mitä me kaikki täällä odotamme, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] millä aikataululla tuodaan, vai onko nyt niin, [Antti Lindtman: Ei ole!] niin kuin tässä jokainen aistii — niin täällä oppositiossa kuin varmaan tuolla kansan parissa — että jollakin hallituspuolueella on hallituskysymyskortti taskussa [Antti Lindtman: Ei ole!] ja se vedättää sen takia tätä erittäin tärkeää lainsäädäntöä ja koko muu hallitus istuu tuppisuuna ja menee vaikka avantoon yhden puolueen perässä tässä kysymyksessä? Nyt olisi se tärkein ja nopein aika tehdä niitä päätöksiä. Ei riitä se, että katsotaan, tarkastellaan, tuodaan tuonnempana. Nyt on kiire. Milloin toimitaan, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-03T14:27:48,2022-05-03T14:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_48_33,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_34,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Ärade talman! Tehtiinkö turvapaikkahakemuksen vastaanottaminen mahdottomaksi silloin, kun perussuomalaisilla oli oikeusministeriön salkku? Ei tehty. [Keskustan ryhmästä: Ei tehty!] Ei myöskään silloin, kun kokoomuksella oli oikeusministeriön salkku. Ei myöskään silloin, kun kokoomuksella oli sisäministeriön salkku. [Mauri Peltokangas: Hyökkäsikö Venäjä Ukrainaan silloin?] — Silloin oli jo ollut ihan samaa välineellistämistä rajalla. — Petteri Orpo totesi viimeksi tässä muutama vuosi sitten, että ei tehty, koska kansainväliset sopimukset sen estävät. Samat sopimukset ovat voimassa myös tänään. Ymmärrän hyvin, että johdonmukaisuutta ei voi vaatia oppositiolta. [Ben Zyskowicz: Eikä hallitukselta!] Ymmärrän hyvin, että pitää aina sopeutua sen mukaan, millä saa enemmän peukkuja sosiaalisessa mediassa tai jossain muualla [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] — tai jossain muualla — mutta hallituksella on vastuu, [Puhemies: Ja Adlercreutzilla puheenvuoro!] ministeriöllä on vastuu. Meidän pitää noudattaa sitä johdonmukaista linjaa, mitä Suomessa on noudatettu jo vuosikymmenten ajan. Mikään laki ei varmaankaan sano, montako pistettä pitää olla auki vai pitääkö niitä olla ollenkaan, mutta sikäli kun piste on auki, [Puhemies koputtaa] sikäli kun siellä on virkamies vastaanottamassa hakemusta, niin näyttää hyvinkin siltä, että hakemus silloin tulee ottaa vastaan. Tätä selvitetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-05-03T14:28:51,2022-05-03T14:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_48_35,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_36,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että kun kyseessä on näin vakava, myös sisäistä turvallisuutta koskeva kysymys, meidän viestimme tästä salista on hyvin selvä ja yksioikoinen. Ja se on: Suomen ja suomalaisten turvallisuuden on tultava aina, aina ensin, [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, edustaja Adlercreutz? — Anders Adlercreutz: Sillä linjalla jatketaan!] silloin kun kyseessä on ulkopuolelta Suomeen kohdistuva hyökkäys ja pyrkimys horjuttaa yhteiskuntarauhaamme, ja tästä ei ole kahta sanaakaan.
Kiitos hallitukselle, että olette nyt ryhtyneet toimeen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tarvittaessa raja on voitava laittaa kiinni myös turvapaikanhaulta, aivan kuten pääministerin sijainen, ministeri Saarikko viime kyselytunnilla totesi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se ei ole!] Ja nyt ministeri Henriksson on täällä todennut useampaan kertaan, että nämä päivitykset tuodaan eduskuntaan ja ne tuodaan pikaisella aikataululla. Mitä epäselvyyttä tässä on enää? [Mikko Lundén: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-05-03T14:30:05,2022-05-03T14:31:11,Hyväksytty,1.1
2022_48_37,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_38,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitukselta kysyttiin viime torstaina, onhan hallitus valmis sulkemaan Suomen rajan, jos rajan yli tulemista pyritään käyttämään vihamielisessä tarkoituksessa, ministeri Saarikko vastasi ykskantaan: ”Kyllä on.” [Antti Lindtman: Juuri näin!] Hyvä, juuri näin tulee toimia, jos Suomi joutuu hybridioperaation kohteeksi itärajalla. Koko rajavyöhyke on tällöin suljettava myös turvapaikanhaulta.
Hallituksen viesti ei kuitenkaan ole selvä, kuten äsken edustaja Adlercreutzin puheenvuorosta ja oikeusministeriön tiedotustilaisuudessa viime viikolla kuultiin. Jos — ja toivon todella: kun — hallituksen tahto on se, että koko itäraja voidaan tarvittaessa sulkea, tätä varten tarvitaan pykälät. Suomi on oikeusvaltio, ja se tarkoittaa sitä, että viranomaisen toiminnan pitää perustua lakiin. Kysymys, oikeusministeri: tuoko hallitus eduskuntaan sellaiset rajapykälät, joiden nojalla tarvittaessa koko itäinen rajavyöhyke voidaan sulkea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-05-03T14:31:12,2022-05-03T14:32:12,Hyväksytty,1.1
2022_48_39,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_40,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ole yhden puolueen kysymys, niin kuin kuulen täällä salissa huudeltavan puolin ja toisin. Tässä on kysymys suomalaisten turvallisuudesta, joka on meidän kaikkien kysymys.
Tämä uudistus on kokonaisuus, jossa on kaksi osaa. Se on käynyt meille varsin selväksi. Ensimmäinen osa, joka puuttuu tähän hybridivaikuttamiseen ja tilkitsee lainsäädäntöä siellä, on varsin tarpeellinen. Ja sitten on tämä toinen osa, jolla tulee voida sulkea itäraja, estää maahanmuutto väestövaikuttamisen välineenä.
Itse asiassa ihmettelin, kun edustaja Kauma täällä totesi, että pihvi puuttuu. Sehän puuttui jo 2015, kun tämänkaltaista toimintaa Suomessa nähtiin. Silloin se ei teitä häirinnyt, mutta nyt me laitamme sen kuntoon. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ajattelen, että tässä on toimittava yhdessä, yhteisesti eteenpäin. Tärkeintä on nopeus. Sellainen esitys olisi täysi susi, joka kaatuisi meidän valiokuntiin, eli oikeusvaltio pitää huolta, että kansainvälisen oikeuden raamit toteutuvat tässä esityksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-05-03T14:32:13,2022-05-03T14:33:17,Hyväksytty,1.1
2022_48_41,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_42,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! On tärkeää, että hybridivaikuttaminen saadaan tänne lakiin poikkeusolojen toteamisen perusteeksi, ja tästä toki voi antaa hallitukselle kiitosta, mutta niin kuin täällä monet kollegat ovat toivoneet, niin maahanmuuton välineellistämisen estämiseen liittyviä pykäliä kovasti nyt kaivataan ja toivotaan. Ymmärrän toki, että siinä on näitä EU:n ja kansainvälisten sopimusten ja perusoikeusnäkökulmia. Ne pitää selvittää, mutta näettekö, ministeri, mahdollisena, että tätä esitystä pidettäisiin täällä eduskunnassa niin kauan auki, että saadaan tänne täydentävä esitys ja sitten ne yhtä aikaa viedään nopeasti ja ripeästi maaliin? Pitäisin tätä kyllä itse parhaana mahdollisena tapana edetä tässä asiassa.
Sitten toinen kysymys liittyy maastoesteisiin. Eli tosiasiallisestihan totaalisesti tuota rajaa ei pysty tilkitsemään millään muulla kuin maastoesteellä. Vaikka tämä kuuluu varmaan enemmän sinne sisäministeriön puolelle, niin näettekö oikeusministerinä esteitä sille, että tarvittaessa esimerkiksi osa Suomen rajasta voidaan maastoesteillä sulkea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T14:33:17,2022-05-03T14:34:29,Hyväksytty,1.1
2022_48_43,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_44,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valmiuslain poikkeusolojen määritelmään lisätty uusi kohta kattaa erityisesti hybridiuhkia. Tällainen vaikuttaminen voisi kohdistua esimerkiksi julkisen vallan päätöksentekokykyyn, kriittiseen infrastruktuuriin, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. 
Täällä keskustelu on yksipuolisesti kohdistunut tähän tulevaan esitykseen, jonka ministeri Henriksson meille lupasi ja joka koskee välineellistetyn maahantulon estämiseen tai hillitsemiseen tarvittavia lisätoimivaltuuksia. Se vaatii, ymmärrän sen, erittäin huolellista valmistelua ottaen huomioon kansainväliset velvoitteemme. Uskon, että tämä hallitus, toisin kuin aikaisemmat hallitukset, joissa oppositiokin on ollut laajasti edustettuna, tulee tästä tehtävästä selviytymään. [Jukka Gustafsson: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-03T14:34:29,2022-05-03T14:35:35,Hyväksytty,1.1
2022_48_45,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_46,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitkän linjan valtiopäivämies Hannes Manninen joskus luonnehti eduskuntaa sillä tavalla erikoiseksi paikaksi, että täällä usein menee eteenpäin kuin juna sellaisia hallituksen esityksiä, joista kukaan ei oikein tiedä, kuka niitä kannattaa varsinaisesti, ja toisaalta sitten taas täällä ei millään tunnu tulevan päätöksiä asioista, joita kaikki kannattavat. Ja tässä nyt mielestäni hallitus on kyllä jossain määrin meriselityksen velkaa, koska kyllähän tämä sali jakaa täysin yhtenäisesti tämän näkemyksen siitä, että raja pitää voida panna kiinni, jos Suomea hybridihyökkäyksellä uhataan. Valko-Venäjältä Puolaan ja Liettuaan kohdistuneesta hyökkäyksestä on jo puoli vuotta aikaa, niin miksi edelleen hallituksen esityksessä lukee, että jos koetaan, että on tarvetta sellaisille pykälille, joilla aivan yksiselitteisesti tällaiselle mahdolliselle hybridihyökkäyksen tekijälle kerrotaan, että Suomi pystyy tällaisen hyökkäyksen torjumaan, raja pannaan kiinni. Miksi siellä lukee ”jos”?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-03T14:35:36,2022-05-03T14:36:43,Hyväksytty,1.1
2022_48_47,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_48,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti valitettava tosiasia, että kyllä me saatamme kohdata tilanteita, joissa vihamielistä vaikuttamista voi kohdistua esimerkiksi julkisen vallan päätöksentekoon, kriittiseen infrastruktuuriin, rajaturvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Ja tässähän on kyse nyt siitä, että me varmistamme valmiuslain ajantasaisuuden suhteessa vallitseviin turvallisuusuhkiin. Näin hallitus nyt tekee. Se siis reagoi, se toimii ja tuo tarvittavan esityksen. [Timo Heinosen välihuuto] Kyllä meidän lähtökohtamme hallituspuolueissa on kiittää siitä, että vallitsevaan tilanteeseen on reagoitu. Ja mitä tulee tähän täydentävään esitykseen, josta me kaikki olemme yhtä mieltä — [Timo Heinonen: Paitsi RKP!] josta me kaikki olemme samaa mieltä — niin se on tulossa. En oikein löydä, että mistä tässä pitäisi niin kuin kinastella, koska sellaista kinastelun aihetta ei ole olemassakaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-03T14:36:44,2022-05-03T14:37:52,Hyväksytty,1.1
2022_48_49,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Vielä edustaja Aittakumpu ja sen jälkeen ministeri ja sitten mennään puhujalistaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_50,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä lapsia ja nuoriakin kuulijoina, ja on erittäin tärkeää, että ministeri Henriksson toi asian niin selvästi esille, että aivan pieni lapsikin ymmärtää, että Suomi suojelee rajojaan. Suomi suojelee rajojaan.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että lainsäädännön ohella myöskin resurssit pidetään kunnossa, ja on hienoa, että hallitus päätti kehysriihessä merkittävistä lisäsatsauksista Rajavartiolaitokselle myös laajamittaisen maahantulon torjuntaan. Tämä näkyy muun muassa henkilöstön määrän nopeana lisäämisenä noin 100 rajavartijalla, ja Rajavartiolaitoksen uusien lentokoneiden hankintaan varaudutaan 163 miljoonalla.
Arvoisa puhemies! Keskusta pitää äärimmäisen tärkeänä, että Suomi on nyt valmis ja varautunut, ja toivon, että nämä tarvittavat lainmuutokset tuodaan ripeästi täydentävässä esityksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-05-03T14:37:52,2022-05-03T14:38:50,Tarkistettu,1.1
2022_48_51,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_52,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran korostaa, että hallitus tulee kaikissa olosuhteissa turvaamaan suomalaisten turvallisuuden, Suomen turvallisuuden ja meidän itsenäisyyden. [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!] Se on ilman muuta niin selvä asia, että sitä ei tarvitse kenenkään epäillä. Ja nyt on kyse siitä, että olette peräänkuuluttaneet, koska tulee sitten se täydentävä esitys ja tuleeko se. Se tulee, se täydentävä esitys tulee, [Mari Rantanen: Mitäs se sisältää?] ja tulen tuomaan sen tänne niin pian kuin on mahdollista. Sisäministeriö valmistelee ministeri Mikkosen johdolla rajalain muutoksen.
Niin kuin kaikki tässä salissa tietävät, normaalilainsäädäntöön pitää aina tuoda kaikki se, mitä voi tehdä normaalilainsäädännössä. Valmiuslakiin tuodaan vain sellaista, mitä ei ole mahdollista tuoda normaalilainsäädäntöön, mutta myös sen, mitä tuodaan valmiuslakiin ja esitetään siellä, pitää olla sellaista, että se on linjassa EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kanssa, ja tätä halutaan nyt varmistaa komissiolta. Elikkä me haluamme kaikki kyllä varmasti ihan samaa, ja me halutaan tuoda tänne — koko hallitus haluaa tuoda tänne — sellaisen esityksen. Mutta se, että tämä on kestänyt, riippuu siitä, että tämä on ollut erittäin vaikeata juridiikkaa. Jos tämä olisi ollut helppo asia, tämä olisi varmasti hoidettu aikoja sitten. [Mari Rantasen välihuuto] Ja uskon, että kaikki, jotka ovat tähän paneutuneet, myös tietävät sen, vaikka täällä halutaan antaa vähän toisenlaista viestiä.
Eli kaiken kaikkiaan se esitys tulee, ja nyt on keskeistä se, että valmiuslakia täydennetään uudella hybridiuhkia koskevalla säännöksellä, koska turvallisuustilanne on muuttunut niin nopeasti, ja tämähän tietenkään ei voi odottaa. Se on tärkeätä, että eduskunta pääsee nyt heti käsittelemään tätä. Ja niin kuin edustaja Essayah tässä kysyi, niin minäkin näen sen niin, että olisi sitten viisasta varmasti toimia sillä tavalla, että kun meillä on se täydentävä, niin ne voidaan sitten käsitellä yhdessä. Ja toivottavasti eduskunta on silloin ehtinyt jo käsitellä tämän, koska tähän sisältyy paljon erittäin hyviä ja tarpeellisia uudistuksia ja muutoksia, ja nekin pitää käsitellä asianmukaisesti.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä kertaalleen nostaa esille sen, että ministeri Mikkonen sisäministerinä on tuonut tässä salissa esille myös sen, että ”jos on tarve” — hän on sanonut näin — ”meidän Rajavartiolaitoksellamme on olemassa suunnitelmat siihen, miten vastataan näihin vaikuttamisyrityksiin, ja voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, [Puhemies koputtaa] jos on tarve”. [Välihuutoja] Näin on ministeri Mikkonen todennut täällä, eikä minulla ole mitään syytä epäillä hänen sanomiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T14:38:50,2022-05-03T14:42:08,Tarkistettu,1.1
2022_48_53,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Näin. — Ja nyt keskusteluun. Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_54,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valmiuslain poikkeusolojen määritelmää ehdotetaan täydennettäväksi siten, että määritelmässä otettaisiin nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Tämä on hyvä ja tarpeellinen tavoite. 
Suomen turvallisuusympäristö on nykyisen valmiuslain voimaantulon jälkeen muuttunut perustavanlaatuisesti. Turvallisuustilanne on epävakaa ja yhä vaikeammin ennakoitavissa. 1990-luvulla vallinneesta optimismista ei ole enää jäljellä kuin muisto. Georgian sota 2008, Krimin valtaus 2014 ja helmikuussa tänä vuonna alkanut laaja hyökkäys Ukrainaan pakottavat myös Suomen varautumaan aivan uudella tavalla erilaisiin turvallisuuttamme uhkaaviin tilanteisiin. 
Hybridivaikuttaminen on lisääntynyt ja saanut uusia muotoja. Niillä voidaan valmistella aseellista hyökkäystä. Aina motiiveja on vaikea edes ymmärtää rationaalisella ajattelulla. Häikäilemättömyyttä hybridivaikuttamisessa rajoittaa vain mielikuvituksen puute.
Yksi vaikuttamisen keino on välineellistää ihmisiä harhaan johtamalla, rohkaisemalla tai jopa pakottamalla heitä laajaan muuttoaaltoon rajan yli. Viime syksynä Puolan rajalla nähtiin irvokas tapahtumasarja, jossa pakolaisia ohjattiin tai suorastaan työnnettiin Valko-Venäjältä Puolan rajalle. Puola pysäytti muuttoaallon, tai paremminkin hyökkäyksen, voimakkailla toimillaan omalla rajallaan. EU ei puuttunut Puolan toimintaan vaan päinvastoin osoitti tukensa Puolalle. 
Itsenäisellä valtiolla pitää olla oikeus puolustaa rajojaan ja kokonaisturvallisuuttaan. Kysymys on myös pakolaisten ihmisoikeuksista. Heitä ei saa käyttää hybridivaikuttamisen työkaluna ja saattaa vaaraan rajavyöhykkeellä. Huomionarvoista on, että Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi solidaarisuutensa Puolalle.
Arvoisa puhemies! Viime syksynä kokoomus teki yhdessä muun opposition kanssa välikysymyksen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Esitimme lainsäädännön muuttamista siten, että Suomen on myös lainsäädännöllisesti varauduttava muuttoliikkeellä tehtävään hybridivaikuttamiseen. Tuolloin hallitus kieltäytyi tekemästä tarvittavia muutoksia lainsäädäntöön.
Ukrainan tilanne sai kuitenkin hallituksen toimimaan pakon edessä. Oikeusministeriössä aloitettiin valmiuslain pikaiseen tarkasteluun tähtäävä valmistelu laajan, yli kolme vuotta kestävän kokonaisuudistuksen ohella.
Ongelma on tässä käsiteltävässä esityksessä edelleen olemassa: onko Suomi lainsäädännössään riittävällä tavalla varautunut muuttoliikkeen ohjaamisella tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen. Maahantulon rajoittamista koskevia pykäliä ei nimittäin ole vieläkään annettu, vaan ne laitettiin jatkovalmisteluun. 
Myös erilaiset tulkinnat voimassa olevasta lainsäädännöstä hämmentävät. Välikysymyskeskustelussa marraskuussa ministeri Mikkonen sanoi: ”Edes kolmannen valtion moitittava toiminta ei oikeuta kieltämään yksilöltä oikeutta hakea turvapaikkaa.” Maaliskuussa sisäministeri Mikkonen vastasi kyselytunnilla seuraavasti: ”Esimerkiksi jos itärajalla tällaista laajamittaista välineellistä vaikuttamista tapahtuu, voimme sulkea raja-asemia siltä osin kuin se on tarpeellista, tarvittaessa jopa kaikki.”
Kokoomuksen mielestä on tärkeää, että hybridivaikuttamistilanteessa turvapaikkahakemusten vastaanottaminen on tarvittaessa mahdollista keskeyttää väliaikaisesti kokonaan. Tämä on kyettävä viestimään myös ulospäin ennaltaehkäisevän vaikuttamisen varmistamiseksi.
Lisäksi hybridivaikuttamistilanteessa ihmisiä todennäköisesti pyrittäisiin ohjaamaan virallisten rajanylityspaikkojen lisäksi myös niiden välissä olevien maastorajaosuuksien yli. Rajan laittomasti ylittäneet on voitava palauttaa takaisin rajan toiselle puolelle ilman, että turvapaikkamenettely aktivoituu. Näistä syistä oikeustilaa tulisi selkeyttää viipymättä lainsäädäntöön.
Kokoomus katsoo, että hallituksen esitys on tältä osin puutteellinen, koska siitä puuttuu turvapaikanhaun keskeyttämistä koskeva toimivaltuus. Kokoomus edellyttää turvapaikanhaun keskeyttämistä koskevan toimivaltuuden lisäämistä esitykseen täydentävällä hallituksen esityksellä. Tämä on edellytys sille, että kokoomus voi tukea esitettyjä valmiuslain 122 a ja 122 b §:ien toimivaltuuksia, jotka koskevat kuljetuspalveluja ja velvollisuutta luovuttaa rakennuksia ja huoneistoja. 
Lopuksi, puhemies: Emme tarvitse uusia vetovoimatekijöitä rajoillemme, tarvitsemme lainsäädäntöä, joka estää pakolaisten käytön hybridivaikuttamisen keinona. Kysymys on Suomen turvallisuudesta ja myös pakolaisten ihmisoikeudesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-03T14:42:13,2022-05-03T14:47:49,Hyväksytty,1.1
2022_48_55,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_56,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 13 käsittelyä. — Edustaja Aittakumpu poissa, ledamot Bergqvist borta, edustaja Kivisaari poissa. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_48_57,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä edustajakollega ja muut paikallaolijat! Me kävimme lähetekeskustelua — ministerinkin paikalla ollessa — tästä kysymyksestä koskien rajojen sulkemista sellaisessa tilanteessa, kun turvapaikanhakijoita tai yleensäkin ihmisiä lähdettäisiin syöttämään yli rajan. Silloin puhutaan välineellistetystä maahanmuutosta ja siitä, voidaanko tällaisessa tilanteessa meidän raja sulkea. Meillä on vuoden 2015 tapahtumat hyvässä muistissa. Silloin Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilta tuli hetkessä valtava määrä, iso määrä ihmisiä, joita Venäjä sieltä syötti meidän rajan yli. Puhutaan siis välineellistetystä maahanmuutosta. Tämän jälkeen Valko-Venäjän toiminta Puolan vastaisella rajalla herätti toivottavasti meistä kaikki tähän tilanteeseen, ja viimeistään silloin olisi Marinin hallituksen pitänyt laittaa tämä valmistelu käyntiin myös tämän rajan sulkemisen osalta. Kyse on siis rajanylityspaikkojen sulkemisesta tai sitten toisaalta Schengen-rajasäännöstössä mainitusta ulkorajan ylitysten estämisestä ennalta. Näitä kysymyksiä tässä on esillä pidetty.
Kysymys kuuluu, että missä tilanteessa Suomi voisi päättää, ettei se ota vastaan turvapaikkahakemuksia. Tämä on se oleellinen kysymys tässä, ja tänään mielestäni tässä aiemmassa, ministerinkin läsnä ollessa käydyssä keskustelussa vähän haluttiin sekoittaa tätä tilannetta. Tällä hetkellä sellaista säädöstä ei meidän lainsäädännössämme ole. Rajavartiolaitoksen virkamiehelle esitetty turvapaikkahakemus on aina otettava vastaan, ja henkilöä ei voi palauttaa, ennen kuin asia on käsitelty ja siitä on tehty laissa edellytetty päätös.
Kysymys kuuluu, että onko mahdollista käännyttää pois henkilö, joka ilmoittaa hakevansa turvapaikkaa tai on päässyt rajan sisäpuolelle. Ei voida. Jos hakija on päässyt Suomen maaperälle, häntä ei voida käännyttää, ennen kuin hakemus on käsitelty. No sitten kysymys kuuluu, että voidaanko turvapaikan hakeminen estää siten, että ei päästetä hakijaa Suomen alueelle. Tämäkään ei tällä hetkellä ole mahdollista. Nyt pitää ehkä pohtia sitä, onko tällaisella välineellistetyllä maahanmuutolla itse asiassa mitään tekoa turvapaikan hakemisen kanssa. Ja vastaan itse, että minun mielestäni ei ole.
Tänään täällä keskustelussa on tullut aika laajasti selväksi, että eduskunnassa jopa hallituspuolueista enemmistö kannattaa sitä, että tämä lainsäädäntöpykälä, joka tästä nyt puuttuu, pitää tuoda tänne. Koimme kyllä aika erikoisen keskustelun, kun ministeri Henriksson debatin jälkeen totesi, että ”täydentävä tuodaan”. Voisi sitten kysyä, että miten hän voi jo luvata, että hän tuo sen, kun hetkeä aiemmin hän kertoi, että hän kysyy hallituksen kanssa EU:lta lupaa, että saako hän tuoda. [Jari Kinnunen: Juuri näin!] Ja täällä keskustalaiset — se kotimainen — pitivät esillä sitä, että nyt raja laitetaan ja nämä pykälät tulevat sieltä, mutta RKP — se toinen kotimainen — tuntui olevan täysin eri linjoilla tässä asiassa.
Kun ministeri Henriksson totesi, että kaikissa tilanteissa pidämme huolta meidän rajasta ja myös keskustalaiset tätä toistelivat, niin otin tuosta Suomen perustuslain. Suomen perustuslain 2 §:ssä oikeusvaltioperiaatteesta todetaan: ”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.” Ja nyt on kysymys siitä, että ministeri ja keskustalaiset täällä sanoivat, että meidän raja pidetään joka tilanteessa kiinni ja suomalaisten turvallisuus taataan. Tämä lupaushan rikkoo jo lakia, jos ei tätä pykälää, jota kokoomus perussuomalaisten kanssa on edellyttänyt, tähän lakiin lisätä. Eli nyt annettiin ymmärtää, että kaikki tehdään lainsäädännöstä välittämättä. Tämä oli oikeusministeriltä varsin erikoinen kannanotto, jonka hän toi. Ymmärrän sen, että keskusta tuskissaan sitä yritti tässä keskustelussa esillä pitää ja vakuutella, että mitään ongelmaa tässä ei ole.
Ongelma tässä esityksessä on se, että Marinin hallitus ei ole päässyt yhteisymmärrykseen siitä. Tämä pykälä olisi ehditty ihan hyvin tehdä. [Jari Kinnunen: Aivan!] Asia on ollut tiedossa pitkään ja sitä on käyty läpi monia kertoja, ja viimeistään siinä vaiheessa, kun nähtiin, mitä Valko-Venäjällä tapahtui, nämä pykälät olisi pitänyt käydä läpi.
Arvoisa puhemies! En malta olla nostamatta esille vielä sitä, että kun täällä on 122 b §, velvollisuus luovuttaa rakennuksia ja huoneistoja, niin kyllä tässä esityksessä on ihan selkeä velvoittava pykälä siihen, että suomalaiset joutuisivat luovuttamaan näitä. Meidän vastauksemme on se, että ei tällaisen välineellistetyn maahanmuuton ihmisiä pidä Suomeen laskea, ja hallituksen vastaus on se, että heidät lasketaan ja suomalaisilta vielä otetaan kiinteistöjä heidän majoittamiseensa. Ajoneuvoistakin täällä puhutaan. Ymmärrän, että tästäkin vasemmistohallitus yritti venkoilla eroon. On varmasti totta, että ei niitä oikeasti kokonaan oteta ja anneta heille, mutta käyttöön ne otetaan ja käyttöön ne annetaan. Tässä ei ole kyse siitä, että suomalainen voisi sanoa, että en anna.
Arvoisa puhemies! Tässä hetki sitten vasemmistohallitus onnistui laittamaan Uudenmaan rajan kiinni ihan suomalaisilta. Ei tarvittu viikkojen lausuntokierroksia, ei tarvittu EU:lta lupaprosessia taikka luvan kysymistä. Raja meni kiinni että heilahti. [Jari Kinnunen: Ja sakkoa annettiin!] Eivät päässeet helsinkiläiset kesämökeilleen eikä toisinpäin. Se onnistui tältä hallitukselta, mutta ei näköjään itärajan kiinni pitäminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-03T16:43:34,2022-05-03T16:50:47,Hyväksytty,1.1
2022_48_58,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_59,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä esitys nyt on saatu eduskuntaan, vaikka siinä on ehdottomasti parantamista, niin kuin täällä moni edustajakollega on todennut. Ensinnäkin se on sen tähden tärkeä, että meillä tällä hetkellä valmiuslaissa ei ole tätä hybridivaikuttamisen määritelmää, jolloinka poikkeusolot voidaan todeta, elikkä se, että hybridivaikuttaminen saadaan tänne poikkeusolojen toteamisen perusteeksi, on yksi tämän esityksen keskeisimmistä ja tärkeimmistä asioista.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tämän esityksen tiimoilta kuultu aika monenlaisia puheenvuoroja, ja täytyy sanoa, että totta kai, kun turvallisuusympäristömme on muuttunut, se tarkoittaa sitä, että ehkä tulevina kuukausina todennäköisesti me joudumme käsittelemään kenties muitakin kansallista turvallisuutta koskevia tarkentavia lakiesityksiä. Uskon, että meidän kaikkien yhteinen tahtotila ja toive on se, että me pystymme varmistamaan laillisuusperustan turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämiselle ihan kaikissa mahdollisissa tilanteissa, ja siksi ajattelen, että olisi hyvä, että näitä asioita täällä salissa käsitellään sellaisella tavalla, jossa näitten erilaisten riskien ja uhkien ja vaarojen revittelyn sijasta me rakennamme sellaista yhteistä karttaa turvallisuuden maksimointiin.
Arvoisa puhemies! Ajattelen, niin kuin täällä moni kollega on todennut, että nimenomaisesti tässä esityksessä nyt kovasti kaipaamme niitä maahanmuuton välineellistämisen estämiseen liittyviä pykäliä. Täällä ministeri on todennut, että ne ovat matkalla, ja tiedän, että perusoikeusnäkökulman ja EU:n ja kansainvälisten sopimusten näkökulman selvittäminen on tärkeätä, mutta on todella tärkeätä myöskin, että ne pykälät tänne saadaan mahdollisimman nopeasti. Siksi debatissa esitinkin ministerille sitä ajatusta, että tätä lakia pidetään nyt täällä eduskunnassa auki, niin että saadaan nyt mahdollisimman nopeasti kaikki kuulemiset liikkeelle ja pystytään käymään asiantuntijoitten kanssa läpi ja sitten tämä pykälä kun tulee, se nopeasti sitten nuijitaan sinne täydentävänä esityksenä ja saadaan sitten yhtä aikaa tänne eduskunnan suureen saliin jälleen käsittelyyn. Tämä mielestäni olisi nyt se järkevä reitti tämän asian eteenpäin viemiseksi.
Debatissa myöskin kysyin tästä maastoesteasiasta. Oikeusministeri ei siihen halunnut kommentoida, ja ymmärrän, että enemmänhän se sinne sisäministerin tontille osuu. Toki kyllä tiedämme, että semmoisessa tilanteessa, että joku tulee rajan yli, jos hänen on mahdollista kohdata rajavartiomies tai poliisi, hän voi hakea siinä tilanteessa turvapaikkaa, ja tosiasiallisesti täydellinen rajan tilkitseminen kyllä tarkoittaisi maastoesteitten rakentamista tällaisessa tilanteessa. [Eduskunnasta: Ei voida tehdä!] Tämä asia on ollut julkisuudessa esillä — tämä asia on ollut julkisuudessa esillä — ja on myöskin puhuttu siitä, että on mahdollista rakentaa esimerkiksi tietyille alueille tämäntyyppisiä maastoesteitä.
Arvoisa puhemies! Vielä tähän pykälään, jota tänne nyt sitten kaipaamme: On tietysti äärimmäisen tärkeää, että me pystymme kaikki mahdolliset keinot käyttämään sen varmistamiseksi, että rajanylityspisteet voidaan pistää itärajalta kokonaisuudessaan kiinni, jos sellainen tarve tulee, niin että todellakin sitten kuitenkin samanaikaisesti pystymme varmistamaan, että tällaisessa tilanteessa noudatamme kansainvälisiä sopimuksia. Mutta aivan niin kuin täällä edustaja Heinonen edellä jo pohdiskeli, onko niin, että meillä tänä päivänä nämä kansainväliset sopimukset eivät nyt ole ajantasaisia ja eivät seuraa tätä tilannetta sen suhteen, että tällainen maahanmuuton välineellistäminen on tullut kohtuullisen uutena ilmiönä? Tällaisessa tilanteessa olisi äärimmäisen tärkeää, että kansainvälinen yhteisö tekisi työtä sen eteen, että tällainen maahanmuuton välineellistäminen voidaan estää. Se ei ole tärkeää pelkästään sen turvallisuusuhan takia vaan ennen kaikkea niitten ihmisten takia, jotka joutuvat sen välineellistämisen kohteeksi. Hehän tässä ovat surkeassa asemassa. Siinä mielessä katson, että olisi todella tärkeää, että kansainvälisillä foorumeilla nyt tätä asiaa lähdettäisiin selvittämään ja tuomaan nämä poikkeukset myöskin tähän pakolaissopimukseen, jossa turvapaikanhakemisoikeutta muutoin käsitellään.
Arvoisa puhemies! Toivon tosiaankin tässä talossa tälle esitykselle ripeää käsittelyä ja todellakin että sieltä hallitus tuo myöskin nämä puuttuvat pykälät mahdollisimman nopeasti, ja kaiken muun tarvittavan, mikä tällaisessa tilanteessa on meidän kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi hyvä olla olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T16:50:57,2022-05-03T16:56:18,Hyväksytty,1.1
2022_48_60,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula poissa. — Edustaja Jari Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_61,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen toiminut vuodesta 2001 lähtien usean vuoden ajan tehtävissä, jotka ovat liittyneet myös ulkomaalaisasioihin. Kyyti on ollut kylmää. Useiden ulkomaalaislain muutosten avulla on maasta tehty houkutteleva kohde ihmisille, jotka haluavat nostaa elintasoaan ja jäädä maahan, vaikka laillisia perusteita ei oikeuden päätöksellä ole todettu olevan. Miksi otin tämän esiin? Siksi, että nyt kun käsitellään tätä valmiuslakia ja rajan sulkemista, on ilmeistä, että näiden samojen tahojen, jotka ovat näitä ulkomaalaislain vesityksiä tehneet, on erittäin vaikea tehdä päätöstä siitä, että rajalakiin saadaan muutos ja valmiuslaki saadaan ajan tasalle. 
Kuitenkin osittaiset kiitokset tästä hallituksen esityksestä laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain muuttamisesta — osittaiset sen vuoksi, että se olennainen puuttuu. Nyt tänne saliin tuodut pykälät eivät ole kiireellisiä. Turvapaikkahakemuksen vastaanottamisen keskeytyksen mahdollistavat pykälät olisivat olleet kiireellisiä, ja ne on nyt jätetty pois. Sen lisäksi Suomen itsemääräämisoikeutta ei käsittääkseni ole vielä luovutettu Euroopan unionille, saatikka komissiolle. Rajaturvallisuus ja maahantulo ovat sellaisia valtion omaan päätösvaltaan kuuluvia, suvereniteettiin liittyviä asioita, joita ei saa eikä pidä alistaa kenenkään muun arvioitavaksi, saatikka ratkaistavaksi. Hallitus on nyt kuitenkin päättänyt näin toimia. 
Meillä on 1 343,6 kilometriä rajaa epävakaan ja vaarallisen Venäjän kanssa. Maarajaa siitä on 1 289,6 kilometriä. Hallitus ei näemmä kykene tekemään rajojemme turvallisuutta vahvistavia päätöksiä, joilla on kiire. Venäjän diktaattorin oikkuja noudattava nukkehallitus Moskovassa ei tule kyseenalaistamaan Putinin päätöstä ohjata kolmannen maan kansalaisia maamme rajoille. Sehän on jo kerran koettu. Näitä kolmannen maan kansalaisia Venäjällä on miljoonia, osa laillisesti, kolmannen luokan kansalaisen asemassa ja osa laittomasti, vielä heikommassa asemassa, eli sieltä riittää kyllä tulijoita. 
Hallitus on saanut tähän torsoksi jääneeseen esitykseen kirjattua kuljetuspalveluiden tarjoamisvelvollisuuden sekä majoitustilojen pakko-oton. Se osoittaa, missä hallituksen prioriteetit ovat. Kansalaisten perustuslailla suojattuja arvoja hallitus on valmis rajoittamaan, mutta maamme rajaturvallisuus, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä yhteiskunnan toimivuus saavat väistyä muiden maiden ja kolmansien maiden kansalaisten edun tieltä. Hallitukselle tuntuu olevan vaikea ottaa vastuuta siitä, kuinka estetään hybridivaikuttaminen, joka voi ilmetä esimerkiksi välineellistetyn maahanmuuton keinoin. Rajalainsäädäntö ei ole ajan tasalla, eikä valmiuslaki ole ajan tasalla. Sen lisäksi on onnistuttu luomaan säädös liikkumisrajoituksista, joka on niin epäselvä, että lain soveltaminen ja sen noudattamisen valvonta käyvät erittäin vaikeiksi elleivät jopa mahdottomiksi — tosin eihän meillä ole kyllä riittävästi valvontaan kykeneviä virkamiehiäkään. 
On kuitenkin hyvä, että hallitus on vihdoin kuukausien tahimisen jälkeen saanut edes jotakin aikaiseksi valmiuslain uudistamisen osalta. Säätöähän se vielä vaatii, mutta ehkä seuraava hallitus sitten saa uudistuksen päätökseen. On erikoista, että näissä muuttuneissa oloissa uudistukseen puhutaan menevän kolme ja puoli vuotta — se on oikeastaan käsittämätöntä. Nyt oikeusministeriltä vaadittaisiinkin johtajuutta, jotta valmiuslain ja rajalain uudistus nostetaan yhdeksi kärkihankkeeksi ja työt tehdään joutuisammin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-05-03T16:56:39,2022-05-03T17:01:13,Hyväksytty,1.1
2022_48_62,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_63,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valmiuslakia ja asevelvollisuuslakia. Valmiuslain poikkeusolojen määritelmää ehdotetaan täydennettäväksi siten, että määritelmässä otettaisiin nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat. Hallitus ei kuitenkaan ole suostunut tuomaan käsittelyyn sellaista lainsäädäntöä tai pykäliä, joilla oikeasti voidaan vaikuttaa hybridiuhkaan, jos se toteutuu esimerkiksi turvapaikanhakijoita hyväksikäyttäen.
Esityksen tarkoituksena pitäisi olla se, että sillä varmistettaisiin viranomaisten mahdollisuudet vastata tehokkaasti ja oikeasuhtaisesti vallitsevan yhteiskunnallisen tilanteen mukaisiin turvallisuusuhkiin. Hallitus tajusi nämä uhat jo marraskuussa 21, jolloin Valko-Venäjä alkoi käyttämään siirtolaisia hybridivaikuttamisen välineenä ja ohjaili massoja kohti Eurooppaa. Aikaa on ollut siis liki puoli vuotta, mutta silti esitys on pelkkä pintaraapaisu. Oleellinen on jätetty ilmeisen ideologisista syistä pois.
Tulee mieleen: Miten voi olla, että heräätte asiaan vasta nyt? Miten voi olla, että viivyttelette yhä? Kauniita sanoja ja tavoitteita on esityksessä mainittu, mutta se on silti pelkkä raakile. Siitä puuttuvat kokonaan ne pykälät, joilla turvapaikkahakemusten vastaanotto voitaisiin lopettaa tilanteessa, jossa vihamielinen valtio — esimerkiksi nyt Venäjä — pyrkii siirtolaismassoja ohjaamalla vaikuttamaan Suomeen. Eikö näiden pykälien kuuluisi olla jo ihan normaaliaikojenkin lainsäädännössä?
Hallitus toistuvasti vetoaa oikeudellisiin tai ihmisoikeudellisiin perusteisiin, kun se pyrkii perustelemaan tätä puutetta. Useampi Euroopan unionin maa on kuitenkin pystynyt vastaavanlaisia lakeja säätämään, ja ne ovat saaneet käytännössä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hyväksynnän. Haluatteko te viestiä epäluottamusta kolmelle Euroopan valtiolle ja EIT:lle, kun haluatte EU:n luvan sellaisiin toimenpiteisiin, mitä on jo Euroopassa käytetty ja EIT hyväksynyt? [Mikko Kärnän välihuuto]
Arvoisa puhemies! Miksi Suomi ei voisi ottaa mallia niiltä, joilla on asiasta käytännön kokemusta? Missä kohtaa otatte huomioon suomalaisten oikeudet? Kysymys on tärkeysjärjestyksestä, joka hallituksella on täysin nurinkurinen. Sen sijaan esityksestä löytyy kyllä pykäliä suomalaisten kiinteistöjen ja ajoneuvojen haltuun ottamiseksi. On pakko sanoa, että kyllä teillä on erikoiset esitykset.
Kuten kokemus on osoittanut, eräiden turvapaikkaa hakevien palauttaminen kotimaihinsa on paitsi kallista myös erittäin hidasta, osin mahdotonta — tämä kaikki sisäisen turvallisuuden ja suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Ilmeisesti nyt vihreä ideologia kävelee ylitse: kaikki sisään, maksoi mitä maksoi. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!]
Arvoisa puhemies! On enemmän kuin huolestuttavaa, että saamme mediasta lukea ja kuulla, että sisäministeri Mikkonen ja Rajavartiolaitoksen päällikkö, kenraaliluutnantti Kostamovaara puhuvat asiasta ihan eri kieltä. Ministeri Mikkosen mukaan itärajan rajanylityspaikat voidaan jo nyt sulkea tarvittaessa, mutta Rajavartiolaitoksen päällikön mukaan toimivaltuudet eivät anna oikeuksia palauttaa rajanylittäjiä [Mikko Kärnän välihuuto] ilman, että heidän asiansa selvitetään.
Rajavartioviranomaiset eivät voi toimia ilman lainsäädännön muutoksia, eikä lainsäädäntö tunnista hybridivaikuttamista kunnolla. Tärkein väline, eli mahdollisen hybridioperaation välittömän pysäyttämisen mahdollistava työkalu, puuttuu pakistanne täysin. Tässä kohtaa on kysyttävä: onko tämä vihreän puolueen hallituskysymys? Minun on nyt myös pakko kysyä suoraan pohjalaisittain hienostelematta: kumpi puhuu palturia? Kumpikin ei voi olla oikeassa. Kumpi sitten onkaan, on asian selvittyä aivan ehdottomasti osattava vetää johtopäätökset. Tällaisissa asioissa ei voi suoltaa, mitä sattuu.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on syytetty siitä, että me osoitamme hallituksen esityksen puutteita. Meille puhutaan oikeusvaltioperiaatteesta. Hallitus toimii itse huolestuttavalla tavalla periaatteitaan vastaan, kuten hetki sitten toin esiin: puhutaan mitä sattuu, ja lisäksi te kerrotte meille täällä salissa, että voimme tehdä sellaisia päätöksiä, joita nykyinen laki ei salli meidän tekevän. Kysyn, arvoisa hallitus: tätäkö on oikeusvaltioperiaate teidän näkökulmastanne? Te rapautatte valtiopäivien luottamusta ristiriitaisella toiminnallanne.
Me perussuomalaiset vaadimme lait ja pykälät kuntoon, että virkavastuulla toimivat ammattilaisemme voivat tehdä työnsä silloin, kun tilanne sitä vaatii. [Tuomas Kettusen välihuuto] Vastuu on, hallitus, nyt teillä. Ottakaa tämä asia vakavasti ja korjatkaa teille osoitetut puutteet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-03T17:01:18,2022-05-03T17:06:39,Hyväksytty,1.1
2022_48_64,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_65,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen työ valmiuslain päivittämiseksi on tärkeää ja kiireellistä erityisesti nykyisessä turvallisuuspoliittisessa ympäristössä. Hallituksen esityksessä tunnistetaan hyvin erilaisia hybridiuhkia ja poikkeusolojen määrittely on onnistunutta. Esitys ei kuitenkaan anna mitään eväitä välineellistetyn laajamittaisen maahantulon estämiseksi.
Välineellistetty laajamittainen maahantulo tarkoittaa sitä, että vihamielinen toimija käyttää ihmisjoukkoja tai jopa ihmismassoja valtion rajojen ylityksiin kohdemaan hybridivaikuttamiseksi. Tällainen laaja rajanylitys sitoo ja kuormittaa rajaviranomaisia ja vastaanottavan yhteiskunnan turvaverkkoja sekä aiheuttaa suoraa uhkaa väestölle. 
Esimerkkejä välineellistetyn laajamittaisen maahantulon käyttämisestä hybridiaseena on Puolaa ja Baltian maita vastaan Valko-Venäjän toimesta vuonna 2021, Kreikkaa vastaan Turkin toimesta vuonna 2020 ja Suomea vastaan Venäjän toimesta 2015—2016. Näissä tapauksissa välineellistetyt ihmiset olivat lähi-itäisiä siirtolaisia, mutta mikään ei estä muidenkaan joukkojen perusteetonta turvapaikanhakua edes vihamielisen valtion sotilaiden osalta. 
Hallituksen ainoa ratkaisu tällä hetkellä on kuitenkin vain esittää viranomaisille mahdollisuutta ottaa rakennuksia ja kiinteistöjä haltuun sekä velvoittaa kuljetusyrittäjät osallistumaan maahantulijoiden siirtoihin. Kaikkein tärkein ja ensisijainen työkalu eli rajojen sulkeminen ja turvapaikanhakuoikeuden väliaikainen keskeyttäminen loistaa poissaolollaan. Ilman sitä tämä lakiesitys ei ratkaise mitään. Se jopa pahentaa tilannetta sitomalla enemmän viranomaisten ja yhteiskunnan voimavaroja perusteettomiin turvapaikanhakijoihin. 
Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Henriksson on kertonut, että maahantuloa rajoittavaa lainsäädäntöä valmistellaan tästä esityksestä erillisenä. Ministerin mukaan välineellistetyn maahantulon torjuntaan liittyy kansainvälisten sopimusten kannalta vaikeasti ratkaistavia oikeudellisia kysymyksiä. Siksi Suomen tulee vielä selvittää Euroopan komission kanta ja järjestää lausuntokierros. Kanta on hämmentävä, sillä EU:ssa on jo aiemmin luettelemani ennakkotapaukset, joissa Puolan ja Kreikan rajat saatiin suljettua ja turvapaikanhakuoikeutta rajattua ilman, että EU olisi asiaan puuttunut. 
Suomen tapaus ratkesi diplomatian keinoin, joita ei Venäjän viimeaikainen käyttäytyminen huomioon ottaen kannata ehkä odottaa enää vastaisuudessa. Venäjä on jo osoittanut valmiutensa välineellistetyn laajamittaisen maahantulon käyttämiseen hybridiaseena. Se on myös osoittanut Suomen lainsäädännön olevan voimaton pysäyttämään sitä ja sen jatkumisen riippuvan Venäjän myötämielisyydestä. Tämä kaventaa Suomen kansallista itsemääräämisoikeutta ja turvallisuuspoliittista liikkumatilaa. Se antaa avaimet ja ohjaajan paikan kiinteästi Venäjälle. Jos tätä hybridiuhan mentävää reikää ei lainsäädännöstämme saada tilkittyä, on Venäjä ainoa voittaja suomalaisten ja välineellistettyjen ihmisten kustannuksella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-03T17:06:42,2022-05-03T17:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_48_66,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä. Könttä on poissa. — Edustaja Kärnä on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_67,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut varsin ikävää kuunnella tätä populistista julistamista, jota kaikki oppositiopuolueet täällä ovat tänään tehneet. Pidän myös tätä kauhukuvien maalailua tässä tilanteessa, tässä muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa me olemme, edesvastuuttomana. Nämä eduskunnan keskustelut katsotaan Kremlissä erittäin tarkkaan.
Arvoisa herra puhemies! Meillä on maastorajaa Venäjän kanssa yli 1 300 kilometriä. On aivan selvää, että tällaista rajaa ei voida millään kristillisdemokraattien esittämillä esteillä sulkea pitävästi. Aidat voidaan kaataa, aidat voidaan myös ylittää. Tästäkin huolimatta pidän tärkeänä, että tulemme vahvistamaan rajaturvallisuutta rakentamalla aitoja tietyille strategisille alueille. Se on erittäin perusteltua, mutta tällöinkin kyseessä on vain hidaste. Sinne tarvitaan miestyövoimaa, ja mikäli Suomeen tällainen laajamittainen järjestetty maahantulohybridioperaatio kohdistuu, meillä on käsissämme laajamittainen joukkojenhallintaoperaatio. Siitä pitäisi olla huolissaan, kuinka me kykenemme siihen vastaamaan.
Opposition tehtävä on tietysti kirittää hallitusta, mutta nyt, arvoisa oppositio, tämä menee kyllä pikajuoksun puolelle. Kristillisdemokraatit ja kokoomus ovat sisäministeriössä vetovastuussa ollessaan tunnustaneet, että Suomi ei voi irtautua kansainvälisistä sopimuksista yksipuolisesti. Perussuomalaiset tunnustivat myös saman asian hallitusvastuussa ollessaan. On aivan totta, mitä edustaja Ronkainen tuossa äsken totesi ja siteerasi ministeri Henrikssonia: asiaan liittyy isoja oikeudellisia ongelmia. Sen takia tätä asiaa ei ole vielä kyetty vedenpitävästi meidän lainsäädännössä ratkaisemaan.
Mutta kyllä — olkaa huoletta — kuten edustaja Heinäluoma täällä aiemmin hienossa puheenvuorossaan totesi, raja kyllä saadaan kiinni, mikäli niin katsotaan tarpeelliseksi. Vuonna 2015 näin myös tehtiin. Silloin, kun Venäjä päästi ilman matkustusasiakirjoja olevia henkilöitä Suomen rajanylityspaikoille ja paine kasvoi liian korkeaksi, puomit laitettiin kiinni ja rajanylitysliikenne keskeytettiin. Näin voidaan toimia myös tällä hetkellä. Maastorajojen yli tapahtuva laajamittainen maahantulo on sitten toinen kysymys.
Arvoisa puhemies! Olen myös hämmästellyt tässä keskustelussa sitä, että meillä jää huomiotta meidän nykyinen Rajavartiolaitosta säätelevä lainsäädäntö. Tasavallan presidentin määräyksellä saadaan erittäin lyhyessä ajassa yli 10 000 minua solakammassa kunnossa olevaa, hyvin koulutettua sissiä tuonne maastorajalle vastaamaan kaikentyyppisiin tilanteisiin ja uhkiin, mitä sieltä on tulossa. On myös huomattava, että tässä tilanteessa näitä joukkoja voidaan sijoittaa, jos katsotaan, myös hampaisiin asti aseistettuna Ahvenanmaalle, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Tämä on meidän lainsäädännössä todella nerokas pykälä, joka mahdollistaa sen, että kaikkiin uhkiin voidaan reagoida todella lyhyessä ajassa ja sillä tavalla, että kyetään näyttämään, että meillä on voima ottaa vastaan tämäntyyppinen operaatio.
Arvoisa puhemies! Toivoisinkin tähän keskusteluun, että me vähentäisimme tätä populismin määrää, mitä täällä on käytetty. Puhutaan asioilla. Niin kuin edustaja Peltokangaskin tietää, pääsemme tätä asiaa tuolla hallintovaliokunnassa pohtimaan, ja mikäli esityksessä on täydennettävää ja katsomme, että sitä tulee täydentää, niin sitten me teemme nämä tarvittavat täydennykset. — Kiitoksia. [Mauri Peltokangas: Loistavaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-05-03T17:11:08,2022-05-03T17:15:06,Hyväksytty,1.1
2022_48_68,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_69,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää edustaja Kärnää ansiokkaasta puheenvuorosta ja hyvistä nostoista.
Puhemies! Ehkä jatkan tästä, nimittäin lainsäädäntöhankkeista Rajavartiolaitoksen suuntaan. Rajan varautumista ja kykyä vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin parannetaan nyt tarkistamalla Rajavartiolaitoksen toimintavaltuuksiin liittyvää lainsäädäntöä, ja tästähän, arvoisa puhemies, sisäministeriö on nyt asettanut hankkeen, jossa arvioidaan rajavartiolainsäädännön muutostarpeita ja erityisesti tehtävänä on valmistella tarvittavat säädösmuutokset, joilla varaudutaan muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Minun mielestäni on hyvä, että tämä hanke on asetettu, ja kun tässä tämän keskustelun myötä myös ministerikin on luvannut, että tätä selvitetään, niin tässähän on jo hanke käynnissä ja siellä jo varmasti hyvät pohjat luodaan sille, että lainsäädäntöä pystytään vieläkin muuttamaan.
Puhemies! Haluan vielä tähän keskustelun loppuun tuoda esille myös sen, kuinka hallitus kehysriihessä jo toi merkittäviä lisäpanostuksia rajalle ja Rajavartiolaitoksen toimintaan, myös laajamittaisen maahantulon torjuntaan. Rajavartiolaitokselle nimittäin hankitaan välittömästi kriittistä materiaalia, jolla parannetaan valvontakykyä, laajamittaisen maahantulon hallintaa, voimankäyttöä ja suojaa, tilannekuvaa ja johtamista, liikkuvuutta ja toimintavarmuutta ja myös kybersuorituskykyä. Siitä täytyy kyllä kiittää tätä hallitusta, että kehysriihessä nämä tärkeät toimenpiteet otetaan huomioon myös rahoituksen suhteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-03T17:15:07,2022-05-03T17:17:04,Hyväksytty,1.1
2022_48_70,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_71,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä populistisesta julistamisesta, vai kerrotaanko täällä faktoja. Muistan, että eräät kansanedustajat ovat puhuneet jalkapannoistakin, jotka tulevat laittomasti maassa oleville. Ei ole näkynyt eikä kuulunut. Se on totta, että Kreml varmasti seuraa, mitä Suomessa tapahtuu. Mutta kyllä se on ihan tosiasia, että siellä on myös tasan tarkkaan tiedossa meidän lainsäädäntömme heikot lenkit jo tällä hetkellä, vaikkei me niistä keskusteltaisi sanallakaan — se on aivan varma asia.
Katselin tuossa muutama päivä sitten uutisia, ja siellä rajaviranomaiset kyllä selkeästi vakuuttivat, että aidan rakentamisella on vaikutusta ja heillä on jopa valmius se tehdä, kunhan vain ministeriö antaa siihen määräyksen. Toki varmasti edustaja Kärnä tuntee tämän kentän ja tietää, että ihan joka paikassa se ei ole mahdollista. Mutta kyllä sillä hidastava vaikutus on, niin kuin itsekin totesitte, että näin on. [Mikko Kärnä: Näin totesin kyllä!]
Ja sitten, mitä tulee tuohon historiaan, niin kyllä siis 2015—16 laitettiin raja-asemat kiinni. Se on hieman eri asia. Periaatteessa rajathan ovat kiinni, [Tuomas Kettunen: Ne on kiinni!] pitäisi olla koko ajan itsenäisellä valtiolla, mutta se valvontahan on nyt se ongelma tässä. Ja jos me laitetaan se rajapuomi kiinni, niin otetaanko me sieltä miehitys pois vai ei? Jos siellä on miehitys ja sinne tulee yksikin henkilö, joka anoo turvapaikkaa, elikkä saa kontaktin viranomaiseen, niin hän on käytännössä prosessissa. Eli se ei auta yhtään mitään, että puomi laitetaan kiinni, vaan meillä pitäisi olla lainsäädäntö, että me emme ota vastaan niitä turvapaikkahakemuksia. Se on ainoa, mikä tähän minun henkilökohtaisen näkemykseni mukaan tehoaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-03T17:17:04,2022-05-03T17:19:10,Hyväksytty,1.1
2022_48_72,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_73,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Ronkaiselle rakentavastakin puheenvuorosta. On aivan totta, että rajanylityspaikat ja maastoraja ovat eri asioita, mutta haluan korostaa sitä, että mikäli Suomen valtio toteaa, valtioneuvosto yhdessä presidentin kanssa, että Suomeen kohdistuu tällä hetkellä vihamielinen operaatio, niin meillä ei ole siinä tilanteessa mitään velvollisuutta alkaa ottamaan vastaan turvapaikkahakemuksia. Tätä myös ministeri Henriksson yritti korostaa vastauksissaan.
Pidän tietysti tärkeänä, että oikeusvaltiossa me toimimme lakien ja pykälien mukaan, mutta kuten todettua, tässä asiassa on monia haasteita. On erittäin vaikeaa, että Suomi alkaisi kirjoittaa suoraan lainsäädäntöä, joka olisi esimerkiksi Geneven sopimuksen vastainen. Mutta silloin, kun poikkeustila tulee, silloin aivan kaikki sopimukset, aivan kaikki sitoumukset eivät päde, ja tämän varmasti edustaja Ronkainenkin ymmärtää. 
Tästä aita-asiasta olen täsmälleen samaa mieltä. Me tarvitaan lisää aitoja sellaisille alueille, jotka ovat kriittisiä — Rajavartiolaitos tietää nämä alueet — ja tuen kyllä voimakkaasti sitä, että sinne määrärahoja myös myönnetään, mikäli RVL tällaista rakentamista esittää. Rajaturvallisuutta täytyy määrätietoisesti lisätä. 
Mutta haluan edelleen palauttaa mieliin sen, että vuonna 2015, 2016, kun meille suuntautui paperittomia henkilöitä hakemaan turvapaikkaa, jolloin Venäjä, silloin jo, petti kaikki sopimukset, mitä oli yhdessä sovittu, niin me kykenimme sen rajan sulkemaan silloin, kun se paine kasvoi liian suureksi, ja näin kyetään tekemään myös tällä hetkellä.
Toivon todella, niin kuin sanoin, hyvää käsittelyä tälle asialle hallintovaliokunnassa. Mikäli löydämme sieltä sellaisia asioita, joita voimme vielä lainsäädännöllä tässä yhteydessä tarkentaa, niin ne täytyy tarkentaa. Palautan edelleen mieliinne rajajoukot, jotka voidaan tasavallan presidentin määräyksellä, tahtotilalla, käskyttää toimintaan erittäinkin lyhyellä varoitusajalla. Se on nerokas järjestelmä, ja on hyvä, että meillä on sellainen olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-05-03T17:19:11,2022-05-03T17:21:18,Hyväksytty,1.1
2022_48_74,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_75,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan muutamalla sanalla tähän, arvoisat keskustan edustajat, kun täällä on nyt tullut semmoisia puolilupauksia, että hallitus tuo pikaisella aikataululla — niin kuin taisi oikeusministerikin mainita, että on tulossa — nämä tarkennukset. Jäämme niitä odottamaan, en tosin pidätä hengitystä.
Mutta joo, olen siinä mielessä samaa mieltä edustaja Kärnän kanssa, että tosiaankin meillähän on tämä viimesijainen mahdollisuus: tasavallan presidentti saa joukot liikkeelle hyvinkin nopeasti. Mutta itse henkilökohtaisesti toivon, että emme koskaan joudu siihen tilanteeseen, että tasavallan presidentti joutuu tämän tekemään, koska me tiedämme silloin molemmat, missä tilanteessa me olemme.
Meidän näkökulmastamme tämä lainsäädäntö pitäisi saattaa jo hyvin ennalta, näin rauhanajan tilassa, sellaiseen säveleen, että kun sieltä mahdollisesti alkaa tällainen pieni hybridivaikuttamisen siemen nousemaan, niin me pääsemme siinä kohtaa tarttumaan kiinni ja sanomaan että ei, tämä ei toimi. Ja lähinnä haen sitä myöskin sitä kautta, että niin kuin tässä mainitsitte juuri, että Kreml kuuntelee tarkkaan, mitä täällä puhutaan, niin olisihan se Kremlillekin hyvä viesti, että meidän lainsäädäntömme on siltä osin kunnossa, että turha tulla tänne kokeilemaan. Tästä varmasti olemme täysin samaa mieltä, kuten varmasti myöskin hallintovaliokunnassa näin ajatellaan — toivon mukaan näin.
Oikeastaan tähän en sano muuta kuin että toivon myöskin asialle hyvää käsittelyä. Ja kuten salissa tuli ilmi, että mikäli tässä kohtaa voimme lisätä valiokunnan kautta määrättyjä parannuksia, niin olen siihen täysin valmis, täysin rinnoin valmis tekemään ne parannukset yhteistyössä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-03T17:21:18,2022-05-03T17:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_48_76,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_77,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ronkaiselle en ehtinyt äsken vielä vastata niistä jalkapannoista. Ne on tosiaankin kirjattu tuonne hallitusohjelmaan, ja olen itse ollut luottavainen, että tämä asia toteutettaisiin. Olen edelleenkin tietysti luottavainen, että jotakin näiden kanssa tapahtuisi, mutta hivenen on tietysti toivo jo hiipunut, kun tässä nyt eletään tätä hallituskauden loppupuolta. Mutta se oli tärkeä kirjaus, joka sinne kirjattiin. Ja mikä sitten seuraava hallituspohja onkaan — ovatko siellä perussuomalaiset mahdollisesti — niin suosittelen ottamaan tästä vaarin, tämä on tärkeä asia, että vietäisiin se sitten sitä kautta viimeistään maaliin, jos nyt ministeri Mikkonen ei muilta kiireiltään ehdi tätä asiaa tuoda tänne eduskunnalle käsittelyyn.
Edustaja Peltokankaalle vielä kiitoksia hyvästä puheenvuorosta. Olen aivan samaa mieltä, että on tärkeää, että me annamme sen signaalin sinne Kremlin suuntaan, että tänne ei kannata tulla yrittämään. Voisin kuitenkin katsoa, että meillä on jo tällä hetkellä sellaiset valmiudet, että voimme sanoa, että ei kannata tulla yrittämään, mutta vielä voimme tästä edelleenkin parantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-05-03T17:22:55,2022-05-03T17:24:00,Hyväksytty,1.1
2022_48_78,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_79,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä ottaa puheenvuoron, kun opposition suunnalta tuli muutama puheenvuoro katsoen, ettei hallitus kykenisi tekemään toimenpiteitä: tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille, kuinka Rajavartiolaitoksen suorituskykyä nyt vahvistetaan merkittävällä lisärahoituksella, mikä kehysriihessä tuli. 
Sitten toinen huomio: Oppositiopuolueitten puheenvuoroista tuli semmoinen mielikuva, että jotenkin viranomainen ei olisi ajan tasalla tuolla rajalla. No, Raja yhdessä sidosryhmien kanssa harjoittelee usein tämmöisiä vastaavanlaisia tilanteita varten, yhteistyössä muun muassa rajaseutukuntien kanssa, ja sitä viranomaisten harjoittelutyötähän tehdään koko ajan — viime viikolla esimerkiksi Kainuussa. Nyt jos ja kun tätäkin keskustelua kansalaiset kuuntelevat, niin haluan muistuttaa tästä, jottei jää mitään mielikuvaa, etteikö oltaisi valmiina. Nimittäin koko ajan rajalla ollaan valmiina ja valmistaudutaan kaikkeen toimintaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-03T17:24:00,2022-05-03T17:25:21,Hyväksytty,1.1
2022_48_80,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_81,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on täysi luotto meidän rajaviranomaiseen ja Rajavartiolaitoksen toimintaan, [Mikko Kärnä: Hyvä!] ja tämä lisärahoitus on äärimmäisen hyvä asia — siinä ei ole mitään epäselvää, sitä ei voi vastustaa missään tapauksessa. Se vaan, mikä tässä minua ihmetyttää, on se, että kun rajaviranomaiset itse sanovat, että lainsäädännössä on puutteita, niin se on se, mihinkä tässä yrittää puuttua.
Ja tässä edustaja Peltokangas sanoi hyvin: tällä on ennaltaehkäisevä vaikutus. Ihan sama kuin me puhutaan vaikka Natosta ja sen artikla 5:stä, niin silläkin on — toivotaan ainakin, että sillä on — tietty ennaltaehkäisevä vaikute, eli pelotevaikute. Ihan samalla lailla näen tässä, että jos meillä on lainsäädäntö jo normaalioloissa siinä mallissa, että voidaan sanoa, että ei tänne kannata tulla — toki näinhän me sanomme joka tapauksessa — niin näkisin sen äärimmäisen hyvänä, että se olisi lainsäädännössä selkeämpänä.
Täytyy vielä nostaa edustaja Kärnän jalkapanta-asia. Kirjauksenahan se oli aivan mahtava, ja olisin itsekin toivonut, että se olisi mennyt maaliin asti, mutta nyt näyttää tosiaan siltä, että tämä hallituskausi loppuu ja ministerillä on tällä hetkellä niin paljon muita kiireitä ollut jo tämän kolme vuotta, että ei ole kerennyt siihen perehtyä, mutta toivottavasti seuraava hallitus ottaa sitten tästä kopin. — Kiitos. [Mikko Kärnä: Loistavaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-03T17:25:21,2022-05-03T17:27:06,Hyväksytty,1.1
2022_48_82,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_83,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä tällaisena lyhyenä vastauspuheena tuohon edustaja Kettuselle, ettei varmasti jää kenellekään epäselväksi: niin perussuomalaiset kuin itse henkilökohtaisestikin luotan siis sataprosenttisesti meidän Rajavartiolaitokseen kuten myös mahdollisissa hybridivaikuttamistilanteissa ensivasteen antavaan poliisiin, ja tästä ei ole minkäännäköistä epäselvyyttä. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Ehkä tästä johtuen myöskin kumpuaa se huoleni näistä määrätyistä pykälistä, joita kaipaan, mutta kuten tässä keskustelussa on tullut ilmi, ne ovat sitten tulossa sieltä.
Tartun myöskin sen verran kehuskellen tähän edustaja Kärnän jalkapanta-asiaan, että pidin sitä itsekin aivan loistavana kirjauksena. Toivonkin myös, niin kuin tässä salissa tällä hetkellä hyvinkin vallitsee yksimielisyys siitä, että jospa mahdollisesti vielä loppukaudella aikaa tulisi — tosin näyttää siltä, että meillä on hyvin paljon kiirettä, että aikaa ei tule — sisäministerille käsitellä tätä asiaa, mutta kenties sitten seuraava hallitus ottaa tämän topakasti. Muistan kyllä sitten seuraavaa hallitusta kannustaa — siis olin talossa tai en — siitä edustaja Kärnän hienosta kirjauksesta, niin että tämä toteutettaisiin tuonnempana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+13.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-03T17:27:07,2022-05-03T17:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_48_84,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä kohtaa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Henriksson, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_85,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla muutetaan osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia etäosallistumisen helpottamiseksi ja etäkokousten sallimiseksi.
Tavoitteena on parantaa osakkaiden ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Etäkokouksena voidaan pitää yhtiökokous, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Etäkokous pidetään kokonaan etänä ilman kokouspaikkaa. Etäkokouksessa osakkeenomistajajäsen tai edustajiston tai valtuuston jäsen voi käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana etänä ja puheoikeutta on voitava käyttää suullisesti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T14:48:22,2022-05-03T14:49:26,Hyväksytty,1.1
2022_48_86,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies! Korona toi mukanaan paljon ikävää, mutta toisaalta otimme myös monessa asiassa kehitysaskelia. Yksi näkyvimmistä arkielämää koskevista muutoksista oli etäyhteyksin toteutettava kokoustaminen. Opimme, että monta asiaa voidaan hoitaa ilman vaivalloista matkustamista ja pakollista fyysistä läsnäoloa. On hienoa, että voimme taas tavata kasvokkain, mutta täysin samaan vanhaan ei kannata enää palata. Pitkät kulkemiset tunnin infopalavereihin tai rutiininomaiseen tapaamiseen ovat monella tapaa näppärämminkin hoidettavissa.
Etäkokouksissa on toki omat ongelmansa vanhoine käsineen ja katkeilevine yhteyksineen, mutta etäkokoukset ovat kuitenkin parantaneet tilannetta korkeampana osallistumisasteena ja pienempinä aikatauluhaasteina etenkin pitkämatkalaisille. Fyysiselle läsnäololle on aikansa ja paikkansa esimerkiksi monenkeskisissä neuvotteluissa tai salassa pidettäviä asioita käsiteltäessä. On kuitenkin selvää, että asioiden hoito, aito tutustuminen ja usein myös yhteinen ymmärrys myös puoltavat kohtaamista. Siitäkin huolimatta on myös paljon teknisiä kokouksia, missä käsiteltävät asiat voidaan kyllä hyvin hoitaa etäyhteyksin.
Puhemies! Nykyisellään väliaikainen poikkeama, joka mahdollistaa etäkokoukset, on siis voimassa kesäkuun loppuun asti. Opittujen hyvien käytänteiden jatkaminen vaatii siis lakimuutoksen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia sekä osuuskunta- ja yhdistyslakia niin, että sallitaan etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistysten ja valtuutettujen kokoukset.
Puhemies! Tämä kaikki on kovin järkevää. Valinnanmahdollisuuksien lisääminen tämänkaltaisessa toiminnassa on kyllä hyvää kehitystä. Koronaa ei ole juurikaan syytä kiitellä, mutta tämän se kyllä meille opetti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-03T14:53:14,2022-05-03T14:55:49,Hyväksytty,1.1
2022_48_87,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Muistutan arvoisia edustajia siitä, että täysistunnon ollessa kesken on täysistuntosalissa valokuvaaminen kielletty. — Edustaja Heinonen. [Ben Zyskowicz: Hänestäkö puhuitte?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_88,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset ministeri Henrikssonille hyvästä esityksestä. Osakeyhtiölain ja näiden muiden tässä käsittelyssä olevien lakikohtien muutos, jossa lisätään etäkokous- ja etäosallistumismahdollisuus lainsäädäntöön, on tervetullut.
Oikeastaan ainoa, mitä itse olen näiden etäkokousten kohdalla nyt jäänyt pohtimaan, on se, että mikä on syy järjestää etäkokous tai olla järjestämättä. Tässä tietyllä tavalla tuotiin esille ministerin ja edustajakollegoiden puolelta sitä, että on etäisyys osallistua: on helpompi osallistua esimerkiksi tieosuuskunnan tai tienhoitokunnan tai jonkun muun kokoukseen kauempana, kun sen voi hoitaa etänä. Mutta sitten voimme tulla siihen tilanteeseen, että tätä käytetäänkin tietyllä tavalla myös vallankäytön välineenä, eli käytetään etäkokousta joko sen takia, että saadaan kokoukseen osallistumaan tietyllä tavalla ajattelevia ihmisiä, tai ei järjestetä etäkokousta sen takia, että he eivät pääse osallistumaan tähän kokoukseen. Tällaisiakin esimerkkejä on nyt jo nähty, ja olen saanut viestiäkin niistä, että esimerkiksi yksittäisen jäsenen vaikkapa koronakaranteeni ei ole antanut aihetta siihen, että oltaisiin ryhdytty järjestelemään poikkeusjärjestelyjä, mutta puheenjohtaja on sen käyttänyt hyödyksi. Ja silloin tietysti, jos ollaan tilanteessa — mikä voi olla esimerkiksi asunto-osakeyhtiöissä useinkin edessä — että on äänestystilanteita ja päätöksenteko vaatii äänestystä, niin voidaan tulla siihen tilanteeseen, että onkin ratkaisevaa, otammeko me vastaan ne kauempana asuvat etäosallistujat tai vaikkapa liikuntarajoitteiset, jotka eivät pääse osallistumaan siihen.
Sen takia itse olisin jopa valmis miettimään näiden kyseisten tahojen kohdalla, että tämä etämahdollisuus, sen käyttäminen tai käyttämättä jättäminen, ei olisikaan tällainen tietyllä tavalla vähän niin kuin vallankäytön väline, vaan se voisikin olla velvollisuus. Toivon, että kun tämä lainsäädäntö nyt tässä mallissa todennäköisesti säädetään, niin kun siihen tehdään jossain vaiheessa jonkinlainen tarkistus ja vähän selvitetään, miten laki on toiminut, niin voisi olla 2020-lukua tehdäkin jopa velvollisuus siitä hybridistä, että kokoukseen pitäisi voida osallistua aina myös etäyhteyttä käyttäen. Silloin tätä mahdollisuutta ei voitaisi käyttää kyseenalaisella tavalla myös vallankäytön välineenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-03T14:55:55,2022-05-03T14:59:04,Hyväksytty,1.1
2022_48_89,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_90,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pandemiavuodet ovat totuttaneet monet etäkokouksiin, ja on erinomainen asia, että lakeja nyt pysyvästi päivitetään, jotta muun muassa erinäisten yhtiökokousten ja edustajistojen kokousten pitäminen etäyhteyksin myös jatkossa mahdollistuu. Etäkokousmahdollisuushan on koronapandemian aikana ollut käytössä määräaikaisella lainsäädännöllä, ja se on havaittu toimivaksi ja helpottavaksi ratkaisuksi. Myös hybridikokousmahdollisuus on luonteva ja tarpeellinen. Ihmisten elämä on yhä liikkuvampaa, ja etämahdollisuus lisää mahdollisuuksia osallistua. Liikkuvan työn tai muun elämäntilanteen takia ihmisillä ei aina ole mahdollisuutta olla fyysisesti paikalla jokaisessa tapaamisessa. Nykyteknologian ansiosta tämä ei ole välttämätöntä. Etäkokouksen edellytyksenä lakiehdotuksessa on määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-03T14:59:04,2022-05-03T15:00:15,Hyväksytty,1.1
2022_48_91,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Edustaja Kalmari, edustaja Kalmari ilmeisesti etänä eli poissa. — Edustaja Pelkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_92,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Läsnä. — Tätä esitystä on odotettu, ja tämä on tärkeä ja erittäin tarpeellinen uudistus. Toivottavasti — itse siis erityisesti toivon sitä — tämä lisää erityisesti asunto-osakeyhtiöissä osakkaiden kiinnostusta perehtyä yhteisiin asioihin, niistä päättämiseen ja oman kortensa kekoon kantamiseen. Mutta huomioon on otettava se Kiinteistöliitonkin huomioima tärkeä asia, että osakkeenomistajien valmiudet etäosallistumispalveluiden käyttöön vaihtelevat hyvin paljon alueellisesti johtuen ikääntyneen väestön osuudesta. Kiinteistöliittohan on helmi—maaliskuussa 21 tehnyt kyselyn, jonka palautteen perusteella suurilla kaupunkialueilla valmiudet arvioitiin olevan kahdessa kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja muilla alueilla yhdessä kolmasosassa asukasosakeyhtiöistä. Eli osallistumisvalmiuksien parantaminen on myös erittäin tärkeää kaikilla mahdollisilla tavoilla.
Kuten tässä hallituksen esityksessä todetaan, etäosallistumisen tarjoaminen voi lisätä kokousosallistumista sekä osaltaan parantaa päätösten laatua ja osakkaiden sitoutumista näihin päätöksiin, mitä pidän erittäin tärkeänä, mikä taas puolestaan voi parantaa myös asumisviihtyisyyttä. Luonnollisesti etäosallistumisen tarve kasvaa sijoitusasuntojen määrän lisääntyessä ja asumisen monipaikkaisuuden yleistyessä.
Kaiken kaikkiaan erittäin tarpeellinen esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-05-03T15:00:15,2022-05-03T15:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_48_93,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_94,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä uusia lakeja tehdään sitä mukaa kuin yhteiskunta kehittyy ja tekniikka kehittyy. Lainsäädännönhän pitää olla ajan tasalla, jotta pystytään tekemään lainvoimaisia päätöksiä. Kun osakeyhtiöissä ja muissa tällaisissa yhteisöissä aloitetaan käyttää etäyhteyttä päätöksenteon tämmöisenä teknisenä apuna, se on hyvä asia, mutta eduskunnassa olen puhunut monessa muussa asiassa tästä samasta ongelmasta, kun tähän maahan ei vain saada sitä luotettavaa valokuitutekniikkaan perustuvaa nettiyhteyttä kaikkialle Suomeen. Se on kyllä kansallinen häpeä, että me puhumme samaan aikaan kehittymisestä, kehittämisestä ja samalla tietoisesti pidämme tietyt seutukunnat täysin ulkona tällaisesta mahdollisuudesta, jotta olisi nopeat nettiyhteydet, koska nettiyhteyksien takanahan tietenkin ovat nämä tällaiset kokoukset, mistä nyt puhumme, sitten tulevat olemaan terveydenhuolto, kauppa, pankkitoiminta, liiketoiminta, yksityinen elämä, televisiot — vuonna 25 muistaakseni lopettaa Digita antennitekniikkaan perustuvan lähetyksen toimittamisen Suomen televisioihin, jolloin pitää olla joku muu yhteys kuin tämä perinteinen yhteys, johon olemme tähän asti tottuneet.
Elikkä tähän asiaan, arvoisa ministeri, kun te istutte siellä oikeusministeriössä ja valvotte ansiokkaasti suomalaisille tärkeitä asioita, niin että lainsäädäntö on ajan tasalla, voisitte kiinnittää entistä terävämmin huomiota, siihen, että laajakaistayhteyksien kuntoon saaminen koko maassa on myös oikeusturvakysymys. Nyt kun esimerkiksi kokouksia pidetään, niin minulla kotonani Ilomantsissa se ei ole ongelma. Meillä on 100 megabittisekunnin laajakaistayhteys valokuitutekniikkaan perustuen. Sen nopeuden saa laajennettua 10 eurolla, 20 eurolla 1 000 megabittisekuntiin, yhteen gigabittisekuntiin. Eli se toimii, mutta se on hyvin, hyvin rajallinen vielä monella paikkakunnalla. Se maksaa toki rahaa, mutta jos halutaan tätä maata kehittää aidosti, esimerkiksi terveydenhuoltoa, niin ilman tätä nopeaa laajakaistayhteyttä se ei onnistu. 
Mitä tulee sitten tähän hallituksen esitykseen, jota ministeri äsken ansiokkaasti esitteli, niin tärkeintä minun nähdäkseni on se, että kun tehdään esimerkiksi osakeyhtiöissä päätöksiä yhtiökokouksessa, niin sen kyllä pitää sitten olla aukottomasti oikein tehty päätös, että kaikilla on se mahdollisuus ollut osallistua. Tässä laissa, niin kuin ministeri mainitsi ja edustaja Esko Kivirantakin taisi omassa puheenvuorossaan viitata siihen, jos puheenjohtaja katsoo, että joku yhtiön osakas ei ole saanut yhteyttä ylläpidettyä riittävän hyvällä tasolla eikä ole tietoinen, mitä tapahtuu, puheenjohtajalla on oikeus katkaista kokous. No, se on sitten varmaan tuomioistuimen asia: jos vaikka isoja rahoja jaetaan ja joku jää paitsi tai tehdään väärä päätös, niin sitten varmaan käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa ratkaistaan, onko tämä asia mennyt oikein. 
Iso viesti minulta on se, että nyt pitää saada vihdoin ja viimein laajakaistayhteydet tässä maassa kuntoon. Näin ei kerta kaikkiaan voi jatkua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-03T15:01:49,2022-05-03T15:04:48,Hyväksytty,1.1
2022_48_95,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_96,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa edellisen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä peräsin tänne niitä esityksiä, jotka olisivat sellaisia, että kaikki niitä kannattavat, ja tämä on varmasti sellainen. Kyllä tässä täytyy oikeusministeri Henrikssonia kiittää ehdottomasti siitä, että on hyvä, että tässä koronan jälkeisessä ajassa hyödynnämme niitä teknologian meille tuomia mahdollisuuksia ja otamme kaiken sen opin käyttöön tällaisesta etä‑ ja hybridityöskentelystä, mitä tässä pandemian aikana olemme saaneet. Tässä kyllä oikeusministeri on tehnyt hyvää valmistelutyötä, ja tämä on kannatettava esitys, ja valiokunnassa hyvillä mielin varmasti sitten tätä käsitellään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-03T15:04:48,2022-05-03T15:05:38,Hyväksytty,1.1
2022_48_97,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Nyt vielä edustaja Niemi ja sen jälkeen ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_98,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on suorastaan loistava. Ikävä kyllä se on koronan mukanaan tuoma, mutta toivottavasti koronasta pääsemme eroon. Itse olen tuolla Tampereella kahdenkin kerrostaloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, ja olemme jo jatkuvasti pitäneet joko täysiä Teams-kokouksia tai hybridikokouksia. Mutta nyt mietin sellaista asiaa, että varsinkin tuossa toisessa taloyhtiössä, missä olen, on myöskin aika paljon seniori-ihmisiä. Heillä ei ole välttämättä yhteysmahdollisuutta. Millä tavalla tämä kohta siinä laissa tulee sitten käsitellä, jos jotkut ihmiset sanovat, että ei heillä ole mahdollisuutta osallistua tähän kokoukseen, kun ei heillä ole tämmöistä tietokone-, Teams-yhteyttä taikka mitään? Voidaanko siitä huolimatta sitten jollakin tavalla pitää näitä Teams-kokouksia? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-03T15:05:39,2022-05-03T15:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_48_99,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Ja ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_100,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos edustajille hyvin rakentavasta ja myönteisestä palautteesta. On juuri niin kuin moni teistä toi esille, että tämä esitys on tulos siitä, että olemme koronapandemian aikana joutuneet tekemään asioita toisella tavalla. Ja ei mitään niin pahaa, ettei tulisi myös mitään hyvää siitä, ja tämä on yksi esimerkki siitä.
Tämän lain tarkoituksena ja tavoitteenahan on parantaa osakkaitten ja jäsenten mahdollisuuksia osallistua kokouksiin, niin kuin tässä on tullut esille. Ja kyllähän tämä merkittävällä tavalla niitä parantaa. Se on aivan eri asia tulevaisuudessa, kun voidaan järjestää hybridikokouksia, niin että on mahdollisuus olla paikan päällä mutta on myös mahdollisuus osallistua vaikkapa sitten Teamsin kautta. Ja tässä tuli esille myös kysymys siitä, miksi tämä ei olisi pakollista. No, se on myös niin, että mitä tulee meillä esimerkiksi yhdistyksiin, niin yhdistyksissä jäsenet päättävät ja ei olisi oikein demokratian mukaista mennä säätämään laissa, että yhdistyksen pitää tehdä tietyllä tavalla. Sen takia tässä yhdistyksiä ei haluta pakottaa mihinkään vaan annetaan heille mahdollisuus.
Sitten mitä tulee esimerkiksi suurten ja pienten pörssiyhtiöiden ja näiden osakkaiden valmiuksiin, niin ne ovat erilaisia, ja näihin yhtiökokouksiin tarvittavat järjestelyt ovat vielä kehitysvaiheessa. Voi sanoa näin, että valmisteluvaiheessa oli yhtenä vaihtoehtona esillä hybridikokousten järjestämisvelvollisuus vähemmistön vaatimuksesta tällaisissa yhtiöissä, mutta tämä vaihtoehto ei saanut laajaa kannatusta lausuntokierroksella. Sen takia se ei ole mukana.
Mutta sitten tähän kysymykseen sellaisesta henkilöstä, jolla ei ole yhteyksiä tai joka ei pysty osallistumaan. Tässä etäosallistumisessahan voi myös käyttää avustajaa, ja sitten on se fyysinen kokous paikan päällä, eli kyllä tässä asunto-osakeyhtiöille annetaan niitä työkaluja.
Ja sitten, edustaja Hoskonen, olen samaa mieltä siitä, että on tärkeää, että saadaan laajakaista kattamaan vielä paremmin koko maata, ja sen eteen kyllä hallitus myös tekee töitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T15:06:48,2022-05-03T15:09:21,Tarkistettu,1.1
2022_48_101,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_102,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että ennakkoluulottomasti olette mennyt siihen suuntaan, mihin maailma muuttuu. Tällä lakiesityksellä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, kun turhat liikkumiset vähenevät. Monestihan erilaisiin kokouksiin on saatettu kulkea ihan toiselle puolelle Suomea yhden kokouksen takia, mutta nyt se voidaan hoitaa modernimmalla tavalla. Kiitän myös siitä, että se koskee kaikkia osakeyhtiöitä, asunto-osakeyhtiöitä, niin osuuskuntia kuin yhdistyksiäkin. Ja olen täysin samaa mieltä siitä, että kuitenkin näillä, esimerkiksi yhdistyksillä, pitää olla oma päätösvalta siitä, miten he tätä toteuttavat, ja on varmasti sellaisiakin pieniä yhdistyksiä, joissa ei ole järkevää aina näin toimia, mutta nyt tämä lainsäädäntö antaa pohjan valita, mikä kulloinkin on paras ratkaisu. Mitä enemmän menemme tämäntyyppiseen käytäntöön, tämä samalla mahdollistaa entistä paremmin sellaisen yhteiskuntarakenteen muodostumisen, mitä ihmiset itse toivovat. 
Korona-aikana huomattiin, että ihmisillä oli mielekästä asua esimerkiksi kakkosasunnon paikkakunnilla, ja se toi elinvoimaa näille paikkakunnille. Jos ajatellaan nyt vaikka ihan turvallisuudenkin kannalta vaikkapa Itä-Suomea, niin on hyvä, että ihmiset voivat olla merkittävissäkin töissä osin kotoa käsin tai hoitaa erilaisia velvollisuuksiaan. Minusta Suomi on niin kaunis ja hieno maa, että on hienoa, että erilaisia asioita voi tehdä myös etäyhteyksillä. Se vain vaatii sen, minkä jo edustaja Hoskonen nosti esiin, että laajakaistayhteyksien tulee toimia. 
Kiitos tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-03T15:09:21,2022-05-03T15:11:27,Hyväksytty,1.1
2022_48_103,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_104,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti yksi lisäys edelliseen puheenvuorooni. Tuttu tosiasia on se, että tällaisilla taajama-alueilla ja siellä, missä on paljon ihmisiä, markkinathan hoitavat tämän laajakaistayhteyden yleensä edullisesti näille asiakkailleen. Mutta maaseutuolosuhteissa harvaan asutulla alueella, haja-asutusalueella, tätä mahdollisuutta ei ole. 
Kotikunnassani rakennettiin laajakaistayhteys. Kunta oli siinä aktiivinen, ja se onnistui. Kunta otti toki siinä riskin, mutta se varmasti kannatti. Tähän pitää kiinnittää valtiovallan huomiota. Markkinaehtoista laajakaistaa, nopeaa laajakaistayhteyttä koko maahan ei saada, mutta valtiovallan pitää kantaa vastuu, että se pitää huolen kaikista suomalaisista, ja tässä on aivan erinomainen mahdollisuus siihen. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-03T15:11:28,2022-05-03T15:12:11,Hyväksytty,1.1
2022_48_105,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään se 30 minuuttia tässä alkuvaiheessa. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_106,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunnalle on toimitettu kuluttajansuojalain muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksellä vahvistetaan kuluttajansuojaa, ja sen tarkoituksena on selkeyttää kuluttajan henkilöön kohdistuvissa palveluissa kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan oikeuksia ja velvollisuuksia palvelun viivästys- ja virhetilanteissa.
Kuluttajansuojalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 9 a luku eräistä henkilöön kohdistuvista palveluista. Luvun soveltamisalaan kuuluvia palveluja olisivat elinkeinonharjoittajien kuluttajille tarjoamat terveys- ja sosiaalipalvelut, varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, ulkonäköön kohdistuvat palvelut, liikunta- ja muut hyvinvointipalvelut, elämyspalvelut, vapaa-ajan kurssit, juhla- ja ravintolapalvelut sekä taksiliikenteen palvelut.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-03T15:12:47,2022-05-03T15:13:52,Hyväksytty,1.1
2022_48_107,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys toteuttaa hallitusohjelman kirjauksen siitä, että kuluttajansuojaa ajantasaistetaan etenkin palvelujen osalta. Selvää on, että kuluttajansuojan tulee olla kattava niin tavaroiden kuin palvelujen osalta. Riitatilanteissa pelisääntöjen tulee olla mahdollisimman selkeitä.
Lakiehdotus vastaa olemassa olevaan tarpeeseen henkilöön kohdistuvien palvelujen kohdalla. Näillä tarkoitetaan ehdotetussa laissa terveys‑ ja sosiaalipalveluja ja varhaiskasvatus‑ ja koulutuspalveluja, ulkonäköön kohdistuvia palveluja, liikunta‑ ja muita hyvinvointipalveluja, elämyspalveluja ja vapaa-ajan kursseja, juhla‑ ja ravintolapalveluja sekä taksiliikenteen palveluja. Esityksen tavoitteena on selkeyttää kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan oikeuksia ja velvollisuuksia palvelun viivästys‑ ja virhetilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-03T15:17:26,2022-05-03T15:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_48_108,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_109,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuluttajansuoja on Suomessa kutakuinkin vahva, mutta tosiasia on, että palveluitten osalta se ei ole ollut niin selkeä. Itsellänikin on ollut monia tilanteita, joissa olen auttanut jotakuta selvittämään esimerkiksi vakavan sairastumisen vuoksi palvelun perumista tai tämäntyyppisiä, ja kyllä niistä aika haasteellista on ollut päästä sopimukseen. Voi sanoa, että ehkä tämä asema on auttanut sitten, että sopimukseen on päästy, mutta kuvittelisin näin, että tavallinen yksinäinen kuluttaja yleensä on jäänyt altavastaajaksi, eli on todella hyvä, että tämä asia nyt sitten huomioidaan. 
Samoin sitten palvelujen osalta niinkinpäin, että on itsestäänselvää, jos vaikka meillä on remontti käynnissä ja sinne tilataan tuotteita, vaikkapa keittiökalusteet, ja kun ne eivät saavu ja remontti ei etene, niin siitä voidaan vaatia reklamaatiota. Palvelujen osalta ne ovat toki monesti pienempiä, mutta ei ole tämäntyyppisiä malleja ollut, jolloin tämä on ihan hyvä selkänoja kuluttajalle lähteä hakemaan omia oikeuksiaan. Tästä varmaan sitten muodostuu se käytännön oikeuskäytäntö ja se taso, millä mennään, mutta tässä on selkeästi ollut puutteita. Ihan hyvä, vaikka tämä on pieni uudistus, että tähän nyt puututaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-03T15:18:38,2022-05-03T15:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_48_110,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajansuojalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 48/2022 vp,Näin. — Ja nyt ei ole enempää pyydettyjä puheenvuoroja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_111,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_48_112,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi postilain muuttamisesta ja sen väliaikaisesta muuttamisesta. Tämän esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. Lisäksi esitetään, että otettaisiin käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu toimiva viestintä ja tiedonvälitys. Tämän mukaisesti esityksen tavoitteena on turvata postipalveluiden oikeudenmukainen saatavuus koko maassa postilain mukainen yleispalveluvelvoite säilyttäen.
Valtioneuvoston kanslia asetti 14. tammikuuta 2020 ministeriöiden välisen työryhmän arvioimaan posti- ja jakelumarkkinan nykytilannetta, tulevaisuudennäkymiä ja muutostarpeita. Tämän valtiosihteereiden työryhmän tehtävänä oli selvittää kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.
Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 26. elokuuta 20. Sen keskeisimmät ehdotukset olivat yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirtyminen kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun koko maassa sekä postilaissa yleispalvelun tarjoajalle säädetyn hankintamenettelyn uudelleentarkastelu. Loppuraportissa edellytettiin, että tähän kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun koko maassa voidaan siirtyä sillä ehdolla, että samanaikaisesti niillä haja-asutusalueilla, joilla ei kaupallisin ehdoin toteudu tilattujen sanomalehtien varhaisjakelu, otetaan käyttöön määräaikainen tiedonvälitystuki. 
Tarve postilain uudistamiselle ja jakelupäivien harventamiselle on perusteltu, sillä koko toimiala ja sen liiketoimintamallit ovat olleet jo parinkymmenen vuoden ajan voimakkaassa murroksessa, kun tiedonvälitys digitalisoituu. Suomessa kirjemäärien lasku on Euroopan nopeimpia, eikä se ole ennusteiden mukaan pysähtymässä. Erityisesti kotitalouksiin jaettavan osoitteellisen kirjepostin määrä on laskenut. Vuonna 2000 Suomessa jaettiin 1 243 miljoonaa osoitteellista kirjettä, kun taas 20 vuotta myöhemmin, eli vuonna 20, niitä jaettiin enää 500 miljoonaa. Kirjemäärän laskusuunta, postitoiminnan nykyinen luonne ja pitkät etäisyydet luovat haasteita viisipäiväisen keräilyn ja jakelun säilyttämiselle. Kun digitaaliset vaihtoehdot syrjäyttävät perinteisen kirjepostin, ei kirjeitä enää tulevaisuudessa riitä jaettavaksi jokaiselle arkipäivälle. Eli siis jatkossa yleispalvelun tarjoajaksi nimetyn postiyrityksen pitäisi kerätä ja jakaa yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset vähintään kolmena arkipäivänä viikossa arkipyhiä lukuun ottamatta noudattaen laissa säädettyä yleispalvelun laatustandardia.
Myös lehtien jakelumäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa uutissisällön ja kuluttajien huomion siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Tämä lehtien jakelumäärien väheneminen on kuitenkin ollut hitaampaa, ja lehtien suhteellinen merkitys postinjakelussa on kasvanut. Olemme vahvasti sitä mieltä, että paperisella sanomalehdellä on edelleen merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. 
Kun jakelumäärät laskevat, jakelusta saatavat tulot vähenevät, mutta kustannuksia ei ole mahdollista karsia samassa suhteessa. Markkinaehtoisesti toimiva sanomalehtijakelu on ajautunut Suomessa tilanteeseen, jossa jakelutoiminta ei ole enää liiketoiminnallisesti kannattavaa useimmilla harvaan asutuilla alueilla, eli palvelua ei markkinaehtoisesti tarjota eikä pystytä tulevaisuudessakaan tarjoamaan tyydyttävällä tavalla. Sanomalehtien jakelu kytkeytyy kuitenkin voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen ja erityisesti perustuslain 12 §:ssä turvattuun sananvapauteen ja siihen sisältyviin tiedonsaantioikeuksiin. 
Esityksessä postilakiin ehdotetaan lisättäväksi sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta koskevat keskeiset säännökset. Tavoitteena olisi varmistaa monipuolisen ja moniäänisen luotettavan tiedon sekä postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus koko maassa. Tämä ehdotettu valtionavustus kattaisi siis sanomalehtijakelusta niinä päivinä, kun kolmipäiväisen yleispalvelun mukaista jakelua ei ole, syntyneet nettokustannukset ja kohtuullisen voiton. Valtionavustukseen oikeuttavia jakelupäiviä olisi siis kaksi viikossa. Nettokustannusseurannan vuoksi avustuksen saaja ei voisi saada valtionavustusta toteutuneita kustannuksia ja kohtuullista voittoa enempää. Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen mallin olisi tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä määriteltäisiin yleispalvelun tarjoajan hoitamat perustuslain 124 §:n mukaiset julkiset hallintotehtävät ja tarkennettaisiin erityisesti tiedoksiantomenettelyä koskevaa sääntelyä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella. Postilaatikoiden sijaintitietojen luovuttamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että yleispalvelun tarjoajan olisi luovutettava toiselle postiyritykselle maksutta kaikki tämän postitoiminnan hoitamisessa tarpeelliset postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot. Postilaatikoiden tarkkojen sijaintikoordinaattitietojen luovuttamisesta yleispalvelun tarjoaja voisi periä muilta postiyrityksiltä kohtuullisen maksun kustannuksiensa kattamiseksi.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata kustannustehokas postinjakelu muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa perinteisten postilähetysten määrä vähenee jatkuvasti. Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiseksi alueilla, joilla se ei ole kaupallisin ehdoin toteutettavissa. Näin osaltaan varmistetaan yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus ja tuetaan uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T15:21:02,2022-05-03T15:27:52,Hyväksytty,1.1
2022_48_113,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_114,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen postilain uudistamiseksi sisältyy sekä hyviä että myös kritisoitavia puolia. 
Hyvää erityisesti Posti Oy:n kannalta tässä esityksessä on se, että siinä esitetään konkreettisia toimia vähenevän kirjejakelun kanssa kamppailevan yhtiön ongelmiin. Jatkossa postimerkillisten kirjeiden jakelu tapahtuu siis kolmena päivänä. Esitys pienentää postinjakelukustannuksia noin 30 miljoonalla eurolla vuodessa ja siten hillitsee hinnannostopaineita yleispalvelun piiriin kuuluvissa postipalveluissa. Toisin sanoen esimerkiksi tässä talossa paljon käytettyjen joulupostimerkkien hinnankorotuspaineet pysyvät maltillisina. Kuluttaja siis voittaa tämän osalta tässä uudistuksessa.
Arvoisa puhemies! Kriittisempää näkökulmaa on sen sijaan annettava tähän esitykseen sisältyvästä ehdotuksesta, jolla turvataan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu vuoteen 27 asti. Nykymuodossaan ehdotus, josta puuttuvat yleispalvelutuotteiden jakelupäivät, on hyvin ongelmallinen perusjakelussa jaettaville muille tuotteille. Uutismedian kannalta on hyvin tärkeää, että jakelupäivät olisivat samat, yhteneväiset ja kiinteät koko maassa. Lehtien tilaajille, mainostajille ja kustantajille on elintärkeää, että lehti ilmestyy lukijalle määräpäivänä, ei eri alueilla eri viikonpäivinä. Siksi toivonkin, että tähän epäselvyyteen saadaan valiokuntakäsittelyssä muutos ja tarkennus. 
Tässä esityksessä toinen kriittinen kohta, johon myös Medialiitto on kiinnittänyt huomiota, on se, millä kriteereillä tämä kolmen lakisääteisen jakelupäivän ulkopuolella toteutettava ja tuettava lehtijakelu toteutetaan. Korjattavaa löytyy muun muassa siitä, kuinka suurilla alueilla kilpailutukset toteutetaan. Nyt ne ovat mielestäni tässä ehdotuksessa liian laajat eli maakunnan kokoiset. Aidon kilpailun synnyttämiseksi kuntataso voisi olla parempi lähtökohta. 
Samaten ihmetyttää tässä ehdotuksessa tehty rajaus, jonka mukaan jakelutukeen olisivat oikeutettuja vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyvät lehdet. Se asettaa lehdet keskenään eriarvoiseen asemaan. Siksi ehdotankin sitä, että tuen piiriin on hyväksyttävä kaikki yksi—seitsemän kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, koska ne voivat tarvita jakelua ei-yleispalvelupäivänä. Tämä malli olisi tasapuolinen eri lehtiä kohtaan. Myös jakelun hinta tulee ottaa mukaan kilpailutuksen kriteeriksi tarvittavan valtiontuen ohella, jotta tuettu jakelu ei muutu käyttökelvottomaksi liian korkean hinnan vuoksi.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen yhteenvetona voi pitää sitä, että samalla kun se ratkoo monia Postin toimintaan liittyviä akuutteja ongelmia, se mahdollisesti luo myös monia uusia ongelmia lisää. Samalla tälläkin kertaa ne Postin kannalta kriittisen tärkeät kysymykset jäävät käsittelemättä ja vastaamatta. Siksi toivonkin sitä, että ensi vuonna aloittava hallitus ottaa näiden asioiden ratkaisemisen omaan ohjelmaansa mukaan. Postin ja erityisesti siitä riippuvaisen median pelisäännöt pitää tehdä selkeämmiksi postinjakeluun liittyvissä asioissa. Itse näen niin, että Postin pitää keskittyä osoitteellisen postin sekä tilattavien lehtien jakeluun ja samalla vetäytyä mainosjakelusta, jossa on kilpailevaa yksityistä toimintaa. Samalla on päivänselvää, että postinjakeluiden yhdistäminen on jatkossa välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-05-03T15:27:53,2022-05-03T15:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_48_115,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Ja arvoisat edustajat, huomaan, että on pientä halukkuutta debatoida. Nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta, niin kuin teistä osa on jo tehnytkin. — Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen aloittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_116,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle tämän postilain esittelystä. Nämä esityksen kaksi osaa, postilaki ja jakelutuki, liittyvät olennaisesti yhteen. Erityisesti olen tyytyväinen siitä, että tämä jakelutuki on tässä mukana, koska tämä olisi muuten kuolinisku näille pienemmille paikallislehdille ja tällä taataan yhdenvertaisia mahdollisuuksia sanomalehtipalveluihin kansalaisille riippumatta siitä, missä päin asutaan.
Mutta täytyy muistaa se ihmisten huolimomentti, jota ei voi väheksyä, sillä jo nyt tulee paljon palautetta siitä, että posti kulkee liian hitaasti: menee pari viikkoa paketeissa tai näin poispäin, jopa eduskunnan joulukortteja on saapunut perille vasta maaliskuun aikana. Tosiaan, miten tämä kolmipäiväinen jakelu ministerin mielestä tähän kansalaisten huoleen osuu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T15:31:52,2022-05-03T15:33:02,Hyväksytty,1.1
2022_48_117,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_118,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huolta tässä esityksessä aiheuttavat erityisesti sijainti- ja osoitetietoja koskevat turvallisuusnäkökulmat, joita puolustusministeriö on tuonut esiin omassa lausunnossaan. Suomen turvallisuusviranomaisten kattavien sijainti- ja osoitetietojen joutuminen vääriin käsiin olisi mahdollisesti katastrofaalista.
Hallituksen esityksessä postilakiin lisättäisiin uusi momentti, jonka mukaan sijaintitietoja ei luovuteta, mikäli se voisi vaarantaa tietosuojaa, kansallista turvallisuutta tai maanpuolustusta. Asiaa koskevan arvion ja päätöksen tekisi Liikenne- ja viestintävirasto. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: mikä on Liikenne- ja viestintäviraston kyvykkyys tehdä turvallisuusselvityksiä ja arvioida mahdollista uhkaa, kun monella turvallisuusalan toimijallakin on vaikeuksia tunnistaa ja estää hybridiuhkia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-03T15:33:02,2022-05-03T15:34:07,Hyväksytty,1.1
2022_48_119,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_120,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä lainsäädäntö. Jos ajatellaan Suomen historiaa sivistysvaltiona, niin jo sieltä Ruotsi-Suomi-valtion, kuningaskunnan ajoilta asti postin jakelu on ollut yksi niistä keskeisistä yhteiskunnallisista palveluista, joka on pitänyt meitä tällaisen tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä, ja kyllähän todella Suomi tunnetaan maailmalla hyvinkin maana, jossa esimerkiksi sanomalehtien lukuaktiivisuus on korkea ja tosiaan lukutaito on hyvä, ja siksi tämä sanomalehtien saatavuuden turvaaminen jakelutuen kautta on tietysti aivan keskiössä tässä. Ja kun nyt sitten joudutaan muuttamaan tätä postinjakelua viisipäiväisestä kolmipäiväiseen — aivan ymmärrettävistä syistä, joita ministeri edellä kuvasi — niin kuitenkin voi tulla tilanteita, joissa sitten yksi–seitsemän kertaa viikossa ilmestyvät lehdet voivat joutua kohtuuttomaan tilanteeseen siinä, että ei saadakaan lehteä jaettua tietyillä alueilla, [Puhemies koputtaa] niin kysyisin ministeriltä, mitä mieltä olette edustaja Wallinheimon esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-03T15:34:07,2022-05-03T15:35:19,Hyväksytty,1.1
2022_48_121,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Ja edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_122,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri aika hyvin kuvasi sitä murrosta, mikä postissa ja postinjakelussa on tapahtunut. Vuodesta 2000 kirjepostin määrä on vähentynyt 67 prosenttia, ja ymmärrettävästi näitä muutoksia on tehtävä. Erityisen iloinen olen tuosta jakelutuesta, joka meille harva-asutusalueilla asuville ihmisille on äärimmäisen tärkeä ja helpottaa sitten printtimediaa, erityisesti maakuntalehtien alenevaa käyrää.
Paperilehti on edelleen suomalaisille äärimmäisen tärkeä. Maailman kolmanneksi eniten suomalaiset lukevat printti- ja paperimediaa. Se kertoo sen tärkeydestä — ei tässä digi-maailma tätä helpota.
Itsekin olen vähän huolestunut tästä osoitetietojen luovuttamisesta, koska se on aika helppo menettely Traficomille: postiyrityksenä ilmoittautuva yritys pystyy nämä tiedot saamaan. Onko siihen nyt sitten tässä lainsäädännössä joitakin tarkennuksia tehtävä? Ymmärrän, mihin se perustuu, siitä ei ole kysymys, mutta tuleeko tässä joku turvallisuusaspekti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-03T15:35:19,2022-05-03T15:36:34,Hyväksytty,1.1
2022_48_123,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_124,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitokset myöskin ministerille niin postilain muutosesityksistä kuin myöskin sitten jakelutuesta. Niin kuin täällä kollegat ovat muistuttaneet, Suomi on lukeva kansakunta ja erityisesti sanomalehtiä lukeva kansakunta, ja sen tähden kaikki muutokset, mitä tehdään sitten postinjakeluun, joka siellä lehtijakelun taustalla vaikuttaa, on tietenkin hyvin tarkasti arvioitava.
Olisin ministeriltä tässä yhteydessä kysynyt ensinnäkin: minkä verran näissä tukimalleissa katsottiin kansainvälisiä malleja, mitä on olemassa eri maissa? Tiedän, että esimerkiksi joissakin Benelux-maissa on aika korkeitakin tukia. Ja sitten toisaalta: mitä on ajateltu vuoden 2027 jälkeen tapahtuvan?
Nostan vielä huolena esille — täällä on muutama muukin edustaja puhunut tästä yleispalvelun tarjoajan velvollisuudesta antaa sijainti- ja osoitetietoja postipalvelun tarjoajille — kun viime kaudella muutettiin niin, että tuon postipalvelun tarjoaja voi olla suurin piirtein ihan kuka tahansa, kuka vain rekisteröityy postipalvelun tarjoajaksi. Näkeekö ministeri tässä nyt turvallisuusuhkia, [Puhemies koputtaa] ja miten me voisimme tätä lainsäädäntöä muuttaa siltä osin, että turvallisuusuhkat eivät realisoidu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T15:36:35,2022-05-03T15:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_48_125,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Ja nyt edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_126,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, minun on nyt kyllä pakko lausua huolestumiseni tilanteessa, missä meillä pitäisi olla ensi viikon maanantaina kerrostaloyhtiön yhtiökokous ja säännöt määräävät, että kahta viikkoa aikaisemmin lähetetään postissa kokouskutsut ja esityslistat, ja ne on lähetetty kahta ja puolta viikkoa aikaisemmin ajatellusta kokouspäivästä eli ensi maanantaista, mutta vielä tänäänkään niitä ei ole Posti kerennyt jakamaan. Meillä on aika huolestuttavat tilanteet, nimittäin siinä voi kuka tahansa vaatia, että kokous on laiton, kun eivät ole määrämuodot täyttyneet. Onko tämä nyt tätä Postin toimintaa, jos vielä harvennetaan jakoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-03T15:37:48,2022-05-03T15:38:40,Hyväksytty,1.1
2022_48_127,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_128,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tosiaan ministerille lain esittelystä. Ymmärrän, että Posti on vaikeissa toimintaympäristön muutoksissa, mutta itse saan paljon nimenomaan näistä jakelupäivistä yhteydenottoja ja nimenomaan tästä postinkulusta, mihin edellinenkin edustaja viittasi. 
Ja ihan käytännön esimerkkeinä: jos ihminen odottaa esimerkiksi hoitoon pääsyä, kirjettä, niin se saattaa tulla vasta hoidon jälkeen, tai sitten odottaa laskua, niin lasku saattaa tulla vasta eräpäivän jälkeen, jolloin sitten joutuu mahdollisesti muihin vaikeuksiin, jopa ulosoton ja perinnän kautta. Eli tämä postinkulun nopeus on äärettömän tärkeää. Meidän pitää yhteiskuntana nyt panostaa tähän ja huolehtia tämän peruspalvelun toimintaedellytyksistä, ja näkisin, että tämä on niin tärkeä. Sen takia kysyisinkin ministeriltä: jos tätä jakeluvelvoitetta nyt muutetaan kolmeen päivään eli sitä edelleen harvennetaan, onko riskinä, että edelleen pitkittyy tämä jakelu? Tähän toivoisin vastausta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-05-03T15:38:41,2022-05-03T15:40:02,Hyväksytty,1.1
2022_48_129,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Näin. — Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Kilpi, Kiljunen ja Wallinheimo. Sen jälkeen ministeri Harakan vastaus ja sitten puhujalistaan. — Edustaja Kilpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_130,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin ministeriltä nyt kysyä ja Postin työntekijöihin kohdistamia eriarvoisuusasioita nostaa tässä esille. Postihan teki jo vuonna 2020 ennätystuloksen, ja se oli 66,1 miljoonaa. Totuushan on se, että siellä on kahden kerroksen väkeä töissä: siellä on Postin palkkalistoilla olevia ja sitten on vuokratyöhenkilöitä. Kysyisin nyt: mistä tämä tulos, minkä Posti tekee, oikein revitään? Siellä on vuokratyöntekijöillä huonompi lähtöpalkka, ei iltalisiä, ei lauantailisiä, ei lisätyörahaa. Työtapaturmiinkin suhtaudutaan eri tavalla: ainoastaan Postin työläisten kohdalla lasketaan sitä, onko tapahtunut työtapaturmia vai ei. Ja kun katsotaan, mitä Postin arvoissa lukee, niin siellä lukee: ”Posti on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työpaikka. Meillä on nollatoleranssi kaikenlaiseen syrjintään tai epätasa-arvoiseen kohteluun liittyen.” Millä tavalla tämä asia oikein on tällä hetkellä kunnossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-03T15:40:03,2022-05-03T15:41:19,Tarkistettu,1.1
2022_48_131,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_132,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki varmaan arvostamme — täällä käytetyissä puheenvuoroissakin jo tuli tämä esille — sitä, että tähän tulee tämmöistä uutta tiedonvälitystukea, jota annetaan valtion toimesta haja-asutusalueille. Nimenomaan sanomalehtiyhtiöiden varhaisjakelua halutaan tukea. Me toisaalta olemme tietoisia myöskin siitä, että se on rajallinen summa, joka siinä annetaan — sitä ei anneta koko maahan haja-asutusalueille, vaan tässä laissa ollaan sälyttämässä nyt Postille sitten jakeluvelvoite tämmöisenä julkisena palvelutehtävänä.
Halusin tarkistaa nyt ministerin kantaa siihen, onko tässä nyt riski siitä, että Postille, jonka pitäisi olla tuottava yritys, sälytetään sellainen julkinen palvelutehtävä, joka on aidosti tappiollinen, ja sillä subventoidaan tämän Postin tappiollisen toiminnan kautta sanomalehtiyhtiöiden varhaisjakelua lähestulkoon sillä tavalla, että nämä sanomalehtiyhtiöt pystyvät itse sanelemaan, minkätyyppiset tehtävät he siirtävät sitten Postin jaettavaksi. Onko tämä itse asiassa kilpailulain vastainen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-03T15:41:19,2022-05-03T15:42:26,Tarkistettu,1.1
2022_48_133,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Ja vielä edustaja Wallinheimo, ja sen jälkeen ministeri Harakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_134,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän sitä painetta, mikä ministeriöllä lakia säätäessään nimenomaan tässä laissa on. Tämä on tasapainottelua monen eri asian kanssa. 
Kysyisin vielä ehkä kolmea kohtaa: Millä kriteereillä tämä kolmen lakisääteisen jakelupäivän ulkopuolella toteutettava ja tuettava lehtijakelu nyt sitten toteutetaan? Minkä takia tässä kilpailutuksessa tuli nyt sitten maakunnan kokoinen alue, ei esimerkiksi kuntatason alue? Ja miksi jakelutukeen olisivat oikeutettuja vain vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyneet lehdet? Se nimittäin asettaa nämä lehdet keskenään eriarvoiseen asemaan. Toivoisin myös, että tätä katsottaisiin sitten valiokunnissa uudelleen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-05-03T15:42:26,2022-05-03T15:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_48_135,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_136,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä oli monenlaisia kysymyksiä. Koetan niitä nopeasti käydä läpi. Tämä ei ole mikään ihan yksinkertainen kuvio postilain kuin sitten tämän uuden kilpailutuksenkaan osalta. 
Näiden kiinteiden jakelupäivien osalta korostan sitä, että sanomalehdet eivät kuulu — eivät ole koskaan kuuluneet eivätkä tule tämänkään lainsäädännön myötä kuulumaan — postilailla säännellyn yleispalvelun piiriin. Niillä alueilla, joilla tämä valtionavustus vaikuttaa, jakelupäivät olisivat kiinteät, jolloin ne lehdet, jotka eivät kuulu tämän avustuksen piiriin, voivat joko vapaasti valita ne ilmestymispäivät myöskin markkinaehtoisen toimijan osalta tai sitten noudattaa näitä sen yleispalveluyrityksen etukäteen kertomia päiviä. 
Tämä kilpailutettavien alueiden määritteleminen oli yksi vaikeimpia asioita tässä koko tämän kilpailutuksen ja jakelutuen osalta. Nyt lähtökohta on se, että Liikenne‑ ja viestintävirasto vahvistaisi markkina-analyysissään nämä avustuskelpoiset alueet. Ne eivät noudata välttämättä nyt tiettyjä maantieteellisiä rajoja, toisin kuin edustaja Wallinheimo tässä sanoi, mutta ne eivät saisi olla liian pieniä, jotta syntyisi aitoa, mielekästä kilpailua, mutta eivät myöskään liian suuria, niin että siihen eivät sitten voisi osallistua nekin yritykset, joille se koko muodostaisi aidon kilpailun esteen.
Kilpailun este käytännössä syntyy sitten siitäkin, jos jakelun koordinaatit ovat yksinomaan yleispalveluvelvoitteen käyttäjän omaisuutta. Me olemme puolustusministeriön kanssa käyneet erittäin hedelmällistä keskustelua juuri näistä turvallisuusnäkökohdista yrittäen löytää sen lähtökohdan, että se ei muodostaisi kilpailun estettä mutta se ei myöskään muodostaisi turvallisuusongelmaa. Tämä dialogi jatkuu edelleenkin. Voi tietysti olla montaa mieltä siitä, missä määrin Traficom on oikea viranomainen arvioimaan turvallisuutta, mutta esimerkiksi radiotoimiluvissa tällainen valtuutus Traficomille on annettu muita viranomaisia kuullen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T15:43:12,2022-05-03T15:45:53,Hyväksytty,1.1
2022_48_137,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Näin. — Ja nyt puhujalistaan, edustaja Eskelinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_138,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Postihan on suuri työnantaja, 21 000 työntekijää, ja huoli tässä oikeastaan on, kun noita lausuntojakin lukee ja tätä keskustelua on käynyt, nyt sitten näistä jakelijoista. Meillähän on reilu 5 000 postinjakajaa, ja tämä kolmipäiväinen aiheuttaa sen, että noin 4 000 putoaa 27 viikkotuntiin — pienipalkkaisella alalla, jonka vetovoima on äärimmäisen heikko. Ja nythän on Postilla Tampereella, Helsingissä ja taitaa myös Oulussa ja Turussa olla osittain jo käynnissä tämä vuoropäiväjakelu. Sillä ovat pystyneet sitten jakelijoille turvaamaan sen täyden työajan ja samoin sitten — jututin Helsingin porukkaa — myös rekrytoimaan tähän jakeluun. Tärkeintä olisi miettiä nyt sitten tämän jakelun osalta vuoropäivämahdollisuutta, -kokeiluita, erityisesti näillä varhaisjakelualueilla ja kaupunkiseuduilla juuri tämän pienipalkkaisen ja raskaan työn, ulkotyön, tekijöille, jotta meillä se jakelu sitten tulevaisuudessakin säästyisi.
Sitten tähän yleispalveluvelvoitteeseen ja kirjeisiin. Katsoin, että postilaissahan on, että neljä vuorokautta ja 50 prosenttia pitää olla kirjeistä jaettu. Postin paperista katsoin, että tämän hetken toteutuma on 97,6 prosenttia, eli kyllä nyt kumminkin aika yksittäisiä tapauksia ovat nämä, missä menee viikkoja — on minunkin eduskunnan joulukortteja tullut helmikuussa vasta. Pääosinhan nyt näkyvät kirjeposti ja yleispalveluvelvoite toimivan, mutta on sitten näitä murheita, mitä tässä edustajat ovat tuoneet esille. Erityisesti sitten, jos se liittyy johonkin terveydenhuoltoon tai laskuihin tai muihin, niin näissä varmaan on sitten kovastikin petrattavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-03T15:45:53,2022-05-03T15:48:12,Hyväksytty,1.1
2022_48_139,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_140,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varmasti meillä kaikilla tässä salissa on tiedossa postimarkkinoilla käynnissä oleva raju muutos. Osoitteellisten kirjeiden määrä on laskenut merkittävästi 2000‑luvun alusta lähtien, ja laskusuunta jatkuu edelleen digitalisaation ja sähköisen viestinnän lisääntymisen vuoksi. Tästä syystä postilain uudelleentarkastelu aikanaan kirjattiin nykyiseen hallitusohjelmaan. 
Esityksen taustalla on valtiosihteerityöryhmän tärkeä selvitystyö, ja nyt esitys on edennyt tänne eduskuntaan. Hallituksen esitys koostuu kahdesta osasta, yhtäältä postilain muuttamisesta ja kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun siirtymisestä sekä toisaalta sanomalehtijakelua koskevan tilapäisen valtionavustuksen käyttöön ottamisesta. 
Nämä esityksen kaksi osaa, postilaki ja jakelutuki, kuuluvat erottamattomasti yhteen, ja pidänkin erityisen tärkeänä, että esityksessä on mukana myös tämä sanomalehtien jakelutuki. Moniäänisen tiedonvälityksen kannalta on keskeistä, että myös niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua, turvataan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu, vaikka postin keräilyä ja jakelua kevennetään kolmipäiväiseksi. Tämä on keskeistä paitsi harvaan asuttujen alueiden tiedonsaannin ja yhdenvertaisuuden myös paikallislehtien säilymisen näkökulmasta. 
Jo nykyisellään painettujen sanomalehtien levikki on vähentynyt huomattavasti digitaalisisältöjen myötä. Tämä koettelee erityisesti pienempiä paikallislehtiä, jotka taistelevat selviytymisestään kannattavuuden rajoilla. Mikäli sanomalehtien jakelu vähenisi muun postin mukana kolmipäiväiseksi niillä alueilla, joilla ei ole kaupallista varhaisjakelua, olisi se käytännössä kuolinisku näille pienille paikallislehdille. Se taas voisi tarkoittaa sitä, että monen pienen paikkakunnan uutiset jäisivät kokonaan julkaisematta, koska ne eivät päätyisi suurempiin lehtiin. Tätä me emme tietenkään halua, vaan haluamme pitää huolta tiedonvälityksen moniäänisyydestä. Valtionavustusta siis tarvitaan. Lisäksi sen avulla pyritään hillitsemään digitalisaatiosta johtuvaa sanomalehtien levikin laskua ja sitä kautta niiden hintojen nousua. Se on siis sekä kuluttajien että alan toimijoiden etu. 
Mitä taas tulee itse postilain muuttamiseen, nyt siis ehdotetaan siirryttäväksi kolmipäiväiseen postin keräilyyn ja jakeluun EU:n postidirektiivissä säädetyn poikkeamismahdollisuuden mukaisesti. Jatkossa yleispalvelun tarjoajan olisi keräiltävä ja jaettava yleispalveluun kuuluvat postilähetykset vähintään kolmena arkipäivänä viikossa arkipyhiä lukuun ottamatta. Yleispalvelun tarjoaja olisi velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. 
Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen piiriin kuuluvilla alueilla yleispalveluvelvoitteen alaiset jakelupäivät olisivat kiinteät. Varhaisjakeluverkkojen alueella viisipäiväinen sanomalehtijakelu säilyisi jatkossakin kaupallisin sopimuksin toteutettavana.
Vaikka tässä nyt ehdotetaan yleispalveluvelvoitteen keventämistä, on hyvä muistaa, että postilain tarkoituksena on turvata postipalvelujen saatavuus ja laadukas yleispalvelu koko maassa. Tämä ei ole nyt muuttumassa. Tälläkin hetkellä varhaisjakeluverkon alueella posti voidaan jakaa kolmena päivänä viikossa. Suurin vaikutus tällä muutoksella olisikin varhaisjakeluverkon ulkopuolella asuviin. 
On hyvä, että tämä postilaki menee täällä eduskunnassa myös perustuslakivaliokuntaan, joka tarkastelee asiaa nimenomaan myös yleispalveluvelvoitteen toteutumisen kannalta ja ihmisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Tätä tilannetta kuitenkin helpottaa se, että sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus mahdollistaisi myös kirjepostin ja muiden postituotteiden jakelun avustetun sanomalehtijakelun yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Otamme tämän esityksen liikenne- ja viestintävaliokunnassa pikimmiten käsittelyyn, jotta uusi sääntely saataisiin toivotussa ajassa voimaan, ja toki otamme tässä keskustelussa esille tulleita seikkoja käsittelyssämme huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T15:48:14,2022-05-03T15:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_48_141,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_142,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä valiokuntamme puheenjohtaja Suna Kymäläinen esitteli niin hyvin tätä lakiesitystä ja edellä tietysti jo ministeri Harakka myöskin hienosti hoiti oman roolinsa, että ehkäpä hyvin lyhyesti opposition puolelta vähän tuntoja tähän valiokuntakäsittelyyn. 
Tosiaan todella tärkeää on se, että lainsäädäntö mahdollistaa Postin mielekkään toiminnan tässä muuttuvassa maailmassa. Mielestäni kyllä Postin johtoa voi kiittää siinä missä kaikkia postilaisia, joita Suomessa paljon onkin, siitä, että tätä muuttuvaa olosuhdetta on nykyisen lain puitteissa pyritty mahdollisimman hyvin kuitenkin ottamaan huomioon ja palvelua turvaamaan. Toki täytyy sanoa, että kun tämä uusi lakimuutos on tässä ollut lähestymässä eduskuntaa, niin kiihtyvään tahtiin sitten tietysti media on ollut kiinnostunut aiheesta ja kansalaisilta on alkanut tulla palautetta. Jossain määrin on noussut kyllä esiin myös niitä tapauksia, joita täällä joissakin lähetekeskustelupuheenvuoroissa on mainittu, että postinkulku on kestänyt luvattoman kauan. Varmasti valiokunnassa tulemme tarkkaan perehtymään tähän jakelun laatukysymykseen.
Kaiken kaikkiaan sanoisin kuitenkin, että pääsääntöisesti Posti on kyllä tehnyt Suomessa halki vuosikymmenten hyvää työtä. Tosiaan kun postinjako on työtä monelle suomalaiselle, niin tietysti se, miten turvataan postilaisille kokoaikaista ja täysipäiväistä työtä, sikäli kun postilaisten elämäntilanne on sellainen, että tätä kaivataan, ja miten taas sitten mahdollistetaan semmoisen joustavamman työn tekeminen sellaisille henkilöille, joille se on sopivampaa, myös tämä työnjohdollinen työ, on todella taiten tehtävä, ja on tärkeää, että lainsäädäntö antaa siihen sopivaa väljyyttä.
Kaiken kaikkiaan sitten koko isänmaan kannalta olennaista on se, että tämä luotettava ja laadukas postinjakelu mutta myöskin sitten nyt tämä lehtien jakelu joka puolella maata saadaan turvattua. Tässä mielessä varmasti yksi sellainen erityinen, tärkeä valiokunnassa esille otettava kohde täytyy liittyä kilpailutusalueisiin, siihen, miten se toteutetaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä totean, kuten tässä ajassa pitää kaikkiin hallituksen esityksiin suhtautua, että sitä näkökulmaa, miten nämä vahvistavat Suomen kokonaisturvallisuutta, tietysti molemmissa valiokunnissa on nyt syytä tarkkaan käydä läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-03T15:53:02,2022-05-03T15:55:59,Hyväksytty,1.1
2022_48_143,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_144,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uusi postilaki, postilain uusiutuminen ei johdu siitä, että Posti olisi julkisena palveluyhtiönä hoitanut tehtäviänsä huonosti, ei ollenkaan. Posti on suoriutunut tehtävistään erinomaisesti koko organisaation puitteissa luonnollisesti, ja erityisesti pitää kiittää työntekijöitä, jotka puurtavat — Kusti polkee, posti kulkee — ja tekevät sitä työtä, jolla me saamme näitä posteja.
Tämä uusi postilaki ei myöskään muuta postin saajien käytännön elämää käytössä lainkaan. Tässä pikemminkin vain sopeudutaan tähän, ei voi sanoa markkinoilla tapahtuneeseen muutokseen vaan laajemmin yhteiskunnassa tapahtuneeseen muutokseen nimenomaan kirjeiden välityksen osalta, johon ministerikin omassa esittelypuheenvuorossaan viittasi. Tässä on niin raju muutos tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun se perinteinen kirjeposti, postimerkillä varustettujen kirjelähetysten määrä on laskenut 70 prosenttia, eli hyvin nopeasti on laskenut, ja koko Posti-yhtiön tuloksesta 2–3 prosenttia tulee näillä perinteisillä postimerkkimyynneillä, eli myöskin postilaitos on muuttanut toiminnan luonnetta. Tässä suhteessa tämä jakelun keskittyminen nyt kolmeen arkipäivään viiden sijasta on paikallaan. Se vastaa ajan henkeen, ja siinä suhteessa se on mielekäs.
Tässä yhtenä muutoksena, jonka tässä jo toin aikaisemmassa kysymyksessä esille, on tämä varhaisjakelun jakeluvelvoite, jossa niille alueille, joilla tämä uusi tukijärjestelmä ei mahdollistu, tulee sitten tämä jakeluvelvoite Postille. Se on tietysti semmoinen kysymys, jota kannattaa minusta vielä edelleenkin vähän pohtia: voidaanko sälyttää yhtiölle tämmöinen tappiollinen toimintamuoto ja kuinka meidän kilpailulainsäädäntömme siihen vastaa. Sitä joudutaan varmaan myöskin valiokuntavaiheessa vielä vähän pohtimaan, mutta tunnistan ne paineet, mitä tässä on esillä.
 Puhemies! Haluaisin nostaa vielä erityiskysymyksen esille. Toimin siis Postin hallintoneuvoston puheenjohtajana, ja siinä roolissa haluaisin painottaa yhtä seikkaa, joka liittyy laajemmin Postin toimintamuotoon, yhteen ulottuvuuteen. Meillähän on maahanmuuttajaväestöä, ja me tiedämme hyvin selvästi sen, että heidän työllistymisasteensa on huonompi kuin niin sanotuilla kantasuomalaisilla. Posti tyypillisenä yhtiönä on ottanut hyvin vahvan linjan siitä, että nimenomaan suositaan voimakkaasti maahanmuuttajaväestöä. Minusta se on arvokas lähestymistapa siinä, että maahanmuuttajat, uudet Suomen kansalaiset löytävät tätä kautta väylän — he löytävät sekä työtehtäviä itselleen että sen kiinnekohdan, jolla pystyvät antamaan luontevan panoksensa omaan elämiseensä tässä maassa. Posti on tässä kyllä toiminut poikkeuksellisen esimerkillisesti. Halusin vain korostaa tätä erityisteemaa, kun me puhumme tässä Postista ja kiinnitämme sen toimintaan huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-03T15:56:00,2022-05-03T15:59:03,Hyväksytty,1.1
2022_48_145,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,Edustaja Juuso poissa. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_146,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kiljunen lopetteli omaa puheenvuoroansa Postin työntekijöitten tilanteeseen, ja itsenikin, kun tuossa Postin hallintoneuvostossa olen mukana, täytyy sanoa, että en ihan niin valoisana näe sitä tilannetta — edelleenkin on todella vaikea saada postinjakajia ja jatkuvasti työpaikkoja on auki. Siinä mielessä varmasti on mietittävä, mitkä ovat ne keinot, millä me saamme sitten houkuteltua alalle työntekijöitä. Toki tämä vuoropäiväjakeluun siirtyminen jo nyt suurissa kaupungeissa on varmastikin tehnyt niistä työpäivistä mielekkäämpiä, mutta joka tapauksessa alallahan on koko ajan työntekijävajetta.
Mutta sitten ihan itse tähän lakiesitykseen. 
Ensinnäkin tämä lakiesitys on todellakin nähtävä, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinen totesi, yhdessä tämän postilain muutoksen osalta mutta sitten myöskin tämän jakelutuen osalta, muutoin nämä olisivat aika eriparisia esityksiä viedä eteenpäin, ja on aivan välttämätöntä, että tämä jakelutuki on tässä varmistamassa tämän sanomalehtien jakelun viisipäiväisyyden. 
Tässä yhteydessä olisinkin halunnut vielä ministeriltä kysellä sitä, että mitä tapahtuu vuoden 2027 jälkeen. Onko sitä ajatusta sitten ajateltu? Onko todellakin niin, että tämä aikahorisontti printtimedian osalta ulottuu vain sinne saakka, ja ajattelemmeko, että siinä vaiheessa viimeisetkin ovat siirtyneet digilehtien lukijoiksi? Itse uskon, että printtimedialla on edelleenkin se jalansijansa tulevaisuudessakin, mutta mikä on se malli, millä sitten varmistetaan tämä lehtien jakelu myöskin siellä haja-asutusalueilla? 
Tässä jo patistelinkin tuossa debattipuheenvuorossa siihen, että näitä kansainvälisiä malleja tietysti kannattaa käydä läpi. Silloin kun meillä Suomessa tätä jakelutukea oltiin tekemässä, pelättiin, että tuleekohan tässä taas joitain kilpailuneutraliteettikysymyksiä. Ne rahamäärät ovat moninkertaisia, mitä esimerkiksi Benelux-maissa käytetään oman postilaitoksen tukemiseen, ja siinä mielessä en usko, että se on se ongelma. Mutta totta kai asiat pitää tehdä oikein ja kilpailutilanne on pidettävä tasaveroisena, mutta toisaalta myöskin on huomioitava, että jos vertaa Benelux-maita ja vertaa Suomea, niin kyllä täällä hivenen pidemmät nämä välimatkat ja etäisyydet ovat ja asutus on huomattavasti harvempaa.
Mutta vielä kertaalleen nostan esille tämän yleispalveluvelvoitteen tuoman velvollisuuden antaa näitä sijainti- ja osoitetietoja kenelle tahansa postipalvelun tarjoajalle, ja kun tänä päivänä tosiaan postipalvelun tarjoaja voi olla kuka tahansa, niin siinä mielessä edelleenkin toivon, että valiokunnassa tähän turvallisuuskysymykseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota ja tarvittaessa tehtäisiin pykälämuutoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T15:59:04,2022-05-03T16:02:16,Hyväksytty,1.1
2022_48_147,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Harakka, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_148,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä edelleenkin hyvin monipuolisesta keskustelusta. Jäi tuossa vielä debattipuheenvuoroihinkin osaan vastaamatta, koetan tässä nyt huomioida nekin.
Todellakin, meille jokaiselle arkipäivästä on tuttua se, että postilähetykset eivät tule perille silloin, kun pitäisi. Siihen tämä postilain muutos ei ole tuomassa mitään muutoksia. Tätä laatustandardia eli tätä yleispalvelun kulkunopeutta ei ehdoteta muutettavaksi.
Edustaja Kiljunen Postin hallintoneuvoston puheenjohtajana oli totta kai huolissaan siitä tilanteesta, siitä niin sanotusta perälaudasta, joka tähän on ollut pakko tuoda mukaan siltä osin, jos käy niin, että tämä kilpailutus joltain osin ei tule toteutumaan tavalla, joka pystyisi varmentamaan nyt sitten sen, että siellä haja-asutusalueilla se viisipäiväinen jakelu toteutuisi. Silloin yleispalvelun tarjoajalle, joka siis voi olla muukin kuin Posti, sanotaan nyt yleisesti yleispalvelun tarjoajalle, jäisi se tappio vastattavaksi — tietenkin vain siltä osin, kun tätä valtionapumäärärahaa ei ole käytettävissä tai se ei riitä kattamaan kustannuksia vielä sen päälle, mitä kustantajilta maksuja tästä jakelusta peritään. Mutta on selvää, että koko tämän lainsäädännön lähtökohta ja lopputulema olisi se, että kokonaisuudessaan yleispalvelun tarjoajan taloudellinen taakka kevenee merkittävästi.
Tämä turvallisuuskohta herättää tietysti nykyisessä maailmantilanteessa erityistä huomiota. Sanoisin, että se keskustelu, jota olemme käyneet puolustusministeriön kanssa ja jota myöskin Traficom tulee käymään turvallisuusasiantuntijoiden kanssa selvittääkseen näitten jakeluyhtiöiden turvallisuusulottuvuuksia, on parannus olemassa olevaan lainsäädäntöön, jossa ei lainkaan ole huomioitu tällaista tilannetta, ei ole lainkaan rajoitettu sitä tietojensaantioikeutta, jota jakeluyhtiöllä nyt Postissa on, eli siltä osin tämä kyllä ehdottomasti paranee.
Postin asemaa ei ole tarkoitus myöskään tällä lainsäädännöllä muuttaa, mutta kyllä Postin työntekijöiden näkökulma, jonka edustaja Eskelinen muiden muassa nosti esille, on huomioitu sillä tavalla, että mahdollistetaan se kokoaikaisen työn tarjoaminen ja nimenomaan vuoropäivämallilla. Ja tämä vuoropäivämallihan on nyt jo tarkoittanut sitä, että siellä, missä markkinaehtoinen varhaisjakelu on mahdollista, nyt jo käytännössä sovelletaan tätä kolmipäiväistä mallia.
Edustaja Essayah arvuutteli, mitä tapahtuu vuoden 27 jälkeen. Jos pieni loppukevennys sallitaan, niin näinä maailmanaikoina ei oikeastaan uskalla oikein sanoa, mitä ensi kuussakaan tapahtuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T16:02:16,2022-05-03T16:05:31,Hyväksytty,1.1
2022_48_149,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 18. asiasta. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_48_150,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Raideliikennelaki tuli voimaan tammikuun alussa 2019. Nyt annetulla hallituksen esityksellä 38/22 raideliikennelakiin tehtäisiin toinen tarkistuskierros. Lakiin esitetään lisättäväksi muun muassa kaksi uutta pykälää:
Näistä ensimmäinen koskisi kaluston siirtolupaa esimerkiksi huolto- ja kunnossapitovarikolle silloin, kun tälle kalustolle ei ole myönnetty raideliikennelain mukaista kaluston käyttöönotto- tai markkinoillesaattamislupaa. Jo nykyiselläänkinhän esimerkiksi metrojunia siirretään valtion rataverkon kautta huollettavaksi, ja on tietysti tärkeätä, että tällaisille kalustonsiirroille säädetään turvallisen siirtämisen edellytykset, ja silloin siirtolupa olisi voimassa vain tällaisia yksittäisiä kalustonsiirtoja varten.
Toinen raideliikennelakiin esitetty uusi pykälä koskisi erilaisia pilotti- ja testihankkeiden vaatimuksia. Meillähän tällaisia pilottihankkeita on luvassa lähiaikoina, esimerkiksi autonomisen junaliikenteen testihankkeet ja tavanomaista rataverkkoa ja kaupunkiraideliikenteen rataverkkoa yhdistävän duoraideliikenteen pilottihankkeet, ja juuri tällaisiakin tarpeita varten on säädettävä turvallisen liikennöinnin takaavista järjestelyistä.
Lisäksi lakiehdotuksella esitetään muutoksia ratakapasiteetin jakamista koskeviin menettelyihin niin, että rataverkon haltija voisi jakaa joustavammin sellaista ratakapasiteettia, joka on jäänyt normaalin prosessin puitteissa jakamatta tai jota on palautettu rataverkon haltijalle. Myös Liikenne- ja viestintäviraston tehtäviin esitetään eräitä lisäyksiä ja tarkennuksia, ja ne liittyvät lähinnä EU-lainsäädäntöön.
Sitten tätä huhtikuun 7. päivänä eduskunnalle annettua hallituksen esitystä on täydennetty 21.4. annetulla täydentävällä hallituksen esityksellä, jonka numero on siis 57/22, ja sillä pyritään vastaamaan tämän ajankohtaisen tilanteen asettamiin haasteisiin. Tällä täydentävällä esityksellä pyritään turvaamaan kansantalouden ja sen keskeisen toimialan eli metsäteollisuuden kannalta välttämättömien puutavarakuljetusten sujuminen. Kuten tiedetään, Venäjä on asettanut raakapuulle maaliskuun alussa vientikiellon EU:n jäsenvaltioihin. Se siis tarkoittaa sitä, että Venäjältä kansainvälisinä rautatiekuljetuksina tuotu raakapuu, joka on enimmillään ollut jopa viidennes metsäteollisuuden raakapuun tarpeesta, täytyy korvata kotimaisella tai muualta Euroopasta tuotavalla raakapuulla, jotta metsäteollisuuden tehtaat voisivat jatkaa toimintaansa ilman seisautuksia. No, tämä raakapuu pitää saada eri puolilta Suomea ja satamista tehtaille ja metsäteollisuuden valmistamat tuotteet edelleen maailmalle. Tätä varten tarvitaan lisää vaunuja puutavarakuljetuksiin. Siksi hallituksen esityksessä esitetään, että Suomen sisäisiä puutavarakuljetuksia voitaisiin määräaikaisesti hoitaa kansainvälisen liikenteen kalustolla — paino sanalla ”määräaikaisesti”. Tällaista Suomessa toimivien metsäteollisuuden yritysten tai näiden Venäjällä tai Baltian maissa toimivien tytäryhtiöiden omistamaa kalustoa on nykyisellään Suomessa noin 2 000 vaunua, ja on siis tärkeätä, että sitä voitaisiin käyttää tässä akuutissa kalustopulatilanteessa Suomen sisäisiinkin puutavarakuljetuksiin. Tämä määräaikainen poikkeusmenettely olisi voimassa vuoden 26 loppuun asti, ja siihen mennessä metsäteollisuusyritysten ja rautatieyritysten pitäisi hankkia EU-vaatimukset täyttävää puutavarakuljetuksiin sopivaa kalustoa.
Lopuksi haluan vielä korostaa sitä, että metsäteollisuudella on Suomen kansantaloudelle erittäin suuri merkitys. Noin 20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta on metsäteollisuuden tuotteita. Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä, ja metsäteollisuus tuottaa huomattavan osan myös valtiontalouden verokertymästä. Näin ollen tämä ehdotettu määräaikainen poikkeusmenettely on nykyisessä tilanteessa välttämätön ratkaisu paitsi metsäteollisuuden myös koko kansantalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T16:06:06,2022-05-03T16:10:30,Tarkistettu,1.1
2022_48_151,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_48_152,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulen tähän pönttöön, kun tässä sai kerta luvan keskustella näistä molemmista esityksistä, jotka tänään tässä salissa raideliikennelakiin liittyen ovat käsittelyssä. Kiitän jälleen ministeri Harakkaa asian esittelystä, ja todellakin näiden lainsäädäntöjen taustalla on huoli siitä, kuinka metsäteollisuutemme saa niin puut tuonne tehtaille kuin sitten myöskin valmiit tuotteet liikkeelle.
Tässä on tarkoitus, että helpotetaan kaluston siirtämistä koskevia uusia säädöksiä ja raideliikenteen testi- ja pilottihankkeita koskevia vaatimuksia ja sitä kautta edistetään raideliikenteen automaatiota ja joustavoitetaan ratakapasiteetin jakamista koskevaa sääntelyä. Lisäksi tässä on joitakin teknisluonteisia muutoksia, joita EU:n lainsäädäntö edellyttää.
Tällä siis lisättäisiin säädökset muun muassa kalustoyksikön siirtolupaa koskevista vaatimuksista, ja näin luodaan oikeusperustaa ja turvalliset puitteet kaluston siirtämiselle. Osaltaan tässä tuotaisiinkin jo olemassa olevia kalustoyksiköiden siirtämistä koskevia käytänteitä lain tasolle. Ehdotuksen mukaan kaluston siirtolupa olisi väliaikainen ja Liikenne- ja viestintävirasto arvioisi luvan myöntämisen yhteydessä sen, että siirrosta ei aiheudu vaaraa rautatiejärjestelmän turvallisuudelle. Siksi on erityisen tärkeää mielestäni, että siirtolupa ei kuitenkaan oikeuttaisi pidempiaikaiseen liikennöintiin rataverkolla ilman kalustolle myönnettyä markkinoillesaattamislupaa tai käyttöönottolupaa.
Turvallisuuden kannalta pidän tärkeänä, että ehdotuksen mukaisesti testi- ja pilottihanketta koskevaan ilmoitukseen olisi sisällytettävä suunnitelma toimenpiteistä, joilla turvataan, että hanke ei vaaranna rautatiejärjestelmän turvallisuutta.
Kuten kaikki tiedämme, tämän toisen esityksen, hallituksen esityksen 57, taustalla on Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen seuraukset kotimaiselle metsäteollisuudelle, kuten tässä alussa totesinkin. Vastapakotteena länsimaiden talouspakotteille Venäjä on kieltänyt raakapuun viennin Euroopan unionin alueelle ainakin vuoden 2022 loppuun asti. Korvatakseen venäläistä raakapuuta metsäteollisuus tarvitsee kotimaista raakapuuta ja tuontia muualta maailmalta. Näitä kuljetuksia varten tarvitaan puutavarakuljetuksiin vaunukalustoa. Metsäteollisuuden toimijat ovat viestittäneet, että nykysääntelyn puitteissa Suomen sisäisiin puukuljetuksiin ja metsäteollisuuden tarpeisiin ei ole riittävästi tarjolla sopivia EU:n tyyppihyväksyntävaatimuksia täyttäviä kalustoyksikköjä. Raakapuuta on tuotu Venäjältä Suomeen sellaisilla kalustoyksiköillä, joiden käyttö on Euroopan unionin lainsäädännön ja raideliikennelain nojalla rajattu vain kansainvälisiin rautatiekuljetuksiin.
Metsäteollisuus on Suomen teollisuuden kivijalka. Se muodostaa noin viidenneksen koko Suomen tavaraviennistä ja on merkittävä työllistäjä. Emme voi olla huomioimatta asiaa kansantalouden merkittävyyden näkökulmasta. On siis selvää, että meidän tulee tehdä kaikkemme helpottaaksemme toimialaa tämän äkillisen toimintaympäristön muutoksen myötä nyt, kun kansainvälisiä puukuljetuksia korvataan kotimaisen raakapuun kuljetuksilla. Mutta tässäkin asiassa on erittäin tärkeää, että sääntely on määräaikainen poikkeusmenettely, joka olisi voimassa vuoden 2026 loppuun. Siihen mennessä Suomessa toimivien metsäteollisuuden yritysten ja rautatieyritysten tulisi hankkia EU-vaatimusten mukaista vaunukalustoa Suomen sisäisiä puutavarakuljetuksia varten, jotta poikkeusmenettelystä voidaan luopua. Esityksen tarkoituksena olisikin ainoastaan tilapäisesti helpottaa metsäteollisuuden kohtaamaa poikkeuksellista tilannetta Venäjän hyökkäyksen ja pakotteiden myötä, ja siitä syystä pidän tätä asiaa tärkeänä.
Arvoisa puhemies! Olemme ottaneet tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa ennakkokäsittelyyn nämä molemmat lakiesitykset ja pyrimme toimimaan mahdollisimman ripeällä aikataululla, jotta nämä esitykset tulisivat mahdollisimman pian voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T16:10:38,2022-05-03T16:15:37,Hyväksytty,1.1
2022_48_153,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_154,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä sekä ministeri omalta osaltaan että valiokuntamme puheenjohtaja edustaja Kymäläinen esittelivät tätä lakiesitystä, näitä molempia lakiesityksiä, niin hyvin, että en kovin seikkaperäisesti puhu, mutta haluan kiittää ministeriä todella tärkeästä esityksestä. Tosiaan tähän ensimmäiseen lakiesitykseen sisältyvät nämä siirtolupa-asiat, ja toisaalta näihin pilotti- ja testihankkeisiin liittyvät lakipykälät on myös todella hyvä ja tärkeä saada ajan tasalle, samoin kuin esimerkiksi tämä kapasiteetin jakaminen. Nämä ovat hyviä ja perusteltuja joustoja raideliikennelakiin. 
Tosiaan tältä osin varmasti tämä varsinainen pihvi nyt sitten liittyy tietysti tähän metsäteollisuutemme logistiikan turvaamiseen, että ulkomaille rekisteröityä kalustoa saadaan käyttää myös täällä kotimaan liikenteessä, ja on kyllä, arvoisa puhemies, todella tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeri on tarttunut tähän asiaan. Metsäteollisuuden merkitys Suomen kansantalouden keskeisenä kulmakivenä on aivan kiistaton, ja jos ajatellaan sitä, että tosiaan tavaravientimme arvosta viidennes tulee sieltä, niin kovin monen palkat jäävät maksamatta, jos tehtaiden pitää seisoa. Kun tosiaan Venäjän raakapuun tuonti on ollut noin viidennes metsäteollisuuden kaikesta raaka-aineesta, niin puhumme todella merkittävistä puuvirroista, joita nyt pitää saada kotimaasta tehtaille päin ohjattua, ja toki sitten tietysti tuotteista, jotka pitää saada edelleen maailmalle. 
Kyllähän Suomen logistiikka kokee nyt todella hurjan murroksen myöskin, kun olemme viime päivinä kuulleet esimerkiksi nämä suunnitelmat siitä, että Saimaan kanava ei ehkäpä tulevina vuosina ole käytettävissä niin kuin on suunniteltu. Tosiasiahan on, että tällä hetkellä kanavassa ei kukaan liikennöi, koska liikenteen jatkumisesta ei tietenkään tällaisessa sota-ajassa ole varmuutta. Tässä mielessä ollaan todella isojen kysymysten äärellä. Tässä mielessä on todella tärkeää, että nyt tätä suomalaisten omistamaa ja suomalaisten muutenkin käyttämää kalustoa, joka aiemmin on ollut tässä kansainvälisessä liikenteessä, voidaan nyt sitten täysimääräisesti tässä poikkeustilanteen vallitessa käyttää täällä kotimaassa.
Arvoisa puhemies! Niin kuin kaikissa asioissa, tässäkin kokonaisturvallisuus on tärkeää. Se tuo meille taloudellista turvaa, että logistiikka toimii. Saimme tänään tuolla valiokunnan ennakkokuulemisessa kyllä myöskin hyvää informaatiota siitä, että myöskin raideliikenteen turvallisuus ja asianmukaisuus tulee ihan täysin turvatuksi. Vaikka tämä kalusto on byrokraattisesti rekisteröity Venäjälle, niin se on [Puhemies koputtaa] aivan kuranttia, hyvää ja uutta tavaraa Suomen raiteille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-03T16:15:39,2022-05-03T16:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_48_155,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_156,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samalla tavalla kuin valiokunnassa näitä pykäliä käsitellään päällekkäin, ja itse myös otan erityisesti kantaa tuohon kalustoon. 
On hienoa, että ministeri on reagoinut tähän asiaan ja vastataan nyt siihen metsäteollisuuden akuuttiin huutoon. Tietysti kun hallitus on tehnyt vahvoja toimenpiteitä myös kehysriihessä metsäteollisuuden ja erityisesti suomalaisen puun ja metsien käytön lisäämiseksi, se luo painetta sitten myös raiteille ja kalustoon. Eipä tässä paljon vaihtoehtoja ole. Niin kuin tässä on aiemmin todettu, kyllä meidän metsäteollisuudessa on tärkeintä, että nyt sitten lakkosuman jälkeen niin sellutehtaat, paperitehtaat kuin metsäteollisuus muutenkin pyörivät ja sitä raaka-ainetta on saatavilla. 
Nämä vaunuthan ovat tietysti olleet käytössä, ja käsittääkseni näillä on noin 40 prosenttia suomalaisesta puusta ajettu jo tällä hetkellä. Oikeastaan se kysymys ja pohdinta nyt on, kun nämä ovat kansainväliseen liikenteeseen standardoituja, että mikä ero tässä nyt sitten on ollut tämän EU-standardoinnin osalta. Minulle on väitetty, että se ei ole hyvin merkittävä, ja kuten Autto viittasi, raideturvallisuuteen ja liikenneturvallisuuteen sillä ei ole ilmeisesti mitään vaikutuksia. Tämä kalustohan on ollut pitkälti metsäteollisuuden joko omistamaa tai sitten vuokraamaa kalustoa, ja uskoisin, että siellä nyt pääosin ne on pidetty kunnossa, mutta tämä turvallisuuskysymys oikeastaan tähän. 
On hienoa, että tähän on reagoitu ja todellakin nyt sitten tässä tilanteessa saadaan suomalaista metsäteollisuutta ja työllisyyttä pidettyä yllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-03T16:18:48,2022-05-03T16:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_48_157,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_158,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden kuljetustarpeisiin tarvitaan nyt kalustoa, ja tässä tilanteessa näitä vaihtoehtoja ei todellakaan juuri ole, koska kun huomioi tämän meidän erilaisen raideleveyden, niin siinäkin mielessä näitten raaka-aineitten siirtäminen ihan täällä maan sisäisessä liikenteessä vaatii nyt tätä lisäkapasiteettia. 
Tuossa kuitenkin kun raideliikennettä, raideliikenteen vapautumisen lainsäädäntöä käsiteltiin, niin siinä yhteydessä silloin vähän, voisiko sanoa, tämmöiset ilkeät äänet väittivät, että Suomessa lähdettiin romuttamaan tahallisesti kalustoa, jotta voitaisiin välttyä siltä, että ei tarvitsisi vuokrata kalustoa ulospäin. En tiedä, koskeeko tämä laisinkaan tätä kuljetuskalustoa vai onko kysymys ollut näistä henkilöliikenteen kalustoista, mutta nyt kun ministeri on paikalla, niin pystyisikö hän sanomaan, onko tässä kalustossa tapahtunut nimenomaan tavarakuljetuksen puolella tai henkilöpuolella jollakin tavalla tällaista tarkoituksellista tai sitten kenties kaluston iän kulumisen myötä tapahtunutta suurempaa romutusta tai kalustosta vanhan kaluston poispyyhkimistä. Elikkä tällaisia mediassa kuulee, tämäntyyppisiä väitteitä, ja tähän mielelläni haluaisin kuulla, mikä on todellinen tilanne. 
Sinällänsä tämä siirtokapasiteetin ja myöskin sitten pilotti- ja testihankkeet mahdollistava lainsäädäntö on varmastikin tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista ja hyvää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T16:20:49,2022-05-03T16:22:28,Hyväksytty,1.1
2022_48_159,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_160,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri on vielä paikalla ja tuossa äsken en puheenvuorossani ehtinyt kysymyksiä esittämään, niin tässä vielä ainakin yksi kysymys mieleeni nousi.
Mutta tuon ensin esille tässä näitä huolia, joita toimikentältä on kuulunut jo ennen kuin tämä lakiesitys on eduskuntaan asti tullut, lähinnä tässä valmistelun aikana. Varmasti myös ministeri on näitä huolenaiheita kuullut rautatiemarkkinoiden kehittymisestä, siitä pelosta tavallaan, että voiko venäläinen rautatieyritys tulla Suomen rautatiemarkkinoille tämän lainsäädännön kautta. Toisaalta on myöskin tuotu esiin nämä mahdolliset painostusyritykset ja oltu huolissaan muun muassa siitä, että Venäjä ottaisi tämän kaluston niin sanotusti omaan käyttöönsä. Mutta näiden osalta on toki tärkeää se, että edellytetään toimilupaa ja turvallisuustodistusta, jottei tällaisia toimilupia tai turvallisuustodistuksia myönnettäisi missään EU:n valtiossa tämän poikkeustilan aikana. Ja toki sitten tarkastus siitä, että tämä kalusto on juridisesti pätevä olemaan suomalaisten omistuksessa, on tietenkin myös tärkeä huoli, ja varmasti olette sitä valmistelussa myös pohtineet.
Mutta siis tarkoituksena on tehdä tämän lain ja tämän poikkeustilan ajalle tällainen seurantaryhmä, ja kysyisinkin nyt ministeriltä sen kysymyksen, jota alkuun lupasin: keistä, mistä toimijoista tämän yhteisen seurantaryhmän on tarkoitus koostua?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T16:22:28,2022-05-03T16:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_48_161,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Ministeri Harakka, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_162,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos keskityn tähän jälkimmäiseen teemaan, joka tietenkin on ajankohtainen ja johon tämä Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan on suomalaisen elinkeinoelämän todellakin pakottanut ja tällä tavalla myöskin sitten lainsäätäjän reagoimaan, uskaltaisinko sanoa, ennätysnopeasti, niin totean tietysti ensin, että me käsittelemme tässä suomalaisten yksityisten yhtiöiden omistamaa kalustoa, emme siis VR:n kalustoa, joten tässä nyt ikään kuin huolehditaan siitä, että meillä on muutakin tavarakuljetuskalustoa kuin se, mitä VR Osakeyhtiö hallinnoi.
Sitten näihin huoliin, joita aivan aiheellisesti täytyy käsitellä ja joihin täytyy vastata tämän hallituksen esityksen nojalta ja joita edustaja Kymäläinen nosti tässä hyvin esiin, voidaan todeta, että kyseessä siis todellakin on suomalaisten yhtiöiden omistamaa kalustoa riippumatta siitä, minne se on rekisteröity, taikka sitten tytäryhtiön tai Baltiassa toimivan muun kaluston omistajan tai vuokraajan kalustoa. Eli siis nimenomaan emme halua siirtää rahavirtoja venäläisille yrityksille.
Painostusta varmastikin on mahdollista näinä aikoina sieltä suunnasta osoittaa, mutta emme näe mitään syytä, että Venäjällä olisi mitään oikeutettuja vaatimuksia esimerkiksi kaluston palautuksen suhteen, ja tämä väitetty kuuden kuukauden aikaraja ei kuulu millään muotoa Suomen ja Venäjän välisiin valtiosopimusjärjestelyihin, ja siksi on luontevaa, että kaluston omistaja päättää itse siitä, missä se kalustoa säilyttää ja milloin, jos koskaan, sen palauttaa takaisin sitten muihin valtioihin.
Ja totta on myöskin se, että ei ole mahdollista, että tätä kautta jokin venäläinen rautatieyritys tulisi Suomeen harjoittamaan liikennettä. Se edellyttäisi toimilupaa, turvallisuustodistusta EU-lainsäädännön mukaisesti, eikä todellakaan nykyisessä tilanteessa Suomi eikä mikään muukaan EU-maa ole valmis päästämään venäläistä rautatieyritystä EU:n rautatiemarkkinoille. Tässä suhteessa olemme varmoja siitä, että voimme huolehtia sekä kuljetusten että suomalaisten turvallisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+17.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T16:24:46,2022-05-03T16:27:37,Hyväksytty,1.1
2022_48_163,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka ilmeisesti käytti esittelypuheenvuoron äsken, elikkä edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_48_164,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä halutaan siis lisätä käytettävissä olevaa vaunukalustoa tilanteessa, jossa venäläinen raakapuu korvataan kotimaisella raakapuulla. Nyt käytössä oleva vaunukalusto ei riitä metsäteollisuuden tarpeisiin, ja siksi esityksellä halutaan mahdollistaa Suomessa olevien kansainvälisten vaunujen käyttö kotimaan sisäisiin kuljetuksiin. 
Tässä yhteydessä haluaisin nostaa kuitenkin esille, että riittävän kaluston lisäksi tarvitsemme raideliikenteessämme myös lisää vaihtoehtoisia reittejä. Vaihtoehtoiset ja toimivat ratayhteydet turvaavat huoltovarmuutta siinä, missä riittävä kalustokin. Valitettavasti nykyisessä rataverkossamme on monia pullonkauloja, jotka aiheuttavat ruuhkia ja samalla hidastavat henkilöliikennettä.
Hallitusohjelmassa on kirjattuna vähäliikenteisten ja jo käytöstä poistettujen ratayhteyksien käyttöönotto. Mielestäni ensisijainen uudelleen käyttöön otettava raideyhteys olisi kaikki Suomen viisi pitkittäisrataa yhdistävä Suomen kehärata, jota voitaisiin käyttää etenkin tavaraliikenteen tarpeisiin. Meillä on paljon panostettu pitkittäisiin ratayhteyksiin. Poikittaisyhteydet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Tämän poikittaisradan kautta saataisiin tavaraliikennettä jaettua tasaisemmin ympäri Suomea, myös pohjoiseen ja etelään. Näin muut ratayhteydet eivät ruuhkautuisi, ja Tampereen liikenteellisesti ongelmalliselle ratapihalle ei tarvitsisi mennä. Suomen kehärata on osin käytössä mutta pätkii Pori—Parkano—Haapamäki-välillä sekä Savonlinnan Laitaatsillan kohdalla. Huomattavaa on, että kehäradalta pääsee Porin lisäksi myös pohjoisen Suomen satamiin. Näihin vaihtoehtoisiin reitteihin pitäisi nyt panostaa samalla, kun etsimme keinoja turvata vaunukaluston riittävä määrä. 
Uutisista olemme saaneet lukea, että Saimaan kanava todennäköisesti suljetaan yhtenä Venäjän suorittamana painostuskeinona, jos ja kun Suomi liittyy Natoon. Tämä on aiheuttanut itäisissä maakunnissa huolta siitä, miten rahti saadaan siirrettyä satamiin. Saimaan kanavan kautta kulkeva liikenne voitaisiin siirtää kokonaan kehäradalle ja sitä kautta esimerkiksi Porin satamaan. Huomionarvoista on, että Porissa on jo LNG-terminaali. Tämä antaa mahdollisuuden käyttää Pori—Parkano—Haapamäki—Savonlinna-ratayhteyttä vähäpäästöisten biokaasuvetureiden pilottikohteena. 
Porin sataman strateginen sijainti ja rooli ovat nyt tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja todennäköisen Nato-jäsenyyden myötä korostuneet aivan uusiin sfääreihin. Porin satama toimii puolustuslogistiikankin kannalta paremmin kuin Suomenlahden satamat. Porin sataman kautta on lyhin yhteys muihin Pohjoismaihin. Sadalla miljoonalla saisi kunnostettua välin Porista Niinisaloon — sata miljoonaa on sama summa, jota on suunniteltu käytettäväksi Saimaan kanavan kunnostamiseen. Tämä väli on erityisen tärkeä jo Niinisalon varuskunnan ja yhteisten sotilasharjoitustenkin takia.
Tälläkin hetkellä on Niinisalon kankaalla käynnissä laaja sotavoimien Arrow 22 ‑harjoitus, jossa ovat mukana muun muassa Viro, Latvia, Yhdysvallat ja Iso-Britannia parasta aikaa. Olin eilen siellä vierailulla, pääsin näkemään sen myös konkreettisesti. He ovat tuoneet mukanaan raskasta kalustoa sinne paikan päälle. Raiteilla kaluston siirtäminen harjoitusalueille on huomattavasti helpompaa kuin kumipyörillä siirrettäessä, sen me tiedämme, jolloin ne tuovat ongelmia myöskin muulle liikenteelle. Tänäänkin kun tulin tänne, niin moottoritiellä tuli vastaan lavetteja aika monta, ja ne olisi ollut helpompi siirtää raiteita pitkin sinne Niinisaloon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-05-03T16:28:03,2022-05-03T16:32:06,Hyväksytty,1.1
2022_48_165,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_166,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä tähän edelliseen puheeseen nopeasti tarttuen: On totta, että tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan asettaa meillä Suomessa liikenneinfran suhteen niin huoltovarmuuden kuin ylipäätänsäkin tämän maan toimivuuden osalta meidät asentoon, jossa me joudumme katsomaan, mitkä ovat vaihtoehtoiset kuljetusmuodot niille, mitä ei pystytä nyt tekemään. Tässä toki on tärkeää katsoa koko Suomea. 
Mitä tulee sitten Saimaan kanavaan ja huoleen siitä investoinnista, joka Saimaan kanavaan on suunniteltu, jonka oli tarkoitus vuosia viedä eteenpäin ja tuoda vesikuljetusmahdollista, ympäristöystävällisempää kuljetusmuotoa itärajan ja erityisesti teollisuuden tarpeisiin, niin tämä huoli, joka nyt tämän Saimaan kanavan liikennöinnin loppuessa on, ei kyllä korjaannu sillä, että me katsomme investointeja esimerkiksi länsirannalta, vaan meidän on pakko katsoa myöskin, kuinka me siihen katastrofiin, joka nyt koetaan tuolla itärajalla, pystymme vastaamaan, kuinka me pystymme antamaan näköalaa niille teollisuuden toimijoille, jotka nyt ovat valmistautuneet väliaikaiseen liikennöintiin muutoin kuin tämän Saimaan kanavan kautta. Hehän olivat tehneet valmistautumista jo sen pohjalta, että Saimaan kanavan kunnostus olisi alkanut, ja tämä nyt varmasti pitkittyy, joten kyllä siellä on erityisen tärkeää nyt siihen raidekapasiteettiin panostaa, ja tässä tietenkin Luumäki—Joutseno-väli kaksoisraiteen osalta on ensiarvoisen tärkeä, koska nyt tämän Saimaan kanavan poistumisen myötä 50 000 rekkalastillista siirtyy tielle ja se ei kyllä hiilijalanjäljessä kilpaile kansainvälisten yritysten kanssa, joiden kanssa nämä suuret toimijat taistelevat. 
Tosiaan kun tässä nyt näitä kaluston siirtolupia helpotetaan ja suomalaisessa omistuksessa olevien rekisteröityjen vaunujen käyttöä tehdään lainsäädännöllä väliaikaisesti mahdolliseksi, niin olen ymmärtänyt niin, että suomalaisessa omistuksessa on noin 1 400 puutavaravaunua mutta tämän lisäksi oli tarkoitus, että vaunukalustoa myös vuokrattaisiin Baltiasta, eli tämäkään ei riitä täysin sitä kotimaan sisäistä puuliikennettä vielä helpottamaan. On tietenkin myös merkittävää siltä osin, että tämä lainsäädännössä mahdollistetaan. 
Ministeri voi kenties vastata, jos tarpeelliseksi katsoo, kuinka tämä Kaakkois-Suomen, Itä-Suomen kulkuvaje nyt tullaan sitten tämän investointipäätöksen perumisen myötä [Puhemies koputtaa] kenties ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T16:32:09,2022-05-03T16:35:18,Hyväksytty,1.1
2022_48_167,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_168,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustajat Koskela ja Kymäläinen nostivat kyllä nyt erittäin tärkeän asian esille. Ministerihän on muutama päivä sitten lausunut, että tämä 95 miljoonan euron aiottu investointi Saimaan kanavaan on peruttu. Näissä olosuhteissa on tietenkin aivan ehdottomasti tärkeää näin menetellä, mutta samanaikaisesti tulee sitten se ongelma, millä tavalla me tuolla Itä-Suomessa pidämme huolta siitä, että tavara liikkuu. Tässä ei todellakaan riitä pelkästään se, että lainsäädännöllä tätä kalustoa nyt yritetään saada, vaan pitäisi myöskin pystyä pitämään meidän väylät siellä kunnossa. Olikohan muistaakseni Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja, joka jo esitti sitä, voitaisiinko tämä raha, mitä oli aiottu, nyt ottaa näille itäisen Suomen väylille, niin itäradalle kuin myöskin sitten maanteille, koska on myöskin huoltovarmuuskysymys, millä tavalla me pystymme itäisessä Suomessa varmistamaan tavaroitten siirtymisen paikasta toiseen.
Kun ajattelee näitä isoja ratahankkeita, joita nyt Suomessa on ollut Liikenne 12 ‑ohjelmankin puitteissa, niin itäpuolihan siinä jäi vähän heikommalle, joten siinä mielessä nyt olisi oikea aika satsata nimenomaisesti sinne. Tässä yhteydessä täytyy myöskin muistuttaa sitten näistä lannoitteitten kulkureiteistä: nämä ovat myös sellaisia, jotka ruokaturvan kautta näkyvät sitten meidän elintarviketurvallisuudessa. Tämä olisi hyvä huomioida myöskin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-03T16:35:18,2022-05-03T16:37:02,Hyväksytty,1.1
2022_48_169,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Ministeri Harakka, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_170,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Tarkennan nyt vain sen verran Saimaan kanavan sulkujen uudistamishankkeen osalta, että liikenne- ja viestintäministeriö tulee esittämään lisätalousarvion yhteydessä tämän eduskunnan jo hyväksymän investoinnin purkamista, eli siis se edellyttää hallituksen esitystä ja se edellyttää tietysti eduskunnan hyväksyntää, jos — ja uskallan sanoa kun — tähän järjelliseen ratkaisuun järjettömänä aikana voidaan päätyä. Siinä on käytännön syitä, siinä on periaatteellisia syitä. Toimintaympäristö kanavalla on ollut, kuten kaikki tietävät, nyt jo pitkään haasteellinen ja vaikea, mutta on selvää, että Suomi ei myöskään hyökkääjävaltiota halua hyödyttää investoinneilla.
Tietysti seuraava kysymys on sitten se, että mikäli tämä sitoumus voidaan säästää, niin mitä seuraavaksi. Me olemme ymmärtääkseni tässäkin salissa perusväylänpidon osalta yksimielisiä siitä, että niitä 17 miljoonan euron lisäsäästöjä, jotka momenteillemme sijoitettiin tämmöisessä kehysmenettelyssä, ei poisteta tästä tienpidosta, joka joka tapauksessa on kokenut ja tulee kokemaan kovia sekä aivan ennennäkemättömän kelirikon takia että bitumin erittäin ikävällä tavalla nousseen hinnan takia, ja voidaan kai siis todeta, että tämä vaatii myöskin ainakin joiltain osin huomiota tavalla, jonka eduskunta perusväylänpidon osalta on yksimielisesti ja myös Liikenne 12 ‑suunnitelmassa halunnut. Voitaneen sanoa, että Ukrainan sodan kaukaisimmat luodinreiät löytyvät Suomen tiestöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-03T16:37:04,2022-05-03T16:39:13,Hyväksytty,1.1
2022_48_171,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_48_172,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 38/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella nyt on tällä kaudella tehty historiallinen 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jolta valitettavasti kyllä vähän kuin matto olisi jalkojen alta vedetty siltä osin, että tähän sitten osuivat nämä suuret leikkaukset ja siltä osin tämän 12-vuotisen ohjelman periaatteellisuus ikään kuin kyseenalaistuu. Mutta ymmärrän sen, ja olen itsekin vahvasti sen kannan puolestapuhuja, että perusväylänpidosta ei leikata. Mutta en myöskään pysty hyväksymään sitä, että johonkin kolkkaan Suomessa syntyy sitten investointivelkaa, joka on ollut merkittävä koko Itä-Suomen alueella ja teollisuudessa. Sen vuoksi toivon, että kehitysinvestointeja ja perusväylänpitoa ei tässä ikään kuin yhdistettäisi vaan nähtäisiin myös se tarve, joka vääjäämättömästi tämän myötä Itä-Suomeen syntyy. Kysymys on kansantaloudellisesti — kuten tuossa äsken keskusteltiin juuri raideliikenteestä, ja vielä tämänkin kohdalla tulisi näistä lakiehdotuksista keskustella — nimenomaan tämän metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta. Emme me niillä vaunuilla mitään tee, jos ne vaunut eivät mahdu sinne raiteille. Tämä huoli on meidän jollakin tavoin ratkaistava.
Ja todella nyt kun on tämä uusi tilanne, joka Venäjän hyökkäyssodan myötä on koko Eurooppaan kohdistunut, joudumme miettimään uudella tavalla sitä, miten me huoltovarmuuden kautta vaihtoehtoisia reittejä tai muita turvaamme. Varmasti tämä tulee myös hallituksen eteen jossakin vaiheessa. Jotta tämä olisi toimivaa, niin se voi vaatia lisätalousarvioita tai lisäbudjetteja myös tämän liikenteen osalta, jotta tuosta toimivuudesta tulevaisuudessa voidaan huolehtia, koska liikennehankkeet eivät kovin nopeasti valmistu. Me tiedämme, että suunnittelut täytyy saada vauhdikkaasti liikkeelle, jos me katsomme muutamiakaan vuosia eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+18.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-03T16:39:14,2022-05-03T16:41:36,Hyväksytty,1.1
2022_48_173,48/2022,2022-05-03,14.00,17.29,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 10/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 12/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 3/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_48+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_1,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 29.4.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Peter Östman Sari Essayahin kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monisteena jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_2,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 238/2021 vp>>>Lakialoite  LA 15, 89/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 4/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on äänestettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_3,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Ennen kuin ministeri Saarikko aloittaa, pyydän, että sali taas rauhoittuu tämän asian ympärille. [Ben Zyskowicz: Kyllä, tärkeä asia!] — Kiitoksia. — Keskusteluun, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_4,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, ei liene yllättävää todeta ääneen, että elämme suurten kriisien aikaa. Ilmastonmuutos, koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota, ne kaikki asettavat Suomelle ja koko maailmalle valtavia haasteita. Venäjän fossiilienergiasta irtautuminen, omavaraisuuden turvaaminen ja puhtaan teknologian investoinnit, ne vaativat merkittäviä taloudellisia panostuksia onnistuakseen. Ja tässäkään Suomen ei ole hyvä olla yksin. Koko Euroopan on uusiuduttava, ja panostuksia on tehtävä koko EU:n hartioilla.
Varautumisen ja uusiutumisen näkökulmasta Suomen kestävän kasvun ohjelma on ajankohtaisempi kuin koskaan. Kestävän kasvun ohjelma sisältää noin kahden miljardin euron panostukset puhtaisiin teknologioihin, digitalisaatioon, työllisyyteen, osaamiseen ja myös sote-palvelujen kehittämiseen. Ohjelman tavoitteena on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kasvu. Me vauhditamme tutkimus- ja kehitystoimintaa, kilpailukykyä ja investointeja. Rakennamme uutta, puhtaampaa ja omavaraisempaa Suomea.
Arvoisa puhemies! Kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää tehokasta toimeenpanoa. Sen edistämiseksi hallitus esittää nyt lakia Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen eli RRF:n hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. Lakiesitys sisältää säännökset RRF:n hallinnoinnista vastaavista viranomaisista ja niiden tehtävistä ja myös tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksista. Esityksen mukaan valtiovarainministeriö toimisi kansallisena vastuuviranomaisena suhteessa komissioon.
Esityksen mukaan Valtiokonttoriin perustettavaan keskitettyyn tietojärjestelmään kerättäisiin tukiviranomaisten toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien eli RRP:ien toimeenpanon ja komissiolle tehtävän raportoinnin edellyttämät tiedot. Valtiovarainministeriön controller-toiminto RRF:n varojen tarkastuksista vastaavana toimisi riippumattomana tarkastajana.
Laki sisältäisi myös tuen myöntämistä ja maksamista koskevia erityisiä rajoituksia tilanteessa, jossa tuensaaja olisi jättänyt hoitamatta maksuvelvollisuuksiaan. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi Valtiokonttorista annettua lakia sekä väliaikaisesti tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tämän vuoden kesäkuun alusta. Lait ovat teknisiä mutta välttämättömiä Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi.
Arvoisa puhemies! Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Lisäksi on selvää, että Suomi hyötyy myös Euroopan Venäjä-riippuvuuksien katkaisemisesta. EU:n elpymis- ja palautumistukiväline edistää uudistuksia, joiden avulla Eurooppa irtautuu venäläisestä fossiilienergiasta ja pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Etenkin puhtaat teknologiat ja digitalisaatio avaavat mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Suomelle on vientivetoisena taloutena tärkeää, että koko Eurooppa elpyy ja kasvaa, ja tämä elpymisväline on paitsi kasvun moottori myös EU:n jäsenvaltioiden välinen solidaarisuuden ilmaisu.
Arvoisa eduskunta, kun tämä käsittelee valvontaa, toimeenpanoa ja meidän kansallisessa käytössä olevan osuuden hyvää hallinnointia ja järkevää käyttöä, haluan myös muistuttaa, että me olemme olleet EU-pöydissä se maa, joka on edellyttänyt vastaavaa valvontaa, tarkkaavaisuutta ja huolellisuutta toimeenpanossa ja vastuullisuutta myös muilta jäsenmailta. Siksi on tärkeää, että me hoidamme tämänkin osuuden myös itseltämme hyvin, jotta voimme olla tarvittaessa tekemässä huomautuksia muille maille, mikäli heidän suunnitelmansa eivät ole toteutumassa EU:n yhteisen päätöksen mukaisesti — vielä tuoreemmiltaan juuri eilen Ecofin, valtiovarainministereiden neuvosto, käsitteli Ruotsin ja Bulgarian suunnitelmia. Eli monessa maassa ollaan vasta lähdössä liikkeelle, ja siltäkin osin on tärkeää, että sen, mitä edellytämme muilta, toteutamme myös itse hyvin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-04T14:04:24,2022-05-04T14:08:36,Hyväksytty,1.1
2022_49_5,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_6,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Näin tällä kertaa vähän lyhyemmin kuin viime vuonna. — Hallituksen esityksessä säädetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksista. Se on tarpeellista tehdä, jotta Suomeen saadaan takaisin niitä euroja, jotka suomalaisille kuuluvat. Järkeväksi se ei tähän liittyvää 750 miljardin euron elpymispakettikokonaisuutta tee. Suomi saa takaisin omia rahojaan vähemmän kuin se maksaa, ja näiden jäljelle jääneiden rahojen käyttöä varten nyt siis rakennetaan byrokratia.
Noin vuosi sitten tässä salissa keskusteltiin EU:n elpymispaketista, jonka hallitus Brysselin tuliaisina Suomeen oli kiikuttanut. Suomalaisia pyydettiin rahoittamaan usealla miljardilla EU-maiden talouksia ja perusteluksi esitettiin EU-maiden kohtaama koronakriisi, aivan kuin emme olisi itse kamppailleet saman asian kanssa. Keskustelua käytiin tuolloin vuosi sitten yötä myöten. Kun neljä päivää kestäneet keskustelut olivat ohitse, turhautuneimmat alkoivat syyttämään puheita pitäneitä kansanedustajia viivyttelystä. Halusimme siitäkin huolimatta tuoda silloin kaikkien tietoon sen, kuinka epäedullista pakettia suomalaisille oltiin syöttämässä ja mitä kaikkia vaaroja tähän pakettiin kätkeytyy. Jos lähdemme paikkaamaan huonosti hoidettuja Etelä-Euroopan talouksia, meillä on lopputuloksena ennen pitkää myös yksi huonosti hoidettu Pohjois-Euroopan talous. Kulutusjuhlat jatkuvat siihen saakka, kunnes korttitalo romahtaa. Vaikka kuinka säätäisimme valvontatyökalujen seulaa tiukemmalle, miljarditolkulla maihin pumpattu ylimääräinen raha johtaa väistämättä väärinkäytöksiin.
Arvoisa puhemies! Kun eduskunnan elpymispakettikeskustelusta on kulunut vuosia, rahahanat on avattu, on hyvä tarkastella, kuinka varoituksemme ovat käyneet toteen. Mikä on esimerkiksi Italian tilanne, joka sai suurimman potin paketista? Kun Suomessa on neuvottu kalliin energian aikana laskemaan kotien lämpötilaa, Italiassa on kerrottu käynnistyneen remonttibileet. Jättipotin saaneessa maassa on remontoitu koteja käytännössä ilmaiseksi. Tukea on voinut saada, jos energiatehokkuutta tai maanjäristyksen kestoa on rakennuksissa parannettu. Remppaa on tehty jo 21 miljardin edestä ja hakemuksia on hyväksytty yli 120 000. Energiaremonttien miljardiluokan tarve Italiassa voi ihmetyttää, kun samaan aikaan pohjoisen pakkasissa eläville suomalaisille on luvattu noin 70 miljoonan siivu EU-rahaa öljylämmityksestä luopumiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] 
Remonttibileiden keskellä myös Italian mafia on kärkkynyt miljardeittain maahan virtaavaa rahaa, kuten jo etukäteen varoittelimme. Mafian on kerrottu yrittävän soluttautua pandemian kourissa riutuneisiin yrityksiin, ja sitä kautta saamaan siivu EU-rahoista omaan taskuunsa. [Jukka Gustafsson: Faktat puuttuu!] Ken tietää, kuinka suuri siivu sinne lopulta päätyy. Kun elpymispaketista on nyt alettu isosta hanasta pumppaamaan rahaa EU-maiden talouksiin, on mahdotonta tietää, mihin kaikkialle sitä tulee päätymään. Asiaa ei auta sekään, että tämän vuoden alussa uutisoitiin, kuinka EU-komissio on halunnut salata asiakirjoja, joista elpymispaketin varojen käyttökohteita voitaisiin tarkemmin selvittää, ja vaikka väärinkäytöksiä saataisiinkin jälkikäteen selvitettyä, ei se enää suomalaista lohduta. Ei niitä italialaiskodin marmoreita lähdetä enää irti piikkaamaan, eikä mafian taskuun päätyneitä rahoja tulla Suomessa enää näkemään. Rahat tuli ja rahat meni, mutta lasku suomalaisille kyllä tulee perästä, ja se on kallis lasku se.
Elpymispaketin myös uskoteltiin vuosi sitten olevan kertaluontoinen, mutta varoitimme sen olevan vain sanahelinää. Ei mennyt kauaakaan, kun muista maista löytyi jo halua jatkaa tällä löydetyllä polulla, eikä ihme, kun raha tulee juuri uusituista ovista ja ikkunoista. Kun yhteisvelan makuun kerran päästään, nälkä kasvaa syödessä ja ovi liittovaltiokehitykselle on tempaistu auki. Se ovi meidän on naulattava kiinni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-04T14:08:40,2022-05-04T14:13:36,Hyväksytty,1.1
2022_49_7,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_8,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota, että useissa lausunnoissa hallinto- ja valvontajärjestelmän moniportaisuutta ja viranomaisille aiheutuvia korkeita kustannuksia kritisoitiin. Ministeri Saarikko, siitä huolimatta lakiehdotusta ei ole muutettu. Miksi ei?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-04T14:13:37,2022-05-04T14:14:02,Hyväksytty,1.1
2022_49_9,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Minna Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_10,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Käsittelemme EU:n elpymis- ja palautumisrahoja, ja Suomihan maksoi tunnetusti paljon sinne rahaa. Mitä sillä sitten saatiinkaan? Maksoimme paljon sinne rahaa, mutta Italia oli kova voittaja tässä pelissä, ja siellä nyt tosiaan tehdään niitä remontteja, mitkä ovat käytännössä ilmaisia. Sehän kuulostaa aivan ihmeelliselle, että suomalaiset eivät ole päässeet mukaan tällaisiin remonttibileisiin, mistä juuri edustaja Tynkkynenkin kertoi esimerkillisesti. 
Nyt kun ruvetaan valvomaan näitä rahoja, niin totta kai se on hyvä, että niitä aletaan valvoa, mutta miksi niitä ei alun perin valvottu? Kun oli puhetta, että jopa mafiakin kärkkyi näitä rahoja, ja minnekä kaikkeen niitä on mennytkin tuonne Italian suuntaan ja muualle, niin mitenkä aiotaan selvittää, onko niitä rahoja nyt mennyt mafialle ja kuka aikoo selvittää ja paljonko niitä kenties meni mafialle? Kiinnostaisi tämmöinen, mitenkä paljon niitä oikeasti meni vähän muihin tarkoituksiin kuin mihinkä oli tarkoitus. Perussuomalaiset vastustivat alun perin tämmöistä asiaa, ja täytyy sanoa, että ihan oikeassa olimme siinä vaiheessa. Mielellään kuulisi, mitenkä näille rahoille nyt oikeasti kävi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-05-04T14:14:06,2022-05-04T14:15:18,Hyväksytty,1.1
2022_49_11,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_12,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen on hyvä palauttaa mieliin se, mistä tässä nyt on kysymys. Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen tarkoituksena on siis tarjota jäsenvaltioille merkittävää rahoitustukea niin investointeihin kuin uudistuksiin [Leena Meri: Kyllä, kyllä!] ja samalla siis myös parantaa jäsenvaltioiden talouksien palautumiskykyä ja lieventää esimerkiksi koronapandemian haitallisia ja paikoin murskaavia vaikutuksia. Tukivälineen avulla jäsenvaltiot voivat siis vastata taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin, joita totisesti riittää. Suomi hyötyy siitä, että Eurooppa on kilpailukykyinen. Tämä on tosiasia, ja sen puitteissa on myös tehtävä tekoja.
Puhemies! Myös Ukrainan sota on todella osoittanut, että venäläisestä fossiilisesta energiasta on päästävä kiireellä eroon. Siinäkin mielessä elpymisrahoitus oli kaukaa viisas. On välttämätöntä siis edistää uudistuksia, joiden avulla Eurooppa irtautuu venäläisestä fossiilienergiasta ja myös pärjää maailmanlaajuisessa kilpailussa. Puhumme siis vihreästä siirtymästä, mikä Suomessa tarkoittaa energian ja vaikkapa ruoantuotannon osalta syvenevää omavaraisuutta. Samalla se on myös osa meidän kansallista turvallisuutta.
Kuten valtiovarainministeri tilannetajuisesti kuvasi, me todella elämme suurien kriisien aikaa. Ilmastonmuutos, koronakriisi ja tämä Venäjän hyökkäyssota asettavat Suomelle todella valtavia haasteita. Ja näinhän se on: omavaraisuuden turvaaminen ja puhtaan teknologian investoinnit vaativat merkittäviä taloudellisia panostuksia ihan kaikkialla Euroopassa, niin myös Suomessa.
Elpymispaketin saamasta kritiikistä huolimatta voidaan sen hyödyt katsoa haittoja suuremmiksi. Unionin yhteinen elvytys myös hyödyttää jäsenvaltioita paremmin kuin tällainen itse tehty elvytys. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Siis sellainen toimintatapa, jossa jokainen jäsenvaltio soosaisi omiaan, ei luo parhaalla mahdollisella tavalla kokonaishyötyä.
Puhemies! Hallituksen esityksessä, joka on sinänsä varsin tekninen, ehdotetaan säädettäväksi laki Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta. [Puhemies koputtaa] Laki on välttämätön Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-04T14:15:19,2022-05-04T14:18:32,Hyväksytty,1.1
2022_49_13,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_14,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaaren puheenvuorossa esitettyihin näkökohtiin kommenttina ensinnäkin, että eihän tätä pakettia päätettäessä ollut mitään käsitystä, että Venäjä tulee hyökkäämään Ukrainaan. Eli ei tätä nyt kannata siihen koplata, että tässä tehtäisiin toimia sen asian korjaamiseksi. Ja se, miksi Eurooppa on riippuvainen Venäjän energiasta, tai mihin se perustuu, on se, että kotitaloudet ovat suorassa yhteydessä siihen kaasuputkeen lämmityksen sekä ruuanlaittonsa suhteen. Sen takia eurooppalaiset maat ovat riippuvaisia Venäjän kaasusta ja muusta energiasta. Eiväthän tässä paketissa olevat rahat riitä millään tavalla siitä asiasta irtaantumiseen, eikä niitä ole tarkoitus siihen edes käyttää. Eli pidetään joku tolkku näissä lausunnoissa.
Me annamme kilpailijamaillemme omaa rahaamme, että se nostaisi niitä maita jollain tavalla pystyyn — no, ehkä nostaa, ehkä ei — mutta kuitenkin tässä on vain pieni osa niistä rahoista, mitä kansallisesti on käytetty elvytykseen. Tämä paketti on enemmänkin symbolinen sen todellisen elvytysvaikutuksen kannalta. Tämä paketti on symbolinen myös siinä mielessä, että Eurooppahan on jo elpynyt koronakriisistä — tai olisi, ellei olisi tullut tätä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen aiheuttamaa kriisiä. Eurooppa olisi elpymässä hyvää tahtia, jo ennen kuin rahoja ollaan edes jaettu. Niiden jaostahan ollaan nyt vasta päättämässä, niitä ehtoja ollaan säätämässä, olemme keskustelemassa, miten eri maat käyttävät niitä rahojaan, ovatko suunnitelmat hyväksyttäviä. Koronakriisistä on jo toivuttu, eli tämähän parhaiten osoittaa, että koko tämä tosiasiassa Ranskan pankkien pelastamiseksi laadittu kiristyspaketti on perusteiltaan täysin pitämätön eikä keskity siihen asiaan, mihin sen pitäisi keskittyä, ja ne keinot, millä vääristeltiin perussopimuksia, että tämä saatiin läpi, ovat osoittautuneet täysin tehottomiksi.
Edustaja Tynkkysen puheenvuorossa otettiin ansiokkaasti esiin tämä Italian esimerkki ja remontointi siellä myös suomalaisten veronmaksajien tulevalla velkarahalla. Tämä remontointi on erityisen irvokasta siinä mielessä, että nyt EU samaan aikaan energiatehokkuusdirektiivin kautta uhkaa velvoittaa suomalaisia remontoimaan omalla kustannuksellaan, miljardikaupalla, täysin turhaan omakotitaloja Suomessa. [Sheikki Laakso: Juuri näin!] Eli sen ohella, että me annamme kilpailijamaillemme rahat remontointiin, EU sitten kiristää meitä remontoimaan omalla rahallamme omia talojamme. Eihän tässä ole mitään tolkkua. [Leena Meri: No ei ole!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-04T14:18:32,2022-05-04T14:20:50,Hyväksytty,1.1
2022_49_15,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_16,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä nyt esittelyssä, lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys on sinällään varmaan perusteltu, kun ensimmäinen paketti on jo tapahtunut, vaikka en sitä kannattanutkaan. Mutta kannattaa kuitenkin tosiasiat muistaa meidän kaikkien: tätä ensimmäistä elvytyspakettia ei tietenkään tehty Ukrainan eikä Venäjän kriisin takia. Ei siitä kriisistä ollut mitään tietoa. Toki Krim oli jo miehitetty 2014, mutta itse Ukrainan sodasta ei tiedetty edes painajaisia silloin.
Samoin se rahoitushan ei perustunut mihinkään muuhun kuin siihen, että laskettiin työttömyyttä EU:ssa. Jos oikein muistan, koronan osuus ensimmäisen elvytyspaketin perusteissa oli vain 20 prosenttia — tai 30, sitä luokkaa. Se oli kuitenkin vähemmän. Suurin osa oli työttömyydestä ja muista ongelmista aiheutuvia ongelmia. Elikkä se, mikä siinä meni aivan päin honkia, on se, että yhteisvelalla lähdetään rahoittamaan toisten maiden ongelmia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Elikkä rikotaan se kultainen perinne, no bail-out ‑sääntö, EU-artikla 125: toisten maiden velkoja ei makseta, eikä takuita anneta.
Tämä asia on edelleen pyhä, tai sen pitäisi olla Euroopan unionissa pyhä, että meidän nuorillemme ei sälytetä meidän tekemiemme virheitten laskuja. Tämä juttu on niin, että minua hirveästi harmittaa tämä, kun nyt puhutaan kilpailukyvystä: maksetaan seitsemän miljardia, saamme sieltä kaksi takaisin. Jos tällä keinoin kilpailukykyä lasketaan, niin minä en ole siinä porukassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aikamoinen diili!] Se on kansantalouden rappiolle ajoa, jos seitsemästä miljardista kaksi saadaan takaisin. Jos seitsemän lainataan, niin pitää saada kahdeksan takaisin: pitäähän siinä korkokin tulla, hyvänen aika. [Toimi Kankaanniemi: Viisasta puhetta!] Minä olen aina ottanut pankista lainaa, kun on tarvinnut. Aina on pitänyt korko maksaa. Ilmaista rahaa en ole koskaan saanut, enkä kyllä ottaisikaan, vaikka tarjottaisiin.
Ja sitten jos haluamme, arvoisa puhemies, oikeasti elvyttää, niin mitä meidän pitää tehdä? Meidän pitää lopettaa turhanaikainen erilaisten hankkeiden perässä juoksu. Ensimmäinen homma, mikä pitää tehdä: kotimainen energia pitää laittaa kuntoon. Me maksamme erilaisia rahoja päästökaupan takia satoja miljoonia ulkomaille, nimenomaan vaikka turpeen uusiutumattomuudesta, vaikka se uusiutuu. Sille on määrätty suuremmat sakot. Ja mikä pahin siinä tapahtuu? Poltamme koko ajan 5—6 miljoonaa mottia arvopuuta kattiloissa, ja kotimaisia energioita ei saa käyttää. Tai tänä päivänä megawatti turpeella tehtynä maksaa yli viisikymppiä. Tämä rapauttaa koko Suomen kansantalouden, koska se vaikuttaa kaikkeen. Lasku pyörii silloinkin, kun me nukumme. Elikkä energiaa kun käytetään meidän nukkuessammekin, se nostaa energian hinnan aivan pilviin, ja Suomi köyhtyy kolinalla. Ja puuta poltetaan, ja metsäteollisuus rapistuu.
Muistakaa, hyvät ystävät: Suomen ehkä menestyvimmän metsäyhtiön UPM:n kolme viimeistä investointia on mennyt ulkomaille — Uruguay, Saksa ja Hollanti. Yli viisi miljardia on mennyt rahaa Suomesta pois. [Petri Huru: Juuri näin!] Jonkun pitää ruveta tässä maassa puhumaan kotimaisen energian ja kotimaisen metsäteollisuuden puolesta. En tiedä, saanko minä tästä puheenvuorosta moitteita tai peräti keltaisen kortin taas, [Petri Huru: Todennäköisesti!] mutta se on sivuseikka, koska tämä tosiasia tapahtuu joka tapauksessa. [Toimi Kankaanniemi: Me kiitämme!] Ja Suomen eduskunnan pitää tähän puuttua. Eihän tämä näin voi mennä.
Ja toinen asia, mikä on: CHP-lämmityksen suuri viisaus on sähköntuotanto. 3 000 megan teholla teemme talvisin sähköä Suomen kantaverkkoon, ja jos tätä ei hoideta kuntoon, niin meillä on ensi talvena semmoinen sähkön hinta, että en uskalla edes painajaisissa katsella.
Ja yhtenä asiana, arvoisa puhemies, vielä se, että nyt kun tämän Ukrainan kriisin takia meni käytännössä Saimaan kanava kiinni — kukaan laivanvarustaja ei laivaansa lähetä, taikka vakuuttajat eivät lasteja vakuuta — niin meidän pitää nostaa nyt Suomessa vihdoin aidosti esille Kymijoen kanavan rakentaminen tähän maahan. On rakennettava Mäntyharjun kanava, jolla Päijänne ja Saimaa yhdistetään, ja Kymijoelle tehdään kanavointi niin, että päästään merelle kotimaan vesistöjä pitkin. Tähän saa ihan varmasti TEN-T-verkosta 30—50 prosenttia avustusta, ja samalla saa sitten varmistettua, että koko Suomen metsäteollisuus on kilpailukykyinen ihan eri tavalla kuin tänä päivänä. Nyt tämä Saimaan kanavan poismeno tuhoaa suomalaista metsäteollisuutta kolinalla joka päivä. Joka päivä menemme huonompaan tilanteeseen.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sen totean, että jos me haluamme tähän maahan jotakin todellakin hyvää tehdä, niin nyt pitää viimein ja vihdoin olla tässä talossa selvää, että se toinen elvytyspaketti, mitä Gentiloni EU:ssa puolusti innolla, on 1 700 miljardia. Hänhän sanoi, että tästä pitää tehdä EU:ssa pysyvä käytäntö. Eihän se niin voi olla. Euroopan unionilla ei ole mitään toimivaltaa tämmöisiin asioihin, kun sitä ei ole säännöissä mainittu.
Ja aivan kuten edustaja Mäkelä omassa puheenvuorossaan äsken totesi energiatehokkuusdirektiivistä, jossa ruvetaan talojen eristyksiä tänne rakennuttamaan omilla kustannuksillamme, Euroopan unionilla ei ole siihenkään asiaan mitään toimivaltaa. Pitäähän tässä joitakin sääntöjä olla, vai ruvetaanko me liikenteessäkin ajamaan aina sillä puolella kaistaa kuin mieli tekee? Ei nyt sentään. Joku järki tähän hommaan pitää tulla. Olen tästä hyvin pahoillani, ja minua harmittaa se melkein joka aamu, kun herään, mihin tämä Suomi on menossa. Mutta pitäähän tässä ruveta järki tulemaan tähän hommaan, koska ihan olen varma, arvoisa puhemies, siitä, että sellaiset asiat, joissa ei ole järkeä, häviävät pikkuhiljaa armotta pois. Siinä ei ole mitään vaihtoehtoa. — Kiitoksia. [Petri Huru: Perussuomalainen puhe! — Toimi Kankaanniemi: Se oli miehen puhetta!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-04T14:20:57,2022-05-04T14:26:32,Hyväksytty,1.1
2022_49_17,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_18,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on keskustan ministeri esitellyt tämän esityksen, ja täällä on kuultu erilaisia keskustan puheenvuoroja, mutta olen todella iloinen edustaja Hoskosen keskustan puheenvuorosta. Voisin sanoa, että sinä olet näissä EU-asioissa ollut keskustan omatunto, ja siitä aidosti kiitän sinua. 
Jos ajatellaan tätä tilannetta, että EU:ssa on — katsoin äsken tuosta ja olen nyt Wikipedian tiedoissa — noin 450-miljoonainen väestöpohja ja siitä esimerkiksi nyt tuolla Italiassa, minkä edustaja Tynkkynen otti esille, on 60 miljoonaa ihmistä ja Suomessa on noin 5,5 miljoonaa ihmistä, niin me olemme siis nettomaksaja siinä, että Italiassa on ollut vuosikausia hoitamatta talous kuntoon ja asiat rempallaan sillä tavalla, että siellä on remontin tarvetta. Jos muistellaan sitä historiaa, niin maaliskuussa 20 ja sitä ennen Italia varoitteli EU:ta jopa euro- ja EU-erolla. Se on siis katastrofi EU:lle, jos joku sieltä heidän kerhostaan on lähdössä, ja se pitää estää hinnalla millä hyvänsä, ja nyt hinnalla millä hyvänsä tosiaan se on estetty, kun Italia rauhoitettiin sillä, että se sai suurimman potin tästä paketista. 750 miljardia oli koko paketti, ja siitä meni 200 miljardia Italiaan. Suomi saa muutamia miljardeja ja maksaa siis viidestä seitsemään, kahdeksaan miljardia. Me emme tiedä vielä sitä lukua, mikä se tulee olemaan. 
Tuossa itse mietin, että monet haluaisivat vaihtaa öljylämmityksen pois esimerkiksi maalämpöön tai haluaisivat sähkölämmitystalossa lisätä aurinkopaneeleja, mutta kun ei ole sitä rahaa — inga pengar. Suomessa voi saada kotitalousvähennystä, mutta se on hyvin pieni, ja sitten pitäisi kuitenkin pystyä maksamaan se lasku, vaikka siitä saisikin sitten jotain myöhemmin verotuksessa takaisin. Ihmettelen sitä, että täällä esimerkiksi keskustan puheenvuoroissa liputetaan, että tämä on hienoa, että elvytetään koko EU:ta. Joo, onhan se ihan hienoa elvyttää, mutta siis me elvytetään suomalaisten rahoilla samalla kun meidän omat laskut ovat aivan tähtitieteellisiä. Esimerkiksi tässä Kivisaari puhui omavaraisuudesta, mutta eihän nyt tämä tukipaketti... Miten se lisää Suomen omavaraisuutta, että me panostetaan Italian kotiremontteihin? Ei se kyllä sitä tee, ei tämä nyt muutu tästä mustasta valkoiseksi eikä päinvastoin, niin että hyvä, että teidän omatuntonne, edustaja Hoskonen, sen täällä kertoi kyllä sitten ihan ääneen.
Oikeastaan nyt kysyisin ministeri Saarikolta, valtiovarainministeriltä, kun tässä ihmiset ovat minuunkin olleet yhteydessä koko ajan sähkölaskujenkin osalta, nyt kun on moni määräaikainen sopimus taas lakannut tässä keväällä ja siellä on nyt halvimmillaan kolminkertaiset tarjoukset, niin että jos on ollut 4 senttiä kilowattitunti, niin 12,5 on nyt halvin tarjous ja siitä ylöspäin — kolminkertainen lasku on halvin, mitä voi saada. Nyt olisin kysynyt: miten hallitus aikoo auttaa suomalaisia? Siis nyt en kysy investoinneista enkä vihreästä siirtymästä vaan nyt kysyn siitä, miten meidän kansalaiset ja suomalaiset pärjäävät siinä tilanteessa. Esimerkiksi nyt italialaisia tuetaan niin, että heidän sähkölaskunsa pienenee sillä, että tulee energiatehokkaampi talo. Varmaan heille ihan kiva, että siellä aurinko paistelee ja siellä sähkölaskut pienenevät, mutta mitä nyt suomalainen veronmaksaja saa? Mitä apua he saavat? Saako esimerkiksi valtion varoilla aurinkopaneelit tai maalämmön siten, että se aidosti kustannetaan? Mitä konkreettisia esityksiä teillä on suomalaiselle arjen kuluihin? Se on nyt kysymys. Olette sanonut, ministeri Saarikko, että pitää kiristää vyötä, mutta se ei nyt riitä ratkaisuksi, kun täällä ei koko Eurooppa kuitenkaan kiristä sitä vyötä vaan vain suomalainen. Näinkö se menee? 
Sitten vastaus siihen, aiotteko te suostua näihin uusiin tukipaketteihin. Tämänhän piti olla kertaluontoinen, ja täällä esimerkiksi kokoomus esitti valtiovarainvaliokunnassa lausumia, jotka estävät kaikki uudet tukipaketit. Onko ne nyt EU:ssa sitten luettu, kun eihän tästä pitäisi voida edes puhua, kun näiden kokoomuksen lausumien piti pelastaa tämä koko asia? 
Mutta suurin pihvi on tässä nyt, ministeri Saarikko, miten me autamme suomalaista ihmistä aidosti selviämään arjessa. Haluaisin nyt jotain konkreettista, ei vain sitä, että meillä ei ole rahaa, koska rahaa on, ja se on arvovalinta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-04T14:26:37,2022-05-04T14:31:36,Hyväksytty,1.1
2022_49_19,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_20,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Täällä lakiesityksessä ”Elpymis- ja palautumissuunnitelman vaikutukset julkiseen talouteen” ‑osiossa kerrotaan: ”Suomen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan suunnitelman investointien vaikutusten julkiseen talouteen arvioidaan jäävän pieniksi, minkä vuoksi julkisen talouden kestävyys ei suunnitelman johdosta olennaisesti kohennu.” Tästä olen huolissani: julkisen talouden tilanteesta Suomessa ja sen kestävyydestä. Te, hyvä hallitus, olette alibudjetoineet muun muassa sote-uudistuksen kustannukset. Siihen liittyvät vahvasti palkkaharmonisoinnit, henkilöstömitoitus ja hoitotakuu. 
Elpymis- ja palautumistukivälineasetuksen 3 artiklan mukaan näitä elpymisrahoja voidaan käyttää muun muassa terveyteen ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn — mitä tämä kaikki sitten tarkoittaakaan, mutta ymmärtäisin, että liittyen juurikin ihmisten terveydenhuoltoon ja sote-palveluihin. Nyt kysyisinkin teiltä: kun 50 prosenttia tästä Suomeen tulevasta rahasta ollaan käyttämässä vihreään siirtymään, niin mihin ne loput tullaan käyttämään ja millä tavalla ja miten tämä elvytysraha tulee vaikuttamaan tavallisten suomalaisten hyväksi? Se pelkkä vihreä siirtymä ei riitä, koska suomalainen maksaa sähkö-, öljy- ja bensalaskunsa aivan itse. Kysymys on niistä peruspalveluista, joiden perään kyselen.
Eli korostan sitä, että nyt käynnissä oleva sote-uudistus ei laske valtion menoja eikä vähennä kustannuksia, päinvastoin, ja tämä jos mikä vaarantaa julkisen talouden kestävyyden. Kysyn teiltä: Kuinka näin alibudjetoitiin sote-palvelut Suomessa? Tuletteko nyt näillä elvytyspakettirahoilla sitten korvaamaan tämän alibudjetoinnin, koska totuushan on se, että koronakriisin jälkeen suurin ongelmamme ei ole suinkaan vihreän siirtymän onnistuminen, vaan se, miten me saamme hoitovelan kurottua umpeen, ihmisille palvelut ja hoitoonpääsyn, koska niin moni suomalainen on jäänyt hoitoa vaille tämän koronakriisin aikana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-04T14:31:37,2022-05-04T14:34:16,Hyväksytty,1.1
2022_49_21,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Strand, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_22,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Tack ärade talman! Tästä puhuttiin jo niin pitkään viime vuonna, mutta ehkä muutama pointti: 
Vihreä siirtymä. On aina hyvä kuitenkin muistuttaa, että se vain luo valtavasti mahdollisuuksia myös Suomen kaltaiselle maalle. Jo ennen Ukrainan kriisiä arvioitiin, että noin 3 000—4 000 miljardia euroa joka vuosi panostetaan maailmalla lisää puhtaisiin ratkaisuihin. [Leena Meri: Ei siitä ole kysymys!] Meillä on Suomessa valtavasti tätä osaamista, ja jotta me nettomaksajina voidaan hakea kotiin näitä rahoja markkinoiden kautta, [Leena Meren välihuuto] niin meidän tulee panostaa ympäristö- ja energiateknologian systeemitason tki-toimintaan, liiketoimintaosaamiseen, pitää huoli siitä, että Suomen toimipaikat näissä globaaleissa firmoissa pysyvät Suomessa. Se vaatii tätä systeemitason lähestymistapaa, [Leena Meren välihuuto] koska itsekin pelkään sitä, että tällaiset tukipaketit johtavat osaoptimointiin. Jos niitä toimintaympäristöjä luodaan myös Italiaan, niin ehkä joku lähtee sitten sinne, mutta mitä enemmän me Suomessa pystytään systeemitasolla saamaan yritykset yhdessä kehittämään energiajärjestelmiä maailmanmarkkinoille, niin sitä enemmän me saadaan sitä kautta sitä rahaa myös takaisin tänne Suomeen, ja tämä on tärkeä muistaa. 
Tämän takia täytyy myös olla näitä mekanismeja, millä seurataan sitä rahankäyttöä, ja minun mielestäni ministeri sanoi hyvin tässä alkuun, että siinä, mitä me edellytämme muilta, täytyy myös itse näyttää sitä esimerkkiä. Suomi voittaa siinä, että tarkasti näitä rahoja seurataan, ja meidän yrityksillämme on valtava mahdollisuus hakea näitä rahoja ikään kuin pois sieltä, minne ne osittain menevät. Jos me näin pienenä maana pystytään siitä globaalista energia- ja ympäristöteknologian cleantech-markkinasta edes pieni siivu ottamaan, niin aina palvelut järjestyvät, varmasti selvitään myös sote-kuluista. Se 3 000—4 000 miljardia, mitkä investoidaan vuositasolla lisää puhtaisiin ratkaisuihin maailmalla — ei siitä tarvitse kovin montaa prosenttia ottaa, jotta saadaan kurottua umpeen kestävyysvajeet ynnä muuta.
Elikkä haluisin nyt tuoda myös tällaisen ehkä hieman positiivisemman puheenvuoron, että on pakko nähdä myös näitä mahdollisuuksia meidän elinkeinoelämämme näkökulmasta, ja sen takia täytyy kotimaassa panostaa tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin erityisesti energia- ja ympäristöteknologian systeemitason ratkaisuissa. — Tack.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-05-04T14:34:16,2022-05-04T14:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_49_23,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_24,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Strand tässä luetteli, Suomi tarvitsee juuri nyt panostuksia energiaremontteihin ja energiamuutoksiin kaiken kaikkiaan ja osaajien houkuttelemiseksi tänne Suomeen. Uskoisin, että näillä panostuksilla hyvin nopeasti pystymme kuromaan tästä syntynyttä velkaa.
Ja on aivan selvää, että kun tämä maailman kehitys on menossa siihen suuntaan, että fossiilisista yritetään irtautua, niin Suomen aseman vahvistamiseksi onkin tärkeää, että täällä Suomessa pystytään valmistamaan erilaisia polttoaineita suomalaisten liikkumiseksi — Suomihan liikkuu pyörillä — ja se, että me pystymme niistä valmistamaan suurimman osan täällä, on ehdottomasti kansallinen etu ottaen huomioon myöskin tämän idästä tulevan mahdollisen uhan.
Siihen uhkaan liittyen kysyisin ministeri Saarikolta: Millä tavalla me voitaisiin nyt sitten vauhdittaa tätä meidän energiasiirtymää? Millä tavalla me pystymme käyttämään tätä tukipakettia siihen suuntaan, että suomalainen energiasektori voisi kehittyä entistä nopeammin? Tämähän olisi sekä EU:n että Suomen edun mukaista.
Sitten vielä laajemmalla spektrillä: Miten EU aikoo käyttää näitä varoja? Siellähän on parisataa miljardia euroa tällä hetkellä allokoimatta, ja niitä on tarkoitus käyttää vihreään siirtymään. Millä tavalla EU aikoo nämä rahat nyt sitten pikaisemmalla aikataululla käyttää tämän asian selvittämiseksi?
Ja kolmanneksi: Eikö Suomessa ole mahdollista saada kotitalouksiin tukia energiaremontteihin? Onko tämmöinen konkreettinen tuki, etu, olemassa jo suomalaisille tässä kohtaa? [Leena Meri: Niin tukea, mutta ilmaiseksi!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-04T14:36:30,2022-05-04T14:38:13,Hyväksytty,1.1
2022_49_25,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_26,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kunnioitettu puhemies! Kuten hallituksen esityksestä käy ilmi, niin tämä elpymis- ja palautumistukiväline on uusi EU:n tukiväline, joten sen mukaisten tukien myöntäminen ja hallinnointi ja valvonta on myöskin uusi tehtävä. Me nähdään täältä hallituksen esityksen sivulta 14, että tämä pelkkä valvonta tulee työllistämään siten, että vuosina 21—26 henkilötyövuosina 723 kappaletta ja noin 75 miljoonaa tulee valvonnasta kustannuksia. Käsitykseni mukaisesti tämä on siis näille vuosille jaettu yhteiskustannus.
Mutta itse tästä välineestä: Mehän on kuultu viime viikolla, että Italian, joka sai siis hiukan yli neljäsosan koko paketista, 300-sivuinen elpymissuunnitelma sisälsi muun muassa tieinvestointeja. Ja jotkut tietyt kylät saivat 20 miljoonaa, vaikkapa Cesin kylä — siellä asuu 200 asukasta. En tunne taustoja sen ihmeemmin. Samoja summia, 20:tä miljoonaa, sai ilmeisesti 20 muutakin italialaista kylää. En tunne sen ihmeemmin asian taustoja, minkä takia ovat saaneet, mutta summa kuulostaa isolta. Tiedän, että Suomessa on monia kyliä, mitkä mielellään ottaisivat tämmöisen 20 miljoonan tukipotin vastaan.
Nyt sitten kun katsotaan tätä edustaja Hoskosen hienosti esille nostamaa kanava-asiaa, niin olisi aivan asiallista, että myöskin tässä Suomen osuudessa tehtäisiin jonkuntyyppisiä kanavainvestointeja. Me tiedetään tämä Kymijoen kanava, ja siihen sisältyvä Saimaaseen tehtävä yhteys on käsitykseni mukaisesti — ja Wikipedia-tietojen mukaisesti — vieläkin Etelä-Savon maakuntakaavassa. Uskoisin näin, että meidän täytyisi yhdessä lähteä katsomaan näitä uusia kanavia ja uusia vesiliikenneyhteyksiä tämän Saimaan kanavan tilalle. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-04T14:38:14,2022-05-04T14:40:30,Hyväksytty,1.1
2022_49_27,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_28,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen käsittely alkoi runsas vuosi sitten valtiovarainvaliokunnassa — silloin valtiovarainministerinä oli Matti Vanhanen — niin siellä häneltä ja virkamiehiltä erikseen kysyin, miten tämän 750 miljardin euron käyttö eri maissa varmistetaan niin, että se on rehellistä ja menee niihin tarkoituksiin, joihin se on tarkoitettu yhteisillä päätöksillä. Ministeri Vanhanen silloin totesi, että jokainen jäsenmaa laatii käyttösuunnitelman, jonka neuvosto käsittelee ja hyväksyy. Lisäksi hän totesi, että valvonta järjestetään niin tehokkaaksi, että väärinkäytöksiä ei pääse tapahtumaan. 
Nyt, arvoisa ministeri Saarikko, te ette ole näihin lupauksiin sidottu, kun ette ollut silloin ministerinä, mutta nyt kysyn: Oletteko ollut sellaisissa neuvoston kokouksissa joissa muun muassa Italian — varmaan monen muunkin maan, Puolan, Unkarin ja Romanian, Bulgarian ja vastaavien, jotka saivat suhteettoman paljon, myös Viron — käyttösuunnitelma on hyväksytty, eli oletteko tietoinen siitä, minkälaisen suunnitelman Italia esitti ja minkälaisen suunnitelman tulitte hyväksyneeksi? Sisälsikö se tällaisia kohteita, mitä tässä keskustelussa on esille otettu? Ja miten perustelette, jos olette ollut hyväksymässä tällaisen suunnitelman? 
Mielestäni tämä ei kestä päivänvaloa eikä mene tällä pelkällä keskustelulla eteenpäin, että todetaan, että esimerkiksi Italia on käyttänyt tällaisiin tarkoituksiin näitä miljardeja, joista Suomi on osansa maksanut. Toisaalta puhutaan jopa, että mafia on vienyt merkittävän osan näistä meidän yhteisistä varoista, jotka ovat osiltaan suomalaisten veronmaksajien velkavastuulla. 
Ja edelleen: miten on järjestetty tämä valvonta, jälkikäteisvalvonta, näiden varojen käytöstä? Valitettavasti en itse luota komissioon [Puhemies koputtaa] tällaisena valvojana.
Arvoisa puhemies! Tulenpa sinne ylös, kun puhe on näköjään pitempi kuin arvelin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Nuo kysymykset taisivat tältä osin tulla ministerille vastattavaksi: suunnitelma ja valvonta. Ne ovat äärimmäisen tärkeitä asioita tällaisessa yhteydessä, kun yhteisiä varoja satoja miljardeja kerätään ja nopeasti jaetaan ympäri Euroopan. Me teemme tässä nyt lakia, joka on ihan tarpeen ja paikallaan. On hyvä, että Suomessa lainsäädännöllä, lain tasolla säädetään näiden tosiasiassa kyllä kokonaisuuteen nähden hyvin pienten varojen käyttöä koskevat menettelytavat ja ministeriöt vastuutetaan valvomaan ja niin edelleen. Tätä varmaan EU vaatii kaikilta jäsenmailta, mutta lienee niin, että vain Suomi, ehkä joku Ruotsi, tekee tämän näin huolellisesti, koska meillähän on tapana, että EU:n säädökset tulkitaan maksimaalisesti ja pannaan vielä kansallinen lisä päälle, niin että olemme varmasti kiinni kaikessa, missä saatetaan kuvitella.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä tähän yleiseen keskusteluun tästä elvytysrahastosta ja muutoin: Tilannehan on tämän kahden vuoden korona-ajan ja nyt tämän sota-ajan osalta hyvin epäselvä Euroopan taloudessa. Me emme yhtään tiedä, minkälainen tilanne paljastuu, kun tämä poikkeusaika jonakin päivänä loppuu. Euroopan keskuspankki on rahoittanut, pitänyt euroa ja jäsenmaita ja pankkeja ja yrityksiä valtavilla osto-ohjelmilla pystyssä vuosien ajan, ihan vuodesta 15 lähtien. Näin ei välttämättä voi enää jatkua. Ja nyt kun korot ovat nousussa ja inflaatio on karannut jo käsistä euroalueella ja meillä Suomessakin, niin tilanne on todella epäselvä ja voi ihan rauhassa sanoa, että varsin uhkaava. Eli tilanne on sellainen, että uusia tukipaketteja tullaan todennäköisesti tarvitsemaan, jotta järjestelmä pysyy, euro pysyy pystyssä ja euroalue kasassa.
Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on se tilanne, että meilläkin korot nousevat, inflaatio on ryöstäytynyt, erityisesti ruuan ja energian hinta on voimakkaasti noussut ja aiheuttaa varsinkin pienituloisille työssä käyville ihmisille totaalista köyhyyttä. Ensi talvi voi olla todella synkkä tuhansille, kymmenilletuhansille ehkä sadoilletuhansille suomalaisille pienituloisille perheille, kotitalouksille. [Leena Meri: Keskituloisillekin jopa!] Tämä on todella vakava kysymys, ja myös siihen pyytäisin ministerin paneutuvan jossakin sopivassa tilanteessa. Velkataakkahan meillä on jo merkittävä, ja hallitus ottaa, niin kuin julkisen talouden suunnitelmassa näemme ja siitä pian taas keskustelemme, hulvattomasti velkaa, seitsemän miljardia vuodessa, hamaan tulevaisuuteen. Seuraavan hallituksen piikkiinhän ne menevät, [Puhemies koputtaa] mutta linja on huolestuttava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T14:40:30,2022-05-04T14:47:39,Hyväksytty,1.1
2022_49_29,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitoksia. — Nyt lähetekeskusteluun tässä vaiheessa varattu aika on kulunut umpeen. Ministeri Saarikko, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_30,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos, kollegat, monipuolisesta keskustelusta. Ajan puitteissa en aivan kaikkea ehdi kommentoida, mutta tämän keskustelun päävirta... — Aivan oikein, lakiesitys käsittelee nimenomaan Suomen mukanaoloa ja ei enää sitä päätöstä, josta viime keväänä pitkään ja hartaasti keskusteltiin. Se on tehty, siihen on sitouduttu. Nyt keskustellaan siitä, miten voimme olla varmoja ja varmistaa ja mitkä työkalut auttavat meitä sen valvomisessa, tarkastamisessa ja toimeenpanon tukemisessa, että rahat käytetään järkevästi.
Useissa esimerkeissä ja puheenvuoroissa on korostunut nyt Italia. Italia sinänsä on ollut jo useamman vuoden ajan ensinnäkin EU:n nettomaksaja, mutta ymmärrettävästi on herkullista käyttää sitä esimerkkinä sen yksittäisten toimenpiteiden kautta. Tämä kotitalouksiin kohdistuva remonttiavustus, jota täällä puheenvuoroissa käsiteltiin, on ymmärrykseni mukaan sellaista, josta osa on jo Italian omaa, kansallisella päätöksellä toteutuvaa. Osaa toteutetaan tällä yhteisellä, yhteiseen RRP-suunnitelmaan perustuvalla rahoituksella, ja kaikki se, minkä taustalla on EU-rahoitus, on valvonnan ja mahdollisen tarkastuksen alaista — ja kyllä, se on myös mahdollisen takaisinperinnän alaista. Mutta me olemme sitoutuneet sellaisiin reunaehtoihin, jotka koskevat siis myös Suomea, että tuessa ei edellytetä omarahoitusosuutta, eli kansallisesti voidaan päättää antaa täysi tuki vaikkapa kotitaloudelle koko rahan edestä, jos jäsenmaa pitää sitä viisaana, eli tältä osin se on täyttänyt reunaehdot. Ja haluan huomauttaa näille kaikkein kriittisimpien puheenvuorojen käyttäjille, hyvä eduskunta, että tästä Italian suunnitelmasta toimitettiin muistio eduskuntaan kesällä, ja meidän tiedossamme, ministeriön virkakunnassa tai minulla, ei ole yhtään lisäkysymystä, joita kansanedustajat olisivat siinä vaiheessa esittäneet tästä suunnitelmasta, johon Italia nyt näitä toimenpiteitään pohjaa. [Leena Meren välihuuto]
No, miten sitten Italian tai minkä tahansa jäsenmaan — totta kai myös viime kädessä Suomen aivan yhtäläisesti, niin kuin muiden jäsenmaiden osalta — valvontaa voidaan toteuttaa? [Leena Meri: Niin just, se on meidän vika!] Komissio valvoo näitä rahojen käyttöjä aina suhteessa siihen äskenkin mainitsemaani suunnitelmaan. Se voi suorittaa tarkastuksia, ja kyllä sitä tukee työssään Euroopan petostentorjuntavirasto, ja tilintarkastustuomioistuin osallistuu tarkastuksiin. Tukea voidaan vähentää, ja kyllä se voidaan myös periä takaisin, maksatus voidaan keskeyttää. Nämä olivat niitä elementtejä, joita Suomi halusi voimakkaasti olla tässä vahvistamassa, ja se on oikein. Se on ehdottoman oikein, jotta EU:n sisällä luottamus toinen toisiimme voisi olla syvempää.
Jos puhemies sallii, tässä oli muitakin kysymyksiä, vastaan niihin tiiviisti.
Edustaja Juvonen tiedusteli hyvän kysymyksen, mihin muuhun me kohdistamme kuin vihreään siirtymään. 27 prosenttia rahoituksesta kohdistetaan digitalisaatioon ja sitten loppuosa työmarkkinoihin ja sote-palveluihin. Mainitsen näistä pari konkreettista esimerkkiä: Esimerkiksi työvoimapalvelujen parantaminen on yksi käyttökohde. Toinen on laajakaistaverkot, toimivat nettiyhteydet alueella, missä ne eivät markkinaehtoisesti toteudu. Kolmas liittyy näihin kotitalouksien remontointeihin, joista edustaja al-Taeekin tiedusteli. Kestävän kasvun ohjelmasta rahoitetaan 65 miljoonaa öljylämmityksestä luopumiseen — 4 000 euron tukia, kun siirrytään maalämpöpumppuun, ilmavesilämpöpumppuun tai kaukolämpöön, [Leena Meren välihuuto] 2 500 silloin, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin — ja tälle on ollut valtavaa kysyntää. Helmikuuhun mennessä hakemuksia on tullut likipitäen 21 700. Niille on ollut valtava kysyntä. Avustus näyttää myös hyvin toimivalta muodossaan. Eli kyllä, me avustamme myös kotitalouksia.
Edustaja Kankaanniemi tiedusteli, olenko ollut näissä keskusteluissa mukana, kun suunnitelmia on hyväksytty. Totisesti olen. Joka ikisessä kokouksessa minä tai päällekkäisyyksien vuoksi, esimerkiksi kansallisten budjettiriihien vuoksi, [Puhemies koputtaa] valtiosihteerini on osallistunut joka ikiseen käsittelyyn, ja joka ikisessä Suomi on käyttänyt puheenvuoron. Ja valtiovarainministeriössä on erillinen virkamies, jonka tehtävänä on käydä läpi kaikkien maiden suunnitelmat. [Puhemies: Kiitoksia!] Miksi? Koska se on oikein ja välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-04T14:47:47,2022-05-04T14:52:16,Hyväksytty,1.1
2022_49_31,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp",Kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_32,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_33,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta sekä Valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 65/2022 vp","Arvoisa puhemies! Koska pari asiaa jäi vielä edellisessä puheenvuorossa asiaa koskien sanomatta, niin sanon ne nyt. Kun näitä elvytyspaketteja lähdettiin tekemään, se 750 miljardia mikä tuli, niin siinähän avattiin se pandoran lipas yhteisrahoituksen mahdollisuudesta, että ruvetaan Euroopan unionin yhteisiä menoja jakamaan jäsenmaiden kesken, mikä on Euroopan unionin peruskirjan mukaan kielletty teko. Euroopan unionin toiminta ei voi perustua velanottoon, budjetin pitää olla tasapainossa, ja kolmantena sitten tämä kuuluisa no bail-out -sääntö: toisten velkoja ei makseta eikä takuita anneta. Se on nyt rikottu, ja siitä olen hyvin murheellinen. Avattiin semmoinen pandoran lipas. En tiedä, saadaanko sitä koskaan kiinni, mutta se pitää saada kiinni. Ei meidän nuorille voi tämä sukupolvi tehdä sellaista karhunpalvelusta, että me rupeamme velalla leikkimään, maksamme kaikkia kummallisia menoja ottamalla velkaa. Siinä häviää budjettikuri, siinä häviää se moraali, miten taloutta hoidetaan. Se johtaa pitkässä, hyvin nopeassa juoksussa siihen, että Euroopan unioni organisaationa halvaantuu, ja sitä, miten sen jälkeen käy, en lähde edes arvailemaan. 
Joka tapauksessa kun nyt tätä pandoran lipasta on raotettu tämän verran, niin nyt tehdään sitten tällä lainsäädännöllä säännöt, miten sitä tulee käyttää. Mutta on siinä tavattoman huono hyötysuhde, kun kahden miljardin saamiseksi pitää maksaa seitsemän miljardia. Tämä tällainen taloudenpito on aivan konkurssitaloudenpitoa. 
Jos haluaisimme aidosti elvyttää, niin tuon reilun kahden miljardin paketin sijaan, minkä tässä elvytyksessä saamme haltuumme, pitäisi raakasti tehdä niin, että ei mentäisi tähän mukaan vaan otettaisiin se seitsemän miljardia ja elvyttäisimme itse. Sillä olisi pystytty tekemään valtavan paljon hyvää tässä maassa. Olisi pantu infraa kuntoon, rakennettu junaradat kuntoon sillä keinoin, että saataisiin raskasta liikennettä siirrettyä rautapyörille mahdollisimman paljon. Päätiet laitettaisiin kuntoon, rakennettaisiin se kuuluisa Kymijoen kanava, koska se on aivan välttämätön, jos tässä maassa halutaan, että metsäteollisuutta ja raskasta teollisuutta yleensä on. Nyt tulee sellaisia kustannuksia, kun Saimaan kanava meni kiinni, avautuuko koskaan, en tiedä. Mutta se pitää rakentaa Suomen puolelle, jolloin tämä kansallinen talouselämä elpyy ja se tuo monia monia muita hyötyjä ja on erittäin ympäristöystävällinen ratkaisu. Elvytysrahoilla tehtynä se antaisi välittömästi takaisin sen kustannuksen, mitä siihen on sijoitettu.
Metsäteollisuushan tästä kärsii, koska jos se kanava tehtäisiin, niin 80 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotannosta olisi ympärivuotisen kansainvälisen vesireitin piirissä, elikkä suoraan tehtaalta markkina-alueelle. Sen edullisempaa kuljetusta ei olla voi.
Nyt kun EU-sääntöjä kierretään, niin talousvaliokunnassa oli hiljattain nimenomaan tähän elvytyspakettiin liittyvä pykälä. Kun nyt lähdetään näitä takaisinmaksuja suunnittelemaan, niin nyt on keksitty sitten kaksi loistavaa ideaa Euroopan unionin komissiossa:
Toinen on se, että aletaan kerätä päästökaupan rahoista tietty potti näiden velkojen maksuun, elikkä yhteistä verotusta ollaan nyt viemässä sisälle, elikkä Euroopan unioni sai tällä elvytyspaketilla sen verotusoikeuden, mikä on kaikista suurin virhe, mitä tehdä voi. Ei Euroopan valtioilla ole Suomen veropäätöksiin mitään asiaa, eikä Suomella ole niiden maiden verotukseen mitään asiaa. Nyt se pandoran lipas on avattu, ja saako sitä koskaan kiinni? Pahoin pelkään, että ei saa. Elikkä nyt kun ruvetaan päästökaupan maksuja siirtämään Euroopan unionin kassaan — se sama koskee hiilirajamekanismin kautta tulevia tuloja — ne ovat sitten tätä yhteistä verotusta.
Sitten vuonna 26 on tulossa voimaan tämä common corporate tax elikkä yhteinen eurooppalainen yhteisövero. Se on niin vaarallista kehitystä, että olen siitä hyvin murheellinen, että Suomen eduskunta yleensä tämmöisistä keskustelee. Jos vuonna 95, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, olisi sanottu silloin liittymiskeskustelussa, että tällainen on tulossa, niin varmasti ei olisi Suomen eduskunta ikinä hyväksynyt sellaista liittymissopimusta. Eduskunta teki silloin hyvän päätöksen niillä säännöillä ja niillä sopimuksilla, mitä silloin tiedettiin. Eduskunta oli siinä oikeassa, silloin ei tämmöistä vaihtoehtoa edes ollut, mutta nyt näitä sääntöjä on muutettu ja menty täysin rikkomaan Euroopan unionin peruskirja, Suomen liittymissopimus, ja Suomen lakejakin siinä samalla vähän kolisteltiin väärällä tavalla. 
Tämä on jotenkin niin murheellista, että joutuu täällä edustaja Hyrkön kanssa ja arvoisan, kunnioitetun puhemiehen kanssa kolmeltaan tästä sanomaan. Olen tästä hyvin pahoillani Suomen kansan edustajana. Näin ei Euroopan unioni voi jatkaa, ei kerta kaikkiaan. Tällä menolla aiheutamme sen pahimman tapahtuman, mitä Eurooppa voi saada eteensä, ja se on se, että Euroopan unioni joutuu hajaannuksen tilaan, ja sitä ei tarvitse tällaisena päivänä, toukokuussa 2022, sanoa, mihin se johtaa sitten, jos Euroopan unioni joutuu hajaannuksen tilaan. Varjelkoon, että sitä päivää ei koskaan nähdä. Euroopan unionin pitää tulla järkiinsä, ja tällaiset elvytyspaketit pitää kerta kaikkiaan lopettaa. Joka ainoan organisaation, joka toimii, pitää aina noudattaa sääntöjä. Jos niin ei tehdä, se on lopun tie se.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-04T16:37:00,2022-05-04T16:42:00,Hyväksytty,1.1
2022_49_34,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja jälleen ministeri Saarikko, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_35,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain ja valmisteverolain 18 §:n muuttamisesta. Taustalla on EU:n neuvoston hyväksymä direktiivi joulukuulta 2019 arvonlisädirektiivin ja valmisteverotusdirektiivin muuttamisesta unionin puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan osalta, ja kansallinen velvoite on ryhtyä soveltamaan näitä säännöksiä tämän vuoden heinäkuun alusta. Nyt kyseessä olevalla ehdotuksella arvonlisäverolakiin ja valmisteverotuslakiin tehtäisiin juuri nyt nämä direktiivin edellyttämät muutokset. 
Arvonlisävero- ja valmisteverotusdirektiiveihin on sisältynyt jo nykyisin Naton puitteissa toteutettavaa puolustustoimintaa koskevia säännöksiä. Niillä vapautetaan tietyin edellytyksin verosta tuotteiden luovutukset ja tuonnit, kun hankinnan tai tuonnin suorittavat Natoon kuuluvan valtion puolustusvoimat niiden osallistuessa yhteiseen puolustustoimintaan oman valtionsa ulkopuolella. Arvonlisävero- tai valmisteverotusdirektiiveissä ei ole aikaisemmin ollut säännöksiä, jotka koskisivat EU:n puolustustoiminnan puitteissa tapahtuvien tuotteiden luovutusten verokohtelua. Eli nyt tavoitteena on, yksinkertaisesti todeten, yhdenmukaistaa EU:n ja Naton puolustustoimien verokohtelua. 
Tämän mukaisesti tällä ehdotuksella arvonlisäverosta vapautettaisiin tietyin edellytyksin tavaroiden ja palveluiden myynnit muiden jäsenvaltioiden puolustusvoimien asevoimille tai niiden tekemät maahantuonnit, kun jäsenvaltioiden puolustusvoimien asevoimat osallistuisivat puolustustoimintaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan kuuluvien EU:n toimien toteuttamiseksi nimenomaan oman jäsenvaltion ulkopuolella. Vapautus ei kattaisi myyntejä tai tuonteja sen jäsenvaltion puolustusvoimille, jossa kyseiset tavarat tai palvelut myydään tai tavarat maahantuodaan.
Vapautukset tulisivat koskemaan asevoimien tai niihin liittyvän siviilihenkilöstön viralliseen käyttöön tulevia tuotteita sekä näiden messien ja kanttiinien tarpeisiin tulevia tuotteita. Vastaavasti sitten valmisteverosta vapautettaisiin valmisteveron alaisten alkoholi-, tupakka- ja energiatuotteiden luovutukset Suomessa oleville unionin yhteiseen puolustustoimintaan osallistuville muiden jäsenvaltioiden puolustusvoimien asevoimille, niihin liittyvälle siviilihenkilöstölle ja taas myös näiden messien ja kanttiinien tarpeisiin. 
Laki tulisi voimaan heinäkuun alusta direktiivien edellyttämällä tavalla. 
Mitkä nämä vaikutukset sitten olisivat? Tarkempien tietojen puuttuessa mahdollisia tulonmenetyksiä Suomen osalta on vielä vaikea arvioida. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että EU:lla ei ole aikaisemmin ollut yhteistä puolustustoimintaa. Tähän vaikuttaa myös se, että EU:n puolustusalan toimet, joihin vapautusta sovellettaisiin, ovat toistaiseksi jääneet kyllä hyvin vähälle käytölle. Vapautus saattaisi kuitenkin aiheuttaa verotuotonmenetyksiä EU:n puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan mahdollisesti kehittyessä, ottaen huomioon tämän strategisen kompassinkin valmistelun, ja EU:n puitteissa toteutettavien puolustusalan toimien käytön kaikkineen lisääntyessä. Mutta on hyvä kuitenkin todeta, että mahdollisten tulonmenetysten arvioidaan olevan hyvin vähäisiä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-04T14:52:42,2022-05-04T14:55:47,Hyväksytty,1.1
2022_49_36,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_37,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, tässä on yksi lainsäädäntö, mikä mahdollistaa tulevaa toimintaa. Kuten tässä esittelyssä tulikin esille, tätä ei ole vielä testattu eikä tässä ole vielä kovasti ollut toimintaa, mutta tämä on tätä varautumista, ja tälläkin hetkellä eduskunta käsittelee sitä ja oikeastaan varaudumme tulevaan. Näkisin tämän lainsäädännön niin, että kun lähdemme noudattamaan tässä EU-direktiiviä, Naton ja myös EU:n lainsäädännön suhdetta, niin se tuo varautumista siihen tulevaan näkymään ja mahdolliseen joustavaan toimintaan. Eli hyvin kannatettava lainsäädäntömuutos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-04T14:55:50,2022-05-04T14:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_49_38,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_39,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajan henki on luonnollisesti puolustusmenojen kasvattaminen, ja siinä mielessä tällainen muutos on parempaan suuntaan. Tavallaan turhahan on verottaa niitä puolustusmenoja, kun niitä joudutaan kuitenkin kasvattamaan ja verotus kiertäisi turhaan niiden kautta.
Jäin muutenkin pohtimaan hieman tätä taloudellista vaikutusta, jota oli tässä arvioitu. Olisiko tässä mitään mahdollisuutta, että Suomelle tulisi jotain hyötyä tästä uudistuksesta, että me itse hankkisimme puolustusvälineet, jotka eivät olisi arvonlisäveron alaisia, ja hyötyisimme siitä? Toimiiko tämä missään tapauksessa näin päin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-04T14:56:35,2022-05-04T14:57:12,Hyväksytty,1.1
2022_49_40,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_41,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esityshän on hyvä ja selkeä sekä ennen kaikkea hyvin laadittu. Kuten tässä todettiin, niin Suomen tulonmenetyksiä on hankala oikeastaan tietää, mutta toisaalta sitten Suomi voi myöskin hyötyä näistä vapautuksista, jos osallistuu tämän lain soveltamisalassa EU:n yhteisiin hankintoihin. Tämä oli se asia, mitä myöskin edustaja Mäkelä tässä asiassa pohti, että tällä lainsäädännöllä todellakin voi olla myöskin Suomen kannalta hyödyllisiä asioita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-04T14:57:12,2022-05-04T14:57:56,Hyväksytty,1.1
2022_49_42,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_43,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,Ärade talman! Ehkä muutama sana tästä myös ruotsiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-05-04T14:57:57,2022-05-04T14:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_49_44,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunnan jäsenenä kysyn nyt arvoisalta ministeriltä: onko tässä mahdollista, kun Suomen puolustusvoimille hankitaan esimerkiksi Israelista ilmapuolustusjärjestelmiä tai Etelä-Koreasta panssarihaupitseja, saada sitten tämän asian myötä mahdollisia etuisuuksia Suomelle näissä tulevissa hankinnoissa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-04T14:59:12,2022-05-04T14:59:42,Hyväksytty,1.1
2022_49_45,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain 18 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 66/2022 vp,"Ministeri toteaa, että tässä vaiheessa ei ole kommentoitavaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_46,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_47,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Seuraavana lakiesityksenä on vuorossa itse asiassa kahden eri lain muuttaminen: säästöpankkilain ja hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain muuttaminen.
Ensinnäkin on tärkeää nyt täsmentää, että esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä, mutta sisällöltään se on monin paikoin samankaltainen kuin oikeusministeriössä vuonna 21 toimineen työryhmän työskentelyn pohjalta laadittu hallituksen esitys etäkokousten sallimiseksi osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten kokouksissa. Tuo hallituksen esitys ja tämä ovat hyvin samankaltaisia, mutta koska ministeriöillä on toimivallat, niistä haluttiin pitää kiinni, mutta on tehty erittäin tiivistä yhteistyötä oikeusministeriön kanssa. Tuo ongelma, ikään kuin hallinnollinen ero tässä oli se, että tuo mainittu työryhmä, joka teki ehdotuksen, ei kosketellut kaikkia yhteisömuotoja, sillä esimerkiksi tosiaan juuri VM:n lainsäädäntötoimivaltaan kuuluvat säästöpankit ja hypoteekkiyhdistykset, ja ne oli jätetty sen tarkastelun ulkopuolella. Siksi on tehty nyt virkatyönä esitys, joka sallii etäkokoukset ja etäosallistumisen kokouksiin myös säästöpankeille ja hypoteekkiyhdistyksille, eli ikään kuin tämmöinen pieni korjausliike, jotta kaikki toimijat voivat olla tämän mahdollisuuden osalta samalla viivalla.
Ehdotetut lakimuutokset perustuvat luottolaitosten yhdenvertaisen sääntely-ympäristön varmistamiseen liittyviin kansallisiin muutostarpeisiin ja osakeyhtiö- ja osuuskuntalain muutoksista johtuvien lainsäädännön ristiriitaisuuksien poistamiseen. Tällä esityksellä pyritään, aivan samalla tavalla kuin muittenkin yhteisöjen osalta, helpottamaan etäosallistumisen tarjoamista, turvaamaan yhtiömuotoinen riippumaton yhdenvertainen sääntely-ympäristö luottolaitoksille ja myöskin tasapuolistamaan kokouksiin osallistuvien asemaa, ja kyllä, tietenkin tausta-ajatus on edistää digitalisaatiota, yhteisöjen sisäistä kokeilukulttuuria ja kestävää kehitystä. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että näihinkin lakeihin vastaavasti kuin oikeusministeriön esityksessä lisätään niin kutsutut hybridikokoukset sekä ilman kokouspaikkaa pidettävät kokoukset, osallistuminen kokouksiin postilla tai etäyhteyden avulla ennen kokousta ja lisäksi se, että yhteisön hallitus tekisi päätöksen tällaisen osallistumismuodon tarjoamisesta ja sillä olisi näissä tapauksissa mahdollisuus rajoittaa osallistujaoikeuksia tietyiltä osin.
Teknologianeutraliteetin ja teknologian nopean kehityksen vuoksi esityksessä ei asetettaisi yksityiskohtaisia vaatimuksia etäosallistumiseen käytettävälle tekniselle toteutustavalle, ettei esitys ikään kuin vanhenisi käsiin, kun teknologia kehittyy. Etäyhteyden on kuitenkin oltava sellainen, että kaikilla osallistujilla on yhtäläinen, perinteistä kokousosallistumista vastaava mahdollisuus käyttää oikeuksiaan myös säästöpankeissa ja hypoteekkiyhdistyksissä.
Me ehdotamme, että laki tulisi voimaan heinäkuun alussa tänä vuonna, kun yhteisöjen etäyhteyden avulla järjestettäviä kokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo myös näitten organisaatioitten osalta päättyy.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-04T15:00:04,2022-05-04T15:03:05,Hyväksytty,1.1
2022_49_48,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_49,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on erinomainen korjaus. Kun tämä määräaikainen laki päättyy, niin saadaan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta eri pankkiryhmien ja pankkilaitosten välillä. Toisaaltahan tässä ovat nyt pandemian aikana etäkäyttö ja etäkäyttömahdollisuudet hyvin paljon lisääntyneet — olemme tehneet digiloikan tässä. 
Tässä on hyvä nähdä, millä tavalla erilaiset palvelut ja alustat ja päätöksenteko toimivat ympäri Suomen ja miten tasavertaisesti eri puolilta maata mahdollisesti voidaan näihin osallistua. Eli tämä on antanut eri yhteisöille mahdollisuuden erilaisiin kokousjärjestelyihin ja mahdollisuuden tehostaa sitä päätöksentekotoimintaa. On hyvä myös näissä huomioida se, että tässä on päätösvalta-asia ja että päätökseen liittyvät asiat ovat myös sitten lainmukaisia näissä etäyhteyksissä. Erittäin kannatettava korjauslainsäädäntö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-04T15:03:06,2022-05-04T15:04:12,Hyväksytty,1.1
2022_49_50,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_51,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomainen esitys, että etäyhteydellä voidaan tällaisia kokouksia pitää. Mutta kaksi asiaa on siinä pidettävä koko ajan mielessä. On toki näiden asianomaisten toimijoiden hallitusten päätettävä ensin, että tällaista vaihtoehtoa käytetään joko osittain tai jopa kokonaan siten, että koko yhtiökokous pidetään sitten etäyhteyksillä. Elikkä varsinaista kokouspaikkaa ei ole, vaan se kokouspaikka on tuolla bittiavaruudessa. 
Kaksi asiaa vain: 
On toki sitten pidettävä huoli siitä — ja ymmärrykseni mukaan puheenjohtajalla on oikeus sitten todeta — jos joku on tippunut langalta eikä ole enää kokouksessa mukana. Silloinhan yhtiökokous ei voi enää päätöksiä tehdä, jos kaikilla ei ole mahdollista osallistua kokoukseen. Se on pidettävä mielessä, että tästä järjestelmästä ei saa tulla millään lailla laillista päätöksentekoa ohittavaa väylää, vaan sen pitää olla reilu ja rehti tapa päättää asioista.
Ja toinen on tämä laajakaistayhteyksien saaminen koko maahan. Niin kuin ministeri edellisessä puheenvuorossa mainitsi, niitä rakennetaan koko ajan, mutta tämä pitää ottaa valtiolta, olkoot elvytysrahoja tai mitä rahoja tahansa. Pitää ottaa Suomen valtion tärkeimmäksi viestinnälliseksi ja yhteiskunnassa kehitettäväksi asiaksi, että saamme nopeat laajakaistayhteydet koko maahan. Se parantaa terveydenhuollon laatua, pankkipalveluita, yritysten palveluita, ihmisten henkilökohtaisia tavoitteita ja koko yhteiskunnan toimivuutta. Jos tätä ei rakenneta kuntoon, niin Suomi on jäämässä sitten kolmannen tason valtioksi, jossa mikään ei oikeastaan toimi kunnolla, ja sitten on A-luokan kansalaisia ja B-luokan kansalaisia riippuen vähän postinumerosta, missä asuu. Elikkä tämä on erittäin vakava asia. Me työnnämme kyllä rahaa kaikennäköisiin paikkoihin, mihin minun mielestäni ei välttämätöntä olisi, mutta tämä on aivan varmasti välttämätöntä. Sen parempaa aluekehitysrahaa tästä maasta ei löydy kuin nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-04T15:04:13,2022-05-04T15:06:04,Hyväksytty,1.1
2022_49_52,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_53,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun perustehtävänä on valvoa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän vastainen työ luovat pohjan kaikkien yhdenvertaiselle osallistumiselle yhteiskunnassa ja kaikilla sen osa-alueilla.
Nyt käsittelyssä oleva kertomus nostaa esille monta keskeistä havaintoa oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Kuten kertomus osoittaa, meillä on tehty paljon arvokasta ja pitkäjänteistä työtä, mutta paljon on vielä tekemättä. Valtuutetun kertomuksessa nostetaan vahvasti esille esimerkiksi eri vähemmistöjen asema, ihmiskaupan uhrien tukeminen sekä maahanmuuttajien asema ja oikeuksien toteutuminen, mutta haluan tässä puheenvuorossa erityisesti korostaa vammaisten henkilöiden asemaa Suomessa.
Arvoisa puhemies! Suomi on ratifioinut jo kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, joka asettaa sopimusvaltioille velvoitteen toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimääräisesti. Vammaispalvelut eivät ole siis ylimääräisiä etuuksia, vaan ne ovat vammaisille kuuluvia oikeuksia, joiden avulla mahdollistetaan yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan, myös työelämään. Yhdenvertaiset oikeudet edellyttävät esimerkiksi esteettömyyttä, saavutettavuutta ja apuvälineiden toimivuutta.
Kuten yhdenvertaisuusvaltuutettukin raportissa nostaa esille, tulee meillä vammaisten henkilöiden oikeussuojaa edelleen vahvistaa. Meidän tulee uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöämme, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet esimerkiksi kohtuullisiin mukautuksiin ja heidän erityistarpeidensa parempaan huomioimiseen tuodaan osaksi sitovaa lainsäädäntöä. Kyse on ihmisoikeuksien toteutumisesta ja samalla Suomen kansainvälisten velvoitteiden noudattamisesta.
Arvoisa puhemies! Myös vammaisten työllisyys laahaa edelleen merkittävästi muuta työllisyyttä jäljessä. Esimerkiksi työelämälainsäädäntöä on meillä kehitetty vammattoman henkilön lähtökohdista, ja vammaisuus rinnastetaan usein virheellisesti työkyvyttömyyteen, osatyökyvyttömyyteen tai jopa sairauteen. Vammaisia ihmisiä on Suomessa ohjattu työkyvyttömyyseläkkeelle jo suoraan peruskoulusta ilman, että heidän työkykyään olisi varsinaisesti arvioitu.
Suomessa on suuri määrä työkykyisiä vammaisia ihmisiä, jotka ovat tahtomattaan työelämän ulkopuolella. Heidän joukossaan on ammattiin valmistuneita osaajia, korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja motivoituneita työntekijöitä monenlaisiin tehtäviin. Meillä ei todellakaan ole varaa jatkaa tällaisia syrjiviä toimintatapoja ja heittää hukkaan tällaista osaamista.
Vuonna 2020 työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi selvityksen vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisista esteistä. Selvitys osoitti, että meillä on paljon rakenteellisia työelämän yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia ja esteitä. Ongelmia on muun muassa vammaispalveluissa, tuki- ja palvelujärjestelmässä ja esteettömyydessä. Samoin suhtautumisessa vammaisiin työnhakijoihin meillä on edelleen rutkasti parannettavaa. Esimerkiksi oikeusministeriön vuonna 2021 julkaiseman perusoikeusbarometrin mukaan viimeisen vuoden aikana 39 prosenttia vammaisista henkilöistä ilmoitti kokeneensa syrjintää työssä ja työnhaussa. Paljon on siis vielä tehtävää myös asenteiden muuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! On hienoa, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on ottanut kantaa myös vammaisyrittäjien tilanteeseen, sillä kuten valtuutettu toteaa, vammaisella henkilöllä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet yrittäjyyteen. Näin ei valitettavasti tällä hetkellä ole. Jotta yhdenvertaisuus voisi toteutua, tulee vammaisuuden aiheuttamat kustannukset kompensoida vammaisille yrittäjille etenkin yrityksen perustamisvaiheessa. Nämä kulut ovat sellaisia, joita vammattomalla yrittäjällä ei ole. Tämä on juuri sitä positiivista erityiskohtelua, jota yhdenvertaisuus edellyttää.
Yrittäjyyden esteenä voivat olla myös vammaispalvelulain kunta- ja aluekohtaiset soveltamiskäytännöt. Yrittäjänä oleminen voi olla mahdotonta, jos ei esimerkiksi saa kuljetuspalveluita tai henkilökohtaista apua yrittäjyyden edellyttämällä tavalla. Myös esimerkiksi vammaisten yrittäjien tukemiseen ja tukien kohdentamiseen liittyy vielä useita epäkohtia, kuten kertomuksessakin tulee ilmi. Esimerkiksi aloittelevan yrittäjän starttirahassa ja vammaisen henkilön saaman työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamisessa on monia ongelmia. Paljon on siis vielä lainsäädännössä tehtävää, jotta vammaisyrittäjät saadaan laissa samalle viivalle muiden yrittäjien kanssa.
Arvoisa puhemies! Jotta vammaisten henkilöiden oikeuksia voidaan kestävällä tavalla vahvistaa, tarvitsemme siis muutoksia myös lainsäädännössä. Toisaalta tarvitaan myös asenteiden muutosta ja uutta ajattelutapaa sekä myös vahvempaa edunvalvontaa, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet saadaan vihdoinkin samalle tasolle ei-vammaisten kanssa.
Edunvalvonnan parantamiseksi tarvitsemme Suomeen vammaisasiavaltuutetun, joka keskittyy vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseen ja niiden toteutumisen valvontaan sekä epäkohtien korjaamiseen. Toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden sekä toimivaltuuksien varmistamiseksi tuleva valtuutettu tulisi sijoittaa toimimaan yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä ja yhdenvertaisuuslakia tulee uudistaa sisällyttämällä vammaisasiavaltuutetun virka ja sen tehtävät yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Tämän toteutumisen varmistamiseksi tarvitsemme riittävää ja tehokasta valvontaa sekä tarvittaessa kykyä ja voimaa puuttua esille nouseviin epäkohtiin. Suomen tulee lopultakin täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen. Näin ei siis valitettavasti tapahdu, ja nyt meidän on tehtävä tämän asian eteen todella isoja päätöksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-04T15:06:30,2022-05-04T15:12:44,Hyväksytty,1.1
2022_49_54,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_55,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! I ett rättvist och tolerant samhälle ska inte personliga faktorer såsom modersmål, funktionsnedsättning, sexuell läggning, religion eller etniskt ursprung kunna påverka individens möjligheter att få utbildning, arbete eller tjänster av olika slag. Att alla kan delta på lika grunder är en av grundpelarna för ett rättvist och jämlikt samhälle. På basis av statistiken i diskrimineringsombudsmannens berättelse kan man tyvärr konstatera att diskrimineringen fortfarande finns djupt i den finländska samhällets strukturer. Funktionshinder är den största diskrimineringsgrunden utgående från antalet kontakter med diskrimineringsombudsmannen: hela 806 stycken fall mellan år 2018 och 2021. 
Ombudsmannen uttrycker också sin oro för de bristfälliga färdigheter som finns inom hälso- och sjukvården för att främja likabehandling mellan olika patientgrupper, i synnerhet bland personer med funktionsnedsättning eller som hör till en språklig minoritet. Att det finns problem med förverkligandet av de språkliga rättigheterna för de svenskspråkiga klienterna inom social- och hälsovården är något många av oss väl känner till.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-04T15:12:53,2022-05-04T15:14:19,Hyväksytty,1.1
2022_49_56,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuustyö on koko hyvinvointiyhteiskunnan perusta, mutta yhdenvertainen ja tasa-arvoinen Suomi ei toteudu itsestään. Meidän pitää rakentaa yhteiskuntaa, jossa sukupuoleen, ihonväriin, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai mihin tahansa muuhun inhimilliseen ominaisuuteen katsomatta olemme kaikki yhdenvertaisia. Meidän on torjuttava rasismia sen kaikissa muodoissa, niin arjessa kuin instituutioissakin. Tämä velvollisuus korostuu erityisesti kriisien aikana, sillä kriisit osuvat voimakkaammin juuri yhteiskunnan hauraimpiin ja heikoimpiin ihmisryhmiin. Esimerkiksi koronan myötä näimme, kuinka vanhusten ja vammaisten oikeuksien toteutuminen oli kovilla. 
Tulee muistaa, että perusoikeudet koskevat myös muita kuin Suomen kansalaisia. Esimerkiksi perhe-elämän suojan ja lasten oikeuksien tulisi suojata yhtälailla ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Silti tietoon tulee yhä jatkuvasti tapauksia, joissa lapsen perustavaa laatua olevat oikeudet eivät toteudu. Yleensä on kyse tilanteesta, jossa toinen vanhemmista erotetaan lapsesta käännyttämällä tai karkottamalla hänet pois Suomesta tai perheen yhdistäminen evätään. Suomi on sitoutunut takaamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisen lapsen oikeuksien toteutumisen. Lasten etu on aina arvioitava huolellisesti ja yksilöllisesti turvapaikkaprosessissa, ja lapsi tulee aina nähdä ensisijaisesti lapsena ja vasta sen jälkeen turvapaikanhakijana. 
Julkisen vallan käyttäjinä meillä on yhdenvertaisuuskysymyksissä suuri vastuu, sillä toimimme esimerkkinä ja mallina. Demokratian toteutumisen kannalta perustuslain linjaus kansanedustajien koskemattomuudesta ja puhevapaudesta on tärkeä, mutta perusoikeuksiin kuuluu, että omien perusoikeuksien toteuttaminen ei saa loukata muiden perusoikeuksia. Puhevapaus ei saa tarkoittaa vapautta vastuusta tai oikeutta yhdenvertaisuuden tai ihmisarvon loukkauksiin. 
Päättäjien ja virkamiesten koulutuksen yhdenvertaisuuskysymyksissä tulee olla entistä järjestelmällisempää. Päättäjien ja virkamiesvalmistelijoiden osaamisen ja ymmärryksen lisääminen varmasti lisäisi myös esimerkiksi lakisääteisten yhdenvertaisuussuunnitelmien syntyä kunnissa ja kouluissa ja niin edelleen. Opettajataustan omaavana pidän erittäin tärkeänä koulujen yhdenvertaisuussuunnitelmia. Varhaiskasvatukseen tulisi saada vastaavat. Tärkeää on, että kaikki pääsevät osallistumaan suunnitelman valmisteluun. Prosessi on tärkeä, siitä kertyy osaamista, ymmärrystä ja oppimista, joka sitten toivottavasti myös päätyy lopulta käytännön työhön.
Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa kertomuksessa kehittämiskohteita työelämän osalta. Yhdenvertaisuuslakia säädettäessä Suomessa päädyttiin eurooppalaisittain poikkeukselliseen ratkaisuun, jossa syrjinnän kieltoa yleisesti valvovilla viranomaisilla, Suomessa yhdenvertaisuusvaltuutetulla ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalla, ei ole toimivaltaa työelämässä. Tähän oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeiseen ongelmaan ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa EU:n komissio, Euroopan neuvoston rasisminvastainen komitea ECRI sekä eduskunnan perustuslakivaliokunta. 
Työsuojeluviranomaisten toiminta keskittyy syrjintään puuttumiseen työsuhteen aikana, ei silloin kun työsuhde on päättynyt tai syrjintä on muuten loppunut. Keskeisenä seuraamuksena on ollut todetun syrjinnän siirtäminen syyttäjän arvioitavaksi rikosoikeudellisia seuraamuksia varten. Näissä tilanteissa yhdenvertaisuuslain syrjinnän uhrin suojaksi säädetyt oikeussuojakeinot ovat kuitenkin usein jääneet toteutumatta. 
Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vähemmistöt kohtaavat työelämässä laajaa syrjintää. Kuitenkin vähemmistöihin kuuluvat vievät esimerkiksi rekrytointisyrjintää työsuojeluviranomaisten tutkittavaksi vain harvoin. Kansalaisjärjestöt ja osa työmarkkinajärjestöistä ovat esittäneet, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnalle annettaisiin mahdollisuus arvioida myös työelämän syrjintää samalla tavoin kuin muuallakin yhteiskunnassa esiintyvää syrjintää.Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitääkin tärkeänä, että työelämän syrjintää koskevan asian voisi tuoda jatkossa myös yhdenvertaisuusvaltuutetun käsiteltäväksi ja asian voisi tarvittaessa viedä myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Näin oikeussuoja työelämässä vahvistuisi. 
Arvoisa puhemies! On hyvä, että eduskunta käsittelee tätä ansiokasta kertomusta laajasti ja tarttuu esityksiin ja turvaa toivottavasti myös riittävät resurssit niin lainvalmisteluun kuin toimeenpanoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-04T15:16:32,2022-05-04T15:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_49_57,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_58,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin yhdenvertaisuusvaltuutetulla on laaja työkenttä, tehtäväkenttä, ja toimivalta myös toimia Suomessa ja tarkastella eri näkökulmista syrjintää meillä ja varsinkin sitä, miten tämä yhdenvertaisuus toteutuu. Positiivista tässä selonteossa on se, että tässä on nyt nähty, että neljän vuoden aikana on kuitenkin tullut positiivista kehitystä ihmisoikeuksiin ja myös yhdenvertaisuuden toteutumiseen Suomessa. Mutta tehtävää on vielä paljon. Tässä edelliset puhujat ovat ottaneet esimerkkejä esimerkiksi juuri työelämän kohtaannosta, miten vammaisia on siinä käsitelty. Tämä liittyy muun muassa juuri vammaisyrittäjyyteen ja siihen, millä tavalla vammaiset saavat myös mahdollisuuden työllistyä työpaikoissa.
Olin aikaisemmin seutuyhdistyksellä töissä Ylä-Pirkanmaalla muutamia vuosia. Siitä taitaa olla jo yli kymmenkunta vuotta. Meillä olivat silloin yhteiskunnallinen yritys -hankkeet vahvasti nosteessa. Ne perustettiin juurikin siltä pohjalta, että yhteiskunnalliset yritykset palkkaisivat myös vammaisia tai syrjinnän allakin olevia ihmisiä, mahdollistettaisiin heille työmahdollisuuksia. Mutta tämä ei taida hirveän kovassa muodissa enää olla. Siihen aikaan valtiokin tuki vahvasti näitten yhteiskunnallisten yritysten syntyä.
Toinen asia tähän, mitä viimeaikainen kehitys on ollut ja mikä on tärkeää valtion toimijalla: Ollaan esimerkki yhdenvertaisuuden edistämisestä koko yhteiskunnassa. Me too, myös emergency too ja niihin liittyvät hankkeet ovat nostaneet näitä epäkohtia esille, ja tavallaan hallinnon, päätöksenteon ja johtamisen kulttuuri on Suomessa muuttunut. Eli esimerkiksi pelastustoimen osalta emergency too nosti sen tavallaan kuohuna esille, ja se, että meillä on nollatoleranssi syrjinnälle, seksuaaliselle häirinnälle ja muulle näissä julkisissa toimijoissa, on hiljakseen mennyt eri organisaatioitten lävitse. Mielestäni siinä kuitenkin pitää olla valtion toimijoitten edellä. Meillä on toki vielä Suomessa yrityksiäkin, missä on niin sanotusti vanhakantaista johtajuutta. Varsinkin naisaloillakin on vielä tällaista johtajuutta, mikä tulee karsia pois. Se ei ole tasa-arvoista, kun syrjitään erilaisilla asioilla muun muassa naistyöntekijöitä.
Eli paljon on tekemistä, ja toivonkin tälle raportille ja myös yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksille hyvää käsittelyä täällä eduskunnassa. Menemme taas yhden askeleen kohti parempaa yhteiskuntaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-04T15:21:41,2022-05-04T15:24:37,Hyväksytty,1.1
2022_49_59,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Strand, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_60,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,Ärade talman! Tack ska ni ha. Vi behandlar alltså diskrimineringsombudsmannens berättelse., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-05-04T15:24:38,2022-05-04T15:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_49_61,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeää, että kaikessa lainsäädännössä ja toiminnassa meillä on riittävä valvonta kunnossa, mutta haluaisin muistuttaa, että mikään määrä valvojia ei riitä, mikäli siellä perustoiminnoissa ei ole riittävästi ihmisiä. Meillä on paljon ollut keskustelua viime aikoina, ja mediassakin, siitä, että esimerkiksi hoitajia ei ole riittävästi. Yksi esimerkki on Digi- ja väestöviraston käsittelyajat. En tiedä, onko siellä nyt resurssipula vai mikä pula siellä on, mutta esimerkiksi edunvalvojan määrääminen henkilöille, joiden terveydentila on heikentynyt — muun muassa vammaiset henkilöt ja ikäihmiset — kestää noin kuusi kuukautta, eli puoli vuotta kestää edunvalvojan määrääminen. Haluan siis korostaa tällä puheenvuorollani, että mikäli hallitus ei huolehdi tiettyjen peruspalveluiden perusrahoituksesta — koskee se sitten sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilökuntaa, oikeusministeriön hallinnonalaa, esimerkiksi tuomioistuimia — on oikeastaan ihan epäoikeudenmukaista piiskata, moittia ja rangaista sellaista tahoa. Jos yksi ihminen ei pysty tekemään kolmen ihmisen työtä, niin ei se sillä moittimisella ja uudella valvojalla parane, jos siellä ei ole riittäviä resursseja. Tämä on semmoinen asia, mihin toivoisin, että hallitus kiinnittäisi huomiota.
Lisäksi paljon puhutaan oikeusvaltiosta ja valvonnasta. Lakivaliokunta on muun muassa useita kertoja tuonut esille oikeusvaltion ongelmat tällä hetkellä, kun perusrahoitus uupuu, elikkä ihmiset eivät pääse viivytyksettä asioidensa kanssa oikeuteen, ja silloin se liittyy myös tähän valvontaan, että he eivät saa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevia päätöksiä sinne nopeassa aikataulussa ratkaistavaksi. 
Tästä syystä pyydänkin, että hallituspuolueiden edustajat, jotka keksivät koko ajan uusia valvojia ja nimikkeitä ja virastoja, kiinnittäisivät huomiota juuri siihen ongelmaan, että pitää olla riittävästi ihmisiä, joita valvoa, koska se pelkkä piiskaaminen ei riitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-04T15:25:51,2022-05-04T15:28:19,Hyväksytty,1.1
2022_49_62,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_63,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä pari asiaa.
Ensinnäkin vammaisyrittäjyydestä. Ilokseni voin todeta, että Careeria-oppilaitoksessa viime viikolla valmistui jo toinen vammaisyrittäjien ryhmä, joka oli saanut koulutuksen yrittäjyyteen. Siinä oli lähes 20 innostunutta uutta yrittäjää, ja vuosi sitten oli jo yksi tämmöinen samanlainen ryhmä, ja ensi syksynä aloittaa kolmas ryhmä. Elikkä mielenkiintoa tähän vammaisyrittäjyyteen tuntuu nyt olevan kovin paljon. Keskusteluissa näiden valmistuneiden yrittäjien kanssa tuli esille juuri se, mitä tuossa pidemmässä puheenvuorossanikin sanoin, elikkä he kokevat, että he eivät ole yhdenvertaisia muiden yrittäjien kanssa, eli siellä on myöskin ihan lainsäädännöllisiä puutteita.
Mutta, arvoisa puhemies, vielä pari sanaa tästä yhdenvertaisuudesta. Tarkastusvaliokunnan mietinnössä, jonka aiheena oli lainsäädännön vaikutusarviointien laatu, korostettiin muutama viikko sitten sitä, että meidän tulisi oppia tekemään vammaisvaikutusten arviointia osana lainsäädäntötyötä. Selvitysten mukaan tätä vammaisvaikutusten arviointia ja yleensäkin ihmisvaikutusten arviointia osana lainsäädäntötyötä tehdään hyvin vähän, ja se aiheuttaa sitten sitä, että esimerkiksi vammaisten erityistilanteita ei ole välttämättä lainsäädännössä riittävästi huomioitu. Toki tässä puhuttiin lainsäädäntötyöstä, mutta tämän toimintatavan tulisi kyllä siirtyä myöskin hyvinvointialueille ja kuntiin. Tällä tavalla saataisiin varmasti vammaisten yhdenvertaisuutta huomioitua paremmin kuin tällä hetkellä. Eli nyt, kun hyvinvointialueita rakennetaan, niin toivon, että siellä erityisesti pohditaan sitä, miten vammaisten ääni saadaan kuuluviin nykyistä paremmin.
Kysymys ei ole siis vammaispalveluista. Aika usein tulee kommentti siitä, että vammaispalveluja kyllä meillä kehitetään, mutta kysymys ei ole pelkästään vammaispalvelujen kehittämisestä, vaan siitä, miten tämmöinen uudenlainen asenne ja ajattelu saadaan valtavirtaistettua kaikkeen päätöksentekoon, koska kaikessa päätöksenteossa pitäisi huomioida, mahdollistuuko myös vammaisille yhdenvertainen osallistuminen ja toiminta. Vammaisneuvoston jäseniä tulisi saada esimerkiksi läsnä- ja puheoikeudella eri toimielimiin, silloin vammaisvaikutusten arviointi tulisi varmasti tehtyä. Syytä olisi miettiä myöskin, tulisiko potilas- ja sosiaaliasiahenkilön rinnalle saada vammaisasiahenkilö, jolla olisi aikaa ja valmiuksia paneutua juuri vammaisten tilanteeseen, koska palautteiden perusteella potilas- ja sosiaaliasiahenkilöillä ei välttämättä ole riittävästi tietoa esimerkiksi vammaisten erityistilanteista, joita he kohtaavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-04T15:28:19,2022-05-04T15:31:24,Hyväksytty,1.1
2022_49_64,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_65,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia huomioita tästä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta.
Ensin sellainen näkökohta, joka oli mielestäni hyvä ja josta olen samaa mieltä, eli se, että digitaaliset oikeudet tulisi toteuttaa yhdenvertaisesti ja sähköinen tunnistautuminen täytyisi hoitaa nykyistä paljon selkeämmin, paremmin ja yhdenvertaisemmin. Tämä olisi tärkeä asia tietoyhteiskunnassa, jossa elämme ja jossa suuri osa palveluista on sen sähköisen tunnistautumisen takana. Nyt me olemme pankkitunnuksiin sidottuja käytännössä suurelta osin. Meillä ei ole laajalle levinnyttä parempaakaan tunnistautumismenetelmää, ja yleensäkin ihmisten henkilötunnistautuminen, vahva tunnistautuminen, riippuu kalliista ja vaikeasti saatavilla olevista passeista ja henkilökorteista, joiden omistamisen tulisi olla ennemminkin perusoikeus kuin suurella rahalla ostettava ja vaikea asia, jota pitää jonottaa poliisiasemalta, josta ei meinaa saada edes aikoja.
Tässä raportissa on liian vähän toisaalta mielestäni huomioitu sitä, mikä oli näiden koronan aikaisten mielivaltaisten rajoitusten vaikutus yhdenvertaisuuteen elinkeinonharjoittajien kesken ja esimerkiksi sen suhteen, että ihmiset pääsevät vierailemaan omaistensa luona hoitolaitoksissa. Sitä pitäisi huomioida enemmän.
Miesten ja poikien asemaa ei ole huomioitu mielestäni riittävästi tässä yhdenvertaisuusvaltuutetun raportissa. Jos tyttöjen oppimistulokset olisivat niin huonoja kuin poikien oppimistulokset, siitä nousisi aivan valtava meteli. Nyt se asia jotenkin niin kuin vaietaan. Eli se, että miehet ja pojat eivät pärjää suomalaisessa yhteiskunnassa niin hyvin kuin pitäisi, pitäisi huomioida paremmin.
Se, että puhutaan ruotsinkielisten oikeuksista palveluihinsa: Heillä on ne oikeudet palveluihinsa. Mutta myös suomenkielisillä voi olla joissain tapauksissa vaikeuksia saada kunnollisia palveluita äidinkielellään — erityisesti ruotsinkielisillä alueilla, mutta myös hoitohenkilökunnan kielitaito jossain muilla paikoin saattaa olla suomen kielen suhteen haasteellinen. Eli hoitopalveluitakaan ei välttämättä saa äidinkielellään.
Viimeisenä kritisoisin myös sitä, että tässä raportissa hieman liikaa korostetaan tätä paperittomien oikeuksien puolta. Eli lähtökohtahan on se, että jos joku on paperiton, hänellä ei ole oleskeluoikeutta Suomessa millään perusteella, niin hänenhän pitäisi silloin poistua Suomesta eikä hänelle pitäisi rakentaa mitään palvelujärjestelmää. Tässä mielessä valtuutettu lähtee mielestäni hieman anarkistiseen asenteeseen, kun tämä selvä lainopillinen, juridinen lähtökohta sivuutetaan ja tällaisia palveluita käydään vaatimaan.
Hieman ihmettelen myös sitä, että kun tässä puhutaan niin paljon maasta poistettavien oikeuksista, palautettavien oikeuksista, niin eikö niillä ihmisillä olekaan oikeuksia, joiden uhreiksi nämä henkilöt esimerkiksi ovat joutuneet. Monestihan karkotuksen ja maasta palautuksen peruste on törkeään rikokseen syyllistyminen. Eikö niille ihmisille, jotka ovat näiden henkilöiden tekojen kohteena olleet, olekaan oikeuksia, vaan ainoastaan sillä tekijällä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-04T15:31:24,2022-05-04T15:34:18,Hyväksytty,1.1
2022_49_66,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_67,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on ollut hyviä puheenvuoroja vammaisista ja monista muista erityisryhmistä. Ne ovat todella tärkeitä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi niin pitkälle kuin mahdollista tässä yhteiskunnassa. Toimenpiteitä edelleen tarvitaan. 
Ehkä tuon tähän sellaisen alan, jota ei välttämättä niin paljon ajatella, eli alueellisen yhdenvertaisuuden. Siinä suhteessa tässä keskusteltiin muun muassa laajakaistasta, joka on tärkeä tietoyhteiskunnan toimintojen kannalta, ihmisten palvelujen saatavuuden kannalta sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Se, että tällainen yhdenvertaisuus yhä paranee, on tärkeä näkökulma.
Sen lisäksi sitten ehkä ainakin jossain määrin uutena kysymyksenä on nostettava esille tämä viimeaikainen kehitys polttoaineiden ja nimenomaan liikennepolttoaineiden hintojen rajusta noususta, jota olemme täällä muussa mielessä paljon käsitelleet. Sillä on myös erittäin vahva yhdenvertaisuutta loukkaava ominaisuus. Ne ihmiset, jotka asuvat etäällä, missä ei ole julkista liikennettä ja kuitenkin palvelut ovat etääntyneet ja tahtovat näinä aikoina etääntyä entisestään, joutuvat yhdenvertaisuuden näkökulmasta entistäkin hankalampaan asemaan, ja sitä pitäisi vakavasti miettiä. 
Olen itse miettinyt sellaista mallia, että haja-asutusalueella, jossa ei julkista liikennettä ole, annettaisiin tällaisille ihmisille esimerkiksi muovikortti, jolla saisi ehkä kilometreihin sidotusti 5 prosentin tai 10 prosentin tai 15 prosentin alennuksen. Bensamittarilla voisi ensin panna sen kortin niin kuin bonuskortin, ja se olisi tietyn henkilön omaisuutta ja tietyllä henkilöllä olisi oikeus siihen korttiin. Näin korvattaisiin sitä, että nämä kustannukset tulisivat otetuiksi huomioon arkisessa elämässä niin työn kuin asioinnin osalta. 
En tiedä, onko tämä malli toteuttamiskelpoinen, mutta kun ihminen on kuuhunkin onnistunut menemään, niin uskoisin, että tämäkin ajatus voisi olla sellainen, mitä kannattaisi miettiä ja vapaasti käyttää. Eli asia on tärkeä, ja myös tämä alueellinen tasa-arvo pitää ottaa vakavasti huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T15:34:19,2022-05-04T15:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_49_68,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kaisa, olkaa hyvä. Anteeksi, edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_69,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. — Arvoisat edustajat! Suomessa lakisääteinen työeläkevakuutus on järjestetty hieman eri tavalla kuin monessa muussa maassa ja kaikissa Pohjoismaissa. Eli meillähän lakisääteistä eläkevakuutusta saavat harjoittaa yksityiset eläkevakuutusyhtiöt, ja tähän me ollaan tarvittu aikoinaan poikkeusmenettely EU:sta, jotta näin voidaan tehdä, ja koko tämän ajatuksen, toiminnan tarkoituksena on, että kun on kysymyksessä lakisääteinen sosiaalivakuutus, niin sillä ei kilpailla, vaan kaikki yhtiöt myöntävät sitä samoilla perusteilla: on samat laskuperusteet, mitkä koskevat kaikkia yhtiöitä.
Perinteisesti eläkevakuutusyhtiöt ja vakuutusyhtiöt kilpailevat muilla tuotteita kuin sillä lakisääteisellä eläkevakuutuksella, esimerkiksi sijoitusvakuutuksilla, vahinkovakuutuksilla, erilaisilla yrityksen keskeyttämisvakuutuksilla, muilla, mutta se perinne on ollut se, että eläkevakuutuksilla ei kilpailla: se on bulkkituote, se on kaikille sama. Ainoa asia, millä voidaan verrata eri vakuutusyhtiöiden tehokkuutta, on se asiakashyvitys, minkä jokainen eläkevakuutusyhtiö määrittelee vuosittain jälkikäteen. Tiedän, että kun näitä eläkevakuutuksia markkinoidaan sitten yrittäjille, niin kyllä näillä asiakashyvityksillä, jotka ovat kylläkin historiallisia, on merkitystä, koska niillä halutaan näyttää, kuinka tehokkaasti me olemme tämän toiminnan voineet harjoittaa, eli se pieni kilpailun elementti siellä on näiden asiakashyvitysten muodossa.
Eläkevakuutustoiminnassa ne rahavirrat, mitä tulee sisään eläkevakuutukseen ja mitkä sitten lähtevät ulos, joko maksettuina eläkkeinä tai sitten sijoituksena ja rahastointina, ovat todella valtavat, ja niinpä onkin erittäin tärkeää, että niistä, nimenomaan sijoituksista, säädellään tuottavasti ja turvaavasti. Eläkevakuutusyhtiön sijoitustoimissa on kaksi sanaa, jotka ovat niin kuin Raamattu kaikille, jotka sitä sijoitustoimintaa tekee. Ne ovat tuottavuus ja turvaavuus. Elikkä pyritään sijoittamaan ne varat tuottavasti ja turvallisesti, jotta pystyttäisiin maksamaan ne eläkkeet aikoinaan sen suuruisena kuin on luvattu.
Tässä esityksessä, mikä nyt tuotiin valiokuntaan, esitetään muutosta tähän meidän kruununjalokiveen elikkä työeläkejärjestelmään. Tässä on kaksi olennaista muutosta. Tähän esitetään nyt jokaiselle työeläkevakuutusyhtiölle hoitokustannusosaa, mikä määritellään yhtiökohtaisesti. Tällä pyritään lisäämään sitä tehokkuutta, mitä jo perinteisesti on pyritty tuomaan esille niillä asiakashyvityksillä, mitkä toki jälkikäteen vahvistetaan. 
Toinen muutos, mitä tässä laissa esitetään, on se, että eläkevakuutuksen riskinottokykyä vahvistettaisiin, ja sillä halutaan saavuttaa se, että sijoitustuotot olisivat tuottavampia kuin mitä ennen oli. Eli kaksi osaa: sijoitusriskiä voitaisiin kasvattaa ja hoitokuluosalla voitaisiin sitten kilpailla vakuutusyhtiöiden kesken.
Ensinnäkin, mitä tulee tähän hoitokustannusosaan, niin tämä on ihan uusi kilpailun elementti ja todennäköisesti johtaa siihen, että eläkevakuutusyhtiöiden välinen kilpailu lisääntyy ja siirrot eläkevakuutusyhtiöstä toiseen kasvavat. Perussuomalaiset myöskin kyseenalaistavat sen, täytämmekö tämän EU-oikeudellisen puitteen nyt sitten, kun lähdemme muuttamaan tätä eläkevakuutusta tällä tavalla, että me lisäämme tähän kilpailullisen elementin. Tätä asiaa ei ole EU:sta tarkistettu, ja meidän mielestämme se olisi pitänyt tarkistaa. Se kilpailun elementti ja tehokkuusajattelu on jo siellä järjestelmässä sisällä sen asiakashyvityksen muodossa. 
Toinen aika tärkeä asia on sitten tämä sijoitus: millä tavalla niitä eläkevakuutusyhtiön rahoja, varoja sijoitetaan, ja tullaan tähän ”tuottavasti ja turvaavasti” -käsitteeseen. Nyt tässä esityksessä halutaan kasvattaa eläkevakuutusyhtiön riskinottokykyä sillä tavalla, että huonossa markkinatilanteessa ei esimerkiksi tarvitsisi myydä niitä osakkeita, kun se osakkeen arvo — siis eläkevakuutusyhtiöthän sijoittavat maailmanlaajuisesti myöskin pörssiin — laskee johonkin tiettyyn, niin että heidän ei tarvitsisi heti myydä niitä, vaan he voivat pitää niitä osakkeita siellä ja odottaa parempaa hetkeä, jolloin sen osakkeen arvo on korkeampi, ja myydä ne silloin, ja ajatellaan, että tällä tavalla se tuottavuus nousisi.
No, tässähän on se toinen vipuvarsi, että kun riskiä otetaan enemmän, niin jos ne riskit toteutuvat eikä ole mahdollista myydä niitä siinä tilanteessa, kun osakkeen arvo on korkea, niin tämä vaikuttaa suoraan eläkevakuutusyhtiön vakavaraisuuteen, ja se on vakava asia. Ja se, että eläkevakuutusyhtiön vakavaraisuus laskee, vaikuttaa tulevaisuudessa siihen, kuinka paljon eläkevakuutusmaksuja me joudumme tulevaisuudessa maksamaan tai kuinka paljon eläkettä voidaan jatkossa luvata eläkkeensaajille. Eli tämä riskinkanto tavallaan tällä lainsäädännöllä siirretään vakuutuksenottajille, eläkkeensaajille, ja tässä ovat nämä kaksi pääpointtia, joita me olemme kritisoineet. 
Tässä oli hyviä asiantuntijalausuntoja liitteenä, erityisesti Finanssivalvonnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijalausunnot. Finanssivalvontahan on se instituutio, joka valvoo eläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja erityisesti sijoitustoimintaa, joten erityisesti pidämme tärkeänä Finanssivalvonnan asiantuntijalausuntoa. Myöskin Kilpailu- ja kuluttajavirasto on jättänyt erittäin asiantuntevan lausunnon, nostanut esiin monenlaista epäkohtaa, ja se on asia, josta olisi pitänyt tehdä tarkemmat vaikutusarviot. En ehtinyt niitä nyt tässä puheenvuorossa lukea, mutta ehkä sitten toisessa käsittelyssä palaamme niihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-04T15:37:45,2022-05-04T15:44:45,Hyväksytty,1.1
2022_49_70,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_71,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eläkepolitiikasta, eläkeyhtiöistä ja -järjestelmästä ja sitten eläkkeistä pitäisi puhua tässä salissa paljon enemmän kuin puhutaan. Yleensä käydään keskustelua taitetusta indeksistä tai joistakin pienistä korotuksista, mutta ihan perusteellista keskustelua järjestelmästä ja sen toimivuudesta ja tulevaisuudesta ei riittävästi mielestäni käydä. Se on kuitenkin valtavan tärkeä osa meidän kansantaloutta. Tiedetäänhän, että eläkerahastoissa on noin 250 miljardia euroa pääomia.
Järjestelmä, joka on Suomessa, jakautuu kaiken kaikkiaan kahtia. Meillä on noin 85-vuotias kansaneläkejärjestelmä ja ensi vuonna 60 vuotta täyttävä työeläkejärjestelmä — tai ansioeläkejärjestelmä, mutta työeläkejärjestelmänä se lähti liikkeelle, ja sitten ovat tulleet nämä maatalousyrittäjäeläkejärjestelmät mukaan myöhemmin ja sitten erilaisia taiteilija- ja muita järjestelmiä. Eli meillä on perustaltaan kaksijakoinen järjestelmä. 
Tässä yhteydessä nyt ei kansaneläkejärjestelmästä ole syytä puhua sen enempää, vaan todetaan vain, että meillä perusturvan eli kansaneläkkeen varassa olevat ihmiset ovat kyllä varsin vähätuloisia. Esimerkiksi perheenäidit, jotka ovat olleet kotona koko työikänsä, saavat sen 800—900 euroa kuukaudessa eläkettä, vaikka ovat kasvattaneet hyviä kansalaisia yhteiskuntaan ja tehneet tässä mielessä erittäin arvokkaan työn. Heitä ei arvosteta riittävästi.
Työeläkejärjestelmä on sitten erilainen, kun se on ansioihin sidottu, ja sen osalta käydään todellakin paljon keskustelua. Kieltämättä se, että työeläkkeet eivät välttämättä nouse sillä vauhdilla kuin palkat, on tietynlainen ongelma, koska ansioeläke on siirrettyä palkanmaksua — niin sen voi perustellusti sanoa, niin kuin edustaja Kimmo Kiljunen usein sanoo — ja se olisi sidottava paremmin eli esimerkiksi 50—50-mallilla palkkaindeksiin, kun se nyt on 20-prosenttisesti siinä. Tällä hetkellä toki tämä indeksijärjestelmä, joka on voimassa, tuottaa eläkeläisille parempaa tulosta, koska inflaatio on paljon suurempi kuin palkankorotusten vaikutus, mutta se on väliaikaista. 
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ja valiokunnan mietinnössä on nyt kysymys ensi sijassa eläkerahastojen sijoittamispolitiikasta. Niin kuin edustaja Juuso tuossa hyvin totesi, meillä laki edellyttää, että ne sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Näin on ymmärtääkseni alusta lähtien ollut, ja se on erittäin tärkeä periaate. Toki olisi menneinä vuosina — kun näissä asioissa voi olla jälkiviisas — voinut olla sitä mieltä, että kun olisi sijoitettu riskiä enemmän ottaen, niin meillä saattaisi olla 250 miljardin sijaan 500 miljardia näitä varoja, mutta samanaikaisesti riskit olisivat olleet valtavan suuret, ja tällä hetkellä kun katsomme tilannetta, esimerkiksi rahoitustilannetta ja pörssien tilannetta maailmalla ja meillä kotimaassakin, niin kyllä riskit ovat niin suuret, että tässä suhteessa on syytä jatkaa hyvin harkitusti tällä linjalla, mikä meillä on ollut. Esimerkiksi sijoitus Venäjälle tai Venäjällä toimiviin yrityksiin on tässä tilanteessa niin suuri riski, että voisi tulla isot tappiot. Eli näitä varoja sijoitetaan — taannoin ainakin oli niin — puolet kotimaahan ja puolet ulkomaille, ja ulkomaiset sijoitukset erityisesti vaativat huolellisuutta. Kiinasta tai Intiasta saa hyviä tuottoja, mutta siellä riskit ovat vielä suuremmat kuin yleensä, ja taas sitten kotimaassa näillä sijoitetuilla varoilla voidaan vahvistaa elinkeinoelämää, yrityksiä ja työpaikkoja, ja silloin ei ole ainoa tavoite, että ne varat tuottavat maksimaalisesti, vaan myös se, että ne tuottavat sitä hyvinvointia, mitä meillä on työllisyyden ja yritysten menestymisen ja kilpailukyvyn kautta.
Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että vastalauseessa tehty esitys on vastuullisempi kuin hallituksen esitys. Ei ole syytä ottaa kohtuuttomia riskejä tällä kansallisvarallisuudella. No en väitä, että tässä nyt oltaisiin ottamassa kohtuuttomia riskejä, mutta tälle tielle lähteminen vaatii kyllä laajan ja perusteellisen valmistelun ja harkinnan, mitä edustaja Juusokin tuossa korosti, kun hän pari lausunnonantajaa nosti esille. Ne ovat todella keskeisiä ja tärkeitä lausuntoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T15:44:47,2022-05-04T15:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_49_72,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_73,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen työeläkejärjestelmä on moneen verrokkimaahan suhteessa varsin ainutlaatuinen. Meillä on suhteellisen korkea eläkejärjestelmän rahastointiaste eli käytännössä se, kuinka suuri osa eläkkeistä on työuran aikana tosiasiallisesti ansaittuja ja kuinka suuri osa eläkkeistä periaatteessa maksetaan työssäkäyvien kädestä suuhun.
On tietysti hyvä, että sitä rahastointia siellä ilmenee, kahdestakin syystä: Ensinnäkin siksi, että väestö vanhenee ja sitä kautta eläkemaksut muuttuisivat myöhemminkin kenties hyvinkin kohtuuttomiksi, ja on todennäköistä, että niiden rahastojen pääomaakin täytyy jossain vaiheessa käydä purkamaan — nyt ei vielä välttämättä ole se hetki. Ja toisenakin siksi, että jos eläkkeet eivät olisi rahastoituja — niin kuin tilanne valitettavasti on joissain maissa Euroopassa — niin siinä olisi varsinkin huonoina aikoina aihetta melkoiseen yhteiskuntarauhan järkkymiseen, kun joidenkin elanto on kiinni toisten maksamista maksuista aivan suoralla yhteydellä eikä siinä ole minkäännäköistä rahastoa tuottoineen puskuroimassa välissä.
Näihin riskeihin, jotka edustaja Kankaanniemi sanoi, lisäisin vielä sen, että ylipäänsä sijoituksissa on pelko siitä, mikä on tulevaisuus pörssirahan ja reaalitalouden välisessä ristiriidassa, eli missä kohtaa tullaan siihen tilanteeseen, että todetaan, että tämä pörsseihin pumpattu raha onkin kupla, ja tapahtuu suurempi romahdus, ja mikä on silloin näiden meidän eläkeinvestointiemme reaaliarvo, ja missä määrin ne ovat realisoitavissa eläkkeiden maksamiseen. En tiedä, mitä tälle asialle käytännössä sitten voitaisiin tehdä, koska lähtökohta on varmaankin tuottojen hakeminen sijoituksista, ja siihen kuuluu pörssisijoittaminen, ja mukana tulevat nämä pörssisijoittamisen riskit.
Mutta se, mitä halusin viestittää, on se, että me emme saa päästää missään tapauksessa tätä asiaa luisumaan ainakaan EU:n valtaan. Eli kun tilanne on se, että meidän eläkejärjestelmämme on hyvin hoidettu, se on rahastoitu, niin ei saa päästä syntymään sellaista tilannetta, että muu EU ja sen eläkeläiset pääsisivät jollain tavalla hyötymään suomalaisten maksamista eläkemaksuista ja sijoituksista. Suoraanhan tällaista ei varmaankaan minkään sopimuksen tai EU:n peruskirjan perusteella voisi tapahtua, mutta kokemus on osoittanut, että erilaisia vipuvarsia tällaisiin kyllä voi löytyä erilaisten sosiaaliulottuvuuksien kehittelyn kautta, niin että jollain tavalla suomalaisetkin joutuvat maksamaan muiden eläkkeitä, ja tämä pitää mielestäni päättäväisesti torjua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-04T15:50:50,2022-05-04T15:53:22,Hyväksytty,1.1
2022_49_74,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_75,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä mielestäni oli huonosti arvioitu se pahin mahdollinen skenaario. Eräs asiantuntijoista sanoi, että eläkevakuutusyhtiöthän ovat yhteisvastuussa, elikkä jos yksi eläkeyhtiö kaatuu, niin toiset eläkeyhtiöt vastaavat sitten niistä sitoumuksista ja velvoitteista, mitkä kaatuneella eläkeyhtiöllä on. Meillä yksi tämmöinen tapaus minun muistini mukaan on, tämmöinen Apollo-niminen yhtiö, mikä kaatui konkurssiin ja minkä vastuut sitten jaettiin muille yhtiöille. Eli näinkin voi käydä.
Mutta olisin kaivannut kyllä tarkempaa vaikutusarviointia siitä, kuinka paljon ja miten se tuottavuus voisi missäkin markkinatilanteessa lisääntyä ja mitä se tarkoittaisi sitten myöskin sijoitustoiminnan osalta, minkälaisia muutoksia siihen tulisi muuta kuin se, että riskiä kasvatetaan. Totta kai ymmärrän sen, että sillä haetaan sitä tuottavuuden lisäämistä, mutta kun ei se aina mene niin, että kun riskiä kasvatetaan, niin tuottavuus automaattisesti lisääntyy. Kyllähän me sen jokainen ymmärrämme, että voi käydä aivan toisinpäin.
Se, mihin perussuomalaiset ovat kiinnittäneet huomiota, on se, että tämä asia on tuotu vain sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn. Eläkevakuutus kyllä on sosiaalivakuutusta, mutta kun tässä esityksessä ei puututa sosiaalivakuutuksen, eläkevakuutuksen sisältöön, vaan tässä puututaan nimenomaan siihen sijoitustoimintaan ja siihen yhtiöiden väliseen tehokkuuteen, niin ihmettelen suuresti sitä, miksi vain sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittely. Mielestämme tämä olisi pitänyt viedä ainakin talousvaliokuntaan ja myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnolle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-04T15:53:23,2022-05-04T15:55:25,Hyväksytty,1.1
2022_49_76,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_77,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Juuso totesi, niin ainakin jos mennään tässä asiassa eteenpäin tällä tiellä, mihin hallitus nyt on tavallaan viemässä kehitystä, on syytä käydä paljon laajempi ja perusteellisempi pohdinta asioissa, ja silloin esimerkiksi talousvaliokunta eduskunnassa on se, joka siihen paneutuu. Muistan vuonna 2008, kun olin talousvaliokunnan jäsen, että silloin näitä sekä pankkien että vakuutusyhtiöitten vakavaraisuusvaatimuksia jouduttiin tilapäisillä säädöksillä löysentämään, kun ne eivät pystyneet täyttämään lain vaatimia ehtoja. Tällaisia tilanteita aika ajoin tulee, ja ehkä tänä päivänä on vaara, että sellaisia tulee, kun puhutaan pörssiromahduksen mahdollisuudesta ja vastaavista vakavista tekijöistä. Maailma on sangen epävarma, ja niin kuin tuossa tuli mainittua, niin tässä on kysymys aivan perustavaa laatua olevasta kansallisvarallisuudesta, ja siksi sitä pitää kyllä erittäin huolella valvoa ja seurata ja lainsäädännöllä kantaa vastuu siitä, ettei päästetä pelaamaan näillä rahoilla mitään hasardihommia.
Arvoisa puhemies! Toinen asia: Edustaja Mäkelä pohti tätä EU-näkökulmaa, ja muistan, että silloin vähän vajaat 30 vuotta sitten, kun käytiin jäsenyysneuvotteluja, niin tämä oli rahapelitoiminnan ja Alkon aseman rinnalla — ja ehkä tämä kaikkein tärkeimpänä niistä vielä laajempana kysymyksenä — neuvotteluissa pöydällä, ja ne olivat tiukat palaverit EU-komission virkamiesten kanssa siitä, voiko Suomi säilyttää tämän Euroopassa, ehkä koko maailmassa poikkeuksellisen ja Suomen mielestä ja silloisenkin hallituksen mielestä aivan poikkeuksellisen tärkeän järjestelmän, joka meillä tässä on. No, silloin summat, mitkä olivat eläkerahastoissa — en tarkkaa summaa osaa sanoa — ehkä olivat markoissa samaa luokkaa kuin nyt ovat euroissa, ehkä vielä vähemmän oli silloin rahaa näissä rahastoissa, mutta siitä huolimatta EU:ta kiinnosti se, ehkä eniten kylläkin kilpailulainsäädännön kautta, onko tässä kilpailurajoituksia, kun nämä yhtiöt eivät kilpaile eläkejärjestelmän sisällä toistensa kanssa aidosti, niin kuin EU:n periaate on. Me saimme säilytettyä luvan pitää tämä järjestelmä, ja siitä tulee pitää edelleen kiinni tiukasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T15:55:25,2022-05-04T15:58:32,Hyväksytty,1.1
2022_49_78,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_79,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Kankaanniemeltä ansiokkaita puheenvuoroja — pitkä poliittinen ura takana ja varmasti myös edessä, ja jos ei, niin kyllähän eläkkeet ovat ansaittuja myös edustaja Kankaanniemellä. [Toimi Kankaanniemi: Kiitos!]
Mutta tässä esityksessähän nyt ehdotetaan eläkelaitosten riskinkantokyvyn parantamiseksi vanhuuseläkevastuiden joustamisen mahdollistamista poikkeuksellisen heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa. Vanhuuseläkevastuiden joustaminen mahdollistaisi hyvien sijoitustuottojen tavoittelun pitkäjänteisellä sijoitustoiminnalla myös heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa.
Ja, puhemies, muutoksella ei ole tarkoitus muuttaa eläkelaitosten vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta annetun lain 28 §:n mukaan tehtyä soveltamiskäytäntöä poikkeuksellisista oloista vaan tuoda tämän rinnalle rahastoonsiirtovelvoitteen joustamisen kautta automaattinen mekanismi poikkeuksellisen heikkoon sijoitusmarkkinatilanteeseen.
Puheenvuoroissa on tullut ilmi myös se, että eläkeyhtiöitten rahoja on sijoitettu niin, että puolet kotimaisiin ja puolet ulkomaalaisiin. Tähän puheenvuoron loppuun haluan tuoda tähän esille sen oman näkökantani, että toivoisin, että kun tähän maahan nyt teollisuus on investoinut ja investoi edelleen muun muassa metsäteollisuuden suuntaan, niin kyllä tässä tilanteessa toivoisin, että eläkerahastot sijoittaisivat vähän enemmän nyt kotimaahan ja sitä kautta eritoten kannattavaan liiketoimintaan. Tällä me pidämme huolen siitä, että sinne eläkerahastoihin sitten sijoitustuottoja tulee niin, että allekirjoittanutkin joku päivä vielä eläke-euroja nauttii.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-04T15:58:33,2022-05-04T16:00:24,Hyväksytty,1.1
2022_49_80,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_81,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tuossa ehtinyt Finanssivalvonnan ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston lausuntoja nostaa esiin. Mutta Finanssivalvonta esimerkiksi sanoo, että vaikka ehdotus parantaa työeläkelaitosten riskinkantokykyä heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa suhteessa nykytilaan, mahdollinen riskinoton lisääminen jo aiemmassa vaiheessa pienentää ehdotuksen positiivisia vaikutuksia riskinkantokykyyn, koska korkeammalla riskitasolla vakavaraisuus heikkenee nopeammin markkinatilanteen heikentyessä. Jos työeläkelaitokset kasvattavat riskinottoaan ehdotetun lain mahdollistamissa rajoissa jo aiemmin, ehdotus ei paranna merkittävästi työeläkelaitoksen riskinkantokykyä poikkeuksellisen heikossa markkinatilanteessa suhteessa nykytilaan. Esitetyt muutokset eivät siten käytännössä tue esityksen tavoitteita. Finanssivalvonnan mukaan sijoitusriskin yleinen lisääminen tulisi valmistella ja suunnitella merkittävästi avoimemmin ja huolellisemmin kuin vain kertomalla sen olevan oheisvaikutus esityksessä, jolla tavoitellaan riskinkantokyvyn vahvistamista poikkeuksellisen heikossa markkinatilanteessa.
Ehdotettu muutos vahvistaa vain teknisesti eläkelaitosten vakavaraisuutta heikossa markkinatilanteessa. Tämä heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä entisestään. Ehdotus sallii varojen siirron rahastoiduista vanhuuseläkkeistä vakavaraisuuspääomaan sitä vahvistaen, mikä mahdollistaa rahastojen pysyvän pienenemisen, jos otetut riskit toteutuvat. Ehdotettu muutos siirtää riskiä eläkelaitoksilta eläkemaksun maksajille ja eläkkeensaajille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-04T16:00:24,2022-05-04T16:02:08,Hyväksytty,1.1
2022_49_82,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_83,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle kiitokset. Muistuu mieleeni vielä vanhoja asioita. 80-luvulla olin erään pankin hallintoneuvostossa. Silloin elettiin huimaa kasinotalouden aikaa, ja pankinjohtajan palkka oli sidottu pankin taseen kasvuun. Siis mitä enemmän pankki otti lainaa ulkomailta ja jakoi sitä kotimaisille yrityksille ja muualle, niin sitä enemmän pankinjohtajan palkka nousi. [Tuomas Kettunen: On se ollut hurjaa aikaa!] — Se oli aivan sairasta aikaa ja johti sitten valtavaan romahdukseen 90-luvun alussa.
Nyt on varottava sitä, että... En tiedä, onko eläkeyhtiöitten johtajilla — heillä on kyllä miljoonien palkkataso — palkka sidottu siihen tuottoon, joka näille sijoitetuille rahoille tulee. Mutta jos näin on — korostan, että en väitä, että näin on, mutta jos on — niin silloin se tietysti houkuttaa sijoittamaan niitä sinne, missä riskit ovat isot mutta tuotto myös mahtava, koska se oma tulo… No, ne tulot ovat niin mahtavia, että en minä tiedä, miksi pitäisi näin menetellä, ja toivottavasti ei näin menetellä.
Ja luotan ainakin pieniltä osin, herra puhemies, siihen, että muun muassa ammattiyhdistysliikkeen johtomiehet ovat näitten eläkeyhtiöitten hallituksissa edes muodollisesti valvomassa niiden toimintaa ja myös riskinottoa ja sitä, että tämä järjestelmä jotenkin turvaisi tämän, ettei näitä riskejä kohtuuttomasti tehdä meidän nykyisten ja tulevien eläkeläisten kustannuksella tai tulevaisuutemme vaarantaen. Näin ei saa menetellä.
Edustaja Kimmo Kiljunen muistaakseni lähetekeskustelussa pohtikin näiden eläkeyhtiöiden yhdistämistä, johtajien määrän vähentämistä ja näin myös kulujen pienentämistä. Yhdyn kyllä siihen, että tämäkin tarkastelu olisi lainsäätäjälle ihan paikallaan harkita. Siinä tosin moni elinkeinoelämän ja ay-liikkeen pomo menettäisi sitten kenties hyvän sivuansion. Mutta jospa se olisi kyllä eläkeläisten etu, ja sitähän meidän tulee ensi sijassa tällä järjestelmällä ajaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T16:02:08,2022-05-04T16:04:44,Hyväksytty,1.1
2022_49_84,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 6/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_49_85,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puolesta, lakivaliokunnan puheenjohtajana kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka poistaisi rankaisemisen kannabiksen käytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön. Kansalaisaloitetta on perusteltu huumausaineiden haittojen vähentämisellä. Ehdotettuja lakimuutoksia perustellaan muun muassa sillä, että laillisen kontrollin ylläpitäminen tuhlaa poliisin voimavaroja ja haittaa käyttäjiä. Huumausaineen käyttörikoksesta seuraavan rekisterimerkinnän on esitetty vaikuttavan arvaamattomasti nuorten henkilöiden elämänkulkuun ja altistavan syrjäytymiselle. Aloitteen perusteluissa todetaan huumekaupan olevan rikollisten käsissä. Kannabiksen saattaminen laillisen kontrollin piiriin heikentää kansalaisaloitteen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytyksiä.
Valiokunta kuuli asiassa laajasti asiantuntijoita, ja kansalaisaloitetta ja saamaansa selvitystä kokonaisuutena arvioiden ja mietinnössä kattavasti selvitetyin tavoin valiokunta on todennut mietinnössään, että se ei puolla aloitteessa ehdotettua säätelyä ja ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämistä. Valiokunta ei pidä myöskään tarpeellisena ryhtyä enempää selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuuden poistamista ja niistä luopumista. Luonnollisesti olemme lakivaliokunnassa sitä mieltä, että tutkimustietoa aina voi olla ja sitä on hyvä olla olemassa. Valiokunnan mietinnössä näkyy tarkasti erilaista punnintaa, ja kaikki asiantuntijalausunnot ovat tietysti saatavissa eduskunnan sivuilta, mutta otan muutamia nostoja, mitä valiokunta on tuonut esille.
Valiokunta pitää Suomen huumausainepolitiikan linjauksia suhteellisen onnistuneina. Valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä, joka on annettu joulukuussa 2021, todetaan, että Suomen tavoitteena on huumausaineiden käytön ja levittämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Valiokunta katsoo, että voimassa oleva huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntö on asianmukainen.
Kansalaisaloitteessa ei ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Lakivaliokunta on saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen, ja yleisen päihdepolitiikan tutkimushavaintojen valossa saatavuuden lisääminen lisää kulutusta ja kulutuksen lisääntyminen lisää haittoja kokonaiskulutusmallin mukaisesti. Edelleen valiokunnan saamassa selvityksessä tuodaan esiin, että vaikka luotettavaa arviota asiasta ei pystytä antamaan, on todennäköistä, että toteutuessaan kansalaisaloitteen mukainen malli lisäisi kannabiksen käytön yleistä hyväksyttävyyttä ja parantaisi kannabiksen saatavuutta. Tämä olisi taas omiaan lisäämään huumausaineiden käyttöä ja laajentamaan käyttäjäpiiriä nykyistä nuorempiin henkilöihin.
Valiokunta sai myös THL:ltä selvitystä, ja selvityksen mukaan, vaikka kannabis on useilla mittareilla valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähemmän haitallinen kuin monet muut aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista haittaa. Saadun selvityksen mukaan ja useiden tutkimusten perusteella kannabiksen toistuva käyttö lisää skitsofreniaan sairastumisen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on geneettinen alttius skitsofrenialle. Haitat liittyvät erityisesti runsaaseen käyttöön nuoruusiässä, jolloin kannabis voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen. Lisäksi selvitysten mukaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kannabistuotteiden keskimääräinen THC-pitoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja vastaavasti CBD-pitoisuus laskenut, mikä on lisännyt kannabiksen käytön muuttumista kannabisriippuvuudeksi sekä psykiatrisen hoidon tarvetta. Edellä todettuihin terveyshaittoihin liittyen valiokunta on huolissaan kuulemisessa esiin tuoduista arvioista, että rangaistavuuden poistaminen saatettaisiin etenkin nuorten keskuudessa tulkita viestinä siitä, että kannabiksen käyttö olisi riskitöntä.
Aloitteessa perustellaan myöskin, että aloite olisi kannatettava, koska huumausainekauppa on nyt rikollisten käsissä ja että kannabiksen saattaminen laillisen kontrollin piiriin heikentäisi järjestäytyneen rikollisuuden kasvuedellytyksiä. Aloitteen mukaan kannabista itselleen viljelevät eivät halua olla tekemisissä rikollisten kanssa. Lakivaliokunta toteaa saadun selvityksen perusteella, että vaikka viljely omaan käyttöön jossain määrin korvaisi laittoman kannabiksen kulutusta, se ei kuitenkaan poistaisi laittomia markkinoita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viime vuosina kannabiksen käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten miesten keskuudessa. Nuorista aikuisista lähes puolet on kokeillut laittomia huumeita. Valtaosa kannabiksen käyttäjistä on viihdekäyttäjiä, jotka eivät haluaisi olla tekemisissä järjestäytyneen rikollisuuden kanssa. Kansalaisaloitteessa ei kuitenkaan ehdoteta kannabiksen saattamista laillisen kontrollin piiriin muutoin kuin omaa käyttöä koskevan kasvattamisen osalta, elikkä siinä ei esitetä jakelun ja kuluttajalle myynnin sallimista. Kannabiksen käytön dekriminalisointi saattaisi siis lisätä käytön yleisyyttä, mikä vahvistaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä, sillä vain osalla käyttäjistä tulisi olemaan kiinnostusta kannabiksen kasvattamiseen omaa käyttöä varten.
Lisäksi valiokunta on saanut selvitystä siitä, että kansalaisaloitteen mukainen malli todennäköisesti lisäisi etenkin sellaista huumausaineiden katukauppaa, jossa kannabista yleisellä paikalla myyvä tai välittävä henkilö pitää hallussaan ja käsittelee näennäisesti pieniä kannabiseriä, vaikka hänellä on samanaikaisesti ja tosiasiallisesti pääsy huomattavasti isompiinkin huumausaine-eriin ja mahdollisesti muihinkin huumausaineisiin kuin kannabikseen. Samoin malli hämärtäisi laillisen ja lainvastaisen toiminnan rajaa, koska lainvastaisesti tuotetut ja levitetyt huumausaineet sekoittuisivat levitysketjun loppupäässä laillisesti kasvatettuihin, hallussa pidettyihin ja käytettäviin huumausaine-eriin.
Muun kuin rikoslainsäädännön osalta lakivaliokunta toteaa, että huumausainepolitiikassa on kyllä kehittämistarpeita, erityisesti ennaltaehkäisyn ja hoitoon pääsyn vahvistamisessa. Valiokunta korostaa, että huumeidenkäyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua tai kiellettyä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin tekemät hoitoonohjaukset ovatkin merkittävästi lisääntyneet. Valiokunta painottaa, että hoitoon ohjaaminen ei kuitenkaan yksinään riitä, vaan lisäksi tulee olla tarvittavat resurssit ottaa halukkaita henkilöitä hoitoon. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että hoitoon pääsyn mahdollisuuksia vahvistetaan jatkossa.
Huumeidenkäytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä on keskeisessä asemassa ennaltaehkäisevä työ, valistus ja varhainen puuttuminen, koska ideanahan tietysti täytyy olla, ettei edes jouduta siihen tilanteeseen, että ollaan hoidon tarpeessa, elikkä että ei jouduta tämmöisiin riippuvuuksiin. Syrjäytymisen estäminen käytettävissä olevin eri keinoin on tärkeää. Lakivaliokunta katsoo olevan selvää, että huumeiden käytön haittojen vähentämisessä on joka tapauksessa keskeisessä roolissa ennen muuta muu lainsäädäntö kuin rikoslainsäädäntö. Keskeistä ovat siis hoitoon pääsyn mahdollisuudet ja sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.
Lakivaliokunnan päätösehdotus on siis, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen 5/2020 sisältyvän lakiehdotuksen. Mietintöön sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-04T16:05:00,2022-05-04T16:14:00,Hyväksytty,1.1
2022_49_86,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Sitten edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_87,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannabiksen rangaistavuutta koskeva kansalaisaloite käynnisti lakivaliokunnassa keskustelun, jolle on Suomessa huutava tarve. Aloitteen käsittely tarjosi mahdollisuuden pohtia, mikä on Suomen huumausainepolitiikan tavoite ja onko siinä onnistuttu. No, huumeiden käyttökokeilut lisääntyvät, päihdeongelmat piinaavat lukemattomia ihmisiä ja heidän läheisiään, huumeiden käyttäjiä leimataan ja kohdellaan huonosti, huumekuolemien määrä kasvaa tasaisesti, huumekauppiaiden sijaan rangaistuksia jaetaan käyttäjille, ja hoidon saaminen on huomattavan vaikeaa. Ei tätä tilannetta ja siihen johtanutta politiikkaa minusta kovin onnistuneena voida pitää.
Käsittely valiokunnassa oli perusteellinen. Kuulimme lukuisia asiantuntijoita, viranomaisia ja järjestöjä, jotka arvioivat aloitteen ehdotuksia — kiitoksia heille. Monissa kuulemisissa toistui yksi yhteinen piirre: arviota huumausainepolitiikan toimivuudesta ja punnittua pohdintaa tarvittavista uudistuksista toivottiin laajasti, riippumatta siitä, mitä lausunnonantaja ajatteli juuri tästä nimenomaisesta aloitteesta eli kannabiksen käyttörangaistusten poistamisesta. Tästä huolimatta lakivaliokunnan enemmistö päätyi kannattamaan mietintöä, jonka mukaan Suomen huumausainepolitiikan linjauksia pidetään kokonaisuutena suhteellisen onnistuneena eikä esimerkiksi rikoslainsäädännön muutoksille tai minkäänlaisille selvityksillä ole tarvetta, ja tämän vuoksi päädyimme edustajien Soinikoski ja Said Ahmed kanssa jättämään vastalauseen tuohon mietintöön.
Arvoisa puhemies! Suomen huumausainepolitiikka on jo 50 vuoden ajan perustunut rangaistuksiin. Rangaistavuudesta huolimatta huumausaineiden käyttäjien ja kokeilijoiden määrä on noussut viime vuosina huomattavasti ja laiton kauppa voi hyvin. Sen myötä huumausaineista aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset haitat ovat lisääntyneet. Nykyinen huumepolitiikka ei kerta kaikkiaan ole onnistunut tavoitteessaan käytön tai sen haittojen vähentämiseksi, ja näin ei voi jatkua. 
Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin rangaistavuuden vaikutuksia ja rangaistavuuden poiston puolesta puhuvia seikkoja. Käytön rangaistavuuden poistaminen ei estäisi puuttumasta käyttöön muilla tavoin. Jo vuonna 2001, kun silloinen lakivaliokunta käsitteli lakia, jossa huumeiden käyttö säädettiin erilliseksi rikokseksi, valiokunta totesi, että ensisijaisen vaihtoehdon pitäisi olla toimenpiteistä luopuminen ja tarvittaessa hoidon tarjoaminen, kun kyse on yksittäisestä käyttörikoksesta. Asiaa kysyttiin Syyttäjälaitokselta ja poliisilta, ja näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Sakottaminen on varsin helppoa, avun saaminen puolestaan huomattavan vaikeaa.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen päihdepolitiikan tulisi rangaistusten sijaan painottua ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Huumeiden ongelmakäyttöön tulisi puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin, ei rangaistuksilla. Valiokunta toteaakin mietinnössään, että päihteiden käyttäjien hoitoonpääsyä tulisi helpottaa. Tähän mietinnön kantaan on helppo yhtyä, ja siitä olimme onneksi kaikki samaa mieltä. Pelkään kuitenkin pahoin, että tähän ei päästä niin kauan kun mikään ei muutu yhteiskunnan suhtautumisessa huumeiden käyttäjiin. Pelko leimaamisesta, rangaistuksesta, rekisterimerkinnästä ja siitä johtuvista ongelmista opiskelu- ja työpaikan saamisessa nostaa kiistatta kynnystä avun pyytämiseen. Nuorten huumekokeilujen taustalla on monta kertaa myös muuta elämän heittelyä, ja ongelmaksi asti riistäytynyt päihteiden käyttö kertoo lähes aina muista mielenterveyden tai elämänhallinnan haasteista. Siksi päihteiden käyttäjiä ei pitäisi kohdella rikollisina vaan pikemminkin erilaisten yhteiskunnan kannattelevien palvelujen ja riippuvuuteen sairastuneiden kohdalla myös hoitavien palveluiden tarvitsijoina.
Arvoisa puhemies! Valiokunta oli yksimielinen siitä, ettei tämä kansalaisaloite sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Tämä oli likipitäen kaikkien asiantuntijoiden jakama kanta. Huumausainepolitiikan uudistaminen vaatii kattavampaa tutkimus- ja lainsäädäntötyötä kuin mitä kansalaisaloitteessa on ollut mahdollista tehdä, eikä näitä avoimia, ratkaisemattomia kysymyksiä ollut tietenkään mahdollista perusteellisesti valiokuntakäsittelyssä ratkoa, kun itse asian edistämiselle ei ole riittävästi poliittista tukea. 
Ihan mielenkiintoinen ja lisäselvitystarpeita alleviivaava huomio liittyy esimerkiksi siihen, millä keinoilla tehokkaasti voidaan suitsia ja estää järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan mahdollisuuksia käyttää hyväksi esimerkiksi kannabiksen mahdollisesti kasvavaa kysyntää. 
Koetimme valiokunnassa hakea tukea lukuisten asiantuntijoiden kannattamalle näkemykselle, että Suomen päihdepolitiikkaa tulisi tarkastella, arvioida ja kehittää laaja-alaisesti kaikkien päihteiden ja niitä koskevien moninaisten haittojen osalta. Valiokunnan enemmistö päätyi kuitenkin toiselle kannalle. Viime kädessä erimielisyys tosiaan kiteytyi yhteen isoon kysymykseen: pidetäänkö Suomen nykyisiä huumausainepolitiikan linjauksia ja rikoslainsäädäntöä toimivana ja onnistuneena, vai olisiko tarpeen toteuttaa laaja-alainen, tutkittuun tietoon perustuva arviointi ja selvitys tarvittavista kehitystoimista? Tulen tämän asian toisessa käsittelyssä esittämään vastalauseemme mukaisen lausumaehdotuksen hyväksymistä tähän liittyen.
Arvoisa puhemies! Kenelläkään tässä salissa ei ole tarvetta tai halua vähätellä päihteiden käyttöön liittyviä haittoja sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Minusta huoli siitä, millainen käsitys esimerkiksi nuorilla on kannabikseen liittyvistä riskeistä ja haitoista, on aivan asiallinen huoli, mutta kysymys kuuluu: onko meidän rangaistuksiin keskittyvä huumepolitiikkamme kyennyt tehokkaasti suojelemaan nuoria näitä riskeiltä? Mielestäni ei ole. Tai: ovatko meidän nykyisen lain seuraamukset kohtuullisia niille aikuisille, jotka valitsevat kannabista kokeilla tai käyttää — aivan riippumatta siitä, mitä mieltä kukin henkilökohtaisesti tästä valinnasta on? Tämä meidän esittämämme kokonaisarviointi antaisi mahdollisuuden koota sellainen toimenpiteiden kokonaisuus, jolla näihin kysymyksiin voitaisiin aidosti ja vaikuttavasti puuttua ja samanaikaisesti varmistaa huumeita käyttävien henkilöiden ihmisarvoinen kohtelu tässä yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite avasi todella tässäkin talossa tarpeellisen keskustelun suomalaisen päihdepolitiikan suunnasta. Suomen huumausainepolitiikassa tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua ja punnitumpaa näkemystä. On olennaista, että huumeiden käytön sääntely perustuu tutkimustietoon. Toivon, että keskustelu ei pääty tähän, vaikka suomalaisten puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa aika ei vielä näytä olevan kypsä humaanille ja tietopohjaiselle päätöksenteolle huumausainepolitiikassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-04T16:14:45,2022-05-04T16:21:45,Hyväksytty,1.1
2022_49_88,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_89,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lakimuutosta, joka poistaisi rankaisemisen kannabiksen käytöstä, omaa käyttöä varten tapahtuvasta pienen määrän hallussapidosta ja muutaman kannabiskasvin kasvattamisesta omaan käyttöön.
Toimin itse jäsenenä pohjoiskarjalaisessa työryhmässä, jossa mietimme eri järjestöjen, kuntien edustajien ja yksityishenkilöiden sekä vapaaehtoisten toimin huumenuorten auttamiseksi tehtäviä asioita. Olemme laajasti pohtineet myös toimenpiteitä, joilla ongelmaa voitaisiin ennaltaehkäistä. Olen myös äiti, ja pohdin asiaa vanhemmuuden näkökulmasta. Lisäksi tuttavapiiriini kuuluu myös henkilöitä, ketkä ovat menettäneet lapsensa huumeille — lopullisesti.
Arvoisa puhemies! Tätä kansalaisaloitetta käsiteltiin valiokunnassamme perusteellisesti ja huolellisesti. Lakivaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi, ja tuen tätä vahvasti myös henkilökohtaisesti.
Vaikka valiokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan kannabis on useilla mittareilla vähemmän haitallinen kuin monet muut aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta, ja sen käytöstä voi koitua monenlaista haittaa. Useiden tutkimusten perusteella kannabiksen toistuva käyttö lisää esimerkiksi skitsofreniaan sairastumisen riskiä erityisesti henkilöillä, joilla on geneettinen alttius tälle sairaudelle. Haitat liittyvät erityisesti runsaaseen käyttöön nuoruusiässä, jolloin kannabis voi vaikuttaa haitallisesti aivojen kehitykseen, mielenterveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen.
Lisäksi saadun selvityksen mukaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa kannabistuotteiden keskimääräinen THC-pitoisuus on viime vuosina lisääntynyt ja vastaavasti CBD-pitoisuus on laskenut, mikä on lisännyt kannabiksen käytön muuttumista kannabisriippuvuudeksi sekä psykiatrisen hoidon tarvetta. Edellä todettuihin terveyshaittoihin liittyen valiokunta on huolissaan valiokunnan kuulemisissa esiin tuodusta arviosta koskien sitä, että rangaistavuuden poistaminen saatettaisiin etenkin nuorten keskuudessa tulkita viestinä siitä, että kannabiksen käyttö on riskitöntä — ja näinhän se ei todellakaan ole.
Asiantuntijoiden mukaan on myös todennäköistä, että toteutuessaan kansalaisaloitteen mukainen malli lisäisi kannabiksen käytön yleistä hyväksyttävyyttä ja parantaisi kannabiksen saatavuutta. Tämä taas olisi omiaan lisäämään huumausaineiden käyttöä ja laajentamaan käyttäjäpiiriä nykyistä nuorempiin henkilöihin.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston huumausainepolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen mukaan Suomen huumausainepolitiikan tavoitteena on huumausaineiden käytön ja leviämisen ehkäiseminen siten, että niiden käytöstä ja torjunnasta aiheutuvat terveydelliset, sosiaaliset ja yksilölliset haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Oikeus päihdepalveluihin ei myöskään saa riippua siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua vai onko se kiellettyä. Valiokuntamme painottaakin, että hoitoon ohjaaminen ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan lisäksi tulee olla tarvittavat resurssit ottaa halukkaita hoitoon. Valiokunta pitikin erittäin tärkeänä, että hoitoonpääsymahdollisuuksia vahvistetaan jatkossa. Tälle meidän maassamme on aivan todellinen tarve.
Huumeiden käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämisessä ovat keskeisessä asemassa myös ennaltaehkäisevä työ, valistus ja varhainen puuttuminen. Syrjäytymisen estäminen käytettävissä olevin eri keinoin on erittäin tärkeää, ja se täytyy myös rehellisesti todeta, että tämän työn kanssa meillä on Suomessa paljon tehtävää. Omalta osaltaan tämä valiokunnassa ja tänään salissakin käytävä keskustelu edesauttaa tätä käsittelyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-05-04T16:21:50,2022-05-04T16:25:47,Hyväksytty,1.1
2022_49_90,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_91,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset tietenkin tästä kansalaisaloitteen tekijöille, mutta yhdyn kyllä täysillä tähän lakivaliokunnan esitykseen, tähän mietintöön, juuri siitäkin lähtökohdasta, että emme voi yhtä huumetta irrottaa meidän huumausainelainsäädännöstä, kuten esimerkiksi THL on todennut, vaan pitää katsoa kokonaisuutta.
Yhdyn vahvasti myös valiokunnan näkemyksiin juurikin tästä näkökulmasta, että huumeiden käytön ennaltaehkäisyyn meidän täytyy vielä enemmän panostaa itse perheissä, itse kuntien osalta, mutta laajemminkin yhteiskunnassa. Myös tämä hoitoon pääsy ja siihen panostaminen on tärkeä asia. Oikeastaan tässä on iso haaste näille hyvinvointialueille, kun kunnissa tehdään tämä ennalta ehkäisevä työ ja sitten hoitoon pääsy ja hoitoisuus jäävät hyvinvointialueille, että mitenkä tässä rajapinnassa toimitaan siten, että se meillä niin tässä huumeasiassa kuin muissakin toiminta-asioissa kitkatta toimii.
Näen itse, että tässä meillä on paljon tekemistä, että juurikin huumausaineiden käytön ehkäisy ja sitten sitä kautta nämä hoidot saadaan hyvin hoidettua. Itse näen sen, kuten tässä on todettukin, että meidän pitää pyrkiä lähemmäs huumeetonta yhteiskuntaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-04T16:25:47,2022-05-04T16:27:33,Hyväksytty,1.1
2022_49_92,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_93,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin kiitokset sekä aloitteen tekijöille, jotka ovat nostaneet tärkeän asian esille, että erityisesti sitten lakivaliokunnalle. Puheenjohtaja Leena Meri on johtanut valiokunnan oikeille raiteille ja tehnyt mietinnön, joka on sellainen, johon on helppo yhtyä. Asia on sinänsä äärettömän vakava, ja ongelma yhteiskunnassa on iso. Sitä ei voi ohittaa kevyillä sanoilla, vaan siihen on paneuduttava.
Tärkeintä on, niin kuin täällä on moneen kertaan sanottu, tämä ennaltaehkäisevä toiminta, ja siinä tarvitaan kotien, koulun, järjestöjen, kunnan, hyvinvointialueen ja monen muun mahdollisen tahon — läheisten ja muiden — yhteistyötä, yhteisvastuuta ennen kaikkea niistä nuorista, jotka huumeiden käyttöön kovinkin helposti nyky-yhteiskunnassa sortuvat. Meillähän ei sinänsä kovin iäkkäitä huumeiden käyttäjiä ole, koska yleensä he kuolevat varsin nuorina. Elleivät he lopeta, niin heidän elämänsä päättyy tai sitten menee ainakin siihen kuntoon, ettei elämästä voi enää kovin paljon puhua laadullisesti. Eli asia on vakava.
Tämä ennaltaehkäisy on siis tärkeää, mutta sen jälkeen sitten kuitenkin se kysymys, missä vaiheessa huumeidenkäytön pitää olla rangaistava teko, on se vaikea kysymys, mutta näkisin, että lakivaliokunta on oikeaan kohtaan sen edelleen vetänyt, että kannabiksen osaltakin se on rangaistava teko edelleen, ja se on oikea lähtökohta.
Mutta se hoitokysymys sitten: Tässä lähdetään siitä, aivan oikein, että hoitoonohjauksen pitää olla kunnossa, ja sitä meillä ei ehkä joka puolella ole aivan riittävästi. Sen lisäksi tarvitaan hoitoonpääsy. Nyt kun tapahtuu tämä hyvinvointialueuudistus, niin vastuu siirtyy hyvinvointialueille, koska nähdäkseni se on ennen kaikkea sosiaalinen ja terveydellinen ongelma, ja nämä sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat hyvinvointialueille, rikosasiat sitten kuuluvat jo poliisille. Siitä on nyt huoli, että kun nämä hyvinvointialueet aloittavat ja niiden rahoitus on erittäin tiukalla, järjestelmä on kohtuuttoman hankala tältä osin, niin on suuri vaara, että juuri nämä huumeidenkäyttäjät ovat se porukka, joka jää varjoon tai unohdukseen tässä. Nyt kun strategioita hyvinvointialueilla luodaan, niin tämä asia on tärkeää nostaa esille kaikkialla Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-04T16:27:34,2022-05-04T16:30:50,Hyväksytty,1.1
2022_49_94,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_95,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erikoista, että tämä kansalaisaloite on saanut niin paljon allekirjoituksia, että se on edennyt tänne eduskuntaan asti. Se kertoo mielestäni kuitenkin siitä, että tämä ongelma on laajasti tunnustettu ja huumeet, mukaan lukien kannabis, leviävät meidän yhteiskunnassamme entistä tehokkaammin. 
Tässä aloitteessa nostetaan se, että tällä hetkellä huumeiden myynti, kannabiksen välitys, on rikollisjärjestöjen käsissä, ja ratkaisuksi esitetään sitä, että laillistetaan kannabis. Tämähän tarkoittaisi käytännössä sitä, että me laillistaisimme tämän kaupan eli tämän jälkeen heistä, jotka sitä nyt välittävät, tulisi ihan laillisia myyjiä. Se, että tässä ajateltaisiin huumeita käyttävää nuorta tai hänen perhettään tai yhteisöään, on mielestäni hyvien ihmisten kuvitelma siitä, mitä tällä lailla halutaan saada aikaan. Tällä saadaan aikaan mahtavat kannabismarkkinat Suomeen. On tahoja erityisesti ulkomailla, jotka mielellään haluaisivat, että kannabis Suomessa laillistettaisiin. Ja siinä ei ole kysymys siitä, onko tämä sen käyttäjän etu. Ei, vaan tässä on kysymys rahasta. Tämä on aina myyjän etu, markkinoiden etu. Ei tässä kukaan ajattele meidän nuoria ja heidän tulevaisuuttaan. Siinä mielessä tämä ratkaisuehdotus on minusta erittäin huono.
Sen sijaan, että laillistaisimme kannabiksen, meidän tulisi miettiä, miksi ne huumeet liikkuvat niin vapaasti Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Yksi syy on aivan varmasti Euroopan avoimet rajat. Huumeita valmistetaan Keski-Euroopassa, niitä tuodaan maihin ilman minkäänlaisia esteitä, meidän rajojemme yli. Keinoja puuttua tähän on, mutta keino ei ole laillistaminen, vaan keinoja ovat Tullin ja poliisin resurssien lisääminen, toimintatapojen muuttaminen, sen miettiminen, että jos nuorelle tulee merkintä kannabiskäytöstä, niin millä tavalla ja kuinka nopeasti se merkintä voitaisiin sieltä poistaa, jotta se ei haittaisi nuoren opiskelua tai tulevaa mahdollista työuraa. Tässä on monia muita erittäin hyviä keinoja puuttua tähän ongelmaan. 
Minä olen psykiatrisena sairaanhoitajana nähnyt nuoren kannabispsykoosissa suljetulla osastolla. [Puhujan ääni murtuu] Sen jälkeen on ihan turha tulla sanomaan, etteikö se ole porttihuume.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-04T16:30:50,2022-05-04T16:33:58,Hyväksytty,1.1
2022_49_96,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_49_97,49/2022,2022-05-04,14.00,16.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on tehnyt erinomaista työtä ja päätynyt aivan oikeaan ratkaisuun. Huumausaineiden, olkoon sitten kannabista tai mitä tahansa, käytön ja hallussapidon ja huumeiden kanssa pelaamisen tavalla tai toisella pitää olla edelleen kriminalisoitua. Edustaja Kaisa Juuson äskeinen erinomainen esimerkki kuvaa parhaiten sitä, mihin oltaisiin menossa, jos tämä vapautettaisiin. Tällä alueella ei voi olla mitään ruusuisia kuvitelmia, että tämä avaisi joitakin hyviä asioita yleensä missään, jos huumausaineita käytetään. 
Todellakin huumausaineiden käyttö aiheuttaa tietysti sille käyttäjälleen hyvin nopeasti riippuvuuden, joka johtaa sitten käytännöllisesti katsoen aina väkivallantekoihin, kun huumeiden hankkimiseksi tarvitaan sitten rahaa ja jos ei sitä muuten saa, tehdään kaikenlaisia rikoksia, joiden saalista sitten myydään ja hankitaan lisää aineita. Tällöin on syntynyt umpikuja, kierre, josta ulos pääseminen on lähes mahdotonta. Ja siksi toisekseen, jos kannabis laillistettaisiin, sehän johtaisi myös siihen, että kun huumausaineiden hallussapito olisi laillista, niin poliisilta menisi sitten sillä hetkellä mahdollisuus tutkia niitä rikoksia. Kun poliisi epäilisi vaikka jotakin henkilöä, että teillä on huumeita hallussa, niin kun hän tunnustaisi, että onhan sitä, niin kun se olisi laillista, sitä ei voitaisi tutkia. 
Tänä päivänä jos henkilöltä löytyy huumeita hallusta, poliisi välittömästi tietenkin tutkii kyseisen henkilön ja suoritetaan kotietsinnät ja siihen liittyvät tutkimukset, että saadaan se ketju selville. Jos tämä kannabis laillistetaan, niin tämä mahdollisuus osittain menetetään. 
Tässä nyt leikitään semmoisella asialla, joka on koko yhteiskuntamme kannalta äärimmäisen vaarallinen. Ja sitten kun aiheutetaan se ilmiö, että tällainen rikollinen toiminta yleensä valitettavasti kerää monta muutakin rikollista systeemiä siihen mukaan samalla — väkivaltaa, laitonta kauppaa, ihmiskauppaa ja vaikka mitä, varastetun tavaran kauppaa ja törkeitä väkivallan tekoja ynnä muita — niin on aivan erinomaista, että valiokunta päätyi tällaiseen ratkaisuun. Meidän kaikkien suomalaisten, ja varsinkin Suomen kansanedustajien täällä talossa, on pidettävä huoli siitä, että tällainen rikollinen toiminta pidetään aina kriminalisoituna kaikilla tavoilla.
Ja aina esitetään sitä, että ei ole niitä hoitopaikkoja tarpeeksi. On varmaan meillä hoitopaikkojen puutetta monellakin terveydenhuollon alalla, mutta ei niitä ongelmia pidä ruveta tekemällä tekemään. Yritetään hoitaa niitä vaikeuksiin joutuneita ihmisiä nyt, auttaa heitä parhaansa mukaan, mutta uusien ongelmien tekeminen tietoisesti, oikein lain antamalla suosiollisella avustuksella — sitä ei saa sallia koskaan. Erinomainen mietintö ja erinomainen lopputulos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_49+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-04T16:33:59,2022-05-04T16:36:56,Hyväksytty,1.1
2022_50_1,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon ja pyydän samalla niitä edustajia, jotka haluavat näille paikalla oleville ministereille esittää kysymyksen, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja jotta tähän kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen ja kohdistuu yhdelle ministerille. Sitten näitä välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua. Ja nyt itse asiaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_2,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_3,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lukuisat EU-maat ovat tehneet vaikuttavia toimenpiteitä kansalaistensa taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Espanja ja Portugali saivat erityisluvan irtautua yhteisistä sähkömarkkinoista, jotta he saavat halvempaa sähköä. Puolassa polttoaineen arvonlisävero on poistettu väliaikaisesti kokonaan ja ruoan arvonlisäveron poistamista on valmisteltu. Ruotsissa palkasta jää käteen huomattavasti enemmän kuin Suomessa, ja siellä tehtiin polttoaineen veronalennus ja monta muutakin veroja helpottavaa tointa — niin myös Italiassa, joka nauttii lahjoittamanne elvytyspaketin hedelmistä.
Suomalaisille on jäänyt maksajan rooli. Sanotte, että suomalaisen on oltava valmis tinkimään elintasostaan. Niin kuin mistä? Tiedättekö, arvoisa valtiovarainministeri, että eläkeläiset — myös työeläkettä saavat — elävät jo kädestä suuhun. Arvoisa valtiovarainministeri, [Puhemies koputtaa] onko oikein, että te ohjaatte suomalaisten varoja pitkin maailmaa, [Puhemies: Ja nyt aika on päättynyt!] samaan aikaan kun ikänsä veroja maksaneet suomalaiset joutuvat tinkimään lääkkeistä, lämmityksestä ja ravinnosta?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-05T16:01:25,2022-05-05T16:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_50_4,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_5,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä energian hintojen nousu — jonka taustalla ovat moninaiset syyt, suurimpana öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu — vaikuttaa kansalaisten elämään meillä ja muualla. Olen hyvin tietoinen siitä, että erityisesti pienituloiset ihmiset, eläkeläiset ja muutkin ihmisryhmät, ovat nyt vaikeuksissa hintojen nousun vuoksi. Kun olen todennut julkisesti, että voimme joutua tilanteeseen, jossa joudumme tinkimään jostakin, olen ennen kaikkea viitannut siihen, että näköpiirissä oleva mahdollinen korkojen nousu — josta näkyy jo nyt elkeitä — ja jo tiedossa oleva energian hintojen erittäin suuri nousu ja ruoan hinnan kallistuminen tarkoittavat, että nämä perusasiat tulevat lohkaisemaan lompakosta isomman loven kuin aikaisemmin. Tähän olen viitannut, ja se on vain puhdas tosiasia.
Sitten on oikeutettua kysyä, mitä hallitus tekee. Nostan esiin kolme asiaa: muun muassa polttoaineisiin liittyvän jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen — tulee alentamaan bensan hintaa — työmatkavähennys työssäkäyvien autoilijoiden helpotukseksi ja sosiaaliturvaindeksin aikaistus [Puhemies koputtaa] ensi syksynä ovat toimia, joissa liikumme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:02:50,2022-05-05T16:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_50_6,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Nyt on jälleen minuutti täynnä. Pyydän sekä edustajia että ministereitä huomioimaan tämän minuutin rajan. — Ja nyt pyydän edelleen niitä edustajia, jotka haluavat tästä aihepiiristä esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Niikko jatkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_7,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse ei ole ainoastaan polttoaineen hinnan kasvusta, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kun inflaatio laukkaa jopa kuuden prosentin tasolla tällä hetkellä, niin se tarkoittaa sitä, että ihmiset eivät enää saa samoja hyödykkeitä sillä rahalla, mitä aikaisemmin. Erityisesti tämä koskee niitä ihmisiä, joiden ruokakauppalasku kasvaa. Ruuan hinta on noussut voimakkaasti ja jatkaa nousuaan, koska hallitus ei ole tehnyt oikeansuuntaisia toimenpiteitä. Te tiedätte varsin hyvin, että monessa EU-maassa valtio ja hallitus ovat lähteneet tukemaan kansalaisia muun muassa alentamalla arvonlisäveroa tai poistamalla sen väliaikaisesti kokonaan, ja tällaiset toimenpiteet ovat suomalaisen veronmaksajan hyväksi, sen kansalaisen, joka käy töissä tai ei pääse töihin, joka on eläkkeellä, joka on vähävarainen tai muulla tavalla yrittää sinnitellä arjessa.
Arvoisa valtiovarainministeri, ymmärrättekö te oikeasti, millaista se ihmisen arki on, kun rahat eivät riitä edes ruokaan, saati lääkkeisiin tai liikkumiseen? Eikö olisi korkea aika jo alentaa niitä veroja edes väliaikaisesti, sillä se olisi oikea todellinen teko suomalaisten hyväksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-05T16:04:16,2022-05-05T16:05:29,Hyväksytty,1.1
2022_50_8,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_9,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tartun ensinnäkin edustaja Niikon kysymyksen kohtaan ”voimmeko me ymmärtää täysin pienituloisen ihmisen elämää”. Kaikki me, jotka kansan valittuina saamme palkkiota, niinkin korkeaa palkkiota — uskon, että tässä elämäntilanteessa suoraan sellaista ymmärrystä on kenenkään meidän vaikea hahmottaa, mitä tarkoittaa esimerkiksi yksinhuoltajavanhemman perheessä se, kun rahaa ruokaa ei ole.
Miten hallitus on halunnut toimia tämän hyväksi? Olen varsin tyytyväinen siihen, että vaikka juuri nyt tilanne on tukala, me olemme koko hallituskauden toteuttaneet politiikkaa, joka on myös sosiaalisesti oikeudenmukaista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Monilapsisten perheiden lapsilisiä on korotettu, yhden vanhemman perheiden lapsilisiä on korotettu, pienimpiä työeläkkeitä ja takuueläkettä on nostettu. Me emme ole myöskään tehneet verotusta kiristäviä ratkaisuja, vaan päinvastoin, tämä ratkaisu tulee näkymään myöskin vaikkapa eläkeläisten verotuksessa, mikä sosiaaliturvaindekseihin liittyy elokuusta alkaen. Ymmärrän tilanteen tukaluuden, mutta joudun toteamaan — ja myöskin suomalaisten veronmaksajien yhteisellä vastuulla, jota kannan, joudun toteamaan — että pohdimme aina myös sitä, että valtion tulojen on myös riitettävä kaikkiin niihin menoihin ja tukeen, [Puhemies koputtaa] joita kansalaisille toteutamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:05:32,2022-05-05T16:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_50_10,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten nousun kompensoimisesta (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 87/2022 vp,Näin. — Ja myöskin kristillisdemokraatit ja Liike Nyt olivat esittäneet halukkuutensa kysyä tästä aihealueesta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_11,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden hintojen nousun rajoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 88/2022 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_12,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys polttoaineiden hintojen nousun rajoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos. — EU:n kallein bensiini ja toiseksi kallein diesel, tämä on tosiasia täällä Suomessa tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-05-05T16:06:45,2022-05-05T16:07:06,Hyväksytty,1.1
2022_50_13,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden hintojen nousun rajoittamisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme niin poikkeuksellisessa ajassa — emmekä voi tietää, miten energian hintojen nousu kehittyy tästä eteenpäin — että olen pitänyt perusteltuna olla sulkematta mitään ratkaisuja pois. Me toivomme, että hintojen nousu, joka markkinaehtoisesti tapahtuu, ei tästä enää kovastikaan kehittyisi ylöspäin bensatankeilla tai vaikkapa lämmityslaskuissa, mutta meillä ei ole siitä varmuutta. Siksi en sulje mitään keinoa nyt pois.
Mutta samalla totean, että kaikki ne tuet, joita kohdistamme ikään kuin sille energiamuodolle, joka on fossiilista, ovat kaikki myöskin tukea sellaiselle todellisuudelle, joka suoraan tai välillisesti on ollut myös Venäjän keskeinen rahoituslähde. Niin ikään me olemme samaan aikaan sitoutuneet Suomena siihen, että me teemme uusiutuvan energian ratkaisuja ja vahvistamme omavaraisuuttamme. Siksi me vaikkapa avustamme kotitalouksia vaihtamaan öljylämmityksen uusiutuvaan ja kestävään energiaan, koska se on monin tavoin viisasta myös näiden ihmisten taloudellisen tilanteen vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:08:04,2022-05-05T16:09:09,Hyväksytty,1.1
2022_50_14,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Ja edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_15,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Saarikko, sanoitte, että haluatte noudattaa oikeudenmukaista politiikkaa. Teidän hallitusohjelmassanne lukee, että tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.
Nyt kun inflaatio on kuusi prosenttia, se kohtelee ihmisiä täysin eri lailla. Esimerkiksi kaupungissa vuokra-asunnossa asuvalle ihmiselle, joka käyttää yleisiä kulkuneuvoja, inflaatio on noin kaksi prosenttia. Ihmiselle, joka asuu maaseudulla, käyttää sähkölämmitystä, öljylämmitystä, joutuu viemään lapsia harrastuksiin ja jolla on pitkät työmatkat, inflaatio voi olla jopa kymmenen prosenttia. Tämä ei voi olla oikein. Mitä meinaatte tehdä tälle asialle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-05T16:09:09,2022-05-05T16:10:01,Hyväksytty,1.1
2022_50_16,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Näin, ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_17,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo on aivan oikeassa siinä, että tämä hintojen nousu, johon tavallaan kaikki kysymykset tänäänkin viittaavat, ei kohtele kaikkia ihmisiä samanarvoisesti. Ja jos kysymykseen olisi yksinkertainen vastaus, niin voin taata, että arvojeni pohjalta olisin mielelläni löytänyt siihen täsmäkeinoja. Samalla kuitenkin on niin, että meillä ei esimerkiksi ole sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi vaikkapa harvaan asutummalle alueelle tai Itä- tai Pohjois-Suomeen pidempien välimatkojen alueille erillisiä säädöksiä vaikkapa bensan hintaan kuin jonnekin muualle. Meidän lainsäädäntömme ei ole koskaan toiminut niin, vaan me olemme hakeneet valtakunnallisia, kaikkia suomalaisia siltä osin yhdenvertaisesti koskettavia ratkaisuja.
Pieni lohdutus, vaikka se ei tietenkään pienituloista maaseudulla asuvaa ihmistä sinänsä lohduta, mutta on kuitenkin fakta: me olemme toistaiseksi näissä inflaatioluvuissa vielä pysyneet eurooppalaisen keskiarvon alla. Ja siinä varmasti ovat olleet vaikuttamassa monet hyvät seikat — ehkä nyt ei ole syytä puhua pelkästään hinnoista vaan myös saatavuudesta. Siksi kotimaisen ruuan saatavuus ja kotimaisen energian turvaaminen [Puhemies koputtaa] on tärkeää, ei vain hintojen vaan myös huoltovarmuuden vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:10:01,2022-05-05T16:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_50_18,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Näin, ja seuraavaksi edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_19,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt paljon uudistuksia ja asettanut yleviä tavoitteita: hyvinvointialueuudistus, 0,7:n henkilömitoitus sote-alalle, oppivelvollisuusuudistus, maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, puhumattakaan Etelä-Euroopan elvyttämispaketeista. On luvattu kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Samaan aikaan julkisella puolella hoitovelka kasvaa, hoitojonot kasvavat, syrjäytymiskehitys kouluissa kiihtyy ja opettajat väsyvät kasvavan taakkansa alla.
Kerrotte, miten työllisyytemme on ennätyskorkea. Samaan aikaan kuitenkin sosiaaliturvamenot kasvavat ja inflaatiokin laukkaa ennätyslukemissa hankaloittaen elämäämme.
Kysyisin arvoisalta ministeriltä: missä vaiheessa lukuisat uudistuksenne ja kunnianhimoiset tavoitteenne todella alkavat näkyä positiivisella tavalla myös pieni- ja keskituloisten tavallisten ihmisten arjessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-05-05T16:11:17,2022-05-05T16:12:17,Hyväksytty,1.1
2022_50_20,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_21,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joudun nyt tekemään hiukan tarkemman avauksen tuon kysymyksenne pohjalta linjastanne. Äskeisessä avauskysymyksessänne peräänkuulutitte vahvoja veronalennuksia vaikkapa polttoaineen osalta. Nyt te kysyitte, miksi ihmeessä emme hoida hoivavelkaa nopeammin ja miksi niin moni asia Suomessa on tämän hallituksen jäljiltä huonosti. Ensinnäkään se ei pidä paikkaansa, ja toisekseen totean, että juuri sen takia niitä verotuloja hiukan tarvitaan, että kaikki tämä on mahdollista, hyvät perussuomalaiset, myös rahoittaa. Se on tasapainoilua, se on oikeudenmukaisuuden etsimistä, ja tämä hallitus on siinä tehtävässä kyennyt etenemään hyvin.
Nostan myös toisen yksittäisen asian esille. En tiedä, viittasiko kysymyksenne siihen ja mikä oli linja tämän oppivelvollisuusiän pidentämisen osalta, mutta kun aiemmin te nostitte esiin pienituloiset, niin nimenomaan tämä oppivelvollisuusiän pidentäminen on helpottanut pienituloisten perheiden tilannetta, kun oppimateriaalit ovat maksuttomia. [Välihuutoja] Joudun taas toteamaan: mikä on teidän linjanne? [Välihuutoja — Oikealta: Ei ole linjaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:12:17,2022-05-05T16:13:22,Hyväksytty,1.1
2022_50_22,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_23,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, vastauksenne oli minusta hieman ylimielinen. Kyllä perussuomalaiset tietävät, miksi veroja kerätään. Me myös osaamme priorisoida menoja. Te laitatte muun muassa laittomasti maassa olevien olojen parantamiseen ja lisäätte kehitysyhteistyörahoja, jotka tutkitusti menevät myös korruptioon. Ehkä se johtuu siitä, kuten te sanoitte, että teidän on vaikea hahmottaa kansalaisten tilannetta. Meidän ei ole. Me olemme jatkuvasti yhteydessä kansalaisiin, käymme toreilla ja tiedämme omista läheisistä ja ihmisistä, kuinka vaikeaa heillä on — jo keskituloisillakin, että nyt emme puhu pelkästään siitä, että pienituloisilla on hankalaa, vaan monilla ihmisillä on hankalaa. Kahdessa vuodessa sähkölasku on noussut kolminkertaiseksi, jo halvin tarjous. Ja nyt kysymme teiltä: suunnitteletteko te ja onko teillä edes valmisteilla minkäänlaista alennusta näihin veroihin, polttoaineveroon, sähköveroon, jotakin? Eivät ihmiset ole tyhmiä. He haluavat nyt teiltä vastauksen, [Puhemies koputtaa] tuleeko mitään alennuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-05T16:13:23,2022-05-05T16:14:33,Hyväksytty,1.1
2022_50_24,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_25,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni ei suinkaan ollut olla ylimielinen, vaan pikemminkin aika vakavasti todeta se, että Euroopassa on sota ja se johtaa siihen, että vaikka sota on Ukrainassa, myös meidän arkeemme sillä on suoria heijasteita. Sama koskee montaa muuta eri Euroopan kansan asukasta. Ja tarkoitin myös sitä, että sillä tulotasolla, joka kansanedustajilla on, emme varmasti voi, kukaan meistä, täysin hahmottaa omakohtaisesti, mitä tarkoittaa, kun rahat eivät riitä ruokaan. Tiedämme kaikki tämän yhteydenotoista, että monella suomalaisella on tällainen tilanne.
Siksi pidän oikeana, että olemme esimerkiksi sosiaaliturvaan kyenneet tekemään parannuksia. Tilanne olisi toisenlainen ilman näitä ratkaisuja, joita on tehty jo ennen sodan alkua, tai vaikkapa varhaiskasvatusmaksujen alennusta, joka pienituloisimmissa lapsiperheissä tuntuu. Haluan todeta myös sen, että ehkä kuitenkin siitä vaikuttavimmasta muutoksesta, joka ei varmasti ole vastaus kaikkeen mutta liittyy sekä valtion pärjäämiseen että suomalaisten pärjäämiseen, liittyy työhön, [Puhemies koputtaa] siitä olemme puhuneet tänään vasta kovin vähän. Työllisyys on paremmalla tolalla kuin koskaan aikaisemmin pitkään aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:14:33,2022-05-05T16:15:49,Hyväksytty,1.1
2022_50_26,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_27,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin, ministeri Saarikko, kerroitte, että olette huolissanne siitä, miten esimerkiksi omakotitaloasujilla menee, mutta tarjoatte kuitenkin tukea vain niille, joilla on mahdollisuus investoida esimerkiksi remontteihin. Mutta jos lompakko on oikeasti tyhjä, niin on täysin mahdotonta kenenkään investoida mihinkään remontteihin. Vaikka halu olisi kuinka korkea ja vaikka ihmisen vihreyden arvotkin olisivat sen puolella, niin jos lompakosta koit lentelevät, niin siinä jää tekemättä, vaikka yhteiskunta tukisi kuinkakin isolla summalla.
Kerroitte äsken, että meidän on vaikea ymmärtää yksinhuoltajien tuskaa. On pakko kysyä: oletteko todellakin niin vieraantunut normaalista elämästä, ettette pysty itse kuvittelemaan, mitä on oikeasti olla siinä asemassa? [Jukka Gustafsson: Populismin alennustila menossa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-05T16:15:49,2022-05-05T16:17:00,Hyväksytty,1.1
2022_50_28,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_29,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että olen onnistunut päättäjänä kolmen eduskuntakauden aikana kuitenkin säilyttämään sellaisen käsityksen, mitä on elämä tämän talon ulkopuolella. Mutta samalla haluan muistuttaa siitä, että suomalaisia on yli viisi miljoonaa ja sinne mahtuu monenlaista tarinaa. Toivon, että myöskään yksikään politiikan tekijä ei tyypittelisi kaikkia suomalaisia puheenvuorojensa kautta. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.
En oikeastaan tiedä, edustaja, mitä te tavallaan toivoisitte minun tässä tilanteessa nyt sanovan. Minä totean sen tosiseikan, että me hallituksena vastaamme sekä suomalaisten pärjäämisestä että myös tulevien sukupolvien pärjäämisestä tässä maassa. Meitä on syytetty siitä, että huolehdimme taloudesta holtittomasti, ja nyt on syytetty, että miksi me emme enemmän käytä julkisia varoja ihmisten hyväksi. En ole aivan vakuuttunut siitä, onko löytynyt linjaa, miten te tekisitte nämä asiat paremmin, mutta käytännön esimerkkinä totean näihin öljylämmityksien muutostöihin: valmisteilla on myös lainapohjainen valtiontukimalli niin, että pienituloisimmillakin olisi varmasti mahdollisuus näitä muutostöitä tehdä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:17:00,2022-05-05T16:18:10,Hyväksytty,1.1
2022_50_30,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_31,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Saarikko, te sanoitte, että olette joutuneet koko ajan pohtimaan ja ottamaan huomioon että tulot ja menot riittäisivät, mutta ei teidän politiikkanne kyllä siltä ole näyttänyt. Vuoden 2020 elokuussa te teitte historiallisen suuren korotuksen polttoaineveroon. Perustelitte sitä silloin tämän vasemmistohallituksen kanssa, että öljyn markkinahinta on poikkeuksellisen matalalla. Nyt se on poikkeuksellisen korkealla. Ministeri Harakka, liikenneministeri, totesi, että ysivitonen maksoi vaalikauden alussa saman, mitä se maksaa nyt ja tulee maksamaan saman tämän hallituskauden lopussa. Näin hän totesi viime vuoden keväällä. Tämän hallituksen aloittaessa ysivitonen maksoi noin 1,3 euroa. Nyt se maksaa 2,20—2,40. Tämä ero on 80 senttiä. No, me tiedämme, mistä se johtuu, mutta Ruotsissa demarihallitus laski polttoaineveroa ja tuli vastaan ihmisille. [Puhemies: Ja nyt kysymys!] Arvoisa ministeri, oletteko kanssani samaa mieltä, että Ruotsissa on parempi hallitus? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-05T16:18:10,2022-05-05T16:19:30,Hyväksytty,1.1
2022_50_32,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_33,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jätän tuon arvion jokaiselle suomalaiselle tehtäväksi ja toivon, että me olemme suomalaisille paras hallitus. [Eduskunnasta: Niin te toivotte!]
Mitä tulee tähän bensiinin hintaan ja näihin erilaisiin toimiin: en tietenkään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa sulje Suomenkaan osalta mitään yksittäisiä keinoja pois, mutta totean samalla, että ne kaikki, jotka tarkoittavat esimerkiksi veronalennuksia, ovat heikentämässä silloin valtion tulopohjaa ja toimintaedellytyksiä vaikkapa täällä perustellusti esiin nostettuihin toiveisiin, jotka liittyvät sosiaaliturvan parannuksiin, joita kuitenkin onneksi olemme ehtineet tämän vaalikauden aikana useampia toteuttaa. Muistutan hallituksen päätöksestä jakeluvelvoitteen väliaikaisesta alentamisesta, joka tulee vaikuttamaan polttoaineen hintaan, työmatkavähennyksestä autoileville työssä käyville. Eikä ehkä huomiotta kannata jättää sitäkään, että hallituksen politiikkaan on mahtunut merkittävät satsaukset suomalaisen tiestön kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:19:30,2022-05-05T16:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_50_34,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_35,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailmanmarkkinahinnan muutos ei näy pumpulla nyt alaspäin, vaikka se näkyi hyvin nopeasti toisinpäin, ja vetoan nyt kaikkiin toimijoihin, että näin ei voi olla. Ei voi olla niin, että nyt otetaan valtavat katteet, kun kuluttajalla on vaikeuksia saada edes polttoainetta.
Kun pyysin puheenvuoroa, niin pyysin sitä siinä kohdassa, kun puhuttiin harvaan asutun maaseudun erikoiskohtelusta. Ministeri Saarikko on ansiokkaasti vienyt eteenpäin harvaan asutun maaseudun parlamentaarisen työryhmän erästä ehdotusta siitä, että opintolainan voisi saada anteeksi muuttaessaan takaisin maaseudulle. Kun teimme raportin, silloin oli duubioita siitä, voiko perustuslain myötä suosia tiettyjä alueita. Ja kun ei tästä ollut selvyyttä, hallitusohjelmassa päätimme rahoittaa nämä selvitykset, ja on mahdollista suosia harvaan asuttuja alueita. Eli kannattaa miettiä mallia, [Puhemies koputtaa] josta voisi tulla vastaan. [Puhemies: Ja kysymys!] — Voisiko näin toimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-05T16:20:33,2022-05-05T16:21:51,Hyväksytty,1.1
2022_50_36,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"No niin, voisiko näin toimia? Ministeri Saarikko ilmeisesti vastaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_37,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiede- ja kulttuuriministeri Honkonen voi jatkaa tarkemmin tämän edustaja Kalmarin mainitseman esityksen tilanteesta, koska sitä todella ollaan valmisteltu.
On totta, että esimerkkini, jolla vastasin edustaja Harkimon puheenvuoroon, viittasi ennen kaikkea ikään kuin erityisalueisiin, joita esimerkiksi Ruotsissa on lainsäädännössä helpompi hyödyntää erilaisissa tukimuodoissa, ja tällaista ajattelua on tietenkin hyvä harkita Suomessakin pidemmällä aikavälillä laajemminkin, ja tämänkaltaisten kokeilujen kautta eteneminen on varmasti viisasta. Varsinaista ratkaisua tämän kokonaisuuden edistämisestä voidaan harkita hallituksessa sitten, kun tuo paketti on opetusministeriöstä valmis.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:21:54,2022-05-05T16:22:38,Hyväksytty,1.1
2022_50_38,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Otetaan kuitenkin niin, että yksi vastaaja per yksi kysyjä. — Edustaja Malm.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_39,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmanpolitiikka tulee ihan lähelle meille tänne Suomeenkin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Suurvaltojen johtajat päätöksillään vaikuttavat meidän kaikkien arkeen, tavalla tai toisella. Se vaikuttaa energian hintaan, leipään ja lämpöön. Siksi tärkeintä on nyt auttaa ukrainalaisia ja taas samalla ajaa pakotteita, sellaisia pakotteita, jotka myös tuntuvat Venäjällä. Ne voivat tuntua myös täällä Suomessa, mutta me emme voi rahoittaa Venäjän raakaa sotaa. Ministeri Haavisto, mitkä ovat niitä pieniä, edes pieniä askeleita, joilla me voisimme saada aikaan pientä vakautta ja rauhaa, jotta myös taloutemme voisi voida paremmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-05-05T16:22:44,2022-05-05T16:23:28,Hyväksytty,1.1
2022_50_40,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_41,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Malmille hyvästä kysymyksestä. Olen juuri tänään puhunut Turkin ulkoministerin kanssa, ja niin kuin tiedätte, Turkki on yksi niitä maita, joka pitää yhteyttä sekä Venäjään että Ukrainaan mahdollistaakseen jonkinlaisen rauhanprosessin. Valitettavasti Butšan verilöylyn ja ihmisoikeusloukkausten jälkeen kontaktit eivät ole olleet kovin hyviä eivätkä rakentavia, mutta tätä työtä tehdään koko ajan. Myöskin YK:n pääsihteeri Guterresin vierailu sekä Moskovassa että Kiovassa oli hyvin tärkeä askel.
Nyt ennen kaikkea pyritään järjestämään humanitääristä turvaa, evakuointikäytäviä Mariupolista, mahdollisuutta poistua siltä alueelta turvallisesti, ja saamaan aikaan paikallisia tulitaukoja muuallekin siviilien suojelemiseksi. Samaan aikaan on erittäin tärkeää, kuten kysyjänä mainitsitte, että EU toimii yhtenäisesti pakotteiden osalta ja että ei vain EU vaan laajemmin ne maat, jotka ovat tähän pakoterintamaan yhtyneet, pyrkivät turvaamaan sitä, että Ukrainan tuki jatkuu ja Venäjä kokee nahoissaan, että on syyllistynyt laittomaan hyökkäykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-05T16:23:28,2022-05-05T16:24:38,Hyväksytty,1.1
2022_50_42,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_43,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Meillä on hyvin hankala ongelma tässä käsissämme, vaikea tasapainottamisongelma, toisaalta valtion menojen osalta mutta sitten myöskin talouskasvun, koska meitä uhkaavat kasvavat kustannukset eli kasvava inflaatio mutta samaan aikaan matala talouskasvu. Kun me katsotaan Suomen kustannuskilpailukykyä, yksikkötyökustannuksia, mistä työntekijöitten palkkakustannukset, polttoainekustannukset ja kaikki muu ovat tietenkin oma osansa, ja kilpailijamaat tekevät kaikkensa, että ne laskevat sähkön hintoja ja polttonesteitten hintoja, niin miten tämä vaikuttaa sitten lopulta Suomen kustannuskilpailukykyyn? Tämä on se minun kysymykseni. Miten me pystytään pelastamaan sekä suomalaiset yhtiöt että suomalainen keskiluokka, mikä lopultakin pitää tätä Suomea pystyssä? Työllähän me nousemme edelleen tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-05T16:24:38,2022-05-05T16:25:36,Hyväksytty,1.1
2022_50_44,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_45,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen analyysi vaativasta tilanteesta, ja minuutissa siihen vastaaminen on hitusen hankalaa. Arvostan kuitenkin sitä, että, edustaja Vähämäki, nostatte esiin myös tämän talouskasvun puolen. Täällä on paljon keskusteltu, mitä veroja voitaisiin alentaa ja mitä menoja voitaisiin lisätä. Molempia tehdään, molempia varmasti voidaan vielä harkita ainakin tilanteen pahentuessa, mutta sittenkin kaikki pohjaa työhön ja yrittäjyyteen eri puolilla tätä maata. Esimerkiksi tämän kustannuskilpailukyvyn näkökulmasta yksi kriittinen kysymys Suomessa, pitkien välimatkojen maassa, on logistiikka-ala, siis tavaran ja ihmisten kulkeminen paikasta toiseen. Se koskettaa suurimpia teollisuudenhaarojamme, ja siksi olen hyvin tyytyväinen, että hallitus on valmistellut ja osana lisätalousarviota tulee toteuttamaan 75 miljoonan tukipaketin kuljetusalalle, jotta voimme varmistaa, että hintojen nousun vuoksi, joka näkyy tietysti kuljetusalalla poikkeuksellisen paljon, eivät firmat kaatuisi ja sitä kautta arvoketju kaikkinensakin suomalaisessa tuotannossa hankaloituisi. [Puhemies koputtaa] Tämän aiheen äärellä on hyvä pohtia pidempäänkin, [Puhemies: Nyt...] mistä se Suomen talouskasvu voi syntyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:25:36,2022-05-05T16:26:51,Hyväksytty,1.1
2022_50_46,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Jokinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_47,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Moni ihminen painii tällä hetkellä kohonneiden energiakustannusten kanssa siinä arjen taloudessa. Meillä sähköstä ja polttoaineesta maksetaan 24 prosentin arvonlisäveroa. Nyt kun sähkön hinta on korkea ja polttoaineiden maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat, niin luonnollisesti tuo arvonlisäverotuotto valtiolle kasvaa.
Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, te vastaatte budjetin toteutumisesta. Tämän vuoden budjetissa arvonlisäverotuottoja on budjetoitu 20 miljardia 881 miljoonaa euroa. Energiaveroa on budjetoitu 4 miljardia 481 miljoonaa euroa. Kun tuo polttoaineesta ja sähköstä budjetoitu arvonlisäverotuotto on täyttynyt tältä vuodelta korkeiden hintojen vuoksi, näettekö mahdolliseksi, että siinä vaiheessa arvonlisäveron perimisestä luovutaan, kun valtion budjetti on täyttynyt suunnitellusti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-05-05T16:26:51,2022-05-05T16:27:57,Hyväksytty,1.1
2022_50_48,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_49,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten totesin täällä ja toistan edelleen: En sulje nyt mitään vaihtoehtoja pois, koska kyllä, kysyjä on sinänsä aivan oikeassa, että arvonlisäverokertymä tässä suhteessa hintojen noustua energiassa totta kai on suurempi. Mutta samalla on tietenkin yksi näkökulma, mistä valtiovarainministeriön virkakunta useasti muistuttaa, että vastaavasti jos, viitaten tähän ”lovi lompakossa” ‑vertaukseeni, joutuu käyttämään enemmän rahaa esimerkiksi paikasta toiseen liikkumiseen, autoiluun, niin arvonlisäveroa kertyy sitä kautta kyllä enemmän, mutta se on ehkä ihmisen jostain muusta kulutuksesta silloin pois. Ja tätä tasapainoilua me tietenkin joudumme pohtimaan.
En sulje näitä näkemyksiä pois, varsinkaan jos tilanne heikkenee. Muistutan edelleen, että tämän kaiken takana on siis maailmanmarkkinahintojen kehitys, joka on asia, jonka ääressä me joudumme tosiasioiden kanssa toimimaan päivästä toiseen arvioiden, ketkä kansalaiset tai eri toimialat ovat kaikkein heikoimmilla. Ja tässä arvo- ja tärkeysjärjestyksessä me lähdimme liikkeelle maataloudesta varmistaaksemme [Puhemies koputtaa] suomalaisen ruuan ja sitten kuljetusalasta varmistaaksemme, [Puhemies: Aika!] että tämä toimiala ei kaadu vaikeassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:27:57,2022-05-05T16:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_50_50,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Nyt tästä aihealueesta viimeinen kysymys, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_51,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin jatkanut aivan samasta aiheesta kuin edustaja Jokinen edellä. Valtiovarainministeri sanoo, ettei ole varaa laskea autoilun hintaa. Mutta huomioidaan nimenomaan arvonlisäverokertymän muutos — se, että kun maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat, niin valtio luonnollisesti tienaa enemmän. Ja veroahan maksetaan myös polttoaineverosta, veroa verolle.
Jos ajatellaan, että polttoaineveroa laskettaisiin tässä tilanteessa se 14 senttiä litralta, niin itse asiassa arvonlisäverokertymän muutos kompensoi tämän koko polttoaineveron alennuksen, eli valtion saamat verot plus miinus nolla. Eikö tässä tilanteessa voisi pohtia tällaista vaihtoehtoa hyvin vakavasti?
Toinen seikka on sitten se, mikäli autoilun hinnan alentamiseen suhtaudutaan jollain tavalla ideologisesti, mikäli hallitus ei oikeasti haluakaan tehdä siitä kohtuuhintaisempaa, koska kyse on kuitenkin fossiilisista polttoaineista. Olenko oikeassa? Jos en ole, aiotteko tehdä tällaisen polttoaineveron alennuksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-05T16:29:14,2022-05-05T16:30:20,Hyväksytty,1.1
2022_50_52,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_53,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys inflaation vaikutusten alueellisesta tasaamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 89/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistaakseni useampaan eri otteeseen tässä eduskuntasalissa hallitukselta on kysytty, mitä aiomme tehdä tämän polttoaineisiin liittyvän jakeluvelvoitteen kanssa. Ja nyt me olemme ilmaisseet, että me tulemme tekemään lakimuutoksen ja väliaikaisen alentamisen. Mainitsitte äsken, edustaja Purra, summan 14 senttiä. Arviolta tuo jakeluvelvoitteen vaikutus on noin 12 senttiä litralta, tämän kuluvan vuoden aikana todennäköisesti enemmän. Ja sen vaikutukset valtiontalouteen ovat sellaiset, että ne eivät heikennä meidän verotulokertymäämme. Eli pidän tätä huomattavasti tehokkaampana ja järkevämpänä keinona kuin veronalennusta, kun tunnistamme tämänkin keskustelun perusteella erityisesti pienituloisten ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kannalta, että saatamme vielä tarvita erilaisia tukimuotoja jo nyt päätettyjenkin lisäksi.
Ja sitten lopuksi muistutan: Tämä kaikki keskustelu on arvokasta, tärkeää, ja tunnistamme pienituloisten aseman tässä yhteiskunnassa. Mutta sittenkin meillä on perusasiat kunnossa. Meillä on rauha, meillä on vapaus, meillä on leipää ja lämpöä jokaiselle. Tärkeysjärjestys [Puhemies koputtaa] ja perusasiat ovat sittenkin Suomessa kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-05T16:30:20,2022-05-05T16:31:33,Hyväksytty,1.1
2022_50_54,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Ja nyt siirrymme kokoomuksen aihealueeseen. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_55,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ydinvoimayhtiö Fennovoima ilmoitti maanantaina purkaneensa Hanhikiven ydinvoimalan laitossopimuksen venäläisen ydinvoimayhtiö Rosatomin kanssa. Uutinen oli tervetullut, ja varmasti moni suomalainen huokaisi helpotuksesta. Kuitenkin Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen edellyttävät, että Suomeen saadaan Fennovoiman hanketta vastaava määrä uutta kotimaista ja päästötöntä energiaa.
Meillä kokoomuksessa kanta on selvä: uutta ei-venäläisellä teknologialla ja rahoituksella rakennettua ydinvoimaa tarvitaan. Suomi tarvitsee kipeästi lisää puhdasta sähköä. Voi olla, että Fennovoiman pienomistajista ei löydy halua jatkaa Pyhäjoen karille karahtaneessa ydinvoimalahankkeessa, mutta muita toimijoita voi löytyä. Kysynkin ministeri Lintilältä: aikooko hallitus tarjota suomalaisille ja muille länsimaisille toimijoille mahdollisuutta hakea periaatelupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-05-05T16:31:36,2022-05-05T16:32:46,Hyväksytty,1.1
2022_50_56,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_57,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei hallituksen tarvitse erikseen tarjota periaatelupaa. Periaateluvat ovat aina haettavissa, ei ole vain ollut hakijoita. Ja toivon ihan samaa kuin kysyjäkin, että me tulisimme saamaan vielä ydinvoimaa, koska me tulemme kokonaiskapasiteetin vuoksi sitä tarvitsemaan. Toki me puhumme silloin ajasta, joka tapahtuu 2030 ja niin edelleen, siis valmistuminen ja tuotto.
Pitää koko ajan muistaa yksi asia: tämä oli yksityinen hanke, tämä ei ollut valtion hanke, ja se tulee muistaa kaikissa näissä toimissa myös jatkossa. On valitettavaa, että tämä päättyi näin, mutta toisaalta olen myös helpottunut tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:32:47,2022-05-05T16:33:51,Hyväksytty,1.1
2022_50_58,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Näin. — Ja nyt niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Kauma on siellä valmiina. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_59,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä vastaus ei tyydytä: se antaa vaikutelman, että hallitus on passiivinen. Kyllähän tämän mittaluokan hankkeet vaativat vahvan tahtotilan ja viestin myös hallitukselta. 2030-luvun sähkönsaanti ei voi olla yksinomaan yritysten ja kuntien aktiivisuuden varassa. Hanhikiven ydinvoimalan oli tarkoitus tuottaa tulevaisuudessa noin kymmenesosa Suomen sähköntarpeesta. Tällainen hanke vaatii noin kymmenen vuoden aikaperspektiivin. Tässä suhteessa on aivan välttämätöntä, että hallitus toimii ja on aktiivinen suhteessa yrityskenttään. Esimerkiksi kilpailukyvyn kannalta tarvitsemme prosessiteollisuudelle varmaa sähkönsaantia. Jos Suomessa ei tuule, emme halua jatkossa turvautua fossiiliseen, vaan nimenomaan puhtaaseen suomalaiseen energiaan. Haluamme myöskin kilpailla esimerkiksi Saksan kanssa siitä, mihin tulevaisuuden teollisuuslaitokset sijoittuvat.
Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Kysyisin hallitukselta, aiotteko kutsua koolle mahdollisia toimijoita, jotta tämä hanke saataisiin uudelleen käyntiin. [Vasemmalta: Haluaako kokoomus sosialisoida sähköntuotannon?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-05-05T16:33:51,2022-05-05T16:35:06,Hyväksytty,1.1
2022_50_60,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_61,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ihan mielenkiintoinen kulma tässä kysyjällä se, ettei voi jättää pelkästään yksityisen sektorin varaan. Valtio ei tule lähtemään ydinvoimabisnekseen kyllä mukaan. Minä näen hyvin vaikeana sellaisen tilanteen, että valtio lähtisi ydinlaitokseen mukaan. Tullaanko erikseen kutsumaan kokousta tai toimijoita, sellaista ei ole näköpiirissä. Annetaan nyt Fennovoiman hoitaa tämä heidän tilanteensa loppuun.
Nyt pitää muistuttaa myös sellaisesta asiasta, että kyllä nyt on pari viimeistä hallituskautta tehty aika hyvää energiapolitiikkaa. On tehty uusiutuvan energian politiikkaa Sipilän hallituksen aikana. Itse asiassa linja ollut hyvin sama Rinteen—Marinin hallituksen aikana, ja meidän varautuminen tähän kokonaistilanteeseen, joka tällä hetkellä on menossa maailmanpoliittisista syistä, on ollut verrattain hyvä. [Puhemies koputtaa] Aiemmin te vaaditte, [Puhemies: Näin, nyt on minuutti loppunut!] että Hanhikivi pitää lopettaa, ja nyt kun se lopetettiin, te vaaditte jotain muuta takaisin, ei kukaan tiedä mitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:35:07,2022-05-05T16:36:24,Hyväksytty,1.1
2022_50_62,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_63,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee sähköä myös jatkossa monipuolisesti tuotettuna. Se on selvä. Olkiluoto kolmosen käyttöönotto osuu heinäkuussa tältä osin kreivin aikaan. Se ei kuitenkaan poista sähköntuotannon riittävyyden haasteita erityisesti kulutushuippujen osalta tammikuussa, jolloin olemme edelleenkin jatkossa tuontisähkön varassa. Ydinvoima-asenteet Länsi-Euroopassa ovat muuttumassa myönteisemmiksi, kun EU pyrkii eroon Venäjän energiasta. Esimerkiksi Belgiassa ollaan tilannetta arvioimassa uudelleen. Oma lukunsa on Saksa, jolle päätös ydinvoimasta luopumisesta on muodostumassa ylivoimaisen hankalaksi. Kysyisinkin: ollaanko EU:ssa tekemässä strategisen autonomian hengessä laajempaa uudelleenarviointia ydinvoimasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-05-05T16:36:24,2022-05-05T16:37:24,Hyväksytty,1.1
2022_50_64,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_65,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä oli viime maanantaina energianeuvoston ylimääräinen kokous, jossa pääaiheena oli kaasu, ja nimenomaan venäläinen maakaasu. Sen yhteydessä käytiin jonkun verran keskustelua ydinvoimasta. Kyllä ydinvoima on puhtaasti kansallinen ratkaisu. Aivan kuten kysyjä sanoi, Belgia on jatkamassa, tai ainakin Hollanti on jatkamassa. Saksa on viestittänyt hyvin selkeästi, että he tulevat sulkemaan viimeisetkin ydinvoimalat tämän vuoden loppuun — aika mielenkiintoista, että siellä ilmeisesti paikkaamassa tulee olemaan kivihiili hyvin paljon. Mutta sellaista läpimenevää EU:n ydinvoimapäätöstä ei olla tekemässä. Itse asiassa Suomi saa aika paljonkin arvostusta siitä, että Suomella on ollut Olkiluoto kolmonen, maailman suurin käytännössä — Kiinasta löytyy samaa kokoluokkaa oleva laitos — ja että se tulee tähän aikaan. Tällä hetkellä sitä ratkaisua kiitellään aika paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:37:24,2022-05-05T16:38:32,Hyväksytty,1.1
2022_50_66,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_67,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt olen aika yllättynyt, että ministeri Lintilä ei luvannut tässä edes pullakahveja tarjota, jos Suomen teollisuus lähtisi miettimään, miten tästä Fennovoiman kaatumisesta selvitään. Kyllä se palaveri tarvittaisiin koolle. Onko joskus Suomessa ydinvoimahanke lähtenyt liikkeelle niin, että teille, elinkeinoministerille, ilmestyy postia ilman että hallitus on etukäteen indikoinut energiastrategiassa tai muutoin, että kyllä on kiinnostus, valmius ja tarve lisäsähkölle? Nyt sellainen tarve on. Tässähän on perusteltu, kuten Lintilä totesi, viisaalla Suomen energiapolitiikalla, että meillä on näitä periaatelupia ymmärretty tehdä — Olkiluoto kolmonen kesti kauan mutta tulee nyt kreivin aikaan — ja jos te näette, että se viisas politiikka on ollut viisasta, ministeri Lintilä, niin tehkää nyt kaikkenne, että meillä saataisiin vielä lisää puhdasta sähköä myös niille päiville, kun ei tuule. Kysyn nyt vielä toisen kerran: oletteko valmiita antamaan nyt sen signaalin länsimaisille energiayhtiöille ja teollisuudelle, että täältä pesee periaatelupia hallitukselta, jos asianmukainen hakemus tulee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-05-05T16:38:32,2022-05-05T16:39:43,Hyväksytty,1.1
2022_50_68,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_69,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erityisesti pidin tuosta edustaja Mykkäsen täältä pesee lupia ‑ilmaisusta, vähän niin kuin että täältä niitä tulee, kunhan vain tajuatte pyytää. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Ensinnäkin mikäli tällainen neuvottelu eri osapuolten kanssa olisi tulossa, en kertoisi sitä tässä salissa; nämä investoijat, jotka mahdollisesti ovat liikkeellä, eivät halua ensimmäisenä julkistaa sitä tapaamista täällä. Mutta voin sanoa myös, että kysyntä on ollut verrattain hiljaista tällä hetkellä, päinvastoin kysyntä on ollut pois investoinneista, ja tämä on tietysti se huolestuttava tilanne. Yhtä kaikki me tarvitaan kuitenkin lisää sähköä, koska yhteiskunta sähköistyy, ja me tullaan tarvitsemaan vetyyn sähköä, jotta me päästään omiin ympäristötavoitteisiimme. Eli kyllä tämä kokonaisuus on sellainen, johon me tarvitaan vielä lisäpanostuksia.
Tämä Fennovoiman ratkaisu tuli viime perjantaina eli vajaa viikko sitten, [Puhemies koputtaa] eikä me olla vielä viikossa ratkaistu tätä kokonaisongelmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:39:47,2022-05-05T16:40:59,Hyväksytty,1.1
2022_50_70,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Nyt edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_71,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyellä tähtäimellä kannattaisi ottaa varmaan kaikki kotimaiset polttoaineet käyttöön, että me pystymme tarjoamaan kansalaisille ja yrityksille mahdollisimman halpaa lämpöä, koska lämpö on nyt se kriittinen elementti.
Tämä edustaja Kauman kysymys on sillä tavalla hyvä, että ainakin oman käsitykseni mukaan hallituksella on kyllä rooli tässä ydinvoima-asiassa. Olen saanut ymmärtää lehdistön kautta, että työ- ja elinkeinoministeriö arvioi joskus vuosien päästä ydinenergialain kokonaisuudistuksen yhteydessä, voidaanko sinne pistää lupaa tämmöisiä sarjavalmisteisia pienydinvoimaloita varten. Ihan täysin en nyt, arvoisa elinkeinoministeri, ymmärrä, miksi te, ja koko hallitus, ette voi olla aktiivinen, että ottaisitte nopeasti tämän ydinenergialain käsittelyyn ja pistäisitte sinne pykälän, joka sitten mahdollistaa tämmöiset sarjavalmisteiset pienydinvoimalat, koska maailmalla niistä jo käydään kauppaa. [Eduskunnasta: Miksi ei?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-05T16:40:59,2022-05-05T16:42:03,Hyväksytty,1.1
2022_50_72,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_73,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sen verran edustaja Eestilälle, että tämä ydinvoimalain uudistus on meillä jo menossa tällä hetkellä ja nämä pienydinvoimalat ovat siellä mukana. Tämä kokonaislakiuudistus tulee olemaan valmis seuraavan hallituskauden aikana. Tämä on pitkä uudistus.
Nämä pienydinvoimalat tuntuvat kovin kiinnostavan. Nyt pitää muistaa, että ihan yhtä lailla nekin tarvitsevat luvituksia. Nehän ovat laitoksia, jotka tulevat olemaan hyvin lähellä asutuskeskuksia tai niitten energiankäyttökohteita. Niissä on vielä selkeästi se ongelma, että ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Varmaan jollain aikavälillä ne tulevat.
Alkuperäiseen Eestilän kysymykseen: tämä on mukana jo tällä hetkellä meillä ministeriössä valmisteilla olevassa laissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:42:03,2022-05-05T16:42:55,Hyväksytty,1.1
2022_50_74,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_75,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että kokoomuksen esitys tässä on hieman tekopyhä siinä mielessä, että vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin jo helmikuussa, ja tiedettiin jo tuossa vaiheessa, että Rosatom on Venäjän valtiollinen toimija. Sitten kun perussuomalaiset arvostelivat tätä sitoutumista venäläiseen ydinvoimaan lokakuussa 2014, niin pääministerinä silloin toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb syytti eduskuntaa russofobiasta eli asenteellisuudesta ja Venäjän pelosta. No, kenties kokoomuskin pystyy viisastumaan ajan kuluessa.
Mutta tätä ydinvoimaa kyllä tarvittaisiin Suomeen lisää. Tarvittaisiin muutama iso ydinvoimahanke käyntiin, ja kannattaisi varmaan kysyä niitä toimijoita myös Japanista tai Etelä-Koreasta, koska myös sieltä löytyy kyllä osaamista ydinvoiman toimittamiseen — ehkä paremminkin kuin Ranskasta. Ja tässä pienydinvoimakysymyksessä ei auta käsien levittely ja kannattamattomuuden toteaminen vaan se, että autettaisiin näiden hankkeiden kaupallistamisessa, ettei käy taas niin, että me ostamme ne parin vuoden kuluttua kalliiseen hintaan kiinalaisilta. Mitä hallitus aikoo tehdä käytännössä sen eteen, [Puhemies koputtaa] että saisimme uusia isoja ydinvoimahankkeita ja pienydinvoimahankkeita eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-05T16:42:55,2022-05-05T16:44:06,Hyväksytty,1.1
2022_50_76,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_77,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin sanoin kysymysten jossain vaiheessa, kyllä ne kansainväliset toimijat ovat hyvin oma-aloitteisia, kyllä ne yhteydenotot tulevat hyvin pitkälle sieltä investoijien puolelta. He osoittavat halukkuuttaan, he laittavat ensimmäiset tiedustelut, että mikä teidän tilanteenne on. Totta kai tämä tilanne on merkattu maailmalla kaikkien merkittävien toimijoiden toimesta. Tämän ratkaisun jälkeen — kun lehdistötiedotteet tulivat — pystyy hyvin katsomaan, että tämä oli uutisoitu läpi maailman, mikä kertoo myös siitä, että kyllä tämä niillä kaikilla toimijoilla on tiedossa.
Mutta tähän maailmanpoliittiseen tilanteeseen, tähän energioitten erittäin kovaan heiluntaan, epävarmuuteen. Kyllä tämä on vaikea aika löytää sellaista investoijaa, joka on valmis laittamaan miljardeja kiinni. Käsittääkseni aika harva niistä omistajista, jotka tällä hetkellä ovat tässä hankkeessa, olisivat valmiit jatkamaan seuraavaan hankkeeseen riippumatta siitä, [Puhemies koputtaa] millä tekniikalla se tulisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:44:06,2022-05-05T16:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_50_78,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_79,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Säteilyturvakeskus on todellakin todennut, että sinällään ydinvoimasäännös ei estä pienydinvoimaloitten käyttöönottoa, mutta kaikki meidän lait ja asetukset on tehty näille suurvoimaloille. Ja siinä mielessä on hyvä kuulla, että ministeri sanoi, että nyt sitten lainsäädännössä ollaan tekemässä muutoksia.
Mutta suomalaiset korkeakoulut, erityisesti Lappeenrannan teknillinen yliopisto, ovat olleet ihan edelläkävijöitä siinä, millä tavalla tätä pienydinvoimaa on tutkittu, ja nyt tietysti maailmalla monissa muissakin maissa ollaan tässä asiassa etenemässä. Nyt olisinkin halunnut kuulla uudelta tiedeministeriltä siitä, aiotaanko nyt Suomessa panostaa siihen, että meillä pysytään tämän kehityksen kärjessä. Meillä on yhteisesti parlamentaarisesti sovittu, että tki-rahoitusta ollaan nostamassa neljään prosenttiin. Onko mahdollista, että tästä rahoituksesta nimenomaisesti näihin pienimodulisten ydinvoimaloitten tutkimiseen pystyttäisiin osoittamaan rahoitusta, jotta me pysyisimme tässä energiakehityksessä maailman kärjessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-05T16:45:17,2022-05-05T16:46:20,Hyväksytty,1.1
2022_50_80,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_81,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Essayah esitti tässä todella tärkeän kysymyksen. Suomessahan on jo vuosikymmeniä tutkittu ydinfysiikkaa ja ydinenergian tuotantoon liittyviä kysymyksiä, ja meillä on useita yliopistoja ja korkeakouluja, jotka tekevät tässä jo nyt korkeatasoista tutkimusta. Tämähän lähti jo silloin ennen kuin Suomeen oli rakennettu ensimmäistäkään ydinvoimalaa, ja siinä meillä on todella pitkät perinteet.
Tämä tki-rahoituksen osuustavoite, totta kai, on aivan keskeisessä roolissa siinä, että pystymme myös tähän uudenlaisten energiatekniikoiden kehittämiseen ja tutkimiseen niitä resursseja ohjaamaan, ja se puoltaa, totta kai, sitä tavoitetta entistäkin vankemmin. On aivan selvää, että tämä energia, puhdas energia, päästötön energia, on aivan keskiössä myös näissä eri tutkimusohjelmissa ja painotuksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-05-05T16:46:21,2022-05-05T16:47:14,Hyväksytty,1.1
2022_50_82,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_83,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvat ja tiedot Venäjän raa’asta hyökkäyssodasta Ukrainassa järkyttävät. Tiedetään, että Venäjä ottaa sotilaiden lisäksi kohteekseen siviilejä — naisia ja pahimmillaan lapsia. On selvää, että tätä ei Suomi voi katsoa sivusta eikä niin voi toimia myöskään EU. Tarvitaan nopeita korvaajia venäläiselle fossiilienergialle. Tässä tarvitaan laaja paletti mutta ennen kaikkea nopeita ratkaisuja.
Olisinkin ministeri Lintilältä kysynyt: Mitkä ovat ne nopeimmat tavat korvata venäläistä energiaa niin Suomessa kuin sitten mahdollisesti laajemminkin Euroopassa? Miten voidaan varmistaa, että suomalaiset yritykset ovat nyt aktiivisesti tarjoamassa sitä osaamista ja niitä teknologioita, joita meillä täällä on erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämisessä? Tiedämme, että se on nyt varsin kilpailukykyinen ja kysytty, haluttu ratkaisu venäläisen fossiilisen energian korvaamiseen myös laajemminkin Euroopassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-05-05T16:47:14,2022-05-05T16:48:18,Hyväksytty,1.1
2022_50_84,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_85,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pikkasen riippuu, mistä energiamuodosta on kyse. Jos puhutaan energiapuusta, niin meillä nopein tapa on turve. Eli se on varmaan sillä puolella nopein. Sähkössä sitten tietysti se ratkaiseva on Olkiluoto kolmosen valmistuminen ja sen täystuotanto. Eli sieltä me pystytään käytännössä sähköpuoli korvaamaan.
Haasteellinen on tällä hetkellä kaasu. Niin kuin olen aikaisemmin kertonut, meillä on tällä hetkellä Viron kanssa menossa projekti, jonka loppuratkaisu toivon mukaan päästään, sanotaanko, lähiviikkojen aikana uutisoimaan. Tarkoitus on saada tällainen kelluva LNG-varasto, josta pystytään tämä kaasuasia ratkaisemaan. Ongelma on tietysti se, että mikäli toteutuu Venäjän uhkaus, että maksujen pitää olla ruplina tämän kuun lopussa, niin silloin kyse ei ole meistä vaan [Puhemies koputtaa] tilanteesta toisella puolella, ja tämä on meille ehdottomasti vaikea paikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:48:18,2022-05-05T16:49:30,Hyväksytty,1.1
2022_50_86,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ja edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_87,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä hyvin vaikea ymmärtää, mistä kumpuaa tämä näin pessimistinen ja ponneton esiintyminen ministeri Lintilältä. Kun elinkeinoministerin keskeisiin tehtäviin kuuluu kuitenkin elinkeinojen edistäminen ja kun keskustelee esimerkiksi ydinvoimayhtiöiden tai energiayhtiöiden kanssa, niin he kaipaavat nimenomaan signaalia ja ennustettavuutta ja näkymää siitä, että kannattaa lähteä myöskin suuriin investointeihin ja että ne ovat Suomessa kannattavia ja toivottuja.
Itselleni tulee mieleen pitkäkin lista asioita, mitä ministeri voisi halutessaan edistää ja nopeastikin viedä eteenpäin. Yksi on luvituksen vauhdittaminen. Meillä on yli kolmella miljardilla erilaisia investointeja odottamassa lupaa, ja tämä lupajärjestelmä ei toimi. Siellä on paljon puhtaan energian investointeja, joita nyt kipeästi kaivataan. Tarvitaan lisää tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, tarvitaan aktiivisuutta EU-vaikuttamiseen, esimerkiksi ydinvoiman turvaamiseen taksonomiaratkaisuissa. Ja tämä ydinenergialaki — te pidätte sitä niin kuin ylivaalikautisena ratkaisuna, kun me tarvitaan näkymä pienydinvoimalle. Se voitaisiin tehdä, jos haluatte, paljon nopeammalla aikataululla. Mikä tässä on tämä asenneongelma, [Puhemies koputtaa] tai miksi ette toimi näissä asioissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-05-05T16:49:30,2022-05-05T16:50:39,Hyväksytty,1.1
2022_50_88,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_89,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalaki on erittäin laaja laki, ja te entisenä ministerinä tiedätte sen, että virkamieskunta Suomessa on myös hyvin tarkka siitä, kuinka se valmistellaan. Seuraavaan hallitukseen on vuosi aikaa. Eli siinä ajassa tätä ei tulla saamaan valmiiksi, ja sieltä ei oteta mitenkään erikseen sitten pienydinvoimalta. Se on täysin selvä.
Sitten toisaalta siihen, kun olen sanonut aiemminkin tätä, että nämä isot investoijat, jotka haluavat lähteä investoimaan ydinvoimaan tässä tilanteessa, kyllä varmaan käyvät tätä tilannetta läpi. Kyllä viesti täältä on selvä, että mikäli he lähtevät hakemaan lupia. Mutta ensinnä se vaatii sen, että meillä on joku, joka haluaa investoida. En minä näe tällä hetkellä mitään sellaista tekijää, että täältä tulisi negatiivinen viesti tästä tilanteesta. Ehkä negatiivinen viesti oli se, että tämä koko hanke kaatui, mihin — kuten sanoin alkuun — olen tyytyväinen, koska tämä ratkaisu ei ollut toiminut enää moneen vuoteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:50:39,2022-05-05T16:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_50_90,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_91,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Ärade talman! När vi nu försöker lösgöra oss från beroendet av fossilenergi och framförallt rysk energi så är det ju bra att vi har gjort sådana betydande beslut som att vi har sänkt industrins elskatt till Europas miniminivå. Det är avgörande när vi försöker hitta nya vägar ut ur vårt energiberoende.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-05-05T16:51:50,2022-05-05T16:52:17,Hyväksytty,1.1
2022_50_92,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi merkittävä, joka tuli, on, että mehän saatiin EU-rahoitus, muistaakseni 127 miljoonaa, tähän Aurora-kaapeliin, joka tulee Pohjois-Ruotsista Pohjois-Suomeen. Kyllä tässä koko tämän, voisiko sanoa, Ukrainan kriisin aikana on korostunut se tilanne, kuinka tärkeää on se, että meillä on yhteinen sähköverkko Pohjoismaitten kesken.
Meillä sähkön suhteen on tietysti ongelmallista, että Baltiassa on liittymä Ukrainaan ja sitä kautta tietysti Venäjään. Eli olen aika varma siitä — hyvin varma siitä —, että seuraavat suuret verkkoon liittyvät asiat tulevat olemaan nimenomaan se rajanveto, joka tulee tapahtumaan Venäjään ja oikeastaan, voisiko sanoa, haittatekijöihin, mitkä sieltä tulevat. Mutta tämä pohjoismainen on äärettömän tärkeä myös siinä tapauksessa, että me saadaan Olkiluoto kolmonen, koska me kuitenkin tarvitaan huippujen tasaukseen myös ruotsalaista ja norjalaista vesienergiaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:52:50,2022-05-05T16:53:54,Hyväksytty,1.1
2022_50_93,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_94,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan paljon uusiutuvasta sähköstä, ja olen koko ajan odottanut, koska joku ottaa esille tuulivoiman. Ymmärrän, että se ei teitä kaikkia kiinnosta, koska tuulivoimaloita ei juuri täällä Uudellamaalla ole — niitä on kokonaiset neljä kappaletta.
Perämerenkaaren ympärillä ja Pohjois-Pohjanmaalla sitä vastoin metsiä kaatuu ryskyen, tuhansia hehtaareita metsiä kaatuu tuulivoimaloiden tieltä, ja kansalaiset ovat erittäin huolissaan näistä tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksista ja myöskin terveysvaikutuksista, joista on erittäin paljon kansainvälistä tutkimusta — vähemmän suomalaista, mutta kansainvälistä tutkimusta löytyy. Siitä huolimatta te puhutte koko ajan, että Suomi on oikeusvaltio, vaaditte muitakin olemaan oikeusvaltio, mutta miten on kansalaisten oikeusturva näiden tuulivoimaloiden ympärillä? Olen jättänyt lakialoitteen ympäristöluvanvaraisuudesta, se olisi pakollinen näille teollisen kokoluokan tuulivoimaloille, olen tehnyt tämän silloin, kun Krista Mikkonen oli ympäristöministeri. Sitä lainsäädäntöä ei ole tullut, vaikka [Puhemies: Ja kysymys!] ympäristölainsäädäntöä on uudistettu monta kertaa. Miksi te ette tuo sitä ympäristölainsäädännön uudistusta, missä [Puhemies koputtaa] tuulivoimaloille säädetään ympäristölupa pakolliseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-05T16:53:54,2022-05-05T16:55:26,Hyväksytty,1.1
2022_50_95,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Ja sitten ministeri vastaa. — Ei taida olla ympäristöministeri tällä kertaa paikalla. No, jatketaan kysymyksiä sitten. — Edustaja Häkkänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_96,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ydinvoima on nyt Euroopassa osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi monellakin tapaa. Se on ympäristöystävällistä energiaa, se on keskeisessä roolissa koko Euroopassa ratkaisemassa vihreää siirtymää, irrottautumista Venäjän fossiilisesta energiasta, ja se on myös aika ratkaisevassa roolissa siinä, saadaanko tätä hintainflaatiota jotenkin taltutettua tulevina vuosina, mikä on siis ylipäätään energian hinta Euroopassa. Ja nyt on päivänselvää, kuten täällä ministerikin sanoi, että ydinvoimahankkeet ovat vaikeita saada käyntiin. Se edellyttää paljon enemmän työtä kuin aiempina vuosina, ei tule itsestään selvästi investointeja myöskään Suomeen. Ja sen takia kokoomus täällä on peräänkuuluttanut, että nyt hallitukselta, kaikilta puolueilta myös, tarvitaan selvä ydinvoimamyönteinen ote. Siis siitä, että te ryhdytte ajamaan Suomeen uutta ydinvoimalaa tämän pohjoisen investoinnin [Puhemies koputtaa] tilalle ja otatte otteen tähän asiaan, siitä tässä on kyse. Ministeri Lintilä, voitteko luvata tällaisen uuden otteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-05-05T16:55:26,2022-05-05T16:56:42,Hyväksytty,1.1
2022_50_97,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"No niin. — Ministeri Lintilä, voitteko luvata?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_98,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys uuden ydivoimalan rakentamisesta (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 90/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt pikkaisen tietyllä tavalla luodaan mielikuvaa, että tämä Hanhikivi-hanke, joka kaatuu, olisi jo vaikuttanut tietyllä tavalla tähän akuuttiin tilanteeseen. Tämähän ei pidä paikkaansa, koska se olisi ollut tuotannossa 2030-luvulla.
Mutta tähän edustaja Häkkäsen kysymykseen. Sen voin luvata, että kaikille niille investoijatahoille, jotka ovat kiinnostuneita, tulen kyllä esittelemään Suomen erittäin potentiaalisena maana investoida, ja tulen auttamaan heitä kaikissa niissä tarpeissa, mitä heillä on esimerkiksi luvituksen ynnä muitten selvitysten tekemisessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-05T16:56:42,2022-05-05T16:57:33,Hyväksytty,1.1
2022_50_99,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Nato-jäsenyyshakemuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 91/2022 vp,Ja nyt vaihdamme aihetta. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_100,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Nato-jäsenyyshakemuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 91/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lääkeyhtiö Pfizer julkaisi pakon edessä toissa päivänä uusimmat dokumentit, joista selviää, että Suomessakin käytetyt rokotteet tuhoavat muun muassa rokotettujen valkosoluja, ja siksi rokotetut ovat nyt alttiita kaikenlaisille sairauksille. En tiedä, onko tällä yhteyttä parhaillaan olevaan suureen ylikuolleisuuteen, mutta kysyn hallitukselta: onko Nato-hakemuksella tarkoitus viedä Suomi sotaan ja siten siirtää huomio pois edellä mainittuihin asioihin liittyvistä rikoksista ihmisyyttä vastaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-05T16:57:38,2022-05-05T16:58:36,Hyväksytty,1.1
2022_50_101,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Nato-jäsenyyshakemuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 91/2022 vp,"Jahas, siellä on muutamakin halukas ministeri. — Otetaan ministeri Kaikkonen, kun sota mainittiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_102,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Nato-jäsenyyshakemuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 91/2022 vp,Arvoisa puhemies! Ei ole. [Naurua],Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-05T16:58:42,2022-05-05T16:58:45,Hyväksytty,1.1
2022_50_103,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 92/2022 vp,Ehdimme vielä ottaa yhden aihealueen. Vasemmistoliitto ei ole päässyt vielä kertaakaan ääneen. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_104,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme valitettavasti keskellä mielenterveyskriisiä. Se näkyy myös korkeakouluopiskelijoiden arjessa. Korona-aikana opiskelijat ovat joutuneet opiskelemaan pitkälti kotona ja etänä eikä heillä ole ollut mahdollisuuksia luoda ystävyyssuhteita ja muita tukiverkkoja. Yksinäisyys aiheuttaa opiskelijoiden uupumista entisestään. Motivaation ja yhteisön puuttuminen ahdistaa monia opiskelijoita, eivätkä lähiopinnotkaan tällöin tunnu ehkä enää luontevilta. Nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet katkeamispisteessä jo pitkään, lisäksi ennaltaehkäisevään toimintaan tulisi panostaa aiempaa enemmän. Opiskelijat tarvitsevat siis apua ja tukea. Kysyisinkin ministeri Honkoselta: kun hallitus valmistelee toista lisätalousarviota, tuleeko siellä olemaan uusia toimia korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-05-05T16:58:48,2022-05-05T16:59:44,Hyväksytty,1.1
2022_50_105,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 92/2022 vp,"Ja ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_106,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantamisesta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Lohikoski tarttui erittäin tärkeään asiaan. Tämä mielenterveyshaaste, nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyshaaste, on todella vakava ja laaja kysymys. Se on hyvin poikkihallinnollinen, siihen ei pysty hakemaan ratkaisuja pelkästään yhden hallinnonalan toimin. Kannan siitä itse erittäin vakavaa huolta.
Nythän ensinnäkin on tehty jo hyviä päätöksiä, kun YTHS on laajennettu koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita, he saavat jatkossa samat palvelut, ja osana kevään työllisyyspäätöksiä hallitus päätti yli neljän miljoonan euron lisäpanostuksesta näihin YTHS:n mielenterveyspalveluihin useiden lähivuosien aikana. Eli tässä on tehty monia tärkeitä päätöksiä, mikä ei tietenkään voi korvata sitä, kun päästään takaisin lähiopetukseen ja -opiskeluun, opiskelijat pääsevät takaisin kampuksille. Se yhteisön ja toisten opiskelijoiden tuki on aivan korvaamatonta.
Mitä tulee tähän lisätalousarvioon, niin nämä ratkaisut tehdään tietysti yhteistyössä hallituksen kesken.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+2.6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-05-05T16:59:44,2022-05-05T17:00:48,Hyväksytty,1.1
2022_50_107,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 3/2022 vp. — Mennään keskusteluun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_108,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katson, että ministeri Lindén meinaa täällä paeta paikalta. Olettehan tietoinen, että täällä on kansalaisaloite, joka koskee teidän hallinnonalaanne, joten olkaa hyvä, saanko pyytää.
Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on kansalaisaloite Psykoterapian puolesta — Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi.
Arvoisa puhemies! Tässä kansalaisaloitteessa vaaditaan, että psykoterapiakoulutusohjelma uudistetaan Suomessa maksuttomaksi koulutukseksi. Aloitteessa esitetään, että aloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapiakoulutukseen pääsyn ensisijaisesti ammatillisen kyvykkyyden mukaan taloudellisesta asemasta riippumatta.
Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitteli tätä kansalaisaloitetta hyvin vakavalla mielellä, ja olimme totta kai tämän kannalla. Tässä nyt kerronkin sitten, mihin lopputulokseen päädyimme.
Ensiksi psykoterapiakoulutuksen asemasta koulutusjärjestelmässä:
Psykoterapiakoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta, jota yliopistot toteuttavat nykyisin maksullisena täydennyskoulutuksena. Psykoterapeuttikoulutukseen pääsyn edellytyksenä olevista koulutuksista sekä koulutuksen sisällöistä ja laajuudesta säädetään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lainsäädännössä.
Psykoterapeuttikoulutuksen eri järjestämisvaihtoehtoja on pohdittu 2000-luvun alkupuolella opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa psykoterapiakoulutuksen työryhmässä. Työryhmä ehdotti tuolloin, että psykoterapeuttikoulutus ja psykoterapeuttikouluttajan koulutus järjestettäisiin ensisijaisesti psykoterapeutin erikoistumistutkintona ja jatkotutkintoon sisältyvänä ammatillisena erikoistumiskoulutuksena tai erikoislääkäritutkintoon liittyvänä koulutuksena ja että korkeakouluille osoitettaisiin riittävät voimavarat koulutuksen järjestämiseen.
Opetusministeriö on arvioinut vuonna 2007, että rahoitusedellytykset sekä korkeakoulujärjestelmän ja korkeakoulujen tutkintojen kehittämislinjaukset eivät tue psykoterapiakoulutuksen järjestämistä tutkintoon johtavana koulutuksena, vaan se tulee toteuttaa tutkintoa täydentävänä koulutuksena.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla säädetään monista tutkinnon jälkeen suoritettavista ammattipätevyyksistä ja niiden pohjakoulutusvaatimuksista. Lisäpätevöitymistä koskevien koulutusten säädöspohja ja rahoituksellinen asema vaihtelevat. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa esimerkiksi yliopistojen toteuttamaa erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutusta, jonka suorittaminen on opiskelijalle maksutonta.
Korkeakoulut toteuttavat psykoterapiakoulutuksen lisäksi maksullisena täydennyskoulutuksena myös muita tutkinnon jälkeen suoritettavia lisäpätevöitymiskoulutuksia. Kun valtio ei rahoita koulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, niistä vastaa osallistuja tai hänen työnantajansa. Maksullisia kelpoisuuden antavia koulutuksia ovat esimerkiksi työterveyshoitajan koulutus, joka on 15 opintopistettä, ja hoitotason ensihoidon koulutus, 30 opintopistettä.
Käsittelemme tässä mietinnössä psykoterapeutin kelpoisuusvaatimuksia ja myöskin psykoterapian järjestämiseen liittyviä toimijoita.
Sitten mennään psykoterapian saatavuuteen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin:
Suomalaisten tautitaakka on nopeasti muuttunut. Tänä päivänä mielenterveyden häiriöt muodostavat suurimman kansanterveysuhan. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, ja joka kolmas sairauspäiväraha on mielenterveysperusteinen. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Vuonna 2000 niitä oli 6 301, mutta vuonna 2019 yli kaksinkertainen määrä, yli 13 000 — 13 479 tarkkaan ottaen. Mielenterveyden ongelmista aiheutuu paljon inhimillistä kärsimystä. Ne tulevat myös kalliiksi. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa.
Koronaepidemian on arvioitu lisänneen pahoinvointia. Eniten pahoinvoinnin arvioidaan kasvaneen niillä, joilla jo ennen koronaepidemiaa on ollut ongelmia. Koronaepidemian on todettu lisänneen pahoinvointia erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevilla, kuten vammaisilla ja monisairailla.
Kansalaisaloitteessa todetaan, että psykoterapian tarve ja tarjonta eivät kohtaa, sillä psykoterapeutteja ei ole asiakkaiden tarpeisiin ja terapian kysyntään nähden riittävästi. Aloitteen tekijöiden edustajat kertoivat valiokunnan julkisessa kuulemisessa vuonna 2019 toteutetusta kyselykartoituksesta, jonka mukaan 37 prosenttia vastanneista psykoterapia-asiakkaista koki psykoterapiapalveluiden saatavuuden heikoksi tai erittäin heikoksi ja ainoastaan 10 prosenttia hyväksi tai erinomaiseksi.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston linjauksista huolimatta hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei asiantuntijalausuntojen mukaan käytännössä ole mahdollista saada perusterveydenhuollosta. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuspsykoterapian ja vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen psykoterapian hakemusmäärät ovat viime aikoina nousseet kuvastaen yleistä mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvua. Erityisesti kuntoutuspsykoterapian käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina nopeasti, ja kuntoutusterapian saajien määrä on kolminkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä psykiatristen palvelujen palvelutarvetta tai palvelutuotannon toimivuutta ei tällä hetkellä kyetä luotettavasti seuraamaan kansallisella tasolla. Psykoterapian saatavuuden haasteet on kuitenkin yleisesti tunnustettu.
Koronapandemian myötä vaikuttavien mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuus on heikentynyt entisestään, kun tarjonta ei kykene vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin. Kansalaisaloitteessa todetaan myös, että joka neljäs psykoterapeutti on eläkeiässä, joten psykoterapian saatavuus tulee heikentymään jatkossa edelleen.
Merkittävä osa psykoterapiakoulutuksen saaneista työskentelee ammatinharjoittajina, ja koulutuksen maksullisuuden on arvioitu olevan yksi syy psykoterapeuttien ohjautumiselle yksityiselle sektorille. Samanaikaisesti julkisella sektorilla on melko vähän varsinaisia psykoterapeuttitoimia. Tällä hetkellä psykoterapiaa tarjotaan lähinnä ostopalveluina yksityisiltä ammatinharjoittajilta, ja keskeisin reitti psykoterapian saamiseksi on Kansaneläkelaitoksen korvaama kuntoutuspsykoterapia.
Psykoterapiakoulutuksen maksut muodostuvat teoriakoulutuksen maksuista sekä koulutukseen kuuluvasta koulutukseen osallistujan omasta koulutuspsykoterapiasta ja työnohjauksesta. Teoriaopintojen kokonaishinta vaihtelee koulutusohjelmittain noin 9 000—25 000 euron välillä. Psykoterapeuttien koulutukseen kuuluu 80—250 tuntia omaa psykoterapiaa suuntauksesta riippuen sekä vähintään 120 tuntia työnohjausta. Psykoterapeuttikoulutukseen vaadittava oma henkilökohtainen psykoterapia ja työnohjaus muodostavat huomattavan kustannuserän koulutuksen kokonaiskustannuksista. Psykoterapiakoulutuksen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että koulutuksen korkea hinta uhkaa psykoterapeuttien laaja-alaisen pohjakoulutuksen säilymistä. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksien hakeutua psykoterapeuttikoulutukseen on arvioitu heikentyneen koulutuksen korkean hinnan vuoksi. Psykoterapeuttikoulutuksen korkea hinta heijastuu väistämättä myös psykoterapeuttien taksoihin, jotka voivat muodostua itse maksaville asiakkaille liian korkeiksi. Asiantuntijalausunnon mukaan psykoterapeuttikoulutuksen korkea hinta vaikuttaa myös siihen, kenellä on mahdollisuuksia hakeutua koulutukseen. Kansalaisaloitteessa todetaan, että koulutuksen maksuttomuus ja sen myötä psykoterapeuttien moninaisemmat lähtökohdat mahdollistaisivat laaja-alaisemman yksilöllisen tuen asiakkaille.
Valiokunnan johtopäätökset tässä vielä: Kansalaisaloitteessa esitetään käynnistettäväksi sellaisen lainsäädännön valmistelu, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapeuttikoulutukseen pääsyn taloudellisesta asemasta riippumatta. Kansalaisaloitetta perustellaan sillä, että psykoterapeuttien koulutus on yksi harvoja terveysalan koulutuksia, jotka ovat opiskelijalle maksullisia. Lisäksi perusteluna on koulutukseen hakeutuvien asettaminen taloudellisesti yhdenvertaiseen asemaan, jolloin valinta koulutukseen perustuu ammatilliseen kyvykkyyteen. — Arvoisa puhemies, minulla menee vähän enemmän kuin kymmenen minuuttia, koska haluan tuoda esille nämä valiokunnan johtopäätökset. — Sivistysvaliokunta toteaa, että aloitteen perusteluja voidaan pitää kansallisen koulutuspolitiikan mukaisina.
Sivistysvaliokunta pitää kansalaisaloitteen tavoitteita maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta lähtökohtaisesti kannatettavina. Koulutus on tällä hetkellä kohtuuttoman kallis yksittäisen opiskelijan kustannettavaksi ottaen huomioon, että psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin.
Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyihin näkemyksiin siitä, ettei koulutuksen maksuttomuus ole sinällään ratkaisu psykoterapeuttipulaan eikä se yksinään ratkaisisi psykoterapeuttisten interventioiden saatavuuden ongelmia julkisen terveydenhuollon piirissä. Psykoterapeuttikoulutukseen on enemmän hakijoita kuin koulutuspaikkoja, joten rajoittavana tekijänä vaikuttavat olevan sekä koulutuspaikkojen määrä että koulutuksen maksullisuus.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on toisaalta tuotu esille myös, että psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuus saattaisi lisätä ammattihenkilöiden nuorten terapeuttien osuutta. Tämä mahdollistaisi psykoterapeutin työuran pidentymisen, mikä käytännössä kasvattaisi työikäisten työterapeuttien määrää.
Mahdollisia malleja tulevaisuudessa voivat olla psykoterapiakoulutuksen maksuttomuus tai koulutuksen kustannusten kattaminen osittain valtion varoista.
Sivistysvaliokunta katsoo, ettei psykoterapeuttikoulutukseen liittyvien muutostarpeiden tarkastelua voi rajata yksinomaan koulutuksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin. Keskeisenä kysymyksenä tulee ratkaistavaksi psykoterapeuttikoulutuksen asema tässä koko koulutusjärjestelmässämme. Samalla on tärkeää pohtia mielenterveyskuntoutuksen kokonaisuutta ja nykyisen järjestelmän kehittämismahdollisuuksia. [Puhemies koputtaa] Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan palvelujen riittävyyden ja saatavuuden osalta kyse ei ole ensisijaisesti tästä määrästä vaan resurssien vähäisyydestä ja tehokkaasta kohdentamisesta ja palveluohjauksen ongelmista.
Jatkan sitten seuraavassa puheenvuorossa esittelytekstiä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-05T17:01:00,2022-05-05T17:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_50_109,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_110,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Jag vill börja med att tacka alla initiativtagare till medborgarinitiativet för att ha lyft fram denna viktiga fråga, alltså om att göra psykoterapiutbildningen kostnadsfri.
Som vi vet ökar den psykiska ohälsan i vårt samhälle, och det är av största vikt att denna fråga diskuteras här på många olika plan och ur många olika synvinklar för alla åldrar. Också de ekonomiska konsekvenserna är, som det framkom här, väldigt stora.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-05T17:13:22,2022-05-05T17:14:01,Hyväksytty,1.1
2022_50_111,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kiitos Psykoterapian puolesta ‑kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille.
Psykoterapeutin pätevyyden hankkiminen on kyllä taloudellisesti merkittävä panostus. Siitäkin huolimatta koulutukseen on enemmän hakijoita kuin koulutuspaikkoja. Koulutuksen tekeminen maksuttomaksi ei varmasti yksin turvaisi riittävää psykoterapeuttien määrää. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole siis toistaiseksi osoittanut rahoitusta psykoterapeuttikoulutuksen järjestämiseen. Yliopistot toteuttavat koulutuksen maksullisena täydennyskoulutuksena, ja viulut maksaa pääsääntöisesti opiskelija. Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olisi siis arvioida, tarvitaanko muutoksia psykoterapeuttikoulutusta koskevaan säädöspohjaan ja tulisiko sen järjestämistä rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön budjetista. Mikäli koulutusta päätettäisiin rahoittaa valtion talousarviosta, ministeriöiden tulisi yhdessä arvioida, miten koulutuksesta perittävistä maksuista tai maksuttomuudesta tulisi jatkossa säätää. Kysymys psykoterapiakoulutuksen maksuttomuudesta liittyy laajemminkin jatkuvan oppimisen uudistamiseen ja kysymykseen siitä, kenen vastuulla on jatkuvan oppimisen ja erilaisten täydennyskoulutusten rahoittaminen: yhteiskunnan, työnantajan vai ihmisen itsensä.
Sivistysvaliokunta esittää lausumaehdotuksena, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden terveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus ja palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata.
Puhemies! Mielenterveyskuntoutus on usein pitkä prosessi. Toipuminen voi kestää vuosia, ja yksittäisiä hoitokertoja voi olla kymmeniä ellei satoja. Mielenterveyskuntoutuja tekee työtä itsensä kanssa 24 tuntia vuorokaudessa. Vaikka prosessi on usein pitkä, on se yhteiskunnan kannalta tärkeä ja hyvä. Jokainen askel kohti parempaa nostaa merkittävästi elämänlaatua. Paremmin voiva ihminen tarvitsee vähemmän tukea ja palveluita. Kun ihminen pitkän mielenterveyskuntoutuksen jälkeen palaa työelämään, maksaa hän yhteiskunnalta saamansa tuen nopeasti takaisin esimerkiksi veroina.
Yleisesti ottaen mielenterveyspalvelut tarvitsevat paitsi enemmän psykoterapeutteja myös enemmän resursseja, niiden parempaa kohdentamista ja tehokkaampaa palveluohjausta. Paitsi että on taloudellisesti järkevää niin myös inhimillisesti oikein tukea mielenterveyskuntoutujia mahdollisimman tehokkaasti. Jokainen ihminen, joka joutuu jonottamaan kuukausia päästäkseen psykoterapiaan, on liikaa.
Puhemies! Mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisessa olennaista on, että alan ammattilaisia on saatavilla riittävästi. Tällä hetkellä psykoterapeuteista on pulaa. Kun koulutus on tällä hetkellä pääosin opiskelijoiden itsensä maksamaa, se vähentää todennäköisesti koulutukseen hakeutuvien määrää. Tästä syystä aloite on tarpeellinen ja asiaa on tarpeen selvittää monipuolisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-05T17:18:05,2022-05-05T17:22:42,Hyväksytty,1.1
2022_50_112,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_113,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailman onnellisin kansa voi huonosti. Mielenterveyden häiriöistä on tullut uusi kansansairautemme, joka aiheuttaa esimerkiksi syrjäytymistä, päihteiden käyttöä ja ennenaikaista eläköitymistä. Koronan eristynyt aika ja Ukrainan sota lisäävät huolta ja ahdistusta. Jopa neljännes nuorista kärsii mielenterveyden ongelmista. On masennusta, ahdistusta, syömisen häiriöitä.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että psykoterapiakoulutus muutettaisiin maksuttomaksi. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille tämän tärkeän keskustelun käynnistämisestä. Sivistysvaliokunnassa pidimme tätä tavoitetta lähtökohtaisesti kannatettavana ja edellytimme hallitukselta toimia psykoterapeuttien ja muiden mielenterveysalan ammattilaisten riittävyyden varmistamiseksi.
On tärkeää kysyä, mistä mielenterveyden ongelmat johtuvat. On totta, että psykoterapeutteja ei ole riittävästi. Liian moni ei saa tarvitsemaansa hoitoa. Täydennyskoulutuksena toteutettu psykoterapiakoulutus maksaa paljon. Toki pelkkä psykoterapiakoulutuksen muuttaminen maksuttomaksi ei ratkaise kaikkia ongelmiamme. Tarvitaan laaja-alainen repertuaari, työkalupakki, toimia, joilla tuemme mielen hyvinvointia. Jokaisen yksilön tilanne on erilainen. Pitää lähteä siitä, että hoitoa saadaan silloin, kun on sen tarpeessa. Tällä hetkellä hoitoon ei pääse riittävän nopeasti.
Hallitus on luvannut toteuttaa 7 vuorokauden hoitotakuun ensi vuoden alkuun mennessä. Tämä on tärkeä askel. Tarvitsemme lisää esimerkiksi lyhytterapioita ja verkkoterapioita, jotka on todettu toimiviksi ja matalan kynnyksen hoitomuodoiksi. Ongelmia päästään hoitamaan, ennen kuin ne pääsevät kasvamaan liian suuriksi. Valtaosalla ihmisistä on elämänsä aikana jonkinlaisia ongelmia mielenterveytensä kanssa. Kaikkiin näihin vaikeuksiin ei tarvitse terapiaa tai ainakaan pitkäkestoista terapiaa. Kun matalan kynnyksen keinovalikoima on riittävän laaja, pitemmät terapiat riittävät paremmin niitä kipeimmin tarvitseville.
Arvoisa puhemies! Kasvavia ongelmia ei toisaalta ratkaista vain sillä, että lisätään resursseja hoitoon. Meidän pitää löytää ja tunnistaa syitä, jotka aiheuttavat mielenterveydelle ongelmia. Ennalta ehkäisevä apu on avuista parhain. Monet nuoret kokevat, että aikuisia on työnnetty kauemmas heidän elämästään. Itseohjautuvuutta korostetaan, luokkakoot kasvavat, yksinäisyys on lisääntynyt. Oman identiteetin löytäminen on vaikeutunut. Somemaailma kasvattaa nuorten paineita ja luo myös harhaisia mielikuvia siitä, millaista elämän pitäisi olla. Yhteiskuntamme vaatii meiltä aina vain enemmän erilaisia taitoja. Kuormitus on suurta niin nuorille kuin aikuisille. Pitää olla tehokas, pitää menestyä.
Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen on todennut, että tietoyhteiskunnassa ensin hajoavat ihmisten mieli, muisti ja tarkkaavaisuus. Professorin mielestä on epätavallista selvitä läpi elämän ilman minkäänlaisia mielenterveyden haasteita. Ne ovat ilmiö, haaste, jota meidän tulee käsitellä laaja-alaisemmin. Olemmeko samaan aikaan unohtaneet arkiset hyvinvoinnin lähteet, yhdessäolon, pysähtymisen, toisista välittämisen? Osaammeko säätää omaa kuormitustamme suunnittelemalla ja ennakoimalla asioita oma hyvinvointi edellä? Tarvitsemme terveellistä ravintoa, liikuntaa, harrastuksia, riittävää unta ja lepoa, hyviä ihmissuhteita ja merkityksellistä tekemistä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan lausunnon mukaan psykoterapeuttien koulutus on tällä hetkellä kohtuuttoman kallis yksittäisen opiskelijan kustannettavaksi. Mahdollisia malleja tulevaisuudessa voivat olla koulutuksen maksuttomuus tai osittainen maksuttomuus. On hienoa, että psykoterapiakoulutuksen kehittäminen on käynnistynyt ministeriössä. Meidän tulee kehittää sitä osana jatkuvaa oppimista.
Valiokunnan mukaan yksi vaihtoehto on tehdä kuten Ruotsissa. Siellä psykoterapiakoulutus jakautuu tasoihin 1 ja 2, joista ylempi taso vastaa käytännössä Suomen psykoterapiakoulutusta. Perustason pätevyys, taso 1, myönnetään automaattisesti esimerkiksi perustutkinnon suorittaneille psykologeille, mutta koulutus on mahdollista myös muille sote-alojen ammattihenkilöille täydennyskoulutuksena. Mielestäni tämä Ruotsin malli ja sen toimivuus kannattaa käydä huolella läpi.
Arvoisa puhemies! Liian moni hyvinvointiyhteiskuntamme asukkaista voi huonosti. On hyvä, että haemme tähän yhdessä ratkaisuja. Pidetään kaikista huolta, erityisesti heistä, joiden mieli on järkkynyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-05T17:22:43,2022-05-05T17:29:22,Hyväksytty,1.1
2022_50_114,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_115,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli erinomainen kansalaisaloite, ja sen keskeinen ehdotus oli sellaisen lainsäädännön luominen, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapiakoulutukseen pääsyn ensisijaisesti ammatillisen kyvykkyyden mukaan taloudellisesta asemasta riippumatta. Lämmin kiitos aloitteentekijälle ja myös sivistysvaliokunnalle erinomaisesta ja laaja-alaisesta mietinnöstä.
Psykoterapiakoulutus on siis tutkinnon jälkeistä koulutusta, jota yliopistot toteuttavat nykyisin maksullisena täydennyskoulutuksena. Nykyinen koulutusmaksu — pääkaupunkiseudulla se voi olla jopa 30 000—60 000 euroa — toimii monille esteenä koulutukseen hakeutumisessa. Myös koulutusohjelman valintaan saattavat vaikuttaa ensisijaisesti kustannukset eivätkä suinkaan motivaatio ja kiinnostus. Varallisuuden ei tulisi olla määrittelevä tekijä koulutukseen hakeutumisessa vaan nimenomaan osaamisen ja motivaation. Lisäksi korkeat maksut näkyvät väistämättä myöskin psykoterapeuttien taksoissa, mikä taas vaikeuttaa mahdollisuuksia hakeutua psykoterapiaan.
Koulutuksen maksuttomuus vastaa erityisesti oikeudenmukaisuusongelmaan ja varmistaa, että taloudellinen tilanne ei määrää hakeutumista koulutukseen, mutta se ei ole yksin vastaus psykoterapeuttien pulaan. Siksi kokonaisvaltaisempi selvitys olisikin tarpeen. Siinä yhteydessä on myös tärkeää ratkaista psykoterapiakoulutuksen asema osana koulutusjärjestelmäämme. Tai toisaalta Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen suunnitelman koko mielenterveysalan koulutuksen kehittämiseksi ja ammattilaisten saatavuuden turvaamiseksi. Psykoterapiakoulutuksen tilanne olisi hyvä selvittää tämän laajemman selvityksen yhteydessä.
Puhemies! Psykoterapian kysyntä on tällä hetkellä paljon tarjontaa korkeampaa johtuen koulutettujen ammattilaisten puutteesta. Erityisesti Kela-korvauksien piiriin kuuluvia terapeutteja ei tunnu löytyvän tarpeeksi. Tänä päivänä mielenterveyden häiriöt muodostavat suurimman kansanterveysuhan. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä, ja joka kolmas sairauspäiväraha on mielenterveysperusteinen. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on yli kaksinkertaistunut 2000-luvulla. OECD:n mukaan mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa.
Erityisesti koronan aiheuttaman hoitovelan ja mielenterveyden ongelmien yleistymisen ja pahenemisen takia tulee hoitojonoja pystyä purkamaan, ja jokaisen tulee saada tarvitsemaansa apua. Mitä pidempään ihminen joutuu odottamaan apua, sitä vaikeammaksi tilanne muuttuu ja samalla sitä kalliimmaksi se myös yhteiskunnalle tulee. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston linjauksista huolimatta hoidollista psykoterapiaa tai muita mielenterveysongelmiin kohdennettuja psykososiaalisia hoitomuotoja ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollista saada perusterveydenhuollosta.
Puhemies! Lopuksi haluan kuitenkin muistuttaa, että myös ennalta ehkäisevään toimintaan tulee panostaa ja mielenterveysosaamista parantaa erityisesti siellä perusterveydenhuollossa, kuten itse asiassa jo nyt osana tulevaisuuden sote-keskus ‑työtä on tehty. Tärkeää on, että ongelmat eivät pääsisi pahenemaan. Myös ongelmien juurisyihin, kuten erilaisiin sosiaalisiin ongelmiin, tulee puuttua jatkossakin päättäväisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennaltaehkäisy ovat aina inhimillisesti ja myös taloudellisesti kaikkein järkevintä toimintaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-05T17:29:26,2022-05-05T17:33:39,Hyväksytty,1.1
2022_50_116,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Kiitos, näin. — Ja edustaja Virta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_117,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kenenkään ei tulisi joutua kamppailemaan yksin mielenterveyden haasteiden kanssa. Psykoterapia on tärkeä hoito- ja kuntoutusmuoto silloin, kun mieli on järkkynyt. Sen arvoa ei yksilölle eikä yhteiskunnalle pystytä rahassa suoraan mittaamaan. Olen itse saanut todistaa tätä sekä asiakkaan että myös ammattilaisen roolista käsin. Tiedän myös, että psykoterapia ei muuta vain asiakkaan elämää vaan sillä on välillisesti valtavasti vaikutuksia ihmisen lähipiiriin, esimerkiksi lapsiin.
Käsittelemme tänään täällä eduskunnassa sivistysvaliokunnan mietinnön myötä tätä kansalaisaloitetta psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Tämä aloite on tärkeä, ja haluan vielä kerran kiittää kaikkia sen valmistelijoita ja allekirjoittaneita, joiden ansiosta tämä asia on täällä meillä eduskunnassa nyt ollut käsittelyssä. Kuten sivistysvaliokunta mietinnössään toteaa, on tärkeää, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapiakoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden saatavuus sekä palveluiden saatavuus voitaisiin turvata. Me siis tarvitsemme lisäselvityksiä, jotta voimme tehdä ne muutokset parhaalla mahdollisella tavalla, mutta me myös tarvitsemme niitä nopeita konkreettisia toimia näiden selvitysten pohjalta. Se on välttämätöntä, jotta jokainen tässä maassa voisi saada apua niihin hetkiin, joissa mieli on järkkynyt tai särkynyt lähes kokonaan, sillä nykytila on täysin kestämätön. On täysin turhaa kannustaa ihmisiä hakemaan apua mielenterveyden häiriöihin, jos apua ei todellisuudessa ole saatavilla. Ja miten sitä voisikaan olla, jos mielenterveyshäiriöiden hoitoon ei ole resursoitu riittävästi, jos ammattilaisia ei ole kentällä riittävästi? On myös tunnistettava, että nykyinen maailmantilanne ei varmasti tule ainakaan vähentämään psykoterapian ja psykoterapeuttien tarvetta, vaan tulemme taatusti tarvitsemaan entistä enemmän päteviä ammattilaisia tarjoamaan eri tason mielenterveyshoitoja.
Arvoisa puhemies! Psykoterapiakoulutuksen muuttaminen maksuttomaksi ei yksin riitä psykoterapeuttipulan ratkaisemiseen, mutta se on kyllä tärkeä askel oikeaan suuntaan. Se myös varmistaisi, että alalle todella löytävät ne parhaat osaajat eikä opintoihin hakeutuminen tai niiden suorittaminen jää varallisuudesta, tulotasosta, kiinni. Olen itse suorittanut psykoterapiakoulutuksen ja tehnyt koko opintojen ajan kahta työtä, jotta kykenin psykoterapiakoulutuksen rahoittamaan. Usein opinnot suoritetaan jo ylipäätään työn ohella, työn lisäksi, usein omalla vapaa-ajalla, ja koen aika kohtuuttomaksi ajatuksen siitä, että uuvutamme nämä tärkeät osaajat jo opiskeluaikana, koska he usein tekevät useampaa työtä koulutuksen rahoittamiseksi. Toisaalta tuntuu myös täysin epäoikeudenmukaiselta, että usein pienipalkkaisilta sote-aloilta olevat psykoterapeuttiopiskelijat joutuisivat velkaantumaan opintomaksujen vuoksi vain siksi, että he kouluttautuvat alalle, jolla yhteiskunnassamme on tekijöistä huutava pula — tämä kuitenkin on tällä hetkellä todellisuus.
Kokonaisuutta tarkastellessa on keskeistä, että psykoterapiakoulutuksen asema ylipäätään ratkaistaan osana koulutusjärjestelmäämme. Psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia, ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tästä huolimatta psykoterapiakoulutusta toteutetaan vain täydennyskoulutuksena yhteistyössä yliopistojen kanssa, liiketaloudellisin perustein. Psykoterapiakoulutus on siis ainoita terveydenhuollon koulutuksia, joiden maksamisesta vastaa yksin opiskelija. Eikä maksullisuus ole ainut ongelma, sillä psykoterapiakoulutukseen on kyllä enemmän hakijoita kuin koulutuspaikkoja. Aloituspaikkojakin olisi siis kyettävä huomattavasti lisäämään. Kestämätöntä on myös, ettei millään taholla ole velvollisuutta toteuttaa psykoterapiakoulutusta, jolloin psykoterapeutteja valmistuu vuosittain aika ennakoimaton määrä. Tämä on huomattava riski myös siitä näkökulmasta, että mikäli koulutuksen järjestäminen äkillisesti päättyisi, uusien psykoterapeuttien valmistuminen voisi loppua kokonaan.
Haluan myös huomauttaa, että meillä on Suomessa jo monia ammattilaisia, jotka lisä- tai täydennyskouluttamalla saisimme vastaamaan tähän psykoterapeuttipulaan. Esimerkkinä mainittakoon ulkomaisissa yliopistoissa opinnot suorittaneet, joiden pätevyyttä ei Suomessa tunnusteta Kela-terapian vaatimalla tavalla. Hukkaamme näin valtavan potentiaalin jättämällä heidän ammattitaitonsa huomiotta.
Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa, että on hieno ja tärkeä asia, että sosiaali- ja terveysministeriö on nyt käynnistämässä selvitystyön, jonka tavoitteena on siis tosiaan tarkastella psykoterapian nykyisen koulutusrakenteen, koulutuksen ohjauksen sekä rahoituksen keskeisiä kehittämistarpeita suhteessa palveluiden sisältöön ja saatavuuteen. On kuitenkin selvää, että koulutuskysymysten rinnalla on tärkeää hakea ratkaisuja laajemminkin mielenterveyskuntoutuksen kokonaisuuden haasteisiin ja järjestelmän kehittämismahdollisuuksiin, joita varmasti on huomattavan paljon olemassa. Asiantuntijoiden mukaan palveluiden riittämättömyyden ja saatavuuden osalta kyse ei itse asiassa ole ensisijaisesti vain koulutettujen psykoterapeuttien määrästä vaan laajemminkin mielenterveyspalveluiden resurssien vähäisyydestä, tehottomasta kohdentamisesta sekä osittain myös palveluohjauksen ongelmista. Näihin ongelmiin on puututtava viipymättä, kuten olemme eduskunnassa tällä kaudella monta kertaa asian ympärillä todenneet.
Kuten valiokunta mietinnössään toteaa, iskee mielenterveyskriisi pahiten jo kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Meillä ei ole varaa menettää heistä yhtäkään, meillä ei ole varaa antaa yhdenkään nuoren pudota tai yhdenkään traumatisoituneen ihmisen jäädä kokemustensa vangiksi vain siksi, ettemme kyenneet mahdollistamaan oireidenmukaista hoitoa. Me tarvitsemme hyvinvoivia vanhempia, me tarvitsemme työkykyisiä työikäisiä. Me tiedämme, että moni saisi avun ja hyötyisi psykoterapiasta niin, että ongelmien paheneminen saataisiin katkaistua ja voimavaroja koko yhteiskunnankin hyväksi vahvistettua. Me myös tiedämme, että meistä kuka tahansa saattaa tarvita apua mielenterveyteen. Tuota apua täytyy olla silloin saatavilla, ammattilaisia täytyy olla saatavilla.
Meillä siis on kyllä keinoja varmistaa riittävä ammattilaisten määrä. Meillä on keinoja varmistaa ammattilaisten yhdenvertainen pääsy koulutukseen, ja meillä on keinoja turvata psykoterapiakoulutuksen tulevaisuus pitäen huolta siitä, että jokainen psykoterapiaa tarvitseva sitä myös saa. Ratkaisuja siis on, nyt tarvitaan keinoja. Hienoa, että hallitus niitä sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämän selvitystyön kautta nyt myös edistää. Odotan tältä korkeaa kunnianhimon tasoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-05-05T17:33:43,2022-05-05T17:39:58,Hyväksytty,1.1
2022_50_118,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_119,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite, joka tähtää psykoterapiakoulutuksen muuttamiseen maksuttomaksi, on hyvä ja tervetullut. Itse tuin tätä aloitetta silloin lähetekeskustelussa, kun tämä eduskuntaan tuli, ja kiitin jo silloin aloitteen tekijöitä tämän huolen esille nostamisesta. Entisenä opettajana muistan, miten näitä ongelmia näkyi entistä enempi, ja tilanne on oman opettajaurani jälkeen monessa paikassa mennyt vain entistä vaikeammaksi.
Tuossa edellä kuuntelin edustaja Mäkisalo-Ropposen erittäin hyvän puheenvuoron tästä kokonaisuudesta. Hän totesi sen oleellisimman, että kysyntä on korkeaa tällä hetkellä. Se on kasvanut merkittävästi niin koronan myötä kuin esimerkiksi nyt sitten Putinin sodankin paineessa ja kaiken muun nuoria kuormittavan paineen edessä, ja tarjonta on sitten taas liian vähäistä.
Mielenterveyden ongelmat ovat varsin yleisiä. Voi sanoa tai ainakin pohtia, että yleistyneet — mene ja tiedä, onko näin — mutta ainakin niistä uskalletaan nyt puhua. Itse uskon, että tästä on aika monessa paikassa kyse. Ennen ehkä vaiettiin, oltiin hiljaa, kärsittiin yksin, ja tänä päivänä onneksi uskalletaan sitä apua pyytää ja hakea. Ja sen takia, kun nuori sitä menee pyytämään ja antaa merkin jollekin, se voi olla isä, äiti, joku läheinen tai kouluterveydenhoitaja tai muu, niin yhteiskunnan pitää pystyä siihen huutoon vastaamaan.
Haluan kiittää sivistysvaliokuntaa puheenjohtaja Risikon johdolla tehdystä hyvästä työstä ja siitä yksimielisestä mietinnöstä, johon he ovat päätyneet. Toivon, että tämä työ etenee nyt ripeästi, selvitetään nämä vaihtoehdot, miten voidaan taata psykoterapiaa entistä kattavammin kaikille sitä tarvitseville.
Arvoisa puhemies! Tämä maksuttomuuskysymys on hyvin oleellinen, että tulotaso ei jatkossa vaikuttaisi, kenestä voi tulla psykoterapeutti. Tässä edellä edustaja Sofia Virta kuvasi omaa kouluttautumistaan psykoterapeutiksi, ja hän totesi, jos oikein ylös laitoin, että hän joutui tekemään kahta työtä pystyäkseen käymään näitä opintoja. Eihän tässä ole mitään järkeä, monet eivät siihen olisi pystyneet, ja sen takia toivon, että myös tämä koulutus saataisiin meidänkaltaisessa sivistysvaltiossa osaksi tätä koulutuksen kokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! Aivan loppuun: Toivon edelleen, että myös terapiatakuuasia etenisi. Se on hyvin oleellinen osa tätä mielen järkkymisen hoidon kokonaisuutta.
Kuullaan, otetaan vakavasti meidän nuorten hätähuuto silloin, kun se kuuluu, ja silloin, kun se kuuluu vaikkapa vain kuiskaten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-05T17:39:59,2022-05-05T17:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_50_120,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_121,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa psykoterapian tarve ylittää tarjonnan moninkertaisesti, kuten moni täällä on jo todennut. Esimerkiksi koronapandemian vaikutukset nuorten jaksamiseen ja mielenterveyteen ovat mittavia jo aiemmin heikenneen nuorten hyvinvoinnin päälle. Poikkeusaika, rajoitustoimet ja etäopiskelu ovat lisänneet pahoinvoivien opiskelijoiden määrää ennennäkemättömällä tavalla, tästä muun muassa KOTT 2021 ‑tutkimustulokset ovat esimerkkinä. Yksilöpsykoterapian saatavuudessa on alueellista epätasa-arvoa ja myös valtakunnallisesti suuria puutteita, pääsyynä psykoterapeuttien henkilöstön puute.
Tällä hetkellä psykoterapeuttikoulutus on kohtuuttoman kallis yksittäisen opiskelijan kustannettavaksi. Ammattiin ei tulisi valikoitua ensisijaisesti varallisuuden perusteella vaan tehtävän edellyttämien kykyjen perusteella. Psykoterapeutteja tarvitaan myös vähemmistöistä erilaisilla elämäntaustoilla ja kielitaidoilla. Suomi on tasa-arvoisen koulutuksen maa, joten kaikille pitäisi turvata mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen. Aloite ja ratkaisujen etsiminen on siis erittäin tervetullutta.
Esitimme mielenterveysongelmien hoitovelan purkamisen yhtenä keinona, että psykoterapiakoulutuksesta tehdään ensin erikoistumiskoulutusta ja sen jälkeen kokonaan maksutonta. Erikoistumiskoulutuksen roolina on vastata ennakoivasti tuleviin työelämän osaamistarpeisiin. Myös monet tahot mielenterveyspuolelta ovat ehdottaneet tätä samaa. Laskelmien mukaan kustannukset olisivat noin 6 miljoonaa euroa vuodessa, 15 000 euroa per psykoterapeutti, kun valtion koulutuskorvaukset laajennettaisiin koskemaan psykoterapeuttikoulutusta.
Valiokunnan mietinnössä on huomionarvoista se, että se suosittaa selvityksiin ja lain valmisteluun ryhtymistä niiden selvitysten perusteella. Maksuttomuus pelkästään ei kuitenkaan korjaa Suomen psykoterapiavajetta, vaan myös opiskelumääriä, aloituspaikkamääriä tulee lisätä. Myös mahdollisuutta järjestää pätevöitymiskoulutusta ulkomaisen psykoterapiakoulutuksen suorittaneille tulisi selvittää. Lisäksi meidän kannattaa ehdottomasti panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin. Esimerkiksi nuorisotyön lisääminen tai vaikka koulujen ja nuorisotyön yhteistyön lisääminen olisivat hyviä tapoja ehkäistä syrjäytymistä ja tarjota tukea jo varhaisessa vaiheessa. Psykologiliitto on pitkään vaatinut kaikkien psykologian alan erikoistumiskoulutusten muuttamista opiskelijoille maksuttomiksi, vastaavasti kuin lääkärien erikoistuminen on ja nyt on hiljattain päätetty myös sosiaalityön erikoistumiskoulutusten osalta. Tämä muutos maksullisuuteen tapahtui vuonna 2016, eli tässä on tämmöistä siksakkia ollut, mutta nyt kun nähdään palvelun tarve, niin ehdottomasti olisi tarpeen palata tähän maksuttomuuteen mahdollisimman pian. Myös näiden erikoistumiskoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen olisi tärkeää, jotta esimerkiksi jo päätettyihin koulupsykologimitoituksiin päästäisiin.
Lämmin kiitos vielä aloitteen tekijöille ja valiokunnalle tärkeän aiheen eteenpäinviemisestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-05T17:43:23,2022-05-05T17:47:08,Hyväksytty,1.1
2022_50_122,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_123,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Tack, ärade talman! Ja kiitos kansalaisaloitteen tekijöille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-05-05T17:47:09,2022-05-05T17:47:14,Hyväksytty,1.1
2022_50_124,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveys on noussut tällä eduskuntakaudella poliittiselle agendalle oikein rytinällä, ja hyvä niin, mutta se syy siellä taustalla, miksi näin on käynyt, ei ole niin hyvä. Elikkä niin kuin tässäkin keskustelussa on tullut esiin, meillä mielenterveydelliset syyt ovat suurin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Se on iso syy sairauspoissaolojen kasvussa, ja se on iso syy nuorten pahoinvoinnille. Ja itse asiassa, jos me mietimme tulevaisuutta tästä eteenpäin, niin meillä tavallaan ne mielenterveyttä rasittavat elementit kasvavat, elikkä meillä on ollut korona, joka on rasittanut kaikkien mielenterveyttä, meidän stressitasomme ovat korkeammalla tasolla, mutta erityisesti se on rasittanut nuoria. Meillä on ilmastokriisi, joka ei ole poistunut minnekään, vaan jossa me tarvitsemme vielä ratkaisuja, ja sen lisäksi meillä on Ukrainan sota, joka järkyttää meidän kaikkien mieliä ja tuo huolta suhteessa tulevaisuuteen.
Me tiedämme, että mielenterveyteen tai sen hoitamiseen meillä menee OECD:n arvioiden mukaan se 11 miljardia euroa. Näitä asioita kuulee tässä salissa nykyään hyvin ja ikään kuin tiedostetusti lausuttavan, ja se on hyvä asia, mutta toivoisin, että me pääsisimme myös yhtä tiedostettuun keskusteluun siinä, miten me edistämme mielen hyvinvointia, mitkä ovat niitä välineitä, joilla me luomme sitä hyvinvointia ja ehkäisemme niitä ongelmia, mitä meillä mielenterveyden puolella on.
Jos mennään varsinaisesti tähän aloitteeseen, niin iso kiitos kuuluu aloitteen tekijöille, koska on todellakin niin, että ei voi olla, että sivistysvaltiossa yksi tällainen hyvin tärkeää osaamisala on koulutuksessa niin kallista kuin psykoterapeuttikoulutus on. Riippuen siitä, mikä se erikoistumisala on, puhutaan 20 000 eurosta tai 60 000 eurosta, ja ymmärrämme, että nuo summat ovat niin suuria, että se on rajoittava tekijä, jotta ihmiset voivat tähän koulutukseen osallistua.
Erityiskiitos kuuluu myös valiokunnalle siitä, että se ei ole pidättäytynyt pelkästään tässä maksuttomuudessa, vaan se on arvioinut tätä asiaa vähän laajemmin ja nähnyt, että tavallaan kyse on tästä koko rakenteesta, miten se meidän koulutuksessamme toimii. Siksi on tärkeää, että on lähdetty linjauksissa siitä, että koko tämä kenttä pitää perata ja siitä pitää löytää äkkiä näitä ratkaisuja.
Hallitukselle kuuluu kiitos siitä, että meillä on laaja mielenterveysstrategia, joka on lähtenyt siitä, että kyse ei ole vain terveydenhuollosta tai kyse ei ole vain yhden sektorin — vaikkapa sen sosiaali- ja terveysministeriön — toimialasta, vaan tämä on asia, jota pitää ratkaista paljon laajemmalla kentällä. On kyse siitä, mitä tapahtuu meidän työelämässä, on kyse siitä, mitä tapahtuu meidän kouluissa, on kyse siitä, mitä tapahtuu vapaa-ajalla ja hyvin monista asioista, ja tästä näkökulmasta tätä asiaa pitää lähestyä lähestyäkin.
Mutta vielä kerran haluaisin sanoa, että meidän pitäisi näiden jälkien korjaamisesta päästä vielä painokkaammin siihen ennaltaehkäisevään työhön ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-05T17:48:07,2022-05-05T17:51:18,Hyväksytty,1.1
2022_50_125,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_126,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensin haluan kiittää aloitteen alullepanijoita ja kaikkia allekirjoittaneita. Tämä on varmasti tämän vaalikauden yksi tärkeimmistä kansalaisaloitteista, sillä se on nostanut keskusteluun psykoterapian tarpeen ja mielenterveyden suuret ongelmat, joiden seassa me nyt painimme täällä Suomessa. Jo ennen koronaa tarve oli valtava, mutta nyt tämän koronan ja nuorten yksinäisyyden vuoksi ongelmat ovat kulminoituneet ja tarve on ihan valtava.
Tässä keskustelussa kaikki halusimme tätä kansalaisaloitetta puoltaa, mutta huomasimme laajan keskustelun jälkeen, että tämä ei olekaan niin yksinkertainen, vaan tässä tarvitsee katsoa asioita monelta eri kannalta. Siitä sanon ihan tämmöisen käytännön asian, minkä itse huomasin, kun kävin katsomassa, miten tämmöiselle terapeutille sitten pääsee. Jos nyt saa lääkäriltä lähetteen siihen kuntoutuspsykoterapiaan ja hakee sitä Kelalta, niin asiakkaan tarvitsee siis itse löytää se terapeutti. Tässä on tämmöinen pullonkaula ja kohtaanto-ongelma.
Menin Kelan sivuille hakemaan nyt sitten palveluntuottajia. Tässä ovat hakutekijöinä kuntoutuspsykoterapia ja nuorten psykoterapia, kielitaito suomi ja paikkakunta Vantaa. Hakutulos 2 036 palveluntarjoajaa. Tässä on nimi, puhelinnumero, sähköposti. Nimeä klikkaamalla pääset sitten katsomaan, mitä kieltä psykoterapeutti puhuu ja minkä tyyppistä terapiaa hän tarjoaa. Terapian suuntaus on tässä musiikkiterapia, psykoanalyyttinen, psykodynaaminen, on ratkaisukeskeistä, on pariterapiaa, on perheterapiaa, on monta erilaista terapiamuotoa. Ja ajattelen sitä nuorta, jos hän on siinä kunnossa, että hän edes itse pystyy hakemaan tätä terapeuttia täältä, niin mistä hän aloittaa tämän listan läpikahlaamisen, koska hän ei tiedä eroa, mikä on ratkaisukeskeinen, mikä on psykoanalyyttinen, mitä tekee psykodynaaminen, tarvitseeko hän perheterapiaa vai mitä hän tarvitsee. Siis tämä ei niin kuin toimi, eikä tästä myöskään näy sitä, kenellä on niitä vapaita aikoja, koska olisi ensimmäinen vapaa-aika.
Tämä kohtaanto-ongelma on todella iso: vaikka siellä saattaisi joukossa olla terapeutteja, joille mahdollisesti olisi aikoja, niin onko se oikeantyylistä terapiaa, sitä ei niin kuin tiedä kukaan. Nyt toivon, kun tätä lainsäädäntöä tehdään, että myöskin tähän kiinnitetään huomiota, että tämä kohtaanto-ongelma pitää ratkaista. Pitää osata ohjata henkilö oikeantyyppiseen terapiaan. Kaikki eivät todellakaan tarvitse pitkää psykoanalyyttista terapiaa, eivätkä edes tiedä, mitä se on. Minä tiedän psykiatrisena sairaanhoitajana, mitä se on. Suurin osa ongelmista selviäisi todennäköisesti ratkaisukeskeisellä psykoterapialla — paljon lyhyempi ja toimivampi keino.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-05T17:51:19,2022-05-05T17:54:23,Hyväksytty,1.1
2022_50_127,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_128,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tämän mietinnön esittelyä.
Totean vielä valiokunnan johtopäätöksistä lyhyesti, että sivistysvaliokunta pitää siis kansalaisaloitteen tavoitteita maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta lähtökohtaisesti kannatettavina. Koulutus on tällä hetkellä kohtuuttoman kallis yksittäisen opiskelijan kustannettavaksi ottaen huomioon, että psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin.
Sivistysvaliokunta katsoo, ettei psykoterapiakoulutukseen liittyvien muutostarpeiden tarkastelua voi rajata yksinomaan koulutuksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin. Keskeisenä kysymyksenä tulee ratkaistavaksi psykoterapiakoulutuksen asema koko koulutusjärjestelmässämme. Samalla on tärkeää pohtia mielenterveyskuntoutuksen kokonaisuutta ja nykyisen järjestelmän kehittämismahdollisuuksia. Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan palveluiden riittämättömyyden ja saatavuuden osalta kyse ei ensisijaisesti ole koulutettujen psykoterapeuttien määrästä vaan mielenterveyspalvelujen resurssien vähäisyydestä ja tehottomasta kohdentamisesta sekä psykoterapian osalta myös palveluohjauksen ongelmista. Lisäksi perustason palveluissa ei ole selkeää vastuutahoa mielenterveyspalveluista eikä riittäviä resursseja niihin, jolloin myös lievemmin oireilevat ohjataan helposti erikoissairaanhoitoon, joka kuormittuu kohtuuttomasti. Edellä mainitut seikat aiheuttavat myös sen, että ihmiset ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa mielenterveyspalvelujen saatavuuden suhteen asuinpaikkansa perusteella.
Sivistysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että mielenterveyshäiriöissä olisi tärkeää suunnata voimavaroja riittävän varhaiseen tukeen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja myös lyhytkestoisempien terapia- ja muiden palvelujen tarjonnan parantamiseen. Mielenterveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi on tärkeää edistää myös monipuolisten, yksilölliset tarpeet huomioon ottavien psykososiaalisten ja psykologisten interventioiden osuutta osana mielenterveyden hoitoketjua ja vahvistaa näihinkin liittyvää koulutusta.
Psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä koskevien vaihtoehtojen punninnassa on tärkeää huolehtia siitä, että koulutuksen laadukkuus säilyy myös jatkossa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että psykoterapiakoulutuksen kehittämistarpeita arvioitaessa otetaan huomioon eri kieliryhmien tarpeet sekä koulutuksen järjestämisen että palveluiden saatavuuden osalta. Koulutusta koskevissa muutoksissa tulee varmistaa ruotsinkielisen koulutustarjonnan riittävä turvaaminen ja myös saamen kielien huomioiminen näissä palveluissa ja tietenkin koulutuksessa.
Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistämässä selvitystyön, jonka tavoitteena on tarkastella psykoterapian nykyisen koulutusrakenteen, koulutuksen ohjauksen sekä rahoituksen keskeisiä kehittämistarpeita suhteessa palveluiden sisältöön ja saatavuuteen. Tähän liittyen on tarkoitus selvittää mahdollisuudet velvoittaa yliopistot koulutuksen järjestämiseen erikoistumiskoulutuksena, mahdollisuudet rahoittaa koulutuksen järjestämistä muulla nykyisestä poikkeavalla tavalla ja pienentää koulutuksen kustannuksia opiskelijalle sekä arvioida muutosten keskeiset vaikutukset koulutuksen ja palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä niiden pääpiirteiset rahoitus-, lainsäädäntö- ja ohjaustarpeet.
Valiokunta toteaa myös, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet yhdessä vuoden 21 keväällä hankkeen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämiseksi, niin sanotun SOTEKO-hankkeen. Hankkeen tehtävänä on sosiaali- ja terveysalan tutkintorakenteen ja sitä täydentävän koulutuksen kehittäminen. Tavoitteena on arvioida, millaisia alalle tulemisen edellytyksenä olevia osaamiskokonaisuuksia työelämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa ja mikä on perustutkintojen suhde erikoisosaamista vaativiin tehtäviin ja niiden edellyttämään koulutukseen. Hanketyöryhmän tulee tehdä tarvittavat esitykset koulutukseen liittyvän lainsäädännön, rahoituksen ja ohjauksen kehittämiseksi. Tämän hankkeen tehtävänä on tehdä esitykset valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen rakenteesta sosiaali- ja terveysalalla. Tähän tehtävään sisältyy myös psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyöhön tarvittavien ammattilaisten koulutusmallien tarkastelu. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 23 helmikuussa.
Sivistysvaliokunta pitää myönteisenä, että psykoterapiakoulutukseen liittyvien muutostarpeiden tarkastelu on aloitettu jo ministeriössä, joten kansalaisaloitteessa edellytetyn lainsäädäntötyön voidaan katsoa jo käynnistyneen. Vasta selvitysten ja eri vaihtoehtojen vaikutusarviointien pohjalta on mahdollista tehdä päätökset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.
Niinpä sivistysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen 3/21 sisältyvän ehdotuksen siltä osin kuin se koskee lainsäädäntötyön käynnistämistä ja että eduskunta hyväksyisi vielä yhden lausuman. Valiokunnan lausumaehdotus kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto jatkaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä ja ryhtyy selvitysten pohjalta pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyössä toimivien henkilöiden riittävä saatavuus sekä palveluiden saatavuus molemmilla kansalliskielillä voidaan turvata.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-05T17:54:30,2022-05-05T18:00:25,Hyväksytty,1.1
2022_50_129,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Alanko-Kahiluoto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_130,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on erittäin tärkeä, ja on ollut hienoa kuulla, miten monet kansanedustajat ovat pitäneet sen tavoitetta kannatettavana. Olen ollut eduskunnassa vuodesta 2007, ja näiden 15 vuoden aikana olen tehnyt lukuisia kirjallisia kysymyksiä ja aloitteita siitä, että yliopistojen psykoterapeuttikoulutus muutettaisiin maksuttomaksi. On ollut hyvin vaikea ymmärtää sitä, miten haluttomia ministeriöt ovat olleet edistämään tätä tavoitetta. Nimittäin on aivan selvää, monet tutkimukset sen osoittavat, että Kelan kuntoutuspsykoterapia on erittäin vaikuttavaa. Suurin osa ihmisistä, jotka ovat kuntoutuspsykoterapiassa, jatkavat työssäkäyntiä tai opiskelua psykoterapian aikana. Suurin osa heistä hyötyy myöskin tästä terapiasta, ja sen voidaan osoittaa vähentävän työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrää ja niin edelleen ja niin edelleen.
Toisekseen meillä on ilmeinen pula psykoterapiakoulutuksen saaneista terapeuteista. Sen osoittaa ihan se, kun katsotaan, kuinka paljon vuosittain meillä jää työkyvyttömyyseläkkeelle nuoria ihmisiä masennuksen ja erilaisten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. On hyvin surullista, että nimenomaan nuorten kohdalla tämä käyrä on ollut nouseva, kun muun väestön kohdalla se on ollut laskeva. Ei tarvitse kummoista laskupäätä olla, kun ymmärtää, että valtiovallan kannattaisi nimenomaan panostaa kaikin tavoin terapiakoulutukseen ja mielenterveyden palveluihin ylipäätänsä.
Yhtä lailla on selvää, niin kuin täällä on tuotu esille, että tarvitsemme monenlaisia mielenterveyden palveluita. Osa väestöstä tarvitsee ehdottomasti pidempikestoista psykoterapiaa, mutta on paljon ihmisiä, jotka selviävät lyhytkestoisella terapialla tai jollakin muulla mielenterveydellisellä interventiolla jossakin kohtaa elämää. Eli tarvitaan monenlaista palettia, koska me ihmiset myös olemme yksilöitä.
Jos ajatellaan suomalaista koulutusjärjestelmää, niin kyllä se, että nimenomaan tämä psykoterapeuttikoulutus on hirvittävän kallis niille, jotka ovat jo hankkineet pohjakoulutuksen, yliopistollisen pohjakoulutuksen, joka oikeuttaa hakemaan psykoterapeuttikoulutuksen, että se on niin kallis, on aivan käsittämätön epäkohta meidän koulutusjärjestelmässämme. Toivoisin, että näiden viisaiden puheenvuorojen jälkeen, joita tänään olemme kuulleet, tämä epäkohta vihdoin viimein korjattaisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-05-05T18:00:25,2022-05-05T18:03:32,Hyväksytty,1.1
2022_50_131,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_132,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hieman tuosta edellisestä liittyen tähän psykoterapian tarpeeseen.
Me huomasimme useita kehityskohtia tosiaan tässä keskustelussa, ja tekisi itse asiassa mieli olla mukana siellä STM:ssä nytten miettimässä, millä tavalla tätä uudistettaisiin, koska vaihtoehtoja on paljon ja ratkaisuja, hyviä ja huonoja, varmasti on useita. Se, mitä itse kaipaan, on se, että kun meillä ei julkisella puolella ole näitä psykoterapeutteja, vaan he ovat kaikki yksityisiä, niin ihanne olisi se, että meillä olisi terveyskeskuksessa psykoterapeutti, jolle voisi lääkäri antaa suoraan lähetteen. Se olisi nopeaa toimintaa. Nythän sitä joutuu odottamaan kuukausikaupalla ja vuosikaupallakin joskus, riippuen vähän siitä, missä päin Suomea asuu.
Tässä on todella paljon tekemistä, ja tämä aloite oli siinä mielessä erittäin hyvä, että tämä käynnisti tämän keskustelun aiheesta. Ymmärrän, että aloitteen allekirjoittajat ja alullepanijat varmasti odottivat, että tässä tapahtuisi jotakin nopealla aikataululla, mutta politiikassa hyvin harvoin mitään tapahtuu kovin nopeasti. Asian käsittely kestää, sen valmistelu ministeriössä kestää. Sen jälkeen, kun ministeri on tullut johonkin päätökseen tai ehdotukseen, se lähtee lausuntokierrokselle, jonka jälkeen se palaa mahdollisesti tietyin korjauksin ministeriöön, josta sitten valtioneuvosto mahdollisesti esittää sitä eduskunnalle ja se lähtee sitä kautta käsittelyyn. Nämä ovat pitkiä prosesseja, ja valitettavasti tämä lainsäädäntötie etenee tällä tavalla.
Nykyäänhän psykoterapeutin lisäksi nuoret suosivat tämmöistä verkkopohjaista keskustelua ja meillä on vapaaehtoistoimijoita verkossa, mutta nämäkin palvelut ovat kasaantuneet ja siellä on hirveät jonot. Ei sinne pääse. Keskustelin tämän Sekasin-chatin toiminnanjohtajan kanssa tässä yksi päivä, ja hän sanoi, että noin viidesosa nuorista, jotka jonottavat heille, oikeasti pääsee keskustelemaan siellä sitten tämän terapeutin kanssa. Että onhan se aika hirveää, että neljä viidesosaa heistä, jotka haluaisivat keskustella siellä verkossa jonkun aikuisen kanssa, ei pääse sinne. Että kyllä tämä ongelma on iso ja meillä on tässä valtava työsarka.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-05T18:03:32,2022-05-05T18:05:50,Hyväksytty,1.1
2022_50_133,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Näin. — Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_134,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 3/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä käyttää puheenvuoron mielenterveyspalvelujen puolesta. Täällä on käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja ja on myös tuotu esille psykoterapeuttikoulutuksen problematiikkaa. Mutta minä haluan nyt puhua erityisesti mielenterveyspalveluista.
Meillä on todella, voi sanoa, hyvin vakava tilanne mielenterveyspalvelujen saatavuuden näkökulmasta, kun samanaikaisesti meidän mielenterveyspalvelujen tarve kasvaa valtavasti ja jonot niihin kasvavat. Mielenterveyden ongelmat eivät jonoissa parane, eivät kerta kaikkiaan. Ne pahentuvat. Ja jos katsoo jo meidän tämänhetkisiä tilanteita, meillä mielenterveysongelmat ovat jo meidän kansansairaus.Ne ovat olleet kaikkein suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava ryhmä jo jonkin aikaa. Jossain vaiheessa se oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mutta nyt se on mielenterveysongelmat. Se on mennyt jo monta vuotta sitten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien edelle työkyvyttömyyseläkkeiden syyryhmänä.
Nyt näyttää siltä, että meidän nuorilla on paljon ongelmia. On arvioitu, että nuorista noin 20 prosentilla on mielenterveysongelmia. Tämä tilannehan on pahentunut koronan aikana. Siitä tulee tuolla valiokunnassakin meille paljon tietoa, että nuorten yksinäisyys, yhteisöllisyyden puute ja yksinäinen opiskelu ovat lisänneet mielenterveysongelmia. Me ollaan saatu kuulla palvelujen puutteista myös heidän näkökulmastaan.
Tuossa meidän mietinnössämme kävimme läpi tätä problematiikkaa myös talouden näkökulmasta. Mielenterveysongelmat eivät aiheuta kärsimystä ainoastaan yksilölle itselleen vaan myöskin hänen lähipiirilleen. Sen lisäksi tämä on kallista. Nimittäin mielenterveysongelmien arvioidaan maksavan Suomessa OECD:n tutkimuksen mukaan noin 11 miljardia vuodessa. Se on, kuulkaa, iso raha.
Tässä pitäisi nimenomaan satsata ennaltaehkäisyyn mutta samanaikaisesti korjata vaurioita. Ja siitä syystä on todella tärkeää, aivan niin kuin täällä on tuotu esille tämän illan puheenvuoroissa, että nämä mielenterveyspalvelut ovat nousseet poliittiselle agendalle tämän hallituskauden aikana. Eihän tämä uutta asiaa ole, mutta ne ovat nyt nousseet poliittiselle agendalle. Mutta sitä todellakaan en ymmärrä, miksi niille ei tehdä mitään. Tämä on yksi tapa, mitä nyt tässä kansalaisaloitteessa käsitellään, että me saataisiin psykoterapeuttikoulutusta lisättyä. Mutta se ei ratkaise tätä yksin. Senkin me totesimme tuolla valiokunnassa, ja se on täälläkin kerrottu, että tässä tarvitaan monia tekoja. Ennen kaikkea me tarvitsemme niitä palveluja matalalla kynnyksellä. Onneksi ihmiset uskaltavat hakea nykyään palveluja, mutta me tarvitaan sitä, että niitä palveluja sitten olisi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-05T18:05:51,2022-05-05T18:08:49,Hyväksytty,1.1
2022_50_135,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 3/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Mennään keskusteluun. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_136,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalirahoituslakia valmisteltaessa on haettu tasapainoa riittävän säätelyn sekä säätelyn aiheuttamien kustannusten erilaisten haittojen välillä. Perusajatuksena on luottaa äänestäjien kykyyn arvioida ehdokkaita oikein, kunhan äänestäjät saavat riittävästi tietoa ehdokkaiden sidonnaisuuksista. Vaalirahoituksen ei ole myöskään haluttu vievän liikaa huomiota vaalien asiakysymyksiltä, vaikeuttavan ehdokkaiden saamista mukaan vaaleihin tai vaikeuttavan tarpeettomasti varainhankintaa.
Lailla on pyritty ilmoitusjärjestelmään, joka on riittävän kattava ja selkeä sekä noudatettavissa ilman kohtuutonta vaivaa ehdokkaalle. Lain mukaan ehdokas, jonka vaalirahoitus kuntavaaleissa jää alle 800 euron, ei ole velvollinen antamaan vaalirahoituksestaan eriteltyjä kampanjakuluja ja kampanjarahoitusta koskevia tietoja. Hänen tulee kuitenkin antaa kirjallinen vakuutus siitä, että hänen vaalirahoituksensa ei ole ylittänyt 800 euron rajaa.
Viime vaaleissa kirjallisen vakuutuksen antoi 13 380 ilmoitusvelvollista, ja lisäksi vaalirahoitusilmoitusten perusteella kulut jäivät alle 800 euron 1 522 ehdokkaalla. Ennakkoilmoituksen toimitti 7 739 ehdokasta eli 22 prosenttia kaikista ehdokkaista. Määräaikaan mennessä ilmoituksen jätti tarkastusvirastolle 15 034 ilmoitusvelvollista. Näin toimi 86 prosenttia ilmoitusvelvollisista, joita oli yhteensä reilu 17 000.
Vaalirahoitusilmoitusten perusteella kuntavaaleihin käytettiin 7,9 miljoonaa euroa, kun vastaavasti vuoden 2017 vaaleissa summa oli 6,7 miljoonaa euroa. Vaalikampanjat rahoitettiin ilmoitusten perusteella pääosin ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä omilla varoilla. Ilmoitusten mukaan ulkopuolisen tuen osuus oli 2,8 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2017 vaaleissa oli 2,2 miljoonaa euroa.
Tarkastusvaliokunta on aiempien vuosien mietinnöissään nostanut useita kertoja esiin vaalirahoitusta ja sen valvontaa koskevia kehittämistarpeita. Parlamentaarinen työryhmä on hallitusohjelman mukaisesti selvittänyt muun muassa puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Työryhmän on tullut ottaa huomioon myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä 1/2018 olevat ehdotukset, jotka koskevat ehdokasmaksujen asemaa vaali- ja puoluerahoituksessa ja kampanjakattoa. Tarkastusvaliokunta on aiemmin lausunut kahteen otteeseen vaalikampanjan kulujen kasvusta, vuonna 2016 ja 2018. Valiokunta on todennut, että valiokunnan mielestä huoleen vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista esimerkiksi ehdokkaaksi ryhtymiselle on syytä suhtautua vakavasti. Valiokunta pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä. Edelleen valiokunta on todennut, että valiokunta pitää edelleen selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä — siis kahdessa peräkkäisessä tällaisessa mietinnössä, 2016 ja 2018, on näin lausuttu. Valiokunta ehdottaa, että hallitus tekee selvityksen asiasta.
Parlamentaarinen työryhmä toteaa nyt loppuraportissaan, ettei kampanjakattoa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelulle ole edellytyksiä, koska usea puolue on työn aikana vastustanut sitä. Valiokunta toteaa aiempiin kannanottoihinsa viitaten, että kampanjakulut ovat edelleen kasvaneet verrattuna aiempiin kuntavaaleihin, ja pitää tärkeänä löytää toimivia keinoja kampanjakulujen kasvun hillitsemiseksi, jottei varainhankinta muodostuisi esteeksi ehdokkaaksi ryhtymiselle. Parlamentaarinen työryhmä esittää muun muassa, että vaalikampanjalle 1 500 euroa ja sitä suurempia lainoja antaneiden nimet tulisi julkistaa. Lainsäädännön päivittäminen työryhmän esittämällä tavalla poistaa räikeimmän mahdollisuuden kiertää lakia sekä tuo lainat poliittisen toiminnan rahoitusmuotona paremmin samalle linjalle muiden vaalirahoitusta koskevien euromääräisten rajoitusten kanssa. Tarkastusviraston mukaan muutos lisää ennen kaikkea vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä eikä sillä ole vaikutuksia valvonnan resursseihin.
Työryhmä pitää tarpeellisena selvittää myös tarkastusviraston oikeutta saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneilta sekä palveluita ja tuotteita toimittaneilta. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan vertailutietojen saantioikeuden puuttuminen on heikentänyt valvonnan uskottavuutta.
Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan parlamentaarisen vaalityöryhmän linjausten mukaisesti hallituksen esitystä vaali- ja puoluerahoituslakiin tehtävistä muutoksista, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevalla syysistuntokaudella. Tarkastusvaliokunta pitää lähtökohtaisesti työryhmän ehdotuksia hyvinä ja tarpeellisina sekä katsoo niiden lisäävän vaalirahoituksen avoimuutta ja valvonnan uskottavuutta. Valiokunta tulee kertomaan tarkemmat käsityksensä puolue- ja vaalirahoitukseen ehdotettavista muutoksista, kun hallituksen esitys on valmistunut, annettu eduskunnalle ja valiokunta antaa siitä lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-05-05T18:09:21,2022-05-05T18:15:30,Hyväksytty,1.1
2022_50_137,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_138,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä on käsitelty siis Valtiontalouden tarkastusviraston kertomusta vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa. Kaikki vuoden 2021 kuntavaalien ilmoitusvelvolliset ovat jättäneet lain tarkoittaman vaalirahailmoituksen. Vaalirahailmoituksen oikeellisuudesta vastaa vaalirahoituslain perusteella aina ilmoitusvelvollinen. Valtiontalouden tarkastusvirasto on velvoittanut yhteensä 26 ilmoitusvelvollista tekemään vaalirahailmoituksensa sakon uhalla. Tarkastusvirastolle tehtiin vuoden 21 kuntavaalien vaalirahoitusilmoituksiin yksi nimetön kantelu. Ilmoitusten käsittelyn, selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen Valtiontalouden tarkastusviraston tietoon ei ole tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta.
Kuten puheenjohtaja tuossa edellä puheenvuorossaan toi esille, vuoden 21 kuntavaaleissa rahoitus oli ilmoitusten mukaan yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2017 kuntavaaleissa oli 6,7 miljoonaa euroa. Vaalirahailmoitusten mukaan ilmoitusvelvolliset saivat ulkopuolista tukea vaalikampanjoihinsa vuoden 21 kuntavaaleissa 2,8 miljoonaa euroa, kun vuoden 2017 kuntavaaleissa se oli 2,2 miljoonaa euroa. Vaalikampanjat rahoitettiin ilmoitusten perusteella pääosin edelleen ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä omilla varoilla.
Varsinaisen kertomuksen käsittelyn lisäksi tarkastusvaliokunta keskittyy mietinnössään käymään läpi puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita ja sen selvittäneen parlamentaarisen työryhmän raporttia. Työryhmän työ päättyi viime vuoden lopussa ja raportti valmistui helmikuun lopussa. Parlamentaarinen työryhmä on hallitusohjelman mukaisesti selvittänyt muun muassa puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Työryhmä esittää useita muutoksia puolue- ja vaalirahoituksen valvontaa koskevaan lainsäädäntöön.
Tarkastusvaliokunta on aiemminkin lausunut kahteen otteeseen vaalikampanjan kulujen kasvusta vuosina 2016 ja 2018. Muun muassa 2016 valiokunta kirjoitti mietintöönsä: ”Valiokunnan mielestä huoleen vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista muun muassa ehdokkaaksi ryhtymiselle on syytä suhtautua vakavasti. Valiokunta pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä.” Edelleen valiokunta totesi vuonna 2018: ”Valiokunta pitää edelleen selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä. Valiokunta ehdottaa, että hallitus tekee selvityksen asiasta.”
Kuten edellä mainitsin, niin parlamentaarinen työryhmä selvitti puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita, ja työryhmä toteaa loppuraportissaan, ettei kampanjakattoa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelulle ole edellytyksiä, koska usea puolue on työn aikana vastustanut sitä. Valiokunta toteaa aiempiin kannanottoihinsa viitaten, että kampanjakulut ovat edelleen kasvaneet verrattuna aiempiin kuntavaaleihin, ja pitää tärkeänä löytää toimivia keinoja kampanjakulujen kasvun hillitsemiseksi, jottei varainhankinta muodostuisi esteeksi ehdokkaaksi ryhtymiselle.
Puhemies! Työryhmä esittää kuitenkin useita muutoksia lainsäädäntöön. Ensinnäkin vaalikampanjalle 1 500 euroa ja kuntavaaleissa 800 euroa ja sitä suurempia lainoja antaneiden nimet tulisi julkaista. Tarkastusviraston mukaan tämä on yksi merkittävimmistä työryhmän linjauksista. Nykyisen lainsäädännön mukaan vaalikampanjoille lainaa antanutta tahoa ei tarvitse julkistaa, vaikka laina olisi huomattavakin, eikä tähän kohdistu määrällisiä rajoituksia. Se on käytännössä mahdollistanut vaalirahoituslain kiertämisen ja merkittävien tukijoiden piilottamisen julkisuudelta. Lainsäädännön päivittäminen työryhmän esittämällä tavalla poistaa räikeimmän mahdollisuuden kiertää lakia.
Toiseksi työryhmä pitää tarpeellisena selvittää tarkastusviraston oikeutta saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneelta sekä palveluita ja tuotteita toimittaneelta. Jatkovalmistelussa on huomioitava, että tarkastusviraston oikeuden tulee kohdistua vertailutietoihin, yksittäistapauksissa olla tarkkarajainen ja pyyntöä tulee olla mahdollista tehostaa asettamalla uhkasakko. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan vertailutietojen saantioikeuden puuttuminen on heikentänyt valvonnan uskottavuutta. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että tarkastusvirastolla ei ole oikeuksia saada lisätietoja kampanjaan tukea antaneilta tai kampanjalle palveluita tai tuotteita toimittaneilta tahoilta. Näin tarkastusvirasto on valvonnassaan ehdokkaan ilmoittamien tietojen varassa. Tarkastusvirastolla ei myöskään ole oikeutta pyytää lisätietoja tilanteesta, jossa on syytä epäillä vaali- tai puoluerahoitustietojen oikeellisuutta. Tämä on viraston mukaan merkittävä este valvonnan tehokkaalle toteuttamiselle, ja yksittäisillä mediayhtiöillä voi olla tietoa ehdokkaan vaalikampanjan suuruudesta paremmin kuin valvovalla viranomaisella.
Tarkastusvirasto nostaa raportissaan esiin myös, että virheellisestä ilmoituksesta ei vaalirahoituslaissa ole asetettu sanktiota. Viraston valvontatehtävä painottuu ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen valvontaan. Lain muiden säännösten valvonta ei kuulu tarkastusviraston tehtäviin. Esimerkiksi lain 4 §:ssä tarkoitetut ehdokkaan vaalirahoituksen rajoitukset eivät kuulu tarkastusviraston valvontakokonaisuuteen, vaan niin sanotun poliittisen vastuun piiriin. Virasto toteaakin: ”Tarkastusviraston vastaanottamien vaalirahoitusilmoitusten perusteella voidaan todeta, että tukea on vuoden 2021 kuntavaaleissa vastaanotettu yhdeltä ja samalta tukijalta yli lain salliman eurorajan, joka on 3 000 euroa kuntavaaleissa”, mutta ”Valtiontalouden tarkastusviraston valvontatehtävän piiriin eivät kuulu vaalirahoituslain 4 §:n säännökset, joissa säädetään ehdokkaan vaalirahoituksen rajoituksista.”
Arvoisa puhemies! Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan parlamentaarisen vaalityöryhmän linjausten mukaisesti hallituksen esitystä vaali- ja puoluerahoituslakiin tehtävistä muutoksista, mutta tämänkin jälkeen vaalirahoitukseen jää edelleen kehitettävää, ja siksi työtä on jatkettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-05T18:15:38,2022-05-05T18:22:20,Hyväksytty,1.1
2022_50_139,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_140,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2021 kuntavaaleissa>>>Kertomus  K 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenjohtajallemme ja varapuheenjohtajalle hyvistä puheenvuoroista. Joitakin ajatuksia:
Ensinnäkin — en lähde kertaamaan näitä kaikkia — olen täsmälleen samaa mieltä siitä, että tämän lainsäädännön uudistamistarve vaalilainoihin liittyvän aukon kohdalta on paikallaan. Tällaista vaalirahoituslain kiertämismahdollisuutta ei ole tarpeen ylläpitää, ja sitä on käytetty hyväksi jossain määrin. Samoin olen samaa mieltä siitä, että näiden vertailutietojen saaminen on aiheellista, koska muuten tiedot voivat jäädä piiloon.
Mietinnössä puhuttiin myös tästä kampanjakattoasiasta. Mietinnössä todetaan, että työryhmä toteaa loppuraportissaan, ettei kampanjakattoa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelulle ole edellytyksiä, koska usea puolue on vastustanut kampanjakaton käyttöönottoa. Myös itse kuulun siihen ryhmään, joka suhtautuu kriittisesti kampanjakattoon, ja nostan tässä siitä joitakin näkökulmia.
Ensinnäkin totean, että demokratiassa kaikilla pitäisi taustasta ja resursseista riippumatta olla mahdollisuus osallistua vaaleihin. Toisaalta sitten on huomioitava, että esimerkiksi meillä istuvilla kansanedustajilla on suurempi mahdollisuus päästä esimerkiksi tiedotusvälineissä näkyville vaalikauden aikana sekä myös ennen vaaleja. Kampanjakaton asettaminen olisi istuvien kansanedustajien kannalta hyvä muutos. Käytännössä haastajilla ei olisi mahdollisuutta käyttää maksettua mainontaa kilpailuetua tasaamassa. Kampanjakatto betonoisi istuvien kansanedustajien asemaa.
Sitten näihin euromääräisiin rajoihin: Ne lisäisivät entisestään houkutusta hankkia näkyvyyttä muilla käytettävissä olevilla tavoilla. Näen selvänä vaarana sen, että populistiset ulostulot ja alatyylinen kampanjointi lisääntyisivät, koska sillä tavalla on mahdollista saada veloituksetonta näkyvyyttä.
Sitten mennään median isoon rooliin: Iso maakunnallinen sanomalehti voi ratkaisevalla tavalla vaikuttaa siihen, kuka tulee valituksi ja kuka ei tule valituksi. Tämä julkisuus ei maksa ehdokkaille mitään. Sama koskee tietysti esimerkiksi ajankohtaisia viihdeohjelmia televisiossa tai muissa medioissa. Osa istuvista kansanedustajista on vakiovieraita television ajankohtaisohjelmissa. Haastajat pääsevät mukaan harvemmin. Jos taloudellisia edellytyksiä on, niin haastajilla on ainakin teoriassa mahdollisuus tasoittaa tätä epäsuhtaa isolla budjetilla, mikäli pystyvät keräämään ison budjetin. Kampanjakatto lisäisi tiedotusvälineiden suhteellista valtaa vaaleissa. Kampanjoiden budjetti on vain yksi kilpailutekijä. Jos sitä rajoitetaan, niin paine myös muiden kilpailutekijöiden rajaamiseen kasvaa. Tasapuolisuuden nimissä tulisi myös medianäkyvyyttä säädellä. Tiedotusvälineiden vapauteen ja muuhun sananvapauteen ei pidä kuitenkaan lähteä koskemaan. Ne ovat aivan perustavaa laatua olevia arvoja länsimaisessa demokratiassa.
Kampanjakatto toisi ongelmia myös mittaamiseen. Miten arvotettaisiin erilaisten viiteryhmien, organisaatioiden, lobbareiden ja vastaavien tarjoama veloitukseton näkyvyys somekanavissa tai muissa viestimissä, lehdissä, verkkosivuilla ja niin edelleen? Tällaista tukea tarjoavat ehdokkaille esimerkiksi ammattiyhdistykset, elinkeinoelämän organisaatiot ja yritykset eri puolueiden jäsenille näkökulmasta riippuen.
Ja vielä lopuksi: Vaalipiirit ovat hyvin erilaisia kooltaan, kulttuuriltaan ja historialtaan, ja samoin vaaleissa aiheutuvat kulut ovat erilaisia eri vaalipiireissä. Esimerkiksi liikkumiseen Lapissa on käytettävä huomattavasti enemmän sekä aikaa että rahaa kuin esimerkiksi täällä Helsingissä tai muissa vaalipiireissä.
Sitten nykyisen lainsäädännön piirteistä: Laki vaalirahoituksesta edellyttää, että ilmoituksissa tulisi olla aina maksajan nimi näkyvissä. Nyt jos katsotaan edellisten vaalien ilmoituksia, niin kuinka monessa niistä maksaja näkyi? Monesta se puuttui, ja aika useassa maksajaksi oli ilmoitettu ”Kaikkea hyvää kaikille ry”. Tällaisen tiedon informaatioarvo on käytännössä ainakin minulle lähellä nollaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-05T18:22:24,2022-05-05T18:28:35,Hyväksytty,1.1
2022_50_141,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2021 >>>Kertomus  K 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 4/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 4/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Kuten äsken, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_142,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2021 >>>Kertomus  K 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puoluelakiin sisältyy puolueita ja puolueyhdistyksiä koskevia velvoittavia säännöksiä rahoituksen avoimuudesta. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja luottamusta poliittiseen toimintaan, parantaa äänestysaktiivisuutta ja ehkäistä korruptiota sekä epäasiallisiin sidonnaisuuksiin perustuvaa vaikuttamista puolueiden toimintaan. Tarkastusvirasto antaa vuosittain kertomuksen eduskunnalle toimistaan puoluerahoituksen valvonnassa.
Tarkastusviraston valvottavia ovat puolueet, avustuspäätöksessä mainitut yhteisöt ja puolueiden lähiyhteisöt. Valvottavia on noin 150. Muut puolueyhdistykset, joita on noin 6 000, eivät ole tarkastusviraston valvottavia. Virasto valvoo myös puoluelain tarkoittamaa valtionavustusta. Yhdeksällä eduskunnassa edustettuna olleella puolueella on ollut oikeus valtionavustukseen vuonna 2021. Virasto valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea, vaalikampanjan kulujen ja rahoituksen ilmoittamista sekä puoluetukea. Ilmoitusvelvollisuus koskee vähintään 1 500 euron arvoisia tukia ja tietoa niiden antajista. Lähtökohtaisesti kaikki rahana, tavarana, palveluna tai muulla tavalla saadut suoritukset luetaan tueksi. Vain laissa nimenomaisesti mainitut suoritukset eivät ole tukea.
Kertomus perustuu vuotta 2020 koskeviin tilinpäätöstietoihin sekä vaalikampanjoiden kuluja ja rahoitusta koskeviin tietoihin. Ilmoitusrekisteriin on vuosina 2011—2021 ilmoitettu tukisuorituksia 37,5 miljoonaa euroa. Vuotta 2020 koskevia tukisuorituksia ilmoitettiin 3,6 miljoonaa euroa. Huomattava osa vuonna 2021 tehdyistä ilmoitusten täydennyksistä, yhteensä 0,7 miljoonaa euroa, koskien aiempia vuosia, oli seurausta viraston tarkastuksista. Tarkastusvirasto tarkasti 52 valtionavustusta saavaa eduskuntapuolueiden piirijärjestöä.
Tarkastusviraston mukaan puoluerahoitusta koskevat ajantasaiset ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osin oikein ja antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Tarkastuksissa tuli esille myös useita tapauksia, joissa tuen saaja ei ollut tehnyt ajantasaisia ilmoituksia kaikesta saamastaan tuesta, ja yksi tapaus puoluelain rajoitusten vastaisista tukisuorituksista.
Vuonna 2020 puoluelain 9 §:n mukaisen valtionavustuksen suuruus oli 35,5 miljoonaa euroa, ja siinä on lisäystä edelliseen vuoteen 6,1 miljoonaa euroa. Virasto kiinnittää aiempien vuosien tavoin huomiota valtionavustusten avustusehtojen tulkinnanvaraisuuteen ja sopimusmenettelyjen puutteellisuuteen.
Tarkastusvaliokunta on nostanut esiin aiemmissa mietinnöissään puoluerahoitusta ja sen valvontaa koskevia useita kehittämistarpeita. Parlamentaarinen työryhmä on hallitusohjelman mukaisesti selvittänyt muun muassa puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita. Työryhmän on tullut ottaa huomioon myös eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä 1/2018 olevat ehdotukset, jotka koskevat ehdokasmaksujen asemaa vaali- ja puoluerahoituksessa ja kampanjakattoa. Työryhmä esittää esimerkiksi, että puoluelain luetteloa asioista, joita ei pidetä tukena, täsmennettäisiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan esittämällä tavalla niin, ettei ehdokas-, luottamushenkilö- ja kansanedustajamaksuja pidettäisi puolueelle annettuna tukena. Tarkastusvaliokunta pitää tärkeänä, että viranomaisvalvontaa koskevat säädökset ovat selkeitä sekä mahdollisimman yksiselitteisiä, ja katsoo, että ehdotetut muutokset toisivat parannuksen nykytilanteeseen.
Työryhmä pitää tarpeellisena selvittää tarkastusviraston oikeutta saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneilta sekä palveluita ja tuotteita toimittaneilta. Tarkastusviraston mukaan vertailutietojen saantioikeudet lisäisivät valvonnan uskottavuutta ja antaisivat valvovalle viranomaiselle mahdollisuudet riittävien lisätietojen hankkimiseen sellaisissa tapauksissa, joissa on syytä epäillä vaali- tai puoluerahoitusten oikeellisuutta.
Tarkastusvirasto on todennut toistuvasti valvontaraporteissaan, että yksi merkittävimmistä rajoituksista puoluerahoituksen valvonnalle on, että valvonta ei koske puolueiden paikallisyhdistyksiä. Tarkastusvirasto suhtautuu sinänsä positiivisesti valvonnan ulottamiseen paikallisyhdistyksiin. Valvontatehtävän laajentaminen vaatisi kuitenkin 465 000 euron lisämäärärahan tarkastusvirastolle.
Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan parlamentaarisen vaalityöryhmän linjausten mukaisesti hallituksen esitystä vaali- ja puoluerahoituslakiin tehtävistä muutoksista, ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevalla syysistuntokaudella.
Tarkastusvaliokunta pitää lähtökohtaisesti työryhmän ehdotuksia hyvinä ja tarpeellisina sekä katsoo niiden lisäävän puoluerahoituksen avoimuutta ja valvonnan uskottavuutta. Valiokunta tulee kertomaan tarkemmat käsityksensä puolue- ja vaalirahoitukseen ehdotettavista muutoksista, kun hallituksen esitys on valmistunut ja annettu eduskunnalle ja valiokunta antaa siitä lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle.
Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+6.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-05-05T18:29:06,2022-05-05T18:35:31,Hyväksytty,1.1
2022_50_143,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2021 >>>Kertomus  K 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 4/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_50_144,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle puoluerahoituksen valvonnasta 2021 >>>Kertomus  K 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo puoluelain tarkoittamaa tukea ja valtionavustuksen käyttöä sekä ilmoitettavien asiakirjojen laatimista ja toimittamista koskevien säännösten noudattamista sekä antaa puoluelain mukaisesti kertomuksen toiminnastaan puoluerahoituksen valvonnassa, ja tarkastusvaliokunta antaa tästä raportista mietinnön.
Tarkastusten perusteella voidaan todeta, että puoluerahoitusta koskevat ajantasaiset ilmoitukset ovat täydennysten jälkeen olennaisilta osin oikein ja antavat tarkastettujen yhteisöjen saamasta tuesta olennaisilta osin oikeat tiedot. Raportin läpikäymisen lisäksi tarkastusvaliokunta keskittyy tässäkin mietinnössä käymään läpi puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita selvittäneen parlamentaarisen työryhmän raporttia, joka siis valmistui helmikuun lopulla.
En tässä puheenvuorossa nyt toista edellisessä asiakohdassa esille tuomiani työryhmän esityksiä, mutta pari asiaa, joita en edellisessä puheenvuorossani maininnut: Työryhmä esittää esimerkiksi, että puoluelain luetteloa asioista, joita ei pidetä tukena, täsmennettäisiin tarkastusvaliokunnan esittämällä tavalla niin, ettei ehdokas-, luottamushenkilö- ja kansanedustajamaksuja pidettäisi puolueille annettuna tukena. Työryhmän mukaan tähän listaan lisättäisiin myös EU-instituutioiden ja muiden vastaavien kansainvälisten järjestöjen talousarvioon perustuvat tavanomaiset suoritukset, kuten matkakulujen korvaukset.
Puhemies! Tarkastusvirasto on todennut toistuvasti valvontaraporteissaan, että yksi merkittävimmistä rajoituksista puoluerahoituksen valvonnalle on, että valvonta ei koske puolueiden paikallisyhdistyksiä. Jos tätä valvontatehtävää laajennettaisiin, niin se edellyttäisi tarkastusviraston mukaan 465 000 euron lisämäärärahaa, josta henkilöstömenojen osuus olisi 405 000 euroa, eli kuusi henkilötyövuotta, ja tietojärjestelmämuutostöiden osuus 60 000 euroa. Tämä paikallisjärjestöjen vaalirahoituksen avoimuuden lisäämistä koskeva selvitystyö ei sisältänyt parlamentaarisen vaalityöryhmän toimeksiantoa, mutta kysymys on nostettu esiin valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2021—2023, ja toivottavasti asia etenee nyt sitä kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-05T18:35:31,2022-05-05T18:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_50_145,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä‑ ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Filatov.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_146,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaltuutettu on jälleen kerran kertomuksessaan nostanut esiin tärkeitä ja ajankohtaisia asioita, muun muassa sen, miten korona on vaikuttanut tasa-arvoon, miten esimerkiksi moniperusteinen syrjintä, mimmoista problematiikkaa siihen liittyy vaikkapa tasa-arvovaltuutetun ja sitten meidän syrjintää ehkäisevän yhdenvertaisuusvaltuutetun välillä. Varmasti on syytä pohtia, miten nämä risteämiskohdat jatkossa toimivat. Siellä on lainsäädännön muutostarpeitakin, kuin myös sitten sellaista, että toisella valtuutetulla on joissakin tilanteissa vahvemmat välineet kuin toisella valtuutetulla. Mielestäni me emme voi erottaa syrjintäperusteita ja niihin liittyviä välineitä sen mukaan, kenen valtuutetun toimialaan ne liittyvät, vaan syrjinnän pitäisi aina olla yhtä vahvasti resursoitua niin sen ehkäisyn, mutta myös uhrin suojan suhteen sekä sitten sen suhteen, miten nämä valtuutettujen toimistot pystyvät asioihin puuttumaan.
Valtuutettu on nostanut esiin myös ne uudet haasteet, jotka oikeastaan tulevat tämmöisestä kansainvälisestä, voi sanoa, konservatiivisesta ajattelusta, jossa naisten asemaa on uudelleen ikään kuin kyseenalaistettu tasavertaisena toimijana. Siinä mielessä on tärkeää, että me huomaamme sen, sillä ne ilmiöt, mitkä joissakin maissa meidän ulkopuolellamme nousevat esiin, usein tulevat hieman viiveellä myös suomalaiseen keskusteluun ja suomalaisen yhteiskunnan todellisuuteen. Siksi näitä asioita on syytä tarkkaan pohtia ja pyrkiä ennaltaehkäisemään sitä, että meille ei kävisi samalla tavalla emmekä joutuisi samaan keskusteluun, mitä vaikka tällä hetkellä käydään jossakin Puolassa tai Unkarissa tai vaikkapa Turkissa. Kaikissa maissa on tasa-arvossa parantamista, mutta silloin, kun mennään taaksepäin, ollaan vielä huonommilla poluilla.
Valtuutettu on nostanut myös esiin translain uudistamisen tarpeen, ja sen me tunnistamme täällä hyvin, ja syrjinnän suojan vahvistamisen. Ne ovat asioita, joita varmasti käsitellään vielä lainsäädännönkin kautta.
Mutta oikeastaan sukupuolistunut väkivalta ja häirintä ja vihapuhe sekä se, että tasa-arvoinen koulu edistää lasten hyvinvointia, ovat ne syyt, miksi halusin tämän puheenvuoron pitää, koska me tuossa varhemmin puhuttiin siitä, millä me ehkäisemme mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä ja millä me turvaamme ne palvelut. Jos katsotaan asioita, joita valtuutettu on nostanut tässä kertomuksessaan esiin, niin tyttöjen ja nuorten naisten kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt merkittävästi, ja puolet yläkouluikäisistä ja toisella asteella opiskelevista tytöistä on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeisen vuoden aikana. Seksuaaliväkivaltaa — siis ei häirintää tai ehdottelua, vaan huomattavasti vielä vahvempaa, elikkä seksuaalista väkivaltaa — on kokenut ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistä lähes 20 prosenttia. Minun mielestäni tämän tiedon pitäisi hälyttää, ja meidän pitäisi pystyä puuttumaan näihin tilanteisiin vahvemmin, koska uskallan väittää, että ne ovat myös taustalla osassa tyttöjen ja nuorten pahoinvointia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+7.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-05T18:38:47,2022-05-05T18:41:57,Tarkistettu,1.1
2022_50_147,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp,"Ja nyt edustaja Reijonen. — Edustaja Reijonen, kuten muutkin edustajat ovat poissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_148,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia, mutta tämä käydään loppuun tässä vaiheessa. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_50_149,50/2022,2022-05-05,16.00,18.50,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskallanpa veikata, että tuota puolta tuntia emme tähän tarvitse tällä kertaa. Mutta esittelen siis Sitran hallintoneuvoston kertomuksen eduskunnalle tästä roolista, koska olen hallintoneuvoston puheenjohtaja.
Sitra kutsuu itseänsä tällaiseksi think-and-do tankiksi elikkä ajatus- ja tekemispajaksi, ja mielestäni se kuvaa varsin hyvin sitä, mitä Sitra on. Siellä pohditaan asioita, nostetaan esiin uusia kysymyksiä, mutta myös erilaisten projektien ja hankkeiden kautta tehdään kumppanien kanssa asioita. Suomalaiset ovat hyvin tulevaisuusorientoituneita ihmisiä, ja itse asiassa tulevaisuuden pohdinta ja ajattelu on se, mitä Sitra haluaa edistää. Kun tällä kuluneella kaudella uudistettiin Sitran strategiaa, siinä nousi esiin myös tiettyjä asioita, osittain hieman sitä vanhaa, mitä on ollut aiemminkin, mutta osittain myös sellaisia uusia painotuksia, joita haluamme tuoda esiin. Näistä muutamaan tässä keskityn.
Elikkä yksi näistä merkittävistä uusista avauksista liittyy luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Meille kaikille varmaan alkaa olla tuttu jo alkuvuodesta esiin noussut tai Sitran esiin nostama niin sanottu Dasgupta‑raportti, jossa brittiläinen taloustieteilijä pohti sitä, että meiltä kaikilta maailman mailta tarvittaisiin välittömiä toimia luontokadon torjumiseksi ennen kuin se on liian myöhäistä, koska monet näistä ympäristöä rasittavista ilmiöistä limittyvät toisiinsa. Tässä Sitra pyrkii löytämään sellaisia välineitä, jotka toimisivat meidän markkinataloudessamme — jossa ikään kuin meidän elinkeinoelämämme ja meidän toimintomme voisivat voida hyvin, mutta ne samalla voisivat osallistua luonnon monimuotoisuuden häviämisen ehkäisyyn. Tästä löytyy esimerkkejä vaikkapa maataloudesta, että näin on voitu toimia. Ja se, mikä on merkillepantavaa, on se, että jos ajattelemme esimerkiksi kuntia, niin kaksi kolmasosaa kunnista on omissa tavoitteissaan asettanut ilmastotavoitteita, mutta vain yksi viidesosa luontoon liittyviä tavoitteita. Toiveena ja tavoitteena on se, että myös tämä luontokato otettaisiin vakavammin ja huomattaisiin. Siinä meillä on paljon petrattavaa.
Toinen tärkeä asia on reilu datatalous. Me puhumme paljon digitalisaatiosta ja siihen liittyvistä haasteista, ja Sitran lähtökohta on se, että itse asiassa digitalisaatio tuo mahdollisuuksia, kunhan me osaamme saada sen hyvin palvelemaan yhteiskuntaa ja pystymme ehkäisemään niitä ongelmia, mitä siihen liittyy. Yksi asia, joka ehkä kannattaa tässä nostaa esiin, on se, että Sitra on koordinoinut tällaista Euroopan digitaalista tulevaisuutta linjaavaa Gaia-X‑hanketta Suomessa. Siinä on 25 EU-maata, joilla on tämmöinen yhteinen tehdashanke, joka määrittelee pelisääntöjä terveysdatan käytölle. Ne ovat herkkiä asioita, ja on tärkeää, että meillä on pelisäännöt, jotta me osaamme edistää meidän terveydenhuoltoamme ja ylipäätään terveyttä, mutta toisaalta sitten niin, että tästä ei tule tällaisia ikäviä uutisia, jollaiset Suomessa ovat vaikkapa Vastaamo-keissin kautta meille kaikille tuttuja.
Kolmas painopistealue on demokratiakehitys, ja siinä on syytä huoleen, koska niin kansainvälisesti kuin Suomessakin esimerkiksi äänestysaktiivisuuden lasku kertoo siitä, että kansalaiset usein kokevat, että heillä ei ole omistajuutta tähän nykyjärjestelmään tai että se on heikentynyt. Ja siksi meidän täytyy löytää uusia vaikuttamisen ja osallistumisen tapoja, ja löytää niitä myös vaalien välillä, ei siis ainoastaan äänestämällä. Tässä Sitra on luvannut apua ja tukea esimerkiksi hyvinvointialueille, koska siellä meidän on löydettävä niitä uusia osallistumisen muotoja, jotta ihmiset kokevat nuokin palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ovat kaikille tärkeitä, samoin kuin pelastuspuoli, omakseen ja kokevat, että voivat niihin vaikuttaa.
Viime kesänä päättyi Kansanvallan peruskorjaus ‑projekti, johon liittyy muun muassa perusteellisia selvityksiä, joissa käsiteltiin koronajohtamista, hallituksen muodostamista ja vaikkapa algoritmien valtaa. Demokratian kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kansalaiset, päätöksentekijät, poliitikot ja median edustajat tietävät, miten heihin pyritään vaikuttamaan. Ja tämä ehkä tässä ajassa, kun käymme turvallisuuspoliittista keskustelua, on äärimmäisen tärkeä.
Sitra teki tällaisen Digivalta-selvityksen, joka kulki vähän eteenpäin näistä aiemmista hankkeista ja jossa oli kansanedustajia ja europarlamentaarikkoja ja toimittajia ja jossa pyrittiin tuomaan näkyväksi sitä, minne data kulkee ja millaisia yhtenäisyyksiä tai millaisia polkuja siellä taustalla on ja miten nämä algoritmit sillä puolella toimivat.
No, Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaan on myös muuttanut maailmanpoliittista tilannetta ja Sitran näkemyksen mukaan on tärkeää, että kuuntelemme heikkoja signaaleja herkällä korvalla. Ja silloin kun meillä tulee näitä isoja riskejä, on syytä muistaa myös se, että ne globaalit megatrendit ja erilaiset kehityskulut, joita meillä on tässä yhteiskunnassa ollut käynnissä, eivät häviä, vaikka meidän keskittymisemme ehkä keskittyy aina niihin läsnä oleviin asioihin. Ja siinä mielessä Sitra haluaa painottaa ennakointiosaamista, omaa fasilitointirooliansa ja sitä, että se haluaa edistää kokeiluja ja uusia toimintamalleja ja luoda dialogia, ja siinä se on aika hyvin onnistunutkin, koska siellä on kehitetty menetelmiä, jotka tätä ovat tehneet.
Sitten ehkä lyhyesti vielä taloudesta, elikkä Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo vaihtelee vuosittain, ja viime vuoden lopussa se oli 1 107 miljoonaa euroa. Ja jos ajatellaan, miten sijoitukset Sitrassa ovat tuottaneet, niin ne ovat olleet hyvinkin tuottavia, elikkä tuo tuotto on ollut 16,6 prosenttia, ja jos otetaan inflaatio huomioon, niin reaalituotto on ollut 13,1 prosenttia. Tänä vuonna me tiedämme, että on tullut uusia riskejä, ja voisi sanoa, että Sitra on pärjännyt tänäkin vuonna vielä kohtuullisen hyvin. Me emme tietysti tulevaisuutta voi ennustaa, mutta tämän vuoden luvut ovat olleet ihan kohtuullisia näistä isoista riskeistä huolimatta. Hallintoneuvosto vahvisti kokouksessaan 23.3. Sitran tuloslaskelman ja taseen tilintarkastajien esityksen mukaisesti ja samassa kokouksessa hallintoneuvosto päätti, että hallituksen esityksestä tilivuoden 21 ylijäämä siirretään edellisten tilikausien yli- ja alijäämätileille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_50+2022+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-05T18:42:00,2022-05-05T18:49:00,Tarkistettu,1.1
2022_51_1,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4. ja 5. asiasta. Keskustelu, tilintarkastajien puheenjohtaja, edustaja Niemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_51_2,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021:
”Eduskunnalle. Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla eduskunnan kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja eduskunnan tiliohjesääntöä noudattaen, sisältää tilinpäätöslaskelmat ja liitteet.
Hallintojohtajan vastuu: Hallintojohtaja vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet: Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, onko hallintojohtaja syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkonut valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on eduskunnassa merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon eduskunnan sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat eduskunnan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.”
Helsingissä, 19. huhtikuuta 2022: Veijo Niemi, tilintarkastajien puheenjohtaja; Merja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja; Wille Rydman, jäsen; ja ammattitilintarkastaja, KHT, JHT Ari Lehto BDO Oy:stä.
Ja nyt seuraavaksi varapuheenjohtaja lukee VTV:n ja UPI:n tilintarkastuskertomukset jättäen kuitenkin Tilintarkastajan velvollisuudet -osion pois, koska se on sama näissä kaikissa kolmessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-06T13:01:50,2022-05-06T13:06:09,Hyväksytty,1.1
2022_51_3,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Eli edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_4,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sovimme siis tilintarkastajien puheenjohtaja, edustaja Niemen kanssa, että hän todella esittelee tämän eduskunnan tilintarkastuskertomuksen ja minä varapuheenjohtajana Valtiontalouden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomukset.
Aloitetaan siis Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta olevasta kertomuksesta. Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla Valtiontalouden tarkastusviraston kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Pääjohtajan ja hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja Valtiontalouden tarkastusviraston taloussääntöä noudattaen, sisältää talousarvion toteutumalaskelman, tuotto- ja kululaskelman, taseen ja tilinpäätöksen liitetiedot.
Pääjohtajan ja hallintojohtajan vastuu: Pääjohtaja ja hallintojohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Pääjohtajan ja hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.
Ja jos puhemies sallii, niin saman tien sitten käyn tämän Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuskertomuksen läpi, ja samalla voin sitten perua nuo muut puheenvuoroni, jotka on sinne pyydetty.
Tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021: Olemme tilintarkastaneet eduskunnan tilisäännön 19 §:n 1 momentin määräämällä tavalla Ulkopoliittisen instituutin kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.—31.12.2021. Johtajan ja hallintojohtajan allekirjoittama tilinpäätös, joka on laadittu talousarvioasetuksen 8 luvun säännöksiä ja Ulkopoliittisen instituutin taloussääntöä noudattaen, sisältää talousarvion toteutumalaskelman, tuotto- ja kululaskelman, taseen ja tilinpäätöksen liitetiedot.
Johtaja ja hallintojohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta koskevien säännösten mukaisesti. Johtajan ja hallintojohtajan on huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Ja sitten lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat viraston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ulkopoliittisen instituutin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia.
Näissä molemmissa tilintarkastuskertomuksissa ovat sitten allekirjoittajina Veijo Niemi, tilintarkastajien puheenjohtaja, Merja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja, jäsen Wille Rydman ja ammattitilintarkastaja Ari Lehto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-06T13:06:12,2022-05-06T13:10:08,Hyväksytty,1.1
2022_51_5,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_6,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Tilintarkastus on parhaimmillaan tylsää ja tasaista hommaa. Kaikki on niin kuin pitää, eikä yllätyksiä tule. Aina näin ei kuitenkaan ole.
Mediassa on lyhyen ajan sisään pyöritelty veronmaksajien piikkiin kustannettuja pääministerin aamupaloja, pääjohtajan kampaamokäyntejä ja kansanedustajien taksimatkoja. Moni voi ajatella, että kyse on summista, jotka eivät paljon valtion kassassa paina. Eurojen sijaan kyse on periaatteista. Jos ne ovat retuperällä, ei tarvitse ihmetellä, miksi päättäjiin niin vähän luotetaan. Jos on ollut valmis käyttämään yhteisiä rahoja johonkin, pitäisi olla valmis myös näyttämään, mihin ja miksi. Kun kaikki kuitit lyödään pöytään ja avoimuutta lisätään, voivat kansalaiset sitten arvioida päättäjien periaatteita seuraavissa vaaleissa.
Yhteisistä rahoista on huolehdittava paremmin kuin omista rahoista. Jos muiden rahoista huolehtii huonosti, luottamus menee, eikä yhteistä kassaa enää haluta kasvattaa. Se kannattaa aivan kaikkien muistaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-06T13:10:09,2022-05-06T13:11:39,Hyväksytty,1.1
2022_51_7,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Ja edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_8,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän Valtiontalouden tarkastusviraston asiaan, mikä nyt nousi julkisuuteen, kun teetin erityistilintarkastuksen VTV:n osalta. Sen verran voin edustaja Tynkkysen puheeseen liittyen kertoa, että myös varmistamme edelleen oikeellisuuden, elikkä tämän vuoden lopussa varmistamme vielä tämän erityistilintarkastuksen jälkitarkastuksella, että kaikki asiat ovat hoidossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-06T13:11:39,2022-05-06T13:12:16,Hyväksytty,1.1
2022_51_9,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_10,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan tässäkin yhteydessä kiinnittää vielä huomiota tähän Valtiontalouden tarkastusviraston asiaan, jossa pääjohtaja ja hallintojohtaja olivat syytteessä ja ovat jo eräissä oikeusasteissa tulleet tuomituksikin virkarikoksista, hallintojohtaja muistaakseni vain yhdestä virkarikoksesta.
Tässä prosessissa oli sellainen vaihe, että pääjohtaja ja hallintojohtaja — toivottavasti titteli on oikein — joutuivat puolustelemaan sitä, miksi siellä eräälle virkamiehelle oli maksettu palkkaa, vaikka hänellä ei ollut työvelvollisuutta. Totta kai ymmärrän, kun ihmistä epäillään jostakin tällaisesta laiminlyönnistä tai rikkeestä ja kun oikeusasiamies pyytää selvitystä, niin totta kai ymmärrän sitä, että vyörytetään kaikki mahdolliset argumentit peliin. Mutta en lakkaa hämmästelemästä yhtä argumenttia, millä nämä siinä vaiheessa epäillyt johtavat virkamiehet Valtiontalouden tarkastusvirastossa puolustivat sitä, että virasto maksoi palkkaa henkilölle, jolla ei ollut työvelvoitetta: yksi peruste oli se, että eduskunnan virkamieslainsäädännössä ei kuulemma sanota, että työvelvollisuuksiin kuuluu työnteko, eli palkanmaksun edellytyksenä ei ole työnteko. No, tämä argumentti ei menestynyt oikeusasiamiehen arviossa, ja sikäli kuin olen prosesseja seurannut, niin ei ole kyllä menestynyt myöskään tuomioistuinlaitoksessa.
Haluan nyt kuitenkin lausua hämmästykseni sen johdosta, että Valtiontalouden tarkastusviraston johdossa — siis viraston, jonka tehtävänä on valvoa ja tarkastaa, että veronmaksajien rahoja käytetään tarkoituksenmukaisella ja ennen kaikkea laillisella tavalla — että sen johdossa voi tulla päähän sellainen väite esitettäväksi. Vaikka ymmärrän, että tällaisessa puolustautumistarkoituksessa esitetään aika monenlaisia väitteitä, mutta että voi tulla päähän esittää sellainen väite, että eduskunnan virkamieslaissa ei ole säädetty palkanmaksun ehdoksi työntekovelvollisuutta. No, siellä eduskunnan virkamieslaissa ei varmasti näin säädetä, koska kenellekään muulle toivottavasti ei ole tullut sitä säädettäessä mieleen, että siitä pitäisi erikseen laissa säätää. Mutta kun tällaista nyt esitetään, niin toivon, että jatkossa, kun näitä eri asioita tarkastellaan ja vähän niin kuin uudistetaankin, nyt sitten pyritään varautumaan kaikenlaisiin mitä kummallisimpiin väitteisiin, joista tämä on hyvä esimerkki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-06T13:12:16,2022-05-06T13:15:17,Hyväksytty,1.1
2022_51_11,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_12,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoro oli erittäin hyvä. Olen ihan samaa mieltä hänen kanssaan. Tässä vaiheessa haluan vain todeta sen, että olemme seuranneet tätä Valtiontalouden tarkastusviraston tilannetta sekä tilintarkastajissa että myöskin tarkastusvirastossa näiden ikävien tapahtumien jälkeen, ja kyllä tässä tilanteessa, nyt ja tällä hetkellä, voidaan selkeästi sanoa, että tarkastusvirastossa on kyllä nyt ohjeita selkeytetty, toimintaa muutenkin tarkasteltu monella tavalla ja korjaavia toimia on tehty, niihin on puututtu hyvin systemaattisesti. Minulla on kyllä nyt luotto, ja uskoisin, että myöskin tilintarkastajien puheenjohtajalla on luotto siihen, että me olemme nyt hyvällä tiellä ja ollaan nyt uudistamassa ja muuttamassa niitä huonoja tapoja ja huonoja käytäntöjä, joita siellä aikaisemmin oli. Nythän nämä tilintarkastuskertomukset lähtevät sitten tarkastusvaliokunnan käsittelyyn, ja siellä jatkamme tätä keskustelua vielä näistä asioista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-06T13:15:18,2022-05-06T13:16:33,Hyväksytty,1.1
2022_51_13,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_14,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Voisi ajatella, että on kovin ikävää ja kriittistä, että tällaisia tapauksia paljastuu Suomessa ja erityisesti sen viraston osalta, joka tarkastelee juuri rahankäyttöä ja toimintaa. Mutta toisaalta ehkä nyt tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä sanoa, että ehkä se kertoo jotain suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, läpinäkyvästä valtiosta, että meillä kuitenkin tällaisetkin paljastuvat. Monessa muussa maassa valitettavasti tilanne on se, että näitä tapauksia ei valitettavasti saada julkisuuteen. Niitä ei pengota. Pelätään, meneekö maine. Me Suomessa uskalletaan käsitellä näitä, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen, varapuheenjohtaja, edustaja Veijo Niemi ja me tarkastusvaliokunnassa olemme hyvin tarkasti penkoneet hyvin pieniäkin asioita. Siis oli kyse Yli-Viikarin lentopisteistä tai muista vastaavista, tämä on meille periaatteellinen asia, että pienissäkään määrin rahaa ei käytetä väärin. Ja eduskunnan tarkastusvaliokunnassa meillä oli laajat kuulemiset näistä asioista, pengottiin aivan huolella. Tämä on juuri sitä työtä. Vaikka kyse voi olla lopulta pienistäkin rahoista, niin me varmistetaan ne periaatteet, että tulevaisuudessa rahaa ei isommassa mittakaavassa voida käyttää väärin. — Kiitoksia hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-06T13:16:33,2022-05-06T13:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_51_15,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_16,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin tarkastusvaliokunta käsitteli asian perusteellisesti, mutta tässä yhteydessä täytyy myös nostaa median rooli esille. Ilman länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluvaa toimivaa mediaa, tutkivaa journalismia, emme välttämättä olisi huomanneet täällä asiaa ja puuttuneet siihen sillä vakavuudella kuin siihen piti puuttua. Toimitusten toimintaedellytyksistä ja vapaudesta pitää pitää huoli.
Ja mitä tulee sitten siihen viestiin, mikä VTV:n suuntaan tässä prosessissa tapahtui, niin se tärkeä viesti oli, että epäkohtiin puututaan. Ja kun uutta pääjohtaja rekrytoitiin, niin ei varmasti jäänyt kenellekään hakijalle epäselväksi, minkä tyyppistä, minkälaisella arvokompassilla olevaa pääjohtajaa ollaan hakemassa. Olen hyvin luottavainen siihen, että uusi pääjohtaja ymmärtää asemansa täsmälleen oikein sillä vakavuudella ja tarkkuudella, mitä pääjohtajan rooliin riippumattoman tarkastusviraston tehtävässä kuuluukin kuulua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-06T13:18:01,2022-05-06T13:19:24,Hyväksytty,1.1
2022_51_17,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_18,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Huomasin, että tarkastusviraston uusi päällikkö on entinen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö. Tämä kyllä antaa aihetta optimismiin sen suhteen, että hän suhtautuu valtion rahojen, veronmaksajien rahojen käyttöön asianmukaisella harkinnalla ja tarvittaessa pidättyvyydellä. Se kai on ollut valtiovarainministeriön ja sen budjettiosaston erityinen tehtävä kautta Suomen historian.
Kuitenkin on pakko sanoa — menemättä nyt tässä keskustelussa liian pitkälle leveydessä tai syvyydessä, mitä tulee ajan kuluun — että kyllä nämä työsuhteiden etuihin liittyvät asiat ovat joskus hyvin kummallisella tolalla. Esimerkiksi tällä hetkellä, kun hyvinvointialueilla joudutaan palkkaharmonisaatio suorittamaan, tuomioistuin on päätynyt siihen, että harmonisaatio on suoritettava korkeimman palkan mukaan. Eli ei riitä se, niin kuin tuolla sairaanhoitopiireissä ja muualla on ajateltu aikaisemmin, että kunhan kaikkien palkka nostetaan vähintään mediaaniin siinä palkkaryhmässä, siinä työntekijäryhmässä, ja kun kenenkään palkka ei alene, niin se olisi semmoinen oikeudenmukainen harmonisaation taso. Tänä päivänä pidämme täysin luonnollisena sitä, että ei se riitä vaan kyllä ne kaikki pitää nostaa siihen korkeimpaan palkkatasoon. Tämä tietysti johtuu työtuomioistuimen ratkaisusta — muistaakseni se oli työtuomioistuin, joka on näin päättänyt — ja tätä me ilmeisesti tässäkin salissa pidämme totena yksimielisesti, että tämä on oikeus ja kohtuus.
No, onko se oikeus ja kohtuus? Jos siellä hyvinvointialueella nyt on poikkeuksellisen hyviä, hyvin palkattuja, erityisiä osaamisia osaavia työntekijöitä siinä työntekijäryhmässä, niin onko se oikeus ja kohtuus, että kaikkien pitää nousta siihen korkeimpaan palkkaan? Vai olisiko se oikeus ja kohtuus, että kaikkien pitää nousta vähintään siihen keskimmäiseen palkkaan — kuitenkin siis niin, että kenenkään palkka ei alene, eli jos joku on ylitse sen mediaanipalkan, niin hän saa pitää tämän paremman palkan?
En ole julkisessa keskustelussa huomannut kenenkään — no, ehkä työnantajapuolelta, mutta itse en ole huomannut kenenkään — kyseenalaistavan tätä ratkaisua. Päinvastoin sitä pidetään ilmeisesti erittäin hyvänä. No, totta kai se on hyvä näiden työntekijöiden kannalta, joiden palkka harmonisoidaan sinne ylimpään, enkä ollenkaan ole sitä mieltä, että hyvinvointialueiden työntekijät nauttivat tällä hetkellä liian suurta palkkaa. Päinvastoin katson, että heidän vaatimuksensa tälläkin hetkellä ovat hyvin perusteltuja. Mutta tämä idea, että oikeus ja kohtuus ei ole se, että nousee siihen keskimmäiseen, vaan pitää nousta sinne ylimpään, on mielestäni vähän outo ajatus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-06T13:19:25,2022-05-06T13:22:34,Hyväksytty,1.1
2022_51_19,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_51_20,51/2022,2022-05-06,13.00,13.26,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! VTV:n entisen pääjohtajan, Tytti Yli-Viikarin, kohdalla näistä lentopisteistä ja kampaamokäynneistä tuli iso juttu, kun hän jäi kiinni. Ja sen jälkeen alettiin huolellisesti pohtimaan ja ääneen lyömään lukkoon niitä periaatteita ja tarkentamaan, miten erilaisia etuja saa ja pystyy käyttämään. Monestihan tämä menee sillä tavalla, että etuja lähdetään karsimaan ja kyseenalaistamaan, kun tulee esille joku räväkkä tapaus, joka osoittaa sen, kuinka helposti erilaisia etuja voidaan käyttää hyväksi ja välttämättä ne eivät ole perusteltuja. No, meidän eduskunnan osalta hyvin harvassa on semmoinen tilanne, että voitaisiin käydä keskustelua meidän omista eduista, mutta tämä itse asiassa on periaatteellisella tasolla samaa asiaa.
Olen pohtinut tuota, kun Iltalehti julkaisi kansanedustajien taksimatkoista tämän laajan luettelon, kuinka paljon rahaa oli käytetty, ja huomasin vaan sen, että siellä oli nyt jo aika pitkä lista niitä edustajia, joilla se taksin käyttö oli 0 euroa. Tämä ainakin henkilökohtaisesti minulle kertoo siitä viestistä, että se taksikortti lähtökohtaisena edustajan henkilökohtaisena etuna ei välttämättä tänä päivänä enää olisi perusteltu. Eli toisin sanoen pohtisin sitä, voitaisiinko siirtyä semmoiseen systeemiin, että siitä taksikortista perustellusta syystä esimerkiksi hallintojohtajan kanssa käydään läpi, luovutetaanko se edustajalle, jos hänellä on riittävät perusteet sitä käyttää, koska selvästi on niin, että kaikki sitä eivät tarvitse. Sen lisäksi huomataan, että vuodesta toiseen aivan järkyttäviä väärinkäytöksiä tämän taksikortin osalta tulee. Nyttenkin edustaja, joka oli tässä salissa vielä hetken aikaa sitten, en viitsi nimeä mainita, oli isossa pyörityksessä siitä, että vapaa-ajan matkoja oltiin mennen tullen — yhtenäkin päivänä kahdeksan taksimatkaa, vai oliko se kymmenen taksimatkaa — menty sillä kortilla. Kyllähän se kertoo siitä, että jos tällaista on, niin se on varmasti laajamittaisempaa. Eihän ole mitään mahdollisuuttakaan, että eduskunnan hallinto pystyisi jokaisen kansanedustajan taksimatkan perkaamaan läpi, mikä ajo nyt on tapahtunut ja onko tämä ollut henkilökohtaista vai työhön liittyvää ajoa.
Eli itse asiassa tämä taksikorttikin voi olla semmoinen etu tulevaisuudessa, mistä me tullaan pohtimaan, miten on mahdollista, että kaikilla kansanedustajilla automaattisesti oli mahdollisuus tämmöiseen taksikorttiin, että sai suhata niin paljon menemään kuin vaan ikinä halusi. Minä toivon, että tästä voitaisiin tulevaisuudessa käydä enemmän keskustelua, että siitä voitaisiin luopua. Itse tein sen periaatepäätöksen, että en edes ottanut taksikorttia vastaan silloin, kun tulin tänne eduskuntaan. Noista kulukorvauksista, jotka on tarkoitettu kansanedustajan kuluihin, mitä menee, korvataan sitten ne taksimatkat, mitä itse tarvitsee mennä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_51+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-06T13:22:35,2022-05-06T13:25:39,Hyväksytty,1.1
2022_52_1,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_2,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Kun viime kesänä hyväksyttiin niin sanotut sote-lait, elikkä sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait, tiedossa oli jo silloin, että hyvinvointialueiden ja kuntien rahoituslakeihin tehdään vielä muutoksia ennen lakien voimaantuloa ensi vuoden alussa. Nyt tämä päivitys on tehty, ja sen lisäksi esitellään muutamia havaittuja muutostarpeita, jotka on sisällytetty tähän lakiin.
Tässä on tarpeen tehdä niitä muutoksia, jotka myöskin THL:n puolelta [Hälinää — Puhemies koputtaa] on esitetty. Suurin osa näistä muutoksista koskee hyvinvointialueiden rahoitusta. Sitä korotetaan vuosittain etukäteen seuraavalle vuodelle arvioidun palvelutarpeen kasvun mukaisesti. Siinä arvioidaan ja huomioidaan erityisesti väestön ikääntymisestä aiheutuva kasvu, ja laki päivitettäisiin tämän kasvun mukaan vuodelle 23—26 THL:n uusimpien some-mallien tietojen perusteella.
Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi, että indeksikorotus tehdään vuosittain etukäteen arvioidun palvelutarpeen kasvun mukaisesti, myöskin 25 lukien tehtävään rahoitukseen jälkikäteistarkistuksen osalta. Näin hyvinvointialueiden seuraavan vuoden rahoituksesta otettaisiin mahdollisimman tarkasti huomioon myös kustannustason nousu.
Edelleen rahoituslaissa päivitettäisiin uusimpien kustannustietojen perusteella terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon määräytyvän rahoituksen osuudet. Erityisesti sosiaalihuollon osuus on hieman kasvanut ja terveydenhuollon ja vanhustenhoidon hieman vähentynyt.
Merkittävä osuus rahoituksesta määräytyy palvelutarpeen perusteella. Palvelutarpeen painokertoimet päivitetään THL:n uuden tutkimuksen perusteella. Toukokuun alussa julkaistu uusi tutkimus tarvetekijöistä on huomattavasti tarkempi kuin aikaisemmin, ja näin rahoitus kohdentuu erityisesti niille alueille, joissa tarpeita on. Nykyisessä, tässä esityksessä olevassa laissa tarvetekijöitä on 189, kun aikaisemmin niitä oli 50. Vanhustenhuollossa tarvetekijöitä on 63 aiemman 18:n sijasta ja sosiaalityön puolella 73 aiemman 13:n sijasta.
Lausuntokierroksen perusteella esitystä on vielä tarkennettu uudella siirtymäsäännöksellä niin, että tähän otetaan huomioon myöskin ennen koronaa ollut vuosi 19 näiden tarvetekijöiden määräytymisestä niin, että otetaan keskiarvo vuosien 19 ja 20 tuloksesta.
Eduskunta edellytti hyväksyessään lait myöskin, että THL:n tarvekertoimia tarkennetaan jatkotyössä huomioiden myöskin kustannustekijät, kuten muun muassa sosiaalihuollon kustannukset ja alueelliset kustannustekijät. Näitä kustannustekijöitä on nyt arvioitu niin olosuhteiden osalta, muun muassa palkkaerojen kohdalta, kuin muiden kustannustekijöiden osalta.
Eduskunta myöskin edellytti, että yliopistosairaaloiden huomioiminen otetaan mukaan laajempien tai korkeampien kustannusten osalta. Näitä valmisteluja on tehty, mutta tähän esitykseen emme ehtineet saada yliopistosairaalalisää valmiiksi siitä syystä, että emme saaneet niitä taustamateriaaleja. Ja lausuntokierroksen aikana tuli kritiikkiä juuri tähän kohtaan, että lausuntoaika oli liian tiukka tähän uuteen tekijään nähden, ja niin palaamme tähän aiheeseen syksyllä siitä syystä, että silloin saamme myöskin lainsäädännön, jossa määritellään yliopistosairaaloiden tehtävät, ja näin nämä annetaan yhdessä samanaikaisesti, ja tämä tulee rahoituksen osalta voimaan vuodesta 24.
Jo nyt siis käytännössä hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kunnilta siirtyviin kustannuksiin, ei siis mitään muuta rahaa kuin ne kunnilta siirtyvät kustannukset. Mutta olemme huomioineet, että jos tässä vuoteen 24 ja sittemmin eteenpäin 23:een tulee suuria muutoksia, niin olemme varautuneet, että vuodelle 24 voidaan maksaa kertakorvaus niiltä osin, että kustannukset ovat runsaasti kasvaneet.
Kuntien osalta muutos, mikä oli tiedossa, tulee tähän. Elikkä laskennallisten kustannusten osalta on nyt saatu se prosenttiyksikkömäärä, elikkä 12,64 prosenttiyksikköä, joka leikataan kuntaverosta. Tämä on se muutos, mikä tulee kuntien talouden osalta tähän esitykseen ja nyt valmiiksi kuntien omaa budjettia seuraavalle vuodelle laadittaessa tietenkin helpottaa.
Aikataulullisesti tämä on kiireellinen esitys. Valitettavasti aika myös lausunnoille oli varsin lyhyt, mutta se johtui siitä, että saimme näitä arvioita vasta myöhemmin kuin alustavia tilinpäätöksiä kunnista saatiin, ja toisaalta saimme myös muun muassa väestötiedot vasta 30.3. käyttöömme. Mutta kun eduskunta kerkeää tämän ennen kesätaukoa käsitellä, niin hyvinvointialueet pääsevät tekemään omat budjettinsa ja sitten myöskin kunnat pääsevät näillä tiedoilla tekemään omat budjettinsa ensi vuodelle. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-10T14:01:06,2022-05-10T14:07:21,Hyväksytty,1.1
2022_52_3,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_4,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kiitos erinomaisesta esittelystä. Olette tehnyt taidolla varmasti parhaanne, mutta minun on sanottava, että käsittelyssä oleva lakiesitys on iso pettymys eikä se korjaa aluehallintouudistuksen rahoituksen valuvikoja eikä sitä keskeneräisyyttä.
Oli todella vakava virhe, että aluehallintouudistus runnottiin eduskunnassa läpi ilman että rahoitus olisi ratkaistu. Se oli virhe, joka tulee vaarantamaan monin tavoin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut ellei korjausliikkeitä ripeästi tehdä. Pelkään, että tämä kompurointi — käytän tätä sanaa — tämän rahoituslain kanssa on vain esimakua niistä ongelmista, jotka tulevat Suomen sote- ja pelastustoimen järjestelmää 2030-luvulla kohtaamaan, ellei niitä korjausliikkeitä tehdä.
On erittäin vakavaa, että tästä esityksestä puuttuvat edelleen eduskunnan edellyttämät ratkaisut yliopistosairaaloiden rahoitukseen. On pakko sanoa, että tämä on kyllä sulaa vastuuttomuutta. Miten voi olla, että näin tärkeää asiaa ei hoideta? Jos katsomme yliopistosairaaloiden tehtäviä vaativan erikoissairaanhoidon, lääketieteellisen koulutuksen ja kliinisen tutkimuksen osalta, ne ovat aivan elintärkeitä osia suomalaista korkealaatuista terveydenhuoltoa, ja on pakko kysyä: miksi hallitus vaarantaa sen toimivamman osan terveydenhuollosta? Tätä tässä kysyn. Miksi tämä jätettiin ratkaisematta? Jo eduskuntavaiheessa se olisi pitänyt olla rahoitusratkaisussa. Moni kysyy täällä salissa varmasti, miten hallitus tämän vajeen kattaa, kun yliopistosairaalalisä tästä esityksestä poistettiin, ja siirtääkö hallitus tämän rahoituksen löytymisen seuraavalle hallitukselle, kun jo nyt on todettu, että valmistelua jatketaan ja esitys tuodaan ehkä syksyllä mutta se rahoitus tulee sitten vasta 24, niin kuin niin monessa esityksessä — enkä tässä nyt viittaa vain vanhuspalvelulakiin.
Arvoisa puhemies! Kysyn myös: miksi hallitus lähti alun perin korjaamaan tätä vajetta tavalla, joka asetti yliopistosairaalakaupungit ja muut hyvinvointialueet ikään kuin vastakkain, kun koko tämän sote-esityksen tarkoitus oli todellakin se, että yhteisvoimin katsotaan koko terveydenhuoltoa ja sosiaalitoimea ja pelastustoimea? Tarkoitus oli todellakin parantaa palveluita.
No ministeri hyvin nosti esille sen, että tämä lakiesitys sai hyvin paljon kritiikkiä lausuntokierroksella. Aikataulu oli sellainen, että vain pari päivää jäi aikaa lausua, ja taustamateriaalit eivät olleet valmiita, eli lausujilla ei ollut oikein tietoa, mihin nämä korjaukset perustuvat. Oikeuskansleri antoikin aika roimat moitteet. Tämä oli todella harmillista, sillä mikä on sen tärkeämpää tällä eduskuntakaudella kuin se, että me saamme ne sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimimaan? Eli tämä oli todella harmillista.
No, muitakin valuvikoja tässä rahoitusmallissa on, ja nostan esille oman kotikaupunkini Helsingin:
Pelastustoimen rahoitusta määrittävä riskikerroin on Helsingille Suomen pienin, vaikka Helsingissä on viidesosa kaikkein korkeimman riskin alueista. Ja mitä tämä tarkoittaa, kun tämän rahoitusmallin perusteet ovat tällä tavalla vinoutuneet? Se tarkoittaa sitä, että siirtyvistä kustannuksista jää kymmenesosa korvaamatta Helsingin kaupungille. Voitte vain kuvitella, mitä se merkitsee meidän pelastustoimelle saatikka niille valtakunnallisille tehtäville, joita Helsingin kaupungilla pääkaupunkina on.
No erillisratkaisusta Helsingissä iloitsimme, mutta se on vääntynyt erillisleikkaukseksi. Meidän rahoituksemme leikkaantuu, kuten aika lailla koko Uudenmaan. Koko uudistus heikentää verotulokertymää ja investointikykyä ja lisää Helsingin riippuvuutta valtiosta. Moni asiantuntija on kysynyt, miten käy kaupunkien elinvoiman, kyvyn investoida. Tässä on iso riski, että kun kasvun veturit hyytyvät, silloin hyytyy myöskin Suomen talous eivätkä vain palvelut. — Tässä esimerkkejä, minkä takia tämä rahoitusmalli täytyy katsoa uudestaan.
Huolta on herättänyt valtiovarainvaliokunnassa — sanon lopuksi sen — että tästä esityksestä puuttuvat kannusteet hillitä kustannuksia sillä tavalla, että palvelut turvattaisiin. Puuttuu myöskin kannustin tuottaa parempia palveluita. Kysynkin: kuinka käy ihmisten palveluiden?
Sen vielä, arvoisa ministeri, sanon, että tähän sote-uudistukseen — jonka tunnette kovin hyvin ja jota olette ansiokkaasti ollut viemässä eteenpäin usealla eduskuntakaudella — lähdettiin sen takia, että peruspalvelut olisivat parempia, ja kun katsoo nyt, niin hoitotakuulakiesitystä ei näy ja emme tiedä, milloin se tulee eduskuntaan, ja terapiatakuuta ei näy. Kuinka käy niiden palveluiden? Onko kyse siitä, että näille ei ole rahaa sitten varattu, ja käykö tosiaankin niin, että koko sote-uudistus, se, että palvelut paranevat, siirtyy seuraavalle hallitukselle? Sitä moni kysyy, ja sitä minäkin tässä kysyn. Olisi ehkä perusteltua, että valtiovarainvaliokuntakin kävisi läpi tämän esityksen. Sitä puhemiesneuvosto ei esittänyt, mutta ehkä me lausumme pyytämättä tästä valtiovarainvaliokunnassa. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-05-10T14:07:27,2022-05-10T14:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_52_5,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_6,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Att få till stånd en fungerande och för både kommunerna och välfärdsområdena jämlik finansieringsmodell har från första början visat sig vara svårt. Den förra regeringens modell skulle ha varit ett dråpslag för bland annat Nyland och de flesta kommunerna i landskapet. Inte heller den här modellen är på något sätt optimal men den innehåller ändå utjämningar som i vårdreformens förverklingsskede inte ändrar på finansieringen av vården i högre grad. 
Justeringarna som nu görs är nödvändiga och det är bra att behovsfaktorerna som ligger som grund för uträknandet av finansieringen av respektive välfärdsområde nu ökar. Det är viktigt att kunna rikta den områdesspecifika finansieringen enligt de verkliga förhållandena i området och enligt servicebehovet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-10T14:13:16,2022-05-10T14:14:12,Hyväksytty,1.1
2022_52_7,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan myöskin tästä yliopistosairaalalisästä, mikä nyt ei ole osa tätä lainsäädäntöä mutta mistä kuitenkin tässäkin keskustelussa jo puheenvuoroja on käytetty.
Kyllähän tämä sairaalalisä on tietysti tarpeellinen. Me nähdään jo ihan tuolla omalla seudullamme Pirkanmaallakin, että vaikka olemme erittäin vetovoimainen alue, niin satoja työntekijöitä puuttuu. Ja sillä tavalla jos saatavuusongelmat pahenevat, niin kyllä me näemme ratkaisuksi ennen kaikkea sen, että koulutus turvataan. Ja vastaavasti: jos tuottavuutta mietitään — tutkimusta, kehittämistä — niin kyllähän niillä on selvä vaikutus siihen, miten asioita voidaan tuottaa. Siksi tarvitaan juuri tämä erillisrahoitus ja sitä kautta, että sitä ei otettaisi nyt pois sitten niiltä hyvinvointialueilta, koska kaikkien hyvinvointialueiden rahoitus kuitenkin perustuu siihen tarpeeseen ja näillä on myöskin se tarve. Kun tähän nyt sitten syksyllä toivottavasti palataan, niin päästään myös siihen kiinni.
Muuten tämä lakiesitys, mikä nyt on käsittelyssä, on hyvä ja tarpeellinen. En ehkä käyttäisi niin voimakasta kieltä kuin edustaja Sarkomaa, maalaamalla kaiken epäonnistuneeksi. Ehkä hän luetteli osaltaan myöskin siksi niitä asioita, että hän koki, että seuraava hallitus — jossa kokoomus hänen nähdäkseen on mukana — sitten puuttuu ja hoitaa näitä asioita, mutta hän meni ehkä ajassa jo hiukan liian pitkälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-10T14:14:49,2022-05-10T14:16:16,Tarkistettu,1.1
2022_52_8,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_52_9,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tämän lakiehdotuksen teknisiä muutoksia ja päivityksiä onnistuneina ja kannatettavina. THL:n tutkimustieto on jatkossakin hyödynnettävä täysimääräisesti.
Yliopistosairaalalisän suhteen aikalisä oli hyvä asia. Lausuntopalautteessa todettiin muun muassa, että yliopistosairaalalisä siirtää rahoituksen painopistettä kestämättömällä tavalla muusta palvelujärjestelmästä yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille, joissa on edelleen myös tehottomuudesta johtuvaa kustannusten poikkeamaa. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on huomioitava kaikissa rahoitusmalleissa.
Palautteessa pidettiin merkittävän, eri alueiden rahoituksen tasoa selvästi muuttavan uudistuksen lausuntoaikaa riittämättömänä ja todettiin, että se ei vastannut hyvää säädösvalmistelua tai kuulemisille yleensä asetettuja tavoitteita. Tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen, osaamisen ja innovaatioiden rahoitusta ei voi kattaa vähentämällä ei-yliopistollisten hyvinvointialueiden palvelutoiminnan rahoituspohjaa. Samaan aikaan yliopistollisten sairaaloiden rahoitus on turvattava, mutta sitä ei voi tehdä keskussairaaloiden ja muiden hyvinvointialueiden kustannuksella. On hyvä myös muistaa, että koulutus‑ tai kehittämistyötä tehdään myös keskussairaaloissa ja sote-keskuksissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-10T14:16:16,2022-05-10T14:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_52_10,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_11,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät ministerit! Aluehallinto tulee jo hetken kuluttua, mutta valitettavasti valmistautuminen ei ole sillä tasolla. On iso uhka, että palvelut, jos eivät kriisiydy, ajautuvat vaikeaan tilanteeseen ensi vuoden alkupuolella — meillä jo vanhuspalvelut tällä hetkellä ovat tämän nykyhallituksen aikana menneet entistä huonompaan kuntoon, vaikka se iso tavoite oli niitä laittaa kuntoon.
Tällä esityksellä, joka tänään meillä on käsittelyssä, eivät aluehallintojen, hyvinvointialueiden, rahoitusongelmat tule ratkeamaan, ja tässä keskustelussa ehkä eniten esille on noussut yliopistosairaaloiden rahoitus, niin sanottu yliopistolisä, jonka kiittelijöihin tämän poisvedon osalta itse yhdyn. [Toimi Kankaanniemi: Oikein! — Anne Kalmarin välihuuto] Ei ole mahdollista nimittäin minun mielestäni ratkaista yliopistosairaaloiden rahoitusta leikkaamalla osalta jo muutenkin alibudjetoituja aluehallintoja. [Toimi Kankaanniemi: Juuri näin!] Esimerkiksi Kanta-Häme, Oma Häme, oma kotimaakuntani, menettäisi tämän suunnitellun esityksen myötä 11 miljoonaa euroa. Se tarkoittaisi näissä maaseutukunnissa ja kaupungeissakin rajua palveluiden alasajoa ja keskittämistä, ja toivon, että keskusta tässä pitää kiinni myös maakuntien huolesta. [Ben Zyskowicz: Edes tässä! — Anne Kalmari: Kyllä, vaikka kokoomus vaikeuttaa!]
Kysyn ministeri Paaterolta tähän yliopistolisään liittyen: Kun sanoitte, että se tulee syksyllä, niin suunnitteletteko sitä edelleen tältä pohjalta, että osa aluehallinnosta joutuisi leikkausten kohteeksi sen tiimoilta, että yliopistosairaaloita rahoitettaisiin? Tämä suunniteltu malli asettaa ikävällä tavalla meidän pian aloittavat hyvinvointialueet vastakkain. Tällainen turha vastakkainasettelu näiden välillä ei varmastikaan luo hyviä lähtökohtia tämän aluehallinnon aloittamiselle ja siihen työhön, että palvelut pystyttäisiin takaamaan koko Suomessa laadukkaasti. Eli kysymys kuuluu: onko malli edelleen tämä, jossa eri hyvinvointialueet asetetaan vastakkain, osalta leikaten ja ohjaten rahaa sitten yliopistosairaaloille? [Ben Zyskowicz: Vaikka vastakkainasettelun aika on ohi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-10T14:17:38,2022-05-10T14:20:23,Hyväksytty,1.1
2022_52_12,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_13,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella joitakin eduskunnankin edellyttämiä asioita pyritään korjaamaan. Kuitenkin yksi tärkeimmistä puutteista — kuten ministerikin tuossa totesi — eli tämä yliopistosairaalalisää koskeva ehdotus on esityksestä nyt poistettu. Eduskunta on kuitenkin edellyttänyt, että tämä korjaus tehdään, ja näin ministeri jo lupasikin, että syksyllä esitys tänne tuodaan.
Tiedetään, että valmistelu hyvinvointialueilla on erittäin kriittisessä vaiheessa ja toisaalta siellä on äärimmäinen kiire. Ja nyt kun tämä iso osa monien hyvinvointialueiden keskeistä rahoitusta on vielä epävarmuuden peitossa, niin totta kai sen osalta herää huoli, kuinka huolehditaan tulevaisuudessa siitä koulutuksesta ja tutkimuksesta, jolla on aivan keskeinen merkitys meidän terveydenhuollossa ja ihmisten hyvinvoinnissa.
Arvoisa puhemies! Tuntuu hieman ihmeelliseltä, että kun tämä ongelma aivan ilmeisesti nousi esiin jo silloin, kun eduskunta käsitteli tätä alkuperäistä rahoitusesitystä, niin nyt hallitus on ajanut itsensä siihen tilanteeseen, että järkeviä tapoja korjata tätä ilman, että tuotte ikään kuin lisärahoitusesitystä, tuntuu olevan vaikea löytää. Muuten ajaudutaan nimenomaisesti siihen tilanteeseen, johon edustaja Heinonen tässä viittasi, että ne alueet, joilla ei ole yliopistollista sairaalaa, menettävät, kun taas sitten ne, joilla on, voittavat. Ja sitten taas toisaalta ilman sitäkään, että tätä rahoitusta löydettäisiin, on mahdoton ajatella, että nykyistä tasoa koulutuksessa ja tutkimuksessa voitaisiin taata.
Joten, arvoisa ministeri, miten ajattelitte huolehtia siitä, että jatkossa kuitenkin voimme huolehtia siitä, että meillä on edelleen huippututkimusta terveydenhuollossa, yliopistollisissa sairaaloissa ja toisaalta koulutusta, jota me niin kipeästi tarvitsemme, jotta voimme varmistaa myös työvoiman saatavuuden?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-05-10T14:20:23,2022-05-10T14:22:25,Hyväksytty,1.1
2022_52_14,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_15,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä mielenkiintoinen kysymys. Kun hyvinvointialueet ja niihin liittyvä rahoituslaki aikanaan hyväksyttiin, niin monet ministerit ja kansanedustajat täällä totesivat, että jos tähän jää ongelmia, niihin palataan ja ne korjataan. Silloin, kun on kysymys rahasta, niin me tiedämme tasan tarkkaan — varsinkin, jos on nollasummapeli, että joltakin otetaan pois ja jollekin annetaan — että siitä tulee valtava riita ja alta häviää pois itse asia eli perustuslain 19 §, että jokaiselle on turvattava riittävä hoito ja hoiva ja terveydenhuolto, niin kuin ministerit täällä hyvin tietävät. Ja nyt me ollaan tässä tilanteessa, että meidän on vaikea korjata asiaa. Sen osoittaa tämä yliopistolisä, 136 miljoonaa, joka teidän luonnoksessanne oli. Ja totta kai ne hyvinvointialueet, joissa on yliopistollinen sairaala, kannattavat, että ne saavat lisää rahaa, ja ne vastustavat, joilta raha otettaisiin pois. Miten te oikeasti aiotte tämän ratkaista?
Koska itse tulen tuolta Pohjois-Savosta hyvinvointialueelta, jossa on Kuopion yliopistollinen sairaala, jossa on maan suurin lääkäreitten koulutus ja monta muuta tärkeää tutkimusta ja tuotekehitys- ja mitä tahansa toimintaa, niin eihän se 10 miljoonaa, mikä sinne olisi ollut luvassa, riitä mihinkään. Todellinen investointitarve tällä vuosikymmenellä on yli 500 miljoonaa. Investointikyky sillä on nolla. Käytännössä, jos suomen kielellä ja yritysmaailman termeillä sanoisi, tämä hyvinvointialue Pohjois-Savossa on selvitystilassa ennen kuin se on aloittanutkaan.
Ja tässä tullaan nyt isompaan ongelmaan. Minä en ota kantaa, kuka rahaa tarvitsee. Kaikki tarvitsevat rahaa ja haluavat sitä hirveästi. Tämä koko uudistus on tehty rahanjako edellä, ja tässä ei ollut tarkoituskaan, että pitäisi se tarve edellä mennä. Jos minä luen täältä ihan viimeaikaisesta tutkimuksesta, joka on julkistettu huhtikuussa 22: ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa tutkinut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia selittäviä tekijöitä. Tutkimuksen mukaan palvelutarpeeseen perustuvaa osuutta rahoituksessa pitäisi kasvattaa merkittävästi ja asukasperusteisesta rahoitusosuudesta luopua kokonaan.” Aiotteko te noudattaa asiantuntijalausuntoa?
Tässä kävi sillä tavalla, kun alun perin otettiin noin 80 prosenttia tarveperusteista, että sehän oli aivan liian vähän, ja sehän lasketaan jo asukasperusteisesti. Eihän sitä rahaa voida muuten myöntää, jos se ei olisi asukasperusteinen. Ja kun nyt sitten pantiin lähes 15 prosenttia asukasperusteisuutta, niin tässähän on kaksi, jotka ovat jo toistensa sisällä. Koko tämä rahoituslaki minun mielestäni oli virheellinen silloin ja on nyt. Ja sitä osoittaa se, että te olette tuomassa tänne hallituksen esityksen, joka ei kylläkään sisällä sitä kaikkein tärkeintä, yliopistolisää, jonka piti olla 136 miljoonaa, mutta itse asiassa sen pitäisi olla 600 miljoonaa. Odotan kyllä mielenkiinnolla, minkälaisen esityksen te tuotte tänne syksyllä. [Sari Sarkomaa: Vai siirtyykö se seuraavalle hallitukselle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-10T14:22:25,2022-05-10T14:25:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_16,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_17,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla valmistelut käyvät jo täydellä vauhdilla. Joillain alueilla on edetty nopeampaan tahtiin, joillain hieman hitaammin johtuen siitä, että jotkut alueet ovat ikään kuin ottaneet jo etunojaa tässä suuressa uudistuksessa. Nyt kaikki odottavat tuota vuotta 2023, kun sen maaliviivan yli pitäisi sitten kuitenkin samassa tahdissa astua, ja tämä tekee kyllä ison haasteen. Esimerkiksi Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan alue, jolla itse olen vaikuttamassa, kyllä meilläkin on iso huoli esimerkiksi siitä, millä tavalla tämä yliopistosairaalarahoitus tullaan tulevaisuudessa järjestämään.
Sen vuoksi minä olen samaa mieltä kuin edustaja Heinonen täällä aikaisemmin [Toimi Kankaanniemi: Oikein!] siitä, että on erittäin hyvä asia, että nyt otetaan aikalisä tämän lainsäädäntökokonaisuuden kanssa, mikä liittyy yliopistosairaaloiden tehtäviin, ja katsotaan tarkkaan, mikä on se todellinen rahoituksen tarve. Suomalainen tutkimus ja opetus ovat olleet valtavan korkealla tasolla, ja on aivan luvattoman murheellista, jos me tästä korkeasta laadusta joutuisimme tulevaisuudessa tinkimään. Siksi on aivan erityisen tärkeää — kun siellä aitiossa istuu myöskin ministeri, joka on itse ollut sairaanhoitopiirin johdossa ja tuntee nämä asiat erittäin hyvin — että katsotte hyvin tarkkaan sen, että tässä ei tapahdu sellaista harha-askelta, että joudutaan sitten jälkikäteen pohtimaan, että miten tässä nyt näin pääsi käymään.
Onneksi tähän Marinin hallituksen sote-uudistukseen ei sisälly sitä kolmen miljardin leikkuria, mikä viime vaalikaudella oli sote-uudistukseen leivottu. [Toimi Kankaanniemi: Ei se ollut leikkuri!]
Edustaja Sarkomaa täällä harmitteli sitä, että rahoitusta ei ole tarpeeksi, mutta sitten seuraavassa lauseessa hän harmitteli myöskin sitä, että tähän Marinin hallituksen sote-uudistukseen ei ole tuota leikkuria lisätty. [Sari Sarkomaa pyytää vastauspuheenvuoroa] En nyt ole ihan varma siitä, mitä edustaja Sarkomaa tarkoitti — pitääkö sitä rahaa olla enemmän vai pitääkö sitä rahaa olla alueilla vähemmän käytössä — koska leikkuri ja rahan lisääminen ovat vastakkaiset asiat. [Anne Kalmarin välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-05-10T14:25:32,2022-05-10T14:28:06,Hyväksytty,1.1
2022_52_18,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, minuutin vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_19,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisi nyt hyvä, kun näin tärkeästä asiasta puhutaan, että sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän edustajat pysyisivät faktoissa, [Maria Guzenina: Näin te totesitte!] ja kun referoitte oppositiokansanedustajan puheenvuoroa, niin kuuntelisitte tarkkaan. [Maria Guzenina: Katsokaa litterointi!] Totesin, arvoisa puhemies, että on harmillista ja vakavaa, että tässä rahoitusmallissa ei ole kannustinta pitää kustannuksia kurissa. Kustannuksia pidetään kurissa erityisesti sillä tavalla, että palvelut ovat vaikuttavia, satsataan ennaltaehkäisyyn. Sanoin, että ei ole kannustinta tuottaa parempia palveluita, ja nämä kaksi asiaa yhdessä voivat johtaa siihen, että palvelut heikkenevät ja kustannukset kasvavat. — Se, onko tässä mallissa leikkuria, arvoisa edustaja, kun kustannuksen kasvusta vain 80 prosenttia korvataan ja 20:tä prosenttia ei, asettaa alueet todella ison tilanteen eteen. Eli olisi hyvä, että te tutustuisitte tähän malliin, ennen kuin te tätä mallia kommentoitte. Näyttää siltä, että ette ole lukenut valtiovarainvaliokunnan mietintöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-05-10T14:28:06,2022-05-10T14:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_52_20,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_21,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvä, että tämä esitys nyt vihdoinkin tänne saadaan, ja tietysti on ensiarvoisen tärkeää turvata näiden hyvinvointialueiden rahoitus ja varmistaa tämän uudistuksen onnistumisen edellytykset.
On myös todella tärkeää, että alueitten valmistelua ja rahoitustilannetta seurataan tarkasti nyt mutta myös myöhemmin. Lakiesityksestä saadun palautteen perusteella tästä esityksestä yliopistosairaaloiden lisä on nyt jätetty pois, mikä on kyllä erinomaisen hyvä valinta, niin kuin täällä on moni jo kertonutkin. Lausuntoaikaa on aiheellisesti kritisoitu, ja hallitus on siihen nyt reagoinut, niin kuin kritiikki on sitä vaatinutkin.
Yliopistosairaaloilla on nykyisenkin järjestämislain mukaan oikeus laskuttaa hyvinvointialueita, ja rahoitus olisi osittain päällekkäistä, eikä se ainakaan lisäisi avoimuutta. Yliopistosairaaloissa on jatkossakin erillistä rahoitusta tutkimus‑, koulutus‑ ja innovaatiokuluihin aivan erillisiltä momenteilta, mikä onkin tärkeää.
Omassa maakunnassani Keski-Suomessa on oma erityinen asema keskussairaalalla, mikä ei nyt rahoituksessa näy. Keskussairaala toimii hyvin laajalla repertuaarilla, ja tutkimuksella ja kehityksellä on tavallista suurempi osuus verrattuna moniin muihin keskussairaaloihin. Tällaiset laajemmat tehtävät olisi huomioitava rahoituksessakin ja etenkin, kun on tiedossa, että Keski-Suomella on tahtoa tehdä entistä syvempää yhteistyötä Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa esimerkiksi lääkärikoulutuksessa.
Tämän muutoksen jälkeen on joka tapauksessa hyvin tärkeää seurata myös sitä, kuinka kunnat selviävät jäljelle jäävistä lakisääteisistä tehtävistään, ja on pidettävä huoli siitä, että kaikissa maakunnissa on jatkossakin mahdollisuus kehittää toimintaa, ei vain ylläpitää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-05-10T14:29:19,2022-05-10T14:31:14,Hyväksytty,1.1
2022_52_22,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_23,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutus ja tutkimus yliopistotasolla kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön alalle mielestäni kaikilta osin. Siksi on erittäin hyvä — ja kiitän ministeriä — että tämä esitys, joka meillä on nyt käsittelyssä, ei sisällä yliopistosairaaloiden ylimääräistä rahoitusta.
Niin kuin viestitin ministerille, todellakin se malli, että tämä rahoitus siirretään sinne yliopistopuolelle eli opetus- ja kulttuuriministeriön puolelle, on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. On täysin kohtuutonta, että esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue joutuu menettämään rahoituksestaan 17 miljoonaa vuosittain pysyvästi näille muutamille muille hyvinvointialueille tämän takia. Emme sitä missään tapauksessa hyväksy. Täytyy muistaa, että yliopisto ja yliopistollinen sairaala tuottavat paikkakunnalle sijaintikuntaetuna huomattavat lisätulot, siis henkilöstön kautta, hankintojen kautta ja monen muun kautta. Mielestäni nämä pitää ottaa huomioon ja tehdä sellaiset laskelmat, jotka perustuvat faktoihin. Tämä esitys, joka oli pohjana tässä, jonka hallitus — kiitos vain — otti pois tästä esityksestä, ei perustunut riittäviin selvityksiin. Ei ole edes julkaistu niitä selvityksiä, joihin se alustava ajattelu pohjautui. Ehdottomasti pitää ottaa ne selvitykset ja tiedot, faktat, pohjaksi ja sen jälkeen tehdä siitä esitys. Kysynkin ministeriltä: aiotteko näin toimia tässä kesän aikana ja syksyllä tuoda esityksen, jonka ministeri Honkonen hoitakoon sitten kuntoon siltä osin, että opetus- ja kulttuuriministeriön tiedepuoli tämän vastuun ottaa näistä yliopiston koulutus- ja tutkimustehtävistä myös sairaanhoidon, terveydenhuollon osalta?
Arvoisa puhemies! Tämä esitys muutoin on paikallaan, ja ymmärrän sen kiireen, minkä ministeri kertoikin. Tiedot, esimerkiksi kuntien tilinpäätökset, tulivat vastikään, ja toisaalta tämä esitys täytyy saada ennen kesää vietyä läpi täällä, jotta kunnat ja hyvinvointialueet tietävät, mikä on niiden rahoitus tulevaisuudessa. Ja tässä mielessä on kiitokset annettava, että näin on, mutta kyllä se lausuntoaika — pääsiäisen aikaan kaksi päivää — oli tietysti aivan kohtuuton, ja juuri sen tähden esimerkiksi tämä yliopistorahoitus oli todella tärkeää jättää tästä pois. Muutoin tämä koko hyvinvointialuerahoitus on otettava kyllä tarkkaan seurantaan ja tehtävä siihen ne korjaukset, jotka eteen varmasti tulevat tässä hyvin pian, koska rahat eivät riitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-10T14:31:14,2022-05-10T14:34:31,Tarkistettu,1.1
2022_52_24,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Ministerit saavat kohta vastata. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_52_25,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käsillä erittäin suuri asia. Kuten tiedetään, sote-rahoituksen osuus valtion menoista on erittäin merkittävä, ja jokainen kertoimen muutos aiheuttaa myös suuria muutoksia alueiden välillä.
Tiedetään toki, että tämän mallin haasteena on se, että tässä jatkossa kaikki alueet tulevat varmasti pitämään huolta omasta rahoituspohjastaan, mutta olisi tärkeätä, että nähdään myös yhteinen etu ja se, että yliopistosairaalat palvelevat ihan jokaista suomalaista. Siksi niillä on niitä erityistehtäviä, jotka maksavat enemmän, ja on aivan kestämätöntä, jos niiden erityistehtävien rahoitusta ei huomioida. Ja jos Suomi taantuisi tutkimuksen ja lääketieteellisen kehityksen osalta, sillä on totta kai koko Suomelle taloudellisia vaikutuksia ja myöskin merkittäviä terveydellisiä haittoja. Toivon, että tämä pidetään mielessä: vaikeiden sairauksien hoitamisen kulut ovat varmasti isompia. Syöpätutkimukseen täytyy varata rahaa, ja siitä hyötyy lähes jokainen suomalainen, että meillä on valmius vastata myös vaikeisiin tapauksiin.
Totta kai kehittämiseen kannattaa satsata myös muilla alueilla, mutta ehkä meillä on joku malli kuitenkin siellä taustalla, että joitain tehtäviä on jaettu eri yliopistosairaaloille. On ollut myös sitä kritiikkiä, että jopa tämä aluemalli on aika pirstaleinen.
Totta kai olisi hyvä, että kannustinmalli olisi siihen sisällytetty. Sitähän esitti suurin osa asiantuntijoista, että saataisiin joku pienikin verokannustin tähän rahoitusmalliin mukaan. Tässä käydään tätä kädenvääntöä jatkuvasti, ja pidän vähän ikävänä sitä, jos ajatellaan, että ei oteta sitä sitten annettuna, että tämä on nyt sellainen malli, jossa jos jossain raha lisääntyy, niin se todennäköisesti jossain vähentyy, ja että pidetään näitä jo ikään kuin annettuina, saavutettuina tasoina, vaikka sitten kuitenkin tiedetään, että tähän joudutaan tekemään jatkossakin muutoksia ja että eduskunta on sitoutunut siihen, että tämä yliopistosairaaloiden kysymys hoidetaan.
Sen lisäksi meidän on täysin mahdollista katsoa, mitkä kulut aiheutuvat esimerkiksi kiinteistöistä, mitkä ovat kuluerot palkoissa. Tästähän on dataa kyllä: meillä on tilinpäätöksiä. Kyllä tämä tieto saadaan. Sinne on pystytty saamaan myös erilaisia alueellisia kertoimia, etäisyyskertoimia, jotka ovat näitä alueellisia eroja, mutta meillä ei ole huomioitu esimerkiksi korkeimpia kiinteistökuluja tässä rahoitusmallissa, ja tämä on merkittävä epäkohta tässä tällä hetkellä.
Jos tämä tarvekerroinmalli olisi täydellinen, niin sittenhän se varmasti toimisi, mutta me tiedetään, että se on edelleen karkea arvio, ja siellä täytyy olla myös tämä asukasluku. Tässä on vielä erittäin paljon kehitettävää, ja toivon, että tämä yliopistosairaalakysymys ratkaistaan mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-05-10T14:34:31,2022-05-10T14:37:42,Hyväksytty,1.1
2022_52_26,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Edustaja Kalmari, sen jälkeen ministerit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_27,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on tärkeää, että kuulimme täällä kokoomuksen linjan, ja on tärkeää, että se viesti viedään sinne maakuntiin, kaikkiin niihin muihinkin maakuntiin, jotka eivät ole yliopistosairaalamaakuntia. Eli kokoomus, joka alusta lähtien halusi keskittää erikoissairaanhoidon pelkästään erva-alueitten suuriin yksiköihin, taistelee siitä asiasta nykyäänkin. On eittämättä todella tärkeää, että yliopistosairaalat saavat rahoituksensa, mutta kun tämä uudistus tehtiin ja rahoitusta haettiin, niin totta kai se rahoitus sosiaali‑ ja terveyspalvelujen järjestämisestä pitää mennä siten, että valtaosa rahoituksesta tulee sosiaali‑ ja terveyspalvelujen tarpeen, sen käytön, mukaan. Mielestäni on pelkästään oikeudenmukaista, että sinne, missä tarve on ollut ilmeinen eikä sitä ole pystytty hoitamaan edes tähän asti juuri millään lailla, nyt menee vähän enemmän rahaa, että se tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Suomessa saadaan järjestettyä.
Mielestäni tässä on käyttänyt edustaja Guzenina esimerkiksi erittäin rakentavia puheenvuoroja siitä, että näitä asioita pitää sovittaa yhteen ja rahoitusta varmaan jostain löytää, mutta ei se voi olla niin, että niiltä heikommilta alueilta, jotka eivät saa kuin 80 prosenttia sen palvelutarpeen mukaan nytkään, vielä otettaisiin pois. Tässähän itse asiassa on jo näissä työterveyshuollon piirissä olevien, terveitten ihmisten hyväksi aika paljon annettu, kun tätä ei täysmääräisesti jaettu, sataprosenttisesti, sillä periaatteella. Joten toivon voimia ja viisautta sovittaa nämä eri näkökulmat yhteen, mutta heikommilta alueilta ei saa leikata.
Kiitoksia tästä työstä, ministeri, että ette vienyt keskeneräistä lakia voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-10T14:37:42,2022-05-10T14:39:55,Hyväksytty,1.1
2022_52_28,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Ministeri Paatero, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_29,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin täytyy sanoa siihen epäilyyn, etteikö valmistelu etenisi, että me käymme viikoittain läpi kaikkien alueiden tiedot, missä valmistelussa mennään, ja kiitos eduskunnan myöskin niihin haasteisiin esimerkiksi ict-rahoituksen osalta lisätalousarviossa saatiin lisää rahoitusta ja se kohdennettiin juuri niille alueille, joilla ei ollut mitään pohjaa tehtynä, jotta saatiin kirittyä kiinni. [Maria Guzenina: Siitä kiitos!] Monissa muissakin kohdissa viikoittaisissa käytännöissä katsomme, miten kiinteistökysymykset, miten ict-kysymykset, miten kaikki järjestelmät muuten saadaan hoidettua, elikkä valmistelu etenee. Työtä on paljon — sitä ei käy kiistäminen — työtä on paljon, mutta sitä tehdään.
Hieman tähän kritiikkiin, että rahoitusta ei ole ratkaistu: Rahoitus on ratkaistu siinä lakipaketissa, joka täällä eduskunnassa hyväksyttiin. Silloin jo tiedettiin, että näihin määritelmiin tulee tarkennuksia THL:n määritelmien mukaisesti — silloin jo tiedettiin, se oli sovittu, koko porukalla täällä eduskunnassa oli päätetty, että olosuhdetekijöiden, tarveperusteiden ja asukasperustaisuuden prosentit ovat ne, mitkä olivat siinä laissa, mutta siellä sisällä tehdään tarkennuksia. Tämä on se laki, joka tänään täällä on käsittelyssä, ja sen te saatte nyt sitten käsiteltäväksi valiokunnissa.
Huomioita muun muassa pelastustoimen riskikertoimeen: Pelastustoimi on omassa päätöksenteossaan käynyt — juuri tuli sisäministeri sisään saliin — itse allokoinut sen osuuden eri riskiperusteisesti. Se ei ole mitenkään poliittisesti sote-ministeriryhmän allokoimaa, jotenka voidaan kysyä tai käydä läpi ne perusteet, millä sitten pelastustoimi on keskenään käynyt riskiperusteisuuden sieltä läpi.
Tähän kysymykseen näistä olosuhdetekijöistä, niin kyllä, meillä on nyt tätä VATTin sekä THL:n uusinta tutkimusta, jota ei tässä ole vielä huomioitu. Siellä yksi asia oli tämä yliopistorahoitus, mutta siellä oli muitakin. Siellä oli myöskin muutoksia, ei vain tähän tarve‑ ja asukasperusteisuuteen, vaan siellähän oli esityksiä myöskin muihin olosuhdetekijöihin, syrjäisyyteen tai monikielisyyteen ja moneen muuhunkin asiaan, elikkä me saamme perehtyä niihin vielä uudemman kerran, onko niihin tarvetta mennä, mutta se ei ollut ihan helppo paletti muuttaa vain yhtä kohtaa, vaan pitää katsoa sitä kokonaisuutena.
Sitten vielä kerron teille nyt jo valmiiksi tässä, että kun tässä mennään eteenpäin, niin meillähän tulee vielä alueille käytäväksi läpi muun muassa investointeihin liittyvä velanottokyky. Sitä arviota tehdään tässä kesän aikana, elikkä kaikkien alueiden kanssa käydään tämä asia läpi. Ensi vuosihan aloitetaan sillä rahalla, mikä kunnista siirretään, ja ilolla tervehdin sitä ajattelua, jos kaikki ovat sitä mieltä, että kehyksestä tai kehyksen ulkopuolelta löytyy lisää rahoitusta tähän yliopistosairaalalisään. Mielelläni näen semmoisen tahtotilan koko eduskunnalta, että jostakin semmoinen ylimääräinen rahoitus löytyy, mutta voi olla, voi olla, kun julkisen talouden suunnitelmassa ei tähän mennessä ole ollut erillistä rahoitusta tälle puolelle, että pitää katsoa, mikä summa se on ja mitä kautta se sinne alueille sitten tulee. Tiedätte kaikki, että tälläkin hetkellä maksetaan niistä palveluista, mitä yliopistosairaalat tekevät, ja maksun suorittavat sairaanhoitopiirit. Kuinka paljon tämä kattaa jo niistä kustannuksista? Nämä mallit on tässä katsottava.
Kollega Lindén jatkaa lainsäädännöstä tehtäviin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-10T14:39:58,2022-05-10T14:43:44,Hyväksytty,1.1
2022_52_30,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Ministeri Lindén, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_31,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan todeta, että on ollut ilo kuunnella erittäin asiantuntevaa keskustelua tästä sinänsä aika vaativasta asiasta.
Tässähän on taustalla se, että silloin kun sote-lait hyväksyttiin, eduskunta hyväksyi samalla useita lausumia, ja nyt erityisesti kaksi lausumaa ovat sellaisia, joilla on ollut vaikutusta tähän asiaan. 
Toinen koski sitä, että näitä tarvetekijöitä pitää vielä tarkentaa. Erityisesti oltiin huolissaan siitä, ovatko ne sosiaalipalveluiden osalta riittäviä, ja niin kuin tässä kuultiin, nyt meillä on itse asiassa kaksi ja puoli -kertainen määrä niitä tarvetekijöitä, eli se paljon tarkemmin heijastelee nyt sitä alueen todellista tarvetta. Se on itse asiassa tämän lakimuutoksen suurin sisältöasia.
Toinen koski sitten yliopistollisten sairaaloiden ja erityisesti opetuksen ja tutkimuksen rahoitusta. Moni varmaan ajatteli — itsekin ajattelin silloin — että sen tärkein budjettimomentti on niin sanottu VTR-rahoitus, valtion rahoitus tieteelliseen tutkimukseen. No, sen osuushan on tietysti kovin pieni. Se nousi nyt viidellä miljoonalla eurolla, joka on prosentuaalisesti 20 prosentin nousu 30 vuoden voi sanoa laskun jälkeen, mutta kokonaisuudessahan on kysymys siitä, että yliopistollisissa sairaaloissa siinä arkisessa työssä, missä koko aika opetetaan ja tutkitaan, tietty osa kustannuksista kohdentuu käytännössä opetukseen ja tutkimukseen, ja sen takia yliopistollisten sairaaloiden niin sanotut kuntalaskutushinnat ovat keskimäärin noin viisi prosenttia kalliimmat kuin muiden keskussairaaloiden.
 Edustaja Eestilän puheenvuorossa oli tärkeitä lukuja, minkä ilolla panin merkille. Tapasin itse kaikkien yliopistosairaaloiden edustajat perjantaina 30. huhtikuuta, ja olivat vielä yliopistojen edustajat etänä mukana. Siinä tuli esille tämä 600 miljoonaa euroa, jonka nyt ainoana tässä edustaja Eestilä mainitsi, ja mikä se on? No, se oli se heidän itsensä oma arvio, mitkä olisivat opetuksen ja tutkimuksen ikään kuin kokonaiskustannukset, mutta kun itse totesin ja kysyin heiltä, että tuohan vastaisi yli kymmentä prosenttia kuntalaskutushinnoissa — kun itse olen oppinut, että se ero on noin 5 prosenttia — niin se johtui siitä, että opetuksessa ja tutkimuksessa on myös yllättävän paljon tuloja; esimerkiksi lääketehtailta saadaan kalliita lääkkeitä siinä vaiheessa kun niitä tutkitaan. Sillä tavalla se kokonaisnettovaikutus ei ole sitten sitä 600:aa miljoonaa, vaan siinä vaiheessa arvioitiin, että se olisi ollut noin 350 miljoonaa. Se olisi ensin poistettu kaikilta hyvinvointialueilta ja sitten kohdennettu takaisin niille hyvinvointialueille, joiden alueella on yliopistollinen sairaala, jolloin itse asiassa nettovaikutus olisi ollut se noin 130 miljoonaa. Mutta todettiin, että tämä on epäoikeudenmukainen ratkaisu ja että esimerkiksi meillä hyvinvointialueet ovat kovin erisuuruisia, jolloin ehkä asukasluku ei ole edes oikea tapa kohdentaa takaisin rahoitusta.
Tässä olisi monta kohtaa, mutta lopetan, kun aika on käytetty.
Eli tämä tulee uudelleen, ja samassa yhteydessä sitten määritellään yliopistosairaaloiden tehtävät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-05-10T14:43:45,2022-05-10T14:46:56,Hyväksytty,1.1
2022_52_32,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_33,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_52_34,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamiseen liittyvän rahoituslain muuttamiseksi. Laki on aivan valtavan tärkeä, koska olemme jo tehneet tämän päätöksen hyvinvointialueiden perustamisesta Suomeen, ja nyt sitten on käsittelyssä se, miten saataisiin tämä rahoitus näillä alueilla toimimaan ja järjestymään lainsäädännön pohjalta. Pohjois-Karjalalle tämä esitys ei sinänsä ole rahallisesti hyvä. Tämä on paremminkin kehno muutamien tosiasioiden valossa, joita haluan teille, arvoisat Suomen kansanedustajat, tuoda nyt esille.
Pohjois-Karjalan maakunnassa sote-uudistuksen vaikutus tulee olemaan hyvin haitallinen. Koko maahan on laskettu sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden mukainen rahamäärä, jolla tulevan hyvinvointialueen palvelut alueella järjestetään. Palvelujen tarpeeseen perustuva laskentatapa on sinänsä perusteltu, mutta tämä tarvevakioinniksi sanottu rahoituspohja on meille hyvin monimutkainen ja Pohjois-Karjalalle ongelmallinen. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle tarvittaisiin tasavertaisen rahoituksen saamiseksi nyt esitetyn laskelman lisäksi 90 miljoonaa euroa lisää rahaa, mikä on 560 euroa asukasta kohti. Tällä lisäyksellä Pohjois-Karjala saisi oikeudenmukaisen, yhtä suuren rahoituksen kuin muutkin hyvinvointialueet. Rahoituksen tulee perustua oikeudenmukaisuuteen ja alueen palvelutarpeeseen. Lailla on määritelty ne palvelut, jotka hyvinvointialueella järjestetään asukkaiden käyttöön.
Siirtymätasausjärjestelmän takia Pohjois-Karjala menettää hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuonna rahoitusta 90 miljoonaa euroa. Siirtymätasauksen takia tuo rahoitusvaje pienenee vuosittain niin, että vuonna 2029 tuo vajaus on enää 60 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että tämän seitsemän toimintavuoden aikana, mitkä liittyvät näihin vuosiin 23—29, Pohjois-Karjala menettää sote-rahoitusta muihin alueisiin verrattuna hieman yli 500 miljoonaa euroa. Ja voitte vain kuvitella, että Pohjois-Karjalan maakunnassa, joka, kuten tiedämme, on pinta-alaltaan iso ja harvaan asuttu alue, tällainen rahoitusvaje tulee johtamaan ylipääsemättömiin vaikeuksiin. Se on itse asiassa maakunnan asukkaiden kannalta jopa vaarallinen, koska, kuten tiedämme, meillä Pohjois-Karjalan hieman alle 160 000 asukkaan maakunnassa on paljon vanhusväestöä, paljon hoitoa tarvitsevia ihmisiä, ja ei voi olla sellainen lähtökohta Suomen eduskunnalla, että tällainen maakunta jätetään ikään kuin omien ongelmien kanssa yksinään valtaviin rahoitusvajeisiin.
Pahoin pelkään, että tuo yli 500 miljoonan euron rahoitusvaje, joka tällä rahoituslailla syntyy, ellei sitä nyt valiokuntakäsittelyn aikana muuteta, johtaisi siihen, että reuna-alueilta terveyskeskuksia tullaan panemaan kiinni ja palvelut keskittyvät sinne maakuntakeskukseen. Sitä päivää ei saa tapahtua. Meillä on selvä päätös siitä maakunnassa. Siun sotehan on harjoittanut jo etukäteen tätä tulevan hyvinvointialueen toimintaa yhteisenä kuntayhtymänä, ja se on taannut sen, että jokaisessa kunnassa on terveyskeskus ja siellä ne asianmukaiset palvelut saatavilla. Toki meillä on ongelmia sen suhteen, saadaanko osaavaa työvoimaa, mutta se on ihan oma eri asiansa, vaan jos ei rahoja saada sinne niin se on ihan varma, että ei saada työvoimaakaan.
Tämän takia toivon, arvoisa puhemies, että tähän rahoitusvajeeseen Pohjois-Karjalan osalta ihan aidosti puututaan, koska nyt jos tämä tehdään seitsemälle vuodelle, vuodesta 23 alkaen vuoteen 29 saakka, niin Pohjois-Karjalan maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut sen jälkeen joutuvat aivan ylivoimaisiin vaikeuksiin.
Arvoisa puhemies! Tähän liittyy sitten myös tämä palkkaharmonisaatio. Siun sote itsessäänhän kuntayhtymänä on tätä palkkaharmonisaatiota jo toteuttanut, ja nyt pitää toimia tässä rahoituslain käsittelyssä niin, että tämä palkkaharmonisaatio hyvitetään niin, että se menee valtion rahoista kaikille tasavertaisesti, koska nyt ne palkkaharmonisaatiorahat, mitä kunnilta on jo tähän saakka kerätty, aiheuttavat sen, että jos se vielä loppuun viedään, niin meillä menee kaksi kuntaa tai kolme kuntaa Pohjois-Karjalan maakunnasta nurin. Se on niiden kuntien osalta loppu sitten. Elikkä kyllä valtion pitää tämä asia hoitaa niin kuin muissakin maakunnissa hoidetaan, että valtio hoitaa sen palkkaharmonisaation tyylikkäästi loppuun ja kantaa siitä aiheutuvat kustannukset. Ei voi olla niin, että Pohjois-Karjalan maakunta ja muutama muu hyvinvointialue joutuu ylivoimaisiin vaikeuksiin pelkästään sen takia, että he ovat aktiivisesti omaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa toteuttaneet ja sitä kautta palkkaharmonisaatiota oma-aloitteisesti, itsenäisesti eteenpäin vieneet. Ei siitä saa rangaista, siitä pitää palkita.
Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon vielä sen, että nyt kun tätä pitkään, pitkään valmisteltua sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistamista on tehty, niin meidän pitää Suomen kansanedustajina pitää huoli siitä, että joka ainoassa Suomen maakunnassa, joka ainoalla Suomen asukkaalla, olkoon hän sitten Utsjoella tai Hankoniemen kärjessä asuva ihminen, on suurin piirtein oikeus yhtäläisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastuspalveluihin.
Varsinkin nämä pelastuspalvelut, arvoisa puhemies, korostuvat pitkien välimatkojen maakunnassa. [Petri Huru: Juuri näin!] Jos jollain kotikylässäni Hattuvaarassa asuvalla ihmisellä on vaikka sydänoireita, niin siinä tarvitaan hyvin osaava pelastuspalvelu ja hyvin nopeasti liikkuvat autot, joilla pääsee sinne antamaan ihmisille apua nykyaikaisilla välineillä, koska kannattaa muistaa kaikkien Suomen kansanedustajien sekin, että nykyiset pelastuspalvelussa käytettävät ambulanssit ovat tavallaan, en sano pieniä tehohoitoyksiköitä, mutta sanotaan, että erittäin pitkälle varusteltuja laitteiltaan, niillä pystytään ottamaan sydänfilmit ja monet muut asiat ja auttamaan siinä ihmistä paikan päällä ja samalla keskustelemaan lääkärin kanssa, mikä on potilaan oikea tilanne.
Mutta jos meillä rahoitus menee tällä keinoin niin kuin se Pohjois-Karjalaa koskien on menossa, niin tähän pitää tulla eduskunnan päätöksellä muutos, tämä ei voi mennä näin. Ei pientä maakuntaa, jolla on pitkät välimatkat, paljon vanhuksia, paljon hoitoa vaativia ihmisiä, hoitoa tarvitsevia ihmisiä, saa heittää yksin ongelmien kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T17:01:45,2022-05-10T17:08:26,Hyväksytty,1.1
2022_52_35,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö poissa, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_36,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tässä rahoituslain, voisiko sanoa, paikkauksessa nyt ei päästä oikeastaan kiinni niihin isoihin kokonaisuuksiin, joita tämä sote tulee kaiken kaikkiaan vielä korjaussarjana tarvitsemaan. Tässä lähinnä nyt parsitaan niitä asioita, mitkä jo tähän mennessä, kun tuolla alueilla on lähdetty toimeenpanemaan lainsäädäntöä, on havaittu, mitkä asiat vaativat selkeästi korjaamista. Tässä palvelutarpeen kasvussa ja rahoituksen sitomisessa siihen on totta kai se pohja ihan järkevä ja ymmärrettävä ja siellä se, että huomioidaan ikääntyminen, ja myöskin indeksikorotukset. Tämä on tietysti tärkeää tällaisina aikoina, kun kustannukset koko ajan hurjaa vauhtia nousevat, ja siinä tietysti ennen kaikkea inflaatiopuoli, mutta sitten olen miettinyt sitä, ollaanko tässä rahoituksessa varauduttu siihen, että kun sairaanhoitopiirien velat ja vastuut siirtyvät sellaisenaan hyvinvointialueille, niin myöskin sitten ne korot, mitkä näihin lainoihin sisältyvät, tulevat sinne hyvinvointialueille. Elikkä luulen, että jos korkotaso jatkaa nousuaan, niin hyvinvointialueilla tullaan siihen tilanteeseen, että rahoituksessa iso osa tai huomattavasti suurempi osa kuin alun perin on laskettu joudutaankin sitten näitten lainojen korkoihin käyttämään.
Sitten nämä tarvetekijät, jotka ministeri täällä aiemmin päivällä mainitsi: Se, että näitä tarvetekijöitä on nyt huomattavasti enemmän, on totta kai hyvä asia, mutta voisi sanoa, että kaikkein suurin puute, mihin tässä ei nyt puututtu ja olisi pitänyt puuttua, on tämä väestökertoimen osuus. Väestökerroin on 14,6 prosenttia tässä, ja se on liian suuri. Viime kaudella Sipilän hallituksen sote-esityksessä, joka täällä talossa pyöri, tuo väestökerroin oli pienempi, ja tämä väestökerroinhan nimenomaisesti, niin kuin tuossa edustaja Hoskonen edellä kuvasi, sellaisia alueita, jotka menettävät väestöään, jotka ovat vähäväkisiä, rankaisee. Useimmiten näillä alueilla on myöskin ihmisiä, jotka ovat ikääntyneitä ja sitten myöskin sairastavat enemmän, jolloin sitten tämä väestökerroin vielä ikään kuin tuplana tuo tämän rahoituksen riittämättömyyden näitten alueitten kohdalla. Siinä mielessä voisi sanoa, että tämä väestökertoimen painoarvon tiputtaminen on yksi keskeisimpiä asioita, mikä tuossa soten korjaussarjassa on tulevalla hallituskaudella saatava aikaiseksi.
Toinen on myöskin sitten se, että on huomioitava tämä palkkaharmonisaatio, mikä tässä on kokonaan puuttunut, ja sitten jos ajatellaan, että tälläkin hetkellä käydään näitä neuvotteluita palkkatasosta, niin korotukset ja muut vastaavathan puuttuvat kokonaisuudessaan tästä.
Siinä mielessä voi sanoa, että tästä paikkauksesta olisi odottanut jo vähän enemmän, mutta näillä on nyt mentävä eteenpäin, ja uskon, että meillä [Puhemies koputtaa] tämän vuoden aikana hyvinvointialueilla nähdään, miten paljon tuossa sote-rahoituksessa on korjattavaa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja toivon mukaan sitten tulevalla hallituksella on mahdollisuus ne korjaukset tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T17:08:31,2022-05-10T17:11:51,Hyväksytty,1.1
2022_52_37,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_38,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä aiemmin tänään jo puhuttiin tästä sote- ja pelastustoimen rahoituksen uudistamisesta. Ministeri Paatero sanoi pelastustoimen rahoituksen tulevan riskiperusteisesti, mitä varmasti tapahtuukin, mutta kun katsoo taulukkoa, niin siellä on kyllä myös tasattu asukasperusteista maksuosuutta eri alueiden kesken. Kun me tiedämme jo, että rahoitusvaje pelastustoimessa on yli 80 miljoonaa euroa, niin toivottavasti hallitus ottaa myös tämän huomioon.
Kuten edustaja Hoskonen tuossa äsken totesi, varsinkin harva-alueilla myös palveluiden saatavuus on kyettävä turvaamaan. Sen lisäksi, että turvataan palvelut, tarvitaan myös pelastajia. Kaksi ja puoli tuhatta vuoteen 30 mennessä on tarve. Kuopion kyky kouluttaa on noin 120 pelastajaa vuodessa. Siihen tulevat Helsingin oppilasmäärät päälle, mutta se ei vielä kata koko tarvetta. Toivottavasti hallitus ottaa rahoitusta tarkistaessaan huomioon nämä ja myös sen, että jos tämä on yleiskatteista, niin kuin on puhuttu, pitäisikö osa rahoituksesta myös korvamerkitä palveluiden tuottamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-10T17:11:52,2022-05-10T17:13:25,Hyväksytty,1.1
2022_52_39,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_40,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen aika hyvin ja värikkäästi kuvasi Pohjois-Karjalan tilannetta. Kyllähän silloin uudistuksen alussa harmitti tämä ratkaisu, ja sillä 356 eurolla — kumminkin mediaania halvemmin — tuotamme minusta laadukkaat palvelut, ja se tasausraja jäi nyt sinne 200 euroon. Siitä tietysti nyt sitten kärsitään, ja se rahoitus sitten vuonna 2025 rupeaa meidän osaltamme hiukan korjaantumaan. Mutta lähtökohta on hirmu, hirmu hankala meillä. Itsekin olen samaa mieltä, että näissä kriteereissä on nyt menty parempaan suuntaan. Tämä väestökerroin täällä on tämä ongelma, joka rankaisee monia alueita. Siihen kyllä jatkovalmistelussa on syytä nyt sitten tarttua kiinni.
No, sitten tämä palkkaharmonisointi: Luulen, että Siun sotea ei olisi perustettu, jos olisi tiedetty, että tämä jääpi kuntien hoteille. 60 miljoonaa on meillä vielä tehtävää ja kuntarahalla, ja se käytännössä tarkoittaa — arvio omistajaohjauksesta — että kuusi Pohjois-Karjalan kunnista joutuu välittömästi kriisimenettelyyn. Ja näin ei voi olla. Ihmettelen, että ne alueet, mitkä aiemmin perustettiin, eivät ole tästä barrikadeille porukalla lähteneet. Joku korjausliikehän tähän on tehtävä.
Meillä on harmonisointia tehty jo vuodesta 2019 lähtien, yli toistakymmentä miljoonaa, ja sitä ohjelmaa jatketaan. Mutta nyt, jos vielä tulee sitten kaiken kaikkiaan nelisenkymmentä miljoonaa todennäköisesti alijäämiä, jotka kunnat kattavat, siis 100 miljoonan potti tulee siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueet aloittavat. Kunnat ovat kattaneet ja ovat ihan lainsäädännön mukaan valmiita kattamaan sen alijäämän, ei siinä mitään, ja siihen on varauduttukin. Mutta kun tulee tämä palkkaharmonisointi päälle, niin ei tämä kyllä näin voi mennä. Minusta tässä nyt sitten pitäisi tähän asiaan palata.
Se on oikeudenmukaisuuskysymys, että aloittaneet alueet hoitavat kuntarahalla ja todennäköisesti vuonna 2023 aloittavat alueet hoitavat sitten valtion rahalla sen palkkaharmonisoinnin. Näinhän se tapahtuu. Tässä asiassa ei ole mitään oikeudenmukaisuutta. Vähän harmittaa, kun tätä ei oteta kuuleviin korviin. Olen itsekin aika monen kanssa jutellut ja toivonut, että tässä nyt sitten edes jotain tehdään. Tiedän, että nyt sitten valtiovarainministeriölle on annettu tehtävä selvittää tämä kokonaisuus, paljonko tämä jo aloittaneitten alueitten osalta on. Ymmärrän tämän taloudellisen hankaluuden ja tilanteen tässä vaiheessa, mutta ei tässä [Puhemies koputtaa] tämä talo voi jättää kuntia ja näitä maakuntia yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-10T17:13:26,2022-05-10T17:16:38,Hyväksytty,1.1
2022_52_41,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_42,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Seppo Eskeliselle erinomaisesta asian tarkasta kuvauksesta: tästä on Pohjois-Karjalan maakunnassa tulevalla hyvinvointialueella nimenomaan kysymys. Todellakin minä sain tietoa eräältä kuntajohtajalta, että olisi noin kolme kuntaa, jotka olisivat menossa konkurssiin. Jos se todella on kuusi kappaletta, niin eipä siinä paljon hymyilytä enää maakunnan kansanedustajaa.
Tästä on kyllä puhuttu. Olen omassa ryhmässäni omalta osaltani tästä asiasta kertonut aivan selvällä suomen kielellä, mihin tämä johtaa. Ministereitä on infottu, ja on annettu julkilausuma, on puhuttu julkisuudessa, on puhuttu eri tilaisuuksissa, vaan ei tunnu menevän perille. Onko viestini ollut epäselvä, vai onko ollut kuullunymmärtämisessä vaikeuksia? En tiedä, missä se vika on, eikä sitä tarvitse minun tietääkään. Mutta niin tai näin, syyllisiä ei tässä nyt tarvitse etsiä, sillä ei ole mitään merkitystä. Vain sillä on, arvoisa puhemies, merkitystä, että tämä virhe oikaistaan.
Maaseudun ihmisen, olkoon se maaseudun ihminen ilomantsilainen tai asukoon Pyhäselässä taikka Lieksassa taikka Kesälahdella, pitää olla tasan tarkkaan tasa-arvoisessa asemassa henkilöön nähden, joka asuu Vaasassa taikka suuressa kaupungissa Porissa, jota edustaja Huru ansiokkaasti täällä edustaa. Näiden kyseisten henkilöiden pitää olla terveyspalvelujen saannin suhteen suurin piirtein tasa-arvoisessa asemassa. Täydelliseen tasa-arvoonhan emme pääse, sen me tiedämme, mutta tavoitteen pitää valtiolla olla, että kaikkia asukkaita kohdellaan tasavertaisesti.
En tiedä, mihin valiokuntiin tämä menee lausunnolle, mutta toivon mukaan myös perustuslakivaliokuntaan, jossa voidaan lausua siitä, voidaanko joku maakunta heittää huonommalle osalle ja pahimmillaan aiheuttaa sen, että siellä moni, moni kunta menee nurin, taloudellisesti joutuu kriisikunnaksi, ja sen jälkeen tiedetään, että kyyti on kylmää. Sehän ei suinkaan ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen lähtökohta, päinvastoin piti parantaa näitä olosuhteita, että nämä kunnat ja alue voisivat paremmin.
Toivon, että tähän tulee muutos. Ja kun olen kuullut nämä puheenvuorot, niin uskon siihen vakaasti, että näin tulee tapahtumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T17:16:39,2022-05-10T17:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_52_43,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_44,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Minuakin tämä Pohjois-Karjalan tilanne harmittaa — tosin siellä Essote-, Eksote-maakunnat ovat samassa tilanteessa. Siun sote siis lähti aikaisin liikenteeseen ja on tehnyt monia asioita etunenässä, ja näitä maakuntia, joilla on tämä sairaanhoitopiiripohjainen järjestelmä, rangaistaan tässä. [Petri Huru: Juuri näin!] Se on ihan selvä, että heille tulee tämä palkkaharmonisaatio. Se kaatuu näille kunnille, ja tämä on kyllä minun mielestäni väärin. Kyllä tähän pitäisi löytää sellainen ratkaisu, jossa näitä alueita, jotka ovat aiemmin aloittaneet, kohdeltaisiin samalla tavalla kuin kaikkia muitakin, ja siinä mielessä toivoisin kyllä, että tähän tulisi selkeästi hallitukselta sitten esitys.
No, jos se vähän lohduttaa, niin eivät siellä Ohtaansalmen sillan toisellakaan puolella kaikki asiat ihan kunnossa ole, vaan meillä sitten Pohjois-Savon puolella taas on ihmetelty sitä, että tätä yliopistokerrointa ei saatu tässä yhteydessä tuotua esille. Tämähän oli asia, josta silloin, kun täällä talossa nämä lait hyväksyttiin, sanottiin, että kyllä yliopistorahoitus huomioidaan ja yliopistolliset sairaalat niissä sairaanhoitopiireissä, jotka nyt hyvinvointialueille siirtyvät — on aivan selvää, että siellä, missä on yliopistollinen sairaala, niin se opetus, se tutkimus, maksaa eri tavalla kuin sitten taas niissä sairaaloissa, joilla ei tätä statusta ja koulutusvelvollisuutta ole.
Nyt kuitenkaan ei ole saatu esitystä aikaseksi, ja minun käsittääkseni syy on siinä, että tämä yliopistollisten hyvinvointialueitten rahoitus olisi otettu muilta pois. Elikkä se olisi ollut tällaista nollasummapeliä, ja sen tähden kaikki muut hyvinvointialueet vastustivat tiukasti ja antoivat lausumat ministeriölle, että missään nimessä tätä ei voi tällä tavalla viedä eteenpäin, ja kun ei löytynyt ratkaisua eikä löytynyt lisärahoitusta, niin ei sitten annettu kenellekään rahoitusta.
Tässä on nyt yksi sellainen kohta, joka myöskin aivan ehdottomasti on saatava ratkaistua, elikkä näille hyvinvointialueille, joissa on yliopistollinen sairaala, on saatava tämä rahoitus näiltä osin. Esimerkiksi tuolla Pohjois-Savossa on laskettu, että se on noin kaksi prosenttia tuon hyvinvointialueen rahoituksesta, joka tarvittaisiin lisää. Tässä vain täytyy patistaa edelleen hallitusta, eli ei voi olla näin, että hyvinvointialueet asetellaan vastakkain niin tässä asiassa kuin myöskin sitten tässä palkkaharmonisaatioasiassa. Näille kaikille on löydyttävä rahoitus, koska me tarvitsemme yliopistollista koulutusta tulevaisuudessa ja tarvitsemme yliopistoja, joilla on mahdollisuus yliopistollisessa sairaalassa tehtäviin harjoitteluihin ja koulutukseen, ja me tarvitsemme myöskin sitten joka alueella tasaveroiset mahdollisuudet tämän palkkaharmonisaation suhteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T17:18:47,2022-05-10T17:21:46,Hyväksytty,1.1
2022_52_45,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_46,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädännön toimivuutta ja myös sen suhdetta yleislainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitykseen on tarpeen aika ajoin tarkastella. Näin varmistetaan sääntelyn ajantasaisuus ja laatu sekä ehkäistään tulkintaongelmia. Tässä esityksessä tämä on juuri tavoitteena, eli esityksen tavoitteena on tehdä vuoden 2003 kansalaisuuslakiin säädöshuoltoa. Esityksen taustalla on vuonna 2020 tehty esiselvitys ja siitä saatu lausuntopalaute.
Lakia ajantasaistetaan. Tarkoituksena on myös parantaa säännösten toimivuutta niin, että ne ovat selkeämmät lain kohteen ja lain soveltajan kannalta. Kansalaisuuden saamista tai menettämistä ei ole tarkoitus helpottaa tai vaikeuttaa, vaan kyseessä on säädöshuolto, jolla lakia selkeytetään.
Lapsen kansalaisuuden saamista suomalaiselta vanhemmalta tai adoptiovanhemmalta yksinkertaistetaan. Jatkossa lapsi saisi Suomen kansalaisuuden syntyessään aina suoraan lain nojalla vanhemmaltaan ja silloin, kun suomalainen adoptoi lapsen. Muutoksella lisättäisiin lasten yhdenvertaisuutta ja vähennettäisiin byrokratiaa ja kustannuksia.
Suomen kansalaisuuden saaminen hakemusmenettelyssä edellyttää Suomessa asumista, mutta asumisajan laskemista koskevat säännökset ovat monimutkaisia. Niitä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi niin, että säännökset ovat selkeämpiä sekä kansalaisuutta hakevalle että Maahanmuuttovirastolle, joka myöntää kansalaisuuden. Ehdotukset eivät vaikuttaisi vaaditun asumisajan pituuteen.
Kansalaisuuden saamisen hakemusmenettelyssä edellytetään kielitaitoa, eikä edellytettävän kielitaidon tasoa ehdoteta nostettavaksi tai alennettavaksi. Kielitaidon osoittamista koskevia säännöksiä täydennettäisiin niiden tutkintojen osalta, joilla kielitaidon voi osoittaa. Säännöstä kielitaitoedellytyksestä poikkeamisesta täsmennettäisiin vastaamaan paremmin vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa yleissopimusta ja nykyistä kansalaisuuslain soveltamiskäytäntöä.
Kansalaisuuslain eräitä määritelmiä päivitettäisiin siten, että ne vastaavat kansainvälisissä sopimuksissa olevia määritelmiä. Lapsen määritelmää muutettaisiin niin, että alle 18-vuotias katsotaan kansalaisuuslaissakin aina lapseksi eikä siihen enää vaikuta alaikäisenä avioituminen. Kansalaisuudettomuuden määritelmää muutettaisiin niin, ettei enää tehdä jakoa tahtomattaan tai tahdostaan kansalaisuudettomiin. Jaottelulla ei käytännössä ole ollut merkitystä.
Lakiin ehdotetaan myös useita muita teknisluonteisempia muutoksia, jotka johtuvat muun muassa yleislainsäädännön muutoksista. Joiltain osin säännöksiä täsmennettäisiin ottaen huomioon korkeimman hallinto-oikeuden vakiintunut oikeuskäytäntö.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-10T14:47:24,2022-05-10T14:50:39,Hyväksytty,1.1
2022_52_47,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_48,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää omien sanojensa mukaan säädöshuollollisia muutoksia kansalaisuuslakiin. Kuitenkin tarkemmalla lukemisella lakimuutos lieventäisi kansalaisuuden saamisen kriteereitä kaikin merkityksellisin osin.
Vuonna 2020 kielteisiä kansalaisuuspäätöksiä tehtiin eniten sillä perusteella, että kielitaitoedellytys ei täyttynyt, ja toiseksi eniten sillä perusteella, että henkilöllisyyttä ei pidetty selvitettynä. Kolmanneksi yleisin syy kielteisille päätöksille oli se, että asumisaikaedellytys ei täyttynyt. Nyt näitä kaikkia ollaan helpottamassa. Tämä ei tule yllätyksenä lakiesityksestä, joka on vihreän sisäministeriön valmistelema. Sisäministeriö on koko tämän hallituskauden ajan keskittynyt nakertamaan lakeja joka kulmasta maahanmuuton ja ulkomaalaisten palveluiden eduksi, mutta suomalaisten vahingoksi. Oikeusvaltiossa lait on tehty suojaamaan kansalaisia. Kun lakia lievennetään tai tunnistettuja aukkoja ei tilkitä, myös kansalaisten turvallisuus vähenee.
Hallituksen nurinkurinen ajattelutapa tulee hyvin esille Maahanmuuttoviraston lausunnossa, jossa on kiinnitetty huomiota moneen epäjohdonmukaisuuteen. Ensimmäinen esimerkki on se, että kansalaistamiseen ei tarvita pysyvää oleskelulupaa, vaan määräaikainen lupa riittää. Hallitus on siis valmis myöntämään kansalaisuuden henkilölle, joka ei ole tullut maahamme tänne jäädäkseen. Toinen epäjohdonmukaisuus on, että tietyt rikokset estävät pysyvän oleskeluluvan saamisen, mutta eivät estä kansalaisuuden saamista. Ja vielä nostan esille sen, että esityksen mukainen asumisajan lievennys voi johtaa siihen, että katkonaisella lupahistorialla ulkomaalaisen on mahdollista saada Suomen kansalaisuus, mutta ei pysyvää oleskelulupaa. Miten on mahdollista, että kansalaisuuden saamiseksi on löysempiä ehtoja kuin pysyvän oleskeluluvan saamiseksi?
Arvoisa puhemies! Kun kansalaisuutta jaetaan kuin nallekarkkeja, siitä tulee nallekarkin arvoinen. Hallituksen esityksen yksi pöyristyttävimmistä kohdista on se, että Suomen kansalaisuus on mahdollista saada ilman selvitettyä henkilöllisyyttä. Vain kymmenen vuoden oleskeluaika Suomessa tuntemattomalla tai jopa väärällä henkilöllisyydellä riittää kansalaisuuden perusteeksi. Yhdistettynä siihen, että verisimmistäkään terroristiteoista tai sotarikoksista ei Suomessa saa syytteitä tai syytteet kumoutuvat oikeudessa näytön vaikean saatavuuden vuoksi, on vaarana, että Suomesta tulee terroristien turvasatama.
Perussuomalaiset haluavat pitää Suomen kansalaisuuden siinä korkeassa arvossa, joka sillä on ollut vielä viime aikoihin saakka. Suomi sijoittuu passivertailussa Pohjoismaiden parhaaksi ja koko maailman kolmanneksi. Tiedättekö, mikä passi on kaikkein arvostetuin eli millä pääsee matkustamaan vähimmillä ennakkoviisumeilla tai matkustusrajoituksilla? Se on Japanin passi. Japani on erittäin tarkka maahantulosta, kansalaisuuden saamisesta ja erityisesti turvapaikanhausta. Japani ei myöskään tunnusta kaksoiskansalaisuutta. Sitä vasten vertailun kehnoimmat passit löytyvät Lähi-idästä. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille ja seuraavina irakilaisille ja somalialaisille. Lähtömaat huomioon ottaen ilmiöstä on syytä olla huolissaan.
Perussuomalaisten mielestä kansalaisuuden tulee olla tunnustus onnistuneesta kotoutumisesta ja sitoutumisesta Suomeen ja suomalaisuuteen. Olemme esittäneet Suomen kansalaisuutta hakeville asumisajan kaksinkertaistamista kymmeneen vuoteen sekä toimeentulo- ja nuhteettomuusvaatimusta. Maailman halaaminen on lopetettava varsinkin nyt, kun näyttää siltä, että muu maailma on valmis potkaisemaan rautasaappaalla.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet myös kaksoiskansalaisuuden ehdollistamista vastavuoroisen tunnustamisen periaatteella. Jos toinen valtio ei tunnusta Suomen kansalaisuutta, on perusteetonta, mutta potentiaalisesti myös vaarallista, jos Suomi siitä huolimatta tunnustaa toisen valtion kansalaisuuden kaksoiskansalaisuuden kautta.
Hallitus tuntuu unohtavan sen, mitä varten he täällä ovat eli Suomen etua varten. Kansalaistamisen tulisi hyödyttää Suomea ja sen yhteiskuntaa eikä ainoastaan kansalaisuuden saavaa yksilöä. On suorastaan hämmentävää, miten näin yksinkertainen ajatus loistaa poissaolollaan hallituksen esityksessä. Tämä on kuitenkin arkipäivää, kun katsoo lähes minkä tahansa muun maan maahantulon, kotoutumisen ja kansalaistamisen käytäntöjä. Missään muualla sosiaalitukia ei lueta toimeentuloksi, rikollisuutta ei katsota läpi sormien tai kansalaisuuden saamisen ehtoihin ei ole niin paljon poikkeuksia kuin Suomessa.
Mitä täällä sopii odottaa hallitukselta seuraavaksi? Aiotteko seuraavaksi esittää, että kansalaisuuden saa R-kioskilta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-10T14:50:45,2022-05-10T14:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_52_49,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_50,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lukuisia muutoksia kansalaisuuslakiin. Muutosehdotukset ovat osin säädöshuoltoa, mutta esitettyjen muutosten vaikutukset on kokonaisuudessaan syytä käydä asiaa käsittelevässä valiokunnassa tarkasti läpi. Emme halua luoda minkäänlaisia porsaanreikiä tai lievennyksiä kansalaisuuslainsäädäntöön, joka näiden sijaan kaipaisi kipeästi tiukennuksia. Hallituksen esityksen suurimmat ongelmat lienevätkin siitä puuttuvat, lainsäädäntöä tiukentavat kohdat.
Kansalaisuuslakimme on remontin tarpeessa. Pidämme suuressa arvossa maatamme Suomea, ja samaa tulisi voida sanoa myös Suomen kansalaisuudesta. Sen ei pidä olla saatavilla kenelle tahansa ja käden käänteessä — sellaiset asiat harvoin säilyttävät arvonsa. Kun jonkin asian saamiseksi pitää olla valmis sitoutumaan, sen saatuaan sitä taatusti osaa myös arvostaa.
Jos edellytykset muilta osin täyttyvät, ulkomaalainen saa Suomen kansalaisuuden vain viiden vuoden maassa asumisen jälkeen. Kansalaisuus on yksi elämän peruskivistä, mutta viisi vuotta on aivan liian lyhyt aika sen rakentamiseen. Pakolaisten osalta kansalaisuuden voi käydä hakemassa jo neljä vuotta maassa asuttuaan. Tuossa ajassa ei saa yliopistosta edes maisterin papereita käteen. Asumisaikavaatimuksen tulisi olla riittävän pitkä, jotta siitä ei sinnittelemällä selviä. Kun sopeutuminen on ainut vaihtoehto, varmistamme, ettei Suomeen synny uusia yhteiskunnan varassa tai sen varjoissa roikkuvia kansalaisryhmiä. Esimerkiksi Suomeen suuntautuvan siirtolaisaallon ei pitäisi vain muutaman vuoden kuluttua näkyä virkamiesten pöydillä kansalaisuushakemusten vyörynä.
Arvoisa puhemies! Rimaa pitäisikin asumisajan osalta korottaa selvästi nykyisestä viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Moni luulee, että jos kansalaisuutta ei saa nopeasti, niin elämä on epäinhimillistä tai jopa joutuu poistumaan maasta. Todellisuudessa ehtojen täyttyessä työntekijöillä tai vaikkapa ulkomaalaisilla puolisoilla on pysyvä oleskelulupa, jonka kautta tulee käytännössä kaikki samat edut kuin kansalaisella kaikkia vaaleja koskevaa äänestysoikeutta lukuun ottamatta.
Jos sen riman sitten aikanaan ylittää ja kansalaisuuden saa, pitäisikö voida riekkua Suomen passi kaulassaan keikkuen vailla pelkoa sen menetyksestä? Vastaus on, että ei pitäisi. Tällä hetkellä vain vakavimmista valtion elintärkeitä etuja vastaan tehdyistä rikoksista voi seurata kansalaisuuden menetys. Esimerkiksi terroristeiltakaan ei kansalaisuutta oteta pois, ellei kyse ole tarpeeksi vakavasta terrorismirikoksesta. Jos ulkomailta Suomeen muuttanut syyllistyy minkäänlaiseen terrorismiin, pitäisi olla selvää, että tämä ei silloin ole yhteiskuntaamme sopeutunut. Asian ei pitäisi edes aiheuttaa erilaisia tulkintoja. Kaikilta terroristeilta pitäisi ottaa Suomen kansalaisuus pois riippumatta teon vakavuudesta. Suomalaisuuteen sopivaa terrorismin määrää ei ole olemassa.
Kun puhumme Suomen kansalaisuuden saamisesta, meidän pitäisi täällä puhua riittävästä kielitaidosta, riittävästä toimeentulosta ja riittävästä halusta sopeutua ja sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Meistä ei pitäisi puhua rajojemme ulkopuolella maana, jossa passi, sosiaalituet ja vaatimukset ovat löysässä. Kansalaisuuden helpon saamisen ei tule olla vetovoimatekijä, joka ohjaa siirtolaisvirtoja Suomeen. Korkealle asetetun riman pitäisi olla ohjaamassa kansalaisuuteen vain niitä, jotka ovat valmiita panostamaan sen ylittämiseen. Riman korkeus päätetään tässä salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-10T14:56:03,2022-05-10T15:00:22,Hyväksytty,1.1
2022_52_51,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_52,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun 90-luvun alussa tasavallan presidentti presidentin esittelyssä myönsi ulkomaalaisille Suomen kansalaisuuden, niin hän aina totesi, että nämä kansalaisuudet myönnetään sillä edellytyksellä ja ehdolla, että asianomaiset henkilöt luopuvat aikaisemmasta kansalaisuudestaan. Se linja oli selkeä. Meillä ei hyväksytty kaksoiskansalaisuutta. Vasta 2000-luvun alussa Lipposen toinen hallitus — ymmärtääkseni silloin kansanedustaja Riitta Prustin ja muun muassa Kalervo Kummolan voimakkaasti ajamana — muutti lakia niin, että meillä alettiin myöntää kaksoiskansalaisuuksia. Nyt, kun olemme tässä turvallisuustilanteessa, joudumme myöntämään, että tuo oli virhe. Kaksoiskansalaisuuksista olisi pitänyt pidättäytyä ja noudattaa sitä vanhaa mallia, että kun Suomen kansalaisuuden saa, sitten vanhasta kansalaisuudesta samalla luopuu. Se olisi selkeää. Toki EU-aikana euro-, Eta-alueella on vaikutuksia, jotka joudutaan ottamaan huomioon, mutta ne eivät edellytä Suomen kansalaisuutta kuitenkaan.
Mielestäni toinen samanlainen paha virhe oli Lipposen hallituksen aikana vuosituhannen vaihteessa tämä kiinteistöjen myynnin salliminen ulkomaalaisille rajoituksitta. Molemmissa asioissa, niin kansalaisuudessa kuin kiinteistökaupoissa, olisi pitänyt panna ehdottomaksi ehdoksi ainakin se, että vastavuoroisuus toteutuu. Eli jos ulkomaalainen, tietyn maan kansalainen saa ostaa Suomesta kiinteistön tai saa Suomen kansalaisuuden, niin vastaavasti siinä maassa, josta on tulossa, pitäisi olla sama oikeus suomalaisilla.
Nyt kun tätä lakia käsitellään, niin ministeriltä kysyn: oletteko valmistelemassa kaksoiskansalaisuuden uudistamista myös niin, että Suomen kansalaisuuden arvo nousisi todella takaisin, niin kuin tuossa edustaja Mari Rantanen ja edustaja Tynkkynen hyvin perustellen esittivät? Suomen kansalaisuus on arvokas asia, ja itsenäisen maan rajoja ja näitä perusarvoja pitää kunnioittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-10T15:00:22,2022-05-10T15:03:27,Hyväksytty,1.1
2022_52_53,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_54,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostaisin tästä hallituksen esityksestä nopeasti esiin yhden asian, jolla on tarkoitus auttaa lasten oikeuksien toteutumista, eli hallituksen esityksen mukaanhan Suomen kansalaisille syntyvien ja adoptoitavien lasten yhdenvertaisuus puoltaa sitä, että lapsi saa Suomen kansalaisuuden aina suoraan lain nojalla, jos joko hänen vanhemmallaan tai adoptiovanhemmallaan on Suomen kansalaisuus. Lasten oikeus kansalaisuuteen toteutuisi tämän esityksen mukaan siis suoraan lain nojalla eikä riippuisi siitä, tekeekö hänen huoltajansa hänen puolestaan kansalaisuusilmoituksen. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry on todennut omassa lausunnossaan, että lapsen oikeuksien näkökulmasta on tärkeää, ettei kansalaisuuden saamisessa tule yhtään viiveitä ja että adoptoitu lapsi pääsee tarvitsemansa tuen ja palveluiden piiriin mahdollisimman nopeasti. Ja on tärkeää toki, että lapsia aina itseään pyritään myös kuulemaan mahdollisuuksien mukaan heitä itseään koskevissa asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-05-10T15:03:27,2022-05-10T15:04:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_55,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_56,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostaisin itse esille saman asian, minkä edustaja Kankaanniemi tuossa otti esille. Meillä on 35 000 kaksoiskansalaista Venäjän kanssa, ja jossain vaiheessa oli jo huomattavasti löysempääkin tänne tulla. Ja kun tiedän, että olette toiminut sisäministerinä tätä ennen, niin ihan haluaisin varmistaa sitä, että miten katsotte, onko tässä supo esimerkiksi ollut riittävästi ajan tasalla, ettei meidän tarvitsisi ajatella, että osa meidän kaksoiskansalaisista itse asiassa tekee myyräntyötä tälläkin hetkellä Suomelle tai toimii epäedullisesti. Ja jos ja kun näin todennäköisesti kuitenkin on, niin mitä tämän asian ratkaisemiseksi voisi tehdä?
Sinänsä mielestäni on ihan järkevää, että tätä kansalaisuuslakia vähän reivataan. Mitä tässä tulee esimerkiksi toimeentulon edellytyksiin, niin minulla on myös sitä kokemusta vaikkapa Kyyjärven kunnasta, jossa ihan tavalliset työssäkäyvät ihmiset eivät saaneet pienellä paikkakunnalla työskentelylupaa, vaikka saivat ihan normipalkkaa. Jos siellä oli mies töissä ja puoliso vaikkapa odotti vauvaa ja olisi ollut kyllä työelämään menossa, niin toimeentulo on niin pientä — vaikka se riittää ihan meikäläisille tavallisille ihmisillekin — että siellä oli vaan vaikea saada työskentelylupia sitten siltä puolelta.
Ja esimerkiksi toinen asia meillä on, jos miettii urheilijoita. Missä tahansa muussa maassa urheilijat edustavat omia asuinkansallisuuksiaan. Suomessa näin ei todellakaan pysty tekemään, koska meillä on aika tiukatkin kielitaito- ja muut vaatimukset. Toki nämä ovat aina sellaisia asioita — ettei olisi liikaa houkuttelevuutta tai näin — että näitten kanssa pitää olla järki kädessä, mutta on ihan hyvä, että näitä selkiytetään.
Mutta tähän kaksoiskansalaisuuteen mielellään jos saisi vastausta, niin olisin kiitollinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-10T15:04:32,2022-05-10T15:06:52,Hyväksytty,1.1
2022_52_57,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_58,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ystäväni Bilal, joka tuli tänne muistaakseni 2015, on Suomen kaksoiskansalainen. Hyvin lyhyessä ajassa hän oppi suomen kielen, työllistyi, meni naimisiin, ja nyt hänellä on kaksi lasta, ja hän on ollut veronmaksajana nyt kohta viisi vuotta — erittäin onnistunut kokeilu siitä, miten ihmistä kutsutaan olemaan osa suomalaisuutta ja yhteiskuntaa. Hän on siinä hienosti onnistunut perheineen, ja hänelle täältä terveiset.
Hyvin suuri osa heistä, joita minä itse tunnen, on sellaisia ihmisiä, jotka kokevat, että Suomi on maa, jota rakastaa ja jonka vuoksi on valmis myös kuolemaan siinä tapauksessa, että maa tarvitsee puolustusta. Ja hyvin moni on lähettänyt minulle viime aikoina viestiä, jossa hän on kertonut, että kun on tullut maahan yli 28-vuotiaana, niin miten vapaaehtoiseen maanpuolustukseen voisi osallistua ja miten voisi olla hyödyksi siinä tapauksessa, että Suomea uhkaisi jokin. Näille kaikille ihmisille täältä isosta salista paljon terveisiä ja kiitokset siitä, että he ovat näin isänmaallisia.
Ministeri, olisin kysynyt adoptiolasten puolesta: Meillä on Suomessa noin kolmisenkymmentätuhatta adoptoitua ihmistä — taisi muutama viime vuosi olla kuitenkin sellainen vuosi covidinkin takia, ettei hirveästi adoptiolapsia tullut, mutta kuitenkin heitä on kymmenissätuhansissa. Näillä ihmisillä, näillä adoptiolapsina Suomeen tulleilla henkilöillä, ei ole perustuslaillista oikeutta asettua ehdolle presidenttikisaan. Heillä ei ole oikeutta olla Suomen presidentti, ja tämä estetään näiltä adoptiolapsilta. Meillä on Suomen eduskunnassakin ollut sellaisia esimerkkejä: ihmiset ovat tulleet adoption kautta Suomeen ja ovat kansanedustajia. Mitä me sanomme näille noin 30 000 lapselle, nuorelle ja aikuiselle, joilla ei ole perustuslaillista mahdollisuutta edustaa tätä maata siinä suurimmassa virassa? Ovatko he eriarvoisessa asemassa, ja voimmeko me myöntää heille sen samanarvoisuuden, kuten heille kansalaisuuslain mukaan kuuluu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-10T15:06:53,2022-05-10T15:09:15,Hyväksytty,1.1
2022_52_59,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_60,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja al-Taee otti hyviä esimerkkejä tuossa, että meillä on onnistuneita kotouttamisia täällä hyvin paljon, mutta itselläni on kyllä lukuisasti sellaisia esimerkkejä, että ihmiset ovat olleet täällä 25 vuotta eivätkä puhu edelleenkään suomen kieltä ja sitten lapset toimivat tulkkina. 
Onko meillä hyvä kansalaisuuslaki tulossa? No, täytyy sanoa, että ei ole. Tässä edeltäjät ovat jo puhuneet aika hyvin siitä, mitä epäjohdonmukaisuuksia tässä on, mutta pistää silmään muun muassa se, että alle 18-vuotiaan henkilön osalta lähtökohtana olisi se, että lasten henkilöllisyyttä ei pidettäisi epäselvänä, jos vanhemmat olisivat antaneet näiden henkilöllisyydestä ristiriitaisia tietoja. Jos vanhemmat eivät tiedä, mitkä ovat lapsen oikeat tiedot, niin onko silloin tämän lapsen henkilöllisyys selvä?
Esimerkkinä mainitsen: Muutama vuosi sitten tänne tuli noin sata — 102, 103 — romanialaista, joilla oli paljon lapsia mukana. Siihen aikaan vielä poliisi teki käännyttämiset, ja saatiin heidät sitten uskomaan, että tänne ei voi jäädä väärillä henkilötiedoilla, tänne ei voi jäädä väärillä dokumenteilla, ja sitten, että heidän täytyy poistua. He menivät tuonne Venäjän suuntaan, mutta kas kummaa, siellä venäläiset olivatkin tarkkana. Siellä oli pieniä lapsia mukana, joista täällä viranomainen oli katsonut, että ne olivat vanhempien ilmoituksen mukaan heidän lapsiansa, mutta venäläiset totesivat, että eivätpä olekaan vaan tässä saattaa olla ihmiskaupasta kysymys, ja palauttivat tänne meidän puolelle.
Elikkä tämä pykälähän nyt mahdollistaa juuri sen, tai tämä tulkinta, että me voidaan hyväksyä ihmiskauppaa. Kun äiti kertoo toiset tiedot, isä kertoo toiset tiedot eikä ole mitään papereita, niin mistä tämä lapsi on oikeasti kotoisin ja mistä hän on peräsin? Kyllä nyt jonkinnäköinen tolkku pitäisi olla tässä hommassa.
Sitten tämä, että saa tietyn oleskeluajan jälkeen automaattisesti kansalaisuuden: Nyt syödään pois selkeästi tämä, että jos on ollut täällä väärillä henkilötiedoilla, niin ei haittaa. Sinä saat sen kansalaisuuden, kun olet täällä asunut tietyn ajan. No tätähän käyttivät aikanaan natsi-Saksan julmurit, jotka menivät tuonne Etelä-Amerikkaan. He elivät siellä kaikessa rauhassa ja sitten saivat sieltä kansalaisuuden ja eri henkilöllisyyden, eikä kukaan oikeasti tiennyt, keitä he olivat, ja osa ehkä tiesi, mutta nämä maksettiin hiljaiseksi. Tähänkö ollaan menossa?
Ja sitten: Täällä asumisaikana ei ole velvollisuutta selvittää henkilöllisyyttänsä. Hyvänen aika sentään, menkää minne tahansa maailmassa, ja jos te ette selvitä omaa henkilöllisyyttänne silloin, kun te viranomaisen kanssa asioitte, niin saattaapahan olla, että koppi heilahtaa.
Tämä on järkyttävä uudistus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-05-10T15:09:15,2022-05-10T15:12:37,Hyväksytty,1.1
2022_52_61,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,Ennen ministerin puheenvuoroa käytettävissä olevan ajan puitteissa myönnän vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_62,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kinnunen käytti erinomaisen puheenvuoron ja nosti esiin näitä käytännön ongelmia, joita tämä esitys aiheuttaa. Nostan täältä vielä yhden yksityiskohdan, joka liittyy kielitaitoedellytykseen.
Tämänhetkisessä laissahan tästä edellytyksestä on voitu tietyin osin poiketa silloin, kun kyse on ollut luku- ja kirjoitustaidottomasta, sekä 65-vuotiaan tai sitä vanhemman hakijan osalta, jolle on myönnetty oleskelulupa humanitäärisellä perusteella. Tällöin hän on voinut kansalaistamishakemuksessansa osoittaa kielitaitoansa siten, että suomen tai ruotsin kielen opettaja on antanut todistuksen.
No, nyt tässä uudessa esityksessä esitetään toki samaa poikkeusta, mutta siten, että jommankumman kielen tai ymmärtämisen alkeista voisi todistuksen antaa myös muu kuin hakijaa opettanut opettaja. Tämä touhuhan on täysin päätöntä. Tässähän käytännössä katsoen löytyy taas jälleen kerran yksi kohta, jolla tätä niin kutsuttua maahanmuuttoklusteria ja ‑bisnestä ylläpidetään, jos meille alkaakin tulemaan paikkoja, joista saa näitä todistuksia siitä, että on olevinansa jollakin kurssilla. Se kurssihan voi olla missä hyvänsä. Se voi olla jonkun järjestön piirissä, jollaisista varmasti osa riemumielin tällaisia todistuksia maassamme kirjoittaa.
Kysyisinkin nyt ministeri Mikkoselta tämän keskustelun perusteella, kun täällä on nimenomaan nostettu esiin nämä ongelmakohdat: voitteko ystävällisesti kertoa, miten ihmeessä te olette päätynyt esittämään tällaista esitystä eduskunnalle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-10T15:12:41,2022-05-10T15:14:34,Hyväksytty,1.1
2022_52_63,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_64,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 64/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä lakiesityksessä täsmennetään ja selkeytetään nykyistä kansalaisuuslakia. Tässä ei tehdä minkäänlaisia kiristyksiä tai lievennyksiä nykyiseen lainsäädäntöön, vaan selkeytetään asioita ja esimerkiksi myös toimitaan nykyisen oikeuskäytännön mukaisesti. Hämmentyneenä kuuntelin sitä, että joissain puheenvuoroissa annetaan oikeastaan ymmärtää, että Suomen kansalaisuuksia jotenkin kepein perustein annettaisiin. Se ei suinkaan ole totta. Meidän kansalaisuuslakimme on EU:n keskitasoa, monin paikoin, esimerkiksi kielitaidon osalta, paljon tiukempi kuin monen muun EU-maan.
Suomen kansalaisuuden voi saada suomalaiselta vanhemmalta syntymän perusteella tai adoptoinnin yhteydessä. Tätä halutaan tässä nyt selkeyttää ja tasa-arvoistaa adoptiolasten ja syntyneiden lasten osalta ja myös siinä, että jos on suomalainen isä, ei tarvitse erikseen lähteä hakemaan, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa, vaan se tulee automaattisesti. Sitten sen voi saada hakemusmenettelyllä tai ilmoitusmenettelyllä, jos on entinen Suomen kansalainen ja sen kansalaisuuden menettänyt.
Suomen kansalaisuuden saamiseksi todellakin hakemusmenettelyssä edellytetään kaikkia näitä ehtoja: Suomessa asumista viiden vuoden ajan, suomen tai ruotsin kielen taitoa, nuhteettomuutta — eli sitä, ettei hakija ole syyllistynyt rikoksiin — sitä, että hakija ei ole olennaisesti laiminlyönyt elatusvelvollisuuttaan tai julkisoikeudellista maksuvelvoitettaan, ja sitä, että hakija pystyy luotettavasti selvittämään, miten saa toimeentulonsa. Lisäksi henkilöä ei kansallisteta, jos on perusteltua syytä epäillä, että kansalaistaminen vaarantaa valtion turvallisuutta ja yleistä järjestystä, jos kansalaisuuden saamisen pääasiallisena tarkoituksena on hyödyntää Suomen kansalaisuuteen liittyvää etuutta ilman tarkoitusta asettua asumaan Suomeen tai jos kansalaistaminen muusta painavasta syystä hakijan tilanteen kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella on vastoin valtion etua.
Eli kyllä meidän kansalaisuuslaissa nimenomaan katsotaan myös Suomen etua ja huolehditaan siitä, että Suomen kansalaisuus ei ole mitenkään helposti saatavissa, mutta totta kai ne ihmiset, jotka täyttävät kriteerit — ovat asuneet täällä, on kielitaitoa — voivat Suomen kansalaisuuden saada.
Sitten tässä keskustelussa tuli myös esille tämä kaksoiskansalaisuusasia, ja tästähän on viime aikoina nyt jonkin verran käyty keskustelua — liittyen ehkä nyt ennen kaikkea kaksoiskansalaisiin, joilla on Venäjän ja Suomen kansalaisuus — ja esitetään, että tästä voi muodostua jonkinlaista turvallisuusuhkaa. Minusta on hyvä, että tätä keskustelua käydään. Meidän täytyy tässä ajassa tietysti varmistaa se, että me pystymme erilaiset turvallisuusriskit minimoimaan, mutta on hyvä huomioida, että mahdolliset turvallisuusriskit tai lojaliteettiongelmat eivät välttämättä liity siihen, minkä maan kansalainen henkilö on. Sen takia meillä on esimerkiksi nyt lainsäädännöllä varmistettu se, että Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen sotilasvirkoihin voidaan nimittää vain sellaisia henkilöitä, joilla ei ole sellaisen toisen valtion kansalaisuutta tai muuta turvallisuusselvityslaissa tarkoitettua ulkomaan sidonnaisuutta, joka voisi vaarantaa valtion turvallisuutta tai yleistä turvallisuutta.
Kaikissa muissakin sellaisissa viroissa, missä voidaan ajatella, että on jonkunlaista turvallisuusriskiä, turvallisuusselvitykset ovat se tapa varmistaa, että voimme olla vakuuttuneita siitä, että näihin virkoihin tai toimiin nimitetään semmoisia ihmisiä, joihin ei sisälly minkäänlaista turvallisuusriskiä. Suoranaisesti ei välttämättä ole kyse siitä, onko ihminen kaksoiskansalainen vai ei, vaan nimenomaan tämän turvallisuusselvityksen perusteella meidän täytyy varmistaa ihan kaikkien ihmisten turvallisuus [Puhemies koputtaa] silloin, kun nimitetään sellaisiin virkoihin, joissa jonkunlaista riskiä voisi olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-10T15:14:34,2022-05-10T15:19:04,Hyväksytty,1.1
2022_52_65,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Harakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_66,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Ensin taksisääntely ja nyt ajokorttilaki — molemmissa on kysymys välttämättömistä uudistuksista. Edellisen osalta siis kysymys oli luottamuksen palauttamisesta taksiin, ja näiden ajonkorttilain muutosten tarkoituksena on edistää erityisesti nuorten liikenneturvallisuutta.
Vuonna 2018 tehdyn lakiuudistuksen myötä B-luokan ajokortin hankkineiden 17‑vuotiaiden määrä on kasvanut merkittävästi, kun poikkeusluvan ehtoja helpotettiin ja vaatimus ”vain erityisistä syistä” poistettiin. Vaikutusarvioissa on havaittu, että nuorten liikenneturvallisuuteen liittyy huolenaiheita, joihin haluamme puuttua. 
Liikenneturvallisuuden edistämiseksi esitetään muutoksia kuljettajakoulutukseen ja rajoituksia henkilöauton ajo-oikeuteen silloin kun kuljettaja on 17‑vuotias:
Kuljettajakoulutukseen sisältyvän, kaikkia ajokortin hankkijoita koskevan riskientunnistuskoulutuksen määrää ehdotetaan nostettavaksi kahdeksasta kymmeneen tuntiin, ja liukkaan ajon harjoittelu ehdotetaan suoritettavaksi ensisijaisesti ajoharjoitteluradalla.
Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvä koulutus, jonka on havaittu ehkäisevän erittäin tehokkaasti uusia ajokieltorikkomuksia, ulotettaisiin ehdotuksessa koskemaan myös mopon, kevyen nelipyörän ja traktoreiden kuljettajia sekä poliisin väliaikaiseen ajokieltoon määräämiä kuljettajia.
Rajoitukset, joita ehdotetaan 17‑vuotiaiden henkilöautonkuljettajien ajo-oikeuteen, ovat kielto ajaa yöaikaan, eli puolenyön ja aamuviiden välisenä aikana, ja kielto kuljettaa useampaa kuin yhtä matkustajaa. Rajoitusten noudattamisen valvontaa tukemaan 17‑vuotiaille kuljettajille esitetään velvoitetta merkitä kuljettamansa auto alaikäisen kuljettajan tunnuksella. Nämä ehdotetut rajoitukset ja velvoite koskisivat myös niitä 17‑vuotiaita kuljettajia, jotka ovat saaneet B-luokan ajo-oikeuden ennen lain voimaantuloa.
Hallituksen esitysluonnoksesta pidettiin loppusyksystä lausuntokierros, ja luonnoksesta annettiin 80 lausuntoa. Lausunnon antaneet olivat samaa mieltä tarpeesta edistää nuorten liikenneturvallisuutta. Luonnoksessa olleita rajoitusehdotuksia pidettiin oikeasuuntaisina mutta ei riittävinä. Lausuntokierroksen jälkeen esitysluonnosta täsmennettiin rajoitusten osalta, ja näistä muutoksista järjestettiin vielä uusi kuulemistilaisuus tammikuussa.
Lisäksi ehdotetaan, että Liikenne- ja viestintäviraston poikkeuslupamenettelystä luovuttaisiin. Jatkossa 17‑vuotias nuori voisi hankkia ajokortin huoltajansa suostumuksella ilman viranomaisen uskaltaisinko sanoa näennäistä tarveharkintaa. Myös ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa opiskelevien poikkeuslupamenettelystä ehdotetaan luovuttavan. Tällä tavoin esitys tukee nuorten mahdollisuutta itsenäiseen liikkumiseen, kun joka tapauksessa 90—95 prosenttia hakemuksista on tähänkin asti hyväksytty.
Esityksessä ehdotetaan myös, että kuljettajantutkinnon teoriakokeessa havaitusta vilpistä säädettäisiin seuraamus. Tällä muutoksella arvioidaan olevan liikenneturvallisuuden kannalta myönteinen vaikutus.
Samassa yhteydessä lakiin ehdotetaan joitakin lainsäädäntöä selkeyttäviä muutoksia myöskin liittyen ajokorttien vaihtamiseen.
Hyvät edustajakollegat! Ajokorttilakiin esitettyjen muutosten arvioidaan parantavan erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta, ja toki myös kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta. Muutoksilla joustavoitetaan ajokortin hankintaa ja viranomaistoimintaa ja tuetaan nuorten mahdollisuutta itsenäiseen liikkumiseen. Vapauden mukana tulee aina myös vastuu.
Arvoisa puhemies! Toivon hallituksen esitykselle myönteistä vastaanottoa eduskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-10T15:19:31,2022-05-10T15:23:43,Hyväksytty,1.1
2022_52_67,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_68,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministerin pyyntöön vastataan. Tämä lakiesitys on kokonaisuutena hyvä ja kannatettava, ja tästä paistaa ehkä se tärkein osa-alue, mikä ylipäätään liikenteeseen liittyy, siis liikenneturvallisuus. Se on kaiken a ja o.
Suomella on kunnianhimoinen tavoite, että meillä ei olisi yhtään liikennekuolemia, ja minun mielestäni se on semmoinen tavoite, jota tämän salin ja suomalaisten poliitikkojen ja päättäjien on syytä tavoitella tosissaan. Tässä lakiesityksessä muun muassa lisätään koulutusta, kuten ministeri totesi, ja esimerkiksi ajoratojen osalta tässä on löydetty järkevä kompromissi niin, että ajorataopetus on aina se ensisijainen keino. Mutta ymmärrän, että tässä maassa on myös hyvin pitkiä välimatkoja ja joissain tapauksissa se ei aina ole mahdollista, mutta pääsääntöisesti ajorataopetus on kyllä järkevää: pystytään hyvin ohjaamaan ja opettamaan muun muassa liukkaalla toimimista.
Mitä tulee sitten myös maassa oleviin pitkiin etäisyyksiin, erityisesti maaseudulla, niin kyllä saavutettavuuden kannalta on tärkeää, että jo 17-vuotiaat pystyvät turvallisilla autoilla liikkumaan, käymään harrastuksissa. Ja kun autoissa on tämä tunnus ja kun on lisätty muun muassa tämä kokeissa oleva vilpistä aidosti rankaiseminen, niin nämä ovat erittäin hyviä uudistuksia. Kiitos siitä hallitukselle ja ministerille.
Kysyn kuitenkin ministeriltä: Tässä on tämä yhden matkustajan rajoite. En nyt suoralta kädeltä sitä tyrmää, mutta esimerkiksi maaseudulla tilanteessa, jossa samalla, kun nuori menee lukioon, sisko ja pikkuveli voisivat olla myös kyydissä yhtenäiskouluun, se on vähän hankala. Tai kun mennään illalla harrastuksiin ja 17-vuotias isoveli tai 17-vuotias isosisko menee jääkiekkoharrastukseen, niin voisi samalla sitten pikkuveljen ja pikkusiskon, viedä kerhoon — tai mitä ikinä heillä onkaan, vaikkapa Keskustanuorten kokoukseen. Tässä on tämänkaltainen dilemma. Ministeri, voitaisiinkohan tätä pohtia esimerkiksi seurannan aikana, että jos on niin, että tämä yhden matkustajan sääntö on ehkä hieman liian tiukka, niin tätä voitaisiin seurata?
Tuossa luin palautteita lausuntokierrokselta, ja tämä yöaikarajoitepohdinta on myös hankala. Mutta kyllä nuo palautteet ovat aika selviä, olen itsekin valmis siihen menemään, ja tuo kellonaikarajoite on kuitenkin sen kaltainen, että vaikka hyvin usein nuorilla esimerkiksi ne jääurheiluvuorot ovat silloin lepakkovuoroja — niin kuin tuolla puhutaan — niin uskoisin, että kuitenkin kotiin ajoissa tuohon pääsee.
Tässä ehkä se olennainen kysymys: kun kokonaisuus on hyvä ja kannatettava, niin kysyn ministeriltä, seurataanhan tämän toteutumista ja käytännön vaikutuksia. Ja kenties sitten pohditaan tulevaisuudessa tätä yhden matkustajan dilemmaa, jotta koko perheessä kaikki ne pikkusiskot ja -veljet pääsevät myös sinne Keskustanuorten kokoukseen sitten isoveljen tai -siskon kyydissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-05-10T15:23:43,2022-05-10T15:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_52_69,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_70,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajokorttilain uudistaminen on perusteltua. 17-vuotiaat ansaitsevat ajo-oikeuden, ja tähän on paljon hyviä käytännöllisiä perusteita, joita edustaja Könttä äsken luetteli, ja joita en käy toistamaan.
Mielestäni on hyvin harkittua, ettei ajo-oikeus olisi voimassa yöaikaan puolenyön ja aamuviiden välillä. On surullisia tapauksia, en tiedä minkä ikäisillä nuorilla, mutta joissa hyvin helposti aamuyöstä on tapahtunut näitä kolareita.
Samalla on kiinnitettävä erityistä huomiota kaiken kaikkiaan liikenneturvallisuuteen, joten on hyvä, että ajokortin suorittajalta vaadittavan turvallisuuspainotteisen riskientunnistamiskoulutuksen laajuutta ja vaatimuksia lisätään.
17-vuotiaiden ulottaminen ajo-oikeuden piiriin ilman nykyisen kaltaista poikkeuslupamenettelyä vähentää byrokratiaa ja parantaa liikenneturvallisuutta. Mopoautojen ja skoottereiden käyttötarve pienenee. Näiden liikennevälineiden turvallisuustaso on keskimäärin selkeästi henkilöautoa matalampi. [Joonas Könttä: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-10T15:26:56,2022-05-10T15:28:17,Hyväksytty,1.1
2022_52_71,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_72,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajokorttilakiin esitetään useita muutoksia. Osa on toivottuja, osan vaikutuksia pitää tarkkailla. Muutokset koskevat erityisesti niitä 16- ja 17-vuotiaita kuljettajalupauksia, jotka ovat juuri saamassa tai ovat juuri saaneet ajokortin.
Jatkossa 17-vuotiaan ei tarvitsisi enää kortin saamiseksi hakea viranomaisten poikkeuslupaa, vaan huoltajan suostumus riittäisi. Kun vilkaisee Traficomin sivustoja, en usko, että sen enempää viranomaiset kuin korttia hakevat nuoretkaan jäisivät vanhaa systeemiä kaipaamaan. Tällä hetkellä jonossa kerrotaan olevan 4 900 poikkeuslupahakemusta, ja käsittelyssä ovat helmikuun alussa saapuneet hakemukset. Kun turhat hidasteet jäävät pois, nuorten kortin saaminen helpottuu ja liikkumismahdollisuudet paranevat.
Nuorille valitettavasti sattuu muita enemmän onnettomuuksia, joten on löydettävä sopiva tasapaino turvallisuuden ja liikkumismahdollisuuksien välillä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi esitetään, että 17-vuotiaat voisivat ajaa aamuviidestä aina keskiyöhön saakka. Kellonajat on määritelty onnettomuuksien vähentämiseksi, joten muutoksen tekemisen jälkeen pitää seurata tarkasti, onko kellonaika perusteltu. Jos käykin niin, että osa ei tätä noudata, on pohdittava muita keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi. Kaikkia nuoria koskeva rajoitus on reilu vain silloin, jos sitä laajasti noudatetaan. Jos ei, voimme päätyä tilanteeseen, jossa onnettomuudet eivät riittävästi vähene mutta tunnolliset nuoret kuskit kärsivät tästä rajoituksesta.
Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuuden parantamiseksi esitetään myös, että 17-vuotias kuski saisi kuljettaa vain yhtä matkustajaa. Tähän pätee sama kuin kellonaikoihinkin: tämänkin toteutumista on jälkikäteen seurattava. Jos muutoksella ei ole mitään muuta vaikutusta kuin se, että joku muu perheestä ajaa kauppareissut ja treenikavereita ei pysty ottamaan kyytiin, kun itse lähtee urheilemaan, tavoite jää vajaaksi — tarkoituksenahan kun pitäisi olla puuttua siihen, että juuri kortin saanut 17-vuotias nakitetaan keskellä yötä känniporukan kuskiksi, kun onnettomuusriskit ovat tapissa.
Kun liikenteessä ollaan, riskejä väistämättä on edessä, mutta ne pitää osata väistää. Riskien tunnistamiseen ehdotetaan lisäopetusta, ja mikä vielä tärkeämpää, liukkaalla ajamisen pitäisi jatkossa tapahtua lähtökohtaisesti ajoharjoitteluradalla. Simulaattorit ovat hyvä lisä mutta eivät korvaa tosielämää.
Näillä kaikilla lakimuutoksilla tavoitellaan nuorten liikkumismahdollisuuksien ja -turvallisuuden lisäämistä. Jos jompikumpi jää näillä muutoksilla saavuttamatta, on lakeja säätävien yritettävä uudelleen. Tässä hommassa se onneksi on mahdollista.
Kiitoksia, ministeri, hyvästä esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-10T15:28:20,2022-05-10T15:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_52_73,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_74,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen taustalla on viime kaudella tehty ajokorttilain uudistus, jonka säätämisen yhteydessä edellytettiin, että muutosten vaikutuksia seurataan muun muassa liikenneturvallisuuden näkökulmasta, ja siihen tässä nyt pyritään vastaamaan. — Kysyn, onko tämä varsinainen puheenvuoro? On ilmeisemminkin. Hyvä, sitten käytän enemmän aikaa tässä. 
Tässä kiitän ministeriä tästä lain esittelystä. Tässä on edellisissä puheenvuoroissa jo tuotu esiin näitä poikkeuksia, kun avataan oikeuksia automaattisesti kaikille 17-vuotiaille, ja samaan aikaan tähän myöskin säädetään velvollisuuksia, ja ne ovat juuri tuo yöaikaan eli puolestayöstä aamuviiteen autolla ajaminen sekä sitten tämä rajoitus, kuinka monta henkilöä saa kyydissä olla, ja sitten tämä merkki, joka edellytetään 17-vuotiailta. Se tietyllä tavalla osaltaan myös helpottaa poliisin valvontaa, kun tämä merkki on. Jos näyttää, että auto on täynnä väkeä, niin se näkyy jo tuolla liikenteessä.
Itse jotenkin tämän lain kohdalla poikkeuksellisen ristiriitaisin tunnelmin otan tätä lakia vastaan ja samanaikaisesti ymmärrän tämän liikenneturvallisuuden tärkeyden ja myöskin meidän aikuisten velvollisuuden ja päätöksentekijöiden velvollisuuden huolehtia siitä, että lainsäädäntömme suojaa niin nuoria kuin muita liikenteessä kulkevia, mutta toisaalta olen kuullut myös vahvasti nuorten ääntä. Meillä kun täällä eduskunnassa oli Nuorten parlamentti, niin liikenne‑ ja viestintävaliokunta kokousti nuorten kanssa, ja aiheena oli juuri tämä ajokorttilaki. Tuolloin lupasin nuorille, että tuon ministerille tietoon heidän keskeisimmät ajatuksensa tästä lain tulkinnasta, ja sen vuoksi tässä nyt esille tuon.
Eli nuoret ihmettelivät tai toivat tässä keskustelussa esiin sitä, eikö nykylainsäädännössä pyritä siihen, että vähennetään sääntelyä — he näkivät, että tämä lisää sääntelyä — sekä he miettivät, että tämä sotii ilmastotavoitteita vastaan ja olisi hyvä, että kouluun voisi mennä useampi samassa kyydissä, tai harrastuksiin. He toivat myöskin esiin nämä korkeat polttoainekustannukset, jollaisia ne tällä hetkellä ovat, ja sen taloudellisen puolen. Kieltämättä ymmärrän sen, että he toivat esiin myös sen, ajavatko he sitten tämän puolenyön ja viiden välillä mopoautoilla vai tuleeko siihen jonkunnäköistä säädöstä sitten tämän asian kohdalla.
Tosiaan tämä liikenneturvallisuus on tärkeää, ja on erittäin hyvä, että tässä laissa tuodaan esiin se, että tätä riskientunnistamiskoulutusta kehitetään, liukkaanajon opetusta lisätään ja niin poispäin, koska jokainen liikennekuolema tai vakava loukkaantuminen on liikaa. Tuossa alussa jo viittasin tähän liikenneturvallisuusstrategiaan, joka tässä eduskunnassa on hyväksytty, ja siihen tavoitteeseen, että pääsemme tähän nollavisioon. Totta kai se on niin, että se edellyttää myöskin toimenpiteitä, itsestään se ei tapahdu. Tässä taustalla ovat myöskin liikenneturvallisuuden kannalta toimivat tahot, kuten muun muassa poliisi tai itse Liikenneturva.
Todellakin otamme tämän esityksen liikenne‑ ja viestintävaliokunnassa johdonmukaiseen käsittelyyn ja asiallisesti tämän käymme läpi ja hyvin huolellisesti. Vielä tähän loppuun haluan täsmentää, että suurin osa nuoristammehan luonnollisesti on erittäin vastuullisia ja turvallisia kuljettajia. Harmi, että kaikessa lainsäädännössä joudumme yleensä menemään sen heikoimman lenkin kautta eli pyrkimään huolehtimaan siitä, että riskialtteimmat ovat ikään kuin jonkunnäköisten rajoitusten piirissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-05-10T15:31:38,2022-05-10T15:36:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_75,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_76,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys ajokorttilain muuttamisesta. Pidän ajatusta esityksen taustalla hyvänä, mutta siinä on pieniä ongelmakohtia, ja toivoisin, että esittämiäni huomioita pohdittaisiin aidosti valiokuntakäsittelyssä.
Edustaja Tynkkynen nostikin jo esille tämän rajoituksen, että saa olla yksi matkustaja kyydissä. Hän käytti esimerkkinä treenikavereita harrastuksiin, ja edustaja Könttä taisi puhua, että tovereita keskustan kokoukseen. [Joonas Könttä: Ei ole tovereita keskustassa!] Nämä sinänsä ovat ihan hyviä huomioita, ja tuolla maaseudulla, kun on pitkiä välimatkoja, se on ihan tärkeä asia.
Mutta nyt toivotaan, että ministeri laittaa korvat kuunteluasentoon ja samoin valiokunnan puheenjohtaja. Minulle soitti — minä en ollut tähän koko esitykseen kiinnittänyt mitään huomiota — hyvä ystäväni, joka on näkövammainen, hänen vaimonsa on näkövammainen, ja heidän elämänsä on ollut erittäin paljon helpottumassa nyt, kun heidän jälkikasvunsa on täyttämässä 17 vuotta. Ja ymmärrätte varmaan, minkälainen tilanne siellä nyt tulee, eli jos kyytiin ei saa ottaa kuin yhden, niin silloin ei pysty menemään isän ja äidin kanssa mihinkään, vaan sinne mennään ensin isän kanssa ja sitten äidin kanssa ja ajellaan edestakaisin. Eli ehkä tähän olisi hyvä ottaa jonkinlainen perheenjäsenpykälä tai joku muu tai tämmöinen, joka vammaisia tai näkövammaisia ihmisiä suosisi.
Oikeastansa edellytän ja luotan teihin, että te osaatte tämän asian hoitaa paremmin kuin ehkä minä, mutta ongelma on nyt nostettu esille. Se on täällä puhtaaksikirjoitettuna näin: ”Ihmettelen erityisesti alaikäisen esitettyä oikeutta kuljettaa vain yhtä matkustajaa. Tämä loisi kummallisia tilanteita perheiden sisällä, jos kuljetettavana olisivat vaikka molemmat vanhemmat, joilla on jonkin vamman tai muun esteen takia tilanne, että heillä ei olisi mahdollisuutta ajamiseen. Pitäisikö ihan tosissaan äiti ja isä hakea vaikkapa mummolaan mentäessä erikseen vain siksi, että sääntö-Suomi ei anna oikeutta kuljettaa kuin vain yhtä matkustajaa? Aivan turhaa rahan ja luonnon kuluttamista, ja päästöjäkin syntyy ylimääräisiä.”
Nostan pari muuta asiaa, mitä täällä on vielä esityksessänne. Esityksen mukaan kuljettajaopetusta täydennettäisiin lisäämällä ajokortin suorittajalta vaadittavan turvallisuuspainotteisen riskientunnistamiskoulutuksen laajuutta ja vaatimuksia. Liukkaalla ajamisen ajo-opetus tulisi suorittaa pääsääntöisesti ajoharjoitteluradalla. Lisäksi uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvä koulutus ulotettaisiin koskemaan nykyisen moottoripyörän ja henkilöauton ajo-oikeuksien lisäksi mopon, kevyen nelipyörän ja traktorin ajo-oikeuksia sekä poliisin väliaikaiseen ajokieltoon määräämiä kuljettajia.
Edellä mainitun ohella lakiin lisättäisiin säännökset seuraamuksesta kuljettajantutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistyneille. Liikenne- ja viestintävirasto asettaisi vilppiin syyllistyneelle kokeen suorittajalle ja tulkille kuuden kuukauden mittaisen kiellon osallistua teoriakokeeseen tai toimia siinä tulkkina. Nämä osat uudistuksessa ovat sinänsä lähtökohtaisesti ymmärrettäviä. Ydinongelmat on kuitenkin rakennettu holtittoman maahanmuuttopolitiikan saralla. Mielestäni kuusi kuukautta on sopiva rangaistus kokeen suorittajalle, mutta tulkille sopisi paremminkin kuusi vuotta.
Arvoisat kollegat, hallituksen esityksen mukaan 17-vuotias voisi huoltajan suostumuksella saada B-luokan rajoitetun ajo-oikeuden, joka ei olisi voimassa kello 00—05. B-luokan rajoitettu ajo-oikeus oikeuttaisi kuljettamaan vain yhtä matkustajaa. Rajoitukset olisivat voimassa siihen asti, kun kuljettaja täyttää 18 vuotta. Liikenne- ja viestintäviraston poikkeuslupamenettelystä, jossa 17-vuotiaalle voidaan kokonaisharkinnan perusteella myöntää poikkeuslupa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin suorittamista varten, luovuttaisiin. Mediassa olleiden tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka esittää uudistuksessa, että 17-vuotiaiden osalta nykyisestä lupamenettelystä luovuttaisiin tarpeettomana, koska 90—95 prosenttia hakijoista saa lain perusteella luvan. Mutta, arvoisat edustajat, eikö kuitenkin tällainen lupamenettely ole aika hyvä väline hallita sitä tilannetta? Se on varmasti jo itsessään toiminut pidäkkeenä ongelmatapausten osalta, ja uudistuksen myötä mahdollisuuden valitettavasti saisivat nekin, joilla ei ole ehkä todellista tarvetta ajokortille, tai käytännössähän se johtaisi siihen, että kaikki hakevat korttia 17-vuotiaana. Ehkä ne ovat olleet todellisia kortin tarpeessa olevia, jotka ovat hakeneet, ja heistä on hyväksytty 90—95 prosenttia.
Sitten näistä yöllisistä aikarajoista: Niissäkin saattaa tulla semmoinen hankaluus, että jos huomataan, että kello lähestyy jotain tiettyä aikarajaa, niin sitten ajetaan kovalla vauhdilla sinne kotipihaan, että ei rikottaisi tätä yöllä ajamisen lakia. Tämä on vähän sama asia kuin rekkakuskeilla, eli nopeus saattaa kasvaa tietyissä tapauksissa vaaralliseksi, jos liukkaalla pitää ehtiä kotiin ennen kuin työaika tulee täyteen.
Eikö maassamme ole jo riittävästi kaikenlaisia ohjeita ja säännöksiä, joita joutuu erilaisista oppaista ja viranomaispäätöksistä aina tarkistamaan? Kuinkahan kansalainen pysyy kärryillä näissä muutoksissa? Mutta erityisesti siihen asiaan näkövammaisten tai vammaisten osalta toivon, että pureudutte kunnolla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-10T15:36:33,2022-05-10T15:44:07,Hyväksytty,1.1
2022_52_77,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Ministeri Harakka, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_78,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä monista kiitoksista, joita tämä ajokorttilain uudistusesitys on saanut. — Monesti kun puhutaan suunnitelmista ja strategioista, ne ovat aika paperinmakuisia. Nyt tässä on käytännön esimerkki siitä, miten maaliskuussa hyväksyttyä, 103 eri toimenpidettä sisältävää liikenneturvallisuusstrategiaa pannaan aidosti käytäntöön. Tässä on siihen tärkeä työkalu. 
Olemme erityisen herkästi kuulleet poliisin ja Liikenneturvan asiantuntijoita, ja Liikenneturvan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen jo käyttikin tässä puheenvuoron.
Paljon on herännyt kysymyksiä juuri näistä rajoitteista: 
Oikeastaan siinäkin pohdinnan aiheena ovat olleet ne 76 henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta, jossa 17-vuotias kuljettaja on ollut mukana, viime vuoden ennakkotietoihin nojaten. Se on liikaa, jokainen on liikaa. Se tyypillinen onnettomuus on juuri se, millaisesta uutisoitiin pääsiäisenä Uudellamaalla: öiseen aikaan 17-vuotias kuljettaja törmäsi vastaan tulevaan autoon, menehtyi itse, kyydissä olleet loukkaantuivat. Silloin on aika ilmiselvää, että sekä tämä yöaikainen rajoite, joka lähestulkoon kaikissa tapauksissa ei estä harrastuksia, opintoja ja työntekoa, että sitten tämä kuljetettavien määrän rajoittaminen ovat tässä avainasemassa.
Tämä yhden lisäkuljetettavan rajoite on herättänyt paljon kysymyksiä: Kyllä lähtökohta tässä koko poikkeuslupa-ajattelussa on ollut, että sen yhden nuoren omaa yksilöllistä tarvetta työhön, harrastukseen ja opintoihin liikkumiseen on haluttu tukea, eikä sitä, että hänen pitäisi toisia kuljettaa tai että toisilla on kuljetettavuuden tarve. Kyllä lähtökohta on se, että tämä kaikkein kokemattomin kuljettaja ei ole vastuussa toisten kuljettamisesta, puhumattakaan sitten siitä, että hän on kavereiden kuljetusvastaava.
Edustaja Tynkkyselle toteaisin siitä, noudatetaanko näitä rajoitteita: Kyllä nämä sanktiot ovat ihan merkittäviä, eli siitä yöaikaisesta ajamisesta tai sitten ylimääräisistä kuljetettavista tulee kuitenkin sakkoa ja ajokieltoa, ja myöskin sen merkin puuttumisesta liikennevirhemaksu. Tarkoitus on, että näitä rajoitteita noudatetaan. Mutta on ehkä hyvä myöskin muistaa se yksi peruskysymys, että nämä rajoitukset ovat voimassa vain vuoden ja sitten 18 vuotta täytettyään on ihan täysivaltainen kuljettaja, eli ei nyt ole mikään ihan rajaton tämä hetki, jolloin halutaan katsoa tarkemmin tätä tilannetta.
Edustaja Mäenpää nosti hyvin tärkeän asian esille. On ilman muuta olennaista, että tähän kokonaisuuteen liittyy sellaisia poikkeamia, esimerkiksi vammaisuuden perusteella, jotka voidaan ottaa huomioon. Uskon, että jokin menettely sille, että näitä rajoitteita voidaan erityisolosuhteissa lieventää, täytyy tietenkin tällaisessa kuviossa olla mukana.
Mutta sitten sanoitte näistä poikkeuslupien ikään kuin pullonkauloista, mikä oli vähän ristiriidassa edustaja Tynkkysen sanoman kanssa, ja kyllä se näin on ollut, että meillä on poikkeuslupien määrä tämän uuden lainsäädännön myötä kasvanut erittäin voimakkaasti, voisi sanoa melkein räjähtänyt, ja oikeastaan mikään virkahenkilömäärä ei riitä käsittelemään huolellisesti näitä hakemuksia, varsinkaan juuri tätä liikenneturvallisuutta ajatellen, jolloin silloin on kyllä järkevämpää lähteä siitä nuorten toiveesta, että turhaa sääntelyä ei olisi, eli että huoltajan suostumus tarvittaisiin. Mutta voi käydä niinkin, että nämä esitetyt rajoitukset tekevät vähemmän houkuttelevan tästä ajoluvasta. Mene tiedä.
Ihan loppuun toteaisin vielä tästä seurannasta, että ilman muuta on selvää, että liikenne- ja viestintäministeriö ja Traficom seuraavat tämän hallituksen esityksen ja eduskunnan päätöksen seurauksia, ja joka tapauksessa on tarkoitus, ihan niin kuin tätäkin esitystä valmisteltaessa, tehdä huolellinen tutkimus siitä, mihin tämä on johtanut, noin kolmen vuoden kuluttua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-10T15:44:07,2022-05-10T15:49:30,Hyväksytty,1.1
2022_52_79,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_80,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_52_81,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan nyt käsittelyssä on ajokorttilain muuttaminen, hallituksen esitys siihen. Täällä todetaan, että tavoitteena on edistää nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta. No, muutamia, herra puhemies, kokonaisuuksia tähän liittyen.
Ensinnäkin liukkaan kelin ajoharjoittelu, joka on asia, josta olemme keskustelleet tässäkin salissa hyvin paljon viimeisten vuosien aikana, sillä tämä nykyinen tilanne on johtanut siihen, että kun käytännössä tätä pakollista liukkaan kelin harjoittelua ei ole ollut enää laissa, tilanne on johtanut siihen, että eri puolilla Suomea näitä ajoharjoitteluratoja on siis suljettu aika isokin määrä. Tein itse tästä myös kirjallisen kysymyksen puolitoista vuotta sitten ministerille. Ja nyt pidän kyllä erittäin tarpeellisena ja hyvänä, että nyt tässä lainmuutoksessa esitetään, että pääsääntönä tämän liukkaan ajamisen ajo-opetuksen osalta olisi se, että se tulisi suorittaa ajoharjoitteluradalla. Uskon, että tämä muutos itse asiassa on aika tarpeellinen ja todennäköisesti myös nauttii aika laajaa luottamusta ja kannatusta tässä salissa siltä osin, että voimme varmistaa sen, että eri puolilla Suomea nämä radat pystyvät jatkamaan toimintaansa, jotka ovat kuitenkin olennainen osa tämän laadukkaan ajoharjoitteluopetuksen järjestämistä.
Herra puhemies! Sitten kun tullaan itse tähän pihviin, elikkä siihen, miten tulisi suhtautua tähän 17-vuotiaiden ajolupakokonaisuuteen, niin katselin tuossa hallituksen esityksen sisältöä, jossa todettiin, miten suuria nämä hakemusmäärät ovat olleet nyt, kun tämä poikkeuslupahakemuskäytäntö on ollut päällä: vuonna 2018 noin 2 500, mutta 2019 jo 14 500. Ja näistä kuitenkin yli 90 prosenttia käytännössä viranomainen on siis hyväksynyt, joten käytännössä kyse ei ole enää siitä, että pienelle osalle nuorista tämä lupa myönnettäisiin, vaan tosiasiassa kyse on siitä, että lähtökohtaisesti lupa tulee, kun vain sitä ymmärtää hakea. Kyllä kieltämättä tuntuu aika raskaalta tämä nykyinen käytäntö, enkä usko, että tämä on myöskään kovin fiksua veronmaksajien rahankäyttöä siltä osin, vaan että se pitäisi miettiä siltä osin tarkemmin. Näin ollen näkisin, että kun kuitenkin eri puolilla Suomea nuorilla on näitä tarpeita hyvin paljon, on perusteita sille, miksi myös 17-vuotiaana jo B-auton rattiin voisi päästä. 
Mutta se olennainen kysymys, mihin toivon, että valiokunta keskittyy, on se, miten voidaan varmistaa se, että jokainen nuori saa todella ne riittävät taidot ja kyvyt siellä liikenteessä liikkumiseen. Tämä on minusta kysymys, mistä olemme liian vähän keskustelleet — vaatiiko tämä ajo-opetuksen määrän lisäämistä vai vaatiiko tämä muita toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] että siihen tavoitteeseen päästään, joka on kuitenkin, herra puhemies, tämän itse nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen se keskeinen tavoite.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-05-10T17:22:01,2022-05-10T17:25:17,Hyväksytty,1.1
2022_52_82,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_83,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan isossa kokonaiskuvassa. Tämä on mielestäni hyvä ja kannatettava asia, siitä kiitos.
Hyvää on myös se, että ajokoulutuksessa lisätään riskien tunnistamiseen liittyvää koulutusta. Niin ikään nuorten kuljettajien ajoaikarajoitus yöaikaan koskee nyt kaikkia viikonpäiviä eikä vain viikonloppua. Tämäkin mielestäni voidaan nähdä hyvänä uudistuksena pitkässä juoksussa, kun ollaan avoimia ja rehellisiä itsellemme. Tosiasia kuitenkin on, että tilastojen valossa hyvin usein nuorten kohdalla korostuvat yöllä tapahtuneet tieltä suistumiset ja muut kolarit. Mutta, kuten todettua, esitys on yksi askel parempaan — etenkin nuorisolle maaseudulla, missä kulkuetäisyydet ovat pitkät ja missä tarvitaan autoa liikkumiseen.
Arvoisa herra puhemies! Pidän henkilökohtaisesti erinomaisena uudistuksena myös sitä muutosta, jossa esityksen mukaan kuljettajatutkinnon teoriakokeessa vilppiin syyllistynyt saa puolen vuoden kiellon osallistua kokeeseen uudelleen. Ehkäpä vielä parempana uudistuksen pidän tässä sitä, että sama kielto koskee myös kokeessa mahdollisesti vilppiin syyllistynyttä tulkkia, jolle tulee samaten puolen vuoden kielto tulkata teoriakokeissa. Ehdottoman hyvä näin, koska juuri tässä on ollut isoja ongelmia viimeisten lähivuosien aikana.
Arvoisa herra puhemies! Tähän loppuun haluan vielä todeta senkin, että nyt hallituksen tulisi myös reagoida polttoainehintoihin ja alentaa niitä. Tähän riittää siis yksinkertainen poliittinen toimi. Täten nuoret kuljettajat saavat alle entistä enemmän tärkeitä ajotaitoja kartuttavia ajokilometrejä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-05-10T17:25:18,2022-05-10T17:26:48,Hyväksytty,1.1
2022_52_84,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, poissa. Edustaja Werning, poissa. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_85,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edellinen ajo-opetuksen uudistushan tehtiin ministeri Bernerin johdolla, ja silloin kyllä mentiin niin sanotusti metsään. [Petri Huru: Metsään!] Ajo-opetus puolitettiin, ja teoriaopetuksesta kolme neljäsosaa otettiin pois. Kahden vuoden sisään tuplaantui nuorten kuskien liikennevahinkomäärä. Ei voi tietysti suoraan sitä verrata. Silloinhan tehtiin tämä 17‑vuotiaitten ensimmäinen poikkeuslupamenettely, ja sehän oli alussa poikkeuslupa — se oli 1 400, 1 500 tai 1 800 — ja nytten se ennuste tälle vuodelle on jo 20 000, eli se ei ole enää poikkeuslupamenettely. Ymmärrän viranomaisten taholta, että aika vaikeahan tämmöistä massaa on käsitellä.
Sinänsä tämä uudistus on minusta oikeansuuntainen ja tässä on ihan oikeita toimenpiteitä, kun erityisesti teoriapuolelle riskien tunnistamiseen panostetaan ja ajo-opetukseen panostetaan ja sitten tämä liukkaan kelin ajo-opetus nyt sitten tulee lisää. Mutta kyllä aika vähäiset ovat periaatteessa ne pakolliset tunnit, jos ei sitten lisäajotunteja ota. Kolmen tytön ajokorttitouhua olen katsonut, ja kyllä siinä aika paljon on joutunut tunteja ostamaan lisää, että sen kortin saa yleensä. Eli kyllä tätä pohdiskelua nyt tuolla valiokunnassa joutuu vielä tekemään. 
Mitä tulee näihin liukkaan kelin ajoratoihin, tällähän pelastetaan näitä erityisesti kuntien omistamia osakeyhtiöitä, jotka olivat tosi vaikeuksissa, kun ajo-opetus siellä radoilla loppui. Minusta se on tarpeellinen, ja samalla sitten pystytään näitä... Itse katsoin sitä verkostoa, ja siellä on jonkun verran mennyt niitä läpi, siellä on se 80 kilometrin raja, ja aika hyvin se nyt näytti kattavan joka tapauksessa sitä, niin että vielä näitä nyt sen verran on ympäri Suomea. Pääosin kyllä ja melkein kaikilta osin pitäisi liukkaan kelin ajo-opetus siellä radoilla pitää.
No sitten näihin rajoitteisiin: Tuossa aiemmassa keskustelussahan nousi esille tämä harva-alueitten ongelma, ja minä ymmärrän nuorten kuskien osalta tuon yksi plus yksi, eli yksi kyydissä, mutta kyllä se aiheuttaa monessa perheessä ongelmia, ja lukioon ajetaan kolmella neljällä autolla peräkkäin, kun ei pysty kuin sen kaverin ottamaan. Kun onnettomuustilastoja katsoo, niin myös pidän perusteltuna tätä yöajon rajoittamista ja nuorten kuskien tunnistamista.
Hyvään suuntaan tässä mennään, [Puhemies koputtaa] mutta erityisesti nyt tämä ajo-opetuksen määrä vieläkin arveluttaa, [Puhemies: Kiitoksia!] kun edellisen kerran vähän hinta edellä tehtiin sitä ratkaisua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-10T17:26:53,2022-05-10T17:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_52_86,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Edustaja Pitko poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_87,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ajokorttilain muutokseksi ja näiden nuorten ajajien erilaisten rajoitteiden tekemiseksi on kyllä perusteltu. Kuten ministeri Harakka sanoi, jokainen onnettomuus on liikaa. Itse pitkän palomiesurani aikana olen nähnyt aivan liikaa onnettomuuksia nuorten kuskien kohdalla, ja tätä samaa viestiä tulee edelleen kollegoilta, että nuorten kuskien osuus on kasvanut. Kuten edustaja Eskelinenkin sanoi, tämän aiemman uudistuksen myötä nuorten kuskien osuus on onnettomuuksissa kasvanut, ja on ihan hyvä, että katsotaan, mitkä ovat niitä keinoja, joilla niitä voidaan välttää. Esimerkiksi yöajokielto on hyvä siihen suuntaan.
Täällä puhuttiin aiemmin myös näistä rajoituksista, haittaavatko ne nuorten itsenäistä liikkumista, mutta näkisin, että kaikennäköisiä erityisehtoja voidaan ottaa huomioon poikkeusluvan myöntämisten yhteydessä: onko tarve mennä harrastukseen milloin, liittyykö työntekoon jotain poikkeamia näistä tai onko perheenjäsenten kuskaamisissa tarpeita. Tai kuten edustaja Mäenpää nosti esiin tämän näkövammaisten tapauksen, että kun nuori saa kortin ja voi sitten kolme henkeä liikkua eli koko perhe, niin nämä voitaneen huomioida kyllä siellä luvan myöntämisessä mahdollisina erityisehtoina.
Koen kuitenkin tärkeäksi tämän, että pystytään välttämään näitä nuorten onnettomuuksia. Se on erittäin tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-10T17:30:15,2022-05-10T17:32:30,Hyväksytty,1.1
2022_52_88,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä poissa, edustaja Asell poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_89,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ajokorttilain muutos, joka koskee 17 vuotta täyttäneiden oikeutta saada ajokortti haltuunsa ja päästä ajamaan tuonne maantielle, on sinänsä perusteltu, koska kyllä pakkohan meidän on se tunnustaa, että nykyiset nuoret osaavat näitä koneita käyttää, kun ovat niin pienestä asti eri tavoin tehneet.
	Ja mikä pitää heidän tietenkin oppia ja saada se vaikka autokoulun aikana ja ennen kaikkea kotona sinne nuoren ihmisen mieleen juurrutettua, on se, että kun ottaa auton ratista kiinni ja lähtee ajamaan luvallista ajoa, niin silloin hän ottaa valtavan vastuun, ei vain itsestään vaan myös muista tielläliikkujista ja sitten niistä henkilöistä, joita hän ehkä kyytiin ottaa. Tämä kun saadaan juurrutettua niille ihmisille mieleen ja sitten se, että tällainen terve poikkeus toki pitää olla rajoitettukin, kun nyt on esityksessä, että puolen yön jälkeen on se viiden tunnin aika, jolloin ei saa olla liikkeellä ja sitten se matkustajarajoite. Valiokunta varmaan miettii ne kaikki esityksen tarpeelliset, mahdolliset täsmennykset ja kuulee asiantuntijoita. Pidän lakiesitystä hyvänä ja korostan, että pitkien välimatkojen Suomessa on paljon nuoria, jotka asuvat tuolla sellaisella alueella, missä ei ole yleisiä julkisia kulkuneuvoja, ei ole busseja, ei ole ratikoita, ei ole junia, vaan on se auto, isän tai äidin auto, jolla ehkä pääsisi kaverin luona käymään tai vaikka lentopalloharjoituksissa tai jossakin soittamassa vaikka kitaraa kurssilla — se on äärimmäisen tärkeää hänelle.
Tervehdin esitystä suurella ilolla ja toivon, että se saa valiokunnassa, erikoisvaliokunnassa, hyvän käsittelyn ja muut valiokunnat antakoot sille hyvät lausunnot.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T17:32:35,2022-05-10T17:34:16,Hyväksytty,1.1
2022_52_90,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen poissa. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_91,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä ajokorttilain muutoksessa on paljon hyviä ja kannatettavia kohtia. Ensinnäkin tästä poikkeuslupamenettelystä luopuminen on tietenkin se tärkein, ja katson, että varmasti omat vanhemmat kyllä tuntevat lapsensa parhaiten ja pystyvät tätä asiaa arvioimaan, mutta on tärkeää, että tässä myöskin on selkeästi näitä muutoksia, joissa katsotaan, että tätä rajoitettua ajo-oikeutta ei voisi käyttää yöaikaan eli puolenyön ja kello viiden välisenä aikana. Silloin kun meillä nämä poikkeusluvat ovat olleet voimassa, niin nimenomaisestihan nämä kolaritilanteet ja valitettavasti myöskin hengenmenetykset ovat liittyneet juuri yöaikana tehtyyn ajeluun ja erityisesti niihin tilanteisiin, joissa sitten tämä nuori kuljettaja on ollut tämmöisen porukan kuskina, ja monta kertaa niissä on ollut huonoa liikennekäyttäytymistä, joskus jopa päihtyneenä ajamista ja muuta vastaavaa. Siinä mielessä on tietysti tärkeää, että juuri näihin kohtiin nyt pyritään tällä uudistuksella puuttumaan.
Itsekin olen puntaroinut tuota kohtaa, jossa sanotaan, että on ainoastaan mahdollisuus yhteen matkustajaan kuljettajan lisäksi. Tämä voi haja-asutusalueilla asuvien nuorten kohdalla olla kyllä hankala tilanne, vaikka tuossa ministeri aitiossa puolusteli sitä sillä, että tässä nimenomaisesti pyritään auttamaan niitä nuoria itseänsä, jotka tarvitsevat omiin tarpeisiinsa, eikä sitä, että tästä nuoresta kokemattomasta kuljettajasta tulisi muitten kuljettaja. Tämäkin on ymmärrettävä näkökohta, mutta toivon, että valiokunnassa erityisesti tätä asiaa nyt mietittäisiin vielä huolellisesti ja huomioitaisiin se, millä tavalla meillä tänä päivänä maaseudulla julkinen liikenne toimii — elikkä suomeksi sanottuna ei millään tavalla — ja siinä mielessä se oma auto, niin että on mahdollisuus sieltä sitten mennä esimerkiksi vaikkapa harrastuksiin tai lähteä sinne toisen asteen koulutukseen, on todella tärkeä.
Sitten vielä ehkä sananen tästä koulutuksesta, sen sisällöstä. Sinne lisätään nyt sitten tätä riskientunnistamiskoulutusta, ja se on äärimmäisen tärkeää — liian paljon siitä ajo-opetuksesta vietiin pois tässä edellisessä uudistuksessa — ja myöskin se, että pääsääntöisesti tulisi ajoharjoitteluradalla tämä liukkaan kelin harjoittelu suorittaa, erittäin tärkeää. Ymmärsin niin, että tässähän ovat tulleet näitten ajoratojen kohdalla ihan omaisuudensuojakysymykset ja elinkeinon harjoittamisen vapauden kysymyksetkin vastaan, eli siinä mielessä tämä palaaminen nyt tähän entiseen on hyvä. Siellä tämä 80 kilometrin raja olisi sitten sellainen, että jos tuo ajoharjoittelurata sijaitsee kauempana, niin on tietysti ymmärrettävää, että sitten mennään simulaatioharjoittelun kautta.
Toivottavasti valiokunta [Puhemies koputtaa] kuulee tässä ja tekee viisaita päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T17:34:19,2022-05-10T17:37:27,Hyväksytty,1.1
2022_52_92,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_93,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välitän myös pöytäkirjaan merkittäväksi kiitokset liikenne- ja viestintäministeri Harakalle siitä, että on tuonut tämän esityksen tänne.
Nyt tämän esityksen nojallahan nuori voi hankkia ajokortin 17-vuotiaana huoltajan suostumuksella, ja pidän tätä käytäntöä hyvänä. On osoittautunut, että tämä poikkeuslupamenettely on lähestulkoon merkityksetön: nämä nuorethan, jotka ovat hakeneet poikkeusluvalla ajolupaa, ovat sen lähestulkoon kaikki saaneet.
Oikeastaan yhdyn edustaja Essayah’n sanoihin myös tästä harjoittelusta: on todella hyvä että tässä nyt otetaan vähän takapakkia ja tulee tämän liukkaan kelin harjoittelu. Itse olisin tietenkin, pohjoisesta kun tulen, toivonut myös pimeän kelin harjoittelua — meillä on melkein puoli vuotta kaamosaikaa tuolla pohjoisessa, ja sekin olisi tarpeen. Mutta ihmettelin kyllä syvästi, kun oma poikani on nyt 16-vuotias, ja sai tämmöisen traktorin, mönkijän, niin hänellä oli vain kuusi teoriatuntia siihen, eikä yhtään harjoittelua. Ja siellä hän pyörii nyt liikenteessä muitten ajoneuvojen seassa. Ihmettelin, onko tämmöinen menettely edes ylipäänsä mahdollista. Mutta näin se vain nykyisin on, että pelkästään teoriatunneilla sinne liikenteen sekaan. Oikeastaan olin kyllä aika huolestunut asiasta.
Mutta sitten myös valiokunnalle pohdittavaksi: En pidä kuljetettavien määrän rajoittamista kyllä hyvänä. Tässä oli televisiossa jonkun nuoren haastattelu, ja hän sanoi, että no, onhan se nyt vähän hankalaa, että ensin pitää hakea toinen kaveri, ja sitten heti kohta perään toinen. Tämä ilmasto ei kyllä tykkää siitä, ja myöskään näillä polttoaineen hinnoilla se ei kyllä halvaksi tule. Toivon kyllä, että harkittaisiin vielä valiokunnassa, onko tämä todella tarpeen. Juuri nimenomaisesti, jos on useampia sisaruksia, joita on sitten harrastuksiin vietävä, tässä tulee sitten vaikeutensa.
Tuo on varmaan turvallisuussyistä tärkeä pointti, että puolenyön ja aamuviiden välillä ajo on kielletty, mutta tietenkin meidän on hankala patistella sitä 17-vuotiasta kotiin kahdeltatoista auton ratista. Tämänkin osalta, kun tosiaan julkista liikennettä ei ole, välimatkat ovat pitkät ja öisin ei yleensäkään ole paljon liikennettä — siellähän on hiljaista teiden päällä — miettisin myös tätä, onko tämä ihan tarpeellinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-05-10T17:37:27,2022-05-10T17:40:13,Hyväksytty,1.1
2022_52_94,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_95,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä kiinnitti aivan oikeisiin asioihin huomiota. Kyllä näissä autokouluissa tämä pimeäajon taito — sitähän me pohjoisempana asuvat ihmiset joudumme tuolla syksyllä aika tiiviisti harjoittelemaan, kun se pimeys tulee aika aikaisin ja noita katuvaloja siellä harvemmin näkee.
Mutta todellakin se asennekasvatus on tässä se kaikkein tärkein, että sen nuoren päähän saadaan juurrutettua jo kotona se, että auto on vain kulkuväline ja pitää ottaa se vastuu, kun rattiin tarttuu, että sekä itsen että mukana kulkevien matkustajien ja sitten muiden liikenteessä liikkujien on turvallista edetä, mennä sinne, minne haluavat mennä, ja tulla turvallisesti kotiin takaisin. Tämä on se tärkein.
Valitettavasti nyt, kun olen työmatkoja joutunut ajamaan, niin olen nähnyt tuolla tien päällä iltaisin varsinkin sellaista liikennekäyttäytymistä... Kun auto ohittaa hurjaa vauhtia, niin ei pysty sanomaan, minkä ikäinen kuljettaja siinä oli, mutta kyllä, arvoisa puhemies, voin sanoa kyllä, että ihan rauhallista tielläliikkujaa suorastaan hirvitti se meno, että semmoisia ylinopeuksia ajetaan. Toivon mukaan henkilöt, jotka sellaiseen syyllistyvät, pysähtyisivät miettimään, minkälaisen valtavan riskin he ottavat.
Mutta tämä nuorten ajokorttihomma on hyvä asia, ja erikoisvaliokunta miettiköön sitten nämä tarkat yksityiskohdat, joissa on tämä matkustajien määrän rajoitus. Onko se oikeudenmukainen, se jääköön valiokunnan harkinnan varaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T17:40:14,2022-05-10T17:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_52_96,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_97,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajokorttilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 70/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä totean edustaja Ojala-Niemelälle, kun puhuitte juuri näistä rajoitteista: Näen itse siis tärkeäksi myös tämän, että nuoret pääsevät itsenäisesti liikkumaan, ja varmasti valiokunnassa tästä tulemmekin keskustelemaan rajoitteisiin liittyen, että ehkä se nuppiluku siellä autossa ei aina ole se paras mahdollinen. Kun sanotaan, että joukossa tyhmyys tiivistyy, niin olen sen omassa palomiehen työssäni liian monta kertaa nähnyt, että näin on käynyt. Suurin osa nuorista on vastuullisia ja ajaa hyvin ja näin, mutta nämä ovat varmaan niitä asioita, mihin valiokunnassa paneudumme: onko syytä olla henkilörajoitteita, ja voiko niistä olla jotain poikkeamia vaikkapa lupaa myönnettäessä — jos siihen voidaan merkitä erilaisia keinoja välttää rajoitteita — että voiko olla enempi ihmisiä kyydissä tai voiko ajaa myöhempään? Nämä ovat näitä asioita.
Ei ole helppo pähkinä ratkaistavaksi, mutta itse koen tärkeimmäksi sen, miten pystymme välttämään nuorten onnettomuuksia. Kuten tässä aikaisemmin sanoin ja ministerikin sen totesi: jokainen onnettomuus on liikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-10T17:41:45,2022-05-10T17:43:15,Hyväksytty,1.1
2022_52_98,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_99,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää työntekijän eläkelain ja siihen liittyvien lakien muuttamista asiakashyvityksen laskemisen sekä vanhuuseläkevastuiden joustamisen mahdollistamisen osalta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sinänsä perusteltuna esityksen tavoitteita siitä, että työeläkevakuutusyhtiöt pyrkivät järjestämään toimintansa mahdollisimman tehokkaasti, hoitokustannukset sekä asiakashyvitykset ovat selkeitä ja läpinäkyviä eikä yhtiöiden tarvitse heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa tehdä pitkän aikavälin sijoitustuottojen tavoittelun kannalta epäoptimaalisia sijoituspäätöksiä vakavaraisuutensa säilyttämiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa kuitenkin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ilmenneet huolet EU-oikeudellisen arvioinnin puutteellisuudesta sekä siitä, vastaavatko esityksessä esitetyt toimenpiteet sen perusteeksi esitettyihin tavoitteisiin. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä, että tehtäessä uudistuksia työeläkejärjestelmään varmistutaan siitä, että suomalaisen työeläkejärjestelmän EU-oikeudellisen aseman pysyvyys varmistetaan.
Kuten Finanssivalvonta kuulemisissa on tuonut esiin, pelkkä nimellinen tai periaatteellinen kilpailun lisääntyminen ei riitä muutoksen perusteeksi vaan muutoksesta tulisi koitua myös tosiasiallisia tehokkuushyötyjä järjestelmän kokonaisuuden tasolla arvioituna. Lisäksi muutokseen liittyvät riskit on arvioitava perusteellisesti ja tuotava läpinäkyvästi päätöksenteon pohjaksi, jotta voidaan varmistaa, että työeläkejärjestelmä säilyy jatkossakin EU:n kilpailulainsäädännön soveltamisalan ulkopuolella. Tarkastelun kannalta oleellista on, että esitetyt muutokset lisäisivät koko työeläkejärjestelmän tehokkuutta eivätkä pelkästään kilpailua ja siirtoliikettä yhtiöiden välillä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston sekä Finanssivalvonnan asiantuntijalausuntoihin perustuen, ettei esitys tältä osin sisällä riittävää riskiarviota.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä yhtyy myös Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston näkemykseen siitä, ettei esityksessä tai myöskään kuulemisissa ole käynyt ilmi, miksi ehdotetun kaltainen uudistus ylipäänsä on tarpeen ottaen huomioon, että yhtiöiden erot vakuutusten hoidon tehokkuudessa vaikuttavat jo nykyisellään yhtiöiden maksamiin asiakashyvityksiin ja siten mekanismi, joka kannustaa yhtiöitä pyrkimään toimintansa tehostamiseen, on jo olemassa. Kuulemisissa ei ole käynyt ilmi, miksi tämä jo olemassa oleva mekanismi ei ole riittävä kilpailulla tavoiteltujen tehokkuushyötyjen syntymiseksi tai kuinka konkreettisesti esitetty muutos lisäisi tavoiteltujen tehokkuushyötyjen syntymistä. Finanssivalvonta on asiantuntijalausunnossaan huomauttanut, että ehdotetun muutoksen jälkeen asiakkaan tulisi vertailla kahta yhtiökohtaista maksun osaa: hoitokustannusosaa ja asiakashyvitystä, mikä vaikeuttaisi yhtiöiden vertailua nykyisestä. Siten muutos ei tue esityksen tavoitteita maksun selkeydestä ainakaan asiakkaan näkökulmasta.
Hallituksen esityksessä on mainittu tehostamisvaatimus, joka pitää sisällään sen, että kilpailun ja kilpailun nimissä tehtävien toimenpiteiden on kokonaisuutena säästettävä työeläkejärjestelmän varoja. Kun otetaan huomioon sekä tehostamisvaatimus että edellä sanottu, niin pelkkä mahdollisuus yhtiöiden välisen kilpailun jonkinasteiseen lisääntymiseen vaikuttaa heikolta perusteelta muutokselle. Näin on varsinkin, kun esityksessä ei mitenkään arvioida, tehostaisiko muutos työeläkejärjestelmän toimeenpanoa kokonaisuutena.
Finanssivalvonta on myös nostanut esiin sen, että vaikka ehdotus parantaa työeläkelaitosten riskinkantokykyä heikossa sijoitusmarkkinatilanteessa suhteessa nykytilanteeseen, mahdollinen riskinoton lisääminen jo aiemmassa vaiheessa pienentää ehdotuksen positiivisia vaikutuksia riskinkantokykyyn, koska korkeammalla riskitasolla vakavaraisuus heikkenee nopeammin markkinatilanteen heikentyessä. Jos työeläkelaitokset kasvattavat riskinottoaan ehdotetun lain mahdollistamissa rajoissa jo aiemmin, ehdotus ei paranna merkittävästi työeläkelaitosten riskinkantokykyä poikkeuksellisen heikossa markkinatilanteessa suhteessa nykytilaan. Esitetyt muutokset eivät siten käytännössä tue esityksen tavoitteita.
Finanssivalvonnan mukaan sijoitusriskin yleinen lisääminen tulisi valmistella ja suunnitella merkittävästi avoimemmin ja huolellisemmin kuin vain kertomalla sen olevan oheisvaikutus esityksessä, jolla tavoitellaan riskinkantokyvyn vahvistamista poikkeuksellisen heikossa markkinatilanteessa. Ehdotettu muutos vahvistaa vain teknisesti eläkelaitosten vakavaraisuutta heikossa markkinatilanteessa. Tämä heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä entisestään. Ehdotus sallii varojen siirron rahastoiduista vanhuuseläkkeistä vakavaraisuuspääomaan sitä vahvistaen, mikä mahdollistaa rahastojen pysyvän pienenemisen, jos otetut riskit toteutuvat. Ehdotettu muutos siirtää riskiä eläkelaitokselta eläkemaksun maksajille ja eläkkeensaajille.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa Finanssivalvonnan esittämän huolen ja katsoo, että työeläkejärjestelmän keskeisenä tavoitteena tulee olla vanhuuseläkerahastojen riittävyyden turvaaminen ja sijoitusriskin siirtäminen eläkemaksun maksajille ja eläkkeensaajille on periaatteellisella tasolla merkittävä muutos, johon ei ole perusteltua ryhtyä etenkään ilman asianmukaisia ja riittäviä vaikutusarvioita.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää edellä esitetyin perustein hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä ja valmistelua uudestaan siten, että erityisesti Finanssivalvonnan sekä Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston esiin nostamat ongelmat tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää myös huomiota potentiaalisilta vaikutuksiltaan hyvin merkittävän asian erittäin suppeaan käsittelyyn eduskunnassa. Vaikka työeläkejärjestelmän toimivuudella on yhteiskunnallisesti erittäin suuri merkitys, asiaa on käsitelty ainoastaan sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että asian merkittävyys huomioiden esitettyjä muutoksia tulisi arvioida myös talousvaliokunnassa sekä työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-10T15:49:55,2022-05-10T15:57:06,Hyväksytty,1.1
2022_52_100,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_101,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juuson tekemää hylkäysehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-05-10T15:57:06,2022-05-10T15:57:15,Hyväksytty,1.1
2022_52_102,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä yhtynyt lakivaliokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. — Keskustelu, edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_52_103,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidin aiheesta perusteellisen puheenvuoron asian ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, mutta muutamia huomioita nyt myös tässä toisessa käsittelyssä.
Tämä kansalaisaloite tarjosi arvokkaan mahdollisuuden pohtia, mikä on Suomen huumausainepolitiikan tavoite ja onko siinä onnistuttu. Huumeidenkäyttökokeilut lisääntyvät, päihdeongelmat piinaavat lukemattomia ihmisiä ja heidän läheisiään. Huumeiden käyttäjiä leimataan ja kohdellaan huonosti. Huumekuolemien määrä kasvaa tasaisesti. Huumekauppiaiden sijaan rangaistuksia jaetaan käyttäjille, ja hoidon saaminen on huomattavan vaikeaa. Ei tätä tilannetta ja siihen johtanutta politiikkaa minusta kovin onnistuneena voida pitää.
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa lukuisat asiantuntijat toivat esiin tarpeen arvioida huumausainepolitiikan toimivuutta ja pohtia tarvittavia uudistuksia. Nykyinen huumepolitiikka ei kerta kaikkiaan ole onnistunut tavoitteessaan vähentää huumeiden käyttöä ja sen aiheuttamia sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja. Tästä huolimatta lakivaliokunnan enemmistö päätyi kannattamaan mietintöä, jonka mukaan Suomen huumausainepolitiikan linjauksia pidetään kokonaisuutena suhteellisen onnistuneina eikä esimerkiksi rikoslainsäädännön muutoksille tai minkäänlaisille selvityksille ole tarvetta. Tämän vuoksi päädyimme jättämään mietintöön vastalauseen.
Arvoisa puhemies! Useat valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esiin huumausaineiden käytön rangaistavuuden vaikutuksia ja rangaistavuuden poiston puolesta puhuvia seikkoja. Se ei tietenkään estäisi puuttumasta käyttöön muilla tavoin. Suomalaisen päihdepolitiikan tulisi rangaistusten sijaan painottua ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Huumeiden ongelmakäyttöön tulisi puuttua ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Pelkään kuitenkin pahoin, että tähän ei päästä niin kauan kuin mikään ei muutu yhteiskunnan suhtautumisessa huumeiden käyttäjiin. Päihteiden käyttäjiä ei pitäisi kohdella rikollisina vaan pikemminkin erilaisten yhteiskunnan kannattelevien ja riippuvuuteen sairastuneiden kohdalla myös hoitavien palveluiden tarvitsijoina.
Arvoisa puhemies! Valiokunta oli yksimielinen siitä, ettei tämä kansalaisaloite sellaisenaan ole toteuttamiskelpoinen. Tämä oli likipitäen kaikkien asiantuntijoiden jakama kanta. Huumausainepolitiikan uudistaminen vaatii kattavampaa tutkimus- ja lainsäädäntötyötä kuin kansalaisaloitteessa on ollut mahdollista tehdä ja totta kai myös poliittista tahtoa niiden avointen kysymysten ratkomiseen.
Yksimielisyyttä ei sen sijaan ollut siitä, mitä suomalaisessa päihdepolitiikassa pitäisi seuraavaksi tapahtua. Viime kädessä erimielisyys kiteytyi nähdäkseni yhteen isoon kysymykseen: pidetäänkö Suomen nykyisiä huumausainepolitiikan linjauksia ja rikoslainsäädäntöä toimivina ja onnistuneina, vai olisiko tarpeen toteuttaa laaja-alainen tutkittuun tietoon perustuva arviointi ja selvitys tarvittavista kehitystoimista? Koetimme valiokunnassa hakea tukea lukuisten asiantuntijoiden kannattamalle näkemykselle, mutta valiokunnan enemmistö päätyi kuitenkin toiselle kannalle. Teen nyt siis vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö asettaa laajapohjaisen työryhmän laatimaan kokonaisarvioinnin huumausainepolitiikan kehittämisestä ja tarkastelemaan myös huumausaineiden käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksia laaja-alaisesti.”
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta, että kenelläkään tässä salissa ei varmasti ole tarvetta tai halua vähätellä päihteiden käyttöön liittyviä haittoja sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Esimerkiksi huoli siitä, millainen käsitys esimerkiksi nuorilla on kannabikseen liittyvistä riskeistä ja haitoista, on minusta aivan asiallinen. Olennainen kysymys kuitenkin kuuluu, onko meidän nykyinen rangaistuksiin keskittyvä huumepolitiikkamme kyennyt tehokkaasti suojelemaan nuoria näiltä riskeiltä — mielestäni ei ole — tai ovatko nykyisen lainsäädännön seuraamukset kohtuullisia niille aikuisille, jotka riskeistä huolimatta valitsevat kannabista kokeilla tai käyttää — aivan riippumatta siitä, mitä mieltä kukin meistä täällä henkilökohtaisesti on tuosta valinnasta.
Tämä esittämäni kokonaisarviointi antaisi mahdollisuuden koota sellainen toimenpiteiden kokonaisuus, jolla näihin kysymyksiin voitaisiin aidosti vaikuttavasti puuttua ja samanaikaisesti varmistaa huumeita käyttävien henkilöiden ihmisarvoinen kohtelu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-10T15:57:39,2022-05-10T16:02:07,Hyväksytty,1.1
2022_52_104,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_105,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 50 vuotta sitten eduskunnassa heitettiin arpaa. Sillä heitolla päätettiin, että huumeiden käytöstä tulee rangaista Suomessa. No, nyt 50 vuotta myöhemmin on selvää, ettei suomalainen huumelainsäädäntö palvele tarkoitustaan. Käytöstä rankaiseminen ei ainoastaan ole tehotonta haittojen ehkäisyä, vaan myös stigmatisoi ja marginalisoi käyttäjiä. Yhteiskunta on kasannut päihteiden käytöstä johtuvat haitat liian pitkään juuri heikoimmassa asemassa olevien ihmisten syliin. Leimaaminen ja rankaisu eivät puutu päihteiden käytön juurisyihin. Kriminalisoinnin sijaan huumausainekysymys tuleekin nähdä sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä.
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi on tärkeä keskustelunavaus. Huumausaineiden käyttäjien ja huumausainekuolemien määrä on noussut nopeasti, ja huumeilla käytävä kauppa on usein järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Oma kysymyksensä on sekin, kuinka kannabiksen lääkekäytön hankaluus on suorastaan moraalisesti väärin laittaen kivuista kärsivät ihmiset kärsimään turhaan. Tällä hetkellä puolueiden konservatiiviset näkemykset estävät siis ihmisoikeuksien edistymistä Suomessa. Tilanne on ollut jo pitkään huononemaan päin, mutta poliittista tahtoa puuttua epäonnistuneeseen lainsäädäntöön on ollut vaikea löytää. Tämä on selkeä epäonnistuminen päättäjiltä. Onkin hienoa, että kansalaisten aktiivisuuden vuoksi käymme nyt tätä keskustelua eduskunnassa Suomen päihdelainsäädännön kokonaiskuvasta. Kiitos kansalaisaloitteen aktiiveille ja kaikille allekirjoittajille.
Käsittelyssä oleva kansalaisaloite ei lakiehdotuksensa osalta ole saanut kannatusta mennäkseen läpi sellaisenaan. Itse taas päinvastoin ajattelen, että kansalaisaloitteen ehdotus dekriminalisoida kannabiksen käyttö ei ole riittävä lakiuudistus. Käyttörangaistus tulisi poistaa kaikkien huumeiden osalta. Tätä linjaa tukevat muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös kansainvälisesti kehitys menee vapauttamisen suuntaan, ja tämän vuoksi olisi hyvä seurata muiden maiden lainsäädännön kehitystä. Itse näin tästä yhden esimerkin, kun olin viime viikolla työmatkalla Kanadassa, jossa kannabis on laillistettu. Myös esimerkiksi Saksassa saatetaan laillistaa kannabis jo tämän vuoden aikana. Tällaiset linjamuutokset muissa maissa eivät ole mitään sattumaa, vaan ne perustuvat siihen, että niiden nähdään tutkittuun tietoon ja kokemuksiin perustuen vähentävän haittoja ja vähentävän riskejä.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen käsittelyssä annetut asiantuntijalausunnot tuovat toistuvasti esiin, että kyseessä on myös perus- ja ihmisoikeuskysymys. Tämä on myös oman ajatteluni lähtökohta. Päihteiden käyttö on yleistä, eivätkä kaikki käyttäjät ole ongelmakäyttäjiä. Kuitenkin ne käyttäjät, jotka tarvitsevat apua, on saatava tehokkaammin hoidon ja palveluiden piiriin. Myös päihteiden käyttäjillä tulee olla mahdollisuus pysyä mukana täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä. Emmehän me muidenkaan sairauksien vuoksi epää ihmisiltä palveluita tai mahdollisuutta etsiä tukea.
Huumausaineiden sääntely ja niistä johtuvien haittojen ehkäisy ovat laaja kokonaisuus, joka koskee monia eri hallinnonaloja. Siksi mielestäni olisi ollut aiheellista, että ottaisimme nyt lainsäätäjinä vastuun siitä, että päihdelainsäädännön kehittämistarpeet selvitetään perinpohjaisesti. Tämä olisi vähintä, mitä nyt pitäisi tehdä. Lakivaliokunnan mietintö on tältä osin vajavainen, ja siksi kannatankin edustaja Hyrkön esittämää ja vihreiden ja vasemmistoliiton mietintöön tekemää lausumavastalausetta.
Päihdepolitiikka tarvitsee nyt kokonaisremontin, jonka pohjaksi on saatava laaja-alainen kokonaisarviointi niin huumausainepolitiikan kehittämisestä kuin rangaistavuuden poistamisen vaikutuksista. Näin me voimme varmistaa, että päihteiden käyttöön ja haittoihin puututaan tieteeseen pohjautuvalla, uusimmalla tiedolla eikä vanhoilla peloilla tai ennakkoluuloisilla asenteilla.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että ei tarvitse olla millään tavalla huumemyönteinen kannattaakseen rangaistavuuden poistoa ja haittojen minimointiin tähtäävää päihdepolitiikkaa. Lähinnä tarvitsee vain olla inhimillinen ja avoin tutkimusperusteiselle politiikalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-10T16:02:13,2022-05-10T16:07:33,Hyväksytty,1.1
2022_52_106,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_107,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnalle tämän kansalaisaloitteen perusteellisesta käsittelystä. Valiokunta on päätynyt erittäin hyvin perustein täysin oikeaan johtopäätökseen esittäessään kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen olisi virhe, sillä se lisäisi kannabiksen käytön hyväksyttävyyttä ja veisi huumepolitiikkaa väärään suuntaan parantaessaan myös kannabiksen saatavuutta. Kannabiksen käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta, ja sen käytöstä voi aiheutua monenlaista haittaa. Kannabiksen toistuva käyttö lisää tutkimusten mukaan skitsofreniaan sairastumisen riskiä henkilöillä, joilla on tälle sairaudelle geneettinen alttius. Runsaalla käytöllä nuoressa iässä voi olla haitallista vaikutusta aivojen kehitykselle, mielenterveydelle ja kognitiiviselle suoriutumiselle.
Ymmärrän hyvin sen ajattelun, joka liittyy tähän huumeidenkäytön dekriminalisointiin, ettei huumeiden käyttäminen enää olisi rangaistava teko. Olen saanut siitä monenlaista informaatiota, ilmeisesti asiantuntevaakin, jopa lähipiiristä — joka onneksi ei kuitenkaan käytä huumeita. Ymmärrän siis sen ajattelutavan, mutta vaikea siihen on sisäistyä.
Puolueeni nuorisojärjestö näki hampun viljelyssä tuossa viikonvaihteessa mahdollisuuksia maataloudelle. Sinänsähän meillä kyllä viljellään parisen tuhatta hehtaaria vuosittain hamppua. Siitä noin 90 prosenttia on öljyhamppua ja kymmenisen prosenttia kuituhamppua, lääketarkoituksiin ei tietojeni mukaan juuri viljellä ja huumausainetarkoituksiin viljely on tätä vaatekaappiviljelyä. Merkittävin on öljyhamppu, josta saadaan öljyä lemmikkieläinten ruokiin ja hevosten rehuihin, myös ihmisten ruokiin kasvavassa määrin, ja on tulossa lisää tuotteita, joissa ihmisten ruokiinkin käytetään hamppua. Ja kuituhamppuahan käytetään rakennuseristeisiin ja köysiin.
Ehkä viljelijöillä on tässä sitten riittäviä mahdollisuuksia, vaikka täytyy sanoa, että hampun kannattavuus on suhteellisesti laskenut, ainakin toistaiseksi, Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen seurauksena, eli ennustetaan jopa, että ensi kesänä olisi vähemmän hamppua viljelyksessä kuin tähän asti on ollut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-10T16:07:38,2022-05-10T16:10:45,Hyväksytty,1.1
2022_52_108,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_109,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietinnössä on käyty yksityiskohtaisesti läpi kansalaisaloitteeseen liittyvä lakialoite ja tuotu konkreettisesti asiantuntijalausunnoissa esiin nousseet haasteet, jotka liittyvät siihen. Valiokunta on pitänyt Suomen huumausainepolitiikan tavoitteita huumausaineiden käytön ennaltaehkäisemisestä, käytön vähentämisestä ja aiheutuvien haittojen vähentämisestä oikeina eikä ole pitänyt tarpeellisena selvittää yleisesti myöskään huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Ja valiokunta on esittänyt aloitteen hylkäämistä.
Lakivaliokunta on asiantuntijalausuntoihin pohjaten mietinnössään todennut sen, että kehittämistarpeita kuitenkin on erityisesti ennaltaehkäisyn ja hoitoonpääsyn osalta. Huumausaineiden käyttö ja niistä aiheutuvat lieveilmiöt ovat yhteiskunnassamme lisääntyneet. Myös nuorten huumausainekokeilut ovat yleistyneet, ja kynnys kokeiluun on tällä hetkellä nuorten kohdalla pelottavan matalalla. Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi myös nuorten käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja samalla kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja, mikä on todettu myöskin valiokunnan mietinnössä.
Asian vakavuudesta huolimatta huomio kiinnittyy valitettavasti kansalaisaloitteen tavoin vain yksittäisten aineiden sallimiseen ja kieltämiseen. Toisaalta taas liian usein ainoana ratkaisuna nähdään ankarat tuomiot ja päihteiden käytön lieveilmiöiden siivoaminen pois katukuvasta. Tämä vielä oikeastaan huomion pois siitä asiasta, että huumeriippuvuus on vakava ja useimmissa tapauksissa myöskin kuolemaan johtava sairaus, joka on tragedia myös sairastuneen omaisille ja yhteiskunnalle.
Korona-aika aiheutti matalan kynnyksen päihdepalveluiden ollessa suljettuina hoitovelkaa ja myöskin monien hoitojaksojen lykkääntymisiä. Samanaikaisesti meidän jätevesitutkimusten mukaan huumausaineiden käyttö kasvoi monissa kaupungeissamme. Koronatilanteen vuoksi asetetuista poikkeustoimista huolimatta — poliisin takavarikoidessa isojakin huumausaine-eriä korona-aikana — näillä toimilla ei juurikaan ollut vaikutusta huumausaineiden saatavuuteen. Esimerkiksi amfetamiinin käytön kasvu jatkui korona-aikana.
Arvoisa puhemies! Suurimpaan osaan huumausaineiden aiheuttamista ongelmista ja samalla myös huumausaineiden käytön lieveilmiöistä on yksi selkeä ratkaisu, ja se on nimenomaan riittävä, oikea-aikainen ja laadukas hoito, joka ottaa huomioon potilaan yksilöllisen tilanteen, erilaiset elämänhallinnan ongelmat sekä riittävän tuen myöskin hoidosta pääsyn jälkeen. Tällä hetkellä päihdeongelmainen henkilö saattaa joutua odottamaan hoitopaikkaa kuukausia. Lisäksi hoitopaikkoihin pääsyn kriteerit ja hoitojonot vaihtelevat paikkakuntien välillä, ja pahimmillaan lähetteen saamiseksi vaaditaan jopa viikon päihteettömyys. No, elämänhallinnan ollessa retuperällä ei hoitopaikkojen etsiminen, lähetteen hankkiminen tai viikon päihteettömänä olo ilman tukea välttämättä onnistu. Toinen haaste päihdeongelmiin puuttumiseen on myöskin tahdonvastaisen hoidon saamisen vaikeus, ja vaikka päihteiden käyttö olisi henkilölle itselleen esimerkiksi sairauden vuoksi hengenvaarallista, tahdonvastaiseen hoitoon määrääminen on tehty todella hankalaksi.
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi olen tehnyt myöskin toimenpidealoitteen, jossa esitän, että päihdehoitoon tulee saada hoitotakuu yhtä lailla kuin muuhunkin sairaanhoitoon. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on määritettävä päihdehuollon moniammatilliset hoitopolut, ja päihdehoitoon hakeutuvan tulee päästä hoidon tarpeen arviointiin viipymättä, ja hänelle tulee taata hoitopaikka hoitotakuun mukaisesti ja ilman kohtuuttomia vaatimuksia päihteettömyydestä. Päihdesairaus ei myöskään saa olla este siihen liittyvien tai jopa siihen altistavien mielenterveysongelmien hoitamiselle. Todellakin ensisijaista on se, että me kehitämme meidän ennalta ehkäiseviä palveluita ja hoitoonpääsyä. Rikosoikeuden keinot tulevat sen jälkeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-05-10T16:10:57,2022-05-10T16:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_52_110,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Said Ahmed, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_111,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen huumausainepolitiikka on jo 50 vuotta ollut rangaistavuuteen perustuvaa. Tästä huolimatta käyttäjien määrä on nousussa. Tarvitsemme ratkaisuja, joiden avulla voimme auttaa käyttäjiä ja vähentää päihteistä johtuvia haittoja. Suomen päihdepolitiikkaan täytyy löytyä uusi suunta. Päihdehaittojen vähentämiseksi meidän on luovuttava rankaisemiseen perustuvasta politiikasta auttaaksemme käyttäjiä, jotka usein ovat nuoria. Meidän tulee käsitellä huumausainepolitiikkaa sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä. Näin voimme varmistaa sen, että nuoret käyttäjät ja addiktiosta kärsivät eivät syrjäydy vaan voivat kuntoutua osaksi yhteiskuntaa.
Muun muassa THL sekä rikosoikeusprofessorit ovat todenneet lausunnoissaan lakivaliokunnalle, että rangaistus toimii huonosti käytön ja sen haittojen ehkäisemisessä. Haittojen vähentämisen periaate ja hoitoonpääsy ovat myös ihmisoikeuskysymyksiä. Käyttöön voittaisin siis puuttua muilla tavoin kuin rankaisemisella.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tulisi perustua hyvin punnittuun ja tutkittuun tietoon. Siksi Suomen päihdepolitiikasta tulisikin nyt tehdä laaja-alainen selvitys. Näin lausuttiin myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. Perusteltu vaatimus tehdä laaja-alainen selvitys huumausainepolitiikan kehittämisestä sekä käytön rangaistavuuden poistamisen vaikutuksista ei kuitenkaan löytänyt tietään valiokunnan mietintöön.
Olimme yksimielisiä siitä, ettei käsittelyssä ollutta kansalaisaloitetta kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta voida hyväksyä sellaisenaan. Lakiteknisesti aloite ei ollut toteuttavissa ja lainsäädäntöön vietävissä. Kansalaisaloitteen käsittely on ollut huolellista ja perusteellista. Lakivaliokunnan mietinnön olisi kuitenkin pitänyt ottaa paremmin huomioon asiantuntijalausunnoista kumpuavat vaatimukset huumausainelainsäädännön kehittämistarpeista.
Edellä mainituilla perusteilla kannatan edustaja Hyrkön esittämää vastalausetta lakivaliokunnan mietintöön. Vastalauseessa ehdotamme, että oikeusministeriö asettaa työryhmän laatimaan kokonaisselvityksen Suomen päihdepolitiikan kehittämisestä ja huumausaineiden rangaistavuuden poistamisen vaikutuksista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-10T16:15:46,2022-05-10T16:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_52_112,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_113,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite on sellainen aloite, jonka ymmärtäminen on minulle hyvin vaikeaa.
Ensinnäkin jos kannabiksen käyttö vapautettaisiin, se johtaisi välittömästi siihen seuraukseen, että poliisiviranomaisilta menisivät käytännöllisesti katsoen kaikki keinot, millä voidaan huumeiden käytön kieltoa valvoa. Jokainen, joka vaikka pysäytettäisiin ja jota epäiltäisiin huumeiden käytöstä, sanoisi, että minulla on laillisia aineita mukana, ei mitään. Ja sitten se johtaisi semmoiseen oheiskauppaan, joka sitten johtaisi yhä kovempiin huumeisiin. Ja kuten edustaja Kiviranta omassa puheenvuorossaan aivan oikein sanoi, kaikkien tiedossa on se, että kannabiksen käyttö voi jo ensikertalaiselle aiheuttaa psykoosin. Tai sitten myöhemmin, jos on vähänkin geneettistä altistusta skitsofreniaan, seurauksena voi olla se — vakava tauti, joka periaatteessa voi ihmisen elämän viedä todella, todella vaikeaan tilanteeseen.
En jaksa ymmärtää sitä perustelua, että tällä voitaisiin ongelmia hoitaa, kun se huume itsessään on ongelma, että vapauttamalla sen huumeen markkina, siitä ongelmasta vapauduttaisiin. Vähän samanlainen periaate, että jos Suomessa liikkuu markkinoilla laittomia aseita ja todettaisiin, että nämä laittomat aseethan ovat Suomessa ongelma, niin sitten poistettaisiin niiden aseiden laittomuus, niitä annettaisiin sen jälkeen vapaasti hankkia mistä vaan. Poistuisiko se ongelma? Tuskinpa vain. Pahoin pelkään, että se ongelma ei kun kärjistyisi. Sama koskee näitä huumeita. Ei ole tällaisilla asioilla leikkiminen, joissa kysymys on ihmisten terveydestä ja hengestä. Valitettavasti huumeet sinällään aiheuttavat ihmiselle riippuvuuden, jolloin nämä ihmiset eivät sen jälkeen varmasti käy töissä eivätkä hanki elantoaan, vaan sitten hankkivat tätä omaisuutta erilaisilla laittomilla keinoilla käyttäen väkivaltaa, tehden omaisuusrikoksia ja vaikka mitä. Me olemme nähneet yhteiskunnassa, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Tätäkö todella esimerkiksi vihreät haluavat?
 Olin ihmeissäni, kun erilaiset nuorisojärjestöt ovat olleet tällä asialla. Omankin puolueen nuorisojärjestö esitti kokouksessa, että tämä kannabiksen käyttö pitäisi vapauttaa. Ymmärrän sen, että nuoruuteen kuuluu into ja erilaisten rajujenkin esitysten tekemiseen, mutta kyllä jossakin pitää raja mennä. Pitää ainakin kansanedustajan tietää, mikä on laitonta ja mikä on laillista. Jos sitä ei tiedä, niin eipä siinä sitten paljon ole enää lisättävää tuollaiseen kommenttiin.
Kannabiksen käyttö altistaa, kuten sanoin, moniin muihin rikoksiin, ja sitten se aiheuttaa sen vakavimman ongelman. Meillä vedotaan siihen, että ei saa hoitoa, ja meillä jo tänä päivänä on terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjonnassa valtava pula. Meillä on siellä aivan liian vähän henkilökuntaa tekemässä niitä arvokkaita töitä, ja sitten jos me vielä lähdemme tuottamalla tuottamaan terveydenhuoltopalveluille lisää asiakkaita, niin katastrofihan siitä tulee.
Valiokunta on päätynyt oikeaan ratkaisuun, ja sitä lämpimästi kannatan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T16:19:04,2022-05-10T16:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_52_114,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_115,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset valiokunnalle. Siellä on tehty hyvää ja perusteellista työtä ja kuultu myöskin asiantuntijoita tämän kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä.
Kuten edellä puhunut edustaja Hoskonen myöskään minä en kannata tätä kansalaisaloitetta, ja täytyy sanoa, että täällä valiokunnan tekstissä on minusta varsin hyvin nostettu esille ne ongelmat, mitä tähän kansalaisaloitteeseen liittyy. 
Ensinnäkin täällä sanotaan siitä, että valiokunta katsoo, että voimassa oleva huumausaineisiin liittyvä rikoslainsäädäntö on asianmukainen, eli siinä kai se on tiivistettynä, että ei ole tarkoitus tehdä dekriminalisaatiota tämän asian osalta.
Kansalaisaloitteessa ei myöskään ole perusteltu, miten kannabiksen saatavuutta lisäämällä voitaisiin vähentää kokeilijoiden ja käyttäjien määrää. Todennäköisesti saatavuuden lisääntyminen lisäisi käyttäjien ja kokeilijoiden määrää, ja kulutuksen lisääntyminen lisäisi haittoja. Tämä on hyvin loogista, perusteltua tekstiä tässä valiokunnan mietinnössä.
Täällä valiokunta myöskin toteaa, että se ei pidä tarpeellisena ryhtyä selvittämään yleisesti kaikkien huumeiden rangaistavuudesta luopumista. Tämä oikeastaan minua ihmetyttää tässä vihreitten ja vasemmiston vastalauseessa, eli siinä vastalauseessahan lausumaehdotuksen pihvi on se, että pitäisi selvityttää nimenomaisesti se, että kaikkien huumausaineitten rangaistavuudesta oltaisiin luopumassa. Tämä ajatushan menee huomattavasti pitemmälle kuin mitä tämä kansalaisaloitteen ajatus, jossa on nostettu esille yksi huumausaine.
Ihmettelin myöskin tässä vastalauseessa sitä ajatusta, että kun samanaikaisesti vastalauseen tekstissä on nostettu ihan hyvin esille sitä, että päihdepalveluissa on tänä päivänä Suomessa meillä riittämättömyyttä ja sinne puolelle tarvittaisiin hoitoonohjaukseen, ennaltaehkäisyyn lisää panoksia — näistä kaikista olemme varmaan samaa mieltä — [Saara Hyrkkö pyytää vastauspuheenvuoroa] niin sitten kuitenkin tätä laaja-alaista tutkimusryhmää halutaan nimenomaisesti oikeusministeriö johtamaan. Elikkä tässä asiassa ensin vedotaan siihen, että tämän nimenomaan pitäisi olla ennen kaikkea sosiaalipoliittinen ongelma ja sosiaalipoliittisesta näkökulmasta pitäisi asiaa lähestyä, ja sitten kuitenkin oikeusministeriö — ajatellaan, että nimenomaan tämän rangaistavuuden poistamisen kautta tätä asiaa haluttaisiin lähteä viemään eteenpäin.
Vastalauseesta ja sitä puoltaneista puheenvuoroista täällä salissa myöskin kuultaa se ajatus, että huumeet ovat sen henkilön niin sanottu henkilökohtainen ongelma, mutta mietitäänpä, kun tuolla liikenteessä joka päivä meillä liikkuu ihmisiä, jotka ovat huumausaineitten vaikutuksen alaisia. Jos ajatellaan niin, että se on aivan sama, saako käyttää huumeita vai ei, niin mitä me sanomme niitten liikennekuolemien uhrien omaisille? Että se on aivan sama, millä tavalla tuolla liikenteessä käyttäydytään, eikä huomioida niitä riskejä, mitä liittyy näihin tilanteisiin. Totta kai sitten, jos ajatellaan niitten ihmisten, huumeitten käyttäjien, läheisiä, perheitä, työyhteisöjä, kaikkia niitä, niin myös hekin joutuvat tässä asiassa kärsimään.
Sinällään tässä valiokunnan tekstissä on hyvin nostettu esille juuri se, että on tärkeää, että ihmiset pääsevät hoitoon. Tässä on myös todettu se, että oikeus päihdepalveluihin ei riipu siitä, onko kyseisen päihteen käyttäminen sallittua vai kiellettyä, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin tekemät hoitoonohjaukset ovatkin merkittävästi lisääntyneet. Tämä on erittäin tärkeää, että nimenomaisesti ihmisiä ohjataan hoitoon ja että pidetään huolta siitä, että pyritään saamaan ihminen irti tästä elämäntavasta, riippuvuudesta, ja silloin todellakin sitä täytyy hyvin kokonaisvaltaisesti lähestyä tämän ihmisen ja hänen elämänpiirinsä tukemisen kautta.
Totta on, että varmasti kannabiksen käytön ja pienen määrän hallussapidon rangaistavuuden poistaminen voisi vähentää leimaantumista, mutta ei se kokonaiskuvassa vähennä päihteiden käytöstä johtuvia taloudellisia ja inhimillisiä miljardiluokan kustannuksia. Parasta päihdepolitiikkaa onkin satsata laadukkaaseen ja vaikuttavaan ennaltaehkäisevään työhön, kehittää päihdehoitojärjestelmämme vaikuttavuutta ja lisätä toipumiskeskeistä päihdehoitoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä ylipäätänsä päihderiippuvuussairaudesta. Sen lisäksi on tärkeää, että päihdehoitoon pitäisi päästä nykyistä paljon nopeammin ja helpommin, ja myöskin sitten se, että tämä apu olisi oikea-aikaista. Me tiedämme sen, että tällä hetkellä tällaista toipumiskeskeistä päihdehoitoa ei ole riittävästi tarjolla eikä myöskään tarpeen mukaisesti saatavilla edes kaikille niille, jotka sitä itse haluaisivat, ja tässä hoitoonohjauksessa ja palvelujärjestelmässä meillä varmasti on kehitettävää. Jos tämä asia, voisiko sanoa, tästä kansalaisaloitteesta, jota en muuten voi tukea, on noussut valiokunnassa vahvasti esille, niin toivonkin, että me saisimme nimenomaan tämän hoitoonohjaus‑ ja palvelujärjestelmän ja ennaltaehkäisyn Suomessa toimimaan paremmin, ja siihen kyllä tässä annan tukeni ja katson, että on tärkeää, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan nimenomaisesti siihen, että se päihteetön elämäntapa on se paras ja että ihmisen elämä ei tuhoutuisi huumeissa eivätkä todellakaan myöskään sitten hänen lähipiirinsä ja läheisensä joutuisi kärsimään.
Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ja toivon, että keskustelu edelleenkin jatkuu vilkkaana. Huomasin, että tuolla puheenvuoroni herätti ilmeisesti joitakin näkemyksiä. [Petri Huru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T16:22:17,2022-05-10T16:28:53,Hyväksytty,1.1
2022_52_116,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Laajempaa debattia aloittamatta edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_117,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä vielä täsmennän, että tämän lausumaehdotuksen pihvihän on se kokonaisarviointi ja myös sen rangaistavuuden poiston eri vaikutusten tutkiminen, ei vain ikään kuin joku automaatti, että se toteutettaisiin. Tavoitteena on punnittu kokonaisuus keinoja, joilla huumausaineiden sosiaalisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia haittoja voidaan vaikuttavasti vähentää.
Ajatus siitä, että joku täällä haluaisi vähätellä esimerkiksi liikenneturvallisuutta tai huumeriippuvaisten läheisten tuskaa, on mielestäni erittäin kaukaa haettu. [Petri Huru: No, siihen se johtaa!] Ja en pidä sitä kovin asiallisena, kun tavoite ainakin itselläni on nimenomaan vähentää sitä inhimillistä ja yhteiskunnallista haittaa, mitä huumausaineista aiheutuu.
Edustaja Essayah kysyi myöskin, minkä tähden tässä lausumaehdotuksessa käsitellään ikään kuin kaikkia päihteitä eikä vain kannabista kuten tässä aloitteessa. Se perustuu niin ikään laajaan asiantuntijoiden suositukseen, lakivaliokunnan erittäin perusteellisiin asiantuntijakuulemisiin, joissa todettiin, että tämä olisi se järkevä tapa lähestyä Suomen huumausainepolitiikan kehittämistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-10T16:28:58,2022-05-10T16:30:06,Hyväksytty,1.1
2022_52_118,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_119,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On väitetty, että Suomen nykyinen huumepolitiikka ja rangaistukset sen yhtenä osana ovat johtaneet huumeiden käytön kasvuun. En ihan suoralta kädeltä allekirjoita tätä väitettä. Kyllä varmasti kansainvälisyyden ja kansainvälisen rikollisuuden lisääntyminen, rajojen avautuminen, liikenteen lisääntyminen kaikin tavoin, kaupan esteiden poistaminen ja monet muut tällaiset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että myös huumeet ovat kasvavassa määrin löytäneet Suomeen, ja kun niitä tulee, niin niitten käyttö myös lisääntyy.
Arvoisa puhemies! Näenkin tärkeänä, että huumeiden saatavuutta edelleen rajoitetaan niin paljon kuin mahdollista, [Petri Huru: Kyllä!] ja se edellyttää muun muassa poliisille ja muille viranomaisille riittäviä resursseja, koulutusta ja yhteistyötä, yhteistoimintaa tämän vakavan ongelman ehkäisemiseksi.
Toisena on tärkeää täälläkin monen mainitsema ennaltaehkäisy käyttäjien osalta, eli erityisesti nuorten, jotka ovat tässä vaarassa kokeilujen kautta jäädä koukkuun ja näin joutua ongelmiin. Tässä ennaltaehkäisyssä luonnollisesti viranomaiset ovat avainasemassa, mutta myös kodit ja koulu ja media ja yleensä asenteet siihen, että ei hyväksyttävyyttä anneta huumeiden käytölle. Tämä rangaistavuus kaikilta osin on yksi sellainen viesti, jonka tämän talo selkeästi antaa, että me emme hyväksy valtiona, päättäjinä, korkeimman lainsäädäntövallan käyttäjinä huumeiden käyttöä, vaan se on rangaistava teko niin kuin se on ollut tähänkin asti, ja tällä näkökannalla totean, että olen tämän valiokunnan mietinnön kannalla hyvin vahvasti.
Hoitoonpääsyn edistäminen on tärkeää heille, jotka ovat sitten joutuneet tähän koukkuun, ja siinä on suuri haaste nyt uusille aloittaville hyvinvointialueille. Meillä on hieman epäselvää ollut, miten huumeidenkäyttäjien hoito ja tämä vastuu jakautuu eri viranomaisten ja hoitoyksiköiden kesken. Kun se on sosiaalinen ongelma, se on taloudellinen ongelma ja se on terveydellinen ongelma ja sitten se on vielä rikos, niin siinä on eri osia tavattoman paljon, ja niitä pitää tarkastella kokonaisuutena sen ihmisen näkökulmasta, jota se ongelma — ja jonka läheisiä se ongelma — vakavasti koskee.
Arvoisa puhemies! Mielestäni valiokunta on tehnyt todella hyvää työtä ja esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Kansalaisaloite on sinänsä aina arvokas asia, mutta kyllä niihin asiantuntijakuulemisen kautta joudutaan sitten vastuullisesti paneutumaan ja myös tekemään tällaisia päätöksiä, jotka eivät vastaa niiden ihmisten mielipidettä, jotka ovat kansalaisaloitteen allekirjoittaneet. Täytyy kuitenkin muistaa, että kansalaisaloite jo 50 000 suomalaisen mielipiteenä ylittää sen rajan, että se tulee tänne käsittelyyn, mutta saattaa olla, että lähes viisi miljoonaa muuta suomalaista onkin sitten toista mieltä. No, emme tiedä, kuinka paljon tässä jakautuvat kannat, mutta olen tyytyväinen siihen, että lakivaliokunta hyvin perusteluin on päätynyt siihen tulokseen, mikä meillä nyt on käsittelyn pohjana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-10T16:30:07,2022-05-10T16:34:35,Hyväksytty,1.1
2022_52_120,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_121,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta kuuli tässä asiassa kyllä varsin laajaa asiantuntijajoukkoa, ja siltä pohjaltahan valiokunta esittää tämän aloitteen hylkäämistä, ja olen tässä asiassa samaa mieltä hyvin pitkälti. Näkisin niin, että tuo mietintö on varsin ansiokas ja monipuolinen.
Tässä mietinnössä myös aika moni asia ja uskomus, mitä yleensä kannabikseen ja huumausaineisiin liittyy, tämmöiset väitteet, niin siellä kyllä kävi aika hyvin ilmi, että ne eivät pidä paikkaansa. Ja tämmöinen usko, mikä hyvin usein tulee vastaan, voisi esimerkiksi olla tämmöinen, että poliisillehan vapautuu kovasti aikaa ja resursseja siitä, kun ei sitten mennä käyttörikosten ja kannabiksen perässä. Tämäkin kävi hyvin ilmi näissä asiantuntijakuulemisissa, että tämä ei pidä paikkaansa.
Ja myöskin sitten siellä mietinnössä käy hyvin ilmi, kuinka asiantuntijat näkivät, että tässä on hyvin paljon hyvin perustavaa laatua olevia ongelmia, mitkä liittyvät sitten niin kuin esimerkiksi valvontaan näissä asioissa. Nyt jos meillä hallussapitoa ei rangaista mutta esimerkiksi välittäminen on rangaistavaa, niin tämmöisen tilanteen valvominen tosiasiallisesti on hyvin haastavaa, eli yhdessä kädessä se on laitonta, ja kun se siirtyy toiseen käteen, se muuttuu kuin taikaiskusta sitten lailliseksi, niin eihän tätä voi millään tavalla käytännössä valvoa. Ja kun me ei voida mitään tämmöistä asiaa valvoa, niin sitä ei kannata silloin myöskään säädellä, koska se vie pohjan pois koko järjestelmältä ja ihmisten uskolta sitten tähän järjestelmään ja oikeuden toteutumiseen.
Vielä yksi myös hyvin usein esitetty asia ja väite on se, mikä liittyy rekisterimerkintöihin. Ne hyvin usein ovat vähän virheellisiä ja tahallista väärinkäsitystä niihin liittyy myös, ja on myös kuitenkin sitten semmoisia ammatteja, joissa ihan oikeasti huumausaineet eivät yksinkertaisesti käy. Ja senkin takia on tietysti jo ihan hyväkin, että rekisterimerkintöjä tämmöisissä kohdissa sitten löytyy.
Se on myönnettävä, että huumauspolitiikkahan meillä ei ole toimivaa. Meillä esimerkiksi ei ole päihdeohjelmaa lapsille ja nuorille edelleenkään, mikä on aika selkeä osoitus siitä, että tämä meidän päihdeohjelma ei todellakaan toimi. Ja toisaalta sitten rangaistuksistakinhan luovutaan tälläkin hetkellä, että kun poliisi tarjoaa hoitoonohjausta, niin jos ihminen siihen suostuu, niin ei rangaistusta, alaikäiselle ei rangaistusta ja niin poispäin. [Puhemies koputtaa]
Puhemies! Olen sitä mieltä, että me ei tarvita vapaampaa huumausainepolitiikkaa, me tarvitaan toimivaa humusainepolitiikkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-10T16:34:37,2022-05-10T16:37:52,Hyväksytty,1.1
2022_52_122,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_123,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Itse vastustin tätä kansalaisaloitetta jo aikaisemmissa käsittelyissä, ja kiitänkin valiokuntaa tästä päätöksestä.
Itse olen toiminut palomiehenä yli 35 vuotta ja myös ambulanssissa ja nähnyt huumausaineiden aiheuttavan paljonkin pahaa. En ole itse asiassa käytännössä koskaan nähnyt huumausaineiden aiheuttavan mitään hyvää. Kyllä siitä enempi tulee sitä surua ja tuskaa, ja se on väylä kovempiin aineisiin ja suurempiin ongelmiin elämässä.
Edustaja Essayah sanoi hyvin tässä aloitteessa olevasta osiosta, missä puhuttiin hoitoonpääsyn ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta ja valistuksen lisäämisestä. Olen täysin samaa mieltä. Näitä pitää lisätä, mutta ei sen ohella, että sallittaisiin huumausaineiden käyttö, ei missään nimessä. Palveluita pitää parantaa ja tarjota ihmisille apua, jos sitä tarvitaan, mutta sitä ei kuulu tehdä sallimalla huumausaineiden käyttö tai poistamalla rangaistavuus.
Itse olen sitä mieltä — jos tähän loppuun nyt vielä voin sanoa — että ehkäpä alkoholi on suomalaiselle kansalle se riittävä huume. Välillä tuntuu, kun työhistoriassani siellä ambulanssissa olen ollut, että jopa sekin on joskus liikaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-10T16:37:52,2022-05-10T16:39:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_124,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_125,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minusta valiokunnan mietintö on hyvä ja hyvin perusteellinen ja monelta kantilta katsoo asiaa. En itse usko niitä puheenvuoroja, että tällä olisi negatiivinen vaikutus huumeiden käyttöön. Kyllähän kokemukset ovat aivan toista, ja kun noita tämänhetkisiä huumeidenkäyttäjien lukuja katsoo, niin kehityshän on huolestuttavaa tällä hetkellä. Kannabis on juuri se huume, jota ensimmäisenä kokeillaan, ja tässä nyt sitten tarjottaisiin sitä alustaa.
Kannabiksen käyttö lääkekäyttöön 2008, sehän oli perusteltua. Se määrätään, ja se on monelle monisairaalle tärkeä lääkitsemisväline, ja minusta se siinä käytössä on perusteltua. 
Ovathan nämä aika huikeita lukuja, että liikennevalvonnassa lähes puolet on jo rattijuopumuksissa tai puhalluksissa huumeidenkäyttäjiä. Se luku on kolminkertaistunut kymmeneen vuoteen. Tämä kertoo, mikä tilanne tällä hetkellä on, siis ihan arjen käytössäkin.
40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä se on toiseksi suurin tällä hetkellä — 40‑vuotiaitten miesten kuolemansyistä.
Kun omien lasten kautta koulumaailmaa kuuntelee, niin kyllähän monenlaista tarinaa myös koulumaailmasta tulee, ja tietysti kun nuoret seuraavat toisiaan... Kyllähän tässä pitäisi keskittyä, niin kuin tässä salissa on puhuttu, ennen kaikkea siihen, miten valistukseen ja erityisesti ennaltaehkäisyyn löydettäisiin niitä keinoja ja uusia tapoja, niin että tätä päihteiden käyttöä ja huumeiden käyttöä nyt sitten ei ainakaan tämmöisillä toimenpiteillä missään tapauksessa kannustettaisi.
Itse vahvasti tuen valiokunnan mietintöä ja sitä lainsäädäntöä, mikä tällä hetkellä meillä on voimassa. En näe, että siinä niin kuin suuria tarkistamisen tarpeita olisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-10T16:39:33,2022-05-10T16:42:04,Hyväksytty,1.1
2022_52_126,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_127,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omastakin puolestani haluan kiittää valiokuntaa todella hyvästä mietinnöstä tässä asiassa. Sen sijaan muutama asia, kaksi asiaa vielä nousi mieleen näitten äskeisten puheenvuorojen perusteella.
Ensimmäisenä se, että kuten edustaja Kilpikin totesi — ihan ammattitaidolla, hän poliisina tietää, mistä puhuu — että kun huumausaineita käytetään... Niin ensinnäkin ihmettelen suuresti, että vihreät tuntuvat tätä niin lämpimästi kannattavan, ja ihmettelen suuresti, että maassa on sisäministerinä henkilö, joka on ilmeisesti ilmaissut tukensa tälle, että huumeet tulisi vapauttaa, [Petri Huru: Tulisi vapauttaa ministeri tehtävästään!] nimenomaan kannabis, ja muistan sen lehtijutunkin, kun hän jossakin yhteydessä aikanaan lausui tämän. Olen sen lehtijutun lukenut, tuoreessa muistissa on.
Semmoinen asia, että kun näillä huumausaineilla tällä keinoin kevytmielisesti leikitään ja heitellään asioita ilmaan, niin sehän käytännössä tarkoittaa esimerkiksi nuorelle ihmiselle, joka jää huumausaineiden käytöstä kiinni, että hän sulkee itseltään silloin elämästään pois monta, monta asiaa. Ei varmasti pääse sen jälkeen mihinkään valtion virkaan tai kunnan tehtäviin. Ja sitten, jos on työssäkäyvä ihminen, niin välittömästi tulee lopputili. Jos on valtion tehtävissä tai kunnan tehtävissä taikka sosiaalihuollon tehtävissä tai terveydenhuollon tehtävissä, niin välittömästi tuli lähtö työpaikalta. Sen jälkeen hänestä tulee työtön silmänräpäyksessä.
Ja, arvoisat nuoret, jos satutte tätä tilaisuutta kuuntelemaan parhaillaan, niin miettikää omalta kohdaltanne sitä hetkeä, jolloin työnantaja ilmoittaa teille, että kun olette kerran jääneet huumeseulasta kiinni, niin nyt loppui työnteko tähän. Mikähän työtodistus se teille on seuraavaa työpaikkaa hakiessa? Pilaatte sillä koko elämänne.
Nämä nyt kuullut Vihreän liiton kansanedustajien puheenvuorot ovat sellaista leikkiä, että suuresti ihmettelen, että tässä maassa joutuu vielä Suomen eduskunnassa tällaista kuulemaan. [Petri Huru: Juuri näin!] Täysin vastuutonta puhetta. Ei minkäännäköistä yhteiskunnallista vastuuta mistään. Heitellään asioita ilmaan, ja sen jälkeen väitetään kirkkain silmin, että näin tulee hyvä. Toivon mukaan joku media tämän julkaisisi, että miten tämä Vihreä liitto toimii oikeasti.
Tällaisen asian vapauttaminen, huumausaineiden vapauttaminen on ihmisten hengillä ja terveydellä leikkimistä. Se henkilö, joka huumausaineita käyttää, ei pilaa vain omaa elämäänsä, hän pilaa lähipiirinsä elämän, aiheuttaa sille perheelle, jos sitä perhettä sattuu olemaan, valtavan ongelman, lähipiirilleen ongelman, ja liikkuessaan on ympäristölle hyvin vaarallinen henkilö esimerkiksi auton ratissa. Se on aivan vastuutonta puhetta tämä tällainen puhe, näin kevytmielinen puhe huumausaineiden käytön helpottamisesta.
Toivon, että tämä puhe otetaan vakavasti. Jokaista henkilöä, joka on täältä valitettavasti huumeisiin sortunut, pitää toki auttaa, mutta missään nimessä ei semmoista tilannetta saa koskaan syntyä Suomeen, että huumausaineiden käyttöä ja hankkimista helpotetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T16:42:04,2022-05-10T16:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_52_128,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_129,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunta on tehnyt hyvää työtä, ja vähän niin kuin hymyssä suin voisin tuohon edustaja Hoskosen puheenvuoroon jatkaa, että on ihmeellistä, että joittenkin tahojen puolesta Suomessa ei saa polttaa yhtään mitään — paitsi kannabista. Pohdin sitä ihan ilmastokysymyksenäkin, että eikö se ole huono asia siinä mielessä.
Mutta sitten ihan vakavammin tähän mietintöön.
Se on tietysti totta, että rikosoikeudelliset seuraamukset, niitten pelko, saattavat heikentää hoitoon hakeutumista, ja voidaan ajatella, että vaikka käyttö olisi jo isokin ongelma, siitä voisi sitten jotenkin itse luovia ulos. Tämän asian oli THL:kin nostanut siellä kuulemisessa, mutta tullut siihen tulokseen, kuten muutkin asiantuntijat, että ei edistä asiaa, jos erillinen vapautus tästä tehtäisiin, vaan se saattaa sitten kannustaa entistä enemmän aineitten käyttöön.
Ihan haluan kertoa terveisiä valiokunnan Kanadan matkalta, jossa ei toki kannabista yleisesti sen kummemmin käsitelty, mutta koska Kanadassa kannabis on vapautettu, niin siellä sitten paikalliset aiheesta keskustelivat. Siellä keskustellaan muun muassa siitä, kuinka pahassa pössyssä saa opettaja olla opettamassa. Että jos hänellä on muuten stressitiloja, niin onko parempi, että näitä stressitiloja sitten hoidetaan muuta kautta, vai saako opettajia tulla antamaan opetusta, jota ei oikeastaan ole kykenevä antamaan? Tämän tyyppisiä. Samoin pelastusala ja muut tärkeät toimet, ei sinne kukaan halua sellaisia työntekijöitä, jotka eivät pysty oikeasti suoriutumaan tehtävistään, tai kuljetusala. Ja kaiken hyvän päälle suurin kuolinsyy esimerkiksi joissakin osavaltioissa, missä tämä on nyt entistäkin yleisempää, ei ollut korona-ajasta huolimatta korona, vaan suurin syy kuolevuuteen oli opiaattiriippuvaisten räjähdysmäinen nousu. Eli jos porttiteoriaa joku ei usko, niin kannattaa mennä Kanadaan keskustelemaan paikallisten kanssa, mihin tämä heidän vapauttamisensa on johtanut. Se vapauttaminenhan lähti siitä, että siellä ei enää pystytty torjumaan tätä ilmiötä, vaan oli pakko nostaa kädet pystyyn, kun esimerkiksi viljely Kanadan länsiosissa oli jo niin laajamittaista, että siihen ei muuten pystytty puuttumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-10T16:45:11,2022-05-10T16:48:07,Hyväksytty,1.1
2022_52_130,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_131,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tässä vielä, kun on erittäin ansiokasta keskustelua käyty ja on muutamia semmoisia asioita, jotka korvaan tuossa tarttuivat.
Ensinnäkin tuon liikenteen suhteen: Niin kuin siellä edustaja Eskelinenkin sanoi, rattijuopumustapauksissa huumaantuneena ajaminen on kasvanut valtavasti, ja tämähän on yksi niitä perusongelmia, mitä liittyy kannabikseenkin. Pitää muistaa, että nautittu kannabis saattaa näkyä seulassa jopa kolmekin viikkoa nauttimisen jälkeen. Millä tavalla tätä nyt järkevällä tavalla valvotaan? Tämähän on johtanut siihen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa semmoisissa osavaltioissa, joissa se on laillistettu tai rangaistavuus on poistettu, niin just nimenomaan liikennevalvonnassa se on todettu niin haastavaksi ja vaikeaksi asiaksi, että siellä sitten on pitänyt hyväksyä ajaminen kannabiksen vaikutuksen alaisena. Tämmöinenhän se tie vääjäämättä tahtoo olla sitten näissä asioissa, kun ei pystytä asianmukaisesti valvomaan ja hoitamaan sitä. Aika merkillisiä tilanteita meillä sitten tässä ilmenee.
Samaten sitten tämä hoito: Meillähän kun puolustellaan ja haetaan hyväksyntää huumausaineille, meillä on aina se perustelu siinä, että rangaistavuus pois, koska hoito. Mutta eihän meillä ole hoitoa. Kyllähän tämä on kiistämätön tosiasia, että sitä hoitoa ei ole olemassa. Esimerkiksi kotikaupungissani Kuopiossa on katkaisuhoidossa 12 paikka, ja kaksi niistä on huumausaineiden käyttäjille. Minkähänlaista hoitoa tämä on? Aikamoisesta nollatilanteesta käytännössä siis jouduttaisiin lähtemään rakentamaan hoitojärjestelmää, johonka tulisi valtavasti tarvetta. Sitä vain tässä haluan kysyä, että mikä meitä estää kehittämästä tätä hoitoa. Sekö, että kannabis on rangaistavaa, sekö, että huumausaineet ovat rangaistavia? Sekö se estää nyt sitten päihdehoidon kehittämistä, ja kun otetaan rangaistavuus pois, niin sitten voidaan vasta sitä hoitoa kehittää? En ymmärrä tätä analogiaa, mikä tässä oikein on, ja joku kun antaisi minulle tähän ymmärrettävän syyn, niin keskustellaan sitten asiasta lisää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-10T16:48:08,2022-05-10T16:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_52_132,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_133,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tartun tähän, mitä edustaja Kalmari kertoi esimerkistä sieltä Kanadasta, että opettaja menisi juurikin opettamaan, vaikka ei olisi siinä kunnossa, että voi opettaa. Sama olisi ehkä täällä: jos me nyt sallisimme kannabiksen käytön, niin pitäisikö se sallia myös työaikana? Eli jos kuvittelen itseni siviiliammattiini palomieheksi tai ambulanssinkuljettajaksi, niin vetäisin pienet pössyttelyt ennen kuin lähden keikalle. En kyllä nyt näe tämän sallivuuden puolesta puhumista kovinkaan vahvana, mitä siis paljon hallituspuolueista, varsinkin vihreiden suunnalta, on kuultu.
Tartun myös tähän, mitä edustaja Kilpi sanoi tästä, mistä jo aikaisemmassa puheenvuorossani sanoin. Eli hoidon saatavuus on se ratkaisu, mitä tässä pitää lähteä hakemaan. Hyvinvointialueilla — siitä tässä joku sanoikin jo aikaisemmin — on hyvä mahdollisuus tähän nyt keskittyä ja tarjota sitä hoitoonpääsyä, valistusta ja ennaltaehkäisyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-10T16:50:36,2022-05-10T16:51:49,Hyväksytty,1.1
2022_52_134,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 7/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_52_135,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 7/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt tässä hyvää ja yksimielistä työtä. Todellakin koko tämä tilannehan johtuu Ison-Britannian erosta EU:sta, ja tästä brexitistä on seurannut sitten kuitenkin se, että tavallisten kansalaisten ja esimerkiksi toisessa maassa työtä tekevien kansalaisten kohdalla on huolehdittava siitä, että sosiaaliturvaetuudet siirtyvät maasta toiseen, eli puhutaan tästä EU-säädöksestä 883, joka tähän sosiaaliturvan eksportointiin liittyy. Sen, voisiko sanoa, soveltaminen niiltä osin kuin näissä maitten välisissä sopimuksissa on rajattu, katsotaan tarpeelliseksi, jotta todellakin tavallisten kansalaisten elämä pystyisi jatkumaan mahdollisimman häiriöttä.
Tietenkin ikävää on, että Iso-Britannia ei enää ole unionin jäsen, mutta täytyy toivoa, että todellakin tämä hyvä yhteistyö kaikesta huolimatta maitten välillä jatkuu. Tuossa istunnon aikana meille tuli tieto siitä, että Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson vierailee huomenna Suomessa. Sehän erinomaisella tavalla lujittaa varmastikin maittemme välistä yhteistyötä jatkon kannalta, ja erityisesti tämä turvallisuuspoliittinen tilannehan tässä nyt on sitten tapetilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T16:52:05,2022-05-10T16:53:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_136,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_52_137,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä valiokunnan mietintö hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Eli kyse on siitä, että luopumistuella olevat henkilöt saavat saman oikeuden kuin muutkin eläkkeellä olevat ihmiset eli pystyvät tekemään eläkkeellä ollessa työtä. Olen todella iloinen, että tällä hallituspohjalla tämä laki pystyttiin tekemään, ja tämä on myöskin osoitus siitä, että valiokuntatyöllä yli puoluerajojen on merkitystä. Nimittäin kun tämä laki tuli väliaikaisena esityksenä, itse asiassa pyynnöstämme silloinkin, valiokuntaan, kun korona alkoi — se nimittäin helpottaa sitä, että maataloudessa saadaan kausityövoimaa näistä pätevistä luopuneista ammattilaisista — niin yhdessä hyvin vakavasti sitten sanoimme sinne ministeriön asiantuntijoille, että kun tämä selvitys osoittaa, että tästä ei olisi mitään muuta kuin hyötyjä sekä yhteiskunnalle että näille yksilöille, henkilöille, niin tämä pitäisi saada pysyväksi, ja kun sitä vähän sieltä virkamiehistöstä arveltiin, että näin ei voisi tapahtua, niin vaadittiin sitten selvitys siitä, onko sillä jotain perustuslaillista tai muuta estettä. Tässä se nyt sitten on. Eli hienoa työtä, valiokunta, hienoa työtä, maan hallitus, ja hienoa työtä, ministeriön virkakunta.
Meillähän tämä lainsäädäntö luopumistuesta ei enää koske kuin noin 1 500:aa henkilöä, sillä luopumistukien myöntäminen on loppunut vuoden 18 loppuun, mutta niille, keitä tämä koskee, se on todella iso asia, ja kuten jo kertaalleen mainitsin, se on myös oikeudenmukaisuus‑ ja tasavertaisuuskysymys.
Tämä meidän mietintömme oli tietenkin näin ollen yksimielinen, ja kiitän valiokuntaa hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-10T16:53:55,2022-05-10T16:56:32,Hyväksytty,1.1
2022_52_138,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_139,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia maa- ja metsätalousvaliokunnalle ja puheenjohtaja Anne Kalmarille, että he ovat tehneet aivan erinomaista työtä.
Tämä luopumistukia koskeva iänaikainen sääntö, että voitaisiin menettää luopumistukea, mikäli otetaan muuta työtä vastaan... Ihan oikea aika oli päästä tässäkin asiassa sille samalle tasolle, missä muutkin ihmiset ovat, elikkä jos eläkkeellä oleva henkilö ottaa työtä vastaan, niin hän saa kyllä sen eläkkeensä pitää. Totta kai siinä veroprosentti vähän nousee, kun ansioita tulee lisää. Se on aivan tämän meidän itse säätämämme veroprogression seuraus. Mutta joka tapauksessa nyt tämän maatalouden harjoittajia koskevan luopumistukisysteemin takia tämä entisaikainen, muinainen jäänne poistuu, ja siitä lämmin kiitos valiokunnalle.
 Suomi on siinä tilanteessa tänä päivänä, että meillä on kuitenkin erittäin suuri osaavan työvoiman pula, ja nämä maanviljelyn jo lopettaneet henkilöt ovat työssään maanviljelijöinä kyllä, voi sanoa, työelämän kymmenottelijoita. He osaavat kymmeniä eri taitoja, kun ovat tilaa pyörittäneet, ja he ovat varmasti tästä laista onnellisia, että päästään samaan hyvään asemaan kuin muutkin suomalaiset, ja heidän osaava taitonsa tulee edelleen olemaan yhteiskuntamme käytössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-10T16:56:33,2022-05-10T16:57:58,Hyväksytty,1.1
2022_52_140,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_141,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Kiitoksia, puhemies! Myös minä haluan yhtyä näihin kiitoksiin valiokunnalle ja valiokunnan puheenjohtajalle Kalmarille, että te olette tehneet erittäin hyvää työtä tämän kanssa.
Todellakin silloin, kun tämä tuli tämmöisenä määräaikaisena lakina, otitte asiaksenne lähteä selvittämään, voitaisiinko tässä kumota tämä vanha säännös — ja juuri tässä tilanteessa, missä tänä päivänä ollaan, kun meillä maataloudessa kausityöntekijöitä on sellainen noin 16 000 kesässä. Näin aika tuoreen uutisen, jossa oli, että ainakin 4 000 on edelleenkin vajausta tämän tulevan kesän kausityöntekijöitten lukumäärässä. Siinä mielessä, jos on mahdollista, että meillä esimerkiksi nekin 1 500 henkilöä, jotka tuossa luopumistuella tällä hetkellä ovat, voisivat sitten työskennellä kuten muutkin eläkkeellä olevat henkilöt, varmasti jokainen käsipari tulee enemmän kuin tarpeeseen.
Tietenkin tämä on, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Kalmari totesi, myöskin tämmöinen yhdenvertaisuusasia. Elikkä aika kummallista on, jos kaikista muista ammateista eläkkeellä oleva henkilö voi käydä niin sanotusti keikalla mutta luopumistuella oleva henkilö ei näin voisi tehdä. Elikkä erittäin hyvää työtä valiokunnalta, ja valiokunnan oma-aloitteisuus tässä varmasti oli ratkaisevaa, että sitten saatiin myöskin tämä lakiesitys pysyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-10T16:57:58,2022-05-10T16:59:29,Hyväksytty,1.1
2022_52_142,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_52_143,52/2022,2022-05-10,14.00,17.43,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. — Vielä tässä loppupuheenvuorossa haluan nostaa tätä luopumistukijärjestelmää ylipäätään: Sehän on vähän ikään kuin EU-poikkeuksena meilläkin nyt sitten lopetettu, EU-syistä, mutta Suomessa ovat Euroopan nuorimmat viljelijät; meidän keski-ikä on rapiat 52 vuotta, kun se muualla on huomattavasti korkeampi. Näin ollen kun sukupolvenvaihdoksista siellä EU:n päässä on puhuttu ja pohdittu, miten tällaiselle alalle saataisiin jatkajia, siellä on nyt nostettu tätä Suomen entistä mallia, että voitaisiinko tästä jotakin poimia, voisiko olla joku mestari—kisälli-systeemi, jossa tiloista pystyttäisiin luopumaan riittävän aikaisin, niin että ne ovat vielä kehittymiskunnossa. Voitte ymmärtää, että jos sukupolvenvaihdoksen voi tehdä sitten vasta kun luopuja on eläkeiässä, 65:n pintaan, niin monesti se on auttamatta liian myöhään sekä tilan kehittämisen kannalta että sen jatkajan kannalta, niin että jatkaja voisi enää sitten työelämästä neli—viiskymppisenä tulla sitä tilanpitoa jatkamaan. Joten tästä vanhasta järjestelmästä kannattaa poimia sinne EU:n päähänkin ja meillekin, mitä opittavaa siinä olisi ja miten tätä asiaa voisi ihan EU:n tasolla sitten esimerkiksi uudessa CAP-järjestelmässä ja sen jatkotoimissa kehittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_52+2022+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-10T16:59:29,2022-05-10T17:01:17,Hyväksytty,1.1
2022_53_1,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 30/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 6/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 10.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Kaisa Juuso Lulu Ranteen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_53_2,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kansalaisaloite Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 6/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 10.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Saara Hyrkkö Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_53_3,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan näiden aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_53_4,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Nyt käsiteltävässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kahta lakia: sijoitusrahastolakia ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia.
Tällä esityksellä saatetaan kansallisesti voimaan EU-lainsäädäntöä sijoitustuotteiden avaintietoja koskevista tiedonantovelvoitteista. Mikä on avaintieto? Sillä tarkoitetaan yksinkertaistaen tietoja, joita sijoittajille on annettava sijoitustuotteiden tärkeimmistä ominaisuuksista, niihin liittyvistä riskeistä ja kustannuksista, kuten tietoja muun muassa siitä, voiko tuote aiheuttaa tappioita ja miten monimutkaisesta sijoitustuotteesta on kyse.
Nyt annetulla esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sijoitusrahastodirektiivin muuttamisesta juuri nimenomaan näiden avaintietoasiakirjojen käytön osalta.
Käytännössä sijoitusrahastolakia muutettaisiin siten, että direktiivin mukaiset vaatimukset avaintietoesitteestä voi jatkossa täyttää myös EU:n niin kutsutun PRIIP-asetuksen eli paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoja koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisella avaintietoasiakirjalla. Nämä paketoituja sijoitustuotteita koskevat säännökset koskevat tällä hetkellä Suomessa strukturoituja tuotteita, johdannaisia ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita.
Ehdotetulla säännöksellä vältetään päällekkäiset tiedonantovaatimukset sijoittajia kohtaan, kun avaintietoasiakirjoja koskeva EU-sääntely tulee vuoden 23 alusta sovellettavaksi myös sijoitusrahastojen osalta.
Vaihtoehtorahastojen osalta Suomessa ovat olleet voimassa kansalliset säännökset. Yhdenmukaistamisen vuoksi esityksessä ehdotetaan, että kansalliset säännökset ei-ammattimaisille asiakkaille annettavasta avaintietoesitteestä nyt siis kumotaan.
Avaintietoja koskevat tiedonantovelvoitteet tulisivat siten jatkossa suoraan edellä mainitusta EU-asetuksesta, jonka mukaisesti lakimuutoksen jälkeen myös sijoitusrahastojen osalta avaintiedot voidaan antaa.
Tavoitteena on, arvoisa puhemies, että laki tulisi voimaan vuoden 23 alusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-11T14:09:10,2022-05-11T14:11:26,Hyväksytty,1.1
2022_53_5,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_6,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nähdäkseni esitetty muutos on toivottu ja lisännee mahdollisuuksia vertailla sijoitustuotteita keskenään. Jäsenvaltioiden on julkaistava direktiivin noudattamisen edellyttämät kansalliset säännökset viimeistään kesäkuun lopussa, eikä tällä ole juurikaan taloudellisia vaikutuksia maassamme toimiviin yrityksiin, joten esitys on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-11T14:11:26,2022-05-11T14:11:53,Hyväksytty,1.1
2022_53_7,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_8,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toimivat rahoitusmarkkinat ovat talouden verenkierto. Finanssikriisin jälkeen sääntely on moninkertaistunut rahoitusmarkkinoilla. Osittain tämä on äärimmäisen perusteltua sekä makrovakauden että kuluttajansuojan näkökulmasta. On perusteltua, että kehittyvillä finanssimarkkinoilla sääntelyä jatkuvasti tarkastellaan. Ollaan kuitenkin ehkä niin pitkällä, että isossa kuvassa tulisi lähteä harkitsemaan sitä, onko kaikki vyöryvä sääntely aivan perusteltua.
Tämä laki itsessään on aika pieni, jopa tekninen, direktiivin toimeenpanoa, mutta tulevaisuudessa ministeriön ja myöskin eduskunnan tulee kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tarvitaan ajanmukaista, parempaa sääntelyä, se ei välttämättä tarkoita, että tarvitaan aina lisää sääntelyä. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-05-11T14:11:54,2022-05-11T14:12:54,Hyväksytty,1.1
2022_53_9,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_10,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Valkosen puheenvuoro taisi olla hänen neitsytpuheenvuoronsa tässä salissa ja oli niin asiantunteva, että meillä on syytä odottaa häneltä lisää vastaavan asiantuntijuuden osoittavia puheenvuoroja jatkossakin.
Itse asiasta olisin todennut, että on todellakin usein vaikeata löytää tasapaino sen välillä, että finanssimarkkinoita yhtäältä riittävästi säännellään, mutta toisaalta ei ylisäännellä. Tämä tasapainon löytäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeätä, koska jos sääntely on liian vähäistä, kuten historiastamme tiedämme, se voi aiheuttaa äärettömän suuria vahinkoja ei pelkästään finanssialan toimijoille itselleen vaan koko yhteiskunnalle tai, sanotaan, koko maailman finanssijärjestelmälle.
Me mielestäni tiedämme finanssikriisin opetuksista sen, että finanssisektorilla, jonne rekrytoidaan hyvillä kompensaatioilla usein lahjakkaimpia työntekijöitä, mitä markkinoilla on tarjolla, osataan käyttää mielikuvitusta mitä erilaisimpien ja mitä monimutkaisimpien finanssituotteiden kehittämiseen, ja usein on käynyt niin, että asianmukainenkaan sääntely ei ole pysynyt perässä. Ja kun näitä uusia innovatiivisia finanssituotteita on sitten riittävästi markkinoille myyty — varsinkin sellaisille tahoille, jotka eivät niistä juuri mitään ymmärrä — niin usein on seurauksena kriisin sattuessa ollut aikamoinen taloudellinen katastrofi. Eli sääntelyä tarvitaan.
Toisaalta edustaja Valkonen on tietysti siinä ihan oikeassa, että jos mennään ylisääntelyyn, vakavaraisuussäädökset vedetään liian kireiksi ja sääntely muutenkin liian kireäksi, niin se vaikeuttaa finanssimarkkinoiden toimintaa tavalla, joka on sitten vahingoksi sekä finanssimarkkinoiden kannalta että koko kansantalouden kannalta. Eli toisin sanoen järkevä, hyvä tasapaino tässä asiassa on välttämätöntä erilaisissa tilanteissa aina pyrkiä löytämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-11T14:12:56,2022-05-11T14:15:41,Hyväksytty,1.1
2022_53_11,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_12,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaankin implementoidaan EU-tason direktiiviä, ja tärkeätähän tässä on, että tähän avaintietoasiakirjaan tulee myöskin nämä paketoidut sijoitustuotteet, jotka varmasti ovat monimutkaisia ja hankalia. Ja tässä samalla myöskin sitten kumotaan tämä kansallinen lainsäädäntö, mikä koskee sitten näitä ei-ammattimaisia sijoittajia ja heille suunnattua avaintietoesitettä ja sen sisältämiä tietosisältöjä. Meillä on valitettavasti kansallisestikin jo niitä esimerkkejä, että esimerkiksi eläkeiässä olevat asiakkaat ovat näitten avaintietoesitteitten ja heille annetun neuvonnan perusteella tehneet vääriä sijoituspäätöksiä: sijoituspäätöksiä, joissa he ennen kaikkea eivät ole ymmärtäneet, minkälaisiin sijoitustuotteisiin ovat sijoittamassa. Ja täytyy vain nyt toivoa, että tässä tällä direktiivin implementoinnilla ja kansallisella lainsäädännöllä nimenomaisesti sitten pidetään huoli siitä, että ei-ammattimaisten sijoittajien saama tietosisältö on riittävästi eriteltyä ja tehty myöskin sen muotoiseksi, että ihmiset ymmärtävät sitten näitten sijoituspäätöstensä seuraamukset.
Tässä keskustelussa edellä on ylipäätänsä puhuttu tästä ylisääntelyn vaarasta, ja toki meillä tälläkin hetkellä talossa käsitellään muun muassa tätä Basel III ‑säännöstöä, joka liittyy näitten rahoituslaitosten vakavaraisuuteen. Ja tässä on esimerkki siitä, jossa joudutaan miettimään sitä, missä tilanteessa mennään jo sinne ylisääntelyn puolelle ja toisaalta tilanteeseen, joka voisi jopa haitata kansallisia rahoitusmarkkinoita, ja toisaalta sitä, missä tilanteessa pidetään huolta siitä, että systeemiset riskit eivät sitten Euroopan unionin alueella ja euroalueella pääse leviämään.
Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokunnassa erityisesti kiinnitetään huomiota tähän ei-ammattimaisten sijoittajien saaman tiedon tasoon ja siihen ymmärrettävyyteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-11T14:15:41,2022-05-11T14:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_53_13,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_14,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan elävästi, kun silloin oli tämä Lehman Brothers ‑kriisi, alkoiko se 2008 vai 2009, siinä kuitenkin ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella, niin yksi syyhän siinä oli juuri tällaiset hedge-rahastot ja siellä tehtiin tällainen suomalaisella kansankielellä sanottuna ”moni kakku päältä kaunis mutta pelkkää silkkoa sisällä”. Elikkä näytti ulospäin tavalliselle ostajalle, joka haluaa jotain sijoituksia tehdä, tavattoman hyvältä, mutta tosiasiassa siellä takana oli ihan roskaluokassa olevia erilaisia arvopapereita, joilla ei käytännössä ollut mitään arvoa, ja jälki oli aivan hirvittävän iso. Lehman Brothers ‑pankkiiriliike, ainakin sata vuotta liiketoimintaa tehnyt arvostettu pankkiiriliike, meni kertalaakista nurin. Elikkä kyllä sääntelyllä on arvoa. Pidän hyvin tärkeänä, että se on kunnossa. 
Kun on puhuttu siitä, tapahtuuko tässä ylisääntelyä, niin minun mielestäni sitä sääntelyä pitää toki olla sen verran, että tällaisia ei pystytä tekemään. Olen ihmetellyt tälläkin hetkellä sitä, että kun Eurooppa, ja Suomikin, velkaantuu ihan valtavalla vauhdilla, niin osa niistä velaksi otetuista rahoista sijoitetaan sellaisiin kohteisiin, olen ihan varma siitä, jotka sitten tulevaisuudessa osoittautuvat huonoksi sijoitukseksi. Sitten taas astuu näyttämölle se onnettomin takaaja eli veronmaksaja. Elikkä toivoisin, arvoisa puhemies, hartaasti, että kun tätä asiaa käsitellään, käytäisiin joskus niihin todellisiin syihin kiinni. Meillä on tämä velkaantumiskehitys sillä vauhdilla tällä hetkellä, että itseänikin hirvittää, kun katselee noita lukuja — vaikka nyt Kauppalehdestä tai mistä tahansa alaa käsittelevästä lehdestä tai netistä löytää tietoa. 
Toivon, että nämä käsittelyt tehdään huolella. En jaksa kyllä uskoa siihen, että Euroopan unionista joku vastaus löytyisi, kun Euroopan unioni itsekin on rikkonut omia sääntöjään. Siellähän lukee selvällä suomen kielellä Euroopan unionin peruskirjassa elikkä siinä paperissa, millä Euroopan unionia pidetään pystyssä, minkä mukaan se toimii, että ei saa velan varaan perustua tämä unionin talous. No siellä otetaan nyt surutta velkaa budjetin katteeksi joka vuosi, ja sitten toinen juttu, että otetaan takuita toisilta mailta, jaetaan sitä vastuuta maille, mitä ei saisi sääntöjen mukaan tehdä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Keskusta päätti!] — Päätti, kuka päätti. 
Joka tapauksessa mikä tässä on pahinta, arvoisa puhemies, sanon sen lopuksi: Nyt on parhaillaan tässä talossa käsittelyssä se, mistä yritin varoittaa ensimmäisen elvytyspaketin aikana, [Puhemies koputtaa] että Euroopan unioni haluaa verotusoikeuden. En minä omasta kohtalostani enää kovin huolissani ole, mutta tuolla on valtava määrä nuoria, jotka joutuvat maksamaan näitä järjettömästi otettuja velkoja, ja Euroopan unioni verottaa meitä ja käyttää rahaa sitten esimerkiksi Italiassa asuntojen korjaamiseen, milloin minnekin. Elikkä on avattu semmoinen pandoran lipas, jota en minä jaksa millään ymmärtää. Tämä tiedoksi, ja toivon, että tähän joskus kovalla kädellä puututaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-11T14:18:00,2022-05-11T14:21:11,Hyväksytty,1.1
2022_53_15,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_16,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakihan on sinänsä Euroopan unionin direktiivin tuomista meidän omaan lainsäädäntöön, mutta tästä itse sijoittamisesta: siihen pitää kannustaa, mutta sitä pitää luonnollisesti myöskin säännellä. Ja siihen, että osataan sopivassa suhteessa säästää, ottaa riskejä, rakentaa sitä omaa tulevaisuutta, tehdä sitä pesämunaa, me tarvitaan sekä toimivaa lainsäädäntöä että pelimerkkejä.
Täällä ovat seuraamassa nuorisovaltuustojen jäsenet Alavudelta, Kuortaneelta, Soinista ja Ähtäristä — sitä nuorisoa, joka tulevaisuutta itselleen tekee ja varmasti sitä pesämunaa haluaa myös rakentaa. Kysyisinkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: kuinka sijoittaminen ja tämä lainsäädäntö suhtautuvat siihen, että nuoret osaavat ja haluavat kantaa riskiä myöskin omasta tulevaisuudestaan, säästää ja rakentaa sitä pesämunaa pitkälle tulevaisuuteen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-05-11T14:21:12,2022-05-11T14:22:14,Tarkistettu,1.1
2022_53_17,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_53_18,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on annettu hyviä eväitä siihen, kuinka pitää löytää tasapaino sääntelyn ja sitten taas finanssimarkkinoiden toimivuuden välillä. Uskoisin, että 90-luvun ison kriisin jälkeen ja sitten näiden pienempien, 2000-luvun puolella olleiden, jälkeen tällainen tasapaino on pikkuhiljaa löytymässä. Näitä pahimpia markkinoiden väärinkäytöksiä on pystytty karsimaan, ja toisaalta sitten punaista teippiä nyt ei liikaa ole sitten ehkä vielä rakennettu, mutta toki voidaan löytää vielä toimivampia malleja.
Mutta kun valtiovarainministeri on paikalla, ja edustaja Savola aloitti tämän kysymysaallon, niin kysyisin siitä, mikä on se ehkä tällä hetkellä suurin riski sijoitusmarkkinoilla: nämä kryptovaluutat, joissa tehdään ikään kuin mahdottoman isoja riskejä hyvin nopeasti vaihtelevien kurssien aallokossa, ja yksittäisen henkilön mahdollisuudet arvioida sitä riskitasoa ovat kovin puutteelliset. Ja Euroopan unionissa on nyt käynnistetty tätä pohdintaa, samoin keskuspankeissa, että mitä tulisi tehdä.
Onko ministerillä näkemystä siitä, millä aikataululla päästäisiin säännellympiin markkinoihin myös näiden kryptovaluuttojen osalta? Voisi suorastaan merkittävästi myös ehkäistä niitä, koska niihin liittyy myöskin lohkoketjutekniikka ja valtavat energiakustannukset ja energian kulutus käytännössä vähän kyseenalaisten tarkoitusperien vuoksi. Tähän toivoisin Suomenkin hallitukselta aktiivisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-05-11T14:22:15,2022-05-11T14:24:06,Tarkistettu,1.1
2022_53_19,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_53_20,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä. Nyt kun käsittelyssä on sijoitusrahastolaki, niin kysyisin ministeriltä liittyen osakesäästötilin sääntelyyn. Olemme käyneet paljon keskustelua tässä salissa siitä näkökulmasta, miten me voimme kannustaa suomalaisia pitkäjänteiseen sijoittamiseen, varautumaan tuleviin päiviin, hankkimaan varallisuutta. Nyt olemme nähneet, että kun osakesäästötili on ollut käytössä muutaman vuoden Suomessa, niin siitä on tullut erityisesti nuorten suosima sijoittamisen väline. Olemme käyneet keskustelua siitä, miten tiliä voidaan edelleen kehittää. Esimerkiksi hallituksen oma työryhmä on esittänyt tämän euromääräisen katon poistamista, ja yhtenä asiana on ollut esillä myös se, että näiden sijoitustuotteiden tai sijoitusvälineiden valikoimaa voitaisiin laajentaa tilin osalta, ja tällöin seuraavana konkreettisena, minusta perusteltuna ratkaisuna olisi nimenomaan rahasto-osuuksien sisällyttäminen tilille. Kysynkin ministeriltä: nyt kun kuitenkin te olette puhunut varsin suotuisasti tilin kehittämisestä, mutta vielä emme ole nähneet valitettavasti konkreettisia toimenpiteitä asian hyväksi, niin mihin toimenpiteisiin te nyt ryhdytte, jotta tätä suomalaisten hyväksi kokemaa sijoitusvälinettä, osakesäästötiliä, voidaan kehittää siten, että yhä useampi innostuu sitä hyödyntämään, ja jotta ennen kaikkea tästä katosta päästään eroon ja ennen kaikkea nyt tähän liittyen, mistä tänään keskustelemme, myös nämä rahasto-osuudet voidaan sisällyttää tilin valikoimaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-05-11T14:24:06,2022-05-11T14:25:57,Hyväksytty,1.1
2022_53_21,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_22,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Edustaja Hoskonen pääsee tätä hallituksen esitystä käsittelemään talousvaliokunnassa. Hän hienosti aukaisi näitä muita asiaan ja finanssimaailmaan liittyviä kysymyksiä, myöskin EU-näkökulmia.
Mielestäni tämän lain keskiössä tulee olla tämä ei-ammattimaisten sijoittajien suojelu. Jos katsotaan vaikkapa sitä, minkätyyppisiä sijoitustuotteita on voitu ihmisille myydä, niin on voitu myydä vaikka sellaisia tuotteita, jotka on sidottu kolmen osakkeen hintaan, vaikkapa pankkiosakkeen hintaan, ja niitten tuottoon, ja jos yksikin osake näistä on laskenut, niin silloin tämän kuluttajalle myydyn sijoitustuotteen tuotto on mennyt nolliin tai jopa negatiiviseksi. Näin ollen nämä kuluttajille ja sijoittajille annettavat avaintietoesitteet ovat aivan keskiössä. Pohdinkin sitä, kuuluisiko näillä sijoittajilla olla enemmän sitä sijoituskokemusta, jotta yleisesti heille voitaisiin edes myydä tämäntyyppisiä paketoituja tuotteita, koska nämä tuotteet on monestikin tehty sen myyjän edun mukaisesti ja ne voivat olla hyvinkin epäsuotuisia yksittäisille sijoittajille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-11T14:25:57,2022-05-11T14:27:37,Hyväksytty,1.1
2022_53_23,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_24,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vain sen verran lisään tähän edellä sanomaani puheenvuoroon, että niin kuin sanoin siinä puheenvuorossani, on hyvä, että tätä lainsäädäntöä kehitetään yhteiseurooppalaisille markkinoille. Tietysti sijoittajahan voivat ostaa osakkeita vaikka Japanin pörssistä, mistä ikinä haluavat, netin kauttahan ne kaikki nykyisin tehdään. Jos me Euroopassa saamme lainsäädännön kuntoon ja samalle tasolle ja yhtä vaativaksi, mitä tulee näihin erilaisiin rahastojen sijoituksiin, että ostajalla on selkeästi mahdollisuus tutustua niihin, onko kysymyksessä hyvä rahasto vai huono rahasto tai peräti kelvoton, niin kuitenkin käytäntö on osoittanut — minä en halua pelotella enkä mustamaalata sijoitusrahastoja yhtään, en missään nimessä — käytäntö on osoittanut sen, minkä me olemme oppineet esimerkiksi tämän Lehman Brothers ‑kriisin aikana. Samoin sitten nyt on Euroopan keskuspankki syytänyt markkinoille rahaa ostamalla sekä yritysten joukkovelkakirjalainoja takaisin — arvottomia papereita käytännössä — samoin valtion joukkovelkakirjalainoja pois sieltä markkinoita eli dumpannut rahaa markkinoille, jolloin riski sille kasvaa, että valtava korkokehitys alkaa. Kun Suomikin katsoo omaa kohtaloaan vaikka valtiontalouden näkökulmasta, valtiontalous on velkaantunut, tällä hetkellä velkaa on hieman vajaa 140 miljardia, ja jokainen euro, mikä on otettu velkaa, on meidän nuorten maksettavana tulevina vuosina. Se on etukäteen käytettyä verotusta meidän nuoriltamme. 
Tämä on niin vakava asia, että minä kyllä toivoisin, että tämä asia otetaan — varmasti otetaankin — eduskunnassa vakavasti ja kiinnitetään jatkuvasti huomiota tällaiseen erilaiseen pelaamiseen, kuten näillä hedge-rahastoilla on pelattu. Niillä on tehty hirvittävää vahinkoa, ja valtava määrä yrityksiä on kaatunut, yksityisiä sijoittajia. Moni yksityinen ihminen on menettänyt koko omaisuutensa ostettuaan vääränlaisia sijoituskohteita ja menettänyt koko omaisuutensa. Kaikki kun menee pieleen, niin kuin meni siinä Lehman Brothersin kriisin aikana, niin sieltä jonon viimeisenä löytyy maksajana aina se veronmaksaja. Sitä kysytään perään ja valtiota huudetaan apuun. Onhan tämä aika kummallinen yhtälö, että joku voi ottaa riskiä ja yrittää huijata jossakin sijoittajia, ja sen jälkeen kun kaikki menee mönkään, niin veronmaksaja sen huvin kuitenkin maksaa. Tämä on se minun huoleni. 
Sitten jos näitä elvytysrahastoja vielä meinataan tässä Euroopassa tehdä, kun nyt 750 miljardia oli se ensimmäinen ja toinen on 1 700 miljardia, niin kannattaisi pikkuisen Suomen eduskunnankin joskus miettiä, mihin paperiin sen nimensä panee, mutta en moiti siitä sen enempää. Totean vain, että tämä tie on ollut väärä ja sitä ei olisi saanut kulkea, mutta nyt peli on menetetty ja Euroopan unioni on saanut verotusoikeuden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-11T14:27:37,2022-05-11T14:30:20,Hyväksytty,1.1
2022_53_25,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Vielä edustajat Kankaanniemi ja Eestilä ja sen jälkeen ministeri Saarikko. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_26,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen muisteli tuota vajaan 15 vuoden takaista Lehman Brothers ‑tilannetta. Minä muistelen vielä vähän vanhempaa. 80-luvun lopulla täällä käsiteltiin Holkerin hallituksen esitystä, joka koski futuureja ja vastaavia arvopaperikysymyksiä, ja sallittiin tai laadittiin laki, joka mahdollisti tällaiset futuurit — oli näitä tulevien unelmien ostosmahdollisuuksia. En väitä, että tämä yksin, mutta tämä oli osasyy siihen, että sitten ajauduttiin jo vuonna 90 ja siitä eteenpäin muutamaksi vuodeksi hirvittävään lamaan, joka koetteli Suomen kansaa kovasti. Tämä olkoon vain varoituksen sanana, että suunnilleen jo 33 vuotta sitten tehtiin tällaisia päätöksiä harkitsematta riittävän tarkasti niiden vaikutuksia ja sitä kehitystä, mihin ne saattavat johtaa. Silloin todellakin nähtiin karmeimmalla tavalla, mihin tällä rahamarkkinoiden vapauttamis‑ ja tällaisten futuurien politiikalla voidaan joutua. 
Sitten vuonna 2008, niin kuin edustaja Hoskonen kertoi, olimme talousvaliokunnan jäseniä ja jouduimme kohtaamaan siellä nämä Lehman Brothersit ja muut, kun Yhdysvalloissa oli paketoitu muun muassa asuntolainoja isoiksi nipuiksi ja niitä oli myyty eri puolille maailmaa, myös Eurooppaan huomattavasti, ja siinä paketissa oli yksi tai varmasti useampia kelvottomia lainoja, jolloin koko paketti oli nollan arvoinen. Kun niitä oli ostettu ja luottamus meni, niin silloin sitten tämä pankkiirifirma kaatui ja tuli se finanssikriisi, josta vieläkin kärsimme ja on kärsitty kymmenen vuotta tai ehkä enemmänkin. 
Eli näitten kanssa pitää olla kyllä äärettömän tarkkana. Reaalimaailmaa kannattaa ajatella, kun tehdään päätöksiä tällaisista tulevaisuuteen tähtäävistä asioista. Minä en ihan täysin tietenkään luota Euroopan unioninkaan tämmöisiin esityksiin, jollainen tässäkin nyt tuodaan Suomen lainsäädäntöön. Pakko meidän on niin tehdä, mutta suurta varovaisuutta pitää noudattaa, jotta emme tee lapsillemme ja tuleville sukupolville karhunpalvelusta, niin kuin on aikaisemmin tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-11T14:30:20,2022-05-11T14:33:12,Hyväksytty,1.1
2022_53_27,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_28,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kaudella säädettiin tämä osakesäästötili. Itsekin olin sitä aktiivisesti ajamassa, ja minun mielestäni se on yksi parhaita uudistuksia, mitä viime vuosina on tehty finanssimarkkinoilla.
Itse asiassa edustaja Marttinen piti erinomaisen puheenvuoron, kun hän kysyi ministeriltä, että onko joku erityinen syy, minkä takia me emme tätä hyvää osakesäästötiliä voi hieman uudistaa niin, että ylärajaa nostetaan reilusti ja sinne otetaan rahasto-osuudet mukaan. Perusteena tämmöiselle menettelylle olisi se, että tehdään sijoittaminen entistä helpommaksi ja vähemmän byrokraattiseksi sijoittajille, niin ei tarvitse välillä maksaa veroja, vaan ne jäävät sinne tilille ikään kuin uutta sijoitusta odottamaan, ja sitten, kun se raha otetaan ulos, maksetaan tietyssä suhteessa siitä pääomasta veroa. Eikö tätä juuri pitäisi edistää, että nuoret varsinkin alkaisivat sitten, kun siihen oikeus on, sijoittamaan sinne rahaa ja heidän ei tarvitsisi vuosittain huolehtia mistään veroilmoituksista eikä miettiä näitä asioita, vaan antaa rahojen olla siellä ja osakkeissa ja rahasto-osuuksissa, ja sitten kun ottavat rahaa sieltä pois, niin automaattisesti lasketaan, mikä on veron osuus. Eihän tässä mistään muusta ole kysymys kuin että taklataan byrokratiaa pois ja kylläkin siirretään hieman verotusta, mutta mitä pidemmälle vuosia mennään eteenpäin, niin tämäkin siirretty verotus ikään kuin tasaantuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-11T14:33:12,2022-05-11T14:34:42,Hyväksytty,1.1
2022_53_29,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_30,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu, niin kuin kuuluukin, laajeni sijoittamiseen, muihinkin kuin varsinaiseen hallituksen esitystä koskeviin asioihin. Muutama huomio edustajien kysymyksiin vastaten:
Ensinnäkin vielä tästä varsinaisesta hallituksen esityksestä: kyllä sen ydin on nimenomaan sijoittajan aseman selkiyttäminen, läpinäkyvyyden lisääminen ja sijoittajan aseman kaikenlainen parantaminen, jotta se joka rahojaan sijoittaa, tietää paremmin, mihin ne sijoittaa.
Täällä käytettiin puheenvuoroja myös tasapainon merkityksestä: mitä on kohtuullinen, riittävä sääntely? Sellainen, joka turvaa erityisesti piensijoittajan asemaa mutta ei ole haitallista regulaatiota, joka olisi ehkä hidastamassa tai luomassa kannustamattomuutta sijoittamiseen. Tätä tasapainoa haetaan sekä kansallisesti että ennen kaikkea EU-tasolla. Pöydälläni tuoreimpana esimerkkinä, joka on eduskunnassa ruodittavana, yksi tällainen laaja teema on Basel kaiken kaikkiaan liittyen sekä pankkeihin että sijoittamiseen, itse kunkin toimijan vastuuseen. Minun silmissäni koko EU:n rahoitusmarkkina ja talouspolitiikka viimeisten 10—15 vuoden aikana on itse asiassa kiteytynyt ja kytkeytynyt ytimiltään juuri tämän kysymyksen ratkaisemiseen: sijoittajavastuuseen, pankkien vastuuseen, valtion vastuuseen, tähän kolmioon ja siihen, kuka minkäkin vastuun kantaa.
Kryptovaluutoista valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja käytti hyvän puheenvuoron. Se on siellä vielä sittenkin verrattain uusi ilmiö, jonka äärellä suomalainen lainsäädäntö on parempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Meillä edellytetään, että virtuaalivaluutan liikkeellelasku saa viranomaiselta luvan. Me olemme siis tässä suhteessa rakentaneet parempaa sääntelyä, mutta ei se sääntely tietenkään sellaisenaan automaattisesti suojaa, mikäli suomalainen sijoittaja päättää kryptovaluuttoihin, ulkomaisiin sellaisiin liikkeellelaskuihin, osallistua tai niitä ostaa ja pyrkiä niihin varojaan sijoittamaan. Uskon, että tässä suhteessa sääntelyä ei ole vielä tehty loppuun ja tätä kannattaa tehdä eurooppalaisittain yhdessä. Ehkä perusongelma on se, että kryptovaluuttojen ja sen ansaintalogiikan ja kehityksen taustalla ei ole aitoa liiketoimintaa, vaan se on spekulatiivista, ja sitä ei voi verrata esimerkiksi pörssiosakkeisiin tässä suhteessa. Siltä osin se vaatii erillistä ymmärrystä ja lainsäädäntöä ja ikään kuin sen keskustelun jatkamista, tunnustammeko me sen, millä tavalla se on täällä olemassa, mutta miten me voisimme myöskin yksittäisille piensijoittajille kuvata sen realistisia riskejä.
Ja aivan lopuksi vielä, arvoisa puhemies, tästä osakesäästötilistä: Aivan tuoreimmat tiedothan ovat sen osalta juuri niin menestyksekkäitä, mitä täällä edustajien puheenvuorot kuvaavat — vuodenvaihteessa jo yli 250 000 aktiivista osakesäästötiliä. Se on ollut erinomainen ratkaisu. Tämä näkyy myös laajemmin suomalaisten kiinnostuksena osakesäästämiseen, nimittäin ei vain näissä tileissä vaan aivan tuore tieto maaliskuun lopussa Arvopaperikeskus Euroclear Finlandin ylläpitämästä arvo-osuusjärjestelmästä kertoo, että Suomessa on saavutettu miljoonan osakkeenomistajan raja. Se kertoo hyvää säästämisen halukkuudesta, sijoittamisen ymmärryksen ja siihen liittyvän kiinnostuksen kasvusta. Ja kyllä olen edelleen, edustaja Marttinen, valmis tekemään tähän näitä mainitsemianne parannuksia ja muutoksia, mikäli saamme tässä hallituksessa yhteisymmärryksen. Työpöytä on ollut näitten kriisien vuoksi melko täynnä, mutta on hyvä kuulla, että eduskunnassa tähän liittyy vahvaa yhteisymmärrystä, ja kansalaisten odotusarvo tähän on ilmeinen, ja sitä eduskunnan on tietysti hyvä kuunnella ja tunnistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-11T14:34:43,2022-05-11T14:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_53_31,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 10/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Riikka Purran kymmenen minuuttia pitkän esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen myös työministeri Tuula Haataiselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin mittainen puheenvuoro. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia, ja puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Nyt hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_53_32,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen siis kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista tehdyn hallintovaliokunnan mietinnön. Toivottavasti tänne tulee vielä enemmän edustajia myös hallituspuolueista kuulemaan tärkeää asiaa.
Selonteon tausta on siinä, että eduskunta edellytti tammikuussa 2019 tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä hallituksen laativan kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista ja toteutettavista uudistuksista sekä antavan sen eduskunnalle selontekona. Kannanotossa on yhteensä 11 kohtaa, joissa edellytetään muun muassa kotouttamisen merkittävää nopeuttamista sekä velvoittavuuden lisäämistä ja niiden vaikuttavuuden parantamista. Hallitus antoi selonteon viime kesäkuussa.
Hallintovaliokunta toteaa, että tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitetyt näkökohdat ovat suurelta osin edelleen ajankohtaisia. Selonteon keskeiset ehdotukset liittyvät maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuuden edistämiseen sekä kotoutumisen nopeutumiseen sen kaikissa vaiheissa.
Kotoutuminen on tärkeä osa hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Toimenpiteillä tulee tähdätä ennen kaikkea maahanmuuttajan mahdollisimman nopeaan työllistymiseen. Valiokunta korostaa erityisesti suomen tai ruotsin kielen osaamisen keskeistä merkitystä maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kotoutumisessa. Valiokunta pitää myös perusteltuna, että kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta lisätään ja että maahanmuuttajilta edellytetään suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Valiokunta korostaa myös yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan. Valiokunta toteaa, että selonteon ehdotukset jäävät varsin yleiselle tasolle, vaikka ovatkin sinällään kannatettavia.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteena on ollut lisätä työperustaista maahanmuuttoa ja parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen. Valiokunta on aiemmissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että työperäinen maahanmuutto koostuu useista eri osa-alueista. Esimerkiksi korkeaa osaamista vaativaan työhön tulevien erityisosaajien ja niin sanotuille matalapalkka-aloille työllistyvien ulkomaalaisten lähtökohdat ovat hyvin erilaiset.
Kaikkien ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noin 10–15 prosenttiyksikköä matalampi kuin suomalaistaustaisilla, tietyistä maista tulevilla vielä selvästi matalampi. Ulkomailla syntyneiden työllisyysasteen kehitys on 2010-luvulla ollut Suomessa Pohjoismaiden heikointa.
Maahanmuuttajien työllisyysasteen merkittävä nostaminen on valiokunnan mielestä otettava kotouttamistoimien keskeiseksi tavoitteeksi. Valiokunta edellyttää, että eri maahanmuuttajaryhmien työllistymiseen vaikuttavat tekijät selvitetään. Maahanmuuttajien työelämätaidoista on tärkeää saada tietoa erityisesti työnantajilta.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että selonteossa käsitellään niukasti kotoutumisen valtiontaloudellisia vaikutuksia ja ehdotettujen uudistusten rahoitusta. Maahanmuuttajien kotoutumisella on vaikutuksia taloudelliseen huoltosuhteeseen, työmarkkinoihin, hyödykkeiden ja palveluiden kysyntään sekä eläketurvan rahoitukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotoutumista koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelussa kotouttamisen toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ja vaikutukset julkiseen talouteen arvioidaan huolellisesti.
Arvoisa puhemies! Selonteolla on liittymäpintoja myös sisäisen turvallisuuden selontekoon, kansalliseen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin toimenpideohjelmaan, ihmiskaupan vastaiseen toimintaohjelmaan ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön torjunnan toimenpiteisiin. Maahanmuuttoon liittyvät turvallisuusongelmat kasautuvat yleisesti ottaen syrjäytymisen, sosiaalisen pahoinvoinnin ja moniongelmallisuuden ympärille. Riskitekijöitä sekä tekijäksi että kokijaksi joutumisessa ovat heikko sosioekonominen asema, ylisukupolvinen syrjäytyminen, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli ja päihteiden käyttö.
Suuri osa ulkomaalaistaustaisten Suomessa syntyneistä lapsista on Suomen kansalaisia. Valiokunta pitää seurannan ja tilastoinnin näkökulmasta perusteltuna tarkastella tätä niin sanottua toista sukupolvea erillisenä ryhmänä.
Arvoisa puhemies! Eduskunta edellytti hallituksen huolehtivan kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että se määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Selonteossa kotoutumisohjelman enimmäiskestoksi määritellään kaksi vuotta. Tavoitteeksi tulee asettaa tätä lyhyempi aika.
Asiantuntijakuulemisten perusteella kaikille ei riitä kolme vuotta kotoutumiseen. Aikaa voidaan selonteon mukaan pidentää yksilöllisiin erityistarpeisiin, kuten alentuneeseen toimintakykyyn tai luku- ja kirjoitustaidottomuuteen, perustuen enintään kahdella vuodella. Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa maahanmuuttajan olemisen kotouttamistoimenpiteiden piirissä viisi vuotta oleskeluluvan saamisen jälkeen ja yksittäistapauksissa vielä tätäkin pidempään.
Valiokunta edellyttää kotouttamistoimien järjestäjältä tulosvastuuta sekä aktiivista seurantaa kotouttamistoimien enimmäisajan ylittämisen syistä. 
Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että kotoutuminen on maahanmuuttajalle aidosti velvoittavaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ainakin toimeentulotuen perusosan alentamista sillä perusteella, että maahanmuuttaja on kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta, käytetään kuitenkin hyvin harvoin. Valiokunnan mukaan niitä laissa säädettyjä keinoja, joilla pyritään lisäämään velvoittavuutta, tulee myös käyttää.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta korostaa kielen osaamisen merkitystä. Kielikoulutuksen tulokset jäävät kuitenkin edelleenkin vaatimattomiksi ja vaihtelevat voimakkaasti osallistujan taustan mukaan. Tavoitetason saavuttaa vain noin kolmasosa koulutukseen osallistuneista. Tämä osuus ei ole juurikaan muuttunut viime vuosina.
Eduskunta on aiemmin edellyttänyt oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kielikoulutuksen velvoittavuuden lisäämistä siten, että siihen sisältyy kielitaitoa mittaava koe. Selonteossa esitetyt toimenpiteet kotoutumiskoulutuksen laadun parantamiseksi eivät valiokunnan näkemyksen mukaan ole kuitenkaan riittäviä. Myös se, että maassa pitkään oleskelleille maahanmuuttajille järjestetään julkisin varoin ylimääräisiä tulkkauspalveluita, vaikka kielikoulutusta on ollut henkilölle tarjolla, ei välttämättä kannusta riittävän kielitaidon hankkimiseen. 
Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että uudistettavassa lainsäädännössä määritellään selkeästi eri viranomaisten toimivalta ja vastuut. Kotoutumisen edistämiseen liittyvät vastuut ovat valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan tällä hetkellä epäselviä, eikä millään taholla vaikuta olevan kokonaisuudesta selvää vastuuta.
Toinen ongelma on tiedonkulku. Hallintovaliokunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota viranomaisten välisen tiedonkulun toimivuuteen ja siihen liittyviin lainsäädännön kehittämistarpeisiin, niin myös tässä yhteydessä.
Valiokunta painottaa, että maahanmuuttajanaisten työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työllistymisen esteitä on purettava. Samoin pitää löytää keinoja antaa maahanmuuttajanaisille tietoa heidän oikeuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. 
Lisäksi valiokunta nostaa esille maahanmuuttajanuorten tarpeet ja erityiset riskit, kuten katujengit. Erityisen huolestuttavana ilmiönä on valiokunnan mukaan ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisten jengiytyminen. Saadun selvityksen mukaan Helsingissä asuinalueiden eriytyminen on viime vuosina voimistunut, mikä näkyy esimerkiksi merkittävästi kasvaneissa koulujen välisissä oppimiseroissa. Asiaa halutaan korjata Ankkuri-toiminnalla sekä poliisin, koulujen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta korostaa myös hyvien väestösuhteiden merkitystä. Väestösuhteet ovat yksi keskeisimmistä kotoutumiseen liittyvistä tekijöistä, mutta asia jää kuitenkin selonteossa asian tärkeyteen nähden varsin pieneen rooliin. Valiokunnan mielestä turvapaikanhakijan tulee saada riittävät tiedot suomalaisen yhteiskunnan kulttuurista, säännöistä ja arvoista jo turvapaikkaprosessin aikana. Henkilön oikeuksien ja velvollisuuksien tulee olla tasapainossa alusta alkaen. 
Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi kannanottoa, jossa hallitus velvoitetaan seuraamaan kotouttamisen ja erityisesti kieliopintojen velvoittavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutuksia oppimistuloksiin ja huolehtimaan kieliopintojen kehittämisestä siten, että maahan muuttaneiden kielitaito vastaa nykyistä paremmin työelämän kielitaitovaatimuksia.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-11T14:39:00,2022-05-11T14:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_53_33,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_34,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään täällä eduskunnassa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita. Me puhumme täällä siis ihmisistä, joiden elämä on alkanut jossain muualla mutta on jatkumassa Suomessa. On tärkeää, että varmistamme jokaisen, joka tänne asumaan tulee, mahdollisuuden kotoutua ja rakentaa hyvä arki.
Kotoutumisen onnistuminen määrittää monen tulevaisuuden pitkälle. Se voi määrittää sen, millaista elämää maahanmuuttaja pystyy Suomessa elämään ja kuinka hyvin hän pystyy työllistymään ja millainen tulevaisuus seuraavilla sukupolvilla maassa on. Epäonnistuneella kotouttamisella on kauaskantoiset ja vakavat seuraukset.
Jokainen maahan tullut on yksilö, osa tarvitsee erilaisia palveluja kuin toiset. Tarvitsemme yhtenäiset suuntaviivat, selkeät palvelupolut, jotta jokaisen on mahdollista niitä noudattaa ja kotoutua mahdollisimman hyvin. Toimivien laajempien suuntaviivojen avulla mahdollistetaan myös yksilöllinen huomiointi. Kaikki eivät sovi samaan muottiin. On kuitenkin tärkeää, että maahan muuttavat ihmiset saavat mahdollisuuden päästä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Kotoutumisen polun alkuvaiheet ovat tärkeitä. Siksi juuri niiden palveluiden tulee toimia erityisen hyvin. Kotoutumisessa on kyse kokonaisvaltaisesta asiasta, niin työllistymisestä mutta myös yhteiskunnan muusta osallisuudesta. Selonteon keskeisinä ehdotuksina ovatkin työllisyyden edistäminen ja osallisuuden lisääminen. Nopeat, tehokkaat ja oikea-aikaiset palvelut ovat avainasemassa onnistuneeseen kotoutumiseen.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen epäonnistumisella voi olla kauaskantoisia seurauksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Syrjäytyminen voi altistaa rikolliselle polulle päätymiselle, ja lisäksi tämä kehitys on omiaan aiheuttamaan jakolinjoja suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. 
Turvallisuusongelmat kasautuvat yleisesti ottaen syrjäytymisen, sosiaalisen pahoinvoinnin ja moniongelmallisuuden ympärille, ja tälle altistaa muun muassa ylisukupolvinen syrjäytyminen, heikko sosioekonominen asema ja päihteiden käyttö. Siksi tällaista kehitystä pitää kyetä estämään mahdollisimman hyvin. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin. Jo aiemmin hallintovaliokunnan sisäisen turvallisuuden selonteosta antamassa mietinnössä on kiinnitetty huomiota katujengi-ilmiön syntyyn. Toimivilla kotoutumisen palveluilla kyetään estämään paljon ennalta näitäkin.
Kotoutuminen on myös viranomaisten tehokasta yhteistyötä ja oikein resursoitua toimintaa. Kun jokainen tietää, mitä tekee, pysyvät palvelupolut yhtenäisinä ja niitä on mahdollista seurata. Erityisen tärkeää on huomioida kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden toimivuus. Maahan tullessa omankielisten palveluiden saatavuus on tärkeää ja esimerkiksi tulkkauspalvelut omalla kielellä merkityksellisiä. Omalla kielellä annettu tieto Suomen yhteiskunnasta, arvoista ja toimintatavoista nähdään tärkeänä osana kotoutumista. Riittävä kielitaito on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle ja usein myös työllistymiselle. Onkin tärkeää, että suomen tai ruotsin kielen oppimista tehostetaan, koulutukseen osallistuminen on velvoittavaa ja oppimista mitataan. 
Arvoisa puhemies! Kotoutuminen vaatii siis sekä yhteiskunnan resursseja että maahanmuuttajan itsensä vastuuta. Siksi on tärkeää, että oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa alusta alkaen. Kun palvelut ovat toimivat, voidaan niiden käyttöä perustellusti velvoittaa. Tämä kokonaisuus ja maahanmuuttajan oma aktiivisuus ovat peruskivi kotoutumisen onnistumisessa. On tärkeää, että puhumme palveluista ja resursseista, mutta on myös tärkeää, että nämä asiat menevät ihan käytännön tasolle ja toteutuvat siellä ihmisten arjessa.
Muuttaminen uuteen maahan on iso asia ja suuri elämänmuutos. Tärkeä tekijä kotoutumisen onnistumisessa on myös yleisellä ilmapiirillä niin ihmisten kuin työelämän kesken. Mitkään toimet eivät ole tehokkaita, jos yhteiskunnan yleinen ilmapiiri niiden vaikutusta estää. Siksi on tärkeää edistää sitä, että me jokainen voimme tulla toistemme kanssa toimeen taustasta riippumatta. [Puhemies koputtaa] Tämä vastuu on meillä jokaisella.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-11T14:49:09,2022-05-11T14:54:27,Hyväksytty,1.1
2022_53_35,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_36,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oletteko koskaan tavanneet ihmistä, joka laittaa sormensa kuumalle hellalle toistuvasti? Ette. Jopa lapsi ymmärtää, että sormet palavat. Tämä lainalaisuus ja ihmisen kyky oppia ei valitettavasti näy politiikassa, sillä täällä sormet laitetaan toistuvasti hellalle, vaikka tiedetään, että siitä tulee kivuliaita palovammoja. En oikein tiedä, millä sanalla moista toimintaa tulisi kuvata, mutta sanotaan sitä nyt aiemminkin käytetyksi ”mahdollisuuksien taiteeksi”.
Jälleen kerran eduskunta keskustelee kotoutumisen uudistamistarpeista eli oikeasti siitä, miksi kotoutuminen ei Suomessa tai missään muussakaan länsimaassa onnistu. Selonteon taustalla on viime eduskuntakaudella hyväksytty yksimielinen tarkastusvaliokunnan mietintö, jossa edellytetään muun muassa kotoutumisen nopeuttamista sekä kielen ja kulttuurin oppimisen velvoittavuutta. Koko selonteko on kuitenkin laadittu vihervasemmistolaisesta näkökulmasta. Siinä ei huomioida haitallisen maahanmuuton laajoja negatiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen tai suomalaisten turvallisuuteen. Maahanmuutto yleisesti ottaen nähdään ilmiönä, johon yhteiskunnan tulee vain sopeutua. Meille perussuomalaisille tämä ei käy. Suomi on suomalaisten koti ja turvapaikka, ja jos täällä haluaa asua, on tulijan sopeuduttava meidän kieleemme ja kulttuuriimme.
Arvoisa puhemies! Useimmat kotoutumisen ongelmat liittyvät keskeisesti siihen, että yhteiskunta on luonut maahanmuuttajille käsityksen, ettei heillä ole velvollisuuksia vaan pelkästään oikeuksia. Työntekoon kannustamisen ja velvoittamisen sijaan tulijoita opetetaan hakemaan aktiivisesti erilaisia yhteiskunnan tukia ja palveluita, uhriutumisen kulttuurin oppimisesta puhumattakaan. Myöskään tässä selonteossa ei velvoittavuutta lisätä.
Kuvaavaa onkin se, että kriittisimmin valiokuntakuulemisissa koko kotouttamispuuhasteluun suhtautuivat maahanmuuttajataustaiset asiantuntijat. Heidän mielestään kaikenlainen hyysäys pitäisi alkuvaiheen tuen jälkeen lopettaa ja vaatia muun muassa kielen ja kulttuurin oppimista pysyvän oleskeluluvan ehtona. Toista mieltä olivat monikulttuurisuuskoordinaattorit, monikuluttuurisuusjohtajat ja -päälliköt ynnä muut maahanmuuttoon liittyvien työpaikkojen ja yritysten edustajat, onhan nyt keksitty suoranainen verovarojen ehtymätön ikiliikkuja. Follow the money, se toimii tässäkin.
Selonteko antaa virheellisesti kuvan, että kotouttaminen Suomessa olisi onnistunutta. Tämä ei vastaa tilastojen valossa lainkaan todellisuutta. Samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Irakista, Afganistanista ja Somaliasta, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa, sosiaalitukiriippuvuudessa ja rikostilastoissa, eikä muutosta parempaan ole tullut. Tilastot vastaavat toisiaan kaikissa Euroopan maissa.
Sen sijaan, että hallitus puuttuisi selonteossa kotoutumisongelmien juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton määrään, se keskittyy syyllistämään kotoutumisongelmista suomalaisia ja suomalaista yhteiskuntaa.
Arvoisa puhemies! Rahalla ja palveluilla ei saa kotoutumista. Meille lähin ja konkreettinen esimerkki on Ruotsi, joka on surkean sinisilmäisen maahanmuuttopolitiikan vuoksi vajonnut vaaralliseksi ja turvattomaksi maaksi. Viimeksi pääsiäisenä Ruotsin maahanmuuttajalähiöissä mellakoitiin näyttävästi. Tämä on se todellisuus, jonne olemme matkalla toistaessamme järjestelmällisesti Ruotsin virheet.
Suomessa on syytä tehdä Tanskan mallin mukainen täydellinen paradigman muutos, jossa kotoutumisen edistämisestä siirrytään kotiutumisen edistämiseen ja maahanmuuttoa katsotaan puhtaasti kansallisen edun näkökulmasta. Suomeen humanitäärisin perustein tulleiden oleskelun ei tule pääsääntöisesti olla pysyvää, vaan vainon tai vaaran väistyttyä kotimaassaan henkilö palaa sinne. Pysyvän oleskeluluvan saanti ja perheenyhdistämisoikeus pitää sitoa siihen, että maahanmuuttaja oppii kielen, työllistyy, eikä syyllisty rikoksiin.
Meillä on käsissämme miljardiluokan kysymys, emmekä me voi pienenä maana jatkaa näin typerryttävän avokätistä ja sinisilmäistä politiikkaa. On joko valittava nykyinen päätön maahanmuuttopolitiikka tai korkea sosiaaliturva. Molempia ei voi saada. Rahan ja palveluiden lisääminen ei ole ratkaisu, kuten hallitus nyt selonteossaan jälleen esittää. Tässä laitetaan ne sormet uudelleen kuumalle hellalle.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät mietintöön vastalauseen, sillä koko selonteon lähtökohta on virheellinen eikä se vastaa sen enempää tarkastusvaliokunnan antamaa tehtävänantoa kuin myöskään kotoutumisessa oleviin ongelmiin. Näin ollen esitämme vastalauseemme kannanottona, että valtioneuvosto tuo uuden selonteon, sillä tätä asiakirjaa ei voi korjata yksittäisillä esityksillä, vaan selonteko tarvitsee kirjoittaa uudelleen raikkaalla realismilla ja tilastoihin perustuvilla faktoilla, jotka ratkaisevat ongelmia, eivät syvennä niitä. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-11T14:54:34,2022-05-11T14:59:51,Hyväksytty,1.1
2022_53_37,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_38,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erään alakoulun oppilaista lähes 70 prosentilla on suomi toisena kielenä — yhteinen kieli on YouTube-englanti. Tässä koulussa on nähtävissä jengiytymistä. Pahoinpitelyjä on jopa viikoittain, biiffejä masinoidaan somessa. Oppilaat voivat alistaa toisiaan, käskeä suutelemaan kenkiä. Vanhempien voi olla vaikea kohdata lastensa ongelmia kielimuurin tai kunniakulttuurin takia. Kuvaus ei ole Ruotsin lähiöistä vaan Suomen pääkaupunkiseudulta. Kasautuvien ongelmien lähiöiden todellisuudesta kärsivät myös yhteiskuntaamme sopeutuneet maahanmuuttajataustaiset perheet.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kaksi- ja puolikertainen ja työllisyysaste kymmenenneksen matalampi suomalaistaustaisiin nähden. Lähtömaiden välillä on merkittäviä eroja. Lähi-idästä ja Afrikasta humanitäärisin perustein tulleiden työllisyysaste on hyvin matala ja sosiaalitukiriippuvuus siten korkea. Kotoutumisaikana vain kolmannes saavuttaa perustason suomen tai ruotsin kielessä. Monet vaativat tulkkia vuosia. Epäonnistuneen maahanmuuton lieveilmiöt, kuten segregaatio ja jengiytyminen, ovat voimistuneet.
Kokoomus katsoo, että kotoutumispolitiikkaan on tehtävä muutos. Kotoutujan oikeuksia ja yhteiskunnan vastuuta korostavasta järjestelmästä on siirryttävä kohti kotoutujan velvollisuuksia ja omaa vastuuta. Jokaisen Suomeen jäävän on suunnattava — tarvittaessa opiskelun kautta — töihin. On elätettävä itsensä ja perheensä, on opittava kieli, on noudatettava maamme sääntöjä. Muutoin henkilön on palattava lähtömaahansa.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen selonteon tavoitteena on, että maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa voidaan varmistaa ja osaamista hyödyntää — hyviä tavoitteita. Ongelmana vain on, että konkreettiset toimenpiteet jäävät selonteossa vähiin. Tähän kiinnittää mietinnössään huomiota myös hallintovaliokunta. Kuvaavaa on, ettei selonteon 130 sivulla sanota oikeastaan kertaakaan selkeästi, mitä maahanmuuttajan pitää itse tehdä. Sanaa ”velvoite” hallitus käyttää viittamaan vain viranomaisten tai valtion vastuisiin. Kokoomus on pettynyt, ettei hallitus ottanut vakavasti eduskunnan selkeää tehtävänantoa uudistaa kotoutumispolitiikkaa. Edellytämme konkreettiset toimet sisällytettäviksi selonteon toimeenpanosuunnitelmaan.
Arvoisa puhemies! Suomessa asuu noin 280 000 ulkomaan kansalaista ja noin 440 000 ulkomaalaistaustaista. Ahkerat, osaavat ja tunnolliset maahanmuuttajat ovat voimavara. Passivoivalla järjestelmällä lannistetaan niitäkin, joiden kotoutumisennuste on hyvä. Onnistunut, valikoiva maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Ilman sitä työikäinen väestö pienenee vuosikymmenen aikana 150 000 henkilöllä. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja saadaan turvattua, tarvitsemme ulkomailta lisää osaavia ihmisiä. Työperäistä maahanmuuttoa ei kuitenkaan tule edistää romuttamalla turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta, kuten hallitus on tehnyt. Kokoomuksen mielestä työperäisen ja kansainvälisen suojelun kaistat on pidettävä visusti erillään.
Arvoisa puhemies! Työ ja kieli ovat kokoomuksen vaihtoehdon keskiössä. Työn syrjään on päästävä kiinni heti oleskeluluvan alettua. Työssä maahanmuuttaja oppii ymmärtämään yhteiskuntaamme ja saa osallistua sen ylläpitämiseen. Pysyvästi maahan jääville kieli on toinen avain yhteiskuntaan. Kielikoulutukseen on taattava nopea pääsy, ja sen laatua on parannettava. Vastaavasti oikeutta tulkkaukseen on ajallisesti rajattava. Työssäolo tukee osaltaan kielenoppimista.
Kokoomus haluaa muuttaa sosiaaliturvan työntekoon ja kielenoppimiseen kannustavaksi. Maahanmuuttajan sosiaaliturvan tulee olla kotoutumisjakson alussa muuta väestöä matalampi. Tukitaso tulee kytkeä kotoutumisen mittareihin. Kannatamme lisäksi tukikaton selvittämistä. Työnteon on oltava aina kannattavampaa kuin tuilla elämisen.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen tavoin hallintovaliokunta penää sitä, että kotoutumisen velvoittavuutta lisätään. Hallintovaliokunta korostaa aivan oikein kielen merkitystä. Valiokunnassa kokoomus esitti, että hallitus velvoitetaan toimiin pitkäaikaisen tulkkauspalveluoikeuden rajaamiseksi sekä kielitaitovaatimuksen säätämiseksi pysyvän oleskeluluvan ehdoksi. Hallituspuolueet eivät tätä kannattaneet. Kokoomuksen mielestä pysyvä oleskeluoikeus Suomessa tulee antaa vain niille, [Puhemies koputtaa] jotka osoittavat työllään ja opiskelullaan sekä kielitaidollaan kotoutuneensa yhteiskuntaamme.
Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-05-11T14:59:57,2022-05-11T15:05:23,Hyväksytty,1.1
2022_53_39,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_40,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ""Muutamat hädän hetket opettavat ihmiselle viisautta enemmän kuin vuosikymmenien tasaiset olot."" Kirjailija Maria Jotunin sanoissa on viisaus suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja sen osana ihmisten kotoutumiseen ja kotoutumisen uudistamiseen.
Muutama vuosi sitten koimme hallitsemattoman muuttoliikkeen Euroopasta Suomeen. Nyt elämme sodan aikaa. Valtavasti ihmisiä pakenee Venäjän julmuuksia Ukrainasta. Meidän pitää uudistuksia tehdessämme ottaa opiksi näistä kaikista kokemuksista. Asiat voivat todellakin olla paremmin. Samalla meidän pitää varautua tulevaan. Mullistukset maailmassa jatkuvat. Kukaan meistä ei tiedä, mikä musta joutsen seuraavaksi sysää ihmiset liikkeelle.
Meidän pitää myös välttää muiden tekemät virheet. Lähimpänä Ruotsi on hyvä huono esimerkki. Kaikki ei siellä etenkään kotouttamisessa ja kotoutumisessa ole onnistunut. Tämän myös ruotsalaiset itse tunnustavat.
Arvoisa puhemies! Keskusta ajaa inhimillistä, realistista ja ennen kaikkea hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Se tarkoittaa, että emme jaottele Suomeen tulevia ihmisiä parempiin ja huonompiin ihmisiin vaan toimimme maamme lakien ja kansainvälisten sopimusten mukaan. Se tarkoittaa, että autamme hädänalaisia ihmisiä — nyt ukrainalaisia. Se tarkoittaa, että Suomeen voi tulla opiskelemaan ja tekemään töitä ja että eri syistä tulevat ihmiset kotoutuvat mahdollisimman hyvin. Se tarkoittaa myös, että turvapaikanhaun väärinkäytöksiä me emme hyväksy. Näissä oloissa meidän on varauduttava myös muuttoliikkeen välineellistämiseen. [Mari Rantasen välihuuto] Siis siihen, että ihmisiä käytetään vihamieliseen, valtiolliseen vaikuttamiseen.
Arvoisa puhemies! Työ on parasta kotouttamista. Tärkeitä ovat myös opiskelu- ja koulutusmahdollisuudet sekä kielitaito. Yhteiskunnan pitää edesauttaa työllistymistä, mutta vastuu on myös ihmisellä itsellään. Keskustan lähtökohta on, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen pitää tulla toimeen omalla työllään.
Kotiseudusta riippuen suomen tai ruotsin kielen oppiminen on tärkeää sekä työllistymisen että ylipäätään ihmisen osallisuuden kannalta. On kuitenkin tilanteita, joissa ei ole realismia, että Suomeen tuleva osaisi nopeasti suomea tai ruotsia. Näitä ihmisiä ovat esimerkiksi kymmenet tuhannet ukrainalaiset pakolaiset tai maahamme saapuvat korkeasti koulutetut osaajat. Keskusta on valmis siihen, että näissä tilanteissa viranomaisten kanssa voi joustavasti asioida myös englanniksi. Tämä siksi, että arkijärjelle pitää olla myös maahanmuuttopolitiikassa tilaa. On kaikkien etu, että ihminen pystyy hoitamaan tarvittavat asiat itsenäisesti kuntoon.
Olipa syy Suomeen tuloon mikä tahansa, tavoitteena pitää olla, että ihminen pääsee mahdollisimman pian tavalliseen arkeen kiinni. Tämä on äärimmäisen tärkeää nyt ukrainalaisten pakolaisten kotoutumisessa. Heistä iso joukko on äitejä ja lapsia. Paras tapa auttaa heitä on kodinomaisten olojen järjestäminen. Lasten pitää päästä mahdollisimman pikaisesti käymään koulua, ja ylipäätään uuden arjen pitää päästä alkamaan. Kaikilla tilapäisen suojelun statuksen hakeneilla on myös työnteko-oikeus Suomessa. Työ helpottaa osaltaan sodan kauhuista selviytymistä ja osallisuuden rakentumista. Tästä päivästä tuleekin ottaa oppia kotouttamispolitiikkamme uudistamisessa.
Arvoisa puhemies! Yksi asia on varma. Tarvitsemme Suomessa myös muualta tulevia ihmisiä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Ilman heitä taloutemme ei kerta kaikkiaan tule pyörimään emmekä pysty pitämään yllä hyvinvointiyhteiskuntaamme. Vastikään julkaistun JHL:n kyselyn mukaan myös suomalaisten enemmistö tietää tämän. Hyvä niin. [Ville Tavio: Järkyttävää puhetta oli keskustalta!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-05-11T15:05:29,2022-05-11T15:09:44,Hyväksytty,1.1
2022_53_41,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_42,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä keskustelemassa kotoutumisesta. Suomeen päädytään monista eri syistä. Yleisimmät syyt ovat työ, opiskelu, rakkaus tai turvan hakeminen. Uuden yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi muuntuminen ei aina onnistu yhdessä yössä. Haasteita voivat aiheuttaa muun muassa uuden kielen ja kulttuurin oppiminen, viranomaisten toimintatavat ja järjestelmät sekä erilaiset käytännön arjen haasteet asumisesta työelämän pelisääntöihin.
Arvoisa puhemies! Voimme edistää aktiivisella kotoutumispolitiikalla maahanmuuttajien osallisuutta työelämässä ja muussa yhteiskunnassa. Kuten hallintovaliokunnan mietinnössä kuvataan, kotoutumista edistävät politiikkatoimet ovat varsin kustannustehokkaita investointeja. Esimerkiksi Suomessa käyttöön otetut kotoutumissuunnitelmat nostivat kohderyhmän tuloja 47 prosenttia ja laskivat heidän saamiaan tulonsiirtoja 13 prosenttia kymmenen vuoden seurantajakson aikana.
Työllistyminen on keskeinen tekijä kotoutumisessa. Työllisyyden ja koulutuspolkujen suurimmat haasteet liittyvät ulkomailla hankitun osaamisen heikkoon tunnistamiseen ja tunnustamiseen, rekrytoinnissa tapahtuvaan syrjintään sekä riittämättömiin koulutus- ja työllistymispalveluihin. Ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamista onkin helpotettava, pääsyä täydennyskoulutukseen on joustavoitettava ja mahdollisuuksia osoittaa pätevyys näyttökokeilla on lisättävä.
Arvoisa puhemies! Meidän on syytä asettaa nollatoleranssi syrjinnälle ja viharikoksille. Kenenkään ei pidä Suomessa joutua syrjinnän tai väkivallan uhriksi etnisen taustansa vuoksi. Syrjintä ja viharikokset pitää ottaa vakavasti ja niiden tunnistamista on parannettava ja niihin on puututtava määrätietoisesti.
Arvoisa puhemies! Kasvatus yhdenvertaisuuteen on aloitettava jo lapsena. Yhdenvertaisuudesta puhumista on jatkettava kaikkialla siellä, missä julkisena valtana voimme siihen vaikuttaa: kouluissa, nuoriso- ja urheilutoiminnassa, työpaikoilla, armeijassa, terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa. Joskus myös työhön ottamisessa voi esiintyä syrjintää esimerkiksi vieraskielisen nimen perusteella. Nopein tapa puuttua tähän on laajentaa koko julkiseen hallintoon sellaista työnhakua, jossa valitsija ei saa etukäteen tietää hakijoiden henkilöllisyyttä. Täydellistä kielitaitoa ei ole tarpeen vaatia sellaisissa tehtävissä, joissa pärjäisi heikommallakin kielitaidolla. Käytännön kielitaito karttuu myös työtä tehtäessä.
Arvoisa puhemies! Erityisesti maahanmuuttajanaiset ovat monesti vaikeassa asemassa. He saattavat jäädä kokonaan esimerkiksi kielikoulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Maahanmuuttajanaiset tarvitsevatkin erityistä tukea kotoutumiseen. On huolehdittava myös siitä, että maahanmuuttajien ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat heidän omissa yhteisöissään. Esimerkiksi niin sanotun kunniaväkivallan, pakkoavioliittojen ja sukupuolielinten silpomisen kaltaisiin ilmiöihin pitää puuttua tehokkaasti. Tällä hetkellä haasteena on se, että ne jäävät palvelujärjestelmässämme aivan liian usein tunnistamatta.
Turvapaikanhakijoiden kotouttaminen osaksi yhteiskuntaa pitää alkaa heti tulijan saapumisen jälkeen. Esimerkiksi turvapaikkaprosessien venyminen ei ole kenenkään etu. Prosessit on saatava sujuviksi niin Digi- ja väestötietovirastossa, Maahanmuuttovirastossa, kunnissa, työvoimahallinnossa kuin Kelallakin. Pitkiä oleskeluaikoja vastaanottokeskuksissa pitää vähentää. Turvapaikanhakijat joutuvat odottamaan joskus jopa vuosia vastaanottokeskuksissa ilman kunnollista perehdyttämistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja ilman työllisyyskoulutusta. Laitoselämä laitostaa, ei kotouta. Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus elää mahdollisimman normaalia arkea ja tehdä töitä. Samoin on tärkeää mahdollistaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden oikeus osallistua perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen.
Arvoisa puhemies! Kymmenien tuhansien pakolaisten tulo Ukrainasta on hoidettu monelta osin joustavammin ja tehokkaammin kuin aiemmat turvapaikkaprosessit. Voimme ottaa oppia siitä myös muiden turvaa etsivien prosessien hoitamiseen tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Tiedämme hyvin, että kehittämistarpeita löytyy edelleen. Kielitaito on kotoutumisen keskeisin lähtökohta. Perusopintojen suomen tai ruotsin kielestä ja suomalaisesta yhteiskunnasta täytyy käynnistyä heti, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen. Laadukasta kieltenopetusta tulee olla riittävästi tarjolla. Kotouttamisjaksoon tarvitaan selkeä opetussuunnitelma, joka määrittää tavoitteet ja huomioi maahanmuuttajan yksilölliset tarpeet.
Käsillä oleva selonteko listaa pitkän listan myös muita tarvittavia toimenpiteitä. Tärkeimpiä ovat peruspalveluiden ja koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä ohjauksen ja neuvonnan kehittäminen. Kotoutumisen pullonkaulojen resurssitarpeisiin on vastattava. On erinomaista, että hallitukselta on tulossa esityksiä kotoutumislain [Puhemies koputtaa] ja muun siihen liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi jo syysistuntokaudella.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-05-11T15:09:51,2022-05-11T15:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_53_43,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Semi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_44,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotouttaminen on jatkuva ja kaksisuuntainen prosessi, jossa maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia taitoja ja jossa yhteiskunta muuttuu monimuotoisemmaksi. Meidän, vasemmiston, mielestä kotouttamisen tulee edistää maahanmuuttajien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan sen täysivaltaisina jäseninä. Kotouttaminen on siinä tärkeä osa kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. Suomen suunta kotouttamisen edistämisessä on ollut hyvä. Olemme tehneet monia hyviä ratkaisuja. Kehitystyötä kuitenkin vielä riittää, koska esimerkiksi maahanmuuttajien työllistyminen on yhä matalampaa muuhun väestöön nähden.
Arvoisa puhemies! Panostamalla kotouttamisen prosessin alkuun ja oikein kohdennetuilla resursseilla voimme tähdätä mahdollisimman nopeaan työllistymiseen. Tässä keskeisessä roolissa ovat erityisesti laadukas kielenopetus ja aiemman osaamisen tunnistaminen. On kuitenkin huomioitava, että nopea työllistyminen ei ole ainoa onnistuneen kotouttamisen mittari. Pitkäjänteinen kouluttautuminen voi olla tarkoituksenmukaista pysyvien ja vahvojen työmarkkina-asemien saavuttamiseksi. Koulutus on myös yksi tehokkaimpia keinoja puuttua ylisukupolviseen huono-osaisuuteen. Kotouttamistoimien on tavoitettava myös työelämän ulkopuolella olevat.
Arvoisa puhemies! Kuten aiemmin sanoin, on kotouttaminen kaksisuuntainen prosessi. Maahanmuuttajien syrjintä työelämässä on Suomessa valitettavan yleistä. Me vasemmistossa pidämmekin keskeisenä, että Suomessa ehkäistään syrjintää. Pahimmillaan syrjintä voi luoda yhteiskuntaamme jakolinjoja ja varjoyhteiskuntaa, josta kärsivät niin yksilöt kuin yhteiskunta. Suomen ei pidä olla sellainen maa, jossa työhaastatteluun ei pääse ulkomaalaisella nimellä, vaan sen täytyy olla kaikille mahdollista.
Arvoisa puhemies! Kotouttamista edistävät politiikkatoimet ovat kustannustehokkaita investointeja. Samalla onnistunut kotouttamispolitiikka tekee Suomesta houkuttelevan kohteen tulla töihin. Nettomaahanmuuton kasvu voisi vähentää Suomen julkisen talouden kestävyysvajetta melko merkittävästi, jos kotouttaminen olisi onnistunutta ja työllistyminen korkeaa. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja maahanmuuttajien työpanosta.
Arvoisa puhemies! Hyvä kotouttaminen korostaa maahanmuuttajien omaa toimijuutta ja mahdollisuuksia yhteiskunnassa eikä yritä tehdä kaikista samanlaisia. Erilaisuus on rikkaus, ja on meidän vastuullamme luoda yhteiskuntaa, jossa jokainen voi taustasta riippumatta voida hyvin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-05-11T15:15:22,2022-05-11T15:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_53_45,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_46,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Ärade herr talman, arvoisa puhemies! Vieraaseen yhteiskuntaan kotoutuminen ja siitä osalliseksi tuleminen ovat nyt arkipäivää tuhansille ukrainalaisille pakolaisille täällä Suomessa. Sotaa pakeneminen, totutusta elämästä luopuminen ja uuden elämän aloittaminen uudessa maassa ovat asioita, joita kenenkään ei tulisi joutua nykypäivänä kokemaan. Suomi tukee ja suojelee Ukrainan kansaa sekä nyt sodan aikana että sitten kun koittaa aika, jolloin Ukrainassa on taas turvallista asua. Me autamme Suomeen saapuneita ukrainalaisia luomaan itselleen uuden arjen Suomessa ja kotoutumaan tänne siksi aikaa, jonka he täällä viettävät. 
Kiitos myös kaikille vapaaehtoisille, jotka auttavat pakolaisia ja hädänalaisia monin tavoin. Teidän panoksenne on todella tärkeä. Voimme kaikki osallistua eri tavoin, ja juuri se on yhteiskuntamme vahvuus.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-05-11T15:18:47,2022-05-11T15:20:09,Hyväksytty,1.1
2022_53_47,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman olen huolestunut tästä hyvin vähäisestä edustajien joukosta tänään täällä. Kotouttaminen ei suinkaan ole mikään pieni asia, ja olisi toivonut, että eduskunta olisi laajasti ottanut tähän kantaa.
Arvoisa puhemies! Kotouttamiseen liittyvät ongelmat eivät ole vähenemässä. Sota Euroopassa ei näytä olevan päättymässä. Ruoan hinnan kallistuminen uhkaa kokonaisia yhteiskuntia. Tulemme näkemään nälänhätää, jopa romahtavia valtioita. Pakolaisten ja siirtolaisuuden määrä tulee kasvamaan.
Ei ole väärin lähteä etsimään parempaa elämää muualta. Ei ole väärin haluta elää siellä, missä se on turvallista. Suomesta ovat historian aikana sadattuhannet lähteneet köyhyyttä pakoon Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin ja ajan saatossa kotoutuneet sinne.
Selonteossa lähtökohtana oleva kysymys, miten kotouttamista pitäisi edistää, jotta se tuottaisi tuloksia, on erittäin tärkeä. Valitettavasti selonteko ei tähän tarjoa keinoja. Ainoa vastaus, jonka selonteko uskaltaa antaa, on, että tarvitaan parempia julkisia palveluita ja koulutusta. Esitykset ovat kannatettavia, mutta — ihan rehellisesti — riittävätkö ne? Ratkaistaisiinko kotoutumisen haasteet, vaikka meillä olisi täydelliset palvelut? Kuten hallintovaliokunta toteaa mietinnössä, ehdotukset jäävät varsin yleiselle tasolle.
On selvää, että kotouttamiseen tarvitaan lisäresursseja. Onko meillä näitä? Löytyykö tekijöitä ja rahat heidän palkkaamiseensa? Kansalaisyhteiskunnassa hyödyntämättömiä voimavaroja voisi olla. On hyvä, että tämä on selonteossa myös tunnistettu. Tärkein resurssi ovat kansalaiset, ihmiset, mukaan lukien toiset maahanmuuttajat.
Arvoisa puhemies! Sitten selonteon valmistumisen on Ukrainasta lähtenyt Suomen väkiluvun verran väkeä. Suomeenkin on tullut paljon, jo yli 20 000 ukrainalaista pakolaista. Moni on jo työllistynyt, kiitos lupaprosessien sujuvoittamisen.
Selonteon taustalla olevassa, tarkastusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen raportissa havaittiin: ”Maahanmuuttajan kotoutumista edistetään työelämään osallistumista ja sitoutumista monipuolisesti tukemalla. Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta on tärkeää kehittää kotouttamispalveluista tehokkaasti toimivia kokonaisuuksia. Tutkimuksen mukaan olisi myös hyödyllistä kehittää palveluita, joissa maahanmuuttajia työllistetään mentoreiksi toisille maahanmuuttajille.” Silti selonteossa ei käytännössä esitetä porkkanoita työllistymiseen tai kielen oppimiseen. 
Kristillisdemokraatit ovat esittäneet työmarkkinatukeen pohjoismaiseen tapaan kielilisää, joka kannustaa nopeaan kielenoppimiseen. Jotain tämän kaltaista tarvittaisiin, sillä nykyjärjestelmä ei sisällä kannustimia kielen oppimiseen. Huono kielitaito syrjäyttää työelämästä.
Maahantulijalle on tärkeää saada tarttumispinta työelämään nopeasti ensimmäisen työpaikan muodossa. Mitä pidemmäksi työttömyysaika kasvaa, sitä vaikeammaksi työllistyminen muodostuu. Valitettavasti työperusteisten oleskelulupien käsittelyajat ovat edelleen aivan liian pitkiä.
Merkittävä osa maahan tulleista työllistyy yrittäjiksi. Pääkaupunkiseudulla uusyrityskeskusten asiakkaista jopa 40 prosenttia on maahanmuuttajia. Tärkeää olisi saada yrittämisen pelisäännöt ja realiteetit selviksi alusta saakka.
KD on myös esittänyt, että Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille opiskelijoille myönnettäisiin automaattisesti pysyvä työlupa. Työpaikoilla anonyymin rekrytoinnin kaltaisia keinoja on kokeiltu ja saatu jonkin verran tuloksia.
Työperusteisen maahanmuuton tiekartassa hallitus arvioi, että työperäisen maahanmuuton tarve on noin 10 000 henkilöä vuodessa. Meillä on jo nyt paljon maahan tulleita, jotka eivät ole työelämässä. Kaikkien työpanosta tarvitaan. Positiivista on se, että haasteet tunnistetaan. Kaikki, mitä opittiin edellisestä maahanmuuttoaallosta, on tärkeä laittaa käytäntöön nyt. [Puhemies koputtaa]
Myös mietinnössä olevaan kokoomuksen vastalauseeseen on helppo yhtyä, ja kannatamme sitä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-05-11T15:24:02,2022-05-11T15:29:23,Tarkistettu,1.1
2022_53_48,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_53_49,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Maahanmuutto on yksi globaalin maailman ilmiöistä, ja se on tullut myös osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Suomeen muuttaa ulkomaalaisia perhesiteen, työn, opiskelun tai kansainvälisen suojelun perusteella. Suomessa asuvien maahanmuuttajien taustat ovat hyvin erilaisia, ja siksi myös kotouttamisen tarpeet vaihtelevat eri maahanmuuttajaryhmien välillä.
Kotouttamisprosessi vaatii molemminpuolista sitoutumista. Suomeen muuttavilta henkilöiltä tulee edellyttää, että he elävät suomalaisen yhteiskunnan lakien ja arvojen mukaisesti. Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa on työikäisten ja -kykyisten tehtävä töitä tai opiskeltava työn ja ammatin saamiseksi.
Suomeen muuttaville on tarjottava erilaisia ja laadukkaita kotouttamisen palveluita. Jokaiselle Suomeen muuttavalle ulkomaalaiselle on tehtävä kattava yksilöllinen kotouttamissuunnitelma vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Tässä meillä on paljon parannettavaa. Kotouttaminen ei tapahdu niin, että laitetaan Suomeen muuttava kolmeksi vuodeksi istumaan muiden maahanmuuttajien kanssa kielikurssille. Tarvitaan aitoa osallistumista yhteiskuntaan heti alusta lähtien.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tänne muuttavia ei saa jatkossa vain laittaa Kelan etuuksille ja toivottaa tsemppiä kieliopintoihin. Työikäisiltä ja -kykyisiltä tulee vaatia enemmän. Kotouttamissuunnitelmassa on pysyttävä, töitä on tehtävä tai opiskeltava ja yhteiskunnan sääntöjä on noudatettava. Työ on myös monilta maahanmuuttajilta kuultuna parasta kotouttajaa. Kieltä ja uutta ammattia voi opiskella myös työn lomassa tai rinnalla.
Kun katsomme Suomea ja laajemmin Eurooppaa, niin on rehellistä myöntää, että maahanmuuttajien kotouttaminen on monesta näkökulmasta epäonnistunut. Monikulttuuristen yhteiskuntien rakentaminen on synnyttänyt moniin Euroopan kaupunkeihin rinnakkaisyhteiskuntia, joissa maahanmuuttajaryhmät asuvat omilla asuinalueillaan heidän omilla säännöillään. On rikollisuutta, työttömyyttä ja epäuskoa paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomessa kinastellaan olemmeko vai emmekö ole sillä kuuluisalla ”Ruotsin tiellä”. Samoja ilmiöitä, mitä Ruotsissa kohdataan, on nähty jo ajat myös muissa Euroopan kaupungeissa. Eli ei Suomi ole tästä kehityskulusta mitenkään irrallaan, vaikka tulemmekin takamatkalta. Suomessa on jo selviä esimerkkejä tästä, kuten maahanmuuttajavaltaiset asuinalueet, katujengit ja maahanmuuttajaväestön alhainen työllistyminen. Onhan meillä Suomessakin jo ehditty todeta, että kotouttaminen on ollut epäonnistunutta. Oli se sitten Ruotsin tie tai ei, niin kestämätön se tie on, millä nyt kuljemme.
Suomessa meillä on etuna se, että tulemme takamatkalta, ja siksi meillä on mahdollisuus ottaa oppia siitä, mitä muualla on jo tapahtunut. Tämä selonteko ei kuitenkaan vastaa sille annettua toimeksiantoa. Siitä uupuu konkretia.
Kotouttamiseen liittyviä ongelmia pitää myös pystyä tarkastelemaan suhteessa maahanmuuttolainsäädäntöön. Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäytöllä, vaikeilla palautuskäytännöillä ja hallituksen pyrkimyksillä helpottaa maahanmuuttoa muista Euroopan maista poikkeavalla tavalla on suoria vaikutuksia myös suomalaiseen yhteiskuntaan. Vallitsevan lainsäädännön puitteissa negatiiviset ilmiöt tulevat todennäköisesti vain lisääntymään.
Hallitus keskittyy laittomasti maassa olevien lupa-asioihin, kun keskustella pitäisi siitä, kuinka saamme houkuteltua Suomeen osaavaa ulkomaalaista työvoimaa. Sitä ei takuilla tai mitoituksilla saada ratkaistua, vaan pitää aidosti miettiä, miten Suomi olisi houkutteleva paikka osaavalle työvoimalle.
Suomen on herättävä pitkin Eurooppaa nähtävään todellisuuteen. Monien maahanmuuttajaryhmien kohdalla kotouttaminen länsimaisiin hyvinvointivaltioihin ei ole onnistunut. Pelkkä itseruoskinta ei auta. Meidän on pystyttävä vaatimaan enemmän myös tulijoilta. Suomessa on elettävä maassa maan tavalla. Pitää opiskella ja tehdä töitä ja sitoutua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyssyttely ja leimakirveiden heittely jääköön pois. Nyt on aika hyväksyä ongelmat [Puhemies koputtaa] ja tarttua toimeen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-11T15:29:31,2022-05-11T15:34:45,Tarkistettu,1.1
2022_53_50,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_53_51,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin vuosi sitten valtioneuvosto antoi eduskunnalle nyt käsittelyssä olevan selonteon suuntaviivojen luomiseksi kotoutumista edistävän politiikan kehittämiselle. Eduskunta on tehnyt nyt perusteellista työtä käsitellessään tätä selontekoa, ja valiokunnat ovat kuulleet mittavan joukon eri alojen asiantuntijoita. Haluan kiittää tästä työstä. Selonteko ja mietintö luovat nyt hyvän perustan kotoutumisen edistämiselle ja jatkokehittämiselle. 
Valiokunnan näkemyksen mukaan selonteon esitykset ovat oikeasuuntaisia ja pääosin kannatettavia. Selonteon tavoin valiokunta korostaa tarvetta vahvistaa maahanmuuttajien työllistymistä sekä nostaa esiin myös maahanmuuttajanaisten ja ‑perheiden kotoutumisen kehittämistarpeet. 
Pidän maahanmuuttajien työllisyysasteen nostoa todella tärkeänä tavoitteena, jotta maahanmuuttajat voivat rakentaa täällä itsenäistä elämää Suomessa ja jotta myös sitten maahanmuuttajien osaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin työikäisen väestön meillä vähentyessä. Erityisen tärkeänä pidän kotona lapsia hoitavien vanhempien tavoittamista ja pääsyä palveluihin, ja tätä valiokuntakin on mietinnössään korostanut. Maahanmuuttajanaisten kotoutumisella ja työllistymisellä on myös vaikutusta heidän lastensa kotoutumiseen. 
Tärkeä on myös valiokunnan huomio siitä, että vaikka työllistyminen on keskeistä kotoutumisen kannalta, niin kotoutuminen on lopulta muutakin kuin työllistymistä. Se on myös Suomeen eri syistä ja eri-ikäisinä muuttaneiden yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnassa.
Valiokunnan näkemyksen mukaan maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllisyyden vahvistaminen edellyttää maahanmuuttajien omaa aktiivisuutta, monimuotoisia tukipalveluita sekä työelämän ja yhteiskunnan vastaanottavuutta. Näiltäkin osin selonteon ja valiokunnan mietinnön lähtökohdat kotoutumisen edistämiselle ovat yhteneväiset. Yhtä keinoa onnistuneelle kotoutumiselle ei ole, ja kotoutuminen edellyttää sekä maahanmuuttajan että yhteiskunnan sitoutumista.
Valiokunta nostaa esiin myös tarpeita tarkentaa ja joiltakin osin vahvistaa selonteossa esitettyjä toimenpiteitä. Olemme käyneet ministeriössä valiokunnan huomiot läpi ja huomioimme ne osana kotoutumislain uudistamista, selonteon toimeenpanosuunnitelman valmistelua ja myös sitten kotoutumisen seurantaa ja sitä, kuinka sitä pitäisi kehittää.
 Hallituksen esitys kotoutumislain kokonaisuudistukseksi annetaan eduskunnalle nyt tulevana syysistuntokautena. Kuten valiokunta edellyttää, kotoutumislain kokonaisuudistuksen esityksillä vahvistetaan juuri alkuvaiheen kotoutumispalveluita. Laissa esitetään säädettäväksi myös kotoutumissuunnitelman enimmäiskestosta, palveluihin osallistumisen velvoittavuudesta sekä viranomaisvastuista ja tiedonvaihdosta. Kotoutumislain valmistelua yhteensovitetaan muiden käynnissä olevien keskeisten uudistusten, esimerkiksi työllisyyspalveluiden paikallistasolle ja kuntiin siirron osalta tai niiden kanssa sekä myös pohjoismaisen työvoimapalvelumallin kanssa. 
Valiokunta korostaa myös tarvetta kehittää kielikoulutusta ja nostaa esiin tarpeita kotoutumisen seurannan vahvistamiseksi. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen on keskeisen tärkeää. Se on keskeistä niin työllistymisen kuin myös arjen sujuvuuden ja osallisuuden kannalta. Koulutuksen kehittämistä jatketaan ja sitä vahvistetaan myös valiokunnan edellyttämän mukaisesti ja saavutettujen kielitaitotasojen parantamiseksi vastaamaan työelämän tarpeita. Koulutuksen osaksi luodaan valtakunnallinen kielitaidon päättötestauksen malli. 
Kotoutumisen yleistilaa seurataan kansainväliseen indikaatiojärjestelmään perustuvalla seurantajärjestelmällä ja monien syvällisempien erillistutkimuksien ja selvitysten avulla. Lisäksi maahanmuuttajien työllisyyden kehittymistä seurataan järjestelmällisesti sekä rekisteri- että kyselyaineistojen avulla. 
Kotoutumislain ja kotoutumispolitiikan seurantaa uudistetaan parhaillaan tavoitteellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi, ja uudistuksessa tullaan, kuten myös hallintovaliokunta edellyttää, kiinnittämään erityistä huomiota työllistymisen seurannan ja kielikoulutuksen tulosten seurannan vahvistamiseen, ja tätä kaikkea hyödynnetään kotouttamispolitiikan kehittämisessä.
Valiokunta on kiinnittänyt myös huomiota kotoutustoimien riittävään resursointiin. Rahoitustarpeet on käsitelty ja huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa [Puhemies koputtaa] vuosille 23—26. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-05-11T15:34:52,2022-05-11T15:40:17,Hyväksytty,1.1
2022_53_52,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt näyttää siltä, että on halukkuutta debattiin. Eli V-painike ja nousette ylös, niin sitten alkaa puheenvuoroja tulemaan. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_53,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan hallintovaliokunnan mietintö asiasta oli sangen kriittinen. Siellä nostettiin esille se, että varsinaisesti valtioneuvosto ei tässä selonteossaan ole vastannut niihin pyyntöihin, joita eduskunta aiemmin esitti. Päinvastoin useammassakin kohdassa on menty ikään kuin taaksepäin. Valtioneuvoston selonteko on tämän kauden selonteoista kaikista laajin. Siinä on hirvittävä määrä mustetta paperilla, mutta valitettavasti sen sisältö jää heikoksi.
Valiokunta nosti mietinnössään useita esimerkkejä esille siitä, mitä pitäisi parantaa: erityisesti tätä maahanmuuttajan omaa velvoitetta integroitua yhteiskuntaan, lisäksi kielikoulutusta ja niin edelleen. Pääpointti on se, että näitä asioita vuodesta toiseen pyöritellään. Kaikki ikään kuin tietävät, mistä on kyse ja mikä on ongelma, mutta minkäänlaisia oikeita ratkaisuja näihin ei ole tulossa, ja olen ymmärtänyt, että nyt lausuntokierroksella olevassa kokonaisuudistuksessakaan [Puhemies koputtaa] ei tuoda näihin minkäänlaista ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-11T15:40:32,2022-05-11T15:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_53_54,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_55,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen on tärkeä asia sekä yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta — haluamme torjua eriarvoistumista — mutta myös suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden takaamisen näkökulmasta, koska tarvitsemme työikäisiä, työelämässä olevia ihmisiä tänne enemmän, jotta pystymme nämä tärkeät julkiset palvelut takaamaan.
Vaikka kotoutumiseen liittyen selvästi on myös tässä salissa erimielisyyttä, niin tunnistan kuitenkin tässä salissa ja valiokuntatyössä, hallintovaliokunnan työssä, yhden keskeisen yksimielisyyden, asian, joka liittyy tähän kielen osaamisen korostamiseen. Hallintovaliokunnan työssä korostimme erityisesti sitä, mitä ministerikin täällä totesi, että on tärkeää, että alkuvaiheessa sekä tarjoamme kielikoulutusta mahdollisimman laajasti, laadukkaasti, mutta sitten näiden palveluiden tarjoamisen rinnalla voimme myöskin vaatia osaamisen karttumista [Puhemies koputtaa] ja siltä osin painottaa myöskin velvoittavuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-05-11T15:41:45,2022-05-11T15:42:55,Hyväksytty,1.1
2022_53_56,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_57,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On koko suomalaisen yhteiskunnan etu, myös sopeutumishaluisten maahanmuuttajien etu, että kotoutuminen saadaan toimimaan. Välittämistä ei ole sulkea silmät ja hyssytellä. Välittämistä on avata silmät, puhua ongelmista niiden oikeilla nimillä ja ennen muuta ratkaista ne. Jos kotoutumispolitiikan suuntaa ei muuteta kohti kotoutujan omaa vastuuta, Suomi kulkee Ruotsin tietä kohti lähiöiden rinnakkaisyhteiskuntia. Vielä ei ole myöhäistä korjata suuntaa. 
On erikoista, että hallituspuolueet eivät olleet valiokunnassa valmiita tukemaan konkreettisia ratkaisujamme. Pitkäaikaisen tulkkausoikeuden rajaaminen sekä kielitaidon ja työnteon säätäminen pysyvän oleskeluluvan edellytyksiksi edustavat hyvin yleispohjoismaista linjaa. Kysyisinkin ministeriltä: onko hallitus todella sitä mieltä, että Suomeen voi työkykyinen jäädä pysyvästi oleskelemaan ilman riittävää kielitaitoa ja työntekoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-05-11T15:42:56,2022-05-11T15:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_53_58,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_59,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä on murheellista kuunnella tämän salin keskustelua. Samaan aikaan kun sanotaan, että emme missään nimessä haluaisi löytää itseämme Ruotsin tieltä, emme tee yhtään mitään niihin asioihin, jotka estäisivät meitä joutumasta sinne Ruotsin tielle, ei sen enempää maahanmuuttopolitiikkaan kuin tähän kotoutumiseenkaan. Ja se on kyllä kummallista. Ei tässä mene montaa vuotta, kun täällä ihmetellään, miten meillä voi olla tällainen turvallisuustilanne isoimmissa kaupungeissa. Mutta se olisi vielä vältettävissä. Nyt täytyy vain ottaa järki käteen. 
On pakko tässä yhteydessä kyllä sanoa tähän työperäiseen maahanmuuttoon, jota täällä nyt tarvitaan kovastikin hallituspuolueiden osalta, että oletteko te katsoneet laisinkaan näitä tilastoja. Meillä on maassa 458 000 vieraskielistä tällä hetkellä, ja pelkästään pääkaupunkiseudulla heitä on 50 000 työttömänä. Mihin me tarvitsemme lisää, eikö ensin pitäisi työllistää nämä ihmiset, jotka ovat jo maassa? [Riikka Purra: Pitää olla reserviä, että pysyvät nöyrinä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-11T15:44:01,2022-05-11T15:45:09,Hyväksytty,1.1
2022_53_60,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_61,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä työperäinen maahanmuutto on varmaan asia, missä me emme pääse perussuomalaisten kanssa yhteisymmärrykseen. [Mari Rantanen: Katsokaa nämä tilastot, Huttunen!]
Pohdittaessa, kuinka asiat voitaisiin tehdä paremmin, täällä on tosi hyvin käyty keskustelua kotouttamisesta ja ennen kaikkea siitä, miten tärkeä ja suuri merkitys työn tekemisellä on siihen, että ihminen pääsee kiinni arkielämään ja pystyy ottamaan vastuuta sitten omasta elämästään. Normaali arki on parasta terapiaa monessa vaiheessa. 
On todella tärkeää, niin kuin viittasin tuossa ryhmäpuheenvuorossakin, että tämänhetkisestä tilanteesta otetaan oppia. Nyt Ukrainasta tulleiden ihmisten kohdallahan otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön järjestelmä, että ihmiset saavat välittömästi työnteko-oikeuden kyseisessä maassa. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka näitä oppeja tullaan nyt jatkossa hyödyntämään? Meille on tulossa jatkossakin eri maista, eri tilanteista ihmisiä tänne, ja tärkeää olisi, että he pääsisivät heti työn syrjään kiinni. Onko jo keskusteltu hallituksessa, kuinka tästä päivästä katsotaan tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-05-11T15:45:09,2022-05-11T15:46:15,Hyväksytty,1.1
2022_53_62,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_63,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä on nostettu esiin monia semmoisia hyviä käytänteitä, joitten rahoituksen turvaaminen on tärkeää. Täällä on esimerkiksi nostettu se, että monissa kunnissa on muodostettu tämmöistä maahanmuuttajien osaamiskeskustoimintaa, jossa saman luukun alta löytyy työllisyyspalveluita sekä kunnan ja oppilaitosten palveluita, jolloin sitten on mahdollista asiakkaita tehokkaammin ohjata näitten eri palveluitten piiriin. Huolta on siitä, kuinka sitten tämmöinen pitkäjänteinen rahoitus tälle turvataan. 
Haasteena on myös se, että maahanmuutto ja näin ollen myös nämä kotoutumisen tarpeet keskittyvät tietyille paikkakunnille ja alueille, ja se on tietysti välttämätöntä huomioida näitten palveluitten järjestämisessä. Yksi ehdotus tässä mietinnössä ovat ammatillisen koulutuksen rahoitusperusteet, joihin ehdotetaan lisättäväksi tämmöistä opiskelijoitten vieraskielisyyteen perustuvaa rahoituskriteeriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-05-11T15:46:15,2022-05-11T15:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_53_64,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_65,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suuri osa maahanmuuttajista kotoutuu aivan mallikelpoisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ilman minkäänlaisia aktiivisia kotouttamistoimenpiteitä. Vastaavasti on sitten valitettavasti myöskin niin, että aika iso joukko maahanmuuttajia jättää sopeutumatta suomalaiseen yhteiskuntaan, vaikka heihin kuinka käytetään mahdottomia määriä erilaisia resursseja kotouttamistoimenpiteiden onnistumiseksi. Surullista on se, että nämä skenaariot polarisoituvat aika ikävällä tavalla tiettyjen kansallisuusryhmien välille. On tiettyjä kansallisuuksia, jotka sopeutuvat oikein hyvin, ja toisia, jotka sopeutuvat hyvin huonosti, jos lainkaan. Toki poikkeuksia on aina kaikissa ryhmissä.
Olennaista on ymmärtää, että lähtövalmiudet määrittävät hyvin myöskin kotoutumisennustetta, ja jos kulttuurinen etäisyys suomalaisesta yhteiskunnasta on kovin kaukana, niin se tarkoittaa sitä, että kotoutumisen ennuste on huono, ja tällöin mitkään resurssit eivät riitä, jollei [Puhemies koputtaa] tällaista maahanmuuttoa myös määrällisesti onnistuta rajaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-05-11T15:47:22,2022-05-11T15:48:35,Hyväksytty,1.1
2022_53_66,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_67,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Selonteko käsittelee maahanmuuttoa vain siitä näkökulmasta, että maahanmuutto on aina vastaanottavalle maalle ja yhteiskunnalle pelkästään herkkua ja hunajaa, elikkä tässä on se juurisyy.
Puhutaan, että ollaan menossa Ruotsin tielle. Me ollaan sillä jo, ei me olla menossa. Jos ei meidän maahanmuuttopolitiikka muutu, niin sanokaa minun sanoneeni ja katsokaa tämän puheen tallenne muutamien vuosien päästä, kun meilläkin poliisiautot palavat.
On tehtävä täyskäännös. On tunnustettava ne ongelmat, mitkä tänä päivänä me tiedämme, mutta ne on tunnustettava ja niihin on tartuttava. Siinä, että me pyritään kotouttamaan sellaista porukkaa, jotka ovat kotoutuneet Prisman nurkkaan nojailemaan räystäisiin, ei ole mitään järkeä. Se ei ole sitä moniosaajaporukkaa, mitä Suomi tarvitsee, ja näin on vaan totuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-11T15:48:35,2022-05-11T15:49:44,Hyväksytty,1.1
2022_53_68,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_69,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun pohdin tätä tilannetta, niin tulee aina mieleen se, mikä on tärkein asia: kun itse tulen teollisuuspaikkakunnalta, mietin, kuinka saadaan työntekijöitä riittämään meille. Kun katson suomalaisten ikärakennetta, niin meillä koko ajan tarve kasvaa, koska meidän työelämästä eläköityy erittäin runsaasti työntekijöitä. Siihen nähden tämä kotouttaminen on meillä mahdollisuus, kun me teemme sen oikealla tavalla, hyvin, johdonmukaisesti: opetamme kielen, ammattitaidon ja muuta tämmöistä, mitä meidän työelämässä tarvitaan. Jos miettii edellisen kymmenen vuoden nettomuuttoa ja sitä, että se kasvaisi puolella vuoteen 2060 mennessä, niin valtiovarainministeriön laskelmien mukaan se vähentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta 0,4 prosenttiyksikköä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se olisi sen työllisyyden tae, että meillä bruttokansantuote kasvaisi koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-05-11T15:49:44,2022-05-11T15:50:52,Hyväksytty,1.1
2022_53_70,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen, ja sen jälkeen jatketaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_71,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa todellakin on kannettu ihan oikeista asioista huolta: siitä, miten maahanmuuttajataustaiset ihmiset voisivat entistä nopeammin päästä kiinni suomen tai ruotsin kielitaitoon ja myös työllistyä, ja sitten nuorten osalta, miten pääsisivät opintielle, ja tietysti aikuismuuttajien kohdalla myös siitä, että osaaminen pystytään täällä nopeasti tunnistamaan ja sitä kautta työmarkkinoille pääsy varmistuu. Tähän kaikkeen voidaan myös vaikuttaa tietenkin sillä, että työllisyyspalveluita on nyt muutettu. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on muun muassa yksi keino, koska se nopeuttaa sitä alkuvaiheen työttömyyden vaihetta, tuo siihen palvelut. Myös kotoutumispolitiikalla voidaan vaikuttaa näihin, ja sitä tullaan nyt kotoutumislainsäädännön kautta vahvistamaan. Sitten esimerkkinä nuorten kohdalla: kyllä tämä oppivelvollisuuden laajentaminen koskemaan nyt toista astetta on iso askel eteenpäin, koska sen tiedämme, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat heikommin pystyneet opintiellä etenemään. Siellä on kaikenlaisia esteitä ollut, joten tämäkin pitää heidät mukana. 
Kyllä myös kaikki selvitykset osoittavat, että niille maahanmuuttajataustaisille, joille on tehty hyvä kotoutumissuunnitelma, sitä seurattu ja yhteistyössä tuettu, ne tuloksetkin ovat parempia. En kuitenkaan allekirjoita niitä puheenvuoroja, että jos jostain kulttuurista tultaisiin, niin ei pystyttäisi tänne kotoutumaan. Kyllä se on kiinni siitä, että meidän on vain tiivistettävä ja vahvistettava kotoutumispolitiikkaa, luotava näitä edellytyksiä kielikoulutukseen ja päästä sitten kiinni myös työmarkkinoille ja työelämään, ja kotona lapsiaan hoitavat naiset, äidit, on myös saatava yhteiskuntaan mukaan, he haluavat sitä tehdä. 
Kävin juuri tutustumassa ukrainalaisille pakolaisille suunnatun järjestön työhön. Tekevät muuten mittavaa, hienoa työtä, ja tätä viranomaisyhteistyötä ja kansalaisjärjestöyhteistyötä pitää nyt tiivistää, koska sillä saadaan kaikkein paras tulos aikaiseksi ja pystytään tavoittamaan nämä ihmiset [Puhemies koputtaa] parhaalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-05-11T15:51:00,2022-05-11T15:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_53_72,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_73,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajien kotouttamiseen on lisätty tiukkaa velvoittavuutta, mutta ei meillä Suomessa. Olisi jo aika myöntää, että tämä ongelma ei paapomalla parane. Esimerkiksi Tanskassa kotouttamisohjelmiin osallistuminen on pakollista kaikille pakolaisina tulleille ja perheenyhdistämisen kautta tulleille perheenjäsenille. Ohjelman ja siihen liittyvän lopputestin suorittaminen on ehto pysyvän oleskeluluvan saamiselle. Tanskassa maahanmuuttajiin, jotka elävät pelkkien sosiaalietuuksien varassa ja ovat olleet maassa alle viisi vuotta, voidaan soveltaa kotimatkadirektiiviä ja heidät voidaan käskeä poistumaan maasta. Kysyisin ministeriltä: miksi Suomen hallitus ei ole lähtenyt ottamaan mallia vaikkapa Tanskasta kotouttamistoimenpiteiden osalta? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-05-11T15:53:03,2022-05-11T15:54:00,Hyväksytty,1.1
2022_53_74,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_75,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olipa harmi, kun tuossa ministeri just pyyhälsi ulos salista, mutta debatoidaan siitä huolimatta.
Tässähän on tuolta puhujapöntöstä asti todettu, että työ on parasta kotouttamista ja koulutus ja opiskelu on tärkeätä. Minulla olisi tässä semmoinen esimerkkitapaus: On maahanmuuttaja, joka on Itä-Suomen yliopistosta valmistunut kemian maisteriksi. Sitten hän on toiminut ruokalähettinä eräässä yrityksessä, ja hänen tulonsa ovat sitten olleet aika kovia, koska hän on ollut varsin ahkera tekemään töitä, ja oli tuommoinen 5 632 euroa tarkalleen ottaen kuukaudessa ja keskimäärin. Nyt on todettu, että tämä on epäuskottavaa, että voi olla kukaan näin ahkera, ja kuitenkin tiedetään, että tässä samaisessa firmassa työssä olevat ihmiset ovat jopa 9 000 euron tuloihin yltäneet. Minua vain ihmetyttää se, että kun nyt pidetään kouluttautumista ja työtä sillä tavalla ensisijaisen tärkeänä tässä asiassa, niin minkä takia sitten kuitenkin tapahtuu tällä tavalla ja ahkeruudesta rangaistaan. Minä saan todella paljon viestiä asianajajilta, jotka hoitavat näitä samanlaisia tapauksia. [Puhemies koputtaa] Näitä esimerkkejä riittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-11T15:54:00,2022-05-11T15:55:14,Hyväksytty,1.1
2022_53_76,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_77,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan ikävää, että ministeri poistui. 
On tunnistettu, että kielitaito on merkittävin edellytys hyvään kotouttamiseen. Eikö olisi sitten oikein ehdollistaa maahan jäämisen ehdoksi kielen oppiminen tietyssä ajassa, kuten Norjassa tehdään? Jos et vuoden sisällä ole sitoutunut oppimaan kieltä, antamaan hyvää kielinäytettä taidoistasi, automaattisesti joudut lähtemään maasta. 
Osa ukrainalaisista sotapakolaisista poistui jo maasta, koska eivät saa sosiaaliturvatunnusta — ovat jo kuusi viikkoa odottaneet, että pääsisivät töihin. Viime viikolla kaksi huippukoulutettua lääkäriä poistui maasta, koska eivät saaneet sosiaaliturvatunnusta ja päässeet tekemään omaa työtänsä, ja meillä on ilmeisesti pulaa työntekijöistä tällä alueella. Kielitaitoakin heillä oli. Virossa sosiaaliturvatunnuksen saa tunnissa. Suomi on jäänyt digitaalisesti auttamattomasti jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-05-11T15:55:14,2022-05-11T15:56:19,Hyväksytty,1.1
2022_53_78,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_79,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Tack, ärade herr talman, arvoisa puhemies! Sotaa pakenevien lisäksi on myös muita ihmisiä, jotka haluavat löytää paikkansa uudessa kotimaassaan. Tällä hetkellä Suomessa oleskelee hyvin monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä. Jotkut tulevat tänne opintojen ja toiset työn takia, osalla syynä on rakkaus. Heidän saamansa palvelut taas määräytyvät sen perusteella, mistä syystä he ovat tulleet maahan. Monissa tapauksissa tämä on aiheellista mutta ei kaikissa. Eri ihmisillä on erilaisia tarpeita, joten myös ratkaisujen tulisi olla erilaisia. Siksi järjestelmän joustavoittaminen on tärkeää. On hienoa, että ohjaus ja neuvonta ehdotetaan vakinaistettaviksi maahantulon syystä riippumatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-05-11T15:56:20,2022-05-11T15:57:18,Hyväksytty,1.1
2022_53_80,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_81,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Herra puhemies! Maahanmuuttopolitiikan tiedetään olevan epäonnistunutta jo siinä vaiheessa, kun joudutaan jatkuvasti pähkäilemään, miten siirtolaiset saataisiin sopeutumaan ja työllistymään vastaanottavaan yhteiskuntaan. Oleellista on lopettaa ensin juurisyy eli vaikeasti sopeutuvien siirtolaisten vastaanottaminen.
Maahanmuuttajien kotouttamista tulee muuttaa siten, että kotoutumisesta tehdään suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttavaa, ei eroja korostavaa tai jopa niitä voimistavaa. Suomen ei tule pyrkiä jatkuvasti monikulttuurisemmaksi vaan tarjota maahanmuuttajille edellytykset sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Hyysääminen tulee lopettaa ja laittaa maahanmuuttaja itse vastuuseen sopeutumisestaan. He, jotka eivät noudata lakejamme tai hyväksy kulttuuriamme, saavat etsiä uutta kotia muualta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-05-11T15:57:18,2022-05-11T15:58:14,Hyväksytty,1.1
2022_53_82,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_83,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella sääli, että ministeri Haatainen ei enää ole täällä, koska näyttää siltä, että mitä enemmän resursseja kotouttamistoimenpiteisiin laitetaan, sitä heikommat ovat kotoutumistulokset. Tämä on osoitus siitä, että tuntuu, että ne, jotka kotoutuvat, kotoutuvat näistä kotouttamistoimenpiteistä huolimatta, kun taas ne, jotka eivät kotoudu, eivät kotoudu, vaikka kuinka paljon sinne resursseja pistetään.
Tässä varmaan — ei pienimpänä — syynä on se, että hallitus kohtelee näitä kotouttamisohjelmassa olevia maahantulijoita ikään kuin kotouttamistoimenpiteiden kohteina, objekteina, jotka ovat tahdottomia ja joihin vain kohdennetaan toimenpiteitä viranomaisten ja yhteiskunnan taholta, ja kuvitellaan, että kun riittävä määrä niitä toimenpiteitä on kohdennettu, niin sitten jotenkin kotoutuminen yhtäkkiä tapahtuu. No, näinhän se ei mene.
Olisin kysynyt ministeri Haataiselta, kuinka kauan hallitus aikoo jatkaa tätä ja milloin mennään siihen, että velvoitetaan tämä maahantulija, kotoutuja, ottamaan itse vastuuta omasta kotoutumisestaan, niin että hän onkin aktiivinen toimija eikä pelkästään kotoutumistoimenpiteiden kohde, tämmöinen objekti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-05-11T15:58:14,2022-05-11T15:59:25,Hyväksytty,1.1
2022_53_84,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Ja edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_85,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuu kotoutumisesta kuuluu kunnille, ja on tärkeää, että niille osoitetaan tähän riittävät resurssit ja toimintaedellytykset. Tällä hetkellä puolet Suomen vieraskielisistä asukkaista asuu pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Kaupunkien ja kuntien rooli maahanmuuttajien integroimisessa liittyy varsinaisten kotouttamistoimien lisäksi muun muassa asuntopolitiikkaan, koulutukseen ja työllisyyspalveluihin.
On tärkeätä, että tässä selonteossa on nostettu kotona olevien maahanmuuttajanaisten tavoittamisen merkitys. Tämä on tunnistettu myös kaupungeissa. Valiokunta katsoo, että erityisesti kolmannen sektorin matalan kynnyksen palvelut ovat tärkeitä haavoittuvassa asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten naisten onnistuneen kotoutumisen kannalta, ja sen takia myös näiden resurssit on turvattava.
On myös tärkeätä huolehtia nyt varsinkin, kun sote-uudistusta tehdään, että tehtävät ja roolit ovat selkeitä erityisesti nyt kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-11T15:59:25,2022-05-11T16:00:44,Hyväksytty,1.1
2022_53_86,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Debatti jatkuu. — Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_87,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kerkesin jo perua, kun täällä on viety jalat suusta. Mutta voin minä nyt sen sanoa, että täällä menevät vähän taas puurot ja vellit sekaisin: puhutaan turvapaikanhakijoista ja sitten maahanmuuttajista, ja tässä on kuitenkin aivan selvästi eri asioista kysymys.
Turvapaikanhakijoille pitäisi olla velvoittava, pakollinen koulutus suomen kieleen ja kulttuuriin, lainsäädäntöön, ja heille pitäisi olla pakollinen, jatkuva seuranta siitä, että he noudattavat näitä. Maahanmuuttajat, muut kategoriat, ovat yleensä jo lähtökohtaisesti siinä asemassa, että heillä on se motivaatio olla muuallakin kuin Kelassa töissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-05-11T16:00:44,2022-05-11T16:01:37,Hyväksytty,1.1
2022_53_88,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_89,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koko tässä kotoutuskeskustelussa on mielestäni vähän sellainen vedätyksen maku, että puhutaanko tässä nyt oikeasti niistä asioista, mistä väitetään puhuttavan, vai piilotellaanko tässä nyt sitä todellisuutta, että maahanmuutto onkin tosiasiassa ollut sosiaaliperusteista eikä työperusteista, ja nyt halutaan maalata se näyttämään työperusteiselta. Eli kun meillä on jo valtava työvoimareservi niin suomalaisia kuin maahanmuuttajiakin, jotka eivät työllisty, niin sitten haluttaisiin edelleenkin lisää maahanmuuttoa. Tämä yhtälö ei kuulosta mielestäni järkevältä. Jos tämä maahanmuutto, mitä tavoitellaan, on nettomerkkistä eli huoltosuhdetta parantavaa, niin nämä ihmisethän kotoutuisivat aivan oma-aloitteisesti ja omista lähtökohdistaan. Jos itse lähtisin tai olisin lähtenyt joskus aikoinaan ulkomaille työperäiseksi maahanmuuttajaksi, pitäisin täysin absurdina tilannetta, että sen yhteiskunnan, johon olen muuttamassa, täytyisi tehdä toimenpiteitä minun kotouttamisekseni. Eikö se ole minun tehtäväni oppia sen maan kieli ja tavat, hankkia työpaikka ja asunto ja muuttaa pois siitä maasta, jos en näihin asioihin kykene? Ei sen sen kyseisen yhteiskunnan ongelma pitäisi olla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-11T16:01:37,2022-05-11T16:02:52,Hyväksytty,1.1
2022_53_90,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Debattikierros päätetään ja siirrytään puhujalistaan. — Puheenvuoro, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_91,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotouttamisessa onnistuminen on yksi hyvinvointivaltion säilyttämisen avainkysymyksistä. Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat yksinomaan maahanmuuton kautta, ja on selvää, että väestön ikääntyessä tarvitsemme maahanmuuttajia. Hallituksen tavoite onkin kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Ukrainalaispakolaisten auttaminen on asettanut järjestelmämme uuteen testiin ja osoittanut lupaprosessien sujuvoittamisen tärkeyden. Samalla kunnat ovat osoittaneet erinomaista kyvykkyyttä tarjota lähes välittömästi erilaista palvelua. Tästä kannattaa ottaa opiksi kotoutumisen kehittämisessä.
Selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista ehdottaa tärkeitä keinoja kotoutumisen tehostamiseksi. Keskeistä on, että kotoutuminen lähtee aina heti onnistuneesti käyntiin ja että kielen oppimiseen on riittävästi tukea. Kielenopetusta ja muita tukipalveluita on tarjottava maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet huomioiden, ja näiden palveluiden laatua ja vaikuttavuutta on seurattava.
Arvoisa puhemies! Keskeinen kotouttamispolitiikan onnistumisen mittari on, että lapsena Suomeen muuttaneet ja täällä syntyneet ulkomaalaistaustaiset lapset pärjäävät aikuistuessaan yhdenvertaisesti suomalaistaustaisten ikätoveriensa kanssa. Ero ulkomaalaistaustaisten ja muiden lasten oppimistuloksissa on Suomessa OECD-maiden suurimpia. Alueellinen eriytyminen on koulutuksen ja koulujen kannalta huolestuttava ilmiö. Yksi toimiva ratkaisu oppimiserojen tasoittamiseksi on koulujen ja päiväkotien positiivinen erityiskohtelu, jolla voidaan varmistaa esimerkiksi suomen kielen oppimisen riittävä tuki. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulosten nostaminen vaatii myös aiempaa tiiviimpää yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien ja ‑yhteisöjen sekä niitä edustavien järjestöjen kanssa.
Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että kotoutuminen käynnistyy välittömästi maahantulon jälkeen. Kotoutumisen onnistumisen kannalta keskeistä on mahdollisimman nopea pääsy työelämään. Maahanmuuttajille on tarjottava nopeasti mahdollisuus ammatillisen osaamisen kehittämiseen, ja on tarjottava tarvittavia tukipalveluita heille, joilla ei ole riittäviä valmiuksia siirtyä suoraan työelämään. 
Suuret kaupungit ovat edistäneet maahanmuuttajien työllistymistä tuloksellisesti perustamalla maahanmuuttajien osaamiskeskuksia. Niissä suomen kielen opetuksesta, ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja työnhaun tuesta on luotu asiakaslähtöisiä palveluita yhden katon alla. Osaamiskeskukset ovat hieno esimerkki vaikuttavasta kotouttamistyöstä, ja niiden toiminnan vahvistamiselle onkin varattava riittävät resurssit. On tärkeää, että kotoutumisen selonteko luo rakenteen myös työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen. Tämä parantaa erityisesti kotona lapsia hoitavien maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia kotoutua.
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien oma motivaatio ja aktiivisuus on onnistuneen kotoutumisen tärkeä lähtökohta. Tutkitusti iso merkitys on kuitenkin myös yhteiskunnan vastaanottavuudella ja asenneilmapiirillä, joka voi helpottaa tai heikentää kotoutumista. Kotoutumista edistävässä työssä väestöryhmien välisten suhteiden ja luottamuksen edistäminen sekä rasismin ja syrjinnän kitkeminen ovatkin keskeisessä roolissa. Millään kehittämistoimilla tai kohdennetuilla palveluilla ei saada aikaan riittävää muutosta, jos yhteiskunnan ja työelämän vastaanottavuus maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kohtaan ei ole kunnossa.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen selonteko antaa hyvän lähtökohdan kotouttamistoimien parantamiselle, kuten ministerikin täällä aiemmin totesi. Olennaista on, että vahvistamme kotoutumistoimia heti maahantulon jälkeen ja että maahanmuuttajien koulutus- ja työllistymispolkuja kehitetään kokonaisuutena. On tärkeää, että vastuut eri toimijoiden välillä ovat selkeät ja tiedonkulku sujuvaa, jotta jokaiselle maahanmuuttajalle pystytään osoittamaan sujuva kotoutumispolku suomalaisen yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Kotouttamispolitiikan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa sekä palveluiden systemaattista arviointia ja kehittämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-11T16:02:56,2022-05-11T16:07:47,Hyväksytty,1.1
2022_53_92,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_93,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista. Näin alkuun kannatan edustaja Mari Rantasen tekemää vastalausetta kannanottoehdotuksineen.
Selonteon tarkoituksena on luoda suuntaviivoja kotoutumisen edistämisen kehittämiseksi. Kyseinen selonteko on kuitenkin jo peruslähtökohdiltaan virheellinen. Sen ajatuksena näyttää olevan se, että suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen sekä työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto-ongelmat olisivat ratkaistavissa vain maahanmuuton keinoin. Selonteko käsittelee maahanmuuttoa vain siitä näkökulmasta, että maahanmuutto on aina ja joka tapauksessa vastaanottavalle yhteiskunnalle pelkästään positiivinen ilmiö. Kaikki lieveilmiöt pyritään lakaisemaan maton alle. Selonteko ei pidä sisällään mitään käytännön parannusehdotuksia niihin ongelmiin, joita maahanmuuttoon selkeästi liittyy. Näitä ongelmia ovat tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytyminen ja yliedustus esimerkiksi työttömyys- ja rikostilastoissa.
Perussuomalaiset lähtevät siitä, että Suomeen kohdistuvan maahanmuuton tulee olla lähtökohtaisesti yhteiskunnalle vähintään kustannusneutraalia, hyvin mielellään oltaisiin jopa plussan puolella. Nykyinen kotouttamispolitiikka tulee johtamaan vain maahanmuuton kasvaviin kustannuksiin, eikä se tule ratkaisemaan mitään suomalaisen yhteiskunnan ongelmia, pikemminkin päinvastoin.
Hallitus puhuu mielellään osaajien houkuttelemisesta ulkomailta, mutta tosiasiassa suomalainen yhteiskunta vetää puoleensa heitä hyvin vähän. Joskus kuullaan väitettävän, että kaikenlainen maahanmuutto edistäisi muualta tulleiden osaajienkin kotoutumista Suomeen. Todellisuudessa ulkomaalainenkin osaaja arvostaa turvallisuutta, rauhallisuutta ja yhteiskunnan koheesiota, jota heikkotasoinen maahanmuutto ei millään tavoin edistä.
Suomen ulkomaalaisille avokätinen sosiaaliturvajärjestelmä sekä hyvää palkkaa saavien henkilöiden korkea verotus pitävät huolen siitä, että Suomeen on houkuttelevampaa tulla oleilemaan kuin tekemään töitä. Sosiaaliturvan varassa eläminen alkaa olla Suomessa jo ylisukupolvinen ilmiö, mikä alleviivaa sitä, että pelkkä Suomessa vietetty aika tai Suomeen syntyminen ei takaa maahanmuuttajaväestön kotoutumista. Suomeen saapuvat osaajat yleensä kotoutuvat paremmin ilman, että heihin sijoitettaisiin valtavia summia rahaa. Se maahamme vaeltava porukka, jota voisi kutsua vähemmin osaaviksi, ei kotoudu, vaikka rahaa lapataan vuosikymmeniä. 
Suomi ei ole onnistunut mitenkään erityisen hyvin kotouttamisessa, vaikka selonteosta tällaisen kuvan voi saadakin. Itse asiassa Suomi käyttää kotouttamiseen rahaa suhteessa enemmän kuin moni muu maa, ja silti esimerkiksi työttömyysaste ja oppimiserot kantaväestöön verrattuna ovat suuria. Tämä kertoo siitä, että Suomeen suuntautunut maahanmuutto on laadultaan keskimäärin heikkotasoista. 
Selonteko ei korosta, arvoisa puhemies, kylliksi maahanmuuttajan omaa vastuuta työllistymisestään. Tärkeimpiä yksittäisiä tekijöitä suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseen on kielen hallitseminen. Se on avain suomalaisen työelämän ymmärtämiseen, ja siksi kielikoulutukseen osallistumisen tulisi olla välttämätöntä — katsoisin, että jopa pakollista. Lisäksi oppimistuloksia tulisi mitata — ei vain ihmetellä, vaan todellisuudessa mitata. 
Kotouttamisen pitäisi tarkoittaa sitä, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, eikä sitä, että yhteiskunta sopeutuu maahanmuuttajaan. Mikäli kotouttamiselle kuitenkaan ei ole edellytyksiä, täytyy siirtyä kotouttamisesta maahanmuuttajien kotiuttamiseen takaisin lähtömaahansa. Itse näen, että vuosia ostarin sadevesijärjestelmiin nojailevat mitään tekemättömät, anteliasta sosiaaliturvaa hyväksikäyttävät pitäisi saada liikkumaan takaisin sinne, mistä tulivat — kotiuttaa. Maamme kantokyky ei kestä jokaisen pelkkiä kustannuksia maallemme aiheuttavan elintasosurffarin elinkaaren kustantamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-11T16:07:49,2022-05-11T16:12:31,Hyväksytty,1.1
2022_53_94,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_95,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia. Heitä tarvitaan rakentamaan Suomea ja suomalaista hyvinvointia. Kaikki maahanmuutto ei kuitenkaan ole arvokasta. Me emme kaipaa tänne kansainvälistä rikollisuutta, sosiaaliturvalla eläviä elintasopakolaisia tai ihmisiä, joilla ei ole mitään halua tulla osaksi yhteiskuntaamme.
Käsillä oleva kotoutumisselonteko on ansiokas erityisesti yhdessä suhteessa. Siinä kiteytetään se, mikä maahanmuuttopolitiikassamme on vialla. Kotoutuminen on yksisuuntainen, ei kaksisuuntainen prosessi. Yhteiskunta ei voi sopeutua erikseen jokaiseen maahantulijaan ja hänen kulttuuriseen taustaansa, vaan jokaisen tulijan on sopeuduttava ja kotouduttava vastaanottavan maan kulttuuriin. Se ei estä tulijaa säilyttämästä ja arvostamasta omaa kulttuuriaan ja sen ilmentymiä, mutta väistämättä tulijan pitää hyväksyä suomalaisen yhteiskunnan keskeiset arvot ja pelisäännöt, sellaiset kuin demokratia, tasa-arvo ja lakien kunnioittaminen.
Hallituksen selonteko korostaa maahantulijoiden oikeuksia ja näille suunnattuja palveluita. Sen sijaan tulijoiden omavastuu kuitataan varsin lyhyesti. Onko todellakin valtion ja virkamiesten vastuulla, että maahanmuuttaja kotoutuu? Eikö maahanmuuttajalla itsellään ole mitään vastuuta? Miksi meillä paapotaan aikuisia ihmisiä, ikään kuin he olisivat vain kotouttamistoimenpiteiden kohteita, objekteja, vailla omaa tahtoa ja tarkoitusta? Onko meillä vallalla uskomus, että ihminen kyllä lopulta kotoutuu, kunhan häneen vain kohdistetaan riittävästi viranomaislähtöisiä kotouttamistoimia.
Humanitaarisessa maahanmuutossa on kyse menetyksen tarinasta. Maahantulija on joutunut jättämään kotinsa, sukunsa, ystävänsä ja tutun ympäristönsä. Hän kokee silloin luonnollisesti menetyksen tunteita. Mutta menetyksen tunteita kokevat myös vastaanottavan yhteiskunnan jäsenet, jotka kokevat menettävänsä kansallisen koheesion, yhteenkuuluvuuden. Molemmat menetyksen tunteet pitää huomioida, jotta kotoutuminen voi onnistua ja tulija päästä osaksi uutta yhteiskuntaa.
Kokoomus on pitkään painottanut kielitaidon ja työllistymisen merkitystä. Vastaanottokeskukseen tai kotisohvalle unohtunut ei kotoudu. Kielitaito on keskeinen työelämän valmius. Työyhteisöön pääseminen tuo tarpeellisuuden kokemuksia ja helpottaa luomaan sosiaalisia suhteita. Työ on parasta kotoutumista.
Arvoisa puhemies! Meillä on valitettavasti maahanmuuttajia, jotka elävät sosiaaliturvalla eivätkä vuosienkaan maassaolon jälkeen ole oppineet suomea tai ruotsia. Näissä tapauksissa on kysymys järjestelmän väärinkäyttämisestä. Jokaisella on velvollisuus osallistua kykyjensä ja taitojensa mukaan oman elämänsä ja yhteiskunnan rakentamiseen. Kielitaidottomuus on aivan erityinen ongelma kotiin jääneille maahanmuuttajaäideille, koska heidän vaikutuksensa myös lasten kielitaidon kehittymiseen on keskeinen.
Kielitaidottomien maahanmuuttajien diaspora muodostuu helposti niin sanotuksi rinnakkaiseksi varjoyhteiskunnaksi suomalaisen yhteiskunnan laidalle. Tällaisessa varjoyhteiskunnassa vallitsevat valtakulttuurista merkittävästi poikkeavat tavat ja käsitykset siitä, mikä on hyväksyttävää, arvokasta tai tavoiteltavaa. Tällaisiin varjoyhteiskuntiin liittyy sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ongelmia, joista Ruotsin entinen kansankoti tarjoaa hyvin ikäviä esimerkkejä. Näiden varjoyhteiskuntien nuoret kokevat itsensä helposti toisen luokan kansalaisiksi, ja sitähän he oikeasti ovatkin, koska heiltä tosiasiassa puuttuvat kaikki suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämiseen liittyvät työkalut. Ilman kielitaitoa on vaikea kouluttautua, ilman koulutusta on vaikea työllistyä ja ilman työtä on vaikea elättää itseään ja perhettään, saati sitten tavoitella niitä unelmia, joiden siivittämänä on alun perin lähdetty kotoa vieraaseen kulttuuriin.
Kielitaidottomuuteen liittyy myös turvallisuusriskejä, koska ummikon on vaikea ymmärtää ympäröivää todellisuutta. Pysyvää oleskelulupaa, saati sitten kansalaisuutta, ei pitäisi myöntää, ellei tulija ole omaksunut riittävästi kieltä ja kulttuuria. Kulttuurisen sopeutumisen ja kotoutumisen yksi mittari on kyky ja halu rikoksettomaan elämään. Toistuvien rikosten tai yhdenkin vakavan rikoksen tulee pääsääntöisesti olla este pysyvän oleskeluluvan tai kansalaisuuden myöntämiselle. Joissakin tapauksissa rikosten pitää myös voida johtaa kansalaisuuden perumiseen kaksoiskansalaisten osalta.
Arvoisa puhemies! Suomi ei ole mikään hollitupa, eikä Suomeen pääseminen ole kenenkään ihmisoikeus. Maahantulijalla on oikeuksien ohella oltava myös velvollisuuksia. Velvollisuuksien minimitasona on, ettei meiltä turvaa hakeva saa aiheuttaa turvattomuutta täällä jo oleville. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, ja suurin osa tulijoista kotoutuukin hyvin. Mutta niiden kohdalla, joilta puuttuu aito kotoutumishalu, eivät mitkään kotouttamistoimet tuota tulosta. Väkisin ei voi ketään kotouttaa. Suomi toivottaa tervetulleeksi ne, jotka ovat tulossa rakentamaan täällä hyvinvointia itselleen ja perheelleen ja elämään täällä elämäänsä yhteiskuntamme jäseninä. Onnistunut kotoutuminen on sellaista, että menetyksen tarina onnistutaan kääntämään uudeksi aluksi. Onnistunut kotoutuminen on sellaista, että niin tulija kuin vastaanottava yhteiskuntakin ovat voittajia.
Kannatan edustaja Vestmanin tekemää kannanottoehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-05-11T16:12:33,2022-05-11T16:17:42,Hyväksytty,1.1
2022_53_96,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_97,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onko kotoutuminen onnistunut silloin, kun ihmiset ovat asuneet Suomessa 25 vuotta eivätkä osaa edes auttavasti suomen kieltä? [Oikealta: Ei!] Onko kotoutuminen onnistunut silloin, kun ihmiset ovat asuneet täällä kymmeniä vuosia tekemättä päivääkään työtä tässä maassa? Tai onko kotoutuminen onnistunut silloin, kun isä sulkee perheen, lapset ja vaimon joka päivä sisään niin, että he eivät pääse ulos muuta kuin hänen valvonnassaan? Tai onko kotoutuminen onnistunut silloin, kun isä tekee tai yrittää tehdä henkirikoksen, joka kumpuaa hänen kunniakäsityksistään? Kaikki me tiedämme, että silloin ei kotoutuminen ole onnistunut.
Mutta onko kotoutuminen onnistunut silloin, kun ulkomaalainen työntekijä palkkaa toistakymmentä ulkomaalaista työntekijää ravintolaansa ja pyörittää sitä melkoisella liikevaihdolla? Tai onko silloin onnistunut, kun hän yrittää, on sarjayrittäjä ja on kotoisin ulkomailta, tai silloin, kun hän tekee tuolla raksalla pitkää päivää? Kyllä se silloin on onnistunut. Ja heitäkin meillä on paljon.
Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa puhutaan kotoutumisen edistymisestä. No, onko se edistynyt? Ei se kyllä ole oikein edistynyt. Me ollaan kuultu täällä, kuinka paljon siihen on pistetty rahaa, ja silti meillä on täällä Helsingissä 50 000 ulkomaalaistaustaista työtöntä. Segregaatio on voimistunut, syrjäytyminen on lisääntynyt ja toisen sukupolven jengiytyminen on jo vauhdissa ja kolmannen sukupolven ongelmia ratkotaan jo alakoulussa.
Selonteossa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia voi pitää lähinnä tuuleen huuteluna. Korulauseiden ja viranomaisvelvoitteiden lisäämisen sijaan olisi toivonut konkretiaa ja turvapaikanhakijoita velvoittavaa sääntelyä. Tässä seuraavassa on muutama sana, joka siellä toistuu jatkuvasti: vahvistaminen, tukeminen, edistäminen — ja tämä on paras — edistämisen kehittäminen sekä valtavirtaistaminen. Siinä on selonteon sanoma. Asiakirjan, joka koskee turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttajia, olisi suonut olevan sen verran selkosuomea, että nekin, joita se koskee, voisivat sitä ymmärtää. Toisaalta, turhaahan se tässä tilanteessa olisi, koska tässähän ei ole yhtään turvapaikanhakijaa tai maahanmuuttajaa velvoittavaa lausetta, joten heidän ei tätä varmaan tarvitse sitten ymmärtääkään.
Olisi toivottavaa, että hallitus ryhtyisi konkreettisiin toimiin, joilla turvapaikanhakijat ja perheenyhdistämisen kautta saapuneet velvoitetaan opiskelemaan suomen kieli, maamme kulttuuria ja arvoja ja lainsäädäntöämme sekä hankkimaan itselleen ammatin ja työtä, ja toisaalta toimiin, joilla muille maahanmuuttajille tarjotaan palveluita, joita he itse haluavat: esimerkiksi jatkokoulutusta, yrittäjyyskoulutusta ja sitä kielikoulutustakin. On nimittäin aivan selvä ero sillä, missä tarkoituksessa tähän maahan tullaan ja mitä palveluita tarvitaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-05-11T16:17:44,2022-05-11T16:21:42,Hyväksytty,1.1
2022_53_98,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_99,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta nostaa mietinnössään vahvasti esille kielitaidon merkityksen kotoutumisessa. Kielitaito on aivan keskeinen osa integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja yleensä myös työnsaannin edellytys. Kielitaidon puuttumisesta seuraa suurella todennäköisyydellä, ettei seuraavakaan sukupolvi kunnolla opi Suomen virallisia kieliä. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys kasvaa, jos maahanmuuttajataustaisten lasten kaveripiiri ja koulu ovat maahanmuuttajaenemmistöisiä. Tästä on jo esimerkkejä tietyillä alueilla ja suuntaus on selvä. Ilmiö johtaa herkästi siihen, että tietyn kulttuuritaustan omaavat maahanmuuttajat hakeutuvat toistensa seuraan eivätkä omaksu suomalaisia tapoja tai opi suomea tai ruotsia. Tämä on omiaan ehkäisemään integroitumista, synnyttämään kuppikuntia, eristämään maahanmuuttajia kantaväestöstä ja estämään maahanmuuttajataustaisia nuoria hakeutumaan jatko-opintoihin. Tällaiseen kehitykseen on puututtava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-11T16:21:43,2022-05-11T16:22:56,Hyväksytty,1.1
2022_53_100,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_101,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kotouttaminen — hieno kutsuhuuto mutta huono kaiku. Kun ilmeisesti vahvasti näyttää siltä, että kuljemme Ruotsin tietä kaikissa maahanmuuton ratkaisuissa, kannattaa ehkä tarkastella, miten siellä on onnistuttu. Ruotsissa on kotouttamiseen satsattu paljon, eikä se ole ollut rahasta kiinni. Pääsiäismellakat ovat vielä tuoreessa muistissa. Ruotsin pääministeri onkin nyt vihdoin valmis myöntämään, että maahanmuuttajien kotouttamisessakaan ei ole kaikki mennyt ihan nappiin.
Eikä kotoutuminen ole onnistunut muuallakaan. Esimerkiksi Saksassa Merkel tunnusti jo kymmenen vuotta sitten, että yritys rakentaa Saksasta monikulttuurinen yhteiskunta on epäonnistunut täysin. Olisiko Ruotsin silloin kannattanut kuunnella Saksaa? Entä kannattaako meidän nyt kuunnella Ruotsia tässä asiassa? Miksi Suomi edelleen panostaa tähän varoja ja resursseja, kun mikään muukaan maa ei ole tässä onnistunut?
Suomi on kotouttanut paljon, tai oikeastaan paljon muuta ei ole tehtykään kuin kotoutettu. Tämä kotouttamisen uudistamisen tarve on jälleen loistava esimerkki siitä, että kotouttaminen ei ole onnistunut ja se kaipaa uudistamista. Muuttuuko tilanne toiseksi, kun uudistamme kotouttamista? Väitän, että ei muutu.
Ulkomaalainen työvoima ei tule paikkaamaan työvoimapulaamme. Meillä on vaikea kieli, jota ei opita hetkessä. Siitä on runsaasti esimerkkejä vuosikymmenien takaa — 20 vuotta kotoutusta eikä oikeastaan sanaakaan Suomea. Englannilla voi pärjätä joissakin työtehtävissä, mutta sellaisiin paikkoihin on saatavilla paljon työvoimaa EU:n sisältäkin. Meillähän on työvoiman vapaa liikkuvuus Euroopassa, joten hyvät paikat tulevat täytettyä varmasti sitä kautta. Lisäksi meillä on ihan tarpeeksi koulutettua työvoimaa omastakin takaa, jos vain luomme edellytykset sille, että työllä elää Suomessa. Tähän kuuluu olennaisesti elinkustannusten hillitseminen, joihin hallitus päätöksillään voi vaikuttaa.
Arvoisa puhemies! Olisiko nyt kalliiden kotouttamistoimien sijaan aika miettiä ihan muita keinoja? Pitäisikö ennemmin panostaa siihen, että kun työnantaja Suomessa hakee itse työvoimaa ulkomailta, niin työntekijä pääsisi mahdollisimman nopeasti töihin eikä prosessi kestäisi kohtuuttoman kauan?
Kun näillä nykyisilläkään toimilla emme onnistu kotouttamaan, niin se tuskin muuttuu uudistamisellakaan. Meillä on nyt jo valtavasti palveluja ulkomaalaisille ja vielä jopa heidän omalla kielellään.
Korostaisin vastuuta myös maahanmuuttajalta, että hän sitoutuu kotoutumaan. Jos näin ei käy, niin uhkana voisi olla sosiaaliturvan heikennys tai joissakin tapauksissa jopa maasta poistaminen. Kannustimia on ollut paljon, mutta jatkossa pitää korostaa enemmän myös velvollisuuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-05-11T16:22:58,2022-05-11T16:26:52,Hyväksytty,1.1
2022_53_102,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_103,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomessa on pyrittävä siihen, että maahanmuutto on aina yhteiskuntaa hyödyttävää. Nyt näin ei todellakaan ole, eikä sen ongelman ratkaisemiseksi riitä mikään määrä kotoutumiskursseja tai maahanmuuttajille suunnattuja matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Mielestäni kotoutumisessa tulisi korostaa yksilön omaa vastuuta huomattavasti nykyistä enemmän. Selonteossa ei kuitenkaan esitetä maahanmuuttajille lisävelvoitteita eikä selonteossa edes ohjata jatkoselvittämään asiaa. Useimmat kotoutumisen ongelmat liittyvät keskeisesti siihen, että yhteiskunta on luonut maahanmuuttajille käsityksen siitä, että heillä ei ole yhteiskunnassa juuri lainkaan velvollisuuksia vaan pelkästään oikeuksia. Työntekoon kannustamisen sijaan tulijat opetetaan hakemaan aktiivisesti erilaisia yhteiskunnan tukia ja palveluita.
Arvoisa herra puhemies! Meille suomalaisille vaarallinen esimerkki on naapurimaa Ruotsi, joka on heppoisen maahanmuuttopolitiikan vuoksi vajonnut kantaväestölle turvattomaksi maaksi. Kuvat Ruotsin mellakoista ovat kuin suoraan sotatoimialueilta. Tämä on se todellisuus, minne me olemme matkalla. Suomen ei tarvitse toistaa Ruotsin virheitä.
Selonteko antaa kuvan, että kotouttaminen Suomessa on onnistunut. Tämä ei vastaa tilastojen valossa todellisuutta. Suomessa on Pisa-tutkimukseen osallistuneiden maiden joukossa suurimmat oppimiserot kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä. Pahimmillaan puhutaan jopa kahden lukuvuoden erosta osaamisessa. Suomessa on lisäksi OECD-maiden yksi korkeimmista eroista työllisyysasteessa maassa syntyneiden ja ulkomailla syntyneiden välillä. 
Kotoutumisen epäonnistumista alleviivaa myös se, että Suomi on käyttänyt kotouttamiseen huomattavat määrät julkisia resursseja moneen muuhun maahan verrattuna. Samat maahanmuuttajaryhmät ovat olleet ja ovat edelleen vuodesta toiseen yliedustettuina työttömyysluvuissa ja rikostilastoissa. Mielestäni on erityisen huolestuttavaa, että esimerkiksi suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansallisuusryhmissä ylisukupolvinen ilmiö. Tämä ei voi jatkua näin.
Arvoisa herra puhemies! Kotouttamisen lähtökohtana tulisikin olla tosiasioiden tunnistaminen eli sen, että Suomessa on lukuisia maahanmuuttajayhteisöjä, jotka eivät ole toteutuneista kotouttamistoimenpiteistä huolimatta integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Humanitäärisen maahanmuuton piirissä saapuneet ovat työllisyysasteeltaan ja kaikkiaan taloudellisilta nettovaikutuksiltaan selvästi ongelmallisempia kuin muut maahanmuuttajaryhmät. Tätä tukevat myös selonteon havainnot esimerkiksi siitä, että EU-maiden ulkopuolella syntyneet työllistyvät erityisen huonosti. Myös tämän edellä mainitun ryhmän Suomessa syntyneet lapset työllistyvät heikosti. Tällä on erittäin merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia julkistalouteen sekä yhteiskunnan turvallisuuteen.
Riittävä kielitaito on kotoutettavan itsensä sekä vastaanottavan yhteiskunnan kannalta erityisen tärkeää. Liian pitkään tarjottavat vastikkeettomat tulkkauspalvelut passivoivat ja pahimmillaan jopa estävät suomen kielen oppimisen ja integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan. Koulutukseen osallistumisen tulee olla velvoittavaa, ja oppimistulokset tulee mitata. Niin ikään on luotava kotouttamisen mittaristo, ja maahanmuuttajille on voitava asettaa sanktioita, mikäli nämä eivät saavuta riittävästi heille määriteltyjä tavoitteita. Olemme nähneet, että rahalla ei saa toimivia tuloksia. 
Kaikki turhanpäiväiset maahanmuuttajien paapomiseen käytetyt varat ovat pois kaikesta muusta. Näin epävakauden ja niukkuuden aikoina tämä korostuu. Suomen valtion on asetettava suomalaisten hyvinvointi kaiken muun edelle. Asiat on viimeistään nyt laitettava tärkeysjärjestykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-05-11T16:26:54,2022-05-11T16:30:25,Hyväksytty,1.1
2022_53_104,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_105,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee tulevaisuudessa maahanmuuttajia, jotka tulevat tekemään töitä eivätkä nostamaan tukia. Tämä on lyhyt tiivistys siitä, mikä on hyvän työperäisen maahanmuuton lyhyt oppimäärä. Tämän oppimäärän hyväksytyllä suorituksella on myös suomalaisten laaja tuki.
Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on kaksinkertainen ja työllisyysaste on matalampi suomalaistaustaisiin nähden. Lähtömaiden välillä on merkittäviä eroja, kuten täällä on tänään todettu. Kotoutumisessa kielitaidon merkitys on aivan ratkaiseva. Maahan tulevalta tulee myös edellyttää, että hän opiskelee ja omaksuu suomalaisen yhteiskunnan periaatteet ja vähintäänkin tiedostaa suomalaisen arvopohjan ja sitoutuu noudattamaan siitä kumpuavia tärkeitä johtopäätöksiä. Kotoutumisaikana kuitenkin tällä hetkellä vain kolmannes saavuttaa perustason suomen tai ruotsin kielessä.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheessa todettiin, että kotoutumispolitiikkaan on tehtävä muutos. Muutos. Ongelmat on ratkaistava. Kotoutujan oikeuksia ja yhteiskunnan vastuuta korostavasta järjestelmästä on siirryttävä kohti kotoutujan omia velvollisuuksia ja omaa vastuuta. Jos nämä velvoitteet eivät maistu tai tunnu hyviltä, on aika palata kotikonnuille. Tanskassa on kehitelty tähän hyvät mallit, ja ne ovat siellä käytössä. En ole kuitenkaan nähnyt hallitukselta merkkejä hyödyntää näitä.
Kotoutumisen selonteon tavoitteena on, että maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa voidaan varmistaa ja osaamista hyödyntää. Tavoitteet hallituksella ovat hyvät, mutta konkreettiset toimenpiteet jäävät selonteossa korulauseiksi. Tähän kiinnittää huomiota myös hallintovaliokunta. Kokoomus edellyttää, että konkreettiset kotoutumisen takaavat toimet sisällytetään selonteon toimeenpanosuunnitelmaan.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen onnistuminen on valtavan mittaluokan kysymys. On huomioitava, että monet sellaiset henkilöt, jotka ovat itse tulleet Suomeen töihin, elättävät perheensä ja ovat kotoutuneet, ovat tämän nykyjärjestelmän suurimpia kriitikoita. Kauhavalla on ahkeria metallimiehiä, maatilojen työntekijöitä — ulkomaalaistaustaisia — ja heidän mielestään tämä tukijärjestelmä ei kannusta työntekoon vaan pankon päällä huilailuun. Tämä ulkomaalaistaustaisten, ahkerien suomalaisten viesti on otettava vakavasti.
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu moneen kertaan, työ ja kieli ovat kotoutumisen keskiössä. Työn syrjään on päästävä kiinni heti oleskeluluvan alettua. Työssä opitaan ymmärtämään Suomea ja yhteiskuntaamme ja osallistutaan myös niiden ylläpitämiseen. Kielikoulutukseen on taattava nopea pääsy, ja sitä on osattava räätälöidä asiakkaiden osaamisen ja tarpeen mukaan. Maahanmuuttajan sosiaaliturvaa on porrastettava. Sosiaaliturvan tulee olla kotouttamisjakson alussa muuta väestöä matalampi, ja tukitaso tulee kytkeä kotoutumisohjelman tulokselliseen suorittamiseen.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta vaatii sitä, että kotoutumisen velvoittavuutta lisätään. Se on oikea vaade. Kotoutumisen ykkösvastuu on yksilöllä, ei esimerkiksi kunnalla, mikä äskeisissä puheenvuoroissa tuli esille. Valiokunnassa kokoomus esitti, että hallitus velvoitettaisiin toimiin tulkkauspalveluoikeuden rajaamiseksi sekä kielitaitovaatimuksen säätämiseksi pysyvän oleskeluluvan edellytykseksi. Hallituspuolueet eivät ole tästä innostuneet. Pysyvä oleskeluoikeus Suomessa tulee antaa vain niille, jotka osoittavat työllään tai opiskelullaan sekä riittävällä kielitaidollaan kotoutuneensa suomalaiseen yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-05-11T16:30:26,2022-05-11T16:35:21,Hyväksytty,1.1
2022_53_106,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_107,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuttoon toki liittyy hyvinkin paljon kaikennäköisiä uhkakuvia ja negatiivisia asioita. Minä nyt tässä puheenvuorossa haluaisin vähän pureutua niihin positiivisiin asioihin, mutta näihinkin liittyy kyllä ongelmia, ikävä kyllä.
Meidän on totaalisesti tunnistettava ja tunnustettava se tosiseikka, että Suomihan vanhenee ja työssäkäyvä kansanosa pienenee ja kestävyysvaje sen kuin vaan syvenee, ja meidän on sitä työvoimaa saatava ulkomailta, ja tämä voi olla aivan hyvin jopa meidän kohtalonkysymyskin. Mutta tähän liittyy kyllä muutamia perustavanlaatuisia ongelmia:
Ensinnäkin se, että miten voi kotoutua, jos prosessit eivät toimi eikä sitä työtä voi tehdä tai se on tehty liian vaikeaksi ja kohtuuttomaksi?
Ensinnäkin tuo oleskelulupahakemus on hyvin vaikea ja monimutkainen, ja se vaatii muun muassa hyvin monesti alan TESin tuntemusta, mutta kysynpähän vaan, että kuinka moni suomalainen työnhakija tuntee esimerkiksi vaikkapa leipomoalaa koskevan TESin. Voisi todeta, että nämä hakemukset ovat ihan suomalaisellekin hyvin haastavia toteuttaa ja tehdä. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että on oltava suomalainen, suomenkielinen avustaja, jotta homma onnistuu, ja siitä huolimatta se on hyvin vaikeata — se virheen mahdollisuus näissä on tosi suuri.
Ja Migrin toimipaikkoihin on todella vaikea saada aikoja. Just tarkistin, pari minuuttia sitten, mitenkä esimerkiksi Kuopiossa, kotikaupungissani, löytyisi Migrille aikoja, niin 27.7. oli seuraava vapaa aika. Että siinäpähän odottelemaan.
Kyllä se kaiken kaikkiaan on melkoinen mankeli, mitä pitää käydä läpi, ennen kuin saa semmoisenkin asian kuin pankkitilin, ja se on ratkaisevan tärkeä asia tuon työn tekemisen suhteen sun muutenkin tässä elämässä.
Ja työlupa on myös varsin kallis. Se on 490 euroa, ja nyt jos ajatellaan, että vaikkapa — ennen Ukrainan sotaakin — kun Ukrainasta tuli kausityöntekijöitä, niin jo se 490 euron kustannus oli aikamoinen raha heillekin.
Mutta entäs sitten, kun kaikki nämä onnistuvat ja työtä tehdään, liiankin paljon? Moni tuntee vastikään uutisoidun tapauksen, jossa maahanmuuttaja oli ollut liiankin ahkera. Hän oli toiminut ruokalähettinä ja tienannut yli 5 000 euroa, ja maahanmuuttajalla on perhe kotimaassaan, kolme pientä lasta ja vaimo, ja tällä perhekoolla pitäisi nuo tulot olla vähintään 2 900 kuussa. Että yli meni vähän liikaakin, ja siitä nyt saa sitten kärsiä, koska häntä ollaan karkottamassa, koska tulot ovat epäuskottavia. No hän on opiskellut siinä samalla Itä-Suomen yliopistossa kemian maisteriksi, elikkä nämä puheet siitä, että työn tekeminen on parasta kotouttamista ja opiskelu on tärkeätä, ei oikein toimi tässä kohtaa. Hänellähän unelma oli se, että tulee hankkineeksi sen verran paljon rahaa ja riittävästi, että saisi sen koko perheen tuotua Suomeen, mutta nyt hän joutuu sitten täältä lähtemään. Voisi kysyä, että mitenkähän nyt omasta mielestä tämä homma nyt meni.
Olen tästä asiasta saanut paljon yhteydenottoja asianajajilta, jotka hoitavat vastaavanlaisia tapauksia ympäri Suomen. Minä olen saanut yhteydenottoja työnantajilta, mansikkatiloilta ynnä muualta, että tämä homma on aivan liian vaikea ja ei toimi yksinkertaisesti. Ja viimeiseksi olen eilen saanut yhteydenottoja kansalaisilta, jotka nyt yrittävät auttaa näitä ukrainalaisia. Tilanne on edelleen aivan liian vaikea ja monimutkainen, ja siellä on kuitenkin hyvin potentiaalisesti työntekijää ja niitä arvokkaita tekeviä käsiä, mitä meillä tässä koko ajan ollaan vailla. Minä en ymmärrä, minkä takia tätä hommaa ei vain yksinkertaisesti saada toimimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-11T16:35:22,2022-05-11T16:39:41,Hyväksytty,1.1
2022_53_108,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_109,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri tässä omassa puheenvuorossaan vähän kyseenalaisti sitä valitettavaa faktaa, että eritaustaisilla maahanmuuttajilla on kyllä kovasti erilaiset edellytykset sopeutua eurooppalaiseen yhteiskuntaan. On vain niin, että vaikka tietysti yksilöllisiä poikkeuksia on, niin tilastot kuitenkin ovat tässä kohtalaisen yksiselitteisiä.
Itse olen sillä kannalla, että oikeastaan harvoja relevantteja, todella relevantteja mittareita kotoutumisen onnistumisessa on nimenomaisesti työllisyysaste. Sitten taas käänteisesti voidaan katsoa, että rikostilastot kertovat myöskin jotakin kotoutumisen epäonnistumisesta. Jos on sellaisia maahanmuuttajaryhmiä, jotka ovat aliedustettuina työllisyystilastoissa mutta yliedustettuina rikostilastoissa, niin se kyllä kertoo siitä, että kotoutuminen on ollut kaikkea muuta kuin onnistunutta. Ja tässä kiinnostava havainto on se, että maahanmuutto ei todellakaan ole mitään tasalaatuista maksamakkaraa, vaan eri alueilta tulevat ryhmät kotoutuvat kovasti eri tavoin.
Kiinnostavaa on havaita myöskin se, että eri Euroopan maissa on aika erilaisia poliittisia strategioita sen suhteen, millä tavoin kotoutumista uuteen yhteiskuntaan pyritään toteuttamaan ja yritetään toteuttaa, mutta siitä huolimatta samat ilmiöt toistuvat jatkuvasti. Riippumatta kotouttamistoimenpiteiden laadusta, määrästä ja rahallisesta volyymista havaitaan käytännössä kaikissa Euroopan maissa, että tietyiltä kulttuurialueilta tulevat ihmiset kotoutuvat varsin heikosti. Tästä voisi loogikko hyvin vetää sen johtopäätöksen, että näillä kotouttamistoimenpiteillä ei lopputulokselle tunnu olevan kovinkaan paljoa merkitystä, vaan ne ryhmät, joilla lähtökohtaisestikin on hyvät edellytykset sopeutua, sopeutuvat kyllä, vaikka kotouttamistoimenpiteitä ei juuri olisikaan, ja ne, joilla lähtökohdat ovat heikot, eivät juuri niistä kotouttamistoimenpiteistäkään hyödy.
No, tästä se olennainen johtopäätös, joka tulisi vetää, on se, että jos on kyse koulutetuista, kielitaitoisista ihmisistä, niin melkein kulttuuritaustasta riippumatta kotoutuminen onnistuu aika hyvin semmoisessakin tapauksessa, jossa muuttoa tapahtuu paljon. Yhtäältä jos kulttuurinen etäisyys vastaanottavaan yhteiskuntaan on aika lyhyt, niin sellaisessa tapauksessa suurikin joukko ehkä matalastikin koulutettua väkeä sujahtaa uuteen yhteiskuntaan kyllä varsin hyvin. Mutta jos kielitaito ja koulutustaso on heikko ja muuttamisen volyymi on laaja, niin mitkään kotouttamistoimenpiteet eivät auta. Tällöin on myöskin välttämätöntä tämän laatuista maahanmuuttoa pyrkiä määrällisesti rajaamaan, jotta kotouttamistoimenpiteillä edes teoriassa olisi mahdollisuuksia onnistua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-05-11T16:39:41,2022-05-11T16:42:50,Hyväksytty,1.1
2022_53_110,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_111,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme selontekoa kotoutumisesta ja sen uudistamistarpeista sekä hallintovaliokunnan mietintöä eli eduskunnan kantaa selontekoon.
Kotoutumisessa kaipaamme ja tarvitsemme ihmisen kokoista toimintaa. Se tarkoittaa yksilön vastuun ja kannustavuuden lisäämistä. Se tarkoittaa myös sitä, että kotouttamispolitiikassa siirrytään suomalaiseen yhteiskuntaan kovin juurtuneesta vahvasta hallintokeskeisyydestä pois. Työllistymisen esteitä on purettava, ja kielitaidon puute on aivan liian monelle se suurin este työn syrjään pääsemiseen. Tarvitaan siis nimenomaan kielitaidon kehittämistä sekä kotoutumiskoulutuksen laadun parantamista ja velvoittavuuden lisäämistä. Valiokunta toi esiin myös, että tiedon kulkua on kehitettävä ja viranomaisten toimintavalmiuksia on selkeytettävä.
Nostan yhden ison erityisryhmän, joka kaipaa näitä kannustimia ja ihmisen kokoista toimintaa, eli maahanmuuttajataustaiset naiset ja erityisesti kotiäidit. Valiokuntamme painottaa, että maahanmuuttajanaisten työllistymiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja työllistymisen esteitä on purettava. Työelämälähtöisiä kotoutumispalveluita on oltava tarjolla myös työmarkkinoiden ulkopuolella oleville naisille. Siksi on tärkeää, että ehdotetaan tehostettavan viranomais- ja järjestöyhteistyötä työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajanaisten tavoittamiseksi ja palveluihin ohjaamisen parantamiseksi. Esimerkiksi lastenhoidolla tuettuja joustavia koulutuksen toteutumismalleja on tärkeä kehittää.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että löydetään nykyistä enemmän keinoja antaa maahanmuuttajataustaisille naisille tietoa heidän oikeuksistaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kotoutumisen selonteon tavoitteena on, että maahanmuuttajien osallisuus yhteiskunnassa varmistuu ja sitä hyödynnetään. Tavoitteet ovat hyviä. Ongelma vain on, että konkreettiset toimenpiteet jäävät selonteossa liian vähiin, ja tähän kiinnitimme myös hallintovaliokunnassa huomiota.
Kokoomuksen ryhmän osalta on sanottava loppuun, että olemme pettyneitä siihen, että eduskunnan tehtävänantoa nimenomaan uudistaa kotiutumispolitiikkaa ei hallitus ottanut riittävällä vakavuudella. Edellytämmekin, että konkreettiset kotoutumisen takaavat toimet sisällytetään tähän tulevaan selonteon toimeenpanosuunnitelmaan.
Maahanmuuttajan, joka osallistuu kotouttamispalveluihin, nimenomaan yksilön kannalta on saatava lisää kannustimia ja myöskin vastuuta. Suomalaisen yhteiskunnan vapauden ja vastuun tasapaino on löydyttävä myös näissä asioissa. Kotouttamistoimenpiteet ja asenne palveluiden järjestämiseen kaipaavat siis ihmisen kokoista toimintaa, joka tarkoittaa myös sitä, että otamme paremmin huomioon maahanmuuttajan ja annamme vastuuta ja kannustimia. Kokoomus lähtee siitä, että nämä kotouttamisen ongelmat ovat kyllä ratkaistavissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-05-11T16:42:51,2022-05-11T16:46:08,Hyväksytty,1.1
2022_53_112,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_113,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä vaiheessa iltapäivää on sanomattakin selvää, että onnistunut kotouttamispolitiikka vaatii työllistymismahdollisuuksia ja osallisuudentunnetta tässä meidän yhteiskunnassamme. Syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja heikko sosioekonominen asema ovat ilmiöitä, jotka syrjäyttävät paitsi meidän valtaväestöä myös tietysti maahanmuuttajia. Näitä ilmiöitä meidän pitää pystyä päättäjinä taklaamaan, ihonväristä tai ihmisen omasta kielestä välittämättä. Ajattelen niin kuin toivon suurimman osan meistä ajattelevan, että onnistunut kotoutuminen paitsi vaatii yhteiskunnalta resursseja, eli se vaatii oikea-aikaisia toimenpiteitä yksilötasolla, myös vaatii ehdottomasti maahanmuuttajan omaa vastuuta.
Hallintovaliokunnan työssä, kun luin teidän mietintöänne, korostettiin erityisesti kielikoulutuksen merkitystä, ja se on tietysti noussut myös tämän iltapäivän aikana tässä salityössä todella, todella monissa puheenvuoroissa hyvin esille. Kielikoulutuksella ja siinä onnistumisella on myös suuri merkitys yksilön oikeusturvan näkökulmasta. Ajattelen, että ei ole oikein, että maahanmuuttajat ovat jopa vuosia tulkkien tai omien alaikäisten lastensa varassa esimerkiksi asioidessaan erilaisissa virastoissa. Tämähän on ihan tätä päivää.
Muistelen, että edustajakollega Elon puheenvuorossa tässä aiemmin salissa nousi esiin se, että vastuu asiallisesta kotouttamisesta kuuluu kuitenkin meille kuntiin. Tässä yhteydessä myös peräänkuulutan sitä, että nyt kun valmistellaan näitten hyvinvointialueiden prosesseja ja ne ovat tietysti eri alueilla myös hyvin erilaisissa tilanteissa — osassa ollaan onnistuttu menemään paljon nopeammin eteenpäin kuin toisilla hyvinvointialueilla — niin tässä on todella tarkkaan tsekattava se, mikä jää kuntien vastuulle ja mistä sitten hyvinvointialueet ottavat kopin, jotta nämä ihmiset eivät ole niissä rajapinnoissa ilman apua ja tukea ja sitä oikeaa paikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-05-11T16:46:08,2022-05-11T16:48:35,Hyväksytty,1.1
2022_53_114,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_115,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän kotoutumiskysymykseenhän liittyvät aivan olennaisesti tietysti ylipäätäänkin yhteiskuntamme taloudelliset kannusteet työntekoon tai joissakin tapauksissa niiden kannusteiden vajavaisuus, ja tämä tietysti koskee ihan yhtä hyvin täällä syntyneitä kuin tänne muuttaneita. Työnteon tulisi aina ilman muuta olla kaikissa tilanteissa kannattavampaa kuin joutenolo, mutta edelleenkään valitettavasti kaikissa olosuhteissa näin ei ole. Tämä on tietysti erityisen vakava tilanne sellaisessa tapauksessa, kun tulija tulee jostakin toisaalta ja hänen koko yhteiskuntaan sopeutumisensa kannalta olisi aivan keskeistä, että hän myöskin mahdollisimman nopeasti työllistyisi. 
Samalla tällä on myöskin merkittävä vaikutuksensa siihen, minkälaatuista se maahanmuutto on, jota maahamme kohdistuu. Meillä on varsin vaikea kieli, keliolosuhteet eivät ole erityisen houkuttelevat monellekaan sellaiselle tulijalle, jolla on monia muitakin vaihtoehtoja, mutta samaan aikaan meillä on myöskin huippuosaajille ja hyvätuloisille varsin kireä verotus tässä maassa. Tällaiselle potentiaaliselle tulijalle on todennäköisesti kysyntää ja merkittävästi parempia kannusteitakin mennä jonnekin muualle.
Vastaavasti sitten taas on niin, että meidän sosiaaliturvamme piirissä on monia sellaisia kannusteita, jotka tekevät Suomesta erityisen houkuttelevan tulokohteen sellaiselle muuttajalle, jonka primäärisyy ei ehkä olekaan työllistyä. Tästäkin muodostuu herkästi sellainen paha kierre, jossa ensinnäkin järjestelmämme houkuttelee vääräntyyppistä maahanmuuttoa, ja sen jälkeen, kun tämä maahanmuutto on toteutunut, entisestään vielä ylläpitää heikon kotoutumisen kierrettä. Pahimmillaan tästä tulee ylisukupolvista, mikä sitten on omiaan johtamaan moniin niistä vakavista sosiaalisista ongelmista, joita täällä tämänkin päivän aikana tässä keskustelussa on sivuttu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-05-11T16:48:35,2022-05-11T16:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_53_116,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_117,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä loppuun haluan kiinnittää huomion erääseen tämän kotoutumisselonteon puutteeseen eli siihen, mitä sitten tehtäisiin, jos se kotoutuminen ei jonkun yksilön kohdalla nyt sitten toimikkaan, minkälaisia ehtoja asettaisimme näille oleskeluluville, määräaikoja siihen, miten nopeasti on työllistyttävä, määräaikoja siihen, miten nopeasti on todistettava kielitaito, tietenkin vaatimus siihen, ettei syyllisty rikoksiin, ja vastaavia asioita. Meidän on tehtävä tiukka ero sosiaaliperusteisen maahanmuuton, jota lähtökohtaisesti ei pitäisi olla olemassakaan, ja työperäisen maahanmuuton välillä, etteivät nämä asiat pääse sekaantumaan keskenään, ja tehdä tarkat rajaviivat siihen, mikä on työperäistä maahanmuuttoa, mikä täyttää sen tunnusmerkit ja mikä ei täytä sen tunnusmerkkejä. Kaikkialla muuallakin maailmassa toimitaan näin: valikoidaan maahanmuuttajia, jotka pääsevät maahan, jotka voivat todistaa sen, että sopivat siihen maahan ja pystyvät siellä työtä tekemään, ja sitten jos eivät sovi siihen maahan, niin on edessä kotimatka. Näin pitäisi olla myös Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-11T16:50:41,2022-05-11T16:51:45,Hyväksytty,1.1
2022_53_118,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_53_119,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Uudessa ilmastolaissa säädetään lain tasolla hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti siitä, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden sen jälkeen. Lakiin tulee nyt vuoden 2050 pitkän aikavälin kiristettävän päästötavoitteen lisäksi tärkeät välitavoitteet vuosille 2030 ja 2040 varmistamaan johdonmukaista polkua kohti tavoitteita. Tämä on myöskin kansainvälisesti merkittävää.
Hallituksen esityksellä ilmastolakiin tulee myös tarkemmat säännökset ilmastovuosikertomuksen sisällöstä. Vuosittaista ilmastovuosikertomusta on kehitetty strategisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi, ja siitä on siten jo muotoutunut käyttökelpoinen politiikkatyökalu sen mukaisesti kuin eduskunta on edellyttänyt. Ilmastovuosikertomukseen on sisällytetty kattavasti tiedot päästökehityksestä päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektoreilla ja arvioitu myös toimien riittävyyttä suhteessa tavoitteisiin. Mukaan on otettu arviot kulutusperäisistä päästöistä, hiilikädenjäljestä, taloudellisista ja muista vaikutuksista sekä käsitelty perusteellisemmin sopeutumista, kuntien roolia, julkisten hankintojen merkitystä ja kiertotaloutta. Laajennetussa muodossaan kertomus on parantanut tavoitteensa mukaisesti sekä päättäjien että kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastopoliittiseen keskusteluun.
Puitelakina ilmastolaki ohjaa lainmukaisten suunnitelmien huomioon ottamista muun lainsäädännön toimeenpanossa, eli velvoitteet kohdistuvat valtion viranomaisiin, eikä laki velvoita suoraan yksityisiä toimijoita. Konkreettisista velvoitteista ja kannusteista päätetään lainmukaisissa suunnitelmissa määriteltävien toimien kautta.
Valiokunta pitää yhtenä ilmastolain tärkeimmistä uudistuksista sitä, että lain soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi maankäyttösektoriin, ja uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma tulee osaksi lain suunnittelujärjestelmää. Maankäyttösektorin sisällyttäminen ilmastolakiin parantaa siten edellytyksiä saavuttaa lain päästövähennyksiä ja poistumia koskevat tavoitteet.
Valiokunta korostaa, että hallituksen esityksen talousvaikutusten arviointia tulee tarkastella sodan johdosta muuttuneessa tilanteessa uudelleen. On selvää, että monet aiemmin selvinä pidetyt reunaehdot siitä, mitä pidetään taloudellisesti perusteltuna, ovat peruuttamattomasti muuttuneet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voimistaa akuuttia tarvetta varsinkin venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta irtautumiseen ja vihreään energiamurrokseen. Se, että Suomi on ollut edelläkävijä ilmastopolitiikassa, helpottaa osaltaan meitä nyt irtautumaan venäläisestä energiasta. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sodan edellyttämä energiamurros ovat siten yhdensuuntaiset tavoitteet. Ilmastolaki ohjaa kehitystä tähän suuntaan, mutta koska se on pitemmän tähtäimen suunnittelua koskeva laki, se ei yksin riitä vastaamaan lyhyellä perspektiivillä siihen, mitä Venäjän energiasta irrottautuminen nykyisessä tilanteessa edellyttää. Siihen tarvitaan muita keinoja, kuten julkisen talouden suunnitelman ja varautumisen ministeriryhmän päätöksiä. Nyt tarvitaan nopeaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, merkittäviä investointeja ja riittäviä tki-panostuksia yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Lisäksi on tärkeää, että geopoliittisen tilanteen vaikutuksia Suomen huoltovarmuuteen arvioidaan mahdollisimman pian, jotta tämä näkökulma voidaan ottaa huomioon ilmastotoimien suunnittelussa.
Ilmastolain mukaisten suunnitelmien valmistelussa on lakiehdotuksen 8 §:n mukaan otettava huomioon yhdeksänkohtainen luettelo eri näkökohdista, kuten ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Ympäristövaliokunta katsoo, että huoltovarmuusperusteen tulee olla myös huomioon otettava peruste yhdeksännen kohdan mukaisena ”yhteiskunnan kehityksen kannalta olennaisena muuna tekijänä” eli on peruste suunnitelmien laadinnassa. Myös energia- ja ilmastostrategia on suunnitelma, jossa otetaan lähtökohtaisesti huomioon muun muassa huoltovarmuus ja verkkojen toimivuus.
Valiokunta korostaa mietinnössään myös, että oikeudenmukaisuuden ja reilun siirtymän tarkempi määrittely on haastavaa, mutta näihin tulee kiinnittää voimakkaasti huomiota kaikessa ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa, varsinkin nyt kun sodan johdosta kustannuspaine kasvaa ja inflaatio nostaa päätään. Reilussa siirtymässä on keskeistä, että murroksesta aiheutuvat vaikutukset huomioidaan paitsi eri toimijoiden näkökulmasta, myös nykyisten ohella tulevien sukupolvien oikeuksien näkökulmasta. Valiokunta korostaa, että sekä sisällöllistä että menettelyllistä oikeudenmukaisuuden määrittämistä on tarpeen vahvistaa ilmastopolitiikan suunnittelutyössä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että myös kunnilla on velvoite ilmastosuunnitelmatyöhön. On kuitenkin tunnistettava, että kuntaorganisaation osuus kunnan alueella syntyvistä päästöistä vaihtelee merkittävästi eri kunnissa ja kuntien ilmastotavoitteita voidaan toteuttaa vain yhdessä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Nyt lakiehdotuksesta puuttuvat kuntia koskevat säännökset samoiten kuin muutoksenhakusäännös. Hallitus on teettänyt näistä erilliset selvitykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus antaa näitä koskevan hallituksen esityksen marraskuun 2022 loppuun mennessä, ja tästä ehdotetaan eduskunnan hyväksyttäväksi myöskin lausumaa.
Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että valtioneuvosto laatii ohjeistusta ilmastoväittämien ja vapaaehtoisten päästökompensaatioiden käyttöön pelisääntöjen selventämiseksi. Tarpeellisia voivat olla myös vapaaehtoiset rekisterit, jotka tukisivat markkinan kehittymistä ja luotettavuutta.
Hiilimarkkinoita tai hiilipörssiä, joka sisältäisi päästökaupan yksiköihin verrattavissa olevia nieluyksiköitä koskevaa sääntelyä, ei ole tarkoituksenmukaista laatia tässä vaiheessa, mutta selkeät pelisäännöt ovat tarpeen järjestelmän luotettavuuden takaamiseksi ja erityisesti haasteellisiksi todettujen lisäisyyden ja pysyvyyden sekä kaksoislaskennan välttämisen varmistamiseksi. Vapaaehtoisen kompensoinnin kautta tulevilla tuloilla voitaisiin jouduttaa ilmastotoimia esimerkiksi turvepelloilla, käytöstä poistetuilla turvesoilla, metsän kasvun lisäisillä toimilla tai uusilla teknisillä hiilensidonnan keinoilla, jolloin maanviljelijä, metsänomistaja tai teknologiayritys voivat saada ilmastotoimille korvauksen markkinoilta. Tästä valiokunta ehdottaa toista lausumaa hyväksyttäväksi. 
Lausumaehdotuksen mukaan: ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää kuluvan vuoden aikana hallitusohjelman mukaisen pilottihankekokonaisuuden vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden kehittämiseksi sekä luo selkeät pelisäännöt hiilimarkkinoille järjestelmän luotettavuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi.”
Arvoisa puhemies! Hyvästä ja sinnikkäästä yrityksestä huolimatta emme päässeet valiokunnassa aivan yksimieliseen mietintöön tässä asiassa, vaan mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. [Mauri Peltokangas: Erinomaista vastalausetta!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-05-11T16:52:00,2022-05-11T17:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_53_120,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Ministeri Kari, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_121,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun haluan lämpimästi kiittää ympäristövaliokuntaa ja valiokunnan puheenjohtaja Sipilää erittäin kattavasta ja ansiokkaasta mietinnöstä. Ilmastolakia on kehitetty jo aiemmin läheisessä yhteistyössä ympäristövaliokunnan kanssa, ja valiokunnan mietinnöillä on ollut suuri rooli esimerkiksi ilmastovuosikertomuksen kehittämisessä. Nyt käsissämme oleva mietintö antaa runsaasti hyviä eväitä lain jatkokehittämiseen.
Arvoisa puhemies! Käsissämme on kiistatta yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä lakiesityksistä. Ilmastolaki on Suomen ilmastotyön perusta, ja sen kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös.
Tämä politiikan kevät on muodostunut hyvin erilaiseksi kuin mitä moni meistä vielä vuodenvaihteessa odotti. Venäjän järkyttävä hyökkäyssota Ukrainassa on tehnyt turvallisuus- ja ilmastopolitiikan kytkökset näkyviksi. Riippuvuutemme fossiilisista tuontipolttoaineista ei ole vain ilmastopoliittinen ongelma vaan myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä on pyrittävä eroon niin pian kuin mahdollista niin ilmaston kuin huoltovarmuutemmekin takia. Uusi ilmastolaki antaa tälle työlle selkeät raamit ja suunnan niin hiilineutraaliustavoitteella kuin lakiin kirjattavilla päästövähennystavoitteilla vuosille 2030, 2040 ja 2050. Valiokunnan mietintö korostaa osuvasti sitä, että asettamalla nämä tavoitteet paitsi teemme osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös parannamme elinkeinoelämän toimintaympäristön ennakoitavuutta ja kestävän kasvun edellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on nostanut ensimmäiseen lausumaehdotukseensa kaksi tärkeää ilmastolain jatkokehittämisen kohdetta: muutoksenhaun ja kuntien ilmastovelvoitteita koskevat säännökset. Nämä molemmat kohdat ovat parhaillaan valmistelussa ympäristöministeriössä. Hallituksen esitys on tarkoitus lähettää lausunnoille kesällä ja antaa eduskunnalle valiokunnan lausumaehdotuksen edellyttämällä tavalla marraskuun 2022 loppuun mennessä.
Muutoksenhakua koskevan esityksen tarkoituksena on varmistaa, että oikeussuoja ilmastoasioissa on kunnossa Suomessa. Kuten valiokunta toteaa, osallistumisen näkökulmasta muutoksenhakumahdollisuus tukee koko ilmastolainsäädännön legitimiteettiä. Muutoksenhakua koskevien pykälien pohjana toimii oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuoren selvitys.
Kuntien ilmastotavoitteiden osalta valmistelussa on esitys, jossa lisätään velvoite kunnille tai alueille laatia omat ilmastosuunnitelmat. Hallitus on myös kevään kehysriihessä varannut rahoitusta kuntien tukemiseksi näiden suunnitelmien laatimisessa. Kunnat ja alueet ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi, ja monet kunnat ovatkin tässä työssä jo ottaneet etunojan ja itse asiassa kirittäneet valtionkin tavoitteita. Suomalaisista jo lähes kaksi kolmasosaa asuu kunnassa, jolla on valtiota nopeampi hiilineutraaliustavoite. Lähes 80 prosentilla kunnista ei kuitenkaan vielä ole ilmastosuunnitelmaa, ja suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen voi tarjota kunnalle myös merkittäviä taloudellisia säästöjä esimerkiksi alentuneina lämmityskustannuksina.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan toinen lausuma koskee vapaaehtoisten hiilimarkkinoiden pilottihankkeiden käynnistymistä sekä tarvetta luoda selkeät pelisäännöt hiilimarkkinoille. Hiilimarkkinoiden pilottihankkeet ovat parhaillaan valmistelussa maa- ja metsätalousministeriössä, ja ne ovat osa lausunnoilla olevaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, jonka hallitus tulee antamaan selontekona eduskunnalle vielä myöhemmin tänä vuonna. 
Olen erittäin iloinen, että ympäristövaliokunta on nostanut lausunnossaan esille tarpeen luoda myös pelisäännöt hiilensidonnan markkinoille. Toimivat reunaehdot ovat hiilensidontamarkkinoiden uskottavuuden ja tätä kautta toimivuuden tae sekä myös monien alalla toimivien oma toive. Parhaillaan pelisääntöjä kehitetään ministeriöiden välisessä yhteistyössä luotettavuuden, pysyvyyden ja kaksoislaskennan välttämisen takaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Ilmastolaki asettaa ilmastotyön tavoitteet, mutta varsinaiset keinot ja toimet linjataan ilmastosuunnitelmissa, joita eduskunta pääsee käsittelemään seuraavaksi. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa koskeva selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle touko—kesäkuun vaihteessa. Uusi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on parhaillaan lausunnoilla, ja ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on aikataulutettu vuoden loppuun. Parhaillaan lausunnoilla on myös ilmastolain ulkopuolella oleva ilmasto- ja energiastrategia.
Arvoisa puhemies! Ilmastotyö ei ole pikamatka vaan kestävyyslaji. Siksi työlle tarvitaan myös tulevaisuuteen katsovat tavoitteet, joita tämä lakiuudistus tarjoaa. Nämä tavoitteet ovat tärkeä rakennuspalikka, kun yhdessä rakennamme omavaraisempaa, kriisinkestävämpää ja puhtaampaa tulevaisuutta Suomelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-05-11T17:01:29,2022-05-11T17:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_53_122,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_123,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva ilmastolaki on selkeä parannus voimassa olevaan lakiin verrattuna. Päästövähennystavoitteita on vahvennettu ja päästövähennyspolkua on rakennettu yksityiskohtaisemmaksi. Tämän lisäksi erityisen tärkeää on, että maankäyttösektori ja ilmastosuunnitelmat on lisätty lakiin. Myös ilmastopaneelin roolia on vahvistettu, ja Suomen päästövähennystavoitteita sekä päästövähennystoimia tarkistetaan ilmastotieteen mukaisesti jatkossa. Nämä kaikki ovat tarpeellisia, hienoja kirjauksia, joihin olen itsekin tyytyväinen. Olen tyytyväinen myös oman valiokuntani, ympäristövaliokunnan, kattavaan mietintöön ja eteenpäin katsoviin lausumiin.
Parannettavaakin kuitenkin jää, ensinnäkin tavoitetason kanssa. Suomi voisi korjata omaa päästövähennyspolkuaan vielä tiukemmaksi ja vähentää päästöjään nopeammassa aikataulussa. Se olisi oikeudenmukaista, sillä Suomella on sekä varaa päästövähennyksiin että historiallinen vastuu toteuttaa ne pikaisesti.
Toisekseen parannettavaa jää hiilinielujen turvaamisen kanssa. Suomen hiilinielua kyllä vahvistetaan, mutta toteutus jää markkinoiden varaan. Tämä seikka tulee varmasti jatkossa eteemme, ja toivon, että silloin pystymme säätämään tavoitteellisesta hiilinielun kasvattamisesta.
Kolmanneksi tarvitsemme jatkossa kokonaisvaltaisemman ymmärryksen lajikadon ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisen yhteyksistä ilmastokriisiin. Ekokriisi on kokonaisuus, jonka keskiössä on planeetan rajoista piittaamaton globaali talousjärjestelmämme ja nykymuotoinen teollistunut yhteiskuntamalli. Luonnon resursseja sekä luonnontilaista maa- ja merialaa otetaan ihmisen käyttöön piittaamatta siitä, että kummatkin ovat rajallisia resursseja. Lisäksi ihminen on yhtenä lajina perustavanlaatuisesti riippuvainen muusta luonnosta, eikä luontoalaa voi elinympäristöjä ja ekosysteemejä rikkomatta ottaa teolliseen tai urbaaniin käyttöön. Teollinen toiminta taas usein tarkoittaa massiivisia kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmaston kuumeneminen, lajikato ja luonnonvarojen hupeneminen ovat siis saman ilmiön eri seurauksia. Ymmärryksen ekokriisin kokonaisvaltaisuudesta on parannuttava, jotta osaamme yhteiskuntana muuttaa toimintatapojamme riittävän nopeasti ja riittävän kattavasti, jotta vältymme ympäristön ja sitä kautta myös yhteiskuntien jatkuvasti pahenevalta kriisiytymiseltä tulevaisuudessa. Kyse on siis elämäntapamme muutoksesta. Tähän täytyy kuulua jatkossa myös teollisen toiminnan ja kulutuksen päästöjen sovittaminen planetaarisiin rajoihin. Lisäksi tarvitaan vielä lisää suunnitelmallisuutta ja sitä ajatusta, että kyse on koko yhteiskuntaa koskevasta laajamittaisesta urakasta, joka on jo alkanut ja joka kestää seuraavat vuosikymmenet.
Arvoisa puhemies! Odotan mielenkiinnolla myös ilmastolakia täydentäviä hallituksen esityksiä muutoksenhakuoikeudesta ja kuntien ja alueiden ilmastosuunnitelmista. Ne on määrä antaa marraskuussa 22, ja tätä määräaikaa ajoin itsekin lausumaan, jotta työ saadaan varmasti tältä osin loppuun tämän hallituskauden aikana. Ilmastotyötä tehdään kaikilla yhteiskunnan tasoilla, ja erittäin suuri osa esimerkiksi kaupunkien infrasta päästövaikutuksineen päätetään kuntatasolla. Kaupunkiympäristö ja ihmisten arjen kehikko määrittävät pitkälle sitä, kuinka vähäpäästöistä elämää ihmisten on mahdollista elää arjessaan. Päästövähennysurakka on suomalaisilla kova, olemmehan luonnonvaroja ylikuluttava yhteiskunta. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta tarjoaa vähäpäästöisen arjen mallin ja puitteet elää esimerkiksi liikenteen ja asumisen kannalta kestävästi — elää niin, että kestävyys on aidosti normi eikä jotain, joka vaatii toimimista yleisen normin vastaisesti.
Ja lopuksi haluan vielä nostaa esille ihmisten osallisuuden ilmastopäätöksenteossa. Tässä samassa yhteydessä käsitellään tekemääni toimenpidealoitetta kansalaisraadin perustamisesta ilmastotoimien nopeuttamiseksi ja oikeudenmukaiseksi toteuttamiseksi — puhun tästä vielä erikseen. Nyt annettavassa ilmastolaissa on myös uusi saamelaisten ilmastoneuvosto, jonka tarkoituksena on taata alkuperäiskansan osallisuus päästövähennystoimien suunnittelussa. Lisäksi syksyllä annettavan muutoksenhakupykälän on oltava tarpeeksi vahva, jotta ihmisillä on mahdollisuus lain turvaamin oikeuksin hakea oikeutta viime kädessä tuomioistuimesta, mikäli kulloinenkin hallitus ei ole laissa turvatulla päästövähennyspolulla. Ilmaston kuumenemisen hillitsemisen kiireellisyys ei ole kadonnut agendalta. Kysymys on ihmisten, meidän kaikkien, oikeudesta turvallisuuteen ja oikeudesta hyvinvointiin. Siksi on erittäin tärkeää, että tätä oikeutta turvaa vahva ilmastolaki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-11T17:07:13,2022-05-11T17:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_53_124,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_125,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt tässä ilmastolakiesityksen yhteydessä käsittelemme siis samalla noin puoli vuotta sitten tekemääni toimenpidealoitetta. Esitän tuossa aloitteessa, että ilmastolain uudistuksen yhteydessä lain määritelmä ilmastonmuutoksesta korjataan luonnontieteissä käytettävään muotoon eli käsittämään myös maapallon luonnolliset ilmastonmuutokset.
Hyvät kollegat, en tiedä, miltä teistä tällä hetkellä tuntuu, mutta minun mielestäni me olemme munanneet jo niin pahasti, että kaikki täällä nyt käsiteltävät asiat ovat toisarvoisia. Siis ihan kaikki, myös tämä oma toimenpidealoitteeni. Kollega Häkkänen ehdotti täällä jokin aika sitten, että keskeyttäisimme kaikkien muiden asioiden käsittelyn paitsi Nato-asian käsittelyn. Ihan hyvä ehdotus. Mutta myös tuo Nato-asia pitäisi keskeyttää, koska nimenomaan sillä me hankimme tälle maalle ja kansallemme lisää ongelmia.
Jokin aika sitten vaadin täällä pandemiaan liittyvien rokotteiden tutkimista, mutta kukaan ei korvaansa lotkauttanut. En tiedä, liittyvätkö kyseiset rokotteet parhaillaan käsillämme olevaan ylikuolleisuuteen, mutta onhan, hyvät kollegat, ylikuolleisuudella kuitenkin positiivinen vaikutus monen teidän huoleen ilmaston pelastamisesta. Nimittäin harvempi kuollut syö enää punaista lihaa, ajelee dieselautolla tai lämmittelee torppaansa puuta polttamalla. 
Olen myös varoittanut teitä Natolla leikkimisellä. Näköjään sekin on mennyt kuuroille korville. Te, jotka ammennatte elämäänne voimaa pelkäämällä ilmastoamme, voin kertoa, että pian te näette, kuinka paljon tämän ajan ihminen todellisuudessa kykeneekin pilaamaan ilmastoa, sillä ilman minkäänlaista siunausta me olemme nyt menossa kovaa vauhtia mukaan Naton sotiin.
Arvoisa puhemies! Vaikka tässä asian käsittelyssä ei voikaan esittää hylkäyksiä, sanon silti suoraan, että sekä tämä ilmastolakiesitys että voimassa oleva ilmastolaki joutaa molemmat hylätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-11T17:13:00,2022-05-11T17:16:12,Hyväksytty,1.1
2022_53_126,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_127,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että olemme hyväksymässä ilmastolain uudistusta ja että ympäristövaliokunnassa saimme laajojen kuulemisten pohjalta työstettyä kattavan mietinnön, jonka pohjalta lakia on hyvä lähteä toimeenpanemaan ja kehittämään.
Uudella ilmastolailla määritämme polun Suomen hiilineutraaliuteen vuonna 2035 ja hiilinegatiivisuuteen pian sen jälkeen. Tämän lain myötä paitsi teemme osamme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi myös parannamme elinkeinoelämän toimintaympäristön ennakoitavuutta ja luomme kestävän kasvun edellytyksiä. 
Ukrainan sodan myötä ilmastolain tavoitteet ovat entistäkin ajankohtaisempia. Meidän on viipymättä irtauduttava Venäjältä tuotavasta fossiilienergiasta. Tätä irtautumista edesauttaa se, että olemme jo pidempään rakentaneet energiajärjestelmäämme uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden varaan, mutta tätä työtä on nyt jatkettava entistä määrätietoisemmin. Sekä geopoliittinen tilanne että päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät nopeaa uusien teknologioiden käyttöönottoa, vaikuttavia tki-panoksia sekä merkittäviä investointeja vihreään siirtymään niin yrityksiltä kuin julkisilta toimijoilta. 
Arvoisa puhemies! Suomen kokonaispäästöjen hallitsemiseksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman lisääminen ilmastolakiin on merkittävä parannus. Venäjän energiasta irtautuminen sekä puun ja hakkeen tuonnin loppuminen Venäjältä luovat painetta Suomen metsien liialliseen käyttöön ja hiilinielujen kokoon. Siksi on tärkeää, että hiilinielujen kehitystä seurataan ja että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ajantasaisuutta sekä esitettyjen toimien riittävyyttä arvioidaan vuosittain. Ja ennen kaikkea meidän on vauhditettava polttoon perustumattomien energiaratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.
Ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esiin tarve asettaa maankäyttösektorin hiilinieluille määrällinen tavoite. Pidän tätä tärkeänä seuraavan vaiheen kehityskohteena, jotta suunnitelman ohjaavuutta voidaan edelleen vahvistaa. 
Ilmastonmuutoksen torjuminen on elimellisesti kytköksissä luontokadon ratkaisemiseen. Tämä liittyy erityisesti maankäytön muutoksiin ja runsaaseen biomassojen käyttöön. Luontopaneeli onkin tähdentänyt, että ilmastotoimia tehtäessä on aina arvioitava, etteivät ne vaaranna luonnon monimuotoisuutta. Kannatan myös luontopaneelin ehdotusta ilmastotoimien luontovaikutusten arvioinnista. 
Niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin juurisyynä on luonnonvarojen liikakulutus. Tällä kaudella olemme asettaneet ensimmäistä kertaa luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle määrälliset tavoitteet. Ympäristöministerin johdolla onkin solmittu sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta, johon toimialojen, yritysten sekä kuntien ja alueiden toivotaan liittyvän omilla sitoumuksillaan. Myös EU:ssa valmistellaan useita kiertotalouteen liittyviä aloitteita, joissa Suomen kannattaa olla aloitteellinen. 
Kun tarkastellaan Suomen päästöjä, ei pidä unohtaa kulutusperäisiä päästöjä, joihin sisältyvät tavaroiden ja palveluiden tuottamisesta kotimaassa syntyvien päästöjen lisäksi tuontituotteiden ja tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Kulutusperäisten päästöjen mittaamiseen on kehitteillä työkaluja, ja Suomen kannattaa olla tässäkin työssä aktiivisesti mukana. 
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ilmastovuosikertomusta on kehitetty ympäristövaliokunnan ja eduskunnan päätösten mukaisesti laajemmaksi kokonaisuudeksi, jotta se tarjoaa päättäjille ja kansalaisille paremmat mahdollisuudet osallistua ilmastopoliittiseen keskusteluun. Pidän myös tärkeänä, että tällä ilmastolailla halutaan vahvistaa kansalaisten osallistumisoikeuksia ja ‑mahdollisuuksia. Esimerkiksi edustaja Kivelän mainitsemia kansalaisraateja voidaan hyödyntää, vaikka ne eivät nyt tässä laissa olekaan erikseen mainittuja. Erityisesti lasten ja nuorten osallistumisoikeuksien vahvistaminen on tärkeää, koska heidän sukupolvensa joutuu elämään ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Myös saamelaisten ilmastoneuvoston perustaminen on tärkeä parannus.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean myös, että tästä laista vielä puuttumaan jääneet kaksi osa-aluetta, kuntien ilmastotyö ja muutoksenhaku, kuten tässä jo ollaan kuultu, ovat valmistelussa, ja molemmat on tärkeää tuoda päätöksentekoon viipymättä, kuten lausumassakin edellytimme, ja ministeri tämän vielä vahvisti. Kunnilla on tärkeä rooli Suomen päästöjen vähentämisessä, ja on tärkeää, että kunnillekin tulee velvoite laatia oma ilmastosuunnitelma. Osallistumisen näkökulmasta on tärkeää, että ilmastolain mukaisista päätöksistä voi tarvittaessa myös valittaa. Ja tästäkin, kuten kuulimme, on olemassa selvitys, jonka perusteella nämä säännökset on mahdollista valmistella.
Arvoisa puhemies! Kun saamme vielä päätökset näistä täydennyksistä vietyä maaliin, on koossa vaikuttava paketti Suomen ilmastopolitiikan toimeenpanemiseksi ja tehostamiseksi. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-11T17:16:16,2022-05-11T17:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_53_128,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Peltokangas. [Juha Sipilä: Seuraavakin on hyvä puhe!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_129,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle jo etukäteen kehutusta puheesta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi ilmastolaki, joka kumoaisi aiemman ilmastolain. Sen tavoitteena on vahvistaa sääntelyn ohjausvaikutusta ja säätää uusista ilmastotavoitteista. Vuoden 2035 ylikunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite ei riitä hallitukselle, vaan esityksessä säädetään lisää päästövähennystavoitteita, myös eteenpäin vuosille 2040—2050. Nälkä ilmeisesti kasvaa syödessä.
Miksi emme voi edetä muun Euroopan kanssa samaan aikaan eli asettaa hiilineutraalisuustavoitetta vuodelle 2050? Ilmasto ei siitä kärsisi, mutta suomalaiselle se olisi huomattavasti kohtuullisempaa paitsi elämisen kustannusten myös teollisuuden ja työpaikkojen näkökulmasta. Nyt annamme muiden maiden teollisuudelle kilpailuetua ja pahimmassa tapauksessa aiheutamme hiilivuotoa sellaisiin maihin, jotka eivät välitä ympäristöstä lainkaan. Kokonaisvaikutus ilmastolle saattaa kääntyä jopa miinuspuolelle.
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että suomalainen veronmaksaja saa maksaa ilmastotavoitteita kalliisti. Jopa esityksessä itsessään kerrotaan, että näiden tavoitteiden saavuttaminen tuo kuluttajille ja yrityksille lisäkustannuksia. Tällaisessa politiikassa ei ole mielestäni järjen häivää. Tiedetään etukäteen, että tehdään vahingollista politiikkaa, mutta tehdään silti.
Kysynkin hallitukselta: milloin olette repineet tarpeeksi rahaa suomalaisten selkänahasta? Jo nyt energian hinta on Suomessa aivan kestämättömällä tasolla, eikä hallitukselta näy nopeita toimia veronmaksajan taakan helpottamiseksi. Sen sijaan italialaiset saavat teettää energiaremonttinsa osaltaan myös suomalaisen veronmaksajan piikkiin. Jopa Italian ilmastotavoitteet ovat Suomen kansaa korkeampi prioriteetti nykyiselle hallitukselle.
Ilmastotavoitteiden nimissä hallitus on tällä kaudella ajanut alas turpeenpolton, joka on paitsi tosiasiassa uusiutuva luonnonvara myös tärkeä huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden takia — puhumattakaan turpeennoston alasajon erittäin haitallisista vaikutuksista Suomen maaseudun elinvoimaan ja yrittämiseen. Huoltovarmuuden tärkeä rooli pitäisi olla hallituksellekin nyt täysin selvä, kun Euroopassa tapahtuu, mitä tapahtuu. Edes näin vakava kriisi ei ilmeisesti aiheuta mitään ilmastotavoitteiden uudelleenarvioimisen tarvetta hallituksessa.
Arvoisa puhemies! Koska politiikkatoimet ovat epäonnistuneet täysin, suomalaiset lämpöyhtiöt ovat korvanneet turpeenpolttoa venäläisellä hakkeella ja purulla. Onko niiden polttaminen ja kuljettaminen Suomeen hallituksen mielestä jokin ilmastoteko? Maailman kunnianhimoisimmat tavoitteenne ovat lopulta kuormittaneet ympäristöä lisää. Mitä te tarjoatte tilalle seuraavaksi, kun venäläisestä tuontihakkeesta ja fossiilienergiasta pyritään ja toivottavasti päästään pikaisesti eroon? Vihreät ovat vastustaneet ydinvoimaa erittäin hanakasti vuosien varrella; nyt näemme, miten vastuutonta ja lyhytnäköistä ilmastopolitiikkaa on tosiasiassa tehty. Miten aiotte tuottaa sähköä visioimaanne yhteiskuntaan? Näin ei voi jatkua. En voi kannattaa uutta ilmastolakia.
Huoltovarmuus on se, mistä meidän kaikkien tulee olla, totta kai, tällä hetkellä huolissamme. [Juha Sipilä: Se on totta!] Perussuomalaiset ovat olleet huoltovarmuudesta huolissaan aina. Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi ympäristövaliokunnan perussuomalainen ryhmä teki 11. helmikuuta vuonna 20 — elikkä viime vuonna — toimenpidealoitteen turpeen veronkorotuksen välittömästä purkamisesta ja turpeen julistamisesta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tämä kertoo siitä vastuullisesta politiikanteosta, mitä perussuomalaiset tekevät.
Hallitus ei ole tarttunut, vaikka työkaluja on annettu. Mikä on lopputulos? Yritykset romuttivat omaisuuttaan, kun sitä nyt tarvittaisiin kipeimmin. Nyt on myönnettävä, arvoisa hallitus: te olette epäonnistuneet. Lusikka kauniiseen käteen ja perussuomalaista ilmastopolitiikkaa, maalaisjärkeä mukaan, ja lähdetään yhdessä tekemään tästä Suomesta parempi paikka.
Valiokunnassa perussuomalaiset jättivät vastalauseen ja lakiehdotuksen hylkäämisehdotuksen. — Kiitoksia. [Juha Sipilä: Kyllä siinä oli tärkeitä näkökulmia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-11T17:21:40,2022-05-11T17:26:40,Hyväksytty,1.1
2022_53_130,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_131,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä ilmastolaissa on sellainen aivan selkeä ja lähtökohtainen valuvika, että nämä Suomen ilmastotavoitteet on asetettu 15 vuotta aikaisemmaksi kuin kilpailijamaillamme Euroopassa, siis näillä läntisillä teollisuusmailla, jotka jo valmiiksi sijaitsevat logistisesti meitä paljon edullisemmissa olosuhteissa ja sijainneissa, joissa on paljon suurempi väestöntiheys, paljon pienemmät lämpötilan vaihtelut — nämä maat pyrkivät paljon meitä hitaammin hiilineutraaleiksi. Tämä on kannaltamme täysin käsittämätöntä toimintaa.
Vaikka olettaisimme, että ilmastonmuutos on totta siinä muodossa ja sellaisena kuin hallitus haluaa väittää, niin silti näin tiukoissa toimissa Suomelta yksipuolisesti ei olisi kerta kaikkiaan mitään järkeä. Mitä mieltä näin pienen osan ilmastopäästöistä tuottavalla maalla olisi tuhota oman teollisuutemme ja elintasomme, elämisemme edellytyksiä yksipuolisesti ja ulosliputtaa teollisuutemme vähemmän ilmastosta välittäviin maihin? Ei siinä ennenkään olisi ollut mitään järkeä, ja nyt, kun olemme syvässä kriisin tilassa, meidän täytyy ymmärtää, missä tilanteessa me olemme. Sanon, että jos vuoden kuluttua olemme tässä ja meidän suurin ongelmamme olisi se, että polttoaineen hinta ainoastaan kaksinkertaistui, niin meillä on mennyt todella hyvin tämä viime talvi vuoden kuluttua tässä tilanteessa ollessamme. 
Jo ennen kriisiä ja sotaa nämä tavoitteet olivat järjettömiä. Ne olivat oman jalan sahaamista. Nyt erityisesti tulee turhautunut tunne, kun ihmettelen, eivätkö ketkään muut kuin perussuomalaiset tässä salissa ymmärrä, miten vakavassa tilanteessa me olemme erityisesti tämän kriisin myötä. Meidän pitäisi tinkiä jo viimeistään tässä vaiheessa näistä täysin ylimitoitetuista ilmastotavoitteistamme ja katsoa tulevaisuutta siitä näkökulmasta, että selviämme nyt vaikka ensin ensi talvesta ja mietimme sitten näitä asioita uudestaan.
Tästä valiokunnan mietinnöstä tulee mieleeni kysyä, miksi tätä huoltovarmuutta ei sinne voitu kirjata. Se oli kokoomuksen eriävässä mielipiteessä, että huoltovarmuus kirjattaisiin. Miksi valiokunta ei voinut yksimielisesti kirjata sinne edes sitä huoltovarmuutta? Tämä on aivan käsittämätöntä. 
Toisena kysymyksenä: miksi ydinvoima on mainittu ainoastaan Fennovoiman kariutumisen sivulauseessa? On aivan selvää, että jos edelleen lähdemme siitä olettamuksesta, että ilmastonmuutos on totta siinä muodossa kuin hallitus haluaa esittää, meillä ei ole mitään muuta realistista mahdollisuutta tuottaa jatkossa maassamme energiaa, sähköä, kuin ydinvoima. Suomessa ei aina tuule, Suomessa ei aina paista aurinko. Ydinvoima on meidän ainoa mahdollisuutemme tuottaa hiilineutraalia sähköä Suomessa. [Mai Kivelä pyytää vastauspuheenvuoroa] Jos tämän asian vääntää yksinkertaiseen muotoon, niin näin se tulee menemään. Meidän on rakennettava lisää suuria ydinvoimaloita, meidän on rakennettava lisää pieniä ydinvoimaloita. Miksi tätä ydinvoimaa ei olla voitu huomioida paremmin tässä selvityksessä? Ja miksi turvetta ei nyt lähdetä määrittelemään uusiutuvaksi energianlähteeksi, miksei turvetta oteta uudelleen tehokkaammin käyttöön?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-11T17:26:41,2022-05-11T17:29:53,Hyväksytty,1.1
2022_53_132,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_133,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä ilmastolaki, joka on meillä nyt keskustelussa, on mielestäni tärkeä ja tarpeellinen uudistus. Kunnianhimoa tarvitaan lisää, ja tämä kokonaisuus niputtaa myös yhteen ne tavoitteet, joita olemme jo itsellemme aiemmin asettaneet.
Haluan aivan tähän alkuun todeta sen, että niin me ympäristövaliokunnassa kuin talousvaliokuntakin olemme korostaneet, että ilmastotoimien talousvaikutusten arvioinneissa ei ole riittävällä tavoin otettu huomioon toimien innovaatio- ja vientipotentiaalia ja dynaamista vaikutusta myös meidän kilpailukyvylle. Molemmat valiokunnat ovat tämän ottaneet lausunnoissaan huomioon. Ilmastotoimet tuovat myös työtä korkean osaamisemme ja innovaatioiden kautta. Tästä puhutaan aivan liian vähän. Suomalaisen teollisuuden edelläkävijyys puhtaiden ja vähäpäästöisten ratkaisujen alalla voi muodostaa merkittävän kilpailuedun. Yritykselle tärkeää on investointiturva eli meidän politiikkojen ja politiikkaohjelmien suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys.
Mikä on tärkeää käytännön elämän ja tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta, liittyy tietysti täälläkin mainittuihin kuntiin ja kuntien ja alueiden tekemään ilmastotyöhön. Tästä syystä myös ilmastolakia täydennetään jo tulevana syksynä. Täytyy muistaa, että monet kunnat tekevät jo nyt hyvää työtä ilmastotoimien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen alalla, elikkä kaikkia kuntia ei todellakaan voi syyllistää tekemättömyydestä, mutta noin sadalta kunnalta puuttui vielä viime vuoden keväällä ilmastotavoite, ja heitä pitää tässä omalla tavallaan myös paimentaa ja tukea sitten valtion toimenpitein.
Meidän pitää muistaa, että Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalisuus saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050.
Ilmastolakia käsitellään ajassa, jossa Venäjän energiasta irtautuminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen ovat jo nostaneet merkittävästi energian hintaa. Mutta mitä tässä keskustelussa pitää muistaa? Tässä keskustelussa pitää muistaa, että syynä on akuutti tilanne, johon ilmastopolitiikalla ei ole ollut vaikutusta. Realismia on se, että pidemmällä aikavälillä fossiilisen energian käyttö kallistuu ja vastaavasti korvaavat vähäpäästöiset vaihtoehdot tulevat halpenemaan.
Arvoisa herra puhemies! Erilaisten ilmastotoimien hyväksyttävyys laajasti vaatii tarkkaa seurantaa ja tekoja myös siihen, että tulotasoista riippumatta kaikilla on myös mahdollisuus ilmastoystävälliseen elämäntapaan. Tässä meillä poliitikoilla on myös valintojen paikkoja ja oma roolimme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-05-11T17:29:53,2022-05-11T17:32:51,Hyväksytty,1.1
2022_53_134,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_135,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ilmastolaki on hyvä, varsinkin kun mietimme uusiutuvaa energiaa ja kotimaan energiantuotantoa. Niin kuin maa‑ ja metsätalousvaliokunta korosti lausunnossa, haluan minä myös korostaa huoltovarmuuden merkitystä. Sitä tulisi vaalia kaikessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-05-11T17:33:00,2022-05-11T17:33:27,Hyväksytty,1.1
2022_53_136,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme tämän vuosikymmenen osalta erityisen tärkeän asian äärellä. Viitoitamme sitä polkua ja niitä ohjausvaikutuksia, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Käsittelyssä on siis ehdotus uudesta ilmastolaista, joka samalla kumoaa nykyisen ilmastolain. Ehdotetussa laissa säädettäisiin myös uusista ilmastotavoitteista. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteiden lisäksi asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Samalla ilmastolain suunnittelujärjestelmä laajennetaan koskemaan myös maankäyttösektoria.
Ilmastolain tavoitteet ovat hyviä ja laajasti jaettuja ja kannatettavia. Jotta toteutuksesta tulee vähintään yhtä hyvä, on meidän syytä muistaa, että tarvitsemme panostuksia tutkimukseen ja erityisesti yhteistyöhön tiede- ja tutkimustahojen, elinkeinoelämän ja viranomaistahojen — mukaan lukien kunnat ja kaupungit — kanssa ja sitä yhteistyötä on tiivistettävä. Vaikka olemme linjanneet, että tki-panostukset tulevat nousemaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta, suurin ja yksi helpoiten ohitettava este tällä polulla on se, että tätä yhteistyötä nimenomaan lisätään.
Nyt kun uuden ilmastolain mukaan myöskin maankäyttösektori tulee ilmastolain piiriin, niin tämä tutkimus- ja yhteistyö elinkeinoelämän osalta on myös tämän sektorin osalta tärkeä. Suomi pienenä maana elää viennistä ja Suomen mahdollisuudet ympäristöasioissa ovat nimenomaan siinä, miten suomalaiset yritykset pystyvät ilmasto-osaamistaan tuotteistamaan, kaupallistamaan vienniksi, palveluiksi, tuotteiksi ja innovaatioiksi. Vaikka me tärkeään tavoitteeseen 2035 kansakuntana ja maana pääsemme, se ei yksistään ratkaise ilmastoasioita.
Täällä ilmastolaissa säädetään myös ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä, johon kuuluvat pitkän aikavälin suunnitelma, keskipitkän aikavälin suunnitelma sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma. Järjestelmää laajennetaan siten, että jatkossa ilmastolaissa on myöskin ilmastosuunnitelman valmistelu- ja sisältövaatimuksia ja suunnitelmia koskevaa sääntelyä ja tehtäisiin myös muita täsmennyksiä.
Ilmastolain mukaisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteet tai määritykset, jotka tässä lain 8 §:ssä ovat seuraavanlaisia. ”Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat tavoitteet ja toimet on asetettava ilmastopolitiikan suunnitelmissa ajantasaisen tieteellisen tiedon perusteella siten, että otetaan huomioon ilmastonmuutoksen eteneminen, sen todennäköiset myönteiset ja kielteiset vaatimukset, siihen liittyvät vaarat ja riskit sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden haitallisten vaikutusten rajoittamiseen.” Vaateissa ja suunnitelmissa on otettava lisäksi huomioon muun muassa kansallisessa kasvihuonepäästöjen inventaariojärjestelmässä ja kansallisessa politiikkatoimien raportointijärjestelmässä tuotetut tiedot, arviot kansainvälisen ja Euroopan unionin ilmastopolitiikan kehityksestä, ympäristölliset, taloudelliset ja sosiaaliset tekijät kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevien toimien kustannustehokkuus, lisäksi kasvihuonekaasujen vähentämistä, nielujen vahvistamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan teknologian taso ja kehitys sekä yhteensovittaminen tarvittavilta osin energia- ja liikennepolitiikan suunnittelun kanssa ja vaikutukset kotimaiseen ruokaturvaan ja luonnon monimuotoisuuteen — ja tähän kohtaan kokoomuksen valiokuntaryhmä esitti, että olisimme vielä lisänneet tämän huoltovarmuuden, ja huoltovarmuuden erityisesti nyt siitä näkökulmasta, että Venäjän ja Ukrainan tilanteen vaikutuksista Suomen huoltovarmuuteen ja energiamurrokseen tarvittaisiin laadittavat tilannekatsaukset ja joiden pohjalta myös vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia sekä myös kokonaisturvallisuutta vahvistavia ilmastotoimia voitaisiin arvioida. Tämän vuoksi meillä oli vastalause, vaikkakin asia on yhteinen ja tärkeä, ja vaikka vastalauseen jätimme, niin vastalauseen sisältö oli tosiaan ainoastaan tämä huoltovarmuuden lisääminen ja sitten kaksi lausumaehdotusta, jotka tuomme myöhemmin käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-05-11T17:34:19,2022-05-11T17:39:40,Hyväksytty,1.1
2022_53_137,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_138,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme paljon puhuneet tässä salissa konkreettisista ilmastotoimista. Nyt meillä on käsittelyssä ilmastolaki, jonka tavoitteena on varmistaa, että Suomi todella saavuttaa hiilineutraalisuuden hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2035 mennessä. On hienoa, että lakiesitys ottaa huomioon välitavoitteet, joita tarvitsemme päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on yhteensovitettava myös täällä mainittujen kuntien ja alueiden ilmastotyö aktiivisemmin osaksi valtakunnallisia ilmastotavoitteita.
Nyt on entistäkin tärkeämpää, että Suomi siirtyy mitä pikimmiten pois fossiilisista polttoaineista ja kiihdyttää vihreää siirtymää. Irtautumalla fossiilisista paitsi lopetamme Venäjän raa’an hyökkäyssodan tukemisen, luomme myös omavaraista energiapolitiikkaa. Uudella ilmastolailla ohjaamme ympäristöpolitiikkaa oikeaan suuntaan. Ilmasto ei ole enää pelkästään kestävyyskysymys vaan myös turvallisuuskysymys. Tekemällä merkittäviä panostuksia uusien teknologioiden tutkimuskehitykseen ja käyttöönottoon sekä vähentämällä riippuvuutta fossiilisista energiamuodoista turvaamme Suomen turvallisuuden tilanteissa, joissa sitä yritetään ulkopuolelta horjuttaa. Koska emme kuitenkaan voi vielä täysin arvioida Ukrainan sodan lopullisia vaikutuksia, tulee ilmastolain täydennys syksyllä tarpeeseen yhdessä Suomen huoltovarmuuskokonaisuutta tarkastellen.
Vauhdittamalla vihreää siirtymää luomme työpaikkoja, kasvua sekä kestävyyttä. Suomalainen teollisuus on jo pitkään panostanut vähäpäästöisten ratkaisujen löytymiseen. Toisin kuin jotkut antavat ymmärtää, panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin ei ole askel taaksepäin vaan antaa Suomelle kilpailuetua koko Euroopan irrottautuessa fossiilisesta energiamuodosta.
Arvoisa puhemies! Energian hinnannousu ei ole jäänyt näkymättä suomalaisissa kotitalouksissa, ja meille sosiaalidemokraateille on erityisen tärkeää, että ilmastotoimet tehdään oikeudenmukaisesti ja niin, että ilmastotoimien vaikutukset eivät näy eniten pienituloisten kukkarossa. Osana kaikkea ilmastolainsäädäntöä tulee huomioida sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Ilmastolain tulee toimia ohjaavana lainsäädäntönä ilmastopolitiikalle niin, että ulkopuoliset energian hintapiikit eivät jatkossa aiheuta samanlaista ahdinkoa suomalaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-05-11T17:39:40,2022-05-11T17:42:08,Hyväksytty,1.1
2022_53_139,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_140,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia tähänastisesta keskustelusta. Täällä on noussut esille tämä huoltovarmuusnäkökulma, ja totean, että valiokunta kyllä ottaa tähän hyvin painokkaasti mietinnössään kantaa. Sivulla yhdeksän on kappaleen verran tätä käsitelty, ja toteamme esimerkiksi näin: ”Valiokunta katsoo, että huoltovarmuusperusteen tulee olla huomioon otettavissa myös samalla tavoin kuin hallituksen esityksessä perustellaan kustannustehokkuusperiaatteesta voitavan tarvittaessa poiketa, jos esimerkiksi on tarpeen ottaa huomioon ilmastotoimien tulonjakovaikutukset tai toimien yleinen hyväksyttävyys jollakin sektorilla.” 
Sitten tässä salissa on myös arvosteltu paljon satsauksia vihreään siirtymään, uusiutuvaan energiaan. Mielestäni, tai voisi ehkä sanoa sillä tavalla, tässä hetkessä harmittaa, että näihin ei olla satsattu enemmän ja aikaisemmin. Jos olisimme ne satsaukset osanneet tehdä aiemmin, niin ehkä tuolla Vaasassa Westenergy tekisi jo tänä päivänä jätteenpolttolaitoksen yhteydessä hiilidioksidin talteenoton ja merituulivoimalassa sitten sähköä elektrolyysiin, jossa hajotetaan vettä vedyksi ja hapeksi, ja tästä yhdistämällä nämä kaksi komponenttia saadaan metaania ja sitä edelleen jatkojalostettua polttoöljyksi. Tämmöinen laitos on muutaman vuoden päästä valmistumassa ja tekee miljoona litraa polttoöljyä vuodessa. 
Samoin Neste suunnittelee vastaavantyyppistä laitosta tuonne Porvoon jalostamon yhteyteen, jossa lopputuloksena on huomattavasti suuremmat määrät synteettistä polttoainetta ja samalla koko Suomen mittakaavassakin merkittävä päästöjen vähennys. Puhutaan neljästä miljoonasta tonnista päästöjen vähennystä. 
Eli näitä toimia meidän pitää kaikin tavoin jouduttaa, että pääsemme irti fossiilisista polttoaineista, ja tämä ei millään tavalla ole vastakkain aseteltavissa tämän Venäjän fossiilisista polttoaineista irtautumisen kanssa. Näitä toimia pitää vain nyt kaikin keinoin vauhdittaa ja sillä tavalla tehdä meidät fossiilisista polttoaineista riippumattomaksi ja ehkä jonakin päivänä jopa energiaomavaraiseksi myöskin nestemäisistä polttoaineista. Tämä on Suomelle pikemminkin suuri mahdollisuus kuin uhkakuva, mitä täällä tässä salissa monesti maalaillaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-05-11T17:42:08,2022-05-11T17:44:56,Hyväksytty,1.1
2022_53_141,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_142,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Otan nyt erillisen puheenvuoron sen takia, että tässä samassa yhteydessä tosiaan käsitellään tätä tekemääni toimenpidealoitetta kansalaisraadin perustamisesta ilmastotoimien nopeuttamiseksi ja oikeudenmukaiseksi toteuttamiseksi. 
Ajattelen, että on sekä tärkeää että hyödyllistä että kansalaisten osallistumisoikeuksia kunnioittavaa, että kansalaisetkin voisivat osallistua mahdollisimman tiiviisti ilmastotyöhön ja saada oikeuden esittää päästövähennyskohteita. Näin nämä toimet myös voivat kohdentua oikeudenmukaisesti ja kansalaisten oikeustajua kunnioittaen sekä erilaisten ihmisten yhteiskunnallista osallisuutta lisäten, ja tätä tarkoitusta varten tällaisen virallisen kansalaisraadin tai kansalaisfoorumin perustaminen olisi hyvin perusteltua. 
Kansalaisraatien yksi perustelu on myös se, että niillä voidaan löytää konsensusta ylivaalikautisiin ongelmiin ja sellaisia kestäviä ratkaisuja, kun niiden osallistujat eivät ole kiinni tässä päivänpolitiikassa tai kiinni vaalikausissa. Esimerkiksi Ranskassa, Briteissä, Irlannissa, Kanadassa, Australiassa ja Puolassa on jo omat kansalaisraatinsa. 
Nyt ympäristövaliokunta on kirjannut tähän vastaukseksi, että kansalaisraadista säätämistä on nyt selvitetty tämän ilmastolain valmistelun yhteydessä ja todettu, että sitä voidaan käyttää osallistamisen välineenä myös ilman laintasoista säännöstä, ja näin myös tässä lainvalmistelussa tehtiin. Tämä on toki totta, mutta haluaisin samalla muistuttaa tässä yhteydessä, että esimerkiksi viime syksynä me Euroopan neuvostossa käsittelimme erittäin hyvää raporttia kansalaisraatien käyttämisestä erityisesti ilmastopolitiikassa, ja siellä Euroopan neuvostossa tämä raportti suosituksineen sai erittäin vahvan tuen, itse asiassa yleiskokouksen yksimielisen tuen. Siellä oli erittäin hyvää keskustelua ja esimerkkejä muiden maiden kansanedustajien toimesta siitä, kuinka toimivia nämä kansalaisraadit voivat olla ja kuinka itse asiassa se ennakkoluulo, että niiden kautta olisi vaikeampi päästä konsensukseen ilmastotoimista, on itse asiassa väärä. 
Sen takia itse toivoisinkin, että tätä kansalaisraatia ja tätä konseptia voitaisiin Suomessa kehittää ja käyttää edelleen yhä systemaattisemmin ja sitten toivottavasti vielä vakiinnuttaa meidän poliittiseen systeemiin, koska kuitenkin myös ilmastotoimissa demokratia ja ihmisten osallistuminen on itseisarvo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-11T17:44:57,2022-05-11T17:48:11,Hyväksytty,1.1
2022_53_143,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_144,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Toin aiemmassa puheenvuorossani esiin sitä, miten kannatettava ilmastolaki on ja ne tavoitteet, mihin tämä laki meitä viitoittaa, mutta muutama asia vielä huoltovarmuuteen liittyvistä energia-asioista.
Sitä ennen kuitenkin kiitos valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Sipilälle äskeisestä puheenvuorosta kuten myöskin koko valiokunnan johtamisesta ja viitoittamisesta sillä tiellä, millä tällä hetkellä olemme. En voisi olla enempää samaa mieltä siitä, että on tärkeää, että vihdoin tällä vuosikymmenellä yritykset panostavat sillä intensiteetillä, millä panostavat, vihreään siirtymään ja energiatehokkuuteen ja moniin niihin liittyviin asioihin. Varmasti meillä olisi ollut mahdollisuuksia aikaisemminkin, mutta nyt on hyvä, että suurin osa asioista menee samaan suuntaan, kuten esimerkiksi hiilipörssi-ideat, ja monet muut asiat sitä vauhdittavat.
Vielä tähän Venäjän tilanteeseen tai Venäjän hyökkäyssodan heijastamaan tilanteeseen: Kotimaisia energiaratkaisuja tarvitaan nimenomaan omavaraisuuden ja huoltovarmuuden valmistamiseksi, ja kokonaisturvallisuutemme myöskin tarvitsee sitä. Sitä pystytään vahvistamaan vauhdittamalla muun muassa erilaisia metsänhoitotoimia ja nopeuttamalla uusiutuvan energian investointejamme, joita voidaan vauhdittaa muun muassa luvituksen pullonkauloja purkamalla. Tärkeää on myöskin se, että me mahdollistettaisiin lainsäädäntötasolla pienydinvoimaratkaisut. Tekniikkaratkaisut ovat olemassa, ja se ei tarvitsisi niin paljon tutkimusta ja tieteellistä puolta, mutta ydinenergialakimme ei vielä sitä puolta mahdollista. Lainsäädännön tehtävä on kuitenkin antaa se kehikko, ja silloin kun lainsäädännössä tulevat ne muutokset, niin silloin myöskin yritykset ja toimijat näkevät sen, että nyt nämä voivat olla mahdollisia, ja se on tärkeää ottaa huomioon myöskin tässä tilanteessa.
Meidän pitää varmistaa kaikkien EU-maiden sitoutuminen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi sekä tehdä kansainvälistä työtä, jotta suurimmat saastuttajat tekevät myöskin suurimpia toimia. Voimme suurimmille saastuttajille myöskin tarjota omaa osaamista ja sitä kautta innovaatioita ja olla ratkaisemassa niitä asioita globaalisti. Tehokkaat keinot voivat vaihdella, joten parasta on myöskin kansallisesti laatia monenlaisia keinovalikoimia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ja tässä vielä loppuun lyhyesti kaksi asiaa: varomme ylisääntelyä ja toimimme teknologianeutraalisti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-05-11T17:48:11,2022-05-11T17:51:20,Hyväksytty,1.1
2022_53_145,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_146,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ilmastolaki on todellakin erittäin tärkeä laki. Se voi olla yksi niistä kauaskantoisimmista lakimuutoksista, mitä tällä hallituskaudella tässä salissa hyväksytään. Se varmistaa, että tämä hallitus mutta etenkin tulevat hallitukset tekevät tärkeän osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomen päästöjen ja Suomen vaikutusten osalta.
Meillä on monta syytä vähentää päästöjä ja irrottautua fossiilisista. Omavarainen energiantuotanto on jo sinänsä arvo, me pystymme sitä hallitsemaan ja myös hillitsemään sen vaikutuksia. Mutta lisäksi tämä fossiilisten maailmanmarkkinoiden hinnanvaihtelu osuu vähemmän suomalaisiin, kun tuotanto on meidän omissa käsissämme ja se on kotimaista ja uusiutuvaa. Lisäksi nyt tietenkin tämä Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on yksi syy lisää säätää tiukka ilmastolaki, joka ohjaa meidät hiilineutraaliksi.
Pidän tärkeänä, että hallitus kuitenkin tekee vielä nopeampia toimia energiaomavaraisuuden lisäämiseksi kuin mitä tässä ilmastolaissa pykälät velvoittavat — ne tulevat vasta vuosien päästä voimaan. Sitä toki seuraamme ilmastovuosikertomuksella, ja muitakin strategioita ja ohjelmia tässä tehdään, mutta Venäjän fossiilisista irtautumisessa on kyse enemmänkin ihan tämän vuoden ja tulevien lähiaikojen päätöksistä.
Haluan nostaa kaksi asiaa tästä valiokunnan mietintöluonnoksesta:
Ensimmäinen on nämä kulutusperäiset päästöt, mitkä tällä hetkellä eivät vielä näihin meidän ilmastolaskentoihimme sisälly, mutta ne muodostavat merkittävän osan suomalaisen aiheuttamista päästöistä. Olisi tärkeää kehitellä näitä meidän laskentamenetelmiämme ja meidän päätöksentekoprosessejamme niin, että pystyisimme laskemaan ja ottamaan myös tähän ilmastolakiin ja ilmastovuosikertomukseen voimakkaammin mukaan nämä kulutusperäiset päästöt ja totta kai myös ohjaamaan ihmisiä vähentämään niitä ja tekemään myös läpinäkyväksi sen vaikutuksen, mikä kulutuksella on päästöihin. Me olemme totta kai vastuussa myös siitä kulutuksesta, vaikka tuotanto olisi muualla.
Toinen on tämä saamelaisten ilmastoneuvosto, joka on todella tärkeä osa tätä ilmastopakettia, mitä haluan tässä korostaa.
Lopuksi haluan sanoa, että ihmisten pitäminen mukana ilmastotoimissa on äärimmäisen tärkeää reilun siirtymän kannalta. Ilmastotoimien täytyy olla hyväksyttäviä, ja myös se, että kaikilla on mahdollisuus elää hyvää elämää myös tänä siirtymäaikana, kun ratkaisut voivat myös kansalaisille maksaa, täytyy ottaa huomioon sosiaaliturvassa ja erilaisissa kompensaatioissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-05-11T17:51:21,2022-05-11T17:54:35,Hyväksytty,1.1
2022_53_147,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_53_148,53/2022,2022-05-11,14.05,17.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun vielä kerran tuki edustaja Kivelän nostamalle kansalaisvaikuttamisen parantamiselle kansalaisraatien kautta. Kannatan lämpimästi sitä, että vahvistamme kansalaisvaikuttamista, ja näen myös, että sillä on tärkeä merkitys ilmastotoimien hyväksyttävyyden vahvistamiseksi, mihin edustaja Pitkokin äsken viittasi.
Samoin tässä vielä kiitos valiokunnan puheenjohtajalle tämän huoltovarmuusasian tarkentamisesta. Uskon, että huoltovarmuuden turvaaminen ilmastokestävällä tavalla on varmasti laajasti jaettu yhteinen tavoite ja tahtotila tässä salissa.
Nostaisin vielä esiin kansainvälisen ilmastorahoituksen, jota järjestöistä Fingo, WWF ja Suomen luonnonsuojeluliitto nostivat omissa lausunnoissaan. Nuo järjestöt esittivät, että ilmastolakiesitykseen olisi sisällytetty säännöksiä kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Pariisin ilmastosopimuksen nojallahan Suomella ja muilla EU-mailla on velvoite mobilisoida ilmastorahoitusta kehittyville maille.
No, valiokunnan käsittelyssä katsottiin, että velvoite on sinänsä tärkeä ja ilmastorahoituksen seurantaan on tärkeä kiinnittää huomiota, mutta kun tämä ilmastolaki koskee sinänsä kansallista ilmastopolitiikan suunnittelua ja seurantaa, niin katsottiin, että sitä ei nyt sitten tavallaan ole johdonmukaista sisällyttää tähän tämän lain tarkoituksen ja tavoitteiden ja soveltamisalan kanssa. Mutta halusin tämän asian tärkeänä kuitenkin tässä keskustelussa vielä nostaa, ja tosiaan sitä seurantaa voidaan ja tuleekin tehdä ilman, että siitä nyt säädetään juuri tässä laissa.
Toinen asia, minkä vielä tässä haluan nostaa, on Tilastokeskuksen lausunnosta se huomio, että päästöjen vähentämistoimien ja hiilinielujen kasvattamistoimien vaikutusten seuranta edellyttää myös uusien menetelmien kehittämistä osana kasvihuonekaasuinventaariota. Myös tähän on tärkeätä varata riittävät resurssit, jotta meillä on oikeasti riittävät tiedot myös kaikkien näiden ilmastotoimien vaikutusten arvioimiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_53+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-11T17:54:35,2022-05-11T17:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_54_1,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pahoittelut, että pääsemme aloittamaan muutamaa minuuttia ilmoitettua myöhemmin. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla sitä tuttua P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä ja kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kerrallaan kattaa vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_2,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Nyt ensimmäinen aihealue, edustaja Huru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_3,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aamulla, vain muutamia minuutteja ennen presidentin ja pääministerin Nato-kannanottoa ja niin kutsutun harmaan ajan alkua, sisäministeriö ilmoitti, että komission mukaan rajan sulkeminen kokonaan tai turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen edes poikkeusoloissa ei ole sallittua. Suomi ei siis muka voisi sulkea rajojaan edes Venäjän hybridihyökkäyksen koittaessa. Onkin erikoista, miten tämä voi olla mahdollista. Komissio ei ole nimittäin puuttunut rajojen sulkemiseen Kreikan, Puolan tai Liettuankaan tapauksissa. Sen lisäksi usealla EU-maalla on hätätilaa varten valmiina lainsäädäntö, jolla raja voidaan sulkea poikkeusoloissa. Kysynkin sisäministeriltä: miten Suomi eroaa näistä muista EU-maista, jotka ovat rajat sulkeneet?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-12T16:04:30,2022-05-12T16:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_54_4,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Näin. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Konkretiaa, kiitos!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_5,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja tässä nosti esille, on varmasti syytä varautua siihen ja olemme varautuneet siihen, että nyt Suomen Nato-jäsenyyskeskustelun ja itse prosessin edetessä erityyppistä hybridivaikuttamista on luvassa. [Leena Meri: Joo, se on selvä! — Toimi Kankaanniemi: Tiedetään!] Tämän takia me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme, [Sebastian Tynkkynen: Miten?] ja niin kuin olen monta kertaa tässä salissa jo aiemmin kertonut, meidän nykyisenkin lainsäädännön mukaan on mahdollista sulkea rajanylityspaikkoja. [Sebastian Tynkkynen: Mutta ei rajaa!] Tällaisiin erilaisiin tilanteisiin tietysti vastataan aina kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin valmistautuneet. He ovat suunnitelleet ja he ovat harjoitelleet erilaisia poikkeustilanteita, ja jos on tarve ryhtyä erilaisiin toimenpiteisiin, totta kai niihin ryhdytään. On aivan itsestään selvää, että Suomi itsenäisenä valtiona huolehtii omasta rajaturvallisuudestaan ja huolehtii rajojen koskemattomuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:05:32,2022-05-12T16:06:44,Hyväksytty,1.1
2022_54_6,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Näin. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Huru jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_7,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kuukausia esittäneet epäilyksensä, ettei hallituksella ole edes aikomusta valmistella lainsäädäntöä, jolla turvapaikanhakuoikeus voitaisiin keskeyttää, ja sanoimmekin jo muutama viikko sitten, että hallitus vie rajalait EU-komissioon, jotta he sanoisivat, ettemme voi sulkea rajaa. Tämä oli siis vihervasemmistolainen sumutus pahimmasta päästä, sillä kysymyksessä on kansallinen turvallisuus. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on väliratkaisussaan todennut, että suvereenilla valtiolla on oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää. Ministeri Saarikko on sanonut useasti, että mikäli tällainen hybriditilanne tulisi, niin hallitus toimii ja raja voidaan sulkea kokonaan. Kysynkin nyt, ministeri Saarikko: miten te aiotte toimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-12T16:06:45,2022-05-12T16:07:47,Hyväksytty,1.1
2022_54_8,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_9,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Raja ja sen turvallisuus on itsenäisen yhteiskunnan ja itsenäisen valtion ehkä tärkein osa. [Sebastian Tynkkynen: Konkretiaa! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen puolustaminen ja sitä kautta vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden takaaminen on tämän hallituksen ykkösasia näinä poikkeuksellisina aikoina, tätä ennen ja tästä eteenpäin. [Mauri Peltokangas: Lainsäädäntö ontuu!] 
Tämä komission kanta oli valitettava. En pidä sitä kovinkaan, miten sanoisin, Suomen asiaa helpottavana juuri nyt. Ja pitäisin erittäin perusteltuna, että tämä kanta, joka nyt Suomen lainsäädännön valmistelua on hankaloittamassa, käytäisiin kyllä vielä komission kanssa läpi korkeimmalla mahdollisella tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-12T16:07:47,2022-05-12T16:08:37,Hyväksytty,1.1
2022_54_10,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_11,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä tiedän, ja tiedän, että te tiedätte, että suvereenilla valtiolla on oikeus suojata aluettaan ja kansalaisiaan vihamielisen valtion hyökkäyksiltä riippumatta siitä, ovatko nämä sotilaallisia tai jotain muuta. 
Minä myös tiedän, että teillä oli pykälät tällaiseen lainsäädäntöön valmiina, mutta ne poistettiin hallituksen iltakoulussa poliittisista syistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Oijoi! — Huhhuh!] Te päätitte lähettää tämän kokonaisuuden Euroopan unioniin poliittisista syistä saadaksenne sieltä tämän vastauksen, jonka me tiesimme, että sieltä tulee. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Sen sijaan komissio tai edes tuomioistuin ei ole moittinut niitä EU-jäsenmaita, jotka ovat toimineet tällä tavalla.
Hätätilapykälät löytyvät useiden jäsenmaiden lainsäädännöstä, myös normaaliajan lainsäädännöstä. Te laitatte edelleen kansainväliset sopimukset ja ulkomaalaisten ihmisoikeudet suomalaisten kansalaisten ja Suomen turvallisuuden edelle. Kysyn: milloin te lopetatte tekemästä niin? [Sanna Antikainen: Kuinka te kehtaatte?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-12T16:08:37,2022-05-12T16:09:48,Hyväksytty,1.1
2022_54_12,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Näin. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_13,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tässä salissa moneen kertaan keskustelleet siitä, miten Suomi on varautunut erilaiseen hybridivaikuttamiseen, ja myös siitä, miten me olemme varautuneet tällaiseen mahdolliseen äärimmäiseen tapaukseen, että hybridivaikuttamista tehdään välineellistämisen kautta, elikkä pakotetaan rajan yli kolmannen maiden kansalaisia. Niin kuin monta kertaa olen kertonut, jo meidän nykylainsäädäntö mahdollistaa rajanylityspaikkojen sulkemisen, ja olemme tarkentamassa tätä lainsäädäntöä edelleen, niin että siinä myös kirjataan ylös se, että nimenomaan voidaan myös rajoittaa rajaliikennettä, voidaan ohjata toisille rajanylityspaikoille. Meidän viranomaisemme ovat erittäin hyvin varautuneet erilaisiin uhkakuviin. [Riikka Purran välihuuto]
Täällä puhutaan paljon siitä, että muilla EU-mailla olisi lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi kokonaan turvapaikkahakemusten vastaanottamisen lopettamisen. Näinhän ei ole. Mutta on hyvä muistaa, että puhutaan lainsäädännöstä ja sitten puhutaan toisaalta operatiivisesta käytännön toiminnasta, [Puhemies koputtaa] siitä, miten reagoidaan, jos tällainen uhka on käsillä, ja silloin me reagoimme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:09:48,2022-05-12T16:11:10,Hyväksytty,1.1
2022_54_14,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Nyt on aikaraja tullut vastaan. — Edustaja Mari Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_15,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirjoitin kaksi viikkoa sitten blogiini, että hallitus ei tuo näitä rajapykäliä eduskuntaan vaan te tulette toteamaan muutaman viikon päästä, että EU ei anna lupaa. Valitettavasti toivoin, että olisin ollut väärässä, mutta koska en ole mikään kansainvälisen oikeuden asiantuntija vaan poliitikko, niin eikö tämä juuri kerro siitä, että tässä on kysymys poliittisesta ilmaveivistä? Ja kun siihen vielä lisätään tämä edustaja Purran kertoma tieto siitä, mikä on kyllä eduskunnan käytävillä laajasti tiedossa, että nämä pykälät todella poistettiin hallituksen iltakoulussa, niin kyllä tämä on täysin poliittista toimintaa, ja voi olla, että tämä on jollekulle myöskin hallituskysymys. Tämä on erittäin vaarallista tämmöisessä ajassa, jossa Suomi antaa tällaisen viestin rajojen ulkopuolelle, että me emme sulje niitä missään tapauksessa. Kysyisin nyt: ymmärrän tämän vielä vihervasemmiston osalta, mutta varapääministeri Saarikko, [Puhemies koputtaa] miten te voitte olla mukana tällaisessa sumutuksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-12T16:11:11,2022-05-12T16:12:22,Hyväksytty,1.1
2022_54_16,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_17,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näinä aikoina luulen, että suomalaiset arvostavat sitä, että olisimme mahdollisimman yhtenäisiä [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja edustaisimme Suomena vahvaa, lujaa, sisukasta pientä kansaa, kun aika on poikkeuksellinen. [Sanna Antikainen: Kun vain hallitus tekisi työnsä! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tähän rohkenen vedota, ja tämän eteen haluan itse tehdä työtä.
Korostan nyt, että meillä on paljon jo olemassa olevassa lainsäädännössä toimia, joilla voidaan esimerkiksi yksittäinen rajanylityspaikka sulkea. Korostan myös sitä, että tuo keskustelu EU:n suuntaan varmisti sen, että me pystymme entisestään vielä kiristämään normaaliaikojen lainsäädäntöä — ei siis edellyttäen poikkeusolosuhteita tai poikkeusaikoja — joka liittyy rajamme häirintään ihmisvirtoja sen yli osoittamalla. Mutta samalla totean, että tämä kysymys on vahvasti Suomen oman valtion kysymys, itsenäisen, suvereenin valtion, [Välihuutoja oikealta] joka tietää kyllä, mitä poikkeuksellisessa kriisitilanteessa tulisi tekemään.
Ja kyllä, pidän perusteltuna, että EU-lainsäädäntöä Suomi pyrkii myös muuttamaan tältä osin, [Puhemies koputtaa] koska tämä ei ole yhteisestikään EU:n etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-12T16:12:22,2022-05-12T16:13:36,Hyväksytty,1.1
2022_54_18,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Näin. — Seuraavaksi edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_19,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Kiitos, arvostettu puhemies! Kansallinen turvallisuutemme tarvitsee nyt tekoja, ei pelkkää sananhelinää, jollaista olemme kuulleet tässä salissa nyt ajankohtaisen lainsäädännön osalta viimeiset viikot. On äärimmäisen raskasta ja vaarallista todellakin antaa sellainen signaali täältä Suomesta, että emme tule sulkemaan rajojamme missään tilanteessa. Haiskahtaa pahasti siltä, että hallitus on nyt vihreässä talutushihnassa ja vankasti. Onko näin, SDP ja keskusta? [Keskeltä: Ei! — Välihuutoja oikealta]
Meillä on Euroopassa yhteiset säännöt, ja hallitus puhuu paljon oikeusvaltioperiaatteesta. Voisiko sisäministeri kertoa: millaisen rangaistuksen Kreikka, Puola ja Liettua ovat saaneet toimiessaan kansallisesti vastuullisesti, sulkemalla rajansa täysin estäessään hybridivaikuttamista, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen hyväksymällä tavalla? Kertokaa! Me edustajat täällä salissa ja kansa lehterillä sekä tuolla ruudun takana haluamme suoria vastauksia. Yllättäkää ja vastatkaa kerran suoraan. — Kiitos. [Jussi Halla-aho: Se on liikaa vaadittu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-12T16:13:36,2022-05-12T16:14:40,Hyväksytty,1.1
2022_54_20,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_21,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai me huolehdimme meidän rajaturvallisuudestamme. [Sebastian Tynkkynen: Miten?] Pidän erikoisena sitä, että tässä salissa kerta toisensa jälkeen annetaan ymmärtää, että me emme huolehtisi rajaturvallisuudesta, rajojen koskemattomuudesta ja itsenäisyydestämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Katsokaa peiliin! — Puhemies koputtaa] Ilman muuta me teemme sen. Ja näinä aikoina, kun me tiedämme, että erilainen hybridivaikuttaminen kiihtyy, me olemme varautuneet hyvin erilaisiin vaikuttamiskeinoihin, ja me vastaamme aina tilanteen mukaisesti. 
Minua ihmetyttää se, miten täällä halutaan antaa sellaista kuvaa, että meidän viranomaiset eivät olisi ajan tasalla, [Jussi Halla-aho: Ministereistä on kyse!] viranomaiset eivät olisi varautuneet erilaisiin riskeihin. Itse asiassa tämähän on yksi hybridivaikuttamisen keino, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] että halutaan luottamusta viranomaisiin madaltaa ja halutaan antaa ymmärtää, että Suomi ei olisi varautunut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:14:48,2022-05-12T16:15:44,Hyväksytty,1.1
2022_54_22,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_23,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin itse viime kaudella tilanteessa, jossa johdin prosessia, jossa selvitettiin, pystytäänkö rajat laittamaan kiinni. Se oli nimenomaan TP-UTVAn kokouksen jälkeen, kun lähdettiin tätä prosessia tekemään. Silloin selvityksen tulos oli, että pitää tehdä sekä valmiuslakiin että rajavartioston lakiin muutos.
No, me olemme peräänkuuluttaneet sitä muutosta täällä nyt, ja te olette itse, arvoisa sisäministeri, todennut täällä, ettei sitä tarvita ja meillä ovat lait jo kunnossa ja että tämä on nyt uusi tulkinta. Epäilen suuresti, että tällaista tulkintaa ei voi tehdä, koska viime kaudella selvitettiin, että sitä tulkintaa ei voi tehdä. Me tarvitaan ne muutokset sinne.
Kun täällä todettiin, että se on meidän omissa käsissä, niin miten te nyt aiotte sitten hoitaa tämän asian? Me toden totta tullaan tarvitsemaan sitä lähiaikoina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-12T16:15:44,2022-05-12T16:16:40,Hyväksytty,1.1
2022_54_24,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_25,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa, mikä nyt käytiin ja missä meidän ajatus oli, voisimmeko laittaa sinne valmiuslakiin tällaisen erillisen pykälän, todettiin, että sitä ei tule tehdä valmiuslain kautta vaan meidän täytyy huolehtia, että meidän ihan normaalissa rajalainsäädännössämme on riittävät säännökset siitä, miten voimme rajoja sulkea ja miten voimme rajaliikennettä estää.
Nyt me olemme tuomassa tämän lain, ja tämä laki on lähtemässä lausunnolle. Siinä myös muutenkin rajalakia vielä kerran katsotaan, mitä sellaisia muutoksia ja varmennuksia siihen voidaan tehdä, jotta voimme paremmin varautua erilaisiin tilanteisiin. Nyt koska se ei tarvitse tätä valmiuslakia vaan nimenomaan voimme rajalain osalta tehdä näitä muutoksia, nämä muutokset ovat nyt lähdössä lausunnolle aivan pikapuoliin, todennäköisesti jo ensi viikon alusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:16:40,2022-05-12T16:17:43,Hyväksytty,1.1
2022_54_26,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_27,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Saarikko totesi, että tämä komission kanta on valitettava. Nyt kun oikeus- ja sisäministeriö, molemmat, ovat tämän kannan komission kanssa keskustelussa saaneet, kun on vastattu, niin olisi tärkeää tietää selkeästi, mitä sieltä on kysytty ja millä tavalla kysymys on asetettu. 
Kun täällä käsiteltiin näitä hybridiuhkia, niin on hyvä, että hallitus valmiuslakiin nosti tämän hybridiuhka-asian, mutta tuosta lainsäädännöstä todellakin jäivät ne konkreettiset keinot puuttumaan näihin laajamittaisen maahantulon tilanteisiin, ja keskustelun yhteydessä, ministeri Henriksson, te lupasitte, että nämä muutokset vielä tänne tulevat. Voitteko nyt tämän vahvistaa, että ne tarvittavat muutokset ovat tulossa? Ja te voisitte varmasti myös vastata siihen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] mitä komissiolta tosiasiallisesti kysyttiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-12T16:17:43,2022-05-12T16:18:54,Hyväksytty,1.1
2022_54_28,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_29,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Petri Huru ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua, ja ensinnäkin haluan myös todeta omalta osaltani, että hallitushan tekee kaikkensa tässä tilanteessa turvatakseen Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta. Siitä ei ole epäilystäkään. [Sanna Antikainen: Kyllä on!] 
Suomi on erittäin hyvin varautunut, niin kuin sisäministeri täällä on nostanut esille, mutta kaikki vastuulliset edustajat myös tässä salissa tietävät, että täällä ei voida avata yksityiskohtaisesti, miten operatiivisesti siellä rajalla tullaan toimimaan. Sen kaikki vastuulliset edustajat tietävät, [Välihuuto perusuomalaisten ryhmästä] ja pyytäisin, että myös kunnioitatte sitä ajatusta.
Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat käyneet keskusteluja EU-komission kanssa mahdollisuudesta rajoittaa turvapaikanhakemusten tekemistä silloin, kun kyse on muuttoliikkeen niin kutsutusta välineellistämisestä, ja tässä rajanylityspaikkojen ja turvapaikkahakemusten vastaanottamista koskevan menettelyn osalta keskustelussa ilmeni, [Puhemies koputtaa] että normaaliolojen lainsäädäntöä pystytään käyttämään pidemmälle kuin olimme aikaisemmin arvioineet, [Puhemies: Nyt ei tämän pidemmälle!] ja sen takia nämä muutokset tulevat nyt siihen rajalakiin, [Puhemies: Aika on täyttynyt!] ja tätä valmistelua sisäministeriö nyt tekee. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-12T16:18:54,2022-05-12T16:20:14,Tarkistettu,1.1
2022_54_30,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_31,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rajamaakunnasta Pohjois-Karjalasta tulevana kansanedustajana ihmettelen kyllä suuresti tätä komission tulkintaa. Itsenäisen valtion tulee aina, kaikissa tilanteissa, kaikissa olosuhteissa voida päättää omasta ulkorajastaan. Kukaan muu ei sitä saa meidän puolestamme päättää. Me olemme nähneet jo, miten turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa välineenä, ja tätä ei voi ja tätä ei saa hyväksyä. Meidän tulee laittaa rajat kiinni, mikäli on pienikin signaali siitä, että turvapaikanhakijoita käytetään hybridioperaatiossa. Arvoisa sisäministeri, kysyisin teiltä: onko Euroopan unionin komissiolla edes aidosti toimivaltaa päättää siitä, että Suomi ei saisi laittaa rajojaan kiinni?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-05-12T16:20:15,2022-05-12T16:21:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_32,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_33,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin tulen sieltä Pohjois-Karjalasta ja rajamaakunnasta. Edustaja tietää, että on äärimmäisen tärkeää varmistua siitä, että meidän rajamme ovat turvalliset, meidän rajoja valvotaan, niistä huolehditaan emmekä salli minkäänlaisia alueloukkauksia, ja onneksi meillä on hyvä Rajavartiolaitos, jonka resursseja itse asiassa nyt kehyspäätöksessä nimenomaisesti lisättiin, jotta rajan suorituskykyä voimme kohentaa.
Tosiaan Suomi on osa EU:ta, ja tietysti Suomi on sitoutunut EU:n perussopimukseen ja siinä määriteltyihin oikeusvaltioperiaatteisiin ja muihin EU:n yhteisiin arvoihin. Sitä kautta tietysti komissiokin EU-jäsenyyden ja Schengen-järjestelmän sääntöjen osalta, jotka Suomea sitovat, voi antaa omia tulkintojaan näihin liittyen. Mutta haluan korostaa nyt tässä salissa sitä, että on aivan yksiselitteistä, että jos meillä yritettäisiin tällaisilla hybridivaikuttamisen keinoilla meidän turvallisuuttamme heikentää, [Puhemies koputtaa] niin totta kai rajoilla siihen puututtaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:21:07,2022-05-12T16:22:18,Hyväksytty,1.1
2022_54_34,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Näin. — Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_35,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Herra puhemies! Tässä keskustelussa on ollut erikoisia piirteitä. Kun hybridivaikuttaminen on täällä yhdessä todettu erittäin kielteiseksi toiminnaksi ja sellaiseksi, joka tapahtuu vieraan valtion taholta ja pyrkii propagandallaan muuttamaan jotain fundamentteja tässä keskustelussa, niin korvaani särähti, kun te, sisäministeri Mikkonen, syytitte oppositiota äsken hybridivaikuttamisesta, kun me kyseenalaistamme sen, miten meidän turvallisuuspolitiikan ydinkysymys rajaturvallisuuden ja turvapaikanhakuoikeuden osalta voidaan alistaa sinne Brysseliin ja miksi hallitus ja Suomi ei tätä päätöstä tekisi ihan itse? Voitteko vähän selventää nyt, millä tavalla oppositio tässä teidän mielestänne oikein hybridivaikuttaa? [Sanna Antikainen: Vakava väite! Nyt kertokaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-05-12T16:22:18,2022-05-12T16:23:20,Tarkistettu,1.1
2022_54_36,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Näin. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_54_37,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, aika usein kun tässä salissa puhutaan hybridivaikuttamisesta, nähdään, että se olisi ainoastaan tällaista välineellistämistä, jolloin maahanmuuttovirtoja ohjattaisiin rajan yli, mutta on hyvä huomata, että hybridivaikuttaminen on valtavan laaja kirjo erilaisia vaikuttamisyrityksiä: yritetään vaikuttaa taloudellisesti, yritetään vaikuttaa informaatioon, yritetään erilaisia väestöryhmiä saada toisiansa vastaan, lietsotaan vihaa, jännitteitä, voidaan vaikuttaa erilaisiin kriittisiin infrastruktuureihin, kyberhyökkäyksiä. Nämä kaikki ovat laaja kirjo hybridivaikuttamista, ja meidän viranomaiset ovat näihin varautuneet. Sen takia pidän valitettavana, jos tästä salista, Suomen eduskunnasta, lähtee sellainen viesti, että me emme olisi varautuneet näihin erilaisiin hybridivaikuttamisen keinoihin, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] myös siihen välineellistämiseen. Meidän rajaviranomaisilla on valmiussuunnitelmat valmiina, [Puhemies koputtaa] ja jos on tarve, niin totta kai toimitaan. [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Te demonisoitte oppositiota!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:23:20,2022-05-12T16:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_54_38,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_39,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että suomalaiset tänään kokevat, että tässä ollaan laajalla kansallisen edun yhtenäisyydellä askeltamassa historialliseen turvallisuusratkaisuun, ja toivovat yhtenäisyyttä ja määrätietoisuutta myös meidän turvallisuuden takaamiseksi näissäkin karikoissa, joita lähikuukausina saatetaan kokea.
Olen vähän yllättynyt, kun minun ymmärtääkseni meillä tässä salissa on nyt ainakin kolmisen kuukautta ollut erittäin laaja yhteisymmärrys siitä, että jo turvallisuusselonteossakin mainittu turvapaikanhaun välineellistäminen on sellainen keino, jonka neutraloimme, jos sellaista nähdään — jos ihmisten työntäminen rajan yli muodostuu painostamisen välineeksi, niin se tulee kerta kaikkiaan ehkäistä niin, että keskeytetään tällaisen keinon motiivit. Täällä pääministerin sijainen totesi mielenkiintoisesti, että tämä ei jäisi tähän, että pitäisi korkeimmalla tasolla neuvotella. Sitten sanoitte, että pitäisi EU:n lainsäädäntöä muuttaa. [Puhemies: Kysymys?] No, se on vuosien kysymys. Kysyn nyt vielä, pääministerin sijainen: onko tosiaan niin, että tämä ei jää tähän ja me varaudumme joka tapauksessa siihen, [Puhemies koputtaa] että pystymme sulkemaan turvapaikkahaun välineellistämisen pois vastustajan keinovalikoimasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-05-12T16:24:33,2022-05-12T16:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_54_40,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_41,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähdennän nyt vielä, että varmasti ainakin kaikille sellaisille, jotka tätä keskustelua seuraavat, käy selväksi: 
Juuri nyt Suomen rajoihin ei kohdistu painetta, ei uhkaa, ja rajoillamme on turvallista. [Oikealta: Huomenna voi!] 
Toisekseen Suomella on hyvä Rajavartiolaitos, joka tekee erinomaista työtä — ja on tehnyt sitä muuten vuosikymmeniä yhteistyössä Venäjän vastaavien viranomaisten kanssa — ja heille on päätetty kohdistaa lisäeuroja, lisähenkilöstöä työn tueksi. 
Kolmannekseen me olemme saaneet vihreää valoa siihen, että normaaliaikojen rajalainsäädäntöä pystytään entisestään kiristämään tämän ihmisvirtojen riskin näkökulmasta. [Sanna Antikainen: No kiristäkää!] 
Sitten tämä EU-ulottuvuus: Kyllä, olen sitä mieltä, että tämä kanta on valitettava. Helpompaa olisi ollut komission vihreä valo tälle asialle, ja siksi pidän perusteltuna ja aion käydä pääministerin kanssa läpi, olisiko meillä vielä edellytyksiä käydä komission suuntaan asiasta keskustelua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja kyllä, vaikka se veisi aikaa, on varmasti hyvä Suomen miettiä, edustaisimmeko me muiden ulkorajavaltioiden kanssa yhteistä näkemystä siitä, pitäisikö EU:n lainsäädäntöä päivittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-12T16:25:54,2022-05-12T16:27:05,Hyväksytty,1.1
2022_54_42,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_43,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärränkö, ministeri Saarikko, nyt oikein: jos meille tulisi kymmenentuhatta hybridivaikuttajaa, vihreää miestä, tuonne itärajalle, niin te lähdette neuvottelemaan Brysseliin, mitä me tehdään, ja te keskustelette sitten EU:n kanssa, voimmeko me nyt tehdä niin tai näin, kun nämä kymmenentuhatta ihmistä, ehkä kaksikymmentätuhattakin, olisivat jo täällä?
Ministeriaitiosta tuli myös väite, että me täällä jollain lailla hybridivaikutettaisiin — ja tarkoititteko jopa, että lietsomme vihaa? Siis me haluamme tietää, onko meillä lainsäädäntö kunnossa tai keinot kunnossa. Se on nyt ihan sama, mikä on se keino, mitä te aiotte käyttää, jos huomenna on kymmenentuhatta ihmistä tuolla rajalla. Onko teillä keinot siihen, että sieltä ei tule yhtään turvapaikkahakemusta? Ei mitään selittelyä, että meillä on henkilökuntaa ja rajavalvontaa ja Suomeen ei kohdistu hyökkäyksen uhkaa, vaan jos sinne tulee ihmisiä, niin se on nolla ihmistä läpi sieltä. [Puhemies koputtaa] Onko meillä, ministeri Mikkonen, siihen nyt keinot, että tasan nolla ihmistä tulee, jos me näin haluamme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-12T16:27:05,2022-05-12T16:28:13,Hyväksytty,1.1
2022_54_44,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,No niin. — Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_45,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen mielestäni aika monta kertaa tähän kysymykseen jo vastannut. [Sebastian Tynkkynen: Et kertaakaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Me voimme sulkea rajanylityspaikkoja, jos rajan yli yritetään tulla väkivalloin tai laajalla joukolla. Me voimme sen estää, ei sellaista voi sallia. Tämmöiset erilaiset hybridivaikuttamisen keinot ovat asioita, joihin viranomaiset ovat varautuneet, ja he ovat myös harjoitelleet näitä toimia. On ihan selvää, että jos tällaista hybridivaikuttamista tapahtuu, niin silloin Suomen valtio siihen vastaa. Se on ihan itsestäänselvyys. En tiedä, miksi sitä pitää täältä aina monta kertaa kysyä, mutta näin on.
Samanaikaisesti me todellakin vielä haluamme varmistaa, että meidän lainsäädäntömme monelta osin, myös näihin muihin hybridivaikuttamisen keinoihin liittyen, on ajan tasalla. Sen takia esimerkiksi tähän valmiuslakiin, mikä nyt on jo täällä eduskunnan käsittelyssä, on tehty monenlaisia muutoksia ja hybridivaikuttaminen on otettu yhdeksi laukaisutekijäksi [Puhemies koputtaa] ja me teemme myös normaaliin rajalainsäädäntöön tarvittavat muutokset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-12T16:28:13,2022-05-12T16:29:37,Hyväksytty,1.1
2022_54_46,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rajojen sulkemisesta poikkeusoloissa (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 94/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, huomaan, että on vielä paljon tähänkin aiheeseen halukkaita kysyjiä, mutta valitettavasti — tai ei mitenkään valitettavasti — meillä on muitakin aiheita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_47,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_48,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisat edustajakollegat! Me elämme historiallista aikaa. Suomi tulee ensi viikolla hakemaan puolustusliitto Naton jäseneksi. Me olemme yhdessä Suomen kansan vahvalla tuella rakentamassa turvallisempaa Suomea, Pohjolaa ja Itämeren aluetta. Turvallisuutemme lisääminen ei ole uhkaksi kenellekään.
Arvostan suuresti kansakuntamme yhtenäisyyttä tässä ajassa. Yhtenäisyys on ollut Suomen voimavara matkalla maailman onnellisimmaksi maaksi, ja se on sitä nyt ja tulevaisuudessa.
Naton jäseneksi pääseminen ei kuitenkaan ole vain meistä kiinni, vaan siihen tarvitaan jokaisen puolustusliiton jäsenen tuki. Tätä vaikuttamistyötä on tehty jo laajassa yhteistyössä, ja kysynkin teiltä, arvoisa ulkoministeri: miten voimme yhdessä varmistaa, että lähiaikoina alkava ratifiointiprosessi on mahdollisimman nopea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-05-12T16:29:37,2022-05-12T16:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_54_49,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_50,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Kaunistolle hyvästä kysymyksestä. [Hälinää — Puhemies: Shh!] — Todella tämän kansakunnan yhtenäisyyden korostaminen tänä vaikeana hetkenä on erittäin tärkeää. Tämä sitoo meitä kaikkia täällä eduskunnassa.
Voin kertoa, että tänään, kun presidentti ja pääministeri tulivat omalla kannallaan julkisuuteen, sain jo kahdelta ulkoministeriltä soiton, että miten pääsemme ratifioimaan ja kuinka nopeasti. Heillä oli melkein kisa siitä, kuka ensimmäisenä ratifioi. No, kaikki eivät varmaan siinä kisassa ole mukana, mutta olemme pyrkineet vaikuttamaan kaikkiin osapuoliin, ottaneet yhteyksiä niin EU:n jäsenmaihin kuin muihinkin jäsenmaihin tämän ympärillä. Olisi erittäin tärkeää, että tästä eteenpäin myöskin eduskunta, kansanedustajat ja puolueet, kaikki, omissa kontakteissaan korostaisivat ratifioinnin merkitystä, vastaisivat ehkä niihin kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen turvallisuusasemaan tai meidän haluumme liittyä Naton jäseneksi, ja myöskin kertoisivat meidän puolustuskapasiteetista, siitä, millainen jäsen me olisimme, mitä ajatuksia meillä on Naton kehittämisen suhteen. Kaikki tämä keskustelu on nyt äärimmäisen arvokasta, ja on tärkeää, että myöskin oppositio ja kaikki puolueet ovat tässä työssä mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:30:42,2022-05-12T16:31:59,Hyväksytty,1.1
2022_54_51,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä Nato-aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ylös ja V-painiketta. — Edustaja Kaunisto jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_52,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoministerin vastauksesta. — Venäjän 24. helmikuuta aloittama täysin oikeuttamaton, julma hyökkäys Ukrainaan päätti Euroopan yli 70 vuotta jatkuneen suursodattoman aikakauden. Olemme nyt kylmän sodan jälkeisen ajan päätepisteessä. Viime kuukausien keskustelu Suomen turvallisuuden takaamiseksi on käyty suomalaisten rohkeudesta käsin, Suomen kansalaisten johtamana ja Suomen kansalaisten parhaaksi.
”Ei koskaan enää yksin.” Tämä jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin lausahdus on ohjannut meitä nyt ja jo vuosien ajan vahvemmaksi osaksi länttä. Suomalainen edustuksellinen demokratia on näyttämässä voimansa. Nyt ovat vuorossa ne viimeiset ja usein myös haastavimmat askeleet. Voisiko arvoisa hallitus vielä avata hieman mahdollisen ratifiointiprosessin aikataulua tarkemmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-05-12T16:31:59,2022-05-12T16:33:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_53,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Näin. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_54,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Kiitos tästä lisäkysymyksestä. — Todella sikäli kuin eduskunta tämän asian saa viikon alussa käsitellyksi, tietysti viemme tiedon Natoon, että tällainen päätös Suomessa ollaan tehty tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ja eduskunnan yhteisymmärryksellä, ja tällaiset jäsenyysneuvottelut tai niihin liittyvät keskustelut voidaan käydä hyvin nopeasti. Olemme saaneet Natosta tiedon, että ne ovat ehkä yhden kahden päivän keskusteluja. Sen jälkeen sitten Naton neuvostolle menee tämä tieto, ja Naton neuvosto lähettää sen Naton jäsenmaihin eli näihin kolmeenkymmeneen maahan käsiteltäväksi.
Naton pääsihteeri on arvioinut, että ratifiointiprosessi voisi kestää neljästä kahteentoista kuukautta tilanteesta riippuen. Monilla mailla on tärkeitä poliittisia tapahtumia, esimerkiksi USA:ssa on tulossa välivaalit syksyllä, ja totta kai kiirehdimme nyt eri maiden kanssa käymissämme keskusteluissa sitä, että saisimme eri maiden ratifiointiprosessin nopeasti liikkeelle. Olemme myöskin aina puuttuneet, jos on sanottu, että jossakin maassa on joku ongelma, epäluuloa ja muuta tällaista, ja heti ottaneet yhteyttä ja korjanneet myöskin vääriä tietoja Suomeen ja Ruotsiinkin liittyen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:33:01,2022-05-12T16:34:13,Hyväksytty,1.1
2022_54_55,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_56,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin historiallinen päivä, kun valtionjohto ilmoitti, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Tästä kuuluu kiitos sille yksituumaisuudelle, joka on täällä, mutta erityinen kiitos menee Suomen kansalle, joka viisaasti jo heti Ukrainan sodan alettua näki, millaisia ratkaisuja Suomen pitää tehdä. Se on ollut erittäin merkittävää, ja ei voi olla korostamatta vielä kansallista yksituumaisuutta näin suuren päätöksen edessä. 
On myöskin erittäin hienoa, että prosessi etenee nopeasti, ja kiitokset valtiojohdolle ja presidentille myös siitä, että Suomelle on luvattu niin paljon tukea tämän prosessin ajaksi. Eilinen Boris Johnsonin, Britannian pääministerin, vierailu viesteineen oli erittäin merkittävä. Toivoisin, että ulkoministeri tai puolustusministeri voisi suomalaisille hieman avata, kuinka tärkeä itse asiassa tämä viesti sekä sotilaallisesta avusta että poliittisesta tuesta, nimenomaan Britannian pääministerin suulta, meille oli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-05-12T16:34:13,2022-05-12T16:35:22,Hyväksytty,1.1
2022_54_57,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Nyt siellä on kaksi ministeriä käsi pystyssä. — Annetaan ministeri Haavistolle, kun on päässyt vauhtiin. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_58,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen Nato-sopimuksen ratifioinnista (Ville Kaunisto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tästä poliittisesta puolesta: Huomasitte varmaan, että pääministeri Johnson kävi myöskin Ruotsissa, ja tiesimme, että Ruotsin ja Ison-Britannian välillä on tällainen sopimuksen uudistamisprosessi menossa, ja olimme yhteydessä myöskin Isoon-Britanniaan siitä, että olisi erittäin tärkeää, että mikäli he niin katsovat, samanlainen sopimus, tai julistus tässä tapauksessa, voitaisiin Suomen kanssa tehdä ja saada tämä sama viesti koskien sekä Suomea että Ruotsia, ja näin myöskin tapahtui: Iso-Britannia ilmoitti tuestaan yhtä aikaa näille molemmille maille. Sehän on ikään kuin tämmöinen vähän 5 artiklan tyyppinen tuki, että Iso-Britannia tukee meitä ja me tuemme tarvittaessa Isoa-Britanniaa, ja Ruotsi myöskin, mikäli he joutuvat konfliktiin tai jokin onnettomuus heihin iskee. Tämä on hyvin laaja poliittinen sitoumus. Se ei ole sopimus, niin kun tiedetään, vaan se on julkilausuma, mutta uskon, että tämä poliittinen sitoutuminen molemmilta puolilta tähän on erittäin vahva, ja se myöskin avasi pään sille, että muut maat varmasti tulevat vastaavantyyppisillä julkilausumilla sitten kun aika on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:35:22,2022-05-12T16:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_54_59,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Naton tulevaisuuden linjauksista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 96/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_60,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys Naton tulevaisuuden linjauksista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 96/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentin, pääministerin ja puolustusvaliokunnan ilmaisema kanta Suomen hakemisesta puolustusliitto Naton jäseneksi on selkeä — kiitos siitä. Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä tukee yksimielisesti valtion johdon päätöstä Naton jäsenyyden hakemisesta.
Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuun lopussa on määrä hyväksyä liittokunnalle uusi strategia. Mikäli Suomi hyväksytään jäseneksi, on tärkeä tietää, mihin suuntaan puolustusliittoa ollaan kehittämässä. Kysyisinkin puolustusministeriltä: onko Suomi osallistunut keskusteluihin puolustusliitto Naton tulevaisuudesta, ja aikooko Suomi olla aktiivinen vaikuttaja Natoa kehitettäessä ja tulevaisuuden linjauksia tehtäessä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-05-12T16:36:30,2022-05-12T16:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_54_61,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Naton tulevaisuuden linjauksista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 96/2022 vp,"No niin, nyt puolustusministeri Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_62,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Naton tulevaisuuden linjauksista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 96/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella Nato päivittää strategiaansa, se on niin sanottu strateginen konsepti nimeltään, ja se linjaa Naton toimintaa varsin pitkälle tulevaisuuteen. No, kovin vahvasti emme tuossa prosessissa ole voineet olla, koska emme ole Naton jäseniä, mutta muutoin tästä on jonkun verran käyty keskustelua Naton jäsenmaitten kanssa, ja totta kai olemme pyrkineet vähän selvittämään, mihin suuntaan Nato on menossa. Arvio on, että Nato tulee vahvistamaan perustehtäväänsä, jäsentensä suojelua, konseptin myötä.
Sikäli kuin valtioneuvosto, tasavallan presidentti ja eduskunta lähipäivinä, ensi viikon alussa, tekevät tarvittavat päätökset ja haemme Naton jäsenyyttä, niin tulemme asemaan, jolla tulemme pääsemään jatkossa ei täysillä oikeuksilla mutta kuitenkin puheoikeudella hyvin moniin Naton kokouksiin, ihan jo lähiviikkojen aikana. Tätä myötä myös pääsemme toisella tavalla osallistumaan tämän konseptin valmistelutyöhön, [Puhemies koputtaa] ja sen jälkeen voimme laajemmin keskustella myös eduskunnassa tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-12T16:37:23,2022-05-12T16:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_54_63,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_64,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Nato-prosessi on mennyt jouhevasti täällä eduskunnassa, ja ensi viikolla varmaan teemme päätöksen Natoon liittymisestä. Kuitenkin tässä välivaiheessa emme tiedä, miten Venäjä tulee vaikuttamaan tähän ja tuleeko tähän hybridivaikuttamista tai jotain muuta.
Kysyisinkin nyt hallitukselta: oletteko te miettineet tapoja, millä toimia, jos tapahtuu jotain odottamatonta, niin että hallitus pysyy yhtenäisenä ja että hallitus näyttää ulospäin yhtenäiseltä? Kansa vaatii sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-12T16:38:39,2022-05-12T16:39:23,Hyväksytty,1.1
2022_54_65,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_66,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täällä on jo todettukin, että tälle ratkaisulle on hyvin laaja tuki eduskunnassa poliittisissa puolueissa. Myös se, että poliittiset puolueet ovat tehneet näitä omia ratkaisujaan, on tärkeää, koska emmehän tiedä... Jos lopullinen päätös menisi vaalien ylikin — jos sitten jossain tulisi hidastuksia — niin on tärkeää, että uusikin eduskunta on täällä saman päätöksen tukena. Se on tärkeä asia.
Tähän edustaja Harkimon kysymykseen: kyllä, olemme miettineet eri konsepteja. Emme odota mitään, mutta varustaudumme kaikkeen. Ennen kaikkea tietysti nykyaikana erilaiset hybridi- ja kyberuhat ovat näitä mahdollisuuksia, mutta ei ole poissuljettu tietenkään ilmatilan loukkauksia, merialueloukkauksia tai tämäntyyppisiä.
Myöskin kun eri maiden kanssa on puhuttu siitä, millaista turva-apua voitaisiin saada — nyt viitattiin tähän Ison-Britannian kanssa tehtyyn sopimukseen — niin totta kai myöskin nämä meidän kumppanimme miettivät, millaista apua sitten eri tilanteissa voitaisiin saada. 
Onko hallitus tässä yhtenäinen? Uskon, että aivan yhtä yhtenäinen kuin tätä Nato-prosessia eteenpäin viedessämme. Meillä on ollut erinomainen yhteistyö kaikkien keskeisten ministerien kanssa Nato-prosessissa, ja hallitus on ollut tässä hyvin yhtenäinen [Puhemies koputtaa] ja totta kai tehnyt tasavallan presidentin kanssa läheistä yhteistyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:39:23,2022-05-12T16:40:37,Hyväksytty,1.1
2022_54_67,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_68,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietenkin totta, että osa meistä on kannattanut Natoa pitkään ja halunnutkin sinne, mutta emme mekään olisi toivoneet, että se tapahtuu tällaisten tapahtumien kautta. Sota Ukrainassa, Putinin ja Venäjän toiminta, kaikkien kansainvälisten sopimusten rikkominen, suvereenin maan kimppuun hyökkääminen ja koskemattomuuden loukkaaminen ovat vaikuttaneet siihen, että olemme menossa Natoon nyt nopealla prosessilla.
Haluan kiittää tasavallan presidenttiä, pääministeri Marinia, ulkoministeriä ja koko hallitusta hyvästä työstä tässä prosessissa. 
Olemme Nato-tiellä. Se tie ei ole harmaa, vaan se on sinistyvä. Tuossa edellä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kysyi tästä Britannian tuesta, ja näytti, että myös puolustusministeri Kaikkonen olisi siihen halunnut vastata, joten kysyn puolustusministeri Kaikkoselta [Naurua] tästä Britannian tuesta: mitä Iso-Britannia on meille luvannut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-12T16:40:37,2022-05-12T16:41:46,Hyväksytty,1.1
2022_54_69,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"No niin, puolustusministeri Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_70,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Kiitoksia, edustaja, hyvin huomaavaista. [Naurua] — Kyllä se eilen kerrottiin aika lailla, mitä Iso-Britannia lupasi — laajaa tukea, jos kriisi meitä tavalla tai toisella kohtaa, tarvittaessa myös sotilaallista tukea. Se on, totta kai, siinäkin mielessä merkittävää, että Iso-Britannia on merkittävä sotilaallinen toimija Euroopassa ja maailmassa, ja on tärkeää, että sekin kuuluu läheisten ystäviemme joukkoon.
On mahdollista, että jos haluamme vaikkapa lisätä yhteisiä harjoituksia tai sotilaallista läsnäoloa tai tiedustelutietoa, tämäntapaisia välineitä meillä on käytössä Iso-Britannian ja varmasti muidenkin kumppaniemme kanssa tulevien kuukausien ja tämän vuoden aikana, ja tätä asiaa arvioidaan. [Oikealta: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-12T16:41:53,2022-05-12T16:42:38,Hyväksytty,1.1
2022_54_71,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_72,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pienessä maassa, jos missä, on välttämätöntä, että suuret ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut pystyttäisiin tekemään mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä. Pienessä maassa ei ole varaa eripuraisuuteen näissä asioissa, koska se jättää liian paljon toimikenttää ulkoiselle vaikuttamiselle. Meillä on siitä myöskin Suomessa kokemusta.
Suomihan tekee tämän Nato-ratkaisunsa ehdottomasti omista lähtökohdistaan, joissa suurin kysymys on Suomen oma turvallisuus ja kakkoskysymyksenä on se, että Pohjolassa vakaus säilyisi mahdollisimman pitkään. Ulkoministeri tässä jo viittasi siihen, että jatkokeskustelu meillä on se, millainen Suomi on Natossa, miten me tulemme siellä toimimaan. Meillä on olemassa tämä pohjoismainen hyvinvointimalli, joka on maailmankuulu ja jota seurataan monessa mielessä. Kysyn ministeriltä: onko mahdollista, että kun mahdollisesti kaikki Pohjoismaat, jos Ruotsi päätyy samaan ratkaisuun, ovat yhdessä Natossa, voisimme rakentaa tämmöisen Pohjolan puolustus- ja turvallisuuspoliittisen mallin sille yhteistyölle, [Puhemies koputtaa] mitä me harjoittaisimme Naton puitteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-12T16:42:39,2022-05-12T16:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_54_73,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_74,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen kysymys edustaja Kiljuselta. — On ihan selvää, ja se on näkynyt näissä keskusteluissa, että ne Pohjoismaat, jotka jo ovat Natossa — Tanska, Norja ja Islanti — odottavat hyvin paljon sitä, että Suomi ja Ruotsi tulevat mukaan, ja katsovat tätä ja pitävät tätä mahdollisuutena kehittää tietysti myöskin läheistä puolustusyhteistyötä mutta myöskin tätä ajattelua, viedä tätä pohjoismaista ajattelua eteenpäin. Totta kai on huomattu myös se, että sekä Suomi että Ruotsi ovat puolustuksellisesti vahvoja tekijöitä. Emme mene Natoon vain saamaan jotakin vaan myöskin antamaan jotakin, siitä meidän puolustusajattelustamme ja turvallisuusajattelustamme, joka on meille tyypillistä ja hyvää.
Tässä yhteydessä on ehkä hyvä vielä alleviivata sitä, miten tärkeä on se asia, että Ruotsi tekisi samaan aikaan samansuuntaisen päätöksen kuin Suomi. Olisi ehkä kovin keinotekoinen tilanne, että Suomella ja Ruotsilla olisi erilaiset puolustusratkaisut, ja kun meillä on hyvin läheinen yhteistyö niin ulkopolitiikassa kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa Ruotsin kanssa, [Puhemies koputtaa] saamme siitä kaikki hyödyt nyt myöskin Naton jäsenenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:43:52,2022-05-12T16:45:03,Hyväksytty,1.1
2022_54_75,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_76,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kaunistolle erinomaisesta keskustelunavauksesta. ”Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Naton jäsenenä Suomi vahvistaisi koko puolustusliittoa. Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi.” Näin totesivat tasavallan presidentti ja pääministeri yhteisessä lausunnossa tänään. Siinä on kolme historiallista lausetta ja kolme johtopäätöstä, joihin on helppo yhtyä. Prosessi on ollut päättäväinen ja ripeä mutta ei hätiköity, vaan sitä on tehty yhdessä ja pohdittu syvällisesti, ja siitä kiitos kuuluu koko salille ja hallitukselle.
Viittaisin tässä tähän tarkkailijajäsenasiaan, mihin puolustusministeri Kaikkonen itse asiassa jo viittasikin: Eli siinä kohtaa, jos Suomi allekirjoittaa liittymispöytäkirjan ja ratifiointia sitten odotetaan, Suomesta tulee tällainen tarkkailijajäsen. Olisin kysynyt puolustusministeriltä: mitä mahdollisuuksia se avaa, ja mitä se käytännössä Suomen osalta tarkoittaa, että me olemme tällä invited- tai tarkkailijajäsenstatuksella ja odottelemme sitten viimeistä silausta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-05-12T16:45:03,2022-05-12T16:46:14,Hyväksytty,1.1
2022_54_77,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_78,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Joo, toden totta, jos ja kun tuon statuksen tulemme, luultavasti jo lähiviikkoina, saamaan, niin se kyllä avaa meille lähes kaikki ovet Natossa. Eli pääsemme huomattavaan määrään erilaisia kokouksia, palavereja ja suunnittelua, mitä Natossa tehdään. Ei niin, että meillä äänivaltaa siellä olisi, mutta puhevalta kyllä on, ja saamme kaiken tiedon sieltä sitten jatkossa hyvinkin laajasti. Tämä kyllä tulee tarkoittamaan myös melkoisesti työtä, varsinkin meidän hyvälle virkakunnallemme ulko- ja puolustusministeriössä, mutta ehkä jotkut meistä ministereistäkin pääsevät entistä enemmän kokouksissa kiertämään. Todella tämä muutos tulee olemaan aika merkittävä, ja tähän meidän on varauduttava, ja varautuminen ja valmistautuminen tähän on kyllä jo aloitettu. Mutta totta kai tarvitaan ne lopulliset päätökset tästä talosta ja hallitukselta ja tasavallan presidentiltä vielä — ja Naton puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-12T16:46:21,2022-05-12T16:47:17,Hyväksytty,1.1
2022_54_79,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_80,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Historiallinen päivä — Suomi on kulkenut pitkän tien länteen YYA-ajasta EU-aikaan ja nyt Nato-aikaan. Kaikki tämä tehdään laajalla yhtenäisyydellä ja yhteisymmärryksellä: kansalta vahva tuki, eduskunnassa vahva tuki ja tänään sitten presidentiltä ja pääministeriltä vahva tuki. Tällaista maata ei kovin pysty horjuttamaan; puhutaan sitten harmaasta ajasta tai muusta, olemme valmiita ja teemme itsenäisesti ratkaisut, niin kuin tässä salissa on aika kovaan ääneen sanottu, koko porukka. 
Nyt alkaa se vaihe, jolloin pitää miettiä jo seuraavaa askelta, minkälaista Natoa ja minkälaista puolustusta rakennamme uudessa ajassa, ja Ruotsi on tässä täysin olennainen kumppani meidän kanssamme. Onko käyty, puolustusministeri, jo Ruotsin kanssa joitain keskusteluja, miten tähän Madridin kokoukseen lähestytään? Mikä on Ruotsin asento, onko Ruotsilla jo erilainen askelmerkki tässä, voisiko sanoa? Heillä on varmasti omia puolustuspoliittisia tarpeita tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-05-12T16:47:17,2022-05-12T16:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_54_81,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Näin. — Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_82,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tavannut Ruotsin kollega Peter Hultqvistia viimeksi tänä aamuna — taisi olla 60. kerta, kun tapasin hänet tässä ministerikaudella, eli kyllä meillä hyvin tiivis yhteys on. Mutta Madridin kokoukseen valmistautumisesta ei ole vielä lähdetty keskustelemaan, koska on kuitenkin välttämätöntä, että sekä Suomi että Ruotsi tekevät ensin päätökset asiassa, että haemme Nato-jäsenyyttä. Meillä se alkaa näyttää mielestäni aika selvältä. Luulen, että Ruotsinkin näkymä kirkastuu aika pian, ja olisi kyllä toivottavaa, että Ruotsi päätyisi samaan johtopäätökseen kuin Suomi, suurin piirtein samaan aikaan. Tällä olisi tiettyjä hyötyjä.
Olemme sopineet seuraavan yhteydenpidon ensi viikon lopulle kollegan kanssa, ja katsotaan, miltä maailma silloin näyttää ja ryhdytäänkö silloin jo keskustelemaan Madridiin valmistautumisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-12T16:48:29,2022-05-12T16:49:22,Hyväksytty,1.1
2022_54_83,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_84,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Vaikka edellisen keskustelun osalta kävi selväksi, että näiden rajapykälien osalta meillä jää haavoittuvuuksia voimaan, niin tässä asiassa on kuitenkin annettava kiitokset hallitukselle ja tasavallan presidentille Suomen Nato-jäsenyyden hyvästä edistämisestä. Perussuomalaiset kannattavat yksituumaisesti ja antavat teille tuen tässä asiassa.
Tästä, kun jätetään tämä jäsenhakemus: Meillähän ei totta kai tällä hetkellä ole niitä turvatakuita voimassa... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — No, siellä nyt selkeästi ei oikein kovin tykätä siitä, että myöskin kritiikkiä esitetään, mutta se on oikeusvaltiossa opposition tehtävä. Silloin kun on ongelmia, kritiikkiä esitetään, ja silloin kun on kiitoksen antamisen paikka, kiitosta annetaan. — Eli kun me ollaan liittymässä Natoon, niin näettekö, arvoisat ministerit, että siinä kohtaa, kun me se hakemus jätetään, voidaanko ajatella, että meidän turvallisuus lisääntyy? Me ollaan täällä harmaalla vyöhykkeellä, mutta tuoko se viesti, että me luottaudutaan Naton varaan — toki meillä on omat puolustusvoimat, mikä on kivijalka, mutta kun luottaudutaan heihin — [Puhemies koputtaa] meille myöskin turvallisuutta jo siinä kohtaa tähän harmaalle vyöhykkeelle? Plus kun meistä tulee tarkkailijajäseniä, lisääkö se entisestään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-12T16:49:23,2022-05-12T16:50:37,Hyväksytty,1.1
2022_54_85,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_86,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensin edustaja Tynkkyselle kommentistanne alussa. Arvostetaan erittäin paljon myöskin perussuomalaisten ryhmän kantoja ja kannanottoa tässä asiassa — erittäin tärkeää, että voidaan yhtenäisenä viedä tätä viestiä.
Mutta tähän kysymykseen, mitä tässä harmaan ajan kohdalla tai alussa tapahtuu: Nato sinänsä toimii oman 5 artiklansa mukaisesti vasta sitten, kun ollaan jäseninä ja saadaan se turva, mikä sen 5 artiklan turvatakuista tulee. Mutta Naton jäsenmaat ja myöskin Naton keskeiset jäsenmaat kaikki tietävät tämän tilanteemme ja ensinnäkin lähtevät siitä, että kun Natossa on avointen ovien politiikka, niin sen täytyy olla voimassa. Ei voi olla niin, että joku kolmas taho voi estää Naton jäsenyyshakemuksen haittaamalla sitten hakijamaan tilannetta. Tästä seuraa se, että hyvin monet — niin Euroopan unionin jäsenmaat kuin Euroopan unionin ulkopuoliset maat, Britannian tavoin — ovat miettineet ja tulevat varmasti tulemaan omilla julkilausumillaan, kun Suomi ja Ruotsi tämän jäsenyyshakemuksen jättävät, ja silloin ilmaisevat sen tukensa, mitä kukin sitten haluaa tässä tilanteessa ilmaista. Tukea varmasti tulee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:50:43,2022-05-12T16:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_54_87,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_88,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomessa on laaja kansallinen yhteisymmärrys Natoon liittymisestä. Jäsenyys vahvistaa turvallisuuttamme ja nostaa ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea aseellisesti. Lisäksi se sinetöi asemamme ja Suomen kuulumisen länteen.
Arvoisa puhemies! Nato saa Suomesta suorituskykyisen jäsenen, joka hoitaa velvollisuutensa ja tuo vakautta Pohjois-Eurooppaan. Pian on aika määritellä Suomen Nato-politiikan ensi askelia Nato-jäsenenä. Kysyn ulkoministeri Haavistolta: millaisena näette Suomen tulevan Nato-politiikan tavoitteet jäsenyysprosessin jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-05-12T16:51:51,2022-05-12T16:52:46,Hyväksytty,1.1
2022_54_89,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_90,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Venäjän vaikuttamispyrkimyksistä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, ja emme ole tässä keskustelussa nyt vielä menneet varsinaisesti tapahtumien edelle, mutta on ensinnäkin hyvin tärkeätä nähdä, että Nato ajattelee turvallisuudesta hyvin kokonaisvaltaisesti. Nato on ottanut viime vuosina, alkaen ilmastopolitiikasta, oman työnsä alle erilaisia turvallisuuden uhkakuvia globaalisti mutta myöskin Euroopassa. Ehkä nyt viime aikoina myöskin Naton oma fokus on ollut enemmän tässä eurooppalaisessa turvallisuudessa Ukrainan sodan jälkeen, ja tämä tietysti meitä kiinnostaa.
Mutta totta kai meitä kiinnostaa myös kaikki se työ, mitä Naton puitteissa voidaan tehdä hybridiuhkien torjumiseksi, kyberuhkien torjumiseksi, tavallaan koko se laajan turvallisuuden ajattelu, joka on Natossa viime vuosina ja ennen kaikkea pääsihteeri Stoltenbergin aikana mennyt eteenpäin. Uskon, että voimme myöskin siinä Suomena tarjota aika paljon. 
Sitten traditionaalisen puolustuksen puolella tulemme aika vahvana toimijana — puolustusministeri osaa tätä kuvata paremmin — eli olemme varmasti keskimääräistä vahvempi Naton jäsenmaa perinteisen puolustuksenkin puolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-12T16:52:52,2022-05-12T16:54:00,Hyväksytty,1.1
2022_54_91,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rahan painamisesta Suomessa (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 98/2022 vp,Nyt vaihdamme jälleen aihetta. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_92,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys rahan painamisesta Suomessa (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 98/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Suomi aikanaan puliveivattiin perustuslakimme vastaisesti luopumaan omasta rahastaan, muut Pohjoismaat eivät silloin lähteneet mukaan eurohuijaukseen. Suomen Pankista on saatettu tietooni, että Suomi on tietoisesti myynyt jopa jo omat rahanpainokoneensakin, eli emme pysty enää Suomessa edes valmistamaan setelirahaa. Samoin ilmeisesti passimmekin valmistetaan muualla. Kysyn hallitukselta: onko totta, että Suomella ei ole enää kapasiteettia painaa kotimaassa rahaa eikä valmistaa passeja? Aiemmin ne nimittäin tehtiin Suomen Pankin setelipainossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-12T16:54:01,2022-05-12T16:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_54_93,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys rahan painamisesta Suomessa (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 98/2022 vp,"Näin. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_94,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys rahan painamisesta Suomessa (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on vakaa käsitys siitä, että siitä huolimatta, että Suomi on päätynyt joissain hankinnoissa tekemään yhteisiä ratkaisuja vaikkapa EU-tasolla ja aivan kaikkea emme toteuta itse, me tulemme pärjäämään tämänkin kysymyksen osalta myös mahdollisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Itse asiassa hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on työskennellyt erittäin tiiviisti ja kuullut monia asiantuntijoita liittyen nimenomaan rahoitusmarkkinoihin ja ehkä vielä kansanomaisemmin sanottuna sellaisiin kysymyksiin, että jos meihin kohdistuisi vaikuttamisyrityksiä, jotka vaikkapa estäisivät tilisiirrot tai kaupassa asioimisen ja maksamisen. Näihin kaikkiin löydämme kyllä ratkaisut: niitä on tehty jo pitkään, valmisteltu yhdessä toimialan kanssa. 
Ja kyllä, siinä, edustaja, olette aivan oikeassa, että käteismaksu on tietenkin kaikkein turvallisin, arkisin ja tutuin tapa selvitä niistä poikkeuksellisista tilanteista maailmassa, jossa erityisesti Suomessa on siirrytty poikkeuksellisen nopeasti ja vahvasti vain korttien kautta maksamiseen, kun asioimme vaikkapa kaupassa. Eli kyllä, kysymys on tärkeä, mutta toivon, [Puhemies koputtaa] että tässäkään ei lietsota turhaa huolta ja pelkoa — Suomi selviää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-12T16:54:58,2022-05-12T16:56:16,Hyväksytty,1.1
2022_54_95,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan velkojen hoitamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 99/2022 vp,Taas vaihdamme aihealuetta. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_96,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Ukrainan velkojen hoitamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vierailin viime viikolla ukrainalaisten kutsusta Ukrainan Lvivissä. Matkalla todistin paikallisten elämää sodan keskellä. Venäjän raa’an hyökkäyssodan jäljet näkyivät niin maanteillä kuin kaupungissa.
Yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Rakennuksia ja teitä, perusinfrastruktuuria, on tuhottu. Sodan pitkittyminen kasvattaa tuhoja päivä päivältä.
Katseet on silti käännettävä jo tulevaan. Jälleenrakentamista täytyy suunnitella. Jälleenrakentamisen hinta tulee arvioiden mukaan olemaan satoja miljardeja euroja. Jo annetusta tuesta huolimatta avun tarve on siis valtava. Ukrainalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kysynkin ministeri Saarikolta: aikooko Suomi edistää sitä, että Ukrainan ulkomaanvelat mitätöidään ja Euroopan keskuspankki ottaa vastuulleen Ukrainan velanhoitomenot?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-05-12T16:56:17,2022-05-12T16:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_54_97,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan velkojen hoitamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 99/2022 vp,"Näin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_98,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan velkojen hoitamisesta (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että en ole tässä salissa ainut edustaja, jonka mieleen jäi vahvasti Ukrainan johdon, Zelenskyin, puheenvuoron vahva toivon ja jälleenrakennuksen näky, siis ajatus siitä, että vaikka maa on sodan runtelema ja täysin tuomittavan hyökkäyksen kohde, valtionjohto siellä katsoo kuitenkin jo aikaan tästä eteenpäin.
Samalla me tiedämme sen valitettavan tosiasian, että kaikki se, mitä Ukrainassa Venäjä on tuhonnut, on nyt jo satojen miljardien eurojen arvoista. Se jälleenrakennus ei tule olemaan ilmaista. Niin ikään maa jo ennen hyökkäystä oli monin tavoin köyhä ja on ollut tuen tarpeessa. 
En ota nyt kantaa yksittäisenä kysymyksenä tässä vaiheessa vaikkapa näihin velanhoitokysymyksiin, mutta uskon ja tiedän, että Suomi on valmis tukemaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa ja itsenäisenä valtiona Ukrainan jälleenrakennusta ja myös sitä taloudellista tukea, [Puhemies koputtaa] jossa velanhoito on yksi osuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-12T16:57:28,2022-05-12T16:58:39,Hyväksytty,1.1
2022_54_99,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,"Den sista frågan, ledamot Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_100,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,Värderade talman! Nu när den säkerhetspolitiska diskussionen går het är det också relevant att lyfta upp de olika sätt genom vilka vi kan trygga att fastigheter i Finland som befinner sig vid strategiskt känsliga områden inte hamnar i fel händer., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-12T16:58:40,2022-05-12T16:59:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_101,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on viranomaisilla tieto tämäntyyppisistä kiinteistöomistuksista, mutta tiedot näistä tai suojaamistoimenpiteistä eivät ole kuitenkaan julkista tietoa. Yleisesti ottaen voi sanoa, että viranomaiset tietävät, tiettyjä kohteita seurataan ja jos näyttää siltä, että on aihetta toimenpiteisiin meidän turvallisuutemme varmistamiseksi, niin näin sitten toimitaan. Ja todella on niin, että viime viikolla valtio on päättänyt käyttää etuosto-oikeuttaan. Valtiovarainministeriö teki päätöksen puolustusministeriön esityksestä, ja tässä on kysymyksessä kohde todella tuolla Turun saaristossa. Siellä on myös Puolustusvoimien toimintaa tuon kiinteistön lähellä, ja katsoimme parhaaksi käyttää etuosto-oikeutta tässä tapauksessa, ja tämä päätös perustuu puolustusministeriön kokonaisharkintaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-12T16:59:41,2022-05-12T17:00:40,Hyväksytty,1.1
2022_54_102,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,Ministeri Paatero myös., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_103,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vain jatkona tähän, että prosessi menee niin, että vuonna 20 on voimaan tullut laki kaikista tämmöisistä alueista, jotka ovat tämän etuosto-oikeuden alueella. Tieto tulee puolustusministeriöön Maanmittauslaitokselta, minkä jälkeen puolustusministeriö arvioi tarpeen, minkä jälkeen ne siirtyvät valtiovarainministeriön puolelle. Tähän mennessä näitä on ollut useita muitakin, mutta ne on saatu neuvoteltua vapaaehtoisin kaupoin, ja nyt tämä oli ensimmäinen, jossa tähän vapaaehtoiseen kauppaan ei päästy, ja siksi näin. Mutta laki siis toimii, ja se on ehkä kaikkein paras tieto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-12T17:00:40,2022-05-12T17:01:26,Hyväksytty,1.1
2022_54_104,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion etuosto-oikeudesta kiinteistökaupoissa (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 100/2022 vp,Näin on., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+2.8.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_105,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Tässä on käsittelyn pohjana perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 2/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Mennään keskusteluun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_106,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnassa on ollut mietintöasiana käsiteltävänä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020. Muille valiokunnille varattiin tilaisuus antaa lausunto kertomuksesta, ja tätä tilaisuutta käyttivät hyväksi lakivaliokunta ja sivistysvaliokunta, jotka antoivat asiasta lausunnon perustuslakivaliokunnalle. 
Oikeusasiamies Jääskeläisen puheenvuoro kertomuksessa käsittelee oikeusasiamiestä oikeusvaltion turvaajana, apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuoro perusoikeuksien rajoittamista ja niistä poikkeamista ja apulaisoikeusasiamies Pölösen puheenvuoro oikeusasiamiestä valtiosääntöisenä laillisuusvalvojana.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että kanteluasioiden määrän pitkäaikainen ja merkittävä kasvu muodostaa merkittävän haasteen oikeusasiamiehen toiminnalle ja henkilöstön jaksamiselle. Valiokunta pitää tärkeänä, että oikeusasiamiehen toimintaedellytykset turvataan toiminnan laadun ja joutuisuuden edellyttämällä tavalla työnjakolakiuudistuksen jälkeenkin. Valiokunta kiinnittää koronaepidemiasta saatujen kokemusten valossa huomiota myös siihen, että poikkeustilanteissa julkisen vallan käyttöä sisältävät toimivaltuudet ovat selkeitä ja että niiden käytön lainmukaisuutta valvotaan riittävästi. 
Perustuslakivaliokunta pitää lakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan esille nostamia kysymyksiä tärkeinä. Myös perustuslakivaliokunta on aiemmin kiinnittänyt huomiota oikeudenhoidon riittävien resurssien turvaamiseen.
Hyvin vakiintuneeseen käytäntöön perustuen perustuslakivaliokunta ei ole mietinnössä arvioinut oikeusasiamiehen yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Kanteluasioiden käsittelyä tarkastellaan mietinnössä tilastotietojen valossa. Kanteluita saapui kertomusvuonna lähes 7 000, mikä on melkein 700 kantelua enemmän kuin vuonna 2019. Kanteluiden määrä on kertomusvuoden jälkeen edelleen kasvanut. Kertomusvuonna ratkaistiinkin lähes 7 000 kantelua. Perustuslakivaliokunta pitää tärkeänä, että kanteluiden käsittelyaikaa koskeva tavoite on pystytty saavuttamaan kantelujen määrän kasvusta huolimatta.
Perustuslakivaliokunnan mietintö on yksimielinen, ja perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-05-12T17:03:00,2022-05-12T17:05:37,Hyväksytty,1.1
2022_54_107,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_108,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus on tärkeä väline perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvomiseen Suomessa. Kertomuksessa esitettyihin huomioihin ja korjausesityksiin tulee suhtautua vakavasti. Kertomuksessa nostetaan esiin kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa, jotka jokaisen päättäjän tulisi vuosittain lukea. 
Lakivaliokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan oikeudenkäyntien kokonaiskestoon ja totesi sen olevan edelleen ongelma, ja koronaviruspandemia entisestään heikensi tilannetta. Oikeusprosessien pitkät käsittelyajat vuonna 2020 oli yksi keskeisimpiä puutteita perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa Suomessa. Rikosasioiden käsittelyn viivästymiseen vaikuttaa kertomuksen mukaan koko rikosprosessiketjun niukka resursointi ja sekin, että poikkeuksellisen laajojen juttukokonaisuuksien määrä on viime vuosina kasvanut. Myös oikeudenkäynnin kustannusten ja oikeudenkäyntimaksujen suuruus voi käytännössä estää oikeusturvan toteutumista Suomessa. 
Lakivaliokunta piti oikeudenkäyntien kestoa ja oikeudenhoidon riittämättömiä voimavaroja erittäin huolestuttavana ongelmana oikeusvaltion ja oikeusturvan toteutumisen kannalta ja kiinnittää tilanteeseen vakavaa huomiota. Lakivaliokunta korosti kertomuksessa esitettyä näkemystä siitä, että viranomaisten toiminnan riittävä henkilöresursointi on ensiarvoisen tärkeää. Toiminnan riittävillä resursseilla on välitön vaikutus viranomaisen toiminnan asianmukaisuuteen ja siten myös siihen, miten luotettavaksi, uskottavaksi ja laadukkaaksi viranomaisen toiminta koetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-12T17:05:39,2022-05-12T17:07:24,Hyväksytty,1.1
2022_54_109,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_110,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnalle hyvästä työstä. — Kun olemme käsitelleet tätä aiemmin, olen itse nostanut esille näitä lasten tekemiä kanteluita. Jos oikein muistan, niin niitä ei kauhean kauan ole tilastoitu erikseen. Yritin etsiä tuossa tietoa, ja vanhimmat tilastot löysin vuodelta 2018 — onko silloin aloitettu, mutta kuitenkin lasten tekemiä kanteluita oli silloin 15. Viime vuonna, vuonna 21, lapset tekivät peräti 72 kantelua. Julkisuudessa ainakin minua jollain tavalla kosketti erään tytön tekemä kantelu, jota jäin miettimään. Hän oli 18-vuotiaana tehnyt kantelun ja kertoi, ettei uskaltanut tehdä ennen. Hän oli ollut lastensuojelun asiakas, ja tapahtumat olivat ajoittuneet vaiheeseen, kun hän oli 14—15-vuotias. Eli hän teki kantelun tuon kahden vuoden määräajan ulkopuolella, mutta toimenpiteet olivat häntä kohtaan olleet niin poikkeuksellisen rajuja tai hänen oikeuksiaan loukkaavia, että otitte sen käsittelyyn Oikeusasiamiehen kansliassa ja päädyitte siihen, että hänen liikkumistaan oli rajoitettu ilman asianmukaista päätöstä ja esimerkiksi puhelin oli häneltä ollut poissa kaksi vuotta ilman asianmukaista päätöstä.
Kun näitä lasten tekemiä kanteluita luin tuossa joku viikko sitten, niin ehkä merkillepantavaa oli se, että ainakin tuli sellainen tunne, että aika monet niistä ovat johtaneet toimenpiteisiin, eli ne ovat olleet aiheellisia ja niiden määrä on kasvanut merkittävästi. Kysyisin oikeusasiamieheltä: Kun tässä tytönkin tapauksessa, josta muun muassa Yleisradio uutisoi, hän kertoi, että hän ei uskaltanut tehdä tätä kantelua, niin onko teillä ajatusta tai näkemystä siihen, millä tavalla voisimme poistaa tämäntyyppistä pelkoa näiden kanteluiden tekemiseltä lasten osalta? Voisiko löytyä jokin keino, millä lapsi voisi sen tehdä ilman, että hän joutuu pelkäämään? Ja jäin miettimään, olikohan tällä lapsella edes mahdollisuutta tehdä, jos häneltä oli otettu pois liikkumisvapaus ja myös sähköiset laitteet. Millä silloin teille, arvoisa oikeusasiamies, kantelua tekee, jos ei postikirjettäkään pääse viemään? Haluaisin, että vastauksessanne voisitte nostaa vähän tätä lasten tilannetta esille, kerran nämä kantelut ovat nyt merkittävästi kasvaneet ja tässä ei ole kyse siis pelkästään korona-aikaan liittyvistä vaan aika monissa tapauksissa lastensuojeluun liittyvistä kanteluista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-12T17:07:24,2022-05-12T17:10:35,Hyväksytty,1.1
2022_54_111,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_112,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kertomuksessa eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnasta itselleni jäi auki ainakin kaksi kysymystä, jotka ajattelin nostaa esille tässä täysistunnossa.
Ensimmäisenä tuo kanteluiden määrän voimakas kasvu. Olisin kiinnostunut siitä, onko analysoitu, mistä tämä johtuu. Eli onko näillä lisääntyneillä kanteluilla jotain yhteistä nimittäjää? Mitkä niiden aihealueet ovat? Kertooko se jostain asiasta, mihin yhteiskunnan pitäisi ottaa laajemmalti kantaa ja mihin täytyisi tehdä muutoksia? Onko joku sellainen epäoikeudenmukaisuuden laji tavallaan nousemassa, onko se pääteltävissä näistä luvuista? 
Toinen kiinnostava asia, jonka haluaisin nostaa esille, on tämä koronapandemiaan liittyvien rajoitustoimien tarkastelu. Minua pelottaa, että tässä jälkikäteisessä tarkastelussa tulee käymään niin, että todetaan, että viranomaiset ovat toimineet väärin ja rajoittaneet ihmisten perusoikeuksia kenties perusteettomastikin, mutta se vain todetaan eikä se loppujen lopuksi johda mihinkään. Toivottavasti olen väärässä tässä käsityksessäni ja pelossani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-12T17:10:35,2022-05-12T17:11:50,Hyväksytty,1.1
2022_54_113,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_114,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päätösehdotuksena on, että ”eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta”. Haluaisin lisätä tähän sen, että toivoisin, että me huomauttaisimme kaikkia lukemaan tämän kertomuksen. Minun mielestäni tämän tulisi olla avoimesti myös kansalaisten saavutettavissa. Tässä kertomuksessa on hiljaisten ihmisten ääni, niiden ihmisten ääni, jotka antavat oikeutta heikommille, kanteluiden tekijöiden ääni, jotka eivät aina edes aja omia etujaan.
Muistisairaiden kohtelusta koronaepidemian aikana on tehty sata kantelua, tässä kertomuksessa kerrotaan. Ne ovat liittyneet pelkoon siitä, miten hoivayksiköissä hoidetaan ikäihmisiä. Yksi kantelu näistä on minun tekemäni. Tein kantelun, koska kannoin suurta huolta siitä, että ikäihmisten hoivayksiköissä, joissa eletään kodinomaisessa miljöössä, ei ole välttämättä niitä hoivatarvikkeita, joita vakavan koronaepidemian aikana tarvittaisiin. Näitä ovat muun muassa happilaitteet, imulaitteet, riittävä lääkitys valtavissa kivuissa ja siinä hengenahdistuksessa, mitä varmasti koronasairaus pahimmillaan aiheuttaa. Sen takia on hyvä, että valvontaa on tehty.
Näistä vierailuista, joita rajoitettiin hyvinkin rankasti hoivayksiköihin, on apulaisoikeusasiamies todennut: ”Sosiaali- ja terveysministeriön antama vanhustenhuollon laitoksia ja asumispalveluyksiköitä koskeva ohjeistus on ollut virheellistä. Ohjeistuksen virheellisyys on johtanut siihen, että vierailut on kielletty tai niitä on rajoitettu lainvastaisesti.” Jälkikäteen todetut asiat eivät auta enää ketään, ja olisi hyvin tärkeää, että ennakoivasti voitaisiin näihin vakaviin asioihin kiinnittää huomiota, niin että myöskään tällaisia rajoituksia ei olisi tullut.
Kysyisin teiltä, arvoisa Jääskeläinen: Millä tavalla nyt tulevaisuuteen valmistaudumme? Esimerkiksi koronaepidemia ei ole ohitse: meillä on ollut kahden viikon aikana 512 kuolemantapausta, ja se tarkoittaa sitä, että näitä tapahtuu myös vanhusten hoivayksiköissä. Miten turvataan näiden ihmisten oikeusturva, omaisten mahdollisuus tavata läheisiään ja se, että jokainen ihminen saa Suomessa hyvää ja arvokasta kohtelua, niin että kanteluja ja pelkoa siitä, että ihmisiä kohdellaan huonosti, ei kenenkään tarvitsisi kantaa?
Nostan esiin myös sanan ”huoltovarmuus”, joka ei liity ainoastaan Nato-keskusteluun ja Suomen turvallisuuteen vaan myös siihen, että meillä myös jatkossa Suomessa on esimerkiksi suojavälineitä silloin, kun epidemiat uhkaavat — tuskin korona tulee jäämään viimeiseksi. Valtiot pitävät loppujen lopuksi huolen itse itsestään, joten on tärkeää, että olemme erittäin huoltovarmoja koko ajan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-12T17:11:50,2022-05-12T17:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_115,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_116,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,".Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokuntahan antoi lausunnon tähän kertomukseen, ja haluan sanoa muutaman sanan tästä meidän lausunnosta.
Sivistysvaliokunta toteaa, että opetukseen ja koulutukseen liittyvät asiat ovat merkittävä sektori oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa sekä lukumääräisesti että hallinnonalan yhteiskunnallisen laajuuden ja merkityksen vuoksi. Oikeusasiamiehelle tuli kertomusvuonna 2020 ennätykselliset 7 059 kantelua. Voimakkainta kasvu oli nimenomaan opetussektorilla, jota koskevia kanteluita saapui 466 ja niitä ratkaistiin 351. Kantelujen määrän huomattava nousu kertomusvuonna johtui poikkeusoloihin liittyneistä kanteluista, joista merkittävä osa koski opiskelijavalintaperusteiden muuttamista koronapandemian vuoksi. Oikeusasiamiehelle toimitettujen, opetussektoria koskevien kanteluiden merkittävä lukumäärä kertoo osaltaan myös siitä, että koettuja epäkohtia ei saada käsitellyksi ja ratkottua paikallisella tai alueellisella tasolla.
Opetussektoria koskevissa kanteluissa on saadun selvityksen mukaan kyse usein myös vammaisten lasten ja nuorten oikeuksista. Opetusta ja koulutusta koskevan asiaryhmän laillisuusvalvonnassa painottuvat näin ollen oikeusturvan ja hyvän hallinnon lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten ja muiden tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asema ja oikeudet.
Muutama sana vielä näistä kertomusvuonna käsitellyistä teemoista, jotka liittyivät nimenomaan sivistysvaliokunnan sektorille: 
Koronapandemia näkyi kaikkia hallinnonaloja koskevissa kanteluissa ja siten myös opetustoimen laillisuusvalvonnassa kertomusvuonna. Kaikkiaan kertomusvuonna tuli käsiteltäväksi lähes tuhat laillisuusvalvonta-asiaa, jotka liittyvät tavalla tai toisella koronaviruspandemiaan. Hallinnonalat, joista tehtiin eniten koronaan liittyviä kanteluita, olivat opetus, sosiaalihuolto ja terveydenhuolto. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla koronavirusepidemiaan liittyviä kanteluita tuli kertomusvuonna vireille 214 ja niitä ratkaistiin 89.
Muut asiaryhmän kantelut koskivat esimerkiksi opiskeluympäristön turvallisuutta, oppimisen ja koulunkäynnin tukea, maksuttoman koulukuljetuksen vaihtoehtona myönnettävän avustuksen riittävyyttä, opiskelijoiden kuulemista, tiedottamista, tiedusteluihin vastaamista, opinnäytetöihin ohjaamista ja asiakirjapyyntöjen käsittelyä. Opetusasioihin kytkeytyvät myös vammaisten ja muiden tuen tarpeessa olevien henkilöiden oikeudet, sananvapaus ja kielelliset oikeudet.
Perusopetuksessa kiusaaminen ja siihen puuttumisen keinot nousivat kertomusvuoden syksyllä puheenaiheeksi, kun julkisuuteen tuli usealla tavalla useita vakavia uutisia koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Sivistysvaliokunta yhtyy apulaisoikeusasiamiehen näkemykseen siitä, että oikeusasiamiehen kirjallisessa kantelumenettelyssä on varsin rajalliset mahdollisuudet puuttua kantelujen perusteella usein näyttäytyviin ongelmiin, jotka liittyvät kouluyhteisön hyvinvointiin, kiusaamiskokemuksiin, oppilaan haastavan käytöksen kohtaamiseen, eri syistä johtuviin pitkiin koulupoissaoloihin ja huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Sivistysvaliokuntahan on useissa yhteyksissä tuonut tarpeen kitkeä pois kaikenlainen koulukiusaaminen ja väkivalta. Olemme siitä todella paljon lausuneet eri lausunnoissa ja mietinnöissä, ja on erittäin hyvä, että tästä myös sitten oikeusasiamiehelle kanteluita on tullut ja niihin on vastattu. Mutta tietysti toivomme, että tämä kiusaaminen olisi meidän kaikkien yhteinen asia, ja myös näihin pystyttäisiin puuttumaan myös sieltä laillisuusvalvojankin näkökulmasta. Sivistysvaliokunta on useissa yhteyksissä korostanut sekä oppilaiden ja opiskelijoiden että koulujen ja oppilaitosten henkilöstön hyvinvoinnin tärkeyttä.
Sivistysvaliokunta katsoo, että oikeusasiamiehellä on tärkeä rooli yhteiskunnassa havaitsemiinsa epäkohtiin puuttuessaan ja että oikeusasiamies omaa tehtäväänsä hoitaessaan edistää myös osaltaan väestön hyvinvointia. Siitä syystä mekin kiinnitimme huomiota resursseihin, joita oikeusasiamies tietysti tarvitsee sitä mukaa, kun näitä kanteluita tulee. On hyvä, että niistä tulee tieto tänne eduskuntaan, ja tietysti mielelläni kuulenkin, miten oikeusasiamies täällä kommentoi näitä resurssitarpeita, ja sitten käytän tuossa vielä eräästä toisesta teemasta myöhemmin puheenvuoron. Mutta tässä siis sivistysvaliokunnan lausunto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-12T17:15:01,2022-05-12T17:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_54_117,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_118,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä mietinnössä käydään läpi apulaisoikeusasiamies Sakslinin puheenvuorossa koronapandemian perusoikeusjärjestelmällemme aiheuttamia haasteita. Nyt kun Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tulivat syliimme välittömästi koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten väistyttyä, on kyllä vaarana, että näiden koronapandemian aikana tehtyjen perusoikeuksia rajoittavien toimien ja päätösten kriittinen arviointi jää ohueksi ihan jo täällä eduskuntakeskustelussa.
Korona-aikana itse asiassa tehtiin hämmästyttävän laajalla kirjolla erilaisia perusoikeuksiin kajoamisia: Liikkumisvapauteen, uskonnon harjoittamisen vapauteen ja omaisuuden käyttöön kohdistuvia rajoituksia tehtiin. Samoin sivistyksellisiin oikeuksiin sekä oikeuteen työhön ja elinkeinovapauteen tehtiin merkittäviä rajoituksia. Ikäihmiset käskettiin eristäytymään koteihinsa, eikä vierailijoita todellakaan sallittu. Uudenmaan eristäminen oli aivan oma erikoinen lukunsa, ja näissähän me kaikki olimme mukana täällä eduskunnassa. Mutta on hyvä myös tätä omaa toimintaansa olla kriittisesti arvioimassa. Perusoikeuksia varmasti rajoitettiin hyvin tarpeellisesti ja pandemian seurauksien hillitsemiseksi, mutta kyllä ylilyöntejäkin varmasti tapahtui. Mielestäni olisi tärkeää tämä kriittinen ja myös itsekriittinen keskustelu tässä salissakin käydä.
Täällä perustuslakivaliokunta kertoo, että valiokunta on pitänyt perusteltuna arvioida koronarajoituksia perusoikeuksien näkökulmasta ja pitää valitettavana, että tällaista arviointia ei ole valtioneuvostossa tehty, ja edelleen pitää tarpeellisena arvioida rajoitustoimien pitkänkin aikavälin yhteiskunnallisia vaikutuksia. Olisi kiinnostavaa kuulla vaikkapa perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta, millä tavalla konkreettisesti ja tehokkaasti tämä arviointi voisi tapahtua, koska ajattelen, että myöhempiä mahdollisia tilanteita ajatellen olisi todellakin hyvä tämä kriittinen keskustelu käydä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-12T17:19:43,2022-05-12T17:22:34,Hyväksytty,1.1
2022_54_119,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_120,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020 sisältää, niin kuin aiemmatkin kertomukset, ensinnäkin nämä yleisjaksot ja sitten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja laillisuusvalvontaan liittyvät jaksot asiaryhmittäin. Niin kuin 2019, myöskin tässä on sitten otettu huomioon koronavirus omana kohtanaan ja sen yhteiskunnalle aiheuttamat erilaiset rajoitustoimenpiteet ja niihin liittyvät kohdat.
Kanteluitten määrä on edelleenkin kasvanut, mutta mielestäni on merkillepantavaa se, mikä tässä perustuslakivaliokunnan mietinnössä tulee esille, että siellä kuitenkaan ei yhtään näitä yli vuoden vanhoja kanteluita ole. Siis tämä tavoite on täyttynyt sen suhteen, vaikka määrä on entisestään kasvanut. Tässä tietysti oikeusasiamieheltä voisi kysyä: onko resurssilisäys ollut siinä syynä vai mistä johtuu, että tässä on pystytty nyt sitten niin sanotusti parantamaan juoksua?
Valiokunta nostaa esille tässä myös, niin kuin edustaja Räsänen edellä totesi, tämän puutteen siitä, että näistä rajoitustoimista ei ole tehty tällaista arviota. Kyllä kiinnitän tähän samaan kohtaan huomiota, että kun kuitenkin näitten rajoitustoimien yhteiskunnalliset vaikutukset ovat pitkäaikaisia, sellaisiakin, jotka ulottuvat yli tämän koronapandemian — toivon mukaan siitäkin nyt vähitellen alettaisiin päästä eroon, mutta joka tapauksessa ne vaikutukset näkyvät vielä vuosien päästä — niin onko tarkoitus tehdä tällaista laajaa arviointia. Onko esimerkiksi Oikeusasiamiehen kanslialla mahdollisuus tämäntyyppiseen selvittelyyn? Tämä kuitenkin on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut aika poikkeuksellista, ja niin kuin täällä eduskunnassakin monet asiat vietiin nopeasti eteenpäin. Totta kai olemme olleet niitten tarpeellisten rajoitustoimien takana, mutta varmasti niitä on myöskin syytä sitten arvioida jälkikäteen, ennen kaikkea esimerkiksi niitä vaikutuksia, mitä niillä on eri ihmisryhmiin.
Tässä lopussa sitten lakivaliokunta, joka on asiasta myös lausunut, on nostanut — niin kuin aika monissa muissakin lausunnoissaan jo aiemmin — esille oikeudenkäyntien keston ja resurssipuutteen siellä oikeuslaitoksen puolella. Tämä minusta tulee tuolta lakivaliokunnan puolelta viestinä niin monien lausuntojen yhteydessä, että tässä kyllä nyt syytä olisi myöskin sitten hallituspuolueiden edustajien täällä salissa höristää korviaan ja miettiä, millä tavalla tämä resursointi tuonne oikeuslaitoksen puolelle on tapahtunut. Moneen asiaan olemme tänä aikana antaneet lisää resursseja, mutta tämä oikeuslaitoksen resurssipula alkaa jo uhata ihmisten oikeusturvaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-12T17:22:34,2022-05-12T17:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_54_121,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_122,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen nosti lasten tekemiä ilmoituksia ja nosti tämän pelkokertoimen siinä puheisiin. Jatkan siitä: Eivät vain lapsiasiakkaat, lastensuojelun asiakkaat, pelkää tehdä ilmoituksia epäkohdista, vaan monella muullakin hallinnonalalla ja palveluiden piirissä omaiset pelkäävät läheistensä puolesta. He viimeiseen asti kaihtavat ilmoitusten tekemistä, koska he pelkäävät, että huono kohtelu tai epäkohdat pahenevat entisestään, ja tähän on syytä kiinnittää huomiota. 
Helmikuussa luovutetussa lapsiasiainvaltuutetun kertomuksessa lastensuojelun kriisi nostettiin yhdeksi suurimmista epäkohdista lasten oikeuksien toteutumisessa Suomessa, ja oikeusasiamiehen kertomuksessa ollaan samalla kannalla. Lastensuojelun nykytila on erittäin huolestuttava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-12T17:25:40,2022-05-12T17:26:45,Hyväksytty,1.1
2022_54_123,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä. — Nyt mikrofoni on päällä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_124,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa edustaja Räsänen vähän haastoikin edellä tästä koronapandemian hoidosta, ja totta on, että Suomi on hyvin vapaa yhteiskunta. Eihän me olla oikein totuttu tämmöisiin perusoikeuksien rajoituksiin. Sillä tavalla voi sanoa, että olihan se kovaa aikaa, kun kouluja suljettiin, Uusimaa tosiaan eristettiin, ravintoloitten ovet pantiin säppiin ja rajaakaan ei saanut ylittää, kunnes sitten selvisi, että on perusoikeus aina palata kotimaahan, mutta tästäkin oli vähän epätietoisuutta alkuun. 
Tästä ajasta on nyt useampi seurantatutkimus menossa, ja olen itse ainakin osallistunut kolmeen eri haastatteluun perustuslakivaliokunnan toiminnan kannalta, ja mielenkiinnolla myös odotan tästä tuloksia. Tietenkin näitä päätöksiä tehtiin siinä ajassa, kun tämä virus levisi hyvin voimallisesti. Neljässä kuukaudessa se oli lähestulkoon joka maankolkassa tai maailmankolkassa, ja ei ollut tietoa oikein tästä taudinkuvasta, että kuinka vaarallisesta viruksesta tässä on kysymys. Niitä päätöksiä tehtiin siinä hetkessä kyseisen parhaan tiedon varassa. Olivathan ne kuvat hurjia, jotka Italiasta lähtivät leviämään, kun kontteja kannettiin ruumishuoneiksi ja kun ei riittänyt sairaaloissa happilaitteita ja ihmiset haukkoivat henkeä kuin kala kuivalla maalla. Oli todellinen pelko, että jos se leviää ja että kuinka vakavasta sairaudesta tosiaan on kysymys. Hyvä on, että näitä selvityksiä tosiaan tehdään, ja uskon ja luotan, että suurimmilta ylilyönneiltä vältyttiin, mutta varmasti niitäkin osaltaan tehtiin. Ehkä nämä antavat sitten tuloksia, kun saamme ne valmiiksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-05-12T17:26:45,2022-05-12T17:28:43,Hyväksytty,1.1
2022_54_125,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_126,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tuotu hyvin esiin näitä erilaisia kantelukohteita, ja täytyy kyllä myöntää, että on hyvä, kun on olemassa tällainen eduskunnan oikeusasiamies ja on eräällä lailla myöskin valvonnan valvoja, jolloinka on todella niitä, voi sanoa, puuttumisen mahdollisuuksia.
Teillähän on hyvin paljon myös semmoisia mahdollisuuksia, että te käytte tarkastamassa näitä, ja haluaisinkin mielelläni kuulla, jos pystyisitte hieman kuvaamaan, kuinka paljon näitä tällaisia tarkastuksia on tehty ja kuinka paljon tehdään yllätystarkastuksia. Nimittäin onhan se aika surullista, jos paria viikkoa ennen kerrotaan, että täältä sitä tullaan ja siellä on sitten torvisoittokunta ja punainen matto odottamassa ja kaikki on niin kuin putsattu. Elikkä tämä nyt vain tällaisena vähän retorisena huomautuksena. Se, miten te niitä oikeasti teette, olisi varmasti hyvä tässä kuvata.
Sitten itse näihin asioihin: Edustaja Juvonen käytti täällä erinomaisen hyvän puheenvuoron ikäihmisten palveluihin liittyvistä kanteluista, ja sehän on voittopuolisesti aika pitkälle niitä, mitä meille kansanedustajillekin tulee — omaisilta ja ikäihmisiltä itseltään, jotka siihen kykenevät, tulee tällaisia yhteydenottoja. Nämä yhteydenotot liittyen niihin palveluihin ovat kyllä sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta, siis ei voi missään nimessä sanoa, että nämä olisivat aina vain yhdeltä sektorilta, ja jokainen tietää, että ne liittyvät hyvin moniin asioihin. On erittäin tärkeää, että ne aina perusteellisesti käydään läpi, mistä se johtuu, koska ainahan sitä pitää nähdä myös sellaisena kehittämisen paikkana, mitä näistä voidaan oppia.
Haluan tässä yhteydessä vielä todeta, mitä olen tässä salissa monta kertaa todennut, että on erittäin hyvä, että me saimme vanhusasiavaltuutetun Suomeen, mutta hänellä ei ole toimivaltuuksia. Toivon, että seuraavassa hallitusohjelmassa kirjataan sillä tavalla, että vanhusasiavaltuutetun tehtävä, joka nyt on jo perustettu, siirretään Oikeusasiamiehen kansliaan. Silloin hänelle tulee myös toimivaltuudet puuttua niihin ongelmiin, mitä meillä on. Kyllä ikäihmiset ovat sen ansainneet, että meillä on toimivaltainen viranomainen. En vähättele hänen työtänsä tällä hetkellä, mutta toivon, että ikäihmiset saavat vielä vahvemmin sellaisen henkilön, joka pystyy puuttumaan.
Sitten vielä yksi asia: Jos pitäisi sanoa, mikä terveydenhuollon palveluista tällä hetkellä on sellainen, mistä eniten tulee kritiikkiä itselleni, se on kivun hoito. Tiedänkin, että teille on tehty kantelu kipupotilaitten toimesta, ja tässä vain niin kuin evästyksenä, että toivon lämpimästi, että nämä kipupotilaittenkin kantelut otetaan vakavasti, koska kipu jos mikä halvaannuttaa ihmisen ja jos hän ei saa siihen apua, niin se invalidisoi ja myös työkyvyn menettämistä tapahtuu hyvin paljon ja se vaikuttaa ihan koko läheisyhteisöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-12T17:28:44,2022-05-12T17:31:45,Hyväksytty,1.1
2022_54_127,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Kyllä. — Otetaan vielä edustajat Eestilä ja Juvonen, ja sen jälkeen oikeusasiamies Jääskeläinen vastaa. — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_128,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä kantelut ovat erittäin tärkeä hallintomenettely, ja ei missään nimessä pidä kenenkään kanteluja koskaan vähätellä, mutta kyllä täytyy nyt vähän puuttua siihen, että kun puhutaan näistä resursseista, niin minulle on tullut vähän semmoinen käsitys, että kun mikä tahansa lakiesitys tulee valiokuntaan, niin jossain vaiheessa siellä kyllä lukee, että resurssien puute on merkittävä ja pitää saada lisää resursseja.
En tiedä, ainakin syyttäjällä tuntuu resursseja olevan. Kun tässä vieressä istuva edustaja Räsänen on syytteessä parikymmentä vuotta sitten tapahtuneista asioista, niin pakkohan jonkun kansanedustajan on puhua siitäkin näkökulmasta, että onkohan tämä oikeasti tarpeellista enää valtion rahoja uhrata tämmöiseen. Ainakin itse kritisoin hieman, kun jonkun verran seurasin sitä, niin jotenkin tuntui, että jos jossakin ajassa on tehty jotakin ja joku alkaa sitten syyttää tässä ajassa olevan ilmapiirin perusteella parikymmentä vuotta sitten tehtyjä asioita, niin juridisestikaan se ei välttämättä ihan kaikkia seuloja ehkä läpäise, joten kyllä vähän kyseenalaistan tämän, että resursseja joka paikkaan, että täytyisi vähän prosessejakin miettiä.
Ja toinen: Täällä kysyttiinkin siitä, että näitä kanteluja on tullut merkittävästi enemmän. En tiedä, mistä se johtuu, mutta jotenkin Suomeen on nyt pesiytynyt tämmöinen perusoikeustaidekulttuuri, että täällä joka asiasta väännetään perusoikeusnäkökulma esiin ja kaikki kansalaiset ja amatöörit ja asiantuntijat rupeavat pyörittämään. Jos me ajatellaan koronaakin, joka oli ikävä juttu, niin minulle eläinlääkärinä se oli täysin selvää, että jos meillä on perusoikeusosiossa semmoinen pykälä kuin ”julkisen vallan tehtävä on edistää väestön terveyttä” ja joku sitten nostaa liikkumisenvapauden ehdottomaksi prioriteetiksi, niin minä näkisin näin, että kyllä jonkun liikkuminen pitää estää, jos on olemassa vaara, teoreettinen vaara, että hän sairastuttaa sata henkilöä ja heistä kymmenen kuolee. Jotenkin pitäisi jonkun osata jo aika lyhyessä ajassa, myös viranomaisten, punnita näitä perusoikeuksia ja todeta, että näin mennään. Ja jos jollakin on sitten aikanaan kantelun kautta valitettavaa tai jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, ne pitää sitten sinne viedä, mutta tämä meidän yhteiskunta ja eduskunnan työskentely alkaa halvaantua, jos joka asia puidaan viimeistä piirua myöten perustuslakivaliokunnassa, että mikä perusoikeus, ja punnitaan. Sehän on loputonta.
Kyllä jonkunmoinen tavallaan prosessien ikään kuin yksinkertaistaminen pitää olla, ja kun lakeja tehdään, niin ministeriöissäkin pitää olla jonkunmoinen ymmärrys siitä, miten perusoikeuksia punnitaan, ja mennään sitten. Pelkään vain, että tämä perustuslakivaliokunta, josta täällä on myös puheenjohtaja, kuormittuu niin paljon, että sitä juttua tulee niin paljon, että se väistämättä johtaa siihen, että asiantuntijat ja ehkä perustuslakivaliokunnan jäsenetkään eivät varmuudella enää tiedä, miten nämä asiat oikeasti käytännössä ovat. Eli pitäisi pikkusen sitä perustuslakivaliokunnan kuormaakin pienentää, ja ehkä sitten kun puhutaan oikeudenkäytöstä, jonkun pitää painaa myös, että nämä jutut pitää viedä nopeammin läpi, niin että ei aina voi kaikkia käsitellä viimeisen piirun tarkkuudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-12T17:31:45,2022-05-12T17:35:03,Hyväksytty,1.1
2022_54_129,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_130,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä kaksi asiaa haluan nostaa tästä kertomuksesta esiin: toinen on saattohoitopotilaan hoidon olosuhteet ja oikeudet, ja toinen on omaishoito.
Edustaja Risikko piti erinomaisen puheenvuoron ja nosti esille myös kivunhoidon. Haluan lisätä siihen myös palliatiivisen hoidon ja saattohoidon. Apulaisoikeusasiamiehen kertomuksessa kerrotaan, miten Kolmiosairaalassa kuolevalle potilaalle ei kyetty tarjoamaan yhden hengen huonetta vaan hän joutui kokemaan kuoleman monen hengen huoneessa. Sieltä puuttui asianmukaisia toimitiloja, ja myöskään omaisia ei kyetty kohtaamaan niin arvokkaasti kuin olisi pitänyt. On hienoa, että HUS on myöntänyt tämän epäkohdan ja on kiittänyt apulaisoikeusasiamiestä saamastaan ohjauksesta saattohoitopotilaiden hoidon järjestämisessä. Tämä on erittäin tärkeää, että silloin kun vakavia virheitä tapahtuu, niistä otetaan opiksi ja virheet myönnetään.
Olen itse juuri valmistellut lakialoitteen liittyen terveydenhuoltolakiin ja juurikin tähän kiireelliseen hoitoon. Sieltä puuttuu sana ”saattohoito”, ja tähän lakipykälään olen sen saattohoito-sanan laittanut. Olen jättämässä sen ihan lähipäivinä.
On erittäin tärkeää, että huolimatta siitä, että elämme vakavissa tilanteissa ja terveydenhuollossa on myös kiirettä ja kriisiä, kyetään vastaamaan näihin elämän suuriin tragedioihin ja peruskysymyksiin ja niiden äärellä myös osataan hiljentyä.
Sitten omaishoitoon liittyvästi haluaisin mainita sen, että koronarajoitukset estivät myös omaishoitajien vapaiden pidon, koska hoivapaikkoja suljettiin. Olen monessa asiayhteydessä nostanut esiin sen byrokratian ongelmallisuuden ja hankaluuden, että miksi ihmeessä näitä omaishoidon vapaita ei olisi voinut pitää taannehtivasti jälkeenpäin. Tämä ei ole kyllä itselleni auennut, miksi ihmeessä näin ei olisi voinut olla. Kun esimerkiksi vuonna 2020 on voinut jäädä pitämättä näitä omaishoidon vapaita, miksi niitä ei olisi voinut pitää sitten seuraavana vuonna, kun rajoitukset ovat muuttuneet ja hoivapaikkoja on tullut lisää? Omaishoitajilta tulee jatkuvasti se viesti, että heitä ei huomioida tarpeeksi, heitä ei nähdä, he ovat väsyneitä ja he tekevät usein myös ilman korvausta sitä vaativaa työtä, ja sen takia pidän tärkeänä, että heidät huomioidaan.
Ylipäänsä kysyn vielä apulaisoikeusasiamies Jääskeläiseltä: kun tässä kirjassa on niin hyviä korjausesityksiä ja niin suuria ja vakavia virheitä, mitä ihmisille tapahtuu ja mitä ihmiset joutuvat kohtaamaan, niin miten näistä kaikista otetaan opiksi? Minusta tuntuu, että luen vuodesta toiseen samanlaista kirjaa. Samoja aiheita siellä on, ja samoja kysymyksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-12T17:35:03,2022-05-12T17:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_54_131,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Nyt oikeusasiamies Jääskeläinen, olkaa hyvä. [Arja Juvonen: Anteeksi, sanoinko väärin?] — Saatte anteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_132,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Kiitän ensinnäkin perustuslakivaliokuntaa hyvästä mietinnöstä tämän kertomuksen johdosta, ja olen iloinen siitä, että perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota muun muassa tuohon oikeusasiamiehen voimavarojen turvaamisen tarpeeseen. Tämä on erityisen tärkeä kysymys nyt, kun eduskunta on juuri hyväksynyt oikeusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävien jaosta uuden lain. Sehän tulee tarkoittamaan sitä, että hyvin monissa asiaryhmissä kanteluasiat keskitetään ensisijaisesti oikeusasiamiehelle, ja senkin puolesta meidän kantelumäärät tulevat entisestään lisääntymään. Olen hyvin iloinen, että tämä uudistus on saatu tehtyä, ja pidän sitä hyvin tärkeänä, mutta tietysti tämän uudistuksen onnistumisen edellytys on se, että oikeusasiamiehellä on riittävät voimavarat sitten näiden kaikkien asioiden käsittelyyn.
Kiitän myös näistä puheenvuoroista, joita edustajat ovat täällä käyttäneet, ja pyrin lyhyesti vastaamaan esitettyihin kysymyksiin.
Edustaja Heinonen nosti esille lasten tekemät kantelut, ja todellakin lasten itsensä tekemien kanteluiden määrä on kasvanut. Siinä varmasti yksi syy on se, että meillä on nykyisin — nyt en muista, minä vuonna ne tulivat, mutta kuitenkin — meidän verkkosivuilla omat lastensivut, jotka on pyritty tekemään sillä tavalla, että ne ovat lapsiystävälliset, ja se varmaan ehkä osaltaan on johtanut siihen, että lapset itse tekevät enemmän kanteluita. Ja varmaan myöskin sitten meidän tarkastustoiminta on johtanut siihen, että lapset tekevät enemmän kanteluita. Ylipäänsä näissä asioissa ja lasten itsensä tekemissä kanteluissa käsittääkseni tämä toimenpideprosentti on korkeampi kuin yleensä kanteluasioissa. Nämä lapsiasiathan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten välisessä työnjaossa kuuluvat apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinille, niin että en ihan kaikkia yksityiskohtia näistä lapsiasioista tunne.
Tuossa edustaja Heinonen nosti esiin kysymyksen siitä, että jos lapset eivät uskalla tehdä kanteluita, miten voidaan tuota pelkoa poistaa. Se on vaikea kysymys, mutta kuten sanottu, ehkä nämä meidän lastensivut nyt joka tapauksessa ohjaavat tähän mahdollisuuteen tehdä kanteluita. Ja ehkä tässäkin yhteydessä nämä meidän tarkastukset ovat olennaisia. Eli nykyisin esimerkiksi lastensuojelulaitoksiin tehtävillä tarkastuksilla säännönmukaisesti keskustellaan näihin laitoksiin sijoitettujen lasten kanssa, ja siinä yhteydessä on sitten mahdollisuus luoda sellaista ilmapiiriä, että lapset uskaltavat vääräksi kokemastaan kohtelusta kertoa. Näin on myös käytännössä tapahtunut. Meillähän on ollut paljon sellaisia tarkastuksia, jotka ovat tuoneet esiin hyvinkin vakavaa lainvastaista menettelyä esimerkiksi lapsille asetetuissa rajoitustoimissa — siis niinkin vakavaa, että apulaisoikeusasiamies Sakslin on useammassakin asiassa määrännyt esitutkinnan toimitettavaksi.
Sitten edustaja Mäkelä otti esille tämän kanteluiden määrän kasvun ja kysyi, mikä siinä on syynä: 
No siis nyt parina viime vuonna yksi keskeinen syy on ollut kyllä koronapandemia, ja niin kuin tuossa oli jo esillä näitä määriäkin, niin siis tuhat kantelua on jo pelkästään koronaan liittyen tullut. Se selittää aika ison osan tästä kasvusta, mutta ei kuitenkaan kaikkea — kyllä nämä kantelumäärät ovat ihan koronasta riippumattakin hyvinkin paljon nousseet. Olen näitä kanteluiden määrän kasvun syitä täällä ennenkin tuonut esiin. Voin nyt tässä todeta, että siis yksi on se, että kantelu on helppo tehdä, ja sen pitääkin olla helppo tehdä, elikkä sähköpostitse vain oikeusasiamiehelle, ja se kantelun käsittely on myöskin maksuton. Ja kyllä nykyisellään — huolimatta tästä valtavasta määrän kasvusta — meidän kanteluprosessi on kuitenkin verraten nopea. Tämä tavoite, että meillä tilinpäätöspäivänä elikkä vuoden lopussa ei ole vuotta vanhempia kanteluasioita, nyt saavutettiin oliko seitsemännen tai kahdeksannen kerran peräkkäin, eli siihen tavoitteeseen on jo pitkän aikaa joka vuosi päästy.
Ylipäänsä näistä kantelumäärän kasvun syistä yksi on se, että ihmiset ovat varsin hyvin tietoisia oikeuksistaan ja tietoa niistä oikeuksista on nykyisin niin helppo tuolta verkosta saada. Se näkyy sitten myös siinä, että niitä oikeuksia myöskin perätään. 
No sitten olen tuonut esiin yhteiskunnan ja sen sääntelyn monimutkaistumisen ja sen, että viranomaisten ja hallinnon asiakkaiden välisiä kontakteja on enemmän, kun kaikenlaisia hallinto- ja muita asioitakin on enemmän. Niin kuin olen sanonut joskus, että kun liikenteen määrä lisääntyy, niin kolarien määrä lisääntyy, ja vähän samaan tapaan kun näitä kontakteja viranomaisten ja asiakkaiden välillä on enemmän, sitten myös sellaisia tapauksia, joissa kaikki ei mene ihan niin kuin pitäisi, tulee enemmän, ja ne sitten johtavat kanteluihin.
Edustaja Mäkelä taisi nostaa esiin myös kysymyksen siitä, että kun havaitaan loukkaus, niin se ei sitten kuitenkaan johda mihinkään, muuhun kuin nyt sitten siihen moitteeseen, näin ymmärsin: 
Usein on niin, että sitä loukkausta, joka on tapahtunut ja joka meidän kantelututkinnassa havaitaan, ei enää pystytä oikaisemaan ja korjaamaan vaan se on ollut ja tapahtunut ja mennyt. Tällaisissa tilanteissa meillä on mahdollisuus tehdä sitten viranomaiselle hyvitysesitys, ja silloin kun siihen perusteita on, tämmöinen hyvitysesitys tehdään. Eli juuri näissä tilanteissa, kun sitä itse loukkausta ei enää voi oikaista tai korjata, se tehokas oikeussuojakeino on silloin sen hyvityksen maksaminen. Tämä on vähän samanlainen instituutio kuin mikä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimella on: kun ihmisoikeustuomioistuin toteaa valtion loukanneen jotain ihmisoikeussopimuksessa taattua oikeutta mutta sitä loukkausta ei enää voida oikaista tai korjata, niin silloin se ihmisoikeussopimuksen edellyttämä tehokas oikeussuojakeino on hyvityksen suorittaminen, ja ihmisoikeustuomioistuin määrää sitten valtioita maksamaan hyvitystä. Tässä on ihan samanlainen ajattelu, että tehdään hyvitysesityksiä, ja nämä hyvitysesitykset ovat varsin hyvin, aika lailla säännönmukaisesti, menestyneet.
Tällaisia tapauksia vuosittain ei hirveästi ole, niitä on ehkä semmoinen parikymmentä, mutta näiden periaatteellinen merkitys on hyvin iso. Kyllä niissä tapauksissa, joissa sitten loukatut henkilöt saavat hyvitystä, he kokevat sen hyvin tärkeäksi. Siis lievimmillään se hyvitys voi olla viranomaisen anteeksipyyntö, ja itse asiassa sekin on jo sille loukatulle henkilölle usein tärkeää, että viranomainen myöntää virheensä ja pyytää anteeksi. Mutta tyypillisimmin tässä on kysymys siitä, että maksetaan pieni rahamääräinen hyvitys. Ne hyvitysmäärät eivät ole yleensä kovin isoja — eivät muuten ole Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkaan valtiolle määräämät hyvitykset isoja, ne liikkuvat joissakin tuhansissa euroissa. Meillä on esimerkkejä ihan pienistä hyvitysmääristä mutta sitten myös tuhansien eurojen hyvityksistä. Sitten joissakin tapauksissa se loukkauksen kärsineiden määrä voi olla iso, jolloin se kokonaissumma taas on iso. Tästä on esimerkkinä se, kun perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle, ja Kelahan ei pysynyt niissä määräajoissa, joissa toimeentulotukipäätöksiä olisi pitänyt tehdä, ja tässä tehtiin meiltä hyvitysesityksiä. Per asiakas ne hyvitysmäärät olivat pieniä, mutta kun niitä oli niin valtava määrä, joiden toimeentulotukiasian käsittely oli viivästynyt, niin — jos en nyt ihan väärin muista — se oli toistasataatuhatta euroa, mitä Kela yhteensä maksoi sitten näitä hyvityksiä.
Sitten edustaja Juvonen kysyi, miten tulevaisuuteen valmistaudutaan, jotta ikäihmisten hyvä kohtelu ja mahdollisuus omaisten tapaamiseen turvataan: No, siis oikeusasiamiehen mahdollisuudet siinä ovat juuri tehdä näitä tarkastuksia, siellä kiinnittää huomiota epäkohtiin, ottaa omia aloitteita, tutkia kanteluita ja antaa niiden perusteella ratkaisuja. Uskon kyllä, että nämä apulaisoikeusasiamies Sakslinin päätökset, joissa on todettu lainvastaisiksi vierailukieltoja vanhustenhoitolaitoksissa, ovat kyllä vaikuttaneet hyvin merkittävästi. Varmasti tänä päivänä ei enää kyllä samanlaisia lainvastaisuuksia siellä tapahdu, niin että nämä varmasti vaikuttavat hyvään suuntaan. Mutta nämä ovat ne meidän laillisuusvalvojan keinot, antaa näitä kannanottoja ja tehdä tarkastuksia.
Sitten täällä edustaja Essayah viittasi koronatoimien arviointiin, että olisiko oikeusasiamiehellä mahdollisuutta sellaista tehdä: No sanoisin, että meillä ei kyllä sellaista kattavaa selvitystä ole mahdollista tehdä, että kyllä se meidän roolimme on näiden asioiden tutkinnassa ja kanteluiden ja omien aloitteiden ottamisessa. Sitten vuosikertomukseen on koottu tämä erillinen koronajakso. Siinä on nyt sitä aineistoa ja meidän kannanottoamme. Näillä asiamäärillä, joita meillä on, meillä ei yleisten selvitysten tekemiseen kyllä tällä hetkellä ole mahdollisuutta. Mutta tietenkin näihin liittyvään keskusteluun voidaan osallistua, ja niin kuin täällä kuultiin, kyllä tässä erilaisia selvityksiä onkin tekeillä ja vireillä.
No sitten edustaja Risikko kysyi tarkastusten määrästä ja miten ne tehdään ja kysyi myös yllätystarkastuksista: 
Ennen pandemiaa me tehtiin vuodessa noin 100:sta 150:een tarkastusta, ja se on nyt suurin piirtein se määrä, mikä me nyt olemassa olevilla voimavaroilla voidaan tehdä. Pandemian aikana valitettavasti tämä tarkastusten määrä tippui hyvin voimakkaasti, eli mekin katsottiin, että me ei tämmöisiä lähitarkastuksia nyt sitten näihin laitoksiin oikein voitu tehdä, niin että niitä ei pandemian aikana tehty kuin muutamia kymmeniä vuodessa. Mutta me kehitettiin kyllä muutoin tarkastusmetodeja, eli tehtiin asiakirjatarkastuksia ja tämmöisiä etätarkastuksia. Niillä muun muassa varattiin esimerkiksi jonkun hoitolaitoksen asukkaiden omaisille ja asukkaille itselleenkin mahdollisuus olla puhelimitse yhteydessä meidän kanslian esittelijöihin, ja sitä kautta sitten saatiin myös muuta kuin pelkästään asiakirjoihin perustuvaa tietoa niistä oloista ja siitä kohtelusta, jota näissä laitoksissa on ollut.
Tarkastuksia tehdään hyvin monella tavalla, ja näitä tarkastusmetodeja on kovasti kehitetty. Jos nyt puhutaan ajasta ennen pandemiaa, normaaliaikoina niistä 100:sta 150:een tarkastuksesta noin puolet on ollut ennalta ilmoittamattomia eli tämmöisiä yllätystarkastuksia, ja niitä tehdään myös muulloin kuin virka-aikana. Näitä tehdään myös ilta-aikaan.
Sitten ovat merkille pantavia nämä tarkastukset, joissa oikeusasiamies toimii kansallisena valvontaelimenä elikkä YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä. Näitä tarkastuksia tehdään paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä, eli tähän piiriin kuuluvat kaikki paikat, joihin sijoitetut henkilöt eivät halutessaan voi poistua. Eli tähän kuuluvat nyt esimerkiksi vanhustenhoitolaitokset, joissa ovet ovat lukossa. Silloin se kuuluu tämän kansallisen valvontaelimen tarkastuksen piiriin. Näissä tarkastuksissa, jotka me tehdään kansallisena valvontaelimenä, me voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Meillä on vähän yli kahdenkymmenen hengen ulkopuolisten asiantuntijoiden joukko, jossa on pääasiassa lääketieteen osaajia, esimerkiksi psykiatreja, geriatreja ja hoitotieteen asiantuntijoita. Elikkä se on tuonut aika tavalla syvyyttä näihin meidän tarkastuksiin. Kun meidän oma henkilökuntahan on käytännössä yksinomaan juristeja, niin näiden asiantuntijoiden avulla saadaan kyllä semmoista syvyyttä ja toisenlaista asiantuntemusta mukaan näille tarkastuksille.
Asiantuntijoina meillä on muuten myös kokemusasiantuntijoita. Siellä on esimerkiksi sellaisia henkilöitä, jotka itse ovat olleet lastensuojelun asiakkaita aikoinaan. Meillä siis on asiantuntijoina myös tämmöisiä henkilöitä, ja samoin vammaisia henkilöitä, eli meidän tarkastuksillemme osallistuu asiantuntijaroolissa semmoisia henkilöitä, jotka itse ovat vammaisia henkilöitä. Meillähän on siis Ihmisoikeuskeskuksen ihmisoikeusvaltuuskunnassa vammaisjaosto, jonka jäsenet ovat pääasiassa itse vammaisia henkilöitä, ja juuri tämän jaoston jäseniä me käytetään asiantuntijaroolissa näillä tarkastuksilla — siis juuri näillä tarkastuksilla, jotka tehdään kansallisen valvontaelimen roolissa.
Edustaja Juvonen kysyi vielä, että kun tehdään näitä kaikenlaisia hyviä korjausesityksiä, miten niitä noudatetaan tai miten niitä saataisiin noudattamaan — ymmärsinkö oikein? Ylipäänsähän oikeusasiamiehen kannanottoja noudatetaan varsin hyvin, eli sellaisia tilanteita, missä kieltäydytään noudattamasta, on kyllä aika harvoin. Yleensä on niin, että jos viranomainen ei noudata oikeusasiamiehen kannanottoja tai suosituksia, niin syynä voivat olla esimerkiksi jotkut voimavaroihin liittyvät syyt. Sellaisia, että ei haluttaisi noudattaa oikeusasiamiehen kannanottoja, on aika harvoin. Mutta tietysti monet asiat ovat sellaisia, sanotaan nyt vaikkapa vanhusten olot ja kohtelu, että ei me varmaan koskaan päästä sellaiseen ihanneyhteiskuntaan, että mitään ongelmia ei olisi. Kyllähän se semmoinen alue on, että aina tulee joitain ongelmia olemaan. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö meidän koko ajan pidä pyrkiä sitä ideaalia kohti, ja siihen oikeusasiamies toiminnallaan pyrkii.
Ehkä tässä olivat vastaukset näihin kysymyksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2022-05-12T17:38:00,2022-05-12T17:56:00,Hyväksytty,1.1
2022_54_133,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt niitä kysymyksiä taitaa tulla lisää. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_134,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole syytä pitkittää. Lämpimät kiitokset oikeusasiamies Jääskeläiselle hyvistä vastauksista. — Kävin katsomassa teidän verkkosivunne, ja ne ovat kyllä esimerkillisen hyvät. Siellä ovat kieliversiot hyvin esillä. Ja myös asia, josta usein olen eduskunnassa puhunut, on selkokieli, eli verkkoesteettömyys, ja mielestäni sekin on ainakin kohtuullisesti tuotu esille sivuillanne — aika runsassanaisesti ja ehkä vähän osittain monimutkaisesti, riippuen tietysti siitä, minkälaista selkokielistä sivustoa sitten käyttäjä tarvitsee.
Ehkä yhtenä, miksi puheenvuoron otin: Edustaja Essayah auttoi löytämään nuo lasten sivut sieltä, ja ne voisivat olla hyvin siinä edessä heti näiden kieliversioiden kanssa. Nyt ne täytyi sieltä hakea muutaman polun kautta, mutta minä löysin ne edustaja Essayahin myötämielisellä auttamisella. Mutta ottakaa ne siihen etusivulle, ja pitäkää niistä enempi ääntä.
Hienoa, että myös näissä käynneissä kuullaan lapsia, jotka ovat sijoitettuna. — En enää pitkitä teidän iltaanne enkä tätä keskustelua. — Haluan uskoa, että ne tehdään niin, että niissä ei ole paikalla muita kuin nämä nuoret.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-12T17:56:26,2022-05-12T17:57:57,Hyväksytty,1.1
2022_54_135,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_136,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkään en halua tätä keskustelua pitkittää, mutta kun en käyttänyt tässä aikaisemmin puheenvuoroa, niin haluan sen nyt tässä vaiheessa kuitenkin käyttää. — Haluan kiittää oikeusasiamiestä näistä puheenvuoroista, mitä täällä on tänään käytetty ja ennen kaikkea tästä raportista, ja vielä enemmän kiitän siitä, että meillä on olemassa tämä oikeusasiamiesinstituutio Suomessa. Se on tämmöisen avoimen demokratian ja oikeusvaltion keskeisimpiä toimielimiä, ja kun vedän Euroopan neuvostossa Suomen valtuuskuntaa — joka nimenomaan keskittyy sitten taas eurooppalaisella tasolla ihmisoikeustuomioistuimia myöten näihin samoihin kysymyksiin — niin tämä on arvokas lähde kertoa, että meillä Suomessa tämä oma instituutiomme toimii mallikkaasti, josta tämä teidän raporttinnekin myöskin kertoo.
Olen usein tuolla Strasbourgissa myöskin nostanut tästä meidän listastamme niitä kriittisiä pisteitä. Kun me usein puhumme, että olemme ihmisoikeusorientoitunut maa ja haluamme toimia myöskin mallimaana, niin meilläkin on kohennettavaa ja me haluamme olla avoimen kriittisiä myöskin niistä pisteistä — mitä täällä on tänäänkin tuotu esille — joissa meillä itsellämme on parantamisen varaa, koska koskaan maailma ei ole valmis, ja tässäkin suhteessa se on tärkeää. 
Arvostan myöskin sitä, että itse totesitte, että resursseja annetaan tähän toimintaan. Se on tärkeätä. 
Haluan myöskin erityisesti kiittää Ihmisoikeuskeskuksen työtä, jonka kanssa meillä on erittäin paljon yhteistyötä nimenomaan tässä Euroopan neuvoston kautta tapahtuvassa ihmisoikeustyössä. Eli kiitos tästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-12T17:57:57,2022-05-12T17:59:23,Hyväksytty,1.1
2022_54_137,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_138,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2020>>>Kertomus  K 8/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos oikeusasiamiehelle hyvästä puheesta. — Pyydän vain korjaamaan pöytäkirjaan sen edellisen puheenvuoron virheeni, kun sanoin ”apulaisoikeusasiamies” — tarkoitus oli ”oikeusasiamies”. Jos se korjataan suoraan pöytäkirjaan, niin ei tarvitse sitten erikseen enää pyytää sitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-12T17:59:23,2022-05-12T17:59:49,Hyväksytty,1.1
2022_54_139,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_140,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoituksena on suojella kansalaisia pahimmilta rikoksentekijöiltä. Aloitteen perusteella voitaisiin jatkaa kerralla enintään viidellä vuodella sellaisten ihmisten vankeutta, jotka on tuomittu vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen ja joiden todetaan olevan edelleenkin konkreettisesti vaaraksi yhteiskunnalle ja muille kansalaisille. 
Tätä tilannetta voidaan valaista kuvaavasti muutamien esimerkkien kautta: 
Moni varmasti tunnistaa suomalaisesta rikoshistoriasta niin sanotun sarjakuristajatapauksen. Tämä rikossarja alkaa jo 80‑luvulta, jolloin sarjakuristajan ensimmäiseksi uhriksi valikoitui hänen oma äitinsä. Sitä ennen tämä tekijä oli osoittanut jo selviä merkkejä taipumuksistaan, yrittäen jo 16‑vuotiaana kuristaa ja raiskata alaikäisen tytön. Tämä teko ei kuitenkaan vielä onnistunut. Erityispiirteenä tässä tapauksessa voidaan pitää sitä, että hän käytti jo silloin tekoa tehdessään nahkahansikkaita. 
Vuoden kuluttua äitinsä kuolemasta sarjakuristaja houkutteli kotiinsa kaksi 12‑vuotiasta tyttöä, joista toisen hän kuristi kuoliaaksi ja toiselle teki seksuaalista väkivaltaa — tämä uhri pääsi tilanteesta karkuun ja säilyi hengissä. Vasta tämän tapauksen yhteydessä kävi ilmi, että sarjakuristaja oli tappanut myös äitinsä. Myös tuolloin hänellä oli nahkahansikkaat käsissään, mikä on jo aikamoinen osoitus pakonomaisesta ja rituaalimaisesta toiminnasta henkirikosten yhteydessä. 
Sarjakuristaja sai henkirikoksista vankeustuomiot, joista hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen. Tämä tarkoitti sitä, että 43‑vuotias nainen menetti henkensä. Jälleen tuli tuomio, ja kun sitä oli kärsitty riittävästi, oli aika koevapaudelle. Sitä ennen hänelle oli tehty vaarallisuusselvitys, jossa todettiin, että hän ei ole valmis siviilielämään — toisin sanoen hän on vaaraksi muille ihmisille. Siitä huolimatta hänet jouduttiin vapauttamaan, ja sarjakuristaja jatkoi pakonomaista toimintaansa. Seurasi useita tapon yrityksiä, törkeitä raiskauksia, vapaudenriistoja ja törkeitä pahoinpitelyjä, jotka kaikki tapahtuivat naisia kohtaan, ja luonnollisesti kuristaminen oli toiminnassa olennaisesti mukana. 
Sarjakuristaja sai näistä teoistaan jälleen vankeustuomion. Siitä vapauduttuaan alkoi hyvin hämmentävä tapahtumasarja, jossa poliisi yritti saada sarjakuristajan vangittua uusien henkirikosten valmistelusta, eli hän oli suunnitellut hyvin yksityiskohtaisesti seuraavia henkirikoksiaan, mutta vangitseminen ei onnistunut. Myöhemmin hovioikeus määräsi vangittavaksi hänet näiden rikosten valmistelusta, mutta käräjäoikeus kumosi syytteet. Kaiken tämän edestakaisen pallottelun aikana tämä sarjakuristaja ennätti tappaa seuraavan uhrinsa, suunnitelmiensa mukaisesti.
Eli toisin sanoen yhteiskunta on tiennyt jo vuosikymmeniä, että sarjakuristaja toimii pakonomaisesti, että hänellä on hyvin vaarallisia taipumuksia, joiden toteuttamista hän ei itse pysty estämään eikä välttämättä edes haluakaan. Poliisi niin kuin käytännössä myös koko oikeusketjukin on ollut hänen kimpussaan, mutta lainsäädännön ja sen puutteiden vuoksi häntä ei ole pystytty eristämään muusta maailmasta, ja sen vuoksi ihmisiä on kuollut ja joutunut hyvin vakavien rikosten uhriksi. 
On myös aivan liikaa toisenlaisia esimerkkitapauksia, jotka ovat vielä kammottavampia kuin tämä sarjakuristajan tapaus. Ne liittyvät lasten seksuaalisiin hyväksikäyttötapauksiin. Tässä sarjakuristajan tapauksessa on selväpiirteisiä, pakonomaisia käyttäytymistapoja, joita tekijä toistaa hyvin rituaalimaisesti. Lasten seksuaalisissa hyväksikäytöissä tällainen toiminta toistuu myös joidenkin tekijöiden kohdalla, ja usein niissä tapauksissa toiminta menee huomattavasti pitemmälle. Niissä tapauksissa tekijän maailmassa ei ole mitään muuta kuin se rituaali — kaikki muu on toisarvoista ja merkityksetöntä. Rituaalia rakennetaan koko elämän ajan, ja se hallitsee koko elämää. Se on hyvin pikkutarkkaa ja monivaiheista, ja jokaisella pienellä yksityiskohdallakin on suuri, ylikorostunut merkitys, joista ei voi tinkiä eikä niitä voi jättää toteuttamatta. 
Jotkut rituaalimaista hyväksikäyttöä toteuttavat rikolliset tekevät itsestään ja toiminnastaan jopa hyvin yksityiskohtaisen ohjekirjan, joka on kuin opaskirja pahan syvään ytimeen. Ne opaskirjat on tarkoitettu alaikäisiä lapsiuhreja varten. Rituaalin toteuttaminen on heille ainoa keino pitää oma pää ja maailma kasassa, ja siksi siitä tulee heille koko elämän keskipiste ja ainoa tarkoitus elämälle, ja sen vuoksi he jatkavat näiden rikosten tekemistä varmuudella. 
Arvoisa puhemies! Me pystymme tunnistamaan tällaiset tapaukset mutta emme pysty varjelemaan yhteiskuntaa niiltä. Näissä tapauksissa tekijä toteuttaa toimintaansa koko ikänsä, mikä tarkoittaa sitä, että uhreja ennättää tulla valtavia määriä, jopa monta sukupolvea, sillä toiminta saattaa kattaa useita vuosikymmeniä. Kun uhrina on lapsi, hyvin usein se tarkoittaa sitä, että se voi pilata koko loppuelämän. 
Tällaisissa tilanteissa nousee aina keskusteluun myös se, miksi näin vaarallisia ihmisiä ei voida määrätä tahdonvastaiseen suljettuun hoitoon. Tosiasia on se, että vaikka tiedetään heidän olevan hyvin vaarallisia ja tiedetään heidän jatkavan vapaana ollessaan vakavien rikosten tekemistä, heillä ei siitä huolimatta välttämättä ole sellaista diagnoosia, jonka perusteella heidät voitaisiin määrätä tahdonvastaiseen suljettuun hoitoon. Sellaisen kynnys on huomattavan korkea, ja sellainen diagnoosi vaatisi selvää, mittavaa mielenterveydellistä häiriötä tai sairautta, käytännössä psykoottista oireilua, jota näissä tapauksissa ei yleensä ole. Tämän sarjakuristajankin kohdalla hänet on useaan kertaan tutkittu, todettu Wikipediankin mukaan psykopaattisia oireita omaavaksi, mutta psykopatiaa ei ole luokiteltu sairaudeksi. 
Siksikin meillä on oltava tällaisia tapauksia varten oma lainsäädäntönsä ja keinot pitää heidät eristettynä yhteiskunnasta. Siinä vaiheessa, kun todetaan heidän olevan vaarattomia, heidät voidaan päästää vapauteen. Norjassa varmuusvankeus on käytössä, ja siellä muun muassa Anders Behring Breivik tulee pysymään lukkojen takana lopun ikänsä. Norjalaisten viranomaisten ja kansalaisten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta voin sanoa, että norjalaiset ovat hyvin tyytyväisiä tästä lainsäädännöstä ja sen olemassaolosta. Breivikillähän oli tilillään 77 ihmisen henki, ja suurin osa heistä oli nuoria ihmisiä.
Arvoisa puhemies! Tässä on kyse ihmisistä, jotka tekevät erittäin pahoja tekoja. Meillä on yhteiskuntana oltava keinoja estää heidän toimintansa. Se olisi täysin mahdollista tämän lakialoitteen pohjalta. Norjassa varmuusvankeuteen määrätään vuodessa noin 15 kertaa. Miettikää, miten paljon pahaa ja kärsimystä nuo 15 ihmistä ennättäisivät ilman tätä lakia saada aikaan. Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma on arvioinut, että asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee sellainen käsitys, että Suomessa on tällä hetkellä noin parinkymmenen henkilön joukko, jota ei koskaan pitäisi päästää vapauteen, mutta ikävä kyllä nykylainsäädännön puitteissa näin joudutaan tekemään ja heidän kohdallaan me tiedämme, että ihmishenkiä tullaan menettämään, kun heidät lasketaan vapaalle. Me annamme sen tapahtua. Kenen silloin on vastuu?
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on tehty yhteistyössä edustaja Pihla Keto-Huovisen kanssa. Oikein iso kiitos hänelle tästä yhteistyöstä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-12T18:00:31,2022-05-12T18:09:18,Hyväksytty,1.1
2022_54_141,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_142,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos edustajakollega Kilvelle ja edustaja Keto-Huoviselle tästä rikoslain 2 c §:n muutoksesta, jossa esitetään siis Suomeen käyttöön otettavaksi tietynlaista varmuusvankeutta. Pakkohoitoratkaisuja meillä on, mutta näissä tapauksissa, joita edustaja Kilpi edellä kuvasi, on paljon sellaisia, joissa tämä ratkaisu ei ole käytössä vaan edessä on se, että näitä henkilöitä vapautuu — sarjamurhaajia, joukkosurmaajia, koulusurmaajia ja niin poispäin. Hän nosti esille tämän Norjan massamurhaajan, joka sai 21 vuoden tuomion, jota viiden vuoden jaksoin voidaan jatkaa, ja siellä on kerrottu, että tämä tekijä ei tule koskaan vapautumaan.
Olen itse edustajaurani aika alkuvaiheessa nostanut esille näitä vaarallisuusarviointeja, ja saimme niihin joitain muutoksia. Niitä ryhdyttiin tekemään laajemmin väkivaltarikollisille, ja joissain tapauksissa vapautuminen on pystytty niiden kautta estämään, eli sitä laajennettiin useampiin. Mutta edelleen, kerta toisensa jälkeen ihmetyttää, että hovioikeudessa — ymmärtääkseni aina Helsingin hovioikeudessa, joka näitä käsittelee — ei näitä vaarallisuusarviointeja lueta sellaisella vakavuudella kuin mielestäni pitäisi, ja olen tehnyt aiemmin esityksen siitä, että vaarallisuusarvioinnit tehtäisiin Helsingin hovioikeutta sitoviksi, että niiden yli ei mentäisi. Kerta toisensa jälkeen tuntuu järkyttävältä tällaisten uutisten lukeminen, joita olen täällä istunnossakin aiemmin esillä pitänyt, joissa tekijä on vapautettu ja on tiedetty hänet vaaralliseksi ja vain hetken päästä hän on syyllistynyt uuteen tekoon.
Edustaja Kilpi tässä edellä toi esille, että meillä on noin 20 elinkautisvankia, jotka ovat sellaisia, että heitä ei todennäköisesti pitäisi koskaan vapauttaa. Tätä lainsäädäntöä pitäisi varmuusvankeuden käyttöönoton kautta vahvistaa, niin kuin Kilpi ja Keto-Huovinen esittävät.
Itse toivon myös, että tämä vaarallisuusarviointi voitaisiin tehdä Helsingin hovioikeutta sitovaksi. Itse valitettavasti näissä tilanteissa luotan enempi lääkäreihin, jotka arvioivat vangin vaarallisuutta, riskiä uuteen tekoon, kuin hovioikeudessa tehtyihin ratkaisuihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-12T18:09:19,2022-05-12T18:12:18,Hyväksytty,1.1
2022_54_143,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,Näin. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_144,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asiantuntijoiden varoitusten mukaan korkean uusimisriskin vangit ovat liian usein vapauduttuaankin riski kansalaisten turvallisuudelle. Vuosina 2011—2018 hovioikeus vapautti 17 elinkautiseen vankeuteen tuomittua vankia, joiden väkivaltariski oli arvioitu suureksi ja joiden vapauttamista Rikosseuraamuslaitos vastusti omassa lausunnossaan. Edustaja Kilpi valotti omassa puheenvuorossaan tapauksia, joissa on ennalta ollut nähtävissä, mitä tulee tapahtumaan. 
Tämänlaisten rikoksentekijöiden rikosten uusimisen estämiseksi olemme edustaja Kilven kanssa tehneet lakialoitteen, jossa ehdotetaan varmuusvankeuden käyttöön ottamista Suomessa. Tällä hetkellä käytäntö on se, että vaikka henkilö arvioitaisiin korkean riskin tapaukseksi, niin jossain vaiheessa hänet tavataan vapauttaa. Varmuusvankeus tarkoittaisi, että henkilön, joka on tehnyt rikoksen, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta, tuomiota voidaan määrätä jatkettavaksi uudelleen enintään viidellä vuodella kerrallaan, mikäli tuomittua vankeusrangaistusta ei pidetä riittävänä muiden hengen, terveyden tai vapauden suojelemiseksi ja on olemassa ilmeinen vaara siitä, että rikoksentekijä syyllistyy uudelleen vakavaan rikokseen.
Kansankielisesti sanottuna lailla saadaan erityisen vakavia rikoksia tehneet ja suuren uusimisriskin omaavat vangit pysymään telkien takana ja näin suojattua kansalaisten turvallisuutta. Lakia voidaan käytännössä soveltaa esimerkiksi terroristeihin tai erityisen vakaviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyneisiin. Varmuusvankeutta voisi käyttää tilanteissa, joissa tuomitun riski vakavan rikoksen uusimiseen on korkea mutta edellytykset vankeuden jatkamiselle tai tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon määräämiselle eivät kuitenkaan täyty.
Arvoisa puhemies! On totta, että tämän lain kohteena oleva yhteiskunnan turvallisuudelle vaaraa aiheuttavien henkilöiden joukko on pieni, mutta se on olemassa. Jokainen vakavan rikoksen uusiminen, jonka riski on nähty jo ennalta, on erittäin surullinen ja ennen kaikkea estettävissä oleva tragedia. 
Helsingin Sanomien haastattelussa psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma on arvioinut Suomen tilannetta seuraavasti: ”Sanoisin niin, että asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee sellainen käsitys, että on olemassa hyvin pieni ryhmä ihmisiä, joita ei tulisi koskaan päästää pois vankilasta.” Lauerman mukaan eri arvioiden mukaan kyseisen kaltaisia tapauksia löytyy Suomesta noin 20. Samassa Helsingin Sanomien artikkelissa rikosylitarkastaja Jonna Turunen on todennut, että Suomessa on henkilöitä, jotka vapautuessaan uusivat väkivaltarikoksensa lähes sadan prosentin todennäköisyydellä. Tämänlaisissa tapauksissa on mielestäni välttämätöntä toimia ja ottaa käyttöön varmuusvankeuden kaltaisia keinoja suojata kansalaisten turvallisuutta. 
Vastaavankaltainen mahdollisuus varmuusvankeuteen on tarkasti rajatuissa tapauksissa käytössä muista Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa. Määräyksiä varmuusvankeuteen on Norjassa noin 15 kappaletta ja Tanskassa kahdesta viiteen kappaletta vuosittain, mutta sen tuomat hyödyt ovat todellisia yhteiskunnan turvallisuudelle vakavia riskejä aiheuttavien vankien pysyessä vankilassa. 
Lakialoitteessamme esitetty ratkaisu mukailee keskeisiltä osin Norjan mallia sillä erolla, että mielentilatutkimusta edellytettäisiin kaikissa tapauksissa, kuten myös Tanskassa tehdään. Arvioitaessa rikoksentekijän riskiä syyllistyä uudelleen vakavaan rikokseen kiinnitettäisiin huomiota vankeusrangaistukseen johtaneen rikoksen tai rikosten laatuun, tuomitun muuhun mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen, tuomitun käyttäytymiseen sekä muuhun tuomitun sosiaaliseen ja henkilökohtaiseen toimintaan. Näiden tietojen pohjalta varmuusvankeudesta saataisiin tarkkarajainen ja pienillä muutoksilla käyttöön otettava lainsäädäntötyökalu, jolla vältettäisiin helposti korkean uusimisriskin vankien vapautumista seuraava rikoksen välitön uusiminen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-05-12T18:12:19,2022-05-12T18:17:12,Hyväksytty,1.1
2022_54_145,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_146,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite varmuusvankeudesta kiinnittää huomiota mielestäni tärkeään asiaan ja omalla tavallaan räikeään epäkohtaan suomalaisessa oikeusjärjestelmässä. Tämä aiemmissa puheenvuoroissa mainittu ylilääkäri Hannu Lauerman lausunto oli itsellenikin tuttu. On jäänyt mieleen tämä lause siitä, että ei ole välttämättä hyvä, että kaikki vangit Suomessa saavat uuden mahdollisuuden, sillä jotkut vangit ovat liian vaarallisia toisten ihmisten turvallisuudelle. Näin varmasti onkin. Lisäisin vielä tuohon sen, että eihän se Suomessa aina jää edes siihen toiseen mahdollisuuteen, eli kyllähän nämä monet rikoksenuusijat saavat kolmannen ja vielä useammankin mahdollisuuden uusia rikoksiaan. Elikkä kun oltaisiinkin vain siinä toisessa mahdollisuudessa, mutta kun ei olla. Kuten on mainittu, tämä joukko näitä ihmisiä ei ole valtavan suuri, mutta yhteiskunnalla tulisi kuitenkin olla keinot puuttua tähän ongelmaan aivan yleisen oikeuskäsityksenkin perusteella.
Toinen sellainen piirre, josta en suomalaisessa oikeusjärjestelmässä erityisesti pidä, on se, että elinkautinen vankeusrangaistus on käytännössä väistämättä määräaikainen. Eli Helsingin hovioikeus on valjastanut itsensä eräänlaiseksi vapautusautomaatiksi, jossa käytännössä automaattisesti elinkautisvangit saavat vapauden tietyn ajan kuluttua sen rangaistuksen langettamisesta. En kannata sellaista ajattelua, että elinkautisvangit heitettäisiin vankilaan ja avaimet sulatettaisiin — se ei ehkä istu suomalaiseen oikeuskäsitykseen sellaisenaan — mutta ei toisaalta pitäisi olla myöskään niin, että elinkautisrangaistuksesta vapautuu väistämättä ja automaattisesti tietyn ajan kuluessa. Kyllä sen pitäisi merkitä, että sen henkilön vapautuminen on jollain tavalla ehdonalaista, vapautuuko hän koskaan. 
Näihin asioihin toivon meidän lainsäätäjien eduskunnassa puuttuvan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-12T18:17:13,2022-05-12T18:19:09,Hyväksytty,1.1
2022_54_147,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,Näin. — Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_148,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin edustaja Kilpeä tästä lakialoitteesta, joka nostaa tärkeän, ison teeman esille. — Kyllä tämä ajatus siitä, että meillä on, sanoisinko, psyykkisesti sairaita ihmisiä, jotka eivät ainoastaan ole taparikollisia vaan tämän psyykkisen sairautensa vuoksi toistavat erittäin vakavia rikoksia, joita kuvasitte järkyttävällä tavalla, näitä ilmiöitä, on tietysti huolenaihe yhteiskunnalle ja turvallisuudellemme. Se on itsestään selvää kaikille.
Vastauksena teille on se, että kun tämmöinen — ymmärsinkö oikein — varmuusvankeus, että ihminen on pysyvästi vankilaan sijoitettuna, tavallaan elinkautisen rangaistuksen saavana, olisi ehkä teidän mukaanne yksi vaihtoehto, niin jäin itse vain miettimään, onko tässä kuitenkin itse asiassa kysymys enemmän henkisesti sairaasta ihmisestä. Silloin mieluumminkin pitäisi, ennemmin kuin rikoslain puolella, edetä pakkohoidon puolella, että sieltä puolelta haettaisiin näitä ratkaisuja niin, että ihminen olisi niin vahvasti valvotussa ympäristössä, pakkohoidon omaisessa ympäristössä, että hän ei pysty näihin rikoksiin ryhtymään, suunnittelemaan, toteuttamaan. Jäin tätä vain pohtimaan, olisiko mieluummin täältä puolelta lähestyttävä kuin niin, että me ikään kuin tavoittelisimme uudestaan sellaista olotilaa, että meillä olisi elinkautisvankeusrangaistus käytössä. Tämä on pohdiskelua minulla itselläni. En tunne asiaa riittävän pitkälle, ja jättäisin mielelläni tämän tämmöiseen harkintatilaan. Mutta kun on selvästi henkisestä sairaudesta kysymys enemmän kuin muusta, niin psyykkinen pakkohoitoratkaisu voisi olla luontevampi ja inhimillisempi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-12T18:19:09,2022-05-12T18:21:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_149,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Näin. — Vielä aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_150,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 2 c luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljuselle sanoisin, että näissä tapauksissa totta kai tämmöistä pakkohoitokuviota tutkitaan ja selvitetään, mutta kyllä Suomessa on todella korkean kynnyksen takana tämmöinen pakkohoitoon määrääminen, eli todellakin se vaatii suorastaan psykoottisia oireita ynnä muita. Näissä tapauksissa hyvin usein näin ei ole, eli ei ole sellaista varsinaista diagnosoitavaa sairautta muuta kuin psykopatia, niin kuin tässä sarjakuristajatapauksessakin tuntuu olevan, mutta psykopatiaa kun ei ole luokiteltu sairaudeksi, ja se tie on sillä tavalla hyvin äkkiä pystyssä. Vain muutamat tapaukset ovat tämmöisiä, joissa selkeästi mielenterveydellisistä syistä on semmoinen sairaus, psykoottinen käytös, joka aiheuttaa sen toiminnan, jolloinka voidaan sitten määrätä tämmöiseen hoitoon.
Tämä aloite todellakin tehtiin yhteistyössä edustaja Pihla Keto-Huovisen kanssa, ja 56 allekirjoittajaa tässä on. Iso kiitos heille, ja iso kiitos myös näille puheenvuoroille, mitä täällä on käytetty.
Kyllähän meillä lainsäädännössä ja tässä meidän oikeuskäytännössä se ilmeinen aukko on, että me tällaisia ihmisiä päästetään vapaalle, jotka tulevat tekemään hirvittäviä tekoja. Kyllä kehitys on sillä tavalla hyvin ilmeinen, että eivät nämä tule vähenemään, vaan kyllä rikokset koko ajan raaistuvat ja kaikki tämmöiset rikolliset ilmiöt tulevat monimutkaistumaan ja vaikeutumaan. Minä kyllä näen sen kehityksen semmoisena, että tällaiselle lainsäädännölle tulisi olemaan jatkossa yhä enemmän tarvetta, jotta me voidaan turvata tämä yhteiskunta varsinkin pahimmilta rikoksentekijöiltä. Nämä ovat yleensä semmoisia tekijöitä, että siinä vaiheessa, kun uhrit joutuvat tämmöisten tekijöitten käsiin, he ovat täysin kyvyttömiä puolustautumaan, ja sen takiakin meidän pitää pystyä se tekemään ja ennalta estämään nämä tapahtumat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-12T18:21:02,2022-05-12T18:23:23,Hyväksytty,1.1
2022_54_151,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_54_152,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen tavoitteena on muuttaa työeläkelakia siten, että ennen vanhuuseläkkeen alkamista ja vanhuuseläkkeen aikana jatkuvan työsuhteen sekä vanhuuseläkkeen aikana alkaneen työsuhteen työansioista karttunut lisäeläke korottaisi automaattisesti työeläkettä vuosittain seuraavan kalenterivuoden alusta lähtien.
Työntekijän eläkelain mukaan, jos työntekijän työskentely on alkanut ennen vanhuuseläkkeen alkamista ja jatkunut mainitun vanhuuseläkkeen rinnalla, tästä työskentelystä maksetuista työansioista karttunut eläke myönnetään hakemuksesta eläkkeen hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta edellyttäen, että työskentely on päättynyt. Työntekijä saa työskentelystä karttuneen eläkkeen siis hakemuksesta työskentelyn päätyttyä, eli ennen hänen vakuuttamisvelvollisuutensa yläikärajaa. 
Vanhuuseläkkeen aikana alkaneen työsuhteen ansioista kertyneen eläkkeen myöntäminen on puolestaan säädetty toiseen ajankohtaan. Työntekijän eläkelain 3 luvun 13 §:n mukaan vanhuuseläkkeen aikana alkaneen työsuhteen työansioista karttunut eläke myönnetään työntekijän toimittaman hakemuksen perusteella aikaisintaan työntekijän vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lähtien. Lainkohta asettaa eläkekertymän myöntämisajankohdan osalta vanhuuseläkkeen aikana aloitetun työsuhteen eriarvoiseen asemaan ennen vanhuuseläkkeen alkamista aloitetun työsuhteen kanssa.
Arvoisa puhemies! Työvoimapula elinkeinoelämän eri aloilla edellyttää työllisyysasteen nostamista ja työuran pidentämistä myös työuran loppupäästä. Työurien pidentäminen on myös Suomen hallituksen asettama tavoite. Eläkeiän aikana tehdystä työstä kertyneen eläkkeen aikaisempaa nopeampi myöntäminen sen saajalle on yksi keino edistää ikääntyvien työssä pysymistä. Eläkeiän aikana tehdystä työstä kertynyt eläke voidaan myöntää saajalle seuraavan vuoden alusta. Eläkekertymän myöntäminen voidaan myös toteuttaa automaattisesti eläkeyhtiön toimesta ilman hakijan eläkeyhtiölle tekemää erillistä hakemusta, ja se on tämän lakialoitteen tarkoitus. 
Lyhyesti: Lakialoite toteutuessaan johtaisi siihen, että eläkkeelle pääsyn jälkeen ansaittu lisäeläke lisättäisiin eläkkeeseen kalenterivuosittain automaattisesti ilman eri hakemusta. Aloite vähentäisi siis byrokratiaa eläkkeensaajan näkökulmasta ja kannustaisi tekemään mahdollisuuksien mukaan töitä myös vanhuuseläkkeen alkamisen jälkeen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-12T18:23:54,2022-05-12T18:26:52,Hyväksytty,1.1
2022_54_153,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_154,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kannatettava lakialoite eläketurvan täydentämiseksi, ja haluan tässä yhteydessä tuoda esille, että tällaisia samanlaisia epäkohtia eläkejärjestelmässä ilmenee myöskin työkyvyttömyyseläkkeiden suhteen. Eli jos henkilö on joutunut jäämään osa-aikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle, niin hän saattaa menettää merkittävän eläketulon, jollei itse ymmärrä sitä eläkettä hakea riittävän ajoissa. Takautuvasti sitä ei myönnetä ilman erityisiä perusteita, ja erityisiä perusteita ei ole määritelty oikein missään, eli käytännössä sitä eläkettä ei tule saamaan, ellei sitä ajoissa hae. Eli myöskin tällainen epäkohta täytyisi eläkejärjestelmässä paikata. On hyvä, että tällaisia lakialoitteita tehdään näiden epäkohtien tilkitsemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-12T18:26:52,2022-05-12T18:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_54_155,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_156,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys eläkeläisten työssäkäynnistä on tietysti laajassa mitassa kasvanut. Meillä on koko ajan ollut huoli työllisyysasteesta, ja me useimmiten viittaamme työllisyysasteella työikäiseen väestöön, ja siitä teemme nämä arviot. Yhä enemmän kuitenkin eläkeiän saavuttaneet ihmiset ovat työelämässä mukana, ja me tiedämme hyvin, että keskimääräisen eliniän noustessa on mitä järkevintä, että me rohkaisemme ihmisiä myöskin olemaan työelämässä aktiivisesti mukana. Se on tulojen kannalta olennaista, mutta vielä olennaisempaa se on sosiaalisen osallistumisen kannalta, koska tuossa vaiheessa ihmiset kokevatkin työn enemmän luovaksi tilaksi.
Sen lisäksi meillä on ihan yhteiskunnallisestikin olemassa se ongelma, että kyllä, meillä on tämmöinen yleinen eläkeikä ‑käsite olemassa mutta tosiasiassa eläkeikä ei ole yleinen, vaan se on hyvin yksilökohtainen ja ammattialoittainen. On raskaita ruumiillisia töitä — lähihoitajista rakennusmiehiin — joissa on ymmärrettävää, että he pääsevät riittävän ajoissa eläkkeelle, siinä vaiheessa, kun he ovat vielä toimintakykyisiä fyysisesti, mutta meillä on valtava joukko ihmisiä, jotka joutuvat eläkkeelle — eivät pääse vaan joutuvat eläkkeelle. Meillä on aivovuotoa eläkkeelle. Me puhumme silloin luonnollisesti henkisen työn tekijöistä, on sitten kysymys yliopistoväestä, on kysymys diplomaateista, yritysjohtajista, lääkäreistä ja niin edelleen. Meillä on yhteiskunnassa valtavaa osaamista, joka häviää tuonne eläkkeelle. Ihmiset kuluttavat aikaansa golfkentillä tai jossain muualla vastaavassa, kun heillä olisi mahdollisuus antaa yhteiskunnalle panosta. Tämä iso panos jää meiltä hyödyntämättä, ja siinä suhteessa kaikki ne muodot, joilla me voimme rohkaista ihmisiä olemaan eläköitymisen jälkeen aktiivisia myöskin työelämässä, ovat kannatettavia, ja tämä edustaja Juuson tekemä lakialoite on tällainen ehdottomasti. Vahvasti haluaisin sen allekirjoittaa.
Tässä on erittäin iso ongelma, että tiedän myöskin tapauksia, että ihmiset eivät yksinkertaisesti tiedä sitä, että eläkkeelle siirtymisen jälkeen heillä olisi mahdollisuus saada omaa eläketurvaansa kartutettua, jos he ilmoittaisivat sen — he ovat jääneet vaille oikeutta, joka heille kuuluisi — ja siinä mielessä tämä automatiikka olisi ainoa oikea ratkaisu tässä. Meidän pitäisi kohdella kaikkia samalla tavalla eikä tehdä eroa tässä suhteessa, että jos työsi jatkuu ikään kuin eläkeikäsi yli, niin on eri asemassa kuin ne, jotka tarttuvat työelämään eläkkeelle jo siirryttyään. Tässä suhteessa tämä edustaja Juuson aloite on erittäin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-12T18:27:39,2022-05-12T18:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_54_157,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Näin. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_158,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensiksikin edustaja Mäkelää ja edustaja Kiljusta siitä, että jaksoitte jäädä tänne kuuntelemaan tämän lakialoitteen esittelyn ja pitämään siitä puheenvuoroja.
Työvoimatarve Suomessa on monella alalla huutava. Erityisesti hoitoalalla tiedämme, että me tarvitsisimme joka ikisen käsiparin siellä hoitotyössä. Meillä on paljon sairaanhoitajia, jotka ovat jo jääneet eläkkeelle mutta ovat siinä kunnossa, että he pystyvät ja ehkä haluavatkin jonkin verran tehdä. Harva jaksaa tai haluaa tehdä kokoaikatyötä, mutta se, että ottaa vastaan sijaisuuksia tai tekee osa-aikatyötä, lyhyempää päivää aina silloin tällöin, on varmaan hyvinkin mahdollista hyvin monelle. Meidän tulisi käyttää kaikki keinot, mitä meillä on, jotta me pystyisimme aktivoimaan heitä sitten työelämään. Tämä on todellakin vain yksi keino, millä me voisimme kannustaa heitä tulemaan sinne työelämän tueksi.
Eläkelaeista täytyy sen verran sanoa, että nämähän ovat aika monimutkaisia ja näissä on varmasti paljonkin epäkohtia, kuten edustaja Mäkelä tuossa toi esille taas yhden epäkohdan. Tämäkään epäkohta ei minulla itselläni ollut tiedossa. Valveutuneiden äänestäjien aktiviteettia täytyy kunnioittaa. Sieltä tulee tällaisia esityksiä ja tällaisia huomioita siitä, mitä epäkohtia meillä lainsäädännössä on, ja niitähän voidaan sitten tällä tasolla viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-12T18:30:23,2022-05-12T18:32:01,Hyväksytty,1.1
2022_54_159,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_54_160,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Unohdin tässä vielä puheenvuorossani tuoda tämän tilastosarjan esille, koska on sinänsä kiintoisaa pohtia, kuinka paljon eläkeikäiset ihmiset ovat kiinnostuneita olemaan työelämässä mukana: Kunnallisalan kehittämissäätiö on hiljattain tehnyt kyselytutkimuksen, ja sen tulos oli aika vavahduttava. Meillä on 1,4 miljoonaa yli 65-vuotiasta, eli eläkeikäisiä ihmisiä. Heistä kymmenen prosenttia on kokopäivätyössä — tässä muuten on yksi, tässä parhaillaan puhuu yksi eläkeläinen nyt sitten täysipäiväisessä työssä, tai taitaa olla 24/7-työsuhde täällä meillä. Eli meitä on kymmenen prosenttia siinä tilanteessa. Kymmenen prosenttia päälle eli 20 prosenttia on joko osa-aikaisessa työssä tai kokoaikaisessa työssä. Ja kun sitten on kysytty myöskin työhalukkuudesta, että kuinka moni haluaisi tehdä, niin se nousee kolmasosaan, jotka joko ovat töissä jo, osa-aikaisessa työssä tai täysipäiväisessä työssä, tai haluaisivat tehdä. Meillä on kolmasosa eläkeikäisistä ihmisistä sellaisia, jotka haluaisivat olla työelämässä mukana, ja siinä suhteessa kaikkia toimia, joilla me voimme rohkaista työelämässä säilymistä, kannattaisi edistää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-12T18:32:02,2022-05-12T18:33:24,Hyväksytty,1.1
2022_54_161,54/2022,2022-05-12,16.03,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työntekijän eläkelain 13 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 23/2022 vp,Näin on., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_54+2022+7.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_1,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 2/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 11.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_2,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Teen vastalauseemme mukaisen muutosehdotuksen, jonka mukaan lakiesitys hyväksytään muilta osin ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi 8 §:ssä 2 momenttiin lisätään 5 kohdaksi sana ”huoltovarmuus”, niin että myös huoltovarmuus otetaan huomioon, kun ilmastopolitiikan suunnitelmia valmistellaan. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,,,,
2022_55_3,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Sirénin tekemää esitystä. , ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,,,,
2022_55_4,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 10/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 11.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Mauri Peltokankaan kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, ja Heikki Vestman Antero Laukkasen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_5,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,Ensin äänestetään Mari Rantasen ehdotuksesta Heikki Vestmanin ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_6,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 10/2022 vp,"[Hälinää] Arvoisat edustajat, pyydän nyt keskittymään salissa käsittelyssä oleviin asioihin, ja muita puheenvuoroja voitte käyttää salin ulkopuolella. Nyt jatketaan käsittelyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_7,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_8,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Talousvaliokunta on tehnyt hyvää työtä tämän määräaikaisen kustannustukiasian parissa. Kiinnitin siellä huomiota muun muassa sivistysvaliokunnan lausuntoon, jossa valiokunta nosti esille erityisesti tapahtuma- ja kulttuurialojen aseman ehdotetun sääntelyn ja sen soveltamisen kattavuuden kannalta ja näitä tapahtuma-alan erityispiirteitä. Johtopäätöksissään talousvaliokunta on katsonut, että lähtökohtaisesti ja normaalioloissa lainsäädännön tulee kohdella talouden toimijoita tasapuolisesti, ja korosti, että kaiken päätöksenteon tukena tulee olla käytettävissä kattava tietopohja.
Halusin tähän keskusteluun nostaa yhden saamani palautteen tästä kustannustuesta. Tässähän on nyt vertailukuukautena ollut viime vuoden marraskuu. Silloin on ollut niin sanottu normaalikausi hakemuksen mukaan, ja tähän kuukauteen siis on nyt verrattu alkuvuotta ja sen liikevaihtomuutoksia. No, sain palautteen eräältä liikunta-alan toimijalta: Liikuntapaikoissa myynti on käytännössä koko ajan samaa, koska ei ole ollut mitään mahdollisuuksia täyttää lokakuussa 2021 rajoitusten poistuttua liikuntapaikkoja esimerkiksi leireillä tai muilla sellaisilla heti marraskuuksi 21, eli tässä tapauksessa myynti on ollut minimaalista koko ajan koronan takia, oli sitten kyse vuoden 21 marraskuusta tai vuoden 22 tammikuusta. Tukea ei siis voida myöntää, koska liikevaihto ei olekaan tällaisella liikunta-alan toimijalla pudonnut vertailukuukausien eli marraskuun 21 ja tammikuun 22 välillä yli 25:tä prosenttia. No ei voi pudota, kun se on minimaalista näillä molemmilla jaksoilla, koska eivät ihmiset yhtäkkiä täytä esimerkiksi jäähallia, joka elää käytännössä vaikkapa viikonloppuleireistä ja erilaisista turnauksista. Leiri-, turnaus- ja erilainen urheiluun liittyvä tapahtumabisnes elää noin kuuden kuukauden etunojassa, eli tässä vaiheessa ostajat kyselevät mahdollisuuksia leireille ja turnauksille loppukesään, alkusyksyyn, loppuvuoteen. Ja kyllä tämä on aiheuttanut nyt tuolla vähän mielipahaa, ihan aiheellista, että tämä kustannustuki ei ole kohdellut heitä oikeudenmukaisesti.
Toivoisin, että tätä vielä voitaisiin pohtia hallituksenkin toimesta, kun kerran on todennäköistä, että korona tulee vielä [Puhemies koputtaa] näitä tiettyjä aloja kiusaamaan jatkossakin — eli toivon, että nämä asiat otetaan huomioon seuraavia tukia pohdittaessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-13T13:09:14,2022-05-13T13:12:31,Hyväksytty,1.1
2022_55_9,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_10,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kysymyksessä oleva yritysten määräaikainen kustannustuki taitaa edustaa jo kuudetta kierrosta näissä tuissa, ja tietysti kaikki toivomme, että tilanne parantuisi siinä määrin, että näitä kierroksia ei enää ainakaan kovin monta tarvittaisi. Se on selvää, että nämä aiheuttavat varmasti aina keskustelua ja myöskin niitä yrittäjiä, jotka ovat väliinputoajan asemassa. Siinäkin suhteessa kysymys on aika hankalasta asiasta pitkään jatkuessaan.
Kustannustukien tarve vähenee sitä mukaa kuin yrityksiin kohdistuvia rajoituksia on purettu, ja nyt kyseessä oleva kustannustuki kohdistuukin vain niihin yrityksiin, joiden toimintaa on edelleen viranomaismääräyksellä rajoitettu. Tällainen rajaus on tietenkin perusteltu ja itse asiassa ainoa mahdollinen. Pääsisältöhän tässä esityksessä on, että vaikka yrityksen 2,3 miljoonan euron tukikiintiö olisi täynnä tai täyttymässä, yritys voisi edelleen saada kustannustukea, jos siihen edelleen kohdistuu pandemian hallintaan liittyvä julkisoikeudellinen rajoitustoimi ja yritykselle kuitenkin edelleen on perusteltua myöntää kustannustukea. Suurin myönnettävä tukisumma olisi 6 miljoonaa euroa. Yrityksen kattamattomia kiinteitä kustannuksia voitaisiin korvata 12 miljoonan enimmäismäärään saakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-13T13:12:31,2022-05-13T13:14:23,Hyväksytty,1.1
2022_55_11,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_12,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kustannustuki, joka koronan takia yrityksille räätälöitiin, oli varmasti aikaansa oikein sopiva ja tehokas toimenpide. Tarkoituksena tietenkin oli viedä näitä yrityksiä tämän vaikean tilanteen yli niin, että mahdollisimman vähän konkursseja tulisi ja yritykset pystyisivät jatkamaan sitten, kun tilanne helpottaa. Siitähän emme tietenkään voi olla varmoja, onko tämä korona nyt ollut ja mennyt ilmiö. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että uusia virustyyppejä on taas tulossa, niin että tähän voinemme edelleen varautua, että kaikki tällainen tautiin liittyvä paha ei ole vielä ohi.
Edustaja Heinonen mainitsi omassa puheenvuorossaan äsken näitä yritysten ongelmia ja eri toimijoiden ongelmia: kuka sai korona-avustusta, kuka ei saanut. Se on totta, että tämmöisiä tilanteita on ollut varmaan paljonkin ja moni yrittäjä ja toimija, joka jäi vaille tukea, varmaan tuntee sen tilanteen äärimmäisen epäoikeudenmukaisena.
Mutta viittaan siihen, mitä elinkeinoministeri Lintilä sanoi aikanaan tästä samaisesta tilanteesta: ei tällaista tilannetta koskaan ennen ole tässä maassa harjoiteltu tämmöisen taudin takia ja tällaisen tilanteen takia, ja nyt sitten hyvin nopeassa aikataulussa luotiin tämä järjestelmä, jolla on näitä tukia jaettu, jotta yritykset pysyisivät pystyssä. Että se suoritus oli kyllä varmasti äärimmäisen tiukka, äärimmäisen vaativa, ja tuloskin voitaneen sanoa ihan saatujen kokemusten perusteella, ja mitä olen yrittäjiltä kuullut kommentteja, niin se oli vähintäänkin kohtalainen. Varmasti siellä joku tuntee kokeneensa vääryyttä, mutta varmasti suurin osa on ollut tyytyväinen siihen, että tällainen järjestelmä luotiin. Siitä kiitos elinkeinoministeriön kaikille virkamiehille ja ministerille ja myös eduskunnalle, joka on aktiivisesti ollut tätä tukemassa ja ymmärtänyt tämän tilanteen vakavuuden.
Mutta toivotaan nyt, että tämä koronaepidemia hellittäisi, ja toivon mukaan ihmisistä mahdollisimman moni kävisi myös saamassa rokotesuojan, koska pahoin pelkään, että tämä tauti ei vieläkään ole ohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-13T13:14:24,2022-05-13T13:16:43,Hyväksytty,1.1
2022_55_13,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Totean, että tämän päivän istuntoon on varattu tästä eteenpäin noin 14 minuuttia aikaa ja täällä on seitsemän puheenvuoroa. Jotta asiat saataisiin käsiteltyä, niin toivon lyhyitä, tiiviitä puheenvuoroja. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_14,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että yrityksiä on tuettu koronakriisissä yli sen kuopan ja mahdollisimman moni on kyennyt jatkamaan toimintaa koronakriisin jälkeen. Matkailu- ja ravintola-alalla valitettavasti kuitenkin on se tilanne, että monet yritykset ovat joutuneet joka tapauksessa vaikeuksiin ja nekin, jotka ovat selvinneet tästä ajasta yli, tällä hetkellä kärsivät kovasta työvoimapulasta ja sitten toisaalta taas samanaikaisesti on myöskin paljon työttömyyttä alalla. Tästä kustannustuesta on oltu kyllä kiitollisia, mutta sitten toisaalta moni yrittäjä on kokenut, että se on kannustanut siihen, että ovet on kannattanut pistää kokonaan kiinni, eikä siihen, että toimintaa olisi jollain tavalla yritetty jatkaa myös yli sen rajoitusajan.
Luen tässä lyhyesti yhden saamani yrittäjältä tulleen viestin: ”Taas kerran vertailuna on uusille yrityksille viime marraskuun liikevaihto verrattuna rajoituskuukausiin. Tämä rankaisee taas niitä yrityksiä, jotka ovat pitäneet ovensa auki rajoitusten ajan, ja palkitsee niitä, jotka ovat olleet kiinni. Meidän tilanteessamme tämä näkyy niin, että nyt odotettavissa oleva tuki on 0 euroa, ja jos olisimme pitäneet kiinni kokonaan, tukea olisi tullut 130 000 euroa. Tämä taas olisi tehnyt meille nollatuloksen tukikuukausien ajalta, kun nyt teemme samalta ajalta noin 60 000 euroa tappiota. On jotenkin todella erikoista, että tämä sama täysin epämotivoiva malli jatkui edelleen ja ohjaa siihen, että ei kannata olla auki, ja rankaisee kaikkia niitä, joilla on ollut liikevaihtoa ja jotka ovat pitäneet työntekijänsä töissä.”
Halusin tämän tässä yhteydessä kertoa, vaikka tätä kyseistä tukimallia tämä palaute ei enää muutakaan. Mutta, arvoisa puhemies, ajattelen, että meillä on kuitenkin opittavaa siitä, mitä tämän kriisin aikana tapahtui, ja jos joskus joutuisimme samantyyppisen tilanteen eteen, että yritystoimintaa jouduttaisiin rajoittamaan, niin varmasti haluaisimme tukea yrityksiä niin, että heillä olisi mahdollisimman hyvin mahdollisuuksia pitää toimintaa edes jollain tavalla käynnissä ja yrityksen työntekijät samalla aikaa töissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-05-13T13:16:44,2022-05-13T13:19:12,Hyväksytty,1.1
2022_55_15,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_16,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain lyhyesti, aivan kuten aikaisemmatkin puhujat, että selvää on se, että kustannustukijärjestelmää tähän koronapandemiasta selviämiseen tarvittiin ja ilman tätä kustannustukea Suomessa talouden ja työllisyyden osalta oltaisiin aivan toisenlaisessa tilanteessa kuin tällä hetkellä olemme.
Siitä huolimatta, että yleisesti jaamme tämän kustannustuen tärkeyden, on myöskin syytä, aivan kuten edustaja Multalakin totesi, ottaa opiksemme siitä, mikä tässä nopeasti kasaan saadussa tukijärjestelmässä oli hyvää ja mitkä olivat sen järjestelmän heikkouksia, joita sitten erityisesti meidän päättäjien tulee tunnistaa. Yksi ovat juuri alakohtaiset erot — esimerkiksi matkailu- ja ravintola-ala ja tapahtuma-ala ovat selvästi olleet tässä kustannustuessa ne alat, jotka ovat kokeneet jäävänsä huomiotta. Ja toinen on oikeanlainen kohdentuminen. Silloin alkuun puhuimme paljon siitä, tuliko tuki jaettua juuri sellaisille yrityksille, jotka sitten aidosti pystyvät luomaan sitä työllisyyttä ja sillan tämän koronan yli työllisyydelle ja talouden kohentumiselle.
Talousvaliokunta nostaa omia huomioitaan esille, ja asiantuntijakuulemisessa on noussut esimerkiksi EU-ulottuvuus, mikä on myöskin tärkeää meidän hahmottaa — miten suhteessa EU:n muihin jäsenvaltioihin Suomessa tämä yrityksille myönnetty tuki toteutui.
Sitten toinen asia, jonka myös talousvaliokunta nostaa esille, on tukisäätelyyn luotu harkinnanvaraisuuselementti, joka valiokunnan mukaan edesauttaa oikeaa osuvuutta — tämän itse haluaisin vielä kyllä pystyä tarkistamaan, että aidosti olemme pystyneet osumaan oikeaan kohtaan — mutta kuitenkin juuri tämä harkinnanvaraisuuselementti on toisaalta aiheuttanut järjestelmään hitautta. Nämä ovat meille hyvät opit jatkoa ajatellen pitää mielessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-13T13:19:13,2022-05-13T13:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_55_17,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_18,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä yritystukijärjestelmässä, niin sanotussa kustannustuessa, on itse asiassa paljon ongelmia, joista tässä edellä keskustelussa on joitakin nostettu. Tämä järjestelmä on ollut voimassa kaksi vuotta. Puhutaan edelleen tilapäisestä, kiireellä luodusta järjestelmästä. Miksi? Meillä olisi ollut kaksi vuotta aikaa parantaa tätä. Niin ei ole kuitenkaan tehty, tämä on olennaisilta osiltaan ihan samanlainen kuin silloin 2020 keväällä luotu kustannustukijärjestelmä.
Suurin ongelma tässä on se, että tämän tuen kohdentuvuus on erittäin heikko. Näissä kaikissa kuuden kustannustukikierroksen hallituksen esitysten teksteissä jo perusteluissa mainitaan, että yksi kolmasosa tästä tuesta menee hukkaan eli ei kohdistu niihin yrityksiin, jotka olisivat koronasta kärsineet. Ja kun katsotaan, paljonko tähän on valtion varoja laitettu, niin puhutaan sadoista miljoonista, ehkä mennään jo miljardin ylikin näiden kustannustukien osalta. Kaikkiaan korona-ajan yritystukien osaltahan on menty useisiin miljardeihin, ja ehkä tämänkin osalta ollaan miljardiluokassa. Ja kolmasosa siitä — näin jo hallitus toteaa esityksessään — on mennyt hukkaan. Tämä on minusta se suuri kysymys, ja todellakin toivon, että tämä kierros on näistä viimeinen. Lisäksi talousvaliokunta on kuullut asiantuntijoita, myös kriittisiä näitten tukien suhteen, ja jokaisella kierroksella akateemiset asiantuntijat ovat todenneet, että tämä tukityyppi kohdistuu huonosti, vaikuttaa hyvin vähäisesti yritysten toimintaan, ei vähennä tutkitusti konkursseja ja on siis kustannus—hyöty-mielessä huono. Itse asiassa ”ainoa perustelu tälle tuelle on tulonjako eli kompensaatio sulkutoimista kärsineiden yritysten omistajille” — tässä oli sitaatti eräästä talousvaliokunnan saamasta lausunnosta. Eli kyllä tämä koko järjestelmä pitäisi perata nyt jälkikäteenkin todella huolella ja katsoa, miten se kohdentuminen on mennyt ja miten ylipäätään itse asiassa on kaksi vuotta meillä ollut tämmöinen järjestelmä, josta on tiedetty, että kolmasosa valtion varoista, joita siihen suunnataan, menee hukkaan.
Sitten toinen ongelma liittyen juuri tämän järjestelmän seurantaan. Nythän sitä on tehnyt Helsinki Graduate School of Economicsin tilannehuone tämän korona-ajan, kaksi vuotta. Nyt sen rahoitus loppui tälle vuodelle, tai lopetettiin, jolloin näitä viimeisiä kustannustukia tämä Helsinki GSE ei enää pysty tutkimaan ja tsekkaamaan niitä vaikutuksia, joita tällä rahanjaolla ehkä on ollut, ja niitä vaikutuksia, mitä sillä ei ole ollut. Nyt olisi erittäin tärkeää — siihen talousvaliokuntakin kiinnittää huomiota — että välittömästi jo tänä keväänä tämä Helsinki GSE:n rahoitus palautetaan ja se ryhtyy jälleen tekemään tärkeää tutkimustyötään. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-13T13:21:40,2022-05-13T13:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_55_19,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_20,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin puhuttu oppimisesta. Sitä meidän on tosiaan tehtävä, sillä tämä ei tule olemaan viimeinen kriisi, minkä kohtaamme. Oikeastaan kyse on vain siitä, milloin seuraava kriisi tulee.
Me sivistysvaliokunnassa olemme kiinnittäneet huomiota tapahtuma‑ ja kulttuuritoimialan asemaan ehdotetun sääntelyn ja sen soveltamisalan kattavuuden kannalta. Alojen erityispiirteet olisi tarpeen tunnistaa, ja ihan kaikki toimet myös tapahtuma‑ ja kulttuuripuolen tukemiseksi ovat tarpeellisia. — Puhemies, oliko tarpeeksi napakka?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-13T13:24:46,2022-05-13T13:25:20,Hyväksytty,1.1
2022_55_21,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain 5 d §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 39/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 9/2022 vp,Se oli napakka puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_22,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 7/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Avaan keskustelun. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_23,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien määräysten soveltamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 40/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionin ja Ison-Britannian sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen on Britannian EU-eron jälkeisessä Euroopassa tärkeää. Liikkumisvapaus on EU:n perustamissopimuksessa turvattu vapaus ja yksi unionin tärkeimmistä arvoista. Opiskelijat, työntekijät ja perheet voivat helposti muuttaa maasta toiseen, ja maiden yhteneväiset sosiaaliturvajärjestelmät ovat tukeneet vapaata liikkuvuutta.
Nyt annettava esitys pääasiallisilta vaikutuksiltaan vahvistaa jatkuvuutta sosiaaliturvan yhteensovittamisessa Suomen ja Ison-Britannian välillä. Erityisesti selkeytämme etuuskäsittelijöiden työtä, kunhan he saavat soveltamiseen tarpeeksi koulutusta ja ohjeistusta, näin sosiaali‑ ja terveysvaliokunta toi esille mietinnössään. Ison-Britannian vuosikymmeniä kestäneen jäsenyyden aikana muodostuneet yhdenmukaiset sosiaaliturvan säännöt sekä ratkaisut ovat helpottaneet ihmisten ja yritysten elämää. Oikeusperustaisuuden muututtua Ison-Britannian EU-eron myötä onkin perusteltua yhteensovittaa sosiaaliturvaa koskevat säännöt myös kansallisessa lainsäädännössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-13T13:25:44,2022-05-13T13:26:53,Hyväksytty,1.1
2022_55_24,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Avaan keskustelun. Edustaja Elomaa poissa. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_55_25,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä on tarkoitus edistää maatalouden osaavan työvoiman saatavuutta ja riittävyyttä. Tällä hetkellä jos koska se on erityisen tärkeää — me kaikki tiedämme maatalouden ja alkutuotannon kannattavuusongelmat. Erityisesti koronapandemia ja Ukrainassa käytävä sota ovat entisestään vaikeuttaneet kausityöntekijöiden saatavuutta.
Luopumistuen saajat ovat entisiä maatalouden harjoittajia, ja heillä on maataloudessa vaadittavaa erityisosaamista ja ammattitaitoa. Luopumistuen ansiotuloraja rajoittaa luopujan mahdollisuuksia jatkaa näitä töitä. Useimmilla luopumistuen saajilla luopumistuen määrä on alle tuhat euroa kuukaudessa. Ansiotuloraja on kuitenkin saattanut ylittyä esimerkiksi, jos työtehtävät ovat olleet sellaisia, että työpäivä yllättäen venyy odottamattomien tapahtumien vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että tämä pystytään korjaamaan. Vähäinenkin ansiotulorajan ylitys johtaa voimassa olevan lain mukaan siihen, että koko kuukauden luopumistuki jää saamatta, ja se aiheuttaa tahatonta taloudellista ahdinkoa tuen saajille. Tätä emme varmasti halua.
Mielestäni tämä lakiehdotus tukee osaavan työvoiman saatavuutta erityisesti alkutuotannon kannalta kriittisillä aloilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+7.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-13T13:27:20,2022-05-13T13:28:44,Hyväksytty,1.1
2022_55_26,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_55_27,55/2022,2022-05-13,13.03,13.30,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden luopumistuen saajia on enää alle 1 500, ja tämä ansiotuloraja on ollut hyvin vaivalloinen, hyvin matala ansioraja, joka on estänyt työllistymistä. Ja on hyvä, että se nyt pysyvästi poistetaan. Se poistetaan tämän vuoden alusta. On valitettavaa, että tässä oli tämmöinen väliaika, jolloin tilanne oli epätietoinen, mutta nyt se poistetaan pysyvästi. Tämä on sinänsä hyvin pieni asia, koska uusia luopumistukia ei enää myönnetä, mutta on tärkeää, että näin on nyt tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_55+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-13T13:28:44,2022-05-13T13:29:24,Hyväksytty,1.1
2022_56_1,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Pääministeri Sanna Marinin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Puheenvuoropyyntöjä on nyt 154, eli jo tässä vaiheessa voin ilmoittaa, että tänään keskitytään lähetekeskusteluun. Asian käsittely ei siirry vielä siihen vaiheeseen, että tänään suoritettaisiin äänestyksiä. Tämä tiedoksi niille, jotka miettivät ohjelmaansa talon ulkopuolella. — Keskustelu, pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_56_2,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sanna,Marin,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Valtioneuvosto on eilen antanut eduskunnalle selonteon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Selonteko täydentää aiemmin annettua ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Selonteon johtopäätöksenä valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liitto Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. 
On syytä tarkastella, miten johtopäätökseen on päädytty. 
Ensinnäkin turvallisuusympäristömme on perustavalla tavalla muuttunut. Viime vuoden lopulla Venäjä esitti EU‑ ja Nato-maille, mukaan lukien Suomelle, että Naton laajentuminen tulisi lopettaa. Venäjän vaatimuksiin suostuminen olisi merkinnyt paitsi itsemääräämisoikeutemme myös turvallisuutemme merkittävää heikentymistä. Itsemääräämisoikeutemme ja turvallisuutemme ovat meille avainasia. 
Venäjän väitteillä siihen kohdistuvasta uhkasta muiden taholta ei ole mitään perustaa. Ainoa Euroopan turvallisuutta uhkaava ja nyt avoimesti hyökkäyssotaa käyvä maa on Venäjä. Venäjän vaatimukset ovat suoraan ristiriidassa Euroopan turvallisuuden perusperiaatteiden kanssa, joihin Suomenkin ulko‑ ja turvallisuuspolitiikka on nojannut. Näiden periaatteiden mukaisesti me pidämme kiinni siitä, että jokaisella maalla on oikeus päättää itse omat ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa. Niitä ei voida rajoittaa. Venäjän vaatimukset tarkoittavat, että Venäjä katsoo oikeudekseen määrittää itselleen etupiirin. 
Venäjä käynnisti 24. helmikuuta hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän häikäilemätön hyökkäys rikkoo paitsi Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita myös YK:n peruskirjaa, laajasti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Näin perustavanlaatuisessa muutoksessa on Suomen tullut pohtia omia turvallisuuspoliittisia valintojaan. 
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä Suomesta tulisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siihen kuuluvia turvatakuita. Jos meitä vastaan hyökätään, meitä autetaan, ja jos muita vastaan hyökätään, me autamme. 
Suomi on jo aiemmin sitoutunut Euroopan unionin avunanto‑ ja yhteisvastuuvelvoitteisiin. Euroopan unioniin kuuluu vahva yhteisvastuun ajatus. EU ei kuitenkaan ole puolustusliitto eikä pyri sellaiseksi. Unionilta puuttuvat puolustusliiton rakenteet ja yhteinen puolustussuunnittelu. Euroopan unionin jäsenistä valtaosa on järjestänyt puolustuksensa Naton kautta. Naton turvatakuiden piirissä Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Vahvistaisimme koko Naton turvallisuutta. 
Arvoisa puhemies! Mikäli eduskunta hyväksyy selonteon johtopäätökset, hallituksella on valmius tehdä nopeasti jäsenyysneuvotteluiden aloittamiseen vaadittavat päätökset. Selonteossa on kuvattu pääpiirteittäin neuvotteluihin sisältyvät viisi osa-aluetta: poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset. Neuvotteluissa tulisimme ilmaisemaan valmiutemme sitoutua Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Naton tärkeimpiin linjauksiin. Näihin lukeutuu etenkin niin sanottu Naton strateginen konsepti. Sen mukaisesti järjestön ydintehtävät ovat yhteinen puolustus, kriisinhallinta ja yhteistyövarainen turvallisuus. Strategista konseptia uudistetaan parhaillaan. 
Suomella ei ole perustuslaillisia esteitä liittoutua sotilaallisesti. Selonteossa kuvatulla tavalla kävisimme neuvotteluissa läpi kansallisen lainsäädännön yhteensopivuuden Naton velvoitteiden kanssa. Meitä sitoisivat Naton kansainväliset sopimukset. Tietoturvallisuuden osalta lainsäädännön muuttamiseen ei arvioida liittyvän merkittäviä tarpeita. Neuvotteluissa tarkennettaisiin myös Nato-jäsenyyden myötä koituvia suoria kustannuksia. 
Selonteossa todetaan, että Suomi täyttää jo nyt Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta pantaisiin toimeen asteittain jäsenyyden astuttua voimaan. 
Arvoisa puhemies! Jotta Nato-jäsenyyden ydin, yhteiset turvatakuut, toteutuvat, Suomen tulee osallistua Pohjois-Euroopan puolustusjärjestelyihin sekä Naton yhteiseen puolustussuunnitteluun. Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen. On tärkeää korostaa, että kaikissa kansainvälisen avun antamiseen tai vastaanottamiseen liittyvässä toiminnassa tehdään aina erikseen päätökset Suomen lainsäädännön mukaisessa järjestyksessä. Suomen tärkeimpiä tehtäviä Natossa on huolehtia omasta puolustuksestaan. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. 
Selonteossa kuvatulla tavalla Suomen jäsenyys Natossa ei merkitsisi perustuslain mukaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista koskemaan koko liittokunnan alueen yhteistä puolustusta. Suomen lainsäädäntö rakentuu pääosin kansallisen puolustuksen ajatukselle, mutta lainsäädäntöä on viime aikoina kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä. 
Arvoisa puhemies! Suomella on vahva turvallisuus‑ ja puolustusyhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja monen muun Euroopan turvallisuudelle keskeisen kumppanin kanssa. Teemme yhteistyötä niin kahdenvälisesti kuin monenvälisesti. Tätä linjaa olemme seuranneet Venäjän vallattua laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin. Suomen Nato-kumppanuutta on syvennetty hyvin läheiseksi. Myös Ruotsi on noudattanut vastaavaa linjaa. Turvallisuus‑ ja puolustusyhteistyöhön ei missään muodossaan kuitenkaan liity turvallisuustakeita, todellista ennaltaehkäisevää vaikutusta, saati muita yhteisen puolustuksen keskeisiä tekijöitä. 
Ruotsi on läheisin kumppanimme. On meidän etumme, että Suomi ja Ruotsi tekevät turvallisuusratkaisunsa yhtä aikaa ja hyvässä yhteisymmärryksessä keskenään. Ruotsi on tänään saattamassa loppuun päätöksentekonsa voidakseen hakea jäsenyyttä Natossa mahdollisesti jo lähipäivinä. Haluan valtioneuvoston puolesta ilmaista kiitokseni Ruotsille siitä läheisestä yhteistyöstä, jota olemme koko kuluvan kevään tehneet. 
Arvoisa puhemies! Olemme käyneet Suomessa kevään ajan laaja-alaista keskustelua turvallisuuspoliittisista valinnoistamme niin täällä eduskunnassa, hallituksessa, puolueissa kuin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Uskon, että puhun monien puolesta, kun sanon, että yhdessä jaettu tehtävämme on kaikissa tilanteissa turvata Suomen itsenäisyys, Suomen koskemattomuus ja suomalaisten mahdollisuus elää elämänsä turvallisesti ja rauhassa. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] 
Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä jäsenyys Natossa vahvistaisi Suomen mahdollisuuksia toimia näiden tavoitteiden puolesta sekä Suomen kansainvälistä asemaa. Liittymällä Natoon Suomi ennen kaikkea vahvistaisi omaa turvallisuuttaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Erinomainen puheenvuoro — Timo Heinonen: Teette historiaa!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-05-16T10:02:28,2022-05-16T10:10:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_3,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_4,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä antaa vahvan tukensa Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa. Suomi on läpi menneiden vuosikymmenten vahvistanut omaa puolustustaan ja rakentanut puolustuskumppanuuksia liittouman ulkopuolella. Olemme viisaasti pitäneet kiinni mahdollisuudesta liittyä Natoon, jos turvallisuusympäristömme merkittävästi muuttuu ja jos jäsenyyden tuoma turva nähdään liittoutumattomuutta vahvemmaksi.
Arvoisa puhemies! Sen aika koitti helmikuussa Venäjän aloitettua laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan vastoin kansainvälistä oikeutta ja Venäjän itsensä allekirjoittamia sopimuksia. Suomi hakee Natosta turvaa siltä arvaamattomuudelta ja epävakaudelta, jota naapurimaamme nyt edustaa. Tähän olemme päätyneet kevään aikana valtiojohtomme luotsaamana. Presidentin, pääministerin ja hallituksen osoittama johtajuus ansaitsee täyden arvostuksen.
Arvoisa puhemies! Me emme halua tulla kenenkään painostamiksi tai elää epävarmuudessa. Suomalaisten ja Suomen turvallisuus on meille arvokkain asia, jonka vuoksi olemme valmiita suuriin päätöksiin. Jäsenyytemme Natossa ei ole ketään vastaan, vaan suomalaisten turvallisuuden puolesta. Kunnioitamme myös historian oppeja: rauha rakennetaan, sitä ei voiteta. Suomi tulee jatkossakin toimimaan kokoaan suurempana diplomatian ja yhteistyön toimijana.
Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin liiton tunnuksessa kompassineulat kuvastavat pyrkimystä rauhaan, sen ympyrä yhtenäisyyttä ja sininen väri Atlanttia. Suomen ja omaa Nato-prosessia samaan aikaan käyvän Ruotsin liittyminen vahvistaisi Itämeren väriä tällä kartalla. Pohjoismaiden rintama Natossa lisäisi merkittävästi Pohjois-Euroopan vakautta sekä vahvistaisi Naton puolustusta koko sen alueella. Suomen ja Ruotsin jäsenyys toisi kaikki Pohjoismaat Naton yhteisen puolustuksen alle, sen suunnittelijoiksi sekä kehittäjiksi. Ristilippujen yhteistyö luo myös mahdollisuuden edistää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan mukaista arvopohjaa Naton sisällä.
Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustus on kansallisen puolustuksemme kulmakivi. Sen merkitys ei katoa. Eduskunnan vahva sitoutuminen yleiseen asevelvollisuuteen on välttämättömyys myös jatkossa. Emme tule ulkoistamaan kansallista puolustusta. Tärkeää on, että ratkaisut muuttuneessa turvallisuustilanteessa tehdään harkitusti, avoimesti ja erilaisia mielipiteitä kunnioittaen. Näin säilytämme tulevaisuudessakin arvokkaan kansallisen eheytemme. [Oikealta: Oikein!]
Vaikka elämme nyt epävarmuuksien keskellä, voimme iloita kuitenkin siitä, että olemme tänä historiallisena hetkenä osoittaneet laajasti pyrkimyksen saavuttaa yhteinen linja maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomalainen parlamentaarinen perinne nojaa yhteisymmärryksen rakentamiseen. Sitä teemme tässä salissa tänäänkin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-05-16T10:10:17,2022-05-16T10:15:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_5,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_6,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten suuri enemmistö on vuosikymmenten ajan suhtautunut Nato-jäsenyyteen skeptisesti, eikä näin ollen poliitikoillakaan ole ollut suurempaa hinkua edistää asiaa. Nato-jäsenyyttä ei nähty tarpeelliseksi ja ajateltiin — naiivisti tai ei — että mahdollisimman neutraali ja tasapainoileva asema pitää Suomen välit Venäjään riittävän seesteisinä. Ja onhan linja ollut tosiaan toimiva, kun olemme vuosikymmenet saaneet elää rauhassa. 
Suomi ei kuitenkaan ole ainakaan 30 vuoteen ollut puolueeton. Olemme osa länttä niin puolustuspoliittisesti kuin demokratianakin. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään ja on täysin yhteensopiva sen järjestelmien kanssa, ja olemme tehneet isäntämaasopimuksen. Vain täysjäsenyyden turvatakuut puuttuvat. Suomi on myös Venäjän silmissä jo sotilaallisesti liittoutunut.
Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että Suomen turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittävä muutos. Naapurissamme on ollut jo pidemmän aikaa sama arvaamaton uhka, mutta nyt vain naamiot on riisuttu, kuten tasavallan presidentti totesi. Näemme sen kylmän ja arvaamattoman todellisuuden, jonka kanssa meidän on elettävä ja jonka pohjalta meidän on tehtävä turvallisuusratkaisuja. Kun tilanteet muuttuvat ja uusia tai piilossa olleita tosiasioita paljastuu, on viisautta, että ihminen kykenee tarkastelemaan kantojaan uudelleen. Kansan ja päättäjien mielipide on muuttunut Nato-jäsenyyttä puoltavaksi historiallisen nopeasti ja selvästi. Päättäjät ovat uskaltaneet muuttaa mielipidettään tosiasioiden ja kansan vahvan tahtotilan myötä. Kyse ei ole takinkääntämisestä vaan tarpeellisesta ja välttämättömästä kyvystä reagoida todellisuuden muuttumiseen. Ensin muuttui kansan mielipide, sitten valtiojohdon. 
Arvoisa puhemies! Mikä elämässämme tulee muuttumaan jäsenyyden myötä? Tuskin paljon mikään. Suomen puolustus perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen, laajaan reserviin ja lujaan maanpuolustustahtoon. Nämä asiat muodostavat yhdessä modernin, valikoimaltaan laajan kaluston ja kiitettävätasoisen koulutuksen kanssa erittäin iskukykyiset puolustusvoimat. Puolustusvoimien tärkein tehtävä on jatkossakin koko Suomen sotilaallisen koskemattomuuden turvaaminen. Myös Nato näkee asian niin: me hoidamme oman tonttimme. Ja se ei Venäjän vieressä ole aivan pieni. Toisin sanoen myös liittokunnan asema vahvistuu Suomen — ja Ruotsin — jäsenyyden myötä selvästi. Pitkän aikavälin vakaus pohjoisessa, Itämerellä ja arktisilla alueilla, lisääntyy.
Nato-jäsenyyden suorat taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa. Suomen valtiontalouden kannalta tämä on pieni summa, ja saamme sillä kollektiivisen Nato-maiden puolustuksen taaksemme. Suomen puolustusmenot ovat jo nyt Naton suosittelemat kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, eikä Suomella olisi varaa tästä osuudesta tinkiä, vaikka olisimme päättäneet jäädä Naton ulkopuolelle. Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue, joka korostaa isänmaan puolustuksen tärkeyttä kaikissa oloissa. 
Suomen ja Venäjän välit eivät ole merkittävästi muuttumassa — ne muuttuivat jo helmikuussa. Venäjän silmissä Suomi on jo osa läntistä liittoumaa. Kaikkeen pitää varautua ja valmistautua, mutta on myös mahdollista, että tulevat kuukaudet eivät tuo mukanaan mitään ihmeellistä. Venäjä tietenkin vastustaa Naton laajentumista Suomeen tai mihin tahansa, mutta sen motiivi on suurvaltapoliittinen: kun pieni maa liittyy Natoon, Venäjän vaikutusmahdollisuudet kyseiseen maahan heikkenevät. 
Arvoisa puhemies! On vielä huomautettava, että Suomen rajaturvallisuuden takaamiseen tarvitaan resursseja ja oikeanlaista lainsäädäntöä myös Naton jäsenenä. Tämä kerrotaan myös selonteossa. 
Kokonaisturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuudesta huolehtimista, eikä näiden erottaminen toisistaan aina ole mahdollista eikä edes tarpeen. Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen ja viranomaisten toimivallasta ja resursseista huolehtiminen itsessään helpottavat myös ulkoisiin uhkiin vastaamista. Mikään ei ole Suomelle tärkeämpää kuin kansalaisten turvallisuus. 
Arvoisa puhemies! Haluamme kiittää valtionjohtoa ja koko eduskuntaa yhteistyöstä, jota olemme nopeassa aikataulussa ja vaikeina aikoina tehneet Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Perussuomalaiset kannattavat Suomen Nato-jäsenyyttä — kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-16T10:15:08,2022-05-16T10:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_56_7,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_8,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaa vastaan toi suomalaiset yhteen. Suomalaiset tekivät johtopäätökset nopeasti. Me haluamme elää rauhassa omassa kotimaassamme. Me haluamme Natoon.
Ulkopoliittisten valintojen on pohjauduttava realismiin. Venäjä on tehnyt selväksi, että se voi hyökätä rauhanomaisen, sitä uhkaamattoman rajanaapurinsa kimppuun. Uhka ei ole häviämässä lähitulevaisuudessa. Merkkejä luottamuksen palautumisesta Venäjään ei ole.
Nato-jäsenyys maksimoi Suomen ja suomalaisten turvallisuuden. Meillä on oma vahva puolustus, jota me vahvistamme entisestään. Mutta meillä on nyt myös takanamme koko liittokunnan voima. Muut vaihtoehdot eivät tarjoa tarvittua turvaa äkillisten ja odottamattomien muutosten varalle.
Kokoomus on edistänyt Nato-yhteistyötä määrätietoisesti. Kannatimme Suomen liittymistä Natoon jo hyvän sään aikana. Tämän vuoden helmikuussa taivas Ukrainan ja Euroopan yllä synkkeni. Hyvä sää oli ohi. Silloin kuitenkaan ei ole aika pistää päätä pensaaseen, vaan kohdata totuus. Kuten presidentti Niinistö sanoi Venäjän hyökättyä: naamiot on nyt riisuttu. Olemme halunneet uskoa taloussiteiden muokkaavan naapurin ajattelua. Paikoin olemme olleet liian sinisilmäisiä Venäjän tarkoitusperien suhteen. Vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion arvot korostuvat, kun näemme itänaapurin menevän täysin eri suuntaan.
Suomen suunta on selvä. Meidän suuntamme on ollut ja tulee tästä eteenpäinkin olemaan aina kohti länttä. Seuraava askel on jäsenyys puolustusliitto Natossa.
Suomen ankkuroituminen osaksi läntisten demokratioiden puolustusliittoa on elintärkeää. Kyse on sotien ennaltaehkäisystä ja oikeudesta puolustautua. Päätös hakeutua Naton jäseneksi on teko rauhan edistämiseksi. Se ei ole hyökkäys ketään vastaan. Vuosia kestänyt ja jatkuvasti kehittynyt kumppanuus Naton kanssa takaa, että olemme erittäin sopiva Naton täysjäseneksi — sellaiseksi meidän kaltaisen pienen maan Venäjän naapurissa pitää tullakin. Meidän tulee sitoutua Natoon täysin ja ottaa se turva, minkä tarvitsemme.
Täysjäsenyyden ohella on tärkeää jatkaa Suomen ja Ruotsin, kaikkien Pohjois-Euroopan maiden sekä Suomen laajan kahden- ja monenvälisen yhteistyön syventämistä. Jäsenyys Natossa antaa Suomelle mahdollisuuden edistää kansainvälistä turvallisuutta ja rauhaa. Nato-jäsenyys ei ole Helsingin hengen loppu. Päinvastoin äänemme Venäjän kanssa tasavertaistuu. On myös selvää, että jäsenyys Natossa ei sanele sen jäsenten ulkopolitiikkaa. Naton jäsenvaltioilla säilyy kansallinen täysi itsemääräämisoikeus.
Suomalaiset ovat varautuneita meihin kohdistuvaan vaikuttamiseen. Meidän maanpuolustuksemme on kunnossa, kansakuntamme on yhtenäinen ja monet demokraattiset kumppanimaat ovat tukenamme, Yhdysvallat ja Britannia kärjessä. Olemme vakaa, sisukas demokratia ja tiedämme pärjäävämme — kaikissa olosuhteissa. Me emme tönimisestä kaadu.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää suomalaisia tämän historiallisen päätöksen mahdollistamisesta ja valtiojohtoa hyvästä toiminnasta muuttuneessa tilanteessa. Tässä historiallisessa kansallisen turvallisuuden ratkaisussa ei ole hallitusta tai oppositiota, vaan tämä on tehty kansakuntana yhdessä. Emme jämähdä emmekä lamaannu, vaan otamme kohtalomme omiin käsiimme ja muovaamme kansakuntana oman valoisan tulevaisuutemme. Tämä on viesti suomalaisilta maailmalle.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-05-16T10:20:32,2022-05-16T10:24:59,Hyväksytty,1.1
2022_56_9,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tapahtumat käynnistivät Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uudelleenarvioinnin. On tärkeää, että Suomen ratkaisusta on käyty laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Se on demokratiaa.
Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtiojohdon toiminnalle muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen turvallisuuden kannalta keskeistä työtä on tehty päättäväisesti mutta viivyttelemättä. Suomen ja suomalaisten turvallinen tulevaisuus pitää varmistaa kaikissa olosuhteissa. Suuntamme on selvä: Suomi tarvitsee kansallisen vahvan puolustuskyvyn ja kansainvälisen puolustusyhteistyön lisäksi pitävät turvatakuut. Siksi keskustan eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. [Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä!] Suomen Nato-jäsenyys on askel Suomen, Pohjolan ja laajemmin Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!]
Suomi on toiminut lähes 30 vuoden ajan Naton kumppanimaana, jona aikana Suomesta on tullut Naton läheisin kumppani yhdessä Ruotsin kanssa. Suomi ja Ruotsi jakavat liittokunnan kanssa yhteisen arvopohjan demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustajina. Jäsenyys on luonteva jatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle, jolla olemme hakeneet maallemme kansallista liikkumatilaa ja turvanneet kansainvälisen asemamme. Kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen puolustusliitto Natoon poistaa esteitä pohjoismaiselta puolustusyhteistyöltä ja parantaa Pohjolan puolustusta.
Suomen Nato-jäsenyys ei ole suunnattu ketään vastaan. Teemme ratkaisumme Suomen puolesta. Jäsenyys vahvistaa rauhan, vakauden ja turvallisuuden jatkumista Suomessa ja lähialueillamme. Tavoitteena on varmistaa, ettei Suomi joudu sotilaalliseen konfliktiin muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Puolustuksellisella liittoutumisella saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäkevaikutus.
Arvoisa puhemies! Suomi liittyy liittokunnan jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Jäsenyyden tarkoituksena on Suomen turvallisuuden maksimointi, eikä siksi jäsenyyden hakemisessa aseteta rajoittavia reunaehtoja. Suomen tärkein panos Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan. Suomen puolustuksen perustana pysyy vahva kansallinen puolustuskyky, jonka jokaisen puolustushaaran kehittämistä jatketaan edelleen määrätietoisesti. Vahva maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, koulutettu ja harjoitettu reservi, koko maan puolustamisen periaate, vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja kokonaisturvallisuuden toimintamalli muodostavat puolustuksemme kivijalan myös tulevaisuudessa. [Vasemmalta: Oikein!] Suomalaisten maanpuolustustahto ja koko maan puolustamisen periaate rakentuvat sille, että pidämme Suomen kauttaaltaan asuttuna ja elinvoimaisena.
Kansainvälisen puolustusyhteistyön merkitys säilyy myös Nato-jäsenyyden oloissa. Suomen puolustuspoliittisina kumppaneina Ruotsin ja Yhdysvaltain merkitys on keskeinen. Ison-Britannian vetämä JEF-yhteistyö on operatiivisin yhteistyön muoto.
Turvallisuus ja talous kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Vakaa turvallisuusympäristö on edellytys talouden vakaudelle, kasvulle ja investoinneille.
Arvoisa puhemies! Olemme nopeassa tahdissa mutta perusteellisen käsittelyn myötä päätyneet historialliseen ratkaisuun, joka varmistaa turvallisuutemme pitkälle tulevaisuuteen. Suomen, suomalaisten ja ennen muuta tämän päivän lasten ja nuorten turvallinen tulevaisuus on meidän yhteinen vastuumme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-05-16T10:25:54,2022-05-16T10:30:46,Hyväksytty,1.1
2022_56_10,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_11,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän rauhan aikaa eläneiden perusturvallisuus on järkkynyt. Vaikka isovanhempiemme sotamuistot ovat meille tuttuja, vaikka näimme Venäjän ihmisoikeusloukkaukset omia kansalaisiaan kohtaan ja seurasimme aiempia toimia Georgiassa, Krimillä, Itä-Ukrainassa, ehdimme silti uskoa vapaampaan Eurooppaan. Elämme tapahtumia, joita emme olisi kukaan halunneet nähdä. Venäjän täysimääräinen hyökkäys suvereenia valtiota, Ukrainaa kohtaan ja koko maan olemassaolon oikeutuksen kiistäminen romutti loputkin luottamuksestamme Venäjään.
Aiempi pyrkimyksemme taata turvallisuutemme tiivistyvällä yhteistyöllä, halumme nähdä demokratian ja oikeusvaltion kehittyvän Venäjällä ja tavoitteemme säilyttää rauha Euroopassa eivät ole onnistuneet. Venäjä on toimillaan kääntänyt sille mahdollisuudelle selkänsä. Selonteot turvallisuustilanteen muutoksen ja Suomen turvallisuuden parhaiten varmistamien toimien arvioimiseksi olivat tarpeen. Kiitos presidentille ja hallitukselle ripeästä toiminnasta ja suomalaisille selvän tahtotilan osoittamisesta. Demokratiassa kansaa kuullaan ja jokaisella on mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä.
Tarve Suomen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiselle ja tuen hakemiselle on käynyt entistä selvemmäksi Venäjän tuotua etupiiriajattelunsa julki. Myös Nato-maiden aiempaa selkeämmät rajaukset tuen ilmaisussa Ukrainalle tekivät näkyväksi Natoon kuulumattomien maiden turvattomamman aseman. Nato-jäsenyys on selvästi tehokkain pidäke hyökkäystä harkitsevalle maalle. Tällaista pidäkettä ei ole mistään muualta saatavissa. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Natoon haetaan ja liitytään täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin.
Suomella on jo laaja kumppanuus Naton kanssa, josta käsin jäsenyyttä on hyvä valmistella. Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys on oman turvallisuutemme ja koko Itämeren alueen ja Euroopan vakauden ja rauhan vahvistamista. Se ei ole ketään vastaan. Naton jäsenenä voimme kehittää yhteistä puolustusta Pohjoismaiden lisäksi myös muiden tärkeiden kumppaneidemme kuten Iso-Britannian, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja balttien kanssa. Me saamme puolustukseemme apua ja olemme valmiita auttamaan liittoumamaita artikla 5:n mukaisesti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko liittokuntaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on valinnut poliittisen liittoutumisen ja läntisen arvoyhteisön jo paljon aiemmin, ennen Nato-päätöstä. Euroopan unioni on myös turvallisuusyhteisö, jonka puolustuskyvyn vahvistaminen on järkevää Naton rinnalla ja sitä tukien. Meillä Euroopassa olisi hyvä olla valmius vastata Euroopan turvallisuudesta ja sitä roolia Natossa vahvistaa. Kansallisen puolustuksen ylläpidosta emme myöskään voi höllätä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-16T10:30:49,2022-05-16T10:34:15,Hyväksytty,1.1
2022_56_12,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali ja yksipuolinen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta. Ajankohtaisselonteon asiantuntijakuulemisissa vahvistui näkemyksemme siitä, että Nato-jäsenyys ei silti ole vastaus Ukrainan sotaan ja Suomen lähivuosien turvallisuuteen vaan enemmänkin mahdollisiin kauempana oleviin skenaarioihin Venäjän uhasta.
Lähiaikojen turvallisuusuhkamme liittyvät pikemminkin liittoutumiseen kuin liittoutumattomuuteen. On analysoitu sekä niin sanottua harmaata aikaa Naton jäsenyysratifioinnin odotustilassa että Ukrainan sodan eskalaatioriskiä Naton ja Venäjän välillä.
Naton jäsenenä rajastamme tulee tietysti pysyvästikin jännitteinen ja maaperästämme Venäjän silmissä kuvitteellisen suursodan ensi-iskujen ja etulinjan kohde. Selonteon mukaan olisimme silloin kuitenkin erityisesti Yhdysvaltain ydinasesuojassa. Ydinsotaa uskon jokaisen haluavan jatkossakin välttää viimeiseen asti.
Vaikka julkisessa keskustelussa ymmärrettävästi haetaan helppoja ratkaisuja ja turvallisuudentunnetta, ei riskitöntä ratkaisua ole. Siksikin on tärkeää, että eduskunta on käsitellyt päätöstä asianmukaisesti, vaikka vaatimuksia oli siitäkin, että jäsenhakemus olisi jätetty hätäisesti ennen tietoa Ruotsin ja Nato-maiden kannoista ja Venäjän sotilaallisten kyvykkyyksien analysointia uusimpiin Ukrainasta saatuihin tietoihin perustuen.
Erityisesti siksi, että vielä alkuvuodesta ajateltiin jäsenyyden edellyttävän kansanäänestystä ja valtionjohto on korostanut eduskunnan vastuuta päätöksen seurauksista, olisi turvallisuutemme kannalta kestämätön tilanne, jos tulevaisuudessa kyseenalaistettaisiin päätöksen hyväksyttävyys eduskunnan hätäilyn vuoksi.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton rooli Nato-keskustelussa on ollut tuoda varsin yksiääniseen keskusteluun rakentavia mutta kriittisiä huomioita. Emme ole sitä tehneet pelotellaksemme. Päinvastoin on tärkeää rauhoitella pelkoja Ukrainassa nähtävän valloitussodan tyyppisestä hyökkäyksestä Suomeen. Sitä ei ole näköpiirissä jo ihan siksi, että Venäjän armeija on odotettua heikompi ja kiinni Ukrainan sodassa ja sen seurauksissa vielä pitkään. Venäjän ongelmat eivät rajoitu Ukrainaan, eikä se halua ongelmia Suomen rajalle, joka on sille ollut tähän asti ongelmattomin.
Arviot tulevaisuudesta vaihtelevat, ja on hyviä perusteita äänestää sekä Naton puolesta että sitä vastaan. Vasemmistoliiton ryhmässä on sekä liittoutumisen puolesta että sitä vastaan äänestäviä edustajia oman kokonaispunnintansa lopputuloksena. Kaikille meille tärkeintä on turvallisuudesta huolehtiminen.
Maailma ja kriittisyys eivät kuitenkaan pääty äänestykseen Suomen Nato-jäsenyydestä. On tärkeää käydä keskustelua siitä, millainen jäsen haluamme olla. Miten luomme yhteisen pohjoismaisen ydinaseettoman puolustuksen, joka jo rakenteellisesti maksimoi oman turvamme muttei uhkaa ketään? Kaikki muut Pohjoismaat ovat ilmoittaneet, että heidän alueelleen ei sallita ydinaseita tai Naton tukikohtia. Myös Suomen tulee omaksua tällainen kokonaisvaltainen asenne.
On tärkeää, että Naton jäsenyyttä nyt perustellaan ainoastaan oman turvallisuutemme maksimoinnilla. Se on viesti niin suomalaisille, Venäjälle kuin muille Nato-maille. Emme uhkaa ketään, emmekä liittoutumisella halua osallistua suurvaltojen valtapolitiikan pelinappuloiksi. Emme teeskentele, että Nato olisi arvoyhteisö — sen kahden suurimman armeijan toimia esimerkiksi Lähi-idässä ei monikaan hyväksy.
Vaikka olemme nyt liittymässä Natoon, on hyvä todeta tosiasiana, että rajojamme puolustaa jatkossakin oma armeijamme. Historia opettaa, että kaukaa annetut turvatakuut lopulta murtuvat. Tästä kuvaava esimerkki on turvatakuut kyseenalaistanut Yhdysvaltain edellinen ja mahdollinen tuleva presidentti Trump.
Niin Venäjä kuin Ruotsi tulevat jatkossakin olemaan naapurissamme. Ruotsilla ja Suomella on aina yhteinen intressi. Kun Suomen puolustusta halutaan vahvistaa, on kaikissa tilanteissa tärkeintä turvata selustan täysi tuki niin poliittisista kuin sotilasteknisistäkin syistä.
Sama tiedostetaan Ruotsissa. Ruotsin puolustus- ja pääministerit perustelivat Ruotsin jäsenyyttä Suomen jäsenyydellä. Itse koen, että yhteinen puolustusliitto Ruotsin kanssa yhdistettynä historiallisen nopeasti sotilaallisesti vahvistuvien EU-maiden avunantovelvoitteeseen olisi ollut kestävin ratkaisu. Se ei kuitenkaan enää ole vaihtoehto.
Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että Suomi Naton jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
Suurin pidäkevaikutus on paitsi määrällisesti ja laadullisesti vahvassa puolustuksessamme myös vahvassa puolustustahdossa. Tärkeintä on varmistaa, että jokainen täällä asuva pitää maatamme puolustamisen arvoisena.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-05-16T10:36:13,2022-05-16T10:42:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_13,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_14,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Suomen tulee aina optimoida turvallisuutensa. Meidän on tehtävä päätöksiä, jotka takaavat sen, että voimme myös jatkossa ylpeinä kertoa asuvamme maailman onnellisimmassa ja turvallisimmassa maassa.
Korkeatasoinen ja demokraattinen koulutuksemme on antanut meille edellytykset tehdä yhtenä rintamana vaikeitakin valintoja. Olemme eläneet toisiamme ja naapurimaitamme kunnioittaen ja rauhaan pyrkien. Onnen ainekset ovat olleet yksinkertaiset, mutta niistä ei ole tingitty.
Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali ja tuomittava hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että merkittävä enemmistö kansastamme haluaa nähdä Suomen tulevaisuudessa Naton jäsenenä. Sodan myötä turvallisuuspoliittinen tilanteemme on muuttunut. RKP ja ruotsalainen eduskuntaryhmä tukevat päätöstä hakea jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Haluamme varmistaa, että Suomi on jatkossakin menestystarina: tarina sisukkaasta ja oikeudenmukaisesta kansasta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-05-16T10:42:06,2022-05-16T10:43:35,Hyväksytty,1.1
2022_56_15,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mannerheim kannusti suomalaisia päiväkäskyssään maaliskuussa 1940 seuraavasti: ”Meillä on historiallinen tehtävä, jonka me edelleen täytämme: länsimaisen sivistyksen suojaaminen, joka vuosisatoja on ollut meidän perintömme.” Sama tehtävä on tänä historiallisena päivänä ajankohtainen. Olemme todistaneet Euroopan sydämessä raakaa ja oikeudetonta hyökkäyssotaa, jonka uhreina eivät ole ainoastaan Ukrainan lapset, naiset ja miehet, vaan myös kansallisvaltioiden oikeus puolustaa rajojaan ja suojella omia kansalaisiaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeiset peruspilarit särkyivät tänä keväänä, ja turvallisuutemme on rakennettava nyt uudelle pohjalle.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa yksimielisesti Suomen hakeutumista puolustusliitto Naton jäseneksi. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-16T10:47:42,2022-05-16T10:48:50,Hyväksytty,1.1
2022_56_16,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Isäni oli puolustamassa maatamme sodissa. Kun nyt olen mukana viemässä Suomea Naton jäseneksi, haluaisin kertoa edesmenneelle isälleni selkeän viestin. Isäni sukupolven naisten ja miesten uhraukset eivät menneet hukkaan. Suomi oli ja on maa, jota kannattaa puolustaa kaikin mahdollisin keinoin.
Isäni oli myös keskeisessä roolissa Edvin Laineen Tuntemattoman Sotilaan kuvaajana ja leikkaajana. Kirjailija Väinö Linnan tekstistä voi hakea tunnelmaa tähän hetkeen alikersantti Rokan sanoin: ”Kassoha sie. Tää asja on näi. Jos sie lähet juoksemaa, nii sie saat juossa Pohjalahel saakka. Kyl hää tulloo peräs, älä yhtää eppäile. Mut jos sie pysyt paikollais etkä lähe hitoilkaa, nii minkä hää tekköö? Et sie sovi hänen kansaa sammaa monttuu. Se on tään puolustussovan ratekia.”
Tässä hetkessä ja Nato-päätöksessä on kyse siitä, että Suomi ja suomalaiset saavat elää rauhassa nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaisten ei pidä enää koskaan joutua kokemaan sellaisia julmuuksia, joita olemme joutuneet historiassa kokemaan. Maanpuolustustahto ja yleinen asevelvollisuus ovat Suomen puolustuksen kulmakiviä, joita ei millään rahalla voi ostaa.
Suomen turvallisuuden puolustamisen lähtökohtana jatkossakin on se, että pidämme omista asioistamme huolen mahdollisimman hyvin, kuten tähänkin asti. Jäsenyys puolustusliitto Natossa ja vielä tiivistyvä yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa antaa tähän vielä tiukemman selkänojan. Kyse on siitä, että syntyy merkittävä ennalta ehkäisevä vaikutus. Kun kaikki menee uusiksi yhdessä yössä, meidän pitää olla aktiivisesti mukana rakentamassa uutta turvallisuusjärjestystä pohjoisessa Euroopassa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä salissa meidän pitää kunnioittaa sekä valtionjohdon, joka on tehnyt hyvää työtä, että kansan tahtoa viedä Suomi puolustusliitto Naton jäseneksi. Nyt kaikilta meiltä kaivataan yhtenäisyyttä ja kestävyyttä. Tämän vuoden aikana ulkoista painetta voi tulla monesta suunnasta. Pitää ymmärtää kaikissa tilanteissa, että nyt jos koskaan sisäinen yhtenäisyys on isänmaan etu.
Aivan eri asia on, että länsimaiseen demokratiaan kuuluvat sekä sananvapaus että avoin keskustelu, kun tehdään tärkeitä päätöksiä. Mutta kun päätös hakemisesta Naton jäseneksi on tehty, se on pulinat pois. Päätös on peruuttamaton.
Nato on tärkeä Suomelle, mutta niin ovat myös Suomi ja Ruotsi Natolle. Tässä vaiheessa on silti aivan liian aikaista lähteä sanelemaan ehtoja siitä ja tästä. Nyt kannattaa panna jäitä hattuun. Kaikki yksityiskohdat selviävät kyllä aikanaan, ja Suomi löytää paikkansa niin Natossa kuin sen pohjoisessa puolustuksessa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun maailma menee uusiksi yhdessä yössä ja turvallisuuden pohja murtuu, voivat ajattelu ja mielipide mennä uusiksi. Minulla se tapahtui nopeasti. Aamulla 24. helmikuuta muutin mieleni, kun Venäjä oli aloittanut hyökkäyksen. Olin ollut siihenkin asti Nato-myönteinen miettien lähinnä ajoitusta.
Nyt puhutaan siitä, että suomalaiset saisivat jatkossakin elää rauhallisessa ja turvallisessa Suomessa. Suomen suojaaminen ei voi olla budjettikysymys, vaan kaiken perusta. Kyse on siitä, että Suomella ylipäätään on oma budjetti. Nato-jäsenyys on tärkeä myös talouden kannalta. Se vähentää maariskiä, turvaa matkailun tulevaisuutta ja luo uskoa investointeihin, kasvuun ja työpaikkoihin.
Jäsenyyden hakemista on arvioitu liikaa sodan ja sotimisen näkökulmasta. On hyvä muistaa, että Nato on puolustuksen liitto. Sen tarkoituksena on pitää jäsenmaansa sotien ulkopuolella. Nato-jäsenyys on paras tae Suomen turvaksi vuosikymmenien ajaksi.
Ratkaisut pitää tehdä järjen perusteella ja tunnustaa tilanteemme sellaiseksi kuin tilanne nyt on. Venäjällä on oma totuutensa, ja sen suhteen he toimivat valitettavan johdonmukaisesti.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Meidän pitää tehdä päätöksemme vain omista lähtökohdistamme. Meidän pitää toimia päättäväisesti, mutta myös oma asemamme ymmärtäen. Rahalla saa aseita ja palkka-armeijan. Mutta rahalla ei saa maanpuolustustahtoa, halua ylläpitää yleistä asevelvollisuutta eikä rahalla saa kansallista kriisinsietokykyä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-16T10:53:02,2022-05-16T10:58:37,Hyväksytty,1.1
2022_56_17,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää eduskuntaa ja poliittisia puolueita hyvästä keskustelusta ja siitä hyvin huolellisesta tavasta, jolla eduskunta on käsitellyt aiemmin annettua ajankohtaisselontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Työtä on tehty sillä ajatuksella, että nyt ollaan kansakunnan suurten kysymysten äärellä.
Eduskunnalle on ajankohtaisselonteossa ja kuulemisissa tarjottu paljon tietoa kannanmuodostusta varten, ja demokratia on toiminut. Kuulemisissa on herätetty myös kysymys, milloin käyttäisimme pitkään vaalimaamme Nato-optiota, jos emme nyt. Miten vakavaa kriisiä Euroopassa vielä odottaisimme?
Venäjä on vaatimuksillaan ja laajoilla sotilaallisilla toimillaan osoittanut, että se voi rikkoa naapurimaidensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Meidän on myöskin tehtävä havainto, että Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri ei ole tässä toiminut. Pitkään vaalimamme Etyj-prosessi ei ole pystynyt estämään hyökkäyssotaa, ja vastuu tästä on Venäjän. 
Vahva kansallinen puolustuskyky ja Nato-jäsenyys on yhdistelmä, joka luo meille uskottavan turvallisuusratkaisun. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön lähialueillamme kasvaisi. On erittäin tärkeää, että kun kaikki Pohjoismaat tulevaisuudessa olisivat Naton jäseniä, se vahvistaisi myös koko Pohjolan alueen turvallisuutta.
Naton jäsenvaltiot säilyttävät kansallisen itsemääräämisoikeuden, ja Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen. Päätöksiä ei Natossa tehdä meidän ylitsemme. 
Arvoisa puhemies! Ruotsi tekee päätöksiään Suomen kanssa nyt samassa aikataulussa. Tämä on aivan erinomainen asia. Meidät oli yhdessä Ruotsin kanssa kutsuttu lauantai-iltana tapaamaan Berliiniin Naton ulkoministereitä, ja Suomen ja Ruotsin jäsenyys sai erittäin hyvän vastaanoton Nato-maiden keskuudessa. Oli jopa havaittavissa tiettyä kilpajuoksua, kuka pääsee ratifioimaan ensimmäisenä meidän jäsenyytemme. [Markus Mustajärvi: Turkki varmaan!] Meille on luvattu tai luvataan myöskin turvallisuusapua sinä aikana, jolloin emme vielä ole jäseniä. Tästä esimerkkinä on Ison-Britannian erittäin vahva julkilausuma Suomen tueksi.
Jos eduskunta uuden selonteon sisällön hyväksyy, prosessi jatkuu jo tällä viikolla ja jätämme jäsenyyshakemuksemme Natoon. 
Sitten vielä varoituksen sana. Polulla voi tulla vastaan monenlaisia mutkia, kun jäsenyyttämme käsitellään 30:ssä Naton jäsenmaassa ja niiden parlamenteissa. Kehotan kaikkia rauhallisuuteen, maltillisuuteen tässä prosessissa. Yhdessä viemme tämänkin hankkeen maaliin. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-16T10:59:02,2022-05-16T11:01:52,Hyväksytty,1.1
2022_56_18,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_19,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä on luonnehdittu historialliseksi. Sitä se varmasti onkin. Naton jäsenyydellä voimme maksimoida ennaltaehkäisevän kynnyksen käyttää voimaa ja muita painostuskeinoja Suomea vastaan ja toisekseen maksimoimme itsellemme saatavan turvan, jos joskus joutuisimme aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. 
Hyvät kansanedustajat! Pohjatyö on nyt tehty, ja voimme tehdä ratkaisevat päätökset. Kevättalven aikana on käyty lukuisia keskusteluja eri Nato-maiden päättäjien kanssa. On tunnusteltu maaperää, haettu tukea, ystäviä, turvaakin, jotta edellytykset päätöksenteolle olisivat olemassa. Nyt ne ovat olemassa. 
Olemme viime viikkoina käyneet tärkeitä ja historiallisiakin keskusteluja eduskunnan kanssa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia edustajakollegoita rakentavasta ja aktiivisesta yhteistyöstä, jossa Suomen turvallisuuden takaaminen on ollut kaikkien meidän ajatusten keskiössä. 
Hakemuspäätöksen takana tuntuu olevan kansakuntamme enemmistön vahva tuki. Tämä on erittäin tärkeää. Suomalaiset ovat osoittaneet viileän rauhallisesti, että olemme kansakuntana valmiita ja halukkaita ottamaan tämän askeleen. 
Arvoisa puhemies! Naton jäsenyydellä on erityisesti vaikutuksia juuri puolustushallinnolle. Meillä on paljon työtä edessämme. On tärkeä kuitenkin muistaa, että Naton jäsenyys ei tule vähentämään kansallisen puolustuskykymme merkitystä. Sen sijaan jäsenyys tulee entisestään vahvistamaan kykyämme ennaltaehkäistä ja tarvittaessa puolustautua aseellista hyökkäystä vastaan. 
Nato-jäsenyyden myötä saamme Naton ja sen jäsenmaiden toteuttamat artikla 5:n mukaiset valtiosopimusperustaiset turvatakuut. Naton 5 artiklassa liittoutuman jäsenet myös antavat toisilleen turvatakuut, ja on tärkeää sisäistää, että turvatakuut toimivat kahteen suuntaan. Tähän olemme valmiita sitoutumaan. 
Tässä kansanvaltamme tärkeimmässä huoneessa on tärkeää painottaa yhtä Nato-jäsenyyteen liittyvää seikkaa. Natossa päätökset, mukaan lukien ne, jotka liittyvät jäsenyyden mukaisten puolustusvelvoitteitten toteuttamiseen, tehdään yksimielisesti. Suomi ei siis luovuta puolustukseensa liittyvää kansallista itsemääräämisoikeuttaan Natolle, vaan Suomi liittyy ratifiointiprosessin jälkeen jäseneksi organisaatioon, jossa päätökset tehdään konsensusperiaatteella. Tämän vuoksi en näe myöskään tarpeelliseksi asettaa jäsenyytemme toteuttamiselle poliittisia tai sotilaallisia rajoitteita tai reunaehtoja. Kansallinen itsemääräämisoikeutemme säilyy, ja Nato-jäsenyys on meille puolustuksellinen ratkaisu. 
Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Natoon liittyvä puolustussitoumus lienee vahvin mahdollinen, jonka voimme kansakuntana tehdä ja saada. Turvatakuiden antaminen ja saaminen vievät Suomen uuteen aikakauteen puolustuksemme osalta. Puolustusministerinä olen tyytyväinen, että olemme tähän johtopäätökseen nyt laajassa yhteisymmärryksessä päätymässä. 
Luotan horjumatta kykyymme toimia rakentavana, vastuuta kantavana, kyvykkäänä ja vakautta tuottavana valtiona myös uudessa roolissamme liittokunnan jäsenenä. [Petteri Orpo: Erinomaista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-16T11:01:58,2022-05-16T11:05:39,Hyväksytty,1.1
2022_56_20,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Nyt siirrytään minuutin vastauspuheenvuoroihin. Niitä on tullut niin paljon, että kaikki eivät tässä yhteydessä ehdi saamaan puheenvuoroa, vaikka taukoliikuntaa harjoitetaankin. [Naurua] — Edustaja Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_21,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheenvuorossamme korostimme pohjoismaisen arvopohjan ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä osana mahdollista jäsenyyttämme Pohjois-Atlantin liitossa. Suomi on tehnyt Pohjoismaiden kumppaneiden, kuten Ruotsin ja Norjan, kanssa yhteistyötä jo vuosia. Meitä suomalaisia ja pohjoismaalaisia ihmisiä yhdistää arvopohjamme lisäksi myös pitkäaikainen työ rauhanvälityksen ja vakauden edistäjinä. Olemme toimineet rauhan rakentamiseksi maailman politiikan eri areenoilla jo vuosia ja vuosikymmeniä. 
Arvoisa herra ulkoministeri! Miten näette, voitaisiinko Pohjoismaiden kesken lähteä rakentamaan myös Pohjois-Atlantin liitossa yhteistyöallianssia meille tärkeiden pohjoismaisten arvojemme pohjalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-05-16T11:05:53,2022-05-16T11:06:58,Hyväksytty,1.1
2022_56_22,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_23,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä lainattiin kenraali Ehrnroothin puhetta talvisodan jälkeen ”ei enää koskaan yksin”. Talvisodassa olimme yksin, jatkosodassa emme. Säilytimme itsenäisyyden, mutta hävisimme sodan. Oleellinen kysymys kuuluu: paraneeko Nato-jäsenyyden myötä Suomen kokonaisturvallisuus Naton eturintamamaana ja ydinasevaltojen välissä? [Oikealta: Kyllä!] Sotilaallinen voima voi lisääntyä, mutta turvallisuus heiketä. Ydinsodan jälkeen ruumiita ei laske enää kukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-05-16T11:06:59,2022-05-16T11:07:38,Hyväksytty,1.1
2022_56_24,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_25,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten on ollut helppo samaistua Ukrainan asemaan nimenomaan oman talvisodan kokemustemme myötä. Itse haluan korostaa sitä, että tämä kansallinen yhtenäisyys näin suurissa asioissa ja myös tässä salissa esiintyvä varsin suuri yksimielisyys ovat varmasti tärkeämpiä asioita kuin vielä edes ymmärrämme. 
Naton tärkein tehtävä on tarjota pelote ja tämä pidäke sille, että Venäjä ei käyttäisi sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteidensa jatkeena, ja nimenomaan tämän vuoksi Suomi sinne hakeutuu. Lisäksi tarvitsemme huolehtimista kokonaisturvallisuudesta, resilienssistä ja tästä kansalaisten erittäin korkeasta maanpuolustustahdosta. Näen, että tulevinakin vuosikymmeninä se onnistuu, kun huolehdimme siitä, että Suomi pysyy omana, Suomi pysyy tunnistettavana ja kaiken puolustamisen arvoisena. [Eduskunnasta: Valtiomiesmäistä puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-16T11:07:39,2022-05-16T11:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_56_26,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_27,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Suomi on munannut jo niin pahasti, että vaikka me emme hyväksyisikään valtioneuvoston ja presidentin ehdotusta Nato-hakemuksen jättämisestä, on meillä silti aikamoinen työ jo pelkän naapurisovun palauttamisessa itänaapurimme kanssa. Tarkoitan munauksilla presidentin, pääministerin, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan ja monen muun uhitteluja Venäjälle, eikä tilannetta helpota se, että olemme lähettäneet Washingtonin väelle aseita, joilla soditaan Ukrainassa venäjänkielisiä ukrainalaisia ja venäläisiä vastaan. Tämän Nato- puliveivauksen hinta tulee olemaan järkyttävä, ja pian jokaisen suomalaisen elämään rajusti vaikuttava energia- ja ruokapula on sille vasta alkua.
Arvoisa puhemies! Suomen ei pidä jättää Nato-hakemusta. — Kiitos. [Oikealta: Valta kuuluu Kremlille!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-16T11:08:48,2022-05-16T11:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_56_28,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_29,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä äskeistä puheenvuoroa lukuun ottamatta on huomioarvoista se, kuinka laajalla yksimielisyydellä tässä salissa tätä Nato-asiaa edistetään. Lisäksi pitää antaa kiitosta silloin, kun on kiitoksen paikka: kiitos presidentille työstä ja tässä salissa pääministerille, ulkoministerille ja puolustusministerille erityisesti siitä, miten olette asiaa hoitaneet. [Mikko Savola: Puhemiehelle myös!]
Kaksi huomiota: Ensinnäkin pitkä työ Suomen Nato-kumppanuuden edistämiseksi on ollut tärkeää, koska se mahdollistaa sen, että nyt meidän hakemuksemme voidaan arvioiden mukaan käsitellä jopa päivässä kahdessa. Toinen asia on se, että pitkä työ demokratian arvojen eteen ja kansainvälisessä yhteisössä toimiminen mahdollistavat sen, että meidän jäsenyydellemme on erittäin vahva tuki Nato-jäsenmaiden piirissä.
Nyt täytyy todellakin, kuten ulkoministeri sanoi, meidän kaikkien vielä yhdistää voimat siinä, että varmistamme sujuvan jäsenyyden, jota en sinänsä epäile, mutta kaikkien pitää olla valmiita ja joka ainoa kivi pitää kääntää, että jäsenyys ja ratifiointi varmistuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-05-16T11:09:57,2022-05-16T11:11:11,Hyväksytty,1.1
2022_56_30,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_31,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, eduskunta, valiokunnat ja eduskuntaryhmät ovat kuluneen kevään aikana perehtyneet syvällisesti Nato-jäsenyyden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Tiedämme, mihin olemme liittymässä ja mihin kuulumme.
Uusi aikakausi edellyttää vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja puolustusyhteistyön lisäksi pitäviä turvatakuita. Suomi ei ole koskaan yksin. Jäsenyydellä maksimoidaan ennalta ehkäisevä kynnys käyttää voimaa ja muita painostuskeinoja Suomea vastaan. Toiseksi jäsenyydellä saamme kollektiivisen puolustuksen turvan kaikkiin olosuhteisiin.
Jäsenyytemme ei ole suunnattu ketään vastaan vaan Suomen puolesta. Suomi harjoittaa aktiivista ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tällä tiellä jatkamme myös Naton jäsenenä. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen vuosikymmeniksi eteenpäin on yhteinen vastuumme, jonka kannamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-05-16T11:11:12,2022-05-16T11:12:17,Hyväksytty,1.1
2022_56_32,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_33,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös Nato-jäsenenä oman puolustuksen, maanpuolustustahdon ja kriisinkestävyyden ylläpito on edelleen erittäin tarpeellista. Meidän päävastuumme tulee olla jatkossakin etenkin oman turvallisuutemme ylläpito. Suomella on kriisinhallintaoperaatioiden ja siviilikriisinhallinnan kautta paljon osaamista, jota tulee jatkossakin hyödyntää ja yhteistyötä vahvistaa.
Arvoisa puhemies! Ruotsi näyttää puheenvuoroissaan ottavan aktiivisesti kantaa ydinaseettomaan Pohjolaan ja aseistariisuntaan. Tämä on hyvä linja, jossa Pohjoismaiden kannattaa tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä viime kädessä ydinaseista vapaan maailman saavuttamiseksi. Suomen ydinenergialain 4 § kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin, samoin kuin niiden valmistamisen, hallussapidon ja räjäyttämisen Suomessa. Tämä mielestäni linjaa jo vahvasti Suomen positiot.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-16T11:12:17,2022-05-16T11:13:19,Hyväksytty,1.1
2022_56_34,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_35,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On hyvä tietysti rehellisesti tiedostaa, että emme me tietenkään mene Natoon kertomaan, miten Naton pitää toimia. Tietysti siellä valta erityisesti on Yhdysvaltain käsissä, mutta me voimme vaikuttaa siihen, millainen Nato on Pohjoismaissa, erityisesti, millainen Suomi on Natossa. Kun me nyt olemme liittymässä siihen niin sanottuun vanhaan Natoon 5 artiklan turvatakuiden takia, eikä tähän niin sanottuun uuteen Natoon hyökkäysoperaatioineen, niin pidetään tästä kiinni Norjan mallin mukaisesti. Kyllä meillä on Pohjoismaissakin esimerkkejä, kuinka esimerkiksi Tanska on ollut ottamassa osaa monenlaisiin kyseenalaisiinkin operaatioihin, ja meidän on hyvä tietysti tässä tilanteessa — kaikki tietävät, että jäsenyysneuvotteluissa ei näitä kynnyskysymyksiä laiteta, mutta kyllä me voimme näin toimia, suoraselkäisesti. Me olemme tuomassa Natoon, Baltiaan, koko tähän meidän ympäristöön enemmän turvallisuutta kuin me olemme sieltä viemässä, ja sen takia meidän ei pidä sinne lähteä nöyristelemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-05-16T11:13:20,2022-05-16T11:14:27,Hyväksytty,1.1
2022_56_36,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_37,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ärade talman! Statsledningen, inklusive talmannen, ska ha ett stort tack för det sätt på vilket den här processen har förts vidare steg för steg och för den målmedvetenhet med vilken den här processen har gått vidare mot det mål som vi ser här framför oss i dag. Det är enormt värdefullt att dialogen med Sverige har varit så aktiv att vi nu med stor sannolikhet tillsammans går in i Nato.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-05-16T11:14:27,2022-05-16T11:15:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_38,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän viisautena sitä, että tässä vaiheessa tähän liittymissopimukseen ei ehdoteta meitä itseämme rajoittavia varaumia vaikkapa nyt pysyvistä sotilastukikohdista. Kiinnitän huomiota siihen, että niitä ei myöskään esitetty, ehdotettu ryhmäpuheenvuoroissa, ainoastaan vasemmistoliitto viittasi Ruotsin varaumiin, jotka nousevat varmasti siellä sikäläisestä sisäpoliittisesta keskustelusta ja vaikuttimista. Yli 1 300 kilometrin raja Venäjän naapurina merkitsee sitä, että mitään mahdollisesti Suomelle turvaa tuovaa tekijää ei ainakaan tässä vaiheessa kannata sulkea pois. Ennen kaikkea myös Naton päätöksenteon yksimielisyysperiaate turvaa sen, että voimme sitten jatkossa oman harkintamme mukaan käydä näistä keskustelua ja linjata niitä tarpeita, joita turvallisuudellamme on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-16T11:15:42,2022-05-16T11:16:53,Hyväksytty,1.1
2022_56_39,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_40,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Haluaisin kiittää presidenttiä ja ulkopoliittista johtoa siitä työstä, mitä te olette tehneet tämän prosessin aikana. Haluaisin myös kiittää eduskuntaa siitä, miten pieni puolue on otettu huomioon ja miten kaikki tieto on annettu siitä, mitkä ovat Naton hyödyt ja haitat. Tämän prosessin aikana olemme saaneet kaiken sen tiedon, mitä tarvitsemme. On helppo huomenna painaa nappia siitä, että liitymme Natoon. — Kiitos paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-16T11:16:54,2022-05-16T11:17:33,Hyväksytty,1.1
2022_56_41,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_42,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sillä hetkellä, kun Venäjän julmat pommit alkoivat tuhota Ukrainaa, rikkoa unelmia ja ihmisyyttä siellä, ne pommit rikkoivat myös sen turvallisuusrakenteen, johon meidän suomalaistenkin turvallisuus oli aiemmin nojannut. Se oli hetki, joka ratkaisi, mitä meidän pitää tehdä: jättää hakemus Naton jäseneksi.
Puhemies! Mitä vaikeammat ajat, sitä tärkeämpää pienelle kansakunnalle on tulla yhteen. Viime kuukaudet ovat näyttäneet sen, että tämä pätee edelleen. Meillä oli kansakuntana kyky tulla yhteen. Nämä viime kuukaudet ovat osoittaneet, että meillä on kyky tehdä päätöksiä. Meillä demokratia, kansanvalta, toimii.
Suuri kiitos kuuluu valtiojohdolle — tasavallan presidentille, pääministerille, koko hallitukselle — hyvästä yhteistoiminnasta, mutta myös siitä, että täällä annettiin tilaa kannanmuodostukselle. Kiitos ryhmille vastuullisesta toiminnasta ja erityisesti puhemies Vanhaselle, joka on vienyt tätä prosessia eteenpäin.
Teemme päätöksen tuntien vastuumme Suomen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Syntyy suojattu Suomi. Se ei ole ketään vastaan eikä keneltäkään pois. Se on Suomen ja suomalaisten parhaaksi.
Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-05-16T11:17:33,2022-05-16T11:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_43,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_44,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelu Natosta pyörii usein 5 artiklan eli keskinäisen puolustussitoumuksen ympärillä. Onkin totta, että artikla 5 on Nato-jäsenyyden ilmeisin lisäarvo Suomen turvallisuudelle. Se todennäköisesti estää Suomen joutumisen sotilaallisten toimien kohteeksi, eikä turvatakuiden pitävyyttä koskaan tarvitse testata. 
Pohjois-Atlantin sopimuksessa on kuitenkin muitakin asioita, esimerkiksi artikla 3, joka velvoittaa jäsenmaan ylläpitämään omaa puolustuskykyään hyökkäystä vastaan. Puolustuskyky ei ole pelkkiä aseita tai sotilaita. Suomi on saari. Me olemme täysin riippuvaisia merikuljetuksista, jotka ovat hyvin haavoittuvia kriisitilanteessa. Emme selviä kovin pitkään, jos meiltä loppuu ruoka, energia tai ammukset. Mahdollisimman suuri omavaraisuus tällaisten asioiden suhteen on aivan keskeisen tärkeää Suomen puolustuskyvylle. Mikään turvatakuu ei korvaa niitä, vaan ne täytyy turvata kansallisilla päätöksillä. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-05-16T11:19:02,2022-05-16T11:20:17,Hyväksytty,1.1
2022_56_45,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_46,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eiköhän se ole niinpäin, että Suomen sijaan Venäjä on tehnyt karmivan virheen taantuessaan tuhoamissotaa käyväksi maaksi. Meidän kannaltamme se tarkoittaa sitä, että me emme voi enää luottaa siihen, että yksinomaan viisaalla kansallisella ulkopolitiikalla, yksinomaan kansallisella puolustuksella pystyisimme riittävästi ennakoimaan ja säätämään Venäjän toimintaa Itämeren alueella. Tämä tilannearvio on muuttunut nopeasti, ja haluan kiittää kaikkia kollegoita siitä, että vailla poliittisten asetelmien luomia jännitteitä me olemme tämän tilannekuvan lähes yksimielisesti uudelleen orientoidusti täällä omaksuneet. 
Tänään ja huomenna käydään historiallinen keskustelu, ja sen myötä päätökset. Olisin kysynyt pääministeriltä seuraavia askeleita, kun yllätyksiä 30 Nato-maassa välillä ilmenee: olisiko järkevää sopia yhteisestä tiekartasta, missä katsomme kunkin puolueryhmittymän kanssa, mihin jäsenmaiden puolueisiin voimme olla yhteydessä ja varmistaa sen, että siellä tiedetään, mistä on kyse Suomen Natoon liittymisessä, ja välttäisimme väärinkäsityksiä ja rikkinäisiä puhelimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-05-16T11:20:18,2022-05-16T11:21:39,Hyväksytty,1.1
2022_56_47,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_48,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edessämme on nyt historiallinen päätös. Nyt on Nato-jäsenhakemuksen aika. Haluan kiittää myös puhemies Vanhasta siitä, että eduskunnassa on viety läpi aito prosessi, missä jokainen edustaja on saanut käyttöönsä kaiken käytettävissä olevan tiedon tämän ison asian punnitsemiseksi. Asian käsittely on edennyt johdonmukaisesti ja määrätietoisesti, ja myös kielteiseen Nato-kantaan päätyneiden mielipidettä on kunnioitettu.
Olen ollut edellisten selontekojen linjan kannattaja siten, että se sisältää aidon mahdollisuuden liittyä sotilaallisesti, jos turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttuu. No, nyt se muuttui. Ensinnäkin etupiiriajattelu palasi takaisin viime vuoden lopulla, päätöksiä yritettiin tehdä Suomen yli. Viimeinen niitti meidän suomalaisten ajattelussa oli tietysti Venäjän raaka hyökkäys suvereeniin naapuriinsa Ukrainaan ja suora valehtelu niin meille kuin muillekin. 
Täysi tuki nyt tehtävälle päätökselle liittyä Natoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-05-16T11:21:39,2022-05-16T11:23:04,Hyväksytty,1.1
2022_56_49,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Tuomioja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_50,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tunnistan ja tunnustan välttämättömyyden, ja sellainen on se, että Naton jäsenyys tarkoittaa ydinasepelotteen suojaan asettautumista ja se on tarpeen niin kauan kuin ydinaseita maailmassa on olemassa. Mutta tästä välttämättömyydestä ei voi kuitenkaan tehdä hyvettä. Ydinaseisiin perustava turvallisuus on hauras ja epävakaa, ja meillä on ollut myös vahingossa mahdollisuus ydintuhon laajamittaiseen käynnistämiseen. Siksi on tärkeätä, että me jatkamme työtämme ja toimintaamme ydinasevalvonnan ja ydinaseriisunnan puolesta, erityisesti kun ydinasevaltiot edelleen lisäävät ja kehittävät uusia ydinasejärjestelmiä. Enkä myöskään sulje pois sitä mahdollisuutta, että Naton jäsenenäkin voisimme harkita liittymistä YK:n ydinaseiden täyskieltosopimukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-05-16T11:23:05,2022-05-16T11:24:14,Hyväksytty,1.1
2022_56_51,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_52,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sanna,Marin,Pääministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omalta osaltani kiittää koko eduskuntaa — kaikkia eduskuntapuolueita, eduskuntaryhmiä, puhemies Vanhasta — siitä työstä, hyvästä yhteistyöstä, jota me olemme tämän koko kuluvan kevään yhdessä tehneet. Mielestäni on pienen Suomen etu, että ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä kykenemme hyvin laajaan yksituumaisuuteen — emme välttämättä tässä salissa yksimielisyyteen, sekin kuuluu demokratiaan, mutta hyvin laajaan yksituumaisuuteen, konsensukseen siitä, mitkä ovat seuraavat askeleet isänmaan turvallisuuden varmistamisessa.
Haluan lainata taipalsaarelaista sotiemme veteraania Tapio Niemeä, joka puhui kansallisessa veteraanipäivässä tänä keväänä. Hänen viestinsä veteraaneilta oli seuraava: ”Toivomme, että uusia sotia ei enää tule ja näin ollen ei tule myöskään uusia sotaveteraaneja.” Mielestäni Nato-jäsenyydessä on kyse rauhanteosta, siitä, ettei sotia Suomeen enää koskaan tulisi. Tämä on meidän yhteinen asiamme. 
On myös aivan oikein huomata, että tämä prosessi ei ole ohi, aivan kuten edustaja Mykkänen täällä totesi. Tästä alkaa vielä työ, tai voisi sanoa, että työ jatkuu sen varmistamiseksi, että liittymisprosessi olisi mahdollisimman mutkaton, se olisi sujuva ja se olisi nopea. Tärkeimmät päätökset tehdään näiden päivien aikana Suomen eduskunnassa, kun me keskustelemme tästä kysymyksestä, ilmaisemme selkeän kansallisen tahtomme, mutta senkin jälkeen työtä vielä riittää. Me tulemme valtionjohtona seuraavien kuukausien aikana varmistamaan, että tämä prosessi kokonaisuudessaan olisi mahdollisimman sujuva ja mutkaton ja että meidän Nato-jäsenyytemme varmistuisi mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-05-16T11:24:14,2022-05-16T11:25:53,Hyväksytty,1.1
2022_56_53,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_54,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen rauhanajan merkittävin päätös on syntynyt hyvin lyhyessä ajassa ja kiireen keskellä — osin myös tunnepohjaisesti, sitä emme voi kiistää. Kiireessä itse ainakin olen tottunut ajattelemaan siten, että asiat pitäisi pohtia rauhassa ja harkiten, koska meillä ei tässä tosiasiallisessa tilanteessa ole ollut minkäänlaista turvallisuusympäristön muutosta Suomen lähialueilla. Tästähän olemme saaneet myös kuulla asiantuntijoilta.
Oleellista Nato-jäsenyydessä varmasti on se, tuoko jäsenyys meille turvallisuutta ja vakautta pitkällä aikavälillä. Auttaako se pysymään sodan ulkopuolella, vai johtaako se sotaan jonkin ennakoimattoman, meistä riippumattoman konfliktin seurauksena? Ja silloin, jos sotaan joudutaan, niin millaiseen sotaan me joudumme tilanteessa, jossa yksi suurvalta uhittelee ydinaseiden käyttömahdollisuudella tilanteessa, jossa se kuitenkaan ei tule pärjäämään Natolle? Tämä on se suuri huolenaihe, [Puhemies koputtaa] jota meidän täytyy myös ymmärtää, ja täytyy pohtia tarkasti, mitä tuleman pitää, ja olla varautuneita myös siihen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-16T11:26:04,2022-05-16T11:27:19,Hyväksytty,1.1
2022_56_55,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_56,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten useaan otteeseen on todettu, Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuustilannetta peruuttamattomalla tavalla ja muuttuneessa tilanteessa myös Suomen turvallisuusratkaisuja on arvioitu uudelleen. Yhä ennakoimattomammassa maailmassa parhaimman turvan saamme, kun takanamme ovat omien Puolustusvoimiemme lisäksi kaikki Naton jäsenmaat sekä artikla 5.
Olemme kulkeneet pitkään Naton kanssa käsi kädessä — voisi sanoa, jopa seurustelleet — kuitenkin vailla sitä lopullista sinettiä, sormusta, eli takuuta turvasta. Nyt tämä on muuttumassa. Suomi on tekemässä historiallista päätöstä omaksi parhaakseen, jotta emme koskaan joutuisi sotaan tai koskaan joutuisi jäämään tahtomattamme yksin, ja myös Nato on onnekas, kun on saamassa Suomen kaltaisen jäsenmaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-05-16T11:27:19,2022-05-16T11:28:23,Hyväksytty,1.1
2022_56_57,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_58,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Puhemies! Turkin kovasanaiset lausunnot näyttävät yllättäneen täydellisesti Suomen ulkopoliittisen johdon, joka uskoi Naton toivottavan Suomen ja Ruotsin sotilasliittoon avosylin mitään kysymättä. Turkki vaatii nyt, että Suomen on muutettava linjaansa useissa ongelmallisissa asioissa. Turkille on ilmeisesti jo tehty ehdotus, josta suomalaisille ei ole kerrottu. Ehkäpä ulkoministeri Haavisto haluaa nyt valaista, mitä Suomi on Turkille viikonvaihteessa Berliinissä ehdottanut.
Ministeri Haavisto, olette tänä vuonna käynyt Turkissa houkuttelemassa maata Suomen Nato-jäsenyyden tueksi, olette keskustellut Turkin ulkoministerin kanssa useaan otteeseen ja kertonut eduskunnalle, että asiat etenevät hyvin. Maaliskuun lopussa kysyin teiltä näistä keskusteluista. Totesin, että Turkin torjuvaa suhtautumista osataan odottaa, ja kysyin, onko Suomi ehkä edistämässä Turkin etuja saadakseen maan hyväksynnän. Torjuitte tuolloin puheet kaupankäynnistä. Mitään tällaista kaupankäyntiä ei näissä yhteyksissä tehdä, sanoitte. Nyt näyttää toiselta. Koska te, ministeri Haavisto, saitte kuulla odotettavissa olevista ongelmista, eli koska Turkki esitti vaatimuksensa Suomen poliittisen linjan muutoksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-16T11:28:24,2022-05-16T11:29:46,Hyväksytty,1.1
2022_56_59,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_60,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole väärin uskoa valon voittoon. Me pitkään myös uskoimme, että omalla toiminnallamme pystyisimme minimoimaan jännitteet Itämeren alueella. Nato-option lunastaminen on ollut selkeä tie, josta olemme puhuneet. Se on ollut varasuunnitelma siinä, jos puheet petetään ja sopimukset rikotaan. Nyt kun naamiot on riisuttu, päätimme osaltamme toimia, jotta pystymme maksimoimaan oman turvallisuutemme, mutta pitkä, pitkä Suomen ulkopolitiikan linja kertoo nyt, että kovanakin hetkenä se osoittaa toimivuutensa. Olemme pyrkineet diplomatialla vakauteen, samaan aikaan edistäneet yhteensopivuuttamme Naton kanssa, luoneet ratkaisuja siihen, entä jos tilanne tulee vastaan. Se, että kykenemme nyt itse tekemään valinnan ja meidät toivotetaan tervetulleeksi, kertoo ennen kaikkea siitä, että olemme ulkopolitiikassamme onnistuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-16T11:29:47,2022-05-16T11:30:50,Hyväksytty,1.1
2022_56_61,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_62,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päätös hakea Nato-jäsenyyttä on perusteltua, ja se päätös on oikea.
Millainen Nato-maa Suomesta sitten tulee? Pragmaattinen, oman tonttinsa huolella hoitava luotettava liittolainen, jos minulta kysytään. Natoon liitytään kaikin oikeuksin ja velvoittein, ja jäsenenä sitten toteutetaan sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla parhaiten rakennamme turvallista maailmaa, rauhaa ja vakautta. Suomen on syytä olla Natossa mukana täydellä sydämellä ja osaltaan rakentaa toimivaa, tehokasta ja laaja-alaisesti turvallisuutta tuottavaa yhteistä puolustusta.
Kaiken kaikkiaan uskon, että Suomi solahtaa mainiosti osaksi puolustusliittoa, jolla on jo nykyisellään ollut aivan keskeinen osa oman turvallisuutemme takaamisessa. Nato-jäsenyys ei ole tämän maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätepiste vaan luonteva ja tarpeellinen, edellisiä valintoja täydentävä seuraava askel.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-05-16T11:30:50,2022-05-16T11:31:51,Hyväksytty,1.1
2022_56_63,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_64,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen paikka on Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa. Naton eurooppalaiset ja amerikkalaiset perustajat puolustavat demokratiaa totalitaristista kommunismia vastaan. Myös tänä päivänä Nato on lähtökohdiltaan arvojemme mukainen. Se on järjestö, johon vapaa demokraattinen Suomi kuuluu.
Yhteiset arvot ovat tärkeitä. Emme kuitenkaan ole hakeutumassa Natoon identiteettimme vahvistamiseksi, emme sen vuoksi, että viestittäisimme kuulumista länteen. Me olemme länsimaa. Meidän identiteettimme on ollut aivan tarpeeksi selvä jo viimeistään Euroopan unionin jäsenyyden myötä. Haemme Naton jäsenyyttä, koska tarvitsemme tukea ja turvaa oman isänmaamme puolustamiseen.
Puolustuksen ensisijaisuus korostaa transatlanttisen yhteistyön tärkeyttä. Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat sotilaallisesti voimakkaita, ja niillä on riittävää strategista näkemystä sitoutua liittolaistensa puolustamiseen. Euroopan puolustaminen on Yhdysvaltain etujen mukaista, ja sillä on voimaa näiden etujen valvomiseen.
Suomesta on tultava transatlanttista yhteistyötä korostava Nato-maa. Emme kuitenkaan etsi itsellemme mitään Naton sisäistä ryhmittymää tai kuppikuntaa. Olemme myös eurooppalainen, Eurooppa-mielinen Nato-maa. Olemme valmiita antamaan tukemme Välimeren alueen liittolaisille, emmekä unohda Naton kriisinhallintatehtäviä.
Arvoisa puhemies! Suomi ei ole hakeutumassa Naton jäseneksi rajoituksia ja ehtoja pohtien. Meidän pitää olla aloitteellinen Nato-maiden yhteisen puolustuksen kehittämisessä ja Naton poliittisen roolin kehittämisessä. Jäsenyytemme myötä EU:n ja Naton yhteistyö vahvistuu. Meidän tulee oman turvallisuutemme vastineeksi sitoutua yhteistyöhön tulevien liittolaistemme kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-05-16T11:31:51,2022-05-16T11:33:55,Hyväksytty,1.1
2022_56_65,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_66,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen turvallisuusympäristö muuttui kertaheitolla 24. helmikuuta tänä vuonna. Yhteinen eurooppalainen turvallisuus muuttui yhteiseksi eurooppalaiseksi turvattomuudeksi. Myöskin kansalaisten turvallisuudentunne on romahtanut, ja Suomessa valtaenemmistö suomalaisista haluaa sotilaallisesti liittoutua.
Kysymys on, millainen Nato-jäsen Suomesta tulee. Me olemme puhuneet täällä paljon Pohjolan turvallisuusmallista, ja on ymmärrettävä se niin, että kyse ei ole linnakkeesta tai linnoituksesta vaan pyrkimyksestä luoda vakaa, jännitteistä vapaa alue. Sen ytimessä on aivan varmasti ajatustapa siitä, että Pohjola on ydinaseista vapaa. Sen ytimessä on varmasti myöskin ajatus siitä, että tänne ei tule pysyviä Naton sotilastukikohtia. Nämä ovat sellaisia varaumia, joita ei tässä liittymishakemusprosessissa luonnollisestikaan käsitellä, mutta ne ovat aikanaan tämän Pohjolan turvallisuusmallin perustana, jossa on sitten tarkoituksenmukaista luonnollisesti se, että me olemme jännitteistä vapaassa, asiallisessa vuorovaikutussuhteessa kaikkialle naapurustoomme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-16T11:33:57,2022-05-16T11:35:15,Hyväksytty,1.1
2022_56_67,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_68,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa noussut esiin sana ”maanpuolustustahto”. Se on tärkeä asia, ja siitä meidän pitää huolehtia tässä Nato-liitoksen yhteydessä. Ministeri Haavisto nosti myös esiin sanat ”kansallinen itsemääräämisoikeus”. Puolustusvaliokunnan lausunnossa selonteosta mainitaan seuraavasti: ”Mahdollinen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennalta ehkäisevää puolustuskykyä.” Nyt mitataan sitä itsemääräämisoikeutta. Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä: minkälaisen viestin lähetätte Euroopan unioniin tästä lyijyasetuksesta? Ja jos ette osaa vastata, niin toivon, että ministeri Haavisto vastaa siihen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-16T11:35:15,2022-05-16T11:36:26,Hyväksytty,1.1
2022_56_69,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_70,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä tässä salissa esitettyihin lukuisiin kiitoksiin valtiojohdolle ja pääministeri Marinille ja koko hallitukselle tämän asian eteenpäin viemisestä. Saattaa olla, että tämä vasemmistohallitus oli juuri oikea hallitus viemään Suomen Natoon. [Maria Guzenina: Se on juuri näin!] En ole vakuuttunut siitä, että jollakin muulla hallituspohjalla tästä salista olisi löytynyt näin laaja yhteisymmärrys Suomen Nato-jäsenyydestä, vaikka uskonkin, että vastaava päätös olisi syntynyt esimerkiksi porvarihallituksen aikana. [Välihuutoja — Hälinää] 
Herra puhemies! Moni on ollut sitä mieltä, että viime viikkojen keskusteluissa ei ole riittävästi tuotu esiin Nato-jäsenyyden kielteisiä puolia. Heille vastaan, että viimeisen 30 vuoden aikana, tai itse asiassa jo sitä ennen vuosikymmenten aikana, Suomessa lähinnä korostettiin Naton kielteisiä piirteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-16T11:36:26,2022-05-16T11:37:40,Hyväksytty,1.1
2022_56_71,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_72,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Jokaisen valtion tärkein tehtävä on turvata aina kansalaistensa turvallisuus, ja nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan turvallisuustilanne olennaisesti muuttui, ja tätä myöten Suomenkin on arvioitava omaa tilannettaan uudelleen, eli miten lisäämme omaa turvallisuuttamme. Siksi olemme nyt tässä tilanteessa ja käsittelemässä tätä asiaa.
Haluan todeta tästä selonteosta, että selonteko on ilmaisuiltaan varsin lyhyt ja voisi sanoa karu ja ytimekäs ja oikeastaan sellainen, mitä me suomalaiset olemme, kun haluamme jonkin tärkeän asian sanoa.
Haluan myös todeta, että sekä tämä ratkaisu että myös tämä prosessi molemmat ovat valtioviisaita. Ratkaisu on siksi valtioviisas, että maksimoimme sillä meidän turvallisuutemme, ja prosessi on valtioviisas sen takia, että pyrimme mahdollisimman suureen yksituumaisuuteen, jolla on valtava merkitys myös kun jälkikäteen arvioidaan tämän ratkaisun hyväksyttävyyttä. [Sari Sarkomaa: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-05-16T11:37:41,2022-05-16T11:38:55,Hyväksytty,1.1
2022_56_73,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_74,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen ja Ruotsin yhteistyö turvallisuusympäristön muutoksessa ja ennen Nato-hakemuksen jättämistä on ollut todella poikkeuksellista. Se on ollut helppoa, kun tahtoa on ollut, ja se on ollut kaikilla tasoilla erittäin käytännöllistä ja molempien poliittisten kantojen lähentyessä myös itse asiassa ajallisesti synkassa toisiinsa. Koemme aidosti, että meillä on yhteinen todellisuus ja tulevaisuus. Näin pitää olla myös jatkossa. 
On ehkä paradoksi, että tällainen pohjoismainen erityinen läheisyys tapahtuu juuri puolustuksen alalla, ja soisinkin mieluusti, että yhteistoimintaa laajennetaan ja tehdään yhtä hyvin kaikilla muillakin aloilla. 
Norjan mallin mukainen Nato-profiili ja jäsenyys on mielestäni tavoittelemisen arvoista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-05-16T11:38:56,2022-05-16T11:40:24,Hyväksytty,1.1
2022_56_75,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ministeri Haavisto, kolme minuuttia. — Totean, että pääministeri ja puolustusministeri tulevat kyllä takaisin keskusteluun. Heillä oli tässä välissä tapaaminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_76,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin hyvästä keskustelusta. Muutama kommentti ja huomio:
Edustaja Kari tuossa alussa nosti erityisen kysymyksen Pohjoismaiden profiilista Natossa ja pohti myöskin sekä tätä yhteistä pohjoismaista arvopohjaa että rauhanvälitysyhteistyön mahdollisuuksia, ja tämä on erittäin tärkeä minusta huomata. Tämä liittyy myöskin tähän edustaja Kiljusen kysymykseen, että rakennammeko linnoitusta tänne Pohjolaan. Ajattelen, että tältä meidän arvopohjaltamme voimme rakentaa hyvää rauhanvälitysyhteistyötä, hyvää konfliktienratkaisuyhteistyötä, ja itse asiassa, kun lukee Naton perussopimuksen, niin sehän lähtee myöskin sopimuksena siitä, että konfliktit ratkaistaisiin ensisijaisesti rauhanomaisesti, ja nojaa vahvasti YK:n periaatteisiin. Tämäkin on hyvä muistaa ja tietää.
Olisin myöskin kiittänyt edustaja Orpoa ja edustaja Mykkästä tästä sujuvan ratifioinnin tuesta ja siitä ajatuksesta, että puolueet voisivat käyttää näitä omia kontaktejaan myöskin eri maiden parlamenteissa ja vastata kysymyksiin ja edesauttaa tätä ratifiointiprosessia. Uskon, että tällä olisi erittäin suuri merkitys.
Myöskin edustaja Saramo nosti omassa puheenvuorossaan esiin minusta tärkeän asian Suomesta turvallisuuden tuottajana. Eli mitä tuomme Natoon ja mitä ajattelua tuomme Natoon: lähdemme tietysti siitä, että tuomme ratkaisuja, joilla maksimoidaan turvallisuutta, ja ne eivät ole vain sotilaallisia ratkaisuja vaan juuri hyvin usein neuvotteluratkaisuja, rauhanvälitystä ja tämäntyyppisiä asioita.
Edustaja Tuomioja ja monet muut ottivat esiin tämän ydinasekysymyksen. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Täällä edustaja Hopsu jo viittasikin siihen, että meillä on nykyinen ydinenergialaki, jossa on jo tietyt tarkat rajoitteet, mutta haluan tässäkin vakuuttaa sen, että tulemme totta kai Suomena pitämään sen ulkopoliittisen linjan, joka meillä on ollut ydinaseriisunnan puolesta, globaalisti vaikuttaa siihen, että ydinaseeton maailma toteutuisi, ja se on erittäin tärkeä periaate meidän toiminnassamme.
Sitten olisin vielä ottanut esille edustaja Yrttiahon kommentin, milloin Suomen ulkopoliittiselle johdolle selvisivät Turkin erilaiset varaukset. Tietysti varmaan on voitu eri yhteyksissä näitä esittää, mutta puhuin viimeksi 5.5. puhelimessa ulkoministeri Çavuşoğlun kanssa ennen tuota viikonlopun tapaamistamme, ja silloin hän vakuutti, että tämä on hyvin mutkaton prosessi Turkissa, ja samanlaisen viestin oli presidentti saanut presidentti Erdoğanin kanssa keskustellessaan, ja sen jälkeen on tullut sitten näitä erilaisia kysymyksiä ja lisäkysymyksiä. Ne ovat liittyneet tähän PKK-järjestön toimintaan, ja meillä on siihen hyvin selvä vastaus. Emme käy kauppaa, vaan vastaamme: PKK on kielletty Suomessa, koska se kuuluu myöskin Euroopan unionin terroristilistalle. Ja jos tämä on jollekin epäselvää, voimme sen suurin kirjaimin kirjoittaa ja sen sanoa missä tahansa yhteydessä. Uskon, että tämäntyyppisiä vastauksia tässä nyt etsitään, halutaan ehkä myöskin vähän profiilia omille tärkeille asioille, mutta tämäkin asia tullaan ratkaisemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-16T11:40:25,2022-05-16T11:43:11,Hyväksytty,1.1
2022_56_77,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_78,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nato-selonteko nostaa esille Itämeren merkityksen Suomen turvallisuudelle. Itämeren strateginen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kynnys voimankäyttöön Itämerellä ja Suomen lähialueilla kasvaisi korkealle Naton myötä. Tämä lienee Suomen lisäksi myös Ruotsin keskeinen tavoite.
Itämeri on Suomelle ratkaisevan tärkeä myös huoltovarmuussyistä, merikuljetuksia on käytännössä mahdoton korvata. On tärkeää, että ymmärrämme Nato-päätöksen merkitsevän siis vakautta myös aivan tavallisille asioille arjessamme: lääkekuljetuksille, teollisuuden raaka-aineille ja vähittäiskaupan tuotteille puhumattakaan vientiin lähetettävistä merikuljetuksista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-16T11:43:12,2022-05-16T11:44:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_79,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_80,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo kauan ja perustellut kantani useita kertoja eri yhteyksissä, mutta nyt haluaisin kiinnittää lyhyesti huomiota tulevaan aikaan ja Pohjoismaiden ja myös Baltian maiden väliseen yhteistyöhön.
Vaikka Pohjoismaat ja Baltian maat ovat kukin läheisiä, aikaisemmin niiden yhteistyöllä on katsottu olevan ainakin pari merkittävää eroa. Ensinnäkin Pohjoismaiden välisellä yhteistyöllä on pidempi historia. Toiseksi Baltian mailla on ollut paljon nuivempi suhtautuminen Venäjään. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut, kun omat silmämme ovat avautuneet Venäjän suhteen — tässä baltit ovat jo aiemmin olleet realistisempia ja rehellisempiä. Samalla turvallisuuspoliittinen viitekehyksemme muuttuu nyt vielä läheisemmäksi balttien kanssa ja heidän tuella. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä yhteistyö Baltian maiden kanssa tiivistyy nyt luontevasti, mutta toivoisin, että maidemme välinen yhteistyö tiivistyy merkittävästi myös suoraan niin Pohjoismaiden kanssa niin kutsutussa NB8:ssa, Nordic—Baltic-yhteistyössä, kuin EU:n piirissäkin. Kysyisin ulkoministeriltä, näettekö asian samalla tavoin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-05-16T11:44:13,2022-05-16T11:45:30,Hyväksytty,1.1
2022_56_81,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_82,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On alle kolme kuukautta siitä, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyksen Ukrainassa, ja nyt olemme tekemässä tätä historiallista päätöstä. On ehkä hyvä katsoa, mitä kaikkea on sillä välillä tapahtunut ja mistä se johtuu. 
Minun mielestäni täällä on aika vähän tässä keskustelussa vielä korostettu sitä, että Suomen kansan mielipide on ratkaisevalla tavalla muuttunut, ja se on kaiken lähtökohta. 
Se on tietysti ollut tärkeää, että koko päätöksentekoprosessi on toiminut, ja se on kunniaksi tälle kansakunnalle, että silloin kun on tosipaikka, niin hyvin laajalla yhteistyöllä yli kaikkien poliittisten rajojen kykenemme tekemään päätöksiä. 
Kolmas tärkeä asia on se, että me olemme aina satsanneet omaan puolustukseemme, on tehty hävittäjähankintoja, on tehty muita. Me lisäämme Nato-jäsenyydellä omaa turvallisuuttamme mutta myös kokonaisturvallisuutta. 
Ja neljäntenä kohtana on se, että Suomen kansainvälinen maine maailmalla on hyvä. Me olemme rakentava toimija Euroopan unionissa ja muualla, ja sitä me tarvitaan, jotta tämä ratifiointiprosessi saadaan maaliin asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-16T11:45:30,2022-05-16T11:46:39,Hyväksytty,1.1
2022_56_83,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_84,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kun kansakunnan turvallisuusrakenteita piirretään uusiksi, tällä parlamentaarisella prosessilla ja myöskin sitten puolueitten ja kansalaiskeskustelun roolilla on ollut äärimmäisen tärkeä osuus. Puolueitten kannanmuodostus on tärkeää ihan senkin takia, että nämä tehdyt päätökset ja niitten jatkuvuus varmistetaan myöskin yli vaalikausien. Nämä päätökset on muodostettava juuri sillä tavalla, että kansakunnan yhtenäisyys vahvistuu.
Kun nyt sitten näihin jäsenyysneuvotteluihin ollaan menossa ja käydään läpi Nato-jäsenyyteen liittyvät järjestelyt ja myöskin erilaiset jäsenmaita sitovat velvollisuudet, niin millä tavalla hallitus tulee huolehtimaan siitä, että myös jatkossa niin eduskuntaryhmät kuin puolueetkin pysyvät informoituina ja edelleenkin pystymme tekemään sitä hyvää yhteistyötä? Tuo koordinaatioryhmä, jota puhemies Vanhanen veti täällä eduskunnassa, osoitti kyllä voimansa tässä prosessissa. Onko mahdollista, että jotakin vastaavantyyppistä järjestelyä hallituksen ja opposition hyvän yhteistyön ylläpitämiseksi voisimme nähdä tämän prosessin aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-16T11:46:39,2022-05-16T11:47:56,Hyväksytty,1.1
2022_56_85,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_86,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan äitien uhraus on mittaamaton, ja Putinin julma hyökkäys Ukrainaan jää historiaan monestakin asiasta, mutta se jää historiaan myös siitä, että hän on se valtionjohtaja, joka ajoi Suomen liittymään Natoon. Meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. 
Myöskin tämä eduskunta jää historiaan siitä, että me teemme välttämättömän. Meidän valtionjohto jää historiaan siitä, että se tekee välttämättömän. En voi olla olematta ylpeä tässä hetkessä siitä, millä tavalla Suomen kansa myöskin on osoittanut tahtotilansa siitä, mikä on välttämätöntä. Tämä on historiallinen prosessi, tämä tullaan muistamaan, ja tämä tehdään Suomen turvallisuuden ja meidän isänmaamme parhaaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-05-16T11:47:56,2022-05-16T11:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_56_87,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_88,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisena presidentti Paasikiven presidenttiaikana syntyneenä joutuu miettimään vähän historiaa ja tätä rajua muutosta, jonka keskellä elämme. Siitä kuitenkin herää kysymys: olisiko meillä tällä hetkellä vaihtoehtoja sotilaallisen turvallisuutemme varmistamiseen? Tätä kysyin myös ulkoasiainvaliokunnassa usean kerran, ja vastauksena tuli, että tavallaan meillä olisi, esimerkiksi syvenevä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ja sille saatavat vakuudet, mutta se ei asiantuntijoiden mukaan tuottaisi riittävää turvaa, joka vastaisi Nato-jäsenyyden tuomia turvatakuita. Näin ollen päädyin siihen, että tämä vaihtoehto meillä nyt on käsissä. Tätä vahvistaa sitten vahvasti se, että Ruotsi on lähdössä mukaan ja saamme pohjoismaisen yhteisen alueen, ja pidän sitä äärimmäisen tärkeänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-16T11:49:04,2022-05-16T11:50:11,Hyväksytty,1.1
2022_56_89,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_90,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Suomi on hyvä maa. Tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.” Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth totesi näin, kun Neuvostoliitto oli hyökännyt Suomeen, mutta Ehrnrooth jatkoi, niin kuin kokoomuksen puheenjohtaja, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo totesi: ”ei koskaan enää yksin”. Emme me liity Natoon halutaksemme sotaa vaan siksi, että emme enää koskaan joutuisi sotaan.
Haluan kiittää hallitusta ja tasavallan presidenttiä, mutta myös esimerkiksi edellistä puolustusministeriä Jussi Niinistöä ja edesmennyttä puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa Ilkka Kanervaa — tätä tietä on tasoitettu pidempään. 
Toivon, että me emme tätä prosessia enää turhaan pitkitä vaan että eduskunta hoitaa tehtävänsä loppuun määrätietoisesti — tekemättä ei voi jättää. Me emme tahdo sotaa. Me rakastamme rauhaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-16T11:50:12,2022-05-16T11:51:20,Hyväksytty,1.1
2022_56_91,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_92,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset voimme kyllä olla ylpeitä itsestämme. Teemme vastuulliset ja kauaskantoiset päätökset yhdessä, demokraattisesti ja keskustellen — kiitos tasavallan presidentille, puhemiehelle, hallitukselle, kaikille kollegoille. 
Me Suomessa maksimoimme oman turvallisuutemme päättäväisesti, kylmähermoisesti, viivyttelemättä ja ilman ennakkoon asetettuja rajoitteita. Meidän maanpuolustuksemme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin, koulutettuun reserviin. Ne eivät poistu tässä mihinkään. Se on kansallisen puolustuksemme ydin kaikkine puolustushaaroineen maalla, merellä ja ilmassa. Ja tätä kaikkea vahvistaa jatkossa jäsenyytemme puolustusliitto Natossa. Se on oikea tie.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-05-16T11:51:20,2022-05-16T11:52:23,Hyväksytty,1.1
2022_56_93,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_94,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En iloitse siitä, että joudumme tekemään tämän päätöksen, mutta maailma juuri nyt on sellainen, että pitkäjänteinen työ rauhan ja vakauden puolesta ei riitä. Joudumme etsimään uusia tapoja pitää lapsemme pois sodan jaloista. Mutta siitä iloitsen, että me suomalaiset ja me kansanedustajat teemme tämän päätöksen yhdessä, huolellisen harkinnan päätteeksi tietoisena siitä, että täydellisen varmoja tai riskittömiä vaihtoehtoja ei ole, ja silti päättäväisesti. Siitäkin iloitsen, että ulkoministerin ja presidentin pitkäjänteinen diplomaattinen ponnistelu ja koko hallituksen aktiivinen ulkopolitiikka, myös aiempien hallitusten työ, ovat varmistaneet, että Nato-optiomme on nyt tilanteen sitä vaatiessa käyttökelpoinen. 
Nato-jäsenyys olisi vahvin lisäturva sen puolesta, ettei Suomi enää koskaan joutuisi sotaan. Turvallisuus ja vakaus vaativat kuitenkin myös paljon muuta. Nato-jäsenyys ei sulje pois aktiivista työtä rauhan ja ydinaseriisunnan puolesta. Pikemminkin ajattelen, että panostamme niissä tarvitaan enemmän kuin ehkä koskaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-16T11:52:24,2022-05-16T11:53:36,Hyväksytty,1.1
2022_56_95,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_96,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Emme tänään keskustelisi Natosta, ellei Putinin hyökkäyssota Ukrainaan olisi pakottanut meidät arvioimaan Suomen turvallisuuspoliittista linjaa uudelleen. En iloitse Nato-jäsenyydestä, vaan olen pahoillani, että muita turvallisuutta lisääviä vaihtoehtoja ei ollut tarjolla. Esimerkiksi pohjoismaisessa mallissa olisi ollut aineksia arvoyhteisölle, toisin kuin Natossa. USA:n, Turkin ja Unkarin kaltaisten maiden kehitykseen en samaistu, päinvastoin. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Vaikka näen liittoutumisessa riskejä, olen valmis hyväksymään jäsenyyden, koska se on enemmistön tahto. Suomen tulee jatkossakin pysyä aktiivisena rauhanvälittäjänä ja ihmisoikeuksien edistäjänä. Toivon, että yhdessä Pohjoismaiden kanssa voimme edistää ydinaseriisuntaa ja viimein allekirjoittaa myös YK:n ydinasekieltosopimuksen. [Keskeltä: Samaa mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-05-16T11:53:36,2022-05-16T11:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_56_97,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Haluaako ulkoministeri käyttää tähän vastauspuheenvuoron lopuksi? Kahden minuutin puheenvuoro, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan ja vastauspuheenvuoroihin tässä päivän mittaan tarvittaessa uudelleen. — Ulkoministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_98,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä erinomaisista vastauspuheenvuoroista. Siellä tuli joitakin kysymyksiä, ja vastaan niihin tässä yhteydessä.
Edustaja Puisto pohdiskeli tätä Baltian ja Suomen yhteistyön tiivistymistä siinä tapauksessa, että kaikki olemme Naton jäseniä. Tämä on varmasti fakta, että näin tulee tapahtumaan. Viittasitte myöskin tähän Nordic—Baltic-, NB8‑yhteistyöhön, joka nyt on jo tavattoman aktiivista. Täytyy ehkä kuitenkin sanoa, että sellainen päävastuu tai yksinomainen vastuu Baltian puolustukseen liittyen ei tietenkään ole mahdollisilla Naton uusilla jäsenmailla Suomella ja Ruotsilla, vaan Baltian maat pitävät tavattoman tärkeänä, että myöskin suuret Nato-jäsenmaat ovat mukana heidän puolustussuunnittelussaan ja sen toteuttamisessa. Tämä on täysin ymmärrettävää ajatellen heidän turvallisuustilannettaan. Mutta uskon, että kun olemme yhdessä Nato-pöydässä, niin se vahvistaa myöskin tätä Nordic—Baltic-yhteistyötä ja ylipäätään yhteistyötä Itämeren alueella paitsi turvallisuuskysymyksissä myös muunkinlaisessa yhteydenpidossa.
Edustaja Essayah täällä pohdiskeli, voisiko olla jotakin järjestelmiä, joilla tämä oppositio—hallitus-yhteistyö jatkuisi vielä tässä prosessissa pidempään. Tietysti jätän puhemiehen ja poliittisten ryhmien harkintaan, mitä eduskunnassa voi tehdä, mutta hallituksen puolelta tietysti olemme sitoutuneita siihen, että pidetään erittäin tiivistä yhteydenpitoa eduskuntaan koko tämän jäsenyysprosessin aikana, ja sen jälkeen, sitten kun positioita muodostetaan Natossa, tämä yhteistyö on tärkeää.
Viimeinen kommentti ehkä edustaja Kankaanniemelle: Pohditte näitä yhteistyömuotoja, ja samaten niitä nousi muissa kysymyksissä esiin. Näyttää siltä, että kovin vähän on sellaisia vaihtoehtoja, joilla tätä turvallisuusyhteistyötä voitaisiin samassa mitassa taata kuin Nato-jäsenyyden kautta. Niitä myöskin Ruotsissa pohdittiin, ja tähän samaan tulokseen kuitenkin päädyttiin kuin Suomessa. Uskon, että tämä on hyvin realistinen mutta myös hyvä ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-16T11:55:00,2022-05-16T11:57:00,Hyväksytty,1.1
2022_56_99,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_100,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ei pidä jättää Nato-hakemusta.
Suomessa korostetaan usein kansanvaltaa ja sitä, kuinka kansa päättää asioista. Tästä voidaan olla montaa mieltä. EU-jäsenyyttä myytiin kansalle kaikennäköisillä keksityillä väitteillä, joista jokainen on osoittautunut valheeksi. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Suurin puliveivaus oli, että kansa ei todellakaan tiennyt, että Suomi luopuisi omasta valuutastaan päinvastoin kuin muut Pohjoismaat. Kansanäänestystä, lakia saatikka lakiesitystä eurosta ei ollut. Tässä samassa salissa esiintyi tuolloin ylimielinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö kertomassa euron ihanuuksista. Totuus valkeni, kun Kreikan kallis zorbas alkoi ja suomalaiset pääsivät tukipakettien maksumiehiksi.
Jälleen ruorissa on Sauli Niinistö — hiukan kovemmilla natsoilla. Vielä jokunen kuukausi takaperin Niinistö kannatti kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä. Ja Sanna Marin väitti vastustavansa Natoa, vaikka juuri kertoi Helsingin Sanomille olleensa Naton kannalla jo kauan. Suomen eliitti onkin siis täynnä Nato-operatiiveja. Washingtonin neokonservatiivit ovat varmasti iloisia, että heillä on Suomessa ahkeria juoksupoikia, jotka hoitavat heidän asioitaan. USA:n aseteollisuus varmasti palkitsee suojattinsa ruhtinaallisesti. [Sheikki Laakso: Aika törkeetä!]
Nyt Suomen eliitti haluaa viedä Suomen amerikkalaisen vallankäytön alaiseksi, vaikka olisimme voineet olla Pohjolan Sveitsi. Suomi kuvittelee olevansa länsimaisen arvoyhteisön ytimessä hännystellessään Yhdysvaltoja. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta Kiinassa eikä Venäjällä. Moraalipastori Suomi opettaa muille, miten tulee elää. Suomessa taas ei ole huomattu sitä, että Kiina on kehottanut varovaisuuteen, eikä sitä, että Turkin arvostelulla on hintansa. Tässäkin salissa useat poliitikot ovat arvostelleet Turkkia sormeaan heristellen, ihan niin kuin tätä ei tiedettäisi Ankarassa. Ankarassa tiedetään myös, että Suomen eliitti oli innoissaan Barack Obaman hallinnon suhmuroimasta vallankaappausyrityksestä Turkissa vuonna 2016. On jopa väitteitä, että Suomi olisi ollut asiassa osallisena. Nato osaa temppunsa ja koirat haukkuvat, kun Washingtonin isäntä käskee. Suomen eliitti ei tosin havaitse, että etupiirit eivät maailmasta ole kadonneet minnekään. Jokainen näkee, miten USA toimii latinalaisessa Amerikassa. Takki myös kääntyy: kurdit petettiin ja Afganistan jätettiin, kun se Yhdysvalloille sopi.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan esitteessäkin lukee ensimmäisellä sivulla, että valta kuuluu kansalle. Nyt te, hyvät kollegat, olette tukemassa puliveivausta, jolla valta myydään USA:n sotakoneistolle ja jonka mukaan ilmeisesti jatkossakin valemedioiden gallupit voivat päättää kansalaisten asioista. Hyvät kollegat, ne kaksi gallupia, joihin vetoamalla tämä kaikki karmeus nostetaan nyt kansalaisten vastuulle — kysyikö niistä gallupeista kumpikaan kansalaisilta, haluavatko he sotaa vai rauhaa? Ei kysynyt. Täällä ei monenkaan jupin suuhun rauha taivu, mutta koettakaa, hyvät kollegat, ymmärtää: te edustatte kansaa, te olette kansalla töissä. Te ette ole valtioneuvostolla tai presidentillä töissä, kansa maksaa teidän palkkionne. Oletteko te aivan varmoja, että te toteutatte kansan tahtoa, ja ymmärrättekö te, että kansa ei tahdo sotaa, se tahtoo rauhaa? Nato tuo sotaa, ja sodasta, eli Natosta, ei erota noin vain. Jumala armahtakoon ja siunatkoon meitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-16T11:57:18,2022-05-16T12:02:38,Hyväksytty,1.1
2022_56_101,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_102,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viisivuotias tyttäreni sanoi viikko sitten pelkäävänsä sotaa. Menin hämilleni ja kysyin, tietääkö hän, mitä sota tarkoittaa. Hän vastasi, ettei tiennyt, mutta tarkemmin häneltä kysyessäni hän osasi kyllä sanoa, että sota on Ukrainassa ja Venäjä on hyökännyt sinne. Raskain mielin kerroin aivan liian pienelle pelokkaalle, että sotaa ei ole Suomessa eikä kukaan ole hyökkäämässä Suomeen. Lisäksi lupasin, että teemme eduskunnassa kaikkemme, että rauha Suomessa säilyy jatkossakin. Selitin tyttärelleni samaa realistista ja rehellistä viestiä, jota Suomen presidentti, pääministeri ja koko ulko- ja turvallisuuspoliittinen johto ovat kertoneet suomalaisille. — Kiitos teille arvokkaasta työstänne.
Monia aikuisiakin on pelottanut. Ehkä pelkoa enemmän moni on kuitenkin kokenut pettymystä siihen, että ihmiskunta ei ole historiasta oppinut riittävästi sotien karmeuksista, ja surua siitä, että olemme jälleen maailmanpoliittisesti tilanteessa, jossa asevarustelu kasvaa ja puolustusta on kaikin keinoin vahvistettava myös Pohjoismaissa rauhan säilymiseksi tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Tämä kevät on nostanut esiin Suomen demokratian vahvuudet: tietoon pohjautuvan päätöksenteon ja kyvyn laajaan parlamentaariseen keskusteluun. Puolustusliiton jäsenyys edellyttää yhteistä parlamentaarista tahtotilaa. Eduskuntaprosessin lopputulemana on ilmeistä, että turvallisuusympäristön muutos edellyttää puolustuksemme vahvistamista. Sen vuoksi eduskunta käsittelee nyt uutta selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon.
Mikä turvallisuusympäristössämme on muuttunut? Venäjä. Naapurimaan tulevaisuus näyttää synkältä. Venäjän arvaamattomuus, aggressiivisuus ja häikäilemättömyys pakottavat Suomen tarkastelemaan omaa turvallisuuttaan muuttuneen Venäjän naapurimaana. Venäjä on rikkonut toimillaan kaikkea yhteisesti sovittua ja sivuuttanut kansainvälisen oikeuden totaalisesti. Uutiskuvat kertovat järkyttävistä rikkomuksista ihmisyyttä vastaan.
Tässä epävakauden ajassa politiikalla on luotava Suomelle vakautta ja turvaa niillä vaihtoehdoilla, joita meillä on. Tärkeintä on suomalaisten turvallisuuden takaaminen ja rauhan säilyttäminen. Eduskunnassa käynnissä olevan prosessin avulla on luotu raameja Suomen Nato-jäsenyydelle. Suomi jatkaa oman, vahvan puolustuskyvyn ylläpitämistä ja huolehtii asevelvollisuuden toimivuudesta. Pohjois-Atlantin liiton tärkein tehtävä on taata jäsenmaidensa turvallisuus poliittisin ja puolustuksellisin keinoin. Kriisitilanteessa Naton jäsenmaiden suorituskyvyt asetetaan lähtökohtaisesti Naton yhteisen puolustuksen käyttöön. Koko jäsenyyden tärkein arvo on 5 artiklassa.
Arvoisa puhemies! Ukrainaan hyökättyään Venäjä on toistuvasti todennut olevansa valmis käyttämään ydinaseita. Ydinaseisiin on syytä suhtautua erittäin vakavasti. Suomen tulee Naton jäsenmaanakin tavoitella ydinaseetonta maailmaa.
Lisäksi on syytä muistuttaa, että Naton jäsenenä säilytämme edelleen kansallisen itsemääräämisoikeuden vaikeissakin kysymyksissä. Sellaista sotilaallista puolustuksen vahvistamista, mitä Nato-jäsenyys tarjoaa, emme saa muualta. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä takaa uskottavan puolustuksen. Perinteisen puolustuksen ohella liittoutuminen lisää laajamittaista puolustautumista eri uhkia vastaan. Nato vahvistaisi Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta. Meidän on varauduttava myös sodankäynnin moderneihin muotoihin. Kansainvälisen yhteistyön merkitys hybridi- ja kyberuhkien torjunnassa kasvaa. Nato-jäsenyys turvaa myös Itämeren alueen vakautta ja sitä kautta Suomen huoltovarmuutta. On sekä Suomen, Ruotsin että Naton intresseissä turvata Itämeren alueen rauha.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: nyt on meidän tehtävämme varmistaa, että rauha säilyy Suomessa tulevaisuudessakin. Suomen on haettava Naton jäsenyyttä, jotta vahva kansallinen puolustuskykymme saa tuekseen sellaista pidäkettä, joka takaa rauhan säilymisen myös jatkossa. Tärkeintä on rauha.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-16T12:02:42,2022-05-16T12:07:31,Hyväksytty,1.1
2022_56_103,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_104,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökättyä Ukrainaan on Suomen ja laajemmin koko Euroopankin turvallisuustilanne muuttunut täysin. Muutos on aivan ennennäkemätön sitten kylmän sodan. Se on pakottanut meidät tarkastelemaan uudelleen aiempia turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Erityisesti Nato-kysymys on tullut ajankohtaiseksi.
Nyt arvioiden Suomi on toiminut oikein pitäessään vahvan ja uskottavan kansallisen maanpuolustuksen turvallisuuspolitiikkansa ytimessä. Pitkän rauhanajan jaksona emme ole lähteneet ajamaan alas puolustusvoimia. Olemme pystyneet pitämään riittävän suuren, koulutetun ja maanpuolustustahtoisen reservin sekä nykyaikaisen ja suorituskykyisen kaluston. Venäjän toiminta osoittaa, että pienempien maiden jakaminen etupiireihin ja sotilaallisen voiman käyttö kuuluvat edelleen sen työkaluvalikoimaan.
Hallituksen selonteossa tekemä esitys ja tuki presidentille Nato-jäsenyyden hakemiseksi ei tee tyhjäksi vahvaa kansallista puolustustamme, vaan päinvastoin perustuu siihen ja rakentuu sen päälle. Osana Natoa Suomen tärkein tehtävä olisi edelleen oman maan ja sen alueen puolustaminen. Aiemmat ratkaisumme ovat taanneet sen, että tuomme oman arvokkaan panostuksemme puolustusliittoon sen sijaan, että vain jäisimme odottamaan apua hädän hetkellä. Suomi on turvallisuuden tekijä, ei sen kuluttaja.
Arvoisa puhemies! Suomalaisessa turvallisuuspolitiikassa on puhuttu niin sanotusta Nato-optiosta eli mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä. Kielikuvana ilmaistuna Naton ovea on pidetty auki, mutta siitä ei ole ollut tarvetta kävellä sisään ennen kuin nyt. Eri turvallisuuspoliittisissa selonteoissa Nato-optio on ilmaistu siten, että ratkaisuja tarkastellaan aina reaaliajassa kansainvälisen turvallisuusympäristön muutokset huomioiden. Jos nyt ei ole se tilanne, niin milloin sitten? Seuraava kynnys lienee jo sellainen, ettei liittyminen ole enää välttämättä edes mahdollista.
Puolustusvaliokunnan roolina oli tarkastella turvallisuustilannetta omasta näkökulmastaan eli Suomen kansainvälistä puolustusyhteistyötä, kansallista puolustuskykyä sekä huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tällä hetkellä turvallisuuspolitiikkamme nojaa täysin kansalliseen puolustuskykyymme. EU-jäsenyys, kumppanuutemme Naton kanssa ja kahdenvälinen yhteistyö muiden valtioiden kanssa tarjoavat kyllä merkittäviä hyötyjä, mutta eivät ole puolustusliittoon verrattavia järjestelyitä. Valiokunnan hyvän ja perusteellisen harkinnan johtopäätöksenä oli, että Suomi ei pienenä maana kansallisesti voi luoda sellaista pidäkettä, joka takaisi rauhan säilymisen. Valiokunnan kanta on sama, johon tasavallan presidentti, pääministeri ja muu valtioneuvosto on nyt päätynyt, eli Nato-jäsenyyden kanta.
Kannanmuodostus on tapahtunut tilanteessa, jossa myös kansalaisten näkemys puolustusliittoon kuulumisesta on muuttunut hyvin lyhyessä ajassa. Kyselytutkimusten perusteella kansalaisten aiemmin varautunut kanta on vaihtunut ylivoimaiseen kannatukseen: jopa 76 prosenttia vastaajista kannattaa liittymistä Natoon. Voimmekin nähdä, että poliittisten päättäjien toiminta seuraa kiitettävästi kansan tahtoa.
Puolustusvaliokunta korostaa, että Nato-hakemukseen ei pidä jättää kansallisia varaumia. Suomen tulee olla mukana puolustusliitossa täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Mitä nuo velvollisuudet sitten ovat, tarkentuvat vielä jäsenneuvottelujen aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-16T12:07:34,2022-05-16T12:12:35,Hyväksytty,1.1
2022_56_105,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_106,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on historiallinen päivä. Se on sitä Suomelle ja jokaiselle suomalaiselle. Pöydällämme on päätösehdotus, jolla linjataan Suomen asemaa maailmassa ratkaisevalla tavalla. Käsissämme on Suomen tulevaisuus. Vastuu ja etuoikeuskin tämän päätöksen tekemisestä kuuluvat jokaiselle meistä, jotka toimimme eduskunnassa kansan valtuuttamina. On aika linjata se, mikä olisi meidän mielestämme parasta Suomelle.
Arvoisa puhemies! Kysymys on siitä, pitäisikö Suomen liittyä puolustusliitto Naton jäseneksi, niin kuin tasavallan presidentti ja valtioneuvosto ehdottavat. Mielestäni pitäisi. Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen ja jokaisen suomalaisen turvallisuutta. Jäsenyys turvaisi parhaalla mahdollisella tavalla Suomen ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen liikkumatilan entistä arvaamattomammaksi käyneessä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Se olisi myös luonnollinen päätepiste siinä kehityksessä, jonka myötä Suomi on siirtynyt askel kerrallaan tiiviiksi osaksi meille luontaista läntistä arvoyhteisöä.
Liityimme nykyisiin pohjoismaisiin yhteistyörakenteisiin jo 50-luvulla. Kylmän sodan jälkeen päätimme tulla osaksi Euroopan unionia. Vain Naton suhteen olemme olleet tähän asti pidättyväisiä tunnetuista syistä. Nyt nuo syyt ovat kaatuneet, ja paluuta vanhaan ei ole. Silti Suomi ei tee ratkaisuaan Venäjän pelosta tai sen vuoksi. Suomi tekee päätöksensä itse ja liittyy Natoon maksimoidakseen Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja puolustaakseen maataan.
Arvoisa puhemies! ”Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään, mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä.” Näin kiteytti presidentti Risto Ryti Suomen aseman toisessa maailmansodassa, kun hän piti pitkää puolustuspuhettaan talven 46 sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä. Ennen toista maailmansotaa Suomi yritti hankkia turvakseen liittolaissuhteita, mutta nämä yritykset kariutuivat. Tämäkin historiankokemus meillä on mielessämme.
Sitaatti myös kiteyttää sen, mistä tässä tämän päivän päätöksessä on pohjimmiltaan kyse. Kyse on Suomen asemasta ja halustamme pitää maamme jatkossakin erossa konflikteista. Kyse on suomalaisten mahdollisuudesta päättää tulevina vuosina ja vuosikymmeninä itse omasta tulevaisuudestaan. Kyse on turvallisuudesta. Kyse on Suomen itsenäisyydestä. Jos emme halua jatkossa kansainvälisen politiikan isoimpien voimien myllynkivien väliin, on meidän tänään tehtävä ne ratkaisut, joilla maksimoimme turvallisuutemme. Siksi pysyvä paikkamme on lännessä ja sen johtamissa yhteistyörakenteissa. Siksi pysyvä paikkamme on Natossa.
Arvoisa puhemies! Ei enää koskaan yksin. Kannatan valtiojohdon ehdotusta puolustusliitto Naton jäsenyyden hakemisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-05-16T12:12:38,2022-05-16T12:16:23,Hyväksytty,1.1
2022_56_107,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_108,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme Suomena ottamassa ison askeleen turvallisuutemme vahvistamiseksi. Teemme sen suomalaisten laajalla tuella. Huoli Suomen turvallisuudesta on myös yhdistänyt meidät. Yhteistyö yli poliittisten rajojen ja valtiollisten instituutioiden kesken on ollut aktiivista, hyvää ja tarpeellista. Näin toimii Suomi, yhdessä.
Tänään käynnistynyt eduskuntakeskustelu toimikoon arvokkaana sinettinä tälle historialliselle taitekohdalle. Aikaamme me emme voi valita mutta tekomme voimme. Turvallisuusympäristömme järkkyminen ja historiallinen taitekohta osui juuri meille. Johtopäätös Nato-jäsenyyden hakemisesta kypsyi maassamme sodan kevään pitkinä päivinä. Se, mikä aikanaan toimi Suomen turvallisuuden takaajana, ei toimisi enää. Siksi on toimittava nyt.
Mennyt on tuonut meidät siihen pisteeseen, jossa olemme nyt. Tämän päivän Suomi on hyvinvoiva yhteiskunta, jolla on valtava määrä kansainvälistä luottamuspääomaa. Tästä saamme kiittää edeltäviä päättäjäsukupolvia. Tämä luottamuspääoma tulee hyödyttämään meitä edessä olevassa ratifiointiprosessissa eri Nato-maissa.
Käytännönläheinen Nato-yhteensopivuuden rakentaminen 1990-luvulta lähtien konkretisoituu nyt. Olemme sotilaallisestikin valmiit Natoon. Tiivistettynä: meidät tunnetaan Natossa, ja me tunnemme Naton.
Arvoisa puhemies! Johtotähtenämme niin tänä keväänä kuin historiassamme on aina ollut Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen kaikissa oloissa. Sotilaallinen liittoutuminen on juuri nyt, näissä oloissa, tarkoituksenmukainen ja käytännönläheinen päätös suomalaisten turvallisuuden maksimoimiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-16T12:16:25,2022-05-16T12:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_56_109,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Annan täyden tukeni Suomen Nato-jäsenyyden hakemiselle — Suomen ja suomalaisten puolesta, rauhan ja vakauden puolesta, ei ketään vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-16T12:20:57,2022-05-16T12:21:15,Hyväksytty,1.1
2022_56_110,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä salikeskustelussa ovat nousseet esiin myös kokonaisturvallisuus, resilienssi ja huoltovarmuus. Ja kyllä, puolustusliitto Naton jäsenyydessä on kysymys samalla myös kokonaisturvallisuutemme vahvistamisesta. Kyseessä ei nimittäin ole vain sotilaallinen yhteistyö Natossa, vaan Nato on viime vuosina vahvistanut hyvin paljon myös siviilivalmiustoimintaansa, jonka tarkoituksena on nimenomaan saada tukea kriiseihin varautumiseen ja vahvistaa kansalaisten ja koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä eli resilienssiä.
Huoltovarmuus ja systemaattinen, tavoitteellinen varautuminen ovat kulkeneet vuosikymmeniä osana myös suomalaista yhteiskuntaa. Huoltovarmuuden koordinoinnista vastaavana ministerinä voin sanoa, että Suomen tilanne on kansainvälisesti katsottuna huippua. Kansalaisten, yritysten sekä valtion varautumisella voidaan pehmentää erilaisten kriisien vaikutusta ja antaa myös aikaa sopeutumiselle. Naton siviilivalmiustyö nojautuu samoihin periaatteisiin kuin suomalainen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen perustuva koko yhteiskunnan kattava varautuminen. Yhteiskunnan turvallisuutta eivät nimittäin ylläpidä enää vain asevoimat ja virkavalta, vaan myös elintärkeät toiminnot, kriittinen infrastruktuuri, tuotanto ja palvelut, joiden jatkuvuuden takaaminen vaatii yhteistyötä aina siviili- ja sotilastoimijoiden kanssa ja välillä.
Suomi on osallistunut jo tähän saakka pitkään Naton siviilivalmius- ja resilienssitoimintaan kumppanimaan roolissa aina kumppanuusyhteistyömme alusta lähtien. Suomen Nato-jäsenyys sitoisi meidät entistä vahvemmin osaksi huoltovarmuuteen liittyvää kansainvälistä yhteistyötä ja yhteistä varautumistoimintaa. Työ yhteistyön syventämiseksi keskeisten kumppanimaiden kanssa on tärkeää, ja tällä saralla on aloitettu myös yhteistyön tiivistäminen huhtikuisen Ruotsin vierailuni yhteydessä Ruotsin kanssa. Nato myös arvioi oman arviointimallinsa kautta näitä siviilivalmiuden perusvaatimuksia. Niitä on yhteensä seitsemän, ja niiden avulla pyritään myös saamaan käsitystä ja pitämään yllä käsitystä siitä, missä jäsenmaissa mennään, mutta viime kädessä kukin jäsenmaa itse huolehtii omasta huoltovarmuudestaan ja siviilikriisinhallinnastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-05-16T12:25:27,2022-05-16T12:28:32,Hyväksytty,1.1
2022_56_111,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja myös ministeri Mikkonen kolme minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_112,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka toki Nato-jäsenyydestä puhuttaessa korostuu sen tuoma sotilaallinen turva, niin sen lisäksi Natolla on vahva rooli myös ei-sotilaallisessa varautumisessa ja valmiudessa. Naton ei-sotilaallisen varautumisen ja valmiuden osalta yhteistyötä määrittelee peruskirjan artikla 3, jonka mukaan sopimusosapuolet ylläpitävät ja kehittävät omaa ja yhteistä kapasiteettia vastustaakseen aseellisia hyökkäyksiä. Koska sotilaalliset suorituskyvyt ovat vahvasti riippuvaisia siviilitoiminnoista, siviilisektoreiden valmiustoimien ylläpidosta on tullut keskeinen osa Naton toimintakyvyn varmistamista kriisitilanteissa.
Nato on myös kiinnittänyt huomiota siviiliyhteiskunnan resilienssin vahvistamiseen eri toimijoiden poikkihallinnollisen yhteistyön kautta sekä kansalaisten kriisinsietokykyä vahvistamalla. Tätä kautta sisäministeriön hallinnonala kytkeytyy Naton kollektiivisen puolustuksen kokonaisuuteen. Tämä tarkoittaa yhteiseen puolustukseen kytköksissä olevien kriittisten sektoreiden toimintavarmuutta, hybridi- ja kyberuhkiin vastaamista ja tiedusteluyhteistyötä. Uutta tämä ei ole: jo rauhankumppanuuden alusta asti Suomi on osallistunut aktiivisesti Naton siviilivalmius- ja resilienssiyhteistyöhön.
Kansallinen turvallisuus ja tiedustelu ovat merkittäviä politiikkakokonaisuuksia Natossa. Se rakentuu jäsenvaltioiden ja Naton yhteiskäyttöisen tiedustelujärjestelmän tietojen pohjalle. Nato panostaa myös uusien uhkien tunnistamiseen. Naton tiedusteluosaston sotilasrakenne kuuluu puolustusministeriön ja siviilitiedustelurakenteet sisäministeriön ohjaukseen. Suojelupoliisilla on tässä roolinsa. 
Nato-jäsenyys ei muuta Rajavartiolaitoksen päätehtäviä. Sen tehtäviin kuuluu raja- ja meriturvallisuus ja lisäksi se osallistuu sotilaalliseen maanpuolustukseen. Puolustusvalmiuden vaatiessa sen perustamat rajajoukot tai niiden osia voidaan liittää Puolustusvoimiin. Rajavartiolaitoksen kyky muuttua joustavasti lainvalvontaviranomaisesta osaksi puolustusjärjestelmää vastaa hyvin Naton tarpeita hybridiuhkatilanteisiin varautumisessa, kun rajaa sotilaallisten ja ei-sotilaallisten keinojen välillä ulkopuolisten toimijoiden toimesta yritetään hämärtää. Nato-jäsenyys varmistaa siten sotilaallisen turvallisuutemme lisäksi myös ei-sotilaallista varautumista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-16T12:28:34,2022-05-16T12:31:38,Hyväksytty,1.1
2022_56_113,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_114,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tämän kauden aikana kolmessa valiokunnassa ja kahdessa työryhmässä saanut tietoa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä asioista enemmän kuin yksikään toinen kansanedustaja. Olen pelkästään tämän kauden aikana istunut satoja tunteja eduskunnan turvatiloissa asiantuntijoita kuunnellen. Minun Nato-kielteinen kantani on vain vahvistunut. Minäkään en lymyile nurkan takana enkä kanna rauhanmerkkiä rinnassa, en kyllä Nato-merkkiäkään.
Suomen hallitus ja ulkopoliittinen johto ovat tehneet päätöksen hylätä sotilaallinen liittoutumattomuus ja nojautua Nato-jäsenyyden seurauksena asevaraiseen turvallisuuteen. Sotilaallinen liittoutumattomuus palveli meitä hyvin koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan, pysyimme kylmän sodan aikoina suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella. Nyt pitäisi katsoa ajassa ainakin yhtä kauas eteenpäin tämän hetken yli. Vielä viime vuoden lopulla maamme johto, tasavallan presidentti ja hallitus, muistutti, että Suomen linjaus pysyä sotilasliittojen ulkopuolella on tarkoitettu ennen kaikkea vaikeita aikoja varten, jolloin maamme voi joutua sotilaalliseen yhteenottoon. Vielä syksyllä painotettiin sitä, ettei Suomi salli minkään ulkopuolisen valtion tai vieraiden asevoimien käyttää maamme maaperää, vesialueita tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin jotakin muuta valtiota vastaan. Nyt tämä kaikki on unohdettu.
Arvoisa puhemies! Poliittinen johto ei näytä huomioivan sitä, että Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ei Nato-linjauksella parane vaan heikkenee. Suomen sotilaallinen asema voi Nato-jäsenyyden myötä vahvistua, mutta Suomen turvallisuustilanne kokonaisuudessaan tulee heikentymään. Samalla Suomen ja Venäjän pitkästä yhteisestä rajasta on tulossa Venäjän ja Yhdysvaltain johtaman sotilasliiton raja, vastakkainasettelun raja. Sotilasliitto Naton laajentuminen Venäjän kaikkein tärkeimpien ydinasetukikohtien läheisyyteen tilanteessa, jossa vastakkainasettelu arktisella alueella on kärjistymässä, ei missään tapauksessa lisää turvallisuutta, ja niin kuin sanoin jo debatissa, ydinsodan jälkeen ruumiita ei laske enää kukaan. Poliittinen johto ei näytä huomioivan sitä, että kahden aikaisemmin sotilaallisesti liittoutumattoman Pohjoismaan Nato-jäsenyys vaikuttaa kielteisesti koko pohjoisen alueen ja myös arktisen alueen herkkään tasapainoon. Tiedossa on, että Yhdysvallat haluaa saada omille intresseilleen arktisella alueella myös Suomen ja Ruotsin tuen Venäjää vastaan ja näyttää tässä nyt onnistuvan.
Arvoisa puhemies! Naivismi ei ole aate. Hallituksen keskeiset vaikuttajat ovat yksi toisensa jälkeen väittäneet, että ydinaseblokkiin on mentävä, jotta voimme toimia tehokkaammin ydinaseriisunnan puolesta. Ydinasekieltosopimus, joka on hallitusohjelmaan kirjattu, ei ole edennyt, koska tämä hallitus ei ole halunnut luoda esteitä Nato-jäsenyydelle. Yksikään Naton jäsenmaa ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta, eikä Nato järjestönä tue sitä. Muistutan vasemmistoa ja vihreitä siitä, että Suomi on nyt ydinaseeton. Nato-jäsenyyden myötä ydinaseettomuus päättyy, se korvataan niin sanotulla ydinasesateenvarjolla. Nyt Suomi tekee päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä ilman minkäänlaisia ehtoja. Ruotsin sosialidemokraatit sitä vastoin yrittävät neuvotella siitä, ettei Nato sijoittaisi tukikohtia eikä ydinaseita Ruotsiin ainakaan rauhan aikana.
Sotilasliiton jäsenenä olemme mukana suursodassa, jos sellainen Euroopassa syttyy. Naton jäsenenä olemme eturintamavaltio. Ydinaseisiin ja HX-hankkeeseen liittyen ei ole sattumaa, että Suomi päätyi hankkimaan F-35-koneita ja nimenomaan yhdysvaltalaisen koneen. Ne olivat ainoa vaihtoehto, joka kykenee kuljettamaan ydinaseita, ja siihen meidän hävittäjälentäjiäkin tullaan varmuudella kouluttamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-05-16T12:31:39,2022-05-16T12:36:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_115,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_116,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Jag håller det här talet i egenskap av riksdagsledamot. 
Det mest värdefulla vi har är vår frihet och vår självständighet. Vår viktigaste uppgift som företrädare för Finlands folk är att i varje sammanhang handla så att vi gör allt för att trygga Finlands suveränitet och folkets framtida trygghet och säkerhet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-16T12:36:21,2022-05-16T12:36:49,Hyväksytty,1.1
2022_56_117,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on muutamissa puheenvuoroissa otettu esille näitä ydinasekysymyksiä, joten pari huomiota siihen tematiikkaan:
Näihin jäsensopimuksiin, mitä Naton kanssa tehdään ja sinne sopimuksiin, ei aseteta rajoitteita tai julistuksia. Ei niitä ole minkään Nato-maan jäsenyyssopimuksessa — ei myöskään Norjan, joka usein esimerkkinä mainitaan. Eri asia on sitten, haluaako joku Nato-maa muutoin julistaa, linjata politiikkaansa sitten erikseen. Se on toki mahdollista ja semmoista voi tehdä myös myöhemmin, jos sellaista haluaa tehdä. Mutta voin kyllä ihan ilman erillisiä julistuksiakin sanoa tästä asiasta, että emme ole lähdössä tavoittelemaan ydinaseita sijoitettavaksi Suomen maaperälle, [Välihuutoja] eikä niitä kyllä kukaan ole tyrkyttämässäkään.
Sitten toinen kysymys, mikä tässä on tullut esille, liittyy tähän pohjoismaiseen yhteistyöhön. Viime viikolla oli Pohjoismaitten puolustusministereitten kokous, ja siellä todettiin, että on mahdollista, että meillä on pian tilanne, jos Suomi ja Ruotsi hakevat Nato-jäsenyyttä, että näin ollen kaikki viisi Pohjoismaata saattavat olla Naton jäsenmaita. Se luo kyllä lisää yhteistyömahdollisuuksia meille Pohjoismaissa, ja jos näin tapahtuu, niin käymme toki katsomaan sitten, että miten voisimme tiivistää yhteistyötä Pohjoismaitten kesken, mutta se ei ole nyt ihan kiireisimpien asioitten joukossa. Varmaan siihen tuossa syksyn puolella sitten palataan, että miltä maailma silloin näyttää.
Samoin Suomi—Ruotsi-yhteistyö, josta edustaja Adlercreutz kysyi täällä, jatkuu ilman muuta tiiviinä myös siinä tilanteessa, että olemme molemmat Nato-jäsenmaita. Meillä on suunnitelmia tiivistää yhteistyötä Ruotsin kanssa, ja voi olla, että tästä on lisäkerrottavaa vielä ennen juhannusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-16T12:41:40,2022-05-16T12:43:50,Hyväksytty,1.1
2022_56_118,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_119,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuri enemmistö meistä suomalaisista on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle, niin myös meistä kristillisdemokraateista, ja niinpä puolueena tuemme Nato-jäsenyyden hakemista ja tätä selontekoa. Eipä ihme, sillä Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut hyvin syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja sopimuksista. Maa on nostanut esille jopa uhkaamisen joukkotuhoaseilla ja vaatimukset suvereenien maiden etupiirijaosta.
Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, niin Venäjä on horjuttanut turvallisuuspoliittista ympäristöämme tavalla, joka vaatii siihen vastaamista. Niinpä sotilaallinen liittoutuminen puolustusliitto Naton kanssa on tullut ajankohtaiseksi. Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta suuria muutoksia siihen, miten turvallisuudestamme jo nyt itse huolehdimme. Sen sijaan se toisi suuren muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Kollektiivisen suojan ennaltaehkäisevä vaikutus on tärkein, eli paljon puhutun 5 artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun se tekee itsensä tarpeettomaksi. Mutta meistä tulee samalla myöskin aktiivinen toimija turvallisuuden ylläpitäjänä. Edes Nato-ratkaisu ei poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin Suomen omalla vastuulla. Yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat siihen erinomaisen hyvän pohjan. Ja samoin jatkossakin me tarvitsemme kahdenvälistä ja monenkeskistä yhteistyötä, niissä tärkeimpänä kumppanina Ruotsi, jonka yhtä aikaa toteutuva Nato-jäsenyyden hakeminen vahvistaa koko Pohjolan ja Itämeren alueen turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Tuossa puolustusministeri Kaikkonen minusta erinomaisella tavalla vastasi tähän kysymykseen, mikä täällä salissakin on noussut näitten ydinaseitten ympärillä. Ensinnäkin on varmasti näin, että pitää pystyä erottamaan toisistaan strategiset ja taktiset ydinaseet, ja on aivan varmasti niin, että Suomeen ei missään olosuhteissa oltaisi tuomassa strategisia, pitkän kantaman suuritehoisia ydinaseita. Näitten aseitten sijoittamisessa Suomeen, kun nehän olisivat jo konventionaalistenkin aseitten kantomatkan päässä, ei olisi minkäänlaista puolustuspoliittista järkeä. Taktisia ydinaseita on Euroopassa, Yhdysvallat on niitä tukikohtiin sijoittanut: niitä on Saksassa, Italiassa, Belgiassa, Hollannissa, Turkissa. Mutta on aivan selvää, että — niin kuin täällä on tuotu esille — nämä ovat kysymyksiä, joissa Suomi on päätöksentekijänä, ja siinä mielessä tuntuu, että vähän hypoteettiselle linjalle on lähdetty näitten ydinasekeskusteluitten kohdalla. [Markus Mustajärvi: Ei laisinkaan!]
Mutta, arvoisa puhemies, sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomi jatkossa pyrkisi edistämään alueellista vakautta ja diplomatiaa ja pyrkisi ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin se näissä olosuhteissa on mahdollista — Venäjä kun ei tuosta meidän naapurista mihinkään ole häviämässä.
Arvoisa puhemies! Kun kansakunnan turvallisuusrakenteitten ääriviivoja on piirretty uusiksi, niin tällä parlamentaarisella prosessilla ja puolueitten ja kansalaiskeskustelun roolilla on ollut todella tärkeä osansa. Siksi jo tuossa debatissa toin esille sen, että toivon, että kun tämä prosessi tästä nyt sitten jatkuu, niin tälle koordinaatioryhmälle, joka on tehnyt hyvää työtä eduskunnassa, myöskin mahdollistetaan jatko, jotta me pystymme tulevaisuudessakin yli hallitus—oppositio-rajojen tällä tavalla yksituumaisesti viemään eteenpäin Suomen Nato-jäsenyyttä, neuvottelemaan näistä erilaisista järjestelyistä ja sitten myöskin Suomea sitovista velvollisuuksista. Varmasti me kaikki tässä salissa haluamme sellaisia päätöksiä, joilla suomalaisten turvallisuus maksimoidaan, ja ne on muodostettava tavalla, jolla ne eivät revi yhteiskuntaa ja joka ei myöskään horjuta näitten päätösten hyväksyttävyyttä. Usein matka tuohon päätökseen on aivan yhtä lailla tärkeä kuin itse päätöskin, koska railoihin, eripuraan, olisi aivan liian helppoa iskeä ulkoapäin. Siksi me olemme tehneet näitä päätöksiä Suomessa kuunnellen, harkiten ja ennen kaikkea kansallista yhtenäisyyttä vaalien.
Tulevina päivinä puolustuspoliittisten ratkaisujen ja huoltovarmuuden varmistamisen ohella meidän suomalaisten henkinen kestävyys ja toisistamme välittäminen ovat tärkeitä. Meitä tullaan haastamaan, mutta me selviämme kyllä, kun tuemme toinen toisiamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-16T12:44:01,2022-05-16T12:49:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_120,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_121,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan järkytti myös pohjoisen Euroopan vuosikymmeniä vakaaksi luonnehdittua turvallisuustilannetta. Tanska, Norja ja Islanti ovat kuuluneet Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, Suomi ja Ruotsi pysytelleet sotilaallisesti liittoutumattomina mutta 90-luvulta lähtien partnereina tiivistyvässä rauhankumppanuusohjelmassa. 
Jäsenmaita velvoittava mutta kunkin omin päätöksin toteutuva kollektiivinen puolustus on ollut Naton perustehtävä perustamisestaan alkaen, vaikka kylmän sodan päättymisen jälkeen kansainvälinen kriisinhallinta varsinaisen sopimusalueen ulkopuolella ja monitahoisen kumppanuustoiminnan kehittäminen painottivat liittokunnan toimintaa toisaalle.
Euroopan unionin perussopimuksen 42.7 artikla, eli niin sanottu keskinäisen avun lauseke taikka turvatakuulauseke, sitoo periaatteessa Euroopan unionin jäsenmaita vastaavasti auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kaikin käytettävissä olevin keinoin. Erona on, että Natossa yhteiset esikunnat, puolustussuunnittelu ja harjoitukset ovat rakentaneet todellisen puolustusvalmiuden, mitä EU:ssa ei ole saatu aikaiseksi, vaikka yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sinänsä on edennyt. 
Totuimme kuuden vuosikymmenen aikana siihen, että välitöntä hyökkäysuhkaa Euroopan vakiintuneiden rajojen yli ei ole. Etyk-prosessi tätä käsitystä vielä vahvisti uusin, kaikkien alueen valtioiden sitoumuksin. Kun Venäjä jyräsi yli kaikkien sopimusten ja kansainvälisen oikeuden velvoitteiden sotaretkelle Ukrainaan, tähän asti sotilasliittoihin kuulumattomat maat ovat joutuneet pikaisesti arvioimaan uusiksi turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Maantieteellinen sijainti suojaa Sveitsiä, Itävaltaa ja Irlantia, eivätkä ne ole pakkoraossa tässäkään muuttuneessa tilanteessa.
Suomelle pitkän itärajan vartijana ja Ruotsille Itämeren laajimman rannikon maana tilanne on toinen ja puolustusjärjestelyjen vahvistaminen hyökkäys- ja painostusuhan varalta on välttämätöntä. Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuus palveli Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta hyvin niin kauan kuin kansainvälisten sopimusten pitävyyteen voitiin luottaa, mutta nyt on asemointi uudistettava. Mihinkään suomettumiskeskusteluun jälkijättöisesti ei ole syytä. Tässä on ollut aika outojakin puheenvuoroja viime päivinä, että tämä olisi ikään kuin lopullinen sinetti suomettumiselle. Siinä lyödään korville viimeisen 30 vuoden viisasta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtoa ilman mitään kunnon perustetta. Ruotsissa esimerkiksi tämänkaltaista keskustelua ei ole lainkaan käyty, eikä siihen ole tarvetta.
Suomi ja Ruotsi ovat edenneet jo vuosia samantahtisesti kumppanuusyhteistyössä samoin kuin kahdenvälisessä turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä. Sitä syvennetään edelleen samoin kuin kaikkien Pohjoismaiden Nordefco-puolustusyhteistyötä. Jäsenyys Natossa merkitsee melkoista loikkaa mutta ei suinkaan täyskäännöstä.
Pohjois-Atlantin liittoon rakentuu entistä vahvempi pohjoinen siipi. Kaikki Pohjoismaat olisivat mukana omin kansallisin painotuksin. Suomea, Ruotsia ja Norjaa yhdistää esimerkiksi aktiivinen panostus rauhanvälitykseen, kestävään kehitykseen, aseidenriisuntaan ja konfliktinratkaisuun, mitä puolustusliittoon kuuluminen ei Norjan esimerkkiin viitaten selvästikään rajoita.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei muilta osin muutu, koska meille Natoon liittyminen on korostetusti kansallisen puolustuksen vahvistamiseksi tarvittava ratkaisu. Se ei suuntaudu ketään vastaan, eikä siinä ole lainkaan hyökkäyksellistä tai aggressiivista ulottuvuutta. Tätä vahvistaa se, ettei maahamme tuoda ydinaseita. Kuten tuossa edellisessä keskustelussa on moneen otteeseen viitattu, tämä on jatkossa kansallisessa päätöksenteossa, mutta en näe mitään estettä sille, ettei Suomi esimerkiksi tämän ratifiointiprosessin aikana, kun esimerkiksi näitä omia kansallisia lakeja tarkistetaan Nato-jäsenyyttä vastaaviksi, voisi samalla myös tarkentaa tätä poliittista linjaustaan, miten Suomi suhtautuu ydinaseisiin, niin taktisiin kuin strategisiin. Edustaja Essayah tuossa hiukan liioitteli näiden eroa tuon poliittisen ja ihmishenkiin kohdistuvan uhan osalta.
Suomi säilyy täysivaltaisena tasavaltana perustuslakimme 1 §:n mukaisesti, ja Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi niin kuin tuo sama perustuslaki edellyttää.
Samalla kerron sitten Yleisradion ja Helsingin Sanomien patistelusta johtuen, että olen Suomen jäsenyyden kannalla Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. [Petteri Orpo: Erinomaista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-05-16T12:49:16,2022-05-16T12:54:50,Hyväksytty,1.1
2022_56_122,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_123,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jos itse saisin valita, en haluaisi kuulua mihinkään puolustus‑ tai sotilasliittoon tai olla mukana suurvaltapolitiikassa ja sen mukanaan tuomassa valtataistelussa. Haluaisin, että voisimme olla valitsematta varsinaisesti mitään puolia, vaikka tietysti olemme olleet mukana läntisen rintaman puolustusyhteistyössä Nato-kumppanina. Haluaisin, että saamme elää rauhassa itsenäisenä Suomena vailla pelkoa, että meidän maa-alueitamme halutaan vallata tai meitä halutaan alistaa. Tämä vain ei ole enää mahdollista, ei realistista. Venäjän toimien vuoksi olemme pakotettuja toimiin. 
Venäjän hyökkäyksen jälkeen olemme saaneet kansanedustajina ja kansalaisina valtavasti tietoa Suomen turvallisuustilanteesta ja puolustuksen vahvistamisen eri vaihtoehdoista. Aikaisempaan ei ole enää paluuta, sillä kuten presidentti Niinistö on todennut useamman kerran, naamiot on Venäjän toimesta laskettu. Venäjään ei voi luottaa, ja se on paljastanut haaveensa suurvallasta, joihin kuuluvat myös maa-alueiden haltuunotto ja sen omia etuja ajava etupiiriajattelu. 
Nato-jäsenyys tuo meille sellaista lisäturvaa, jota emme voi saavuttaa pelkästään omaa puolustusta lisäämällä tai muulla, rajoitetummalla puolustuksellisella yhteistyöllä, kuten esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisellä yhteistyöllä. Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on ennaltaehkäisevän kynnyksen huomattava vahvistaminen ja vahvistuminen. Nato-jäsenyys tukee jo entuudestaan vahvaa pidäkettä, että tänne ei kannata eikä haluta hyökätä, koska silloin vastapuolena olisivat turvatakuiden vuoksi kaikki Nato-maat kaikkine sotilaallisine arsenaaleineen. 
Kun lähtee mukaan politiikkaan ja tulee valituksi kansanedustajaksi, on kaikissa täällä käsiteltävissä asioissa ratkaisupakko tai ratkaisuoikeus, miten nyt kukakin asian haluaa ajatella. Ei voi ajatella, että en ota kantaa, koska asia on vaikea, tai että pelkään sitä, että kaikki eivät ole kanssani samaa mieltä. 
Oma kantani on, jonka haluan ilmaista ja olen ilmaissut äänestäjille ja kansalaisille jo aikaa sitten, että kannatan Nato-jäsenyyden hakemista. 
Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin muistuttaa, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Purra puheessaan totesi, että meidän pitää lisäksi huolehtia Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja rajaturvallisuudesta riittävin resurssein ja huolehtia, että lainsäädäntö on kunnossa estämään myös ihmisvyöryjen käyttämisen aseellisena työkaluna Suomen rajoilla. Oikeusvaltiossa ei voi olla mahdollista, että virkamiehet toimisivat ilman lainsäädännön tukea, jopa virkasyytteen pelossa. 
Toivon, että edes oikeusministeri lakimiehenä vaatii, että rajaturvallisuuden ja hybridihyökkäyksen ehkäisemisen kaikenkattava lainsäädäntö tuodaan pikaisesti eduskuntaan. Perussuomalaiset tukevat teitä tässä, hyvä hallitus. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti nyt niin sanotun harmaan ajan alettua ja Venäjän kerrottua, etteivät he aio hyväksyä Nato-hakemustamme ja että sillä on seurauksia. Pyydän teitä, hyvä hallitus: tuokaa kaikenkattavat pykälät meidän turvaksemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-16T12:54:53,2022-05-16T12:59:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_124,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_125,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon. Asemoimme itsemme viimeinkin entistä voimakkaammin osaksi läntistä yhteisöä, puolustusliitto Naton jäseneksi. Tasavallan presidentin sanoin syntyy suojattu Suomi osana vakaata ja vastuunsa tuntevaa Pohjolaa. Kiitos Suomen kansalle, joka teki johtopäätökset muuttuneesta turvallisuustilanteesta nopeasti. Kansallinen yksituumaisuus on näin suuressa ratkaisussa erittäin tärkeää.
Nato-jäsenyys maksimoi Suomen turvallisuuden. Ensinnäkin pidämme tietysti jatkossakin huolta omasta vahvasta puolustuksesta, jota vahvistamme entisestään. Toiseksi takanamme on jatkossa koko liittokunnan voima. Kun haluamme rauhaa, haluamme elää rauhassa, meidän on varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, ettei kenenkään kannata Suomea uhata tai Suomeen hyökätä. Nato-jäsenyys nostaa ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea sotilaallisesti.
Arvoisa puhemies! Olen ollut mukana eduskunnan puolustusvaliokunnassa 11 vuotta joko jäsenenä tai varajäsenenä. Kun eduskunta on antanut tukensa Nato-jäsenyydelle, pitkä työ Suomen Nato-jäsenyyden puolesta on tullut tilanteeseen, jossa voimme aloittaa jäsenyysneuvottelut välittömästi. Neuvotteluiden ennakoidaan sujuvan päivässä parissa, koska niin lähellä Natoa Suomi jo käytännössä on. On tärkeää, että teemme kaikkemme sen puolesta, että Suomen jäsenyyden ratifiointi jäsenmaissa sujuu mahdollisimman ripeästi ja turvallisesti. Samalla meidän on katsottava myös pidemmälle, jotta olemme heti jäsenyytemme alkaessa valmiita vaikuttamaan Naton sisäisessä päätöksenteossa. Meille on oltava selvää, mitä tavoitteita haluamme jäsenenä ajaa ja millaista Suomen Nato-politiikan ja vaikuttamisen tulee olla. Meidän on oltava vahvasti vaikuttava jäsenmaa heti jäsenyytemme alkaessa.
Aikoinaan Suomi liittyi Euroopan unioniin Ahon hallituksen aikana, mutta seuraava eli Lipposen hallitus määritti Suomen EU-politiikan linjan ja sisällön. Ensi keväänä koittava uusi vaalikausi onkin käytännössä ratkaiseva sen suhteen, millaiseksi Suomen Nato-politiikka muotoillaan ja miten maksimaalisesti jäsenyys saadaan palvelemaan Suomea. Päättäjien puolustuspoliittisen osaamisen merkitys korostuu.
Arvoisa puhemies! Suomen edun mukaista on turvallisuutemme maksimoimiseksi tavoitella Nato-jäsenyysmallia täysipainoisesti sulkematta eri vaihtoehtoja ennakkoon pois esimerkiksi liittyen joukkoihin tai tukikohtiin.
Arvoisa puhemies! Suomella on naapurina arvaamaton, häikäilemätön Venäjä, johon emme voi luottaa, ja 1 340 kilometriä yhteistä rajaa. Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökätä. Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu. Suomella ei ole mitään syytä jättäytyä Naton turvatakuiden ulkopuolelle. Me teemme kaikkemme, jotta emme enää koskaan sotaan joutuisi. Emme enää koskaan ole yksin.
Kuten monesti ennenkin maailmanpolitiikan murroskohdissa, on tullut aika Suomen tarttua hetkeen ja tehdä oikeat ratkaisut niiden arvojen pohjalta, joihin uskomme. Suomi on selvästi vapaiden demokratioiden rintamassa puolustamassa niitä vapauden arvoja, joihin uskomme. Me emme ole emmekä jää millekään harmaalle vyöhykkeelle. Suomen paikka on lännessä — Suomen paikka on Natossa.
Arvoisa puhemies! Viimein uusi aikakausi aukeaa Suomelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-05-16T12:59:08,2022-05-16T13:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_56_126,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Kalli. [Mikrofoni on kiinni] — Anteeksi, edustaja Kalli. Nyt ei jostain syystä mikrofoni lähtenyt päälle. [Eeva Kalli: Toimiiko nyt?] — Ei. Tekniikka? [Eeva Kalli: Kokeillaanko uudestaan?] — Kokeillaan vain, mutta toisella puolella näyttää olevan mikrofoni päällä koko ajan. Odottaa teitä siellä valmiina. [Puhuja siirtyy toiselle puhujakorokkeelle — Eeva Kalli: Uusi yritys. Täällä on näemmä lisää aikaakin annettu.] — Kyllä kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_127,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut turvallisuusympäristöämme perustavanlaatuisella tavalla. Synkkien tapahtumien myötä Suomessa on kuluneen talven ja kevään aikana käyty laajaa keskustelua muuttuneesta tilanteesta, sen vaikutuksista ja johtopäätöksistä. Keskusteluun ovat osallistuneet aktiivisesti paitsi kaikki keskeiset instituutiot myös puolueet, tutkijat, media ja laajasti koko Suomen kansa. Selvää on ollut, että entiseen ei ole paluuta, sillä entistä ei ole enää olemassa. Ratkaisut on tehtävä uudessa tilanteessa ja ajassa.
Tasavallan presidentti ja hallitus linjasivat oman historiallisen ratkaisunsa eilen. Valtiojohto esittää, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä kuultuaan eduskuntaa. Tuen valtiojohdon linjausta ja kannatan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. Miksi? Koska Nato-jäsenyys tarjoaa vahvimman sotilaallista voimankäyttöä ennalta ehkäisevän pidäkkeen ja turvaa näin rauhaa ja vakautta Suomessa myös tulevina vuosikymmeninä, sitä, ettei Suomi enää koskaan joudu sotaan. Nato-jäsenyydellä voimme myös maksimoida itsellemme saatavan turvan. Mikäli Suomi kaikesta huolimatta joutuisi aseellisen voimankäytön kohteeksi, olisi meillä Nato-jäsenenä tukenamme koko liittokunnan suorituskyvyt. Tämä jos mikä olisi vastaus painavaan, tunnettuun lauseeseen, joka tässäkin salissa tänään jo moneen kertaan on kuultu: ""Ei koskaan enää yksin."" Nämä ovat mielestäni merkittävimmät Nato-jäsenyyden mukanaan tuomat oikeudet ja samalla perusteet Nato-jäsenyyden hakemiselle.
Jäsenyys tuo tietysti mukanaan paitsi oikeuksia myös velvollisuuksia. Myös velvollisuuksista painavin liittyy nimenomaan yhteisen puolustuksen velvoitteeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen on vastavuoroisesti varauduttava tukemaan muita liittokunnan jäseniä. On kuitenkin syytä alleviivata, että Natossa päätökset tehdään yksimielisesti. Tämä pätee myös niihin päätöksiin, jotka liittyvät puolustusvelvoitteiden toteuttamiseen. Kuten puolustusministeri Kaikkonen puheenvuorossaan aiemmin totesi, Suomi ei liittokunnan jäsenenäkään luovuta puolustukseen liittyvää kansallista itsemääräämisoikeuttaan Natolle. Meidän ei siis ole tarpeen asettaa jäsenyydellemme ennakkorajoitteita tai reunaehtoja. Suomi hakee jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on tulevaisuudessakin rauhan, vakauden ja turvallisuuden edistäminen niin Suomessa ja lähialueillamme kuin laajemminkin. Tulemme jatkossakin olemaan turvallisuuden tuottaja, emme sen kuluttaja.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelle historiallinen päätös, jonka vaikutukset ovat kauaskantoiset ja peruuttamattomat, mutta samalla myös luonnollinen jatkumo menneiden vuosien ja vuosikymmenten kehitykselle. Askel Naton jäseneksi otetaankin Suomessa evoluution, ei revoluution kautta. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt avoinna mahdollisuutta hakea liittokunnan jäsenyyttä. Olemme samalla vahvistaneet käytännönläheistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta Naton kanssa. Näitä askelia on otettu yhtä tahtia Ruotsin kanssa. Erityisen arvokasta onkin, että olemme jälleen astumassa eteenpäin yhtä jalkaa Ruotsin kanssa, samaan suuntaan ja samassa tahdissa. Kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen Natoon tiivistää yhteistyötämme entisestään, tukee Pohjolan vakautta ja luo vahvan pohjoismaisen ryhmittymän Naton sisälle.
Arvoisa puhemies! Suomen ratkaisujen johtavana periaatteena on tässäkin ajassa oltava Suomen turvallisuuden maksimointi. Nato-jäsenyys on ratkaisu Suomen turvallisuuden puolesta: ei ketään vastaan, eikä keneltäkään mitään pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-05-16T13:04:01,2022-05-16T13:09:10,Hyväksytty,1.1
2022_56_128,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Suomela. [Iiris Suomela: Onko varmempi käyttää sitä toimivaa pönttöä?] — Kyllä voi tässä keskustelussa ollakin toimivampi tämä laita., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_129,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinä varhaisena torstaiaamuna, kun venäläiset panssarit vyöryivät Ukrainaan, lakkasi tuttu maailma olemasta. Jos etsitään yhtä ratkaisevaa hetkeä Suomen Nato-jäsenyyden kannalta, niin se oli tuo hetki. Putin on osoittanut, että hän ei kunnioita mitään sopimuksia tai yhteisiä rajoja. Siksi myös Suomi tarvitsee uudenlaisia turvatakuita. Kaikista vahvimmat takuut saamme Nato-jäsenyyden kautta. Yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty jäsenyyden aikana. Nato-jäsenyys on tapa torjua sotaa ja taata rauhaa Suomessa. Siksi olen itse asettunut jäsenyyden kannalle ja siksi myös vihreät tukee Suomen Nato-jäsenyyttä — ei sodan vaan rauhan takia.
Rauhan edistäminen edellyttää työtä ydinaseriisunnan puolesta. Kiihtyvää kilpavarustelua on pystyttävä hillitsemään yhteisten sopimusten kautta. Eduskunnan keskusteluissa on ollut ilo huomata, että monet näistä linjoista ovat laajasti jaettuja. Muutenkin sota Euroopassa on pikemminkin yhdistänyt kuin erottanut meitä ja Suomen kansaa. Se on asia, josta voi olla ylpeä. Erityisesti haluan kiittää niitä ihmisiä, jotka edelleen vastustavat Suomen Nato-jäsenyyttä mutta tukevat siitä huolimatta enemmistön tahdon toteutumista. Näissä vaikeissa tilanteissa demokratian voima ja arvo punnitaan.
Arvoisa puhemies! On tunnistettava, mitä Nato on ja mitä se toisaalta ei ole. Nato on puolustusliitto, ei sen enempää eikä toisaalta sen vähempää. Siksi Nato-jäsenyyden lisäksi Suomi tarvitsee vahvaa EU:ta. Ukrainan sodan myötä EU on noussut yhdeksi vahvimmista vastavoimista Venäjälle. EU:lla on käytössään paljon laajempi keinovalikoima kuin puolustusliitolla aina talouspakotteista lähtien, ja tämä mahdollistaa hyvin laajamittaiset toimet Ukrainan tueksi. Yhdessä me viemme aseita Ukrainaan, toivotamme pakolaiset tervetulleiksi ja irtaannumme venäläisestä fossiilienergiasta. Tämä kaikki on keskeistä turvallisuuden kannalta.
Me emme voi jatkaa tämän julman hyökkäyssodan rahoittamista. Ennen sotaa yli 60 prosenttia Venäjän vientituloista tuli energiasta. On selvää, että tämän on loputtava. Lyhyellä aikavälillä korvaavaa energiaa hankitaan sieltä, mistä saadaan, mutta pidemmällä aikavälillä nämä energianlähteet kannattaa korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla.
Turvallisuuden vahvistaminen on siis puolustusliittoa paljon laajempi kysymys. Siksi me tarvitsemme vahvaa EU:ta. Bryssel on meidän ja Ukrainan tukena Venäjää vastaan. Me emme ole yksin. Lienee myös hyvä muistaa, että tässäkin salissa paljon puhuttu Bryssel on se paikka, jossa Naton päämaja sijaitsee.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuden ja rauhan vahvistaminen vaatii ihmisoikeuksien ja demokratian puolustamista. Siitä on kyse myös silloin, kun puolustamme vapaata ja itsenäistä Suomea. Tässä Suomella on pitkät perinteet.
Viime päivinä mielessä ovat toistuvasti kaikuneet Sibeliuksen sävelet: ”Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle / sa että karkoitit orjuuden / ja ettet taipunut sa sorron alle / on aamus’ alkanut, synnyinmaa.” Nämä Finlandian viimeiset sanat ovat tarkoittaneet suomalaisille eri asioita eri aikoina. Hymnin alkuvaiheina tämä kertoi taistelusta kohti itsenäisyyttä. Syksyllä 2014 taas lauloimme Finlandia-hymniä, kun eduskunta hyväksyi tasa-arvoisen avioliittolain. Minä en ollut silloin tässä salissa vaan eduskunnan edessä yhdessä tuhansien muiden suomalaisten kanssa. Kertoo paljon Suomesta, että tuota hetkeä haluttiin juhlistaa nimenomaan laulamalla Finlandia-hymniä. Se kertoo siitä, miten monille suomalaisille ihmisoikeuksien puolustaminen on kiinteä osa isänmaallisuutta. Me nousemme sortoa ja syrjintää vastaan niin kotimaassa kuin maailmalla. Sitä on suomalaisuus, ja sitä se on ollut jo yli sata vuotta.
Tästä kertoo myös Eino Leinon lauluksi sävelletty runo: ”Kaunis Ukraina, kansojen suola! / Sulla on lippu ja meillä on tie. / Myötäs on myrskyssä Suomi ja Puola / myös Viro, Lätti ja Liettua lie. / Eespäin, Ukraina! Et ole orja / itse jos toivot ja tahdot sa sen.” Tätä kesän 1917 laulua laulettiin yli sata vuotta myöhemmin itsenäisessä Suomessa ensimmäisessä tukimielenosoituksessa Ukrainalle Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Me seisoimme Ukrainan rinnalla 1917, ja me seisomme Ukrainan rinnalla myös nyt. Ukrainan asia on meidän asiamme. Slava Ukraini!
Ukrainan on voitettava tämä sota, ja siksi me tuemme Ukrainaa hyvin laajasti ja voimakkaasti. Samalla kestävä rauha vaatii ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä myös niissä maissa, joiden johto vastustaa näitä arvoja henkeen ja vereen. Venäjä ei ole yhtä kuin Putin. Vaikka Putinin vastustajat on painettu ahtaalle, on vastarinta silti yhä olemassa. Kansalaisyhteiskunta on siemen, joka voi versota saappaankin pohjan läpi. Siksi on tärkeää, että suomalaiset puolueet ja järjestöt pitävät edelleen yllä yhteyksiä niihin voimiin, jotka taistelevat demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Venäjällä.
Tämä viesti on tänään tärkeämpi kuin koskaan: me emme ole venäläisiä vastaan, me olemme Putinia ja hänen sotaansa vastaan. Me olemme ihmisoikeuksien puolella niitä polkevia hallitsijoita vastaan myös silloin, kun olosuhteet ovat vaikeat. Ihmisoikeudet ovat turvallisuuden kovaa ydintä. Ihmisten hengen, terveyden ja vapauden turvaaminen on keskiössä, kun mietitään, mistä turvallisuudessa on pohjimmiltaan kyse. [Puhemies koputtaa] Näistä arvoista meidän on pidettävä kiinni myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-05-16T13:09:29,2022-05-16T13:15:08,Hyväksytty,1.1
2022_56_130,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_131,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nato-kantani on kriittinen nyt ja jatkossakin. Päätös jaa- vai ei-napin painamisesta ei ole helppo, sillä tiedostan sekä liittoutumisen että liittoutumattomuuden riskit. 
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on horjuttanut useimpien suomalaisten turvallisuuden tunnetta, mikä on vaikuttanut siihen, että päätöksentekoa on kiirehditty. Olisin toivonut asiasta monipuolisempaa käsittelyä, kiihkotonta kansalaiskeskustelua sekä kansanäänestystä. 
Arvoisa puhemies! Lähtökohtaisesti olen ollut aina Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta olen kokenut velvollisuudekseni muuttuneessa tilanteessa kuunnella kaiken tarjolla olevan analyysin liittoutumisen puolesta ja vastaan. Olen pitänyt huolta, että oman valiokuntani kuulemisiin kutsun saivat myös kriittiset tutkijat ja rauhanjärjestöt, jotta näkemyksiä kuultiin monipuolisesti. Asian perusteellinen käsittely on vahvistanut käsitystäni eurooppalaisen turvallisuustilanteen radikaalista muutoksesta. Ukrainan sota ja Venäjän uhkaukset käyttää ydinaseita asettavat koko Euroopan vaaraan. 
Arvoisa puhemies! Uskon, että emme tänään keskustelisi Suomen Nato-jäsenyydestä, ellei nimenomaan Putin olisi pakottanut meidät arvioimaan Suomen turvallisuuspoliittista linjaa uudelleen. Itselleni pysäyttävä hetki ennen sodan alkua oli Putinin puhe, jonka hän piti kaksi päivää ennen hyökkäystä. Putin väitti, että nykyinen Ukraina on Leninin virhe. Hän totesi, että prosessi alkoi 1917 vallankumouksen jälkeen, kun Lenin antoi Ukrainalle liian anteliaat oikeudet. Puhe tuntui kylmäävältä, vaikkei Suomea mainittukaan. Putinin lähestymistapa kuitenkin viittasi myös Suomea koskevaan historiaan. Suomi kuului Venäjän keisarikuntaan vuosina 1809—1917. Myös Suomen itsenäisyyden vahvistaman sopimuksen allekirjoitti Lenin. Nyt Venäjä tavoittelee jälleen etupiirijakoon perustuvaa turvallisuusrakennetta Euroopassa. Haluan kuitenkin korostaa, että Suomi ja Ukraina eivät ole samassa asemassa suhteessa eikä Ukrainan tilannetta voi tietenkään monistaa koskemaan Suomea. 
Toivon, että Venäjän kansa, sotilaiden äidit ja sotaa vastaan mieltään osoittaneet saavat vielä joskus aikaan muutoksen. Toivon demokratian ja ihmisoikeuksien vielä nousevan ja oligarkkien vallan murtuvan. Sen voivat tehdä vain venäläiset itse. 
Luottamus Venäjän valtioon, sen hallintoon ja hyviin naapurisuhteisiin on valitettavasti menetetty pitkäksi aikaa. Näin käy, kun isompi naapuri hyökkää väkivaltaisella tuhovoimalla yhden naapurinsa kimppuun ja uhkailee ja pelottelee muita pienempiä naapureitaan. Venäjän imperialistinen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkumoa aiemmille traagisille tapahtumille Itä-Ukrainassa, Georgiassa ja Tšetšeniassa. 
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuspoliittinen linja on vuosikymmenten ajan perustunut liittoutumattomuuteen. Meillä on hyvä maine rauhanvälittäjänä ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän tukijana. Tätä samaa sääntöperustaista järjestelmää on Putinin käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa räikeästi rikkonut. Euroopan muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on sellainen, että tätä vakaata ja pitkää linjaa on jouduttu arvioimaan uudelleen. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, eikä kukaan tiedä tarkalleen, mitä lähivuosina tapahtuu. Vielä vaikeampaa on ennustaa pidemmälle. 
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden seurauksena Suomelle syntyy pitkä, mahdollisesti jännitteinen Nato-raja Venäjän kanssa. Kun Suomi on nyt hakemassa Naton jäsenyyttä, meidän on varauduttava riskeihin. Suomen tulee myös korostaa, että jäsenyytemme olisi nimenomaan puolustuksellinen emmekä tule hyväksymään Suomeen ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Nato-joukkoja. Mielestäni meidän on Norjan tapaan päätettävä näistä ehdoista kansallisesti itse, mahdollisimman pian ja selkeästi. Lisäksi itse pidän tärkeänä tietona myöskin sitä, että Natosta voi erota. Mikään liittoutuma ei ole ikuinen, eikä sitä tule olemaan tämäkään. Sen todistaa historia. 
Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että olisimme voineet pohtia asioita rauhassa ja liikkua kohti Pohjoismaista turvallisuus- ja puolustusmallia. Pohjoismaisessa mallissa olisi ollut aineksia myös arvoyhteisölle toisin kuin Natossa. En usko, että USA:n, Turkin, Unkarin ja Puolan kaltaisten maiden kehitykseen kannattaisi samastua, päinvastoin. Ymmärrän hyvin, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muutosta voi arvioida myös siten, että kriittisyys ja riskiarviot johtavat päinvastaiseen päätelmään kuin itselläni.
Vaikka näen liittoutumisessa myös riskejä, olen valmis hyväksymään jäsenyyden, [Puhemies koputtaa] koska se on kansalaisten ja eduskunnan selkeän enemmistön tahtotila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-05-16T13:15:13,2022-05-16T13:20:29,Hyväksytty,1.1
2022_56_132,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ledamot Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_133,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Värderade talman! Under de senaste åren har den ena överraskande situationen avlöst den andra. Stora och oväntade saker kan inträffa. Finland har ändå klarat sig rätt så bra, och mycket beror på finländarnas förhållningssätt. Det finländska folkets styrka är dess pragmatik. I ett historiskt perspektiv är det inte länge sedan vi haft krig i det här landet. Minnena finns kvar och det har satt en prägel på hur vi finländare förhåller oss till kriser. Vi har bibehållit en kunskap och förståelse för beredskap. När stora saker inträffar har vi varit tvungna att anpassa oss till situationen, stanna upp, utvärdera och fatta beslut därefter. Det är med ett visst lugn vi bemöter stora förändringar. Finländarna kan verkligen vara rationella då det behövs, och nu om någonsin behövs just det. 
Som vi redan hört sägas många gånger här i salen förändrades allting den 24 februari. De senaste månaderna har vi utvärderat situationen och nu står vi inför att fatta ett beslut, ett beslut om att gå med i Nato.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-05-16T13:20:36,2022-05-16T13:22:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_134,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Maailma muuttui 24. helmikuuta, kun Venäjä aloitti sodan hyökkäämällä Ukrainaan. Päinvastoin kuin eräs Natoa vastustava edustaja väitti aamupäivän debatissa, Suomi ei ole tehnyt eikä ole tekemässä kardinaalimunausta, kun me haemme Naton jäseneksi. Me teemme sen, mitä meiltä odotetaan ja mitä meidän tulee tehdä, mikä on oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-05-16T13:25:55,2022-05-16T13:26:38,Hyväksytty,1.1
2022_56_135,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuen tätä valtioneuvoston selontekoa ja annan tukeni Suomen jäsenyydelle Pohjois-Atlantin liitossa. Haluan kiittää vielä valtiojohtoa tekemästänne työstä tänä poikkeuksellisena aikana.
Turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui helmikuussa Venäjän aloitettua hyökkäyssodan itsenäistä Ukrainaa vastaan. Tämän johdosta olen joutunut myös itse tarkastelemaan omaa kantaani tarkemmin. Olen aina ollut Suomen liittoutumattomuuden kannalla, mutta kuten useasti täälläkin on jo todettu, entiseen ei ole paluuta ja muuttunut maailma on ohjannut meitä liittoutumisen ja turvatakuiden suojaan. Asialla on myös vahva eduskunnan ja kansan enemmistön tuki, mikä on edellytys tämänkaltaisille päätöksille.
Sota koskettaa varmasti monia meitä myös oman historiamme kautta henkilökohtaisesti. Esimerkiksi oma pappani oli sotaveteraani, toinen oli sotaorpo ja mummu tuli sodan aikana Karjalasta evakkona — paljon perimätietoa ja kokemuksia siitä, että rauha on kaiken keskiössä. Perehdyttyäni ja tarkkaan punniten näen, että liittoutumisella takaamme parhaiten niin Suomen kuin suomalaisten turvallisuuden.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että askeleet tässä asiassa ovat yhtenäiset niin täällä Suomen eduskunnassa kuin myös yhdessä naapurimaamme Ruotsin kanssa. Tahtotila liittymiselle on vahva ja selkeä, mutta katsetta on otettava myös niin päätöksen ratifiointiin kuin sen jälkeiseenkin aikaan. Esimerkiksi suhde ydinaseisiin on mielestäni meillä selvä, koska jo nykyinen lainsäädäntömme kieltää ydinaseet maaperällämme. Toisaalta meidän on jatkettava ponnisteluja sen eteen, miten vahvistamme Venäjän demokraattista liikehdintää, jotta joskus näemme sen demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan naapurimaamme.
Meitä, Suomea, tarvitaan tässä puolustusliitossa niin yhteistyön kuin vakauden vuoropuhelussa. Voimme toimia Natossa yhdessä vahvana pohjoismaisena liittona ja toisaalta samalla vahvistaa Euroopan painoarvoa turvallisuuspoliittisena yhteisönä sekä tehdä yhdessä enemmän töitä turvallisuuden ja rauhan puolesta. Samaan aikaan monet muutkin isot haasteet, kuten ilmastonmuutos, luontokato ja yleinen eriarvoistuminen, haastavat meitä ja koko maailmaa. Yhteistyötä näiden torjumiseksi ja rauhan puolesta tarvitaan. Yhteinen tavoitteemme on rauhan, turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen, ja uskon, että tällä päätöksellä edistämme näitä yhteisiä tavoitteitamme tässä muuttuneessa maailmantilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-05-16T13:31:01,2022-05-16T13:34:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_136,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_137,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvostettu puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Suomi on lähettämässä selkeän viestin maailmalle. Viesti kuuluu: olemme osa länttä ja haluamme tiivistää suhdettamme yhä. On selvää, että turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut, kun Venäjä hyökkäsi raakalaismaisesti Ukrainaan. Uuden tilanteen edessä myös suomalaiset ja erityisesti kansanedustajat ovat joutuneet miettimään Nato-kysymystä aivan uudessa valossa. Venäjän toimet ovat osoittaneet sen, että se on epävakaa ja arvaamaton.
Nato on nyt vaihtoehtona paras. Se ei ole EU:n kaltainen toimija, eikä sen myötä tule ylhäältä päin saneltua lainsäädäntöä. Nato on jäsenvaltioidensa välinen sotilaalliseen yhteistyöhön nojaava puolustusliitto. Siinä on jokaisella jäsenmaalla yhtäläinen äänioikeus. Toisena vaihtoehtona on omaksua Valko-Venäjän kaltainen sivustaseuraajan tai peräti Venäjän auttajan rooli. Sellaista Suomea minä en halua nähdä, vaan Suomen pitää olla oikeudenmukainen ja puolustaa länsimaisia demokraattisia arvoja ja, mikä tärkeintä, rauhaa.
Arvoisa puhemies! Venäjä on pahasti aliarvioinut ukrainalaisten maanpuolustustahdon ja yliarvioinut omien joukkojensa taistelumoraalin. Suomen kannalta ei ole olemassa parempaa hetkeä hakea Naton jäsenyyttä. On hyvä muistaa, että Ukraina on liittoutumaton maa, samoin oli Suomi vuonna 1939, jolloin Neuvostoliitto pyrki talvisodassa valloittamaan Suomen ja palauttamaan sen yhteyteensä. Eri venäläiset valtiot ovat sotineet Suomen maaperällä vuosisatojen aikana useaan otteeseen. Valtiomuoto ja hallitsijat voivat vaihtua, mutta Venäjä näyttää pysyvän imperialistisena valtiona.
Keskustelin hiljattain erään Suomea sodassa puolustaneen veteraanin kanssa, ja mieleeni jäi hänen lausahduksensa: ”Mauri, vähemmän meitä olisi sinne jäänyt, jos meillä olisi ollut enemmän kavereita.”
Suomi on ollut mukana monissa kansainvälisissä sotilaallisissa operaatioissa, vaikka se ei ole kuulunut Natoon, joten kansainvälinen sotilasyhteistyö on meille tuttua jo entuudestaan. Suomi tekee Naton kanssa jo nyt niin läheistä yhteistyötä kuin siihen kuulumaton maa voi tehdä. Myös Suomen puolustusvoimien kalusto on hyvin Nato-yhteensopivaa, sillä siihen on kiinnitetty viisaasti huomiota jo aiemmin. Puhuttaessa kustannuksista Naton kustannukset eivät ole Suomen kokonaispuolustusbudjettiin verrattuna merkittävät.
Arvoisa puhemies! Suomalainen luottaa omaan puolustukseensa eikä syyttä, sillä meillä ovat puolustusvoimat ja reservi kunnossa. Suomella on ollut Nato-optio pitkään. On kysytty, milloin sitä mahdollisesti pitäisi tai olisi viisasta käyttää. Se paikka on nyt.
Kannatan sitä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Naton jäsenyys toisi meille 5 artiklan turvatakuut, jotka ovat toimineet koko Naton olemassaoloajan kaikille sen jäsenmaille turvana. Yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan toisen valtion toimesta hyökätty, ja toivon, ettei koskaan hyökätäkään. Me puolestamme emme tule uhkaamaan ketään.
Lopuksi tällaisena historiallisena hetkenä: toivon, että arvostamani Suomen arkkipiispa tekee parhaansa hoitaakseen siunausta tasavallan presidentille, valtioneuvostolle, koko eduskunnalle, Suomelle ja Suomen kansalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-16T13:34:29,2022-05-16T13:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_56_138,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_139,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 1980-luvun lopulla Kannelmäessä Pelimannin ala-asteella vietimme kansallista veteraanipäivää. Olin kutsunut paikalle ukkini, sotaveteraanin. Muistan, että se oli ukilleni tärkeää. Vaikka olin vasta pieni lapsi, sotien läheisyys ja merkitys Suomen itsenäisyydelle oli hyvin konkreettinen. Ukkini oli ollut sodassa, mummini oli joutunut jättämään kotinsa rajan takana Käkisalmella. En onneksi silloin ymmärtänyt, miten raakaa sota on. Sen kuitenkin ymmärsin jo silloin, että sotaan emme koskaan saisi enää joutua. Sen tavoitteen eteen teemme töitä täällä eduskunnassa tälläkin hetkellä.
Emme varustaudu sotaan siksi, jotta siihen joutuisimme. Varustaudumme sotaan, jotta emme siihen koskaan enää joutuisi. Suomen vahva maanpuolustus on ollut ja on jatkossakin meidän ensisijainen turvamme. Venäjän raakalaismainen hyökkäys suvereenia valtiota kohtaan on kuitenkin herättänyt suomalaiset pohtimaan, riittääkö se enää jatkossa. Tarvitsemmeko muutakin turvaa kuin vahvan maanpuolustustahdon ja uskottavan maanpuolustuksen?
Arvoisa puhemies! Eduskunta on tehnyt työtään turvallisuusympäristön muutoksen seurauksista huolella, mutta viivyttelemättä. Jokainen kansanedustaja on saanut mahdollisuuden perehtyä asiaan sen ansaitsemalla vakavuudella. Meille Nato-jäsenyyden kannalla jo aiemmin olleille tämä on antanut mahdollisuuden vahvistaa näkemyksiämme, syventää tietojamme. Moni aiemmin liittoutumista vastustanut on kuitenkin nyt tämän prosessin myötä kääntänyt kantansa ja kannattaa nyt Suomen jäsenyyttä. Suomen kansa on johtanut mielipiteen muutosta ja antanut vahvan selkänojan meille päättäjille tehdä tarvittavat päätökset. Sillä, että teemme päätöksen jäsenyyden hakemisesta laajassa yhteisymmärryksessä, on erittäin suuri merkitys. Se on vahva viesti muille Nato-maille, mutta myös Venäjälle. Suomi tekee ratkaisunsa itse, omista lähtökohdistaan.
Arvoisa puhemies! Suomi on eurooppalainen valtio, jolla on oltava länsimainen puolustusratkaisu uskottavalla pelotteella. Kuten selonteossa todetaan, Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Nato-maana Suomi käytännössä tekisi lopulta monin tavoin samoja asioita kuin jo nyt ulkopolitiikassamme teemme, mutta vain aiempaa läheisemmin kumppaneittemme kanssa. Näin Suomi voisi aiempaa vahvemmin antaa panoksensa Euroopan turvallisuuteen ja vakauteen sekä Euroopan globaalin roolin vahvistamiseen. Historia osoittaa, miten tärkeää on osata tarttua eteen avautuviin tilanteisiin määrätietoisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-05-16T13:38:47,2022-05-16T13:42:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_140,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meistä tulisi hyvä Nato-jäsen. Täytämme niin puolustuspoliittiset kuin sotilaalliset jäsenkriteerit. Olemme luotettava kumppani. Kaiken lisäksi kysymys on meille käytännöllinen, ei ideologinen. Meillä on kyky ja halu edistää niin pohjoismaista kuin koko eurooppalaista uutta turvallisuusympäristöä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-16T13:44:23,2022-05-16T13:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_56_141,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on päätös siitä, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi. Päätös on perusteellisesti punnittu, ja päätös on oikea. Suomi on Naton jäsenenä paremmassa turvassa, ja Naton jäsenenä Suomi osallistuu entistä enemmän koko Euroopan turvallisuuden takaamiseen, mikä sekin on meidän etumme. Ruotsi kulkee rinnalla, tämä tehdään yhdessä, tillsammans.
On siis tullut aika lunastaa niin sanottu Nato-optio. Suomi on siihen valmis. Se, että näin on, ei ole itsestäänselvyys: siitä on kiittäminen kaikkia niitä, jotka ovat vuosien varrella ja nyt viime metreillä huolehtineet, ettei ovi sulkeudu tai optio happane. On ollut äärimmäisen tärkeää, että Suomi on harjoittanut tiivistyvää yhteistyötä Naton ja Nato-maiden kanssa ja huolehtinut osaltaan siitä, ettei käytännön esteitä jäsenyydelle muodostu. Toimintatapamme ja ‑joukkomme ovat Nato-yhteensopivia. Meidän Nato-kannattajien säännöllisesti virittelemä keskustelu jäsenyydestä on pitänyt vaihtoehdon vireänä silloinkin, kun enemmistö ei vielä nähnyt liittymistä tarpeelliseksi.
Erittäin tärkeää on ollut sekin, että Suomen puolustuskyvystä on pidetty ja pidetään huolta. Se tasoittaa myös tietämme Natoon, kun voimme rehellisesti todeta vahvistavamme jäsenenä koko liittokuntaa. Kiitos tästä kuuluu paitsi viisaalle politiikalle ja sitä toteuttaneelle virkakunnalle, myös jokaiselle maanpuolustuksen parissa ammattilaisena, käskettynä tai vapaaehtoisena ahertaneelle. On syytä olla kiitollinen myös ukrainalaisille. Jollei Venäjän hyökkäystä olisi päättäväisesti torjuttu, voisimme olla hyvin toisenlaisessa maailmantilanteessa nyt. Sota ei tietysti todellakaan ole vielä ohi, ja tuen Ukrainalle on jatkuttava.
Kiitoksen ansaitsee myös valtionjohto, joka on nuotittanut viimeisten kuukausien aikana etenemistä niin, että päätös on kiistattoman demokraattinen ja yhteinen. Ei ole hidasteltu, mutta puolueilla, eduskuntaryhmillä ja päättäjillä on ollut aikaa pohtia, perehtyä ja muodostaa kantansa. Tahditus Ruotsin kanssa näyttää onnistuvan erinomaisesti, mikä on todella hieno asia. Yhdessä olemme samassa puolustusliitossa enemmän kuin osiemme summa. Kiitos kuuluu tietysti myös Suomen kansalle, jonka viesti on ollut kirkas ja selkeä ja joka laittoi eittämättä lisävauhtia meihin päättäjiin.
Arvoisa puhemies! Millainen Nato-maa Suomesta sitten tulee? Kuten aiemmin tänään totesin, pragmaattinen, oman tonttinsa huolella hoitava, luotettava liittolainen, jos minulta kysytään. Mitään kansallisia erityisehtoja ei ole tarpeen tai järkevää asettaa, vaan Natoon liitytään kaikin oikeuksin ja velvoittein, ja jäsenenä toteutetaan sellaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla me parhaiten rakennamme turvallista maailmaa, rauhaa ja vakautta.
Nato on paitsi kaikkien jäsentensä yhteinen liittokunta myös mahdollisuus kohdennetummalle yhteistyölle. Hyödyt entistä tiiviimmästä, kaikkea muutakin yhteistyötä tukevasta pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä ovat ilmeiset. Sama pätee Viroon ja Baltiaan. Myös muita, jo nyt rakennettuja, kumppanuuksia on erinomaiset mahdollisuudet syventää jatkossa: brittivetoinen JEF, EU-puolustusyhteistyö, muut maaryhmät ja kahden- ja monenkeskinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ovat näistä varmaankin merkittävimpiä.
EU on vahvistunut turvallisuuspoliittisena toimijana, ja useiden EU-maiden uusien puolustuspanosten myötä edessä onkin entistä eurooppalaisempi Nato, johon Yhdysvallat ja Kanada ovat kuitenkin edelleen sitoutuneet tiiviisti. Tämä kehitys sopii Suomelle erinomaisesti. Meillä on vahva perinne transatlanttisesta yhteistyöstä, ja samalla olemme liputtaneet eurooppalaisen puolustuksen kehittämisen puolesta.
Puolustusliitto on yhteinen ja vastavuoroinen rakenne. Isossa kuvassa meidän selkeä vastuumme Nato-maanakin on oman alueemme puolustaminen, siihen olemme myös varautuneet ja varustautuneet. Siksi Suomeen ei varsinaisesti nykyisellään välttämättä tarvita Nato-maiden EFP-joukkoja, enkä usko Suomelta odotettavan suurta panostusta muissa maissa rotatoiviin EFP-joukkoihin. En silti näe mitään syytä sulkea kumpaakaan pois, kun taas molemmille löytyy myös hyviä perusteluita. Joka tapauksessa Suomen on syytä olla Natossa mukana täydellä sydämellä ja osaltaan rakentaa toimivaa, tehokasta ja laaja-alaisesti turvallisuutta tuottavaa yhteistä puolustusta.
Kaiken kaikkiaan uskon, että Suomi solahtaa mainiosti osaksi puolustusliittoa, jolla on jo nykyisellään ollut aivan keskeinen osa oman turvallisuutemme takaamisessa. Nato-jäsenyys ei ole tämän maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätepiste vaan luonteva ja tarpeellinen edellisiä valintoja täydentävä seuraava askel. Astukaamme siis uuteen aikaan yhdessä ja turvallisin mielin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-05-16T13:48:07,2022-05-16T13:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_56_142,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_143,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt esittää presidentille, että Suomi hakee sotilasliitto Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. Näin siis siitä huolimatta, että Suomeen ei kohdistu minkäänlaista sotilaallista uhkaa. Tämän toteaa turvallisuusselonteko, ja tämän ovat todenneet myös valtiojohto ja sotilaat hyvin selkeästi. Uhkaa ei ole kohdistunut Suomeen toisen maailmansodan jälkeen. Nato-jäsenyys sen sijaan lisää uhkia ja jännitteitä Pohjolassa. Se yli kaksinkertaistaa Naton ja Venäjän välisen maarajan, jota Suomella on 1 340 kilometriä. Lähes 80 vuotta kestänyt liittoutumattomuus ja rauhanaika ollaan nyt yhden kevään kuohunnassa ilman asiallista harkintaa vaihtamassa riskeihin ja jännitteisiin, joita Nato-jäsenyys aiheuttaa useita.
Puhemies! Suomi on liittymässä sotilasliitto Natoon ehdoitta. Ruotsi, päättäessään aloittaa neuvottelut jäsenyydestä, on toisella linjalla. Ruotsin kanta on, ettei sen alueelle sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä Nato-joukkoja tai tukikohtia. Suomi, joka on nyt ydinaseeton, ei sulje Natoon liittyessään pois ydinaseiden käyttämistä Suomen puolustamiseen. [Kimmo Kiljunen: Laki kieltää!] Suomi on menossa osaksi Naton, siis käytännössä Yhdysvaltojen, ydinasepolitiikkaa. Mitä Suomesta jäisi jäljelle, jos ydinaseita käytetään, sitä hallitus ei kerro. Suomi ei myöskään sulje pois sitä, että suomalaisia hävittäjälentäjiä koulutettaisiin eräiden Nato-maiden lentäjien tapaan sekä ydinaseiden kuljettamiseen että käyttöön. Suorastaan surkuhupaisaa on, että vasemmistossa ja vihreissä väitetään, että Natossa voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta. Marinin hallitus ei ottanut askeltakaan edistääkseen hallitusohjelmaan kirjattua ydinasekieltosopimusta. Syy on nyt selvä. Hallitus ei halunnut luoda esteitä maamme Nato-jäsenyydelle. Nyt hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsenvaltio ei ole hyväksynyt ydinasekieltosopimusta. Nato on myös ilmoittanut vastustavansa YK:n sopimusta. Hallitus sallii Suomen luopuvan ydinaseettomuudesta Nato-jäsenyyden myötä, mutta antaa samalla valheellisen kuvan, jonka mukaan työ Pohjolan ydinaseettomuuden puolesta jatkuisi.
Puhemies! Suomi joutuu Natossa suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Siitä olemme jo saaneet esimakua Turkin kovan etupolitiikan muodossa. Turkin Syyrian kurdialueelle 2019 kohdistaman mittavan sotilaallisen operaation tuloksena Suomi ja Ruotsi kielsivät aseviennin Turkkiin. Turkki vaatii nyt Suomen ja Ruotsin asevientikieltojen purkamista. Ovatko Suomi ja Ruotsi valmiit taipumaan Turkin tahtoon? Selvältä näyttää, että Marinin hallitus pitää Suomen Nato-jäsenyyttä tärkeämpänä kuin asevientikiellon jatkamista. Tuoreen tiedon mukaan Turkki vaatii nyt 33:n vallankaappausyrityksestä epäillyn turkkilaisen gülenistin palauttamista Suomesta ja Ruotsista. Saattaa olla, että Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiprosessi muuttuu ulkopoliittisen johdon maalailemasta ruusupolusta varsin ohdakkeiseksi. Jo nyt on nimittäin myös tiedossa, että eräissä Nato-maissa arvioidaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden voivan eskaloida Ukrainan sotaa.
Puhemies! Suomi vastaa Natossakin puolustuksestaan itse omin resurssein. Jännitteiden kasvaessa niitä kuluu yhä enemmän. Sen lisäksi vastattavaksi tulevat Naton vaatimat suorituskyvyt. Millaisiin sotiin ja konflikteihin, millaisin asein Naton johtovaltioiden intressit kulloinkin edellyttävät Suomen osallistuvan, se nähdään. Tähän suuntaan Suomessa on kuitenkin jo kuljettu F‑35-hävittäjä- ja Pohjanmaa-luokan alushankinnoilla. Sotilasmenojen kasvu ja turvallisuusviranomaisten lisärahoitus Nato-Suomessa on pois ihmisten arjessa tärkeistä sosiaaliturvasta, palveluista, jokapäiväisestä toimeentulosta. Siten Nato-jäsenyys syö myös pohjaa hyvinvointivaltiolta, kun se muuttaa Suomea entistä militaristisempaan suuntaan. Kuvaavaa on, että millään ei ole hallitukselta löytynyt rahaa maata vaivaavan vakavan hoitajapulan ja koko julkisten alojen palkkakurimuksen ratkaisemiseen, mutta aseisiin sitä on tänäkin keväänä lisätty aivan valtavasti.
Jännitteiden kasvu uhkaa viedä Suomelta pysyvästi ne kilpailuedut, joita sen sijainnista voisi taloudessa ja kaupassa edelleen olla. Asemoituminen Yhdysvaltojen johtamaan sotilasblokkiin nousevaa Kiinaa vastaan sulkee kanavia suureen osaan maailmaa. Viisaampaa olisi tässäkin suhteessa pysyä suurvaltakilpailun suhteen puolueettomana. Suomi luo lähialueilleen uusia jännitteitä liittymällä Natoon, kaventaa suvereenisuuttaan ja asettuu suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Ratkaisu vaarantaa myös maan talousnäkymät. Yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat olemaan hyvin perustavia ja kielteisiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-16T13:53:02,2022-05-16T13:58:45,Tarkistettu,1.1
2022_56_144,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_145,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan puolestani yhtyä tukemaan hallituksen esitystä Suomen liittymisestä Natoon, Pohjois-Atlantin liittoon. 
On tärkeää, että tällaisen historiallisen ratkaisun äärellä tuki hakemukselle on laajaa ja että se ei ole pelkästään poliittisten päättäjien agenda vaan vastaa kansalaisten näkemystä tilanteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-05-16T13:58:52,2022-05-16T13:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_56_146,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut kiitollinen itsenäisestä, turvallisesta Suomesta ja siitä kansainvälisestä diplomatiasta, jota Suomen johdon toimesta liittoutumattomana on toteutettu. On erittäin ikävää, että turvallisuusympäristössä on tapahtunut valtava muutos Venäjän brutaalin Ukrainan sodan myötä. Tällaista karmeutta ei olisi toivonut enää 2020-luvulla tapahtuvan. Sota ja sodan kauheudet Euroopassa ovat kuitenkin tosiasioita. Linjauksia ja toimia on tehtävä muuttuneen turvallisuusympäristön perusteella. Rauhan rakentaminen, ei vain sodan estäminen vaan myös laajojen häiriötekijöiden minimoiminen, yhteiskunnan toimintavakauden vahvistaminen ja omasta kansallisesta liikkumavarasta, suvereniteetista huolehtiminen ovat olleet ja ovat jatkossakin tärkeimpiä tavoitteitamme.
Turvallisuusympäristön muututtua on täytynyt huolella arvioida, mitkä ovat ne keinot, joilla tavoitteisiin parhaiten päästään. Kun muutokset ovat olleet valtavan suuria, on keinovalikoimaa myös suurennettava. Omien vahvistettujen puolustusvoimien, reservin, vapaaehtoisen maanpuolustuksen, vahvistetun Rajavartiolaitoksen ja läpi yhteiskunnan parannetun varautumisen ja valmiuden sekä kahden- ja kolminkeskisten toimien tiivistämisen lisäksi myös Nato-kumppanuus on syytä pyrkiä muuttamaan vahvemmaksi Nato-jäsenyydeksi meille tärkeisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.
Pyrkimyksenä on rauhan säilyttäminen ja sodan aloituksen kynnyksen nostaminen niin korkeaksi, etteivät sotatoimet Suomea kohtaan koskaan realisoituisi, ettei turvatakuisiin, omien puolustusvoimien liikekannallepanoon eikä mihinkään sotatoimiin koskaan tarvitsisi turvautua. Kun naapuri on osoittautunut arvaamattomaksi ja epävakaaksi, kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia räikeästi rikkovaksi ja vihamielistä, valheellista propagandaa levittäväksi, niin kaikkeen on kuitenkin varauduttava. Haasteita voi olla vastassa kaikissa ratkaisuissa.
Aiemmin olin Nato-kumppanuuden kannalla, mutta valmis tarvittaessa turvallisuustilanteen muutoksen niin vaatiessa arvioimaan uudelleen asiaa. Oma kantani alkoi muuttua viime vuoden lopulla presidentti Putinin julkisesti esitettyä voimakkaita vaatimuksia ja uhkailuja mahdolliseen Nato-jäsenyyteemme liittyen. Etupiiriajattelu tuli selväksi. Emme kuitenkaan kuulu mihinkään etupiiriin, ja Suomea koskevat päätökset myös Nato-jäsenyyshakemukseemme liittyen teemme itsenäisesti itse.
On hyvä muistaa, että päätösten Natossa pitää olla yksimielisiä. Naton jäsenenä Suomella olisi jo yksin ja vahvasti yhdessä Pohjoismaiden kanssa mahdollisuus olla täysivaltaisesti vaikuttamassa päätöksiin ja tuoda myös pohjoismaista näkökulmaa, yhteistä Pohjoismaiden puolustusaluetta esiin.
Arvoisa puhemies! Näinä aikoina ihmisten kriisinsietokykyä, kestävyyttä häiriö- ja poikkeustiloissa tulee vahvistaa. Jokainen meistä on maanpuolustaja, ja rauhaa erilaisin keinoin rakentavia tarvitaan. Samalla on hyvä muistaa, että paljon virheellistä, valheellista tietoa liikkuu. Ei kannata hätkähtää vähästä, ja on oltava myös kriittinen niin, ettei itse joutuisi osaksi trollien suunnitelmien toteuttamista. Kaikkinaista vastakkainasettelua tulee välttää. Erilaisista painotuksista ja mielipiteistä huolimatta tarvitaan koko kansan yhtenäisyyttä hyvien päämäärien saavuttamiseksi.
Haasteista ja vaikeistakin ajoista on yhdessä toimien selvitty. Seniorit voivat kertoa tästä monia esimerkkejä perspektiiviä ja toivoa luoden. Veteraanien esimerkki velvoittaa meitä huolehtimaan Suomen turvallisuudesta ja rauhan rakentamisesta parhaalla mahdollisella tavalla omassa ajassamme ja omassa toimintaympäristössämme.
Kiitoksia veteraaneille ja menneille sukupolville ja lämmin kiitos myös hallitukselle, puhemiehille ja kaikille kansanedustajille hyvästä yhteistyöstä, ja toivomme, että tämä prosessi etenee ripeästi, niin kuin tähänkin asti. — Kiitos. [Mikko Savola: Hyvä ja rakentava puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-05-16T14:03:59,2022-05-16T14:09:07,Hyväksytty,1.1
2022_56_147,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_148,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Helmikuussa 2022 Eurooppa siirtyi uuteen aikaan. Kylmän sodan jälkeen alkanut vakauden aika päättyi lopullisesti. Välittömästi Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomi osoitti tukensa ukrainalaisille ja alkoi prosessi, jonka myötä Suomi liittyy nyt Pohjois-Atlantin liitto Natoon. Venäjän osoitettua kykynsä käyttää sotilaallista voimaa poliittisten tavoitteidensa tavoittelemiseksi meidän on tehtävä kaikkemme rauhan varmistamiseksi Suomessa. Naapurimme on arvaamaton ja vaarallinen.
Kannatan Suomen jäsenyyttä Natossa. Ensisijainen peruste jäsenyydelle on rauhan ylläpitäminen ja Suomen turvallisuus. Naton turvatakuut ja yhteinen puolustussuunnittelu nostavat kynnyksen Suomeen kohdistuvalle aggressiolle mahdollisimman korkealle. Tämänkin jälkeen puolustuksemme ydin on oma vahva puolustus, mutta ottamalla viimeisen askeleen Nato-jäsenyyteen rakennamme vahvimman mahdollisen pidäkkeen Suomeen kohdistuville sotilaallisille toimille.
On edelleen epätodennäköistä, että Euroopassa käytäisiin laajamittainen sota. Tämä on myös Naton luoman pidäkkeen ansiota. Silti tähänkin vaihtoehtoon on aina varauduttava. Jäsenyys Natossa vahvistaisi turvatakuiden lisäksi Suomen huoltovarmuutta. Kriisin koittaessa Nato-maat tukevat ensisijaisesti toisiaan ja vasta sen jälkeen muita. Sotilaallinen ja muu huoltovarmuus on Ukrainan kriisissä osoittautunut ratkaisevan tärkeäksi varsinkin sodan pitkittyessä. Suomen kriisiajan huoltovarmuuden vahvistamiseksi Nato-jäsenyys on perusteltu.
Turvatakuiden nostaman pidäkkeen ja paremman huoltovarmuuden lisäksi myös taloudelliset näkökohdat perustelevat Nato-jäsenyyttä. Talousvaliokunnassa katsomme, että Nato-jäsenyys tukisi taloudellisen toiminta- ja investointiympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä Suomen houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jäsenyys puolustusliitossa vahvistaisi Suomen kykyä pysyä sotilaallisten kriisien ulkopuolella ja tätä kautta myös houkuttelevuutta taloudellisen toiminnan sijaintipaikkana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-05-16T14:09:12,2022-05-16T14:11:33,Hyväksytty,1.1
2022_56_149,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen toiminut vuodesta 2015 Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsenenä ja sen ECR-ryhmän varapuheenjohtajana. [Mikko Savolan välihuuto] Voin sanoa tuntevani hyvin Naton ja erityisesti sen eurooppalaisten jäsenmaiden joukkojen vahvuudet ja heikkoudet.
Suomi on tekemässä historiallista päätöstä luopuessaan sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan liittymällä Natoon. Tullessani eduskuntaan keväällä 2011 kannatin Natoon liittymistä, mutta arabikevään ja Libyan operaation jälkeen olen ollut tyytyväinen siihen, että Suomi on pitäytynyt Nato-optiossa. Nato-optio tarkoittaa sitä, että voimme liittyä Natoon, jos katsomme sen Suomelle edulliseksi päätökseksi — niin kuin nyt olemme tekemässä. Nato-option etu on ollut se, että emme ole muodostaneet Venäjälle sotilaallista uhkaa. Omat vahvat puolustusvoimamme ovat taanneet sen, ettei myöskään Venäjällä ole mitään asiaa rajojemme yli. Nato-optio on ollut Suomelle etu venäläisten kanssa keskustellessa ja eräänlainen ruuvi, joka on ehkäissyt Venäjää olemaan epäystävällinen maallemme. Jäsenyyden myötä tämä kortti on pelattu.
Suomi pärjäisi sodassa Venäjää vastaan ilman Natoakin, kunhan saamme vain tarpeeksi ohjuksia, ampumatarvikkeita ja muuta kalustoa, sillä onhan meillä yksi Euroopan suurimmista asevoimista. EU:n turvalauseke 427 velvoittaa kaikki EU-maat avustamaan Suomea sodan syttyessä. Kun katsotaan, miten paljon Ukraina on saanut apua EU:hun kuulumattomana maana, niin jokainen varmasti ymmärtää, kuinka paljon enemmän Suomi olisi saanut apua sodan hetkellä.
Ne, jotka sanovat, etteivät venäläiset oikeasti ajattele, että Nato olisi Venäjälle uhka, eivät ehkä tunne venäläistä ajattelua. Jokainen historiaa tunteva tietää, ettei Ukrainaa ja Valko-Venäjää voi verrata Suomeen. Venäläisten silmissä Nato tarkoittaa USA:ta, arvaamatonta ja suorituskykyistä asevoimaa, joka on hyökännyt muun muassa Serbiaan, Irakiin ja Libyaan, jotka ovat Venäjän ystäviä. Vaikka nämä eivät ole olleet Naton 5 artiklan operaatioita, on niissä käytetty Naton komentorakenteita. Venäläisestä näkökulmasta hyökkäys tulee aina lännestä, oli sitten kyseessä Kaarle XII, Napoleon tai Hitler. Samoin kuin me suomalaiset näemme, että uhka ja hyökkäys tulee aina idästä.
Olen myös huolissani puheista, ettei Nato-maahan ole koskaan hyökätty. Se kuvastaa vääränlaista uskoa Naton turvatakuisiin. Pelkkiin turvatakuisiin luottamisen riskinä on, että ennemmin tai myöhemmin Suomen puolustuksesta leikataan, koska sotaa ei tule ja Nato hoitaa turvallisuutemme. Nato ei vähennä sodan riskiä mutta saattaa kasvattaa sitä. Tästä syystä Suomen puolustuksen ja suorituskykyjen tulee olla kunnossa. Diplomatian sijaan pelotteena toimii jatkossa Naton artikla 5. Tämän myötä kaikissa tulevissa konflikteissa myös Suomi on Nato-maana aina sodan osapuoli. Viime kädessä vastaamme puolustuksesta kuitenkin itse, ja Puolustusvoimien suorituskyvystä on pidettävä kiinni tulevaisuudessakin. Maanpuolustustahdon ylläpito tulee nousemaan entistäkin suurempaan rooliin Natoon liittymisen myötä. Suomenlinnan Kuninkaanportin kivitauluun on kaiverrettu Augustin Ehrensvärdin tänä päivänä monestakin syystä ajankohtaiset sanat: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.”
Haluan kiittää presidenttiä ja hallitusta ja koko eduskuntaa siitä rakentavasta asian käsittelystä, jolla tätä asiaa on viety eteenpäin. Varauksellisuudestani huolimatta tulen kannattamaan Natoon liittymistä, koska sillä on selkeä kansan enemmistön tuki. Suomi pärjää, koska kykenemme tekemään yhdessä vaikeitakin päätöksiä. Jos mikään, niin ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaatii yhtenäisyyttä, joten kulkekoon tiemme sitten Natoa kohti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-05-16T14:14:20,2022-05-16T14:19:01,Tarkistettu,1.1
2022_56_150,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_151,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosikymmenien ajan me suomalaiset ja eurooppalaiset laajemminkin uskoimme, että kaupallinen ja diplomaattinen yhteistyö Venäjän kanssa olisi pitkäaikainen ratkaisu turvallisuuden ylläpitämiseksi, että keskinäisriippuvuus esimerkiksi energian ja raaka-aineiden tuotannossa olisi se vakuutus, joka pitäisi sodan loitolla ja rauhan Euroopassa. Valitettavasti näin ei ollut. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta todisti, että Venäjä on arvaamaton ja vaarallinen. Vaikka nimenomaan tuota kohtalokasta helmikuun päivää on pidetty käännekohtana, ikävä tosiasia on ollut se, että merkit ovat olleet ilmassa pidempäänkin. Georgian sota vuonna 2008, malesialaiskoneen alas ampuminen, myrkytystapaukset, toimittajien ja oppositiopoliitikkojen kohtaama väkivalta, Krimin valtaus vuonna 2014 ja Ukrainan itäosissa tapahtuneet sotatoimet — nämä kaikki ovat olleet osoitus siitä, että hälytysmerkkejä on ollut näköpiirissä jo pidemmän aikaa, mutta niitä ei ole nähty. Ainakin on haluttu uskoa tilanteen kehittymiseen paremmaksi. Tässä tilanteessa Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi on ainoa järkevä ratkaisu Suomen turvallisuuden takaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Venäjän sota Ukrainassa on ollut valtava pettymys meille kaikille, mutta erityisesti se on ollut pettymys niissä organisaatioissa, joiden tärkein tehtävä on ollut pitää dialogia rauhan ylläpitämiseksi. Ehkä keskeisin näistä on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj. Edustaja Orpo totesi ryhmäpuheessaan aiemmin tänään, että Suomen Nato-jäsenyys ei ole Etyjin voimana pidetyn Helsingin hengen loppu. Se ainoastaan tarkoittaa, että dialogi Venäjän kanssa tulee jatkumaan tulevaisuudessa Suomen kannalta tasavertaisemmalta pohjalta. Olen aivan erityisen tyytyväinen presidenttiimme Niinistöön, joka tästä päätöksestämmekin on ollut jo suorassa puhelinyhteydessä presidentti Putiniin. Se on osoitus siitä, että dialogia ylläpidetään myös nyt ja että naapurin kanssa meidän tulee jatkossakin tulla hyvin toimeen. Suomi on myös presidentti Niinistön johdolla esittänyt, että vuonna 2025 Suomi on Etyjin puheenjohtajamaa, ja siihen mennessä järjestön on kyettävä ikään kuin luomaan nahkansa uudelleen ja luotava uusia työkaluja, joiden avulla Ukrainan sodan kaltaiset kauheudet pystytään estämään.
Arvoisa puhemies! Pari sanaa kansainvälisillä kielillä:
Mister Speaker! Finland's membership in Nato is not targeted against any country. It is because we want to guarantee peace and security in Finland and in northern Europe also in the future.
Monsieur le Président! La Finlande a décidé de sortir de sa neutralité historique et de rejoindre une alliance de défense, parce que notre voisin russe a prouvé qu'il est imprévisible et parce que nous voulons garantir l'intégrité de notre territoire et la sécurité de notre population aussi dans le futur.
¡Señor Presidente! La Finlandia va a confirmar que solicita su ingreso en la Alianza Atlántica poniendo fin a su neutralidad. No es algo contra Rusia, pero algo para garantizar la seguridad de los finlandeses en el futuro.
 Arvoisa puhemies! On hienoa, että eduskunta on niin laajapohjaisesti Nato-jäsenyyden kannalla. Kysymyksiin ydinaseiden tai Nato-tukikohdan sijoittamisesta ei ole tarvetta ottaa kantaa tässä vaiheessa. Tämä prosessi on saatava nopeasti eteenpäin niin, että ratifiointiprosessi kussakin jäsenmaassa saadaan käyntiin ja että myös Turkin mahdollisiin duubioihin, kysymyksiin siitä, miten tämä prosessi etenee, saadaan vastattua. Yksityiskohdat sovitaan prosessin aikana, ja koko ajan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden pitäminen ykkösasiana on tämän prosessin kaikkein keskeisin kysymys. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Me ei saatu käännöstä! — Kimmo Kiljunen: Ei saatu käännöstä joo!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-05-16T14:19:06,2022-05-16T14:23:28,Hyväksytty,1.1
2022_56_152,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_153,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Historiallinen päivä ja historialliset päivät meillä käsillä on. En olisi uskonut, kun vaalikausi alkoi ja hallitusohjelmaa neuvoteltiin, että tällä vaalikaudella tulee se päivä tai se viikko, jolloin Suomi Naton jäseneksi hakee. 
Asia on tuttu, Nato on tuttu, aivan kuten edustaja Packalén omassa puheenvuorossaan totesi. Naton parlamentaarisessa valtuuskunnassa olemme saaneet toimia kumppanin roolissa ja kuulla, mitä Natossa ajatellaan, mitä siellä keskustellaan, ja osallistua siihen keskusteluun. 
Kaiken kaikkiaan tämä Nato-optio, mikä Suomella on ollut, eli mahdollisuus hakea Naton jäseneksi on ollut tärkeä asia Suomen politiikassa ja ulkopolitiikassa. Se, että jo Ahon hallitus aikanaan lähti rauhankumppanuuden tielle ja Vanhasen ykkös‑ ja kakkoshallitus tekivät tämän niin sanotun mahdollisuuden hakea, toi liikkumavaraa, mitä senjälkeiset hallitukset ovat oikeastaan yhtä hallitusta lukuun ottamatta jatkaneet, ja Sipilän hallitus, nykyinen Rinteen ja Marinin hallitus. Kaikki tämä, mitä me olemme vuosien aikana kahdenvälisesti, monenvälisesti suhteita sopineet, on nyt edesauttamassa meitä siihen, että Nato-prosessi ja Nato-jäsenyys ovat meille helppo valinta.
Arvoisa herra puhemies! Yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, ne ovat suomalaisen maanpuolustuksen selkäranka tulevaisuudessakin, tämä täydennettynä vapaaehtoisella maanpuolustuksella, ja tämän kaiken pohjana maanpuolustustahto, vahva sellainen. Vahvat Puolustusvoimat, Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat — niistä on Suomi pitänyt kiinni. Niistä pidetään jatkossakin kiinni. Nato-jäsenyys tulee näitä kaikkia ainoastaan vahvistamaan.
Herra puhemies! Jäsenhakemus, mikä nyt jätetään, tämä koko Nato-prosessi ja Natoon liittyvät kysymykset on käsitelty tässä talossa hyvin perusteellisesti. Haluan kiittää sekä valtioneuvostoa, tasavallan presidenttiä että tietysti puhemiestä, joka on johdattanut tätä keskustelua täällä etenemään hyvin, siitä, että kaikki kansanedustajat ovat päässeet osallistumaan tähän keskusteluun ja saaneet tietoa. Ulkoasiainvaliokunnassa tietysti olemme erityisen perusteellisesti tähän keskittyneet.
Yksi mielenkiintoinen tekijä on länsinaapurimme Ruotsi. He kirivät omaa prosessiaan kiinni hyvin nopeastikin, ja näyttää siltä, että Suomi ja Ruotsi käsi kädessä nyt jäsenhakemuksen tulevat lähipäivinä antamaan. Tämä on hyvä asia. Tällä on paitsi symbolista merkitystä, sillä on myös turvallisuuspoliittista merkitystä.
Iso kysymys on tietysti se, että 30 jäsenmaan täytyy ratifioida tämä sopimus omissa maissaan. Se vaatii kaikkien 30 jäsenmaan hyväksynnän, ja on tärkeää, että valtiojohto on käynyt näitä keskusteluita kaikkien näiden 30 maan kanssa. Uskon hyvään lopputulokseen, että asiat on varmisteltu hyvin. Sen lisäksi meillä on täällä eduskunnassa vielä paljon sisäisiä asioita neuvoteltavana vuosiksikin eteenpäin: lainsäädäntötarpeet, budjettitarpeet, henkilöstö Puolustusvoimissa, henkilöstö viranhaltijatasolla, osallistumassa näihin eri kokouksiin. Kaikki nämä ovat sitä käytännön asiaa, joka meillä vielä edessä on.
Herra puhemies! Minkälainen Nato? Me liitymme Natoon sen oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Ei pidä asettaa ennalta rajoitteita siitä, minkälainen Nato on. Me lähdemme suunnittelemaan yhteistä puolustusta. Suomi on haluttu Nato-maa. Suomi on haluttu Nato-maa siksi, koska me olemme hoitaneet asiamme hyvin tässä maassa. Me tuotamme turvallisuutta emmekä ole jatkuvasti käsi pitkällä anomassa jotain vaan me pystymme itse huolehtimaan omista asioistamme, tuotamme turvallisuutta mutta saamme sitten pahan päivän aikana myös tukea muilta Natossa ollessamme.
Haluan kiittää tästä koko prosessista kollegoita. Haluan kiittää siitä, että me yhtenäisinä haemme oman maamme turvallisuuden maksimointia.
Herra puhemies! Ettemme enää koskaan näkisi Suomessa sotaa, liittykäämme puolustusliitto Natoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-05-16T14:23:34,2022-05-16T14:28:33,Tarkistettu,1.1
2022_56_154,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_155,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vajaat kolme viikkoa sitten kansallisena veteraanipäivänä kotikaupungissani Lappeenrannassa paljastettiin Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin muistomerkki. Muistomerkkinä on jykevä kivijärkäle, joka on aiemmin ollut panssarintorjuntaeste Salpalinjalla. Kiven kyljessä olevassa messinkisessä laatassa lukee: ”Suomen puolesta. Muiden puolesta. Sen aina tekisin.” Muistomerkki kuvaa erinomaisesti urhean mutta vaatimattoman ritari Gerdtin asennetta: se tehtiin, mikä oli tarpeen itsenäisyyden puolustamiseksi. Muistomerkki sopii kuvaamaan myös laajemmin suomalaista graniitinlujaa maanpuolustustahtoa ja sen mukanaan tuomaa järkkymätöntä rauhaa.
Tarvittaessa isänmaan suojaksi asettaudutaan yhtenäisenä rintamana, ja jokainen sukupolvi on valmis tarvittaessa kantamaan vastuun maamme tulevaisuuden turvaamisesta, täyttämään oman osansa Suomen puolesta, niin myös me kansanedustajat täällä salissa tänään. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan järkytti koko Eurooppaa. Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa suomalainen varautumisen perinne on osoittanut vahvuutensa. Me suomalaiset emme lamaannu, me toimimme. Päättäväisesti mutta hötkyilemättä olemme toimintaympäristön muuttuessa kyenneet päivittämään omaa turvallisuuspoliittista linjaamme keskustellen avoimesti, asiantuntijatietoon perustuen, demokratiaa kunnioittaen. Kiitän valtiojohdon poikkeuksellisen ansiokasta toimintaa Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi ja tuen päätöstä lähettää Nato-jäsenyyshakemus.
Arvoisa puhemies! Tässä ajassa puolustuslinjan rakennusaineeksi tarvitaan muutakin kuin betonia ja graniittia. Olemme tänään rakentamassa uutta, modernia puolustuslinjaa — murtovarmaa lukkoa, jonka rikkomista vihollisen ei vain kannata edes yrittää. Provosoimatta ja provosoitumatta me asetamme rajan, jonka yli meitä ei tulevaisuudessa voi uhkailla, kiristää tai painostaa. Näin varmistamme, että Suomi ei enää koskaan ole yksin kohtaamassa alueellista koskemattomuuttamme, itsenäisyyttämme ja vapauttamme uhkaavaa vihollista. Meidän on aika yhdistää voimamme läntisen liittokunnan kanssa. Yhdessä olemme vahvempia. Yhdessä voimme tehokkaimmin puolustaa demokratiaa ja vapautta Euroopassa.
On tärkeää muistaa, että myös Naton jäsenenä Suomella on vastuu edelleen huolehtia omasta uskottavasta maanpuolustuksesta. Vahva maanpuolustus rakentuu vakaan ja yhdenvertaisen yhteiskunnan peruskiven varaan. Meidän tulee huolehtia siitä, että Suomi on myös tulevaisuudessa maa, jossa kaikista pidetään huolta, yhteiskuntarauhaa ja yhdenvertaisuutta vaalitaan kaikessa päätöksenteossa. Meidän on tärkeää pitää huolta myös alueellisesta yhdenvertaisuudesta.
Arvoisa puhemies! Kaakkois- ja Itä-Suomen maakuntien elinkeinopoliittiset strategiat menivät uusiksi yhdessä yössä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä-yhteistyöltä ja hyviltä naapurisuhteilta katosi pohja pois, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä ainakaan tällä vuosikymmenellä. On muodostunut välttämätön ja välitön tarve purkaa kaikki Venäjä-riippuvuussuhteet. Rajamaakunnissa tällä on mittavat vaikutukset kaikilla sektoreilla logistiikkaverkoista ja energian tuonnista aina teollisuuteen, kulttuuriin, matkailuun, päivittäistavarakauppaan ja asuntomarkkinoille saakka. Rajamaakunnat eivät saa jäädä pelkkään puskurivyöhykkeen asemaan. Alueellinen yhdenvertaisuus edellyttää tilanteeseen reagointia. On välttämätöntä, että Itä- ja Kaakkois-Suomen erityiset haasteet tässä muuttuneessa maailmantilanteessa huomioidaan kaikessa kansallisen tason päätöksenteossa.
Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi hakeutuminen ei tarkoita sodan ihannoimista. Päinvastoin, näin toimiessamme haemme liittoutumisesta takuuta rauhan säilymiselle: ei koskaan enää sotaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-05-16T14:28:38,2022-05-16T14:33:09,Tarkistettu,1.1
2022_56_156,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_157,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä toivot kaikista eniten? Näin nuoruuden ystäväkirjoissa aina kysyttiin. Vastasin tuohon kysymykseen: maailmanrauhaa. Se lienee edelleen useimpien meistä toive yhä tänäkin päivänä.
Arvoisa puhemies! Olen suhtautunut Nato-jäsenyyteen aina kriittisesti ja pitänyt liittoutumattomuuden linjaa Suomen turvallisuutta ja vakautta parhaiten palvelevana ratkaisuna. Samalla olen korostanut hyviä ja tiiviitä kahdenvälisiä suhteita naapurimme kanssa. Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne muuttui peruuttamattomasti yhdessä hetkessä. Kylmän sodan jälkeinen vapauden ja optimismin aika on ohi. Olemme jokainen tahoillamme joutuneet pysähtymään tämän vakavan ja epävarman tilanteen äärellä arvioimaan Suomen kokonaisturvallisuutta. Maailmaa, jossa me kaikki olemme aiemmin muodostaneet oman kantamme, ei ole enää olemassa. Olen joutunut pohtimaan, onko naapurimme luotettava, onko meillä hyvät kahdenväliset suhteet, onko liittoutumattomuus edelleen paras ratkaisu ja mitä muita vaihtoehtoja meillä on olemassa rauhan takaamiseksi Suomessa. Kaikista tärkeintä on rauha, sitähän me kaikki täällä toivomme.
Arvoisa puhemies! Suhtaudun eduskunnassa käytävään prosessiin erittäin vakavasti. Olen osallistunut viime viikkoina lukuisiin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitteleviin tilaisuuksiin, olen halunnut kuulla erilaisia asiantuntijanäkemyksiä Nato-jäsenyydestä hyödyt ja riskit tunnistaen. Kysymys ei ole yksinkertainen, sillä teemme nyt päätöksiä, joiden vaikutukset kantavat vuosikymmenten päähän. Teemme päätöksiä paitsi koko suomalaisen yhteiskunnan ja itsemme kannalta myös ennen kaikkea lastemme ja lastenlastemme puolesta. Kannamme siksi valtavaa vastuuta. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sitä emme voi aidosti tietää.
Lopulta kaiken sen tiedon valossa, jota olen viime viikkoina saanut, olen päättänyt osaltani hyväksyä Suomen hakemisen Naton jäseneksi. Tässä tilanteessa en näe mitään muuta tarjolla olevaa vaihtoehtoa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.
Samaan hengenvetoon haluan korostaa, että tärkeää tulevaisuudessakin on olla samalla puolella Nato-rajaa Ruotsin kanssa. On tehtävä se, mikä on olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa parasta. Liittoutumattomana maana Suomi tuskin säilyisi ulkopuolisena mahdollisessa Naton ja Venäjän välisessä konfliktissa. Ehkä sittenkin on meille parempi kuulua Naton sisärinkiin kuin jäädä kahden tulen väliin.
Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaan on pudottanut pohjan luottamuksellisilta kahdenvälisiltä suhteilta sekä solmituilta sopimuksilta. Venäjä on viimeisinä kuukausina osoittanut, ettei se kunnioita mitään kansainvälisen yhteisön linjoja — ei ihmisoikeuksia eikä liioin niin sanottuja sodan pelisääntöjä.
Keskustelu Nato-jäsenyydestä on ollut mielestäni hieman yksipuolista. Syvällistä, avointa ja monipuolista keskustelua peränneet ovat saaneet vastaansa leimakirveen. Kriittisiä näkökulmia ei ole ollut toivottua esittää ja kyseenalaistaminenkin on herkästi tulkittu vaikeuttamiseksi tai hidastamiseksi.
Kritiikitön tämä päätös ei ole, ja se tulisi meidän kaikkien tunnistaa. Kun Suomi osoittaa halukkuutensa pyrkiä Naton jäsenmaaksi, on odotettavissa, että Venäjä kohdistaa meihin vastatoimia. Hakuprosessi ei ole ohi kahdessa päivässä, vaan aikaa voi kulua useampi kuukausi. Emme tiedä, mitä kaikkea meihin kohdistuu tänä aikana. Meidän on varauduttava huolella kaikenlaisiin skenaarioihin.
Nato on sotilasliitto, jonka yhtenä päämääränä on ennalta ehkäistä aseellisia konflikteja. Ennaltaehkäisy perustuu uskottavan pelotteen ylläpitämiseen. Tämä pelote viittaa tietenkin ydinaseisiin. Pidän tärkeänä, että Suomi jatkaa näkyvää työtä rauhan ja ihmisoikeuksien puolesta. Myös vahva vaikuttaminen ydinaseriisunnan edistämiseksi on keskeistä. Lisäksi Suomen tulee korostaa, että jäsenyytemme Natossa on nimenomaan puolustuksellinen eikä tänne suostuta ottamaan ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Vaikka Suomi onkin lähentynyt Naton kanssa jo vuosien ajan, on silti varsinainen jäsenyyden hakeminen ensimmäinen askel kynnyksen yli. Asiaa on käsitelty eduskunnassa kiireisellä aikataululla. [Puhemies koputtaa] Näin historiallisessa päätöksenteossa olisin toivonut enemmän aikaa ja malttia, toisaalta tilanne on monella tapaa täysin poikkeuksellinen. Lopulta kannamme kuitenkin päätöksestämme vastuun. En toivo, että kukaan meistä joutuu vuosien tai vuosikymmenten päästä [Puhemies: Kiitoksia!] vetoamaan kiireeseen tämän päätöksen taustalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-05-16T14:33:12,2022-05-16T14:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_56_158,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_159,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ärade talman! Diskussionen om Nato har varit aktiv de senaste veckorna. Alla vet vi varför, och tiden att göra beslut är här och nu. Tiden för att söka tilläggsförsäkringen i form av ett fullvärdigt Natomedlemskap för fred, det är nu.
Även om jag personligen varit en långvarig förespråkare av ett finländskt Natomedlemskap förstår jag att det finns orosmoment i frågan som väcker många tankar. Några exempel på frågor jag fått den senaste tiden är bland annat: Hur kommer Ryssland att reagera? Kommer våra soldater att skickas iväg till ett annat land för att kriga för Natos del? Kostar det här inte en hel massa?
De här är också frågor som har ventilerats här i riksdagen och som jag är helt övertygad om att också statsledningen har ventilerat, och många fler frågor. De flesta frågor har vi fått svar på, men när det gäller framtiden kan vi aldrig få svar på alla frågor som ställs. Hur Ryssland kommer att reagera kan vi bara spekulera om. Hot och hybridpåverkan i olika former kommer vi antagligen att få uppleva.
Vi är dock väl förberedda även på det värsta. Förutom våra starka nationella säkerhetsfunktioner har vi också starka internationella förbindelser och samarbete. Här spelar våra relationer till västvärlden och enigheten inom Europa en central roll, också våra relationer till USA.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-05-16T14:39:26,2022-05-16T14:40:11,Hyväksytty,1.1
2022_56_160,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Natoon liittyminen ei ole ensisijainen unelmani. Olisin toivonut, että Suomi voisi elää maailmassa, jossa ei tarvita vastakkainasetteluja ja puolustusliittoja, joissa uhkiin vastataan vielä suuremmalla uhalla. Valitettavasti Venäjän toimet pakottavat koko euroalueen ryhdistäytymään koko muun läntisen maailman kanssa yhteiseen rintamaan, varautumaan Venäjän vihamielisiin toimiin. Venäjä ei jätä tilaa muille ratkaisuille. Nato-jäsenyydellä haemme ja turvaamme laajemmat hartiat maamme rajojen puolustamiselle.
Arvoisa puhemies! Unelmani on maailma, jossa kaikki maailman maat ovat sitoutuneet rauhanrakentamiseen, jossa kaikki maat kunnioittavat toistensa itsenäisyyttä ja maan rajoja, tai kuten Raamattu asian ilmaisee: ”autuaita, tai onnellisia, ovat rauhantekijät”. Toisessa kohdassa: ”pukekaa jalkaanne rauhan jalkineet”. Toisin sanoen ottakaa askeleita, joista seuraa rauhaa ja tyytyväisyyttä kaikkialle.
Kun toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli raunioina, oli ratkaistava, kuinka Eurooppaa rakennetaan uudestaan kestävälle pohjalle. Silloin Ranskan pääministeri Robert Schuman ja Saksan pääministeri Konrad Adenauer löysivät toisensa, nämä kaksi vakaumuksellista katolilaista miestä. Syntyi Ranskan ja Saksan hiili- ja terästeollisuuden yhteenliittymä — päivämäärä, jota hetki sitten juhlimme, 9.5.50 — ja josta myöhemmin kehittyi Euroopan unioni. Keskeisenä tavoitteena oli sodan runteleman Euroopan rakentaminen sovituksen ja rauhan pohjalle. Ei enää koskaan sotaa. Tätä kesti yli 70 vuotta. Tähän unelmaan olen sitoutunut, enkä luovu unelmastani edes tässä tilanteessa, jossa Venäjä raukkamaisesti tuhoaa Ukrainaa ja kohdistaa sotavoimansa siviileihin.
Arvoisa puhemies! Koko muun maailman on sitouduttava yhdessä rauhan rakentamiseen. Meidän tulee tehdä päättäväisesti työtä vihollisuuksista luopumiseksi, etsiä sovinnon ja sovituksen tietä ja aloittaa yhteinen matka kohti maailmaa, jossa vallitsee rauha. On selvää, että Nato kiihkeästi haluaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäseniksi. Meistä on Natolle merkittävää hyötyä. Nato ja erityisesti Yhdysvallat saavat uuden pysyvän seuranta-aseman Suomen maaperälle. On myös selvää, ettei Venäjä tätä hyvällä katso, vaan tulee arvioimaan oman toimintansa Suomen ja nyt myös Naton rajanaapurina.
Jos Suomi hyväksytään ja lopulta liittyy jäseneksi Natoon, niin käytännön toimet ja arki, josta täällä ei vielä juurikaan ole keskusteltu, ovat edessä. On monia yhteisiä kysymyksiä, kuinka tässä muuttuvassa turvallisuustilanteessa Suomi yhä edelleen säilyttää keskusteluyhteyden Venäjän kanssa, yhä uudelleen kaikkien muiden euromaiden kanssa rakentaa sellaista tulevaisuutta, jossa yhtäkään eurooppalaista maata ei uhata ulkoapäin. On ymmärrettävää, että tässä tilanteessa, jossa olemme, suomalaisten pragmaattinen tapa suhtautua pienenä kansana asioihin muuttui hyvin nopeasti: lähes 80 prosenttia on Nato-jäsenyyden kannalla. Me olemme nyt täällä edustajina tekemässä tätä suurta ratkaisua, joka aloittaa jälleen uuden aikakauden. Uskallan toivoa, haluan toivoa ja uskoa siihen, että rauha lopulta voittaa ja voimme kaikki olla ratkaisuumme tyytyväisiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-05-16T14:44:17,2022-05-16T14:49:19,Hyväksytty,1.1
2022_56_161,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_162,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän 24. helmikuuta käynnistämä täysimittainen hyökkäys Ukrainaa vastaan on muuttanut perusteellisesti turvallisuusympäristöämme. Ukrainan suvereniteettiin ja ukrainalaisiin kohdistuva hyökkäys on samalla hyökkäys kaikkia eurooppalaisia sekä eurooppalaisia arvoja ja elämäntapaa kohtaan, ja se järkyttää suomalaisten turvallisuudentunnetta.
Suomi on rakentanut omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa kestävällä tavalla kumppanuuksien rakentamisen kautta välttäen suhdannepolitiikkaa. Tavoitteena on suomalaisten turvallisuuden takaaminen ja sen estäminen, että Suomi ajautuisi sotilaalliseen konfliktiin. Linja on osoittanut kestävyytensä. Nyt teemme tarvittavia vahvistuksia uusien järistysten varalta. Uusien linjojen ainekset ovat kehittyneet jo pitkän aikaa.
Sosiaalidemokraatit ovat vieneet Suomea kansainvälisen yhteistyön ytimiin. Suomelle Euroopan unioni on jäsenyyden alkuajoista lähtien ollut myös turvallisuusyhteisö, tänään vielä enemmän kuin kukaan parikymmentä vuotta sitten ajatteli. EU-yhteistyö kehittyy sekin muun muassa monipuolisten yhteisten kehityshankkeiden kautta. Pohjoismaista erityisesti Ruotsin kanssa Suomella on tiivis yhteistyö puolustuksen alalla. Myös Nato-kumppanuus on vahvistunut vuosi vuodelta. Yhteinen harjoittelu on lisännyt puolustusvoimiemme osaamista ja varmistanut Nato-jäsenyysoption käyttömahdollisuuden omalta puoleltamme.
Omaan ajatteluuni ovat vaikuttaneet merkittävästi presidentti Mauno Koiviston näkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Koivisto kavahti opillisuutta ulkopolitiikassa, sillä pienillä mailla ei ole varaa sellaiseen. Hänen ulkopoliittisessa ajattelussaan oli keskeistä hahmottaa, miten kansainvälisen politiikan palapelin palat asettuvat, vasta sen jälkeen oli valintojen aika.
Arvoisa puhemies! Nyt ovat palapelin palat asettuneet ja on valintojen aika. SDP:n pitkä linja on ollut kestävä. Puolue on nähnyt niin EU-yhteistyön kuin pohjoismaisen yhteistyön ja Nato-kumppanuuden tukevan ja täydentävän omaa puolustustamme. Presidentin ja pääministerin myönteinen Nato-jäsenyyskannanotto saa täyden tukeni. Kun myöskään eduskunnan selontekokäsittelyssä ei ole ilmaantunut esteitä jäsenyydelle, näen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisen luontevaksi seuraavaksi askeleeksi Suomen turvallisuuden vahvistamisessa. Pidän tärkeänä, että Ruotsi on valmis tekemään oman päätöksensä samanaikaisesti. Teemme ratkaisun oman turvallisuutemme maksimoimiseksi, emme ketään vastaan.
Turvallisuusympäristön merkittävästi muuttuessa Nato-jäsenyys on osa jatkumoa, jossa kumppanuuksien kautta varmistamme Suomen itsenäisyyden säilyttämisen ja suomalaisten turvallisuuden takaamisen. On kuitenkin selvää, ettei Nato-jäsenyys ole myöskään mikään patenttiratkaisu, vaan vaatii sekä oman maanpuolustuskykymme että monipuolisten kumppanuuksien säilyttämistä ja vahvistamista. Omaa turvallisuutta ei pidä jättää muiden myötätunnon varaan. Siksi onkin tärkeää, että pidämme kiinni omasta vahvasta puolustuskyvystämme. Suomi tukeutuu edelleen vahvaan ja uskottavaan puolustukseen, jonka kulmakivenä on säilynyt yleinen asevelvollisuus. Puolustuksemme ytimessä on yleisen asevelvollisuuden mahdollistama koulutettujen sotilaiden reservi, jollaista harvalla isollakaan maalla on. Olemme rakentaneet pitkäjänteisesti myös monipuolisia kumppanuuksia puolustuksen alalla.
Hyvät edustajat, uuden tilanteen edessä on syytä sekä vahvistaa olemassa olevia kumppanuuksia että arvioida uusien tukielementtien tarve. On selvää, että koko Euroopan on otettava suurempi vastuu oman maanosansa turvallisuudesta ja puolustuksesta. Tarvitsemme vahvat EU:n turvatakuut, sillä Euroopan turvallisuuden kysymyksissä emme voi olla ulkopuolisen myötätunnon varassa. Yhdysvalloissa kansakunta ensin ‑periaate ja kansainvälisen diplomatian edistäminen vuorottelevat kansakunnan sisäpolitiikan tuulien mukaan. Euroopan onkin otettava kuskin paikka oman maanosansa turvallisuuden takaamiseksi, ja tämä mielestäni täydentää myöskin Nato-jäsenyyttä.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että Suomeen ei Nato-jäsenyyden myötä sijoiteta ydinaseita. Kun sotilaallisen suorituskyvyn tarpeet jälleen korostuvat, älkäämme unohtako myöskään ikuista pyrkimystä ratkaista maailman kriisejä sovittelun ja diplomatian kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-05-16T14:49:20,2022-05-16T14:54:31,Tarkistettu,1.1
2022_56_163,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_164,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksilöiden, jotka eivät ole itse kokeneet sotaa, voi olla vaikea ymmärtää sodan mahdollisuutta. Sota tapahtuu tv:ssä, toisille. Yhteistä eri maiden mielipidevirtauksille on, ettei osattu koskaan kuvitella sodan vielä palaavan Eurooppaan. Helmikuun 24. päivä oli karmea herätys.
Kuten puheenjohtaja Purra totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa, kannatamme Nato-jäsenyyttä. Hän myös muistutti, että vastuu Suomen alueellisesta ja toiminnallisesta koskemattomuudesta on aina vahvasti meillä itsellämme ja kansallisilla puolustusvoimillamme. Se asia ei muutu Nato-jäsenyyden myötä, vaan päinvastoin korostuu, koska Venäjä ei ole kyennyt omaksumaan tai edes halunnut omaksua länsimaisia arvoja. Suomi on länsimaiden etuvartio itään, haluamme sitä tai emme. Suomen oma kyky puolustaa omaa lohkoaan on tärkeämpää kuin koskaan. Yhteistyö Nato-yhteisön kanssa jatkuu ja tiivistyy, mutta nyt Naton todellisella avulla, jos joskus joudumme hyökkäyksen kohteeksi. Puolustusliiton jäsenyyden hakeminen voidaan nähdä luonnollisena jatkumona Suomen kokonaisturvallisuuden rakentamiseksi muuttuvassa maailmassa. Nato-jäsenyys on silti vain yksi osa kokonaisturvallisuuttamme.
Arvoisa puhemies! Voimme spekuloida sillä, johtuiko Venäjän karmea hyökkäys Ukrainaan Putinin joutumisesta kuplaan, joka eristi hänet todellisuudesta. Se, mitä meidän tulee varoa, on, että joudumme omiin kupliimme ja kuvittelemme Nato-jäsenyyden olevan hopealuoti kaikkiin ongelmiin. On houkuttelevaa ajatella, että länsimaiset pakotteet purevat ja Venäjä jää sekoilussaan lopuksi yksin, tai että edustamamme länsimaiset arvot koettaisiin jotenkin universaaleina hyveinä, joita kaikki järkevästi ajattelevat ihmiset tai demokraattiset valtiot automaattisesti kannattaisivat. Aiemmin mainitsemani eri maiden mielipidevirtaukset kertovat nimittäin myös, että vaikka Venäjän nimenomaista hyökkäystä ei hyväksyttäisikään, Venäjän yleinen tuomitseminen ja eristäminen sekä Ukrainan puolustaminen eivät ole maailmassa, EU:ssa tai edes Naton sisällä kaikille itsestäänselvyyksiä. Emme välttämättä edusta edes maailman enemmistöä, sillä monet maat, kuten Kiina, Intia, Brasilia ja Etelä-Afrikka, eivät lopulta eristä Venäjää haluamallamme tavalla.
Saatoimme luulla globalismin tekevän maailman taloudelliset etupiirit merkityksettömiksi, mutta toisin on käymässä. Kuten Eurooppa on nyt saanut havaita olevansa riippuvainen väärän etupiirin energiasta, huomaamme pian olevamme riippuvaisia väärän etupiirin valmistusvoimasta, mikropiireistä tai vihreän siirtymän vaatimien resurssien maasta kaivamisesta ja jalostamisesta, esimerkkeinä vaikkapa grafiitti ja litium. Taloudellinen turva ja omavaraisuus ovat yhtä tärkeitä osia kokonaisturvallisuudesta kuin sotilaallinen turvallisuus. Kun Nato-läksyt on tehty, on meidän nopeasti aloitettava talouden laiskanläksyjen suorittaminen.
Arvoisa puhemies! Tällaisessa maailmassa me suomalaiset voimme olla tyytyväisiä siihen, että yhteinen tahtomme puolustaa omaa maatamme on maailman korkeimpia. Edelleen kuitenkin kuulee väitettävän, ettei suomalaisuutta tai suomalaista yhtenäiskulttuuria ole olemassa eikä ole koskaan ollutkaan. Suomalaisuudessa ja Suomessa kuitenkin on jotain, jota tällaisten väitteiden esittäjät eivät ole tavoittaneet. Me emme ole unohtaneet yhteistä historiaamme, jota valtaosa meistä nyt elävistä ei ole ollut itse kokemassa, mutta joka näkymättömänä voimana velvoittaa meitä huolehtimaan maastamme kaikin mahdollisin tavoin. Jatkossa meno vain kovenee, mutta Suomi paranee ja pärjää, kun teemme yhteistyötä terveellä itsetunnolla ja asiat tärkeysjärjestyksessä: Suomi ja suomalaiset ensin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-05-16T14:54:32,2022-05-16T14:59:47,Hyväksytty,1.1
2022_56_165,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_166,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nato-ratkaisun myötä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema tulee olemaan vahvempi kuin koskaan itsenäisen Suomen aikana. Saamme yhteispuolustuksen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, ja se tekee meidän asemastamme vahvemman kuin koskaan historian aikana.
Kun peilaamme ratkaisuja, joita Venäjän pienenä naapurivaltiona olemme historiassa tehneet — reunavaltiopolitiikkaa, puolueettomuuspolitiikkaa, sotien ajan politiikkaa — niin näissä monissa on ollut pyrkimys ennen sotilaallista aggressiota saada lännestä jonkinlaista tukea, jonkinlainen tuen vahvistus ja rakenne. Niitä ei ole aiemmin saatu välttämättä. Paasikivellä ei ole ollut esimerkiksi sotien jälkeen sellaisia mahdollisuuksia, ovia auki, joita meillä nyt tänä päivänä on.
YYA-ajan Suomi oli koko ajan riippuvainen Venäjän reaktioista. Koko kylmän sodan aika käytännössä jouduttiin operoimaan YYA-sopimuksen ja Pariisin rauhansopimuksen välisessä vaikeassa jännitteisessä tilanteessa, ja jouduttiin käytännössä tulkitsemaan ja ymmärtämään Moskovan lämpömittaria jatkuvasti. Kaikki tämänkin salin päätökset peilattiin enemmän tai vähemmän ulkopoliittisten asioiden kautta. Se aika ei jää täysin kunniakkaana Suomen historiaan, ja pitää muistaa, että vaikka sinänsä rauha säilyi, niin Suomi oli enemmän tai vähemmän painostukselle altis tällaisessa tilanteessa.
YYA-ajasta siirryttiin EU-aikaan, ja Neuvostoliitto romahti. Suomi osittain omilla, Koiviston päätöksillä irtisanoutui tietyistä YYA-sopimuksen artikloista, ja siirryttiin selvästi lännen rintamaan. EU-aikana Suomi on siis vahvistanut itsenäisyyttään ja myös turvallisuuttaan, mutta Suomi ei liittynyt muiden EU-maiden tavoin puolustusliitto Natoon.
2000-luvulla moni Euroopan maa kuvitteli, että Venäjä demokratisoituu itsestään, kun se otetaan mukaan lännen kumppaniksi kauppaan, talouteen, energiaan, kulttuuriin. Kävi päinvastoin: 2000-luvun alusta lähtien Venäjän sotilaalliset toimet Tšetšeniassa, Georgiassa, Ukrainassa 2014, ja nyt suurhyökkäys Ukrainassa, ovat olleet johdonmukainen jatkumo Venäjän politiikassa. Sen takia tämän kevään tapahtumat eivät sinänsä ole suuri yllätys, vaan ne ovat johdonmukaisen sisäisen autoritäärisen kehityksen ja ulkoisen sotilaallisen kehityksen jatkumoa. Putin aloitti aggressiiviset puheet jo Münchenin turvallisuuskokouksessa 2007. Etupiiripuheet alkoivat siis käytännössä jo 15—16 vuotta sitten. Nyt Putin toteuttaa täysimääräisesti tätä visiotaan.
Nyt Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on havahtumisen paikka. Olemme rakentaneet omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme neljän pilarin varaan: kansainvälisen oikeuden rakenteet ja järjestöjen jäsenyydet, EU-jäsenyys, pohjoismaiset kumppanuudet — oma vahva puolustus kaiken taustalla — ja yhteistyö Venäjän kanssa. Nyt vähintäänkin kansainvälisen oikeuden rakenteet ja Venäjä-suhde on nollattu. Luottamus naapurin toimintaan on menetetty. Tämän takia on rakennettava uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikka, jossa nimenomaan kova puolustuskyky korostuu. Tämän takia Nato-jäsenyys on Suomelle välttämätön vaihtoehto. Suomen kannattaa hakea pikimmiten Nato-jäseneksi vahvalla, laajalla, yhteisellä kannatuksella, mikä tässäkin salissa on.
Esitän lopuksi vielä kiitokseni hyvästä prosessin johdosta ja hoidosta ulkoministerille, pääministerille, presidentille ja muille asianosaisille. Toivon vielä malttia ja viisautta ratifiointikierroksen loppuun saattamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-05-16T14:59:52,2022-05-16T15:05:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_167,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_168,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten moni suomalainen, olin aikaisemmin Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Näkemykseni on muuttunut Nato-jäsenyyttä kannattavaksi, ja syynä siihen on Venäjän viime vuosien poliittinen kehitys ja etenkin Putinin johdolla tapahtunut täysin tuomittava hyökkäys Ukrainaan. Ei ole mitään järkevää perustetta olettaa, että kehityksen suunta Venäjällä olisi lähivuosina kääntymässä. Putinin seuraaja voi hyvin olla putinilaisempi kuin Putin itse.
Suomen Nato-jäsenyyteen liitetyt riskit eivät omassa punninnassani ole missään suhteessa siihen vaaraan, minkä Putinin Venäjän vaikutusvallan lisääntyminen Suomessa voisi muodostaa. Putinin Venäjä on epädemokraattinen diktatuuri. Nato sen sijaan on 30 maan muodostama, moniääninen ja yhteiseen päätöksentekoon nojaava liittouma, jonka kehitykseen Suomella sen jäsenenä on täydet mahdollisuudet vaikuttaa.
Venäjän viimeaikainen toiminta on työntänyt Suomen kuilun reunalle, emmekä tässä tilanteessa voi tehdä muuta kuin hypätä. Jokaisen Nato-jäsenyyttä laillani aiemmin vastustaneen pitäisi esittää itselleen vakava kysymys: miten ihmeessä on perusteltua, että oma mielipide on pysynyt samana, vaikka käytännössä kaikki asiaan liittyvät tosiasiat — maailma ympärillä, Venäjän ja Euroopan tilanne, poliittinen toimintaympäristö — ovat kokonaan muuttuneet? 
Venäjä on Putinin johdolla muuttunut yhä autoritäärisemmäksi, militaristisemmaksi ja epädemokraattisemmaksi. Tiedotusvälineet Venäjällä ovat Putinin käsissä, ja kansalaisten mielipidettä manipuloidaan häikäilemättömästi ja pidäkkeettömästi. Tämän seurauksena suuri osa Venäjän kansalaisista ilmeisesti todella uskoo, että Venäjä toteuttaa Ukrainassa jonkinlaista fasismin vastaista ”sotilasteknistä” operaatiota. Myös Suomesta levitetään valheellisia ja täysin vääristeltyjä väittämiä. Erilaisten vähemmistöjen painostus on Venäjällä jokapäiväistä ja valtiojohdon hyväksymää. Kriittisiä näkemyksiä esittäviä taiteilijoita, tutkijoita ja toimittajia vainotaan ja katoaa. Kansalaisjärjestöissä toimivia ihmisiä pelotellaan, mustataan, painostetaan ja jopa tapetaan.
Vaikka Venäjän uhka Suomelle ei olisi ensisijaisesti sotilaallista laatua, perustuu Venäjän vaikutusvallan mahdollinen kasvu Suomessa pohjimmiltaan sen sotilaalliseen uhkaan. Ei siksi riitä, että irtaudumme taloudellisesta ja energiapoliittisesta riippuvuudesta Venäjään. Tarvitsemme Naton sotilasliittoa tuomaan riittävää sotilaallista turvaa ja vakautta Suomen rajoille. Puolustuksemme tulee olla niin vahva, ettei rajojamme kannata koetella. Tällaista turvaa emme saa riittävästi EU- tai pohjoismaisesta yhteistyöstä tai muista kumppanuuksista. Vain Nato antaa riittävät turvatakuut.
Arvoisa puhemies! Venäjän tämänhetkisen poliittisen johdon arvot ovat vastakkaisia kaikkien niiden arvoille, jotka kannattavat syvenevää demokratiaa, läpinäkyvää hallintoa, vähemmistöjen oikeuksia, vapaata tutkimusta, taidetta ja tiedonvälitystä ja kansalaisyhteiskuntaa. Siksi Putinin Venäjän poliittisen vaikutusvallan minimoimisen Suomessa tulisi olla kaikkien demokratiaa puolustavien tavoite. Juuri meidän suomalaisina kansanedustajina on puolustettava suomalaisen yhteiskunnan kestävimpiä ominaisuuksia — ihmisoikeuksia tukevaa lainsäädäntöä, ajattelun- ja sananvapautta, läpinäkyvää oikeusjärjestelmää ja pyrkimystä demokratian laajentumiseen. Nyt on kysymys siitä, millä keinoin se kaikkein varmimmin tapahtuu.
Me emme saa menettää autonomisen maan mahdollisuutta puolustaa demokraattisia arvoja kansallisesti ja kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Venäjää ei saa päästää painostamaan Suomea sotilaallisesti, taloudellisesti eikä poliittisesti. Siksi kannatan Nato-jäsenyyden hakemista. Kuten presidentti Niinistö on todennut, Suomen Nato-jäsenyys ei ole keneltäkään pois. Suomen Nato-jäsenyys ei uhkaa millään tavoin Venäjän turvallisuutta, mutta Suomelle se antaa turvaa. Venäjä kuitenkin on esittänyt presidentti Putinin suulla vaatimuksen, ettei Nato saisi ottaa uusia jäseniä meidän suunnaltamme. [Puhemies koputtaa] Juuri tästä on kyse: Suomella on oltava oikeus nyt ja tulevaisuudessa päättää omaa turvallisuuttaan koskevista asioista, tosiasiallisesta mahdollisuudestaan puolustaa omia rajojaan ja arvojaan rajojemme sisä- ja ulkopuolella, [Puhemies koputtaa] niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa neuvottelupöydissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-05-16T15:05:07,2022-05-16T15:10:30,Hyväksytty,1.1
2022_56_169,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_170,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän vastuumme on varmistaa, ettei Suomessa koskaan enää käydä sotaa. Tätä vastuuta me kannamme tänään. Sodasta ja rauhasta puhuminen ei ole tyhjiä sanoja, vaan konkretiaa, sen varmistamista, etteivät lapsemme tai lapsenlapsemme joudu sotaan, kuten omat isovanhempamme joutuivat.
Olemme pitkään saaneet elää rauhan aikaa. Rauha ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sen ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan konkreettisesti kauhealla tavalla. Koko Euroopan ja myös Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut radikaalisti. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu uhkaa, emme voi luottaa siihen, että näin olisi myös aina tästä eteenpäin.
Venäjän aloittama tuhoamissota on muuttanut myös omaa poliittista ajatteluani. Aiempi selkeä Nato-vastaisuus on muuttunut maaliskuusta lähtien Suomen Nato-jäsenyyden kannattamiseksi. Kyse ei ole pelosta, vaan harkitusta punninnasta olosuhteiden muuttuessa. Tämä kannanmuutos ei tarkoita sitä, että enemmistö suomalaisista, joka tähän asti on vastustanut Nato-jäsenyyttä, olisi ollut väärässä. Ei, vaan se tarkoittaa sitä, että muuttuneessa tilanteessa tarvitaan uutta analyysia ja sen mukanaan tuomia johtopäätöksiä. Tämän me olemme tänä keväänä tehneet.
Tähän kevääseen asti Suomen liittoutumattomuus on ollut mahdollinen ja kannatettava asia. Ei ole ilon tai juhlan aihe, vaan pikemminkin masentava asia, että turvallisuustilanne on heikentynyt ja tämän aseman me nyt menetämme.
Suomen Nato-jäsenyyden kannattaminen ei myöskään ole riemun asia, vaan kyse on valinnasta epäoptimaalisessa tilanteessa ja epätäydellisessä maailmassa. Ajattelen, että jäsenyyden suurin hyöty on sen ennaltaehkäisevä vaikutus. En näe, että vastaavaa pidäkevaikutusta on saatavissa muilla olemassa olevilla ratkaisuilla. Ja kun olen osaltani vastuussa suomalaisten turvallisuudesta, en voi tuudittautua luottamukseen siitä, ettei tätä pidäkettä koskaan tarvita. Myös sotatilanteessa on turvallisempaa olla liittoutunut. Se vaihtoehto, jossa Suomi jäisi liittoutumattomana suursodan ulkopuolelle, ei myöskään ole realistinen. 
Pitkällä aikavälillä Naton ulkopuolelle jääminen on siis suurempi riski. Valitettavasti. Lisäksi ajattelen, että turvallisuuspoliittisissa asioissa on perusteltua pyrkiä toimimaan laajalla yksimielisyydellä. Jäsenyydelle on myös kansalaisten laaja tuki.
Samaan aikaan on kuitenkin arvokasta, että myös kritiikkiä kuullaan. Erityisesti vasemmistosta on nostettu esiin tarpeellista kritiikkiä. On voitava myöntää, ettei riskitöntä tai ongelmatonta vaihtoehtoa ole. Ja vaikka kannattaisi Natoon liittymistä, se ei tietenkään tarkoita sitä, että kaikki perusteltu kritiikki Natoa ja liittoutumista kohtaan olisi hävinnyt. Ei ole. Nato ei ole arvoyhteisö, eikä tässä päätöksessä ole kyse siitä, että me niin kutsutusti vihdoin pääsisimme osaksi ”länttä”. Päätöksen perustana on valinta, jonka me arvioimme lisäävän Suomen turvallisuutta ja nostavan kynnystä sotaan. [Ben Zyskowicz: Oikein!]
Entisenä Nato-vastustajana aihetta on myös itsekritiikkiin. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Me emme ole pitäneet todennäköisenä, että Venäjä aloittaisi perinteisen täysimittaisen maasodan. Me emme myöskään ole yrittäneet rakentaa eurooppalaista tai pohjoismaista vaihtoehtoa Natolle. Valinta on nyt siis tehtävä näiden tosiasiallisten vaihtoehtojen välillä. Nato-jäsenyys tuo mukanaan omat riskinsä, eikä se ole oikotie turvallisuuteen. Jatkossakin Suomen oma uskottava puolustus on kaikissa tilanteissa lähtökohtainen tapa pitää huolta Suomen turvallisuudesta.
Arvoisa puhemies! Suomi on vakaa demokratia, ja sellaisena haluamme sen pitää. Demokratiamme vahvuuden osoitamme vaalimalla moniäänistä keskustelua ja sietämällä eriäviä näkemyksiä. Samanaikaisesti meidän on syytä käydä keskustelua siitä, minkälainen Nato-maa haluamme olla. Minä en halua ydinaseita enkä pysyviä Naton tukikohtia Suomeen. Ja vaikka Suomesta nyt tulee Naton jäsen, tulee meidän kaikin voimin jatkaa ihmisoikeuksien, rauhan ja aseistariisunnan edistämistä maailmanlaajuisesti.
Lisäksi pitää muistaa, että ekologinen kriisi on edelleen yksi suurimmista ja akuuteimmista turvallisuusuhista, ja sen hillitsemiseksi [Puhemies koputtaa] meidän on pystyttävä jatkamaan kansainvälistä yhteistyötä laajasti. Meidän tulee siis jatkossakin toimia tavalla, joka lisää turvallisuutta koko maailmassa, ja jatkaa tätä työtä riippumatta siitä, että me nyt oman turvallisuutemme vahvistamiseksi Natoon liitymme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-16T15:10:36,2022-05-16T15:16:01,Hyväksytty,1.1
2022_56_171,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_172,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Rysslands och president Putins anfall mot Ukraina har starkt fördömts av världen, av Europeiska unionen, övriga europeiska länder och av USA. Det brutala och omänskliga angreppet på också civila har väckt avsky och visat att inga medel är otillåtna i ett krig fört av vårt östra grannland Ryssland. Tilliten till internationella avtal och överenskommelser, tilliten till trygghet och mänsklighet har försvunnit från vår vardag. 
Rysslands invasion av Ukraina har inneburit en grundläggande förändring i Finlands och Europas säkerhetspolitiska miljö. Rysslands angrepp på sitt europeiska grannland har gett orsak för oss i Finland att ompröva våra tidigare säkerhetspolitiska ståndpunkter och vår ställning som ett alliansfritt land.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-16T15:16:03,2022-05-16T15:17:04,Hyväksytty,1.1
2022_56_173,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kari totesi, meille sosiaalidemokraateille on tärkeää pitää huolta Suomen puolustuksesta. Puolustuspoliittisten päätösten keskiössä tulee olla se, miten voimme parhaiten taata rauhan Suomessa. Meidän tulee ennaltaehkäistä sotaa kaikin mahdollisin tavoin. Siksi Suomen tulee hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä mahdollisimman pian.
Viime aikoina omaa ajatteluani on johdatellut kaksi asiaa: ensimmäisenä mietin demokratiaa ja sen toteutumista ja toiseksi mietin edesmennyttä pappaani ja hänen ajatteluaan. 
Moni on varmasti pohtinut Naton yksimielistä päätöksentekoa: Onko se hidasta, onko se demokraattista? Horjuuko demokratia, jos olemme Naton jäseniä? Yksi on varmaa: muutoksia tehdään sisältä, ei ulkoa. Naton jäsenenä Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta ja Suomi osallistuu yhteisen puolustuksen suunnitteluun ja toimeenpanoon kaikilta osin. Voimme jatkaa pitkän ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen linjamme ylläpitämistä myös Naton jäsenenä. En itse pidä todennäköisenä, että Suomeen haluttaisiin asettaa ydinaseita tai tukikohtaa, ja sen näkemyksen jakaa tässä salissa varmasti moni.
Toinen asia, joka kiertää kehää mielessäni, on pappani. Hän oli tarkka-ampuja, alikersantti, kykki palaneen muurin takana Talissa ja ampui niin kauan kuin panoksia riitti, vaihtoi piipun kerran ja jäi sitten sotavangiksi. Pappa tuli takaisin vankien vaihdon yhteydessä jouluksi 44 painaen 43 kiloa ja oli saanut selkäänsä, koska alikersantin olisi pitänyt tietää, missä divisioonat liikkuivat. Tämänkään jälkeen pappa ei suostunut vihaamaan venäläisiä. Hän totesi: ”Valtionjohto tekee päätökset, joita sotilaat noudattavat.” Tämä papan ajattelu on ollut ratkaisevaa omassa mielessäni omassa työssäni. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana mutta myös valtani. Nyt yritämme sovittaa yhteen historian, tiedon ja tulevaisuuden näkymää. Helppoa se ei ole, mutta päätöksiä on tehtävä sen tiedon pohjalta, jota meillä tällä hetkellä on.
Arvoisa puhemies! Itärajan tärkeyden lisäksi meidän täytyy varautua vaikuttamisyrityksiin kaikista eri suunnista. Geopoliittisesti arktinen alue on Suomen turvallisuuden kannalta merkittävä, ja sen sotilaallinen merkitys on kasvanut viime aikoina. Arktinen alue on lisääntyneen vaikuttamisen kohteena, ja alueesta yritetään hyötyä sekä luonnonvarojen että taloudellisten mahdollisuuksien vuoksi. Transatlanttisen yhteistyön tulee tähdätä arktisen alueen turvaamiseen, ja Pohjois-Atlantin liiton jäsenyys tukisi arktisen alueen vakautta.
Me itärajalla tiedämme, kuinka vilpitöntä ja välitöntä yhteistyö kansalaisten välillä voi olla. Me olemme eläneet Venäjän vieressä ikuisesti ja tulemme elämään. Rajalla asuvien käsitys turvallisuustilanteesta on rauhallinen ja samalla todella ajantasainen ja faktoihin perustuva, olipa se kanta sitten myönteinen tai kielteinen. Olemme surullisia siitä, että paikallista yhteistyötä ei voida jatkaa. Rakkaus ja ystävyys eivät katso valtionrajoja, mutta samalla tiedämme, että tilanne on muuttunut perustavanlaatuisesti. Me emme voi elää pelossa.
Arvoisa puhemies! Venäjä on omalla toiminnallaan ajanut meidät koko ajan lähemmäksi sotilaallista liittoutumista. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen on tärkeintä. Nyt on se hetki, kun kihlauksesta on siirryttävä liittoon. Siksi tuen valtionjohdon kantaa hakea Nato-jäsenyyttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-05-16T15:20:01,2022-05-16T15:24:01,Hyväksytty,1.1
2022_56_174,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_175,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu Nato-jäsenyydestä on mielestäni ilmapiiriltään hyvin raikasta, ikään kuin suomettuneisuus olisi ainakin suurimmilta osin tuuletettu ulos tästä salista. Olemmeko vähitellen siirtymässä itsetunnossa ja rehellisyydessä kypsälle tasolle kansakuntana? Vasemmistokin on viimein keksinyt yhden paikan, johon Suomen pitäisi mennä napakkana ja hyvällä itsetunnolla, eli Natoon. Hyvä. Otetaanko sama asenne myös EU:n pöytiin? Siellä sentään olisi jotain oikeaakin torjuttavaa eikä vain aiheettomia ydinaseilla pelotteluja.
Mitä tulee ydinaseisiin, Suomellahan ei tunnetusti niitä ole. Ja olemme kaikki varmasti yhtä mieltä siitä, että tuemme Venäjän, Kiinan, Pohjois-Korean ja vastaavien maiden pyrkimystä eroon ydinaseista. Kun tämä pyrkimys edistyy, myös länsimaiset demokratiat varmaankin niistä jollain aikavälillä luopuvat. Kysymys on meitä suurempi, kuten kaikki varmasti ymmärtävät.
Eduskunnan ja valtiovallan tärkein tehtävä on taata Suomen itsenäisyys ja turvallisuus. Suomen linja on ollut Naton jäsenyyden pitäminen mahdollisuutena turvallisuustilanteen muuttuessa. Perussuomalaiset ovat olleet luomassa tätä linjaa ja siihen sitoutuneet. Nyt on ilmeistä, että turvallisuustilanteemme on muuttunut. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita itsemääräämisoikeuttamme ja voi hyökätä myös puolueetonta, sitä itseään uhkaamatonta maata vastaan syyllistyen raakuuksiin ja sotarikoksiin.
Toisaalta on osoittautunut, että päättäväinen kansa voi yhdessä muiden tuella puolustautua sitä vastaan. Venäjä ei ole voittamaton. Tämä tekee tyhjäksi vanhan ajattelun, että Venäjää miellyttämällä vältymme kenties sen hyökkäykseltä, jonka torjuminen olisi ylivoimaista. Mutta kun samalla näemme sen tuhon ja kuoleman, jota Venäjä voi silti aiheuttaa, jos uskaltaa johonkin hyökätä, meidän on annettava sille mahdollisimman vahva syy olla uskaltamatta hyökätä Suomeen, ja siihen ovat kaikki apu ja liittolaiset tarpeen.
Moni on sanonut, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon rauhalliseen aikaan. Pitääkin kysyä, miksei näin ole tapahtunut. Uskon, että suuri tekijä siinä on käytännössä talous. Länsimaat, mukaan lukien Suomi, ovat varoituksista huolimatta tehneet itsestään hyvin riippuvaisia Venäjästä energian ja talouden suhteen. Nyt pakotteiden myötä riippuvuutta ei voi käyttää tekosyynä mielistelypolitiikalle, kun päinvastoin pyrimme eroon riippuvuudesta ja eristämään Venäjän. Taloudelliset tappiot tulevat eteen kuitenkin, ne täytyy kestää.
Edessämme on joka tapauksessa valinta. Tietenkin Natoon hakeminen on päätös, ja totta kai siihen sisältyy riskejä. Mutta enää ei ole olemassa maailmaa, jossa voisimme sanoa, että katsellaan näitä optioita vielä tässä hetki. Se on käytännössä joko nyt tai ei koskaan. Itse olen nyt-puolella. Naton jäsenenä Suomen asema länsimaana olisi turvattu kaikissa olosuhteissa. Olisimme Venäjän etupiirin ulkopuolella varmuudella myös siinä tilanteessa, että joutuisimme tai pääsisimme eroon EU:sta tai eurosta. Myös asemamme EU:n sisällä olisi vahvempi, eikä sen suurilla mailla olisi niin paljon valtaa valintoihimme.
Suomen puolustuksen linja tässä ei muuttuisi ratkaisevasti. Suomen puolustus perustuisi siis jatkossakin omaan vahvaan asevelvollisarmeijaan, aluepuolustukseen, hävittäjähankintaan ja vakaaseen puolustusmenojen lisäämiseen. Me olemme maa, joka turvaa itsensä ja osallistuisi pohjoisen alueen yhteispuolustukseen, Itämeren rauhan varmistamiseen. Itämeren vakauden ja liikennöitävyyden puolustamisella on erityisesti meille sen meren perässä asuvina aivan poikkeuksellinen arvo. Toimiva ja turvallinen meriyhteys on meille kansallisen tason strateginen kysymys.
Kummastelen niitä puheenvuoroja, joissa sanotaan, että Nato voisi vetää Suomen mukaan konflikteihin. Voimmeko me väittää olevamme ulkopuolella mistään konfliktista, joka syttyisi Itämeren alueella tälläkään hetkellä? Voimmeko väittää, että olemme ulkopuolella mistään konfliktista, joka syttyisi Venäjän ja toisen EU-maan välille tälläkään hetkellä? Eihän näin ole, emme me olisi siitä ulkopuolella. Meillä vain ei olisi turvatakuita.
On muistettava, että edelleen jää turvallisuusuhkia, joita Nato ei ratkaise. Suomen pitää jatkossakin turvata omat rajansa. Meidän on estettävä hybridivaikuttaminen muillakin kuin suoraan sotilaallisilla keinoilla. On nähty, että siirtolaisia ja turvapaikkajärjestelmää on käytetty hyväksi valtiollisesti. Ne toimet meidän täytyy turvata omalla lainsäädännöllämme. Nato ei tule puolestamme torjumaan muuttoliikkeen välineellistämistä. Me tarvitsemme siihen samanlaiset keinot kuin mitä Puola ja Latvia käyttivät tässä vähän aikaa sitten.
Arvoisa puhemies! Itse en ole koskaan uskonut, että Venäjä voisi muuttua. Mielestäni Natoon olisi pitänyt kuulua jo 30 vuotta, heti Neuvostoliiton kaaduttua. Silloin Suomi valitettavasti ei tätä ratkaisua tehnyt suomettumisen ja pelon haamu taustallaan. Eri toimijoiden pitkä työ USA-mielikuvan huonontamiseksi teki tehtävänsä, ja eräät suomalaiset vaikuttajat jopa häpeällisesti yrittivät haitata Baltian liittymistä puolustusliittoon.
Nyt kuitenkin menneet ovat menneitä. Tilanne on erilainen, kansalaismielipide on muuttunut. Reaalipoliittinen ikkuna liittymiselle on taas auki. Siitä ikkunasta on kuljettava ja tehtävä yhdessä kaikki voitava, että tämä menisi maaliin mahdollisimman nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-16T15:24:06,2022-05-16T15:29:26,Hyväksytty,1.1
2022_56_176,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_177,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On Suomelta oikea päätös hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Tämä on kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Päätös tehdään turvallisuuden maksimoimiseksi, suomalaisten ja meille tärkeiden arvojen — demokratian ja tasa-arvon — turvaamiseksi.
Ärade talman! Tällä päätöksellä vahvistamme samalla asemaamme ja yhteistyötämme läntisessä arvoyhteisössä ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Merkityksellistä ei ole vain toivottavasti pian käytävän äänestyksen lopputulos, vaan myös se, miten päätös on Suomessa syntynyt. Suomi ja suomalaiset voivat olla ylpeitä nyt nähdystä parlamentaarisesta prosessista ja asian käsittelystä.
Myös päättäjien tänään käyttämä kieli kuvaa demokratian tilaa. Sanoilla on merkitystä. Lapsena kasvoin YYA-ajan Suomessa, jossa asioista ei uskallettu puhua niiden oikeilla nimillä. Koska näin oli, Suomen demokratia oli tuolloin vajavainen. Pelko ohjasi pitkään julkista sanaa ja tehtäviä päätöksiä Suomessa. Mutta pian koittaa aika, että lapseni saavat kasvaa itsenäisessä, vahvassa Nato-ajan Suomessa. Viimein Venäjästä puhutaan suoraan niin kuin asiat ovat. Venäjän aiheuttama tuho ja venäläisten toteuttamat sotarikokset ovat puhdasta pahuutta. Suomettumisen aika on vihdoin ohi. Suomi on vapaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-05-16T15:29:32,2022-05-16T15:31:54,Hyväksytty,1.1
2022_56_178,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_179,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaaminen on kaikista tärkein tehtävämme. Se on aina jokaisen sukupolven tehtävä vuorollaan. Toimimme isänmaamme puolesta, kuten isämme ja äitimme ennen meitä, kuten isovanhempamme ennen meitä. Tänään toimimme veljiemme ja sisartemme puolesta, lapsiemme ja lastenlapsiemme puolesta. Itsenäisen päätösvallan ja alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta on huolehdittava kaikkina aikoina.
Ulkopolitiikkamme on aina tähdännyt rauhaan ja vakauteen. Olemme aina olleet rauhanrakentajia. Uskomme rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, noudatamme sopimuksia ja ratkomme erimielisyydet yhteisen pöydän ääressä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-05-16T15:32:06,2022-05-16T15:33:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_180,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä ovat murheellisia päiviä Ukrainalle, Euroopalle ja Suomelle. Lähes 80 vuotta kestänyt ja hyvin onnistunut sotilaallisen liittoutumattomuuden aika on ohitse. Selvää on se, että jatkossa Suomi on tai ainakin haluaa olla sotilas- ja ydinaseliiton jäsen. Se on mielestäni reilua sanoa ääneen ja suoraan.
Itselleni päätös on vaikea ja kivulias suuntaan ja toiseen. Siksi sanoin jo selonteon tullessa arvostavani eniten Nato-myönteisten kritiikkiä ja Nato-kriittisten myönteisiä arvioita jäsenyydestä eli sitä, että osattaisiin ja haluttaisiin katsoa asiaa oman näkökulman ulkopuolelta. Aika hiljaista on valitettavasti ollut. Kaikkein ala-arvoisinta toiminta oli Helsingin Sanomilta, joka pääkirjoituksessaan syytti meitä kantaamme ilmoittamattomia epärehellisyydestä äänestäjiämme kohtaan — ja tämä siis päivää ennen kuin selonteko oli edes tullut käsiteltäväksi eduskuntaan. [Jukka Gustafsson: Samaa mieltä!] Pidän tätä Suomen päälehdeltä todella nolona toimintana. [Jukka Gustafsson: Todella noloa!]
Itse olisin kaivannut keskusteluun ja selontekoon enemmän eri puolustusvaihtoehtojen arviointia, sillä on varmaa, ettei Suomi koskaan enää tule olemaan sodassa yksin — ei Natossa eikä sen ulkopuolella. Olisin kaivannut enemmän arvioita siitä, millainen Nato on Suomen ja Ruotsin jäsenyyden myötä, sillä se ei ole ennallaan tilanteissa, joissa sen yhteinen raja Venäjän kanssa kaksinkertaistuu. Ehkä eniten päätöksenteossa huolestuttaa se, että päätämme ja äänestämme nyt vain vaihtoehdoista ”kyllä” ja ”ei”. Se tarkoittaa, että annamme tuleville hallituksille avoimet kortit toimia halunsa mukaan, ja hallitukset, päättäjät, arvot ja lait muuttuvat. Päätös voi johtaa tulevien hallitusten ja päättäjien myötä jopa ydinasevaltaan, enkä usko sen olevan kovinkaan monen suomalaisen toiveissa, ei myöskään minun. Käytännössä päätös johtanee myös miljardiluokan lisämenoihin, kun kertaluonteiset hävittäjähankinnat eivät ole enää puolustusmenolaskelmissa mukana. Oletteko valmiita siis leikkaamaan rahat eläkkeistä, koulutuksesta, vai mistä?
Toisaalta olen valmis myöntämään, että Naton myötä Itämeren alueen sotilasvoima yhdistyy ja vahvistuu. Päätöksellämme lienee siten erityisen suuri merkitys myös Baltian maille, jotka odottavat äänestystämme henkeään pidätellen ja sananmukaisesti silmäkulmat kosteina. Baltian mailla on vielä lähimuistissa, mitä Venäjän hyökkäys merkitsee. Hyökkäys Ukrainaankaan ei ole vain sota eikä edes se väitetty erikoisoperaatio, vaan se on kansainvälisten sopimusten vastaista siviilien teurastusta ja kidutusta.
Tulevaisuudessa Naton jäseninä meidän on varauduttava siihen, että suomalaissotilailla onkin nykyistä paljon suurempi riski joutua sotaan muualla kuin Suomessa. Haluammeko sitä? Vaikka emme, olemme tällä päätöksellä kuitenkin valmiita sen hyväksymään.
Kukaan meistä ei olisi uskonut, että Venäjä ajaa meidät sotilasliittoon, sillä itsenäinen, sotilaallisesti sitoutumaton ja vahva EU-Suomi on kansainvälisten arvioiden mukaan ollut sille valtava etu. Mutta olemme päätyneet tähän tilanteeseen Venäjän Ukrainaan kohdistamien julmuuksien seurauksena.
Sitä arvostan, että täällä eduskunnassa keskustelu on ollut asiallista, sillä tällaisessa kysymyksessä jos missä on syytä arvostaa eri mieltä olevia. Pitäisikö sitten äänestää ”kyllä” vai ”ei”? Muistan, kun poikani aikanaan asevelvollisuusikäisenä pohti sitä, pitäisikö valita armeija vai siviilipalvelus. Hän kysyi asiaa edesmenneeltä ukiltaan eli sotaveteraani-isältäni. Diplomaattinen rauhanrakentaja vastasi arvostavansa niitä, jotka periaatteidensa vuoksi valitsevat armeijan, mutta ehkä vielä enemmän niitä, jotka periaatteidensa vuoksi valitsevat siviilipalvelun, koska nämä jälkimmäiset joutuvat tekemään päätöksensä vastoin enemmistön tukea. Uskon, että rakas ukkimme olisi vastannut samoin tänään, ja toivon, että mekin osaamme jatkossa arvostaa ja kuunnella erityisen herkällä korvalla niitä, jotka ovat kanssamme eri mieltä, sillä yhteistä meille kaikille on se, että meistä joka ikinen tekee parhaansa ja kaikkensa rauhan puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2022-05-16T15:36:40,2022-05-16T15:41:30,Hyväksytty,1.1
2022_56_181,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_182,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen aina ollut Nato-vastainen, mutta 24. päivä helmikuuta sanoin puoluetovereilleni eduskuntaryhmän kokouksessa, että olen ollut vastaan ja olen vieläkin vastaan mutta tämän jälkeen pidän itselläni oikeuden perusteelliseen mielipiteeni tutkiskeluun, ja sitä olen tehnyt. On kiitettävä tästä prosessista siinä mielessä, että vaikka se alun liiallinen kiire oli tuskastuttavaa ja lehdistön mielipiteenmuokkausyritykset olivat häikäilemättömiä, niin kuitenkin tämä loppuosa on täällä eduskunnassa viety hyvin. Meillä on ollut oikeus tuoda mielipiteemme esille ja muodostaa omia kantojamme.
Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan murskasi Euroopan, sen pitkän rauhanajan, varsinkin sen, mitä meillä on ollut ja kuinka olemme sen täällä Suomessa kokeneet. On ollut hyvä seurata, että olemme voineet naapurimaamme Ruotsin kanssa kuin yhtä jalkaa toinen toistamme kirittäen muodostaa mielipidettä, joka näyttää nyt yhtenäiselle sen suhteen, että Suomi ja Ruotsi tulevat jättämään hakemuksen Natoon ja sitä kautta hakevat liittoutuman jäseniksi.
Me olemme tuleva Nato-maa, äänesti edustaja Myllykoski huomenna ”kyllä” tai ”ei”. Voin jo tässä vaiheessa sanoa, että huomenna äänestäessäni en äänestä itseni vuoksi enkä tee päätöstä itseni takia vaan lasteni ja lastenlasteni vuoksi. Mutta se on huomenna.
Turkin kantaa ei päätetä Suomen eduskunnassa, sitä ei päätä Naton pääsihteeri, eikä sitä päätetä kahdenkeskisillä keskusteluilla — sen päättää Turkki. Ja sen me toivottavasti ratkaisemme, jos se on ratkaistavissa. Mutta kuten ulkoministeri sanoi, keskusteluja on käyty, ja hän oli rohkeasti sitä mieltä niistä erinäisistä mielipiteistä, mitä tulee Turkin ulostuonneissa, että niistä asioista pystytään sopimaan. Itselleni kuitenkin olen sanonut, että Erdoğan käynnisti lypsykoneen, jolla sitten koetetaan saada jotakin itselle enemmän tämän prosessin aikana, vaikka se ei suoraan Suomen eikä Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyisikään.
Me olemme tuleva Nato-maa, ja meidän pitää mielestäni uskaltaa sanoa, että emme halua ydinaseita emmekä pysyviä tukikohtia, ja korostaa sitä Pohjoismaiden yhteistyötä ja niin, että me tuomme pohjoiseen ja myös merialueillemme sellaista rauhallisuutta, jolla voimme turvata kriisitilanteissakin meidän huoltovarmuuden ja kuljetukset merialueilla.
On kuitenkin yksi, mitä toivoisin, että Suomi Nato-maana sitten jatkossa tekisi. Vaikka oli vastenmielistä kuulla Venäjän viime vuoden puolella tuomia etupiiriajatuksia, jotka toivat ikävästi Molotov—Ribbentrop-sopimuksen mieleen, niin toivoisin, että välttyisimme siltä, että meillä rajan pinnassa järjestettäisiin voitonpäivänä amerikkalaisten lentokoneiden sotaharjoituksia. Eli vältetään kaikki se provokaatio tuolla meidän itärajalla, toimitaan sen mukaan, että voimme kuitenkin puolustaa sitä tulevaa Nato-rajaa kyvykkäästi ja ponnekkaasti.
Ihan vielä näin loppuun sanon, lainatakseni Tuntemattoman sotilaan Honkajokea hieman mukaillen: ”Lopuksi ja erikseen: varjele noita Suomen herroja, etteivät ne enää löisi päätään Karjalan mäntyyn.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-05-16T15:41:35,2022-05-16T15:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_56_183,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ollikainen, ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_184,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ärade talman! Vi lever mitt i historiska dagar. Vi ska fatta det viktigaste och största beslutet på årtionden för landets framtid för oss och framför allt för framtida generationer för att optimera vår och deras trygghet och säkerhet i framtiden. Jag ger mitt fulla stöd till republikens president Sauli Niinistö och regeringen om att lämna in Finlands ansökan om medlemskap i Nato för att kunna fortsätta vårt fina och målmedvetna arbete för fred och demokrati i världens lyckligaste land. Vår uppgift är att i alla lägen trygga Finlands självständighet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-16T15:46:48,2022-05-16T15:47:38,Hyväksytty,1.1
2022_56_185,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansa ja valtiojohto ovat osoittaneet tukensa liittymiselle Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Natoon. Nyt on vielä meidän, Suomen eduskunnan vuoro. Jo tässä vaiheessa haluan kiittää valtiojohtoa tämän prosessin vakaasta ja määrätietoisesta johtamisesta yhdessä koko Suomen vakautta ja yhtenäisyyttä lisäten. Suomen liittyminen Natoon on historiallisen suuri päätös. Se on saanut myös eduskunnassa asian suuruuden mukaisen riittävän laajan käsittelyn ja mahdollisuuden viedä tämä prosessi päätökseen huolellisesti mutta ripeästi.
Kuka meistä olisi uskonut, että tämän vaalikauden aikana meitä kohtaa päätös hakea Naton jäsenyyttä? Aina asiat eivät ole vain meistä riippuvaisia, vaan sysäys asioihin voi tulla pyytämättä ja yllättäen maailmantilanteen muuttuessa. Näin tapahtui 24. helmikuuta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Meidän ja koko Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perustavalla tavalla.
Ukrainassa soditaan tänäänkin. Me sen sijaan saamme tänään täällä Suomessa elää rauhassa ilman pelkoa, ja sitä haluamme tulevaisuudessakin. Siitä on kyse: että Suomi saisi elää itsenäisenä ja koskemattomana valtiona, ja että kansallamme, jokaisella suomalaisella on mahdollisuus elää rauhassa ja kokea olonsa turvalliseksi. Mikään muu ei ole sen tärkeämpää. Liittymällä Natoon Suomi vahvistaisi ennen kaikkea omaa turvallisuuttaan. Jäsenyys ennaltaehkäisee sitä mahdollisuutta, että Suomeen kohdistuisi sotilaallista uhkaa. Liittyminen Natoon olisi rauhanteko.
Suomen vahvuus on vuosikymmeniä ollut omasta puolustuskyvystämme huolehtiminen. Yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat puolustuskykymme selkäranka. Oma puolustuskyky ja siitä huolehtiminen tulee olemaan omissa käsissämme myös Natoon liittymisen jälkeen. Kansallista puolustusta ei voi ulkoistaa kenellekään muulle. Suomi on jo pitkään toiminut Naton kumppanimaana ja harjoitellut Naton kanssa yhteistyössä. Myös yhteistyö useiden maiden, kuten Ruotsin, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa on ollut tähänkin asti tärkeää ja tiivistä, ja yhteistyö tulee tiivistymään myös entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-05-16T15:52:16,2022-05-16T15:55:01,Hyväksytty,1.1
2022_56_186,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen syntynyt aikana, jolloin presidentti-sanan synonyymi oli Kekkonen ja YYA-sopimuksen varjossa televisiossa ei näytetty edes hauskoja lastenohjelmia, jos naapurissa sattui menehtymään päämies. Aika oli tasaista ja stabiilia lapsen mielestä. Suomettuminen oli termi, minkä kyllä kuuli usein, mutta jonka ei sisältöä ymmärtänyt. Nyttemmin, kun tämän päivän lähtökohdista lukee aikalaiskertomuksia, miltei järkyttyy, kuinka vahvassa kytköksessä Neuvostoliittoon olemme olleet, kuinka pieniinkin asioihin haimme naapurista hyväksyntää tai lupaa. Kun Neuvostoliitto sitten hajosi, uskoimme ja luotimme siihen, että uusi Venäjä muuttuisi avoimemmaksi, liberaalimmaksi ja demokraattisemmaksi, mutta se aikakausi olikin vain kansallinen häiriö naapurimaamme sisällä.
Venäjä on useasti todennut, että sen tavoite on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Se on myös pyrkinyt vaikuttamaan itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittiseen valinnanvapauteen erilaisin pelotteluin, uhkailuin ja kovin sanakääntein. Olemme pitkään pystyneet nämä uhittelut laittamaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos ja pystyneet luottamaan hyviin kahdenvälisiin suhteisiin ja diplomatiaan, mutta nyt maailma on muuttunut liikaa. Historiassa ei tapahdu mitään. Menneisyyteen emme voi palata, emme edes siihen lapsenuskoiseen.
Arvoisa puhemies! Rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii sitoutumista. Rauhan eteen on tehtävä töitä, sitä on puolustettava ja sitä on jaksettava rakentaa uudestaan ja uudestaan. Keskusteltaessa Natosta ajatukset kuitenkin helposti kääntyvät sotaan, vaikka sotilaallista uhkaa ei juuri nyt meillä ole.
Suomi on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön jo vuodesta 1994 alkaen ja osallistunut myös Naton toimeenpanemiin kriisinhallintaoperaatioihin ja harjoituksiin. Suomalaisia työskentelee jo nyt Suomen ja Naton välisen yhteistyön tehtävissä. Suomen armeijan kalusto on Nato-yhteensopivaa. Meillä on siis jo pitkään ollut vähintään toinen jalka Natossa. Suomi on myös viime vuosikymmeninä karistanut suomettumisen aikaista leimaa ja rakentanut mainetta luotettavana ja modernina tiedustelukumppanina, jonka kanssa voi jakaa valikoituja tiedustelutietoja muun muassa Nato-maiden tiedustelulähteistä. On aivan eri asia olla kumppani, vaikka arvostettukin sellainen, kuin sen sijaan täysivaltainen jäsen ryhmässä ja näin ollen monipuolisemman tiedustelutiedon äärellä. Se, että voimme nähdä tulevaisuudessa horisontin yli tai nurkan taakse, auttaa meitä ennakoimaan ja myös sammuttamaan ajoissa kytemään ryhtyneet palot ja näin rakentamaan rauhaa jo etukäteen.
Arvoisa puhemies! Emme taiteille yksin idän ja lännen välissä, kuulumme vastedes länteen. Lopuksi haluan kiittää tasavallan presidenttiä siitä työstä, mitä tämän prosessin eteen olette tehnyt. Kommenttinne soitosta naapuriin — minä tai Suomi ei ole mikään livahtelija, joka häipyy hiljaa nurkan taakse, on parempi sanoa suoraan se, mitä muutoinkin on sanottu — osoittaa vahvaa suomalaista suoraselkäisyyttä, josta voimme olla ylpeitä. Myös ulkoministeri Haavisto ansaitsee kiitokset sekä puolustusministeri Kaikkonen, joka on jatkanut mallikkaasti edeltäjänsä ansiokasta työtä. Ja kiitokset myös oikeusministeri Henrikssonille läsnäolosta tässä keskustelussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-05-16T15:57:14,2022-05-16T16:01:34,Hyväksytty,1.1
2022_56_187,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_188,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsuudesta muistan, kuinka vaarillani oli jaloissa sirpalehaavoja, jälkiä sodasta. Lapsen mielessä sota oli käsittämätön, edelleen sen järjettömyys on. Kuuntelin kertomusta Laila-mammani evakkomatkasta polkupyörällä, kun koti jäi taa kahdesti ja elämä piti rakentaa uudelleen tyhjästä. Me näemme omin silmin uutiskuvista ei niin kovin kaukaa, Ukrainasta, mitä tarkoittaa olla yksin. Me tiedämme sen omasta historiastamme. Venäjä tappaa Ukrainassa siviilejä, karkottaa kodeistaan pakomatkalle lapsia ja juuri synnyttäneitä äitejä, iskee sairaaloihin ja avustusjärjestöjen reiteille, tekee hirvittäviä tekoja rikkoen ihmisyyttä vastaan — sodalla on kylmät kasvot. Vastuumme on tehdä kaikki vaadittavat päätökset, jotta maksimoimme turvallisuutemme, jotta lapsemme saavat kasvaa turvassa, jotta emme koskaan enää ole yksin, jotta tapahtui mitä tahansa, saamme elää vapaassa demokraattisessa oikeusvaltiossa, sivistystä arvostavassa, tasa-arvoa vaalivassa, turvallisessa maassa, joka päättää itse omasta tulevaisuudestaan.
Suomi kuuluu Natoon. Se on itsestäänselvää, mutta lausun silti, että tulen äänestämään Nato-jäsenyyden puolesta.
Arvoisa puhemies! Viime vuodet ennen Ukrainan sotaa ovat koetelleet läntisten demokratioiden yhtenäisyyttä. Keskustelun sävyyn ja ihmisten kohtaamisiin on tullut repivyyttä, kärjistyksiä ja vastakkainasettelua. Korkean koulutustason maana olemme Suomessa pystyneet vaalimaan luottamusta toisiimme ja vahvoihin instituutioihin paremmin kuin monet muut maat, mutta mekään emme ole olleet täysin suojassa polarisaatiolta vaan kulkeneet kauemmas toisistamme. Siksi on suuri arvo ja kunniaksi demokratiallemme, että isossa, historiallisessa käännekohdassa, turvallisuusympäristömme muutoksessa, tosipaikan tullen Suomen poliittinen järjestelmä osoittaa vakautta ja yksituumaisuutta.
Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, koska haluamme varmistaa rauhan ja elää turvassa tässä kauniissa, vapaassa, itsenäisessä maassa, joka on sodan kokeneilta sukupolvilta lahjaksi saatu. Me teemme päätöksen Nato-jäsenyyshakemuksen jättämisestä yhdessä, yhteistyössä, kunnioittaen myös näkemyksensä muuttaneiden perusteluja ja eri mieltä olevia.
Haluan kiittää minäkin tasavallan presidenttiä ja koko valtionjohtoa, puolueiden yhteistä prosessia ja koko eduskuntaa. Suurimman kiitoksen ansaitsee silti Suomen viisas kansa, joka näki heti Venäjän raa’an ja oikeuttamattoman hyökkäyksen alettua, mitä on tehtävä. Suomen kansa johdattaa nyt Suomen ja ilmeisesti naapurimme Ruotsinkin osaksi läntistä turvallisuusratkaisua, puolustusliittoa, jonne olisimme kuuluneet jo kauan aikaa sitten.
Arvoisa puhemies! Suomi liittyy Natoon maksimoidakseen turvallisuuttaan ja saadakseen turvatakuut, mutta kyse on muustakin. Suomi osoittaa päätöksellään, että se päättää itse. Presidentti Niinistön koventuneet sanat kielivät Suomen ulkopoliittisesta vapautumisesta, uudesta ajasta. ”Te aiheutitte tämän, katsokaa peiliin”, kirjoitetaan isoin kirjaimin historiaan. Viimeinkin myös henkisesti vapaa ja itsenäinen maa.
Miksi vasta nyt? Tilinteko lähihistoriastamme, suomettumisen vuosikymmenistä on vielä edessämme. Tarvitsemme sen keskustelun. Kokoomus on johdonmukaisesti kannattanut Nato-jäsenyyttä silloinkin, kun se ei ole ollut valtavirta-ajattelua.
Tänään haluan sanoa kiitoksen myös niille Puolustusvoimien ja puolustushallinnon ammattilaisille — sotilaille, virkamiehille, diplomaateille — jotka ovat rakentaneet Nato-yhteensopivuuttamme, pitäneet kansainvälisiä yhteyksiä, valmistelleet asejärjestelmähankintoja ja harjoituksia silloinkin, kun se ei ole ollut korkeimman poliittisen johdon fokuksessa. 
Suomen ja Ruotsin jäsenyyksille on vahva etukäteen varmistettu tuki. Jäsenyytemme ei ainoastaan hyödytä meitä vaan myös vahvistaa puolustusliittoa. Oma vahva puolustus on Suomelle suuri voimavara. Voimme olla kiitollisia kollektiivisesta kansallisesta viisaudesta kaikkina näinä vuosikymmeninä pitää huolta kansallisesta uskottavasta puolustuskyvystä, kalustosta ja osaamisesta.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan läpikäymä selontekoprosessi antaa laadukkaat lähtökohdat tehdä harkittu ratkaisu, jolle on monia perusteluja. Talousvaliokunnassa tarkastelimme asiaa investointiympäristön näkökulmasta. Nato-jäsenyys on ensisijaisesti turvallisuusratkaisu mutta tukee myös Suomen taloudellisen toiminta‑ ja investointiympäristön vakautta. Nato-jäsenyydelle on myös vahvat taloudelliset perusteet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-05-16T16:01:36,2022-05-16T16:06:35,Hyväksytty,1.1
2022_56_189,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_190,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristön perusteellisesti. Venäjä rakentaa etupiiriä sotilaallisin keinoin välittämättä kansainvälisistä sopimuksista ja kansallisesta itsemääräämisoikeudesta.
Turvallisuusympäristön muutoksesta on tulossa pitkäkestoinen. Uudessa tilanteessa Suomen jääminen paikoilleen voisi rajoittaa kansallista liikkumatilaamme ja muuttaa kansainvälistä asemaamme. Uusi aika vaatii uusia päätöksiä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi pitkälle tulevaisuuteen. Yhteinen tehtävämme on rakentaa turvallista Suomea tuleville sukupolville.
Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden hakeminen on historiallinen päätös, mutta se on samalla luonteva jatko ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle. Suomi on toiminut Naton rauhankumppanina vuosikymmeniä. Puolustusvoimamme ovat Nato-yhteensopivat. Olemme osallistuneet yhteisiin harjoituksiin ja kriisinhallintaan. Jaamme Pohjois-Atlantin liiton arvot demokratiasta, oikeusvaltiosta ja ihmisoikeuksista.
Kuluneet kuukaudet ovat osoittaneet, että maatamme arvostetaan maailmalla. Suomelle osoitettu laaja tuki Nato-maista, läheltä ja kaukaa, on osoitus siitä, että Suomi nähdään arvokkaana osana liittokuntaa. Olemme hakeutumassa oikeaan joukkoon. Olemme panostaneet kansalliseen puolustukseen, tehneet laaja-alaista puolustusyhteistyötä, ja maanpuolustustahtomme on luja. Ukraina on osoittanut, millainen voima on yhtenäinen kansa, jolla on vahva tahto puolustaa maataan, kotiseutuaan ja itsemääräämisoikeuttaan.
Jäsenyytemme ei ole suunnattu ketään vastaan, vaan Suomen puolesta. Jäsenyys nostaa pidäkettä sotilaalliselle voimankäytölle Suomea vastaan. Päätös vahvistaa liittokunnan yhteistä puolustusta, Itämeren alueen turvallisuutta ja Pohjolan vakautta. Ja jäsenyys parantaa myös Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ja omavaraisuus mahdollisimman pitkälle ovat kansallisen turvallisuuden kulmakiviä ja merkittävä osa kokonaismaanpuolustusta. Ruokahuolto, ruokaturva, vesi, lääkkeet ja energia on taattava kaikissa olosuhteissa. Suomalainen ruoantuotanto ja energiantuotanto ovat turvallisuuskysymys. Kriisioloissa tuonti ei toimi eikä lakkautettua tuotantoa pysty nopeasti käynnistämään uudelleen. Siksi oman tuotannon on oltava aina kunnossa, riittävä, ja sen on oltava kannattavaa. Kauttaaltaan elinvoimainen ja yritteliäs Suomi on myös turvallinen Suomi. Liittoutuminen on myös taloudellista huoltovarmuutta vahvistava askel. Suomen ja Venäjän suhteiden muuttuminen iskee erityisesti Itä-Suomeen. Aluekehityksen ja turvallisuuden kannalta Itä-Suomen asian on oltava ykköskysymys rakennettaessa ehyttä Suomea.
Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa Naton jäsenmaana ulkopolitiikkaa, joka perustuu rauhaa rakentavaan monenkeskiseen yhteistyöhön, sopimusten kunnioittamiseen ja toimiviin naapuruussuhteisiin. Suomen ja Ruotsin eteneminen samassa tahdissa Naton jäseneksi vahvistaa molempien maiden turvallisuutta ja Pohjolan vakautta. Kaikkien Pohjoismaiden kuuluminen Natoon poistaa esteitä pohjoismaiselta yhteistyöltä. Millaiseksi sitten suhteemme Venäjän kanssa muodostuu, se on kiinni Venäjästä.
Suomi liittyy Naton jäseneksi ilman kansallisia varaumia. Tulemme olemaan jäsen täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. Se on Suomen etu. Tärkein tehtävämme on huolehtia isänmaan koskemattomuudesta ja turvallisuudesta kaikissa oloissa. Haluan myöskin osaltani kiittää valtiojohtoa, presidenttiä, hallitusta, puhemiestä erinomaisesta pohjustustyöstä tässä historiallisessa asiassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-05-16T16:06:38,2022-05-16T16:10:59,Hyväksytty,1.1
2022_56_191,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_192,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset olemme sitkeä ja päättäväinen kansa. Pitkä rauhanaika, jota Suomi on saanut elää ja jonka jatkamiseksi me kaikki teemme työtä, ei ole saanut meitä kuitenkaan liian tyytyväisiksi. Maailma on nimittäin taas muuttunut ja me etsimme taas uusia ratkaisuja. Emme tuudittaudu vanhaan, vaikka se olisikin siihen maailmantilanteeseen sopinut, emmekä hätiköi tai tee paniikkiratkaisuja. Me olemme täällä eduskunnassa ja valtionjohdossa pohtineet, punninneet ja tutkineet mahdollisuuksia, ja nyt olemme valmiita tekemään päätöksen. Nato-jäsenyys on laajasti hyväksytty parhaaksi ratkaisuksi Suomen turvallisuudelle; vaihtoehdoista, joista mikään ei ole täydellinen, Nato on parhain.
Arvoisa puhemies! Nämä päivät ovat historiallisia Suomelle, ja aina välillä haluttaa katsoa tätä tilannetta hieman etäämmältä. Nimittäin vielä vuosi sitten moni meistä ei olisi ajatellut tämän päivän tulevan, sen päivän, jolloin Suomi luopuu sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan. Luotimme siihen, että Eurooppa jatkaa rauhanomaista kehitystä, emmekä voineet uskoa, että Venäjä voi tällä tavalla viitata kintaalla kansainväliselle oikeudelle ja itsenäisen maan suvereniteetille kuin se on Ukrainassa tehnyt.
Euroopassa on meneillään täysiverinen sota. Ukrainalaiset taistelevat rakkaidensa ja oman kotimaansa, itsenäisyytensä puolesta. Samalla kun meidän on autettava ukrainalaisia, on meidän myös varmistettava, että Suomen turvallisuus on taattu.
Nato-jäsenyydelle on vahva tuki kansalta ja puolueilta. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä etenkin sen ennalta ehkäisevän vaikutuksen vuoksi. Nato-maihin ei ole ainakaan toistaiseksi hyökätty. Turvatakuut ovat suojanamme, vaikka niitä ei jouduttaisi koskaan aktivoimaan.
Liittoutuminen ei sinänsä ole uutta Suomelle. Me olemme olleet jo pitkän aikaa aktiivinen osa Euroopan unionia. Jatkossa olemme kehittämässä myös läntistä puolustusyhteistyötä osana Natoa. Naton jäsenyys on puolustusliitto, jonka jäsenenä jaamme oikeuksia, mutta myös velvollisuuksia. Saamme lupauksen avusta meidän puolustamiseen, jos sitä tarvitsemme, ja sitoudumme myös Nato-maiden auttamiseen niiden sitä tarvitessa.
Nato-jäsenyys ei tarkoita sitä, että sitoutuisimme muihin Nato-maihin kaikilla tasoilla, esimerkiksi sen jäsenmaiden arvoihin tai muuhun politiikkaan. Vaikka jaammekin pääasiassa vahvan yhteisen läntisen demokraattisen arvopohjan, saamme silti jatkossakin esimerkiksi arvostella tai suhtautua kriittisesti ja tietenkin ajatella itse asioistamme ja muiden asioista, kuten haluamme. Myös puolustuksessa määräämme jatkossakin itse omista asioistamme — myös puolustuksessa.
Arvoisa puhemies! Olen saanut itse elää itsenäisessä Suomessa, jossa on rauhanaika. Suomen sodista ja taisteluista itsenäisyytemme puolesta on kuitenkin niin lyhyt aika, että sota on vaikuttanut meidän kaikkien elämään. Evakkoon kotoansa itärajalta kolme kertaa pikkutyttönä lähtenyt mummini on kertonut tarinaansa. Tarinat, joita nyt kuulemme Ukrainasta, ovat tapahtuneet myös meidän rakkaillemme täällä. Se suru, menetys ja pelko elää kansakuntamme muistissa. Ehkä siksi juuri olemme niin päättäväisiä. Me tiedämme, että se, mitä Ukrainassa tapahtuu, on tapahtunut myös meidän rakkaillemme. Olen valmis toimimaan sen vuoksi, että niin ei enää koskaan käy Suomessa ja että Suomessa säilyy rauha, ja siksi kannatan Suomen liittymistä Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-05-16T16:11:02,2022-05-16T16:15:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_193,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_194,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä ei ole riskittömiä ratkaisuja tilanteessa, jossa kukaan asiantuntija ei voi varmuudella ennustaa tulevaa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Meidän kansanedustajien on pitänyt tehdä analyysi parhaasta mahdollisesta turvallisuuspoliittisesta ratkaisusta asiantuntija-arvioiden pohjalta hyvin epävarmassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Kun kävimme lähetekeskustelua ajankohtaisselonteosta turvallisuustilanteeseen liittyen, korostin, että on Nato-jäsenyyden kannattajienkin etu, että mahdollinen jäsenyys on kaikista näkökulmista tarkkaan punnittu ja riskit ja uhkakuvat tiedostettu. Tähän kuuluu myös Nato-jäsenyyden kielteisten vaikutusten pohdinta. Valitettavasti tämä on jäänyt hyvin vähälle prosessin aikana. Emme esimerkiksi ole saaneet selkeää vastausta siihen, miten käy ihmisoikeuksien edistämisen uskottavuudelle, kun olemme liittymässä samaan liittoon ihmisoikeuksia raa’asti sekä omassa kotimaassaan että sen ulkopuolella loukkaavan Turkin kanssa.
Entä millä tavalla punnitsemme mahdollisten tulevien Nato-operaatioiden vaikutuksia? Meille tätä asiaa kriittisesti punnitseville vastataan helposti, että mikään ei tule muuttumaan, sillä Nato-operaatioissa on oltu tätä ennenkin. Minusta tämä on hauras argumentti. Yksi Nato-historian ongelmallisimmista vaiheista oli toiminta Irakissa 2000‑luvun alussa. Tuolloin jokainen uusi Nato-maa, iso ja pieni, oli Yhdysvaltojen hankkeessa mukana. Muutama vanha Nato-maa kieltäytyi, yksikään uusi ei. Jos ja kun Suomesta tulee Naton jäsen, meidänkin tulisi korostaa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa, että jäsenyys Natossa on vahvasti puolustuksellinen, eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja emmekä edistä suurvaltojen sotilasoperaatioita. 
Arvoisa puhemies! Ydinaseisiin pohjaava turvallisuus on hauras ja ennakoimaton. Koko ydinasejärjestelmään nojautuminen on minulle yksi keskeinen syy siihen, miksi suhtaudun Nato-jäsenyyteen erittäin kriittisesti. Ydinasepelote on osa Natoon sisäänkirjoitettua doktriinia. Nato-jäsenyyden hyväksyminen tarkoittaa, että me myös hyväksymme ydinasepelotteeseen pohjautuvan turvallisuuspolitiikan. [Ben Zyskowicz: Niin kauan kuin Venäjälläkin on ydinaseita!] Itse en näe tätä pitkällä tähtäimellä turvallisuutta lisäävänä vaan jännitteitä lisäävänä tekijänä. Ydinasejärjestelmään perustuva voimapolitiikka ei yksinkertaisesti ole tulevaisuuden kannalta kestävää. Sen sijaan meidän pitäisi kaikin tavoin edistää ydinaseriisuntaa. On hyvä muistaa, että yksikään Nato-maa ei ole allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta.
Arvoisa puhemies! Ongelmatonta ratkaisua ei ole. Itse näen, että Nato-jäsenyys lisää jännitteitä alueellamme. Osana Natoa Suomi tulee olemaan osana aivan uudenlaista turvallisuuspoliittista globaalia järjestystä. Tällä saattaa olla ennalta-arvaamattomia vaikutuksia. Nato-jäsenyyden myötä rakennetaan blokkeja ja vahvistetaan niitä. Asevarustelu kasvaa. Nato ei ole arvoyhteisö. Nato-jäsenyys ei ole osoitus siitä, että kuuluisimme länteen, me olemme jo osa länttä.
Arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että emme voi liittyä Natoon ilman sitoumuksia, enkä usko siihen, että Suomi tyytyisi olemaan Natossa vain passiivinen osapuoli, vaan nimenomaan hakee aktiivista jäsenyyttä. Tälle tulee varmasti myös tulevaisuudessa poliittista painetta, haluaahan Suomi usein olla kansainvälisessä yhteistyössä mallioppilas. Tämä tuo haasteita varsinkin meille vasemmistolaisille, niin kuin muista Pohjoismaista nähdään. 
Arvoisa puhemies! Terveen demokratian merkki on se, että se kestää kriittistä keskustelua ja erimielisyyksiä. Tämä koskee myös turvallisuuspoliittista keskustelua. Se on tärkeää nyt, mutta se on tärkeää myös tulevaisuudessa, kun määrittelemme, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla.
Nato ei ole tunnettu läpinäkyvyydestään. Ei kuitenkaan voi olla niin, että keskeiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehtäisiin tulevaisuudessa vain kulisseissa, vaan kansalaisyhteiskunta on otettava aktiivisesti mukaan näihin keskusteluihin, paljon aktiivisemmin kuin esimerkiksi tänä keväänä on tehty. Esimerkiksi nuoren sukupolven näkemykset [Puhemies koputtaa] ovat puuttuneet julkisesta Nato-keskustelusta lähes kokonaan.
Nato-jäsenyyteen liittyvien painavien riskien ja ongelmien takia en voi kannattaa liittymistä ja tulen äänestämään liittymistä vastaan. — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Sehän olisikin kestävää, että Natolla ei ole ydinaseita, mutta Venäjällä on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-05-16T16:15:22,2022-05-16T16:20:57,Hyväksytty,1.1
2022_56_195,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Och ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_196,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! 15 vuotta sitten vuonna 2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi kolme skenaariota Venäjälle ‑raportin:
Energiaosaamisella globaaliksi vaikuttajaksi ‑skenaariossa Venäjän oikeusvaltion periaatteet vahvistuisivat ja talouselämä monipuolistuisi suuryritysten johdolla.
Toisessa monipuolistuva mosaiikki-Venäjä ‑skenaariossa lähtökohtana olivat Venäjän uuden keskiluokan tarpeet ja luovuus. Puhuttiin palvelusektorin kasvusta ja kasvavasta kulutuksesta, joka rahoitettaisiin erityisesti kansainvälisille markkinoille myydyillä tieto- ja viestintätekniikan palveluilla sekä kansainvälisen turismin kautta. Kuulostaa ihan hyvältä.
Kolmas ja 15 vuotta sitten epätodennäköisenä nähty skenaario kuvattiin vahvojen vallan Venäjänä, jossa vahva, suuriin energiayhtiöihin, puolustusvoimiin ja salaiseen poliisiin tukeutuva eliitti pitää valtaa Venäjällä. Eliitti pystyy ylläpitämään varsin korkeaa elintasoa energian vientitulojen varassa, vaikka talouden pohja ei monipuolistu. Keskiluokkaan kuuluvan elintaso ja muut elinolosuhteet riippuvat paljon siitä, kuinka lojaalisti hän palvelee eliittiin kuuluvia. Suuri osa väestöstä elää niukasti vaihtotalouteen tukeutuen. Kansalaisten oikeusturva ja varsinkaan tasavertainen kohtelu oikeudessa ja henkilökohtaisessa turvallisuudessa ei toteudu. Valtaa pidetään yllä kansallisia arvoja ja kansallista turvallisuutta korostaen. Eliitti on kääntänyt kritiikin itseään kohtaan vihaksi toisia kansoja kohtaan sekä maan sisällä että maan ulkopuolella. Viranomaiset ruokkivat aktiivisesti epäilyjä siitä, että ulkomaiset kansalaisjärjestöt uhkaavat järjestystä ja venäläisyyttä.
Kannattaa lukea tuo raportti — siihenhän tämä meni. Siinä mainitaan jopa Ukraina nimeltä ja se, kuinka tiedotusvälineet ovat eliitin hallinnassa ja eri mieltä olevat vaiennetaan. Tänä päivänä on helppo todeta, että siihen suuntaanhan tämä meni. Tämä siis 15 vuotta sitten tulevaisuusvaliokunnassa. [Ben Zyskowicz: Olipa tarkkanäköinen raportti!] — Hienoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-05-16T16:20:59,2022-05-16T16:23:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_197,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kollegoja arvokkaasta keskustelusta. Kysäisin ministeri Haavistolta tuossa hetki sitten, viihdyttekö tässä salissa vai kuunteletteko niin sanotusti pakosta tätä keskustelua, ja hän vastasi minulle, että en, en kuuntele pakosta. Täällä on käyty erittäin syvällistä pohdiskelua. Kiitos, kollegat, siitä. Voin sanoa, että itse kukin tässä on joutunut pitkän prosessin läpikäymään muodostaakseen kantansa tähän Suomen historian merkittävään turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun, joka varmasti on meille ainakin tämän istuntokauden, ehkä jopa oman poliittisen urani suurin ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Olen käynyt myöskin oman kujanjuoksuni ja pohdiskelin niin pitkälle sitä, että jouduin pistämään ajatukseni paperille. Kirjoitin aiheesta kirjan tässä neljän viikon aikana. Aiheena on Pienen maan selviytymistarina — ei ja kyllä sotilaalliselle liittoutumiselle. Minun kannanmuodostuksessani on luonnollisesti ollut hyvin keskeisellä sijalla se, että pieni valtio toimii tietyssä geopoliittisessa tilanteessa, yrittää selviytyä, selviytyä, ja presidentti Mauno Koiviston sanoin pienelle valtiolle on hyödyksi se, että ystävät ovat lähellä, ja jos vihollisia pitää olla, niin mieluummin mahdollisimman kaukana kuin vihollinen lähellä ja ystävät kaukana. Hän jatkoi myöskin, että Suomen historian synkimmät vaiheet ovat olleet sitä, kun meidät on vedetty muiden sotiin mukaan ja pahimmillaan etumaastoon. Sitä se Suomen kansan historia on ollut, luovia tällaisessa ympäristössä. Sen vuoksi itse pohdiskeluissani ainakin aikaisemmin olen ollut hyvin vankkumatta sitä mieltä, että pyrimme välttämään sotilasliittoja, olemaan suurvaltakonfliktien ulkopuolella — aikaisemmin puolueettomuusjulistuksin, ja myöhemmässä vaiheessa, kun liityimme Euroopan unioniin, puolueettomuus ei enää ollut käsitteenä mahdollinen, koska me olimme mukana yhteisessä ulko‑ ja turvallisuuspolitiikassa — ja että joka tapauksessa sotilaallinen liittoutuminen ei olisi meille se paras turvallisuuspoliittinen ratkaisu.
Mutta arvoisa puhemies, kyllähän täällä ovat tänään jo monet viitanneet siihen päivään, jolloin minäkin itkin: 24. helmikuuta tänä vuonna. Silloin mureni paljon, silloin mureni erittäin paljon meidän turvallisuusympäristössämme. Olimme rakentaneet 90-luvulta lähtien eurooppalaista turva-arkkitehtuuria siitä näkökulmasta, että me kunnioitamme valtioiden kansallista suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta, oikeutta tehdä omat turvallisuuspoliittiset ratkaisut itsenäisesti, ja myöskin kunnioitimme ajatusta yhteisestä turvallisuudesta. Se oli eurooppalaisen turva-arkkitehtuurin ydin: yhteinen turvallisuus. Me emme rakenna turvallisuuttamme naapurin kustannuksella, ja jokaisen turvattomuus on yhteinen huolenaihe. Tälle pohjalle se yhteinen turva-arkkitehtuuri rakennettiin. Kaikki mureni. Yhteisen eurooppalaisen turvallisuuden sijasta meillä on yhteinen eurooppalainen turvattomuus. 
Samanaikaisesti turvallisuusympäristössämme tapahtui se aito muutos, että tämä uhka realisoitui myöskin kansalaisten tunnoissa. Suomessa jos missä se oli aivan aito: joutuminen yksin sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Meillä oli avohaava, joka aukeni välittömästi. Meillä on talvisodasta se sama muistikuva, miten yksinäinen maa selviytyy. On itsestäänselvää, että kun meiltä kysytään kantaa ”kyllä”, ”ei”, ”en osaa sanoa” tähän sotilaalliseen liittoutumiseen, niin ”kyllä”-argumenttia puoltaa se, että yksin jos joudut ottamaan tuollaisen aggression vastaan, minkä Ukrainan kansa juuri nyt joutuu, niin kollektiivinen suoja, jonka sotilasliitto antaa, on turvallisuuslisä. Toisaalta siinä on se riski olemassa — ja se on aito riski meille yhä edelleenkin, ei siis ole absoluuttista turvaa — että olemalla isommassa sotilasliitossa mukana me potentiaalisesti olemme osasia suurvaltojenkin mahdollisissa konfliktitilanteissa, jotka eivät ole meille intresseerattuja, ne eivät koske meitä, ne eivät ole meidän juttumme, mutta silti ne koskettavat niin paljon, että me saatamme joutua osallisiksi niihin sotilasliiton kautta, ja silloin olemme etumaastossa ensi-iskujen kohteena. Tähänhän se varovaisuus, mikä meillä on tähän mennessä ollut, perustuu.
Se on selvä asia joka tapauksessa nyt, kun tämä ratkaisukulma on auennut tähän kohtaan, että me joudumme tässä eurooppalaisen turvajärjestelmän näin pahasti horjuessa miettimään oman kansamme turvallisuutta, ja se, arvoisa ministeri, on se keskeisin argumentti tässä, miten me sen optimoimme — me emme voi koskaan maksimoida turvallisuutta — kuinka sen teemme. Tässä tilanteessa pieni maa ei voi olla [Puhemies koputtaa] erimielinen suurissa turvallisuuspoliittisissa asioissa, koska me jätämme silloin ulkoisille toimijoille vaikutusvaltaa. Olemme tilanteessa, että konsensuksen hengessä me olemme myöskin äänestämässä Nato-jäsenyyden puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-16T16:26:13,2022-05-16T16:31:41,Hyväksytty,1.1
2022_56_198,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_199,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen edustajat ja Suomen kansalaiset! Elämme historiallisia hetkiä. Suomen tasavalta on keskellä suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista muutosta sitten vuoden 1945. Venäjän helmikuussa laajentama hyökkäyssota Ukrainassa sai sekä kansalaiset että päättäjät kyseenalaistamaan maamme keskeistä sotilaspoliittista perusratkaisua. Sodan kylmät kasvot ovat esillä.
Sota Ukrainassa on pitkittynyt. Suomi joutuu tekemään päätöksen vääjäämättömän epävarmuuden tilassa. Mielestäni keskustelu onkin Suomessa hiukan lähtenyt väärille urille kannattajien ja vastustajien suhteen. Kyse ei nähdäkseni ole tällaisesta vastakkainasettelusta — ei Natoa kai yleisesti olla vastustamassa. Sen sijaan on olemassa Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattajia ja liittoutumattomuuden kannattajia. Nähdäkseni nimenomaan tästä on kyse täällä salissakin, demokratiasta. Ymmärrän liittoutumattomuuden kannattajien näkökulman, sillä olen ollut itsekin vankkumaton puolueettomuuden kannattaja ja tämän ilmaissut myös äänestäjille ennen vaaleja.
Arvoisa puhemies! Nykytilanteessa kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.
En ole muuttanut kantaani mitenkään hätäisesti tai muiden mielipiteiden vuoksi, vaan olen joutunut pohtimaan tätä hyvin perusteellisesti. Näkemykseni vahvistui etenkin viimeisen kahden kolmen viikon aikana. Kantaani muodostin harkiten, kuunnellen asiantuntijoita ja tarkastellen kaikkia näkökulmia. Erityisesti jäsenyyteni puolustusvaliokunnassa on mahdollistanut syvällisenkin tiedonsaannin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Eduskuntakäsittelyn aikana pohdin paljon kysymystä suomalaisten maanpuolustustahdosta, sitä, miten sotilaallinen liittoutuminen vaikuttaisi siihen varsinkin pidemmällä aikavälillä.
Mikäli Suomi olisi liittoutunut 90-luvulla rauhan aikana, olisikin riski suomalaisten pitemmän aikavälin maanpuolustustahdon heikkenemisestä ollut uskoakseni todellinen. ”Nato hoitaa”: yhteisöllinen turvallisuudentunne olisi meidänkin puolustuskykyä ja puolustustahtoa alentanut. Nyt kuitenkin, kun sodan raakalaismaisuus raiskauksineen, kidutuksineen ja siviilien murhineen on lävähtänyt uutisten kautta meidän suomalaistenkin silmien eteen, maanpuolustustahto tulee varmuudella säilymään tulevaisuudessa ainakin parin kolmen sukupolven verran eteenpäin. Syyt maanpuolustuksen tärkeydelle ymmärretään nyt kyllä kirkkaasti.
Arvoisa puhemies! Naton sisällä Suomen, Ruotsin ja Nato-maa Norjan tulee tiivistää yhteistyötä harjoitustoiminnan saralla, ja on pyrittävä muodostamaan omat nopeat joukot tänne Pohjoismaihin. 
Pidän myös tärkeänä, että suomalaisen ja suomalaisten sotilasvalan vannoneiden joukkojen lähettäminen muihin Nato-maihin tehdään aina kansallisella päätöksellä ja sotilaiden lähettäminen pohjautuu vapaaehtoisuuteen, kuten rauhanturvajoukoissa.
Nyt, kun puolustuspoliittiseen yhteistyöhön päästiin, niin vielä Naton lisäksi pikkaisen Euroopan unionista: Mahdollinen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa. MPK:n ja reserviläisjärjestöjen toiminta tulee huomioida osaksi ennaltaehkäisevää puolustuskykyä ja ratkaisua. Euroopan unionissa vireillä oleva kemikaaliviraston esitys asetukseksi lyijyn käytön rajoittamisesta ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa ei saa vaarantaa maanpuolustustahtoa reserviläisten keskuudessa. Tästä pitää pitää hyvä huoli.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Mikä Suomen Nato-jäsenyydessä on parasta? Suomen Nato-jäsenyydessä parasta on se, että se pienentää riippuvuuttamme Euroopan unionista. Euroopan unionin yhteisestä turvallisuuspolitiikasta [Puhemies koputtaa] ei voi enää löytää syitä valtaville EU-elvytyspaketeille ja muille hölmöyksille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-16T16:31:43,2022-05-16T16:37:08,Hyväksytty,1.1
2022_56_200,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Rydman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_201,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Wille,Rydman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä noin 16-vuotiaasta asti. Kannatan sitä edelleen, ja olen erittäin iloinen ja otettu siitä, että pääsen olemaan sen eduskunnan jäsen, joka tästä asiasta oletettavasti myös päätöksen tekee.
Asia on minulle myös niin tärkeä, että haluan päätöksen tapahtuvan mahdollisimman nopeasti enkä siksi aio pitää pitkää puhetta. Perustelut tälle päätökselle on tuotu hyvin esiin täällä monessa aiemmassakin puheenvuorossa, itse omat perusteluni olen tuonut esille monissa muissakin yhteyksissä enkä katso tarpeelliseksi toistaa niitä jälleen kerran. Sen sijaan kiitän valtionjohtoamme, valtioneuvostoa ja nyt salissa paikalla olevia ulkoministeriä ja puolustusministeriä vastuullisesta kannastanne ja mallikkaasta toiminnastanne Nato-jäsenyyden hakemisen suhteen, ja annan sille täyden tukeni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-05-16T16:37:11,2022-05-16T16:38:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_202,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_203,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Arvoisa puhemies! Suomi hakee Pohjois-Atlantin liitto Naton jäsenyyttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-05-16T16:38:15,2022-05-16T16:38:33,Hyväksytty,1.1
2022_56_204,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suhtauduin ennen Natoon varauksella. Ajattelin, ettei jäsenyys toisi Suomelle merkittäviä etuja. Punnitsin jäsenyyden hyötyjä ja riskejä päätyen siihen, että Nato-option takataskussa pitäminen oli Suomelle riittävää. 24. helmikuuta kantani kuitenkin muuttui. Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan ei Suomenkaan asema Venäjän rajanaapurina ollut enää sama. Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on nyt muuttunut.
Arvoisa puhemies! Olen itse elänyt lapsuuteni sodan keskellä. Tiedän, millaista sota tosiasiallisesti on. Siksi en ole voinut olla ajattelematta, että entä jos Ukrainan tilalla olisikin Suomi. Kaikkein tärkeintä on taata rauha, niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Olen tullut siihen tulokseen, että tässä ajassa me emme voi taata sitä yksin.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus vaatii yhteistyötä. Pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi on tullut aika käyttää Nato-optiota. Suomen tulee liittyä Natoon maamme turvallisuuden varmistamiseksi. Tämän ei pitäisi olla keneltäkään pois. Toivon, että haemme Nato-jäsenyyttä mahdollisimman pian.
Arvoisa puhemies! Politiikkani kulmakiviä ovat rauha ja ihmisoikeudet. Ne ovat mielestäni sopivat kivijalat myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle. Ne ovat arvoja, joita toivon Suomen ajavan tulevaisuudessa myös Naton jäsenenä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi tahtoisin myös kiittää suomalaista yhteiskuntaa. Viime kuukaudet ovat olleet poikkeuksellisia, ja turvallisuuden tunteemme on järkkynyt. Näinä aikoina on helppoa osoitella sormia ja lietsoa pelkoa ja vihaa. Olemme kuitenkin osoittaneet vahvuutta pysymällä yhtenäisinä. Toivon, että voimme käydä avointa ja kunnioittavaa keskustelua erilaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kannoistamme muistaen, että meidän kaikkein päällimmäinen tavoite on varmistaa turvallinen Suomi myös tulevaisuudessa. On tärkeää, että emme anna yhteiskuntaamme syntyä sellaisia jakolinjoja, jotka voivat sekä hajottaa meitä sisältäpäin että tarjota ulkopuoliselle toimijalle heikkouden, jota hyödyntää. Kaikkein vahvimpia me olemme yhdessä. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-16T16:42:53,2022-05-16T16:46:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_205,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_206,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Ärade herr talman! Vi lever i en ny säkerhetspolitisk verklighet. Vi kan inte ensamma påverka den. Däremot kan vi fatta beslut som i den nya verkligheten maximerar vår egen och Europas säkerhet.
Ryssland rev den 24 februari upp den europeiska säkerhetsordningen med rötterna genom sin brutala och storskaliga attack på Ukraina. Den säkerhetsomgivning dit även Ryssland tillhörde, och som vi lutade vårt stabilitetsbygge mot, raserades då. ”Masken har fallit och nu syns bara krigets ansikte”, som republikens president konstaterade. Attacken har försämrat säkerhetsläget och ökat riskerna för hela Europa, också för Finland. Förtroendet och tilliten till att våra länder vill leva i fred eller ens ska fatta rationella och logiska beslut har raserats, och det är i det sammanhanget beslutet om Natomedlemskapet måste tas.
Ärade talman! Finlands beslut är inte ett beslut mot Ryssland eller mot någon annan. Det är inget nollsummespel där någon annan förlorar något. Beslutet görs inte av rädsla utan pragmatiskt och rationellt för att maximera vår säkerhet att som självständigt land aldrig någonsin behöva vara i krig igen.
Beslutets avsikt är att minimera riskerna och att med det kunna säkerställa att alla finländares och ålänningars vanliga liv ska kunna fortsätta precis som nu, i fred och frihet. Det här handlar inte om att Nato utvidgas, utan om att Finland och Sverige suveränt och frivilligt beslutar om att ansöka om medlemskap. Det måste respekteras.
Det är inte möjligt att se att detta beslut hade tagits utan Rysslands anfallskrig i Ukraina. Det är en konsekvens av vad Ryssland har gjort och gör där. Finland är ett fredligt land som vill fortsätta leva i fred och säkerhet. Kärnan i Finlands försvar kommer att vara oförändrad. Vi ska sträva till att fortsätta ha en professionell och saklig relation till alla grannar, inklusive Ryssland, även om vi också ska fortsätta fördöma Rysslands anfallskrig samt fullt stå bakom Ukrainas rätt att försvara sig själva och hjälpa dem. 
Ärade talman! Det är viktigt att Finlands beslut har koordinerats med Sverige. Sverige är Finlands närmaste vän, och att vi gör den här resan tillsammans innebär också en ökad trygghet tills vi förhoppningsvis så snabbt som möjligt kan åtnjuta säkerhetsgarantierna i artikel 5. Finland och Sverige har fått säkerhetsgarantier av flera länder tills dess. De är viktiga.
Ärade talman! Precis som den utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelsen och dess komplettering konstaterar kommer Ålands särställning att respekteras då Finland ansöker om medlemskap. Ur åländskt perspektiv är detta ytterst viktigt. Åland och Ålands demilitarisering och neutralisering är inget hinder. I samhällsdebatten har Ålands demilitarisering diskuterats. Det är viktigt att minnas att den regleras i tre separata överenskommelser, där den äldsta är äldre än både Finlands självständighet och Ålands självstyrelse. Det är frågan om internationella avtal där Åland inte direkt är avtalspart, utan statsmakten. 
Demilitariseringen efter Bomarsundskriget var inget som Åland begärde, utan resultatet av stormaktspolitik. Eftersom den dock har varit i kraft så länge samt också är en del av Nationernas Förbunds beslut i Genève, där Ålandsfrågan avgjordes för nästan exakt hundra år sedan, har demilitariseringen blivit en viktig del i Ålands självstyrelses identitet. Därför är jag tacksam över regeringens arbete med att försäkra Ålands särställning i denna process samt att man kontinuerligt upprätthållit en god kontakt till Åland och självstyrelsens myndigheter under denna tid och i dessa frågor.
Ärade talman! Att Åland är demilitariserat betyder inte att Åland är försvarslöst, tvärtom. Planering, kapacitet och beredskap finns. Denna planering har funnits i alla år, också långt före Rysslands attack på Ukraina. Utrikes- och säkerhetspolitik är enligt självstyrelselagen rikets behörighet. På Åland finns stort förtroende för statsledningens förmåga att kunna hantera alla typers scenarier på ett professionellt sätt om det mot förmodan skulle behövas. Om någon del av landet är hotat, också Åland, är det statsledningen som fattar beslut om åtgärder, också för Åland. Sådant beslut kan ske lika snabbt som alla andra beslut för alla delar av landet, också på Åland.
Jag vill som Ålands riksdagsledamot förmedla min tacksamhet till dem som har i uppgift att försvara också Åland och Ålands befolkning ifall något vi aldrig hoppas på att skulle hända ändå skulle hända. För att minimera risken för att saker ska hända är det därför så viktigt med planering, och Natobeslutet höjer tröskeln för att någon skulle vilja göra oss illa.
Ärade talman! Rysslands attack på Ukraina har återigen visat att vi inte kan ta för givet allt det som vi ofta har tagit för givet, nämligen fred och säkerhet. Priset på säkerhet har gått upp i takt med den ökade osäkerheten. I denna osäkra tid har statsledningen arbetat systematiskt, säkert och professionellt på ett exemplariskt och beundransvärt sätt — tack — och det ledarskapet kommer också att behövas kommande veckor. Ibland händer inget på decennier, medan decennier sedan kan ske på bara några veckor. En sådan tid lever vi nu i.
Jag stöder beslutet om att Finland ska söka om medlemskap i Nato [Puhemies koputtaa] för att vi aldrig någonsin ska behöva vara ensamma igen.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack. — Nu behöver vi tolkning.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-05-16T16:46:21,2022-05-16T16:51:45,Hyväksytty,1.1
2022_56_207,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_208,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän aikaan päivästä voinee aloittaa ja sanoa, että aika paljon aiheesta on jo sanottu. Keskustelemme tietysti aivan perustavanlaatuisista asioista, kun puhumme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, turvallisuudentunteesta ja Suomen pitkäaikaisen linjan suunnan muuttumisesta. Tässäkin turvallisuuspoliittisessa päätöksessä on pohjimmiltaan kyse arvoista ja siitä, kuinka pidämme niistä kiinni: rauha ja turvallisuus ja itsenäisyys.
Elämme tällä hetkellä uudenlaisessa tilanteessa. Turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti, merkittävästi ja pitkäaikaisesti. Meidän on kyettävä muiden vaikuttamiskeinoista huolimatta katsomaan tulevien päätöstemme vaikutuksia pitkällä aikaperspektiivillä itsekkäästi Suomen ja sen kansalaisten etu edellä. Olemme tekemässä päätöstä, joka vaikuttaa kokonaisturvallisuuteemme vuosikymmeniä eteenpäin. Silti tämän kaiken keskellä meidän on pidettävä huoli itsemääräämisoikeudestamme. On huomioitava, että päätös olla liittymättä Natoon vaikuttaisi myös maamme asemaan.
Ajattelen niin, että tätä keskustelua ei voida käydä ilman, että pohdimme, kuinka turvallisuustilanteemme muutos vaikuttaa kansainvälisten ja kansallisten yritysten investointihalukkuuteen Suomessa. Koronakriisistä juuri toipumassa olevat yrityksemme, teollisuus- ja matkailuala, ovat myös uuden tilanteen edessä. Venäjän Ukrainaan tekemän raakalaismaisen hyökkäyksen jälkeen osa ulkomaalaisista matkailijoista on jo perunut matkojaan Suomeen. Myös yritysten investoinnit ja pitkän aikavälin tulevaisuuden suunnitelmat odottavat tätä päätöstä. Meidän on pystyttävä turvaamaan yritysten luottamus siihen, että Suomeen voi ja kannattaa investoida ja että Suomi on turvallinen, monipuolinen ja houkutteleva matkailijoiden maa myös tulevaisuudessa. Vain näin voimme varmistaa, että meillä on työtä ja toimeentuloa vielä huomennakin.
Arvoisa puhemies! Meillä suomalaisilla on vahva kulttuuri siihen, että haluamme tehdä paljon asioita itse. Haluamme olla monessa asiassa omassa elämässämme itsenäisiä, ja kykyä tehdä asioita itse arvostetaan ja siihen monesti pyritään. Nyt olemme omasta vahvasta puolustuksesta ja maanpuolustustahdosta huolimatta joutuneet pohtimaan sitä, pärjäämmekö tässä muuttuneessa tilanteessa Suomena itse ja yksin. Nyt meidän ei ole aika ajatella voivamme tehdä kaikkea itse ja yksin. Tässä muuttuneessa tilanteessa meidän on aika myöntää itsellemme, että on tullut aika, jolloin yhdessä muiden kanssa voimme paremmin turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Tuen valtioneuvoston esitystä siitä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, ymmärtäen, että meillä on tämänkin päätöksen jälkeen pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja sen kanssa on pärjättävä. En usko ruusuisiin kuviin siitä, että tämä päätös yksin ratkaisisi turvallisuutemme, mutta uskon, että se toimii osaltaan ennalta ehkäisevänä pidäkkeenä. Vaikka jatkossakin huolehdimme puolustuksestamme ensisijaisesti itse, on meillä Natosta mahdollisuus saada tukea ja apua, jos sitä tarvitsemme.
Lopuksi haluan kiittää valtionjohtoa, pääministeri Marinia ja tasavallan presidentti Niinistöä, siitä johtajuudesta ja tavasta, jolla tämä prosessi on hoidettu. Vapaus ja solidaarisuus ovat niitä arvoja, joista voimme pitää edelleen kiinni tämän päätöksen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-05-16T16:58:00,2022-05-16T17:01:55,Hyväksytty,1.1
2022_56_209,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_210,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto näkevät Euroopan turvallisuustilanteen muuttuneen niin dramaattisesti, että nopean liittoutumisen katsotaan olevan Suomelle välttämätöntä. Valtionjohto ja useat asiantuntijat katsovat, että Nato tuo Suomelle ainoan turvan.
Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole mustavalkoinen. Yhteistä niin sen vastustamisessa kuin sen kannattamisessa on välttää Suomen joutuminen sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Jos niin kävisi, Nato-jäsenyyden kannattajat luottavat silloin Naton turvatakuisiin. Vastustajat puolestaan pelkäävät, että epävakaus kasvaisi ja suurvaltojen välinen eskalaatio käytäisiin ennemmin tai myöhemmin Naton nimissä Suomen maaperällä.
Puolustusvaliokunnan kuulemisessa eräskin asiantuntija totesi seuraavaa: ”Ei ole tarkoituksenmukaista, että Suomi omalla toiminnallaan aiheuttaa toisen rintaman avaamisen omilla rajoillaan Yhdysvaltojen ja Naton vihanpitoon Venäjän kanssa. Tämän toisen rintaman avaaminen tuo ydinaseet Itämerelle ja vaarantaa siten ei vain Suomen vaan laajemminkin Pohjois-Euroopan alueen valtioiden turvallisuuden.” Asiantuntija totesi myös, ettei Venäjällä ilmeisestikään ole tavanomaisia voimia, jotka se asettaisi Suomen vastaiselle rajalle tasapainottaakseen Naton tulon Suomen maaperälle. Tasapainotus tehdään ydinaseilla, minkä tosiasian Venäjä on jo vahvistanut. Geopoliittisesta asemasta johtuen Suomen on kaikesta huolimatta ylläpidettävä jonkinlaisia naapurisuhteita, vaikka Naton laajentumisen myötä Venäjän ja lännen välillä jännite lisääntyy.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina itse kukin päättäjä on pohtinut mielessään: Takaako Suomen nykyinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vakaan ja ennustettavan tulevaisuuden sekä maamme itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja hyvinvoinnin? Kuinka todennäköistä on Suomen joutua Venäjän sotilaallisen toimen kohteeksi sotilasliittoon kuulumattomana maana tai päinvastoin?
Nato-päätöstä on perusteltu sillä, että Suomi on tällä hetkellä yhtä suojaton kuin Ukraina. Suomen ja Ukrainan suhde Venäjään on kuitenkin hyvin erilainen. Putin pitää Ukrainaa henkisesti osana Venäjää. Krimin kysymys on hiertänyt maiden välejä Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien. Myös Asovanmerellä tilanne on ollut pitkään räjähdysherkkä. Ukrainassa asuu miljoonia venäjänkielisiä, joiden oikeuksien puolustamista Venäjä on käyttänyt verukkeena toimilleen. Tähän voitaneen lisätä Ukrainan voimakas pyrkimys Naton jäseneksi ja Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon piiriin. Laukaisiko juuri tämä pyrkimys lopulta sen, mitä Ukrainassa nyt nähdään?
Huhtikuussa 2008 Yhdysvallat esitti Naton Bukarestin huippukokouksessa Ukrainan ja Georgian ottamista Naton jäseniksi. Viikkoa myöhemmin Putin julisti Natolle estävänsä nämä aikeet keinolla millä tahansa. Saman vuoden elokuussa Venäjä hyökkäsi Georgiaan ja vuonna 2014 Krimille ja Itä-Ukrainaan. Tämän valossa en näe, että Suomella ja Ukrainalla olisi sellaista samankaltaisuutta, että Venäjän etupiiriajattelu kohdistuisi samalla tavalla Suomeen, vaikka olisimme jatkossakin sotilaallisesti liittoutumaton maa. Lisäksi Suomi, toisin kuin Ukraina, on sekä Naton läheinen kumppani että osa länttä, ja EU:n jäsenenä puolustuksellisen avun piirissä jo nyt. Perustelu siitä, että yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty — lukuun ottamatta Nato-maa Turkin hybridisotaa Nato-maa Kreikkaa ja EU:ta vastaan — kertoo yhtä paljon kuin se, ettei yhteenkään EU-maahan ole koskaan hyökätty tai että Suomeen olisi kohdistunut sotilaallista uhkaa Naton olemassaolon aikana.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä: Poliittisen johdon ja eduskunnan enemmistön Nato-kanta on selvä. Henkilökohtaisesti pidän kuitenkin kiireellistä liittoutumista eskalaation riskiä kohottavana ratkaisuna juuri nyt. Kaikkien meidän päättäjien yhteinen tavoite on estää Suomen joutuminen sotaan, etenkin ydinsotaan. [Puhemies koputtaa] Vasta tulevaisuus näyttää, oliko päätös oikea. Joka tapauksessa Suomi on varautunut. Puolustuksemme perustuksena säilyy vahva maanpuolustustahtomme [Puhemies koputtaa] ja kulmakivenä ikiaikojen Jumala, jonka käsissä kansakuntien kohtalo viime kädessä on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-16T17:01:56,2022-05-16T17:07:43,Hyväksytty,1.1
2022_56_211,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_212,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! On vapaampi hengittää. Virtahepo olohuoneessa on poistunut. Läheisriippuvuus Venäjästä helpottaa, ja puhumme turvallisuudestamme avoimesti ilman kiertoilmauksia.
Olemme heränneet turvallisuuspoliittisen keskustelun koomasta, joka kesti vuosikymmeniä. Kansalaiset ovat vapautuneempia, vaikka sota Ukrainassa ahdistaakin. Venäjän hyökättyä Ukrainaan suomalaiset ovat aiheellisesti kysyneet, mikä on meidän tilanteemme, olemmeko turvassa ja jäämmekö mahdollisesti yksin. Huoli ja pelko ovat perusteltuja. Venäjä kohtelee jopa omaa sukulaiskansaansa ja sen siviilejä julmuudella, jota ei voi perustella.
Ukrainan jälkeen Venäjä ei ole lähiaikoina hyökkäämässä yhtään mihinkään. Näin väitti eräs haastateltava Helsingin Sanomissa 25. huhtikuuta. Hän kertoi vastustavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Moldovalaisilta voisi kysyä, kuinka turvallisena ja ennustettavana he pitävät tilannettaan ja uskovatko he Venäjän hyökkäämättömyyteen.
Arvoisa puhemies! Historiassa on käännekohtia, jotka määrittelevät tulevaisuutemme, identiteettimme ja ajattelumme vuosikymmeniksi eteenpäin. Mahdollisuuksiin on tartuttava, kun mahdollisuus on. Toista tilaisuutta ei välttämättä anneta samalle sukupolvelle, tai tilaisuutta ei anneta enää koskaan.
Liittymällä puolustusliitto Natoon seisomme niiden arvojen takana, jotka ovat meille tärkeitä. Puolustamme itsenäisyyttämme ja turvallisuuttamme. Puolustamme länsimaista oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa, vapaita vaaleja, sananvapautta, toimituksia ja mediaa, riippumattomia tuomioistuimia, kulttuurin ilmaisuvapautta sekä vapaata tiedettä ja tutkimusta. Puolustamme ihmisten oikeutta olla suomalaisia.
Venäjä on myös jatkossa naapurimme. Puheyhteys on säilytettävä, ja yhteistyötä on tehtävä. Näin tapahtuu myös nyt, vaikka Venäjän aloittamasta sodasta seuranneet pakotteet ovat rajoittaneet kanssakäymisen aivan välttämättömimpään.
Luottamuksen rakentaminen kestää vuosikymmeniä, mutta se on menetetty hetkessä. Yhteistyö on rajattava tulevaisuudessa tasolle, joka ei mahdollista kiristystä ja vaaranna huoltovarmuuttamme. Nato-jäsenyytemme on ratkaisu, joka parantaa turvallisuuttamme. Se ei ole suunnattu ketään vastaan, ja jäsenyydestä aiheutuvat kulut ovat marginaaliset saatavaan hyötyyn verrattuna.
On todennäköistä, että Suomen houkuttelevuus kasvaa investointikohteena verrattuna tilanteeseen, ettemme olisi Naton jäsen. Isoissa kansainvälisissä investoinneissa arvioidaan aina myös maariski. Investoinnit ovat yhteydessä työpaikkoihin, verotuloihin ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.
Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa myös Naton jäsenenä omaa asevelvollisuusjärjestelmäänsä. Kansainvälisiin tehtäviin ei kuitenkaan lähetettäisi varusmiehiä tai -naisia. Reserviläisten osallistuminen niihin perustuisi vapaaehtoisuuteen. Suomi ei joutuisi Naton jäsenmaana vasten tahtoaan vastaanottamaan alueellensa vieraita joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita.
Arvoisa puhemies! Eduskunnassa kaikkiaan 11 valiokuntaa on käsitellyt selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta. Laaja käsittely on perusteltua. Ainoa puute on, ettei tiedusteluvalvontavaliokunta kuulunut lausuntovaliokuntiin. Selonteossa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon todetaan, että Naton jäsenenä Suomi osallistuisi syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Myös tiedusteluvalvonnan roolia olisi jatkossa arvioitava tämä huomioiden.
Kun faktat muuttuvat, on mielipiteidenkin muututtava. Helppo sanoa, mutta vaikea toteuttaa. Monelle kansalaiselle ja kansanedustajalle on ollut raskasta ja varmasti surullistakin punnita mielipiteensä uudestaan. Kiitos, kun olette jaksaneet sen tehdä. Ja kiitos myös ministereille ja valtionjohdolle tekemästänne arvokkaasta työstä, samoin puhemiehille.
Olemme liittymässä Natoon, puolustusliittoon. Tavoitteemme on maksimoida oma turvallisuutemme. Sopimukseen kuuluu oikeuksia ja velvollisuuksia. Jäsenenä olemme varmasti paikkamme ansainneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-16T17:07:45,2022-05-16T17:12:40,Hyväksytty,1.1
2022_56_213,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_214,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut meidät arvioimaan turvallisuustilannettamme uudelleen. Kansainväliset sopimukset, joihin Venäjä on sitoutunut, eivät hyökkäystä pidätelleet. Hyökkäys on jo johtanut moneen ainutlaatuiseen päätökseen Euroopassa. Tästä yksi esimerkki on, että myös puolueettomuudestaan kuuluisa Sveitsi on lähtenyt mukaan Venäjän vastaisiin pakotteisiin.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme tekemässä historiallista päätöstä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon. Tämä päätös avaa uuden sivun Suomen poliittisessa historiassa, ja viimeistään nyt pitkään jatkuneen liittoutumattomuuteen perustuneen ulkopoliittisen linjamme voidaan todeta päättyneen. Tämä linja ei ole enää realistinen.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden seurauksena Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja näin ollen Naton perussopimuksen 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Tämä varmistaisi Suomen entuudestaankin vahvaa puolustuskykyä — yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty.
Suomi täyttää Naton puolustuspoliittiset ja sotilaalliset jäsenkriteerit. Suomi on jo rauhankumppanina kaukaa viisaasti muokannut puolustusvoimiaan Nato-yhteensopiviksi. Suomen lainsäädäntö on rakennettu kansallista puolustusta silmällä pitäen, mutta viime aikoina sitä on kehitetty siten, että se tukee kansainvälisen avun antamista ja vastaanottamista sekä muuta kansainvälistä yhteistyötä. Tämä varmistaa osaltaan Suomen lainsäädännön yhteensopivuuden Nato-velvoitteiden kanssa.
Suomen puolustusbudjetti vastaa jo tällä hetkellä suuruusluokaltaan Nato-jäsenyyden asettamia vaatimuksia, eikä Nato-jäsenyys näin ollen merkitse olennaista lisäkustannusta puolustusmenoihimme. Jossain määrin kustannuksia kertyisi muun muassa osallistumisesta rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin, monikansallisiin suorituskykyhankkeisiin ja johtamisjärjestelmiin.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyydellä on vahva kansan tuki. Suomalaiset ovat panneet merkille viime kuukausien tapahtumat ja tehneet johtopäätökset. Kansakunnan tulee aina pyrkiä maksimoimaan turvallisuutensa. Me olemme olleet historian opettamina kaukaa viisaita, ja siksi meillä on vahva oma puolustuskyky. Nato-jäsenyys vahvistaa tätä entisestään.
Arvoisa puhemies! Päätös liittymisestä tehdään tilanteessa, jossa olemme menettäneet luottamuksemme Venäjän johdon rauhantahtoisuuteen. Kannatan Suomen Nato-jäsenyyshakemusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-16T17:12:43,2022-05-16T17:15:55,Hyväksytty,1.1
2022_56_215,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Petelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_216,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitän edustajia erittäin monipuolisista ja värikkäistä ja rikkaista tulokulmista tähän asiaan. Jotenkin tuntuu typerältä tulla toistelemaan samoja asioita, mutta silti haluan tuoda oman korteni kekoon tällä tärkeällä hetkellä.
Olen kiitollinen siitä, että — toisin kuin isäni — olen saanut syntyä ja elää rauhanajan Suomessa. Tämä ei ole meidän kansamme sotaisassa historiassa mikään itsestäänselvyys. Suomi on kulkenut pitkän matkan YYA-ajasta ensin Euroopan unionin ja nyt toivottavasti myös Naton jäseneksi. Olemme pitkäjänteisesti asemoituneet osaksi länttä: osaksi rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia ja nyt osaksi yhteisöä, joka näitä arvoja puolustaa. Minulle Nato on siis myöskin arvoyhteisö. Tämä historiallinen päätös hakea sotilasliitto Naton jäseneksi ei kuitenkaan ole syntynyt sattumalta juuri nyt. Naapurivaltiomme Venäjä, kuten täällä on todettu ja tiedämme, on helmikuussa aloittanut käsittämättömän brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan ja osoittanut viis veisaavansa suvereenin valtion oikeudesta koskemattomuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2022-05-16T17:16:06,2022-05-16T17:17:51,Hyväksytty,1.1
2022_56_217,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On varmaan ikävä tulla puhumaan tänne tällaisen hegemonian keskelle, mutta ehkä pieni särö demokratiassa on hyväksi.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme oli tilaa yhdelle vaihtoehdolle, joka joko kestää aikaa tai on kestämättä. Yhden totuuden maailmassa eriävät mielipiteet ja toisenlaiset ajatukset haluttiin vaientaa ja myös aktiivisesti julkisessa keskustelussa leimaamisella pyrittiin vaientamaan. Ymmärrän hyvin, että pelko otti ihmisistä vallan, koska sitä myös huolella ruokittiin. Ymmärrän, että hädän hetkellä etsitään turvaa ja suojelusta, ja on helpompaa juosta yhden totuuden perässä kuin katsoa isompaa kuvaa ja huolestua vieläkin laajemmin maailman ahneudesta, häikäilemättömyydestä ja julmuudesta, jota raha ja valta ohjaavat.
Meille ei avattu ikäviä realiteetteja, miten maailma on toiminut esimerkiksi ennen 24.2.22 alkanutta ajanjaksoa. Sille ei ole ollut tilaa, koska maailmanhistoriaahan ei näytetä kirjoittaneen ennen sitä. Ei ollut sitä todellisuutta, jossa Euroopan maistakin esimerkiksi Ranska möi sotakalustoa Venäjälle sen käymän Ukrainan sodan taistelutantereelle pitkälle vuoden 2021 ajalle saakka — toinen käsi antoi ja toinen otti. Me olemme vahvan pakotepolitiikan takana, mutta siihen eivät aina kaikki tuotteet sisälly. Euroopassakin myydään aseita, ja vähän ajan päästä me tuemme ja autamme heitä, joita tapetaan eurooppalaisten itse myymillä aseilla. Rumaa ja raadollista, mutta sitä on rahan ja bisneksen maailma.
Eduskunta hyväksyi viime vuonna ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon. Esimerkiksi nykyhetken tilannetta käsitellyt ajankohtaisselonteko ei millään muotoa käsitellyt näiden selontekojen loppupäätelmiä ja avannut skenaarioiden tai riskiarvioiden kautta, miksei yli 70 vuotta Suomen turvallisuutta hyvin palvellut järjestelmä ollutkaan kriisinkestävä, ja muutosta on tehty lähes paniikkitunnelmissa. Syyt tähän on helppo käsittää, koska tällä kertaa Suomessa maailmanhistoria näytti alkaneen 24.2., ja tämän uuden maailmanhistorian ensimmäisen sodan, Ukrainan sodan, syitä ei tarkasteltu ollenkaan.
Jos milloinkaan oli tavoitteena tehdä objektiivinen taustoitus Suomen Nato-jäsenyyspäätökselle, niin Suomen aikaisemman turvallisuuspolitiikan hyvät ja huonot puolet olisi sentään pitänyt arvioida perusteellisesti. Toki siinä olisi ollut riski myöskin havaintoon, että Suomen turvallisuusympäristö Pohjois-Euroopassa on pysynyt varsin vakaana eikä siten olisi tarkoituksenmukaista Suomelle lähteä avaamaan omaa 1 340 kilometrin rajaansa Yhdysvaltojen ja Naton vuosia kestäneeseen avoimeen vihanpitoon Venäjän kanssa.
Mutta kun meidän on nyt päästävä Naton ydinasesateenvarjon alle, niin on hyvä ymmärtää, että näin toimimalla voimme myös vaarantaa pidemmällä aikavälillä sekä oman että laajemminkin Itämeren alueen valtioiden turvallisuuden. Historiallisesti on vain ikävästi niin, että maailman maiden blokkiutumiskehitys on johtanut varsin usein sotilaallisen voiman käyttöön ennemmin tai myöhemmin. Jännitteisyys synnyttää lisää jännitteisyyttä, ja kehittyvät ruutitynnyrit syttyvät helposti täyteen roihuunsa.
Arvoisa puhemies! Suomen itärajalla ei Venäjällä ole ollut sellaisia maajoukkoja, joiden olisi katsottu merkitsevän Suomelle sotilaallista uhkaa. Ukrainan sodan sytyttyä myös Karjalankannaksella ollut prikaati vietiin Ukrainan rintamalle. Suomen omassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ei siis tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan, päinvastoin: rajalla Venäjän puolella Murmanskista Karjalankannakselle ei nyt ole edes mainittavia venäläisiä joukkoja. Mutta synnytettiin mielikuva, että me olemme seuraavana vuorossa, ja se upposi kansaan luoden pelkotilan, joka ohjasi meidän ajatteluamme. Pelko on ikiajat ollut vahva poliittinen työkalu, ja sitä osataan hyödyntää erinomaisen taitavasti. Vaikka sotilaallista uhkaa ei kerrottu olevan, niin kansalaismielipide Nato-jäsenyyden suhteen on muutettu vauhdilla sen jälkeen, kun siihen avautui tilaisuus. Varmasti historia tulee kertomaan, kuinka kunniakasta oli perustaa ratkaisumme kansalaismielipiteeseen, kun muutama tuhat ihmistä haastattelemalla ohjattiin suomalaisten enemmistö pelon ohjaamina Naton kannalle.
Oma mielipiteeni ei kuitenkaan muuttunut. Suhtaudun edelleen kielteisesti Nato-jäsenyyteen, jota pidän hätiköitynä ja harkitsemattomana ratkaisuna. Vaikeina hetkinä on erityisen tärkeää kyetä pitämään päänsä kylmänä. Nyt näen pelon ohjaavan, ja senkin vuoksi on hyvä kirjauttaa historiankirjoihin perustelut, miksi suhtaudun jäsenyyteen kielteisesti.
Arvoisa puhemies! Tulen jatkamaan tätä vuoropuhelua vaikka sitten yön hämärinä tunteina, jotta saan puheeni pidettyä loppuun. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Jäi mielenkiintoiseen kohtaan! — Jari Ronkainen: Jatkuu seuraavassa numerossa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-05-16T17:21:00,2022-05-16T17:26:15,Hyväksytty,1.1
2022_56_218,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Se sopii. — Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_219,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! 24. helmikuuta 2022 tulee jäämään historiaan yhtenä suurimpana maailman turvallisuusympäristöä järkyttäneenä päivänä. Ukrainan, Suomen, Euroopan ja maailman turvallisuuspoliittinen tilanne muuttui yhdessä yössä, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän sota on ollut raadollista ja häikäilemätöntä. Venäjä ei ole kunnioittanut minkäänlaisia ihmisoikeuksia. Venäjän toiminta Ukrainassa on täysin tuomittavaa. Sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan on tutkittava ja niihin syyllistyneet on saatava vastuuseen, vaikka se veisi vuosikymmeniä.
Putin on omilla päätöksillään ajanut myös Suomea arvioimaan kansalaistemme turvallisuutta naapurimaana. Muuttunut tilanne on edellyttänyt meiltä turvallisuuspoliittista arviointiprosessia, joka eduskunnassa on tehty tiiviissä yhteistyössä ja nopealla aikataululla. Valitettava tosiasia on, että turvallisuutemme ja luottamuksemme Venäjään on muuttunut radikaalisti.
Arvoisa puhemies! On selvää, että meistä jokainen on joutunut pohtimaan syvällisesti näkemystämme Natoon, näin myös minä. Haluan tässä yhteydessä kiittää valtioneuvostoa ja eduskuntaa siitä, että meille on annettu mahdollisuus saada monipuolista tietoa turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Meitä ei ole myöskään painostettu asian käsittelyssä.
Venäjän brutaali toiminta on ollut henkilökohtaisesti myös valtava järkytys. Olen elänyt lähes koko ikäni Venäjän rajan läheisyydessä Lappeenrannassa. Venäjä ja venäläiset ovat olleet vahvasti osa elämääni. Maakuntamme yksi vahvuus maantieteellisesti on ollut Venäjä ja rajan läheisyys. Venäläiset ovat kuuluneet luonnollisena osana kaupunkikuvaamme. Myös minut on kasvatettu ymmärtämään, että Venäjä on ja tulee aina olemaan naapurimaamme ja sen kanssa on opittava elämään.
Olen muistellut paljon isääni näinä viime kuukausina. Isäni oli sodassa. Näin jälkikäteen ajateltuna moniin muihin verrattuna hän ei ollut kuitenkaan katkeroitunut sodasta. Hän katsoi elämää eteenpäin. Hän uskoi Suomen ja Venäjän rauhanomaiseen yhdessäeloon.
Muistan, kun pohdiskelin kielivalintojani lukiossa. Isäni sanoi, että valitse venäjä, sillä mitä paremmin me osaamme venäjän kieltä, mitä paremmin me ymmärrämme Venäjän kulttuuria ja heidän ajatusmaailmaansa, sitä helpompi meidän on elää ja ymmärtää venäläisiä naapureinamme. Tämän seurauksena opiskelin venäjää, ja olen tehnyt paljon yhteistyötä venäläisten kanssa — kouluverkostoyhteistyötä, kansalaisjärjestötyötä — muun muassa Suomi—Venäjä-seuran Etelä-Suomen piirin puheenjohtajana. Olen ollut myös vahvasti mukana Suomen suurimman Suomi—Venäjä-koulun toiminnassa. Myös poikamme on käynyt tätä koulua. Meille perheenä on muodostunut paljon hyviä ystäviä Venäjältä, myös venäläisiä täällä Suomessa. Olen vahvasti uskonut suomalaisten ja venäläisten yhteyteen. Nyt kaikki vuosikymmeniä rakennettu yhteistyö on poissa.
Arvoisa puhemies! Mikään ei ole tärkeämpää kuin maamme kansalaisten, lastemme ja lastenlastemme turvallisuus ja tulevaisuus. Tavoitteena tulee olla, ettei kenenkään maamme kansalaisen tarvitse enää koskaan kokea sotaa. Jäsenyys Natossa ei poista kaikkia turvallisuusuhkia ympäristöstämme, mutta se antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan. Tämä on Nato-päätökseni ydin, jonka takia äänestän Naton jäsenyyden puolesta.
Toivon, että Nato-jäsenyys ehkäisee sotilaallisen hyökkäyksen Suomeen ja mahdollistaa näin turvallisemmat elinolosuhteet kansalaisille elää Venäjän naapurustossa. Nato antaa lisäturvaa, jota tarvitsemme oman maanpuolustuksemme rinnalla.
Vaikka Venäjän toiminta on osoittanut sen, ettei siihen voi luottaa ja tulevaisuutta on näin vaikea rakentaa, haluan kaikesta huolimatta edelleen uskoa, että tämä on tulevaisuudessa vielä mahdollista vuosien, ehkä kymmenten — 10, 20, 30 vuoden — päästä. Haluan uskoa myös, että se mahdollistuu nimenomaan Naton tuella, ehkä vastaavalla tavalla kuin Norjassa, jossa yhteistyö on tänäkin päivänä hyvää. Venäjä on ja tulee olemaan aina meidän naapurimaamme, ja tästä syystä tavoitteena tulee olla kaikesta julmuudesta ja raakuudesta huolimatta rauha sekä yhteistyö kansojemme välillä tulevaisuudessa. Näillä perusteilla tulen äänestämään Natoon liittymisen puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-05-16T17:26:20,2022-05-16T17:31:41,Hyväksytty,1.1
2022_56_220,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_221,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen toukokuun kolmantena sunnuntaina vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Suomen lippu nostettiin salkoon kunnioittamaan kaikkia Suomen sodissa ja rauhanturvatehtävissä menehtyneitä. Perinne alkoi talvisodan jälkeen marsalkka Mannerheimin käskyllä, että toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”.
Olemme saaneet elää rauhanaikaa lähes 80 vuotta, jolloin suomalaiset ovat kovalla työllä luoneet maalle vaurautta. Suuri osa sodan kauheuksien kokeneista on jo edesmenneitä, ja tarinoiden ketjut käyvät pidemmiksi, ja osa niistä unohtuu aikojen hämärään. Kaatuneitten muistopäivä on osa sitä perinnettä, joka mielestäni kiteytetään kauniisti laulussa Veteraanin iltahuuto: ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. / Muistakaa, heille kallis ol’ maa. / Kertokaa lasten lapsille lauluin / himmetä ei muistot koskaan saa.” Osin jo himmenneet muistot tulivat uudelleen järkyttävän eläviksi 24. helmikuuta Venäjän brutaalin hyökkäyksen myötä. Uutiskuvat seuraavat lähes reaaliajassa niitä kauheuksia, joita ukrainalaiset joutuvat nyt kokemaan — niitä samoja kauheuksia, joita myös meidän esivanhempamme joutuivat todistamaan.
Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien tärkein tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Suomalaisten turvallisuus on valtion toiminnan a ja o. Venäjän hyökkäys mullisti täysin turvallisuuspoliittisen tilanteemme ja pakotti meidät harkitsemaan omia ratkaisujamme uudelleen. Puolustusvaliokunnan perusteltu ja harkittu kanta on, että Nato-jäsenyys olisi Suomen turvallisuuden kannalta paras ratkaisu. Jäsenyys loisi sellaisen pidäkkeen, jota Venäjän kaltaisen suurvallankin olisi vaikea kevein perustein ylittää.
Me perussuomalaiset kokoonnuimme viikonloppuna Hämeenlinnaan puolueneuvoston kokoukseen. Eräs puolueen jäsen luonnehti puheenvuorossaan Nato-jäsenyyttä varsin osuvasti: ”Suomi on kuin auto, jonka liikennevakuutus on oma vahva puolustus, ja Nato on kuin täyskasko. Molempia tarvitaan, mutta täyskaskoa ei voi saada ilman perusliikennevakuutusta.”
Haluan kiittää tasavallan presidenttiä ja pääministeri Marinia sekä muita hallituksen ministereitä tämän asian ripeästä edistämisestä. On myös tärkeää, että jäsenhakemus saa erittäin laajan kannatuksen eduskunnassa. Tätä samaa päättäväisyyttä ja pragmaattisuutta ja mahdollisimman laajaa konsensusta me tarvitsemme kaikissa turvallisuusasioissa, ja toivonkin, että kaikkiin uhkiin ja riskeihin varaudutaan maksimaalisella tasolla ja lainsäädännöllä, oli tarve sitten rajalainsäädännössä tai poliisin resursoinnissa.
Arvoisa puhemies! Nato-keskustelussa on tässä salissa usein ja tänään jopa ilmeisen liikaakin toistettu — ainakin somen mukaan — ja siteerattu jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin talvisodan opetusta, ”ei enää koskaan yksin”. Nato-jäsenyys tarkoittaa sitä, että vaaran uhatessa emme joutuisi enää olemaan yksin, vaan yhtenä maana yli 30 maan puolustusliitossa. Sodan kokeneen kenraalin viisaus kumpusi ajasta, jolloin Suomi ja suomalaiset antoivat sen kaikkein kalleimman uhrauksen. Sitä muistimme eilen, ja sen muistamme tänään.
Jo kertaalleen siteeraamassani Veteraanin iltahuudossa lauletaan myös: ”Lapset ja lastemme lapset / teidän nyt vuoronne on.” Nyt on meidän vuoromme, ja tällä vuorolla me päätämme, ettemme jää enää koskaan yksin, ja liittoudumme Pohjois-Atlantin liiton yhteiseen puolustukseen. Kannatan Nato-hakemuksen jättämistä kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-16T17:31:45,2022-05-16T17:36:19,Hyväksytty,1.1
2022_56_222,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_223,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen aamulla kaatuneiden muistopäivänä nostin lipun salkoon tilalla, josta nuori isäntä, joka oli myös kahdeksankuisen tyttölapsen isä, lähti talvisotaan. Hän ei valitettavasti koskaan palannut siitä sodasta. Ukrainassa on eletty vastaavanlaisissa synkissä tunnelmissa jo kolmen kuukauden ajan. Onneksi Ukraina on kestänyt ja taistellut urheasti niin oman itsenäisyytensä kuin myös eurooppalaisten arvojen puolesta.
Suomessa on alkamaisillaan uusi aika, kun valtiojohto teki päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä, jotta Suomen turvallisuus maksimoidaan. Tyytyväisyydellä olen myös kuunnellut näitä lähes yksituumaisia Nato-jäsenyyttä puolustavia puheenvuoroja. Kansakunnan yhtenäisyys on tärkeää tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti. Vahvan demokratian, vahvan kansallisen puolustuskyvyn, korkean maanpuolustustahdon, hyvän teknologisen osaamisen, puolustusyhteistyön tiivistämisen kumppaneiden kanssa ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä luo uskottavan turvallisuusratkaisun.
Suomen turvallisuusratkaisulla on myös keskeinen merkitys sille, miten kiinnostavana ja turvallisena toimintaympäristönä ulkomaiset sijoittajat ja osaajat pitävät Suomea. Nato-jäsenyytemme tukisi taloudellisen toiminta- ja investointiympäristön vakautta, Suomeen kohdistuvan maariskin minimointia sekä houkuttelevan ja turvallisen maakuvan ylläpitämistä pitkällä aikavälillä. EK:n kansainvälisestä kaupasta ja kauppapolitiikasta vastaavan johtajan Timo Vuoren mukaan suomalaisyritykset voivat hyötyä Nato-maiden kanssa kehitettävästä kriisinkestävyydestä. Esimerkiksi hän mainitsee, että kyberturvallisuus, tekoälyratkaisut, logistiikka ja energiaratkaisut voisivat olla sellaisia esimerkkejä, jotka hyödyttävät suomalaisia yrityksiä, yliopistoja ja tutkimuskeskuksia.
Arvoisa puhemies! Natoa yhteen sitova liima on yhteisissä arvoissa ja solidaarisuudessa kumppanin turvallisuutta kohtaan. Nato on puolustusliitto, joka ei hyökkää ketään vastaan. Suomen jäsenyys Natossa on panostus rauhan eteen sekä lähialueillamme että globaalisti. Kun liitymme, liitymme kunnolla ja liitymme samaa tahtia Ruotsin kanssa, kuten Ruotsin hallitus äsken ilmoitti Nato-jäsenyyden hakemisesta. Itse asiassa tiedotustilaisuudessa oli jopa liikuttavaa huomata, kun pääministeri sekä pääoppositiopuolueen puheenjohtaja ilmaisivat vahvan tukensa sille, että hakemus pitää jättää yhtä jalkaa Suomen kanssa.
Nato-jäsenenä Suomi edistää luonnollisesti aktiivisesti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioita. Myöskään mitään ennakkoehtoja jäsenyydelle ei pitäisi asettaa.
Arvoisa herra puhemies! Molemmat isoisäni taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta, ja koen erittäin vahvasti sen, että nyt haettava jäsenyys puolustusliitossa on ennen kaikkea pitkän aikavälin ratkaisu sen varmistamiseksi, että lapseni ja pieni lapsenlapseni eivät ikinä joudu kokemaan sodan julmuutta. Jäsenyys Natossa ei muuta maantiedettä, eikä se poista turvallisuusuhkia ympäristöstämme välittömästi, mutta se antaa voimakkaan pidäkkeen sotilaallisen voiman käyttämiselle Suomea vastaan.
Arvoisa puhemies! Yhdyn tasavallan presidentin ja valtioneuvoston päätökseen Suomen pikaisesta Nato-jäsenyyden hakemisesta täysimääräisin oikeuksin ja velvoittein ilman erillisiä reunaehtoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-05-16T17:36:24,2022-05-16T17:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_56_224,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_225,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on aloittanut tänään valtioneuvoston selonteon käsittelyn Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin puolustusliiton täysivaltaiseksi jäseneksi. Venäjän hyökkäys alkoi 24. helmikuuta 2022. Se hetki muutti koko Euroopan ja myös koko maailman turvallisuuden uuteen aikaan, tilanteeseen, jota ei kukaan ennen voinut edes kuvitella. Paluuta entiseen ei enää ole. Tuona päivänä keskustelut Suomen liittymisestä Naton täysjäseneksi saivat aivan uuden vauhdin, ja nyt olemme sitten päättämässä tästä asiasta lopullisesti.
Keskustelua Nato-optiosta on käyty vuosien saatossa eri edustajien puheenvuoroissa ja myös täällä suuressa salissa, elikkä asia ei missään nimessä ole uusi. Olemme tehneet Naton kanssa monenlaista yhteistyötä vuosien saatossa. Nyt muuttuneessa tilanteessa kyse on siitä, minkälaisen ratkaisun Suomi turvallisuutensa takaamiseksi hakee, ja sen ratkaisun tarjoaa Naton täysjäsenyys. Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa ei ole uhka kenellekään: ei yhdellekään valtiolle, ei yhdellekään ihmiselle. Se antaa suomalaisille parhaan mahdollisen turvatakuun, jotta voimme elää rauhassa täällä yhtenä osana länsimaista maailmaa ja samalla rakentaa Suomea yhä paremmaksi ja tehdä sitä samaa työtä tietysti myös kaikissa kansainvälisissä järjestöissä alkaen Euroopan unionista.
Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo vuodesta 1995. Kansainvälinen yhteistyö on Suomelle hyvin tärkeä. EU:n kautta ei ole saatavissa kattavaa turvatakuuta, jonka Nato takaa jäsenmailleen 5 artiklan kirjausten mukaisesti.
Olemme etenemässä kohti Naton täysjäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa, joka on jo tehnyt omat päätöksensä Natoon liittymisestä samanaikaisesti. Jätämme siis hakemukset yhtä aikaa, ja sen jälkeen alkavat jäsenyysneuvottelut. Suomi on tehnyt läheistä yhteistyötä Ruotsin kanssa pitkään, ja nyt yhteisellä Natoon liittymisellä maiden yhteistyö syvenee olennaisesti myös puolustuspolitiikan alueella. Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton täysjäseniä, mikä vakauttaa Pohjolan turvallisuustilanteen pysyvästi koko alueelle. Tämä on erittäin positiivista ja hyvää kehitystä, jota tervehdin suurella ilolla.
Suomen puolustus Naton jäsenmaana perustuu edelleen yleiseen asevelvollisuuteen, hyvin varustettuihin ja koulutettuihin joukkoihin, jotka puolustavat maatamme koko sen alueella. Tämä on tärkeä asia.
Arvoisa puhemies! Suomella on vahva, koulutettuun reserviin perustuva maanpuolustusjärjestelmä, jota ylläpidetään riittävillä kertausharjoituksilla. Sama käytäntö jatkuu myös Nato-päätöksen jälkeen. Suomalaisten tahto puolustaa omaa maataan on erittäin vahva: se on meidän puolustuksemme kivijalka. Nyt uudessa tilanteessa tämä keskustelu on ollut erittäin antoisaa, ja kansallinen yhtenäisyys tässä asiassa on ihailtavan hyvää. Suomi vastaa maamme puolustamisesta jatkossakin, myös Nato-päätöksen jälkeen, sillä erolla vain, että emme ole enää yksin.
Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan kiittää tasavallan presidenttiä ja maan hallitusta erittäin hyvin hoidetusta työstä vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa Suomen edut huomioiden. Sekä tasavallan presidentti että pääministeri Marin ovat tehneet erinomaista yhteistyötä, joka on ollut saumatonta. Samoin todellisen valtavan työurakan ovat tehneet ulkoministeri Pekka Haavisto ja puolustusministeri Antti Kaikkonen — heille erikseen lämmin kiitos. Ja myös sitten se, että kaikki hallituksen ministeriöt ovat antaneet tälle hankkeelle täyden tukensa — se on Suomen kannalta äärimmäisen arvokasta.
Suomi on saamassa vahvat turvatakuut tulevaisuuttamme varten. Olemme saaneet kaiken tarvittavan tiedon nyt alkavaa asian käsittelyä varten. Asia on käsitelty perusteellisesti ja kiirehtimättä. 
Kannatan Natoon liittymistä ja äänestän liittymisen puolesta tulevassa äänestyksessä. [Arto Satonen: Oikein!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-16T17:40:40,2022-05-16T17:44:58,Hyväksytty,1.1
2022_56_226,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_227,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristössä on tapahtunut tosiaan perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä brutaalisti Ukrainaan. Tämän myötä Suomen on pitänyt arvioida turvallisuuspolitiikkansa uudestaan.
Monen muun tavoin en kannattanut Suomen liittymistä Natoon vielä vuosi sitten. Huolimatta Venäjän sotilaallisista toimista Tšetšeniassa, Georgiassa, Krimillä ja Itä-Ukrainassa ajattelin, että emme näkisi Euroopassa laajamittaista sotaa. Olin väärässä.
Kansanedustajana tärkein tehtäväni on pohtia, mitkä puolustukselliset vaihtoehdot edistävät Suomessa rauhaa, ja jos sota syttyisi, millä vaihtoehdoilla selviäisimme parhaiten. Meillä kansanedustajilla on ollut mahdollisuus kuulla monipuolisesti eri alojen asiantuntijoita osana prosessia. Laajan, tarkan pohdinnan jälkeen olen päätynyt kannattamaan Suomen liittymistä Natoon. Näen enemmän kuin tervetulleena, että otamme tämän askeleen tulevaan yhdessä Ruotsin kanssa.
Arvoisa puhemies! Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei enää luo vakautta Itämeren alueella. Tarve Suomen turvallisuuden ja puolustuksen vahvistamiselle on käynyt entistä selvemmäksi Venäjän tuotua etupiiriajattelun takaisin politiikkansa keskiöön. Suomi on valinnut läntisen arvoyhteisön jo kauan aikaa sitten. Olemme Euroopan unionin jäsenenä sitoutuneet eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja valmistautuneet antamaan tukea sen jäsenille vaaran uhatessa.
Euroopan puolustus on jo vuosikymmenet nojannut Natoon. Suomen nykyinen kumppanuuteen perustuva yhteistyö Naton kanssa on ollut tiivistä ja syvää. Meiltä puuttuvat vain ne tosiasialliset ja suorat turvatakuut, jotka valtaosa EU-maista saa Nato-jäsenyytensä kautta. Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Moni Suomessa asuvista venäjänkielisistä pelkää Ukrainan tilanteen lisäävän heihin kohdistuvaa syrjintää. Syrjivät puheet ja asenteet ovatkin lisääntyneet viime päivinä Suomen venäläistaustaisia kohtaan. Kieltä ei saa käyttää tekosyynä rasismille tai vihapuheelle. Konfliktin synnyttämän oikeutetun kritiikin pitää kohdistua päättäjiin, jotka ovat hyökkäyksellä aiheuttaneet sodan, ei kieleen tai etniseen taustaan.
Myös suojelupoliisi supon päällikön Antti Pelttarin mukaan on tärkeää, että suomalaiset eivät kohdista minkäänlaista häirintää tai vihaa Suomessa asuviin venäläisiin. Hän on kolumnissaan sanonut, että yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtionjohdon propagandakoneiston käyttöön. Meidän onkin tärkeää ymmärtää, että rauhan rakentamiseen tarvitaan laadukkaan puolustuksen lisäksi vakaata yhteiskuntaa, jossa jokainen kansalainen kokee olevansa sen yhdenvertainen jäsen.
Arvoisa puhemies! Vaikka Venäjä ei ole tällä hetkellä Suomelle sotilaallinen uhka, on Venäjällä käytettävissä laaja kirjo hybridivaikuttamisen työkaluja, joilla luultavasti pyritään tekemään Suomen Nato-tiestä mahdollisimman kivinen. Venäjä pyrkii perinteisesti vaikuttamaan omaan kansaansa ja naapurimaihinsa tehtailemalla loputtomasti disinformaatiota erityisesti sosiaalisessa mediassa. Nämä uhat on syytä ottaa vakavasti, mutta ensisijaisesti on pysyttävä rauhallisena. Suomi on tehnyt yksityiskohtaisia arvioita meihin kohdistuvista uhista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Meidän viranomaisemme ovat varautuneet Venäjän hybridivaikuttamiseen hyvin.
Arvoisa puhemies! Mahdollisesta Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen tulee jatkaa kansainvälistä rauhantyötään. Meillä on hyvässä konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisuissa paljon annettavaa. Rauhanvälitys on Suomen ulkopolitiikan pitkäaikainen agenda. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ulkoministeriö on vahvistanut rauhanvälityksen asemaa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Meidät tunnetaan maailmalla naisten ja nuorten osallisuuden korostamisesta rauhanprosesseissa.
Suomen on tehtävä kaikkensa myös ydinaseettoman maailman puolesta. Tilanne on hälyttävä, sillä Venäjän presidentti Putin määräsi tosiaan maansa ydinasevoimat korkeimpaan valmiuteen samalla, kun maan armeija jatkaa laitonta hyökkäystään Ukrainaan. Suomen jäsenyys Natossa on puolustuksellinen, ja tänne ei tule sijoittaa Naton ydinaseita. Suomen olisi hyvä allekirjoittaa YK:n ydinkoekieltosopimus ja muilla toimilla lisätä aseistariisuntaa pitkällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää koko valtioneuvostoa sekä presidenttiä tavasta, jolla he ovat vieneet prosessia eteenpäin. Nopeasta aikataulusta huolimatta edustajilla on ollut mahdollisuus kuulla laajasti asiantuntijoita oman päätöksentekonsa tueksi. Ministerimme ovat olleet erittäin ahkeria viime kuukaudet. Matkustustahti on ollut hengästyttävää. Ulkoministeri Haavisto on kiitänyt milloin missäkin päin maailmaa ja niin ovat monet muutkin ministerit. He ovat pyrkineet varmistamaan monipuolisella työllään, että Suomella on muun maailman tuki sille, mitä ikinä päätämmekään.
Haluan kiittää myös tässä salissa käytyä keskustelua ja eduskuntaryhmiä. Me olemme löytäneet laajan yhteisymmärryksen, joka on tällaisessa isossa päätöksessä enemmän kuin hyvä. Nyt on tosiaan päätöksen aika — ottakaamme siis historiallinen askel kohti Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-05-16T17:45:01,2022-05-16T17:50:13,Hyväksytty,1.1
2022_56_228,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ja edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_229,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme aivan uuden aikakauden edessä, niin kuin monet ovat todenneet täällä. Olemme ottamassa merkittävän askeleen ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme hakemalla Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyttä. Sanon heti alkuun, että kannatan sitä, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä.
Venäjän härski ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan helmikuun lopulla muutti Euroopan turvallisuusjärjestystä merkittävällä tavalla, ja se heijastuu myös meille tänne Pohjolaan. Euroopassa soditaan, vaikka me monet sivistyneen Euroopan kansalaiset olemme varmasti ajatelleet ja virheellisesti luulleet, että kyllä ihminen ja kansakunnat oppivat virheistään. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, että joudumme tosissamme miettimään kolmannen maailmansodan syttymisen mahdollisuutta. Venäjä uhkailee ydinaseilla ja näyttää hakevan koko ajan syytä ja oikeutusta eskaloida niin sanottua erikoisoperaatiotansa, jolla kutsuu toimintaansa, eli kaupunkien pommituksia, ukrainalaisten siviilien, lasten ja naisten tappamista ja raiskaamista. Sodankäynti ei ole mennyt onneksi siellä Venäjän nuottien mukaisesti, vaan Ukraina on kyennyt torjumaan ja puolustamaan alueitaan lännestä saamansa aseavun ansiosta.
Venäjän tavoitteenahan on ollut jo viime vuoden puolella määritellä Naton laajentumiseen liittyen myös meidän asemaamme. Etupiiriajattelu ja suvereenin itsenäisen valtion ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen liikkumavaran rajoittaminen ei ole hyväksyttävää eikä kuulu tähän päivään. Vaikka Venäjän johto on vakuuttanut, ettei mikään uhkaa Suomea, niin tämä heidän viestinsä tässä ajassa otetaan yhtä todesta kuin se kaikki muu valehtelu, vääristely ja propaganda, johon Venäjä on syyllistynyt jo pitkään, useiden vuosien ajan. Venäjällä näyttää nyt ”kyllä” olevan ”ei” ja päinvastoin.
Iso naapurimme on aggressiivisella toiminnallaan kääntänyt myös Suomen kansan mielipiteen Natosta ylösalaisin. Valtaosa suomalaisista kannattaa nyt Naton jäsenyyttä ja sen turvatakuita — siitäkin huolimatta, että ovat aiemmin sitä vastustaneet ja näkevät yhä edelleen asiassa myös riskejä ja huonoja puolia. Mutta kun turvallisuutta optimoidaan, niin pitää valita se konsepti, jossa on enemmän hyötyjä kuin haittoja.
Arvoisa puhemies! Olen itsekin joutunut päivittämään omia kantojani tämän surullisen kevään aikana. Olen suhtautunut Natoon aina kriittisesti, eikä se kriittisyys erityisesti mielestäni epävakaan presidentti Trumpin aikana ainakaan vähentynyt. Trump voi tulla takaisin USA:n johtoon, ja Natokin voi matkan varrella muuttua. Mutta kun Venäjän nykyhetki eikä tulevaisuuskaan näytä kovin valoisalta tai vakaalta, niin koen, että olemme hieman kuin puun ja kuoren välissä. On kuitenkin parempi olla vaikuttamassa Naton pöydissä myös sen mahdolliseen muutokseen.
Venäjän autoritäärisyys ja omien kansalaistensa oikeuksien polkeminen, lakien mielivaltaisuus, valtiollisen television propaganda ja nationalismin kasvattaminen sekä kleptokratia upottavat maan hiljalleen. Meidän kannaltamme, kun tätä turvallisuuttamme pohdimme täällä nyt laajasti, on myös huomioitava Venäjän haluttomuus tai kyvyttömyys uudistaa talouttaan. Pääosin fossiilisen energian myyntiin turvautuva valtio, joka harhaisissa peloissaan näkee tarpeellisemmaksi kehittää lisää uusia joukkotuhoaseita sen sijaan, että löytäisi ratkaisuja esimerkiksi uusiutuvaan energiateknologiaan, ei pitkällä aikajänteellä voi menestyä. Se tarkoittaa kurjuutta, kriisejä ja sotia myös jatkossa. Siksi koen, että nyt ja pitkällä tähtäimellä arvioituna Suomen hyvää puolustusta tulee edelleen vahvistaa, kuten olemme erityisesti tällä kaudella tehneetkin. Tämän lisäksi niiden useiden puolustusta ja turvallisuuttamme vahvistavien yhteistyösopimusten jatkoksi liittyminen Naton jäseneksi on täysin perusteltu päätös.
Kiitos Suomen poliittiselle johdolle, presidentti Niinistölle ja pääministeri Marinille, suoraselkäisestä johtamisesta tässäkin asiassa. Kiitän myös ulkoministeri Haavistoa ja puolustusministeri Kaikkosta työstänne maamme turvallisuuden parantamiseksi. Kiitoksen ansaitsee myös Suomen ja Ruotsin sosiaalidemokraattien keskinäinen yhteistyö, jolla saadaan tämä yhtäaikainen hakuprosessi käyntiin ja yleensäkin se, että Ruotsin sosiaalidemokraattien ratkaiseva kanta on hakemiselle myönteinen.
Lopuksi haluan vielä käyttää sanaparia ”historiallinen päätös” — tätä olemme voineet tällä Marinin hallituskaudella käyttää useammassakin uudistuksessa. Fakta on kuitenkin se, että diplomatia on ykkösaseemme tulevaisuudessakin, käyttäkäämme sitä paljon. Hyvät suhteet ulkovaltoihin ovat tärkeitä. Rauhaa ja rakkautta maailma tarvitsee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-05-16T17:50:16,2022-05-16T17:55:34,Hyväksytty,1.1
2022_56_230,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_231,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme joutuneet ilta illan jälkeen katsomaan televisiosta Venäjän joukkojen tyrannimaista terroria Ukrainassa. Se herätti meissä pelon ja jopa vihan tunteet. Heräsi kysymys, voiko Suomessa tapahtua samaa. Kielteistä vastausta on ollut vaikea antaa. Gallupit kääntyivät ainoaksi nähdyn turvan puoleen — Nato-jäsenyyden kannatus yli kaksinkertaistui hetkessä. Suomen valtiojohto alkoi kansan paineessa valmistelemaan niin sanotun Nato-option lunastamista. Puolueet lähtivät hitaasti mukaan. Nyt rintama on laaja. Hitaasti kiiruhtaminen on ollut viisautta. Tällainen päätös pitää tehdä faktojen, ei tunteiden, pohjalta.
Arvoisa puhemies! Paineesta huolimatta pidätyin ottamasta kantaa Nato-jäsenyyteen viime keskiviikkoon asti. Silloin kuulimme ulkoasiainvaliokunnassa viimeiset asiantuntijat, joista osa oli selkeästi ja hyvin perustellen liittymistä vastaan, joskin laaja enemmistö on ollut jäsenyyden puolella. Valiokunnassa kysyin, onko meillä vaihtoehtoa Natolle. Yksin jääminen kriisissä ei mielestäni ole vaihtoehto Venäjän sotapolitiikan ja maantieteen johdosta. Entä vaihtoehto syvenevästä puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa USA:n takuilla, Ison-Britannian tuella ja EU:n peruskirjan artiklan 427 mukaisen vahvistuvan yhteistyön pohjalta? Näinhän Nato ei laajenisi Venäjän rajoille. Asiantuntijoiden mukaan tämä vaihtoehto ei anna riittäviä takuita, jotka saamme vain jäsenyydellä Natossa. Pääministeri totesi, että hän on ollut Natoon liittymisen kannalla jo pitempään. Näin ollen on selvää, ettei vaihtoehdon pohtimiseen ole ollut edes halua, ja se jäi tekemättä.
Natoon liittyminen on selkeä vaihtoehto. Mittausten mukaan kansan enemmistö ja oma puolueeni tukevat sitä. Tätä vahvistaa myös Ruotsin eteneminen Natoon, jolloin koko Pohjola on samassa leirissä. Ruotsin jäsenyys ilman Suomea tai Suomen ilman Ruotsia loisi monenlaisia ongelmia. On tärkeää, että päätöksen teemme laajalla tuella, mikä hillinnee Venäjää sen harkitessa myös vastatoimia. Näin jaamme osaltamme vastuuta mahdollisista ongelmista.
Arvoisa puhemies! Sodan ja rauhan kysymyksessä Suomi on ollut lääkäri, ei tuomari. Rakentavalla ulkopolitiikalla näin voi olla edelleenkin. Oma puolustus ja maanpuolustustahto ovat perusta turvallisuudellemme Naton jäsenenäkin. Liitto antaa sille lisän. Ydinaseita emme maahamme halua. Viisainta on kuitenkin päättää niistä ja suhtautumisesta Nato-tukikohtiin hallitusohjelmissa ja eduskunnan linjauksin.
Venäjä vahvistaa sotilaallista läsnäoloa lähialueilla, mikä lisää vastakkainasettelua itärajallamme. On syytä pyrkiä edistämään kaikin puolin ihmisten yhteyksiä rajan yli. Sotilaallisen aktiivisuuden lisääntymisen Itämeren alueella voi perustellusti kokea joko vahvistavan turvallisuutta tai vähentävän sitä. Elintärkeää Suomelle on se, että Itämeren alue pysyy turvallisena merenkululle. Samalla on otettava huomioon Venäjälle tärkeät Pietari ja Kaliningrad.
Valiokuntakuulemisen perusteella Natoon liittyminen ei ole ristiriidassa kansainvälisten sopimustemme kanssa. Vain muutama laki edellyttänee muuttamista.
Arvoisa puhemies! Sota heikentää nyt Venäjää. Läntinen Eurooppa kärsii sekä sodasta että pakotteista. USA:ssa on kasvavat taloudelliset sisäpoliittiset paineet. Kiina on ainoa, joka suhteellisesti vahvistuu globaalina toimijana tänä päivänä. Se saattaa jatkossa vähentää USA:n halua taata Euroopan turvallisuutta. Toivottavasti turvatakuut säilyvät ja ehkäisevät joukkotuhoaseiden käytön. Minkäänlaiseen uhoon tai ylisuuriin odotuksiin meillä ei kuitenkaan ole aihetta.
Nato-jäsenyys ei sellaisenaan vaikuta Suomen huoltovarmuuteen. Sen sijaan Venäjän sota Ukrainassa ja pakotteet nostavat ruoan ja energian hintoja. Tämä johtaa pahimmillaan taantuman, nälänhädän, levottomuuksien ja väestöliikkeiden riskeihin. Niihin on varauduttava. Nato-jäsenyys voi Suomessa parhaimmillaan turvata investointeja ja tuoda mahdollisuuksia teollisuudellemme saada tilauksia ja töitä.
Arvoisa puhemies! Vakaan harkinnan perusteella olen päätynyt tukemaan Nato-jäsenyyteen hakeutumista siihen sisältyvien myönteisten tekijöiden johdosta tunnustaen, että siihen sisältyy myös epävarmuuksia ja jopa uhkia. Lienee kuitenkin niin, että muutaman vuoden kuluttua Nato on luonnollinen osa toimintakenttäämme ja suurimmat murheemme ovat EU-lähtöisiä.
Arvoisa puhemies! Yhdyn niihin kiitoksiin, mitä täällä on ministereille, tasavallan presidentille ja puhemiehelle annettu. Ja myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho ansaitsee kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-05-16T17:55:36,2022-05-16T18:01:08,Hyväksytty,1.1
2022_56_232,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_233,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen lännettymisen tie on ollut pitkä ja kivinen. Jos haetaan lähtökohtia kauempaa, niin ainakin vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhasta asti Suomi ja suomalaiset ovat olleet osa länttä — tai halunneet olla — ja perustaneet yhteiskuntansa, toimintansa ja arvonsa länsieurooppalaiseen perintöön. Siitä on ensi vuonna siis kulunut 700 vuotta. Vivahdus bysanttilaisuutta on toki aina ollut arvokas osa Suomea. Suomi nykymuotoisena on pitkän kehityshistorian tulos.
Suomi on aikojen kuluessa osannut pääsääntöisesti tehdä oikeita valintoja. Itsenäisen Suomen aikana olemme olleet vedenjakajalla erityisesti itsenäisyyden alkaessa, toisessa maailmansodassa, Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä ja nyt Ukrainan sodan ollessa käynnissä. Liittoutuminen puolustusliitto Natoon on Suomelle iso askel, kun sitä peilataan historian aikajanalle. Sotien jälkeen YYA-kaudella neutraliteetti oli paras mahdollinen tavoite, jota pystyttiin noissa olosuhteissa tavoittelemaan. Sotilaallinen liittoutuminen tuli esille ensimmäisen kerran jollain lailla vakavasti 1990-luvulla Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Jossitteluhistoriantutkimuksen perusteella puolustuspoliittinen ratkaisu olisikin pitänyt tehdä silloin, mutta liittoutumisen kannatus oli Suomessa tuolloin varsin pientä. Suomi ei ollut valmis, ja Naton toimintaan liitettiin kansallisessa keskustelussa myös monia kielteisiä piirteitä.
Eduskuntavaaleissa 2003 ei muuten myönteisellä Nato-kannalla ääniä kerätty ainakaan Kokkolan torilla, sen voin kokemuksesta kertoa. Vanhempi herrasmies heilutti nyrkkiä nenän edessä vaaliteltalla ja pauhasi: ”Ookko sinä ehdokas, joka kannattaa Natua?” Olinhan minä, ja tilanteesta selvittiin, mutta ”Natua” kannattamalla ei eduskuntaan silloin ollut mitään asiaa.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on muuttanut kellon viisareiden asennon. Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut. Ikävä kyllä vanhat uskomukset Venäjän toimintatavoista on taas todettu oikeiksi. Historiankirjoittajat tulevat myöhemmin tekemään arvioita Suomen ja Ruotsin liittoutumispäätöksistä. Me teemme päätöksiä ajassa, tosi-tv:n livelähetyksessä — nyt on tartuttava hetkeen. Suomen ja Ruotsin tekemät päätökset hakea jäsenyyttä puolustusliitto Natossa ovat oikeita niillä tiedoilla, mitkä meillä on nyt käytettävissä.
Suomi viimeistelee lännettymistään. Olemme tekemässä kansainvälistä sitovaa sopimusta, jossa on oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomi tunnetaan luotettavana sopimusosapuolena. On selvää, että Suomi tuo Naton kokonaisturvallisuuteen lisäarvoa.
Suomen täysjäsenyyteen on hieman matkaa ratifiointivaiheen johdosta. Samalla on syytä ryhtyä miettimään, miten Nato-Suomi järjestää jatkossa idänsuhteensa. Venäjä on nyt epäluotettava ja vaarallinenkin mutta pysyy Suomen naapurina myös jatkossa. Yhteyksiä on siis syytä pitää, mutta tällä hetkellä Putinin johtaman diktatuurimaan kanssa on vaikea olla normaalissa kanssakäymisessä. Tiedot taistelukentiltä Ukrainasta ovat karmeita. Kaiken lisäksi Suomi Euroopan unionin jäsenenä haluaa Ukrainan sodan johdosta irrottautua taloudellisesta riippuvuudestaan Venäjästä.
Arvoisa puhemies! Mitä mahdollisuuksia vuorovaikutukseen jää siis jäljelle? On varmastikin syytä odottaa ensin muutoksen tuulia Venäjän suunnalta. Liittymisprosessin aikana on todennäköistä, että Venäjä jollain tavalla ärhentelee Suomen ja Ruotsin suuntaan. Pää on pidettävä kylmänä. Venäjän ensireaktioiden eräänlaisen vaisuuden perusteella voi kuitenkin päätellä, että laskelmissa Suomea on pidetty jo tietyllä tavalla menetettynä. Suomen hidas mutta varma 700-vuotinen lännettymisen tie on tehnyt tehtävänsä. Kun Nato-yhteensopiva maa tekee päätöksen laittaa töpselin kiinni, se ei ehkä kuitenkaan ole ollut eri osapuolille enää aivan valtaisa yllätys.
Kiitän omasta puolestani tämän salin laajaa poliittista yhteisymmärrystä suuren turvallisuuspoliittisen ratkaisun edessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-05-16T18:01:12,2022-05-16T18:06:19,Hyväksytty,1.1
2022_56_234,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_235,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tärkein asia, mitä me poliitikot voimme tehdä, on taata Suomen koskemattomuus ja itsenäisyys. Se on myös perintö, mitä kolme veljeä sodassa menettänyt isäni painotti. Lapsena minua pelotti herättää isä unilta; hän oli valmis syöksymään kivääreineen asemiin. Sankariteot voivat olla läpi elämän pysyvä painajainen. Meillä kaikilla on omat tarinamme. Mielestä eivät varmaan koskaan pyyhkiydy läheisen kuoleman kohtaaminen, ankeat olot sekä nälkä rintamalla. Isäni perintö oli, että sotaa tulee välttää.
Ennen ajattelin, että liittoutumattomana maana voisimme edistää paremmin turvallisuutta, voisimme edistää Venäjän kansainvälistymistä, kauppaa ja demokratisoitumista. 24. helmikuuta Venäjän hyökkäyksen myötä toimiva Venäjä-suhde murtui täysin alta. Nyt on nähty, että nykyinen Venäjän johtaja ei kunnioita toisten maiden rajoja. Päinvastoin, Putin harmitteli hyökätessään Ukrainaan, että Lenin antoi raja-alueidensa itsenäistyä, ja muistutti näiden maiden kuuluvan historialliseen Venäjään. Mikään ei ole pyhää Venäjälle, eivät sopimukset, eivät ihmishenget. Naisia ja lapsia raiskataan Ukrainassa, siviilejä pommitetaan. Nyky-Venäjään ei voi luottaa. Siksi kannatan Natoa.
Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta muistuttaa meitä omasta historiastamme, yhtenäisyydestä ja maanpuolustustahdosta. Suomen koskemattomuus on minulle tärkeintä. Pelotteena Nato on toimiva: Nato-maahan ei ole vielä koskaan hyökätty kansallisvaltioiden toimesta. Natoon kuuluva maa saa mahdollisen hyökkäyksen koittaessa apua, myös sotilaallista apua artikla 5:n nojalla.
Suomeen ei tarvitse ottaa ydinaseita, kuten ei ole Norjassakaan. Emme jaa kaikkien Nato-maiden kanssa kaikkia yhteisiä arvoja. Minua kuitenkin helpottaa, kun tiedän, ettei meidän tarvitse olla mukana Naton ulkopuolisissa operaatioissa, mikäli emme tahdo. Esimerkiksi Libyan operaatioon jäi osallistumatta useita Nato-maita. Irakin sota ei ollut Nato-operaatio. Silloin jos Nato-maihin hyökätään, on tilanne toinen. Asia ei ole kuitenkaan niin, että meidän nuoret poikamme komennettaisiin minne tahansa, vaan joukot koostuisivat tähän koulutetusta kantahenkilökunnasta ja vapaaehtoisista.
On luonnollista, että oman maan rajan turvaaminen on tärkeintä, olimmepa Natossa tai emme. Natossa puolustuspanosten tulee olla riittävät. Olemme onneksi jo huolehtineet valmiiksi omasta puolustuskyvystämme ja ymmärtäneet yleisen asevelvollisuuden merkityksen kautta aikain. Viime vuonna tehty päätös hävittäjistä sekä aiemmat päätökset Laivue-hankinnoista ovat konkreettisia esimerkkejä panostuksista. Näin ollen uusiksi kustannuksiksi koituu lähinnä osuutemme suomalaisesta virkamiehistöstä.
Kun Nato-päätös eduskunnassa tehdään, se pitää vielä hyväksyä kaikkien 30 Nato-maan parlamenteissa, ja tämä kestää kuukausia. Useat maat ovat onneksi antaneet meille lupauksen Suomen turvaamisesta. Joudumme varautumaan vastatoimiin ja jännitteiden kasvuun, tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanoin ”kaikenlaiseen ilkeyteen”. Tämä meidän on kestettävä, ja tähän meidän on huolellisesti varauduttava — yhdessä.
Huoltovarmuus niin ruoan, energian kuin lääkkeiden osalta on tärkeää. Kansalaisilta toivon malttia ja luottamusta maan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen johtoon. Presidentti, hallitus ja eduskunta ovat harkinneet Nato-päätöstä tarkoin.
Arvoisa herra puhemies, haluan kiittää teitä, tasavallan presidenttiä ja maan hallitusta. Olen ylpeä siitä, miten tämä kaikki on juoksutettu, demokraattisessa valtiossa, joka on puolustamisen arvoinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-16T18:06:23,2022-05-16T18:11:38,Tarkistettu,1.1
2022_56_236,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_237,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helmikuun 24. päivä muutti maailmaa. Päivittäin olen ajatellut Helsingin-mummiani, joka lapsena todisti talvisodan pommituksia, ja toista mummia, joka joutui kahteen kertaan lähtemään evakkoon Karjalasta. Olen kiitollinen, että he eivät joutuneet näkemään sitä aamua, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristömme on muuttunut peruuttamattomasti, ja olemme uuden ajan kynnyksellä. Tässä ajassa liittoumia tulee vahvistaa ja ponnisteluja kohti rauhaa lisätä. Haluan kiittää Suomen ulko‑ ja turvallisuuspoliittista johtoa hyvästä työstä Suomen turvallisuuden maksimoimiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
”YK:ta ei perustettu viemään ihmiskuntaa taivaaseen vaan estämään sen päätyminen helvettiin.” Näin lausui Dag Hammarskjöld, YK:n entinen pääsihteeri, määritellessään kansainvälisen yhteisön merkitystä ihmiskunnalle. Nato ei ole YK, mutta sen ydintehtävä on sama: rauhan varmistaminen ja sen edistäminen. Nato on puolustusliitto, joka on sitoutunut suojelemaan sen omia jäseniä mahdollisilta hyökkäyksiltä. Siksi olen sitä mieltä, että Suomen tulee hakea Naton jäseneksi.
Kuten täällä tänään monet ovat jo nostaneet esille, Suomen Nato-jäsenyys ei merkittävästi muuttaisi maamme kansainvälistä asemaa tai vähentäisi oman puolustuksemme merkitystä. Jatkossakin tarvitsemme vahvaa omaa puolustusta ja korkeaa maanpuolustustahtoa. Me olemme vahvasti läntinen maa. Olemme EU-jäseniä, ja puolustuskalustomme on jo pitkälti Nato-yhteensopiva. Nato-jäsenyys on looginen askel nykyisessä turvallisuustilanteessa.
Arvoisa puhemies! Venäjää piinaa menneen suuruuden kaiho. Tämä kaiho tekee Venäjästä arvaamattoman naapurin, jonka liikkeitä kansainvälisen politiikan pelikentällä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta ennakoida. Suomen kaltaisen pienen maan itsenäisyys on suuresti riippuvainen ennakoitavasta ja sääntöperustaisesta kansainvälisestä yhteisöstä, yhteisten sopimusten noudattamisesta. Maailma, jossa vallitsee vahvimman laki, ei palvele Suomen etua eikä turvallisuutta. Siksi meidän on sekä EU:ssa että Natossa omalla toiminnallamme vahvistettava kansainvälisen yhteisön sääntöperustaisuutta ja monenkeskisyyttä. Valta ei saa keskittyä vain harvojen käsiin. Demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta on vaalittava. Suomen on omalla toiminnallaan edistettävä rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja diplomatiaa — myös Naton jäsenenä.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty paljon keskustelua siitä, mikä olisi Suomen asema ja rooli Naton puolustusliitossa, minkälainen Nato-maa Suomi jatkossa tulee olemaan. Naton päätöksenteko perustuu yksimielisyyteen ja Nato-maiden parlamentaariseen käsittelyyn. Siten Suomi ei olisi pakotettu mukaan Naton operaatioihin, vaan olisimme sitoutuneita tarvittaessa suojelemaan puolustusliiton jäsenmaita, aivan kuten ne sitoutuvat turvaamaan meitä. 
Suomi on tunnettu laajasta osaamisestaan rauhan rakentamisessa ja konfliktien ehkäisemisessä. Tässä työssä Suomen on jatkossa oltava aktiivinen ja ylläpidettävä keskusteluyhteyksiä eri maihin. Se on myös osaamista, jota voimme viedä mukanamme Natoon. Nato-jäsenenä voimme vaikuttaa siihen, että puolustusliitto ottaa jatkossa paremmin huomioon esimerkiksi naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeudet osana rauhanneuvotteluita ja yhteiskuntien kehitystä. Suomen Nato-jäsenyys ei siten vahvistaisi vain meitä vaan koko puolustusliittoa. Nato-jäsenyyttä ei pidä nähdä nollasummapelinä tai yksisuuntaisena velvoitteena vaan liittona, joka hyödyttää kaikkia liiton jäsenmaita. Suomen Nato-jäsenyys ei ole keneltäkään muulta pois.
Arvoisa puhemies! Vaikka Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, se ei poista oman puolustuskykymme merkitystä. Yleinen ja vapaaehtoinen asepalvelus ovat jatkossakin Suomen puolustuksen kivijalka. Sen edellytyksenä on, että Suomessa säilyy korkea maanpuolustustahto. Vahva maanpuolustustahto varmistetaan sillä, että jokainen tässä maassa asuva tuntee Suomen omaksi kodikseen. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan sukupuolesta, taustasta tai asuinpaikasta riippumatta, ja jokaisella tulee olla vapaus ja oikeus olla oma itsensä.
Vapaus yhdistää suomalaisia. Liittymällä Natoon vahvistamme suomalaisten vapautta sekä kansainvälisyyttä. EU-jäsenyys on aukaissut monelle suomalaiselle uusia ovia, jotka ilman jäsenyyttä olisivat pysyneet visusti kiinni. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen jalansijaa osana eurooppalaista ja läntistä liittoumaa. Suomi seisoo jatkossakin itsenäisenä ja vankasti omilla jaloillaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-16T18:11:44,2022-05-16T18:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_238,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_239,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme historiallisten aikojen äärellä. Nyt on tullut päätöksenteon hetki. Maailma on erilainen kuin mitä olisimme vielä vuosi sitten voineet kuvitella. Valitettavasti suunta on ollut huonompaan niin koko Euroopan kuin Suomen turvallisuustilanteen osalta, ja elämme vakavimpia aikoja sitten kylmän sodan. Tämä on se tosiasia, jonka keskellä nyt olemme. Venäjä on hyökkäyksellään Ukrainaan ja toimillaan siellä osoittanut sellaista häikäilemättömyyttä ja aggressiivisuutta, joka muistuttaa meitä osaltaan myös omasta historiastamme. Selvisimme sen kohteeksi joutumisesta toisen maailmansodan aikaan, mutta emme halua sitä enää ikinä kokea uudestaan.
Arvoisa puhemies! Maltti on ollut tässäkin tilanteessa valttia. Oma kantani Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on syntynyt pitkän harkinnan tuloksena, ja sitä tehdessä on pitänyt pohtia eri näkökulmat mielessä, mikä on lopulta Suomen ja suomalaisten kannalta paras vaihtoehto. Eduskunnan selontekoprosessi on ollut arvokas, sillä sen aikana olemme saaneet kattavasti tietoa ja päässeet käymään avointa keskustelua niin eduskuntaryhmissä kuin myös täysistunnoissa ja valiokunnissa. Olemme kuulleet laajasti asiantuntijoita ja saaneet myös sitä kautta arvioita muuttuneesta tilanteesta ja sen vaikutuksista. Päättäjinä meidän on pysyttävä valintamme takana myös niinä mahdollisesti tulevina hankalina hetkinä, joiden aikana omia itsenäisiä päätöksiämme yritetään vielä kyseenalaistaa ulkopuolelta. Me kannamme vastuun päätöksestämme niin hyvinä kuin huonoina aikoina, ja tämä vastuu täytyy tuntea.
Arvoisa puhemies! Valtiojohtomme, niin pääministerin ja presidentin kuin koko hallituksen toiminta on ollut tässä ajassa luottamusta herättävää ja ennakoitavaa. On ollut hienoa huomata, kuinka moni maa on osoittanut tukensa Suomen vapaalle valinnalle ja mahdolliselle Nato-jäsenyydelle. Myös siitä voimme arvioida, että Suomi on hoitanut ulkopolitiikkaansa ja turvallisuuspoliittisia asioitaan hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-05-16T18:17:05,2022-05-16T18:19:44,Hyväksytty,1.1
2022_56_240,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella ja suomalaisilla on tunnetusti korkea maanpuolustustahto. Tämä kumpuaa menneisyydestämme, sukupolvien takaa. Olemme sitkeästi puolustaneet sitä, mitä olemme pitäneet omanamme: perheitämme, maatamme, arvojamme ja asemaamme maailmassa. Suomi ja suomalaiset tahtovat rauhaa, mutta valitettavasti meidän päätösvallassamme se ei ole aina ollut. Maanpuolustusvelvollisuus on säädetty perustuslaissamme, ja se on suomalaisille sisäänrakennettu arvo. Maanpuolustusvelvollisuus yhdessä yleisen asevelvollisuuden kanssa on kenties se syy, miksi olemme välttyneet sotilaallisilta konflikteilta tähän saakka.
Nyt käännämme uuden sivun historiassamme ja haemme puolustusliitto Natoon, mutta tietyt asiat pysyvät yhä ennallaan. Meidän on edelleen pidettävä huolta korkeatasoisesta puolustuksestamme, kansallistunteesta ja maanpuolustustahdosta. Korkea maanpuolustustahto lähtee kansasta itsestään. Sitä ei voi tuputtaa, mutta sitä voi varjella ja ruokkia. Me suomalaiset voimme olla vahvastikin erimielisiä päivänpolttavista asioista, mutta kriisitilanteessa me lyöttäydyimme yhteen ja haemme yhteistä ratkaisua.
Suomalaiset luottavat poliisiin, Puolustusvoimiin, muihin viranomaisiin, valtioon ja ennen kaikkea toisiinsa. Tähän luottamukseen voi silti tulla säröjä, jos kansalaiset eivät koe, että päättäjät ajavat heidän asiaansa, että Suomi-niminen valtio on nimenomaan suomalaisia varten. Lisäksi on huomioitavaa, että mitä monietnisempi kansa on, sitä vähemmän luotetaan viranomaisiin, valtioon tai muihin kansalaisiin. Tästä voimme nähdä esimerkkejä Ruotsista, jossa ruotsalaisesta yhteiskunnasta eristäytyneet ryhmät ja rikollisjengit eivät pelaa enää yhteiskunnan säännöillä vaan jopa kohdistavat väkivaltaa Ruotsin poliisiin ja muuhun yhteiskuntaan.
Nato-keskustelun noustua maan ykkösaiheeksi joidenkin Suomessa asuvien turvapaikanhakijataustaisten maahanmuuttajien keskuudessa virisi keskustelu siitä, mihin maahan he joutuisivat pakenemaan seuraavaksi, jos Suomi olisikin Ukrainan tavoin hyökkäyksen kohteena. Ainakin osalla maahanmuuttajista tuli siis ensimmäisenä mieleen pakeneminen eikä puolustautuminen yhtenä rintamana vihollista vastaan maassa, joka on antanut heille turvapaikan. Samoin Ukrainasta on paennut maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä, jotka olisivat voineet olla puolustamassa Ukrainaa ukrainalaisten rinnalla. Tässä vain yksi esimerkki siitä, miten vahvasti monietninen kansakunta on sirpaleinen ja yhteinen tulevaisuudennäkymä voi helposti kadota ristiriitaisten intressien tieltä.
Arvoisa puhemies! Kansallistunne ei sekään kumpua tyhjiöstä vaan vaatii jatkuvaa vaalimista. Kansallistunne ja korkea maanpuolustustahto kulkevat käsi kädessä. Jos suomalaisilla on edelleen vahvistuva side juuriinsa ja historiaansa, tähän maahan ja kaikkeen, mitä se pystyy yksilölle itselleen tarjoamaan niin henkisesti kuin käytännössäkin, kansallistunne pysyy vahvana. Kansallistunne myös vahvistaa käsitystä siitä, että kovan paikan tullen ollaan valmiita puolustamaan Suomea, koska se on sen arvoinen huolimatta siitä, mikä puolue on kulloinkin hallituksessa, kuka on presidentti tai vaikkapa pääministeri. Demokraattisessa valtiossa voimme luottaa siihen, että vallanpitäjät voidaan äänestämällä vaihtaa. On kuitenkin myös tärkeää, että säilytämme kansalaisten luottamuksen siinä, että vaalien tulos näkyy hallituksia muodostettaessa. Meidän on vahvistettava entisestään ihmisten luottamusta siihen, että heidän äänellään on merkitystä.
Tästä eteenpäin suomalaista kansallistunnetta pitääkin läpi instituutioiden pyrkiä vahvistamaan määrätietoisesti jokaisella tasolla. Puolustusvoimien lisäksi vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt vaativat huomiotamme. Samoin kansallistunnetta vahvistavat kulttuuritoimijat ja järjestöt, kuten Suomalaisuuden Liitto, ovat tärkeitä ja tarvitsevat rahoitusta. Kuhmon lukio näytti erinomaista esimerkkiä siitä, kuinka maanpuolustuksellisia elementtejä voidaan yhdistää myös opetukseen. Kuhmon lukiossa nimittäin aloitettiin turvallisuusopinnot, joiden aikana lukiolaiset tutustuvat muun muassa Kainuun rajavartiostoon, Kainuun pelastuslaitoksen ja Kainuun prikaatin toimintaan sekä kehittävät ensiapu- ja erätaitoja.
Arvoisa puhemies! Naton ovet aukeavat, mutta meidän on myös muistettava, keitä me suomalaiset olemme, mistä meidät on tehty, ja kehitettävä edelleen koko kansakuntamme kriisinkestokykyä yhdessä. Edelleen meidän on oltava valmiita puolustamaan itseämme ja pidettävä yllä puolustustamme. Nato-jäsenyys tuo turvaa, antaa tarvittaessa apua ja luo pelotteen. Olemme oikealla tiellä ja jatkamme sisukkaasti sekä määrätietoisesti. Nato-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-05-16T18:22:20,2022-05-16T18:27:41,Hyväksytty,1.1
2022_56_241,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_242,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä historiaa. Kiitän tasavallan presidenttiä ja maan hallitusta tämän selonteon tuomisesta eduskuntaan. Yhdyn täysin selonteon johtopäätöksiin, että Suomen tulee liittyä Pohjois-Atlantin liittoon.
Arvoisa puhemies! Suomen paikka on lännessä, Suomen paikka on Natossa. Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä jo pitkään, kannatan tässä tilanteessa ja kannatan jatkossakin. Ajattelen näin, koska meidän tulee tehdä kaikkemme Suomen turvallisuuden lisäämiseksi ja maamme itsenäisyyden lujittamiseksi. Näin ollen ei mielestäni myöskään Suomen jäsenyydelle tule asettaa mitään reunaehtoja.
Arvoisa puhemies! Kun nyt liittoudumme yhdessä toisten läntisten demokratioiden kanssa ja samalla pidämme huolta omasta vahvasta puolustuksestamme, emme oikeastaan voi tehdä enää mitään enempää rauhan turvaamiseksi. Ja olen varma, että se riittää. Emme ole enää koskaan yksin. Kuten tasavallan presidenttikin eilen hyvin kuvasi, alkaa uusi aikakausi. Syntyy suojattu Suomi osana vakaata, vahvaa ja vastuunsa tuntevaa Pohjolaa.
Arvoisa puhemies! Suomi ei taivu kenenkään etupiiriin. Suomi tekee ratkaisunsa itsenäisesti. Nyt teemme ratkaisun rauhan ja turvallisuuden puolesta. Tästä on hyvä jatkaa koko maanosassamme kohti valoisampia aikoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-05-16T18:27:44,2022-05-16T18:29:46,Hyväksytty,1.1
2022_56_243,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_244,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistaminen on meidän tärkein tehtävämme. Olemmekin nyt tekemässä historiallista, yhtä Suomen itsenäisyyden suurinta turvallisuuspäätöstä.
Päätöksiä on tehtävä ajassa ja tulevaisuuteen katsoen. Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristöä aivan olennaisesti. Mielestäni nyt on Suomenkin haettava Nato-jäsenyyttä. On myös hyvä, että Ruotsi tekee saman päätöksen samanaikaisesti Suomen kanssa. Tällä tavoin voimme vahvistaa ja pystymme vahvistamaan myös pohjoismaista yhteistyötä ja Itämeren alueen turvallisuutta.
Valtiojohto, tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta puhemiehen johdolla ovat nopealla aikataululla asiaan hyvin perehtyen päätyneet mielestäni aivan oikeaan päätökseen. Iso kiitos kaikille tähän asiaan vaikuttaneille. Myös kansalaiskeskustelujen perusteella asialla tuntuu olevan kansalaisten laaja tuki.
Venäjän rikkoessa kansainvälistä turvallisuusjärjestystä Suomi ja me suomalaiset teemme omat johtopäätöksemme ja ratkaisumme. Rauhan takaaminen on jatkossakin maamme johdon tärkein tehtävä. Haemme turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen turvaa liittoutumalla muiden demokratioiden kanssa. Jäsenyytemme Natossa ei ole ketään vastaan, vaan Suomen ja kansalaistemme turvallisuuden puolesta.
Nato-ratkaisu on Suomen puolustuskyvyn kannalta tärkeä ratkaisu. Saamme jatkossa puolustusliiton kautta parhaimman mahdollisen sotilaallisen turvan. Liittymällä puolustusliitto Natoon vahvistamme Suomen omaa turvallisuutta nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Se ei poista Suomen ulkopolitiikan tärkeyttä jatkossa, ja onkin välttämätöntä, että Suomi toimii jatkossakin vakauden tuojana ja erilaisissa rauhantehtävissä välittäjänä ja turvaajana kuten on tähänkin asti tehnyt, ja olemme saaneet Suomena siitä kiitosta.
Suomella on Natolle myös osaamisen ja vahvan puolustuksemme myötä paljon annettavaa. Toisaalta Natoon liittyminen tuo mukanaan myös velvoitteita, joihin ensiluokkaiset Puolustusvoimamme varmasti pystyvät. Ja nyt on oikeastaan vasta ensi askel sinne Natoon päin, ja tämän jälkeen on vielä paljon tehtävää, johon varmasti suomalaiset pystyvät. Kompassi on siis Natoon, ja olemme oikealla suunnalla. Suomella on myös sijaintimme ansiosta merkittävä asema tulevaisuudessa Natossa Venäjän rajanaapurimaana, onhan meillä jatkossakin kaiken kaikkiaan yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
Arvoisa puhemies! Suomen puolustustahto on vahva. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä on Suomelle uskottava turvallisuusratkaisu pitkälle tulevaisuuteen. Yleinen asevelvollisuus ja laaja koulutettu reservi yhdessä vahvan maanpuolustustahdon ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön kanssa ovat tukevia peruskiviä maamme itsenäisyydelle ja sen turvaamiselle Naton jäsenenä myös tulevaisuudessa. Koko maan puolustaminen on meidän tärkeä periaatteemme nyt ja jatkossakin. Tästä puolustustahdosta on pidettävä huolta, ja Naton jäsenenäkin se muodostaa puolustuksemme vahvan pohjan tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Tällaista isoa päätöstä, jota nyt olemme tekemässä, on tehtävä laajalla yksituumaisuudella. Siksi on hyvä, että Nato-hakemukselle on myös kansalaisten laaja tuki, ja siksi on hyvä, että täällä eduskunnassakin asialle on laaja tuki ja yksituumainen kannatus.
Arvoisa puhemies! Kannatan, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Tämä historiallinen päätös tehdään edesmenneitä sukupolvia kunnioittaen varmistamaan turvallinen isänmaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-05-16T18:29:52,2022-05-16T18:35:08,Hyväksytty,1.1
2022_56_245,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_246,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme asiaa, joiden vuoksi Suomen Nato-jäsenyys on välttämättömyys: vapaus, demokratia ja rauha. Kolme arvoa, joiden vuoksi Suomen Nato-jäsenyys on välttämättömyys: ihmisoikeudet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ja kolme kaikkein tärkeintä, joiden vuoksi Suomen Nato-jäsenyys on välttämättömyys: lapset, tulevaisuus ja turvallisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-05-16T18:35:12,2022-05-16T18:35:52,Hyväksytty,1.1
2022_56_247,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan Nato-jäsenyyttä.
Isäni, joka on monet sodat nähnyt, soitti minulle eilen kysellen kuulumisia. Hän sanoi, että Natossa tai ilman Suomen ja minkä tahansa muun maan puolustus perustuu maanpuolustustahdolle: on maa, jota rakastaa, ja siksi sitä myös puolustaa. Hän sanoi, että maata voi puolustaa asein, mutta jonkun täytyy näitä aseita kantaa. Vastasin, että me suomalaiset rakastamme maatamme, eikä rakkaus omaan maahan ole syntynyt hetkessä. Meillä on koulutusta, terveydenhoitoa, yrittäjyyttä, meillä halutaan turvata hyvä lapsuus, mahdollisuuksien tasa-arvo. Meillä voi pelotta perustaa yrityksen, ja toimeentulon katketessa meillä on turvaa, meillä on vapauksia.
Arvoisa puhemies! Maanpuolustustahtoa ei voi ulkoistaa eikä ostaa rahalla. Meidän on työskenneltävä maanpuolustustahtomme ylläpitämiseksi. Meidän on turvattava opettajille, hoitajille, laitoshuoltajille, eläkeläisille hyvinvointi. Meidän on pidettävä huolta siitä, että ihmisen taustasta huolimatta hänestä voi tulla Suomessa mitä vain. Suomalaisilla on oikeus unelmoida ja olla varmoja siitä, että huominen on parempi kuin tänään.
Arvoisa puhemies! Turvallisuudentunne on hyvinvoinnin kulmakivi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan heikensi turvallisuudentunnettamme. Me katsomme, että Nato vahvistaa turvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Moni on viime aikoina ihmetellyt ääneen, miksi liitymme Natoon. Kysyvät ulkomailta, eikö tämä eskaloisi tilannetta. Moni lehti ja media kirjoittavat tästä. Emmekö me pelkää, he kysyvät. Emme me pelkää, arvoisa puhemies, päätös on strateginen. Olemme viestineet, että ulkopuolisten on turha yrittää määrätä ulko- ja turvallisuuspolitiikastamme. Venäjän hallinnon vaatimus, ettei Nato laajenisi itään, on naapurimaan yritys vaikuttaa meihin ja päättää puolestamme. Tähän valtiojohtomme on jo vuosikymmeniä valmistautunut. Meillä on vahvat puolustusvoimat, joita on rauhan aikana vahvistettu, hyvät suhteet maailmaan, joita on erinomaisesti johdettu, ja Nato-optio. Nyt on hetki lunastaa tämä Nato-optio. Muita vaihtoehtoja ei tässä enää ollut.
Arvoisa puhemies! Millainen Suomi on Natossa? Suomi on osana Pohjoismaita vahva tekijä, joka kantaa kortensa kekoon. Pohjoismaat voivat rohkeammin ottaa kantaa maailmassa tapahtuviin vääryyksiin, tehdä rauhantyötä ja tukea vihreää siirtymää, muokata sitä, millainen puolustusliitto Nato on. Me olemme ansainneet paikkamme Natossa. Meillä on Pohjolan vahvimmat puolustusvoimat, korkein maanpuolustustahto ja olemme luottokumppani muille. Meidän on rohkeasti muokattava tapoja Naton tehdä kriisinhallintaa, jotta Afganistanin kaltaisia lopputuloksia ei enää jäisi ainakaan oman kädenjälkemme vuoksi maailmaan. Afganistan on Natossa avohaava. Yhdysvallat oli Afganistanissa terrorismin vastaisen sodan vuoksi, kun taas Suomi oli rakentamassa yhteiskuntaa ja koulutusta. Meidän on uskallettava käydä Nato-maana aiempaa avoimempaa keskustelua siitä, miten terrorismia ja sotia voitaisiin ennalta estää, nähtävä ja tehtävä ulkopolitiikkaa monialaisesti. Nato on vain yksi ulottuvuus osana kokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää heitä, jotka ovat rakentaneet Nato-optiotamme viime vuosikymmeninä. He ovat olleet viisaita. Tahdon kiittää myöskin teitä, hyvä puhemies, siitä, että tämä prosessi on täällä eduskunnassa käyty erinomaisella tavalla ja viety eteenpäin. Haluan kiittää tasavallan presidenttiä ja pääministeriä, valtioneuvostoa ja teitä, hyvät kollegat, kansanedustajat, siitä, että olemme nyt yhdessä lunastamassa tätä Nato-optiotamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-16T18:40:33,2022-05-16T18:45:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_248,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_249,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä pitkään. Vahvin argumentti Nato-jäsenyyden puolesta on se, että yhteenkään Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty, ja jos joku hyökkäisi, niin se saisi vastaansa koko Naton. Naton jäsenenä Suomi ei siis enää koskaan ole yksin. Suomen Nato-jäsenyyden tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Pohjolan puolustusta, se ei ole suunnattu ketään vastaan.
Venäjän johto tietää, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole uhka Venäjälle, kuten ei ole ollut Baltian jäsenyyskään. Ei Viro liittynyt Natoon uhatakseen Venäjää vaan varmistaakseen sen, että se ei enää koe neuvosto-Viron kaltaista kohtaloa. Venäjän hallinnon kannanotot Naton itälaajenemiseen on tarkoitettu kotimaiselle yleisölle, ja niiden motiivina on Venäjän nykyjohdon vallan säilyttäminen.
Pohjolan turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksen käynnistäjä oli Venäjä. Venäjä vaati Natolta takeita siitä, että Nato ei laajene itään päin. Käytännössä se vaatimus tarkoitti, että Suomi ja Ruotsi eivät saisi itsenäisesti päättää, hakeutuvatko ne Naton jäseniksi vai eivät. On itsestään selvää, että suvereenit valtiot eivät voi alistua etupiiriajatteluun. Venäjän on siis syytä katsoa peiliin, kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyysprosessi on edennyt varsin ripeästi viimeisen kolmen kuukauden aikana. Ratkaisevaa Suomen linjan muutokselle on ollut se, että Ukrainan joutuminen brutaalin hyökkäyksen kohteeksi havahdutti suomalaiset ja nopeasti kansan enemmistö kääntyi Nato-jäsenyyden taakse. Toinen tärkeä askel on ollut päätöksentekijöiden kyky kaikki puoluerajat ylittävään yhteistyöhön. Tämä on erittäin arvokas asia. On osoitettu, että tosipaikan tullen kykenemme tekemään yhteistyötä ja ottamaan vastuun kansakunnan parhaaksi. Kolmanneksi hyvin tärkeä asia on se, että Suomessa on aina panostettu omaan puolustukseen. Meillä on voimakas maanpuolustustahto ja yleinen asevelvollisuus ja modernit puolustusvoimat, joiden toimintakykyä on hävittäjä- ja muilla hankinnoilla vahvistettu, joten Suomen liittyminen Natoon vahvistaa paitsi meidän omaa puolustustamme myös kokonaisturvallisuutta. Neljänneksi on erittäin tärkeää, että Suomella on maine kansainvälisesti maana, joka pitää kiinni sovituista asioista ja pyrkii ratkaisemaan kansainvälisiä ja yhteisiä ongelmia eikä tuo niitä lisää. Amerikkalaiset muistavat edelleen sen, että Suomi oli maa, joka maksoi velkansa. Euroopan unionin maat tietävät Suomen luotettavaksi kumppaniksi. Nämä asiat ovat nyt erittäin tärkeitä, kun tarvitsemme kaikkien kolmenkymmenen Nato-jäsenmaan ratifioinnin, jotta jäsenyyshakemuksemme etenee jäsenyyteen asti.
Arvoisa puhemies! Pienen maan on osattava käyttää tilaisuutensa hyväksi. Suomi itsenäistyi, kun tsaarin valta romahti Venäjällä. Suomi liittyi Euroopan unioniin, kun neuvostovalta romahti. Nyt on oikea aika liittyä Natoon, kun läntinen maailma on voimakkaasti yhdistynyt auttamaan Ukrainaa ja puolustamaan demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-16T18:45:05,2022-05-16T18:49:36,Hyväksytty,1.1
2022_56_250,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_251,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Historiallisen päätöksen kynnyksellä haluan yhtyä kiitoksiin valtiojohdolle. Erityiskiitoksen ansaitsee ulkoministeri, joka jaksaa kuunnella meitä täällä iltamyöhään. Myös eduskunnan puhemies ansaitsee kiitoksen tästä eduskunnan prosessista, jossa kaikki puolueet, kaikki ryhmät, myöskin pienimmät ryhmät, ovat saaneet riittävän tiedon, jotta päätös saadaan aikaiseksi.
Asiaa on nyt käsitelty täällä johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Suomalaisten turvallisuuden takaaminen on meidän kaikkien tärkein tehtävämme. Nyt tuo turva oli uhattuna, ja asian korjaamiseksi on tarvittu päättäväisyyttä. Prosessissa on mielestäni kunnioitettu myös kielteiseen Nato-kantaan päätyneiden mielipidettä.
Olen ollut edellisten selontekojen linjan kannattaja siten, että se sisältää aidon mahdollisuuden liittoutua sotilaallisesti, jos turvallisuuspoliittinen ympäristömme muuttuu. Tuosta mahdollisuudesta Suomen on aikojen kuluessa kannattanut pitää kiinni. Myös läheinen kumppanuus ja yhteinen harjoittelu Naton kanssa on ollut perusteltua. Olemme rakentaneet vuosikymmenten kuluessa valmiutta tehdä tämä päätös.
Monesti on kysytty sitä, että mikä sitten olisi sellainen muutos turvallisuuspoliittisessa ympäristössä, että Suomi muuttaisi sotilaallisen liittoutumattomuuden linjaansa. Jos viime kaudella joku olisi osannut kuvata nyt syntyneen tilanteen, moni olisi varmasti vastannut, että kyllä, tuo on se tilanne, mihin tuolla mahdollisuudella, optiolla viitataan. Niin olisin vastannut minäkin.
Mikä sitten muuttui? Ensimmäisen vaarallisen signaalin kuulimme jo syksyllä, loppuvuodesta, kun Venäjä puhui Nato-laajentumisen pysäyttämisestä. Suomi mainittiin Ruotsin ohella nimeltä tuossa yhteydessä. He yrittivät päättää isompien kanssa Suomen ohi ja yli meidän asemastamme. Etupiiriajattelu oli tullut ryminällä takaisin. Viimeinen niitti meidän suomalaisten ajattelussa oli tietysti Venäjän raaka hyökkäys suvereeniin naapuriinsa, Ukrainaan. Hyökkäys on osoittautunut paitsi raa’aksi myös raukkamaiseksi siviilien, naisten ja lasten surmaamiseksi. Naapurimme on paljastanut todelliset kasvonsa, mekään emme voi luottaa heidän sanaansa tai sopimuksiinsa. Vain muutama päivä ennen hyökkäystä Putin valehteli niin Suomen kuin muidenkin valtioiden päämiehille.
Suomen tulee mielestäni korostaa sitä, että maksimoimme ratkaisulla oman turvallisuutemme. Se ei ole ketään vastaan, se ei ole kenenkään turvallisuudesta pois. Naton jäsenenä Suomi luonnollisesti kantaa osuutensa koko yhteisön turvallisuudesta.
Mutta Venäjä säilyy edelleenkin Suomen naapurina. Tarve hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämiseen ja monien käytännön asioiden hoitamiseen ei ole kadonnut minnekään, vaikka juuri nyt Venäjä-suhteen vaaliminen on mahdotonta.
Suomen tulee myöskin valmistautua huolella Natoon liittymisen jälkeiseen aikaan. Olemme sen jälkeen luomassa turvaa muillekin. Suomi voi toimia rauhan lisääjänä myös liittokunnan jäsenenä. Diplomatian tarve ei ole vähentynyt, päin vastoin.
Arvoisa puhemies! Täysi tuki huomenna tehtävälle päätökselle liittyä Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-05-16T18:49:38,2022-05-16T18:54:07,Hyväksytty,1.1
2022_56_252,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_253,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyden hakemista. — Venäjä miehitti Krimin ja hyökkäsi Itä-Ukrainaan vuonna 2014. Tämä viimeistään osoitti, etteivät Suomen turvallisuuspolitiikan jakkaranjalat olleet vakaalla pohjalla, jos koskaan ovat olleet. Tasavallan presidentin muotoileman aktiivisen vakauspolitiikan piti nimittäin seistä neljällä jalalla, jotka olivat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen oikeus. Suomen tilannekuvaa ei oltu päivitetty ajankohtaisesti. Päätös olla kuulumatta Natoon oli myös poikkeava siinä mielessä, että lähes kaikki EU-maat kuuluvat Natoon. Näin siitä huolimatta oltiin päätetty Suomessa. Muilla mailla ei ollut pitkää maarajaa arvaamattoman itänaapurin kanssa.
24. helmikuuta muuttui paljon. Silloin viimeistään ymmärrettiin, tuli viimeinen herätys, että Suomi ei enää voinut olla liittoutumien ulkopuolella, koska meille haluttiin kertoa, että jos emme itse valitse, sen voi tehdä joku muu, ja tällöin epäröivältä niin kutsutulta Nato-optiolta — joka tarkoitti, että Suomi saattaisi joskus hakea Naton jäseneksi mutta että asia tai sen tarkempi analysointi ja keskustelu ei ollut koskaan ajankohtaista — putoaisi pohja.
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on ilmoittanut kannattavansa Nato-jäsenyyden hakemista. Vuonna 2016 myös päivitimme vihreiden kantaa Nato-jäsenyydestä, ja tähän on myös palattu usein näinä päivinä. Vaikka silloin vihreät puolueena ei nähnyt ajankohtaisena Nato-kansanäänestystä, johon viittasimme, totesimme kuitenkin, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumista on jatkuvasti seurattava — ja näin on tehty. Nyt helmikuun tapahtumien jälkeen vihreä eduskuntaryhmämme on käynyt koko prosessin ajan aktiivista keskustelua ja antanut evästystä hallituksen suuntaan. Suhteellisen nuorena ja vähän suomettumisen taakkaa kantavana puolueena olemme pystyneet muodostamaan kannan melko nopeasti. Täyttä varmuutta ei tietenkään kellään ole ollut, eikä sitä ole, mutta nyt yhteiset johtopäätökset tästä tilanteesta on täytynyt tehdä.
Arvoisa puhemies! Millainen Nato-maa Suomi tulee olemaan, ja onko Nato arvoyhteisö? Siitä tuntuu olevan tässä salissa erilaisia näkemyksiä. Minä en halua sellaista Suomea, jossa armeijaan liittymistä mainostetaan mahdollisuudella saada yliopisto-opintoja tai hammashuoltoa — eikä sellaista ole näköpiirissä. Tässä mielessä Nato ei ole arvoyhteisö, vaan kukin maa toimii eri tavoin. Mutta meidän on huomioitava, että maailmassa on hyvin paljon blokkeja, joissa hyvin vähän kunnioitetaan ihmisoikeuksia tai demokratiaa. Ihmisoikeuksia ja demokratiaa kunnioittavia maita taas Natossa on paljon, ja kuten todettu, Nato myös muodostuu hyvin pitkälti EU-maista. Vaikka Suomi on pieni toimija, voimme olla viisas vaikuttaja Natossakin, ja kun Suomi ja Ruotsi ovat hakemassa Natoon, tulee Natosta myös hieman enemmän sellainen kuin Pohjoismaat. Suomen tulee huolehtia siitä, että meitä kuullaan myös Natossa, me verkostoidumme aktiivisesti ja myös huolehdimme omistakin eduistamme Nato-jäsenenä.
Kaiken tavoitteena tulee olla rauhan ylläpitäminen, ja kyllä varmasti moni eläisi mieluummin yhteiskunnassa, jossa ei jouduttaisi investoimaan näin runsaasti aseteollisuuteen ja aseisiin, ja kyllä tässä olisi kiireellisempiäkin tehtäviä ratkaistavana, kuten ilmastokriisi. Haluamme välttää ydinsodan kaikin keinoin. Kenties rakentaisimme mieluummin EU:n yhteistä puolustusta, mutta on oltava pragmaattinen sen suhteen, sillä toisaalta laajempi yhteinen puolustusliitto on vahvempi, ja se on myös osoittanut toteuttavansa keskinäistä rauhaa ja vakautta.
Nyt on toimittu hyvin. Siitä lähtien kun brutaali sota muutti ihmisten käsitykset Suomen puolustusratkaisusta olla kuulumatta puolustusliittoon, johon lähes kaikki EU-maat kuuluvat, on toimittu nopeasti. Haluan kiittää suomalaisia siitä, että johtopäätökset vedettiin, ja valtiojohtoa siitä, että valtiojohto toimi kansan tahdon mukaisesti ripeästi ja hyvässä yhteistyössä eduskunnan kanssa, samalla edistäen Ruotsin jäsenyyttä. Ratkaisu on hyvin luonteva ja oikea. Itsereflektion aika on vielä siitäkin, miksi vasta nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-05-16T18:54:11,2022-05-16T18:59:52,Hyväksytty,1.1
2022_56_254,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_255,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme suvereenina valtiona tekemässä historiallista turvallisuuspoliittista päätöstä liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Teemme tämän päätöksen vakaasti, tarkoin harkiten ja itsenäisesti laajan demokraattisen prosessin pohjalta. Haluan tässä vaiheessa osoittaa erityisen kiitoksen tasavallan presidentti Niinistölle ja pääministeri Marinille johtajuudesta, jota he ovat vastuullisella, esimerkillisellä ja hyvin pragmaattisella tavalla osoittaneet yhdessä valtioneuvoston kanssa. Prosessi, jolla selonteon käsittelyä ja päätöksentekoa on viety eteenpäin, on ollut selkeä ja avoin. Tästä kiitos kuuluu kaikille parlamentaarisille ryhmille ja erityisesti teille, eduskunnan puhemies.
Suomalainen demokratia on jälleen kerran osoittanut voimansa. Parlamentaarinen päätöksenteko on osoittanut voimansa. Selonteon lisäosassa valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti päättää, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu. Tämä päivä ja huominen ovat historiallisia päiviä. Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella ja peruuttamattomalla tavalla Venäjän käynnistettyä 24. päivä helmikuuta hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän häikäilemätön hyökkäys rikkoo paitsi Euroopan turvallisuuden perusperiaatteita myös YK:n peruskirjaa, laajasti kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Hyökkäyssota on vakava uhka Euroopan ja Suomen turvallisuudelle, ja tilanne on vakavampi kuin kertaakaan sitten kylmän sodan.
Olen osallistunut selonteon käsittelyyn puolustus-, valtiovarain- ja talousvaliokunnan työskentelyn kautta. Olemme kuulleet lukuisia asiantuntijoita, arvioineet turvallisuustilanteen muutosta ja siihen liittyviä riskejä, taloudellisia vaikutuksia ja puolustuspoliittisten ratkaisujen vaihtoehtoja ja vaikuttavuutta. Puolustusvaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että maanpuolustuksemme perustan muodostavat yleinen asevelvollisuus, vahva maanpuolustustahto, uskottava sotilaallinen suorituskyky sekä tiivis kansainvälinen puolustusyhteistyö kahden- ja monenvälisesti. Näin tulee olemaan jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Nämä tukijalat eivät nykytilanteessa ja tulevaisuudessa kuitenkaan enää riitä. Tarvitsemme arvaamattoman, aggressiivisuutta osoittaneen valtion naapurina rinnalle rakenteen, jolla taataan riittävä pidäkevaikutus, ennalta ehkäisevä turva ja turvatakuut. Puolustusliitto Nato on tässä ajassa ja tulevaisuudessa myös Suomen ratkaisu. On erittäin myönteistä, että etenemme tässä yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Mielipidemittausten mukaan myös kansalaiset ovat kevään aikana punninneet suhtautumistaan sotilaalliseen liittoutumiseen, ja merkittävä enemmistö heistä on Nato-jäsenyyden kannalla. Suomen liittyminen Natoon vahvistaa maamme omaa turvallisuutta sekä Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan turvallisuutta ja vakautta. Se myös parantaa maamme sotilaallista ja muuta huoltovarmuutta ja vähentää meihin kohdistuvaa maariskiä.
Suomi on turvallisuuden tuottaja, jonka jäsenyys vahvistaisi myös puolustusliittoa. Me emme ole uhka kenellekään tulevaisuudessakaan. Nato-jäsenyytemme ei olisi ketään vastaan, vaan Suomen puolesta. Toivon, että olemme jäsenenä myös aktiivisesti kehittämässä puolustusliiton toimintaa, edesautamme edelleen rauhantyötä, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumista. Tässä meillä on vahvaa osaamista. Samalla meidän on pidettävä huolta kansakuntamme kestävyydestä ja hyvinvoinnista. Se tarkoittaa, että panostamme koulutukseen ja osaamiseen, tutkimukseen ja kehittämiseen sekä lapsiin ja nuoriin. Pienen maan vahvuus perustuu sosiaalisen pääoman kasvattamiseen ja varmuuteen siitä, että kaikki pidetään matkassa mukana, siis yhteiskunnalliseen eheyteen. Suomea on vietävä eteenpäin järjellä ja sydämellä.
Arvoisa puhemies! Olemme suuren ja historiallisen päätöksen edessä. Haluan loppuun todeta, että oma isäni, joka on erityisen viisas mies, vuonna 1940 syntynyt, hyvin pitkän linjan sosiaalidemokraatti ja rauhanliikkeen lipunkantaja, totesi minulle Ukrainan sodan syttymisen jälkeen, että hänen sukupolvensa piti olla ensimmäinen, joka ei enää koskaan tule näkemään sotaa. Nyt on meidän vastuullamme varmistaa, ettei Suomen itsenäisyyttä enää koskaan loukata, meidän vastuullamme on varmistaa, ettemme enää koskaan ole yksin. Henkilökohtaisesti osoitan esitykselle täyden tukeni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-05-16T18:59:55,2022-05-16T19:05:12,Hyväksytty,1.1
2022_56_256,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_257,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näinä vaikeinakaan aikoina emme saa unohtaa toivon ja rauhan näkökulmaa uskoon ja luottamukseen hyvästä tulevaisuudesta. Suomen ja sen päättäjien on myös jatkossa oltava kansainvälisesti aktiivisia ulkopolitiikassa, rauhan edistämisessä ja yhtenäisyyden vahvistamisessa olematta kuitenkaan liian sinisilmäisiä ja unohtamatta, että me ajamme Suomen ja suomalaisten etua.
Oma myönteinen kantani ei ole muuttunut. Se on vahvistunut viimeisten viikkojen intensiivisten kuulemisten myötä. Kaikki niin hyvät kuin huonot puolet ovat tulleet esiin.
Loppuun, puhemies: yhdessä ja yhteistyöllä selviämme tästäkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-16T19:05:14,2022-05-16T19:06:16,Tarkistettu,1.1
2022_56_258,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_259,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisat ministerit, hyvät kansanedustajat! Tämä on keskustelu, joten keskustellaan sitten jonkin verran, vaikka haluan sanoa, että uskon täysin vakaasti siihen, että jokainen kansanedustaja, oli mitä mieltä Suomen Nato-jäsenyydestä tahansa, pitää silmämääränään vain ja ainoastaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
Useat edustajat, muun muassa edustajat Tuomioja, Yrttiaho ja Honkasalo, ovat vierastaneet Naton ydinasepelotetta, ja on puhuttu jopa ydinaseliitosta. Itse ajattelen, että kaikki tässä salissa olemme ydinaseita vastaan, eivät kai ne kenenkään mielestä ole mikään hyve, mutta niin kauan kuin maailmassa on ydinaseita ja niitä on esimerkiksi Venäjällä, on tarpeellista, että niitä on myös Natolla. Eri asia on, että emme hyväksy ydinaseita Suomeen, Suomen alueelle. Näin ollen on hyvä, että olemme tulleet kauaksi siitä yli 40 vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin suomettuneen Suomen niin sanotuilla rauhanmarsseilla vastustettiin Euroopassa olevista ydinaseista ja ydinohjuksista joka toista — joka toinen olikin taas sellainen rauhan ohjus.
Herra puhemies! Suomessa ja tässäkin salissa on tänään monta kertaa sanottu, että Venäjän osalta kaikki muuttui helmikuun 24. päivä tänä vuonna, niin kuin silloin vasta olisi käynyt ilmi, ettei Putinin Venäjä olekaan rauhantahtoinen ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittava maa. En haluaisi olla soraääni tässä keskustelussa, ja totta kai Venäjän rikollinen suurhyökkäys helmikuussa Ukrainaa ja rauhaa vastaan oli käänteentekevä muutos turvallisuusympäristössämme, mutta kuitenkin on rehellisesti todettava, kuten mielestäni edustaja Holopainenkin edellä käyttämässään puheenvuorossa totesi, että jo keväällä 2014 Venäjä rikkoi kaikkia keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia: se loukkasi Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, se ryöväsi sotilasoperaatiolla Krimin niemimaan Ukrainalta ja liitti sen laittomasti itseensä, se ryhtyi sotaan Itä-Ukrainassa, se valehteli tapahtumista omalle kansalleen ja maailmalle, ja niin edelleen. Tässä vaiheessa — siis silloin vuonna 2014 — Suomessa ja laajasti Euroopassa suhtauduttiin liian pehmeästi Venäjään. Itsekin kannatin edelleen Fennovoiman ydinvoimalaa, mikä oli virhe. Toki myös tässä salissa käyttämässäni puheenvuorossa silloin rinnastin presidentti Putinin Staliniin ja Hitleriin, ja sitä monet kollegat paheksuivat.
Herra puhemies! Torstaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys on ehdottomasti uhka Venäjälle. Totuushan on päinvastainen, kuten yleensä Kremlin sanomisissa on, eli Suomen Nato-jäsenyys ehdottomasti ei ole uhka Venäjälle, ja ilmeisesti tiedottaja Peskovilla oli vanhat nuotit, koska tänään presidentti Putin on sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole suora uhka Venäjälle. Nato ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka Venäjän uhalle. Joku sanoikin: Nato on uhka Venäjälle kuten lukko on uhka murtovarkaalle.
Joka tapauksessa Suomen Nato-jäsenyyden tavoitteena on vain ja ainoastaan Suomen turvallisuuden vahvistaminen. Se ei ole keneltäkään pois. Me emme ole rakentamassa rautaesirippua Suomen ja Venäjän väliselle rajalle. Päinvastoin, me toivomme, että aikanaan on jälleen mahdollisuus parantaa Suomen ja Venäjän monenlaisia suhteita: taloussuhteita, kulttuurisuhteita ja niin edelleen. Uskon, että me kaikki Suomessa kannatamme tätä ja toivomme, että sellainen aika taas tulee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-16T19:06:20,2022-05-16T19:11:32,Tarkistettu,1.1
2022_56_260,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_261,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sain viime lauantaina kunnian osallistua sankarivainaja Gunnar Rantasen hautajaisiin Vilppulan kirkossa. Rantanen löytyi kahden sotilaskaverinsa kanssa kannakselta 78 vuotta kaatumisen jälkeen. Hän oli viimeinen kadoksissa ollut vilppulalainen toisen maailmansodan sotilas, eli Suomi pitää huolen omistaan. Mieltäni siinä siunaustilaisuudessa herkisti myös Runebergin suuri isänmaan virsi 577. Se on rukous isänmaan puolesta. Varsinkin siinä viidennessä, kuudennessa ja seitsemännessä säkeistöissä olevat osat sopivat hyvin tähän hetkeen: ”Suo aina rauha suloinen ja estä sota verinen.” ”Sä turvaa maamme vapaus, sen kansalle suo viisaus.”
Sunnuntaina muistelimme kaatuneitten muistopäivää — kaikissa sodissa henkensä menettäneiden — sadoilla hautausmailla eri puolilla Suomea. Kiitos vahvasta vapaaehtoistyöstä, maanpuolustushengen ylläpitämisestä, meidän veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöillemme.
Arvoisa puhemies! On päivänselvä asia, että haluamme jatkaa elämää Suomessa rauhassa suvereenissa valtiossa ilman sodan uhreja. Turvallisuusselontekokeskustelussa olemme mielestäni saaneet riittävästi tietoa ja tilaisuuden keskustella laajasti Suomen turvallisuuden ja omavaraisuuden sekä Natoon liittymisen eri puolista. Näissä oloissa turvallisuus menee kaiken muun edelle. Turvallisuus on kokonaisuus. Turvallisuutta on, että pystymme puolustamaan itseämme tarvittaessa sotilaallisesti, rajat pitävät ja meillä on kumppaneita. Turvallisuutta on, että ihmisen arki on turvallista kautta maan. Poliisi, pelastuslaitos ja sopimuspalokuntalaiset tulevat tarvittaessa apuun, kun heitä tarvitaan. Turvallisuutta on myös, että olemme valmistautuneet Venäjän hybridivaikuttamisen mahdollisiin vaikutuksiin. Turvallisuutta on myös, että ruokaa, energiaa on kaikissa tilanteissa omasta takaa. Leipä ja lämpö varmistetaan kotimaisella tuotannolla ja huoltovarmuudella.
Arvoisa puhemies! Politiikka ja päätöksenteko pitää tehdä ajassa. Nyt on Naton aika. Tuen osaltani valtioneuvoston esitystä Suomen liittymisestä Natoon. On erinomainen asia, että myös Ruotsi hakee yhtä aikaa Naton jäseneksi — se vahvistaa koko Pohjolan turvallisuutta. Kiitokset tasavallan presidentille, hallitukselle ja sen ahkerille ministereille, kuten paikalla oleville Skinnarille ja Haavistolle. Erityisesti myös puhemiehistölle ja puhemies Vanhaselle eduskunnan parlamentaarisesta, sujuvasta asian käsittelystä. Toivon sujuvaa myös tästä ratifioinnista, ja toivon voimia meidän valtionjohdolle sen ratifioinnin kaikkien osa-alueitten varmistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Toivon myös, että meillä on nyt viisaus, etteivät lapsemme ja heidän jälkipolvensa koskaan sotaan joutuisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-16T19:11:35,2022-05-16T19:15:00,Tarkistettu,1.1
2022_56_262,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_263,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaatuneiden muistopäivä 15.5.2022 jää historiaan päivänä, jolloin Suomen valtiojohto päätti Suomen Nato-hakemuksen jättämisestä. Prosessi, jolla tähän tilanteeseen on päädytty, on ollut nopea, mutta sisältänyt perusteellista harkintaa eri vaihtoehtojen välillä. Sitä harkintaa on tehty niin ulkopoliittisen johtomme toimesta kuin eduskunnan valiokunnissa. Emme ole itse valinneet tai voineet vaikuttaa tähän tilanteeseen joutumiseen. Kevyin perustein tätä päätöstä ei olla tekemässä. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että rauhanponnisteluista huolimatta Euroopassa käydään raakaa ja brutaalia sotaa. Venäjä on toimillaan järkyttänyt syvästi koko Euroopan turvallisuutta ja osoittanut, ettei siihen voi luottaa.
Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä, koska ajattelen, että se on tässä tilanteessa Suomelle turvallisin vaihtoehto. Kuten tässä salissa moni on tänään todennut, Nato-jäsenyys on meille nimenomaan turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Meidän vastuullamme on suomalaisten turvallisuus — se, ettei Suomi koskaan enää joutuisi sotaan ja ettemme koskaan enää olisi yksin.
Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, ettei Venäjä kunnioita valtioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Venäjä on toimillaan loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut julmalla tavalla ihmisoikeuksia. Venäjän julkilausuttuna tavoitteena on muuttaa Euroopan turvallisuusjärjestystä. Me emme voi hyväksyä Venäjän vaatimuksia itsenäisten valtioiden ulko- ja turvallisuuspoliittisen valinnanvapauden kaventamisesta.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tasavallan presidenttiä, pääministeriä, puhemiestä ja koko hallitusta siitä, että päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä on valmisteltu demokraattisesti ja määrätietoisesti, ripeästi, mutta mahdollistaen kuitenkin eduskunnalle sen tarvitsema aika asian käsittelyyn.
On myös ollut hyvä kuunnella tänään täällä käytettyjä rakentavia ja analyyttisiä puheenvuoroja siitä, miten meistä kukin on omaan kantaansa päätynyt. Arvostan myös sitä, että tähän saliin mahtuu monenlaisia näkökulmia ja että myös huolet ja kritiikki nousevat esiin. On myös tärkeää, että Suomen Nato-jäsenyydelle on laaja kansan tuki. Seuraavaksi on varmistettava, että jäsenyys saadaan vietyä maaliin turvallisesti Venäjän häirintä- ja vaikuttamisyrityksistä huolimatta. On tärkeää, että myös jäsenhakemuksen jättämisen jälkeen jäsenyysprosessin eri vaiheista viestitään avoimesti ja selkeästi päättäjille ja kansalaisille.
Avoimella, monikielisellä ja aktiivisella viranomaisviestinnällä on tärkeä rooli informaatiovaikuttamisen torjunnassa. Sillä vahvistamme myös yhteiskunnallista luottamusta, turvallisuudentunnetta ja osallisuutta. Näin torjumme laaja-alaisen vaikuttamisen eri muotoja ja vahvistamme sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Näinä aikoina on erityisen tärkeää ylläpitää ja vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja kriisinkestävyyttä.
Arvoisa puhemies! Suomi voi itse päättää, millainen Nato-maa me olemme. Naton jäsenenä olemme täysivaltaisina päättämässä, mihin suuntaan Natoa kehitetään. Suomi on pitkään ollut demokratian, rauhan ja ihmisoikeuksien puolustaja, ja tässä roolissa voimme jatkaa myös Naton jäsenenä. Suomen ulkopoliittinen linja on ollut toimia ydinaseriisunnan puolesta. Kuten ulkoministeri Haavisto tänään totesi, tämä linja pitää jatkossakin. Suomen tulee Nato-jäsenenäkin ponnistella rauhan ja ydinaseista luopumisen puolesta.
Ukraina taistelee tälläkin hetkellä koko eurooppalaisen arvoyhteisön demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolesta. Naton jäsenenä me voimme osaltamme vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja yhteistä puolustautumista autoritäärisiä valtioita ja voimia vastaan. Näen, että tässä työssä Suomella on paljon annettavaa.
Naton jäsenenäkin on tärkeää, että Suomi jatkaa tiivistä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa koko Pohjolan turvallisuuden parantamiseksi. Siksi on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi etenevät Natoon nyt samaan tahtiin.
Arvoisa puhemies! Kuten pääministerikin puheessaan totesi, Suomen ulkopolitiikan kulmakivinä on sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen, ihmisoikeuksien ja rauhan edistäminen. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, mutta se lisää myös Suomen mahdollisuuksia toimia ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta — siksi kannatan Suomen liittymistä Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-16T19:15:03,2022-05-16T19:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_56_264,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_265,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän järjetön ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia loukkaava hyökkäys Ukrainaan on laittanut koko Euroopan turvallisuusasetelman uusiksi, ja tilanteen kaikkia vaikutuksia ei vielä kai kokonaisuudessaan voi edes arvioida. Tärkein asia on kuitenkin Suomen turvallisuuden varmistaminen, ja siksi Natoon liittyminen on mielestäni välttämätöntä. Tämä päätös ei ole suunnattu ketään vastaan vaan ainoastaan turvaamaan oma turvallisuutemme.
Monelle tämä Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen on ollut kenties yllätys, mutta jos olemme rehellisiä, Venäjän negatiivisesta kehityksestä ja sen seurauksista on ollut runsaasti tietoa jo vuosien ajan. Esimerkiksi tulevaisuusvaliokunta on tehnyt useita Venäjä-skenaarioita, ja yksi kielteisistä skenaarioista toteutuu juuri nyt. Länsimaat ja Suomi ovat kuitenkin pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisriippuvuuden kasvulla kiinnittämään Venäjää eurooppalaiseen arvoyhteisöön ja edistämään myönteistä kehitystä eli positiivisten skenaarioiden toteutumista Venäjällä. Kun kehitys kääntyikin toiseen suuntaan, niin hyvät tavoitteet ja halutun vision mukaiset toimenpiteet muuttuivatkin riskiksi ja aiheuttavat ongelmia pitkälle tulevaisuuteen. Ennakointi ja skenaariotyön opetus on siinä, ettei voi pelkästään pyrkiä toteuttamaan hyviä ja tavoiteltavia skenaarioita, vaan on samaan aikaan varauduttava myös negatiivisiin ja jopa pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin. Valitettavasti monessa muussakin asiassa on samoin, eli ennakointityö ei riittävästi ohjaa riskienhallinta- ja varautumissuunnitelmien tekemistä.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunta painotti omassa lausunnossaan turvallisuuspoliittisesta tilanteesta liittoutumisen vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen. Valiokunta painotti, että meidän tulee tulevaisuudessa olla edelleen varautuneita Venäjän toimiin, vaikkei Suomeen sotilaallista uhkaa kohdistukaan. Myös muihin mahdollisiin negatiivisiin tulevaisuudenkuviin tulee varautua entistä kattavammin. Venäjän taholta on nyt odotettavissa monenlaista ilkeyttä ja vaikuttamisyrityksiä.
Valiokunta painotti myös, että teknologian merkitys niin huoltovarmuuden kuin turvallisuuspolitiikan osalta on kasvanut vahvasti. Suomen on siksi pidettävä entistäkin paremmin huolta teknologisesta osaamisestaan ja myös omavaraisuudesta erityisesti strategisen teknologian osalta. Suomessa ja muuallakin maailmassa on esimerkiksi pulaa kyberalan asiantuntijoista, ja siksi osana teknologista varautumista on huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja tutkimuksesta.
Puhemies! Huoltovarmuuden merkitys turvallisuuspolitiikassa kasvaa turvallisuusympäristön muutoksen myötä. Niiden toimien, joiden avulla nyt vastataan akuuttiin turvallisuusympäristön muutokseen, tulee tukea myös pitkän aikavälin ekologista, sosiaalista ja taloudellista kantokykyä. Suomen on huolehdittava strategisten resurssien, kuten esimerkiksi ruoan, veden, energian, lääkkeiden ja terveydenhoidon sekä kriittisen teknologian ja infrastruktuurin, huoltovarmuudesta ja riittävästä omavaraisuudesta sekä yhteiskunnan jatkuvuuden ja kansallisen resilienssin varmistamisesta. Resilienssi on kriisinsietokyvyn ja selviytymiskyvyn lisäksi myös sopeutumista uuteen tulevaisuuteen.
Puhemies! Suomen vahvuus on myös se, että suomalaiset luottavat viranomaisiin. Maanpuolustustahto on korkea, ja covid-19-pandemia osoitti, että myös Suomen yhteiskunnallinen ja henkinen resilienssi ovat vahvoja. Suomi ei pelkästään selvinnyt äkillisestä kriisistä kansainvälisesti verrattuna hyvin vaan kykeni myös kääntämään kriisin uudistavaksi resilienssiksi ja uudistamaan yhteiskuntaa esimerkiksi digiloikalla ja tulevaisuusinvestoinneilla vihreän siirtymään ja kestävään kasvuun. Ja jos jotain hyvää tästä kauheasta tilanteesta halutaan löytää, niin se on vihreän siirtymän vauhdittuminen. Ilmaston lämpeneminen on edelleen globaali uhka, mutta nyt vihreää siirtymää tarvitaan myös Venäjä-riippuvuudesta pois pääsemiseksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan korostaa toivon ja rauhan näkökulmaa. Usko ja luottamus hyvään tulevaisuuteen ei synny pelkästään turvallisuusjärjestelmistä eikä sotilaallisista pelotteista. Näiden lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä rauhantyötä sekä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja luottamuksesta huolehtimista. Suomen on kansallisesti varmistettava, että ketään ei jätetä ja että kaikki pysyvät muutoksen mukana ja voivat osallistua Suomen tulevaisuuden rakentamiseen omien kykyjensä mukaisesti.
Lisäksi Suomen on myös jatkossa oltava kansainvälisesti aktiivinen maailmanrauhan edistämisessä ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistamisessa. Puolustusliitto Naton jäsenenäkin Suomi voi jatkaa tätä työtä ja profiloitua kansainvälisesti rauhan edistäjänä ja heikoimpien oikeuksien turvaajana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-16T19:19:55,2022-05-16T19:24:47,Hyväksytty,1.1
2022_56_266,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_267,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Radikaali muutos on nyt tapahtunut suomalaisten mielipiteissä, sillä Natoon liittyminen on nyt Suomen kansan ja Suomen eduskunnan selvän enemmistön tahtotila. Siksi maamme on nyt hakemassa Naton jäseneksi.
Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia eikä alueellista koskemattomuutta, ja toimillaan loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä. Me emme voi enää luottaa itänaapuriimme. Me emme voi luottaa tuohon manipuloivaan narsistipsykopaattiin, joka brutaalisti hyökkää naapurimaahansa. Ja vaikka sotilaallinen puolustuskykymme on maailman parhaimmistoa, niin silti meidän on hyvä hakea lisäturvaa puolustusliitto Natosta. Suhteemme petolliseen ja raakamaiseen Venäjään on päättynyt, kuten huono parisuhdekin päättyy, jos toinen osapuoli ei nauti luottamusta ja väkivaltaisella käytöksellään aiheuttaa kärsimystä.
Myös länsinaapurissamme Ruotsissa on ymmärretty Venäjän muuttunut tilanne ja sen vakavuus. Naapurimme hannuhanhetkaan eivät enää luota pelkkään kuuluisaan onneensa, vaan haluavat meidän tavoin vahvistaa sotilaallista puolustustaan liittoutumalla Naton kanssa — käsi kädessä yhdessä meidän kanssamme.
Arvoisa puhemies! Puolustusliitto Nato perustettiin pian toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1949 pääasiassa torjumaan silloisen Neuvostoliiton uhkaa. Kun kylmä sota päättyi ja Neuvostoliitto romahti vuonna 1991, menetti Nato päävihollisensa ja vanhan olemassaolonsa tarkoituksen. Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan ja Venäjän välille on nousemassa samankaltainen kova raja kuin kylmän sodan aikana. Nato on palannut perusasioiden äärelle, Venäjän uhan torjuntaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen ja Venäjän välisiä suhteita pysyvästi. Suomi on monen muun länsimaan tavoin suhtautunut Venäjän aggressiiviseen politiikkaan lepsusti ja sinisilmäisesti. Nyt tähän on tullut muutos. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on pitkäkestoisia vaikutuksia turvallisuusympäristöön Euroopassa ja varsinkin Suomen lähialueilla. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Venäjä on ilmoittanut lisänneensä Suomen ja kaikki muut EU-maat niin sanotulle epäystävällisten valtioiden listalle. Jännitteiden lisääntyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen ennakoitavuutta. 
Arvoisa puhemies! Puolustusvaliokuntakin arvioi lausunnossaan, että Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa on paras ratkaisu Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Muilla järjestelyillä ei ole mahdollista saavuttaa vastaavaa turvaa. Natoon liittyminen vahvistaa lisäksi Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Nato-jäsenyys nostaisi merkittävästi pidäkettä joutua Venäjän sotilaallisen vaikuttamisen kohteeksi. Jäsenyys myös takaisi kriisitilanteessa Suomen oman kansallisen puolustuskyvyn vahvistamisen liittokunnan merkittävillä sotilaallisilla voimavaroilla ja parantaisi huomattavasti Suomen sotilaallista huoltovarmuutta.
Nato-jäsenyys nostaa kynnystä Suomeen kohdistuvaan hyökkäykseen, mutta mikäli niin tapahtuisi, ei Suomen tarvitsisi puolustautua yksin. Naton yhteinen puolustus perustuu yhteiseen puolustussuunnitelmaan, jonka osaksi Suomi otettaisiin.
Arvoisa puhemies! Meidän on edelleen pidettävä huolta omasta puolustuskyvystämme, vaikka haemmekin puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Suomalainen sotilas ja meidän Puolustusvoimamme ovat maailman parhaimmistoa, mutta joskus paraskin voi tarvita apua, ja silloin on hyvä, että on kavereita, ketkä auttavat. Tulevaisuudessa puolustamme Suomea leveämmillä hartioilla yhdessä muiden Nato-maiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-05-16T19:24:50,2022-05-16T19:29:36,Hyväksytty,1.1
2022_56_268,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_269,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen oikea paikka on puolustusliitto Natossa. Kannatan maamme Nato-jäsenyyttä tänäänkin, kuten olen kannattanut 20 vuotta. Natoon liittymistä puoltavat seikat eivät ole näiden vuosien aikana muuttuneet. Nato-jäsenyys vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. Naton turvatakuut ovat maailman vahvin tae siitä, että sota ei enää koskaan — ei enää koskaan — syttyisi Suomen rajalla. Naton turvatakuut ja yhteinen voima toimivat ylivoimaisina pidäkkeinä ja pelotteina mahdolliselle uhkaajalle. Jos haluat rauhaa, varaudu sotaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet vahvistavat paitsi maidemme myös koko Itämeren alueen turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden vastustajat ovat vuosia vedonneet siihen, että liittyminen johtaa Venäjän poliittisiin ja taloudellisiin vastareaktioihin. Argumentilta on pudonnut pohja viimeistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjästä on tullut hylkiö. Suomi on osa lännen pakoterintamaa. Itse asiassa juuri Naton ulkopuolelle jääminen olisi Suomelle taloudellinen riski. Suomesta uhkaisi tulla rautaesiripun juurella oleva reunavaltio, jonka maariski on kohonnut. Turvatakuut vahvistavat Suomea vakaana investointiympäristönä.
Toinen perinteinen vasta-argumentti on ollut Venäjän sotilaallisten reaktioiden pelko. Venäjän silmissä Suomi on jo osa länttä ja Naton eteisessä. Voikin sanoa, että Suomella on ollut liittoutuneen maan riskit muttei sen suurinta hyötyä, ehdottomia turvatakuita. Venäjän imperialistinen politiikka, jota se on vuosikausia silmiemme edessä harjoittanut, on uhka sen rajanaapureille. Tämä tosiasia on ymmärretty ja tunnustettu Suomessa kreivin aikaan.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-tiellä tänä keväänä kärjessä on kulkenut Suomen kansa. Suuri kiitos johtajuudesta suomalaisille, jotka tekivät vankan johtopäätöksen: Naton sisällä on turvallisempaa kuin sen ulkopuolella. Kiitos valtionjohdolle taiten hoidetusta Nato-prosessista. Kiitos myös teille ja meille, jotka uskalsimme puhua Nato-jäsenyyden puolesta silloinkin, kun tätä puhetta vielä moitittiin.
Arvoisa puhemies! Suomessa tulee aloittaa keskustelu siitä, millainen Nato-maa haluamme olla. Suomettuneisuuden kaiut, joissa on haikailtu jonkinlaista osittaisjäsenyyttä, ovat onneksi pääosin vaimentuneet. Natoon liitytään täysillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla. Suomen tulee puolustusliitossa maksimoida turvallisuutensa, mikä mielestäni sisältää myös tavoitteen saada Suomeen Naton tukikohta.
Nato-Suomen tärkein tehtävä on tietysti huolehtia omasta, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta vahvasta puolustuksesta. Puolustusvoimien kyvystä ja rahoituksesta on onneksi pidetty meillä kiinni silloinkin, kun muut Euroopan maat ovat ajaneet puolustustaan alas.
Arvoisa puhemies! Keskustelussa on korostettu aivan oikein Nato-jäsenyyden pragmaattisuutta. Nato on puolustuksellinen ratkaisu, mutta kyse on muustakin: siitä, saammeko täysin vapaasti päättää omista asioistamme, siitä, mihin porukkaan haluamme kuulua, siitä, miten voimme puhua Venäjän toiminnasta. Kuulumme länteen, kuulumme Eurooppaan. Paikkamme on sen demokratioiden liittoumassa. Mitä syvemmin länteen kuulumme, sen turvallisempaa, sen vapaampaa suomalaisille.
Nato-prosessi on tehnyt Suomelle jo hyvää. Ulkopoliittisessa puheessa munkkilatina on vaihtunut suorempaan kieleen. Myös suomalaiset puhuvat Venäjästä ja sen rikoksista entistä vapautuneemmin. On tullut aika karistaa viimeisetkin jälkisuomettuneisuuden pölyt Suomi-neidon harteilta. On tullut aika päästää irti lopustakin jännityksestä ja pelosta, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle. Suomi on täysin vapaa länsimaa.
Arvoisa puhemies! On suuri kunnia olla kansanedustaja tässä eduskunnassa, joka Nato-jäsenyyden hakemisesta päättää. Luotan siihen, että Suomelle käy hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-05-16T19:29:39,2022-05-16T19:34:32,Hyväksytty,1.1
2022_56_270,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_271,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on jo hyvin useassa puheenvuorossa tuotu esille, turvallisuusympäristömme muuttui ratkaisevasti Venäjän aloittaessa hyökkäyssodan Ukrainaan. Samalla suomalaisten huoli omasta turvallisuudestaan on kasvanut. Moni miettii, olisiko Suomen pitänyt liittoutua jo vuosikymmen sitten, kuten edellinenkin puhuja. Vastaus on helppo, sillä Nato edellyttää jäseneksi hakeutuvilta mailta kansan selvän enemmistön tukea. Naton kannatus on suomalaisten keskuudessa ollut viime syksyyn saakka selvästi alle 30 prosenttia.
Venäjän hyökkäyksen myötä niin kansalaisten kuin useimpien päättäjienkin mielipiteet ovat muuttuneet nopeasti. Jo pitkään turvallisuuspolitiikkamme keskeisenä osana ollutta mahdollisuutta hakeutua Naton jäseneksi eli Nato-optiota halutaan nyt käyttää. Sotien jälkeen Suomi rakensi Paasikiven—Kekkosen linjalla rauhaa ja vakautta Pohjolaan. Sillä varmistettiin kansalaistemme turvallisuus ja maamme itsenäisyys ja samalla haettiin taitavasti liikkumatilaa taloudelliselle liittoutumiselle länteen. Tälle polulle kuuluvat niin EFTA- ja EEC-sopimukset kuin Euroopan unionin jäsenyyskin. Vuosikymmeniin ei ole ollut mitään epäselvyyttä siitä, kuulummeko läntiseen arvoyhteisöön. Politiikkaa pitää tehdä aina ajassa.
Joissakin puheenvuoroissa, joita täällä on käytetty, on arvosteltu Suomen historiassa tekemää politiikkaa tai turvallisuuspoliittisia ratkaisuja. Minä en tee niin. Olen onnellinen, että olen saanut syntyä Suomeen — maahan, jossa voimme elää vapaana, yrittää ja tehdä työtä vapaasti, maahan, jossa on sananvapaus ja jossa oikeusvaltioperiaatteet toimivat. Historiassa tehdyt päätökset pitää aina asettaa siihen todellisuuteen ja olosuhteisiin, joita kulloinkin elettiin. Minulle Suomen historia on ennen muuta selviytymistarina, jossa pieni valtio on noussut sotien kurjuudesta menestyväksi hyvinvointivaltioksi. Se on onnistumistarina. Voimme olla ylpeitä isänmaastamme Suomesta.
Arvoisa puhemies! Kuten edellä totesin, politiikkaa pitää tehdä aina ajassa. Nyt Venäjää ei voida arvioida enää sen puheiden perusteella vaan ainoastaan sen tekojen perusteella. Ne teot ovat murentaneet sen luottamuksen, jota kulloinenkin valtiojohtomme on vuosikymmenet rakentanut. Poliittisten päättäjien tärkein tehtävä on suomalaisten turvallisuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Siksi olemme nyt liittymässä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Asia ei ole yksinkertainen tai helppo. Jäseneksi hakeutumiseen liittyy epävarmuuksia, riskejä ja uhkiakin. Silti kantani on selkeä ja varma: kannatan Suomen hakeutumista Naton jäseneksi.
Vaikka ajat ja turvallisuuspoliittinen ympäristö ovat nopeasti muuttuneet, yksi ei muutu: suomalaiset haluavat elää rauhassa vapaana ja itsenäisenä kansana. Tämän puki sanoiksi aikoinaan F. E. Sillanpää kirjoittaessaan vuonna 1939 tunnetun laulun: ”Mitä aarteita lieneekin Suomessa, niistä kallehin on vapaus.” Juuri vapauden, rauhan ja itsenäisyytemme varmistamiseksi olemme nyt tekemässä historiallista päätöstä.
Arvoisa puhemies! Epävarmuudenkin keskellä voimme suhtautua tulevaisuuteen turvallisin mielin ja luottaa, että korkeimman käsi ohjaa kansakuntien, myös isänmaamme Suomen, kohtaloita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-05-16T19:34:34,2022-05-16T19:39:14,Hyväksytty,1.1
2022_56_272,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_273,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat tuomittavia, eivätkä ne ole hyväksyttävissä missään suhteessa. Olemme nyt tällä hetkellä erittäin tärkeän ja kauaskantoisen asian äärellä. Päätöksemme, mikä näyttää olevan Natoon liittyminen, seuraukset ovat pitkävaikutteiset ja arvaamattomat. SDP:n kanta Naton suhteen muuttui viime lauantaina. Viime lauantaihin saakka kantani on ollut puoluekokouksen mukainen. Valtamedian Nato-myönteisellä kampanjalla on vedottu vahvasti kansalaisten tunteisiin ja vähemmän syvällisempään harkintaan. Myös gallupit ovat ruokkineet Nato-myönteisyyttä. Pidän sitä vastuuttomana tekona.
Arvoisa puhemies! Käsitykseni on, että päätelmiin on ladattu hyvin paljon tunnetta ja vähemmän kylmää harkintaa. On syntynyt kupla, vahva joukkotunne ympäröivästä maailmasta ja siellä olevista prosesseista. Todellisuuden hahmottaminen on tietenkin meille kaikille yksilöllistä, mutta valtiotasolla tilannekuvan ennen linjapäätöksiä pitäisi olla laajasti ja yhteisesti jaettu.
Suhtaudun Natoon liittymiseen kriittisesti, mikä johtuu turvallisuusselonteon pintapuolisuudesta ja kiireestä. Selonteko on hyvin Nato-myönteinen, selonteko ei tarkastele muita mahdollisuuksia tai siitä paistaa kiire, tarkoitushakuisuus ja perustelemattomuus. Meillä kaikilla edustajilla ei ole ollut yhdenvertaista tietojensaantimahdollisuutta. Vain ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat olleet syvällisemmän tiedon äärellä. Meidän muiden on pitänyt ja pitää luottaa siihen tietoon, mikä on ollut meidän saatavilla. Niissä valiokunnissa, missä olen päässyt asiasta kuulemaan, ovat Natoon liittymisen vaikutukset olleet ristiriitaisia niin toiminnallisesti kuin myös taloudellisesti. Osalla on ollut kuva jopa säästöistä, toisilla vastaavasti kasvavista kustannuksista. On nostettu esille asevarustelukustannusten nousun vaikutus tulevaisuudessa tapahtuviin leikkauksiin koulutuksesta, sosiaali- ja terveysmenoista ja jopa toimeentulosta.
Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että käynnissä on varustelukierre, joka lisää Nato-maiden menoja jatkuvasti, ja jos Suomesta tulee Naton jäsen, kustannusten siirto USA:lta muille liittolaisille tulee rasittamaan julkista taloutta vuodesta toiseen yhä enemmän. Sen sijaan, että verorahoilla parannettaisiin koulutusmahdollisuuksia, sosiaaliturvaa, terveydenhoitoa ja kaikenlaisia elämän edellytyksiä, ne käytetään sotilasteollisten kompleksien tuotteisiin, jotka parhaassa tapauksessa ovat turhia ja huonoimmassa tapauksessa tappavat joukoittain ihmisiä. Siksi vaikutusten arviointien pitäisi olla riittävän huolellisia ja läpinäkyviä, eikä tuo vaade ole mitenkään vähäinen.
Arvoisa puhemies! Kuulemisessa on tullut esille lähinnä vuosien kustannusvaikutus oman puolustuksen vahvistamiseen, mikä hävittäjähankintojen kanssa on lähivuodet hieman yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta — tällä hetkellä vastaa noin viittä miljardia euroa. Kuulemisessa on tullut esille arvioita huomattavasti suuremmista maksuosuuksista. Suomi halutaan Naton jäseneksi. Suomella on vahvat asevoimat, ilmasotaan vahva hävittäjäkalusto. Suomen liittyminen vahvistaa Naton toimintaa, mutta tuo samalla Suomen ja Venäjän rajalle rauhattomuuden rajan. Itämeren kokonaisvalvontavastuu tulee Suomen osalta nostamaan kustannuksia.
Arvoisa puhemies! Itä-Suomi tulee kärsimään eniten Natoon liittymisestä. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt julkisessa taloudessa sekä yritysten loppumisena tai konkursseina. Lähialueyhteistyöllä on ollut merkittävä taloudellinen vaikutus kuntien ja yritysten toimintaan ja talouteen. Jo nyt Venäjän sotatoimien johdosta Itä-Suomi on menettänyt EU:n lähialuerahat ja niihin liittyvät kansalliset osat, jotka on siirretty Uudenmaan ja Varsinais-Suomen hyväksi. Tuon potin kokonaisarvio euroissa on noin 200 miljoonaa euroa.
Me Kainuussa tiedämme, mitä tarkoittaa pitkä raja naapurin kanssa. Me myös tiedämme, mitä elämä rajan yli kaikissa eri muodoissa tarkoittaa. Olisi noloa, jos seuraavat vuosikymmenet joutuisimme elämään suljetun rajan vieressä. Se ei olisi kenellekään hyvä uutinen. Meidän ei pidä tehdä ehdoin tahdoin itsestämme osapuolta meneillään olevaan sotaan ja sen kärsimyksiin, vaikka suoranaisesti tuomitsemmekin kaikki aseelliset väkivallanteot. — Kiitoksia.
Arvoisa puhemies! Tässä olisi ollut vielä toinen viisiminuuttinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-16T19:39:26,2022-05-16T19:44:55,Hyväksytty,1.1
2022_56_274,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, Minna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_275,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään eduskunta käsittelee todella isoa ja merkittävää asiaa, Nato-asiaa. Tämän vaalikauden alussa ei kenelläkään ollut tietoa, mitä tulee tapahtumaan ja mihin asioihin se tulee johtamaan. Kun Venäjä hyökkäsi naapurimaahansa Ukrainaan, niin kaikki muuttui. Meidän rajanaapurimme ryhtyi sotimaan rajanaapurinsa kanssa. Tuntuu siltä, että Venäjä laittoi luottamussuhteensa pesukoneeseen, jossa asetuksena oli vesipesun sijasta todellinen veripesu. Kauheudet jatkuivat, jatkuivat, jatkuivat — ja jatkuvat edelleen. Voimakas raakuus ei anna sijaa inhimillisyydelle. Tuloksena on järkyttävää jälkeä ja anteeksiantamattomia toimia.
Myös Suomi on Venäjän rajanaapuri, kuten Ukraina. Nyt ei enää voida sanoa, että Venäjä ei olisi mahdollinen uhka myös Suomelle. Tilanteet ovat muuttuneet niin vakaviksi, että Suomen on mietittävä perin pohjin Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Rajamme takana on arvaamaton ja häikäilemätön valtio.
Nato-keskustelu nostattaa monenlaisia tunteita. Keskustelua on käyty, ja hyvä niin. Päätöksissä on tosiasiat ja faktat laitettava etusijalle. Suomi ei halua sotaa eikä varsinkaan, että kansamme joutuu kärsimään. Tarvitaan turvallisuutta, turvallisuutta ja turvallisuutta.
Nato-käsittelyn aikana on tullut ilmi myös vääriä tietoja, huhupuheita ja propagandaa. Tarvitaan oikeaa tietoa. Tarve on aidolle tiedolle, joka perustuu faktoihin ja joka ei ole värittynyttä.
Arvoisa puhemies ja arvoisa hallitus! Haluaisin nostaa esille tiedontarpeen tässä suuressa päätöksessä. Onko hallitus miettinyt tätä tiedottamisen tärkeyttä? Olisi varmasti aika tiedottaa kotitalouksia ja suomalaisia esimerkiksi kotiin kannettavalla kirjeellä, jossa kerrotaan tosiasioita tässä tilanteessa: mitä on tapahtumassa, ja mitä Nato-päätös tarkoittaa. Kotitalouksia tiedotettiin myös korona-aikaan joka talouteen jaetulla kirjeellä. Nyt tässä ajassa, kun vaikka minkälaista disinformaatiota liikkuu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja muissakin lähteissä, olisi hyvä keskittyä tosiasioihin.
Arvoisa herra puhemies! Tässä ajassa ja tällä tietämyksellä maatamme voidaan parhaiten turvata olemalla mukana Natossa — maatamme voidaan parhaiten turvata olemalla mukana Natossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-05-16T19:44:57,2022-05-16T19:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_56_276,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_277,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi haluaa liittyä Natoon. Venäjä on yrittänyt varata itselleen oikeuden pitää Suomea puskurivyöhykkeenään. Näemme Ukrainasta, mitä sellainen voi pahimmillaan tarkoittaa. Vaikuttaa siltä, että olemme kuitenkin varsin yksituumaisia siitä, ettei Suomi alistu tällaiseen saneluun. Valitsemalla Naton jäsenyyden osoitamme maailmalle, että vain ja ainoastaan Suomi itse määrittää sen, miten maatamme puolustetaan. Natoon liittyminen alleviivaa kiistattomasti sen, että Suomi kuuluu ja haluaa kuulua länteen, sekä sen, että olemme viimeistä piirtoa myöten itsenäinen maa. Se, että Suomi pystyy tulevien kumppaniensa avulla vankkumatta puolustamaan oman alueensa koskemattomuutta kaikissa olosuhteissa, lisää rauhaa, vakautta ja turvallisuutta Pohjolassa. Suomen Nato-jäsenyys on parasta mahdollista rauhantyötä.
Meidän on syytä osoittaa kiitokset ja arvostuksemme myös meitä edeltäneille valtiopäiville ja kollegoille, jotka ovat vuosien saatossa vieneet Suomen mukaan kansainvälisiin puolustuksellisiin yhteistyörakenteisiin ja toteuttaneet sen kuuluisan Nato-yhteensopivuuden. Tämän johdosta tänä päivänä päätös Naton jäseneksi hakeutumisesta on meille selkeä ja loppujen lopuksi helppo.
Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä Naton jäsenyyden hakemiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-05-16T19:49:03,2022-05-16T19:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_56_278,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_279,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth on sanonut: ”Suomi on hyvä maa, tämä maa on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.” Adolf Ehrnrooth oli puolustamassa maailman onnellisinta maata. Kun kenraali Ehrnrooth johti edestä, hänelle oli selvää, mitä hänellä oli selkänsä takana. Sen tiesivät perinpohjaisesti kaikki muutkin oman sukupolveni isoisät ja isoäidit, jotka 80 vuotta sitten näkivät hirveitä asioita, kokivat omakohtaisesti sodan pahuuden ja antoivat aivan kaikkensa tälle maalle, jotta jälkipolvilla olisi itsenäinen Suomi ja täällä vapaus elää.
Viime kuukausina nämä kenraali Ehrnroothin sanat ovat aivan erityisesti kirkastuneet meille kaikille. Vasta menettämisen pelko on todellista pelkoa, joka on saanut meidät tarttumaan kiinni siihen, mitä me aina olimme pitäneet itsestäänselvyytenä ja minkä arvo oli meiltä arjessa päässyt unohtumaan.
Arvoisa puhemies! Eilen vaaleanvihreässä keväässä liehuivat siniristiliput kaatuneiden muistopäivän kunniaksi. Maataan ja arvojaan puolustavien muistopäivänä valtioneuvosto päätti esittää Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Tasavallan presidentti ja pääministeri ovat tässä tilanteessa esimerkillisesti johtaneet joukkoja edestä. Valotaululle ovat tulikirjaimin syttyneet kenraali Ehrnroothin neljä viisasta sanaa: ”ei koskaan enää yksin”. Viisaasti ja kaukonäköisesti olemme kaikki nämä rauhan vuodet pitäneet hyvää huolta puolustuskyvystämme ja huoltovarmuudestamme. Me olemme halunneet rauhaa, ja siksi olemme valmistautuneet sotaan.
Arvoisa puhemies! Minä vastustan sotaa ja sotilaallisia konflikteja. Minä rakastan rauhaa, työtä ja kehitystä. Viime kuukausina olen muuttanut Nato-kantani. Pasifistina minä kannatan Suomen liittymistä Natoon, koska haluan rauhaa ja tiedän, että siksi meidän on valmistauduttava sotaan. Maamme kasvu ja kehitys voi tapahtua parhaiten vakaassa ja turvallisessa ympäristössä. Nato-päätös on tärkeä yrittämiselle, elinkeinoelämälle, investoinneille, työlle sekä lopulta hyvän elämän varmistamiselle. Nato-maahan ei ole koskaan hyökätty. On varmistettava, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa.
Minun sukuni on viimeiset tuhat vuotta asunut rajaseudulla Savonlinnan Kosolassa. Itäraja on aikojen saatossa siirtynyt eestaas molemmin puolin tiluksiamme, ja meitä on todella onnistanut, että raja on lopulta asettunut siten, että olemme reilusti Suomen puolella. Me saamme olla osa maailman onnellisinta kansaa. Itä-Suomi on aina ottanut ensimmäisenä vastaan hyökkäykset idästä. Itä-Suomi on aina ollut ja tulee olemaan etulinjassa. Olavinlinnasta käsin Suomea on puolustettu 1400-luvulta lähtien idästä tulevia hyökkäyksiä vastaan. Meidän DNA:ssamme on syvällä Suomen ja arvojemme puolustaminen.
Nytkin Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset osuvat valitettavasti kipeimmin Itä-Suomeen. Näissä oloissa Itä-Suomen kasvu ja kehitys on erityiskysymys, josta on avattava vakava keskustelu. Me Itä-Suomessa rakastamme rauhaa, työtä ja kehitystä. Itä-Suomen elinvoimaisuus on pystyttävä tässä vaikeassa tilanteessa turvaamaan.
Arvoisa puhemies! Maamme maanpuolustustahto on maailmanluokkaa. Maanpuolustustahtoa ei kuitenkaan ole, jollei meillä ole kansallista identiteettiä. Identiteettimme on pohja henkisille voimavaroille, joita tässä ajassa tarvitaan. Kansallista identiteettiä ei ole, jos meillä ei ole kulttuuria ja taidetta. Taide voimaannuttaa ja yhdistää. Taiteen avulla me voimme käsitellä tunteitamme surusta iloon ja pelosta onneen ja olla ylpeitä juuristamme. Henkinen pääoma on keskeinen osa huoltovarmuuttamme. [Puhemies koputtaa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-05-16T19:50:55,2022-05-16T19:56:09,Hyväksytty,1.1
2022_56_280,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä.
Viime sunnuntaina oli kaatuneitten muistopäivä, muistojuhla. Kävin viikonloppuna, silloin sunnuntaina kolmella sankarihaudalla laskemassa kunnan ja seurakunnan seppeleet. Reserviläisten kunniavartiosto oli myös siellä, ja kun katselin niitä ristejä ja luin nimiä ja syntymäaikoja, kyllä tuli järkyttävä olo ajatellessani, että niin moni nuori ja vanhempikin menetti henkensä. Myös oma isäni taisteli Kannaksella Äänisellä, haavoittui kolme kertaa, ja uskon, että isäkin olisi ollut samaa mieltä kuin tytär tänä päivänä tästä Nato-asiasta. Lähetän Kalervo Savolaiselle Kuopioon terveisiä, hän oli isän johtamassa joukkueessa. Hän on kirjoittanut näistä heidän kokemuksistaan loistavia kirjoja ainakin neljä kappaletta. Silloin kaupunkeja pommitettiin, ihmiset menettivät kotinsa, perheitä hajosi lopullisesti ja siviiliuhreja tuli. Ei koskaan enää.
Tästä on viime kädessä kyse Nato-päätöksessäkin. Tavoitellaan ratkaisua, joka takaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden parhaalla mahdollisella tavalla. Elämme historiallisia aikoja Suomen maanpuolustuksen tulevaisuuden kannalta. Ukrainan sodan alettua Venäjän asemaa sotilaallisena suurvaltana on haastettu useaan otteeseen ennakoitua kehnomman sotamenestyksen seurauksena. Oli Venäjän armeija sitten suurvaltasarjaa tai ei, niin fakta on se, että itänaapurilla on mittava ylivoima niin kaluston kuin miesvahvuuden osalta. Vaikka armeijat sotivat, niin poliitikot ovat näiden kovapanosammuntojen takana. Venäjän poliittinen ilmapiiri on kehittynyt siihen suuntaan, että hyökkäys itsenäistä valtiota vastaan ei ole enää poissuljettu keino ajaa omia tavoitteita. Etenkään ennen Krimin tapahtumia vuonna 2014 ei täällä Suomessa osattu laajemmin nähdä idän uhan kasvua.
Kun näin voimakkaat ja uhkaavat itätuulet puhaltavat, ei Suomi voi olla mielestäni reagoimatta. Suomi on nyt matkalla kohti Nato-jäsenyyttä, koska puolustusliitto takaa meille maksimaalisen turvallisuuden. Nato on paras olemassa olevista vaihtoehdoista. Nato-kriitikkoja haluan muistuttaa, että kyseessä on nimenomaan puolustusliitto eikä Nato ole koskaan hyökännyt yhteenkään valtioon. Talvisodan henki pelasti itsenäisyytemme aikanaan, ja siitä lähtien Suomen turvallisuus on ollut koko kansan yhteinen arvokas aarre. Siitä on pidettävä kiinni, tapahtui maailmalla mitä tahansa. Tässä asiassa ei saa antaa tuumaakaan periksi. Suomen pitkän historian omaava yleinen asevelvollisuus on todella hyvä pohja isänmaan puolustukselle. Suomi onkin pitänyt paremmin huolta puolustuskyvystään kuin esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi. Silti meidän on pienenä valtiona liittouduttava. Suomen ja Ruotsin todennäköinen Nato-jäsenyys avaa myös ennennäkemättömän hyvät mahdollisuudet pohjoismaisen puolustusyhteistyön vahvistamiselle. Vahva Pohjola, tämä lisää turvallisuutta entisestään. Nato-jäsenyys on mielestäni oikea valinta turvallisen elämän varmistamiseksi nykyisille ja tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyysprosessin käynnistymisen on arvioitu lisäävän hybridivaikuttamisen uhkaa. Mitä tahansa tulevaisuus tuo tullessaan, Suomen on vahvistettava huoltovarmuuttaan ja yhteiskunnan toimintakykyä. Huoltovarmuuden suhteen nostan esille pari tärkeää esimerkkiä: Energiantuotannon omavaraisuutta on lisättävä. Turpeen tuotannon nopea alasajo oli virhe, ja turvetuotantoa on elvytettävä, koska energiakriisi koettelee koko Eurooppaa. Ruoantuotanto on huoltovarmuuden kulmakivi. Tällä hetkellä Suomen maatalous ui syvissä vesissä kustannuskriisin myötä. Tähän on saatava pikainen muutos. Maatalous tarvitsee valtiovallalta kaiken tuen, ei uusia vihermaksuja. Myös tuontiruoalle pitää asettaa samat kriteerit kuin kotimaisille elintarvikkeille. Jos ei muutoksia kuulu, alkaa tiloja kaatumaan kuin dominonappuloita. Tätä iskua huoltovarmuus ei pystyssä kestäisi.
Arvoisa puhemies! Näin lopuksi kiitän tasavallan presidenttiä, valtiovaltaa ja avainministereitä ja tietysti koko eduskuntaa siitä, että asialle on laitettu vauhtia, ripeyttä, mutta silti on menty hyvin syvälle asioihin. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että meillä on valtaosa kansalaisista tämän asian takana.
Elikkä vielä kerran: olen Naton kannalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-05-16T19:56:39,2022-05-16T20:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_56_281,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_282,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme eduskunnassa vuosisadan merkittävimmän puolustuspoliittisen päätöksen edessä: olemme päättämässä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon. Suhtaudun siihen luottavaisesti ja tulen äänestämään sen puolesta.
Venäjän sota Ukrainaa vastaan on järkyttänyt meitä kaikkia ja muuttanut merkittävällä tavalla Suomen turvallisuustilannetta. Luottamus neuvotteluihin tai sopimuksiin Venäjän kanssa on menettänyt merkityksensä. Venäjän sota Ukrainaa vastaan on Euroopan mittavin humanitaarinen katastrofi sitten toisen maailmansodan.
Vaarini ja molemmat, jo edesmenneet mummoni näkivät Venäjän julmuuden. Moni vanhempi menetti poikansa, moni menetti miehensä, moni isänsä, moni sisarensa. Nyt Ukraina kokee tätä sama tuskaa.
Realismia on, että Suomi ei pärjää yksin Venäjää vastaan vaan tarvitsee puolustusyhteistyöhön kumppaneita. Kokoomus on edistänyt johdonmukaisesti Suomen Nato-jäsenyyttä ja luonut sille tietä. Kiitollisuudella muistan myös aiempaa ministeriä ja vahvasti turvallisuutemme ja puolustuksen eteen työtä tehnyttä entistä kollegaa, Ilkka Kanervaa. Hän teki suuren työn Naton edistämisen puolesta.
Arvoisa puhemies! Natossa pääsemme alueellisten puolustussuunnitelmien piiriin, joiden mukaisesti muut jäsenmaat varautuisivat tukemaan Suomea ja me varautuisimme auttamaan muita. Näitä suunnitelmia myös harjoiteltaisiin säännöllisesti liittolaisten kesken. Nato-maat puolustavat yhdessä jokaista jäsenmaataan. Itärajastamme tulisi osa Nato-rajaa. Yli 1 300 kilometrin pituinen itärajamme olisi pisin Nato-raja Venäjän kanssa. Siihen tarvitsemme lisää turvaa.
Arvoisa puhemies! Kaikki tarvittava tieto päätöksen tueksi on saatavilla, ja pohjatyö on tehty hyvin. Siitä suuri kiitos presidentti Sauli Niinistölle, valtion muulle johdolle ja eduskuntaryhmille. Ja myös suuri kiitos Suomen kansalle, joka on osallistunut yhdessä viestintävälineiden kanssa julkiseen keskusteluun, siitä vahvasta positiivisesta tuesta, mitä kansa on tämän päätöksen tueksi antanut.
Olemme nyt historiallisessa pisteessä tekemässä päätöstä Suomen Nato-jäsenyydestä toivottavasti jo huomenna. Nato-jäsenyys vahvistaa kansallista puolustustamme ja turvallisuuspoliittista asemaamme ja tarjoaa niiden lisäksi Suomelle aiempaa parempia mahdollisuuksia vaikuttaa globaaleihin turvallisuuskysymyksiin osana liittokuntaa.
Kun päätös eduskunnassa on tehty ja muut Nato-jäsenet hyväksyvät jäsenyytemme, silloin alkaa varsinainen yhteinen työ puolustuspoliittisen yhteistyön rakentamiseksi. Suomi tarjoaa sille myös paljon. Suomella on hyvää ja erinomaista osaamista ja erinomaiset asevoimat. Voinkin turvallisin mielin kertoa kolmelle pojalleni ja kaikille suomalaisille, ja myös lähettää samalla viestin edesmenneille isovanhemmilleni, ettemme koskaan enää ole yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-05-16T20:01:57,2022-05-16T20:06:30,Tarkistettu,1.1
2022_56_283,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja, ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_284,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En käytä nyt puheenvuoroa maa- ja metsätalousministerin roolissa, vaan Vaasan vaalipiirin kansanedustajana ja yhtenä kahdestasadasta kansanedustajasta, joilleka on viime eduskuntavaaleissa suotu valtakirja päättää kaikista mahdollisista Suomen asioista korkeimpana päättävänä elimenä. Me olemme nyt joutuneet tämän historiallisen tilanteen äärelle, ja haluankin puhua ennen kaikkea pohjalaisille äänestäjilleni ja Suomen kansalle ja myöskin historian kirjoihin ja aikakirjoihin tämän Suomen historian yhden merkittävimmän päätöksen äärellä.
Alkuun tahdon myös itse sanoa, miten tyytyväinen ja onnellinen olen siitä, millä tavalla tänä pelottavana ja dramaattisena keväänä tätä asiaa on Suomessa viety eteenpäin ja tätä keskustelua käyty. On ollut erittäin upeaa nähdä, että Suomen politiikan viime vuosien ehkä vähän värikkäämmistä vaiheista ja kiihkeämmistä vaiheista huolimatta eduskunta on ollut äärettömän yhtenäinen ja hallitus—oppositio-rajat on ylitetty ja kansallisen yhtenäisyyden hengessä on viety tätä isoa ratkaisua eteenpäin. Samoin yhteistyö korkeimpien valtioelinten, eduskunnan, valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välillä on tässä toiminut erittäin hyvin, ja myös Suomen kansa ja tavalliset suomalaiset ovat suhtautuneet tähän hyvin maltillisesti ja kypsästi. Pidän myös erittäin arvokkaana, että myös Pohjois-Atlantin liitto Natoon kielteisesti suhtautuvat voivat oman mielipiteensä esittää ja kertoa, ja se heille sallitaan. Se kuuluu vapaaseen maahan.
Herra puhemies! Olen ollut aiemmin koko poliittisen urani sotilaallisen liittoutumattomuuden kannattaja varsin tiukasti, ja siihen liittyen tämä päätös, jota olen tukemassa tulevassa äänestyksessä, on minulle kohtuullisen suuri muutos. Muuttuneeseen kantaani ja muuttuneeseen mielipiteeseeni suhteessa Natoon on vaikuttanut dramaattisesti muuttunut maailmanpoliittinen tilanne tässä keväällä 2022. Kannatan niin sanottua realistista ulkopoliittista linjaa tai ulkopoliittista doktriinia.
Mielestäni pienillä mailla ja pienillä kansakunnilla ei ole varaa mihinkään muuhun kuin realistiseen ulkopolitiikkaan ja käytännönläheiseen ulkopolitiikkaan. Maailma on tyly ja vaarallinen paikka pienille maille. Pienen kansan on oltava realisti, ja pienen kansan on kyettävä toimimaan minun mielestäni aina tilanteen mukaisesti ja tilanteen mukaisesti maksimoimaan oma turvallisuutensa ja vapautensa ja oma itsemääräämisoikeutensa. Siinä olemme onneksi Suomen reilun sadan vuoden historiassa onnistuneet todella hyvin aina alkaen siitä meidän dramaattisesta ja osin surullisestakin itsenäistymisprosessista heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Suomen itsenäisyys, Suomen vapaus ja Suomen turvallisuus on taattava tilanteen mukaisilla päätöksillä.
Arvoisa puhemies! Jonkin verran tässä Nato-jäsenyyskeskustelussa on kritisoitu Suomen ulkopolitiikkaa toisen maailmansodan jälkeen ja ehkä etenkin niitä ratkaisuja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen viimeisen 30 vuoden aikana. Itse rohkenen sanoa, että minusta meillä ei ole mitään syytä hävetä ratkaisujamme isossa kuvassa. Virheitä ja ylilyöntejä varmasti on vuosikymmenten aikana tapahtunut, mutta olemme kuitenkin onnistuneet isossa kuvassa säilyttämään ja hoitamaan sen tärkeimmän asian, eli suojaamaan Suomen itsenäisyyden, vahvistamaan Suomen itsenäisyyttä ja pitämään huolta Suomen kansallisesta itsemääräämisoikeudesta. Olemme myös onnistuneet välttämään sodan ja ylläpitäneet rauhaa ja vakautta Pohjolassa.
Mielestäni parasta Paasikiven ja Kekkosen linjan perintöä on tehdä muuttuneiden tilanteiden mukaisia, realistisia ratkaisuja tarvittaessa ketterästi. Historian käännekohdissa on kyettävä reagoimaan ja reagoitava Suomen itsenäisyyttä tukevalla ja vahvistavalla tavalla. Olemme aikaisemminkin historian käännekohdissa kyenneet tekemään tällaisia viisaita ratkaisuja Suomen vapauden ja turvallisuuden parhaaksi. Näen, uskon ja toivon, että Nato-jäsenyys on jälleen sellainen ratkaisu, ja toivon tässä Suomelle johdatusta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että Nato-jäsenyys ei poista sitä tosiasiaa, että Suomen puolustus jatkossakin viime kädessä pohjautuu vain omaan armeijaan, vain koko Suomen kansan vahvaan maanpuolustustahtoon. Myös Nato-Suomella on oltava oma ulkopolitiikkansa, joka nojaa Suomen omintakeiseen asemaan. Kuten täällä moni muukin kansanedustaja on todennut, totean tämän vanhan hienon sanonnan: Suomi on puolustamisen arvoinen maa, Suomi on hyvä maa, Suomi on paras maa suomalaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-16T20:06:37,2022-05-16T20:11:51,Tarkistettu,1.1
2022_56_285,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen poissa. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_286,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi oli pitkään sidottu entiseen Neuvostoliittoon ystävyys- ja avunantosopimuksella, joka päättyi vasta vuonna 92 Neuvostoliiton hajoamisen johdosta. YYA-sopimus sitoi meidät monella tapaa itään, ja Suomea pidettiin maailmalla yleisesti Neuvostoliiton vasallina. Mieleeni on jäänyt, kun Helena Takalo voitti hiihdon MM-kultaa vuonna 78, niin jossakin kansainvälisessä julkaisussa uutisoitiin hänen kotimaakseen Soviet Finland. YYA-sopimuksen päätyttyä silloinen presidenttimme Mauno Koivisto käänsi nopeasti katseensa länteen. Suomella oli tarve hakea liittolaisia siltä varalta, että Venäjä vielä joskus uhkaisi maatamme sotilaallisesti. Vuonna 94 Suomi liittyikin Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja vuonna 95 Euroopan unioniin. Sen jälkeen Suomi on lähentynyt länsimaita määrätietoisesti askel askeleelta.
Keskustelu Suomen turvallisuudesta ja mahdollisista turvatakuista käynnistyi Suomessa heti Venäjän hyökätessä Ukrainaan. Julkiseen keskusteluun nousi Lissabonin sopimuksen 42.7 artikla. Kyseessä on lauseke, joka velvoittaa EU-maita avunantoon kaikin käytettävissä olevin keinoin silloin, jos jokin niistä joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. 42.7 artikla on tähän mennessä aktivoitu vain kerran eli marraskuussa 2015, kun Ranska päätti terrori-iskun jälkeen aktivoida EU:n turvatakuulausekkeen. Suomi lähetti silloin 160 sotilasta Libanoniin YK:n UNIFIL-operaatioon, mikä auttoi Ranskaa vapauttamaan joukkoja muihin tehtäviin. Seuraava askel länteen tehtiin vuonna 2014 Naton isäntämaasopimuksen muodosta, ja nyt olemme viimeistelemässä tavoitteemme hakemalla Naton jäsenyyttä.
Arvoisa puhemies! Haluan painottaa kaikille suomalaisille, että Nato on puolustusliitto. Suomi ei ole hyökkäämässä mihinkään, eikä yhtäkään suomalaista sotilasta pakoteta sotimaan toiseen jäsenmaahan. Mikäli Suomi päättäisi lähettää sotilaita toisen jäsenmaan avuksi, tulisi kysymykseen vapaaehtoisesti sinne lähtevät. Tämä koskee tietysti myös toisinpäin. Mikäli Venäjä hyökkäisi Suomeen, olisimme alussa täysin oman puolustuksen varassa. Nato-maiden apuuntulo saattaisi kestää viikkoja tai jopa kuukausia. Suomen tulee siis jatkossakin turvata kansallinen puolustus yhtä hyvin, jos ei paremmin, kuin tähänkin asti.
Nato-sopimuksen 5 artikla perustuu hallitusten väliseen luottamukseen siitä, että kukin maa auttaa toista hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Sopimuksessa ei sovita, millaista apua kukin maa antaa, vaan asia päätetään kansallisesti ja tapauskohtaisesti. Apu voi olla esimerkiksi humanitääristä, aseellista, taloudellista tai sotilaallista apua. 
Henkilökohtaisesti toivon, että Norjan ja Tanskan lailla Suomen maaperällä ei säilytettäisi ydinaseita eikä hyökkäyssotaan kuuluvaa aseistusta, ja että Suomessa ei olisi pysyviä Naton tukikohtia. Venäjä on naapurimaamme, ja meidän tulisi pyrkiä pitämään hyvät ja rauhanomaiset naapuruussuhteet tulevaisuudessa, vaikka se juuri nyt tuntuukin vaikealta. Se, että Suomi vahvistaa turvallisuuttaan, ei ole uhka kenellekään niin kauan, kun kukaan ei hyökkää Suomeen. Sen vuoksi puollan Suomen jäsenyyttä Naton puolustusliitossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-16T20:11:58,2022-05-16T20:16:08,Hyväksytty,1.1
2022_56_287,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nato-jäsenyydessä on kyse Suomen ja suomalaisten turvallisuuden maksimoinnista, meidän oikeudestamme valita, mikä meille itsellemme on parasta. Kysymys on myös siitä, mitä kansa meiltä päättäjiltä odottaa: vastuunkantoa, rohkeutta ja realismia. Koen suurta kunniaa olla kansanedustajana tässä historiallisessa hetkessä, ja saamaani vastuuta kunnioittaen teen omalta osaltani selväksi: Suomen paikka on Natossa. 
Haluan kiittää Suomen valtiojohtoa ja eduskuntaa siitä tavasta, jolla tätä prosessia on edistetty. Suomalainen edustuksellinen demokratia on näyttänyt voimansa juuri siinä hetkessä, kun sitä on eniten tarvittu. Ukrainalaisten rohkea taistelu heidän itsenäisyytensä puolesta on antanut meille mahdollisuuden huolelliseen kansalliseen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Tämän keskustelun aikana suomalaiset ovat osoittaneet viisautta valmiudessaan muuttaa omia kantojaan tarvittaessa uudelleen. Lopulta Suomen kansa on vienyt meidät tähän päivään, kertokoon se vahvaa kieltä suomalaisista ja suomalaisuudesta. Yhtenäisyys on ollut Suomen voimavara matkalla maailman onnellisimmaksi maaksi. Se on sitä nyt ja tulevaisuudessa. Rauha ennen kaikkea.
Arvoisa puhemies! Tulevan liittymisen pääsyy on Naton perustamissopimuksen artikla 5 eli turvatakuut. Turvatakuiden tehtävänä on luoda maksimaalinen pidäke, ettei Nato-maahan ikinä hyökättäisi. Tämä pidäke on pitänyt. Pahimman hetken varalle artikla varmistaa, että hyökkäys yhtä Nato-maata kohtaan tulkittaisiin hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Hinta olisi karmiva, jopa diktaattorille liian suuri.
Tässä vaiheessa prosessia katse on hyvä kääntää myös artikla 3:n suuntaan. Artiklan mukaan Nato-maa, siis Suomikin, vastaa ensisijaisesti omasta puolustuksestaan. Tähän yhtälöön meillä on täysi valmius: korkea maanpuolustustahto, huippuunsa viritetyt puolustusvoimat ja jokaisen neliösentin puolustamisen arvoinen isänmaa. Venäjän sotarikokset osoittavat, että hyökkääjä ei saa astua Suomen rajojen sisään. Kaikki mahdollinen voima tarvitaan, ettei esimerkiksi Kouvola, Kotka tai Lappeenranta muutu Suomen Mariupoliksi tai Butšaksi.
Arvoisa puhemies! Loppuun vielä sana tulevaisuudesta. Suomen jäsenyys ei tule muuttamaan meidän maantieteellistä sijaintiamme. Me tulemme yhä olemaan Venäjän naapuri, me tulemme yhä olemaan yksi lännen porteista itään. Maailman tuulet puhaltavat tällä hetkellä siinä asennossa, että meidän maantieteellisen asemamme merkitys tulee todennäköisesti vain kasvamaan. Länsi tulee jatkossakin tarvitsemaan rohkeaa, oman arvonsa tuntevaa ja diplomaattisesti taitavaa Suomea. Tehkäämme me nyt osamme henkisesti vapaana, katse kohti tulevaisuutta ja Nato-jäsenenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-05-16T20:17:53,2022-05-16T20:21:23,Tarkistettu,1.1
2022_56_288,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_289,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En ole aikaisemmin kannattanut Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Suomalaisen päättäjän tärkein tehtävä on kuitenkin Suomen vapauden ja turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa.
Yhteiskuntamme turvallisuusratkaisu on perustunut edellisestä sodasta lähtien kansan laajaa tukea ja hyväksyntää nauttineeseen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja riippumattomaan asemaan kansainvälisessä yhteisössä sekä itsenäiseen ulkopolitiikkaan. Yhtä kaikki samanaikaisesti tiemme niin sanotussa YYA-Suomessa on ollut integroitua läntisiin liittolaisuuksiin. Ensimmäinen näistä oli YK-jäsenyys, sitten tulivat taloudelliset integroitumiset länteen, FINEFTA ja EEC, tasavallan presidentti Koiviston aikana Euroopan neuvoston jäsenyys ja viimein tietysti merkittävin: jäsenyys Euroopan unionissa.
Samanaikaisesti Suomi on ylläpitänyt vahvaa maanpuolustusta. Tässä salissa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on siihenkin vastakkaisia näkemyksiä kuultu. Silti olemme pitäneet omasta vahvasta maanpuolustuksesta ja puolustuskyvystä kiinni. Tämä on ollut viisas päätös.
Moni verrokkimaamme Euroopassa on päätynyt muunlaisiin ratkaisuihin, kun taas Suomi on ollut valmis kaikkeen, mitä eteemme voi tulla ja mitä historia on meille opettanut. Suomi ei ole ollut naiivi missään vaiheessa. Suomi on ollut valpas. Se on ollut pienen maan valppautta, pieni toimija kun päätyy usein suurvaltojen johtamassa maailmassa kuitenkin lopulta pelkäksi pelinappulaksi.
Pienen maan suuruutta on ketteryys. Juuri nyt osoitamme tätä ketteryyttä ja valppautta hakiessamme jäsenyyttä Natossa, Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Turvallisuuskäsityksemme on lyhyessä ajassa täysin muuttunut Venäjän aloitettua sodan keskellä Eurooppaa. Pieneltä maalta vaaditaan valpasta itsekkyyttä suurvallan naapurissa.
Arvoisa puhemies! Nato ei ole mikään arvoyhteisö. Se ei ole arvoyhteisö, se on puolustusliitto, jonka antamaa turvaa ja turvatakuita Suomi ja suomalaiset tarvitsevat osana puolustus‑ ja turvallisuusratkaisuamme. Loppujen lopuksi myös Nato-jäsenenä Suomi vastaa itse omasta puolustuksestaan, mutta Nato on meille välttämätön: Nato tuo meille välttämättömät turvatakuut.
On tärkeää, että lähin eurooppalainen kumppanimme Ruotsi toimii samoin, tulee liittymään Natoon samanaikaisesti Suomen kanssa. Suomi liittyy Natoon suojatakseen vapauttaan ja kansalaisiaan mutta myös eurooppalaisten arvojen koskemattomuutta. Juuri näihin eurooppalaisiin arvoihin, joita Suomi, Pohjoismaat ja koko Eurooppa edustavat — vapautta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia — juuri näihin arvoihin Venäjä on peruuttamattomalla tavalla kajonnut, ja tästä syystä Suomi tulee tekemään nämä ratkaisut ja tulee hakemaan jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa, mitä itsekin tuen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-05-16T20:21:26,2022-05-16T20:25:02,Tarkistettu,1.1
2022_56_290,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja, ministeri Harakka, olkaa hyvä. [Timo Harakka: Edustaja Harakka!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_291,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvostettu puhemies, hyvät kanssaedustajat! Viime torstaina tasavallan presidentti ja pääministeri esittivät, että Suomi hakee välittömästi Nato-jäsenyyttä. Kirjoitin silloin, että se oli merkittävin ulkopoliittinen linjaus 78 vuoteen. Ajatus oli täysin spontaani, mutta vaikka olosuhde on täysin erilainen, niin tunnelma on hiukan samanlainen kuin Moskovan rauhansopimuksessa 1944. Silloin rauha oli ilon ja huojennuksen aihe. Se antoi vihdoin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Mutta se oli myös raskas ratkaisu, joka oli välttämätön. Silloinkin alkusyynä oli vihamielisen väkivaltaisen naapurivaltion toiminta, ja rauhan jälkeen edessä olivat vaaran vuodet, kuten Suomen historiasta tiedämme, epävarma aika monenlaisine ilkeyksineen. Oli valittava vapaus, ja vapauden puolesta teimme myös eilen valtioneuvostossa historiallisen ja rohkean päätöksen Suomen Nato-jäsenhakemuksesta. Ratkaisu on välttämätön mutta hyvä.
Hyvät edustajakollegat! Me olemme saaneet kannettavaksemme vastuun valinnasta, joka vaikuttaa pitkälle tulevien sukupolvien turvallisuuteen. Olemme parhaamme mukaan arvioineet seurauksia kohti tulevaisuutta, kohti tuntematonta, mutta ymmärryksemme on aina aikaan kahlittua. Se, mitä tänä päivänä tiedämme, on huomenna enää todennäköistä, ylihuomenna mahdollista, kunnes lopulta aika ja muutos aina ylittävät ajattelumme rajat. Meillä ei ole varmuutta muusta kuin siitä, että varmuutta ei ole. Siksi, hyvät kanssaedustajat, en osaa olla varma, voitonvarma, voitonriemuinen. Varmuus ei ole viisautta, varautuminen on viisautta.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys tuo Suomelle hyötyä. Esimerkiksi kyberturvallisuuden osalta me saamme pääsyn parhaaseen tietoon ja saamme käyttöön kaiken kapasiteetin, jolla meidän arvomme allekirjoittavat valtiot meidän arvojamme varjelevat. Meistä on Nato-jäsenenä myös hyötyä, kiitos sotilaallisen kyvykkyytemme. 
Nato-jäsenyys kuitenkin myös rajoittaa toimintakenttäämme. Me olemme tähän saakka olleet lännen liittolaisia sulkematta itää ulos. Se on ollut oikein, se on ollut hyödyllistä. Nyt olemme kaksinapaistamassa maailmaa. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on jakanut maailmaa kahtia. EU-maat ja Nato-kumppanit, läntinen yhteisö, ovat yhdistyneet tätä voimapolitiikkaa vastaan. Siihen on arvolähtöinen peruste: joukkomurhia, raiskauksia, teloituksia ja kidutuksia ei voi sallia. Siihen on myös rationaaliset syyt: Olemme halunneet talouskasvun keskinäisriippuvuuksilla hillitä voiman valtaa. Rauha on paitsi oikein myös järkevää ja kannattavaa. 
Toinen puoli maailmaa kuitenkin joko hyväksyy tai vaikenemalla sallii Venäjän rikolliset toimet. Tältä osin meidän on syytä kysyä vakavasti, miksi näin on. Miten voimme voittaa heidät puolellemme vai hyväksymmekö sen inhorealismin, että monenkeskisten järjestelyiden alta aina paljastuu kahden voimakeskuksen, Kiinan ja Yhdysvaltojen, hegemoniataistelu, viime kädessä tuhovoimainen?
Arvoisa puhemies! Globalisaatio on ajanut karille kahden vuosikymmenen kultakauden jälkeen. Koko maailman laajuiset raha‑ ja tuotantoketjut katkesivat ensin finanssikriisiin 15 vuotta sitten. Siitä seurasi Euroopan menetetty vuosikymmen, jolloin velkakriisi myrkytti EU-maiden suhteet ja nosti kansallisaatteen haastajaksi liberaalille kansainvälisyydelle. Sitten pandemia pani rajat kiinni, ja nyt päälle vielä sota. Keskinäisriippuvuus, joka vielä eilen oli lisäävinään koko maailman hyvinvointia, onkin nyt kirosana. Kriittiset tarpeet tulevat ilmi sananmukaisesti kriiseissä. Sopimukset puretaan, ketjut katkaistaan, ja äskeiset kumppanuudet ovatkin nyt kiristyksen ja voimankäytön työkaluja. Herätys on ollut karu.
Globalisaation sijaan puhummekin nyt strategisesta autonomiasta eli teknologisesta turvallisuudesta. Emme saa olla Aasian armoilla akkuteknologian tai mikrosirujen suhteen, emme lääketuotannon tai minkään kriittisen tarpeemme osalta. Samalla kun vahvistamme omaa asemaamme arvoketjujen huipulla, Suomi voi olla Euroopan teknologisen turvallisuuden suurvalta.
Arvoisa puhemies! Palatakseni vielä lopuksi 78 vuoden taakse: Moskovan rauhan jälkeen pääministeri J. K. Paasikivi esitti itsenäisyyspäivänä 1944 radiopuheessaan hallituksensa ohjelman eli Paasikiven linjan. Tästä puheesta muistetaan sanonta ”tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Se on totta, mutta kuten totuudet usein, se on itsestäänselvyys.
Ehkä mielekkäämpää on miettiä, [Puhemies koputtaa] miten päästään viisaudessa alkua pidemmälle. Silloin pitää tämän päivän tosiasioita pidemmälle nähdä ne huomiset todennäköisyydet, mahdolliset kehityskulut, kuviteltavissa olevat ja lopulta mielikuvituksen ylittävät. Paasikivi sanoikin puheessaan onneksi muutakin, vähemmän toistettua. Hän muistutti: ”Vain omien ihanteidensa pohjalta voi kansa elää tyytyväisenä ja onnellisena sekä suorittaa tehtävänsä.” Kansan pitää suorittaa oma tehtävänsä, [Puhemies koputtaa] ja se onnistuu vain omien ihanteidemme pohjalta. Se on meidän tehtävämme nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-16T20:25:11,2022-05-16T20:30:53,Hyväksytty,1.1
2022_56_292,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Muistutan edelleen, että meillä on lähes 50 puheenvuoroa vielä täällä ja meillä on sovittuna viiden minuutin aikaraja, eli pidetään siitä kiinni, niin pystytään pitämään kaikki puheenvuorot. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_293,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti itse olin koko ajan, mitä olen ollut täällä eduskunnassa, ja sitä aikaisemminkin sitä mieltä, että meidän ei tule liittyä Natoon. Syyt olivat aika pitkälti talouspoliittisia, koska näin asiat niin, että me aiheutamme turhaa närää naapurin kanssa, sillä en nähnyt sitä, että meitä välttämättä ohjailtaisiin. Näen asian näin, että aina hyvä naapurisuhde on ihan siinä omassa asumisessakin tärkeä. Ei tarkoita sitä, että minä voin illakoida missä asusteessa tahansa siellä omalla pihallani, jos naapuri sen näkee, vaan aina pitää naapuri ottaa huomioon, ja oikeasti ei haittaa yhtään, että naapurin kanssa tulee toimeen. Silloin yleensä asiat sujuvat paremmin. Ei se tarkoita nöyristelyä, vaan kunnioitusta toista, naapuria, kohtaan.
No, nytten tietysti tilanteet ovat muuttuneet ja oma mielipiteeni on asiasta muuttunut. Olen oikeasti sitä mieltä, että meidän tulee liittyä Natoon. Ja aika pitkälti siinäkin puhutaan talouspoliittisista asioista, koska pelkään oikeasti Naton ulkopuolella sitä, että meidät maailmalla tunnetaan ehkä siitä, mistä perussuomalaisten edustaja Juuso äsken mainitsi, että kun Takalo voitti maailmanmestaruuden, niin tuli Soviet Finland -teksti näkyviin. Silloin me oikeasti jäisimme omalla tavallaan minun mielestäni nurkkaan.
Mitä täällä tietysti aika paljon tänään on jokainen puhunut ja kokoomuksestakin aika paljon mainittu on se, kuinka tärkeä olisi ollut liittyä aika päiviä sitten Natoon. Olen vaihtanut mielipidettäni, mutta olen edelleen sitä mieltä, että meidän oli aikaisemmin aivan turha liittyä Natoon. Me ollaan loppujen lopuksi talouspoliittisesti hyödytty siitä ei Natossa olemisesta jumalattomat euromäärät, miljarditolkulla, puhumattakaan, että esimerkiksi jäsenmaksuista olisi tullut jo aikamoinen potti.
Joka tapauksessa tilanne on muuttunut, ja ehdottomasti meidän tulee liittyä Natoon, koska syyhän tähän koko tilanteeseen on oikeasti kyllä Venäjä itse. Venäjän on naurettavaa väittää, että länsi olisi missään vaiheessa hyökkäämässä Venäjälle, koska tilanne on se, että ei varmasti ole yksikään maa suunnitellut missään vaiheessa, että täältä päin lähdettäisiin hyökkäämään Venäjälle, että Venäjän pitäisi sen takia pitää omaa eturintamaansa.
Lopuksi haluan vielä sen verran sanoa, että toivon kaikkien ministerien ja päättävien tahojen pitävän tiukan linjan siitä, että yksikään nykyinen Nato-maa ei lähde millekään iltalypsylle meidän Nato-jäsenyyden vuoksi. Tilanne on se, että me ollaan ihan riittävän arvokas maa Natoon, meidän ei tarvitse hävetä yhtään siellä. Meidän maanpuolustus on sillä tasolla, meillä on äärettömän hyvät sotilaat, äärettömän hyvät vehkeet ja kaikki muukin. Meidät pitää huolia sinne ilman mitään iltalypsyjä. — Kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-16T20:31:05,2022-05-16T20:34:45,Hyväksytty,1.1
2022_56_294,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_295,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon on niin perustavaa laatua oleva päätös, että katsoin asialliseksi tulla myös vanhempainvapaalta käyttämään tämän puheenvuoron ja myös äänestämään. Tuhat kilometriä matkaa yhtä äänestystä ja puheenvuoroa varten voi tuntua pitkältä, mutta näin merkityksellisiä asioita ei usein käsitellä tässä salissa. Pahoittelut puhemiehelle, jos puheenvuoroni vie hieman yli toivotun viisi minuuttia. Yritän pidättäytyä annetussa aikarajassa.
Vaikka kysymys on puolustusliittoon liittymisestä, on tässä yhteydessä välttämätöntä kommentoida myös Venäjän kehitystä. Venäjän laajamittainen hyökkäys eurooppalaiseen maahan oli jotain, jota ei enää osattu tai ainakaan haluttu nähdä tapahtuvan. Venäjän toistuvat hyökkäysaikeittensa kiistämiset ja lopulta sodan aloittaminen romahduttivat lopunkin luottamuksen maahan, ja politiikka rakentuu luottamukselle myös kansainvälisissä suhteissa. Toisaalta Venäjän toiminta ei ehkä kuitenkaan lopulta ollut yllätys pidemmässä jatkumossa. Olen nimittäin kevään mittaan usein palannut Mauno Koiviston kirjoituksiin Venäjästä hänen teoksessaan Venäjän idea. Hänhän osasi hyvin venäjää, oli perehtynyt maan historian laajasti ja oli myös kohdannut venäläisen vihollisen sodassa silmästä silmään. Tuossa mainitussa teoksessa hän tulee loppupäätökseen, että Venäjän ajatus on aina ollut laajentuminen: alueellinen, kielellinen, ideologinen, uskonnollinenkin. Ja, totta tosiaan, näinhän se vaikuttaa olevan — niin tsaarinvallan aikana, neuvostoaikana kuin valitettavasti myös nyky-Venäjän aikana. Hallinto ja hallintomallit ovat vaihdelleet, mutta Venäjän idea ekspansiosta on pysynyt.
Demokratiakehitys on lopulta vain venäläisten itsensä käsissä. Niin kauan kuin maassa on autoritäärinen hallinto, säilyy Venäjän kehitys ennalta arvaamattomana ja epävakaana. Venäjä, oli se sitten millainen tahansa, on aina kuitenkin myös meidän naapurimme. Nyt, kun Suomen ja Ruotsin pitkä liittoutumattomuuden aika on tulossa päätökseen, seuraa tästä monia asioita. Suomen pitkä maaraja Venäjän kanssa on jatkossa myös Nato-raja.
Nato-jäsenyys ei tarkoita sitä, etteikö joissain toisissa olosuhteissa voisi tehdä myös yhteistyötä Venäjän kanssa. Se ei ole tietenkään ajankohtaista nyt, ei Venäjän nykyjohdon kanssa, mutta — kertomuksena pohjoisista olosuhteista — Norja on Naton perustajamaa, ja he myös jakavat parin sadan kilometrin rajan Venäjän kanssa ja ovat tehneet erittäin aktiivista pohjoisen alueen yhteistyötä rajanaapurinsa Venäjän kanssa. Nyt toiminta on tietenkin, aivan oikein, ajettu alas, mutta toivottavasti jossain vaiheessa tulevaisuudessa Venäjä toimisi niin, että itäraja voisi kansalaisille olla jälleen myös avoimempi. Tämä on Venäjästä kiinni, ei Suomen Nato-jäsenyydestä.
Venäjän toimista seurannut itärajan jäätyminen on asettanut etenkin Itä-Suomen vaikeaan asemaan, kun tavanomaista rajankäyntiä ei ole. Lapilla on satoja kilometrejä yhteistä rajaa Venäjän kanssa itäisen Suomen maakuntien ohella, ja itärajan alueiden elinvoimasta on pystyttävä huolehtimaan. Tämä kyllä vaatii meillä kansallisen tason työtä ja tukea.
Arvoisa puhemies! Puolustusliiton jäsenyys ei tarkoita, että maanpuolustuksemme ulkoistetaan, vaan Suomen kansan turva on edelleen sen oma armeija, joten paitsi maanpuolustustahtoa myös Puolustusvoimista huolehtimista tarvitaan jatkossakin. Pidän erityisen arvokkaana, että Suomi ja Ruotsi tekevät tämän päätöksen yhtäaikaisesti. Tästä työstä kiitos tasavallan presidentille, pääministerille sekä ulko- ja puolustusministereille. Ja uskallan myös sanoa näin keskustalaisena, että Suomen sosiaalidemokraateilla on ollut erittäin suuri vaikutus ruotsalaisten aatetoveriensa kannanmuodostukseen, joten vilpitön kiitos myös siitä.
On tärkeää, että Suomi valmistautuu kaikkeen, myös kaikista pahimpaan, ja otamme käyttöön myös turvatakuun Naton jäsenenä. Tavoite on selvä: me teemme tämän, jotta voisimme suurimmalla varmuudella välttää sotilaallisen konfliktin itäisen naapurimme kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-05-16T20:34:48,2022-05-16T20:39:40,Tarkistettu,1.1
2022_56_296,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Hyvin pysyitte aikataulussa, kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_297,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Helmikuun 24. päivänä 2022 kaikki muuttui. Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on jotain sellaista, mitä emme osanneet odottaa todistavamme enää Euroopassa. Tuona päivänä turvallisuudentunteemme järkkyi. Tasavallan presidentti Niinistö totesi tuolloin: ”Naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.”
Oman suvun vaiheissa vuonna 1917 syntynyt isoisäni vietti seitsemän vuotta rintamalla. Hän ehti asepalveluksen jälkeen käydä vain kaksi viikkoa siviilissä, kun kutsu rintamalle kävi, ja isoisän sanoin hänen parhaat nuoruutensa vuodet menivät sotiessa. Mummoni, joka syntyi vuonna 1914, joutui jättämään kotinsa kaksi kertaa ja lähtemään evakkoon. Ensin etelässä Kirvun pitäjässä jäi vain kotitalon kivijalka jäljelle. Sittemmin pohjoisessa Petsamossa, jossa hän piti jonkinlaista työmaaruokalaa, oli lähdettävä niin nopeasti, että hän aina muisteli, ettei saanut kaunista astiastoa mukaansa. Tuolloin menetettiin Suomi-neidon toinen käsivarsi. Isäni, joka syntyi heinäkuussa vuonna 44, joutui lähtemään evakkoon Ruotsiin vain kahden viikon ikäisenä. Nämä lapsuudessani kuullut kertomukset ovat jättäneet vahvan muistijäljen DNA:hani. Vaikka en pidä Natoon liittymistä autuaaksi tekevänä ratkaisuna, on se mielestäni järkiliitto. Ei koskaan enää sotaa tuleville sukupolville.
Venäjän hyökkäys ja siitä seurannut turvallisuusympäristön muutos on pakottanut Suomen tarkastelemaan uudestaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjojamme ja päätöksiämme. Vuosikymmeniä itärajan taakse rakennetusta ystävyydestä huolimatta luottamus Venäjän johtoon on mennyt ja suhteemme itäiseen naapurimaahan on muuttunut täysin. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on nyt vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Arvioiden mukaan muutoksen uskotaan olevan pitkäkestoinen. Venäjän vaatimukset ja sotilaalliset toimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan. Muuttuneen turvallisuusympäristön myötä myös koko Pohjois-Euroopan strateginen merkitys on kasvanut. Itämeren turvallisuustilannetta koskeva dialogi ja käytännön sotilaallinen yhteistyö lisäävät Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisuusympäristöönsä sekä parantavat ennakoitavuutta ja alueen vakautta.
Arvoisa puhemies! Venäjän toiminnan myötä eteemme on tullut pohdinta Suomen Nato-jäsenyydestä. Tähänkin saakka olemme pitäneet auki mahdollisuuden hakea puolustusliiton jäsenyyttä tilanteen niin vaatiessa, ja nyt tuo tilanne on käsillä. Kysymys ei ole missään nimessä helppo tai yksinkertainen, joten perusteellinen tietoon pohjautuva pohdinta ja kansalaiskeskustelu asiasta on ollut tarpeen. Tätä tärkeää pohdintaa ja keskustelua olemme käyneet myös täällä eduskunnassa. Niin tasavallan presidentti, Marinin hallitus kuin myös eduskunta ovat reagoineet tilanteeseen sen vaatimalla ripeydellä ja vakavuudella — iso kiitos siitä. Uudessa turvallisuustilanteessa puolueiden väliset erimielisyydet ovat jääneet taakse. Me olemme yhtenäinen kansa.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenenä Suomi ylläpitää ja kehittää jatkossakin vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Suomi päättää edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista. Nato-jäsenyys ei tarkoita yleisestä asevelvollisuudesta luopumista. Mahdollinen jäsenyys parantaa Suomen sotilaallista huoltovarmuutta ja koko yhteiskunnan kriisivalmiutta. Jäsenyydellä ei ole merkittävää muutosta Suomen osallistumisen tasoon Naton kriisinhallintaoperaatioissa. Naton jäsenenä olisimme osa yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Varaudumme tukemaan muita liittolaisia mahdollisesti yhteisen puolustuksen tilanteessa. Suomen puolustus sovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta Suomen ja Naton yhdessä neuvottelemalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Marinin hallituskausi on koostunut toinen toistaan historiallisemmista tapahtumista. Nyt käsissämme on jälleen historiallinen päätös. Kuten muidenkin päätösten kohdalla, suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaaminen on meidän päättäjien tärkein tehtävä. Tähän perustan myös oman näkökulmani, kun asiasta äänestämme. Olen päättänyt kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-05-16T20:39:45,2022-05-16T20:44:48,Tarkistettu,1.1
2022_56_298,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_299,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, mitä sanonta ”veljeä ei jätetä” tarkoitti sodan aikana ja mitä se tarkoittaa vielä tänäkin päivänä. Olen saanut saattaa viimeiselle matkalle vuosien varrella monia sodan käyneitä naisia ja miehiä. Vielä tänäkin päivänä veli tulee saattamaan veljeä tai sisar sisarta, mikäli se vain on fyysisesti mahdollista.
Tämä esimerkki meille nuoremmille on syvältä koskettava. Samalla kun näytämme tänään kiitollisuuttamme jälkipolville, me myös tänään käsitteillä olevassa kysymyksessä näytämme yhteenkuuluvuutemme ja myös vahvuutemme. Tämä onkin ehkä suomalaisuuden yksi merkittävin luonteenpiirre. Kun tulee tarpeeksi tiukka paikka, kansamme yhdistyy hämmästyttävän kunnioitettavalla tavalla. Toivoisin tätä yhteenkuuluvuuden tunnetta myös monissa muissa täällä salissa päätettävissä asioissa.
Arvoisa herra puhemies! Putinin Venäjä muutti Suomen turvallisuuspoliittisen ympäristön peruuttamattomasti aloittamalla laajamittaisen hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Tämän takia niin Suomen kansan kuin kansanedustajienkin enemmistö on alkanut kannattaa Nato-jäsenyyttä. Nato-jäsenyys tuo meille lisää turvaa, eikä se ole keneltäkään pois, kuten tasavallan presidentti on viisaasti sanonut.
Me olemme jo pitkään tehneet merkittävää yhteistyötä Naton kanssa. Käytännössä me olemme olleet Nato-maa ilman turvatakuita. Natohan on demokratioiden liitto, joten se on Suomelle enemmän kuin luontainen yhteisö. Tietysti eräissä Nato-maissa on huolestuttavaa kehitystä — Turkki ensisijaisesti mainittuna, uhittelee parastakin aikaa — mutta suuressa kuvassa Nato puolustaa länsimaisia ja demokraattisia arvoja, joita itänaapurissamme niin paljon pelätään.
Suomen ja Venäjän välillä on vuonna 1992 solmittu naapuruussopimus, johon osa Naton vastustajista on vedonnut. Suomen Nato-jäsenyys ei mitenkään ole ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa. Kaiken lisäksi Venäjä on ihan omilla toimillaan rikkonut sopimuksen henkeä, ja luottamus itänaapuriimme on tätä kautta romahtanut. 
Arvoisa puhemies! Suomi tuo yhteiseen puolustusliittoon lisäarvoa. Meille ei tule ongelmia täyttää vaadittua kahta prosenttia bkt:stä puolustusmenoihin. Nyt Venäjän hyökkäyssodan takia onneksi silmät ovat auenneet, ja puolustusmenoja on eri maissa lisätty. Huomattava on erityisesti Saksan panostukset puolustukseensa. Toivottavasti puolustuspolitiikan tärkeys ymmärretään myös, jos ja kun rauha jälleen kerran palaa. Suomen on syytä edistää sitä, että myös muut puolustusliiton jäsenet ymmärtävät ja täyttävät omat vastuunsa. Kukaan ei voi olla vapaamatkustajana mukana.
Jonkin verran on puhuttu ydinaseiden sijoittelusta ja Naton pysyvistä tukikohdista. Kuten täällä salissa on useamman kerran tänään huomautettu, niistä ei nyt päätetä. Päätös niistä on täysin meidän kansallisissa käsissämme sitten aikanaan.
Arvoisa puhemies! Viime perjantaina päättyi Porin prikaatissa Niinisalossa ja Säkylässä järjestetty Maavoimien Arrow 22 ‑harjoitus, jossa oli mukana sotilaita Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta, Virosta ja Latviasta. Sain olla myöskin sitä avausta katsomassa paikan päällä. Jatkossa yhteisiä harjoituksia on varmasti enemmänkin, onkin siis syytä pitää huolta varuskuntaverkostamme ja riittävistä raideyhteyksistä. Myös niiden saavutettavuus on erittäin tärkeätä. Raskas kalusto liikkuu raiteita pitkin kätevämmin kuin kumipyörillä. Etenkin ratayhteys Pori—Niinisalo—Parkano—Haapamäki olisi saatava kuntoon.
Natossa ollessammekin meidän täytyy itse huolehtia huoltovarmuudestamme. Energian ja maatalouden resurssit on pidettävä kunnossa, turvetta ja metsiä on pystyttävä hyödyntämään. Liiasta ilmastokunnianhimosta on nyt joustettava.
Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho sanoi puheessaan hyvin, että Naton artikla 5:n turvatakuut todennäköisesti estävät Suomen joutumisen sotilaallisten toimien kohteeksi. Siitä tässä on kyse. Me täällä eduskunnassa puhumme usein ennaltaehkäisyn tärkeydestä. Nato-jäsenyydessä on kyse juuri siitä, ennaltaehkäisystä. Vanhempamme ja isovanhempamme joutuivat taistelemaan rintamalla ja antoivat ison uhrauksen maamme itsenäisyyden puolesta. Kannatan Natoon liittymistä ja teen työtä sen eteen, että nykyiset ja tulevat sukupolvet eivät koskaan joudu tekemään niin suuria uhrauksia kuin menneet sukupolvet. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-05-16T20:44:52,2022-05-16T20:50:03,Hyväksytty,1.1
2022_56_300,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valtonen poissa. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_301,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nato-jäsenyydestä päättäminen on eduskunnan tämän kauden tärkein tehtävä. En siis ala omalta osaltani tätä keskustelua pitkittämään.
Annan täyden tukeni Suomen valtiojohdon esitykselle liittää Suomi Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi. Nato-jäsenyys on paras tapa varmistaa, että Suomen maaperällä ei enää koskaan käydä sotaa. Se on lahja tuleville sukupolville ja erityisesti maaseudun lapsille, joka turvaa oikeudet ja mahdollisuudet länsimaiseen telmimiseen myös tulevaisuudessa.
Toivotaan, että tässä viime metreillä ei tule enää mitään viivästyksiä tai vänkäämistä vaan että Nato-jäsenyys tipahtaa meille yhtä helposti kuin ukrainalainen kranaatti venäläisen Ladan kattoikkunaan. Suomen on laitettava tassut taaviin ja sujahdettava Natoon kuin telkkä pönttöön! — Päätän puheeni tähän. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-05-16T20:50:08,2022-05-16T20:51:12,Hyväksytty,1.1
2022_56_302,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_303,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuvuodesta meistä ei kukaan uskonut, että joudumme arvioimaan turvallisuus- ja toimintaympäristössämme tapahtunutta perustavanlaatuista muutosta. Venäjän hyökättyä brutaalisti Ukrainaan olemme nopealla aikataululla arvioineet kokonaisturvallisuutemme isoa kuvaa.
Kiitän asian valmistelusta. Kansanedustajan roolissa olen saanut kaiken tiedossa olevan materiaalin ja informaation oman kantani muodostamiseen. Olen vakuuttunut, että tulevalla päätöksellä turvataan parhaiten muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa ympäristössä Suomen ja suomalaisten kokonaisturvallisuus ja rauhan säilyminen.
Kiitos myös valtionjohdolle ja hallitukselle nopeasta reagoinnista ja työstä kriisissä sekä Suomen turvallisuustilanteen arvioinnissa sekä aktiivisesta osallistumisesta EU:n sisällä käytyyn turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja suunnan hakemiseen. On ollut äärimmäisen tärkeää, että presidenttimme, pääministerimme ja puolustusministerimme ovat kiertäneet tapaamassa Naton jäsenmaiden johtoa. Valmistelun aikana on ollut tärkeää saada päätöksentekijänä päätöksentekoamme varten signaalia jäsenmaiden suhtautumisesta, niin kuin myös tietoa ratifiointiprosessiin liittyvistä asioista. Kiitos kuuluu myös aktiivisesta vuoropuhelusta pohjoismaisessa yhteistyössä sekä erityisesti Ruotsin kanssa käydystä yhteistyöstä, joka on johtamassa Ruotsin hakuprosessiin.
Valmistellut selonteot antavat hyvän kuvan turvallisuusympäristön muutoksesta ja vaihtoehtoisista yhteistyömahdollisuuksista, jolla olemme voineet edetä päätöksentekoon. Päätöksen myötä on tärkeää, että kansallinen päätöksenteko, vahva puolustus, asevelvollisuutemme, itsemääräämisoikeutemme ja oma liikkumatila ulko- ja turvallisuuspolitiikassa säilyy omissa käsissämme niin paljon kuin se vain mahdollista on.
Arvoisa puhemies! Suomi on jo tällä hetkellä vahvasti mukana eurooppalaisessa turvallisuus- ja puolustusyhteistyössä monien eri liittoutumien kanssa, niin kahdenkeskisissä kuin moniliittoutumissa mukana. Tämä kertoo myös hyvin sitä kuvaa, miten jo tällä hetkellä olemme osa Euroopan ja Pohjoismaiden sotilaallista yhteistyötä ja kokonaisturvallisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Euroopan yhtenäisyys on tärkeää geopoliittisen tilanteen jatkuvissa liikkeissä.
Arvoisa puhemies! Päätöksenteon kannalta on ollut tärkeää, että olemme parlamentaarisesti pystyneet avoimesti, yhdessä ja yhdensuuntaisesti käymään turvallisuuspolitiikan vaihtoehtojamme läpi. Kansalaiset ovat myös vahvasti olleet keskustelussa mukana, ja laaja kansalaismielipide on tukenut turvallisuuspolitiikkamme suunnanmuutosta. Lisäksi suomalaiset ovat antaneet vahvan tuen eduskunnalle päättää asiasta.
Meille itäsuomalaisille, itärajan pinnassa asuville edustajille päätös on varmaan ollut henkisesti vaikein, koska olemme tehneet päivittäistä yhteistyötä Venäjän Karjalan kanssa niin ihmisten arjessa kuin rajat ylittävässä lähialueyhteistyössä niin koulutuksen, kulttuurin, järjestötyön kuin elinkeinoelämänkin kanssa. Kukaan ei varmaan pysty ennustamaan, milloin seuraavan kerran raja avautuu ja voimme palata arkeen yhteistyön merkeissä. Sodan ja siitä seuranneiden kriisien vaikutukset kohtelevat kovimmalla kädellä Itä-Suomen taloutta ja todennäköisesti myös työllisyyttä, ja ensimmäiset merkit siitä ovat jo olemassa. Toivonkin, että tässä salissa on ymmärrystä asialle, kun arvioidaan turvallisuustilanteen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouteen.
Arvoisa puhemies! Muutama viikko sitten yleisötilaisuudessa minua tuli tapaamaan 97-vuotias Talin—Ihantalan sotaveteraani. Hän evästi minua: ”Suomi on pieni maa, emme enää pärjää yksin. Ne uhraukset, mitkä olemme maksaneet vuosikymmeniä sitten, ovat ikuisesti muistoissamme.” Voiko selvempää evästystä antaa?
Arvoisa puhemies! Hyvin valmistellut selonteot, valiokuntakäsittelyt ja laaja-alaiset kuulemiset ovat kyllä antaneet tarvittavat eväät tälle harkitulle päätöksenteolle. Suomalaisten ja Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tuen valtioneuvoston esitystä Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-16T20:51:24,2022-05-16T20:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_56_304,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_305,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on ajanut Suomen tilanteeseen, jossa meidän on Suomen ja sen kansalaisten turvallisuuden vuoksi arvioitava puolustuspolitiikkamme perusteet uudelleen. Suomen kansa on aiemminkin yhdistynyt uhan edessä, ja tänä päivänä on nähtävissä samaa yhtenäisyyttä, mitä nähtiin talvisodan syttyessä. Vaikka nyt ei ole suoraa sodan uhkaa, ovat kansan mielipiteet suurelta osin kääntyneet Nato-jäsenyyden kannalle turvatakuiden saamiseksi. Vaikka politiikassa monesti olemme erimielisiä, niin nyt myös eduskunnassa on löytynyt laaja yksimielisyys Suomen ja sen kansan turvallisuuden varmistamisesta. On sanomattakin selvää, että oman vahvan puolustuksen kulmakivi on ja sen tulee olla jatkossakin yleisessä asevelvollisuudessa, mutta muuttunut turvallisuustilanne on tuonut meidät tähän hetkeen päättämään Suomen maanpuolustusta täydentävistä toimenpiteistä.
Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa on viime päivinä puhuttu paljon siitä, kuinka pitkään kukin on kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä. Tämänkaltainen keskustelu ei ole kovinkaan hedelmällistä varsinkaan sellaiseen sävyyn, jossa asiaa kilvan todistellaan. Poliitikon muuttaessa aiempaa kantaansa lienevät perustelut kuitenkin paikallaan. Oma aiempi Nato-kantani muodostui rauhanturvaajataustani myötä. Näin rauhattomuutta ja pelkoa niin Libanonissa, Bosniassa kuin Mosambikissa. Pidin Suomen tapaa toimia kokoaan suurempana ja puolueettomana rauhanturvaamisen suurvaltana sekä rauhanvälittäjänä eduksi Suomelle enkä nähnyt tarpeelliseksi hakea Nato-jäsenyyttä. Liittoutumaton maa, joka puolustaa maailmanrauhaa, on kaunis ja tavoiteltava asema, joka kuitenkin valitettavasti romuttui yhdessä yössä, kun venäläinen sotilas astui Ukrainan rajan yli. Naapurivaltion sopimuksia kunnioittamaton johtaja murensi ne perusteet, joiden myötä olimme voineet pysyä neutraaleina. Olosuhteiden muututtua näenkin ainoana mahdollisuutena hakea Naton jäsenyyttä ja sen mukanaan tuomia turvatakuita. Rauhanturvaajaveteraanina näen, että myös Nato-jäseninä voimme jatkaa edelleen maailmanrauhan välittämistä kokoamme suurempana toimijana, sillä puolustusliiton jäsenenä emme uhkaa ketään vaan ainoastaan turvaamme Suomen itsenäisyyden ja sen kansan turvallisuuden.
Arvoisa puhemies! Suomi on jo tehnyt merkittävästi yhteistyötä Naton kanssa, joten Venäjän näkökulmasta olemme jo osa puolustusliittoa ja näin ollen Venäjän etupiiriajattelun mukaisesti saattaneet jo olla myös Venäjän tähtäimessä. Meillä on siis ollut jo olemassa riskejä Natoon kuulumisesta, mutta ei jäsenyyden tuomia turvatakeita turvallisuudesta. Suomen onkin pikaisesti varauduttava Venäjän erilaisiin kiusanteko-operaatioihin. Kuten eduskunnalle annetussa selonteossakin todetaan, jäsenvaltion tulee huolehtia rajaturvallisuudestaan. Me perussuomalaiset olemme tuoneet jo useaan otteeseen eri pöydissä ja keskusteluissa esiin huolemme rajaturvallisuuden tilanteesta ja siellä ammottavasta turvallisuusaukosta, joka tulee kiireesti paikata. Hallituksen vitkastellessa asian kanssa ruotsalaiset paikkaavat jo omaa turvallisuuttaan palauttamalla sisärajavalvonnan EU:lta lupaa kysymättä.
Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuuden kannalta Nato-jäsenyys ei saa tuudittaa meitä vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen, jonka seurauksena laiminlyötäisiin mitään muuta turvallisuuden osa-aluetta. Mainitsin aiemmin puolustuksemme perustuvan vahvaan omaan puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen, mutta tämän lisäksi tulee muistaa tärkeää työtä tekevät maanpuolustusjärjestöt, joiden riittävä rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava.
Arvoisa puhemies! Itse tulen organisaatiosta, jossa on 60 sekunnin lähtövalmius ja päätöksiä tehdään sekunneissa. Kansanedustajana saamani kokonaisvaltainen tieto vahvistaa muuttunutta Nato-kantaani Suomen Nato-jäsenyyteen liittyen, ja kannatankin tasavallan presidentin ja valtioneuvoston tekemää päätöstä [Puhemies koputtaa] hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-16T20:56:39,2022-05-16T21:01:56,Tarkistettu,1.1
2022_56_306,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_307,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikka on aina rakennettava siten, että se parhaiten varmistaa suomalaisten vapauden ja turvallisuuden sekä maamme itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden. Tämä on eduskunnan perustuslaillisista tehtävistä tärkein. Venäjän käynnistämä brutaali hyökkäyssota Ukrainaa vastaan osoitti, että voimankäyttö on keskeinen osa Venäjän keinovalikoimaa, jota se on valmis käyttämään raa’asti myös siviileihin. Puolustuksemme suorituskyky on hyvä, mutta emme yksin pienenä maana luo pidäkettä, joka takaisi rauhan säilymisen. Keskeistä muuttuneessa turvallisuustilanteessa on varmistaa, ettei Suomi koskaan joudu sotilaalliseen konfliktiin eikä jää yksin. Meillä ei ole vaihtoehtoa Nato-jäsenyydelle turvatakuiden suhteen. Nato-jäsenyys parantaa Suomen kokonaisturvallisuutta ja ennaltaehkäisee konfliktia lähialueellamme ja rakentaa rauhaa. 
Kannatan maamme jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa.
Arvoisa puhemies! On ollut hienoa kuulla sitä yhtenäisyyttä, joka on rakentunut tänään kuulluista puheenvuoroista maamme turvallisuuden takaamiseksi. Suomen Nato-jäsenyys on puhtaan puolustuksellinen ratkaisu, eikä se ole suunnattu ketään vastaan. Nato on perustettu toisen maailmansodan jälkeen Euroopan vapaiden demokratioiden suojaksi. Vuosia kestäneen Nato-yhteistyömme jälkeen olemme erittäin sopiva Naton täysjäseneksi, mikä myöskin ankkuroi maamme entistä vahvemmin osaksi läntistä puolustusyhteistyötä. Maamme Natoon liittymisessä valtavin riski olisi jättää liittymisratkaisu tekemättä.
Kiitos Suomen kansalle, joka antoi nopeasti vahvan tukensa Nato-jäsenyyden hakemiselle. Se on ollut merkittävä tuki kiitettävää työtä tekevälle valtiojohdolle. Lämpimät kiitokset, ministeri Haavisto, lämpimät kiitokset, koko valtiojohto. Kansan tuki on ollut valtava tuki myös työllemme eduskunnassa. Se toi meidät tähän päivään, tähän keskusteluun. Kokoomukselle jäsenyyden tavoittelu on pitkäaikaisen harkinnan ja työn tulos.
Arvoisa puhemies! Olemme aina huolehtineet Suomessa puolustuskyvystämme. Korkea maanpuolustustahto ja asevelvollisuus ovat puolustusratkaisumme perusta jatkossakin. Myös Venäjä-suhteen hallinta on keskeinen kysymys jatkossa. Presidentti Niinistön puhelu Natoon hakeutumisestamme presidentti Putinille oli jo uuden ajan alku: suomettumisen häntä katkaistiin. Siihen, ettei koskaan tulisi sotaa, on meidän kansakuntana aina parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava. Vapaa isänmaa ei ole itsestäänselvyys. Mielessäni on suuri kiitollisuus itsenäisestä isänmaasta ja samalla vahva tahto ja vastuuntunto turvata sama tuleville sukupolville. Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on nyt yhdessä toimia niin, että mahdollisimman ripeästi saamme Suomen Naton täysjäseneksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-05-16T21:01:59,2022-05-16T21:05:39,Hyväksytty,1.1
2022_56_308,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_309,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon on tapahtunut parin viime kuukauden aikana. Paljon on tapahtunut Euroopan ja Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä, ja paljon on sen myötä tapahtunut myös monien meidän ajattelussa. Moni meistä varmasti arvioi vielä muutama kuukausi sitten, että Suomi on jo rakentanut riittävän vahvan puolustuspoliittisen viitekehyksen puolustusyhteistyössä Ruotsin kanssa, rauhankumppanuudessa Nato-maiden kanssa ja yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Euroopan unionin kautta, ja että tämähän riittäisi, koska Suomella on ystävälliset ja asialliset välit itäisen naapurimaan Venäjän kanssa.
Nyt on tilanne muuttunut valitettavasti täysin. Venäjän hyökkäys naapurimaa Ukrainaan sysäsi liikkeelle monia muita tapahtumaketjuja, joiden seurauksena tänään täällä eduskunnassakin käymme keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta tärkeimmästä asiasta 80 vuoteen. Voi hyvällä syyllä sanoa, että Venäjä on omilla toimillaan ajanut Suomen tähän tilanteeseen.
Arvoisa puhemies! Oma luottamukseni rauhanomaiseen rinnakkaiseloon Suomen ja Venäjän välillä päättyi 24. helmikuuta. En usko, että se turvallisuuspoliittinen viitekehys, joka meillä luotiin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen, on enää riittävä. Sen merkittävin tukijalka, eli hyvät ja ystävälliset välit Venäjään, ovat katkenneet. Jos Venäjä kykenee hyökkäämään Suomea väkiluvultaan kahdeksan kertaa suuremman maan kimppuun tavoitellessaan takaisin Neuvostoliiton aikaisia rajoja, emme mekään tule olemaan suojassa pitkässä juoksussa. Kunhan Venäjä toipuu Ukrainan operaatiosta, voivat muut, jopa tsaarinaikaiset lähialueet, olla seuraavia kohteita.
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Haluan ilmaista tämän Nato-keskustelun yhteydessä suruni sen johdosta, mitä Suomi ja muut maailman maat menettivät sillä hetkellä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäys Ukrainaan on johtanut välien katkeamiseen kansojen väliselle kanssakäymiselle kulttuurin, urheilun, tieteen, taiteen, ylipäätänsä kaiken inhimillisesti tärkeän osalta. Voi vain arvailla, milloin koittaa jälleen sellainen aikakausi, että yhteyksiä ja vuoropuhelua voidaan taas rakentaa nyt nurkkaan itsensä ajaneen Venäjän ja muun maailman välille. Toivon, että eristyksen aikakausi jää lyhyeksi, mutta se on varmasti verrannollinen siihen, miten kauan presidentti Putin on vallassa. Suhteiden normalisoituminen Venäjän ja muun maailman välillä on varmasti mahdotonta niin kauan, kun Venäjää hallitsee keinoja kaihtamaton ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittamaton presidentti Putin.
Olen surullinen myös siksi, että Suomen nuorelle sukupolvelle tuli todistettua se, ettei Venäjään voi koskaan täysin luottaa. Nyky-Venäjä ja sen johtaja ei kunnioita naapurimaittensa suvereniteettia eikä noudata kansainvälisiä sopimuksia. Kansalta pimitetään totuus hyökkäyssodasta Ukrainaan, ja se verhoillaan pelastusoperaatioksi alueille, jotka ovat niin ikään laittomasti haltuun otettuja. Venäjän kansa onkin ollut Ukrainan sodan yksi uhri. Nuoret venäläissotilaat on pakotettu erikoisoperaation nimellä hyökkäyssotaan, jossa on saanut päästää valloilleen alhaisimmat keinot, mitä ihmismieli voi keksiä. On tapahtunut järkyttäviä sotarikoksia viattomia siviilejä kohtaan. Nämä ovat ankarasti tuomittavia tekoja, jotka tulee saattaa sotarikoksia tutkivien tuomioistuinten käsiteltäväksi.
Arvoisa puhemies! Oma ajatteluni mahdollisesta Nato-jäsenyydestä kypsyi myönteiseen suuntaan syksyllä 2019 käydyllä kansallisella maanpuolustuskurssilla. Venäjän toimet Ukrainassa saivat minut varmistumaan, että Suomen kansan turvallisuus tulee parhaiten taattua osana isoa Nato-maiden joukkoa. Suomi huolehtii jatkossakin omasta puolustuksestaan, mutta uhkaavan tilanteen tullen lisää voimaa löytyy muista jäsenmaista. Nato-jäsenyyden tärkein elementti Suomelle lieneekin sen pelotevaikutus. Hyökkäys Suomeen olisi hyökkäys Natoa kohtaan. Suomella on karvaita kokemuksia historiassa yksin jäämisestä tai pakon sanelemasta liittoutumisesta, kun maamme on yrittänyt suojautua itänaapurin aggressioilta. Meillä on myös kokemusta selviytymisestä ja taiteilusta lännen ja idän välissä sodanjälkeisinä vuosikymmeninä. Suomi on valinnut puolensa vuosikymmeniä sitten liittyessään läntisiin kauppa- ja talouspoliittisiin järjestöihin. Näin ollen askel Natoon on looginen myös turvallisuuspoliittisessa viitekehyksessä.
Arvoisa puhemies! Kannatan presidentin ja valtioneuvoston tekemää esitystä, että Suomi hakee jäsenyyttä Pohjois-Atlantin liitossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-05-16T21:05:41,2022-05-16T21:10:46,Hyväksytty,1.1
2022_56_310,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_311,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän myöskin tasavallan presidenttiä, pääministeri Marinia ja hallitusta ja myöskin eduskunnan puhemiehiä siitä, että tämä viime viikkojen ja kuukausien niin sanottu Nato-prosessi on hoidettu erinomaisesti. Haluan eduskunnan pöytäkirjoihin vielä todeta erityisesti sen, että Suomen kansa ei ole nyt mitenkään erityisemmin vaatinut kansanäänestystä, pikemminkin päinvastoin. Se kertoo suuresta luottamuksesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvostoa, eduskuntaa kohtaan, että näin on. Tämä on tärkeä näkemys mielestäni.
Sosiaalidemokratiahan on perusolemukseltaan kansainvälinen rauhanliike. Meillä on ollut halki vuosikymmenten johtajina, jäsenistöinä ihmisiä, joille tämä rauhantyö on ollut elämäntehtävä. Haluan mainita erikseen viestimies, presidentti Mauno Koiviston ja myöskin Yrjö Kallisen, puolustusministerin vaarojen vuosilta 1946—47 — suuri rauhanaatteen puolestapuhuja Suomessa.
Arvoisa puhemies! Olen myöskin sosiaalidemokraattina ihan aidosti ylpeä siitä, miten pääministeri Marin tukenaan hallitus ja monet muut ovat tehneet paljon työtä sen suhteen, että myöskin Ruotsin hallitus on asettunut hakemaan Nato-jäsenyyttä. Tämä on äärettömän merkittävä asia, ja minä näen silmissäni, miten Suomi ja Ruotsi juoksevat 110 metrin aitoja, menevät ylitse ja tulevat yhtä aikaa maaliin — ymmärrätte symbolisesti näitten aitojen merkityksen, jotka ovat tässä edessä. [Mika Niikko: Ei ymmärretä!]
Emme vielä tiedä, miten tämä Ukrainan tilanne tulee päättymään, mutta tämän sodan vaikutus tulee olemaan dramaattinen: Venäjä eristetään, ja se eristäytyy itse. Tämä ei ole hyvä kehitys Suomelle. Suomella oli menossa Venäjän kanssa paljon kaupankäyntiä, teollista yhteistyötä, kulttuuria, itärajalla paljon yhteistyötä turismia unohtamatta. Nyt tilanne on toinen. Vappupuheessani totesin hiljan, että jos Natoon liitytään, Suomen on aina järkevää pyrkiä pitämään hyvät suhteet Venäjään ja venäläisiin. Putinin kanssa se ei enää ole mahdollista, mutta historia antaa meille aikaa ja mahdollisuuksia. Ne on käytettävä hyväksemme. Tavoite hyvistä naapurisuhteista ei saa kadota minnekään.
Arvoisa puhemies! Itselleni vaakakupissa — liittyäkö Natoon — on painanut raskaasti Putinin näkemys siitä, että edelleen toimitaan sotatoimin etupiiriajattelun pohjalta kunnioittamatta kansakuntien oikeutta itse päättää omasta tulevaisuudestaan. Se on pelottava, julma virhe, joka tekee Venäjästä täysin arvaamattoman valtion. Venäjä on ollut täysin piittaamaton kansainvälisistä ulko- ja turvallisuuspoliittisista sopimuksista, ja ei ole näköpiirissä mielestäni aikaa, että Venäjä löytäisi uskottavan johtotähden, joka veisi maata kohti demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota. Ennemminkin näen niin, että äiti-Venäjän kirjahyllyssä pölyyntyy entisestään Jevgeni Jevtušenkon ajankohtainen runo Haluavatko venäläiset sotaa, jota runoa muuten Ukrainan presidentti Zelenskyi siteerasi puhuessaan Venäjän kansalle. Se runo päättyy aika erikoisesti — tai no, se on runo — ”Ei sotaa toivoa, ei sotaa toivoa / voi venäläiset milloinkaan”.
Nato-jäsenyys ei ole lainkaan ongelmaton, [Puhemies koputtaa] mutta se on tehtävä isänmaamme turvallisuuden ja itsenäisyyden varmistamiseksi — on vaan tehtävä nyt. Tulen äänestämään Natoon liittymisen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-05-16T21:10:49,2022-05-16T21:16:15,Hyväksytty,1.1
2022_56_312,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_313,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tulee lähettämään Nato-jäsenhakemuksen, ja tämä johtuu ainoastaan Venäjän laajentumispyrkimyksistä, joiden seurauksena Venäjä on hyökännyt naapurimaihinsa ja pyrkinyt miehittämään tai liittämään niistä itseensä alueita. Ensimmäinen hyökkäys tapahtui elokuussa 2008 Georgiaan, jossa Venäjä perusti sotilastukikohtia miehittämilleen alueille Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa. Venäjä suoritti näillä alueilla myös georgialaisväestöön kohdistuneen etnisen puhdistuksen. Helmikuussa 2014 Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan miehittäen Krimin ja perustaen Donetskiin ja Luhanskiin venäläismieliset nukkehallinnot. Venäjän helmikuussa 2022 aloittama laajamittainen hyökkäyssota Ukrainassa on suoraa jatkumoa aikaisemmista sotatoimista. Myös Ukrainassa Venäjä on syyllistynyt sotarikoksiin jopa vauvoja kohtaan.
Arvoisa puhemies! Suomella on Venäjän kanssa noin 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Venäjä on kohdistanut laajentumispyrkimyksiään myös Suomen alueelle. Ennen toista maailmansotaa silloinen Neuvostoliitto vaati Suomelta osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaria sekä Hangon ja Lappohjan satamia. Kun Suomi ei tähän suostunut, Neuvostoliitto lavasti Mainilan laukaukset ja aloitti Suomeen kohdistuneen hyökkäyssodan. Toisen maailmansodan tuloksena Neuvostoliitto anasti Suomelta Karjalan maakunnan itäosan sisältäen Viipurin kaupungin, Suomenlahden ulkosaaret, Kuusamon ja Sallan itäosat sekä Petsamon alueen. Vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin Venäjä miehittää edelleen Neuvostoliiton vääryydellä Suomelta anastamia alueita.
Diktaattori ja sotarikollinen Putin haluaa Neuvostoliiton tapaan ympärilleen epäitsenäisistä nukkevaltioista koostuvan puskurivyöhykkeen. Venäjän Georgiaan ja Ukrainaan kohdistamien hyökkäysten perusteella on selvää, ettei yksikään Venäjän naapurimaa, joka ei kuulu Naton kollektiivisten turvatakuiden piiriin, ole turvassa sotilaalliselta aggressiolta, mutta Venäjän ympärillä ei ole kuitenkaan enää joukkoa heikkoja valtioita, jotka olisi helppo liittää osaksi omaa valtakuntaa tai vähintään etupiiriä yksi kerrallaan. Niin Baltian maissa kuin itäisen Keski-Euroopan maissa, joilta Neuvostoliiton miehitysjoukot veivät mahdollisuuden todelliseen itsenäisyyteen ja demokratiaan yli 40 vuoden ajaksi, muistetaan varsin hyvin, millaista oli elää Venäjän vallan alla. Kun nämä maat saivat itsenäisyytensä takaisin, ne totesivat yhteen ääneen ”ei enää ikinä” ja liittyivät Naton jäseniksi. Nyt nämä maat ovat turvassa Venäjän ahdisteluilta.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton hajoamiseen asti myös Suomi joutui kärsimään vuosikymmeniä Neuvostoliiton painostuksesta, ja Pariisin rauhansopimuksessa asetetuista itsenäisyyteemme kohdistuneista rajoituksista. Suomettuneet YYA-ajan aikana kasvaneet poliitikkomme tekivät karkean virheen, kun jättivät tilaisuuden käyttämättä ja liittymättä vapaiden valtioiden puolustusliittoon silloin, kun Venäjä oli heikoimmillaan ja Neuvostoliiton entiseen etupiiriin pakotetut maat käyttivät vapauttaan liittyä. [Jukka Gustafsson: Kansa vastusti!] Entisen presidenttimme ja hänen ulkoministerinä toimineen puoluetoverinsa varsin kyseenalainen ansio on, että Euroopan unionin sisäiset turvatakuut vesitettiin vuosituhannen alkuvuosina. [Puhemies koputtaa] 
Arvoisa puhemies! Jatkan puhettani myöhemmin seuraavassa puheessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-05-16T21:16:18,2022-05-16T21:21:33,Hyväksytty,1.1
2022_56_314,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_315,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Isoisäni lähti perheineen useita kertoja evakkoon Kuusamon Tavajärveltä. Hän rakensi välirauhan aikana uuden kodin, joka jäi rajan taakse, kun alue luovutettiin Neuvostoliitolle. Isoisä arvosti maamme liittoutumattomuutta ja diplomatiaa, joka takasi meille rauhan 77 vuoden ajaksi.
Turvallisuusympäristömme muuttui kuitenkin pysyvästi, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Luottamus naapuriin romahti. Uskon, että jalat maassa ja kädet mullassa elänyt isoisäni hyväksyisi sen, että kannatan Nato-jäsenyyden hakemista. Puolustusliitto on ratkaisu edistää rauhaa ja estää sodan syttyminen. Varmistamme isänmaamme turvallisuuden lapsillemme ja lastemme lapsille niin, että saamme elää rauhassa.
Arvoisa puhemies! Kun Neuvostoliitto romahti, presidentti George Bush vanhemmalta kysyttiin: Mihin Natoa tarvitaan nyt, kun Neuvostoliittoa ei enää ole? Hän vastasi: Uusi uhkamme on epävarmuus. — Epävarmuus jäi taka-alalle, kun Euroopassa tuudittauduttiin siihen, että sota ei enää koske meitä. Tänään tiedämme, mihin epävarmuuden aika johti. Historia ei päättynyt kylmän sodan päättyessä. Varoitusmerkkejä on ollut näkyvissä. Tulevaisuusvaliokunta arvioi viisitoista vuotta sitten Venäjän yhdeksi kehityssuunnaksi juuri sen, mitä nyt näemme. Pahin mahdollisuus kävi toteen. Puolustusvoimamme on varautunut pahimman mukaan. Siksi ei tarvitse pelätä. Nyt katsotaan kauemmaksi.
Arvoisa puhemies! Kannamme edelleen vastuun maamme puolustuksesta, jonka perusta on yleinen asevelvollisuus. Sotilaiden, varusmiesten ja reserviläisten osaamista arvostetaan maailmalla. Haluamme puolustaa koko maata. Vapaaehtoiset vahvistavat maanpuolustustahtoa ja kestävyyttä. Jokainen suomalainen voi olla maanpuolustaja. Suomi onkin luotettava, toivottu ja osaava kumppani, jolla on vahva koulutus ja kyky oppia uutta.
Arvoisa puhemies! Me olemme osa länttä. Kuulumme Euroopan ja Pohjolan arvoyhteisöön. Historian juuret ulottuvat kauas. Jo läntisen kirkon syntymästä lähtien, lähes tuhannen vuoden ajan, olemme kuuluneet läntiseen perinteeseen. Pohjolassa tätä perinnettä vahvisti kirkon kansanopetus, johon kuului rakentava suhtautuminen yhteiskuntaan.
Puolustusliitto on alusta saakka suojellut kansojemme vapautta, yhteistä perintöä, kulttuuria ja sivistystä, joka perustuu demokratiaan ja oikeusvaltioon. Naton jäsenenä Suomi voi edelleen välittää ja turvata rauhaa. Suomi voi rakentaa yhteistyötä pitkällä juoksulla myös naapuri Venäjän kanssa. Kun syvennämme pohjoismaista yhteistyötä ja kehitymme kohti maailman integroituneinta, kestävintä ja turvallisinta Pohjolaa, toivon, että mukaan otetaan myös Baltian maat, erityisesti veljeskansamme Viro.
Arvoisa puhemies! Tänä historiallisena päivänä arvostan eduskunnan yksituumaisuutta ja vakautta. Yhtenäinen kansa on vahva. Kyösti Kallio lausui sisällissodan päättyessä: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.” Kun kansamme yhtenäisyyttä pyritään horjuttamaan, pysytään samalla puolella. Kestämme yhdessä. Puolustusliitto varmistaa, että emme jää kansakuntana koskaan enää yksin. Huolehditaan myös siitä, että kukaan kansalaisista ei jää yksin. Pidetään kaikki mukana. Vahvistetaan luottamusta ja välitetään toivoa. ”Minun ajatukseni eivät ole tuhon, vaan ne ovat rauhan ajatuksia. Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”, kirjoitti profeetta Jeremia kauan sitten.
Kiitän puhemiestä tämän demokraattisen prosessin johtamisesta ja valtionjohtoa työstä isänmaan hyväksi. Vastuullisuutemme ja kestokykymme mitataan, kun tulevaisuus haastaa elintasomme. Otetaan silloin oppia veteraaneista ja menneistä sukupolvista. Nyt on meidän vuoromme. Isänmaan virsi rohkaisee: ”Sun kätes, Herra, voimakkaan, suo olla turva Suomenmaan.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-16T21:21:35,2022-05-16T21:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_56_316,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_317,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julman hyökkäyksen jälkeen on täysin selvää, ettemme voi ottaa pienintäkään riskiä siitä, että jäisimme Venäjän kanssa kaksin. Siksi annan vahvan tukeni Suomen jäsenyydelle ja jäsenyyshakemukselle puolustusliitto Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-05-16T21:27:05,2022-05-16T21:27:49,Hyväksytty,1.1
2022_56_318,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme kohdanneet Euroopassa sodan kivikasvot, jotka ovat häikäilemättömät, armottomat ja periksiantamattomat.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan 24. helmikuuta 2022 on muuttanut turvallisuustilannetta tässä hetkessä, nostanut esiin suurvaltapolitiikan ja geopolitiikan. Karmaiseva tietoisuus siitä, mitä Venäjä tekee Ukrainan kansalle, ja karmaiseva herääminen siihen, voisiko se olla Suomi, johon kohdentuisi vastaavia sotatoimia.
Mikä on asemamme Venäjän naapurina? Olemmeko sen etupiiriä vai osa länttä ja teemme itsenäisenä valtiona omat ratkaisumme? Etupiiri on alue, jossa jokin yksittäinen ulkovalta käyttää hallitsevaa vaikutusvaltaa tavalla, joka rajoittaa etupiirin sisällä olevien valtioiden itsenäisyyttä tai toimintavapautta.
En halua kuulua Venäjän etupiiriin, haluan turvaa Suomen kansalle. Turvaa, varmuutta ja rauhaa rakennetaan yhdessä. Itsenäisyytemme ei ole myöskään vietävissä. Suomi ei ole koskaan halunnut tai aloittanut sotaa. Me haluamme rauhaa, länsi on yhtenäinen.
Olen ollut ennen sitä mieltä, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton ja se on palvellut Suomen etua. Tilanne on kuitenkin nyt muuttunut: kannatan Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Nato-jäsenyys on sotilaallisen turvallisuuden tae, se on koko lännen viesti Venäjälle. Se kertoo yhtenäisyydestä ja siitä, että sodalla uhkaaminen ja heikompien kimppuun käyminen on väärin.
Sota Euroopassa on muuttanut koko turvallisuusjärjestystä ja koko maailmaa. Tekojemme ja sanojemme tulee olla selkeästi osa länttä.
Joining Nato is a must for our military security. It is a message from the West, a message of solidarity, a message that tells that threatening with war and attacking those in a weaker position is wrong. War in Europe has changed our security order, but it has also changed the world. Our words and actions need to be in line with the rest of the Western world.
Arvoisa puhemies! Turvallisuusselonteossa arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksia sekä Suomen kokonaisvaltaista varautumista talouteen, kriisinsietokykyyn, huoltovarmuuteen, sisäiseen turvallisuuteen, kyberturvallisuuteen, hybridivaikuttamiseen ja kriittiseen infrastruktuuriin. Turvallisuusuhkien monimuotoisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Energiaturvallisuuden merkitys korostuu, se on keskeinen osa maanpuolustusta.
Huoltovarmuuden turvaaminen nousi erityisesti esiin koronaepidemian iskiessä maailmaan. Suojatarvikkeita puuttui, ja tärkeiden hoitovälineiden, kuten hengityskoneiden, hupenemisen uhka painoi hartioita.
Viljan, veden, ruoan ja maatalousvälineiden riittävyys omille kansalaisille on nostettava esiin turvallisuuskeskusteluissa. Uhka voi tulla esiin katovuoden tai sodan kautta. Yhteiskunnan riippuvuus teknologiasta korostuu. Kemiallisten aseiden ja ydinaseiden käytön mahdollisuus puheissa on pelottavaa ja uhkaavaa. Biologiset aseet ihmisiä, kasvituotantoa tai kotieläimiä vastaan voivat myös olla joskus totta.
Lotta Svärd oli naisten vapaaehtoinen aseeton maanpuolustusjärjestö, joka toimi vuosina 1921—44. Työ oli monipuolista yhteiskunnallista työtä ja avustustoimintaa. Järjestö lakkautettiin myöhemmin, mutta se toimii nykyään Lotta Svärd Säätiönä. Sotiemme lotat ovat tämän päivän kenttäsairaanhoitajia. Lääkinnällinen huolto, materiaalinen valmius, henkilöstö, kenttäsairaanhoito ja ensiapu ovat asioita, joita ei saa unohtaa.
Arvoisa puhemies! Suomen Puolustusvoimat on paljon vartijoina. Puolustusvoimien toimintakykyä on kehitettävä ja sen on varauduttava yhä ennalta-arvaamattomiin haasteisiin. Nato-tukikohdat, ydinaseiden sijoitus itärajaan ja Itämeren sotilaallisen varustelun lisääntyminen ovat asioita, mitkä huolestuttavat Natoon liittymisessä. On tärkeää saada kaikki mahdollinen tieto avoimesti.
Euroopassa riehuvan sodan jälkeen on jälleenrakentamisen aika. Kun sen aika tulee — kunpa se olisi pian — rakennamme suhteita uudelleen. Yhteistyön kansojen ja maiden välillä tulee olla mahdollista.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt sotiemme veteraanien muistot. Muistan Hankasalmen pappani, ratsumiehen, sodan käyneen, jykevän lausahduksen: ”En pelkää kuolon surmaa.” Papalla oli sirpale kainalossa, mitä pienenä tyttönä ihmettelin. Mitähän pappani mahtaisi sanoa juuri nyt? [Puhemies koputtaa]
Niin usein hämmästyn sotaveteraanien toiveikkuudesta, tahdosta ja sisusta. He olivat ihmeellisiä ihmisiä — kiitos heille siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-16T21:32:37,2022-05-16T21:37:54,Hyväksytty,1.1
2022_56_319,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_320,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden hakeminen on suomalaisten turvallisuuden näkökulmasta täysin oikea ratkaisu. Puolustusliitto tuo meille turvaa ja lisää vakautta koko Pohjois-Euroopassa. Suomalaiset puolustavat jatkossakin Suomea, mutta tulevaisuudessa emme yksin.
Naton tärkein tehtävä on tietenkin ehkäistä sotaa, koska sitä meistä ei kukaan toivo. Jäsenyyden hakeminen on oleellisin yksittäinen päätös, joka nyt tarvitaan, muttei suinkaan ainoa. Suomen tulee jatkossakin panostaa riittävästi puolustuskykyyn, sisäiseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen, kyberturvallisuuteen, kriisinsietokykyyn ja aktiiviseen EU- ja ulkopolitiikkaan. Nato ei myöskään korvaa kahdenvälisen puolustusyhteistyön tarvetta esimerkiksi Yhdysvaltojen, Britannian ja Ruotsin kanssa.
Venäjä on hyökkäyssodallaan itse aiheuttanut sen, että länsi tiivistää nyt rivejään ja kohdistaa Venäjään raskaita pakotteita. Täytyy kuitenkin muistaa, että Ruotsin ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys ei vaikuta itse Ukrainan sotaan. Pakotteita Venäjää kohtaan tulee lisätä. Venäjä tulee eristää kaikesta kansainvälisestä kanssakäymisestä, kunnes se palaa kunnioittamaan kansainvälistä oikeutta ja ottaa vastuun sotarikoksistaan. Tämä ei valitettavasti ole todennäköistä. Pakotteet kuitenkin heikentävät Venäjän taloutta ja teollisuutta. Pakotteiden ensisijainen tarkoitus onkin laskea Venäjän kykyä sotia ja suorittaa hirmutekoja jatkossa, ja siinä pakotteet ovat tehokas työkalu.
Arvoisa puhemies! On elintärkeää, että väkivaltaiset autokratiat pysäytetään yhdessä rintamassa. Aseapua Ukrainaan täytyy jatkaa, samoin muuta materiaalista ja humanitääristä apua. Ukraina taistelee koko Euroopan vapauden puolesta. Suomen tulee vaikuttaa myös EU:ssa, että rintama pitää ja Ukraina saa apua niin pitkään ja niin paljon kuin se tarvitsee.
Uusi rautaesirippu laskeutuu todennäköisesti vuosikymmeniksi. Venäjä ei ole ainoa eikä valitettavasti edes voimakkain autokratia maailmassa. Ja tyranni vihaa aina vapautta, koska hän pelkää, että oma kansa voi joskus herätä ja ravistaa sorron harteiltaan. Vapaiden demokratioiden pitää valmistautua pitkään kilpailuun, jossa oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä haastetaan. Tämä globaalivoimien mittelö on vasta alussa. Lännen pitää voittaa myös pitkä taloudellinen ja teknologinen kamppailu. Suomen tulee osaltaan olla aktiivinen toimija niin EU:ssa kuin Natossa ja antaa oma panoksensa esimerkiksi yhteiseen puolustusteolliseen suorituskykyyn. Samalla on jatkettava aktiivista ulkopolitiikkaa ja rohkaistava idän ja lännen välillä tasapainoilevia kehittyviä kansakuntia oikeusvaltion ja demokratian polulle.
Arvoisa puhemies, hyvät suomalaiset! Vapauden pitää olla tyranniaa vahvempi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-05-16T21:37:59,2022-05-16T21:42:20,Hyväksytty,1.1
2022_56_321,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_322,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Vuonna 1940 Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim antoi käskyn, että toukokuun kolmatta sunnuntaita on vietettävä nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuoden 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä. Uhri, minkä kaatuneet antoivat, oli suurin mahdollinen uhri. Eilen elettiin myös historiallinen päivä, kun valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättää perustuslain nojalla, että Suomi hakee Naton jäsenyyttä, kun eduskuntaa on kuultu.
Arvoisa puhemies! Olen tuntenut erityistä vastuuta kannanotoissani tehdessäni työtä itärajan maakunnasta tulevana kansanedustajana ja hallintovaliokunnan jäsenenä. Valiokuntamme vastaa muun muassa sisäisen turvallisuuden asioista, kuten rajasta, poliisista ja pelastustoimesta. Vastuullamme on siis rajamme turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten rajavalvonta ja mahdollinen hybridivaikuttaminen. Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana ja Savo-Karjalan kansanedustajana olen tehnyt paljon yhteistyötä itäisen naapurimme Venäjän kanssa. Järkytys olikin valtava, kun kaikki se pohja, minkä varaan olimme rakentaneet luottamukselliset välimme, katosi hetkessä Venäjän hyökättyä raakalaismaisesti sotimaan Ukrainaan. Naapurimme paljasti todellisen luonteensa, ja entiseen ei ole enää paluuta. Venäjä-yhteistyötä olivat rakentaneet vuosikausia monet maakuntamme toimijat muun muassa yritysmaailmasta, järjestöistä ja julkisilta tahoilta. Toimintoihin ja kauppaan jäi suuri aukko. Itä-Suomi tuleekin tarvitsemaan myös valtion tukitoimia tämän aukon paikkaamiseen.
Arvoisa puhemies! Kantani Natoon liittymisen puolesta alkoi vahvistua heti Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Halusin kuitenkin ennen ”kyllä”- tai ”ei”-kantani vahvistamista saada vastauksia mielessäni avoinna oleviin kysymyksiin asiaan liittyen. Tätä pohdintaa halusin tehdä myös siinä valossa, että aikaisemmin olen ollut varsin kriittinen Naton jäseneksi liittymisen suhteen. Mielipiteen muuttumiselle tulikin mielestäni olla vahvat perusteet. Olemme saaneet kuulla eduskunnassa monia eri asiantuntijoita, ja etsin myös itse aktiivisesti tietoa asiasta. Mitään kristallipalloa tulevaisuuteen liittyen ei tietenkään ole kenelläkään. Asioita oli siis pohdittava eri kannoilta, riskejä ja hyötyjä puntaroiden. Joka kuulemisella vaakaan, Naton puoleiseen kuppiin, tuli enemmän painavaa asiaa, ja puntaroinnin tulos oli varsin selvä. Päätökseni Natoon liittymisen puolesta oli lopulta helppo. Haluan kiittää niin puhemiestä, puhemiehistöä kuin koko eduskuntaa siitä, että meillä kansanedustajilla on ollut käytössä niin laaja joukko eri asiantuntijoita sekä kanavia hakea tietoa maamme turvallisuustilanteeseen liittyen.
Nyt käsillä oleva päätös liittyä Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi on yksi maamme historian suurimmista. Päätöstä ei tehdä, kuten on sanottu, ketään vastaan, vaan Suomen turvallisuuden puolesta. Kuten puolustusministeri Kaikkonen on todennut, teemme päätöksen, että Suomi ei enää koskaan joutuisi sotaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-05-16T21:42:23,2022-05-16T21:46:07,Hyväksytty,1.1
2022_56_323,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_324,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Paljon on hyviä puheenvuoroja ollut, ja ajattelin sanoa sanasen myös omasta näkökulmastani. Olin aikaisemmin Natoon liittymistä vastaan, koska katsoin Puolustusvoimiemme ja reservin riittävän puolustamaan kotimaatamme, mutta nyt viimeisen tiedon ja muuttuneen tilanteen takia olen tarkastellut kantojani uudelleen ja päätynyt siihen tulokseen, että kannatan liittymistä Natoon.
Saamieni vihamielisten sähköpostien määrästä päätellen olen siis takinkääntäjä. Mutta täytyy miettiä sitä, kumpi on tyhmyyttä: se, että pitää tiukasti omasta periaatteestaan kiinni, vaikka tilanteet muuttuvat ja tulee jatkuvasti uutta tietoa, vai se, että muuttaa mielipiteensä sen uuden tiedon ja tilannetajun valossa? Esimerkiksi Titanicin piti olla uppoamaton laiva, ja sieltä pelastuminen olisi ollut hyvin epätodennäköistä, jos siitä faktasta olisi pitänyt jääräpäisesti kiinni, kun laiva oli uppoamassa. Myöskään talvisodan kynnyksellä ei kukaan halunnut uskoa, että Neuvostoliitto voisi hyökätä Suomeen, ja silloin vähäteltiin varustautumista sotaan. Ja kuten tiedämme, sotilaamme lähtivät rintamalle omilla aseillaan, koska emme uskoneet hyökkäykseen, ja se oli lähes kohtalokasta silloin.
Arvoisa puhemies! Oma Nato-kantani sai lopullisen vahvistuksen muutama viikko sitten maanpuolustuskurssini viimeisellä osuudella ja siellä pidettävien luentojen kautta. Silmät ikään kuin lopullisesti avautuivat tosiasioihin. Pienen demokraattisen loikan jälkeen Venäjä palasi taas siihen vanhaan normaaliin. Imperialistiset pyrkimykset ovat jälleen esillä ja valehtelukulttuuri kukoistaa, kuten kommunismissa konsanaan. Talvisodan aikana, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, heillä oli vaikeuksia selittää omalle kansalleen, ettei Suomen kanssa mitään sotaa edes ole olemassa, ja nykyään Ukrainassakaan ei taida olla sotaa vaan jonkinlainen operaatio, tai näin ainakin Venäjän kansalle uskotellaan. Ei siis mitään uutta Venäjän hallinnon — korostan: Venäjän hallinnon — toimintatavoissa tai valehtelukulttuurissa.
Itse suhtaudun Nato-kysymykseen hyvin pragmaattisesti eli yksinkertaisesti maalaisjärjellä. Pistän vaakakuppiin faktat, sekä hyödyt että haitat. Nato-ratkaisuani tehdessäni mietin, kuka uhkaa, kuka hyökkää ja kuka puolustaa. Esimerkkinä kerron, että Suomen armeijaa ei kutsuta hyökkäysvoimiksi, vaan puolustusvoimiksi. Myöskään Nato ei ole hyökkäysliitto, vaan puolustusliitto. Suomen liittyessä Natoon emme uhkaa Venäjää millään tavoin. Ainoa haitta on ehkä se, että Venäjän oma itsetunto saattaa järkkyä, mutta mitään sotilaallista uhkaa emme ole luomassa rajoille. Tämä pitäisi myös Venäjän ymmärtää. Natoon liittymällä haluamme rauhan säilyvän Pohjoismaissa. Ymmärrän asian siten, että Nato-kysymys on Venäjälle paremminkin arvovaltakysymys kuin sotilaallinen uhka. Neuvostoliitto tai Venäjä on saanut pitää Suomea otteessaan, ja olimme pitkään suomettuneessa tilassa ja rähmällään idän suuntaan.
Arvoisa puhemies! Euroopan unioniin liittymällä luovuimme käytännössä puolueettomuudestamme, ja olemme siten selkeästi osoittaneet olevamme osa länsimaita. Täytyy kuitenkin muistaa, että Euroopan unioni ei kuitenkaan anna turvatakuita Suomelle. Siksi Nato on luonnollinen ratkaisu, kun mietimme turvallisuuttamme ja vakauttamme länsimaisena demokratiana. Myös taloudelliset seikat täytyy ottaa huomioon. Nato-maana olemme varteenotettavampi vaihtoehto ulkomaalaisille investoinneille kuin puolueettomana maana arvaamattoman Venäjän naapurissa.
Arvoisa puhemies! Natoon liittymällä voitamme enemmän kuin häviämme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-05-16T21:46:15,2022-05-16T21:51:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_325,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_326,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen Nato-jäsenyys rakentaa rauhaa, luo vakautta ja vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme osana läntistä arvoyhteisöä. Tässä kolme keskeisintä syytä, joiden vuoksi olen kannattanut ja kannatan yhä Suomen Nato-jäsenyyttä.
Arvoisa puhemies! Pienen maan voima mitataan isojen asioiden yhtenäisyydessä. Elämme todeksi historiallisia päiviä — kiitos kuuluu Suomen viisaalle kansalle. Te suomalaiset osoititte, että Venäjän aloittaessa julman hyökkäyssodan oli tullut aika tehdä vastuullisia johtopäätöksiä. Olette tämän kevään aikana kertoneet vahvasta tuesta Nato-jäsenyydelle, ja sen vaikutus on ollut keskeinen. Kansan vahva ja selkeä tuki on saanut niin valtionjohdon, osan eduskuntaryhmistä ja puolueista kuin osan kansanedustajistakin päivittämään Nato-kantansa.
Kokoomus on edistänyt Nato-yhteistyötä määrätietoisesti puolueena vuodesta 2006, samoin kuin lukuisat kokoomustoimijat jo vuosikymmeniä. Uskoimme kumppanuus- ja taloussiteiden muokkaavan myös naapurin ajattelua. Paikoin olimme liian sinisilmäisiä Venäjän tarkoitusperien suhteen — kuten presidentti Niinistö sanoi, ”naamiot on nyt riisuttu”. 
Suomi ja Suomen puolustus on Nato-sopiva. Täytämme jäsenyyskriteerit kaluston, yhteisten sotaharjoituksien ja tiedonvaihdon osalta. Tämä jo vuodesta 95 alati syventynyt kumppanuus on tullut nyt luonnolliseen tienhaaraan — tästä eteenpäin on aika viitoittaa polku, joka johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen.
Nato-jäsenyys maksimoi Suomen ja suomalaisten turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä. Se korostaa entisestään meidän oman vahvan puolustuksen mutta myös länsimaisen arvoyhteisön merkitystä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa myös Itämeren aluetta ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. On tärkeää, että kaiken pohjalla ovat ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeusvaltioperiaatteet. Arvostamme vapautta ja itsenäisyyttä. Vaalimme demokratiaa ja kansakuntamme eheyttä.
Arvoisa puhemies! On aika sinivalkoisten kiitosten: Kiitos tasavallan presidentille, pääministerille ja koko valtion ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle. Erityiskiitos ulkoministeri Haavistolle, joka yhä illalla on täällä salissa. Kiitos puhemiehistölle ja koko eduskunnalle turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelystä. Kiitos kollegoille rakentavasta keskustelusta, tahtotilan muodostamisesta sekä kaikkien mielipiteiden kunnioittamisesta. Sen taustalla on tahto ja kyky toimia yhdessä, yhteistuumin. Sinivalkoinen kiitos myös arvostetulle edesmenneelle puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kanervalle, samoin aiemmille edustajille Salolaiselle ja Sasille, nykyiselle kollega Zyskowiczille sekä kaikille, jotka ovat tehneet työtä sen eteen, että Suomi on rakentanut puolustustaan Nato-yhteensopivaksi ja osaksi länsimaista arvoyhteisöä. Tätä yhteistyökykyä ja tahtoa, suomalaista sisua, tarvitaan yhä, myös jäsenyyden ratifioinnin aikana. On tärkeää, että Suomi rakentaa mutkattoman ja vastuullisen polun jäsenyyteen, joka samalla vahvistaa maanpuolustustahtoamme ja avaa vaikuttamiskanavat Nato-pöytiin.
Arvoisa puhemies — katsotaan, kuinka koronan jälkeinen ääni kestää. — Isovanhempani, kaksi sotaveteraania ja kaksi lottaa, olivat kaikki sota-ajan nuoria, ukki ja mummi Ruokolahdella, mummani ja paappa Laihialla. He viettivät parhaat nuoruusvuotensa maatamme puolustaen, mummini Karjalankannaksella neljä vuotta ilmavalvonnassa lottana, ukki rintamalla. Sota-ajan kokemuksista ja itsenäisyyden puolustamisesta johtuen mummini toimia painotti läpi elämän se, että elämässä kaikkein tärkeintä on rauha. Hän neuvoi meitä lastenlapsia arvostamaan ja rakentamaan rauhaa ja muistutti, että rauha koostuu monista asioista. Meidän ikäpolvemme on saanut kasvaa, käydä koulua, tehdä kesätöitä ja opiskella rauhan ajan Suomessa ja Euroopassa. Samaa haluan olla turvaamassa tuleville sukupolville, erityisesti kahden alakoululaisen tyttären äitinä.
Tänään ja huomenna tämä sali, Suomen eduskunta, viitoittaa turvallisuutta rakentamalla rauhaa, luomalla vakautta ja vahvistamalla kokonaisturvallisuuttamme. On suuri kunnia olla nyt kansanedustajana Oulun vaalipiirin ihmisten osoittamalla luottamuksella. [Puhemies koputtaa] Teemme vastuullisen ratkaisun, jotta Suomi ei enää koskaan joutuisi sotaan, emme yksin emmekä yhdessä. Huhtikuussa sanoin, että on toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi hakisivat Nato-jäsenyyttä samoihin aikoihin, [Puhemies koputtaa] ja on hienoa, että tämä nyt toteutuu.
Arvoisa puhemies! Minulle on luontevaa tukea valtioneuvoston selontekoa ja äänestää Nato-jäsenyyden puolesta. Katse Natoon, uuteen aikaan ja yhteiseen tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-05-16T21:51:10,2022-05-16T21:56:50,Hyväksytty,1.1
2022_56_327,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_328,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tullut aika hakea Nato-jäsenyyttä. Olemme nähneet tarpeeksi, mikä on sanojen ja tekojen, luottamuksen ja epäluottamuksen tai sivistyksen ja sivistymättömyyden ero. Olemme valmiina toimimaan yhdessä ja yhteisesti. Suurien ratkaisujen hetkellä suomalainen kansa yhdistyy. Niin nytkin.
Suomesta tulee Nato-valtio, mutta mitään fanfaareja emme tarvitse. Meidän tahtomme on elää rauhassa, ilman uhoa tai uhkaa, lapsiemme tulevaisuutta turvaten ja inhimillisempää maailmaa rakentaen. Me emme kalistele muskeleilla mutta varaudumme ennakollisesti ja olemme kaikissa tilanteissa valmiina varmistamaan Suomen turvallisuuden.
Suomi on ollut poliittisesti liittoutunut Euroopan unionin myötä. Sotilaallista liittoutumattomuutta, sen viimeistä askelta kumppanuudesta jäsenhakemukseen, olemme vältelleet. Siihen on ollut ymmärrettävät syyt. Ukrainan sodan myötä emme enää voi luottaa siihen, että Venäjän suurvaltapolitiikassa sana pitää ja sopimukset ovat sopimuksia. Liitymme Natoon, jotta meillä olisi rauha ja maksimaalinen puolustuksellinen selkänoja.
Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on myös surumielisyyttä. Ukrainan kansan kärsimykset ja äiti Venäjän moukaroimat sotavoimat saavat ymmärtämään, että maailmassa on edelleen silmitöntä pahuutta, pullistelevaa johtajuutta ja etupiirimaailmassa makailevaa suurvaltaromantiikkaa, jolla ei ole rajoja, ei kunnioitusta, ei totuutta, ei luottamusta, ei sivistystä. Jäljellä ovat vain savuavat rauniot.
Suomi toimii vakaasti ja harkiten. Olemme rauhaa rakastava maa, joka toimii demokratian ja vapauden periaatteilla. Arvostamme yhteistyötä, kestäviä kumppanuuksia ja myös yhteisiä arvoja. Kunnioitamme historiaa, elämme nykyhetkessä ja ennakoimme tulevaa.
Vaikka Nato tarkoittaa kollektiivista turvaa, emme voi puolustuksen ja puolustustahtomme osalta pudottaa hanskoja. Jatkossakin suurin tehtävämme on varjella omaa maatamme. Se on tehtävämme nyt ja aina.
Puhemies! Sekin on hyvä muistaa, että maailman myrskyjen keskellä meillä on yhteiskunta, josta voimme olla ylpeitä ja kiitollisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-16T21:56:53,2022-05-16T22:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_56_329,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Tuomioja poissa. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_330,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on muuttunut, maailma muuttuu. Ihminen ei kuitenkaan ole muuttunut, ihminen ei muutu. Helsinkiläinen kirjailija Mika Waltari kuvasi romaanissaan ihmistä seuraavalla tavalla: ”Ihminen pahuudessaan on julmempi ja paatuneempi kuin virran krokotiili. Paljon muutoksia olen minä, Sinuhe, nähnyt elämäni päivinä, mutta kaikki on jälleen samalla tavoin kuin ennen eikä ihminen ole muuttunut. Niin kuin ihminen ei muuttunut ennen, niin hän ei ole muuttuva vastaisuudessakaan.”
Arvoisa puhemies! Näemme hyvyyttä ja kauneutta, iloa ja valoa, mutta näemme myös, miten ihmisen pahuus näkyy sotana ja väkivaltana. Suomen täytyy olla varautunut kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin. Rakennamme ja toivomme rauhaa, mutta varaudumme. Siitä on ollut kyse, kun nyt on pohdittu Nato-jäsenyyden hakemista. Me varaudumme tilanteen mukaan, olemme valmiit. Nato-kysymys ei ole mustavalkoinen, eikä Suomen pidä olla sinisilmäinen. Sekä Natoon liittymiseen että se ulkopuolella pysymiseen liittyy riskejä. Kyse on siitä, mikä on tässä tilanteessa paras ja turvallisin vaihtoehto.
Arvoisa puhemies! Kaikella on määrähetkensä ja aikansa jokaisella asialla taivaan alla. Nyt on ratkaisun aika. Tarvitsemme ratkaisun, joka todennäköisimmin takaa isänmaamme turvallisuuden. On selvää, että Natoon liittyminen antaa Suomelle vahvimmat takeet siitä, että jos joutuisimme sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, me saamme sotilaallista apua. Siksi se on tässä tilanteessa oikea ratkaisu. Ennen kaikkea on ajateltava maamme lapsia ja nuoria pitkälle tulevaisuuteen. Haluamme heille ja meille kaikille rauhaa.
Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia ja päätöksiä on tehty aina siinä ajassa ja niissä tilanteissa, joissa on eletty. Olemme saaneet elää rauhan aikaa, rakentaa, uudistaa. Olemme saaneet elää vapaina. Se on edelleen tavoitteemme — siksi liitymme Natoon. Nato-optio ja Nato-kumppanuuden kehittäminen ovat olleet järkevää varautumista. Kiitos siitä aiemmille päättäjille ja kaikille, jotka ovat näitä olleet yhdessä rakentamassa. Nyt optio osoittaa tarpeellisuutensa ja voimansa. Olemme valmiit Naton jäseneksi, olemme luotettu kumppani valtioiden joukossa. Jos joskus on sellainen tilanne, että Suomen tulee käyttää Nato-optio, sellainen tilanne on nyt.
Arvoisa puhemies! Kiitän valtiomme ylintä johtoa, tasavallan presidenttiä ja valtioneuvostoa sekä kansanedustajia asiallisesta ja hyvästä yhteistyöstä turvallisuuteen ja Natoon liittyvissä keskusteluissa. Koen kansanedustajana saaneeni riittävästi tietoa päätöksenteon pohjaksi. Tähän asti asiat on hoidettu viisaasti ja taitavasti. Tuen valtioneuvoston esitystä Suomen liittymiseksi Natoon. Toivotan valtiojohdolle voimia ja viisautta viedä liittyminen toteutukseen asti. Tässä ajassa ja aina tarvitsemme kansallista yhtenäisyyttä. Muistammehan samalla antaa tilaa ja sananvapauden myös niille, jotka ajattelevat turvallisuusratkaisuista eri tavalla. Tarvitsemme yhteistä työtä ja yhteistä näkyä.
Arvoisa puhemies! Soitin tänään 98-vuotiaalle isoisälleni, joka on toisen maailmansodan sotaveteraani ja joka perheensä kanssa menetti kotiseutunsa Kuusamon Tavajärvellä Neuvostoliitolle. Lapsuudestani muistan keskustelut, joissa isoisäni oli jo lujasti Natoon liittymisen kannalla. Nyt tämä toive toteutuu.
Arvoisa puhemies! Pelkosenniemellä Lapissa on talvisodan muistomerkki. Muistomerkissä todetaan se pohja ja vakaumus, jonka varaan isänmaatamme on rakennettu ja johon on turvallista edelleen luottaa. Muistomerkissä tunnustetaan: ”Tässä auttoi herra.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-05-16T22:01:11,2022-05-16T22:06:39,Hyväksytty,1.1
2022_56_331,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,— Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_332,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme siinä tilanteessa, että turvallisuusympäristö on muuttunut. Se on muuttunut nyt, se on muuttunut pysyvästi. Kukaan meistä ei varmasti olisi halunnut nähdä tätä uudenlaista maailmaa, mikä meillä nyt keskuudessamme sitten on. Me olemme uudessa tilanteessa, ja meidän tulee tässä yhdessä päättää, mikä on tiemme tästä eteenpäin. Kun itse rupesin miettimään tätä asiaa, oli yksi asia, ydinasia, perusasia, ja se oli tietenkin suomalaisten turvallisuus, se, mikä on paras tie tähän nähden. Se on perusasia, että suomalainen näkee tulevaisuuden turvallisena.
Puhemies! Eduskunnassa mielestäni tämä käyty prosessi on ollut hyvä ja johdonmukainen tämän harkinnan tekoon. Aikataulu on sellainen, että se on ollut samaan aikaan ripeä mutta kuitenkin mahdollistanut huolellisen työn. En halunnut heti alkuun ottaa kyllä‑ tai ei- kantaa. Mielestäni velvollisuus meillä kaikilla on pohtia asiaa, selvittää taustoja, miettiä eri vaihtoehtoja, käydä asian molemmat puolet läpi. Kolikolla on aina kaksi puolta, ja näen sen niin, että vaikka itse olen päätynyt siihen, että Nato-ratkaisu on tässä tapauksessa parempi, turvallisempi tie, niin kuitenkin on myös pystyttävä tiedostamaan siihen liittyvät riskit, ja se on mielestäni hyvin tärkeää.
Puhemies! Kukaan ei voi tietää tulevaisuudesta varmuudella, ja siksi tänäänkin päätöksiä on tehtävä siltä pohjalta ja sen arvion pohjalta, mikä meillä nyt on käytettävissämme. Siksi itse olen päätynyt tässä tilanteessa tukemaan Nato-jäsenyyttä. Mielestäni tie tähän asti, linjamme, oli kestävä, se oli arvostettu, ja sillä ollaan vuosikymmenien aikana saatu paljon hyvää aikaiseksi. Olemme olleet diplomatian ja rauhan rakentajia, ja se on meille hyvin tärkeä rooli, jossa Suomi on ollut kokoansa isompi.
Mielestäni oli hyvin tärkeää, että tämä on näyttäytynyt myös niin, että tiedämme, että asialla on kansalaisten vahva tuki, oikeutus sille, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Olen keskustellut todella monien ihmisten kanssa, ja kaikilla tämä kysymys on aidosti, vilpittömästi mielessä. Kaikkialla suomalaiset pohtivat, mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä. Suuri enemmistö, kenen kanssa olen keskustellut, tuntuu kuitenkin olevan johtopäätöksestään samaa mieltä, että tässä tilanteessa Nato-jäsenyys on se parempi tie — mutta aika moni tuntee myös aivan oikeutetusti, että välttämättä sitten sekään ei se ihan paras mahdollinen ole. Kuitenkin mielestäni tämä kansan tuki näyttää vahvuuttaan ja antaa meille toimintavarmuutta.
Itse sanoin varsin alkuvaiheessa, että minulla on kaksi asiaa, mitä mietin: toinen on suomalaisten turvallisuus, ja toinen on kyllä se, että halusin nähdä sen analyysin johtopäätöksen, mitä tämän valtion ylin johto, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Marin ja avainministerit itse, harkinnassaan tulee tekemään, koska mielestäni sille tulee antaa iso sija. Nämä henkilöt ovat meidän avainhenkilöitämme. He käyvät keskusteluja kansainvälisesti näiden avainihmisten kanssa. Heillä on parhaat tiedot, parhaat mahdollisuudet tehdä tätä analyysiä, ja sitä kautta minulla ei ole minkäänlaista halua antaa sellaista kuvaa, että en luottaisi heidän arviointikykyynsä, vaan päinvastoin se on antanut minulle itselleni voimaa uskoa siihen, että tässä vaiheessa Nato-jäsenyys on se paras vaihtoehto.
Arvostan myös niitä ihmisiä, ketkä täällä eduskunnassa toimivat niissä valiokunnissa, jotka tietävät jo pitemmän historian ajalta näistä asioista ehkä syvemmin kuin itse. Nimittäin omissa valiokunnissani en ole koskaan kuulunut sellaisiin, joissa ulko‑ ja turvallisuuspolitiikka olisi ollut näyttävästi esillä, ja siksi mielestäni on hyvin tärkeää niiden ihmisten, kansanedustajien, näkemys, ketkä näitä asioita vahvasti tuntevat, ja annan myös sille omassa harkinnassani arvoa.
Puhemies! On tärkeää, että eduskunta varsin yksituumaisena tekee tätä ratkaisua täällä tänään. Emme ole samaa mieltä kaikki, se kuuluu demokratiaan. Haluan myös sanoa, että pidän hyvin merkittävänä, että viimeksi tänään olemme nähneet, että kuljemme yhteistyössä samassa aikataulussa Ruotsin kanssa. Se lisää turvallisuutta. Loppuun sanon, että minulle rauhanaate on todella tärkeä ja tunnen, että on hyvin tärkeää, että myös jatkossa [Puhemies koputtaa] Suomi ottaa roolin diplomatian ja rauhan rakentajana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-16T22:06:42,2022-05-16T22:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_56_333,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kemppi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_334,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rauha on kaunis sana, mutta se on myös edellytys, jotta Suomi voi jatkossakin olla maailman onnellisin maa. Tärkeintä on, että Suomi ei joudu enää milloinkaan sotaan.
Ajattelen ulkoministerin tavoin, että jos emme nyt käytä Nato-optiota ja reagoi muuttuneeseen turvallisuusympäristöön, myös se on meiltä valinta. Ajattelen, että se kaventaisi turvallisuuttamme. Se antaisi myös mahdollisuuden tulkita meitä väärin siihen suuntaan, että olisimme idän etupiirissä. Sellaista taakkaa en voi lapsillemme jättää enkä meidän itsenäisyyden puolesta taistelleille antaa. Jokainen sukupolvi tekee tarvittavat ratkaisut omalta paikaltaan suomalaisten turvallisuutta puolustaakseen.
Tuen valtioneuvoston selontekoa ja kannatan Suomen Nato-jäsenyyttä. Tiedostan, että tämä päätös on peruuttamaton ja se on myös tarkkaan harkittu. Reitti on niin selvä kuin se voi olla. Päätökseni on syntynyt pitkälle ulkoasiainvaliokunnassa käymieni keskustelujen pohjalta, mutta olen käynyt asiasta myös kiihkotonta kansalaiskeskustelua satojen ihmisten kanssa. Erityisen hyvin mieleeni on jäänyt vastikään käymäni keskustelut karjalaisten evakkojen kanssa Lahden evakkopatsaan juurella. Olen näistä juuristani kumpuavista keskusteluista syvästi kiitollinen tässä tilanteessa, siitä kokemuksesta. Politiikkaa tehdään aina kantapään kautta, mutta sitä ei saa tehdä jokaisen sukupolven kantapään kautta.
Minulle painavinta jäsenyydessä on oikeastaan kolmen kärki: ennalta ehkäisevä vaikutus, Itämeren vakaus ja turvallinen Pohjola. Suomen puolustuksen kannalta ennalta ehkäisevä vaikutus kasvaa: ei enää sotia tässä maassa.
Itämeren ja Suomenlahden alueen vakaus on merkityksellistä myöskin. Jäsenyyden myötä kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaa. Tästä on paljon mainintoja selonteoissa. Turvallisuus lisääntyy ja huoltovarmuus kasvaa tätä kautta. Suomen huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus tarvitsevat nimittäin toimivat vesiyhteydet Keski-Eurooppaan ja sieltä edelleen. Esimerkiksi nyt Venäjältä tuotujen fossiilisten polttoaineiden korvaaminen ei tule tapahtumaan nopeassa aikataulussa pelkillä kotimaisilla polttoaineilla. Me tarvitsemme tuontia. Sitä tarvitsee niin moni yritys kuin ihminenkin: komponentit, lääkkeet ja jopa ruoka. Logistiikan turvaaminen on turvallisuuskysymys.
Pohjoismaisen yhteistyön turvallisuusulottuvuus voi mielestäni myös syventyä jäsenyyden kautta. Toivon siltä paljon niin arvoyhteisönä kuin esimerkiksi taloudellisestikin. Pohjoismainen yhteistyö tarjoaa meille syvyyttä rauhantyöhön, huoltovarmuuteen ja sotilaalliseen puolustukseenkin. Suomen puolustus nojaa turvallisuudessakin vahvaan kansalliseen puolustuskykyyn. Siitä on pidettävä huolta kaikissa olosuhteissa.
Olen joutunut muuttamaan omia käsityksiäni Natosta saamani tiedon pohjalta. Olen etsinyt parempia ratkaisuja tuloksetta. Koen, että globaalissa maailmassa edes pelkkä hyvä kansallinen puolustuskyky, Euroopan paras maanpuolustustahto ja uskottava kalusto eivät enää riitä. Myöskään EU:n 42.7 artiklan lauseke ei tuo riittävää pelotetta sotien estämiseksi. EU ei ole muuttunut riittävästi, jotta se pystyisi vastaamaan muuttuneeseen turvallisuusympäristöön. Pohjoismainen malli olisi toimiva, mutta puolet sen maista on jo valinnut oman viitekehyksensä liittymällä Natoon.
Myös käsitykseni Pohjois-Atlantin liiton päätöksenteosta on muuttunut. Natossa noudatetaan yksimielisyysperiaatetta, mitä pidän erittäin arvokkaana. Jäsenyys ei merkitse myöskään suomalaisen maanpuolustusvelvollisuuden laajentamista. Minulle silläkin on merkitystä.
Oikeusvaltio kunnioittaa aina kansanvaltaa. Siksi ei ole syytä hoputtaa ketään, vaan pidän arvokkaana sitä, että olemme käyneet tänään noin 12 tuntia keskustelua täällä eduskunnan salissa. Haluan kiittää siitä puhemies Vanhasta, joka on sallinut keskustelun, jossa annamme kaikkien puhua ja puolustamme demokratiaa. Juuri se erottaa meidät sotaa käyvistä maista.
Suomen ja suomalaisten resilienssi on nyt tärkeintä. Resilienssi on sitkeyttä, myönteisyyttä, tulevaisuudenuskoa ja kykyä hoksata, että maailma voi muuttua paremmaksi. Pitkällä aikajänteellä on tärkeää, että jatkamme töitä diplomatian edistämiseksi, ja ajattelen, että lyhyellä aikajänteellä on tärkeää saada myös ne ihmiset mukaan, jotka eivät tällä hetkellä kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Monesti vaikeissa päätöksissä on syytä ottaa aikalisä ja kunnioittaa monien sukupolvien viitoittamaa tietä. Aina välillä vanhassa mallissa pysyminen ei kuitenkaan ole turvallisin ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-05-16T22:12:37,2022-05-16T22:17:59,Hyväksytty,1.1
2022_56_335,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Ja ministeri... vai onko nyt edustaja Lindén? [Aki Lindén: Edustaja!] Edustaja Lindén tällä kertaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_336,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Osallistuin eilen valtioneuvoston kokoukseen, jossa hyväksyimme nyt käsittelyssä olevan selonteon eduskunnalle. Tuen luonnollisesti selontekoa ja sen johtopäätöstä, että Suomen tulee hakea Pohjois-Atlantin liiton Naton jäsenyyttä. Koska olen myös kansanedustaja, haluan osallistua tästä selonteosta käytävään julkiseen keskusteluun. Minut eduskuntaan äänestäneiden joukossa on myös niitä, jotka suhtautuvat kielteisesti tai ainakin kriittisesti Suomen liittymiseen Naton jäseneksi. Enemmistö kuitenkin suhtautuu siihen myönteisesti. Tällainen on ollut johtopäätökseni niistä keskusteluista ja yhteydenotoista, joihin on ollut mahdollisuus.
Ennen eduskuntavaaleja kysyttiin usein kantaa Puolustusvoimiemme hävittäjähankintoihin. Vastasin niihin seuraavasti: minusta on parempi, että Suomen taivaalla lentävät Suomen hävittäjät, kuin jonkun muun valtion hävittäjät. Vastaus yleensä tyydytti. Myös liittyessämme Naton jäseneksi korostan oman puolustuksemme merkitystä. Oma puolustus on kaiken perusta jatkossakin. Puolustusministeriön kansliapäällikkö kenraaliluutnantti evp. Esa Pulkkinen sanoi viime keskiviikkona Ylen A-studiossa: ”Mutta meidän tärkein — ja voi sanoa, että ainut sellainen — todellinen turvatakuu on meidän Puolustusvoimat”. Toistan tämän vielä: ”Mutta meidän tärkein — ja voi sanoa, että ainut sellainen — todellinen turvatakuu, on meidän Puolustusvoimat”. 
Punnitessani Natoon liittymistä ei kiperin kysymys minulle ollut suhtautuminen Natoon, vaan sen pohtiminen, millainen on Venäjän vastareaktio. Tätä asiaa arvioidaan varovaisesti myös turvallisuusselonteon ensimmäisessä osassa, josta eduskunta on jo keskustellut. Siinä viitataan sotilaallisen konfliktin riskiin Naton itärajan siirtyessä lähelle Venäjälle strategisesti tärkeitä alueita, kuten Kuolan niemimaata ja Pietarin miljoonakaupunkia. Vastareaktio ei välttämättä tule heti. Siihen voi kulua vuosia.
Vuonna 2011 Venäjä käynnisti mittavan, 500 miljardin euron asevarusteluohjelman. Tästä kerrottiin myös meillä laajasti tiedotusvälineissä. Eräs arvio jäi tuolloin erityisesti mieleen. Puolustusasioiden analyytikko Pavel Felgenhauer arvioi 8.10.2011, että Venäjän asevarusteluohjelman tarkoitus on vahvistaa Venäjää sotilaallisesti niin paljon, että länsimaat eivät voisi puuttua sen toimiin, kun se ryhtyy palauttamaan entisiä Neuvostoliiton alueita yhteyteensä. Tämän kevään järkyttävät tapahtumat Ukrainassa ovat seuraus edellä kerrotusta.
Miten elää tällaisen valtion naapurissa? Kumpi on turvallisempaa: sotilaallinen liittoutumattomuus, joka on ollut linjamme vuosikymmenet, vai jäsenyys liittokunnassa, jota Venäjä pitää vihollisenaan, mutta joka meille on puolustusliitto? Tämä on perimmäinen kysymys. Luotan ylimmän valtionjohtomme arvioon, ja luotan myös puolustusvaliokunnan arvioon, jota oman puolueeni SDP:n kokeneet valiokunnan jäsenet ovat olleet laatimassa ja hyväksymässä. Eli kannatan Suomen hakemusta Naton jäseneksi. Suomella ei ole tarvetta hakemuksella korostaa olevansa länsimaa. Sitä olemme itsestäänselvästi, kuten on myös naapurimaamme Ruotsi tai ovat Itävalta, Sveitsi ja Irlanti, jotka eivät ole Naton jäseniä.
Jos jotain puheenvuorostani toivoisin jäävän mieleen, olkoon se seuraava: nyt ei ole aika uhota, nyt ei ole aika kilpailla siitä, kuka on kaikkein Nato-mielisin, vaan nyt on aika jatkaa yhdessä vakaasti järkevää turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa uudessa tilanteessa uusin ratkaisuin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-05-16T22:18:02,2022-05-16T22:22:57,Hyväksytty,1.1
2022_56_337,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_338,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Oma Nato-kantani lähti muuttumaan tuona kauheana ja julmana päivänä, torstaina 24.2.2022, kun Venäjän panssarit ja maajoukot vyöryivät Ukrainaan täydellä voimalla. Olen käynyt tarkkaa harkintaa ja punninnut omaa Nato-kantaani. Olen ollut pitkään kriittinen Natoa kohtaan, mutta Nato-optiota kannattaen.
Historiaa kun tarkastellaan, on Suomi osannut tehdä aina oikeat ratkaisut Suomen edun ja turvallisuuden eteen. Onkin syytä tehdä laaja katsaus Suomen turvallisuuspoliittiseen historiaan ymmärtääksemme turvallisuuspolitiikkamme taustoja:
Niin, puhemies, Suomi on aina hakenut tukea ja ystäviä läntisen maailman maista. Itsenäisen Suomen alkuaikoina Suomi hapuili vahvasti Saksan suuntaan, mutta ensimmäisen maailmansodan tapahtumat päättivät asian toisin. Suomi jäi yksin.
1920‑luvun alussa nousi hetkelliseksi suunnaksi niin sanottu reunavaltiopolitiikka. Suomessa koettiin samankaltaisuutta Venäjästä irrottautuneiden valtioiden kanssa. Ulkoministeri Rudolf Holsti hakikin vahvaa nojaa Suomen yhteistyökumppaneiksi Puolasta, Virosta ja Latviasta. Solmittiin jopa Varsovan sopimus Holstin toimesta maaliskuussa 1922, joka kaatui Suomen eduskunnassa ja johti Suomen hallituksen eroon. Suomi jäi jälleen yksin.
Reunavaltiopolitiikka hylättiin lopullisesti vuonna 1935 ja suunnattiin pohjoismaiseen yhteistyöhön. Erityisesti Ruotsin kanssa yhteistyö tuntui luontevalta. Tätä turvallisuuspolitiikan perintöä on tänäkin päivänä pidetty yllä. Pohjoismaat ovat olleet Suomelle sopiva viitekehys turvallisuuden ja yhteistyön saralla. Jaamme Pohjoismaiden kesken saman turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön. Tietyllä tavalla ympyrä nyt sulkeutuu, kun Suomi ja Ruotsi hakevat jäsenyyttä käsi kädessä.
Talvisota ja jatkosota muuttivat taas suuntaa: Olimme jälleen kerran jäämässä yksin. Sotien jälkeen Suomi pyrki puolueettomuuteen Neuvostoliiton pakottamana, sodan hävinneenä osapuolena, mutta itsenäisyys säilytettiin taitavalla politiikalla. Puolueettomuuspolitiikkaa noudattivat myös Ruotsi, Itävalta ja Sveitsi. Olemme kuitenkin suomalaisina aina kokeneet kuuluvamme länteen. Kylmän sodan ja Kekkosen valtakauden aikana jouduimmekin tasapainottelemaan idän ja lännen välillä.
Paasikivi aloitti Suomessa linjan, joka on näihin päiviin saakka tähdännyt Suomen länsiyhteistyön syventymiseen. Kekkosen aikana saatoimme pienin mutta vakain askelin suunnata vielä vahvemmin länteen. Käytimme sen liikkumatilan, mikä meille oli mahdollista. FINEFTA- ja EEC-sopimukset sitoivat Suomen ensi kertaa taloudellisesti ja poliittisesti länsimaiden kanssa yhteen, vaikka Neuvostoliitto vastusti sitä kiivaasti. Näillä ratkaisuilla oli Suomen lähestulkoon kaikkien puolueitten tuki.
Euroopan neuvostoon liityimme viimeisenä Länsi-Euroopan maana Koiviston aikakaudella vuonna 1989. EU:n jäseneksi menimme vuonna 1994 kansanäänestyksen pohjalta. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana sotilaallinen liittoutumattomuus korvattiin Nato-optiolla. Alkoi näyttämään, ettei Suomi ole enää yksin.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme tilanteessa, jossa Venäjään ei voi luottaa ja kumppaneita tarvitsemme välttämättä myös sotilaalliseen puolustukseen lännestä. Ratkaisujen pitää palvella kansan etua ja turvaa. Pidän arvokkaana sitä, että yli hallitus—oppositio‑rajojen haetaan yhteistä näkemystä ja suuntaa. Sitä ei pidä yhtään väheksyä. Se on ollut osa Suomen pitkää linjaa ja näkynyt vahvasti turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.
Haluan kiittää tasavallan presidenttiä ja muuta valtionjohtoa erinomaisesta työstä vaikean tilanteen edessä. Se on vaatinut malttia ja kylmäpäisyyttä.
Tuleva Nato-jäsenyys ei saa tarkoittaa lopullista rautaesirippua itärajallemme. Suomen on oltava myös jatkossa sillanrakentaja idän ja lännen välissä. Maamme itäraja ei saa muodostua vastakkainasettelun rajaksi. Kun tilanne rauhoittuu tulevaisuudessa ja itänaapurissamme valtionjohto on muuttunut niin, että siihen pystytään luottamaan, on meidän palautettava molemminpuolista luottamusta.
Arvoisa puhemies! Yhteenvetona toteaisin, että Suomen itsenäisyyden, [Puhemies koputtaa] itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta oikea ratkaisu tässä tilanteessa on hakea Naton jäsenyyttä. Suomi ei jää enää yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-16T22:23:00,2022-05-16T22:28:43,Hyväksytty,1.1
2022_56_339,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Näin. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_340,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maanpuolustustahto Suomessa on yksi maailman korkeimmista. Omat osaavat puolustusvoimat, yleinen varusmiespalvelus ja laaja paikallispuolustusta tukeva reservi muodostavat suurimman turvan maallemme. Nato-sopimuksen artiklassa 3 Natoon liittyvältä jäsenmaalta edellytetään omaa puolustusvalmiuden ylläpitoa ja kehittämistä. Suomen kohdalla se täyttyy enemmän kuin hyvin. Meillä on yleinen asevelvollisuus, hyvin toimivat puolustusvoimat ja laaja reservi. Suomi on kokoonsa nähden suorastaan vahva sotilasvoima. Paljolti reservin ansiosta vahvuus on noin 280 000 suurempi kuin muilla Pohjoismailla yhteensä. Sotilaskoulutuksen saaneita meillä on noin 900 000. Suomella on Puolan ohella myös Euroopan suurin kenttätykistö. Pitkän kantaman täsmäaseita löytyy kaikissa puolustushaaroissa eli Maa-, Meri- ja Ilmavoimissa. Joulukuussa tehtiin ostopäätös 64:stä uudesta F-35A-hävittäjästä.
Helmikuussa alkanut Venäjän sota Ukrainassa on epävakauttanut koko Eurooppaa suuresti, ja Suomikin joutuu katsomaan asioita uudessa tilanteessa, laajemmalla, eurooppalaisella tasolla. Suomella on ja tulee olemaan 1 343,6 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa. Maamme ei maantieteellisesti siirry tästä paikasta mihinkään. Yli sukupolven ajan tuo raja on ollut rauhan raja. Venäjä—Ukraina-tilanne on tuonut kriisitunnelman Suomeenkin. Mitä tässä tilanteessa Suomen tulee tehdä? Natoon liittyminen on väylä, jolla astutaan lännen puolustussateenvarjon alle. Se tekee toki Suomen ja Venäjän rajalinjan hyvin kahtiajakavaksi, mutta palautunee vuosien saatossa EU-Nato-maa Suomen ja Venäjän väliseksi kauppasuhteeksi.
1990-luvulta alkaen maassamme on käyty julkista keskustelua Suomen suhteesta Natoon. Kysymys siitä, tulisiko Suomen liittyä Naton jäseniksi vai ei, on siis elänyt hyvin kauan. Näiltä osin Suomi on jo yhteensovittanut kalustoaan Naton kanssa ja kuuluu Naton rauhankumppaneihin, mutta ei ole koskaan hakenut jäsenyyttä. Puolustusvaliokunnan jäsenenä kaikissa kokouksissa, missä on käsitelty tätä Nato-asiaa, mukana olleena katson, että nyt sen hakemisen aika on ehdottomasti.
Presidentti Urho Kekkonen kuvasi aikanaan, että sodan ja rauhan kysymyksessä Suomi ei ole puolueeton vaan on aktiivisesti rauhanrakentamisen puolella. Tuollainen pyrkimys rauhaan koko Euroopassa on edelleen tärkeintä, ja uskon, että tämän linjan Suomi tulee pitämään myös Nato-maana.
Suomella on tällä hetkellä hyvä ja toimiva armeija, eli niin sanotusti istumme tukevalla puolustusjakkaralla, mutta jos istujan selkä joskus väsyisi, niin on hyvä, että jakkarassa on selkänoja. Nato on Suomelle se selkänoja artikla 5:n mukaisesti, joten kannatan ehdottomasti Nato-hakemuksen jättämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-16T22:28:45,2022-05-16T22:32:22,Hyväksytty,1.1
2022_56_341,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_342,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Ei koskaan enää yksin”, näin totesi jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth, ja tämän myös talvisota opetti Suomelle. Helmikuun 24. päivänä myös minä havahduin tilanteeseen, jota harva osasi edes kuvitella: Venäjä käynnisti raakalaismaisen sodan Ukrainaa kohtaan. Sodan uhrit ovat olleet tavallisia ihmisiä, joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa käynnissä olevaan sotaan. Moni perhe on hajonnut, monen läheisiä on menehtynyt, surusta on tullut osa arkea. Venäjän pommitukset ovat tuhonneet kouluja, sairaaloita ja perheiden koteja. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan ja kotimaastaan. Jäljelle on jäänyt vain tuhoa ja kaaosta.
Suomi ja suomalaiset ovat murroskohdassa juuri nyt. Sitä turvallisuusympäristöä, johon Venäjäkin kuului ja jonka varassa rakensimme vakautta, ei enää ole. Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vakavammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Venäjä perustaa Ukrainaan tehdyt hyökkäykset väitteisiin, joilla ei ole tosiasiallisia perusteita eikä pohjaa. Kuka tietää, millaisia jatkotoimia itäisessä naapurimaassa pohditaan tulevaisuuden varalle — siksi Suomen tulee olla varautunut.
Euroopan muuttunut turvallisuustilanne on myös vaikuttanut Suomen tilanteeseen. Moni on varmasti pohtinut sitä, mitkä ratkaisut ovat Suomen turvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden kannalta parhaimmat. Natoon liittyminen ja jäsenyys tai liittymättä jättäminen ovat valintoja, joilla on sekä lyhyen että pitkän aikavälin seurauksia. Riskitöntä päätöstä ei ole olemassa. Tärkein kysymys kuitenkin kuuluu: miten voimme parhaiten taata Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kaikissa tilanteissa?
Eduskunnalle annettu selonteko on realistinen ja rehellinen kuvaus muuttuneesta turvallisuusympäristöstä ja niistä mahdollisuuksista, joita Suomella on tulevaisuuden varalle ja turvallisuuden takaamiselle. Samaan aikaan, kun Suomessa tehdään päätöstä liittoutumisesta, siitä päätettiin myös Ruotsissa. Suomi tulee tekemään päätöksen Natoon hakeutumisesta itsenäisesti, mutta samantahtisesti Ruotsin kanssa. Itämeren turvallisuuden vahvistaminen ja sitä kautta koko Pohjois-Euroopan vakaus on Suomen ja Ruotsin yhteinen tavoite ja meidän yhteinen etumme.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyyden hakeminen tuo taatusti mukanaan mahdollisia riskitilanteita. Näihin kansalaisten turvallisuuteen vaikuttaviin uhkiin viranomaiset ovat varautuneet. Suomeen ja suomalaisiin kohdistuva hybridivaikuttaminen tulee taatusti lisääntymään. Suomi varautuu vallitsevan turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana poikkeuksellisen laaja-alaisiin ja monitahoisiin hybridivaikuttamisen keinoihin ja niiden kohteeksi joutumiselle.
Nato-maana Suomi ei ole mahdollisessa riski- ja vaaratilanteessa yksin. Tärkeää on kuitenkin ymmärtää se, että Nato-jäsenenäkin maanpuolustus on kansallisen puolustuksemme kulmakivi, ja se edellyttää jatkossakin laajaa tahtoa. Vastakkaisten näkökantojen kunnioittaminen on tärkeää kansallisen yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Kansanedustajina meidän tulee tehdä päätöksiä, joilla luodaan vakautta ja turvallisuutta Suomeen ja Pohjoismaihin. Suomen vahvuus päätöksenteossa on ollut laaja yhteisymmärrys, ja laaja yhteinen näkemys eduskunnassa on myös Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden hakemisessa.
Nyt on historiallisen päätöksenteon hetki. Mitä enemmän itse olen saanut asiasta tietoja, mitä enemmän olen asiantuntijoita kuullut, sitä helpommaksi on oma päätöksentekoni tullut. ”Ei koskaan enää yksin”, siksi Nato-jäsenyyden hakeminen on Suomelta ainut oikea ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-05-16T22:32:25,2022-05-16T22:36:48,Hyväksytty,1.1
2022_56_343,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_344,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä jo aiemmin myönteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuneilla on ollut prosessin aikana helpompaa kuin monella muulla. Kansainvälisesti hyvin tiedetään, että Suomen niin sanottu Nato-optio on ollut vain kansallisesti keksitty selitys olla aiemmin edistämättä puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Milloinkaan ei ole ollut oikea aika option käyttämiselle, vaikka turvallisuuspoliittista merkitystä optiolla ei ole koskaan ollutkaan. Jokaisella suvereenilla valtiolla on kaiken aikaa ollut mahdollisuus jäsenyyttä myös hakea — milloin tahansa ja ilman optiospekulointia. Optio on ollut kansallinen ja kunniaton tapa selittää asiat poliittisesti parhain päin ja uskotella itselle ja kansalaisille, että harmaalla vyöhykkeellä toimiminen liennyttää suhteita Venäjään.
Vaikka optiossa ei todellisuudessa ole lainkaan sisältöä, on se luonut turvallisuudentunnetta kansalaisille. Vieraan valtion vihamielisiä tarkoitusperiä vastaan sillä ei kuitenkaan ole ollut minkäänlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta, kuten Georgia ja Ukraina ovat kädestä pitäen kokeneet.
Suomi on jo aiemmin kuulunut kiinteästi länteen, mutta turvallisuuspoliittinen tilanteemme on perustunut nöyristelyyn ja aikanaan Neuvostoliiton intressien myötäilyyn. Tämä voi kuulostaa radikaalilta näkemykseltä, mutta lähihistoriasta on kyettävä puhumaan avoimesti. Nato-optio on perustunut kolmeen peruspilariin: uskottavaan maanpuolustukseen, uskoon Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon diplomaattisiin kykyihin ja keskinäiseen luottamukseen Venäjän kanssa. Meillä on edelleen uskottava maanpuolustus, mutta on käynyt selväksi, ettemme voi yksipuolisesti vaikuttaa itänaapurin suunnitelmiin ja ettei sen sanaan voi luottaa.
Vasta nyt olemme tilanteessa, jossa luomme konkreettisen ja ennaltaehkäisevän pidäkkeen Venäjän arvaamatonta toimintaa kohtaan. Onneksi asiasta vallitsee laaja yksituumaisuus: on tärkeää, että tiukassa paikassa eduskunta kykenee päätöksentekoon aiemmista kannoistaan ja historiasta riippumatta. Kiitos siitä kuuluu valtionjohdolle ja kaikille vaaleilla valituille eduskuntapuolueille. Mutta suurin kiitos kuuluu kansalaisille, joiden tahto nyt näkyy.
Joistakin puheenvuoroista olen aistinut tarpeetonta pelottelua. Onkin tärkeää keskustella Suomen henkisestä asemasta, joka vihdoin vapautuu suomettumisen kahleista. Aiemmin vanhemmat valtiopäivämiehet tekivät ratkaisuja sen perusteella, mihin asemoivat itsensä Suomen ja itänaapurin välisessä dialogissa. Suomella ei siten kaikissa asioissa ollut oikeaa itsemääräämisoikeutta, koska tehtyyn politiikkaan vaikuttivat Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän odotukset ja tavoitteet. Nato-jäsenyyden suomat turvallisuustakuut kuitenkin vahvistavat sisäpoliittisen liikkumavaran lisäksi Suomen ulkopoliittista työkalupakkia. Siksi Nato-jäsenyyden hyödyt ovat jopa turvallisuuspoliittista näkökulmaa suuremmat.
Arvoisa puhemies! ”Eikö nyt siis pitäisi ottaa vielä askel eteenpäin ja väittää, että kansakunnalla, ei valtiolla, on tehtävänsä ihmiskunnan puolesta ja että se täyttää tämän tehtävänsä.” Näin kysyi Johan Vilhelm Snellman, ja tänään voimme vastata myönteisesti. Nato-jäsenyyden myötä turvallisuutemme ei ole jatkossa riippuvainen epäsymmetrisestä idänpolitiikasta. On aika ottaa askel eteenpäin, jotta voimme vihdoinkin olla vapaita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-05-16T22:36:50,2022-05-16T22:41:30,Hyväksytty,1.1
2022_56_345,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_346,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin kaatuneiden muistopäivää. Heitä on noin 90 000, jotka joutuivat maksamaan kalleimman mahdollisen hinnan vapaudestamme ja itsenäisyydestämme. Meidän velvollisuutemme on pitää niistä parasta mahdollista huolta. Liittymällä Natoon niin teemme. Tämä on päätös, joka yltää sukupolvien päähän. Tämä on päätös, jota tulevat sukupolvet tulevat ilolla kiittämään.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on useasti tullut todettua, että tältä historia tuntuu, mutta samalla voisi myös todeta, että tältä tulevaisuus tuntuu. Se tuntuu turvalliselta.
Arvoisa puhemies! Hyvät kuulijat, tämä ei ole puhe. Tämä on viesti sinne jonnekin tulevaisuuteen, aikojen päähän, kenties niin kauas, ettei meitä siellä enää ole. Tällä päätöksellä varmistamme, että meidän lisäksi te tulevat sukupolvet, te siellä tulevaisuudessa, saatte elää ja rakentaa elämänne rauhassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-05-16T22:41:33,2022-05-16T22:43:18,Hyväksytty,1.1
2022_56_347,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_348,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Aivan ensimmäiseksi: Sota on kaikkein epäonnistuneinta politiikkaa. Sotien välttäminen on poliitikkojen päätehtäviä. Kiitokset siis kuuluvat kaikille meitä aiemmin johtaneille poliitikoille. Kiitokset myös nykyiselle valtionjohdolle, joka on luotsannut meitä taitavasti tässä haastavassa tilanteessa.
Toimin eduskunnan hallintojaoston puheenjohtajana, ja käsittelimme omassa lausunnossamme Nato-jäsenyyden taloudellisia vaikutuksia. Jäsenmaat osallistuvat yhteiseen budjettiin bkt-pohjaisen maksukaavan mukaisesti. Suomen osuus on noin 20 miljoonaa vuodessa, ja jäsenmaksu nousee Naton budjetin kasvaessa. Lähetettävästä henkilöstöstä aiheutuu kustannuksia noin 20 miljoonaa. Liittymisneuvotteluiden aikana selvinnee kustannukset muun muassa pysyvän valmiuden joukoista sekä kansainvälisistä tehtävistä ja muista muutoksista.
Kiinnitän huomiota siihen, että tässä täydentävässä selonteossa eduskunnalle ja sen valiokunnille mahdollistetaan liittymisneuvotteluiden aikana tiedonsaanti ja läpinäkyvyys. Odotankin, että edellä mainitsemistani kustannuksista saadaan selvyys, ja totta kai saadaan — me saamme tietoa todella hyvin.
Nato-jäsenyys ei muuta puolustusmenojen osalta sitä läpinäkyvyyttä, mikä eduskunnalla on tällä hetkellä. Tulemme edelleenkin saamaan tietoa budjetin käsittelyn yhteydessä siinä mittakaavassa, mitä haluamme ja katsomme aiheelliseksi pyytää. Nato-jäsenyyden välittömät pakolliset kustannukset ovat siis suhteellisen pieniä. Nato-jäsenyyttä täytyykin siis pohtia ensisijaisesti puolustuspoliittisesti.
Nato-jäsenenä puolustusbudjetin taso ja sen kohdentaminen päätetään edelleen kansallisesti. Suomen osalta tavoite lienee nykyisen puolustusbudjetin tason säilyttäminen. Hävittäjä‑ ja laivuehankintojen myötä puolustusmenojen osuus bkt:stä on noussut Nato-tavoitteeseen ja hiukan ylikin. Suomen etu on se, että meillä on kustannustehokas asevelvollisuuteen pohjautuva puolustus. Tämä tulisi huomioida Suomea koskevassa suosituksessa tavoitteellisesta bkt-osuudesta.
Puhemies! Venäjän julma hyökkäys on tuomittava. Olen kuullut tänään monen edustajan todenneen Nato-kantansa muuttuneen 24. helmikuuta. Itse en tiedä, missä ajassa ja hetkessä oma ajatteluni muuttui — ehkä siinä kohtaa, kun luin Nato-sopimuksen sisällön. Uskon edelleen omaan vahvaan puolustukseen. Me luomme itse ne takuut siitä, että Suomi pysyy koskemattomana jatkossakin. Jatkossa luomme kuitenkin sen tuen myös muille maille ja takaamme myös muiden maiden koskemattomuutta.
Puhemies! Lopuksi yksi muisto noin 35 vuoden takaa: Kesäinen poutapäivä. Tieto siitä, ettei saa kysyä. Lapsen uteliaisuus. Millaista siellä sodassa oli? Tiukka katse kaukaisuuteen ja hiljaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-16T22:43:21,2022-05-16T22:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_56_349,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_56_350,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustusliitto Naton jäseneksi hakemisessa on kyse kannaltamme tärkeimmästä päätöksestä, jolla voimme vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Naton jäsenyys tuo Suomen osaksi puolustusliiton yhteistä puolustusta ja siten puolustusliiton turvatakuiden piiriin. Suomen jäsenyys puolustusliitto Natossa on perusteltu jatkumo Suomen integroitumisessa länteen, jonne olemme rakentaneet yhä tiiviimpiä kumppanuuksia viimeiset vuosikymmenet, sama jatkumo Suomen EU-jäsenyyden, tiiviiden kahdenvälisten kumppanuuksien ja erittäin tiiviin yhteistyön puolustusliitto Naton kanssa. Vain puolustusliiton täysjäsenyys puuttuu tästä ketjusta, ja sitä me olemme nyt hakemassa.
Suomen jäsenyys vahvistaa paitsi omaa myös koko Itämeren alueen turvallisuutta ja vakautta. On merkittävää, että myös Ruotsi on hakeutumassa Naton jäseneksi yhtä aikaa Suomen kanssa. Ei jäsenyyden hakeminen ratkaise tietenkään kaikkea, vaan meidän on edelleen huolehdittava kaikissa tilanteissa omasta puolustuskyvystämme ja panostettava siihen. Siksi on tärkeää, että eduskunta käsittelee nyt Puolustusvoimien ja puolustusministeriön määrärahaesityksiä, joilla voimme vahvistaa edelleen omaa, uskottavaa puolustustamme.
Arvoisa puhemies! Olen kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä pitkään. Olen pitänyt ja pidän jäsenyyttä tärkeänä Suomen turvallisuutta vahvistavana ratkaisuna ja perusteltuna jatkumona tälle Suomen länsi-integraatiolle. Olen ollut valmis, kuten puolueeni kokoomus, edistämään jäsenyyttä jo hyvän sään aikana. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa moni kollega ja eduskuntapuolue on ollut valmis arvioimaan omia kantojaan uudelleen Nato-jäsenyyttä kohtaan. Arvostan tätä suuresti. Uskon, että on vaatinut monelta aika paljon tässä muuttuneessa tilanteessa arvioida sitä, mikä on paras ratkaisu Suomen ja suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi.
Viime kuukausina myös suomalaiset ovat osoittaneet erittäin vahvan tuen liittymisellemme. Uskon, että tällä on ollut myös suuri vaikutus ylipäänsä eduskunnan ja myös valtionjohdon päätöksenteon kannalta. Pidän hienona ja tärkeänä sitä, että olemme nyt ottamassa nämä historialliset askeleet puolustusliiton jäseneksi erittäin laajalla parlamentaarisella tuella läpi puoluekentän.
Herra puhemies! Loppuun haluan todeta sen, että tämä Suomen Nato-jäsenyysprosessi on osoitus suomalaisen demokratian vahvuudesta, siitä, miten yhdessä vaikean tilanteen edessä voimme toisiamme kunnioittaen käydä keskustelua haastavista ja vaikeista kysymyksistä ja hakea suomalaisille ja isänmaamme Suomen kannalta parhaat ratkaisut, millä isänmaamme turvallisuus voidaan taata. Samalla haluan myös todeta sen, että minusta on ollut tärkeää huomata, miten tätä keskustelua on voitu käydä myös arvostavassa ilmapiirissä. Ei ole vain yhtä oikeaa ratkaisua suhtautua tähän kysymykseen, vaan meidän täytyy myös suvaita ja ymmärtää niitä, jotka ovat kanssamme eri mieltä tästä kysymyksestä. Sekin on osa suomalaista demokratiaa ja päätöksentekoa.
Herra puhemies! Uskon, että tämä prosessi on näyttänyt myös maailmalle sen, että Suomen kansa on yhtenäinen, Suomen eduskunta on yhtenäinen ja että meidän väliin ei voida lyödä kiilaa. Me pidämme toisistamme huolta, me viemme nyt Suomea eteenpäin ja teemme nimenomaan Suomen ja suomalaisten kannalta parhaat ratkaisut.
Haluan, herra puhemies, lopuksi kiittää kaikkia kollegoita, kaikkia puolueita erittäin hyvästä yhteistyöstä ja tosiaan tästä luottamusta herättävästä ilmapiiristä. Uskon, että tältä pohjalta pääsemme hyvin eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-05-16T22:47:03,2022-05-16T22:51:23,Tarkistettu,1.1
2022_56_351,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_352,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! ”Suomen tulisi tällä vaalikaudella ryhtyä valmistelemaan hakemista Natoon.” Tämänkaltainen kysymys oli vaalikoneessa vuoden 19 vaaleissa. Itse henkilökohtaisesti laitoin kohtaan rastin, jossa oli teksti ”täysin eri mieltä”. Tässä sitä nyt ollaan täällä eduskunnan puhujakorokkeella pitämässä puhetta, ja meinaan huomenna — tai milloin se mahdollisuus koittakaan — äänestää Nato-jäsenyyden puolesta. Henkilökohtaisesti minua todellakin harmittaa, jos joku on tuon vaalikonevastauksen takia minut tänne äänestänyt ja joutuu nyt pettymään, mutta vaalikonevastauksen murhe on kuin pisara meressä verrattuna siihen, mitä järkyttävää tapahtuu Ukrainassa tällä hetkellä ja mikä siellä alkoi 24. helmikuuta. En yksinkertaisesti voi eikä varmaan voi kukaan muukaan tässä salissa hyväksyä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Meidän tärkein tehtävämme täällä eduskunnassa on suomalaisten turvaaminen kaikissa olosuhteissa. Meidän omat puolustusvoimat ovat hyvät, mutta ne eivät valitettavasti ole riittävät ennaltaehkäisevään toimintaan. Ennen muuta tämä tarkoittaisi vahvempaa pidäkettä, ennaltaehkäisevän vaikutuksen huomattavaa tehostumista. Meidän pitää saada kaikki mahdollinen ja mahdoton tuki ja turva, koska itänaapurimme on tällä hetkellä todella arvaamaton ja yhteisistä sopimuksista piittaamaton.
Olen päätöstäni pantannut todella pitkään, koska myönnän suoraan, että tämä ei ole minulle henkilökohtaisesti mitenkään helppo tai niin sanottu päivänselvä asia, mutta olen nyt päässyt tämän prosessin aikana kuulemaan ja keskustelemaan maan johtavien asiantuntijoiden kanssa puolesta ja vastaan. Lisäksi olen keskustellut useiden kansalaisten kanssa, joilla Nato-kriittisyys tai Nato-myönteisyys ei todellakaan ole aivan samoissa luvuissa kuin gallupit vaan pikemminkin 50—50. Keskustelut ja kuulemiset ovat antaneet minulle todella paljon. Kiitos kaikille niistä, joissa olen saanut olla. Tieto on ehkä lisännyt tuskaa mutta myös avannut silmiäni. Näiden tapaamisten ja keskustelujen ansiosta olen saanut riittävät syyt ja vakuuttunut, että äänestäminen Nato-jäsenhakemuksen puolesta on meidän turvallisuuden kannalta ainut oikea vaihtoehto, kuten edellä mainitsin.
Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäyssodan myötä Naton luonne puolustusliittona on entisestään vahvistunut. Nato tarkastelee parhaillaan yhteisen puolustuksensa vahvistamista. Suomi on syventänyt yhteistyötään Naton kanssa entisestään yhteisen tilannetietoisuuden parantamiseksi. Suomelle on tärkeää, että Nato on johdonmukaisesti vahvistanut jatkavansa avointen oviensa politiikkaa. Paljon on puhuttu Suomen niin sanotusta Nato-optiosta. Se edellyttää toisaalta Naton avoimien ovien politiikan jatkumista, toisaalta valmiutta tarkastella turvallisuuspoliittisia ratkaisuja ajassa. Kun turvallisuuspoliittinen tilanne on nyt enemmän kuin totaalisesti muuttunut, optiota on syytä käyttää.
Venäjä on suhtautunut ja suhtautuu kielteisesti Naton laajentumiseen. Suomen ja Ruotsin osalta Venäjä on yhtäältä todennut, että päätös Natoon liittymisestä kuuluu maille itselleen, ja toisaalta, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon aiheuttaisi sotilaspoliittisia seurauksia, mikä vaatisi Venäjältä tasapainottavia toimia. Kun Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, tulee varmasti ja valitettavasti varautua laaja-alaiseen ja vaikeasti ennakoitavaan vaikuttamiseen, johon varautumista on vahvistettava. Tähän on varauduttava ennalta eri keinoin. Suomen valtionjohto on kuluvan kevään aikana käynyt monien Nato-maiden kanssa eri tasoilla keskusteluita myös varautumisesta harmaalla alueella jäsenyysprosessin aikana.
Arvon herra puhemies! Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mielestäni Suomen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Ennen muuta tämä tarkoittaisi vahvempaa pidäkettä, ennaltaehkäisevän vaikutuksen huomattavaa tehostumista. Jos Nato-jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen järjestelmien mukaisesti. Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisesti yhteisen puolustuksen tilanteessa. Ja kyllähän se niin on, että Suomen puolustus on vahva. Suomen puolustus nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja osaavaan reserviin, mutta jatkossa sen pitää olla vielä vahvempi.
Loppuun tahdon, arvoisa puhemies, sanoa sen, mikä tänään on kuulunut useasti täällä salissakin, Adolf Ehrnroothin varoituksen sanat pohjautuen talvisodan kokemuksiin: ”Ei koskaan enää yksin.” Sodan kokeneen veteraanin viisautta on vaikea kiistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-05-16T22:51:25,2022-05-16T22:56:08,Tarkistettu,1.1
2022_56_353,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_354,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä tänään keskustelleet selonteosta Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Eilen vietimme kaatuneitten päivää ja muistelimme kaatuneita omaisiamme, heitä, jotka antoivat henkensä Suomen itsenäisyydelle. Tänään me jatkamme tätä keskustelua ja pyrimme tekemään kaikkemme sen eteen, että sotaa ei enää koskaan Suomeen tulisi.
Tässä selonteossa todetaan seuraavasti: ”Puolustusliitto Naton jäsenyyden myötä Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja siten Pohjois-Atlantin sopimuksen 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Mikäli Suomea vastaan Naton jäsenenä kohdistettaisiin sotilaallista voimankäyttöä, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon suunniteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Naton jäsenenä Suomi olisi päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä olisi uskottava turvallisuusratkaisu. Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistaisivat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella. Liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä.”
Niin, arvoisa puhemies, jos joku vielä empii Suomen liittymistä Natoon, kannattaa katsoa, mitä Ukrainassa tapahtuu lapsille, naisille ja muille syyttömille siviileille. Suomi toden totta tarvitsee kaikki keinot, että maamme voi olla turvallinen maa asua ja elää myös jatkossa.
Kaikkein tärkeintä ja kaiken kivijalka on tietysti oma vahva puolustuksemme ja siihen liittyvä osaaminen. Kannatan Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Olen ylpeä tästä keskustelusta, mitä olen saanut täällä kuulla. Tämä on yksi merkittävimmistä ja tärkeimmistä ja mieleenjäävimmistä päivistä vuodesta 2003 kestäneellä kansanedustajaurallani. Olen aina ollut Naton kannattaja, ja nämä viimeiset viikot ovat sitä vahvistaneet. On hienoa, että täällä on paljon kollegoita, jotka ovat kertoneet, että he ovat nyt muuttaneet kantansa, kun he ovat saaneet lisää tietoa. Hyvä niin.
Ja teille, jotka olette vielä aprikoimassa: Todella toivon, että mietitte tarkkaan ja otatte selvää näistä erilaisista muista vaihtoehdoista ja myöskin katsotte, mitä tapahtuu Ukrainassa. Mutta sallittakoon myöskin erimielisiä ajatuksia tästä asiasta. Me jokainen olemme yksilö ja me jokainen mietimme näitä hieman eri tavalla. Toivon kuitenkin, että suurin osa kansanedustajakollegoista päätyy loppuviimeksi sitten puolustusliitto Naton kannattajaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-05-16T22:56:10,2022-05-16T22:59:46,Tarkistettu,1.1
2022_56_355,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_356,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäisyys ei ole yksittäinen teko. Itsenäisyys on prosessi, joka usein nytkähtää eteenpäin historian taitekohdissa. Liittyminen puolustusliitto Naton jäseneksi on osa Suomen itsenäistymisen ja itsenäisyyden prosessia. Käsillä on monella tapaa aikakauden murros. Nuoret, jo aikuistuneet suomalaiset ovat kasvaneet varsin toisenlaiseen todellisuuteen kuin heitä edeltäneet sukupolvet. Nuori polvi on kansainvälistä, kielitaitoista ja maailmaa nähnyttä. Heille läntiseen kulttuuriperintöön kuuluvat vapausarvot on saatu jo äidinmaidossa eikä heidän itsetuntoaan ole lannistettu vanhaan malliin. Nämä suomettumattomat suomalaiset ovat jo ehtineet yhteiskuntamme aktiivisiksi toimijoiksi, ja se näkyy monella positiivisella tavalla.
Kevään ja kesän saapuminen on joka vuosi yhtä suuri ihme. Varttuneemmalle väelle samanlainen ihme on, että Suomi lopultakin on aidosti itsenäinen ja suvereeni valtio, jossa asuu itseensä uskovia suomalaisia. Ihmettelemistä riittää, sillä itsenäisyytemme on viime vuosisadalta lähtien ollut liian usein suhteellista. Suomella on riittänyt omia kasvukipuja, mutta monenlaisia pulmia on aiheuttanut myös naapurimme Venäjä, joka on eri aikoina eri tavoin katsonut oikeudekseen kertoa, miten Suomessa eletään ja kenen kanssa kaveerataan. Tämä painajainen loppuu nyt. Suomettumisen viitta on jo pääosin karistettu hartioilta, ja myös jälkisuomettumisen rippeitä ollaan lakaisemassa historiaan. On aika ryhtyä itsenäiseksi, tehdä itse päätökset omasta olemisestamme ja tulevaisuudestamme.
Suomi on ottamassa askelta ahtaalta harmaalta alueelta kohti länttä aidoksi läntisen maailman kansakunnaksi. Me liitymme puolustusliitto Naton jäseniksi, koska me itse haluamme niin. Läntisten demokratioiden liitto on arvoyhteisö, johon me kuulumme ja haluamme kuulua. Me itse teemme ratkaisun, joka on meille oikea.
Satojen vuosien ajan on idästä tullut monenlaista ikävää ja usein suoranaista uhkaa. Siksi meillä on omat, kansainvälisesti vertailtuna varsin vahvat puolustusvoimat. Me olemme ylläpitäneet puolustustamme, jotta emme joutuisi sotilaalliseen konfliktiin. Tämän päivän maailmassa käytännössä mikään maa ei kuitenkaan kykene huolehtimaan turvallisuudestaan yksin. Erityisen hankalaa se on Suomen kaltaiselle pienelle maalle. Tarvitaan yhteistyötä ja ystäviä. Sitä meille on tarjolla Natossa.
Usein sanotaan, että turvallisuusympäristömme on muuttunut nopeasti huonompaan suuntaan. Muutos voi kuitenkin olla katsojan silmässä. Venäjällä ja sen vallanpitäjillä on jo pitkään ollut suunnitelma, jota he ovat varsin johdonmukaisesti toteuttaneet. Tähän suunnitelmaan kuuluu Venäjän suurvalta-aseman ja imperiumin palauttaminen etupiireineen kaikkineen. Venäjä ei kuitenkaan ole globaali suurvalta. Se on alueellinen toimija, jonka suuruus ei oikein tahdo puhjeta kukkaansa. Taloudeltaan Venäjä ei ole mikään mahti, poliittisesti se on sisäänpäin kääntynyt diktatuuri ja yhteiskunnallisesti se ei tunnu juurikaan kehittyvän. Demokratia Venäjä ei ole, eikä siitä ole sellaista tulossakaan. Venäjä on palannut voimapolitiikkaan. Se ei piittaa pienten maiden suvereniteetista eikä aina edes tunnusta näiden olemassaoloa. Venäjä ei noudata solmimiaan sopimuksia. Se ei sitoudu monenkeskiseen sääntöperusteiseen maailmanjärjestykseen. Venäjään ei voi luottaa.
Arvoisa puhemies! Tässä kaikessa ei ole kovinkaan paljon uutta niille, jotka ovat Venäjää seuranneet ja tuntevat sen todellisuutta. Venäjän raakalaismainen sotaretki Ukrainaan on kuitenkin tuonut näkyväksi sen, mitä useimmat eivät ole halunneet nähdä. Me emme ole yksinkertaisesti halunneet uskoa naapuristamme näin paljon pahaa.
Meille Nato-jäsenyydessä on kysymys itsenäisyydestä. Me haluamme elää rauhassa omaa elämäämme ja hengittää ilmaa, jossa tuoksuu vapaus. Vapaus ajatella itse, vapaus toimia oman etumme mukaisesti ja vapaus päättää omista asioistamme miettimättä, mitä naapuri mahtaa siitä ajatella.
Maailmanpoliittiset palikat ovat nyt liikkeessä, mutta ennemmin tai myöhemmin tilanne taas selkiytyy. Ennemmin tai myöhemmin me rakennamme uudestaan suhteemme myös naapuriimme Venäjään. Vaikka se juuri nyt kuulostaakin etäiseltä, pitää meidän olla tähän valmiita ja halukkaita. Venäjä on ja pysyy naapurinamme.
Suomi haluaa jatkossakin olla turvallisuuden tuottaja enemmän kuin sen kuluttaja. Tämän roolin me haluamme säilyttää myös Naton jäsenenä. Me haluamme olla kansa, jolla on enemmän ratkaisuja kuin ongelmia. Sitä haluamme olla myös suhteessa naapureihimme. Jatkossa myös uusi suhteemme Venäjään rakentuu aiempaa tasavertaisemmalta pohjalta ja toivottavasti keskinäiseen kunnioitukseen perustuen.
Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu länteen, Suomi kuuluu Natoon. Juuri nyt me olemme ottamassa ratkaisevan askeleen. Kansallisesta heräämisestä alkanut itsenäisyytemme prosessi tulee vihdoin päätökseen. Tämä on historiallinen hetki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-05-16T22:59:50,2022-05-16T23:04:38,Tarkistettu,1.1
2022_56_357,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_358,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän valtionjohtoa hyvin eteenpäin viedystä prosessista. Minun kantani on ollut selvä jo vuosia, ja siksi kannatan Nato-hakemuksen jättämistä.
Puolustuspoliittisesti Nato-jäsenyys on kuin astuisi eteisestä pirttiin. Tiellämme kohti läntistä arvoyhteisöä se on kuitenkin jatkumoa YYA-sopimuksen jälkeiselle ajalle, jolloin 60-luvulta lähtien olemme sitoutuneet läntiseen arvoyhteisöön. Yhtenäisyys, yhtenäisyys ja yhtenäisyys, sehän on meidän vahvuutemme. Sitä ei horjuta se, että jotkut ovat eri mieltä asiasta. Muiden mielipiteiden kunnioitus vain vahvistaa yhtenäisyyttämme.
Venäjä tietää Suomen Nato-kannan. Siitä kuuluu kiitos valtionjohdolle ja tasavallan presidentille, joka suomalaiseen suoraselkäiseen tapaan on sen Venäjän johdolle ilmoittanut. Ensimmäiset lausunnot on saatu lukea lehdistä ja kuulla Kremlin suusta. Suomi muuttui ensin yhdessä yössä Venäjän viholliseksi, ja se oli aika erikoinen asenne. Tänään lausunnot ovat jo maltillistuneet, ja se on ihan hyvä.
Me haemme oikeutetusti suojaa synnyinmaalle ja kansalaisille. Nato-yhteistyöhön osallistuminen ei ole virhe, eikä se tule sitä olemaan, vaikka jotkut ovat niin antaneet ymmärtää. Suurin virhe olisi jättäytyminen Venäjän suopeuden armoille.
Yhteistyö Naton kanssa ei tarkoita sitä, että Suomella olisi haluja rajojen siirtoon, revanssin hakemiseen taikka sotilaallisen hyökkäysuhan muodostamiseen Venäjää vastaan — päinvastoin: Suomi haluaa syvän rauhantilan vallitsevan maiden välillä. Sen Venäjänkin soisi ymmärtävän. Naapuruussuhteita voidaan ylläpitää vielä Suomen puolustusratkaisun jälkeenkin, ei ehkä ihan pian mutta joskus tulevaisuudessa.
Hybridivaikuttaminen ja kyberhyökkäykset ovat alkaneet. Mielipiteisiin vaikuttaminen, väärän tiedon levittäminen, suusanallinen uhkailu, rajaloukkaukset, tietojärjestelmiin tunkeutumisyritykset sekä palvelunestohyökkäykset saattavat lisääntyä entisestään. Tästä huolimatta en näe tarpeelliseksi lähteä rakentamaan konfliktia hyökkäämällä Venäjän tietojärjestelmiin tai vastaamalla pahansuopaisuuteen aggressioilla. Kyberpuolustuksemme pitää kuitenkin rakentaa sellaiseksi, etteivät yhteiskuntamme kriittiset toiminnot vaarannu. Rajaloukkauksia varten meillä on yhteisesti sovitut selvittämisprosessit, ja Suomi niitä noudattaa ainakin siihen saakka kunnes naapuri niistä irtisanoutuu. Väärään tietoon ja mielipidevaikuttamiseen vastaamme oikealla tiedolla ja tosiasioissa pysymällä.
Joukkoja sekä eri asejärjestelmiä on ollut sijoitettuna rajojemme läheisyyteen aina. Se on Venäjän normaalia toimintaa. Suomi on ollut ydinaseiden kantaman sisäpuolella aina, joten siltäkään osin mikään ei muutu. Ja jos joku kuvittelee, ettei Suomen puolen koordinaatteja ole ollut valmiiksi syötettynä Venäjän ohjuksia ohjaaviin tietojäjestelmiin, niin viimeistään nyt on aika avata silmät. Tietenkin ne siellä ovat aina olleet.
Me emme yhtäkkiä muutu etulinjaksi sillä, että liitymme Natoon. Me olemme aina olleet etulinjassa lännen ja idän välissä. Olemme myös aina olleet Venäjän ydinaseiden kantaman sisällä. Mikään ei siltäkään osin muutu. Mennään vaan rauhassa eteenpäin kohti läntistä puolustusliittoa muistaen Uuno Kailaksen runoa Rajalla, jossa hän yksinkertaisen vahvasti tuo esiin suomalaiset tunnot: ”Raja railona aukeaa. / Edessä Aasia, Itä. / Takana Länttä ja Eurooppaa; / varjelen, vartija, sitä.”
Valtionjohdolle voimia viedä prosessi päätökseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-05-16T23:04:42,2022-05-16T23:09:27,Tarkistettu,1.1
2022_56_359,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_360,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on maanpuolustuspuolue. Mielestämme valtion tärkein tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta. Me olemme johdonmukaisesti kannattaneet kansallisen puolustuksen vahvistamista ulkoisia uhkia vastaan. Nyt olemme siinä tilanteessa, että on Suomen etujen mukaista liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Mikään muu ratkaisu ei takaa kansamme turvallisuutta samalla tavalla. Tarvitsemme edelleen omat, yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin perustuvat puolustusvoimat, mitä siivittää korkea maanpuolustustahto. Itse kuitenkin nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on puolustusliitossa turvattu.
Naton merkitys puolustusliittona korostuu Suomen maantieteen takia, eikä pelkästään itänaapuristamme johtuen. Usein kuulee sanottavan, että Suomi on saari, mikä korostaa meriliikenteemme tärkeyttä. Ulkomaankaupastamme 80 prosenttia kulkee meritse. Kolmasosa maamme rajasta on merirajaa. Itämeren merkitys niin rauhan kuin kriisin aikanakin on suuri. Erityisesti mikäli Ruotsi liittyy Natoon samaan aikaan, tulee Itämeren puolustuksen ja liikenneyhteyksien varmistamisen suunnittelu Naton kanssa olemaan ensiarvoisen tärkeää. 
Puolustusvaliokunnan kuulemisissa olemme oppineet Naton merkityksestä jäsenvaltioiden huoltovarmuudelle. Natolla on oma huoltovarmuusvirastonsa sekä siviilisektorin huoltovarmuuteen liittyviä komiteoita. Jäsenenä Suomi pääsisi osallistumaan tähän Naton huoltovarmuustoimintaan ja sitä kautta vahvistamaan kansallista kriisinkestoamme.
Arvoisa puhemies! On paikallaan pohtia, minkälainen kumppani Suomesta muodostuisi Natossa. Suomen roolia on jo aiemmin kuvattu turvallisuuden tuottajana ja maltillisena, neuvottelevana kansana. Tämä ei tulisi muuttumaan Nato-jäsenyyden myötä. Maailman kehittyneimpänä sotilasvaltana Yhdysvallat on Naton tärkein jäsenmaa. Moni tässäkin salissa on viitannut presidentti Trumpin aikaan maailmanpolitiikkaa epätasapainottaneena. Erityisesti muistetaan Trumpin vaatimus, että Euroopan tulisi kantaa enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan. Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan emme voi vaikuttaa. Kuitenkin Suomen ja myös Ruotsinkin liittyminen puolustusliittoon olisi nimenomaan Naton eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistamista. Siihen tuskin suhtautuisi kielteisesti yksikään jäsenmaan päämies. 
Suomen panos on merkittävä, ja puolustusvoimiamme on kiitelty kansainvälisestikin, ihan Yhdysvaltoja myöten. Myös Ruotsi toisi, puolustuspolitiikkaansa liittyneistä harha-askeleista huolimatta, lähes sadan hävittäjälentokoneen laivueen sekä Suomen suorituskyvystä kokonaan puuttuvat sukellusveneensä osaksi puolustusliittoa. Yhteistyö Naton pohjoismaisten jäsenten mutta myös Yhdysvaltojen kanssa on luontevaa ja aiempaa yhteistyötämme syventävää.
Arvoisa puhemies! Minun korkein tahtotilani on taata turvallinen Suomi lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Siksi kannatan esitystä Naton jäsenyyden hakemisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-05-16T23:09:32,2022-05-16T23:13:52,Tarkistettu,1.1
2022_56_361,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_362,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa puhutaan keittiöpsykologiasta. Viime aikoina lähes jokainen suomalainen on harjoittanut Putin-psykologiaa ja keittiöturvallisuutta, ja tämä arkinen analyysi on johtanut Nato-jäsenyyden kannatuksen huimaan nousuun.
Venäjän nykytila ei kuitenkaan ole yllätys. Negatiivisesta kehityksestä on ollut runsaasti tietoa jo vuosien ajan, ja aggressioistakin. Venäjän kehityksestä huolimatta länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden kasvattamisella ja yhteydenpidolla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Tässä me emme ole onnistuneet. Venäjä on kulkenut autoritääriseen ja aggressiiviseen suuntaan — myös omia kansalaisiaan kohtaan. Venäjän johto on maalannut puheillaan ja teoillaan Euroopan kartalle uuden jakoviivan. Venäjän hidasta muutosta voisi kuvailla tutulla sammakko kattilassa ‑esimerkillä. Jos sammakon laittaa kylmään kattilaan ja hellan päälle, sammakko kiehuu kuoliaaksi, koska ei huomaa kattilan kuumenemista. Jos sammakko taas tiputetaan kiehuvaan veteen, se loikkaa pois. Georgia ja Krimi kuumensivat hitaasti, mutta Ukrainan sota on kiehuva vesi. Se sai meidät reagoimaan vahvemmin turvallisuuspoliittisen ympäristön muutokseen.
Tämän julmuuden keskellä tuntuu, että sanat eivät riitä kertomaan sitä kaikkea, mitä mieli pohtii. Pitääkö pelätä? Miten Suomen turvallisuus taataan? Miten auttaa parhaiten ukrainalaisia? Miten varautua pahimpaan, mutta toimia parhaiten, jotta pahin ei tapahdu? Miten ehkäistä vaikkapa maailman ruokapulaa? Miten varmistaa, että pakotteet osuvat Venäjään ja vievät todellakin pohjaa sodankäynniltä, ja miten minimoida muille koituvia haittoja pakotteista? Näitä ja monia muita asioita liikkuu ihmisten arkisissa keskusteluissa.
Kaiken tämän keskellä median kysymys meille kansanedustajille on ollut: laita rasti Nato-ruutuun ”kyllä”, ”ei”, ”en osaa sanoa”. Inhoan rasti ruutuun -kysymyksiä. Ne sopivat Doodleen, kun koordinoidaan kalentereita, mutta eivät muualle. Olen intuitiivisesti osannut sanoa kantani siitä päivästä lähtien, kun Suomi päätti aseiden viennistä Ukrainaan. En silti ole henkilökohtaisesti pitänyt intuitiostani. Olen halunnut vaihtoehtoja ja varmuutta, koska asioilla on järjestyksensä. Mielestäni isoissa päätöksissä on pidettävä mieli avoimena uudelle tiedolle ja erilaisille analyyseille, historian opeille, nykypäivän riskeille ja tulevaisuuden huolenpidolle, myös kansalaisten tunnoille ja palautteille.
Suomi on itsestäänselvästi itsenäinen maa ja tekee päätöksensä itsenäisesti. Mutta silti on ollut hyvä arvioida, miten naapurissa toimitaan — molempien puolien naapurissa. Ruotsissa Nato-analyysi kulki samaan suuntaan kuin meillä, ja tämä on hyvä viesti. Nyt, kun molemmat maat näyttävät hakevan Nato-jäsenyyttä ja jäsenyys näyttää toteutuvan, näin uskon, niin kaikki Pohjoismaat ovat Nato-maita. Yhteinen pohjoismainen jäsenyys helpottaa strategista yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa. Erityisesti Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Itämeren turvallisuuden takaamiseksi nousee entistä tärkeämpään rooliin.
Entä Venäjä? Venäjän johto on arvaamaton. Putin on julistanut Suomen vihamieliseksi valtioksi, koska tuemme Ukrainaa ja asetamme pakotteita. Olisimmeko sitten voineet toimia toisin, säilyttää ystävällismielisemmät suhteet? Periaatteessa kyllä, mutta me emme ole Pohjois-Korea, Kiina tai Intia. Ja juuri periaatteiden vuoksi minusta on itsestäänselvää, että me tuomitsemme oikeudettoman hyökkäyksen suvereeniin maahan ja sodan rikokset, julmuudet. Me valitsimme puolemme, olemme valinneet jo pitkään. Ystävällismieliset suhteet Venäjän naapureihin eivät enää esiinny edes puheissa, eikä niihin ole paluuta ihan pian, vaikka haluaisimme.
Suomi päätti aikanaan liittoutua Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa taloudellisesti, ihmisten palveluiden ja pääomien, vapaan liikkuvuuden vuoksi. Tällä liittoutumalla on rauhantyön historia, joka on ajankohtaisempi kuin koskaan. Nyt on syytä edelleen vahvistaa EU:n keskinäistä avunannon ja yhteisvastuun merkitystä.
Venäjän hyökkäyksen myötä Suomi valitsi puolensa niin vahvasti, että tuimme Ukrainaa myös aseilla. Me emme ole enää perinteisessä mielessä liittoutumattomia emmekä puolueettomia. Olemme jo pitkään olleet Naton läheinen kumppani. Venäjän hyökkäyksen jälkeen on luonnollista päättää, käytetäänkö Nato-optiota. [Puhemies koputtaa]
Valiokunnissa me olemme saaneet pohtia turvallisuuden eri ulottuvuuksia asiantuntijoiden kanssa, ja hyvä niin. Tämän prosessin jälkeen oma viisarini osoittaa kohti Natoa, vaikka en sen autuaaksi tekevään voimaan uskokaan, vaan oman puolustuksemme vahvuuteen. Tämä ei silti tarkoita sitä, [Puhemies koputtaa] että valintamme olisivat olleet vääriä. Nyt me olemme yhdessä pahan paikan tullen enemmän, mutta olemme tähänkin asti saaneet elää rauhassa ja turvassa aiemmin tekemillämme valinnoilla. Nyt kansainvälisten sopimusten rikkomukset ovat saaneet [Puhemies: Aika!] meidät arvioimaan tilannetta uudelleen ja varmistamaan ratkaisut, jotta saamme elää tulevaisuudessakin turvassa. Kukaan ei voi tietää, kuinka hulluksi maailma muuttuu. Sen opettaa historia, josta aina opimme liian vähän.
Varautumisen lisäksi, arvoisa puhemies, Suomen pitää edelleen pyrkiä edistämään vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja toimia päättäväisesti kansainvälisillä kentillä rauhan puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-16T23:13:55,2022-05-16T23:20:11,Tarkistettu,1.1
2022_56_363,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Edustaja Filatov ja muut, ollaan sovittu näistä pelisäännöistä, että täällä on viiden minuutin suositusaikaraja, jota voi ylittää uudella puheenvuorolla. [Tarja Filatov: Suositus!] — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_364,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Haavisto totesi istunnossa tänään aiemmin, että Suomi aikoo tarvittaessa suurin kirjaimin kirjoittaa ja sanoa Turkille, että terrorismista syytetty Turkin työväenpuolue PKK on Suomessa, kuten muissakin maissa, kielletty. Haavisto tietänee, ettei Turkille ikävä kyllä riitä vakuuttelu Suomen yhtymisestä tähän EU:n asettamaan kieltoon. Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia kiellon toteuttamiseksi myös käytännössä. Se tarkoittaa terroristeiksi syytettyjen kurdiaktivistien luovutuksia, joihin Suomi ja Ruotsi eivät ole aiemmin suostuneet. Turkki on pannut maamme ulkopoliittisen johdon ja hallituksen heti ensimmäisten Nato-askelten ottamisen jälkeen sen tosiasian eteen, että Suomen on muutettava linjauksiaan sekä Turkkia, Syyriassa toimivia kurdijärjestöjä että Suomessa toimivia Turkin työväenpuolueen kurdiaktivisteja kohtaan. Suomen on Turkin mukaan myös luovuttava asevientikiellosta Turkkiin.
Tänään Erdoğan on toistanut, ettei Turkki tue Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä perustellen tätä muun muassa vientikielloilla, joita Turkille on asetettu. En epäile hetkeäkään, etteikö tukka suorana Natoon menevä Suomi taipuisi Turkin vaatimuksiin. Mistä sen voi päätellä, että Suomi on valmis muuttamaan politiikkaansa Turkin toivomalla tavalla?
Ensinnäkin Marinin hallitukselle Nato-jäsenyys on ykkösasia, jolle kaikki muut asiat, esimerkiksi kovasti mainostettu ihmisoikeuspolitiikka, ovat alisteisia. Toiseksi, Marinin hallitus on vaiennut täydellisesti siitä, mitä Syyrian kurdialueella on viime viikkoina tapahtunut. Tilanne on alueella eskaloitunut nopeasti. Viimeisen kolmen vuorokauden aikana Turkki on pommittanut tykistöllä 50:tä kylää, joiden se katsoo antavan suojaa terroristeiksi nimeämilleen taistelijoille, jotka Turkin mukaan toimivat nyt uuden nimen alla välttääkseen sanktiot, joita läntinen maailma on kohdistanut PKK:hon. Ja kolmanneksi, Suomen hallitus on täydellisesti vaiennut myös viimeviikkoisista tapahtumista Pohjois-Irakin kurdialueella. Turkin ilmavoimat on laajentanut PKK:n tukikohtien pommittamista. Irak on arvostellut Turkin pommituksia, mutta Nato ja sen suojissa toimivat ulkomaalaiset kouluttajat, Suomi mukaan luettuna, ovat olleet vaiti.
Olisikin tärkeä kuulla ulkoministeri Haavistolta vastaus kysymykseen, mikä on Suomen arvio Syyrian sodan uusimmasta käänteestä ja miksi Suomi on ollut hiljaa tapahtumista, joita muu maailma tuntuu pitävän Syyrian sodan eskalaationa. Johtuuko hiljaisuus siitä, että Suomi pelkää Turkin reaktioita? [Sanna Antikainen: Pelkäättekö te Venäjää?] Kaikki edellä sanottu viittaa siihen, että Suomi on hyväksymässä Turkin vaatimukset ulkopolitiikkamme muuttamiseksi. [Sanna Antikainen: Hyväksyttekö Venäjän toimet?] Turkille tehtiin jo viikonvaihteessa Berliinin Nato-kokouksessa ehdotus, josta suomalaisille ei ole toistaiseksi kerrottu juuri mitään. Ehkäpä ulkoministeri Haavisto meille vielä valaisee laajemmin niitä ehdotuksia, joita Suomi on Turkille tehnyt. Vai ovatko ehdotukset salaisia, kuten Saksan ulkoministeri on julkisuudessa väittänyt?
Joka tapauksessa Turkin kovasanaiset lausunnot näyttävät yllättäneen täydellisesti Suomen ulkopoliittisen johdon, joka uskoi kaikkien jäsenmaiden ottavan Suomen ja Ruotsin sotilasliittoon avosylin ja mitään kysymättä. Ilmeisesti ulkoministeri Haavisto ei ole kertonut Turkin linjauksista ja Suomen ehdotuksista myöskään kaikille hallituskumppaneilleen, joista ainakin yksityisesti monet kavahtavat Turkin vaatimuksia Suomen ulkopoliittisten linjausten muuttamisesta. Kuva vaivattomasta polusta Nato-jäsenyyteen halutaan säilyttää ja varmistaa näin suomalaisten päättäjien tuki jäsenyyshakemukselle. Ongelmista vaietaan, kunnes ne ovat kaikkien silmillä. [Sanna Antikainen: Te vaikenette Venäjän sotarikoksista!] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-16T23:20:23,2022-05-16T23:25:08,Tarkistettu,1.1
2022_56_365,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_366,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin Venäjän raa’at, brutaalit siviileihin kohdistuneet hirmuteot ja sotarikokset ovat herättäneet Euroopan sekä myös Suomen päättäjät siihen, että Venäjä toimii hyvin brutaalisti ja arvaamattomasti tällä hetkellä. Toki on selvää, että me tuomitsemme täällä, niin kuin kaikkialla Euroopassa, Venäjän toimet ja odotamme sitä, että Putin sekä myös ne henkilöt, jotka tätä sotaa johtavat, joutuvat teoistaan vastuuseen.
Tänään olemme keskustelleet siitä, että kun nämä hirmuteot tapahtuvat Ukrainassa, voisivatko ne tapahtua myös Suomessa. Täällä on puhuttu paljon myös siitä, että saamamme lisätiedon johdosta me haluamme Natoon, koska meillä on sellaista aavistusta, ikään kuin ennakkotietoa, että me olemme seuraava Ukraina. Tämä ei toki ole näin mustavalkoista, sillä se kaikki tieto, mitä täällä eduskunnassa on saatu, on käytännössä katsoen myös julkisesti löydettävissä. Tosiasia on kuitenkin se, että turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä ei ole tapahtunut mitään muutosta huonompaan suuntaan Suomen lähialueilla. Päinvastoin rajalla Venäjän puolella Murmanskista Karjalankannakselle ei nyt ole mainittavia venäläisiä joukkoja juurikaan. Kuten monet sotilasasiantuntijat ovat myös itse sanoneet, Suomea ei uhkaa mikään välitön sotilaallinen uhka.
No, mistä tämä uhka sitten meidän mieliimme syntyy? Venäjän arvaamattomuus on vahvin argumentti, miksi me haluamme kiirehtiä Natoon. Tätä olemme tänään kuulleet hyvin monessa puheenvuorossa. Toisaalta tietysti itse esitän sen saman kysymyksen, mitä jotkut asiantuntijat esittivät puolustusvaliokunnassa: jos näin on, niin eikö tämä sama arvaamattomuus juuri voi toimia myös toisin päin? Jos kerran näin on, niin ainahan kaikilla päätöksillä on seurauksensa, ja nythän me tässä arvioimme, kumpi niistä on pienempi paha.
Tosiasia on kuitenkin se, että me olemme osa länttä. Me olemme EU:n jäsenvaltio. Meillä on olemassa olevia puolustuksellisia yhteistyösopimuksia jo tällä hetkellä. Me emme ole yksin, vaikka annetaan ymmärtää, että me jäämme yksin, jos emme mene Natoon. Ei tämä ole totta. Toki näitä asioita on hyvä viljellä, kuten myös sitä, että Suomen puolustusvoimat ovat tavallaan niin haavoittuvaisia, että ne eivät selviytyisi yhteenotosta itänaapurimme kanssa kovinkaan pitkää aikaa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Totta kai, kun asiasta keskustellaan, on hyvä tuoda riskit esille, mutta ei pidä käyttää niitä argumentteja väärin tavoin.
Arvoisa puhemies! Mielessäni on kuitenkin erään asiantuntijan maininta puolustusvaliokunnassa: Kun Suomi päättää liittyä Natoon, vähentääkö se hyökkäyksen uhkaa Suomessa? Ovatko ne turvatakuut sellaiset, että ne nimenomaan ennaltaehkäisevät Suomea joutumasta sotaan? Tämä on se ydinkysymys. Ja varmistaako myös ydinsateenvarjon alle pääseminen sitä, että Suomi ei joudu koskaan ydinsodan osapuoleksi tahtomattaan? No, näitähän me emme tiedä. Me voimme vain spekuloida täällä, ja myöhemmin historiankirjoista sitten luetaan, miten tässä tuleman piti.
Arvoisa puhemies! Toivoisin sitä, että kaikesta huolimatta, kun me teemme tämän päätöksen täällä, Suomi pysyy yhtenäisenä: Me olemme kaikki samassa veneessä. Me puolustamme sitä päätöstä, mikä tässä salissa tehdään nytten tämän jäsenhakemuksen muodossa. Sitten sen jälkeen, kun se tulee eduskuntaan ratifioitavaksi, me seisomme sen takana. Me kaikki annamme tässä talossa tukemme sille, että Suomen ulkopolitiikka ja linja Venäjää kohtaan ja myös Natoa kohtaan ovat yksimielisiä. Tämä on demokratiaa. Tämä on silloin eduskunnan kanta, ja sen kannan mukaan pystyn itsekin elämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-05-16T23:25:19,2022-05-16T23:30:24,Tarkistettu,1.1
2022_56_367,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_368,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäsenyyden hakeminen etenee vauhdilla, jonka perusteet eivät ole kestävät. Vauhti ei ole antanut tilaa eri tulevaisuusskenaarioiden ja vaihtoehtojen hahmottamiselle saati niiden reaalipoliittiselle selvittämiselle. Vaikutelmaksi jää, että Natoon haetaan nyt, kun tilaisuus vihdoin ilmaantui, ja jos ei pidetä kiirettä, niin momentum menee ohitse ja into Natoon ehtii hiipua tilanteen muuttuessa. Toivottavasti joku tutkija tekee mediakriittisen analyysin, miten arvaamattomuusnarratiivi otettiin valtamedioissa vallitsevaksi heti konfliktin alettua. Seurauksena oli pelkotilan yleistyminen ja hyvin vahva ohjausvaikutus kohti Nato-myönteisyyttä aikana, [Sanna Antikaisen välihuuto] jolloin sekä valtio että sotilasjohto kuin myös puolustuspoliittinen selontekokin olivat tehneet selväksi, ettei Suomeen kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Suomen uskottava kansallinen puolustuskyky ei ole kadonnut minnekään, ja sitä on rakennettu juuri Venäjän uhkaa silmällä pitäen, sillä onhan Venäjä ollut ja on edelleen ydinasevaltio. Suomi—Ruotsi muodostaa käytännössä parin, joka on sitoutunut yhteiseen puolustukseen. Tämän kokonaisuuden ympärille olisi ollut rakennettavissa enemmän, mutta koska Nato on ollut jo 30 vuotta tavoite, niin ei ollut halua kehittää tätä vaihtoehtoa.
 Jo vuoden 2009 puolustusselonteko toi esiin uhkakuvia liittyen Venäjän suurvaltapolitiikkaan ja valmiuteen käyttää aseellista voimaa intressiensä edistämiseen, kuten Georgian sota vuonna 2008 osoitti. Suomeen kohdistuva aseellinen uhkakuva oli selonteossa alueellinen kriisi, joka heijastuu Suomeenkin sotilaallisen voiman käyttönä tai sillä uhkaamisella. Selonteossa viitattiin Venäjän ja Ukrainan välisen jännitteen kiristymiseen, ja vuoden 2012 puolustusselonteossakin todettiin, ettei Suomeen suoraan kohdistuvaa aseellista uhkaa voida täysin sulkea pois.
En vähättele Kremlin sotilaallista uhkaa, mutta puheet siitä, että Ukrainan kriisi olisi jotenkin muuttanut kaiken, ei pidä paikkaansa. Ukrainan konflikti on paljon laajamittaisempi kuin Georgian sota, ja se kohdistuu Eurooppaan toisin kuin Tšetšenian tai Syyrian sodat, mutta ei pidä paikkaansa, että kaikki olisi nyt toisin kuin ennen, koska myös suomalaisten varautumista on suhteutettu koko ajan muuttuneeseen tilanteeseen. 
Ukrainan sodasta en myöskään vetäisi suoria johtopäätöksiä Suomeen tai laajemmin Pohjolaan kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan syistä, jotka liittyvät Ukrainaan ja jotka on kyettävä erottamaan Venäjän mahdollisista syistä hyökätä Suomeen tai Pohjolaan tai lopulta edes Baltiaan. Ukrainaan kohdistuvan aggression taustalla voi havaita seuraavaa:
Ukrainan konflikti on kehittynyt noin 15 vuoden aikana. Vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa Suomen tai Pohjolan ja Venäjän välillä. Ukrainan sota jatkoi epäonnistunutta Minskin prosessia. Ukrainan sota on selkeä osa Neuvostoliiton hajoamissotia, joissa Venäjä on pyrkinyt pitämään tietyt pääasemat itsellään taatakseen läsnäolonsa Etelä-Kaukasiassa, Mustallamerellä ja Lähi-idässä. Nämä asemat ovat Vuoristo-Karabah, Etelä-Ossetia, Abhasia, Krimin niemimaa, osa Donbasin alueesta ja Transnistria. Venäjä on suhtautunut myös avoimen vihamielisesti Naton vaikutusvallan laajentumiseen alueella.
Ukrainan alueeseen liittyy myös merkittäviä kysymyksiä luonnonvarojen hallinnasta, muun muassa Euroopan kolmanneksi suurimmat maakaasuvarat.
Ukrainan alueeseen liittyy myös isovenäläisiä kulttuuri-imperialistisia fantasioita. Alueen maat eivät kuulu EU:hun, niissä asuu suuria Neuvostoliiton aikojen venäläisvähemmistöjä. Toiminta on osin edelleen hallitsematonta, avoimesti korruptoitunutta ja siten Suomea ja Pohjolaa paljon alttiimpaa sisäiselle hajottamiselle tai vallankaappaukselle. Alueella levinneet värivallankumoukset uhkasivat myös Kremlin valtaa. Vakiintunut suomalainen tai pohjoismainen demokratia ei ole samanlainen uhkakuva Venäjälle.
Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan ei siis tullut esille arvaamattomasti, eikä konfliktia voi suoraan selittää valtiojohtajan sekoamisella — vaikka tunnekylmä diktaattori Putin varmasti on, niin konflikti ei todellakaan syntynyt tyhjästä.
Pohjolan sijaan Baltia on toki hankalammassa asemassa entisenä Neuvosto-alueena Itämeren rannikolla. Baltian maihin Venäjä on myös kohdistanut mustamaalaamista maan sisäisessä propagandassa. Kuitenkin Baltian maat ovat sekä EU:ssa että Natossa, joten niiden poliittinen asema ja puolustus ovat vahvoilla.
Vaikuttaa kuitenkin selvältä, että pois lukien Moldovan sisäistä konfliktia, Venäjä ei ole laajentamassa rintamaa mihinkään vaan yrittää saavuttaa Ukrainassa jonkin voiton ontuvalla sotakoneellaan. [Puhemies koputtaa] Ukrainassa Venäjä on kiinni vähintään syksyyn, ehkä pidempäänkin, minkä jälkeen sen sotakone on väistämättä remontissa. [Sanna Antikainen: Milloin edustaja Kyllönen oppii, ettei ole kysymys konfliktista vaan Venäjän yksipuolisesta hyökkäyssodasta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-05-16T23:30:31,2022-05-16T23:35:50,Tarkistettu,1.1
2022_56_369,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_370,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tässä edellistä puhetta, mikä jäi kesken, ja tarkastelen rajaihmisenä sitä, miltä se näyttää. Millaisen rajan äärellä me kainuulaiset jatkossa asumme? Millaiseksi raja muuttuu Natoon liittymisen seurauksena? Miten käy yhteisten hankkeiden rajan yli? Tämä kaikki viimeisten yli 70 vuoden aikana rakennettu kumotaan ja kyseenalaistetaan nyt. On vaikea ymmärtää, miksi juuri nyt ja hätiköiden. Naapurimme pysyy kuitenkin samana. Kahdenkeskiset suhteemme olivat vakaalla ja suorapuheisuuden hyvällä tasolla. Nato-jäsenyys on tässä ja nyt ‑tilanteessa virhe, koska se blokkaa mahdollisuuden jatkaa siitä, mihin jäätiin maidemme välillä, ja tuhoaa paljon vaivalla rakennettua. Perusta muuttuu radikaalisti vain julkisen paineen takia arvostamatta aiempaa rauhanrakentamistyötä.
Arvioni on, että hybridi- ja kyberhyökkäykset tulevat lisääntymään ja näin häiritsevät rauhallista yhteiskuntaamme sekä vaikeuttavat käytännön toimia monilla elämänaloilla ja ihmisten välillä.
Arvoisa puhemies! Maanpuolustuskorkeakoulun emeritusrehtori, evp. kenraalimajuri Aarno Vehviläinen on ruotinut Uuden Suomen blogissaan ”Naton hyödyt murenevat — haitat kasvavat” 29.4.2022 mielestäni osuvasti:
”Suomen Nato-jäsenyyden hyödyt murenevat, yksi kerrallaan. Samanaikaisesti tietämys jäsenyyden haitoista lisääntyy. Kuitenkaan oikea tieto ei ole vielä tavoittanut kansalaisia. Myös poliittiset päättäjät ovat vanhojen luutuneiden Nato-kuvitelmien varassa? Muutenhan he jo varoittelisivat Nato-jäsenyyden vaaroista.
Suurin harha, jota Nato-intoiset toitottavat, on väite, että Venäjä voi milloin tahansa hyökätä ja vallata Suomen. Sitä ovat nykyiset ’hosupetterit’ ja heidän Nato-hurmaiset edeltäjänsä toistaneet koko Naton olemassaolon ajan eli yli 70 vuotta. — Ei muuten ole hyökännyt, ja jos ’aikuisten totta’ puhutaan, Venäjä ei tule jatkossakaan yrittämään Suomen väkivaltaista valtaamista.” [Eduskunnasta: Kuka niin sanoo?]
Olen vahvasti Vehviläisen linjoilla. Suomen puolustus on kunnossa. Sen takaavat yleinen asevelvollisuus ja kansalaisten korkea maanpuolustustahto. Suomi on sotilaallisesti Pohjolan vahvin valtio. Hyvinvointivaltio Suomi on osannut huolehtia maanpuolustuksen ja hyvinvoinnin perusteista.
Edelleen Vehviläinen jatkaa:
”Nato-jäsenyyden haittojen ymmärtäminen edellyttää, että 1) olemme tietoisia Putinin yli 20 vuotta taitavasti suorittamasta Venäjän kansan manipuloinnista ja 2) siitä, että Venäjän kansaan on syvälle iskostettu väärä kansallisylpeys ja — mikä olennaisinta — samalla myös valtavan suuri Nato-viha.
Jos Suomi ottaa Nato-jäsenyyden myötä vastuulleen reilusti yli puolet Naton ja Venäjän välisestä rajasta, Suomesta tulee Kremlin Nato-vastaisen häirinnän ja hybridi- ja kyberiskujen pääkohde. [Sanna Antikainen: Hui kamala!] Venäjän ’konnankoukut’ ja yllätykset tulevat rasittamaan Suomea kuukaudesta ja vuodesta toiseen.”
Vehviläisen taustan omaavalta henkilöltä on ennustus kylmäävä, kun siihen liittää Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin kuvauksen huhtikuun lopulla Helsingin Sanomien artikkelissa häirinnän luonteesta: ”Mahdollista voi olla iso kyberhyökkäys, jolla on taloudellisia tai jopa ihmishenkiä vieviä vaikutuksia.” Ja vielä kylmemmäksi kyyti käy.
Ei tarvitse olla turvallisuuspolitiikan ammattilainen ymmärtääkseen näistä kahdesta ammattilaisnäkemyksestä, että Suomi on sovittamassa päälleen roolia, joka ei ole sille luonteva ja järkevä. Vehviläinen päättää lyhyeen tilannekiteytykseen, johon on helppo yhtyä myös kainuulaisena pitkän linjan kansanedustajana: ”Naton ja Venäjän välisen rajan tärkeimmän vartijan kohtalo tulee olemaan kova. — On suorastaan hölmöä ryhtyä siihen hommaan.” — Arvoisa puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-16T23:35:55,2022-05-16T23:40:30,Tarkistettu,1.1
2022_56_371,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt toivon, että tässä keskustelussa säilytetään loppuun asti maltti ja asiallinen käytös. Täällä jokainen puhuu omia mielipiteitään. — Edustaja Hassi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_372,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sotilaallinen liittoutumattomuus oli monen kymmenen vuoden ajan hyvä ja toimiva ratkaisu Suomelle. Se loi myös luottamusta suomalaisiin ja suomalaisiin rauhanvälittäjiin eri puolilla maailman monia barrikadeja. Mutta sitä maailmaa, jossa liittoutumattomuus oli Suomelle hyvä ratkaisu, ei enää ole. Se lakkasi olemasta viimeistään 24. helmikuuta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Sittemmin olemme nähneet sen hävityksen, ne julmuudet ja sotarikokset, joihin Venäjän armeija on Ukrainassa syyllistynyt.
Tässä tilanteessa turvallisuutemme kannalta paras ratkaisu on hakea Naton jäsenyyttä. Yhteistyövalmiutta Naton kanssahan on kehitetty jo yli neljännesvuosisadan ajan. Tuen siis valtioneuvoston selontekoa.
Olen saanut suomalaisilta myös jonkin verran viestejä, joissa vastustetaan Natoon liittymistä. Monet näistä perusteluista ovat kritiikkiä Yhdysvaltojen politiikkaa kohtaan. Suuri osa tuosta kritiikistä on mielestäni perusteltua, mutta jos Suomi liittyy Natoon, liitymme Natoon, emme Yhdysvaltoihin tai mihinkään muuhunkaan Naton nykyisistä jäsenmaista. 
Arvoisa puhemies! Me emme tunne tulevaisuutta — sen jo pelkästään tämä yksi eduskuntakausi on osoittanut. Tasavallan presidentti, pääministeri ja lukuisat kollegat ovat korostaneet sitä, että Nato-ratkaisu on puolustuksellinen, ei ketään vastaan, ei kenenkään uhkaamiseksi. Toivon, että myös Suomen tulevat päättäjät pitävät tästä kiinni ja toimivat tavalla, joka pitää selvänä myös ulkopuolelta katsottuna sen, että emme pyri hyökkäämään ketään vastaan. Toivon myös, että Suomen rooli rauhanrakentajana jatkuu.
Ajatuksemme ovat nyt Natoon pyrkimisessä, mutta on hyvä muistaa myös EU:n puolustusulottuvuuden kehittäminen. Nämä eivät mielestäni ole toisilleen vastakkaisia, vaan täydentävät toisiaan. Emme tiedä, tulemmeko tarvitsemaan myös EU:n ja Naton eurooppalaisten jäsenmaiden itsenäistä puolustuskykyä, ja jos niin milloin.
Olen erittäin tyytyväinen siitä, että noin 28 vuotta sitten Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Viimeistään silloin virallisesti liityimme länteen ja tiiviiseen yhteistyösuhteeseen suuren osan Euroopan maista kanssa.
Tulevaisuus on tuntematon, mutta päätös Naton jäsenyyden hakemisesta ei saa häivyttää näkyvistämme niitä koko ihmiskunnan tulevaisuutta varjostavia uhkia, joiden olemassaolon tiedämme varmaksi, kuten ilmastonmuutos ja luontokato.
Euroopassa käytävä sota on muistuttanut myös energiaitsenäisyyden ja ruoantuotannon huoltovarmuuden merkityksestä. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ja luonnon monimuotoisuutta ja maaperää vaaliva maatalous rakentavat pitkäjänteistä turvallisuutta sekä tässä ja nyt että myös pitemmällä aikavälillä hillitsemällä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Ilmastonmuutos on omiaan pahentamaan kaikkia niitä ongelmia, jotka ovat olemassa jo ennestään. 
Ukraina on ollut monen maan vilja-aitta. Siellä käytävä sota on herättänyt huolen nälänhädän mahdollisuudesta ainakin osassa Afrikkaa. Suomalaisessa julkisuudessa vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että Pakistanissa helle — tarkemmin sanottuna märkämittarilämpötila — lähentelee jo ihmisille hengenvaarallisia lukemia. Ennätyshelteet Pakistanissa ja Intiassa ja myös osassa Eurooppaa ja Yhdysvaltoja voivat nekin heikentää viljasatoja. Kaikki tämä yhdessä voi synnyttää laajan ruokakriisin ja humanitaarisen kriisin.
Arvoisa puhemies! Pidetään Suomi turvallisena, ja muistetaan myös laajempi perusasia: ilman ihmisyhteiskunnalle elinkelpoista ilmastoa ja elonkehää ei ole turvallisuutta, ei Suomelle eikä kenellekään muullekaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-05-16T23:40:40,2022-05-16T23:45:24,Tarkistettu,1.1
2022_56_373,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_374,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aluksi haluaisin sanoa, että olisin toivonut, että tässä salissa olisi tässä vaiheessa keskustelua jo käytössä oikeat termit; esimerkiksi puhuttaessa Ukrainan sodasta on kyseessä Venäjän yksipuolinen hyökkäyssota, ei mikään kaksipuolinen konflikti.
Arvoisa puhemies! Tosiaan helmikuusta alkaen Venäjä on hyökännyt lukuisiin siviilikohteisiin Ukrainassa, ja tämän lisäksi Venäjä miehittää useita alueita. Venäjän vetäydyttyä sen miehittämiltä alueilta on sieltä paljastunut raakuuksia, joita vastaavia ei ole Euroopassa nähty sitten toisen maailmansodan. Venäläisjoukot ovat murhanneet kylmäverisesti siviileitä ikään, sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Samoin venäläisjoukot ovat syyllistyneet laajamittaisiin joukkoraiskauksiin, joiden uhreiksi ovat joutuneet naisten ja tyttöjen lisäksi myös miehet ja pojat sekä esimerkiksi jopa vauvat. Erityisesti ohjusiskujen kohdalla on myös selvää se, että kuka tahansa voi vammautua tai saada surmansa, jopa pienet lapset. Näin toimiva valtio ei ole mikään muu kuin roistovaltio.
Hyökätessään Ukrainaan diktaattori Putin teki kuitenkin elämänsä pahimman virheen. Hänen oma valtansa kotimaassa perustuu laajamittaiseen korruptioon. Hän ilmeisesti luuli, että lahjomalla ukrainalaiset hänen rosvojoukkonsa voisi vain marssia suoraan Kiovaan, vaan toisinpa kävi. Tässä hän siis oli väärässä kahdesta syystä: Ensiksi hänen korruptoitunut tiedustelukoneistonsa laittoi lahjuksiin varatut rahat omiin taskuihinsa kuten Venäjällä usein on tapana. Toiseksi Putin aliarvioi täysin ukrainalaisten maanpuolustustahdon. Ukrainalaiset eivät alistu Venäjän vallan alle, vaan puolustavat urheasti maataan tätä julmaa hyökkäystä vastaan.
Arvoisa puhemies! Jos jotain talvisodasta opimme, niin sen, että ikinä ei pidä jäädä yksin Venäjää vastaan. Oma ukkini Toivo Vehviläinen oli talvi- ja jatkosodan veteraani, joka sai perheen yhdessä lottana toimineen mummoni kanssa vasta sodan jälkeen. Se, mitä varsinkin ukkini joutui kohtaamaan sodassa, on vaikuttanut perheeseeni ja vaikuttaa edelleen. Siksi sanonkin: ei enää koskaan sotaa Suomeen.
Itäinen naapurimme on kuin koulukiusaaja, joka esittää vahvaa ja uhoaa, mutta on oikeasti heikko, kun kohtaa päättäväistä vastarintaa. Neuvostoliitto voitti toisen maailmansodan Yhdysvalloilta saamansa kalustoavun ansiosta. Nyt tämä sama kalustoapu on Ukrainan puolella. Ukrainalaiset voittavat Venäjän aloittaman sodan, ja oikeus on Ukrainan puolella, mutta sotaa ei olisi käyty lainkaan, jos Ukraina olisi Naton jäsen. Liittymällä Naton jäseneksi nyt voimme varmistaa, että emme joudu itse seuraavaksi Venäjän uhriksi. Kyse on siitä, etteivät suomalaiset naiset ja lapset ikinä joutuisi venäläisten raakalaismaisten sotilaiden sotarikosten kohteeksi ja ettei suomalaisia sotilaita kuolisi venäläisten luoteihin. Näillä perustein kannatan Suomen liittymistä Naton jäseneksi ja jäsenhakemuksen jättämistä viipymättä.
Lopuksi haluan erityisesti ja lämpimästi kiittää kaikkia niitä edustajia, jotka ovat pystyneet laittamaan syrjään sisäpolitiikan ja jotka ovat pystyneet tekemään yhteistyötä yli puoluerajojen meidän rakkaan isänmaamme ja sen kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-05-16T23:45:26,2022-05-16T23:50:11,Tarkistettu,1.1
2022_56_375,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_376,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Herra puhemies! Täällä on hämmentävän paljon tässä loppumetreillä mietitty myös Venäjän turvallisuusintressejä ja ylipäätään menty joissakin puheissa jopa Vuoristo-Karabahiin asti ja mietitty, mitä tämä kehitys Venäjän kannalta tarkoittaa. Kuitenkin kai on niin, että itsenäinen ja suvereeni Suomi tekee omat ratkaisunsa riippumatta siitä, mitä Venäjällä tästä ajatellaan. Ja itse asiassa Vladimir Putinhan on tässä viime metreillä todennut, että ei koe Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä uhkana. Hänellä varmasti on tähän tietenkin omia reunaehtojaan, ja kuten tiedämme, niin hänen sanaansa tuskin voi luottaa, mutta tämä ehkä olisi hyvä huomioida tässä keskustelussa, kun puhutaan jo ydinaseista ja kaikista muista hyvinkin pelottavista asioista.
Täällä on puhuttu myös Turkista ja viitattiin siihen, mitä esimerkiksi Erdoğan on tässä viime tunteina vaatinut liittyen vaikka PKK:hon. PKK:han on EU:n kieltämä terroristijärjestö, joten siinä mielessä tällaisen puolustaminen on myös jossain määrin ongelmallista, vaikka ymmärrän, että vasemmistosiivellä saattaa olla tähän myös omia intressejä. Korostaisin kuitenkin sitä, että tässä vaiheessa ja erityisesti tämän prosessin jälkeen on äärimmäisen tärkeää, että Suomi toimii yhtenäisesti eikä anna mahdollisten hybridivaikuttamisten tai muiden vaikuttamisoperaatioiden vaikuttaa sekä kansan yhtenäisyyteen että myös päättäjien keskinäiseen kunnioitukseen ja yhtenäisyyteen. Nimittäin nämä Erdoğanin vaatimukset tuskin jäävät viimeisiksi. On hyvin todennäköistä, että Venäjältä tulee vielä jotakin Putinin puheista huolimatta, ja varmaan joitakin muitakin mutkia tässä matkan varrella tulee. Sen vuoksi tälle prosessille oli myös varattu se 4—12 kuukautta aikaa.
Monet Naton jäsenvaltiot ovat maininneet, että he ovat valmistautuneet siihen, että prosessi on nopea ja perusteellinen ja myönteinen, ja uskon, että tässä yhteydessä myös Turkin ulkoministeriön sanaan voidaan luottaa ja hekin tulevat tämän ajallaan hyväksymään. Se voi vaatia Yhdysvaltojen ja Turkin välistä konsultaatiota, Ruotsi saattaa olla suuremmassa roolissa tässä kuin Suomi, mutta ehkä se kaikkein tärkein tässä yhteydessä on maltti ja se, ettemme lähde keskenään riitelemään ja avaamaan näitä joitakin ongelmakohtia liikaa ja siltä osin tätä prosessia itse romuttamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-05-16T23:50:13,2022-05-16T23:53:09,Tarkistettu,1.1
2022_56_377,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_378,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään pidetty valtavan hyviä puheenvuoroja. Tahdon vielä itse sanoa muutaman sanan.
Venäjä on muuttanut kokonaan Euroopan turvallisuustilannetta ja vakautta. Venäjän käynnistämä sota vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden ja vakauden. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettiä ja alueellista koskemattomuutta. Se on toimillaan loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestelyä. Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Luottamus Venäjään myös kauppakumppanina on heikentynyt voimakkaasti. EU:n asettamilla pakotteilla tulee olemaan pitkäaikaisvaikutuksia Venäjän talouteen ja kansalaisten elintasoon.
Arvoisa herra puhemies! Vaikka meillä on hyvät puolustusvoimat, tarvitsemme silti Natoa, joka vakauttaa tilannetta Euroopassa. Se ei ole hyökkäysliitto vaan 30 maan puolustusliitto. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään ja tehnyt isäntämaasopimuksen. Suomi saa edelleen pitää asevelvollisuuteen perustuvan armeijan ja laajan reservin, vaikka jotkut levittävät disinformaatiota, että Suomella pitäisi olla Naton jäsenenä ammattiarmeija. Se ei pidä paikkaansa. Suomen puolustusmenot todennäköisesti kasvavat maltillisesti, mutta sehän ei ole tässä tilanteessa ollenkaan huono asia. Ne ovat kasvamassa joka tapauksessa, ja Suomi täyttää jo Naton vaatimukset puolustusmenoista. Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-05-16T23:53:09,2022-05-16T23:54:35,Tarkistettu,1.1
2022_56_379,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_380,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä yhtä Suomen merkittävintä ja kauaskantoisinta ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöstä tässä salissa tämän ja huomisen päivän aikana. Olipa Suomen päätös mikä tahansa, on hyvä meidän kaikkien mielipiteistä huolimatta hyväksyä se tosiasia, ettei täysin riskittömiä vaihtoehtoja todellisuudessa ole olemassa.
Tässä salissa on tänään keskusteltu useissa puheenvuoroissa siitä, että Suomen täytyy muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa maksimoida oma turvallisuutensa, ja ettei Suomen ratkaisu ole keneltäkään pois tai ketään vastaan, ja että meidän jokaisen tärkein tehtävä on pitää Suomi sotien ja konfliktien ulkopuolella, edistää rauhantyötä ja myös ydinaseriisuntaa sekä vaalia demokratiaa. Nämä arvot yhdistävät meitä tässä salissa, vaikka mielipiteet Nato-jäsenyyden vaikutuksesta turvallisuuteemme jakaantuvatkin.
Toki iso enemmistö näkee sotilasliittoon hakeutumisen kannatettavana vaihtoehtona riskeistä huolimatta, mutta on hyvä muistaa, että löytyy myös meitä, jotka emme kannata Nato-jäsenyyttä vaan näemme, että jäsenyyteen liittyvät velvollisuudet ja riskit Suomelle ovat mahdollisia hyötyjä suuremmat.
On aivan varmaa, että jokainen meistä tässä salissa on hakenut tietoa ja punninnut omaa mielipidettään ja suhtautumistaan sotilasliittoon erityisesti viime kuukausien aikana. Yhtä varmaa on se, että jokainen tässä salissa tuomitsee Venäjän aloittaman raakalaismaisen hyökkäyssodan Ukrainan itsenäistä valtiota vastaan ja kaikki ne vastenmieliset sotarikokset, joita siviilejä kohtaan on sodan aikana tehty. Kansanedustajana koen, että meidän on tärkeää tässä salissa vaalia puheoikeutta, sananvapautta ja demokratiaa, arvostaa erilaisia mielipiteitä ja hyväksyä se, että voimme olla asioista perustellusti myös eri mieltä. [Mikko Lundén: Kyllä!]
Arvoisa puhemies! Olen kiitollinen siitä, että olemme saaneet sotiemme veteraaneilta ja isovanhemmiltamme arvokkaan perinnön: itsenäisen ja vapaan Suomen. Meidän on hyvä muistaa aina se, ettei itsenäisyys ole tullut ilmaiseksi eikä sen säilyttäminen ole koskaan ollut itsestäänselvyys. Rauhanrakentaminen, sen säilyttäminen ja kansojen välisen ystävyyden vaaliminen on jatkuva prosessi. Myös ihmisten välinen tasa-arvo ja vapaus ovat rauhan valttikortteja, joiden edistämiseksi Suomi tekee arvokasta työtä myös kansainvälisesti.
Ajattelen niin, että meidän on edelleen jatkettava tekemäämme rauhantyötä ja vaalittava myös sisäistä turvallisuuttamme, sillä mikään sotilasliitto ei loppujen lopuksi takaa rauhaa, vaan meidän on joka tapauksessa itse löydettävä turvatakuut ja pidettävä kiinni niin uskottavasta omasta puolustuksestamme kuin vahvasta maanpuolustustahdostakin. Kriiseistä selvitäksemme emme voi myöskään vähätellä huoltovarmuudesta, kuten energia- ja elintarvikeomavaraisuudesta, huolehtimista tai työtä eriarvoisuuden kitkemiseksi ja köyhyyden ja vähäosaisuuden lievittämiseksi.
Arvoisa puhemies! Me emme varmasti tiedä, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys meille tuo. Olemme kyllä arvioineet Suomen roolia Naton sisällä, mutta emme ole kuitenkaan asettaneet mitään ehtoja liittymiselle. On huolestuttavaa, jos emme vaadi mahdollisen jäsenyyshakemuksen yhteydessä kirjauksia siitä, ettei Suomi salli jatkossakaan tuoda ydinaseita omalle maaperälleen, tai ota kriittistä linjaa mahdollisten pysyvien Nato-tukikohtien ja Nato-joukkojen maahamme sijoittumista kohtaan. On hyvin todennäköistä, jos ei jopa ihan varmaa, että Suomen ja Venäjän välillä jännitteet kasvavat, sillä pitkä, yli 1 300 kilomerin pituinen maaraja tulee säilymään naapurimme kanssa jatkossakin.
Olen miettinyt aika paljon myös sitä, mitä turvatakuut ja pidäkkeet käytännössä tarkoittavat. Milloin 5 artikla konkretisoituu? Taitaa siinä vaiheessa olla jo liian myöhäistä. Pohdin myös sitä, joudummeko lähettämään omia lapsiamme sotimaan vieraiden maiden sotiin, myös sellaisiin, jotka ovat oman arvomaailmamme vastaisia. Kuinka paljon todellista liikkumatilaa jäsenvaltioilla käytännössä näissä tilanteissa on?
Myös maailmanlaajuisesti sotilasmenot ovat viime vuosien aikana kasvaneet tasaista tahtia. Viime vuonna maailman sotilasmenot olivat 2 113 miljardia dollaria, joka tarkoittaa, että ensimmäistä kertaa ylitettiin kahden triljoonan dollarin raja. Tästä edelleenkin [Puhemies koputtaa] USA:n sotilasmenot olivat maailman ylivoimaisesti suurimmat ja vastasivat 38:aa prosenttia maailman kokonaissotilasmenoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-05-16T23:54:39,2022-05-17T00:00:02,Tarkistettu,1.1
2022_56_381,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_382,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän aluksi presidenttiä ja hallitusta tästä käsittelyssä olevasta Nato-selonteosta sekä nopeasta ja asianmukaisesta reagoinnista Venäjän Ukrainaan kohdistaman raa’an hyökkäyksen muuttamaan Euroopan turvallisuustilanteeseen.
Venäjän naapurissa sijaitsevan pienen maan paras turva on nähdäkseni järjestää puolustuksensa yhdessä muiden samankaltaisessa asemassa olevien maiden kanssa, olkoonkin että Suomella on vahva yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva armeija ja reservi.
Arvoisa puhemies! Suomen paikka on Natossa. Liittoutumisen pääasiallinen merkitys on sodan kynnyksen nostaminen hyvin korkealle mahdollisen hyökkääjän — suomeksi sanottuna Venäjän — näkökulmasta. Yhteenkään Nato-maahan ei ole hyökätty sotilaallisesti, mutta sen sijaan Venäjä on viimeistään tänä vuonna osoittanut, että yksittäisen maan armeijan luoma hyökkäyskynnys ei sitä välttämättä pidättele. Suomi valitsi sotien jälkeisinä vuosina puolueettomuuspolitiikan, pitkälti pakon sanelemana. YYA-aikana meillä ei ollut aitoa valinnanvaraa, mutta nyt tilanne on onneksi toinen.
Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat ilmaisseet kevään kyselyissä voimakkaan kannatuksensa Suomen Nato-jäsenyydelle. Myös eduskunnassa on käyty laajaa keskustelua aiheesta, ja Nato-jäsenyydelle on löytymässä erittäin laaja tuki yli puoluerajojen. Nyt kun Ruotsin hallitus on päätynyt vastaavaan johtopäätökseen Suomen kanssa, voivat maamme hakea Nato-jäsenyyttä yhdessä. Tämä silottaa toivottavasti osaltaan molempien maiden polkua kohti Naton täysjäsenyyttä.
Arvoisa puhemies! Suomen hallituksen tulee jatkossa keskittyä varmistamaan kaikkien Nato-maiden tuki Nato-jäsenyytemme ratifioinnille. Suomen vahvuudet tiedetään varmasti jo nyt Naton sisällä, mutta silti jäsenyyden varmistamiseksi presidentin ja hallituksen on edelleen jatkettava perinpohjaisia keskusteluja Nato-maiden päättäjien kanssa ja tuotava toistuvasti esille Suomen Nato-jäsenyyden tuottamat hyödyt puolustusliiton jäsenmaille, varsinkin Naton laajenemisen suhteen epäröiville. Tässäkin asiassa on toivottavasti hyödyllistä tehdä vankkumatonta yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi Suomen Nato-jäsenyyttä ja toivotan valtionjohdolle menestystä Nato-hankkeen viemiseksi maaliin asti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-05-17T00:00:03,2022-05-17T00:03:11,Tarkistettu,1.1
2022_56_383,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_384,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan sotaan liittyy myös eskalaatioriski, jota ei voida täysin poissulkea. Kauppasota EU:n ja Venäjän välillä kiihtyy samalla, kun Venäjän julmat sotarikokset laskevat myös Nato-operaation kynnystä. Nato-hyökkäyksellä Venäjää vastaan — varsinkin, jos Nato käyttäisi Baltian-tukikohtiaan — olisi myös heijastusvaikutuksia Suomeen. Uhkakuva mainittiin jo vuoden 2009 puolustusselonteossa. Toisaalta puolustuskykymme myös alueellisen konfliktin heijastusvaikutusten suhteen on kunnossa. Nato ei ole koskaan vain turvatakuita, se on myös velvoitteita. Nato ei ole vain puolustusliitto vaan sotilasliitto, joka käy sotilaallisia operaatioita maailmalla kriisinhallinnan nimissä ja omalla päätöksellään. Suurin päätösvalta operaatioihin on Yhdysvalloilla, jonka ydinasepelotteeseen puolustusliitto toimintaansa nojaa.
Ajatus siitä, että Suomesta ei tulisi tulevaisuudessa Natossa sotaa käyvä maa tai että Suomi päättäisi täysin omaehtoisesti siitä, millaisiin sotilaallisiin operaatioihin se maailmalla osallistuu, tuntuu yhtä uskottavalta kuin joulupukin odottaminen aikuisena. Naton jäsenenä tuodessamme tällaisen rajalinjan yhteisen puolustuksen piiriin meiltä tullaan aivan varmasti odottamaan osallistumista Yhdysvaltojen tuleviin sotiin, vähintään jotta voimme osoittaa arvomme uskollisena Nato-kumppanina. Yksikään maa, Norja mukaan luettuna, ei ole tehnyt Naton kanssa erillissopimusta, joka syrjäyttäisi Naton oman peruskirjan. Suomi voi tehdä sisäisiä sitoumuksia, jotka vaikuttavat Suomen päätöksentekoon Naton jäsenenä, mutta Natoon liitytään ihan samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin maat.
Sisäisiin ehtoihin sen sijaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota. Suomessa ei käydä keskustelua Suomen reunaehdoista Suomen päätöksenteolle Natossa. Natoon mennään selvittämättä omille kansalaisille saati toisille Nato-maille millaista sisäistä linjaa Suomi noudattaa. Ehkei sitä myöskään tarvita, mutta sekin olisi ollut hyvä sanoa ääneen, kun täällä kuitenkin osa uskoo edelleen ihmisoikeuspohjaiseen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaan haluten pysyä ulkona ydinasevaltojen keskinäisestä sapelinkalistelusta. Ruotsi on kuitenkin halunnut ilmaista kantansa ydinaseisiin selkeästi jo tässä vaiheessa. Yhteisymmärrys olisi hyvä olla edes siitä, ettei Suomeen sijoiteta ydinaseita milloinkaan eikä tukikohtiakaan rauhan aikana eikä Suomi salli alueensa käyttämistä hyökkäämiseen mihinkään muuhun maahan, vaan sallii alueellaan vain puolustuksellisen sodankäynnin.
Kovin uskottavalta ei tunnu, että Suomi olisi tulevaisuudessakaan allekirjoittamassa ja ratifioimassa kansalliseen lainsäädäntöön ydinaseiden kieltämiseen liittyviä sopimuksia, kun kerran olemme yhteisessä uskossa tukeutumassa Yhdysvaltojen ydinasesateenvarjon antamaan suojaan. En luota sokeasti, että Suomi voisi täysin omaehtoisesti päättää Nato-joukkojen toiminnasta maassamme konfliktitilanteessa, vaikka Naton säännöissä jäsenvaltioilla onkin muodollinen päätösvalta. Kun otetaan huomioon, että Suomi sijaitsee Pietarin kaupungin, Murmanskin radan ja Kuolan niemimaan kupeessa, niin uskallan epäillä, että Naton strategioissa Suomen alue on olennainen operaatiokenttä Naton ja Venäjän välillä puolin ja toisin ja itsemääräämisoikeus voi olla lujilla, jos Yhdysvallat-vetoisen Naton intressit ajavatkin Suomen intressien ohitse.
Venäjä ottaa varmasti maantieteen huomioon ja varustaa itärajaamme nykyistä raskaammin. Itärajasta tulee jännitteinen Nato-raja, ja Suomeen tulee kohdistumaan aiempaa voimakkaampaa hybridivaikuttamista Baltian maiden tapaan. On varauduttava esimerkiksi siihen, että venäläisten positiivista Suomi-kuvaa aletaan muokata negatiiviseksi Kremlin propagandassa. Sodan ja rauhan välinen raja on muuttunut häilyväksi käsitteeksi, jossa liittyminen nimelliseen puolustusliittoon voi viedä myös osaksi jatkuvaa matalan tason sodankäyntiä ja korkean tason varautumista, mikä muuttaa väistämättä myös rajaseudun luonteen pysyvällä tavalla. Sillä on hintansa, josta ei ole haluttu keskustella muutoin kuin kuvaamalla, että nykyistä raja-aitaa pitää vahvistaa. Toki, kun joku taisi kaipailla tukea itäisen ja kaakkoisen Suomen haasteille, tuenilmaushan tuli jo siinä, että alueilta vapautunut EU-rahoitus sujautettiin sujuvasti läntiseen Suomeen ja Uudellemaalle. Liekö ollut kannanilmaus tulevasta, jää nähtäväksi. Alueiden kannattaa kuitenkin olla hereillä.
Mikäli Suomen ja Ruotsin puolustuskyvyn todettaisiin olevan riittämättömällä tasolla, niin näen siinä yhä EU:n rinnalla myös vaihtoehdon Natolle. Se on olemassa, vaikka reaalipoliittiset puitteet on ajettu ahtaalle pitkäjänteisellä Nato-kumppanuuteen panostamisella. Olisin odottanut ulkopoliittiselta johdoltamme Ukrainan sodan aiheuttamassa epävarmuudessa myös nojaamista EU:n perusasiakirjoihin ja niistä erityisesti Lissabonin sopimukseen, joka määrittelee EU:n, jos ei nyt puolustusliitoksi, puolustukselliseksi valtioliitoksi tarkoittaen, että EU-mailla on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. — Jatkan vielä kohta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-05-17T00:03:14,2022-05-17T00:08:32,Tarkistettu,1.1
2022_56_385,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_386,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aluksi vielä todeta — äsken jäi puheenvuorostani loppuosa lukematta — sen, että olen ollut iloinen siitä, että tässä salissa on ollut toisia osapuolia arvostavia puheenvuoroja, joissa myös Natoon myönteisesti suhtautuvat ovat ottaneet esille riskit ja niitä tiettyjä uhkakuvia, joita Nato-jäsenyys mahdollisesti Suomelle tuo mukanaan. Kunnioitan sitä, että ei olla menossa laput silmillä sotilasliiton jäseneksi vaan myös arvioidaan aidosti niitä riskejä ja velvollisuuksia, mitä jäsenyys mahdollisesti Suomelle tuo tullessaan.
Arvoisa puhemies ja arvoisat kollegat! Meidän on tehtävä valintoja, ja olemme vastuussa tänään tekemistämme päätöksistä niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville. Haluan olla mukana edistämässä rauhaa ja luottaa siihen, että Suomi Euroopan unionin jäsenenä ja hyvien diplomaattisten suhteiden ansiosta ei tule koskaan olemaan yksin — ei ole ollut eikä tule olemaan. Toisaalta en halua Suomesta suurvaltapolitiikan pelinappulaa... [Mikrofoni sulkeutuu — Puhemies: Mikrofoni meni päältä!] — Ahaa, anteeksi, missähän vaiheessa se meni? — Toisaalta en halua Suomesta suurvaltapolitiikan pelinappulaa enkä halua olla tukemassa ydinasepelotteeseen perustuvaa kauhun tasapainoa. Suomi pienestä koostaan huolimatta on vahva ja itsenäinen valtio. Siksi tulen äänestämään huomenna Nato-jäsenyyden hakemista vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-05-17T00:08:33,2022-05-17T00:10:22,Tarkistettu,1.1
2022_56_387,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_388,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun toivottavasti melkein lopuksi täytyy sanoa, että olen yhdestä asiasta edustaja Kyllösen kanssa samaakin mieltä, eli siitä, että kyllä Itä-Suomen erityispiirteet pitäisi tässä tilanteessa huomioida, kun nyt väistämättä ollaan siinä tilanteessa, että Venäjän rajan avautumisesta ei kukaan tiedä, minä vuonna tai edes vuosikymmenenä se tapahtuu. Eli kyllä Itä-Suomea pitäisi tukea ja EU-rahaa pitäisi sinne suunnata, myöskin eteläiseen ja kaakkoiseen Itä-Suomeen eikä pelkästään pohjoiseen.
Tästä Turkista sanoisin sen verran, että sen kanssa ei kannata hötkyillä, vaan sinne suuntaan pitää neuvotella. Nyt jo liikkuu sellaisia tietoja mediassa, että ulkoministeri Haavisto kuuluu sanoneen, että se lista oli joku Timo Soinille vuonna 17 toimitettu dokumentti henkilöistä, joista Turkki ei pidä, eli se voi olla senkin verran vanhaa perua. On mielestäni aika paradoksaalinen tilanne, että tätä PKK:ta, mistä täällä on paljon keskusteltu, EU ja USA pitävät terroristijärjestönä mutta esimerkiksi Venäjä, Kiina ja Pohjois-Korea eivät pidä. Eli onko se sitten terroristijärjestö, minä en tiedä, mutta kuulostaa aika erikoiselta kombinaatiolta.
Paradoksaalista on myös se, että puhutaan paljon näistä Naton tukikohdista, joita meille tulisi valtavasti enemmän kuin haluaisimmekaan. Olisi kyllä tämä Nato aika radikaalisti erilainen järjestö kuin EU siinä tilanteessa, jos siellä velat muuttuisivat saataviksi ja meille työnnettäisiin suorastaan enemmän joukkoja kuin me haluamme ottaa vastaan. EU:ssahan me saamme maksaa muidenkin maiden laskut. Jos Nato toimisi näin hienosti, niin kyllä meidän siihen kannattaisi silloin lähteä liittymään.
Sen sanon vielä viimeiseksi, kun aiemmin puhuttiin näistä ydinaseista, että sain hyvän kansalaispalautteen tähän liittyen tässä keskustelun mittaan: ”Ydinaseet eivät lisäänny tai vähene, jos Suomi liittyy Natoon.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-17T00:10:25,2022-05-17T00:12:11,Tarkistettu,1.1
2022_56_389,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_56_390,56/2022,2022-05-16,10.00,0.19,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskusteluissa on aivan oikein todettu, että Lissabonin sopimus ei sisällä aseellista velvoitetta. Oikein on myös todettu, että suurin osa EU-maista eivät ole halukkaita kehittämään sopimusta aseellisen avunannon suuntaan, koska on Nato. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Lissabonin sopimus erikseen kieltäisi aseellisen avunannon.
Koska Lissabonin sopimus on olemassa, olisi ollut fiksua, että Suomi yhdessä Ruotsin kanssa olisi selvittänyt toisten EU-maiden suhtautumista puolustuslausekkeeseen tässä muuttuneessa tilanteessa. Samalla olisi voitu tunnustella, mitkä EU-maat voivat sitoutua aseelliseen avunantoon esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille tilanteesta yli pääsemiseksi. Natokaan kun ei tarkoita sitä, että konfliktin tullen maahamme saapuu edes osasta 30 jäsenmaasta joukkoja avuksemme. Turvatakuut olisi siis voitu pyrkiä rakentamaan toisinkin. Erityisesti katseet olisi voitu suunnata toisiin Pohjoismaihin eli Norjaan ja Tanskaan. Pohjoismaat ovat myös jo aiemmin järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia. EU ja Pohjoismaat ovat myös legitiimejä poliittisia yhteisöjämme Naton sijasta, joten tuntuu oudolta, että vain Nato otettiin kohteeksi eikä muista ponnistuksista ollut tietoakaan.
Huomattavan mielenkiintoista tässä tilanteessa on, että Ranska, Saksa ja Italia ovat aloittaneet keskustelun yhteisen poliittisen liiton perustamisesta, johon on tarjottu mahdollisuutta myös EU:n ulkopuoliselle Britannialle. Tietojen mukaan myös puolustus on keskusteluissa mahdollisena aiheena.
Nato-jäsenyyden sijaan Suomella ja Ruotsilla olisi ollut mahdollisuus kehittää yhteistä historiaa kansainvälisen diplomatian suurvaltoina, jotka haluavat välttää kansainvälisen blokkijaon ja jotka rakentavat Eurooppaa, jonka puolustusyhteistyö ei perustu Yhdysvaltojen johtamalle sotilasliitolle. Suomen liittyminen sotilaalliseen blokkiin korostaa valitettavasti myös EU:n heikkoutta puolustaa omaa yhteisöään. Yksi sivistynyt Ruotsi—Suomi-kokonaisuus olisi voinut pitää kiinni omasta tiestään ja toimia samalla vahvasti myös EU:n uudistamiseksi.
On toki myönnettävä, että ydinasepelotteen suojiin meneminen lisää Suomen ja Ruotsin puolustuskykyä ja muodostaa koko Itämeren alueelle yhteisen armeijakunnan Venäjää vastaan. Sillä voi olla Kremliä heikentävää vaikutusta, joka ehkäisee Venäjän potentiaalista häiriköintiä alueella. Toisaalta Kreml pystyy myös vahvasti uhriutumaan asiasta ja esittämään sen omassa propagandassaan jälleen kerran yhtenä todisteena länsivaltojen uhkaavuudesta. Enkä ole täysin vakuuttunut siitäkään, että Itämeren muuttaminen Nato-mereksi on ainoa mahdollinen ratkaisu jo pelkästään luonnonsuojelullisistakaan näkökulmista.
Epäilen, että Suomessa ollaan valitettavasti tekemässä hätiköity ja harkitsematon päätös, joka voi vielä kärjistää tilannetta paitsi lyhyessä myös pitkässä juoksussa, jos voimapolitiikkaa ja jännitteitä ei pystytä myös purkamaan vaan ne päinvastoin sinetöidään ja sementoidaan. Vähintäänkin tämän siirto maksaa Suomelle vielä paljon rahaa, joka on sitten jostain muusta pois, mutta taloudellista kokonaisarviotahan ei ole tehty — riittää, että kahvipöytiin ja komiteoihin liittymisen miljoonat on listattu.
On kysyttävä, mikseivät Suomi ja Ruotsi lähteneet yhteistyössä rakentamaan rauhan tietä ulos tilanteesta tekemällä aloitteen toimimisesta rauhanvälittäjänä Ukrainan kriisissä. Vaikka kumpikin maa on asettunut Venäjää vastaan aseavun ja kauppasodan muodossa, niin realiteetti joka tapauksessa on, että yksi Ukrainan sodan ongelmista on hyvien välittäjäehdokkaiden puuttuminen. Sodan loppumisen tulisi olla joka tapauksessa tärkein ja ensisijainen tavoite. Tappaminen, raiskaaminen ja julma väkivalta eivät lopu kuin vain sillä, että joku kykenee rakentamaan rauhan näiden kahden maan välille. Sen sijaan me aloimme pelkäämään, saimme naapuritkin lietsottua mukaan pelkoon, ja nyt ollaan pelkoajurina avoimella valtakirjalla matkalla kohti tuntematonta luottaen vakaasti Naton ydinasesateenvarjon antamaan, joditablettien tukemaan suojaan.
Kun nyt Natoon ollaan kuitenkin menossa ja yhden kansanedustajan mielipide ei tässä hurmoksessa paljon paina, haluan lisäksi kirjoittaa ylös historiankirjoihin, että tässä hetkessä on tärkeää auttaa konkreettisesti ukrainalaisia niin Ukrainassa kuin Suomessa; vahvistaa yhteistyösuhteita venäläiseen kriittiseen kansalaisyhteiskuntaan ja osoittaa tukea venäläisille sodanvastaisille liikkeille; edellyttää valtionjohdolta Suomen sisäisiä sitoumuksia Nato-jäsenyydelle erityisesti ydinasekokonaisuuden osalta; tiedostaa, että iso joukko suomalaisia koki vastakkaisen mielipiteen olevan ei-toivottua tässä demokratia-Suomessa; arvioida asevelvollisuusarmeijan tulevaisuus ja määrittää, ketkä lähtevät muualle taistelemaan Naton riveissä, jos tilanne vastaan tulee; tuottaa jatkossakin kriittistä analyysiä Natosta sekä Suomen asehankinnoista ja asemyynnistä sekä Suomen toiminnasta Natossa; edistää keskustelua Naton sisäisistä järjestelyistä rakenteisiin, jotka vastaavat paremmin EU:n ja Pohjolan omaa poliittista todellisuutta ja arvomaailmaa; edistää keskustelua EU:n sisäisestä puolustusyhteistyöstä olemassa olevien legitiimien sopimusten perustalta; arvioida pakotteiden kokonaisvaikutukset EU-tasolla ja Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä hahmottaen, mitä huojennuksia muut maat hakevat Suomen Nato-jäsenyyden kauppahintana ja miten kovan hinnan suomalaiset veronmaksajat tästä kaikesta lopulta maksavat; kertoa kansalaisilleen avoimesti siitä, mitä vähemmän ihmisoikeusperustaisia kauppoja ja lupauksia Suomi joutuu tekemään tullakseen lopulta hyväksytyksi Nato-jäseneksi; ja lopuksi avata laajemmin, mitä niin käytännössä kuin itse sopimussisällöllisesti tarkoittaa annetun selonteon kirjaus, suora lainaus: ”Naton jäsenenä Suomen olisi sitouduttava Pohjois-Atlantin sopimuksen lisäksi myös muihin Naton kansainvälisiin sopimuksiin, jotka koskevat joukkojen ja henkilöstön asemaa, tietoturvallisuutta sekä teknisluonteisia kysymyksiä. Naton jäsenvaltio ei voi pitää voimassa eikä sitoutua uusiin sopimuksiin, jotka olisivat Pohjois-Atlantin sopimuksen vastaisia.” Olisi hyvä tietää, mitä sellaiset sopimukset konkreettisesti ovat. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_56+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-05-17T00:12:00,2022-05-17T00:18:00,Tarkistettu,1.1
2022_57_1,57/2022,2022-05-17,11.59,12.01,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat kansanedustajat! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ilmoitan, että Viron parlamentin riigikogun puhemies Jüri Ratas seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_57+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_58_1,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 5/2022 vp pohjalta kannanotosta selontekojen johdosta. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_58_2,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on yhteinen vastaus kahteen asiakirjaan. Valtioneuvosto antoi 13. huhtikuuta ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta ja 15. toukokuuta selonteon Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon. Elämme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa ja olemme tekemässä ratkaisua, jonka turvallisuuspoliittista ja psykologista merkitystä ei tule vähätellä. Poikkeuksellisuudesta ja merkityksellisyydestä seuraa, että ei ollut selkeää ennakkotapauksiin pohjautuvaa toimintamallia, jolla kysymys tulisi käsitellä. Valittua menettelyä, jossa ensimmäinen selonteko sisältää kuvauksen ja analyysin tilanteesta ja vaihtoehdoista ja toinen selonteko analyysiin perustuvan ratkaisun, on arvosteltu joillakin tahoilla liian hitaaksi ja toisilla tahoilla liian hätäiseksi. Uskon, että nyt kun olemme päässeet tähän pisteeseen, useimmat meistä voivat olla enemmän tai vähemmän tyytyväisiä prosessiin. Ulkoiset tekijät, joihin emme voi vaikuttaa ja joihin sisältyy tiettyjä tunnistettuja riskejä, sanelevat sen, että emme ole voineet viivytellä loputtomiin. Jos toisaalta olisimme edenneet paljon tätä nopeammin, tietomme ja ymmärryksemme olosuhteista, vaihtoehdoista ja vaihtoehtojen mahdollisista seurauksista olisivat paljon vajavaisemmat kuin ne nyt ovat. On parempi, että ratkaisut perustuvat tietoon ja tosiasioihin kuin pelkkään vahvaan tunteeseen tai yleisen mielipiteen paineeseen. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Teemme kauaskantoisia ratkaisuja, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja myös maamme rajojen ulkopuolelle.
Ulkoasiainvaliokunta on saanut mietintöä varten lausunnon kymmeneltä valiokunnalta, jotka ovat käsitelleet ajankohtaisselontekoa oman hallinnonalansa näkökulmasta. Kiitän valiokuntia, samoin tasavallan presidenttiä, valtioneuvostoa, ulko- ja puolustusministeriötä sekä muita tahoja hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä. Ennen kaikkea kiitän ulkoasiainvaliokunnan jäseniä rakentavasta asennoitumisesta.
Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa lisätäkseen turvallisuutta: sekä omaa välitöntä turvallisuuttaan että ulkopolitiikkamme vakiintuneiden tavoitteiden mukaisesti Euroopan ja koko maailman turvallisuutta. Me emme liittoudu ketään vastaan, mutta liittoudumme kyllä uhkaa vastaan. Uhan meille ja koko Euroopalle muodostaa tällä hetkellä Venäjä. Mietinnössä todetaan näin: ”Venäjän jo pidempään jatkunut sotilaalliseen voimaan nojautuva ulkopolitiikka ja ääneen lausuttu tavoite etupiirijakoon perustuvasta turvallisuusrakenteesta Euroopassa sai uuden ulottuvuuden sen käynnistettyä hyökkäyssodan Ukrainaan. Sotilaallisen voimankäyttökynnyksen madaltuminen ja autoritaariseen järjestelmään liittyvä pidäkkeetön mahdollisuus tarttua sotilaalliseen voimaan ovat tulleet sodan myötä selkeästi esiin. Venäjä on myös toistuvasti tuonut esiin valmiuttaan käyttää ydinaseita. Venäjän intressissä ei näy olevan etsiä lännen kanssa yhteisiä ratkaisuja Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen vakauttamiseksi. Sodan myötä Venäjän ja lännen välille on syntynyt jyrkempi ja pidempiaikainen vastakkaisasettelu, jonka muotoja ja kestoa on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Näiden seurauksena ulkoasiainvaliokunta toteaa Suomen välittömän turvallisuusympäristön heikentyneen ratkaisevasti selonteossa esitetyn mukaisesti.”
Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi olemme nyt tässä ja tämän asian äärellä. Ulkoasiainvaliokunta jakaa selonteossa esitetyn huolen Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista monenkeskiselle sääntöpohjaiselle järjestelmälle. Mietinnössä mainitaan myös tämän järjestelmän keskeisen instrumentin, YK:n turvallisuusneuvoston, toimintakyvyttömyys tilanteessa, jossa yksi sen pysyvistä jäsenmaista rikkoo räikeästi järjestön perusperiaatteita. Myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön rooli on jäänyt vähäiseksi. Sen sijaan Euroopan unioni on yhdessä Britannian, Yhdysvaltain ja muiden toimijoiden kanssa kyennyt reagoimaan Venäjän invaasioon nopeammin ja tehokkaammin kuin useimmat, myös Venäjä, olisivat ehkä odottaneet. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä Ukrainalle annettavaa laaja-alaista tukea ja samoin sitä, että sotarikoksiin syyllistyneet saadaan rikosoikeudelliseen vastuuseen. 
Suomen keskeisiä yhteistyökumppaneita puolustuksen alalla ovat Ruotsi, Britannia ja Yhdysvallat. Kahden- ja monenvälinen yhteistyö vahvistaa Suomen puolustuskykyä, mutta näihin järjestelyihin ei sisälly keskinäisiä puolustussitoumuksia eli kansankielellä turvatakuita. EU:n perussopimukseen sisältyy sitova solidaarisuuslauseke, mutta EU:lla ei ole yhteistä puolustussuunnittelua tai mekanismeja, jotka antaisivat lausekkeelle uskottavaa pelote- ja pidäkevaikutusta.
Julkisuudessa ja eduskunnassakin on käyty paljon keskustelua siitä, onko Nato-jäsenyydelle vaihtoehtoja. Tämä riippuu siitä, mitä turvallisuusjärjestelyiltä haetaan ja halutaan. Jos haluamme sitovan ja uskottavan kollektiiviseen puolustukseen nojaavan pelotteen, vaihtoehtoja ei asiantuntijakuulemisten perusteella ole. 
Suomalaisessa Nato-keskustelussa esiintyy usein ajatus ulkomaisista joukoista ja tukikohdista Suomessa. Mietinnössä todetaan, että Suomi, kuten nykyisetkin jäsenmaat, päättäisi itse, mitä sen alueella tapahtuu ja mitä tänne sijoitetaan. On myös syytä muistaa, että itäisen Keski-Euroopan maat ovat saaneet alueelleen liittolaismaiden joukkoja vasta vuosien ahkeralla lobbaamisella. Suomella, toisin kuin monella nykyisellä jäsenmaalla, on vahva kansallinen puolustuskyky, ja Suomen keskeinen tehtävä jäsenenä olisi puolustaa omaa aluettaan. Aggressiivisen Venäjän naapurina oleva Suomi on Naton kannalta kiinnostava maa turvallisuuden tuottajana, ei vapaamatkustajana. Naton 5 artiklan puolustussitoumus täydentää kansallisen puolustuskyvyn tuomaa pelotetta ja pidäkettä, ei korvaa sitä. 
Ydinaseiden mahdollinen sijoittaminen Suomeen on niin ikään herättänyt laajaa keskustelua myös ulkoasiainvaliokunnassa. [Ben Zyskowicz: Ihan turhaan!] Kuulemisten yhteydessä on käynyt ilmi, että Yhdysvaltain ydinaseita ei ole sijoitettu pysyvästi eikä tilapäisesti yhteenkään kylmän sodan jälkeen hyväksyttyyn jäsenmaahan. On äärimmäisen epätodennäköistä, että kukaan edes ehdottaisi niiden sijoittamista Suomeen. Joka tapauksessa Suomi päättäisi asiasta kansallisesti. Valiokunta huomauttaa myös, että voimassa oleva ydinenergialaki kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin. 
Valiokunnan kuulemisissa ja keskusteluissa on noussut esille mahdollisten varaumien tai reunaehtojen asettaminen jäsenyydelle esimerkiksi mainittuja tukikohtia tai ydinaseita koskien. Kuten edellä totesin, tukikohtien tai ydinaseiden tarjoaminen Suomeen on hyvin epätodennäköistä, eikä niitä voitaisi Suomeen sijoittaa ilman omaa suostumustamme. Lisäksi Naton jäsenyysmekanismit eivät tunne tällaisia varaumia, eikä yksikään jäsenmaa ole koskaan sellaisia asettanut. Jäsenmaa voi luonnollisesti asettaa yksipuolisesti sellaisia rajoituksia, jotka eivät ole ristiriidassa Pohjois-Atlantin sopimuksen velvoitteiden kanssa. 
Valiokuntien lausuntoihin viitaten mietintö käsittelee laajasti myös kokonaisturvallisuutta ja kriisinsietokykyä ja nostaa tässä yhteydessä esiin muun muassa hybridivaikuttamisen esimerkiksi disinformaatiokampanjoilla tai siirtolaisten välineellistämisellä. On tärkeää, että lainsäädäntömme on ajan tasalla ja vastaa tämän ajan uhkiin. Huoltovarmuus ja riittävä omavaraisuus ruoan ja energian osalta ovat aivan keskeistä kriisitilanteissa. 
Arvoisa puhemies! Johtopäätöksenään ulkoasiainvaliokunta toteaa, että nykyinen ja näköpiirissä oleva tilanne edellyttää toimia Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Nato-jäsenyys muodostaa pidäkevaikutuksensa ansiosta vahvan lisäsuojan Suomen turvallisuudelle. Jäsenyyden keskeinen lisäarvo Suomelle ja koko Euroopalle on sen konflikteja ehkäisevä vaikutus. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Samalla muistutamme, että Venäjä-suhde säilyy Suomelle kaikissa olosuhteissa keskeisenä kansallisena kysymyksenä.
Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Lisäksi eduskunta edellyttää, että se saa ajantasaisesti tietoa jäsenyyshakemuksen käsittelyn etenemisestä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-05-17T12:16:00,2022-05-17T12:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_58_3,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt käymme keskusteluun, ja mikäli keskustelun aikana tulee kannatettu vastaehdotus valiokunnan mietintöön nähden, tulemme keskustelun päättymisen jälkeen pitämään noin 15 minuutin tauon, jonka jälkeen kokoonnumme äänestämään. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_4,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee valtioneuvoston esitystä. Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin.,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-05-17T12:27:44,2022-05-17T12:28:07,Hyväksytty,1.1
2022_58_5,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on turvallisuuspuolue. Jo vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmamme keskeinen pääotsikko kuului: ""Isänmaan turvallisuudesta ei tingitä."" Sitä avattiin seuraavasti: ""Ukrainan kriisi on osoittanut, että turvallisuuspoliittinen tilanne voi nykymaailmassa muuttua hyvinkin nopeasti. Siksi on tärkeää, että Suomella on uskottava puolustus, joka pystyy takaamaan turvan kaikissa olosuhteissa."" Tämä siis oli reaktio vuoden 2014 tilanteeseen ja Krimin valtaukseen. Linjasimme yleisemmin ja tarkemmin esimerkiksi vaativamme Puolustusvoimille rahoitusta, Nato-jäsenyyden hyötyjen ja haittojen kiihkotonta selvittämistä ja jalkaväkimiinoja takaisin.
Ohjelmassamme sanottiin, että liittoutumattomuuden linjan muuttamiseen pitää olla painavat syyt. Totesimme, ettei EU anna turvatakuita tai sotilaallista turvallisuutta. Käytännössä kaikki EU-maat olivat jo perustaneet turvallisuusratkaisunsa Natoon, ja päällekkäisiä järjestelmiä ei ole järkevää rakentaa. Nämä ovat hyviä ja aikaa kestäviä tavoitteita ja kaukonäköisiä linjauksia. Tätä johdonmukaista linjaa olemme noudattaneet sitä ennen ja sen jälkeen. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on meille tärkein tavoite, liittoutuminen tai sen puute vain keino tavoitteen saavuttamiseen.
Vaikka tilanne Ukrainassa jatkuikin nämä 8 vuotta, suomalaiset joutuivat silti täysin uudenlaiseen tilanteeseen Venäjän käynnistettyä suurhyökkäyksensä tämän vuoden helmikuussa. Jokainen on joutunut miettimään, mitä tämä merkitsee Suomelle. Vanhemmat olivat huolestuneita, miten turvaisivat parhaiten lapsensa. Miten estämme heitä joutumasta kokemaan saman, johon isovanhempiemme sukupolvi tahtomattaan joutui?
Suomalaisten enemmistön tavoin myös me perussuomalaiset päädyimme johtopäätökseen, että ne ""painavat syyt liittoutumattomuuden linjan muuttamiselle"" ovat nyt olemassa. Puolustusliitto on paras vaihtoehto, joka meillä on suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Näemme myös, että jäsenyys Natossa vähentäisi Suomen riippuvuutta EU:sta, sen mahtimaiden tahdosta ja sen tulevasta kehityksestä. Puolustusliiton jäsenenä olisimme länsimaa ja pois Venäjän vaikutuspiiristä, tapahtuipa unionille mitä tahansa tulevaisuudessa. Siihenkin on viisasta varautua.
Arvoisa puhemies! Suomi ei ole sanelupolitiikan maa. Suurissa kansakuntaa koskettavissa kysymyksissä meillä on tapana tehdä päätökset yhdessä, yksimielisyyttä hakien ja kaikkia kuunnellen. Kun paha päivä koittaa, me kokoonnumme pohtimaan, miten tilanteesta selvitään eteenpäin. Tämä on se, mikä määrittää meidät kansakuntana. Tämä on se, mistä kansanvallan ja demokratian voima lopulta lähtee. Toistemme kuuntelu herkällä korvalla erottaa meidät niistä maista, joissa johtaja sanelee, mitä mieltä kansan on oltava. Haluamme puolustaa järjestelmäämme sanelupolitiikalta.
Suomalaiset pystyvät reagoimaan ympäristössään tapahtuviin muutoksiin nopeasti, emmekä me pelkää tehdä vaikeita päätöksiä paineenkaan alla. Suomalaisia ei voi painostaa, vaan painostus kääntyy tekijäänsä vastaan. Olemme kärsivällisiä, mutta tarvittaessa päätämme ja toimimme nopeasti.
Faktat ovat selvät, kaikkia on kuultu, puolustusliitto on kansan ja eduskunnan ylivoimaisen enemmistön tahto. Siitä huolimatta tulee muistaa, että jäsenyys koskee myös niitä kansalaisiamme, jotka eivät jäsenyyttä kannattaneet. Heidän huolensa ovat aiheellisia, ja meidän on kunnioitettava kaikkien näkemyksiä, vaikka emme niitä itse jakaisikaan. Siksi muistutamme: Me emme tule luopumaan kansallisesta, vahvasta, asevelvollisuuteen ja moderniin teknologiaan nojaavasta aluepuolustuksestamme, vaan me tulemme vahvistamaan sitä. Me emme tule luopumaan rauhaan ja yhteistyöhön tähtäävästä ulkopolitiikastamme, vaan päinvastoin ilmaisemme rohkeammin arvoihimme pohjautuvia näkemyksiä jatkossa.
Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Purra sanoi eilen lähetekeskustelussa, että Perussuomalaiset kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä — kalliin isänmaamme suojaksi, ei ketään uhkaamaan. Totean, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä tukee käsittelyssä olevaa ulkoasiainvaliokunnan mietintöä ja siinä esitettyä johtopäätöstä, että Suomen tulee nyt hakea Pohjois-Atlantin liiton, Naton, jäsenyyttä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-17T12:33:08,2022-05-17T12:37:47,Hyväksytty,1.1
2022_58_6,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_7,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen.” Presidentti J. K. Paasikivi kuvasi näillä sanoilla ulkopolitiikkaa itsenäisyyspäivänä 1944, muutama kuukausi jatkosodan päätyttyä.
Tänään eduskunnan ulkoasiainvaliokunta pitää tosiasiana sitä, että mikään liitto Natoon kuulumattomien kesken ei olisi tarpeeksi vahva. Erilliset sopimukset Natoon kuuluvien kanssa taas jäisivät kovassa paikassa vääjäämättä kakkoseksi noiden maiden jäsentenvälisille sitoumuksille muita Nato-maita kohtaan. Uskon, että presidentti Paasikivi olisi tänäänkin tosiasioiden tunnustamisen kannalla päivän ulkopoliittisessa ympäristössä.
Hyvät kollegat! Suomalaiset! Kovan paikan tullen tarvitsemme ykkösluokan puolustussitoumuksen, kakkosringin lupaukset eivät yksin riitä.
Arvoisa puhemies! Helmikuussa Venäjä astui käsittämättömälle, karmivalle ja hallitsemattomalle tielle. Näitä valintoja on mahdoton ymmärtää sillä logiikalla, mistä käsin olemme yrittäneet Venäjän liikkeitä ennakoida, pitkään hallitakin.
Me menetimme luoton siihen, että voisimme hallita Venäjä-riskiämme yksinomaan diplomatialla ja kansallisella puolustuksella. Meidän täytyy nyt maksimoida sotilaallinen kynnys, jotta minimoimme arvaamattoman uhan. Siksi suomalaisten enemmistö asettui tukemaan liittymistä Natoon heti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-05-17T12:37:49,2022-05-17T12:39:49,Hyväksytty,1.1
2022_58_8,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa valtioneuvoston esitykselle, että tasavallan presidentti päättää perustuslain mukaisesti Suomen hakemisesta Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi.
Suomen Nato-prosessi on edennyt kevään aikana ripeästi. Tästä kuuluu kiitos kansalaisten vahvalle Nato-jäsenyyden kannatukselle, valtionjohdon taidokkaalle toiminnalle ja poliittisten päättäjien laajalle yksituumaisuudelle. On toivottavaa, että myös jatkoaskeleet sujuvat määrätietoisesti ja viivyttelemättä. Tänään eduskunnassa tehtävän päätöksen jälkeen Nato-tahdonilmaisumme on osoitettavissa Naton neuvostolle pikaisesti. Käsityksemme mukaan jäsenyyskeskustelut ovat käytävissä hyvin nopeasti ja Suomi saa tarkkailija-aseman ja ratifiointikierros voi alkaa varsin pian 30 Nato-jäsenmaassa. On tärkeää, että kuljemme naapurimaamme Ruotsin kanssa yhtä jalkaa, ja näin näyttää tapahtuvan.
Hakuvaiheen käynnistyttyä meidän on suunnattava katseemme siihen, millainen Nato-maa haluamme olla. On tärkeää huomioida, että Suomi on liittymässä Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Emme tavoittele vapaamatkustajan asemaa. Suomella on realistinen käsitys siitä, että maallamme on velvollisuus osallistua tilanteen niin vaatiessa myös muiden jäsenmaiden puolustamiseen. Samalla on syytä huomata, että Naton muut jäsenmaat eivät päätä ohitsemme, vaan täysivaltaisena jäsenenä teemme itse päätökset siitä, missä olemme mukana.
Oma on aina oma. Naton jäsenenäkin Suomen puolustuksen tärkeimmän perustan luovat meidät omat kansalliset puolustusjärjestelymme. Yleinen asevelvollisuus, vahva maanpuolustustahto, koko maan puolustaminen ja riittävät resurssit henkilöstön sekä puolustusmateriaalien osalta ovat keskeisintä myös jatkossa. Naton 5 artiklan turvatakuut merkitsevät ennaltaehkäisevää turvaa, koska Suomi on jäsenenä yhteisen puolustuksen piirissä.
Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluvat olennaisesti yhteen. Ulkopolitiikassa meidän tärkein viiteryhmämme on ollut vuodesta 1995 lähtien Euroopan unioni. Unioni on meille tärkeä arvo- ja turvallisuusyhteisö. Näin on jatkossakin. Unioni on vahvistamassa omaa puolustusulottuvuuttaan, ja tämä on myös Suomen pitkäaikainen tavoite. Tulevaisuudessa on tärkeää, että Nato ja Euroopan unioni pystyvät syventämään yhteistyötään välttäen päällekkäisiä toimintoja ja rakenteita.
Suomen ja Ruotsin liittymisen jälkeen kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä. Tämä mahdollistaa yhä paremman yhteistyön Pohjois-Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Ehkä jatkossa voidaan puhua Naton pohjoisesta pilarista. Mailla on paljon toisiaan täydentäviä suorituskykyjä esimerkiksi ilmapuolustuksessa. Pohjoismaiden ulkopoliittinen profiili on monilta osin yhteneväinen. Tämä on luonnollista, kun katsomme sitä arvomaailmaa, johon yhteiskuntamme nojaavat. Demokratia, sananvapaus, hyvinvointi ja korkea koulutustaso ovat Pohjolan tunnuspiirteitä maailmalla. On helppo nähdä, että nämä maat voivat tehdä niin keskenään kuin laajemmissa puitteissa rakentavaa yhteistyötä puolustusliitto Natossa.
Nato-jäsenyys ei muuta Suomen maantiedettä. Jatkossakin meillä on 1 340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Venäjän Ukrainassa käynnistämän sodan seurauksena Suomen ja Venäjän välinen suhde on vaurioitunut pahoin, ja Suomen Nato-jäsenyys muuttaa suhdettamme Venäjään. On toivottavaa, että löydämme tulevaisuudessa tavat hoitaa välttämättömiä asioita asiallisesti ja ammatillisesti. Esimerkiksi Itämeren merenkulun turvallisuus ja toiminta yhteisellä pitkällä rajalla vaativat jatkossakin molemmilta mailta järkevää ja käytännönläheistä toimintaa.
Arvoisat kansanedustajat, teemme tänään kauaskantoisen päätöksen Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Eduskunnan roolin on oltava myös jatkossa keskeinen. Hakuvaiheen aikana eduskuntaa on pidettävä hyvin informoituna jäsenyyshakemuksen käsittelystä. Suomen Nato-jäsenyyden tultua voimaan eduskunnalla tulee olla merkittävä rooli Suomen Nato-profiilin määrittelyssä.
”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”, näin sanotaan perustuslaissa. Juuri tänään uskon meidän kaikkien edustajien ymmärtävän, miten tärkeän valtakirjan olemme kansalta saaneet.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-05-17T12:43:17,2022-05-17T12:48:53,Hyväksytty,1.1
2022_58_9,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_10,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Merkit Venäjän taantumisesta ovat olleet ilmassa jo pitkään, mutta helmikuussa käynnistynyt laajamittainen hyökkäys Ukrainassa oli eräänlainen viimeinen vahvistus Putinin Venäjän arvaamattomuudesta: piittaamattomuudesta kansainvälistä oikeutta kohtaan, valmiudesta ja kyvystä käyttää valtavaa tuhovoimaa naapurimaansa Ukrainan lapsia, aikuisia ja vanhuksia kohtaan sekä pelosta vapautta ja demokratiaa kohtaan. Muuttuneen tilanteen myötä on välttämätöntä arvioida myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Me suomalaiset emme nimittäin pelkää vapautta ja demokratiaa. Me rakastamme niitä. Ja me ajattelemme, että niitä kannattaa puolustaa.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan myötä mullistui paitsi Euroopan turvallisuusjärjestys myös suomalaisten mielipide: kansan vankka enemmistö kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Se tismalleen sama ajatusprosessi, jonka myötä niin moni suomalainen muutti mielensä Nato-jäsenyydestä ja kallistui kannattamaan Nato-option lunastamista, on kulkenut myös läpi tämän salin. Huolellisen punninnan jälkeen on tullut aika tehdä tarvittavat ratkaisut — tietoisena erilaisten valintojen riskeistä, silti päättäväisesti.
Pitkäjänteisten diplomaattisten ponnisteluiden ja aktiivisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ansiosta Nato-optiomme on nyt tilanteen sitä vaatiessa käyttökelpoinen. Haluan vielä erikseen kiittää ulkoministeri Haavistoa ja puolustusministeri Kaikkosta, joiden mutkatonta yhteistyötä, skarppia analyysiä ja luotettavaa johtajuutta olemme valiokunnassa päässeet seuraamaan läheltä. Askel tiiviistä Nato-kumppanuudesta jäseneksi ei ole pitkä, mutta sen vaikutus on ratkaisevan tärkeä. Nato-jäsenyys olisi vahvin lisäturva sen puolesta, ettei Suomi enää koskaan joutuisi sotaan. Se on ratkaisu Suomen ja suomalaisten puolesta, rauhan ja vakauden puolesta, ei ketään vastaan.
Arvoisa puhemies! On varsin selvää, että kun tämä keskustelu on ohi, Nato saa Suomelta postia. Siksi mielenkiintoisempaa onkin ehkä pohtia, mitä sen jälkeen tapahtuu. Millainen Nato-maa Suomesta tulee? Mikä muuttuu, mikä ei? Jotkut ovat pohtineet, kaventaako Nato-jäsenyys Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa. Vastaus on ei, jos emme anna sen kaventaa. On myös hyvä huomata, että jos jättäisimme reagoimatta turvallisuustilanteen muutokseen, saattaisimme ajautua huomattavasti ahtaammalle.
Liittokunnan jäsenyys ei tarkoita, että emme voisi pitää kiinni arvoistamme myös tulevaisuudessa. Itse asiassa Venäjän toiminta Ukrainassa alleviivaa, miten tärkeää on jatkossakin tehdä töitä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen puolesta niin ulkopolitiikan kentällä kuin omien rajojen sisälläkin. Nato on ensisijaisesti puolustusliitto, ei niinkään EU:n kaltainen arvoyhteisö. Ja silti, emme me EU:ssakaan allekirjoita kaikkien jäsenmaiden tekosia. Olemme liittymässä nimenomaan Natoon, emme sen yksittäisiin jäsenmaihin. Ei Natoa tietenkään tarvitse rakastaa. Naton jäsenenä meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa siihen, millainen Nato on.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-05-17T12:48:58,2022-05-17T12:52:24,Hyväksytty,1.1
2022_58_11,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Venäjä perusteli brutaalia sotaansa Tšetšeniassa terrorismin vastustamisella. Tämä upposi moniin myös lännessä, kävihän Yhdysvallatkin sotaa terrorismia vastaan hyökkäämällä Afganistaniin. Venäjän sota Georgiassa taas selitettiin osseettien puolustamisena. Krimin laiton miehitys ja tuki niin sanotuille kansantasavalloille Donbasissa perusteltiin venäjänkielisen väestön puolustamisena.
Kun Venäjän toimia on kritisoitu, ovat presidentti Putin ja ulkoministeri Lavrov aina etsineet vastineen Naton jäsenmaiden, yleensä Yhdysvaltain, toimista. Tämä niin sanottu whataboutismi on ollut keskeinen osa nyky-Venäjän propagandaa ja maailmanselitystä keskenään taistelevista leireistä.
Nyt käytävää sotaa ei kuitenkaan voi selittää parhain päin. Venäjä tuhoaa sitä samaa venäjänkielistä väestöä, jota se sanoi puolustavansa. Tietenkään tämä ei ollut suunnitelma: tarkoitus oli vaihtaa nopealla erikoisoperaatiolla hallinto itselle suosiolliseen. Lopputulos on kuitenkin ukrainalaisten kärsimys, johon syyllinen on yksin Venäjä — ei Ukraina eikä Nato.
Arvoisa puhemies! Venäjän rajanaapurina me suomalaiset olemme huolissamme omasta turvallisuudestamme. Vasemmistoliitolle on ollut tärkeää, että eduskunta on kuullut laajasti asiantuntijoita ja yhdessä heidän kanssaan voinut analysoida erilaiset vaihtoehtoiset kehityskulut niin Venäjän, Naton kuin Euroopankin osalta. Jos ja kun Natoon mennään, on demokraattisten prosessien ja päätökseen sitoutumisen kestettävä vaikeinakin aikoina.
Saimme valiokunnassa kuulla monenlaisia punnittuja analyysejä, joiden pohjalta pystyimme lopulta tekemään yksimielisen mietinnön. Naton jäsenyyden puolesta puhui vahvimmin hyökkäyksiä ennalta ehkäisevä pidäke. Keskeistä oli myös uhka ajautumisesta Venäjän etupiiriin rauhanomaisessakin arjessa, kun Venäjä itse kyseenalaisti mahdollisuutemme suvereenina maana päättää omista turvallisuusratkaisuistamme. Toisaalta, kuten mietinnössä aivan oikein todetaan, jättää Pohjois-Atlantin sopimuksen väljähkö kirjaus turvatakuista liittolaisille tulkinnanvaraa mahdollisen avun sisällön suhteen. On lopulta jokaisen jäsenmaan poliittinen päätös, millaista tukea se avunantotilanteessa päättäisi antaa. Puheet, joissa meidän ei tarvitse osallistua mihinkään mutta saisimme kuitenkin itse aina muilta vahvan tuen, olisi jo aika lopettaa.
EU:n avunantovelvoite on sanamuodoiltaan Naton turvatakuita vahvempi ja omasta lähipiiristä saadut turvatakuut kauempaa annettuja uskottavampia. Omaa armeijaa kummallakaan yhteisöllä ei ole, mutta eurooppalainenkin tuki on helpompi hyödyntää Natossa, jolla on valmis komentorakenne, puolustussuunnittelu ja harjoitukset. Nato onkin Suomelle pragmaattinen ratkaisu eikä EU:n tavoin arvoyhteisö, mitä esimerkiksi Turkin johtajien viimeaikaiset kommentit ovat jälleen alleviivanneet.
Tähän asti liittoutumattomuus on mahdollistanut meille suurimman mahdollisen toimintavapauden. Meitä ei ole painostettu esimerkiksi Norjan tavoin osallistumaan Naton operaatioihin, emmekä ole joutuneet lunastamaan hyväksyntää turvatakuille, vaan olemme voineet omista lähtökohdistamme päättää, mitä teemme ja mitä mieltä mistäkin asiasta olemme. Ukrainassa heikentynyt Venäjä tuskin olisi tätä voinut kyseenalaistaa lähivuosina, mutta mahdollisesti kauempana tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen ryhmän rakentuminen Naton sisälle on toivottavaa. Samoin eurooppalaisen yhteistyön ja avunantovelvoitteen konkretisoituminen lisää turvallisuuttamme siinäkin tilanteessa, jos Yhdysvalloissa jälleen kyseenalaistetaan turvatakuut. On tärkeää, että valiokunnan mietinnössä korostuvat pohjoismaisuus, pragmaattisuus ja puolustuksellisuus — EU:n roolia kokonaisturvallisuuden rakentajana unohtamatta. Näistä lähtökohdista Suomen jäsenyyttä on lähdettävä rakentamaan.
Mistä näkökulmasta tahansa Naton jäsenyyttä on valiokunnassa käsitelty, aina on palattu siihen, että Naton jäsenenä pidäke hyökätä nimenomaan ja yksin Suomeen on suurempi. Mutta jäsenenä mahdollisuus joutua vakavammin osapuoleksi muualla alkaviin sotiin on tietysti sekin suurempi.
Erilaisten painotusten perusteella Vasemmistoliiton ryhmästä tulee tukea sekä mietinnölle että edustaja Mustajärven ehdotukselle, jonka hän omassa puheenvuorossaan tulee tekemään.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-05-17T12:54:44,2022-05-17T12:59:59,Hyväksytty,1.1
2022_58_12,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_13,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ehkä tärkeimpiä tehtäviämme kansanedustajina ovat rauhan edellytysten luominen, demokratian rakentaminen sekä luottamuksen ja turvallisuuden luominen yhteiskunnassamme. Ja vastuumme ulottuu myös muihin Pohjoismaihin, Eurooppaan ja maailmaan. Konflikteilla, väkivallalla ja sodilla on aina kohtalokkaat seuraukset myös kansallisten rajojen ulkopuolella. Suomen ulkopolitiikassa tulee jatkossakin keskittyä diplomatiaan, yhteistyöhön, rauhanvälitykseen ja kriisinhallintaan. Yhdessä muiden EU-maiden kanssa voimme vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja lujittaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistäviä rakenteita.
Mutta näillä toimilla ei kyetty estämään Euroopassa käytävää sotaa. Venäjän Ukrainassa käymä sota on vastoin kaikkia kansainvälisiä normeja. Venäjän pommitukset ja siviileihin kohdistama väkivalta sekä sotilaiden naisiin kohdistama seksuaalinen väkivalta ovat systemaattisia, eikä Venäjä kunnioita ihmishenkiä eikä ihmisarvoa. Nämä sotarikokset ovat täysin tuomittavia, ja niiden on loputtava.
Kansanedustajina meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että vastaavaa ei enää koskaan voi tapahtua täällä eikä muuallakaan Euroopassa. Aggressioita vastaan tarvitaan riittävän tehokas puolustus, joka toimii väkivaltaisia konflikteja ehkäisevänä pelotteena. Suomen vahvaa puolustusta on nyt tuettava vahvimmalla mahdollisella turvalla eli Naton puolustusliitolla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-05-17T13:00:06,2022-05-17T13:02:10,Hyväksytty,1.1
2022_58_14,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa Puhemies, värderade talman! Venäjän hyökkäys Ukrainaan velvoitti meitä tarkastelemaan ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjojamme uudestaan. Selonteko kuvasikin varsin laajasti ajankohtaisen tilanteen ja Suomen mahdollisuudet vahvistaa turvallisuuttaan. Sunnuntaina valtioneuvosto antoi toisen, täydentävän selonteon, jossa esitetään Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon. 
Ulkoasiainvaliokunta käsitteli selonteot ripeästi mutta harkiten. Pyrimme tarkastelemaan toimintaympäristön muutosta pitkäjänteisesti sekä arvioimaan Suomen turvallisuuteen vaikuttavia valintoja mahdollisimman syvällisesti. 
Kuten valiokunta toteaa, kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa ja turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa Suomen puolustuksen perusta. Se perustuu asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin, koko maan puolustamiseen sekä korkeaan maanpuolustustahtoon. Kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista on jatkettava suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. 
Lisäksi Suomen turvallisuutta on tarpeen vahvistaa nykyistä tiiviimpien kansainvälisten kumppanuuksien kautta. Kumppaneista keskeisin on Ruotsi, jonka kanssa yhteistyötä on tehty jo pitkään. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-05-17T13:05:42,2022-05-17T13:07:25,Hyväksytty,1.1
2022_58_15,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tänä historiallisena päivänä, kun äänestämme liittoutumisesta Natoon, on kiitelty sekä valtionjohtoa että eduskuntaa ja molempia aivan syystä, mutta nyt haluan kiittää myös Suomen kansaa. Täällä asuu valveutuneita kansalaisia, jotka seuraavat aikaansa. Alle kolmessa kuukaudessa muotoutui kansan suora mielipide, mikä oli selkeä viesti ja ohjasi päättäjien toimintaa. Tämä kevät on näyttänyt kaikille meille, että tämä kansa kyllä selviää.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-17T13:10:55,2022-05-17T13:11:36,Hyväksytty,1.1
2022_58_16,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kuten eilen puheessani toin esille, Suomi ei ole huomioinut millään tavalla kokonaiskuvaa maailmanpoliittisesta tilanteesta. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö jatkaa pään lyömistä mäntyyn, vaikka se on jo sen tekohetkellä vanhentunut. Eduskunta on valitettavasti täydessä psykoosissa, ja väitän, että moni teistä kollegoista äänestää tänään peloissaan Naton puolesta, koska pelkää joutuvansa sivuun ensi vaalien ehdokasasettelusta. [Eduskunnasta: Höpö höpö!]
Hyvät kollegat, eilinen ei tainnut mennä kuin Strömsössä. [Jukka Gustafsson: Meni paremmin!] Nimittäin aika monella oli vielä eilen puheenvuoro käyttämättä, kun saimme jo mediasta lukea, että Suomen tai Ruotsin delegaatiot eivät ole tervetulleita Ankaraan. [Ben Zyskowicz: Se jää nähtäväksi!] Taisin muuten eilen mainita puheessani senkin, kuinka vähättelevästi tässä talossa on usein vuosien aikana suhtauduttu Turkkiin. Monille kartellipuolueiden edustajille oli varmaan järkytys, että näillä tiedoin Suomen jäsenhakemus on jämähtämässä lähtökuoppiin. Kokoomuksen ja RKP:n Nato-uhosta onkin tulossa Suomen tuho.
Monet kansainvälisen politiikan tarkkailijat ovat jo pitkään tuoneet yksityisissä keskusteluissa esiin sen, että Suomen asema voi hankaloitua, jos haemme Natoon, ja että meidän pitäisi toimia tasapainottavana voimana idän ja lännen välissä. Tämä neuvo osoittautui todeksi hyvin nopeasti, kun havaittiin, että Suomi tai Ruotsi ei ole tehnyt kotiläksyjään Turkin suhteen. Edustajat Kimmo Kiljunen, Petteri Orpo ja moni muukin ovat arvostelleet tässä salissa aiemmin kiivaasti Turkkia. Toistan myös mitä sanoin eilen: Kiina on Naton suhteen erittäin varauksellinen. Kiina on myös havainnut, kuinka sen sopimus Salomonsaarten kanssa saa kritiikkiä lännestä. Eli meillä on käytössä kaksoisstandardit: vain Yhdysvallat ja niin sanottu länsi saavat levittää sotilaallista infraansa, eivät muut. Malissa on myös havaittu, että elämää on myös ilman pöyhkeää ja ilkeää Pariisin siirtomaaisäntää ja Venäjä pystyy vakauttamaan Malin tilannetta paremmin. Suomessa ei selvästikään seurata kansainvälisen politiikan tilannetta terveellä kriittisyydellä eikä monipuolisista näkökulmista. Lopputulos on, että politiikkamme on kuin aikoinaan Matti Nykäsestä tehty elokuva, kokoelma Ilta-Sanomien lööppejä ja niin sanottujen toimittajien pikkunäppäriä viisasteluja. Minulla ei ole kristallipalloa, mutta jos todella on niin, että Turkki ei hyväksy Suomen Nato-jäsenyyttä, yksi asia on kuitenkin varma: Suomesta on tullut kansainvälisen politiikan narri, ja paljon virtaa vettä Bosporinsalmessa, ennen kuin tuo leima on pyyhitty pois.
Arvoisa puhemies! Suomen ei pidä hakea Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Sen tähden esitän, että eduskunta ei hyväksy ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotusta vaan ottaa kielteisen kannan valtioneuvoston selonteossa ehdottamaan esitykseen Nato-jäsenyyden hakemiseksi. — Kiitos. [Eduskunnasta: Valta kuuluu Kremlille!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-17T13:12:56,2022-05-17T13:17:52,Hyväksytty,1.1
2022_58_17,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Ja tässä vaiheessa pääministeri, kolme minuuttia, ja ulkoministeri, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_18,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Minuutti riittää. — Haluan omalta osaltani kiittää erityisesti ulkoasiainvaliokuntaa ja tietenkin myös puolustusvaliokuntaa ja kaikkia muita eduskunnan valiokuntia, edustajia ja virkahenkilöitä työstä selonteon käsittelyssä.
Olen ylpeä siitä, miten eduskunnassa on tämän kevään aikana kyetty keskustelemaan asiasta hyvin rakentavasti, kuunneltu toisiamme kunnioittavasti. Velvollisuutemme on vaalia ulkopolitiikkamme parlamentaarista perustaa, ja olemme toimineet harkiten mutta myös päättäväisyyttä osoittaen ja ripeästi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muuttanut turvallisuusympäristömme, ja olemme tehneet johtopäätökset, joilla vahvistamme Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.
Eduskunnan käsittelyn jälkeen eduskunnan vastaus käsitellään valtioneuvostossa, ja esitämme tasavallan presidentille jatkoaskeleet. Tavoitteemme on esittää hakemus Nato-jäseneksi yhdessä Ruotsin kanssa. Tulemme informoimaan eduskuntaa asianmukaisesti prosessin kaikissa vaiheissa, mikä on otettu huomioon myös ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä.
Ja toisena asiana meidän on tietenkin nähtävä, että prosessi ei suinkaan pääty siihen, kun eduskunta tänään muodostaa kannan omalta osaltansa — kun Suomi ilmaisee halukkuutensa liittyä Naton jäseneksi — vaan meillä on vielä prosessi edessä. Ja tässäkin kohtaa me tarvitsemme malttia, me tarvitsemme rakentavaa otetta. Uskon, että Suomen pitkällä historialla, ulko- ja turvallisuuspoliittisella perinteellä, me tätä malttia kykenemme osoittamaan ja mahdolliset edessä olevat mutkat ja hankaluudet yhdessä ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-05-17T13:17:57,2022-05-17T13:19:36,Hyväksytty,1.1
2022_58_19,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_20,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään ottamassa hyvin tärkeän askeleen Suomen turvallisuuden lisäämiseksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että nykyiset turvallisuusrakenteet Euroopassa eivät toimi, eivät ole kyenneet estämään sotaa.
Kiitän myös omasta puolestani eduskuntaa, ulkoasiainvaliokuntaa, erinomaisesta mietinnöstä ja tuesta sille, että Suomi hakee nyt Pohjois-Atlantin liiton, Naton, jäsenyyttä. On myös tärkeää, että jo päätöstä valmistellessamme Suomelle on osoitettu vahvaa poliittista ja turvallisuustukea. Kiitämme kaikista näistä tuen ilmauksista. Suomen Nato-jäsenyys ei muuta perusajatteluamme — sitä, että etsimme aina rauhanomaisia ratkaisuja, olemme rauhaa rakastava kansa, etsimme diplomaattisia ratkaisuja ensisijaisesti kaikkiin konflikteihin.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen tärkeään seikkaan, että Euroopan unioni ja sen jäsenyys on erittäin tärkeä tekijä laajan turvallisuuden takaajana, ja näin on myös jatkossa. Valiokunta nostaa esiin myös Pohjolan yhteistyön, kun kaikista Pohjoismaista tulee Suomen ja Ruotsin Nato-päätösten jälkeen Naton jäseniä. Kuten mietinnössä todetaan, Venäjä on aina naapurimme ja on tärkeää hoitaa asiat ammattimaisesti rajanaapurimme kanssa ja pitää yllä myös kansalaisyhteiskunnan yhteistyötä, suoraa kansalaisten yhteistyötä.
Ja aivan lopuksi: kuten pääministeri totesi, nyt etenee jäsenyysprosessimme, tarvitsemme malttia ja kärsivällisyyttä, ja nämäkin ovat osa meidän suomalaisten vahvuuksista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-17T13:19:39,2022-05-17T13:21:20,Hyväksytty,1.1
2022_58_21,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_22,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tänä aamuna sain kuvaviestin Ukrainasta — pikkupoika hautausmaalla, jossa oli tuoreita hautoja, ja hän katsoi ylös taivaalle ja sanoi: ”Minkä vuoksi aikuiset käyvät sotia? Minkä vuoksi menetän läheisimpiä ihmisiä? Taivaan isä, jos sinä olet olemassa, minulla on yksi ainoa toivomus: anna minulle äiti takaisin.” Se oli koskettava viesti, ja ymmärsin sen, mitä me täällä tänään olemme päättämässä — me olemme päättämässä asiaa erityisesti Suomen turvallisuuden nimissä. Me emme halua sotaa Suomeen, se on meidän peruslähtökohtamme, emmekä me halua sotaa muuallekaan maailmaan. Tämä on se peruslähtökohta kaikelle.
Reaalipoliittisesti pienellä maalla ei ole monia vaihtoehtoja tällaisessa geopoliittisessa ympäristössä ja maailmassa, missä me elämme. Periaatteessa vaihtoehtoja on vain kaksi silloin, kun elämme voimapoliittisessa todellisuudessa. Yksi vaihtoehto on pyrkiä välttämään sodan kohteeksi joutumista, sotaan joutumista ennen kaikkea olemalla suurvaltakonfliktien ulkopuolella, ja silloin erilaiset puolueettomuusjulistukset ovat sitä pohjaa, millä maa hakee sitä turvallisuutta. Toinen vaihtoehto pienelle maalle on liittoutua sotilaallisesti suurempaan kollektiiviin ja sitä kautta hakea itselleen turvatakuita, pidäkkeitä pysyttäytyä sodan ulkopuolella. Nämä ovat ne kaksi perusvaihtoehtoa, joilla pieni maa reaalipoliittisessa todellisuudessa joutuu toimimaan.
Nyt me valitsemme hyvin selkeästi tietyn lähtökohdan, mutta kannattaa muistaa, että tämä prosessi on ollut pitkä myöskin tämän puolueettomuuspolitiikan, sotilaallisen liittoutumattomuuspolitiikan kohdalla erityisesti naapurimaamme Ruotsin kohdalta. Ranskalainen marsalkka Bernadotte nousi vuonna 1812 Ruotsin kuninkaaksi Kaarle XIV Juhanaksi, ja hänen ajastaan asti Ruotsi on ollut puolueettomuuspolitiikkaan pyrkivä maa, joka on nimenomaan sotilaallisesti liittoutumaton. Tämä Ruotsin pitkä perinne, tämä puolueettomuuspolitiikka, on jopa niin pitkällä, että me voimme puhua, että se on osa ruotsalaista kansallista identiteettiä ja henkistä suvereniteettiä. Sitä se on ollut erittäin pitkälle. Puolueettomuuspolitiikka on Ruotsin ulkopolitiikassa ollut itseisarvo. Yli 200 vuotta Ruotsi on välttänyt, yhtä lailla kuin Sveitsi, tällä puolueettomuuspyrkimyksellään sodan kohteeksi joutumisen.
Suomi valitsi puolueettomuuspyrkimyksen toisen maailmansodan jälkeen keskeiseksi ankkuriksi ulkopolitiikassaan, ja se oli se lähtökohta, millä Suomi on toiminut. Sittemmin, kun liityimme Euroopan unioniin, se muuttui sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi sen vuoksi, että unioni harjoittaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja siinä mielessä me emme voineet olla enää puolueettomia. Pitkä rauhan jakso. Me kaikki tiedämme, että turvallisuusympäristömme on radikaalisti muuttunut ja siksi me olemme tässä valinnan kohdassa.
Arvoisa puhemies! Minun nähdäkseni oli erittäin arvokasta tajuta se, että tämä Pohjolan tasapaino, joka toisen maailmansodan jälkeen on toiminut, on pitkälle rakentunut sen varaan, että Suomi ja Ruotsi ovat harjoittaneet puolueettomuuspolitiikkaansa ja sitä kautta pyrkineet tasapainottamaan niitä jännitteitä, joita tällä alueella on. Nyt se on muutoksen kohdassa. Ja tärkeätä on tämä kohtalonyhteys, joka Suomella ja Ruotsilla: me otamme nämä askeleet yhdessä.
Täällä puhuttiin siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat tehdä puolustusliiton — hetken pohdiskelimme sitä vaihtoehtoa. Itse totean sen näin, että sen aika meni, kun viime syksynä päätimme hävittäjähankkeesta emmekä ottaneet Gripeniä, joka olisi rakentanut puolustusteollisen yhteistyön näiden kahden naapurin välille, jonka pohjalle mahdollisesti olisi voinut rakentaa puolustusliittoa paremmin. Se aika meni.
Oli vaihtoehtona myöskin se, että jompikumpi tekee ratkaisun itse. Itse asiassa Ruotsin geopoliittinen asema on helpompi kuin Suomen. Ruotsi kykenee tekemään itsenäisemmin päätökset kuin Suomi. Jos Ruotsi päättää jotakin, Suomen on seurattava sitä. Suomi voi päättää jotakin, Ruotsin ei välttämättä ole seurattava. [Timo Heinonen: Olihan!] Me näimme Euroopan unionin ratkaisussa, että Ruotsi teki ratkaisun, Suomi seurasi perässä. Jos jäisi tilanne sillä tavalla, että Ruotsi olisi liittoutunut sotilaallisesti, Suomi ei, se olisi ollut anomalia, se olisi ollut kummajainen. Meidän olisi pitänyt hakea kansainväliset turvatakuut tähän taakse Itävallan tavoin. Toisinpäin liikkumatila oli toisenlainen, mutta oli hyvin olennaista, että siinä tilanteessa Suomi olisi jäänyt reunavaltioasemaan, ja oli erittäin tärkeätä, että teemme tämän ratkaisun yhdessä.
Nyt tästä eteenpäin meillä on iso haaste rakentaa nimenomaan tämmöinen pohjoismainen malli tuonne Naton sisälle siinä yhteydessä, [Puhemies koputtaa] että me tuemme sitä yhteistä kollektiivista puolustusjärjestelmää tietenkin, mutta pohjoismaisilla erityispiirteillä, joissa keskeistä on vakaiden, hyvien, jännitteistä vapaiden [Puhemies: Kiitos!] suhteiden rakentaminen tänne Pohjolaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-17T13:21:28,2022-05-17T13:26:54,Hyväksytty,1.1
2022_58_23,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_24,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Herra puhemies! Perussuomalaisten johtaman ulkoasiainvaliokunnan työskentely oli nyt poikkeuksellisen yksituumaista, ja se toimikoon osoituksena siitä, että pienenä maana yhtenäisyys on suuri voimavara.
Samalla kun Suomi nyt lähtee hakemaan Nato-jäseneksi, on Naton jäsenmaan Turkin presidentti alkanut antamaan lausuntoja, joiden mukaan Turkki ei hyväksyisi Suomen jäsenyyttä ilman heidän omia ehtojaan. Maiden väliset suhteet ovat olleet hyvät, ja siksikin voi pitää erikoisena, että Turkki tieten tahtoen pyrkisi huonontamaan maakuvaansa meille suomalaisille, nimittäin tässä tilanteessa vaatimukset tuntuvat varsin epäsuhtaisilta. Neuvottelut Turkin kanssa voivat tuottaa vaikeuksia. Näen kuitenkin jatkossa mahdollisuudet puolustuksellisen yhteistyön lisäksi myös kaupalliseen yhteistyöhön kaikkien Nato-maiden kanssa. Uskon järjen voittoon tässäkin asiassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-05-17T13:26:57,2022-05-17T13:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_58_25,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_26,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö ajankohtaisselonteosta turvallisuusympäristön muutoksesta on erittäin kattava ja moniulotteinen. Ulkoasiainvaliokunta ehdottaa johtopäätöksenään, että Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Siihen on hyvä ja perusteltua yhtyä.
Selonteossa on mukana kymmenen eri valiokunnan lausunnot. Koska sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ei pyydetty erillistä lausuntoa, niin nostan tässä muutaman asian vielä esille.
Ensinnä valmiussuunnittelu on tärkeää tehdä huolellisesti niin, että yksityinen ja julkinen sektori on siinä huomioitu molemmat ja ne toimivat saumattomasti myös kriisitilanteissa. Moniviranomaisyhteistyö ja eri hallinnonalojen tekemä yhteistyö ovat siinä erittäin tärkeitä sekä operatiivisella tasolla että ministeriöiden välillä.
Kriisitilanteissa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on ihan avainasemassa ja heidän jaksamisensa ja se, millä tavalla siihen vastataan. Ennen kaikkea ennakointi ja peruspalveluiden hyvä saatavuus normaalitilanteessa ovat siihen hyvä lähtökohta. Kansalaisten resilienssin ja henkisen kompensaatiokyvyn ylläpitäminen on tärkeää, ja mielenterveyspalveluiden saatavuus ja järjestöjen huomioiminen siinäkin kohtaa on tärkeää.
Huoltovarmuuden merkitys on mitä suurimmassa määrin oleellinen asia kriisin aikana. Erityisesti lääkinnälliset varusteet, lääkkeiden ja nesteiden toimitusvarmuus ja oma tuotanto ovat asioita, joihin on tärkeää kiinnittää erityisesti huomiota.
Eduskunnassa on menossa parlamentaarinen työryhmä huoltovarmuudesta, ja huoltovarmuusselonteko on tulossa lähikuukausina. Siinä näitä asioita on hyvä tarkentaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-05-17T13:28:06,2022-05-17T13:30:26,Hyväksytty,1.1
2022_58_27,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_28,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu osoittaa, että Suomi on valmis tähän yhteen historiansa yhteen suurimmista päätöksistä. Päätös on suuri, historiallinen, ja nyt pitää miettiä tätä aikaperspektiiviä. Kaikki on käytännössä tapahtunut vain noin kolmessa kuukaudessa. Suomen turva on vahva kansallinen puolustus, yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi, eli vahvat Puolustusvoimat, kaikki puolustushaarat maalla, merellä, ilmassa. Se luo turvan ja pohjan myös tälle niin sanotulle hakemusajalle, kun Suomen jäsenhakemusta käsitellään. Meidän paras turvatakuumme on omat Puolustusvoimamme. On myös hyvä ja erittäin arvokasta se, että Euroopan unionissa turvalauseke 427 on meidän tukenamme, ja myöskin se, että meillä on Iso-Britannian kaltaisia kumppaneita, joiden kanssa yhteistyöjulistus on niin ikään laadittu.
Mutta, herra puhemies, tästä työ alkaa. Tästä alkaa se varsinainen työ kohti sitä jäsenyyttä: neuvottelut, ratifiointiprosessi, mikä on osittain herättänyt täällä myös huolia. Mutta kärsivällisesti, määrätietoisesti ja päämäärä kirkkaana mielessä me tulemme tämän hoitamaan maaliin saakka.
Herra puhemies! Haluan kiittää keskustan ulkoasianvaliokuntaryhmän ja eduskuntaryhmän puolesta ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että me saimme tästä yksimielisen mietinnön sorvattua aikaan. Tämä käsittely oli erittäin ammattitaitoista, meillä oli Suomen parhaat asiantuntijat kuultavina. Nämä herrat ministeriaitiossa, Haavisto ja Kaikkonen, ansaitsevat erityiset kiitokset. Meillä on jämäkkä valtiojohto, se on hyvä asia. Kiitos myös ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aholle sekä varapuheenjohtaja Erkki Tuomiojalle ja kaikille kollegoille tästä käsittelystä. Suomen tie on tie kohti Natoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-05-17T13:30:26,2022-05-17T13:32:54,Hyväksytty,1.1
2022_58_29,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_30,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle hyvästä mietinnöstä. UaV toteaa viisaasti, että tilanne vaatii toimia Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Euroopan unioni on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö laajan turvallisuusvaikutuksensa kautta, ja Suomen tulee jatkaa aktiivista rooliaan EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseksi. UaV toteaa, että Nato-jäsenyys muodostaa tulevaisuudessa merkittävän sotilaallisen pidäkevaikutuksensa ansiosta vahvan lisäsuojan Suomen turvallisuuden takaamiseksi ja että Suomen tulee hakea Naton jäsenyyttä täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin.
Suomi on tehnyt tilannearvionsa, ja Suomi sekä tulevaisuudessa kaikki Pohjoismaat tulevat liittymään Pohjois-Atlantin liiton jäseniksi, jos hakemukset hyväksytään — toivotaan näin. Suomi luo turvallisuutta. Suomi on Natossa maa, joka edistää vapautta, demokratiaa ja rauhaa.
Eilisessä keskustelussa tuli esiin, että Suomi saa Natosta myös hyvää korkean teknologian osaamista esimerkiksi kyberturvallisuudessa. Toivoisin itse, että nähtäisiin tämä niin päin, että me toisimme tulevaisuudessa myös Natoon korkeaa teknologiaosaamista esimerkiksi kyberturvallisuudessa. Meillä on osaamista tässäkin, ja on tärkeää vahvistaa sitä edelleen. Sen lisäksi on hyvä, että eduskunta huomioi tasa-arvon, koulutuksen, tutkimuksen merkityksen, vapaan tiedonvälityksen merkityksen. Näiden asioiden ansiosta me olemme myös vahva kumppani niin EU:ssa kuin tulevaisuudessa Naton jäsenenä. Näistä kannattaa pitää kiinni.
Käsillä on iso päätös, ja jokaisella tässä salissa on ollut oma pohdinta siitä, miten tähän päätökseen ja tilanteeseen on päädytty. Monella meistä sodan todellisuus, kauhut ja pelko ovat välittyneet isovanhempien kautta — heidän kokemustensa kautta ja heidän arvostuksensa kautta — mikä liittyy siihen rauhanaikaan, jonka Suomi sotien jälkeen saavutti. Muistan, kun oma isoäitini kertoi, että kauhein kokemus elämässä oli se, kun kenttäsairaalaan tuotiin nuori sotilas ilman päätä. Näillä kokemuksilla on varmasti ollut vaikutusta meidän ajattelussamme. Myös omat kokemukset siitä, miten sotapolitiikassa on onnistuttu tai epäonnistuttu maailmassa, ovat vaikuttaneet arvioon puolustusliitosta. Aina se ei ole ollut niin onnistunutta. Vuonna 2009 olin kalifornialaisessa kylässä, jossa työläisiä työskenteli — köyhemmän puoleinen kylä. Sen pesulassa mainostettiin liittymistä armeijaan siten, että saat hammashuoltoa ja yliopisto-opintoja.
On erilaisia lähtökohtia rakentaa puolustusta myös Naton jäsenenä. Vuonna 2014 hyökkäys Itä-Ukrainaan ja Krimin valtaaminen saivat minut kuitenkin muuttamaan näkemykseni puolustusliiton eduista, ja näin sen väistämättömänä ratkaisuna, joka olisi pitänyt tehdä jo aiemmin. Tästä viisastuneina nyt vihdoin vuonna 2022 olemme tämän päätöksen äärellä. Eilen tuotiin esiin, että kaikki muuttui 24. helmikuuta. No, ei se ihan pelkästään silloin muuttunut, mutta silloin nähtiin, kuinka brutaali sota voi olla ihan meidän lähiympäristössä, ja hyvä, että vihdoin tehtiin tämä päätös. Vihreiden linjoihin saimme vuonna 2016 kuitenkin päivitettyä sen, että turvallisuuspoliittista tilannetta on seurattava, ja olen siitä iloinen.
On myös hyvä, että tänään päätös Nato-jäsenyyden hakemisesta tehdään hyvin vahvalla yhteistyöllä ja yhteisymmärryksellä. Näin ainakin näyttää, että nämä luvut tulevat olemaan vahvasti ”kyllä”-ääniä, ja tämä on mielestäni oikea ratkaisu tässä tilanteessa.
Kiitos vielä suomalaisille siitä, että johtopäätökset Nato-jäsenyyden hakemisesta tehtiin nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-05-17T13:32:55,2022-05-17T13:37:58,Hyväksytty,1.1
2022_58_31,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_32,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa ei kenenkään kanta enää varmaan muutu, vaikka asiasta puhuttaisiin kuinka pitkään. Ei se muutu minunkaan kantani, vaikka painetta on kyllä yritetty nostattaa aika tavalla. Haluan kuitenkin nostaa esille yhden asian, jota on arvioitu heikonlaisesti.
Ainakin ne kollegat, jotka istuvat puolustusvaliokunnassa, tietävät, että olen yleisen asevelvollisuuden vankkumaton kannattaja. Yleinen asevelvollisuus on Suomen uskottavan puolustuksen ehdoton perusta. Nato-maiden joukossa laaja yleinen asevelvollisuus on poikkeus. Sellainen on Turkissa ja Kreikassa, mutta miksi? Siksi, että nämä maat ovat olleet aseellisessa selkkauksessa keskenään ja vielä Kyproksella on jäädytetty tilanne. Ei kai Kyproksella olisi tarvittu rauhanturvajoukkoja, jos siellä ei olisi ollut aseellista yhteenottoa kahden Nato-maan välillä. Nuoremmissa ikäpolvissa voi jo nähdä, ettei asevelvollisuudella ole sellaista asemaa, joka sillä aiemmin on ollut. Jos sellainen ajattelu, että Nato-jäsenyyden myötä maanpuolustus ei olekaan meidän vaan noiden asia, yleistyy, johtaa se yleisen asevelvollisuuden rapautumiseen. Sen tien päässä on lopulta palkka-armeija. Sitä on paljon helpompi komentaa ulkomailla tapahtuviin sotilaallisiin rientoihin kuin kansanarmeijaa.
Arvoisa puhemies! Tein puolustusvaliokunnassa seuraavat esitykset:
Ensimmäiseksi: ”Suomen on ilmoitettava, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, koska se merkitsisi mahdollisessa suursodassa Suomen joutumista automaattisesti eturintamavaltiona ydinaseiskujen kohteeksi.”
Toiseksi: ”Suomi ei aio kouluttaa suomalaisia lentäjiä kuljettamaan ja käyttämään ydinaseita.” 
Kolmanneksi: ”Suomen alueelle ei pidä sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia. Näin Suomi välttää omalta osaltaan kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä aiheutuvat riskit ja pysyy niiden ulkopuolella.”
Neljänneksi: ”Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.” — Tämä kohta on suoraan syksyllä hyväksytystä selonteosta.
Ja viimeisenä: ”Suomen jäsenyydestä sotilasliitto Natossa on järjestettävä kansanäänestys.”
Edellä olevan perusteella esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton: 
”Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan pysyy myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.”
Elikkä tämä on se esitys, joka jaetaan teille. 
Sitten vielä, kun täällä Norja mainittiin äskeisessä keskustelussa moneen kertaan ja sanottiin, että Norja on saanut tiettyjä ehtoja, esimerkiksi että sen alueelle ei laiteta pysyviä joukkoja ja se ei hyväksy ydinaseita omalle alueelleen: no, pysyvät joukot voidaan kiertää sillä lailla, että niitä rotatoidaan jatkuvasti. Vahvuus säilyy, mutta miehet vaihtuvat.
Ja ydinaseista sitten: Kukapa tietää, missä hävittäjissä tai sitten sukellusveneissä tai taistelulaivoissa on ydinaseita. Ei yksikään ydinasevaltio ilmoita kenellekään toiselle, mitä aseistusta se kuljettaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-05-17T13:38:01,2022-05-17T13:41:53,Hyväksytty,1.1
2022_58_33,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja, ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_34,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Haluan näin aluksi kiittää ulkoasiainvaliokuntaa ripeästä ja huolellisesta työstä mutta ennen kaikkea yksimielisestä mietinnöstä meidän tulevaisuutemme näkökulmasta todella tärkeästä asiasta nyt — ja tulevaisuudessa, ennen kaikkea silloin. Tämä on jälleen osoitus siitä, että Suomella ja suomalaisilla on todella vahva kyky tehdä päätöksiä todella haastavissa tilanteissa, kun paha päivä koittaa. Olemme tehneet sen kuuntelemalla ja osallistamalla mutta yhdessä suomalaisten parhaaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-17T13:42:05,2022-05-17T13:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_58_35,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa ja puheenjohtaja Halla-ahoa erittäin hyvästä ja yksimielisestä mietinnöstä. Kiitän myös eduskunnan johtoa siitä, että eduskuntaryhmämme pääsi osallistumaan myös tämän ulkoasiainvaliokunnan työskentelyyn tässä kriittisessä ja merkittävässä tilanteessa.
Tänään on uutisoitu, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on todennut, ettei Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisellä olisi paljonkaan eroa, että sitä ei pidettäisi kovinkaan merkittävänä, koska olemme jo pitkään osallistuneet liittouman sotaharjoituksiin. Kyllä tämä lausunto mielestäni kertoo siitä, että Nato-jäsenyyden vastaperusteluna käytetty Venäjän reaktioiden pelko nimenomaan tänä niin sanottuna harmaana aikana näyttää liioitellulta, ja uskonkin siihen, että Suomen päättäväisyys ja tämä suuri yhtenäisyys, jota niin Suomen kansa kuin meidän päättäjämme ovat osoittaneet tässä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ratkaisussa, lopulta herättävät kunnioitusta myös tuolla itärajan toisella puolella.
Paras turvatakuu nyt tämän prosessin aikana ovat omat viranomaisemme, omat Puolustusvoimamme ja lisäksi tietenkin myös sisäisen turvallisuuden viranomaiset. Kiinnitänkin huomiota siihen, että myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit tulee nykyistä paremmin huomioida turvallisuusympäristön muutokseen liittyvässä varautumisessa. Venäjän hyökkäystoimet Ukrainassa, varsinkin silloin alkuvaiheessa 2014, tapahtuivat ilman sotilaallisia tunnuksia, ja tällaisissa tilanteissa ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia vasteen antaa poliisi.
On hyvä, että hallitus antoi kevään kehyspäätöksessä lisäresursseja Suomen puolustusvoimille, mutta pidän kyllä ongelmallisena sitä, että poliisin resursseja ei lisätty edes sen vertaa, että nykyinen toimintakyky kyettäisiin säilyttämään. Ja lisäksi hallintovaliokuntahan kiinnittää myös huomiota siihen, että eduskunnalle annettuun valmiuslakiesitykseen ei sisältynyt näitä toimivaltuuksia kansainvälisen suojelun hakemisen rajoittamiseksi edes vakavissa valtiollisen hybridivaikuttamisen tilanteissa.
Lopuksi toivotan ulkoministerille ja ulkopoliittiselle johdolle voimia ja viisautta ja kärsivällisyyttä esimerkiksi näissä neuvotteluissa Turkin kanssa ja mahdollisissa muissakin mutkissa, joita matkaan vielä tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-17T13:45:59,2022-05-17T13:49:21,Hyväksytty,1.1
2022_58_36,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_37,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että täällä on nähtävästi löytymässä laaja yhteisymmärrys johtopäätöksistä. Uskon, että tämä laaja yhtenäisyys ja tuki kyllä edesauttavat tätä meidän hankettamme monin eri tavoin tässä matkan varrella. Iso kiitos myös ulkoasiainvaliokunnalle, joka on tehnyt erittäin hyvää työtä mietinnössä.
Haluaisin kommentoida edustaja Mustajärven huomiota yleisestä asevelvollisuudesta. Meillä on tarkoitus kyllä jatkaa tällä nykyisellä mallilla. Edesmennyt edustaja Ilkka Kanerva johti asevelvollisuuskomiteaa, jossa on paljon kehittämisehdotuksia. Niitä on tarkoitus lähteä toteuttamaan, ja Naton jäsenenäkin meidän täytyy pitää huolta siitä, että meillä yleinen asevelvollisuus on houkutteleva ja motivoiva vaihtoehto ja sen perusteet voisivat pysyä nykyisellään.
Tässä matkan varrella, Nato-jäsenyyden matkan varrella, voi tulla polulla erilaisia kuoppia, mutkia, kiviäkin vastaan. Meidän on suhtauduttava niihin mielestäni rauhallisesti. Nyt on vain mentävä pää kylmänä, rauhallisesti, [Puhemies koputtaa] päättäväisesti eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-05-17T13:49:24,2022-05-17T13:50:32,Hyväksytty,1.1
2022_58_38,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_39,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! ”Päätös ankkuroi Suomen entistä vahvemmin osaksi läntisiä puolustusyhteistyöjärjestelyitä ja vahvistaa suhteita keskeisiin kumppanimaihin”, ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan. Puheenjohtaja Halla-ahon jämäkässä otteessa ulkoasiainvaliokunta kuuli kymmentä muuta valiokuntaa. Eri alojen asiantuntijoita ja tutkijoita on prosessin aikana kuultu eduskunnassa ja sidosryhmissä pitkälti kolmatta sataa. Kansallista hakuprosessia voisi näin palautekeskustelussa luonnehtia hitaaksi kiirehtimiseksi: vihdoinkin on oikea aika hakea Nato-jäsenyyttä.
Käytännössä Suomi on jo pitkään ollut länteen kiinnittynyt ja viimeistään 2014 valinnut suuntansa. Suomi on silti kantanut monenlaisia geopoliittisia riskejä, mutta meillä ei ole ollut vakuutusta pahimman varalle. Tästä on kysymys, eikä tämä kysymys rajoitu Suomeen, sillä kansainvälisessä konfliktissa Suomi olisi joka tapauksessa tavalla tai toisella osallisena. On tärkeää, että teemme myös sen henkisen valinnan, kummalla puolella haluamme elää.
Vihdoinkin asiasta vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys. Vihdoinkin voimme unohtaa semanttiset puheet optiosta, jota ei koskaan ollutkaan. Suvereenit valtiot ovat voineet hakea Naton jäsenyyttä ja ovat voineet niin tehdä kaiken aikaa. Vihdoinkin Suomi kykenee päätöksentekoon. Kiitos siitä kuuluu ennen muuta kansalaisten vahvalle tahtotilalle. Tiukassa paikassa suomalaiset löytävät toisensa ja kykenevät etenemään kohti yhteistä päämäärää. Tämä yhtenäisyys on pienen kansan vahvuus, ja arvostan, että tämä yhtenäisyys ulottuu eduskuntaan.
Nato-jäsenyys on vahva ja väkevä viesti Venäjälle, että Suomi huolehtii turvallisuudestaan ja rakentaa ennaltaehkäisevän esteen ennen kuin haavoittunut karhu kääntää katseensa Pohjolaan. Vähemmälle keskustelulle ovat jääneet turvatakuiden suoma liikkumavara sisäpolitiikassa ja diplomaattiset lisätyökalut ulkopolitiikassa. Uskon, että ulkoministeri Haavisto tunnistaa tämän potentiaalin. Suomen itsemääräämisoikeus kasvaa, kun turvallisuutemme ei ole riippuvainen epäsymmetrisestä idänpolitiikasta. Taakse jäävät vuodet, jolloin tehtyyn politiikkaan vaikuttivat Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän odotukset ja tavoitteet. Enää ei tarvitse tehdä sopimuksia ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta. Enää ei tarvitse puhua Putin-kuiskaajista. Enää ei tarvitse tukeutua vanhempiin valtiopäivämiehiin ja arveluttaviin idän yhteyksiin. Enää ei tarvitse antautua itsesensuuriin, jolla julkista keskustelua valvottiin.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittisten tavoitteiden lisäksi poliittinen ilmapiiri muuttuu pysyvästi avoimempaan suuntaan. Kun jäsenyys ratifioidaan, olemme vihdoinkin vapaita. Siksi Suomen tulee hakeutua Natoon eduskunnan vahvalla, yli puoluerajojen ulottuvalla tuella, eikä meidän tule pelästyä tai ylireagoida mahdollisiin mutkiin matkassa, kun käännämme ohjauspyörää yhdessä ja pidämme suunnan samana. — Kiitos. [Ari Koponen: Valtiomiesmäinen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-05-17T13:50:39,2022-05-17T13:54:05,Hyväksytty,1.1
2022_58_40,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_41,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Todella ulkoasiainvaliokunta on tehnyt viisaan ja harkitun mietinnön, mistä kiitän.
Puhemies! Pohjatyöt on todella nyt tehty, ja voisi sanoa, että seremoniat hoidettu, ja voimme tehdä ratkaisevat päätökset. Mikä tärkeintä, tämän päätöksen takana on suomalaisten enemmistön vahva tuki ja kansanedustajien merkittävä enemmistö ja samanaikaisuus myös Ruotsin kanssa. Suomi todella kantaa vastuunsa ja velvoitteensa niin rajojen sisäpuolella kuin ulkopuolella. Tällä linjalla pärjäämme myös Naton jäsenenä sekä poliittisesti että sotilaallisesti. Myös Naton jäsenenä puolustusyhteistyömme verkosto tulee olemaan meille arvokas. Kuitenkin Suomen tärkein panos myös Nato-maana on kyky puolustaa omaa aluettaan sekä maksimaalinen puolustuksellinen selkänoja — siinä ne oleellisuudet ovat.
Annan todella täyden tukeni valtioneuvoston esitykselle, että tasavallan presidentti päättää perustuslain mukaisesti Suomen hakemisesta Pohjois-Atlantin liittoon eli Naton jäseneksi. On tullut aika hakea jäsenyyttä yhdessä ja yhteisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-17T13:54:07,2022-05-17T13:56:00,Hyväksytty,1.1
2022_58_42,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_43,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Suomessa kansalaismielipide on koko kylmän sodan jälkeisen ajan tukenut vahvasti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tästä kertovat muun muassa maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kymmenien vuosien ajan tekemät mielipidemittaukset. Lähinnä erilaisten mediatalojen tilaamien kyselyiden tulokset ovat muuttuneet Nato-jäsenyydelle myönteisiksi vasta helmikuussa Venäjän Ukrainaan käynnistämän hyökkäyksen jälkeen. Näin ollen kansalaismielipide on ollut Nato-jäsenyyden kannalla noin kaksi ja puoli kuukautta. Mikään ei takaa sitä, etteikö mielipideilmasto voisi myöhemmin jälleen muuttua.
Suomen sotilaallinen liittoutuminen on historiallinen, koko Suomen kansainvälistä asemaa muuttava ratkaisu. Siksi tällainen ratkaisu, puolesta tai vastaan, olisi ankkuroitava suomalaisten selvästi ilmaisemaan tahtoon kansanäänestyksessä. Se mahdollistaisi Nato-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista myös laaja-alaisen keskustelun, jota nykyisessä tunteiden kuohun ja kiireen ilmapiirissä on ollut käytännössä mahdoton käydä.
Erityisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistö on perustellut kansanäänestyksen välttämättömyyttä hyvin. Helmikuun 4. päivä Niinistö sanoi Iltalehdessä todenneensa jo vuosia sitten, että ”yhteiskuntarauhan kannalta on erittäin tärkeää, että tällainen äärimmäisen suuren luokan kysymys tulee käsitellyksi niin, että se nauttii legitiimisyyttä, sellaista tunnetta ihmisissä, että on oikein mitattu”. Tasavallan presidentin mukaan häntä vieroksuttaa ”se, että sanotaan, ettei kansa tällaisista asioista ymmärrä, vaan se pitää jättää kansan valitsemien edustajien ratkaistavaksi. Niinhän se jäisikin joka tapauksessa, ja mahdollisesti kahden kolmasosan enemmistöä vaadittaisiin eduskunnassa”.
Julkisessa keskustelussa kansanäänestys on torjuttu siksi, että kansanedustajat voivat saada Nato-jäsenyydestä luottamuksellista tietoa, jota kansalaisilla ei ole. Kansanvallassa perustelu on outo. Suomen kansainvälispoliittista asemaa ei voi eikä pidä muuttaa salaisilla perusteilla. Nato-jäsenyyden pitää kestää myös perusteellinen kansanvallan testi. Edellisissä eduskuntavaaleissa 2019 Nato-jäsenyys ei kuulunut vaaliteemoihin. Vielä tammikuussa 2022 selkeä enemmistö kansanedustajista oli Nato-jäsenyyttä vastaan. Näin äänestäjillä ei ole ollut mahdollisuutta arvioida edes eduskuntavaalien kautta kansanedustajien Nato-kantoja.
Puhemies! Kannatan edustaja Mustajärven täällä tekemää esitystä. Vastustan Suomen Nato-jäsenyyttä ja hakemuksen jättämistä. Äänestän Natoa vastaan. Suomen ei tule hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä, vaan Suomen on pysyttävä myös jatkossa sotilaallisesti liittoutumattomana. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pitäytyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella. Natossa Suomi joutuu osaksi Naton ydinasepolitiikkaa. Suomeen voidaan sijoittaa Naton tukikohtia ja vieraan vallan asevoimia. Suomi vedetään myös osalliseksi Nato-maiden sotiin ja konflikteihin. Hallitus ei kaikesta päättäen edes yritä asettaa pidäkkeitä, jotka tämän kaiken voisivat estää.
Naton jäsenmaiden ratifiointikierroksesta ei ole tulossa selvästikään nopea tai helppo, vaan kenties hyvinkin vaikea. Joka tapauksessa ennen Suomen eduskunnan varsinaista liittymispäätöstä eli ratifiointipäätöstä on Suomessa ehdottomasti järjestettävä asiasta kansanäänestys. Silloin tilanne on todennäköisesti rauhallisempi ja kansalaiset voivat aidosti arvioida Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua ja myös vaikuttaa siihen. Nyt tähän ei ole annettu aikaa ja mahdollisuutta. Ei ole annettu, ja se on hyvin surullista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-17T13:56:03,2022-05-17T14:00:49,Hyväksytty,1.1
2022_58_44,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_45,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tänä historiallisena päivänä, kun käsittelemme selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta ja Suomen Natoon liittymisestä, haluan nostaa esiin tulevaisuusvaliokunnan näkökulmia.
Mietinnössä kolmanneksi viimeisenä on 31 sivua pitkä tulevaisuusvaliokunnan lausunto, johon halusimme nostaa otteita myös aiemmin lausutusta. Sieltä löytyy muun muassa 15 vuotta sitten kirjattu — siis vuonna 2007 kirjattu — vahvojen vallan Venäjä ‑skenaario, mikä on varsin tarkasti kuvaus tämän päivän Venäjän tilanteesta. 
Valiokunta kuuli laajasti eri alojen asiantuntijoita, myös presidentti Sauli Niinistöä, ja pääministeri Sanna Marinin kanssa kävimme keskusteluja. Lausunnoissa emme keskittyneet pelkästään sisäisen turvallisuuden sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuteen, vaan myös turvallisuusympäristön muutoksen ajureihin, muutostekijöihin ja kehityskulkuihin, geopoliittisiin skenaarioihin, teknologiseen kyvykkyyteen ja huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja ihmisten resilienssiin. 
Venäjän nykytila ei tullut yllätyksenä, vaan Venäjän negatiivisesta kehityksestä ja sen seurauksista oli runsaasti tietoa jo vuosien ajan. Kyse ei ole siitä, etteikö noihin ennakkotietoihin olisi kiinnitetty huomiota tai niitä uskottu — päinvastoin, kyse oli ehkä paremminkin siitä, että länsimaat pyrkivät kaupankäynnillä ja keskinäisriippuvuuden kasvulla kiinnittämään Venäjää länteen ja edistämään myönteistä kehitystä eli positiivisten skenaarioiden toteutumista Venäjällä.
Kun kehitys kääntyikin toiseen suuntaan, hyvät tavoitteet ja halutun vision mukaiset toimenpiteet muuttuivatkin riskeiksi ja aiheuttavat ongelmia pitkälle tulevaisuuteen. Tästä on tulevaisuusvaliokunnan mukaan opittava se, ettei ennakointi voi olla vain haluttujen visioiden edistämistä, vaan on varauduttava myös pahimpien skenaarioiden toteutumiseen. On myös tarpeen ymmärtää paremmin moninapaistuvan maailmanjärjestyksen moniäänisyyttä ja arvoja. Lähitulevaisuudessa on tietenkin varauduttava Venäjän arvaamattomuuteen ja siihen liittyviin turvallisuusuhkiin, mutta pitkän aikavälin kokonaisturvallisuuden ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta suurimmat riskit liittyvät edelleen jo aiemmin tunnistettuihin kansallisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin, esimerkiksi huoltosuhteessa ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjassa, maailmantaloudessa sekä globaalissa eriarvoistumisessa ja kestävässä kehityksessä. Tämä edellyttää, että valtioneuvoston moniin eri selontekoihin liittyviä toimenpiteitä tulee kiirehtiä osana turvallisuusympäristön muutokseen reagointia. 
Teknologisen osaamisen sekä teknologiaan liittyvän huoltovarmuuden merkitys turvallisuuspolitiikassa on kasvanut. Siksi on entistäkin paremmin pidettävä huolta teknologisesta osaamisesta ja myös omavaraisuudesta strategisen teknologian osalta. Tässä erityisesti avaruusteknologian merkitys kasvaa. 
Jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhdessä, se mahdollistaa Pohjoismaiden yhteistyön edistämisen huoltovarmuudessa ja laajemminkin turvallisuuspolitiikassa myös osana Natoa. Suomella on hyvä perusta sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin varautumisessa. 
Arvoisa puhemies! Haluan korostaa ja alleviivata toivon ja rauhan näkökulmaa. Koko tulevaisuusvaliokunta painottaa toivon ja rauhan näkökulmaa lausunnossaan. Usko ja luottamus hyvään tulevaisuuteen ei synny pelkästään turvallisuusjärjestelmistä eikä sotilaallisista pelotteista. Näiden lisäksi tarvitaan vahvaa kansainvälistä rauhantyötä sekä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja luottamuksesta huolehtimista. Suomen on kansallisesti varmistettava, että ketään ei jätetä ja kaikki pysyvät muutoksen mukana ja voivat osallistua Suomen tulevaisuuden rakentamiseen omien kykyjensä mukaisesti. Lisäksi Suomen on myös jatkossa oltava kansainvälisesti aktiivinen maailman rauhan edistämisessä ja siihen liittyvien rakenteiden vahvistamisessa. Puolustusliitto Naton jäsenenäkin Suomi voi ja Suomen pitää jatkaa työtä ja profiloitua kansainvälisesti rauhan edistäjänä ja heikompien oikeuksien turvaajana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-05-17T14:00:53,2022-05-17T14:06:13,Hyväksytty,1.1
2022_58_46,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_47,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Suomen historiallinen Nato-päätös on käsillä. Ulkoasiainvaliokunnan mietintö ehdottaa seuraavasti: ”Eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä.” — Eli Naton jäsenyyttä. — ”Lisäksi eduskunta edellyttää, että se saa ajantasaisesti tietoa jäsenhakemuksen käsittelyn etenemisestä.”
Arvoisa puhemies! Tämän vääjäämättömän epävarmuuden edessä olen laajasti asiaa arvioinut ja pohtinut, ja mieleeni tuli yksi sellainen vanha sitaatti, ja luen sen täältä: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä.” Tämän puheen on täällä pitänyt joskus Urho Kekkonen, ja kun itse olen ollut hyvin sillä kannalla, että me pärjäämme liittoutumattomana ja käsittänyt sen riippumattomuutena, niin nyt kuitenkin asiaa pohdittuani olen tullut siihen tulokseen, että tuen jäsenyyden hakemista, ja tällä tavoin me olemme nyt ainakin riippumattomia Venäjästä.
Eilisen puheenvuoroni lisäksi haluan nostaa esiin muutaman asian, jotka ovat kansalaisia ja myös itseäni huolettaneet, ja sen, miten minä näen ne asiat nyt.
Vaikka Nato lisää Suomen turvallisuutta, perustuu jatkossakin kansallinen puolustuskykymme omaan asevelvollisuuteen perustuvaan reserviläisarmeijaan. Tällä hetkellä tämä ajatus on käsittääkseni kaikissa poliittisen kentän puolueissa, tämä sama näkemys, että meillä jatkuu asevelvollisuus, reserviläisarmeija. Tästä pitää pitää kiinni myös jatkossa eikä lähteä hakemaan irtiottoja siinä vaiheessa, kun tämän Nato-pidäkkeen tai Naton lisäsuojan antamaan arkeen ollaan totuttu Suomessa. Odotan, että kaikki puolueet sitoutuvat tähän.
Arvoisa puhemies! Eilen täällä siteerattiin Ehrnroothia, ja minäkin teen sen nyt ja haluan sen tähän äsken mainitsemaani nostaa esiin: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.” Tämän tulee olla jatkossakin näin. Meidän pitää pitää omat puolustusvoimat kunnossa, turvata niihin ja ottaa tämä Nato sitten lisäsuojana tai lisäpidäkkeen antajana tähän meidän puolustusjärjestelmään.
Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että suomalaisten joukkojen lähettämisen muihin Nato-maihin on perustuttava vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Sinne varmaan halukkaita löytyy niin ammattisotilaista kuin reserviläisistä, samalla tavalla kuin on hakeuduttu kriisinhallinta- tai rauhanturvaajatehtäviin. Haluan korostaa, että ketään ei lähetetä muiden maiden kriiseihin pelkän suomalaisen sotilaan sotilasvalan perusteella. Sotilasvala velvoittaa ainoastaan Suomen puolustamiseen.
Vielä haluan huomauttaa, että Nato-jäsenyyden merkitys ei ole vain sotilaallinen — sillä on myös taloudellinen ulottuvuus. Jäsenyys auttaa Suomen myönteisen maakuvan säilymistä, ja tämän vuoksi maariski näyttäytynee jatkossa sijoittajille pienempänä.
Arvoisa puhemies! Suomi päättää itse, sijoitetaanko alueellemme Nato-joukkoja, tukikohtia tai ydinaseita. Ydinaseet tosin ovat jo toisaalla omassa lainsäädännössämme kiellettyjä. Tässä vääjäämättömän epävarmuuden tilanteen edessä on tärkeää, että tämä turvallisuuspoliittinen ratkaisu, Nato-option lunastaminen, joka on kauaskantoinen ratkaisu, tehdään laajan enemmistön turvin. Tiukoissa turvallisuuteemme vaikuttavissa päätöksissä päätökset tehdään hyvässä yhteistyössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-17T14:06:18,2022-05-17T14:11:50,Hyväksytty,1.1
2022_58_48,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_49,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kävimme tässä salissa eilen demokratian kannalta erittäin arvokkaan Nato-keskustelun. Toin omassa puheenvuorossani esille, miksi äänestän tänään ”ei” sotilasliiton jäsenyydelle. Samalla on myös todettava, että ei ole olemassa Suomen kannalta riskittömiä ratkaisuja ja tämän kanssa meidän päättäjien on nyt elettävä ja tehtävä työmme korostetun epävarmassa maailmassa.
Sotilasliiton sijasta painotan rauhantyön merkitystä sekä laajaa käsitystä turvallisuudesta. Laajalla turvallisuuskäsityksellä tarkoitan paitsi omaa uskottavaa puolustusta myös hyvinvointivaltion puolustamista. Vasemmistolaisena haluan painottaa sitä, että tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteiskunta on meille kaikille myös se turvallisin. Oma historiamme on tästä paras todiste, ja tätä työtä on nyt meidän jatkettava, vaikka meidän ympärillämme tällä hetkellä kuohuu, ja ehkä juuri senkin vuoksi. Eilisessä puheenvuorossani painotin myös sitä, että kriiseistä selvitäksemme emme myöskään saa vähätellä huoltovarmuudesta, kuten energia- ja ruokaomavaraisuudesta, huolehtimista.
Olen tänä keväänä tuonut esille, että suhtaudun kriittisesti Nato-jäsenyyteen, koska se kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän rajalla. Jännitteet eivät jäisi vain niin kutsuttuun harmaaseen aikaan, kun jäsenyysneuvotteluja käydään. Jännitteinen pitkä itäraja olisi uusi pysyvä tila turvallisuusympäristössämme.
Pienen maan kasvattina suurvaltapolitiikka on minulle vieras ja vastenmielinen maaperä, josta haluan pysyä irti. Nato-jäsenyys tarkoittaa osallistumista suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Sotilaallinen liittoutumattomuus on antanut meille painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena, rauhan suurvaltana. Nato ei ole mikään rauhanliitto, vaan sen jäsenenä on myös valtioita, joissa on vakavia ihmisoikeusongelmia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Entäs YK? — Välihuuto vasemmalta]
Arvoisa puhemies! On tosiasia, että turvallisuustilanteemme on radikaalisti muuttunut. Itäinen pitkä rajamme Venäjän kanssa on saanut aivan uudenlaisia merkityksiä meidän jokaisen mielessä tänä keväänä. On ollut sydäntä raastavaa nähdä, millaisiin hirmutekoihin itänaapurimme hallinto pystyy Ukrainassa. [Petri Huru: Sen takia kannattaa suojautua!] Kielteinen Nato-kanta ei tarkoitakaan sitä, että sulkee tältä silmät. Meidän on kaikin keinoin autettava ukrainalaisia ja edistettävä rauhaa ja tämän kammottavan sodan jälkeen maan jälleenrakentamista.
En usko ydinasepelotteen tuomaan suojaan, mikä on yksi Naton puolustajien argumentti. [Ben Zyskowicz: Luovutaan siitä, niin suoja on vahvempi!] Päinvastoin uskon sen vähentävän turvallisuutta Suomessa ja muualla. Ydinaseisiin nojaava turvallisuuskäsitys veisi myös Suomelta pois tärkeän rauhanrakentamisen roolin. Emme voisi enää uskottavasti toimia aseistariisunnan etujoukoissa. [Ben Zyskowicz: Totta kai voitaisiin!] Kielteinen Nato-kantani tarkoittaa sitä, että emme saa tehdä paniikkiratkaisuja, vaan meidän on nähtävä sumuisia aikoja pidemmälle.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että kannatan edustaja Mustajärven tekemää kannanottoa siitä, että Suomi ei hae sotilasliitto Naton jäsenyyttä vaan pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Turtiaisen linja! — Sebastian Tynkkynen: Ei todellakaan ole kyse mistään paniikkiratkaisusta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-05-17T14:11:52,2022-05-17T14:15:45,Hyväksytty,1.1
2022_58_50,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_51,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Monessa puheenvuorossa katse on jo kohdistettu tulevaan. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössäkin todetaan, että Suomen Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen on tärkeää käynnistää keskustelu ja pohdinta siitä, millaisen turvallisuuspoliittisen roolin Suomi aikoo Nato-jäsenmaana omaksua. Meidän ei ole tarve muuttaa aikaisempia periaatteitamme, sen vuoksi muutama seikka omasta puolestani:
Suomen vahvuus ulkopolitiikassa on perustunut aktiiviseen ja ennakoivaan diplomatiaan. Olemme edistäneet maailman vakautta ja järjestystä esimerkiksi osallistumalla kriisinhallintaan, konfliktinestoihin ja rauhanvälitykseen. Tätä kaikkea Suomen tulee jatkaa myös Naton jäsenenä.
Minulle henkilökohtaisesti on tärkeä ollut myös Suomen rooli ydinasevalvonnassa. Suomen tulee jatkaa työtään myös ydinaseriisunnan edistämiseksi. Naton strateginen konsepti vuodelta 2010 linjaa, että Naton tavoitteena on ydinaseeton maailma. Toisaalta Nato katsoo, että niin kauan kuin ydinaseita on olemassa, saadakseen riittävää pelotetta puolustukseensa sekin pysyy ydinaseliittona. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Tämä kirjaus ei kuitenkaan estä Nato-maiden aktiivista toimintaa ydinaseriisuntaan liittyvissä kysymyksissä. Kaikki Nato-maat ovat muun muassa ratifioineet ydinsulkusopimuksen ja ovat sitoutuneet siihen, että ydinaseiden määrä maailmassa vähenee sopimuksen mukaisesti.
Pitkä linjamme ydinaseriisunnassa yhdistää myös Suomea ja Ruotsia. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä kaikki Pohjoismaat kattava yhteistyö Naton sisällä tarjoaa mahdollisuuden pohjoismaisen arvopohjan mukaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämiseen Natossa. Uskon, että sillä on koko Pohjois-Euroopan turvallisuutta vahvistava vaikutus. Pohjoismaisen yhteistyön tulee olla tärkeä osa Suomen Nato-profiilia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-05-17T14:15:45,2022-05-17T14:17:53,Hyväksytty,1.1
2022_58_52,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_53,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtionjohdolle ja hallitukselle erityisesti hyvästä prosessista tässä kokonaisturvallisuuden linjauksen valmistelussa.
Minusta tuo ulkoasiainvaliokunnan mietintö on hyvin tasapainoinen ja tukee sitä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa, mikä meillä on pitkä linja ollut, eli se tukee Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia sekä turvaa meidän ulko- ja turvallisuuspoliittisen liikkumavaran ja itsemääräämisoikeuden, ja tietysti meidän vahva oma asevelvollisuus ja puolustaminen ovat tärkeitä erityisesti alueellisen koskemattomuuden näkökulmasta.
Loikkahan ei ole järin iso, jos ajatellaan taaksepäin. Me ollaan 30 vuotta tietyllä tapaa oltu Naton kumppanina ja lähes 30 vuotta EU:n turvallisuusyhteisössä jäsenenä, ja lisäksi ovat sitten nämä moninaiset ja kahdenväliset sotilasyhteistyökuviot, eli harppaus ei ole iso.
Nyt on tärkeää, kun hakemus jätetään, että sitten pidetään kiinni niistä asioista, mistä tässä nyt kaksi päivää on hyvin ansiokkaasti salissa puhuttu, eli pidetään kiinni siitä hyvästä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta ja kansallisesta liikkumavarasta. Omalta osaltamme edistämme aktiivisesti ennakoivaa diplomatiaa ja vakautta hakevaa ja edistävää turvallisuuspolitiikkaa ja turvallisuustyötä. Lisäksi on tärkeää, että Suomellahan on ollut pienenä kansakuntana iso rooli myös rauhanvälitystyössä ja sen edistämisessä.
Näillä askelmerkeillä on hyvä edetä nyt sitten kohta tulevaan päätöksentekoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-17T14:17:53,2022-05-17T14:19:57,Hyväksytty,1.1
2022_58_54,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_55,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aluksi haluan lausua kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle ja sen puheenjohtaja Halla-aholle nopeasta asian käsittelystä. Tulen itse organisaatiosta, jossa on 60 sekunnin lähtövalmius, ja kun jossain palaa, päätökset tehdään jopa sekunneissa. Hienoa, että myös eduskunta ja ulkoasiainvaliokunta pystyvät näin nopeaan ja yhtenevään päätöksentekoon, kun tuli niin sanotusti tulipalokiire. Nato-kysymyksessä ripeys ja yhteistyö oli mahdollista, koska kyseessä on Suomen turvallisuus. Toivon, että löydämme jatkossa useamminkin turvallisuutta koskevissa kysymyksissä yhteisen sävelen, sillä kun turvallisuus on uhattuna, on syytä unohtaa puoluepolitiikka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-17T14:19:57,2022-05-17T14:20:51,Hyväksytty,1.1
2022_58_56,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_57,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kuten eilen tässä salissa moni puheessaan totesi, niin itsekin totean: uusi aikakausi on alkanut. Se näkyy toisaalta näissä valtioneuvoston antamissa selonteoissa mutta ehkä vieläkin selkeämmin ulkoasiainvaliokunnan erinomaisessa mietinnössä. Kaikki nämä asiakirjat ovat poikkeuksellisen suorasanaisia ja selkeitä niin Venäjän hyökkäyspolitiikan tuomitsemisessa kuin kevään tapahtumista vedettävissä johtopäätöksissään. Luottamus Venäjään on mennyt.
Ensimmäinen ja tärkein johtopäätös on, että Suomen on rakennettava puolustusjärjestelynsä niin, että sillä saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäke. Pidäkkeen tarkoitus on pitää meidät sotien ulkopuolella ja varmistaa jatkuva rauha. Valiokuntakäsittelyn ja ulkoasiainvaliokunnan mietinnön perusteella on selvää, että Suomen oman puolustuksen vahvistamisen lisäksi vahvin mahdollinen pidäke edellyttää sotilaallista liittoutumista.
Suomen Nato-jäsenyys on ratkaisu Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Tarkoitus on estää sotilaallisten kriisien syttyminen. Liittoutuminen ei tarkoita ydinaseita tai Nato-joukkoja Suomessa, vaan päätämme asioista itse ja puolustamme Suomea edelleen lähtökohtaisesti itse.
Natoon liittyminen edellyttää vahvaa kansallista yksituumaisuutta. Venäjän hyökkäyksestä alkanut suuri käänne suomalaisessa kansalaismielipiteessä sekä eduskunnan perusteellisen prosessin myötä saavutettu puoluerajat ylittävä yksituumaisuus on historiallista ja myöskin jäsenyyden kannalta välttämätöntä. Myös Ruotsin ja Suomen yhteinen askellus on arvokasta ja suuri saavutus valtiojohdoltamme. 
Puolustuksen ja pidäkkeen vahvistamisen osana on Nato-liittoutumisen lisäksi vahvistettava edelleen Euroopan unionin roolia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana. Tämä tarkoittaa ulkopoliittisesti yhtenäisempää unionia, yhteisvastuuta ja avunantoa, puolustusteollista ja logistista yhteistyötä, huoltovarmuuden yhteistä kehittämistä sekä strategisen riippumattomuuden rakentamista.
Suomen puolustuksen ja kriisinkestävyyden kannalta ydinkysymys kuitenkin on, haluammeko puolustaa maatamme. Suomalaisten maanpuolustustahto on poikkeuksellisen korkea. Maailman onnellisin kansa haluaa pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnastaan. Toimiva demokratia, turvallinen arki, laaja yleissivistys ja yhteiskunnallinen luottamus, matalat hierarkiat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus — ne ovat asioita, joista rakentuu Suomen turvallisuuden ja puolustuksen pohja. Yhteiskunnan kriisinkestävyyden rakentaminen on siis jokapäiväistä työtä ja kaikkien meidän tehtävämme myös täällä eduskunnassa, niin kuin edustaja al-Taee eilen puheenvuorossaan hienosti toi esiin.
Lopulta suurimmat ihmiskunnan kokemat uhat ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Venäjän energiariippuvuudesta irtautuminen on nyt ensisijaista ja palvelee myös fossiilisista polttoaineista luopumista. Energiaomavaraisuuden rakentaminen päästöttömien energiamuotojen varaan vahvistaa Suomen itsenäisyyttä. Se vähentää riippuvuutta ja vahvistaa elinkeinoelämämme kehitystä ja vientiä. Globaalit toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulevat lähivuosikymmeninä murentamaan Venäjän fossiilitalouden pohjan. Tämä tulee entisestään heikentämään Venäjän kansalaisten elintasoa ja elämää. Tällä voi olla arvaamattomia seurauksia, mikä osaltaan myös perustelee pitkäjänteistä varautumisen, myös liittoutumisen, tärkeyttä.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kyse etupiiripolitiikan lisäksi demokratian pelosta. Kevään aikana olemme Suomessa jälleen osoittaneet, että me emme pelkää demokratiaa, me vaalimme sitä. Suomi on osoittanut, että myös kriittisessä tilanteessa pystymme kunnioittamaan kansanvaltaa ja pitämään kiinni yhtenäisyydestä. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa Suomen tulevaisuutta myös tässä uudessa ajassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-05-17T14:20:55,2022-05-17T14:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_58_58,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_59,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Varmaan aika harva meistä osasi 23. helmikuuta ennustaa, että siitä alle kolmen kuukauden päästä meillä on tänään ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus ja kannanottoehdotus, jossa esitetään, että haemme Naton jäsenyyttä. Kiitos tästä ripeästä toiminnasta. On hienoa, että tänään täällä salissa on hyvä ymmärrys ja lähes yksimielisyys puolustusliitto Naton jäsenyyshakemuksesta ja sen jäsenyydestä. Suomen omat puolustusvoimat ja maanpuolustuskyky ovat maailman parhaimmistoa, ja suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla tasolla, mutta näiden toimintojen lisäksi Naton leveät hartiat toisivat meille lisäturvaa arvaamattoman naapurin varalle.
En jatka tästä pitempään, jotta pääsemme äänestämään ja hakemaan jäsenyyttä todella nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-05-17T14:25:13,2022-05-17T14:26:11,Hyväksytty,1.1
2022_58_60,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_61,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle hyvästä ja kattavasta mietinnöstä. ja kiitos myös edustaja Tanukselle tulevaisuusvaliokunnan lausunnon esille tuomisesta puheenvuorossaan. Korostin eilen samantyyppisiä asioita omassa puheenvuorossani, ja nyt kertaan siitä vain sen verran, että tulevaisuudessa meidän olisi kyllä syytä hyödyntää ennakointityötä, jota tehdään tulevaisuusvaliokunnassa ja toki muuallakin, riskienhallinnassa ja varautumissuunnitelmien tekemisessä nykyistä enemmän. Valitettavan usein tämä laadukas ennakointityö jää hyödyntämättä, ja siksi asiat ikään kuin yllättävät meidät.
Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä nyt suurta ulko- ja turvallisuuspoliittista suunnanmuutosta, ja siksi on hyvä, että asiasta keskustellaan täällä eduskunnassa perusteellisesti ja toinen toistemme mielipiteitä kunnioittaen. Vastakkaisten näkökantojen kunnioittaminen on tärkeää myös kansallisen yhtenäisyyden säilyttämiseksi.
Itse kuulun niihin edustajiin, jotka ovat joutuneet käymään asian perusteellisesti läpi myös omassa mielessään, sillä aiemmin olen vastustanut Nato-jäsenyyttä. Kuitenkin seurattuani muun muassa tulevaisuusvaliokunnassa usean vuoden ajan Venäjän politiikan muuttumista aloin jo viime syksynä pohtimaan, että Suomessa on avoimesti puhuttava myös Natoon liittymisen mahdollisuudesta. Se, mitä tapahtui Ukrainassa Venäjän brutaalin hyökkäyksen jälkeen, on vahvistanut ajatustani entisestään, ja nyt täällä eduskunnassa saamani laaja-alainen tieto Natoon liittymisen riskeistä ja hyödyistä vahvisti lopullisen mielipiteeni muutoksen. Jokaisen itsenäisen valtion keskeinen tehtävä on pitää huolta omasta turvallisuudestaan, ja tästä näkökulmasta olen vakuuttunut siitä, että Natoon liittyminen on parempi vaihtoehto kuin olla siihen liittymättä. Uskon, että yhdessä toisten kanssa pystymme paremmin takaamaan turvallisuutemme kuin yksin — toki unohtamatta sitä, että kansallinen puolustuskyky vahvan maanpuolustustahdon ohella muodostaa turvallisuutemme selkärangan.
Täällä on näinä kahtena päivänä puhuttu paljon resilienssistä erityisesti kriisinsieto- ja selviytymiskyvyn näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää oivaltaa, että resilienssi tarkoittaa myös sopeutumista uuteen tulevaisuuteen ja jopa aktiivista tulevaisuuteen vaikuttamista ja sen tekemistä. Joudumme kohtaamaan nyt kaikki nämä resilienssin muodot. Meidän täytyy selviytyä yhdessä niistä uhkailuista ja erilaisesta häirinnästä ja kiusanteosta, joita Venäjän taholta tulemme kohtaamaan lähitulevaisuudessa harmaalla vyöhykkeellä ollessamme, eli kun odotamme Naton vastausta hakemukseemme. Informaatiovaikuttamisen tarkoituksena on luoda jännitteitä ja vastakkainasettelua ihmisten keskuuteen. Nyt meiltä kaikilta vaaditaan malttia ja medialukutaitoa.
Tämän lisäksi meidän tulee keskustella ja päättää, millainen jäsen haluamme olla Natossa. Itse ajattelen, että Suomen rooli Natossa on jatkossakin rauhan ylläpitäminen ja rauhanturvaamiseen osallistuminen eri tavoin. Toisaalta emme vielä tiedä, miten Ukrainan tilanne kehittyy ja mitä siitä pitkittyessään seuraa. Huolestuttava uhkaskenaario on, että Venäjän toiminnan takia maailmaa uhkaa ruokakriisi, joka taas lisää pakolaisuutta. Tähän kielteiseen skenaarioon meidänkin on varauduttava.
Arvoisa puhemies! Suomen sisällä suuri muutos on tapahtunut Itä-Suomessa Venäjän rajan läheisyydessä. Siellä on totuttu elämään ja käymään kauppaa rajan kahta puolen vapaasti liikkuen. Onkin tärkeää, että Itä-Suomi saa tukea tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kun kaupankäynti ja matkailu tyrehtyvät. Toivon myös, että joskus tulevaisuudessa hyvä yhteistyö rajan molemmin puolin voisi taas jatkua.
Puhemies! Yhteiskunnat ovat kautta aikojen muuttuneet ja kehittyneet erilaisten kriisien kautta ja niistä selviytymällä. Suomi on nyt uuden edessä. Mitä kaikkea se tuo tullessaan, sitä me emme tiedä, mutta Suomi ja me suomalaiset tulemme selviytymään yhdessä ja yhteen hiileen puhaltaen. Yhdessä toimien voimme olla myös Natossa jäsenenä ihmisoikeuksien puolustaja sekä rauhan edistäjä ja rauhantyötä tekevä valtio. Se on meidän ydinosaamistamme, ja se on meidän ydintehtävämme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-17T14:26:15,2022-05-17T14:30:52,Hyväksytty,1.1
2022_58_62,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_63,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Me kun vääjäämättä ollaan Natoon menossa — se nyt ei tietysti varmaan ole kovin epäselvää — ainoa asia, mikä huolestuttaa tästä jatkoon, on se, kuinka paljon me kunnioitamme toistemme mielipiteitä näistä asioista, koska tilanne on se, että meillä jokaisella on oma mielipide, ja joskus ne mielipiteet ovat täysin päinvastaisia, mutta tässä tilanteessa kukaan ei kuitenkaan voi missään nimessä sanoa olevansa varmasti oikeassa.
Pelkään myös sitä, että täällä alkavat samppanjat poksumaan, kun vihdoin päästään Natoon, vaikka oikeasti tämä ei ole missään muodossa hieno asia, koska näitten sotien ynnä muitten takiahan me ollaan vääjäämättä jouduttu tälle tielle. Toivoisin oikeasti, että lopetettaisiin toistemme syyttely siitä, mitkä ovat oikeasti ne mielipiteet, minkä takia kukakin on oman puolensa valinnut. Henkilökohtaisestikin olen vaihtanut jopa mielipidettä asiassa, ja olen kauhulla katsonut esimerkiksi sosiaalisen median keskustelua, millä tavalla siellä toista puolta oikeasti niin sanotusti lyödään.
Paljon puhutaan — myös tänään on puhuttu — siitä, että meillä on vankkumaton kansan tuki tässä takana. Minä en oikeastaan allekirjoita sitä, koska me ei olla sitä kansan tukea kyllä mistään oikeasti kysytty, vaan me nojataan omaan tulkintaamme siitä, miten ihmiset ovat asioihin suhtautuneet. Me ei voida parin Yleisradion gallupin takia tehdä kauhean pitkällä olevia johtopäätöksiä, joilla me voitaisiin perustella näitä asioita. Tiedän kyllä omastakin henkilökohtaisesta äänestäjäkunnastani ja kannattajakunnastani siitä, että suurin osa on sitä mieltä, että he ovat menossa Natoon, mutta me ei voida oikeasti niitä argumentteja mielestäni oikein kauheasti käyttää kuitenkaan, koska muuten meidän pitäisi järjestää se kansanäänestys. Kyllä tämä koko päätös oikeasti on kuitenkin niin meidän kahdensadan kuin muidenkin ihmisten omissa päissä käyty läpi, mitä asiasta kukakin on mieltä.
Arvostetaan jatkossakin kaikkien omia mielipiteitä tämän asian ympärillä. — Kiitos. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Hyvä puhe! — Hieno puhe! — Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-17T14:30:53,2022-05-17T14:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_58_64,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_65,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Ministerit! Ensin muutama sana kunniavelasta. Eilen kansanedustaja Noora Koponen havahdutti, kun mainitsi sen siinä seiskan aikaan illalla, ja jäin sitä kyllä yön yli ja aamulla vielä pohtimaan: olemme kunniavelassa ukrainalaisille, jotka taistelevat tällä hetkellä ja kuolevat koko Euroopan vakauden ja rauhan puolesta, myöskin suomalaisten, ja vähintä, mitä voimme tehdä, on tukea Ukrainaa niin monipuolisesti kuin vain kykenemme.
Suomellehan tässä ei ole oikeastaan jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin hakea ja pyrkiä Natoon. Siinä kohtaa, kun Venäjä käytännössä määrittää, ettei Nato laajenisi itään, se on merkki meille, että joku ulkopuolelta käsin pyrkii rajoittamaan omaa kykyämme tehdä päätöksiä omista asioistamme, ja se on merkki siitä, että siihen on vastattava. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkää vielä suvereeniin maahan Ukrainaan, laajentaa sitä hyökkäystä ja pyrkii valloittamaan sen pääkaupungin yrittäen orjuuttaa sen kansan, tuli viimeinen viesti siitä, että tilanne on Suomessa muuttunut, niin Suomessa kuin Ruotsissakin, ja että itse täytyy tehdä päätös liittyä puolustusliittoon, jotta sota ei Ukrainasta laajenisi muualle, ei ainakaan tänne Suomeen. Siinä mielessä Naton kannattaminen on itse asiassa ainakin itselleni ollut hyvin selkeä päätös, varsinkin helmikuun 24. päivän tapahtumien jälkeen.
Sitten ehkä tulevaisuutta ajatellen haluaisin sanoa yhden sanan Kiinasta: Kiinahan pyrkii tällä hetkellä hyvin vankasti hallitsemaan maamineraaleja. Se on ostanut pörssejä ja oikeuksia erilaisiin kaivoksiin. Se katsoo, että seuraava teollistumisen aikakausi olisi sellainen, jossa Kiina olisi keskiössä nimenomaan sen vihreän siirtymän kautta. Se maa pyrkii tilanteeseen, jossa olisi vaikeata teollistua eteenpäin, tehdä vihreätä siirtymää, eli Kiinalta kysyttäisiin ensin. Yhdysvalloista voidaan olla montaa mieltä, mutta Yhdysvalloissa on kuitenkin vaalit, siellä on instituutioita ja voidaan luottaa myöskin siihen, että heillä on ihan oikeita oikeudellisia käytäntöjä. Siellä on myöskin mediaa, jolla on paljon vapauksia. Kiinasta me emme oikeastaan tiedä paljon mitään, koska meidän on vaikea ymmärtää sitä. Sieltä ei ulospäin paljoa kerrota, ellei ole jo valmiiksi sovittu, mitä kerrotaan. Siinä mielessä koen vahvasti, että siinä missä Venäjä on tällä hetkellä uhka suomalaisille ja eurooppalaisille toiminnallaan, niin Kiina tulee olemaan yhtä suuri ellei vakavampi uhka tulevaisuudessa, ja se ei ole kuitenkaan Suomen eikä Euroopan eikä maailman etu, että vihreä siirtymä on pitkälti Kiinan omissa käsissä. Suomellehan tämä Nato-päätös — mahdollinen jäsenyys, toivottavasti siihen pääsemme — on lisätyökalu suomalaiselle ulkopolitiikalle pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei talousblokkeja syntyisi vaan rauhantyöllä, rauhanvälitystyöllä, konfliktien ehkäisyllä, hyvällä dialogilla ja keskustelulla voitaisiin myöskin vaikuttaa siihen, että maailma ei kaksinapaistuisi uudelleen.
Sitten lopuksi vielä yksi sana siitä kunniavelasta: Nythän meitä vähän testataan Turkin toimesta siitä, olemmeko me valmiita luopumaan joistain meille tärkeistä arvoista, ja jos teemme myönnytyksiä väärässä kohdassa, erityisesti niin, että hylkäisimme kurdit... Heillehän olemme kunniavelassa siitä, että he taistelivat Isistä vastaan, terrorismia vastaan myöskin Euroopan turvallisuuden korostamiseksi, juuri kuten ukrainalaiset. Toivon todella, että se keskustelu Turkin kanssa on rakentavaa, niin kuin se varmasti tulee olemaankin, mutta tässähän nyt meitä testataan, olemmeko me se maa, joka pysyy siinä rauhanvälitysagendassaan, korostaa demokratiaa, korostaa ihmisyyttä, ihmisoikeuksia, vai olemmeko se maa, joka murtuu siinä kohtaa, kun omat intressit ovat vaarassa. Toivon todella, että pystyisimme lähettämään selkeän viestin, että me emme käy kauppaa ihmisillä, emme ainakaan niillä, jotka ovat taistelleet meidän puolestamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-17T14:33:27,2022-05-17T14:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_58_66,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_67,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ärade herr talman! Utrikesutskottet slår fast att Finlands anslutning till Nato inte inverkar på Ålands ställning, som grundar sig på internationella avtal. Ålands ställning utgör heller inget hinder för anslutning. Demilitariseringen respekteras och Åland behåller sin folkrättsliga ställning. Finland kommer att fortsätta ha god beredeskap för att försvara Åland.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-05-17T14:38:22,2022-05-17T14:38:50,Hyväksytty,1.1
2022_58_68,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Terveen demokratian merkki on se, että se sietää erimielisyyksiä ja antaa erimielisyyksille tilaa. Arvostan suuresti niitä muiden puolueiden kansanedustajien puheenvuoroja, joissa he ovat antaneet arvoa sille, että Nato-jäsenyyttä on mahdollista kritisoida myös järkiperustein, rakentavasti ja asiallisesti ja että se on demokratiassa tärkeää ja kunnioitettavaa. Tästä näkökulmasta juuri kuultu edustaja Laakson puheenvuoro oli itse asiassa erittäin tärkeä.
On hyvä muistaa, että kansan nopean kannanmuutoksen jälkeenkin meillä on edelleen merkittävä määrä ihmisiä, jotka suhtautuvat Nato-jäsenyyteen kriittisesti tai kielteisesti sitä vastustaen. On myös merkittävä määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä kantaansa ja jotka epäröivät. Demokratiassa myös näille näkemyksille on oltava tilaa ja kanava. Minä toivon, että tulevaisuudessa Suomen Nato-jäsenyydestä ja sen sisällöistä ollaan valmiita keskustelemaan avoimesti ja kriittisesti myös nuoren sukupolven näkökulmia kuunnellen.
Nyt nuoret ovat jääneet julkisessa keskustelussa paitsioon. Se on todella harmillista, sillä juuri heidän tulevaisuuttaan tässä rakennamme ja juuri he elävät tämän päätöksen kanssa pisimpään. Kyselyiden mukaan juuri nuori sukupolvi, erityisesti alle 24-vuotiaat naiset, suhtautuu jäsenyyteen kriittisimmin. Kun jokainen kokee tulevansa kuulluksi, lisäämme osallisuutta yhteiskunnassa ja luomme vakautta ja yhtenäisyyttä. Näin olemme vahvempia sietämään kriisejä myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-05-17T14:39:40,2022-05-17T14:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_58_69,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_70,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos arvokkaasta keskustelusta ja kiitos puheenjohtaja Halla-aholle erinomaisesta puheenjohtajan työstä ulkoasiainvaliokunnassa, jonka työhön sain osallistua.
Ministereiltä kysyn kysymyksen, joka koskee sanojen määrittelyä. Meillähän on puolustusvaliokunta, meillä on puolustusministeri, puolustusministeriö, meillä on myös Puolustusvoimat, teemme määräajoin puolustusselontekoja, osallistumme EU:n turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen kehittämiseen, ja valiokunnan kannanottoehdotus on ehkä vähän tämmöinen neutraalimpi ”Suomi hakee Pohjois-Atlantin liittoon”, ei siis sanota puolustusliittoon, mutta ei todellakaan myöskään sanota sotilasliittoon. Ja itseäni on hieman häirinnyt julkisessa keskustelussa, mediassa esiintyvä keskustelu, ja myös täällä salissa tänään esimerkiksi vastaehdotuksessa, tai Mustajärven esityksessä, puhutaan sotilasliitosta. Kysyn ministereiden mielipidettä siitä, mikä on teidän mielestänne paras ja toimivin käännös. [Erkki Tuomiojan välihuuto] — Niin, Tuomioja tässä jo intoutui vastaamaankin tai halusi vastata. — Mutta kysyn nyt kuitenkin ministereiltä, mikä on teidän näkemyksenne siitä, mikä on paras ja reiluin tapa kutsua Pohjois-Atlantin liittoa: onko se puolustusliitto tai sotilasliitto vai neutraalisti Pohjois-Atlantin liitto? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-05-17T14:41:45,2022-05-17T14:43:46,Hyväksytty,1.1
2022_58_71,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_72,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kiitän itsekin tästä keskustelusta. On hyvin tärkeää, että olemme perusteellisesti keskustelleet ja edelleen keskustelemme Natosta ja siihen liittymisestä. Kansanvallan kannalta on aivan välttämätöntä, että kaikilla on ollut mahdollisuus sanoa näkemyksensä ja perusteensa. Isot ratkaisut tehdään yhdessä.
Arvoisa puhemies! Vapaa ja avoin keskustelu on erityisen tärkeää myös jatkossa, kun hakuvaihe alkaa, ja on edelleen tärkeää huomata se, mistä täällä on hyvin sanottukin, että erilaisille näkemyksille tulee olla tilaa niin kansanedustajien kuin kansan keskuudessa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa mietinnössään liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon tavoin, että luotettavalla tiedonvälityksellä ja joukkotiedotusvälineillä on suuri merkitys hybridivaikuttamisen ja informaatiovaikuttamisen minimoimisessa. On erittäin tärkeää, että kansalaisilla on saatavilla luotettavaa ja ajantasaista tietoa myös jatkossa.
Arvoisa puhemies! Tällä eduskuntakaudella erityisesti koronatoimet ja nämä turvallisuuteen ja Natoon liittyvät keskustelut ovat muistuttaneet, että meillä on kyky hakea voimaa ja vakautta yhteistyöstä. Se on maamme vahvuus. Yhteiskuntamme eheyttä tulee edelleen vaalia. Pidetään kaikki mukana, ja pidetään kiinni siitä, mistä olemme täällä hyvin monipuolisesti keskustelleet, että huolehdimme omasta maanpuolustuksesta, huolehdimme huoltovarmuudesta.
Arvoisa puhemies! En usko, että mikään liittouma tässä maailmassa on ikuisesti kestävä. Siksi meidän on huolehdittava edelleenkin siitä, että olemme myöskin puolustuksellisesti vahvoja.
Arvoisa puhemies! Kansanvallan toteutumisen kannalta ulkoasiainvaliokunnan kannanotto kokonaisuutena on hyvin arvokas ja kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-05-17T14:43:46,2022-05-17T14:45:45,Hyväksytty,1.1
2022_58_73,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_74,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Puhemies! Suomi on liittymässä sotilasliitto Natoon ehdoitta. Ruotsi, päättäessään aloittaa neuvottelut, on toisella linjalla. Ruotsin kanta on, ettei sen alueelle sijoiteta ydinaseita eikä pysyviä Naton joukkoja tai tukikohtia. Suomi, joka on nyt ydinaseeton, ei Natoon liittyessään sulje pois ydinaseita tai tukikohtia.
Suorastaan surkuhupaisaa on, kun väitetään Natoon liityttävän myös siksi, että voitaisiin toimia ydinaseettoman Pohjolan puolesta. Marinin hallitus ei ottanut askeltakaan edistääkseen hallitusohjelmaan kirjattua YK:n ydinasekieltosopimusta. Syy on nyt selvä: hallitus ei halunnut luoda esteitä maamme Nato-jäsenyydelle. Hallitus on liittämässä Suomen ydinaseblokkiin, jonka yksikään jäsen ei ole hyväksynyt YK:n ydinasekieltosopimusta. Nato on ilmoittanut vastustavansa sopimusta. Eli lyhyesti ja ollaksemme rehellisiä: hallitus sallii Suomen luopuvan ydinaseettomuuden politiikasta mutta antaa samalla suomalaisille kuvan, jonka mukaan työ ydinaseettomuuden puolesta jatkuu. Eihän se jatku.
Ministeri Haavisto, Turkki-kysymyksestä te vaikenitte, kunnes ongelmat ovat nyt kaikkien silmillä. Käykö ydinaseiden kanssa samoin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-17T14:45:55,2022-05-17T14:47:13,Hyväksytty,1.1
2022_58_75,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kautto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_76,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kun tänään teemme päätöksen hakea Naton jäseneksi, toivon, että poliittinen ja julkinen keskustelu kääntyy siihen, millainen Nato-maa me haluamme olla.
Mielestäni on keskeistä, ettemme tuo ydinaseita tai Naton pysyviä joukkoja maahamme. Ydinaseiden tuonnin lainsäädäntömme kieltääkin, mutta tässä salissa niitä lakejakin voidaan muuttaa. On aivan selvää, että ydinaseiden tuominen itärajallemme nostaa jännitteen äärimmilleen, ja tätä tuskin kukaan meistä haluaa. Meidän on myös jatkettava rauhan puolesta toimimista ja ehdotonta ihmisoikeuksien puolustamista myös Naton jäsenenä. Emme saa ummistaa silmiämme myöskään Nato-maiden ihmisoikeuksien polkemiselta, mitä myös tapahtuu.
Itse jäsenyyden hakemisessa voi olla perustellusti sekä puolesta että vastaan, ja emme ole kukaan yhtään enemmän tai vähemmän isänmaallisia riippumatta siitä, mihin ratkaisuun päädymmekin. Itse olen ainakin nähnyt myös asiantuntijoiden lausuntoja, joissa sotilaallista liittoutumista ei pidetä perusteltuna. Voin myös sanoa, ettei julkinen keskustelu ole ollut mitenkään hedelmällistä, sillä esillä on ollut liiaksi vain Naton myönteiset seikat eikä sen riskeistä ole käyty kovin laajaa keskustelua.
Toivottavasti kunnioitamme kuitenkin toistemme äänestyspäätöstä, sillä se päätös ei ole useille meistä helppo. Moni meistä on joutunut punnitsemaan vuosikymmenten aikaiset periaatteet uusiksi, sillä maailma ja turvallisuustilanne ovat muuttuneet todella nopeasti. Näin olen tehnyt itsekin, ja sen mukaisesti toimin äänestyksessä. Minulle tämä päivä ei ole todellakaan mikään riemun päivä, sillä olen äärimmäisen pettynyt ja surullinen, että joudumme tällaista päätöstä edes käsittelemään. En voi muuta kuin toivoa, että valitsemme oikein lastemme ja lastenlastemme tähden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-05-17T14:47:13,2022-05-17T14:49:28,Hyväksytty,1.1
2022_58_77,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_78,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy suuri kiitos antaa Suomen pitkäjänteiselle ulkopolitiikalle ja diplomatialle siitä, miten hienosti tämäkin prosessi on hoidettu. Mutta mistä se kiitos tulee? Se tulee siitä, että koko läntinen maailma on nähnyt tämän Suomen Nato-jäsenyysprosessin erittäin positiivisena, ja eihän se näin olisi, jos Suomi ei olisi aikanaan hoitanut maan profiilia hyvin ulkomaailmaan nähden. Varmaankin tällä tiellä tullaan jatkamaan.
Oikeastaan käytän tämän puheenvuoron sen takia, että jos ja kun olemme sitten aikanaan Nato-jäseniä, niin meillä ei ole mitään syytä olla jatkamatta Suomen pitkää ulkopoliittista ja diplomaattista linjaa, eli meidän pitää pitää hyvät suhteet sekä länteen että itään. Valitettavasti itään päin tämä suhteitten hierominen, ainakin Venäjän nykyisen johdon ja nykyisen johdon linjan vallitessa, on hankalaa. Mutta kyllähän meidän täytyy tulevaisuuteen katsoa, ja sitten kun Venäjällä linja muuttuu ja johto muuttuu joskus, niin en näe mitään syytä, miksi me emme Nato-jäsenenäkin harjoittaisi yhteistyötä niin kulttuurin kuin kaupan ja monen muun suhteen Venäjän kanssa. Tämäkin täytyy tässä salissa rehellisesti sanoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-17T14:49:29,2022-05-17T14:50:47,Hyväksytty,1.1
2022_58_79,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_80,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa tärkeästä ja kannatettavasta mietinnöstä. Siinä on erittäin tärkeä kirjaus, että varautumisen ohella Suomi pyrkii osaltaan edistämään riittävin resurssein myös vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien ratkaisua ja rauhan rakentamista. Valiokunnan tavoin toivon myös, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaisesti Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä. Ratkaiseva arviointi on, että liittymällä puolustusliitto Natoon Suomi vahvistaisi omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä.
Toisessa selonteossa todetaan, että Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön Itämeren alueella ja Suomen lähialueilla kasvaisi. Me tiedämme jo, että Baltian maiden Nato-jäsenyys on tuonut lisää vakautta. Nato-jäsenyys on nyt tarpeellinen Suomellekin. Vaikka ratkaisu lyhyellä aikavälillä voi aiheuttaa jännitteitä, niin se luo pitkällä tähtäimellä vakautta, ja vakaus tarkoittaa rauhaa ja rauha on meidän tärkein tavoitteemme.
On tietenkin surullista, että on sota Euroopassa. Kukaan meistä ei haluaisi tätä geopoliittista tilannetta. Nyt joudumme tekemään strategisen päätöksen melkein jopa kriisinhallinnan tahdissa, vaikka korostan, että prosessi onkin ollut toimiva ja riittävä ja tietoa löytyy ja keskustelu on ollut laajaa. On hienoa, että meiltä löytyy päättäväisyyttä, toimintakykyä, laajaa yhteisymmärrystä ja myös avointa ja kunnioittavaa keskustelukulttuuria. Myös tulevaisuudessa pidämme kiinni periaatteistamme ydinaseista ja aseviennistä, teemme aktiivista rauhantyötä. Meidän tulee jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja korostaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.
Arvoisa puhemies! Ruotsi on meidän tärkein yhteistyökumppanimme ja läheisin ystävämme nyt ja tulevaisuudessa. On ilahduttavaa, että Suomi ja Ruotsi etenevät samassa tahdissa ja samaan suuntaan. Se on molempien maiden intressissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-05-17T14:50:49,2022-05-17T14:53:10,Hyväksytty,1.1
2022_58_81,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pauli Kiuru täällä avasi keskustelun siitä, mitä me olimme ulkoasiainvaliokunnassa pohtineet: millä nimikkeellä North Atlantic Treaty Organizationia eli Natoa kutsutaan, onko se sotilasliitto‑nimi oikea vai puolustusliitto-nimi oikea. Meillä on tilanteita elämässä, että me annamme asialle nimen, joka joissain tilanteissa ei vastaa sisältöä, ja tästä meillä on esimerkkeinä, että käydään sotaa, jota ei haluta kutsua sodaksi, tai liittoudutaan sotilaallisesti mutta ei halutakaan liittoutua sotilasliittoon vaan johonkin muuhun. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Nato käyttää itsestään englanniksi nimitystä military alliance. Voidaan tietysti käyttää myöskin nimitystä Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö, jos halutaan käyttää sitä suoraa nimikettä, mikä siinä on taustalla. Mutta minä tunnistaisin edustaja Pauli Kiurun näkemyksen sieltä kulmasta, että itsekin kutsuisin Natoa lähtökohtaisesti puolustusliitoksi mieluummin kuin sotilasliitoksi, koska meidän motivaatiomme liittyä tuohon järjestöön on nimenomaan puolustuksellinen, ja kun se on siinä se kulma, niin silloin tietysti on houkutus käyttää sanaa puolustusliitto, koska se on se meidän tarkoitusperämme. Hallitus on valinnut täällä vähän toisen tien, kun se on alkanut puhumaan Pohjois-Atlantin liitosta, [Timo Heinonen: Pääministeri puhui puolustusliitosta!] mikä ratkaisee tämän dilemman sitten omalla tavallaan. 
Tähän kätkeytyy nyt toinen asia, jonka halusin, arvoisa puhemies, nostaa tässä vielä esille, jossa myöskin ulkoasiainvaliokunta löysi hienon kompromissiratkaisun asetelmassa, jossa me nimenomaan olemme liittoutumassa sotilasliittoon mutta nimenomaan puolustuksellisista lähtökohdista, myöskin niistä puolustuksellisista lähtökohdista, jotka eivät ole ainoastaan Suomen intresseistä puolustaa omaa itseänsä, sillä onhan meillä myöskin tämä kollektiivinen puolustusvastuu. Suomen historian synkimmät vaiheethan ovat olleet sitä, kun me olemme joutuneet muiden sotiin mukaan tilanteessa, jossa jotkut ulkopuoliset toimijat käyttävät Suomen aluetta, ja sen takiahan meillä on valtiosopimustasoisesti ja muuallakin määritelty se, että Suomen aluetta ei voida käyttää hyökkäystarkoituksiin tai vihollisuuksiin ketään kohtaan. Nyt kun meillä on tämä kollektiivinen puolustusvastuu, niin tämä puolustuksellinen lähestymistapa, mikä meillä on, on hienosti muotoiltu, ja haluaisin sen tässä vielä lukeakin viimeiseksi: ”Se ei muuta lähtökohtia siitä, miten Suomen aluetta jatkossakin käytetään vain YK:n peruskirjan ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.” Siinä on lähtökohtana nimenomaan puolustuksellisuus ja Suomen oma turvallisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-17T14:55:25,2022-05-17T14:58:03,Hyväksytty,1.1
2022_58_82,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tuomioja., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_83,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Herra puhemies! Kunnioitan edustaja Yrttiahon näkemystä itse asiasta — vaikka olen päätynyt toisenlaiseen tulokseen. Toivoisin kuitenkin, että ei nyt käytettäisi perusteena sitä, että tämä tarkoittaisi ydinaseriisunnan tavoitteesta luopumista. Nato on kylläkin ydinasepelotteen varassa toimiva, ja me olemme menossa tämän pelotteen mukaiseen järjestöön, mutta tämä on väistämätöntä niin kauan kuin ydinaseita on olemassa. [Ben Zyskowicz: Oikein!] Kaikkia viittä ydinasevaltiota, niin Venäjää, Kiinaa, Ranskaa, Brittejä kuin Yhdysvaltoja, yhdistää sen vastustus, että ydinaseriisuntaa ryhdyttäisiin toimeenpanemaan, mutta meillä on toisenlainen näkemys, ja se näkemys varmasti jatkuu myöskin Natossa.
Huomauttaisin, että ei tämä ydinaseiden täyskieltosopimus, joka YK:ssa on neuvoteltu, ole este Nato-jäsenyydelle, jos me niin haluamme harkita. Miksi muuten viime vuonna yli 50 Yhdysvaltain liittolaismaiden ja Nato-maiden entistä pää-, ulko- ja puolustusministeriä ja kaksi Naton pääsihteeriä allekirjoitti vetoomuksen siitä, että kaikki ydinaseettomat maat liittyisivät tähän ydinaseiden täyskieltosopimukseen? Minusta annetaan väärää tietoa silloin, sillä se on poliittinen kysymys, jossa me tulemme käyttämään ja meidän täytyy käyttää sitten jatkossakin omaa harkintaa siinä, millä lailla me parhaiten ydinaseriisuntaa pystymme edistämään tilanteessa, jossa on käynnissä nyt varustelukilpailu myöskin ydinaseiden lisäämiseksi ja uusien ydinasejärjestelmien kehittämiseksi. Siksi en näe, että millään tavoin voisi missään vaiheessa sellaista tilannetta syntyä, jossa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta parannettaisiin sillä, että täällä olisi ydinaseita — päinvastoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-05-17T14:58:03,2022-05-17T15:00:08,Hyväksytty,1.1
2022_58_84,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_85,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Terveisiä Viron parlamentin Suomen ystävyysryhmältä, he olivat täällä seuraamassa erittäin myönteisinä ja kiinnostuneina tätä meidän tämän päivän keskustelua.
Eilen kävimme pitkän keskustelun Nato-jäsenyydestä. Haluan nostaa nyt vain muutaman ajatuksen turvallisuusympäristön kokonaiskuvasta.
Tiedämme, että sota Ukrainassa aiheuttaa seuraavan ruokakriisin, kun Ukrainan ja Venäjän tuotanto ei suurelta osin pääse maailmanmarkkinoille. Kärsijöinä ovat etenkin Lähi-idän ja itäisen Afrikan maat. Myös energian ja kulutustuotteiden, tavaroiden, hinnat ovat nousseet. Hinnannousut ja nälänhätä ja yksipuolinen ruoansaanti osuvat kaikista köyhimpiin ihmisryhmiin ja saattavat lietsoa kapinaa, kansannousuja jopa arabikevään tapaan. Pakolaisuus myös muualta kuin Ukrainasta lisääntyy. Taustalla vaikuttavat myös ilmastonmuutos ja koronapandemian hoito, jotka haastavat monen maan kehitystä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Mietinnössä painotetaankin, että Suomen tulee jatkossa kiinnittää enenevässä määrin huomiota sodan vaikutuksiin myös globaalilla tasolla ja jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuvaa ulko-, turvallisuus- ja kehityspolitiikkaa ja huolehtia humanitäärisen avun tarpeisiin vastaamisesta. Konfliktien juurisyihin pitää puuttua sekä edistää konfliktien ennaltaehkäisyä, aktiivista diplomatiaa ja rauhanrakentamista. Tämä lähestymistapa ei ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa vaan lähtökohta turvallisuuden rakentamiselle, jota Nato-jäsenyys tässä turvallisuustilanteessa Suomen ja Pohjolan osalta vahvistaa.
Kiitos vielä lopuksi valiokunnan jäsenille hyvästä yhteistyöstä mietintöä valmistettaessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-17T15:00:08,2022-05-17T15:02:10,Hyväksytty,1.1
2022_58_86,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_87,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Pohjois-Atlantin puolustusliitto suojelee yhteistä läntistä perintöämme: kulttuuria ja sivistystä, jotka perustuvat vapauteen, demokratiaan ja oikeusvaltioon. Voimme elää rauhassa. Varmistamme isänmaan turvallisuuden lapsillemme ja lastemme lapsille.
Nato-jäsenenä Suomi voi edelleen välittää ja turvata rauhaa. Suomi voi rakentaa yhteistyötä pitkällä juoksulla myös naapuri Venäjän kanssa. Kun kaikki Pohjoismaat kuuluvat puolustusliittoon, se avaa suuren mahdollisuuden syventää pohjoismaista yhteistyötä. Meillä on erittäin hyvät edellytykset kehittyä nyt kohti maailman integroituneinta, kestävintä Pohjolaa, nyt myös kohti turvallista Pohjolaa. Toivon, että tähän kehitykseen otetaan mukaan kiinteästi myös Baltian maat — erityisesti veljeskansamme Viro, jonka edustajia on ollut tänään täällä vieraanamme.
Tämä on historiallinen päivä. Lämmin kiitos rakentavasta ja parlamentaarisesta työskentelystä. Kiitos, arvon puhemies, prosessin selkeästä johtamisesta. Historian kulku on lopulta korkeimman kädessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-17T15:02:11,2022-05-17T15:03:38,Hyväksytty,1.1
2022_58_88,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kiljunen Kimmo. [Eduskunnasta: Kiljunen sanoo viimeisen sanan taas!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_89,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"En halua sanoa viimeistä sanaa välttämättä. [Naurua] Haluan sanoa sen, mikä tässä... [Välihuutoja] — Kiitokset, meillä on puheoikeus eduskunnassa. Meillä on puheoikeus täällä eduskunnassa.
Arvoisa puhemies! Kolme Pohjoismaata on liittynyt sotilasliitto Natoon. Nämä kolme maata eivät ole asettaneet mitään varaumia liittyessään Naton jäseneksi, mutta ovat tehneet omat rajoitteensa koskien ydinaseita: Tanska, Norja ja Islanti. Meillä on kaksi muuta Nato-maata, jotka myöskin ovat asettaneet perustuslain tasolla rajoitteen. Liettua on asettanut ydinaserajoitteen ja Espanjassa, joka ei sodan eikä rauhan aikanakaan salli ydinaseita, järjestettiin kansanäänestys tästä asiasta, ja tämä on se lähtökohta.
Minulta on kysytty ja on pohdittu tätä kysymystä: kyllä vai ei sotilaalliselle liittoutumiselle? Tosiaankin kirjoitin kirjan. Siinä kirjassa viimeisissä sanoissa, pohdittaessa kysymystä kyllä vai ei, minä vastasin: minä tunnen Javierin ja olen hänen kanssaan samaa mieltä. Javier Solana on entinen Espanjan ulkoministeri. 1982 Espanjan liittyessä Natoon hän vastusti jyrkästi Nato-jäsenyyttä. Hän oli Madridin kaupunginjohtaja. Sittemmin hän on tullut Naton pääsihteeriksi ja sittemmin hän nimenomaan on ottanut voimakkaan kannan tästä ydinaseriisunnasta [Petri Hurun välihuuto] ja ydinasekieltosopimuksesta. Ja tämä oli minulle se keskeisin sytyke tunnistaa, että silloin, kun Espanja liittyi Natoon, se asetti tämän oman rajoitteensa, jossa Javier Solanan kynänjälki on ollut ratkaisevan tärkeä, ja tämä on iso peruste minulle äänestää tänään kyllä. [Sebastian Tynkkynen: Kirjamainosta kaiken lisäksi vielä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-17T15:03:38,2022-05-17T15:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_58_90,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ministeri Haavisto, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_91,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Jos niihin muutamiin kysymyksiin, joita edustajilla on ollut, voin vielä tässä yhteydessä vastata.
Edustaja Tavio nosti esiin Turkin kanssa käytävät keskustelut ja muut suhteet Turkkiin. Suomi tietysti myöskin muistuttaa usein siitä, että meidän puheenjohtajuuskaudellamme EU:ssa vuonna 99 olimme kutsumassa Turkkia mukaan tähän EU-prosessiin, ja uskon, että sekin Turkissa hyvin muistetaan.
Edustaja Räsänen nosti esille ulkoministeri Lavrovin tämänpäiväisen kommentin, jossa katsotaan, että Suomella on ollut jo hyvin läheinen yhteistyö Naton kanssa, ja näin varmasti on. Me olemme puolestamme todenneet, että meillä on nyt ja tulevaisuudessa yhteinen raja Venäjän kanssa ja toivomme, että se on rauhallinen raja ja hoidamme hyvin ammattimaisesti suhteemme sen ylitse tässäkin tilanteessa.
Edustajat Tanus ja Eestilä ja monet muut nostivat esille sen kysymyksen, jatkuvatko Suomen hyvät suhteet, meidän hyvä diplomatiamme, meidän rauhantyömme ja siihen liittyvät asiat edelleen, ja varmasti jatkuvat. Suomen ulkopolitiikka ei näissä millään tavalla muutu.
Edustaja Löfström toi esiin Ahvenanmaan tyytyväisyyden siihen, miten suhteita on pidetty sinne tässäkin tilanteessa, ja haluan omasta puolestani kiittää myöskin Ahvenanmaan viranomaisia ja hallintoa. Suhde on ollut erinomainen, ja tämä Ahvenanmaa-kysymys on hyvin otettu huomioon tässä Nato-prosessin yhteydessä.
Edustaja Pauli Kiuru kysyi, mikä on oikea nimi ja nimitys Natolle, mikä liitto se on. Ehdin tässä katsoa Naton omilta sivuilta sen suomenkielisen version, joka heillä myöskin on, ja näillä Naton omilla sivuilla käytetään sanaa ”puolustusliitto”, niin että tälle löytyy ainakin heidän puoleltaan sitten tukea.
Edustaja Yrttiahon kysymyksiin edustaja Tuomioja jo hyvin vastasikin. Haluaisin vain korostaa, että asiat, kuten ydinaseet — tuleeko niitä edes vierailujen yhteydessä Suomeen — tai pysyvät tukikohdat ovat kaikki sellaisia, joista Suomi voi itse päättää. Mitään päätäntävaltaa tässä ei meidän ylitsemme eikä ohitsemme käytetä, ja tällä hetkellä lainsäädäntömmekin tämän estää, kuten on todettu.
Aivan lopuksi haluaisin kiittää edustaja Honkasaloa ja edustaja Laaksoa siitä, kun he nostivat esiin sen eri mielipiteiden arvokkuuden tässä kansalaisten ja kansanedustajien käymässä keskustelussa. Olipa sitten johtopäätös mikä tahansa, on tavattoman tärkeää, että tämä keskustelu on käyty demokraattisesti ja kaikki mielipiteet on tuotu tässä esiin hyvin rakentavassa hengessä. Ja yhdyn kyllä edustaja Laaksoon siinä, että ehkä ei ole kuitenkaan niiden samppanjalasien aika — on sota Euroopassa, ja tämä sota on johtanut meidätkin uudenlaisiin johtopäätöksiin omissa turvallisuusratkaisuissamme, mutta tilanne Euroopassa säilyy äärimmäisen vakavana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-05-17T15:05:24,2022-05-17T15:08:21,Hyväksytty,1.1
2022_58_92,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_93,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ministerin puheenvuoron jälkeen ei olisi tätä puheenvuoroa enää tarvinnut käyttää. Haluan erikseen myös kiittää edustaja Laaksoa ja edustaja Honkasaloa siitä hyväsävytteisestä keskustelusta, mitä tässä salissa on voitu käydä. Se on ollut erittäin arvokasta.
Tulen äänestämään, kuinka äänestän, mutta sen haluan kuitenkin sanoa, että menemme Ruotsin kanssa yhtä jalkaa, mutta hieman eri tahdissa. Siinä mielessä ydinaseet, joukkojen sijoittaminen — uskallan kyllä sanoa, että meillä pitäisi olla jokin kanta tässä vaiheessa ja pitäisi uskaltaa ainakin sanoa se. Ei meitä, jotka emme halua sitä, saisi sysätä sivuun tässä ratkaisussa, vaan se tulee sitten huomioida totta kai prosessin myötä erittäin merkittävänä kansalaisten ja kansanedustajien mielipiteenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-05-17T15:08:21,2022-05-17T15:09:23,Hyväksytty,1.1
2022_58_94,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Keskustelun kuluessa on tehty yksi kannatettu kannanottoehdotus, joten asiasta on äänestettävä. Lisäksi Ano Turtiainen on tehnyt ehdotuksen, jota ei ole kannatettu, joten se raukeaa kannattamattomana. Äänestys tapahtuu tässä täysistunnossa tauon jälkeen. Istunto ja asian käsittely keskeytetään, ja istuntoa jatketaan kello 15.25.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_58_95,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt jatketaan kello 15.10 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 2. asian käsittelyä. Keskustelussa on Markus Mustajärvi Johannes Yrttiahon kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy kannanoton, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_58_96,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 1/2022 vp>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Pyydän, että salissa rauhoitutaan taas keskittymään muihin asioihin. Muut kuin näihin käsiteltäviin asioihin liittyvät keskustelut pyydän käymään tuolla salin ulkopuolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_58_97,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Nyt pyydän, että muut keskustelut menevät salin ulkopuolelle. — Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_58_98,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"No niin, arvoisa puhemies, palataan sitten arkisten asioiden äärelle. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:ää siten, että jatkossa työ- ja elinkeinotoimiston on mahdollista tarjota yritykselle maksutonta valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä. Tavoitteena on madaltaa etenkin yksinyrittäjien ja mikroyritysten rekrytointikynnystä ja nostaa sitä kautta työllisyysastetta. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Tämä valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti siitä eniten hyötyville kasvuhakuisille yksinyrittäjille ja mikroyrityksille. Valmennuksen tarjoaminen on kuitenkin mahdollista myös muille kuin yksinyrittäjille ja mikroyrityksille, jos yrityksen katsotaan hyötyvän tarjottavasta valmennuksesta. Valiokunta kannattaa ehdotettua muutosta ja pitää uusien työpaikkojen syntymisen vuoksi tärkeänä, että yrityksiä tuetaan jo niiden kasvun alkuvaiheessa.
Yrittäjän rekrytointiosaamista kehittämällä madalletaan kynnystä työllistää henkilöitä nimenomaan työsuhteeseen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että palvelun toteuttamista osana työ- ja elinkeinopalveluja seurataan ja että palvelun vaikuttavuudesta tehdään erillinen arviointiesitys.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.
Arvoisa puhemies! Tämä mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-05-17T15:28:45,2022-05-17T15:30:44,Hyväksytty,1.1
2022_58_99,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_100,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näin, että siellä oli edustajakollega Satonen ensiksi, mutta hän oli näköjään peruuttanut puheenvuoronsa. 
Ihan lyhyesti tästä esityksestä: 
Elikkä hallitus tekee ja on tehnyt joka päivä töitä mahdollisimman korkean työllisyysasteen eteen. Tavoitteen pitää olla se, että kaikilla, jotka töihin pystyvät, niitä haluavat ja hakevat, on myös töitä. 
Tässä esityksessä, joka saavutti myös valiokuntatyössä yksimielisen mietinnön, muutetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettavaa lakia, niin kuin meidän valiokunnan puheenjohtaja totesi. Jatkossa työ- ja elinkeinotoimiston on mahdollista tarjota yritykselle maksutonta valmennusta työntekijän palkkaamisessa ja työnantajavalmiuksien kehittämisessä. Nopeasti ajateltuna kyseessä on nyt laki, jonka olisi pitänyt olla mielestäni käytössä jo vuosia. 
Valmennus on tarkoitettu ensisijaisesti siitä eniten hyötyville kasvuhakuisille yksinyrittäjille ja mikroyrityksille eli juuri heille, joiden on myös haastavaa panostaa itse taloudellisesti erilaisissa rekrytointitarpeissaan. Yrittäjän rekry-osaamista kehittämällä madalletaan kynnystä työllistää henkilöitä nimenomaan työsuhteeseen. 
Valiokunnassa totesimme, että on tärkeää, että laki antaa mahdollisuuden valmennuksen tarjoamiseen myös laajemmin, jos yrityksen katsotaan hyötyvän tarjottavasta valmennuksesta, ja tämähän on ainut oikea tapa ja tyyli. Koska tavoite on auttaa yrityksiä, lain tavoitteita ja palvelun vaikuttavuutta pitää seurata, ja niin kuin valiokunnassa totesimme, tehdä siitä myös myöhemmin erillinen arviointiselvitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-05-17T15:30:44,2022-05-17T15:32:30,Hyväksytty,1.1
2022_58_101,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_102,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on ylipäätänsä pyrkinyt vahvistamaan työllisyyttä tukemalla ihmisiä töihin ja työntekoon. Meillä on erilaisia kuntakokeiluja, joiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä töihin ja sitä kautta löytää koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka, ja tästä on paljon hyviä tuloksia. Meidän työttömyyshän on koko ajan vähentynyt ja työllisyysaste on vahvistunut tämän hallituskauden aikana, kun meidän politiikka on ollut työttömiä tukevaa ja työntekoon kannustavaa.
Tärkeää on, että nyt myös valiokunta hyväksyy yksimielisenä tämän esityksen, jossa myös tuetaan yksinyrittäjiä ja näitä mikroyrittäjiä, kuten valiokunnan puheenjohtajakin toi esiin, eli tarjotaan yrityksille valmennuksia ja tukea, joilla he voivat sitten työllistää ja sitä kautta meidän työllisyyttä vahvistaa.
Tämä on hyvä ja oikeastaan aika pieni muutos tähän mutta tärkeä ja oikeansuuntainen. Hienoa, että nyt valiokunta saa tämän eteenpäin ja tätä kautta voidaan myös vahvistaa meidän työllisyyttä entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-05-17T15:32:30,2022-05-17T15:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_58_103,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_104,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ei voi käsiänsä taputtaa täällä, niin ei voi muuta kuin kuitenkin nähdä sen, että nyt tämä hallitus tekee juuri niitä toimenpiteitä, joita olisi tarvinnut tehdä jo edellisissä ja sitä edellisissä hallituksissa: tukee työnantajia, niitä mikroyrityksiä ja niiden rekrytoinnin sulavoittamista ja nimenomaan sitä, että asiantuntemusta voidaan lisätä koulutuksella. Paljon muutakin olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten, vaikkapa niin, että tämä paikallisen sopimisen kinastelu olisi ollut enemmänkin paikallisen sopimisen opastamista sinne työnantajapuolelle. Riitelemme turhaan asioista, joita voitaisiin tällä tavoin edistää niin, että työmarkkinoita kehitetään myös täältä valtiovallan puolelta niin, että annetaan osaamista yrittäjille siinä, kuinka työsuhdeasioita hoidetaan. Tässä esityksessä nimenomaan rekrytointia hoidetaan ja siihen tuodaan sitä tarpeellista osaamista. Tämä on erityisen tärkeä ensimmäinen askel siihen suuntaan, jota ei ole vielä huomattukaan, mutta tämä on merkitykseltään tärkeä. Haluaisinkin, että tästä enemmän voitaisiin julistaa, kuinka tärkeä askel koko työelämäkentälle on, että eduskunnassa tehdään päätös hallituksen esityksestä, että tuomme yrittäjille enemmän tukitoimia, jotta työelämä voi paremmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-05-17T15:33:44,2022-05-17T15:35:26,Hyväksytty,1.1
2022_58_105,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_106,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä, ja se on valiokunnassa yksimielisesti hyväksytty. On totta, että meillä on aikamoinen kynnys siirtyä yksinyrittäjästä työnantajaksi. Toki kaikki yksinyrittäjät eivät haluakaan työnantajaksi, koska osa heistä haluaa ikään kuin elättää itsensä omalla työllään ja on tyytyväinen siihen. Mutta paljon on myös niitä, jotka haluaisivat, mutta se kynnys on iso, koska se tuo mukanaan yrittäjäriskin merkittävällä tavalla, jos rekrytointi ei onnistu tai tulee sairastumisia tai muita asioita, jolloin sitten pienyrittäjä joutuu... Hänen riskinsä on, totta kai, paljon suurempi, jos palkkaa yhden ihmisen, kuin sen, jolla on vaikka 100 henkeä töissä. Yhtä ihmistä kohden se riski on tietysti suurempi. Mutta on totta myös, että siihen tarvitaan tällaista neuvonta-apua kaikkien niitten prosessien kanssa selviämisessä. Osalla jo pelkästään se tuottaa haasteita, ja sen takia tämä esitys on hyvä, eli tätä on helppo kannattaa.
Sen sijaan siitä en voi olla kyllä samaa mieltä edustajien Nurminen ja Myllykoski kanssa, että tämä hallitus olisi erityisesti kunnostautunut tässä työllisyydenhoidossa. Kyllä pikemminkin on niin päin, että tässä on päätöksiä siirretty toinen toisensa jälkeen, on perustettu erilaisia kolmikantatyöryhmiä, jotka eivät ole saaneet käytännössä mitään aikaan. Työllisyyden kannalta ainoa merkittävä päätös, jonka tämä hallitus on kyennyt tekemään, on ollut tämä yli 55-vuotiaiden paketti, joka on parasta aikaa valiokunnan käsittelyssä. Sitten on tällaisia yksittäisiä pieniä, kuten tämä. Työllisyysvaikutus lienee aika vähäinen, mutta on se oikeaan suuntaan, niin että sille haluan antaa kyllä tunnustuksen. Mutta kyllähän todelliset kysymykset ovat siellä, että lähdetään kannustinloukkuja purkamaan, tehdään se paikallinen sopiminen, ulotetaan se myös pienempiin ja keskisuuriin yrityksiin, ja sitä kautta me löydetään oikeasti apuja tähän työvoimapulaan ja saadaan työllisyyden taso nostettua pohjoismaiselle tasolle. Otetaan vain oppia siitä, mitä esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat tehneet, niin niillä päästään kyllä pitkälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-17T15:35:26,2022-05-17T15:37:46,Hyväksytty,1.1
2022_58_107,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_58_108,58/2022,2022-05-17,12.15,15.40,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 4 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 59/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietenkin hyvä, että tuetaan yrittäjyyttä siinä mielessä, että on helpompi palkata sinne työvoimaa. Ja tämä on yksi toimenpide, mitä nyt tässä hallitus on esittämässä — ihan hyvä niin.
Ja muutenkin pitäisi tukea vielä enemmän sitä, että yritykset pystyisivät palkkaamaan työntekijöitä. Varsinkin sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on monelle aika hankalaa: mietitään, miten se palkataan, jos tarvitsee maksaa kaikenlaisia maksuja, tulee maksettavaksi veroasioita ja muita. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on monelle pienyrittäjälle ongelma. Se mietityttää kyllä kovasti, ja siihen tarvitaan kyllä varmasti tukea myös jatkossa.
Toisaalta haluaisin nostaa esille myös nämä oppisopimuskoulutusasiat. Toivoisin kyllä, että näihin kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota. Välttämättä se oppisopimuskoulutus ei olisi ihan hirveän kaukana työpaikasta. Mutta näitä kannattaisi harkita: kaikki eivät välttämättä halua koulunpenkille vaan nimenomaan käytännön kautta oppia ammattiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_58+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-05-17T15:37:46,2022-05-17T15:38:46,Tarkistettu,1.1
2022_59_1,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_59_2,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on niin sanottu avoterveydenhuollon hoitotakuun tiukennus eli perusterveydenhuollon vahvistaminen. Kuten aina kaikissa asioissa, asiantunteva ja erinomainen virkamiehistö sosiaali- ja terveysministeriössä on valmistellut minulle hyvän esittelypuheenvuoron, mutta ajattelin, että nyt puhun sydämestäni. Tämä ei tule paperista vaan tämä tulee sydämestä:
Kyseessä on asia, jota kaikki hallitukset ovat viimeisten 20 vuoden aikana yrittäneet Suomessa saada aikaiseksi. Vuonna 2004 saimme pääministeri Vanhasen hallituksen aikana säädetyksi hoitotakuulain, joka huomattavasti paransi hoidon saatavuutta erikoissairaanhoidossa. Silloin perusterveydenhuollon tilanne oli niin hyvä, että 80 prosenttia potilaista, siis suomalaisista, pääsi kolmessa vuorokaudessa terveyskeskukseen vastaanotolle, ja sen takia terveyskeskukseen jätettiin niinkin pitkä aika kuin kolme kuukautta hoitotakuun määräajaksi.
No, tuo erinomainen hoitotakuun tiukentaminen johti siihen, että me olemme saaneet vuosi vuodelta enemmän — toki nyt korona-aika on ollut poikkeus — nimenomaan toimenpidevaltaisia hoitoja erikoissairaanhoidosta, mutta perusterveydenhuolto ja mielenterveystyö ovat jääneet samalla jalkoihin. Nyt on aika tehdä siinä suhteessa parannuksia.
Voidaan tietysti kysyä, mikä on eduskunnan tehtävä, mikä on erikseen sitten kuntien ja ensi vuonna hyvinvointialueiden, koska käytännössähän meillä eräät kunnat tällä hetkellä pystyvät tarjoamaan aivan erinomaisen saatavuuden perusterveydenhuollon palveluihin mutta, kuten esimerkiksi tänään luimme Helsingin Sanomista, keskimääräinen odotus hoitoonpääsyyn on 37 vuorokautta. Variaatio toki oli yhdestä vuorokaudesta 90 vuorokauteen terveysasemittain.
Mistä tässä lainsäädännössä on kysymys? Tässä on kysymys avosairaanhoidosta. Avosairaanhoidolla tarkoitetaan terveyskeskuksen hammaslääkärille, lääkärille ja hoitohenkilöstölle pääsyä tilanteissa, joissa potilaalla on sairaus. Ei siis ennalta ehkäisevä käynti, esimerkiksi neuvolakäynti, kuulu tämän piiriin, eikä myöskään kiireellinen hoito. Kiireellinen hoitohan meillä täytyy joka tapauksessa tarjota aina välittömästi.
Mikä on sitten tämän kiireettömän hoidon osuus vaikkapa terveyskeskuslääkärien työn kokonaisuudesta? Se on noin 50 prosenttia, koska lääkärienkin työstä 30 prosenttia on sitä kiireellistä ja sitten ennalta ehkäisevää työtä on käytännössä sellainen 15 prosenttia. Tämä kiireetön työkin jakaantuu kahteen osaan: Sellaiseen ennalta suunniteltuun työhön, kun vaikkapa diabeetikko tulee kolmen kuukauden päästä sovitulle kontrollille, ja silloin se kolme kuukautta on ihan hyvä ja normaali aika. Tämä asia puolestaan koskee kulloisenkin sairauden tai olemassa olevan sairauden pahenemisvaiheen ensikäyntiä. Sen osuus rahalla mitattuna on kustannuslaskennassa 238 miljoonaa euroa koko Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon 22 miljardista eurosta, eli kysymys on yhdestä prosentista. Siihen yhteen prosenttiin meidän on nyt kohdistettava määrärahoja ja lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, niin että saamme tämän asian paremmalle tolalle.
Tämä laki oli lausunnolla tuossa keskitalven aikana, ja lausuntokierroksella kävi ilmi, että korona on ollut niin voimakas rasite meidän terveydenhuoltojärjestelmälle, että alkuperäinen tavoite, että saisimme 1.4.23 toteutettua seitsemän vuorokauden hoitotakuun, ei ole realistinen. Sen takia tämä on porrastettu nyt niin, että 1. päivä syyskuuta vuonna 23 tavoite on 14 vuorokautta — kuten muuten edustaja Kilven kirjallisessa kysymyksessä kokoomuksen taholta joku aika sitten ehdotettiinkin — ja sitten siitä vuoden päästä, eli 1.11.24, on tavoite seitsemän vuorokautta. Suun terveydenhuollossa tavoite on kolme kuukautta nykyisen kuuden kuukauden sijasta, ja hoitajan vastaanotolla seitsemän vuorokautta, myös silloin samaan aikaan kun tämä tulee voimaan lääkärinvastaanottotoimintaan.
Tilannehan on se, että tällä hetkellä hammashuoltoon pääsee jo tässä hoitotakuuajassa 90 prosenttia potilaista ja hoitajan vastaanotolle 90 prosenttia. Ongelmana on lääkärinvastaanottotoiminta. Henkilöstö on olemassa, ja se on tällä hetkellä yksityisillä vastaanotoilla. Jos me emme onnistu työtä kehittämällä sieltä houkuttelemaan väkeä terveyskeskuksiin, me voimme aina ostopalvelulla hoitaa tämän asian. Jokainen suomalainenhan pääsee tällä hetkellä itse valitsemalleen lääkärille nopeasti, kun maksaa sen itse. Kysymys on nyt vain siitä, että silloin se ei ole julkista terveydenhuoltoa.
Tästä lainsäädäntöuudistuksessa on kysymys. Harvoin pääsee siihen tilanteeseen, että se tärkein asia, miksi on eduskuntaan pyrkinyt, on omassa esittelyssä, ja tästä olen erittäin onnellinen. — Kiitoksia. [Jukka Gustafsson: Sen huomaa! Kiitos!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-05-18T14:00:29,2022-05-18T14:06:21,Hyväksytty,1.1
2022_59_3,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_4,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Lindéniä tämän tärkeän asian esittelystä. Kahtena edellisenä päivänä olemme täällä eduskunnassa käyneet tärkeitä turvallisuuteen liittyviä keskusteluja. Nytkin olemme hyvin merkittävän asian äärellä. Kyse on siitä, miten me takaamme kaikille suomalaisille, myös täällä eduskunnan lehtereillä tänään oleville lapsille ja nuorille, tulevaisuudessa riittävät, laadukkaat ja sujuvasti saatavat sosiaali- ja terveyspalvelut.
Arvoisa puhemies! Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus ovat monin tavoin yhteyksissä toisiinsa. Jotta olemme vahvempia ulkoisten uhkien edessä, tulee meidän olla myös sisäisesti vahvoja ja yhtenäisiä. On äärimmäisen tärkeää, että jokaisesta ihmisestä tässä maassa pidetään huolta.
Käsittelemme tosiaan nyt hallituksen esitystä hoitotakuuksi. Esityksen tavoite on välttämätön. Tavoitteena on, että jokainen suomalainen saisi tarvitsemansa hoidon nykyistäkin sujuvammin. Esityksellä tosiaan tiukennetaan perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Kiireettömään tutkimukseen tai hoitoon pääsyn määräaika lyhenisi kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään — kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään. Suun terveydenhuollossa määräaika lyhenisi kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Hoitotakuu koskisi sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia ja päihdeongelmien hoitoa. Suomessa hoitoonpääsyajat kiireettömässä hoidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna varsin pitkiä, ja ihmiset ovat asuinalueensa mukaan eriarvoisessa asemassa. Tämä hoitotakuu tulee parantamaan alueiden tasa-arvoa.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti, kuten ministeri äsken kertoi, korona-aikana hoitoonpääsy monen kohdalla vaikeutui. Hallituksen esityksessä todetaan, että palvelujärjestelmä ei kyennyt täysin vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen esimerkiksi perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluissa ja päihdepalveluissa. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat valitettavan yleisiä. Hoitoonpääsyn vaikeus voi aiheuttaa vakavia inhimillisiä murhenäytelmiä ja tulla myös kalliiksi yhteiskunnalle. On äärimmäisen tärkeää, että nyt hyvinvointialueilla vahvistetaan sitä, että perusterveydenhuollossa on riittävästi myös mielenterveystyöhön ja päihdetyöhön koulutettua henkilöstöä. Nopeampi hoitoonpääsy kaiken hoidon tarpeen osalta on välttämätöntä myös siksi, että se ehkäisee terveysongelmien vaikeutumista ja vähentää kalliimman erikoissairaanhoidon tarvetta.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suurimman haasteen hoitotakuun toteutumiselle aiheuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys. Voimaantulon porrastus mahdollistaa sen, että palvelun järjestäjät voivat siirtyä tiukentuviin hoitoonpääsyn määräaikoihin hallitummin ja että henkilöstön rekrytointiin on enemmän aikaa. Henkilöstön saatavuuden takia ostopalveluilla on tärkeä rooli esityksen toimeenpanossa varsinkin ensimmäisinä vuosina ja jonoja purettaessa. On arvioitu, että laskennallisesti avosairaanhoidon kapasiteetin lisäys tarkoittaisi vuodesta 2026 lukien 672 lääkärin ja 476 sairaanhoitajan henkilötyövuoden lisäystä.
Arvoisa puhemies! Hoitohenkilökunta tarvitsee kaiken mahdollisen tuen ja työolojen kehittämisen, jotta he jaksavat arvokkaassa työssään. Keskustalle oli tärkeää ja kynnyskysymys, että tällä kaudella toteutettiin yksi maamme historian suurimmista hallinnollisista uudistuksista, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Sen tärkeänä tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja hillitä kustannusten kasvua.
On hyvä, että hallitus on myös lisännyt hoitoalan koulutuspaikkoja. Tärkeä on myös syksyllä 21 käynnistetty ohjelma sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Tämän viikon tiistaina taas julkisti raporttinsa sote-palvelujärjestelmän varautumisen selvitysryhmä. Haluan tässä yhteydessä kysyä, arvoisa ministeri Lindén: Miten tämän kyseisen ohjelman ja raportin ehdotuksia ollaan toteuttamassa? Miltä tilanne niiden osalta näyttää?
Arvoisa puhemies! Suomi on hieno maa. Pidetään jokaisesta huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-05-18T14:06:28,2022-05-18T14:11:42,Hyväksytty,1.1
2022_59_5,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_6,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys, hoitotakuun parantaminen, on erinomainen esitys. Ministeri Lindén, te kerroitte, että puhutte sydämestänne, mutta jäin ihmettelemään sitä, että ette sanallakaan maininnut ettekä kertonut sitä, millä tavalla, minkälaisella rahoituksella tämä sinänsä hyvä hanke aiotaan käytännössä toteuttaa. Tämähän on tulossa voimaan vasta 1.11.2024, eli seuraava hallitus käytännössä tämän laittaa toimeen, ja täällä hallituksen esityksessä todetaan, että hoitotakuun toteuttaminen tässä muodossa edellyttää vuoden 2026 tasolla 672 lääkäriä lisää, 476 sairaanhoitajaa lisää ja 160 miljoonan euron vuosittaisen rahoituksen. Nyt pitäisin kyllä erittäin tärkeänä, että ministeri kertoisi, millä tavalla nämä lääkärit ja hoitajat tähän hankitaan, millä tavalla tämä rahoitetaan.
Venäjän hyökkäyssodan ja Nato-keskustelun varjoon on jäänyt se, että terveydenhuoltomme on tosiasiassa vakavassa kriisissä. Palkkakiista on pahimmillaan kärjistymässä hoitajien joukkoirtisanoutumisiin, mutta tämä hoitajapula ja terveydenhuollon henkilöstön pula on pahentunut jo pitkään. Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapulan, ja esitimme tälle vuodelle jo puolen miljardin euron rahoitusta, mutta hallitus ei ole tähän tarttunut. Hoitovelan ja myös koronapaineen kurittamien hoitajien, lääkäreiden ja muiden sote-ammattilaisten hätähuudot on otettava vakavasti. Hoitotakuuta parantavia pykäliä tarvitaan, jotta potilaat pääsevät nopeammin hoidon äärelle, mutta kyllä niiden toteuttamiseen tarvitaan nimenomaan resurssit, sekä tekijät että rahoitus. Meillähän on samanaikaisesti hallitus myös tehnyt tämän vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituslain, joka sekin on tulossa seuraavan hallituksen käytännössä toteutettavaksi eli voimaan 2023, mutta sekin tarkoittaa yli 4 000:n hoitajan lisätarvetta valtakunnallisesti. Tässäkin hallituksen esityksessä pykäliin kirjattu tavoite on erinomainen, on tärkeä, mutta resurssit puuttuvat.
Onkin vaara, että näiden seurauksena esimerkiksi kotipalvelut heikkenevät, kun joudutaan henkilöstön painopistettä siirtämään laitoksiin sekä avosairaanhoitoon. Tätä hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Me myös tiedetään se, että sote-alan koulutuksen saaneista yli 72 000 tekee töitä muualla kuin koulutuksensa mukaisessa työssä. Nyt kiireesti pitäisi saada toimia, joilla sote-työn houkuttelevuutta vahvistetaan, jotta osa tästä reservistä saataisiin alalle, ja myös tarvittaisiin kannusteita, jotta eläkkeelle jääneet työhaluiset terveydenhuoltoalan ammattilaiset voisivat tarttua työntekoon. Päinvastoin, terveydenhuoltohenkilökunnasta tällä hetkellä moni suunnittelee alanvaihtoa, ja yhdestäkään työikäisestä hoitajasta tai lääkäristä ei nyt olisi varaa luopua. Koronaepidemian velatkin ovat vielä maksamatta, eli meillä on sielläkin hyvin paljon sitä hoitotaakkaa ja hoitovelkaa, joka on edelleen käsissämme.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä suren sitä, että hallitus teki päätöksen Kela-korvausten romuttamisesta, mikä on järjetön ja vahingollinen päätös, [Ben Zyskowicz: Lyhentää jonoja!] koska se on ajamassa julkisia palveluja entistä ruuhkaisemmiksi. Ja päinvastoin, nyt olisi romuttamisen sijaan aika vahvistaa Kela-korvauksia, jotta tätä palveluruuhkaa saataisiin purettua. [Jukka Gustafsson: Mistä rahat?] Kiitos. — Niin, mistä rahat?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-18T14:11:47,2022-05-18T14:17:14,Hyväksytty,1.1
2022_59_7,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_8,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä ja ymmärrettävää toki, että oppositiosta halutaan kiirehtiä asioita. Mutta me elämme nyt tilanteessa, jossa koronan jälkeisessä maailmassa Suomi on hieman erinäköinen kuin silloin aikoinaan, kun esimerkiksi Säätytalolla hallitusneuvotteluissa tästä asiasta yhteisesti sovittiin, ja pidän sitä hyvin vastuullisena, että ministeri on katsonut tässä tarpeelliseksi askelluksen, tämän prosessin turvallisen etenemisen. Nyt kun katsomme, hyvinvointialueilla turvallista siirtymää korostavat kaikki toimijat, ja tässä asiassa on samalla tavalla. Jos meillä ei ole riittävästi henkilökuntaa, ei meillä ole myöskään palveluita, ja siksi meidän täytyy tässä edetä harkitusti, rauhallisesti, vakain askelin, niin kuin ministeri on nyt tässä esittänyt tehtäväksi. [Päivi Räsäsen välihuuto]
Pidän tärkeänä myöskin sitä, että kun oikeistopuolueista on usein kritisoitu, että esimerkiksi sosiaalidemokraatit eivät hyväksyisi yksityisten palveluiden käyttämistä, niin tässä esityksessä voidaan myöskin yksityiset valjastaa tähän tärkeään työhön, kansakunnan terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseen, mukaan. Tämä on kyllä ihan yhteinen ponnistus, johon tarvitaan niin yksityisiä [Puhemies: Aika!] kuin julkisia palveluita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-05-18T14:17:21,2022-05-18T14:18:53,Hyväksytty,1.1
2022_59_9,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_10,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä hallituksen hoitotakuuesitys on aikamoista kansalaisten bluffia. Rahoitus ja keinot puuttuvat. Tavoitteen kirjaaminen lakiin ei riitä, jos henkilöstöä ei ole ja keinot uupuvat. Samaan aikaan hallitus on leikkaamassa Kela-korvausta, mikä tulee lisäämään entisestään julkisen perusterveydenhuollon kuormaa.
Miten, ministeri Lindén, aiotte varmistaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on keinot ja resurssit purkaa hoitojonot ja yltää hoitotakuun vaatimukseen? Tämä näyttää jäävän seuraavan hallituksen kontolle.
Hoitotakuuesitys ei sisällä myöskään Terapiatakuu-kansalaisaloitteen ehdotettua esitystä, vaikka näin lupailtiin myös hallituspuolueiden suusta. Nykyiset hallituspuolueet lupasivat tukensa terapiatakuulle. Koronan myötä mielenterveyspalveluihin pääsy on heikentynyt samaan aikaan, kun palveluiden tarve on lisääntynyt.
Kansalaiset ansaitsevat päästä palveluihin nopeammin, ja nyt tämä vesitetään tässä esityksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-05-18T14:18:54,2022-05-18T14:20:03,Hyväksytty,1.1
2022_59_11,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_12,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä tämän lakiesityksen tuomisesta eduskuntaan ja esittelystä. Jo esittely minusta osoitti, että erittäin asiantuntevasti on tämä asia nyt hallussa. Ja se, että tämä voimaantulo nyt jaksotetaan, minusta osoittaa sen, että ymmärretään tämä käytännön tilanne kentällä. Se on todella viisasta tehdä näin.
Mitä tulee rahoitukseen, niin kehyksessähän on varauduttu tämän täytäntöönpanoon — olemme siitä juuri lausuneet valiokuntanakin. Mutta eihän tämä rahalla ratkea. Vaikka me pantaisiin kuinka paljon rahaa sinne, ei se ratkaise sitä. Pitää olla lääkäreitä ja pitää olla hoitajia. [Päivi Räsänen: Juuri näin!] Me tiedämme sen pulan, mikä kentällä nyt on, ja sen takia tässä on erinomainen pohja se, että tässä lähdetään siitä, että otetaan kaikki yhteiskunnan resurssit käyttöön, yksityisetkin, tarvittaessa palveluseteleillä otetaan käyttöön. Jos ei hyvinvointialue kykene itse tuottamaan riittävässä ajassa näitä palveluita, niin sitten ostetaan niitä ulkopuolelta tai tarjotaan palveluseteleitä. Eli lähtökohta tässä on erittäin hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-05-18T14:20:03,2022-05-18T14:21:11,Hyväksytty,1.1
2022_59_13,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_14,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisen pääsyä hoitoon ei pelkillä puheilla hoideta. Keskeinen kritiikin kohde tässä lakiesityksessä on se, että hallitus on säätämässä lain, joka tulee voimaan vasta seuraavan hallituskauden aikana, jättää toisin sanoen ongelmat, toimeenpanon ja rahoituksen, seuraavan hallituksen vastuulle.
Ottaen huomioon myös henkilöstön — joka on keskeisenä ydinkysymyksenä tässä — eläköitymisen, on sekä lääkärien että hoitajien koulutusmääriä nostettava merkittävästi, jotta hoitotakuu voisi toteutua esitetyllä tavalla. Ja lisäksi henkilöstön palkkausta ja työoloja ja arvostusta on parannettava, erityisesti niillä alueilla, joilla on jo nykyisellään vaikea saada henkilöstöä töihin.
Muun muassa kehyksissä ette lisää rahoitusta hoitajien erikoistumiskoulutukseen. Miksi ette? Se olisi yksi tärkeä asia, joka tulisi hoitaa välittömästi kuntoon, jotta saadaan osaajia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-18T14:21:12,2022-05-18T14:22:17,Hyväksytty,1.1
2022_59_15,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_16,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen äärettömän tyytyväinen ja ylpeä siitä, että tämä hallitus ja te, ministeri Lindén, tuotte tämän tärkeän hoitotakuuesityksen tänne meille eduskuntaan. Meidän perusterveydenhuollon palvelut ovat tällä hetkellä äärettömän eriarvoiset. Meillä on valtava määrä työttömiä ja ikääntyneitä, jotka odottavat terveyskeskuksissa pääsyä sinne perusterveydenhuoltoon. Ottaen huomioon henkilöstötilanteen, koronan, hoito- ja hoivavelan me tarvitaan nyt selkeä viesti alueille siitä, että tähän painopisteeseen on kiinnitettävä huomiota, että perusterveydenhuoltoa tulee vahvistaa, ja tämä porrastus ja nämä askelmerkit ja tähän kehyksissä varattu raha ovat hyvä signaali valtiolta alueille, että tähän tavoitteeseen on päästävä. Tämä tukee yhdenvertaisia, tasa-arvoisempia palveluita, ja kiitän myös siitä, että mielenterveyspalvelut ovat osana tätä esitystä. Kysyisin ministeriltä vielä tästä omalääkärijärjestelmästä, että miten sen voisi saada vastaamaan tähän haasteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-05-18T14:22:18,2022-05-18T14:23:28,Hyväksytty,1.1
2022_59_17,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_18,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa jokaisen tulisi voida luottaa siihen, että yhteisin verovaroin rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluita saa silloin, kun niitä tarvitsee. On aivan selvää, että nämä hoidon saatavuuden ongelmat ovat muodostuneet vuosien, vuosikymmenten aikana. On kiitettävä hallitusta, että se nyt todella pyrkii löytämään koronapandemiankin jälkeen pahentuneeseen tilanteeseen kunnianhimoisesti ratkaisuja. On täysin kestämätöntä, että tällä hetkellä esimerkiksi lapset ovat täysin eriarvoisessa asemassa sen perusteella, mikä perheen varallisuustaso on: yksityisellä avun saa saman päivän aikana, julkisella puolella lapsikin voi joutua jonottamaan kohtuuttomia aikoja. On siis lapsen edun mukaista, että hallitus tämän esityksen tuo.
Mutta olen samaa mieltä siitä, että on aivan turhaa pyrkiä lailla ratkaisemaan ongelmaa, johon tarvitaan myös sitä henkilöstöä kentälle. Sen takia on myös hyvä, että tässä on nyt tehty porrastusta, on myöhennetty lain voimaantuloa, on lisätty budjettiin ja kehyksiin lisäresursseja, koska on aivan totta, että — aivan kuten täällä kuulimme — palveluita ei ole ilman tekijöitä. Sen takia nyt toivonkin, että hallitus jatkaa huomion kiinnittämistä siihen, mistä tekijät kentälle saamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-05-18T14:23:29,2022-05-18T14:24:37,Hyväksytty,1.1
2022_59_19,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_20,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén, te totesitte äsken, että hoitoonpääsyn parantaminen on se syy, minkä takia ylipäätään halusitte tulla tänne eduskuntaan, ja se on varmasti meillä monella tavoite, mutta jos pelkästään lain säätäminen tai rahojen ohjaaminen olisi se asia, jolla tämä hoituu, niin tämähän olisi tehty jo aikoja sitten.
Ostopalvelujen käyttäminen, lääkärin käyttäminen, on ydinkysymys monta kertaa ollut kunnissa, mutta kuten edustaja Guzenina tässä aikaisemmin totesi, niin itse asiassa kunnissa on tämä keskeinen kysymys ollut juuri se, miten näitä on käytetty. Täytyy todeta, että teidän puolueenne SDP on ollut se, joka aktiivisimmin on torpannut ne ideat, että olisi käytetty joitain muita kuin julkisia toimijoita [Maria Guzenina: Ei pidä paikkaansa!] eli ostopalveluita, palveluseteleitä ja niin edelleen. Suomessa on henkeä kohden lääkäreitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja silti ihmiset eivät pääse hoitoon.
Mitä tulee mielenterveyspalveluihin, niin olen täsmälleen päinvastaista mieltä kuin edustaja Nurminen: tässähän nimenomaan ei pääse hoitoon neljässä viikossa, kuten terapiatakuussa ollaan toivottu. [Maria Guzenina: Espoon malli on demarien malli!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-05-18T14:24:37,2022-05-18T14:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_59_21,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Aika. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_22,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä hoitotakuuta käsittelevässä lakiesityksessä parasta antia on se, että se tietyllä tavalla tasaviivaistaa fyysisten pulmien ratkaisemista psyykkisten pulmien ratkaisemiseen, ne tuodaan samalle rinnalle, mutta ongelma on, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on tuotu esille, että ammattilaisista on kaikilla hoidon tasoilla ja kaikilla hoitosektoreilla suuri pula.
Me Pohjois-Suomessa ollaan oltu tosi tyytyväisiä, että vuosi sitten syksyllä aloitettiin Oulun yliopistossa psykologikoulutus, ja se omalta osaltaan tulee mielen ammattilaisten saatavuusvajetta helpottamaan. Kysymykseni oikeastaan koskeekin sitä, onko sosiaali‑ ja terveysministeriössä ollut keskustelua, että mahdollisesti näitä psykologikoulutuspaikkoja lisättäisiin eri puolilla Suomea niissä koulutuspaikoissa, joissa se on jo tällä hetkellä olemassa, koska tiedossa on, että tämä nykyinenkään koulutus ei tule riittämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-05-18T14:25:54,2022-05-18T14:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_59_23,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_24,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille, joka on ottanut nyt kokonaisvaltaisesti koko tämän kentän — tämähän on osa laajempaa sote-uudistusten kokonaisuutta. Muistuttaisin täällä nyt vähän huonomuistisia oikeistopuolueita: 
Kokoomus leikkasi Kela-korvaukset aivan olemattomiin, etteivät ne enää mahdollistaneet pieni- ja keskituloisten osallistumista. Siitä tuli tämmöinen tehoton yritystuki, joka käytännössä kattoi juuri tämän toimistomaksun ja oli verovarojen täyttä väärinkäyttöä. Oli hyvä, että tämmöiset turhat yritystuet poistettiin. Minusta niitä olisi pitänyt kasvattaa siltä osin, jos julkinen sektori ei pysty jotain palvelua tarjoamaan, mutta se malli, joka oikeistolla oli, ei toiminut.
Perussuomalaisia muistuttaisin tässä, että teidän puheenjohtajanne Purra totesi, että sote-uudistuksen palkkaharmonisointiin menee niin paljon rahaa, että ei hoitajien palkankorotuksiin ole varaa. Hän vastusti poliitikkojen puuttumista hoitajien palkkoihin, joita vasemmisto vastuullisesti on yrittänyt tukea, sitä, että niitä palkankorotuksia saataisiin. [Puhemies: Aika!] Kumpaa te linjaa te nyt oikein ajatte? [Arja Juvonen: Tarvitaan molemmat, se on selvä asia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-05-18T14:27:01,2022-05-18T14:28:14,Hyväksytty,1.1
2022_59_25,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_26,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen ansiokkaasti otti puheessaan esiin tämän rahoituksen. Toivoisinkin ministerin ehkä vastauksessaan antavan vastausta siihen, jääkö se seuraavalle hallitukselle.
Myös tästä hoitajien määrästä kysyn: Mistä me saamme ne hoitajat, mistä he tulevat? Mitkä olisivat ne konkreettiset toimet, joilla alan vetovoimaa lisätään ja saadaan vaikka muille aloille tai muihin maihin siirtyneet hoitajat takaisin? Mitkä ovat niitä konkreettisia toimia? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-18T14:28:14,2022-05-18T14:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_59_27,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Räsänen. [Edustajan mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_28,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Saramolle totean, että vaikka nuo Kela-korvaukset ovatkin tasoltaan pienet, niin niillä on kuitenkin iso merkitys. Meillä on yli kolme miljoonaa vuosittaista Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä, ja näitä korvauksia käyttävät ja tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, naiset ja pienituloiset. Kyllä näillä on merkitystä, mutta tämän järjestelmän romuttamisen sijaan niitä tulisikin vahvistaa. Sitähän me olemme esittäneet.
Ja puhemies, totean vielä sen, että tähän esitykseen sisältyvän runsaan lausuntopalautteen mukaan kaikkein suurimpana riskinä tälle hoitotakuun toteutumiselle pidetään sitä, että henkilöstöä ei ole saatavilla ja että arvioitu taloudellinen lisäresursointi on riittämätöntä. Toivon, että ministeri vastaa nimenomaan tähän kysymykseen, koska nämä ovat vakavia asioita ja te ette ole saaneet siellä työryhmässä aikaseksi esityksiä henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-18T14:29:03,2022-05-18T14:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_59_29,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_30,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Ärade talman! En snabb tillgång till vård är en av hörnstenarna för en fungerande social- och hälsovård. Att man nu vill förkorta väntetiden för icke-brådskande vård från tre månader till sju dagar är väldigt, väldigt bra. Jag tycker det är en fin sak att man tar stöd av företagen inom hälsovårdstjänsterna här via servicesedlar. Bra också att man lyfter fram den psykiska ohälsan i den här helheten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-18T14:30:16,2022-05-18T14:30:49,Hyväksytty,1.1
2022_59_31,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti on niin, että tilanne on sellainen, että varmasti realismia on, että tämä lakiesitys ei sillä aiotulla aikataululla ehdi voimaan. Sinällään ymmärrän sen, että tätä siirretään. Tosin sitten varmasti paljolti sen toteutuminen jää seuraavien hallitusten varaan.
Kuitenkin, arvoisa puhemies, haluaisin kysyä siitä terapiatakuusta. Hallituspuolueet ovat kannattaneet laajasti terapiatakuun toteuttamista, ja ministeri Kiuru vielä ollessaan ministerinä lupasi useaan kertaan eduskunnalle, että hoidetaan tämä terapiatakuu sitten, kun tämä hoitotakuu saadaan voimaan, että hallitus haluaa parantaa kaikkien hoitoon pääsyä, ei vain mielenterveysongelmien osalta. Nyt kuitenkin mielenterveysjärjestöt ovat nostaneet esiin sen, että tässä tämä terapiatakuu jää toteutumatta. Siinähän ei vaadita hoitoon pääsyä seitsemässä vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista, vaan neljässä viikossa. Arvoisa ministeri Lindén, miksi olette jättänyt tämän palasen toteuttamatta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-05-18T14:31:27,2022-05-18T14:32:33,Hyväksytty,1.1
2022_59_32,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_33,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän lämpimästi ministeriä, että on tuonut tämän hoitotakuuta koskevan lakiesityksen meille käsiteltäväksi. Ymmärsin, että jo 62 prosenttia kunnista yltää tähän tavoitteeseen ja nyt tällä on sitten tarkoitus kirittää osaltaan niitä kuntia, jotka eivät tähän tavoitteeseen pääse.
Mutta tuon myös huolen tästä hoitajapulasta. Meillä esimerkiksi pohjoisessa Kittilän kunnassa oli kahdeksan sairaanhoitajan paikkaa auki, niin yksi hakija vain. Eli tämä on ihan todellinen, käsinkosketeltava tämä tilanne. Ja Väylän varressa Pellossa, Ylitorniossa kokeiltiin nyt ensimmäistä kertaa rahalla houkuttelua, eli maksettiin 200 euron rekryraha ja vielä lisäksi kunta tarjosi ilmaisen asunnon — ja nollatulos, ei ketään hakijoita. Eli rahakaan ei houkuttele. Siinä yhdyn kyllä edustaja Lohen näkemykseen, että ei tämä rahalla ratkea. Kyllä tässä tarvitaan myös muita pitovoima- ja vetovoimatekijöitä ja hyvää johtamista muun muassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-05-18T14:32:34,2022-05-18T14:33:36,Hyväksytty,1.1
2022_59_34,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_35,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Nurminen on ylpeä hallituksesta, ja ehkä syytä onkin, sillä tämä hallitus osaa kirjoittaa pykäliin asioita, jotka eivät velvoita sitä, vaan seuraavia hallituksia, kuten tämän hoitajamitoituksen ja hoitotakuun. Kun hallitus kirjoittaa nämä asiat pykäliin, niin ei puutu kuin toimeenpano ja rahoitus.
Varsinainen kysymys on ministeri Lindénille seuraava: kun hallitus on leikkaamassa Kela-korvauksia, niin sanokaa nyt suoraan, uskotteko, että tämä leikkaus lyhentää hoitojonoja vai että tämä leikkaus pidentää hoitojonoja.
Sitten ihan eri asia, kun aikaa on. Hyvinvointialueille toivotaan toiminnan tuottavuutta. Miksi ette esitä uudistusta, jossa hyvinvointialueiden eri niin sanotut suoritteet jouduttaisiin samoilla kriteereillä hinnoittelemaan, jolloin vertaus eri alueiden tuottavuuden perusteella olisi mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-18T14:33:36,2022-05-18T14:34:42,Hyväksytty,1.1
2022_59_36,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_37,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kyllä oikaista niin, että vaikka tässä on tuommoinen siirtymäaika, niin ei seuraava hallitus ole se, joka panee täytäntöön hoitotakuun, vaan ne ovat hyvinvointialueet. Laki astuu voimaan, se velvoittaa hyvinvointialueita. Ei seuraavan hallituksen tarvitse tehdä yhtään mitään, [Välihuutoja kokoomuksen ja perussuomalaisten ryhmistä] vaan laki toteutuu. Jos me ajateltaisiin niin... Nyt on tulossa siirtymäaika, joka on itse asiassa ihan välttämätön. Me aiheuttaisimme isot ongelmat käytännössä kentälle, jos me nyt saman tien sanoisimme, että ensi vuoden alussa säädettäisiin laki, että pitäisi olla viikon hoitotakuu. Ei näin voi tehdä. Se olisi vastuutonta.
Ei kansalaisten hoitoonpääsyn tarve lähde vaihtelemaan sen mukaan, milloin hallituskausi tai vaalikausi vaihtelee. Tässä pitää toimia vastuullisesti, ja näin olisi toiminut jokainen muukin hallitus. Minusta tämä on viisautta, että otetaan aikalisä.
Ja mitä tulee sosiaalidemokraattien arvosteluun yksityisten käytöstä, minusta tämä osoittaa nyt, että he ehkä joskus puheissaan suhtautuvat yksityisen käyttöön vähän konservatiivisesti mutta ovat käytännön teoissaan hyvin liberaaleja, erittäin käytännönläheisiä. [Ben Zyskowicz: Kehitys kehittyy!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-05-18T14:34:42,2022-05-18T14:35:46,Hyväksytty,1.1
2022_59_38,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_39,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että täällä esitetään huolia liittyen tähän hoitotakuuseen, sillä on selvää, että meillä on käsissämme esitys, joka on mielestäni ehkä yksi tämän hallituksen kaikkein tärkeimmistä ja samalla haastavimmista uudistuksista. Mutta haluan samalla itse julkisessa terveydenhuollossa fysioterapeuttina työskentelevänä kiittää, että hallitus tarttuu tähän haasteeseen, jotta ihminen saisi apua ajoissa eikä silloin, kun on liian myöhäistä.
Ja samalla haluan muistuttaa, että vaikka tässä keskustelussa nousee vahvasti esiin lääkäreiden puute, hoitajien puute, niin sote-kentällä työskentelee iso osa muitakin ammattilaisia, joilla on merkittävä rooli siinä, että ihminen pääsee oikeassa ajassa oikealle vastaanottajalle, mistä erinomainen esimerkki on muun muassa suoravastaanottotoiminta. Olen lukuisia kertoja itse ottanut vastaan asiakkaan, jonka vaiva on pitkittynyt ja moninkertaistunut siitä syystä johtuen, että apua ei ole saatu ajoissa. Tärkeää on, että tämän uudistuksen myötä osallistetaan ja kuunnellaan myös sote-alan ammattilaisia ja henkilöstöä, jotta me saamme parhaan mahdollisen osaamisen ja tiedon uudistuksen läpiviemiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-05-18T14:35:47,2022-05-18T14:37:01,Hyväksytty,1.1
2022_59_40,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Annan vielä vastauspuheenvuorot edustajille Eestilä ja Berg ja sen jälkeen ministerille kolme minuuttia. — Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_41,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lailla ei voi pakottaa ketään töihin tiettyyn terveyskeskukseen, eikä lailla voi korjata työolosuhteisiin liittyviä puutteita. Tämä on oikeasti aika iso ongelma. Se liittyy johtamiseen, liittyy moniin vanhoihin perinteisiin, joita edelleen terveydenhuollossa ja julkisissa terveydenhuollon järjestelmissä noudatetaan. Että siihen ei kyllä ihan yksi keskustelu riitä, eikä sitä täältä voi itse asiassa ohjata.
Mutta sen verran haluaisin kyllä puuttua tuohon, että omasta mielestäni järkevin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi ollut nostaa selvästi Kela-korvauksia ja määritellä taksakatto, jotta niitä ei väärinkäytetä. Näin olisimme ikään kuin välttäneet tämän mammuttimaisen uudelleenjärjestelyn, mutta näin ei tehty. Kysynkin ministereiltä: kun olette poistaneet Kela-korvauksen, niin onko nyt olemassa vaara, että meidän terveydenhuoltojärjestelmä kaksinapaistuu? On vakuutusperusteinen terveydenhuoltojärjestelmä, ja sitten meillä on julkinen terveydenhuoltojärjestelmä, jolla on kroonisia ongelmia saada työntekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T14:37:03,2022-05-18T14:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_59_42,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_43,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kanssa hallitusta ja ministeri Lindéniä kiittää tästä erityisen tärkeästä esityksestä. Olen samaa mieltä siitä, että jotta me saadaan tämäkin lakiuudistus toimimaan konkreettisesti, me tarvitaan sitä hoitohenkilökuntaa jatkossa. Se on tärkeä asia, mutta se ei vie kuitenkaan pohjaa siltä, ettemmekö me tarvitse myös tätä uudistusta.
Kaikkien tutkimustulosten mukaan me tiedetään, että mitä nopeammin ihmiset pääsevät hoitoon sinne perusterveydenhuoltoon, sitä nopeammin he saavat avun siihen heidän sairauteensa, mihinkä he tarvitsevat, terveys paranee, ja sitä kautta me tullaan pitkässä juoksussa säästämään niistä erikoissairaanhoidon kuluista. Tästä on pitkään puhuttu, ja siinä suhteessa tämä on todella tärkeä uudistus, ja tämä on vietävä läpi, mutta siinä samassa meidän ehdottomasti pitää käyttää kaikki voimavaramme siihen, että meillä on myös jatkossa osaavaa ja koulutettua hoitohenkilökuntaa sosiaali‑ ja terveysalalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-05-18T14:38:12,2022-05-18T14:39:17,Hyväksytty,1.1
2022_59_44,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Ministeri Lindén, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_45,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysymyksiä tuli paljon, ja varmasti niihin kaikkiin en ehdi vastaamaan, mutta valiokuntakäsittelyssä varmasti jokaiseen asiaan saadaan kuitenkin vastaus.
Ensimmäiseksi toteaisin, että eduskunnan roolihan on tietysti erityisesti lainsäädäntö ja sitten yleinen rahoitus. Nämä asiathan ratkaistaan konkreettisesti nyt kunnissa ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla. Itse olin 43 vuotta töissä kunnallisessa terveydenhuollossa ja olen nähnyt järjestelmiä, joissa pääsee hoitajalle tai lääkärille, ei pääse hoitajalle eikä lääkärille, eli siellä käytännössä tehdään se työ, mutta meidän rooli täällä on tietenkin tämä makrotaso, eli lainsäädäntö, asettaa tavoitteet ja rahoitus.
Sitten toiseksi siirryn tähän rahoitukseen.
Tuossa esityksen sivulla 78 on erittäin tarkasti tämä rahoitus selitetty. Siinä kerrotaan, kuinka paljon tarvitaan rahaa vuosittain perusterveydenhuollon vahvistamiseen, kuinka paljon siitä kertyy sitten säästöjä, ei välittömästi, heti, mutta aika pian, esimerkiksi erikoissairaanhoidosta, ja se nettorivi menee niin, että ensi vuoden rahoitustarve on 73 miljoonaa nettona, sitten 117, sitten 130 ja sitten 128. Nämähän ovat nyt sitten vuoden 23 osalta kehyksessä, ja sitten ne ovat teknisessä kehyksessä jatkovuosina.
Järjestin erillisen keskustelun valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. En toki tässä nyt ryhdy referoimaan, voisiko sanoa, pienimuotoisia keskusteluja tai sen jälkeen saamaani kiittelevää sähköpostia, mutta esimerkiksi kansliapäällikkö Majanen totesi, että hän uskoo täysin tähän hankkeeseen ja tämän rahoituksen kestävyyteen, varsinkin kun tässä haetaan myös tuottavampia tapoja tehdä tätä toimintaa eikä vain lähdetä siitä, että raha ratkaisee kaiken.
Sitten tässä on tullut ehkä tämä kaikkein kiperin ja tärkein asia: henkilöstön saatavuus.
Kuten totesin, me olemme tällä hetkellä jo hyvin lähellä näitä hoitotakuun tavoitteita hammashuollossa. Siellä tarvitaan 5 miljoonaa euroa lisää rahaa, kun se kokonaiskulu on tällä hetkellä 500 miljoonaa. Se on käytännössä parinkymmenen hammaslääkärin työpanos.
Hoitohenkilöstön osalta me olemme myös hyvin lähellä, nyt jo. Siis 90 prosenttia niistä, jotka tarvitsevat hoitajan vastaanottoaikaa, pääsee. Se hoitohenkilökunnan lisäystarve ei tässä ole niin suuri. Sitä lukua, jota täällä muutamat referoivat, kysyin itsekin lainvalmistelijoilta. He totesivat, että siinä tämä rahoitus on teknisesti muutettu työpanokseksi. Se ei ole realistisesti juuri se tarkka työpanoksen tarve, vaan se voi olla käytännössä jotain muuta.
Lääkärien osalta tarve on suurin, mutta meillä on 1 600 nuorta lääkäriä tällä hetkellä yleislääketieteen erikoistumiskoulutuksessa. Yleislääketiede kiinnostaa taas, ja jos me puolet tästä tarpeesta esimerkiksi ostopalveluilla hoidamme ja puolet onnistumme saamaan terveyskeskuksen palkkalistoille, niin tämä asia on ratkaistu.
Tämän enempää en ehtinyt nyt tässä yhteydessä vastaamaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-05-18T14:39:20,2022-05-18T14:42:34,Hyväksytty,1.1
2022_59_46,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Aivan. — Puheenvuorolistaan, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_47,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on tärkeä edistysaskel perusterveydenhuollon kehittämiseksi ja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Jatkossa perusterveydenhuoltoon on päästävä seitsemässä päivässä, ja tämä koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia. Lisäksi suun terveydenhuoltoon on jatkossa päästävä kolmessa kuukaudessa. Jos hyvinvointialue ei pysty antamaan palveluja itse, sen pitää hankkia ne muilta palveluntuottajilta.
Puhemies! Kiireetön hoito on päässyt vuosien kuluessa rapautumaan pahasti, ja tällä lainsäädännöllä on tarkoitus siirtää painopistettä takaisin perusterveydenhuoltoon. Nykyinen tilanne on monella tavalla järjetön ja epäinhimillinen. Ihmiset eivät saa tarvitsemaansa apua ajoissa, ja siksi tilanne pahenee ja ongelmat kasautuvat. Mitä vaikeammaksi asiakkaan ja potilaan tilanne muodostuu, sen kalliimmaksi hoitaminen yhteiskunnalle tulee. Pitkällä tähtäyksellä lakiesitys tulee säästämään hyvinvointialueen resursseja.
Viime aikoina on ryhdytty puhumaan myös käsitteestä ”häiriökysyntä”, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas saa väärää palvelua, hän ei saa lainkaan palvelua tai hän saa vain osittain sitä palvelua, jota on tullut hakemaan. Esimerkiksi keskustelu turhista päivystyskäynneistä kuvaa hyvin tätä häiriökysyntää. Itse nimittäin ajattelen, että kukaan ei mene päivystykseen turhan takia, muuten vain odottamaan ja istumaan, vaan ihmisellä on silloin aina jokin avun tarve, tarve hakeutua ammattilaisen tai toisen ihmisen luo. Mutta hän on kenties väärässä paikassa hakemassa sitä apua, ja tämä voi johtua siitä, ettei ihminen ole päässyt perusterveydenhuoltoon tai jonkin muun avun pariin, missä häntä pystyttäisiin paremmin auttamaan kuin päivystyksessä. Tämä on epäinhimillistä ja kallista, ja tätä tilannetta voidaan osaltaan korjata tämän lakiesityksen avulla. Toki olisin minäkin toivonut, että hoitotakuu olisi astunut voimaan nopeammin, mutta ymmärrän hyvin, ettei se ole mahdollista, sillä hyvinvointialueiden muodostaminen ja pitkittynyt covid-19-pandemia ovat sitoneet palvelunjärjestäjien voimavaroja. Nyt muutos on tarkoitus tehdä hallitummin ja aikatauluja hidastaen. Lausuntokierroksella tätä toivoi 80 prosenttia hyvinvointialueista.
Vaiheistuksesta huolimatta näen kyllä myös muita huolia lainsäädännön toteutuksessa. Henkilöstön saatavuuteen perusterveydenhuoltoon ja yleensäkin sosiaali- ja terveystoimeen tarvitaan nyt voimallisia toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoima on heikentynyt monestakin syystä. Työntekijöiden kanssa keskustellessani tulee esille muun muassa seuraavia asioita: työmäärä on liian suuri, työtä ei voi tehdä ammatti-identiteettinsä mukaisesti, urakehitysmahdollisuudet ovat huonot, ja oman työn ja työyhteisön kehittämiseen ei ole ollut vuosikausiin mahdollisuutta. Nyt tarvitaankin työolojen inhimillistämistä, työkulttuurien muutoksia, työn kehittämistä ja työntekijöiden ammattitaidon arvostamista. Myös Työterveyslaitoksen tutkimuksissa on tullut esille se, että oman työn ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitysmahdollisuudet ja erityisosaamisen käytön mahdollisuus työssä lisäävät työn mielekkyyttä. Perusterveydenhuollossa tulisikin rohkeasti kokeilla uudenlaisia toimintatapoja, esimerkiksi lääkäri—sairaanhoitaja-työparityöskentelyä sekä tiimityötä tukemassa tätä toimintatapaa. Aitoon yhdessä tekemiseen perustuva tiimityö ja järkevä uudenlainen työnjako olisivat sekä asiakkaan että työntekijöiden etu.
Tarvitaan myös digipalvelujen kehittämistä ja etävastaanottoja. Oikein toteutettuna ne säästävät sekä potilaan että työntekijöiden aikaa. Toisaalta on muistettava, että meillä on Suomessa noin miljoona digiosatonta, joilla ei ole valmiuksia, osaamista tai mahdollisuuksia käyttää sähköisiä palveluita, ja heillekin on varmistettava laadukkaat palvelut. Tavoitteena tulee olla, että jokainen saa oikeaa hoitoa, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja hänelle soveltuvalla toteutusmuodolla. Tällä lakiesityksellä on omalta osaltaan mahdollisuus edetä tätä tavoitetta kohden.
Mutta ihan lopuksi, arvoisa puhemies, kun ministeri on nyt paikalla, muistuttelen ministeri Lindénin mieleen tapaamistamme Hoitotyön tutkimussäätiön edustajien kanssa, jossa tuli selkeästi esille se, että lääketieteen Käypä hoito ‑suositusten lisäksi tarvitaan tutkimusnäyttöön perustuvia hoitotyön ja sosiaalityön suosituksia. Kaiken toiminnan sosiaali- ja terveystoimessa tulee olla vaikuttavuusperusteista. Vaikuttavuusperuste on ainoa oikea tapa miettiä ja esimerkiksi priorisoida sosiaali- ja terveyspalveluita, ja ilman tutkimusnäyttöä tähän ei toiminnassa päästä. Tämä koskee myös perusterveydenhuoltoa ja sen kehittämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-18T14:42:46,2022-05-18T14:47:46,Hyväksytty,1.1
2022_59_48,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Tässä vaiheessa varatut 45 minuuttia on tullut käytettyä. Keskustelu ja asian käsittely nyt keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_59_49,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2. käsittelyä. Keskustelu jatkuu. Edustaja Said Ahmed, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_50,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, että pääsemme vihdoin esittelemään tätä tärkeää hoitotakuu-uudistusta. Hoitotakuun kiristyminen seitsemään päivään on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä eriarvoisuutta vähentävistä ja yhdenvertaisuutta lisäävistä kirjauksista. Tällä hetkellä terveydenhoidon saatavuudessa on suuria eroja eri puolilla maata ja myös eri väestöryhmien välillä. Köyhä mies kuolee kymmenen vuotta aiemmin kuin rikas mies.
Kun hoitoon pääsee jatkossa nopeammin, säästetään myös verovaroja. On viisasta hoitaa vaivat nopeasti pois eikä odottaa niiden pahenemista. Se on myös edullisinta yhteiskunnalle.
Suurin uhka tälle tarpeelliselle uudistukselle ja sen toteutumiselle on henkilöstön saatavuus. Tarvitsemme lisää lääkäreitä, sairaanhoitajia ja lähihoitajia, jotta tämä uudistus onnistuu. Heistä on jo nyt pulaa koko Suomessa. Meidän tulee kuunnella vakavasti henkilöstön viestejä siitä, mikä saisi heidät kiinnostumaan työstä terveyskeskuksessa ja millä palkalla heidät saisi pysymään työssä.
Hyvä terveydenhuolto kuuluu kaikille, ei harvoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-18T17:19:59,2022-05-18T17:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_59_51,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen Noora poissa, edustaja Virta poissa. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_52,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Odottavan aika on tunnetusti pitkä. Erityisen kurjalta tuntuu, kun sairastava ihminen joutuu odottamaan hoitoa ja mahdollisuutta parantumiseen. Kipujen ja kolotusten kanssa eläminen vaikuttaa jokapäiväiseen elämään ja pahimmillaan aiheuttaa sekä fyysisen että henkisen toimintakyvyn alenemista ja mielen alakuloisuutta. Tällä hetkellä perusterveydenhuollossa on voimassa hoitotakuu, jonka mukaan kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee kolmen kuukauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Luvalla sanoen, vaikka ihmisen hätä ei olisikaan välitön, kolme kuukautta on turhan pitkä joutokäynti siihen, että ihminen saa apua.
Hallituksen esityksessä kolme kuukautta lyhenisi seitsemään päivään. Muutos on merkittävä mutta toki samalla myös haastava terveydenhuollon näkökulmasta. Tosiasiassa kaikki ihmiset eivät tietenkään joudu odottamaan kolmea kuukautta. Tällä hetkellä jo 60 prosenttia ihmisistä pääsee lääkärin vastaanotolle viikon sisällä ja 75 prosenttia kahden viikon sisällä. Tässä mielessä hallituksen esitys ei muodostu kohtuuttomaksi, mutta aikaa, resursseja ja järjestelyjä se vaatii.
Puhemies! Suomessa hoitoonpääsyajat kiireettömässä hoidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna pitkiä. Myös alueelliset erot ovat isoja, mikä on yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmallista. Esitys poistaa tätä epäkohtaa. Yhtenä sote-uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena on parantaa peruspalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta kaikkialla Suomessa, siis tavoite siitä, että ihmistä autetaan ennakollisesti eikä vasta sitten, kun on hengenhätä päällä. Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet ovat keskeisessä roolissa hoitotakuun toteuttamisessa.
Suurimpana haasteena on mainittu myös hoitohenkilökunnan saatavuus. Kysymys ei ole helppo ratkaistavaksi ja linkittyy myös alan vetovoimaan, palkkaukseen, hyvään johtamiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen.
Hoitotakuun määräajat kiristyvät siis vähitellen, mikä onkin vähintään kohtuullista. Syyskuussa 23 hoitotakuu lyhenee 3 kuukaudesta 14 päivään, ja marraskuussa 24 hoitotakuu lyhenee 7 päivään.
Arvoisa puhemies! Pienetkin vaivat heikentävät elämänlaatua ja vaikeuttavat työssäkäyntiä. Hoitamattomilla vaivoilla on myös tapana pahentua. Nopea hoitoonpääsy ja varhainen puuttuminen siirtävät painopistettä toivotulla tavalla erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Se on myös oikeastaan tämän esityksen juju.
Puhemies! Kiitän ministeriä tästä esityksestä ja arvostan suuresti sitä, että olette yhä täällä paikalla. Esityksen tavoite on kunniakas, siis auttaa ajoissa, mikä on inhimillisesti ja myös taloudellisesti järkevää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-18T17:21:54,2022-05-18T17:26:08,Hyväksytty,1.1
2022_59_53,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_54,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään saaneet lähetekeskusteluun hyvin tärkeän hallituksen esityksen, nimittäin esityksen seitsemän päivän hoitotakuusta. Kyse on yhdenvertaisuudesta ja ensikontaktin saamisesta hoitoon riippumatta siitä, millaisia palveluita ihmisellä on mahdollisuuksia tai varaa hankkia muualta. Hoitotakuulla taataan kansalaisille pääsy perusterveydenhuollon piiriin kiireettömissä tilanteissa aiemman kolmen kuukauden sijaan seitsemässä päivässä. Tällä tarkoitetaan nimenomaan, että ensimmäinen hoitotapahtuma eli kiireetön tutkimus tai hoitoon pääsy tapahtuisi seitsemässä vuorokaudessa. Myös hoidon tarve tulisi arvioida nykyistä nopeammin, kun sen olisi tapahduttava jo saman yhteydenoton tai päivän aikana.
Arvoisa puhemies! Tiukennus on hyvä tehdä nyt, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittamassa toimintaansa. Tämän lainsäädännön avulla hyvinvointialueilla toimintaa suunniteltaessa pystytään alusta asti varautumaan tilanteeseen ja perusterveydenhuoltoon panostaminen onnistuu alusta alkaen. Esityksessä on otettu huomioon, että esimerkiksi palveluseteleitä tai ostopalveluita voidaan käyttää, jos hyvinvointialue arvioi sen olevan tarpeen määräaikoihin pääsemiseksi. Myös uudistuksen voimaantulossa on otettu huomioon vasta aloittavat hyvinvointialueet. Tarkoituksena on asteittainen voimaantulo: ensin 1.9.2023 määräaika olisi 14 vuorokautta ja 1.11.2024 päästäisiin tavoitteeseen seitsemästä vuorokaudesta. Tällä on tarkoitus valmistaa palveluntarjoaja varautumaan muutokseen ja hallittuun siirtymään sekä lisähenkilökunnan hankkimiseen.
Arvoisa puhemies! Uudistus ei onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa perusterveydenhuollossa. Sen lisäksi, että lisähenkilöstöä rekrytoidaan, on tärkeää vahvistaa perusterveydenhuollon pito- ja vetovoima. Ratkaisut eivät ehkä ole nopeita, mutta niitä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti toteuttamalla tilannetta voidaan parantaa. Ministeri Kiurun asettama poikkihallinnollinen työryhmä on ehdottanut työvoiman riittävyyden ja saatavuuden vahvistamiseksi muun muassa henkilöstön motivointia ja työhyvinvoinnin parantamista sekä työnjaon sujuvuuden lisäämistä. Keinoja on tarkasteltava avoimin mielin ja ennakkoluulottomasti, että perusterveydenhuollossa henkilöstö voidaan saada voimaan hyvin ja jaksamaan työssään. Työryhmän ehdotukset eivät kuitenkaan yksin riitä hoitohenkilökunnan osalta. Näiden esitysten lisäksi tulee löytää ratkaisuja hoitohenkilökunnan työehtojen, kuten palkan, parantamiseksi, jotta alan vetovoimaisuutta saadaan parannettua. Hoitoalan monivuotinen palkkaohjelma on ehdoton edellytys tässä kokonaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Hoitotakuu ei koske ainoastaan fyysisiä vaivoja, vaan myös mielenterveyden ongelmien kohdalla oikeus päästä hoitoon on seitsemän vuorokautta. Tämä sisältää pääsyn lääkäriin tai, jos diagnoosille ei ole tarvetta, hoitajan tapaamiseen tai esimerkiksi psykologin suoravastaanottoon. Uudistus on erittäin tervetullut tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa etenkin nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet. Erityisesti mielenterveyden ongelmissa ensikontaktin saaminen nopeasti on keskeistä, sillä sen avulla pystytään tarvittaessa laatimaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jonka mukaan tarvittava jatkohoito toteutetaan. Näin taataan ihmiselle itselleen tieto siitä, että hänen tilanteensa on terveydenhuollon alan ammattilaisten tiedossa ja suunnitelma jatkosta on olemassa.
Arvoisa puhemies! Tilanne perusterveydenhuollossa on päässyt pahenemaan jo pitkän aikaa, ja tämän hallituksen esityksen avulla sitä päästään tosiaan korjaamaan. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen on sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta kestävää. Pitkittynyt hoitoon pääsy voi pahentaa hoitoon hakeutuvan ihmisen tilannetta ja mutkistaa terveysongelmia entisestään, jolloin sekä inhimillinen kärsimys kasvaa että tilanteen parantamiseksi voidaan tarvita enemmän toimenpiteitä. On tärkeää saada terveydenhuollon peruspalvelut toimimaan niin, että ihmiset voivat luottaa saavansa myös niiden kautta palvelua terveysongelmiinsa. Kun hoitoa saadaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa, vähentyy tarve myös erityistason palveluiden tai päivystyspalveluiden käyttöön. Näin saadaan samalla aikaan taloudellisia säästöjä, kun vaivat voidaan saada hoidettua ennen niiden pahentumista tai perusterveydenhuollossa hoidettavissa olevien asioiden takia ei tarvitse kuormittaa päivystystä siitä syystä, että aikaa ei ole saatu perusterveydenhuoltoon. On aika palauttaa ihmisten luottamus perusterveydenhuoltoon, ja seitsemän päivän hoitotakuun avulla pystymme lähtemään rakentamaan sitä takaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-05-18T17:26:18,2022-05-18T17:32:12,Hyväksytty,1.1
2022_59_55,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_56,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitotakuun toteuttaminen on yksi tämän hallituskauden tärkeimpiä sosiaali‑ ja terveyspoliittisia kysymyksiä. Tavoite hoitoonpääsystä kiireettömissä tapauksissa seitsemän vuorokauden sisällä hoidon tarpeen arvioinnista on erittäin kannatettava ja kunnianhimoinen. Hallituksen esityksessä ehdotetaan tiukennettavaksi perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikoja. Hoitotakuu koskisi hoitoa, jossa on kysymys sairastumisesta, vammasta, pitkäaikaissairauden vaikeutumisesta, uusista oireista tai toimintakyvyn alenemasta. Merkittävimpänä kohtana pidän kuitenkin sitä, että hoitotakuu koskee yhtä lailla psyykkisiä kuin fyysisiä terveysongelmia.
Erilaiset ja eriasteiset mielenterveysongelmat ovat Suomessa luokiteltavissa kansansairauksiksi tätä nykyä. Ne ovat merkittävä syy syrjäytymiseen, päihteiden käyttöön, rikolliseen elämään, itsetuhoisuuteen, huonoihin ihmissuhteisiin ja siihen, että ei jakseta työelämässä. Psyykkisten pulmien ratkomiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin fyysisiin vaivoihin: mitä varhaisemmin päästään oikean avun piiriin, sitä helpommin ja alhaisemmilla kustannuksilla pulmat ovat ratkaistavissa.
Tämän yhtälön toteuttamisessa on kuitenkin ollut monenlaisia haasteita. Ensinnäkin, mielenterveyspulmiin on liittynyt vahvaa stigmatisointia yhteiskunnassamme. Onneksi asenneilmapiiri on muuttumassa, ja erityinen kiitos siitä kuuluu nuorelle sukupolvelle, joka on rohkeasti nostanut mielenterveysasiat samalle viivalle fyysisten vaivojen kanssa. Tuntuu ihan järkeenkäyvältä ajatella, että laitetaanhan poikki menneeseen jalkaankin kipsi heti, kun luu on mennyt poikki. Tiedetään, että hoitamattomana jalka ei tule kuntoon. Jos psyyke horjuu ja kuormittuu niin, ettei se omin avuin tule tasapainoon, on mielen ammattilaisen apu tarpeen. Joskus voi riittää yksikin käynti, jos vaiva ei ole vakava ja kroonistunut. Sen sijaan näyttöä on riittämiin hoitamattomien mielenterveysongelmien inhimillisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta kuormasta. Esimerkiksi varhain koulutuksesta, työelämästä ja sosiaalisesta elämästä syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa. Varhainen, oikea-aikainen hoitoonpääsy tulee tältäkin osin maksamaan itseään takaisin. Käytännössä mielenterveyspulmien hoito voi tarkoittaa paitsi terveyskeskuksessa toimivan hoitoammattilaisen antamaa hoitoa myös palvelusetelillä toteutettua lyhytterapiaa tai nettiterapiaa.
Arvoisa puhemies! Toinen syy, miksi seitsemän vuorokauden kuluessa tapahtuvaa hoitotakuuta voi luonnehtia kunnianhimoiseksi, on se, että koko terveydenhuollon sektorilla kamppaillaan muutenkin rajusti sote-henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden parissa. Tämä näkyy vahvasti myös mielen ammattilaisten saatavuudessa. Kaikilla hoidon tasoilla erityisesti julkisella sektorilla on huutava pula kuraattoreista, psykiatreista, psykiatrisista sairaanhoitajista ja psykologeista, kaikista mahdollisista hoidon ammattilaisista. Hoitoammattilaisten saatavuus ei ole lainkaan pysynyt perässä, kun samaan aikaan eriasteiset mielenterveysongelmat ovat suorastaan räjähtäneet käsiin. Erityisesti perustason sairaanhoidossa hoitovaje on johtanut mielenterveysongelmien pahenemiseen ja erikoissairaanhoidon tarpeen lisääntymiseen, missä niin ikään on pulaa psyykenhoidon ammattilaisista. Saatavuushaaste on kuitenkin tiedostettu, ja siksi sosiaali‑ ja terveysministeriössä on varauduttu hoitoammattilaisten riittävyyteen lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan suunnitelmilla.
Me Pohjois-Suomen ihmiset olemme hyvillämme, että vuosi sitten Oulun yliopistossa avautui mahdollisuus opiskella psykologiaa. Iso kiitos tästä kuuluu silloiselle tiede‑ ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle ja pääministeri Sanna Marinin johtamalle hallitukselle, jolla on ymmärrystä koko Suomen tarpeille. Toivomme, että muutaman vuoden kuluttua Oulusta valmistuvat psykologit haluavat jäädä auttamaan alueen ihmisiä ja helpottamaan osaltaan sitä mielenterveyskriisiä, joka maassamme vallitsee. Pahoin pelkään kuitenkin, että viimeistään seuraavan hallituksen opetusministeri saa pöydälleen anomuksen lisäkoulutuspaikoista. Tilanne on sen verran hankala niin Pohjois-Suomessa kuin muuallakin maassa. Toistan läsnä olevalle ministerille aiemmin iltapäivällä esittämäni kysymyksen: onko ollut keskustelua näistä lisäkoulutuspaikoista psykologien osalta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-05-18T17:32:17,2022-05-18T17:36:57,Hyväksytty,1.1
2022_59_57,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski poissa, edustaja al-Taee poissa, edustaja Nurminen poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_58,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että näitä sosiaali- ja terveydenhuollon hoitonormeja uusitaan niin, että potilas pääsee hoitoon mahdollisimman pian. Se on varmaan kaikkien suomalaisten vilpitön tavoite.
Ongelmaksi on muodostunut varsinkin maaseutukunnissa osaavan henkilöstön saaminen töihin ja valtava lääkäripula. Se on jotenkin ihmeellistä, että vaikka meillä valmistuu lääkäreitä joka vuosi yhä lisää ja meillä on enemmän lääkäreitä kuin koskaan, siitä huolimatta lääkärin vastaanotolle pääseminen maaseutukunnissa alkaa olla melkoinen temppu jo sinällään.
Kun Siun sote aloitti muutama vuosi sitten toimintansa, niin siinähän lähdettiin sillä mielellä liikkeelle, että Pohjois-Karjalan kunnat yhdessä panostavat siihen, että tehdään yksi yhteinen kuntayhtymä, joka hoitaa sitä, minkä kautta haetaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Mutta se havaittiin jo alkuvaiheessa, että meillä rahoitus on vajaa, ja sitä kautta saatiin laskennallisesti syntymään tilanne, että tiedetään jo, että kun lasketaan per capita ‑periaatteella, meillä on suurin piirtein kahden miljardin vaje terveydenhuollon rahoituksessa: kun lasketaan Pohjois-Karjalan maakunnan rahoitusvaje jaettuna henkilömäärällä ja siitä saatu luku kertaa Suomen väkiluku, niin suurin piirtein siitä tulee se hieman vajaa kaksi miljardia. Tämä ei ole minun keksimäni luku, vaan tämä on puhdasta matematiikkaa. Tiedän ne Pohjois-Karjalan Siun soten vajeet, mitä meillä ovat kunnat joutuneet tähän saakka maksamaan, ja tämä luku on valitettavasti totta. Se on hieman vajaa kaksi miljardia. Enkä usko, että tämä aloittava hyvinvointialue tämän ongelman pystyy jotenkin peittämään. Siihen en usko.
Toivon, arvoisa puhemies, että nyt kun ministeri on paikalla, saisin myös vastauksen siihen, että kun meillä on tämä palkkaharmonisaatio, jota Siun sote ja muutamat muut maakunnalliset kuntayhtymät ovat jo toteuttaneet, niin ne ovat nyt kuitenkin sellaisessa tilanteessa, että Suomi jaetaan tavallaan kahteen osaan: toisilla hyvinvointialueilla tämän harmonisaation maksaa valtio, ja näitä kuntayhtymiä kuten Siun sote ja moni muu, jotka sen jo panivat liikkeelle tunnollisina oppilaina, jotta saavat tämän homman hoidettua hyvissä ajoin pois, rangaistaan nyt siitä niin, että heidän pitäisi se itse maksaa loppuun. Pohjois-Karjalan maakunnan osalta se tarkoittaa kaikkinensa noin sadan miljoonan euron vajetta yhteensä koko harmonisaatiokaudelta eli siltä ajalta, minkä harmonisaation toteuttaminen kestää. Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri, jos tämä jää tällä keinoin niin kuin se tällä hetkellä on — ja jotkut ovat jopa valtionhallinnossa vaatineet, että kuntien pitää viedä se loppuun saakka — se tarkoittaa, että kahdesta neljään kuntaa Pohjois-Karjalassa menee nurin, ja se tulee johtamaan siihen, että tällä Siun sotella ja tulevalla hyvinvointialueella on niin rankkoja talousvaikeuksia, että hyvin suurella todennäköisyydellä, näyttää siis tällä hetkellä siltä, meidän hyvinvointialueen tulevaisuus on vaarassa. Se taas tarkoittaisi ihan täydellistä katastrofia Pohjois-Karjalan maakunnalle, koska reuna-alueiden kunnat tälläkin hetkellä pitkien välimatkojen kuntina maksavat palveluistaan paljon ja siellä on paljon väestöä, jonka hoidettavuus on todella korkealla tasolla, kun on paljon vanhoja ihmisiä ja sairaita ihmisiä. 
Arvoisa ministeri, kun te olette paikalla, niin toivon, että avaisitte tämän ongelman ratkaisua jollakin lailla, koska sen totuuden kanssa meidän terveydenhuoltoalan ihmiset siellä Pohjois-Karjalassa elävät, ja hyvin monessa muussa maakunnassa, joilla on sama kohtalo kuin Pohjois-Karjalalla. Kun 1.1.2023 alkaa, niin tämä kohtalo ei ole muuttunut yhtään miksikään, vaikka uudenvuoden raketit on ammuttu ja juhlaa vietetty.
Tämä on hyvin vakava asia, ja olen siitä hyvin murheellinen, että tällaiseksi on tilanne mennyt. Siellä on henkilöstö sosiaali- ja terveyspuolella varmasti yrittänyt parhaansa. Sama koskee pelastustointa; helposti unohdetaan, että pelastustoimihan on siinä samassa paketissa. Koko tämä porukka on tehnyt kyllä korona-ajankin töitä aivan valtavasti, eikä sieltä ole valituksia juuri kuulunut. Elikkä terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö on erittäin hyviä ammattilaisia, erittäin osaavia ihmisiä ja kohtalaisen vähään tyytyviä, ja toivoisin, että tähän otettaisiin nyt ministerin toimesta ja koko maan hallituksen toimesta ihan selkeä kanta, että tämä palkkaharmonisaatio viedään valtion yhteisellä päätöksellä kaikilla hyvinvointialueilla valtion kustantamana ihan samalla keinoin loppuun. Ei maakuntia ja hyvinvointialueita voi panna eriarvoiseen asemaan, koska se välittömästi vaikuttaisi näillä hoidon saatavuuteen ja hoidon tasoon. Sitä en jaksa uskoa, että Suomen eduskunnasta löytyy yhtään edustajaa, joka haluaisi tämän toteuttaa tällä tavalla.
Arvoisa puhemies! Toivon, että saan ministeriltä kohtapuoliin vastauksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T17:37:14,2022-05-18T17:42:09,Hyväksytty,1.1
2022_59_59,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_60,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan tähän ensi alkuun täytyy sanoa, että on erinomaista, että ministeri on vielä tähän aikaan illasta täällä paikan päällä, kun tätä tärkeää keskustelua käydään. Täytyy sanoa myös se, että aikaisemmin päivällä oli kyllä ilo kuulla tätä lakiesityksen, hallituksen esityksen, esittelyä ministeriltä, jolla selkeästi on substanssi hallussa.
Täällä ollaan varmasti jo monesti todettu tänään se, että uudistus on erittäin tervetullut ja tärkeä ja lakiesityksellä aivan aidosti vahvistetaan myös terveydenhuollon peruspalveluja eli niitä perustason palveluja ja parannetaan palvelujen saatavuutta. Kuten tässä edellä esimerkiksi edustaja Berg totesi, niin tilanne terveydenhuollon kentällä on jo pitkään, vuosikausia itse asiassa, mennyt nopeastikin heikompaan suuntaan, ja tämä hoitoonpääsyn viivästyminen, kuten tiedämme, aiheuttaa paitsi merkittäviä kansantaloudellisia mutta myös inhimillisiä kustannuksia ja kärsimystä, ja siltä osin tämä laki on aidosti tarpeellinen.
Jonkun verran keskustelussa on tullut esille väitteitä siitä, että yksittäisellä lainsäädännöllä ei vielä asioita toimeenpanna eikä maailmaa saada valmiiksi. No, näin toki on, mutta samalla minä muistuttaisin siitä, että tämä on nyt ensimmäinen hallitus, joka ylipäätään on tämän lainsäädäntökehikon saanut aikaiseksi ja luodaan ylipäätään mahdollisuudet tämäntyyppisten palvelujen parantamiselle viedä niitä eteenpäin.
Tässä tilanteessa ja maailmanajassa se, että nyt hoitotakuun toimeenpanoa tullaan porrastamaan, on välttämätön ja täysin perusteltu. Nimenomaan tämän hoitotakuun toteutumisen näkökulmasta, mitä voidaan pitää realistisena ja saavutettavissa olevana, on todettu yhteisesti se, että on vain ja ainoastaan vastuullisuutta se, että emme aja toimintakenttää sen enempää kaaokseen lainsäädännöllä kuin mitä se tällä hetkellä koronan ja nyt tietenkin nykyisen työmarkkinatilanteen johdosta on.
Mutta ehkä sen haluaisin vielä lopuksi nostaa, että täällä on jonkun verran aikaa debatoitu myös siitä, millä tavalla eri ryhmät ja puolueet suhtautuvat eri palvelujen tuottajiin, ja sosiaalidemokraatteja kohtaan nyt on kuultu väitteitä, että me oltaisiin oltu jotenkin erityisen nihkeitä tai suhtauduttaisiin kielteisesti yksityisiin palveluntuottajiin. Voin vakuuttaa, että näin ei ole: paitsi tämän lainsäädännön toteutumisen näkökulmasta mutta myös ennen kaikkea palvelujen yhdenvertaisuuden näkökulmasta me tarvitsemme sankalla joukolla myös yksityistä palveluntuotantoa Suomessa. Esimerkiksi Jyväskylää on johdettu vuosikymmeniä demarivetoisesti, ja olemme olleet valtakunnallisia kärkiä muun muassa palvelusetelitoiminnan käyttöönotossa ja laajentamisessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-05-18T17:42:09,2022-05-18T17:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_59_61,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_62,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse olen kyllä samaa mieltä kuin edustaja Mäkinen, että on hienoa, että ministeri jaksaa täällä olla, ja itse asiassa esitän kaksi kysymystä ministerille.
Mitä mieltä olette siitä, että kun katselin tuossa puoli vuotta sitten tilastoja, niin jos oikein muistan, niin kliinistä työtä tekevien lääkäreitten määrä oli Suomessa tuhatta asukasta kohti ehkä 3,3, ja sitten kun vertasin lukuja Norjaan ja Ruotsiin, niin siellä ne alkoivat nelosella — jommassakummassa maassa oli 4,5 — eli aikamoinen ero on kliinistä työtä tekevien lääkäreitten määrässä eri Pohjoismaissa, ja meillä se on selvästi alin. Mistä tämä johtuu, ja onko sille jotakin tehtävissä?
Ja toinen kysymys, mitä haluan ministeriltä kysyä, kun täällä nousi tämä lääkäripula esimerkiksi edustaja Hoskosen puheessa: Mistä mahtaa johtua ja mitä sille voi tehdä, että monilla syrjäisillä alueilla nämä terveyskeskukset eivät saa lääkäreitä eivätkä työntekijöitä riippumatta siitä, mitä laki sanoo? Kun itse olen joskus syrjäsilmällä tai syrjäkorvalla vähän kuunnellut näitä kavereita, että minkä takia, niin terveyskeskuksissa monesti työ on pakkotahtista ja vähän ehkä yksinäistä, ei ole ammatillista tukea ja näin poispäin. Nämä ovat niitä todellisia ongelmia, mitä käytännössä on. Ihan kuulisin mielelläni, koska ministeri on ammattilainen ja ymmärtää nämä substanssiasiat aika tarkkaan, että voiko tälle ongelmalle jotakin tehdä. Onko kenties syrjäseutulisät otettava entisen yhteiskunnan malliin käyttöön, että ne palvelut turvataan? Sillä eihän sekään nyt kovin järkevältä kuulosta, jos tämä hyvinvointialue tarkoittaa vuosituhannen suurinta keskittämistä — kyllähän siinä jo teollisuuspolitiikka ja puolison työpaikat ja kaikki häiriintyvät näissä pienemmissä kunnissa. Onhan niissäkin sentään järkevää yritystoimintaa, ja varsinkin tuolla Itä-Suomessa aika paljonkin metalliteollisuutta ja puunjalostusteollisuutta, niin onkohan se kansantalouden kannaltakaan järkevää, jos kaikki keskittyy sitten maakuntien keskuskaupunkeihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T17:45:18,2022-05-18T17:47:27,Hyväksytty,1.1
2022_59_63,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Ministeri Lindén, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_64,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen listannut tänne kymmenkunta kysymystä. Kahteen ehdin vastata silloin edellisellä kerralla. Otan siitä päästä näitä ensin, mihin tulee nopeimmin vastaus.
Edustaja Nurminen kysyi silloin aikaisemmin omalääkärimallin käyttöönotosta, ja siitähän aikaisempi kansliapäällikkö, myöhemmin vakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Puro kirjoitti Helsingin Sanomissa erinomaisen kirjoituksen. Meillä on juuri nyt valmistumassa sopimus siitä, millä tavalla me lähdemme kehittämään omalääkärijärjestelmää ja saamme sen yhdistettyä tähän hoitotakuuseen ja terveyskeskusten kehittämiseen.
Toinen asia. Edustaja Hoskonen äsken mainitsi tuon kahden miljardin kysymyksen. Tunnen tämän laskelman. Sehän tulee siitä, että se 336 euroa, joka teidän alueeltanne jää saamatta tarveperusteisesta rahoituksesta, kerrotaan 5,5 miljoonalla asukkaalla, niin siitä tulee tällainen summa. Mutta emme nyt keskustele siitä ehkä tänään pidempään. Tämä palkkaharmonisaatiokysymys on saatettu valtiovarainministeriön tietoon, koska se tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta, että tietyt alueet joutuvat sen nyt maksamaan ja toisilla se on sitten vasta myöhemmin edessä. 
Aikaisemmin täällä edustaja Zyskowicz kysyi sitä, onko tuottavuus otettu jollakin tavalla rahoituslaskelmissa huomioon. On otettu. Sen takia itse asiassa tietyt maakunnat, tietyt hyvinvointialueet — mainitsen nyt vaikka Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen — ovat saamassa sitten enemmän rahoitusta kuin keskimäärin muut, vaikka tämä vaje sitten, jonka äsken mainitsin, kohtaakin Pohjois-Karjalaa. Se johtui juuri sillä alueella tehdystä hyvästä tuottavuustyöstä.
Aiemmin kysyttiin Kela-rahoituksesta. Siihenhän tehdään nyt todellakin leikkaus. Mutta hammashuollon Kela-korvauksiin ei kosketa eikä psykiatrian rahoitukseen. Lääkäripalkkiot pienenevät siitä, että noin 15 euroa aikaisemmin on saanut per käynti. Nyt se putoaa kahdeksaan euroon. Mutta aikaisemmat leikkauksethan ovat olleet paljon suurempia.
Henkilöstön saatavuuskysymys, siihen on viitattu täällä. Se on itse asiassa kaikkein suurin kysymys. Huomenna sote-ministeriryhmä käy läpi tätä aiemmin mainittua saatavuus- ja riittävyyshanketta, ja se on varmasti aivan kaikkein keskeisimpiä, mitä tässä tulee olemaan.
Sitten viimeisenä lyhyesti tästä mielenterveydestä, josta esimerkiksi edustaja Mattila jo itse selosti sen erittäin hyvin. Meillä on tällä hetkellä terveyskeskuksissa noin miljoona käyntiä mielenterveyden syiden takia. Ne kohdentuvat ehkä noin 150 000 henkilöön. On paljon arvosteltu siitä, että eikö tämä Terapiatakuu-kansalaisaloite sitten näykään tässä. Tämä on monimutkainen asia, ja se monimutkaisuus johtuu pitkälti siitä, että tämä psykoterapian käsite on vähän sellainen, että jos me näemme sen kovin kapea-alaisesti, niin ihan sellaisenaan se ei sisälly tähän, vaan tässä lähdetään siitä, että se normaali hoidon porrastus, joka meillä on yleislääkäreiden ja erikoislääkäreiden taikka terveydenhoitajien, sairaanhoitajien ja erikoissairaanhoidon välillä — sitä noudatetaan myös sitten tässä mielenterveyden hoidossa. [Puhemies koputtaa] Eli ensilinjaan me saamme kyllä jo hyvinkin nopeasti sellaiset terapiat, jotka ovat perusterveydenhuoltotyyppisiä, mutta sitten vaativimmissa hoidoissa ne noudattavat sitä erikoissairaanhoidon saatavuutta. Tämä nyt lyhyesti vastattuna, mutta tämä varmaan valiokunnassa tulee perusteellisesti käytyä läpi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-05-18T17:47:30,2022-05-18T17:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_59_65,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp,Kiitoksia ministeri Lindénille paikallaolosta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_66,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, lakivaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun. Ministeri Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_59_67,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luonto on elinehtomme, mutta me elämme sille velaksi. Kulutamme luontoa niin nopeasti, ettei se itse pysy perässä. Siksi hallitus on antanut esityksen luonnonsuojelulaiksi, joka päivittää lain tälle vuosituhannelle. Tämä on vasta toinen suurempi uudistus luonnonsuojelulain historiassa. Alkuperäinen, pääministeri Kyösti Kallion ykköshallituksen eduskunnassa Kluuvin Heimolan talossa esittelemä laki täyttää ensi vuonna sata vuotta.
Arvoisa puhemies! Ilman luontoa ei ole elämää. Luontokato on aivan yhtä vakava kriisi kuin ilmastonmuutos. Suomen lajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Luonnonsuojelulaki ei yksin pysäytä luontokatoa, mutta se on perusta, jonka päälle suomalaisen luonnon vaaliminen ja turvaaminen rakennetaan.
Uudessa luonnonsuojelulaissa luontotyyppien suojaa vahvistetaan. Jatkossa uhanalaiset luontotyypit tuodaan asetuksella osaksi lakia. Suomen lainsäädäntö ei ole koskaan aiemmin tunnistanut kaikkia kymmeniä uhanalaisia luontotyyppejä. Niitä esiintyy Itämeressä, sisävesissä, niiden rannoilla, soilla, metsissä, kallioilla, perinneympäristöissä ja tuntureilla.
Lakiin ehdotetaan myös täysin uutta, tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojeluluokkaa. Niihin lukeutuvat serpentiinikalliot, serpentiinikivikot, serpentiinisoraikot sekä rannikon avoimet dyynit.
Tärkeä uudistus on myös lakiin esitettävä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Jatkossa maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille luonnonsuojelulain mukaisen virallisen varmennuksen. Yritys voi ekologisen kompensaation avulla hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Tämä tuo uusia liiketoiminta- ja innovaatiomahdollisuuksia niin maanomistajille kuin yrityksille. Esimerkiksi uuden rakennuksen rakentaja voi kompensoida sen alle jäävät luontoarvot parantamalla vastaavia tai yhtä arvokkaita luontoarvoja toisaalla menetyksiä vastaavan määrän. Ekologinen kompensaatio on yksi tulevaisuuden tärkeistä keinoista luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt ensimmäistä kertaa se tuodaan osaksi Suomen lainsäädäntöä.
Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksella vahvistetaan saamelaiskulttuurin suojaa kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukaisesti. Jatkossa luonnonsuojelulain mukaisista toimista ei saa aiheutua vähäistä suurempaa heikennystä saamelaiskulttuurin harjoittamiselle.
Malminetsintää rajoitetaan nykyistä enemmän. Hallitus on päättänyt, että osana luonnonsuojelulain uudistusta se kielletään kokonaan kansallis- ja luonnonpuistoissa, eli yli 1,1 miljoonan hehtaarin alueella. Myös muilla valtion suojelualueilla malminetsinnän ehtoja tiukennetaan.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös luontoon. Siksi tässä uudistuksessa esitetään lakiin lisättäväksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimia.
Laissa vahvistetaan myös suojelun taloudellisen tuen mahdollisuuksia, ja vapaaehtoiset Helmi- ja Metso-ohjelmat tuodaan lakiin. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa säätelyä. Maanomistajien oikeuksia turvataan täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan korvausjärjestelmän avulla.
Ilmastopaneelin ohella Suomen luontopaneeli on vakiinnuttanut paikkansa. Nyt vahvistamme luontopaneelin roolia kirjaamalla sen luonnonsuojelulakiin.
Käytännössä koko luonnonsuojelulaki päivitetään tälle vuosituhannelle. Luonnonsuojelualueiden säätelyä ajantasaistetaan ja selvennetään, ja luontotiedon vahvistamisella vastataan lajien ja luontotyyppien suojeluntarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Edeltävän asiakohdan esitellyt ministeri totesi, että ei olisi voinut uskoa olevansa täällä esittelemässä sitä lakia, joka on se syy, jonka takia tähän taloon on alun perin tullut. Itselläni on aika lailla samanlaiset tunnelmat juuri nyt.
Suomalaisen luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville on aikamme päättäjien velvollisuus. Tätä lakiuudistusta on valmisteltu vuoden 2020 alusta lähtien, ja työhön on osallistunut laaja joukko ministeriöitä, tutkijoita, tutkimusorganisaatioita, järjestöjä ja edunvalvontatoimijoita. Haluan kiittää kaikkia työhön eri vaiheissa osallistuneita sekä kaikkia niitä suomalaisia ihmisiä, jotka ovat vaatineet meiltä tiukempia toimia Suomen luonnon puolesta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-05-18T14:48:30,2022-05-18T14:54:06,Hyväksytty,1.1
2022_59_68,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,Edustaja Petelius., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_69,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tähän alkuun haluan kiittää hallitusta ja erityisesti ympäristöministeri Karia tästä tärkeästä lakiesityksestä sekä haluaisin sanoa muutaman sanan.
Tässä tulikin jo lakia esiteltyä kattavasti, mutta minulle tärkeä asia on tässä uudistuksessa ekologinen kompensaatio. Minusta on hienoa, että uuden luonnonsuojelulain myötä Suomikin astuu niiden yli 50 valtion joukkoon, joiden lainsäädännössä ekologinen kompensaatio on jo mukana. Tähän asti niin yhteiskunnassamme kuin lainsäädännössäkin on ikään kuin hyväksytty oletus siitä, että taloudellinen toiminta voi ja saa heikentää luontoa, että luonnon tuhoutuminen on ikään kuin luonnollinen ja välttämätön paha, joka taloudellisesta toiminnasta seuraa. Huomiotta sen sijaan on jäänyt se, että luontokadon seuraukset maksamme me kaikki. Ekologisen kompensaation kautta tätä olettamusta muutetaan suuntaan, missä luonnon tilan paraneminen on kaiken taloudellisen toiminnan lähtökohta ja päämäärä, niin sanottu irtikytkentä, koetun hyvinvoinnin ja taloudellisen kasvun irti kytkeminen luonnonvarojen kulutuksesta. Jos taloudellinen toiminta heikentää luontoa, tämä heikentäminen on korvattava. Kyseessä on merkittävä ajattelutavan muutos, ja se on keskeisessä roolissa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Arvoisa puhemies, värderade talman! Tällä hetkellä ekologinen kompensaatio on lakiesityksessä vapaaehtoista, ja emme tiedä vielä, miten paljon vapaaehtoinen kompensaatio houkuttelee toimijoita tai kuinka paljon tämä maanomistajia kiinnostaa. Mutta on syytä olettaa, että ekologinen kompensaatio monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi luo uusia liiketoimintamalleja ja kannustaa nykyistä tehokkaammin maanomistajia vaalimaan arvokkaita luontokohteitaan, kuten ministeri tässä totesi.
Ekologinen kompensaatio ei ole keino — toivottavasti — ostaa puhdasta omaatuntoa tai ympäristöystävällistä brändiä, vaan kannustaa toimijoita minimoimaan toimintansa haitalliset ympäristövaikutukset. Jotta luonnon tuhoutumiselle saadaan asetettua todellinen hinta, tulevaisuudessa ekologisesta kompensaatiosta tulee säätää mielestäni velvoittavaa. Niin kauan kuin kompensaatio on vapaaehtoista, riskinä on, että sitä käytetään vain imagon parantamiseksi silloin, kun se on riittävän halpaa.
Nykyinen toimintamme aiheuttaa väistämättä heikentäviä muutoksia ympäröivään luontoon. [Puhemies: Puhuja voi jatkaa pöntöstä!] Tulevaisuudessa näille muutoksille tulee asettaa hintalappu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2022-05-18T14:54:06,2022-05-18T14:57:42,Hyväksytty,1.1
2022_59_70,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_71,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä tärkeästä lakiesityksestä. Olen itse lukemassa juuri Juha Hurmeen kirjaa ”Suomi”, ja siinä kirjailija kirjoittaa monimuotoisuuden olevan ”luonnon huoltovarmuusvarasto, jolle tulevaisuus rakentuu”, ja hän jatkaa: ”Se oli sellaista jääkauden jälkeen, ja se on sellaista nyt ja aina.” Hyvin sanottu, mutta jos emme tee nopeasti korjaavia toimenpiteitä, luonnon huoltovarmuusvarastomme on vähentymässä kiihtyvällä vauhdilla.
Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella ihmiskunnan olemassaolon suurimpia uhkia, eikä sitä ole onnistuttu pysäyttämään edes Suomessa, ja tämä uusi luonnonsuojelulaki on keskeinen lainsäädännön väline luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Sen avulla voidaan suojella uhanalaisia tai muutoin arvokkaita lajeja, luontotyyppejä, elinympäristöjä sekä laajempia aluekokonaisuuksia. Uudistusta tarvitaan Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi, sillä lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet ovat tällä hetkellä uhanalaisia.
Puhemies! Vaikka hallitus on nostanut luonnonsuojelun rahoituksen ennätyksellisen korkeaksi ja tehnyt erinomaista työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden asettamiseksi, niin tätä työtä on kyllä jatkettava. Seuraavan hallituksen tulee nostaa luontokadon pysäyttäminen ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle, ja meidän on luotava kunnianhimoinen toimintasuunnitelma luontokadon pysäyttämiseksi. Edustaja Petelius toi hyvin näitä asioita esille edellisessä puheenvuorossaan. Tutkijayhteisössä on tällä hetkellä laaja konsensus siitä, että ilman ennallistamista ja luontoarvojen heikkenemisen selvää rajoittamista luonnon monimuotoisuus jatkaa heikkenemistään ja uhkaa myös koko ihmiskunnan tulevaisuutta. Nämä ennakoinnit on otettava vakavasti, ennen kuin on liian myöhäistä.
Ja arvoisa puhemies, ihan lopuksi: Haluan kiittää yhtä tiettyä kohtaa tässä lakiesityksessä, minkä ministeri itsekin toi esille. Eli tässä lakiesityksessä on erittäin hyvää se, että tässä ehdotetaan nykyistä vahvempia säännöksiä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien huomioon ottamisessa lain toimeenpanossa. Se on todella tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-18T14:57:42,2022-05-18T15:00:03,Hyväksytty,1.1
2022_59_72,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_73,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulakimme täyttää ensi vuonna 100 vuotta, ja sitä uudistetaan vasta toista kertaa. Tämä tekee hallituksen esityksestä historiallisesti merkittävän.
Luonnonsuojelulain säätämisen ja tämän päivän välissä on monta luonnonsuojelijasukupolvea, jotka ovat taistelleet väsymättä arvokkaan suomalaisen luonnon puolesta. Jo 50‑ ja 60‑luvuilla Kuusamossa käytiin koskisodat paikallisten jokien suojelemiseksi, jotta niitä ei kahlittaisi vesivoiman tuotantoon. Yli 30 vuotta sitten käytiin Suomen kenties tunnetuin metsäsota, kun metsänomistaja ei halunnut avohakata metsäänsä piirimetsälautakunnan painostuksesta huolimatta. Nämä taistelut luonnon puolesta osoittavat, että monimuotoinen suomalainen luonto, sellaisena kuin sen tänä päivänä näemme, ei ole itsestäänselvyys. Tiedämme myös, että luonnontilaisen luonnon määrä vähenee tälläkin hetkellä. Rohkeita, väsymättömiä luonnonsuojelijoita tarvitaan edelleen puolustamaan arvokasta luontoamme. Osana tätä jatkumoa hallitus on nyt uudistamassa luonnonsuojelulakia.
Luonnonsuojelulain kokonaisuudistus tulee todella tarpeeseen ja vie suomalaista luonnonsuojelutyötä eteenpäin. Hallituksen esityksellä on mittaa liki 500 sivua, mikä osoittaa, että kokonaisuus on varsin laaja. Uudistuksen tärkeänä tavoitteena on luonnonsuojelun vahvistaminen ja valtavirtaistaminen. Yksin luonnonsuojelulailla luontokatoa ei Suomessa pysäytetä, mutta se on tärkeä keino suojella arvokkainta luontoamme. Se on perusta, jonka päälle on hyvä rakentaa se keinojen kokonaisuus, jolla pysäytämme luontokadon. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden heikentymisen pysäyttämiseen, mutta tosiasia on, ettemme ole siinä onnistuneet. Uusia luonnonsuojelun keinoja tarvitaan, ja niitä tämä hallituksen esitys osaltaan tarjoaa.
Yksi lain keskeisistä uudistuksista on luontotyyppien suojelun vahvistaminen, kun kaikki Suomen uhanalaiset luontotyypit tuodaan asetuksella osaksi lakia. Tämä on tärkeää siksi, että uhanalaiset lajit tarvitsevat elääkseen niille sopivia elinympäristöjä. Elinympäristöjen turvaaminen edellyttää, että uhanalaisten luontotyyppien huomioon ottaminen saadaan vaikuttavasti osaksi kaikkea maankäyttöä. Tässä olennaista on kattava luontotieto ja sen hyödyntäminen sekä riittävä valvonta.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tärkeä uusi avaus on vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Ekologista kompensaatiota tarvitaan silloin, kun luonnolle aiheutuvaa vahinkoa ei voida välttää. Sen tulee aina olla viimesijainen keino. On tärkeää, että ekologinen kompensaatio kirjataan nyt lakiin ja että sille luodaan sääntely, jolla kompensaation todellinen lisäisyys voidaan todentaa. Näin voidaan välttää viherpesun mahdollisuus. Jotta kompensointi olisi laajasti vaikuttavaa, se pitäisi tulevaisuudessa mielestäni kirjata velvoittavaksi ja mukaan myös alueiden käyttöä säätelevään lainsäädäntöön. Vapaaehtoinen kompensaatio on kuitenkin hyvä alku.
Kolmas tärkeä uudistus on se, että kaivostoimintaan tähtäävä malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Tämä on tärkeä viesti siitä, että kaivostoimintaa on tässä maassa rajoitettava. Malminetsintä ei kuulu luonnonsuojelualueille, ja siksi on tärkeää, että myös muilla valtion luonnonsuojelualueilla malminetsinnän ehtoja tiukennetaan. Ajattelen, että lähtökohtaisesti malminetsinnän pitäisi olla kiellettyä kaikilla suojelualueilla, ja toivon, että lainsäädäntöämme kehitetään tulevina vuosina tähän suuntaan.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vahvistamme tieteellisen tiedon roolia päätöksenteossa. Siksi on olennaista, että luontopaneelin toiminta vakiinnutetaan kirjaamalla sen tehtävät lakiin. Tarvitsemme luonnonsuojeluun ilmastopaneelin kaltaisen riippumattoman tieteellisen asiantuntijaelimen, joka tuottaa tutkittua tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksi.
Lopuksi haluan myös kiittää ministereitä Kari ja Mikkonen tämän kokonaisuuden ohjaamisesta maaliin. Kiitos myös kaikille viranhaltijoille, kaikille asiantuntijoille ja sidosryhmille, jotka olette antaneet asiantuntemuksenne käyttöön tämän lain valmistelun aikana. Odotan mielenkiinnolla, että pääsemme syventymään tähän esitykseen ympäristövaliokunnassa, joka tulee antamaan laista mietinnön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-18T15:00:07,2022-05-18T15:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_59_74,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_75,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luonto on kaiken elämän perusta. Se on peruskivi, jonka päälle koko ihmiskunta rakentuu. Ilman luontoa me emme ole mitään. Valitettavasti luonnolla ei ole omaa ääntä. Ihminen on toimillaan aiheuttanut kuudennen sukupuuttoaallon, joka uhkaa jopa miljoonaa eläin- ja kasvilajia. Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Näiden lukujen valossa on selvää, että meidän täytyy pysäyttää luontokato, jos haluamme säilyttää maapallomme elinkelpoisena. Siksi olen erittäin iloinen siitä, että hallitus on saanut valmiiksi esityksen luonnonsuojelulaista, joka vahvistaa luontotyyppien suojelua, kieltää malminetsinnän kansallis- ja luonnonpuistoissa, mahdollistaa vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sekä parantaa saamelaisten oikeuksia. Kiitos valtioneuvostolle ja kiitos ympäristöministereille Kari ja Mikkonen lain valmistelusta ja sen edistämisestä. Tämän lain myötä luonnon ääni Suomen päätöksenteossa kuuluu astetta kovempana.
Arvoisa puhemies! Tämä on historiallinen päivä suomalaiselle luonnolle. Hallituksen esitys uudesta luonnonsuojelulaista on vasta toinen uudistus kyseiseen lakiin. Kyseessä on todella kaivattu uudistus, sillä tieto luontokadosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen luontoon on lisääntynyt valtavasti sitten vuoden 1997, kun nykyinen laki on ollut voimassa. Se on myös kaivattu siksi, että luonto on suomalaisille rakas. Monen suomalaisen oikeustajua on koetellut se, että kansallis- ja luonnonpuistoissa on saanut harjoittaa malminetsintää. Kansallisaarteemme ovat olleet avointa riistaa, ja se ei ole ollut oikein. Nyt tämä vääryys korjataan ja malminetsintä kielletään kokonaan kansallis- ja luonnonpuistoissa.
Lisäksi laki parantaa ihmisten mahdollisuuksia osallistua oman elinympäristönsä suojeluun, kun saamelaiskulttuurin suojaa vahvistetaan ja ekologinen kompensaatio mahdollistetaan. Jatkossa arvokkaiden alueiden suojeleminen on myös taloudellisesti kannattavaa esimerkiksi maanomistajille. Näin voimme kannustaa suomalaisen luonnon vaalimista tuleville sukupolville. Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla voimme entistä paremmin turvata suomalaisille arvokasta luontoa.
Arvoisa puhemies! Kaiken päätöksenteon tulee pohjautua tietoon. Tieteellinen tutkimus ei tarjoa helppoja vastauksia tai ratkaisuja, mutta se on ainoa keino luoda parempaa ja elinkelpoisempaa tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville. On hienoa, että ensimmäistä kertaa lakiin on määritelty luontopaneelin tehtävät, jonka tarkoituksena on tuottaa riippumatonta tutkittua tietoa luonnon monimuotoisuudesta päätöksenteon tueksi. Sen toiminta vastaa Suomen ilmastopaneelia. Vain tietopohjaisella päätöksenteolla voimme luoda perustan kestävälle ja johdonmukaiselle luonnonsuojelulle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-18T15:04:43,2022-05-18T15:07:46,Hyväksytty,1.1
2022_59_76,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_77,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on minulle tärkeä laki. On todellakin korkea aika uudistaa Suomen luonnonsuojelulaki. Suomen luonnon tilan heikkenemistä ei ole saatu pysäytettyä tähän mennessä. Lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet ovat uhanalaisia. Tilanne on siis vakava. Elinympäristöjen heikkeneminen ja sen mukana seuraava lajikato uhkaavat myös meitä ihmisiä, sillä ihminen on osa luontoa eikä selviä ilman luontoa. Siksi on tärkeää, että luontoa suojellaan paitsi rajaamalla alueita suojelualueiksi pois muulta käytöltä myös suojelemalla suoraan lain nojalla harvinainen ja arvokas luonto, jota ei ole varaa menettää tai korvata muualla. Näin nyt tehdään.
Seuraavaksi muutama tärkeä nosto laista.
Tällä uudella luonnonsuojelulailla suojellaan ensimmäistä kertaa suoraan tietyt luontotyypit, kuten serpentiinikalliot. Tämä on historiallista, ja on tunnustettu, että on niin arvokasta luontoa, että se suojellaan suoraan lailla ilman erillistä viranomaispäätöstä tai tapauskohtaista harkintaa tai joustoa muiden intressien hyväksi. Minä olen tästä erityisen iloinen. Yhtä lailla minua ilahduttaa suojeluohjelmien Helmi ja Metso nostaminen lain tasolle. Se korostaa niiden merkitystä ja alleviivaa niiden arvoa tässä ajassa. Hallitusohjelman lukua ympäristökriisin hillitsemisestä toteutetaan siis näin pala palalta.
Arvoisa puhemies! Uudessa luonnonsuojelulaissa esitellään uusi instrumentti: ekologinen kompensaatio. On tärkeää, että käytössä tulee olemaan tämä vapaaehtoinen mekanismi. Tavoitteena on sovittaa yhteiskunnan kannalta perusteltu, taloudellinen toiminta ja luonnonarvojen suojelu. Lopputuloksen tulisi olla ympäristön ja luonnon suojelun kannalta vähintään yhtä hyvä kuin ennen luontoa heikentävää toimintaa. Lähtökohtaisesti hyvitys on toteutettava saman luonnonarvon parantamisella.
Vasemmisto ajoi vielä tätä vahvempaa kirjausta. Me haluamme, että ekologisesta kompensaatiosta tulee vakitoimintatapa missä tahansa hankkeessa. Tämän lisäksi haluamme, että tietyt, kaikista uhanalaisimmat ja arvokkaimmat luontokohteet ja luontotyypit arvotetaan jatkossa kaiken kompensoimisen yläpuolelle sitovasti kuten aiemmin mainitut serpentiinikalliot. Kaikkea luontoa ei ole mahdollista hyvittää toisaalla. Lisäksi me vasemmistossa ajamme nettopositiivista luontovaikutusta normiksi hankkeisiin, eli luonnon menettämistä yhtäällä ylikompensoidaan hankkeenaikaisia vaikutuksia ehkäisemällä ja lieventämällä ja myös sitten toisaalla kompensoimalla.
Arvoisa puhemies! Luonnontilaan vaikuttaa miltei kaikki teollistuneen yhteiskunnan toiminta. Luonnosta saatavia raaka-aineita tarvitaan myös kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Puhun tässä kohtaa mineraaleista. Tällä luonnonsuojelulain uudistuksella rajataan kansallispuistot ja luonnonpuistot malminetsinnän ulkopuolelle. Myös tämä on arvovalinta, johon olen tyytyväinen. Kaikkialla ei ole mahdollista etsiä malmeja, vaikka me niitä tarvitsemmekin.
Vasemmisto on ajanut tässäkin vielä luontoystävällisempää linjaa. Me ajamme malminetsinnän rajaamista luonnonsuojelualueiden ulkopuolelle myös jatkossa.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että luontoa tulee suojella kattavasti ja lainsäädäntömme kaikki mahdollisuudet ja toisaalta kaikki mahdolliset porsaanreiät huomaten. Esimerkiksi urbaania luontoa suojellaan parhaiten kaavoituksella, meidän ruokajärjestelmä vaatii kokonaisremonttia ja niin edelleen. Meidän on siis otettava vakavasti se, että kaikki ihmisen käyttöön otettu maa‑ ja meriala vaikuttaa luonnon toimintaan ja eri lajien elinympäristöihin ja selviytymismahdollisuuksiin. Siitä syystä suojellun alan lisääminen EU:nkin edellyttämään 30 prosenttiin on ensisijaisen tärkeää mahdollisimman nopeasti. Luonnon monimuotoisuuden heikentymiskehityksen pysäyttäminen on mahdollista vain riittävästi luontoa suojelemalla. No, tämä laki on erittäin tärkeä osa tätä työtä, ja on erittäin hieno päivä saada tämä laki eduskuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-18T15:07:48,2022-05-18T15:12:56,Hyväksytty,1.1
2022_59_78,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_79,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Moni suomalainen elää lähellä luontoa tässä Euroopan metsäisimmässä maassa. Maamme on pitkä. Meillä on hyvin erilaisia maisemia ja luontotyyppejä. Voimme ihastella kaunista merenrantaa, suuria sekametsiä, avaria soita, kimaltavia järviä, kumpuilevia tuntureita ja aukeita peltomaisemia. Moni saa myös suoraan tai välillisesti elannon luonnosta. Suomen luonto on monimuotoinen, elämme lähellä sitä. Sen viljeleminen ja varjeleminen ovat yhteinen tehtävämme. Siihen tälläkin hallituksen esityksellä pyritään.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevan esityksen kokonaistavoite — eli luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja luontokadon hillitseminen — on yhteinen. Luontotiedon vahvistaminen kouluissamme on hyvä asia. On hälyttävää, että lajeistamme joka yhdeksäs ja luontotyypeistämme lähes puolet on uhanalaisia. Tarvitsemme siis toimenpiteitä upean luontomme ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen. Keinoista tulee päästä sopuun.
Me keskustalaiset tuemme sitä, että uudistuksia tehdään tukeutumalla mahdollistavaan ja kannustavaan lainsäädäntöön. Kaiken perustana on oltava ajatus, että turvaamme luonnon lisäksi elinkeinojen toimintaedellytykset ja suojelemme maanomistajan oikeusturvaa joka puolella Suomea. Jos asetamme kieltoja, niistä tulee maksaa ehdotuksen mukainen täysi korvaus maanomistajalle.
Arvoisa puhemies! Isoisäni oli maanviljelijä, joka rakasti luontoa ja tätä maata. Maatalouden vaikea asema pitää ratkaista samalla, kun puhumme nyt luonnon suojelemisesta. Emme saa vaikeuttaa uusilla laeilla puhtaan suomalaisen ruoan tuottajien asemaa. Luonnonvaratalouden näkymät laajemminkin pitää turvata.
On oikein, että lakiin lisätään uusi mekanismi vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Se mahdollistaa sen, että taloudellisen toiminnan käynnistäjä voi kompensoida luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat haitat.
Tarvitsemme toimia, joiden avulla sopeudumme ilmastonmuutokseen. Meidän pitää kehittää lainsäädäntöä, jonka avulla suojelemme moninaista luontoamme ja arvokkaita luontokohteitamme. Luonto luo ja tuo hyvinvointia meidän jokaisen elämään.
Kun teemme uudistuksia, pidetään fokus siinä, että maankäyttäjillä ja elinkeinonharjoittajilla säilyy toimintavarmuus ja että toiminta on ennakoitavaa. Eräs viljelijä viestitti minulle tänään, että viljelijän keskittymistä perustyöhön eli viljelyyn haittaavat kasvava byrokratia ja kontrollointi. Viljelijä toivoi saavansa tuotteistaan riittävän hinnan vähemmällä toimistotyöllä. On tärkeää, että tämäkään laki ei lisäisi viljelijöiden toimistotaakkaa.
Voimme luottaa siihen, että vastuulliset viljelijät haluavat myös varjella. He elävät luonnosta. Meidän tulee varmistaa, että maamme huoltovarmuus toteutuu myös ruokaturvan osalta. Kun kokonaisturvallisuutemme on kunnossa, pystymme suojelemaan arvokasta luontoamme myös tuleville sukupolville, asumaan ja harjoittamaan elinkeinoja joka puolella tätä kaunista maata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-18T15:13:00,2022-05-18T15:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_59_80,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_81,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsissämme on nyt hallituksen esitys uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Niin kuin ministeri Karikin totesi omassa esittelypuheenvuorossaan, luontokato on ilmastonmuutoksen ohella ihmiskunnan olemassaolon suurimpia uhkia. Ja niin kuin täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen totesi, luontokatoa ei ole onnistuttu pysäyttämään edes Suomessa. Salikeskustelussa on jo myös käynyt ilmi, että luonnonsuojelulaki on keskeinen lainsäädännön väline luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Sen avulla voidaan suojella uhanalaisia tai muutoin arvokkaita lajeja, luontotyyppejä, elinympäristöjä sekä laajempia aluekokonaisuuksia. Tätä uudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössä ja ympäristöministeriön asettamassa hankkeessa vuoden 2020 alusta lähtien.
Luonnonsuojelulain toimivuutta ja vaikuttavuutta on tarpeen vahvistaa, minkä lisäksi nyt on tullut todellakin aika lakia myös ajantasaistaa ja selkeyttää. Mitä uusi laki sitten tuo meille tullessaan? Vieraslajien poistoa suojelualueella yksinkertaistetaan, malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Ja kolmanneksi, eikä ollenkaan vähäiseksi, laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia huomioimalla saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet.
Arvoisa herra puhemies! Sanna Marinin hallitus on nostanut luonnonsuojelun rahoituksen ennätyksellisen korkeaksi. Tarvitsemme lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia toimia, joista yhtenä esimerkkinä on toimijoita velvoittava ekologinen kompensaatio, joka nyt annetussa luonnonsuojelulaissa on vapaaehtoinen toimi, niin kuin monet teistä kollegoista ovat maininneet. Koen itse, että pelkällä vapaaehtoisuudella tämä ei toimi niin kuin luontomme edellyttää. Luontokadon torjuntaa pitää voida jatkossa tarkastella ja rahoittaa ”aiheuttaja maksaa” ‑periaatteella. Lain käsittelyssä täällä eduskunnassa on syytä ottaa huomioon myös se, että tutkijayhteisössä on laaja konsensus siitä, että ilman ennallistamista ja luontoarvojen heikkenemisen selvää rajoittamista luonnon monimuotoisuus jatkaa entistä enemmän heikkenemistään ja uhkaa myös ihmiskunnan tulevaisuutta.
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin aiemmin totesin ja niin kuin on todettu salissa useamman kerran, tämä ekologinen kompensaatio jää nyt vapaaehtoisten toimien varaan. Ja uskallan ajatella, että seuraava hallitus viimeistään palaa tähän, ellei tavoitteita saavuteta. Mielenkiinnolla odotan myös, niin kuin edustaja Elokin, ympäristövaliokunnan kuulemisia ja käsittelyitä, jotka jo eilen ennakkokäsittelyssä aloitimme. Ajattelen myös niin, että näissä käsittelyissä ja valiokunnan kuulemisissa saamme myös kuulla ajatuksia tästä vapaaehtoistoimien onnistumisesta, jotta tiedämme varautua, mitä sitten tuleman pitää, jollei tavoitteisiin päästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-05-18T15:17:43,2022-05-18T15:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_59_82,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_83,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luontomme suojelu on tärkeää. Käsittelyssä on siis tärkeä hallitusohjelmassakin sovittu mutta myös ristiriitoja herättävä lakipaketti. Luonnonsuojelulain valmistelussa hallituksessa tämä on kestänyt pitkään, mutta mielestäni aika kompromissien tekemiseen on kuitenkin kannattanut käyttää. Nykyinen laki on osin jo vanhentunut, ja säännöksiä uhanalaisten luontotyyppien suojeluun tarvitaan. Lakiin ehdotetaan nykyisen rajauspäätösmenettelyn ohella uutta tiukasti suojeltujen luontotyyppien luokkaa, mikä olisi voimassa suoraan lain nojalla. Lain tavoitteita ajantasaistetaan ja niihin lisättäisiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on mielestäni tärkeää, samoin kuin luontokadon hillitseminen. Samalla pitää löytää keinoja maanomistajien oikeuksien toteuttamiseen ja elinkeinojen toimintavarmuuden ja ennakoitavuuden varmistamiseen.
Vapaaehtoista ekologista kompensaatiota koskevat säännökset tulisivat voimaan uutena suojelukeinona lakiin vapaaehtoisten suojeluohjelmien — kuten Helmi- ja Metso-ohjelmien — rinnalle. Ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä sitä, että aiheuttaja vastaa ‑periaatteen mukaisesti toimenpiteillä luontotyypeille aiheutettua haittaa voidaan kompensoida toisella alueella esimerkiksi luontotyypin esiintymää tai lajin esiintymispaikkaa ennallistamalla, eli tuotetaan toisaalle heikennystä vastaava lisäys. Mielestäni on kannatettavaa, että ekologinen kompensointi toteutetaan nimenomaan vapaaehtoisena järjestelmänä. Valiokunta on aloittanut asian ennakkokäsittelyn, niin kuin edustaja Taimela juuri totesi. Saimme tuossa jo kuulla odotusarvon olevan, että tätä vapaaehtoista ekologista kompensointia tullaan käyttämään runsaasti ja että se tulee myöskin tarjoamaan aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.
Suojelun ja siihen liittyvien erilaisten rajoitusten ohella laissa pyritään myös turvaamaan maanomistajien oikeusturva oikeudenmukaisen korvausjärjestelmän avulla, mikä tukee luonnonsuojelulain hyväksyttävyyttä. Laki perustuu täyden korvauksen periaatteelle, mikäli rajoituksista aiheutuu maanomistajille merkityksellistä haittaa. Laki puuttuu siis perustuslainsuojan omaavan omistusoikeuden kysymyksiin, joten on äärimmäisen tärkeää, että hallituksen esitys menee myös perustuslakivaliokunnan tarkkaan syyniin. Myös maanomistajien oikeusturva ja elinkeinojen toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää.
Julkisuudessa punnittu erilliskysymys liittyy malminetsintään luonnonsuojelualueella. Uuden ehdotuksen mukaan kansallis- ja luonnonpuistoihin ei nykyisestä poiketen voisi enää myöntää lupaa rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen malmin etsimiseksi. Itse olen miettinyt sitä, että kun tämä kansallinen mineraalivarojen kartoitus on kuitenkin tärkeää ja Suomessa on kestävä ja toimiva järjestelmä tähän, vaikeutuuko tämä kartoitustyö nyt tämän lain myötä, vaikka se on selvää, että missään tapauksessa tuota ei voi hyödyntää näillä alueilla, eli kaivostoimintaa näillä ei voi tehdä.
Uskon, että tulemme keskustelemaan myös tässä salissa ja valiokunnassa valkoposkihanhista, se on meidän suosikkiaiheemme tuolla valiokunnassa. Hyvää tässä esityksessä on se, että karkotuslupia voidaan myöntää laajemmalle alueelle kerralla, mutta tässä yhteydessä olisi kyllä mahdollista myös luoda asiaan kerralla paremmat pelisäännöt. Esimerkiksi tämä lupien tekemisen paikka saisi olla lähempänä sitä, missä nämä haitatkin aiheutuvat — ei tietenkään liity nyt suoraan tähän lakiin.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan puolesta uskallan luvata, että teemme asiassa perusteellista työtä ja yritämme myös löytää mahdollisimman kattavaa yhteisymmärrystä ristiriitaisiakin tunteita herättävään hallituksen esitykseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-05-18T15:21:14,2022-05-18T15:26:14,Hyväksytty,1.1
2022_59_84,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,Kiitoksia. — Jatketaan puheenvuoroon. Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_85,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen luonnonsuojelulaki on vanhentunut ja vaatii paljon korjauksia. Lain uudistaminen on tarpeen, koska luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä ja luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta on saatu runsaasti uutta tietoa sitten vuoden 1997. Lisäksi ilmastonmuutos nopeuttaa ja voimistaa entisestään luonnossa tapahtuvia muutoksia. On hyvä, että tämä laki etenee eduskuntaan, mutta esityksessä ekologinen kompensaatio jää kuitenkin vapaaehtoisuuden varaan. Tarvitsemme jatkossa yrityksille velvoittavan lainsäädännön, jolloin luonnon häviämisestä joutuu maksamaan tai kompensoimaan sen toisaalla.
Hallitus on tehnyt hyvää työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettamiseksi. Ilmastolaki on juuri uudistettu ja vihreää siirtymää edistetty monin toimin. Nyt myös luontokadon pysäyttäminen täytyy nostaa ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle, ja sitä varten tarvitaan kunnianhimoinen toimintasuunnitelma. Tarvitsemme nimenomaan lainsäädännöllisiä ja rakenteellisia toimia, sillä pelkästään suojelurahoitusta lisäämällä emme onnistu, vaikka sekin on kyllä tärkeää. Luontokadon torjunta täytyy jatkossa rahoittaa aiheuttaja maksaa ‑periaatteella. Ekologisen kompensaation säännöt täytyy luoda tarkoin, ja sen tulee olla viimesijainen keino, kun haittoja ei voida estää tai lieventää. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luontokadon pysäyttäminen on äärimmäisen tärkeää, ja Suomen tulisi tehdä entistä enemmän tavoitteiden saavuttamiseksi sekä kotimaassa että globaalisti. Toivonkin, että seuraavana askeleena Suomessa otetaan käyttöön velvollisuus korvata rakennus- ja muissa hankkeissa aiheutunut luontokato vastaavan arvoisella suojelulla tai ennallistamisella toisessa kohteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-05-18T15:26:17,2022-05-18T15:28:11,Tarkistettu,1.1
2022_59_86,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_59_87,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset rakastavat luontoaan. Jos kysyisi keneltä tahansa täällä talossa tai kadunvarrella, mikä Suomesta tekee niin hienon maan, niin veikkaan, että siinä listassa aika nopeasti löytyy luonto kärkeen. Vastaavasti, jos sitä kysyy keneltä tahansa muulta kuin suomalaiselta, mikä Suomessa tekee vaikutuksen, varmaan luonto nousee siinäkin listassa. Samaan aikaan kyse ei ole vain tunteista ja mielikuvista vaan kiistattomasta tieteestä. Monimuotoinen, hyvinvoiva luonto on meidän oman inhimillisen hyvinvointimme, talouden, ruokaturvan ja oikeastaan kaiken perusta, elossapitojärjestelmä, joka on uhattuna. Luontokato, luonnon köyhtyminen, jatkuu Suomessakin. Siksi kiitos, ministeri Kari, tämän lain esittelystä ja erinomaisesta puheenvuorosta siinä yhteydessä. Tämä laki tulee tarpeeseen. Selvennykset, päivitykset, täsmennykset arvokkaimpien luontokohteiden suojelulain tasolla, luontopaneelin vahvistaminen, paljon puhuttu ekologinen kompensaatio — kaikki oikein hienoja ja tarvittavia asioita.
Edustaja Kivelä piti oikein hienon puheenvuoron, siinä oli monia hyviä pointteja, jaan ne kaikki. Hän totesi siinä, mitä kaikkea vasemmisto olisi tähän vielä kaivannut. Voin todeta, että se, ettei tämä laki vielä paremmin pureudu tähän meitä kohtaavaan uhkaan, ei ole pätkääkään vihreistä kiinni. Työ jatkuu.
Joka tapauksessa on hyvä huomata, että luonto ei säily, ellei sitä suojele, ja sitä varten tätä lakia tarvitaan. Mutta luonto ei myöskään säily pelkästään suojelemalla, luonnonsuojelun kautta, vaan luontokadon torjunnan ja pysäyttämisen pitäisi olla läpileikkaava teema oikeastaan kaikessa lainsäädännössä, samaan tapaan kuin ilmastonmuutoksen torjunta alkaa meillä pikkuhiljaa olemaan. Ja se tarkoittaa sitä, että siltäkin osin työ jatkuu myös ihan spesifin luonnonsuojelulain ulkopuolella, mihin täällä on tullutkin esityksiä, niin että varmaan vielä palataan tähän tulevaisuudessa tämänkin osalta. Mutta ennen kaikkea tämä teema pitäisi ymmärtää laveammin oikeastaan kaikkia asioita koskettavaksi.
Mutta yhtä kaikki, tämä on erinomainen esitys. Tämä on todella kaivattu esitys, ja tätä on tosiaan odotettu. Kiitos — hienoa, että se on nyt täällä talossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-05-18T15:28:12,2022-05-18T15:30:33,Hyväksytty,1.1
2022_59_88,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, poissa. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_89,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin suuret kiitokset esittelystä ministerille ja myös tästä luonnonsuojelulaista. Kuten tässä on mainittu, Suomen luonto on todella kaunis ja sitä tulee vaalia. Hienoa, että nyt tätä luonnonsuojelulakia päivitetään. Lain uudistaminen on ollut välttämätöntä, ja nyt lain toimivuutta vahvistetaan ja selkeytetään. Tässä on muun muassa mukana myös, että vahvistetaan kuulemista, osallistamista, ja se on todella hieno ja hyvä asia myös paikallisväestön näkökulmasta, ja on todella tärkeää, että se kuuleminen on sitten myös aitoa. Se tuo luotettavuutta ja ymmärrystä myös paikallisesti — hieno asia, että tämä on tässä mukana. Lakiin on kirjattuna myös tämä ekologinen kompensaatio. Monet yritykset jo käyttävät tätä, ja se on hieno asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-18T15:30:37,2022-05-18T15:31:36,Hyväksytty,1.1
2022_59_90,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Emma,Kari,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ympäristövaliokunnan puheenjohtaja puheenvuorossaan totesi, tämä tosiaankin on suurten tunteiden laki, ja haluan kiittää kaikkia tässä keskustelussa puhuneita edustajia. Täytyy sanoa, että tämä keskustelu lämmitti kyllä mieltä. Loppujen lopuksihan kyse on siitä, otammeko me luontokadon tosissamme, otammeko me tutkijoiden viestin tosissamme ja haluammeko me aidosti pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupenemisen. Jos me haluamme, niin silloin me tarvitsemme uusia keinoja, ja tähän tämä laki pyrkii vastaamaan.
 Edustaja Kinnunen puhui kauniisti isoisästään, joka oli viljelijä ja joka on vahvasti vaikuttanut hänen ajatukseensa siitä, miten me ympäristöä viljelemme ja varjelemme. Täytyy itse sanoa, että minun isoisäni oli kalastaja ja syy siihen, miksi itse heräsin luontomme tilaan, siihen, mitä tapahtuu ympärillämme, oli se, että koko lapsuuteni kuuntelin isoisääni, joka kertoi siitä, mitä tapahtui Itämeren lohelle, mitä tapahtui meidän joillemme, mitä tapahtui hänen elinkeinonsa perustalle, ja tämän takia minusta tuli luonnonsuojelija. Meidän elinkeinomme nojaavat meidän luontoomme.
Useampi edustaja puhui tästä ekologisesta kompensaatiosta, ja oli kysymyksiä siitä, riittääkö tämä. Itse ajattelen, että tämä on äärimmäisen tärkeä avaus, tämä on äärimmäisen tärkeä lähtökohta, ja kiitän kaikkia hallituskumppaneita myös siitä, että yhteisymmärrys tämän eteenpäinviemisestä löytyi.
Kuten edustaja Ollikainen totesi, kiinnostus on ollut suurta, useat yritykset jo tekevät tätä, ja se, mitä yritykset toivovat, on se, että kun he tätä kompensaatiota haluavat tehdä, niin se myös varmasti toimii, ja sen takia se, että kriteerit on kirjattu lakiin, ne nojaavat lakiin, on äärimmäisen tärkeää.
Edustaja Kivelä peräänkuulutti tätä biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden eteenpäinviemistä. Tämä työ on ympäristöministeriössä käynnissä, ja Suomen sitoumuksen toteutuminen tullaan päivittämään tämän vuoden loppuun mennessä, eli työtä tämän puolesta kyllä jo tehdään.
Täällä useammatkin edustajat puhuivat viisaasti siitä, että yksi laki ei tietenkään riitä, me tarvitsemme paljon enemmän, ja se on juuri näin. Mikään laki ei tässä tilanteessa pysty luontokatoa yksin pysäyttämään, tämä on osa sitä palapeliä. Me tarvitsemme mukaan kaikki: me tarvitsemme mukaan yritykset, me tarvitsemme mukaan maanomistajat, me tarvitsemme mukaan kaikki suomalaiset. Tämä laki pyrkii tätä parhaansa mukaan mahdollistamaan.
Edustaja Harjanne totesi hyvin, että suomalaiset rakastavat luontoa, ja jos me täällä emme pysty luontokatoa pysäyttämään, [Puhemies koputtaa] missä se pystytään tekemään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-05-18T15:33:01,2022-05-18T15:36:12,Hyväksytty,1.1
2022_59_91,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,Kiitoksia. — Ja näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_92,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Avaan keskustelun. Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_93,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Ilmastokriisin lisäksi meillä on lajikadon takia luontokriisi. Se näkyy konkreettisesti hyönteiskuolemina, lintulajiston köyhtymisenä ja järvien happamoitumisena. Kysymys on sekä paikallinen että maailmanlaajuinen. Luonnon monimuotoisuus on edellytys kaikelle elämälle maapallolla. Toimivat ekosysteemit suojelevat katastrofeilta, tekevät meristä terveitä sekä tukevat kasvien pölytystä ja ilmaston vakautta. Vaikka Suomi onkin tehnyt monia asioita oikein, emme mekään ole kuitenkaan onnistuneet kokonaan pysäyttämään kielteistä kehitystä. Edelleen joka yhdeksäs maamme lajeista ja lähes puolet maamme luontotyypeistä on uhanalaisia. Olen iloinen siitä, että Marinin hallitus on hallituskaudellaan nostanut luonnonsuojelun rahoituksen ennätyskorkealle tasolle, tehnyt kovasti töitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja asettanut kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Tehokkaalla ja ymmärrettävällä lainsäädännöllä voimme nykyistä paremmin suojella uhanalaisia ja arvokkaita lajeja, luontotyyppejä ja elinympäristöä. Luonnonsuojelulain uudistaminen on linjassa tämän kanssa, ja sillä pyritään pysäyttämään Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen.
Uudessa luonnonsuojelulaissa otetaan myös ilmastonmuutos ja sen vaatimukset entistä paremmin huomioon. Ekologisen kompensaation kehittäminen on yksi monista tähän uudistukseen sisältyvistä konkreettisista toimenpiteistä. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta jossain aiheutuneet vahingot luonnon monimuotoisuudelle voidaan vapaaehtoisesti kompensoida lisäämällä luonnon monimuotoisuutta jossain muualla. Järjestelmä olisi — ja sen tulee olla — valtion sääntelemä niin sanotun viherpesun estämiseksi. Vain tosiasiallinen luonnon monimuotoisuuden parantaminen lasketaan. Lainmuutos antaa meille myös useita keinoja vieraslajien torjuntaan: esimerkiksi suojeltujen alueiden vesilintukantoja uhkaavien minkkien ja supikoirien hävittäminen helpottuu, mikä on tervetullut muutos.
Arvoisa puhemies! Kaivostoiminta on tärkeää maamme taloudelle, mutta malminetsinnällä ja kaivostoiminnalla voi olla huomattavia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Siksi on hyvä, että Metsähallituksen toimivalta myöntää lupia malmin etsintään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa poistetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-05-18T17:51:12,2022-05-18T17:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_59_94,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä luonnonsuojelulaki, kaivoslaki ja ilmastolaki pitäisi käsitellä eduskunnassa samassa yhteydessä ja käydä tämä kokonaisuus läpi ja arvioida sitä taustaa vasten, kuinka houkutteleva investointimaa Suomi on tulevaisuudessa. Itse katselin näitä pääkohtia tästä luonnonsuojelulaista. Toki sitä on 464 sivua, niin ettei sitä ihan iltapäivän aikana varmaan kukaan lue, mutta muutamia havaintoja siitä.
Lähtökohtahan, kuten täällä aikaisemmin illalla todettiin, on se, että kun tulee vihreä siirtymä ja me siirrymme sitten sähköiseen liikenteeseen ja uusiutuvaan energiaan, niin kyllähän se valtavasti vaatii lisää maametallien kaivamista globaalisti. On arvioitu, että parissakymmenessä vuodessa maametallien tarve kasvaa 7 miljoonasta tonnista 30 miljoonaan tonniin, ja tiettyjen metallien kohdalla on vielä monikymmenkertainen se määrä, mitä sitten globaalisti tarvitaan. Kyllähän tämän pitäisi Suomessa aiheuttaa lainsäädännössä sellainen näkemys, että luontoa suojellen ja kaikella tavalla ympäristöä suojellen meidän pitäisi mahdollistaa malminetsintä ja sitä myötä kaivosten perustaminen, koska se on Suomen vastuu tässä globaalissa tilanteessa, koska me olemme sitoutuneet vihreään siirtymään ja sitä kautta ilmastonmuutoksen vastustamiseen, mutta ei se kyllä tästä luonnonsuojelulaista ihan helpolla välity. Kyllä enemmänkin tänne on nyt sisällytetty uhkakuvia, jotka estävät malminetsintää ja vaikeuttavat kaivoksien perustamista Suomeen. Siinä mielessä Suomi ei kyllä sitä investointihoukuttelevuutta tämän lain mukaan pysty kovin paljon parantamaan.
Kuten jo aikaisemmin totesin, niin onhan tämä vaarallista, jos meillä oikeasti pitää olla joko luonnon puolella tai luontoa vastaan. Minä olen kyllä luonnon puolesta ja vastaan kertoimella 0,63. Se määrittelee ehkä, mitenkä itse ajattelen asioista.
Tähän lakiesitykseen sisältyy varovaisuusperiaate, ja se on kyllä aika vaarallinen periaate sen takia, että sehän toteutuessaan johtaa siihen, että hallinto-oikeuden tulkintavalta lisääntyy entisestään. Kun tähän lakiesitykseen käsitykseni mukaan sisältyy vielä kansalaisten valitusoikeuden parantaminen, niin ensinnäkin se tukkii tuomioistuimet, se pidentää valitusten käsittelyä. Ajatellaanpa sitä, että jo nyt olemme nähneet, miten esimerkiksi Finnpulp-tehdashanke kaatui korkeimman hallinto-oikeuden äänestyksessä tulkintanäkemysten eriävyyden vuoksi, meillä on valmis akkumineraalitehdas Harjavallassa, mutta se ei pysty aloittamaan ympäristölupakäsittelyn ja ‑tulkintojen vuoksi — voivat olla hyviäkin — ja itse muistan, arvoisa puhemies, kun Kajaanissa Murtomäessä oli tuulivoimapuistohanke, joka oli jo aika pitkällä ja johon oli miljoona hakattu rahaa, mutta korkein hallinto-oikeus totesi, että se häiritsee susien vapaa-aikaa ja mahdollisesti lisääntymistä — en ole ihan asiantuntija susien lisääntymisessä, miten se tapahtuu, mutta ilmeisesti ne jonkun verran väistävät, jos siellä alueella sitten liikkuu ihmisiä rakentamassa tuulivoimapuistoja, en tiedä varmaksi kyllä. Nämä esimerkit ovat kyllä semmoisia, kun kyllähän kuitenkin kansanvaltaisen järjestelmän pitäisi tehdä nämä päätökset, että jos tulkintaoikeus tämän varovaisuusperiaatteen takia entistä enemmän siirtyy sitten oikeusjärjestelmälle, niin panee kysymään, kuka enää uskaltaa ottaa riskiä, että lähtee investoimaan. Näitten valmistelu ja kaikki, mitä siihen liittyy, ja suunnittelu vaativat ensinnäkin resursseja ja aikaa, ja jos on suuri epävarmuus, mitä oikeusjärjestelmä Suomessa tulee olemaan mieltä ja miten se tulkitsee jotakin luonnon yksityiskohtaa, vaikka sitten joitakin susia tai muuta, onko niitä alueella vai ei, niin kyllähän siinä iso kysymysmerkki täytyy asettaa, kannattaako tämmöistä lakia yleensä säätää.
Sitten jos me ajatellaan malminetsintää, niin itse olisin hieman liberaali. Ei niin, että haluaisin millään tavalla kansallispuistoja tai luonnonpuistoja väheksyä — ne ovat tärkeitä — mutta olisin kuitenkin liberaali, että malmia voidaan etsiä. Jos sieltä löytyy vaikka Euroopan suurimpia esiintymiä — esimerkiksi tiedämme, että Euroopan unionin kobolttivaroista Suomen maaperässä, kallioperässä, on 94 prosenttia — jos jotakin tämmöistä löytyy, niin sitten olisi aika arvioida, pystytäänkö sittenkin perustamaan kaivos. Oma lähtökohta on se, että kun me joudumme maata kaivamaan Kiinassa ja Euroopassa tai missä tahansa päin maailmaa, niin eihän me voida Kiina-riippuvuuteen liian paljon alistua, kun nyt lähdetään Venäjä-riippuvuudesta pois. Kyllä Suomen pitää oma vastuu kantaa siitä, että meillä etsitään malmia ja perustetaan kaivoksia. Eiväthän ne tietenkään ympäristön tilaa paranna, mutta jonkunmoista realismia pitää olla Suomen talouden tulevaisuuden turvaamisessa ja työllisyydessä. Ja meidän pitää edistää vientiä. Eihän tämä alijäämä koskaan katkea, jos Suomi ei vientiä edistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T17:56:31,2022-05-18T18:01:58,Hyväksytty,1.1
2022_59_95,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_96,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulain uudistaminen sinällään on varmaan tarpeellinen. En sitä millään lailla polemisoi. Mutta, sanoisinko, tässä asiassa se vanha kansanviisaus lienee totta, että järki se pitää olla kerjätessäkin. Suomalainen metsien käyttö ei ole luonnon tuhoamista. Nythän meille on semmoinen mielikuva levitetty Suomeen, että metsien käyttö on tuhoamista, vain luonnonsuojelu on metsien suojelua, oikeaa metsien käyttöä. Se on juuri päinvastoin: jos me rauhoitamme nämä metsät, niin sehän tarkoittaa, että me tuhoamme siinä samalla hiilinielun ja samalla teemme siitä pikkuhiljaa semmoisen monokulttuurin. Kun metsä vanhenee, sieltä monimuotoisuus häviää. Esimerkiksi kuusikossa sehän tarkoittaa, että siellä on sen jälkeen vain kuusia ja kenttäkerroksessa ei kasva mitään muuta kuin karhunsammalta ja muutamia muita sammalia ja jokunen sieni. Tämä on se totuus. Minä ihmettelen, että ei mikään tiedotusvälinekään lähde tosiasiassa avaamaan, mitä se käytännössä on.
Suomessa käytännössä meidän vientituloista 20 prosenttia tulee metsäteollisuuden kautta. Käytännössähän se on enemmän, kun siihen lasketaan mukaan saavutettu energiahyöty, metalliteollisuuden kasvu, konerakentaminen, laiterakentaminen ja moni muu asia. Tämäkö halutaan tässä maassa lopettaa?
Edustaja Kvarnström tuossa omassa puheenvuorossaan vaati melkein ääni väristen, että pitää suojella lisää. Hänkö jakaa sitten metsäteollisuuden työntekijöille verokortit käteen, että näkemiin, teiltä loppui työpaikka? Kuka lähtee? Onko se sitten joku hallituksen ministeri vai joku hallituksen kansanedustaja? Toivoisin hieman vastuullisuutta näihin puheisiin, koska jos me emme tätä... Kun vaadimme samaan aikaan, että meidän pitää päästöjä vähentää, sehän tarkoittaa, että uusiutuvasta materiaalista eli puusta rakennamme yhä enemmän. Mistä me sitä puuta saamme? No, metsästä tietysti. Ja nyt jos suojellaan lähes kaikki metsät, niin kuin tuntuu olevan tämän päivän trendi, niin mistä sitten se materiaali otetaan? Ei mistään.
Samoin, jos me vaadimme uusiutuvaa energiaa, mistä me sen otamme? Ei saa metsää käyttää, se suojellaan. Ja nyt uusimman tiedon mukaan metsäenergian polttaminen EU:ssa viimeisimmän ympäristövaliokunnan tulkinnan mukaan ei ole enää kestävää, elikkä se on päästökaupan piirissä ja niin edelleen, rangaistusmääräysten alainen juttu. Millä ihmeellä me tämä energia sitten tehdään? Saksa lopetti ydinvoiman, muka luopuu kivihiilestä. Kohta loppuu maakaasu. Millähän se Saksa pyörittää sen Euroopan johtavan talouden? No, ei millään tietenkään. Se menee polvilleen, että pauke käy, ja samoilla keinoin käy Suomelle.
Suomi on Euroopan eniten maitaan ja metsiään suojellut valtio ylivoimaisesti. Jos Euroopan muut valtiot pääsisivät jonain päivänä samaan, niin voitaisiin sen jälkeen jatkaa tätä yhteistä ponnistusta ja odotella, kun toiset tulevat mukaan. Mutta eipä ole kuulunut.
Ja mistä me sitten ne uudet suojelualueet otetaan, kun tuntuu, että niitä talousmetsiä ei saa ollenkaan enää käyttää? Se tarkoittaa, että menetämme, niin kuin äsken sanoin, valtavan määrän työpaikkoja, valtavan määrän uusiutuvaa energiaa, valtavan määrän suomalaista työtä. Tulee työttömiä, valtion tuloverot laskevat lähes nolliin siltä alalta. Sama koskee kuntien tuloverokertymää, eläkevakuutusmaksujen kertymää. Eihän tässä keskustelussa ole enää minkäännäköistä järkeä. Tämä on vähän niin kuin innostunut pikkupoikaporukka, joista yksi keksii hyvän ja toinen pahemman, ja sitten ollaan jo jossakin ihan töllöntöitä tekemässä. Ei tämä näin voi mennä.
Euroopan unionin uusi villitys taksonomia vaatii, että 20 prosenttia metsistä on siirrettävä talouskäytön ulkopuolelle ja mukaan ei saa laskea niitä metsiä, jotka on jo suojeltu. Tämähän tarkoittaa Suomessa lähes kolmanneksen metsien suojelua. Siis haloo — lähes kolmannes Suomen metsistä pitäisi suojella. Tätä on moni idealisti esittänyt, että näin tulee toimia ja tällä me pelastamme kuulemma maailman. Sillä me nimenomaan tuhoamme tämän maailman, kun lopetamme uusiutuvan energian käytön, lopetamme uusiutuvista materiaaleista olevien asuntojen rakentamisen ja tuotteiden tekemisen. Puulle, jos mille, olisi tänäpänä valtava kysyntä maailmassa. Haluaako joku tämän lopettaa? Jos joku viisaista minulle kertoisi, missä siinä se viisaus on, niin mielelläni otan sen tiedon vastaan.
 Komission esittämän biodiversiteettistrategian mukaan suojeltava minimi metsäalasta on 30 prosenttia. Jos tämä taksonomia vie 20 prosenttia plussaa metsien suojeluun ja 30 prosenttia vielä komission biodiversiteetin kautta, niin ei varmaan näitä lukuja voi yhteen laskea, mutta yli 30 prosentin mennään joka tapauksessa. Tämähän on aivan älytöntä touhua, että esitetään tämmöisiä lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa.
Tämä koko Ursula von der Leyenin komission maailma on mennyt aivan kummalliseksi. Samaan aikaan, kun Euroopassa käydään sotaa ja pitäisi olla omavarainen, tuottaa omat ruuat, tuottaa omat rakennusmateriaalit, tuottaa oma energia, niin kaikki lopetetaan ja velkaannumme aivan hurjan lailla. 17.5. oli juhlapäivä, Nato-äänestyspäivä, mutta se ensimmäinen elvytyspaketti, joka silloin vuosi sitä ennen hyväksyttiin, oli suurimpia, pahimpia virheitä, mitä eduskunta koskaan on tehnyt. Annettiin verotusoikeus komeasti vielä siinä sivutuotteena EU:lle ja sinetöitiin sillä suomalainen elintason lasku. Samalla hyväksyttiin se, että me osallistumme toisten maiden kulujen maksuun, sosiaaliturvan maksuun ja velkojen maksuun. Minä en ole vielä tähän päivään mennessä, arvoisa puhemies, löytänyt siitä mitään järkeä, eikä siinä varmaan olekaan.
Mutta jos nämä suojelutavoitteet toteutuvat tällä keinoin kuin on tässäkin paperissa ja tämän päivän keskustelun puheenvuoroissa esitetty, niin minua ensi yönä ei niin hyvin nukuta. Tämä on jotain sellaista, että en jaksa sulattaa tätä millään. Suomalainen luonto pysyy puhtaimmillaan, suomalainen metsäammattilainen tai maanviljelijä tai metsässä kulkija vaalii suomalaista luontoa. Hän haluaa kerätä marjoja, sieniä, rakentaa talonsa puusta, syödä suomalaista leipää ja ajaa turvallisesti hyvillä teillä ja nauttia elämästä. Tällä menolla, mitä nyt on tässä tänä päivänä esitetty, kaikelle tälle saamme kohtapuolin sanoa hyvästit, koska kellään ei ole siihen enää varaa. Suomi on maailman paras maa elää, ihan varmasti on, mutta tällä menolla se on kohta niin kallis, että kellään ei ole siihen varaa. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T18:01:00,2022-05-18T18:08:00,Hyväksytty,1.1
2022_59_97,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_98,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan kiihdyttämä inflaatio ja erityisesti energian ja ruoan hinnannousu ovat olleet voimakkaita jo alkuvuodesta 2022. Tässä hallituksen esityksessä pienituloisten etuudensaajien ostovoiman tukemiseksi tehtäisiin ylimääräinen indeksitarkistus eräisiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin perusturvaetuuksiin sekä toimeentulotukeen. Indeksitarkistus tehtäisiin 1.8.2022, ja sen perusteena olisi tämän vuoden tammi—maaliskuun kuluttajahintaindeksien keskiarvo. Vuoden 2023 alusta indeksitarkistus tehtäisiin taas normaalisti.
Ylimääräinen kansaneläkeindeksin tarkistus koskisi tiettyjä perusturvaetuuksia ja rahamääriä. Pienituloisten ostovoiman parantamiseksi kansaneläkeindeksin tarkistus tehdään kansaneläkelaissa, kansaneläkelain voimaanpanolaissa ja takuueläkkeestä annetussa laissa säädettyihin etuuksiin ja rahamääriin. Näitä etuuksia ovat kansaneläkkeet, perhe-eläkkeet ja lapsikorotus sekä takuueläke. Eläketukilain mukainen eläketuen määrä on täysimääräisen takuueläkkeen suuruinen, joten senkin määrä tulee tarkistettavaksi.
Myös maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain ja maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain mukaiseen luopumistuen täydennysosaan tehdään ylimääräinen indeksitarkistus.
Myös rintamasotilaseläkelain ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain mukaista rintamalisän ja sotilasavustuslain mukaista sotilasavustuksen perusavustuksen määrää tarkistetaan, samoin ylimääräisen rintamalisän määräytymistä koskevat rahamäärät sekä vammaisetuuksista annetun lain mukaisten vammaisetuuksien määrät.
Sairausvakuutuslain mukaista sairaus‑ ja vanhempainpäivärahojen sekä erityishoitorahan vähimmäismäärää sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahan vähimmäismäärää tarkistetaan. Lisäksi tarkistetaan työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, peruspäivärahan korotusosaa, työmarkkinatuen määrää sekä työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrää. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä nousee, samoin vuorotteluvapaakorvauksen määrä sekä starttirahan määrä.
Myös toimeentulotuen perusosan määrä tarkistetaan, samoin opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän sekä aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaisen aikuiskoulutustuen perusosan määrä.
Täyden kansaneläkkeen määrä vaikuttaa eläketuloista tehtävään eläketulovähennykseen siten, että eläkeläisten verotus kevenee. Yksittäiset etuudet nousisivat noin kolme ja puoli prosenttia. Esimerkiksi täyden kansaneläkkeen määrä nousisi noin 24 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuen määrä noin 26 euroa kuukaudessa, toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha noin 14 euroa kuukaudessa.
Etuudensaajien tilanteeseen vaikuttaa myös se, että nyt korotettavaksi esitettävät etuudet vaikuttavat myös toisiinsa. Yksilön tai perheen saaman korotuksen lopullinen määrä vaihtelee ja on tapauskohtainen. Kuitenkin myös perustoimeentulotukea saavien etuuksien kokonaismäärä pääsääntöisesti kasvaa, kun myös toimeentulotuen perusosan määrää tarkistetaan.
Ylimääräisen kansaneläkeindeksitarkistuksen tekeminen 1.8.22 lisäisi valtion menoja arviolta 93,8 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja arviolta 10 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi kuntien menot kasvaisivat arviolta 10,1 miljoonaa euroa vuonna 22. Ehdotus pienentäisi työllisyysrahaston työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitettavia etuusmenoja noin 5 miljoonaa euroa. Eläketulovähennyksen kasvaminen vaikuttaa jonkin verran keventävästi myös työeläkettä saavien eläkeläisten verotukseen ja tukee eläkeläisten ostovoimaa. Eläketulovähennyksen suurenemisen arvioidaan vähentävän verotuloja vuonna 2022 noin 59 miljoonaa euroa. Tästä 18 miljoonaa euroa kohdistuisi valtiolle, 36 miljoonaa euroa kunnille, 2 miljoonaa euroa seurakunnille ja 3 miljoonaa euroa sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksuun. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-05-18T15:36:37,2022-05-18T15:40:53,Hyväksytty,1.1
2022_59_99,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_100,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle tämän tärkeän korotuksen esittelystä, joka vasemmistoliiton vaatimuksesta hallituksessa sovittiin. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetut kansaneläkeindeksiin sidottujen perusturvaetuuksien sekä toimeentulotuen ylimääräiset indeksitarkastukset ovat välttämätön ja tarpeellinen kädenojennus ja erityisesti kaikista pienituloisimmille. Hallituksen esityksessä esitettävän korotuksen myötä yksittäiset kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet nousisivat tosiaan elokuusta alkaen noin kolme ja puoli prosenttia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi täyteen kansaneläkkeeseen noin 24 euron korotusta ja opintorahaan noin 14,5 euron korotusta kuukaudessa.
Itse toimin myös Euroopan neuvostossa, ja esimerkiksi siellä Suomea on sen alaisen Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean taholta useasti kritisoitu siitä, että perusturvamme ei normaalioloissakaan ole riittävällä tasolla. Myös esimerkiksi Ihmisoikeusliiton ja Amnestyn viime vuonna julkaiseman tärkeän raportin mukaan perusturvan taso ei tällä hetkellä turvaa riittävää toimeentuloa eikä myöskään taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista.
No, tilanne on siis pitkään ollut monille jo valmiiksi hyvin haastava. Jo aiemmin tänä vuonna inflaatio on kiihtynyt, ja ihan tavallisten kansalaisten elämään olennaisesti vaikuttavien energian ja ruuan hinnan nousu on nyt ollut erittäin voimakasta. Ja nyt vielä, kuten ministeri totesi, Venäjän hyökkäyssota on edelleen vain nopeuttanut elinkustannusten nousua. Tämä erityisesti tuntuu sitten kaikista köyhimpien arjessa ja kukkarossa.
Onkin nyt tosi tärkeää, että näin haastavassa tilanteessa pienituloisimpia vastaan tullaan, minkä takia tämä ylimääräinen indeksikorotus on tosi tarpeellista nyt tehdä. Suomessa jokaiselle on taattava mahdollisuus riittävään toimeentuloon, ja vasemmistoliiton tavoitteena on tietenkin nostaa ylipäätään perusturvan tasoa ja myös yksinkertaistaa sosiaaliturvajärjestelmää kokonaisuudessaan.
No, tämä ylimääräinen korotus on välttämätöntä tehdä hintojen nousun aiheuttaman eriarvoistumisen hillitsemiseksi. Tämän lisäksi ajattelen, että elinkustannusten kohoamista on kuitenkin vielä jatkossakin seurattava ja sitten on varauduttava mahdollisiin lisätoimenpiteisiin tilanteen niin vaatiessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-18T15:40:59,2022-05-18T15:43:59,Hyväksytty,1.1
2022_59_101,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_102,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle lakiesityksen esittelystä. — Saimme elää Euroopassa ja Suomessa pitkään rauhallista aikaa. Meillä on ollut toki murheemme, kuten finanssikriisi, eurokriisi, hidas talouskasvu, pitkäaikaistyöttömyys ja korona. Isossa kuvassa olemme voineet pitkään luottaa siihen, että asiat kehittyvät suotuisasti. Nyt Ukrainan sota laittaa kaiken uuteen asentoon. Euroopan kokonaisturvallisuus on muuttunut, ja epävarmuus on suurta. Emme vielä tiedä, mitä kaikkea alkanut uusi aika tuo eteemme, mutta kuluvana talvena ja keväänä olemme saaneet esimakua siitä. 30 vuoden tauon jälkeen inflaatio on lähtenyt vauhtiin. Samalla pankkilainojen korot ovat nousussa. Hintojen nousu tuntuu vahvasti kansalaisten kukkarossa. Vallitsevassa tilanteessa valtion tulee reagoida, kuten juuri nyt toimitaan.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan korotettavaksi käytännössä kaikkia keskeisimpiä Kelan myöntämiä etuuksia perhevapaista opintotukeen. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja vuorotteluvapaakorvauksen sekä starttirahan määrät nousevat. Yksittäiset etuudet nousevat noin kolme ja puoli prosenttia. Esimerkiksi täyden kansaneläkkeen määrä nousisi noin 24 euroa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrät noin 26 euroa ja opintoraha noin 14,50 euroa kuussa. Toimeentulotuen perusosan määrä nousisi noin 18 euroa kuussa.
Perustelut ovat selvät: Energian ja ruuan hinta on kallistunut voimakkaasti. Hintojen nousu iskee kipeimmin pienituloisiin. Ilman etuuksien ylimääräistä korotusta ostovoima heikkenisi merkittävästi. Tulonsiirrot ovat tärkeä osa hyvinvointivaltiota. Niiden riittävyys pitää varmistaa.
Arvoisa puhemies! Keskellä Eurooppaa soditaan. Valtio ei kykene kompensoimaan kaikkia ongelmia, joita tulevaisuus tuo. Meidän tulee havahtua myös siihen, että elintasomme tulee laskemaan. Mutta heikoimmista pidetään huolta ja apua tarvitsevaa autetaan. Se on sivistystä. Se on oikein. Se on arvojemme mukaista.
On meidän aikamme kantaa yhteistä vastuuta. Raskaitakin aikoja voi tulla. Viisailla päätöksillä helpotamme ja ratkaisemme tilanteita. Yhdessä toimien selviämme, tästäkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-18T15:43:59,2022-05-18T15:47:06,Hyväksytty,1.1
2022_59_103,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_104,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On jokapäiväinen tosiasia, että monet elämälle välttämättömät kustannukset ovat nousseet yli kriittisen pisteen. Huomaamme sen tankatessamme autoa, maksaessamme lämmityslaskuja, remontoidessamme kotia tai ostaessamme ruokaa. Tämä kaikki ilmentyy sillä, että samalla rahalla saamme vähemmän, tai pahimmillaan niin, että toimeentulo on täysin selviytymistä laskuista tai huolta siitä, miten päivän ruuan voisi hankkia, kun tili huutaa tyhjyyttään.
Tässä valossa hallituksen esitys on reagointia vallitseviin ongelmiin, kun hintojen nousu on paikoin sietämätöntä. Huomio kohdistuu, kuten kuuluukin, erityisesti pienituloisiin ihmisiin. Hallitus siis ehdottaa pienituloisten etuudensaajien ostovoiman tukemiseksi ylimääräistä indeksitarkistusta perusturvaetuuksiin sekä toimeentulotukeen.
Tässä yhteydessä on myös poikkeuksellista, että korotus tehdään keskellä vuotta, siis 1.8.22 alkaen.
Nämä toimet vaikuttavat myös työttömyysetuuksiin, joten esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan, vuorotteluvapaakorvauksen sekä starttirahan määrät nousevat myös. Korotusten määrät vaihtelevat tilannekohtaisesti, mutta esimerkiksi täyden kansaneläkkeen määrä nousisi noin 24 euroa kuukaudessa ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha nousisi noin 15 euroa kuukaudessa.
Puhemies! Nämä korotukset auttavat mutta eivät tietenkään ratkaise lopullisesti kaikkia pienituloisten toimeentulo-ongelmia. Hallitus osoittaa tilannetajua ihmisten arjen vaikeuksia ymmärtäessään ja tunnistaessaan, että ostovoiman tukeminen on myös edellytys pärjäämiselle.
Puhemies! Isossa kuvassa myös auttaisi se, että köyhän asiaa ymmärrettäisiin myös Venäjällä, jonka hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät bensapumpuilla ja yleisenä levottomuutena kaikkialla maailmassa. Putinin sota moukaroi jokaisen taloutta aivan kestämättömästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-18T15:47:06,2022-05-18T15:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_59_105,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_106,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Inflaation kiihtyminen on johtanut ja johtamassa ostovoiman tuntuvaan heikkenemiseen. Tämä tuntuu rankimmin niillä, joiden tulot ovat hyvin pienet. On tärkeää, että reagointi meneillään olevaan kehitykseen on nopeaa. Lainmuutos auttaa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia.
Arvoisa puhemies! Aikaistettu kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistus on perusteltu tässä hintojen nousutilanteessa, erityisesti energian ja ruuan hinnan nousu on ollut poikkeuksellisen voimakasta tänä vuonna. Nousu alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta hyökkäyksen vaikutukset ovat kiihdyttäneet hintojen nousua entisestään.
Ylimääräisen aikaistetun korotuksen piirissä olisivat muun muassa kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke ja lapsikorotus. Kansaneläkemuutoksen seurannaisvaikutuksiin kuuluu myös eläketulovähennyksen suureneminen, joka vähentää tämän vuoden verotuloja 59 miljoonalla eurolla ja keventää jonkin verran myös työeläkettä saavien eläkkeensaajien verotusta. Aikaistettu indeksikorotus koskee monia muitakin etuuksia kuin eläkkeitä: se koskee esimerkiksi työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, toimeentulotuen perusosaa ja opintorahaa. Myös maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain mukaiseen luopumistuen täydennysosaan ehdotetaan tehtäväksi ylimääräinen indeksitarkistus. Luopumistukijärjestelmästä luovuttiin vuoden 2018 lopussa, eikä uusia luopumistukia enää siis myönnetä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-18T15:50:09,2022-05-18T15:52:18,Hyväksytty,1.1
2022_59_107,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski poissa. —Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_108,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on turvata pienituloisten eläkkeensaajien ja edunsaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation tilanteessa. Myös energian ja polttoaineiden hinnannousu esimerkiksi venäläisestä energiasta irrottautumisen johdosta voi johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoittelemamme vihreän siirtymän nopeuttaminen ei tule onnistumaan, ellei sitä tehdä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ei saa laittaa globaalien kriisien tai yhteiskunnallisten muutosten maksumiehiksi. Erityisesti nyt epävarmoina aikoina on tärkeää, että jokaisesta kansalaisesta pidetään huolta ja toimeentulo turvataan. Toisaalta on myös muistettava, että tilanne ei ole ollut perusturvan osalta hyvä aiemminkaan.
Puhemies! Tämä lakiesitys on siis erittäin perusteltu, ja tämä päätös korottaa suurinta osaa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja rahamääriä noin 3,5 prosenttia, mutta on myös muistettava, että eri etuudet vaikuttavat myös toisiinsa, eli etuusmäärä vaihtelee tapauskohtaisestikin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin muistaa, että jatkossa tarvitsemme perusturvaan perusteellisemman korjausliikkeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-18T15:52:22,2022-05-18T15:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_59_109,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg poissa. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_110,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkustannusten äkillinen nousu vaikuttaa pienituloisten arkeen syvästi. Perusturvan taso Suomessa ei ole normaalioloissakaan kovin hyvä. Köyhimpien elämään vaikuttaa myös korkea asumisen hinta. Hintojen nousu saattaa nyt yhtäkkiä viedä perheeltä kasvikset lautaselta tai lapselta harrastuksen tai sitoa perheen lomallakin kotiin, kun ei ole varaa liikkua. Vasemmistoliiton politiikan ytimessä on pienituloisista huolehtiminen ja hyvän elämän takaaminen sekä riittävän elintason varmistaminen myös heille.
Eläkeläisten lisäksi Suomessa elää paljon työikäisiä, jotka eivät voi nostaa elintasoaan työllä: työkyvyttömyyseläkeläiset, kotona vauvaa hoitavat vanhemmat, pitkäaikaistyöttömät, joiden ainoa tulo on sosiaaliturva. Meidän tulee pitää huolta riittävästä perusturvan tasosta, ja siksi on tärkeää, että kiihtyneen inflaation aikana voimme nopeasti reagoida tilanteeseen ja pyrkiä helpottamaan myös köyhimpien ja pienituloisimpien taloudellista tilannetta.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt päätöksen etuuksien poikkeuksellisesta kesken vuoden tulevasta indeksikorotuksesta, joka tulisi voimaan esityksen mukaan 1.8. Ministeri Sarkkisen ehdottaman ja esittelemän lakiehdotuksen lisäksi hallitus on muun muassa linjannut, että toimeentulotuessa tulisi ottaa huomioon kohonneet energialaskut. Vaikka nyt tehtävä kansaneläkeindeksin ylimääräinen korotus on melko pieni — suurimmalle osalle etuudensaajista joitakin kymppejä kuukaudessa — se on kuitenkin välttämätön toimi estääksemme köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntymistä.
Tarvitsemme myös muita toimenpiteitä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä huolehtiaksemme siitä, etteivät geopoliittisen epävarmuuden ja maailmanmarkkinoilla tapahtuvien šokkien vaikutukset kohdistuisi epäsuhtaisesti juuri köyhiin. Lyhyellä aikavälillä meidän on mietittävä esimerkiksi köyhien ja pienituloisten liikkumisen tukemista julkisessa liikenteessä. Lisäksi meidän on ennaltaehkäistävä lapsiperheiden köyhyyttä parantamalla matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta ja tukemalla esimerkiksi kunnallisesti järjestettäviä puistoruokailuita.
Suomen on kohdattava nyt tämä tosiasia. Pitääksemme kaikki ihmiset mukana täysipainoisina yhteiskunnan jäseninä Suomen sosiaaliturvaa olisi jo nostettava pysyvästi. Samoin meidän on puututtava asumisen kalleuteen. Itse kannatan lämpimästi perustuloa, jolla voisimme varmistaa perustoimeentulon kaikille heidän elämäntilanteestaan riippumatta. Yhteiskuntamme hyvinvointi vaatii päämäärätietoisuutta ja suurempaakin visiota yhdenvertaisesta ja köyhyydestä vapaasta Suomesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-05-18T15:53:59,2022-05-18T15:57:20,Hyväksytty,1.1
2022_59_111,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al Taee, poissa. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_112,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan onnitella ministeri Sarkkista ja koko hallitusta siitä, että teillä on omatunto paikallaan. — Tällä hallituksella on aidosti omatunto paikallaan, sillä me tiedämme tämän tilanteen: ryöstäytynyt inflaatio — siinä on monia tekijöitä, kansainvälisiä tekijöitä ja myöskin kotimaisia tekijöitä — ja tämä nopeasti kasvanut inflaatio saattaa ennen kaikkea kaikkein pienituloisimmat ihmiset vaikeuksiin. Siinä mielessä hallitus reagoi hienolla tavalla lähtiessään korottamaan kansaneläkeindeksiin sidottuja indeksejä, mukaan lukien tietysti kansaneläkeindeksi ja taitettu indeksi. Siinä on myöskin muita pienituloisia ihmisiä, kuten opintorahan saajia, toimeentulotuen saajia ja niin edelleen, joista on tänään useammassa puheenvuorossa puhuttu.
Tämä on tärkeä tärkeä asia. Tämä on siis aikaistettu, ylimääräinen indeksikorotus, ja se vastaa tähän huutoon, että inflaatio on ryöstäytynyt käsistä.
Kuitenkin kannattaa muistaa, että kun me puhumme eläkkeistä — ja tässä puhutaan myöskin eläkkeistä — niin nyt tässä tapauksessa emme puhu primäärisesti vanhuuseläkeläisistä, koska se vanhuuseläke Suomessa ei ole kansaneläke eikä takuueläke. 70 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista ja myöskin takuueläkettä saavista on työikäisiä ihmisiä eli työkyvyttömyyseläkeläisiä. Kyllä, he ovat erittäin haavoittunut ryhmä suomalaisessa yhteiskunnassa, joilla toimeentulo on tosi suuressa vaikeudessa, ja myöskin aikanaan kun siirtyvät sitten vanhuuseläkkeelle, heille on pieni eläketurva tulossa. On tärkeää, että heitä autetaan, mutta 98 prosenttia yli 65-vuotiaista eläkkeellä olevista ihmisistä saa työeläkettä.
Nyt kun tässä tehdään aikaistettu korotus näihin kansaneläkesidonnaisiin Kela-tukiin, niin ehdottaisin hallitukselle vakavasti pohdittavaksi myöskin sitä, että tälle valtaenemmistölle vanhuuseläkkeellä olevista ihmisistä, jotka saavat vain työeläkettä, myöskin tehtäisiin aikaistettu indeksitarkistus. Työeläkeindeksiin — kuuluisa taitettu indeksi, joka sinänsä vaatisi myöskin korjausta, mutta en ota sitä tässä yhteydessä esille — tämä indeksitarkistushan tehdään vain 1. päivä tammikuuta kunakin vuonna. Olisiko nyt tässä ryöstäytyneessä inflaatiotilanteessa myöskin kaikkiin vanhuuseläkkeisiin tehtävä tämmöinen ylimääräinen indeksitarkistus kesken vuotta, esimerkiksi nyt 1.8. alkaen, mikä tässäkin on esillä? Tämä minusta olisi erittäin tähdellistä juuri sen vuoksi, että me tunnistamme sitten sen, että suurin osa iäkkäistä ihmisistä eli vanhuuseläkeläisistä saa nimenomaan työeläkettä, ja tätä ehdottaisin nyt hallitukselle pohdittavaksi.
Arvoisa puhemies! En avaa nyt keskustelua tästä muusta indeksipohjasta — siitäkin voisi käydä keskustelun, mukaan lukien tämä taitettu indeksi, joka tässä on kuormana ja kaiken päällä — mutta nyt ainakin tämä ylimääräinen tarkistus myöskin työeläkeindeksiin olisi aiheellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-18T15:57:26,2022-05-18T16:00:49,Hyväksytty,1.1
2022_59_113,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Ehdimme ottaa vielä yhden puheenvuoron ennen ministerin puheenvuoroa tähän yhteyteen. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_114,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Myös minä haluan kiittää ministeri Sarkkista näistä indeksikorotuksista. Kuten tiedetään, niin eletään hyvin poikkeuksellisia aikoja, ja niin ruuan kuin muun elämisen kustannukset ovat nousseet ja näiden vaikutus erityisesti pienituloisiin on huomattava. Sen takia on äärettömän tärkeää, että niin toimeentulotuen perusosaa, takuueläkettä, työmarkkinatukea, opintotukea, kansaneläkettä ja muita Kela-sidonnaisia indeksejä tarkastetaan ja sitä kautta helpotetaan ja huomioidaan ja autetaan erityisesti yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä.
Itsekin voisin vielä kysyä tätä samaa, mitä edustaja Kiljunen: Miten me ulotamme tätä myös pienempiin työeläkkeisiin? Siellä on kuitenkin iso ryhmä myös hyvin pienituloisia, jotka tarvitsevat tässä tilanteessa myös sitä ostovoimaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-05-18T16:00:49,2022-05-18T16:01:56,Hyväksytty,1.1
2022_59_115,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt on ollut niin lyhyitä puheenvuoroja, että edustaja Yrttiahon puheenvuoro tiiviinä mahtuu mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_116,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin tämä on tarpeellinen ja tärkeä esitys hallitukselta, mutta täytyy toki todeta, että tällaisenaan täysin riittämätön. Ongelmahan tässä on se, että nyt näitä joitakin etuuksia korotetaan tammi—maaliskuun indeksien keskiarvolla ja tämä korotus astuu voimaan vasta 1.8. ja tiedetään, että tässä on inflaatio kiihtymässä. Tällä hetkellä se on 5,7 prosenttia, eli tämä esityksen mukainen 3,5 prosentin korotus tarkoittaa käytännössä sitä, että pienituloisilla menee ostovoiman suhteen kyllä miinukselle.
Tämä esityshän tarkoittaa siis todellakin, että täyden kansaneläkkeen määrä nousisi noin 24 euroa kuukaudessa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousisi noin 26 euroa kuukaudessa, itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha 14,5 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosan määrä nousisi noin 18 euroa kuukaudessa. Tietysti sitten eri etuuksien yhteensovittamisen myötä nämä todelliset korotukset voivat olla vähän pienempiäkin. Olisikin todella tärkeää — siis jatkossa ja hyvin pian jo — hallituksen saada aikaiseksi ihan koko sosiaaliturvajärjestelmäänkin tasokorotus koko järjestelmän mitassa, nimittäin nämä hintojen nousupaineet ovat sikäli kovia nyt.
Sen verran täytyy sanoa vielä tästä Suomen Nato-päätöksestä, että se mitä todennäköisimmin lisää jännitteitä Euroopassa ja tulee kyllä vaikuttamaan myös talouteen. Euroopan talousnäkymät muuttuvat entistä heikommiksi, ja kun Saksassa ja Keski-Euroopassa näin tapahtuu, niin se heijastuu nopeasti Suomen vientiteollisuuden kautta täällä meidän kansantalouteemme ja työllisyysasteeseen sitä kautta laajasti ihmisten toimeentuloa heikentäen.
Toivonkin, että nyt tässä olemme käsittelemässä vasta päänavausta. Kun tämä noin 100 miljoonan menolisäys tässä tapahtuu — kustannusvaikutus tietysti on isompi verovaikutusten kautta — niin 100 miljoonan menolisäys on suhteellisen vaatimaton, kun katsoo vaikka, että tänä keväänä on hallitus päättänyt useiden satojen miljoonien lisäämisestä esimerkiksi aseisiin ja turvallisuusviranomaisten toimintaan.
Mutta kiitos tähänastisesta. Toivon, että työ jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-18T16:01:56,2022-05-18T16:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_59_117,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Edelleen tilanne on semmoinen, että mahtuu vielä yksi kolmen minuutin puheenvuoro. Jos edustaja Hoskonen tiivistää siihen, niin olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_118,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuorosta. Lyhyesti: Tämä lakiesitys on ihan ajankohtainen ja arvostettava. Heikoimmista pidetään huoli, se on selvä asia.
Se, mistä minä olen todella huolissani, on kustannusten nousu, mistä asiasta edellinen edustaja Yrttiaho puhui puheenvuorossaan ja moni muu edustaja tässä on käyttänyt samansuuntaisen puheenvuoron. Tänäkin päivänä talousvaliokunnassa oli käsittelyssä asia päästökaupan ulottamisesta liikenteeseen, mikä tarkoittaisi käytännössä polttoainemittareilla pumppuhintoihin pahimmillaan 40—50 prosentin korotusta litraan. Sitten kun energian hinta tämän takia nousee — ihan varmasti nousee — ja pahoin pelkään sitä, että Venäjä lopettaa lähiaikoina tiettyjen tapahtumien takia maakaasun myynnin Suomeen, niin se tulee iskemään tämän maan talouteen, sanoisin, se iskee pahemmin kuin sairaskohtaus. Se tulee vaikuttamaan siihen, että tämän ensimmäisen kvartaalin talous, mikä elettiin, on plussalla, kasvu jotakin 1,5 prosentin tienoilla muistamani mukaan, suurin piirtein näin, mutta seuraavat kvartaalit tulevat olemaan jyrkkää alamäkeä.
Euroopan unioni työntää jalkaansa joka oven väliin. Sieltä tulee suomalaisille lisää maksettavia veroja, ja pahinta niissä on, arvoisa puhemies, se, että kun kyseiset verot viedään Suomesta Brysseliin, se tulee aiheuttamaan sen, että Suomen valtiolle tuleva tuloveron ja eri muiden verojen virta pienenee, jolloin valtiontalouden vaje kasvaa. Olemme sellaisessa noidankehässä, josta ulospääsy — en sano, että se on mahdotonta — on erittäin vaikeaa. Minua hirvittää tämä meno, mitä nyt täällä eduskunnassa tehdään.
Tämä arvoisan ministerin esittelemä lakiesitys on hyvä, tämä on positiivinen — kannatan lämpimästi — mutta siitä, että me mennään tälle tielle, että nostetaan omia kustannuksia ja maksetaan ulos rahaa ja elämme seitsemän miljardia velkaa vuodessa, voin, arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri, vakuuttaa, että nämä juhlat eivät jatku pitkään. Hartaasti toivon olevani väärässä, mutta pahoin pelkään, että olen oikeassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T16:05:09,2022-05-18T16:07:15,Hyväksytty,1.1
2022_59_119,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_120,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta ja myös kannustuksesta. On ylipäätään hyvä asia, että sosiaaliturvaetuutemme ovat pääsääntöisesti indeksisidonnaisia. Kuitenkin tällaisessa aika poikkeuksellisessa tilanteessa, kun elinkustannukset nousevat hyvin nopealla tahdilla, on vuodenvaihteessa tulevaan normaaliin indeksikorotukseen monelle pienituloiselle hyvin pitkä aika. Siksi päätimme korottaa näitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ylimääräisellä indeksikorotuksella jo kesken vuoden, ja samalla tarkistettiin tätä eläketulovähennystä, joka auttaa siis jonkin verran myös työeläkettä saavia.
Täällä kysyttiin siitä, miksi ei myös työeläkeindekseihin tehty vastaavia korotuksia. Ehkä totean, että tämä on nopea keino, joka on yksin hallituksen päätettävissä oleva asia, kun puhutaan näistä verorahoitteisista etuuksista. Kun mennään työeläkejärjestelmän puolelle, reagointia ei ehkä pystytä tekemään yhtä nopeasti. Kyse on myös kolmikantaisista asioista, joissa ovat mukana palkansaajat ja työnantajat, joten tämäntyyppinen hyvin nopea hallituksen yksipuolinen reagointi ei työeläkejärjestelmän kautta ehkä ole samalla tavalla helppoa.
Tämä esitys siis yhteensä korottaa tänä vuonna etuuksia reilulla 100 miljoonalla eurolla ja keventää eläkeläisten verotusta noin 60 miljoonalla, joten siinä mielessä tämä on suurin piirtein se mittakaava, missä liikutaan. Ymmärrän, että tämä ei kata kaikkia nousevia kustannuksia kaikille ja että voi kritisoida esitystä siitä, että se on liian vaatimatonta, mutta näen kuitenkin tämän tärkeänä ja toteuttamiskelpoisena tapana kesken vuoden reagoida tähän nousevien hintojen tilanteeseen ja tukea kaikista pienituloisimpia. Toki hallitus on tehnyt muitakin toimia tämän hintojen nousun vastaamiseksi, kuten nostanut työmatkavähennystä ja keventänyt polttoaineen jakeluvelvoitetta, tavoitteena helpottaa liikkumisen kallistumista suomalaisille. On selvää, että kun tämä hintojen nousu on näin laaja-alaista, niin sitä täytyy edelleen seurata ja on oltava valmius tehdä myös lisätoimia.
Mutta, arvoisa puhemies, lopuksi totean, että yhdyn näkemyksiin siitä, että perusturvan taso Suomessa vaatii yleisestikin ottaen korotusta. Tähän ovat myös kansainväliset elimet kiinnittäneet toistuvasti huomiota. Me korotimme hallituskauden alussa monia etuisuuksia, perusturvaetuisuuksia, kansan- ja takuueläkettä, ja toivon, että pystyisimme löytämään ylivaalikautisen parlamentaarisen sitoumuksen perusturvan tason korottamiseen, jotta pystyisimme helpottamaan pienituloisten suomalaisten elämää ja myös vähentämään toimeentulotukiriippuvuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-05-18T16:07:15,2022-05-18T16:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_59_121,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_122,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_123,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriössä jonkin aikaa vireillä olleessa lunastuslain uudistamishankkeessa on korvausperusteiden uudistamisen lisäksi ollut tarkoituksena tehdä lakiin useita menettelyitä keventäviä ja sääntelyä ajantasaistavia muutoksia. Näillä muutoksilla myös yhtenäistettäisiin lunastuslain ja hallintolain yleistiedoksiantoa koskevaa sääntelyä sekä täydennettäisiin EU:n ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Käsillä olevaan esitykseen ei valitettavasti sisälly lunastuslain korvausperusteita koskevia muutoksia. Näitä koskeva uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella. Siitä olen henkilökohtaisesti todella pahoillani. Me emme valitettavasti hallituksen sisällä löytäneet tässä poliittista yhteisymmärrystä. Tämän vuoksi yva-direktiivin täytäntöönpanon täydentämisen edellyttämät muutokset ja siihen liittyen myös asiakirjojen tiedoksiantoa koskevat säännösehdotukset on päätetty erottaa omaksi esityksekseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-18T16:10:44,2022-05-18T16:12:14,Hyväksytty,1.1
2022_59_124,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron tässä kohtaa, vaikka asiani ei täysin kyllä liity tähän. Osittain liittyy. — Ministeri mainitsi täällä aivan oikein, että omaisuudensuoja on tärkeä ja yhteiskunta ei voi pakkolunastaa mitä tahansa vaan siihen pitää olla painavat perusteet, ja käytän ministerin läsnä ollessa puheenvuoron siksi, että olen tehnyt lakialoitteen, jonka eilen taisin jättää, jossa ampumaratojen merkitystä korostetaan lunastusperusteena. Se ei ole juridisesti pätevä, sen toki ymmärrän, mutta sehän koskee samankaltaista lakia kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Jätin sen lakialoitteen sen takia, että meillä ampumarataverkosto on erittäin vahvasti supistunut: 90-luvun lopussa oli vielä 2 000 ampumarataa, nykyään on 650 ampumarataa. Ympäristösäädökset ovat niin isoja, että enää eivät resurssit riitä pienillä metsästysseuroilla. Me Nato-kysymystä juuri käsittelimme täällä, ja maanpuolustustahto ja kaikki ne harjoittelut liittyvät vahvasti reserviläisten ammuntoihin, metsästysharrastuksiin, poliisin ampumaharjoituksiin ja erinäköisten turva-alan ammattilaisten harjoituksiin. Jos ampumarataverkosto pienenee, niin sillä on merkitystä maanpuolustustahtoon ja näihin ampumaharjoitteisiin.
Aikanaan kun se lakialoite tulee tänne, niin sen tarkoitus on vain nostaa profiilia, niin että jos kunta ei pääse maanvaihdossa tai sitten pitkäaikaisessa vuokrasopimuksessa maanomistajan kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että jonnekin tulee se esimerkiksi maanpuolustuksen kannalta tärkeä ampumarata, niin silloin yhteiskunta voisi käyttää pakkolunastusta, mutta niin, että laissa olisi edes nykyistä paremmat perusteet pakkolunastaa. Pakkolunastus on äärimmäinen keino, eikä siihen pidä lähteä, ellei kysymyksessä ole tärkeä yhteiskunnallinen etu, maanpuolustuksen etu tai joku vastaava.
Halusin tässä kohtaa tuoda ministerin tietoon, että tämmöinen lakialoite on eduskunnassa jätetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T16:15:14,2022-05-18T16:17:22,Hyväksytty,1.1
2022_59_125,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_126,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä taustoittamisesta tässä asiassa. — Todellakin tässä erilaisessa lunastuksen käyttämisessä, jossa valtio lunastaa yksityisen omaisuutta johonkin käyttöön — johon varmaan joku hyvä syykin löytyy sitten — on toimittava nimenomaan niin, että asianosaisia kiinteistönomistajia ja oikeudenomistajia informoidaan varmentavalla tavalla niin, että he saavat tiedon riittävän ajoissa. Toivoisin kuitenkin, että tässä mentäisiin vielä jopa vähän avoimemmin liikkeelle, niin että se tiedottaminen olisi hyvinkin paljon etukäteen, jo suunnitteluvaiheessa, koska monella ihmisellähän on kysymyksessä esimerkiksi joku metsätilan lunastaminen, pakkolunastus tai siirtäminen valtion omaisuudeksi, ja muistamani mukaan niitähän koskee sääntö, että siitä joutuu maksamaan korkeimman mahdollisen korvauksen, mikä markkinoilta on saatavissa — ja se on aivan oikein — mutta sitten tässä on myös tämä, että muille kerrotaan tieto yleisesti kunnan ilmoitustaululla olevalla ilmoituksella.
Muistan elävästi, arvoisa ministeri, että silloin kun Naturaa tehtiin tähän maahan, se tiedottaminen oli niin ala-arvoista, että ihmiset, joiden kiinteistöt, metsätilat ja kesämökkitontit, jäivät Natura-alueille, eivät edes tienneet, että heidän omaisuutensa on sillä alueella, joka vaikutti välittömästi siihen oikeuksien käyttöön — ei saanut rakennuslupia millään, hakkuuoikeudet olivat vähän niin ja näin, ja loppujen lopuksi kävi pahimmillaan niin, että valtio joutui lunastamaan tiettyjä alueita. Ihmiset eivät edes tienneet, että asia on näin. En sano enempää, vaan totean vain, että tämä oli kyllä sellaista oikeudenkäyttöä tässä maassa, koko Natura-hankkeen ylläpito, että se ei vastaa minkäännäköistä oikeusturvaa yksityisen ihmisen kannalta. Heiltä vietiin omaisuuden käyttöoikeus, ja silloin sanottiin, että se ei vaikuta mihinkään millään tavalla. Miten kävi? Juuri päinvastoin kävi. Kaikki mahdolliset rajoitukset ovat tulleet päälle, pahimmillaan omaisuus on ulosmitattu, metsästysoikeus on mennyt ja moni muu. Esimerkkinä: Ilomantsissa eräs seura piti yllä kylän ihmisten helpotukseksi hiihtolatua sen alueen läpi, joka on nyt Natura-aluetta. Ennen sen luvan sai puhelinsoitolla, ja nyt ei saa millään.
Siis on tehty alueita, joilla ympäristöviranomaisella on terroristin oikeudet. Ei kukaan voi niitä estää, ja kun ne sanovat, että ei tule lupaa, niin ei tule. Tuo oli rumasti sanottu, ja sitä pahoittelen, mutta tämä kuvaa sitä, miten valtion viranomainen suhtautuu paikallisiin ihmisiin. Ei kiinnostanut pätkän vertaa, miten siellä ihmisillä... Siitä järjestettiin tilaisuuksia monella, monella tapaa, ja ei mitään, leviteltiin vain käsiä ja sanoivat vain, että koettakaa pärjätä. Ei näin voi sivistysvaltiossa menetellä. On äärimmäisen vaarallista, että tälle tielle on lähdetty, ja ympäristöpuolella ollaan käyttämässä samoja menetelmiä edelleen. Kun sieltä löytyy joku suojeltu eläin- taikka kasvilaji, niin siellä on heti käyttörajoitukset päällä ja sitten kyseisen metsäomaisuuden arvo on käytännössä mennyt, kun kukaan ei puuta enää osta. [Puhemies koputtaa]
Nämä ovat vakavia juttuja, ja toivon, että oikeusministeri näihin puuttuu. Toki näiden osalta ollaan jo myöhässä, mutta tulevaisuuteen voi aina vaikuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T16:17:22,2022-05-18T16:20:39,Hyväksytty,1.1
2022_59_127,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Avaan keskustelun. Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_59_128,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Uusi ilmastolaki on yksi tämän hallituskauden merkittävimmistä ilmastotoimista. Se asettaa kunnianhimoiset ja kauaskantoiset raamit Suomen ilmastotavoitteille, jotka osaltaan varmistavat Suomen hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2035 mennessä ja ilmastotyön jatkumisen yli vaalikausien. Uudet ilmastotavoitteet pohjautuvat Suomen ilmastopaneelin suosituksiin, mikä alleviivaa niiden tietopohjaisuutta. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä kuten aiemmin tänään luonnonsuojelulain kohdalla sanoin, vain riippumattomalla ja tietoon perustuvalla päätöksenteolla voimme luoda perustan kestävälle ja johdonmukaiselle ilmasto- ja luontopolitiikalle. Pitkän aikavälin tavoitteet luovat myös ennakoitavuutta, joka kannustaa investoimaan puhtaisiin ratkaisuihin. Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta johtavaksi puhtaan teollisuuden ja teknologiaratkaisujen edelläkävijäksi. Meillä on jo osaaminen, suunta ja tahtotila. Lämmin kiitos koko valtioneuvostolle ja ympäristöministereille Kari ja Mikkonen tämän tärkeän lain viemisestä eteenpäin. Se antaa toivoa tulevaisuuteen.
Arvoisa puhemies! Kevään IPCC:n ilmastoraportin ja Ukrainan sodan seurauksena meillä ilmastolaki on entistäkin ajankohtaisempi, koska se vauhdittaa meitä entisestään kohti fossiilitonta hyvinvointivaltiota. Nopea irtautuminen fossiilisista polttoaineista on sekä tehokasta ilmasto- että turvallisuuspolitiikkaa, sillä merkittävä osa Suomen fossiilisista polttoaineista tulee Venäjältä. Fossiilisista irtautuminen tukee Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja huoltovarmuutta, kun emme ole niin riippuvaisia ulkovaltojen fossiilisista polttoaineista. Samalla se parantaa Suomen energia-alan työllisyyttä ja osaamista, kun nojaudumme enenevissä määrin kotimaisiin puhtaisiin ratkaisuihin. Päästöttömän yhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa valtavaa määrää uutta teollista tuotantoa, työpaikkoja ja vientimahdollisuuksia. Se tarkoittaa toivoa paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Suomen pitää olla luontopositiivinen maa, mikä tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden vähenemisen kääntämistä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Tämä tarkoittaa sekä luonnonsuojelun vahvistamista että ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Näihin kumpaankin ilmiöön hallitus on tarttunut rivakasti uudistamalla sekä luonnonsuojelulakia että ilmastolakia.
Luontopositiivisen Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että päästöjen vähentämisessä ei pyritä vain hiilineutraaliuteen vaan pitkällä aikavälillä hiilinegatiivisuuteen. Ainoastaan vähentämällä päästöjä voimme lisätä luonnontilaisten elinympäristöjen määrää, joita ilmaston lämpeneminen uhkaa. Tämä on myös uuden ilmastolain tavoite, sillä sen pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Päästövähennykset yhdessä luonnonsuojelun kanssa luovat pohjan sille, että vaelluskalat, pölyttäjähyönteiset ja niistä elävät linnut jälleen kukoistavat ja Itämeren sinilevälautat harvinaistuvat. Tämän toteutuminen vaatii kunnianhimoista, johdonmukaista ja pitkäkestoista työtä, [Puhemies koputtaa] jolle uusi ilmastolaki antaa hyvät puitteet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-18T16:20:56,2022-05-18T16:24:06,Hyväksytty,1.1
2022_59_129,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Said Ahmed, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_130,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitseminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys. Elämme ilmastotieteen mukaan viimeisiä vuosia, joiden aikana on mahdollista estää ilmaston hillitsemätön kuumeneminen. Se on meidän poliitikkojen tehtävä. Siksi olen iloinen, että hyväksymme nyt uuden, tiukemman ja kunnianhimoisemman ilmastolain Suomeen. Ilmaston kuumenemisesta maksavat tällä hetkellä niiden maiden ihmiset, jotka eivät ole sitä aiheuttaneet, ja maapallon kaikista köyhimmät. Tämä on todella väärin. Me lännessä olemme vaurastuneet teollistamalla ja samalla päästäneet ilmakehään liikaa päästöjä jo nyt. On siis meidän tehtävämme johtaa päästöjen leikkaamista.
Arvoisa puhemies! Toinen ihmisryhmä, joka ei ole aiheuttanut ilmastokriisiä, ovat lapset ja nuoret. Kuitenkin juuri he ovat kaikista ahdistuneimpia — ja syystä: heidän tulevaisuutensa on vaakalaudalla. Ainoa kestävä lääke ilmastoahdistukseen ovat riittävät ilmastotoimet. Niitä peräänkuulutan nyt ja jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-18T16:24:07,2022-05-18T16:25:38,Hyväksytty,1.1
2022_59_131,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_132,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä uudeksi ilmastolaiksi. Lain tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista. Hiilineutraalisuus ei ole hallituksen ainoa tavoite, vaan kansalaisten kuritus jatkuu hiilinegatiivisuuden kasvattamisella myös neutraaliustavoitevuoden 2035 jälkeen. Päästövähennystavoitteita on siis asetettu myös vuodelle 2040 ja vuoden 2050 tavoitteita päivitetään.
Perussuomalaiset eivät hyväksy ilmastopolitiikan kiristyksiä tässä hetkessä. Olemme sitä mieltä, että vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteista on yksinkertaisesti luovuttava. Euroopan unionin tavoite 2050 ei tule toteutumaan, joten hallituksen asettama tavoite ei ole enää pelkästään kunnianhimoinen, se on tuhon tie.
Ilmastotavoitteita voidaan pohtia sen jälkeen, kun saamme oman maamme huoltovarmuuden kuntoon ja Euroopassa tilanne normalisoituu. Tänään on katsottava tärkeysjärjestystä ja siirrettävä vihreä ideologia sivuun. Me emme pelasta yksin globaalia yhteistä ilmastoa ajamalla tuotantoamme alas ja vaikeuttamalla suomalaisten arkielämää. Nähdäkseni jokainen suomalainen teollisuuden työpaikka on itsessään ilmastoteko, sillä halpatuotantomaissa päästöt eivät kiinnosta ketään.
Arvoisa puhemies! On erikoista, ettei edes nykyinen, vakava maailmantilanne saa hallituksessa aikaan mitään tarvetta uudelleenarvioida tavoitteita. Esityksen valmistelutyö tehtiin ennen Ukrainan ja Venäjän sotaa, eikä se huomioi tarpeeksi huoltovarmuuskysymyksiä ja energiapolitiikan tarpeita. Liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa kotitalouksille vääjäämättä lisäkustannuksia. Esimerkiksi talojen energiaremontit tai vaikkapa sähköautoihin siirtymiset ovat kalliita sijoituksia tavalliselle suomalaiselle.
On turha väittää, että esimerkiksi bensan hinta pumpulla olisi vain maailmantilanteesta kiinni. On tietysti päivänselvää, että sillä on vaikutusta, mutta hinnasta edelleen reipas puolet on veroa. Elämisen, asumisen ja liikkumisen hintaa on madallettava verotuksellisin keinoin. Suomi on pitkien välimatkojen maa: matkojen taittamiseen auto on hyvin usein välttämättömyys.
Arvoisa puhemies! Energian hinta on huolestuttavassa nousukiidossa. Kotimaisen turpeen hosuttu, vastuuton alasajopäätös aiheutti sen, että suomalaiset energiayhtiöt alkoivat käyttämään venäläistä haketta. Nyt venäläistä haketta ei enää pakotteiden vuoksi, onneksi, tuoda. On aika palata kotimaisen turpeen ja energiaturpeen käyttöön, kannustettava ja tuettava tuotantoa. Minun mielestäni turve pitäisi julistaa välittömästi uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja sellaisena asiaa käsitellä biologisena faktana. Tämä onnistuisi suhteellisen nopeastikin, jos vain tahtotilaa, arvoisa hallitus, on tehdä Suomen parhaaksi päätöksiä.
Turvetuottajille tulisi mielestäni maksaa kattavat korvaukset vastuuttoman politiikan aiheuttamista menetyksistä. Kotimaista energiapuuta tulee myös käyttää entistä enemmän ja vauhdittaa sen korjuuta. Nämä ovat aivan keskeisiä toimenpiteitä huoltovarmuuttamme silmällä pitäen ja lisäksi aikaansaisivat myös positiivista vaikutusta suomalaiseen työllisyyteen.
Arvoisa puhemies! Nyt on tullut aika myöntää tehdyt virheet, kääriä hihat ja alkaa nostamaan Suomea jaloilleen. Mikäli haluamme hyvän tulevaisuuden, meidän täytyy tehdä se. Hallituksen nykyinen, liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei hyvää tiedä.
Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 2 mukaisen hylkäysesityksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-18T16:25:39,2022-05-18T16:29:55,Hyväksytty,1.1
2022_59_133,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_134,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva ilmastolaki on kunnianhimoinen ja osoittaa, että hallitus suhtautuu ilmastokysymyksiin vakavasti, varsinkin pitkällä aikavälillä.
Esityksessä parannetaan myös elinkeinoelämän toimintaympäristön ennakoitavuutta. Tämä on tärkeää etenkin suomalaisille yrityksille ja luo samalla kestävän kasvun edellytyksiä. Tämä antaa yrityksille vahvan signaalin siitä, että tässä maassa kannattaa investoida puhtaisiin ratkaisuihin. Tänään muun muassa Vaasasta on tullut positiivisia uutisia, kun norjalainen FREYR on laajentanut patteritehdasalueen 90 hehtaarista 130 hehtaariin. Todella isoista alueista on kyse, elikkä tämä voikin luoda työpaikkoja.
 Toki Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on myös voimistanut tarvetta irtisanoutua fossiilisesta polttoaineesta. Kuten valiokunnan mietinnössä korostetaan, on ilmastolaki nyt ohjaamassa kehitystä tähän suuntaan. Ilmastopolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa, mikä on tullut tämän viikon aikana jo monesti esille tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-18T16:29:55,2022-05-18T16:31:21,Hyväksytty,1.1
2022_59_135,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään aikaisemmin käsittelimme terveydenhuoltolain muuttamista, ja sen käsittelyn yhteydessä todettiin, että maailma on muuttunut ja se täytyy ottaa huomioon lainvalmistelussa. No, nyt käsittelyssä oleva ilmastolaki etenee kuitenkin hallituksen ideologisen politiikan mukaan, ja siinä ei olla valmiita ottamaan huomioon muuttunutta maailmaa, kuten edustaja Peltokangas hyvin kuvasi puheenvuorossaan. Maksajaksi joutuu kansa. Kannatankin edustaja Peltokankaan tekemää tämän lakiesityksen hylkäysesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-18T16:33:01,2022-05-18T16:33:47,Hyväksytty,1.1
2022_59_136,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_137,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintää ja sen toimiin sopeutumista esitetään luonnon monimuotoisuuden turvaamisen rinnalle luonnonsuojelulain tavoitteeksi. Onko tätä nyt perusteltua hajauttaa liikaa? Etenkin ilmastonmuutoksen hillintää ohjataan jo nyt laajasti muilla ohjauskeinoilla, eikä sitä mielestäni tule lisätä luonnonsuojelulain tavoitteeksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen riittää, eikä laki tarvitse enää lisäkseen ilmastonmuutoksen hillintää.
Miksi Suomen pitää ylipäätään toteuttaa maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa? Mitä hyötyä tästä meille on? [Eduskunnasta: Suomen etu!] Ainut hyöty, mikä mieleeni tulee, on se, että voimme taputtaa itseämme selkään ja moraaliposeerata maailmalle. Entä mitä haittaa tästä meidän kunnianhimosta on, kun haluamme olla hiilineutraaleita 15 vuotta muuta Eurooppaa edellä? Haittalista onkin sitten pitkä kuin nälkävuosi. Esimerkiksi energian, etenkin sähkön ja fossiilisten polttoaineiden, hinnat nousevat korkeammiksi kuin mihin maan kansalaisilla ja teollisuudella on varaa, koska toteutamme vihreää siirtymää aivan liian nopeasti eikä korvaavia järkeviä energiaratkaisuja ole vielä saatavilla.
Arvoisa puhemies! Joidenkin tutkijoiden mielestä Suomi saattaa olla hiilinegatiivinen jo nyt, jos asiaa tarkasteltaisiin tieteellisesti. Kannattaisiko meidän kuunnella muitakin tutkijoita, myös suomalaisia alan asiantuntijoita, eikä pelkästään vihreän ideologian tukemia? Tätä asiaa täytyisi tutkia paljon laajemmin, ja mukaan pitäisi ottaa myös suot, joihin National Trust ‑järjestön tutkimuksen mukaan sitoutuu enemmän hiiltä kuin metsät pystyvät nielemään. Kuulitte oikein, Suomen suot siis nielevät valtavasti hiiltä, mutta se on päätetty laskelmissa jättää huomioimatta. Suomi saattaakin siis olla riippuvainen tuontihiilidioksidista.
Itse en ole ilmastotutkija, mutta kehottaisin tutkimaan asiaa laajemmin eikä tekemään hätäisiä toimenpiteitä, joista Suomi kärsii, suomalaiset ja kilpailukykymme. Lisäksi kun Suomi on yksi maailman puhtaimmista maista ja hoitaa ympäristöasiat esimerkillisesti, niin miksi meidän täytyy toteuttaa ilmastotoimia maailman ankarimmin? Missä on logiikka?
Arvoisa puhemies! Jos todistetaan, että Suomi onkin hiilinegatiivinen, niin Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatteen mukaan Suomelta ei voi edes vaatia suurempia leikkauksia kuin muilta mailta.
Kannatan edustaja Peltokankaan tekemää vastalausetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-05-18T16:33:48,2022-05-18T16:37:05,Hyväksytty,1.1
2022_59_138,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_139,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viime talvena sähkönhinta oli käsittämättömän korkea, ja hintapiikit olivat vielä sitäkin korkeampia. Kaikki analyysitalot — mukaan lukien Fortumin analyytikot — näkevät, että tällainen ei ole mitenkään poikkeuksellista, vaan ensi talvena voi tulla yhtäläisiä sähkönhintoja ja voidaan nähdä yhtäläisiä hintapiikkiä ja volatiliteetti hinnassa kasvaa.
Eli tämä kysymys on nyt ratkaistava sillä tavoin, että miten me saadaan sitä energiaa kotimaahan, nyt kun venäläistä tuontienergiaa ei enää siinä määrin tule. On ihan täysin selvää se, että tämä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ja siitä Venäjään kohdistuneet pakotteet osaltaan vauhdittavat tätä vihreää siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, pois fossiilisesta energiasta, ja sehän on tavallaan hyvä asia. Mutta tämän siirtymäkauden ajaksi meidän on otettava kaikki keinot käyttöön, koko energiapaletti on otettava käyttöön. Nyt mitään keinoja ei voida rankata pois tässä vaiheessa. On tärkeätä, että me saadaan Fennovoimalle uusi laitostoimittaja, ja on tärkeätä, että me tuetaan pienten modulaarien minireaktoreiden luvitusta, mutta me tarvitaan myös kaikki kotimainen energia, mukaan lukien turve, pelletti, hake — kaikki pitää nyt ottaa käyttöön. Ja siellä missä turvetta voidaan nostaa, missä vielä ei ole alasajettu näitä laitoksia ja laitteistoja, sitä pitää ruveta tekemään, ihan kuin Itä-Suomessa on jo tehty. Eli nyt tämän siirtymäkauden ajaksi kaikki keinot pitää ottaa käyttöön, ja on hyvin vahingollista se, että hallitus tässä liian kunnianhimoisessa, liian ideologisessa ilmastopolitiikassaan nyt ei ole hyväksynyt eikä ymmärrä tätä, että nämä kaikki keinot on otettava käyttöön nyt. Meidän huoltovarmuus on erittäin tärkeä asia, ja tästä kokoomus on pitänyt huolta, tästä ovat muutkin puolueet täällä kantaneet huolta. Ei voida lähteä yksisilmäisesti vain katsomaan tietyllä tavalla tätä asiaa, vaan se pitää katsoa kokonaisvaltaisesti.
Arvoisa puhemies! Sen takia teenkin kokoomuksen vastalauseen 1 mukaiset lausumaehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-05-18T16:37:05,2022-05-18T16:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_59_140,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_141,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kannatan edustaja Kalevan tekemää esitystä.
Arvoisa puhemies! Ainakin itselleni tulee semmoinen tunne, että politiikka alkaa aika paljon tässä salissa irtaantua käytännön realiteeteista ja taloudesta. Me ollaan jo aikanaan sovittu, että kun näitä EU-muutoksia, joita EU:sta tulee, käsitellään, niin me noudatamme sitä kaavaa, että kaikki pitää tapahtua samanaikaisesti: ekologinen kestävyys, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen kestävyys, joka käsitykseni mukaan sisältää alueellisen kestävyyden. Tämä ilmastolaki on sillä tavalla vähän ongelmallinen, että vaikka se ei suoraan nyt määrää mitään, niin se on puitelaki, joka kuitenkin sitoo ja ohjaa viranhaltijoita eri ministeriöissä, vaikka tämä on valmisteltu ympäristöministeriössä. Ja kun me tiedämme, mitä siellä Ukrainassa on tapahtunut ja mitä siitä seurasi energiamarkkinoille ja tulee seuraamaan, niin kyllähän tämä energian hinnannousu aiheuttaa suuria ongelmia nimenomaan siellä päin Suomea, missä ihmiset asuvat enemmän omakotitaloissa, käyttävät enemmän energiaa ja ovat pakotettuja käyttämään omaa autoa, ja sen takia edustaja Kalevan näkemykset, että meidän pitää energiapolitiikassa ottaa turve täysimääräisesti käyttöön, mitä tarvitaan sitten erityisesti lämmöntuotantoon... Toki meillä on paljon vastapainevoimaloita, joissa sähköä ja lämpöä tuotetaan yhtä aikaa. Siellä hyötysuhde menee yli 90:n. Jotenkin tuntuu, että meillä unohtuvat nämä talouden realiteetit, ja sen takia turve pitää ottaa, mutta meidän täytyy huomioida sekin, että eihän kukaan lähde tekemään pariksi vuodeksi tai kolmeksi vuodeksi turvetta, vaan meidän täytyy sitoutua koko vuosikymmenen ajan ostamaan turvetta niitä tuottavilta. Näin ollen turve onkin nähtävä osaksi vihreää siirtymää.
Kun me puhumme paljon tässäkin salissa ilmastopolitiikasta ja vihreästä siirtymästä, niin unohtuu yksi asia, joka on myös tässä ilmastolaissa aika pitkälle unohtunut: se, että vihreä siirtymä tarvitsee aivan valtavasti maametalleja. Kun me arvioimme tämänhetkisen kulutuksen, 7 miljoonaa tonnia maametallia, niin se tulee parissakymmenessä vuodessa olemaan 30 miljoonaa tonnia. Nämä luvut eivät nyt sinänsä merkitse mitään, mutta se kertoo sen, että jonnekin tässä maapallolla on valtava määrä uusia kaivoksia perustettava ja entisiä, jotka ovat mahdollisesti vähän niin kuin lepäämässä, avattava uudelleen. Jotenkin tulee semmoinen tunne, kun täällä luonnonsuojelulakia aikaisemmin tänä iltana käsiteltiin ja nyt ilmastolakia, että olemmeko me oikeasti sitä mieltä, että meidän takapihalta eli Suomesta ei nyt saa etsiä malmia eikä tänne saa perustaa kaivoksia. Eihän niitä välttämättä kukaan rakasta, mutta kun ne ovat välttämättömiä tämän vihreän siirtymän toteuttamiseksi. [Puhemies koputtaa] Ei voi olla uusiutuvaa energiaa eikä sähköistä liikennettä, jos ei ole valtavan paljon enemmän metallia kuin tänä päivänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T16:39:06,2022-05-18T16:42:21,Hyväksytty,1.1
2022_59_142,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_143,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä ilmastolaki on tosi tärkeä laki, ja on erityisen tärkeää, että meidän hallitusneuvotteluissa sopimamme Suomen hiilineutraaliustavoite saadaan nyt lakiin kirjattua. Se on tapa varmistaa, että tämä ilmastotyö ei jää riippumaan tulevien hallitusten mielenliikkeistä vaan ilmastotoimet jatkuvat vähintään samalla kunnianhimon tasolla kuin mitä tämä hallitus on sopinut. Eli se tarkoittaa, että tämä laki tulee olemaan yksi sellaisista pitkäjänteisistä laeista ja kestämään yli vaalikausien, ja sen takia tämä on merkittävää.
Minä olen pitänyt täällä jo aiemmin useamman puheenvuoron ja kommentoin siksi vain lyhyesti muutamaa asiaa, mistä en ole vielä ehtinyt puhua.
Ensinnäkin nämä kulutusperäiset päästöt, jotka eivät sisälly meidän ilmastolaskentaamme. Minä ajattelen, että se on hieman itsepetoksellista, koska me silloin ulkoistamme osan meidän päästöistämme ja vastuumme niistä päästövähennyksistä meidän vastuumme ulkopuolelle. Minä itse toivon, että tämä tulee toivottavasti muuttumaan, ja haluan tässä nostaa esimerkiksi Ruotsin, jossa tätä työtä tehdään — käsittääkseni siellä ollaan pidemmällä kuin missään muussa maassa. Siellä on juuri tänä vuonna parlamentaarinen työryhmä ehdottanut, että Ruotsi ottaisi ensimmäisenä maana maailmassa käyttöön tavoitteen kulutusperäisille päästöille ja kehittäisi sitten myös tätä laskentaa, jolla kulutusperäisiä päästöjä voidaan vähentää. Minä itse toivon, että Suomessa nyt seurattaisiin tarkasti tätä työtä, mitä Ruotsissa tehdään, ja toivottavasti mekin saamme tavoitteen oman kulutuksemme päästöjen vähentämiselle sitten pian.
 Ja lyhyesti kommentoin opposition puheenvuoroja, koska ollaan nyt täältä kuultu tätä kritiikkiä.
Ensinnäkin perussuomalaiset, te esitätte, että hallitus tekee liikaa ilmastotoimia ja niistä pitäisi nyt luopua, ja te olette tätä vaatineet tietenkin jo aikaisemmin, mutta nyt on valittu syyksi tämä sotatilanne. Itse päinvastoin ajattelen, että tämä geopoliittinen tilannehan on nimenomaan syy entisestään vauhdittaa vihreätä siirtymää ja että on hyvä huomata, että ilman jo tehtyjä ilmastotoimia Suomi olisi vielä vaikeammassa tilanteessa energiapoliittisesti. Eli voidaan nähdä, että ilmastotoimet ovat myös toimia Suomen turvallisuuden edistämiseksi.
En ehtinyt [Puhemies koputtaa] nyt kommentoida kokoomusta, mutta pidän sitä hieman surullisena, että ette ole mukana tässä ilmastolaissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-05-18T16:42:21,2022-05-18T16:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_59_144,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_145,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kannattaa muistaa, että tämä ilmastolaki on puitelaki. Elikkä sillä on ohjausvaikutus, suoraa laillista vaikutusta ei ole. Mutta sitten se asia, joka näissä ilmastoasioissa minua tavattomasti häiritsee, on totuuden puute. Suomi on tällä hetkellä oikein rehellisesti laskettuna lähes hiilineutraali maa. Minkä takia ympäristöministeriö ja yleensä valtion johtava hallinto eivät tottele sitä, mikä meitä kansanedustajia velvoittaa, ehdoton totuuden vaatimus? Se on suoraan perustuslaissa.
Meillä on päästökauppaan laskettu turvepelloille kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka ei pidä paikkaansa. Se on aivan huuhaata. Se ei ole puoltakaan siitä. Ehkä se pari kolme miljoonaa tonnia on, mutta ei enempää. Koskemattomien, neitseellisten, soiden sitoma hiilimäärä on viisi miljoonaa tonnia. Ja sitten metsien koko hiilinielua ei lasketa suomalaisten eduksi, kun hiilinieluja lasketaan. Näistä koostuu lähes, sanotaan, 13—15 miljoonan tonnin päästö, joka on meille laskettu väärin ja suomalaisten vahingoksi.
Äsken katsoin juuri, jotten puhu arvoisille edustajille mitään muuta kuin ehdotonta totta, että päästökaupan mukaan tällä hetkellä hiilidioksiditonnin hinta on 84 euroa. Ja kun lasketaan vaikka 15 miljoonan tonnin mukaan, kun yhden tonnin hinta on 84 euroa, niin se määrä, mikä siellä on, 15 miljoonaa tonnia kerrottuna 84 eurolla — laskekaapa, miten paljon me maksamme turhasta tai nostamme kustannuksia turhasta Euroopan unioniin päin. Löytyykö tästä talosta yhtään kansanedustajaa, jolla kantti kestää sanoa, että maksetaanpa nyt se 1,5 miljardia ihan turhasta?
Me olemme sellaisessa kustannuskriisissä tämän vuoden loppupuolella, että ei ole ennen nähty. Ensimmäinen kvartaali meni vielä jotenkuten, kun oli hyviä kasvuedellytyksiä ja koronan jälkivaiheen takia talous kävi aika hyvin. Mutta nyt me maksamme noin puolitoista miljardia ihan turhasta. Aiheutamme meidän suomalaisille kansalaisille — opiskelijoille, eläkeläisille, pienituloisille, perheille, joilla on paljon lapsia, ja kaikille suomalaisille — turhia kustannuksia valtavat määrät. Tämä laskuri käy, arvoisat Suomen veronmaksajat, teille vahingoksi silloinkin, kun te nukutte.
Katsoin äsken sähkön hintaa sähköpörssistä. Aamupäivällä oli vapaan sähkön niin sanottu vuorokausihinta Nord Poolissa yli 200 euroa, äsken taisi olla vielä 170 euron paikkeilla, megawatilta. Siis maksamme keväällä, lämpimän aikana, sähköstä lähes 200 euroa megawatilta, mikä tarkoittaa sähkölaskussa, aiheuttaa sen — sähkön hinta on sen 20 senttiä, sitten tulee verot päälle ja siirtomaksu ja vaikka mitä — että pahimmillaan sähkön hinta voi olla 50 senttiä kilowattitunnilta. Se käytännössä tarkoittaa sitä, arvoisa puhemies, että tässä maassa kohta kaikki maksaa niin valtavasti, että meillä ei ole siihen varaa. Vuokrat nousevat aivan älyttömästi, kuljetuskustannukset älyttömästi, ruoka kallistuu älyttömästi. Kuka tämän lystin maksaa?
Täällä puhutaan silmät kosteina siitä, varsinkin vihreät, että nyt me ollaan ekologisia. Ja muistakaa, arvoisat Suomen kansan edustajat, että kun kotimaisten kiinteiden polttoaineiden, turpeen ja puun, käyttöä näköjään halutaan rajoittaa — muistakaa, hyvät ystävät — että aina korvaava energiaraaka-aine on fossiiliraaka-aine. Aina. Ja sitten Gasum ilmoitti just eilen, että siellä on suuria vaikeuksia. He käyvät Gazpromin kanssa oikeutta, kun pitäisi maksaa ruplissa nämä kaasulaskut. Sehän ei tule toteutumaan, kuten Euroopan unioni on jo sopinut keskuudessaan. Tämä tarkoittaa, arvoisa puhemies, sitä, että kun kaasu menee kiinni, niin se kustannusryöpsähdys, se kustannusten kiihtyvä nousu, on sellainen, jota ei ole ennen nähty. Olemme sellaisissa vaikeuksissa. En halua, arvoisa puhemies, ketään pelotella, mutta sen verran pitää olla ennustajan lahjoja ja talouden ymmärrystä, että ymmärtää, mihin olemme menossa. Maksamme aivan turhasta Euroopan unionille laskuja, joita ei tarvitsisi maksaa. Yhtäkään ministeriä ei Suomen hallituksesta löydy, joka sanoo, että tämä teidän kannattaa maksaa. Ei varmasti löydy. Ja jos sellainen löytyy, niin pyydän kunnioittamaani peruspalveluministeriä esittelemään sen ministerin allekirjoittaneelle. Minä haluan keskustella hänen kanssaan.
Sitten, arvoisa puhemies, jatkoksi vielä se, että tätä vihreää siirtymää kun ollaan hellimässä, tuntuu, että tämä vihreä siirtymä on maailman uhanalaisin laji kaikista lajeista, sitä pitää tehdä kaikin keinoin. Edustaja Eestilä kuvasi sen ehkä parhaiten, kun hän sanoi, että siinä pitää huomioida kuitenkin myös ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat. Niitä ei ole huomioitu pätkääkään. Me lakkautetaan tästä maasta tehtaita, pistetään työpaikkoja kiinni, kun meillä on vihreä siirtymä. Eihän tämä tällä keinoin voi mennä. Jos me jatkamme tällä keinoin, niin, arvoisa puhemies, tästä maasta lopetetaan metsäteollisuutta enemmän kuin koskaan on nähty. Ja muistakaa: se tehdas, mikä kerran menee kiinni, ei tule ikinä takaisin.
Ja sitten meillä vielä puhutaan siitä, kun kaikki me tiedämme, että turve uusiutuu. Euroopan unioni itsessään vaatii — jokaisesta paperista löytyy se lause — että kaiken pitää perustua tutkittuun tietoon. Tämä on tutkittu. Suomen soiden tilanne silloin jääkauden jälkeen tiedetään tasan tarkkaan, ne miljoonat tonnit, paljonko siellä on turvetta kasvanut. Se on yli 70 miljoonaa tonnia. Jääkaudesta on 10 000 vuotta aikaa. Ei ole vaikea laskutoimitus, kun minäkin sen osaan. Ja nyt sitten, tämä kun on tehty fossiiliseksi, tämä on aiheuttanut sen, arvoisa puhemies, että tällä hetkellä kun puhutaan kauniita sanoja, että me ostamme energiapuuta, energiapuuta tulee tienvarteen, niin hyvin vähän sitä tulee. Energiapuun ostajat — ne voimalaitosten ostomiehet, jotka ostavat raaka-ainetta omien voimalaitostensa polttoaineeksi — ovat samoilla leimikoilla, millä ovat Stora Enso, Metsä Group ja UPM. Aivan samoja tukki- ja kuituleimikoita ostetaan.
Milloin me lopettaisimme, arvoisat edustajakollegat, tämän itsemme huijaamisen? Jos me tällä keinoin jatkamme, niin ihan varmasti tämän ilmastohumpan loppuvalssin tahti mennään sillä tavalla, että metsäteollisuus pistää luukut kiinni. Viime vuonna metsäteollisuuden tuotto, vientitulo tähän maahan, oli 13 miljardia euroa. Suomessa ei ole yhtään kansalaista, joka ei jollakin tavalla suoraan tai välillisesti hyötyisi metsien tuotosta. Ja me leikimme tällä asialla täällä niin kuin jotkut lapset hiekkalaatikolla, että meillä on kivaa. Saa olla kivaa — elämän pitää ollakin kivaa, ettei veritulppa tule liian nuorena — mutta tällä tavalla kun tuhoamme Suomen kansantalouden, niin kaikkea muuta se on kuin kivaa. Ja siinä ministerin äsken esittelemät sosiaali- ja terveydenhuollon puheenvuorot, joita saimme onneksi kuulla, [Puhemies koputtaa] kiitos niistä, ovat tämän murheen pienimpiä murheita. Tämä on megaluokan ongelma niihin verrattuna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T16:45:36,2022-05-18T16:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_59_146,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_147,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Tässä on kyse erittäin tärkeästä laista, joka on yksi tärkeimmistä ilmastopolitiikan saralla tällä kaudella. Ilmastolain uudistaminen on tärkeää, jotta saavutamme hiilineutraaliuden tavoitteen vuonna 2035 ja jotta ilmastotyö voi jatkua sujuvasti vaalikausien yli. Suomeen tarvitaan nykyistä kunnianhimoisempi ilmastolaki, joka toimii vahvana ohjauskeinona ilmastopolitiikalle. Käsiteltävänä oleva esitys on juuri semmoinen.
Samalla on tosiaan niin, että paljon muuttui juuri niinä viikkoina, kun tämä esitys annettiin eduskunnalle maaliskuun alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voimistaa akuuttia tarvetta fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja vihreän energian murrokseen. Ympäristövaliokunta korostaa mietinnössään, että ilmastolaki ohjaa kehitystä tähän suuntaan mutta ei välttämättä niin lyhyellä perspektiivillä kuin mitä Venäjän energiasta irtautuminen nykyisessä tilanteessa edellyttää. Meidän pitää tietenkin aina varmistaa Suomen huoltovarmuutta ja jatkuvasti nähdä, miten ilmastopolitiikka vaikuttaa tähän.
Arvoisa puhemies! Toisessa vastalauseessa sanotaan, että hallituksen esityksessä on lukuisia ongelmia ja että merkittävä osa niistä kiteytyy suunnitelman liialliseen kunnianhimon tasoon. Minun näkemykseni mukaan tilanne on ihan erilainen. Kuten mietinnössä todetaan, jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta osaltaan lieventävät kustannusšokkia, jonka Venäjän sota Ukrainassa on aiheuttanut. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on velvoite, josta Suomi hyötyy ehkä jopa enemmän kuin on arvioitu. Ympäristövaliokunta korostaa nimittäin talousvaliokunnan tavoin, että ilmastotoimien talousvaikutusten arvioinneissa ei ole riittävällä tavoin otettu huomioon toimien innovaatio‑ ja vientipotentiaalia ja dynaamista vaikutusta kilpailukykyyn. Suomalaisen teollisuuden edelläkävijyys puhtaiden ja vähäpäästöisten ratkaisujen alalla voi muodostaa merkittävän kilpailuedun. On selvää, että sähkön tarve tulee merkittävästi kasvamaan samalla, kun myös Venäjän energiasta tulee irtautua.
Toinen tärkeä asia tässä kontekstissa on kuntien rooli. Mietinnössään ympäristövaliokunta korostaa valtionhallinnon ohella kuntien suurta merkitystä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa, sillä niiden päätösvalta kattaa monia käytännön ilmastotoimia paikallistasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-05-18T16:52:58,2022-05-18T16:55:47,Hyväksytty,1.1
2022_59_148,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan kiittää edustaja Hoskosta aivan erinomaisesta puheesta. Ja sanon edustaja Kivelälle, joka poistui valitettavasti jo salista, että hallituspuolueiden kannattaisi kuunnella muitakin kuin vihreiden omia asiantuntijoita. Netistä löytyy ihan muutakin asiantuntevuutta kuin vain ne harvat ja valitut.
Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa ihmettelen, kun puhutaan luonnonsuojelusta ja metsistä. Miksi Euroopan unionista tulee meille ohjeet, miten metsiä pitää hoitaa? Suomi on maailman paras metsänhoitaja pitkällä kokemuksellaan ja ammattitaidollaan. Tuskin valehtelen, jos väitän, että meidän metsäteollisuutemme on maailman paras. Metsäkoneteollisuutemmekin on maailman paras ja kehittynein, josta muut maat vain ottavat oppia. Miten voi olla mahdollista, että jostakin Euroopan unionista käskytetään meitä tällaisissa asioissa? Ovatko vihreät mepit kertoneet unionissa Suomesta jotain muuta tietoa siihen suuntaan, mitä pitäisi? Meidän kuuluisi olla se taho, joka tässä asiassa kertoo Euroopan unionille, miten asiat tehdään oikein.
Odotan vain sitä hetkeä, kun EU keksii unionille uuden yhteisen pullonpalautusjärjestelmän. No, meillähän se pullonpalautusjärjestelmä on jo olemassa ja toimii loistavasti. Hoidetaanko asia taas niin, että esimerkiksi Italia kehittää toisenlaisen palautusjärjestelmän, joka lobataan EU:lle, ja me joudumme romuttamaan oman järjestelmämme ja vaihtamaan uuteen, koska määräys tulee Euroopan unionista? Varmaankin se olisi sellainen palautusautomaatti, joka ei pakkasella edes toimisi.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten meppien kannattaisikin olla enemmän Euroopan unionissa äänessä sillä tavoin, että mekin joskus hyötyisimme osaamisestamme. Nythän siellä vain nöyristellään, paitsi kaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-05-18T16:57:48,2022-05-18T17:00:05,Hyväksytty,1.1
2022_59_149,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_150,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valitettavaa, että edustaja Kivelä lähti täältä pois — oltaisiin voitu vähän vaihtaa näkemyksiä ja keskustella asiasta.
Itse pidän hieman valitettavana, että tämäkin ilmastokeskustelu ja vihreä siirtymä ajautuu semmoiseen tilanteeseen, että joko ihminen on puolesta tai sitten vastaan, mutta ilmeisesti Suomi on yhden totuuden maailmanmestari. Se näkyy tässä Nato-kysymyksessäkin — että ennen oltiin pääsääntöisesti vastaan ja yhtäkkiä oltiin pääsääntöisesti puolesta, mutta jotenkin siltä väliltä ei tuntunut löytyvän sitten näkemyksiä ennen kuin oli pakko.
Tämä on suuri puute, koska totta kai me kaikki haluamme edistää luonnonsuojelua ja parempaa ympäristöä ja parempia vesistöjä tänne ja saada kaikkea hyvää luonnolle aikaan, mutta kun meillä kuitenkin jonkun on pakko tuottaa energiaa ja jonkun on pakko tuottaa ruokaa. Jos me otetaan tässä ilmastokeskustelussa esimerkiksi nämä turvepellot, joita on hyvin vahvasti syytetty, että ne ovat uhka maapallolle, niin silloin pitää samalla kertaa sanoa, että Ukrainan pellot ovat uhka maapallolle, kun ne ovat aivan samanlaisia peltoja, eloperäisiä maita, ja ne päästävät hiilidioksidia ilmaan — mutta niitä on pakko viljellä, että ihmiset saadaan Pohjois-Afrikassa ja muualla maailmassa ruokittua. Miten tämmöinen harha oikeasti voi olla näin kollektiivinen? Minä en moiti ketään kansanedustajia, mutta ehkä pikkuisen pyyhkeitä annan jonkun median edustajille, että ne kerta toisensa jälkeen tätä samaa suurta vedätystä pyörittävät. Totta kai kun ihmiset ovat urbaaneja ja he klikkiotsikoiden perusteella tekevät päätöksiä, niin he luulevat, että oikeasti tämä on ihan katastrofi, kun turvepeltoja on Suomessa. Ne pellothan ovat parhaita: niissä on paljon typpeä, niitä ei tarvitse paljon typpilannoittaa, ja ne kestävät kuivuutta, mikä todennäköisesti on tulossa.
Mutta kaikkein surullisinta on, että kun vihreästä siirtymästä puhutaan joka yhteydessä, niin Suomi ei vain kerta kaikkiaan tuo sitä esille, että tänne tarvitaan lisää kaivoksia. Käytän kohta luonnonsuojelulain kohdalla puheenvuoron, että ei se voi olla niin, että meillä on tämmöinen nimby-ilmiö, että kunhan muualle tulee kaivoksia, niin se on hyvä, koska kaivokset aina aiheuttavat ympäristölle ongelmia — me emme pääse siitä mihinkään — mutta jos me meinaamme sähköistää liikennettä, me meinaamme uusiutuvaa energiaa edustaa, mikä on vihreän siirtymän tavoite, niin silloin me tarvitaan niitä maametalleja, ja minä en ainakaan hyväksy sitä, että Suomessa kielletään kaivoksien malmin etsintä ja vaikeutetaan sitä, koska se on osa vihreätä siirtymää. Se aiheuttaa luonnolle ongelmia, mutta tämä on jotenkin käsittämättömäksi mennyt, että tämä käytäntö karkaa ja politiikkaa pitäisi tehdä vain klikkiotsikoiden perusteella ja kaikki kertovat mukavia kertomuksia, mitä tämä on. Että valitettavasti energiapolitiikka ja ruuantuotanto aiheuttavat ongelmia ympäristölle, mutta todellisuus... — Arvoisa puhemies! Tulen sinne pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron sen takia, että pidän Euroopan unionin keppilinjaa vääränä. Se aiheuttaa juuri sen reaktion, mitä ei pitäisi aiheuttaa. Tänä päivänä johtavat yritykset koko ajan keksivät uusia innovaatioita, koko ajan ne kehittävät teknologiaa, jotta päästäisiin puhtaampaan ympäristöön ja kaikella tavalla otettaisiin paremmin luonto huomioon. Tämä tehdään metsäteollisuudessa. Yritykset ovat valtavasti tehneet käytännössä työtä, ja tämä on se linja, mitä pitäisi tukea. Tuotekehitys ja innovaatiot, ne pitäisi nostaa sinne neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja koko ajan pyrkiä paremmin ja puhtaammin tuottamaan, mutta tämä raippa, mitä Euroopan unionin komissio ja varsinkin varapuheenjohtaja Timmermans meille tarjoavat, on koko ajan se, että nostetaan veroja ja nostetaan kulurakennetta, ja totta kai varsinkin Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa ihmiset ovat takajaloillaan, koska he joutuvat suhteellisesti enemmän maksamaan koko tämän vihreän siirtymän ja näiden ilmaston vastaisten toimien kustannuksista.
Perussuomalaiset tätä asiaa paljon pitävät esillä, kuten myös keskustassa tietyt kansanedustajat ja kokoomuksessa tietyt kansanedustajat, ja näin sen pitää olla, koska itse voin täällä pöntössä todeta, että aika paljon itse kuljen metsässä ja kalastelen, ja haluan, että metsät ovat monimuotoisia, vedet ovat paremmassa kunnossa ja meillä olisi parempi ilmasto, mutta kyllähän se on pakko mainita, että ihan sama, mitä me täällä Suomessa tehdään, niin globaalit mittarit eivät värähdä. Ilmasto on globaali ongelma, niin tuntuuhan se vähän hassulta, jos meidän otsikot kirkuvat, että turvepellot pitää kieltää, mutta samanaikaisesti toisella sivulla lukee, että Intia lisää kivihiilen kulutusta. Että jonkunmoinen realismi pitää olla.
Toivottavasti Euroopan unioni vaihtaa vähän vaihetta ja lähtee siihen, että tuetaan teknologista kehitystä. Sitten meidän pitää ydinenergialaki muuttaa, että se tietyllä tavalla sallii nämä modulaariset pienydinvoimalat. Niitä ei vielä ole myynnissä, mutta nyt pitää laki muuttaa ja lähteä projekteihin mukaan. Kaikki pitää tehdä niin, että me tuotetaan puhtaammin, ja itse olen sitä mieltä, että pitää tähdätä jollakin aikajänteellä, jota en osaa sanoa, että päästään Suomessa pois polttoon perustuvasta energiasta, mutta sinne ei päästä ilman, että se teknologia kehittyy, ja siihen menee aikaa ja välimatkalle tarvitaan turvetta, ja meidän täytyy olla sen verran rehellisiä myös turvetuottajia kohtaan, että koko vuosikymmen on oltava takaisinmaksuaikaa, kun koneisiin investoidaan.
Arvoisa puhemies! Haluan nämä sanat käyttää täällä eduskunnassa niitten kansanedustajien kuullen, jotka ovat kiinnostuneita oikeasti näistä käytännön asioista. Että ei Suomessa kyllä pitkälle pötkitä, jos me vain lähdemme ideologisen syyn ja jonkun klikkiotsikon perusteella puhumaan puolitotuuksia tässä salissa. Pitää mennä sinne koneitten äärelle ja miettiä, mitä nämä asiat käytännössä tarkoittavat, ja lainsäädäntö pitää viedä niin, että tehdään käytäntöä edistäviä toimenpiteitä eikä teoriaa edistäviä toimenpiteitä. [Jukka Mäkynen: Loistava puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-18T17:00:05,2022-05-18T17:06:17,Hyväksytty,1.1
2022_59_151,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_152,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä jatkoksi edelliseen puheenvuorooni.
Tällä hetkellä sähkön hinta sähköpörssissä, Nord Poolin vuorokausihinta, on 193 euroa megawattitunnilta. Kun ensi talvi koittaa ja meillä on sähköntuotanto tämä ja Venäjältä tuonti käytännössä on jo loppunut, niin meillä ensi talvena saatte tuon 193:n eteen pistää ykkösen. Ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi kaikki paperitehtaat Suomessa pysähtyvät. Sillä sähkön hinnalla ei kannata tehdä paperia, ei kannata sahata puuta, ei kannata tehdä mitään. Ruotsissa tämä on jo koettu: kun sähkön hinta nousi älyttömän korkealle, niin muutamat paperitehtaat pistettiin kiinni.
Tämä varsinkin vihreiden keskustelu on aivan vastuutonta. Heillä on kaikilla tämä yksi päämäärä kiiltävänä silmissä — ihaillaan ilmastonmuutoksen pysäyttämistä — vaikka samaan aikaan tässä maailmassa rakennetaan valtava määrä kivihiilellä toimivia voimaloita, kun muuta ei ole.
Saksa muka lopetti ydinvoiman, nyt se on saamassa maakaasun vihreälle listalle. Talousvaliokunnassa oli huippuasiantuntija, joka todisti meille, miten ympäristöystävällistä maakaasu on, kuulemma tulee hiiltä vähemmän. Miten metaani, etaani, propaani ja butaani voivat tuottaa vähemmän hiiltä ilmakehään kuin Suomessa poltettava uusiutuva turve ja puu? Siis fossiilinen saa vihreän leiman kylkeen ja uusiutuvat materiaalit pannaan päästökaupan uhreiksi, elikkä ne ovat ilmaa saastuttavia, hiilidioksidia tuottavaa tuotantoa.
Jos katsotaan vaikka Suomen energiatuotantoa, niin meillä on koko valtakunnassa kiinteistöjen lämmitys lähes poikkeuksetta kaukolämmöllä. Tämä kaukolämpöverkko on rakennettu Suomeen, sanotaan, viimeisen 30—40 vuoden aikana. Sen jälleenrakennusarvo on kymmeniä miljardeja. Ja nyt meillä täällä taivastellaan, että meidän pitää siirtyä polttoon perustumattomiin lämmityskeinoihin. Mikä on se polttoon perustumaton lämmityskeino, jolla tungetaan sinne kaukolämpöverkkoon se lämpö ja siinä samalla tuotetaan noin 3 000 megawatin teholla sähköä, kun on kova talvipakkanen? Siis tämähän on aivan katastrofipolitiikkaa, kun ei nähdä totuuksia. Mennään kuin hurmoksessa eteenpäin ajattelematta, mitä meidän politiikallamme seuraa.
Ja sitten Euroopan unionin politiikasta. Talousvaliokunnassa oli juuri esillä tämä Euroopan ilmastopolitiikka, ja nyt siellä on leviämässä semmoinen kummallinen ajatus, että me annetaan Euroopan unionista tukia, jotta saadaan nämä ilmastotavoitteet toteutettua, siis avustuksia eri maihin. Arvatkaapas, mistä ne tuet sitten kerätään. Euroopan unioni on saanut jo verotusoikeuden. Aikanaan varoitin elvytyspaketin ja siihen liittyvän selonteon yhteydessä, että ei pidä Euroopan unionia päästää suomalaisen työmiehen ja suomalaisen perheenäidin tai yrityksen kukkarolle. No nyt se on sitten tulossa — ja tulee rytinällä. Ja kun se EU-verotus kasvaa, niin suomalainen verotus pienenee, eli valtio saa yhä vähemmän valtion kassaan verotuloja, koskee myös kuntia. Euroopan unioni kasvattaa byrokratiaa ja maksaa tukiaisia sinne, minne me ei niitä edes haluta. Jos joku tässä eduskunnassa tai tätä lähetystä jossakin seuraava ihminen tietää, miten tämä mahdoton yhtälö ratkaistaan, niin toivon, että otatte yhteyttä. Minä haluaisin kuulla sen, jotta en tämän vaikean asian kanssa itsekseni painisi. Tämä ei nimittäin tunnu hyvältä. Tämä jatkuva tukipolitiikka, mitä EU harjoittaa tänä päivänä... On annettu jo selviä sähkön hinnan alennuksia semmoisille valtioille, jotka tekevät fossiilisilla sähköä. Annetaan hinnanalennuksia, ja se maksaa — en tiedä, mistä kassasta rahat tulevat. Ja meillä ei saa edes kotimaista turvetta polttaa. Jo on aikoihin eletty.
Ja sitten kun tuli tämä polttoon perustuva energia, se kaukolämpöputki, niin varsinkin vihreät kansanedustajat tässä salissa puhuivat suureen ääneen, että nyt on tämä geolämpö eli syväkaivoja porataan Helsinkiin ja sillä tehdään kaukolämpöverkkoon lämpö. Oli Fortumin hanke, joka maksoi 60 miljoonaa, ja sitten tämä Mika Anttosen hanke, joka tiettävästi oli vähän halvempi, eli pistettiin lähes 100 miljoonaa euroa niihin reikiin, joita sinne porattiin, taitavat olla Espoon kaupungin alueella. Mitä sieltä tuli? No, kolme tavattoman syvää porakaivoa, joista ei ole mitään hyötyä. Tämän piti korvata sitten fossiililämpö. Jos tällaisilla puheilla ohjataan eduskunnan toimintaa, niin kyllä minä pikkuisen olen vihainen siitä, miksi näin tehdään.
Ja Euroopan unionilla itsellään ei ole mitään mandaattia tulla Suomeen sanomaan, miten me rakennamme tätä maata ja energiatehokkuutta, pitääkö talojen eristyksiä parantaa, korjaammeko kunnantalon tai sairaalan tai koulun joskus, se on täysin maan oma asia. Kukaan ei tunnu Euroopan unionin komissiossa kunnioittavan enää liittymissopimuksia. Varmaan kohta tullaan tarkastamaan kotejakin, että onko teillä uunissa sopivat puut ja lämmitättekö yleensä puulla vai jollakin muulla. Tällainen on näköalatonta, nihilismiksi melkein sanoisin tätä ajatusmaailmaa, jossa on vain yksi totuus, jota kaikkien pitää kumartaa.
Olen yrittänyt tiedotusvälineille markkinoida ajatusta, että eikö voitaisi joskus puhua tottakin, paljonko tämä vaikuttaa ihmisten kotitalouteen, rahankäyttöön, elämään yleensä, suomalaisiin työpaikkoihin, verokertymään. Ketään ei tunnu kiinnostavan, hyvin harva lehti on niistä innostunut. Yleisradioon ei varmasti pääse — se on täysin sellaisen mielipiteen hallussa, että ei kerta kaikkiaan tällaiselle totuudelle enää ole sijaa siinä talossa. Olkoon niin, minulle se vallan hyvin sopii, mutta kukaan ei mahda mitään sille, kun tämä syksyllä kävelee vastaan meitä. Mitä te teette, arvoisat kansanedustajakollegat, sinä päivänä, kun sähkö maksaa 1 000 euroa megawattitunnilta? Silloin ei tehdä mitään. Perheet menevät semmoiseen konkurssiin, jota ei ole ennen nähty. Ja vielä korko nousee — me tiedämme kaikki sen tänä päivänä Euroopan keskuspankin tiedotteista ja Suomen Pankin tiedotteista, joita Olli Rehn ansiokkaasti meille aina määrävälein jakaa, samoin suurten suomalaisten pankkien johtajat näitä pörssitiedotteita ja markkinatiedotteita. Kun korko tulee nousemaan rajusti, niin sitten ollaan semmoisessa liemessä, jota ei ennen... Aikanaan se 90‑luvun alun lama oli kauhea paikka. Se on vielä lastenleikkiä sen edessä, mitä nyt on tulossa, jos ei pikkuhiljaa ruveta järkeviä asioita tekemään, ruveta tekemään oikeaa politiikkaa suomalaisten hyväksi ja lopeteta tätä eurohumppaa. Tämä tulee niin valtavan kalliiksi. Meidän pitää tästä huolehtia. Niin kuin Urho Kaleva Kekkonen sanoi, Suomen valtion tehtävänä ja Suomen eduskunnan tehtävänä on suomalaisten asioiden hoitaminen, ei kenenkään muun. Kukaan muu ei sitä meidän puolestamme tee.
Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, jota kannatan myös, on sekin tärkeä asia, mutta jos meillä ei ole rahaa, niin sitäkään ei pysty tekemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-18T17:06:24,2022-05-18T17:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_59_153,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_59_154,59/2022,2022-05-18,13.59,18.09,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Arvoisa puhemies! Äsken kuulitte vahvaa kannanottoa, ja oikeasti täytyy kiittää edustaja Hoskosta siitä rohkeudesta, jolla tavalla tuotte oikeasti näitä asioita esiin. Ja pakko on kyllä myös kiittää edustaja Eestilää ja Mäkystäkin omista puheenvuoroistaan.
Ilmastolakiin liittyy aika paljon sanoja ”jos”, ”ehkä”, ”saattaa”, ”oletetaan”, ”haaveillaan”. Kaikki hyvät argumentit alkavat yleensä jollain näistä tai vastaavilla sanoilla: ”meillä on mahdollisuus”, ”meillä on ehkä mahdollisuus”, ”jos saattaa olla vaikka mahdollisuus”. Meistä saattaa tulla vihreän siirtymän voittaja, kun me tehdään kireää ilmastopolitiikkaa, mutta aina joka ikisessä puheessa käytetään näitä sanoja, mitä äsken mainitsin. Mielestäni silloin kun pelataan sanoilla ”jos”, ”ehkä”, ”saattaa”, ”oletetaan”, ”haaveillaan” tai vastaavaa, pelataan venäläistä rulettia. Silloin heitetään oikeasti aivan liian sattuman varaan, mitä meille tulee käymään. Meidän pitäisi oikeasti tietää ja perustaa kaikki päätöksenteko faktaan, ei haaveisiin.
Minulla on henkilökohtaisesti 20 vuoden kokemus kierrätysalasta, eikä todellakaan ole mitään sitä vastaan, että meistä tulisi maailmankaikkeuden hienoin maa kierrätyksessä ja nämä kaikki ”jos”, ”ehkä”, ”saattaa”, ”haaveillaan” toteutuisivat. Olisin äärettömän iloinen siitä. Mutta se riski — ollaanko me oikeasti valmiita ottamaan se riski, että se ei onnistukaan ja sitten huomataan täällä ensi syksynä, kuinka oikeassa esimerkiksi edustaja Hoskonen puheissaan oli? Tässä on oikeasti kaikki mahdollisuudet juuri niihin skenaarioihin, joita edustaja Hoskonenkin äsken toi esiin.
Tässä on todella haasteellista ymmärtää tällaisen keltanokkakansanedustajan, että me ilmastolakia aloitettiin valmistelemaan ennen Ukrainan sotaa mutta Ukrainan sota ei ole vaikuttanut sen ilmastolain loppuratkaisuun tai siihen päätöksentekoon juuri millään tavalla. On täysin käsittämätön juttu, ettei sitä oteta millään tavalla huomioon tässä asiassa. Kuitenkin joka tapauksessa me jopa ollaan menossa Ukrainan sodan takia Natoon, mutta ilmastolaissa ei edes pilkkua siirretä sen sodan takia. Hämmästyttää tällaista keltanokkaa todella paljon.
Edustaja Mäkynen mainitsi ansiokkaasti nimenomaan, kuinka Suomessa tehdään maailman parasta metsänhoitoa. Suomessa on maailman parhaat puunjalostustehtaat. Suomessa on maailman paras teknologia sen puujalostuksen tekemiseksi. Aika monetkin yritykset ovat olleet todellisia kultakaivoksia Suomen verotuloille ja edistysaskelia monissa asioissa. Näihin asioihin meidän pitäisi oikeasti panostaa edelleen. Niistä me tiedetään, että me niissä pärjätään, ja varmasti tullaan pärjäämään jatkossakin.
Oman puolueeni edustajia leimataan usein ympäristövastaisiksi, mutta niin kuin olen monesti aikaisemmin sanonut, jos katsotaan henkilökohtaista hiilijalanjälkeä, niin väitän, ettei vihreistä löydy yhtään samanlaista hiilijalanjäljen jättäjää kuin henkilökohtaisesti itse olen. Mitään syytä ei ole meillä pilata luontoa tai tehdä ylimääräisiä päästöjä, mutta kun tilanne on se, mikä maailmalla on, ja kivihiilivoimaloita rakennetaan tälläkin hetkellä kymmenittäin, niin ei ole mitään järkeä, että me itse ammumme itseämme päähän — koska ei auta enää edes polveen ampuminen, kun me ammutaan jo itseämme päähän — siinä, että me tiukennetaan näitä juttuja niin paljon, että meidän ruuasta, liikkumisesta ja kaikesta elämästä tehdään törkeän kallista. Kuitenkaan ei saada mitään aikaiseksi siihen globaaliin ilmastotilanteeseen.
Tämä on ihan täysin järjetöntä, ja sen takia henkilökohtaisestikin toisessa valiokunnassa esitin koko ilmastolain hylkäämistä, niin kuin myös tässä toisessakin, johon kuulun. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa tällainen ilmastolaki oikeasti roskakoriin ja miettiä uudestaan elämän realiteetit huomioon ottaen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_59+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-18T17:13:40,2022-05-18T17:19:40,Hyväksytty,1.1
2022_60_1,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän nyt paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksiä paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja, arvoisat edustajat, jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua. — Mennään kyselytuntiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_2,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_3,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme ruoan hinta- ja tuotantokriisissä. Kotimaisesta ruoasta ja ruoan laadusta joudutaan tinkimään, kun varaa on vain halvempaan.
Pellervon taloustutkimuskeskus ennustaa, että hinnat nousevat tänä vuonna vielä jopa toistakymmentä prosenttia, ehkä enemmänkin. Syynä on Suomessa ruoan tuotantokustannusten räjähdysmäinen kasvu. Kävin juuri tutustumassa Kouvolassa Lukkarin Maatilaan, ja kun siellä katselin heidän kustannustensa nousua, nousi jopa minulla tukka pystyyn. Lannoitteet, rehut, kaasu, sähkö, öljy — kaikkien hinnat hipovat pilviä, eikä loppua näy.
Arvoisa hallitus, miten te aiotte helpottaa suomalaisen ruoantuotannon arkea? Teidän on nyt pakko ryhtyä toimiin, vai onko tarkoitus ajaa kotimainen ruoantuotanto alas ja korvata se esimerkiksi maailmalta tuodulla soijalla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-19T16:01:25,2022-05-19T16:02:28,Hyväksytty,1.1
2022_60_4,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_5,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän edustaja Laaksoa erinomaisesta kysymyksestä. Tilanne on juuri sellainen kuin kansanedustaja äsken kuvasi. Suomalainen elintarviketuotanto on ehkä EU-ajan pahimmassa kriisissä tähän mennessä. Tekijöitä taustalla on monia: taustalla on pitkään jatkunut huono kannattavuus, meidän elintarvikeketjussamme tuottajalla on erittäin vähän voimaa siinä arvoketjussa verrattuna teollisuuteen ja kauppaan, ja tietysti koronan jälkeinen raaka-aineitten hinnannousu ja myös Ukrainan sodan aiheuttamat tuotantopanosten hintojen nousut ovat kriisiyttäneet tilanteen.
Hallitus toi keväällä yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin tämän akuutin kriisin auttamiseen, ja se on käsittääkseni Euroopassa tällä hetkellä suurin tällainen vastaava paketti. Tällä hetkellä minun johdollani valmistellaan tulevan maataloustukien ohjelmakauden toimeenpanoa Suomessa, ja myös siinä huomioidaan paremmin tämä ruoan omavaraisuus ja huoltovarmuus. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Palaan asiaan tarkemmin varmaan jatkokysymyksissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:02:28,2022-05-19T16:03:36,Tarkistettu,1.1
2022_60_6,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_7,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me tiedämme kyllä, ettei hallitus ole syyllinen maailmanpoliittiseen tilanteeseen ja sen aiheuttamaan hintojen nousuun, [Eduskunnasta: Hyvä!] mutta te voitte tehdä kansallisia toimia, joilla ruoan tuotantokustannuksia ja samalla loppuhintaa lasketaan. [Petri Huru: Juuri näin!] Kotimaisen ruoan hinta laskee tehokkaammin, jos tuotantokustannuksia lasketaan esimerkiksi energia- ja polttoaineveroja laskemalla. Perussuomalaiset ovat tätä esittäneet, mutta hallitus ei ole suostunut. Tiloille kohdennetut veroalet toimivat myös. Nämä tukisivat nimenomaan kotimaista tuotantoa ja laskisivat kotimaisen ruoan hintaa. [Anne Kalmari: Tänään juuri istunnossa!] 
Hyvä ministeri Kurvinen, kun ministeri Leppä lupaili maatalouden ahdingon auttamista, niin miten te, arvon ministeri, aiotte estää oikeasti maatilojen konkurssit?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-19T16:03:44,2022-05-19T16:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_60_8,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_9,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olemme kyselytunnilla todella arjen perusasioissa. Tämän sodan jälkeen leivästä ja lämmöstä on ollut syytä puhua, ja leipää tulee suomalaisilta maatiloilta. Käynnissä on kevätkylvöt, ja myös sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen, millainen vuosi on edessämme.
Nostitte esiin verotuksen mahdollisuudet. Hallitushan päätti energiaveron tuplapalautuksesta, joka on tuotu eduskunnan käsittelyyn joitakin viikkoja sitten ja saatettaneen tilojen maksuun mahdollisimman pian, lähiviikkoina, kun esitys täältä on valmiina. [Anne Kalmari: Tänään istunnossa!]
Samalla voin ilokseni kertoa, että jos asiat nyt etenevät loppuun asti — harkitsin tarkkaan, kerronko tämän teille, asia ratkeaa aivan lähipäivinä EU-komission kanssa — on mahdollista, että paljon Suomessa pohdituttanut maatilojen tuotantorakennusten verovapaus voisi edetä nyt Ukraina-poikkeuksen nimissä, niin että me pystyisimme verohuojennuksen toteuttamaan tälle vuodelle maatiloille myös tuotantorakennusten verojen osalta, ja se on teko nimenomaan näiden tilojen puolesta, [Puhemies koputtaa] jotka ovat investoineet nyt paljon tulevaisuuteen ja tarvitsevat tukeamme. [Sanna Antikainen: Tämä oli perussuomalaisten esitys, unohditte sen kertoa! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-19T16:04:41,2022-05-19T16:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_60_10,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_11,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suurin osa tästä 300 miljoonan tukipaketista meni kyllä tulevaisuuden vihertämiseen, ei viljelijän taskuun.
Suomen maatalous on hätätilassa. Nyt on viimeistään ymmärrettävä, että tässä on tosi kyseessä. Huoltovarmuuden taso tulee romahtamaan, jos suomalaisia tiloja lakkautetaan nykyistä tahtia. Ongelmien ydin on alhaiset tuottajahinnat suhteessa kustannuksiin. Kauppa, elintarviketeollisuus ja keskusjärjestöt korjaavat potin, ja alkutuottajalle jää vain murusia. Kilpailulainsäädäntöä ja elintarvikelakia pitää uudistaa, koska neuvottelupöydissä ei ole löytynyt ratkaisua tähän mennessä. Vastuu on nyt hallituksella, eikä se voi piilotella enää EU-direktiivien takana. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: kuinka hallitus aikoo korjata tämän vääristymän?
Lisäksi totean, että julkisten hankintojen kotimaisuusastetta on nostettava reilusti, ja toivon, että hallitus puuttuu tähän ja siivittää kuntia tuottamaan ja antamaan eri laitoksissa [Puhemies koputtaa] sitä hyvää suomalaista antibioottivapaata ruokaa kuluttajille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-05-19T16:05:53,2022-05-19T16:07:05,Hyväksytty,1.1
2022_60_12,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja kuka ministereistä? — Kurvinen. Olkaa hyvä, ministeri Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_13,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä asiantuntevaa puheenvuoroa pitää sillä tavalla oikaista, että suurin osa huoltovarmuuspaketista, yli 200 miljoonaa, menee suoraan tukiin tiloille. Noin 100 miljoonaa siitä menee juuri näihin kehittämiskohteisiin, jotka edustaja mainitsi, ja nekin ovat kyllä aika hyviä: biokaasun edistäminen, minusta se on erittäin positiivinen juttu, kyllä meidän pitää maataloutta kehittää. Yli 200 miljoonaa tulee, muun muassa tämä energiaveron palautus, jonka valtiovarainministeri mainitsi, sika- ja siipikarjatalouden ja puutarhatalouden lisätuki, 42 miljoonaa, luonnonhaittakorvauksen lisärahoitus, 120 miljoonaa, porotalouden ja kalatalouden lisärahoitus, 6 miljoonaa euroa. Nämä tulevat suoraan tiloille estämään niitä vararikkoja ja auttamaan siihen akuuttiin hätään.
Arvoisa puhemies! Olen antanut määräykset ministeriössä tulevalle maataloustukikaudelle, että ruoantuotantoon pitää panostaa enemmän, vähemmän maisemanhoitoon ja muihin sinänsä hienoihin asioihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kotimaisen ruoan tuotantoon!] Maatalouspolitiikan tavoitteen pitää jatkossa Suomessa olla ruoantuotanto.
Arvoisa puhemies! Totean tässä kaupan herroille ja rouville, että maksakaa [Puhemies koputtaa] nyt oikea hinta siitä ruoasta, ja mikäli te ette maksa, [Puhemies: Kiitoksia!] tulen näitä lakimuutoksia tuomaan eduskuntaan, muun muassa elintarvikemarkkinalakiin. [Oikealta: Kauanko uhkaillaan vaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:07:05,2022-05-19T16:08:18,Hyväksytty,1.1
2022_60_14,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_15,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että te odotatte sieltä Euroopan unionista nyt päätöstä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoon. Haluan tässä nyt nostaa sen esiin, että itse sen tein ja sen allekirjoittivat perussuomalaiset laajalti. Sosiaalidemokraateistakin edustaja al-Taee sen allekirjoitti. [Eduskunnasta: Kristillisdemokraatit!] Se oli tärkeä esitys. — Ja kristilliset allekirjoittivat. Siellä oli hyvin laajasti kannatusta. — Mutta se oli tehty useiksi vuosiksi.
Maatalous on nyt noin viiden vuoden ajan ollut semmoisessa kriisissä, että tiloille ei tahdo löytyä jatkajia. Isännät jopa sanovat omille lapsilleen, että tätä ei kannata enää jatkaa. Minä tein sen esityksen. Se oli pitkäkestoinen, se ei ollut tälle vuodelle. Miten te näette tämän asian? Eikö sen pitäisi olla jatkuva, että tilat uskaltavat tehdä niitä [Puhemies koputtaa] investointeja jatkossakin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-19T16:08:21,2022-05-19T16:09:31,Hyväksytty,1.1
2022_60_16,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_17,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iloitsen suuresti siitä, mikäli tälle esitykselle löytyy näin laaja tuki eduskunnasta. Kysymys ei ole, edustaja, teistä, kysymys ei ole minusta, ei hallituksesta eikä oppositiosta, [Toimi Kankaanniemi: Tai Brysselistä!] vaan kysymys on suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuudesta, alkutuottajista ja mahdollisuudesta toteuttaa elinkeinoa meidän kaikkien parhaaksi suomalaisten kauppojen hyllylle, suomalaisen ruuan hyväksi. Siksi tämä esitys on tehty, siksi siitä on käyty perusteelliset keskustelut EU:n suuntaan, ja olen hyvin toiveikas, että saamme tämän kokonaisuuden nyt Ukraina-poikkeuksena toteutettua niin, että tuotantorakennusten verovapaus voisi toteutua. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Se joillakin tiloilla parhaimmillaan — tai pahimmillaan — koskettaa jopa useiden kymmenien tuhansien eurojen verran verotusta, lisämaksua tiloille, mutta keskimäärinkin paljon investoineille, juuri näille nuorille tilallisille, noin tuhansien eurojen vuosittaista verorasitusta. Nyt tästä saisimme huojennuksen. [Puhemies koputtaa] En tarkoita, että se ratkaisee koko ongelmaa, [Juha Mäenpää: Miksi vain vuodeksi? Se oli kysymys!] mutta kyllä, hienoa, edustaja, että voimme tätä yhdessä edistää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-19T16:09:38,2022-05-19T16:10:42,Hyväksytty,1.1
2022_60_18,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_19,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ostovoima kansalaisilta on todellakin heikentynyt, ja se on fakta. Fakta on myös se, että Suomessa ei ole kilpailua niin paljon kuin muualla Euroopassa, ja jos kilpailua lisättäisiin, niin hinnat myös laskisivat. Meillä on paljon monopoleja, monopolin kaltaisia aloja ja jopa oligopoleja. Nämä eivät ole tehokkaita eivätkä anna kuluttajalle sellaista hyötyä, jota monissa muissa Euroopan maissa niistä saadaan. Esimerkiksi maksamme lääkkeistä keskimäärin enemmän kuin muut Pohjoismaat, ja meidän kaupan alamme on selvästi keskittyneempää kuin muualla. Kysyisinkin ministeriltä, mitä aiotte tehdä kilpailun lisäämiseksi, jotta hinnat laskisivat ja sitä kautta kuluttajan ostovoima lisääntyisi myös Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-05-19T16:10:44,2022-05-19T16:11:32,Hyväksytty,1.1
2022_60_20,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_21,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan maatalouden ja alkutuotannon tilanne on huolestuttava, mistä tämä kysymysketju lähti liikkeelle, ja kotimainen ruokateollisuus on monessa mielessä tietenkin tärkeä meidän huoltovarmuuden kannalta, ja siitä pitää huolehtia.
Mutta nämä keskittyneet markkinat, mikä siihen sitten puree, niin siihen ainoa tehokkain keino oikeastaan on tämmöinen tarkoituksenmukainen ennakkovalvonta. Siinä me olemme tekemässä nyt tiukennuksia yrityskauppavalvontaan, eli näitä ehtoja ollaan kiristämässä, ja hallituksella on tämä parasta aikaa keskusteluissa, mihin se raja asettuu. Itse olen valmis huomattaviinkin kiristyksiin siinä, jotta pystymme myös tätä kautta etukäteen vaikuttamaan siihen, että tämmöistä keskittymistä ei tapahdu. Kaupan alallahan sitten vähittäiskaupan osalta tämmöinen määräävän markkina-aseman käyttö [Puhemies koputtaa] on rajoitettu jo aiemmalla lainsäädännöllä, eli siellä on [Puhemies: Kiitoksia!] se 30 prosentin raja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-05-19T16:11:32,2022-05-19T16:12:43,Hyväksytty,1.1
2022_60_22,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_23,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan näihin suomalaisen ruokatuotannon kannattavuusongelmiin. Täällä ministeri jo hyvin sanoi, että lähetitte vahvan viestin kaupan suuntaan. Olen siitä täysin samaa mieltä, että teollisuuden ja kaupan pitää tässä asiassa reagoida.
Mutta kysyn teiltä siitä puolesta, johon me voimme enemmän täällä itse poliittisilla päätöksillä vaikuttaa, eli julkisista hankinnoista. Jos tietoni ovat oikeat, niin julkisten hankintojen puolella on kaikkein vähiten huomioitu tämä kustannusten nousu niissä hinnoissa, jotka tuottajille maksetaan. Eli sillä puolella on kaikkein vähiten reagoitu tähän tilanteeseen. Ymmärrän, että normaalisti sopimuksista pidetään kiinni, mutta eikö niiden sopimusten pitäisi toimia sillä tavalla, että silloin kun kustannukset räjähtävät, niin huolehditaan siitä, että tuottajat pärjäävät, jotta myös jatkossa on jotain, mitä voidaan julkiselle sektorille hankkia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-19T16:12:46,2022-05-19T16:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_60_24,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_25,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen otti todella tärkeän asian esiin, ja nyt kaupan herrojen ja rouvien lisäksi lähetän vetoomuksen myös kaikille suomalaisille kuntapäättäjille ja uusien hyvinvointialueiden päättäjille, kaikille hankintarenkaille ja vastaaville, myös valtion toimijalle Hanselille. Erityisesti julkisen vallan pitää kantaa yhteiskuntavastuuta tässä tilanteessa, missä suomalaisella maataloudella on kriisi. Tarkastelkaa niitä sopimuksia uudelleen, avatkaa niitä uudelleen. Näin pitää myös myös kaupan toimia, ja olen saanut sen käsityksen, että näin on tässä tilanteessa myös toimittu. [Mauri Peltokankaan välihuuto]
Arvoisa puhemies! Palaan vielä hieman tähän kansalliseen maatalouspolitiikkaan. Kun meillä alkaa uusi ohjelmakausi 2023—2027 ja sitä viimeistellään tällä hetkellä — olen itsekin lähdössä ensi viikolla Brysseliin hoitamaan tätä asiaa — niin olen ohjeistanut sillä tavalla, että sitä meidän kansallista suunnitelmaa muutetaan vieläkin, niin että ruoantuotanto on maatalouspolitiikan pääasia ja siellä korjataan [Puhemies koputtaa] tiettyjä vääristymiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:13:48,2022-05-19T16:14:56,Hyväksytty,1.1
2022_60_26,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_27,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä aiheesta käydään laajaa keskustelua. Niin kuin ministeri kertoi, niin hallitus toi kriisipaketin, joka oli 300 miljoonaa euroa, josta sitten 45 miljoonaa euroa olisi tulossa maksuun nyt lähikuukausina, jos olen ymmärtänyt oikein. Hyvä näin. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että monilla viljelijöillä kassat olivat tyhjinä jo alkutalvesta.
Sitten tähän kaupan vahvaan asemaan. Tästäkin on puhuttu useita vuosia tässä salissa, eikä mitään muutosta ole ollut näköpiirissä. Sen takia KD on esittänyt, että otetaan käyttöön kustannusindeksi, joka takaa tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko elintarvikeketjun läpi. Voisiko hallitus ottaa koppia tästä, koska se voisi olla osa ratkaisua tähän kaupan vahvaan asemaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-05-19T16:14:57,2022-05-19T16:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_60_28,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_29,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Herra puhemies! Sen verran poikkean vielä edelliseen kysymykseen, että myös alkuperämerkinnät niin yksityisissä ravintoloissa kuin sitten julkisissa joukkoruokailuissa ovat yksi tapa myös välillisesti tukea meidän omaa elintarviketuotantoamme.
Edustaja Östmanin kysymykseen täytyy todeta se, että meillä on se valitettava haaste — tai en tiedä, onko se valitettava, mutta se on tosiasia — että kaikki maatalouspolitiikka on täysin harmonisoitua ja yhtenäistä Euroopan unionissa, ja kaikki ne kriisitukivälineet, mitä me käytämme, pitää hyväksyä EU:ssa. Minusta hallitus teki ihan oikean ratkaisun ennen tuloani tähän salkulle, että käytettiin niitä välineitä, mitä meillä on olemassa, ettei vuosikausia notifioida jotakin juttua komissiossa, vaan maksetaan niiden tukivälineiden kautta, joita Suomella on jo meidän normaalissa maatalouspolitiikassamme.
Puhemies! Pidän edustaja Östmanin ideaa kustannusindeksistä erinomaisen hyvänä. Pyrin edistämään sitä eri tavoin ministerinä. En lupaa, että saan sen valmiiksi, mutta edistän sitä. Lisäksi tietysti täytyy lainsäädännössä katsoa sopimusehtojen sääntelyä ja sopimusaikojen sääntelyä. [Puhemies koputaa] Nämä lienevät lainsäätäjän käsissä olevia välineitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:16:04,2022-05-19T16:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_60_30,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_31,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan, kun valtaosa viljelijöistä on todellisessa kriisissä, jopa konkurssin partaalla, kaikki kauppaliikkeemme ovat tehneet ennätystuloksen. Samaan aikaan myös Yara on tehnyt ennätystuloksen. Joten olen sitä mieltä, että tämän salin pitäisi yhdessä sitoutua siihen, että viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa lukisi kilpailulain muutos, jolla voidaan turvata niiden jalostajien toimintaa, jotka myyvät sinne kaupalle, jotta vastavoima olisi riittävän iso. [Välihuutoja]
Mutta se, mitä ministeri Kurvinen totesi tästä hintaindeksistä, on erittäin hyvä. Ja valiokunta on kannattanut myöskin sitä, että näitten hintasopimusten kauden tulisi olla riittävän lyhyt — vaikka sopimuskausi on pitkä, hinnoittelun kauden ei tarvitsisi olla. Olisiko tämä mahdollinen porras, [Puhemies koputtaa] millä voitaisiin edetä? [Timo Heinonen: Olisipa keskusta hallituksessa! — Sanna Antikaisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-19T16:17:11,2022-05-19T16:18:20,Tarkistettu,1.1
2022_60_32,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitos. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_33,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Herra puhemies! Totean kilpailulaista, että se kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle, niin että en lähde sitä kilpailulakia laajemmin arvioimaan. Katson vain tätä elintarvikemarkkinalain puolta.
EU:ssa on asetettu tällainen tavoite — hieman vapaasti siteeraten — että muutetaan voimasuhteita elintarvikemarkkinoilla ja ruokaketjussa, ja se kyllä kertoo siitä, että ne voimasuhteet eivät ole tasapainossa. Olen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Kalmarin, kanssa täysin samaa mieltä: kun ihmiset eivät käyneet ravintoloissa korona-aikana, kaupan keskusliikkeet tekivät valtavan isoja tuloksia, ja eiväthän ne tulokset ole sieltä sitten kyllä valuneet tuottajahintoihin. Se on mielestäni epäreilu tilanne, ja kyllä tälle asialle on tavalla tai toisella tapahduttava muutos, joko markkinoitten kautta tai sitten lainsäädäntöä muuttamalla. Olen laittanut vireille selvittelyn siitä, mitä elintarvikemarkkinalakimuutoksia voisi tehdä, ja juuri nämä sopimusajat ovat yksi asia, mitä pitää selvittää. Palaan asiaan eduskunnassa sitten, kun valmista on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:18:20,2022-05-19T16:19:25,Tarkistettu,1.1
2022_60_34,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_35,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän näin alkuun, että hallitus ajoi perussuomalaisten edustaja Mäenpään lakialoitteen maaliin — kiitos siitä.
Ministeri Kurvinen, kuten ainakin teidän pitäisi tietää, Suomessa lopetettiin viime vuonna jopa 1 200 maatilaa — siis samaan aikaan kuin niin sanottu maaseudun puolue, keskusta, on hallituksessa vastuuministerinä. [Oikealta: Ohhoh!] Voimme siis suoraan sanoa, että teidän toimenne eivät ole auttaneet maatiloja ja maaseudun ahdinkoa lainkaan. Kysynkin: ovatko maatilat viestineet, että toimenne ovat riittäviä, ja haluavatko he mieluummin palkkaa työstään vaiko pelkkiä almuja? [Sanna Antikainen: Kolme vuotta olette olleet tekemättä mitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-19T16:19:31,2022-05-19T16:20:23,Hyväksytty,1.1
2022_60_36,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_37,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruoantuotannon kustannuskriisistä (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 101/2022 vp,"Herra puhemies! Minua huolestuttaa, kuten edustaja Laaksoakin, se, että nyt ongelmissa ovat juuri ne investoineet tilat, nuorten viljelijöitten tilat, nuoret perheet, jotka ovat päätoimisia viljelijöitä, ja sille puolelle apua tarvitaan. Toivon todella, että valtiovarainministeri, varapääministeri Saarikko saa tämän kiinteistöverohuojennuksen valmiiksi. Se tukisi juuri niitä investoineita, toivottavasti tulevaisuudessa paremmin menestyviä tiloja, jotka huolehtivat meidän ruokahuollostamme.
Täytyy kyllä todeta, puhemies, että kyllä tällä vaalikaudella on paljon toimia tehty myös maatalouden eteen. Yksi isoimpia on se, että me saimme sellaisen EU-budjetin neuvoteltua — tästä myös kiitos pääministeri Marinille — [Mauri Peltokankaan välihuuto] joka takaa vakaan kehityksen meidän maataloustukiimme loppuvuosikymmenelle. Ei tullut kuoppaa sinne, erittäin hyvä neuvottelutulos.
Tiedän sen, että viljelijät haluavat rahansa tuotteesta, eivät tukina. Siksi markkinat pitää saada toimimaan paremmin.
Ja, arvoisa puhemies, haluan lopuksi lähettää viestin kevätkylvöjä tekeville emännille ja [Puhemies koputtaa] isännille: tässä sotatilanteessa en voi kuvitella arvokkaampaa työtä kuin mitä te teette, että meillä pysyy leipä pöydässä. [Sanna Antikainen: Toimenne ovat olleet niin mahtavia, että viljelijät ovat ahdingossa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-19T16:20:23,2022-05-19T16:21:37,Tarkistettu,1.1
2022_60_38,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_39,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuomariliiton tutkimuksen mukaan joka kolmas tuomari harkitsee alanvaihtoa tai on lähdössä jo muihin tehtäviin. Taustalla on kohtuuton työmäärä sekä se, ettei työaika riitä asioiden valmisteluun ja tuomioiden huolelliseen perustelemiseen. Tämä on hälyttävää, sillä perinteisesti tuomareiden alanvaihdot tai edes niiden harkitseminen ovat olleet poikkeuksellisia ilmiöitä. Tuomareiden hätähuuto ei ole yksittäistapaus, vaan vastaavat ongelmat koskettavat muitakin turvallisuus- ja oikeusviranomaisiamme — poliisia, syyttäjää ja Rikosseuraamuslaitosta. Erityisesti jännitteisessä maailmantilanteessa uskottava ja toimiva oikeushallinto on osa kokonaisturvallisuutta ja ylläpitää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Arvoisa oikeusministeri Henriksson, kysyn: miten hallitus aikoo korjata tämän akuutin tilanteen? [Eduskunnasta: Erittäin hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-05-19T16:21:46,2022-05-19T16:22:47,Hyväksytty,1.1
2022_60_40,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_41,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja Keto-Huovinen nostaa tämän kysymyksen, koska yksi tärkeimmistä peruspilareista, mitä meillä oikeusvaltiossa on, on toimiva oikeudenhoito. Ja tämä Tuomariliiton kysely, sen vastaukset, on otettava vakavasti, ja tämä myös tehdään oikeusministeriössä ja myös Tuomioistuinvirastossa. Niin kuin muistatte, niin meillä on aika uusi Tuomioistuinvirasto, joka nykyään on myös keskeisessä roolissa, kun mietitään, miten tuomioistuinlaitosta kehitetään ja millä tavalla tuomareita koulutetaan ja niin edelleen. Oikeusturva ja sen saatavuus ovat oikeusvaltiolle olennaisen tärkeä asia, ja jokainen signaali liian raskaaksi koetusta työkuormasta on otettava vakavasti, ja sitä me teemme. [Puhemies koputtaa]
Olemme myös valmistelemassa nyt oikeudenhoidon selontekoa. Siitä voidaan keskustella enemmän. [Ben Zyskowicz: Sitten vastaus itse kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:22:55,2022-05-19T16:23:58,Hyväksytty,1.1
2022_60_42,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka nyt haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_43,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomessa ei ole harvinaista, että esimerkiksi hometalo-, rakennus- tai työriidan käsittely kestää useita vuosia. Tilanne on kestämätön myös rikospuolella. Tapahtumahetkestä käräjäoikeuden tuomioon kestää raiskauksissa 18 kuukautta ja pahoinpitelyissä 15 kuukautta. Ääritapauksena erään lapsen pahoinpitelyasian käsittely kesti neljä vuotta.
Ei voi olla niin, että täällä harmaantuu ennen kuin saa asialleen oikeutta. Oikeusturva rapautuu, kun pitkien käsittelyaikojen ja korkeiden kustannusten takia ihmiset eivät uskalla hakea asialleen oikeutta. Oikeudenkäyntien venyminen on myös taloudellinen ongelma, kun tärkeät vihreän siirtymän investoinnit seisovat.
Arvoisa ministeri Henriksson, äsken totesitte, että oikeusturvan saatavuus on tärkeää. Kysynkin: mihin konkreettisiin toimiin hallitus ryhtyy oikeudenkäyntimenettelyjen nopeuttamiseksi? [Ben Zyskowicz: No niin, nyt pääsee vastaamaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-05-19T16:24:08,2022-05-19T16:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_60_44,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_45,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tärkeässä kysymyksessä teemme paljon, ja yksi asia on se, että meillä on myös riittävä rahoitus. Tämä hallitus on panostanut oikeudenhoitoon enemmän kuin edellinen hallitus. Ja tämä on tietysti asia, joka on myös meidän kaikkien vastuulla.
Mitä tulee oikeudenkäynteihin, niitten keventämiseen, niin me myös etsitään nyt niitä keinoja, joilla esimerkiksi siviiliasiat saataisiin vielä helpompaan ratkaisuketjuun, että niitä ei tarvitsisi käsitellä sillä tavalla, niin laajasti kuin tänä päivänä tehdään tuomioistuimissa, ja jotta niissä voitaisiin saada ratkaisu aikaisemmin.
Tässä on myös tärkeätä muistaa, että kun puhutaan oikeudenkäyntien kestosta, niin puhutaan koko ketjusta, puhutaan poliisista, syyttäjästä, tuomioistuimesta, Ulosottolaitoksesta ja vankeinhoidosta. [Puhemies koputtaa] Nämä kaikki ovat sellaisia, että ne vaativat resursseja, ja niitä hallitus on myös tällä hallituskaudella lisännyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:25:17,2022-05-19T16:26:25,Hyväksytty,1.1
2022_60_46,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_47,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Keto-Huovinen nosti esiin tärkeän asian, ja toki oikeudenhoidon puolella on ehdottomasti vaikeuksia, resurssipula, mutta tätä ei pidä pelkästään ajatella oikeudenhoidon ongelmana vaan myös turvallisuusviranomaisten ongelmana — puhutaan Hätäkeskuksesta, poliisista, pelastuksesta, Tullista, Rajavartiolaitoksesta. Sain toimia 2015 puheenjohtajana parlamentaarisessa työryhmässä, jossa koko tätä ketjua aina sieltä Hätäkeskuksesta Rikosseuraamuslaitokseen käytiin läpi jokaisen viranomaisen kohdalta — näinhän se pitää tehdä. Se on hienoa, että tehdään oikeusministeriön puolella selvitys, mutta nyt pitäisi ryhtyä kyllä selvittämään tätä koko ketjua. Ja tärkein nosto vuonna 15 oli toki riittävä rahoitus, mutta pitkäjänteisyys — pitää olla yli hallituskausien menevä ohjelma, ei pelkästään yhden hallituskauden kestävä ohjelma. Ja tuossa poliisin osaltahan rahoitukseen tehtiin selvitys ja todettiin, että poliisi hoitaa sen tonttinsa hyvin.
Olisiko nyt mahdollista perustaa parlamentaarinen työryhmä ja käydä ne rahoitukset läpi kaikkien viranomaisten osalta samalla mallilla, millä se tehtiin poliisin osalta — että kaikki sitoutuisivat siihen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-05-19T16:26:28,2022-05-19T16:27:40,Hyväksytty,1.1
2022_60_48,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,Kiitos. — Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_49,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen on oikealla asialla, ja tätä työtä nyt oikeusministeriössä tehdään tämän oikeudenhoidon selonteon osalta. Se on ensimmäinen selonteko historiassa. Kukaan aikaisempi oikeusministeri ei ole sitä tehnyt, mikään aikaisempi hallitus ei ole sellaista selontekoa tehnyt. [Timo Heinosen välihuuto] Ja pidän sitä erittäin tärkeänä, että nyt sellainen saadaan. Siinä käydään läpi tuomioistuinten tilannetta, oikeusavun tilannetta, ulosoton tilannetta ja myös vankeinhoidon tilannetta. Tämä on erittäin, erittäin tärkeätä, ja se tullaan tuomaan tänne eduskuntaan syysistuntokaudella, ja se tulee olemaan myös semmoinen työväline, jota itse toivon, että seuraava hallitus — ne, jotka istuvat seuraavissa hallitusneuvotteluissa — myös sitten käyttävät hyväkseen.
Mitä poliisiin tulee, niin ministeri Mikkonen vastaa poliisin resursseista, ja mielestäni on äärimmäisen hyvä, että myös tässä salissa on ymmärretty se, [Puhemies koputtaa] että me tarvitaan koko ketjussa riittävästi resursseja. Kun poliisi saa lisäresursseja, niitä tarvitaan myös oikeudenhoidon puolella. [Timo Heinosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:27:47,2022-05-19T16:28:51,Hyväksytty,1.1
2022_60_50,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_51,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusvaltion toimivuus mitataan siinä, saako ihminen oikeutta kohtuuajassa, ja tässä meillä on kyllä parannettavaa. Yksi alue ovat lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rikokset, joiden lukumäärä on valitettavasti kasvussa. Tutkintaa nopeutetaan, jos rikoksesta on epäiltynä alle 15-vuotias — hyvä niin — mutta rikostutkintaa ja tuomioistuinkäsittelyä olisi nopeutettava myös silloin, kun uhrina on alle 15-vuotias. Esimerkiksi lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset ovat jo itsessään niin kuvottavia ja järkyttäviä, että lapset tarvitsevat inhimillisemmän ja vastuullisemman kohtelun. On täysin kohtuutonta, että on lapsen mieltä yhä enemmän rikkovaa, jos tutkinta-ajat venyvät vuosiin. Lapsi ei pysty ymmärtämään tätä. Mitä hallitus on mieltä: tarvittaisiinko lapsiin ja nuoriin kohdistuviin rikoksiin erityinen tutkintatakuu, esimerkiksi kuusi kuukautta tai yhdeksän kuukautta? Ja jos olette sitä mieltä, niin mitä hallitus voisi tehdä [Puhemies koputtaa] vielä tämän loppukauden aikana sen eteen, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvat rikokset tutkittaisiin nopeammin myös silloin, kun lapsi on uhrina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-05-19T16:28:54,2022-05-19T16:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_60_52,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_53,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja on aivan oikeassa siinä, että nämä lapsiin kohdistuvat rikokset ovat erityisen kuvottavia, ja minä uskon näin, että jokainen, joka tekee niitten kanssa ja niitten parissa töitä, yrittää parhaansa.
Hallitus on määrätietoisesti lisännyt resursseja myös tähän niin kutsuttuun lastenasiaintalohankkeeseen, jossa ovat mukana eri viranomaiset, sosiaaliviranomaiset, poliisi, syyttäjä ja tuomioistuinlaitos jollakin tavalla. Esimerkiksi Turussa on tämmöinen yksikkö, ja tätä käytäntöä pitää nyt levittää koko Suomeen.
On, niin kuin edustaja tuo esille, äärimmäisen tärkeätä, että kun lapsi joutuu rikoksen uhriksi, niin saataisiin hänen asiansa käsiteltyä niin nopeasti kuin mahdollista. Se on myös osa sitä, että hän voi siitä palautua ja että hän voi sen ylitse päästä, ja sen takia tähän tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia hallitus edistää juuri tällaista toimintatapaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:30:09,2022-05-19T16:31:18,Hyväksytty,1.1
2022_60_54,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_55,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuslaitoksen ja sisäisen turvallisuuden sektorin, kuten poliisin, ruuhkautuminen ja kuormitus ovat hyvin huolestuttava ilmiö. Yksi tekijä, joka molempia edesauttaa, on maahanmuutto. Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista noin puolet koskee ulkomaalaisasioita, korkeimmassa hallinto-oikeudessa noin 40 prosenttia. Tämä taas pidentää kaikkien muiden asioiden käsittelyaikaa.
Maahanmuuttajaryhmät, erityisesti tietyt, tekevät huomattavasti enemmän rikoksia kuin muu väestö keskimäärin. Hallinto-oikeuksien ruuhkan takana on kuitenkin meidän turvapaikkalainsäädäntömme, joka mahdollistaa esimerkiksi yhdeksän kielteistä turvapaikkapäätöstä saaneen ihmisen hakea jopa kymmenettä kertaa turvapaikkaa, ja tämä on se suuri ongelma. Kysyisin sisäministeriltä: aiotteko te tehdä tälle asialle jotakin ja korjata meidän lainsäädäntöämme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-19T16:31:21,2022-05-19T16:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_60_56,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_57,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan sanoa tähän isoon teemaan sen, että minusta on todella tärkeää, että me varmistamme sisäisen turvallisuuden työntekijöiden riittävät resurssit ja koko siinä ketjussa, kuten oikeusministeri Henriksson tässä totesi. Koko ketjun täytyy olla sieltä poliisista lähtien riittävästi resursoitu, jotta prosessit voivat olla riittävän nopeita. [Eduskunnasta: Mikseivät ole?]
No sitten, jos puhutaan maahanmuuttopolitiikasta, on tietysti tärkeää, että myös siellä prosessit ovat sujuvia ja nopeita. Ongelma oli nimenomaan viime kaudella, kun meille tuli valtava joukko turvapaikanhakijoita, että meidän prosessimme eivät olleet kovin luotettavia. Siellä oli paljon ongelmia. Teimme tällä kaudella selvityksen esimerkiksi siitä, miten avustajia on voitu käyttää, miten tulkkeja on voitu käyttää, ovatko tulkit olleet korkealaatuisia niin, että he ovat voineet sitä keskustelua käydä, [Mauri Peltokangas: Jos nyt itse kysymykseen saisi vastauksen!] ja sen takia näitä uusintahakemuksiakin on valitettavasti aika paljon tullut. [Puhemies koputtaa] Näitä prosesseja pääsemme nyt korjaamaan, ja toivottavasti [Puhemies: Kiitoksia!] ne nopeutuvat merkittävästi. [Välihuutoja — Oikealta: Minuutti tyhjää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-19T16:32:27,2022-05-19T16:33:38,Hyväksytty,1.1
2022_60_58,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Arvoisat edustajat, pyydän, että nämä välihuudot eivät häiritse varsinaista keskustelua. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_59,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Herra puhemies! Perustuslain 21 §, Oikeusturva, edellyttää, että ihmiset saavat viedä asiansa oikeuden käsiteltäväksi ja vieläpä kohtuullisessa ajassa. Tätä pääsyä oikeuteen on pidetty yhtenä oikeusturvan kriteerinä. Oikeuskirjallisuudessa sitä käsitellään access to justice ‑käsitteellä laajasti. Ongelma on Suomessa siis se, että ihminen ei uskalla hakea oikeutta eli edetä oikeudenkäyntiin, koska siinä on niin suuri kuluriski, vastapuolen asianajopalkkioiden maksuriski häämöttää. Oma kokemukseni oikeudenkäyntialalta on ollut, että näitä aika harvoin riita-asioissa kohtuullistetaan tai se on aika vähäistä. Esimerkiksi jos on työoikeusriitoja, vaikkapa työntekijän laiton irtisanominen, niin siinähän se epäsuhta on ihan valtava, kun vastapuolena on rajattomat resurssit omaava suuryritys. [Puhemies koputtaa] Siksi kysynkin: miten tähän epäsuhtaan, joka tunnistetaan, oikein on puututtu, ja olisiko yhtenä vaihtoehtona oikeusturvavakuutusten [Puhemies: Kiitoksia!] parantaminen? [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-05-19T16:33:46,2022-05-19T16:35:02,Hyväksytty,1.1
2022_60_60,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_61,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys, edustaja Tavio. Access to justice, se, että pääsee oikeuteen, on äärimmäisen tärkeää, ja tämän osalta hallitus on tällä hallituskaudella teettänyt selvityksen. Sen selvityksen perusteella me olemme nyt myös ryhtyneet toimenpiteisiin, ja siitä selvityksestä voin kertoa sen, että tämän lausuntopalautteen pohjalta tehdään vielä lakiin muutoksia, jotta me saadaan vielä tällä hallituskaudella parempi lainsäädäntö.
Mitä tulee näihin oikeusturvavakuutuksiin, niin se asia menee vakuutusoikeuden puolelle. Tänä päivänä taitaa olla noin 8 500 se korkein summa, mitä oikeusturvavakuutuksesta voi saada korvattua. Ja näkisin itse, että tässä asiassa myös vakuutusyhtiöiden olisi syytä miettiä, millä tavalla he voisivat tätä parantaa.
Me tullaan myös palaamaan siihen kysymykseen, [Puhemies koputtaa] pitäisikö näitä oikeusavun tulorajoja jollakin tavalla muuttaa, niin että yhä useampi suomalainen [Puhemies: Kiitos!] saisi myös apua silloin, kun sitä tarvitsee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:35:02,2022-05-19T16:36:18,Hyväksytty,1.1
2022_60_62,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_63,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt pientä ristiriitaa perussuomalaisten puheissa. Toinen sanoo, että turvapaikanhakijoille ei tarvitsisi antaa näin pitkiä oikeusprosesseja, ja sitten toinen sanoo, että pitää olla access to justice. Tässä on suuri ristiriita, että kumpaa tässä haetaan.
Ministeri, puhuitte siitä, että turvapaikanhakuprosessi ei ole ollut kunnossa ja nyt sitä korjataan. Millä tavalla te korjaatte sen, ja millä tavalla niistä 3 000 ihmisestä, jotka ovat jääneet ilman oikeutta, huolehditaan? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-19T16:36:23,2022-05-19T16:36:58,Hyväksytty,1.1
2022_60_64,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_65,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvapaikkaprosessi ja myös työperäisen maahanmuuton prosessi — on selvää, että niiden pitäisi olla nykyistä nopeampia. Tähän Maahanmuuttovirasto on etsinyt uudenlaisia ratkaisuja muun muassa automatisaation avulla. Esimerkiksi työperäisistä luvista me tiedämme, että valtaosa niistä on hyvin ongelmattomia ja voidaan hyvin nopealla prosessilla saada eteenpäin, ja tässä automatisaatiota hyödyntämällä näitä aikoja voidaan merkittävästi lyhentää. Tietysti turvapaikkahakuprosessissa taas tarvitaan nämä yksilölliset haastattelut, eli siinä mielessä ne ovat pidempiä, mutta se, että varmistetaan, että prosessit ovat laadukkaita, esimerkiksi niin, että siellä on asiantuntevat tulkit paikalla, [Jussi Halla-ahon välihuuto] nopeuttaa näitä prosesseja, ja sitä työtä tehdään.
Sitten kun me puhutaan siitä, että meillä on maassa ihmisiä, jotka ovat jääneet tänne, kun me emme ole onnistuneet heitä palauttamaan, vaikka siihen on oikeus, niin tämän eteen teemme työtä, [Puhemies koputtaa] neuvottelemme näiden maiden kanssa. On ihan selvää myös, että turvapaikkaprosessia ei saa käyttää väärin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-19T16:36:58,2022-05-19T16:38:12,Hyväksytty,1.1
2022_60_66,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_67,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa käydään monasti tätä keskustelua, että sisäinen turvallisuus on tärkeää ja oikeudenhoito on tärkeää, mutta jostain syystä joka vuosi nämä saavat yhteensä noin 2,5 miljardia euroa 65 miljardin euron potista. Se on aika vähäinen määrä näinkin tärkeisiin asioihin, jotka kuitenkin ovat näitä pilareita.
Mutta palaan tähän edustaja Purran esittämään kysymykseen. Meillä oli vuonna 2021 tässä maassa vieraskielisiä noin 450 000, mikä on noin kahdeksan prosenttia koko väestöstä. Ja he käyttävät siis Helsingin hallinto-oikeudesta 50 prosenttia asioista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta 40 prosenttia. Kysyn nyt: aiotteko te tehdä tälle asialle mitään, kun sille 92 prosentille on jäänyt vain noin puolet näiden oikeuksien resursseista ja siinä on aivan hirvittävä epäsuhta? [Puhemies koputtaa] Kysyn: pidättekö te tätä hiukan epätasa-arvoisena?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-19T16:38:15,2022-05-19T16:39:27,Tarkistettu,1.1
2022_60_68,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_69,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallitus on myös lisännyt hallinto-oikeuksien määrärahoja tällä hallituskaudella, ja viimeksi nyt kehysriihessä päätettiin myös esimerkiksi siitä, että hallinto-oikeuksille annetaan lisää määrärahaa, jotta saataisiin nämä lupa-asiat etenemään. Silloin puhutaan ympäristöluvista ja ylipäänsä luvituksista investointeihin. Elikkä tämä edustaja Purran näkemys siitä, että tässä vain panostettaisiin siihen, että turvapaikanhakijat myös saavat asiansa oikeuteen, ei pidä paikkaansa. Kyllä tässä panostetaan niin, että ylipäänsä meidän hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus pystyvät huolehtimaan niistä tehtävistä, mitä heille on lainsäädännössä annettu. [Sebastian Tynkkynen: Vastatkaa kysymykseen!] Jokainen tuomioistuin toimii puolueettomasti ja itsenäisesti ja itse päättää, missä järjestyksessä ne ottavat asiat käsittelyyn. [Puhemies koputtaa] Elikkä tässä tuomioistuimet ovat vapaita itse päättämään siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] missä järjestyksessä käsittelevät asioitaan. [Sebastian Tynkkynen: Ei vastausta taaskaan, uskomatonta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:39:27,2022-05-19T16:40:37,Tarkistettu,1.1
2022_60_70,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_71,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat Euroopan paras kansa noudattamaan lakeja ja sääntöjä. Siitä meidät tunnetaan, ja se on meidän vahvuus tietysti ollut koronassa ja kaikissa muissakin kriiseissä ja hässäköissä. Lakeja noudatetaan niin kauan kuin voidaan luottaa siihen, että oikeus toteutuu: jos itse käyttäydyn sääntöjen ja lakien mukaan, niin minulle käy hyvin. Nythän tämä pallo alkaa karkaamaan pikkuhiljaa, eli jos joku tekee rikoksia, niin voi kestää vuosia, että lopulta totuus selviää ja paha saa palkkansa. Jos yrityksen sopimusketjussa joku rikkoo velvoitteitaan, niin ei yritys välttämättä saa kuin vasta vuosien päästä oikeuden toteutumaan. Pahimmillaan nyt me kuullaan viestiä, että poliisi ei ehdi tutkimaan jotain tiettyjä rikoksia. Arvoisa oikeusministeri, selontekoja ei nyt välttämättä tarvita — nyt tarvitaan toimenpiteitä. Mitä hallitus aikoo tehdä tälle asialle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-05-19T16:40:40,2022-05-19T16:41:45,Hyväksytty,1.1
2022_60_72,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_73,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjä, joka on myös entinen oikeusministeri, tuntee tämän alan varsin hyvin [Ben Zyskowicz: Siksi hän kysyi!] ja tietää myös, että me tarvitaan myös tätä selontekoa. Ei sitä tehdä sen takia, että saadaan lisää papereita kertymään kirjakaappiin tai ‑hyllylle, vaan se tehdään sen takia, että me saadaan päätöksille sellaista aineistoa, jonka pohjalta me pystymme tekemään niitä tulevaisuuden panostuksia, mitä tarvitaan.
Ja niin kuin aikaisemmin toin tässä esille, niin toisin kuin edellisellä hallituskaudella tämä hallitus on panostanut paljon enemmän oikeudenhoitoon, elikkä niitä miljoonia on tullut tällä hallituskaudella lisää. Se, että tarvitaan vielä lisää, on meidän yhteinen huoli. Ja siitä me tarvitaan myös tämä selonteko, jotta me nähdään, mikä on tämä pitkäjänteinen tasokorotus, mitä tässä tarvitaan, jotta saadaan käsittelyaikoja lyhennettyä [Puhemies koputtaa] poliisin tutkinnasta ihan siihen tuomioistuimen käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:41:45,2022-05-19T16:42:56,Hyväksytty,1.1
2022_60_74,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän alkuperäisen kysymyksen esittäjälle. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_75,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aliresursoinnin ongelmat näkyvät myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa. Vartijoita ei ole tarpeeksi, ja kouluttamatonta henkilökuntaa on paljon. Seurauksena sekä työ- että vankilaturvallisuus heikkenevät ja vankien yhteiskuntaan palaamista tukevaa toimintaa ei pystytä järjestämään riittävästi. Tämä kaikki johtuu siitä, että Rikosseuraamuslaitoksen resurssit ja niiden mahdollistama henkilöstömäärä ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden. On kansallinen häpeä, että Suomessa rikosten uusimisprosentti on jopa 60 prosenttia — 60 prosenttia. Mihin keinoihin hallitus aikoo ryhtyä, jotta rikosten uusimisprosenttia saadaan laskettua ja vähennettyä koko rikosprosessiketjun — poliisien, syyttäjien, tuomioistuinlaitoksen ja vankeinhoidon — työkuormaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-05-19T16:43:01,2022-05-19T16:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_60_76,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_77,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys oikeusturvan toteutumisesta (Pihla Keto-Huovinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan sillä, että totean, että Suomessa on kansainvälisesti verrattuna suhteellisen vähän vankeja. Muistan, kun kävin aikoinaan Yhdysvalloissa edellisellä oikeusministerikaudellani, miten Yhdysvaltojen oikeusministeri mietti, miten on mahdollista, että Suomessa on näin vähän ihmisiä vankilassa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Yksi selitys sille on tietysti se, että me panostetaan täällä myös ennaltaehkäisevään toimintaan.
Toisaalta on aivan selvää, että myös vankeinhoito tarvitsee lisäresursseja. Myös niitä on tällä hallituskaudella lisätty, ja tehdään myös vankeinhoidon puolella paljon työtä sen eteen, että vangeille olisi tarjottavissa erilaisia ohjelmia, että he pääsevät tästä rikollisesta toiminnastaan pois. Tämmöistä työtä tehdään, ja sitä kehitetään. Ja myös tässä asiassa on varmasti niin, että tulevaisuudessa meidän pitää tehdä vielä enemmän ennaltaehkäisevää työtä, niin että nuoret eivät [Puhemies koputtaa] ylipäänsä lähtisi sille rikolliselle tielle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-05-19T16:44:00,2022-05-19T16:45:10,Hyväksytty,1.1
2022_60_78,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_79,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisuudessa olleitten tietojen mukaan Venäjä saattaa katkaista maakaasutoimitukset Suomeen peräti jo huomenna. Meillä merkittävä osa elintarviketeollisuudesta käyttää maakaasua, mukaan lukien esimerkiksi monet leipomot. Jos nyt nuo maakaasutoimitukset katkeavat, niin monessa tehtaassa joudutaan varautumaan erilaisiin poikkeusjärjestelyihin, mutta osa leipomoista on jo ilmoittanut, että todennäköisesti edessä on myöskin uunien kiinni laittaminen vähintään tietyksi ajaksi. Elintarviketeollisuus Suomessa elää hyvin pienien katteitten varassa, ja se, että meillä energiatoimituksissa on ongelmia, väistämättä tulee heijastumaan nopeasti myöskin elintarvikkeitten hintaan, ehkä myöskin saatavuuteen.
Arvoisa ministeri, kysyn teiltä: Millä tavalla me tulemme huolehtimaan siitä, että elintarviketeollisuus saa tarvitsemansa energian? Millä tavalla tulemme varmistamaan, että tämä ei johda siihen, että ruoan hinta [Puhemies koputtaa] kohoaa, karkaa niin korkeisiin hintoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] että pienituloisimmilla ei ole enää varaa peruselintarvikkeisiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T16:45:16,2022-05-19T16:46:29,Hyväksytty,1.1
2022_60_80,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_81,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puhuja on oikeassa siinä, että meillä on tällä hetkellä tällainen uhka, että kaasu Venäjältä tulee lakkaamaan huomenna tai lauantaina. Tästä on olemassa, sanotaanko, tiettyjä ennakkotietoja.
Meillä oikeastaan tämä varautuminen menee sillä tavalla, että meillä on Huoltovarmuuskeskus, joka hoitaa varautumisen yksityistalouksien osalta, kriittisten sektorien, muun muassa terveydenhoidon, sairaaloitten, kaasun osalta ja sitten tietyn määrän elintarviketuotantoa. Eli sellainen tilanne, että meillä ei olisi elintarviketuotantoa ollenkaan, hoidetaan kyllä sitten pitkälle Huoltovarmuuskeskuksen kautta.
Mutta yleisvarautuminen kuuluu yrityksille itselleen. Tämä on se linjaus, jonka mukaan mennään. Verrattain hyvin yritykset ovat varautuneet, ja toivotaan niin, että me pystytään... Me voidaan Balticconnectorin kautta toimittaa osa, [Puhemies koputtaa] ja tästä LNG-laivasta, josta on ollut puhetta, ehkä lähiaikoina päästään tiedottamaan vähän lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-19T16:46:29,2022-05-19T16:47:42,Hyväksytty,1.1
2022_60_82,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän tähän yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_83,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Venäjän aloittama sota Ukrainassa heijastuu toki myös ruokaturvaan ympäri maailmaa. Ukrainan sato tulee olemaan vähintään 20 prosenttia normaalia pienempi tänä vuonna, ja tämä tulee vaikuttamaan, ja on jo vaikuttanut tällä hetkellä, muun muassa viljan saantiin Pohjois-Afrikassa. On helppo nähdä tästä se ketju, millä tavalla ruoan saanti ja nouseva hinta voivat johtaa levottomuuksiin ja toisaalta sitä kautta siirtolaisuuteen kohti Eurooppaa. Afrikan omaa maataloutta pitäisi ehdottomasti pystyä vahvistamaan. Onko Suomella aikeita kohdistaa muun muassa kehitysyhteistyörahoitusta uudelleen ruokaturvan vahvistamiseen, eli että me suuntaisimme ruokaturvaan tätä meidän kehitysapuamme? Ja toisaalta millä tavalla kauppapolitiikalla voitaisiin tässä tilanteessa nopeasti reagoida ja olla estämässä nälkäkriisi ympäri maailmaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T16:47:48,2022-05-19T16:48:52,Hyväksytty,1.1
2022_60_84,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_85,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys elintarviketeollisuuden energiansaannista ja ruokaturvasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin iso ja vakava kysymys koko maailmalle, Euroopalle ja Suomelle. Suomi on ollut aktiivinen kehitysyhteistyössä, tukenut ruokaketjuja monella tavalla, mutta myös kaupassa ja kauppapolitiikassa. Itse olen toiminut nyt jo vuoden Maailman ruokaohjelman kouluruokasuurlähettiläänä, mikä on yksi esimerkki siitä, miten viedään suomalaista koulutusjärjestelmää ja kouluruokaa, jonka haluamme nyt viedä kaikille maailman tytöille ja pojille vuoteen 2030 mennessä. Mutta tilanne on nyt todella vakava: inflaatio Afrikassa, kaiken kaikkiaan kaikkien hintojen kallistuminen. On pakko olla rehellinen, että sitä rahaa ei vain ole tarpeeksi tällä hetkellä. Me tarvitsemme yksityistä sektoria, me tarvitsemme uusia innovaatioita, ja Pohjoismaiden kesken valmistelemme nyt yhteistä pohjoismaista kokonaisuutta. Komissaari Urpilaisen kanssa käymme nyt lähiaikoina keskustelua, että voisimme todella tehdä uudella tavalla [Puhemies koputtaa] myös yritysten kanssa Afrikassa tuotantoakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-05-19T16:48:52,2022-05-19T16:50:00,Hyväksytty,1.1
2022_60_86,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kunta-alan työriidan paikallisesta sopimisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 104/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_87,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys kunta-alan työriidan paikallisesta sopimisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 104/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on päättänyt lähteä neuvottelemaan sairaanhoitajien ja Sote ry:n kanssa palkoista, eli sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto ovat kannattaneet paikallista sopimista tässä asiassa. Kysyisinkin ministeriltä, sillä palkathan tulevat maksuun vuodenvaihteen jälkeen valtiolta: onko valtio ohjeistanut näitä neuvottelijoita? Jos nämä neuvottelijat nyt pääsevät tuloksiin, niin nehän tulevat olemaan suuntaa antavia koko tälle palkkaratkaisulle tulevaisuudessa. Miten valtio on ohjeistanut näitä neuvottelijoita?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-05-19T16:50:05,2022-05-19T16:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_60_88,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kunta-alan työriidan paikallisesta sopimisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 104/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_89,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys kunta-alan työriidan paikallisesta sopimisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 104/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kunta-alan työriitakysymyksessä kysehän on siitä, että osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen. Valtiovallan rooli on ollut luoda edellytykset sille, että sovittelussa päästään eteenpäin, ja siihen on asetettu erillinen sovittelulautakunta. Valtiovallalta ei ole tietenkään lähtenyt mitään ohjeistusta, että lähdettäisiin tekemään erillissopimuksia tilanteessa, jossa valtakunnallista sopimusta ei ole olemassa.
Nyt pitää antaa työrauha näille järjestöille, valtakunnallisille järjestöille, palkansaaja- ja työnantajapuolelle, jotta sieltä saataisiin ratkaisun eväitä liikkeelle. Tätä odotamme ennen kuin sovittelun osalta ratkaisuja kannattaa eteenpäin tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-05-19T16:50:56,2022-05-19T16:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_60_90,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän energiantuonnin katkeamisen vaikutuksista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 105/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_91,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Venäjän energiantuonnin katkeamisen vaikutuksista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilisistä pääuutisista päätellen ulkoministeriömme geopoliittinen analyysikyky on kyllä aika hakoteillä, koska ei olla ymmärretty sitä, että ei todellakaan ole Turkin edun mukaista ottaa Suomea Naton jäseneksi.
Eilen uutisoitiin myös raflaavasti, että Stockmann on myynyt Nato-kynät loppuun. Jos tämä ei ole psykoosia, niin mikä sitten on?
Jokainen kansalainen ymmärtää, että jos jättää sähkölaskun maksamatta, sähköt katkaistaan. Energialaskut pitää nykyään maksaa Venäjälle ruplissa, ja näin monet EU-maat toimivatkin, mutta koska Suomi ei maksa laskuaan ruplissa, katkeaa energian tuonti Venäjältä kokonaan. Pyydän hallitusta arvioimaan, kuinka paljon energian hinta tulee kansalaisille nousemaan, kun sen tuonti Venäjältä lakkaa — vai ovatko suomalaiset [Puhemies koputtaa] ensi talvena jopa ilman sähköä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-19T16:52:00,2022-05-19T16:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_60_92,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Venäjän energiantuonnin katkeamisen vaikutuksista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 105/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_93,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Venäjän energiantuonnin katkeamisen vaikutuksista (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 105/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaasun hinta määrittää tällä hetkellä hyvin paljon energian yleishintaa Euroopan alueella. Eli niin sähkön kuin öljyn hinnannousut tulevat pitkälle siitä, mitä kaasussa tulee tapahtumaan. Suomi ei ole niitä keskeisimpiä käyttäjiä, mutta on selkeästi havaittavissa, että esimerkiksi sähkön hinta on pysynyt ylhäällä ja tulee todennäköisesti vielä olemaan.
Hyvin yhtenäinen käsitys on siitä, että me haluamme eroon venäläisestä energiasta. Tämä linja tulee olemaan varmasti kansallisesti hyvin vahva ja toivon mukaan myös EU-tasolla, koska silloin sillä tulee olemaan myös merkitystä. Valitettavasti myös hintataso tulee jatkumaan korkealla. On täysin mahdoton tällä hetkellä ennustaa, mitä se tulee olemaan, mutta toisaalta [Puhemies koputtaa] valtava on hinta niillä ukrainalaisilla uhreilla, joita Venäjän hyökkäys aiheutti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-19T16:53:14,2022-05-19T16:54:30,Tarkistettu,1.1
2022_60_94,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan pakolaisille tarjottavista palveluista (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 106/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_95,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Ukrainan pakolaisille tarjottavista palveluista (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 106/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainasta on paennut jo kuusi miljoonaa ihmistä Venäjän brutaalin hyökkäyksen takia. Sisäministeri on arvioinut, että Suomeen voi saapua jopa 80 000 ukrainalaispakolaista vielä tämän vuoden aikana. On tärkeää, että osoitamme solidaarisuuttamme sodan jaloista tuleville ihmisille ja tarjoamme heille tukea sekä täydet mahdollisuudet tulla osaksi yhteiskuntaamme. Kriisin jälkeen avainasemassa on pääsy kiinni turvalliseen arkeen. Terveyspalveluiden saatavuus, lasten osallistuminen opetukseen ja varhaiskasvatukseen sekä vanhempien työllistymisen tukeminen ovat kaikki keinoja varmistaa, että vakavan trauman kokeneet ihmiset saavat mahdollisuuden valoisampaan tulevaisuuteen.
Tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset ovat vastaanottojärjestelmän piirissä. Kysynkin sisäministeriltä: kuinka hyvin vastaanottojärjestelmä pystyy vastaamaan näihin tarpeisiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-05-19T16:54:37,2022-05-19T16:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_60_96,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan pakolaisille tarjottavista palveluista (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 106/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_97,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan pakolaisille tarjottavista palveluista (Heidi Viljanen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 106/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin Suomeen on saapunut jo yli 24 000 Ukrainan sodan jaloista tilapäistä suojelua hakenutta. Ja on ollut hieno nähdä, miten koko yhteiskunta on halunnut auttaa tänne tulleita: yksittäiset kansalaiset, järjestöt, kunnat, kaupungit, yritykset, kaikki tahot. Myös me viranomaiset olemme tehneet paljon työtä sen eteen, että mahdollisimman sujuvasti voisimme tarjota palvelut tänne tulijoille. Olemme saaneet prosesseja hyvin nopeutettua ja olemme pystyneet perustamaan uusia vastaanottokeskuksia, jotta löytyy majapaikkaa. Ja uutena tässä on myös vahva yhteistyö kuntien kanssa, että myös kunnat voivat tarjota joko majoitusta tai esimerkiksi terveyspalveluita.
Ukrainalaiset lapset ovat päässeet kouluihin kohtalaisen hyvin. Yli 2 200 lasta on jo kouluissa, mutta hyvin monet lapset haluavat myös jatkaa etäkoulua Ukrainaan, ja tämäkin on tietysti tärkeää, että tämä yhteys säilyy. [Puhemies koputtaa]
Työllistymisen osalta ukrainalaisillahan on heti oikeus työntekoon, kun he tänne saapuvat, ja [Puhemies: Kiitoksia!] myös mahdollisuus TE-keskuksen palveluihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-19T16:55:36,2022-05-19T16:56:48,Hyväksytty,1.1
2022_60_98,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston prosessien nopeuttamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 107/2022 vp,"Samaan asiakokonaisuuteen toinen kysymys, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_99,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston prosessien nopeuttamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 107/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomeen on todella saapunut Ukrainan sodan alkamisen jälkeen kymmeniätuhansia sotaa pakenevia ihmisiä, kuten tässä on jo todettu, ja lukuisat suomalaiset ovat auttaneet saapuneita. Kiitos siitä kaikille heille.
Me olemme kuitenkin saaneet lukea, että Maahanmuuttoviraston vastaanottorahan saamisessa on ollut viiveitä. Myös työluvat sakkaavat, prosessit kestävät kauan, vaikka työnhakijalla olisi jo työpaikka tiedossa. Muidenkin lupien saamisessa kestää, jolloin ihmiset eivät saa pankkitiliä tai verokorttia. Näin Maahanmuuttovirasto tulppaa näiden ihmisten pääsyä yhteiskuntaan ja sen palveluiden piiriin. Tämä synnyttää riskin esimerkiksi sille, että epärehelliset työnantajat käyttävät tilaisuutta hyväkseen. Arvoisa ministeri Mikkonen, kysyn teiltä: millaisiin toimenpiteisiin sisäministeriö on ryhtymässä Maahanmuuttoviraston prosessien jouduttamiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-05-19T16:56:53,2022-05-19T16:57:55,Tarkistettu,1.1
2022_60_100,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston prosessien nopeuttamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 107/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_101,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Maahanmuuttoviraston prosessien nopeuttamisesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tärkeä kysymys, ja on totta, että näissä prosesseissa on ollut viivettä ja ongelmia, mutta tähän Maahanmuuttovirasto on tarttunut.
Me tiedämme, että joissain vastaanottokeskuksissa esimerkiksi vastaanottorahan maksaminen on viivästynyt. Se ei ole suinkaan ollut kaikkialla, mutta joissain yksittäisissä paikoissa näin on tapahtunut. Maahanmuuttovirasto on mennyt sinne nyt varmistamaan ja ohjeistamaan, jotta nämä saadaan maksuun. Ja näissä tapauksissa, kun raha on viivästynyt, vastaanottokeskuksista on myös toimitettu sitten erilaisia ruokakuponkeja, tai tämmöisiä vouchereita, kauppaan, jotta ruokaa voi saada.
Työnteon osalta: Todellakin työnteko-oikeus on heti, kun rekisteröityy, ja nämä lupaprosessit ovat nyt hyvin jouhevia. Kun meille on tullut noin 24 000 tilapäisen suojelun hakijaa, niin päätöksetkin on tehty jo yli 20 000:sta — nämä prosessit on saatu nyt onneksi nopeammiksi. Jos joitain ongelmia on, [Puhemies koputtaa] niin kannattaa ottaa sinne omaan Maahanmuuttoviraston, Migrin, yksikköön [Puhemies: Kiitoksia!] yhteys ja selvittää sitten mahdolliset haasteet, niin että pääsemme eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-05-19T16:57:55,2022-05-19T16:59:09,Tarkistettu,1.1
2022_60_102,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys riittävän pienryhmäopetuksen turvaamisesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 108/2022 vp,"Vielä yksi kysymys ehditään tälle kyselytunnille. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_103,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys riittävän pienryhmäopetuksen turvaamisesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 108/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkuvasti tulee nyt Suomen kouluista viestiä, että ei pystytä takaamaan pienryhmäopetusta. Lapset, jotka tarvitsisivat erityistä tukea, eivät saa sitä yleisopetuksen ryhmissä, vastaavasti lapset, jotka ovat yleisopetuksen ryhmissä, joutuvat sitten tinkimään omasta opetuksestaan, koska opettajan aika ei riitä kaikille. Myös jonot ovat yllättävän pitkiä. Lapset jonottavat pääsyä tuen piiriin. Näyttää myös siltä, että kunnat järjestävät hyvinkin kirjavalla tavalla näitä palveluita, ja riippuen siitä, missäpäin Suomea asut, saatat saada palveluita ja jossain toisella puolella et sitten niitä saa. Kysyn teiltä, arvoisa opetusministeri: miten nyt varmistetaan, etteivät kunnat vähennä resursseja sieltä pienryhmäopetuksesta, vaan pikemminkin lisäävät ja varmistavat, että koulussa olisi riittävästi näitä pienryhmiä ja tukea erilaisille oppijoille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.8.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-19T16:59:13,2022-05-19T17:00:14,Hyväksytty,1.1
2022_60_104,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys riittävän pienryhmäopetuksen turvaamisesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 108/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_105,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys riittävän pienryhmäopetuksen turvaamisesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 108/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Ovaskalle erittäin tärkeästä kysymyksestä. Samasta aiheesta on tullut myös minulle yhteydenottoja oikeastaan koko tämän hallituskauden ajan.
On selvää, että jokaisella oppijalla on oikeus saada tukea omaan oppimiseen ja oikeus saada sitä heti, kun se tuen tarve ilmenee. Tällä hetkellä lainsäädäntö lähtee siitä, että kunnat ovat vastuussa siitä, miten tämä käytännössä järjestetään, ja on äärimmäisen tärkeää, että myöskin kunnissa otetaan se asenne, että nämä ratkaisut pitää järjestää oppijan lähtökohdista. Joillekin voivat sopia yleisopetuksen ryhmät, mutta heille, joille sopii pienryhmäopetus, se pitää myöskin järjestää.
Se, mitä hallitus on tehnyt, on, että ollaan tämän Oikeus oppia ‑hankkeen kautta annettu paljon lisäresursseja perusopetuksen järjestäjille, jolloin on voitu esimerkiksi pienentää opetusryhmiä tai palkata erityisopettajia. Sen lisäksi meillä on myöskin selvitystyö käynnissä siitä, miten meidän oppimisen tuen lainsäädäntö pitäisi uudistaa, jotta saataisiin nykyistä yhteneväisemmät käytännöt eri puolille Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+2.8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-05-19T17:00:14,2022-05-19T17:01:22,Hyväksytty,1.1
2022_60_106,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia aikaa. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_60_107,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys merkitsee valtion viranomaisten aukiolosääntelyn uudistumista. Nykyinen vuoden 94 asetus valtion virastojen aukiolosta kumotaan, ja nykyinen lainsäädännöllinen taso sijoitetaan lakiin, niin että valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteet kirjataan ensimmäisen kerran. Tähän mennessä siis on toimittu asetuksenvaraisesti. Lisäksi tähän esitykseen sisältyy yhteispalvelulain soveltamisalan muutos, jolla yhteispalvelun hyödyntäminen avataan myös hyvinvointialueille. Uudistuksen tavoitteena on vastata kansalaisten palvelutarpeisiin joustavalla tavalla ja mahdollistaa hallinnon kehittäminen. Toimintaympäristön muutos ja eri palveluihin liittyvät tarpeet on tunnistettava nykyistä paremmin, koska me tiedämme, että sama malli ei toimi kaikkialla eikä kaikille ihmisille.
Toimintaympäristö on muuttunut huomattavasti, erityisesti digitalisaation tullessa. Viranomaisten käyntiasiointimäärä on vähentynyt, ja digitaalisten palveluiden käyttäjämäärä on vastaavasti runsaasti kasvanut. Käyntiasiointi on kuitenkin edelleen monille tarpeen, ja tästä syystä tässä laissa säädettäisiin aukiolon järjestämisen pelisäännöistä, joilla turvataan myöskin ajanvaraukseton käyntiasiointi ja asiakirjojen jättämisen mahdollisuus. Monet viranomaiset tarjoavat jo nyt palveluja esimerkiksi vain tiettyinä viikonpäivinä tai vain ajanvarauksen turvin. Näin on ollut erityisesti tässä koronan aikana. Näin käyntiasiointipalvelua on mahdollista tarjota lähempänä ihmisten asuinpaikkoja. Uudistuksessa tunnistetaan tällaisten mallien tarve nyt ensimmäistä kertaa lain tasolle.
Jo nykyisin aukioloaikojen vaihtelu lisää tiedottamisen tarvetta. Siksi esitykseen sisältyy viranomaisen korostettu tiedottamisvelvollisuus myöskin aukioloajoista. Esityksellä ei ole arvioitu olevan olennaisesti suoraa vaikutusta yksittäisten viranomaisten aukioloon ja sitä kautta niiden resurssien tarpeeseen. Keskeinen muutos koskeekin viranomaisten tulevaa kehittämistyötä, jossa asiakkaiden tarpeet voidaan huomioida nykyistä paremmin. Näitä tarpeita on selvitetty esitystä varten muun muassa kyselytutkimuksella, ja lähes puolet kyselyyn vastanneista asioisi mieluummin esimerkiksi siis kello 10:n ja kello 18:n välillä, mikä ei tällä hetkellä ole mahdollista. Uusi laki ja tämä sääntely mahdollistaisivat myöskin tähän toiveeseen vastaamisen.
Tärkeä osa muutosta on myös valtioneuvostolle säädettävä asetuksenantovaltuus, jolla linjattaisiin vähimmäispalveluajoista. Näin valtioneuvostolla olisi mahdollisuus reagoida tarpeisiin yhdessä virastojen toimintaa ohjaavien ministeriöiden kanssa. Aukiolon uudistaminen on vain yksi julkisen palvelun kehittämisen osa. Valtiovarainministeriössä on käynnissä muun muassa palveluverkkouudistus, jossa valtion viranomaisten yhteiset palvelupisteet ja muut joustavat asioinnin tavat mahdollistavat käyntiasiointipalveluiden viemisen yhä lähemmäs ihmisiä, useampiin paikkoihin. Samalla lähtökohta on, että voimme yhä useammin palvella ihmisiä heidän kotonaan, tai missä ikinä he ovatkin, sähköisten yhteyksien avulla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-19T17:02:31,2022-05-19T17:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_60_108,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_109,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Ärade talman! Att myndigheternas öppettider uppdateras att motsvara dagens behov är en mycket bra sak. Den nuvarande lagstiftningen om öppettiderna är ju från 1994 och mycket har ju förändrats i samhället sedan dess. Lagförändringen innebär inte att myndigheterna måste ändra på sina öppethållningstider men de har nu möjlighet att agera flexiblare om de vill, precis som det framgick här i presentationen. Däremot förpliktigas de nu för första gången att vara tillgängliga per telefon. Hjälp och rådgivning ska finnas nära till hands för medborgarna. 
Jag hoppas att förslaget även beaktar mindre kundtjänstställen och ställer gärna en fråga till ministern kring det här: Hur garanterar man med lagförslaget att även mindre ställen i fortsättningen har öppet och betjänar sina kunder?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-05-19T17:06:11,2022-05-19T17:07:05,Hyväksytty,1.1
2022_60_110,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tässä käsittelyssä esitys, jolla selkeästi korjataan vanhentunutta lainsäädäntöämme ja mahdollistetaan valtion viranomaisten ja virastojen joustavampi aukiolo. Haluan kiittää hallitusta ja ministeriä siitä, että tämänkaltaiset selvästi ajastaan jälkeen jääneet lainkohdat päivitetään vastaamaan tämän päivän tarpeita ja nimenomaan palvelemaan asiakasta. Laki valtion viranomaisten palvelujen aukioloajasta on peräisin vuodelta 1994, ja varmasti kaikki ymmärrämme, että silloin maailma oli kovin erilainen kuin se on nyt, eikä esimerkiksi digitaalisiin palveluihin ollut mahdollisuutta, kuten tänään on. On äärimmäisen tärkeää, että palvelut määritellään nykyisin muutoin kuin että virastot ovat auki arkisin kello 8—16.15. Palveluja on voitava kehittää joustavasti ottaen huomioon ihmisten tarpeet, erilaiset tilanteet ja digitaalisuuden. Maailma muuttuu, siksi lainsäädännönkin on muututtava ja mahdollistettava joustavasti muutos myös tarpeen mukaan.
Arvoisa puhemies! Kenenkään ei tarvitse pelätä, että uudistuksen myötä palvelut johonkin kokonaan häviäisivät, päinvastoin. Esitetyllä lakimuutoksella luodaan aukioloajoille selkeät raamit ja vähimmäisvaatimukset. Näin viranomaisten nykyisiin aukiolokäytäntöihin ei kohdistuisi välittömiä muutostarpeita, mutta viranomaisella olisi kuitenkin mahdollisuus päättää palveluajoistaan ja kohdentaa aukioloaikaansa asiakastarpeiden mukaisesti. Aukioloaika tulisi jatkossa järjestää siten, että huomioon otetaan alueen asiakasmäärät ja asiakkaiden tarpeet ja lisäksi huomioitaisiin käyntiasioinnin tarve suhteessa muiden asiointitapojen käyttöasteeseen, kuten sähköisiin palveluihin. Kun aukioloajat voisivat olla keskenään erilaiset eri toimipaikoissa ja eri päivinä, voisivat virastot kehittää käyntiasiointia joustavammin kansalaisten tarpeista lähtien ja lähipalvelut voitaisiin turvata eri puolilla maata.
On huomattava, että ilman mahdollisuutta aukiolojen joustoihin olisi mahdollista, että nykyinen palvelutaso heikkenisi alueilla, joilla ei ole asiakasmäärien vuoksi tarkoituksenmukaista ylläpitää kaikki arkipäivät avoinna olevia palvelupisteitä. Uudella sääntelyllä siis turvataan myös palvelujen saatavuutta. Myös apulaisoikeusasiamies on ollut tällä kannalla, ja näihin epäkohtiin ja mahdolliseen epätasa-arvoisuuteen puututaan nyt nimenomaan tällä esityksellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-05-19T17:07:51,2022-05-19T17:10:26,Hyväksytty,1.1
2022_60_111,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_112,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että fyysisen asioinnin mahdollisuus säilyy edelleen digitaalisen asioinnin rinnalla. Näin turvataan viranomaisasioinnin yhdenvertaisuus myös niille, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää digitaalisia palveluja. Tällainen asiointimahdollisuus tulee olla saatavilla riittävän kattavasti kaikkialla maassa. On myös hyvä, että tähän lakiesitykseen on kirjattu vaatimus siitä, että viranomainen on tavoitettavissa puhelimitse. Tämäkin on välttämätön asioidenhoitokanava. 
Arvoisa puhemies! Vähimmäistason sääntelyllä pyritään turvaamaan yhdenvertaisuus hallintoasioissa erityisesti niille hallinnossa asioiville, joilla ei ole sähköisessä ja digitaalisessa asioinnissa tunnistautumiseen tarvittavia pankkitunnuksia, asioinnissa tarvittavia laitteita tai osaamista niiden käyttämisessä. Yhdenvertaisuuden on toteuduttava mahdollisimman hyvin ja niin, että viranomaispalvelut ovat tarpeen mukaan kaikkien niitä tarvitsevien saatavilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-19T17:10:27,2022-05-19T17:11:40,Hyväksytty,1.1
2022_60_113,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_114,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näitä valtion palveluita koskevaa lakia ollaan uudistamassa, ja onhan tuo jo vanha laki: kun melkein 30 vuotta sitten on viimeksi sitä uudistettu, niin aika on varmaan uudistaa.
Ja todella minäkin kannan huolta siitä, että kaikki ihmiset saavat niitä palveluja eikä sillä tavalla, että vain ne, jotka osaavat niitä digiasioita käyttää. Koska aina on ihmisiä, jotka eivät osaa käyttää eikä ole mahdollisuuksia käyttää, niin on oltava saatavilla myös näitä ihmiseltä ihmiselle olevia palveluita.
Ehkä semmoinen huoli herää, kun nykypäivänä tuntuu, että kaikki nämä palvelupisteet kuitenkin häviävät ja vähenevät, että tuolla maaseudulla esimerkiksi tuntuu, että harvenevatko ne mahdollisuuksien mukaan vielä entisestään. Siitä kyllä on todella kannettava huolta, että näin ei tule käymään.
Toivon, että näin ei tule jatkossa käymään ja huolehditaan myös sitten siitä, että jokainen saa näitä palveluita — myös ne, jotka eivät niitä digijuttuja hallitse. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-05-19T17:11:40,2022-05-19T17:12:38,Hyväksytty,1.1
2022_60_115,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_116,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia esittelystä ministerille. Tämä aukioloasetus on varmasti monella tapaa vanhentunut, ja siksi on tosi tärkeää, että nyt laki huomioi nämä erilaiset palvelukanavat ja myöskin tämän digitalisaation mukanaan tuomat muutokset. Mutta täällä edustajakollegat ovat jo todellakin nostaneet esille sen huolen ja muistutuksen siitä, että myös näitä kasvokkain olevia palveluita me tarvitsemme jatkossakin ja tätä digisyrjäytymistä ei saa tapahtua meidän yhteiskunnassamme.
Oikeastaan erityisesti vielä kiinnitin huomiota, kun tässä muutoksessa ovat nyt tulossa nämä hyvinvointialueet mukaan, että ne voivat olla yhteispalvelusopimuksen toimeksiantajia ja toimeksisaajia. Siellähän on paljon sitten myöskin juuri sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä kysymyksiä. Erityisesti tämä puoli huolestuttaa, että siellä on monesti joko ikääntymisen tai sitten esimerkiksi erilaisten aistivammojen tai muitten takia palvelun saajina olevia henkilöitä, joitten kohdalla on tietysti huomioitava sitten se, että monenlaiset erilaiset viestintäkanavat ovat käytössä ja myöskin se ihan henkilökohtainen kohtaaminen on mahdollista.
Ministeriltä oikeastaan vain sitä olisin kysynyt, kun tosiaan nämä hyvinvointialueet on tässä mainittu, että onko tässä sitten, kun kuitenkin hyvinvointialueet starttaavat vasta tulevan vuoden alusta ja tässä lausuntoja on pyydetty eri tahoilta, tästä asiasta oikeastaan varsinaisesti voinut lausunnonantajia olla. Vai onko tässä sitten Kuntaliitto tai joku muu taho ollut kenties se lausunnonantaja näiltä osin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T17:12:38,2022-05-19T17:14:25,Hyväksytty,1.1
2022_60_117,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_118,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saatavuudesta ja palvelujen parantamisesta — pidän tätä erittäin hyvänä. Nimittäin nyt varmasti ovat kaikki nähneet uutisoinnissa, kuinka esimerkiksi poliisin palvelupisteissä passijonot ovat satojen metrien mittaisia, kiemurrellen katujen varsilla. Eivät lähellekään kaikki saa näitä palveluja niiltä paikkakunnilta, mistä poliisin palvelut on esimerkiksi kokonaan lopetettu. On kymmenien kilometrien matkat ihmisten tulla tällä tavalla palveltavaksi. Voisiko, arvoisa ministeri, ottaa harkittavaksi nämä niin sanotut lupapalveluautot, joiden avulla pystyttäisiin menemään takaisin edes kerran viikossa myöskin niille paikkakunnille, joilta nämä asemat on lakkautettu? Tämä helpottaisi monen vanhemman ihmisen asemaa tässä tilanteessa, jos hänellä ei ole tämmöisiä digitaalisia laitteita ynnä muita vaan hän tarvitsee ihan kasvokkaista palvelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-19T17:14:25,2022-05-19T17:15:34,Hyväksytty,1.1
2022_60_119,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,Ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_120,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä huomioita. Todellakin, tämä lakihan on yksi osa sitä palveluiden parantamista eri puolilla Suomea. Tämä on se tavoite, mitä tässä ollaan viemässä eteenpäin.
Kun oli kysymys siitä, miten nämä pienemmät paikat saavat ne palvelut yhä edelleen pidettyä, niin siinähän on useampi asia. Toinen on se, että meillä voi olla toimipaikkoja, jotka eivät ole koko viikkoa auki, mutta siellä voidaan olla joinakin päivinä tai osa päivästä paikan päällä. Ja ehkä suurempi tekijä, mihin tässä viimeisessäkin puheenvuorossa vielä viitattiin, on sitten nämä yhteispalvelupisteet, jotka voivat myöskin olla vaikkapa osittain liikkuvia — meillä voi olla liikkuvia palvelupisteitä — mutta ehkä enemmän merkitsee se, että me voidaan tämän lain mukaan, kuten meillä on tähänkin mennessä ollut mahdollisuus, yhdistää valtion ja kuntien eri toimijoita samaan pisteeseen.
Tähän kysymykseen hyvinvointialueista. Kun tällä hetkellä ovat kunnat ja valtio voineet olla yhteispisteissä, niin nämä kyselyt on tietysti ajateltu niin, että se on ollut sitten se kunta, joka on voinut siellä vastata, ja myöskin on niin, että tulevaisuudessa se hyvinvointialue voisi olla siinä samassa toimipisteessä. Tai se voidaan tietysti sijoittaa juuri semmoiseen paikkaan, missä muutenkin ihmiset liikkuvat, on se sitten siellä hyvinvointialueen palveluissa tai vaikkapa jossain kauppakeskuksessa, paikassa, jossa ihmiset normaalistikin ovat.
Tähän fyysiseen mahdollisuuteen saada palveluita on kiinnitetty huomiota. Ja meillä on tässä ollut myöskin tukea niin, että sen lisäksi, että siellä on aidosti ihminen paikalla, on myöskin tukea siinä, mitenkä näitä digitaalisia palveluita voidaan käyttää ja opitaan käyttämään. Meillä on tällä hetkellä ollut tämä projektina useamman vuoden eri puolilla Suomea yhteistyönä valtion, kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa, ja nyt tästä tehdään vakituinen toiminta. Ja yhä edelleen se toimii näiden kaikkien tuella, niin että ihmisillä on myöskin, kun he haluavat käyttää digitaalisia palveluita, ihminen, joka voi auttaa siinä digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Ja oli hyvä huomio, että myöskin tämä puhelin on aina siellä mukana.
Kaikissa näissä pitää tietenkin huomioida esteettömyys. Me olemme sitoutuneet siihen, ja täällä on tällä hetkellä lainsäädäntö esteettömyydestä, jossa digitaalisuuden esteettömyys on yksi suurimmista kysymyksistä, ja tietysti se saavutettavuus, koska kaikille tulee myöskin kielen olla julkisissa palveluissa sellaista, että sen aidosti ymmärtää, mitä siellä pitää tehdä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-19T17:15:34,2022-05-19T17:18:13,Hyväksytty,1.1
2022_60_121,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_60_122,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Tilastokeskuksesta annettua lakia ja tilastolakia, joitten voimaantulo on ajateltu vuoden 23 alusta. Pääasiassa tämä lainsäädäntömuutos on tehty siitä, että Tilastokeskuksen tehtäviin lisätään tutkija- ja aineistopalvelun ylläpitäminen. Esityksessä on tarkoitus parantaa Tilastokeskuksen tilastointitarkoitukseen keräämän aineiston jakelua ja luovuttamista tutkijoille ja viranomaisille. Tutkija- ja aineistopalvelu on tarkoitettu tieteelliseen tutkimukseen ja yhteiskuntaoloja koskevien tilastollisten selvitysten edistämiseen. Tämä esitys luo edellytyksiä myöskin tietoperustaiselle päätöksenteolle, kaikille sen tasoille.
Esityksen valmistelussa oli ratkaistavana tietosuojan säätelyä koskevia kysymyksiä. Euroopan unionin uudistunut tietosuojalainsäädäntö edellyttää, että Tilastokeskuksen tietosuojaoikeudellisia rooleja rekisterinpitäjänä ja henkilötietojen käsittelijänä on selvennettävä. Tietosuojaoikeudellisia kysymyksiä on viime vuonna usein käsitelty perustuslakivaliokunnassa, jonne oletan, että tämäkin esitys menee.
Tilastokeskuksella olisi tämän jälkeen oikeus ottaa vastaan ja luovuttaa tutkimuskäyttöön tietoja, tieteellistä tutkimusta ja yhteiskuntaoloja koskevia tilastollisia selvityksiä. Lisäksi esityksessä on pyritty päivittämään Tilastokeskuksen lainmukaisia tiedonsaantioikeuksia, joita laajennettaisiin maksu- ja velkatietoihin ja varhaiskasvatuksen henkilötietoihin sekä hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien viranomaisilta saataviin tietoihin.
Tämä ei ole ainut esitys, vaan tämän esityksen antamisen jälkeen myöskin työ tilastoinnin parantamiseksi valtiovarainministeriössä jatkuu, ja valmisteilla on muun muassa arviointimuistio niistä lainsäädäntökäytännön uudistamistarpeista, jotka eivät vielä tässä kohtaa mahtuneet esitykseen.
Tilastokeskus on, kuten tiedätte, tilastotoimen yleisviranomainen, ja tässä on tärkeätä jatkaa yhteistyötä muiden tilastoviranomaisten kanssa, joita ovat THL, Tulli, Luke luonnonvarakeskuksena. Kysymys voitaisiinkin tässä ehkä provosoivasti sanoa, että kuka tulevaisuudessa omistaa datan. Se on iso kysymys, se on kaupallisesti merkittävä.
Pian saamme työryhmän raportin myöskin koronaepidemian aikana Helsingin GSE:n kanssa luodusta järjestelystä, tilannehuoneesta: mitenkä ne kokemukset on saatu ja miten sitä voitaisiin jatkaa, onko meillä tarvetta yhä edelleen tällaiselle?
Vielä on selvitettävä myöskin se, pitäisikö valtion maksuperustelakiin perustuvaa Tilastokeskuksen maksuperusteasetusta muuttaa.
Hallitus tulee pitämään eduskunnan asianomaiset valiokunnat ajan tasalla myös näiden jatkovalmistelua koskevien toimenpiteiden etenemisestä, mutta nyt siis muutamme tilastolakia, josta pääsemme ajantasaiseen lainsäädäntöön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-19T17:18:42,2022-05-19T17:22:09,Hyväksytty,1.1
2022_60_123,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_124,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Me suomalaiset kun olemme pieni kansakunta ja olemme varsin hyvin kaikissa kirjoissa ja kansissa, niin varmasti tällaiset tutkija-aineistopalvelut ovat kiinnostavia myöskin Suomen ulkopuolella. Olisinkin kysynyt ministeriltä: onko tässä yhteydessä mahdollista, että näitä tilastotietoja käytetään esimerkiksi ulkomaalaisten tutkimusprojekteissa tai että esimerkiksi yliopistot voivat ulkomailta näitä samoja tietoja ottaa erilaisiin tutkimusprojekteihinsa?
Ja sitten toisaalta tämä laajennus, joka laissa on mainittu: Täällä sanotaan, että ”lisäksi Tilastokeskuksen tiedonsaantioikeuksia laajennettaisiin maksu- ja velkatietoihin”. Ovatko nämä tiedot sitten tulossa kenties pankkijärjestelmästä vai mistä ja millä tasolla? Tämä oli ainakin itselleni vähän tämmöinen uusi tieto. Kuka on tiedon luovuttaja näissä tilanteissa?
Samoin nämä varhaiskasvatuksen henkilötiedot: millä tasolla puhutaan henkilötiedoista? Tietysti sitten tässäkin ovat hyvinvointialueitten ja hyvinvointiyhtymien viranomaisilta saatavat tiedot, mutta ymmärtäisin, että nämä ovat kuitenkin aika lailla sillä tasolla, ettei täältä nyt pystytä yksittäisiä henkilötietoja, esimerkiksi terveystietoja ja muita vastaavia, poimimaan. Mutta nuo maksu- ja velkatiedot kyllä kiinnostavat. Kuka niitten luovuttaja on?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T17:22:09,2022-05-19T17:23:46,Hyväksytty,1.1
2022_60_125,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,Haluaako ministeri kommentoida? — Ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_126,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tilastokeskuksesta annetun lain ja tilastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon tässä näitten kansainvälisten toimijoiden osalta ei tähän lakiin ole tulossa tällä hetkellä muutoksia, ja todellakin näin yleisesti ottaen tiedoissa, jotka tulevat tutkimuskäyttöön, henkilöön meneviä tietoja ei pystytä hyödyntämään. Elikkä ne pitää turvata jokaisen ihmisen osalta, ja tästä syystä, kun tätä rekisterilainsäädäntöä eduskunnassa on aikaisempinakin vuosina käyty läpi, tietysti on turvattu ja tarkastettu perustuslakivaliokunnassa, että jokaisen yksilön henkilötiedot turvataan.
Täytyy sanoa, että ihan tarkasti en tiedä, mistä tulee tämä maksu- ja velkatieto, mutta meillähän on esimerkiksi verottajan ja muitten osalta jo julkiset tiedot myöskin ihmisten talouspuolesta. Mutta lupaan tarkistaa tämän asian vielä tarkemmin. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-05-19T17:23:46,2022-05-19T17:24:36,Hyväksytty,1.1
2022_60_127,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_60_128,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä lyhyesti valiokunnan yksimielisen mietinnön, eli kyseessähän on matkakuluvähennyksen korotus kuluvalle vuodelle.
Tässähän enimmäismäärää nostetaan 7 000:sta 8 400 euroon, ja kilometrikorvaus nousee viisi senttiä. Ja luonnollisesti tarkoitus on kompensoida nyt näitä valtavasti kohoavia kustannuksia sitten niille ihmisille, jotka joutuvat autolla taittamaan työmatkaansa. Nykyisinhän tilanne on se, että tämän määrän päättää Verohallinto aina vuosittain marraskuussa, mutta nyt kun tämä laki tulee, me pystymme toimimaan niin, että nimenomaisesti jo kesken vuotta tämä voidaan ottaa huomioon, ja ihmiset rupeavat saamaan sitten nopeammin tässä suhteessa tiedot ajan tasalle. Tämä on määräaikainen muutos ja koskee kuluvaa vuotta.
Taloudellisia vaikutuksia: kaikkiaanhan tämän katsotaan lisäävän menoja noin 143 miljoonaa euroa, ja tätä kautta liki 600 000 ihmistä saa sitten helpotusta verotukseensa.
Puhemies! Valiokunta puoltaa tämän esityksen hyväksymistä, ja tämä puolto on yksimielinen. Me toteamme, että tämä muutos on varsin perusteltu tässä tilanteessa.
Mietinnössämme me otamme muutaman seikan tarkasteluun. Asiantuntijakuulemisessa tätä pidettiin varsin tarpeellisena, mutta nousi esiin muutama asia. Toinen, mikä tuli, oli tämä, että se ei ole välttämättä aivan tasapuolinen eikä riittävä siksi, että tämähän kohdistuu vain työssäkäyviin, eli myös muut ihmiset saattavat tarvita näitä helpotuksia. Tämähän on osa pakettia, ja tällä nimenomaisesti vastataan nyt tähän tarpeeseen. Ja toinen huomio, mikä siinä tuli, on se, että tämä on sen rakenteinen, että tämä lisää jonkin verran tuloeroja eli kohdistuu pienesti enemmän sinne hyvätuloisiin kuin sitten kaikkein matalimmin ansaitseviin ihmisiin.
Sitten otettiin esille myös sellainen asia, että olisi ehkä tarpeen katsoa vähän laajemminkin tätä järjestelmää tulevaisuudessa. Nostettiin esiin juuri esimerkiksi se, että tämä kohdistuu ainoastaan näihin työssäkäyviin, sekä myös sitten se, että kaiken kaikkiaan tässä on yhteiskunnassa tapahtunut muutoksia niin, että esimerkiksi etätyötä ja hybridityötä on enemmän. Vastaavatko nykyiset systeemit ja tukijärjestelmät näitä?
Ja sitten semmoinen mielestäni aika merkille pantava asia, että kun tässäkin — niin kuin ylipäätään tässä järjestelmässä — rakenne on sellainen, että halvimman kulkuneuvon mukaan edellytetään kulkemaan, niin se on sinänsä perusteltua ja hyvä, mutta tässä tapauksessa — usein esimerkiksi kaupungeissa — saattaa olla sellaisia tilanteita, että vaikkapa lapsi on vietävä hoitoon ja tosiasiassa julkisen liikennevälineen käyttö ei ole mahdollista vaan se veisi aikaa tunnin, kaksi, kolme, ja oman auton käyttö tulee sillä tavalla pakolliseksi.
Näihin kiinnitämme, puhemies, huomiota siten, että toteamme, että jatkokehittelyssä on syytä katsoa näitä tilanteita. Ja toteamme, että tätä on kaiken kaikkiaan juuri siksi seurattava ja nähtävä siinä yhteydessä myös mahdollinen tarve pitempiaikaiseen säätelyyn, kun varmasti nämä helpot ajat eivät välttämättä koita ihan tämän vuoden jälkeen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-19T17:25:03,2022-05-19T17:29:16,Hyväksytty,1.1
2022_60_129,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_130,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hintojen äkillinen nousu aiheuttaa painetta keventää kuluttajamaksurasitusta ja alentaa yrittäjien kustannuksia. Pahin on luultavasti edessäpäin. Työmatkavähennystä parannetaan nyt kahta kautta: korottamalla kilometrikohtaista matkakuluvähennystä ja korottamalla matkakuluvähennyksen vuotuista enimmäismäärää. Kumpikin muutos koskisi vain kuluvaa vuotta 2022. Muutokset voidaan ottaa huomioon myös ennakkoperinnässä. On enemmän kuin todennäköistä, että muutosten voimassaoloa joudutaan muodossa tai toisessa jatkamaan — ehkä niitä joudutaan myös terästämään.
Arvoisa puhemies! Matkakuluvähennystä myönnettiin vuoden 2020 verotuksessa noin 785 000 verovelvolliselle. Vuotuisen enimmäisvähennyksen tehneitä oli vain noin 26 000. Oman auton käyttö työmatkavähennyksen perusteena on kiven alla. Verohallinnon määrittelemät edellytykset muun kuin julkisen kulkuneuvon käyttämiselle työmatkavähennyksen perusteena ovat varsin kireät ja yksityiskohtaiset. Tuloverolaki edellyttää halvimman kulkuneuvon käyttöä vähennyksen perusteena. Verohallinnon tuloverolain säännöstä koskevat tarkentavat ohjeet ovat kauan sitten kirjoitetut ja ansaitsisivat uudelleenarvioinnin ja todennäköisesti myös uudelleenkirjoittamisen. Julkiset kulkuyhteydet ovat toki kaiken kaikkiaan heikentyneet, mikä sinänsä jo vähentää julkisten kulkuneuvojen käyttömahdollisuutta työmatkoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-19T17:29:17,2022-05-19T17:31:15,Hyväksytty,1.1
2022_60_131,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_132,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai on niin, että tämä kilometrikorvausten verotuksen tilanteen parantaminen on kannatettava asia ja hyvä asia, että se tehdään. Kiinnittäisin kuitenkin huomiota samoihin asioihin kuin edustaja Kiviranta edellisessä puheenvuorossaan kiinnitti eli siihen, että tämän verovähennyksen saaminen on kaikkea muuta kuin subjektiivinen oikeus. Eli se perustuu todella tiukkoihin kriteereihin siitä, miten monta tuntia pitäisi matkan julkisilla kulkuvälineillä kestää. Ne eivät useinkaan ole tosielämässä kovin kohtuullisia ehtoja, mitä verottaja asettaa sille, että todella voi käyttää omaa autoaan ja saada sen kilometrikorvauksen ylipäänsä käyttöönsä. Ja kuten mainittua, se yläraja, jota tässä nostetaan, koskee erityisen harvoja kilometrikorvauksesta veron vähentäviä henkilöitä, koska se merkitsee erittäin suurta ajomäärää. Se ihmisjoukko, jota se koskee, on pienehkö verrattuna kaikkien niiden autoilijoiden määrään, joita tämä polttoaineen hinnannousu kurittaa. Autoa tarvitaan muuhunkin ihmiselämässä suhteellisen välttämättömään kuin työmatkoihin, ja pitäisi löytää keinoja myös näiden ihmisten taloudellisen tilanteen auttamiseen, jotka tarvitsevat autoa mutta eivät tätä kilometrikorvausta pysty vähentämään verotuksessa.
Näitä huomioita nostin esille jo tämän lakiesityksen lähetekeskustelussa ja pidän positiivisena sitä, että nämä huomiot, joita esitin, tulivat myös esille asiantuntijakuulemisissa ja valiokunnan mietinnössäkin näitä asioita on otettu huomioon. Nyt vain sitten odottaisimme hallitukselta toimenpiteitä, että saataisiin eteenpäin tätä liikkumisen kustannusten alentamisen kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-19T17:31:15,2022-05-19T17:33:03,Hyväksytty,1.1
2022_60_133,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_134,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa muutetaan näitä työmatkakuluja tai tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta.
Olen tehnyt itse tähän lakialoitteen, ja ehkä tämä lakialoitteeni on hieman vanha jo sillä tavalla, että tämä on tosiaan tehty ihan vuoden vaihteessa. Nythän polttoainekulut ovat nousseet yhä edelleen, mutta tämä lakialoitteeni poikkeaa sillä tavalla hallituksen esityksestä, että minä olisin nostanut tämän ansiotulosta aiheutuvien menojen maksimikaton 10 000 euroon ja omavastuuosuuden laskenut 500 euroon.
Arvoisa puhemies! Tämä on sillä tavalla epäreilu aloite, että olen sitä mieltä, että paljon reilumpaa olisi tiputtaa polttoaineen hintoja kaikilta, että se työssäkäynti olisi fiksumpaa ja lasten harrastuksiin kuljettaminen fiksumpaa. Kerron pari esimerkkiä. Tuossa jo puolitoista vuotta sitten minulle eräs henkilö kertoi, että hänen ei kannata enää käydä töissä, koska hän sai työssä käymällä — polttoainekulut huomioiden — 80 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Elikkä siis matkakulut, polttoaineen hinta, on yksi osatekijä, se, joka vaikuttaa. Tietenkin se riippuu kulloisestakin perhe-elämän tilanteesta ja lasten iästä ja kaikesta muusta, ei se kaikilla näin ole. Mutta hänen tapauksessaan tämä asia oli näin.
Sitten kerron yhdestä jalkapallovalmentajasta, joka otti minuun yhteyttä. Hän on lasten harrastusten kautta lähtenyt vetämään jalkapalloryhmää ja kertoi ajaneensa, tuota niin niin, minun mielestäni se oli kymmeniätuhansia kilometrejä — siis ihan valtavan määrän — autolla, ja nyt kun polttoaineen hinnat ovat näin ylhäällä, niin hänen ei enää kannata hoitaa jalkapallojoukkueen asioita. Eli se olisi kaikista reiluinta, että sitä polttoaineen hintaa hallitus säätäisi alemmas, mutta koska se on tuntunut niin nihkeältä, ja kun hallitus vetosi polttoaineveroa korottaessaan siihen, että se on indeksikorotus, niin yhtä lailla, jos polttoainetta korotetaan indeksillä, niin silloin näitäkin pitäisi korottaa mielestäni indeksillä. Ja sen takia minä olen tehnyt esityksen. Luen sen pääasiallisen sisällön tästä.
”Muutetaan tuloverolain 93 §:n 1 momentissa mainittujen tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotulosta enintään 10 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 500 euroa”, elikkä se omavastuuosuus.
Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuuosuus on 750 euroa. Ja tämä hallituksen esitys on tästä väliltä. Jos oikein muistan, niin se yläraja, tai että voidaan enintään nostaa, oli 8 400, ja tuohon alaomavastuuosuuteen ei muistaakseni ollut koskettu.
Tämä olisi sillä lailla minun mielestäni hyvä, että kun tiedämme, että osalla ihmisistä se työssäkäyntialue on hyvin laaja, niin ne harvat, jotka joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja, saisivat sitten suorittaa tämän vähennyksen.
Tämä menee vähän asiasta sivuun, mutta nämä matkakustannukset joillekin työttömille, jotka on määrätty osallistumaan johonkin koulutukseen, ovat heillekin hieman kohtuuttomia. Jos he saavat jonkun 9 euron lisäkorvauksen päivältä ja joutuvat ajamaan jopa 150 kilometriä opiskelupaikalle, niin ei tämä oikein onnistu nykyisillä polttoaineen hinnoilla.
Tässä tämä lakialoitteeni, ja se on hienoa, että hallituksella on samansuuntaisia ajatuksia kuin minulla tässä lakialoitteessa, ja yritän nyt nostaa tämän asian niin, että voisimme vaikka äänestää tästä sitten. Tämä mielestäni tukisi paremmin sitä, että se työhönmenoalue kasvaisi, niin kuin ymmärtääkseni nykypäivänä paljon tapahtuu, että joudutaan ottamaan työtä vastaan yhä kauempaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-19T17:33:04,2022-05-19T17:38:55,Tarkistettu,1.1
2022_60_135,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_60_136,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tavallisten suomalaisten elinkustannukset nousevat nyt tällä hetkellä poikkeuksellisen nopeasti, ja se todella tuntuu arjessa. Kaikkeen valtio ei voi vaikuttaa, kuten polttonesteiden maailmanmarkkinahintoihin, mutta yhteen keskeiseen asiaan voi eli verotukseen. Suomihan on verokarhun paratiisi. Meillä verolainsäädäntö ulottuu lähes kaikille elämän osa-alueille, myöskin liikkumiseen. Kokonaisveroaste on OECD-maiden kärkikastia, lähes 42 prosenttia kokonaistuotannosta. Suomen veropolitiikan suuria tavoitteita tulisi olla kääntää kokonaisveroaste laskuun.
Erityisen haitallista on kuitenkin sellainen verotus, joka kohdistuu työhön, joko suoraan ansiotuloverotuksen kautta taikka välillisesti, kuten esimerkiksi liikkumisen kautta. Tällä hetkellä, kun polttoaineen hinta on noussut, myös arvonlisäverokertymä polttonesteistä on noussut huomattavasti, ja tätä tilaa hallitus olisi nyt voinut käyttää enemmän verotuksen keventämiseen muun muassa kilometrikorvausten muodossa.
Tämä veronkevennys on hyvä, pieni askel oikeaan suuntaan, mutta olisi tullut nostaa kilometrikohtaista matkakuluvähennystä esitettyä enemmän. Lisäksi myöskin matkakuluvähennyksen enimmäismäärää olisi voinut nostaa esimerkiksi esitettyyn 10 000:een tai jopa 12 000 euroon, ja ilman muuta tämä olisi tullut tehdä pysyvänä muutoksena. Ei ole mitään mieltä tällaisessa tilanteessa tehdä pientä pätkälainsäädäntöä.
Näillä muutoksilla olisi helpotettu ihmisten arkea ja myöskin kannustinloukkuja purettu. Meillä on tällä hetkellä iso alueellinen työvoiman kohtaanto-ongelma, ja monella se johtuu juuri siitä, että liikkuminen töihin on liian kallista.
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan Suomessa tulisi pyrkiä keventämään kaikkea työhön liittyvää suoraa ja epäsuoraa verotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-05-19T17:38:56,2022-05-19T17:41:26,Hyväksytty,1.1
2022_60_137,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_138,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä matkakuluvähennyksen nostaminen on kyllä ehdottomasti tärkeä ja perusteltu. Aivan kuten täällä jaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen totesi, niin kyllä näyttää siltä tällä hetkellä tämä hintakehitys maailmassa, että tuskin tämä tähän jää. Voi olla, että me vielä joudumme tällä vaalikaudella tekemään vastaavantyyppistä korotusta. Siinä mielessä — edustaja Mäenpää jo kerkesi lähteä täältä salista — kun hän oli ennakoinut, että tässä tulisi nostaa tätä matkakuluvähennyksen maksimimäärää, niin hyvin todennäköistä on, että sitä summaa kohden olemme menossa, minkä hän tuossa omassa aloitteessaan mainitsi, 10 000 euroa.
Jaoston kuulemisessa myöskin näihin tulonjakovaikutuksiin kiinnitettiin huomiota, ja sitten tietysti tähän, että tämä kohdistuu työssäkäyviin ihmisiin. Kristillisdemokraatitkin ovat tuoneet omassa vaihtoehtobudjetissaan esille sen, että ennen kaikkea tuo polttonesteitten verotuksen laskeminen olisi se keino, millä sitten voitaisiin kaikkia ihmisryhmiä kohdella siinä mielessä tasapuolisesti. Toki tässä, niin kuin edustaja Valkonenkin tuossa edellä totesi, pohjalla on tämä maailmanmarkkinahintojen nousu, mutta sitten pitää ottaa huomioon se, että hallitus teki tämän hallituskauden alussa tämmöisen portaittaisen veronnostopäätöksen polttonesteisiin, ja se vaikuttaa sitten joka vuosi sen oman osuutensa. Kristillisdemokraatit ovat olleet siinä mielessä johdonmukaisia, että me joka vuosi olemme tehneet sitten vaihtoehtobudjetissa vastaesityksen, jolla tämän hallituksen tekemän korotuksen olisimme purkamassa.
Täällä edustaja Mäenpää nosti esille myöskin nämä kilometrikorvaukset, jotka siis liittyvät ei-työsuhteissa maksettaviin matkoihin. Tämäkin on ihan ymmärrettävää, että varmasti myöskin esimerkiksi vaikka erilaisessa harrastustoiminnassa, urheiluvalmennuksessa, lasten ja nuorten harrastusten pyörittämisessä tullaan niitä rajoja kohden, jotka verottaja katsoo, että per vuosi voidaan maksaa. Mutta tiedän, että sen rajan takana on myöskin se, että meillä takavuosina, ennen kuin tämä verottajan asettama raja tuli, se oli jonkunlainen semmoinen porsaanreikä, että ruvettiin maksamaan vähän niin kuin palkan sijasta tällaisia kilometrikorvauksia, ja siinä mielessä ymmärrän tämän, miksi verottaja siihen sitten toi tämän vuosikohtaisen rajan. Mutta tässä ihan samalla tavalla olisi varmaan kyllä hyvä huomioida se, että polttonesteitten hinnat nyt kovaa vauhtia nousevat, ja todellakin se olisi suuri sääli, jos joku lasten harrastustoiminnassa valmentaminen jäisi sen takia sitten syrjään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T17:41:26,2022-05-19T17:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_60_139,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_140,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä todettiin, tämä mietintöhän oli yksimielinen, ja tässä oli idea, että tässä ja nyt vastataan tähän täysin kohtuuttomaan tilanteeseen, mihin moni on joutunut: eläminen kallistuu, kustannukset kallistuvat, lompakko ohenee. Tässä on yksi toimi, jolla tähän vastataan, ja mielestäni oli hyvä ja hienoa, että saimme tämän sitten ihan joutuisasti yksimielisesti läpi.
Ja kuten kerroin, tässähän ennakoimme, että varmastikaan tämä ei jää nyt ainoaksi eikä sitten myöskään ainoaksi kerraksi, kun nimenomaisesti tähän asiaan saatetaan puuttua. Mutta asiantuntijakuulemisessa ei kyllä puollettu oikeastaan lainkaan sitä, että juuri tästä mallista tehtäisiin niin sanottu pysyvä, vaan he pitivät aika tarkoituksenmukaisena, että tämä on nyt tälle ajalle, ja sitten kun teemme mahdollisesti seuraavia jatkopäätöksiä, niin tarkastelemme samalla näitä muitakin kohtia: onko tässä koko järjestelmässä jotakin sellaista, mitä voisi tehdä tätä päivää vastaavammin ja paremmin. Itse, kuten sanoin, pidän hyvin tärkeänä esimerkiksi sen selkeyttämistä tulkinnoissa ja muualla, voisiko sitä tilannetta jollain tavalla helpottaa, että tosiasiassa monta kertaa on pakko viedä lasta muuten kuin sen halvimman mukaan julkisilla. Tällaiset tilanteet tietenkin olisi syytä — ja aika inhimillistäkin — pystyä korjaamaan.
Tässä on mielestäni lähinnä kaksi asiaa: Toinen on tämä avun antaminen tässä ja nyt. Tämä on nopea toimenpide, tämä voidaan tehdä heti. Ja toinen on sitten tämä soveltamisala ja sen mahdollinen laajuus ja se, minkätyyppinen tämä järjestelmä on tulevaisuudessa — se on sitten myös oma kysymyksensä. Kaiken kaikkiaan juuri näitä me pohdimme myös siinä meidän mietinnössämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-19T17:44:32,2022-05-19T17:46:38,Hyväksytty,1.1
2022_60_141,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_142,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Viitanen sanoi, tämä on oikeasuuntainen. Mutta käsittääkseni tämä ei voi jäädä väliaikaiseksi, niin kuin tämä on tällä hetkellä — 93 §:ään määritellään väliaikaisuus.
Kun huomioidaan polttoainehinnat tänä päivänä — ja hyvin monet ihmiset asuvat sellaisilla seuduilla, missä ei esimerkiksi ole joukkoliikennettä — niin tämä on aivan välttämätön muutos. Mutta ottaisin myös tulevaisuudessa harkintaan sen, että eivät kaikki ihmiset ole työelämän piirissä. He voivat olla esimerkiksi työttömiä työnhakijoita ja joutuvat tätä kautta ajamaan autolla, etsimään työtä, käymään myöskin erilaisissa lasten harrastuksissa, ihan kaupoissa ynnä muualla.
Ja toinen asia, mikä mielestäni tulisi ottaa huomioon tänä päivänä, on se, että kun dieselpolttoaine maksaa tänä päivänä enemmän kuin 95-oktaaninen polttoaine, niin mitä perustetta on edelleen tälle niin sanotulle käyttövoimaverolle dieselkäyttöisellä polttoaine-ajoneuvolla. Eihän sille enää ole mitään perustetta. Jos ennen vanhaan oli niin päin, että diesel oli halvempaa ja yleensä dieselillä ajettiin pidempään, niin nyt tämä on kääntynyt ihan päälaelleen, koska hinta on kalliimpi kuin bensiiniautossa. Eli voidaanko tätäkin harkita tulevaisuudessa? Se on aika iso kuluerä pienessäkin henkilöautossa käyttömaksuun verrattuna: jos on käyttömaksu ja käyttövoimavero, niin se on useita satoja euroja enemmän vuositasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-19T17:46:38,2022-05-19T17:48:28,Hyväksytty,1.1
2022_60_143,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_60_144,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös tässä on kysymys yksimielisestä mietinnöstä ja toimenpiteestä, jonka on tarkoitus auttaa tässä ja nyt tähän olemassa olevaan maatalouden kustannuskriisiin ja kaikkeen, mitä olemme nähneet. Tämä on ollut sellainen laki, että meitä on koko ajan kiirehditty tässä eduskunnassa, että toivottavasti saisimme tämän mahdollisimman pian läpi, sillä näitä palautuksia voitaisiin ruveta sitten maksamaan heti, kun tämä eduskuntakäsittely on ohi, ja siksi olemme hyvin joutuisasti myös jaostossa ja valiokunnassa tämän käsitelleet.
Tässä siis on kysymys siitä, että maatalouden valmisteveroon suunnataan lisäpalautus vuodelta 2021. Kaiken kaikkiaan tätä lisäpalautusta voidaan antaa määräajassa sitä hakeneille ja saaneille, ja tätä ei tarvitse erikseen hakea, vaan se automaattisesti toteutetaan, kun saamme tämän lain eteenpäin.
Taloudellisia vaikutuksia: tämä tulee lisäämään menoja noin 45 miljoonaa euroa, ja sitä kautta tämä on yksi toimenpide siitä kokonaispaketista, millä sitten maataloutta tuetaan kaiken kaikkiaan. Käytännössä tämä lisäpalautus kohdistuu suurelta osin kevyeen polttoöljyyn, 99-prosenttisesti, ja yksi prosentti menee sitten sinne raskaamman polttoöljyn puolelle.
Valiokunta yksimielisesti tätä puoltaa ja toteaa, että tämä vastaa osaltaan tähän kustannuskriisiin ja parantaa huoltovarmuutta. Mutta tässä yhteydessä pohdin myös paljon sitä, että tämä tilanne ei ole nyt oikeastaan ihan neutraali. Nimittäin tämä lisäpalautus kaikkinensa ei esimerkiksi kohdistu nestekaasuun, ja tietenkin sillä on taas merkitystä muun muassa päästöjen kannalta. Tämä on selkeä ongelma, ja tähän on itse asiassa koko eduskunta jo viime kaudella kiinnittänyt huomiota. Jälleen kerran myös valiokunta kiinnittää mutta toteaa myös, niin kuin myöhemmin kerron, että tässä ja nyt tämä systeemin korjaus ei vaikuttaisi tähän esitykseen millään tavalla, koska tässä on kysymys yksittäisestä toimesta.
Toinen soveltamisalaa koskeva kysymys, mitä tässä pohdimme, mikä tuli esiin, on se, että varsin moni työ tänä päivänä tapahtuu myös urakoitsijan toimesta, ja sitä kautta toivottiin, että myös tietynlaisia urakointeja koskevia tilanteita varten voisi tätä lisäpalautusta saada. Tässä ei ole ihan tätä päivää vastaava tilanne.
Me toteamme sitten valiokuntana nimenomaan nämä: Me toteamme, että tässä on yksi toimi tässä ja nyt. Ja sitten kirjasimme oikeastaan näin, että soveltamisalan laajennus olisi erikseen selvitettävä kysymys: ”Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän laajennus nestekaasuun ja muu mahdollinen soveltamisalan laajennus selvitettäisiin erikseen ja viipymättä.” Eli tämä on tärkeä terveinen jatkoon, koska eduskunta esimerkiksi tämän nestekaasun osalta on aiemminkin kantanut huolta. Ja sitten toteamme myös niin, että asiantuntijakuulemisessakin todettiin, että lyhyellä aikavälillä tämä ei vaikuta päästövelvoitteisiin, mutta tämä on nyt kertaluonteinen eli pitkäaikaisena tämä voisi vaikuttaa. Kiinnitimme huomiota tämän kertaluonteisuuteen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-19T17:49:10,2022-05-19T17:53:22,Hyväksytty,1.1
2022_60_145,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_146,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että maatalouden kustannuskriisiä helpottavana, nopeavaikutteisena toimena maksetaan pikavauhtia vuoden 2021 polttoöljyn käyttöä koskeva kertaluonteinen valmisteveron lisäpalautus. Lisäpalautuksesta lähes 99 prosenttia koskee kevyttä polttoöljyä, loppuosa raskasta polttoöljyä ja R-luokan biopolttoöljyä.
Kevyen polttoöljyn valmisteveron lisäpalautus on 14,8 senttiä litralta. Jo maaliskuussa maksettu normaali palautus oli kevyellä polttoöljyllä 10,33 senttiä litralta. Maatalouden maksettavaksi jää vuoden 2021 käytöstä kevyen polttoöljyn valmisteveroa 2,1 senttiä litralta ja sen lisäksi huoltovarmuusmaksu. Tämä on EU:n energiaverodirektiivin mukainen valmisteveron vähimmäismäärä. Sähkön osalta on jo vanhastaan pysyvänä lainsäädäntönä käytössä EU-lainsäädännön sallima maksimipalautus, 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Maatalouden maksettavaksi jää siis tässäkin EU-minimi, joka on 0,05 senttiä kilowattitunnilta.
Polttoöljyn valmisteveron lisäpalautus maksetaan niin sanotusti viran puolesta niille, jotka ovat hakeneet palautusta määräajassa eli helmikuun 2022 loppuun mennessä. Lisäpalautusta ei näin ollen tarvitse hakea Verohallinnolta erikseen.
Valiokunta kiinnitti aivan oikein huomiota siihen, että maataloudelle traktori- ja työkoneurakointia suorittavat eivät ole oikeutettuja polttoöljyn valmisteveron palautukseen lainkaan. Tämä aiheuttaa merkittävän neutraalisuusongelman, johon Koneyrittäjien liitto ja MTK kiinnittivät asiantuntijakuulemisessa huomiota. Maatalouden harjoittajia siis kohdellaan eri tavalla riippuen siitä, käyttävätkö he omia koneita vai urakoitsijaa.
Maatalouden energiaverojen palautusjärjestelmä ei koske lainkaan myöskään nestekaasua. Tämäkin aiheuttaa merkittävän neutraalisuusongelman. Kuten edustaja Viitanen tässä totesi, niin viime kaudella, jolloin muuten toimin verojaoston puheenjohtajana, me tehtiin tästä eduskunnassa lausuma — siis lausuma siitä, että nestekaasu lisättäisiin valmisteveron palautukseen oikeutettujen tuotteiden luetteloon — mutta silloinen valtiovarainministeri Orpo ei osoittanut tätä asiaa kohtaan kiinnostusta, ja täällä nykyään edustajana oleva, hänen silloinen avustajansa, edustaja Marttinen ei ilmeisesti sitten riittävästi häntä valistanut tässä asiassa.
Lain puutteellisuuksia, näitä kahta edellä mainittua puutteellisuutta, ei ollut eduskunnassa käytännössä mahdollista korjata. Muutokset eduskunnassa ovat tunnetusti harvinaista herkkua, koska ne edellyttävät hallituspuolueiden yksimielisyyttä. Hallituksen tulisi kuitenkin ottaa eduskunnan huomiot erikseen uuteen käsittelyyn mahdollisimman nopeasti.
Arvoisa puhemies! Maatalouden energiaveron palautus koskee nykyisellään vain valmisteveron energiasisältöveron osuutta, joka palautetaan kokonaan. Kuluvan eduskuntakauden aikana on hallitusneuvotteluissa sovitun mukaisesti korotettu vain energiasisältöveron osuutta, ei valmisteveron hiilidioksidiveron osuutta. Näin maatalous on saanut korotuksen kokonaan takaisin palautuksena. Aikaisemmin palautus koski myös hiilidioksidiveroa, mutta pääministeri Jyrki Kataisen hallitus poisti tämän palautuksen osan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-19T17:53:23,2022-05-19T17:58:24,Hyväksytty,1.1
2022_60_147,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_148,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden ja suomalaisen ruuantuotannon kannalta on erittäin tärkeää, että me nyt tuemme maataloutta kaikin mahdollisin keinoin. Valmisteveron palautus on ensimmäinen osa hallituksen lupaamaa kriisitukipakettia maataloudelle, joka näkyy myös nopeimmin maanviljelijöiden kukkarossa. Toivon myös, että loppuosa maatalouden tukipaketista saadaan mahdollisimman nopeasti käyttöön.
Kiitän valiokuntaa ripeästä käsittelystä ja hyvästä mietinnöstä huomautuksineen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-05-19T17:58:24,2022-05-19T17:59:04,Hyväksytty,1.1
2022_60_149,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on tosiaan yksimielinen. Tuolla verojaostossa tosin kävimme kyllä keskustelua siitä, millä tavoin me tulevaisuudessa voisimme tämän palautuksen — maataloudessa käytetyn polttoöljyn valmisteveron palautuksen — laajentamista selvittää. Ja niin kuin tuossa jaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen toi esille, niin tänne me sitten saimme sorvattua yksimielisesti valiokunnan mietinnön tekstiin, että ”valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän laajennus nestekaasuun ja muu mahdollinen soveltamisalan laajennus selvitettäisiin erikseen viipymättä”. Kävimme myös keskustelua tästä neutraaliudesta, elikkä ensinnäkin se, että tämän tulisi tosiaankin koskea muitakin kuin polttoöljyä ja näitä erikseen tässä laissa lueteltuja polttonesteitä. Nestekaasu nyt on lähinnä se, mikä on realistista ja mitä käytetään sitten tiloilla.
Sitten toisena tämä neutraalius, että kun tänä päivänä, niin kuin tuossa edustaja Kiviranta toi esille, aika paljon maatilataloudessa käytetään alihankintaa, jolloinka nämä koneyrittäjät ovat siinä mielessä hyvinkin keskeisessä roolissa, kun mietitään tuota maatalouden kustannusrakenteen syntymistä.
Ja tietysti se, että tätä oltaisiin yritetty tässä samaisessa mietinnössä muuttaa, niin kun tämä on sidottu noihin vuoden 2021 maksupalautuksiin, niin siinä mielessä tämä ei tavallaan olisi voinut onnistua teknisesti esimerkiksi näitten koneyrittäjien kohdalta. Ja siinä mielessä kyllä sitten tietysti vähän ihmettelen, että jos edellisellä kaudella on tehty tämä lausuma liittyen tähän nestekaasuun, ja kuitenkin meillä sitten nyt hallituksessa istuu tällä hetkellä keskustapuolue, niin tietysti olisin ajatellut, että se vanha lausuma sieltä olisi hyvissä ajoin — siinä vaiheessa, kun tätä lakia on lähdetty sorvaamaan — sitten kaivettu esille ja yritetty edesauttaa, jotta tämä laajennus oltaisiin voitu saada aikaiseksi jo tässä vaiheessa.
Sen tähden tähänkään mietintöön kristillisdemokraatit eivät jättäneet mitään omaa eriävää esitystä. Toki meillä on ollut tuossa meidän maatalousohjelmassa ajatus siitä, että tämä palautus voisi olla kolminkertainen, ja tässä on tietysti vähän epävarmaa se, miten komissio sitten suhtautuisi tämän tyyppiseen reilumpaan palautukseen, mutta tärkeintä oli kuitenkin, että tämä palautus saadaan mahdollisimman nopeasti tiloille, ja sen tähden sitten tuolla valiokunnassakin pyrittiin ripeään käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-19T18:00:00,2022-05-19T18:03:02,Hyväksytty,1.1
2022_60_150,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_151,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Maataloudelle tämä, edes pieni, kädenojennus on tänä päivänä aivan loistava juttu, kun otetaan huomioon, kuinka tiukille maatalousyrittäjä voi joutua esimerkiksi siitä syystä, että Venäjältä, Valko-Venäjältä tai Ukrainasta tulevat lannoitteet saattavat loppua kokonaan ja niiden hinta saattaa nousta aivan mielettömän kalliiksi siihen verrattuna, mitä se on ollut sieltä tullessaan, ja sitten kun huomioidaan se, kuinka paljon esimerkiksi leikkuupuimurit, isot traktorit ynnä muut vievät polttoöljyä. Ja sitten yksi iso, mikä sitä vie: niin kauan kuin ei saada kaasukäyttöisiä viljankuivureita, kevyt polttoöljy on se, millä niitä viljoja kuivataan. Jos sattuu olemaan märkä syksy, niin huomattavasti, tuhansia litroja enemmän viljan kuivatus vie sitä polttoöljyä. Tämä on todella hyvä asia myöskin tällä kohtaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-19T18:03:02,2022-05-19T18:04:10,Hyväksytty,1.1
2022_60_152,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_153,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä kiitän tässäkin jaostoa ja koko valiokuntaa siitä, että saimme tämän yksimielisesti ja ripeästi. Mielestäni se on osoitus siitä, että eduskunnassa kuitenkin tämä kriisitietous on meillä selkeästi esillä ja näimme tämän sekä huoltovarmuuden että sitten tämän kustannuskriisin osalta välttämättömänä, nopeana, tässä ja nyt vaikuttavana toimena. Mutta kyllä minä itsekin sinänsä näen, että nykyään, kun tehdään näitä uudistuksia, kaiken kaikkiaan on otettava kokonaisvaltaisesti huomioon se, mikä on niiden vaikutus vaikkapa ympäristö-, ilmastopäästöihin, ja mielestäni on selvää, että meidän pitää näissäkin ratkaisuissa pyrkiä siihen suuntaan, että mieluummin tuetaan niitä, jotka eivät päästöjä aiheuta, kuin niitä, jotka aiheuttavat. Siksi tämä huoli, joka viime kaudella on esille tullut muun muassa tämän nestekaasun osalta, on ihan aiheellinen, ja hyvä, että nostamme sen esiin.
Samoin itseäni mietityttää, että kyllähän sitten tietenkin on järkevää myös kuunnella koneyrittäjien huolta tässä tapauksessa. Jos tätä enemmän ja enemmän käytetään, on ihan perusteltua, että kysytään sitten, miksi systeemi tällä kertaa on tällainen.
Kuten sanottu, tässä todella oli tämä pikaisuus tärkeää, koska ymmärrän hyvin sen, että jos siellä on vaikea tilanne, niin kyllä se, että saa nopeasti helpotuksen, on tärkeää. Tämä mietintöhän oli meiltä ulkona jo sillä tavalla, että se olisi voitu käsitellä jo muutamaa päivää aikaisemmin, mutta nyt oli tämä eräs Nato-kysymys, joka sitten mahdollisti, että tänään tämä on täällä käsittelyssä. Haluan vielä osaltani korostaa, että kiitos hyvästä yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-19T18:04:10,2022-05-19T18:06:06,Hyväksytty,1.1
2022_60_154,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_60_155,60/2022,2022-05-19,16.00,18.07,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minussa nyt heräsi tässä juristi, ja totean tässä sen, että se, että tämä hallituksen esitys koski maatalouden energiaveron lisäpalautusta vuodelta 2021, ei tietenkään olisi estänyt lisäämästä sinne traktoriurakoitsijoita valmisteveron palautuksen saajiksi siltä osin kuin he tekevät maatalouden urakointia, tai lisäämästä myös nestekaasua tuohon valmisteveronpalautettujen energiatuotteiden luetteloon. Se vain olisi voitu sitten panna tulemaan voimaan 1.1.2022 lähtien tai 1.1.2023 lähtien, jos näin olisi haluttu. Eli tämä on puhtaasti hoidettavissa oleva tekninen asia, mutta asia on nyt tässä vaiheessa, ja näillä mennään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_60+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-19T18:06:06,2022-05-19T18:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_61_1,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmoituksia - Vastaukset kirjallisiin kysymyksiin,Perjantaista huolimatta pyydän keskittymään nyt tähän täysistuntoon. Muut keskustelut salista ulos., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_61_2,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Avaan keskustelun. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_61_3,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis Yleisradion hallintoneuvoston kertomusta eduskunnalle vuodelta 2021, ja tätä vuottahan hallitsi korona, kuten kaikki tässä salissa tietävät. Voin kuitenkin sanoa, että kriisiaikana Yleisradiota tarvitaan vieläkin enemmän kuin normaaliaikana, on sitten kyse koronasta tai sitten esimerkiksi tästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, jota ei toki tässä käsitellä, koska nyt on kyse vuosikertomuksesta 2021, mutta nämä samat havainnot siitä, että laadukasta tiedonvälitystä, viranomaistiedotteita ja ‑informaatiota kansalaiset tarvitsevat vieläkin enemmän kriisiaikana. 
Vuonna 2021 Yle Areena saavutti ennätysyleisön, ja lisäksi Yle TV oli Suomen suosituin televisiokanava ja Yle Radio Suomi Suomen suosituin radiokanava. On hyvä myös mainita tässä kriisiaikana kansalaisia yhdistäneet tapahtumat, laadukas urheilutarjonta — jalkapallon EM-kilpailut, Tokion olympialaiset 3,7—3,8 miljoonaa katsojaa — sen lisäksi paljon myös kulttuuritarjontaa. Kuten kaikki tiedämme, tapahtuma-ala oli suurissa vaikeuksissa korona-aikana, ja Yle pyrki omalta osaltaan helpottamaan tapahtuma-alan ongelmia sillä, että se lisäsi omassa tuotannossaan kotimaista tarjontaa, joka oli sitten avuksi alan toimijoille, [Jukka Gustafsson: Oikein hyvä, oikein hyvä!] ja tietysti myös välitti kotikatsojille laadukasta kotimaista ohjelmaa. 
Ehkä sitten yksi sana vielä siitä, miten henkilöstö on tähän suhtautunut. Yleisradiossa kuten muuallakin siirryttiin etätyöformaattiin — toki osa teki koko ajan töitä myös toimituksessa ja oli eräänlainen varallaolojärjestelmä — mutta tässä onnistuttiin erittäin hyvin, ja senhän oli ihan välttämätöntäkin onnistua, koska tietenkään ei ole mahdollista, että kriisiaikana tiedonvälitys katkeaisi. Eli tämä oli erittäin hyvin onnistunut toimenpide, ja siitä myös kiitokset Ylen henkilöstölle. 
Arvoisa puhemies! Seuraavaksi muutamia lukuja, jotka kuvaavat Ylen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa: 94 prosenttia suomalaisista käyttää ainakin kerran viikossa Ylen palveluita. 66 prosenttia katsoo Ylen suoriutuneen hyvin tai melko hyvin, ja ainoastaan noin 10 prosenttia katsoo, että Yle ei ole suoriutunut edes välttävästi omista tehtävistään. Riippumaton tiedonvälityshän korostuu tällaisena aikana, kuten jo mainitsin. Ylen verkkopalvelut tavoittaa yli 15-vuotiaista 68 prosenttia eli 2,9 miljoonaa suomalaista. Yle-veron maksajista kolme neljäsosaa kokee saavansa melko tai erittäin hyvää vastinetta Yle-verolle. Tässä on toki alueellisia eroja, eli pääkaupunkiseudulla Yleen suhtaudutaan myötämielisemmin kuin maaseudulla. 
Tästä haluan sanoa sen, että Yle on nyt perustamassa toimituksia pienempiin kaupunkeihin eli seutukaupunkeihin, tällaisia pientoimituksia, 1—3 toimittajan toimituksia, missä on sama idea kuin mitä Ruotsin SVT on toteuttanut. Sen ajatuksena on se, että Ylen valtakunnalliseen verkkoon entistä enemmän tulee ohjelmia myös suurten kaupunkien ulkopuolelta, ja tällä on tarkoituksena tasapainottaa tätä suhteessa pääkaupunkiseutu—suuret kaupungit—maaseutu—seutukaupungit-näkökulmaan. 
Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi vielä muutama sana Ylen suhteesta kaupalliseen mediaan. On tietenkin selvää, että Yleisradio ei yksinään kykene tarjoamaan Suomessa laadukasta tiedonvälitystä, eikä pidäkään, vaan siihen tarvitaan myös kaupallista televisiota, radiota ja lehdistöä. Yle on tehnyt yhteistyötä koko ajan muun muassa MTV:n ja Maaseudun Tulevaisuuden kanssa. Sen sijaan Medialiiton kantelu ja Sanoman kantelu ovat välittäneet vähän toisenlaista viestiä. Pidänkin hyvin tärkeänä, että erityisesti tässä tilanteessa, missä nyt ollaan, jolloin meillä on enemmän kuin välttämätöntä saada varmistaa myös se, että tiedonvälityksessä, jota meille kansainvälisistä medioista tulee, on punnittua ja oikeaa tietoa, kun tätä sitten kotimaassa välitetään, ja että yhteistyötä kehitetään Ylen ja suurimpien yksityisten tai kaupallisten medioiden välillä, kuten esimerkiksi Norjassa on tehty. Tätä pidän hyvin tärkeänä. 
Sitten vielä maininta siitä, että Yle on keskeinen yhteistyökumppani kotimaisille tuotantoyhtiöille. Eli itse asiassa, kun kulttuuria Suomesta viedään, suurin osa siitä tapahtuu yhteistyössä Ylen kanssa, koska nämä toimijat ovat yksinäisinä liian pieniä toimiakseen itse kansainvälisillä markkinoilla tai hakeakseen rahoitusta, ilman että siinä on myös Yleisradio mukana. Sen vuoksi on johdonmukaisesti pyritty nostamaan Ylen ostoja kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä ja tukemaan myös suomalaista kulttuurivientiä. 
Arvoisa puhemies! Ylen motto on ”kaikille yhteinen, jokaiselle oma”, ja vuoden 2021 hallintoneuvoston kertomus osoittaa, että tässä tehtävässä on koronavuonna pärjätty poikkeuksellisen hyvin.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-20T13:00:34,2022-05-20T13:07:14,Käsitelty,1.1
2022_61_4,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Totean, että tämän päivän istunto päättyy kello 13.30. Nyt on 11 puheenvuoroa, mikä tarkoittaa sitä, että jos puheenvuoroja jää pitämättä, asian käsittely keskeytetään ja se siirtyy johonkin toiseen istuntoon. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_5,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle ansaitsee ilman muuta huomion, ja välitän kiitokseni sen tasokkaasta ja analyyttisestä laadinnasta. Hallintoneuvosto on kyllä tehnyt hyvää työtä. 
Puhemies! On selvää, että viimeisten vuosien aikana, jolloin maailma on ollut kovin myllerryksessä ja kriisit seuranneet toisiaan, Ylen merkitys luotettavana tiedonvälittäjänä on korostunut, ja ylipäätään siis tiedotusvälineet kauttaaltaan, myös kaupalliset, ovat vakavina aikoina hoitaneet tonttinsa yleisesti ottaen hyvin.
Puhemies! Muutama huomio: 
Ylen kulmakivien, riippumattomuuden ja moniäänisyyden, pitää olla Ylen johtolankana toiminnassa. Tätä kysymystä on varmasti myös tarkasteltava itsekriittisesti, ja tunnistan sen, että näin on tehtykin. Uskon myös, että paitsi hallintoneuvosto myös Ylen laaja organisaatio keskittyvät jokapäiväisessä työssään varjelemaan tätä keskeistä vaadettaan. 
Itse pidän erityisen merkityksellisenä, että Yle tekee ja tuottaa ohjelmia kaikkialla Suomessa jatkossakin. Alueellinen kattavuus on tärkeää, ja keskusta kannattaa sitä painokkaasti. Ylen tehtävä on koko Suomen kokoinen, ja tervehdin ilolla esimerkiksi suuntauksia voimistuneisiin alueuutisiin, jotka tulevat lähelle ihmisen arkea ja sen merkityksellisyyttä. 
Yle on tärkeä sivistyskanava, jonka kuuluu olla kaikkien saatavilla. Ylen ohjelmatuotannon kuuluu olla — ja onkin sellaista — että se tavoittaa eri-ikäisiä ihmisiä. Itse pohdin tosin sitä, onko Ylen tuotannossa riittävästi mielenkiintoa tai tavoitettavuutta nuorten kohdalla. Tiedän, että Yle tekee työtä sen eteen, mutta arkihavaintoni osaltaan tukevat sitä, että nuorten maailmassa Yle ei ole välttämättä ykköshittiä vaan nuorten huomion saattavat kaapata vaihtoehtoiset kanavat ja tiedonvälitykset. Kysymys siis kaiketi kuuluu, onko Yle tarpeeksi nuorten pulssilla. Myös sosiaalinen media ja ulkomaiset mainosmediat valtaavat näkyvyyttä.
Puhemies! Arvostukseni Ylen toimintaa ja tehtävää kohtaan on suurta. Haluan korostaa Yleltä pois ottamatta, että laadukasta ja tärkeää tiedonvälitystä tehdään muuallakin: [Puhemies koputtaa] esimerkiksi maakunta‑ ja paikallislehtien painoarvo ja niiden alueellinen tehtävä ovat merkityksellisiä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-05-20T13:07:29,2022-05-20T13:10:41,Käsitelty,1.1
2022_61_6,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_7,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yle-vero herättää aina laajaa keskustelua, mutta en ota siihen nyt kantaa.
Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan kiittää siitä, kuinka paljon Yle vahvisti ohjelmistoaan juuri kotimaisen musiikin ja konserttien osalta helpottaakseen tapahtuma-alan tuskaa pandemian aikana.
Ja edustaja Heinonen voi ottaa tästä puheen pituudesta nyt mallia seuraavana. [Naurua] — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-20T13:10:41,2022-05-20T13:11:11,Käsitelty,1.1
2022_61_8,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_9,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin, puheen pituus hieman sisällön mukaan. [Eduskunnasta: Oho! — Naurua] Mutta leikki leikkinä.
Arvoisa puhemies! Edustaja Satoselle lämmin kiitos hyvästä eduskuntakäsittelystä Yleisradion kertomuksen osalta. En sen enempää lähde Ylen kokonaisuutta läpikäymään, mutta haluan yhden asian nostaa edustaja Satosen ja myös Yleisradion tietoon. Tämä koskee myös eduskuntaa, ja haluan, että myös eduskunnan varapuhemies ja pääsihteeri toiveen kuulevat, ja toivon, että ryhdytte toimeen.
Asia koskee eduskunnan kyselytunteja. En myöskään niiden sisältöön tai laatuun ota hieman jäävinä kantaa, [Naurua — Jukka Gustafsson: Se on itsestänne kiinni!] mutta tiedän, että niitä monet, myös ikäihmiset, haluavat kuunnella. Ja nyt ihan vakava asia: Eräs yli 90-vuotias rouva on useamman kerran ottanut yhteyttä asiassa, johon osasyynä on myös meidän pieni häly täällä salissa, mutta myös se, että hänellä on jo iän tuomaa heikkokuuloisuutta. Siihen vaikuttaa tämä tila, siihen vaikuttaa se, että täällä on tietysti välihuutoja, mitkä kuuluvat myös parlamentarismiin, mutta välillä sitä ylimääräistäkin hälyä, mistä puhemieskin meitä sitten välillä joutuu vähän ojentamaan. Rouvan toiveena on ollut se, että eikö eduskunta yhdessä Ylen kanssa voisi livetekstittää nämä kyselytunnit. Yleisradiolla on siihen järjestelmät olemassa, osa ajankohtaisohjelmista livetekstitetään. Se helpottaisi näiden kyselytuntien seuraamista ja lisäisi myös sitä mahdollisuutta, että kaikilla olisi tähän eduskunnan ja päätöksenteon tärkeään keskusteluun mahdollisuus osallistua edes kuuntelemalla. [Jukka Gustafsson: Hyvä idea!] Jos nostaa ääntä, silloin se häly tulee, ja hänelläkin kuulo on jo sillä tasolla, että ei edes se riitä. Yleisradio on hienosti hoitanut näihin mukaan viittomakielen, joka on myös livenä nähtävissä, mutta sekään ei palvele näitä ikäihmisiä tai muita, joilla ei ole viittomakielen taitoa.
Teen ehdotuksen ja toivon, että puhemies, pääsihteeri ja hallintoneuvoston puheenjohtaja vievät sitä eteenpäin, että saisimme jatkossa eduskunnan kyselytunneille myös livetekstityksen. Sitä lukuisat ikäihmiset ovat toivoneet.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-20T13:11:11,2022-05-20T13:14:05,Käsitelty,1.1
2022_61_10,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_11,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021. Haluaisin siihen liittyen nostaa esille muutamia epäkohtia, jotka Ylen toimintaan liittyvät.
Tiedättekö, kuinka paljon koko ajan paisuvaan Yleen upposi rahaa viime vuonna? Oikea vastaus on puoli miljardia euroa. Luku on niin suuri, että sitä pitää verrata muuhun, jotta sen kunnolla hahmottaa. Jos ostat uuden auton, maksat siitä autoveron. Viime vuonna autoveroa kerättiin kokonaisuudessaan saman verran, mitä Yle tarvitsi pyöriäkseen. Vasemmistossa kauhisteltiin vielä aiemmin uusien hävittäjien käyttökustannuksia, mutta hävittäjälentäminen on halpaa huvia Yleen verrattuna. Ylen vuosibudjetilla lennättäisi ja ylläpitäisi tuplaten sen määrän huippumoderneja hävittäjiä, jotka Suomi viisaasti päätti hankkia soraäänistä huolimatta. Soraäänissä haluttiin myös verrata hävittäjän hintaa Uuden lastensairaalan kustannuksiin. Lastensairaaloitakin saisi rakentaa joka vuosi kaksin kappalein ilman, että Ylen budjetti ylittyisi. Me tarvitsemme Yleä siihen, että meillä turvataan riippumaton media ja tiedonsaanti tilanteessa kuin tilanteessa, mutta vapaasti käytettävää valtion luottokorttia meidän ei tule Ylelle antaa. Jo muutaman kymmenen miljoonan nipistämisellä voitaisiin paikata se vaje, minkä vuoksi poliisissa joudutaan pohtimaan irtisanomisia. Rahoitetaan siis Yleä vain välttämättömiltä osin ja karsitaan loput.[Petri Huru: Juuri näin!]
Arvoisa puhemies! Mitä järkeä on esimerkiksi siinä, että Yle hankkii isolla rahalla ulkomaisia sarjoja, kun sen pitäisi keskittyä kotimaisen tuotannon tukemiseen? [Arto Satonen: Kannatta tutkia Ylen budjettia!] Ihmiset maksavat Netflixistä, HBO:sta tai muusta vastaavasta siksi, että voivat itse valita mieluisat sarjat. Eivät he halua maksaa samaan aikaan Ylelle siitä, että se voi valita ulkomaisten sarjojen joukosta omasta mielestään suomalaiselle sopivat. Ei ole veronmaksajien näkökulmasta perusteltua, että Yle esimerkiksi hankki taannoin isolla rahalla Game of Thronesin ohjelmistoonsa. Ylen vuosibudjetilla saisi muuten kyseistä sarjaa tuottaneen HBO:n vuositilauksen jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin, ja rahaa jäisi vielä yli. [Jani Mäkelä: Se on totta!] Meidän ei tule ylläpitää sellaista Yleä, joka voisi kamppailla isoja mediajättejä vastaan. Ulkomaiset sisällöt ja digilehtityyppiset verkkosivut voidaan jättää niille, joiden heiniksi ne kuuluvat. Yle voi keskittyä paikkaamaan sitä aukkoa, joka kaupallisilta medioilta jää, ei aiheuttamaan aukkoa kaupallisten medioiden tonteille tai veronmaksajien kukkaroon.
Ja lopuksi, arvoisa herra puhemies: Yhtään arvostelematta juuri noita sisällöntekijöitä, joilta Yle on nyt päättänyt tilata erilaisia sisältöjä, on kuitenkin todettava, että Yle on mennyt tässä paisumisessa jo niin pitkälle, että se rahoittaa seksipodcastien tekemistä ja sinkkunaiset paljaana ‑sarjojen tekemistä. Ihan oikeasti, meillä samaan aikaan on vanhuksia, jotka joutuvat pohtimaan tässä maassa, ostavatko he lääkkeitä vai ostavatko he ruokaa. Samaan aikaan meillä on mopojonneja, jotka miettivät, joutuvatko he lopettamaan sen harrastuksen sen vuoksi, että rahaa bensaan ei yksinkertaisesti riitä. Meillä on nuoria, jotka jonottavat, että pääsisivät käsittelemään omia mielenterveysongelmiaan terapeutin kanssa, ja kohta näitä nuoria ei saata enää olla. Ja meillä on se naiivi ajatus, että rahaa vaan riittää, kun sitä otetaan valtion kassasta. Mutta ei — ne valtion kassaan tulevat rahat tulevat verorahoista, ja meidän täällä eduskunnassa tulee olla niitä kirstunvartijoita, jotka päättävät, mihin sitä rahaa käytetään. Jos näin leväperäisesti tällä hetkellä käytetään Ylen rahaa, että rahoitetaan ulkomaisia tuottajia, elokuvantekijöitä ja dokumenttien tekijöitä ja sitten Suomen osalta tehdään tällaista viihdettä, jota aivan hyvin pystyisivät nämä kaupalliset mediat tekemään, niin tässä herää sellainen kysymys, käytetäänkö näitä rahoja vastuullisesti ja priorisoidaanko niitä oikein. Omasta mielestäni ei, ja sen vuoksi tämä kritiikki, mitä me perussuomalaiset vuodesta toiseen on esitetty, on kyllä täysin paikallaan. Yle on tärkeä, Ylellä on oma tärkeä tehtävänsä, mutta vuosi vuodelta Yle on alkanut laajenemaan erilaisille osa-alueille, mihin ei kuuluisi, ja tähän meidän eduskuntana pitää puuttua. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-20T13:14:08,2022-05-20T13:19:10,Käsitelty,1.1
2022_61_12,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Meillä on nyt kuusi minuuttia aikaa, ja täällä on niin paljon puheenvuoropyyntöjä, että missään tapauksessa keskustelua ei saada päättymään, joten mennään lopuksi debattiin ja tehdään sillä tavalla, että ne, jotka haluavat osallistua keskusteluun, painavat V-painiketta. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_13,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo vaatia asioita silloin, kun ei tarvitse itse tehdä mitään. Yleisradion hallintoneuvostossa istuu useampi perussuomalainen edustaja, jotka eivät ole tämäntyyppisiä kiihkeitä puheenvuoroja liittyen Ylen rahoitukseen siellä käyttäneet. Me olemme kaikki hyvin vahvasti yksimielisinä olleet kehittämässä Yleisradion toimintaa. [Jani Mäkelä: Emme ole! — Sebastian Tynkkynen: Ei olla!] Meille avataan myöskin Yleisradion budjettia miltei jokaisessa kokouksessa, käymme sitä läpi, eivätkä perussuomalaiset ole sitä vastustaneet.
Arvoisa puhemies! Yle elää ajassa. Yle tekee valtavasti tärkeää työtä, ja yksi osa tästä tärkeästä työstä on se, millä tavalla Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on uutisoitu. Esimerkiksi radion puolella nyt Kesäradio muuttaa muotoaan siitä perinteisestä: ei ole enää aluetoimituksia, vaan toimitukset on haluttu kiinnittää siihen, että voidaan kansalle välittää, [Puhemies koputtaa] mitä tapahtuu Ukrainassa, minkälaisia hirmutekoja Venäjä tekee. [Puhemies: Kiitoksia!] Ja samalla me legitimoimme sen, että me olemme menossa nyt Natoon.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-05-20T13:19:27,2022-05-20T13:20:43,Käsitelty,1.1
2022_61_14,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä. [Edustajan mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_15,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin mitä yksittäisiin ohjelmiin tulee, niin me elämme semmoisessa maassa, jossa poliitikot eivät puutu yksittäisiin ohjelmiin. Myös sellaisia maita on olemassa, joissa puututaan, mutta toivottavasti emme ole sellaisessa maassa koskaan. Se on sitten eri asia, että totta kai voidaan miettiä sitä, missä laajuudessa mitäkin tarjotaan, mutta jos nyt katsoo Ylen budjettia ihan oikeasti, niin nimenomaan ne kotimaiset dokumentit, kotimaiset tuotantohommat ja yhdessä tehdyt ohjelmat vievät valtaosan siitä budjetista. Minäkin luulin ennen kuin olin tässä Ylen toiminnassa mukana, että sieltä helposti löytyy isoja määriä, kun tästä kansainvälisestä puolesta otetaan pois, mutta totuus on kyllä aivan toisenlainen.
Sen sanon vielä, että ihmettelen Tynkkysen puheenvuoroa erityisesti sen takia, että kaikki Ylen rahoitukseen liittyvät asiat ja Yle-lain muutokset tehdään eduskunnassa ja kaikki puolueet ovat ne hyväksyneet. Olen itse vetänyt [Puhemies: Kiitoksia!] Yle-työryhmää, ja perussuomalaiset ovat hyväksyneet sen tuloksen. [Pia Viitanen: Hyvää työtä teitte!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-20T13:20:43,2022-05-20T13:21:51,Käsitelty,1.1
2022_61_16,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_17,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät ole sitoutuneet Ylen nykyrahoitukseen. Voitte katsoa vaihtoehtobudjettimme, millaista leikkausta Yle-veroon on esitetty.
Mitä tulee tähän uutisointiin Ukrainan tapahtumista, Venäjän hyökkäyksestä, niin en tiedä, onko se ammattitaidon puutetta vai tarkoituksellisuutta, mutta useissa Ylen uutisissa on ollut esillä suorastaan Venäjän narratiivi, ja siihen on täytynyt puuttua aktiivisesti, että uutinen saadaan korjattua sellaiseksi, ettei siinä toisteta Venäjän valheita. Eli ei Yle sitä uutisointia ole kunnolla hoitanut.
Yle sinänsä on tarpeellinen. Ylen pitäisi tehdä niitä asioita, joista sille maksetaan, nimenomaan niitä asioita, joita ei kannata tuottaa kaupallisesti, eli lasten ohjelmia, ohjelmia erityisryhmille, ohjelmia esimerkiksi kuulovammaisille, näkövammaisille, vastaavia asioita, jotka eivät toimisi kaupalliselta pohjalta. Se on Ylen tehtävä. Ylen tehtävä ei ole tuottaa tällaisia edustaja Tynkkysen mainitsemia kummallisuuksia, tällaisia woke-ilmiöitä ja vastaavia asioita. Emme me siitä maksa Yle-veroa. Niistä voivat maksaa ne, jotka niitä haluavat kuluttaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-20T13:21:51,2022-05-20T13:22:56,Käsitelty,1.1
2022_61_18,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_19,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Puhemies! Tuossahan edustaja Satonen juuri kertoi, että erityisesti kriisiaikana ja muutenkin kotimaista tuotantoa lisättiin. Se on kunnianarvoista ja hyvin tärkeää. Sillä autettiin tapahtuma-alan ahdinkoa, sillä tehtiin kotimaisia työpaikkoja ja sillä lisättiin suomalaisten henkistä hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta. Kulttuuritarjonta, urheilutarjonta — suomalaisille varmasti juuri näinä aikoina sitä, mitä tarvitsemme. Hyvä Yle tässä mielessä!
Puhemies! Haluan sanoa kulttuuriviennistä ja työpaikoista, eli luovilla aloilla, millä Ylekin toimii, on tulevaisuutta myös tässä: Suomen kasvussa, Suomen työpaikoissa, meidän kaikkien tunnettavuuden lisääntymisessä. Me olemme esimerkiksi saaneet hyvin kotimaisia tuotantoja muun muassa nyt tämän av-kannustimen kautta tänne kotimaahan, mutta olen kyllä huolissani, eli myös sen jatko olisi hyvin tärkeä. [Puhemies: Kiitoksia!]
Puhemies! Tässä kyllä suomalaiset luottavat Yleen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-20T13:22:57,2022-05-20T13:24:02,Käsitelty,1.1
2022_61_20,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_21,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan itse haluaisin tähänkin keskusteluun ottaa huomioon sen asian, mikä on Ylen arvo kansalaisille, suomalaisille nimenomaan. Se on omasta mielestäni oikean tiedon, oikea-aikaisen tiedon välittäminen kaikille kansalaisille, se luotettavuus, se luotettavuustieto, mitä kansalaiset saavat, ja laadukas tiedonvälitys ennen kaikkea. Oikeastaan, kun katsoo tuota viime vuotta, vuotta 2021, siinä erityisesti korostui korona-aikana se tiedon välittäminen, mitä Ylekin teki. Kyllä tietysti tässä muuttuneessa maailmantilanteessa myöskin Yle on jakanut sitä oikeaa tietoa, toisin kuin perussuomalaiset täällä väittävät.
Ennen kaikkea haluaisin todeta sen, että Yle on myöskin mukautunut tähän uuteen aikaan, mikä on tällä hetkellä, ja se, mitä ohjelmiston muutoksiakin Ylen johto teki, [Puhemies koputtaa] on äärettömän tärkeää. [Puhemies: Kiitoksia!] Ja myöskin aluetoimitusten rooli on tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-05-20T13:24:04,2022-05-20T13:25:11,Käsitelty,1.1
2022_61_22,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_23,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On varmasti hyvä, että käydään myös kriittistä keskustelua verorahoitteisesta Ylestä, koska kyllä täytyy sanoa, että sitä kriittistä kansalaispalautetta ainakin itselleni hallintoneuvoston jäsenenä aika paljon tulee. Sen takia tietysti on hyvä, että sitä keskustelua myös tässä salissa käydään.
Kiinnitän huomiota siihen, että edustaja Satonen nosti esiin sen, miten tärkeä merkitys Ylellä on erityisesti kriisiaikoina, joita olemme nyt eläneet niin tämän Venäjän hyökkäyssodan kuin sitten koronan aikana. Tässähän puhutaan nyt nimenomaan vuoden 2021 toiminnasta, jolloin elettiin korona-aikaa, ja ajattelen, että nyt jälkikäteen olisi hyvä, jos tulisi tilaa rakentavalle kriittiselle keskustelulle niin tästä tiedonvälityksestä kuin päätöksenteosta, koska kyllähän siinä tehtiin myös ylilyöntejä. Niitä helposti tapahtuu kriisiaikoina, [Puhemies: Kiitoksia!] ja sen takia toivon, että se kriittinen keskustelu voitaisiin vielä käydä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-20T13:25:12,2022-05-20T13:26:20,Käsitelty,1.1
2022_61_24,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_25,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle suomalaisen sivistys- ja kulttuurielämän kolme kärjessä ovat meidän peruskoulumme, kirjastomme ja yleisradiomme. Minua suorastaan loukkaa tällainen ala-arvoinen perussuomalaisten jatkuva hyökkäily [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Yleisradiota kohtaan — viittaan edustaja Torniaisen puheenvuoroon sen luotettavuudesta, objektiivisuudesta. En ole mikään suurkuluttaja sen paremmin radion kuin teeveenkään puolella, mutta kuitenkin katson ja aina jaksan kuitenkin arvostaa sitä kokonaisuutta: kulttuuriohjelmia, urheilua, ajankohtaisohjelmia, pääosin tasokasta viihdettä. Ja maksan mielelläni — niin kuin suurin osa suomalaisista — sen yleisradioveron. On se niin laaja tarjotin, [Puhemies koputtaa] joka kansalaisille on tarjottavissa, [Puhemies: Kiitoksia!] että sitä kohtaan nyt on lapsellista hyökätä jatkuvasti täällä eduskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-05-20T13:26:20,2022-05-20T13:27:27,Käsitelty,1.1
2022_61_26,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_27,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä tuli nyt niin monta disinformatiivista väitettä hallituspuolueitten osalta, että menisi koko puheenvuoro niitä oikoessa. Mutta katsokaa meidän webit. Johdonmukaisesti vuodesta toiseen tämä on ollut yksi isoja asioita, mistä me ollaan just puhuttu, että Ylen budjettia pitää tarkastella.
Mutta sitten edustaja Satoselle: Inhoan sitä, kun lähdetään keksimään narratiiveja ohi toisen edustajan puheenvuoron. Omassa puheenvuorossani kiinnitin erityistä huomiota siihen, että riippumaton media on tärkeä ja Ylellä on siinä nimenomaan tärkeä rooli. Mutta se ei tarkoita sitä, että jos meillä on riippumatonta journalismia, niin me emme voisi päättää, mihin meidän rahojamme käytetään. Nimittäin Yle tekee journalismia, mutta se on laajentunut valtavasti erilaisille osa-alueille. Se muun muassa järjestää myöskin erilaisia tapahtumia ja konsertteja. Me olemme rahoittaja, ja me voimme rajoittaa sitä, kuinka paljon ohi sen journalismin [Puhemies koputtaa] tehdään muuta ohessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-20T13:27:32,2022-05-20T13:28:41,Käsitelty,1.1
2022_61_28,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt näyttää siltä, että tämän keskustelun aika alkaa päättyä. Mutta vielä yksi vastauspuheenvuoro, edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_61_29,61/2022,2022-05-20,12.59,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai voidaan keskustella siitä, mitä kaikkea Yle voi lähettää. Mutta ehkä edustaja Tynkkynen voisi nyt lukea Yle-lain, koska siellä on määritelty, että myös esimerkiksi kulttuuriin liittyvät asiat kuuluvat sinne. Nimenomaan suomalainen kulttuuri, myöskin urheilu, kuuluu sinne ja moni muu.
Mutta varsinaisesti haluan käyttää tämän puheenvuoron kyllä tuosta edustaja Mäkelän puheenvuorosta, jossa edustaja Mäkelä arvosteli sitä, että Yle ei ole antanut objektiivista tietoa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. [Jani Mäkelä: Näin on!] Onko edustaja Mäkelä tietoinen siitä, että tiedottaja Zaharova on pistänyt Ylen mustalle listalle, myös minut henkilökohtaisesti? [Jani Mäkelä: Ei liity tähän!] Siis kyllä, Suomen Uutisia ei ole laitettu sille listalle, mutta se kertoo minun mielestäni aika paljon, antaa tunnustuksen Ylen toimittajan tekemästä työstä. Se on ollut erittäin hyvää työtä, koska tämmöinen reaktio on tullut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_61+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-20T13:28:42,2022-05-20T13:29:44,Käsitelty,1.1
2022_62_1,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Hyvät kansanedustajat! Eilinen uutinen palautti taas mieliin sen, että elämä ja aika kulkevat omaa rataansa. Entinen puhemies, ministeri Ilkka Suominen on kuollut. Suominen teki pitkän uran sekä yrityselämässä että sen jälkeen politiikassa. Hän osallistui eri tehtävissä vanhan perheyrityksensä työhön, palasi eduskunnan jäsenyydestä yrityksen toimitusjohtajaksi, palatakseen sen jälkeen uudelleen poliittisiin johtotehtäviin. Hän kuului ennen sotaa syntyneisiin ikäluokkiin ja poikkeuksellisella tavalla haki insinöörikoulutuksensa 50-luvulla yrityksensä alalle ensin Lontoosta ja sen jälkeen vielä Saksasta. Suomeen palattuaan hän hankki itselleen ensin kaupallisen koulutuksen ja sen jälkeen vielä Helsingin yliopistosta valtiotieteen maisterin tutkinnon. Maailmaa liike-elämässä ja opinnoissa nähnyt, monipuolisesti kouluttautunut hahmo oli vahva sitten myös politiikassa ottaessaan liike-elämän jälkeen poliittisia johtotehtäviä hoitaakseen. Ilkka Suominen muistetaan harkitsevana, sovittelevana ja määrätietoisena kansanedustajana, ministerinä, Euroopan parlamentin jäsenenä ja puhemiehenä. Hänestä tuli puolueensa Kansallisen Kokoomuksen pitkäaikaisin puheenjohtaja, jonka johdolla puolueen pitkäaikainen oppositiotaival päättyi. Luin hänen valtiopäivien avajaisissa pitämiään puheita. Hänen puhemieskautensa alkaessa Suomi oli hakemassa EU:n jäsenyyttä. Hän katsoi jo silloin sitä, millaiseksi valtioelinten ja erityisesti eduskunnan rooli muuttuisi jäsenyyden myötä. Hän kiinnitti oikeaan asiaan huomiota puhuessaan: ”Ongelmia nykyisen valtiosääntömme mukaan tapahtuvaan vallanjakoon presidentin, hallituksen ja eduskunnan kesken aiheuttaa erityisesti se, että monet erityisesti Euroopan yhdentymiseen liittyvät kysymykset katsotaan meillä ulkopolitiikan alaan kuuluviksi, vaikka niiden merkitys on puhtaasti sisäpoliittinen. Eduskunnan onkin voitava nykyistä paremmin seurata erityisesti kansainvälisten järjestöjen päätöksentekoa, ja eduskunnan on voitava vaikuttaa siihen, millä tavoin Suomen edustajat näillä tahoilla toimivat.” Loppu onkin sitten eduskunnan kannalta historiaa. Tiedämme, miten EU-jäsenyyden myötä eduskunta sitten muutti sääntöjä ja miten se nykyään osallistuu EU-lainsäädännön säätämiseen. Suominen oli ajoissa hereillä hyvin tärkeässä kansanvallan kysymyksessä ja herätteli myös muita — lainsäädäntövalta säilyi eduskunnalla. Käsitellessään vuoden 1993 avajaisissa, laman oloissa, taloutta ja puolustaessaan vapaakauppaa ja kansainvälistä työnjakoa hän joutui laman oloissa toteamaan: ”Tässä tilanteessa monet talouspoliittiset opit eivät sellaisenaan tai yksin riitä. Historia osoittaa, että mitkään talouspoliittiset teoriat eivät lopullisesti ole olleet kestäviä.” Tässäkin taitaa olla ohjetta myös nykyhetkelle. Sitten hän antoi mielestäni itseään kuvaavan ohjeen myös meille kaikille muille: ”Viisasta miestä ei tunne siitä, ettei hän tee virheitä, vaan siitä, ettei hän tee samaa virhettä uudestaan.” Sellainen mielestäni Ilkka Suominen oli. Hiljentykäämme yhdessä minuutin hiljaiseen hetkeen kunnioittaaksemme puhemies, ministeri Ilkka Suomisen muistoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_2,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_3,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on osaltaan turvata covid-19-epidemian torjuntaa ja varautua epidemiatilanteen mahdolliseen pahenemiseen. Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi sairausvakuutuslain sekä vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain väliaikaisten, 30.6.2022 saakka voimassa olevien säännösten voimassaoloaikaa. Säännökset säilyisivät sisällöllisesti ennallaan.
Koronarokotteen rokottamistoimenpiteen sairausvakuutuslain mukaista korvattavuutta jatkettaisiin. Korvaustaksa olisi edelleen 16 euroa. Koronarokotteen rokottamistoimenpiteen korvattavuuden jatkaminen tarkoittaisi myös sitä, että samalla näihin rokotuksiin tehdyt matkat olisivat sairaanhoitovakuutuksen matkakorvauksista korvattavia.
Sairausvakuutuslain asetuksenantovaltuussäännöksen voimassaoloa jatkettaisiin. Asetuksella säädettäisiin koronavirustutkimuksen korvauksen korvaustaksasta normaalista sairausvakuutuslain mukaisesta Kansaneläkelaitoksen taksanvahvistamismenettelystä poikkeavasti, jolloin korvaustaksa voisi olla suurempi kuin Kansaneläkelaitoksen vahvistama taksa. Voimassa olevan asetuksen mukainen korvaustaksa PCR-tutkimukselle on 100 euroa.
Sairausvakuutuslain väliaikaisen tartuntatautipäivärahaa koskevan säännöksen mukaan vakuutetulla olisi oikeus tartuntatautipäivärahaan, kun hänellä on luotettavasti todettu koronatartunta ja ansiotyöhön osallistuminen ei ole suositeltavaa tartunnan leviämisen riskin takia. Oikeus olisi myös alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on luotettavasti todettu koronatartunta, eikä lapsen meneminen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen ole suositeltavaa, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään.
Vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain väliaikaisten säännösten nojalla edellä mainittu, sairausvakuutuslain mukaiseen tartuntatautipäivärahaan oikeuttava koronatartunnasta johtuva työstä poissaolo ei johtaisi vuosilomaoikeuden heikentymiseen.
Esitys liittyy valtion 2022 lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 29.6.2022 ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Arvoisat edustajat! Ilmoitan, että Romanian senaatin puhemies Florin Cîțu on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]] ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-05-24T14:06:21,2022-05-24T14:08:43,Hyväksytty,1.1
2022_62_4,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Keskustelu jatkuu. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_5,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varmasti edelleenkin perusteltu, koska koronatautitilanne meillä edelleenkin on päällä. Tässä on kuitenkin huomioitava se, että etenkin tämä tartuntatautipäivärahaa koskeva ehdotus edelleenkin lisää terveydenhuollon kuormitusta, asiointia terveydenhuollossa, koska se lisää tarvetta sekä tähän päivärahan hakemiseen että sitten tietenkin myös näihin covid-testauksiin. Toki tiedämme, että toisaalta tulee myös säästöä siinä, että työnantajat voivat tämän avulla paremmin huolehtia työturvallisuudesta, säästää sairauspoissaoloista aiheutuvista kustannuksista, ja sitten yleisesti ehkäistään tartuntojen leviämistä.
Minulla olisi ministerille kaksi kysymystä liittyen tähän. 
Täällä perusteluissa todetaan, että omikronin kohdalla rokotteen tuoma suoja tartuntaa vastaan on heikko, ja kyllähän tämä on ollut pettymys, että rokotteet ovat niinkin heikkotehoiset eli ne eivät tätä tartuttavuutta ja tarttumista estä, sen sijaan kylläkin onneksi ne pystyvät estämään nimenomaan näitä vakavia, tehohoitoon johtavia tautimuotoja. Tähän liittyen kysyn ensinnäkin tästä neljännestä rokotteesta, koska näyttää siltä, että sen kriteereitä, jotka ovat hiukan epämääräisiä, sovelletaan eri tavoin eri puolilla. On iäkkäämpiä ihmisiä, jotka toivoisivat saavansa sen neljännen rokotteen, mutta he eivät välttämättä täytä näitä kriteereitä eli yli 80:tä vuotta tai sitten sitä, että on koti‑ ja omaishoidon piirissä tai että terveys ja toimintakyky ovat vakavasti heikentyneet. Toisaalla taas sitten annetaan hyvinkin väljästi näitä rokotteita.
Sitten toinen kysymys on tämä hoitohenkilökunnan rokotevelvollisuus, sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstön rokotevelvollisuus. Kun nyt tiedämme, että tartuttavuutta tämä ei omikronviruksen leviämisen kohdalla estä, niin eikö olisi aika tästä velvoitteesta luopua, varsinkin kun otamme huomioon sen, että meillä on huutava pula hoitajista ja omalta osaltaan tästä velvoitteesta luopuminen voisi tässäkin auttaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-24T14:09:06,2022-05-24T14:12:11,Hyväksytty,1.1
2022_62_6,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_7,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Kiitos, puhemies! Tästä esityksestä ei järjestetty lausuntokierrosta, ja olisinkin kysynyt ministeriltä, miksi ei. Hallituksella on kumminkin ollut varsin hyvin tiedossa, että väliaikaisten pykälien voimassaolo on päättymässä ensi kuun lopussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-05-24T14:12:12,2022-05-24T14:12:30,Hyväksytty,1.1
2022_62_8,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_9,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen jatkaminen on perusteltua, mutta olisin myös itse kysynyt tätä, miksi tästä esityksestä ei ole järjestetty lausuntokierrosta, koska hallituksella on ollut täysi tieto siitä, että väliaikaisten pykälien voimassaolo on päättymässä kesäkuun lopussa.
Tiedustelisin myös tästä tartuntatautilain 48 a §:stä liittyen hoitajien pakkorokotukseen. Nythän on niin, että koronarokotus ei estä tartuttamista eikä myöskään tartuntaa eikä tämän infektion tarttumista, ja totuus on se, että terveydenhuoltoalalla on äärettömän suuri hoitajapula tällä hetkellä. Olen saanut tietooni, että on tilanteita, joissa hoitaja ollaan irtisanomassa sen takia, että hänellä ei ole esimerkiksi täydellistä rokotesuojaa eikä hän ole sairastanut vielä tätä virustartuntaa. Kysyisin teiltä: Eikö nyt kaiken tämän valossa, kun kuitenkin koronatartunnat lisääntyvät entisestään... Hallitus on täysin hiljaa, ette ota mitään kantaa näihin lukuihin. Viimeisen parin viikon aikana on ilmaantuvuusluku kaiken kaikkiaan ollut 541, mikä on aivan valtavasti, ja siinäkin mielessä näyttää siltä, että infektio on pyyhkäisemässä Suomen yli ja jokainen sen tavalla tai toisella tulee sairastamaan. Terveydenhuoltosektorin kantokyky on kuitenkin turvattava, ja meidän perussuomalaisten mielestä hoitohenkilöstön kyky ennaltaehkäistä tartuntoja on kuitenkin Suomessa korkea. Käsihygienia, maskit, mitä edelleen siellä terveydenhuollossa käytetään, ja toki myös nämä jo voimassa olevat rokotukset ovat avain siihen, että yhä useampi tartunta kuitenkin voidaan sitten ennaltaehkäistä. Mikä on tämä tilanne terveydenhuollon henkilöstön osalta? Aiotteko te kumota tämän 48 a §:n, mikä liittyy hoitajien pakkorokottamiseen? Meillä ei ole varaa menettää ainuttakaan hoitajaa sieltä kentältä. Kesän aikana muun muassa osastoja ja yksikköjä suljetaan sen takia, että ei ole henkilöstöä. Kyllä myös tämä rokotepakko on yksi syy, mikä vaikuttaa tähän asiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-24T14:12:30,2022-05-24T14:15:00,Hyväksytty,1.1
2022_62_10,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_11,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän esityksen aikamäärän jatkaminen on varmastikin perusteltua, mutta kuten kollegat ovat tuoneet esille, varmasti tämä nykyinen tilanne olisi hyvä huomioida ja kartoittaa: millä tavalla tässä nyt on huomioitu se, että meillä on kevään aikana aika suuri määrä ihmisiä sairastanut koronan ilman, että he ovat sitten hakeutuneet mihinkään testeihin, koska yksinkertaisesti testeihin on ollut täysin mahdotonta päästä silloin pahimpana epidemia-aikana? Niitä ohjeitahan tulikin sitten sen suhteen, miten ihmisten tulisi menetellä.
No, tämä ei varmasti ole ongelma monille muille ammattiryhmille, mutta juurikin näille hoitajille, jotka tässä on nostettu esille. Elikkä jos tässä ruuhkassa on sairastanut koronan eikä pysty todentamaan, että on sairastettu korona, niin edelleen sitten tämä rokotevelvoite on ollut näitten hoitajien kohdalla.
Täytyy sanoa, että tässä tilanteessa — niin kuin tässä edellä hoitoalan ammattilaisia olevat edustajakollegat ovat todenneet, kun ei tosiaankaan tämä koronarokote ole ehkäissyt tarttumista, vaan tietenkin sen tärkein tehtävä on ollut tämän vaikean tautimuodon ehkäiseminen, mutta ei tarttumisen — se, että tämä rokotevelvoite aika kovine seuraamuksineen on eri puolilla Suomea sitten vähän eri tavoin vielä sovellettu, on aiheuttanut kyllä tuolla hoitoalan kentässä aika paljon hämmennystä. Siinä mielessä, kun tiedetään, että kesää kohti tässä henkilöstöpula edelleen pahenee, ja meillä on tietysti vielä nyt tämä työtaistelu päällä... Tässä on monia sellaisia asioita, minkä tähden nyt joka ikinen käsipari tarvittaisiin kyllä siellä työpaikalla.
Siksi tässä yhteydessä on hyvä kysyä myös ministerin näkemystä: olisiko mahdollista, että tällä kohtaa todettaisiin, että tämän rokotevelvoitelainsäädännön — joka on sekin määräaikainen — aika on nyt tässä vaiheessa ohi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-05-24T14:15:00,2022-05-24T14:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_62_12,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_13,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Koronatilanne on edelleen varsin vakava, vaikka julkisuudessa huomion ovat vieneetkin muut vakavat ja surulliset aiheet. Tämä jatko on varmasti ihan perusteltu. Olisin kiinnittänyt itse huomiota tähän lausuntokierroskysymykseen, joka täällä on noussut esille. Välillä tuntuu, että asiat eivät tahdo edetä, kun pitää lausuntokierroksia tehdä, ja näyttää sitten välillä taasen olevan niin, että niitä ei hallituksen mielestä olekaan tarpeen tehdä.
Edustaja Räsänen nosti esille tämän rokotekysymyksen ja sen, että rokote ei olekaan niin hyvin estänyt taudin leviämistä, mutta niin kuin hänkin totesi, kyllä kuitenkin ne oireet ovat jääneet monella aika paljon miedommiksi todennäköisesti näiden rokotteiden ansiosta. Toivottavasti myös tuo neljäs rokote, johon varmaan kuulemme ministeriltä tänään vielä vastausta, saadaan käyttöön ainakin riskiryhmäläisille ja muille.
Myös hoitajien pakkorokotuskysymys nousi tässä esille, ja olisin ministeri Sarkkiselta kysynyt, minkälaisia kokemuksia ja palautetta siitä on ministeriöön tullut ja onko se aiheuttanut ongelmia esimerkiksi joissakin yksiköissä.
Mutta, arvoisa puhemies, loppuun: Kun meillä on esillä tällainen tauti, joka leviää äärimmäisen helposti, eikä kukaan varmasti uskonut silloin jo historiassa, että tästä tulee näin pitkä vitsaus ja näin monisäikeinen asia, niin nyt uutiset ovat täyttymässä apinarokosta. Apinarokkotartuntoja on nyt jo kerrottu Ruotsista — en tiedä, onko Suomesta jo saatu ensimmäisiä todennettuja tartuntoja. Kysyisin ministeri Sarkkiselta, minkälaista varautumista sosiaali- ja terveysministeriössä tällä hetkellä käydään tämän apinarokon osalta. Se näyttää huolettavan ihmisiä ja ihan syystäkin, kun muistissa on niin vahvasti tämä covid-19 ja sen muunnokset ja edelleen se on päällä. Miten olette varautuneet siihen, että apinarokko saattaa olla seuraava tällainen nopeasti leviävä tauti?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-24T14:17:12,2022-05-24T14:19:42,Hyväksytty,1.1
2022_62_14,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_15,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kollegat ovat täällä jo puhuneet koronasta ja sen leviämisestä. Siitä näyttää muodostuvan tämmöinen lähestulkoon kansantauti, eli se leviää käytännössä koko väestöön. Se, mikä tässä on kuitenkin lohdullista, on selvästi se, että kuolleisuus koronaan ei ole enää samassa mittakaavassa kuin on ollut aikaisemmin, ja tässä tulee sitten se minun varsinainen huomioni: lukuisat ikäihmiset ovat ottaneet yhteyttä mitä moninaisimmin tavoin ja tuoneet esille sen seikan, että vaikka kuolleisuus ei olekaan enää samaa mittaluokkaa kuin aikaisemmin, niin nimenomaan ikääntyneiden kuolleisuus koronaan on edelleenkin suuri, ja he ovat erittäin huolissaan ja toivovat, että tämä neljäs rokotusmahdollisuus tulisi niin nopeasti kuin mahdollista heille saavutettavissa olevaksi. Ja tätä haluaisin nyt ministeriltä kysyä: kun monet tätä toteavat ja kun meillä on kuitenkin rokotteita nyt varastossa aika runsaasti, ei ole rokotteista pulaa, niin mitä toimia hallitus nyt tekisi, että nimenomaan ikääntyneiden ihmisten osalta voitaisiin tämän neljännen rokotekerran kattavuus nyt tehdä mahdollisimman laveaksi ja suureksi ja mahdollisimman nopealla aikataululla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-24T14:19:43,2022-05-24T14:21:02,Hyväksytty,1.1
2022_62_16,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_17,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustellaan jälleen rokotteista ja on esiin tullutkin tämä hoitajien pakkorokottaminen, niin haluan pikkuisen avata tätä asiaa. Olen tehnyt lakialoitteen samana päivänä, kun se tuli voimaan, siitä, että se laki purettaisiin, ja ihmettelen, miksi sitä lakialoitettani ei ole otettu käsittelyyn. Radiosta sain eilen kuulla, että sairaanhoitoalalla on pula työntekijöistä ja joitakin osastoja joudutaan sulkemaan. Ja tilanne on kuitenkin semmoinen, että tällä hetkellä on rokottamattomia hoitajia kotona, koska he eivät voi mennä töihin. Siellä on myös töissä rokottamattomia hoitajia, jotka ovat sairastaneet taudin, mutta heinäkuussa heistä ensimmäiset ovat tämän teidän lakinne mukaan jäämässä sitten kotiin, koska tulee täyteen kuusi kuukautta siitä, kun he ovat sairastaneet taudin. Miten aiotte selvitä tästä, ja miksi ette ole sitä lakia tuoneet käsittelyyn?
Kerron esimerkin: Eräs hoitaja, joka joutui helmikuun alussa pois töistä, koska ei ollut ottanut rokotetta, koska hän vaalii omaa kehoaan, sai taudin sitten jostakin haettua itselleen ja sairasti. Tämän jälkeen hän meni töihin, ja hänet siirrettiin sitten yllättäen eri osastolle omassa työssään sen takia, kun siellä toisella osastolla, jonne hänet siirrettiin, oli koronaan sairastuneita asiakkaita, joita eivät tämän osaston omat, rokotetut työntekijät uskaltaneet hoitaa.
Sitten joskus bongasin tuolta netistä semmoisen kysymyksen, että onko tässä mitään järkeä, kun kolmasti rokotettu hoitaja pukeutuu kaikkiin suojaliiveihin ja hengityssuojaimiin mennessään hoitamaan neljästi rokotettua koronapotilasta. Siinä oikeasti voi kysyä, onko tässä jotain järkeä.
Toivoisin, että te tuotte tähän muutoksen pikaisesti, että hoitajat pääsevät omalle työpaikalleen. Olen saanut tästä lukuisia viestejä, ja tässä viimeksi tänä aamuna on tullut muistutus tästä, että nyt alkaa kuusi kuukautta sitten taudin sairastaneita hoitajia taas joutumaan lakiasetuksen takia sivuun omasta työstään. Ja on tullut myös sellaista viestiä, [Puhemies koputtaa] että nuorta, juuri opintonsa päättänyttä, hoitajaksi vakituiseen työsuhteeseen päässyttä henkilöä sitten ruuvataan tällä lailla, että rokotteet pitää ottaa tai saat lopputilin. Milloin te aiotte tähän asiaan palata? Tämä pitäisi vikkelästi saada hoidettua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-24T14:21:02,2022-05-24T14:24:34,Hyväksytty,1.1
2022_62_18,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_19,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Koronatilanne on nyt sellainen, että olemme me rokotettuja tai emme, niin me kaikki sen koronan sairastamme, jos se on meihin tarttuakseen. Kysymys on vain, montako kertaa me sairastamme sen koronan ja millaiset oireet meillä on. On mahdollista, että rokotteen ottaminen vähentää niitä oireita. Se on varmaankin todennäköistä, mutta se ei ole välttämätöntä. Monet ovat myös rokottamattomina sairastaneet hyvin lievän version erityisesti tästä omikronvariantista. 
Eli kyllä tämä neljäs rokote alkaa jo olemaan sellaista hölmöläisten peiton jatkamista. Kun kolme kertaa on jo samaa ainetta laitettu, se ei tehoa, se ei toimi kuin hyvin rajatun ajan edes niiden oireiden vähentämiseksi, niin jos neljättä kertaa pumpattaisiin samaa ainetta, vaikka asiantuntijat ovat jo epäilleet, että tämä jatkuva tehosterokotteiden ottaminen alentaisi ihmisen omaa immuunivastetta, onko tässä mitään tolkkua? Puolestani se neljäs rokote suotakoon niille, jotka sen pelkonsa takia haluavat ottaa. Ellei sitä suorastaan todeta vaaralliseksi lääketieteellisin perustein, niin annettakoon se heille, mutta muuten olen sitä mieltä, että tämmöinen asian kanssa tohelointi täytyy nyt lopettaa jo tässä kohtaa, ymmärtää, että tämä peli meni jo, meidän ei kannata enää tällä kentällä jatkaa.
Kannatankin kaikkien mahdollisten rokotepakkojen purkamista välittömästi ja hoitajien palauttamista töihin. Heidät kaikki tarvitaan sinne, varsinkin jos tämä hoitajien työtaistelutilanne pahenee ja tapahtuu jotain joukkoirtisanoutumisia. Tämä ei ole enää leikin paikka. Nyt tämä hössötys täytyy lopettaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T14:24:34,2022-05-24T14:26:11,Hyväksytty,1.1
2022_62_20,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_21,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty mielestäni todella tärkeää keskustelua. Tämä rokote‑ ja koronakeskustelu on jäänyt hyvin paljon Venäjän aggressioiden ja Nato-keskustelun varjoon, mutta kansalaisten näkökulmasta tämä on todella tärkeä asia. 
Olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että rokottamisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen niin sote-henkilöstön kohdalla kuin kaikkien muidenkin kohdalla. Me tiedetään, että rokotuksista on hyötyä, niistä on hyötyä näiden vakavien tautimuotojen estämisessä, mutta yllättävän heikosti ne toimivat nimenomaan siihen taudin leviämisen ja tartuttavuuden estämiseen. Sen takia ajattelen, että hallituksen tulisi kyllä nyt kiireesti purkaa tuo hoitohenkilökuntaa ja sote-henkilöstöä koskeva rokotevelvollisuuslainsäädäntö, koska rokotevelvollisuuttahan ei säädetty sen vuoksi, että pystyttäisiin näitä henkilöstön omia vakavia tautimuotoja estämään, vaan siksi, etteivät oireettomat hoitajat tartuta heikkokuntoisia potilaita. Nyt kun vielä tiedämme, että koronatauti tulee rokotetuille lievempänä kuin niille, joita ei ole rokotettu, niin voisi olla jopa suurempi riski, että nimenomaan rokotetut hoitajat levittävät koronavirustautia, koska he saattavat olla lähes oireettomia tai oireettomia. Senkään vuoksi tälle ei mielestäni enää ole perusteluja. 
Sen sijaan olen kyllä sitä mieltä, että kun meillä on huolestuttavasti tätä ikäihmisten ylikuolleisuutta ja se on lisääntynyt odotettua enemmän ja aivan ilmeisesti siinä koronavirus on keskeisenä tekijänä, niin näitä neljänsiä rokotteita tulisi antaa ikäihmisille, vaikkapa kaikille yli 60-vuotiaille, jotka sen haluavat — ei tietenkään pakolla, vaan niille, jotka haluavat ja ovat jo esimerkiksi saaneet kolme rokotetta ja tietävät, että se ei heille tuo mitään erityisiä sivuvaikutuksia, ja olisivat valmiit sen rokotteen ottamaan. Missä vaiheessa tähän voitaisiin päästä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-24T14:26:11,2022-05-24T14:28:53,Hyväksytty,1.1
2022_62_22,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_23,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuntuu, että korona ja omikron käyvät koko kansan läpi. Joillakin on kovat oireet, hyvin vakavat, ja toisilla ei välttämättä kovin paljoa. 
Meillä on valtava hoitajavaje, valtava hoitajapula. Viime perjantaina olin teltalla. Sinne tuli lähihoitaja, joka on jo muutaman vuoden ollut valmistumisensa jälkeen töissä ja pitää työstään kovin, mutta hän ei ole ottanut rokotusta. Hän sai koronan ja sen varjolla hän pystyy olemaan töissä, mutta nyt tosiaan puoli vuotta on siitä kulunut ja nyt oli Attendolla sanottu, että saa lähteä kävelemään. Eli onko meillä varaa olla ottamatta hoitajia töihin, koska meillä on niin valtava hoitajapula? Tosiaan tämä henkilö oli tietysti huolissaan myös omasta työpaikastaan taloudellisesti sikäli, että hänelläkin on perhe elätettävänään. 
Tässä on monta monessa, ja onhan sekin vaaramomentti, että meillä ei ole hoitohenkilökuntaa tarpeeksi — vajaalla tehdään, puhumattakaan siitä, että hoitajat joutuvat ylikuormitetuiksi ja heillä on hyvin raskasta. Sen takia kysynkin, voidaanko näitä pakkorokotuksia nyt ajatella niin, etteivät ne kerta kaikkiaan tule käytäntöön, ei hoitohenkilökunnalle eikä kenellekään muillekaan. Tietysti vanhemmat ihmiset, jos sen neljännen rokotuksen haluavat, ymmärrettävästi vapaaehtoisesti sen voivat ottaa. Mutta itsellenikin tulee jo mieleen, kun puhutaan neljännestä rokotteesta, että kyllä se jo todennäköisesti heikentää omaa vastustuskykyä. Kuinka tarpeellinen se sitten enää onkaan? Nämä asiat askarruttavat, ministeri — nämä edellisetkin kansanedustajakollegat ovat kyselleet vähän samoja asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-05-24T14:28:53,2022-05-24T14:31:21,Hyväksytty,1.1
2022_62_24,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_25,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on mielestäni käyty ihan hyvää keskustelua, ja ymmärsin, että tätä keskustelua on käyty hallituksen piirissäkin — sitä, onko rokotevelvollisuudelle hoitohenkilökunnalla enää perusteita. Sen lopettamiselle on monia hyviä perusteita: hoitohenkilöstön saatavuus sekä se, että loppujen lopuksi niitä oireettomia ja näkymättömiä taudinkuvia esiintyy ihan yhtä lailla rokotetuilla kuin muillakin ja se saattaa altistaa potilaita. Tässä keskustelussa on tullut hyviä huomioita, ja ehkä en niinkään kysy tässä kohtaa, vaan esitän vetoomuksen, että tämä asia rakentavasti käytäisiin läpi. Ymmärrän sen, että silloin kun tilanne oli päällä, tämä rokotevelvollisuus on ollut tärkeä ja sillä ollaan saatu tautihuippuja katkaistua, mutta nyt ehkä perusteet ovat jo häipyneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-24T14:31:21,2022-05-24T14:32:29,Hyväksytty,1.1
2022_62_26,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Edustaja Zyskowicz ja sen jälkeen ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_27,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puheenjohtaja! [Timo Heinonen: Puhemies!] — Puhemies! — Hyvin lyhyesti kysyn ministeriltä, kun olen ymmärtänyt, että jotta palkansaaja saa tartuntatautipäivärahaa, hän tarvitsee siihen lääkärintodistuksen: kun meillä on pitkät jonot lääkäriin ja kun pitäisi pyrkiä mahdollistamaan lääkäreiden keskittyminen tärkeimpiin työtehtäviinsä, niin onko mitään mahdollisuutta säätää siten, että tämän tartuntatautipäivärahan voisi saada jollakin muulla näytöllä kuin varsinaisella lääkärintodistuksella? Siis näin olen ymmärtänyt, että tilanne on tänään. Jos tänään joku sairaanhoitajan tai muun todistus riittää, niin sitä parempi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-24T14:32:29,2022-05-24T14:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_62_28,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_29,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Koronaa todellakin on edelleen paljon liikenteessä, kuten täällä on todettu, ja siksi näiden jatkojen äärellä ollaan.
Lausuntoaikaa ei tässä tämän lakiesityksen yhteydessä ole ollut. Tämä on siis aiemman lakiesityksen jatko, mitään sisällöllisiä muutoksia ei ole tehty. Me emme ole esimerkiksi helmikuussa tienneet, että kesäkuussa tai toukokuussa ollaan tässä tilanteessa, että jatkoja tarvitaan. On helppo sanoa, että no, miksi ette ole tienneet puoli vuotta sitten, että tämä on tarpeellinen edelleen ja laittaneet normaalia kuuden viikon lausuntoaikaa, mutta tämä tauti on aika ennustamaton, ja tuskin kukaan olisi vielä jokunen aika sitten arvannut, että tässä sitä edelleenkin ollaan.
Mutta, arvoisa puhemies, tämän esityksen tarpeesta: Tämä esitys siitä, että tartuntatautipäivärahan saantia helpotetaan, on esitetty alun perinkin sen takia, että me emme halua, että ihmiset menevät koronaan sairastuneina töihin tartuttamaan muita ihmisiä. Siksi tätä tartuntatautipäivärahan saantia on helpotettu tilanteessa, jossa virallisia karanteeni- ja eristyspäätöksiä ei ole enää pystytty tekemään, ja on siis turvattu mahdollisuutta jäädä kotiin ja myös helpotettu työnantajien kustannustaakkaa.
Kuitenkin jotta voi jäädä pois, tarvitsee olla virallinen testitulos ja siitä sitten todistus terveydenhuollosta, mikä kyllä kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmää, kuten täällä on todettu — se on tosiasia. Kuitenkin on pyritty siihen, että yksityistä terveydenhuoltoa voitaisiin käyttää, ja siihen nämä eri lakisäännökset perustuvat, jolloin vähennetään painetta julkisesta terveydenhuollosta, koska useimmiten käytännössä ihmiset varmaan menevät työterveyteen hakemaan todistukset ja usein myös testitodistukset. Työnantajat ovat erittäin voimakkaasti näitä kaikkia poikkeuspykäliä tukeneet.
No, sitten näistä ministeri Lindénin asioista: Ensinnäkin ministeri Lindén on ottanut jatkuvasti kantaa koronatilanteeseen. Sitä seurataan jatkuvasti, ja hallituksen koronaryhmä on taas ensi viikolla kokoontumassa.
Neljänsistä rokotteista: Tämäkin on ministeri Lindénin asia, mutta rohkenen sen verran todeta, että viranomaiset, THL ja KRAR, ovat antaneet suosituksen, joka tosiaan jonkin verran antaa liikkumavaraa kunnille. Varmasti suosituksen laajentaminen tulee vielä pohdittavaksi, mutta tämä on asiantuntija-arvio. Täälläkin on otettu kantaa puolesta ja vastaan, mutta kyllä se on lääketieteellinen asiantuntemus, johon tämän päätöksen pitää perustua.
Sitten ensinnäkin täytyy sanoa, että pakkorokotettahan Suomessa ei ole, mutta työnantajilla on sosiaali- ja terveydenhuollossa velvoite käyttää rokotettua henkilökuntaa silloin, kun riskiryhmiä hoidetaan. Tämä on myös ministeri Lindénin alaista lainsäädäntöä eikä liity tähän sairasvakuutuslakiin tai vuosilomalakiin, mikä on nyt käsittelyssä, mutta se on myös väliaikaista lainsäädäntöä, ja varmaankin sen jatkon edellytykset tulevat arvioitaviksi.
Sitten apinarokosta totean lyhyesti, että tilannetta seurataan Suomessa viranomaisten toimesta, ja totta kai tarvittaessa reagoidaan. Tässä kansainvälinen tiedonvaihto on tietysti äärettömän tärkeää, kun on tällaisesta uudesta kansanterveysuhasta ja tartuntataudista kyse. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-05-24T14:33:28,2022-05-24T14:37:03,Hyväksytty,1.1
2022_62_30,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp",Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_31,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Seuraavaksi jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä, ja mennään puheenvuoroihin. — Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_62_32,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien voimaantulosäännösten muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 78/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kohdassa jäi vielä sen verran kesken keskustelu, että kun ministeri Sarkkinen sanoi, että tämä päätöksenteko näistä koronarokotuksista ja -toimenpiteistä perustuu asiantuntijatietoon, niin se hieman särähti korvassani, kun juuri äskettäin oli ollut Helsingin Sanomissa iso juttu siitä, miten ministeri Kiuru oli käsitellyt asiantuntijatietoa näissä koronapäätöksissä. Oli syytetty asioiden politisoimisesta ja siitä, että jos asiantuntija oli eri mieltä kuin ministeri, niin palaute saattoi olla kipakkaa, ja siitä, että asiantuntijatkin voivat olla montaa mieltä näistä asioista, eikä ole sellaista yksiselitteistä totuutta niiden asiantuntijalausuntojenkaan takana.
Jotenkin tuntuu, että silloin alkuvaiheessa asiantuntijoita painostettiinkin kertomaan hieman totuudenvastaista tietoa. Esimerkiksi tämä maskitapaus silloin aikanaan: kun maskeista ei THL:n käsityksen mukaan ollut mitään hyötyä edellisessä kuussa, mutta sitten seuraavassa kuussa ne käytännössä säädettiin pakollisiksi, niin mikä siinä vaiheessa koronaviruksessa tai suomalaisten hengityselimistössä muuttui niin radikaalisti, että ne maskit olivatkin muuttuneet hyödyttömistä välttämättömyydeksi?
En lähtisi viljelemään liikaa tällaista retoriikkaa, että hallitus perustaa päätöksensä asiantuntijatiedolle. Nämä päätökset tuntuvat olevan usein varsin poliittisia, tulkinnanvaraisia ja mielivaltaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T16:22:46,2022-05-24T16:24:09,Hyväksytty,1.1
2022_62_33,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_34,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan lyhyesti kiitokset hallitukselle siitä, että tukimuotoja Ukrainan ja ukrainalaisten auttamiseksi etsitään koko ajan lisää. Tämän esityksen lisäksi on tullut päätös 70 miljoonan bitcoin-varojen ohjaamisesta kokonaisuudessaan Ukrainan tukeen. 
Tämä esitys helpottaa erityisesti hyväntekeväisyys‑ ja avustusjärjestöjen toimintaa. Arvonlisäverolakia muutetaan siis väliaikaisesti siten, että Venäjän Ukrainan-hyökkäystä pakeneville henkilöille maksusta luovutettavien tavaroiden kotimaiset myynnit ja muista jäsenvaltioista tapahtuvat yhteisöhankinnat sekä näihin liittyvät palvelut säädetään verottomiksi. Verottomuus koskee lähinnä yleishyödyllisille yhteisöille myytäviä myyntejä, joihin sisältyvä vero saadaan vähentää, eli kyse on nollaverokannasta. Verottomuus tulee voimaan takautuvasti sodan alusta asti ja jatkuu tällä päätöksellä vuoden 22 loppuun asti. Tätä sovelletaan myös oman käytön verotukseen, joten myös yritysten tekemät lahjoitukset järjestöille ovat verottomia.
Tavoitteena on siis tukea Ukrainan pakolaisille annettavaa humanitääristä apua ja poistaa tavaroiden kotimaisia myyntejä koskeva neutraalisuusongelma. Ulkomailta tuodut avustustarvikkeet ovat jo alv-vapaita EU-säätelyn pohjalta. 
Kiitokset myös suomalaisille. Suomalaiset ovat aktiivisesti tehneet lahjoituksia, ja toivottavasti tämä auttamisen halu kestää ja laajenee. Nyt on voinut olla ylpeä suomalaisista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-24T14:37:34,2022-05-24T14:39:22,Hyväksytty,1.1
2022_62_35,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_36,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hopsu jo kuvaili tämän lakimuutoksen merkityksen. Nimenomaan on kysymys kansalaiskeräysten suuntaamisesta Ukrainasta tuleville pakolaisille, mutta haluaisin käyttää tässä yleisemmän puheenvuoron siitä kulmasta, kuinka arvokasta on se, että suomalaiset antavat nyt panoksensa eri lohkoilla tässä kriittisessä tilanteessa ukrainalaisille, osoittavat sitä kautta solidaarisuuttaan. Sitä tekee yrityssektori hyvin vahvalla tavallaan, on katkaissut myöskin kauppasuhteensa Venäjälle, sitä tekevät kansalaiskeräykset, joita tehdään tietysti lainsäädännön kautta, ja osallistutaan myöskin näihin Euroopan unionin pakotteisiin. 
Tämä Ukrainan tilanne on suomalaisille poikkeuksellisenkin haavoittava. Puhtaasti geopoliittinen sijaintimme on samankaltainen kuin Ukrainalla, olemme Venäjän rajamaa, mutta ehkä vielä enemmän tässä Ukrainan tilanteessa tulee vastaan se, että meillä on tämä assosiaatiomuisti erittäin vahva. Tässä on meille samantyyppinen tilanne kuin talvisodan alla, joutua yksin aggression kohteeksi, vastaanottajaksi. Silloin me suomalaiset kaipasimme kansainvälistä solidaarisuutta, tukea, ja paljon sympatiaa saimme, jonkin verran tukeakin mutta paljon enemmän sympatiaa. Olemme siinä mielessä nyt sitten toisenlaisessa tilanteessa, että Ukraina on saanut sympatian lisäksi myöskin aidosti tukea, ja yksi tuenosoituksen muoto on nyt tämä lakimuutos, mikä tässä tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-24T14:39:22,2022-05-24T14:40:52,Hyväksytty,1.1
2022_62_37,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_38,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle esityksestä, jolla pyritään helpottamaan Ukrainan hyväksi tehtävää humanitääristä työtä. Hyvin laajasti — varsinkin tietysti Euroopassa — eri maissa järjestöt, yritykset, kansalaiset ja luonnollisesti myös valtiovallat ovat toimineet tehokkaasti Ukrainan auttamiseksi poliittisella tasolla, humanitäärisen avun muodossa ja myös ihan sotilaallisen avun muodossa.
Kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tänä päivänä kestänyt jo kolme kuukautta, on olemassa huoli siitä, että varsinkin tavalliset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt turtuvat tilanteeseen ja halu ja valmius auttaa ukrainalaisia humanitäärisen avun muodossa pikkuhiljaa hiipuvat. Tästä on ymmärtääkseni nähtävissä jo merkkejä eri maissa, Suomen tilanteesta en osaa tarkalleen sanoa.
Olisi hyvin tärkeätä, että me kaikki järjestöissä, yrityksissä muistaisimme, että kauhistuttava tilanne Ukrainassa jatkuu joka päivä, joka yö: Venäjä pommittaa summittain siviilikohteita, puhumattakaan niistä raakuuksista, joita suoritetaan yksittäisiä siviileitä kohtaan. Jotta tämä auttamishalu säilyisi — koska tarvehan ei mihinkään katoa, mieluumminkin päinvastoin — toivoisin myös sitä, että media, kansainvälinen media ja suomalainen media, jaksaisi pitää yllä kiinnostusta sitä kohtaan, mitä Ukrainassa tapahtuu.
Suomalaisen median osalta mielestäni tämä on tilanne. Kun seuraan lehtiä ja uutisia televisiosta ja radiosta, niin kyllä suomalaiset mediat ja niiden toimittajat tekevät tässä suhteessa erittäin hyvää ja perusteellista työtä. Huolissani olen jonkun verran kansainvälisen median mielenkiinnon vähentymisestä: kun seuraa esimerkiksi CNN:ää tai BBC:tä, niin sodan alkuviikkoina Ukraina oli aina ykkösuutinen. Mutta kun nyt avaatte vaikkapa tänään tällä hetkellä jommankumman kanavan, niin huomaatte, että helposti Bidenin Aasian-matkat ja muut tärkeät uutiset ajavat ohi. Toivon, että Ukraina pysyisi maailman medioiden etusivun juttuna, koska sitä se tilanne on ja se myös auttaa ihmisiä muistamaan ukrainalaisten hädän ja auttamistarpeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-24T14:40:52,2022-05-24T14:44:02,Hyväksytty,1.1
2022_62_39,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_40,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä vain lyhyesti todeta, että me olemme valtiovarainvaliokunnan verojaostossa jo aloittaneet tämän kyseisen asian ennakkokäsittelyn. Olemme kuunnelleet asiantuntijoita, ja asia on kyllä ihan joutuisasti siellä etenemässä. Tämä on tietenkin varsin tarpeellinen, mikä täällä on jo todettukin, ja tulee tietenkin oikeaan aikaan — oikeaa tarvittavaa apua tässä traagisessa tilanteessa.
Tässä tulee varmasti esiin tiettyjä yksityiskohtaisempia kysymyksiä, koska tämä on väliaikainen muutos, tämä on tuotu nopeasti ja tässä ei ole ollut kovinkaan paljon lausuntokierrosmahdollisuutta. Tähän jää sellaisia käytännön tilanteiden soveltamisongelmia, jotka eivät ole varmasti aivan selkeitä toimijoille, nimittäin: miten hallinnollinen työ tästä lisääntyy, missä tapauksessa ja miten tulee erotella, mikä apu menee juuri Ukrainasta paenneille ja mikä sitten menee muille? Ja tästä tulemme varmasti tekemään joitakin huomioita, että tähän on kiinnitettävä huomiota niin Verohallinnon puolelta kuin sitten yleisessä ohjeistuksessa ja jatkomietinnässä, koska nämä eivät välttämättä tule olemaan näille yleishyödyllisille toimijoille helppoja tilanteita. Meille kerrottiin jonkin verran siitä, kuinka hallinnollista työtä voi tulla lisää ja muuta, vaikka ehdottomasti ja toki ja aivan varmasti kaikki näkevät, että tämä laki sinänsä on erittäin tervetullut, ja sitä parhaillaan tosiaan jaostossa käsittelemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-24T14:44:03,2022-05-24T14:45:53,Hyväksytty,1.1
2022_62_41,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_42,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmaisen myös tukeni tällaiselle pienellekin eleelle siihen suuntaan, että ukrainalaisten auttamista helpotettaisiin.
Mitä tulee tuohon lain väliaikaisuuteen ja tilanteen väliaikaisuuteen, niin nyt alkaa näyttämään siltä, että se tilanne ei todellakaan jää väliaikaiseksi siellä Ukrainassa, vaan sotatapahtumat ovat nyt vyöryneet uuteen suuntaan, taisteluja käydään aika tiukasti Itä-Ukrainassa, ja kukaan ei tiedä, ratkeaako se tilanne siellä kuukausissa, ensi syksyyn mennessä, ensi talveksi, kun taas tulee kylmä, ja silloin varmasti tarvitaan apua siellä Ukrainassa. Valitettavasti tilanne on se, että varmaan apua aletaan tarvitsemaan pahimmassa tapauksessa muuallakin, jos nämä pahimmat skenaariot ruokapulasta ja muusta toteutuvat, mutta tietysti siellä Ukrainassa tällä hetkellä se hätä on kaikkein käsinkosketeltavin ja varmaan on myös sitten tulevana talvenakin, eli kaikki apu on varmasti tarpeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T14:45:54,2022-05-24T14:46:56,Hyväksytty,1.1
2022_62_43,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_44,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt valiokunnan mietinnön hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Me olemme tässä viimeisen parin vuoden aikana käsitelleet jo pari Teno-asiaa, sillä tavoitteisiin, mitä lohenkalastukseen tulee, ei olla päästy. 
Suomen ja Norjan välinen rajajoki, Tenojoki, on sivuvesistöineen koko maailman tärkeimpiä Atlantin lohen lisääntymisjokia. Tenojoen lohikantojen tila on ollut laajasti heikko jo noin 15 vuoden ajan. Arvioitu lohimäärä merellä ennen rannikkokalastusta ja jokisuuta oli vuosina 20 ja 21 ensimmäistä kertaa pienempi kuin koko vesistön kutukantatavoite. Lohenkalastuksen kielto Tenojoen vesistössä sekä laajalla merialueella vuonna 21 vaikutti nousukalamääriin positiivisesti, mutta nousumäärä on silti varsin pieni. Ennuste vuodelle 22 ei ole vuosien 20 ja 21 tilannetta parempi.
Suomen ja Norjan yhteisellä lohenkalastuksen säätelyllä on pitkät perinteet, ja nykyinen kalastussopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö tulivat voimaan vuonna 2017. Suomi ja Norja ovat kalastussopimuksen osapuolina päätyneet siihen, että lohenkalastus kielletään Tenojoen vesistössä molemmissa valtioissa. 
Hallituksen esityksessä esitetään lohenkalastuksen määräaikaista kieltämistä Tenojoen vesistössä. Esitykseen sisältyvässä laissa säädetään siitä, että lohenkalastus ja lohenpyyntiin tarkoitettujen välineiden käyttäminen Tenojoen vesistössä on kiellettyä lain voimaantulosta, kesäkuusta, vuoden 22 loppuun. Koska lohenkalastuksen kielto on perustuslain kannalta merkittävä, on siitä katsottu tarpeelliseksi säätää lailla. Mietinnössämme todetaan, että ensisijaisena tavoitteena kalastuksen säätelyä kehitettäessä tulee olla lohikantojen tilan turvaaminen. Valiokunta on perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla arvioinut mahdollisuuksia turvata lohikantojen tila saamelaisten perustuslain mukaisiin oikeuksiin vähemmän puuttuvalla tavalla.
Vähäisen lohenkalastuksen sallimiseen liittyy kuitenkin useita ongelmia, kuten yhteisymmärryksen ja tasapainon saavuttaminen Norjan kanssa ja toisaalta eri kalastajaryhmien kesken sekä kalastuksen kohdentaminen saamelaisille turvatun oikeuden toteuttamiseen, kun lainsäädännössä ei ole tähän tarkoitukseen käyttökelpoista saamelaisten määritelmää. Sääntelyn tulee tukea sekä saamelaisten että muiden paikallisten kalastuskulttuurin säilymistä. Lohenkalastuskielto ei lopeta kalastusta kokonaan Tenojoen vesistössä, ja muiden kalalajien kalastuksella voidaan osaksi lieventää kalastuskiellosta aiheutuvia haittoja kalastuskulttuurille. Lohikantojen tilasta huolehtiminen turvaa kalastuskulttuurin ja sitä kautta osaltaan myös saamelaiskulttuurin säilymisen pitkällä aikavälillä. Vuodelle 22 ei ole mahdollista löytää perusoikeuksien kannalta lohenkalastuksen täyskieltoa parempaa ratkaisua, mutta neuvottelut kalastussäännön uusimisesta jatkuvat Norjan kanssa. Jatkoneuvotteluissa saamelaisten oikeudet harjoittaa perinteisiä elinkeinoja tulee ottaa huomioon ja lisäksi huolehtia saamelaiskäräjälain mukaisesta neuvotteluvelvollisuuden noudattamisesta. Kalastuksen sääntelyä Tenojoella tulee neuvotteluissa kehittää kohti kappale- tai kausikohtaisten kiintiöiden määritelmää.
Lohenkalastuskiellon valvontaan tulee turvata riittävät resurssit Lapin ely-keskukselle ja muille valvojille, ja itse asiassa valvontaa koskevaan pykälään samoin kuin lain voimaantuloa koskevaan pykälään tuli pieniä teknisiä muutoksia. 
Kiitän valiokuntaa ripeästä työstä. Tämä lainsäädäntö oli pakko saada mahdollisimman nopeasti voimaan, että pystyisimme lohen nousun turvaamaan. Tämä mietintö oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-24T14:47:14,2022-05-24T14:52:00,Hyväksytty,1.1
2022_62_45,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_46,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämmöisissä asioissa, joissa on monenlaista mielipidettä suuntaan jos toiseen, on erinomaisen tärkeää, että valiokunta kykenee laatimaan yksimielisen mietinnön, ja ainakin itse näen, että tämä on äärimmäisen oikeudenmukainen ratkaisu. Kun Suomi ja Norja tunnistavat sen, että lohikannat ovat selvästi erittäin kriittisessä pisteessä eikä yhtään kalaa voi sieltä kalastaa, niin silloin Suomen ja Norjan yhteinen näkemys, että lohi pannaan jo toista vuotta peräkkäin kiinni, mielestäni on oikeudenmukainen ja oikea. 
Sain tässä, kun tätä asiaa käsiteltiin, paikalliselta saamelaiselta — toki saamelaistenkin mielipiteitä on monia — puhelun, jossa hän kertoi, että tämä on myös saamelaisille kaikkein oikeudenmukaisin ratkaisu, että kukaan ei pääse sinne kalastelemaan eikä määritellä jotakin erityisryhmää tai erityiskeinoa, millä kalaa pääsisi kalastelemaan. 
Siinä mielessä koen, että tämä on erinomainen ratkaisu, ja toivotaan, että sitten lohikannat lähtevät tästä elpymään, mutta on pari asiaa, mitkä täällä valiokunnan mietinnössäkin olivat. 
Kun toivomme, että aikanaan tämä lohijoki sitten avataan kalastukseen, ne ovat juuri nämä kiintiöt, mihin täytyy kyllä mennä. Joka puolella maailmaa ”kiintiö” on se sana, millä lohikantoja säädellään, ja jostakin syystä Tenolla ei ole siihen haluttu mennä. Ymmärrän kyllä, että jotkut sitä vastustavat, mutta kyllä se nykypäivää on, että ihmiset hakevat sieltä elämyksiä, ja silloin sen lohikannan mukaan laitetaan kiintiöt, ja kiintiöt koskevat kaikkia. Silloin se on oikeudenmukainen. 
Mitä tulee sitten tähän kalastukseen, niin kyllä minä itse näen saamelaiset ja paikallisen väestön, jotka siellä asuvat, ja nykypäivänä nykyisen elämänmuodon niin, että eihän me paikallisia ja saamelaisia voida erottaa, kun me emme tiedä, niin kuin valiokuntakin mietinnössään toteaa. Heidän kulttuurinsa ovat prikulleen samanlaisia, joten on äärimmäisen vaikea lähteä yhtäkkiä keinotekoisesti erottelemaan, että tämä henkilö saa kalastaa mutta tämä henkilö ei saa kalastaa, kun he harjoittavat ikään kuin samaa kulttuuria. Tämän näen kyllä erittäin tärkeäksi asiaksi, ja tämä valiokunnan yksimielisyys on hyvä pohja jatkossakin. Kun tätä perustuslain näkökulmasta katsoo, niin tämä on aika kompleksinen kysymys sinänsä, että siellä on saamelaisten oikeudet mutta siellä on paikallisten oikeudet kalastaa, vaikka he eivät ole saamelaisia, koska nämä ovat tulkinnan mukaan jo ikään kuin saavuttaneet omaisuudensuojan. Kun sitten on vielä kalastusoikeutta omistavat kiinteistönomistajat, niin kyllä näiden kaikkien pitää olla tasavertaisesti siinä ratkaisussa mukana. 
Yksi toivomus minulla on sitten ministerille: että kun kuitenkin hallinnossa pitää noudattaa hallintolain 6 §:ää, niin kun tämä valtuuskunta Suomen ja Norjan välillä sitten neuvottelee, niin sinne otetaan nämä kiinteistönomistajat, Tenon kiinteistönomistajat ry, mukaan neuvotteluun, koska asiahan koskee myös heitä hyvin pitkälle, niin ettei vain tule pelkästään paikallisten ääni tässä valtuuskunnassa otetuksi huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-24T14:52:03,2022-05-24T14:55:18,Hyväksytty,1.1
2022_62_47,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_48,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä Tenojoen kalastusasiassa tukea näitä edustaja Eestilän äsken esittämiä järkeviä ja perusteltuja näkemyksiä. Hän on tähän asiaan perehtynyt pidemmältä ajalta. Itsekin olen perehtynyt tähän pidemmältä ajalta, vaikkakaan en ehkä ihan yhtä syvällisesti.
Muistan jo viime kaudella ollessani perustuslakivaliokunnan varajäsenenä, että jouduin sattumalta mukaan istuntoon, jossa käsiteltiin näitä Tenojoen kalastusasioita, ja se kyseinen istunto käsitteli Tenojoen kalastusasioita pelkästään perustuslaillisesta näkökulmasta kolme tuntia. Se ei ollut ainut istunto siinä kuulemisessa. Se ei ollut ainoa kuuleminen sillä kaudella eikä ainut kausi, jolloin näitä kuulemisia on ollut. Ainut viisaus, joka minulle siitä jäi mieleeni, on se, että ei voi olla sellaista oikeutta, että jonkun toisen oikeus polkee toisen oikeutta, eli kyllä suomalaisia pitää kohdella tasavertaisina kansalaisina Suomen valtion maaperällä eikä voi mitään erivapauksia lähteä säätämään.
Toivottavasti nyt sitten, jos reilun vuoden kuluttua vielä tähän taloon palaan seuraavalle kaudelle, tämä riitely Tenojoen kalastuksen suhteen olisi saatu jollain tavalla järkevään ratkaisuun. En tiedä, uskonko siihen, mutta ainakin sitä toivon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T14:55:19,2022-05-24T14:56:38,Hyväksytty,1.1
2022_62_49,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_50,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty ihan hyvä keskustelu, ja valiokunta lähteekin siitä, että tässä on erilaisia oikeuksia, joita koetetaan yhteensovittaa. Vaikka meillä on ILO-sopimus, joka määrittää saamelaisten oikeudet, niin yhtä lailla korkeinta oikeutta myöten on huomioitu vaikkapa omaisuudensuojaan kohdistuvat oikeudet, jolloin tästä asiasta päättämiset eivät ole kovin helppoja, kun kuitenkin ylimmäisenä meillä on se asia, että kenellekään ei riitä oikeuksia, jos se lohikanta turmeltuisi. Siksi tässäkin ratkaisussa tietyllä tapaa tällainen kaikille sama kurjuus ja suoraviivaisuus on ihan hyvä tapa edetä silloin, kun muitakaan vaihtoehtoja ei ole.
Kiitoksia tästä keskustelusta, ja kiitoksia valiokunnalle — erittäin hyviä huomioita jatkuvaan valmisteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-24T14:56:39,2022-05-24T14:57:41,Hyväksytty,1.1
2022_62_51,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_52,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 56/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tätä aihetta sen verran tärkeänä, että haluan tähän keskusteluun tuoda lisäksi sen, että kyllä meidän pitäisi kansainvälisesti — ottaen ehkä EU mukaan ja kansainväliset lohensuojelujärjestöt — katsoa, että mitähän tämä Norjan lisääntyvä ja myös Venäjän lisääntyvä kassilohikasvatus mahtaa aiheuttaa luonnonlohikannoille. Se on iso kansainvälinen kysymys, ja siinä ei pidä mennä ketään syyttelemään, mutta se pitää tutkia, mikäli sitä pystytään tutkimaan, koska kyllä me tiedämme, että kassilohetkin syövät osittain luonnonkalaa. Käsittääkseni niiden ravinnosta noin 30 prosenttia on villakuoretta ja tuulenkalaa, ja kun niitä joudutaan jatkuvasti lisää troolaamaan, niin siinä on se vaara, että se rupeaa vaikuttamaan luonnonloheen. Nämäkin pitäisi ottaa huomioon.
Minä olen itse käynyt Tenolla, mistä syystä en nyt tiedä, olenko asiantuntija, mutta tiedän jonkun verran siitä ja omin silmin olen nähnyt: kyllä se täytyy todeta, että vuosikymmenien mittaan Tenoa on ylikalastettu. Se vain on näin, että sieltä on otettu paljon isoa lohta — norjalaiset alajuoksulla, olen käynyt heidän pakastehalleissaan katsomassa, niitä on todella paljon ollut jo 80-luvulla — ja pikkuhiljaa on ihmetelty, kun lohi vähenee. Koska lohen kierto on aika pitkä — seitsemän, kahdeksan, yhdeksän vuotta ja näin poispäin — ne ongelmat eivät tule äkkiä eteen, mutta ne tulevat hitaasti, ja sitten se parannuskaan ei tule hirveän äkkiä, vaan se tulee hitaasti. Sen takia puollan tätä kokonaiskieltoa.
Mutta sitten siinä on semmoinenkin näkökulma, että ei tätä lohijokea voi todennäköisesti loputtomiin pitää kiinni, eli ne paineet ja erinäköiset ikään kuin oikeutetutkin oikeuskysymykset nousevat esille. Ja silloin, kun me lähdetään tätä aukaisemaan, sen pitää olla valiokunnan ja eduskunnan käsissä ja pitää pyrkiä Norjan kanssa neuvottelemaan niin, että tulee kiintiöt, eli kun se aukaistaan, niin ihmiset pääsevät nauttimaan Lapin luonnosta, saamelaismatkailu edistyy, mutta jokainen tyytyköön vaikka yhteen loheen viikossa ja se kalastus loppuu siihen.
Jostakin syystä tätä kiintiöjärjestelmää ei ole haluttu Tenolla ottaa käyttöön, ja siihen minä kyllä palaan. Sen takia käytän tämän puheenvuoron, koska täytyyhän meidän katsoa tulevaisuuteen ja kaikin keinoin pyrkiä säätämään semmoista lakia tai asetusta, joka sitten auttaa sekä saamelaisia heidän elinkeinossaan ja paikallisia ihmisiä että tietenkin niitä, jotka ovat investoineet, koska investoinnin pohjana on ollut se kalastus ja tietenkin kalastusoikeus.
Nämä kaikki elementit kun ovat mukana kuvioissa, niin minä luulen, että kun ei lähdetä liikaa kuuntelemaan jotakin yksittäistä, ehkä kovaäänistäkin ryhmää vaan tehdään oikeudenmukaista työtä niin kuin nyt on tehty, niin pikkuhiljaa ne riidat siellä taustalla alkavat vähentyä, koska ihmiset tyytyvät siihen, kun he huomaavat, että näitä asioita käsitellään tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-24T14:57:41,2022-05-24T15:00:39,Hyväksytty,1.1
2022_62_53,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 93 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 37/2022 vp>>>Lakialoite  LA 7/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 9/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_54,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_55,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 52/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nykyisen maatalouden kriisin vallitessa erittäin hyvä esitys, ja lämpimästi kannatan sitä, mutta tähän liittyy myös ongelma siellä maataloudessa. Maataloudessa harjoitetaan myös urakointia tietyissä työtoimenpiteissä, ja tätä urakointia tekevät sitten maataloustuottajat toisilleen, tai sitten se voi olla myöskin jokin koneurakoitsija, joka tekee tätä työtä maataloudelle ja ruoantuotantoon. Varsinaisesti tämä energiaveron palautus ei kohdistu siihen urakointina tehtävään työhön ollenkaan. Nähdäkseni olisi syytä tarkentaa sitä niin, että maataloudessa tehtävä urakointi myös tulisi saattaa energiaveron palautuksen piiriin ja nyt myös esillä olevan lisäpalautuksen piiriin, jos me halutaan, että lihan, maidon ja viljan hinta pysyy kohtuullisena ja kannattavuus paranee.
Esimerkiksi kun maitotilalle tehdään rehua, niin joillakin tiloilla siihen käytetään ulkopuolista urakoitsijaa ja he ajavat sitä sitten omilla koneillaan ja laskuttavat siitä tehdystä työstä tätä maitotilaa. Mielestäni myös tämä urakointina tehtävä työ pitäisi saattaa tämän energiaveron palautuksen piiriin. Traktori saattaa viedä 300 litraa päivässä polttoöljyä, jos on raskasta työtä, ja sitten joku urakoitsija voi tehdä esimerkiksi ajosilppurilla sitä, ja niiden polttoainetankit ovat huomattavan paljon suuremmat. Näkisin, että jos oikeasti ollaan huolissaan Suomen maataloudesta, ruoantuotannon hinnasta, niin myöskin tämä urakointina tehtävä työ tulee palauttaa sen piiriin. Ehdottaisin tämmöisen otettavan huomioon siellä lakia säädettäessä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-24T15:01:53,2022-05-24T15:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_62_56,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_57,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Esittelen lakialoitteeni laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta seniorineuvolapalveluilla. 
Seniorineuvonta kuuluu tärkeisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunnilla ja tulevaisuudessa hyvinvointialueilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota seniorineuvolapalveluita, vaikka se nykylain mukaan on mahdollista. Jokainen kunta voi itse päättää, tarjoaako kyseistä palvelua asukkaille vai ei. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella pyritään luomaan koko maahan yhdenvertainen terveydenhuolto sekä panostamaan enemmän ennaltaehkäiseviin palveluihin. Siksi lakiin ehdotetaan velvoitetta tarjota seniorineuvolapalveluita kaikille ikäihmisille. 
Seuraavassa perusteluita:
Väestön ikääntymistä ja ikärakenteen muutosta pidetään usein haasteena suomalaiselle yhteiskunnalle. Eliniän piteneminen on yksi ihmiskunnan suurista saavutuksista, ja siitä on syytä iloita. Elinikä kasvaa hyvän koulutustason, säänneltyjen työolojen, riittävän vapaa-ajan, terveellisempien elintapojen, hyvän terveydenhuollon ja toimivan sosiaaliturvan ansiosta. Yhä useammilla iäkkäillä ihmisillä on elämää edessään 20 tai jopa 30 vuotta eläkkeelle jäämisen jälkeen. 
Suurin osa iäkkäistä ihmisistä haluaa asua omassa kodissaan loppuelämänsä, jos arki sujuu ja on merkityksellistä ja jos toimintakyky säilyy. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että tuemme varhaisessa vaiheessa ja kaikin tavoin iäkkäiden hyvinvointia ja heidän edellytyksiään asua kotona. Se on inhimillistä ja se säästää yhteiskunnan kustannuksia. 
Vaikka iäkäs ihminen ei kärsi mistään perussairaudesta, fyysinen suorituskyky heikkenee ajan myötä. Ikäihmisten yleisiä terveyshaasteita ovat tapaturmat, unettomuus ja erilaiset mielenterveysongelmat. Pohjimmiltaan terve ihminen voi kärsiä tiedostamattomista terveyshuolista, kuten diabeteksesta, korkeasta verenpaineesta tai taustalla olevasta infektiosta. Nämä voivat aiheuttaa vakavia terveysriskejä ja vaatia laajan sairaanhoidon tarpeen, jos niitä ei havaita ajoissa. Näennäisesti virkeä ja aktiivinen iäkäs ihminen voi tosiasiassa kärsiä kotonaan yksinäisyydestä, masennuksesta ja turvattomuudesta. Näitä vanhusten terveyteen ja arjen selviytymiseen kohdistuvia uhkia voitaisiin helposti ennaltaehkäistä terveystarkastuksilla, keskusteluilla asiantuntijoiden kanssa ja riittävän ja oikean tiedon avulla. 
Hallitusohjelman mukaan oikein kohdistetuilla palveluilla halutaan vahvistaa eri-ikäisten ihmisten kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Tavoitteena on, että terveiden elinvuosien määrä lisääntyy ja toimintakyky paranee sekä se, että palvelut toimivat oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Haluamme kehittää elämäntapaohjausta, tiedottamista ja palveluneuvontaa sekä toteuttaa kohdennettuja tarkastuksia ikäihmisten hyvinvoinnista ja tuen tarpeesta. Huomioon otetaan erityisesti eläkkeelle jäävät.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-24T15:05:17,2022-05-24T15:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_62_58,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkajaisiksi haluan sanoa olevani iloinen, että edustajakollegoiden Veronica Rehn-Kiven ja Pia Kauman kanssa yhdessä laadittu lakialoitteemme seniorineuvolatoiminnan saamiseksi osaksi kansallista terveydenhuoltolakiamme on edennyt vaiheeseen, jossa aloite on yhteisessä keskustelussamme täällä istuntosalissa. 
Ikäihmisten määrä kasvaa Suomessa, sillä suuret ikäluokat siirtyvät parhaillaan työelämästä eläkkeelle sankoin joukoin. Ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, mistä merkittävä kiitos kuuluu hyvälle terveydenhuollolle ja säännellylle työturvallisuudelle. Entistä useammalla seniorikansalaisella voi olla edessään useampi vuosikymmen elämää työelämän jälkeen. Ikääntyvän ihmisen elämä on mielekästä, kun toimintakyky säilyy hyvänä. Hyvä toimintakyky luo edellytykset mahdollisimman pitkälle itsenäiselle asumiselle omassa kodissa.
Arvoisa puhemies! Geriatri Marja-Liisa Karjulan johtama työryhmä on tehnyt Raahen seutukunnassa uraauurtavaa vanhustyötä melkein 20 vuoden ajan. Näiden vuosikymmenien aikana on tutkittu useita satoja, jopa tuhansiakin 65-vuotiaita, nykyisin 68-vuotiaita, jotka on ikäluokittain kutsuttu aikuisneuvolaan. Näillä neuvolakäynneillä on käyty läpi asiakkaan fyysinen, henkinen ja sosiaalinen tilanne, minkä pohjalta on pystytty antamaan jatko-ohjausta. 
Aikuisneuvolakäynnit ovat olleet todella suosittuja ja kattavia, sillä keskimäärin yhdeksän kymmenestä kutsutusta on saapunut tarkastukseen. Tarkastuksen kohdentaminen elämän nivelvaiheeseen siirryttäessä työelämästä eläkkeelle on myös koettu onnistuneeksi. Uuden elämänvaiheen alkaessa on ollut hyvä käydä oma tilanne kokonaisvaltaisesti läpi. Saadun kokemuksen perusteella aikuisneuvolatoimintaa voidaan pitää kansantalouden kannalta erittäin järkevänä jo pelkästään siksi, että joka kolmannelta tutkittavalta on löydetty piilevä sokeritauti, joka on saatu pysymään kurissa oikealla ruokavaliolla ja liikuntareseptillä. Aikuisiän diabetes luokitellaan yhdeksi kansansairauksistamme, joka aiheuttaa vuosittain merkittäviä hoitokustannuksia yhteiskunnalle ja suurta inhimillistä elämänlaadun heikentymää. 
Raahen seutukunnassa aikuisneuvolakäynnit on ajoitettu koulujen kesälomakuukausille, jolloin kouluterveydenhoitajat ovat olleet käytettävissä tähän tehtävään. Nyt aikuisneuvolatoiminta on ollut vapaaehtoista toimintaa kunnille. Raahen seutukunnassa tehty työ on innoittanut vastaaviin kokeiluihin myös muissa kunnissa eri puolilla maata.
Arvoisa puhemies! Jätin loppuvuodesta 2021 kirjallisen kysymyksen aikuisneuvolatoiminnasta silloiselle peruspalveluministerille, ministeri Kiurulle. Sain vastauksen, jossa ministeri suhtautui aikuisneuvolatoimintaan myönteisesti ja jossa kerrottiin, että tulevilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus toteuttaa aikuisneuvolatoimintaa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Lakialoitteellamme onkin se lähestymisnäkökulma, että alueiden kannattaa ehdottomasti ottaa järjestelmällinen ennaltaehkäisevä ja ikääntyvän väestön toimintakykyä vahvistava toimintamalli käyttöön, sillä näyttöä on, että korkean sairastavuuden alueella, johon Pohjois-Pohjanmaa ja Raahen seutukunta kuuluvat, ihmiset ovat pystyneet elämään laadukkaampaa elämää sairastaen vähemmän, mikä on yhteisten verorahojen käytön kannalta hyvä asia. Uusilla hyvinvointialueilla on haasteita selvitä tehtävistään ja hoitovelvoitteistaan, joten panostuksia kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla vähennetään sairausmenojen kasvamista, kannattaa ilman muuta tehdä.
Järjestimme huhtikuussa lakialoitteen tekijöiden kanssa Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa hybriditilaisuuden, johon osallistui yli 50 ihmistä joko paikan päällä tai etäyhteydellä. Kuulimme alustuksen muun muassa aikuisneuvolatoiminnan äideiltä geriatri Marja-Liisa Karjulalta ja terveydenhoitaja Tuija Kaistolta, puheenvuoron hyvinvoinnin ja terveyden toimialajohtajalta Sanna Svahnilta Espoon kaupungista sekä kokemusasiantuntijapuheenvuoron eläkkeellä olevalta sairaalapastorilta Marja-Liisa Matalalta. Vastaanotto oli innostunut, ja toimintaa toivottiin maanlaajuiseksi. 
Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa tehtiinkin pian useamman valtuustoryhmän yhteinen valtuustoaloite seniorineuvolatoiminnan aloittamiseksi. Myös oman hyvinvointialueeni aluevaltuustossa Pohjois-Pohjanmaalla annettiin aluehallituksen valmisteltavaksi kaikkien valtuustoryhmien yhteinen valtuustoaloite seniorineuvolatoiminnan aloittamiseksi uudella alueella.
Lopuksi haluan kiittää kollegoitani Veronica Rehn-Kiveä ja Pia Kaumaa hyvästä ja innostavasta yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-05-24T15:12:37,2022-05-24T15:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_62_59,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_60,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustajille Rehn-Kivi, Kauma ja Mattila tästä todella tärkeästä aloitteesta. Suomen väestö ikääntyy. Lapsia syntyy aiempaa vähemmän, ja toisaalta ihmiset elävät entistä pidempään. 1970-luvulla yli 90-vuotiaita oli muutamia tuhansia, nyt 50 000 ja vuonna 2065 arviolta jo 190 000. Niin sanotut suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle jo jonkin aikaa sitten. Tämä tarkoittaa sitä, että hoidon tarve kasvaa väistämättä. Kokonaisuus on meille haaste, varsinkin kun tiedämme, että hoitajia ei ole juuri nyt riittävästi. Meidän pitää panostaa siihen, että mahdollisimman moni ikääntyvä säilyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa — siihen tällä lakialoitteella pyritään.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa esitetään, että terveydenhuoltolakiin lisättäisiin uusi 15 a §, joka velvoittaisi tulevat hyvinvointialueet järjestämään seniorineuvolapalveluita eläkkeelle jääville asukkailleen — se olisi siis ikääntyneiden neuvola. Neuvolapalveluita olisi aloitteen mukaan tarjottava viimeistään henkilön täyttäessä 70 vuotta. Kuten aloitteessakin todetaan, on erittäin tärkeää, että ikääntyvä ihminen saa tarvitsemansa tuen mahdollisimman hyvissä ajoin. Pitää tukea sitä, että voisi asua kotona ja elää itsenäisesti. Kuten aloitteen tekijät muistuttavat, voimme lykätä laajemman hoidon tarvetta siten, että huolehdimme vanhusten toimintakyvyn ja kognitiivisten taitojen ylläpitämisestä.
Arvoisa puhemies! Jotkin kunnat tarjoavat seniorineuvolaa jo nyt. Kuten edustaja Mattila edellä kertoi, hyvä esimerkki löytyy Raahesta, jossa toiminta käynnistyi aikanaan serkkuni, geriatri Marja-Liisa eli Maisa Karjulan johdolla. Raahessa neuvolapalvelua on saatavilla 68-vuotiaista ylöspäin. Joka vuosi yli 80 prosenttia ikäihmisistä tulee perusteelliseen seulaan, jossa tarkastellaan terveydentilaa laajasti fyysisestä suorituskyvystä mielialaan, muistiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Jokainen asiakas saa raportin sekä yksilöllistä ohjausta terveydenhoitajalta. Kuntouttavaa hoitotyötä tehdään niin kotona kuin sairaalassa. Jokaisen kohdalla lähdetään siitä, että suunnitelmat tehdään yksilöllisesti kunkin tarpeiden mukaan. Ja tuloksia on tullut verrokkiryhmään nähden: näköongelmat ovat vähentyneet, hampaat ovat paremmassa kunnossa, into rokotuksiin on noussut, tupakointi on vähentynyt, tietokonetta ja pankkikorttia on opittu käyttämään, liikkuminen on lisääntynyt, tasapaino on parantunut, ja yksin asumisesta on tullut harvinaisempaa. Raahelaiset vanhukset ovat siis muuttuneet omatoimisemmiksi ja terveemmiksi ja kuluttavat Pohjois-Pohjanmaan vähiten erikoissairaanhoidon palveluita. Tätä hienoa toimintaa tullaan nyt toteuttamaan koko hyvinvointialueella.
Arvoisa puhemies! Hoitaminen on arvokasta puuhaa, erityisesti erikoissairaanhoito. Viisi ohitusleikkausta maksaa saman verran kuin 300 käyntiä seniorineuvolassa. Kuinka moni ohitusleikkaus, rytmihäiriö tai tekonivel olisi vältettävissä paremmalla ennaltaehkäisyllä? Varhainen apu on avuista parhain. Siksi kannatan lämpimästi tätä lakialoitetta — otetaan hyvät neuvot käyttöön. Omat ikääntyvät vanhempani asuvat omassa kodissa, elävät mielekästä, touhukasta elämää. Toivon, että seniorineuvolan toiminnan kautta sellainen voi toteutua mahdollisimman monen ikääntyvän elämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-24T15:17:39,2022-05-24T15:23:02,Hyväksytty,1.1
2022_62_61,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Edustaja Kauma, poissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_62,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin omasta puolestani haluan onnitella edustajia Rehn-Kivi ja Mattila tästä poikkeuksellisen tärkeästä aloitteesta, jonka olette tehneet seniorineuvolajärjestelmän tekemisestä lakisääteiseksi Suomessa. Harmittaa, etten hoksannut olla mukana tuossa, tai en saanut pyyntöä olla mukana tuossa, koska olen jo toistakymmentä vuotta sitten itse tehnyt täällä vastaavan aloitteen seniorineuvolajärjestelmästä. Silloisista kokemuksista viisastuneena hallitusohjelmaan on nyt laitettu joka tapauksessa muotoilu siitä, että tämmöisiä kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia ennen kaikkea eläkkeelle siirtyvälle väestölle tultaisiin Suomessa kehittämään, missä on tavallaan tämän seniorineuvolajärjestelmän ydin olemassa. Tämä aloite on tosi, tosi arvokas, ja toivon, että se johtaa myöskin lainsäädäntöön mahdollisimman nopeasti.
Tässähän on tietysti taustalla oikeastaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan yksi suurimmista innovaatioista, jolla myöskin kansainvälisesti on nähty olevan suuri merkitys, ylipäätään tämän neuvolajärjestelmän perustaminen toisen maailmansodan jälkeen. Neuvolajärjestelmähän perustettiin tilanteessa, jossa suuret ikäluokat syntyivät. Silloin oli runsaasti lapsia ja tuli tämä oivallus siitä, että ennaltaehkäisevä toiminta on kaikkein parasta, ja se onkin ollut parasta, niin että imeväiskuolleisuus ja lapsikuolleisuus on Suomessa maailman alhaisinta. Me olemme siis siinä olleet aivan huippuluokkaa maailmassa, ja tämä neuvolajärjestelmä, joka luotiin silloin toisen maailmansodan jälkeen, on epäilemättä merkittävä syy siihen, että meillä on tätä ennaltaehkäisevyyttä ollut.
Nyt suuret ikäluokat ovat olleet jo kohta kymmenen vuotta eläkkeellä. On jo korkea aika, kun sitä ei tehty jo aikaisemmin — olisi pitänyt jo kymmenen vuotta sitten rakentaa tämä maanlaajuinen seniorineuvolajärjestelmä — se tehdä, ja siinä on ihan sama peruste: kun meillä ikääntyneiden ihmisten määrä kasvaa, niin nyt se ennaltaehkäisevyyden tarve on siinä portaassa ehkä kaikkein suurin, ehkä kaikkein kriittisin, ja siitä meiltä puuttuukin tämä aito instrumentti.
Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin Raahen esimerkkiin, vallan mainioon esimerkkiin, tänä päivänä. Jos muistini on ihan kohdallaan — ja se on jollain tavalla kohdallaan — niin Hamina taisi olla ensimmäinen kaupunki, jossa ryhdyttiin seniorineuvolajärjestelmää kehittelemään, jo 2000-luvun alussa. Ja tiedän, että myöskin kotikaupunkini Vantaa perusti senioreille järjestelmän jo toistakymmentä vuotta sitten kokeiluluonteisesti tiettyihin kaupunginosiin, mutta valitettavasti se Vantaan malli ei sitten resurssi- ja muista syistä johtuen kuitenkaan ole saanut tuulta siipiensä alle siinä mittakaavassa kuin olisi tarve. Olen todella iloinen kuullessani, että Raahessa on tässä onnistuttu, ja siinä on varmasti mallia meille kaikille.
Me kaikki ymmärrämme, että tällä seniorineuvolalla on siis se idea, että me pyrimme antamaan ikääntyville ihmisille elämänhallintaan liittyviä ohjeistuksia. Ideana on se, että sinä pääset terveydenhoitajan ja fysioterapeutin puheille ilman, että sinä olet sairas. Ei tarvitse olla sairas ja mennä terveyskeskukseen, vaan sinulle tehdään säännönmukainen tarkastus, ja ehkä kaikkein luontevin ikä, milloin tämä voitaisiin tehdä, on juuri eläkkeelle siirryttäessä. Se voisi olla se ensimmäinen vaihe, ja vähintäänkin voisi olla, että se voisi olla lähestulkoon säännönmukainen. Tätä nyt voi tietysti pohtia — täytyy asiantuntijoilta kysyä, mikä on tarpeenmukaista — mutta voisi kuvitella, että ainakin viiden vuoden välein tämmöinen neuvolassa käynti voisi olla lähestulkoon niin sanotusti pakollinen tai välttämättömyys. Siinä on se selvä seikka, että silloin voidaan antaa ravitsemukseen liittyviä ohjeita, fysioterapeutti voi antaa liikunnallisia ohjeita, joita tarvitaan, ylipäätään elämänhallintaan liittyviä asioita, ja tehdään ihan tämmöinen perusteellinen terveystarkastus. Niin kuin todettiin, ei tarvitse olla sairas, kun tehdään terveystarkastus, vaan tämä toimii ennaltaehkäisevänä. Täällä tulikin esimerkkiä siitä, että muun muassa diabetes on voitu paljastaa tällaisessa tilanteessa. Varmaan monia muitakin sairauksia voidaan paljastaa jo siinä vaiheessa, jossa niitä sitten voidaan myöskin luontevasti torjua eli ei ole sairaus päässyt riittävän pitkälle.
Eli, arvoisa puhemies, ei muuta kuin ehdottoman suuri tuki sille ajatukselle, että me lainsäädännön kautta saisimme tämän seniorineuvolajärjestelmän valtakunnan kattavaksi. Ja totta, nämä uudet aluevaltuustot meillä tulevat varmasti olemaan niitä elimiä, joissa näitä asioita voidaan myöskin nostaa esille, ei pelkästään täällä eduskunnan tasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-05-24T15:23:08,2022-05-24T15:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_62_63,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_64,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloite on tärkeä maassa, jossa ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa koko ajan ja sitä myötä palveluiden tarve ja myös palveluiden kustannukset kasvavat hurjaa vauhtia. Tarvitaan kaikkia ennalta ehkäiseviä palveluita, jotka myös samalla voivat pidentää kotona asumista.
Yksi merkittävä kasvava haasteemme on muistisairaudet. Suomessa on arviolta 190 000 muistisairasta, ja määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavassa 30 vuodessa. Muistisairauden lisäksi noin 200 000 ihmistä Suomessa elää tilanteessa, jossa kognitiivinen toimintakyky on heikentynyt tai rajoittunut, ja heistäkin iso osa on ikäihmisiä. Muistisairauden hintalappu on kallis niin yksilölle kuin yhteiskunnalle, ja hintalapun suuruus johtuu usein siitä, että sairautta ei tunnisteta vieläkään riittävän ajoissa. Kun sairautta ei tunnisteta ajoissa, se etenee ja tarve erilaisille sosiaali- ja terveyspalveluille kasvaa. Vakavissa muodoissaan sairauksien loppupäässä inhimillinen hoito vaatii erityisosaamista ja kallista ympärivuorokautista palvelua.
Muistisairauksiin liittyy yhä myös stigmaa ja häpeää, jotka nostavat yksilön kynnystä hakeutua lääkärille, ja näin hoitoon pääsy hidastuu. Tässäkin tämmöinen systemaattinen seniorineuvonta voisi olla hyvä ratkaisu. Erityisesti työikäisten kohdalla muistisairaudet saatetaan helposti yhdistää uupumus- ja masennusoireisiin, ja tähänkin juuri eläkkeelle siirtymisen kohta voisi olla hyvä tarkastelupiste. Lisäksi eri muistisairauksien diagnosoinnissa esiintyy haasteita: perusterveydenhuollossa ei välttämättä nähdä kiirettä diagnoosin saamiselle, eikä täsmällisiä tutkimuksia tai kuntoutusta katsota tarpeelliseksi. Tämä palaute toistuu muistisairaiden ja heidän omaistensa haastatteluissa.
Tärkeää olisi myös, että tähän seniorineuvontapalveluun otettaisiin tukeva ote myös omaisten ja läheisten osalta, koska heillä usein on tiedon tarvetta ja myös vertaistuen ja verkoston tarvetta. Lämmin tuki siis aloitteelle, ja meidän ryhmämme on myös ollut viemässä tätä eteenpäin maakunnassa, hyvinvointialueella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-05-24T15:28:00,2022-05-24T15:30:29,Hyväksytty,1.1
2022_62_65,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_66,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Haluan myös kiittää edustajakollegoitani, Hanna-Leena Mattilaa, Pia Kaumaa ja muita täällä salissa olijoita, tuesta tälle tärkeälle asialle. Vaikka seniorineuvolapalvelut ja niiden järjestäminen ovat kunnille jo nyt mahdollista, niin niiden tulisi olla palvelu, joka voidaan tarjota kaikille ikäihmisille joka kunnassa, joka hyvinvointialueella. En ole vielä saanut mitään negatiivista palautetta tästä seniorineuvola-ajatuksesta, joten olen aika optimistinen siitä, että hyvinvointialueet ottavat tämän palvelun käyttöönsä, koska se on kustannustehokas ja inhimillisesti katsoen järkevä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-05-24T15:30:29,2022-05-24T15:31:19,Hyväksytty,1.1
2022_62_67,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_68,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 2 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pahoittelen edustajakollega Kiljuselle sitä, että tämä lakialoite oli tosiaan sen verran niukasti allekirjoitettavana, että nimiä ei tämän enempää saatu kerättyä — vain noin 40 — mutta vastaanotto oli todella innostunutta, ja siksi me koettiinkin, että me ollaan aivan oikeasti hyvällä asialla.
En käy tosiaan vastaan väittämään kollega Kiljusen muistelulle, että saatettiin tämä seniorineuvolatoiminta aloittaa jo jollakin muullakin paikkakunnalla kuin Raahessa, mutta tämä toiminta, mitä Raahessa on tehty noin 20 vuoden ajan, on ollut tämmöistä tosi innostunutta johtuen juuri tästä työryhmästä, joka on kokenut tämän asian sydämenasiaksi, ja tämän toiminnan pohjalta on kyllä sitten lähtenyt positiivisesti tämä lumipallo vierimään myös muualle päin Suomea.
Tämän matkan varrella ilmeni sitten myös tämmöistä palautetta, että tämä neuvola-nimi koetaan jotenkin holhoavaksi ja miesten mielestä enemmän vähän niin kuin lapselliseksi, mutta me ollaan tultu siihen tulokseen, että tärkeintä on toiminnan sisältö eikä se, onko se klinikka tai joku muu sitten jotenkin houkuttelevampi nimi. Kyllä me tämä neuvola-nimi nyt päätettiin pitää tässä joka tapauksessa mukana. 
Tämän matkan varrella on tullut palautetta myös siitä, että tätä pidetään ideana hyvänä, mutta kun niitä tuloksia nähdään vasta vuosien kuluttua, niin sitä ei tiedetä, kannattaako tämmöiseen toimintaan satsata. Raahen mallin mukaan terveydenhoitajat ovat tosiaan olleet niitä, jotka ovat kesäaikana tätä työtä tehneet. Koululaistoimintaa on talviaikana ja sitten kesällä näitä senioritarkastuksia. Tällä tavalla on pystytty tätä rytmittämään. Kuluja on tullut ainoastaan näistä erilaisista tutkimuksista, mitä on näille ikäihmisille tehty. 
Sitten oikeastaan tähän lopuksi kerron vielä tästä kattavuudesta. Varsinkin miehet ovat kokeneet, että kun eivät muuten ole olleet kiinnostuneita käymään lääkärissä, niin viimeistään näissä seniorineuvolatarkastuksissa he ovat kokeneet saaneensa vastinetta verorahoilleen. He ovat ehkä koko työikänsä menneet enemmän tai vähemmän sairastamatta, ja sitten kun tosiaan tulee se hetki, että siirrytään työelämästä eläkkeelle, ja on tämmöinen ikäkausitarkastus, niin yhteiskunta osoittaa kiinnostusta kaikenlaisesta hyvinvoinnista ja haluaa antaa edellytykset myös tämän toimintakyvyn ylläpitämiselle, että olisivat laadukkaita vuosia ne, mitä tulee eletyksi.
Kiitoksia — tämä oli hyvä keskustelu, ja toivon mukaan lakialoitteemme etenee suotuisasti eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-05-24T15:31:19,2022-05-24T15:34:05,Hyväksytty,1.1
2022_62_69,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 10. asiasta. — Keskustelu, edustaja Said Ahmed.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_70,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen kohdistuvan hybridivaikuttamisen uhka on kasvanut geopoliittisen tilanteen kiristymisen sekä Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan vuoksi. Hybridivaikuttamisen valikoima leviää ja monimuotoistuu nopeasti. Turvallisuusuhkiin on nyt varauduttava ennakoivasti ja tehokkaasti.
Arvoisa puhemies! Yhteiskuntien turvallisuutta, vakautta ja sisäistä koheesiota voi horjuttaa monin eri tavoin. Hybridivaikuttamisessa valtiollinen tai muu ulkoinen toimija pyrkii edistämään omia tavoitteitaan vaikuttamalla suunnitelmallisesti ja eri keinoja käyttäen kohteen haavoittuvuuksiin. Keinovalikoima on laaja. Informaatio‑ ja hybridivaikuttamisen lisäksi siihen voi kuulua muun muassa poliittisia tai taloudellisia keinoja. Valtiotoimijat käyttävät usein hybridivaikuttamisessa kolmansia toimijoita. Disinformaation levittämisellä pyritään harhauttamaan, muovaamaan keskusteluilmapiiriä, vaikuttamaan mielipiteisiin tai esimerkiksi horjuttamaan jonkin toimijan luotettavuutta.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme nyt vahvemman lainsuojan sellaisia informaatiovaikuttamisyrityksiä vastaan, joissa ilmeisen perättömillä tai harhaanjohtavilla tiedoilla pyritään vaikuttamaan kotimaiseen päätöksentekoon. Kriisien aikana informaatiovaikuttaminen lisääntyy, ja suojelupoliisi pitää Venäjän laaja-alaista vaikuttamista keskeisenä kansallisena turvallisuuden uhkana. Maamme vahvuuksiin kuuluu avoin ja moniääninen yhteiskunta, ja niin ikään perustuslaissamme sekä kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu sananvapaus on demokratiamme kulmakivi. Mediakentän sirpaloitumisen ja verkossa olevien uudenlaisten alustojen tarjoama mahdollisuus levittää uskottavana pidettyä mutta harhaanjohtavaa tai väärennettyä tietoa on uudenlainen uhka.
Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä lakialoitteessa esitetään, että rikoslain maanpetosrikoksia koskevaan 12 lukuun lisätään uusi 9 a §. Pykälässä säädettäisiin rangaistavaksi informaatiovaikuttaminen vieraan valtion hyväksi. Tällainen toiminta on kriminalisoitu jo esimerkiksi Tanskassa. Keskeistä lakiuudistuksessa on turvata se, että avointa keskustelua voidaan käydä ilman pelkoa, sekä varmistaa, että ulkopuoliset eivät pääse vastaisuudessakaan vaikuttamaan Suomen ratkaisuihin. Sananvapauden suoja, vapaa tiedonvälitys ja julkinen keskustelu ovat demokraattisen päätöksentekomenettelyn ja kansanvallan olennaisia osia. Siksi niitä on suojattava tehokkaimmin ulkoisilta vaikuttamisyrityksiltä.
Arvoisa puhemies! Hybridi‑ ja informaatiovaikuttamisen lisäksi suojelupoliisin tietojen mukaan Suomeen kohdistuu jatkuvaa ja laaja-alaista vieraiden valtioiden tiedustelua. Suomeen kohdistuva tiedustelu on hyvin resursoitua ja luonteeltaan pitkäkestoista. Epädemokraattisissa valtioissa, kuten Venäjällä, tiedustelupalvelulla on hyvin merkittävä rooli muihin valtioihin vaikuttamisessa. Tiedustelun tehtävänä on hankkia tietoa Suomen politiikasta, taloudesta, maanpuolustuksesta ja tieteellis-teknisen tutkimuksen tuloksista. Tiedonhankinnan lisäksi osa vihamielisistä ja ulkopuolisista toimijoista pyrkii vaikuttamaan suomalaiseen poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaismielipiteeseen. Tiedustelu ja vaikuttaminen kohdistuvat myös järjestöjen, yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten tietoon ja toimintaan. Suomessa suojelupoliisin mukaan maan kokoon suhteutettuna on varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Jatkuvaa Suomen kansallista turvallisuutta uhkaavaa tiedustelua tekevät edelleen lähinnä Venäjän ja Kiinan tiedusteluorganisaatiot.
Arvoisa puhemies! Vieraiden valtioiden tiedustelun tavoitteena ovat Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä. Keinoina voi olla avointen lähteiden seuranta, tietoverkkoihin murtautuminen tai mitä tahansa tältä väliltä. Kuitenkin edelleen yhtenä keskeisenä keinona on pyrkiä löytämään ja hankkimaan sellaisia henkilötietolähteitä, jotka voivat toimittaa tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla yritetään vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen.
Arvoisa puhemies! Tekemässäni lakialoitteessa esitetään rikoslain maanpetosrikoksia koskevaan 12 lukuun uutta 6 a §:ää. Pykälässä säädettäisiin rangaistavaksi ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen. Tällaiseen tekoon syyllistyisi se, joka vierasta valtiota hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen luovuttaa ulkomaiselle tiedustelupalvelulle sen toimintaansa varten tarvitsemia tiloja, välineitä tai tietoja. 
Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja suurvaltasuhteiden jännitteet todennäköisesti voimistavat myös Suomeen kohdistuvaa tiedustelua. Siksi tarvitsemme nyt ennakoivaa ja tehokkaampaa lainsäädäntöä, jolla turvataan paremmin valtion itsenäisyys, ulkoinen turvallisuus ja kansainvälinen asema.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-24T15:34:36,2022-05-24T15:41:55,Hyväksytty,1.1
2022_62_71,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_72,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan lyhyesti kantaa molempiin näistä lakialoitteista samassa puheenvuorossa. Näkemykseni on se, että tämä lakialoite 26 näiltä valtiopäiviltä on käytännössä mahdoton toteuttaa, kun taas lakialoite 27 näiltä valtiopäiviltä on kenties kehityskelpoinen ja selvittämisen arvoinen. 
Miksi näin? Tämä hybridivaikuttaminen, informaatiovaikuttaminen vieraan valtion hyväksi: Lakitekstiä katsottaessa tulee kiusallisella tavalla mieleen Venäjällä voimaan astunut lainsäädäntö. Sielläkin asetetaan rangaistavaksi maan puolustusvoimista virheellisen tiedon esittäminen, ja jopa vastaavia sanamuotoja ilmenee siellä erotuksena se, että täällä Suomessa voitaisiin tuomita ainoastaan neljäksi vuodeksi vankeuteen, kun Venäjällä voitaisiinkin tuomita 15 vuodeksi vankeuteen melko lailla samanlaisin kriteerein. Toki niiden kriteereiden soveltaminen varmaankin Suomessa, oikeusjärjestelmässä, toimisi varmaankin toisella tavalla kuin Venäjän ehkä enemmän ”oikeusjärjestelmässä”, mutta laki olisi kuitenkin tekstiltään hyvin paljon samanlainen. 
Ei voida sanoa, että tämä täyttäisi mitään perustuslain vaatimuksia tai lainsäädäntöjärjestyksen vaatimuksia tarkkarajaisuudesta ja siitä, että olisi oikeusvarmuus, mitä voi tehdä, mikä olisi laillista, niin että voisi tietää sen ennalta tehdessään. Tässä ujutettaisiin normaaliajan lainsäädäntöön sellaisia asioita, joita normaalisti on poikkeusajan lainsäädännössä, eli nämä maanpetosrikokset yleisesti ottaen tulevat voimaan vasta poikkeusoloissa. Tämän tiedon, mitä pitäisi levittää, olisi erityisesti oltava valheellista, mutta eikö suurempi ongelma olisi se, jos levitetään totuudenmukaista tietoa? Sillähän sitä kansallista turvallisuutta ehkä enemmänkin vaarannetaan, jos julkisuuteen leviää totuudenmukaista tietoa, joka vaarantaa kansallisen turvallisuuden, eli esimerkiksi joitain kriittisiä sijainteja tai vastaavia turvallisuusluokiteltuja tietoja. 
Eli en usko tähän lakialoitteeseen. 
Mutta tämä 27 eli tämä ulkomaisen tiedustelutoiminnan avustamisen kriminalisointi: olisi ehkä syytä selvittää, missä määrin tässä on lisäarvoa nykyiseen vakoilulainsäädäntöön verrattuna eli onko siellä joitain sellaisia aukkoja, joita kenties tällä lakialoitteella tai sen sisältämillä ajatuksilla voitaisiin paikata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T15:41:55,2022-05-24T15:44:24,Hyväksytty,1.1
2022_62_73,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_74,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Ajattelen aika lailla samalla tavalla asiasta kuin edellinen puhuja, että tässä varmaan tarkoitus on ollut hyvä molemmissa lakialoitteissa, mutta tätä ensimmäistä lienee kyllä käytännössä aika lailla vaikeaa käytäntöön soveltaa.
Toisen osalta on varmaan ainakin niin, että on syytä selvittää, onko siellä tosiaan sellaisia aukkoja tai voisiko tämä parantaa tätä tilannetta. Tässä kuitenkin sillä tavalla ollaan ihan oikealla asialla, että kyllähän tämä tilanne on merkittävästi muuttunut — turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut — ja varmaan myöskin aktiivinen vakoilu on lisääntynyt ja haetaan entistä enemmän myös tämmöisiä avustavia ihmisiä siihen, joten tarve on myös sitä puolta kontrolloida. Ja sitten kyllä tämmöinen kaikenlainen disinformaatiovaikuttaminen on myöskin lisääntynyt huomattavasti. Tosin itse uskon kyllä enemmän siihen, että laadukkaalla tiedonvälityksellä ja kansalaisten sivistystasolla, koulutustasolla ja terveellä lähdekriittisyydellä pystytään parhaiten vaikuttamaan siihen tilanteeseen.
Mutta tosiaan tämän aloitteen 27 osalta varmaan on syytä selvittää, onko se jollakin tavalla jalostettuna ihan viisasta lisätä lainsäädäntöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-24T15:44:25,2022-05-24T15:46:08,Hyväksytty,1.1
2022_62_75,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_76,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä tavoite on varmasti ollut hyvä, mutta jollakin lailla vähän yhdyn tuohon edustaja Mäkelän puheeseen. Minä en ole tarkkaan näihin lakiehdotuksiin tutustunut, mutta kuunnellessani tuota edustaja Said Ahmedin puhetta siinä kuitenkin — poimin täältä pieniä tekstejä — haluttaisiin vaikuttaa poliittisen päätöksenteon vaikuttamiseen ja mainittiin sanat ”vieraan valtion hyväksi” ja ”jonkun toisen maan hyväksi”. Eli varmaan on aika hankala vetää sitten sitä tasoa, että mikä se on, kun annetaan disinformaatiota jostakin toisesta maasta, ja millä tasolla pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon. Lähinnä nyt tulee mieleen semmoista, että esimerkiksi täälläkin salissa on joku saattanut esittää disinformaatiota Israelia kohtaan ja sitten korostanut palestiinalaisten asemaa, niin varmaan on vaikea tämmöistä lakia säätää, kun ei oikein tiedä, millä tasolla tämä menee ja kuinka vakavia niiden puheiden pitää olla, että se olisi sitten tuomittavaa. Eli en kyllä pysty kannattamaan näistä kumpaakaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-24T15:46:08,2022-05-24T15:47:58,Hyväksytty,1.1
2022_62_77,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 27/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Said Ahmed. Vai pidettiinkö esittely jo äsken? [Suldaan Said Ahmed: Puheenjohtaja! Pidin jo molemmista äskeisessä puheenvuorossa esittelyä, mutta toki voisin puhua myös tämän yhteydessä, jos mahdollistatte.] — Se on mahdollista, ei välttämätöntä. [Suldaan Said Ahmed: No, mieluummin sitten käytän aivan lyhyen puheenvuoron.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_78,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi rikoslain 12 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 27/2022 vp,"Kiitoksia arvokkaista keskusteluista edustajille, jotka äsken osallistuitte tähän lähetekeskusteluun. Näitä lakialoitteita tehdessäni olen muun muassa ollut yhteydessä suojelupoliisiin, ja tämä on myös vahva toive heiltä. Näitä vastaavanlaisia lakeja on muun muassa Tanskassa. On myös odotettavissa, nyt kun maailman turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut, että Suomeen todennäköisesti kohdistuu vielä vakavampia vieraiden valtioiden tiedustelupalveluiden hyökkäyksiä tai muita sellaisia, mitkä vahingoittavat meidän turvallisuutta, joten toivon, että tutustuisitte näihin ihan ennakkoluulottomasti. Tässä pyritään suojelemaan moniäänisyyttä, kansalaisten keskustelua, mutta samalla pyritään ehkäisemään tällaista tahallista disinformaatiota, jota levitetään muiden valtioiden toimesta suomalaisen päätöksenteon luotettavuuden horjuttamiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+10.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-05-24T15:48:30,2022-05-24T15:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_62_79,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 20.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt jatketaan asian käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_62_80,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä keskustelu viime perjantaina meni poikki puheenvuoroni edestä, niin olin ensin harmistunut, etten päässyt keskustelemaan tästä Ylen hallintoneuvoston kertomuksesta sillä kertaa, mutta se harmitus purkaantui tuossa viikonlopun mittaan pois, kun tähän keskusteluun tuli paljon lisää hyvää materiaalia Ylen toimesta.
Eli törmäsin sellaiseen uutiseen Kongon Akselista, suomalaisesta henkilöstä, joka oli jollain tavalla liittynyt Suomen synkkään siirtomaahistoriaan Kongossa. Sen lisäksi törmäsin Ylen uutiseen jostain nänniaktivistista, kuulitte oikein, nänniaktivistista. Sen ohella törmäsin Ylen uutiseen bimbouden ilosanomasta, kuulitte tämänkin oikein, bimbouden ilosanomasta. Nämä eivät ole mistään taidejulkaisusta, nämä eivät ole mistään marginaaliryhmän underground-lehdestä, vaan ovat valtakunnallisen Yleisradion sivuilla julkaistuja uutisia, artikkeleita, jotka on myöskin linkitetty eteenpäin Yleisradion pääasiallisessa sosiaalisen median kanavassa sadoilletuhansille seuraajille. Esimerkkejä tästä aiheesta löytyy lisääkin, kun niitä haluaa kaivella, mutta tässä vain muutamia. 
Yleisradio siis ilmiselvästikin tekee jotain aivan muuta, osittain niillä verovaroilla, kuin mitä sen pitäisi tehdä. Eli se, mitä Yleisradion toiminnassa on hyvää ja mitä sen pitäisi tehdä, on, että se tekisi sellaisia asioita, joiden tuottaminen ei ole kaupallisesti kannattavaa, eli esimerkiksi puhutaan näkö-, kuulovammaisten ohjelmista, puhutaan ei-kaupallisista lastenohjelmista, jotka vaativat kotimaista työpanosta ja jotka eivät ole tällaista kansainvälistä massana tuotettua lasten viihdettä, jonka sisältö kenties on heikompi kuin tässä kotimaisessa tuotannossa. Tällaisia erityispalveluita Yleisradion pitäisi tuottaa, ja siitä sitä verorahaa maksetaan, mutta ei sen pitäisi maksaa viittäsataa eikä kohta kuuttasataa miljoonaa euroa vuodessa. Kyllä sillä rahalla pitäisi saada jo muutakin kuin mitä Yleisradio nyt tuottaa. Ei voi olla niin, että tämä paikallisradiotoiminta, paikallistoimituksien toiminta, on niin alas karsittua kuin se nykyään on. Mihin kaikkeen se raha uppoaa? Olisi mielenkiintoista tietää, mihin kaikkeen se 600 miljoonaa pystytään käyttämään, jollei sillä tämän parempaan pystytä.
Nyt sitten Yle on lähtenyt tavallaan peittämään tätä imago-ongelmaansa tuomalla tällaisia ehkä populäärejä vetoja ohjelmistoon. Eli Yle lähtee kilpailemaan kaupallisen median kanssa tuomalla esimerkiksi NHL:n, amerikkalaisen kaupallisen jääkiekkosarjan, pelejä [Arto Satonen: Jossa suomalaiset pelaa!] suomalaisten katsottavaksi. Millä tavalla tämä kuuluu yleisradioyhtiön toimintaan? Miksi tästä suomalaisen veronmaksajan pitää maksaa? Ennen kaikkea onko reilua Yleisradion kaupallisia kilpailijoita kohtaan näyttää näitä ohjelmia Yleisradiossa veronmaksajien varoin? Ymmärrän kyllä, että tälle Yle-verolle ostetaan oikeutusta. Ihmiset ajattelevat helposti, että kun sieltä näkee NHL:ääkin, niin saanhan minäkin vastinetta verolleni, mutta ei pysähdytä pohtimaan sitä, että entä jos sitä veroa maksettaisiinkin vähemmän, niin jes, jäisi rahaa kenties johonkin muuhun käyttöön.
Nämä aiemmin mainitut esimerkit näistä marginaaliryhmille suunnatuista marginaalihenkilöiden tuottamista sisällöistä Yleisradiolla eivät valitettavasti jää tähän. Tällainen amerikkalaistyyppinen woke-ajattelu on varsin yleistä Yleisradion eri toimijoiden keskuudessa, ja onkin tutkittu, miten erilaiset ihmisryhmät kokevat Yleisradion palvelevan itseään. Maaseudun Tulevaisuus teki tutkimusta tästä asiasta, ja se painottui hyvin voimakkaasti siihen, että kaupungeissa tietyissä nuoremmissa ikäryhmissä oltiin tyytyväisiä Yleisradioon, mutta maaseudulla ei oltu niinkään tyytyväisiä, ja erityisen häpeällistä tässä on se poliittinen painottuneisuus, että yhden ainoan puolueen, nimeltä sanottuna perussuomalaisten, kannattajat kokevat, ettei Yleisradio palvele heitä. Mitä Yleisradio on tehnyt tämän maineen saavuttaakseen? Eihän se nyt tyhjästä synny, että yhden puolueen kannattajat kokevat, että Yleisradio suoraan sanottuna potkii heitä päähän. Pitäisiköhän Ylen katsoa hieman peiliin tämän sisältönsä suhteen, että se alkaisi palvelemaan myös niitä veronmaksajia, joita se tällä hetkellä ei palvele? Jotenkin minulle on jäänyt sellainen tunne, että Yleisradio tekee näitä asioita lähestulkoon haistatellakseen, että me voimme tehdä ihan mitä tahansa, me voimme vaikka seisoa päällämme, mutta te maksatte verot ja me pyöritämme toimintaamme, sanotte mitä tahdotte. Tämä ei voi jatkua näin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T15:50:23,2022-05-24T15:55:15,Hyväksytty,1.1
2022_62_81,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_82,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omasta mielestäni tuo Ylen hallintoneuvoston toimintakertomus viime vuodelta elikkä 2021 antaa hyvän, laajan ja kattavan kertomuksen siitä toiminnasta, miten Yle on toiminut viime vuonna. Siihen kannattaa perehtyä.
Varmasti tosiasia on se, että Ylen toiminta ei ole aina ja koko ajan kaikkien mieleen ja varmasti ei parasta mahdollista kaikkien mielestä, mutta omasta mielestäni kuitenkin se vastaa hyvin omia näkemyksiäni ja on kuitenkin hyvätasoista ja monipuolista tiedonvälitystä. Ennen kaikkea luotettavuus on se, mikä on Ylen toiminnassa tärkeää — nimenomaan luotettavuus, oikean puolueettoman tiedon jakaminen, laadukas tiedonvälitys. Etenkin viime vuonna, ja miksei tänäkin vuonna, Ylen merkitys korostui nimenomaan näinä kriisin aikoina siten, että sitä tietoa annettiin ajankohtaisesti ja akuutisti myöskin kaikelle kansalle. Nimenomaan kaikille suomalaisille se on saatavissa. Omasta mielestäni se on tärkeää. Riippumattomuus, luotettavuus ja moniäänisyys ovat ja niiden pitää olla jatkossakin Ylen johtolankana siinä toiminnassaan, ja se on omasta mielestäni tällä hetkellä hyvällä mallilla.
Mitä tulee tähän, mitä edustaja Mäkelä nosti esille omassa puheenvuorossaan, kyllä myöskin omasta mielestäni suomalaisen ohjelmatuotannon tulee olla jatkossa Ylen tärkein alusta. Tässä isossa kilpailussa, kansainvälisessä kilpailussa, täytyy olla myöskin ulkolaista tuotantoa, mutta tärkein on se suomalainen tuotanto ja se, mitä suomalaiset haluavat kuulla. Ja siinä on tärkeänä tekijänä se, että eri ryhmiä myöskin palvellaan Ylen toimesta ja palvellaan kaikkia ikäryhmiä, nimenomaan myöskin nuorista lapsista ikäihmisiin, ja koko Suomea. Alueelliset toimitukset, alueelliset uutiset ja alueellinen uutistoiminta ovat myöskin tärkeää Ylen toimintaa, ja itse toivon, että niihin kiinnitetään myöskin jatkossa huomiota.
Itse myöskin toivon, että kyllä Ylekin tietyissä kohdin voi katsoa ja kehittää myöskin kriittisesti omaa toimintaansa, ja näin on yleensä tehtykin. Se täytyy todeta, että kyllä Yle myöskin kriittisesti katsoo, miten siellä toimitaan. Tosiasia on kuitenkin se, että kyllä, kun katsotaan, miten Yle on esimerkiksi viime vuonna toiminut, se on onnistunut suomalaisten mielestä hyvin julkisen palvelun tehtävässään, sillä Yle tavoitti suomalaisista noin 94 prosenttia viikoittain, ja Yle Areenan käyttö kasvoi myöskin ennätyslukemiin. Itse uskon, että jatkossa nimenomaan Yle Areenan suosio kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Se on jo kasvanut ikäihmisten suosiossa, mutta se kasvaa jatkossa myöskin kokonaisuutena.
Itse toivon, että kun tämä Ylen hallintoneuvoston toimintakertomus menee myöskin liikenne- ja viestintävaliokuntaan, niin se saa siellä hyvän ja luotettavan käsittelyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-05-24T15:55:15,2022-05-24T15:59:05,Tarkistettu,1.1
2022_62_83,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Edustaja al-Taee, edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_62_84,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021. Yleisradion toiminnasta annetun lain 6 §:n mukaisesti yhtiön hallintoneuvosto antaa eduskunnalle kertomuksen Ylen julkisen palvelun toteutumisesta. Vuonna 2021 yhtiön toimintaan vaikuttivat erityisesti korona ja koronarajoitukset. 
Itselleni tärkeästä asiasta, huoltovarmuudesta, kertomus toteaa seuraavasti: ”Huoltovarmuuden kannalta tärkeät toiminnot sujuivat normaalisti.” Lainaan toisenkin vielä: ”Uutisten huoltovarmuuden turvaaminen vaati erityisjärjestelyjä sekä tekniikan että henkilöstöresurssien varmistamiseksi.” 
Yleisradio Oy:llä onkin Suomen valtion omistamana valtakunnallisena mediayhtiönä tärkeä rooli yhteiskunnallisesti kriittisen viestinnän suhteen, ja itse arvostan kyllä tätä Yleisradiota huoltovarmuuden näkökulmasta ja pidän sitä hyvin kannatettavana, mutta sitten siihen sisältöön, mitä sieltä tulee, kohdistan hieman kritiikkiä. Edustaja Torniainen taisi sanoa, että se on puolueetonta, mutta minä en välttämättä koe, että se on puolueetonta. Me katsomme näitä asioita eri kuplasta varmaankin. [Ari Torniaisen välihuuto]
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Tärkeästä roolistaan huolimatta Ylenkin toimintaa pitää tarkastella kriittisesti, erityisesti siksi, että Ylen omistaja ja näin ollen rahoittaja on Suomen valtio eli suomalaiset veronmaksajat. Ylen olemassaolon ja ajatuksen valtion omistaman yhtiön taustalla voi hyväksyä, vaikka arvostelisikin sen tuottamaa sisältöä ja rahoituksen tasoa. 
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa 2022 vaadimme Yleä kulukuurille: ”Ylen rahoituksen tasoa on leikattava osana valtiontalouden tasapainotusta. Hyväksyttävä kustannustaso on määritettävä sen mukaan, että Yle pystyy suoriutumaan tiedonvälitystehtävistään uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon suhteen. Ylen ei tule kilpailla kaupallisten toimijoiden kanssa esimerkiksi ulkomaisten viihdesarjojen esittämisellä. Ehdotamme neljänneksen eli 139 miljoonan euron leikkausta Ylen budjettiin. Tämä tehtäisiin suoraan kansalaisilta perittävän Yle-veron kevennyksenä, joka ei näy valtion budjetissa, mutta lisää kansalaisten käytettävissä olevia varoja.”
Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt sitten antaa tämmöistä henkilökohtaistakin palautetta, kun tilaisuus siihen on. Olen itse päässyt joihinkin Ylen ohjelmiin ja Ylen uutisointeihin, mutta sitten myöskin voisin peräänkuuluttaa heiltä jonkinlaista tämmöistä järjenkäyttöäkin näissä uutisoinneissa. Yle uutisoi 24.1.2020 seuraavasti: ”Perussuomalaisten Juha Mäenpää poliisikuulustelussa: En ole vastuussa siitä, miten sanani käsitetään — Kieltäytyi 9 kertaa kommentoimasta.” Tämä oli otsikko. Juttu jatkuu: ”Valtakunnansyyttäjä on pyytänyt eduskunnalta lupaa asettaa perussuomalaisten kansanedustaja syytteeseen, koska häntä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kansanedustaja Mäenpää kieltäytyi poliisikeskustelussa kommentoimasta, keihin tai mihin hän viittasi vieraslaji-puheenvuorossaan eduskunnassa. Mäenpää kiisti kuulustelussa, että olisi suunnitellut puheenvuoron pitämistä etukäteen mitenkään. Tämä selviää poliisin esitutkintapöytäkirjasta.”
Uutisessa oli kuva minun kuulustelustani, esitutkintapöytäkirjasta. Siis oikeasti — esitutkintapöytäkirjasta, joka julkisuuslain mukaan tulee julkiseksi vasta, kun syyte luetaan käräjäoikeudessa. [Jani Mäkelä: Oho!] Pikkasen tuntuu, että saattaa olla aistittavissa jonkinlaista niin kuin takaa-ajoa tai tämmöistä, että halutaan saattaa negatiiviseen valoon. Olisi hyvä keskustella, mitä ajatuksia tämä Yleisradion toimintatapa herättää tässä salissa. 
Sitten tuossa edellisessä puheenvuorossa koostin vielä hieman näitä asioita, mitä mieleen juolahtaa. Olen joskus aikaisemminkin ollut tulilinjalla, ja Yle on kieltäytynyt julkaisemasta vastinetta, jonka taas sitten jutun alkuperäinen julkaisija on hyväksynyt. Tämä ei ole minun mielestäni oikein reilua. 
Nyt kun voin tässä vuodattaa ja edustaja Mäkelä mainitsi tuon NHL:n näyttämisen, niin väistämättä tulee mieleen, että olisiko meillä niin kuin oikeasti suomalaista urheilua, jota voisi näyttää enemmän. [Ari Torniainen: Kyllä!] Sydäntä lähellä paini: painin EM-kisoista kaksi mitalia Suomeen, eikä pätkääkään sieltä kisoista. Ei näitä näytetty suorana, ei näitä näytetty aikaisemmin suomalaisessa televisiossa, vaikka ehkä mielestäni olisi syytä ollut nämä näyttää.
Eduskunnan kyselytunnista minä annan kyllä pisteet Ylelle, että he näyttävät sen suorana. Aikaisemmin, kun olen näitä uutisia tutkinut... Se on hyvä ja myönteinen asia, että ne näytetään suorana, toisin kuin hyvin useat muut mediat sitten kertovat, että opposition kyselytunnilla kerrottiin seuraavasta asiasta, ja sitten näytetään siinä perussuomalaisten kysymys ja sitten saatetaan näyttää jonkun aivan eri puolueen ihmisiä siinä. 
Vielä lyhyesti sanon, että maahanmuuton ongelmista ei kerrota, jauhetaan sukupuolineutraalista avioliitosta ja kaikesta muustakin tämmöisestä woke-kulttuurista. [Puhemies koputtaa] Näihin kun päästäisiin palaamaan ja uutisoinnin juurelle, niin ehkä tästä hyvä tulisi vielä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-24T15:59:09,2022-05-24T16:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_62_85,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_86,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Omalta osaltani toivoisin vähän suhteellisuutta tähän keskusteluun. On totta, että Ylellä on varmaan paljon sellaisia ohjelmia, joita itse en sinne laittaisi, jos niistä päättäisin, ja olen myös itse ollut siellä joskus sellaisen uutisoinnin kohteena, johon en ole ollut tyytyväinen, mutta en minä nyt siitä huolimatta tee siitä ihan pääasiaa, vaan täytyy katsoa näitä asioita isossa mittakaavassa. Ja kuten Torniainen sanoi täällä hyvin, 94 prosenttia suomalaisista käyttää joka viikko Ylen palveluita, ja kaksi kolmasosaa on ollut tyytyväisiä siihen, mitä he ovat saaneet vastineeksi tästä Yle-verosta, ja 90 prosenttia suomalaisista — siinä saattaa olla joku perussuomalainenkin — katsoi Ylen onnistuneen julkisen palvelun tehtävässään vähintään melko hyvin. Nämä ovat aika kovia lukuja ja osoittavat sen — erityisesti nyt sinä kriisiaikana, mikä nyt parasta aikaa on menossa tämän Ukrainan sodan johdosta, ja sitten myöskin tänä korona-aikana — kuinka paljon tämmöistä kansallista luotettavaa tiedonvälitystä tarvitaan. Se on muuten vielä ihan kiistaton fakta, että kaikissa riippumattomissa tutkimuksissa Ylen uutisia pidetään kaikkein luotettavimpana verrattuna muihin, esimerkiksi sanomalehtiin, vaikka nekin ovat Suomessa erittäin laadukkaita.
Se on totta, mihin edustaja Mäkelä kiinnitti huomiota, että Yle on suositumpi pääkaupunkiseudulla kuin maaseudulla, ja tähän kiinnitin myös omassa katsauksessani huomiota. Tosin itse asiassa viime tutkimuksessa oli kyllä suosio myös maaseudulla kasvanut huomattavasti. Tämä on kyllä sellainen asia, että tätä pitää koko ajan tarkkailla, ja sitä tarkkaillaan. Nyt on erittäin hyvä, että seutukaupunkeihin perustetaan pientoimituksia, jotta me saadaan laajempi näkökulma myös yliopistokaupunkien ulkopuolelta, kun sieltä tehdään ohjelmia, jotka tulevat valtakunnalliseen tiedonvälitykseen.
Sitten en malta vielä olla sanomatta yhtä asiaa, vaikka se nyt ei hallintoneuvoston toimintaan liitykään. Tämä NHL-keskustelu on mielestäni todella erikoista. Nyt yksi urheilumuoto — joka on muuten Suomen suosituin urheilumuoto ja jossa suomalaisia pelaa — on nostettu tikun nokkaan, vaikka varsin edullisella sopimuksella Yle on saanut näitä NHL-oikeuksia. Miksei me esimerkiksi, jos tämmöinen tikun nokkaan halutaan ottaa, jalkapallon EM-kilpailuja jätetty näyttämättä? Olisi säästetty huomattavasti enemmän. Tosin niitä katsoi 3,8 miljoonaa suomalaista, niin että en tiedä, kuinka hyvää palvelua se olisi ollut, että niitä ei olisi näytetty tai olisi lopetettu niitten näyttäminen sen jälkeen, kun Suomi putosi. Mutta tässä täytyy nämä asiat suhteuttaa siihen, kuinka laajaa suomalaista porukkaa se palvelee ja mitä se maksaa, ja se on minusta hyvä lähtökohta urheilun näyttämisessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-24T16:06:44,2022-05-24T16:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_62_87,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_88,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä menivät edustaja Satosella puurot ja vellit sekaisin tuossa viimeisimmässä puheenvuorossa näistä urheilulajeista. Voin kertoa, että NHL on ammattilaisurheilua, [Arto Satonen: Eikö jalkapallo ole ammattilaisurheilua?] jossa pelataan miljoonista dollareista, miljoonista euroista, ja jalkapallon EM-kisat ovat maajoukkueurheilua ja suomalaiset ovat edustamassa siellä maataan. Suomalaiset olivat ensimmäistä kertaa niissä kisoissa. Ei voida puhua samana päivänäkään näiden kyseisten lajien näyttämisestä.
Edustaja Mäenpää piti aikaisemmin hyvän puheenvuoron siitä, mitä muita lajeja siellä voitaisiin näyttää. Nostan itse jatkoesimerkkinä esille sen, että kun Ylelläkin tuntuu olevan kovasti valittamista siitä, että tasa-arvo ei toteudu suomalaisessa yhteiskunnassa, niin minkä takia Yle ei nyt sitten näyttäisi vaikka tämän NHL:n tilalla jotain naisurheilua. Kun aina sanotaan, että naisurheilua ei arvosteta niin paljon kuin miesten urheilua, niin miksi Yle sitten ei näytä sitä naisten urheilua miesten urheilun tilalla? Näitä kysymyksiä voi esittää, ja niihin ei kovin usein tule hyviä vastauksia.
Mitä tulee Ylen uutisointiin, niin mielestäni uutisoinnin tehtävänä on se, että pitäisi kertoa, mitä on tapahtunut. Ei minua ainakaan kiinnosta minkään toimituksen tai median mielipide siitä, mitä minun pitäisi siitä asiasta ajatella. Osaan kyllä muodostaa mielipiteeni siitä asiasta ja ajatella siitä ihan itse. Median ei tarvitse tulla kertomaan minulle sitä. Haluan vain saada tiedot asioista, ja nyt näitä tietoja ei Suomen mediasta saa. Esimerkiksi Ukrainan sotaa jos haluaa seurata, todellisuudessa kannattaa seurata Twitteristä tiettyjä kansainvälisiä sotilasasiantuntijoita ja aktiiveja, joiden kautta saa ihan toisella tavalla sen tiedon kuin suomalaisesta mediasta, jossa ikävä kyllä taitaa puuttua toimittajilta ammattitaito, millä tavalla uutisoida asiantuntevasti tällaisista asioista.
Vielä tästä kriisiajan niin sanotusta luotettavasta tiedotuksesta: Siinä mielestäni on varsinkin Yleisradiolla epäonnistuttu aika raskaasti. Eli tämä korona-aika, sehän oli pelkkää hallituksen kriisitiedotustilaisuutta tiedotustilaisuuden perään. Mitään kriittisiä ääniä ei päästetty missään vaiheessa ääneen. Vasta myöhemmin, puoli vuotta tapahtumien jälkeen, vuosi tapahtumien jälkeen, alkaa olla sellaista pientä piipitystä, meniköhän kaikki nyt ihan kohdalleen tässä kuviossa. Ja yhä edelleenkin, yhä edelleenkin pääministeri pääsee Suomen televisiossa Yleisradiolla parhaaseen katseluaikaan A-studiossa toistuvasti ääneen yksinään, ilman haastamista, ilman ketään kyseenalaistamassa hänen puheitaan, toimittaja myötäilemässä hänen puheitaan. Onko pääministeri sitten kertonut, ettei hän tule paikalle, jos sinne tulee joku vastaväittäjä, ja Yleisradio tehnyt tällaisen journalistisen linjauksen, että pääministeri pääsee sitten yksinään paikalle? 
Ja tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan: Ylellä pitkän aikaa alkuvaiheessa oli siinä uutisoinnissa täysi Venäjän narratiivi. Eli uutisoitiin ”Venäjä sanoo” ja ”Ukraina väittää”. Se oli lähtökohta koko ajan, että Ukraina esittää perusteettomia väitteitä ja Venäjä sanoo.
Lisäksi Yle on julkaissut jatkuvasti uutisia kaikennäköisistä käpykaartilaisista, reservistä eroajista, vaihtoehtoihmisistä Suomessa, jollaiset uutiset ovat omiaan heikentämään maanpuolustustahtoa tässä kriisitilanteessa. Mielestäni tämä ei ole kyllä sitä onnistunutta kriisiajan tiedotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T16:09:57,2022-05-24T16:13:05,Hyväksytty,1.1
2022_62_89,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Ja edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_90,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Ylen hallintoneuvoston selonteko viime vuodelta. Yhdyn tässä kyllä edustajien Torniainen ja Satonen puheenvuoroihin ja varsinkin siinä mielessä, että varmaan 90 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä uutisointiin. Itsekin olen oikeastaan 90 prosenttia tyytyväinen Ylen toimintaan — siitä varmaan löytyy arvioitavaa, ei se ole kaikille aina sopivaa. Mutta pitää mainita nämä kriisit, mitkä nyt ovat olleet, eli korona ja myös tämän vuoden puolella tietenkin Ukrainan tilanteet. Mielestäni on hyvin positiivinen ja, sanotaan, neutraalikin näkemys ollut niitten asioitten viestinnässä.
Tuohon urheiluun: Olen ollut tyytyväinen kyllä myös olympialaisiin ja myös näihin jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin, mitä tällä hetkellä esitetään. Kyllähän siinä Yle tuo vahvasti esille meitä, ja on hienoa, että nämä matsit on tehty.
Tuo laajennus näihin alueellisiin toimituksiin on tosi hyvä. Se tuo näkyvyyttä koko Suomelle, erilaisille alueille, ja on hyvä nähdä vähän muutakin kuin tuota Helsingin Pasilaa näissä lähetyksissä eri puolilta Suomea ja sitä, kuinka laaja ja rikas ja kulttuuririkas meidän Suomenmaa on. Tästä myös kiitokset.
Yksi asia vielä: Tietenkin on hieno asia se, että enemmän mennään näissä lähetyksissä Areenaan ja nettiin. On ollut helpompi poimia lähetyksiä ja katsoa niitä silloin kun itse on halunnut, ja suurin osa ihmisistä varmaankin jo näin toimiikin.
Se ei suoraan tähän Ylen toimintaan vaikuta, mutta pieni kritiikki myös tähän Digitan toimintaan: Meillä on vielä antennilähetyksiäkin, eli ei parane kokonaan unohtaa Suomea siinä mielessä, että näkyvyys olisi myös näillä Ylen ohjelmilla. Yle voisi myös toimia vielä sparraajana niille alueille, missä on lähetyskatkoja, ja sen osalta parantaa Suomen tv-näkyvyyttä ja myös radiokuuluvuutta.
Radiopuolen toiminnan osalta on hyviä elementtejä, mutta toivoisin, että esimerkiksi me kansanedustajat radiossa ja tv:ssä maakunnallisesti päästäisiin niihin lähetyksiin. Aikaisemmin muun muassa Pirkanmaalla meillä oli sillä lailla, että oli kahdesta puolueesta lähetyksissä ja haastettiin toinen toisiamme, mutta tällä hetkellä nämä ovat jääneet pois ohjelmistosta. Toivon, että Yle nostaisi myös niitä paikallisia kansanedustajien keskusteluja... [Mikrofoni menee pois päältä — Puhemies: Nyt taisi katketa.] — Se taisi katketa, mutta asiakin katkesi. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-05-24T16:13:05,2022-05-24T16:15:55,Hyväksytty,1.1
2022_62_91,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Näin. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_92,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ehkä alkukevennyksenä viittaan tähän edustaja Mäkelän puheenvuoroon, kun hän kaipasi naisurheilua lisää ruutuun. Se on hieno asia, ja jos olette seurannut, mitä Yleltä tulee, niin Awak Kuierin ottelut Women’s NBA:sta tulivat jo kauan ennen kuin NHL:n kanssa oli tehty minkäänlaista sopimusta. Eli tämä toive on jo toteutettu, ja siinä mielessä hyvä juttu.
Mutta ihan vakavasti puhuen — tämäkin on tietysti vakava asia — ennen kaikkea nyt tästä Ukrainan sotaan liittyvästä tiedottamisesta: Siinä en voi kyllä allekirjoittaa edustaja Mäkelän kommentteja. Minulla on kyllä se käsitys — eikä pelkästään minulla, vaan väitän, että erittäin suurella osalla suomalaisista —, että ne raportit, jotka Ylen toimittajat ovat tuolta sotatantereelta jopa omankin henkensä riskeeraten suomalaisille kertoneet suomalaisin silmin, ovat olleet kyllä erittäin laadukasta työtä, ja ne ovat merkittävällä tavalla avanneet suomalaisille kuvaa siitä, mitä siellä sodassa tapahtuu. Tästä nyt yhtenä esimerkkinä on se, että Ylen toimittaja Antti Kuronen valittiin Vuoden eurooppalaiseksi siitä työstään, mitä hän on siellä tehnyt. Toivoisin, että vähän enemmän arvostettaisiin sitä työtä, mitä nämä ihmiset siellä tekevät niissä olosuhteissa, joissa aina ei edes turvallisuutta voida taata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-24T16:16:06,2022-05-24T16:17:43,Hyväksytty,1.1
2022_62_93,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_94,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan palata vielä tähän keskusteluun siltä osin, mitä tulee siihen urheilutarjontaan, mitä Yleltä näytetään. Omasta mielestäni on hyvä, että siellä näytetään nimenomaan suomalaista urheilua mutta myöskin kansainvälistä urheilua. Kyllähän suomalaiset ovat sellaista urheiluväkeä ja urheilukansaa, jotka haluavat myöskin, että urheilua näkyy Ylen kanavilta, ja myöskin tietysti maksukanavilta. Tosiasia on, että viime vuonna, vuonna 2021, Yle onnistui hankkimaan uusia urheiluoikeuksia nimenomaan suomalaisia kiinnostaviin kansainvälisiin ja kotimaisiin arvokisoihin sekä talvi- että kesälajeissa, ja siitä on tullut kyllä kiitosta myöskin, että ne näkyvät siellä. Mutta täytyy todeta, että kun näitä kansainvälisiä oikeuksia lähdetään hankkimaan, ne ovat tosi kalliita myöskin, [Arto Satonen: Kyllä!] ja ihan niin kuin edustaja Satonen tuossa toi jo omassa puheenvuorossaan esille, niin jos saadaan edullisesti jotakin kansainvälistä urheilutarjontaa, se kannattaa myöskin hankkia silloin. Kyllä ihmiset haluavat sitä seurata.
Se on viime vuodelta vielä sanottava Ylen toiminnasta, että siellä saavutettavuus liitettiin entistä kiinteämmäksi osaksi Ylen toimintaa ja myöskin Ylen toiminnan kehittämistä, ja omasta mielestäni on nimenomaan tärkeää, että ihmisillä on saatavissa sitä tarjontaa. Sen suhteen, mitä edustaja Mäkelä tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan toi esille, kyllä viime vuonna Yle jatkoi lisäpanostuksia erityisesti suoratekstityksiin, viittomakielen tulkkauksiin ja kuvailutulkkaukseen sekä suomeksi että ruotsiksi ja laati tuleville vuosille uuden saavutettavuuden toimintasuunnitelman myöskin näiden osalta. Eli kyllä Yle on myöskin toiminnassaan huomioinut nämä asiat. 
Sitten mitä tulee tulevaisuuteen, niin kuin tuossa omassa edellisessä puheenvuorossani totesin, niin Yle Areena on saavuttanut ihmisten suosion yhä enenevässä määrin. Kaiken ikäiset ihmiset sitä haluavat seurata. Kun ihmiset liikkuvat paljon ja eivät ole niin aikaan sidonnaisia, niin he haluavat myöskin katsoa siihen omaan aikaan, silloin kun itsellä on aikaa, sieltä Areenasta nimenomaan sellaisia ohjelmia, joita he haluavat. Yle Areenasta on tullutkin Ylelle yksi pääpalvelu, ja sitä halutaan vielä myöskin viedä eteenpäin.
Yksi asia, jonka haluaisin vielä sanoa tässä, on se, että Yle myöskin tuottaa ja mahdollistaa viranomaisilmoitukset ja viranomaistiedotukset, ja tämä on tärkeä asia. [Arto Satonen: Kyllä!]
Sitten mitä tulee Yle-veroon, niin täytyy myöskin muistaa se, että kaikki suomalaiset eivät suinkaan maksa sitä Yle-veroa, että kaikkein pienituloisimmat, joita taitaa olla noin 400 000 tällä hetkellä, eivät maksa Yle-veroa. [Puhemies koputtaa] Sekin tulee muistaa tässä keskustelussa. [Arto Satonen: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-05-24T16:17:44,2022-05-24T16:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_62_95,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_62_96,62/2022,2022-05-24,14.00,16.25,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo, mitä edustaja Torniainen sanoi Yle-verosta, on ihan totta. Mutta toinen puoli sitä asiaa on se, että vaikka jotkut suomalaiset eivät maksa Yle-veroa, niin sitten vastapainoksi valtavan suuri joukko suomalaisia maksaa sen aivan maksimaalisen, korkeimman Yle-veroprosentin. Se on toinen puoli sitä asiaa.
Innostuin niin paljon tukemaan edustaja Pirttilahden aiempaa puheenvuoroa, että vahingossa varastin hänen puheenvuoronsa painikkeella, kun yritin varata puheenvuoroa seuraavaksi tukeakseni edustaja Pirttilahden kommenttia siitä, että nämä paikallisradiot eivät huomioi kansanedustajia nykyään niin paljon kuin ehkä joskus aikaisemmin ovat huomioineet. Eli esimerkiksi radiossa tällaisia keskusteluohjelmia, joissa kansanedustajat olisivat vastakkain, ei ole viime aikoina kuulunut.
Yleisesti ottaen kansanedustajat tuntuvat kelpaavan paikallisiin radio- ja televisiolähetyksiin lähinnä silloin, kun joku asia on mennyt huonosti — vaikkapa epäonnistuneiden aluevaalien jälkeen kommentit kyllä kelpaavat. Tämä ongelma ei käsitykseni mukaan koske pelkästään itseäni tai puoluettani, vaan yleisemminkin poliitikkoja, ja tätä palautetta on tullut yli puoluerajojen. Siinä kohtaa joutuu vähän miettimään, että kun on useammin käytännössä BBC:n suorassa lähetyksessä kuin paikallisen Ylen lähetyksissä, niin missähän silloin on vika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_62+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-05-24T16:21:01,2022-05-24T16:22:24,Hyväksytty,1.1
2022_63_1,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 18.5.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mauri Peltokangas Petri Hurun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Atte Kaleva Markku Eestilän kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset 2 lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_2,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Hylkäämisehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_3,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_4,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 27/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 58, 93/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 2/2022 vp",Pyydän siirtymään muita keskusteluja käymään salin ulkopuolelle. Jatketaan asioitten käsittelyä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_5,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, edustaja Tuomioja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_6,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Herra puhemies! Kertomusvuotta 2021 on myös leimannut globaali pandemia jo toista vuotta peräkkäin. Se ei ole kyllä sinänsä työtahtia ja yhteydenpitoa vähentänyt. Päinvastoin kokousten määrä, joita on etänä pidetty, on kasvanut ja lisääntynyt, mutta niiden laatu on kyllä kärsinyt erittäin suuresti. Ja sen vuoksi olimme erittäin iloisia, että meillä oli mahdollisuus marraskuussa jälleen päästä fyysisesti kokoontumaan täysistuntoon Kööpenhaminassa.
Tämän Kööpenhaminan istunnon vieraana oli, voi sanoa, enteellisesti Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö onkin koko ajan korostunut Pohjoismaiden välillä — tämä jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nyt, kun tilanne on se, että kaikki viisi Pohjoismaata ovat jo Naton jäseniä tai tulossa Nato-jäseniksi, se tulee luonnollisesti edelleen nostamaan tätä teemaa keskeisesti esiin myös pohjoismaisessa yhteistyössä, mutta ei sittenkään niin paljon kuin voisi kuvitella, koska meidän työssämme on ollut jo pitkään ulko- ja turvallisuuspolitiikka hyvin keskeisesti esillä.
Pohjoismaille on kuitenkin ominaista, että me pyrimme lisäämään vakautta ja turvallisuutta maailmassa rauhanomaisin keinoin. Meidän valtuuskuntamme järjestikin tammikuussa etänä pidetyn rauhanvälitysseminaarin, jonka keskeisenä teemana oli naisten asema rauhanvälityksessä. Siihen osallistui 83 pohjoismaista parlamentaarikkoa. Pääpuhujanamme meillä oli Astrid Thors. Selkeä viesti oli, että pohjoismaiselle rauhan mallille on tilausta, ja kansainvälinen tilanne edelleenkin alleviivaa tätä tarvetta.
Kesäkuun teemaistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu hybridiuhista, kyberturvallisuudesta ja pandemian hoidosta. Kyberhyökkäykset ovat nykyajassa todellisia ja vakavia uhkia niin Pohjoismaissa kuin laajemmin maailmalla. Neuvoston tulee toimia sen eteen, että Pohjolalle luodaan yhteinen kyberturvallisuusstrategia ja siihen liittyvä toimenpidesuunnitelma, joiden valmistelutyössä tulee pitää tiiviisti mukana myös alan sidosryhmät.
Toinen keskeisistä teemoistamme kertomusvuonna oli keskustelu Pohjoismaiden rokotetuotannon järjestämisestä. Ylipäätään koronapandemian kaikki vaikutukset erityisesti lapsiin ja nuoriin ovat olleet huolenaiheenamme, kun ihmisten hyvinvointi on kärsinyt pitkien ja laajojen sulku- ja eristystoimenpiteiden seurauksena. Varmasti on pohjoismaisessa yhteistyössä jatkossa paljon sellaisia asioita, joista meidän tulee ottaa opiksi ja pystyä parempaan, koska tämä ei varmastikaan ole viimeinen tilanne, jolloin me maailmassa joudumme varautumaan tällaisiin yllättäviin uhkiin.
Valko-Venäjän ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteen huonontuminen on jo vuosia herättänyt huolta neuvostossa. Valtuuskuntamme teki kertomusvuoden keväällä jäsenaloitteen valkovenäläisille opiskelijoille suunnatusta opiskelijavaihto-ohjelmasta. Opinto-ohjelma olisi konkreettinen tuki nuorille valkovenäläisille ja siviiliyhteiskunnalle sekä vahva viesti siitä, että valkovenäläisiä ihmisiä ei ole unohdettu. Tämän ehdotuksen sisältöä muokataan nyt parhaiten vastaamaan muuttuneita olosuhteita.
Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin heikentyminen ovat jatkuvasti eteneviä ilmiöitä. Nämä tulevat olemaan ja ovat olleet Pohjoismaiden neuvoston työssä ja keskustelussa aivan keskeisesti esillä.
Käytännön työssä olemme tehneet koko ajan työtä rajaesteiden vähentämiseksi. Samanaikaisesti, kun vanhoja rajaesteitä saadaan puretuksi, niitä kuitenkin aina ilmaantuu uusia, eikä niitä pystytä aina ennalta ehkäisemään, kun EU-direktiivejä sovelletaan kaikissa Pohjoismaissa ilman riittävää koordinaatiota ja vähän eri tavoin — yhtenä esimerkkinä mainitakseni.
Viime kertomusvuotta leimasi myöskin kysymys pohjoismaisen yhteistyöbudjetin käsittelystä. Siinä oli pitkään Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston välillä erimielisyyksiä, kun Pohjoismaiden neuvoston parlamentaarikot eivät pitäneet perusteltuna nimenomaan kulttuuriin ja koulutukseen kohdistuneita leikkauksia, joihinka ministerineuvoston budjettiehdot… Sitkeiden neuvottelujen jälkeen päädyttiin kuitenkin lopulta kompromissiin, jonka molemmat osapuolet saattoivat hyväksyä, ja tämä todettiin sitten marraskuun istunnossa. Mutta valitettavasti on todettava, että tämä budjettikiista jatkuu myöskin tänä vuonna. On kyllä näköpiirissä, näin haluan uskoa, että nytkin päädymme kompromissiin, mutta viime vuoden ja tämän vuoden kokemukset kertovat siitä, että meidän on löydettävä jatkossa paremmat ja pitkäjänteisemmät yhteistyömuodot, jotta tällaisilta ongelmilta jatkossa vältyttäisiin.
Keskeinen asia viime vuonna oli Suomen tämän vuoden puheenjohtajuuskauden valmistelutyö. Mehän olemme nyt Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa ja olemme täälläkin käsitelleet Pohjoismaiden neuvoston ohjelmaa. Meidän näkemyksemme mukaan yhteistyö on hyvin käytännönläheistä. Ehdotuksesta täytyy olla aina lyhyt matka toimintaan ja toimeenpanoon. Yhteistyö tukee ja täydentää kansallisen, EU:n ja maailmanlaajuisen politiikan kehittämistä. Sen on oltava pitkäjänteistä ja tulevaisuuslähtöistä, ja on samalla huomioitava sitä, mitä Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa on toteutettu aikaisemmin.
Nyt meidän puheenjohtajuusohjelmassa korostuu nimenomaan pohjoismainen hyvinvointimalli. Sen kiinnostavuus maailmalla ei ole mihinkään vähentynyt, päinvastoin lisääntynyt. Pohjoismaiden suhteellinen menestys erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa ylläpitää tällaista kiinnostusta. Meidän täytyy olla valmiita myöskin vastaamaan siihen, jos tällaista kysyntää on ja jos kysytään, mikä on meidän suhteellisen menestyksemme salaisuus. Mutta samalla on tietenkin pidettävä huoli siitä, että pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli, joka kohtaa tänä päivänä koko ajan uusia haasteita, säilyttää kilpailukykynsä ja tehokkuutensa myös tulevaisuudessa. Ja tähän me pyrimme myös meidän puheenjohtajuusohjelmamme mukaisesti vaikuttamaan. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-05-25T14:04:21,2022-05-25T14:11:57,Hyväksytty,1.1
2022_63_7,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_8,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään saamme lähetekeskusteluun Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen vuodelta 2021. Haluaisin nostaa esille erityisesti Pohjoismaiden neuvoston työn rajaesteiden poistamisen parissa ja hyvinvoinnin eteen. Pohjoismaiden neuvoston rajaestetyöryhmä pitää Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden rajaesteitä näkyvillä ja vauhdittaa hallitusten työtä siinä, että ne saataisiin ratkaistua. Usein rajaesteet koskevat ihmisten tavallista arkea. Näiden ongelmien ratkaisemisella saadaan konkreettisesti Pohjoismaiden yhteistyö näkymään myös aivan tavallisille kansalaisille, kun esimerkiksi opiskelu, työssäkäynti tai muuttaminen toiseen Pohjoismaahan helpottuu. Rajaesteiden eteen tehtävä työ ei siis näy vain juhlapuheissa vaan ihmisten kohtaamisissa arkipäiväisissä tilanteissa.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Hyvinvointi Pohjolassa ‑valiokunnassa ollaan myös perusasioiden äärellä, kun työskennellään pohjoismaisen hyvinvointimallin äärellä ja muun muassa tasa-arvokysymysten sekä kansalais- ja ihmisoikeuksien parissa. Viime vuonna valiokunnan puitteissa käsiteltiin tärkeitä teemoja esimerkiksi digitaalisesta häirinnästä ja uhkailusta, pohjoismaisesta rokotetuotannosta ja antibioottiresistenssistä. Aihepiirit ovat laajoja mutta sellaisia, joihin pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan löytää yksittäistä Pohjoismaata parempia ja kestävämpiä ratkaisuja.
Sain itse esitellä Tanskan puheenjohtajuuskauden täysistunnossa mietinnön jäsenehdotuksesta, joka koski maiden välisiä ambulanssi- ja sairaskuljetuksia. Ehdotuksessa lainsäädäntöä esitettiin tarkistettavaksi, jotta tasa-arvo ihmisten välillä toteutuu ja resurssit ovat hyvässä käytössä.
Valiokunta keskittyy tämän vuoden toimintasuunnitelmassaan tasa-arvoon työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa, huono-osaisiin lapsiin ja nuoriin sekä koronapandemian seurauksiin koko sosiaali-, terveydenhuolto- ja tasa-arvosektorilla. Koronapandemia on vaikuttanut paljon yhteiskuntiimme, ja kaikki Pohjoismaat joutuivat ottamaan sen takia käyttöön poikkeuksellisia keinoja, joilla on ollut vaikutuksia esimerkiksi lapsiin ja nuoriin. Nyt on aika keskittyä myös jälleenrakentamiseen ja normaalimpaan elämään, vaikka koronasta emme ole kokonaan vielä päässeetkään eroon.
Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu turbulenteissa maailmantilanteissa, joiden äärellä olemme olleet niin koronapandemian kuin muuttuneen turvallisuustilanteen myötä. Koronapandemia nosti uusia rajaesteitä Pohjoismaiden välille, kun maat viruksen leviämisen estämiseksi sulkivat rajojaan myös muiden Pohjoismaiden kansalaisilta. Rajaestetyöryhmässä näitä esteitä on nostettu esiin, jotta tulevissa kriisitilanteissa voitaisiin käydä tiiviimpää vuoropuhelua. Vuoropuhelun avulla ihmisten liikkumista mahdollisesti vaikeuttaviin konkreettisiin ja epäsuoriin esteisiin, esimerkiksi verotuksellisiin tekijöihin, voitaisiin varautua ja niitä ratkaista osin jo ennakolta.
Pohjoismaiden neuvoston 70-vuotisjuhlavuotta vietetään aikana, jolloin Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä muiden Pohjoismaiden ollessa jo siellä jäseninä. Veikkaan, että tämä johtaa pohjoismaisen yhteistyön tiivistymiseen entisestään puolustus- ja turvallisuuspolitiikan osalta ja tulee näkymään Pohjoismaiden neuvostossa ja sen painopisteissä, kun Suomen johdolla päivitetään Pohjoismaiden neuvoston kansainvälistä strategiaa tänä vuonna. Yhdessä, tillsammans, Pohjoismaat ovat kokoaan suurempia toimijoita, jotka voivat vaikuttaa maailmaan rauhanomaisemman kehityksen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-05-25T14:12:05,2022-05-25T14:16:40,Hyväksytty,1.1
2022_63_9,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_10,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osallistuin viime syyskuussa Tanskassa järjestettyyn puolustuspoliittiseen konferenssiin, jossa muun muassa puhuttiin Nato-yhteistyöstä ja haettiin muutenkin voimakasta pohjoismaista yhteistyötä myös puolustuspolitiikan saralla. Silloin tuntui vähän erikoiselta olla siinä: Ehkä tanskalaiset näkivät asiaa jo ennalta, mutta meiltä monesti kysyttiin jo siinäkin vaiheessa Suomen suhtautumisesta Natoon ja vahvempaan puolustuspoliittiseen yhteistyöhön, ja ei olisi silloin voinut kuvitella, missä tilanteessa nyt ollaan. Tanskahan ei ole kauhean aktiivinen ollut Pohjoismaiden neuvostossa viime aikoina. Siellä on tietyt edustajat, jotka ovat aktiivisia, mutta muuten täytyy sanoa, että Suomi, Ruotsi, Norja ‑akseli on hyvin paljon vahvempi. Mutta nyt kun ollaan tässä tilanteessa, jossa ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on oikeastaan myös ehkä tuonut tilaa sille laajemmalle keskustelulle myös Pohjoismaiden neuvostossa, niin näyttää, että myös Tanska on ottanut entistä aktiivisempaa roolia, mikä on tietysti hyvä asia.
Pohjoismaiden neuvoston kokoukset sinänsä ja ne resoluutiot ja julkilausumat, joita sieltä tulee, eivät ehkä tänä päivänä kuitenkaan ole se ydin, mitä Pohjoismaiden neuvosto tekee, vaan kyllä nyt kaikki muu, mitä kokousten ulkopuolella on tapahtunut, on edesauttanut sitä, missä tilanteessa nyt ollaan. Kun tämä Nato-prosessi alkoi, niin ne verkostot ja suhteet, joita Pohjoismaiden neuvostossa on luotu, edesauttoivat myös sitä keskustelua niin puolueiden kuin myös valtioiden välillä. Moni näistäkin henkilöistä, jotka Pohjoismaiden neuvostossa istuvat, istuvat myöskin esimerkiksi ulkoasiainvaliokunnassa tai ovat aktiivisia puolustusvaliokunnassa Ruotsissa. Eli jatkossakin Pohjoismaiden neuvostolta kysytään entistä enemmän, miten voimme tiivistää yhteyksiä Pohjoismaissa ja puhua entistä enemmän myös sellaisista päivänpolitiikan asioista mutta myöskin niistä asioista, joita katsotaan sitten vuosien ja vuosikymmenten päähän, kun mietitään, että tämä meidän integroitunut alue toimisi entistä paremmin, esimerkiksi mitä tulee rajaesteisiin, mutta myöskin haettaisiin vahvempaa roolia myös EU:n sisällä.
On paljon keskusteltu siitä, miten Pohjoismaat voisivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä Euroopan unionissa. Siitä on vähän erilaisia näkemyksiä, pitäisikö niitä tehdä kansallisten parlamenttien valiokuntien kautta vai voisiko Pohjoismaiden neuvosto toimia myös aktiivisemmin EU:n sisällä. Mielestäni pitäisi ja voisi toimia, mutta tätä keskustelua käydään varmasti jatkossakin. Mutta olen erittäin tyytyväinen siihen yhteistyöhön, mitä Pohjoismaiden neuvosto on nyt osoittanut myöskin tänä korona-aikana, ja on tietysti hienoa nähdä nyt, kun meillä on puheenjohtajuus ja meidän edustajamme siellä, Tuomioja ja Ranne, että he ovat pitäneet vahvasti ääntä Suomen puolesta Pohjoismaiden neuvostossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-25T14:16:41,2022-05-25T14:19:39,Hyväksytty,1.1
2022_63_11,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_12,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut hieno huomata viime kuukausien aikana ja vuodenkin aikana, miten Pohjoismaat tunnistavat tärkeän yhteyden toisiinsa, elävämmin kuin aikoihin. Sota Ukrainassa opetti meitä ymmärtämään, miten pohjoisten kansojen yhteys, ystävyys ja demokratia ovat meille elintärkeitä. Tarvitsemme toisiamme, ja tämä yhteys varmasti tulevina vuosina edelleen syvenee. Pohjoismaiden neuvoston viime vuosi oli toinen vuosi koronan aallokossa, mutta päästiin myöskin kasvokkain tapaamaan istuntoihin, muun muassa Kööpenhaminaan, ja siellä oli, kuten kuulimme, vieraana myöskin Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg. Turvallisuus‑ ja puolustuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi Pohjoismaiden välillä.
Arvoisa puhemies! Kööpenhaminan kokouksessa kuultiin myös ministerineuvoston selvitysmies Jan-Erik Enestamilta pyytämä strategiaselvitys rajaesteistä ja myöskin siviilivalmiudesta. On tärkeää, että vaikka rajaesteitä jatkuvasti valitettavasti syntyy lisää, emme anna periksi taistelussa tai sen ratkomisessa, että niitä voidaan vähentää. Pohjoismaitten välillä on edelleen paljon arkisia rajaesteitä, jotka vaikeuttavat kulkemista ja elämää Pohjoismaissa. Tätä EU:n säädöstö edelleen hankaloittaa. On tärkeää, että kun me kuljemme kohti maailman integroituneinta ja kestävintä aluetta, niin meillä on sijaa vapaalle liikkuvuudelle.
Yksi tärkeä osa sosiaalisesti kestävää Pohjolaa ovat koulutus ja sivistys. Suomessa tai toisessa Pohjoismaassa suoritetun tutkinnon tulee käydä myöskin muissa maissa. Tälläkin polulla on edetty.
Arvoisa puhemies! Myöskin työntekijöiden vapaassa liikkuvuudessa on töitä. Tutkintotodistusten hyväksyminen on tärkeä askel.
Suomen valtuuskunta teki sähköisestä tunnistautumisesta jäsenaloitteen, joka on hyväksytty viime kesänä. Jäsenaloitteessa valtuuskuntamme ehdotti, että Pohjoismaissa yhdistetään kansalliset sähköiset tunnistautumisjärjestelmät paremmin yhteensopiviksi. Tunniste olisi avain rajat ylittäviin pankkipalveluihin, opintoihin, työhön ja kaupankäyntiin. On tärkeää, että tämä asia myöskin etenee täällä Suomessa ja kaikissa Pohjoismaissa.
Osaamisen ja kulttuurin valiokunnassa käsittelimme viime vuonna pohjoismaisten naapurikielten ymmärtämistä, disinformaatiota ja valeuutisia, joiden kohteena olemme olleet ja olemme edelleen. Puhuimme myös ammattikoulutuksen houkuttelevuuden lisäämisestä sekä Pohjoismaiden pienten kielten aseman vahvistamisesta. Nämä ovat tärkeitä ja ajankohtaisia asioita edelleen.
Arvoisa puhemies! Viime ajat ovat nostaneet esille koulutuksen ja kulttuurin merkityksen myös henkisen kestokyvyn kannalta. Kulttuuri tuo hyvinvointia. Tämä liittyy myöskin Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston välillä olevaan kiistaan rahoituksesta, mikä juontuu osaltaan siihen, että koulutus ja sivistys puuttuvat painopisteinä visiostamme. Erityisen huolissani olen Orkester Nordenin tulevaisuudesta. Meidän tulee huolehtia nuorten muusikoiden mahdollisuudesta kehittyä. Meidän ei kannata luopua sellaisista valmiista koulutuksista, jotka panostavat toiminnassaan kestävään kehitykseen.
 Valiokuntamme ei hyväksynyt kulttuurin ja koulutuksen leikkauksia, ja niistä päästiinkin kompromissiin, mutta sama vääntö on nyt edessä, ja onkin tärkeää, kuten Pohjoismaiden neuvoston presidenttimme sanoi edellä, että meidän täytyy päästä jokavuotisesta vääntämisestä vakaaseen, pitkälle katsovaan rahoitukseen. Se on kaikkien etu, se on koko Pohjolan etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-25T14:19:42,2022-05-25T14:25:00,Hyväksytty,1.1
2022_63_13,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Och sedan ledamot Strand, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_14,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Tack, ärade talman, och tack till alla kollegor som på olika sätt främjar nordiskt samarbete. I synnerhet nu under våren med tanke på det här ändrade säkerhetspolitiska läget har ju relationen mellan Finland och Sverige varit tätare än kanske någonsin tidigare. Det är säkert också väldigt bra på det sättet att de här två coronaåren ju nog ändå innebar en liten svacka i det nordiska samarbetet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-05-25T14:25:02,2022-05-25T14:25:29,Hyväksytty,1.1
2022_63_15,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Näin voisi todeta pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Yleensä vasta karmeat kriisit herättävät meidät ymmärtämään, mikä on oikeasti merkityksellistä. Tämä pohjoismainen yhteistyö, jota on tiiviisti rakennettu 50-luvulta asti, on kaiken perusta. Se on myös meidän turvallisuuspoliittisen yhteistyömme ja jatkoaskelten perusta. Tämä oikeastaan on sellainen asia — joka on myöskin aika traagista — että korona erotti, mutta Venäjän sota yhdisti. Näin hirvittävää pitää tapahtua ennen kuin me ymmärrämme sen arvon, mikä pohjoismaisella yhteistyöllä on.
Meitä on yli 27 miljoonaa asukasta, ja me olemme yhteisö, jonka päätehtävä on huolehtia pohjoismaalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Ja minä olen aivan varma siitä, että jatkossa me olemme parempia, vahvempia ja taitavampia myös kaikessa tässä. Huoltovarmuus, yhteiset energiastrategiset linjaukset, omavaraisuuden parantaminen, taloudellisen turvan vahvistaminen — ihan niin kuin ledamot Strand ja aikaisemmin edustaja Ovaska totesivat: meillä on mahdollisuuksia. Ja kannatan myöskin vahvasti sitä, että Pohjoismaiden neuvosto ottaisi jatkossa suuremman roolin. Eli Nato-ratkaisun rinnalla, kun tämä nyt etenee, meidän täytyy ottaa myöskin isoja askelia joka tasolla energiahuoltovarmuuden ja muutenkin omavaraisuuden osalta.
Jatkossa meno kovenee, mutta minä olen ihan vakuuttunut siitä, että pohjoismainen yhteistyö vahvistuu. Ja me pärjäämme kyllä sillä, että teemme entistä tiiviimmin yhteistyötä ihan sieltä ruohonjuuritasolta virkamiestasolle ja pääministereitä koskien. Kyllä me tästä selviämme ja menestymme, ja tässä käy hyvin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-05-25T14:27:15,2022-05-25T14:29:35,Hyväksytty,1.1
2022_63_16,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_17,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa tästä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta esiin muutamia osioita liittyen ”Hyvinvointi Pohjolassa” ‑kohtaan. Erityisesti haluan puhua antibioottiresistenssistä.
Tämä ei ole mikään uusi asia. Olin aikoinaan myös Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunnan jäsen, ja silloin jo puhuttiin siitä, että tarvitaan paljon yhteisiä toimia, jotta voimme vastustaa antibioottiresistenssin lisääntymistä niin Pohjoismaissa mutta myös koko maailmassa. Antibioottiresistenssihän tarkoittaa sitä, että meille syntyy erilaisia bakteereita, joihin mikään antibiootti ei tehoa, ja se tarkoittaa sitä, että potilas ei parane vaan pahimmillaan menehtyy.
Antibioottiresistenssi johti vuonna 2019 koko maailmassa noin 1,27 miljoonaan kuolemaan, ja yksin keuhkokuumeeseen kuoli antibioottiresistenssin vuoksi yli 100 000 ihmistä. Keuhkokuume, sepsis ja vatsaontelon infektiot aiheuttivat myös lukuisia antibioottiresistenssikuolemia, eli meillä on edessämme niin vakava ja vaarallinen haaste, että tämä on ilmastonmuutostakin pahempi ja suurempi tilanne, ja sen takia tämän eteen on taisteltava koko maailmassa — Pohjoismaissa, omassa kotimaassamme Suomessa mutta myös maailmanlaajuisesti.
Vuonna 2013 tein kirjallisen kysymyksen, joka liittyi CPE-bakteerin tilanteeseen. Se lähti saapumaan myös kohti Suomea. Tapauksia todettiin Puolassa ja Irlannissa mutta toki myös ympäri maailmaa, ja myös kotikaupungissani Espoossa löydettiin näitä CPE-bakteeritapauksia. 2012 niitä oli 7 mutta vuonna 2018 jo 70. Eli antibioottiresistenssibakteerit ovat kasvava uhka potilasturvallisuudelle ja terveydenhuollolle kaikkialla maailmassa. Puhumme enterobakteereista, joiden eteen on todellakin taisteltava, eikä ainoastaan ihmisten vaan myös eläinten antibioottilääkityksessä on oltava hyvin tarkkana, että emme liikaa käytä antibiootteja varsinkaan siinä tilanteessa, jos paraneminen on muutenkin mahdollista.
Haluan nostaa esiin myös tarttumattomat taudit. Tarvitsemme Pohjoismaissa mutta myös koko maailmassa yhteisiä toimenpiteitä sen eteen, että esimerkiksi diabetes‑ ja syöpätapausten määrät eivät entisestään leviä, ja kun lisääntyvät, niin silloin meillä on oikea-aikaista hoitoa ja apua saatavissa. Tämä tarttumattomat taudit ‑projektihan liittyy myös Agenda 2030 ‑projektiin, elikkä aihe on äärettömän tärkeä.
Haluan nostaa esiin myös harvinaiset sairaudet. Näistä on myös kautta aikain Pohjoismaiden neuvostossa puhuttu. Tarvitsemme rajat ylittävää osaamista ja neuvontaa tilanteissa, joissa harvinaisia sairauksia voi löytyä vaikkapa vain muutama kappale per maa. Silloin tarvitsemme toinen toisiamme.
Nostan esiin myös rokotetuotannon. Koronakriisin aikaan huomasimme sen, miten tärkeää olisi olla omavarainen. Suomalainen rokotetuotanto ajettiin alas vuonna 2003, ja olen sitä mieltä, että se on ehdottomasti käynnistettävä uudelleen, ja on tärkeää, että tässä teemme yhteistyötä kaikkien Pohjoismaiden välillä.
Lisäksi haluan nostaa pienen asian vielä täältä esille, sanan ”mikromuovi”. Se on erittäin vakavaa, että täälläkin todetaan, että ihmisten elimistöön päätyy mikromuovia, jolla on terveydellisiä vaikutuksia, toki myös luontoon ja eläimiin. Tänään radion uutisissa kerrottiin, että muun muassa jalkapallokentät — jotka on tehty tästä tekonurmesta, ja sieltä irtoava pieni muovinöyhtä kulkeutuu sitten kenkien mukana esimerkiksi luontoon tai vesistöihin — ovat todellinen ongelma ja uhka meillä Suomessa. Joudumme varmaan tähänkin keksimään ja kehittämään uusia keinoja, joilla voidaan ennaltaehkäistä mikromuovin päätymistä ihmisiin ja luontoon, ja kaikissa Pohjoismaissa varmasti tämäkin asia tullaan ottamaan vielä esiin.
Kiitän tästä kertomuksesta. Tämä on äärettömän mielenkiintoinen. Tässä on paljon asioita eikä suinkaan turvallisuus yhtenä vähäisimpänä, päinvastoin. Myös turvallisuusuhat ja hybridiuhat on huomioitava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-05-25T14:29:37,2022-05-25T14:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_63_18,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_19,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on viime vuonna tehnyt aktiivista työtä, oikeastaan työtä meidän kaikkien arkea helpottavien asioiden äärellä — asioiden, joista ei montaa kertaa edes huomata, miten niiden edistyminen meidän kaikkien arjessa näkyy, mutta silloin, kun niitä rajaesteitä tulee, niin silloin me varmasti ne kyllä huomaamme.
Kertomusvuotta leimasi jo toista vuotta peräkkäin koronapandemia, niin kuin täällä on tullut esiin, ja sen suorat ja epäsuorat vaikutukset pohjoismaiseen yhteistyöhön kyllä ilmenivät. Koronapandemian helpottaessa pääsi neuvosto vihdoin kuitenkin kokoontumaan täysistuntoon Kööpenhaminaan. Vuonna 21 käsittelimme muun muassa ulko- ja turvallisuuspoliittisia asioita, keskustelimme rauhanvälityksestä, alueellisesta yhteistyöstä ja puolustimme kulttuurin rahoitusta.
Pohjoismainen yhteistyö on meille tärkeä osa arkeamme, kuten mainitsin, ja sen tarkoituksena on helpottaa jokapäiväisen elämän sujumista. Siksi Suomen valtuuskunnan aloitteesta eduskunnassa käyty ajankohtaiskeskustelu rajaesteistä oli tarpeellinen. Vapaa liikkuvuus Pohjolassa, yhteiset työmarkkinat sekä mahdollisuus opiskella ja asua kaikissa Pohjoismaissa ovat etuja, jotka on saavutettu pitkäjänteisen työn tuloksena ja joita pitää vaalia tulevaisuudessakin. Rajaesteet, jotka usein liittyvät verotukseen, sosiaalietuuksiin, sote-palveluihin tai ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen, hankaloittavat vapaata liikkumista. Koronapandemian vaikutus rajaesteisiin oli myös merkittävä. Tätä työtä tulee jatkaa määrätietoisesti, ja siksi onkin hyvä, että tämä on myös Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien yhteisenä tavoitteena.
Yksi paljon keskusteluttanut asia olivat kulttuurileikkausuhat. Pohjoismaisen ministerineuvoston vision mukaan kulttuurin rahoituksesta olisi leikattu, mutta Pohjoismaisen neuvoston kanta oli, että kulttuurityötä ei saa unohtaa. Kulttuuri on Pohjoismaisen yhteistyön liima, ja siihen kannattaa panostaa. Tiiviiden neuvotteluiden jälkeen neuvosto ja ministerineuvosto saivat viimein aikaan kompromissin, ja syksyn istunnossa neuvosto hyväksyi ministerineuvoston tulevan budjetin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-05-25T14:34:50,2022-05-25T14:37:07,Hyväksytty,1.1
2022_63_20,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme Pohjoismaiden neuvoston toimintakertomusta viime vuodelta, 2021, ja katsoin, että siinä hyvin olennaisena oli rauhaa käsitelty erilaisin toiminnoin monella tavalla, erityisesti naisten rauhantyön edellytyksiä maailmalla. Rauhahan perustuu valtavan paljon siihen, millaisia arvoja sen työn taustalla on, ja yksi arvo rauhan saavuttamiseksi on tasa-arvo. Se, että naisia on maailmassa rauhanvälittäjistä noin 4 prosenttia ja miehiä 96 prosenttia, kertoo todella paljon siitä, minkä takia rauhaa on vaikea saavuttaa niin monessa paikassa. Naiset tarvitaan mukaan rauhantyöhän.
Sitten vielä tulevaisuuteen katsovasti, kun katsoo Pohjoismaiden neuvostoa ja maailman tilannetta:
Ensimmäiseksi se, että Stoltenberg ja Natossa ylipäänsä puheenjohtajisto ovat olleet sosiaalidemokraattisia, antaa hieman toivoa siitä, millaista Natoa voitaisiin rakentaa tulevaisuudessa. Mutta ehkä euforiaan ei ole sosiaalidemokraateilla eikä kenelläkään muullakaan varaa tässä vaiheessa. Natoon liittyy paljon ongelmakohtia, emmekä me saa unohtaa sitä, että Afganistan — Afganistanin hallinnon hajoaminen — oli viime kesän tapahtuma. Siinä Nato on ollut erityisen tärkeässä asemassa, sen maan jälleenrakentamisessa ja eheyden saavuttamisessa. Nato ei ole ongelmaton, ja pohjoismaisilla mailla on valtavan tärkeä tulevaisuuteen liittyvä vaikutus siihen, millaista Natoa me rakennamme. Me emme Suomena tule olemaan Natossa käsi ojossa, vaan me olemme rakentamassa Natoa, vahvistamassa sitä, ja olemme ehdottomasti yksi niistä maista, jotka todistetusti ovat niitä, jotka luovat turvaa ja luovat mahdollisuuksia Naton sisällä. Onkin tärkeää, että suomalaisten ääni, samoin pohjoismaalaisten ääni, kuuluu Natossa selvästi.
Yksi asia, joka on jo heti kättelyssä edessämme, on tämä kurdeihin liittyvä asia. Meidän arvomaailmaamme testataan tällä hetkellä: olemmeko me valmiita luopumaan sellaisista turvapaikanhakijoista, jotka ovat jo saaneet turvaa Pohjoismaissa, haluammeko me myöntyä Turkin vaatimuksiin vai pidämmekö me huolta siitä, että meitä ei tämäntyyppisillä tilanteilla kiristetä. Tässä kohtaa pohjoismaalainen Nato on erittäin tärkeä vastine, ja voimme varmasti lähettää viestiä, että me emme horju näissä kysymyksissä. Jos horjumme Turkin edessä, niin todennäköisesti joudumme tekemään myönnytyksiä sitten muiden maiden edessä, ja silloin taivas on rajana sille, mitä kaikkea meiltä voidaan vaatia. Nyt on mahdollisuus profiloitua pohjoismaalaisena Natona.
Toinen asia, joka on pitkälle tulevaisuuteen katsoen tärkeämpi, eli teknologinen kehitys. Kiina on tulossa, ja se on tulossa kovaa. 45 prosenttia vihreän siirtymän raaka-aineista on jo Kiinan hallussa sekä Latinalaisessa Amerikassa, Euroopassa että erityisemmin jopa Afrikassa. Myöskin Venäjään liittyvä vyörytys on jo alkanut, ja Kiinassa opiskellaan venäjän kieltä nykyään kouluissa paljon enemmän kuin esimerkiksi englannin kieltä. Se on viesti siitä, että soft power ‑Kiina on tulossa kohti Venäjää, heikkenevää Venäjää.
Mikä on meidän roolimme pohjoismaalaisina? Meidän roolimme on varmistaa, että me emme ole riippuvaisia Kiinan tulevaisuudesta. Vihreä siirtymä on osittain meidän omissa käsissämme, ja siinä, missä riippuvuussuhde Kiinasta on kova, riippuvuussuhde myös pohjoismaalaisista maista, teknologisesta sektorista, on kova. Tähän liittyy valitettava seikka, se seikka, että niin moni it-alan osaaja, Suomessakin valmistunut nuorukainen, joka saa it-alan — jopa diplomi-insinöörin — tutkinnon, ei valitettavasti tällä hetkellä varmuudella työllisty Suomessa. Tämä on valtava uhka tässä maassa. Olen havainnut samanlaisia trendejä myöskin Ruotsissa, Norjassa ja muissakin Pohjoismaissa. Paikalliset yritykset eivät tällä hetkellä työllistä it-osaajia, teknologisen alan ammattilaisia. Meidän täytyy kyetä Pohjoismaiden neuvoston kautta nostamaan tämä kissa pöydälle ja sanomaan suoraan, että meidän on luotava tänne Eurooppaan ja Pohjolaan sellainen sektori, jossa vastavalmistuneet it-alan, teknologisten alojen, opiskelijat saavat työpaikkoja tältä alueelta eivätkä karkaa muualle opiskelemaan. Se, että me kykenemme rakentamaan pohjoismaisia maita teknologisiksi maiksi, jotka kykenevät suhteelliseen omavaraisuuteen tulevaisuutta katsoen, on selkeä strateginen etu meille 25 vuotta eteenpäin katsoen. Koen, että Pohjoismaiden neuvosto on se oikea areena käydä tätä keskustelua, ja senkin vuoksi kiitän neuvoston jäseniä, sen suomalaista puheenjohtajaa Erkki Tuomiojaa ja muita siinä aktiivisesti toimivia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-05-25T14:37:54,2022-05-25T14:43:15,Hyväksytty,1.1
2022_63_21,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,Nyt tähän asiaan varattu aika on kulunut umpeen. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_22,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Jatketaan keskustelua. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_23,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus 2021>>>Kertomus  K 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvosto toteuttaa laaja-alaisesti tärkeää työtä pohjoismaisen yhteistyön kehittämiseksi ja syventämiseksi. Täällä käytiin aikaisemmin keskustelua siitä, että turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä tapahtumassa olevat muutokset alleviivaavat tiiviin pohjoismaisen yhteistyön tarvetta ja merkitystä myös jatkossa, kun toivottavasti kaikki Pohjoismaat kohtaavat Pohjois-Atlantin puolustusliiton, Naton, jäseniä. Pohjoismaiden yhteisen äänen tulee sen jälkeen kuulua Natossa.
Arvoisa puhemies! Koronapandemia aiheutti rajaesteitä myös Pohjoismaiden välille, kun maiden koronatoimet ja tilanteet olivat toisistaan osin poikkeavia. Koronapandemia siis haastoi jossain määrin pohjoismaista yhteistyötä, mutta nyt tilanne näyttää vapaan liikkuvuuden osalta jo paljon valoisammalta. Rajaesteiden poistamiseen tähtäävää työtä tulee edelleen jatkaa. Vapaa liikkuvuus Pohjolassa, yhteiset työmarkkinat sekä mahdollisuus opiskella ja asua kaikissa Pohjoismaissa ovat nykyään kansalaisten itsestäänselvinä pitämiä etuja. Ne on kuitenkin saavutettu pitkäjänteisen ja määrätietoisen poliittisen työn tuloksena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-25T16:01:48,2022-05-25T16:03:36,Hyväksytty,1.1
2022_63_24,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 8/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_25,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valiokunnan mietinnön lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle 2022. Nostan tässä esiin muutamia erityisiä seikkoja, joita tässä valiokunnan mietinnössä on haluttu korostaa. Täällä on paikalla muutamia valiokunnan jäseniä, jotka voivat sitten omassa puheenvuorossaan täydentää laajaa mietintöämme.
Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Lapsiasiavaltuutetusta annetun lain 3 §:n mukaan lapsiasiavaltuutetun on annettava kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomus toimialaltaan. Nyt käsiteltävänä oleva lapsiasiavaltuutetun kertomus käsittelee kattavasti ja perusteellisesti lasten asemaa ja heidän oikeuksiensa toteutumista Suomessa vuosina 2018—2021. Kertomus sisältää kuusi lukua, joissa käsitellään suomalaisen yhteiskunnan kehitystä ja sen lapsipolitiikkaa, 2010-luvulla toteutettuja koulutusreformeja ja koulutuspolitiikkaa, tarkastelujaksolla esiin nousseita lapsiin liittyviä erityiskysymyksiä, lainsäädännön kehitystä, lapsilta ja nuorilta kerättyä tietoa sekä kansallista lapsistrategiaa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kertomuksessa on otettu huomioon myös lasten omien kokemusten näkökulma, nuoret neuvonantajat tapaamisissa. Toteutettua tietoa on mahdollista hyödyntää tieteellisiin tutkimuksiin sekä valtion hallinnon ja päätöksenteon tarpeisiin.
Kertomuksen mukaan kansallisen lainsäädännön kehitys on ollut tarkastelujaksolla pääsääntöisesti myönteistä. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien huomioon ottaminen on edistynyt. Lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseen on kuitenkin kertomuksen mukaan kiinnitettävä entistä enemmän huomiota myös sellaisen lainsäädännön osalta, joka ei koske lapsia suoraan mutta jolla on välillisiä vaikutuksia lasten arkeen ja hyvinvointiin sekä oikeuksien ja oikeusturvan toteutumiseen. Tämä edellyttää lapsivaikutusten arvioinnin kehittämistä lainvalmistelussa.
Lapsiasiavaltuutettu tekee kertomuksessaan kolme ehdotusta. Ensimmäinen ehdotus koskee lapsen edun ensisijaisuuden sisällyttämistä perustuslakiin, perusoikeussäännöksiin. Toinen ehdotus koskee lastensuojelulain kokonaisuudistuksen käynnistämistä, ja kolmas ehdotus koskee Suomen koulutuspolitiikan resurssien turvaamista yli hallituskausien. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tässä mietinnössään tarkastellut kertomusta erityisesti oman toimialansa osalta keskittyen kertomuksessaan esitettyihin ehdotuksiin.
Mitä tulee lapsiasiavaltuutetun ehdotukseen lapsen edun ensisijaisuudesta ja sen sisällyttämisestä meidän perusoikeussäännöksiin, valiokunta toteaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan ei kuuluu perustuslain muutosten arviointi. Valiokunta pitää kuitenkin perusteltuna selvittää, tulisiko lapsen edun huomioon ottaminen sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin ja edistäisikö muutos lapsen edun huomioon ottamista lapsiin kohdistuvan lainsäädännön täytäntöönpanossa. Valiokunta yhtyy lapsiasiavaltuutetun näkemykseen lastensuojelulain kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta.
Haluan nostaa aivan erityisesti tässä esittelypuheenvuorossa esille valiokunnan huomion, joka liittyy meidän palvelujärjestelmään ja sen kokonaisuuteen. Nimittäin valiokunta painottaa sitä, että lainsäädännön uudistaminen ei yksin ratkaise palvelujärjestelmän kokonaisuuteen ja lainsäädännön toimeenpanoon liittyviä ongelmia. Me kiinnitämme erittäin vakavaa huomiota sellaiseen tosiseikkaan, että kertomuksen mukaan vuonna 1997 syntyneistä lapsista liki kuusi prosenttia on ollut jossain lapsuutensa vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. [Hussein al-Taee: Ohhoh!] Lisäksi valiokunnan saaman selvityksen mukaan lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannukset ovat erittäin merkittäviä. Siis, ajatelkaa, 1,2 miljardia euroa vuodessa tulee kustannuksia lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannuksista, siis pääosin siitä, että lapsia ja nuoria on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Tämä summahan on tässä mietinnössä nostettu erikseen esille vähän vertailunkin vuoksi, eli se on kaksi kertaa sen verran kuin me käytämme koko valtakunnassa pelastustoimeen, puolitoista kertaa sen verran kuin me käytämme koko Suomessa vuosittain lukiokoulutukseen. Ja saman verran kuin Suomessa, koko valtakunnassa, käytetään rahaa kaikkiin syöpähoitoihin meillä menee lastensuojelun avo- ja sijaishuollon kustannuksiin.
Valiokunta toteaa, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että lapset ja perheet eivät saa riittävää tukea ja apua palvelujärjestelmässä, minkä vuoksi ongelmat pahenevat ja kasaantuvat. Tämän seurauksena joudutaan turvautumaan lastensuojelun asiakkuuksiin ja kodin ulkopuolisiin sijoituksiin, vaikka ongelmia olisi voitu hoitaa vaikuttavammin varhaisessa vaiheessa.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että tulevat hallitukset sitoutuvat lapsistrategian toimeenpanon jatkamiseen. Valiokunnan mietintö on ollut yksimielinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää päätösehdotuksena, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 7/2022 johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on seuraava: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-05-25T14:43:40,2022-05-25T14:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_63_26,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_27,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me aikuiset, me päättäjät, me voimme tässä maailmassa vaikuttaa siihen, miltä maailma näyttää lapsen silmin, minkälaista tässä maailmassa on olla lapsi, onko ylipäätään oikeutta lapsuuteen, oikeutta turvaan. On aivan selvää, että me maailman aikuiset olemme epäonnistuneet siinä kaikkein tärkeimmässä eli lasten oikeuksien turvaamisessa, kun uutissyötteen avatessa viesti on seuraavaa: Ukraina — lapset menettävät henkensä sodan jaloissa, kärsivät Venäjän joukkojen hirviömäisistä teoista. Kiina — hallinnon toimesta uiguurivähemmistöön kuuluvat lapset erotetaan vanhemmistaan osana kansanmurhaa. Aasia — lapset kärsivät ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurauksista lisääntyneiden luonnonkriisien, kuten rankkasateiden ja tulvien, vuoksi. Afrikka — akuutti nälänhätä, aliravitsemus ja jano koskettavat jo yli kymmentä miljoonaa lasta Afrikansarven alueella, samalla kun ylikulutus on enemmän sääntö kuin poikkeus monin muin paikoin maailmaa. Yhdysvallat — 19 lasta menetti henkensä kesken koulupäivän kouluammuskelun seurauksena, ammuskelun, joka oli jo 30:s tämän vuoden aikana. Suomi — kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kaksinkertaistunut 20 vuoden aikana, vaikka tavoitetila on ollut päinvastainen. Tässä vain muutamia esimerkkejä eiliseltä kertoakseni. On siis selvää, että työtä lasten oikeuksien puolesta riittää, ja on varmasti sanomattakin selvää, ettei yksikään lapsi koskaan ole vastuullinen tilanteestaan. Sanotaankin, että lapsissa on tulevaisuus, ja on totta, että lasten hyvinvointiin ja esimerkiksi koulutustasoon panostamalla me voimme vaikuttaa siihen, miltä tulevaisuus näyttää, miten osaavia tulevaisuuden aikuiset ovat, miten he voivat, minkälaisia päätöksiä he tekevät. Mutta lapsissa ei ole vain tulevaisuus, heissä on nykyhetki.
Arvoisa puhemies! On erinomaista, että eduskunta on nyt pysähtynyt tämän lapsiasiavaltuutetun kertomuksen äärelle. Haluan kiittää lapsiasiavaltuutetun toimistoa korvaamattomasta työstä lasten oikeuksien puolesta. On aivan välttämätöntä, että meille päättäjille tuodaan tietoon sitä, miten tässä yhteiskunnassa on onnistuttu tai epäonnistuttu toteuttamaan lasten oikeuksia, sekä sitä, minkälainen asema lapsilla tässä yhteiskunnassa tällä hetkellä on — meidän päättäjien tärkein tehtävä kun olisi varmistaa, että nämä oikeudet voisivat toteutua täysimääräisesti, ja se ei ole mahdollista, jos me tässä salissa emme kunnianhimoisesti pyri löytämään yhä parempia ja vaikuttavimpia tapoja edistää lapsioikeusperusteista politiikkaa. Tämä eduskuntakertomus nyt osoittaa, että lasten oikeuksien toteutumista ovat Suomessa haastaneet viime vuosina muun muassa koronapandemian, ilmastonmuutoksen sekä syntyvyyden laskun kaltaiset ilmiöt, mutta myös lapsiperheköyhyys, mielenterveyden haasteet ja esimerkiksi se, että meillä yhä on joukossamme lapsia, jotka eivät ole tässä yhteiskunnassa yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi vamman tai etnisen taustansa vuoksi. Tällä hallituskaudella on kyllä tehty päätöksiä, joilla lasten oikeuksien toteutumista on vahvistettu, ja niistä teoista jokainen on kiitoksen arvoinen. On tärkeää, että lapsen edun huomioon ottaminen on edennyt, mutta se ei vielä riitä.
On valitettavaa, että yhteiskunnallisesti isojen uudistusten yhteydessä on lasten oikeudet huomioitu tämän kertomuksen mukaan vain vaihtelevasti. Suomen kaltaisessa kehittyneessä hyvinvointivaltiossa tulisi olla itsestään selvää, että nämä lasten oikeudet ja lapsivaikutukset huomioidaan kaikissa päätöksissä systemaattisesti, ei vaihtelevasti. Kuten lapsiasiavaltuutettu jo edellisessä, vuonna 2018 luovuttamassaan eduskuntakertomuksessa vetosi, tulee Suomen lapsipolitiikan tavoitteiden seurannalle luoda konkreettiset mittarit, ja näitä mittareita tarvitaan politiikkaan, mutta niitä tarvitaan myös kentälle. On täysin kestämätöntä, että esimerkiksi sosiaalipuolella, esimerkiksi lastensuojelussa ei ole vaikuttavuutta mittaavia mittareita systemaattisesti käytössä. Lapsen edun pitäisi olla aina ensisijaista — ei sen, kuinka monta sänkypaikkaa on varattuna, kuinka monta tapaamiskertaa dokumentoidaan, vaan sen, mitä näillä palveluilla saadaan aikaan. Onkin nyt tärkeää, että lastensuojelulaki uudistetaan kokonaisvaltaisesti. On tärkeää, että me selvitämme, miksi me emme ole onnistuneet, miksi sijaishuollon kustannukset ovat nyt yhtä suuret kuin syövänhoidon kustannukset, noin 1,2 miljardia vuodessa. Meidän on onnistuttava auttamaan ajoissa. Meidän on luotava rakenteet, joissa jokainen perhe saa tukea, ja meidän on varmistettava, että yksikään lapsi ei kohtaa väkivaltaa.
Arvoisa puhemies! Panostukset koulutukseen, ne ovat panostuksia lasten oikeuksiin. Suomi on yksi harvoista maista, joissa koulutusresurssien määrä on laskenut viimeisen vuosikymmenen aikana. Toivottavasti tämän hallituksen myötä suunta kääntyy pysyvästi. Suomen koulutuspoliittinen tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Lapsivaikutusten arvioinnin ja lapsibudjetoinnin tulisi jo olla kiinteä osa kaikilla hallinnon tasoilla. Meidän tulisi tehdä myös jälkiarviointeja, ja meidän tulisi olla valmiita tekemään korjausliikkeitä siinä kohtaa, kun jälkiarvioinneista löytyy huomautettavaa.
Nyt meillä on oma lapsistrategia. Minä todella toivon, että sitä kunnioitetaan — se kun ei ole vain paperi, se ei ole vain lista ehdotuksia, vaan se on meidän päättäjien yhdessä allekirjoittama lupaus ja suunnitelma siitä, miten tästä maasta tehdään vielä parempi jokaiselle lapselle riippumatta siitä, mihin perheeseen tai mille alueelle lapsi sattuu syntymään. Strategisten linjojen muuttamisessa konkreettiseksi lapsipolitiikaksi on onnistuttava, ja kannatan lämpimästi lapsiasiavaltuutetun näkemystä siitä, että lapsen edun ensisijaisuus tulee sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin.
Aivan lopuksi haluan kerrata, mitä lapsiasiavaltuutetun kertomuksen esipuheessa todetaan. Siellä sanotaan, että lasten oikeudet toteutuakseen edellyttävät luotettavaa päätöksentekojärjestelmää, kestävää kansantaloutta, turvallista elinympäristöä ja aktiivista osallisuutta, ja sellaista Suomea meidän tässä salissa ja kentällä, eri hallinnon tasoilla, joka päivä ja joka hetki, päätös päätökseltä on pyrittävä rakentamaan yli hallituskausien.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-05-25T14:50:56,2022-05-25T14:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_63_28,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_29,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022 sisältää kolme ehdotusta. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lapsen edun ensisijaisuus tulee tulevaisuudessa sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin. Toiseksi lapsiasiavaltuutettu toteaa, että Suomessa tulee käynnistää lastensuojelulain kokonaisuudistus, ja kolmanneksi esitetään, että Suomen koulutuspolitiikan resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus. Yksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisistä täytäntöönpanotoimista on saattaa kansallinen lainsäädäntö yhteensopivaksi yleissopimuksen määräysten kanssa. Tarkastelujakso 2018—2021 osoittaa, että kansallisen lainsäädännön kehitys on ollut tarkastelujaksolla pääsääntöisesti myönteistä. Lapsen edun ja lapsen oikeuksien huomioon ottaminen edistyy pienin askelin, vaikkakin se edelleen näkyy useimmiten vain perinteisessä, lapsia koskevassa lainsäädännössä.
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan toimialaan liittyen kertomuksessa tuodaan esiin, että tarkastelujaksolla on muun muassa kielletty alaikäisten avioliitot, uudistettu lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki, säädetty äitiyslaki sekä valmisteltu uusi vanhemmuuslakiesitys. Lapsiasiavaltuutettu on lakivaliokunnassa tapahtuneissa kuulemisissa tuonut esiin, että yleisesti ottaen lainsäädännön osalta on tehty paljon, mutta paljon on edelleen tehtävää. Kertomuksessa sekä lapsiasiavaltuutetun valiokunnassa tapahtuneessa kuulemisessa on tuotu esiin, että lainvalmistelussa on erityisesti panostettava lapsivaikutusten arviointiin tutkitun tiedon pohjalta ja arvioinnin tulosten huomioon ottamiseen siten, että lainsäädäntö tukee lapsen edun eli lasten oikeuksien toteutumista parhaalla mahdollisella tavalla. Lainsäädännön tilaa sekä täytäntöönpanoa on jatkuvasti arvioitava myös lakimuutosten voimaantulon jälkeen. Kansallisen lapsistrategian yhteydessä on laadittu käsikirja lapsivaikutusten arvioinnista lainvalmistelijoille. Kaikessa lainvalmistelussa on jollain tasolla tehtävä lapsivaikutusten arviointia, vaikka kyseinen lakiesitys tai uudistus ei vaikuttaisi lapsiin mitenkään.
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevassa jaksossa tuodaan esiin, että eduskuntakertomuksessa 2018 on jo nostettu esiin esitutkintalain puutteet. Lain mukaan esitutkinta on suoritettava kiireellisesti, jos rikoksesta epäiltynä on alle 18-vuotias, mutta vastaavaa säännöstä ei ole koskien tilannetta, jossa uhrina on lapsi. Esitutkintalaissa ei myöskään säädetä lapsen edun ensisijaisuudesta. Vastaavat puutteet ovat laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa.
Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyaikojen pituuteen on kiinnitetty huomiota useissa selvityksissä viime vuosina. Valtioneuvoston teettämässä selvityksessä rikosprosessin kestosta lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa on kertomuksen mukaan todettu, että lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa rikosprosessi kestää keskimäärin kauemmin kuin pääosin aikuisiin kohdistuvissa vakavissa rikoksissa ja että alueelliset erot ovat huomattavia erityisesti esitutkintavaiheessa. Meidän on jatkossa huolehdittava siitä, että esitutkintaan voidaan osoittaa riittävät ja ammattitaitoiset resurssit. Lakivaliokunta pitää oman toimialansa kannalta erittäin hyödyllisenä ja tärkeänä, että lapsiasiavaltuutettu tuo kertomuksessaan esiin parannusehdotuksia ja havaitsemiaan ongelmakohtia.
Arvoisa puhemies! Lastensuojeluun liittyen lakivaliokunnan kuulemisessa tuotiin esiin lastensuojelun heikko tieto- ja tutkimuspohja sekä tarve muun muassa selkeyttää lastensuojelun suhdetta muihin lapsi- ja perhepalveluihin. Tutkimustietoa tarvitaan muun muassa siitä, mistä eri ongelmista lastensuojelun asiakkuus johtuu. Lastensuojelu on osa palvelukokonaisuutta, joka liittyy muun muassa oppilashuoltoon, päihde‑, mielenterveys- ja vammaispalveluihin. Lakivaliokunnan lapsiasiavaltuutetulta saaman selvityksen mukaan lapsi‑, perhe- ja nuorisopalvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa lastensuojelu on kuitenkin 2000-luvulla joutunut kantamaan vastuuta kaikkien edellä mainittujen osa-alueiden puutteista ja resurssivajeesta. Lastensuojelun sijaishuoltoon ohjautuu jatkuvasti lapsia, joiden asiantunteva ja vaikuttava huolenpito toteutuisi todennäköisesti paremmin joko yhteistyössä jonkin toisen sektorin kanssa tai kokonaan toisen palvelusektorin sisällä.
Lakivaliokunta pitää lastensuojelun tieto- ja tutkimuspohjan vahvistamista tärkeänä, jotta palvelut ja tuki voidaan kohdistaa mahdollisimman vaikuttavasti. Palveluja koskevan lainsäädännön selkeys on tärkeää paitsi palveluiden asianmukaisen toteuttamisen myös asiakkaan oikeusturvaan liittyvien näkökohtien vuoksi.
Arvoisa puhemies! Kuten sivistysvaliokunta toteaa, meidän on saatava sille 1,2 miljardille eurolle vuosittain parempaa vaikuttavuutta ja enemmän hyvinvointia lapsille ja nuorille, jotka ovat lastensuojelun ja sijaishuollon asiakkaina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-25T14:57:41,2022-05-25T15:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_63_30,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_31,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa valmiiksi lapsiasiainvaltuutetun kertomuksesta tehdyn mietinnön, jossa käsittelemme kertomusta ja sen ehdotuksia. Mietinnössä todetaan, että lapsen edun ensisijaisuus on lapsioikeuden keskeinen periaate. Keskeistä on, että lapsen edun arvioiminen vaikuttaisi entistä vahvemmin kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa ja lakien tulkinnassa. Olisi hyvä selvittää, olisiko mahdollista sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin lapsen edun ensisijaisuus, kuten valtuutettu esittää.
Toinen iso lapsiin vaikuttava asia on lastensuojelulain kokonaisuudistuksen tarve, josta onneksi saimme viime viikolla STM:stä positiivisia uutisia. Suuret kiitokset ministeri Lindénille ja lapsiasiainvaltuutettu Pekkariselle asian edistämisestä. On tärkeää, että uudistustyö saa riittävät resurssit ja siitä tehdään laaja esiselvitys, niin että kokonaisuudistus tulee todellisesti vaikuttamaan ja parantamaan tilannetta lastensuojelussa. Lastensuojelulain uudistaminen ei pelkästään riitä haasteiden ratkaisemiseen, vaan lastensuojelun tarpeen taustalla olevien syiden ratkaisemiseen tarvitaan myös toisenlaisia toimia, kuten lapsiperheköyhyyden vähentämistä ja päihde‑ ja mielenterveysongelmien ehkäisyä ja hoitoa.
Arvoisa puhemies! Olemme onneksi jo palanneet pahimmasta pandemia-ajasta normaalimpaan elämään. Rajoitukset, joita jouduttiin tekemään, olivat tarpeellisia myös lasten terveyden turvaamiseksi, mutta menneillä vuosilla on silti ollut merkittäviä vaikutuksia lapsiin. Etäopetus, harrastusten jääminen tauolle ja sosiaalisen kanssakäynnin väheneminen ovat vaikuttaneet lasten hyvinvointiin, oppimiseen ja yhdenvertaisuuteen. Syntynyt oppimisvaje tulee vaatimaan huomiotamme ja toimia vielä jatkossakin.
Pandemia-aika vahvisti pidempään jatkunutta huolestuttavaa kehitystä lasten ja nuorten mielenterveydessä. Tarvitsemme panostuksia ennaltaehkäisevään työhön ja hoitoonpääsyyn jo syntyneiden ongelmien korjaamiseksi. Nykyisessä tilanteessa hallituksen esitys mielenterveyspalvelut sisältävästä seitsemän päivän hoitotakuusta ja jo eduskunnan hyväksymä opintopsykologien henkilöstömitoitus ovat erittäin tärkeitä ja tarpeellisia. Mielenterveyden haasteisiin vastaaminen varhaisessa vaiheessa tulee maksamaan itsensä takaisin tulevaisuudessa ja helpottaa inhimillistä kärsimystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-05-25T15:03:25,2022-05-25T15:06:11,Hyväksytty,1.1
2022_63_32,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_33,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiainvaltuutettu katsoo kertomuksessaan, että Suomen koulutuspolitiikan tietopohja ja resurssit tulee jatkossa turvata yli hallituskausien sitoutumalla muiden Pohjoismaiden rahoitusta vastaavaan ja selkeästi määriteltyyn rahoitustasoon. Tähän myös minun on valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajan roolissani helppo yhtyä.
Laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat keskeinen osa lapsen arkea ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion peruskivi. Laadukas oppimispolku on hyvän elämän edellytys, eikä siitä ole varaa tinkiä. Koulutuksella on kauaskantoisia vaikutuksia lasten elämään, ja ilman ennakoitavissa olevia riittäviä panostuksia koulutukseen sen hyödyt jäävät saavuttamatta täysimääräisesti. Ennustettava rahoitustaso turvaa laadukkaan opetustoiminnan järjestämisen myös pitkällä tähtäyksellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-25T15:06:11,2022-05-25T15:07:24,Hyväksytty,1.1
2022_63_34,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_35,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhteinen tehtävämme on tehdä tästä Suomesta maailman lapsi- ja perheystävällisin maa, jossa lapset ja nuoret voivat hyvin, lapsen etu huomioidaan ensisijaisesti päätöksenteossa ja lapsia myös kuullaan heitä koskevissa asioissa. Lapsivaikutusten arviointi on kiinteä osa eduskunnan työtä. Tällaista maata kohden haluamme kulkea. Olemme kuulleet lapsia ja nuoria sivistysvaliokunnassa muutaman kerran. Heidän kuulemistaan tulee edelleen kehittää ja jatkaa ja laajentaa.
Lapsiasiainvaltuutetun kertomus auttaa eduskuntaa huomioimaan lapsen oikeudet, kun teemme täällä päätöksiä, ja näin voimme edistää hyvää lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikkaa, joka perustuu lasten oikeuksiin. Kertomus sisältää kolme tärkeää ehdotusta, joihin on hyvä liittyä:
Lapsen edun ensisijaisuus tulee tulevaisuudessa sisällyttää perustuslain perusoikeussäännöksiin.
Toiseksi pitää käynnistää lastensuojelun kokonaisuudistus. Kuten valiokunnan puheenjohtaja Lohi totesi, lastensuojeluun ja korjaaviin toimiin kuluu valtavasti rahaa. Lasten perheen ulkopuolelle sijoittamisesta painopisteen tulee jatkossa siirtyä perheiden ja lasten mahdollisimman varhaiseen tukeen ja tukitoimiin. Se on vaikuttavampaa ja tehokkaampaa. Uudistus on tarpeen, jotta jokainen lapsi ja nuori, joka tarvitsee tukea, saa sen.
Kolmannen ehdotuksen mukaan koulutuspolitiikan resurssit tulee turvata jatkossa yli hallituskausien sitoutumalla rahoitustasoon, joka vastaa muiden Pohjoismaiden rahoitusta. Tämä on tärkeä tavoite. Kuljetaan Pohjoismaiden hyvää, yhteistä polkua.
Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta piti kaikkia näitä ehdotuksia perusteltuina. On helppo yhtyä tähän valiokunnan mietintöön.
Arvoisa puhemies! Millaisia aikoja elämme lapsen näkökulmasta? On ollut koronaa, taloushuolia ja viimeisimpänä Ukrainan sota. Lapsilla on aina kaikki aistit terävinä: he kuulevat, näkevät ja pohtivat suuria kysymyksiä. Koronan ja sodan vaikutukset ahdistavat ja pelottavat osaa lapsista ja nuorista. Tähän olen törmännyt kouluvierailuilla niin alakouluissa, yläkouluissa kuin lukioissa.
Meidän tulee suojella lapsia raa’alta kuvastolta ja miettiä, miten heidän kuullen asioista puhumme. Meidän pitää myös aidosti kohdata lapsi, kuunnella hänen ajatuksensa ja käydä avointa keskustelua, antaa rauhoittavia vastauksia, ja voimmekin lähteä siitä, mitä lapsi kysyy. Lapsi haluaa usein kuulla, että onhan meillä kaikki hyvin, onhan meidän perheemme turvassa. Se usein riittää lapselle.
Valiokunta aivan oikein kiinnittää huomiota siihen, että lapset tarvitsevat riittävän tuen. Opettajat, kuraattorit, psykologit ja muut turvalliset aikuiset verkostona vahvistavat lapsen turvaa ja ovat vanhempien tukena.
Kertomuksessa tuodaan esiin, että lasten huomioiminen päätöksenteossa ei ole saanut ansaitsemaansa arvoa — sitä tulee kehittää. Meitä vaivaa joskus kielteinen keskustelu, jossa lapset saatetaan nähdä taakkana. Tästä on hyvä päästä eroon. Tarvitsemme lapsimyönteistä henkeä. Lapsiperheitä halutaan auttaa ja tukea, jokainen lapsi on tärkeä.
Tällä kaudella on toki tehty paljon hyviä päätöksiä lapsiperheiden hyväksi lasten etua ajatellen: Perhevapaauudistus saatiin maaliin. Yksinhuoltajaperheiden ja monilapsisten perheiden lapsilisiä nostettiin. Varhaiskasvatusmaksuja alennettiin. Kaksivuotista esikoulua myöskin jatketaan, ja toinen aste koulutuksessa muuttui maksuttomaksi.
Keskusta haluaa edistää myös avun tarjoamista lapsiperheille matalalla kynnyksellä. Pieni kotiin tuotu apu voi ehkäistä isoja ongelmia. Tarvitsemme joka kuntaan perhekeskuksen, jossa eri alojen työntekijät tukevat lapsia, nuoria ja perheitä ja vanhemmuutta yksissä tuumin samasta paikasta ja kotiin saakka. Luodaan synkistelyn sijaan maahamme luottamuksen ilmapiiri, jossa nuoret aikuiset uskaltavat sitoutua, perustaa perheen ja saada lapsia.
Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen maa, mutta lasten asioissa on edelleen kehittämistä. Korona-ajan etäkoulu vaikeutti monen oppimista. Mielenterveyden vaikeudet lisääntyivät ja syvenivät, kun myös harrastukset jäivät katkolle. Tasa-arvon tärkeimpiä toteuttajia on koulu. Kertomuksessa kiitellään oppivelvollisuuden laajentamista ja toisen asteen muuttumista kokonaan maksuttomaksi. Lapsiperheköyhyyden selättäminen olkoon yhteinen tavoitteemme. Toinen aste kun muuttui maksuttomaksi, se auttoi monia perheitä. Sivistysvaliokunta kannatti lausunnossa koulutuksen resurssien turvaamista yli vaalikausien ja painotti, että matalan kynnyksen palvelut ja harrastusmahdollisuudet tulee taata kaikille lapsille. Tästä on hyvänä esimerkkinä Harrastamisen Suomen malli.
Kiitos lapsiasiavaltuutetulle hienosta ja arvokkaasta työstä lastemme hyväksi. Lasten vuoksi kannattaa avata ovi huomiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-05-25T15:07:25,2022-05-25T15:14:50,Hyväksytty,1.1
2022_63_36,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_37,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiasiavaltuutettu tosiaan esittää kolme toimenpidettä lasten oikeuksien parantamiseksi.
Niistä yksi on toteutumassa, kun STM, sosiaali- ja terveysministeriö, ilmoitti, että lastensuojelun kokonaisuudistus käynnistyy. Se on pitkä hanke, ja toivon sille hyvää ja ripeää menestystä. Onkin erittäin tärkeää, että lastensuojelua kehitetään kokonaisuutena niin, että lapsen hyvinvointi on ytimessä. Kaikkein parasta tietysti olisi, että lastensuojelua ei edes tarvittaisi. Viime vuosina lastensuojelun tarve kuitenkin valitettavasti on ollut paikoin suuressakin nousussa. Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa professori Heikki Hiilamo toteaa: ”Sijaishuollon tarpeen lisääntyminen on ollut esillä julkisessa keskustelussa, ja toimenpiteitä on tehty. Kansallista hätätilaa ei ole kuitenkaan julistettu, eikä merkittäviä satsauksia ole nähty. Sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrän jatkuvaa kasvua voi pitää lapsipolitiikan suurimpana lähivuosien epäonnistumisena Suomessa.”
Miksi lastensuojelun tarve jatkuvasti kasvaa? Siksi, että lapset, nuoret, heidän vanhempansa ja perheet voivat valitettavan usein huonosti. Kokonaisuudistuksen tiedotustilaisuudessa vastikään tuli esille, että lastensuojelun tarpeen kasvun takana on muun muassa mielenterveyden ja neurokirjon häiriöiden yleistymistä, päihdeongelmia, väkivaltaa, perheiden rikkonaisuutta, lapsiperheköyhyyttä, elämänhallinnan vaikeuksia ja kasvatustilanteiden vaativuutta. Esimerkiksi kotikaupungissani Oulussa lastensuojeluilmoituksia tehtiin vuonna 2021 eniten vanhemman päihteiden käytöstä, yli 1 100 kappaletta. Toiseksi eniten ilmoituksiin johtivat syyt, jotka liittyivät huoleen lapsen hoidosta ja huolenpidon tarpeesta. Kolmanneksi eniten ilmoituksia tehtiin lapsen päihteiden, muun muassa alkoholin ja huumeiden, käytön vuoksi. Suomessa pitää edelleen kyetä enemmän hoitamaan juurisyitä. Kun kodeissa voidaan hyvin, koko Suomi voi hyvin. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä toteamme seuraavasti: ”Lapsiasiavaltuutetun kertomuksessa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että lapset ja perheet eivät saa riittävää tukea ja apua palvelujärjestelmässä, minkä vuoksi ongelmat pahenevat ja kasautuvat.”
Arvoisa puhemies! Päihteiden käyttö, taloudelliset ongelmat ja mielenterveysongelmat rasittavat monia vanhempia ja lapsia. Mielenterveysongelmien hoidossa pitää päästä parempaan saatavuuteen ja enemmän siihen, että otetaan huomioon myös läheiset. Mielenterveyden ongelmat heijastuvat ja vaikuttavat usein koko lähipiiriin. Eduskuntaan äskettäin tuotu hoitotakuu tulee parantamaan hoitoonpääsyä myös mielenterveysongelmien ja päihdesairauksien kohdalla.
Meillä pitäisi myös avoimemmin ja rehellisemmin puhua siitäkin, mitä perheiden hajoaminen tarkoittaa lapselle ja nuorelle. Liian usein esimerkiksi mediassa näkee kirjoitettavan suorastaan ihannoivasti avoimista suhteista ja irtosuhteista, joissa lapsen näkökulma jää tyystin sivuun. Äidin tai isän osittainen tai jopa kokonaan puuttuminen elämästä ei voi olla vaikuttamatta lapseen. Lapsi tarvitsee isän ja äidin. Aina tämä ei tietenkään ole mahdollista, ja silloin asiaan tietysti pitää kiinnittää huomiota.
Tarvitsemme myös raittiuteen, päihteettömään elämään, kannustavaa kulttuuria ja politiikkaa. Ei ole hyvä, jos ihminen lääkitsee ahdistustaan tai purkaa pahaa oloaan alkoholilla tai huumeilla. Päihteiden haitat tulevat selvästi ilmi muun muassa rikostilastoissa ja myös lastensuojelussa, kuten usein on jo todettu.
Lapsiasiavaltuutettu toteaa kertomuksessaan, että kansallisen lainsäädännön kehitys on ollut tarkastelujaksolla eli vuosina 2018–2021 pääsääntöisesti myönteistä. Totta, paljon hyvää on tässä maassa tehty lasten eteen, ja nyt pitää edelleen suunnata voimavaroja ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi lapsiperheiden konkreettisen kotipalvelun eli entisajan kodinhoitajien saatavuus on edelleen monessa osassa maata luokattoman heikko.
Kuluttajahintojen raju nousu tuntuu lapsiperheissä ja heidän kohdallaan vaikeuttaa asiantuntija-arvioiden mukaan erityisen syvästi monilapsisten perheiden elämää. Lapsilisä on ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin. Sen takia sosiaaliturvaan päätetyt ylimääräiset indeksikorotukset eivät koske lapsilisää. Lapsilisä tulee sitoa indeksiin muiden etuuksien tavoin.
Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien näkökulmasta nostan esiin myös ajankohtaisen aborttikeskustelun. Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan vapaampaa aborttia ajavaa kansalaisaloitetta. Valitettavasti näyttää siltä, että usein aikuisen oikeudet menevät lapsen tärkeimmän oikeuden edelle. YK:n lapsen oikeuksien sopimus toteaa, että lapselle kuuluu lain suoja ennen ja jälkeen syntymän. Oikeus elämään on ihmisoikeuksista suurin ja perustavin, tätä ei voi sivuuttaa. Yle kertoi verkkosivuillaan 14.5.2022 Mirasta, jonka kohdussa kasvavalla lapsella epäiltiin Downin oireyhtymää. Mira on nyt tyytyväinen, että päätti vastoin joidenkin neuvoja pitää lapsensa. Hän sanoo: ”Maailma olisi meille kaikille parempi paikka, jos oppisimme hyväksymään erilaisuutta ja huomaamaan, millainen rikkaus se on.” On hyvin ristiriitaista, arvoisa puhemies, että vammaiseksi tai sairaaksi epäilty lapsi on eri asemassa kuin muut. Heille abortti voidaan tehdä vielä viikolle 24 asti. Tätä nuorempia keskosia kuitenkin pelastetaan elämään, mutta vammaiseksi tai sairaaksi epäillyn lapsen elämän voi päättää. Toivon, että lapsiasiavaltuutettu kiinnittäisi huomiotaan myös näihin epäkohtiin.
Kiitän lapsiasiavaltuutettua laajasta, seikkaperäisestä kertomuksesta ja siinä esitetyistä hyvistä ehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-05-25T15:14:59,2022-05-25T15:22:07,Hyväksytty,1.1
2022_63_38,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_39,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Ja hyvä lapsiasiainvaltuutettu siellä, toivon, että katsotte tämän, ja esitän teille jonkun kysymyksenkin tästä lausunnostanne.
Menen kohtaan ”Lapsipolitiikan poliittiset edellytykset” ja lainaan sieltä muutaman kohdan.
”On myös mahdollista, että alhainen syntyvyys johtaa Viron ja Unkarin tavoin kansallismieliseen populismiin, jossa perhepolitiikka saa uudelleen väestöpoliittisia painotuksia. Kansallismieliseen populismiin kuuluu perinteisten arvojen korostaminen, mikä tarkoittaisi muun muassa kotiäitiyden korostamista luopumalla sukupuolten tasa-arvon tavoittelusta.
Siinä missä alhainen syntyvyys johtaa harvaan asutun maaseudun tyhjenemiseen, jää tämän alueen ääni kuulumatta erityisesti valtakunnallisessa päätöksenteossa. Tyhjenevien alueiden äänillä ei ole mahdollista tulla valituksi eduskuntaan. Pienten äänestysalueiden korkea äänikynnys kärjistää ongelmaa.” Väistämättä tulee mieleen, että ilmankos maaseudun asiaa hoitanut puolue on siirtynyt nyt puhumaan sukupuolten tasa-arvosta.
Lainaan toisen kohdan: ”Matalan syntyvyyden suurimmat poliittiset vaikutukset muodostuvat kuitenkin välillisesti. Matala syntyvyys lisää tarvetta maahanmuutolle. Suhtautumisesta maahanmuuttoon on tullut tärkeä poliittisen keskustelun jakolinja. Kansallismieliset populistiset puolueet suhtautuvat erittäin kriittisesti, jopa vihamielisesti maahanmuuttoon, mikä on kärjistänyt poliittista keskustelua myös Pohjoismaissa. Kansallismieliseen ideologiaan kuuluu pronatalismi, mutta se on valikoitua: vain kantaväestön syntyvyyttä halutaan lisätä. Sen sijaan maahanmuuttajia syyllistetään heidän korkeammasta syntyvyydestään ja väitetään — 1940-luvun äänenpainoin — perhetukien kannustavan maahanmuuttajia hankkimaan liian paljon lapsia. Toisaalta maahanmuutosta toivotaan ratkaisua vähenevän väestön ongelmaan.”
Arvoisa puhemies! Ja arvoisa lapsiasiainvaltuutettu, haluan kysyä: millä tavalla matala syntyvyys lisää tarvetta maahanmuutolle, mitä ovat nämä puolueet, joita tarkoitatte, ja missä ja milloin tällaisia 1940-luvun äänenpainoja on esiintynyt, sekä mitä tarkoitatte 1940-luvun äänenpainoilla?
Itse asiassa, kun täällä viitataan siihen, että maaseutu tyhjenee, itse arvelisin näin, että jos tällainen hallitsematon maahanmuutto jatkuu, niin se saattaa aiheuttaa sen, että semmoinen parempituloinen väestö, jolla on mahdollisuus, siirtyy jatkossa takaisin kaupungista maaseudulle.
Tässä tuli pientä kritiikkiä, mutta arvoisa puhemies, täällä on ihan hyviäkin juttuja. Se on hieno asia, että täällä kertomuksessa ehdotetaan lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Nykyistä lastensuojelulakia on muutettu lähes 30 kertaa, ja sen pirstaleisuus ja vaikeaselkoisuus vaikeuttavat lain toimeenpanoa.
Arvoisa puhemies! Täällä lapsiasiainvaltuutetun lausunnossa sanotaankin, että paras tapa turvata lasten hyvinvointia olisi pyrkiä ehkäisemään ennalta sijaishuollon tarve. Olen käyttänyt täällä salissa paljon tästä puheenvuoroja, koska on meille erittäin kallista tämä lastensuojelu, lasten sijoittaminen, ja nyt näyttää siltä, että siihen on tullut osakeyhtiöitä, joilla on myös tietenkin tavoite tuottaa mahdollisimman suurta voittoa.
Täällä, lainaan taas uuden kappaleen: ”Sijaishuolto on myös vakava talousongelma. Lastensuojelun avo‑ ja sijaishuollon kustannukset ovat nyt yhtä suuret kuin syövän hoidon kustannukset, noin 1,2 miljardia euroa vuodessa. Sijaishuoltoon liittyy myös merkittävää ylisukupolvista syrjäytymistä: sijoitettujen lapset päätyvät vanhempiensa tavoin sijoitetuiksi.” Tämä on valitettava ilmiö, ja olen itse pohtinut sitä, mikä siihen on syynä. Onko siinä mahdollisesti myöskin semmoista — tai tiedän, että siinä on — huono-osaisuutta, mutta ehkä myöskin on semmoinen ilmiö, että näitä perheitä jollakin tavalla voimakkaammin sitten tarkkaillaan.
Lastensuojelussa on tosi paljon tullut ongelmia. Itse tiedän, että osa toimista on tarpeellisia. Hyvin usein kuitenkin olen nähnyt, että on myös semmoisia mielestäni tarpeettomia lasten sijoittamisia, ja olen käynyt näitä seuraamassa. Toinen, mikä lastensuojeluun liittyy, on se, että avioeron sattuessa valitettavan paljon esiintyy sitä, että lapsia vieraannutetaan toisesta vanhemmasta ja usein isästään. On hyvä, että tällainen lastensuojelulain kokonaisuudistus tehdään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-25T15:22:08,2022-05-25T15:29:17,Hyväksytty,1.1
2022_63_40,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_41,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Halusin tulla tänne puhumaan. Me puhuttiin tänään siitä, että lapset ja nuoret voisivat vaikuttaa asioihin. Sain tänään sähköpostia, mutta en tuo tämän nuoren nimeä esille, kun en ole erikseen sitä kysynyt. Hän kertoo olevansa kahdeksannen luokan opiskelija, ja he tekevät yhteiskuntaopin vaikuttamisprojektia, jossa he ovat saaneet valita aiheen itse, ja hän on valinnut aiheekseen lapsiin kohdistuvan perheväkivallan ja sen auttamisen vahvistamisen. Hän kokee, että aihe on vakava ja voi pahimmillaan aiheuttaa jonkun kuoleman, ja hän on aivan oikeassa tässä. Hän on halunnut tuoda oman ehdotuksensa tietooni. Hän kertoo, että hän haluaisi vähentää perheväkivaltaa, ja hän ehdottaa, että perheitä, joissa epäillään olevan ongelmia, tarkkailtaisiin vahvemmin. Tämä vaatisi työntekijöiden määrän lisäämistä ja työntekijöiden tiedon lisäämistä perheväkivallan merkeistä.
Tämä on juuri näin. Monet lapset eivät ehkä osaa tai halua hakea apua, ja silloin tietysti he toivoisivat, että niitä merkkejä näkyisi ja asioihin puututtaisiin rohkeasti. Pahimmillaan tiedämme tapauksia — kuten esimerkiksi pikku Eerikan tapaus — joissa merkkejä oli, mutta ei tarkistettu asioita. Tämmöiset terveiset tuolta meidän ihanalta nuorelta, ja nyt olen tuonut hänen ehdotuksensa tänne eduskuntasaliin ja myös hallituspuolueiden edustajien tietoon, ja tästä voi ottaa koppia.
Täällä on puhuttu hyviäkin puheenvuoroja, ja lasten ja nuorten auttaminen ei ole vain yhden lain korjaaminen tai yhden asian korjaaminen — kuten esimerkiksi täällä tuotiin esiin lastensuojelulain uudistus, joka toki tarvitsee uudistamista, mutta pelkkä lain säädös tai esimerkiksi hoitotakuu tai terapiatakuu ei toimi ilman riittäviä resursseja. Me tarvitaan sinne riittävästi ihmisiä siten, että sillä palkalla tulee toimeen ja se työ on mukavaa ja sitä on mukava tehdä, jotta esimerkiksi ihmiset eivät koko ajan vaihdu. On hyvin tärkeätä, jos on jonkunlainen oma sosiaalityöntekijä tai lastensuojelun työntekijä, että hän pysyy samana ihmisenä, ettei hän koko ajan vaihdu, koska siinä on kysymys myös hyvin luottamuksellisista asioista. Se ei ole sellainen asia, että haluaisi joka päivä niitä olla selittämässä eri ihmisille.
Tuossa edustaja Mäenpää toi esille erilaisia huostaanoton ongelmia, ja itsekin olen saanut viestiä siitä, että toisaalta on niin, että apua ei välttämättä saa riittävästi, mutta sitten on myöskin niin, että sitä ei uskalleta aina hakea. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheessä on koettu, että sen jälkeen saa sitten sossut sinne joka päivä, ja pelkona on, että lapset otetaan huostaan, jos haluaisi vähäksi aikaa helpotusta siihen arkeen.
Olen itse toiminut lakimiehenä vuosikausia, ollut erilaisissa tehtävissä: niin huoltoriidoissa mukana kuin korvausasioissa, esimerkiksi lasten seksuaalirikoksissa, jotka pysyvät ikuisesti mielessäni ja joista tietysti en voi puhua. Ne ovat olleet salassa pidettäviä tapauksia ja ovat olleet hyvin koskettavia, ja tästä syystä olen erittäin tyytyväinen siitä, että olen tällä kaudella saanut lakivaliokunnan puheenjohtajana käsitellä myös erittäin tärkeitä asioita, ja meillä on tälläkin hetkellä lakivaliokunnassa vireillä kaksi hyvin tärkeää asiaa. Toinen on kansalaisaloite koulukiusaamisen, tai oikeastaan kouluväkivallan, kirjaamisesta rikoslakiin, ja siinäkin aiheessa me olemme kuulleet oppilaita valiokunnassa — Viikin koulun oppilaita — ja heidän ajatuksiaan, mitä tälle ongelmalle tulisi tehdä. Koska asian käsittely on vielä kesken, en voi niitä tässä yhteydessä vielä tuoda esille, mutta kun valiokunta saa tästä mietinnön valmiiksi, niin nämäkin ehdotukset, mitä kaikkea on tullut esille, tulevat sitten keskusteluun.
Samaten meillä on tärkeä uudistus koskien rikoslain 20 luvun uudistusta seksuaalirikoksista. Olemme liian paljon saaneet lukea siitä, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja raiskaus ja nettiraiskaus ja muun tyyppinen lapsien seksuaalinen ahdistelu eivät ole riittävällä tavoin ja erityisesti tarpeeksi ankarasti rangaistuja. Ja tästä tulee myös tämän kevään aikana lakivaliokunnan mietintö, kun käsittelemme tätä hallituksen esitystä. Ja tietysti kaikissa näissä on tämä sama haaste, että meillä tulisi olla riittävästi ihmisiä panostaa näihin tehtäviin.
Tuossa edustaja Mäenpää toi esille hyvin myös nämä huoltoriidat: siellä on paljon myös huoltokiusaamista, mutta on myös tarvetta saada pikaisia ratkaisuja. Tuomioistuimet ovat hyvin tukossa erilaisten asioiden kanssa ja ovat tuoneet esille sitä, että tuomioistuimien resurssit ovat aivan liian alhaiset. Esimerkiksi lapsia koskevat asiat pitäisi käsitellä aina kiireellisinä, ja on täysin kohtuutonta, että ne seisovat siellä kuukausikaupalla.
Meillä on paljon tehtävää, ja nuoret ovat meidän tulevaisuus. He tulevat joskus maailmassa päättämään meidän kaikista asioistamme, ja esimerkiksi siellä, katson noita nuoria [Puhuja osoittaa lehterille] — eipä tiedä, jos joku päivä tekin olette sitten täällä eduskunnassa päättämässä näistä asioista. Toivon teille viisautta ja rohkeutta tässä työssä ja menestystä kaikille meidän nuorille. Ja ainakin me, perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja puolue, otamme nuorten asiat todella vakavasti ja täysin sydämen asiana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-25T15:29:18,2022-05-25T15:35:54,Hyväksytty,1.1
2022_63_42,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_43,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko ottaa puheenvuoro tässä edustaja Pekka Aittakummun puheenvuoron perään, jossa hän nosti esiin tämän vammaisen sikiön aborttioikeuden. En siihen puutu sen enempää, mutta totean sen, että lapsiasiainvaltuutetun kertomuksessa ei ole kyllä käsitelty vammaisia lapsia laisinkaan erikseen, mikä on kyllä suuri puute sinänsä. Nämä lapset ja heidän perheensä ovat kyllä esimerkiksi korona-aikaan olleet erityisen kovilla sen vuoksi, että usein vammaisissa lapsissa on sellaisia henkilöitä, jotka kuuluivat ja kuuluvat koronan riskiryhmään, ja siltä osin se on tuottanut haasteita kuin myös tukipalvelut, ja sen lisäksi olemme kuulleet valitettavia tarinoita ympäri Suomea siitä, että näiden lasten tehohoitoa esimerkiksi edelleen rajataan. Siltä osin haluaisin kiinnittää lapsiasiainvaltuutetun huomiota siihen, että nämä asiat olisi kyllä ehkä hyvä ottaa painopisteeksi joku kerta.
Toinen, mikä tässä kävi ilmi juuri edustaja Meren puheenvuorossa, on lastensuojelun tila, jonka osalta erityisesti Helsingissä nyt juuri tänä keväänä olemme kohdanneet uudestaan tilanteen, siis Vilja Eerikan kammottavan tapauksen jälkeen, joka tapahtui 2012, että tänä keväänä äiti jälleen Helsingissä surmasi lapsen, josta oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia. Lapsiasiainvaltuutettu hyvin on julkisuudessa ottanutkin kantaa, mutta toivoisin, että ehkä näihin asioihin täytyisi tässä maassa kiinnittää vielä enemmän huomiota. Tässä kertomuksessa nimittäin kyllä puhutaan ilmastoahdistuksesta ja puhutaan al-Holin lapsista, mutta meillä on kyllä kotimaassakin erityisen paljon sellaisia asioita, jotka täytyy korjata, ja jos kovasti keskittyminen menee haulikon ammusten lailla sinne tänne, niin se fokus ehkä katoaa siitä, mitkä ovat ne akuutimmat asiat, mitä pitäisi huomioida ja korjata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-25T15:35:54,2022-05-25T15:38:23,Hyväksytty,1.1
2022_63_44,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Tynkkynen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_45,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Kunnioitettu puhemies! Viime vuoden lopulla paljastui, että hoivakodista tuli kehitysvammaiselle pojalle vuosikausien painajainen. Poikaa pahoinpideltiin ja sidottiin teipillä tuoliin ja kuormaliinoilla sänkyyn. Joitakin vuosia sitten selvitettiin kehitysvammaisten lasten kohtaamaa kurinpitoa hoitopaikoissa ja kouluissa. Selvisi, että sitomisen lisäksi tapahtuu huoneeseen lukitsemista ja kuritusväkivaltaa. Nämä ovat järkyttäviä esimerkkejä, jotka valitettavasti ovat vain jäävuoren huippu siitä, mitä vammaiset joutuvat arjessaan kohtaamaan.
Esitän tällä lakialoitteella, että Suomeen perustettaisiin vammaisasiavaltuutetun virka. Sillä parannettaisiin vammaisten oikeuksien valvontaa ja vahvistettaisiin vammaisten asemaa yhteiskunnassa, työtä tällä saralla nimittäin riittää vielä tehtävänä. Jos suomalaisilta kysyttäisiin, toimiiko Suomessa vammaisasiavaltuutettu, väitän, että moni vastaisi asian näin olevan. Totuus kuitenkin on, että sellaista ei Suomeen ole saatu vielä vuonna 2022. Vaikka kyselyn lopputulos olisikin edellä mainitun kaltainen, suomalaisia ei kuitenkaan voisi syyttää tietämättömyydestä. Syyttävä sormi tulisi pikemminkin kohdistaa poliitikkojen tekemättömyyteen. Syyt ovat nimittäin ilmeisiä, jotka ohjaavat ajattelemaan, että pakkohan meillä on vammaisasiavaltuutettu tästä maasta löytyä. Kyseessä on maailman ja Suomen suurin vähemmistö, joka on vuosien aikana kohdannut ja kohtaa yhä edelleen monenlaista syrjintää ja kaltoinkohtelua. Olisi vähintään luonnollista olettaa, että suomalaisessa yhteiskunnassa pelkästään tähän kokonaisuuteen keskittyvä viranomainen olisi jo olemassa. Hyvät kansanedustajat, miksei näin siis vielä ole?
Monet varmasti tietävät, että Suomesta löytyy jo liuta erilaisia asiavaltuutettuja, esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu. Tämänkin pohjalta moni varmasti olettaisi, että jos nämä löytyvät valtion palkkalistoilta, on sieltä löydyttävä myös vammaisasiavaltuutettu. Tarve ei kuitenkaan kulje käsi kädessä toteutuksen kanssa. Joskus toteutuksessa voi kestää turhauttavan pitkään. Tästä on osoituksena esimerkiksi se, että kauan odotettu vanhusasiainvaltuutetun virka tuli lopulta toteen vasta tämän vuoden alussa, kun Suomen historian ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu viimein pääsi aloittamaan työssään. Kun verrataan monien muiden vähemmistöjen näkyvyyttä vammaisten näkyvyyteen suomalaisessa yhteiskunnassa, vammaisasiavaltuutetun puute nousee vielä räikeämmin esille. Vammaisten oikeuksien puolesta järjestettävät kulkueet, mielenosoitukset tai someilmiöt harvemmin liikuttavat suomalaisia samalla tapaa kuin joidenkin muiden vähemmistöjen kohdalla. Tämä ei tarkoita sitä, että muiden vähemmistöjen oikeuksien puolustaminen tai parantunut asema olisi huono asia, mutta se tarkoittaa kylläkin sitä, että jos suuret massat eivät ole huolissaan vammaisten asemasta, niin eikö juuri vammaisilla pitäisi olla silloin oma viranomainen huolehtimassa heidän eduistaan ja pitämässä ääntä heidän kohtaamastaan syrjinnästä.
Arvoisa puhemies! Meidän täytyy Suomessa ymmärtää, että vammaisten oikeuksien toteutumista ei voida valvoa ikään kuin sivuroolissa. Käytännössä näin kuitenkin tällä hetkellä tapahtuu, sillä yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin kuuluu vammaisten kohtaamaan syrjintään puuttuminen. Niihin kuuluu kuitenkin samaan aikaan toimiminen ihmiskaupparaportoijana, naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana, maasta poistamisen valvojana sekä ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien edistäjänä. Ei ole realistista odottaa, että Suomessa yli puolen miljoonan suuruisen vähemmistön asemaa pystyttäisiin kaiken tämän keskellä riittävästi parantamaan. Sen voi havaita myös konkreettisesti. Kaikista merkittävin syrjintää kokeva ryhmä on vammaiset, mutta tästä huolimatta yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa kertomuksessa eduskunnalle keskityttiin ennen muuta ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien parantamiseen. Tämä on se tavoite, joka vammaistenkin kohdalla pitäisi Suomessa nykyistä selkeämmin näkyä: vammaisten aseman ja oikeuksien parantaminen. YK:n vammaisyleissopimus on Suomessakin voimassa oleva asiakirja, joka tätä tavoitetta on tukemassa. Pelkällä sopimuksen allekirjoittamisella emme kuitenkaan tule ratkaisseeksi puutteita, vaan tarvitaan jatkuvaa työtä.
Lähes kaikki varmasti ajattelevat, että vammaisten oikeuksien parempi toteutuminen on ilman muuta kannatettava asia. Tämän tavoitteen puolesta aktiivisesti toimivia löytyykin sitten huomattavasti pienempi joukko. Usein täällä eduskunnassakin lasketaan sen varaan, että joku muu tästä kokonaisuudesta kiinnostunut ja tietävä tekee kyllä tarvittavat asiat tai huomiot ja puuttuu siihen, jos epäkohtia havaitaan. Emme voi olettaa, että se joku muu on tätä työtä tekemässä, jos emme ole edes valmiita perustamaan sitä toimistoa, joka voisi olla juuri se tarvittava ”joku muu”.
Vammaisasiavaltuutetulla olisi riittävä tieto ja riittävät resurssit, joita muilla viranomaisilla saati kansanedustajalla ei ole. Vammaiset ovat valtavan suuri ja monipuolinen vähemmistö, jonka tarpeiden huomioiminen vaatii vankkaa ammattitaitoa ja ajankäyttöä. Kuten yksittäiset sopimuksetkaan, ei myöskään yksi viranomainen olisi mikään ihmeratkaisu. Se ei voi ratkaista ongelmia, jotka vaativat muutosta koko yhteiskunnassa, mutta se voi olla se tekijä, joka on tätä muutosta vauhdittamassa ja aikaansaamassa. Esimerkiksi kansalaisten ymmärrys vammaisia koskevista asioista paranee sitä kautta, että niistä viestitään nykyistä aktiivisemmin. Monet ennakkoluulot karisevat sillä sekunnilla, kun tietoisuus asioista kasvaa. Tämä olisikin yksi tehtävä, jota vammaisasiavaltuutetulle lakialoitteessani esitän. Muut tehtävät sisältäisivät muiden muassa oikeuksien toteutumisen ja lainsäädännön vaikutusten seurantaa, aloitteiden tekemistä, asiantuntijalausuntojen antamista, raporttien julkaisemista ja yhteistyön edistämistä eri toimijoiden välillä. Monta tehtävää, mutta kaikki tarpeellisia, ja siksi meillä pitäisi olla niiden hoitamiseen keskittyvä viranomainen.
Arvoisa puhemies! Vammaisten parempi asema ja oikeuksien parempi valvonta ei olisi keneltäkään pois. Ei edes muilta vammaistoimijoilta, sillä vammaisasiavaltuutetun ja näiden toiminta olisi toisiaan tukevaa. Tämä ei jäisi sanahelinäksi, kun se olisi kirjattu lakisääteiseksi tehtäväksi, aivan kuten lapsiasiavaltuutetun kohdallakin on tehty. Niille, jotka väittävät, että se on pois valtion kassasta, suosittelen katsomaan valtion budjettia tarkemmalla silmällä. Vuoden 2022 talousarvioesityksessä esimerkiksi vanhusasiavaltuutetun toimintaan on varattu 500 000 euroa. Jos suuruusluokaltaan tämän kokoista summaa emme kykene jostain muualta säästämään ja osoittamaan vammaisasiavaltuutetulle, niin vika on silloin niissä, jotka säästöjä etsivät.
Pelkästään tämän vaalikauden aikana vireille on laitettu kansalaisaloite sekä eduskunnassa toimenpidealoite ja nyt myös tämä lakialoite, jossa vammaisasiavaltuutetun virkaa esitetään perustettavaksi. Uskon, että tahtotila tässä on puoluerajat ylittävää, ja toivon, että se näkyy myös konkreettisesti. Haluan oman aloitteeni osalta kiittää niitä kaikkia, jotka ovat allekirjoittaneet tämän.
Lopuksi haluaisin vielä todeta sen, että puoli miljoonaa ihmistä Suomessa on valtavan kokoinen määrä ihmisiä, ja niin kuin tuossa edellä mainitsin, niin ne haasteet ovat hyvin moninaisia. Moni, jolla ei lähipiirissään ole vammaista ihmistä, ei välttämättä ymmärrä, kuinka kokonaisvaltaisesti se voi vaikuttaa arkeen. Käytännössä usein tilanne on se, että moni vanhempi, jolla on vammainen lapsi, jotta saa sille lapselleen oikeuksia, jotka pitäisi olla turvattuna, niistä joutuu käytännössä tappelemaan. Joutuu semmoisen jatkuvaan rumbaan, uudelleen ja uudelleen vaatimaan edes sitä minimiä, mikä tässä yhteiskunnassa pitäisi olla taattu jokaiselle ihmiselle myöskin lain osalta. Tähän me tarvitaan lisää apua. Me tarvitaan ennen kaikkea sitä, että vammaisuuteen liittyvät haasteet ja muut saadaan nostettua isosti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päästään eteenpäin tässäkin asiassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-05-25T15:39:00,2022-05-25T15:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_63_46,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_47,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaisten asema yhteiskunnassa on monilta osin edelleen liian heikko, vaikkakin määrätietoista työtä tilanteen korjaamiseksi on tehty ja tehdään jatkuvasti. Vammaisasiavaltuutetun viran perustaminen olisi yksi askel siihen suuntaan, että vammaisten asemaa saataisiin parannetuksi. Se olisi virka parhaimmasta päästä. Vammaisasiavaltuutetun tehtävänä olisi edistää vammaisten oikeuksien parempaa toteutumista sekä edistää vammaisten asemaa ja seurata siihen liittyviä asioita yhteiskunnassa. Vammaisasiavaltuutetun viran perustaminen olisi konkreettinen teko vammaisten aseman parantamiseksi. Yhdenvertaisuus on tärkeä tavoite.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-25T15:48:34,2022-05-25T15:49:28,Hyväksytty,1.1
2022_63_48,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_49,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vammaisasiavaltuutetusta>>>Lakialoite  LA 55/2021 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Tynkkystä tästä erinomaisesta aloitteesta, jota en itse asiassa itsekään ole allekirjoittanut johtuen siitä, että se on mennyt postitulvassa ohi. Mutta kannatan kyllä lämpimästi tätä aloitetta ja juuri niillä perusteilla, mitä edustaja Tynkkynen tässä kertoi.
On täysin totta, että meillä on erilaisia valtuutettuja, mutta niin kuin Tynkkynen puheessaan kuvasi, valitettavasti nämä vammaisasiat jäävät tässä kohtaa kovin, kovin ohuelle. Ja jos sitten rahasta puhutaan, niin itse olisin erinomaisen valmis siihen, että meillä yhdistettäisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen virat yhdeksi ja perustettaisiin sitten vammaisasiavaltuutettu siihen tilalle.
Nythän meillä Suomessa, kuten tässä kuvattiin, on eri lailla vammaisia ihmisiä noin puoli miljoonaa, mutta siellä on hyvin erityyppisesti vammaisia, ja erityisen huolissani olen vaikeimmin vammaisten asemasta tällä hetkellä Suomessa. Meillähän on esimerkiksi se tilanne, että vammaisten asumispalveluissa ja hoivassa ei ole minkäännäköistä hoitajamitoitusta. Siellä puhutaan niin, että tulee tarjota riittävä huolenpito yksilöllisen tarpeen mukaan, mutta näinhän se ei mene. Olen itse 26-vuotiaan vaikeavammaisen tyttären äiti ja katsonut tätä tilannetta nyt sen 26 vuoden ajan, ja tilanne ei ole kyllä muuttumassa parempaan suuntaan. Tilanteessa, jossa meillä on kunnissa rahavajeita ja meillä on hoitajapula, voitte vain kuvitella, että jos ei mihinkään ole kirjattu sitä, kuinka monta hoitajaa tarvitaan, niin hoitajien määrässä mennään minimillä. Ja tämä tarkoittaa sitä, että meillä on nyt useampia vaikeastikin vammaisten yksiköitä, joissa on 15—20 asukasta, ja siellä on yöllä yksi hoitaja. Oma lapseni vammautui tammikuussa vakavasti tällaisessa yksikössä yövuoron yhden hoitajan aikana, jolloin hän sai vakavat vammat putoamisestansa. Siltä osin tiedän, mistä puhutaan silloin, kun puhutaan siitä, että meillä ei kiinnitetä näihin asioihin riittävästi huomiota.
Toinen asia, mikä meillä on tosiasia tässä maassa ja mihin itse asiassa oikeusasiamies on joitakin vuosia sitten kiinnittänyt huomiota, on hoidon rajaaminen vaikeimmin vammaisilta, ja tämä on tullut erityisesti nyt koronan aikana esiin: kun saa koronan ja tulee hankalia hengitysoireita, niin vaikeavammaisilta evätään esimerkiksi tehohoito, ei anneta tehohoitopaikkoja. Mielestäni tämänkaltainen yhteiskunta, jossa me kaikkein heikoimpiamme kohdellaan näin, on kyllä sellainen, mitä en haluaisi nähdä, vaan haluaisin nähdä, että tämä yhteiskunta todellisuudessa pitäisi kiinni ja huolehtisi nimenomaan heikommassa asemassa olevista.
Tässä edustaja Tynkkynen kuvasi hyvin YK:n vammaissopimusta. Se, että se on ratifioitu, ei kyllä vielä valitettavasti tee kesää maallemme, vaan siinä sopimuksessa edellytetyt asiat tulisi nimenomaan implementoida meidän omaan lainsäädäntöön. Ja jos otan sieltä vaikkapa yhden epäkohdan nyt esiin, niin se on esimerkiksi se, että sopimuksessa todetaan, että vammaisella ihmisellä on oikeus asua missä haluaa ja kenen kanssa haluaa. No, toteutuuko tämä Suomessa? Ei toteudu. Se menee niin, että kun vammainen henkilö haluaa muuttaa omillensa tai perhe päätyy siihen, että vammainen henkilö muuttaa omillensa, niin heille tarjotaan joku paikka. Eivät he itse voi valita, missä he haluaisivat asua, vaan se on se paikka, mistä tila tulee, ja se on sitten se. Ja sitten, jos et huoli sitä, joudut jonon perälle.
Kyllä sanoisin, että ihan pelkällä valtuutetulla me emme näitä asioita korjaa. Me korjaamme niitä ihan ensimmäisenä sillä, että lainsäätäjän mahdollinen asennevamma poistuu ja me teemme sellaista lainsäädäntöä, joka tosiasiassa huolehtii näitten kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilasta, ja siltä osin meillä olisi tekemistä. Palaan kyllä siihen, että vaikka meillä on paljon nyt puhuttu esimerkiksi hoitajamitoituksesta vanhuspalveluihin, niin kyllä ne täytyy saada tällekin puolelle tavalla tai toisella huolehdittua niin, että täällä ei hyväksytä sitä, että meillä kehitysvammapuolella voi olla hoitajia tarpeen mukaan ja se tarve katsotaan laskennallisesti miten sattuu.
Kannatan erinomaisen lämpimästi tätä lakialoitetta. Mutta toivoisin, että tämä sali kiinnittäisi huomiota meidän vammaispalvelulakiin. Ja nyt kun vammaispalvelulakia ja kehitysvammalakia ollaan yhdistämässä ja itse asiassa ymmärtääkseni ollaan laventamassa näiden lakien tuottamia, tarjoamia ja turvaamia palveluita kaikkiin toimintarajoitteisiin, niin tässä voi käydä lopulta niin, että me jopa heikennämme esimerkiksi kehitysvammaisten asemaa, mitä ei tule kyllä tässä maassa yhtään enempää enää tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-25T15:49:30,2022-05-25T15:55:56,Hyväksytty,1.1
2022_63_50,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 10/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_63_51,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella on mahdollista tehdä politiikkaan osallistumisesta pikkuisen perheystävällisempää, eli teen lakialoitteen, joka lisää tasa-arvoa ja korjaa myöskin alueuudistukseen jääneen epäkohdan. Esittelen näin ollen lakialoitteeni laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta.
Lakialoitteessa ehdotetaan sairausvakuutuslain muuttamista siten, että vanhempainpäivärahan saamisen esteeksi muodostuvaksi ansiotyöksi ei katsottaisi vanhemman toimimista hyvinvointialueen luottamushenkilönä kunnallisia luottamushenkilöitä vastaavalla tavalla. Tämä ehdotettava muutos on ajateltu tulevan voimaan samanaikaisesti hallituksen perhevapaauudistuksen kanssa eli 1.8.
Perustelut lakimuutokselle: Voimassa olevan sairausvakuutuslain 10 §:ssä säädetään vanhempainpäivärahan esteistä. Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, kun valtuutettu on ansiotyössä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin kuntalain mukaisia luottamushenkilöitä koskevat pykälät, eli on tehty muutos, jossa kunnallisena luottamushenkilönä toimiessaan sitä ei tulkita ansiotyöksi. Yhteiskunnassamme demokraattiseen päätöksentekoon osallistumisen tulee olla mahdollista ihan kaikille ja sen tulee olla yhdistettävissä laajasti erilaisiin elämäntilanteisiin, myös vanhemmuuteen. Siksi tämä poikkeus on perusteltu.
Sote- ja maakuntauudistuksen myötä Suomeen on kunnallis- ja valtionhallinnon väliin päätetty perustaa, tunnetusti, uusi hyvinvointialue eli uusi hallinnon taso. Alueilla toimivat luottamushenkilöt vertautuvat monessa käytännön työn luonteeseen liittyvässä asiassa kunnallisiin luottamushenkilöihin. Hyvinvointialueen luottamushenkilönä toimimista ei kuitenkaan ole kunnallisena luottamushenkilönä toimimista vastaavalla tavalla rajattu sairausvakuutuslain 10 §:ssä ansiotyöksi katsomisen ja siten vanhempainpäivärahan saamisen esteen ulkopuolelle. Kunnallisten ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden erilaiselle kohtelulle vanhempainpäivärahan saamisen esteiden määräytymisen suhteen ei ole asiallisia perusteita, ja siksi asia on syytä korjata lainsäädännössä. Luulen, että tämä on unohdus, eli sitä ei ole tuotu lainsäädäntöön korjauksena, kun tämä uudistus on muilta osin niin suuri, että varmasti epäkohtia siellä riittää. Ja tämä uudistus tai pieni lakimuutos, jota esitän, koskee varmasti hyvin rajattua joukkoa, mutta olen saanut tästä muutamiakin yhteydenottoja, että tähän on kiinnitetty huomiota.
Aloitteessa esitetään, että sairausvakuutuslain 10 §:n 1 momentti muutetaan siten, että vanhempainpäivärahan saamisen esteeksi muodostuvaksi ansiotyöksi ei jatkossa katsottaisi vanhemman toimimista hyvinvointialueen luottamushenkilönä. Poikkeukseen sisällytettäisiin kunnallisia luottamushenkilöitä vastaava rajaus, eli poikkeus ei koskisi päätoimisia ja osa-aikaisia luottamushenkilöitä.
Aloitteessa ehdotettavan muutoksen kohteena oleva sairausvakuutuslain 10 § on aloitteen tekohetkellä tilassa, jossa se on saamassa Marinin hallituksen perhevapaauudistuksen johdosta uuden sanamuodon. Tätä koskeva muutoslaki 28/2022 on vahvistettu 14.1., ja se on tulossa voimaan 1. elokuuta 2022. Näin ollen luonteva hetki tässä aloitteessa ehdotettavalle muutokselle olisi siis silloin siinä samassa yhteydessä, 1.8.
Tähän pieneen lakialoitteeseeni olen saanut mukaan useita allekirjoittajia ja haluan kiittää kaikkia mukana olevia yli puoluerajojen. Eli uskon, että asia sinänsä on yhteinen: haluamme kaikki, että osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on mahdollista jokaiselle, ja poistamme kaikki ne esteet, mitä tiellä on, jotta saamme myöskin pienten lasten vanhempien äänen kuulumaan tärkeässä päätöksenteossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-05-25T15:56:17,2022-05-25T16:00:22,Hyväksytty,1.1
2022_63_52,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_63_53,63/2022,2022-05-25,14.00,16.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 9 luvun 10 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhempainpäivärahaan ei sairausvakuutuslain mukaan ole oikeutta siltä ajalta, kun vakuutettu on ansiotyössä. Kuntalaissa tarkoitettuna luottamushenkilönä toimimista ei kuitenkaan sairausvakuutuslain perusteella lasketa ansiotyössä olemiseksi. Vastaava säännös ehdotetaan tässä lakialoitteessa koskemaan myös hyvinvointialueen luottamushenkilöitä, jotka rinnastuvat kunnallisiin luottamushenkilöihin.
Edustaja Grahn-Laasosen lakialoite edustaa sellaista poikkeuksellista näkemyksellisyyttä, että sitä on hyvin helppo kannattaa, ja totean, että erilainen kohtelu ei ole perusteltua ja tämä lainmuutos pitäisi toteuttaa viivytyksettä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_63+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-25T16:00:29,2022-05-25T16:01:33,Hyväksytty,1.1
2022_64_1,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään yksi tunti, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Mennään keskusteluun. Ministeri Saarikko, olkaa hyvä. — Ministeri Saarikko... — Ja edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_2,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Alkuun hieman kiitoksia, kun niihin harvoin on tämän vasemmistohallituksen aikana ollut aihetta. Kiitosta pitää antaa puolustusministeri Antti Kaikkosen johdolla tehdylle työlle turvallisuutemme vahvistamiseksi. Maamme turvallisuuden takaaminen on valtion tärkein tehtävä.
Kokoomus on antanut tuen ja ollut jopa aloitteellinen toimissa turvallisuutemme ja uskottavan maanpuolustuksen resurssien vahvistamiseksi. Kokoomus kannattaa myös apua ja tukea Ukrainalle. Tätä tulee jatkaa ja muistaa puolustusmateriaalin rinnalla myös humanitäärisen avun osuus.
Mutta, arvoisa puhemies, valitettavasti kiitokset jäävät tähän. On huolestuttavaa, että julkisuudessa nämä kriisit ovat jättäneet varjoonsa teidän talouspolitiikkanne — tai sen puuttumisen. Etlan Aki Kangasharju, Tero Kuusi ja Markku Lehmus kirjoittivat hetki sitten: ”Akuutti kriisinhoito peittää alleen Marinin hallituksen muun menolinjan löperyyden. Koronakriisin hoidon ja turvallisuustilanteeseen vastaamisen lisäksi hallitus tulee lisänneeksi kaudellaan julkista velkaa vähintään kestävyysvajeen verran. Hallitus on lisännyt hallituskauden aikana aktiivisin toimin julkisen talouden velkaantumista korona- ja turvallisuustoimien lisäksi” — siis lisäksi — ”yhteensä 11 miljardilla eurolla. Tätä politiikkaa ei voi pitää vastuullisena ottaen huomioon vanhat ongelmat, onhan ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje arvioitu julkisen talouden suunnitelmassa 7 miljardin euron suuruiseksi.” Toivon, että jokainen päättäjä lukee tämän Etlan antaman lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Te käytätte, arvoisa hallitus, niin sanottua poikkeuslauseketta. Poikkeuslauseke on kuitenkin tarpeettoman väljästi määritelty. Turvallisuuteen liittyvien menojen lisäämistä ei tietenkään tule budjettitekniikalla estää, kuitenkin oikeutus budjettikehysten rikkomiselle turvallisuustilanteen vuoksi perustuu siihen, että poikkeusten pitää olla tarkkaan määriteltyjä. Mutta, arvoisa vasemmistohallitus ja ministerit, teidän hallituksenne varautumisen ministerityöryhmän päättämä noin 840 miljoonaa euroa, se luettelo, on kokonaan kehysten ulkopuolella. Se sisältää muun muassa tukia osmankäämin ja karpalon istuttamiseen — [Välihuutoja] osmankäämin ja karpalon istuttamiseen. Arvoisat vihreät, teiltä ei löytynyt tahtoa hallituksessa ohjata rahaa nuorten mielenterveyteen, mutta osmankäämin ja karpaloiden istuttamiseen löytyy. [Välihuutoja oikealta]
Te olette nyt, arvoisa valtiovarainministeri Annika Saarikko, laiminlyönyt talouden. Talouden kestävyys on osa kriisinsietokykyä ja, ministeri Saarikko, eivät nämä kriisit valitettavasti jää historian viimeisiksi, ja teidän jäljiltänne maamme on heikommassa asemassa kohdatakseen tulevia. Taloudellisesti heikompana joudumme tulevaisuudessa helpommin polvillemme. Teitä ei, arvoisa ministeri Saarikko, tulla muistamaan vahvana valtiovarainministerinä, joka olisi laittanut maan asioita kuntoon. Sen työn te jätätte nyt tuleville päättäjille. Velkahallituksenne perintö on synkkä ja lapsillemme ja lapsenlapsillemme kallis.
Iltalehden Mika Koskinen muistutti helmikuulla, että tarjolla oleva halpa lainaraha ja kyvyttömyys tehdä valintoja sekä poliittisesti vaikeita päätöksiä on huono yhdistelmä. Se johtaa yleensä politiikkaan, jossa uusia menoja lisätään surutta vanhojen päälle eikä mistään olla valmiita luopumaan. [Ben Zyskowicz: Näin se on!] Mikä pahinta, lainaraha on mitä tehokkain kannustin jättää yhteiskunnan ja talouden rakenteet uudistamatta. Koronaepidemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat turvallisuusmenot ovat tietenkin perusteltuja. Kaikki menolisäykset eivät kuitenkaan liity koronaan tai sotaan. Menoja on lisätty kaikkiaan lähes 30 miljardia euroa hallituskauden aikana.
Seuraavien hallitusten tärkein tehtävä on laittaa Suomen talous kuntoon — tekemättömiä uudistuksia jääkin iso liuta. Ja nyt nämä korot nousevat: vuodenvaihteessa valtionlainan korot olivat vielä nollassa, nyt ollaan puolessatoista prosentissa. Tämä korkotason nousu on merkittävä budjettiriski. Varovasti arvioiden maatamme uhkaa suuri korkolasku, nyt jo noin 760 miljoonaa euroa lisää ennen arvioidun päälle. Velkarahalle, ministeri Annika Saarikko, on tullut taas hinta. Pahimmillaan korkomenot karkaavat käsistä lähivuosina. Tekemättä ei voi jättää.
Työllisyysaste pitää saada Suomessa pohjoismaiselle noin 80 prosentin tasolle. Kokoomus on esitellyt tähän lukuisia toimia. Ne ovat vapaasti käytettävissä.
Työn ja yrittämisen verotusta pitää edelleen keventää. Pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristöä tulee veronkevennysten lisäksi sujuvoittaa, byrokratiaa purkaa. Tällä hetkellä meillä nimittäin poikkeuksellisen kireä verotus syö kasvua ja lannistaa suomalaisia. Tarvitaan kannustavampaa sosiaaliturvaa, tarvitaan parempaa tuottavuutta myös julkiselle sektorille. [Mika Kari: Oliko tämä esittelypuheenvuoro?]
Ei teidän ongelmanne, arvoisa vasemmistohallitus, ole priorisoinnissa vaan, ministeri Saarikko, siinä, että teiltä on puuttunut priorisointi kokonaan. Kaikki ongelmat, maamme ja myös hallituksen sisäiset kiistat, on ratkaistu kerta toisensa jälkeen lisävelalla. Velanoton te olette osanneet, mutta siitä ei kiitosta tule tulevilta sukupolvilta. Se on itse asiassa kaikista helpointa politiikkaa. Se on valtaosan poliitikoista ydinosaamista, kakun jakaminen. [Välihuutoja oikealta] Tarvitaan siis kriisinkestävää taloudenhoitoa. Terve talous on edellytys sille, että selviämme myös tulevista haasteista.
Arvoisa puhemies! Yhteen ei tältä vasemmistohallitukselta kuitenkaan löydy rahaa. Se on nuorten ja lasten mielenterveys. Terapiatakuu oli ainoa, mistä te päätitte säästää, mutta, ministeri Saarikko, se säästö on järjetön ja sydämetön. [Ben Zyskowicz: Hyvä puhe! — Arto Satonen: Ei tässä tarvitse mitään muuta esittelyä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-05-31T14:01:29,2022-05-31T14:08:27,Hyväksytty,1.1
2022_64_3,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Ja nyt ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_4,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kuulimme jo valtiovarainvaliokunnan jäsenen rakentavan otteen näinä poikkeuksellisina aikoina, ja käyn omalta osaltani nyt läpi hallituksen näkemyksiä siitä, millaiseksi ja minkä vuoksi lisätalousarvio muodostui kokoluokaltaan ja merkittävältä sisällöltään.
Venäjän hyökkäyssota, se on nostanut varautumisen politiikan keskiöön. Turvallisuus, huoltovarmuus ja huolenpito koko Suomesta ovat korostuneet kaikilla yhteiskunnan alueilla. Tämä näkyy vahvasti myös tässä lisätalousarviossa. Hallitus esittää merkittävää, miljardiluokan lisätalousarviota — varautumisen lisätalousarviota. Tässä toimeenpannaan varautumisen ministeriryhmässä päätettyjä puolustuksen, maahanmuuton, huoltovarmuuden ja muun varautumisen toimia noin kahden miljardin edestä.
Itsenäisen valtion tärkein tehtävä maan hallituksen mielestä on kansalaistensa turvallisuuden takaaminen. Toisin sanottuna se on meidän tässä salissa istuvien tärkein tehtävä. Siksi lisäbudjetin suurin panostus kohdistetaan puolustukseen ja rajavalvontaan. [Timo Heinonen: Se oli oikein!] Suomen turvallisuusympäristö muuttui, ja se edellyttää välittömiä toimenpiteitä puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Siksi puolustusministeriön, ministeri Kaikkosen hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä 670 miljoonan euron lisärahaa: tästä merkittävä osa materiaalihankintoihin, loput Puolustusvoimien toimintamenoihin ja pieni panostus myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, ja lisäksi Rajavartiolaitokselle 20 miljoonan määräraha siksi, että suorituskyky näillä molemmilla tärkeillä viranomaisilla olisi edelleen vahva ja vahvistuva. [Mika Kari: Hyvä hallitus!] Suomen ja suomalaisten turvallisuuden haluamme turvata.
Lisäksi, arvoisa puhemies, Suomi ja suomalaiset ovat ottaneet Ukrainasta sotaa pakenevat vastaan lämpimin sydämin. Monen suomalaisen mieleen on tänä keväänä noussut myös oman suvun historia heidän paetessa sodan jaloista vuosikymmeniä sitten, ja tänään ukrainalaiset tarvitsevat meidän apuamme. Lisäbudjetin toiseksi suurin kokonaisuus kohdistetaan sotaa pakenevien auttamiseksi. Vastaanottomenoihin ehdotetaan noin 400 miljoonan euron lisäystä ja vastaanoton asiakkaille maksettaviin tukiin 95 miljoonan lisäystä. Lisäksi haluamme huolehtia lasten varhaiskasvatuksesta myös pakolaisten osalta, ja tärkeää: ukrainalaisten on kaikkineen päästävä mahdollisimman pian vastaanottokeskuksista töihin ja kouluihin, osaksi kotikuntaansa. Odotan, että ukrainalaisten mahdollisuus kotikuntaoikeuteen selvitetään hallituksen riveistä pikaisesti, ja minulla on vahva luotto sekä Ukrainasta tulleisiin että suomalaisiin kuntiin, aktiiviseen paikallistasoon.
Lisäksi lisäbudjetissa osoitetaan apua myös suoraan Ukrainaan 83 miljoonan euron edestä. Tästä 70 kohdistetaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön Ukrainan humanitaarisen kriisin helpottamiseksi ja jälleenrakennuksen tukemiseksi. Tätä osittain ja osaltaan rahoitetaan Tullin bitcoin-takavarikosta ja sen myynnistä saaduilla tuloilla.
Arvoisa puhemies! Varautumisen keskiössä on maan hallituksen mielestä ei vain puolustuksellinen ja rajan turvallisuus vaan myös huoltovarmuus ja omavaraisuus. Turvallisuus on laaja käsite. Venäjän hyökkäyssota ja Mustanmeren saarto häiritsevät vakavasti maailmanlaajuista ruokaturvallisuutta. Olemme siirtyneet aikaan, jossa kynnelle kykenevät valtiot varmistavat, että omat suut ruokitaan ensin. Kuvitelkaapa tilanne, jos me olisimme vuosien varrella ajaneet suomalaisen ruoantuotannon edellytykset alas. [Oikealta: Niinhän me ollaan!] Olisimme nyt riskialttiiden ja yhä kalliimpien toimitusketjujen varassa, sikäli kun ruokaa meille edes kriisitilanteessa riittäisi. Huoltovarmuuden ja omavaraisuuden näkökulma on unohtunut maataloustukikriitikoilta täysin.
Onneksi Suomessa on pitkä historia kotimaisen ruoantuotannon puolustamisesta, jota jatketaan tässä lisäbudjetissa. Me vahvistamme ruoantuotannon omavaraisuutta noin 293 miljoonan euron kokonaisuudella, josta suurin osa kohdistuu maatalouden luonnonhaittakorvauksiin, energiaveron palautuksiin, kriisitukeen ja maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen, lisäksi pienempiä kohdennuksia puuterminaaliverkostoihin ja kalatalouden yrityksille. Hallituksen panosta voidaan pitää mittavana. Samalla odotan, että myös kaupan ala ja teollisuus kantavat vastuunsa maksamalla suomalaiselle alkutuottajalle riittävästi, oikeudenmukaisesti. Edellytän, että kaupan ala on omavaraisuudessa osa ratkaisua, ei osa ongelmaa.
Arvoisa puhemies! Suomi irtautuu nyt venäläisestä energiasta. Toissa viikon lauantaina Venäjä katkaisi maakaasutoimitukset Suomeen. Tämä tarkoittaa, että viimeisiä öljy- ja pienempiä LNG-toimituksia lukuun ottamatta energiayhteistyö Venäjän kanssa on päättynyt. Rahahana Venäjän verisen hyökkäyssodan rahoittamiselta kääntyy nyt osaltamme kiinni, ja siksi nyt on aika investoida uuteen. Venäläisen energian irtikytkennän ja uuden talouden edistämiseksi lisäbudjettiin sisältyy noin 175 miljoonan euron puhtaiden teknologioiden ja energian huoltovarmuuden paketti. Valtaosa kohdistetaan energiatukeen, vetyhankkeisiin ja akkustrategian mukaisiin investointeihin. Suomi kulkee energiaratkaisujen etulinjassa.
Energian hintojen nousu ja Venäjän hyökkäys, ne ovat, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, nostaneet myös kaikkien suomalaisten elinkustannuksia. Putinin hinnat iskevät erityisesti pienituloisiin. Hintojen nousun kompensoimiseksi hallitus toteuttaa elinkustannusten nousua vastaavan indeksikorotuksen sosiaalietuuksiin aikaistetusti elokuun alusta. Indeksikorotus sisältyy tähän lisäbudjettiin. Etuuskorotuksista hyötyvät muun muassa pienituloiset eläkeläiset, lapsiperheet ja työttömät. Tämä on oikeudenmukainen ratkaisu, se on hallituksen arvovalinta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Hintojen nousu näkyy kaikkein voimakkaimmin bensapumpuilla. Hallitus on antamassa esitystä uudesta logistiikka-alan kuljetustuesta, jolle ehdotetaan nyt 75 miljoonan euron määrärahaa. Tuki turvaa kuljetusalan sopeutumista ja kilpailukykyä tehokkaasti esimerkiksi kalliiseen, yleiseen bensaveroaleen verrattuna. Tämä on hyvää jatkoa hallituksen aiemmin linjaamaan polttoaineen jakeluvelvoitteen alentamiseen, joka pienentää esimerkiksi dieselin litrahintaa noin 12 sentillä.
Arvoisa puhemies! Varautumisen ohella tämä on myös lasten ja nuorten lisäbudjetti. Koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat, kuten kaikki tiedämme, heikentäneet lasten ja nuorten hyvinvointia ja myös mielenterveyttä. Hallitus ehdottaa nyt reilun sadan miljoonan euron pakettia jakamattomasta varauksesta lisäbudjetissa lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi. Määrärahasta suurin osa käytetään tukiopettajien ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen.
Arvoisa puhemies! Vaikka miljardiluokan lisämenot haastavat valtiontaloutta, niin lisäbudjetti tarjoaa myös hyviä uutisia julkiseen talouteen. Tuloarviota ehdotetaan korotettavaksi noin miljardilla eurolla. Taustalla ovat viime vuoden ennakoitua parempi talouskehitys ja yritysten parempi taloudellinen tilanne, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] mikä heijastuu yhteisöveron kertymiin. Kiitos yrityksille, jotka selvisivät tämän vaikean ajan yli. Kiitos yrityksille, jotka työllistävät. Myös koronapandemian aikainen yritysten vahva tukeminen valtion puolelta näyttää nyt kantavan hedelmää.
Ja työllisyys, se kehittyy hyvin: tuoreen ennusteen mukaan tänä vuonna 73,7 prosenttia. Se ei tietenkään vielä riitä, mutta vihdoin suunta on oikea. [Timo Heinonen: Itse asiassa huononee!]
Ja samalla, arvoisa puhemies, on tietenkin niin, että taloudessa kaikkeen sisältyy juuri nyt suurta epävarmuutta ja sumua meillä ja koko maailmassa. Ikäviinkin yllätyksiin on osattava varautua. Vaikka kansantalouden kuva on olosuhteet huomioon ottaen, ottaen huomioon, mitä kaikkea viime vuosina on tapahtunut, positiivinen ja työllisyyskehitys hyvää, niin julkisen talouden näkökulma ja tuleva näkymä on haastava. Lainanottotarve tälle vuodelle nousee näiden varautumisen toimenpiteiden myötä 8,9 miljardiin. Taustalla on myös vaativa korona-aika velkaantumisineen.
Siksi sanon teille, hyvät kollegat, arvoisa eduskunta: varautuminen maksaa, mutta kalliimpaa on varautumatta jättäminen. [Ben Zyskowicz: Näin se on!] Puolustuskykyä, huoltovarmuutta ja omavaraisuutta parantavien toimien hintalappu tiedetään, mutta niiden arvoa on vaikeampi määritellä. [Jukka Kopran välihuuto] Sama pätee vaikkapa lapsia ja nuoria varten tehtyihin panostuksiin. Tekemättäkään ei voi jättää. [Timo Heinonen ja Ben Zyskowicz pyytävät vastauspuheenvuoroa]
Arvoisa puhemies! Olen elänyt koko kevään Suomen varautumisen pulssilla hallituskollegoiden ja teidän kaikkien kansanedustajien kanssa, mutta erityistä vastuuta olen kokenut varautumisen ministerityöryhmän johdossa. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, ettemme vain varaudu, vaan samalla meidän on uudistuttava. Suomen maakuva, se on onneksemme erinomainen. Me olemme vakaa ja houkutteleva ympäristö yrityksille ja kansainvälisille huippuosaajille, ja vielä paremmaksi meidän on päästävä. Kehitämme uusia, puhtaita teknologioita ja investoimme kasvualoille: uusiutuvaan energiaan, vetyyn ja akkuteknologiaan.
Kasvu ja vahvistuva työllisyys tulevat taittamaan varautumisesta aiheutuvaa velkaantumista, kunhan vain saamme talouden kasvuun ja luottamuksen lisääntymään. Se ei tapahdu yhdessä yössä, mutta ei se tapahdu myöskään itsestään. Vaikeitakin aikoja on edessä. Mutta haluan vahvistaa luottamusta. [Puhemies koputtaa] Suomella on kaikki edellytykset onnistua. Menestyksen resepti on yksinkertainen.
Arvoisa puhemies! Sekä varautuminen että talouskasvu tehdään sisukkaalla suomalaisella työllä. Siihen on osallistuttava kaikkien työikäisten ja työkykyisten. [Ben Zyskowicz: Oikein! — Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T14:08:00,2022-05-31T14:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_64_5,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja nyt näyttää olevan tarvetta debatille. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_6,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meille perussuomalaisille kansalaisten turvallisuus on aina tärkeysjärjestyksen ykkönen — hienoa, että se hallituksellekin nyt on. Haluan kuitenkin muistuttaa, että turvallisuutta ei taata eikä paranneta sillä, että laitetaan hyviinkään kohteisiin enemmän resursseja, mikäli samaan aikaan ei huolehdita lainsäädäntömuutoksista ja siitä, että me kykenemme suojautumaan sekä sisäisiltä että ulkoisilta uhilta.
Puutun kuitenkin siihen, mitä tässä lisätalousarviossa ei ole. Siellä ei riittävästi puututa elinkustannusten nousun aiheuttamaan ahdinkoon, ei pelkästään pienituloisille vaan normaaleille, tavallisille työssäkäyville ihmisille, joiden tuloista leijonanosa menee nousseisiin bensan, dieselin ja energian kustannuksiin. Tällä sosiaaliturvan indeksikorotuksella, sillä ei tätä asiaa paikata, ja te tiedätte sen kyllä aivan hyvin itsekin.
Kysyn valtiovarainministeriltä: Esimerkiksi tähän toimeentulotuen perusosaan on tehty 17 euron nosto, jolla voidaan tällä hetkellä tankata seitsemän litraa bensaa. [Puhemies koputtaa] Näettekö, että tällaisella korotuksella kansalaiset kykenevät vastaamaan asumisen, pakkoremonttien, lämmön, sähkön, ruoan ja liikenteen kallistumiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-05-31T14:19:09,2022-05-31T14:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_64_7,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Nyt on aika täynnä. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_8,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Saarikko, se, että joudutaan, aivan oikein, laittamaan miljardeja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin menotarpeisiin ja viheliäisen koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin, ei ole peruste sille, että mistään vähemmän tärkeästä ei voida mitään säästää. Asiahan on päinvastoin juuri sen vuoksi, että yllättävät, väistämättömät menot vaativat miljardeja lisäpanostuksia. Juuri sen vuoksi hallituksen pitäisi kyetä laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja säästämään jostakin vähemmän tärkeästä edes vähän. [Vasemmalta: Kuten mistä? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kysykää perussuomalaisilta! — Puhemies: Shh!] Siihen te ette kykene. Sitä te ette ole tehnyt. Ja kuten edustaja Heinonen sanoi, se on poliitikkojen ydinosaamisaluetta, että osaamme laittaa lisää rahaa hyviin tarkoituksiin, mutta vastuullista on se, [Puhemies koputtaa] että osaamme myös ottaa jotain pois vähemmän tärkeistä kohteista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-31T14:20:27,2022-05-31T14:21:42,Hyväksytty,1.1
2022_64_9,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja nyt aika on täyttynyt. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_10,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopassa on sota, ja tämä on sota-ajan lisätalousarvio. [Sari Sarkomaan välihuuto] Tulkitsen niin, että tässä salissa on erittäin laaja tuki näille tässä lisätalousarviossa esitetyille panostuksille. Se onkin järkevää kahdesta syystä. Ensiksi sen vuoksi, kuten valtiovarainministeri totesi, että turvallisuuteen panostaminen maksaa mutta ilman siihen panostamista itse asiassa maksaisimme vielä enemmän. Ja toinen on se, että näiden hankintojen lykkääminen ei tuo niitä edullisemmaksi vaan tuo niitä kalliimmaksi: mitä pitemmälle puolustukseen, huoltovarmuuteen — myöskin tähän tärkeään energiasiirtymään pois fossiilitaloudesta — tehtäviä hankintoja lykätään, sitä kalliimmaksi ne tulevat.
No nyt ymmärrän, että kritiikki kohdistuu siihen, että opposition mielestä jostain muualta olisi tullut leikata. No, kokoomushan on esittänyt esimerkiksi, että työttömyysturva palautettaisiin vuoden 2019 tasolle. Se tarkoittaisi nyt jo yli kymmenen prosentin leikkausta siihen, mitä hallitus esittää. Pidättekö sitä oikeudenmukaisena tilanteessa, jossa euroalueella inflaatio on kahdeksan prosenttia? Vieläkö olette tämän esityksen takana? [Ben Zyskowicz: Te pidätte oikeudenmukaisena lastemme lastaamista valtavalla velkakuormalla, onko se oikein?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-05-31T14:21:43,2022-05-31T14:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_64_11,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_12,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki ovat salissa varmaan yhtä mieltä siitä, että nämä lisäbudjetin panostukset puolustukseen, huoltovarmuuteen ja Ukrainan tukemiseen saavat varmasti jaetun kannatuksen. Mutta sitten kun mennään tähän työllisyystilanteeseen, mistä edustaja Lindtman äsken puhui, niin meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne, että meillä on lähes yhtä paljon avoimia työpaikkoja kuin on työttömiä. Molempia on noin 240 000, eli asian pitäisi olla hyvässä kunnossa, mutta tosiasia on se, että meillä on huutava työvoimapula ja valtava pitkäaikaistyöttömyys — eli tämä kohtaanto-ongelma on ihan mahdoton. Sen lisäksi, kuten Etla on sanonut, meillä on yli 100 000 sellaista työtöntä, joille kokoaikatyökään ei nosta toimeentuloa kuin alle 20 prosenttia, eli heidän todellinen veroprosenttinsa on 80. Hallitus ei ole tehnyt tälle asialle juuri mitään, ja nyt on menetetty historiallinen tilaisuus muuttaa näitä verotusjärjestelmän kannustimia siten, että pystyttäisiin vastaamaan tähän työvoimapulaan ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus kestävästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-31T14:22:55,2022-05-31T14:24:06,Hyväksytty,1.1
2022_64_13,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja aika. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_14,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hyvä hallitus, me — sekä hallitus että oppositio — olemme yhteisellä asialla. Meidän täytyy laittaa Suomi kuntoon. Miten me se laitetaan? Meidän täytyy edelleen panostaa työllisyyteen ja tähän kohtaanto-ongelmaan, mistä edustaja Satonen tässä sanoi.
Meillä on inflaatiopeikko kulman takana, tai se on oikeastaan täällä jo. Meidän täytyy edelleen pystyä tukemaan talouskasvua. Ja siihen, miten sitä pystytään tukemaan, vastaus on kai siinä, että keskiluokan ostovoima pitää pystyä pitämään hyvällä tasolla. Meillä on valtavasti kotitalouksia, jotka olivat jo aikaisemmin mitoittaneet omat tulonsa ja menonsa siten, että vain satanen jää kuussa satunnaiseen kulutukseen. Nyt, kun polttonesteitten hinnat ovat nousseet, asumisen ja lämmityksen hinta on noussut, heillä ei ole tätä. Eli tähän täytyy saada joitain toimenpiteitä, ja nämä puuttuvat valitettavasti tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-05-31T14:24:06,2022-05-31T14:25:10,Hyväksytty,1.1
2022_64_15,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Edustaja Filatov. [Puhujan mikrofoni on kiinni] — Edustaja Filatov, mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_16,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyyden parantuminen on varmasti se asia, jolla me pystymme maksamaan sitä velkaa, jota nyt tässä kriisitilanteessa olemme joutuneet ottamaan. Ja kohtaanto-ongelma on niitä asioita, jotka pahenevat.
Mutta kun täällä oikealta laidalta sanotaan, että hallitus ei ole tehnyt mitään, niin hallitushan nimenomaan on tehnyt. [Oikealta: Hyvin vähän! — Ottamalla velkaa!] Se on säätänyt esimerkiksi pidennetystä oppivelvollisuudesta, jolla turvataan tulevaisuuden työvoimaa.
Ja jos me mietimme vaikkapa rakenteellista työttömyyttä, niin OECD-tutkimukset osoittavat, että Suomessa on poikkeuksellisen suuri joukko ihmisiä, joilla työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Ja sen vuoksi me tarvitsemme vaikkapa sitä hoitotakuuta, joka auttaa ihmisen nopeammin terveydenhuoltoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-31T14:25:13,2022-05-31T14:26:06,Hyväksytty,1.1
2022_64_17,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_18,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition elämä on vaikeaa, kun vaihtoehtojen puuttuessa ei juuri löydy mitään järkevää arvosteltavaa. Suomen puolustusvalmiuden varmistaminen muuttuneessa turvallisuusympäristössä on ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi puolustusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan välttämättömiä lisäpanostuksia. Myös huoltovarmuuden turvaaminen on aivan keskeistä. Esimerkiksi maatalouden luonnonhaittakorvauksiin ehdotettu rahamäärä on tärkeä, sillä se kohdistuu peltoviljelyyn, johon luonnonhaitat keskittyvät.
Perusasioista huolehtiminen on hallituksen prioriteettilistan kärjessä. Puolustusvalmiudesta on huolehdittava, ja oman ruoantuotannon toimivuus pitää jatkossakin varmistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-31T14:26:07,2022-05-31T14:27:01,Hyväksytty,1.1
2022_64_19,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_20,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maamme turvallisuudesta ja kansalaisten terveydestä huolehtiminen on ensisijaista — siihen on kokoomuksen vahva tuki — mutta meillä on myös vastuu rakentaa tulevaisuutta.
Mikä valtava velkataakka siirtyy tuleville sukupolville! Miten te selitätte, ministeri Saarikko, että vuoteen 2026:kaan ei velkaantuminen taitu? Sitä ei voi Ukrainan, Venäjän sodalla eikä koronalla selittää.
Kyse on myös siitä, että te olette käyttäneet mittavan määrän rahaa, mutta mitä on tehty? Terapiatakuu, jota kannattivat kaikki puolueet, [Ben Zyskowicz: Puheissa!] sitä ei ole tulossa. Mielenterveysperusteiset sairauspäivärahat ovat nousseet 13 prosentilla. Mielenterveysongelmat ovat suurin syrjäytymisen syy, mutta terapiatakuuta ei näy eikä kuulu. [Pia Viitanen: Mistä te leikkaatte? Osaatte kyllä vaatia, mutta mistä te leikkaatte?] Te ette edes anna eduskunnan käsitellä kansalaisaloitetta. Vetoan nyt teihin, kun siinä hoitotakuuesityksessä ei terapiatakuuta ollut, vaikka niin lupasitte: saako eduskunta nyt käsitellä terapiatakuukansalaisaloitteen? Kansalaiset ja kansalaisjärjestöt tekivät valtavan työn tuon aloitteen tuomiseksi eduskuntaan, [Puhemies koputtaa] mutta te olette sysänneet sen syrjään, samoin kuin mielenterveyspotilaat. Tämä ei kokoomukselle käy. Vastatkaa: voidaanko aloite käsitellä? [Ben Zyskowicz: Vihreät kovia somessa terapiatakuun puolesta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-05-31T14:27:01,2022-05-31T14:28:14,Hyväksytty,1.1
2022_64_21,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Tavio ja sen jälkeen ministeri Saarikko vastaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_22,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Herra puhemies! Yhden asian tämä hallitus ainakin osaa, nimittäin ottaa velkaa. Mihin on taas unohtunut se tavallisen työssäkäyvän ostovoimasta huolehtiminen? [Timo Heinonen: Se on arvovalinta!] Perussuomalaiset haluavat tietää, miten tämä hallitus oikeasti varautuu tähän akuuttiin tilanteeseen, jossa ruoan hinta kasvaa räjähdysmäisesti. Lisäksi polttoaineen verotus on laskettu Ruotsista Saksaan jo EU-minimiin. Miksei Suomi pysty samaan? Miksi Suomen hallitus kohtelee kansalaisiaan, nimenomaan työssäkäyviä kansalaisiaan, huonommin kuin muiden EU-maiden hallitukset? Missä on fokus työssäkäyvien ostovoiman parantamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-05-31T14:28:14,2022-05-31T14:29:08,Hyväksytty,1.1
2022_64_23,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Nyt ministeri Saarikko, kolme minuuttia, ja sen jälkeen jatketaan debattia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_24,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset sanovat: miksi hallitus tekee niin paljon velkaa? Miksi ei auteta työssäkäyvää keskiluokkaa, kysyy ryhmäpuheenjohtaja. Puolueen puheenjohtaja: miksi te ette enempää kohdenna pienituloisille sosiaaliturvatukia? Kokoomus: miksi te, hallitus, kasvatatte velkaa näin paljon? Ja samanaikaisesti: miksi te ette lisää menoja näihin ja näihin kohteisiin? [Sari Sarkomaa: Arvovalintoja! — Välihuutoja oikealta] Kun te kritisoitte voimakkaasti hallitusta poikkeuksellisen vaikeina aikoina, [Puhemies koputtaa] minä myös koen oikeudekseni poikkeuksellisen voimakkaasti vaatia teiltä linjakkuutta.
Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz, minuutti ei riittänyt näköjään teidän puheenvuorossanne siihen, että olisitte pystynyt yhtään leikkauskohdetta nimeämään, joten joudun päättelemään. Te totesitte ymmärtääkseni aiemmissa puheenvuoroissa, kokoomuksen edustajat, että kannatatte lisäpanostuksia puolustukseen, rajaturvallisuuteen, ehkä myös pakolaiskysymyksen hoitoon. [Timo Heinosen välihuuto] Näin ollen joudun päättelemään, että ne kohdat, joihin te ette pidä perusteltuina menolisäyksiä, ovat lapset ja nuoret, joka toteutetaan normaalin kehyksen puitteissa heidän koulujensa arjessa. [Sari Sarkomaan välihuuto] Ja toinen kohta on ilmeisesti maatalous ja suomalaisen ruokaturvan takaaminen, kokonaisturvallisuuden ymmärrys, josta olemme halunneet tässä lisäbudjetissa vastata. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!]
Arvoisa puhemies! Te, edustaja Sarkomaa, pohditte, miksi ihmeessä Suomi velkaantuu näin paljon juuri nyt. Siihen vastaus on hiukan pidempi ainakin ajanjaksollisesti, sanamäärässä lyhyt. Tämä kehitys on jatkunut koko 2010-luvun ajan kokoomusjohtoisesta hallituksesta lähtien. Me olemme jääneet kilpailukyvyssä jälkeen, ja kyllä, meillä on vuosi toisensa perään kasvava alijäämä, jonka umpeen kurominen on vaikeaa, [Ben Zyskowicz: Katsokaa, mitä teki Sipilän hallitus!] kun olemme pitäneet ja haluamme pitää kaikista iäkkäimmistä suomalaisista huolta. Eli kehitys on jatkunut pidempään, ja se on yhteinen huolemme, että talouden kasvulla tätä parhaiten hoidettaisiin. [Arto Satonen: Entäs työllisyys?] Velka maksetaan, hyvät kansanedustajat, kasvulla, ei niiden kyykyttämisellä, jotka tarvitsevat yhteiskuntaa eniten. Tällaista linjaa täältä näytetään tarjottavan poikkeuksellisen vaikeana aikana, jolloin kansakunta kaipaa eheyttä. [Sari Sarkomaa: Kysyimme apua mielenterveysongelmaisille! — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T14:29:09,2022-05-31T14:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_64_25,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Jatketaan debattia. — Otetaan edustaja Piirainen tässä vaiheessa, kun ei ole päässyt ääneen ollenkaan. [Raimo Piirainen: Arvoisa puhemies! Ei tämä tottele.] — Tottelee se. [Raimo Piirainen: Jaha, nyt lähti. — Joo, kiitoksia, mikrofonit eivät meinaa lähteä päälle.]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_26,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia, kiitoksia. Täytyy kiittää kyllä valtiovarainministeriä tästä esityksestä, vaikka täällä oppositiosta tulee kovaa kritiikkiä. Jos tarkastellaan tätä mennyttä kautta kaiken kaikkiaan, korona on koetellut kovasti ja sitten myös tämä Ukrainan kriisi, sota siellä. Tällä budjetilla ollaan lisäämässä nimenomaan siihen, mihin kokoomus on vaatinut, [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Puolustusvoimille ja puolustushallintoon, ennen kaikkea sinne lisärahoja. Ja nyt te kritisoitte, että jostakin pitäisi ottaa. Otetaanko se sitten toimeentulosta, lasten puolelta, nuorten puolelta vai mistä? Esittäkää nyt ihan reippaasti, mistä otetaan. — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Heti, kun saan puheenvuoron!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-31T14:31:31,2022-05-31T14:32:28,Hyväksytty,1.1
2022_64_27,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Jokinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_28,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy yhtyä kiitoksiin niistä, jotka tehdään huoltovarmuuden, puolustuksen ja turvallisuuden eteen. Ne ovat tässä ajassa aivan välttämättömiä ja tarpeen. Niin kuin ministeri Saarikko sanoi, pitää varautua ja ottaa huomioon tulevaisuus ja rakentaa sitä. Se on tärkeä periaate.
Yksi asia, jossa hallitus nyt ei varaudu eikä valmistaudu tulevaisuuteen, on tiestön kunto. [Välihuutoja vasemmalta] Me tehtiin monta vuotta perusteellista parlamentaarista työtä siinä, että taitetaan korjausvelka ja pidetään tieverkko yrityselämän, viennin, arkisen työssäkäynnin edellyttämässä kunnossa. Ja valitettavasti se on sitten arvovalinta, että nyt tingitään siitä tiestöstä, siitä yhteiskunnan verisuonistosta, jonka kautta vientikauppa hoidetaan ja ihmisten työssä käyminen turvataan. Osmankäämiin löytyy rahaa, mutta tielläkulkijoiden käämi kohta palaa monttujen ja huonon kunnon vuoksi. [Pia Viitanen: Eikö se ole maatalouspuolen tuki, siitäkö kokoomus leikkaa? — Ben Zyskowicz: Terapiatakuuseen ei löydy rahaa, se on arvovalinta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-05-31T14:32:29,2022-05-31T14:33:39,Hyväksytty,1.1
2022_64_29,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_30,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkiset menot on aina — mutta erityisesti kriisissä — pistettävä tärkeysjärjestykseen, ja täällä salissa nyt jokaisesta puolueesta kuuluu tärkeysjärjestyslausahduksia, mutta tosiasiassa se tarkoittaa sitä, että nyt, kun turvallisuus- ja puolustusasioihin me kaikki haluamme satsata lisää, tämä tarkoittaisi, että muusta on luovuttava. Ja nyt toteaisin tämän, kun kokoomuskin täällä ajaa tätä samaa, että kyllä vain kokoomuskin on osmankäämipuolue, sillä tekin kannatatte ilmastoövereitä. Tekin kannatatte sitä vuotta 2030, joka on jotain ihan muuta kuin mitä muut kannattavat. 90 prosenttia kaikista muista maista haluaa siis vuoteen 2050 tämän ilmastotavoitteen, ja sekään ei tule toteutumaan.
Mutta iso asia, mihin ei tämä hallitus eivätkä muut puolueet halua puuttua ollenkaan, on siis se, että meillä kasvaa verokiila. Meillä on veroja, lisää veroja, lisää velkaa, ja ne ovat kasvun este. [Puhemies koputtaa] Eli järkevä politiikkahan on sellaista, että lähdetään todellakin tehostamaan toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-05-31T14:33:39,2022-05-31T14:34:50,Hyväksytty,1.1
2022_64_31,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_32,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Tämä lisätalousarvio pääsääntöisesti sisältää tarpeellisia esityksiä puolustukseen, kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja ukrainalaisten tukemiseen, ja tästä kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kiittää hallitusta.
Joitain kohtia tässä esityksessä on, jotka olisi voinut jättää odottamaan parempia aikoja, sillä kyllähän näitä muitakin akuutteja tarpeita todellakin olisi. Ja muistutan, että terveydenhuollossa ollaan monin paikoin aivan kriisirajoilla ja kasvava hoitovelka tulee kalliiksi.
Isossa kuvassa julkisen talouden kestävyys on kyllä menossa huolestuttavaan suuntaan, ja toivon, että me kaikki täällä salissa sen tunnustamme. Me olemme astuneet harmaaseen aikaan, mutta tämä harmaa aika, sumuinen aika ei koske vain tätä ulkoista turvallisuutta, vaan yhtä lailla talouden ennakoitavuutta, huoltovarmuutta, mahdollisesti jopa yhteiskuntarauhaa, mikäli esimerkiksi [Puhemies koputtaa] ruokaturva ja työllisyys äkisti heikkenevät Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-31T14:34:50,2022-05-31T14:35:59,Hyväksytty,1.1
2022_64_33,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_34,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden työllisyyteen ja tulevaisuuden veronmaksajiin puutumme siten, että satsaamme lasten ja nuorten korona-ajan hyvinvointi- ja oppimisvajeen poistamiseen. Hallitus on luotsannut Suomen ennennäkemättömien kriisien läpi pandemian ja Euroopassa riehuvan sodan myötä. Meidän on huolehdittava siitä, että yhteiskuntamme vakaus ja ihmisten hyvän arjen edellytykset eivät murene. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ei voi panostaa liikaa, ja siksi koronakriisin jälkiäkään ei voida vielä lakaista maton alle. Moni lapsi ja nuori tarvitsee nyt vahvempaa tukea, ja siksi lisätalousarvion 120 miljoonan paketti oppimisvajeeseen ja mielenterveystyöhön on yksi tärkeimmistä toimista, joilla estämme 90‑luvun syvän lama-ajan virheiden toistumisen.
Kriisit tuntuvat myös kotitalouksien ja kuntien kukkarossa — siksi nostan vielä esiin myöskin joukkoliikennetuen, joka on erittäin tärkeä [Puhemies koputtaa] myös ilmastotoimena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-05-31T14:35:59,2022-05-31T14:37:12,Hyväksytty,1.1
2022_64_35,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_36,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Ben Zyskowicz: Nyt terapiatakuu!] Kiitos merkittävistä panostuksista Ukrainasta tuleville ihmisille ja muun muassa varhaiskasvatukseen.
Vihreät kannattavat ruokaturvaa ja luonnonsuojelua, jos tämä on jäänyt kokoomukselle epäselväksi. Kannatamme myös terapiatakuuta, minkä olemme tuoneet esiin. [Ben Zyskowicz: Puheissa! — Timo Heinonen: Puheissa!] Kokoomus sen sijaan on esittänyt leikkauksia perusturvaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, mikä vaikuttaisi myös lapsiin ja nuoriin.
No, mitä tulee talouteen, niin on oleellista, mihin sitä velkaa otetaan ja käytetäänkö se viisaasti. On aika suuri yhteisymmärrys siitä, että sitä kannattaa käyttää esimerkiksi näihin menoihin, joita tässä on esitetty, esimerkiksi apuun Ukrainalle. Mutta suhtaudun kyllä varauksellisesti alakohtaiseen suunnitelmatalouteen, johon ministeri Saarikko viittasi. Siitä meillä ei välttämättä ole parasta osaamista. Huolehditaan siitä, että talouden fokuksessa on tuottavuuskehitys, ja se saavutetaan parhaiten [Puhemies koputtaa] osaamisella ja koulutukseen investoimalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-05-31T14:37:12,2022-05-31T14:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_64_37,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_38,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä nätisti puhui karpaloista ja osmankäämeistä, mutta pyytäisin oppositiopuoluetta nyt keskittymään metsiin. Teidän edustajanne tuolla Euroopan parlamentissa on sitä mieltä, että metsähake on fossiilista ja Suomen ei pidä hyödyntää metsäteollisuuden tuotetta. [Välihuutoja oikealta] Miten on mahdollista, että täällä te puhutte taloudesta ja nyt kannetaan Suomesta huolta, mutta Euroopassa te teette täysin toisenlaista politiikkaa? [Anne Kalmarin välihuuto — Leena Meri: Hyvä Ovaska, hyvä puheenvuoro!]
Mitä tulee tähän lisätalousarvioon, niin kyllä puolustusmenot ovat nyt se tärkein ydin, mikä tässä lisäbudjetissa on. Me kannamme huolta Suomen turvallisuudesta ja siitä, että täällä jatkossakin voidaan asua, elää ja yrittää.
Ja mitä tulee kokoomuksen linjaan, niin edustaja Zyskowicz, te sanoitte, että mistään vähemmän tärkeästä ei pystytä leikkaamaan ja halusitte tärkeysjärjestystä. Samaan aikaan edustaja Sarkomaa aloittaa listan, mitä täältä puuttuu. Mitä te haluatte lisää, mitä te haluatte vähemmän, siihen me emme saa vastausta. [Ben Zyskowicz: Kyllä saa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-05-31T14:38:21,2022-05-31T14:39:26,Hyväksytty,1.1
2022_64_39,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Sekä Zyskowicz että Sarkomaa mainittiin, mutta jospa välistä löytyvä edustaja Marttinen tietää. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_40,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kun kuuntelee hallituspuolueiden edustajien kommentteja liittyen hallituksen työllisyyspolitiikkaan, niin miettii monta kertaa, miten tämä yhtälö voi olla mahdollinen, kun kuitenkaan valtaosa hallituksen päättämistä toimenpiteistä ei ole vielä astunut voimaan. [Mari Holopaisen välihuuto] Todellisuus on se, mitä myös Vesa Vihriälä on tuonut omassa blogissaan esille, että tällä hetkellä työllisyyskehitykseen itse asiassa kaikkein eniten vaikuttaa Sipilän hallituksen tekemä työllisyyspolitiikka. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!] Ja tällä samalla vastuullisella politiikan linjalla nyt tulisi jatkaa, koska korkea työllisyys, se, että ihmisillä on töitä ja toimeentuloa, on kuitenkin se kaikkein vastuullisin ja vahvin keino, miten myös julkisesta taloudesta voidaan pitää huolta.
Kysyn ministeri Saarikolta, kun olette puhunut ja keskusta on puhunut paikallisesta sopimisesta hyvin myönteisesti, mutta kolmeen vuoteen asia ei ole edennyt. Aiotteko te aidosti edistää paikallista sopimista vielä tämän hallituskauden aikana? [Antti Lindtman: Miten se eteni teidän aikana?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-05-31T14:39:27,2022-05-31T14:40:37,Hyväksytty,1.1
2022_64_41,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_42,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Keskustan edustajilta kyllä erikoisia puheenvuoroja. Täällä esimerkiksi Kiviranta totesi, että opposition elämä on vaikeaa. Kyllä minä sanoisin, että ihmisten elämä on vaikeaa. [Arto Satonen: Se on kyllä hyvin sanottu!] Teidän kanssanne kyllä perussuomalaisilla välillä on vaikeaa, kun teillä on se arvomaailma hyvin erilainen, kun me suuntaisimme sen ihmisten arjen auttamiseen ja ostovoimaan, mutta älkää viitsikö olla ylimielisiä, sillä ihmisillä on vaikeaa. Ihmisten puolesta me täällä puhumme.
Ministeri Saarikko, te ette vastannut edustaja Purran ja edustaja Tavion kysymykseen siitä, miten te aiotte auttaa tavan ihmistä nyt näitten bensa-, sähkö- ja ruokalaskujen kanssa, myös työssäkäyviä ihmisiä, jotka sadoittain ottavat meihin yhteyttä, että tehkää jotain. Se, että sanotte, että kiristäkää vyötä, ei auta, kun ei ole enää, mistä kiristää. Ihmiset miettivät, onko kohta varaa käydä töissä. Toivoisin näihin vastauksia. Keskityitte enemmän noihin kokoomuksen ristiriitaisuuksiin, jotka oli tietysti hyvä nostaa esille. [Puhemies koputtaa] Niitä on, heidän arvomaailmansa kyllä heittää puheista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-05-31T14:40:38,2022-05-31T14:41:49,Hyväksytty,1.1
2022_64_43,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Nyt otetaan sitten ministeri Saarikolta vastaus ja myös ministeri Andersson sen jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_44,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä edustaja Meren puheenvuorosta ja useastakin täällä lausutusta huolesta ostovoimaan liittyen. Inflaatiotilanne on huolestuttava, se kehitys näyttää jatkuvan ei yksin meillä vaan maailmalla, ja erityistä huolta tulee kantaa tietenkin myös niistä tekijöistä, jotka voivat olla lisäämässä inflaatioriskiä. Uskon ja pidän perusteltuna, että ostovoima, kansalaisten toimeentulo, siis sekä pienituloisimpien työssäkäyvien että kaikkien suomalaisten pärjääminen tässä hintojen nousun ajassa, on varmasti edessä olevan syksyn budjettiriihen yksi iso teema. Nyt lisätalousarviossa me keskityimme varautumiseen, siihen kaikkeen, mikä on sodan suoria heijasteita, osittain kyllä myös toimeentuloon sosiaaliturvaindeksien aikaistuksella, jota pidän perusteltuna kädenojennuksena pienituloisimmille. Ehkä se on juuri se asia, jonka kokoomus olisi jättänyt tekemättä. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!]
Tässä kuumeisesti olen keskustelua kuunnellessani yrittänyt miettiä, [Timo Heinonen: Jos me saamme puhua omat asiamme!] mistä löytyvät ne ylimääräiset kohdennetut eurot, joihin kokoomus täällä toistuvasti viittaa. Useampaan kertaan te sanotte, että me emme pysty rakentamaan tärkeysjärjestystä. Mutta te ette pysty rakentamaan minkäänlaista järjestystä, koska te ette ole kertoneet ainuttakaan kohdetta, josta te olisitte valmiita tinkimään. [Ben Zyskowicz: Kunhan pääsee ääneen!] Päinvastoin: edustaja Jokinen on valtavan huolissaan tienpidosta — [Timo Heinonen: Ettekö te ole?] siihen nähden erikoista, että yhtään euroa ei ole leikattu pois vaan on lisätty euroja. Päinvastoin: edustaja Sarkomaa on huolissaan lasten ja nuorten mielenterveydestä, johon me olemme laittamassa lisäeuroja ja yli 100 miljoonaa koulutukseen: peruskouluun, lukioon, ammatilliseen opetukseen ja niin edelleen. Eli vain lista niistä, mihin te haluatte lisää rahaa, mutta kaikkihan me olemme huolissamme velasta, kyllä. [Ben Zyskowicz: Miten se näkyy, se teidän huoli velasta?] Ja näitä toimia ei tehtäisi, ellei Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan ja myös meidän turvallisuustilanteemme muuttunut. Joka ainut toimenpide pystytään perustelemaan varautumisella, joka on tehty niin kutsutusti kehyksen poikkeuslausekkeen piirissä, ja vaikkapa satsaukset lapsiin ja nuoriin tärkeänä arvovalintana on tehty kohdennettuna toimenpiteenä niiden kehysten puitteissa, jotka hallitus on omalle talouspolitiikalleen asettanut. [Sheikki Laakson välihuuto]
Ja, arvoisa puhemies, täällä nostettiin esiin myös työllisyyspolitiikka. Olen aivan samaa mieltä: työllisyyden toimenpiteet näkyvät vasta hiukan viiveellä. Onneksi viime kaudella tehtiin hyviä työllisyyspolitiikan toimia, ja onneksi oma puolueeni on saanut olla tekemässä niitä myös tällä hallituskaudella, koska nämäkin kantavat hedelmää pidemmän päälle. Itse asiassa nyt on tehty ne toimet, mitä viimeksi kokoomuksen kanssa emme pystyneet edistämään: pohjoismainen työvoimapalvelumalli ja eläkeputken poisto. [Välihuutoja] Miten erinomaista, että näiden vaikutukset tulevat näkymään vasta pidemmällä aikavälillä, ja Suomi toden totta, niin kuin Suomen on pystyttävä, tulee pääsemään yhteistyössä erinomaisesti työllistävien yritysten kanssa ja talouskasvun myötä parempaan työllisyyslukuun näiden hallituskausien jälkeen. [Ben Zyskowicz: Kokoomusko nuo esti viime kaudella?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T14:41:53,2022-05-31T14:44:50,Hyväksytty,1.1
2022_64_45,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Ja ministeri Andersson, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_46,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuoroissa on tosiaan kannettu huolta lapsista ja nuorista ja myöskin yleisemmin ihmisten hyvinvoinnista, mutta samanaikaisesti tässä lisätalousarvioesityksessä on kiitelty ainoastaan huoltovarmuuteen sekä Puolustusvoimiin esitettyjä panostuksia. Kyllä tämä minusta paljastaa, mikä opposition arvovalinta olisi, jos te olisitte päättämässä. [Ben Zyskowiczin välihuuto — Sari Sarkomaa: Kukin puolue kertoo oman kantansa!] Panostukset lapsiin ja nuoriin tässä lisätalousarviossa ovat yhteensä jopa 120 miljoonaa euroa, johon sisältyy yli 100 miljoonaa koulutukseen aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, johon sisältyy panostuksia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin sekä kollega Honkosen puolella myöskin esimerkiksi kouluissa tehtävään nuorisotyöhön, jolle on erittäin suuri tarve tilanteessa, jossa me tiedetään, että koronapandemian jäljet näkyvät edelleen kouluissa ja näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.
Miten tässä maassa rakennetaan tulevaisuutta? Miten huolehditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista, siitä, että tulevaisuudessa ei olisi yhtä paljon mielenterveysongelmia? [Ben Zyskowicz: Sillä, että annetaan velkaa heidän maksettavakseen!] Huolehtimalla siitä, että kun ne ihmiset, jotka ovat lapsia ja nuoria nyt ja jotka tällä hetkellä ovat koulussa, [Sari Sarkomaa: Entäs ensi vuonna?] ovat siellä, niin siellä on riittävästi opettajia, siellä on riittävästi erityisopettajia, siellä on riittävän pieniä ryhmiä, siellä on koulunkäynninohjaajia, siellä on nuorisotyöntekijöitä, siellä on turvallisia aikuisia, jotka pystyvät vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Tämä on se arvovalinta, minkä tämä hallitus onneksi on tehnyt. [Sari Sarkomaa: Nämä eivät mahtuneet kehykseen, vaan ne lakkaavat ensi vuonna kaikki! Miten se on arvovalinta?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-05-31T14:44:52,2022-05-31T14:46:29,Hyväksytty,1.1
2022_64_47,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja vielä ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_48,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz on yksi arvostetuimmista parlamentaarikoista tässä talossa, mutta hän ei saanut sanottua, mikä olisi se hänen leikkauslistansa, ja erikoisempaa on se, että hän ei muistanut, että kyllä, tämä hallitus myös säästää. [Timo Heinosen välihuuto]
Jokaisen ministerin pitäisi pitää kynsin hampain kiinni omista rahoistaan, mutta ymmärrän sen, että liikennehankkeet ovat parasta suhdannepolitiikkaa. [Timo Heinosen välihuuto] Vuonna 2020 kesällä panostettiin 250 miljoonaa ylimääräistä rahaa siihen, että saatiin pidettyä koronan aiheuttamissa vaikeuksissa pyörät pyörimässä, ja ymmärrän sen, että siinä taloustilanteessa se oli oikeaa elvytystä. Mutta nyt, kun kustannuskehitys on päinvastainen, niin on yhtä järkevää myöskin tässä kohtaa todeta, että juuri nyt ei ole aika rakentaa moottoriteille lisää kaistoja tai siltoja.
Mutta on väärä todistus se, että perusväylänpidosta olisi leikattu euroakaan. Tästä vallitsee tässä talossa kunnioitettava, parlamentaarinen, kaikkien puolueiden Liikenne 12 -sopimuksessa tekemä yhteinen tahtotila, joka jatkuu koko tämän vuosikymmenen yli. Eli se taso, jolla tämä hallitus, [Timo Heinosen välihuuto] Rinteen—Marinin hallitus, on ensimmäistä kertaa panostanut kaudellaan yli miljardin lisää rahaa tienpitoon, tullaan pitämään, ja kiitän siitä kaikkia vastuullisia edustajia. Se ainoa haaste on tässä nyt se, että niillä rahoilla ei saada enää yhtä paljon kilometrejä kuin saatiin 2020 kesällä, jolloin tehtiin ennätys, yli 4 000 kilometriä uutta päällystettä. Nyt on ollut harvinaisen ikävä, julma kelirikko, jonka jäljiltä tiet ovat huonossa kunnossa, ja vastaavasti bitumin hinta on lähes kaksinkertaistunut, joten voitaneen todeta, että Ukrainan sodan kaukaisimmat luodinreiät näkyvät nyt Suomen tiestössä. Mutta, ystävät, kyllä me tämän kestämme. [Timo Heinonen: Kansa ei kestä! — Toimi Kankaanniemi: Kestävätkö autot? — Timo Heinonen: Eikä autot!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-05-31T14:46:31,2022-05-31T14:48:34,Hyväksytty,1.1
2022_64_49,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_50,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus kannattaa vahvasti kannattavaa ruoantuotantoa, sitä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen palkan myös poikkeusoloissa, mitkä tällä hetkellä ovat. 
Tässä esityksessä esimerkiksi energiaveron palautuksen tuplaaminen, 45 miljoonaa, on erinomainen asia. Voisi olla vaikka triplaus tarvittaessa, koska polttoainetta menee maatiloilla. Se menee ihan oikeaan kohteeseen. 
Luonnonhaittakorvaus, 119 miljoonaa, on 50 euroa hehtaarille. 50 euroa hehtaarille — ei sillä Mekkaa rakenneta, mutta kyllä sekin kelpaa. [Antti Lindtman: Pikkasen lisää, just näin!] Sen sijaan kysyisin hallitukselta: Mitä sanotte tuottajajärjestölle, joka on sitä mieltä, että tämä kohdennus on siltä osin pielessä, että nyt tällaisina aikoina ei ole varaa laittaa rahaa yhtään hömppään [Pia Lohikoski: Mikä tässä budjetissa on hömppää?] vaan nyt pitää keskittyä vaikeiden aikojen tilanteeseen ja siihen, että turvataan ruoantuotanto? [Puhemies koputtaa] Mitä sanotte tuottajajärjestölle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-05-31T14:48:36,2022-05-31T14:49:46,Hyväksytty,1.1
2022_64_51,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_52,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko, totesitte tuossa, että tämä lisätalousarvio on turvallisuuden lisätalousarvio. Näin se onkin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen osalta, mutta miten voi olla mahdollista, että tällaisessa tilanteessa te olette unohtaneet tästä lisätalousarviosta poliisin ja pelastustoimen? Siis nämä viranomaiset, jotka vastaavat tässä maassa kaikesta siihen asti kunnes tulee sotatila. Tämä on kyllä suuren suuri puute. Eikä mielestäni tässä ole mahdollista sanoa, että siihen ei enää sitten ollutkaan rahaa, koska kun laitetaan asioita tärkeysjärjestykseen, tällaiset viranomaiset täytyisi täällä huolehtia.
Ja nyt tulee leikkauslista: perussuomalaiset kykenevät sanomaan, että me olisimme leikanneet mieluusti kehitysavusta sekä maahanmuuton kustannuksista. Nimittäin, ministeri Saarikko, aivan oikein te puhuitte kauniisti Ukrainan pakolaisista, joita me kaikki haluamme auttaa, mutta haluan muistuttaa, että top viisi kansallisuudet tällä hetkellä ovat ukraina, irak, venäjä, afganistan ja somalia, [Puhemies koputtaa] jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa. Toivoisin tähän kyllä vähän terästäytymistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-05-31T14:49:46,2022-05-31T14:50:59,Hyväksytty,1.1
2022_64_53,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Nyt edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_54,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti, ministeri Saarikko, saitte sinne listaanne nämä minuutit, mitkä nyt teidän puheenvuoronne jälkeen käytettiin — nimittäin siellä tuli vieläkin lisää menovaateita, ja varmasti tulee jatkossakin. [Sari Sarkomaa: Terapiatakuu on kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa, minkä tietää valtiovarainministerikin, jos vain uskaltaa myöntää sen!] Eli minuuttiakaan ei ole löydetty sitten niiden säästöjen yksilöimiseen. 
Tässä edustaja Lindtman kertoi yhden: Te olette esittäneet noin seitsemänkympin leikkausta työttömien työttömyyspäivärahaan aikana, jolloin hinnat kallistuvat ja eläminen kallistuu. Onko teistä edelleen oikein, että otetaan näiltä kaikkein pienituloisimmilta, [Arto Satosen välihuuto] leikataan heidän toimeentuloaan? Vaikka tämä kokoomuksen toivoma ihanne toteutuisikin — mitä en ikinä toivo — niin minä kyllä huomautan, että tämä ei mitenkään edes riitä teidän mittaluokkaanne, paljonko te haluatte leikkauksia näillä vaateillanne, kun kritisoitte hallituksen toimia. [Puhemies koputtaa]
Eli tämä yhtälö — antakaa kokoomuksen vastata. Toivon vastausta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-05-31T14:51:00,2022-05-31T14:52:12,Hyväksytty,1.1
2022_64_55,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Annamme kohta vastata, mutta otetaan edustaja Myllykoski ennen sitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_56,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä kohtaa keskustelua nähdään, että vastaamattomuus on se, että naamio on pudotettu. [Välihuutoja — Timo Heinonen: Eihän me saada puheenvuoroa!] Se on se kokoomuksen viesti, että leikkausta haluttaisiin sinne, missä me nyt kaikkein eniten tarvitaan sitä rahoitusta, mitä lisäbudjetissa on annettu. 
Olisin kysynyt ministeriltä — vaikka nyt täällä ei olekaan ministeri Lintilä enää — tähän aihekohtaan liittyen vihreän siirtymän osalta. Ministeri toi hyvin esille akkuklusterin tai, sanotaanko, sen suunnitelman, mikä meillä on. Nyt haluaisin kysyä: kuinka hallitus on lähtenyt toimimaan sen suhteen, ettemme ammu itseämme nilkkaan, tai polveen? Meidän luvitusjärjestelmä on erittäin pitkäaikainen ja pitkäkestoinen, ja kun hallinto-oikeudet käsittelevät mahdollisia vihreän siirtymän teknologiayritysten perustamisia — surullista. Mitä siihen ollaan tekemässä hallituksen sisällä? [Petri Huru: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-05-31T14:52:12,2022-05-31T14:53:23,Hyväksytty,1.1
2022_64_57,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_58,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jäi tuossa ministeri Saarikon puheenvuorossa vähän häiritsemään se, kun sanoitte, että 2010-luvulla ei olla julkista taloutta kohennettu. Muistuttaisin, että Kataisen hallitus kuitenkin 11 miljardilla kohensi julkista taloutta.
No te hallitus olette sen sijaan nyt 30 miljardilla ottaneet velkaa. Siitä 18 miljardia on korona- ja turvallisuusmenoja, ja okei, olemme todenneet, että hyväksytään nämä, mutta noin 11 miljardia jää sitten muuta velanottoa, mitä te olette tehneet. Sattumalta kumoaa juuri tämän Kataisen hallituksen aikaansaaman säästön takavuosilta. [Antti Lindtman: Puurot ja vellit sekaisin!] 
No, tietysti menoja on, mutta mietin kovasti, miksi te ette mieti niitä tuloja. Miksi te ette tee työllisyystoimia, sellaisia, joilla olisi todellisia vaikutuksia? Etlan laskelman mukaan teidän työllisyystoimienne arvo on 300 miljoonaa — 300 miljoonaa tuottaa julkisen talouden kohennusta, kun menoja on lisätty 11 miljardia. Onko tämä teidän mielestänne oikeassa suhteessa, [Puhemies koputtaa] ja miksi ette pyri parempaan? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-05-31T14:53:23,2022-05-31T14:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_64_59,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_60,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska erinomaisessa puheenvuorossaan avasi tuota energiapoliittista näkökulmaa, mitä kokoomus ajaa. Todellakin EU:ssa on ihan käsittämätöntä, että siellä ajetaan sellaisia asioita, mitä kokoomusmeppi siellä ajaa. Kun niitä lukee, meinaavat yöunet mennä.
Arvoisa valtiovarainministeri ja hyvät hallituksen ministerit, toivoisin, että tässä maassa vihdoin ja viimein otetaan tämä kotimaisen energian asia vakavasti. Euroopan unioni neuvottelee koko ajan erilaisia poikkeuksia sähkön hintoihin, polttoaineen hintoihin ja muihinkin polttoaineiden hintoihin, ja kaikki ovat fossiileja, kaikki, joka ainoa. Muistakaa, hyvät ystävät, että kun kotimainen energia loppuu, niin alkaa aina fossiili. Emme pysty kaukolämpöä tekemään tuulivoimalla emmekä aurinkokennoilla — ei pysty, se on mahdotonta. Eikö voitaisi Suomessa tehdä esitys, että kotimainen puu ja turve otetaan yhteiskäytössä CHP:hen, tehdään sillä edullinen sähkö ja pudotetaan sieltä pois se turpeen päästökaupan maksu. Me tiedämme kaikki biologisen totuuden — kuten EU:kin vaatii, että pitää perustua totuuteen — niin eikö voitaisi tätä tehdä, [Puhemies koputtaa] että Suomessa vihdoinkin nämä hinnat lähtisivät laskemaan? [Arto Satonen: Hyvä asia! Voisiko keskusta ottaa hallituksessa esille tämän?] — Minä olen juuri esittänyt sitä, arvoisa edustaja!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-31T14:54:34,2022-05-31T14:55:42,Hyväksytty,1.1
2022_64_61,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_62,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on lisätalousarviossaan ehdottanut puolustusministeriön hallinnonalalle yli 600 miljoonan euron lisämäärärahaa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseksi. Se on hyvä asia. Mutta kannattaisiko määrärahaa entistä enemmän suunnata myös Suomen reserviin, joka on Suomen korkean maanpuolustustahdon lisäksi kantava voima ja kulmakivi itsenäisen maamme säilyttämisessä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-05-31T14:55:43,2022-05-31T14:56:13,Hyväksytty,1.1
2022_64_63,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_64,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kiittää siitä, että tällä lisätalousarviolla hallitus vastaa koronakriisin jättämään hyvinvointi- ja oppimisvelkaan sekä Ukrainan sodan aiheuttamaan inhimilliseen hätään. Se on vastuullista politiikkaa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. 120 miljoonan euron lisärahoitus kasvatukseen ja koulutukseen tulee sote-uudistuksen aiheuttamaan valtavaan muutokseen valmistautuville kunnille ja erityisesti kasvukaupungeille tarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Toisena asiana: Kokoomus on täällä viitannut osmankäämeihin ja karpaloihin. Kyse on kosteikkoviljelyn edistämisestä, ja se on tärkeä maatalouden ilmastotoimi. Juuri uutisoitiin, että maankäyttösektorin hiilinielu on muuttunut päästölähteeksi samaan aikaan, kun paine metsien käyttöön kasvaa. Pidän erikoisena sitä, että kokoomus keskittyy täällä kritisoimaan maatalouden ilmastotoimia, joita on pitkään peräänkuulutettu. [Ben Zyskowicz: Eivätkö ne kuulu kehyksiin, mikseivät ne kuulu kehyksiin?]
Vielä loppuun kiitos siitä, että myös joukkoliikenteelle löytyy tässä lisätalousarviossa tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-31T14:56:14,2022-05-31T14:57:18,Hyväksytty,1.1
2022_64_65,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_66,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän itse huomiota samaan asiaan, mihin edustaja Kopra kiinnitti puheessaan, että kyllä näillä hallituksilla jonkunmoinen ero on. Kataisen hallituksella ja Marinin hallituksella ero on 22 miljardia, ja se johtuu juuri siitä, että Kataisen hallitus aikoinaan vähensi julkisen talouden velkaantumista 11 miljardilla ja teidän hallitus, arvoisat ministeri Saarikko ja pääministeri Marin, on lisännyt julkisen talouden velkaantumista näiden vuosien aikana 11 miljardia. Ei siihen kuulu 16 miljardia koronaan eikä 2 miljardia puolustusmenoihin. Tämä on syytä todeta, että hallituksilla on todella iso ero, tässä tapauksessa 22 miljardin ero.
Mutta, arvoisa puhemies, enemmänkin esitän ehkä toivomuksen ministeri Kurviselle, että te nyt tulevana ja olevana maatalousministerinä sitten huolehditte siitä, että nämä korvauskelvottomat pellot, jotka ovat 90-prosenttisesti aktiiviviljelijöillä, saavat nämä LFA-tuet, [Puhemies koputtaa] ympäristökorvaukset ja kotimaiset peltotuet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-05-31T14:57:19,2022-05-31T14:58:28,Hyväksytty,1.1
2022_64_67,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_68,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin kyllä tulee olo siitä, että opposition on vaikea nähdä pitkälle tulevaisuuteen ja sitä, kuinka tulevaisuudessa asioita hoidetaan. [Oikealta: Hohhoijaa!] Siinä, missä lapset ja nuoret pitävät tärkeänä itselleen turvallisuutta, koulutusta, työtä ja ympäristöä, niin ne elementit on myöskin tässä lisätalousarviossa huomioitu. Kyllä minusta tässä kohtaa, tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, on syytä kuunnella nuoria, koska heille tämä maapallo jää, [Mari Rantasen välihuuto] ja sen takia hallituksen toimet lisätalousarvion osalta ovat olleet erinomaisia. [Timo Heinonen: Siis velkaa, vai?] Sen sijaan kokoomus ehdottaa työttömyyspäivärahan palauttamista, niistämistä niiltä kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ja loppujen lopuksi myös niiltä nuorten perheiltä, joilla ei mene niin hyvin. Onko tämä oikeudenmukaista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-05-31T14:58:28,2022-05-31T15:02:12,Hyväksytty,1.1
2022_64_69,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Ja nyt ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_70,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä peräänkuulutettiin... Perussuomalaiset ainoana tahona ovat esittäneet leikkauskohteita tässä velkahuolen keskellä. Te esititte leikkauksia kehitysyhteistyöhön. Hallituksen kehyksissä pysyvien menojen vähentämisessä on suunnitelma myös kehitysyhteistyön leikkaamisesta. Nostitte esiin myös maahanmuuton, ja tässä juuri piileekin linjanne syvä ristiriitaisuus. Te toteatte, että maahanmuuttoon ei saisi käyttää niin paljon rahaa, mutta pakolaisiin ja ukrainalaisiin saa käyttää rahaa. Minulle on ollut kovin epäselvää tämän Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, onko teidän mielestänne nyt hyvä vai huono asia, että esimerkiksi ukrainalaiset tulevat tänne, koska hehän ovat nyt nimenomaan niitä maahanmuuttajia, niitä, jotka tarvitsevat apuamme — nämä ihmiset, joita moni suomalainen on ottanut avosydämin vastaan. Miten kritiikki liittyy tähän? Muista maahanmuuttajista totean, että esimerkiksi turvapaikanhakijoidenhan osalta tämän vaalikauden aikana on käytetty paljon pienempiä summia kuin viime vaalikauden aikana, koska kertakaikkisesti tulijoita ei ole ollut yhtä paljon.
Sitten, arvoisa puhemies, nostettiin esiin tulot. Kyllä, eivät yksin menot vaan ennen kaikkea ne tulot ja talouden kasvu. Talouden kasvu on ollut huimaa korona-ajan jälkeen, ja nyt teemme kaikkemme, että kasvu ei hiipuisi, vaikka talouden tilanne hyökkäyssodasta johtuen on epävarma. Oli erittäin mieluisa ja hyvä asia, että tässä lisäbudjetissa pystyimme korjaamaan ylöspäin tuloarviota miljardin euron verran, ja siitä kiitos kuuluu suomalaisille yrityksille, jotka ovat työllistäneet ja satsanneet tulevaan.
Lisäksi, arvoisa puhemies, vielä peräänkuulutan sitä, kun täällä voimakkaasti nostetaan esiin huoli velasta, että se on yhteinen huolemme, joka on jatkunut koko 2010-luvun ajan useammanvärisen hallituskauden aikana. Se on rakenteellinen ongelma maassa, jossa väki ikääntyy. Haluamme pitää kaikista huolen ja tarvitsemme enemmän työtä ja talouden kasvua. On hirvittävän helppo olla huolissaan velasta, mutta näyttää olevan paljon vaikeampi kertoa niitä kohteita, mistä olisi valmis ottamaan pois. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Arvoisa puhemies! Minä edellytän oppositiolta, erityisesti oppositiopuolue kokoomukselta, että te kerrotte seuraavassa vaiheessa vähintään tuon kahden miljardin euron edestä leikkauksia, koska sitähän te olette peräänkuuluttaneet, että jos satsataan puolustukseen, jostain pitää ottaa pois. Se tarkoittaa suomeksi leikkauksia sosiaaliturvaan näinä aikoina, kaikkein pienituloisimmilta. Ja kyllä se totisesti tarkoittaa koulutusleikkauksia. Siihenkö te olette valmiita?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T15:00:09,,Hyväksytty,1.1
2022_64_71,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, valitettavasti se tunti, minkä tässä vaiheessa lupasin tätä asiaa käsiteltävän, on käytetty. Mutta palaamme tähän asiaan sitten päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_72,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_73,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aina tyhjälle salille saa näitä puheita puhella, mutta, arvoisat kollegat, tiedän, että salaa kuuntelette kuitenkin näitä puheita.
Kuten sanotaan, sitä niittää, mitä kylvää. Suomi on tällä hetkellä tilanteessa, jossa muut määrittävät sen, mitä teemme. EKP:n painaman mielikuvitusrahan syytämiselle on tulossa loppu, ja korkoja on pakko nostaa. Suomi on korviaan myöten veloissa, pahemmin kuin muut Pohjoismaat, ja talousarviossakin korkojen hoitokulut nousevat 167 miljoonaa. Euroalueen velkaisille hulivilitalouksille, kuten Italialle, tämä lienee vielä vakavampi juttu. Tosin olisihan se hienoa, jos euro romahtaisi lopullisesti tähän sotkuun ja saisimme takaisin laillisen valuuttamme eli markan.
Puolustusvoimatkin ovat saamassa lisää rahaa, mikä on tietenkin hyvä asia, koska Suomi ei voi luottaa ulkopuoliseen apuun, vaan oma, vahva armeija on paras maallinen turva. Valitettavasti olemme siirtyneet vakauttavasta ulkopolitiikasta suurvaltojen pelinappulaksi ja kansainvälisen politiikan pelleksi. Suomen kannattaisikin nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja peruuttaa se typerä Nato-hakemus. Suomi voi toki hämmentää sakenevaa soppaa tunnustamalla Pohjois-Kyproksen ja suututtaa Kreikan. Viimeistään nyt olisi aika luopua ajatuksesta ajaa määräenemmistöpäätöksiä EU:n ulkopolitiikkaan.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa perutaan Saimaan kanavan investoinnit. Todennäköisesti kanavan olemme jo menettäneet, mutta oliko se sen arvoista? Ja mitä saamme vastineeksi, jos Venäjä irtisanoo vuokrasopimuksen? Emme yhtään mitään. Lisätalousarviosta paistaakin aito paniikki. Olemme ajaneet itsemme umpikujaan, jossa ulkopoliittista liikkumavaraa ei ole ja oma rahapolitiikkakin puliveivattiin euron myötä pois ja lopuksi joudumme vielä maksamaan etelän maiden sotkujakin.
Kaikesta huolimatta jokaisesta tilanteesta pitäisi pystyä kaivamaan myös hyviä puolia, niin tästäkin tilanteesta. Parasta tässä on se, että tämän kaiken seurauksena kaikki tulee menemään uusiksi, siis ihan kaikki. Siinä samalla tuhoutuu myös monen puliveivarin elämäntyö, jolla on ollut tarkoitus viedä itsenäisyytemme ja horjuttaa kansaa. Ja viimeistään ensi talven nälkä ja vilu tulee yhdistämään kansaamme ja tulee palauttamaan sen totuuden tielle. Nimittäin Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että kallistuva energia ja ruoka nostavat Euroopan hintoja ennätyksellisen nopeasti ja että elämä kallistuu myös Suomessa poikkeuksellista vauhtia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-05-31T16:02:55,2022-05-31T16:07:00,Hyväksytty,1.1
2022_64_74,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_75,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2022 toinen lisätalousarvio on suuruudeltaan 2,3 miljardia. Tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä, saati tulevasta. Yhteensä toinen lisätalousarvio nostaa nettolainanoton tarvetta siis 1,3 miljardilla eli lainaa otetaan tänä vuonna noin yhdeksän miljardia euroa lisää.
Hallitus on julkisen talouden suunnitelmassa linjannut, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumiseen suoraan liittyvät menot voidaan kattaa kehyksen ulkopuolelta, mikä on kyllä aivan perusteltua, mutta jatkuva menojen siirtäminen kehysten ulkopuolelle on asettanut koko kehysmenettelyn kyseenalaiseksi. Korona ja Ukrainan sota eivät jää viimeisiksi kriiseiksi. Tarvitsemme ratkaisuja, joilla menojen kasvua voidaan joskus taittaa. Jossain vaiheessa on pakko tehdä taloutta tasapainottavia ratkaisuja, ja pakon edessä ne ovat vaikeampia, kuten tiedämme.
Arvoisa puhemies! Energiakriisi on tällä hetkellä maamme suurimpia ongelmia. Hintojen nousulle ei ole näköpiirissä käännettä. Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkastus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Ei mistään.
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. On todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Haittaamme tällaisella poikkeavalla linjalla omaa kilpailukykyämme. Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Eikö järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia? Tällöin tuki kohdistuisi myös niille, jotka eivät aivan vielä joudu toimeentulotukeen turvautumaan.
Arvoisa herra puhemies! Suomessa hallitus satsaa raivokkaasti vihreään siirtymään ja ilmastotoimiin. Ilmastotoimista ei olla valmiita joustamaan, ja niitä ajatellaan hyvin mustavalkoisesti. Me emme pysty tässä hetkessä korvaamaan kaikkea venäläistä energiaa ydinvoimalla tai aurinko- tai tuulivoimalla. Me tarvitsemme nyt niin turvetta kuin metsiämmekin energiantuotannossamme. Näitä energiamuotoja, joita saamme omasta maasta, ei ole mitään järkeä hakea muualta. Samaan aikaan, kun turvaamme energiansaantimme näillä käytettävissä olevilla resursseilla, voimme panostaa muihin energialähteisiin muun muassa tki-investoinneilla. Energiapolitiikka ei ole joko—tai- vaan sekä—että-kysymys.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden valmisteluun esitetään myös lisää määrärahoja, esimerkiksi ict-kustannuksiin 150 miljoonaa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin. Tämä pakottaakin esittämään kysymyksen, miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi. Nyt nimittäin näyttää, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-05-31T16:07:08,2022-05-31T16:11:51,Hyväksytty,1.1
2022_64_76,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_77,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle toisen lisätalousarvionsa, jonka keskeisenä tavoitteena on vahvistaa Suomen turvallisuutta. Lisätalousarviossa tehdään merkittäviä panostuksia Puolustusvoimille, vahvistetaan huoltovarmuutta sekä tuetaan Ukrainaa, joka taistelee tällä hetkellä koko Euroopan vapauden puolesta. Ennen kaikkea lisätalousarvio lujittaa kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan, siihen, että jokaisesta pidetään huolta kriisin keskellä. Kansalaisten yhteiskunnallinen ja sosiaalinen luottamus ovat sisäisen turvallisuuden kulmakiviä. Siksi on erittäin tärkeää, että tässä vaikeassa maailmantilanteessa hallitus valaa uskoa tulevaisuuteen. 
Lasten ja nuorten uskosta valoisampaan tulevaisuuteen on huolehdittava. Näin hallitus myös tekee esittämällä noin 120 miljoonan euron lasten ja nuorten pakettia hyvinvointierojen kaventamiseksi. Koronakriisi osui pahiten juuri lapsiin ja nuoriin, ja siksi lasten ja nuorten hyvinvointia, elämäniloa ja oppimisen edellytyksiä on erityisesti tuettava. Tämä tukipaketti tukee paluuta normaaliin elämään ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta tulevien sukupolvien arjessa.
Arvoisa puhemies! Sujuvat ja luotettavat liikenneyhteydet ovat myös osa kokonaisturvallisuuttamme. Toimivat liikenneyhteydet ovat maamme huoltovarmuuden edellytys. Siksi hallitus tukee joukkoliikennettä 48 miljoonalla eurolla. Tämä tuki tulee jo aiemman tuen päälle, joten hallitus tukee tänä keväänä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä yhteensä 78 miljoonalla eurolla. Tukea tarvitaan, sillä koronakriisi iski pahasti joukkoliikenteen matkustajamääriin ja sitä kautta myös lipputuloihin. Ilman tätä tukea monet joukkoliikenneyhteydet olisivat vaarassa heikentyä. Joukkoliikenteen tukeminen on välttämätöntä myös sen takia, että se on osa kansallista huoltovarmuutta. Kaikilla ei ole autoa, joten joukkoliikenne on yhä useammalle taloudellisesti ja ajallisesti kannattavin vaihtoehto. Kaikkien suomalaisten liikkumisen edellytyksistä on huolehdittava, ja liikenneköyhyyttä on torjuttava aktiivisesti.
Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen saavutettavuus on tärkeää fossiiliriippuvuuden vähentämiseksi. Samalla toimiva joukkoliikenne vastaa kohonneisiin polttoainehintoihin, kun joukkoliikenne on yhä useammalle taloudellisesti kannattava vaihtoehto. 
Meidän on vähennettävä kotitalouksien fossiiliriippuvuutta, ja siksi hallitus myöntää jopa 300 miljoonaa euroa lisälainoitusta vihreään siirtymään. Tuki kohdistetaan kotitalouksien energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön ottamisen vauhdittamiseen. 
Nämä ovat tärkeitä toimia, joilla otamme reippaita askeleita kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Fossiiliriippuvuuden vähentämisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen tulee olla kaiken politiikan keskiössä, sillä ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa koskeva turvallisuusuhka. Siksi meidän on määrätietoisesti irtauduttava fossiilitalouden kahleista [Puhemies koputtaa] ja edistettävä vihreää siirtymää kaikin toimin. Näin tämä hallitus on myös johdonmukaisesti tehnyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-05-31T16:11:56,2022-05-31T16:15:09,Hyväksytty,1.1
2022_64_78,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_79,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2022 toinen lisätalousarvio on välttämätön vastaus Ukrainan sodan vaikutuksiin. Lisätalousarviossa on mittavat lisäykset sotilaalliseen maanpuolustukseen, kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuden tukemiseen, vihreän siirtymän vauhdittamiseen, maahanmuuttoon ja Ukrainalle annettavaan apuun — kaikki erittäin tärkeitä asioita, mutta haluan tässäkin puheenvuorossa keskittyä erityisesti lasten ja nuorten tilanteeseen.
Eduskunta käsitteli viime keskiviikkona sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä lapsiasiavaltuutetun kertomuksesta. Tässä kertomuksessa nostetaan keskeisiksi huoliksi korona-ajan vaikutukset lapsiin, mielenterveyden ongelmat, lastensuojelun pitkittynyt ja kriisiytynyt tilanne sekä koulutuksen resurssien riittämättömyys. Kriisin kielteiset vaikutukset kohdistuvat erityisesti niihin lapsiin, nuoriin ja perheisiin, jotka ovat jo ennestään olleet heikommassa asemassa. Vähävaraisissa perheissä elävät lapset, vammaiset lapset, lastensuojelun tai muun erityispalvelun piirissä olevat lapset ja vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ovat kärsineet pandemian seurauksista kaikkein eniten.
Koronapandemia on entistäkin voimakkaammin korostanut myös tarvetta laadukkaille ja riittäville koulutusresursseille. Koko ajan kasvava tutkimusnäyttö osoittaa jo varsin vakuuttavasti, että sekä pandemialla että koulujen sulkemisilla on ollut merkittävä negatiivinen vaikutus lasten oppimistuloksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin. Vahinkojen korjaaminen vaatiikin merkittäviä lisäpanostuksia varhaiskasvatukseen ja opetukseen, tätä ei voi olla tekemättä.
Puhemies! Tätä taustaa vasten on äärimmäisen tärkeää, että nyt käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa on laaja paketti lasten ja nuorten tukeen. Nyt on keskeistä tarjota tukea ja apua lapsille ja nuorille, jotka ovat vaarassa jäädä syrjään. Lapsiin ja nuoriin panostaminen on tärkeä tulevaisuusinvestointi, erityisesti vaikeina aikoina. Tässä lasten ja nuorten paketissa hallitus suuntaa rahoitusta yhteensä 120 miljoonaa euroa vahvistamaan esi- ja perusopetusta sekä lukio- ja ammatillista koulutusta. Määrärahoja suunnataan myös oppilaitoksessa tapahtuvaan nuorisotyöhön ja harrastamisen Suomen malliin, ja lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. Yhdessä nämä panostukset tukevat lasten ja nuorten turvallisen arjen rakentamista ja antavat oppilaitoksille valmiuksia tarvittavien tukitoimien järjestämiseen.
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan myönteisen kehityksen kannalta lasten ja nuorten auttaminen selviytymään kriisistä on oleellisen tärkeää. Osa meistä muistaa 1990-luvun alun laman, jonka hoito epäonnistui, ja sen seurauksena monen silloin lapsuuttaan ja nuoruuttaan viettäneen elämään tuli toivottomuus, joka näkyi eri tavoin yhteiskunnassa jopa vuosikymmeniä, ja valitettavasti se näkyy jopa edelleen eli 30 vuotta myöhemmin. Onkin tärkeää, ettei näitä virheitä toisteta. Lapsissa ja nuorissa on koko yhteiskunnan toivo ja tulevaisuus. Meillä ei ole varaa menettää yhtään tästä tulevaisuuden potentiaalista. Jos emme onnistu nyt tekemään toimia, joissa nämä lapset ja nuoret on erityisesti huomioitu, kielteiset seuraukset voivat olla pitkäkestoiset heidän elämässään ja aiheuttavat myös yhteiskunnalle huomattavia kustannuksia tulevaisuudessa. Siksi kiitän hallitusta tästä tulevaisuusinvestoinnista, joka on tehty lapsiin ja nuoriin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-31T16:15:14,2022-05-31T16:19:16,Hyväksytty,1.1
2022_64_80,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_81,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva vuoden 2022 toinen lisäbudjetti sisältää runsaan kirjon mitä moninaisimpia tärkeitä menolisäyksiä. Lisäbudjetin päälinjojenkaan hahmottaminen ei ole aivan helppoa, koska saman menokohteen määrärahoja on budjettiteknisistä syistä jouduttu monessa tapauksessa sirottelemaan eri pääluokkiin ja momentteihin. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että kohteet on hallituksessa huolellisesti valittu.
Arvoisa puhemies! Kevään poliittisessa keskustelussa on vallinnut suuri yksimielisyys siitä, että turvallisuusympäristön muuttuminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä puolustuskykymme vahvistamiseksi. Tämä keskustelu realisoituu numeroina nyt käsiteltävässä lisäbudjetissa. Sotilaallisen suorituskyvyn parantamiseksi ohjataan noin 670 miljoonan euron lisämääräraha Puolustusvoimien materiaalihankintoihin, toimintamenoihin ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen ohjataan yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. Merkittävimmät käyttökohteet ovat julkisen hallinnon ict:n kehittäminen, turvallisuusviranomaisten viestintäverkko sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kriittisten palveluiden toimintavarmuus.
Huoltovarmuuteen, valtaosin tietenkin maatalouteen, kohdistetaan noin 293 miljoonaa euroa. Maatalouden tulotukiin lisätään noin 160 miljoonaa euroa. Maatalouden luonnonhaittakorvauksiin ehdotettu rahamäärä, noin 120 miljoonaa euroa, on tärkeä, sillä se kohdistuu peltoviljelyyn, johon luonnonhaitat keskittyvät. Loppu, 40 miljoonaa euroa, kohdistuu sika- ja siipikarjatalouteen sekä puutarhatalouteen. Se kohdistuu myös koko maahan eri järjestelmien kautta. Maataloudessa vuonna 2021 käytetyn polttoöljyn valmisteveron palautukseen ohjataan 45 miljoonaa euroa.
Venäjän hyökkäyssodasta johtuvia, ukrainalaisiin kohdistuvia, erinimikkeisiä vastaanottomenoja lisäbudjetista on helposti löydettävissä likimain 700 miljoonaa euroa. Kuntien kannalta erittäin merkittävä seikka on se, että valtio tässä lisäbudjetissa sitoutuu osallistumaan Ukrainasta sotaa pakenevien lasten varhaiskasvatukseen, johon ohjataan 67 miljoonaa euroa. Lisäksi eri-ikäisille järjestettävään kielikoulutukseen ehdotetaan kaksi ja puoli miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Lisäbudjetti merkitsee valtion velanoton kasvua 1,3 miljardilla eurolla siitä huolimatta, että budjetin verotuloarvioita on ollut mahdollista korottaa lisäbudjetissa yli miljardilla eurolla. Yhteisöveron, samoin kuin ansio- ja pääomatuloveron, tuottojen arvioidaan kasvavan yhteensä noin 1,2 miljardilla eurolla, mutta autoveron tuoton arvioidaan laskevan 137 miljoonalla eurolla uusien henkilöautojen myynnin pienentyessä ja sähköautojen markkinaosuuden kasvaessa.
Valtion nettolainanoton arvioidaan tänä vuonna olevan noin 8,9 miljardia euroa. Vaihtoehtoja tässä tilanteessa ei ole ollut, eikä niitä oppositiokaan ole esittänyt. Korkotason noustessa velan kasvusta on kuitenkin syytä olla huolestunut. Valtionvelka nousee tämän vuoden loppuun mennessä noin 138 miljardiin euroon, joka on noin 52 prosenttia bruttokansantuotteesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-31T16:19:32,2022-05-31T16:23:58,Hyväksytty,1.1
2022_64_82,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, edustaja Valkonen poissa. — Edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_83,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka koronakriisi vakavassa muodossaan on toivottavasti meillä jo takanapäin, sen vaikutuksia joudumme korjaamaan vielä pitkään. Samaan aikaan Ukrainan raaka sota jatkuu ja vaatii huomiotamme ja tukeamme niin Ukrainassa kuin täällä Suomessa. Tällä lisätalousarviolla vahvistamme turvallisuutta ja huoltovarmuutta poikkeusoloissa, paikkaamme koronan aiheuttamia vaurioita ja autamme Ukrainaa ja Ukrainasta paenneita.
Koronakriisi jätti jälkeensä hyvinvointi- ja oppimisvelkaa, jota nyt korjaamme. Pandemian aikana lasten ja nuorten eriarvoistuminen kasvoi. Tämä kehitys on pysäytettävä. Siksi on välttämätöntä satsata kasvatukseen ja koulutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin. Lisärahaa tähän osoitetaan nyt yhteensä 120 miljoonaa euroa. Tämä lisärahoitus tulee todella tarpeeseen kunnille ja erityisesti kasvukaupungeille, jotka juuri nyt valmistautuvat kiireellä sote-uudistuksen aiheuttamaan valtavaan muutokseen. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että varhaiskasvatuksen, opetuksen, harrastusten ja nuorisotyön resurssit pystytään turvaamaan myös kuntien talouden murrosvaiheessa ja sen jälkeen. Huolestuttava oli eilinen uutinen, että kolmasosa 20—29-vuotiaista nuorista aikuisista kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Meillä on osaltamme vastuu siitä, että luomme toivoa näinä vaikeina aikoina. Sitä tällä lisätalousarviolla tehdään lisäämällä huoltovarmuutta, vahvistamalla turvallisuutta ja satsaamalla lapsiin ja nuoriin.
Arvoisa puhemies! Yksi kuntien ja kaupunkien talouteen ja ihmisten sujuvaan arkeen vaikuttava asia on joukkoliikenne. Korona ajoi joukkoliikenteen suuriin vaikeuksiin lipputulojen romahduksen myötä. Esimerkiksi Helsingin seudun liikenne arvioi viime vuonna, että HSL:n matkustajatasot voivat olla koronapandemiaa edeltäviä aikoja alhaisemmat vielä vuonna 2024. On kestämätöntä, että antaisimme tässä tilanteessa joukkoliikenteen ajautua kurjistumiskierteeseen. Jo nyt pääkaupunkiseudulla on nähtävissä, että koronan aiheuttamat tappiot aiheuttavat painetta nostaa joukkoliikenteen hintoja ja vähentää reittejä. Valtiontukea tarvitaan, jotta pystymme turvaamaan joukkoliikenteen palvelutason ja kohtuulliset lipun hinnat. Nyt myönnettävällä tuella hallitus korvaa arviolta puolet menetetyistä lipputuloista ja kompensoi osittain myös joukkoliikenteen kohonneita kustannuksia polttoaineen hinnannousun takia. Joukkoliikenteen tukeen osoitetaan 48 miljoonaa euroa painottuen kaupunkiseutujen liikenteeseen. Tämä tulee aiemman, tänä vuonna päätetyn 30 miljoonan euron tuen päälle. Sujuva ja toimiva joukkoliikenne on olennainen keino vähentää liikenteen ilmastopäästöjä ja mahdollistaa kansalaisten kestävä liikkuminen.
Tärkeitä ovat myös huoltovarmuutta tukevat toimet, joihin ehdotetaan yhteensä noin 293 miljoonaa euroa lisää rahaa. Pääosa huoltovarmuutta tukevista toimista kohdistuu maatalouteen. Lisäksi vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan 175 miljoonan euron lisäystä. Tämä kokonaisuus sisältää tukia muun muassa energiainvestointien vauhdittamiseen, maatalouden vihreään siirtymään, fossiilisista polttoaineista irtautumiseen liikenteessä sekä asumisen lämmitysratkaisuihin. Myös vihreän siirtymän investointien lupakäsittelyitä nopeutetaan. Kansalaisten ilmastotoimia tuemme luomalla uuden lainantakausmallin kotitalouksille ja taloyhtiöille. Näin ilmastoystävälliset satsaukset tulevat yhä useamman ulottuville. Tarjolle tulee arviolta jopa 300 miljoonan euron lisälainoitus vihreään siirtymään. Se mahdollistaa tavallisille ihmisille panostukset, jotka vähentävät ilmastopäästöjä ja säästävät myös rahaa pitkällä tähtäimellä. Samalla riippuvuus fossiilienergiasta vähenee.
Arvoisa puhemies! On oikein ja tärkeää, että lisätalousarviossa osoitamme myös vahvan tukemme Ukrainalle. Lisätalousarviossa kohdistetaan rahoja vastaanottomenoihin, jotta voimme auttaa Ukrainasta pakenevia. Tämän lisäksi annamme Puolustusvoimien ja siviilipuolen materiaalitukea ja tuemme Ukrainaa jälleenrakennuksessa. Tämän lisäksi on jatkettava ponnisteluita EU-pakotteiden tiukentamiseksi, jotta järjetön ja tuhoisa sota saataisiin päätökseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-05-31T16:24:18,2022-05-31T16:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_64_84,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_85,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aiemmin keskustelussa totesin jo, että on hyvä, että tässä lisätalousarviossa panostetaan ja esitetään tarpeellisia lisäyksiä puolustukseen ja kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja myös tähän ukrainalaisten tukemiseen. Kaiken kaikkiaanhan ukrainalaisten tukemiseen Suomessa ja sitten toisaalta paikan päällä Ukrainassa osoitetaan peräti 670 miljoonaa euroa, mikä on kyllä todellakin merkittävä summa. Uskon, että tämä summan suuruus kuvastaa hyvin sitä suomalaisten auttamis- ja tukemishalua tässä tilanteessa, ja myös eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän jäsenenä haluan tästä antaa hallitukselle kiitoksen. 
Tässä esityksessä on sitten myös tämä 120 miljoonan euron panostus lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseksi. Uskon, että tämäkin on tarpeellista, mutta mielestäni olisi kyllä tärkeää käydä jossakin vaiheessa kriittistä keskustelua, ihan itse kunkin peilin edessä sitä keskustelua, että missä suhteessa nämä koronatoimet jälkikäteen arvioiden olivat kenties ylireagoivia. Kyllähän näitten koronatoimien aikana nimenomaan lapset ja nuoret varmasti kärsivät liikuntaan, harrastukseen, lähikouluun liittyvistä rajoitteista. Monet nuoret menettivät niitä elämänsä tärkeitä merkkipaaluja, kun ei pystytty ylioppilasjuhlia tai rippijuhlia järjestämään normaaliin tapaan. Tätä hyvinvointivelkaa todellakin nuorille tästä tilanteesta jäi, ja sitä nyt joudutaan paikkaamaan. 
Totean vielä, että on tässä yhteydessä kuitenkin välttämätöntä sanoa se, että velaksi elämistä emme valitettavasti ole kyenneet katkaisemaan, eikä Rinteen—Marinin hallitus sitä ole edes missään vaiheessa varsinaisesti yrittänyt. Suomi on käytännössä elänyt velaksi koko tämän vuosituhannen. Valtio velkaantuu tänä vuonna lähemmäs yhdeksän miljardia euroa plus päälle syksyn mahdolliset lisätalousarviot, eli olemme hitaalla mutta varmalla matkalla kohti 100 prosentin velkaantumisastetta, ja siitä matka jatkuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-31T16:29:01,2022-05-31T16:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_64_86,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_87,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiontalouden hoidon kannalta varmaan nämä viimeiset kaksi vuotta ovat olleet pahimpia mahdollisia, mitä valtiontalouden hoitajalle voi kohdalle sattua. Ensinnäkin tämäkin hallituksen esitys vuoden toiseksi lisätalousarvioksi sisältää todellakin määrärahojen lisäyksiä noin 2,3 miljardia euroa. Menoja on lisätty, mutta sitten tietenkin on se hyvä puoli, että tulojakin on tullut lisää, koska verotuloja on päässyt kertymään kohtuullisen hyvin. Nettolainanottotarve on näin ollen vain tuo 1,3 miljardia euroa. Huolestuttavinta ehkä kokonaisluvuissa on se, että tämän vuoden nettolainanoton arvo on tuo 8,9 miljardia euroa, mikä tarkoittaa sitä, että vuoden 22 lopussa valtionvelkaa olisi noin 138 miljardia euroa, joka edustaa noin 52:ta prosenttia bkt:stä. Luku on sinänsä erittäin huolestuttava, ja olkoon se sitten sellainen, sanoisinko urheilukielellä, keltainen kortti sen suhteen, että tästä kierteestä meidän pitää kaikilla mahdollisilla keinoilla päästä irti. Ymmärrän, että velanotto on nyt tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa välttämätöntä, jotta saamme tietyt investoinnit ja suunnanmuutokset tehtyä. Turvallisuudesta kannattaa maksaa, ja siitä pystyy nimenomaan maksamaan vain etukäteen.
Kun katsoo bruttokansantuotteen kasvua tällä hetkellä, arvion mukaan 1,5 prosenttia tälle vuodelle, niin se on kuitenkin kohtalaisen hyvä luku ottaen huomioon, että koko maailma elää tällä hetkellä tilanteessa, joka on nimenomaan äärimmäisen poikkeuksellinen Venäjän erittäin väkivaltaisen ja erittäin käsittämättömän hyökkäyksen takia. Maailmantalous on syöksynyt semmoiseen tilanteeseen, jota ei voinut vuosi sitten oikeastaan kukaan kuvitellakaan.
Työllisyysaste on parantunut; ollaan 72,2 prosentissa tällä hetkellä, mikä on erittäin positiivinen luku sinänsä. Siitä pitää jatkaa vain eteenpäin niin, että toteutuisi se 75 prosentin tavoite, josta on paljon puhuttu, ja pitkällä aikavälillä varmaan 80 prosenttiakin olisi saavutettavissa oleva luku, kun siihen aidosti paneudumme. Mutta jotta päästäisiin siihen 80 prosenttiin, tässä maassa ja koko Euroopan unionin alueella pitää tehdä valtava byrokratian purku. Ei voi olla niin, että joku vaikka kotikunnassani oleva hanke on seisonut vuosia byrokratian hampaissa sen takia, että siellä ei joku lupa tule taikka joku valitus estää asian eteenpäinviennin. Tällaisesta on tässä maassa päästävä irti. Suomi on maailman paras maa, ja me osaamme tämän homman, mutta pitää antaa myös arvo sillekin, joka haluaa yrittää ja investoida. Se on tämän maan henki ja elämä.
Puolustusvoimille on tulossa lisää rahaa: 
Toimintamenoihin 176 miljoonaa, mikä on erittäin tärkeä summa. Sillä voidaan järjestää henkilöstölle koulutuksia ja lisää palkata henkilökuntaa ja järjestää muun muassa äärimmäisen tärkeitä kertausharjoituksia. Toimiva, hyvin koulutettu reservi on Suomen kansan kannalta äärimmäisen tärkeä henkivakuutus. 
Puolustusvoimien materiaalihankintoihin 490 miljoonaa euroa on erittäin tärkeä summa myös. Pitää muistaa, että meillä on uuden tilanteen takia kartoitettu ne kipeimmät puutteet, mitä Puolustusvoimien varastoissa tällä hetkellä on, ja tällä 490 miljoonalla siihen kyllä tosissaan puututaan, että saadaan lisää ostettua erilaisia puolustustarvikkeita pahan päivän varalle. Pidempiaikaisiin materiaalihankintoihin esitetään 1,7 miljardin arvoista varausta, joka tarkoittaa sitä, että voimme sitten vuosina 22—27 toteuttaa niitä hankintoja, jotka koskevat panssarintorjuntaa, ilmatorjuntaa ja niin edelleen, taistelijan varusteita ja tykistön ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaaleja ja meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia. Tämä on sitä PTS-suunnittelua, mikä on Suomen kansan kannalta äärimmäisen tärkeää. Ymmärrykseni mukaan tässä salissa en ole yhtään vastustavaa puheenvuoroa kuullut, joten totean, että tästä varmaan vallitsee eduskunnassa rikkumaton yksimielisyys.
Lopuksi, arvoisa puhemies, ottamatta enempää kantaa näihin muihin lisätalousarvion menoihin ja myöskään sinne tulopuoleen, totean, että meidän tulee nyt Euroopan unionin jäseninä lähteä aktiivisesti ajamaan tuolla Euroopan unionissa kotimaisen energian asiaa. Kysymyksessä ei ole mikään populismi tietenkään, vaan kysymys on siitä, haluammeko me aidosti, että tämän maan talous laitetaan kuntoon, koska sen kallistuvan energian itse olemme omilla, sanoisinko, harkitsemattomilla päätöksillämme tehneet, niin että olemme ajaneet kotimaisen energian sellaiseen tilanteeseen, että joudumme turvautumaan aina fossiilienergiaan. Tuossa äsken debattivaiheessa sanoin, että kun kotimainen turve on vihattu ja on erilaisilla valheellisilla väitteillä saatu se puljattua tuonne fossiilin puolelle — en sano, sitä varmaan IPCC:n luetteloissa ei saa pois — niin meidän pitää Euroopan unionissa, arvoisa puhemies, lähteä aktiivisesti ajamaan sitä, että me saamme sen päästökaupan maksun sieltä pois kokonaan.
Tällä hetkellä Euroopan unionin sisällä neuvotellaan mitä kummallisimmista tukipaketeista koskien sähköveron alas laskemista, ja sitten, mikä on kaikista naurettavinta, ollaan fossiilille maakaasulle lyömässä vihreän sertifikaatin leimaa kylkeen. Miksi me suomalaiset emme ihan biologisen tosiasian perusteella — kaikkihan sen tiedämme, kun turvetta kasvaa joka vuosi lisää, ja tänäkin kesänä sitä tulee ja ensi kesänä myös — lähde reilusti ja rehdisti siitä, että Suomen hallituksen pitää tehdä esitys, että poistetaan turpeelta kokonaisuudessaan päästökauppamaksu. Tällä hetkellä turpeen hinnassa noin 30 euroa per jyrsinturvekuutio on se veron määrä. [Mauri Peltokangas: Ehdottoman kannatettavaa!] Sitten kun siihen lasketaan vielä se noin kuuden euron vero — turpeella tuotetulle energialle noin kuuden euron lisävero — niin se aiheuttaa sen, että tällä hetkellä Suomen metsistä tuleva hakattava puu pitkälti ohjautuu selluteollisuuden ja sahateollisuuden sijasta suoraan lämpökattilaan, ja se on nimenomaan hallitusohjelmassakin kielletty toimenpide. Sitä ei saisi tehdä, vaan sitä tehdään kiihtyvällä vauhdilla. Hyvät edustajakollegat, olen taustaltani metsäammattilainen lähes 30 vuoden ajalta, ja olen nähnyt, mitä käytännössä tänä päivänä tuo metsien hakkuu on. Isot, valtavat leimikot ajetaan suoraan polttouuniin elikkä voimalaitoksille poltettavaksi kaukolämmöksi. Eihän näin pitäisi asioiden olla.
Arvoisa puhemies! Lopetan puheeni siihen, että totean, että Suomen on tehtävä tästä itse omatoiminen aloite, ihan siitä, että turpeen päästökauppamaksut poistetaan ja verot poistetaan. Samalla kun ollaan tekemässä maakaasulle vihreää sertifikaattia, monta muutakin keinoa on käytettävissä, jos me itse sitä haluamme. Jos olemme hiljaa, niin kohtalomme on surkastua ja olla Euroopan huonovointisiin maihin kuuluva maa. [Arto Satonen: Oikein! — Sheikki Laakso: Taputtaisin, jos täällä saisi!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-31T16:32:17,2022-05-31T16:39:45,Hyväksytty,1.1
2022_64_88,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_89,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Hoskonen tuossa totesi, että turvallisuutta koskevia ratkaisuja voidaan tehdä vain etukäteen, ja ihan sama asia se on huoltovarmuudessa — viittaan edelliseen puheenvuoroon. Mitä esimerkiksi turpeeseen tulee, niin maa- ja metsätalousvaliokunta, meidän valiokuntamme, omatoimisesti, aktiivisesti silloin, kun oli kyseessä taksonomiamäärittely maakaasun ja ydinenergian osalta, linjasi siinä linjauksessaan, että monipolttokattiloiden tulee olla kestäviä tulevaisuudessakin. Linjasimme myöskin tästä yhdistelmäkäytöstä, ja halusimme erityisesti nostaa myöskin sitten sen, että puusta tulevan energian tulee olla samalla viivalla muiden uusiutuvien kanssa. Näitä lausuntoja tulemme varmasti jatkossakin viljelemään erilaisissa yhteyksissä, ja toivoisin, että hallitus näihin vakavasti tarttuu, sillä jokaisen maanhan tulee nostaa niitä asioita, mitkä oman huoltovarmuuden kannalta ovat merkityksellisiä. Vaikka tiedämme, että turpeenpoltosta päästöjä aiheutuu, niin niitä aiheutuu kyllä esimerkiksi maakaasustakin.
Mitä tulee tähän budjettiin, niin tänään debatissa saatiin paljon kritiikkiä siitä, että velalla näitä toimia tehdään. Toki velkaantumisen täytyy meidän kaikkien huolena olla, mutta kun näin tässä edustaja Satosen astelevan saliin, niin en malta olla sanomatta aiheesta, mikä minun mielestäni ansaitsee noston: nimittäin kyllä kokoomus on aika heikoilla jäillä puhuessaan velkaantumisesta. Teidän puolueenne oli hallituksessa pääministeri- tai valtiovarainministeripuolueena 12 vuotta peräjälkeen vuosina 2007—2019, [Arto Satosen välihuuto] ja tuona aikana velka kasvoi 460 miljardilla — 460 miljardilla. Tämä on historian ennätys puolueista. [Arto Satonen: Tähän asti!] Luulen, että velkaantumiselle on aina syynsä, ja tälläkin kertaa siihen on eittämättömät syyt: sekä korona että sitten tämä Venäjän aloittama hyökkäyssota. Mutta siitä olen kyllä samaa mieltä, että näitten asioitten kanssa tulee tarkkana olla. [Arto Satosen välihuuto]
Mutta mitä sitten tähän lisätalousarvioon tulee, niin on tärkeää, että puolustukseen tehdään ne panostukset, millä voimme parantaa akuutteja tarpeita, olivat ne sitten kyberturvallisuudesta tai muusta sotilaallisesta varustautumisesta, jota ei voi sitten jälkikäteen tehdä. Oman puheenvuoroni haluan ennen kaikkea käyttää näistä huoltovarmuuden osioista.
 Toinen asia, mitä ei voi jälkikäteen huolehtia, on turva ruoasta ja turva energiasta. Kun energian hinta nyt niin suuresti nousee, mielestäni on oikeus ja kohtuus — en tiedä, onko täällä toisinajattelijoita esimerkiksi niissä puolueissa, missä halutaan vähempiosaisilta leikata — ja hieno asia se, että tämä 3,5 prosentin indeksikorotus nyt tulee. Se vähän edesauttaa sitä, että vähävaraiset, nekin ihmiset, jotka eivät ole työmatkavähennysten tai korotettujen korvausten piirissä, saavat elinkustannuksiinsa tukea. 
Samoin on tärkeä se jakeluvelvoitemuutos, olkoonkin väliaikainen. [Arto Satonen: Liian pieni!] Se edesauttaa sitten tulevaisuudessa uusiutuvaa kohti menemistä.
Ennen kaikkea haluan nostaa sen, että nyt on valtio tehnyt hyviä toimia kotimaisen ruokaturvan edistämiseksi. Tänään esitelty kiinteistöverohuojennus maatilojen rakennusten osalta on hieno, hieno asia, kohdistuu juuri investoineille tiloille. Polttoaineveron palautukset tulevat aika pian tässä maksuunkin, ja tänään oli tässä liuta toimia, joista ehkä keskeisimpinä luonnonhaittakorvauksen korotus maatiloille. Nämä kaikki ovat suoraan tuotantoon kohdistuvia asioita. Toki siellä on joukossa myös tulevaisuusinvestointeja, joista se apu tulee sitten tulevaisuudessa niin, että ei enää oltaisi niin paljon fossiilisen energian varassa esimerkiksi. Mutta tärkeitä asioita yhtä kaikki, ja on hienoa, että näistä asioista ollaan aika lailla yksimielisiä. Toivoisin, että siellä EU:ssakin meidän kotimaisia polttoaineita puolustettaisiin yksituumaisesti kaikissa puolueissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-31T16:39:50,2022-05-31T16:45:23,Hyväksytty,1.1
2022_64_90,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_91,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnalle esitetään vuoden toisessa lisätalousarviossa sotilasmenoihin 669 miljoonan euron lisäystä. Merkittäviä summia osoitetaan myös muun muassa Rajavartiolaitokselle, kyberturvallisuuteen ja suojelupoliisille sekä erilaiseen kriisivalmiuteen.
Lisätalousarvioon esitetään myös massiivista 1 740 miljoonan euron asehankintojen tilausvaltuutta vuosille 2023—2027. Perusteluna on puolustuskyvyn vahvistaminen. Kuitenkin juuri kevään Nato-selonteossa ja käydyssä keskustelussa on todettu, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa. Onko uhka-arvio nyt Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen muuttunut, vai onko kyse enemmän Nato-yhteensopivuuden vahvistamisesta, tuleviin Nato-suorituskykyihin varautumisesta? On syytä muistaa, että Marinin hallituksen aikana vuosittaiset puolustusmenot ovat nousseet 3,15 miljardista eurosta 5,1 miljardiin. [Hannu Hoskonen: Miksikä?] Vaikka hävittäjähankinnan kuluja siirtyy tältä vuodelta nyt myöhemmin maksettavaksi, aletaan sotilasmenojen tasossa tosiasiassa olla jo lähellä tilannetta, että hallitus on tullut kaudellaan kaksinkertaistaneeksi ne.
Puhemies! Arki on varsin ankaraa monelle suomalaiselle tällä hetkellä. Hinnat nousevat silmittömästi. Liikkumisen ja asumisen — sähkö, lämmitys — kulut nousevat. Palkkojen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan ostovoima heikkenee. Edes ruokajakelu ei toimi, ja leipäjonot pitenevät.
Lisätalousarvio kasvattaa valtion menoja yli 2 300 miljoonaa euroa, mutta siihen ei ole saatu mahtumaan kuin vajaat 94 miljoonaa joidenkin etuuksien indeksikorotuksiin. Pienituloisten ostovoima putoaa nyt todella pahasti. Indeksikorotus tarkoittaa, että täyden kansaneläkkeen määrä nousisi bruttona noin 24 euroa kuukaudessa, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousisi noin 26 euroa kuukaudessa, itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha 14,5 euroa ja toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa. Eri etuuksien yhteensovittamisen myötä todelliset korotukset voivat olla paljon pienempiäkin. Ongelmana tässä on, että etuuksia korotetaan vain kolme ja puoli prosenttia eli tammi—maaliskuun indeksien keskiarvolla. Korotus astuu voimaan vasta elokuun alussa, ja tiedetään, että inflaatio on kiihtymässä syksyyn mennessä erittäin tuntuvasti. Tällä hetkellä se on euroalueella jo yli kahdeksan prosenttia — Suomessa hieman vähemmän, mutta nousuvauhti on kova.
Nyt esitetyn kolmen ja puolen prosentin indeksikorotuksen tulisikin olla kaksin- tai kolminkertainen, jotta edes perusturvan nykyinen ostovoima pidettäisiin. Tietenkin perusongelma on, että sosiaaliturvan taso on Suomessa liian alhainen jo entuudestaan. Hallituksen olisikin kiireesti tehtävä koko sosiaaliturvajärjestelmään tuntuva tasokorotus, siis koko järjestelmän mitassa. Määräraha tähän voitaisiin aivan hyvin siirtää sotilasmenojen korotuksista kenenkään tai minkään siitä kärsimättä.
Puhemies! Hätä kasvaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden jonoissa. Palvelut jäävät yhä useammin saamatta. Ratkaisematta on muun muassa hoitajapula. Kaikkiaan julkisille aloille tarvittaisiin kunnon palkankorotukset, mutta siihenkään hallitus ei varaudu. Etenkin oikeistojohtoisissa kunnissa tehdään tällä hetkellä myös piittaamatonta leikkaus- ja säästöpolitiikkaa ihan omin toimin uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä odotellessa. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa kriisissä ovat niin terveysasemat, vanhustenhoito, neuvolat ja kouluterveydenhuolto kuin esimerkiksi tilapäishoidon palvelutkin. Oikeistojohtoisten kuntien ja hyvinvointialueiden ilmeinen tavoite on julkisia palveluita leikkaamalla lisätä palveluiden yksityistämistä sote-hallinnon murrostilanteessa.
Tämä kaikki on esimakua tulevasta Nato-Suomesta. Oikeistovalta vahvistuu, ja hyvinvointivaltion rakenteet saavat mennä sotilasmenojen kasvaessa.
Puhemies! Lisätalousarvio sisältää massiivisia sotilas- ja kriisivalmiusmenojen lisäyksiä. Vaikuttaa siltä, että hallituksella on ollut ennen kaikkea kiire saada kenraalien haaveet läpi ennen kuin elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen paheneva kriisi kääntävät kansalaismielipiteen ulkopolitiikan uutta suuntaa ja siihen liittyvää sota- ja varustelupolitiikkaa vastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-31T16:45:31,2022-05-31T16:50:47,Hyväksytty,1.1
2022_64_92,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_93,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää olevan niin, että mikrofonia pitää painaa vasemmalla etusormella, oikealla ei ota.
Täällä edustaja Hoskonen nosti esille tämän turpeen, ja vaikka se nyt ei tähän liitykään suoranaisesti, mutta kun huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta on ollut puhetta, niin kyllä me joudumme varmaan palaamaan turpeen käyttöön, se on aivan selvä asia. Mutta millä tavalla me sitä turvetta nyt sitten saadaan, se on varmaan se meidän ongelma.
No, nyt tässä toisessa lisätalousarviossa lisätään määrärahoja nettomääräisesti 2,3 miljardia ja vastaavasti tulot ovat kasvaneet verotulojen hyvän kasvun myötä sen miljardin luokkaa. Suurimmat panokset tästä potista laitetaan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia, yhteensä noin kaksi miljardia euroa määrärahana. Siitä olen kyllä ihan samaa mieltä, että omaa puolustusta on vahvistettava, ja vielä tarttuisin kiinni tuohonkin, mitä edustaja Yrttiaho totesi: vaikka sotilaallista uhkaa ei ole meille todettu, niin siitä huolimatta vahvistetaan ja oma vahva puolustus on varmasti se, millä me pystymme omaa maatamme puolustamaan. Mutta minkälaisen ruiskeen tämä Nato-hakemus on antanut sitten näiden määrärahojen lisäämiselle, niin se on sitten jo toinen asia.
Hyvin merkittäviä määriä tosiaan on lisätty tänne puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle, yhteensä noin 690 miljoonaa, ja ne kohdistuvat sotilaallisen maanpuolustuskyvyn parantamiseen, materiaalihankintoihin, vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja Rajavartiolaitokselle, ja sitten kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen ja sen parantamiseen on lisäyksiä.
Huoltovarmuuteen on liki 300 miljoonaa euroa, ja tämä on todella huolestuttava, tämä energian saatavuus ensi talvelle, ja siihen on kyllä etsittävä keinot. Niin kuin edustaja Hoskonen totesi, kotimaisen energian saantia on kyllä vahvistettava ja siinä on varmaan turve yhtenä meidän energiapaletissa.
Vaikka työllisyys on parantunut, niin siitä huolimatta meillä tätä kohtaanto-ongelmaa on, ja sen takia siihen on varmaan syytä pureutua ja tällä tavalla pyrkiä saamaan meidän talous vielä paremmalle uralle.
Vielä nostan täältä, että perusväylänpitoon on lisätty rahoitusta ja sitten tällä rahalla rakennetaan myös näitä puuterminaaliverkostoja, edistetään tällä tavalla energiapuun saatavuutta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-31T16:50:52,2022-05-31T16:54:13,Hyväksytty,1.1
2022_64_94,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_95,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi niistä asioista, joista olen tämän esityksen kanssa täysin samaa mieltä: Kannatan siis ja myöskin edustamani puolue kannattaa näitä panostuksia Puolustusvoimille, maatalouteen, huoltovarmuuteen sekä Ukraina-tukiin. Ne ovat kaikki tarpeellisia ja välttämättömiä tässä tilanteessa. Henkilökohtaisesti kannatan myös edustajien Hoskonen ja Piirainen puheenvuoroja turpeesta ja toivotan menestystä hallituksen sisäisessä keskustelussa näille puheenvuoroille — tiedän, että siellä on toisenlaisiakin näkemyksiä.
Arvoisa puhemies! Sitten ehkä kahdesta asiasta vähän tarkemmin. Toinen on täällä jo esille noussut yksityistalouden haasteet. Isossa kuvassa tietysti tämä valtion velkaantuminen on äärimmäisen huolestuttava asia, mutta keskityn nyt tässä puheenvuorossani yksityistalouden haasteisiin sekä tähän työllisyystilanteeseen.
Yksityistaloudessahan tilanne on tällä hetkellä se, että dieselin hinta on käytännössä lähes tuplaantunut ja sellaisen 30 000 kilometriä vuodessa dieselautolla ajavan kansalaisen menot kasvavat 1 700 euroa vuositasolla. Se on varsin huomattava summa. Hallituksen vastaantulo on ollut tämä jakeluvelvoitteen lieventäminen, mutta sitä on lievennetty äärimmäisen vähän, ainoastaan 12 sentin verran. Jos tämä jakeluvelvoite olisi poistettu määräaikaisesti kokonaan, mikä olisi ollut äärimmäisen järkevää, koska tämä niin sanottu biopolttoaine tulee käytännössä ulkomaalaisista raaka-aineista, niin me olisi päästy ehkä 35—40 sentin helpotukseen tässä dieselin hinnassa, ja se olisi ollut todella iso juttu. Ja kun tämä olisi ollut väliaikainen toimenpide, niin se ei olisi pitkässä juoksussa vaikuttanut näihin ympäristötavoitteisiin.
No sitten täällä on puhuttu myös inflaatiosta. On aivan totta, että tämä inflaatio on tällä hetkellä noin kuutta prosenttia, ja meillä on faktatietoa, että palkansaajien ostovoima pienentyi tammi—maaliskuussa 2,7 prosenttia, ja se ei voi olla näkymättä kulutuksessa. Toki samaan aikaan totta on myös se, että korona-aikana suomalaisille jäi ekonomistien arvioiden mukaan kahdeksan miljardia säästöön, ja se näkyy nyt siinä, että tällä hetkellä kyllä tapahtumissa on väkeä muuallakin kuin Tampereen jääkiekon MM-kilpailuissa. Eli ihmiset ovat kyllä liikkeellä, ja tämä ei sillä tavalla vielä näy kulutuksessa, mutta varmasti tulee näkymään, jos tämä kehitys jatkuu. On myös niin, että EKP:n on pakko nostaa korkoja, koska inflaatiotavoite on mennyt selvästi yli. Kyllä tässä siis yksityistalouden puolella tulee olemaan isoja haasteita, ja tämä on sellainen asia, johon eduskunnalla pitää olla vastauksia, jotta meidän tavalliset suomalaiset palkansaajat, yrittäjät, eläkeläiset ja maanviljelijät selviävät näistä asioista.
Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana työllisyydestä. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä uusimman TEMin katsauksen mukaan 240 700 ja työttömiä työnhakijoita 238 800, ja tämä on ikään kuin tasapainossa. Mutta valitettavasti meillä on huutava työvoimapula ja erittäin sitkeä ja korkea pitkäaikaistyöttömyys, eli tämä kohtaanto-ongelma on ehkä suurempi kuin koskaan. Sitten tähän liittyy vielä tämä Etlan mainitsema työllisyysloukku, eli kannustinloukku on siinä, että 136 000 työtöntä — eli siis yli puolet kaikista työttömistä — on sellaisessa työllisyysloukussa, että heidän kokoaikainen työllistymisensä nostaisi heidän tulojaan vain 20 prosenttia. Eli kun marginaalivero on 80 prosenttia, niin kyllä silloin voi kysyä, ovatko meillä työnteon kannustimet ihan kohdallaan. Onko meillä sosiaaliturva suhteessa pienipalkkaisen työn kannattamiseen kohdallaan? Kyllä silloin pitäisi ottaa vakavasti ne kokoomuksen esitykset sekä pienipalkkaisen työn verotuksen keventämisestä että ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta, koska nyt menetetään historiallinen mahdollisuus käydä tämän kohtaanto-ongelman kimppuun nyt, kun työmarkkinat vetäisivät. Tässä on myös muistettava se, että tässä on kyse myös tärkeästä sosiaalipolitiikasta, koska työttömyys johtaa usein syrjäytymiseen ja meillä ei ole varaa menettää niitä ihmisiä tämän yhteiskunnan ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-31T16:54:20,2022-05-31T16:59:31,Hyväksytty,1.1
2022_64_96,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_97,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta sai lisätalousarvion, ja yleensä ne ovat toivottuja ja odotettuja, mutta tätä ei varmaan kukaan toivonut eikä erityisemmin odottanut. Me joudumme varautumaan naapurimme arvaamattomuuteen. Tätä kokonaisuutta voisi kutsua turvallisuuspaketiksi. Yövartijavaltio pitää huolta omasta turvallisuudesta, puolustuksesta, poliisista, rajaturvasta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta. Voisi sanoa, että kyseessä on valtion minimin suojaaminen, vaikka termin taustalla on myös ideologisia ajatuksia.
Oppositiosta on voimakkaasti vaadittu leikkauksia budjettiin, koska korona ja sota ovat aiheuttaneet lisämenoja. Itse ihmettelen tätä, koska se toisi vain epävarmuutta ja huolta ihmisten elämään. Säästöjenkin aika tulee, mutta niillä ei kannata lietsoa nyt epävarmuutta ja lisähuolta. Suomi ei ole yövartijavaltio, vaan hyvinvointivaltio, ja niinpä meillä kriisin tullen suojataan valtion minimiä ja ihmisten hyvinvointia, molempia.
Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota aiheutti sen, että lisätalousarviossa tehdään yhteensä noin kahden miljardin euron määrärahalisäykset Puolustusvoimille, rajaturvaan, kyberturvaan, huoltovarmuuteen. Vihreää siirtymää energiapolitiikassa kiihdytetään sodan ja pakotteiden vuoksi, mutta myös maapallon tulevaisuuden vuoksi. Pääpaino on kuitenkin valtion toimivuudessa.
Yksilön hyvinvoinnin turvaksi panostetaan lapsiin ja nuoriin varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Korona jätti velkaa, josta lapsemme maksavat kalliin inhimillisen hinnan, ellemme osaa tukea heitä kuromaan kiinni koronan jättämää koulutus- ja hyvinvointiaukkoa. Ruoan ja energian hinnannousu tuntuu jokaisen kukkarossa. Nousu tuntuu erittäin kipeästi heidän kukkaroissaan, joiden tuloista valtaosa menee ruokaan ja asumiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi lapsiperheistä tippuu ainakin 13 000 uutta perhettä köyhien lapsiperheiden joukkoon. Tämä on huikea summa. Niinpä hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla Kela-indeksin korotusta elokuun alkuun. Alustavan arvion mukaan vaikutus esimerkiksi työttömyysturvan perusturvaan tai kansaneläkkeeseen on noin 18—30 euroa kuukaudessa. Korotus heijastuu myös eläketulovähennykseen niin, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus kevenee. Tämä ei varmastikaan ole riittävä, mutta se on hyvä vastaantulo tässä puolessavälissä vuotta.
Korona jakoi myös koululaisia ja opiskelijoita kahtia. Toiset pärjäsivät, jopa hyötyivät siitä, että korona mahdollisti uudenlaisen digitaalisen opiskelun. Osa tipahti pahasti. Siksi lisätalousarviossa panostus esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on tarpeen. Kouluissa tuetaan myös nuorisotyötä ja lasten ja nuorten mielenterveyttä. Siihen suunnataan lisäresursseja. Panostuksilla jatketaan koronan jälkien korjaamista, lasten ja nuorten tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamista.
Korona kuritti taloutta, ja me menetimme työpaikkoja. Koronan pahimmista vuosista työllisyys on parantunut 140 000 hengellä, vaalikauden alusta 90 000 hengellä, vaikka välissä oli koronan tiputus. Taloutemme sakkasi koronan vuoksi, mutta nousimme onneksi nopeasti, ja nousussa auttoivat toimet koronan hillitsemiseksi ja yritysten tukemiseksi. Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa menoja varautumisen vuoksi. Se heikentää tuloja Venäjän-viennin loppumisen vuoksi ja edellyttää investointeja muun muassa energiapolitiikassa. Lisäksi sodan liikkeelle puskema inflaatio nostaa hintoja. Tilanne ei todellakaan ole helppo, mutta uskon, että uusiutumalla me pärjäämme.
Sodasta huolimatta näyttää siltä, että me emme ajaudu lamaan. Talous kasvaa, vaikka niukemmin. Jopa verotuloennustetta nostettiin noin miljardilla eurolla, eli olemme olleet odotuksissamme pessimistisempiä kuin todellisuus. Tästä huolimatta pitkän aikavälin haasteet ovat kuitenkin olemassa ja niihin on etsittävä jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Talouttakin on tasapainotettava, ja siinä paras lääke on tuottavuuden ja työllisyyden vahvistaminen.
Kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi uhkaa nousta osaavan työvoiman saatavuus. Suomessa on totuttu runsaaseen osaavaan työvoimaan pitkään, ja nyt viisari on kääntynyt. Ongelma ei ratkea työttömiä kurittamalla, vaan ihmisten työkykyä vahvistamalla. Me tarvitsemme lyhyen ja pitkän aikavälin toimia. Lyhyellä aikavälillä muuntokoulutukset, yritysten kanssa tehtävä työvoimapoliittinen yhteistyö, vahvistettu työnvälitys, työnkuvien uudistaminen ja muut toimet ovat tarpeen. On muistettava, että työttömyyspäivärahan saajista 40 prosenttia on jo töissä. Tätä työvoimaa on osattava käyttää fiksummin. Myös työlupakäytäntöjä on virtaviivaistettava ja valtion on otettava suurempi vastuu kansainvälisistä rekrytoinneista. Pitkällä aikavälillä taas on pidettävä huolta siitä, että ihmiset eivät syrjäydy työvoimasta. Tässä auttavat muun muassa oppivelvollisuuden pidentäminen ja paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuksen vahvistaminen ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Kriisin helpottaessa varmasti kitkerämpiäkin lääkkeitä ja säästöjä tullaan tarvitsemaan, mutta nyt ihmisten huolta ei pidä lisätä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-05-31T16:59:32,2022-05-31T17:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_64_98,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_99,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 22 toiseksi lisätalousarvioksi.
Koronakriisi ja Ukrainan sota ymmärrettävästi lisäävät rahoituksen tarvetta ja näkyvät lukemissa. Kiitän tässä vaiheessa puolustusmäärärahojen lisäyksestä ja Rajavartiolaitoksen lisärahoituksesta, ne ovat tarpeen ja erittäin hieno asia. En kuitenkaan kovin kiitollinen ole sisäisen turvallisuuden rahoituksesta tällä hetkellä, koska ilmassa leijuu poliisien yt-neuvottelut. Minkälaista politiikkaa te, arvoisa hallitus, oikein teette?
No, kuitenkin kehysten ulkopuolelle valuu myös paljon sellaista, joka ei liity kriisitilanteisiin, ei sitten mitenkään. Huomattavaa on, että hallituksen tärkeysjärjestyksessä tulevat jälleen ensimmäisenä ihan muut asiat kuin suomalaisten ostovoima, pärjääminen tavallisessa arjessa kriisitilanteen keskellä. Muualla Euroopassa on lähdetty massiivisiin energian ja autoilun hintojen kompensaatioihin kansalaisille, mutta Suomen hallituksen prioriteettina on jälleen kerran lähinnä vihreä siirtymä. Euroopassa on asetettu hintakattoja ja laskettu tiettyjä veroja minimitasolle, jotta hinnat pysyisivät siedettävinä kuluttajille. Miksi Suomen hallitus ei kykene samaan? Puuttuuko kenties tahtotila, rohkeus vai jopa osaaminen?
Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ei tule tapahtumaan Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä, eikä Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Nyt on aika laittaa tämä tavoite jäihin ja priorisoida suomalaiset ensin — itse laittaisin tuon tavoitteen hetkeksi jopa ikiroutaan. Kriisitilanteet vaativat nopeita ratkaisuja, nyt ei ole aika tuijotella mahdollisiin hiilineutraalisuustavoitteisiin. Sähköautojen latausinfraan satsaaminen tai öljykattiloiden poistoremontit eivät ole vastaus tämän hetken käsillä olevaan kriisiin. 
Suomessa olisi täydet mahdollisuudet hyödyntää kotimaista turvetta ja energiapuuta, kunnes tekniikka kehittyy omaa tahtiaan siihen pisteeseen, että hiilineutraalisuus voidaan jossain kaukana tulevaisuudessa järkevästi tavoittaa. Sen sijaan, että hallitus olisi toiminut huoltovarmuutemme eduksi, on se tuhonnut omilla toimillaan elinkeinoja. Tämä on kylmä fakta, ja siitä ei pääse yli eikä ympäri. Nykyistä menoa Suomi velkaantuu ja taantuu ja jäämme verrokkimaiden kilpailukyvystä kauas jälkeen.
Arvoisa puhemies! Esityksestä puuttuvat siis lähes kokonaan ne toimet, joilla varauduttaisiin välttämättömien elinkustannusten nousuun. On vain pieniä kohdennettuja toimia maataloudelle sekä kuljetusalalle, jotka sinällään ovat hyviä, ja pieniä korotuksia sosiaaliturvaan. Näillä muutaman kympin tukikorotuksilla ei kyllä paikata sitä, että hinnat ovat nousseet päivittäistavarakaupoissa peräti 6,4 prosenttia vuoden takaiseen nähden.
Hallituksen olisi nyt aika jo ymmärtää, miten tärkeää mahdollisimman suuri omavaraisuusaste ruoantuotannossa on Suomelle. Suomen maatalous tarvitseekin kohdennettuja toimia mutta ihan eri mittakaavassa kuin hallitus esityksessään nyt esittää. Suomessa on valtava määrä tiloja lopettamisuhan alla. He tarvitsevat apua välittömästi — välittömästi. Nyt esitetyillä rahoilla ei tiloja pelasteta, vaikka maa- ja metsätalousministeri jonglööraa kuinka paljon talousarvioesityksessä olevien numeroiden kanssa, koska nämä esitykset ovat toimimatonta tekohengitystä. Se on aivan saletti. Toimikaa nyt hyvän sään aikana, hyvät hallituksen edustajat. Täytyy ymmärtää, että todellinen kriisi on käsillä siellä Suomen maataloudessa ja maaseudulla. 
Arvoisa puhemies! Myös hyvinvointialueiden valmistelutyöhön ja esimerkiksi it-järjestelmiin uppoaa valtavat summat rahaa. Perussuomalaiset varoittelivat tästä jo aluevaalien alla: alueuudistus on farssi. Miksi se on ylipäätään tehty, kun se näyttää olevan lähinnä pohjaton kaivo? Nämä varat olisi pitänyt kohdentaa suoraan sote-palveluiden laadun parantamiseksi esimerkiksi kuntien kautta. Nyt rahat menevät hallinnolliseen pyörittelyyn, johtajien valtaviin palkkoihin eikä esimerkiksi palveluiden laatuun ja hoitajien palkkauksen tai työolojen kohentamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-31T17:05:53,2022-05-31T17:10:44,Hyväksytty,1.1
2022_64_100,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_101,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet monella tapaa myös julkisen talouden näkökulmasta äärimmäisen poikkeuksellista aikaa. Kansallisesta kehysmenettelystä poikkeaminen ja lisävelan ottaminen monien muiden euromaiden tapaan on ollut kriisitilanteessa ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen toimi. Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan aiheutti uuden taloudellisen šokin, jonka seurauksena joudumme yhä lykkäämään paluuta niin sanottuun normaaliin. Tätä tuskin kukaan olisi vielä vuodenvaihteessa osannut ennakoida. 
Nyt käsittelyssä olevalla lisätalousarviolla vastaamme osin yhä koronan jälkihoidon kannalta välttämättömiin tarpeisiin mutta ensi sijassa varaudumme ja valmistaudumme haasteisiin, joita sota Euroopassa on eteemme asettanut. Kuten valtiovarainministeri Saarikko totesi, sota on nostanut varautumisen politiikan keskiöön. Haluan kiittää hallitusta siitä, että se on tässä tilanteessa pystynyt paitsi päättämään turvallisuuteemme liittyvästä rahoituksesta myös katsomaan tulevaisuuteen ja näkemään kriisin vaikutukset ihmisten arkeen tässä ja nyt. Lisätalousarviossa osoitetaan välttämättömät lisäresursoinnit sotilaalliseen maanpuolustukseen, kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuden tukemiseen, vihreän siirtymän vauhdittamiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen, edelleen maahanmuuttoon ja Ukrainaan annettavaan apuun.
Pidän äärimmäisen tärkeänä, että suomalaisten kotitalouksien ostovoimasta pidetään huolta inflaation kiristyessä ja elinkustannusten noustessa. Tämä on oikeudenmukaista, sosiaalisesti kestävää kriisipolitiikkaa, jota Suomi ja suomalaiset tarvitsevat.
Hallitus vastaa akuuttiin tilanteeseen monin eri toimin, joihin kohdennetaan kaikkiaan 170 miljoonaa euroa. Työssäkäyviä tuetaan matkakuluvähennystä korottamalla, ja myös jakeluvelvoitteen alentaminen väliaikaisesti tuo helpotusta työssäkäynnin kustannuksiin. Pienituloisten ja heikoimmassa asemassa olevien arkea helpotetaan aikaistamalla sosiaalietuisuuksien indeksikorotuksia.
Korona-aika on ollut erityisen vaikeaa lapsille ja nuorille, mikä on näkynyt esimerkiksi opiskelumotivaation, yleisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden laskuna. Aika on jättänyt paljon oppimis- ja hyvinvointivajetta, johon toisella lisätalousarviolla vastataan. 120 miljoonan euron panostukset kohdistetaan erityisesti varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen oppilaitoksille. On tärkeää, että lasten ja nuorten mielenterveyden ylläpitämiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota.
Arvoisa puhemies! Venäjän käynnistämä sota pakottaa meidät ottamaan vihreässä siirtymässä nyt suuren harppauksen ja irtautumaan nopeutetulla aikataululla fossiilisista polttoaineista. Toisessa lisätalousarviossa on merkittävä 175 miljoonan euron lisäpanostus vihreän siirtymän edistämiseen. Lisäksi Suomen huoltovarmuutta parantaviin toimiin esitetään yhteensä noin 293 miljoonaa euroa. Toimenpiteet ulottuvat usealle eri sektorille liikenteessä, energiasektorilla, kotitalouksissa ja kiinteistöissä sekä teollisuudessa ja maataloudessa. Energiaomavaraisuuden varmistaminen on nyt välttämätöntä.
Samalla on merkille pantavaa, että siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin luo suomalaiselle uudistuvalle teollisuudelle mittavan kasvualustan, myös huomioiden globaalit maailmanmarkkinat — tämä kommentiksi edustaja Peltokankaalle. Onkin tärkeää, että kansallisin toimin tuetaan vahvasti niin uuden teknologian kehittämistä kuin sen hyödyntämistä laajemmassa teollisessa mittakaavassa. Esimerkiksi kehittyvällä vetytaloudella tulee tässä murroksessa olemaan yhä merkittävämpi ja kasvava rooli.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä kehysmenettelystä poikkeamiseen. Sodan välttämättömiin seurausvaikutuksiin vastaaminen ei olisi ollut mahdollista normaalin kehysraamin puitteissa, tämän tiedostavat varmasti kaikki tässä salissa olevat. Samaan aikaan kun meidän on varmistettava suomalaisten ja taloutemme toipuminen koronapandemiasta sekä taattava suotuisa työllisyyskehitys, meidän on pidettävä kiinni kasvun edellytyksistä ja suomalaisten ostovoimasta. Vaikka taloutemme yhä kasvaa ja työllisyys paranee, pitkällä tähtäimellä molemmat näistä uhkaavat hidastua niistä luonnollisista syistä, jotka ovat hyvin tiedossamme. Tarvitsemme siis edelleen jatkuvaa työtä työllisyysasteen ja tuottavuuden nostamiseksi, teollisuuden ja viennin tukemiseksi ja osaavan työvoiman ja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi sekä panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Näinhän Marinin hallitus on juuri tehnyt. 
Tähän työhön joudumme väistämättä kiinnittämään erityistä huomiota myös tulevilla hallituskausilla. Se, mitä me kaikki varmasti ennen kaikkea toivomme, on, että tämä kuluvan kriisin sävyttämä vuosi olisi sarjassaan viimeinen. On selvää, että tulemme tarvitsemaan toisiamme ja ratkaisukeskeistä päätöksentekoa tulevina vuosina merkittävissä määrin. Pitäkäämme tämä mielissämme käydessämme yhteistä keskustelua vakavien asioiden äärellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-05-31T17:10:47,2022-05-31T17:16:13,Hyväksytty,1.1
2022_64_102,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_103,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 760 miljoonaa euroa — se on mielestäni tämän hallituksen toisen lisätalousarvion tärkein luku. Silti tästä summasta nykyinen hallitus ei ole kovin paljoa julkisuudessa puhunut. Kyseessä ei ole lisämäärärahojen kohdentaminen poliiseihin, puolustukseen, tiestöön tai edes sosiaali- ja terveyspalveluihin, vaan kyse on velan korkomenoista. Velalla, sillä tämän hallituksen ihmelääkkeellä, on taas hinta, ja mikä pahinta tulevien hallitusten kannalta, todennäköisesti entistä korkeampi. Nimittäin selvää on, että korot tulevat lähivuosina nousemaan entisestään. Tulevien päättäjien talouspolitiikan liikkumatila siis kapenee ja talouden riskit kasvavat, ja tämän liikkumatilan kaventamisesta nykyinen Marinin hallitus tulee kantamaan ison vastuun. Paisuvat korkomenot tarkoittavat tulevaisuuden heikompia resursseja vastata eteen tuleviin taloudellisiin šokkeihin, painetta julkisessa taloudessa ja, kyllä, mahdollisesti myös heikompia palveluita jokaiselle suomalaiselle.
Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa ajan suhtautunut velkaantumiseen välinpitämättömästi ja ratkaissut jokaisen eteen tulleen asian uudella velalla. Siksi julkisen sektorin velkaantuminen on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Tällä hetkellä pysyvät menolisäykset verrattuna Sipilän hallituksen jättämään tasoon ovat peräti 30 miljardia euroa. Perusteena velkaantumiselle hallitus on käyttänyt erilaisia syitä: korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuvat syyt, panostus puolustukseen. Tätä listaa on tänäänkin täällä toistettu, ja puhtaasti näihin käytetyt lisäykset, vaikka sitten velalla, ovat olleet perusteltuja. Silti läheskään kaikki tehdyt menolisäykset eivät kuitenkaan liity koronaan tai sotaan Euroopassa. Tutkimuslaitos Etlan mukaan noin 11 miljardia euroa edellä mainitusta 30 miljardin potista on muita kuin pandemiaan tai turvallisuustilanteeseen liittyviä. [Mauri Peltokangas: Oho!] Onkin pakko kysyä, onko käynyt niin, että poikkeuksellisen tilanteen varjolla on toteutettu yleisempiä poliittisia tavoitteita, ja olisiko tämä 11 miljardia voitu käyttää fiksummin tai, vieläpä parempaa, jättää käyttämättä. Tähän toivoisin saavani hallitukselta vastauksen.
Arvoisa puhemies! Seuraavien hallitusten tärkein tehtävä on laittaa Suomen talous kuntoon nykyisen hallituksen jäljiltä, ja tekemistä tässä todellakin riittää. Työmarkkinoita ei ole uudistettu kuten muissa Pohjoismaissa, työn verotuksemme on poikkeuksellisen kireää, toimettomuus julkisen talouden paisuvien alijäämien edessä heikentää Suomen asemaa investointiympäristönä — tässä alkua. 
Paljon hyvää, arvoisa puhemies, saataisiin aikaan myös nykyistä aktiivisemmalla kilpailupolitiikalla sekä toimilla kotimaisten markkinoiden toimivuuden lisäämiseksi. Panostuksilla reilumman kilpailun edistämiseksi voitaisiin saada aikaan miljardisäästöjä niin kuluttajalle, veronmaksajille kuin koko julkiselle sektorillekin. Kokoomus tulee esittämään tähän kokonaisuuteen omia aloitteita lähikuukausien aikana.
Arvoisa puhemies! Vastuullisen talouspolitiikan tavoitteena on ihmisten hyvinvointi ja kasvu. Talouspolitiikan huoltovarmuuden tavoitteena on turvata toimivat hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Tässä työssä nykyinen hallitus on valitettavasti epäonnistunut. Toisin kuin hallitus on teoillaan osoittanut, kestävä hyvinvointi ei synny jakamalla yhä enemmän yhä vähemmästä. Hyvinvointi syntyy vain vireästä taloudesta, yrittäjyydestä ja ahkeruudesta. Jos valtion suuri rooli olisi ratkaisun avain, pitäisi taloutemme olla maailman huippuluokkaa. Mutta sitä se ei ole, siksi Suomeen tarvitaan muutos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-05-31T17:16:13,2022-05-31T17:20:21,Hyväksytty,1.1
2022_64_104,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_105,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käytetty hyviä puheenvuoroja, on käytetty myös värikkäitä puheenvuoroja, mutta senhän me hyväksymme, kun tiedämme, että ne kuuluvat opposition toimintakuvaan ja työkalupakkiin.
Mutta, puhemies, talouden näkymistä hieman: 
Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan puolitoista prosenttia tänä vuonna, vuonna 2022. Nyt tietenkin tämä Venäjän brutaali sota Ukrainaa vastaan luo pakotteita ja asetettujen pakotteiden seurauksena Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa käytännöllisesti katsoen loppuu. Tämä leikkaa Suomen talouskasvua erityisesti viennin ja teollisuuden kautta. Lisäksi kuluttajahintojen nousun seurauksena bkt:n kasvu hidastuu, sillä kotitalouksien ostovoiman heikentyminen hidastaa yksityisen kulutuksen kasvua ja lisääntynyt epävarmuus puolestaan siirtää investointeja tulevaisuuteen. Mutta täytyy katsoa tulevaisuuteen myös positiivisesti. Työllisyysaste nousi viime vuonna 72,2 prosenttiin — korkeimmaksi yli 13 vuoteen. Talouden kasvun hidastuminen kääntää työllisyyden laskuun tilapäisesti vuoden 22 ensimmäisellä puoliskolla. Tilastokeskuksen toukokuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2022 huhtikuussa peräti 113 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömiä oli huhtikuussa 69 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisyys on siis historiallisen korkealla.
Puhemies! Tässä lisätalousarviossa on paljon hyvää: on satsattu puolustukseen, on satsattu lapsiin ja nuoriin. Täällä on käytetty puheenvuoroja myös energiasta. En ennättänyt tähän jakeluvelvoitteen pienentämiseen, siihen keskusteluun, mukaan, mutta haluan tässä, puhemies, sanoa sen, että tämä jakeluvelvoitteen alentaminen on yksi toimi — se on yksi toimi, jolla hallitus vastaa kohonneisiin energian hintoihin. Olisin totta kai toivonut, että jakeluvelvoite olisi poistettu kokonaan vuoden loppuun asti, mutta olen tyytyväinen tähänkin, että jakeluvelvoitetta lasketaan se seitsemän ja puoli prosenttia. Se näkyy pumpuilla polttoaineen hinnoissa jonkin verran.
Se täytyy kuitenkin muistaa, että polttoaineiden myyjät päättävät hinnoistaan, ja tämä on myös selvä viesti polttoaineenmyyjille, että sitten tämä jakeluvelvoitteen alentaminen näkyy siellä hinnoissa myös, ja toivon mukaan asiallisella tavalla. Tämän lisäksi kuitenkin täytyy muistaa, että jakeluvelvoitteen alentamisen lisäksi hallitus on päättänyt työmatkavähennyksen korottamisesta, ja tämä näkyy sitten niin, että sitä korotetaan tämän vuoden verotuksessa 7 000 eurosta 8 000 euroon.
Arvoisa puhemies! Tähän lisätalousarvioon voimme olla tyytyväisiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-31T17:20:24,2022-05-31T17:23:28,Hyväksytty,1.1
2022_64_106,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_107,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä hienoa kuunnella, kun kerrotaan opposition saavutuksista, kun on jakeluvelvoitetta laskettu. Kiitos vain, ei me turhaan täällä olla. Mutta tietysti hyvä olisi, kun otettaisiin enemmänkin tärppejä esille näistä, mitä täältä tuodaan.
Ollaan puhuttu paljon velkaantumisesta, ja tätä kyllä aika paljon markkinoidaan kaikennäköisellä, niin kuin äskeinen edustaja Kettunenkin puhui, kuinka työllisyys on noussut. Onhan sen pakko nousta tämän rahamäärän lappaamisella. En kritisoi sitä, etteikö näin olisi pitänyt tehdäkin, mutta jos ei tällä rahamäärällä työllisyysaste olisi noussut, niin eihän niin umpisurkeata hallitusta voisi oikeasti edes olla, koska niin paljon on pumpattu tällä hetkellä rahaa järjestelmän pyörittämiseen, että kyllä täällä työpaikkoja on pakko olla tullutkin — jos ei muualle, niin vihreän siirtymän alalle.
Täytyy sanoa, että tässä tilanteessa, mikä tälläkin hetkellä on, kun rahat oikeasti rupeavat kuitenkin jopa hallituksellakin olemaan varmaan vähissä, ihmettelen kyllä, minkä takia esimerkiksi sähköautoihin laitetaan tukea. Kun aikaisemmin haluttiin, että oppositio kertoisi, mistä me oltaisiin leikattu, niin minä voin sanoa tässä 100 miljoonaa ihan hetkessä. Julkisen liikenteen tukemiseen mätetään melkein 50 miljoonaa euroa. Se ei sillä tuella tule pumppaantumaan sen ihmeellisemmäksi. Se kuitenkin oikeasti toimii niillä paikkakunnilla, missä se toimii, ja älytön lisäsatsaus sinne on turhaa. Joka tapauksessa junaliikenne ja kaikki tämmöinen rupeavat pikkuhiljaa elpymään, niin kuin jokainen junaa käyttävä on nähnytkin.
Mutta sitten tulee tämä sähköautohumppa. Sinne paukautetaan yksi 50 miljoonaa sähkö- ja kaasuautojen infraan ja latausasemainfraan ja sähköautoihin 15 miljoonaa euroa. Siellä ehkä, sanoisin, positiivisena on sentään näitä pakettiauto- ja kuorma-autohankintoja, millä on oikeasti aika isokin merkitys päästöjen puolella, etenkin kaupunkipäästöjen, kun jakeluyhtiöt saavat niitä hommattua. Näissä sen jollain tavalla ymmärrän, mutta edelleenkään en ymmärrä, että jos ihmisellä on varaa ostaa 50 000 euron sähköauto, niin minkä takia sitten pitää antaa mitään 2 000 euron veroalea siinä. Ei siinä ole mitään järkeä oikeasti.
Tästä löytyy se 100 miljoonaa. Plus tätä 400:aa miljoonaa, mikä käytetään vastaanottomenoihin, ei olisi ollut pakko lisätä. Se oltaisiin voitu siirtää muista vastaavista. Tämä on sanomatta selvää, että ukrainalaisten vastaanottoon [Puhemies koputtaa] pitää laittaa lisää rahaa, mutta tämä 400 miljoonaa oltaisiin voitu ottaa vähän samalta suoritealalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-31T17:23:29,2022-05-31T17:26:42,Hyväksytty,1.1
2022_64_108,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_109,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon opposition puolelta erityisesti talouden ympärillä pyöritty, ja ymmärrettävästi. Mutta jos ajatellaan, että jos hallitus ei olisi 25:tä miljardia pistänyt korona-aikana, jotta pidetään suomalaiset yritykset ja kumipyörät pyörimässä, niin miten olisi käynyt? [Mauri Peltokangas: Huonosti!] — Olisi käynyt tosi huonosti. Samoin, jos ei viittä miljardia kuntatalouteen olisi laitettu, miten olisi käynyt? Heikosti.
Nämä lisätalousarviot ovat pieni lisä siihen, mitä tämä kriisistä kriisiin hyppääminen sitten meille maksaa ja mitkä on pakko tehdä, ja nyt tietysti tässä paketissa on pitkälti myös koronan jälkihoitoa ja sitten tähän turvallisuustilanteen muuttumiseen vastaamista, ja hyvä näin.
Muutamia nostoja:
Minusta on erityisen hienoa, että nyt sitten edelleen tämä hallitus vahvasti koulutukseen panostaa ja erityisesti koronan jälkihoitoon ja erityisopetukseen. Eilen vierailin Riveriassa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ja he hyvin tervetulleena ottivat tämän rahan, koska erityisesti siellä erityisopetuksen ja lähiopetuksen puolella on puutteita, ja siellä nyt sitten ammatillisen koulutuksen rahoitus, 26 miljoonaa, tulee tarpeeseen, niin kuin perus- ja lähiopetuksenkin rahoitus.
Hienoa, että pystytään tähän maatalouden kriisiin edes jollain tavalla vastaamaan ja varmistamaan sitä huoltovarmuutta, mitä tässä tilanteessa tarvitaan, ja erityisesti tuonne Venäjän energian korvaamiseen. Ja olen samaa mieltä edellisten, Hoskosen ja Piiraisen ja kumppaneitten, kanssa, että turpeella on vielä iso rooli useita vuosia suomalaisessa energiapolitiikassa ja erityisesti täällä huoltovarmuuden puolella.
Kuljetusalan logistiikkatuki — sillä on iso merkitys kaupan hyllyllä olevaan hintaan, ja tärkeää on, että se nyt saadaan liikkeelle. Miten se sitten, kun se maksatus tapahtuu syksyllä — sitä on vähän arvosteltu yritysten ja kuljetusyritysten osalta — ja mikä se hakumenettely sitten kaiken kaikkiaan on.
No, sitten tämä turvallisuusympäristön muutoksen lisärahoitus niin Puolustusvoimien kuin Rajan osalta sekä kyberturvallisuuden osalta on sitä polkua, mitä nyt sitten tämän kokonaisturvallisuuspäätöksen ympärille on rakennettu, mutta kun just tulin tuolta poliisiasiain neuvottelukunnasta, niin kyllähän se aika kovaa kyytiä poliisihallinnon puolelta tällä hetkellä on. Ja itsekin ihmettelen sitä, koska poliisi on kumminkin se, mikä vastaa pitkälti sitten sisäisestä turvallisuudesta. Kyllä tätä poliisinkin rahoitusta olisi pitänyt näissä ratkaisuissa peilata tämän sisäisen turvallisuuden ja kokonaisturvallisuuden ympärillä, ja nyt tuo on jäänyt näissä turvallisuusratkaisuissa kokonaan ympärille. [Petri Huru: Ehdottomasti!] Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa — edustaja Hoskosen kanssa kun sieltä ollaan — Harva-yhteistyön osalta poliisiylijohtaja totesi, että kyllä se näillä esityksillä erityisesti tuolla harva-alueilla näkyy ja tämä viranomaisyhteistyö vahvasti vaarantuu sitten. Sen takia olisi tärkeää nyt sitten tulevissa keskusteluissa, kun se määrärahaselvityskin poliisihallinnon osalta tehtiin, niin myös sitten aidosti peilata sitä tilannetta, vaikka se julkisen talouden suunnitelmassa ei noussut vahvasti esille. Mutta tuo tilanne on vakava: 200—300 poliisia lähtee tällä kehyspäätöksellä, ja toimenpiteet lähtevät hyvin äkkiä liikkeelle.
Meillä varmaan kaikilla on huoli taloudesta, ja kriisistä kriisiin hyppäämisessä on selvää, että niitä vaikutuksia on ja on velkaannuttu, mutta kumminkin Eurooppa-tasolla mitattuna on pystytty hyvin asioita hoitamaan, ja samaan aikaan on kumminkin sitten hallitusohjelman mukaisia tulevaisuusinvestointeja niin koulutuksen kuin tki-panostusten kuin sitten vihreän siirtymän ja investointien osalta pystytty viemään eteenpäin. On selvää, että huoli taloudesta on kaikilla ja jossain vaiheessa tulee se aika, jolloin joudutaan siihen puuttumaan, mutta nyt on tärkeää, että päästään näistä kriiseistä yli ja pystytään sitten palaamaan arkeen hyvässä nousussa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-05-31T17:26:44,2022-05-31T17:31:52,Hyväksytty,1.1
2022_64_110,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_111,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"[Tuomas Kettunen: Nyt tulee asiaa!] Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Eskeliselle hyvästä puheenvuorosta nimenomaan kotimaisen energian puolesta. Niin kuin edustaja Eskelinen totesi, turpeella tulee olemaan merkittävä osa suomalaisessa energiapolitiikassa.
Mutta se, mikä suomalaisessa energiapolitiikassa on todella huonosti, on se, että ei enää tosiasioilla pärjää. Kammottavinta tässä asiassa on se, että professori Ollikainen saa jatkuvasti riehua Yleisradion parhaissa lähetyksissä kertomassa totuudenvastaisia tietoja. [Petri Huru: Juuri näin!]
Ensimmäisenä asiana: Eilisiltana, vai mikä ilta se oli, hän oli A-studiossa todistamassa, että vaikka meidän metsiemme käyttö on kestävää, niin meillä alkaa olla tilanne, jossa päästöjä tulee kohta myös metsästä. Eikö tämä professori tiedä, mikä on metsien todellinen tilanne, kun 105—110 miljoonaa mottia vuoteen kasvaa puuta? Kyllä Suomen metsiä hakataan, joinakin vuosina on hakkuita tehty enemmänkin, mutta esimerkiksi vuonna 2000—2020 keskimääräinen hakkuumäärä oli Suomen metsistä 68,5 miljoonaa mottia. Eikö professori ymmärrä, että kasvu on paljon, paljon suurempi kuin käyttö ja että totta kai siellä hiilinielu kasvaa, koko ajan hiiltä sitoutuu puuhun ja se jää metsiin? Se jää sekä puuhun että juuristoon, mikä siellä maan alla on. Ei vaan professorin kaaliin tämä millään meinaa mennä, ja hän perustelee, että pitää miljardeja panna rahaa suojeluun. Siis kuvitteleeko joku suomalainen professori vielä, että suojelemalla metsät me hoidamme ilmastoa? Sehän on nimenomaan juuri päinvastoin. Sillä me tuhoamme sekä metsätalouden että Suomen aluetalouden ja Suomen tulevat budjettikehykset ja kaikki muutkin, mitä kansantalouteen liittyy.
Ja sitten, jos kerran professori Ollikainen todella haluaa totuuden tietä kulkemaan, niin hänen pitää omassa asemassaan Ilmastopaneelin puheenjohtajana oikaista itse tekemänsä virheet. Ensimmäisenä: Turvepelloille on kahdeksan miljoonan tonnin päästöt laskettu vuosittain — ei pidä paikkaansa. Puolet vuodesta on maa jäässä, jolloin ei tule mitään päästöjä, ja suurin osa niistä pelloista on jo multapeltoja, eli siis siellä voi olla pari kolme miljoonaa tonnia päästöjä, mutta suurin osa siitä on ihan puppua.
Toinen asia, mikä on yhä enemmän väärin ja sitäkään ei tunnusteta: Viisi miljoonaa tonnia sitoutuu neitseellisiin soihin Suomessa hiiltä ilmasta, uutena sammalena sinne suohon ja turpeeseen pikkuhiljaa sitä myöten. Sitäkään ei Suomen eduksi lasketa. Samoin metsien kasvua ei kokonaisuudessaan huomioida suomalaisten hyväksi. Se tekee hiilidioksidipäästöissä lähes noin 15 miljoonaa tonnia väärää lukua suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Eikö professori Ollikainen todella osaa yhteenlaskuakaan? Ja Yleisradio tätä valhetta antaa levittää ihan vapaasti, eikä kukaan siihen puutu.
Kun täällä käsittelemme, arvoisa puhemies, eduskunnan budjettia, menoja ja tuloja, niin joka ainoan miljoonan tonnin, joka siellä on väärää päästöä, maksaa suomalainen veronmaksaja, suomalainen työmies, suomalainen nainen, joka käy töissä, kaikki ne henkilöt, jotka veroa maksavat. He maksavat turhasta veroa. Kyllä sen nyt pitäisi Valtiontalouden tarkastusvirastoa ja Suomen eduskuntaakin kiinnostaa pikkuisen, mutta minkä takia me sallimme tämän vääryyden jatkuvasti tapahtuvan. Me teemme aivan turhaan näitä miljardien lisäbudjetteja, jos maksamme kuitenkin turhasta Euroopan unionille semmoista rahaa, minkä ei sinne tarvitse mennä.
Olen tottunut pienestä pojasta asti kunnioittamaan totuutta ja oikeutta, vaan se ei ole näköjään enää nykyisin suosiossa. Ja vielä tällaiset ilmastoprofessorit pääsevät totuuttaan kertomaan niin, että eduskunta tekee tällaiset lisäbudjetit, joihin työnnetään sellaisetkin rahat, jotka tarvittaisiin nimenomaan lasten koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, maanpuolustukseen, yleensä kaikkeen hyvään, mitä tässä maassa aikaan on saatu. Ei vaan käy, kun yhdet ilmastoprofessorit saavat jatkaa tätä käsittämätöntä totuudenvastaista tiedon levittämistä ja sitten tulevat vielä sanomaan, että meidän pitää tehdä budjettia ja muutama miljardi tarvitaan rahaa lisää metsien suojeluun.
Esimerkiksi turpeen käytön lisääminen olisi suomalaisen kansantalouden kannalta erittäin kannattava hanke, koska se pienentäisi asumiskuluja, tuotantokustannuksia, matkakuluja, ihan mitä vain. [Mauri Peltokangas: Kyllä!]
Me voitaisiin olla dieselpolttoaineen tuotannossa omavaraisia vaikka viiden vuoden kuluttua, kun pannaan tehtaat pystyyn ja ruvetaan hommaa hoitamaan, vaan ei käy. Nyt maksetaan kohta polttoaineesta kolme euroa litra, ja silloin ei aja autolla enää kuin harva ihminen.
Minua harmittaa tämä tilanne niin vietävästi, ja olen ihan varma, että Yleisradion ohjelmassa jonain iltana taas sama Markku Ollikainen vaatii muutaman miljardia rahaa lisää ja muutamaa miljoonaa hehtaaria suojelua lisää, jotta ilmasto pelastuu. Samaan aikaan Intia on kaksinkertaistamassa hiilen käytön lähiaikoina ja valtavat hiilikentät palavat siellä koko ajan. Eikö ilmastopolitiikan pitänyt olla globaalia?
Jos me näitä budjettikehyksiä aiomme noudattaa ja jos me haluamme näitä lisätalousarvioita vielä tehdä niin, että niillä joskus on ihan aito, kova pohja, jolta suomalaisille veronmaksajille laskuja esitetään, niin pitäähän nämä virheet oikaista. Jos mies kantaa, kuten professori Ollikainen kantaa, professorin nimeä, niin kyllä kai se häntäkin totuuden velvoite sitoo, niin kuin kansanedustajaa yleensä aina. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro! — Tuomas Kettunen: Ylen studioon edustaja Hoskonen!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-31T17:31:56,2022-05-31T17:37:28,Hyväksytty,1.1
2022_64_112,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_113,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa osoitetaan vihreään siirtymään ja energiaomavaraisuuteen asioiden mittakaava huomioiden pienehköjä summia. Siksi muutama huomio energiantuontiin kohdistuvien rajoitusten ja mahdollisesti kiristyvien pakotteiden seurauksista Euroopassa ja Suomessa nimenomaan ilmastonäkökulmasta.
Puhemies! Fossiilisista polttoaineista selkeästi vähiten haitallista maakaasua on Euroopassa ollut tarkoitus käyttää siirtymäkauden energialähteenä, kunnes se vähitellen voitaisiin korvata uusiutuvilla energiamuodoilla. Venäjältä tuotu kaasu voidaan Euroopassa korvata vain pienehkössä määrin Norjasta tai Yhdysvalloista tuotavalla kaasulla. Yhdysvalloista tuotava kaasu on lähes kokonaan liuskekaasua, jota tuotetaan särötysmenetelmällä. Liuskeissa olevia murtumia laajennetaan räjäytysten, paineveden, hiekan ja kemikaalien avulla. Tämän särötyksen ongelmat ovat suuret, joten tälle toiminnalle on säädetty vapautuksia ympäristövaurioista etenkin pinta- ja pohjavesiin liittyen. Särötyksessä karkaa paljon metaania, joka on hiilidioksidia paljon vaarallisempi kasvihuonekaasu. Niinpä tämän liuskekaasun ympäristövaikutus on jopa suurempi kuin kivihiilen.
Uusiutuva energia ei vielä lähivuosina riitä korvaamaan Venäjältä tuotua öljyäkään. Sekä öljyn että kaasun hinta nousee nyt rajusti, sillä myös Iraniin kohdistuu pakotteita eikä Venezuelastakaan haluttaisi öljyä juuri tuoda. Vaihtoehdoksi jää vain Persianlahden maista tuotava öljy, jota Saudi-Arabia ynnä muut maat haluaisivat säästää tulevaisuuden varalle, kun muita luonnonvaroja arabimaissa ei juurikaan ole. Tuotannon lisäys tästä suunnasta voisi joidenkin arvioiden mukaan olla ehkä noin kymmenen prosenttia, joka ei läheskään riitä korvaamaan venäläistä öljyä.
Suomella on lisäksi omana erityisongelmanaan venäläisen puuntuonnin lopettaminen. Meille 2021 tuodusta puusta ehkä kymmenen prosenttia oli peräisin itärajan takaa. Suuri osa siitä on käytetty energiapuuksi. Vuonna 2021 käytetystä puupolttoaineesta Venäjältä tuli 13 prosenttia. Puuntuontia muualta Itämeren piiristä voidaan lisätä jonkin verran, mutta valtaosa on saatava Suomesta. Lisääntyvä puunhakkuu aiheuttaa yhä enemmän hiilidioksidipäästöjä ja aiheuttaa entistä enemmän myös luontokatoa.
Suomessa turpeen tuotannon lisäystäkin jo vaaditaan, jatkossa vaaditaan varmasti yhä enemmän. Se puolestaan tuottaa energiayksikköä kohden enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin kivihiili sekä pilaa vesistöjä, lisää tulvia ja tuhoaa soiden eliöstöä.
Varsinkin Keski-Euroopassa, kuten Puolassa, Saksassa, Tšekissä ja Slovakiassa, on todennäköistä, että kivihiilen käytön alasajoa ainakin lykätään ja kivihiilen tuontia Yhdysvalloista ja Australiasta lisätään. Jopa kivihiiltäkin saastuttavamman ruskohiilen louhintaa saatetaan myöskin lisätä tai sitä ei ainakaan vähennetä pitkään aikaan.
Arvoisa puhemies! Tässä muutama taustatekijä sille, miksi energiapakotteiden asettaminen Euroopassa on ollut ja tulee olemaan hyvin vaikeaa. Olisi syytä tunnustaa, että todennäköisesti pitkään jatkuva pakotepolitiikka vaikeuttaa ilmastokriisiä lisäämällä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen osalta voidaan heittää hyvästit ilmastoneutraalisuustavoitteille vuoteen 2035 mennessä, ja yhtä vakava ongelma on lisäksi elonkirjon kapeneminen. Nämä molemmat tekijät pahentavat muun muassa pölyttäjäkatoa ja haittaavat sitä kautta vaikkapa kotimaista maataloustuotantoa. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-05-31T17:37:29,2022-05-31T17:42:08,Hyväksytty,1.1
2022_64_114,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_115,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aluksi kiitän hallitusta kokonaisturvallisuuden eteen tehdyistä panostuksista — ne ovat todellakin tulleet tarpeeseen. Haluan kuitenkin nostaa esiin pari tärkeää asiaa:
Vaikka pelastusalaakin on huomioitu lisätalousarviossa, niin siellä on edelleen monen kymmenen miljoonan rahoitusvaje, ja pula palomiehistä on tulevaisuudessa huutava. Palomiesten koulutuksissa on huomioitu alueellisuus ruotsinkielisessä koulutuksessa, mutta suomenkieliset koulutukset ovat edelleen keskitettyinä Kuopioon sekä Helsinkiin. Lähitulevaisuudessa olisi syytä huomioida alueellisia jo olemassa olevia resursseja tilapäisesti nousseen koulutustarpeen paikkaamiseksi. 
Pelastustoimen rahoitusvajeen lisäksi myös poliisi tarvitsee lisärahoitusta budjettiin, kuten hallintovaliokunta on yksimielisesti asiasta lausunut.
Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on maakunnallisten lentojen tukeminen. Hallitus on aiemmin tukenut viiden maakunnan lentoja. Vaikka Satakunta on Suomen viennin kannalta kokoaan merkittävämpi maakunta, silti sen lentoja ei ole tuettu eikä tukea löytynyt vieläkään.
Arvoisa puhemies! Haluankin kysyä: aikooko hallitus paikata pelastustoimen rahoitusvajeen sekä poliisin tasokorotuksen ja huomioida alueelliset resurssit palomiesten kouluttamisessa, sekä aikooko hallitus korjata maakuntalentojen tukemiseen liittyvän epäkohdan jatkossa ja myöntää tukea myös Satakunnan maakuntalentojen järjestämiseksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-05-31T17:42:08,2022-05-31T17:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_64_116,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_117,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Olipa ilo kuunnella Itä-Suomen viisaita miehiä. Edustaja Hoskonen ja edustaja Eskelinen käyttivät molemmat ansiokkaat puheenvuorot. Olen heidän kanssaan samaa mieltä tästä energiapolitiikasta sen suhteen, että turpeella on iso rooli Suomen energiahuoltovarmuudessa jo ihan siitäkin syystä ja lähtökohdasta, että ainespuuta on näköjään menossa voimalaitosten kattiloihin. Ei missään nimessä tukkipuuta eikä kuitupuuta voimalaitosten kattiloihin, vaan turvetta myös sinne mukaan korvaamaan ja pitämään huolta, että ainespuu menee kansantalouden nostamiseksi eikä tuhkana tuuleen voimalaitosten kattiloissa.
Puhemies! Haluan vielä tuoda esille lisätalousarviosta hyvän muistutuksen. Hallituksen toisessa lisätalousarviossa tälle vuodelle puolustusministeriön hallinnonalalle kohdennetaan toimintaympäristön muutoksesta johtuen yhteensä noin 669 miljoonaa euroa lisärahoitusta, josta Puolustusvoimien toimintamenoihin kohdennetaan 176 miljoonaa euroa ja nopeasti käynnistettäviin puolustusmateriaalihankintoihin kohdennetaan 490 miljoonaa euroa. Pidempiaikaisiin materiaalihankintoihin esitetään noin 1,7 miljardin euron arvoista Puolustuskyvyn parantaminen 2022 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2023—2027. Tällä rahoituksella hankitaan muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistusta, taistelijavarusteita, tykistö- ja ampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksia.
Ja vielä viimeisimpänä, mutta tärkeimpänä: vapaaehtoisen maanpuolustuksen valtionapua lisätään tänä vuonna vajaalla 3,2 miljoonalla eurolla. Siitä haluan kiittää. Nimittäin reserviläistoiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustus ovat vahva selkänoja meidän maanpuolustustahdollemme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-05-31T17:44:06,2022-05-31T17:46:22,Hyväksytty,1.1
2022_64_118,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_119,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä käsittelyssä oleva vuoden toinen lisätalousarvioesitys sisältää aiheellisia kohdennuksia muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, huoltovarmuuden turvaamiseen ja kyberturvallisuuden kehittämiseen, ja varsinkin tässä maailmantilanteessa mainitun kaltaisiin kohteisiin on syytäkin panostaa.
Mutta, arvoisa puhemies, ongelmaksi muodostuu valtiontalouden kokonaisuus, joka on perustunut tällä vaalikaudella jatkuvaan velan kasvuun, ja näin on tässäkin lisäbudjetissa, jonka toteutumisen myötä valtio velkaantuisi tänä vuonna yhteensä noin 8,9 miljardia euroa. Jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se olisi noin 300 euroa kuukaudessa. 
Arvoisa puhemies! Myös vuonna 2015 Suomi velkaantui nopeasti. Kyseisenä keväänä valitun eduskunnan enemmistö päätyi yrittämään velkaantumisen pysäyttämistä. Myös me perussuomalaiset hyväksyimme tuolloin hallitusohjelman, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena oli julkisen talouden velkaantumisen taittaminen. Hallitusvastuu oli raskas, mutta silloinen hallitus pystyi varsinkin vaalikauden alkupuoliskolla tekemään monia vaikeitakin toimenpiteitä, ja vuoteen 2019 mennessä valtion velkaantuminen oli saatu käytännössä pysähtymään.
Arvoisa puhemies! Sen sijaan tällä vaalikaudella velkaantumista ei ole edes yritetty hillitä, kun määrärahalisäykset ovat seuranneet toinen toisiaan vailla vastaavia säästökohteita. On myönnettävä, että 2020-luvun alku on ollut hyvin yllättävä ja poikkeuksellinen, mutta velkaantumistahti oli ehtinyt kiihtyä jo vaalikauden alussa hallitusohjelman mukaisesti. Sote-uudistus mitä ilmeisimmin lisää tulevia menoja vielä entisestään, kuten edustaja Peltokangas aiemmin totesi.
Arvoisa puhemies! Valtion viiden ja kymmenen vuoden viitelainojen korot ovat nousseet nyt noin yhteen sekä puoleentoista prosenttiin. Tämä ei kuulosta paljolta, eikä se historiallisessa tarkastelussa sitä olekaan, mutta on muistettava, että vielä ennen joulua vastaavat korot olivat miinuksella. Suunta on ollut hyvin selkeä.
Arvoisa puhemies! Emme tietenkään tiedä, miten korkealle korot nousevat tulevaisuudessa, mutta emme myöskään voi antaa hallitukselle valtakirjaa jatkuviin menonlisäyksiin. [Petri Huru: Juuri näin!] Hallituksella on oltava uskottava suunnitelma julkisen velkaantumisen hillitsemiseksi, ei vain oletuksia siitä, että joko työllisyyden kasvu tai seuraava hallitus hoitaisi velkaantumisongelman, ja sitä varten menot on pakko priorisoida. Valtiontalouden on perustuttava realiteetteihin ja varovaisuuteen sekä ajoittain välttämättömiin säästöihin. Esimerkiksi perussuomalaisten johdonmukaisesti esittämillä kehitysavun leikkauksilla [Puhemies koputtaa] ja julkisen hallinnon kustannusten järkeistämisestä saatavilla säästöillä hallituksen on hyvä aloittaa säästötoimenpiteet suomalaisten elintasoa heikentämättä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-05-31T17:46:23,2022-05-31T17:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_64_120,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_121,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin kolme tuntia sitten, kun täällä keskusteltiin tästä lisäbudjetista, kokoomuksen puhujat arvostelivat sitä — kuten edustaja Saviokin edellisessä puheenvuorossa — että tämän hallituksen velkaantumisvauhti on ollut hirvittävä. [Petri Huru: Juuri näin!] Kokoomus on hyväksynyt ja kannattanut niitä välttämättömiä menonlisäyksiä, jotka ovat johtuneet esimerkiksi koronasta ja jotka ovat nyt viimeksi johtuneet Venäjän rikollisesta hyökkäyksestä Ukrainaa ja rauhaa vastaan. Niinpä tässä lisäbudjettiesityksessä olevia lisäpanostuksia maanpuolustukseen, varautumiseen ja omavaraisuuteen olemme kannattaneet. Samanaikaisesti olemme kuitenkin sanoneet, ja sanoin sen itse myös tuossa kolme tuntia sitten käydyssä tätä asiaa koskevassa keskustelussa, että kun tulee väistämättömiä, miljardiluokan ylimääräisiä, uusia menoja, niin samanaikaisesti pitäisi pystyä jostakin vähemmän tärkeästä edes jotain säästämään. Mutta ei, tämä hallitus on nämä väistämättömät, uudet miljardiluokan menot toteuttanut, ja hyvä niin, mutta samanaikaisesti se ei ole pystynyt säästämään käytännössä juuri mistään vähemmän tärkeästä, vaan päinvastoin näiden väistämättömien uusien menotarpeiden lisäksi se on pitänyt pänkkäpäisesti kiinni hallitusohjelmaneuvotteluissa, täysin toisenlaisessa tilanteessa, sovituista menonlisäyksistä, ja ne on siis toteutettu näiden uusien miljardiluokan väistämättömien menojen päälle. Tämä on johtanut aivan mielettömään velkaantumiseen. Voi sanoa, että kaikki ne hyvät panostukset, jotka sovittiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa ja jotka on tehty sen jälkeen lähes normaaleihin kehysmenoihin, on tehty velan päälle.
Itse antaisin paljon anteeksi nykyiselle hallitukselle. Se on mielestäni hoitanut kohtuullisen hyvin viheliäisen koronakriisin, ja se on mielestäni hoitanut erittäin hyvin Suomen Nato-jäsenyysasian. Mutta sitä ei voi hallitukselle antaa anteeksi, että se ei ole pystynyt aidosti laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Tärkeysjärjestykseen laittaminen olisi nimittäin edellyttänyt sitä, että kun on väistämättömiä uusia menotarpeita, niin jostakin vähemmän tärkeistä menoista pitäisi edes jotakin, tuntuvaakin, pystyä säästämään. Kun hallitus ei ole tähän kyennyt — ja sehän on poliittisesti tietysti epämukavaa tehdä säästöjä [Petri Huru: Ainakin ennen vaaleja!] — niin se on jättänyt seuraaville hallituksille mutta ennen kaikkea nykyisille lapsille ja nuorille aivan käsittämättömän velkataakan. Kun samanaikaisesti korot ovat nousussa, tämä velkataakka ei tarkoita pelkästään velkaa, jota kuulemma ei koskaan tarvitse maksaa pois, vaan se tarkoittaa myös vuosittaisia velanhoitokuluja, jotka tällä koronnousun vauhdilla tulevat lähivuosina syömään miljardeja meidän käytettävissä olevista varoista — miljardeja, jotka voitaisiin muuten käyttää hyviin ja järkeviin tarkoituksiin ja tarpeisiin.
Tässä kolme tuntia sitten käydyssä keskustelussa valtiovarainministeri Saarikko, joka on erittäin pätevä ja taitava ministeri, haastoi vahvasti oppositiota ja kokoomusta ja jopa minua nimeltä mainiten kertomaan, mistä kokoomus sitten säästäisi. Valitettavasti silloin puhetta johtanut puhemies ei tarjonnut mahdollisuutta vastata ministeri Saarikolle, joten vastaan nyt: 
Ensinnäkin vastaan, että emme suostu ostamaan niitä säästökohteita, joita ministeri Saarikko muka tosissaan meille tarjosi. Hän kysyi, pitäisikö säästää maanpuolustuksesta, pitäisikö säästää varautumisesta, pitäisikö säästää lasten ja nuorten palveluista. Ei todellakaan, ei pitäisi. Mutta se, että tässä lisäbudjetissa ei ole mitään yksittäistä kohdetta, mistä voisi säästää, ei tarkoita, etteikö tämmöisiä kohteita olisi, ja jottei jäisi käsitystä, että kokoomuksella tai minulla henkilökohtaisesti ei olisi esittää tai ei olisi kanttia esittää säästökohteita — koska jokaista säästöähän tietysti yhteiskunnassa vastustetaan — niin esitänpä tässä ja nyt.
Herra puhemies! Olen monasti täällä salissa tuonut esiin asumistuen. Me maksamme vuodessa yli 2 200 miljoonaa euroa asumistukea. Viimeisten kymmenen vuoden aikana asumistukimenot ovat paisuneet noin tuhannella miljoonalla eurolla. Siis vuositasolla maksamme tänä päivänä noin 2,2 miljardia. Ovatko niiden köyhien ja pienituloisten ihmisten, jotka asumistukea saavat, asumisolosuhteet vastaavasti parantuneet lähes kaksinkertaisesti tänä samana aikana, kun asumistuki on lähes tuplaantunut? No eivät varmasti ole.
Herra puhemies! Tänä päivänä markkinatilanne on vieläpä sellainen, että jos valtio tekisi tuntuvan säästön asumistukeen, ja puhuttaisiin sadoista miljoonista euroista, niin se hyvin todennäköisesti laskisi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla yleistä vuokratasoa. Se siis ei tarkoittaisi ainakaan kaikilta osin eikä välttämättä edes suurimmalta osin näiden pienituloisten ihmisten saaman tulonsiirron leikkaantumista, vaan se tarkoittaisi sitä, että yleisen vuokratason laskiessa tämä asumistuen leikkaus leikkaisi asuntosijoittajien vuokratuottoja. [Sheikki Laakson välihuuto]
Asuntosijoittaminen on täysin legitiimi ja järkevä tapa säästää — en arvostele sitä. Päinvastoin, kun olemme nähneet kansanedustajien ja ministereitten sidonnaisuusilmoituksia, niin monilla on sijoitusasunto, ja se on järkevää ja fiksua, mutta ei kai se nyt ole veronmaksajien tehtävä asumistuen kautta tukea asuntosijoittamista, joka tällä hetkellä on erittäin hyvä sijoitusmuoto ja varsinkin viimeisten vuosien aikana on ollut poikkeuksellisen hyvä sijoitusmuoto. Katsokaa esimerkiksi Kojamon kurssia — joka on suurin asuntosijoitusyhtiö, tai ainakin se asuntosijoitusyhtiö, joka on noteerattu pörssissä —, miten pörssilistautumisen jälkeen Kojamon kurssi on noussut. 
Niinpä, herra puhemies, vastaan ministeri Saarikolle: miksi emme leikkaisi merkittävästi asumistukea ja sitä kautta saisi aikaiseksi yleisen vuokratason laskun, varsinkin nykyisessä markkinatilanteessa, jossa siellä oven takana ei ole jonossa tulossa uusia vuokralaisia, jotka maksaisivat sen entisen vuokran? Siinä on hallitukselle yksi konkreettinen säästöehdotus, joka ei ole pois lapsilta, ei ole pois nuorilta, ei ole pois koronantorjuntatoimista eikä ole pois maanpuolustuksesta. Ministeri Saarikko sanoi keskustelussa, että ”velkaantumisvauhtia on helppo arvostella, mutta on vaikea esittää säästökohteita”. Ministeri Saarikko ilmeisesti puhui itselleen, koska tämä hallitus ei ole pystynyt löytämään käytännössä mitään merkittäviä säästökohteita. Minä nyt tässä esitin yhden. 
Arvoisa puhemies! Sallitaanko edelleen puhua, vai pyydänkö uuden puheenvuoron?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Sallitaan puhua.] Kiitos, puhemies! — Aivan erityinen kysymys liittyen asumisen tukemiseen on opiskelijoiden asumistukiuudistus, joka tehtiin edellisen, Sipilän hallituksen aikana, jossa kokoomuskin oli mukana. Nimittäin tässä opiskelijoiden asumistukiuudistuksessa käytännössä siirtämällä heidät opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin opiskelijat, jotka aikaisemmin olivat asuneet edullisemmin Hoasin asunnoissa kauempana keskustasta — Hoasin Helsingissä ja muiden opiskelija-asuntosäätiöiden asunnoissa muissa opiskelijakaupungeissa — siirrettiin näistä edullisemmista opiskelija-asunnoista tänne keskustan yksiöihin jonottamaan niitä samoja yksiöitä muiden ihmisten kanssa, mikä johti näiden yksiöiden vuokrien nousuun silloin muutama vuosi sitten. Mikä järki tässä oli? Kysyn nyt siis Sipilän hallitukselta ja myös kokoomukselta. Mikä järki oli siinä, että opiskelijat eivät enää asuisikaan pikkasen ahtaammin ja pikkasen kauempana keskustoista vaan heidän pitäisi päästä asumaan väljemmin, omiin yksiöihin, lähemmäksi keskustaa? Oliko tämä sellainen prioriteetti, ja onko se nykyhallituksen mielestä sellainen prioriteetti, johon ei voi puuttua, esimerkiksi palauttamalla opiskelijat uudelleen vanhan opintotuen asumislisän piiriin? En ymmärrä. 
Totta kai siitä nousee kova mekkala. Opiskelijajärjestöt ja varsinkin niiden kellokkaat nostavat kovan metelin, että tällä tavoin puututaan opiskelijoiden etuihin, mutta kun tässä pitää asioita punnita. Onko se tärkeä yhteiskunnallinen prioriteetti, että opiskelijat saavat asua kaupunkien keskustoissa yksiöissä eivätkä Hoasin soluasunnoissa? 
Sitä paitsi, tässä on suora ote Valtiontalouden tarkastusviraston sivuilta, jossa lukee näin: ”Opiskelijoiden asumistukiuudistus kasvatti tukimenoja yli kaksi kertaa enemmän kuin etukäteen arvioitiin.” Otan tästä pari sitaattia, ensinnäkin: ”Asumistukiuudistuksen valmistelussa arvioitiin, että valtiolle opiskelijoiden asumistuesta koituvat menot kasvaisivat 54 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 menolisäys oli kuitenkin vähintään 130 miljoonaa euroa.” Herra puhemies, suurempiakin lukuja on nähty, jopa 200 miljoonan euron lukuja. Edelleen sitaatti: ”Tukimenot ovat todennäköisesti tästä vielä kasvaneet, sillä opiskelijoiden asumiskustannukset ovat kohonneet muita tuensaajia nopeammin. Ennen uudistusta opiskelijat saivat opintotuen asumislisää” ja niin edelleen, mutta sitten se, mikä piti lainata: ”’Menojen yllättävää kasvua voi selittää myös se, että oletettua useampi opiskelija muutti uudistuksen jälkeen kalliimpaan asuntoon, sillä kimppa-asuntojen suosio on laskenut uudistuksen jälkeen’, VTV:n johtava tuloksellisuustarkastaja Ville-Veikko Pulkka kertoo.” Tämä on siis Valtiontalouden tarkastusviraston sivuilta. 
Eli nykyhallitus pitää siis tärkeänä, että opiskelijoille maksetaan vähintään toistasataa miljoonaa enemmän kuin aikaisemmin, jotta opiskelijat saavat asua kaupunkien keskustoissa kalliimmissa asunnoissa kuin ennen. Arvoisa ministeri Saarikko, jos kuuntelette tai luette pöytäkirjoista, tässä olisi oiva säästökohde.
Herra puhemies! Nyt pyydän uuden puheenvuoron. En kehtaa puhua enää pitempään yhtä soittoa. [Petri Huru: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-31T17:49:00,2022-05-31T18:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_64_122,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_123,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä oli ihan hyvä, järkevä säästökohde semminkin, kun myöskin mielenterveysongelmat saattavat lisääntyä, kun oppilaat muuttavat yksiöihin asumaan sen sijaan, että asuisivat edelleenkin solukämpissä, jotka eivät nyt sitten mene millään kaupaksi.
Olen itse tehnyt tällaisen aloitteen siitä, että asumistukimenoja vähennettäisiin sillä, että voisi ikään kuin jollain sovittelu- tai vapaaehtoisella menetelmällä ohjata ihmisiä asumaan siellä, missä asumiskustannukset ovat halvempia. Silloin voisi ajatella myöskin niin, että tämä kuntaryhmäluokittelu poistuisi. Nythän Helsinki on omassa kategoriassaan, sitten ympäryskunnat seuraavassa ja sitä tehden. Näitä on neljä erillistä kategoriaa, ja se on ihan tosiasia, että tämä järjestelmä ruokkii itse itseään niin, että vuokrahinnat nousevat sitä mukaa, kun tämä järjestelmä koettaa sitä asiaa korjata, ja tälle olisi kokonaisvaltainen ratkaisu tehtävä ja koetettava löytää vaihtoehtoisia keinoja. Kuten varmasti, edustaja Zyskowicz, tiedätte, niitä keinoja ei ole löytynyt teidän hallituksessa ollessanne 12 vuotta peräjälkeen, eli tämä ratkaisu ei ole helppo, mutta jotakin tähän asiaan olisi tehtävä.
Sen sijaan, mitä tulee siihen, että tätä hallitusta erityisesti syytetään velkaantumisesta, niin niinä 12 vuotena, kun olitte hallituksessa, hallituksen velka kasvoi lähes 50 miljardia. Eli kyllä kokoomus on historiallisesti ollut ihan ennätysten tekijä tässä velanotossa, ehkä voisi sanoa, että pukki kaalimaan vartijana näissä puheissa.
Mutta tämä esitys sinänsä oli ihan sellainen, että siitä kannattaa aivolohkoihin laittaa raksuttamaan, mitä tälle asialle pitäisi tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-31T18:02:53,2022-05-31T18:05:09,Hyväksytty,1.1
2022_64_124,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että silloin, kun on viimeinen puheenvuoro, kun ollaan tässä vaiheessa keskustelua, niin sitä ei rajoiteta, kunnes sitten edustaja itse päättää, että lopettaa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_125,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies, ja kiitos selvennyksestä pelisääntöihin. Edellisellä edustajalla, edustaja Kalmarilla, oli varsinkin pääosaltaan hyvä puheenvuoro. Lopussa mentiin sitten tähän, kuka on enemmän ja kuka vähemmän velkaantunut. En ollenkaan kiistä sitä, että kokoomuksella on tässä asiassa myös vastuuta. Meillä on koalitiohallituksia, kukaan ei siellä ole yksin, kaikki ovat yhdessä vastuussa, mutta kyllä uskallan väittää, että edellinen, edustaja Sipilän johtama hallitus teki hartiavoimin töitä pystyäkseen vahvistamaan julkista taloutta ja sitä kautta vähentämään velkaantumisvauhtia ja onnistui siinä aika lailla hyvin. 
Nykyisellä vasemmistohallituksella ei ole ollut mitään halua — ei ole ollut siis mitään halua — löytää vähääkään tuntuvampia säästökohteita mistään. Päinvastoin, kaikkeen hyvään on haluttu laittaa lisää rahaa. No, sehän on meidän poliitikkojen ydinosaamisaluetta. [Petri Hurun välihuuto] Me osaamme kaikki laittaa hyviin kohteisiin lisää rahaa. Mutta se, mitä tämä hallitus ei ole osannut eli käytännössä halunnut tehdä, on etsiä säästöjä julkiseen talouteen, koska jokaiselle menokohteelle on puolustajansa, jokainen säästötoimenpide herättää vastustusta ja kritiikkiä. Tämä hallitushan yritti sopia tietyistä säästöistä — esimerkiksi tieteeseen, täysin väärä kohde, esimerkiksi taiteeseen, väärä kohde — ja kun siitä nousi kritiikkiä, taiteilijat kävivät Kesärannassa mutta arvostelivat, että meinataan heiltä säästää, niin mitä tämä Marinin vasemmistohallitus teki? Kipin kapin se äkkiä perui kaikki aikeet säästää näistä kohteista, koska se herätti kritiikkiä, [Petri Huru: Juuri näin!] mutta se, että olisi etsitty tilalle joitain muita säästökohteita — no, ei tietystikään. On niin paljon helpompi A-studiossa ja täällä salissa patsastella, miten ”me olemme panneet hyviin kohteisiin lisää rahaa ja parannetaan palveluja siellä ja täällä ja tehdään tätä hyvää”. Se on niin paljon helpompaa kuin se, että kannettaisiin pikkasen huolta myös huomisesta ja näin ollen oltaisiin myös pikkasen kiinnostuneita siitä, mitä tahtia se velka kasvaa.
Herra puhemies, jatkan vielä pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Sheikki Laakso: Pääsee kehumaan vielä työllisyyslukuja!] Herra puhemies, vaikka tulin tänne, niin huomattavasti lyhyempi puheenvuoro kuin äskeinen oma puheenvuoroni.
Eli tosiaankin nykyhallitus ja sen ministerit lähes ilta illan jälkeen Ylen ajankohtaisohjelmissa ja kyselytunti kyselytunnin jälkeen tai budjettikeskustelu budjettikeskustelun jälkeen kertovat, miten he ovat panostaneet hyviin asioihin. Ovat perusturvaan panostaneet, ovat nyt panostaneet toimeentulotuen aikaistamiseen, ovat panostaneet lapsiin, ovat panostaneet nuoriin, ovat panostaneet aikuisiin, ovat panostaneet vanhuksiin ja niin edelleen, sen lisäksi ovat säätäneet paljon velvoitteita esimerkiksi vanhustenhoivaan ja hoitajamitoitukseen, joihin sitten seuraavat hallitukset saavat panostaa. Tämä on helppoa. Jokainen poliitikko osaa sen.
Me olemme kaikki entisiä tai nykyisiä kunnallispoliitikkoja, ja me tiedetään, etteivät sielläkään erilaiset hyvät ja huonot kohteet kilpaile, vaan siellä on paljon hyviä kohteita ja ne kilpailevat keskenään. Me joudumme priorisoimaan kunnissa ja laittamaan rahaa johonkin ja jonnekin vähän vähemmän, joskus jopa ottamaan jostakin pois. Näin sen pitäisi olla valtakunnan politiikassakin, ja näin se yleensä onkin. Myös, edustaja, ne aikaisemmat hallitukset, joissa keskusta on ollut tai sosiaalidemokraatit ovat olleet tai kokoomus on ollut, ovat pyrkineet pitämään suun säkkiä myöten ja etsimään jostain vähän säästettävääkin.
Mutta tämä Marinin hallitus — ne, mitä se on tehnyt säästöjä, ovat aivan nippelijuttuja verrattuna siihen, miten paljon on panostettu erilaisiin hyviin tarkoituksiin. Ja kuten edellinen asumistukiesimerkki osoitti, niin kyllä niitä säästökohteita löytyy, jos niitä vain halutaan etsiä, mutta kun ei haluta. Kun ei haluta opiskelijoiden kritiikkiä, ei haluta minkään muunkaan etujärjestön kritiikkiä, ei haluta, että hallitusta arvosteltaisiin jostakin, niin sitten ei säästetä mistään. Totta kai kasvu rahoittaa ja tärkeintä olisi saada aikaan sellaisia työllisyysreformeja, jotka tukisivat talouskasvua, esimerkiksi tällä hetkellä tukisivat sitä, että työttömät ja työpaikat paremmin kohtaisivat. Nyt en mene siihen, mutta se on tietysti avainasia sinänsä tässä velkaantumisen hillitsemisessä näiden säästöjen lisäksi.
Herra puhemies! Aivan lopuksi: Viikonvaihteessa saimme lukea lehdistä, että vihreät ovat suuttuneita hallituskumppaneilleen, kun terapiatakuu jätettiin toteuttamatta osana hoitotakuuta. Minä olen ainakin lukenut isoja juttuja vähintään molemmista iltapäivälehdistä, että vihreät ovat pettyneitä ja ovat sitä mieltä, että he yksin edustavat tämmöisiä hyviä asioita, niin kuin tämä terapiatakuu, mutta ne muut, hallituskumppanit, eivät ole välittäneet riittävästi näistä tärkeistä asioista ja ovat jättäneet sen hoitotakuusta pois, ja tämä on vihreiden mukaan virhe ja pettymys ja niin edelleen. Tämä kuulostaa kaikki oikein kivalta ja kauniilta, paitsi että täällä eduskunnassa eli teoissa vihreät ovat itse kaataneet terapiatakuun käsittelyn. Kaksi kertaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on äänestänyt kansalaisaloitteen, joka koskee terapiatakuuta, käsittelyyn ottamisesta, ja kaksi kertaa vihreät yhdessä muiden hallituspuolueiden edustajien kanssa ovat äänestäneet aloitteen käsittelyyn ottamisen nurin. Ensimmäinen äänestys oli 19.3. vuonna 20, äänin 11—2 hallitusrintama torjui tämän kansalaisaloitteen käsittelyyn ottamisen. Seuraava äänestys oli 12. marraskuuta samana vuonna, äänin 8—5 ja yksi tyhjä hallitusrintama torjui tämän Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittelyyn ottamisen. Sen lisäksi tietysti salissa kaikkien budjettien yhteydessä vihreät yhdessä hallitusrintaman muiden edustajien kanssa ovat torjuneet terapiatakuun toteuttamisen. Eli miten vihreät kehtaavat nyt moittia muita hallituspuolueita — mikä nyt ei sinänsä ole minun päänsärkyni — siitä, etteivät ne toteuta terapiatakuuta, kun vihreät itse ovat kaataneet terapiatakuun täällä eduskunnassa useamman kerran, ja kyllä he näköjään kehtaavat. Olenkin sanonut, että vihreät on kova puolue terapiatakuun puolesta — nimittäin tuolla somessa ja muussa julkisuudessa, siellä he toimivat terapiatakuun puolesta. Mukavaa olisi, jos toimisivat tässäkin salissa ja tässä talossa. — Kiitos. [Petri Huru: Hyvin sanottu!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-05-31T18:05:21,2022-05-31T18:12:48,Hyväksytty,1.1
2022_64_126,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Nyt varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_127,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisestäkin keskustelusta: Kiitos oppositiolle rakentavasta ja haastavasta otteesta. Näistä asioista kuuluukin käydä väittelyä, ja yhteisen Suomen asiallahan me olemme. Toivon myös seuraavaan esitykseen liittyen, että olisimme ainakin päälinjoista samaa mieltä, siitä, että suomalainen ruoantuotanto ja suomalaisen alkutuottajan asema on turvattava näinä erikoisina ja myöskin huolestuttavina aikoina. Suomalaisilla maatiloilla nimittäin eletään nyt kevätkylvöjen päättymisen kynnyksellä taloudellisesti poikkeuksellisen vaikeaa ja epävarmuuden hallitsemaa aikaa. Se toki on ollut todellisuutta jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa mutta pahentunut monin tavoin sen myötä. Monien välttämättömien maatalouden tuotantopanosten markkinahinnat ovat nousseet rajusti, eikä tuottajien tulokehitys ole pysynyt läheskään perässä. Sota on vaikuttanut merkittävästi sähkön, polttoaineen, rehujen ja lannoitteiden markkinoihin sekä hintojen nousuun. Tämä kaikki vaikeuttaa entisestään covid-19-pandemian jälkeisenä aikana jo vaikeutunutta tilannetta toimialalla — puhumattakaan, että maatalouden kannattavuus on ollut kroonisen heikkoa jo pitkään. Tämä on kaikkien suomalaisten yhteinen asia hoidettavaksi.
Tämän esityksen taustalla, jota nyt käsittelemme, on jo helmikuulta hallituksen linjaus kuusi päivää ennen sodan alkua päätetyistä määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energianhintojen nousuun. Osana tuolloin linjattua toimenpidekokonaisuutta maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistettaisiin väliaikaisena toimena vuoden 22 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Kävin maaliskuun alussa neuvottelun kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin kanssa toimenpiteen perusteista ja toteuttamismahdollisuuksista. Hyväksynnän saaminen ehdotukselle komissiossa oli kaikkea muuta kuin itsestään selvää. Lopulta komissio antoi 23.3. tiedonannon koskien valtiontukitoimenpiteitä — jotka siis osin ovat korona-ajan johdosta annettuja valtiontukipuitteita sallivammat — talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen, ja ne mahdollistivat nyt tämän notifikaation toteutumisen kiinteistöveron palautusmallin pohjalta. Komissio hyväksyi 20. toukokuuta antamallaan päätöksellä tämän tukiohjelman, ja voidaan hyvin puhua työvoitosta asian eteen työtä tehneiden, myöskin virkakunnan edustajien, osalta.
Ideana tässä esityksessä on, että tuki myönnettäisiin hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajien omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla per tila. Verohallinto poistaisi kiinteistöveron maksuvelvoitteen alennusta vastaavalta osalta ja palauttaisi suoritetun veron. Tuen edellytyksenä olisi, että tiettyjen tuotantopanosten osuus maatalouden tietyistä menoista on vähintään 15 prosenttia, joka käytännössä kyllä tiloilla ylittyy. Käytännössä tapahtuisi siis niin, että Verohallinto alentaisi määrättyä veroa hakemuksesta, joka olisi tehtävä viimeistään lokakuun loppuun mennessä. Tämä tuki perustuu kriisipuitteisiin, joiden ehtojen mukaisesti tukipäätökset pitäisi tehdä tämän vuoden loppuun. Tuki myönnetään ja maksetaan marras—joulukuun aikana. Kriisipuitteiden vaatimusten mukaisesti veroa alennettaisiin enintään 35 000 euroa maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavista veroista. Sen osoittamiseksi, että tuensaaja on kriisipuitteiden vaatimalla tavalla kärsinyt Ukrainan sodasta, tuensaajan on osoitettava, että nimettyjen maatalouden alkutuotannon tuotantopanoksien — joita ovat siis rehut, poltto- ja voiteluaineet, sähkö ja lannoitteet, joiden hinnannousu on kriisipuitteidenkin mukaan ollut keskeinen syy tämän kustannuskriisin taustalla — osuus maatalouden määritellyistä menoista on ehdotettua 15 prosentin kynnysarvoa suurempi. Käsitykseni mukaan todellakin, kuten totesin, valtaosa tiloista tämän ongelmitta täyttää.
Tukea ei ollut mahdollista toteuttaa ilman OmaVero-palvelussa hoidettavaa hakemusmenettelyä tällä aikataululla, koska halusimme toimia ripeästi. Tämä siksi, että tukipäätösten tekeminen edellyttää verovelvollisten myötävaikutusta tuen myöntämisen edellytysten selvittämisessä. Toisaalta maatalouden harjoittajat ovat varmasti tähän kuitenkin jo tottuneet, esimerkiksi vastaavaan hakemusmenettelyyn hakiessaan eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautusta. Äskeisessäkin keskustelussa esiin noussut energiaveron tuplapalautushan oli toinen konkreettinen toimi maatalouden tukemiseksi.
Arvoisa puhemies! Sitten aivan lyhyesti vielä pari sanaa tämän esityksen vaikutuksista: Kiinteistöveroa maatalouden tuotantorakennuksista määrättiin viime vuonna yli 60 000 verovelvolliselle. Verosta 74 prosenttia määrättiin kymmenesosalle verovelvollisista. Eli mainittu 35 000 euron katto ei tule vastaan, mutta silti verojen määrä on useissa tapauksissa merkittävä juuri niille tiloille, jotka ovat tuoreeltaan investoineet paljon ja joilla on uudet, miljoonia maksaneet kiinteistöt tuotantorakennuksina. Hallitusohjelman mukaan kuntatalouteen vaikuttavat veroperustemuutokset — kuten tämä siis vaikuttaa — kompensoidaan kunnille, ja nettomääräisesti kysymys on 13 miljoonasta eurosta. Tämä verotulomenetysten korvaus huomioidaan aikataulusyistä vuoden 23 peruspalvelujen valtionosuudesta. 
Tämä on siis yksi keino helpottaa maatalouden ahdinkoa. Sen toteuttaminen ei ollut helppoa — sen tiesimme tähän ryhtyessämme — johtuen komission säännöksistä, ja olen valtavan huojentunut, että tämä esitys voidaan nyt toteuttaa tämän vuoden ahdingon helpottamiseksi. En liioittele sen merkitystä, mutta en myöskään vähättele sitä, sillä tarvitaan kaikki keinot, mitä käytettävissä on, erityisesti niiden tilojen tukemiseen, jotka vastikään ovat suuresti investoineet. Haluamme, että usko tulevaisuuteen säilyy näinä vaikeina aikoina.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T15:02:57,2022-05-31T15:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_64_128,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Ja ministeri Kurvinen. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni ainakin toimii siellä. — [Antti Kurvinen: Pahoittelut, otetaan uusiksi.]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_129,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytän tästä lakiesityksestä puheenvuoron maatalouspoliittisesta näkökulmasta, sillä tämä on mitä suurimmassa määrin maatalouspoliittinen, ruokapoliittinen, kysymys.
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä on poikkeuksellisen hyvä ja järkevä toimenpide suomalaisen maatalouden ja suomalaisten tuottajien auttamiseksi tässä kriisissä, mitä eletään. Me kaikki tiedämme, että pitkään jatkunut kannattavuuskriisi on Ukrainan sodan aiheuttaman energia- ja tuotantopanosten hintojen kallistumisen takia äitynyt todella akuutiksi, ja eletään ehkäpä noin 20 vuoteen pahinta kriisiä, mitä suomalainen maatalous on kokenut. Tämä on sellainen tuki ja aputoimi, joka mielestäni osuu poikkeuksellisen hyvin. Tämä on sellainen tuki ja aputoimi, joka osuu aktiivitiloille, ruokaa tuottaville tiloille, sillä juuri niillä investoineilla ja omaa tilaansa kehittäneillä tuottajillahan on niitä uusia tuotantorakennuksia, joista maksetaan sitten niitä varsin suuria kiinteistöveroja. Tämän tuen yläraja on 35 000 euroa, ja monilla tiloilla puhutaan kymmenientuhansien eurojen helpotuksesta tälle vuodelle — se kyllä todellakin tuntuu jo tässä vaiheessa.
Puhemies! Myös erittäin tärkeää on mielestäni se, että tässä on tämä 15 prosentin sääntö, että noin 15 prosenttia pitää olla tuotantopanos- ja energiamenoja. Tämä on sellainen tukitoimi, joka osuu hyvin voimakkaasti myös nuorille viljelijöille ja nuorille perheille, jotka siellä tiloillaan pitävät huolta tästä meidän jokapäiväisestä leivästämme.
Erittäin upea esitys myös maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-31T15:08:35,2022-05-31T15:10:17,Hyväksytty,1.1
2022_64_130,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_131,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden tuotantorakennuksista maksettava kiinteistövero palautetaan tänä vuonna maatalouden harjoittajalle hakemuksesta kiinteistöverotukena. — Erinomainen virkamiesinnovaatio muuten tuo käsite ”kiinteistöverotuki”. [Naurua] — Euroopan unionin sääntelystä johtuu, että keskustelemme nyt toki aiheesta tyytyväisinä siitä, että Suomessa maatalouden tuotantorakennuksia ei tulossa olevan hakemusrumban jälkeen tänä vuonna rasita kiinteistövero — tästä kiitos hallitukselle. Vääntö EU:n komission kanssa on kovaa työtä. 
Iloa vähentää se, että naapurimaa Ruotsissa maatalouden tuotantorakennuksia koskee pysyvä kiinteistöverovapautus. [Arto Satonen: Aivan!] Yhden vuoden kiinteistöverovapauden innoittamana pitäisi nyt tehdä tosi yritys saada Suomessakin Ruotsin tapaan maatalouden tuotantorakennukset pysyvästi vapaiksi kiinteistöverosta. Tiedän tietenkin yhteisen yhteisömme, Euroopan unionin, standardivastauksen. Se kuuluu seuraavasti: Suomessa oli maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero Suomen liittyessä EU:n jäsenvaltioksi, Ruotsissa ei. Siksi olisi vakava kilpailuhäiriö, jos Suomen nyt annettaisiin poistaa maatalouden talousrakennusten kiinteistövero. Kysymys kuuluu, onko tähän standardivastaukseen mukisematta tyydyttävä.
Arvoisa puhemies! Kiinteistöveron palautus koskee käytännössä äskettäin maatalouden talousrakennuksiin investoineita. Suuri lukumäärä, 61 000, johtuu paljolti siitä, että kiinteistövero on määrätty samalta maatilalta molemmille puolisoille. Nyt palautettavasta kiinteistöverosta 74 prosenttia on määrätty kymmenesosalle verovelvollisista. Suuri osa maatalouden harjoittajista ei maksa tuotantorakennuksista lainkaan kiinteistöveroa, koska näiden rakennusten poistamaton hankintameno on nolla, eikä niistä tämän vuoksi määrätä kiinteistöveroa maksettavaksi. Poistamattoman hankintamenon nollautumisen ovat mahdollistaneet saadut rakentamisavustukset, käytetyt varaukset ja vuosien kuluessa tehdyt poistot. On myös niitä, joilla maatalouden tuotantorakennusten poistamatta oleva hankintameno on enintään 1 000 euroa, jolloin lain mukaan jäljellä olevan määrän saisi vähentää tuloverotuksessa kertapoistona. Verovelvollinen ei ole kuitenkaan tätä kertapoistomahdollisuutta tuntenut tai halunnut käyttää. Näissä tapauksissa kiinteistöveroa ei esityksen mukaan yleensä palauteta, koska sen määrä jää enintään kymmeneen euroon.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että rehujen, poltto- ja voiteluaineiden, sähkön ja lannoitteiden osuus maatalouden tulonhankkimismenoista ennen varauksia, poistoja ja korkokuluja on vähintään 15 prosenttia tilalla kuin tilalla. Tämän edellytyksen täyttymättä jäämisen vuoksi ei yhdenkään hakijan kiinteistöveron palautus esty, tämän voin tällä maatalouden kokemuksella sanoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-31T15:10:29,2022-05-31T15:14:35,Hyväksytty,1.1
2022_64_132,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_133,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on sinänsä kannatettava, joten kiitokset tästä ja näistä neuvotteluista, joita olette käyneet, mutta valitettavan pieni vastaantulohan tämä on siinä ahdingossa, joka maatalousyrittäjillä on. Todellakin täällä on nyt puhuttu tästä kiinteistöveron pysyvästäkin poistosta, ja kristillisdemokraatit ovat sitä pyrkineet myös edistämään. Tästä kiinteistöveron pysyvästä poistamisesta on viime vuodelta edustaja Mäenpään lakialoite, johon myös kristillisdemokraatit yhtyivät ja allekirjoittivat sen. Tämä maatalousrakennusten kiinteistöverokertymä on sinänsä melko pieni, noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, ja ongelmana on tietysti myös se, että tämä hallituksen esittämä hakemusmenettely on byrokraattinen: kyllä se tulee lisäämään sitä yrittäjien paperityötaakkaa. Järkevämpää olisi kyllä, jos pääsisimme siihen, että maatalousrakennukset pystyttäisiin vapauttamaan kiinteistöverosta.
Kysyn myös sitä, tullaanko tähän maatalouden tuotantorakennusten ja kiinteistöverovapauden piiriin laskemaan esimerkiksi biokaasun tuotantoon käytettävät tilat, mistä en ihan tästä esityksestä saanut selvää.
No, täällä kävi ilmi se, että ratkaiseva ongelma tässä on juuri tämä EU:n kilpailulainsäädäntö, mikä tuntuu kyllä kovin epäoikeudenmukaiselta, jos vertaamme tuonne Ruotsin tilanteeseen. Eihän tämä suomalaisten viljelijöiden kilpailua tuotteiden kanssa helpota, että näissä kiinteistöveroissa roikutaan kiinni. Mutta maatalousyrittäjät, ruoan tuotanto, elintarviketuotanto on kyllä erittäin suuri huolenaihe tällä hetkellä. On hyvä, että tällainen yksi pieni askel, helpotus väliaikaisesti yrittäjille saadaan, mutta muitakin toimia nyt tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-05-31T15:14:43,2022-05-31T15:17:16,Hyväksytty,1.1
2022_64_134,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_135,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maatalous on ollut äärimmäisen vakavissa vaikeuksissa jo todella pitkän aikaa. Kaikki mahdolliset tukitoimet ovat nyt tarpeen, ja tämä esitys onkin ihan oikeansuuntainen toimi, joten kiitos hallitus — mutta muun muassa hallituksen yli-innokas ilmastopolitiikka on synkentänyt maatalouden tulevaisuuden näkymiä. Kiristyvät ilmastovaatimukset heijastuvat suoraan maataloustuottajien tuotantokustannuksiin. Hallitus, minä tunnen kuinka vauhti kiihtyy, ilmastotoimissa varsinkin, vaikka malttia pitäisi löytyä, vai mitä keskustapuolue? 
Kaiken päälle tuotantokustannukset ovat kääntyneet viimeistään Ukrainan kriisin myötä niin jyrkkään nousuun, että oikein hirvittää. Tilat eivät pyöri ilman koneitaan, jotka tarvitsevat puolestaan polttoainetta rullatakseen. Ei tarvitse olla kummoinen taloustieteilijä nähdäkseen nykyisten käsittämättömän korkeiden polttoaineiden hintojen ajavan tilat ahdinkoon. Tähän yhtälöön kun vielä lisätään vauhdilla kallistuneiden energian, rehujen ja lannoitteiden aiheuttama kustannustason nousu, niin ihmetyttää ylipäätään, miten suomalaiset ruoantuottajat oikein selviävät, ja kaikki eivät ole selvinneetkään. Maataloutta ja alkutuottajia pitkään painaneen kustannuskriisin taustalla on alkutuottajille maksettavan osuuden pienuus suhteessa kuluttajan kaupan kassalla maksamaan hintaan. Voitot kasaantuvat kaupalle ja keskusjärjestöille ja elintarviketeollisuudelle. Kotimaisten tuottajien pitäisi myös pystyä kilpailemaan hinnalla ulkolaisten tuotteiden kanssa. Tämä yhtälö on kestämätön, mennään EU:n selän taakse piiloon.
Maatalouden kustannuskriisi on kerännyt tämän kevään aikana neuvottelupöytiin elintarvikeketjun eri osapuolet, ja valtiovallan edustajatkin ovat olleet äänessä näistä ongelmista useaan otteeseen. Tämä maatalouden tuotantorakennuksia koskeva väliaikainen kiinteistöverotuki tuo jonkin verran helpotusta tuottajien tiukkaan tilanteeseen, mikä on sekin hyvä asia.
Arvoisa puhemies! Koska maatalouden vaikeudet eivät ole uusi ilmiö vaan kyse on pysyvämmästä haasteesta, olisi mielestäni perusteltua tehdä kiinteistöverotuesta pysyvä järjestely, kuten perussuomalaiset Mäenpään lakiesityksen myötä ovat ehdottaneet, ja siihen on tullut muitakin edustajia muista puolueista mukaan. Verohelpotusten rajoja tulisi myös muuttaa tuottajille edullisemmiksi sekä laajentaa sellaisen kiinteistöomaisuuden määritelmää, josta verohelpotuksia voisi saada. Itse arvostan laadukasta ja maukasta, eettisesti tuotettua kotimaista lähiruokaa, niin kuin varmaan suurin osa suomalaisista tekee, ja haluan, että kotimaista ruokaa on saatavilla vielä tulevaisuudessakin. Kyse on huoltovarmuudesta, jonka äärettömän tärkeä merkitys on noussut esille näinä epävarmoina aikoina.
Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, hallitus, että ensi vuodesta 2023 on tulossa vielä vaikeampi maataloudelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-05-31T15:17:18,2022-05-31T15:20:36,Hyväksytty,1.1
2022_64_136,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_137,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. Annan myös hallitukselle kiitoksen tästä esityksestä. On aivan totta, että tämä kohtuullisen pieni summa, joka tässä maatalouden helpotuksessa tulee, kyllä kohdistuu sillä tavalla viisaasti, että se kohdistuu juuri niille hiljattain investoineille tiloille, joilla on useimmiten juuri niitä nuoria viljelijöitä, jotka ovat jatkossa meidän ruoantuotannon selkäranka. Tässä suhteessa tämä on kyllä hyvä toimi, ja kiitokset siitä työstä, mitä Brysseliin päin on tehty, että tämä asia on saatu maaliinsa.
Oikeastaan minun ensimmäinen pointtini on — kun tässä on puhuttu tämän tuen pysyvyydestä, mikä varmaan voisi olla ihan järkevää — että ainakin nyt pitäisi varmistaa se, että tätä päästään jatkamaan ensi vuonna ja niin pitkään kuin tämä maatalouden akuutti kriisi Ukrainan sodasta johtuen jatkuu. Eli ainakin se olisi sellainen, mistä näkisin, että se olisi oikein ja kohtuullista. Kysynkin, onko tämä nyt tavoitteena, että näitä neuvotteluja sitten sinne Brysselin suuntaan tässä asiassa jatketaan.
No, sitten ehkä toinen pointti, myös viitaten edelliseen puheenvuoroon: Se tässä on kyllä erikoista, että vaikka nyt puhutaan jo ihan vakavissaan siitä, että Venäjän blokkaus Ukrainan viljalle saattaa johtaa jopa nälänhätään maailmassa — ainakin se nostaa ruokakorin hintaa kaikkialla maailmassa — niin komission ympäristövaatimuksissa ei ole kyllä havaittu ollenkaan minkäänlaista muutosta tässä maailmantilanteessa. Se on kyllä kieltämättä erikoista. Nyt pitäisi ainakin ottaa jonkinnäköinen aikalisä niin, että otettaisiin myös suomalaiset turvepellot ja kaikki muut keinot käyttöön, jolloin saataisiin korvattua sitä tuotantoa, joka Ukrainassa tämän sotatilanteen vuoksi jää saamatta tai jota ei pystytä kuljettamaan. Eli tämä olisi kyllä sellainen asia, joka pitäisi koko Euroopan tasolla pystyä ymmärtämään.
No, sitten kun tullaan tänne kotimaahan, niin se on tietysti totta, että maatalouden ahdinko on niin suuri, että ei tämä esitys eikä myöskään energiaveron palautus, mikä sekin on hyvä asia, korjaa sitä kuin pieneltä osin, kuten varmasti paikalla oleva maa- ja metsätalousministeri tietää. Ja silloin tietysti tullaan siihen kysymykseen, miten teollisuuden ja kaupan sopimukset saadaan järjestettyä jatkossa ja miten varmistetaan koko elintarvikeketjun toimivuus ja myöskin nämä julkiset hankinnat, jotka ovat myös äärimmäisen tärkeä asia, niin että myös niissä sopimuksissa huomioitaisiin tämä noussut kustannustaso ainakin jatkossa, jotta näiltä ongelmilta vältyttäisiin. Nyt on vakava paikka, ja on tärkeää, että Suomen maatalouden asema turvataan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-05-31T15:20:38,2022-05-31T15:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_64_138,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_139,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta erinomaisen analyyttisessa puheenvuorossaan todella hyvin kuvasi tämän kiinteistöveron todellista ongelmaa, ja myös tässä uudessa termissä, minkä verottaja on keksinyt, ”kiinteistöverotuki” — mikä se nyt sitten onkaan — on kyllä jonkun täytynyt käyttää äidinkielen oppitunnilla saamansa retorinen voima ihan täysin hyväkseen, että pystyy tuollaisen keksimään. ”Kiinteistöverotuki” — melkein naurettavalta tuntuva ajatus sinänsä. Mutta asia on niin vakava, niin kuin edustaja Kiviranta puheenvuorossaan mainitsi tämän Ruotsin tilanteen, jossa kiinteistöveroa maatalouden tuotantorakennuksille ei ole, että samaan pitää Suomenkin pyrkiä, totta kai. 
Me olemme, sanotaanko, koko Euroopan unionin ajan olleet erittäin isoissa vaikeuksissa tämän erilaisen maatalousbyrokratian kanssa, jota EU tuottaa. Esimerkiksi tänäkin päivänä talousvaliokunnassa oli näitä EU:n uusia juonteita liittyen energiaan ja moneen muuhun asiaan. Aivan käsittämätöntä byrokratian kasvattamista. Tämä Euroopan unionihan alkaa mennä sellaiseen tilaan, että meillä tekee ympäristövaikutusten arviointia ja taloudellisten vaikutusten arviointia ja kaiken maailman arviointia valtava määrä byrokraatteja, ja se johtaa siihen, että itse aito työ, esimerkiksi se työ maatalouden piirissä, joka on äärimmäisen tärkeää elintarvikehuollon omavaraisuuden takia, jää sivuseikaksi.
Toivon, arvoisa ministeri, että kun te olette aloittamassa merkittävää maatalouspoliittista uraanne siellä EU:ssa, viette tätä viestiä eteenpäin, ja meidän pitää lähteä hallituksessa ajamaan ihan määrätietoisesti tällaisia asioita, että kiinteistövero poistetaan kaikilta maatalouden tuotantokiinteistöiltä. Silloin ollaan tasavertaisessa asemassa muihin verrattuna ja puramme byrokratiaa. Jos lähdemme maatilatalouden vaikeuksia kompensoimaan jollakin tällaisella pienellä muutoksella, se johtaa vain siihen, että se todellinen fokus, minkä tautta maatalouden tilanne tällä hetkellä Suomessa on aivan onneton, häviää sinne byrokraattien pykälien viilaamiseen. Toivon, että tämä otetaan vakavasti.
Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, vielä kotimaisesta energiasta: Venäjä uhkaa omilla toimillaan, sekä karmealla hyökkäyksellä Ukrainaan että siitä tulevilla seurauksilla, lähinnä viljanviennin estämisellä muuhun maailmaan, jolloin nälkä iskee tähän maahan. Nyt pitäisi Euroopan unionissa ihan oikeasti — kun valtiovarainministerikin menee sinne puhumaan — tajuta se, että meidän pitää Euroopan unionissa antaa aidosti mahdollisuus oikealle metsänhoidolle ja oikealle maataloudelle. Meillähän ollaan menossa taksonomian, LULUCF:n, maatalouden ja kaikkien näiden säädösten kautta sellaiseen tilanteeseen, että me emme pysty tässä maassa tekemään kohta yhtään mitään. Velka kasvaa kahdeksan yhdeksän miljardia vuoteen, ja Hoskosen matematiikallakin sen ymmärtää, että tällä tiellä ei kerta kaikkiaan voi enää jatkaa. Jos minulla on kymmenen euroa kukkarossa rahaa, niin en minä voi edustaja Kivirannalle edes lounasta tarjota, kun hyvä kun riittää itselle se raha. Ei tämä sen vaikeampaa ole. 
Meillä eletään velaksi aivan hullun lailla. En mahda sille mitään, mutta ymmärrän, että puolustukseen pitää panna rahaa lisää ja näihin, [Puhemies koputtaa] mutta muissa asioissa pitää ruveta talouskurin löytymään. [Markku Eestilä: Siinä kuulit, Antti!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-05-31T15:23:39,2022-05-31T15:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_64_140,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,No näin.— Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_141,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maataloudessa on hätä, ja tämä hallituksen esitys on oikeansuuntainen. Se on pieni paikka maatalouden ahdinkoon tällä hetkellä. 
Edustaja Kiviranta nosti täällä esiin tämän sanan ”kiinteistöverotuki”. Se on kyllä mielenkiintoinen asia, kun Ruotsissa näistä rakennuksista ei makseta kiinteistöveroa ollenkaan. Elikkä ihmettelen ja mielenkiinnolla odotan, milloin jotkut vihreät haluavat poistaa tämän ”haitallisen kiinteistöverotuen”.
Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta, joka minulla on tässä näin, ja minulla on tässä samasta asiasta lakialoite, jonka olen tehnyt viime syksynä. Nämä poikkeavat sillä tavalla toisistaan, että tämä toinen on jatkuva ja tämä toinen, elikkä hallituksen esitys, on tälle vuodelle. Tämä on hyvä asia, mutta tämä pitäisi saada pitempiaikaiseksi sillä tavalla, että se loisi maatalouden tuottajille uskoa, että he pärjäävät jatkossakin ja heitäkin kohdellaan EU:ssa tasa-arvoisesti, kuten muitakin maanviljelijöitä muissa maissa.
Arvoisa puhemies! On toki hienoa, että hallitus lopulta heräsi asian suhteen ja kopioi jo viime joulukuun alussa minun tekemäni lakialoitteen laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta. Ehdotin tuolloin, että lisätään kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan. Harmillista vain, että hallituksen tänne saliin tuomassa esityksessä tämä helpotus koskee vain ja ainoastaan tätä vuotta. Alkuperäisessä lakialoitteessani viime vuodelta ajatus oli nimenomaan pysyvä muutos. Tämä loisi toivoa ahdingossa olevalle maataloudelle pitkäksi ajaksi tulevaisuuteen eikä vain väliaikaista helpotusta. Kun kerran kopioitte näitä aloitteita, kopioikaa edes kunnolla.
Sitten se, että tätä asiaa on jouduttu käyttämään Euroopan unionin kautta, on aivan kuvottavaa. Olemmeko me itsenäinen valtio, jos me emme saa itse omista veroistamme täällä päättää? [Sheikki Laakso: Juuri näin!] Tämä on juuri niin kuin silloin kun eduskunta sääti lain kevytautoista Suomessa, jonka saivat jotkut Etelä-Euroopan mopoautovalmistajat sitten kumottua Euroopan unionin kautta. Olemmeko me itsenäinen valtio, ja saammeko me päättää itse veroistamme?
Arvoisa puhemies! ”Kiinteistöverotuki perustuisi Euroopan komission hyväksymiin tilapäisiin valtiontukisääntöihin talouden tukemiseksi Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen johdosta”, lukee hallituksen esityksessä. Kohdassa 2.1.3, ”Euroopan unionin valtiontukisääntely”, taas todetaan: ”Maatalouteen kohdistuvat julkisista varoista myönnetyt tuet tulevat, kuten muuhunkin taloudelliseen toimintaan kohdistuvat tuet, arvioitaviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen valtiontukea koskevien määräysten perusteella. Valtiontukisäännökset asettavat rajoituksia ja menettelyllisiä vaatimuksia tukien myöntämiselle. Pääsäännön mukaan valtiontueksi katsottavat toimenpiteet on ilmoitettava Euroopan komissiolle ennen niiden käyttöönottoa.” On aivan käsittämätön asia, että tätä verotusta me emme saisi Suomen eduskunnassa muuttaa. Onko todellakin niin, että me emme voi itsenäisenä valtiona edes poistaa omia verojamme ilman että anelemme polvillamme Euroopan unionilta asiaa? Emmekä olisi saaneet tätä edes läpi ilman Ukrainan sodan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta Euroopassa. Tämä on aivan uskomatonta.
Mielestäni meidän pitää nyt oikeasti viedä tämä pitkäaikaiseksi laiksi. Uskon, että täältä salista löytyy enemmistö siihen, että me huomioidaan suomalainen maanviljelijä, joka on tällä hetkellä aika ahtaalla. Tämä on aika pieni vero kokonaisuutena; tämä on noin 13,5 miljoonaa euroa ministerin mukaan, ja tämä on vähän aikaisemmin ollut noin 15 miljoonaa. Nyt mielestäni, ne valiokunnat, jotka tämän asian käsittelevät, ottakaa nyt järki käteen ja viekää tämä pitkäaikaiseksi laiksi. Silloin maatalouden tuottajien on helpompi investoida ja uskoa tulevaisuuteen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-05-31T15:26:57,2022-05-31T15:32:38,Hyväksytty,1.1
2022_64_142,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministerit Saarikko ja Kurvinen, molemmat reilu minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_143,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kommenteista edustajille. Haluan aluksi todeta, että keskustan eduskuntaryhmän pitkäaikainen kansanedustaja Esko Kiviranta on pitänyt tätä teemaa pitkään esillä, ja kiitos kuuluu edustaja Kivirannalle, että tätä asiaa on ryhdytty voimallisesti edistämään ja komission suuntaan näitä keskusteluja käymään. Tunnette maatalouden tilanteen perinpohjaisesti ja verotuksen sen ympäriltä, ja kyllä, tämän viestinä on vahvasti tukea niitä tiloja, jotka ovat satsanneet tulevaan, joilla on isot velat niskassaan ja suuri huoli tulevasta ja samalla näky siitä, että oman tilan sukupolvensa edustajana haluaisivat työtä jatkaa. Tunnistamme sen, että kaikkia tämä esitys ei auta, vaan tässä on kysymys nimenomaan kohdentumisesta.
Ja ilman muuta pidän perusteltuna tavoitella tälle jatkoa, pysyväisluonteista tai, niin kuin edustaja Satonen täällä hyvin totesi, vähintään tämän jatkamista tämän kriisin yli. Mahdollisuus tähän avautui tämän niin kutsutun Ukraina-poikkeuksen kautta, joka valtiontukisääntöihin luotiin. Ensiksi sellainen syntyi koronan vuoksi, sitten Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan vuoksi, ja nämä tukiehdot mahdollistivat tämän ratkaisun toteuttamisen. On pitkä neuvottelutie edessä, jos tätä tukea halutaan jatkaa tuleville vuosille, mutta maan hallituksen edustajina olemme siihen tietenkin valmiita. Kaikkein mieluimmin me toivoisimme tietenkin, että maatalouden kannattavuus paranisi ja tämänkaltaisilla toimilla ei tarvitsisi ikään kuin laastaroida vaikeaa tilannetta, vaan markkinat toimisivat viljelijän kannalta oikeudenmukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-05-31T15:32:42,2022-05-31T15:34:15,Hyväksytty,1.1
2022_64_144,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_145,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies, hyvät edustajat, tästä oikein monipuolisesta ja värikkäästä keskustelusta. Kysymys on tosiaan 16 miljoonan lisätuesta kriisissä olevalle maataloudelle. 35 000 euroa voi saada enimmillään. Tämä on kymmenientuhansien eurojen tuki monelle kehittyvälle, investoineelle tilalle.
Jaan kyllä sen ajatuksen, mikä täällä edustajilla on ollut yli puolue- ja hallitus—oppositio-rajojen, että meidän pitää saada markkinat toimimaan, meidän pitää parantaa tuottajien asemaa Suomen ruokamarkkinalla ja myöskin kyllä sitä elintarvikevientiä pitäisi saada eteenpäin. Meillä on rankasti miinusmerkkinen ruokatase: tuodaan kolmella miljardilla enemmän vuodessa ruokaa Suomeen kuin mitä me viedään.
Arvoisa puhemies! Tällä viikolla itsekin olen tavannut jo lihatalojen edustajia, ja tapaamme valtiovarainministeri Saarikon kanssa kaupan edustajia tällä viikolla juuri tästä markkinoiden toimivuudesta.
Puhemies! Olen myös ollut Brysseliinkin yhteydessä jo näistä monista kysymyksistä, myöskin keskustellut maatalouskomissaarin kanssa tasan viikko sitten liittyen tähän ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan, ja kyllä siellä pikkuhiljaa komissiossakin on herätty siihen, että maatalouden tärkein tavoite on ruoan tuottaminen, ruokaturva, huoltovarmuus. Sitä viestiä tietysti pitää vielä enemmän Brysseliin viedä.
Ehkä loppuun haluan, puhemies, kuitenkin sanoa sen, että eivät järkevät ilmastotoimet ole pois maatalouden kannattavuudesta: esimerkiksi maaperän parantaminen, hiilen sidonta uutena tulomuotona tiloille. Ei niitä pidä myöskään tyrmätä. Työ jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-05-31T15:34:16,2022-05-31T15:35:51,Hyväksytty,1.1
2022_64_146,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,Näin. — Ja nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Sitä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_147,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_64_148,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tekisi mieli kiittää hallitusta tästä esityksestä, mutta kun hallitus kuitenkin jatkuvalla syötöllä valittaa siitä, että he eivät saa kiitosta, saavat vain opposition moitteita. Mutta ne kiitokset jäävät tälläkin kertaa jopa sen takia antamatta, että kukaan hallituspuolueen edustaja ei tässä keskustelussa ole maininnut edes edustaja Mäenpään nimeä, saatikka kertonut, mihin tämä koko lakialoitekin perustuu, eli perussuomalaisten edustaja Mäenpään lakialoitteeseen [Petri Huru: Juuri näin!] ja sitä kautta lähteneeseen keskusteluun, ja sitten se tuotiin tietysti hallituspuolueitten toimesta tänne käsittelyyn ihan kuin ei olisi koko edustaja Mäenpäätä koskaan täällä nähneetkään. No, tällaista tämä politiikka aina välillä on. Turha on sieltä sitten hallituspöydistä ihmetellä, minkä takia kiitosta ei oppositiosta kuulu.
Mutta on tämä käsittämätön juttu kyllä, että me joudutaan oikeasti anelemaan EU:lta lupaa siihen, että me lasketaan omia maatalousrakennusten kiinteistöveroja, koska niitä ei välttämättä joka maassa edes olekaan. Ymmärrän sen, että jos EU olisi määrännyt minimitason tälle, niin sen minimitason alittaminen olisi toimenpide, josta meidän pitäisi pitää huolta. Tulee väkisin mieleen, että tämä EU-himmeli on nyt rakentamassa itselleen sellaisen minimirahoituksen siinä vaiheessa, kun ne yhdistävät nämä kaikki. Eli me ei päästä siinä vaiheessa missään nimessä pakenemaan meidän verotaakasta sille tasolle, missä muut, esimerkiksi Etelä-Euroopan maat, tällä hetkellä omia veroja keräilevät.
Ja tietysti se, mikä ihmetyttää: kuka kuvittelee, että suomalaisen maatalouden ahdinko tulisi muuttumaan vuodenvaihteessa mihinkään? En käsitä, minkä takia tästä tehdään näin lyhytaikainen, yhden vuoden aikainen, ja se sitten käsitellään ehkä uudestaan seuraavan hallituksen aikana, tai tietysti kyllä se varmaan ehkä käsitellään taktisesti tietysti uudestaan ensi keväänä ihan sen takia, että hallituspuolue keskustan täytyy saada jonkun näköisiä sulkia omaan päähänsä, ettei tule niin murskaava tappio sitten seuraavissa eduskuntavaaleissa. Mutta moraalisesti ei tietysti tämä tapa istu meikäläisen aatemaailmaan, mutta tätähän tämä politiikka tietysti joskus on, ja tämähän näissä taitaa taustalla kuitenkin olla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-31T18:12:59,2022-05-31T18:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_64_149,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_150,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän tässä kohtaa hallitusta. Erittäin hienoa, että maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero saadaan ainakin nyt väliaikaisesti poistettua. Olisin myöskin toivonut, että tässä olisi menty Ruotsin malliin elikkä pysyvästi pois, otettu esimerkki sieltä. Kun niin monessa muussakin asiassa sieltä matkitaan asioita, niin tässä olisi ollut paikka.
Kiinnitin myöskin huomiota siihen, että valtiovarainministeri Saarikko esitti tässä malliesimerkin siitä, kuinka sitä hyvää yhteistyötä tehdään. Nimittäin kuten tässä edustaja Laakso jo etukäteen mainitsikin, niin edustaja Mäenpää teki lakialoitteen tästä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistosta jo aikaa sitten, mutta niin kuin Laakso tässä mainitsi, niin ei sanallakaan sieltä tullut siitä. Tässä se yhteistyön kuvio näkyy, eli sitä saa, mitä tilaa. Minä puolestani kiitän, että hallitus otti tämän, ja toivon, että kun tämä menee käsittelyyn, niin saataisiin vielä siihen se pidennys elikkä pysyväksi.
Mutta tässä kohtaa haluan kiinnittää huomiota valtiovarainministeri Saarikon puheessa nimenomaan siihen, kun aikaisemmin avattiin tätä pykälää, että hän mainitsi siitä, että tämä etenee, mikäli se on EU-oikeudellisesti ok. Eli nyt minun mielestäni tässä salissa ollaan menty liikaa siihen, että ikään kuin uutena normaalina täällä päivä päivältä enemmän ja jatkuvasti enenevissä määrin erilaisissa asiakohdissa me kuullaan täällä, että jos EU sallii. Jos Euroopan unioni sallii meidän tehdä niitä päätöksiä, mitkä koskettavat meitä, meidän kansalaisia ja meidän yhteiskuntaa. Nyt on aika nostaa se kissa pöydälle ja kysyä ääneen, kuinka pitkälle tämä eduskunta on valmis menemään siihen suuntaan, että Euroopan unioni käskee meitä, mitä me saamme tehdä. Emmehän me hyvänen aika saa vaihtaa edes kellonaikaa kesäaikaan, talviaikaan, jompaan kumpaan, ilman Euroopan unionin vaaleilla valitsemattomien komissaarien lupaa. Hyvänen aika! Onko siinä jotain järkeä?
Peräänkuulutan nyt keskustelua, vakavaa keskustelua siitä, missä vaiheessa Suomen eduskunnan pitää sanoa, että nyt riittää. Kansallinen etu ensin. On erittäin hälyttävää, että jatkuvasti enemmän ja enemmän me kuulemme tässä salissa ministereiden suusta, että me menemme hattu kourassa Eurooppaan kysymään, saammeko me, rakkaat kollegat, tehdä tällaista päätöstä yhteiskuntamme hyväksi. Minulle tämä ei käy, ja jos ei tätä saada poikki, niin olen itse valmis lähtemään jopa vakavaan keskusteluun tästä aiheesta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-05-31T18:16:05,2022-05-31T18:19:16,Hyväksytty,1.1
2022_64_151,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_152,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maatalouden tilanne on ollut kriisissä syksystä lähtien, ja itse asiassa kannattavuusongelmia on ollut jo pidemmän aikaa. Pääsyyhän tähän on se, että meidän markkinamme eivät toimi. Meillä on varsin keskittynyt kauppa, joka pystyy polkemaan tuottajahintoja Suomessa. Mutta on myöskin monia asioita, millä valtiovalta voi vaikuttaa siihen, että maatalouden kannattavuus olisi parempaa, ja olen siksi todella kiitollinen siitä, että tämä maatalouden kiinteistöveroihin tehtävä muutos, huojennus tuotantorakennusten osalta, on nyt menossa maaliin. Sitähän esitettiin silloin, kun tätä koko kiinteistöverouudistusta, joka on nyt lähtenyt lausunnoille, ollaan valmisteltu, ja syksyllä jo koeponnistettiin vähän tätä asiaa. Nyt kun valtiontukisäännöksissä joustetaan tämän Venäjän hyökkäyssodan seurauksena useissakin Euroopan maissa, tämä oli mahdollista saada läpi. Olen kiitollinen edustaja Mäenpäälle siitä, että aloite on tehty, olen erityisen kiitollinen myöskin edustaja Kivirannalle, jonka kanssa väsymättömästi ollaan tätä asiaa painettu eteenpäin, ja kaikille niille neuvottelijoille, jotka tuonne EU:n päähän vaikuttivat.
Ruotsissahan kiinteistövero on tuotantorakennuksilta poistettu kokonaisuudessaan, ja siksi mielestäni tämä asia pitäisi EU:n päässä tulkita niin, että se ei ole mikään valtiontuki, vaan verotukselliset asiat ovat meillä niin kuin muissakin maissa jokaisen maan itse päätettävissä. Mutta voin sanoa, että kun virkamiehet eivät ole oikein innostuneita tästä asiasta, niin hartiavoimin tehdään töitä, niin että saadaan sieltä sellaisia päätöksiä, joilla tämä asia ei pystyisi etenemään. Mutta on hienoa, että nyt se etenee.
Miksi tämä on merkittävä asia? Tämä kohdistuu juuri niille tiloille, jotka ovat paljon rahaa investoineet siihen, että voisivat suomalaisilla tiloilla tuottaa ruokaa. Tämä on vielä kytköksissä sillä tavalla, että sellaisilla tiloilla, jotka ikään kuin maisemia enemmän hoitelevat, ei muodostu polttoainekustannuksia ja sähkö‑, rehu-, lannoite- tai muita tämäntyyppisiä kustannuksia siinä määrin, eli tässä saadaan blokattua sellaiset väärinkäyttäjät pois, ja tämä mallikin on mielestäni ihan hyvä.
Todellakin tämä kiinteistövero on saattanut olla vaikkapa ison navettainvestoinnin jälkeen monilla tiloilla toistakymmentä tuhatta euroa, elikkä siitä hyvästä, että investoi jonnekin kuntaan, niin maksat vielä todella isoja kiinteistöveroja. Tämä kohdistuminen on siis erittäin hyvä. Sama koskee toki kasvituotantopuolella isoja kuivurirakennuksia tai kasvihuonetuotantoa tai tämäntyyppisiä. Erittäin hyvä ja oikeaan osuva uudistus — kiitoksia kaikille valmistelijoille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-05-31T18:19:17,2022-05-31T18:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_64_153,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_154,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on valiokunnan yksimielinen mietintö, minkä takia voi olla ymmärrettävää, ettei valiokunnan jäseniä ole tänään keskustelemassa tästä asiasta täällä salissa. Mielestäni tämä on periaatteellisesti tärkeä, koulutuksellista tasa-arvoa edistävä esitys, ja siksi halusin tulla muutaman sanan tai lauseen tästä esityksestä tänne eteen kertomaan.
Tässä lakiesityksessä on kysymys niin sanotun tasa-arvorahan vakiinnuttamisesta eli varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävästä valtionavustuksesta. Taustalla on teoriatieto siitä, että oppilaiden sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet. Tiedämme myös, että vähän koulutettujen vanhempien lapset eivät hakeudu korkeakouluihin yhtä todennäköisesti kuin korkeasti koulutettujen vanhempien lapset. On tärkeää, että vanhempien omat valinnat eivät rajoita seuraavan sukupolven mahdollisuuksia etsiytyä omia kykyjään vastaaville opinteille. Koulutuksellinen eriarvoistuminen on Suomessa siis vahvistunut eikä koulutusjärjestelmä enää kykene nostamaan vaikeimmista sosioekonomisista taustoista tulevia nuoria tavoittelemaan parempaa tulevaisuutta, ja siksi tämä tasa-arvoraha on tärkeä. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.
Puhemies! Myös kuntien lähtökohdat järjestää peruspalveluita ovat tällä hetkellä eriytyneet. Alueellinen ja alueiden sisäinen eriytyminen haastaa perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen järjestämisen. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu, mikä heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen, tai näissä kouluissa opiskelevien oppilaiden, edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Varhaiskasvatuksessa alueellinen eriarvoistuminen näkyy erityisesti kelpoisen henkilöstön rekrytointivaikeuksina, mikä taas vaarantaa varhaiskasvatuksen vaikuttavuutta. 
Tämä lakiesitys vahvistaa varhaiskasvatuksen ja koulujen mahdollisuuksia tukea lasten ja oppilaiden oppimistuloksia, siirtymiä toiselle asteelle sekä vastaa maahanmuuttotaustaisten ja vammaisten oppilaiden erityistarpeisiin. Esitys vahvistaa myös koulujen ja varhaiskasvatuksen edellytyksiä tukea kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Lisäksi lakimuutos edistää lapsen oikeuksien ja myös YK:n vammaissopimuksen toteutumista Suomessa. Meidän on tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut nämä sopimukset, ja tämähän tarkoittaa sitä, että niiden tulee ohjata myös lainsäädäntötyötä, ja näin ei kyllä aina tapahdu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että lakiesitys on hyvä ja tarpeellinen ja se on myös vastaus sivistysvaliokunnan koulutuspoliittisen selonteon mietinnössä 19/2021 esitettyyn tarpeeseen ohjata koulutuksen perusrahoitusta tarveperusteisesti segregaation vähentämiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi kaikkialla Suomessa. Mielestäni tämä on periaatteellisesti tärkeä lakiesitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-05-31T15:36:15,2022-05-31T15:40:08,Hyväksytty,1.1
2022_64_155,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_156,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Tosiaankin tämä oli sivistysvaliokunnassa yksimielinen lausunto ja mielestäni esityksenä erittäin hyvä. Tässä nyt on mahdollisuus myöntää kohdennettua avustusta niille, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja tämä on nimenomaan sellaista lainsäädäntöä ja sellaista tukea, mitä tarvitsemme. Joskus tulee paljon edullisemmaksi, että se tuki kohdennetaan oikein kuin että isolla kädellä jaetaan rahaa sitten kaikille ja toiset eivät sitä ehkä tarvitse.
Valiokunta kiinnitti huomiota tähän harjoittelukoulujen tilanteeseen — yliopistojen yhteydessä on näitä harjoittelukouluja — ja niitä ei oltu tässä lakiesityksestä meidän mielestämme ihan tarpeeksi huomioitu, joten laitoimme tähän lausuntoon nyt sitten, että ne pitäisi huomioida tasavertaisesti ja ne pystyisivät kunnilta, kuntien kautta sitten hakemaan tätä avustusta myös silloin, kun siellä on sitä avustuksen ja lisätuen tarvetta.
Tässä esityksessä on nyt huomioitu erityisesti maahanmuuttajat ja vammaiset ja kodin ja koulun välisen yhteistyön tärkeys, ja pidimme kaikki näitä hyvinä asioina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-05-31T15:40:10,2022-05-31T15:41:20,Hyväksytty,1.1
2022_64_157,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Keskusteluun, edustaja Piirainen. [Mikrofoni on kiinni] — Painakaapa, edustaja Piirainen, hieman pidempään sitä. [Raimo Piirainen: Nyt!] No niin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_158,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, nyt käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle raideliikennelain muuttamisesta, ja tässähän on kysymys venäläisten vaunujen käytöstä raakapuukuljetuksissa. Ja sitten on liikenne- ja viestintävaliokunnan käsittelyn yhteydessä tullut esille myös kemikaalikuljetusten kalustotarve, elikkä ammoniakkia ja muita nyt tällä hetkelläkin kuljetetaan ja ennen Ukrainan kriisiä on kuljetettu Venäjältä Suomeen, ja niittenkin tarve on nyt sitten merkittävä.
Itsekin näitä vaunuja olen aikoinaan veturilla vetänyt, ja näissä on tietynlaista eroavaisuutta meidän normiimme, kolmipainejarruihin, ja sen takia tästä tuli ainakin minulle ennen tämän lain käsittelyä viestejä, että olisi syytä tarkkaan miettiä, onko tämä liikenneturvallista kalustoa. Valiokunnan kuulemisessahan myös on tullut esille, että on tullut näkemyksiä ja huolta esityksen vaikutuksista kotimaisen vaunukaluston tuotantoon, että se voi olla tietyllä tavalla riski. Elikkä tarkoitus on, että myös kotimaista vaunukalustoa valmistettaisiin. Pieksämäen konepaja niitä tekee, mutta meillä Suomessa on myös yksittäisiä konepajoja, jotka voisivat tehdä näitä puutavaravaunuja ja sillä tavalla saataisiin tämä raakapuu liikkeelle. Tietenkin ollaan hyvässä toivossa sillä tavalla, että voitaisiin mahdollisimman nopeasti saada näitä ja tämän venäläisen vaunukaluston käyttö voitaisiin sitten riisua, mutta tässä tilanteessa varmaan on ainoa mahdollisuus vain tämä venäläisten vaunujen käyttö.
Niitähän on aikaisemmin yhdysliikenteessä käytetty, elikkä Venäjältä tulevaa raakapuuta on tuotu Suomeen näillä venäläisillä vaunuilla, ja nyt kun ne ovat jääneet tänne Suomen puolelle ja osan näistä omistaa Metsäteollisuus, niin se pyrkii tietenkin näin käyttämään myös sitä vaunukalustoa hyväkseen, mutta siinä on eroavaisuuksia suomalaiseen kalustoon. 
Toivotaan, että tämä nyt sitten on liikenneturvallista, koska täällä kuulemisessa ei ole tullut nyt mitään sellaista liikenneturvallisuuteen liittyvää ongelmaa esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-31T15:42:07,2022-05-31T15:44:56,Hyväksytty,1.1
2022_64_159,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_160,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin tässä hallituksen esityksessähän suurin asia on venäläisten puutavaravaunujen hyväksyminen Suomen liikenteessä. Ja tästä käytännössä katsoen kaikki... Melkein oikeastaan yhdeltä yritykseltä, jonka omistaa Suomen valtio sataprosenttisesti, tuli negatiivista palautetta, ja sekin negatiivinen palaute näin hallintoneuvoston puheenjohtajana oli mielestäni moraalisesti aika arveluttavaa, koska tilanne on se, että siinä ei puhuttu asiasta vaan asian vierestä. Yritettiin saada vaikutettua tähän asiaan niin, että oma kilpailukyky olisi säilynyt, ja siksi en pystynyt oikein hyväksymään kyseistä hommaa ja annan siitä kyllä varmasti palautetta muutenkin.
Tilanne on se, että näiden venäläisten puutavaravaunujen kanssa ei ole turvallisuusongelmia ollut aikaisemminkaan, ja tämä samainen käytäntö on ollut vuosikymmeniä kuitenkin rekkaliikenteessä. Keski-Euroopasta laitetaan perävaunu tuonne laivan kyytiin, ja sitten se uiskentelee laivalla tänne ja täällä suomalainen, Suomen kilvissä oleva rekka ottaa sen peräänsä ja lähtee viemään sitten sitä vaikka pohjoiseen Lappiin. Tämä ei ole ollut millään tavalla ongelma ennenkään tuolla tieliikenteessä, missä kuitenkin oikeasti tieturvallisuus on paljon tärkeämpää kuin tuolla raideliikenteessä. Tai molemmissa asioissa tietysti turvallisuus on tärkeää, mutta siis totuudessahan siellä paljon helpommin vakavia onnettomuuksia kuitenkin syntyy kuin tällaisien vaunujen kanssa.
On äärettömän hienoa nähdä, että meillä valiokunnassa ja muutenkin täällä keskusteluissa tuntuu siltä, että tässä ei ole mitään ongelmaa ja että tämä esitys menee tällaisenaan läpi, mistä onneksi meidän metsäteollisuutemme tulee kiittämään, koska muuten he olisivat olleet kohta aika helisemässä näitten vaunujen kanssa.
Se lisä oli tietysti hyvä, että muutamia säiliövaunuja saatiin sitten myös ottaa tähän samaan hankintaan, koska niissä olisi ollut meillä ammoniakkien toimittamisessa vähän ongelmia. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-05-31T15:44:56,2022-05-31T15:47:18,Hyväksytty,1.1
2022_64_161,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_162,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi merityösopimuslain 1 ja 13 luvun muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 34/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen lyhyesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön, koska valiokunnan puheenjohtaja on estynyt olemasta salityössä läsnä.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan merityösopimuslakiin työntekijöiden alkoholipuhallutuksia koskevia säännöksiä. Ehdotuksen mukaan työnantajalla on säännösten nojalla oikeus velvoittaa työntekijöitä puhalluskokeeseen aluksella tulevaisuudessa. Esitys on valmisteltu merimiesasiain neuvottelukunnassa.
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa miehistön alkoholinkäytöstä johtuvien aluksen, sen miehistön, matkustajien ja ympäristön turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi välttämättömät alusten miehistöön kuuluvien puhalluskokeet aluksilla. Vastaavasti tavoitteena on mahdollistaa puhalluskokeet myös losseilla jatkossa. Lisäksi esityksen tavoitteena on turvata aluksen päällikön mahdollisuudet lakisääteisten turvallisuuteen liittyvien velvoitteidensa hoitamiseen siltä osin kuin kyse on alkoholinkäytön aiheuttamista turvallisuusriskeistä ja selkeyttää työsuhteen osapuolten asemaa sekä varmistaa asianmukaisten menettelytapojen käyttäminen puhalluskokeiden yhteydessä.
Perustuslakivaliokunta on antanut tästä asiasta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle lausunnon, jossa todetaan, että nyt ehdotetulle sääntelylle voidaan katsoa olevan perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi mietinnössään myös, että yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 8 §:ssä säädetään työnantajan oikeudesta velvoittaa työntekijä esittämään työsuhteen aikana huumausainetestiä koskeva todistus, ja pitää perusteltuna, että myös aluksilla ja losseilla tapahtuville alkoholipuhallutuksille luodaan lainsäädäntöpohja hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla.
Arvoisa herra puhemies! Tämä valiokunnassa asiantuntijoiden kuulemisten jälkeen syntynyt mietintö on yksimielinen, ja niin kuin itse jo lähetekeskustelussa totesin, kyseessä on mielestäni senkaltainen lakiesitys, jonka olisi kuulunut olla käytössä jo tällä hetkellä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-05-31T15:47:55,2022-05-31T15:50:13,Hyväksytty,1.1
2022_64_163,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 44/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_164,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökauppalain 56 a ja 56 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 44/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 44/2022, ja esittelen lyhyesti tämän mietinnön.
Esityksessä ehdotetaan väliaikaista muutosta päästökauppalakiin vuoden 2022 eli tämän vuoden osalta. Ehdotuksen taustalla ovat sekä komission että jäsenvaltioiden haasteet kestävyyssääntelyn täytäntöönpanossa. Komission 9.3. julkaistulla täytäntöönpanoasetuksella tarkkailuasetuksen muuttamisesta on mahdollistettu se, että jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta vuoden 2022 kestävyyskriteerejä päästökaupassa biomassapolttoaineiden ja bionesteiden nollapäästöisyyden ehtona.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella yritykset eivät ole voineet saada viranomaisen hyväksyntää kestävyyskriteerijärjestelmilleen erityisesti komission ohjeistuksen viivästymisen vuoksi. Tilanteessa, jossa järjestelmän toimeenpano on kesken, toiminnanharjoittajilla ei ole mahdollisuutta saada riittävää varmuutta siitä, täyttävätkö niiden kestävyysjärjestelmät lain asettamat vaatimukset ja käytetyn biomassan nollapäästöisyyden. Talousvaliokunta korostaa laajemminkin päästökauppajärjestelmän ennustettavuuden ja ajantasaisen tiedonsaannin merkitystä oikeusvarmuuden ja investointien turvaamisen kannalta.
Talousvaliokunnan saamien alustavien tietojen perusteella suurin osa EU:n jäsenvaltioista ei ole edellyttämässä kestävyyden osoittamista päästökaupassa polttoon käytettävien biopolttoaineiden, biomassapolttoaineiden ja bionesteiden osalta tänä vuonna. Ehdotettu poikkeusmahdollisuuden hyödyntäminen edistäisi siten myös alan toimijoiden yhdenvertaista kohtelua ja yhtäläisten kilpailuedellytysten toteutumista.
Nyt ehdotetulla väliaikaisella poikkeuksella ei ole arvioitu olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Talousvaliokunnan päätösehdotus yksimielisesti on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 44/2022 sisältyvän lakiehdotuksen.
Arvoisa puhemies! Tämä melko tekninen lakiesitys, ja mietintö siitä on nyt esitelty. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-05-31T15:50:47,2022-05-31T15:53:08,Hyväksytty,1.1
2022_64_165,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto. Tässä yhteydessä lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_64_166,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 22 on vaikuttanut merkittävästi myös polttoaineitten hintoihin maailmanlaajuisesti. Polttoaineiden hinnan nousun taustalla on myös koronapandemian hiipumiseen liittynyt kysynnän kasvu. Hintojen nousu vaikuttaa kuljetusalaan, yksityisautoilijoihin sekä välillisesti myös laajemmin yhteiskuntaan. 
Jakeluvelvoitelain tarkoituksena on edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä liikenteessä. Jakeluvelvoitelaki edellyttää liikennepolttoaineiden jakelijoita toimittamaan kulutukseen vuosittain tietyn määrän uusiutuvia polttoaineita. Jakeluvelvoite nousee vuosi vuodelta. 
Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on alentaa väliaikaisesti liikenteen polttoaineiden hintoja. Ehdotetulla lainmuutoksella alennetaan tämän vuoden jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä. Vuoden 22 jakeluvelvoite olisi näin ollen 12 prosenttia 19,5 prosentin sijaan. Alennus perustuu varautumisen ministerityöryhmän huhtikuussa tekemään linjaukseen jakeluvelvoitteen alentamisesta. Esityksellä ei muuteta kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun lisävelvoitetta. Lisäksi jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevaa sääntelyä lievennettäisiin väliaikaisesti tämän vuoden osalta. Ehdotuksen mukaan vuoden 2022 ylitäyttö voitaisiin siirtää kokonaisuudessaan seuraavalle kalenterivuodelle jakeluvelvoitteen täyttämiseksi. Esityksen arvioidaan alentavan dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman vähemmän. 
Kyse on väliaikaisesta muutoksesta, ja vastaavasti jakeluvelvoitetta tullaan korottamaan tulevina vuosina. Esitys korotuksista tullaan antamaan eduskunnalle syksyllä. Samassa yhteydessä säädetään myös vuoden 2023 jakeluvelvoitteen alennuksesta 7,5 prosenttiyksiköllä. Tämä nyt käsiteltävä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan käsittelyn jälkeen kesällä 2022.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-05-31T15:55:00,2022-05-31T15:57:22,Hyväksytty,1.1
2022_64_167,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,Näin. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_168,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut polttoaineiden hintoja tuntuvasti. Hinnannousun taustalla on myös koronapandemian hiipumiseen liittyvä kysynnän kasvu. Pahin voi olla edessäpäin. Tilanne on vaikea niin kuljetusyritysten, teollisuuden kuin yksityisautoilijoidenkin näkökulmasta. 
On erinomainen asia, että uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennetaan tilanteen helpottamiseksi. Tämä toivon mukaan vaikuttaa hallituksen suunnittelemalla tavalla dieselöljyn hintaan. Jakeluvelvoitteen alentamisratkaisu osoittaa, että hallitus on valmis nopeisiin toimiin helpottaakseen polttoaineiden hinnan noususta aiheutuvia ongelmia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-05-31T15:57:27,2022-05-31T15:58:30,Hyväksytty,1.1
2022_64_169,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_170,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä ja tämän asian tuomisesta eduskuntaan — erittäin tärkeä asia. Varsinkin harva-alueella pitkät työmatkat ja kulkeminen tuovat sellaisia kustannuksia, että ei kohta enää kannata käydä töissä. Tämänsuuntaisia viestejä on tullut. Tietenkin toivo elää heillä ja kansalaisilla yleensäkin, että pystyttäisiin enemmän tukemaan tässä tilanteessa. Mutta niin kuin me kaikki tiedämme, tämä on markkinoitten aiheuttamaa ja suurelta osin tietenkin tuon Venäjän hyökkäyksen tuonne Ukrainaan. Kumminkin markkinat ovat toimineet tällä tavalla, ja tietysti toivotaan, että tuolla jakeluvelvoitteen alentamisellakin saadaan jotakin myönteistä aikaiseksi.
Arvoisa puhemies! Bensiinin hintaan velvoitteen alentamisella on pienempi vaikutus, sillä jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä. Sen takia dieselistä on arvioitu, että vaikutus sen pumppuhintaan olisi 12 senttiä. Voidaan kuitenkin olettaa jakelijoiden tasaavan hintavaikutusta osin dieselistä bensiinijakeisiin. Hintavaikutuksen toteutumiseen arvioidun suuruisena ja sen ajankohtaan sisältyy kuitenkin suuria epävarmuuksia, ja vaikutuksissa voi olla myös merkittäviä jakelijakohtaisia eroja, eikä täyttä varmuutta siitä, miten hintavaikutus lopulta siirtyy polttoaineiden pumppuhintoihin, ole mahdollista taata. Tämä on aivan selvä asia: mitenkä bensanmyyjä pitää sitten itsellään näitä. Toivottavasti menisi tietenkin mahdollisimman suurena osuutena käyttäjille. Onhan nyt jo raakaöljyn hintakin tullut alaspäin, ja polttoaineiden hinnat eivät vielä ole merkittävästi alentuneet. Tätäkin taustaa vasten ajatellen voisi olla hyvä, että tämä menisi ihan suoraan hintoihin täysinäisenä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-05-31T15:58:30,2022-05-31T16:00:46,Hyväksytty,1.1
2022_64_171,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_64_172,64/2022,2022-05-31,14.00,18.23,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä, tärkeä asia, ja juuri niin kuin tuossa edustaja Piirainen totesi, niin tämä kohdistuu varmasti tuonne pitkien etäisyyksien alueille, joilla polttoainetta joutuu työmatkalla paljon kuluttamaan. 
Toki, vaikka tämä jakeluvelvoite on hyvä ja nopea toimi hallitukselta, tärkeä asia kohonneisiin energiakustannuksiin, niin silti tämä ei suoraan hintaan mittarissa vaikuta, vaan hallitus tekee nyt oman toimenpiteensä, jolla pyritään vaikuttamaan niihin pumppuhintoihin. Mutta kuten tällä hetkelläkin varsin hyvin tiedetään, niin eri asemien välillä pumppuhinnat vaihtelevat merkittävän paljon, useita kymmeniä senttejäkin, niin että suoraanhan tämä välttämättä ei siirry, mutta toivottavasti mahdollisimman iso osuus menisi suoraan tuonne pumppuhintaan ja sitä kautta kuluttajille saman tien.
Jakeluvelvoitteen tavoitteenahan on ollut hakea uusiutuvaa energiaa tämän fossiilisen sijaan, ja tästä perustavoitteesta ei tietenkään pitäisi luopua missään vaiheessa. Suomessa kun on hyvin vähän tätä fossiilista energiaa tuottaa, niin näitä biopohjaisia aineita pitäisi mahdollisimman paljon myös tuonne liikennekäyttöön saada. Elikkä tästä tämmöisestä perusajatuksesta edelleen pitäisi pitää kiinni, elikkä pitäisi panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan entistä voimakkaammin ja hakea niitä ratkaisuja siihen, että tämä kotimainen energia olisi jatkossa se meidänkin kulutusenergia myös liikenteen puolella, ja niitä ponnisteluja jatkossa entistä enempi pitäisi tehdä vaikkapa nyt sen biokaasun osalta, joka aika nopeasti on myös tänne liikennekäyttöön otettavissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_64+2022+11.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-05-31T16:00:47,2022-05-31T16:02:29,Hyväksytty,1.1
2022_65_1,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_65_2,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on ensimmäinen maa- ja metsätalousministerinä eduskunnalle antamani hallituksen esitys. On ihan mukavaa, että tämä ensimmäinen hallituksen esitys on myös aika iso ja merkittävä, mielestäni, uudeksi eläinlääkintähuoltolaiksi, jolla kumotaan nykyinen eläinlääkintähuoltolaki. Eli kyse on eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä Suomessa julkisena palveluna koskevasta laista. Haluan, puhemies, myös tässä vaiheessa kiittää jo eduskuntaa kuluneen kuukauden aikana harjoitetusta hyvästä yhteistyöstä, erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnan kanssa. Jatketaan loppuvaalikausi näin, niin saadaan paljon tulosta aikaan.
Hallituksen esityksessä on uudistus, jossa kuntien velvoitteita eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä tarkennettaisiin luetteloimalla järjestämisvastuun piiriin kuuluvat palvelut. Tähän luetteloon sisältyisi vain sellaisia palveluita, joita kunnat käytännössä järjestävät nykyisinkin. Täsmällisempi luettelo kunnille lakisääteisistä tehtävistä on tarpeellinen kuntalain ja kilpailulain [Hälinää — Puhemies koputtaa] säännösten soveltamisen kannalta, sillä kunnat tuottavat tällä hetkellä eläinlääkäripalveluita yhtiöittämättä niitä erilliseen osakeyhtiöön. Tämä esitetty laki turvaisi eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömien perustasoisten eläinlääkäripalveluiden saatavuuden koko maassa sekä mahdollistaisi nykyisen kaltaisen, pääosin virkasuhteisten eläinlääkäreiden varaan rakentuvan eläinlääkintähuoltojärjestelmän jatkuvuuden. Koronan jälkeen ei varmaan ole tarpeen kenellekään perustella, minkä takia on myös ihmisten terveyden kannalta erittäin tärkeää, että meillä on toimivat eläinlääkäripalvelut koko maassa ja että myös julkisella vallalla on siinä keskeinen rooli jatkossakin.
Tässä hallituksen esityksessä asiakasmaksuja koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia, jotka antaisivat kunnille mahdollisuuden saada lisätuloja kunnaneläinlääkärin vastaanotolla seura- ja harrastuseläimille tuotettavista palveluista. Kuitenkin on kiinnitetty huomiota näiden asiakasmaksujen kohtuullisuuteen, niin että niitä on todella sitten myös keski- ja pienempituloisten mahdollista saada. Jos kunta tuottaisi muita kuin lakisääteisiä eläinlääkäripalveluja kilpailutilanteessa, palvelut tulisi hinnoitella markkinaperusteisesti kuntalain ja kilpailulain edellyttämällä tavalla. Uudessa eläinlääkintähuoltolaissa säädettäisiin myös mahdollisuudesta siirtyä valtakunnallisella työmarkkinaratkaisulla järjestelmään, jossa luovutaan nykyisestä kunnaneläinlääkäreiden palkkiojärjestelmästä ja vain kunta perii asiakasmaksuja.
Tässä laissa säädetään myös Helsingin yliopiston yliopistollisen eläinsairaalan perustasoisille palveluille lakisääteinen julkisten palvelujen asema. Palvelutuotanto on tärkeää opetus- ja tutkimustoiminnan edellyttämän potilasaineksen saannin kannalta. Palvelut rahoitettaisiin asiakasmaksujen lisäksi kuntakorvauksilla.
Eläinlääkintähuoltolain säännöksiin, jotka koskevat eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämistä kunnissa sekä yksityisiä eläinlääkäripalveluja, esitetään vain vähäisiä, teknisen tyyppisiä muutoksia. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettaviksi eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettua lakia, eläinten lääkitsemisestä annettua lakia, elintarvikelakia, eläintautilakia, terveydenhuoltolakia ja julkisten alojen eläkelakia.
Tämän hallituksen esityksen taustalla on työryhmävalmistelu, jossa ovat olleet mukana tärkeimmät sidosryhmät. Tämä on luonnollisesti käynyt myös lausuntokierroksella, ja lausuntoja saatiin 70 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista kannatti esityksen keskeisiä tavoitteita turvata kunnallisen eläinlääkintähuollon toiminta ja pitää eläinlääkäripalvelut edelleenkin myös julkisena palveluna.
Puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, kun asiaan liittyvän valtiontukiaspektin vuoksi tarvittava komission kanta on varmistunut, elikkä myös notifiointia tässä tarvitaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-06-01T14:00:47,2022-06-01T14:05:06,Hyväksytty,1.1
2022_65_3,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_4,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kurviselle lain esittelystä. Eläinlääkintähuoltolaki tähtää kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuuden sekä laadun varmistamiseen. Lisäksi tavoitteena on valvoa elintarvikkeiden turvallisuutta, eläinten terveyttä ja eläinten hyvinvointia. Lain tavoitteet ovat periaatteessa hyvät, ja eläinten terveyden hyvinvointi koko maassa on tavoiteltava asia. On järkevää, että esitys on laadittu siltä pohjalta, että kuntien vastuut ovat jouhevasti siirrettävissä hyvinvointialueille. 
Yhtiöittämiseen liittyy kuitenkin tässäkin asiassa omat riskinsä. Kuntaliiton mukaan monilla kunnilla ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on jo tällä hetkellä suuria haasteita järjestää edes lakisääteisiä eläinlääkintähuollon palveluja. Yksi aivan keskeinen haaste on eläinlääkärien rekrytointiongelmat. Jos ei osaavia henkilöitä saada palkattua kaikkialle Suomeen, ei tämän lakiesityksen tavoitteella ole oikeastaan edellytyksiä toteutua toivotulla tavalla.
En millään jaksa uskoa, että yhtiöittämistä edistävät muutokset ovat omiaan paikkaamaan varsinaisia eläinlääkintähuollon kipukohtia. Kyllä se on nähty jo käytännössä lukuisia kertoja, miten yksityistäminen ja markkinavoimat toimivat koko maan laajuisten palvelujen järjestämisen suhteen muun muassa sote-puolella. Kohtuuhintaisten eläinlääkäripalvelujen saatavuuden varmistamisen kautta maan tulee olla ykkösprioriteetti. Matka eläinlääkäriin ei saa venyä kohtuuttomaksi. Vahinko ei tule myöskään kello kaulassa, ja on tärkeää, että eläinlääkäripäivystystä olisi tarjolla kellon ympäri.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntakin esitti viime vaalikaudella rauenneeseen maakuntauudistukseen liittyen, että nykyisen kaltainen virkasuhteisiin eläinlääkäreihin nojaava eläinlääkintähuoltojärjestelmä olisi toimiva ratkaisu. Valiokunta nosti esille myös, että lemmikkieläimille suunnattujen eläinlääkäripalvelujen siirtäminen kokonaan yksityisille toimijoille tulisi vähentämään hyötyeläimille suunnattujen palveluiden saatavuutta.
Ostan kyllä täysin tämänkin kritiikin. Ympäristöterveydenhuollon tehtävien järjestäminen koskien myös eläinlääkintähuoltoa on tällä hetkellä merkittävien muutospaineiden alla. Olisikin äärimmäisen tärkeää tehdä nyt huolellisia päätöksiä, sillä niillä on kauaskantoiset vaikutukset eläinten hyvinvointiin. 
Ja eläinten hyvinvointilaki tulee — tai tullee — nyt käsittelyyn sitten ensi syksynä. Se on hyvin laaja, tärkeä laki, ja totta kai me toivomme, että siitä tulee paljon parempi kuin edellinen, myös eläinten hyvinvointia ajatellen. 
Korona-aikana lemmikkejä on hankittu hyvin moneen huusholliin sitä yksinäisyyttä korvaamaan, että on joku kaveri, tai muuten seuraksi. Nyt monet ovat joutuneet töihin, ja eläimet ovat jääneet vähän vähemmälle huomiolle, ja myös korona on tehnyt sen, että monilla on taloudellisesti hankalaa. Silti, kun eläimen on ottanut, pitää huolehtia, että eläintä hoidetaan, kun eläin tarvitsee apua. Näitä henkilöitä on Suomessa nyt jo paljon, usein iäkkäitäkin ihmisiä, ja heillä on toimeentulossa hyvin paljon vaikeuksia, mutta he eivät halua luopua lemmikeistään, joten on hyvin tärkeää, että me tuemme myös tässä asiassa, että ihmiset saavat sen lemmikkinsä pitää ja lemmikit saavat asianmukaisen hoidon, peruspalvelut nyt ainakin. Se on tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-06-01T14:05:06,2022-06-01T14:09:21,Hyväksytty,1.1
2022_65_5,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_6,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eläinlääkäripalvelut on todellakin tärkeää turvata kattavasti koko Suomessa, ja on tärkeää, että järjestelmä on sellainen, että se toimii myös poikkeuksellisina aikoina silloin, kun syystä tai toisesta eläinlääkäripalveluihin kohdistuu painetta. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin tällä esityksellä tavoitellaan näitä hyviä tavoitteita ja sen lisäksi tasapainoa julkisen ja yksityisen sektorin välillä. 
Mutta itselleni jäi kyllä epäselväksi, millä tavalla tässä pystytään edistämään sitä, että poistuisi juuri tämä ongelma, jonka edustaja Elomaakin nosti esiin: millä tavalla turvataan nämä eläinlääkäripalvelut syrjäisillä alueilla, joilla ei ole edellytyksiä markkinaehtoisten, yksityisten, esimerkiksi erikoiseläinlääkäritasoisten palvelujen syntymiselle. 
Sitten täällä todetaan myös, että tämä esitys aiheuttaisi muutoksia, jotka nostaisivat kunnallisilla vastaanotoilla tuotettavien palvelujen asiakashintoja, ja tämä tietysti liittyy siihen, että tämä muutos hinnoittelussa tulisi lähemmäs yksityisten palveluntuottajien hinnoittelua eräiltä osin, ja varmasti tämän kilpailutilanteen kannalta tämä on mielekästä, mutta kyllähän se saattaa sitten näitä palveluihin tottuneita eläinten omistajia ja asiakkaita kirpaista, kun hinnat nousevat, mutta ehkä ministeri osaa näihin kysymyksiin vielä tarkentavasti vastata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-01T14:09:22,2022-06-01T14:11:25,Hyväksytty,1.1
2022_65_7,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_8,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lain tuomisesta tänne saliin. Vaikea eläinlääkäritilanne vaarantaa eläintautien ennaltaehkäisyn, maatilojen eläinten terveydenhuollon, maatilojen elinkeinon toimintaedellytykset sekä suurempien eläinten eläinsuojelun, ja valitettavasti tämä on viime aikoina näkynyt räikeästi myös mediassa.
Kunnaneläinlääkäreiden työtehtävistä pitää tulla niin houkuttelevia, että meillä on mahdollisuus myös niihin ihmisiä saada. Riittävän tulotason täytyy olla mahdollinen kohtuullisella työajalla. Tämän ja päivystävän kunnaneläinlääkärin jaksamisen varmistamiseksi päivystysalueet eivät saa laajentua kohtuuttoman suuriksi. Muiden kuin akuuttitapausten puhelinkonsultaatio tulisi hoitaa muuten kuin akuuttipäivystäjän avulla, ja kysynkin ministeriltä: olisiko tähän yksi vaihtoehto esimerkiksi valtakunnallinen puhelinpäivystys? Yhteistyö hyvin varusteltujen yksityisklinikoiden kanssa voisi olla tarpeen perustasoa vaativampien potilaiden hoidossa.
Ongelmana on myös eläinlääkärien koulutusmäärä: onko se riittävä. Koulutusmäärää on mielestäni lisättävä edelleen, ja koulutuksessa on panostettava kunnaneläinlääkärien tehtäviin. Eläinlääkärin koulutukseen tulisi sisällyttää myös työskentelyjakso kunta‑ tai yleispraktiikassa. On kuitenkin huomioitava, että pelkkä koulutusmäärien lisäys ilman työolosuhteiden muutosta ei paranna tilannetta. Koulutusmäärien lisäys vaikuttaa viiveellä, eikä siitä ole apua tässä akuutissa tilanteessa, jossa tällä hetkellä olemme. Kunnaneläinlääkärien työoloja ja työehtoja on parannettava niin, että suuri viikoittainen työtuntien määrä ja ammatin perusvarustukseen vaadittava suuri summa omaa rahaa eivät estä eläinlääkäreitä lähtemästä alalle töihin. Ammatillisen kehittymisen on oltava mahdollista, ja siihen on myös oltava mahdollisuus työn ohessa. Tätä me tarvitsemme, jotta meidän eläimemme jatkossakin voivat hyvin ja valvonta pelaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-06-01T14:11:25,2022-06-01T14:13:26,Hyväksytty,1.1
2022_65_9,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_10,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille lain esittelystä. Annetun palautteen perusteella valtaosa lausunnonantajista pitää kannatettavana lakiesityksen tavoitetta turvata esitetyllä tavalla kunnallisen eläinlääkintähuollon toiminta ja julkiset eläinlääkäripalvelut. Myös maataloustuottajien keskusjärjestö MTK katsoi omassa lausunnossaan, että hallituksen esitys on riittävä varmistamaan eläinlääkäripalvelujen saatavuuden koko maan alueella kaikille eläimille. Tähän kuuluvat myös kiireelliset tapaukset, mutta vain täpärästi.
Suomen Kuntaliiton näkemyksen mukaan eläinlääkintähuoltolakiin tulisi tehdä vain välttämättömät muutokset ja tulisi toteuttaa suurempi uudistus vasta myöhemmin. Liitto ei hyväksy sitä, että esitys laajentaisi kuntien lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta, sillä kunnilla ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueilla on jo tällä hetkellä vaikeuksia järjestää lakisääteiset eläinlääkintähuollon palvelut. Tähän kohtaan liittyen haluan välittää huolen omasta maakunnastani Pohjois-Pohjanmaalta, mutta saamani tiedon mukaan myös muualla Suomessa on vastaava tilanne, joka vahvistaa Kuntaliiton antamaa viestiä.
Tuotantoeläinyrittäjät kantavat suurta huolta eläinlääkärien riittävyydestä. Heidän kokemuksensa on, että etenkin uudet eläinlääkärit haluavat keskittyä pieneläinten hoitamiseen ja mieluiten niin, että se tapahtuisi virka-aikana. Maito- ja karjankasvatustiloilla olevat eläimet eivät kuitenkaan sairastu välttämättä vain virka-aikana, vaan saattavat tarvita kiireellistä hoitoa myös muina vuorokaudenaikoina. Vaikka tiloilla voi olla valmiuksia ensihoitoon, pitäisi tuotantoeläinten hoitamisesta ymmärtäviä eläinlääkäreitä olla käytettävissä myös yöaikaan.
Kysynkin paikalla olevalta maatalousministeri Kurviselta: Miten tähän koko maata vaivaavaan epäkohtaan voitaisiin vaikuttaa? Ja miten voitaisiin varmistaa, että tuotantoeläinten hoitoa taitavia eläinlääkäreitä olisi maassamme riittävästi jatkossakin? Ja mitä mieltä maatalousministeri olisi siitä, että lisättäisiin eläinlääkärikoulutusta ja avattaisiin eläinlääketieteellinen tiedekunta Oulun yliopistoon? Harjoitustilatkin voisivat löytyä vaikkapa Ruukin luonto- ja hevoskeskuksen yhteydestä. Tuotantoeläinten hoitoon liittyvä eläinlääkärivaje on mitä suurimmissa määrin myös osa huoltovarmuuskysymystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-01T14:13:29,2022-06-01T14:15:56,Hyväksytty,1.1
2022_65_11,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_12,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En vastaa täällä esitettyihin kysymyksiin, koska ne on esitetty ministerille, mutta voisin kyllä vastata. [Naurua — Ben Zyskowicz: Ensi vaalikaudella!]
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja kiinnittäisin myös huomiota siihen, että asiakasmaksut ja eläinsuojelu kulkevat kyllä hyvin käsi kädessä. Jos tämä tilanne johtaa siitä, että kunnilla on oikeus periä maksuja asiakkailta, jotka käyvät kunnan perustamissa tiloissa, ja eläinlääkärit perivät tietyn taksataulukon mukaan maksuja, niin jos kunta lähtee korottamaan näitä maksuja, jotta saa siitä investoinnista itselleen tietenkin maksua takaisin, se johtaa siihen, että väistämättä vähävaraiset ihmiset, joille eläimet saattavat olla todella tärkeitä ja lähes ainut elämänlanka, eivät saa näitä palveluja. Tähän kannattaa oikeasti kiinnittää huomiota. 
Kun itse tein 30 vuotta eläinlääkärin hommia, niin minä törmäsin näihin satoja ja satoja kertoja. Eläimiä ei eläinsuojelulain mukaan voi jättää auttamatta, eli se kuuluu siihen pakkolakiin, jota eläinsuojelulaki edustaa.
Sitten kun me tullaan näihin päivystyksiin: Itsekin tein päivystyksiä aika paljon, ja niitä oli aika usein, joka kolmas viikonloppu 63 tuntia, ja jos ajatellaan tätä palo‑ ja pelastustoimen ratkaisua, niin itsekään en kyllä tiennyt, olinko töissä vai en. Ja kun täällä katsotaan näitä palkkauksia — en minä nyt palkkapolitiikkaan mene — niin täällä on minimipalkka 1 811 euroa, joten en usko, että kovin paljon, jos hyötyeläimiä on alueella vähän, sitä halukkuutta siirtyä pieneläinhoidosta hyötyeläinten hoitoon on. Eli tämä kokonaisuus pitää pystyä punnitsemaan sillä tavoin — oma näkemykseni on se — että jos me meinataan eläinlääkäreitä houkutella syrjäseuduille, niin heidän pitää saada hoitaa kaikkia eläimiä, pitää olla kunnon klinikka eli työyhteisö, siellä pitää olla monta kollegaa, jolloin voidaan näitä vuorotteluja tehdä ja tietoja vaihtaa ja se työ on palkitsevaa ja sitten se työ on myös semmoista, että sitä viitsii joku tehdä eikä käy niin, että on puoli vuotta ja lähtee uupuneena pois. Kun on työskentelytilat ja riittävä määrä eläinlääkäreitä ja riittävä määrä avustavaa henkilökuntaa, niin sitten siitä tulee semmoinen kokonaisuus, että työntekijät siellä viihtyvät, ammatillisesti kehittyvät ja sekä pieneläimet, hyötyeläimet että sitten urheiluhevoset ja kaikki muut saavat tietynlaatuista ja tietyntasoista hoitoa. 
Tässä on monta semmoista käytännön asiaa, mitä minä en heti täältä laista kyllä lukemalla saa, mutta hyvä, että tämä on tehty kohtuullisen väljäksi, niin että annetaan kunnille ja yhteistoiminta-alueille itselleen mahdollisuus vaikuttaa. Edelleen kaikkein tärkeimpänä korostan sitä, että jos nämä asiakasmaksut nousevat liian korkealle, niin siitä kärsivät ihmiset ja siitä kärsivät eläimet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-01T14:15:56,2022-06-01T14:18:49,Hyväksytty,1.1
2022_65_13,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_14,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eläinlääkintähuoltolain tarkoituksena on varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu sekä kunnissa suoritettava elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinten terveyden ja eläinten hyvinvoinnin valvonta. 
Lausujista tähän lakiesitykseen muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK lausui, että tämä esitys on kyllä riittävä varmistamaan eläinlääkäripalvelujen saatavuutta koko maassa kaikille eläimille, joskin kiireellisissä tapauksissa täpärästi. Eli tästä on tulkittavissa se, että kiireellisten ja akuuttien tapausten kohdalla pitää kiirettä. Kysyisin, ministeri, teiltä: millä tavalla turvataan, että myös akuutit hoitotoimenpiteet ja tapaturmat tai vammat, mitä eläimelle sattuu, voidaan tämän lain mukaan sitten turvata?
Nostaisin myös tämän asiakasmaksuasian esiin, minkä edellinen edustaja tuossa mainitsi. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Suomen eläinsuojelu ovat lausuneet, että asiakasmaksujen perimisen lakisääteiseen järjestämisvastuuseen kuuluvista palveluista kunnan vastaanotolla tulisi olla vapaaehtoista. Eli lausuntojen mukaan maksujen perimiseen liittyy hallinnollista taakkaa ja ne saattavat nostaa asiakashintoja tasolle, joka voi aiheuttaa ongelmia eläinten hyvinvoinnissa. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että jos maksut nousevat, niin ihmisillä ei ole varaa niitä maksaa. Eli kysyisinkin teiltä siitä, miten tässä tilanteessa toimitaan.
Myös eläinten hyvinvoinnin haluan nostaa esille. On selvästi havaittavissa, että eläinsuojelurikoksista rangaistukset ja ne seuraamukset eivät vastaa tekojen moitittavuutta. Saamme toistuvasti lukea eläinsuojelurikoksista, joissa tuomiona on ehdollista, ehdollista, ehdollista tai eläintenpitokielto. Tuntuu usein, että tapaukset ovat hyvin vakavia ja eläimet ovat joutuneet kärsimään, mutta tuntuu, että tuomiot eivät ole kohdallaan. Tämä ei ehkä liity tähän lakiin, mutta on myös tärkeä asia huomioida tulevaisuudessa. Mielestäni eläinsuojelurikosten rangaistuksia tulisi koventaa.
Kysyn vielä luonnonvaraisista eläimistä, koska se on myös tärkeä asia. Ihmisiltäkin tulee yhteyttä usein siitä, kenen vastuulla on Suomessa luonnonvaraisten, esimerkiksi rauhoitettujen eläinten lääkitseminen ja hoito, jos löytää luonnosta loukkaantuneen eläimen. Onko se eläintarhan, vai voiko kansalainen viedä löytämänsä eläimen esimerkiksi minne vain eläinlääkärin vastaanotolle? Olisi hyvin tärkeää, että myös luonnonvaraisia eläimiä hoidettaisiin hyvin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-01T14:18:50,2022-06-01T14:21:36,Hyväksytty,1.1
2022_65_15,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_16,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on ollut erittäin tärkeitä ja hyviä puheenvuoroja. Nostan muutamia esille, ja tietysti odotan, että ministeri Kurvinen pääsee vastaamaan. 
Kun ajatellaan kunnallisen eläinlääkärin tehtäviä, niin tehtävät ovat erittäin tärkeitä: tuotantoeläinten hyvinvointi, lääkitys, auttaminen siellä tiloilla ja myös tämä valvonta. Se on myös erittäin tärkeää, mikä tässä edellisessäkin puheenvuorossa tuli esille. Samaten on esimerkiksi hevospuolella. Se on harrastus, ravihevonen, kilpahevonen, niitäkin on Suomessa noin 74 000. Katsoin, että koiria on ihmisillä noin 700 000. Puhutaan aika isoista massoista. No, ehkäpä aika monilla ihmisillä on varaa viedä yksityisellekin lääkärille, heittää autoon ja lähteä kulkemaan, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta. 
Ehkä olisin pyytänyt ministeri Kurvista arvioimaan, miten tämä on nykytilanteeseen verrattuna. Onko teillä näkemystä siitä, että kun tässä nyt velvoitetaan antamaan palvelut arkipäivisin ainakin virka-aikaan ja sitten kiireellistä hoitoa virka-ajan ulkopuolella, mutta se voidaan toteuttaa myös laajemmalla alueella, mikäli sitä voidaan antaa kohtuullisessa ajassa tai kohtuullisella etäisyydellä, niin miten väljät nämä kriteerit ovat ja miten väljiksi ne jäävät? Mietin yksinäistä ihmistä, jolla ainoa ystävä on ehkä kissa, koira eikä ole rahaa lähteä mihinkään. Tiedämme mikä tilanne nyt on: olemme keskustelleet paljon polttoaineen hinnasta, asumisen kustannuksista, joissa tietysti viisailta ministereiltä odotamme edelleen vastaantuloa. Mutta kun se taloudellinen tilanne on niin heikko monilla, ettei voisi viedä lääkäriin edes sitä lähintä ystäväänsä. Kysyisin tästä, miten tätä tulkitaan. Tähän kokonaisuuteenhan liittyy se, että ainakaan tähän asti toimeentulotuen perusosassa ei ole huomioitu eläimistä aiheutuvia kuluja. Veisin terveiset, että tästä muistakaa keskustella, koska se on syrjäytymiseen, yksinäisyyteen ja toimintakykyyn liittyvä aivan oleellinen asia. Eläin on nykyisin ihmisille, lemmikkieläimet erityisesti, ihan perheenjäsen.
Myös tuosta hintapolitiikasta toisin huoleni. Täällä on lausuntopyynnössä ehdotettu, että lakisääteisiin järjestämisvastuutehtäviin olisi lisätty vielä esimerkiksi koiran keisarinleikkauksia, sterilisaatiota ja koirien päivystysleikkauksia ja iho- ja korvatauteja. Ne ovat hyvin yleisiä, ja saattaa tulla tämmöinen akuutti tilanne. Jos ne ovat tuolla kilpailutuspuolen hinnoittelussa, jos ymmärsin oikein, niin mitä se tarkoittaa? Onko ministeriöllä nyt tarkoitus asettaa joitain hintakattoja? Toki ymmärrän sen huolen, että jos eläinlääkäreitä ei ole, niin me voimme täällä tietysti miten paljon vain tehdä, mutta tätä lääkäriasiaa pitää koulutuksen avulla ja sen työn haluttavuuden avulla parantaa. Se liittyy myös tähän valvontatehtävään, ettei yksinään joudu menemään hyvinkin haasteellisiin ihan eläinrääkkäystilanteisiin vaan että siellä on työkaveri mukana, saa selkänojaa siihen, että myös uskaltaa tehdä niitä pakkokeinopäätöksiä siellä paikan päällä. Se eläin ei odota, se ei ole jääkaappi, jonka voi laittaa kahdeksi kuukaudeksi sivuun, vaan siellä vaaditaan välittömiä toimenpiteitä.
Todellakin toivon, että me saamme tästä laista nyt sellaisen, että ihmiset pääsevät eläintensä kanssa lääkäriin, ja toivon tietysti, että mietintövaliokunta nyt huolellisesti tätä katsoo ja ministeriö on sitten valmis ottamaan ehdotuksia vastaan. Mutta tämä on iso kokonaisuus ja koskee sekä tuotanto- että lemmikkieläimiä, ja tämä on äärettömän tärkeä. 
Vielä ehkä sanoisin siitä, kun monesti sanotaan, että syrjäseuduilla on vaikea saada esimerkiksi eläinlääkäripalveluita, että kyllä esimerkiksi hevosten kanssa täällä Uudellamaallakin on ihan haasteellista päivystysaikaan. Monet pienemmät paikat ovat kiinni, ja sitten pitäisi saada kuljetus keskellä yötä esimerkiksi Helsingin Viikkiin, ja ei se nyt esimerkiksi Hyvinkäältä, jossa minä asun, ihan noin vain onnistu keskellä yötä. On tässä tietysti omat haasteensa, että näitä palveluita on riittävästi. Kuten sanoin, esimerkiksi hevosiakin on noin 74 000 Suomessa. 
Mutta odotan ministeriltä vastauksia: parantaako tämä eläinlääkäripalveluita ja miten varmistetaan kohtuulliset hinnat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-01T14:21:38,2022-06-01T14:26:47,Hyväksytty,1.1
2022_65_17,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_18,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty monia todella hyviä puheenvuoroja, ja muun muassa edustajat Eestilä ja Elomaa nostivat esiin tämän asiakasmaksuasian. Suomessa on jo vuosia kannettu huolta korkeista eläinlääkärimaksuista ja korkeista asiakasmaksuista, ja tämä huoli on aito. Korkeat hinnat vaarantavat monen eläimen hyvinvoinnin, ja eläimet voivat helposti jäädä kokonaan hoitamatta, mikäli omistajalla ei ole varaa viedä lemmikkiään eläinlääkäriin, tai mikäli omistajalla on varaa käyttää lemmikkiä eläinlääkärissä, voi hän joutua sitten puolestaan tinkimään tarvittavista hoidoista korkeiden hintojen vuoksi, ja olen kuullut jopa tapauksia, että omistajat ovat tinkineet omista lääkkeistään, jotta voisivat puolestaan auttaa rakkaita lemmikkejään. Valitettavasti tälläkin hetkellä eläimiä joudutaan hylkäämään siksi, että eläimiä ei ole varaa viedä eläinlääkäriin, eli toivon todella, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota. Eläimet eivät saa joutua kärsijöiksi korkeiden hintojen vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-06-01T14:26:47,2022-06-01T14:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_65_19,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_20,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja itse asiassa tämä koko lakiesityshän on osaltaan pohjautumassa siihen, mitä valiokuntamme aikanaan totesi. Halusimme, että pieneläinhoito ei menisi vain yksityiselle puolelle, sillä tällainen yhdistelmä, jossa julkisella puolella tehdään molempia, takaa ikään kuin molemmille, sekä pieneläimille että tuotantoeläimille, paremman ja läheisemmän hoidon, koska näitä tapauksia ei riittäisi riittävästi, jos kunnanlääkärit keskittyisivät vain tuotantoeläimiin, välimatkat tulisivat sellaisiksi, että todellisuudessa sitä lääkärin palvelua ei olisi saatavissa. 
Edustaja Eestilä tuossa kuvasi hyvin, mitä käytännössä se päivystäminen pahimmillaan voi olla — tämä on hyvinkin yleinen tarina. Kun nämä ovat samoissa käsissä, niin nämä tukevat toinen toisiaan, ja nyt kun yhteiskunta tulee näitten peruspalveluitten järjestämisessä vastaan, niin ne hinnatkaan niissä palveluissa, mitkä tähän on lueteltu, eivät varmasti niin korkeiksi nouse kuin siellä yksityisellä puolella. Toki sitten jos sen puolen palveluita järjestetään, mitkä eivät tähän 14:n listaan kuulu, niin niissä on sitten ihan täysimääräinen hinta, näin ymmärrän. Kuitenkin onhan se tärkeätä kuntien kannalta, että niitten toimitilojen ja muitten maksut voidaan jonnekin vyöryttää, kun kunnille selkeästi tässä kuitenkin tulee lisää kustannuksia. Mekinhän olemme monessa yhteydessä sanoneet, että kunnille ei tule uusia velvoitteita säätää, jos ei raha seuraa perässä, joten nyt niitä sitten voidaan osin sieltä pieneläinten omistajilta kerätä. Kaiken kaikkiaan todella hyvä uudistus.
Mitä sitten tulee moniin muihin eläinsuojeluksellisiin ja näihin kysymyksiin, olen iloinen siitä, että syksyllä tulemme saamaan eläinten hyvinvointilainsäädännön tänne, ja koetetaan sitten yhdessä sitäkin näiltä osin käydä. Olen aivan samaa mieltä, että siellä on näissä törkeissä tapauksissa vähän liian holtitonta se kohtelu. Itsekin kun esimerkiksi olen joutunut tarkastamaan eläintenpito-oikeutta, niin huomasin, että sieltä rekistereistä sitä tietoa ei kovin helposti saa sellainen, joka haluaisi varmistaa, että esimerkiksi ostettavien eläinten tai myytävien eläinten osalta ei siellä ole eläintenpitokieltoa vaan että kaikki on kunnossa. Se on yllättävän vaikeata. Näissä rekisteriasioissakin — me ollaan valiokunnassakin tästä [Puhemies koputtaa] käyty keskustelua — varmaan tulee jatkossa toimia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-06-01T14:27:55,2022-06-01T14:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_65_21,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen vielä ja sen jälkeen ministerin vastaukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_22,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä. Kaikin keinoin pitää pyrkiä varmistamaan se, että eläinlääkäripalveluiden saatavuus maassa on hyvällä tasolla, olkoon paikkakunta sitten tuolla pohjoisessa tai täällä etelässä. Joka paikkakunnalla on hyvä olla olemassa eläinlääkäri. Monella paikkakunnalla totta kai pieneläinpuoli on kasvava asiakaskunta, ja tuotantoeläimiä monessa tapauksessa alkaa olla vähemmän. Niin tai näin, on kuitenkin lainsäädännöllä varmistettava se, että molemmat palvelua tarvitsevat tahot saavat sen palvelun.
Edustaja Eestilä äskeisessä aivan loistavassa puheenvuorossaan kuvasi tätä tilannetta, miten se oikeasti on. Hänellä tietysti on pitkä kokemus tältä alalta ja erinomaisen rautainen ammattitaito, ja saimme kuulla ammattimiehen puheenvuoron. Siitä kiitos edustaja Eestilälle.
Toivonkin, että kun ministeri on nyt paikalla, tämä tieto menee myös perille niin, että varmistetaan... Vaikka kotikunnassani Ilomantsissa toki eläinlääkäripalvelut ovat olleet hyvät, sielläkin on tiettyjä haasteita. Sote-uudistuksen myötä olemme sitten toki siihenkin asiaan kiinnittäneet huomiota ja tehneet maakunnallista yhteistyötä, mutta tulevaisuudenkuva ei välttämättä ole aivan ruusuinen.
Kysyn ministeriltä, kun hän on paikalla: pystytäänkö nykyisissä olosuhteissa hyvälaatuisten palvelujen taso turvaamaan koko maassa? Sen pitää olla lähtökohta, ja siitä ei saa tinkiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-01T14:31:07,2022-06-01T14:32:33,Hyväksytty,1.1
2022_65_23,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Näin. — Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_24,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tosi tyytyväinen, että me ollaan käyty eläinlääkäripalveluista ja eläinten hyvinvoinnista näin laaja-alainen keskustelu eduskunnan laajalla kokoonpanolla, ja tämä on erittäin myönteistä. Vastaan ensin vähän pienempiin kysymyksiin ja sitten ehkä muutamiin tällaisiin metatason ydinongelmiin, juurisyihin ja ilmiöihin.
Edustaja Elomaan hyvään puheenvuoroon: mielestäni teidän esiin nostamiinne huoliin on ainakin yritetty vastata tässä esityksessä varsin hyvin. Moni edustaja otti täällä esille juuri asiakasmaksujen merkityksen lemmikkieläinten, pieneläinten, kohdalla; tuleeko ne todella hoidettua sitten pienituloisimmilla ihmisillä. Ja siellähän nyt esitetään niin, että kuitenkin niiden mahdollisten asiakasmaksujen nostojen pitää olla kohtuullisia. Jonkin verran kunnat nyt sitten saisivat enemmän tuloja näiden palveluiden järjestämisestä, mutta mitään valtavia maksujen nostoja ei tulisi. On tiedostettu juuri tämä kysymys, että sitten eläinsuojeluongelmia alkaa tulla — kuten vaikkapa edustaja Eestilä itse ammattilaisena, eläinlääkärinä, tämän hyvin otti esille.
Näiden niin sanottujen sgei-palvelujen eli tämmöisten julkisten palvelutehtävien — Euroopan unionin oikeudessa sgei-palveluista puhutaan — piiriin tässä esityksessä tulisivat suurin piirtein ne samat palvelut, joita tälläkin hetkellä kunnat järjestävät. Jonkin verran koko tätä keskustelua haluaisin rauhoitella, ei tässä nyt valtavan isoa muutosta tule. Ja myös juuri se tässä on tavoitteena ehkä laajemmin sanottuna, että hallitus haluaa pitää eläinlääkäripalvelujen ytimen julkisena palveluna ja siinä on julkinen valta mukana. Ja juuri näitä tilanteita tulee myös, voimakasta julkisen vallan käyttöäkin. Mutta tietysti on nähtävä myös se asia, että meillä on paljon yritystoimintaa, yksityisiä eläinlääkäriyrityksiä, ja täytyy tietysti pitää mielessä myös — uskon, että oppositionkin edustajat ymmärtävät sen — että emme me voi julkisena valtana kuitenkaan sotkea yksityistä yritystoimintaa. Eihän sitä nyt Suomessa ainakaan pidä tässä ruveta vähentämään.
Edustaja Malm nosti esille valtakunnallisen puhelinpäivystyksen. En ole asiaan sillä tavalla perehtynyt, että osaisin sanoa siihen tarkalleen, mutta voihan sitä harkita ja selvittää.
Edustaja Juvonen akuuteista tilanteista: nykytason pitäisi aika hyvin toimia ja turvata nykytasoinen apu niissä tilanteissa.
Sitten edustaja Räsänen kysyi niistä alueista, joilla ei markkinaehtoisesti synny esimerkiksi erikoistasoisia palveluja: tämän esityksen mukaan pieni määrä erikoistasoisia palveluja voitaisiin tuottaa kuntarakenteessakin, eli tämä asia on myös täällä pyritty huomioimaan.
Sitten, puhemies, loppuun: ehkä se isoin asia näissä eläinlääkäripalveluissa Suomessa, minkä todella moni edustaja nosti esille — esimerkiksi edustaja Mattila erittäin hyvin — on juuri tämä eläinlääkäreiden saatavuus ja ennen kaikkea se, että meillä olisi sellaisia eläinlääkäreitä, jotka ovat motivoituneita hoitamaan tuotantoeläimiä, ei vain pieneläimiä elikkä suomeksi sanottuna lemmikkejä. Tässä ehkäpä koulutusmääriä pitäisi lisätä.
Tunnen aiheen hyvin entisenä tiedeministerinä, mutta en ala linjailemaan mistään tiedekunnista, koska se kuuluu ministeri Honkoselle, ei minulle enää. Mutta tutustuin edellisessä virassani kyllä tähän ongelmatiikkaan, ja vierailin muun muassa Viikin eläinsairaalassa. Koulutusmääriä voisi ehkä lisätä, mutta — ja tämä liittyy myös edustaja Hoskosen kysymykseen siitä, miten nämä hyvälaatuiset palvelut jatkossa toteutuvat — tässä ollaan vähän samojen asioiden äärellä kuin siinä, miten me saadaan riittävästi sairaanhoitajia tai ihmislääkäreitä kuntiin. Elikkä meillä on vain sitä tilannetta, että moni ei halua päivystää — eläinlääkäri niin kuin ei ihmislääkärikään halua — ja voi olla, että koetaan raskaana se, kun maatilat ovat suurentuneet. Voi sanoa, että nyt on enemmän eläimiä hoidettavana ja enemmän sairaita; ennen saattoi olla yksi sairas tai loukkaantunut eläin, nyt saattaa olla kymmeniä. Ja kyllä varmasti koulutuksen sisältöäkin pitäisi miettiä.
Kun olin opetusministeriössä ministerinä, niin silloin pohdinnassani oli muun muassa selvityshenkilön asettaminen tai työryhmän asettaminen miettimään tätä. Keskustelin ministeri Honkosen kanssa siitä, voisimmeko maa- ja metsätalousministeriössä ja opetusministeriössä yhdessä miettiä, että vähän kehitettäisiin tätä koulutusta ja koulutusta suunnattaisiin siihen, että on myös tuotantoeläinten hoitamisoppia ja motivaatiota eikä vain pieneläimiä. [Leena Meri: Hyvä idea!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-06-01T14:32:34,2022-06-01T14:37:11,Hyväksytty,1.1
2022_65_25,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_65_26,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3. käsittelyä. — Avaan keskustelun., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_65_27,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen>>>Hallituksen esitys  HE 56/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 9/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun. Edustaja Lohi, valiokunnan puheenjohtaja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_65_28,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen lainsäädäntöön sekä eräihin muihin lakeihin tehtävistä muutoksista hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevasta lainsäädännöstä johtuen>>>Hallituksen esitys  HE 56/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 18/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys liittyy kevätistuntokaudella 2021 käsiteltyyn sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaan hallituksen esitykseen. Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lainsäädäntöä sekä eräitä muita lakeja mainittuun uudistukseen liittyen.
Esityksessä ehdotetaan kyseiseen lainsäädäntöön pääsääntöisesti teknisiä muutoksia, jotta sääntely vastaisi uudistuksen sääntelyä uudesta palvelurakenteesta ja järjestämisvastuusta. Esityksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla ei puututa säännösten sisältöön lukuun ottamatta eräitä potilastietojen käsittelyyn liittyviä säännöksiä. Tätä esitystähän kutsutaan myös niin sanotuksi Sote 100 ‑lakipaketiksi — onhan tässä käsittelyssä yli sata eri lakiesitystä, joihin tehdään näitä niin sanottuja pääosin teknisiä muutoksia. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisluontoisia, teknisluontoisina välttämättömiä ja johtuvat jo vahvistetusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevasta sääntelystä. Valiokunta puoltaa esitystä ja pitää ehdotettuja muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön jäljempänä ehdotetuin muutoksin kannatettavina. Sosiaali- ja terveysvaliokunta viittaa hallintovaliokunnan toimialan osalta hallintovaliokunnan lausuntoon ja pitää myös pelastuslakiin sekä mainittuihin muihin lakeihin ehdotettuja muutoksia jäljempänä ehdotetuin muutoksin kannatettavina.
Valiokunnan mietintö oli kaikilta osin yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-06-01T14:38:05,2022-06-01T14:39:58,Hyväksytty,1.1
2022_65_29,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Sankelo, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_65_30,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannattavuushaasteiden keskellä oleva suomalainen maatalous on kehittänyt toimintaansa viimeisten vuosien aikana merkittävällä tavalla. Monet maatilat panostavat käytäntöjensä tehostamiseen ja hyödyntävät toiminnassaan uusinta teknologiaa. Uljaat viljakuivurit ovat tuttu näky suomalaisella maaseudulla. Nestekaasua käytetään nykyään polttoaineena monissa uusissa viljankuivaajissa. Tekniikkaa pidetään ympäristöystävällisenä ja hyötysuhteeltaan hyvänä tapana kuivata suomalaista viljaa.
Nestekaasun käytöstä ei kuitenkaan ole mahdollista saada kuivauksen yhteydessä valmisteveron palautusta samaan tapaan kuin saastuttavammasta kevyestä polttoöljystä. Teollisuudessa nestekaasun valmisteveron palautus on mahdollistettu tuotannon raaka- tai apuaineena sekä nestekaasun välittömässä ensikäytössä tavaran valmistuksessa. Valmisteveron palautusjärjestelmää ei siis voi pitää tällä hetkellä neutraalina. Nestekaasun käyttö maataloudessa on kasvussa, ja sen huomioimiselle palautusjärjestelmällä on vahvat perusteet.
Asiaan on kiinnitetty huomiota jo aikaisemmin. Eduskunta on hyväksynyt edellisellä eduskuntakaudella nestekaasun verokohteluun liittyvän valtiovarainvaliokunnan mietinnön. Eduskunta edellytti tuolloin mietintöön liittyvässä lausumassaan, että hallitus selvittää maatalouden energiatuotteiden valmisteveron palautusjärjestelmän neutraalisuuden suhteessa maataloudessa käytettäviin polttoaineisiin. Lausuma ei kuitenkaan johtanut neutraalin palautusjärjestelmän käyttöönottoon. 
Arvoisa puhemies! Siksi tein tämän lakialoitteen laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Olen saanut tähän asiaan liittyen viljelijöiltä runsaasti palautetta. Nykyinen valtiovarainvaliokunta on myös reagoinut tilanteeseen aloitteen jättämisen jälkeen äskettäin tekemässään mietinnössä, jossa se teki esityksen maatalouden harjoittajille maksettavasta tärkeästä energiaveron lisäpalautuksesta — sehän on tällä hetkellä meillä täällä käsittelyssä. Valiokunta totesi myös, että valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän laajennus nestekaasuun ja muu mahdollinen soveltamisalan laajennus selvitettäisiin erikseen ja viipymättä. 
Summa summarum, nestekaasun käyttö on siis verotuksellisesti epäreilussa asemassa viljan kuivauksessa suhteessa muihin polttoaineisiin ja myös muihin teollisuuden aloihin. Tähän on saatava muutos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-01T14:41:17,2022-06-01T14:44:49,Hyväksytty,1.1
2022_65_31,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_32,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo on aivan oikealla asialla. Eduskunta tosiaan lausumassaan edellytti vuoden 2017 lopulla, että maatalouden energiatuotteitten valmisteveron palautusjärjestelmää muutetaan niin, että se kohtelee neutraalisti eri polttoaineita, ja silloin ajateltiin nimenomaan lausumassakin mainittuja nestekaasua ja bionestekaasua. Kuitenkin kävi niin, että silloinen valtiovarainministeri Orpo ei ollut kiinnostunut tästä asiasta ja tätä eduskunnan lausumaa ei otettu huomioon, ja siinä mielessä lopputulos oli hyvin ikävä. On valitettavaa, etteivät kokoomuslaiset kansanedustajat, jotka nyt ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen, tehneet silloin viime kaudella aloitetta, koska sillä olisi ollut erittäin hyvät läpimenomahdollisuudet, kun valtiovarainministerinä oli oma mies, nykyinen edustaja Orpo. Edustaja Sankeloa en voi syyttää millään tavalla, koska hän ei viime kaudella ollut lainkaan eduskunnan jäsen. Hän olisi varmaan tehnyt tämän eduskunnan lausuman toteuttamiseksi silloin työtä, ja se olisi jo toteutettu.
No, sen voin sanoa, että tämä asia on ollut esillä nykyisenkin hallituksen aikana, ja nykyisellä hallituksellahan on vielä mahdollisuus tehdä tämä muutos. Nestekaasua on hyvin yleisesti ja yhä yleisemmin käytetty viljan kuivaamisessa, ja se on sellainen polttoaine, jonka nyt varmaan eri puolueet näkevät sellaiseksi polttoaineeksi, joka nyt voitaisiin tähän valmisteveron palautusjärjestelmään liittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-01T14:44:50,2022-06-01T14:47:11,Hyväksytty,1.1
2022_65_33,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_34,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sankelon tekemä hyvä aloite on kieltämättä joutunut vähän, sanoisinko, turbulenssiin syyttään. Siinä ilmeisesti on tapahtunut pieni vahingonomainen lipsahdus, että tätä ei viime kaudella hoidettu. Mutta sehän on inhimillistä, ei siitä sen enempää. Toivon mukaan kuitenkin tämä tärkeä asia saadaan viljelijöiden kannalta nyt hyvään järjestykseen ja hoidettua. Kuten edustaja Kiviranta oivallisesti omassa puheenvuorossaan kuvasi tätä tilannetta, niin tämä voitaisiin toki vielä korjata.
Kannattaa muistaa tämän päivän maailmassa, että meidän Suomen eduskunnassa tulee huolehtia kaikin järkevin tavoin siitä, että maataloudessa olevien energiaraaka-aineiden hintaa pudotetaan alas. Samalla pienellä osalla olemme tässä asiassa tukemassa maatalouden, maatilojen kannattavuutta. Sen me tiedämme varmasti maailman tapahtumien jälkeen, että viljapula tulee maailmassa olemaan kova ja hinnat tulevat nousemaan rajusti. Tehkäämme kaikki se, mikä tämän maan rajojen sisällä on, että meidän omien peltojen tuotteet tulevat markkinoille ja niin, että myös maanviljelijä pystyy siinä välissä kohtuullisesti elämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-01T14:47:11,2022-06-01T14:48:25,Hyväksytty,1.1
2022_65_35,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_36,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Sankelon lakialoite on minusta looginen ja hyvä. Se on jatkumoa sille, mikä erinomainen laki oli täällä eilen täysistunnossa, eli tämä maatilatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistuu väliaikaisesti, ja siinä oli vielä edellytykset, millä edellytyksillä se poistuu. Nämähän ovat erinomaisia lakeja.
Tietysti täytyy nyt vähän todeta, että kun hallituskausi on päässyt hyvään alkuun eli siitä on mennyt jo yli kolme vuotta, niin on hyvä, että täällä herätään siihen, että edustaja Orpo on jarruttanut sitä edellisen hallituksen aikaan. Tässä nyt kun on hyvään alkuun päästy, vähän yli kolme vuotta, voisi toivoa, että hallituksen edustajat sitten vievät tätä edustaja Sankelon lakialoitetta eteenpäin.
Mutta kuten sanoin, eilen jäivät ne kehut antamatta tästä maatilatalouden tuotantorakennusten tilapäisestä kiinteistöveron poistosta, ja nyt annan ne, ja erityisesti siksi, että se kohdentuu juuri siihen, mihin pitääkin. Koska viljelijöillä ovat tuotantopanosten hinnat nousseet ja heillä on kassakriisi, niin nyt pitää tehdä kaikki sen eteen, että heidän, tavallaan, kassavirtansa lisääntyy, jolloin he pystyvät ostamaan niitä tuotantopanoksia, joita he omassa työssään tarvitsevat.
Erityisesti nostan vielä esille yhden komponentin siitä maatalouden kriisi- ja huoltovarmuuspaketista, jota kannattaa kehua. Se on juuri tämä energiaveron lisäpalautus, 45 miljoonaa, joka koskee sitten viime vuotta eli vuotta 21. Nämähän ovat aivan loistavia. Näin pitää juuri toimia, koska viljelijät ovat Ukrainan sodan takia — ja jo sitä ennenkin kyllä tuotantopanosten hinnannousun takia — kassakriisissä, juuri ne viljelijät, jotka ovat investoineet ja jotka ovat niitä tärkeimpiä ruoantuottajia Suomessa. Heitä pitää tukea, ja nämä komponentit ja nämä hallituksen toimenpiteet ovat täysin oikeita.
Sitten tietenkin täytyy antaa vähän risuja: Jos mennään vesiviljelyyn pistämään 30 miljoonaa, niin se ei kyllä ole järkevää eikä se ole millään tavalla tukemassa sitä ruoantuotantoa, mitä nyt pitää tukea. Kun mehän saatamme joutua tämän Ukrainan sodan ja poliittisten vääntöjen takia ennennäkemättömään ruokakriisiin, niin eihän meidän enää kannata puhua tässä valtakunnassa turvepelloista, jotka ovat parhaita peltoja tuottamaan myös kuivina aikoina ruokaa. Nyt myös vihreän siirtymän ollessa pöydällä ja kyseessä pitäisi vähän miettiä, mitä sodan aikana, siis Ukrainan sodan aiheuttaman uuden energiakriisin ja muun ruokakriisin pyörteissä ruvetaan puhumaan ja mitä ruvetaan ikään kuin lakkauttelemaan.
Sen takia pitää kehua niitä hallituksen toimenpiteitä, jotka ovat järkeviä, ja äsken mainitsin ne, jotka ovat järkeviä. Mutta sitten kun mennään tukemaan jotakin muuta toimintaa kuin ruoantuotantoa, niin sopii kysyä, miksi niitä verorahoja sinne työnnetään. Tämäkin asia, mikä nyt lisäbudjetissa on, varmasti tulee vastalauseen muodossa vielä tähän salikeskusteluun. Ainakaan kokoomus ei hyväksy sitä 293:a miljoonaa veronmaksajien rahoja, jotka poliittisen järjestelmän kautta jaettiin itse kullekin mukaviin tarkoituksiin. Ne rahat olisi pitänyt kohdentaa [Puhemies koputtaa] tuotantotukena aktiiviviljelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-01T14:48:25,2022-06-01T14:51:35,Hyväksytty,1.1
2022_65_37,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_38,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on erinomainen lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta. Edustaja Sankelo on mielestäni kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota epäkohtaan nestekaasun valmisteveron palautuksen osalta.
Tässä kohtaa voisin sanoa, että tässä on kuultu hyviä puheenvuoroja jo aikaisemmin siitä, että tämä asia on kenties ollut tapetilla jo edellisen hallituksen aikana, mutta on erittäin ansiokasta, että tämä tuodaan nyt lakialoitteena saliin, ja toivonkin tälle lakialoitteelle todellakin menestystä. 
Ja jos me ajatellaan, että tämähän oli siis mitä parhain kädenojennus juuri tällä hetkellä, kun maatalous taistelee joka päivä, ainakin niille, jotka nyt ovat isoja sijoituksia tehneet ja käyttävät nimenomaan nestekaasua, niin näkisin, että tässä mentäisiin nimenomaan siihen suuntaan, mihin pitäisi pyrkiä. Kiitän lakialoitteesta ja kannatan tätä erittäin voimakkaasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-01T14:51:35,2022-06-01T14:52:41,Hyväksytty,1.1
2022_65_39,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_65_40,65/2022,2022-06-01,13.59,14.56,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyvästä keskustelusta. Vaikuttaa siltä, että lakialoite saa kannatusta hallituksen ja opposition piiristä.
Sen verran toteaisin edustaja Kivirannalle, kun tuossa puheenvuorossa nyt oli hieman happamia pihlajanmarjoja mukana, että keskeisen tärkeää on nyt kuitenkin se, että tämä asia saadaan kuntoon. Nykyiselläkin hallituksella on tässä ollut kolme vuotta aikaa tämän asian kanssa touhuta, mutta valmista ei ole tullut.
Sellaisen huomion vielä tähän käsittelyyn kertoisin, että viime syksynä alan toimijoitten kanssa olin yhteydessä — minähän tein tästä asiasta aikaisemmin kirjallisen kysymyksen — ja he nimenomaan sanoivat minulle, että odotetaan nyt tämän lakialoitteen osalta vielä hetken aikaa, kun vaikuttaa siltä, että nestekaasu olisi tulossa palautusjärjestelmän piiriin nyt tämän vuoden alusta. Eli viimeksi on kyllä tämä hallitus torpannut tämän hankkeen tuossa loppuvuodesta. Mutta niin kuin sanottu, tärkeintä on nyt viljelijöiden kannalta se, että asia saadaan kuntoon.
Ja kuten edustaja Peltokangas tuossa toi esille, niin tämä kytkeytyy nyt aika laajasti maatalouden kannattavuuskokonaisuuteen. Eri asioilla voimme huolehtia siitä, että ruoantuotanto Suomessa saadaan kannattavaksi, ja tämä on yksi selkeä malli, jolla voidaan mennä tätä tavoitetta kohti.
Kuten todettua, on merkillistä, että tällainen epäkohta on jäänyt tähän energiaveron palautusjärjestelmään. Tämänkin keskustelun perusteella voi nyt sitten todeta, kun hallituspuolueesta tuli vahva tuki, että tämä laitetaan nyt kuntoon ja ensi syksynä, kun tuota viljaa kuivataan, meillä on sitten myös palautusjärjestelmä kunnossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_65+2022+6.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-01T14:52:41,2022-06-01T14:54:47,Hyväksytty,1.1
2022_66_1,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritsisi varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_2,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Immonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_3,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten uutiset kertovat, Suomi näyttää seuraavan Ruotsin kehitystä, jossa tilanne katujengirikollisuuden osalta on mennyt katastrofaaliseksi. Ruotsi on ampuma-aseväkivallan kärkimaa koko Euroopassa, mikä johtuu viranomaistenkin mukaan epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta. Katujengirikollisuuden syyt eivät voi tulla kenellekään yllätyksenä Suomessa — meilläkin ilmiö on kiistatta seurausta pääasiassa Lähi-idästä ja Afrikasta suuntautuvasta sosiaaliperäisestä maahanmuutosta. Nämä ryhmät ovat yleisesti yliedustettuina niin väkivaltarikoksissa kuin seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, riippumatta siitä, montako miljoonaa ja miljardia siihen on lapattu veronmaksajien rahaa. Arvoisa sisäministeri, milloin tunnustatte tämän ongelman ja kiristätte tuntuvasti maahanmuuttolakeja maahanmuuton ongelmien, kuten katujengirikollisuuden, estämiseksi ja kitkemiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-06-02T16:00:56,2022-06-02T16:02:07,Hyväksytty,1.1
2022_66_4,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Sisäministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_5,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin huolestuttava ilmiö, että meillä on yhä enempi rikollisuutta, vakavaa rikollisuutta, nimenomaan näitä katujengejä. Ylipäätänsä nyt on viime aikoina keskusteltu nuorten väkivaltarikoksista, johon liittyy kaksi huolestuttavaa ilmiötä: toisaalta alle 15-vuotiaiden väkivaltarikokset ja toisaalta nimenomaan nämä nuorisoryhmät, parikymppisten nuorisoryhmät, joita erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla on, tämmöisiä katujengejä. Tämä on ollut poliisin tiedossa ja tarkkailussa jo pitkään, ja nyt onneksi tutkinnat ovat edistyneet niin, että saimme nyt näitä päätekijöitä tuomiolle, mutta on aivan selvää, että tähän täytyy puuttua jatkossa. Meidän täytyy varmistaa se, että kadut ovat turvallisia. Meidän täytyy varmistaa se, että poliisilla on riittävät resurssit puuttua — sekä ennaltaehkäisevään toimintaan mutta myös tutkintaan resursseja niin, että saamme vastuuseen tekijät. [Riikka Purra: Kertooko paperi, miten?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:02:07,2022-06-02T16:03:11,Hyväksytty,1.1
2022_66_6,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Immonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_7,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katujengit koostuvat pääasiassa maahanmuuttajataustaisista henkilöistä. Maahanmuuttajarikolliset on karkotettava Suomesta. Tämä on mahdollista ensimmäisen polven maahanmuuttajien kohdalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan myös Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten rikollisten karkottaminen on mahdollista.
Katujengirikollisuudesta on tehtävä poikkeuksetta koventamisperuste järjestäytyneen rikollisuuden tapaan. Tanskassa rangaistukset ovat jopa kaksinkertaiset rikoksista, joilla on yhteys jengien välienselvittelyihin. [Jussi Halla-aho: Hyvä linja!]
Samaan aikaan kun katuväkivalta kasvaa, hallitus ei kuitenkaan anna riittäviä resursseja poliisille toimia. Kehitysapuun laitatte yli miljardi euroa vuodessa, kun poliisi joutuu tyytymään alle 900 miljoonaan euroon. Arvoisa ministeri, miksi ette turvaa poliisille riittäviä resursseja ja pakotatte poliisin jopa yt-neuvotteluihin? Milloin aiotte asettaa suomalaisten turvallisuuden maailmanparantamisen edelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-06-02T16:03:26,2022-06-02T16:04:40,Hyväksytty,1.1
2022_66_8,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_9,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä muistaa, että tällä hallituskaudella poliisien määrärahoja on korotettu merkittävästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Poliisille on tulossa yt:t! — Yt:t päällä!] Meillä on tällä hetkellä enemmän poliiseja kuin pitkään, pitkään aikaan, ja tämä on tietysti tärkeää turvata myös jatkossa. Tässä salissa yhdessä hyväksyimme sisäisen turvallisuuden selonteon, missä korostuivat myös kaikkien turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit, ja esimerkiksi poliisin osalta täytyy tehdä työtä vielä sen eteen, että voimme varmistaa, että resurssit ovat myös tulevaisuudessa riittävät. [Sanna Antikainen: Lupaatteko?] Rajavartiolaitoksen osalta esimerkiksi satsauksia tehtiin nyt merkittävästi.
Mutta sitten tähän, miten me puutumme tähän rikollisuuteen: Kuten sanoin, on tärkeää, että meillä on riittävästi ennaltaehkäisevää toimintaa ja me jo varhaisessa vaiheessa pystymme puuttumaan silloin, kun näemme, että nuoret oireilevat. Tästä esimerkiksi poliisin moniviranomaistyö muiden toimijoiden kanssa, tämä niin sanottu Ankkuri-työ, on ollut hyvä esimerkki. Siitä pari viikkoa sitten tehtiin juuri selvitys, joka kertoi sen, että se on tehokas työkalu, ja se on yksi malli, mitä pitää saada vielä paremmin levitettyä ja tehostettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:04:40,2022-06-02T16:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_66_10,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Seuraava kysymys, vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_11,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä ulkomaalaisten yliedustus rikostilastoissa on seurausta hallitsemattomasta maahanmuuttopolitiikasta, ja siihen ei auta teidän oireiluun vastaamisenne millään tavalla vaan ainoastaan maahanmuuton merkittävä kiristäminen. Mutta tosiaan jo maassa olevienkin kohdalla voidaan toimia. EU-direktiivin mukaan turvapaikka voidaan poistaa törkeän rikoksen tekijältä, mutta Suomi ei käytä tätäkään mahdollisuutta. Miksi ei?
Toinen direktiivi taas mahdollistaa säilöönoton rikoksen perusteella palautettavien kohdalla. Tätäkään Suomi ei ole ottanut käyttöön, vaikka säilöönotto on ainoa toimiva keino saada ihmiset pois maasta ja lisätä myös kansalaisten turvallisuutta.
Kolmanneksi: Kansalaisuuslakia pitää muuttaa niin, että vakavaan rikokseen syyllistyneet eivät voi koskaan saada Suomen kansalaisuutta. Tässäkin voidaan ottaa oppia Tanskasta. 
Keinoja reagoida on siis käytettävissä. Eduskunta vaati joulukuussa 2020, että hallitus huolehtii törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden nopeasta ja tehokkaasta maastapoistamisesta. Kysyn: mitä olette tehneet tämän eteen? [Jussi Halla-aho: Oliko pelkkää puhetta? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei mitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-02T16:05:57,2022-06-02T16:07:16,Hyväksytty,1.1
2022_66_12,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Pyydän, että kysymykset ja vastaukset pysyvät tässä sovitussa minuutin aikarajassa. — Ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_13,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että meidän täytyy käyttää monenlaisia keinoja siinä, kun me vastaamme rikoksiin, puhutaan sitten näistä katujengeistä tai kaiken kaikkiaan, muunlaisistakin rikoksista. On toden totta, että myös törkeät rikokset ovat este sille, että oleskelulupa voidaan antaa, tai jos voidaan olettaa, että henkilö, joka hakee oleskelulupaa, vaarantaisi kansallista turvallisuutta, niin tämä on yksi asia, mitä tarkkaillaan lupia annettaessa. [Mauri Peltokangas: Vastatkaa nyt siihen kysymykseen!]
Täällä puhuttiin siitä, miten me pystyisimme paremmin varmistamaan sen, että nimenomaan saisimme kotoutettua tänne tulleita ihmisiä, jotta he eivät joutuisi rikoksen polulle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei sitä kysytty! — Mauri Peltokangas: Missä se vastaus viipyy?] ja tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma. Siinä mielessä on äärimmäisen tärkeää, että meillä on myös kotoutumispolku kunnossa, niin että ihmiset pystyvät integroitumaan tähän yhteiskuntaan mahdollisimman helposti ja pysyvästi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on jo törkeää! — Sanna Antikainen: Puhuitte aivan eri asiasta! — Vasemmalta: Älkääs möykätkö!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:07:20,2022-06-02T16:08:25,Hyväksytty,1.1
2022_66_14,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_15,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Herra puhemies! Rikollisille ei tarvitse tarjota mitään kotouttamispalveluita, vaan heidät tulee potkia ulos maasta. Tämän pitäisi olla kaikille jo selvää.
Suomen nykyisen lain mukaan turvapaikanhakijana tuleva voi saada Suomen kansalaisuuden neljän vuoden kuluessa. Tämän jälkeen henkilöä ei siis voida enää karkottaa, vaikka hän olisi syyllistynyt törkeisiin rikoksiin. Ja täytyy muistaa, että eiväthän rikokset aina tule heti julki. Voi olla, että rikoksesta jää kiinni vasta neljä vuotta sen jälkeen, kun se on jo tehty, eli silloin ei voida enää karkottaa, vaikka olisi aikaisemmin tehnyt rikoksen. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Perussuomalaiset esittää, että asumisaikavaatimus nostettaisiin kymmeneen vuoteen. Näin on esimerkiksi EU:ssa Itävallassa ja monissa muissa maissa, joissa on meitä kireämmät asumisaikavaatimukset. Kysyn hallitukselta: oletteko te lainkaan ajatelleet sitä, että kun tätä Suomen passia jaetaan täällä liukuhihnalta, niin se todella voi estää tämmöisten törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden karkotuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-06-02T16:08:32,2022-06-02T16:09:43,Hyväksytty,1.1
2022_66_16,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_17,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä korjata se väärinkäsitys, että Suomen passia jotenkin erityisen helposti jaeltaisiin. Meillä oli täällä joku aika sitten käsittelyssä kansalaisuuslaki, ja siinä vertailun mukaan Suomen passin saamisen kriteerit ovat varsin tiukat, joten siinä mielessä se ei ole mikään asiakirja, joka olisi helposti jaettavissa. Siinä myös tarkkaillaan sitä, että jos on esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistynyt tai todellakin on oletus, että voisi olla uhkaksi kansalliselle turvallisuudelle, niin se on este Suomen kansalaisuuden saamiselle. Minusta on hyvä, että siellä tällaisia kriteereitä on. Ja kuten sanoin, myös törkeisiin rikoksiin syyllistyminen on yksi käännyttämis- ja karkottamisperuste, samoin kuin erilaisissa luvissa, ovat ne sitten oleskelulupia, työntekolupia tai turvapaikkalupia, niin siinä myös katsotaan se kokonaisharkinta, että jos on törkeisiin rikoksiin syyllistynyt, se voi olla peruste luvan epäämiselle. [Ville Tavion välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:09:43,2022-06-02T16:10:48,Hyväksytty,1.1
2022_66_18,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Jokinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_19,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääsääntö pitää olla tietysti, että silloin, kun ulkomaalainen syyllistyy törkeään rikokseen Suomessa, hänet karkotetaan. Ei mitään muita vaihtoehtoja pidä lähteä hakemaan.
Mutta tarvitaan poliiseja siihen, että rikollinen voidaan karkottaa ja rikokset tutkia. Tänä vuonna helmikuussa valmistui ulkopuolinen selvitys poliisin rahojen käytöstä. Kolme selvitysmiestä selvitti poliisin rahankäyttöä ja tuli siihen tulokseen, että poliisin rahoitustaso on riittämätön niihin tehtäviin, joita tämä sali on poliisille asettanut lainsäädännössä. Ja vuodesta toiseen poliisin rahoitusta on paikattu lisäbudjeteilla — ikään kuin peiton jatkamista kesken vuoden. Suurin rahoituksen osuus menee henkilöstömenoihin, ja nytkin jälleen on yt-menettely päällä; se kohdistuu poliisien määrään. Poliisien määrää ollaan vähentämässä, jotta rahoitus riittää. Voitteko luvata, arvoisa valtiovarainministeri, että nyt vihdoin poliisin rahoituksen perustaso laitetaan kuntoon syksyn budjetissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-06-02T16:10:51,2022-06-02T16:12:03,Hyväksytty,1.1
2022_66_20,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Valtiovarainministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_21,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ja kaikkien suomalaisten arjen turvallisuuden kannalta — ei vain maahanmuuttajiin liittyvässä kysymyksessä, vaan paljon laajemmalta kannalta — poliisi on keskeinen toimija.
Tämä sali on perustellusti usein huolissaan poliisien rahoituksesta, ja jokainen kerta hallitus vastaa tähän totuudenmukaisesti, että poliisien toimintaan on kohdistettu enemmän määrärahoja kuin vaikkapa aiemmilla vaalikausilla. Me olemme sitoutuneet siihen, että henkilötyövuosien määrä kohoaa, eli poliisien määrä kasvaa kaikkialla Suomessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt on yt:t menossa!]
Tunnistan kuitenkin edustajan kuvaaman ongelman siitä, että yksittäisille poliisin määrärahahankkeille on kohdistettu lisätalousarviossa rahaa. Niin tehtiin nytkin, ja sitä kautta ehkä rahoituksen kokonaisuuden hahmottaminen ei ole helppoa. Olen varma, että syksyn budjettiriihen yhteydessä poliisien asiaa taas kerran tarkastellaan. Mutta muistutan, että lisätalousarviossa me todella nyt kohdistimme taas lisää rahaa poliiseille, ja se taisi olla se lisätalousarvio, jota teidän puolueenne kovasti moitti aivan vääränlaisesta ja liian tuhlailevasta rahankäytöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:12:05,2022-06-02T16:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_66_22,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_23,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huono maahanmuuttopolitiikka on johtanut monien ongelmien pahenemiseen, kuten katujengirikollisuuden mutta myös väkivallan, seksuaalirikosten yleensäkin, silpomisten, terrorismin uhan ja ongelmien kouluissa. Kuten edustaja Tavio otti esiin, yksi keskeinen asia maahanmuuton hallitsemisessa ovat kansalaisuusvaatimukset, joissa rima tulisi pitää korkealla, ja nythän Suomessa vaaditaan varsin lyhyt aika, neljä viisi vuotta, kansalaisuuden saamiseen. 
Nyt kuitenkin hallitus on tuonut eduskuntaan esityksen kansalaisuuslain muuttamisesta, jossa tosiasiassa jo ennestäänkin löysät kansalaisuusehdot nimenomaan vaikuttavat löystyvän entisestäänkin. Esimerkiksi asumisaikavaatimuksen osalta oleskelulupakatkojen merkitys pienenee huomattavasti nykytilanteesta, mikä voi johtaa siihen, että katkonaisella lupahistorialla hakijalla on mahdollisuus saada Suomen kansalaisuus, vaikka edes pysyvää oleskelulupaa ei myönnettäisi. Nyt kysyn sisäministeriltä: miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-06-02T16:13:14,2022-06-02T16:14:18,Hyväksytty,1.1
2022_66_24,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_25,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa äsken totesin, niin todella me ehkä pari viikkoa sitten keskustelimme tästä kansalaisuuslaista, ja siihenhän tehtiin muutoksia, jotka olivat oikeastaan vain teknisiä, eivät niinkään sisältöön kohdistuvia. Tämä oleskeluluvan pituus tai se, kuinka kauan on asunut, miten se lasketaan, oli yksi tämmöinen selkeyttävä muutos siihen, koska nytkin on huomioitu ne eri pätkät, mutta tässä katsotaan, miten se laskenta olisi mahdollisimman yksinkertaista.
Mutta on hyvä huomata, että se oleskeluajan pituus ei ole ainoa kriteeri kansalaisuudelle. Siinä on myös paljon muita kriteereitä, jotka tulee täyttää. Itsestään ja pelkästään se, että on asunut Suomessa jonkun ajan, ei riitä kansalaisuuden saamiseksi. Siinä on niin kieleen liittyviä vaatimuksia ja muita vaatimuksia kuin todella myös näitä poissulkevia ehtoja, kuten se, jos on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on uhka kansalliselle turvallisuudelle. Siinä on monta kriteeriä, jotka tulee täyttää, jotta kansalaisuuden saa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:14:18,2022-06-02T16:15:25,Hyväksytty,1.1
2022_66_26,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_27,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, ministeri Mikkonen, vakuutitte, että poliisin rahoituksesta huolehditaan jatkossa, mutta juuri, vasta kevään kehyspäätöksessä te teitte linjauksen, joka johtaa siihen, että ensi vuonna, vuonna 2023, on poliisin suunniteltava nopeita vähennystoimia, jotta poliisi pystyy sopeutumaan käytännössä tähän budjettikehykseen. Poliisin toiminnan suunnittelun kannalta on kyllä hyvin ongelmallista se, jos joudutaan aina turvautumaan näihin lisäbudjetteihin, koska poliisin täytyisi pystyä jo nyt suunnittelemaan vuosiksi eteenpäin toimintaansa. Tällä hetkellä on todellakin yt-suunnittelut poliisissa päällä, joten nyt tarvittaisiin ei pelkästään ensi vuodelle jotain lisäbudjettia, vaan pitkän tähtäimen suunnitelma, jolla voidaan vuosiksi eteenpäin turvata poliisin resurssit. [Oikealta: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-02T16:15:27,2022-06-02T16:16:35,Hyväksytty,1.1
2022_66_28,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_29,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen on aivan oikeassa, ja tietysti, kun itsekin olette toiminut sisäministerinä, tiedätte hyvin sen, että se pitkäjänteinen rahoitus olisi kaikkein tärkeintä ja kaiken a ja o. Mutta kuten tässä on tullut esille, niin todellakin tämä hallitus on satsannut nyt poliisin määrärahoihin enemmän kuin koskaan ennen, mutta silti me näemme, että se ei ole riittävästi. Yksi syy on se, että esimerkit poliisin kiinteistöt ovat olleet hyvin huonossa kunnossa. Nyt on rakennettu uusia, joka on johtanut sitten myös kulujen nousuun kiinteistön vuokrien osalta. Mutta kuten valtiovarainministeri tässä totesi, niin poliisien rahoitus on varmasti asia, josta keskustelemme vielä syksyllä ja katsomme, miten löydämme siihen ratkaisuja, ja tämä selvitys, mihin edustaja Jokinen viittasi, osoitti nimenomaan sen, että ne haasteet ovat siinä, että kulut ovat kasvaneet ennen kaikkea kiinteistöjen osalta, ict-järjestelmien osalta, ja tähän etsitään nyt yhdessä ratkaisua valtiovarainministeriön kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:16:38,2022-06-02T16:17:38,Hyväksytty,1.1
2022_66_30,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_31,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Totesitte, ministeri Mikkonen, että oikeastaan mitkään rahat eivät riitä tilanteessa, kun rahan tarve on valtava, mutta miksi te ette puutu esimerkiksi tähän kasvavaan maahanmuuttorikollisuuteen, josta me tämän keskustelun aloitimme? Mikäli meillä on näin löyhä maahanmuuttopolitiikka, niin eivät todellakaan mitkään rahat tule riittämään — se on aivan selvä asia.
Te toitte esimerkkinä sitä, että meidän tulisi ennaltaehkäistä enemmän. Otetaan nyt vaikka tämä viime päivien katujengiesimerkki tästä someräppäristä. Hän on tehnyt jo useita rikoksia. Enpä usko, että rikoksenuusijaan nyt nuo teidän pehmeät keinonne toimivat vaan nimenomaan karkottaminen, maahantulokielto, ja ne toimivat myös pelotteina muualle: jos tänne tulet etkä elä maassa maan tavalla, niin se on lähtö maasta. Ja nyt esitän sitä, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet, että te velvoitatte tuomioistuimen aina karkottamaan maasta, kun syyllistyy vakaviin rikoksiin, ja tulee pysyvä maahantulokielto. Voitteko säätää tällaisen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-02T16:17:42,2022-06-02T16:18:51,Hyväksytty,1.1
2022_66_32,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_33,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin alussa totesin, niin tietysti näissä nuorten väkivaltarikoksissa on kahdenlaista ilmiötä. Toisaalta on alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia, [Mauri Peltokankaan välihuuto] joissa ennen kaikkea varsinkin ennaltaehkäisevä työ on aivan äärimmäisen tärkeää ja se, että heti puututaan asioihin ja etsitään ratkaisuja. Sitten on totta, että sitten kun meillä on tällaisia katujengejä, niin kuin meillä tällä hetkellä on, niin silloin yleensä ollaan jo niin pitkällä, että silloin ennaltaehkäisevä työ ei ole se ratkaisu, vaan silloin tarvitaan myös muita työkaluja. Ja sen takia tietysti se, että saadaan mahdollisimman nopeasti tutkittua, saadaan tuomiot, on tärkeä keino siihen, että voimme jengirikollisuuteen puuttua.
No, tässä nostettiin esiin maahanmuuttajat. Kotouttamisen osalta on tietysti äärimmäisen tärkeää, että se on sujuvaa heti alusta asti. Meillä Suomessa esimerkiksi vahvuus on siinä Ruotsiin verrattuna, että meillä ei ole niin eriytyneitä asuinalueita kuin Ruotsissa, ja tämä on taas sitten asuntopolitiikkaan liittyvä näkökulma, joka myös pitää ottaa tässä huomioon, elikkä kaikilla politiikan lohkoilla meidän pitää varmistaa se, että kotoutuminen on sujuvaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:18:51,2022-06-02T16:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_66_34,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_35,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuton lieveilmiöt yllättävät suomalaisen päätöksentekijän joka kerta samalla tavalla kuin talvi yllättää joka kerta suomalaisen autoilijan. Merkit Afrikasta ja Lähi-idästä muuttaneiden ihmisten syrjäytymisestä, jengiytymisestä ja gettoutumisesta ovat olleet nähtävillä jo ainakin 20 vuoden ajan, ja lisäksi tismalleen sama kehitys on nähty kaikissa muissakin länsimaissa, aivan kuten edustaja Immonen avauskysymyksessään huomautti. 
Yksittäiset julkiseen keskusteluun päätyvät tapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Niiden taustalla on erittäin nopeasti kasvava väestö, jolla ei ole valmiuksia eikä ehkä haluakaan sopeutua länsimaiseen yhteiskuntaan. Perussuomalaiset ovat nostaneet näitä ongelmia esiin vuosien ajan ja kuulleet syytöksiä turhasta pelottelusta. Muut puolueet ja media ovat kiistäneet ja vähätelleet ongelmia ja hehkuttaneet sitä, että tulijat ovat uusia fazereita ja finlaysoneja. 
Arvoisa hallitus, uskotteko te Suomen omien ja muiden maiden kokemusten valossa edelleen, että nyt nähtävät ilmiöt ja ongelmat ovat tilapäisiä ja että ne eivät pahene entisestään, kun tulijoiden määrä kasvaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-06-02T16:20:10,2022-06-02T16:21:32,Hyväksytty,1.1
2022_66_36,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_37,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katujengirikollisuudesta (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 109/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan me ollaan yhdessä tässä salissa aika monta kertaa käyty keskustelua tästä sisäisestä turvallisuudesta, ja etenkin tuon sisäisen turvallisuuden selonteon kohdalla mielestäni yhdessä eduskunta löysi hyviä keinoja ja toimenpiteitä siihen, miten varmistamme sen ja miten myös pystymme varmistamaan, että rikollisuus ei kasva.
On aivan selvä juttu, että toimia tarvitaan ihan kaikilla sektoreilla, ja ei vähäisintä ole myöskään se, että poliisilla on riittävät määrärahat. Näihin katujengeihin puuttuminen ja nyt nämä tiukat tuomiot ovat tärkeitä. Esimerkiksi poliisi uskoo, että tällä saataisiin tilannetta nyt rauhoittumaan pääkaupunkiseudulla, mutta tehostettua tarkkailua, seurantaa jatketaan ja niin myös yhteistyötä, että tutkinnat edistyvät mahdollisimman nopeasti, jotta tekijät saadaan rikosvastuuseen.
Sitten on tietysti hyvä huomata, että nämä katujengit muodostuvat nimenomaisesti tiettyjen kaupunginosien ja alueiden ympärille eivätkä varsinaisesti pelkkien etnisten ryhmien ympärille, mutta se, että meidän asuntopolitiikkamme estää segregaatiota, on myös tärkeä työkalu siihen, että meille ei muodostu tällaisia kaupunginosia, missä jengiydytään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-02T16:21:33,2022-06-02T16:22:53,Hyväksytty,1.1
2022_66_38,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_39,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla monet koululaiset ja opiskelijat päättävät nykyisen koulutaipaleensa, valmistuvat ammattiin tai kirjoittavat ylioppilaaksi. Haluan lämpimästi onnitella teitä kaikkia. Koululaiset, opiskelijat ja opettajat ovat opiskelleet viimeiset kaksi vuotta hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Korona on syventänyt olemassa olevia ongelmia entisestään ja lisännyt eroja hyvin pärjäävien ja heikommin selviytyvien välillä. Mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen uhkaa syrjäyttää nuoria opinpolulta. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoita hoitava YTHS on ruuhkautunut, sillä mielenterveyspalveluiden kysyntä on kaksinkertaistunut, ja vastaanottoaikaa voi joutua odottamaan jopa kolme kuukautta. Tilanne on kestämätön. Kysyisinkin hallitukselta: mitä aiotte tehdä nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyn parantamiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-02T16:23:02,2022-06-02T16:24:07,Hyväksytty,1.1
2022_66_40,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_41,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla oli eilen kahden ja puolen tunnin ajan kutsustani kaikki Suomen johtavat lasten ja nuorten psykiatrian, lastensuojelun ja etsivän lastensuojelutyön osaajat pyöreän pöydän keskustelussa. Hyvin intensiivisesti kävimme läpi tätä, eri puolilta Suomea oli asiantuntijoita. Siinä tuli paljon näitä huolia esille, tuli tietysti myös paljon hyviä uusia työmuotoja ja kokemuksia. Tuli myös sillä tavalla rauhoittavaa viestiä — ainakin minulle, joka en ole kuitenkaan tämän erityiskysymyksen asiantuntija — että johtavat asiantuntijat totesivat, että itse asiassa kaikkein vakavimpien, psykoositasoisten tai itsemurhien, määrät eivät ole meillä lisääntyneet. Kysymys on masennuksen, ahdistuksen, yleisen huolen lisääntymisestä — joka osittain liittyy siihen, että leima eli stigma mielenterveyshäiriöihin on vähentynyt ja nyt haetaan hoitoon enemmän. 
Mutta taustalla ovat todelliset ongelmat, ja hallituksella on yhdeksän eri kohtaa, millä me olemme näihin puuttuneet. Kaikkein tärkein niistä on ”mielenterveyspalvelut etulinjaan”, mutta myös YTHS:ää olemme rahoittaneet lisää. Jatkan mielelläni tästä keskustelua. [Kalle Jokinen: Mitä teette muuta kuin kahvia ja pullaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:24:07,2022-06-02T16:25:18,Hyväksytty,1.1
2022_66_42,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_43,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite terapiatakuun edistämisestä eteni eduskuntaan vuoden 2019 loppupuolella. Kaikki eduskuntapuolueet ovat kannattaneet terapiatakuuta. Siitä huolimatta se on maannut sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo yli kaksi vuotta. Hallituspuolueiden kansanedustajat, myös vihreät mukaan lukien, keskeyttivät asian käsittelyn ja äänestivät terapiatakuun käsittelemisen jatkamista vastaan 12.3.2020. [Oikealta: Oho! — Ben Zyskowicz: Voiko tämä olla totta!] Kokoomus haluaa edistää terapiatakuuta, sillä mielenterveysongelmien kasvu oli nähtävissä jo ennen koronaepidemian alkua, mutta hallituspuolueet päättivät toisin. 
Myös ministeri Lindén sekä ministeri Kiuru, edeltäjänne, olette molemmat sanoneet, että hallituksen esitys hoitotakuusta sisältäisi terapiatakuun. Toisin kävi, se ei sisällä. [Timo Heinonen: Oho!] Miksi hallituksen hoitotakuuesitys ei lupauksista huolimatta sisällä terapiatakuuta? Miksi petitte lupauksenne ettekä halua parantaa mielenterveyspalveluihin pääsyä? [Jukka Gustafsson: Kova väite!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-02T16:25:31,2022-06-02T16:26:40,Hyväksytty,1.1
2022_66_44,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_45,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska jotenkin ennakoin, että tämä kysymys nousee esille, niin kaksi minuuttia sitten tuossa lukaisin vielä kerran läpi tämän kansalaisaloitteen terapiatakuusta. Kaikkein tärkein asia, jota siellä korostettiin, oli nopean yhteyden saaminen perusterveydenhuoltoon eli terveyskeskuksiin, koska mikään takuu, mikään hoitomuotohan ei voi toteutua, ellei pääse ensin sinne arvioon. Tämä on yleisen hoitotakuun keskeinen asia. Suomessa tällä hetkellä yhteyden saanti terveyskeskukseen ja arviointi ei onnistu läheskään kaikkialla.
Toinen asia, jota kansalaisaloitteessa korostettiin, oli psykososiaaliset interventiot. No, siinä on kolme sivistyssanaa, mutta kun täällä on sivistynyttä väkeä, niin kaikki tiedämme, että kysymys on nopeasta puuttumisesta, joka voi esimerkiksi tapahtua lisäkoulutetun sairaanhoitajan, yleislääkärin tai psykologin toimesta ja nimenomaan seitsemässä vuorokaudessa tämän yleisen hoitotakuun puitteissa. 
Sen sijaan psykoterapiaa, etenkään vaativaa psykoterapiaa, emme nykyisten psykoterapeuttien koulutusmäärien puitteissa katso realistiseksi pystyä tarjoamaan kansalaisaloitteen mukaisessa neljässä viikossa kuin joissain harvoissa tapauksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:26:40,2022-06-02T16:27:50,Hyväksytty,1.1
2022_66_46,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_47,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén, vielä noista mielenterveysongelmista: Nehän ovat todella, voi sanoa, ihan kansansairaus Suomessa. Meillä työkyvyttömyyseläkkeiden suurin syyryhmä on mielenterveysongelmat, ja nuorista noin 20 prosenttia kärsii tällä hetkellä mielenterveysongelmista, ja tilanne on pahentunut koronan aikana. Nämä ongelmat keskeyttävät monen elämänkin, ja varsinkin sellaisen, voi sanoa, hyvän elämän. 
Me ollaan täällä puhuttu terapiatakuusta. Minä olen istunut täällä monena iltana, ja olen myöskin teidän, silloin kun olitte kansanedustajana, kuullut käyttäneen monia puheenvuoroja terapiatakuun puolesta. Otetaan ensiksi 23.3.: sanoitte, että terapiatakuu on tärkeä asia, ”sen takia se tulee toteuttaa osana hoitotakuuta, ja niin tulee myös tapahtumaan” [Oikealta: Ohhoh!] — ”niin tulee myös tapahtumaan”. Nyt kysyn teiltä: miksi te ette sitä vie tässä samassa? Te sanoitte 31.5. Helsingin Sanomissa, että se on ongelmallinen. Voin kertoa teille: ollessani samassa tehtävässä kuin tekin olen katsonut sen aloitteen, ja se ei ole ongelmallinen. Kannattaa kysyä myös Mielenterveyspoolilta. [Ben Zyskowicz: Ongelma onkin hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-02T16:28:04,2022-06-02T16:29:28,Hyväksytty,1.1
2022_66_48,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_49,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveyspoolin kanssa olen ollut hyvin tiiviissä yhteydessä, ja tätä asiaa on käyty monta kertaa läpi. Kuten totesin, ne perustason interventiot, että lisäkoulutettu sairaanhoitaja... Kerron teille lyhyesti siitä, että nykyinen hallitus käynnisti tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen osana Terapiat etulinjaan -hankkeen peräti 43 miljoonan euron rahoituksella. Sillä rahoituksella on nyt koulutettu yli 1 000 henkilöä, ammattihenkilöä, pääasiassa sairaanhoitajia, osaamaan nämä lyhytterapiat. Malli on pitkälti se, jota Keravan kaupunki ja HUS toteuttivat yhdessä niin, että siellä on terveyskeskuksen lisäkoulutettu sairaanhoitaja, erikoissairaanhoidon psykiatrian erikoissairaanhoitaja ja sitten erikoissairaanhoidon psykiatri tiiminä, ja he käsittelevät sitten siellä heti ensiyhteydenoton jälkeen näitä asioita. Tällä mallilla, nimenomaan lisäkouluttamalla henkilökuntaa tähän osaamiseen, me pystymme käsittelemään sen seitsemän vuorokauden hoitotakuun puitteissa, joka on nopeampi kuin se kansalaisaloitteessa esitetty neljä viikkoa, [Välihuuto oikealta] mutta koulutushaasteet ovat suuret.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:29:28,2022-06-02T16:30:36,Hyväksytty,1.1
2022_66_50,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,— Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_51,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämmentyneenä kuuntelin ministeri Lindénin ensimmäistä vastausta, kun edustaja Multala esitti huolensa nuorten kasvavista mielenterveydenongelmista. Ja ministeri tuntui asiantuntijakeskusteluihin viitaten toteavan, että kysymys on ikään kuin masennuksesta ja ahdistuksesta, mikä ei olisi niin vakava asia.
Päinvastoin: tämä on ehdottomasti huoli, joka on laajasti jaettu ja joka myös tässä salissa tulee jakaa laajasti. Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat nimenomaan haaste, mikä tulee tulevaisuudessa kalliiksi, jos emme nyt tartu siihen. Esimerkiksi kotikaupungissani Turussa, joka sattuu olemaan myös ministerin kotikaupunki, on ollut tilanteita, joissa opiskelija on tammikuussa pyytänyt apua, ja aika on annettu syksylle. Tämä on aivan kestämätön tilanne.
Arvoisa hallitus, minkä takia ette ota vakavasti nuorten mielenterveyden häiriöitä? Minkä takia ette lupauksistanne huolimatta toteuta niitä keinoja — esimerkiksi terapiatakuuta — joihin olette aikaisemmin sitoutuneet ja jotka olette luvanneet hoitaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-06-02T16:30:40,2022-06-02T16:32:06,Hyväksytty,1.1
2022_66_52,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Muistutan edelleen minuutin mittaisista puheenvuoroista. — Pääministerin sijainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_53,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vastata tähän edustajan kysymykseen — ensinnäkin aika vakavan syytöksen sisältävään puheenvuoroon siitä, että hallitus ei ottaisi lasten ja nuorten arjen tilannetta koronavuosien jälkeen vakavasti. [Kokoomuksen ryhmästä: Siltä se kuulosti!] Päinvastoin.
Täällä lisätalousarvioesittelyssä kaksi päivää sitten kerroin, että hallitus kohdistaa normaalin talousarvionsa puitteissa oikeastaan kaiken sen liikkumavaran nyt lapsiin ja nuoriin, mutta myös niihin asioihin, joilla ennaltaehkäistään mielenterveyden huolia ja muita syrjäytymiseen liittyviä riskejä. Silloin ne rahat kohdistetaan kouluun, esiopetukseen, peruskouluun ja toiselle asteelle; siihen arkeen, tukiopetukseen, pienryhmätoimintaan, koulunkäyntiavustajiin, jotta voisimme välttää näiden ongelmien syntymistä. Ja sen lisäksi hallitus valmistelee tätä hoitotakuuta ja tuo siitä esityksen niin, että kaikkiin sairauksiin saisi nopeammin hoidon peruspalveluissa. Kysymys on hallitukselle mitä vakavin.
Ja korostan, miksi tämä on meille niin tärkeää: Suomessa syntyy historiallisen vähän lapsia. Tällä maalla ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta toivottomuuden polulle, vaan kaikkien aikuisten vastuulla on pitää näistä ihmisistä huolta. Hallitus kantaa lapsista ja nuorista suuren vastuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:32:09,2022-06-02T16:33:23,Hyväksytty,1.1
2022_66_54,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Myös vastaukset yhdessä minuutissa. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_55,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ministeri Lindén mainitsi aiemmassa puheenvuorossaan lastensuojelun. Toivottavasti ministeri on oikeasti tietoinen siitä vaikeasta tilanteesta, joka siellä on. Nimittäin moni lapsi on menettänyt henkensä osin aliresursoidun lastensuojelun vuoksi. Tästä surullisin esimerkki on esimerkiksi Vilja Eerikan kuolema. Sen jälkeen, vuonna 2013, valmistui selvitys, jossa mainittiin monia toimenpiteitä, jotka olisi tehtävä. Tästä huolimatta lastensuojelun tilanne on vain pahentunut. 
Lastenkodissa asuneena minulle tämä on erittäin tärkeä asia, ja senpä vuoksi perussuomalaiset ovatkin tehneet tästä aloitteen; olemme tehneet keskustelualoitteen lastensuojelun tilanteesta. Haluaisin kysyä ministeriltä: kannatatteko tätä, että kävisimme täällä eduskunnassa lastensuojelun tilanteesta laajan keskustelun, ja toisaalta aiotteko lisätä resursseja lastensuojeluun? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-02T16:33:29,2022-06-02T16:34:37,Hyväksytty,1.1
2022_66_56,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_57,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Tämä ministerin tehtäväni on määräaikainen, niin kuin tiedätte, ja silloin yleensä on tietyt lait valmistelussa ja niitä toteutetaan, mutta kun tulin tähän tehtävään, asetin viisi painopistettä itselleni. Yksi oli lastensuojelu, yksi oli mielenterveysasiat, yksi oli yleinen sosiaalinen eriarvoisuus, yksi oli terveyskeskuksessa hoitoon pääsy ja yksi oli hoidon jatkuvuus eli omalääkärimalli. Kaikista näistä olemme nyt saaneet aikaiseksi asioita, viimeksi omalääkärimallista aivan juuri. 
Mutta tullakseni lastensuojeluun: Otin ensimmäisenä yhteyttä lapsiasiavaltuutettuun — ihan taisi olla jo toisella työviikolla — ja se poiki pitkälti myös hänen tänne eduskuntaan antamansa vuosikatselmuksen pohjalta sen, että olemme nyt käynnistämässä lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, joka ei ollut edes hallitusohjelmassa. Siellä oli osittainen uudistus, joka on osin toteutettu ja jonka toisen osan piti tulla syksyllä. Nyt me kaksi viikkoa sitten pidimme tiedotustilaisuuden, jossa yhdessä lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen kanssa kerroimme, mitä tarkoittaa lastensuojelun kokonaisuudistus. Äärettömän tärkeä asia, josta pitää keskustella tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:34:40,2022-06-02T16:35:47,Hyväksytty,1.1
2022_66_58,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_59,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveyden ongelmat ovat jo todella, todella yleisiä tällä hetkellä. Joka kolmas suomalainen on jossain elämänsä vaiheessa kokenut mielenterveyden horjumista, ja se, että niitä on nuorilla niin paljon, on äärettömän vakavaa. Todellakin näin koulujen päättämisen aikana tähän on hyvä kiinnittää nyt vakavasti huomio.
Minä nyt vaan myöskin peräänkuulutan sitä, että miksi te ette toteuttaneet tätä lupaamaanne terapiatakuuta tai senkaltaista järjestelyä tämän hoitotakuun yhteydessä Ollaan oltu lukemattomissa vaalitenteissä hallituspuolueiden puheenjohtajien kanssa, joissa te olette jokainen yksitellen olleet sitä mieltä ja luvanneet, että tämä asia hoidetaan. No, nyt sitä ei ole hoidettu. On mielenterveyden järjestöjen, ammattilaisten näkemys, että tätä ei ole terapiatakuualoitteen mukaisessa muodossa nyt hoidettu — hoitoon ei pääse. Tämän hinta olisi 35 miljoonaa euroa. Varmasti vaatii kouluttamista ja erilaisia järjestelyjä, että tästä terapiatakuusta tulee totta. Mutta eikö tätä rahaa löydy, kun te otatte 8,9 miljardia uutta velkaa? 35 miljoonaa. Onko tämä teidän arvovalintanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-02T16:35:50,2022-06-02T16:37:02,Hyväksytty,1.1
2022_66_60,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_61,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteinen kotikaupunkimme — niin edustaja Orpon kuin Sirénin niin kuin täällä muutaman ministerinkin kanssa — Turku nousi tässä esille. Valitettavasti minun täytyy todeta, että hoitotakuu on sellainen asia, jota erityisesti Turun kaupunki tarvitsee. En nyt syytä sen pitkään toiminutta johtoa ja sitä poliittista ryhmää, johon tämä johto on kuulunut. [Sari Sarkomaa: Syy on aina jossain muussa!] Mutta eiköhän kysymys ole pitkälti siitä, että siinä kaupungissa ei tällä hetkellä pääse terveyskeskukseen ollenkaan. Ei edes soiteta takaisin, jos on yrittänyt päästä terveyskeskukseen. Ja kaiken lähtökohta on se, että ihminen saa perusterveydenhuoltoon yhteyden, on hänellä sitten ruumiillinen eli somaattinen vaiva tai mielenterveyden vaiva. [Kalle Jokinen: Nyt ei olla Turun valtuustossa!]
Olen itse ollut etulinjan lääkärinä 23 vuotta. Hyvin usein mielenterveyden ongelmat nousevat esille ruumiillisten sairauksien yhteydessä. Sen takia meidän pitää käsitellä hoitotakuita kokonaisuutena. Ja kuten sanoin, nimenomaan nämä interventiot, se nopea puuttuminen seitsemässä vuorokaudessa, sisältyy — niin kuin muidenkin sairauksien osalta — tähän hoitotakuuseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:37:02,2022-06-02T16:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_66_62,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Edistaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_63,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruusiässä. Toisaalta nuorilla on hyvä paranemisennuste. Onkin hienoa, että entistä useampi nuoristamme uskaltaa hakea apua, mutta palveluiden saatavuus on liian heikkoa. Pari vuotta sitten SuomiAreenalla vieraillessani kuulin nuorilta järkyttävää viestiä, että huumeita saa helpommin kuin hoitoa mielenterveysongelmiin. Tällaista emme saa Suomessa hyväksyä.
Terapiatakuun unohtaminen on yksi esimerkki hallituksen prioriteeteista. Jos hoitoa ei saa, voi nuori pahimmassa tapauksessa syrjäytyä, kuolla tai joutua työkyvyttömyyseläkkeelle jo nuorena. Kysynkin: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy ja mitä oikeasti myös toteuttaa nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-06-02T16:38:15,2022-06-02T16:39:10,Hyväksytty,1.1
2022_66_64,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_65,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vastata tähän kysymykseen, koska silloin kun me puhutaan lasten ja nuorten mielenterveydestä, totta kai ongelmien ennaltaehkäisy ja se kouluissa ja oppilaitoksissa annettava varhainen tuki ovat aivan keskeisessä roolissa. Siinä hallitus on tehnyt hyvin paljon tämän hallituskauden aikana konkreettisia toimia. Olemme vahvistaneet oppilas- ja opiskelijahuollon resursseja pysyvästi 29 miljoonalla eurolla ja säätäneet sitovista henkilöstömitoituksista näihin palveluihin, joilla me saadaan pysyvästi lisää koulupsykologeja ja koulukuraattoreita töihin suomalaisiin peruskouluihin, suomalaisiin lukioihin, ammatillisiin oppilaitoksiin.
Tämän lisäksi olemme juuri — kolmas vuosi peräkkäin — päättäneet antaa koulutuksen järjestäjille lisäresursseja vastataksemme tähän koronapandemian aiheuttamaan hyvinvointi- ja oppimisvajeeseen, eli jo kolmantena lukuvuonna peräkkäin pystymme antamaan kouluille, oppilaitoksille mahdollisuuden palkata lisää erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia, panostaa lisää oppilas- ja opiskelijahuoltoon tai pienentää opetusryhmiä.
Kaiken tämän lisäksi parhaillaan on valmistelussa myöskin sitouttavan kouluyhteisötyön vakinaistaminen — ennaltaehkäisevää työtä, mitä suomalaisissa peruskouluissa tehdään koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. [Jukka Gustafsson: Kokoomus voisi jo luovuttaa kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-02T16:39:10,2022-06-02T16:40:34,Hyväksytty,1.1
2022_66_66,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_67,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmat ovat nyt kasvamassa kaikissa ikäluokissa mutta erityisesti nuorten ikäluokissa niin suureksi asiaksi, että siitä on tulossa kansallisesti yksi suurimmista poliittisista kysymyksistä, ja sen takia olisi hyvä, että se asia ratkotaan laajalla yhteistyöllä tässä salissa. Se, ratkotaanko se terapiatakuun nimellä tai jollain muulla, on toissijaista, kunhan asiaan saadaan muutosta, eikö näin? Ministeri nyökyttelee.
Minkä takia siihen ei ole tällä vaalikaudella tehty muutosta? Eihän kokoomusta kiinnosta se, onko se terapiatakuu-nimellä, vaan se muutos, se, pääseekö palveluihin nopeammin ja ovatko palvelut nopeammin saatavilla, jotta voidaan ennaltaehkäistä vaikeampia ongelmia.
Nyt ministeri täällä lupasi, että joku muutos on toisella nimellä tulossa. Tapahtuuko se muutos tällä vaalikaudella? Ja tähän kysyisin varapääministerin kannan: onko hallitus sitoutunut siihen, että sama muutos, jonka mielenterveysjärjestöt ovat esittäneet terapiatakuun muodossa, tapahtuu nyt näillä muilla keinoilla koko Suomessa? — Mielellään hallituksen linjaus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-06-02T16:40:37,2022-06-02T16:41:48,Hyväksytty,1.1
2022_66_68,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,Ministeri Lindén. [Ben Zyskowicz: Tuleva varapääministeri!], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_69,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyspalveluista (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totean, että se tärkein käytännön toimenpide, joka on alkanut jo pari vuotta sitten ja joka oli hallitusohjelmassa, on nimeltään ”Terapiat etulinjaan”, jossa siis on, kuten kerroin, 43 miljoonan euron määrärahalla toistaiseksi sillä nimellä yli kahden miljoonan väestöpohjassa ja hieman toisella nimikkeellä muualla Suomessa koulutettu perusterveydenhuollon henkilöstöä juuri näihin mielenterveyden psykososiaalisiin lyhytinterventioihin, mikä tarkoittaa sitä, että kun ihmisellä on sitä ahdistusta, masennusta, jonka määrä on juuri lisääntynyt, niin kuin edustaja Häkkänen kertoi, päästään heti käsittelemään niitä asioita. Täytyy muistaa, että joidenkin mielestä se ei ole ihan psykoterapiaa, vaan sitä kutsutaan nimellä psykososiaaliset interventiot, ja meillä sen takia täytyy olla aika tarkkana näiden käsitteiden käytössä.
Oma kokemukseni puhuu siitä, että myös esimerkiksi sopivalla tavalla lääkärin tapaaminen ja lääkehoito, niin YTHS:ssä kuin terveyskeskuksessa tai yksityissektorillakin, on hyödyllistä, mutta tämä on se tärkein teko, mikä on käytännössä tehty ja tuottaa hyvää tulosta tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-02T16:41:48,2022-06-02T16:42:59,Hyväksytty,1.1
2022_66_70,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_71,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen inflaatio eli hintojen nousu kiihtyy Eurostatin ennakkotilaston mukaan toukokuussa 7,1 prosenttiin. Samalla kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat solmussa. Julkisen sektorin työntekijät ovat vaatineet yksityisen sektorin palkankorotukset ylittäviä palkankorotuksia. Ekonomistit ovat huolissaan siitä, että palkankorotukset valuvat hintojen korotukseen. Inflaatio Suomessa on toistaiseksi ollut hyvin vahvasti tuonti-inflaatiota, josta energian hinnannousu selittää suuren osan. Nämä ulkoiset tekijät vaikuttavat nyt palkkojen nousuun.
Eikö palkankorotusten tulisi olla linjassa sen kanssa, millainen tuottavuuden kasvu taloudessamme on, jotta ylläpitäisimme ulkoista kilpailukykyämme? Valtionvelka kasvaa samaan aikaan, kun korot nousevat. Mitkä ovat hallituksen keskeiset toimenpiteet kasvavan talouskriisin ratkaisemiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-02T16:43:03,2022-06-02T16:44:16,Hyväksytty,1.1
2022_66_72,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_73,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen ja analyyttinen kysymys. Kun en voi antaa minuutissa aivan koko maailmanselitystä, niin totean aluksi, että tilannekuvanne kysymysten nojalla on varsin oikea.
Me olemme inflaation suhteen eurooppalaisessa vertailussa vielä keskiarvon alapuolella, mutta kun kysymme keneltä tahansa suomalaiselta, tiedämme jo nyt, että ruokakaupassa ja bensapumpulla hinnat ovat korkeita. Me olemme tehneet täsmätoimia liittyen bensan hintaan, eli siinä kysymyksenne osuuteen energian hinnoittelusta. Me olemme myös jo aiemmin, ennen tätä energiahinnan kriisiä, päätyneet minimiratkaisuihin esimerkiksi teollisuuden sähköveron suhteen.
Tärkein vastaus ei ole sittenkään yksittäinen toimi bensan hintaan tai ne toimet, joilla varmistamme, että Suomessa ylipäätään on ruoantuotantoa jatkossakin, vaan kaikkein tärkein toimi on varmistaa, että talous kasvaa, työllisyys nousee, työpaikkoja on enemmän ja yrittäjät luottavat huomiseen. Sittenkin inflaation hyvin epätavallisen tilanteen keskellä eläessäkin sama vastaus toimii hyvinä ja huonoina aikoina ja ennen kaikkea huonoina: talouden kasvu, yrittäjyys ja työllisyys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:44:16,2022-06-02T16:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_66_74,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Kysymys, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_75,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri totesi, huomaamme, että liikkumisen kustannukset ovat edelleen kasvaneet kohisten. Energiaa ja polttoaineita koskevat pakotteet ovat tietenkin välttämättömiä, mutta tilannetta olisi mahdollista korjata nykyistä enemmän toisesta päästä. Polttoaineverotuksen alentamista kristillisdemokraatit esittivät jo syksyn vaihtoehtobudjetissaan kauan ennen sodan syttymistä — tilanne oli nimittäin huolestuttava jo silloin. Me kaikki ymmärrämme, että tilanne, jossa ihmisillä ei ole varaa käydä töissä, ei kanna muutenkin kestävyysvajeesta kärsivää talouttamme kovin pitkälle. Kysyn hallitukselta: mitä lisätoimia hallitus aikoo tehdä sen eteen, etteivät liikkumisen korkeat kustannukset muodosta Suomessa estettä töissä käymiselle tai työllistymiselle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-02T16:45:34,2022-06-02T16:46:38,Hyväksytty,1.1
2022_66_76,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_77,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimenpiteistä talouskriisissä (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 111/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä tästä inflaatiosta. Siinä kysymyksenne ensimmäisessä osassa olitte myös oikeassa, että tarvitsemme nyt toimia, jotka eivät ainakaan ole lisäämässä riskiä inflaatioon, jonka suurin taustasyy on nyt ennen kaikkea energian hinta, mutta aivan totta: niin meillä kuin muuallakin on syytä tarkkailla esimerkiksi palkkaratkaisujen kehitystä, niin että ne eivät ole ruokkimassa tätä ikävää ilmiötä lisää.
Tilanne on poikkeuksellinen. Olemme ensinnäkin päätyneet siihen verrattain nopeasti syksyn hyvien talouskasvu-uutisten keskeltä, eikä Suomen valtiovarainministeriössä eikä oikein koko euroalueellakaan ole sellaista käsikirjaa, jonka kaivaa esiin, siitä, miten hoitaa korkeaa inflaatiota näin yhteisvaluutan aikoina. Tärkein muistutus on se, että siitä vastaavat ensisijaisesti keskuspankit. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Niiden tehtävä on huolehtia talouden vakaudesta ja markkinoiden vakaudesta, ja ounasteluja korkonoususta onkin näkyvissä.
Mutta yksittäisenä toimena sen sijaan, että olisimme tehneet kategorisen bensaveron alen kaikille, me olemme kohdistaneet työmatkavähennykseen selkeitä helpotuksia ja tehneet jakeluvelvoitteen alentamisratkaisun tänne eduskuntaan esityksenä, joka alentaa bensan hintaa ja ennen kaikkea dieselin hintaa pumpulla.
Totean vielä, arvoisa puhemies, jos sallitte: mitään keinoa en kuitenkaan sulje tässä vaiheessa tulevien kuukausien ajalta pois. Tilanne on niin epävarma ja poikkeuksellinen, että hallituksen työkalupakissa pitää olla kaikki keinot käytössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:46:38,2022-06-02T16:48:05,Hyväksytty,1.1
2022_66_78,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 112/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_79,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 112/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Energia- ja ruokapula pahenee maailmalla kovaa vauhtia, ja se kurittaa rajusti jo suomalaisiakin. Eikä tulevaisuutemme näkymiä paranna yhtään se, että Suomi vapautti juuri varmuusvarastoista markkinoille 377 000 barrelia raakaöljyä ja tietojeni mukaan huoltovarmuuskeskuksemme on myymässä Latviaan viljaa jopa 5 000 tonnia. 
Hyvät kollegat! Koska hiljattain kahdeksan edustajan vastustuksesta huolimatta päätimme jättää Nato-hakemuksen, on luonnollista, että suomalaiset ovat seuraavan talven nälän ja vilun kourissa aika yksin. Kysyn puolustusministeriltä: oletteko kanssani samaa mieltä, että meidän pitää pikaisesti peruuttaa Nato-hakemus? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-02T16:48:12,2022-06-02T16:49:16,Hyväksytty,1.1
2022_66_80,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 112/2022 vp,Puolustusministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_81,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen huoltovarmuudesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 112/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nato-hakemuksessa yksi tavoite on juurikin se, että emme olisi yksin missään olosuhteissa. Meillä on onneksi jo nyt hyviä kumppanuuksia, mutta uskomme, että Nato-jäsenyys vahvistaa tulevaisuudessa turvallisuuttamme, joten vastaus kysymykseenne on ei: meidän ei pidä peruuttaa tätä hakemusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-06-02T16:49:20,2022-06-02T16:49:42,Hyväksytty,1.1
2022_66_82,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys indeksitarkistuksesta työeläkkeisiin (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 113/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_83,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys indeksitarkistuksesta työeläkkeisiin (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 113/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin ylimääräistä, aikaistettua kolmen ja puolen prosentin korotusta 1.8. lukien. Kiitos hallitukselle — teidän sosiaalinen omatuntonne selkeästi toimii. Pienituloiset ihmiset, pienituloiset eläkkeensaajat erityisesti kärsivät ruuan ja energian hintojen noususta. 
Valtaosa, 98 prosenttia, yli 65-vuotiaista eläkeläisistä saa kuitenkin työeläkettä. Se on se varsinainen vanhuuseläke Suomessa, ja he jäävät nyt tämän korotuksen ulkopuolelle. Ministeri Saarikko, olisiko perusteltua myöskin, että työeläkkeisiin tehtäisiin vastaavanlainen ylimääräinen, aikaistettu indeksikorotus kuin kansaneläkkeisiin? Tästähän on malli jo olemassa öljykriisin ajoilta vuosilta 77—84, jolloin puolivuosittain tehtiin nämä indeksitarkistukset. Eikö meidän pitäisi huolehtia kaikkien eläkkeensaajien toimeentulosta juuri nyt?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-02T16:49:48,2022-06-02T16:50:46,Hyväksytty,1.1
2022_66_84,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys indeksitarkistuksesta työeläkkeisiin (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 113/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_85,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys indeksitarkistuksesta työeläkkeisiin (Kimmo Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 113/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän pitää huolehtia kaikkien suomalaisten toimeentulosta, ja sinänsä kysymyksenne on oikeasta aiheesta esitetty. Eläkeläisten toimeentulo on huolenaiheemme, ja siksi tämä aikaistettu indeksitarkistus tehdään pienimpiin eläkkeisiin, ja siksi itse asiassa jo vaalikauden alkupuolella pienimpiä eläkkeitä korotettiin tuntuvasti, myös työeläkettä, tai ainakin sellaisella määrällä, joka nyt inflaation aikana on varmasti tullut tarpeeseen. 
Esityksenne jättää huomiotta yhden seikan: tämäntyyppiset ratkaisut tehdään työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä, kun puhutaan työeläkeyhtiöistä, ja oletan, että se on ollut teidän puolueellenne erityisen tärkeä asia. Siksi katson parhaaksi, että näistä kysymyksistä neuvoteltaisiin. Muistutan myös: aina ovat odottamassa myös tulevat sukupolvet, ja eläkejärjestelmän pitää kestää ja olla reilu.
Nyt kun, edustaja Kiljunen, otitte tämän asian esiin, haluan muistuttaa siitä, että te olette aktiivisesti profiloitunut taitetun indeksin kysymyksen äärellä, ja nyt täytyy kyllä todeta, että aihe on ollut paljon kansalaisia puhuttava, ja mikä onni, että teidän esityksenne ei ole mennyt läpi, koska juuri nythän on niin, että tällaisen hintojen nousun aikana, kun palkat eivät vastaavasti olekaan kohonneet samaan tahtiin, tämä olisi ollut eläkeläisille katastrofi. Eli erittäin hyvä, että täällä on pidetty linjasta kiinni vastoin esitystänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:50:46,2022-06-02T16:52:03,Hyväksytty,1.1
2022_66_86,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työvoimapulasta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 114/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_87,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys työvoimapulasta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on huutava pula työntekijöistä. Yritykset liki kaikilla aloilla tarvitsevat osaavaa ja työhaluista työvoimaa. Esimerkiksi kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla avoimia työpaikkoja on nyt enemmän kuin työttömiä työnhakijoita: pula on niin ammattikuljettajista ja siivoojista kuin hoitoalan työntekijöistä ja tietoliikenneosaajista. 
Maamme työllisyys on parhaillaan historiallisen korkealla. Työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden huhtikuussa 193 000, mikä oli 69 000 vähemmän kuin vuosi aiemmin. Nyt pitää huolehtia kasvun edellytyksistä. Tähän kuuluu olennaisesti, että yritykset saavat työntekijöitä. 
Näinä aikoina moni nuori ja vanhempikin juhlii valmistumistaan. Haluan toivottaa onnea ja siunausta tänä keväänä valmistuville. On tärkeää, että työhön pääsee kiinni jo nuorena ja mahdollisimman pian valmistumisen jälkeen. Haluan kysyä asianosaiselta ministeriltä: millä tavalla hallitus vastaa akuuttiin työvoimapulaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-02T16:52:11,2022-06-02T16:53:19,Hyväksytty,1.1
2022_66_88,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työvoimapulasta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 114/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_89,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työvoimapulasta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin onnitteluihin vastavalmistuneille nuorille, jotka juhlivat tänä viikonloppuna tulevaisuutensa äärellä. Me olemme siinä onnellisessa tilanteessa, että niin hallituksen työllisyystoimenpiteet kuin moni muu poliittinen toimi ovat johtaneet siihen, että esimerkiksi nuorten työttömyys on alhaisemmalla tasolla kuin se oli sitten vuoden 2008. Eli tästä koronasta huolimatta ja siitä huolimatta, että nuoret ovat kokeneet kovia, heillä on kuitenkin edessään tulevaisuus, jossa he löytävät varmasti sijansa tässä maailmassa, työelämässä.
Hallitus on satsannut koulutukseen ja osaamiseen. Tulin juuri Saksasta ja tapasin siellä kollegani, työministerin. Myös siellä osaajapula on totista totta, ja myös siellä tämä uusi hallitus vannoo nyt koulutuksen ja osaamisen nimiin. Ja sitä me olemme koko tämän ajan tehneet, satsanneet siihen, että meillä osaaminen vahvistuu. Myös työelämässä ollessa halutaan nyt vahvistaa elinikäistä oppimista. Siinä olemme opetusministeri Anderssonin kanssa tehneet hyvää yhteistyötä. Työperäistä maahanmuuttoa olemme sujuvoittaneet. Eilen tuli nopea kaista startupeille ja erityisosaajille ja heidän perheilleen, ja tätä me tarvitsemme myös. Me ikäännymme, ja me tarvitsemme ulkomaista työvoimaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-06-02T16:53:22,2022-06-02T16:54:43,Hyväksytty,1.1
2022_66_90,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 115/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_91,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 115/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus kutsui professori sir Partha Dasguptan eilen pääpuhujaksi Helsingissä pidettyyn talouskonferenssiin. Dasgupta on tullut tunnetuksi raportistaan, joka korostaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä keskeisenä pääoman muotona. Ihmiskunta on täysin riippuvainen luonnosta ja sen tuottamista ekosysteemipalveluista, kuten hiilinieluista. Kuitenkin poliittisessa päätöksenteossa korostuu talousmalli, jossa luonnolle ei lasketa arvoa. Dasguptan keskeinen viesti on, että luontopääoman merkitys ihmiskunnalle ja taloudelle on tunnistettava nykyistä paremmin. Tarvitsemme perustavanlaatuisen muutoksen. 
Ympäristöministeriö on käynnistänyt selvityksen Suomen talouden ja luontopääoman välisistä kytköksistä. Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: Millaisiin muutoksiin Dasguptan elintärkeän viestin soveltaminen tulee johtamaan suomalaisessa päätöksenteossa? Miten valtion budjetin valmistelussa aiotaan ottaa luontopääoma nykyistä vahvemmin huomioon, [Puhemies koputtaa] jotta saamme luontokadon pysähtymään?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-02T16:54:49,2022-06-02T16:56:00,Hyväksytty,1.1
2022_66_92,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 115/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_93,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden merkityksestä (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 115/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo vierailu oli hyvin merkityksellinen ja lisäsi ymmärrystämme luontoa rakastavana kansana siitä, että luonnonvarojen rajallisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tulevaisuuden kannalta aivan samaa mittaluokkaa olevia kohtalonkysymyksiä kuin ilmastonmuutoksen torjunnan velvollisuutemme. 
Ilmastonmuutoksen torjunnassa me olemme päässeet monessa asiassa kansainvälisessä yhteistyössä jo pitkälle. Johdan esimerkiksi itse yhteistyössä Indonesian valtiovarainministerin kanssa globaalia valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiota lisätäksemme ymmärrystä ilmastonmuutoksen ja talouden yhteydestä — mukana on maita jo 70. Muun muassa tuon verkoston piirissä me nyt otamme uusia askeleita myös ymmärtääksemme kaksoisilmiötä — ilmastonmuutoksen katalia seurauksia ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutumista. 
Uskon siis vahvasti, että me ensinnäkin tarvitsemme kansainvälisiä mittareita, jotta ymmärrämme ilmiötä paljon paremmin — sen laskenta ei ole aivan yksinkertaista, miten luonnon monimuotoisuus on häviämässä — ja me tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä, jotta tässä kaikessa tullaan onnistumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-02T16:56:00,2022-06-02T16:57:12,Hyväksytty,1.1
2022_66_94,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maailmanlaajuisesta ruokapulasta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 116/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_95,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys maailmanlaajuisesta ruokapulasta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 116/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nälkää näkevien ihmisten määrä maailmassa oli hälyttävä jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Massiiviset nälänhädästä johtuvat pakolaisvirrat eivät ole valitettavasti painajainen, vaan realismia. Koronapandemia, ilmaston kuumeneminen ja energian hinnannousu sotkivat globaalit ruokajärjestelmän markkinat.
Toiseksi suurimman vehnän viejän, Intian, satonäkymät ovat joidenkin arvioiden mukaan vain 60 prosenttia normaalista. Intian lisäksi Egypti, Turkki ja Indonesia ovat kertoneet rajoituksista ruoan vientiin. Ukrainan vilja- ja öljykasvien vienti on käytännössä pysähtynyt sodan vuoksi. Viljan hinta on noussut yli puolella tämän vuoden alusta. Puolitoista miljardia ihmistä ei enää voi olla varma siitä, että he saavat riittävästi syödäkseen, ja 250 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla.
Ministeri Haavisto, mitä Suomi voisi tehdä ruokakriisistä kärsivien ihmisten auttamiseksi? Kuinka saamme Ukrainan viljan pääsyn helpottamaan globaalia ruokakriisiä voidaksemme ehkäistä miljoonien pakolaisten kärsimykset?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-02T16:57:15,2022-06-02T16:58:34,Hyväksytty,1.1
2022_66_96,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maailmanlaajuisesta ruokapulasta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 116/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_97,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys maailmanlaajuisesta ruokapulasta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 116/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski, puutuitte todella tärkeään asiaan.
Jos katsoo viime vuoden tilannetta, niin maailmassa oli noin 200 miljoonaa nälänhädästä kärsivää ihmistä, ja tilanne oli todella jo silloin hälyttävä. Ja sitten on tullut näitä negatiivisia uutisia huonosta ilmastotilanteesta Intiassa, Pakistanissa — siellä karsitaan kuivuudesta — ja sitten on tullut Venäjän sota Ukrainaa vastaan, joka on todella tyrehdyttänyt myöskin viljakaupan Ukrainan suunnasta maailmanmarkkinoille.
YK:n pääsihteeri on pyrkinyt neuvottelemaan nyt tälle Ukrainan viljalle reittiä ulos maasta niin, että Odessan satamaa voitaisiin käyttää. Suomi tietysti tukee näitä neuvotteluja: saataisiin tämä vilja markkinoille, samaten muut Ukrainan maataloustuotteet. Ja Suomi on tukenut jo tänä vuonna maailman ruokaohjelmaa, WFP:tä, 26 miljoonalla eurolla ja muita järjestöjä, jotta ne pystyvät sitten auttamaan tässä akuutissa ruokakriisissä. Suomi on myöskin ollut tässä kouluruokaohjelmassa kansainvälisesti erittäin aktiivinen, jotta maailman köyhimmissä maissa lapset saisivat myöskin koulujen yhteydessä ruokaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.8.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-06-02T16:58:34,2022-06-02T16:59:45,Hyväksytty,1.1
2022_66_98,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 117/2022 vp,"Kyselytunnin viimeinen kysymys, edustaja Norrback.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_99,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 117/2022 vp,"Tack, ärade talman! Det är viktigt att vi värnar om naturens biologiska mångfald. Enligt Sitras färska rapport kan cirkulär ekonomi erbjuda lösningar för just detta. Samtidigt betyder det ju att vi skulle använda våra resurser effektivare.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.9.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-06-02T16:59:52,2022-06-02T17:00:12,Hyväksytty,1.1
2022_66_100,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 117/2022 vp,"Ärade talman! Viktig fråga.
Vaikka tietysti maa- ja metsätalousministeriössä pääkatseemme onkin maa- ja metsätalouden kannattavuuden parantamisessa tässä vaikeassa kriisissä, jota maaseutuelinkeinot elävät, niin emme ole suinkaan unohtaneet myöskään luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista. Nämä asiat eivät todellakaan sulje toisiaan pois, kuten edustaja Norrback tuossa hyvin kuvasi.
Yksi esimerkki siitä, miten huolehdimme tästä kiertotaloudesta ja luonnon monimuotoisuudesta osana maataloutta, on Suomen kansallinen CAP-suunnitelma elikkä uuden maataloustukiohjelmakauden ohjelma, jota viimeistelemme juuri ministeriössä. Siellä puhutaan ekojärjestelmäkokonaisuudesta, johon kuuluvat muun muassa luonnonhoitonurmet, joista voi sitten viljelijä ja maatila saada korvausta. Luonnonhoitonurmella muun muassa nisäkkäät ja peltolinnut saavat suojaa ja ravintoa, ja myös ympäristökorvausjärjestelmässä on otettu huomioon laiduntaminen ja luonnon hoito. Myöskin teemme yhteistyötä ympäristöministeriön kanssa Helmi-ohjelman puitteissa, jossa muun muassa perinnebiotoopeista pidetään huolta.
Ja juuri niin kuin edustaja Norrback totesi, maatalous ei ole ongelma. Se on osa ratkaisua maanpuolustukseen, ilmastokriisiin ja luonnon monimuotoisuuteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-06-02T17:00:44,2022-06-02T17:02:01,Tarkistettu,1.1
2022_66_101,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 117/2022 vp,Siirrytään päiväjärjestyksen muihin asioihin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_102,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_103,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän esityksen sisältämät muutosehdotukset työllistymistä ja kotoutumista edistäviin lakeihin ovat seurausta sille, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Tämän esityksen tavoitteena on turvata sujuva palveluiden jatkuvuus tulevina vuosina viranomaistehtävien siirrot huomioiden.
Kotoutumista edistävässä laissa esitetään säädettäväksi, että hyvinvointialue voisi saada korvauksia sellaisista sille jatkossa syntyvistä kustannuksista, joita nykyään korvataan kunnille. Esimerkkinä tästä ovat sote-erityiskustannukset. Lisäksi esitetään, että kansainvälistä suojelua saavasta ja hänen perheenjäsenistään maksettava laskennallinen korvaus jaettaisiin jatkossa kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Lakiehdotuksessa esitetään myös, että hyvinvointialue voisi osallistua jatkossa alkukartoituksen ja kotoutumissuunnitelman laadintaan kunnan tai TE-toimiston kanssa, mikäli maahanmuuttajan kotoutumisen edistäminen edellyttäisi näiden eri viranomaisten palveluiden yhteensovittamista. Lisäksi esitetään alaikäisenä ilman huoltajaa tulleen lapsen asumisen järjestämisvastuun siirtoa kunnalta hyvinvointialueelle.
Laissa työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta — eli tämä niin sanottu TYP — säädetään yhteistoimintamallista, jossa viranomaiset yhteensovittavat niiden järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja työttömän palvelutarpeen mukaisesti. Toimintamalli on organisoitu johtoryhmävetoiseksi verkostoksi. Tässä esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialue tulisi kunnan tilalle yhteistoimintamallin toimijaksi sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana tahona. Kunnalla säilyisi kuitenkin jatkossakin oikeus nimetä toimintamallin johtava henkilö ja oikeus osallistua johtoryhmään ja siten vaikuttaa monialaisen yhteispalvelun järjestämiseen alueellaan.
Tämän esityksen sisältämien lakiehdotusten esitetään tulevan voimaan 1. päivä tammikuuta 2023. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan hallituksen esityksiä liittyen työvoimapalvelu-uudistukseen sekä myös kotoutumislain kokonaisuudistukseen. Kyseiset laajemmat esitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vasta vuonna 2024. Nyt esitettävillä muutoksilla on tarkoitus säätää niistä välttämättömistä muutoksista, mitä hyvinvointialueiden uusi rooli edellyttää jo ensi vuoden alusta alkaen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-06-02T17:02:34,2022-06-02T17:05:33,Hyväksytty,1.1
2022_66_104,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_105,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille esittelystä. Nyt lähetekeskustelussa oleva laki sisältää oleellisia väliaikaisiksi tarkoitettuja työvoimapalvelulakiin, kotouttamislakiin ja kuntakokeilulakiin liittyviä esityksiä. Niillä on kytky ensi vuoden alussa aloittaviin hyvinvointialueisiin ja ensi syksynä annettavaan niin sanottuun TE24‑lakiin, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. 
Väliaikatietona minulla on ilo tässä yhteydessä kertoa iloisia uutisia kuntatapaamisesta tämän viikon maanantaina Oulaisissa. Kuntakokeilussa liikkeelle lähtenyt työllistämispalveluiden siirto kuntiin on hoidettu noin 7 200 asukkaan Oulaisten kaupungissa mallikkaasti. Vuonna 2019 ei Oulaisissa ollut työllisyyspalveluissa yhtään työntekijää paitsi työpajassa. Nyt toiminta on saatu saman katon alle Porttiin, ja sieltä löytyvät TE-toimiston työllistämisen henkilöstöresurssi, Kelan työntekijä sekä kaupungin kohdistamat työntekijät. Sieltä löytyy ohjaus työttömien terveystarkastuksiin käsitykseni mukaan juuri kuntakokeilulain hengen mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Eikä tässä vielä kaikki. Tulokset puhuvat puolestaan: Työttömyys on vähentynyt radikaalisti, työllisyyden aktivointiaste on noussut ja rekrytointeja avoimille työmarkkinoille on tapahtunut yhteistyössä työnantajien kanssa. Työttömyys on painettu 6,7 prosenttiin, ja pitkäaikaistyöttömyys on puolitettu. Myös kunnan sakkomaksut on puolitettu. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on saatu laskemaan lähes 80 prosenttia. Täytyy myöntää, että harvoin kuulee näin myönteisiä työllisyyden tilannearvioita kuntakierroksella. Portti-hankkeen käynnistyessä eivät tekijätkään oikein uskoneet alle seitsemän prosentin työttömyysasteeseen pääsemiseen. Puheet kääntyivät nopeasti jo työvoimapulaan.
Tämä lakiesitys on myös vuoden 2023 talousarviolaki. On enemmän kuin tärkeää, että tässä koronan ja sodan kriisiytyvässä tilanteessa meillä on putkessa tulossa suuri työvoimapalvelujen kuntiin siirtohanke vuodelle 2024, elikkä TE24. Emme voi jäädä laakereille lepäämään työllisyyden kanssa, vaikka hallituksen asettaman työllisyyden tavoitteen saavuttaminen onkin jo ovella. Seuraavan tavoitteen on oltava 78 prosenttia, ja se on realistinen, vaikka talouden suuret parametrit meitä uhkaavatkin.
Työllisyyden hoito on parasta julkisen talouden elvyttämistä. Sitä se on myös inhimillisesti katsottuna kaikkien työttömyyden ikeen kohdanneiden kanssakansalaistemme ja työuralle kiinni pääsemiseksi kamppailevien nuortemme näkökulmasta. Näillä sanoilla ja terveisillä kiitokset työministeri Haataiselle ja koko hallitukselle hyvästä työstä, ja voimia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-06-02T17:05:35,2022-06-02T17:09:07,Hyväksytty,1.1
2022_66_106,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_107,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt käsissämme on hallituksen esitys TYP-, kotoutumis- ja kuntakokeilulakien muuttamiseksi. Tämä on lenkki osana suurta sote-uudistusten lakiketjua pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti. Esityksellä parannetaan ja turvataan työllisyyspalveluiden ja kotoutumisen jatkuvuus siirryttäessä hyvinvointialueisiin vuoden 2023 alusta. Tämä on myös välivaiheen lakipaketti, kunnes TE24, eli työllisyyspalveluiden siirto kuntiin, tulisi voimaan 2024 ja kotoutumislain kokonaisuudistus valmistuisi.
Esityksellä turvataan sujuva palveluiden jatkuvuus tulevina vuosina viranomaistehtävien siirrot mukaan huomioiden. Esityksellä myös varmistetaan, että kuntakokeiluun osallistuvat kunnat voisivat hyvinvointialueiden lisäksi osallistua työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun TYP-tietojen käsittelyyn. Tärkeää paketissa on myös säätää kotoutumislaissa, että hyvinvointialue voisi saada korvauksia sellaisista sille jatkossa syntyvistä kustannuksista, joita nykyään korvataan myös kunnille.
Erityisen merkittävää on, että alaikäisenä maahan saapuneen, ilman huoltajaa tulleen lapsen asumisen järjestämisvastuu siirretään myös kunnalta hyvinvointialueelle. Suomessa on tällä hetkellä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lapsien perheryhmäkoteja noin kymmenessä kunnassa, ja myös niiden järjestämisvastuu siirtyisi sitten hyvinvointialueelle. Hyvinvointialueen tulisi kuulla kuntaa uuden perheryhmäkodin perustamisesta ja sopia siitä ely-keskuksen kanssa — tämä siis toimintatapana.
Arvoisa herra puhemies! Työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa eli TYPissä säädetään yhteistoimintamallista, jossa viranomaiset yhteensovittavat niiden järjestämisvastuulla olevia julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja työttömän palvelutarpeen mukaisesti. Tässä esityksessä ehdotetaan, että hyvinvointialue tulisi kunnan tilalle yhteistoimintamallin toimijaksi sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana tahona.
Miksi tämä esitys sitten on väliaikainen? Syystä, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan työministeri Haataisen johdolla työvoimapalvelu-uudistusta, jonka yhteydessä TYP-lakia on tarkoitus muuttaa laajemmin. Työvoimapalvelu-uudistuksessa TE-toimistoilta siirrettäisiin työllisyystehtäviä kunnille. Kyseistä uudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tulevana syksynä, ja sen sisältämien lakiehdotusten on tarkoitus tulla voimaan 2024. Osana hallituksen esitystä olisi ehdotus uudesta laista työllistymistä edistävästä monialaisen tuen yhteistoiminnasta. Ehdotuksilla tavoitellaan nykyistä varhaisempaa tukea työnhakijoille sekä työttömyyden pitkittymisestä johtuvien haasteiden kasautumisen ehkäisyä. Tässä esityksessä puolestaan esitetään tehtävän vain ne välttämättömät muutokset, jotka ovat seurausta sote-uudistukselle.
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni maailman tilannetta arvioitaessa tämä uudistus ei voisi yhdessä menossa olevien työllisyyden kuntakokeilujen kanssa osua otollisempaan aikaan. Monilla alueilla ja aloilla työvoimapula on todellisuutta — me tiedämme sen ja olemme puhuneet siitä tässä salissa monissa eri yhteyksissä — ja siihen tullee oleellisesti vaikuttamaan myös tavaroiden ja komponenttien pula monissa tuotantoketjuissa. On varmaa, että monella suunnalla on käynnissä laskelmat siitä, miten reagoidaan energian saatavuuteen, kestävyyteen ja hintaan. Miten saadaan parsittua kokoon globaalit tuotantoketjut, vai onko niistä jopa irtauduttava? Näissä pohdinnoissa painaa turvallisuus, vakaus ja ennustettavuus, eivätkä vähimpinä työvoiman saatavuus ja työvoiman koulutustaso sekä uuden oppimisen ketteryys. Tähän on näillä nyt säädettävillä laeillakin suuri vaikutus. Suomella pienenä maana ei ole varaa antaa nuortemme eikä työurallaan jo kokeneempienkaan syrjäytyä tai jopa ulkoistua työmarkkinoilta. Siksi nämä toimet ovat tärkeitä ja ne on saatava voimaan heti ensi vuoden alusta, kun hyvinvointialueet aloittavat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-06-02T17:09:08,2022-06-02T17:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_66_108,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",— Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_109,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Käymme läpi nyt kotouttamista ja työllistymisasioita. Haluaisin kyllä samalla nostaa esille myös tämän kotiuttamisen: esimerkiksi ukrainalaiset monet ovat kertoneet, että eivät halua välttämättä jäädä tänne meidän maahamme vaan haluavat palata kotimaahansa sitten kun se on mahdollista. Tämä kotiuttaminen helpottaa sinne omaan maahan takaisin pääsyä, ja myös se pitää huomioida kyllä. Tuntuu, että sitä ei ole nostettu tarpeeksi esille, ja ehkä tuntuu, että enemmän nostetaan tätä kotouttamista, mutta on myös huomioitava tämä puoli, että ihmisiä pitää pystyä kotiuttamaankin sinne sitten kun sen aika on. Muun muassa Kuopiossa tästä olemme keskustelleet, ja varmasti monessa muussakin kunnassa tämä nousee esille, ja on tärkeätä siitä kotiuttamisestakin kyllä pitää huolta, niin että ne, jotka haluavat, pääsevät sitten kotimaahansa takaisin. Että tämmöisiä terveisiä laittaisin ministerille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-02T17:13:55,2022-06-02T17:14:53,Hyväksytty,1.1
2022_66_110,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_111,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä, että edistetään kotouttamista ylipäänsä työnteon kautta. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka selkeästi myöskin tuovat valtiontalouteen lisää rahaa, lisää veronmaksajia ja lisää veroja, samalla kun moni muu asia kuluttaa.
Pari pointtia: 
Ensimmäinen, terveiset ministerille: Hyvä ministeri, tällä hetkellä TE-toimistot tekevät mainiota työtä siinä, että ne antavat oikeutuksen työhön hyvin nopeasti, mutta sitten Migrissä sen työluvan saanti lopulta kestää noin kolme kuukautta, jolloin työpaikka menee alta, oli se autokorjaamo, siivousala, parturi, mikä tahansa. Nyt pitäisi saada semmoista sisäistä hyvää kommunikaatiota, että jos TE-toimisto todella myöntää sen työluvan ja pitää sitä hyvänä ja tarpeellisena sen kunnan taloudelle ja sen firman hyväksi, niin sitten Migri myöskin myöntää nopeasti sen oleskeluluvan, koska nämä ovat sidoksissa toisiinsa. Muuten firma joutuu etsimään uutta työntekijää, mikä on aina oma ruljanssinsa.
Sitten toinen asia, mikä on noussut nyt viime aikoina esiin: Hyvin monelta taholta minuun on oltu yhteydessä sekä ukrainalaisten suhteen että laajemmin Suomeen tulleiden ihmisten suhteen siitä, että yrittäjyyskoulutusta ja tämmöistä yrittäjyystukea ei selkeästi anneta yhtä hyvin kuin puhtaasti työllistymiseen liittyvää muuta neuvontaa ja tukea. Hyvin moni ihminen on luonteeltaan sellainen, että pystyisi ja haluaisi perustaa yrityksen, mutta ei tunne kaikkia systeemejä ja ei tiedä, mistä sitä alkurahaa voisi saada. Miten tämä voisi olla osa kotouttamistoimea Suomeen? Moni kuitenkin ottaa sen riskin ja tekee sen yrityksen, ja sitten syntyy erilaisia vaikeuksia, ja sitten opitaan kirjanpitäjältä tai kantapään kautta näitä asioita. Jos me pystyttäisiin ennakoivammin antamaan tätä yrittäjyystukea, ymmärrystä ja opastusta, niin kokisin tällä olevan suoranainen vaikutus siihen, että yhä useampi ihminen, joka halua kotoutua Suomeen, löytäisi työpaikan ja ehkä loisi työpaikkoja muille ympäristössään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-02T17:14:53,2022-06-02T17:17:28,Hyväksytty,1.1
2022_66_112,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_113,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä esitys lienee tarpeellinen ja kannatettava, mutta en tässä yhteydessä voi olla ihmettelemättä tätä meidän hallintotapaa ja järjestelmää. Kun aikaisemmin oli se haaste tai ongelma, kun puhutaan vaikeimmin työllistyvistä henkilöistä, joita myös osa maahanmuuttajista on, että työllisyyspalveluita hoidettiin elyn taholta ja terveyspalveluita kuntien taholta, niin nyt mennään juuri päinvastaiseen suuntaan, että työllisyyspalvelut ovat tulossa kunnille, mitä sinänsä olen kyllä täällä itsekin kannattanut, mutta sitten terveyspalvelut ovatkin menneet tänne hyvinvointialueelle. Eli jälleen kerran nämä ovat eri organisaatioissa, kun olisi parasta, että ne palvelut olisivat samassa organisaatiossa niiden ihmisten kannalta, jotka niitä palveluita tarvitsevat. 
Aina meille tulee haaste, kun meillä on tämä raja-aita. Ymmärrän, että tällä esityksellä yritetään näitä raja-aitoja mataloittaa, mutta tämä on jotenkin erikoinen tilanne: kun tässä vuosia keskusteltiin siitä, miten saataisiin erityisesti vaikeimmin työllistyvien osalta ne palvelut sinne kuntiin ja lähelle, niin nyt, kun ne ollaan saamassa, niin samaan aikaan terveyspalvelut lähtevät sitten alueelle ja maakuntatasolle. Eli ei tässä nyt ihan niin kuin käsi kädessä näitä asioita ole kyllä hoidettu, eikä se tietenkään nykyisen työministerin vika ole, sitä en tarkoita, mutta kuvaa vain hiukan sitä, että aina ei ehkä ihan loppuun asti mietitä. Ja toivon todellakin, että näistä raja-aidoista ei tule sitten ratkaisevaa ongelmaa, koska tavoitehan tietysti on, että ihmiset kotoutuvat ja työllistyvät ja pääsevät mukaan tähän yhteiskuntaan mahdollisimman hyvin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-02T17:17:29,2022-06-02T17:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_66_114,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_115,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jostain syystä kyllä oma puheenvuoroni on samankaltainen kuin minkä, edellisen puheenvuoron pitäjä, edustaja Satonen, piti, koska me tiedämme, että monilla nuorilla on aika suuria vaikeuksia hankkia asunto, päästä työmarkkinoille. Heillä toki on muitakin vaikeuksia, mutta tämmöinen järjestelmä, jossa palvelut hajoavat moneen eri organisaatioon, on nuorten itsensäkin mielestä hankala. Se on byrokraattinen, ja he eivät saa apua niihin ongelmiin, mitä heillä on. Kyllä tämä nuorten oma viesti pitää ottaa vakavasti, paljon vakavammin kuin meidän kansanedustajien viesti, koska se tulee juuri niiltä, jotka tulevaisuudessa tätä yhteiskuntaa pitävät pystyssä ja työllistyvät.
Meidän täytyy aina tehdä arvio nykytilanteesta, ja nykytilanne on se, että muutama vuosi sitten toimeentulon perusosan maksatus siirrettiin Kansaneläkelaitokselle. Ja silloin ainakin minulle sosiaalityöntekijät kunnista varoittelivat, että heiltä häviää kokonaan ote niistä nuorista, jotka sitten saavat tätä toimeentulon perusosaa, ja ilmoitus heistä tulee vasta sitten joskus myöhemmin, kun nämä nuoret ajautuvat todellisiin vaikeuksiin.
Se entinen tila, jossa Kelalla ei ollut tätä toimeentulotuen perusosan maksatusta, oli sellainen, jossa nämä sosiaalityöntekijät tiesivät aina, kuka saa toimeentulotukea, ja pystyivät sitten ryhtymään niihin toimenpiteisiin, mitkä kulloinkin olivat tarpeen. Ja nyt me tiedämme, että nämä sosiaalityöntekijät, jotka silloin olivat kunnissa, siirtyvät vuoden alussa tuonne hyvinvointialueen palkkalistoille. Mutta sitten tämä TE24 eli työvoima- ja elinkeinopalvelujen siirto tapahtuu vuonna 24 kunnille tai kuntien yhteenliittymille, ja sitähän ei meistä kukaan tiedä ihan tarkalleen, miten se tapahtuu.
Nyt se oleellinen kysymys työministerille: kun on monta organisaatiota, niin onko oikeasti olemassa todellinen vaara, että nuoret tippuvat tänne organisaatioiden väliin ja organisaatioiden raja-aitojen väliin ja mikään organisaatio ei viime kädessä ikään kuin ota vastuuta siitä nuoresta yksilöllisesti?
Näitä on nyt kolme organisaatiota, jotka pyörittävät näitä tavallaan samaan ongelmaan tai työllistämiseen liittyviä kysymyksiä, ja kyllä minun mielestäni nuorten oma viesti pitää ottaa vakavasti. Nämä kaikki, mistä minä puhun, tulee Nuorisobarometristä 20 — nämä eivät ole minun itseni keksimiä, vaan ihan nuorten omia. Tästä tarkastusvaliokunta taisi tehdä oman raporttinsakin ”Nuorten syrjäytymisen ehkäisy”. Ne raportithan eivät suinkaan ole vain sen takia, että hallinto niitä tuottaa, vaan meidän pitää täällä salissa puhua. Ja se on hienoa, kun täällä on kaksi ministeriä nyt kuuntelemassa näitä asioita. Yritetään ainakin pitää huoli siitä, että nämä uudet organisaatiot varmasti tietävät, mitä nuorille tapahtuu, ja tieto välittömästi ja akuutisti sitten niin sanotusti vaihtaa omistajaa sille, joka vastaa siitä, että nuoresta otetaan koppi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T17:19:32,2022-06-02T17:22:39,Hyväksytty,1.1
2022_66_116,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_117,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tällaiset monialaiset yhteispalvelukeskukset ja ‑yksiköt ovat tervetulleita, ehdottomasti. Mehän aina puhumme monisektoraalisuudesta ja moniammatillisesta yhteistyöstä, koska valitettavasti eri-ikäisten ihmisten ongelmat — puhutaan todellakin ihan kaikenikäisten ihmisten ongelmista tai elämän haasteista — vaativat eri näkökulmista katsomista. On tervetullutta, että tätä ja tämäntyyppisiä palveluja tehdään ja järjestetään, mutta vaikka me kuinka lailla tätä edistettäisiin, niin se ei onnistu, jos ei siellä tieto kulje näiden viranomaisten välillä. Yksi ongelma on todella tiedonkulku, mutta sitten on tietysti myöskin asenne moniammatillista yhteistyötä kohtaan. Se on onneksi parantunut vuosien aikana, ja tiedetään tokikin, että aina tällaiset ongelmakimpputilanteet vaativat monenlaista näkökulmaa.
Toinen, mistä haluan erityisesti nyt muistuttaa — ja kun täällä on ministeri Haatainen, jolla on terveydenhuollon koulutus niin ikään — on se, että meillä on todella paljon terveysongelmia pitkäaikaistyöttömillä, niin mielenterveys- kuin somaattisiakin ongelmia, ja uskallan väittää, että työttömien terveydenhuolto ei pelaa kunnolla tuolla kunnissa. Sehän siirtyy nyt sitten tuonne hyvinvointialueille, mutta sitä suuremmalla syyllä sanon, että jos ei me nyt huolehdita siitä yhteistyöstä, mitä hyvinvointialueet ja kunnat tekevät tai mitä niiden pitäisi tehdä nimenomaan työttömien suhteen, niin meille tulee kyllä suuri ongelma siinä. Meillä on tällä hetkellä hyvin paljon työttömyyttä, mutta meillä on myös työvoimapula, ja kohtaanto-ongelman yksi syy on se, että siellä pitkäaikaistyöttömissä on niin heikossa kunnossa olevia henkilöitä.
Aikoinansa tehtiin ihan laki. Olin silloin työ- ja tasa-arvovaliokunnassa, ja me ihan lakisääteisesti normitettiin tätä työttömien terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolaissa se on sanottu ihan selvällä suomen kielellä, että työttömien terveydenhuolto pitää hoitaa, mutta valitettavasti se ei kaikissa kunnissa tällä hetkellä toteudu.
Aikoinaan tehtiin ihan tutkimus pitkäaikaistyöttömien terveydentilasta, ja sieltä kuulkaa löytyi jos jonkinlaista: siellä oli mielenterveysongelmia, jopa pahanlaatuisia kasvaimia. Ja kun niihin lähdettiin pureutumaan, niin se ihmisen kuntokin sitten parani ja ehkä se työllistyminenkin sitten helpottui.
Pyydän ystävällisesti ministeri Haataista, että hän kiinnittää erityistä huomiota — myös siellä alueilla kun käy — puheissaan siihen, että työttömien terveydenhuolto, joka on lakisääteinen, myös toteutuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-02T17:22:40,2022-06-02T17:25:32,Hyväksytty,1.1
2022_66_118,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_119,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä siitä, että olen nyt viime aikoina, parin viikon sisällä, tavannut nuoria ja semmoisenkin kaverin, joka oli huumeisiin sortunut. Hän sai työpajatoiminnan kautta sitten itsensä uusille urille ja piti sitä erittäin tärkeänä. Siellä oli kulttuuripuolen toimintaa, ja hänestä tuli nyt tämmöinen räppäri, elikkä oli kiinnostunut musiikista ja sitä kautta sitten pääsi tähän yhteiskuntaan kiinni.
Olisin vielä ministeriltä kysynyt. Kun tässä on nyt kiertänyt noita kuntia, niin tämä 20 000 asukkaan alueen muodostaminen ja sen soveltaminen sitten tuolla harvaan asutulla alueella näköjään tuottaa hirveän suuria vaikeuksia. Toiveita on esitetty siitä, että jos vaikka tämmöinen isompi järjestämisalue otetaan, niin eihän se tarkoita tietenkään sitä, että kunnista häviävät nämä toimijat. Onko se lähinnä hallinnollinen toimija niin, että sillä on järjestämisvastuu siitä alueesta ja sitten nämä toimijat voivat olla siellä kunnissa? Monella alueella tämä 20 000 asukkaan alue on hankalasti muodostettavissa. Mennään yli maakuntarajojen, ja sillä tavalla tämä on ainakin tässä vaiheessa tullut esteeksi. Tai sitten tässä ei vielä olla tarpeeksi perillä tästä lainsäädännöstä ja siitä, millä tavalla tämä sitten olisi parasta toteuttaa. 
Tuosta kuntakokeilusta voi sanoa, että se on kyllä toiminut todella hyvin niin Kajaanissa kuin myös sitten Oulaisissa, missä kävin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-06-02T17:25:33,2022-06-02T17:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_66_120,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp",Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_121,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä ja asiantuntevista puheenvuoroista. Edustaja Piirainen otti esimerkin Oulaisista ja hyvistä tuloksista. Tämä on hieno asia, että niissä kuntakokeiluissa on lähdetty tekemään hyvää työtä paikallistasolla tuntien alueelliset ja paikalliset olot. Tämä TE24‑hanke, lainsäädäntöhanke TE-palveluiden, TE-hallinnon siirtämiseksi kuntiin, on lausuntokierroksella, ja siellä on työvoiman minimimäärä 20 000 määritelty lähtökohdaksi. Siellä on joustonvaraa asetettu, 17 000 esimerkiksi työssäkäyntialueen perusteella, eli sillä tavalla siinä joustonvaraa on. Se on asetettu siihen sitä varten, että kun mennään aluetasolle, niin pystyttäisiin varmistamaan se, että siellä paikallistasolla selviydytään niistä laajoista tehtävistä, jotka nyt tulevat siirtymään kuntiin. Kuntakokeiluissa on vain yksi osa palveluista tällä hetkellä, mutta sinne tulisi nyt kaikki, koko se laaja variaatio, jota työvoimapalveluissa kaiken kaikkiaan on aina myös koulutushankintoineen.
Sitten täällä edustaja Satonen otti esille tämän hallintokysymyksen ja monet muutkin, kuten edustajat Risikko ja Eestilä, viittasivat siihen, kun hyvinvointialueet syntyvät ja sitten on kunnat ja on huolta siitä, miten tämä yhteistoiminta toimii niin, että sen ihmisen, työttömän ja asiakkaan, näkökulmasta tämä pelittää oikein. Nuoret mainittiin, aivan oikein, täällä Eestilän puheenvuorossa. Se on tosi tärkeä. 
Minä ajattelen itse niin, että kun meillä nyt nämä hyvinvointialueet syntyvät, niin se on yksi taho. Sittenhän meillä tällä hetkellä tämän lainsäädännön mukaan on TE-toimistot, 15 kappaletta, valtionhallintoaparaattina, ja sitten meillä on kunnat, ja tässä kuviossahan meillä on kolme. Nyt kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin, niin tulee hyvinvointialue ja kunta, ja sen valtaväylän pitää nyt toimia kaikissa asioissa. Se on nuorten kysymyksissä, siihen liittyy oppilashuolto, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, nuorisotoimi, tämän kaiken pitää toimia. Mutta sitten työttömien kohdalla erityisesti kuntouttavat palvelut, sosiaali- ja terveydenhuollon monet tukipalvelut ovat tosi tärkeitä. Ja tähän täytyy keskittyä, että se nyt sitten toimii. Siitähän tässä TYP-lakikokonaisuudessakin on kysymys. 
Mutta uskoisin, että tästä tulee helpommin hallittava kuin jos olisi erillisinä TE-palvelut, koska silloinhan tämän pyhän kolmion kanssa jouduttaisiin näitä töitä tekemään, näitä yhteyksiä rakentelemaan. Eli sillä tavalla sen pitäisi selkiintyä, ja se mahdollistaa nyt semmoista kunnollista, hyvää, sujuvaa yhteistyötä. Mutta kyllähän tämä siilojen Suomi on ollut aina olemassa, niin että saman kunnankin sisällä, suurenkin kaupungin sisällä voi olla vaikea virastojen välillä yhteistyötä pyöritellä. Mutta tähän tullaan keskittymään,ja hallitus kaikin tavoin keskittyy siihen, että tämä hyvinvointialue ja kuntayhteys tässä työllisyyspalveluiden osalta toimii. 
Edustaja al-Taee otti esille yrittäjyyden, joka on todella tärkeä asia. Meillä on maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka ovat todella yrittäjähenkisiä ja haluavat yrittää, ja se tieto ja osaaminen on tosi tärkeätä. Kävin tapaamassa ukrainalaisia pakolaisia Helsingin keskuksessa. Siellä nämä ukrainalaiset ovat itse pystyttäneet hyvässä yhteistyössä eri yritysten kanssa todella toimivan kansalaisjärjestöpohjan. Siellä nousi esille myös se, että yrittäjyys olisi sellainen helpompi väylä päästä työelämään kiinni. Kun se suomen kielen taito nyt ei vain voi olla tänne tullessa kunnossa, niin se asettaa esteitä, ja yrittäjyys on monasti se tie. Nyt tulevassa koto-laissa tätä yrittäjyysasiaa kyllä tullaan korostamaan, ja se koto-selonteossakin nousi esille.
Sitten edustaja Reijonen otti esille kotouttamisen. Edustaja Reijonen poistuikin täältä, mutta olisin todennut vain sen, että kotouttamislainsäädännön perusteella paluumuuttoa kyllä tuetaan ja paluumuuttokorvaukset ovat olemassa. Mutta tämä varsinainen kotiuttamisajatushan oli siellä perussuomalaisten vastalauseessa, mutta sitä ei eduskunta äänestyksessä hyväksynyt mukaan tähän kotouttamisselontekoon. 
Eli tämä lainsäädäntökokonaisuus menee nyt sitten valiokuntaan, ja kiitos hyvästä, vauhdittavasta keskustelusta. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-06-02T17:27:39,2022-06-02T17:32:52,Hyväksytty,1.1
2022_66_122,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Kaikkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_66_123,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme puolustusministeriössä valmistelleet kiireellisenä tämän hallituksen esityksen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen. Tausta tälle muutokselle perustuu viime syksynä hyväksytyn puolustusselonteon sekä turvallisuusympäristön muutosta koskevan selonteon kirjauksiin ja puolustusvaliokunnan, voi sanoa, vahvaan lausumaan. Puolustusvaliokunta taitaa olla parhaillaan tuolla pohjoisessa tutustumassa Puolustusvoimien toimintaan, joten he eivät pääse ainakaan täysimääräisesti osallistumaan tähän keskusteluun, valitettavasti, mutta he pääsevät sitten valiokunnassa tähän syvemmälle.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on lisännyt voimakkaasti kansalaisten kiinnostusta vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan, ja tällä esityksellä vastaamme tähän kansalaisten osoittamaan vahvaan maanpuolustustahtoon. Esityksen perusvalmistelu on toteutettu puolustusministeriön asettamassa valmistelutyöryhmässä, jossa on ollut edustus puolustusministeriöstä, sisäministeriöstä, Pääesikunnasta, Poliisihallituksesta ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä. Työryhmässä on myös kuultu Rajavartiolaitoksen edustajaa asiantuntijana.
Tällä lakimuutoksella, hyvät kansanedustajat, mahdollistetaan Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen aseiden ja patruunoiden käyttö MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevassa ampumakoulutuksessa. Lisäksi ammunnoista saadaan liikkuvampia ja tilanteenmukaisempia. Ampumakoulutuksessa ei saisi ampua sarjatulta. MPK:n sotilaallisia valmiuksia palvelevaan ampumakoulutukseen tulevat mukaan myös Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen harjoitusampumatarvikkeet eli esimerkiksi rynnäkkökivääreiden ja ilmatorjuntakonekiväärin niin sanotut paukkupatruunat ja kevyiden kranaatinheittimien harjoitusampumatarvikkeet. Tämä mahdollistaa simulaattoreiden käyttämisen.
Arvoisa puhemies! Lisäksi tässä hallituksen esityksessä tarkennetaan MPK:n kansainvälisen harjoitustoiminnan sääntelyä siten, että MPK:n on mahdollista järjestää kursseja ulkomailla samalla tavalla kuin Suomessa. Lisäksi MPK voi lähettää kurssilaisia, kilpailijoita, tuomareita ynnä muuta henkilöstöä muiden maiden asevoimien ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämiin harjoituksiin, kursseille ja sotilastaitokilpailuihin.
Haluan kuitenkin korostaa, että kaikki nyt muutoksen kohteena oleva toiminta tapahtuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen henkilökunnan ohjauksessa, valvonnassa ja määräyksenantovallan alla. Eli mitään villiä länttä tässä ei siis olla luomassa, vaan vastaamme vastuullisesti ja hallitusti kansalaisten voimakkaasti kasvaneeseen kiinnostukseen vapaaehtoista maanpuolustusta kohtaan.
Tämän lain tavoiteltu voimaantulo olisi heinäkuun alusta eli varsin pian, mutta se on tietysti eduskunnasta kiinni. Eduskunta ottaa tietysti sen ajan, jonka haluaa, mutta voin kertoa, että kyllä tätä tuolla kentällä aika lailla odotellaan, ja kovin toivottavaa olisi, että tämä saataisiin eduskunnassa lähiviikkoina käsiteltyä ja laki sitten ripeästi voimaan.
Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen päätettiin tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa lisätä 3,163 miljoonaa euroa, josta Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK saa valtaosan. Tämä lisäys on merkittävä, ja sillä mahdollistetaan MPK:n tavoite tuplata koulutuksen määrä. Jos eduskunta hyväksyy tämän lakiesityksen, voi sanoa, että sekä resurssien että lainsäädännön puolesta vapaaehtoinen maanpuolustus saa loppuvuodeksi merkittävän parannuksen toimintaedellytyksiinsä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-06-02T17:33:22,2022-06-02T17:37:51,Hyväksytty,1.1
2022_66_124,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_125,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehdotuksena on siis Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden käytön mahdollistaminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. Tälle on kova tarve. 
MPK:n harjoituksiin on kova tunku, ja myös naiset ovat kiinnostuneet näistä ammuntaharjoituksista, sen olen nähnyt itse henkilökohtaisesti, ja jonoa on niille kursseille. Kun ne ilmoittautumiset tulevat, niin saman tien ne alkavat olemaan täynnä. Se on hyvä, että näitä aseita nyt saadaan sitten enemmän lainaan MPK:lle. Tästä haluaisin ministeriltä myös kysyä, että kun esimerkiksi Rajavartiolaitos poistaa vanhoja pistooleja ja muita, niin eikö niitäkin voisi sitten luovuttaa MPK:n käyttöön. MPK:lle ne pistoolit, eikä mihinkään muualle tuhottavaksi sitten niitä — se olisi hyvä lisä myös. Ja nyt kun vapaaehtoiselle maanpuolustukselle on tulossa lisärahoitusta, niin ilokseni huomasin, että MPK nyt kilpailuttaa AR-15-kivääreitä itselleen. Siellä on kilpailutus menossa, ja se on hankkimassa niitäkin itsellensä. Vasta kyllä hankittiin pari vuotta sitten niitä AK-pohjaisia kivääreitä Koreasta, mitkä olivat aika rimpuloita, sen huomasin heti. AR-pohjaiset kiväärit ovat hyviä ja vähän niin kuin Natoon sopivia valmiiksi, ja monet reserviläiset käyttävät esimerkiksi sovelletun reserviläisammunnan yhteydessä paljon näitä AR-pohjaisia kiväärejä. 
No, sitten tuo Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen patruunoiden käytön mahdollistaminen on kanssa todella hyvä asia. Nyt tiedetään, että niistä on kova pula, niitä patruunoita ei melkein saa edes rahalla harrastajat kaupasta. Jenkit alkoivat niitä jo nyt korona-aikana hamstraamaan, ja nyt sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan eivät monet reserviläiset saa henkilökohtaisia patruunoita hankittua harjoitteluunsa — niistä on pulaa. 
No, kun puolustusministeri Kaikkonen on paikalla, haluaisin kysyä — tästä jää pöytäkirjaan merkintä: Kun vapaaehtoinen maanpuolustus saa plus 3,2 miljoonaa euroa lisärahoitusta, sanoitte, että MPK:lle menee suurin osa siitä, mutta miten se loppuosa? Saadaanko nyt kesken vuoden jo näille reserviläisliitoille — Suomen Reserviupseeriliitolle, Maanpuolustuskiltojen liitolle ja Naisten valmiusliitolle — lisää rahaa niitten toiminnan tukemiseen? Niihin on nyt myös tullut paljon lisää jäseniä, ja siellä on kanssa huutava pula rahasta, että saavat koulutuksia tehtyä. Kun ajattelee, että niitten jäsenmäärään nähden keskimäärin tukea on tullut puolustusministeriön kautta noin euro per jäsen, kun taas Suomen Rauhanpuolustajat, aseistakieltäytyjät ja Sadankomitea saavat rahaa paljon enemmän per jäsen, niin olisin kysynyt: tuleeko nyt kesken vuoden se, kuten maaliskuun alussa toimenpidealoitteessani ehdotinkin, että nyt jo kesken vuoden jätettäisiin lisää näille reserviläisjärjestöille?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-02T17:37:51,2022-06-02T17:41:04,Hyväksytty,1.1
2022_66_126,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,— Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_127,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys puolustusvoimien aseiden käyttämisestä maanpuolustusyhdistyksen koulutuksiin on tietenkin kannatettava ja hyvä esitys. Venäjän aggressio on lisännyt mielenkiintoa reserviläistoimintaa ja maanpuolustustoimintaa kohtaan, ja on tärkeää, että siihen kysyntään nyt pystytään myös vastaamaan.
Tuossa äsken edustaja Lehto otti hyvin esille myös muun reserviläistoiminnan kentän rahoituksen tarvetta, ja mielelläni kuulisin itsekin siitä, onko sinne lyhyellä aikavälillä nyt luvassa rahaa.
Näen tämän tilanteen niin, että kaikkia Suomessa olevia reserviläisiä ei ole realistisesti mahdollista kertausharjoituttaa Puolustusvoimien toimesta. Jos ajatellaan sitä laajaa reserviä, mikä Suomessa teoriassa on, lähes miljoonaan mieheen asti, niin eihän sille kaikelle porukalle voida järjestää ampumakoulutusta Puolustusvoimien toimesta. Eli tämä toiminta olisi hyvin kustannustehokas tapa pitää yllä asevelvollisuuden käyneiden miesten tottumus aseen käsittelyyn, ja nyt kun naisetkin ovat tästä toiminnasta olleet kiinnostuneita, niin ehkä luoda uusia kokemuksia ja tottumusta lähtökohtaisesti siihen aseen käsittelyyn. Eli tässä toiminnassa on hyvin monenlaisia hyötyjä nähtävillä, ja siksi tämä on kannatettavaa. 
Se minua tässä hieman ihmetyttää, miksi tämä ei ole ollut laillista aikaisemmin. Kuitenkin, kun puhutaan siitä, että on tunnustettu toimija, joka hoitaa laissa säädettyä tehtävää Puolustusvoimain ohjauksessa ja käskyvallan alaisuudessa, niin minkä takia tällaisen asian säätäminen vaatii kymmenien tuhansien merkkien lakiesityksen ja pitkän pohdinnan? Miksi tämä ei ole ollut aivan koko ajan mahdollista?
Tietyllä tavalla tämä varovaisuus on hämmentävää. Ymmärrän sen tarkoituksenmukaisen näkökulman siinä, että eihän esimerkiksi sarjatulen ampuminen ole ampumatarkkuuden harjoittelun kannalta mitenkään järkevää toimintaa, mutta miksi tällaisia asioita pitää lähtökohtaisesti lähteä kieltämään? Itse lähtisin paljon rohkeammin kehittämään Suomeen jonkinnäköisiä kodinturvajoukkoja, jotka toimisivat laajasti koko maan alueella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-02T17:41:05,2022-06-02T17:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_66_128,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_129,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia ja ampuma-aselakia. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa nykyistä laajemmin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden käyttäminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänään järjestämässä ampumakoulutuksessa. Lisäksi tarkoituksena on mahdollistaa monipuolisemman ampumakoulutuksen järjestäminen kyseisessä toiminnassa. Edelleen tarkoituksena on mahdollistaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle osallistujien lähettäminen ulkomaisten asevoimien ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämään sotilaalliseen koulutukseen sekä tarkentaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ulkomailla järjestämän koulutuksen sääntelyä. 
Halusin kertoa tässä puheenvuorossani, mistä tässä on kysymys, ja kiitän ministeri Kaikkosta siitä, että hän on ottanut vakavasti Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toiveen siitä, että tämä pitää nopeasti korjata. Ministeri Kaikkonenhan kutsui maanpuolustusjärjestöjä ja meitä, jotka emme ole varsinaisesti maanpuolustusjärjestöjä — edustan siis Naisten Valmiusliittoa, olen sen puheenjohtaja. Vaikka meillä Naisten Valmiusliitossa ei tällä hetkellä ole tällaista sotilaallista koulutusta eikä ole tällaista ampumakoulutusta, niin me kuitenkin olemme tiiviissä yhteistyössä Puolustusvoimien ja MPK:n kanssa järjestämässä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyviä koulutuksia naisille. Siinä yhteydessä sain olla mukana ministeri Kaikkosen kutsutilaisuudessa, jossa käytiin läpi näitä lainmuutostarpeita. Voin vakuuttaa, että tämän lain, mistä nyt on meillä täällä hallituksen esitys, tarve on todella kiireellinen. Olinkin tyytyväinen, että ministeri Kaikkonen pisti nämä tulille sitten heti, ja nyt se on jo täällä meillä. Tästähän oli lausuntokierros, ja kaikki käsittääkseni tukivat tätä, ja sellaisia pieniä toivomuksia oli.
Olen tyytyväinen myös siitä, että ministeri Kaikkonen on tekemässä nyt selvitystä siitä, mitä kaikkia muita lainsäädäntötarpeita on. Siinä tietysti toivon yhtä nopeaa toimintaa kuin tässäkin, että saataisiin se selvitys ja saataisiin vielä tämän vuoden puolella liikkeelle se lainsäädäntötyö. Siellä yhtenä on — mistä olen täällä monesti teille kertonutkin — turvallisuuskoulutettujen henkilöiden rekisteri, elikkä että meillä olisi sitten niistä henkilöistä rekisteri, jotka ovat käyneet näitä koulutuksia, mitä maanpuolustusjärjestöt ja muun muassa Naisten Valmiusliitto järjestävät, jotta sitten, jos tai kun poikkeusolot mahdollisesti tulevat, me voisimme hyödyntää sitä osaamista. Tällä hetkellä ei sitä rekisteriä ole ja emme pysty sitä täysimääräisesti hyödyntämään.
Tämä lakiesitys — aivan loistavaa. Nopeasti vain liikkeelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-02T17:43:12,2022-06-02T17:46:14,Hyväksytty,1.1
2022_66_130,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_131,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn täällä kyllä edustaja Risikon sanoihin, että kyllä täytyy kiittää hallitusta, että tämä on nyt nopeasti mennyt ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen hyvin valmistelemiin tarpeisiin on vastattu. Tietenkin totean, että tuskinpa tämä hanke on kovin suurta raja-aitaa opposition ja hallituksen välillä ollut missään vaiheessa tekemässä, kyllähän tämä on yhteinen hanke.
Arvoisa puhemies! Kun täällä on puolustusministeri paikalla, niin on syytä vähän laajemminkin pohtia tätä maanpuolustustahtoa ja niitä investointeja, mitä sitten liittyy väistämättä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Me tiedämme, että Puolustusvoimien hallinnassa on noin 40 ampumarataa ja yksityisiä ehkä 650, ja niitä oli silloin vuosituhannen vaihteessa parituhatta. Ja meillä on nyt ollut erilainen aikakausi tässä yhteiskunnassa, ja on ehkä koettu, että tämmöinen ampumaurheilu, ampumaharrastus ja metsästys ja muut ovat ehkä joidenkin mielestä vähän huonojakin harrastuksia, mutta luulen, että me olemme heränneet kaikki yhdessä tähän.
Ministerille vähän mainostankin omaa lakihanketta, joka täällä myöhemmin tulee, ja tämä lakialoite on laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. En käy tätä aloitetta tietenkään nyt läpi, kun esittelen sen myöhemmin; totean vain, että tämän lakialoitteen tarkoitus on nostaa ampumaratojen yhteiskunnallista merkitystä niissä tilanteissa, joissa maanomistajan kanssa ei päästä kauppaan, maanvaihtoon tai pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen. Jos me ajaudumme viimekätisenä lunastusmenettelyyn, niin jos tämä lakialoite siinä auttaisi, että yhteiskunnallisesti me näemme jokaisessa maakunnassa ainakin nämä keskusampumaradat sellaisiksi, että niille täytyy löytyä se maa jostain — koska jos maata ei löydy, niin silloin tulee juuri se tilanne, että kun ei ole kohtuullisen lähellä ampumarataa, missä voi harjoittaa muun muassa reserviläisammuntoja, niin maanpuolustustahto hiipuu. Tämä on minun mielestä sillä tavalla tärkeä asia.
Tuonkin yhden asian, jonka ministeri varsin hyvin tietää: reserviläisten tervehdyksen siitä, että tämä Euroopan kemikaaliviraston totaali lyijykielto olisi katastrofaalinen nimenomaan harjoitusammunnalle, esimerkiksi reserviläisille ja metsästäjille. On aivan eri asia, mitä ne luodit sisältävät, kun ammutaan metsästyksessä; se ei ole ongelma, mutta silloin kun harjoitellaan... Ja jos me emme saa jollakin tavalla Suomelle erityisasemaa — koska se liittyy puolustuspolitiikkaan erittäin vahvasti — niin silloin on kyllä vaara, että tämä ampumaurheilu ja ampumaharrastus myös reserviläisten parissa heikkenee. Siihen meillä ei minun mielestäni ole varaa, ja minä nyt oletan, että ministeri on varsin hyvin tietoinen näistä EU-tasolla tapahtuvista hankkeista. Toivon — ja ainakin oppositiosta, kokoomuksesta, tulee vahva tuki sille — että taistellaan, ettei lyijykieltoa kokonaisuudessaan tule Suomeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T17:46:14,2022-06-02T17:49:22,Hyväksytty,1.1
2022_66_132,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_133,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä esitystä on täällä laajasti kiitelty, ja minä osaltani yhdyn näihin kiitoksiin. 
Esityksessä ehdotettu muutos mahdollistaa siis nykyistä laajemmin Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen ampuma-aseiden ja patruunoiden käyttämisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämässä ampumakoulutuksessa. Tämä esitys ansaitsee kiitokset paitsi sisällöllisesti myös siitä tavasta ja ripeydestä, jolla se on annettu. Täällä on jo todettu, että puolustusvaliokunta tosiaan antoi maaliskuun lopulla pöytäkirjalausuman vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittämiseen liittyen ja tämä muutosesitys tuohon lausumaan sisältyi ja nyt erittäin ripeästi ministeri on tämän esityksen valmistellut, ja siitä kyllä ministeri Kaikkoselle ja ministeriölle suuret kiitokset.
Suomalaisten maanpuolustustahto on perinteisesti ollut korkealla tasolla, ja tämä kevät — Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut turvallisuusympäristön muutos — on kasvattanut sitä entisestään ja tätä myöten herättänyt kasvavaa kiinnostusta myös vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Suomalaiset haluavat siis puolustaa isänmaataan ja parantaa siihen liittyen monenlaisia varautumisen taitoja ja tietoja. Näiden valmiuksien kehittämiseen liittyvässä koulutuksessa järjestökenttähän on erittäin keskeisessä roolissa, ja meidän päättäjien tehtävä on tietysti varmistaa, että näiden järjestöjen toimintaedellytykset ovat kunnossa. MPK on osaltaan vastannut kunnianhimoisesti ja ripeästi tähän kasvaneeseen tarpeeseen ja ilmoittanut tavoitteekseen tuplata koulutusten määrän. Tietynlaisia pullonkauloja siellä ovat olleet paitsi raha myös lainsäädäntö ja kouluttajien määrä, ja hallitus omalta osaltaan on näihin vastannut, eli määrärahoja on lisätty — kiitokset myös siitä. Tässä tosiaan tartutaan tähän lainsäädäntöön, ja uskomme, että myös kouluttajia saadaan riittävästi, koska on selvää, että niidenkin tarve kasvaa.
Yksi asia, joka myös on noussut esiin — eräänlainen pullonkaula, joka yhdessä on avattava — liittyy ampumaratojen määrään ja saatavuuteen eri puolilla Suomea. Vaikuttaa siltä, että tarvitsemme lisää ratoja, joko uusia tai sitten ehkä vanhoja käytöstä jo poistuneita voisi olla syytä avata uudelleen, ja näihin liittyy tiettyjä haasteita esimerkiksi ympäristöluvitukseen liittyen. Kysyisin ministeriltä: olisiko kenties mahdollista käynnistää jonkinlainen selvitystyö, jossa kartoitettaisiin, millä toimin ampumaratojen riittävyys ja saavutettavuus kaikkialla Suomessa turvattaisiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-06-02T17:49:23,2022-06-02T17:52:26,Hyväksytty,1.1
2022_66_134,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_135,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sodan ajan puolustusvoimat koostuvat 90-prosenttisesti reserviläisistä, ja tahtoo olla niin, että näiden reserviläisten ampumataidon todellinen ylläpito riippuu varsin pitkälle heidän omasta aktiivisuudestaan. Venäjän oikeudeton, raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan lisäsi rajusti ampumaseurojen jäsenyyksiä, ja varsinkin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on ollut kova tunku. Tähän vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ilmoittautui ennen sotaa 150 henkilöä päivätasolla, ja sodan puhjettua tuo määrä nousi 700 henkilöön päivässä, ja tuo luku on siitä vain noussut. 
On äärimmäisen tärkeätä, että maassamme maanpuolustustahto ja -into ovat korkealla tasolla, ja sitähän ne nyt ovat, ja on hieno asia, että tällä lakimuutoksella mahdollistetaan nyt sitten järkevällä ja turvallisella tavalla vapaaehtoisen maanpuolustuksen harjoittelu. Se on kyllä sitten myös erinomaisen tärkeää kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. 
Olisi yhtä lailla tärkeätä, että nyt huolehdittaisiin myös harjoittelupaikoista eli ampumaradoista ja niiden kunnosta ja määrästä. Olenkin jättänyt Kuopion kaupunginvaltuustossa valtuutettu Karoliina Partasen kanssa aloitteen Kuopion Heinjoen ampumaradan kehittämiseksi ja laajentamiseksi asian- ja ajanmukaiseksi. Kehotan lämpimästi toimimaan samoin muillakin paikkakunnilla, mikäli siihen tarvetta ilmenee. 
Arvoisa ministeri, kiitän tästä lainmuutoksesta ja siitä työstä, mitä olette nopeasti ja ripeästi tämän asian eteen tehnyt. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, ja kannatan lämpimästi tätä lakiesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-06-02T17:52:26,2022-06-02T17:54:37,Hyväksytty,1.1
2022_66_136,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_137,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vapaaehtoinen maanpuolustustyö, jota Maanpuolustuskoulutusyhdistys organisoi, on erittäin tärkeää, ja sen suosio on entisestään kasvanut Ukrainan järkyttävän sodan seurauksena. Olen itsekin osallistunut Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen reserviläisille järjestämiin, hyvin johdettuihin harjoituksiin aika paljonkin. 
Ampumaharjoittelu on keskeinen osa vapaaehtoista maanpuolustustyötä, ja sitä pitää pystyä tekemään niillä aseilla, joita reserviläiset käyttäisivät kriisitilanteissa. Tätä tärkeää tavoitetta hallituksen esitys palvelee. 
Uudistuksen toteuduttua sotilaallisia valmiuksia palvelevia ammuntoja on tarkoitus lisätä tasaisesti. Alkuvaiheessa toiminta on tarkoitus tuplata. Olennaista on, miten nopeasti saadaan koulutetuksi uusia ammunnanjohtajia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien toimintaan. Tarvitaan myös lisää koko maan kattavaa ampuma-asekouluttajien koulutusta. Ase- ja ampumakoulutus on reserviläisen koulutuksen keskeinen osa, mielestäni keskeisin osa. 
Tärkeää on myös se, että Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle avataan mahdollisuus osallistujien lähettämiseen ulkomaisten asevoimien ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämään sotilaalliseen koulutukseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-02T17:54:38,2022-06-02T17:56:34,Hyväksytty,1.1
2022_66_138,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_139,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Noin puolitoista kuukautta sitten suurin piirtein keskustelimme täällä kyselytunnilla ampumaradoista ja niiden rahoituksesta. Olemme tuoneet esille perussuomalaisina näitä faktatietoja, joista tekin silloin olitte huolissanne. Kun ampumaratojen määrä vielä 2000-luvun vaihteessa oli noin 2 000, niin se on tällä hetkellä noin 650, ja siellä toimitaan paljon vapaaehtoistyön voimin. Silti siellä on paljon maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joita täytyy tehdä, ja taistellaan tietysti sen rahoituksen kanssa ja niitten ympäristölupien kanssa. En siis tarkoita sitä, että ei pitäisi ympäristönsuojelua olla, mutta miten voitaisiin varmistaa, että siellä on apua ja tukea tämäntyyppisiin tehtäviin, koska vapaaehtoistoiminnassahan lähdetään yleensä järjestämään tilaisuuksia, opettamaan reserviläisille ampumista ja tämäntyyppistä, eikä siellä ole välttämättä osaamista eikä aikaa byrokratiatalkoisiin?
Laaja ja toimiva ampumaverkosto palvelee metsästäjiä ja ampumaharrastajia ja reserviläisiä ja viranomaisia. Sen takia on erittäin tärkeää, että näitä ampumaratoja on riittävästi halukkaille, ja ilman rahaahan ne eivät pyöri. Olisin oikeastaan kysynyt: onko nyt ollut mitään konkreettista tietoa, miten ampumaradoille voitaisiin suunnata rahoitusta? Toinen kysymys liittyen tähän byrokratiaan: onko mitään ideoita, että voitaisiin antaa sinne tukea ja apua juuri tähän byrokratiaan? Niin kuin sanoin, niin se voi olla sellaiselle ihmiselle, joka haluaa olla siellä opettamassa vaikka ampumistaitoja... Itsekin olen tässä nyt kerran ehtinyt käydä ja ihan meni muuten tauluun kaikki, että siinä mielessä, vaikka ensimmäistä kertaa asetta pidin kädessä, niin oikein oli mukavaa. Ajattelin, että aina kun on aikaa, käyn siellä opastettuna harjoittelemassa. Niin olettaisin, että nämä henkilöt ovat enemmän kiinnostuneet nimenomaan siitä toiminnasta kuin sen byrokratian pyörittämisestä. Jos ministerillä on jotain uusia ajatuksia, niin mielellään kuulen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-02T17:56:34,2022-06-02T17:58:53,Hyväksytty,1.1
2022_66_140,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_141,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin kyselen vielä tämän ampumarataverkoston perään. Se on totta, että ympäristösäädökset ovat yksi syy ja toinen syy on juuri se, että siellä porukka ikääntyy, ja sehän vaatii aika paljon tietotaitoa ja resursseja, siis myös taloudellisia resursseja, kun lähdetään ampumaratoja uudistamaan ympäristösäädösten mukaisiksi. 
Nyt kun mennään takaisin siihen lyijykieltoon, joka oikeasti on vaarallinen, niin toivon, että ministeri jollakin tavalla asiantuntijoitten kanssa käy läpi, että kun on näitä uusia ampumaratoja, kun niille saadaan sitten paikka, minne perustaa, tai vanhoja, niin pystyttäisiin EU:lle viemään dokumenttia, että siellä on helppo nämä maat, mihin sitten lyijyhaulit ja lyijyluodit menevät, ikään kuin ympäristöystävällisesti poistaa ja vaihtaa, ettei siitä tulisi taas tämmöistä byrokraattista estettä, jotta jollakin tavalla EU oivaltaisi ja ymmärtäisi, kuinka merkittävää Suomelle on se, että meillä on vähän joka toisessa kodissa aseita ja metsästys kuuluu suomalaiseen kulttuuriin ja sitä kautta tämä ei ole millään tavalla vaarallista, että meillä on sitten paljon aseita, päinvastoin. Se on meidän koko armeijan ja reservin lähtökohta, että ihmiset osaavat liikkua luonnossa ja ymmärtävät, miten aseita käsitellään ja osaavat sen jo ikään kuin lapsesta lähtien. Sen takia olisi hyvä tämmöinen myötämielinen signaali sitten valtionkin, keskushallinnon taholta, että meidän täytyy oikeasti edistää näitä, koska on olemassa tietenkin ihmisiä, jotka näkevät, että aina kun ampumarata tulee, sitä pitää vastustaa ja se on jotenkin väärin, niin että saataisiin erilainen ilmapiiri, koska tämä on vahvasti sidoksissa myös maanpuolustustahtoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T17:58:53,2022-06-02T18:00:34,Hyväksytty,1.1
2022_66_142,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä. [Antti Kaikkonen: Arvoisa puhemies! Menisinkö oikein tuohon?] — Tulkaa ihmeessä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Antti Kaikkonen: Kiitoksia, arvoisa puhemies! On jotenkin arvokkaampaa näin.] — Ehdottomasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_143,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Kiitoksia hyvistä huomioista ja kysymyksistä, hyvät kansanedustajat. Edustaja Lehto ja muutama muukin todella toi esiin tämän havainnon siitä, että kurssit ovat täynnä ja myös naisten kiinnostus on lisääntynyt. Tämä on totta kai, ajattelen niin, myönteinen asia, että kiinnostusta meillä on, ja nyt täytyy todella purkaa näitä erilaisia pullonkauloja, mihin muun muassa edustaja Kalli viittasi, jotta voidaan vastata paremmin tähän kysyntään, mikä meillä on.
Kysyttiin näistä Rajan pistooleista. Edustaja Lehto, kyllä se lähtökohta sekä Rajavartiolaitoksella että Puolustusvoimilla on, että kyllä ne aseet sinällään pysyvät Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien omistuksessa, mutta niitä voidaan sitten tarpeen mukaan myöntää tähän harjoittelutoimintaan valvonnan alla. Mutta toisaalta on kyllä niinkin, että MPK hankkii myös itse aseita, mihin myöskin viittasitte, ja siellä todella on tällaisia hankkeita päällä. Eli siihen pullonkaulaan, että ei olisi aseita riittävästi, pyritään eri tavoin tässä vastaamaan, ja uskon, että tässä aika lailla hyvin tämä tilanne tulee korjattua. 
No sitten reserviläisjärjestöjen muista avuista: ylimääräinen valtionapuhaku on tulossa, ja sen jälkeen tarkempi jako näitten järjestöjen kesken selviää, eli lähitulevaisuudessa tämä asia kirkastuu.
Edustaja Mäkelä, toitte hyvin esiin vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan merkitystä tuossa puheenvuorossanne. Sitten täytyy tietysti todeta, että vapaaehtoisen toiminnan lisäksi myös kertausharjoituksia kyllä lisätään, ja silläkin on tietysti tässä kokonaisuudessa merkitys — aika tuntuvastikin itse asiassa. Miksei asioita ole laitettu kuntoon aiemmin tältä osin? No sitä pitää ehkä kysellä edellisiltä päättäjiltä, mutta hyvä, että tulee edes nyt sitten laitettua nämä paremmalle tolalle. 
Edustaja Risikolle toteaisin vielä, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen ei toki pysähdy tähän vaan kehittäminen jatkuu ja järjestöjen kanssa käydään keskustelua siitä, mitä muita kehittämistarpeita ja toiveita vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä on, ja varmasti tämä kehittämistyö eri tavoin tulee jatkumaan. 
Edustaja Eestilä, nostitte esiin tämän EU:n lyijykieltoasian. Itse asiassa siinä vastuuministeriö on sosiaali- ja terveysministeriö, ehkä vähän yllättäenkin, mutta näin on, niin kuin varmasti tiesittekin, ja ministeri Lindén on tässä nokkamiehenä. Totta kai me puolustusministeriöstä ollaan viestitetty näitä maanpuolustuksen tarpeita tässä, ja on tärkeää todella, että näissä päästään tolkulliseen ratkaisuun. 
No sitten sekä edustaja Eestilä, te, että useampi muu edustaja — ainakin edustajat Kalli, Kilpi ja Meri, saattoi olla joku muukin — otitte esiin tämän ampumarata-asian. Yleisesti tietysti täytyy sanoa se, että pitää lähteä siitä, että ampumaharrastus on hyvä harrastus, metsästys on hyvä harrastus ja nämä harrastukset palvelevat meidän maanpuolustuksen etua. Ja täytyy olla sitten paikkoja, missä näitä voi harrastaa, ja ampumaradathan näitä tietysti ennen muuta ovat, ja ampumaratoja yksinkertaisesti tarvitaan. Ei kaikkia voi kieltää, muuten näitä harrastuksia ei voi ylläpitää, ja se vaikeuttaa oleellisesti sekä metsästystä että muita ampumaharrastuksia. Tämä ampumaratapuoli on aika lailla taas muiden vastuulla — sisäministeriön ja ympäristölupien puolelta ympäristöministeriön — mutta totta kai se myös itseäni puolustusministerinä askarruttaa, miten tämä kokonaisuus saadaan hoidettua nyt ja tulevaisuudessa. Katson, mitä osaltani voin tehdä tässä asiassa, ja aion ottaa tämän tematiikan esille ympäristöministerin kanssa, eli sen, miten voidaan edesauttaa sitä, että meillä ampumaratoja on, ja niitä voisi olla mielellään vaikka vähän lisääkin tulevaisuudessa, jotta tähän isoon kysyntään voitaisiin vastata. Aion ottaa tämän tematiikan esille ympäristöministerin kanssa. 
Edustaja Kalli, osin tuli huomioihinne vastattua, mutta nostitte esiin myös tuon korkean maanpuolustustahdon. Se todellakin on tapissa tällä hetkellä Suomessa, taitaa olla ihan kaikkien aikojen ennätystasolla. Kun on kysytty mittauksissa, oletko valmis puolustamaan omaa maatasi — erittäin korkeita lukuja. Sekä Euroopan että maailmanlaajuisesti me ollaan nyt todella korkealla näissä mittauksissa. 
Myös edustaja Kilpi otti esiin tämän kasvaneen aktiivisuuden ja lisääntyneet jäsenmäärät järjestöissä, ja olemme siitä hyvin tyytyväisiä.
Myös edustaja Kivirannan havaintoihin voi yhtyä. 
Tosiaan, kun eduskunta alkaa käsitellä tätä, minusta tämä lähetekeskustelu meikäläisen korviin lupaa hyvää. Kiitän tästä myönteisestä vastaanotosta, ja olisi hienoa, jos tämä saataisiin nyt lähiviikkoina käsiteltyä eduskunnassa, niin että se voisi tulla voimaan 1.7., ja mielestäni meillä on kyllä kaikki edellytykset toimia tällä tavalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-06-02T18:00:37,2022-06-02T18:06:11,Hyväksytty,1.1
2022_66_144,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Näin, kiitokset. — Nyt, arvoisat edustajat, aika, joka tässä vaiheessa tälle keskustelulle on varattu, on täynnä, mutta jos edustaja Lehto hyvin lyhyesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_145,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kaikkoselle hyvistä vastauksista. Tänään tuli moneen kysymykseen vastaukset. Tämä on saatu näin nopeasti tänne eduskuntaan ja käsitellään tämä myös nopeasti — uskon, että tuskin kukaan tätä vastustaa.
Mutta sitten haluaisin palata vielä näihin Rajavartiolaitoksen aseisiin, esimerkiksi siihen, kun tässähän on, että niitä voidaan käyttää, MPK:kin voi näitä lainata. Mutta kun me tiedetään, että Rajavartiolaitoskin tietyssä vaiheessa aina uusi aseistustaan ja hävitetään sitten ne vanhat, niin eikö näitä voisi antaa harjoituskäyttöön vaikka Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle harjoitusaseiksi, ettei tarvitsisi aina hankkia kaikkia uusia, eli ettei hävitettäisi aina pois, kun ne kumminkin ovat käyttökelpoisia mutta ne vaihdetaan tietyssä vaiheessa? Kuten poliisikin vaihtaa tietyssä vaiheessa aseistustaan, niin näitäkin voisi hyötykäyttää sitten eikä hävitettäisi niitä pois.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-02T18:06:22,2022-06-02T18:07:22,Hyväksytty,1.1
2022_66_146,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Kaikkonen, ja sen jälkeen tämä keskustelu on käyty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_147,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp,"Tämä asia voidaan varmasti käydä vielä valiokuntakäsittelyssä tarkemmin läpi, mutta kun Rajavartiolaitoksen puoli kuuluu sisäministeriön alle, niin en uskalla lähteä heidän pistooleitaan eteenpäin lupaamaan. Mutta ehkä se voidaan siellä valiokuntakäsittelyssä katsoa, onko tämän suhteen mahdollista liikkua vaiko eikö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-06-02T18:07:24,2022-06-02T18:07:44,Hyväksytty,1.1
2022_66_148,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 42/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 8/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 8/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_66_149,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimintaan annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 42/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtajana esittelen lyhyesti mietinnön sisällön. Kysymyksessä on esitys, että muutetaan lakia Suomen osallistumisesta Euroopan syyttäjäviraston toimintaan eli niin sanottua EPPO-lakia. Esityksessä EPPO-lakiin lisätään uusi 4 a §, joka koskee syyttäjien sosiaaliturvaa.
Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotetun muutoksen myötä valtuutetun syyttäjän sosiaaliturvaetuudet, kuten esimerkiksi eläkekarttuma ja palkasta perittävät sosiaaliturvamaksut, täyttävät EPPO-asetuksen mukaiset vaatimukset ja vastaavat kansallisen syyttäjän etuuksia ja maksuja. Lakivaliokunta on myös pyytänyt asiasta sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon, joka on todennut, että sillä ei ole ollut huomautettavaa esitykseen.
Lakivaliokunta katsoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoa vastaavasti, että edellä todetun vuoksi ehdotettu lainmuutos valtuutettujen Euroopan syyttäjien sosiaaliturvan järjestämisestä on välttämätön. Esityksen mukaan Suomi on nimennyt kaksi tällaista valtuutettua Euroopan syyttäjää, eli näin ollen hallituksen esityksessä selostetuista syistä sekä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esityksiin sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana, ja valiokunnan päätösehdotus on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-02T18:08:09,2022-06-02T18:10:02,Hyväksytty,1.1
2022_66_150,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_66_151,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on ympäristövaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muuttamisesta. Esittelen nyt asian valiokunnan puheenjohtaja Sipilän ollessa estynyt.
Tällä lailla siis muutetaan jätehuoltorekisteriin hyväksymisen edellytyksiä. Jatkossa velvollisuus hakea hyväksymistä jätehuoltorekisteriin kohdistettaisiin myös Suomen ulkopuolelle sijoittuneisiin jätteen kuljettajiin ja välittäjiin, joiden toiminta ulottuu Suomeen. Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueelle sijoittuneet jätteen kuljettajat, jotka on rekisteröity sijoittumismaansa vastaavaan jätehuoltorekisteriin, hyväksyttäisiin vastavuoroisuuden perusteella. Kotimaisten jätteen kuljettajien hyväksymisen edellytyksenä olisi liikennelupa. Ja toiminnanharjoittajan, jonka toiminta ei edellytä liikennelupaa tai joka on sijoittunut Euroopan talousalueen ulkopuolelle, olisi oltava luotettava. Kotimaisten toiminnanharjoittajien luotettavuus puolestaan selvitettäisiin Harmaan talouden selvitysyksikön laatimien velvoitteidenhoitoselvitysten perusteella. Näiden ehdotettujen muutosten tavoitteena on varmistaa, että vaatimustaso olisi mahdollisimman yhdenmukainen eri toimijoilla, ja sen lisäksi tarkoitus on torjua harmaata taloutta.
Tätä varten perustettaisiin kaksi uutta julkista tietopalvelua. Jätehuoltorekisteriä koskevassa tietopalvelussa julkaistaisiin jätteen kuljettajat ja välittäjät, joilla on oikeus harjoittaa ammattimaista jätteen kuljettamista tai välittämistä Suomessa. Tuottajarekisterin tiedoista perustettaisiin tietopalvelu, josta voisi tarkistaa tuottajarekisteriin hyväksytyt tuottajat ja tuottajayhteisöt sekä niiden jäsenet. Näillä tietopalveluilla parannettaisiin tiedonsaantia rekistereihin hyväksytyistä toiminnanharjoittajista.
Lisäksi perustettaisiin uusi rekisteri jätteiden siirtoasiakirjojen tiedoista, ja tällä rekisterillä pantaisiin osaltaan täytäntöön EU:n lainsäädännön vaatimuksia vaarallisen jätteen ja pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävän jätteen jäljitettävyydestä ja valvonnasta.
Lisäksi tämän esityksen tavoitteena on tehdä yleisestä tietosuoja-asetuksesta ja henkilötietojen suojaa koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä ja perustuslakivaliokunnan uusimmasta tulkintakäytännöstä johtuvat täydennykset jätelain rekisterisääntelyyn. Samalla pyritään selkeyttämään rekisterinpitäjien vastuita ja parantamaan luonnollisten henkilöiden tietosuojaa.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys toteuttaa osaltaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistamalla Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. Ympäristövaliokunta pitää tähän esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia hyvinä ja kannatettavina, mutta päätti saamansa selvityksen ja talousvaliokunnan lausunnon perusteella ehdottaa muutamia pieniä täsmennyksiä lakiehdotuksiin.
Valiokuntakäsittelyssä kannettiin huolta siitä, että jos siirtoasiakirjarekisteriä ei saisi otettua käyttöön ennen lain voimaantuloa, alkaisi tiedonsiirtoon liittyvien velvoitteiden laiminlyönnistä saada laiminlyöntimaksua. Tähän valiokunta toteaa, että tämä lakiehdotukseen sisältyvä rekisteri on jatkumo toimijoiden velvollisuudelle laatia siirtoasiakirjat sähköisinä ja sen avulla toimeenpannaan jo voimassa olevat jätedirektiivin säännökset. Tämän rekisterin avulla toimeenpantava jätedirektiivimuutos on tullut voimaan jo kesällä 2018, ja sen edellyttämät lainsäädäntömuutokset olisi tullut panna kansallisesti täytäntöön jo 5. päivään heinäkuuta 2020 mennessä. Eli tieto tämän rekisterin tulosta on ollut olemassa jo pitkään, ja toimijoita on informoitu uusista velvollisuuksista ja rekisterin käyttöönotosta sekä pyritty löytämään ratkaisuja tiedonsiirtoon liittyviin haasteisiin. Vielä totean, että tämä tiedonsiirron toteuttaminen toimijoiden järjestelmistä tähän rekisteriin ei tarkoita kokonaan uuden järjestelmän luomista, vaan on olemassa olevien tietojärjestelmien päivittämistä. Ja koska tätä asiaa on valmisteltu käyttäjien kanssa, niin valiokunta päätyi siihen, että ei ole syytä viivästyttää tämän rekisterin käyttöönottoa tästä hallituksen esityksestä, joka on 1.9.2022, mutta näiden laiminlyöntimaksujen osalta päädyimme kuitenkin esittämään, että se otetaan käyttöön vasta vuoden 23 alusta ja näin mahdollistetaan toimeenpanon alkuvaiheessa neuvova ja opastava viranomaistoiminta ilman, että virheisiin liittyy heti maksuseuraamuksia.
Arvoisa puhemies! Tässä keskeiset huomiot hallituksen esityksestä sekä ympäristövaliokunnan mietinnöstä, joka oli yksimielinen. Tämä jätelain muuttamista koskeva lakiehdotus liittyy vuoden 22 toiseen lisätalousarvioesitykseen, ja se on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-06-02T18:10:35,2022-06-02T18:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_66_152,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 3/2022 vp,Näin. Kiitoksia esittelystä. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_153,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 46/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys jätelain muuttamisesta vaikuttaa varsin tekniseltä, ja sitä tuskin kukaan erityisemmin vastustaa. Hieman kuitenkin ihmettelen sitä, miksi näinkin yksinkertaisen asian muuttaminen vaatii näin paljon tekstiä, selvityksiä, lausuntoja, määritelmiä. Siellä oli monta kappaletta esimerkiksi tämän esityksen ihmisoikeusvaikutuksista, mikä on aika hämmentävää, että ei ihmekään, että tässä maassa ei saada asioita muutettua, kun tällaiset selvitykset ovat tarpeen.
Se jäi hieman auki, onko tällä rekisterillä, mistä tässä puhutaan, jotain kustannusvaikutuksia. Eli osittain siihen tuli vastaus, että se liittyy olemassa oleviin järjestelmiin ja niiden päivittämiseen, mutta itse tietojärjestelmien parissa joskus työskennelleenä tiedän, että joskus sellainen päivittäminenkin saattaa aiheuttaa joitain kustannuksia, enkä äkkiseltään löytänyt hallituksen esityksestä enkä valiokunnan mietinnöstä selvitystä kustannuspuolesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-02T18:15:45,2022-06-02T18:16:41,Hyväksytty,1.1
2022_66_154,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_66_155,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Kyseessä on erittäin tärkeä aloite. Tämä on lakimuutosaloite ulosottomenettelyyn.
Nykyisinhän kun ollaan ulosotossa, niin laki lähtee siitä, että ensin varat kerrytetään korolle ja sen jälkeen pääomalle ja sitten viimeksi vasta kuluille, elleivät asianosaiset ole jostakin syystä toisin sopineet, mutta tämä on se menettely. Ja tämän lakialoitteen ideana on se, että ensin lyhennettäisiinkin korkoa, jonka jälkeen pääomaa ja sitten vasta kuluja. Me olemme tästä aikaisemmin kansanedustaja Tavionkin kanssa tehneet jo toimenpidealoitteen, mutta kun se ei ole johtanut valitettavasti etenemiseen, niin teimme nyt sitten lakialoitteen. Jospa se sitten vähän vauhdittaisi sitä, pitäisi tätä asiaa esillä ja toisi sille painoarvoa, koska toimenpidealoitehan ei pääse niin sanotusti tänne salin pönttökeskusteluihin, vaan se menee vain suoraan valiokuntaan, ja tämä tuo vähän korkeamman noston sille asialle.
Tämän lakialoitteen tarkoituksena on tosiaan se, että ensin lyhentyisi korko ja velallisen maksamat suoritukset ulosotossa kohdistuisivat ensin nimenomaan pääomaan. Ja kun nykyisin ensin lyhennetään korkoja, niin velan pääoma lyhenee monissa tapauksissa toivottoman hitaasti, kun velallisen maksusuoritukset riittävät lähinnä korkomenoihin, jos niihinkään. Ja tämän tarkoituksena on ehkäistä pitkään jatkuvia velkaongelmia ja tietysti helpottaa sitä, että pääsee velattomana uuteen alkuun, eikä vaan ikuisesti maksa niitä korkoja, ja sitten se pääoma on siellä vuosikymmeniä — no, ei nyt ehkä: ulosoton vanhentumista koskevat säännöksetkin ovat olemassa, mutta joka tapauksessa ei ole järkeä... Tuon tuossa kohta esimerkkejä siitä, miten tämä muuttaa sitä tilannetta, jossa korko siellä juoksee, kun pääoma ei lyhene.
Me ollaan puhuttu ylivelkaantumisesta viime vuosina paljon, ja hallitusohjelmassakin on tähän ollut tavoitteita, mutta esimerkiksi tämä asia on hoitamatta. Tämän lakialoitteen kanssa on ollut myös eduskuntaan tuloillaan kansalaisaloite syksyllä 2020; valitettavasti se ei kerännyt riittävästi nimiä, jotta olisi saavuttanut tiensä tänne, mutta kuitenkin 7 500 allekirjoitusta sekin sai, elikkä huolia on tuotu kansalaistenkin toimesta esille.
Esitän käytännön esimerkin, mitä tämä voisi tarkoittaa. Jos henkilöllä on ulosotossa 100 000 euroa velkaa, niin nykyisin ensin käytännön myötä viivästyskorkoihin menee 7 000 euroa vuodessa, eli lähes 600 euroa kuukaudessa. No, monien maksuvara ei ole kauhean hyvä, mutta jos ajatellaan, että olisi vaikka 1 000 euron maksuvara, niin ensimmäisenä vuotena tuo pääoma pystyy lyhenemään vain 5 000 euroa vuodessa. Jos on siis 1 000 euron kuukausittainen lyhennysvara ulosotossa, ja korkoihin menee leijonanosa eli 7 000 euroa, niin tuosta 12 000 euron vuotuisesta potista ei ole pääoma lyhentynyt kuin 5 000 euroa. Mutta jos käännettäisiin tämä ajatus nyt niinpäin, että ensin maksetaan pääomaa ja sitten vasta korkoja, niin ero olisikin jo useita tuhansia. Nykyjärjestelmällä tämä olisi lyhentynyt vuodessa niin, että pääoma on 95 000 euroa, mutta tällä toisella järjestelyllä se olisikin 88 000 euroa. Elikkä kun se pääoma siellä lyhenee, niin joskus se velkakin loppuu.
Me olemme hyvin paljon keskustelleet näistä ylivelkaantumista koskevista asioista, ja ylivelkaantumisesta ja pitkään jatkuvasta ulosotossa elämisestä aiheutuu niin yksilöille kuin yhteiskunnalle merkittävää haittaa. Työn tekeminen tuntuu kannattamattomalta, kun pääoma ei koskaan tunnu lyhenevän — vaikka säännöllisesti maksaa, velkasumma ei pienene. Ulosottovelallinen elää samalla elintasolla riippumatta siitä, yrittääkö hän parhaan kykynsä mukaan selvitä veloistaan. Ja mitä pidempään näköalattomuus jatkuu ja velkavankeuden päättymispäivää ei ole näkyvissä, niin sitä todennäköisempää on, että yksilö ajautuu monenlaisiin ongelmiin ja ahdistukseen ja varmasti elämästä lähtee nimenomaan se näköala. Ja sitten voi olla niin, että syrjäytyy jopa työmarkkinoilta, kun ajattelee, että eihän siellä töissä kannata käydä, kun ei nuo velatkaan tuosta tunnu pienentyvän; ei siellä muita kuin ulosottomies kolkuttele.
Ja ehdotus ei ole myöskään velkojan kannalta kohtuuton. Kuten esimerkkitapauksistakin ilmenee, alkuperäinen velka maksetaan siis kokonaisuudessaan, ja edelleenkin tulee viivästyskorkoja maksettavaksi, siitä ei ole kysymys. Kuten tiedämme, velkaantumisen taustalla on monia syitä, ja jokainen yleisesti ottaen haluaa veloistaan eroon. Velkaantumisen syynä voi olla työttömyys tai lomautus, sairastuminen tai vaikka epäonnistuneet asuntokaupat; on joutunut siitä velkaantumaan. Ja nyt kun meillä on ollut nämä koronatausta, ihmisillä on varmasti ollut haasteita maksujensa kanssa, ja nyt tämä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset — sekin on varmasti vaikuttanut siihen, että ihmisillä on tiukkaa rahojensa kanssa ja helpommin joutuu ulosottoon. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 21 ulosottovelallisia oli noin 561 000, eli joka kymmenellä oli viime vuoden aikana maksu- ja ulosottotapahtumia ulosotossa. Tässä on aika merkittävästä ryhmästä kysymys.
Tosiaan lakialoite kuuluu niin — tarkistan vielä, etten muista ulkoa väärin — että ulosottokaaren 6 luvun 4 §:ä muutetaan siten, että ulosottomiehen on kohdennettava kertyneet varat ensin kunkin saatavan pääomalle, sen jälkeen koroille ja viimeksi kuluille, elikkä muutetaan sitä nykyistä järjestystä. Kiitos, ja toivon, että tämä meidän lakialoitteemme menee läpi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-02T18:17:20,2022-06-02T18:24:04,Hyväksytty,1.1
2022_66_156,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Kiitos. — Äsken, arvoisat edustajat, annoin hieman väärää informaatiota kun sanoin, että lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Tarkoitukseni oli sanoa, että varataan tässä vaiheessa enintään se 30 minuuttia, toki jatkamme sitten, jos on tarvetta. Näin. — Ja edustaja Tavio onkin siellä jo valmiina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_157,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaiset vaativat oikeutta ja kohtuutta ulosottoon joutuneille. Tässä lakialoitteessa ehdotamme ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamista siten, että ulosotossa kertyneet varat kohdennetaan ensin pääomalle, vasta sen jälkeen koroille ja viimeiseksi kuluille. 
Pitkään jatkuva velkavankeus ei ole yhteiskunnan edun mukaista. Ehdotettu muutos auttaisi ulosottovelallisia suomalaisia pääsemään tilanteessaan eteenpäin. Nykyään ulosottomaksut kohdennetaan ensisijaisesti korkojen lyhentämiseen. Tämä johtaa usein siihen, että ulosottolyhennyksistä huolimatta velan pääoma pienenee hyvin hitaasti. Ongelma saadaan korjattua kohdistamalla suoritukset ensisijaisesti velan pääomaan.
Työnteko on nykyisin ulosottovelallisille liian kannattamatonta, jos palkasta tehtävistä maksusuorituksista huolimatta velkasumma ei juuri pienene. Tämä johtaa monien ulosottovelallisten ahdinkoon. Jos velallinen kohtaa toivottomuuden tunteensa takia terveysongelmia ja työkyvyttömyyttä, kustannukset siitä lankeavat yhteiskunnalle. On velallisen, velkojan ja valtion yhteinen etu, että velat saadaan maksettua. Nyt käsiteltävä lakialoite on kohtuullinen myös velkojan kannalta, sillä velallisten töihin kannustaminen lisäisi potentiaalisesti myös suorituksia velkojille.
Nyt käsiteltävä lakialoite on yksi niistä keinoista, joilla perussuomalaiset haluavat uudistaa ulosotossa olevien tilannetta. Olemme jo aiemmin ilmaisseet tukemme maksuhäiriömerkintöjen kestoajan lyhentämiselle ja ulosoton suojaosuuden nostamiselle. Haluamme purkaa ulosotossa olevien ihmisten työllistymisen kannustinloukkuja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-06-02T18:24:22,2022-06-02T18:26:43,Hyväksytty,1.1
2022_66_158,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_159,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuinka pitkään saa puhua? Onko se viisi minuuttia?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tästä pöntöstä noin seitsemän minuuttia.] Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on kannatettava, ja kiitos edustajat Meri ja Tavio, tämä on perussuomalaisillekin todella tärkeä asia viedä eteenpäin. Tämä lakialoite on kannatettava, koska se toisi kohtuullisuutta velkojen perintään. Mielestäni kuulostaa oikeudenmukaiselta, että aloitteessa ehdotetulla tavalla ulosotossa kertyneet varat olisi kohdennettava ensin pääomalle ja vasta sen jälkeen kunkin saatavan korolle sekä vasta viimeksi muille kuluille. 
Nämä ulosottoasiat ovat sellaisia, joita olen myös henkilökohtaisesti pitänyt oman edustajakauteni aikana tähän asti hyvin paljon esillä, ja näitä lukuisia valtiopäivätoimia on tullut tehtyä. Pienissä asioissa ollaan menty nyt eteenpäin tässä, mutta paljon olisi vielä tehtävää, sillä velkojen perintä on julma maailma, joka kaipaa kipeästi ojennusta valtiovallan toimesta.
Nyt alalla vallitsee villin lännen pelisäännöt ja pientä ihmistä kyykytetään suorastaan härskillä tavalla. Valitettavan usein alkuperäinen velka kasvaa erilaisten maksujen ja korkojen myötä moninkertaiseksi. Yritykset koettavat rahastaa joka käänteessä, ja on yleisesti tiedossa oleva ongelma, että perintäalalla toimii firmoja, jotka pelaavat todella likaisesti eivätkä toimi lakia noudattaen. Ihmisten velkaongelmat ovat merkittävä yhteiskunnallinen haaste, sillä ne vaikuttavat monella tapaa ihmisten arkeen, jaksamiseen, hyvinvointiin toimeentulon lisäksi. Ei ole yhteiskunnan etu myöskään, että velkaongelmat kärjistyvät perintämenettelyn kautta. Olisi suotavaa, jos lainsäädännöllä helpotettaisiin tavallisten suomalaisten poispääsyä velkahelvetistä ja rajoitettaisiin härskiä koronkiskontaa ja perintämaksujen keräämistä. Tilanne on erityisen ajankohtainen juuri nyt, sillä korona ja Venäjän hyökkäyksen myötä mullistunut taloustilanne heijastuvat vahvasti ihmisten toimeentuloon. Inflaatiolukemat ovat jo nyt pelottavan korkealla, ja elämisen hinta uhkaa kallistua entisestään muun muassa bensan, sähkön ja elintarvikkeiden hinnannousun myötä. Tämä tulee väistämättä näkymään velkaantumisessa, valitettavasti.
Vallitseva tilanne heijastuu väistämättä myös ulosottotoimintaan, ja haluan tässä yhteydessä sanoa pari sanaa ulosottoon liittyvästä epäkohdasta. Ulosottomiesten palkasta tällä hetkellä noin kolmannes muodostuu perimis- eli tulospalkkioista. Ulosottomiesten palkkiojärjestelmä poikkeaa näin ollen monien muiden valtion virkamiesten palkkioista. Palkan määräytyminen perimispalkkioiden perusteella on hyvin kyseenalaista työtehtävien luonteen vuoksi. Ulosottomiehen palkkio kasvaa muun muassa ulosottoon joutuneen suorittaessa automaattisen kuukausimaksun. Myös ulosottomiesten esimiehille maksetaan tulospalkkioita esimerkiksi ulosmitatun omaisuuden myynnistä. Tulospalkkauksen perusteena on tehokkuuden lisääminen. Ulosottotoiminnassa tämä aiheuttaa kuitenkin ristiriitaa tulospalkkioiden tavoittelun ja velallisen edun suhteen. Ulosottomiesten päätöksillä on merkittävät vaikutukset velallisen tilanteeseen. Näin ollen on erityisen tärkeää, että päätökset perustuvat huolelliseen harkintaan, eikä tulospalkkaus saisi vaikuttaa velallisten kannalta merkittäviin ratkaisuihin. Ulosottomies on virkavastuulla toimiva valtion virkamies, jonka tulee noudattaa kaikessa virkatoiminnassaan lakia. Tästä huolimatta toiminnassa on ilmennyt ongelmia, koska tulospalkkaus saattaa ohjata ulosottomiesten toimintaa väärille urille. Näin ollen tulospalkkauksesta tulisi luopua. Tulospalkkioista luopuminen toisi myös vakautta ulosottomiesten tuloihin.
Arvoisa puhemies! Vaikeat ajat heijastuvat perintään ja ulosottotoimintaan vielä vuosienkin kuluttua. Olisi ensiarvoisen tärkeää uudistaa lainsäädäntöä laajamittaisesti vastaamaan paremmin lisääntyvien maksuvaikeuksien mukanaan tuomiin haasteisiin. Joustavuutta ja velallisten aseman ymmärrystä sekä inhimillisyyttä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän. Velkojen maksu on kaikkien osapuolten, niin velkojien kuin velallisten, etu. Tähän tavoitteeseen päästään paremmin velallisia tukemalla kuin heitä riistämällä ja kyykyttämällä. 1990-luvun laman jälkeisiä velallisten kohteluun liittyviä virheitä ei saa missään tapauksessa enää toistaa. On esitetty ja tehty myös päätöksiä velkajärjestelyihin, muun muassa muutoksia, ja se on positiivinen asia sekä henkilö- että yritysalalla.
Yksi parannus ulosottoon liittyen on myös tämä rekisteristä nimen pois saanti, jos velat on maksettu, ja nimi pitäisi poistaa sitten kuukauden kuluessa. Presidentti on juuri vahvistanut tämän asian, mutta tämä menee toistaiseksi minulla olevilla tiedoilla tuonne joulukuuhun asti ennen kuin se on ihan virallisesti, että ihminen näkee sen, että hänen nimensä on poistettu, kun velat on maksettu.
Suojaosuuden nostosta on tullut paljon kyselyjä. Elinkustannukset ovat nousseet, ja suojaosuuden nostoa pitäisi harkita vahvasti, koska nykyään ihmisillä on niin paljon menoja, että suojaosuus on aivan liian pieni tällä hetkellä.
Ja sitten vielä se, että velat jossain vaiheessa poistuisivat kokonaan — totta kai ne vanhenevat ja poistuvat, mutta on myös tapauksia, että tämä ulosmittaus sitten uudistetaan, ja se on suuri ongelma sekin.
Mutta kaiken kaikkiaan tähän asiaan on nyt enemmän puututtava. Hyvä, että tämä lakialoite on nyt tehty, ja toivon sen läpimenoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-06-02T18:26:48,2022-06-02T18:33:10,Hyväksytty,1.1
2022_66_160,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_161,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite ulosottokaaren muuttamisesta on tärkeä ja kannatettava aloite. Sinällään se koskee monia suomalaisia. Maksuhäiriöt ovat yllättävänkin yleisiä, kuten lakialoitteen perusteluista ilmenee. Yli puolta miljoonaa koskee vuosittain jonkinlainen ulosottomenettely.
Vanhan kansan sanonnat koskevat tätä velkaantumisen problematiikkaa. Sanotaan, että velka on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa. Siinä, miten sitä velkaa käydään perimään takaisin, jos sitä maksukykyä tai ‑halua ei löydy, tietysti täytyisi löytää aina jonkinlainen tasapaino. Eli sellainen järjestely tietenkään ei ole mahdollinen, että se olisi niin helppoa, että kannattaisi jättää velat maksamatta. Se alentaisi yleistä maksumoraalia. Sitten taas toisaalta, jos se velkajärjestely muodostuu sellaiseksi, ettei sen velan maksaminen takaisin ole ihmisen elinaikana koskaan mahdollista tällaisten kohtuuttomien perintä- ja korkokulujen vuoksi, ei sekään ole kenenkään etu. Se johtaa sitten siihen, niin kuin 90‑luvun laman yhteydessä nähtiin, että jotkut päätyivät masennuksissaan ikäviinkin ratkaisuihin ja sitten toiset lähtivät harmaan talouden piiriin eivätkä enää tehneet päivääkään verokirjan puolella töitä vaan hoitivat ne tulonsa sitten jotain muuta kautta, eikä sekään ollut yhteiskunnan etu.
Eli tämmöinen kohtuullisuus, mihin tässä lakialoitteessa pyritään, eli se, mikä yleisellä maalaisjärjellä ajatellen olisi kohtuullista, että velasta maksettaisiin ensin se pääoma pois ja sen jälkeen jonkinlainen järjellinen korko, olisi varmaan sellainen hyvä kompromissi, millä tätä ongelmaa saataisiin yhteiskunnassa hoidettua, eli sen puoleen tätä lakialoitetta kyllä kannatan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-02T18:33:11,2022-06-02T18:34:55,Hyväksytty,1.1
2022_66_162,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_163,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä suoraan sanoen tunne tätä juridiikkaa, mikä liittyy tähän tapaukseen, mutta noin äkkiä kuultuna oma oikeustaju kyllä puoltaa tätä edustaja Meren tekemää lakialoitetta. Minunkin mielestäni tämän pitäisi näin mennä, että ilman muuta primaaristi lyhennyksen pitäisi kohdistua sinne pääomaan, koska silloinhan se koko ajan pienentää sitä. En tiedä, miksi alun perinkään tämä järjestys on tämmöinen, mutta on erinomaista, että tämmöisiä lakialoitteita täällä tehdään. 
Toivon todella, että valiokunnassa edes pysähdytään tämän lakialoitteen kohdalla hieman miettimään, onko oikeasti aiheellista jo mahdollisimman pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T18:34:59,2022-06-02T18:35:44,Hyväksytty,1.1
2022_66_164,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Näin. — Ja aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja vielä, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_165,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia hyvistä puheenvuoroista koskien tätä lakialoitetta ulosoton ja ulosottokaaren muuttamisesta niin, että ensin maksettaisiin pääomaa ja sitten vasta korkoja ja kuluja, kun nyt tosiaan maksetaan ensin niitä korkoja ja se pääoma lyhenee, jos lyhenee. 
Kuten toin tuossa esille puheenvuorossani, niin se on merkittävä ero, jos maksat vain pääomaa tai korkoja. Tuntuu, ettei oikein koskaan pääse kiinni siihen, kun aina vain maksaa korkoja. Uskoisin — ja näin onkin — että velkojakin haluaa sen lainansa ja rahansa takaisin ja totta kai kohtuullisen koron sille, mutta eihän hänkään varmaan sitä halua, että jos henkilö ei saa ikinä maksettua velkaansa, niin tämä masentuu ja tapahtuu ties mitä ja sitten hän ei ainakaan saa enää latin latia, kun ei ole tuloja enää, mistä maksaa. Tämä on itse asiassa kaikkien etu. 
En tiedä, miksi tällä tavalla on aikanaan ajateltu. Sitä sopii kysyä, mutta eihän sitä kannata jäädä miettimään, miksi näin on tehty, vaan muutetaan tätä ajatusta. On minusta hyvä, että edustajat nostavat erilaisia ongelmia esille, ja perussuomalaiset ovat kyllä hyvin paljon tuoneet esille epäoikeudenmukaisuutta ulosotossa ja sitten tätä, mistä edustaja Elomaa puhui, ulosottomiesten palkkioita, ja tämäntyyppisiä asioita. 
Yhteiskunnan pitää olla oikeudenmukainen ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuus selviytyä ja mahdollisuus uuteen alkuun. Jos ei tämä hallitus tätä saa aikaiseksi, niin toivotaan nyt, että tuleva hallitus sitten ottaisi tämän. Tässä on suoraan lakitekstiä, jonka voi käyttää. Perussuomalaiset antavat tämän kaikkien käyttöön. Olkaa hyvä! — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-02T18:35:47,2022-06-02T18:37:46,Hyväksytty,1.1
2022_66_166,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Hienoa, kiitos. — Edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_167,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 6 luvun 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 22/2022 vp,"Herra puhemies! Ulosottovelallisten määrän on todellakin arvioitu olevan jopa 560 000 suomalaista, joten aihealue on kyllä monissa perheissä ihmisille tuttu. Tässä on syytä yksinkertaisesti nostaa ihminen tämän keskustelun keskiöön, koska se paikallaan polkeva elämäntilanne, mikä siellä monella ulosottovelallisella on, ei ole kenenkään etu. 
Edustaja Mäkelä kommentissaan otti mielestäni aika hyvän näkökulman, että tämä aloite on myös harmaan talouden torjuntaa, koska tosiasiallisesti varmaan monille käy niin, että pyritään sitten vähän tekemään töitä, joista voi saada maksua vaikka käteisellä, jotta ei joutuisi maksamaan pohjattomaan ulosottokassaan niitä rahojaan. Sikäli se perussuomalaisten yhä ajama esitys suojaosuuden nostosta on toki ajankohtainen. 
Ehkä tulevia esityksiä ajatellen tässä pohdimme vielä edustaja Merenkin kanssa, mitä on tehtävissä. Ulosottovelkojen keskinäinen maksujärjestys on itse asiassa iso ongelma, nimittäin tällä hetkellä velallinen ei saa ulosottovelkojaan pois tai maksettua myöskään sen takia, että hän ei saa itse päättää, mihin velkaan hänen suorituksensa kohdistuu. Eli jos on vaikka viisi velkaa ja siellä on joku pienempi ja haluaisi sen pienemmän pois, jotta pääsisi siitä yhdestä koronjuoksusta, niin se ei nykyisin onnistu, niin että kyllä siellä paljon tehtävää on. 
Tämän ei pitäisi olla niin puoluepoliittisesti sidonnainen kysymys, etteivätkö kaikki puolueet voisi lähteä perussuomalaisten esitysten taakse ja tosiaan kunnolla talkoisiin ulosoton järkevöittämiseksi ja kohtuullistamiseksi. Tämä on asia, minkä toivoisin olevan seuraavan hallituksen ohjelmassa, kun nyt tämä nykyinen vihervasemmistohallitus ei ole tätä saanut hoidettua. [Leena Meri: Se on just näin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+7.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-06-02T18:37:46,2022-06-02T18:40:21,Hyväksytty,1.1
2022_66_168,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan sen verran aikaa, mitä siihen nyt tarvitaan, koska muita asioita ei ole kesken. Eli asian käsittelyssä noudatetaan sitten kuitenkin aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Eestilä, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_66_169,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoitus on yksiselitteisesti nostaa ampumaratojen yhteiskunnallista merkitystä niissä tapauksissa, joissa maa-alueen kauppa, maanvaihto tai pitkäaikainen vuokrasopimus yksityiseltä ei tule kysymykseen, jolloin joudutaan menemään lunastukseen.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n 1 momentti muutetaan siten, että lain soveltamisperusteisiin lisätään ampumaurheilun tai ampumaharrastuksen edellytyksien parantaminen. 
Perustelut: 
Maanpuolustustahto ei synny itsestään. Se vaatii yhteiskunnan varauksettoman tuen kaikilla sen toiminnan osa-alueilla. Ajatus siitä, että maanpuolustustahto syntyy kuin itsestään kertausharjoituksissa tai reserviläisjärjestöjen toiminnan kautta, on yhtä harhainen kuin tähän saakka vallinnut käsityksemme Venäjän syvällisestä olemuksesta ja valtarakenteista. Vahvan maanpuolustustahdon ylläpito vaatii myös investointeja sekä päättäjien ja virkamiesten kaiken tuen niille harrastuksille, jotka parantavat maaston tuntemusta, ampuma-aseiden käsittelyä, fyysistä kuntoa ja kykyä liikkua erilaisissa maastoissa. 
Suomessa käytössä olevien ampumaratojen määrä on pudonnut rajusti. Vielä 90-luvun lopussa ampumaratoja oli noin 2 000, nyt enää noin 650. Monet pienet ampumaradat on jouduttu sulkemaan ympäristölupien uusien vaatimusten takia. Pienillä seuroilla rahat ja resurssit eivät yksinkertaisesti riitä ajantasaistamaan ampumaratoja. 
Metsästyksenvastaisuus on suomalaisessa yhteiskunnassa ollut viime vuosina silmiinpistävää. Selvää on, etteivät kaikki tahot ole ymmärtäneet esimerkiksi metsästyksen, maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon kiinteää yhteyttä. 
Riippumatta Suomen turvallisuuspoliittisista ratkaisuista maamme rajojen puolustaminen tulee perustumaan entistä enemmän omaan puolustuskykyymme ja ammattitaitoiseen reserviin. Sen takia poliisin, reserviläisten, turva-alan ammattilaisten, metsästäjien ja ampumaharrastajien harjoitusmahdollisuuksiin on tultava selvä parannus. Se tarkoittaa ampumarataverkoston laajentamista ja laadun parantamista myös pitkän matkan ammuntoja varten puhumattakaan reserviläisammuntojen erikoislajeista. 
Kunkin maakunnan keskeiset ampumaradat ja niiden kehittäminen on asetettava yhteiskunnallisessa tärkeysjärjestyksessä nykyistä selvästi korkeammalla tasolle, jotta tarvittaessa maa-alueiden lunastukset voidaan tehdä ilman pelkoa niiden kaatumisesta valittajien toimesta. Käytännössä on ilmennyt tapauksia, joissa on havaittu, ettei voimassa oleva lainsäädäntö ole ollut tältä osin riittävä. Toki aina on kunnioitettava yksityistä omaisuutta. On siis kaikin keinoin pyrittävä hankkimaan ampumaratojen tarvitsemat maa-alueet kauppaneuvotteluiden ja/tai pitkäaikaisten vuokrasopimusten kautta. Viime kädessä lainsäädännön on kuitenkin annettava riittävät työkalut julkiselle vallalle lunastuksen tekemiseen tilanteissa, joissa muut keinot eivät tuota riittävää lopputulosta ja yleinen tarve sitä vaatii.
Tästä näkökulmasta olisi perusteltua, että kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain soveltamisalassa olisi lain soveltamiselle selkänojaa antava erillinen maininta ampumaurheilun tai ‑harrastuksen edellytyksien parantamisesta. Aloitteessa esitetään sanotun lisäyksen tekemistä lain 1 §:n 1 momenttiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T18:40:55,2022-06-02T18:44:41,Hyväksytty,1.1
2022_66_170,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_171,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite sinänsä koskee tärkeää asiaa. Eli olemme varmaan laajalti yhtä mieltä siitä, että ampumaratoja tarvitsisi olla Suomessa lisää, enemmänkin kuin nykyään — esimerkiksi puhuttaessa tuosta määrästä, mikä aloitteessa on mainittu, 2 000:sta, kun nyt on vain 650. Kyllähän siinä jo harrastustoiminta kärsii, kun se ratojen määrä siihen vähenee.
Mutta puututaanko tässä siihen todelliseen ongelmaan, joka tätä määrää on laskenut? Eli kuinka monta ampumaratahanketta on kaatunut siihen, että maakaupoissa ei ole syntynyt sopimusta ilman yhteiskunnan lunastusoikeutta, että sitä maata sille ampumaradalle ei ole haluttu myydä, vai onko kysymys ollut siitä, että todellisuudessa niitä ympäristölupia on liian vaikea saada? Tiedän, että vaatimukset siitä, miten lyijy kerätään ampumaradoilta, ovat muuttuneet varsin kohtuuttomiksi. Niitä ampumaratoja on vaikea järjestää paikoin edes viranomaiskäyttöön, puhumattakaan harrastuskäytöstä — kustannukset ovat kohtuuttomia jo niistä maa-aineksiin liittyvistä järjestelyistä johtuen. Ihme ja kumma, kun menneinä vuosikymmeninä niitä ampumaratoja on voinut olla ties missä eivätkä ihmiset nyt ole siihen lyijyyn kuitenkaan sitten kuolleet, oli se päätynyt mihin tahansa, mutta nyt se lyijy sitten on muodostanut ongelman. Mutta olisiko se juurisyy siihen, miksi ampumaradat ovat vähentyneet ja kustannukset ovat nousseet, enemmänkin se ympäristövaatimusten jatkuva kasvattaminen eikä se, että maakauppoja ei synny?
Onhan sinänsä, jos lunastuspäätös tehdään, sekin kuitenkin valituksenalainen hallintopäätös, eli ei siinä valituksista eroon päästä, jos lunastusoikeus muodostetaankin. Kyllä siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan asti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-02T18:44:43,2022-06-02T18:46:32,Hyväksytty,1.1
2022_66_172,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_173,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelän näkemykset ovat hyviä, ja se analyysi siitä, miksi ampumaradat ovat vähentyneet. Siihen on toki monta syytä, mutta varmasti yksi merkittävä on juuri ympäristönsuojelu ja ympäristönäkökulmat ja se lainsäädäntö, mikä vaatii enemmän ja enemmän, jotta ampumaradalle voidaan sitten se ympäristölupa ikään kuin päivittää. Tämä on se suurin ongelmakohta.
Yleisesti ottaen on ollut monissa maakunnissa vaikea enää löytää ampumaradalle paikkaa. Se johtuu monista eri syistä, mutta vaikka se paikka löytyisi, niin on todennäköistä, että joku aina valittaa, kun sinne perustetaan ampumarata, ja se vaatii ympäristöluvan. Tämän lakialoitteen tarkoitus on vain yhtenä keinona nostaa sen ampumaradan yhteiskunnallista merkitystä niissä tapauksissa, joissa valitetaan, että se kestäisi juridisesti paremmin, jos se valitus ei mene läpi vaan sinne voidaan joka tapauksessa perustaa ampumarata. 
Totta kai yksityistä omaisuutta ja omaisuudensuojaa ainakin kokoomuksen kansanedustajana pidän hyvinkin suuressa arvossa, mutta jostakin syystä saattaa olla tilanteita, joissa omistaja ei jotain joutomaata halua antaa yhteiskunnallisesti näinkin tärkeään toimintaan, ei vuokrata sitä, ei vaihtamalla maata, ei kaupalla, ei millään. Näissä harvinaisissa tapauksissa juridisesti laissa olisi selkänojaa, että se voidaan lunastaa, jotta yhteiskunnallisesti maanpuolustuksen kannalta tärkeä ampumaharjoittelu voidaan toteuttaa. Eihän missään voi ampua eivätkä reserviläiset voi ampua, jos ei ole ampumaratoja. Eli tämä siinä on takana.
Ampumarataverkosto ei saisi olla niin väljä tai ampumaradat niin kaukana toisistaan, että nuoret ja uudet metsästyksen harrastajat eivät sitten pääse harjoittamaan tätä ammuntaa ja aseen käsittelyä asiallisesti valvotuissa olosuhteissa. Sen takia tämä lakialoite on tehty, että tämä ketju olisi aukoton, että me saisimme jokaiseen maakuntaan sellaisia ratoja, joissa voidaan monipuolisesti harjoitella, ja nimenomaan pitkän matkan ammuntoja, 300 metriä tai enemmän. 
Tämä liittyy — ainakin minun mielestäni, ja täällä on seitsemän muutakin allekirjoittajaa — juuri siihen, että me nostamme maanpuolustustahtoa ja meillä on omintakeinen puolustusjärjestelmä Suomessa ja koko kansa on metsästyksen ja muun ampumaharrastuksen kautta mukana. Sen takiahan me haluamme sitä maanpuolustusta nostaa ja näitä investointeja tehdä, että meidän ei sinänsä koskaan tarvitse tarttua aseisiin, että se pelote on jo niin iso, että ei kukaan tänne tule, ja sen takiahan käsittääkseni eduskunta on aika isolla enemmistöllä myös näyttänyt vihreää valoa Nato-jäsenyydelle. Ei me sotimaan olla menossa, vaan me ollaan tekemässä sellaista puolustusjärjestelmää ja ennaltaehkäisevää järjestelmää Suomessa, että me kaikilla tavoilla ehkäisemme ja haluamme olla itsenäinen valtio.
Tämä lakialoite sinänsä ei anna sataprosenttista juridista suojaa sille, etteikö joku tämmöinen alue voisi oikeudessa kaatua, mutta se vie todennäköisesti sitä parempaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T18:46:33,2022-06-02T18:49:40,Hyväksytty,1.1
2022_66_174,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_175,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyksessä ja ampuma-asioissa en ole mitenkään asiantuntija, päinvastoin, mutta edustaja Eestilä lakialoitteessaan, kun hän sitä esitteli, toi erittäin hyvin ja vahvasti esille tämän maanpuolustustahdon ylläpidon tärkeyden sekä metsästysharrastuksen tärkeyden, ja täytyy sanoa, että ne ovat kyllä hyvin vankat asiat, mitä pitää kyllä kannattaa.
Metsästyksestä sen verran, että on se hyvä, että ihmiset pääsevät kuitenkin taitojaan hiomaan. En minäkään halua, että siellä metsällä liikkuvat ihmiset, joilla ei ole oikein sitä tajua, kuinka sitä pyssyä käytetään, ja myös harrastuksena ampumaurheilu on hyvin suosittua. Se on kyllä todella negatiivinen asia, jos tätä harrastusta ei pääse harjoittamaan. En usko, että väkivalta sen takia lisääntyy, jos joku siihen vetoaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-06-02T18:49:40,2022-06-02T18:50:51,Hyväksytty,1.1
2022_66_176,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_66_177,66/2022,2022-06-02,16.00,18.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi annetun lain 1 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kollegoille kannustavista puheenvuoroista. Yhden näkökulman haluan lisätä siihen, miksi tämä kohtalaisen tiheä ampumarataverkosto on tärkeä: Kun tänne tulee nyt uusia, nuoria metsästäjiä ja naiset ovat alkaneet paljon metsästämään, niin on hirveän tärkeätä, että he saavat aseenkäsittelykoulutusta sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat turvallisia, niin kuin ne ovat nykyampumaradoilla. Jos niitä ei ole, niin sitten tämä ampuminen tapahtuu missä sattuu. Ainakin itse ajattelen juuri niin, että kun nuoresta lähtien opetetaan tarkkaan, miten asetta käsitellään ja miten sitä ei saa käsitellä ja miten sen turvallisuuden pitää aina ehdottomasti mennä edellä, niin mitä vahvemmat ja paremmat mahdollisuudet Suomessa on ampumarataverkoston puolesta harjoittaa tällaista valvottua ja ohjattua koulutusta ja ampumatoimintaa, sen turvallisemmaksi metsästys ja aseenkäsittely tulee, ja ammattitaito kohenee. Tässä on myös nuorten asia vahvasti kysymyksessä.
Tämä kuuluu suomalaiseen kulttuuriin hyvin pitkälle, että me monilla alueilla, monissa maakunnissa olemme keräilijä- ja metsästäjäkansaa, ja se on syvällä suomalaisessa kulttuurissa. Sen takia vähän tuossa aloitteessa toin myös esille, että kun meillä on erittäin vahvasti ollut tämmöistä metsästysvastaisuutta ja ammunnan vastaisuutta, niin ehkä ei ole ymmärretty tätä suomalaisen kulttuurin syvällistä olemusta. Eihän pelkästään se ampuminen ole se juttu vaan eränkäynti ja siihen liittyvät sosiaaliset suhteet ja kanssakäyminen ja kuntoilu ja maastontuntemus ja muu. Se on iso kulttuurillinen kysymys. Minä ainakin, ja uskon, että perussuomalaiset myös, puolustavat suomalaista kulttuuria, ja tässä on taas siitä samasta asiasta kysymys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_66+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-02T18:50:53,2022-06-02T18:52:39,Hyväksytty,1.1
2022_68_1,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_68_2,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvorahoituksen saaminen lakiin on tärkeä, pitkäjänteisyyttä turvaava, oppimiserojen eriytymiseen puuttuva ja koulutukselliseen tasa-arvoon panostava esitys. Olen iloinen, että olemme esityksen kanssa tässä vaiheessa — tähän sitouduimme jo hallitusohjelmassa.
Koulutuksen periytyvyys ja sosioekonomisen taustan merkitys ovat valitettavasti vahvistuneet, ja tiedämme, että erityisesti pojat pärjäävät koulussa yhä huonommin. Lukutaito heikkenee, ja se ennustaa valitettavasti myös heikompaa koulu- ja opiskelumenestystä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä eriarvoistumisen kehityssuunta on huolestuttava. 
Tutkimusten kautta tiedämme, että vaikeimmassa tilanteessa ovat perusopetuksen päättövaiheessa Suomeen tulleet, puutteellisen pohjakoulutuksen varassa olevat nuoret. Koulutus on maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tärkeä, ellei tärkein, väylä kotoutumiseen. Oppimisen tukeminen juuri siellä, missä tarve on suurin, on myös koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Me, ikääntyvänä maana, tarvitsemme jokaisen osaamista ja haluamme säilyttää yhteiskuntamme vahvuuden, tasa-arvon, jossa jokaisella on mahdollisuus edetä eikä koulutuspolulla ole vastassa umpiperiä.
Suomalaiset opettajat ovat ammattitaitoisia ja koulujen opetus yleisesti laadukasta. Tässä esityksessä on mukana myös varhaiskasvatus, ja kaikki laatu pätee myös sinne. Tästä voimme olla ylpeitä. Resurssit eivät aina kuitenkaan riitä tarjoamaan kaikkea sitä tukea, mitä erilaiset oppilaat, erilaiset lapset, eri taustoista tulevat, tarvitsisivat. Kuntien rahoitustilanne on sote-uudistuksen myötä juuri suurissa kaupungeissa entisestään heikkenemässä, eli siellä, missä tasa-arvorahoituksen ja eriarvoisuuden kuromisen tarve on suurin. Esimerkiksi Helsingin sisäiset oppimiserot ovat suurempia kuin mitä maan sisältä on löydettävissä. Tämän vuoksi lakisääteisyys ja, toivottavasti, myös riittävä rahoitustaso valtion puolelta ovat äärimmäisen merkittäviä. Tästä myös sivistysvaliokunta lausuu mietinnössään. On hienoa, että jatkossa rahoitusta voidaan myöntää pitkäjänteisemmin neljän vuoden sykleissä. Näin tuodaan vakautta ja ennakoitavuutta kunnille. On kuitenkin tärkeää pitää huolta siitä, että rahoituksen taso pysyy myös pitkäjänteisesti riittävänä ja mahdollisuus riittävään tukeen säilyy lapsilla ikäluokkaan katsomatta.
Myönteisen erityiskohtelun rahoituksen turvin annamme varhaiskasvatuksen yksiköille ja kouluille mahdollisuuden palkata lisää kasvatus- ja opetushenkilöstöä vastaamaan oikeaa tuen tarvetta. Koulutuksellisen huono-osaisuuden alueellistuminen on todella tärkeää huomioida myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta. Koulu on se paikka, jossa nuorten tulee saada kokemus ja taidot, joilla toteutuu tunne kuulumisesta yhteisöön ja yhteiskuntaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Aalto-yliopiston kanssa selvitystyön avustusten myöntökriteereiden osuvuudesta. Tämä on hyvää päätöksentekoa. Olen iloinen, että voin olla tätä lainsäädäntöä päättämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-06-03T13:00:35,2022-06-03T13:04:14,Hyväksytty,1.1
2022_68_3,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_4,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys on erityisen tärkeä myös minulle henkilökohtaisesti, koska ollessani opetusministerinä minulla oli silloin mahdollisuus jakaa tällaista positiivisen diskriminaation rahoitusta kunnille, jotka kohdensivat sen sillä tavalla kuin tässäkin hallituksen lakiesityksessä on. Siinä oli kolme mittaria: sijaintialueella heikko koulutustaso ja heikko työllisyysaste sekä vieraskielisen väestön osuus korkea. Sain silloin paljon hyvää palautetta kymmenistä ja kymmenistä kunnista, jotka voivat palkata lisähenkilökuntaa, erityisopettajia, opettajia, opinto-ohjaajia, tällaiseen kohdennettuun, osin vähän räätälöityynkin työhön.
Kysymys ei ole nyt kokonaisuudessaan pienestä asiasta, ei senkään takia, että tämä on koulutuksellisen tasa-arvopolitiikan kannalta äärimmäisen tärkeää, mutta tähän on myöskin käytetty viimeisten noin kymmenen vuoden aikana rahaa yli 600 miljoonaa euroa, ja nyt hallitus toteuttaa sen arvokkaan periaatteen, että näitä erityisavustuksia voidaan myöntää neljäksi vuodeksi, ja tämä tuo sen välttämättömän ja tarpeelliseen pitkäjänteisyyden. Toki se määräaika voisi olla vieläkin pidempi, mutta ei nyt mennä siihen puoleen. Tämä neljä vuotta on kuitenkin ihan eri asia kuin jos se avustus tulee vuodeksi tai kahdeksi.
Pidän tätä hallituksen esitystä, joka sai valiokunnassa erittäin yksimielisen kannatuksen ja hyväksynnän, yhtenä tällaisena hallituksen koulutuksellisen tasa-arvopolitiikan taas uutena hyppynä ja saavutuksena. Se on selvä tämmöinen laadullinen loikka parempaan tasa-arvoon ja siihen, että kaikki oppilaat pyritään pitämään mukana niin meidän varhaiskasvatuksessa kuin peruskoulussakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-06-03T13:04:15,2022-06-03T13:07:02,Hyväksytty,1.1
2022_68_5,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Edustaja Kivelä. [Mai Kivelä: Arvoisa puhemies, tämä paneeli ei toimi.] — Siirtykää puhujapönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] — Ilmoittautumiset ovat tulleet perille kyllä, mutta tässä on paneelien toiminnassa ollut ongelmia. [Mai Kivelä: Okei, kiitos.] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_6,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen tästä hallituksen esityksestä ja sivistysvaliokunnan mietinnöstä koskien tasa-arvorahoitusta. Koulutuksen eriarvoistuminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurista ongelmista, ja lisätuki vaativissa olosuhteissa toimiville päiväkodeille ja kouluille, eli niin sanottu tasa-arvoraha, on yksi hyvin olennainen keino puuttua siihen. Alueelliset erot jopa kuntien sisällä voivat olla valtavia, ja toimet koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi ja näin myös segregaation vähentämiseksi ovat välttämättömiä, jotta näitä alueellisia eroja voidaan kaventaa. 
Vasemmistoliitto näkee, että lähipäiväkodin ja lähikoulun tulee olla kaikille lapsille niitä parhaita paikkoja oppia. Tasa-arvorahan avulla voidaan varmistaa, että kaikille lapsille ja nuorille ympäri Suomen voidaan tarjota laadukasta koulutusta ja laadukasta varhaiskasvatusta. On mielestäni tärkeää, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjät pystyvät osoittamaan nykyistä pitkäjänteisempää ja nykyistä ennakoivampaa rahoitusta niille kouluille ja varhaiskasvatuksen toimipaikoille, joiden sijaintialueilla näitä haasteita on esimerkiksi koulutustason tai työttömyysasteen suhteen. 
Näitä toimenpiteitä siis tarvitaan, jotta esimerkiksi osaavaa ja sitoutunutta henkilökuntaa saadaan jokaiseen kouluun ja jokaiseen päiväkotiin. Me tiedämme, että tässä on suuria haasteita. Tasa-arvorahan vakiinnuttaminen helpottaa osaavien ja pätevien opettajien ja muun henkilökunnan rekrytoimista.
Arvoisa puhemies! Näen erittäin tärkeänä myös sen, että tämän tasa-arvorahan vaikutuksia seurataan jatkossa. Tasa-arvorahan vakiinnuttaminen tekee tästä työstä myös huomattavasti läpinäkyvämpää ja helpompaa. 
Eli hienoa saada tätä nyt eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-06-03T13:07:09,2022-06-03T13:09:48,Hyväksytty,1.1
2022_68_7,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_8,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys, joka on valiokunnasta tullut yksimielisenä, on kyllä erittäin kannatettava. Erityisavustusta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on todellakin tärkeää kohdentaa tarpeiden mukaan, ja siinä mielessä tämä tasa-arvoraha on hyvä esitys. Ja on hyvä, että se on saatu nelivuotiseksi, jolloin pystytään myös pitkäjänteisemmin suunnittelemaan töitä.
Arvoisa puhemies! Se on kuitenkin tässä huomioitava, että varhaiskasvatuksessa on tällä hetkellä aivan valtava osaamisvaje. Ja vaikka meillä olisi tasa-arvorahaa, niin jos ei ole näitä tekijöitä, ei ole koulutettuja varhaiskasvatuksen opettajia — esimerkiksi juuri varhaiskasvatuksen osalta, joka on tällä hetkellä suuri huolenaihe — tätä haluttua laatua ja tasoa opetukseen ei pystytä saamaan. Meillä varhaiskasvatuksen opettajia on varmasti koulutettu liian vähän viimeisen 20 vuoden aikana, ja toisaalta on kyllä rehellisesti se tunnustettava, että palkkaus koulutustasoon ja työn vaativuuteen nähden ei ole kilpailukykyinen, eli se ei myöskään näitä nuoria ihmisiä houkuttele. Ja aika pitkälti tällä hetkellä varsinkin pääkaupunkiseudulla pyöritetään varhaiskasvatusta sijaisten voimin, joiden koulutus ei vastaa niitä tarpeita ja sitä laatutasoa, jota olemme tässäkin salissa edellyttäneet varhaiskasvatukselta. Joten tarvitaan muitakin toimia kuin pelkästään tämä kohdennettu erityisavustus, jotta pystytään näihin ongelmiin vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-03T13:09:48,2022-06-03T13:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_68_9,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Ja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_10,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin valiokunnan puheenjohtajana kertomaan hieman meidän mietinnöstä: 
Esityksessä ehdotetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisättäväksi säännös varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävästä valtionavustuksesta. Ehdotuksen mukaan valtionavustus myönnetään erityisavustuksena valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Erityisavustusta voidaan myöntää neljäksi vuodeksi kerrallaan. Avustuksen käyttökohteista ja myöntämisperusteista annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. 
Esityksellä vastataan sivistysvaliokunnan mietinnön 19/21 kannanoton kohdassa 16 esitettyyn tarpeeseen ohjata koulutuksen perusrahoitusta tarveperusteisesti segregaation vähentämiseksi ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseksi kaikkialla Suomessa. Muun muassa oppilaiden sosiaaliseen taustaan liittyvät erot oppimistuloksissa ovat kasvaneet, minkä vuoksi on perusteltua ryhtyä lisätoimiin, joilla haasteellisimmissa toimintaympäristöissä toimivien varhaiskasvatuspaikkojen ja koulujen resursoinnissa huomioidaan niiden suuremmat resurssitarpeet nykyistä paremmin. 
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. 
Valiokunta pitää hallituksen esityksen mukaista toteuttamistapaa myöntää rahoitus erityisavustuksena perusteltuna, koska sen avulla rahoitus voidaan kohdentaa nimenomaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimiin. Yleiskatteellisen perusrahoituksen riittävyys on oleellista, mutta tärkeää on myös olla olemassa väline, jolla voidaan valtakunnan tasolla huolehtia siitä, että tunnistettuihin haasteisiin pystytään puuttumaan vaikuttavilla toimenpiteillä. 
Hallituksen esityksen mukaan erityisavustuksia jaetaan talousarviossa päätettyjen määrärahojen puitteissa. Avustuksen määrärahan tason määräytyminen jää siten jatkossakin julkisen talouden suunnitelmassa ja talousarviossa ratkaistavaksi. Valiokunta korostaa, että erityisavustuksen tarkoituksen — siis tukea pitkäjänteisesti ja ennakoivasti kasvatuksen ja opetuksen toimijoita — toteuttaminen edellyttää, että käytettävissä olevan määrärahan taso ei tule vaihtelemaan voimakkaasti eri vuosina. 
Valiokunta katsoo, että vammaisten ihmisten asema on hallituksen esityksessä tuotu hyvin esille. Vammaisten lasten ja nuorten kannalta koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen, myös lainsäädännön tukemana, on tärkeää. 
Me kiinnitimme huomiota myös yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden ja yliopistojen harjoittelukoulujen hakukelpoisuuteen. Valiokunta viitaten mietintöönsä 4/2022 korostaa kuntien ja yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden työnjakoa ja kumppanuutta. Varhaiskasvatuksen eri toimijoiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua valtionavusteiseen kehittämistyöhön tulee turvata mahdollisimman kattavasti. 
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että yksityiset varhaiskasvatuksen palveluntuottajat ja yliopistojen harjoittelukoulut otetaan huomioon ehdotetun erityisavustuksen vaikuttavuuden seuranta- ja arviointityössä. Tästä arvioinnista ja yleensäkin vaikuttavuuden seurannasta olemme täällä tehneet ihan oman kappaleen. On tärkeää, että näiden lisärahoitusten vaikuttavuutta seurataan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-03T13:12:10,2022-06-03T13:15:40,Hyväksytty,1.1
2022_68_11,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_12,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tasa-arvorahoitus on ollut tärkeä osa meidän peruskoulua ja pienten lasten tilannetta. On puhuttu varhaiskasvatuksen tilanteesta ja peruskoulun tilanteesta, täällä on ollut erinomaisen hyviä puheenvuoroja. Edustaja Mai Kivelä muun muassa piti hyvän puheen ja entinen opetusministeri Jukka Gustafsson, jonka puheenvuorossa jälleen kerran kyllä näkyi pitkä kokemus, elämänkokemus mutta myös kokemus tästä omasta opetusministeriajasta ja tietysti sivistysvaliokunnankin pitkäaikaisena jäsenenä.
Pidän itse entisenä opettajana myönteisenä sitä, että tällaiseen rahoitukseen saadaan pitkäjänteisyyttä. Silloin kun tämä rahoitus on tullut vain vuodeksi, usein on käynyt niin, että ei saada päteviä tekijöitä, ja sitten usein tapahtuu niin, että joka vuosi henkilökunta vaihtuu, vaikka rahoitus säilyisikin. Tällä tavalla, kun päästään tähän nelivuotisrahoitukseen ja rahoituksen tasoa pystyttäisiin mielellään vakiinnuttamaan, pystyttäisiin todennäköisesti saamaan myös pysyvämpää henkilökuntaa tähän.
Pidän myös tärkeänä sitä, että siitä ei saa tulla myöskään pysyvä malli, vaan sitten pitää olla mahdollisuus todeta, että nyt täällä nämä asiat on saatu hoidettua, rahoitus on toiminut sillä tavalla kuin on ollut tarkoituskin ja nyt tätä rahoitusta voidaan ohjata johonkin muualle. Se saattaa nimittäin muuttua vaikkapa tällaisen tapauksen vuoksi, mikä nyt on ollut — Putinin hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomeen tullut iso määrä lapsia — se saattaa aiheuttaa alueellisestikin tämäntyyppisiä muutoksia.
Pidän, arvoisa puhemies, tärkeänä, että kuitenkin se perusopetuksen perusrahoituksen taso pidetään riittävänä, riittävä rahoitus oppimateriaaleihin. Tällä hetkellä valitettavasti, vaikka jossain vaiheessa uskottiin, että sähköiset materiaalit jotenkin toisivat autuuden, tuntuu siltä, että niiden hinnat nousevat ja muista materiaaleista joudutaan säästämään. Tarvitaan avustavaa henkilökuntaa, tarvitaan ammattilaisia, erikoisosaajia mutta myös itse opettajia, niin että on aikaa riittävästi opettaa.
Edustaja Räsänen piti hyvän puheenvuoron tästä opettajien tilanteesta, varhaiskasvatuksen ja peruskoulun tilanteesta, siitä, että meillä on tällä hetkellä paljon epäpäteviä opettajia ja henkilökuntaa vähän niin kuin pakon sanelemana. Nykyinenkin hallitus on vienyt eteenpäin tätä opettajarekisterikysymystä, ja toivoisin, että se vielä saataisiin jossain vaiheessa. Sitä olen itse ollut esittämässä jo aiemmilla kausilla. Se ei ole silloin toteutunut. Toivon, että se toteutuisi tällä kaudella tai viimeistään seuraavilla.
Haluan myös loppuun antaa kiitosta valiokunnan puheenjohtaja Risikolle hyvästä esittelystä ja siitä, miten hän toi myös tätä tilanteiden muuttumista ja siihen reagointia esille tässä keskustelussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-03T13:15:40,2022-06-03T13:18:52,Hyväksytty,1.1
2022_68_13,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_68_14,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaista, että tällainen esitys on nyt tuotu eduskuntaan, ja se on ansainnutkin laajan tukensa. Opettajat ja opetushenkilökunta ovat valtavan uupuneita, ja yksi uupumisen syy on se, että on niin monia erilaisia hankkeita, joihin täytyy mennä mukaan ja joista myös raportoida lyhyillä aikaintervalleilla. Tämä nelivuotinen ajattelu tässä on selkeä viesti siitä, että nyt voi tehdä rauhassa. 
Eräs uppsalalainen demari aikoinaan sanoi minulle, että Ruotsissa pärjäisi opetusministerinä hienosti, jos lupaisi, ettei tee mitään uudistuksia, eikä aloittaisi mitään hankkeita vaan antaisi opettajien tehdä rauhassa edes sen yhden toimikauden. Tässä tuntuu olevan vähän samanlainen viesti nyt meneillään, että hyvät opettajat ja hyvät toimijat kunnallisesti, nyt voitte tehdä nelivuotisesti, suunnitella pitkälle, pitää henkilökunnan toimeliaana myös kesäkausien yli, vaikka yleensä on ollut niin, että niissä pätkähommissa kahdesta kolmesta kuukaudesta ei itse asiassa tulekaan mitään palkkaa, kun ne ovat aina pätkätöitä. 
Toinen asia, jota tämä auttaa suoranaisesti, on se, että kun meidän suomalaiset vanhemmat ovat todella uupuneita, niin nyt voidaan vihdoin päästä sellaiseen tilanteeseen, että heidän lapsilleen voidaan turvata toimintaa neljäksi vuodeksi eteenpäin, jotta vanhemmat voisivat huokaista helpotuksesta. Oli kyllä iso riski ja pelko siitä, että tässä syntyisi tämmöinen rahallinen gäppi ja tämän covidin jälkeen voisi syntyä sellaista tilannetta, jossa monet lapset, heikompiosaiset, erityisesti lapsiperheköyhyydestä kärsivät, jäisivät nyt sitten puille paljaille. 
Yksi asia, jonka haluaisin nostaa esiin ja lähettää tavallaan päättäjille kunnallisesti, on se, että katsokaa niitä urheilustipendejä. Tässä on käymässä niin, että Veikkauksen myötä voi olla rahaa vähemmän jaossa tulevaisuudessa. Tälle on pyritty tekemään asioita, mutta itse olen huomannut sen, että hyvin moni Suomeen ankkuroituva ihminen kokeilee urheilun kautta nousta omaksi itsekseen ja suomalaiseksi mutta monissa seuroissa ei ole aina ollut mahdollisuutta tulla ja päästä vaikuttamaan — ei jalkapallossa, ei pesäpallossa, ei koripallossa — samalla tavalla kuin ehkä toivottaisiin ja miten Yhdysvalloissa on. Jos tämä urheilustipendiajatus saataisiin tähän mukaan, niin vaikuttaisi kyllä vahvasti siltä, että voitaisiin näitä nuoria, jotka kiinnittyvät urheilun kautta Suomeen, saada mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-03T13:18:52,2022-06-03T13:22:00,Hyväksytty,1.1
2022_68_15,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_68_16,68/2022,2022-06-03,12.59,13.25,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi raideliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 38/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on reagoinut nopeasti metsäteollisuuden akuuttiin huoleen puutavarakuljetusten kalustopulasta. Puutavarakuljetukset Venäjältä Suomeen ovat Venäjän hyökkäyssodan takia loppuneet, ja metsäteollisuus tarvitsee kotimaista raaka-ainetta käyttöönsä korvaamaan venäläistä puutavaran tuontia. Pulaa on puutavaran kuljetuksiin soveltuvasta kalustosta, eikä tätä kysymystä ole helppo ratkaista nopeasti. Maassa olevan venäläisvalmisteisen kaluston sekä mahdollisesti Baltian maissa olevan vastaavan kaluston hyödyntäminen kotimaisissa puutavarakuljetuksissa on osittainen ratkaisu ongelmaan. Käsittelyssä oleva hallituksen esitys mahdollistaa tämän kaluston hyödyntämisen.
Kuten aiemmissakin käsittelyissä on tuotu esiin, venäläinen kalusto ei kaikilta osin vastaa eurooppalaisia turvallisuusnormeja. On siis tarkkaan harkittava asiaa myös liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi on myös otettava huomioon, että Suomessa on kapasiteettia puutavaran kuljettamiseen soveltuvien vaunujen tuotantoon. Tällaisen kaluston tuotantopotentiaali on syytä selvittää.
On kuitenkin selvää, että lyhyellä tähtäyksellä venäläisvalmisteisen, Suomessa olevan kaluston hyödyntäminen on käyttökelpoinen vaihtoehto puutavarakuljetusten turvaamiseen, ja siksi onkin erittäin tärkeää, että hallituksen esityksen mukainen laki tulee voimaan mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_68+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-03T13:22:07,2022-06-03T13:23:54,Hyväksytty,1.1
2022_69_1,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan, jolle muiden erikoisvaliokuntien on annettava lausunto viimeistään 30.9.2022. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_69_2,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus jatkoi vuonna 2021 hallitusohjelman toimeenpanoa määrätietoisesti. Hallituksen tavoitteena oli vahvistaa Suomen taloutta koronakriisin jäljiltä, toteuttaa keskeisiä hallitusohjelmassa sovittuja uudistuksia sekä loppuvuodesta 2021 valmistautua kiristyvään maailmanpoliittiseen tilanteeseen.
Kesällä 2021 hyväksytty sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Sote-uudistusta on valmisteltu pitkään ja useiden hallitusten toimesta. Työ ei kuitenkaan ole päättynyt, vaan hallitus työskentelee parhaillaankin aktiivisesti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen tukemiseksi. Kesällä 2021 annettujen lakiesitysten lisäksi hallitus antoi joulukuussa täydennysesityksen uudistukseen sekä mittavan niin sanotun Sote 100 -paketin, jossa muutettiin lähes sataa olemassa olevaa lakia.
Syksyllä 2021 saatiin valmiiksi niin ikään pitkään odotettu perhevapaauudistus. Uudistus astuu voimaan elokuussa 2022. Uudistus lisää työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoisuutta ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Sen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Vuonna 2021 yhdistettiin myös äitiys- ja isyyslait yhteiseksi vanhemmuuslaiksi.
Hallitus hyväksyi viime syksynä lain vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta, ja uusi vanhusasiavaltuutettu aloitti toimintansa tämän vuoden tammikuussa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, tuo esiin epäkohtia sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. Vuoden aikana valmisteltiin muun muassa lastensuojelun sosiaalityön vähimmäishenkilöstömitoitus, varhaiskasvatuslain muutokset sekä esitys opiskelijahuollon kuraattorien ja psykologien sitovasta mitoituksesta. Vuoden 2021 valtiopäivien aikana hallituksen esityksiä annettiin eduskunnalle kaikkiaan 243. Lisätalousarvioesityksiä annettiin neljä.
Arvoisa puhemies! Suomen talous on toipunut vuoden 2020 kuopasta nopeasti. Talouden kasvu oli vuonna 2021 ripeää, ja työllisyys nousi korkealle tasolle. Myös investoinnit kasvoivat vauhdilla. Työllisyyskehitys jatkui koko vuoden hyvänä. Työllisiä ihmisiä oli vuoden 2021 lopussa yli 70 000 enemmän kuin vaalikauden alussa, vaikka välissä on ollut historiallinen terveydellinen ja taloudellinen kriisi. Työllisyysasteen trendiluku oli joulukuussa jo 73,5 prosenttia.
Hallitus on jatkanut useiden työllisyyttä parantavien toimenpiteiden valmistelua. Vuonna 2021 päätettiin esimerkiksi pohjoismaisen työnhakupalvelumallin käyttöönotosta, joka astui voimaan tämän vuoden toukokuussa. Tutkimusten mukaan työnhakijan kohtaaminen säännöllisesti, aktiivinen työnvälitys ja työnhaun seuranta lyhentävät työttömyysjaksoja. Valtiovarainministeriön arvion mukaan malli kasvattaa työllisyyttä noin 10 000 henkilöllä.
Arvoisa puhemies! Hallitus päätti huhtikuussa puoliväli- ja kehysriihessään vaalikauden lopun linjauksista ja vuosien 2022—2025 julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus julkisti myös kestävyystiekartan, joka kuvaa sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden nykytilan sekä hallituksen tavoitteet 2030-luvulle mentäessä. Taloudellisessa kestävyystiekartassa asetettiin tavoitteeksi taittaa julkisen talouden velkasuhteen kasvu ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vuosikymmenen puolivälissä. Hallituksen työllisyystoimet sekä kasvua tukevat toimet, tärkeimpänä 4 prosentin tki-tavoitteen valmistelu, auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Hallitus asetti kautensa aluksi tavoitteeksi, että Suomesta tulee hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Hallitus pyrkii myös löytämään keinot siihen, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voitaisiin pysäyttää. Hallitus valmisteli viime vuoden ajan tänä keväänä eduskuntaan annettuja ilmastolakia ja luonnonsuojelulakia, joilla pyritään pääsemään näihin tavoitteisiin. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä ilmasto- ja energiastrategia annetaan tänä vuonna eduskunnalle, ja ne osoittavat konkreettiset toimet päästövähennysten aikaansaamiseksi. Yhtenä konkreettisena toimena haluan mainita 15 miljoonan euron suuruisen avustuksen asuinkiinteistöjen sähköautojen latausinfraan, jolla viime vuoden aikana rakennettiin noin 20 000 latauspistettä tai latausvalmiutta sähköautoille. Tätä ja montaa muuta tukea hallitus on kasvattanut myös tänä vuonna nopeuttaakseen siirtymää pois fossiilisista polttoaineista.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2020 alkanut koronapandemia varjosti myös vuotta 2021. Hallitus on pyrkinyt toimimaan niin, että pandemian vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Vuonna 2020 ja myös vuonna 2021 hallitus päätti useista erilaisista toimista, joilla turvattiin työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotettiin yritysten taloustilannetta koronaviruksesta aiheutuvissa vaikeuksissa. Suomi on selvinnyt toistaiseksi pandemiasta terveydellisesti ja taloudellisesti pienemmin vaurioin kuin monet muut maat. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ihmisille ja yrityksille sekä elvytys ovat osaltaan pehmentäneet talouden kokemaa iskua ja nopeuttaneet siitä toipumista. Seuraavien vuosien yksi keskeisimmistä tehtävistämme on purkaa pandemian aikana syntynyttä hoiva-, hoito- ja oppimisvelkaa.
Arvoisa puhemies! Suomen keskeisin viitekehys on Euroopan unioni. Hallitus jatkoi vuonna 2021 aktiivista EU-politiikkaa, jonka perustana ovat yhteiset arvomme. Tavoitteena on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä Euroopan unioni. On Suomen etu, että EU on vahva globaali toimija ja turvallisuusyhteisö. EU-politiikassa hallitus on jatkanut eduskunnan hyväksymien Suomen tavoitteiden läpiviemistä useissa lainsäädäntöhankkeissa. Keskeisimpänä vaikuttamisen kohteena on ollut niin sanottu 55-valmiuspaketti, Fit for 55, jolla pyritään löytämään keinot EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Monen yksityiskohdan osalta neuvottelut ovat edelleen kesken, mutta olemme saaneet näkemyksiämme esimerkiksi talvimerenkulun osalta onnistuneesti hyväksytyksi yhteisiin kompromisseihin.
Arvoisa puhemies! Loppuvuodesta 2021 Suomessa alettiin valmistautua uudenlaiseen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuustilanne kiristyi. Venäjä loi jännitteitä Ukrainan rajalla ja toimillaan kyseenalaisti koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen perusteet. Venäjä asetti EU- ja Nato-maille ehtoja koskien maiden omia turvallisuusvalintoja, kuten oikeutta hakea Naton jäseneksi. Käytännössä Venäjän vaatimuksiin suostuminen olisi tarkoittanut eräänlaisen etupiirijaon hyväksymistä Euroopassa. Euroopan turvallisuuden perusperiaatteiden mukaisesti jokaisella maalla on oikeus tehdä omat turvallisuusvalintansa.
Suomi toimi osana Euroopan unionia aktiivisesti jännitteiden purkamiseksi, mutta diplomatiasta ja vuoropuhelusta huolimatta Venäjä päätti helmikuussa 2022 käynnistää laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Näillä toimillaan Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita yhdessä sovittua Euroopan turvallisuusjärjestelmää, jonka varaan myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on rakentunut. Venäjällä on erityinen vastuu YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä puolustaa YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, mutta Venäjä rikkoo nyt räikeästi paitsi YK:n peruskirjaa myös laajasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän politiikan arvostelijat on Venäjällä vaiennettu. EU:n ja kumppanimaiden vastaus Venäjän toimiin on ollut vahva ja yhtenäinen. Yhteinen tehtävämme on varmistaa, että Ukraina voittaa sodan.
Arvoisa puhemies! Suomi on johdonmukaisesti kehittänyt kykyä huolehtia Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta. Vuonna 2021 Suomi tiivisti kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä erityisesti Ruotsin, Yhdysvaltojen, Norjan, Ranskan ja Ison-Britannian kanssa. Vuoden aikana valmistui puolustusselonteko, jonka toimeenpanolla pyritään turvaamaan Suomen puolustuskyky vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä. Suomi jatkoi strategisia hankkeita oman puolustuskykynsä vahvistamiseksi. Valtioneuvoston päätös uusien monitoimihävittäjien eli F-35-hävittäjäjärjestelmän hankinnasta oli puolustuskykymme kannalta erittäin merkittävä ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Viimeiset vuodet ovat olleet monin tavoin poikkeuksellisia. Haluankin omalta osaltani kiittää lämpimästi hallitusta, virkakuntaa ja koko eduskuntaa viime vuonna tehdystä työstä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-07T14:04:33,2022-06-07T14:14:19,Hyväksytty,1.1
2022_69_3,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Edustaja Turtiainen. — Mikäli debatista on toiveita, niin edustaja Turtiaisen puheenvuoron jälkeen voidaan käydä debattia. [Ben Zyskowicz: Sen jälkeen on varmasti vastauspuheenvuoroille tarvetta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_4,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Olen saanut paljon ja monenlaista ja monentasoista kansalaispalautetta. Yhdessä palautteessa kysyttiin, olenko koskaan mihinkään tyytyväinen. Miksi näen kaikki hallituksen esitykset ja toimet negatiivisina? Pakko kysyä vastapalloon: mitä hyvää tässä salissa on tällä eduskuntakaudella saatu aikaiseksi? [Ben Zyskowicz: Aika paljon!] Siis mitä hyvää kansamme ja itsenäisyytemme eteen on täällä tehty?
Nyt puhutaan hallituksen vuosikertomuksesta, ja voin luvata, että ei mene tämäkään puheenvuoro kehumisen puolelle, sillä onhan tämä vuoden 2021 vuosikertomus kaiken kaikkiaan surullista luettavaa. Kertomuksen sijaan voisi puhua pesänselvityksestä.
Koronaa, eli useimmille tavallista flunssaa, käsitellään 12 sivun verran. Tästä kansainvälinen lääketeollisuus rahakkaine omistajineen on varmaan iloinen.
Kertomus unohtaa mainita, että vuonna 2021 hyväksyttiin suuri EU-huijauspaketti eli elvytyspaketti. Paketti on EU:n omien perussopimusten vastainen, ja sen hyödyt ovat Suomelle nolla. Pääsemme toki maksamaan Italian ja Kreikan sotkuja.
Eräs tuohtunut maanviljelijä kysyi tänään, tarvitaanko Suomessa lainkaan maataloutta. Viime aikojen uutisointia katsellessa otsikon kysymys on aiheellinen. Jossakin uutislähetyksessä valtiovarainministeri Saarikko on kuulemma luvannut maataloudelle keväällä 300 miljoonan euron hätäapupaketin, jolla varmistetaan kevätkylvöt. Rahat on kuulemma luvattu viljelijöiden tileille vielä ennen kevätkylvöjä. Uutisoinnin perusteella suuri yleisö eli kuluttajat ovat varmoja siitä, että maataloutta on tuettu 300 miljoonalla eurolla. Kuulemani mukaan kuitenkaan tähän päivään mennessä yhdenkään viljelijän tilille ei ole tullut senttiäkään. [Anne Kalmarin välihuuto]
Hyvät Suomen kansalaiset, teitä ei olla koskaan aikaisemmin huijattu niin paljon kuin tällä hetkellä. Aiemmin Suomi eli metsistään, nyt Suomi elää velaksi. Suomi haaskaa rahaa kehitysapuun, kun omat tiemme ja ratamme rapistuvat. On mielenkiintoista nähdä, mihin tämä johtaa, kun olemme ulkopoliittisesti motissa ja velkaannumme korvia myöten hyläten oman kansan.
Presidentti Niinistö on puhunut joskus tolkusta. Kun tähän kaikkeen kertomaani lisätään keskeneräinen ja nolo Nato-puliveivaus, niin kyllä tässä on tolkku kaukana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-07T14:14:24,2022-06-07T14:18:25,Hyväksytty,1.1
2022_69_5,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_6,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri mainitsi työllisyydestä, että työllisyys on noussut 70 000, ja on tietysti totta, että kun tässä korona-aikana on tehty valtava elvytys, niin se on edesauttanut työllisyyttä. Mutta Valtiontalouden tarkastusvirasto on myöskin tutkinut tätä asiaa, mikä tässä on ollut nimenomaan hallituksen toimien merkitys — hallitushan on itse päättänyt, että pitäisi saada aikaan 80 000 lisätyöllistä ja vahvistaa julkista taloutta 1—2 miljardilla eurolla — ja lainaan nyt suoraan VTV:n vanhemman ekonomistin Matthias Striflerin sanontaa tutkimukseen perustuen: ”Työllisiä on reilusti yli 30 000 eli alle puolet tavoitteesta ja fiskaalinen tavoite jää 30—500 miljoonaan euroon, kun tavoite oli 1—2 miljardia, eli tavoitteista ollaan kaukana."" Kysyn: onko hallitus tyytyväinen aikaansaannoksiinsa työllisyydestä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-07T14:18:26,2022-06-07T14:19:34,Hyväksytty,1.1
2022_69_7,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Ranne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_8,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän oli tietenkin tämmöinen kiitosvirsi hallitukselle. Nostan tästä esiin kaksi asiaa:
Julkinen talous. 11 miljardia on otettu velkaa ihan muuhun kuin välttämättömyyksiin. Me ymmärrämme, että nyt tässäkin… Koko ajan te olette ottaneet velkaa sellaiseen, mikä ei ole välttämätöntä. Julkinen talous oli ennen koronaa ja ennen sotaa aivan yhtä huonossa jamassa kuin nyt. Eli ne julkisen talouden ongelmat ovat pysyneet, te ette ole tehneet niiden osalta yhtään mitään.
Työllisyysaste. Tehdyt työtunnit tai esimerkiksi taloudellinen huoltosuhde, ne eivät ole parantuneet. Te työllistätte edelleen pumppaamalla lisää rahaa julkiseen talouteen. Meillä on lähes 500 000 itse asiassa työvoiman ulkopuolella olevaa ihmistä. Ette te heitä työllistä. Tämä pohjoismainen uudistuskin, mikä teillä on tapahtumassa nyt tässä, suorastaan syöttää lisää töitä ja tehtäviä julkiselle sektorille. Tuhansia uusia virkamiehiä, lisää pyörittämistä, lisää turhautumista. Julkinen talous ei parannu teidän toimenpiteillänne. Voisitteko te nyt tehdä jotain toisin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-06-07T14:19:35,2022-06-07T14:20:43,Hyväksytty,1.1
2022_69_9,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_10,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eivätköhän tässä tulokset puhu puolestaan. [Arto Satonen: Kyllä niin sanoi Valtion tarkastusvirastokin!] Euroopan maista Suomi selviytyy parhaimpien joukossa omassa taloudenhoidossaan ja niin myös pandemian kurissapitämisessä. Eli mielestäni hallitus on tehnyt hyvää, johdonmukaista politiikkaa, ja tässä kyllä tulokset puhuvat puolestaan, sen haluaisin tässä todeta.
Mielestäni on täysin oikein se, mitä pääministeri luetteli, että samaan aikaan kun olemme pystyneet torjumaan pandemian vaurioita tässä ja nyt, olemme tehneet myös uudistuksia. Oppivelvollisuuden pidennys, hoitohenkilöstömitoitus, kaikki nämä, ovat todella tärkeitä tulevaisuusasioita, ja samaan aikaan sitten neljä lisätalousarviota reagoivat ongelmiin tässä ja nyt, minkä vuoksi onnistuimme hyvin.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan oli myös merkittävää, että emme lähteneet liian nopeasti sopeuttamaan leikkauspolitiikalla vaan nimenomaan ollaan haluttu investoida tulevaisuuteen, osaamiseen ja siihen, että rakennetaan tulevaisuutta kestävällä pohjalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-07T14:20:44,2022-06-07T14:21:58,Hyväksytty,1.1
2022_69_11,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_12,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo viime vuotta, niin voi todeta, että hallitus — tai voisi sanoa, että eduskunta, koko suomalainen demokraattinen päätöksentekokoneisto — sai kyllä aikaan sellaisia päätöksiä, jotka jäävät historiaan ja joita tullaan vielä kymmenienkin vuosien päästä minusta aika myönteisesti varmasti arvioimaan. Näitä voi luetella, on vaikka sosiaali- ja terveysuudistus, perhevapaauudistus, ja näihin luen myös HX-hankkeen eli sen, että me Puolustusvoimien Hornet-kaluston pystyimme korvaamaan. Prosessi oli erinomainen, hienosti hoidettu. Ja vaikka koronapandemian hoidossa yksityiskohdissa varmasti jälkikäteen arvioituna olisi paljonkin korjattavaa tai olisi voitu tehdä toisin, niin pitää aina muistaa se iso kuva. Se hoidettiin Suomessa erinomaisen hyvin, siitäkin minusta voi antaa kiitoksen. Aivan liian paljon me toki ollaan velkaannuttu, mutta kun katsotaan vaihtoehtobudjetteja, niin ei niissä suuruuseroa ole oppositio- ja hallituspuolueitten välillä juurikaan. Mittaluokat ovat samoja, ja tämä haaste on meille yhteinen. Minusta viime vuodesta kuuluu hallitukselle [Puhemies koputtaa] kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-06-07T14:21:58,2022-06-07T14:23:06,Hyväksytty,1.1
2022_69_13,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_14,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tuota pääministerin listaa menneestä vuodesta, niin ajattelin, että siellä on paljon sellaisia palvelulupauksia, jotka ovat sinällänsä kannatettavia, mutta hallituksen työskentelyssä ongelma on ollut se, että ei ole ensin etsitty niitä resursseja, joilla voidaan toteuttaa nämä palvelulupaukset, ja niinpä tuntuu, että hallitus koko ajan lupaa enemmän kuin mitä se voi sitten loppujen lopuksi pitää. 
Jos ajatellaan vaikkapa sote-uudistusta, miten keskeneräisenä se tällä hetkellä tuolla alueilla on — palkkaharmonisaatio, kasvava hoitovelka, tähän päälle hoitotakuu, sitten oppivelvollisuusiän nostaminen — nämä kustannukset ovat kaatumassa sinne kunnille. Kunnissa ollaan ihmeissään, kun eivät rahat riittäneetkään niin kuin oli luvattu. Eli tuntuu, että realistisuudella näissä hallituksen lupauksissa ei ole juurikaan tekemistä, vaan ne monet lupaukset sitovat ennen kaikkea tulevaa hallitusta. Siellä on paljon sellaista säädöstä, mikä on tulevalle hallitukselle, ja olisinkin pääministeriltä halunnut kysyä sitä, miten tämä epäsuhta tulee vaikuttamaan kansalaisten luottamukseen julkiseen sektoriin ja ylipäätänsä yhteiskuntaan — luvataan yhtä, mutta sitä ei todellisuudessa voida pitää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-07T14:23:06,2022-06-07T14:24:26,Hyväksytty,1.1
2022_69_15,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_16,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä edustaja Lohi kiitti hallitusta muun muassa koronan hoitamisesta ja edustaja Essayah moitti hallitusta muun muassa siitä, että lakiin ollaan kirjoitettu erilaisia sitoumuksia, joiden lunastaminen käytännössä jää seuraavan hallituksen murheeksi. Minä olen molempien puhujien kanssa samaa mieltä. Hallitusta voi kiittää muun muassa koronan hoitamisesta, mutta myös nämä moitteet muun muassa soteen liittyen, mitä edustaja Essayah toi esiin, ovat perusteltuja. 
Itse kiinnitän huomiota siihen, että pääministeri sanoi suunnilleen sanatarkasti näin: ”Meidän tehtävänä on varmistaa, että Ukraina voittaa sodan.” Mielestäni tämä on erittäin tärkeä ja hyvä kannanotto. Meidän pitää käyttää hyviä suhteitamme Saksaan, Ranskaan ja muualle hyväksemme, jotta noissa maissa, niiden johdossa ajateltaisiin aivan samalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-07T14:24:26,2022-06-07T14:25:32,Hyväksytty,1.1
2022_69_17,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_18,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa niin kuin elämässäkin voi tapahtua äkkinäisiä käänteitä, ja silloin pitää pystyä elämään ajassa. Nyt kun katsoo taaksepäin tätä hallitustaivalta, niin hallitus on toden totta elänyt ajassa, kyennyt tekemään hyvin vaikeita päätöksiä, pitämään kuitenkin taloutta tasapainossa ja turvaamaan ihmisten hyvinvointia. Tämä on aivan poikkeuksellista, ja siitä haluan antaa kiitoksen myöskin viime vuoden puolelta.
Arvoisa puhemies! Toki opposition kuuluu aina kritisoida, kun se on tapa ikään kuin kirittää hallitusta, mutta kyllä se niinkin on, että oppositiosta on helppo puhua, kun ei itse tarvitse tehdä mitään. Mutta sitten, kun kukin vuorollaan on siellä hallitusvastuussa, se taakka alkaa vain painaa siellä olkapäillä ja joutuu tekemään myöskin sellaisia vaikeita päätöksiä.
Sitä en, puhemies, kuitenkaan hyväksy, että täällä edustaja Essayah kritisoi sitä, että hallitus rakentaa tulevaisuutta — näinhän Suomea pitää johtaa, katsoa pidemmälle kuin yhden vaalikauden, tehdä sellaisia uudistuksia, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen myöskin meidän jälkipolvien hyväksi. Kiitos hallitukselle. [Ben Zyskowicz: Luulen, että ymmärsitte hänet väärin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-06-07T14:25:32,2022-06-07T14:26:47,Hyväksytty,1.1
2022_69_19,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_20,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kertomuksen sivulla 50 on osio Puolustusvoimista. Hallitukselle siitä kiitos, että sinne on osoitettu muun muassa tämä 600 miljoonaa lisärahaa. HX-hanke ymmärtääkseni toteutuu, mutta, arvoisa pääministeri, kun sieltä avaa Laivue-hankeosion, sopimus on tehty 2015, rakentamisen piti alkaa näille neljälle korvetille Raumalla 2019, ja kun selaa eteenpäin sitä kertomusta, niin seuraava maininta on vuonna 21, seuraava maininta 22. Onko teillä, arvoisa pääministeri, tietoa siitä, pystytäänkö tämä korvettien rakentaminen toteuttamaan siellä Raumalla, koska valmistuminen on nyt siirtynyt viimeisen merkinnän mukaan jo vuoteen 28? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-06-07T14:26:47,2022-06-07T14:27:45,Hyväksytty,1.1
2022_69_21,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_22,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on kiinnitetty huomiota sekä työllisyyteen että velkaantumiseen — todella tärkeitä aiheita — mutta kun seurataan Suomen selviytymistä, kannattaa aina kääntää katseet verrokkimaihin: pandemia-ajan velkaantuminen oli kuitenkin euroalueen kolmanneksi pienin. [Arto Satonen: Ja työllisyysaste on Pohjoismaiden pienin!] Kannattaa esimerkiksi työllisyysasteesta miettiä sitä, että työllisyysasteen ero Suomen ja Ruotsin välillä on 2000-luvun pienin, eli olemme kirittäneet oikein hyvin. Työllisten määrä on historian ennätystasolla. Velkasuhde oli mukavasti laskussa ennen turvallisuushankintoja, [Timo Heinosen välihuuto] mutta niistä olemme varmasti yksimielisiä tässä salissa, että mitään muuta vaihtoehtoa kuin turvata Suomen puolustus ei meillä ollut.
Eli kokonaisuutena olemme selviytyneet oikein hyvin. Toki nämä ovat asioita, joihin jatkossa tulee kiinnittää huomiota edelleenkin: työllisyys ja talous.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-06-07T14:27:45,2022-06-07T14:29:00,Hyväksytty,1.1
2022_69_23,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_24,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri! Haluan antaa pääministeri Marinille kiitosta ensin koronan hoidosta. Niin kuin täällä on todettu, isossa kuvassa taudin näkökulmasta korona hoidettiin Suomessa erinomaisella tavalla ja muutenkin siitä selvittiin varsin hyvin. 
Haluan myös antaa teille, pääministeri, kiitosta turvallisuuskokonaisuuden hoitamisesta hallituksenne kanssa. Sitä on hoidettu Suomessa hyvin, tällä kaudella vielä erityisen hyvin. Toki ulkoiset vaikutteet ovat olleet siihen merkittäviä, mutta olemme auttaneet Ukrainaa, olemme vahvistaneet omaa puolustustamme, olemme tehneet teidän johdollanne Nato-päätöksen — nämä ovat historiallisia. [Kimmo Kiljusen välihuuto]
Kysyisin teiltä, pääministeri Marin: Ruotsi teki päätöksen uudesta poikkeuksellisen massiivisesta tukipaketista Ukrainalle. Onko teillä valmistelussa hallituksen kanssa kokonaisuus, joka sisältäisi aseapua? Tällä hetkellä yhä enemmän tulee viestiä, että myös humanitääristä apua Ukrainassa tarvitaan. On teidän puheenvuoroistanne näkynyt, että tämä on teille sydämenasia, ja toivottavasti tässä toimitaan jatkossakin määrätietoisesti. [Maria Guzenina: Meillä on hyvä pääministeri!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-07T14:29:00,2022-06-07T14:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_69_25,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_26,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Ranne käytti puheenvuoron vähän sarkastisesti, että tämä hallituksen kertomus vaikuttaa kiitosvirreltä hallitukselle, mutta minä en käyttäisi sitä sarkasmia ollenkaan, ja kuunnellessani edustaja Zyskowiczin ja edustaja Heinosen puheenvuoroja ne olivat oppositiosta aidosti poikkeuksellisen vahvoja kiitoksia hallitukselle. Tässä salissa varmasti, kun on käsitelty hallitusten vuosikertomuksia, tämä on historiallinen hetki. Näin hienolla tavalla oppositio tukee hallitusta, ja isot haasteet ovat olleet edessä. Meillä on ollut koronapandemia päällä, meillä on ilmastonmuutokseen tehty erittäin voimakkaita investointeja, ja ennen kaikkea turvallisuusympäristömme on rajusti muuttunut. Hienolla tavalla hallitus on tässä tilanteessa kyennyt hoitamaan myöskin uudistuspolitiikkaa, mikä hallitusohjelmassa ollaan määritelty. Työllisyysaste on ennätyksellinen Suomessa, 73 prosenttia, eli ymmärrän hyvin, että oppositio kiittää hallitusta. [Arto Satonen: Voi hyvänen aika!] Hoivatakuu on tullut voimaan, siellä on vanhusasiavaltuutettu, mihin pääministeri muun muassa viittasi, nämä kaikki tukevat ikäihmisiä, oppivelvollisuusikää on nostettu. Aivan poikkeuksellisen upea hallitusohjelma, ja kiitokset oppositiolle kiitoksista hallitukselle. [Ben Zyskowicz: Kiitos, mikään muu hallitus ei olisikaan saanut Kiljusta Naton kannalle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T14:30:16,2022-06-07T14:31:28,Hyväksytty,1.1
2022_69_27,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_28,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistusten pitäisi kohentaa kansantaloutta ja kansanterveyttä — nyt te olette toteuttamassa ja toteuttaneet uudistuksia, jotka päinvastoin heikentävät näitä. Ne heikentävät meidän kykyämme huolehtia ydintehtävästämme eli suomalaisista ja Suomesta. Me ymmärrämme ja tuemme tietenkin sitä, että te olette satsanneet turvallisuuteen ja korona on hoidettu kohtuullisen hyvin. Me kiitämme teitä niistä, me kiitämme siitä, että Nato-päätös saatiin eteenpäin täällä salissa, mutta teidän julkisen talouden huolehtimisenne on kyllä aika luokatonta. Teillä ei ole laisinkaan uskottavaa julkisen talouden tasapainottamisohjelmaa, ja te haalitte Suomelle lisää sellaisia tehtäviä, joista huolehtiminen ei ole välttämätöntä suomalaisten kannalta.
Vaihtoehtobudjetista sen verran, että yhden vuoden vaihtoehtobudjetilla tai siinä esitetyillä toimenpiteillä ei korjata julkista taloutta, mutta esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa oli myöskin kappale, jossa kerrotaan nimenomaan se asia, että yhden kauden aikana tai sovitusti useamman vuoden aikana se on täysin mahdollista, ja myöskin ne toimenpiteet. Meillä on siinä pitkä lista toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-06-07T14:31:28,2022-06-07T14:32:45,Hyväksytty,1.1
2022_69_29,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_30,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helppo yhtyä näihin kiitoksiin hallitukselle. Todellakin tuo koronan hoito: kun mietitään sitä, niin me pystyimme estämään konkurssiaallon yrityskentässä, näistä useista yritystuista teimme päätöksiä tässäkin salissa ja saimme sitten osaltaan pidettyä niin sanotusti työvoiman myös töissä.
Mutta kuitenkin tässä tämä työvoimapula on toinen puoli hyvää työllisyysastetta, ja se on estänyt kanssa meidän kasvun toimenpiteitä. Oikeastaan pääministeriltä kysynkin: mitkä ovat toimenpiteet, niin että me saisimme lisää työvoimaa Suomeen? Se on ihan selvä kasvun este meille. 
Toinen kiitoksen sarka on tähän, että olemme sijoittaneet hallituksena myös tulevaisuuteen. Tki-työryhmä teki hyvää työtä, ja sitä myöten rahoitus on tehty tänä vuonna. Katsotaan eteenpäin: tulevaan, uusiin työpaikkoihin ja uuteen vientiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-07T14:32:45,2022-06-07T14:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_69_31,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Östman ja hänen jälkeensä pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_32,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on pääosin toiminut hyvin monista haasteista riippumatta. Tässä on nostettu esimerkiksi koronapandemian hoito ja myöskin Nato-prosessi ja sitten vielä tämä Ukrainan kriisin hoito — hallitukselle kiitos siitä, miten te olette nämä hoitaneet.
Sitten asiaan, josta me kristillisdemokraatit olemme erittäin huolestuneita monen muun kanssa: Päivittäin kahdesta kolmeen maatilaan laittaa ovet säppiin, ja elintarvikkeiden huoltovarmuus on kriisissä. Tämä kriisi ei ole uusi, vaan se on jatkunut vuosikaudet. Viime vuosina olemme usein nähneet ja kuulleet uutisista, kuinka suuret päivittäistavaraketjut ovat taas halpuuttaneet ruuan kuluttajahinnan. Tällainen hintojen polkeminen ei olisi mahdollista millään muulla markkinalla.
Entinen maatalousministeri Leppä oli monta kertaa äänessä tästä asiasta ja lupasi puuttua asiaan lainsäädännön kautta, ja nyt uusi ministeri Kurvinenkin on tehnyt tällaisia lupauksia, että on ainakin luvannut katsoa. Kysyn nyt pääministeriltä: tuleeko tällä kaudella lakiesitystä, joka pystyisi kontrolloimaan markkinoita paremmin kuin tällä hetkellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-07T14:33:44,2022-06-07T14:35:10,Hyväksytty,1.1
2022_69_33,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Pääministeri, kolme minuuttia, ja hänen jälkeensä puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_34,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä tähän Östmanin kysymykseen. En osaa tähän kysymykseen nyt vastata, minun pitää keskustella tästä ministeri Kurvisen kanssa. Hän varmasti tietää tuon ajantasaisen tilanteen ja sen, millä tavalla ministeriö tätä mahdollisesti valmistelee. Mutta voimme palata tähän asiaan.
Yhtä lailla edustaja Niemi kysyi tästä Laivue-hankkeesta. Tästäkään minulla ei ole tarkempaa tietoa. Pyysin siitä lisätietoa juuri, mutta voin todeta vain sen, että hallitus tekee parhaansa, jotta tämä kokonaisuus etenisi. Ja varmasti puolustusministeri Kaikkonen pystyy sitten avaamaan paremmin tuon kyseisen hankinnan aikataulua. Hanke itsessään on erittäin tärkeä. Meidän kaikkien intressissä on, että se toteutuu mahdollisimman ripeästi.
Sitten näihin muihin kysymyksiin.
Edustaja Satonen kysyi työllisyydestä, olemmeko tyytyväisiä näihin toimiin, joita on tehty. Kyllä olen tyytyväinen niihin toimiin, mitä on tehty, mutta en ole suinkaan tyytyväinen työllisyysasteeseen. [Arto Satonen: No niin, hyvä, hyvä!] Mielestäni meidän pitää tavoitella paljon korkeampaa työllisyysastetta. On erinomaista, että tällä hallituskaudella tuo pitkään tavoiteltu 75 prosenttia voi toteutua, mutta meidän pitää tavoitella, totta kai, vielä paljon korkeampaa työllisyysastetta, 80:tä prosenttia, koska me näemme, että väestö ikääntyy, palvelutarpeet kasvavat. Me tarvitsemme aivan jokaisen suomalaisen työmarkkinoille mukaan, ja tämän pitää olla meidän yhteinen tehtävämme. Uskon, että tästä voimme olla samaa mieltä.
Edustaja Essayah kysyi palvelulupauksesta ja sitten resursseista, joita näihin on osoitettu. Me olemme osoittaneet näille jo tehdyille päätöksille resurssit ja rahoituksen, mutta tunnistan kyllä, että tässä on vielä työtä tehtävänä, ja tietenkin iso osa työstä tehdään monissa hankkeissa kunnissa. Kunnat ovat saaneet kohtuullisesti resursseja, erityisesti pandemian aikana, ja monet kunnat ovatkin tehneet hyviä tuloksia niin 2022 kuin 2021, mutta tunnistamme tietenkin ne haasteet, joita tulevaisuudessa on. Niin tämän hallituksen kuin tulevien hallitusten yhdessä pitää varmistaa, että nämä tehdyt merkittävät tulevaisuusuudistukset, jotka mielestäni ovat tärkeitä ja tarpeellisia, myös toimeenpannaan kunnolla, ja tässä tarvitaan kuntakentän ja valtion yhteistyötä. Tästä olen aivan samaa mieltä.
Sitten edustaja Zyskowicz viittasi tähän Ukrainan tilanteeseen ja erityisesti näiden monien muiden maiden suhtautumiseen sodan jatkuessa. Kyllä, tästäkin olen samaa mieltä. Meidän pitää aktiivisesti vaikuttaa sen eteen, että itse annamme apua Ukrainalle, aseellista apua, humanitääristä apua, rahallista apua, ja kun toimeenpanemme yhdessä näitä sanktioita, niin meidän pitää vaikuttaa myös siihen, että kaikki maat pysyvät tässä joukossa mukana. Jo nyt me näemme, että eri maissa on noussut enemmän ja enemmän äänenpainoja tästä taloudellisesta tilanteesta, energiahinnoista, inflaatiosta, kaikesta siitä, mikä koskettaa kansalaisia esimerkiksi EU-maissa. Ja me emme saa unohtaa — me emme missään nimessä saa unohtaa — Ukrainan tilannetta. Siellä kuolee ihmisiä joka päivä, ja meidän pitää varmistaa se, että apu ei lopu, he saavat tukea, aseellista ja muuta tukea, niin pitkään kuin tarvitsevat. Tietenkin myös kriisin, sodan, jälkeen meidän pitää varmistaa, että jälleenrakennus toteutuu, ja tässä meidän pitää katsoa myös Venäjän vastuuta tästä rahoituksesta: meidän pitää varmistaa, että Venäjä maksaa oman osansa Ukrainan jälleenrakennuksesta.
Sitten vielä ihan viimeisenä tähän Heinosen kysymykseen avusta, mitä olemme antaneet ja mitä me tulemme antamaan. Kyllä, me olemme varautuneet tukemaan Ukrainaa tästä eteenkinpäin niin aseellisen avun muodossa kuin muun avun muodossa. Eli näitä päätöksiä tehdään ja sitten niistä tiedotetaan sen jälkeen, kun päätökset on tehty. Erityisesti tämä puolustusmateriaaliapu on sellaista, että siitä ei etukäteen voida kertoa, mutta jälkikäteen sitten kyllä kerromme, kun päätöksiä tehdään. Rahallista apua olemme ohjanneet mittavasti, ja tätäkin tullaan vielä myöhemminkin tarvitsemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-07T14:35:10,2022-06-07T14:38:59,Hyväksytty,1.1
2022_69_35,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_36,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille kertomuksen esittelystä. Keskityn tässä puheenvuorossani terveydenhuollon palveluihin ja ikäihmisten hoivaan. 
Noin vuosi sitten vastuuvaliokuntani sosiaali- ja terveysvaliokunta sai valmiiksi historiallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen. Se oli iso ponnistus, jota oli työstetty useamman hallituksen aikana, mutta nyt se saatiin vihdoinkin valmiiksi. Kuluneen kevään aikana uudet aluevaltuustot ovat sitten järjestäytyneet, palvelustrategiat on vahvistettu monilla alueilla ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sovitetaan kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille. 
Pääministeri Marinin hallitus on ottanut sydämenasiaksi edistää kansalaisten mielenterveyttä. Sille on huutava tarve, jota eivät suinkaan ole vähentäneet koronavuosien hallitsemat poikkeusolot ja nyt viimeisimpänä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Mielenterveyttä koskevaan hoitovajeeseen on hallitus päättänyt vastata kansallisella mielenterveysstrategialla ja itsemurhien ehkäisyohjelmalla vuosille 2020—2030. Siinä linjataan mielenterveyspalvelujen ja laajemmin mielenterveyttä edistävän ja mielenterveyden häiriöitä ehkäisevän työn kehittymisen painopisteet. 
Mielenterveysstrategian toimeenpano on kirjattu hallitusohjelmaan ja sille on kohdennettu rahoitusta vuosille 20—22 yhteensä 60 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelmassa parannetaan vuosina 20—22 kaikkien alueiden hankkeissa psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa ja opiskeluhuollossa.
Mielestäni eräs kunnianhimoisimmista sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksistä tämän hallituskauden aikana on laki hoitotakuusta, jonka eduskunta sai hiljattain käsiteltäväkseen. Sen mukaan terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle pitää päästä hoidon tarpeen arvion jälkeen seitsemän vuorokauden kuluessa kiireettömissä tapauksissa, ja se koskisi yhtä lailla fyysisiä kuin psyykkisiä terveyspulmia. Kunnianhimoiseksi lakiesityksen tekee se, että se edellyttää lisää sote-henkilöstöä, eikä nykyistenkään palvelujen toteuttamiseen tahdo löytyä tarpeeksi hoitajia, lääkäreitä ja muita ammattilaisia. Siksi onkin viisasta, että laki astuisi voimaan porrastetusti, jotta työvoimapula pysyy paremmin hallinnassa. Minusta on myös tärkeää, että mielenterveys- ja päihdepalvelut kuuluvat samanarvoisesti hoitotakuun piiriin. 
Vaikka hallitus ei suoranaisesti olekaan työmarkkinaneuvottelujen osapuoli, täytyy meidän poliittisten päättäjien tehdä osaltamme kaikkemme, jotta sote-kentälle saataisiin palautettua työrauha ja kiinnostus tähän valtavan arvokkaaseen työhön. On kovin surullista, jos monet hyvät tämän hallituksen tekemät sote-lait jäävät torsoksi ja ovat vaikeita toteuttaa riittämättömän henkilöstötilanteen vuoksi.
Tämänkaltainen tilanne vallitsee esimerkiksi vanhuspalvelulain ensimmäisen vaiheen sisältämässä hoitajamitoituksessa ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Mitoituksella pyrittiin estämään hoitokodeissa ilmenneitä vakavia laiminlyöntejä juuri riittävän henkilöstömäärän suhteen. Mitoituksen säätämisellä pyrittiin turvaamaan henkilöstön jaksaminen ja alalla pysyminen, kun työ ei kuormita alimiehitettyjä yksiköitä. On totta, että mitoitus on vasta jalkautumassa täyteen mittaansa, mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut patoamaan alalta pois lähteviä hoitajia. Näyttää siltä, että on löydettävä muita keinoja. 
Arvoisa puhemies! Nyt valiokunnan käsittelyssä on vanhuspalveluiden uudistuksen toinen vaihe, jossa tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä iäkkäiden henkilöiden asumisen monimuotoisuuden kehittäminen. Vanhuspalveluita, kotihoitoa ja omaishoitoa kehitetään osana laajempia maakunnallisia tulevaisuuden sote-keskushankkeita. Sen lisäksi esimerkiksi kotona asumista ja kotihoitoa tukevan teknologian kehittämiseen myönnetään erillisiä valtion avustuksia. 
Lakipaketin eräänä osana on laki vanhusten toimintakyvyn edistämisestä. Esitimme hiljattain kollegojen Rehn-Kiven ja Kauman kanssa lakialoitteen, jonka mukaan seniorineuvoloista tulisi tehdä lakisääteistä, kansallista toimintaa aloittavilla hyvinvointialueilla. [Kimmo Kiljunen: Hyvä idea!] Toivomme, että seniorineuvolatoiminta, jota on Raahen seutukunnassa tehty kohta 20 vuoden ajan, vakiinnuttaa paikkansa myös muilla hyvinvointialueilla. Kun ikääntyvien määrä kasvaa Suomessa, on tarpeen miettiä keinoja, joilla edistämme heille laatuvuosia itsenäiseen elämään ja samalla vähennämme julkisen sektorin hoitokuluja. Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen torjumisesta on selkeää näyttöä, että työtä kannattaa laajentaa valtakunnalliseksi instituutioksi lastenneuvolatoiminnan tapaan. 
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitus on tehnyt hyvää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Uudistukset ovat olleet hyviä, ja niillä on pyritty parantamaan kansalaisten terveyttä ja oikeuksia laadukkaisiin palveluihin tasapuolisesti. Hyvien uudistusten kompastuskiveksi ei saa muodostua sote-henkilöstön riittämättömyys, vaan hallituksen on ponnisteltava kaikkensa sote-henkilöstötilanteen helpottamiseksi niiltä osin kuin se vain työmarkkinapolitiikkaan puuttumatta on mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-07T14:39:01,2022-06-07T14:44:23,Hyväksytty,1.1
2022_69_37,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_38,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemia hallitsi otsikoita vuonna 2021. Pandemia vaikutti tietysti varsin vahvasti hallituksen työskentelyyn. Hallitus onnistui vaativassa tehtävässään hyvin tasapainoillessaan vaikeiden valintojen välillä: yhtäältä oli tärkeää estää viruksen leviäminen mahdollisimman hyvin ja toisaalta rajoittaa yhteiskunnan taloudellisia ja muita toimintoja mahdollisimman vähän ongelmien minimoimiseksi. Viime vuonna myös koronarokotukset tulivat saataville, ja niiden jakelussa onnistuttiin hyvin.
Arvoisa puhemies! Maailmantalous toipui vuonna 2021 eritahtisesti. Tämä johti tarjonnan häiriöihin. Finanssi- ja rahapoliittinen elvytys vahvisti samanaikaisesti kysynnän voimakasta palautumista. Suomen talous toipui koronakriisistä nopeasti. Osaltaan kehitykseen Suomessa vaikutti se, että kriisin aikana kotitalouksien tulot pysyivät suurelta osin ennallaan sosiaaliturvan automaattisen nousun ja hallituksen päättämien suorien tukitoimien ansiosta.
Vuonna 2021 työvoima kasvoi mutta avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vielä nopeammin. Avoimien työpaikkojen luku voi toki olla jonkin verran liioiteltu mahdollisen kaksinkertaisen laskennan vuoksi, kun samoista työmahdollisuuksista ilmoitellaan useilla eri alueilla. Talouden noususuhdannetta vaatimattomampi työllisyyden kasvu vahvistaa kuitenkin ongelmat työmarkkinoiden kohtaannossa. Talous toimi vuonna 2021 keskimäärin täyskapasiteettinsa alapuolella.
Arvoisa puhemies! Hallitus teki lukuisia talouskasvua, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimia vuonna 2021. Toki olosuhteiden pakosta valtio otti paljon lisää velkaa, mutta niin olisi jokainen muukin hallituskokoonpano joutunut pandemian olosuhteissa ottamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-07T14:44:28,2022-06-07T14:46:54,Hyväksytty,1.1
2022_69_39,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_40,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kykenemme hoitamaan tätä yhtälöä vastuullisesti, niin että samaan aikaan, toden totta, pystymme pitämään taloutta hallinnassa ja hillitsemään kuitenkin sitä velan ylitsepursuamista. Kuten todettu, me olemme Suomessa tässä vaikeista olosuhteista huolimatta selvinneet hyvin.
Nythän meillä on se aika, että talouden velka ei ole ainoa, mikä meillä on — meillä on hyvinvointivelka. Siksi on tärkeää, että pystymme nyt tulevaisuutta rakentaessamme kiinnittämään huomiota siihen, että voimme paikata koronan jättämiä jälkiä eri väestöryhmiin.
Hyvinvointivelan hoitamiseen kuuluu mielestäni ehdottomasti myös eriarvoisuuden torjunta, se, että kaikilla on edellytykset hyvään elämään, ja siihen nähden eräs tällainen asiakokonaisuus, minkä viime vuoden lopulla eduskunta sai käsittelyyn, oli nimenomaisesti asuntopolitiikka. Hyvin harvoin puhumme siitä ehkä sillä painavuudella, mitä se ansaitsisi, nimittäin kyllä kun minä katson tämän päivän haasteita — oli se sitten turvallinen asuinympäristö, kaikki tämä — niin kyllähän asuntopolitiikalla voimme tehdä paljon. Jo viime kauden lopulla tarkastusvaliokunta teki mietinnön, jossa edellytettiin tällaista pitkäjänteisempää asuntopolitiikkaa, niin että sitä voitaisiin tehdä kahdeksanvuotisella ohjelmalla, ja sen me saimme tänne eduskuntaan, ja se on parhaillaan käsittelyssä.
Siihen nähden haluan nostaa tässä myös yhden kysymyksen, joka mielestäni on hyvin tärkeä ja johon hallitus on reagoinut muun muassa tässä asuntopoliittisessa ohjelmassa, ja se myös edellyttää jatkotoimia: se on se, että on tehtävä myös pitkäjänteistä työtä lähiöiden asuinalueiden kehittämiseksi. Se ei ole pelkkää asuntopolitiikkaa, se on sosiaalipolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa — kaikkea tätä — jotta asuinalueet olisivat viihtyisiä ja turvallisia, ja siksi haluan sen tässä yhteydessä nostaa, koska myös hallituksen vuosikertomus kertoo tästä asiasta. Mielestäni on hyvin tärkeää, että sitä hyvinvointivelkaa torjumme myös niin, että jokaisella lapsella siellä jokaisella asuinalueella on hyvä, tuttu, turvallinen koulu ja että siellä sitten ihmisillä palvelut pelaavat ja että voidaan saada niitä palveluja myös sieltä läheltä ja omalta alueelta.
Mielestäni tämä on tärkeä kokonaisuus. Tämä on tässä myös hallituksen vuosikertomukseen nähden hyvä pistää merkille, sillä nyt olemme saaneet tämän eduskunnan yksimielisesti edellyttämän pitkäjänteisen asunto-ohjelman tänne käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-07T14:46:54,2022-06-07T14:49:59,Hyväksytty,1.1
2022_69_41,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_42,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä aika, jota nyt elämme, tulee varmasti jäämään historian lehdille aikana, jota leimasi Suomen ja suomalaisten pitäminen turvassa, ja tässä mielessä on ollut todella hienoa saada itsekin kansanedustajana kokea sitä laajaa yksituumaisuutta, laajaa parlamentaarista, voisi kuvata, melkein yksimielisyyttä, niistä toimista, jotka ovat olleet välttämättömiä, jotta suomalaisten ja Suomen turvallisuus voidaan eri vaikeuksien kohdatessa taata. Tässä mielessä tietysti viime vuoden ehkäpä kaikkein suurin päätös, jo ikään kuin ennakoiden tänä vuonna kärjistynyttä tilannetta, oli tietysti tämä HX-hanke ja siinä päätyminen varmasti maailman suorituskykyisimpään puolustushävittäjään, ilmaherruushävittäjään, jolla pystymme takaamaan sen, että jatkossa osana Natoa pystymme oman tonttimme, koko Pohjolan ja osaltamme sitten Euroopankin vakauden turvaamaan ja takaamaan sen, että oma alueemme säilyy sodalta turvassa.
Arvoisa puhemies! Tämä sota, jonka olemme tänä vuonna kohdanneet, haastaa tietysti suomalaisten turvallisuuden monellakin tapaa. Toki tässä on edellä tuotu monia hyviäkin asioita, joita hallitus on viime vuoden aikana edistänyt, ja niistä kuuluu tietysti hallitusta kiittää, mutta kyllä edelleen — ja tämä täytyy todeta, että varmasti kaikki aiemmatkin hallitukset ovat osaltaan vähän syyllisiä siinä, missä nykyinenkin — Suomi elää investointilamaa. Ei voida samana päivänäkään puhua siitä, kuinka vaikka Norja vaurastuu tällä hetkellä, kuinka Ruotsi vaurastuu tällä hetkellä, ja nähdä, kuinka heikosti Suomeen tällä hetkellä investoidaan. Ja tässä mielessä, kun ne aivan samat kestävän kasvun edellytykset olisivat varmasti Suomessa kuin ovat vaikkapa Pohjois-Ruotsissakin, toivoisin todella, että eduskunta nyt kirittää maamme hallitusta siinä, että kun jatkossa EU-komission puheenjohtaja viittaa, että missä sellaista toivottua kestävän kehityksen mukaista teollista investointitoimintaa tapahtuu, niin hän ei ainoastaan viittaisi Pohjois-Ruotsiin, vaan tulevaisuudessa myös Pohjois-Suomi ja tietysti koko Suomi olisivat niitä ihailun kohteita.
Arvoisa puhemies! Tähän varmasti erittäin suuren tilauksen tuo myöskin Euroopan tavoite muuttua entistä strategisesti autonomisemmaksi alueeksi, ettemme ole jatkossa niin riippuvaisia ennen kaikkea Venäjästä tietenkään, mutta myöskään esimerkiksi Kiinasta, mitä tulee välttämättömiin teollisuuden arvoketjuihin ja esimerkiksi metalleihin, joita välttämättä tarvitsemme, jotta voimme toteuttaa tätä vihreää siirtymää, johon koko maanosamme on sitoutunut.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, se, mitä hallituksen toimintakertomuksessa vuodelta 2021 jonkin verran sivutaan mutta mihin ehdottomasti eduskunnan pitää mielestäni tässä käsittelyssä huomiota kiinnittää, on tämä EU-ennakkovaikuttaminen. Suomen täytyy pystyä entistä vahvemmin kertomaan eurooppalaisille kumppaneilleen, että meillä on todellista osaamista siitä, millä tavoin kestävän kehityksen mukaisesti pystymme investointeja maahamme tekemään, millä tavoin esimerkiksi energiantuotannon osalta pystymme puhdasta teknologiaa hyödyntäen päästöttömästi toimimaan ja millä tavoin toisaalta monet esimerkiksi komission suunnittelemat esitykset etäännyttäisivät ei vain Suomea vaan koko Eurooppaa puolestaan näitten EU:n strategisen autonomian tavoitteiden saavuttamisesta. Eli tässä mielessä tämä EU-ennakkovaikuttaminen tulee mielestäni ottaa tämän nyt käytävän keskustelun keskiöön, koska niin iso osa lainsäädännöstä joka tapauksessa tulee EU-tasolta ja mikäli emme vaikuta siinä vaiheessa, kun asiat ovat vielä suunnittelupöydällä, niin meidän voimamme vaikuttaa omien meppiemme kautta parlamentissa tai sitten yksin jäädessämme neuvostossa ei vain kerta kaikkiaan riitä, vaan tämä ennakkovaikuttaminen täytyy tehdä hyvin. Harvalla maalla varmasti Suomea kohtaan mitään pahaa tahtoa on, päinvastoin, mutta oikeaa tietoa asioista pitää saada oikeaan aikaan, jotta myös valmistelussa asiat menevät meidän kannaltamme — uskon, että silloin myös koko Euroopan kannalta — oikeaan suuntaan. Tähän toivon huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T14:50:01,2022-06-07T14:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_69_43,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_44,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elikkä meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen vuosikertomus vuodelta 2021. Sen ensimmäinen osio tekee katsauksen hallituksen vuoteen, toinen osio käsittelee hallitusohjelman toimeenpanoa ja kolmas osio julkista taloutta, ja nämä kaikki nivoutuvat yhteen. Lyhyesti voisin sanoa, että tämä kertoo siitä hallituksen velanotosta ja rahankäytöstä, joka on mielestäni [Petri Huru: Holtitonta!] — holtitonta ja järkyttävää. 
On syitä, miksi velkaa on otettu, mutta kansalaisia painavat myöskin tällaiset asiat kuten täällä vuosikertomuksessa sanotaan ja on otsikko ”Verotus muuttuvassa maailmassa” ja ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla”. Näistä tuli väistämättä mieleeni erään kansalaisen kirjoitus minulle. Hän kirjoitti seuraavasti, ja näihin voin kyllä yhtyä: ”EU:n myötä touhu on kasvanut liian suureksi. Ihmiset eivät enää saa sitä tunnetta, että kuuluisivat johonkin ryhmään, jonka eteen tehdä töitä ja ahkeroida. Isänmaallisuutta ja kansallisvaltioiden rajaa on hämärretty. Ihmisiä ahdistaa, kun he eivät voi tehdä enää työtä ja kerätä verorahoja isänmaan hyväksi. Kyllä tämä ihme globaali hypetys vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen ja mielenalaan. Ahdistaahan se ihmisiä, kun tietävät, kuinka paljon verorahoja kerätään. Sitten heille ilmoitetaan, mihin ne ohjataan, johonkin ihme viherhypetykseen, Italiaan ja Afrikkaan jo vuodesta nolla, sukupuolineutraalit liikennemerkit ynnä muuta sellaista, ihmiset kun varmasti itse toivoisivat, että rahat suunnattaisiin omaan kansaan, vanhuksiin, teiden kunnostuksiin ynnä muuhun sellaiseen tärkeään, mutta kun he näkevät, että omaa kansaa sorsitaan ja ulkomaita mielistellään ja luvataan tähdet taivaalta, minkä tavan tallaaja tietää kyllä tulevan kalliiksi jopa hänelle itselleen, niin sitä ajan tässä taas vähän pitkän kautta takaa. Jospa valtio laittaisi oman porraspään ensin kuntoon, ennen kuin alkaa vieraisiin pöytiin tarjoilemaan. Sekin vaikuttaisi aika paljon kansalaisten mielenalaan.” Elikkä tämmöiset otsikot täällä huolestuttavat — ”Verotus muuttuvassa maailmassa” — kerätään valtavat määrät veroja ja sitten toitotetaan, että Suomi on kokoaan suurempi maailmalla.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa tuolta puolustuspoliittisesta osiosta esiin sen, että me esityksestäni hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2019 laadittiin silloin semmoinen lausuma tästä Euroopan unionin lyijyasetuksesta, jota he olivat suunnittelemassa, ja siitä puolustusvaliokunta muodosti yhteisen näkökulman ja linjauksen. Me olemme sitä toistaneet nyt useasti ja olemme siitä lausuneet muun muassa valtioneuvoston puolustusselontekoon. Siellä on meillä yksimielinen mietintö. Se on puolustusvaliokunnan mietintö 4/2021, jossa linjasimme seuraavasti: ”Asevelvollisuus on Suomen puolustusratkaisun perusta. Asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa laajan reservin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen: Suomen sodan ajan vahvuudesta reserviläisiä on 95 prosenttia. Selonteossa todetaan, että reservin koulutusta tehostetaan kehittämällä eri harjoitusmuotoja: kertausharjoituksia, Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia, vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä reserviläisten omatoimista osaamista, mukaan lukien ampumaharjoittelun mahdollisuudet. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.” Suomen korkea maanpuolustustahto on ollut hyvä, ja se on noussut, mutta sen suurin uhka on tällä hetkellä tämä Euroopan unionin lyijyasetus.
Arvoisat edustajakollegat, mieltäni lämmittää erityisesti se, että Euroopan unionin lyijyasetuksen suhteen olemme yksimielisessä rintamassa. Maanpuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia. Tuolloin emme edes vielä tienneet, mitä turvallisuuspoliittisia mullistuksia Eurooppaan helmikuu 2022 oli tuomassa. Siksi nämä jo ennen Venäjän suurhyökkäyksen alkua ja Ukrainan sodan laajenemista julkituodut kannanotot ovat erityisen merkittäviä. Olimme jo tuolloin puolustuspolitiikassa yhdessä isänmaan asialla. Tämä antaa selkänojaa myös jatkoa varten. Tiukkana pitää kansainvälisillä kentillä kansallisen edun nimissä tarvittaessa olla, vaikka siellä painetta tulisikin. Linjasta ei saa lipsua. Euroopan unionin kemikaaliviraston esitys lyijyn käytön rajoittamiseksi ampumatarvikkeissa ja kalastuspainoissa pitää torjua — se pitää ehdottomasti torjua. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat sen. Tämä on niin merkittävä asia, että tämä tulee vaikuttamaan maanpuolustustahtoon, jos tällainen surkea Euroopan unionin direktiivi tulee tänne meitä kiusaamaan. Tästä pitää teidän hallituspuolueissa ehdottomasti nostaa koko ajan kissa pöydälle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-07T14:55:36,2022-06-07T15:02:51,Hyväksytty,1.1
2022_69_45,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,Tähän keskusteluun tässä vaiheessa varattu yksi tunti on käytetty. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_69_46,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_69_47,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on valtiontalouden kertomus vuodelta 21. Se oli erittäin kova vuosi maan hallitukselle ja koko Suomelle, senhän me kaikki tiedämme. Meillä oli korona päällä, ja se aiheutti Suomen kansantaloudelle ja kaikille meille suomalaisille sellaisia tilanteita, joiden ennakoiminen on ollut täysin mahdotonta ennen kuin itse tilanne oli päällä. On tärkeää huomata se, että hallitus reagoi siihen aivan oikein. Saatiin tietyillä rajoituksilla syntymään taudin hidastuminen, saatiin rokotuskampanjat liikkeelle, saatiin rokotteita maahan, saatiin pidettyä terveyskeskukset ja sairaalat ja kaikki terveydenhuoltopaikat kunnossa, elikkä siinä hallitus onnistui erittäin hyvin. Totta kai se maksoi, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut sitten se ikävämpi vaihtoehto, ja onneksi sitä ikävää vaihtoehtoa ei valittu. 
Maailmantilannehan meni viime vuoden aikana huonompaan suuntaan, ja tiedetään, että Suomen puolustuspoliittinen keskustelu oli silloin vilkasta ja olimme tekemässä ratkaisua, mitä tehdään Suomen turvallisuuspoliittiseksi kestäväksi ratkaisuksi. Tiedämme kaikki sen, mitä Ukrainassa tapahtui 24. helmikuuta, mutta jo sitä ennen tilanne oli kriisiytymässä Ukrainan rajoilla ja Suomi niin kuin kaikki muutkin Euroopan maat tunsi sen, että nyt on uhkaava tilanne. Siihen varauduttiin, ja on tehty sitä mukaa päätöksiä tämän vuoden puolella, erittäin viisaita päätöksiä, ja hallitus niissä päätöksissä oli aivan viisas ja onnistunut. 
Sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus eteni myös. Se oli melkein ikiaikainen hanke, jota moni hallitus yritti, ja nyt se sitten on tehty. On vain pidettävä huoli siitä yhdestä isosta asiasta, ja se iso asia on se, että kaikkialla tässä maassa pystytään ne terveys‑ ja sosiaalipalvelut ja pelastus‑ ja palotoimen palvelut hoitamaan kunnolla. Lähtökohta ei saa muuttua yhtään siitä, mitä silloin alun perin, tätä uudistusta kun lähdettiin tekemään, lausuttiin kaikissa puheenvuoroissa. Kaikki ministerit, kaikki edustajat siitä puhuivat, että terveys‑ ja sosiaalipalvelujen pitää olla tarjolla yhtä laadukkaina: asuipa sitten Utsjoella tai Hankoniemessä, sillä ei saa olla eroa.
Mutta se iso huoli, mikä minun sydäntäni painaa, on tämä valtiontalouden tilanne. Me velkaannumme hurjaa vauhtia, ja tässä on kahdelta suunnalta meille todella iso vaara, johon tämä eduskunta joutuu ottamaan kantaa tavalla tai toisella. 
Ensimmäinen oli tuossa edellisessä asiassa käyttämässäni puheenvuorossa koskien Euroopan unionin sosiaalirahaston perustamista. Sinne ollaan imemässä nyt aivan laittomilla perusteilla rahaa huonommin voivien eurooppalaisten valtioiden sosiaalimenojen kattamiseen. Tämä on se seuraus, mitä elvytyspaketin hyväksymällä olemme itse aiheuttaneet. Voisin sanoa hieman murheellisena, että tämä on itse aiheutettu päänsärky. Kun katsoo esimerkiksi asiantuntijalausuntoja, mitä tänäpänä valiokunnassa kuulimme — nehän eivät toki ole vielä julkisia, mutta yleisellä tasolla voi sanoa sen — näissä lausunnoissa sanotaan aivan selkeästi, selvällä suomen kielellä, että nyt ollaan menty sellaisiin menettelytapoihin Euroopan unionissa, joihin Euroopan unionilla ei ole mandaattia, ei kerta kaikkiaan ole mitään oikeutta lähteä tekemään sosiaalipolitiikkaa jäsenmaiden osuudelle tai mennä tekemään rahoitusratkaisuja niin, että annamme vaikka jollekin Italialle rahaa tai Portugalille tai Espanjalle rahaa jonkun sosiaalisen ongelman takia. Sosiaalipolitiikka kuuluu yksiselitteisen selkeästi jokaisen jäsenmaan omaan asiaan, toimivaltaan, eikä Euroopan unionilla ole siinä mitään osaa eikä arpaa. Euroopan unionin komissio ottaa näitä asioita itselleen, ikään kuin ne olisivat sovittuja juttuja. Eihän se niin ole. Meidän pitää eduskunnassa terästäytyä, että emme aja valtiontaloutta ja julkista taloutta polvilleen sen takia, että todellinen rahanviejä alkaa olla kohta, lähivuosina, jos tämä meno jatkuu, Euroopan unioni eikä Suomen valtio — eivätkä Suomen kunnat eivätkä Suomen kansalaiset. Tämä on äärimmäisen vaarallista kehitystä.
Toinen on sitten tämän julkisen talouden velkaantuminen. Tässä kertomuksessa otetaan totta kai kantaa julkisen talouden tilanteeseenkin, ja se huononee kiihtyvällä vauhdilla. Kaikki me tiedämme sen, että ei 8—10 miljardin euron vuosittainen velkaantuminen voi jatkua. Me kaikki tiedämme sen. Ne päätökset, mitä on tehty koronaan liittyen, turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen liittyen, miten olemme varautuneet sotilaallisiin uhkiin, joita rajoillamme on koko Pohjoismaissa ja koko Euroopassa selvästi nähtävissä, ovat olleet viisaita päätöksiä, niitä en millään lailla arvostele, mutta muilta osin meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta pystymme huolehtimaan kansantalouden kunnosta ja julkisen talouden kunnosta. Hyvä julkinen talous on se kaikkien suomalaisten paras ystävä. Sillä pystymme turvaamaan sosiaalipuolen ja terveydenhuoltopuolen, koulutukset ja monet muut asiat. Jos tätä emme hoida, niin sitten olemme aika huonoilla jäljillä. 
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että kun nyt ajetaan Euroopan unioniin tätä hiilineutraaliutta 2035, nyt alkaa pikkuhiljaa olla aika ruveta tekemään järkeviä päätöksiä. Eihän se voi olla niin, että me tällä hetkellä laskemme sillä keinoin, että Suomi maksaa, kuten hallituksen vuosikertomuksessa on mainittukin, tiettyjä asioita liittyen ilmastopolitiikkaan. Jos tämä päästökauppa, jota nyt ollaan laajentamassa sekä liikenteeseen että asumiseen, tulee tuonne liikennepolttoaineisiin, se nostaa polttoaineen hinta noin 40—50 senttiä per litra. Me jokainen tiedämme sen, että se on täysin mahdoton tilanne Suomen kaltaiselle pitkien välimatkojen maalle — täysin mahdoton tilanne.
Ensimmäinen homma, mitä pitää ilmastopaneelin ja myös EU-komission tehdä, on oikaista ne virheet, mitä päästökaupan laskennassa on. Suomelle on sälytetty sinne noin 15 miljoonaa tonnia ylimääräistä päästöä, tai olemme saaneet liian vähän hyödyksemme laskea hiilinieluja, ja sitten päästöjä on lisätty ikään kuin Suomen vahingoksi lisää. Jos 15 miljoonaa tonnia lasketaan tämän päivän päästökaupan hinnalla, jonka tuossa tunti sitten tarkastin pörssistä — 82 euroa 11 senttiä oli äsken pörssissä päästöhiilidioksiditonnin hinta — sillä hinnalla laskettuna Suomelle tulee tästä laskua 1 231 miljoonaa euroa: 1,2 miljardia ja hieman yli. Kuka tämän maksaa? Sen maksaa joka ainoa suomalainen erilaisina maksuina, palveluina, kohoavina hintoina ja monena muuna. Pitäähän tälle lypsämiselle joku loppu tulla. Olen aina tottunut elämäni aikana siihen, että laskuni olen kyllä maksanut, mutta niiden on pitänyt perustua aina totuuteen ja oikeisiin asioihin — ei sellaisiin kuvitteellisiin, tehtyihin asioihin, joita muun muassa ilmastoprofessori Markku Ollikainen levittelee tässä maassa ihan estoitta ilman minkäännäköistä totuusvelvoitetta. Ja kaiken tämän maksaa suomalainen veronmaksaja.
Arvoisa puhemies! Tähän asiaan pitää kiinnittää huomiota. Näin ei voi jatkua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-07T16:20:00,2022-06-07T16:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_69_48,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_49,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tämä hallituksen vuosikertomus viime vuodelta on saanut paljon kehuja totta kai hallituksen suunnalta, mutta niin myös oppositiopuolueilta — varsinkin kokoomukselta, joka on oppositiopuolueena rakentava ja eteenpäin katsova, kun katsoo, mitä hyvää on tehty viime vuonna. Ja ehkä kritiikkiä sitten on tullut enemmän oppositiopuolue perussuomalaisten suunnalta, ehkä eniten työllisyyden edistämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Mutta täytyy nyt muistuttaa, että viime vuonna työllisyysaste nousi 72,2 prosenttiin, korkeimmaksi yli 13 vuoteen, ja tähän vaikuttaa moni asia: totta kai hallituksen toimenpiteet siitä, että on edistetty yritysten toimintaa ja toimintakulttuuria ja mahdollisuuksia, mutta sitten on tehty myös työllisyyden edistämistoimenpiteitä. Ja yhtenä asiana nostan sen, mikä nyt tänä vuonna alkaa enemmän näkyä, että on tämä pohjoismainen työnhakumalli elikkä POMA, jolla me tulemme pitämään huolta siitä, että me saadaan aktivoitua työtä hakevia suomalaisia niihin työpaikkoihin, mihinkä he itse haluavat, ja eritoten aktivoitua siihen, että mikäli joku koulutuksen ala on vähän heikommassa tilanteessa, niin sitten myös koulutusmahdollisuuksia pystytään lisäämään.
Puhemies! Täällä on käytetty puheenvuoroja myös maatalouden tilanteesta tällä hetkellä, mutta kun katsotaan viime vuotta, niin kyllä maatalouden hyväksi saatiin paljon hyviä tekoja. Nostan yhtenä EU:n yhtenäisen maatalouspolitiikan, joka nyt on oikeilla raiteilla, miten se viime vuonna tehtiin raiteille. Nimittäin maatalouden osalta rahoitusratkaisun tulos oli hyvä. Suomi tulee saamaan vuositasolla noin kuusi prosenttia lisää maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen yhteisestä maatalouspolitiikasta EU:n suunnalta. Tämä tuo vakautta ja ennustettavuutta tiloille sitten seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Se antaa myös mahdollisuuksia kehittää ruuantuotannosta entistä kilpailukykyisempää ja kokonaiskestävämpää. Tämä oli viime vuonna hyvää politiikkaa tukien edistämiseksi, mutta sitten kun katsotaan tätä hetkeä, niin kyllähän meidän maatalous on erittäin haastavassa kriisissä kustannusten osalta, ja tähän tulee kiinnittää tänä vuonna huomiota.
Puhemies! Haluan vielä nostaa tekoja koulutuksen ja opiskelijoitten hyväksi, nimittäin oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen tuli voimaan 1.8. viime vuonna, ja nostan sen, kuinka tiede- ja kulttuuriministerin johdolla eri puolille Suomea on lisätty 10 000 aloituspaikkaa vuosille 20—22. Tämä on tärkeää sen puolesta, [Puhemies koputtaa] että alueellinen tasa-arvoisuus koulutuspaikkojen osalta edistyy ja menee eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-07T16:27:50,2022-06-07T16:31:08,Hyväksytty,1.1
2022_69_50,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_51,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen käytti tässä painavan puheenvuoron liittyen tähän hallituksen kertomukseen vuodelta 2021. Täällä on käytetty paljon painavia puheenvuoroja aikaisemmassa debattivaiheessa myöskin, joissa tunnistetaan se hankala tilanne, missä hallitus on toiminut, ja kuinka ansiokkaalla tavalla on onnistuttu myöskin ratkomaan asioita — ja ei ainoastaan ratkomaan ongelmatilanteita vaan myöskin viemään eteenpäin sitä hallitusohjelmaa, joka aikoinaan Rinteen hallituksen ohjelmana ensinnä hyväksyttiin, ja Marinin hallitus siitä jatkoi eteenpäin.
Kaikkihan me tiedämme tämän, että nyt ovat olleet poikkeuksellisen, poikkeuksellisen vaativat olosuhteet. Ympäröivä maailma on muuttunut rajusti. Meillä on ollut epidemia, pandemia täällä keskuudessamme, koronapandemia meidän keskuudessamme. Turvallisuuspoliittinen ympäristö on niin poikkeuksellisella tavalla muuttunut, että me olemme sodassa Euroopassa tällä hetkellä, ja omakin turvallisuutemme on monella tasolla uudentyyppisessä kulmassa. Siihen on pystytty löytämään ratkaisuja, ja tietysti isona asiana ovat nämä ilmastonmuutoksen asiat.
Hallituksen kertomuksen ytimessä ovat tietenkin kestävän kehityksen periaatteet ja lähtökohdat, ja on hyvin tärkeätä, kun täällä nyt keskustellaan tästä kokonaisuudesta, että me kiinnitämme tähän taloudelliseen kestävään kehitykseen huomiota, ja se on tärkeä elementti. Mutta kestävässä kehityksessä on myöskin sosiaalinen puolensa, ja kestävässä kehityksessä on myöskin ekologinen puolensa, ja tämä kokonaisuus täytyy hahmottaa silloin, kun me mietimme hallituksen kokonaisvaltaista onnistumista.
Talouspolitiikan puolella ehdottomasti on tärkeätä huomioida se tärkeä seikka, että hallitus on lähes saavuttamassa sen työllisyysastetavoitteen, 75 prosenttia, joka on asetettu. 73 prosenttia on nyt, joka on ennätyksellisen suuri Suomessa. Näissä oloissa hallitus onnistuu nostamaan myöskin työllisyysastetta.
Velkaantuminen — kyllä, tämä julkinen velka on ongelma, sitä ei voi vähätellä ollenkaan, mutta kannattaa huomioida se, että Suomessa julkinen velka-aste Euroopan maihin verrattuna, maailman maihin verrattuna on keskimääräistä alhaisempi, itse asiassa poikkeuksellisen vähäinen, Suomen julkinen velka kokonaisuudessaan. Kaikki maat ovat näissä oloissa velkaantuneet, koko maailma on velkaantunut. Tässä suhteessa Suomi ei ole poikkeava, eikä kannatakaan olla erityisen poikkeava siinä, vaan meidän on huolehdittava myöskin hyvinvoinnistamme, turvallisuudestamme, kestävästä kehityksestä kaikissa näissä oloissa.
Arvoisa puhemies! Tärkeätä on myöskin, että hallitus on omaa uudistusohjelmaansa vienyt eteenpäin. Edustaja Kettunen tässä jo luettelikin oppivelvollisuusiän nostamisesta eteenpäin, [Tuomas Kettunen: Tärkeää!] perhevapaauudistuksesta, sote-uudistus on viety maaliin, hoivamitoitukseen on tehty ratkaisuja, samoin kuin hoitoonpääsyssä on pyritty etenemään — monia isoja asioita, mukaan lukien myöskin vanhusasiainvaltuutetun toimen perustaminen. Siinä mielessä ikäihmisiäkin on huomioitu, kuten hallitusohjelmassa kokonaisuudessaankin on vahva ikäystävällinen leima.
Eli erittäin tärkeitä asioita on viety eteenpäin, ja kiitokset hallitukselle ja eduskunnalle myöskin niistä kiitoksista, mitä hallitukselle on annettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T16:31:09,2022-06-07T16:34:09,Hyväksytty,1.1
2022_69_52,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_53,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 21 ja sen käsittelystä on tullut ikään kuin tämmöinen lukukausitodistuksen numeroiden jako, ja voisi sanoa, että hallituksen toiminta vuodelta 21 on ikään kuin allekirjoittaneen peruskoulun päästötodistus: siellä on hyviä numeroita, mutta siellä on myös huonoja numeroita. Lähden nyt näistä hyvistä numeroista ensin liikkeelle.
Eduskuntatyöhän on ollut vuonna 21 hyvin poikkeuksellista pandemian varjossa, ja erityisesti monet meidän elinkeinot ovat olleet hyvin haastavassa tilanteessa. Eduskunta on tehnyt monia päätöksiä kustannustukiin liittyen. Samalla se on tehnyt monia päätöksiä laillisten elinkeinojen rajoittamistoimenpiteiden johdosta. Ja niitten osalta semmoinen pieni tukistus siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö ei kyennyt kyllä tämän pandemian aikana erottamaan ruokaravintoloiden toimintaa muusta ravintolatoiminnasta, vaikka THL ja sairaanhoitopiirit ynnä muut yrittivät antaa viestiä, että siinä mentiin kyllä pikkasen vaikeamman kautta.
Mutta edustaja Kettunen puhui myös ruuantuotannon tilanteesta. Kannattaa vuodelta 2021 muistaa kuitenkin se, että silloinhan hallitukselta jäi tunnistamatta tämän kannattavuuskriisin vakavoituminen jo syksystä alkaen. Silloin oli jo selvää, että tulee katovuosi, silloin oli selvää, että lannoitteiden hinnat nousevat, tuotantovälineitten hinnat nousevat, mutta hallituksen toimenpiteet syksyllä 21 olivat varsin vaatimattomalla tasolla, vaikka kokoomus esimerkiksi piti jo syksyllä näitä asioita täällä esillä. Nyt keväällähän on sitten tehty tätä kriisipakettia, sitä käsitellään eduskunnassa tällä hetkellä. Se on oma lukunsa.
Mitä tulee myös sitten tuohon mainittuun viime vuonna hyväksyttyyn EU:n maatalouspolitiikan kokonaisuuteen, niin sanotaan, että siinä mennään siellä seiskan ja kasin tienoilla. Ei siinä nyt mitään valtavia hypetyksiä ole syytä hallitukselle antaa, mutta sen sanon, että ihan asiallisesti homma hoidettiin, niin kuin kokoomus hoiti esimerkiksi vetovastuussa silloin 2012, jonka ajan muistan hyvin.
Arvoisa puhemies! Sitten ihan lopuksi vielä semmoinen heikohko lukukausitodistusnumero tulee kyllä talouden varautumiseen pitkällä tähtäimellä. On aivan selvää, että nythän 21 ja 22 taloudessa koronan jäljiltä nähdään ihan kohtuullisia lukemia, työllisyysaste on hyvä, mutta kaikkien ennusteiden mukaan huonolta näyttää jo 2023. Ja siihen liittyen kyllä läksyt ovat jääneet tekemättä, se näkyy jo julkisen talouden suunnitelmassakin, [Puhemies koputtaa] ja siltä osin vauhtia pitäisi vielä tänä vuonna hallituksen laittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-07T16:34:09,2022-06-07T16:37:31,Hyväksytty,1.1
2022_69_54,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_55,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisillahan on sellainen sanonta, että velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa. Mitä ikinä vanha kansa on tällä tarkoittanutkaan, niin on aivan selvää, että onpa velka otettu kuinka hyvään tarkoitukseen tahansa, niin aikanaan siitä on korot ja pääomat sitten maksettava. Tässä mielessä Suomen tulee kantaa huolta tästä rajusta velkaantumistahdistaan, ja tässä mielessä maan hallitukselle täytyy kyllä antaa vähintäänkin sellaista kirittävää palautetta, että toimenpiteitä sen eteen, että on näkymä siihen, että velkasuhde oikeasti taittuu mutta myöskin, että on näkymä siihen, että velan pääoma ei enää tällä tavoin kasva, pitää saada aikaan. Siihen tietysti paras tae on se, että maahan saadaan investointeja, maahan saadaan lisää työpaikkoja, ja tässä mielessä, kun jo edelläkin keskustelussa on käyty tätä teollisuuden kilpailukykyä ja toisaalta EU-ennakkovaikuttamista läpi, ne ovat aivan niitä avainasemassa olevia kysymyksiä, miten saamme uutta työtä Suomeen. Mutta todella, tämä ympäristö, jossa nyt keskuspankit joutuvat samaan aikaan painamaan täysillä kaasua ja täysillä jarrua, on kyllä velkaiselle kansantaloudelle ja velkaiselle valtiontaloudelle todella vaarallinen ympäristö. Kun on oletettavaa, että hallituksen tässä päättäessä työtään Suomella on noin 150 miljardia euroa velkaa, niin siinä tuollainen kahden prosenttiyksikön velanhoitokustannuksen nousu tarkoittaa kolmen miljardin euron absoluuttista lisämenoa suomalaisille veronmaksajille, ja kyllä tämä on vakava tilanne. Mutta tässä vaiheessa, arvoisa puhemies, tämän huolen halusin koko eduskunnalle tässä jakaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T16:37:33,2022-06-07T16:39:48,Hyväksytty,1.1
2022_69_56,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_57,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Totta kai julkisen talouden tilanne on haasteellinen tällä hetkellä, ja meidän jokaisen tulee kantaa huolta siitä, kuinka valtio on velkaantunut. Mutta kun tässä käydään lävitse viime vuotta, niin nyt pitää katsoa vielä kauemmas historiaan. Aikavälillä 2011—2014, kun kokoomus oli vetovastuussa pääministeripuolueena, valtionvelka kasvoi joka vuosi. Sen jälkeen tuli Sipilän hallitus, keskusta oli vetovastuussa pääministeripuolueena ja valtionvelka joka vuosi taittui. [Janne Sankelon välihuuto] — Ja kokoomus oli siinä hallituksessa matkassa. — Otettiin tiukka ote talouden korjaamiseksi, ja olimme hyvällä mallilla. Täytyy muistaa, että talous olisi hyvällä mallilla, ellei koronaa olisi tullut 2020. Vuonna 2020 jouduttiin ottamaan velkaa, 2021 jouduttiin ottamaan velkaa, ja syynä oli maailmanlaajuinen pandemia, korona. Tätä ei kannata unohtaa, minkä takia on jouduttu ottamaan velkaa. Ja mikäli oltaisiin selvitty niinkin helpolla, niin nyt, kun korona alkaa taittumaan, oltaisiin paljon paremmassa tilanteessa, mutta sitten tämä silmitön, raakamainen sota, minkä Venäjä aloitti Ukrainassa, on tuonut tietenkin lisää haasteita.
Mutta se, että julkinen talous saadaan tasapainoon, vaatii työllisyysasteen nostamista edelleen, se vaatii työpaikkoja. Tämä hallitus on luonut toimenpiteillä sitä, että teollisuus on lähtenyt nousuun. Meillähän on tietynlainen melkoinen buumikin tietyillä aloilla teollisuuden nousussa. Ainut haaste meillä vain on siinä, kuinka me saamme osaavaa työvoimaa, ja tähänkin on hallitus tarttunut, tietyillä työllisyyden edistämisen toimenpiteillä. Täytyy muistaa nämäkin tosiasiat.
Mutta, puhemies, otin tämän toisen puheenvuoron sen takia, että niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossani toin esille, tekoja koulutuksen ja opiskelijoitten hyväksi on tehty. Elikkä kun ajatellaan alueellista tasa-arvoa, niin Suomeen on lisätty tiede- ja kulttuuriministerin johdolla yli 10 000 aloituspaikkaa vuosille 20—22 ja, mikä parasta, näitä lisäaloituspaikkoja on kohdennettu erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Lisäksi uusia koulutusvastuita on myönnetty muun muassa Oulun, Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoille sekä Kajaanin, Lapin, Pohjois-Karjalan, Kaakkois-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Seinäjoen ammattikorkeakouluille. Nämä ovat niitä toimia, joilla me pidämme huolta siitä, että kehitys kehittyy ja koulutus lisääntyy, jolloin me saamme niitä ammattitaitoisia suomalaisia pitämään huolta siitä, että julkinen talous lähtee nousuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-07T16:39:49,2022-06-07T16:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_69_58,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_59,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Edustaja Kettunen puhuu viisaita, ja on mukava jatkaa puheenvuoroja hänen jälkeensä. Haluaisin temaattisesti nostaa tästä vuosikertomuksesta yhden aiheen, ja tämä liittyy köyhyyteen.
Nyt kun katsomme tulevaa, niin näemme kyllä synkkiä pilviä siinä, että elinkustannukset kasvavat, ja onkin tärkeää, että pohjalla on tehty toimia, joilla köyhyyttä sekä vanhemmissa ikäluokissa että lapsiperheissä, sitä kokonaisuutta, on yritetty nyt tällä kertaa parantaa.
Mitä viime vuonna on tapahtunut? Ensinnäkin elinkeinoista on pidetty huolta, jolloin konkurssiaalto on yritetty välttää. Näin ollen mahdollisimman moni on pystynyt pitämään työpaikkansa. Tämä itsessään on toimi köyhyyttä vastaan. Toisekseen pieniä eläkkeitä on kyetty nostamaan. Kolmanneksi työllisyystoimet ovat nyt korkeimmalla tasolla, ne ovat toimineet, ja meillä on ennätystyöllisyysaste. Tämä itsessään jo myöskin vähentää köyhyyttä. Työn verotus pienituloisille on pienempi, samoin työn verotus keskituloisille on pienempi. Tämä itsessään lisää ostovoimaa. Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu, alipalkkaukseen on puututtu toimilla. Sen lisäksi on lisätty kohtuuhintaisia asuntoja ja niitä on rakennettu lisää. Tämän lisäksi on katsottu pitkälle eteenpäin ja sieltä reservistä on haettu näitä ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Eli viime vuonna on aloitettu toimet, joilla positiivinen luottorekisteri saataisiin aikaiseksi ja maksuhäiriömerkinnät pystyttäisiin poistamaan. Nämä ovat kaikki sellaisia toimia, joilla saadaan satojatuhansia suomalaisia takaisin työelämän puolelle ja pois köyhyyden loukusta.
Nämä olivat vain muutamia asioita, joita halusin mainita viime vuoden toimista, hallitusohjelmakirjauksista, jotka ovat tehonneet ja toimineet, ja ne näkyvät nytten arjessa.
Sanoisin lopuksi, että työssä rauhanvälityksessä me emme koskaan oikeastaan pysty mittaamaan, kuinka monta ihmishenkeä pystytään jollain tulitauolla säästämään, mutta me voimme sanoa, että tulitauko itsessään on arvokas. Ja kun minä katson viime vuotta, covidia erityisesti, ja nyt myöhemmin myöskin tätä Ukrainan sotaa, näitä hallituksen ennakoivia toimia, joilla on pyritty pitämään sekä yrityksiä että kotitalouksia jaloillaan ja pystyssä, niin me emme oikeastaan tiedä, kuinka monta ihmishenkeä, kotitaloutta, yritystä me pystyttiin säästämään, mutta me tiedämme sen, että mittareissa me pärjäsimme paljon paremmin kuin moni muu eurooppalainen maa. Tämä on testamentti tälle hallitukselle, joka on tässä toiminut erinomaisesti. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-07T16:42:53,2022-06-07T16:45:48,Hyväksytty,1.1
2022_69_60,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_61,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä on kuultu mielenkiintoisia selityksiä, mutta ehkä kuitenkin se karu totuus on, että meillä on velka — valtionvelka, myös kuntien velka ja vielä kotitalouksienkin — kasvanut todella huolestuttavaa vauhtia ja se, mitä on tehty, on kyllä täysin riittämätöntä vastaamaan siihen kehitykseen, mikä meillä on nyt ja edessä.
Kun minulla on tapana muistella vähän menneitä, niin muistelen jälleen 30 vuoden takaista lamaa, kun valtioneuvostossa pohdimme ratkaisuja. Silloin olimme siinä tilanteessa, että Suomen valtio ei saanut enää eräänä päivänä uutta lainaa. Silloin ei ollut vaihtoehtoja. Oli pakko etsiä säästöjä. Yhden viikonlopun aikana piti etsiä budjetista 20 miljardin markan säästöt, uskottavat säästöt, ja ne etsittiin ja saatiin ja pelastettiin valtiontalous ja oikeastaan koko kansantalous, koska IMF:n holhoukseenhan olisimme joutuneet, jos ei näin olisi pystytty tekemään. Hallitus pystyi sen tekemään.
Silloin siis ei saatu velkaa enää. Nyt tilanne on se, että kun nyt saadaan suoraan sanoen, lainausmerkeissä, valheellisen alhaisella korolla lainaa vaikka kuinka paljon, niin sitä on nyt sitten otettu kanssa vaikka kuinka paljon, ja mitään säästöjä ei ole edes yritetty etsiä hallituksen toimesta. Tämä on tietysti vasemmistolaista politiikkaa, että jaetaan sitäkin, mitä ei ole, otetaan se sitten velkana tulevien sukupolvien maksettavaksi. Vähän ihmettelen, että keskusta on tähän näin mukautunut valtiovarainministeripuolueena kuittaamaan uutta velkaa aina vain. Tällä tiellä on kyllä synkät pilvet edessä.
Toinen synkkä pilvi on tämä köyhyys, mistä tässä mainittiin. Nyt tilanne on se, että kun inflaatio on noussut voimallisesti kaikkien rajojen yli, mitä on kuviteltu — ja nimenomaan asuminen, liikenne ja ruoka, jotka ovat kaikille suomalaisille välttämättömiä menoeriä, ovat nousseet niin voimakkaasti — niin meillä ajautuu ihmisiä ja kotitalouksia köyhyyteen lähemmän puolen vuoden aikana, ja kyllä varmaan ulosottomerkinnät ja muut tulevat lisääntymään. Tämä on huolestuttava kehitys. Tarvitaan kyllä voimakkaita toimenpiteitä, että tämä pystytään estämään — ei ehkä pystytä enää estämään, koska hallituksella ei ole siihen edes valmiutta. Mutta huoli on suuri. Viime vuosi vähän niin kuin hukattiin, ja nyt pitäisi suuntaa muuttaa kiireesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-07T16:45:48,2022-06-07T16:48:57,Hyväksytty,1.1
2022_69_62,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_63,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Herra puhemies! Edustaja Kankaanniemi muistelee mennyttä, ja niinhän tässä vuosikertomusta muistellaan viime vuoden ajalta, ja on mukava kuulla historiaa myös 30 vuoden takaa, kuinka silloin on säästöjä haettu. Mutta täytyy muistaa, mitä viime vuonna tapahtui. Tähän maahan saatiin historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, saatiin vihdoin voimaan lainsäädäntö. Siitä tulee kohta tasan tarkkaan vuosi täyteen — se oli juhannuksen aikaa, juhannuksen jälkeistä aikaa. Minä muistan sen, kuinka oikein taivas jylisi, kun tässä salissa äänestettiin tästä lainsäädännöstä. Olen hyvin tyytyväinen, että tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saatiin aikaiseksi näin, että tähän maahan luotiin hyvinvointialueet, minkä pohjalta, edustaja Kankaanniemi, tänä aikana myös säästöjä syntyy, kun tämmöistä päällekkäistä hallintoa saadaan purettua tässä maassa ja eritoten pidettyä huoli siitä, että jokainen suomalainen saa terveydenhuollon palveluita ja sosiaalihuollon palveluita asianmukaisesti ja tasa-arvon nimissä alueellisesti.
Puhemies! Kuinka nämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, olipa kyse sitten sote-palveluista tai mistä tahansa julkisen huollon palveluista, tullaan rahoittamaan? Totta kai sillä, että julkinen talous pysyy kunnossa, ja se, kuinka julkinen talous pysyy kunnossa, vaatii sen, että meillä on kannattavaa yritystoimintaa koko maassa ja teollisuus voi hyvin. Täytyy muistaa myös se, että sähköveroa alennettiin EU:n vähimmäistasolle. Tämä on edesauttanut teollisuuden investointeja ja investointikykyä, mutta tämä sähköveron alennus on myös koskenut yli 30 000:ta maatalousyritystä, että siitäkin näkökulmasta tämä oli oikein hyvä toimenpide.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-07T16:48:58,2022-06-07T16:51:07,Hyväksytty,1.1
2022_69_64,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_65,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikoinaan rauhanvälityskentillä kun keskusteli siitä, minkä takia jokin konflikti on syntynyt, ihmisten kanssa, jotka olivat pitkään toimineet sillä saralla — yleisesti vanhempien ihmisten kanssa — niin he muistelivat menneitä: kenen syytä jokin oli, miten asiat tehtiin ennen, miten tänä päivänä tehdään toisin ja miten jossain muualla on se syypää. Sitten, kun keskusteli vähän nuoremman polven kanssa, sieltä tuli yleensä, että nyt täytyy katsoa eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta, katsoa miten löytyy työpaikka, mahdollisuus elantoon, katto pään päälle, mahdollinen puoliso ja että pystyy saamaan lapsia ja rakentamaan tulevaisuutta.
Minä koen, että tässä usein katsotaan menneisyyteen, jolloin oli täysin erilainen aika, erilainen tilanne, Suomi oli aivan erilaisessa tilanteessa, ja halutaan siitä jotenkin nostaa, että silloin osattiin tehdä asiat paremmin kuin ehkä tänä päivänä. Minusta tämä ei kerro todellisuutta. Todellisuus on se, että eletään tässä ajassa. Ja tässä ajassa iski covid, jolloin meidän talouskehitys oli itse asiassa ennen sitä juuri menossa parempaan suuntaan. Työllisyystoimet olivat puremassa, ja oltiin siirtymässä tilanteeseen, jossa velkaa oltaisiin pystytty vähentämään. Covidin myötä, joka on tämän hetken vitsaus, jouduttiin ottamaan lisää velkaa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tilanne, jossa on jouduttu ottamaan lisää velkaa. Pakolaisuus, joka tulee sieltä Ukrainasta, on syy ottaa lisää velkaa. HX-hanke — osittain velalla hoidettu.
Minä koen vahvasti, että panostukset viime vuonna 21 rauhanvälitystyöhön, kehitysyhteistyöhön ovat sellaisia elementtejä, jotka löytyvät sieltä hallituksen positiivisesta rekisteristä, jolla pyritään vähentämään konflikteja maailmalla, köyhyyttä maailmalla, siirtolaisuutta maailmalla. Ja nämä ovat sellaisia asioita, jotka pitkällä tähtäimellä vaikuttavat afrikkalaisen nuorison, aasialaisen nuorison elämään mutta myöskin suomalaisen nuorison elämään, jolloin velkaa ei jää maksettavaksi liikaa.
Tämän lisäksi on ensiarvoisen tärkeätä se, että olemme ottaneet hieman velkaa myös senkin vuoksi, että voisimme panostaa tuleviin sukupolviin: varhaiskasvatukseen, nuoriin, niihin ihmisiin, jotka maksavat sen velan tulevaisuudessa, ja ennen kaikkea myöskin yrityksiin ja yrityskentän vahvistamiseksi. Nämä ovat kaikki sellaisia asioita, jotka luovat toimeliaisuutta, estävät syrjäytymistä ja syrjäyttämistä, ja tämä nähdään olevan tältä hallitukselta viime vuodelta kunnianosoitus koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Velkaa pitää katsoa sen perusteella, kuinka hyvin velanmaksajat tulevaisuudessa voivat. Tämä hallitus on tehnyt parhaansa näissä tilanteissa, tässä vaikeassa ajassa, että nämä nuoret, jotka maksavat sen velan tulevaisuudessa, saavat nyt parhaimmat mahdolliset edellytykset sen tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-07T16:51:07,2022-06-07T16:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_69_66,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_67,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen muisteli juhlallisena vuosi sitten käytyä hyvinvointialueuudistusäänestystä. Tänä päivänä, kun katsotaan, miten se etenee, voidaan todeta, että aikamoinen kimppu ongelmia on saatu kasattua yhteen ja nyt niitä yritetään sitten ratkoa. Ja näyttää jo siltä, että rahat eivät tule riittämään ja pallo lankeaa seuraavalle hallitukselle etsiä tähänkin rahoitus, niin kuin moneen muuhun tämän hallituksen aiheuttamaan pysyvään menoon. Sote on todella tärkeä, koska me jokainen olemme minä hetkenä tahansa mahdollisia tarvitsijoita sillä sektorilla, ja siksi siitä pitää kantaa huolta, mutta minkäänlaista varmuutta ei vielä ole siitä, että tuo uudistus olisi ollut onnistunut. Ilmeisesti siinä tulee olemaan kyllä monet murheet vielä edessä.
Toinen suunnilleen tasan vuosi sitten tehty päätös oli tämä EU:n elvytyspaketti, 750 miljardia euroa, jossa edustaja Kettunen kyllä äänesti hienosti, mutta se oli kyllä raskas virhe ajoitukseltaan, määrältään ja Suomen kannalta. Sekin osaltaan siirsi vain laskua tuleville sukupolville, koska se on velkaa, joka otetaan meidän piikkiin EU:n toimesta, ja sieltä annetaan sitten meille tarkkaan rajattuihin toimintoihin näitä varoja. Tämä on sellaista politiikkaa, jota en kyllä missään tapauksessa pidä järkevänä, ja nythän siellä suunnitellaan — ja itse asiassa tänään valtiovarainvaliokunnassa meillä oli se käsittelyssä — sosiaalista ilmastopakettia, joka taas tuo EU:n yhteistä vastuuta ja siirtää EU:n sosiaalipolitiikan toimijaksi jäsenmaissaan. On käsittämätöntä, jos tällainen hyväksytään.
Arvoisa puhemies! Sen totean, että me perussuomalaiset tuimme hyvin kirkkaasti covidin aiheuttamia tarpeita esimerkiksi yritysten osalta, kuntien selviämiseksi ja niin edelleen, ja se aiheutti tietyn määrän velanottoa valtiolle, se on ihan selvä. Ja nyt tämä sotatila ja siihen liittyvät puolustushankinnat ja muut menot — me hyväksymme ne. Toivomme vain hallitukselta, että se ottaisi vastuun siitä, että myös säästöjä tarvitaan silloin, kun ollaan ahtaalla ja ollaan hirvittävän velkaantumisen tiellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-07T16:54:14,2022-06-07T16:57:17,Hyväksytty,1.1
2022_69_68,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_69,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä sote-uudistusta omassa maakunnassani Kainuussa on tehty jo yli kymmenen vuotta, ja siellä on saatu paljon hyviäkin asioita aikaiseksi. Nyt tulevaisuus näyttää, kuinka tässä maassa nämä hyvinvointialueet sitten pistävät homman liikenteeseen ja luovat organisaatiomallit ja pitävät huolta siitä, että jokainen suomalainen, niin siellä kaupungissa kuin sen hiekkatien päässä asuvakin, saa asianmukaisen terveydenhuollon palvelun ja sosiaalihuollon palvelun.
Mutta edustaja Kankaanniemi tuossa nosti tämän EU:n elvytyspaketin, mistä vuosi sitten tosiaan äänestettiin — sehän oli kertaluontoinen paketti. Se oli kertaluontoinen paketti, mikä täällä tuotiin vahvasti esille, ja mikäli tämmöisiä paketteja tulee uudelleen, niin näitähän ei olla hyväksymässä: että olipa ne sitten verhoiltu sosiaalisiksi ilmastopaketeiksi tai vastaaviksi, niin näihinhän pitää olla kansallisella tasolla Suomella vahva vastaus, että näitä ei voida hyväksyä.
Tästä mennään sitten metsäpolitiikkaan. Mitä tulee metsien käyttöön ja metsistä päättämiseen, niin nehän ovat kansallisella tasolla olevia päätöksentekoasioita. Ei EU tule sanelemaan meille, että miten me tulemme metsiä hyödyntämään ja käyttämään.
Mutta kun tässä, puhemies, on vuosikertomus viime vuodelta, niin nyt näitten metsien hyväksi tehtyyn työhön, mitä hallitus on ansiokkaasti tuonut viime vuonna esille: tämän monimuotoisuuden edistämiseksi on menossa hyviä ohjelmia. Tärkein on varmasti tämä Metso-ohjelma, jonka avulla metsänomistaja voi suojella vapaaehtoisesti omia metsiään. Mutta sitten mitä hyvää on tuotu yksittäisille metsänomistajille, on tämä metsien hoidon kannustimena oleva Kemera-tuki, joka nyt on kuitenkin saanut tukea. Siitä saa muun muassa taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja metsäteiden rakentamiseen ja perusparantamiseen rahoitusta. Nämä ovat niitä tärkeitä toimenpiteitä, että metsiä hoidetaan, niitä kasvatetaan ja niitä ennen kaikkea hyödynnetään kestävän kehityksen mukaisesti. Näin meillä metsäteollisuuden suuntaan saadaan raaka-ainetta.
Haluan tässä vielä korostaa sitä, että kun nyt keskustelussa ovat olleet nämä hiilinielut ja se, kuinka ne ovat nyt vähentyneet kuulemma viime vuoden aikana, niin tämähän varmasti pitää paikkansa, kun metsiä on vähän enemmän hakattu. Mutta tätä asiaa pitää katsoa pitkäjänteisesti: jos viime vuonna on vähän enemmän hakattu, niin tänä vuonna varmaan hakataan sitten vähän vähemmän. Ja sitten täytyy muistaa, että myös tämä menee taloussyklien mukaisestikin, että minkälainen on puun hinta. Mutta lähtökohdan pitää aina olla se, että kestävän kehityksen mukaisesti metsiä hyödynnetään sen mukaisesti, että myös julkinen talous pysyy asianmukaisella tasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-07T16:57:18,2022-06-07T17:00:23,Hyväksytty,1.1
2022_69_70,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_71,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on käyty varsin arvokasta keskustelua vuodesta 2021 ja siitä, mitä hallitus on saanut aikaan tai mikä on jäänyt vielä tekemättä. Ajattelin kuitenkin, että tämän päivän keskustelussa liian pienelle roolille on jäänyt keskustelu köyhyydestä. Onneksi kuitenkin kollega al-Taee nosti sen juuri esille, ja sanoina se on tässäkin keskustelussa tullut esiin. Itse haluaisin keskittyä erityisesti lapsiperheköyhyyteen tässä omassa tulokulmassani. Ajattelen nimittäin, että paitsi että se on ajankohtainen kysymys, se myös juontaa juurensa paljon kauemmaksikin ja sen takia erityisesti viime vuoden tekoihin, hallituksen tekoihin ja tämän vuosikertomuksen sisältöön.
Tällä hetkellä tilanne on se, että saimme juuri Itlan selvityksen siitä, että Ukrainan sodan myötä meillä on 13 000 uutta lasta köyhyysriskissä. Nämä luvut ovat hurjia, ja tämä nimenomaan elämisen kustannusten nousun myötä. Mutta on myönnettävä, että heitä on ollut vielä moninkertainen määrä viime vuonna kuin mitä tässä vuosikertomuksessakin on käsitelty, tätä vuotta 2021. Eli meillä on ollut tämä haaste yhteiskunnassamme jo aikaisemmin, ja nyt sodan myötä se on vielä pahentunut. Pidän kuitenkin merkittävänä niitä tekoja, mitä viime vuonna on saatu eteenpäin nimenomaan lapsiperheköyhyyden ratkaisemiseksi tai poistamiseksi suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Nimittäin esimerkiksi tämä sote-uudistus, joka saatiin eteenpäin liikahtamaan, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta vasta mutta josta me äänestimme jo vuosi sitten — kyllähän siinä on pohjimmiltaan kyse yhden luukun periaatteesta. Kun tein selvitystä lapsiperheköyhyydestä, sieltä nousi monia eri tulokulmia: Se, että vanhempien sosioekonominen asema periytyy sukupolvelta toiselle. Nousi esiin se, että köyhien lasten huoltajilla on muiden lapsiperheiden huoltajia matalampi koulutustaso, ja sitten nostettiin esiin tulokulmia liittyen siihen, että lähes puolessa köyhistä lapsiperheistä on töissä käyviä huoltajia. Isot kulut ja talouden hallintataitojen puute myös näkyvät tämän ilmiön taustalla.
Kun katson viime vuoden tekoja hallituksen osalta, ei voi sanoa, että ne vielä ratkaisisivat tätä lapsiperheköyhyyttä suomalaisesta yhteiskunnasta, mutta voi sanoa, että ne rakentavat perustaa sille, että me pystymme puuttumaan ja pystymme tukemaan sitä perheiden pärjäämistä arjessa, lasten itsetunnon kehitystä ja esimerkiksi velkakierteestä pois pääsemistä niillä toimilla, mitä viime vuonna hallitus on päässyt toteuttamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-07T17:00:23,2022-06-07T17:03:28,Hyväksytty,1.1
2022_69_72,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_73,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti tämä meidän metsäpolitiikka on, edustaja Kettunen, menossa kovaa vauhtia EU:n haltuun. Siellä komission voimakastahtoinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans, hollantilainen sosialisti, on kaapannut vallan ympäristö‑, ilmastopolitiikan nimissä myös metsäpolitiikasta ja ajaa sellaista linjaa, mikä on Suomen metsätaloudelle ja Suomen kansantaloudelle erittäin vaarallista, erittäin vaarallista. Keskustan pitää tämä kyllä ottaa vakavasti huomioon. Jos ette tiedä, niin kysykää esimerkiksi MTK:n metsäpuolen asiantuntijoilta. 
Siellä on valmisteilla, niin kuin tuossa totesin, tämä sosiaalinen ilmastorahasto, eli ei ollut elvytysrahasto ainutkertainen, nyt tulee uutta, ja muuta uutta suunnitellaan sekä EU:ssa että Euroopan keskuspankissa. Tilannehan on sellainen, että siellä ollaan ihan hukassa, ellei tehdä jotakin tällaista, niin kuin tämä sosiaalinen ilmastorahastokin on sen tähden, että koska energiahinta on noussut myös Etelä-Euroopassa, niin niille annetaan rahaa, jonka me maksamme. Tämä on täysin vastuutonta esimerkiksi suomalaista matalapalkkaista työssäkäyvää ihmistä kohtaan, joka ei työllään elä, kun kustannukset ovat näin suuriksi nousseet. Kyllä meidän pitää kantaa näistä Suomessa työtä tekevistä ihmisistä huolta ensin ja jättää ne Etelä-Euroopan, Välimeren rantojen asukkaat huolehtimaan omista tarpeistaan. Siellä suunnitellaan myös ennallistamisasetusta, joka saattaa olla meille hyvinkin vahingollinen.
Mitä tulee sitten tähän soteen, niin suurinta näyttää nyt olevan se, että joillakin hyvinvointialueilla kun on palkattu uusia johtajia, niin palkat ovat nousseet jopa 18 000 euroon kuukaudessa. Tällaistako mallia meidän pitäisi pitää onnistuneena, että johtajan palkka on paljon suurempi kuin pääministerin tai monen muun? Vaativa tehtävä, mutta kohtuus kaikessa. Kyllä siellä sote-alueilla tulee isoja ongelmia tällä menolla ihan koko tämän järjestelmän luomisessa, ja ei ole minkäänlaista varmuutta, että palvelut paranisivat ja että niitten hiekkateitten päässä olevat arvokkaat suomalaiset ihmiset pääsisivät hoitoon sen paremmin kuin tähänkään asti, ja tähän asti se on ollut jo valitettavan vaikeaa. 
Kyllä meillä on paljon korjattavaa, ja paljon jää todellakin seuraavalle hallitukselle työtä tämän hallituksen kauden jälkeen, kun tässä on eletty vain velkaa ottaen ja pieniä korjauksia tehden sinne tänne, menoja kasvattaen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-07T17:03:28,2022-06-07T17:06:35,Hyväksytty,1.1
2022_69_74,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_75,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käydään tärkeää keskustelua metsäpolitiikasta, mutta myös maaseudusta ja maaseudun ihmisistä. 
Nyt täytyy ihan ensimmäiseksi todeta, kun puhutaan hiekkateistä, että kyllä maaseudun niitä arvokkaita Suomen kansalaisia, jotka siellä tosiaan hiekkatien viimeisimmässäkin mutkassa asuvat, on tämä hallitus viime vuonna auttanut, nimittäin laajakaistayhteyksiä on parannettu maaseudulla. Nopeitten laajakaistayhteyksien saavutettavuutta on parannettu yli 120 hankkeella, ja uutta laajakaistaa on rakennettu yli 6 300 kilometriä.
Mutta mennään sinne metsiin ja EU-politiikkaan: Joo, kyllä, edustaja Kankaanniemi, pitää paikkansa, nimittäin EU:han on julkaissut useampiakin uusiutuviin luonnonvaroihin liittyviä aloitteita, mutta Suomi on vahvasti korostanut kannoissaan, että kukin jäsenvaltio päättää itse metsäpolitiikastaan, ja metsäpolitiikan tulee olla myös jatkossakin kansallisen päätöksenteon piirissä. Lisäksi esitysten yhteisvaikutuksista toimintaympäristöön tarvitaan, totta kai, lisätietoa.
Puhemies! Tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossa toin esille, että nyt kun metsien kasvukyvystä, terveydestä ja eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta käydään keskustelua, on tullut esille se, että nyt on hakattu niin paljon metsää, että tämä vaikuttaa sitten hiilinieluihin ja sitä kautta ilmastonmuutos lähtee kovalle laukalle. Täytyy edelleenkin muistuttaa, että hiilinielut vaihtelevat aika suuresti vuosittain, ja tämähän johtuu puumarkkinoiden kysynnän vaihtelusta: toisena vuonna on vähän paremmat markkinat ja silloin myydään vähän enemmän puuta, ja toisena vuonna on vähän huonompi kysyntä puun osalta ja silloin myydään vähän vähemmän puuta. Jos ajatellaan vaikka toissa vuotta, vuotta 2020, niin nielu oli korkea, koska kysyntä oli alhaalla, ja viime vuonna taas erityisesti tukkipuulle oli hyvä kysyntä. Hyvä niin, koska puuteollisuus tarvitsee raaka-ainetta. 
Ja tämähän on ekologista toimintaa, kun puurakentaminen edistyy. Muun muassa tässäkin maassa on tehty useita puukerrostaloja, ja isot, suuret kaupungit ovat kaavoittaneetkin puurakentamiselle hyvin. Hyvä niin, koska on enemmän ekologista rakentaa puulla kuin betonilla. — Tässäpä puheenvuoroni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-07T17:06:36,2022-06-07T17:09:21,Hyväksytty,1.1
2022_69_76,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_77,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! En malttanut olla pyytämättä puheenvuoroa, kun kuulin edustaja Kankaanniemen toteamuksen siitä, että tämä hallitus on vain kasvattanut menoja — on vain kasvatettu menoja ja jätetty ihminen pulaan. Minä jotenkin ajattelen sitä, kun puhuin edellisessä puheenvuorossani köyhyydestä. Miksi tämä hallitus on kasvattanut menoja, miksi tämä hallitus on ottanut velkaa? No siksi, koska me olemme eläneet viime vuonna erittäin voimakasta koronaa, tämmöistä kulkutautia, joka on kohdannut suomalaiset yllättäen, ja tänä vuonna sotatilannetta ja vielä päällekkäin sitä samaa kulkutautia. Kyllähän tässä on nimenomaan pyritty turvaamaan ihmisten toimeentulo, perustoimeentulo, välttämään massakonkurssit ja työttömyys. Ja minusta se on kyllä hyvinvointiyhteiskunnalta viisas valinta.
Seuraava kysymys lienee tietenkin se, mistä sitä kakkua kasvatetaan, jotta me pystymme kantamaan tämän tilanteen myös tulevina vuosina, ja siinä edustaja Kankaanniemi nosti esiin esimerkiksi tämän metsäpolitiikan. Olen aivan samaa mieltä siitä, että metsän kuuluu olla paikallinen kysymys, pitkälle paikallinen kysymys. Ilmastokysymykset ovat laajempia, mutta metsä, metsänhoito, on erittäin paikallinen kysymys. Ajattelen myös, että varmasti eduskunnalla on yhteinen tavoite siihen suuntaan, että kun EU on liikkunut voimakkaammin turvallisuuden toimialalle, niin ehkä voisi myös aloittaa keskustelua siitä, ollaanko paikoitellen metsäpolitiikassa liikaa kansallisen päätöksenteon piirissä. Tämä on varmasti tämmöinen EU:n tulevaisuuskeskustelu.
Sen sijaan sen kiistän voimakkaasti, etteikö tämä hallitus olisi tehnyt metsäpolitiikkaa helpottavia toimia. Nimittäin hyvin vastikäänkin metsien saavutettavuutta parannettiin, investoitiin yksityistierahoitukseen, lisättiin kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän eli Kemeran rahoitusta niin, että pienpuun keruu ja ensiharvennusrästit esimerkiksi saataisiin liikkeelle siellä metsissä. Ja tämä on suora eurolisäys. Tuen lisäys on 20 euroa per hehtaari nykyiseen tukitasoon, joka on siis 430 euroa per hehtaari. Minusta nämä ovat merkittäviä tekoja sen puolesta, että metsä nähdään myös voimavarana, varsinkin tämmöisessä haastavassa tilanteessa, kun viime vuoden koronan jälkeen meillä on tullut sota syliin ja meidän pitää pystyä tätä uusiutuvan energian osuutta ja uusiutuvan rakennetun materiaalin ja ympäristön osuutta parantamaan, samaan aikaan ratkaisemaan ilmastonmuutoskysymyksiä erittäin voimallisesti. Näen metsällä olevan tässä iso rooli ja iso, iso merkitys ja toivon, että tämä kanta on myös eduskunnassa jaettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-07T17:09:21,2022-06-07T17:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_69_78,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_79,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulkoon nyt oikaistuksi tai toistetuksi, kun edellisessä puheenvuorossa totesin, että me emme ole arvostelleet vaan kannattaneet covidista ja sodasta johtuvia menojen lisäyksiä. Se on ollut oikein viisasta. Siinä, miten nämä tuet ovat yrityksille ja eri tahoille kohdentuneet, tietysti olisi ollut aika paljonkin toivomisen varaa, mutta sen verran tätä hallintoa tunnen, että tiedän, että niitä ei ole ihan helppoa kohdentaa. Mutta jossain kohtaa on mennyt tietysti kyllä aika pahastikin pieleen, ja silloin olisi voinut olla, että olisi vähän ehdollistettu eräitä tukia ja voitu sitten katsoa, periä jopa takaisin, jos ne ovat menneet ihan pieleen, niin kuin osa on saattanut mennä. En nyt syytä ketään, mutta tämmöinen tilanne on.
Mitä sitten tulee köyhyyteen, niin todellakin hallitus on pikkusen korottanut ja on nyt korottamassa indeksitarkistuksilla Kelan maksamia etuuksia. Eivät nämä korotukset kyllä vastaa tietysti sitä, mikä on kasvava lasku esimerkiksi eläkeläisillä [Hussein al-Taee: Otetaanko lisää velkaa?] ja pienituloisilla työttömillä ja muilla, joita meillä on edelleen kuitenkin satojatuhansia. Mutta suurinta huolta kannan niistä matalapalkkaisista työssäkäyvistä ihmisistä, joilla on jonkinmoinen työmatka ja joilla on asumiskustannukset, liikennekustannukset ja ruokakustannukset ja mihinkään muuhun ei jää senttiäkään enää, kun kustannukset ovat nousseet näin hurjasti tällä hetkellä.
Ja näyttää, että tämä inflaatio ei edes hellitä. Vielä pankkivaltuustossa todettiin vuodenvaihteen aikoihin, että tämä on tilapäinen, mutta nyt on nähty, että ei tämä ole tilapäinen vaan näyttää jatkuvan kuukaudesta toiseen, emmekä yhtään osaa arvata, kuinka pahana se on ensi talvena. Ja kun tähän tulee sitten korkojen nousu, niin niiden kotitalouksien tilanne, joilla on matalat tulot ja melkoinen asuntolaina — useimmiten nuoria lapsiperheitä — on katastrofaalinen näillä näkymin. Se koettelee perheen sisäistä sovinnollisuutta, [Hussein al-Taee: Mistä leikkaisitte?] se koettelee työssä käymisen jaksamista ja kaikkea mielenterveyteen asti. — Edustaja al-Taee, kyllä löytyy valtion 65 miljardin budjetista merkittäviä säästökohteita, jotka eivät yhtään Suomen kansan ahdinkoa lisää vaan päinvastoin vapauttavat varoja huolehtia niistä ihmisistä, [Hussein al-Taee: Voitteko kertoa, mitkä ne ovat?] jotka ovat ajautuneet tai ajautumassa syvään ahdinkoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-07T17:12:30,2022-06-07T17:15:36,Hyväksytty,1.1
2022_69_80,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_69_81,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvästä kehityksestä huolimatta Suomessa kuolee ja loukkaantuu vakavasti liikenteessä edelleen liian moni. Ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tarve ei siis ole vähentynyt. Tällä lakiesityksellä turvataan ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön tärkeää rahoitusta.
Liikennevakuutusmaksuihin on jo 1950-luvulta asti sisältynyt liikenneturvallisuuden edistämiseksi suoritettua maksuosuutta. Vuodesta 2017 alkaen ennaltaehkäisevän liikenneturvallisuustyön rahoituksesta on säädetty liikenneturvallisuusmaksusta annetussa laissa. Liikenneturvallisuusmaksu on tällä hetkellä 1 prosentti maksuvelvollisen vakuutusyhtiön vuosittain liikennevakuutuksesta saamasta maksutulosta. Maksuvelvollisia ovat kaikki Suomessa liikennevakuutusta harjoittavat vakuutusyhtiöt.
Lain voimaan tullessa liikenneturvallisuusmaksun arvioitiin tuottavan vuosittain suurin piirtein yhtä paljon kuin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan varoja. Samaan aikaan liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain kanssa toteutettu liikennevakuutuslainsäädännön uudistus lisäsi kuitenkin merkittävästi vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua ja laski liikennevakuutusten hintoja. Tästä syystä liikenneturvallisuusmaksun tuotto on ollut odotettua pienempi. Tämä on aiheuttanut liikenneturvallisuusmaksulla rahoitettavien valtionavustusten saajille eli Liikenneturvalle, Liikennevakuutuskeskuksen liikenneturvallisuustyölle ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle epävarmuutta toimintaan myönnettävän rahoituksen määrästä, ja rahoitusta on jouduttu eduskunnan toimesta lähivuosina paikkailemaankin.
Liikenneturvallisuusmaksua ehdotetaan nyt korotettavaksi nykyisestä 1 prosentista 1,3 prosenttiin. Korotuksen tarkoituksena on, että liikenneturvallisuusmaksulla kerätyt varat kattaisivat paremmin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvittavan rahoituksen eikä muuta budjettirahoitusta tarvittaisi. Liikenneturvallisuusmaksun arvioidaan jatkossa tuottavan vähintään noin 9 miljoonaa euroa vuodessa.
Liikenneturvallisuusmaksun korotus voi tarkoittaa pientä korotusta liikennevakuutusmaksuihin, koska vakuutusyhtiöt kanavoivat liikenneturvallisuusmaksun vakuutusmaksuihin ja siten vakuutuksenottajien maksettavaksi. Korotus on todennäköisesti hyvin pieni, joitain kymmeniä senttejä tai korkeintaan muutaman euron vuodessa, eikä muutos vaikuta autoilun ja liikenteen yleiseen kustannustasoon.
Liikenneturvallisuusmaksun lisäksi tässä samassa hallituksen esityksessä esitetään joitakin muutoksia liikennevakuutuslakiin. Muutokset liittyvät EU:n liikennevakuutusdirektiivin uusien säännösten täytäntöönpanoon.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2023 alussa, ja liikenneturvallisuusmaksun osalta muutokset huomioidaan vuoden 2023 talousarviossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-07T15:03:19,2022-06-07T15:06:15,Hyväksytty,1.1
2022_69_82,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_83,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä muitakin liikenneturvallisuuteen vaikuttavia lakihankkeita, esimerkiksi ajokorttilaki. Se, että 17-vuotiaat jatkossa saisivat — ihan sinänsä perustellusti toki — ajo-oikeuden, varmasti lisää tällaisen yleisen liikenneturvallisuustyön tarvetta, ja varsinkin kun tämä tapahtuu aikana, jolloin maan hallitus on rajusti leikkaamassa poliisien voimavaroja tehdä tällaista liikennevalvontaa, tehdä esimerkiksi liikennevalistustyötä vierailemalla kouluissa, oppilaitoksissa ja niin edelleen, olemalla läsnä siellä nuorten kuljettajien arjessa, on tietenkin todella tärkeää, että myös tätä liikenneturvallisuustyötä sitten tehdään. 
Tässä mielessä, kuten ministerikin omassa esittelypuheenvuorossaan kertoi, kun vakuutusmarkkinoilla on entistä enemmän kilpailua ja sen seurauksena vakuutusmaksut kuluttaja-asiakkaille ovat pääasiassa laskeneet viime vuosina ja sitä myötä sitten myös tämä raha tähän liikenneturvallisuustyöhön on pienentynyt, tämä maksun korottaminen on varmastikin perusteltua, koska tämän liikenneturvallisuustyön merkitystä ei sovi vähätellä. 
Toki varmasti nyt valiokuntatyön aikana on hyvä perehtyä siihen, ettei tämä aiheuta kohtuuttomia kustannuskasvuja esimerkiksi vaikka taksiyrittäjille tai muulle ammattiliikenteelle, [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] joka nyt sitten monista syistä johtuen, kun tämä yleinen kustannuskehitys on, mikä se tällä hetkellä on, on suurissa vaikeuksissa. Eli tässä mielessä tämä on varmasti hyvää tarkoittava esitys, ja näin oppositionkin näkökulmasta uskon, että valiokunnassa tulemme tähän vakavasti paneutumaan ja asiaa sinänsä edistämään, mutta tähän liittyy näitä näkökulmia, joihin on vielä syytä perehtyä. [Mikko Lundén: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T15:06:16,2022-06-07T15:08:28,Hyväksytty,1.1
2022_69_84,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_85,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhaa sanontaa mukaillen: parasta terveydenhuoltoa on ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Me puhumme tässä liikenneturvallisuudesta. Voi hyvin suoraan sanoa, että tämä liikenneturvallisuustyö, mitä Suomessa on puoli vuosisataa harjoitettu, on poikkeuksellisen tuloksellista toimintaa. Se on nimenomaan ennaltaehkäisevää toimintaa ja poikkeuksellisen vakuuttavaa. Jos muistan tilastoja oikein, niin liikenneonnettomuuksien määrät ovat kymmenesosaan pudonneet, jos vertailuun otetaan myöskin se, paljonko ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät ovat kasvaneet, eli kun ne suhteuttaa toisiinsa — ratkaisevan merkittävä parannus Suomessa. Siinä mielessä kaikki se työ, jota tehdään liikenneturvallisuustyön ja liikennevalistuksen osalta ja niin edelleen, on tähdellistä ja tarpeellista. Tässä lakimuutoksessa nyt halutaan saada hieman lisää voimavaroja tähän ennaltaehkäisevään työhön.
Herra puhemies! Kun ministeri on tässä paikalla, minulla on vähän toinen kysymysalue kuin suorastaan tämä vakuutusmaksuasia, liittyy liikenneturvallisuuteen myöskin suoraan, liittyy valojärjestelyihin ja risteyskolareihin ja näihin vastaaviin. Onko tätä selvitetty, kun maailmalla niissä maissa, joissa on pidemmälle mennyt liikennekulttuuri kuin Suomessa, pyritään tietoisesti siihen, että risteysalueilla olisi kiertoliittymiä niin paljon kuin mahdollista — niin paljon kuin mahdollista? Se on sekä sujuvaa, ympäristöystävällisempää että myöskin jopa turvallisempaa kuin se, että meillä on näitä valokäytänteitä. Helsinki on täynnä näitä liikennevaloristeyksiä. Ymmärrettävästi kaupunkialueilla kyllä näin, mutta kun on jo vähänkin väljempää se asujaimisto esikaupunkialueilla ja muualla, niin pitäisikö pyrkiä systemaattisesti siihen, että nimenomaan suosisimme kiertoliittymiä? Se on myöskin liikenneturvallisuuskysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T15:08:28,2022-06-07T15:10:14,Hyväksytty,1.1
2022_69_86,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_87,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Onko nyt oikea aika lisätä liikenteen toimijoiden kustannuksia entisestään? Mielestäni ei missään tapauksessa. Vihreä siirtymä ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat lisänneet liikenteen toimijoiden kustannuksia vähintäänkin riittävästi. Erityisesti ammattiliikenne on suurten kustannuspaineiden alaisena. Mitään lisäkuluja ei pidä luoda juuri nyt liikenteen ammattilaiselle, ei takseille, ei busseille eikä tavaraliikenteelle.
Liikennevakuutettavilta ajoneuvoilta peritään monia erilaisia lakisääteisiä maksuja. Liikenteen verot ja maksut ovat merkittävä tulonlähde valtiontaloudessamme. Liikennevakuutettavien ajoneuvojen vakuutusmaksuilla katetaan myös ne liikenteessä aiheutuvat vahingot, joiden aiheuttaja ei ole velvollinen vakuuttamaan kulkupeliään eikä osallistu mitenkään näiden kustannusten kattamiseen. Liikennevakuutusmaksuilla katetaan siis kevyen liikenteen vahingot, vaikka vakuuttamaton pyöräilijä tai sähköpotkulautailija olisi vahingon syyllinen osapuoli. Tämä on tärkeää huomata, koska viime aikoina liikenteeseen on tullut paljon erilaisia sähkömoottorilla toimivia menopelejä, jotka eivät ole liikennevakuutuksen piirissä mutta aiheuttavat merkittäviä liikennevahinkoja sivullisille, ja kuskien teloessa itseään myös yhteiskunnalle syntyy merkittävä kustannusrasite hoitokuluista.
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on täysin kohtuutonta, että liikennevakuutuksen maksuja korotetaan tilanteessa, jossa liikenteen kustannukset ovat muutoinkin erittäin voimakkaassa kasvussa. Samoin on täysin epäloogista, että tilanteessa, jossa liikennevakuutusmaksujen maksutaso on laskenut myönteisen liikenneturvallisuuskehityksen myötä, lisätään liikennevakuutettujen toimijoiden maksurasitetta. Liikenneturvallisuustyötä tulee maassamme jatkaa, mutta rahoituksesta eivät voi vastata yksin liikennevakuutettavien ajoneuvojen omistajat ja haltijat. Perusteltua olisi sen sijaan miettiä, tulisiko erilaiset sähkökäyttöiset kevyet kulkuneuvot saattaa liikennevakuutusvelvollisuuden piiriin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-06-07T15:10:15,2022-06-07T15:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_69_88,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_89,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on liikenneturvallisuutta koskeva ja kyllä kannatettava esitys. Liikenneturvallisuusmaksusta saatu tulokertymä on jäänyt viime vuosina pienemmäksi kuin ennaltaehkäisevään liikenneturvallisuustyöhön tarvittu rahoitus. Vajetta on tästä syystä siis jouduttu paikkaamaan muulla budjettirahoituksella. Koska liikennevakuutuksen maksutulon pienentyminen vaikuttaa pysyvältä, liikenneturvallisuusmaksun prosenttiosuutta on kyllä syytä tarkastella uudelleen.
Tässä esityksessä ehdotetaan, että tieliikenneturvallisuuden edistämiseksi kerättävää liikenneturvallisuusmaksua siis korotettaisiin. Maksun suuruus olisi 1,3 prosenttia vakuutusyhtiön Suomessa saaman liikennevakuutuksen maksutulosta. Liikenneturvallisuusmaksun korotuksella olisi siis tarkoitus varmistaa, että nämä kerätyt varat kattavat paremmin liikenneturvallisuustyöhön tarvittavan rahoituksen. Tässä mielessä mielestäni logiikka on kyllä ymmärrettävä. Liikenneturvallisuusmaksun tuotto on noin 9—10 miljoonaa euroa vuodessa.
Puhemies! Pidän tätä esitystä kyllä kannatettavana, mutta on myöskin totta, kuten edustaja Auttokin totesi, että valiokunnassa on varmasti vielä syytä näitä yksityiskohtia tarkastella. [Mikko Lundén: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-07T15:12:04,2022-06-07T15:13:44,Hyväksytty,1.1
2022_69_90,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_91,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin kannatan tätä esitystä liikenneturvallisuusmaksun korottamiseksi, koska tällä hetkellä esimerkiksi meidän Liikenneturvaan on pitänyt aina joka vuosi lisätä varoja budjettivaroista ja tämä rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakointi on tärkeää myös näille alan toimijoille, jotka huolehtivat koko meidän erittäin tärkeästä liikenneturvallisuudesta ja tieliikenneturvallisuudesta. Pitäisin myös perusteltuna, että tätä rahoitusta tarkastellaan myös sen takia, että meille tulee koko ajan uudenlaisia asioita liikenteeseen ja myös tähän pitää saada resursseja. Esimerkiksi tällä hetkellä kaupungeissa, niin Helsingissä kuin vaikka meillä Tampereella, puhuttavat paljon nämä sähköpotkulaudat ja tämäntyyppiset asiat, jotka ovat tulleet uutena. Selvästi on paljon tämmöisiä turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka pitää huomioida, niin että pidän perusteltuna, että näihin asioihin myös lisätään rahoitusta.
Sinällään, kuten edellinenkin edustaja sanoi, valiokunnan on varmasti kiinnitettävä huomiota vielä tähän kokonaisuuteen ja autoilun kustannuksiin, mutta tämä määrärahojen lisääminen turvallisuuteen kestävällä tavalla on hyvä ja kannatettava esitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-07T15:13:44,2022-06-07T15:15:06,Hyväksytty,1.1
2022_69_92,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_93,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille keskustelusta. Aivan kuten edustaja Kiljunen totesi, tämä ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on tärkeää, ja ennaltaehkäisy on myös halvinta, myös mitä tulee liikenneturvallisuuteen.
Täällä kannettiin huolta tämän esityksen taloudellisista vaikutuksista autoilijoille. Ymmärrän huolen erityisesti tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, missä kustannukset kasvavat, mutta haluaisin tuoda tähän mittakaavan esiin. Laskennallisesti tämä vaikutus on 50 sentistä 2 euroon vuodessa, eli muutamia senttejä kuukaudessa, puhutaan muutamista senteistä, se on hyvä hahmottaa. Eli tällä ei sellaista suurta tosiasiallista vaikutusta ole autoilun ja liikenteen yleisiin kustannuksiin. En näe tarkoituksenmukaisena sitä, että eduskunta toistuvasti joululahjarahoista paikkaa liikenneturvallisuusmaksukertymän puutteita. Se ei ole tarkoituksenmukaista, eikä se ole mielestäni myöskään kestävä budjettitekninen toimintatapa Suomessa. Joten siksi näen, että tämän muutoksen tekeminen on perusteltua, ja se on tarpeellista, jotta me tätä tärkeää ennaltaehkäisevää liikenneturvallisuustyötä ja sen rahoitusta pystytään myös tuleville vuosille turvaamaan kestävällä ja jatkuvalla tavalla.
Pohdinta siitä, mistä kulkupeleistä näitä liikennevakuutusmaksuja kerätään, on nähdäkseni mielenkiintoista ja ajankohtaista pohdintaa, ja se on mielenkiintoinen kysymys varmaan myös valiokuntakäsittelyn kannalta, ottaen huomioon liikennevälineiden kehityksen ja myös liikenneturvallisuuteen liittyvät uudet haasteet.
Mitä tulee kysymykseen kiertoliittymästä, niin ehkä liikenneministeri Harakka on parempi siihen vastaamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-07T15:15:07,2022-06-07T15:17:17,Hyväksytty,1.1
2022_69_94,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Ministeri Harakka ei ole vielä läsnä, mutta voitaneen siirtyä kuitenkin keskusteluun. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_69_95,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin mielelläni kyllä kuullut ministerin esittelyn tässä asiassa. — Itse olen Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja ja siinä ominaisuudessa ajattelin tukea tätä hallituksen esitystä Maailman postiliiton yleissopimukseen liittyen. Maailman postiliittohan on yksi maailman vanhimpia kansainvälisiä järjestöjä, perustettu jo 1918, ja tietysti kuuluu liittona osaksi YK-järjestöjen perhettä. Tässä suhteessa on tärkeätä, että postilaitoksessa, joka on kansainvälinen luonteeltaan toiminnallisesti — ei ainoastaan kotimainen laitos vaan kansainvälistä toimintaa, koska kirjeet, paketit kulkevat yli rajojen — meillä on yleissopimuksia, joilla säädellään tätä yhteistä postiliikennettä maailmanlaajuisesti.
Tässä on pari kolme varaumaa, jotka Suomi on tähän uuteen yleissopimukseen tekemässä. Ne ovat oikeastaan teknisluonteisia. Siinä suhteessa niihin voidaan varmaan yhtyä. Niissä on enemmänkin kysymys siitä, että tuotteella, josta ei ole tullauksia tehty lähettäjämaassa, noudatettaisiin kuitenkin sitä käytäntöä, että tarvittaessa tullattaisiin Suomen lainsäädännön mukaisesti, samoin kuin saattaa olla muita, kotimaisia maksuja, jotka joudutaan sijoittamaan niin, että noudatetaan Suomen lainsäädäntöä. Nämä ovat lähinnä teknisluonteisia asioita ja huomioita, ja odotan, että eduskunta voi hyvinkin yhtyä muilta osin tähän yleissopimukseen, mutta tässä on merkittävää tunnistaa tämä kansainvälinen yhteydenpito.
Tässä suhteessa on tietysti tärkeää se — ja sen takia olisi ollut kiinnostavaa kuulla ministeriä — kuinka nämä yleissopimuksen määräykset nyt koskevat Venäjää tällä hetkellä, koska ilmeisesti Venäjän kohdallahan meillä ovat suhteet poikki. Tämäntapaisten yleissopimustenkin kautta ilmeisesti nämä suhteet ovat poikki, ja tästä olisin mielelläni ministeriltä kuullut, jos hän olisi ollut tässä paikalla, mutta jäämme odottamaan. Jos hän tulee, niin voidaan käydä lyhyesti myöskin tästä aiheesta keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T15:18:02,2022-06-07T15:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_69_96,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_97,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni edustaja Kiljunen esitteli asiaa yhtä hyvin kuin ministeri konsanaan. Tietysti, jos ministeri saadaan paikalle, on hyvä, että hän pääsee tätä esittelemään, mutta Kiljunen tosiaan Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa kyllä hyvin tätä asiaa esitteli.
Tosiaan valiokunnassa varmasti tämän hyvässä hengessä saamme käsiteltyä, ja varmasti eduskunnan kanta on se, että ilman muuta Suomi on tässä kansainvälisen Postiliiton yleissopimuksessa mukana ja nämä varaumat, joita edustaja Kiljunen tuossa edellä esitteli, ovat perusteltuja. Varaumia ovat pääasiassa tehneet juurikin jossain määrin Suomen kaltaiset maat, ehkä tämmöiset etäämmät, harvaan asutummat maat, joille sitten voi olla merkitystä näillä varauman kuvaamilla asioilla.
Mutta kaiken kaikkiaan tähän rajat ylittävään postiliikenteeseen, pakettien toimittamiseen rajojen yli liittyy tietysti se näkökulma, että tullaus ei ole tärkeää vain sen takia, että saadaan ne asianmukaiset tullimaksut kerättyä, vaan koen kyllä myös niin, että valiokunnassakin ehkä on syytä tässä käydä keskustelua ja ainakin eduskunnan pitäisi poikkihallinnollisesti kiinnittää huomiota siihen, että Tulli on aivan keskeinen myöskin tämmöinen sisäisen turvallisuuden viranomainen siinä roolissaan, että Tulli pystyisi kyllä sieltä postilähetysten seasta vielä nykyistäkin tehokkaammin seulomaan sitten pois esimerkiksi huumelähetykset tai muuten laittomat, vaikkapa aseita sisältävät lähetykset ja niin edelleen. Tulli varmasti vaatisi jonkin verran lisäresursointia, jotta tätä pystytään entistä tehokkaammin tekemään, mutta uskon niin, että se satsaus kyllä sitten todella taas vähentäisi painetta monien muiden yhteiskunnan keskeisten toimintojen osalta — onpa se sitten poliisin työtä tai sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten tai vaikka lastensuojelun työtä — kun esimerkiksi nämä huumelähetykset saataisiin tehokkaammin pois tuolta kansainvälisen posti- ja pakettiliikenteen seasta jo esimerkiksi siellä Helsinki-Vantaan Lentotullissa.
Arvoisa puhemies! Tämä nyt vähän laajensi tätä keskustelua, mutta kun edustaja Kiljunenkin ministeriä kaipaili, niin ajattelin, että sen verran jatkan puheenvuoroa, että ministeri tänne ennättää, mutta ilmeisesti ei ennätä, eli palaamme varmasti tähän asiaan sitten viimeistään valiokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T15:19:52,2022-06-07T15:22:31,Hyväksytty,1.1
2022_69_98,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp,"Joo, niin käy. Nyt keskustelu on päättymässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_99,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Lohi, valiokunnan puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_69_100,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata pienituloisten eläkkeensaajien ja etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation tilanteessa. Erityisesti energian ja ruuan hinnannousu on ollut voimakasta jo alkuvuodesta 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset ovat kiihdyttäneet hintojen nousua entisestään. Esityksessä ehdotettavan lain perusteella tehtäisiin ylimääräinen indeksitarkistus eräisiin kansaneläkeindeksiin sidottuihin perusturvaetuuksiin sekä toimeentulotukeen. Ehdotettu ylimääräinen indeksitarkistus korottaa esityksen mukaisia muita etuuksia ajalla 1.8.–31.12.2022 ja opintorahaa ajalla 1.8.2022–31.7.2023, koska opintorahan normaali vuotuinen indeksitarkistus tehdään viivästettynä vuosittain 1.8. lukien ja siihen saakka opintorahaa maksetaan esityksessä määritellyn korotuksen mukaisena.
Valiokunta pitää ehdotettua ylimääräistä indeksitarkistusta perusteltuna pienituloisten ostovoiman tukemiseksi ja kannattaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Ylimääräinen kansaneläkeindeksin tarkistus tehdään vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen keskimääräisen hintatason perusteella, mikä tarkoittaa sitä, että etuuksia korotetaan noin kolme ja puoli prosenttia. Korotus koskee tiettyjä kansaneläkeindeksiin sidottuja perusturvaetuuksia ja rahamääriä. Esimerkiksi täyden kansaneläkkeen määrä nousee noin 24 euroa, työmarkkinatuen määrä noin 26 euroa, opintoraha 14,5 euroa ja toimeentulotuen perusosan määrä noin 18 euroa kuukaudessa. Yksilön tai perheen saaman korotuksen lopullinen määrä kuitenkin vaihtelee tapauskohtaisesti, koska korotettaviksi esitettävät etuudet vaikuttavat myös toisiinsa.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotettu korotus on elokuussa voimaan tullessaan pienempi kuin toteutunut hintojen nousu, koska jo huhtikuussa 2022 elinkustannusindeksi oli kohonnut edellisen kansaneläkeindeksin pisteluvusta yli 5 prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että hintojen nousun vaikutusta pienituloisten etuudensaajien toimeentuloon seurataan. Jos inflaatio jää korkealle tasolle pitkäksi aikaa, tulee varautua kesken vuotta tehtäviin indeksitarkistuksiin myös jatkossa. Lisäksi valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka indeksitarkistus kohdistuu pienituloisimpiin talouksiin, hintojen poikkeuksellinen kasvu kohdistuu erityisesti tiettyihin hyödykeryhmiin, kuten polttoaineiden ja elintarvikkeiden hintoihin, muttei niinkään esimerkiksi vuokriin. Näin ollen hintojen kasvun kohdistuminen yksilötasolla riippuu kotitalouden yksilöllisestä kulutusrakenteesta ja esimerkiksi asuinpaikasta.
Lisäksi esityksen mukainen indeksitarkistus on hallinnollisesti yksinkertainen toteuttaa, mutta korotukset kohdistuvat sosiaaliturvan monimutkaisten indeksisidonnaisuuksien vuoksi osittain epäjohdonmukaisesti. Esitetty indeksitarkistus nostaa esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ja keventää työeläkkeiden verotusta, mutta se ei nosta ansiosidonnaisia vanhempain- ja sairauspäivärahoja. Valiokunta toteaa, että etuusjärjestelmää tulisi kehittää käynnissä olevan sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä johdonmukaisempaan suuntaan niin, että eri etuuksien laskentasäännöt ja indeksisidonnaisuudet olisivat nykyistä yhteneväisempiä.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy yksi vastalause, jonka ovat allekirjoittaneet perussuomalaisten edustajat valiokunnassa. Tältä osin siis mietintö ei ollut yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-06-07T15:23:02,2022-06-07T15:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_69_101,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_102,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Inflaation kiihtyminen on johtanut ja johtamassa ostovoiman tuntuvaan heikkenemiseen. Tämä tuntuu rankimmin niillä, joiden tulot ovat hyvin pienet. On tärkeää, että reagointi meneillään olevaan kehitykseen on nopeaa. Lainmuutos auttaa kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia.
Arvoisa puhemies! Aikaistettu kansaneläkeindeksiin sidottujen eläkkeiden ja etuuksien indeksitarkistus on varsin perusteltu tässä hintojen nousutilanteessa. Erityisesti ruuan ja energian hinnannousu on ollut poikkeuksellisen voimakasta tänä vuonna. Nousu alkoi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta hyökkäyksen vaikutukset ovat kiihdyttäneet hintojen nousun tasolle, jollaista ei ole nähty aikoihin. Ylimääräisen aikaistetun korotuksen piirissä ovat muun muassa kansaneläke, takuueläke, perhe-eläke ja lapsikorotus.
Aikaistettu indeksikorotus koskee monia muitakin etuuksia kuin eläkkeitä. Se koskee esimerkiksi työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, toimeentulotuen perusosaa ja opintorahaa. Myös maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain mukaiseen luopumistuen täydennysosaan tehdään ylimääräinen indeksitarkistus. Luopumistukijärjestelmästä luovuttiin vuoden 2018 lopussa, eikä uusia luopumistukia siis enää myönnetä.
Seurannaisvaikutuksiin kuuluu myös eläketulovähennyksen suureneminen, joka vähentää tämän vuoden verotuloja 59 miljoonalla eurolla ja keventää verotusta osalla työeläkettä saavia.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että hintojen nousun vaikutusta pienituloisten eläkkeen- ja etuudensaajien toimeentuloon seurataan. Jos inflaatio jää korkealle tasolle pitkäksi aikaa, valiokunnan mukaan myös jatkossa tulee varautua kesken vuotta tehtäviin indeksitarkistuksiin, siis aikaistettuihin tarkistuksiin, ylimääräisinä tarkistuksina, välitarkistuksina. Valiokunnan kantaan on helppo yhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-07T15:28:22,2022-06-07T15:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_69_103,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_104,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin elämisen hintaa nosti korona ja nyt Ukrainan sota, ja siksi on aivan oikein, että sosiaaliturvaa nyt korotetaan. Kiitän sosiaali- ja terveysvaliokuntaa varsin ansiokkaasta lausunnosta. Mielestäni on tärkeää, että tässä mietinnössä kiinnitetään huomiota myös tuleviin toimiin, joita valitettavasti saatetaan tarvita, sillä Ukrainan sodalle ei ainakaan toistaiseksi ole näkyvissä loppua. Tämä korotus kohdistuu esimerkiksi työttömyysturvaan, eläkkeisiin ja opintorahaan, kuten sekä valiokunnan puheenjohtaja että edustaja Kiviranta äsken hyvin kävivät läpi. On kuitenkin todella nyt syytä katsoa, mitä muita toimia voimme tehdä, jotta tähän hinnannousuun saadaan apua, ja vihreäthän on nyt esittänyt tähän hyvin laajaa keinovalikoimaa, aina lähtien pienituloisten verotuksen keventämisestä.
Monesti erilaisissa verotuissa on haasteena se, että kaikista pienituloisimmat eivät niistä välttämättä pääse hyötymään, ja sen takia onkin ihan paikallaan pohtia, voitaisiinko vaikkapa korottaa perusvähennystä ja sitten kompensoida tämän toimen vaikutus kunnille, sillä tällainen toimi kohdistuisi nimenomaan pienituloisten verotukseen. Toivonkin, että tästä päästään käymään puolueiden kesken laajaa keskustelua, sillä näiden sosiaaliturvan korotusten rinnalle olisi hyvä saada myös pienituloisiin työssäkäyviin kohdistuvia toimia.
On toki myös hyvä muistaa, että näiden indeksikorotusten lisäksi tämä hallitus aikanaan aloitti työnsä korottamalla sosiaaliturvaa ja silloin tehtiin merkittäviä, mittavia korotuksia, paljon näitä korotuksia suurempia. Toisaalta silloin myös osa etuuksista jäi korottamatta. Esimerkiksi opintorahaan ei tuolloin tehty ainakaan samansuuruisia korotuksia kuin moniin muihin etuuksiin, lukuun ottamatta perheellisiä opiskelijoita, ja nyt todellakin olisi paikallaan korjata viime hallituskauden virheet ja se 86 euron valtava leikkaus, joka silloin tehtiin opintorahaan. Opiskelijat ovat todella kärsineet korona-ajasta, he kärsivät nyt myös hintojen noususta yhtenä Suomen pienituloisimmista ihmisryhmistä. Tiedetään, että vajaa toimeentulo on yksi suurimmista syistä opiskelijoiden mielenterveyden haasteiden taustalla, ja siksi nyt olisi todellakin paikallaan tehdä opintorahaan selkeä tasokorotus. Tämä indeksikorotushan korottaa opintorahaa noin 14,5 eurolla, mutta nyt tarvitaan selkeä paikkaus siihen viime kauden leikkaukseen, mielellään myös vähän päälle. Vihreät on esittänyt 100 euron korotusta opintorahaan. Huomionarvoista on, että vaikka tehtäisiin näin suuri korotus opintorahaan, niin silti kyseessä olisi yksi Suomen pienimmistä sosiaaliturvan muodoista. Tässä maassahan on kannattavampaa taloudellisesti olla työtön kuin opiskella, ja tilanne on valtavan epäreilu opiskelijoiden kannalta. Moni voi pohtia, että jos siirtyy työttömyydestä opintorahan piiriin, niin millä sitten elämisensä maksaa, kun opiskelijan toimeentulo on pienempi. Sen takia todellakin opintorahaa olisi paikallaan nostaa.
Lisäksi toimeentulotukeen ja varsinkin sen yksinhuoltajakorotukseen tarvitaan panostuksia. Tätä on esimerkiksi Pauli Rautiainen pitänyt esillä Suomen sosiaaliturvassa. Varsinkaan toimeentulotuki ei ole tällä hetkellä riittävä suhteessa elämisen hintaan.
Yksinhuoltajaperheet ja opiskelijat ovat hyviä esimerkkejä ihmisryhmistä, joihin tämä hintojen nousu osuu erityisen kovaa, mutta hintojen nousu kohdistuu myös alueellisesti eri tavoin. Tilastokeskus kävi tätä asiaa läpi, ja tiedetään, että maaseudulla hintojen nousu on rajusti suurempi kuin kaupungeissa, ja sen takiahan hallitus käynnisti jo helmikuussa selvityksen alueellisesti pienituloisille kohdistettavista toimista. Tällä on nyt todellakin kiire, koska vaikka nyt kesällä aurinko lämmittää eivätkä lämmityksen kustannukset ole samanlaiset kuin muutoin, monella ovat silti edessään vaikkapa liikenteen kasvaneet kulut, ja sitten koittaa jälleen syksy ja uudet haasteet. Nyt olisikin aika saada edistettyä näitä kokonaan uusia toimia, jotta sitten syksyllä voimme olla paremmin suomalaisten tukena. Tähän on esitetty energiarahaa, etuutta joka annettaisiin maaseudulla asuville pienituloisille ikään kuin automaattisesti korvaamaan hintojen nousua. Toki olemme tehneet työmatkavähennyksen kaltaisia toimia ja tukeneet remontteja, mutta nämä kaikki eivät auta sen ensi kuun energialaskun kanssa, ja sen takia tarvitaan myös tällaisia nopeita suoria toimia, jotka kohdistuvat myös pienituloisille työssäkäyville.
Moni on kysynyt, minkä takia vaikkapa bensan verotusta ei alenneta. No, ensinnäkin ehdotetut veroalet ovat moninkertaisesti kalliimpia kuin mitä tällainen energiarahan kaltainen järjestelmä olisi. Lisäksi on valitettavasti nähty, että tällaiset veroalet eivät välttämättä alenna sitä hintaa, jonka kuluttaja pumpulla maksaa. Arvonlisäverojen alennuksistahan on Suomessa tehty laajaa tutkimusta ja todettu, että veroalet eivät välttämättä siirry hintoihin, koska bensayhtiöt voisivat päättää, että he pitävät erotuksen itsellään. Näin on valitettavasti käynyt joissain Euroopan maissa, joissa on ryhdytty massiivisiin veronalennuksiin. Vaikutukset eivät näy kuluttajalle, koska bensayhtiöt pitävät sen rahan itsellään, ja meillä ei markkinataloudessa ole oikein keinoja tällaisia laillisesti estää. Esimerkiksi Hollannissa — kävin viime viikonloppuna hollantilaisten kanssa tästä asiasta keskustelua — suuretkaan veroalet eivät ole johtaneet kunnolliseen hinnanlaskuun pumpulla. Sen takia nämä sadat miljoonat eurot kannattaa mieluummin kohdentaa suoraan niille suomalaisille, joihin tämä kriisi kaikista pahiten osuu, ilman että kukaan pääsee vetämään välistä. Sen takia energiaraha olisi nyt paras vaihtoehto, kaikkien näiden muiden toimien ohella, sosiaaliturvan korotusten, pienituloisten verojen keventämisen ohella.
Valitettavasti nimittäin näyttää siltä, että Ukrainan sota tai talouspakotteet eivät ole päättymässä pian. On hyvä juurikin muistaa, että kaikista eniten Ukrainan sodasta tietysti kärsivät ukrainalaiset. Heistä miljoonat ovat menettäneet kotinsa, läheisensä, lapsensa, puolisonsa, jopa henkensä tämän sodan tähden. Suomalaiset tahtovat seisoa ukrainalaisten rinnalla, mutta samalla on tärkeää varmistaa, että talouspakotteiden jatkolle on sosiaalisesti kestävä pohja, ja sen takia näiden pakotteiden hintaa pienituloisille on nyt pystyttävä korvaamaan. Sen takia tarvitaan laajempiakin toimia kuin tämä indeksikorotus. Tämä oli hyvä alku. On hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että tarvitaan tilannetta korjaavia toimia myös jatkossa. Toivonkin, että pääsemme vielä yhdessä miettimään, mitä ne uudet tarvittavat toimet voisivat olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-06-07T15:31:27,2022-06-07T15:38:32,Hyväksytty,1.1
2022_69_105,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_106,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että hallitus jatkaa sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, ja meidän sosiaali‑ ja terveysvaliokunta kannattaakin tämän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Me kiinnitettiin huomiota siihen — tietenkin on hyvä — että tässä tilanteessa, jossa inflaatio kasvaa ja hyödykkeiden hinnat nousevat, me tarvitaan nopeita, kohdennettuja toimia kaikista pienituloisimmille. Kuten täälläkin on tullut esille, nämä ovat hyvä ensiaskel, mutta me tarvitaan vielä lisää toimia tulevaisuudessa, miten me vastataan tähän tämän hetken tilanteeseen. 
Tämä kokonaisuus on helppo toteuttaa, kun me puhutaan näistä Kela-indekseistä, mutta sitten meidän on käytännössä vaikea hahmottaa, mihinkä ja keihin se kohdistuu, ja se on paljon riippuvainen siitä, minkälaiset ovat ihmisellä omat kulutustottumukset ja missä sinä asut ja muuta. Tästä ehkä valiokunnassakin käytiin aika pitkällinen keskustelu, että kun me tehdään tämänkaltaisia muutoksia, niin me tarvitaan tulevaisuudessa yhä helpompi etuusjärjestelmä ja sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka huomioi ihmisten tarpeet ja ehkäisee köyhyyttä ja kannustaa työhön. Me pystytään myös lainsäädännöllä kohdistamaan näitä tukia paremmin heihin, jotka kaikista eniten tätä apua tarvitsevat. 
Hyvää tässä on se, että me reagoidaan nopeasti ja tämä kohdistuu kaikista pienituloisimpiin ihmisiin, jotka erityisesti tässä tilanteessa, hintojen nousun keskellä, tarvitsevat tätä tukea. Täällä varmasti keskustellaan vielä näistä jatkotoimenpiteistä. Edustaja Suomela tässä nostikin jo hyviä tulevaisuuden visioita, ja varmasti seuraava edustaja Kiljunenkin ottaa huomioon niin työeläkkeiden kuin muidenkin etuuksien korottamisen tässä tilanteessa. Nämä ovat senkaltaisia asioita, joihin yhdessä nyt pitää kiinnittää huomiota ja ennen kaikkea hakea ratkaisuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-07T15:38:33,2022-06-07T15:40:47,Hyväksytty,1.1
2022_69_107,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_108,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Nurmiselle kannustuksesta työeläkkeiden osalta — kyllä, aion nostaa puheessani senkin asian esille ja ihan ensimmäiseksi vähän harmitella sitä, että ministeri Sarkkinen ei ole tässä paikalla. Hän oli tässä hetki sitten. Olisi voinut olla kuuntelemassa tätä keskustelua: sekä niitä kiitoksia, joita hallitus tästä saa, että myöskin kannustuksia jatkotoimille, joita hallitukselle täällä varmaan on jo annettu. Edustaja Iiris Suomela juuri teki omassa puheenvuorossaan opintotukeen liittyviä parannusehdotuksia — kannatettavia, luonnollisesti, lähtökohdistaan. 
Mutta, arvoisa puhemies, tässä iso asia, josta hallitusta on kiitettävä, on oikea-aikaisuus ja täsmätoimi. Me elämme vahvan inflaation oloissa juuri nyt. Siihen vaikuttaa kansainvälinen tilanne, myöskin kotimainen tilanne. Meillä ei nyt vielä hyperinflaatiota ole vallassa, mutta poikkeuksellisen raju hintojen, elinkustannusten nousu, joka kohdistuu moniin haavoittuviin väestöryhmiin hyvin vakavasti: ennen kaikkea ruuan hinnannousu ja myöskin energian hinnannousu. Nämä koettelevat, kuten täällä on useassa puheenvuorossa todettu, erityisesti pienituloisia väestöryhmiä voimakkaasti. Tällä toimella, jota hallitus nyt on esittänyt, johon myöskin valiokunta on yhtynyt ja josta me nyt teemme täällä myöskin päätöksen, pyrimme nyt tekemään aikaistetun, ylimääräisen indeksikorotuksen kansaneläkeindeksisidonnaisiin menoihin. Siinä keskeistä eivät ole ainoastaan opintotukiin tulevat pienet nousut vaan myöskin kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen tulevat nousut. Ne nousevat keskimäärin noin 3,5 prosentilla aikaistetusti siten, että korotus tehdään 1. päivä elokuuta sen sijaan, että tehtäisiin vuodenvaihteessa niin kuin normaalin aikataulun rytmityksessä tehdään. Eli tässä suhteessa ollaan tartuttu oikeaan asiaan. Kaikkein haavoittuvimmat väestöryhmät, pienituloisimmat väestöryhmät Suomessa tässä saavat tuen, ja onkin aika saada. Ehdottomasti tärkeä seikka, ja tämä on tuotu tässä monesti esille. Takuueläke nousee 30 eurolla kuukaudessa, ja täysi kansaneläke nousee 24 euroa. Ne ovat vastaantuloa siinä, että hinnat ovat kasvaneet niin suuriksi.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Nurminen tässä sanoi ja edustaja Suomelakin toi esille, meidän täytyy katsoa tätä kokonaisuutta. Edustaja Suomela korosti ennen kaikkea opintotukiin liittyvää rakenneuudistusta, tarvetta siihen, että sinne tehtäisiin tasokorotus sen lisäksi, että tehdään tämä aikaistettu indeksikorotus, joka tässä nyt tulee.
Minä, arvoisa puhemies, nostaisin toisen olennaisen väestöryhmän, joka tässä pitäisi ottaa paremmin huomioon kuin nyt otetaan. Ja minä puhun ikäihmisistä — minä puhun yli 65-vuotiaista. Kannattaa muistaa se, että kansaneläke ja täysi takuueläke eivät ole itse asiassa meidän vanhuuseläkettämme, vaan ne ovat perusturvaa. 70 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista on työkyvyttömyyseläkeläisiä, siis työkyvyttömiä ihmisiä, työikäisiä ihmisiä, eivät siis vanhuuseläkeläisiä. Kuten sanottu, he ovat erittäin haavoittuva, poikkeuksellisen haavoittuva ryhmä, ja heille tämä korotus on erittäin tarpeellinen, siitä ei ole kysymys, vaan on kysymys siitä, kuinka me huolehdimme myöskin 1,4 miljoonasta yli 65-vuotiaasta ihmisestä, joista 700 000 saa alle 1 480 euroa kuukaudessa — mediaanieläke on tällä hetkellä se. He ovat pienituloisia ihmisiä, ja heitä koettelee erittäin vahvasti tämä hintojen nousu juuri nyt, ennen kaikkea ruoka ja asumiskulut ja energiakustannukset. Tullaanko me työeläkeläisiä vastaan, 1,4:ää miljoonaa ihmistä vastaan, vai ei? Tämä on nyt auki oleva... 98 prosenttia yli 65-vuotiaista saa työeläkettä, se on Suomen vanhuuseläke. Se on siis Suomen vanhuuseläke.
Ja nyt tässä olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, arvoisa puhemies, hallitukselle ja myöskin sain puheenvuoron kyselytunnilla. Kysyin ministeri Saarikolta silloin siitä, että kun olemme nyt tässä tilanteessa, niin eikö myöskin työeläkkeisiin — eikö myöskin työeläkkeisiin — pitäisi tehdä tämä aikaistettu ylimääräinen korotus. Työeläkkeitä korotetaan kerran vuodessa eli tammikuun 1. päivä. Nyt meillä on toukokuussa yli 7 prosenttia inflaatio. Tästä kärsivät ikäihmiset Suomessa rajusti, ja meillä pitäisi tehdä aivan samalla tavalla kuin aikoinaan on ollut energiakriisin oloissa vuosina 1977–1984: meillä on ollut kaksi kertaa vuodessa työeläkeindeksikorotukset. Nyt täytyisi tehdä sama asia myöskin 1.8. — työeläkkeisiin vastaava korotus. Se ei itse asiassa eläkejärjestelmän kannaltakaan ole ratkaisu rahoituksellisesti, koska tämä vain aikaistaa sen korotuspaineen, mutta tulisi suureen apuun tässä tilanteessa ikäihmisille.
Harmittaa se, arvoisa puhemies, että ministeri Sarkkinen ei ole tässä nyt paikalla, kun hän olisi voinut vastata siihen, tuleeko hallitus nyt sillä omalla esityksellään koskien näitä työeläkeläisiä. Tiedän, että se neuvotellaan kolmikannassa eli työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä, mutta hallitus voisi olla tässä asiassa aloitteellinen, ja harmi, että ministeri nyt täältä puuttuu, mutta odotamme kirjalliseen kysymykseen vastausta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T15:40:51,2022-06-07T15:46:20,Hyväksytty,1.1
2022_69_109,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_110,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kyllä kannattavat sitä, että näitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan. Olemme eri mieltä siitä, kuinka paljon niitä korotetaan, johtuen siitä, että nythän tässä on otettu vertailukohdaksi vuosien ensimmäinen neljännes — tammi-, helmi- ja maaliskuu — ja laskettu siitä sitten tämä indeksipisteluku, mikä korottaa näitä etuuksia 3,5 prosenttia. Inflaatio on kuitenkin ollut paljon korkeampi. Se oli maaliskuussa 4,5, huhtikuussa 5,7 ja niin edelleen. Ja se, mitä perussuomalaiset tässä esittävät, on se, että me katsoisimme hieman uudempia tietoja ja laskisimme indeksipisteluvun ottamalla siihen helmikuun, maaliskuun ja huhtikuun tiedot, jolloin se olisi hiukan korkeampi ja se korottaisi näitä etuuksia hieman vielä tätäkin enemmän. Inflaatio tosiaankin laukkaa yhteiskunnassa nytten, ja kansalaisten ostovoima on romahtamassa. Jotakin tälle täytyy tehdä. On ihan hyvä, että lähdetään nyt ainakin tällä tavalla liikkeelle, mutta toki olisi vielä hyvä hallituksen miettiä muitakin keinoja, millä tavalla turvataan kansalaisten ostovoima.
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan perussuomalaisten vastalauseen mukainen ehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-07T15:46:21,2022-06-07T15:47:51,Hyväksytty,1.1
2022_69_111,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_112,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juuson tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-06-07T15:47:51,2022-06-07T15:48:03,Hyväksytty,1.1
2022_69_113,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_114,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meistä jokainen on tietysti havainnut kaiken kallistuneen. Hintojen nousu on todella vaikuttanut erityisesti pienituloisiin ihmisiin, joilla tulot ovat menneet jo aiemmin suoraan kulutukseen. Tämä hallituksen päätös on tästä syystä totta kai tärkeä. Toimeentulotukeen ja kansaneläkeindeksiin sidottuihin perusturvaetuuksiin tehdään elokuussa ylimääräinen indeksitarkistus, joka siis, kuten täällä on todettu, nostaa etuuksia noin 3,5 prosenttia. Ja kyllä, korotus siis koskee valtaosaa näistä sosiaalietuuksista, muun muassa kansaneläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkkeitä, sairauspäivärahaa, vähimmäistasoisia vanhempainpäivärahoja, kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea ja niin edelleen. On myöskin totta, mitä täällä aikaisemmissakin puheenvuoroissa on tuotu esille ja rehellisyydenkin nimessä on todettava, että myös tämä toimi, joka on välttämätön ja oikea, on osaltaan laastarointia. Hyviä asioita tietenkin kaikki nämä edellä olevat ovat, mutta tunnistan sen, että niiden vaikuttavuus ei kata sitä tosiasiaa kokonaan, että monet ovat kyllä helisemässä näitten kustannusten kanssa. Saamme siis samalla rahalla koko ajan yhä vähemmän.
Puhemies! Näitten pienempien etuuksien korottaminen on tietenkin erittäin tärkeää, kun hinnat nousevat. Myös keskusta on kantanut pienempien etuuksien korottamisesta huolta jo aikaisemminkin, pienemmänkin inflaation aikana, jotta etuudet eivät jää jälkeen ansiotulojen kehityksestä. Nyt kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävät korotukset ovat prosentuaalisesti isompia kuin mitä palkkoihin on tulossa korotuksia.
Puhemies! Hyvä esityshän tämä on, mutta kyllä tässä vielä murheet jatkuvat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-07T15:48:03,2022-06-07T15:50:25,Hyväksytty,1.1
2022_69_115,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_116,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On inhimillisesti tärkeää huolehtia siitä, että etuuksien ostovoima säilyy, mutta näin rajussa inflaatiotilanteessa, jossa ollaan kansantaloutena, on tärkeää huolehtia siitä, että kansantalous ei hyydy, jotta meillä on tulevaisuudessa varaa ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa niin palveluineen kuin perusteltuine tulonsiirtoineen. 
Tämän vuoksi nyt jos koskaan maan hallituksen tulisi tarttua kokoomuksen ajatukseen siitä, mitä olemme jo aiemmissa vaihtoehtobudjeteissamme tuoneet esiin, että nyt jos koskaan on työmiljardin aika. Työtulojen verotusta tulee keventää, jotta ihmisten ostovoima säilyy, jotta esimerkiksi palvelusektorille riittää Suomessa kysyntää ja jotta työn vastaanottamisen kannusteet säilyvät. Nyt pitää huolehtia siitä, että kansantalous ei hyydy, ja tämän vuoksi tarvitaan merkittäviä työtulojen verojen kevennyksiä. 
Tällä on, arvoisa puhemies, myös erittäin tärkeä kilpailukykyämme ylläpitävä vaikutus, koska nyt, kun hinnat ovat erittäin korkeita, joudumme varmasti olemaan kansakuntana, kansantaloutena ja joutuvat olemaan ennen kaikkea työmarkkinaosapuolet kieli keskellä suuta sen suhteen, että liian suuret palkankorotukset tässä tilanteessa eivät lähde sitten taas nakertamaan kilpailukykyämme suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, kun joka tapauksessa varmasti maailmantalouskin tulee sodan seurauksena ja sodan kerrannaisvaikutuksina tulevien seurausten vuoksi — vaikkapa tämä valtava energian hinnannousu — käymään läpi hyvin turbulentteja aikoja lähivuosina. Eli tässä mielessä toivon todella hallituspuolueilta ymmärrystä paitsi kaikkein pienituloisimmille myös kaikille palkansaajille, että työtulojen verotuksen keventämisen kautta lähdettäisiin varmistamaan, että kansantalous ei tässä tilanteessa hyydy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T15:50:25,2022-06-07T15:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_69_117,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_118,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko sanoa, että parempi tehdä kuin jättää tekemättä. Tässä kohtaa voi kiittää hallitusta, että se on reagoinut mahdollisimman nopeasti ja valmistellut lainsäädäntöä, jolla tämä tarkistus voidaan tehdä. Se ei toki kaikkea kata mutta hyvin laaja-alaisesti ottaa varsinkin nimenomaan kaikkein vähävaraisimmat ja pienituloisimmat huomioon. Siinä mielessä täytyy näin vasemmistolaisena kansanedustajana olla tyytyväinen, että tässä hallituksessa nähdään se, mitä tarkoittaa, kun on sosiaalisesti oikeudenmukainen hallituskoalitio tässä maassa, ja että me tiedämme, että olemme joutuneet ottamaan velkaa. Meitä arvostellaan kokoomuksen suunnalta siitä, että teemme vain velkaa. Mutta kun yritystuista puhuttiin tässä koronan aikana, niin toistuvasti kokoomuksen puolelta kerrottiin, että ”liian vähän”, ”liian vähän”, mutta ette koskaan kertoneet, mistä se tuleva velka olisi sitten rahoitettu, [Heikki Auton välihuuto] vielä enemmän, että meillä olisi ollut siihen mahdollisuuksia. Tervehdin tätä esitystä erittäin hyvänä.
Toivotaan, että keksimme vielä joukon toimia, joilla pystymme puuttumaan kaikkein pienituloisimpien, varsinkin eläkeläisten, asemaan. Minua huolettaa se, että meillä on paljon yksinäisiä leskiä ja pariskuntia tuolla maalla, joittenka kiinteistöverot ja se, mitä he joutuvat maksamaan, ovat aika suuri rasite siihen nähden, mitä he kunnalta saavat palveluita.
Toisaalta haluaisin pohtia sitä, olisiko meillä mahdollisuus tuoda uusi elementti siirtohintoihin, kun en ole koskaan sitä logiikkaa ymmärtänyt, että kun sähkön hinta nousee, niin miksi siirtohinnan kustannukset nousevat. Se virta kulkee siellä aivan yhtä lailla. Siinä pitäisi olla joku katto, joka leikkaa sen sähkön hinnan korotusvaikutukset siirtohintoihin ja sitä kautta veroihin. Joitakin uusia elementtejä meidän pitää pystyä rakentamaan. Enkä tarkoittanut, että markkinakattoja laitetaan, vaan että jossain kohtaa tullaan kohtuullisesti vastaan niitä kaikkein pienituloisimpia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-07T15:52:38,2022-06-07T15:55:14,Hyväksytty,1.1
2022_69_119,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_120,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski tässä kiitti hallitusta oikeudenmukaisuudesta vasemmistoliittolaisena kansanedustajana. Minä sosiaalidemokraattisena kansanedustajana haluan sanoa myöskin, että hallituksella on sosiaalinen omatunto. Ja se näkyy tässä esityksessä, että niin välittömästi ja oikea-aikaisesti kuin vain voidaan toimia, tehdään näihin kansaneläke-etuustyyppisiin indekseihin nämä aikaistetut korotukset.
Sillä, että äsken käytin puheenvuoron, jossa totesin myöskin, että meidän täytyisi varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen eli työeläkkeisiin tehdä samantapainen joustavuus — kaksi kertaa vuodessa tämmöisen voimakkaan inflaation oloissa tehdä ne korotukset — en lainkaan halunnut aliarvioida sitä, että näihin kansaneläkkeisiin, takuueläkkeisiin ja muihin opintotukia myöten tehdään nämä korotukset.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä on semmoinen käsitteellinen ongelma, jossa me kansanedustajatkin usein olemme — ja ennen kaikkea kansalaiset ovat — vähän harhaisessa käsityksessä. Kun me puhumme kansaneläkkeestä, meillä on ensimmäisenä mielessä, että sehän on se vanhuuseläkkeemme, se on se ikäihmisten eläketurva. Näinhän tietysti Suomessa on ollut 1930-luvulta alkaen, kun kansaneläkejärjestelmä luotiin. Se oli se peruseläke, joka annettiin kaikille suomalaisille vuoteen 95, jolloin kansaneläkkeen pohjaosa poistettiin työeläkkeistä ja työeläkejärjestelmästä tuli se varsinainen vanhuuseläkkeemme. Ja siinä tilanteessa me nyt juuri olemme, että valtaosa täyttä kansaneläkettä saavista ei ole enää vanhuuseläkeläisiä vaan työikäisiä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia.
Silti kannattaa, arvoisa puhemies, muistaa, että alle 1 300 euron työeläkkeissä on mukana myöskin kansaneläkettä. Eli kyllä merkittävä osa tietysti näistä kansaneläkemaksuista eli kaksi kolmasosaa itse asiassa menee ikäihmisille, mutta ne menevät niin pieninä siivuina, että nämä korotukset, joita nyt tässä esityksessä tehdään indeksikorotuksen osalta, eivät ole merkittäviä. Sen takia, arvoisa puhemies, korostin sitä, että nyt meidän on aika myöskin tarttua niihin työeläkkeisiin tältä osin ja tehdä nämä aikaistetut indeksikorotukset sinne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-07T15:55:14,2022-06-07T15:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_69_121,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_122,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Äärimmäisen tärkeästä keskustelusta on tänään kysymys, sillä kuten me tiedetään, tämä hallituksen tekemä esitys ylimääräisestä indeksikorotuksesta on välttämätön toimi tässä vaikeassa tilanteessa, jossa — kuten olemme nähneet — elinkustannusten hinnat ovat nousseet todella rajusti ihan vähässä ajassa. Tietysti muun muassa inflaatio mutta myös Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat tähän vaikuttaneet.
Me vasemmistoliitossa olemme varsin tietoisia siitä, että korotukset ovat pieniä. Nimittäin Suomen perusturvan taso on ollut riittämätön jo pitkään. Vasemmiston työn ydin on ollut ja on myös tietysti tulevaisuudessa taata, että myös pienituloisille on turvattu riittävä elintaso ja hyvän elämän edellytykset. Kaikilla Suomessa ei ole mahdollisuutta nostaa elintasoaan työtä tekemällä, ja tiedämme varmaan kaikki myös sen, että tänä päivänä työtä tekevien köyhien määrä on kasvanut aika paljon ja moni lapsi elää köyhyydessä, vaikka vanhemmat olisivatkin työssä.
Ministeri Sarkkisen tekemä ehdotus ylimääräisestä indeksikorotuksesta on siten tärkeä ja nopea vastaus pienituloisten arjen vaikeutumiseen. Tuloerojen ja köyhyyden estämiseksi tarvitsemme laajoja toimia, joista tässä salissa edelliset puhujat ansiokkaasti ovat puhuneet jo, ja me tarvitsemme myös yhteisen vision. Niihin vasemmisto vastaisi perusturvan pysyvällä korotuksella, ja myös perustulo voisi olla yksi ratkaisu riittävän perustoimeentulon varmistamiseksi.
Olen itse tehnyt kaksi lapsilisäaloitetta, joilla molemmilla olen halunnut tuoda esille lapsiperheköyhyyden ja joilla molemmilla haluaisin myös tuoda — tai olen tuonutkin — tähän saliin sellaiset esitykset, joilla voidaan välittömästi, hyvin pienellä byrokratialla helpottaa lapsiperheköyhyydessä asuvien perheiden arkea. Toinen näistä lapsilisäaloitteista oli sellainen, että siinä esitin lapsilisää maksettavaksi 18 vuoteen, kun nykyisin lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Sitten tämä toinen lapsilisäaloite, jonka olen nyt tehnyt jo kolme kertaa, oli sellainen, että lapsilisä olisi tämmöinen niin sanottu etuoikeutettu tulo, jota ei otettaisi huomioon toimeentulotukea laskettaessa.
Mutta itsekin kannan huolta työeläkettä saavien osalta ja opiskelijoiden toimeentulosta, ja myös edustaja Kiljunen toi esille, että myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla on toimeentulovaikeuksia tällä hetkellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-06-07T15:57:23,2022-06-07T16:00:33,Hyväksytty,1.1
2022_69_123,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,Kiitoksia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_124,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 11/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_69_125,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että paljon sähköä käyttävälle teollisuudelle korvataan päästökaupassa sähkön hinnasta aiheutuvia kustannuksia. Tuettavista toimialoista suurin on metsäteollisuus. Tärkeitä toimialoja ovat myös metalliteollisuus ja kemianteollisuus. Tuki vahvistaa paljon sähköä käyttävien yritysten mahdollisuuksia uudistaa prosessejaan. Teollisuus tietenkin etsii ja toteuttaa koko ajan hiilineutraaliutta edistäviä ratkaisuja. Se on myös huomionarvoinen asia. Tukien myötä suomalaisten vientiyritysten menestymismahdollisuudet paranevat.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa sähköistämistuen on varsin laajasti katsottu olevan vallitsevissa kilpailuolosuhteissa perusteltu. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että järjestelmä kannustaa energiapanosten tuottavuutta lisääviin toimiin ja edistää kehitystä mukaan lukien vetytalouden mahdollisuudet. Tukijärjestelmän toimivuutta, riittävyyttä ja vaikuttavuutta on tarpeen koko ajan arvioida.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-07T16:01:15,2022-06-07T16:02:34,Hyväksytty,1.1
2022_69_126,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_127,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunta voi varmasti hyväksyä aivan hyvillä mielin nyt tämän talousvaliokunnan mietinnön ja lain sisällön tässä ensimmäisessä käsittelyssä. Mutta tosiaan laajemmin tähän Euroopan unionin viitekehykseen taata Suomelle mahdollisuudet harjoittaa järkevää energiapolitiikkaa, tehdä kestävää teollisuus- ja laajemminkin elinkeinopolitiikkaa täytyy kyllä todella voimakkaasti kiinnittää nyt huomiota. Aivan näinä päivinähän Euroopan parlamentti, kollegamme siellä, äänestää laajasta kokonaisuudesta, joka liittyy tähän EU:n Fit for 55 ‑kokonaisuuteen päästöjen vähentämiseksi. Samaan aikaan komissio on esitellyt tämän REPowerEU-kokonaisuutensa, jolla toisaalta vähennetään Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisesta energiasta mutta johon sisältyy esimerkiksi ajatus siitä, että kokonaisenergiankäyttöä vähennetään.
Arvoisa puhemies! Tämähän on ajatus, joka ei kyllä sovi yksiin sen tavoitteen kanssa, että pääsisimme irti fossiilisen energian käytöstä. On tosiasia, aivan luonnontieteellinen tosiasia, että kun siirrymme käyttämään uusiutuvia energialähteitä, joihin sitten liittyy myös sitä, että energiaa joudutaan muuttamaan olomuodosta toiseen, jotta käyttökohteisiin saadaan toimitettua riittävä määrä energiaa — puhun nyt vaikkapa liikenteen vaatimista polttoaineista ja niin edelleen — niissä väistämättä syntyy energiahäviöitä. Ja kun haluamme päästä tällaiseen päästöttömään maailmaan, jossa hiilidioksidin määrää ilmakehässä emme lisää, niin väistämättä se johtaa suurempaan primäärienergian käytön tarpeeseen. Ja tässä mielessä, kun haluamme säilyttää Suomessa varmasti vähintään nykyisen elintason ja Euroopassa monissa maissa, joissa elintaso on Suomea alhaisempi, nostaa elintasoa tulevaisuudessa, niin se väistämättä tarvitsee lisää energiaa. Tässä mielessä on tärkeää, että Euroopassa tehdään energiapolitiikkaa ja ilmastopolitiikkaa, joka mahdollistaa nimenomaan energian käytön.
Viime viikonloppuna oli lakkiaiset. Jokainen meistä voi muistella omilta kouluajoilta sitä, että energia on kykyä tehdä työtä, ja työllä se on menestys tulevaisuudessakin rakennettava. On tärkeää, että tällä esityksellä nyt tuetaan sitä suomalaisen teollisuuden energiansaantia ja kykyä tehdä työtä ja rakentaa menestystä maallemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T16:02:35,2022-06-07T16:05:28,Hyväksytty,1.1
2022_69_128,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_129,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti tästä asiasta, energiaintensiivisen teollisuuden tukemisesta. Suomihan on energiaa paljon käyttävä maa, ja yhtenä syynä siihen ovat tietenkin korkealaatuiset tuotteet, mitä teemme. Tyypillinen esimerkki lienee metallituotteita valmistava tehdas, jossa tehdään paljon hitsaamista ja jopa metallin sulattamista. Se vie valtavasti sähköä, samoin paperikone. Iso paperikone on valtava sähkösyöppö. Siitä on vähän vääriä mielikuvia tuolla, että metsäteollisuus tuottaa itse sähkönsä. Totta kai se tuottaa, sellutehdas tuottaa sähköä paljon sivutuotteenaan, mutta paperikone on valtava sähkösyöppö.
Mutta tähän jatkuvaan tukipolitiikkaan liittyy nyt valtava vaara, jonka haluan nostaa tässä yhteydessä esille. Sinänsä hallituksen esitys on kannatettava, minulla ei ole siihen huomautettavaa. Mutta varoittaisin siitä, kun tänäpänä talousvaliokunta käsitteli sellaista paperia kuin valtioneuvoston jatkokirjelmä komission ehdotuksesta sosiaalirahaston perustamisesta. Täällä on taas vireillä komissiossa tämmöinen ei- yksimielisyysperiaatetta vaativa elvytyspaketti, jolla oltaisiin tukemassa niitä valtioita, niitä sosiaalisesti vaikeaan asemaan joutuneita maita, jotka nimenomaan energian hinnannousun takia joutuvat kärsimään. Milloinkahan tässä talossa, arvoisa puhemies, ymmärretään se, että tämä noidankehähän päättyy konkurssiin? Me velkaannumme nyt jo tämän vuoden aikana 8—10 miljardia. Veikkaan, että kun vuosi on lopussa, niin olemme jo 10 miljardissa. Eihän tällä keinoin voi enää jatkaa.
Euroopan unioni syytää tällaisia esityksiä jatkuvasti ohi liittymissopimuksen ilman minkäännäköistä mandaattia. Se tulee meidän sosiaalipolitiikkaa ohjaamaan, ottaa ikään kuin asiat itselleen ja sitten vaatii jäsenmailta rahaa, että meidän pitää tukea italialaista bensan hintaa taikka sähkön hintaa taikka asumiskustannuksia — tai peräti, kun nyt on menossa tämä elvytyspaketin ratkaisu, jossa tuetaan remontteja jopa sataan prosenttiin asti Euroopan eteläisessä laidassa eli Italiassa. Eihän tällaisessa taloudenpidossa ole enää mitään järkeä.
Sinänsä tämä esitys, mikä liittyy suomalaiseen teollisuuteen, on kannatettava, mutta Euroopan unionissa, jos ei järkiin tulla, tälle tarinalle tulee ruma loppu, koska eihän tällainen meno voi jatkua. Tämähän on konkurssitaloudenpitoa. Se koskee myös Suomen valtiota. Ja jos joku ei minun puheitani usko, niin kannattaa tutustua vaikka Kallion laskuopin mukaiseen kertolaskuun eli prosenttilaskuun. Katsokaapa nykyiset Suomen velat, jotka ovat valtion velkoja, kuntien velkoja ja kotitalouksien velkoja. Lasketaanpa siihen kaksi prosenttia lisää korkoa, mikä todennäköisesti on nyt nousemassa, kuten kaikki tiedämme, niin olemme siinä tilanteessa, jota minä en haluaisi edes kuvitella.
Järki tähän pitää jo löytyä. Ei tämä tällainen tukipolitiikka voi loputtomiin jatkua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-07T16:05:29,2022-06-07T16:08:20,Hyväksytty,1.1
2022_69_130,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_131,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdet yhtäläisyysmerkit haluaisin tässä keskustelussa vetää: energiaintensiivinen teollisuus on yhtä kuin vientiteollisuus, ja vientiteollisuus on se, millä me kansantaloudestamme huolehdimme. Tiedän, että tästä varmasti on hallituksen sisällä ollut erinäisiä vääntöjä, kun ollaan yleensäkin pohdittu energiaintensiivisen teollisuuden tukimuotoja tässä kontekstissa, keskustelua on käyty useina vuosina ja sitä on hieman osoiteltu sormella, mutta siinä mielessä pitää uskaltaa nähdä se totuus, että tässä on myös meidän oma kilpailuasetelmamme. Ei ole mitenkään uusi tieto, että olemme jossakin vaiheessa jonkun paperikoneen joutuneet sulkemaan, joka on ollut tuottavampi, kannattavampi Suomessa, mutta meidän energiapalautusjärjestelmämme on tehnyt siitä kilpailukyvyttömän esimerkiksi Saksassa toimivaan paperikoneeseen verrattuna. Pitää siis nähdä metsä puilta ja tunnustaa se tosiasia, että kysymys on myös meidän kilpailukyvystämme meidän vientiteollisuudessa. 
No, tässä yhteydessä tietysti meidän pitää uudistua, ja sitä kautta tämä tuki on myös niin kuin ohjaava toimenpide, jolla me voimme sitten paremmin huomioida meidän uusiutuvan. Vaikka edustaja Autto kyllä oikein totesi, että on tietysti tiettyjen oppien vastakkainasettelua eikä voida vain säästää, jos kerran tarvitaan aina enemmän energiaa, ja energia joutuu muuttamaan olomuotoaan — hyvä huomio, arvostan kommenttianne siltä osin — mutta on tärkeää, että olemme pystyneet reagoimaan tässä kohdin, ja uskon, että oppositiokaan ei kovasti hallitusta moiti, että tämäkin askel on tällä kertaa otettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-07T16:08:21,2022-06-07T16:10:27,Hyväksytty,1.1
2022_69_132,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_69_133,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käytettiin niin hyviä puheenvuoroja, että ajattelin itsekin talousvaliokunnan jäsenenä tähän teollisuuden sähköistämistukeen muutaman sanan sanoa.
Siis kuitenkin lähtökohta tässä tilanteessa — kun energian hinta on noussut kautta linjan, me olemme irrottautumassa ja osittain jo irrottautuneet Venäjän energiasta — on se, että on kyllä todella tärkeää, että me huolehdimme muuttuneissa olosuhteissa ja tulevaisuudessa myös suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytyksistä. Aika useinhan me täällä eduskunnassa katsotaan tulevaisuuteen ja mietitään sellaisia aika lennokkaita näkymiä Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta kuitenkin totuus on se, että kun katsotaan esimerkiksi meidän kansantuotetta ja merkittävimpiä vientialoja, jotka ihan oikeasti jauhavat sen hyvinvoinnin suomalaisille, niin kyllä siellä perusteollisuudella, metsäteollisuudella, metalliteollisuudella, on iso merkitys. Nämä kaikki ovat semmoisia toimialoja, että ne eivät niin kuin höyhenenkeveästi toimi, vaan siellä tarvitaan energiaa. Sen takia on tosi tärkeää, että riippumatta siitä, minkälainen hallituskombinaatio aina on — aika ajoinhan nämä vaihtuvat, ja käsittääkseni ensi keväänäkin vaihtuu — kuitenkin jatkossakin huolehdimme siitä, että meidän teollisuus on kilpailukykyinen verrokkimaihin nähden, koska yritykset katsovat globaaleja markkinoita ja on niin tavattoman helppoa nykymaailman aikana katsoa, että jos Suomessa ei pystytä toimimaan kilpailukykyisesti, niin se toiminta siirtyy rip rap, suhteellisen nopeaan, jonnekin muualle. Se on vain se realiteetti. Voidaan sitä täällä moitiskella, mutta näin se tapahtuu. Mutta näillä edellytyksillä, mitä tässäkin hallituksen esityksessä nyt on, pyritään vastaamaan tähän akuuttiin tilanteeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-07T16:10:27,2022-06-07T16:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_69_134,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 6/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_69_135,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevien kuntien työttömyysturvaan liittyviä tehtäviä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 61/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on vahvistaa kuntien roolia työttömyysturva-asioissa ja nopeuttaa ja sujuvoittaa kokeilualueen kunnan asiakkaana olevan henkilön työttömyysturva-asioiden käsittelyä. Muutokset eivät vaikuta työttömyysetuuden saamisen edellytyksiin eivätkä muutoinkaan työnhakijoiden oikeuksiin tai velvollisuuksiin. Avainasemassa on joustavuus ja se, että kunnille annetaan aiempaa enemmän vapautta järjestää työttömyyspalvelut. Tämä tietysti tarkoittaa myös lisää vastuuta. Joustamattomuutta on kunnissa arvosteltu, ja tämän jälkeen joustavuus sekä toivottavasti myös tehokkuus lisääntyvät. Jonkin verran on kannettu huolta resurssien riittävyydestä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa mietinnössään, että nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetut muutokset eivät aiheuta kuntien lisäresursointitarvetta, mutta katsoo, että resurssien tarkoituksenmukaista jakautumista kokeilukuntien ja TE-toimistojen välillä on aiemmin tehtyjen lainsäädäntömuutosten sekä työllisyydessä tapahtuneiden muutosten vuoksi syytä tarkastella huolellisesti ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-07T16:13:09,2022-06-07T16:14:28,Hyväksytty,1.1
2022_69_136,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Lakialoite  LA 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 4/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_69_137,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Lakialoite  LA 33/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mahtava Tenojoki on perinteisesti ollut Atlantin lohen tärkeimpiä kutujokia, ja on tietysti todella dramaattista, että joen lohikanta on heikentynyt niin paljon, että eduskunta joutuu käsittelemään tällaista lohenkalastuksen täyskieltoa. On kuitenkin selvää, että jotta lohikanta voidaan turvata tuleville sukupolville, tarvitaan oikeasti vaikuttavia ja voimakkaita toimenpiteitä. Todella toivon kuitenkin, että samalla kun nyt sitten säädetään tästä lohenkalastuksen kiellosta, niin maa- ja metsätalousministeriö tekee kaikkensa sen eteen, että joella tehdään myös muita toimenpiteitä, joilla voidaan elvyttää lohikantaa, auttaa sitä lohen kudun onnistumista, kuin vain tämä kalastuspaineen rajoittaminen. Ja tässä mielessä tarvitaan vahvaa tahtotilaa ministeriöltä ja toki sitten myös koko valtioneuvostolta, jolla taas on valta neuvotella Norjan kanssa näistä tarvittavista toimenpiteistä — kun rajajoesta on kysymys, niin silloin myöskin yhdessä Norjan kanssa näitä toimenpiteitä tehdään.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä tuoda koko eduskunnan tietoon Tenon merkityksen paikallisen väestön kannalta. Edellä keskustelimme suomalaisen vientiteollisuuden, meidän energiaintensiivisen teollisuuden, merkityksestä, ja kyllä se, että joki pannaan kiinni — joki pannaan täysin kiinni jo toista vuotta peräkkäin — on samanlainen äkillinen rakennemuutos aluetaloudelliselta vaikutukseltaan kuin että joltain paikkakunnalta pantaisiin se paikkakunnan ainoa iso tehdas kiinni. Tällä on valtava vaikutus aluetalouteen mutta ei vain aluetalouteen vaan myös siihen paikallisten ihmisten kulttuuriin ja elämäntapaan. Eli tässä mielessä olemme tekemässä merkittävää päätöstä kaiken kaikkiaan.
Mutta, arvoisa puhemies, ymmärrän hyvin valiokunnan perustelut ja ministeriön perustelut ja sen, että Atlantin lohta tulee Tenojoen vesistössä suojella, kanta saada elpymään, jotta alueella on sitten ihmisillä mahdollisuus harjoittaa perinteisiä elinkeinoja, harjoittaa ylipäätään elinkeinoja ja suunnata luottavaisin, toiveikkain mielin kohti tulevaa.
Mutta vielä, arvoisa puhemies, aivan tähän lopuksi haluan todeta sen, että Tenoa on valtaamassa myös tämä uusi vieraslaji, kyttyrälohi, mikä vain osoittaa sen, kuinka ihmisen ei pidä mennä peukaloimaan luontoa kestämättömillä tavoilla. Neuvostoliittolaisethan aikanaan siirsivät tämän Tyynenmeren luontaisen lajin tuonne Kuolan niemimaan rannikolle, [Puhemies koputtaa] ja se aiheuttaa siellä nyt suunnatonta haittaa paikalliselle lajistolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+12.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-07T16:16:22,2022-06-07T16:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_69_138,69/2022,2022-06-07,14.03,17.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 55/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 5/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 3.6.2022 pidetyssä täysistunnossa, ja nyt jatketaan asian käsittelyä. — Edustaja Multala poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_69+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_70_1,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä indeksitarkistuksesta vuonna 2022>>>Hallituksen esitys  HE 75/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 10/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 7.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Kaisa Juuso Petri Hurun kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_70_2,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_70_3,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen teille, hyvät kollegat, nyt valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muutokset.
Kyseessä on lakiehdotus, jonka mukaan Suomeen tullaan perustamaan kattava valtionavustustoiminnan tietovaranto ja siihen liittyvät digitaaliset palvelut. Ehdotus tuo ja luo tarvittavan lainsäädännöllisen perustan valtionavustusprosessin digitalisoinnille — ajan hengen ja tarpeiden mukaisesti — ja samalla sen kehittämiselle. Taustalla on kuitenkin laajempi uudistus, jonka tavoitteena on tukea valtionapuviranomaisia avoimen ja hyvän hallinnon toteuttamisessa. Tavoitteena myös parantaa valtionavustustoiminnan läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa tiedolla johtamista ja avustusten vaikuttavuutta.
Muutetaan siis valtionavustuslakia ja valtiokonttorista annettua lakia, ja valtionavustuslain osalta siis lisättäisiin säännökset valtionavustustoiminnan tietovarannosta ja digipalveluista. Uuden tietovarannon tarkoituksena on hallinnoida, kerätä ja välittää valtionavustuksia koskevia tietoja ja tehostaa valtionavustusten käytön valvontaa. Esityksen mukaan Valtiokonttori toimisi tämän tietovarannon ja palvelujen ylläpidosta vastaavana viranomaisena ja vastaisi myös tutkiavustuksia.fi-palvelun tietoaineistojen tuottamisesta ja julkaisemisesta sekä valtionavustustoimintaa koskevien analysointi- ja raportointipalveluiden tuottamisesta sitten taas valtioneuvostolle. Tuossa palvelussa, tutkiavustuksia.fi, julkaistaisiin siis kaikki ne valtionavustushakemukset ja ‑päätökset, jotka ovat yli 1 000 euron suuruisia.
Valtionavustuksia koskevan tiedon kokoamisella ja avaamisella sekä yhteisillä digitaalisilla palveluilla tavoittelemme monenlaisia hyötyjä. Ensinnäkin päätöksentekijät, me ja monet muut, saavat kaivatun kokonaiskuvan valtionavustustoiminnasta yhteiskuntapolitiikan harjoittamista varten. Ei voi tietää, mihin suuntaan Suomea olisi syytä viedä, ellei tiedä, miten toimimme nyt. Valtionavustusten kohdentamista ja taloudellisten voimavarojen riittävyyttä pystytään arvioimaan paremmin esimerkiksi julkisen talouden kestävyyden kannalta ja myös sellaisissa tilanteissa, joissa rahapelitoiminnan tuotolla rahoitettavien toimintojen rahoitusmallia uudistetaan.
Arvoisa puhemies! Mitä muuta hyötyä: myöskin valtionapuviranomaiset, joita on kaikkiaan noin 90, saavat lisää tietoa valtionavustusten käytön tuloksista ja vaikutuksista, jotta ne voivat puolestaan seurata miten valtionavustuksilla saavutetaan päämääriä, joita politiikkatavoitteissa on niille osoitettu, ja samalla edistetään tavoitteisiin pääsemistä. Ja kyllä, arvoisa puhemies, tästä on hyötyä myös valtionavustusten hakijoille ja kaikille kiinnostuneille, jotka saavat nykyistä paremmin tietoa haettavina olevista avustuksista ja myöntöperusteista. Samoin saadaan tietoa siitä, mihin tarkoituksiin avustuksia Suomessa myönnetään, ja alueellisestakin kohdentumisesta. Asiointi valtionavustusasioissa tulee sujuvammaksi.
Nämä mainitut 90 valtionapuviranomaista, jotka myöntävät avustuksia järjestöille, kunnille, yrityksille ja yksityishenkilöille, myöntävät yhteensä noin neljä miljardia euroa harkinnanvaraista valtionavustusta. Ehdotetut muutokset eivät sinänsä vaikuta näiden viranomaisten toimivaltaan ja hallintoon, koska jatkossakin valtionavustusten myöntämistä ohjaa esimerkiksi talousarviomäärärahat — joista eduskunta päättää — ja hallinnonalojen erityislainsäädäntö.
Yhteisten digitaalisten palvelujen avulla voidaan säästää tietojärjestelmien uusinvestointi- ja kehitys- ja ylläpitokustannuksia. Tämä on tietenkin hyvä asia. Valtiokonttorin tuottamien yhteisten digitaalisten palvelujen vuosikustannusten arvioidaan olevan merkittävästi alemmat kuin valtionapuviranomaisten kaikkien nykyisten omien järjestelmien kustannukset. Eli pitkällä aikavälillä voidaan siten päästä myös kustannuksiltaan tehokkaampaan valtionavustusten hallinnointiin.
Ja tavoitteena on, arvoisa puhemies, että nämä mainitut valtionapuviranomaiset ottavat nämä uudet digipalvelut käyttöön mahdollisimman laajasti aivan lähivuosien aikana — niin pian kuin mahdollista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-08T14:04:25,2022-06-08T14:08:31,Tarkistettu,1.1
2022_70_4,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_5,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iso kiitos ministeri Saarikolle lakiehdotuksen tyylikkäästä esittelystä. — Kuten kuulimme, hallituksen esityksessä siis ehdotetaan muutosta, jolla valtionavustusprosessia digitalisoidaan ja yhtenäistetään. Tavoite on sangen kannatettava ja myöskin looginen. Keskeisenä ajatuksena on toteuttaa yhtenäinen valtionavustusmalli ja siihen liittyvät tietovaranto ja palvelut.
Muutoksen taustalla on viime vaalikauden lopulla asetettu valtionavustustoiminnan kehittämis- ja digitalisointihanke. Jo silloin siis havaittiin, että kehityksen pitää kehittyä. Kaiken tavoitteena on edistää hyvää ja avointa hallintoa, tiedon saatavuutta ja käyttöä, avoimuutta sekä oikeudenmukaisuutta ja totta kai myös lisätä tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä, yhdenmukaistaa valtionavustuskäytäntöjä, vahvistaa strategista ohjausta ja vaikuttavuutta sekä tukea valtionavustusten aseman selkeyttämistä politiikkaohjauksen välineenä.
Meille kaikille on hyvinkin selvä asia, että valtionavustusten merkittävyys ja niiden jouheva toiminta ovat aivan ratkaisevia myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Puhemies! Kyseisessä lakiehdotuksessa ei siis muuteta valtionavustusten hakemiseen ja myöntämiseen liittyviä edellytyksiä tai käyttöön liittyviä säännöksiä, vaan kyse on nimenomaan avustuksiin liittyvän prosessin yhtenäistämisestä, digitalisoinnista ja avoimemmaksi tekemisestä. Onnistuessaan, mihin tässä tietenkin tähdätään, muutos helpottaa ja tehostaa sekä avustusten hakemista että käsittelyä ja tekee kaikesta läpinäkyvää.
Näen, että tämän muutoksen myötä on mahdollista parantaa merkittävästi valtionavustusten kohdentuvuutta ja saavuttaa erityisesti pidemmällä aikavälillä vaikuttavuushyötyä. Hyvä niin.
Puhemies! Kyllä tässä on aineksia järkevälle kehitykselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-08T14:08:32,2022-06-08T14:10:59,Tarkistettu,1.1
2022_70_6,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_7,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Valtionavustusprosessin, voisiko sanoa, virtaviivaistaminen, digitalisoituminen ja myöskin tietovarannon synnyttäminen ovat kyllä erittäin kannatettavia hallituksen hankkeita. On tärkeätä, että läpinäkyvyys tällä tavalla paranee ja myöskin hyvä hallinto paranee. Ja tietysti on myöskin niin, että kun julkisuus lisääntyy, niin myöskin kaikenlainen, voisiko sanoa, kansalaisvalvonta lisääntyy sitä kautta, niin että esimerkiksi nähdään, mitkä kaikki tahot ovat eri avustuksia hakeneet, ja toisaalta tiedetään, että pystytään sen jälkeen myöskin vaikuttavuutta ja päämääriä tarkastelemaan.
Ministeri kun on paikalla, niin ajattelin kysyä näihin valtionavustusasioihin liittyen: Meillä tänä päivänä monet pienet järjestöt sanovat, että valtionavustusprosessien hakemiseen menee valtavasti työvoimaa. On jopa tahoja, jotka eivät juuri uskalla lähteä erilaisiin hakemusrumbiin mukaan, koska he sanovat, että se hakemusrumba muuttuu sitten hankehumpaksi matkan varrella. Elikkä siellä on monenmoista erilaista hanketta, joitten kautta kulloinkin istuva hallitus haluaa tietynlaisia poliittisia päämääriä olla edistämässä. Mutta meidän pitäisi poliittisina päättäjinä ymmärtää, että se kaikki on esimerkiksi pienille järjestöille, yhdistyksille, kolmannen sektorin toimijoille varsin raskasta. Usein kuulee erilaisessa järjestötoiminnassa ja myöskin urheiluseuratoiminnassa mukana olevilta, että se olisi helpompaa, jos se perusavustus olisi sen verran kattava, että sillä voisi tehdä eri toimintoja, kuin se, että on erilaisia kohdennettuja hankkeita, joihin sitten joudutaan palkkaamaan hanketyöntekijöitä, ja sitten, kun hyvä hanke on saatu alulle, se lakkaa ja taas haetaan uutta. Eli tähän toivoisin vähän ministeriltä kommenttia.
Ja toinen on sitten se, miten puututaan väärinkäytöksiin tämän rekisterin kautta. Jos ajatellaan, että meillä on julkisuudessa ollut Pohjola-Norden ja Suomi—Venäjä-seura, monta isoa toimijaa, joilla on ollut väärinkäytöksiä, niin onko sitten mahdollista, että tällaiset väärinkäytökset jotenkin myöskin tulisivat esille niin, että näillä toimijoilla ei nyt kaikki ole mennyt hyvin ja hyvä hallinto on tässä unohtunut, niin että tämä jollakin tavalla myöskin prosessien tietovarannoissa tulisi sitten nähtäväksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-08T14:10:59,2022-06-08T14:13:33,Tarkistettu,1.1
2022_70_8,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_9,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan tässä hämmästyy itsekin, kun kerta toisensa jälkeen joutuu kehua. Eilen kehuin pääministeriä ja tänään kehun valtiovarainministeriä: Tämä esitys on hyvä. [Markku Eestilä: Se on tilapäistä!] Tämä valtionavustusprosessin digitointi ja tietovarannon kokoaminen — ainakin itse uskon — tulee tekemään juuri sitä, mitä varten tämä on tehty ja mitä ministeri esitteli; läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja myös sitä, että vaikuttavuutta voitaisiin vahvistaa. Olen itse saanut olla mukana 15 vuoden ajan näiden kysymysten ääressä valtion liikuntaneuvostossa, ministerin kanssa aikanaan saimme toimia RAY:n hallinnossa, Veikkauksessa ja monessa muussa, mitkä toimivat tässä kokonaisuudessa.
Itse ajattelin nostaa kaksi huomiota: 
Toinen on se, että aika-ajoin näistä on myös tullut liian betonoituja, eli niissä ei tapahdukaan enää joustoa suuntaan tai toiseen. Joku taso kun on saavutettu, sitten se toiminnasta riippumatta näyttää pysyvän aika lailla samana. Toivoisin itse, että tämä myös vahvistuisi tämän tietovarantokoonnin kautta.
Sitten toinen, jonka haluaisin ministerillekin nostaa esille: Te olette tehneet myös työtä veteraanikysymysten parissa ja myös kriisinhallintaveteraaniasian parissa, ja meillä on jonkun verran sellaisia rajapintoja, joissa hieman hämärtyy, kuuluuko se tällaisen valtionavustuksen piiriin vai onko se ihan sitä valtion perustehtävää. Itse ainakin koen esimerkiksi kriisinhallintaveteraanikuntoutusrahan tämäntyyppiseksi, että se ei voi olla siitä kiinni, minkälainen hallitus maassa on ja antaako hallitus tai onko hallituksella annettavaa näiden avustusrahojen kautta, vaan sen pitäisi olla niin sanottua budjettirahoitteista rahaa, jota laitetaan sinne sen verran, että voimme vastata kriisinhallintaveteraanien kuntoutuksesta. Kun meillä on heitä varaa lähettää ja halua lähettää ja myös tarvetta lähettää, niin silloin kruunulla pitää olla kyllä mahdollisuus ja velvollisuus heistä vastuu kantaa. Toinen on esimerkiksi MPK, eli vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa on vähän samantyyppinen tilanne. Se on budjettirahoitteista tällä hetkellä, mutta se on kuitenkin vuosittain katkolla ja hieman kiinni siitä, minkälainen hallitus maassa on ja minkälaisia arvovalintoja siellä tehdään. Itse koen, että esimerkiksi tämäntyyppinen toiminta ei saisi olla pelkästään avustuksiin perustuvaa. Tällä kaudella meillä on ollut hyvä puolustusministerionni jälleen kerran ja myös tähän kokonaisuuteen on panostettu, mutta toivoisin, [Puhemies koputtaa] että nämä rahoitukset tehtäisiin jatkossa ei-avustusperusteisina [Puhemies: Kiitoksia!] vaan vahvemmin budjettiin varattuina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-08T14:13:34,2022-06-08T14:16:51,Tarkistettu,1.1
2022_70_10,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_11,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että näitä valtion erilaisia avustushakumenettelyjä kehitetään ja tietokantoja luodaan — siinä ei ole mitään negatiivista.
Yksi huoli nousee kyllä mieleen, että nyt kun nämä kaikki menevät digitaaliseen muotoon, niin miten sellaiset ihmiset, jotka eivät ehkä ole sen parhaan mahdollisen nettiyhteyden päässä, sen palvelut saavat. Olen tästä sen sata kertaa tässä salissa puhunut, että valtion pitää määrätietoisesti luoda tähän maahan valokuituyhteydet kaikkialle Suomeen, aivan samalla mallilla, mitä Ruotsi on tehnyt. Meillä on valtava määrä erilaisia aluekehitysrahoja, joilla sitten erilaisia hankkeita pannaan liikkeelle ja rahoitetaan. Molemmilla ministereillä, jotka nyt sattuvat ministeriaitiossa ansiokkaasti olemaan tällä hetkellä, on tähän asiaan kyllä erinomaisia työvälineitä. Valtiovarainministerille ja elinkeinoministerille, molemmille, tämä on äärimmäisen tärkeä asia, niin ajattelin kysyä: miten etenee tämä meidän yhteinen tavoitteemme koko maahan rakennettavan valokuituverkon suhteen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-08T14:16:51,2022-06-08T14:18:01,Tarkistettu,1.1
2022_70_12,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_13,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko sanoa, etten tunne tätä lakiesitystä juurikaan, mutta ministerin hyvän esittelyn ja edellä kuultujen puheenvuorojen valossa vaikuttaa hyvin perustellulta esitykseltä. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen valtionavustuksissa on varmasti tarpeen ja samoin se, kuten ministeri sanoi, että pyritään myös tehostamaan käytön valvontaa. Tämä hanke toivottavasti tarjoaa mahdollisuuden siihen, että kun ministerin mukaan on noin 90 eri viranomaista, jotka jakavat valtionavustuksia, niin pystyttäisiin nykyistä paremmin myös vertaamaan eri sektoreilla jaettavien avustusten, sanoisiko nyt, kriteereitä — totta kai se on erilaista arvovalintaa, ja on täysi oikeus tietysti eduskunnalla ja hallituksella pitää jonkinlaista toimintaa tärkeämpänä kuin toisenlaista toimintaa, mutta että pystyttäisiin kuitenkin vertailemaan näitä avustuksia ja niiden määriä silloin, kun on kyse vähän samankaltaisista kriteereistä.
Edustaja Heinonen kiinnitti huomiota siihen, että ei pitäisi kuitenkaan joutua tilanteeseen, jossa betonoidaan avustuksia — tarkoittaen, että jos joku järjestö on saanut aikanaan eri syistä jonkun määrän avustuksia, niin se saisi jatkossa aina vähintään saman verran, vaikka olosuhteet ja järjestön toimintakin olisivat muuttuneet.
Olisin tässä suhteessa halunnut tässä yhteydessä kiinnittää huomiota Suomi—Venäjä-seuraan. En tarkoita yksittäistä väärinkäytösepäilyä, josta viime aikoina on ollut mediassa, vaan tarkoitan järjestön avustuksen tasoa verrattuna muihin vastaavaa työtä tekeviin ystävyysseuroihin. Totta kai ymmärrän sen, että Venäjä on meidän tärkeä naapurimaa ja varsinkin nykyisissä olosuhteissa tällainen kansalaistason toiminnan tukeminen, kulttuurivaihdon tukeminen ja muu, jos se vain on mahdollista, on erityisen tärkeätä, mutta kyllä minulla semmoinen mielikuva kuitenkin on, että Suomi—Venäjä-seuran avustuksen taso verrattuna nyt sitten vaikka muihin ystävyysjärjestöihin ja vaikkapa nyt pohjoismaista yhteistyötä tekeviin järjestöihin, kuten Pohjola-Nordeniin, jossa sielläkin on ollut oma väärinkäytöksensä, tämä Venäjä-seuran avustuksen taso tuntuu olevan jäänne joltakin sellaiselta ajalta, jolloin tällä järjestöllä oli tämmöinen puolivirallinen asema. Eli ajassa pitäisi näissäkin suhteissa elää ja toimia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-08T14:18:02,2022-06-08T14:21:03,Tarkistettu,1.1
2022_70_14,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_15,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Käsittelemme nyt tässä valtionavustuslakia ja valtion korvauksesta annettua lakia. Tähän asiaan on törmännyt, näihin Valtiokonttorin juttuihin, apteekkimaailmassa, kun on töissä siellä ollut, ja totta kai tässä avoimuus on hirveän tärkeä asia, mitä nyt tässä yritetään saada. Se on tosi hyvä asia.
Ihan kysyisin ministeriltä, onko tässä nyt aiemmin, pitemmällä aikajaksolla, ollut tämmöisiä väärinkäytöksiä, jos miettii aikajaksoa hyvin pitkälle päin? Minkälaisia ongelmia siellä on ilmennyt aiemmin? Haluaisin kysyä sitten sitäkin, että kun apteekkipuolella esimerkiksi näihin lääkeasioihin ja lääkäriasioihin ja sairausasioihin myös nämä korvausasiat ovat vaikuttaneet, niin onko siellä puolella tulossa mitään muutoksia lääke‑, lääkäri- ja tämmöisiin sairauskorvauksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-08T14:21:03,2022-06-08T14:22:00,Tarkistettu,1.1
2022_70_16,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_17,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos ministerille hyvästä esittelystä! Kyllä tämä digitalisointi ja valtionapujen ikään kuin parempi läpinäkyvyys, niiden ristiin vertaaminen, ovat todella kehuttavia tavoitteita, niin kuin on kuultu sekä hallitus- että oppositiopuolueista. Mutta ministeriltä haluaisin kysyä kuitenkin muutamasta asiasta:
Kun tätä takaisinperintää näissä erilaisissa valtionavuissa on tehostettu, niin näettekö, että siellä vielä voisi olla tehostamisen varaa? Minusta on tärkeää, että sitä myönnettyä avustusta seurataan ja tarkastellaan, mihin se on käytetty, ja tarvittaessa voidaan takaisinperiä. Tyytyväisenä olen kyllä pistänyt merkille, että nämä takaisinperinnät ja valvonta ovat kehittyneet.
Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu siitä, että voitaisiin verrata paremmin eri järjestöjä, jotka valtionapua saavat, niin se on tärkeä arvo, mutta täytyy muistaa, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen järjestöt ovat hyvin erilaisia kuin vaikkapa nuorisopuolen järjestöt. Eli aivan samanlaista vertailua ei voida tehdä, mutta sektoreittain se on kyllä mahdollista.
Sitten vielä kaksi kysymystä ministerille yleisesti valtion avustuspolitiikkaan liittyen. Kuten on todettu, eräät järjestöt saavat aika massiivisia tukisummia ja sillä tukisummalla on helppo tehdä hyvää toimintaa, pääsääntöisesti hyvää toimintaa, ja taas saada lisää ja lisää tukea seuraaville vuosille, mikä sitten vie toisaalta varoja näiltä muilta, kenties uusilta järjestöiltä, jotka pyrkivät tähän järjestelmään mukaan. Kuinka suhtaudutte alakohtaisesti, ikään kuin avustuskohtaisesti tällaisiin avustuskattoihin, että olisi vaikkapa kulttuuripuolella, vaikkapa nuorisopuolella, vaikkapa sote-puolella tietyt maksimikatot? Kun kuitenkin puhutaan kansalaisjärjestöistä — englanninkielinen termi ”non-governmental organization” — niin kuitenkin Suomessa käytännössä kaikki ovat valtion tukemia järjestöjä, eli olisi jonkinnäköiset avustuskatot ja toisaalta myös minimiraja siinä mielessä, koska moni hieman sotkee, miksi tämä tai tuo järjestö ei ole saanut valtionapua. Täytyy muistaa, että myös kunnilla on mahdollisuus tukea, ja jos järjestö taas toisaalta ei täytä niitä valtionavun kriteereitä, niin silloin sen kuuluukin olla kunnilla. Mutta kyllä näissä valtion tasolla, kansallisella tasolla, täytyy olla jonkinnäköinen minimiraja, ja tietysti se on myös järjestölle järkevää, että jos anotaan vaikkapa vain 500:aa euroa, niin ehkä silloin siihen nähty aika ja vaiva ei olekaan järkevää. Mutta tämä avustuskatto — kuinka suhtaudutte siihen, että meillä jonkinnäköisiä avustuskattoja olisi sektorikohtaisesti?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-06-08T14:22:00,2022-06-08T14:24:40,Tarkistettu,1.1
2022_70_18,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_19,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta, että me keskustelemme tästä teemasta eli järjestötoiminnan tukemisesta. Edustaja Könttä käytti täällä puheenvuoron, jossa hän käänsi sen termin, ”järjestötoiminnan”, englanniksi ’non-governmental’, joka viittaa siihen, että on ei-valtiollisista toimijoista kysymys eli kansalaisyhteiskunnasta, usein käytämme termiä ”kolmas sektori”. Siitä huolimatta, että vaikka se on niin sanotusti valtiovallasta riippumatonta, on tärkeää, että me tuemme tätä kansalaisjärjestötoimintaa tällä avustuspolitiikalla, jota täällä harjoitetaan, ja se ei kuitenkaan sitten sotke niiden järjestöjen itsenäisyyttä. Se on tässä hyvin olennaista, että se itsenäisyys viime kädessä turvataan kansalaisjärjestöille kaikissa oloissa.
Tärkeätä, että hakemusprosessit yksinkertaistetaan. Sitä varmaan tämä digitalisaatio tässä tukee. Yhtä tärkeää, että tämä järjestelmä on avoin, kaikilla tasoilla avoin, mukaan lukien ne väärinkäytökset, joihin täällä on viitattu aikaisemmissa puheenvuoroissa.
Edustaja Zyskowicz nosti minusta mielenkiintoisen kysymyksen esille siinä suhteessa, että järjestöt elävät ajassaan ja saattaa olla, että olosuhteet muuttuvat, järjestön toimintaluonnekin saattaa muuttua ja joudutaan ehkä arvioimaan niitä kriteereitä, millä näitä tukia annetaan, ja te otitte nyt tähän hetkeen liittyen hyvin vahvasti esille, ja ymmärrettävistä syistä vahvasti esille, Suomi—Venäjä-seuran ja sen merkityksen.
Jäin pohtimaan edustaja Zyskowiczin argumenttia ”kun ajassa eletään”. Luinko teitä oikein, että kun elämme Euroopassa tilanteessa, jossa on aidosti sota, niin te esimerkiksi olette vahvistamassa sitä ajatustapaa, että nimenomaan rauhanjärjestöille nyt on sitten korkea aika lisätä vahvasti tukea, koska totta kai tämä sotatilanne jos mikä lisää turvattomuutta ja nyt jos milloinkaan tarvitaan juuri rauhantyötä? Oletanko oikein, edustaja Zyskowicz, että mielellänne näkisitte, että nimenomaan rauhanjärjestöille nyt sitten ihan tehtäisiin voimakas tasokorotus tässä yhteydessä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-08T14:24:41,2022-06-08T14:26:33,Tarkistettu,1.1
2022_70_20,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_21,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos, edustaja Kiljunen, kysymyksestä. Näistä rauhanjärjestöistä ja niiden luonteesta ja erilaisuudesta keskenään saisimme varmasti pitkän keskustelun, mutta siihen ei ole tarkoituksenmukaista nyt ryhtyä.
Haluan sanoa, että rauhantyötä ja rauhaa edistävät järjestöt tekevät arvokasta työtä ja ansaitsevat yhteiskunnallista tukea. Tietysti itse lähden silloin siitä, että ne todella tukevat rauhaa eivätkä rauhan kaavussa tue esimerkiksi Neuvostoliittoa, kuten Suomen Rauhanpuolustajat aikoinaan toimivat. Suomen Rauhanpuolustajathan toimi aikoinaan tämmöisen ulkopoliittisen kelpoisuuden mittarina, ja muistan, kun kokoomuksessakin kipuiltiin siitä, pitääkö Suomen Rauhanpuolustajille antaa lisää rahaa, koska se voisi vahvistaa meidän niin sanottua ulkopoliittista kelpoisuutta. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Onneksi ne ajat ovat takanapäin. Kannatan rauhanjärjestöille annettavaa tukea, luonnollisesti, ja varsinkin tämmöisessä tilanteessa. Toiminta Venäjän raakalaismaista, rikollista hyökkäystä vastaan, mielenosoitusten järjestäminen Tehtaankadulla ja kaikkialla muualla Venäjän hyökkäyksen tuomitsemiseksi — tällainen työ ansaitsee tukea. 
Sen sijaan jos rauhanjärjestöt toimivat siten kuin esimerkiksi Aleppon mielenosoituksessa... Siis Aleppoa pommitettiin kivikaudelle Venäjän toimesta, ja kun tästä Aleppon pommittamisesta oli mielenosoitus, niin siellä ei missään puheessa eikä kyltissä mainittu Venäjää — joka oli siis se, joka pommitti — ja kun tätä kysyin, niin minulle kerrottiin, että järjestäjäjärjestöjen toimesta on sovittu, että Venäjää ei saa mainita. Samoin kun järjestettiin ensimmäinen Ukraina-mielenosoitus, niin ainakin lehtitietojen mukaan Vappu Taipale puheessaan ei maininnut sanallakaan Venäjää, koska taas oli kuulemma sovittu järjestäjäjärjestöjen kesken, että Venäjää ei saa sormella osoittaa. Jos tällaista ”rauhantyötä” ollaan tekemässä — tosiasiassa suojelemassa Venäjää ja sen mainetta ja puolustelemassa sen hirmutekoja vaikenemalla — niin tämä ei mielestäni ole mitään rauhantyötä eikä tällaista työtä pidä mielestäni tukea. Mutta kun puhutaan ajankohtaisesta tilanteesta, niin en tiedä, onko Suomessa esimerkiksi Suomi—Ukraina-seuraa, mutta jos sellainen on ja jos, kuten uskoisin, se pyrkii jakamaan tietoa Ukrainan tilanteesta ja Ukrainan kansan kärsimyksistä Venäjän rikollisen hyökkäyssodan alla, niin tällainen järjestö varmasti tässä tilanteessa ansaitsisi selvästi tukea meiltä. 
En myöskään väheksy lainkaan Suomi—Venäjä-seuran toimintaa, päinvastoin, kuten sanoin, yksilötason yhteydet, kulttuuriyhteydet ja kaikki tämmöisenä aikana toivottavasti voivat toimia, mutta Venäjä-seurankin avustusta pitää pikkasen suhteuttaa muiden saamiin avustuksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-08T14:26:33,2022-06-08T14:29:39,Tarkistettu,1.1
2022_70_22,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitos. — Nyt ollaan aika kaukana päivän tämänhetkisestä aiheesta, mutta, edustaja Kimmo Kiljunen, olkaa hyvä, käyttäkää hetki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_23,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme, aivan oikein, vähän ottaneet toisen teeman, enkä sano kuin lauseen tähän ajatustapaan, joka on edustaja Zyskowiczilla, tavallaan vastauspuheenvuorona: Arvostan teidän näkemystänne a) rauhanjärjestöjen tukemisesta, b) siitä, että silloin kun meillä on avoin aggressio ja me tiedämme, kuka on aggression lähde, ei ole perusteltuja syitä sille, että yksikään rauhanjärjestö tai muukaan järjestö jättää mainitsematta hyökkääjän ja aggressiiviset toimet — aivan oikein. Aivan niin kuin ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja meidän tulee seurata ihmisoikeusloukkauksia kaikkialla maailmassa, riippumatta siitä epiteetistä tai maasta, josta on kysymys, yhtä lailla sodan tuomitseminen on meidän aivan avoimesti tehtävä kaikissa oloissa ja myöskin osoitettava, ketkä ovat aggression tekijöitä. Olen samaa mieltä teidän kanssanne, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-08T14:29:43,2022-06-08T14:30:36,Tarkistettu,1.1
2022_70_24,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_25,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtionavustuslain ja valtiokonttorista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos todella monipolvisesta ja laajasta keskustelusta, mitä valtionavustukset herättivät, mutta tulkittakoon se nyt vaikka sitä kautta, että jo tämän keskustelun useat eri esimerkit eri yhteiskuntapolitiikan ja arjen aloilta muistuttavat siitä, miten moniin asioihin valtio valtionavustuksia kohdentaa. Kuten todettua, neljän miljardin euron edestä tämän tietovarannon piirissä olevia avustuksia myönnetään vuosittain.
Ehkä korostan vielä, arvoisa puhemies, vain tämän keskustelun lopuksi tämän esityksen tavoitetta ja merkitystä: se liittyy siihen avoimuuteen, mitä täälläkin useassa puheenvuorossa peräänkuulutettiin.
Sitten teitte useita yksittäisiä kehittämisehdotuksia aina valtionavustuskattoa myöten tai siitä, kenelle avustukset kuuluvat. Ne ovat sitten sitä sisältölainsäädäntöä. Tämä lainsäädäntö ei ikään kuin ota kantaa siihen, millä kriteereillä niitä annetaan, vaan ne ovat yksittäistä sektorilainsäädäntöä ja eduskunnan päätöksiä vuosittaisessa budjetissa, mutta tämä toivottavasti tulee ohjaamaan myös eduskunnassa sitä työtä, niin että me osaamme arvioida — sillä sitä, mitä rahoittaa, myös yhteiskunnassa saa, ja jos jotakin toimintaa tukee, silloin se vahvistuu. Silloin myös tämmöinen kokonaisarvio juuri siitäkin näkökulmasta, että eri tahot voivat saada useista eri lähteistä tukia, tulee paremmin läpivalaistuksi. Siksi pidän esitystä perusteltuna, [Puhemies koputtaa] ja sen yhteydessä on tehty yhteistyötä yli hallinnonalarajojen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-08T14:30:38,2022-06-08T14:32:07,Tarkistettu,1.1
2022_70_26,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Lintilä, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_70_27,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laki kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta kompensoisi helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnannousua. Tuki koskisi maanteillä tapahtuvia sekä tavara- että henkilökuljetuksia. Laki koskisi kaikkia polttoainemuotoja ja sähköenergiaa pois lukien polttoöljy, jonka liikennekäyttö on kielletty.
Hintakehitys on ajanut kuljetusalan yrityksiä vaikeaan tilanteeseen, millä puolestaan voi olla vaikutusta Suomen huoltovarmuuden toimintaedellytyksiin. Tukea olisi mahdollista saada viisi prosenttia polttoainekustannuksista kolmelta kuukaudelta laissa säädetyin ehdoin. Tukeen on varattu toisessa lisätalousarviossa 75 miljoonaa euroa.
Valtiokonttori toimisi valtionapuviranomaisena. Johtuen valtiokonttorissa kesällä toteutettavista järjestelmämuutoksista ja niiden vaatimasta ajasta ja resursseista, tuen käytännön toteutus ja hakuaika tapahtuisivat marraskuussa 2022.
Kuten todettu, tuen määrä olisi viisi prosenttia polttoainekustannuksista helmi—huhtikuun välisenä aikana. Tuen suuruus on laskettu dieselpolttoaineen käytön ja hintakehityksen mukaan, mutta muukin polttoaine tai sähköenergia voivat tulla kyseeseen. Laskutapaan on päädytty siitä käytännön syystä, että diesel on tilastojen valossa edelleen lähes yksinomainen polttoaine kuljetusalalla. Muitakin harvinaisempia polttoaineita kuitenkin korvattaisiin yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Koska polttoöljyn käyttö maantiekuljetuksissa on kielletty ja myös sanktioitu, se ei olisi tuen piirissä.
Kuljetusyritysten polttoainetuki ei koskisi taksiliikennettä. Tämä johtuu siitä, että taksimatkan hinta useimmiten sovitaan asiakkaan kanssa, jolloin kasvaneet kustannukset voidaan siirtää välittömästi taksimatkan hintaan. Myös alalla keskeisten välityspalvelujen tarjoajilla on mahdollisuus reagoida nopeasti polttoainehintoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi ehdottanut sairausvakuutuspohjaisten taksihintojen korottamista 5,8 prosentilla hallinnonalansa sääntelyssä.
Lain oikeusperusteina sovellettaisiin EU:n komission mahdollistamaa Ukraina-puitetta. Lakiesitys olisi osa kuljetusalan yrityksille suunnattua rahoituskokonaisuutta. Ehdotettu laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sitten, kun komissio on hyväksynyt Suomen esityksen tukiohjelmasta, johon myös polttoainetuki kuuluu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-06-08T14:32:31,2022-06-08T14:35:35,Hyväksytty,1.1
2022_70_28,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_29,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta. Esityksen pääasiallisen sisällön mukaan: ”Laki kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta kompensoisi helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttonesteiden hinnannousua. Tuki koskisi maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Laki koskisi kaikkia polttoainemuotoja ja sähköenergiaa pois lukien polttoöljy, jonka liikennekäyttö on kielletty. Hintakehitys on ajanut kuljetusalan yrityksiä vaikeaan tilanteeseen, millä puolestaan voi olla vaikutusta Suomen huoltovarmuuteen. Tukea olisi mahdollista saada kolmelta kuukaudelta, helmi—huhtikuu 22. Laissa säädetyin ehdoin Valtiokonttori toimisi valtionapuviranomaisena.”
Ensimmäisenä haluan tarttua tuohon ”pois lukien polttoöljy”. Arvoisa ministeri, tiedätte varmaan, että Suomessa on myös kylmäkuljetuksia, ja nämä hyvin usein, ainakin perävaunut, toimivat tai niissä käytetään moottoripolttoöljyä polttoaineena — ja ne käyvät lähes koko matkan, kun ajetaan etelästä pohjoiseen tai pohjoisesta etelään — niin mielestäni siellä pitäisi olla polttoöljy mukana. No, kiitän kuitenkin: hyvä, että tässä vaiheessa edes jotakin on yritetty tehdä. 
Kuljetusyritykset ovat toden totta olleet hätää kärsimässä. Järkevämpää toki olisi ollut alentaa suoraan polttoaineverotusta eikä kierrättää tukia paperityönä Valtiokonttorin kautta. Rahan kierrättäminen virastojen läpi kun itsessäänkin jo maksaa. Päätöksiä tekevät palkalliset virkamiehet. Tämän polttoaineen hinnannousun myötä arvonlisäverokertymä kasvaa, ja mielestäni olisi ollut parempi alentaa esimerkiksi arvonlisäveroprosenttia, jolla olisi voitu alentaa hintaa eikä yrittää kerätä valtiolle tällä lisätuloja, mutta jos asiat haluaa jostakin syystä tehdä vaikeimman kautta, niin kai ne voi näinkin tehdä.
Sitten risuja: Hallitus päätti jättää taksit tuen ulkopuolelle. Kuljetusalan määräaikaisen polttoainetuen myöntämisen yleisten edellytysten mukaan tuki ei koske taksiliikennettä. Lainaan esitystä: ”Maanteillä tapahtuva henkilökuljetus jakautuu linja-autoliikenteeseen ja taksiliikenteeseen. Taksiliikenne ei ole kuljetusalan polttoainetuen piirissä alan hinnoittelun ollessa vapaata ja kustannusnousu voidaan huomioida nopeasti hinnoittelussa.” Toinen lainaus: ”Kuljetusyritysten polttoaine toki ei koskisi taksiliikennettä. Tämä johtuu siitä, että taksimatkan hinta sovitaan asiakkaan kanssa, jolloin kasvaneet kustannukset voidaan siirtää välittömästi taksimatkan hintaan. Myös alalla keskeisten välityspalvelujen tarjoajien on mahdollista reagoida polttoainehintoihin” — no, välityspalveluiden kilpailutukset kyllä lienevät tehneet tämänkin mahdottomaksi, jotta he voisivat hintaa nostaa. 
Taksiliitto arvostelikin päätöstä voimakkaasti viime viikon lopulla: ”hallitus jatkaa taksiyrittäjien syrjintää”, kuului liiton tiedotteen otsikko. Kannanotossa todettiin, etteivät lainvalmistelijat selvästikään tunne taksiliikennettä, jonka liikevaihdosta suuri osa tulee erilaisista kiinteähintaisista sopimuskuljetuksista. Liiton mukaan ei saada hintamuutoksia nopeasti. Taksiliikenteessä pieni osa on sellaisia, joita voidaan tosiasiassa hinnoitella tilanteen mukaan nopeasti. Liitto ihmetteli myös sitä, että lausunnot taksien osalta jätettiin täydellisesti huomiotta. Taksialan sisällyttämistä lakiin kannattivat lukuisten taksialan toimijoiden lisäksi muun muassa Kuntaliitto, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto, SKAL, Suomen Yrittäjät sekä Rahtarit, mutta te jätitte sen ulos tästä.
Arvoisa puhemies! Luen tästä yhden taksiyrittäjän tuntemuksia tilanteesta: ”Yritykseni työllistää kymmenkunta itseni lisäksi. Palkatulla työvoimalla taksibisneksen kate alkaa olla todella ohut. Tässä on jo kaksi vuotta paikattu korona-ajan tuomaa aukkoa taloudessa sillä, että oman palkattoman työn määrää on kasvatettu ja siten yritetty palauttaa yritykselle takaisin koronan syömää talouspuskuria. Koulukuljetuspalvelua voi tarjota tilataksilla, siis henkilöautoksi rekisteröidyllä tilataksilla, jossa on 10—13 oppilaspaikkaa koulukuljetuksiin. Samoissa tarjouskilpailuissa tarjoavat linja-autoyrittäjät, joilla on linja-autoksi rekisteröity samanlainen auto, johon mahtuu saman verran oppilaita. Jos linja-autoyritys saa polttoainetukea ja taksiyritykset eivät saa, tämä väistämättä näkyy tarjotuissa hinnoissa ja siten merkittävällä tavalla vääristää kilpailua. Ajan myötä se kadottaa taksialalta esteettömät palvelutaksit, joihin mahtuu myös paljon oppilaita samalla kyytiin.” Tässä oli yrittäjän tervehdys.
Taksien lisäksi maanrakennusala ja metsäkoneyrittäjät on unohdettu. Viesti kentältä on karua luettavaa. Pelkästään polttoainekulut ovat kaksinkertaistuneet, ja tämän lisäksi muidenkin kustannusten kasvu on ajanut yrityksiä ahtaalle. Moottoripolttoöljyn hinnan nousu vaikuttaa myös tähän metsä- ja maanrakennuskoneiden kuluihin. Näiden sakatessa lopulta myös kuljetusala kärsii, jos metsäkoneala ei saa haettua puita metsästä.
Arvoisa puhemies! Vielä metsäkoneyrittäjän terveiset: ”Monissa keskusteluissa on oltu huolissaan kuljetusalan ahdingosta dieselin hinnan noususta. Kyllä siitä pitääkin olla huolissaan, mutta kuljetusalalta loppuvat kuitenkin myös työt, jos alkutuotanto ajetaan Suomessa alas. Tilanne on nyt vain se, että yrittäminen ei ole enää kannattavaa. Näillä hinnoilla ei ole enää resursseja lähteä hakkaamaan energiapuuta metsistä. Konkurssi tulee. Taitaa Suomen energiahuoltovarmuuden ensi talven puut huojua vielä pystyssä metsissä, ja tekijöitä niille ei ole, ja nyt on myöhäistä, jos kylmä talvi yllättää.”
Arvoisa puhemies! Metsäkoneiden kuljetukset eivät ole liikenneluvan piirissä eikä sitä myöten myöskään tämän polttoainetuen piirissä. Nämä tulisi huomioida tähän hallituksen lakiesitykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-08T14:35:37,2022-06-08T14:42:58,Hyväksytty,1.1
2022_70_30,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_31,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, että polttoaineissa on tällä hetkellä aivan tolkuttomat sotahinnat. Ukrainan sodan vuoksi poikkeuksellisen korkealle kohonneet kustannukset asettavat kuljetusalan yritykset vaikeaan taloudelliseen asemaan. 
Yritysten kassakriisin helpottamiseksi, konkurssien ehkäisemiseksi ja Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi hallitus esittää nyt kuljetusyrityksille määräaikaista polttoainetukea. Tämä on hyvä asia ja osoittaa kyllä hallitukselta tilannetajua. Kuljetusalalla on keskeinen asema yhteiskunnassa huoltovarmuuden ylläpitäjänä. Suuri määrä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toiminnoista on riippuvaista häiriöittä toimivasta kuljetusalasta. Nyt koettu polttoaineiden hintojen nousu on tilastollisestikin poikkeuksellisen suuri. Lisäksi myöskin Ukrainan sota ja siitä seuranneet pakotteet ovat muuttaneet kuljetusalan markkinoita merkittävästi.
Määräaikaisella polttoainetuella järjestetään kuljetusalan yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen. Tuki kattaisi siis sekä tavarakuljetukset että linja-autokuljetukset. Hyvä siis, että kuljetusalaa tuetaan nyt nopeasti ja kohdennetusti. Tuen pitäisi siis hillitä osaltaan kuluttajahintojen nousua.
Kannan myös iloa ja kiitosta siitä, että on meneillään muitakin keinoja, joilla kamppaillaan kustannusnousua vastaan. Näitä ovat esimerkiksi jakeluvelvoitteen laskeminen, työmatkavähennyksen korottaminen ja ammattidieselin valmistelu.
Toki on todettava, kuten edustaja Mäenpää totesikin, että hampaiden kiristelyä kuuluu erityisesti taksialalta. Tämä on ymmärrettävää, koska jokainen tietää, että myös takseilla kautta maan on tärkeässä yhteiskunnallisessakin tehtävässään ankarat ajat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viulut maksaa kuluttaja, koska on selvää, että taksiyrittäjät eivät voi autojaan tappiolla ajeluttaa.
Puhemies! Kiitettäväähän tässä on. Vaikka tämä ei kokonaan maailmaa pelasta, merkitystä tällä esityksellä on. Tilannetajua siis löytyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-08T14:42:58,2022-06-08T14:45:50,Hyväksytty,1.1
2022_70_32,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_33,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän erittäin tärkeänä, että hallitus on tuonut tämän lakiesityksen eduskunnan päätettäväksi. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa kaikkien autoa liikkumiseen tarvitsevien elämään. Autoilu on välttämättömyys pitkää työmatkaa kulkeville ja joukkoliikenteen ulottumattomissa oleville henkilöille. Ennen kaikkea se on välttämättömyys kuljetusalalla toimiville, heille, jotka saavat elantonsa liikenteestä joko yrittäjänä tai palkollisena kuljettajana.
Polttoaineiden hintojen kohoaminen on ollut trendinä jo pitkän aikaa. Syynä tähän on ollut ennen kaikkea maailmanmarkkinahintojen nousu, johon yksittäinen valtio ei globaalissa markkinataloudessa voi vaikuttaa. Sietämättömäksi tilanne muuttui helmikuussa alkaneen Ukrainan sodan myötä. Kaikki hinnat ovat lähteneet jyrkkään nousuun niin elintarvikkeiden, energian ja todellakin polttoaineiden osalta. Tämä oli välittömästi ennakoitavissa, kun silmukkaa hyökkäyssodan aloittaneen Venäjän ympärillä alettiin kiristää erilaisten pakotteiden muodossa. Länsimaat eivät halua rahoittaa Venäjän sodankäyntiä, vaikka se tuntuukin jokaisen meidän elämässä. Se on hinta, jonka maksamme solidaarisuudesta Ukrainan urhoollista kansaa kohtaan sen taistelussa Venäjää vastaan. Länsimaat joutuvat korvaamaan Venäjältä aiemmin tuodun öljyn muulla tavalla, ja se maksaa. Bensapumpulla päivitellään Putinin hintoja ja miten korkealle ne vielä nousevatkaan.
Koska maanteillä tapahtuvat kuljetukset ovat osaltaan huoltovarmuuskysymys ja koska hallitus ei halua, että tärkeät maantiekuljetukset vaarantuvat mahdollisen kuljetusalaa ravisuttavan konkurssiaallon vuoksi, on käsillä oleva lakiesitys hyvä ja tarpeellinen. Siinä osoitetaan tuki tavarakuljetuksille ja linja-autokuljetuksille. Osaltaan sen pitäisi myös hillitä kuluttajahintojen nousua.
On ymmärrettävää, että lausuntokierroksen aikana tuli palautetta, mihin kaikkeen kuljetusyritysten määräaikaista polttoainetukea voisi laajentaa. Nyt tuki on tarkoitus osoittaa maanteillä tapahtuville tavara- ja henkilökuljetuksille. Laki koskisi kaikkia polttoainemuotoja ja sähköenergiaa, pois lukien polttoöljy, jonka liikennekäyttö on kielletty. Vaikka taksialallakin kompensaatiolle olisi varmasti ollut perusteita, arvellaan alan selviävän tilanteesta kuitenkin siksi, että polttoaineiden hinnannousu voidaan siirtää nopeammin kuluttajahintoihin.
Mielenkiintoisena pidän sitä, että Huoltovarmuuskeskus ei näe varsinaista huoltovarmuusperustetta polttoaineiden kustannusten kompensoimiselle. Toisaalta kompensoinnin arvellaan ennaltaehkäisevän hintojen noususta mahdollisesti koituvia huoltovarmuudellisia seurauksia.
Arvoisa puhemies! Uskon, että ministeriössä on varmasti mietitty pää puhki, mitkä keinot olisivat kaikkein eniten vaikuttavia ja tehokkaasti kohdentuvia toimia auttaa kansalaisia ja yrityksiä selviämään kohonneista polttoainekustannuksista. Helppoja ja suoraan kuluttajia hyödyttäviä tukimuotoja on ilmeisen vaikea löytää. Kaikille yleinen polttoaineveroale ei välttämättä laskisi polttoaineiden hintaa, sillä maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi hintojen arvellaan jatkavan nousuaan. On kuitenkin jatkettava ponnisteluja, jotta löytyisi joitain täsmätoimia hillitä kuluttajahintojen nousua. Työmatkavähennysten korottaminen, jakeluvelvoitteen laskeminen ja valmisteilla oleva ammattidiesel ovat myös tärkeitä toimia helpottamaan autoilijoiden tilannetta.
Vaikeimpien koronakuukausien aikana jopa miljoona suomalaista oli etätöissä. Tämä tietenkin koski vain tiettyjä toimialoja, eikä kaikilla työntekijöillä ollut mahdollisuutta etätyöskentelyyn. Kuitenkin aika monessa työtehtävässä huomattiin, että etäily ei laskenut työtehoa ja tuloksellisuutta. Usein työnantajan puolella oli vallinnut vastustus kannustaa työntekijöitä hyödyntämään etätyön mahdollisuutta. Kun etätyösuositus otettiin yhdeksi koronan leviämistä rajoittavaksi toimeksi, huomattiin etätyökuukausien aikana, miten hyvästä työskentelytavasta oli kysymys. Työmatkaliikenne väheni, vapaa-aika lisääntyi, ja luonto kiitti, kun liikenteen päästöt vähenivät. Kysynkin paikalla olevalta ministeri Lintilältä: Voisiko nyt, kun polttoainekustannukset ovat kotitalouksissa korkeat eikä nousulle näy loppua, palata etätyösuosituksiin? Kuinka vakavaksi tilanteen pitää äityä, jotta otettaisiin käyttöön etätyösuositus niillä aloilla, joilla se on mahdollista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-08T14:45:53,2022-06-08T14:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_70_34,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_35,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälinen taloustilanne näkyvät Suomessa, ne näkyvät Pohjoismaissa, näkyvät koko maailmassa. Me emme voi sinällään tilanteelle mitään, mutta sitä iskua vastaan, jonka kansalaiset, elinkeinoelämä tästä saavat, yhteiskunnan ja valtiovallan on syytä toimia, ja kiitos esityksestä, että tämän kautta nyt saadaan autettua jonkun verran myös kuljetusyrityksiä. Sen lisäksi jo esitellyt tai kerrotut päätökset jakeluvelvoitteen alentamisesta, työmatkavähennyksestä ja ammattidieselin valmistelusta ovat tärkeitä keinoja, joilla pystytään vaikuttamaan laajemminkin yhteiskuntaan ja kansalaisiin tässä tilanteessa, jossa energianhinta kasvaa huimaa vauhtia.
Puhemies! Pidän tätä palautusjärjestelmää hyvänä siinä mielessä, että silloin saamme kohdennettua eurot suoraan heille, joille se on tarkoitus. Tiedän, että siinä on byrokratiaa, ja mitä vähemmän, sen parempi, mutta kun esimerkiksi aikanaan ruoan arvonlisäveroa alennettiin tai parturi-kampaajien verotusta kevennettiin, niin silloin se haaste oli siinä, että ne hinnat eivät menneet sinne kuluttajahintoihin vaan ne jäivät osittain katteeseen. Vaikka en poissulje mitään keinoa ja hallituskin on ilmaissut, että se ei poissulje mitään keinoja, niin kyllä näissä tietyissä veropäätöksissä se hankaluus on, että se ei välttämättä sitten kuluttajalla näy, saattaa jäädä sinne katteeseen. Tämän takia tämä onkin hieman hankalampi kokonaisuus, ja sen takia tällaiset palautukset ovat järkeviä.
Mutta ministeriltä haluaisin kysyä tässä muutamista lisäkeinoista. Kun ainakin julkisuudessa joidenkin lähteiden mukaan on todettu, että tätä varattua summaa, 75:tä miljoonaa, ei välttämättä kokonaan pystytä käyttämään, niin kuinka suhtaudutte siihen, että selvitettäisiin vielä valiokuntakäsittelyssä nimenomaan taksiliikenteen osalta, että mikäli se summa ei kokonaan nyt kulu, niin voitaisiin laajentaa se tähän taksiliikenteeseen? Toisaalta haluan tässä kohtaa myös kiittää sitä avausta, minkä valtiovarainministeri on tehnyt, että harkitaan palkkaverotuksen keventämistä, jolloin se näkyisi suoraan sitten ihmisten tilipussissa. Nämä keinot on kaikki otettava vakavaan pohdintaan, koska tämä tilanne tulee jatkumaan, aivan niin kuin edustaja Mattila tuossa aiemmin totesi. Me emme voi vaikuttaa tähän suureen ulkoiseen kuvaan, mutta niihin iskuihin, joita meidän yrittäjät, elinkeinoelämä, kansalaiset tästä saavat, meidän yhteiskunnan päättäjien on kyllä tehtävä kaikki mahdollinen, jotta ihmisten, suomalaisten, elämä säilyy hyvällä tasolla ja että yrittäjät pystyvät yrittämään ja ansaitsemaan sillä vielä leivän kotiinsa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-06-08T14:50:30,2022-06-08T14:53:15,Hyväksytty,1.1
2022_70_36,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_37,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt meillä on käsittelyssä ihan kirjaimellisesti nämä autoilun kalliit kustannukset. Se, että Suomessa kuljetukset ja liikennöinti toimivat, on ihan ensimmäinen ehto, jotta Suomi säilyy kilpailukykyisenä. Nyt käsittelemme tätä kuljetusyritysten määräaikaista tukea.
Kuljetusalahan onkin tosi iso ala, ja nyt tämä kuljetuspuoli koskee hirveän montaa asiaa. Tässä kerrotaan, että tukea saisi helmi—huhtikuulta, ja maksatus olisi sitten vasta marraskuussa. Minkä takia kesä jätetään tästä pois kokonaan? Silloinhan liikennettä on paljon. Helmi—huhtikuussa ei välttämättä ole vielä ollut polttoaineostoja niin paljon, kuin mitä esimerkiksi kesällä tulee olemaan yrityksissä, niin ihan kysyisin, miksi maksetaan vasta sitten marraskuussa?
Kyllähän nämä polttoainekulut ovat valtavan iso erä: noin kolmannes kuljetusyrityksen kuluista voi olla polttoainekuluja, ja se on todella iso erä. Kuljetuspuoli on hirveän iso ala: 150 000 henkilöä saa ihan suoraan leipänsä maantiekuljetuksista, ja se on todella iso määrä henkilöitä.
Tieverkko on tietenkin merkittävä asia kuljetuspuolella. Jos miettii raaka-aineita alku- ja loppupäässä, niin kyllähän ne aina kuljetetaan autoilla, kumipyörillä, teitä pitkin. Jos vertaa muihinkin väyliin, niin kyllä tieverkko on ihan merkittävin niistä. Jos ajattelee, että kokonaisuudessaan Suomessa on valtateitä, kantateitä, seutuyhdysteitä, katuja ja yksityistä tieverkkoa 480 000 kilometriä, niin se on todella paljon. 
Ehkä haluaisin sitten vielä nyt painottaa, että olisiko nyt kuitenkin aika miettiä sitä, mitä perussuomalaiset on monesti ehdottanut: jos polttoaineen verotusta ihan reilusti alennettaisiin, niin sehän vaikuttaisi suoraan Suomen kilpailukykyyn, ja samalla tavalla se vaikuttaisi myös yksityisen puolen hintoihin ihan kovastikin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-08T14:53:16,2022-06-08T14:55:40,Hyväksytty,1.1
2022_70_38,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_39,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus toimii aikailematta ja tukee hankalassa tilanteessa olevia kuljetusyrityksiä. Tästä hallitus ansaitsee kiitoksen.
Määräaikainen polttoainetuki kompensoi helmikuussa 2022 alkanutta äkillistä polttoaineiden hintojen nousua tämän vuoden helmi-, maalis- ja huhtikuun osalta. Esitys rakentuu sille ajatukselle, että yritykset olisivat ehtineet toukokuun alkuun mennessä siirtää kohonneet polttoainekustannukset asiakashintoihinsa. Tiedämme toki, ettei hinnankorotusten nopea läpivieminen ole aivan yksinkertainen asia. Tosiasia on myös se, että polttoaineiden hinnat ovat edelleen jatkaneet nousuaan.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksen laskentaperusteissa on käytetty hyvästä syystä dieselöljyn hintaa, koska kuljetusyritykset käyttävät lähes yksinomaan dieselkäyttöisiä ajoneuvoja. Vuoden 2022 alusta lukien aina toukokuun loppuun asti dieselin hinta on noussut keskimäärin 53 senttiä. Maaliskuussa nousua kertyi 43 senttiä. Tämä on vasta toinen kerta 34 vuoden tarkasteluperiodilla, 1988—2022, kun dieselin hinta nousee yli 15 prosenttia yhden kalenterikuukauden aikana. Kyseessä on siis hyvin poikkeuksellinen tilanne, ja siksi onkin erityisen tärkeää, että kuljetusyrityksiä tuetaan aikailematta ja että tilannetta seurataan jatkuvasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-08T14:55:40,2022-06-08T14:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_70_40,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_41,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuljetusalalla tämä hintakehitys on tuntunut tosi kovasti. Tilanne on ollut vaikea, kuljetusten välttäminen ei tietenkään ole mahdollista ja tehostamistoimetkin on aivan varmasti yrityksissä tähän mennessä jo tehty. Hintojen nousua on vaikea viedä hintoihin, ja siksi tämä väliaikainen tuki on perusteltu.
On oleellista muistaa, että kyseessä on kuitenkin tuki, joka edesauttaa pysymistä fossiilisissa polttoaineissa, mutta se on samalla myös väliaikainen ja se kohdistuu tarkasti sinne, missä eniten sitä tarvitaan. Emme kuitenkaan voi pysyvästi tukea fossiilisia polttoaineita, ja onkin oleellista edistää myös kuljetusalalla sellaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jotka auttavat meitä irti fossiilisista polttoaineista. Kaasurekat, vetypolttoaineet, sähköpakettiautot, sähköbussit — osa näistä on jo täällä, osa on jo olemassa olevaa ja käytössä olevaa teknologiaa, ja moni niistä on tulossa ja yleistymässä pian. Emme varmasti Suomessa halua olla viimeisiä, jotka näitä käyttöön ottavat, vaan meidän kannattaa olla niiden etunenässä. On meidän suomalaiselle ammattiliikenteelle tärkeää, että myös näitä tuetaan ja polttoaineiden saatavuutta markkinoillamme parannetaan.
Täällä on puhuttu, tässä salissa, tässä käsittelyssä, myös polttoaineveron tilanteesta. On todellakin huomattava, että polttoaineveron laskeminen on äärimmäisen kallis toimi, eikä se välttämättä laskisi pumppuhintoja. Toisaalta asiantuntijat ovat kertoneet myös, että mikäli se laskisi hintoja, se voisi myös lisätä kulutusta, mikä sitten sen nostaisi takaisin korkealle. Myöskin se on kallis toimi, joka ei kohdistuisi erityisesti niille, ketkä sitä tarvitsevat — tässä tapauksessa meillä on käsillä kuljetusalan kriisi — vaan se kohdistuisi tasaisesti kaikille. Mutta on selvää, että kun markkinatalous myös toimii niin, että hintojen nousu sääntelee sitä kulutusta, niin meidän tulisi myös löytää niitä keinoja, mitkä vähentävät meidän tarvetta kuluttaa fossiilisia polttoaineita. Yksityisliikenteessä niitä voi olla enemmän kuin ammattiliikenteellä. Esimerkiksi on esitetty tätä talviaikojen nopeusrajoitusten käyttöönottoa kesällä, joka olisi todella tehokas ja mielestäni helppo toimi.
Tässä myös edustaja Mattila toi esille tämän etätyösuosituksen. Sitä kannatan lämpimästi. Kaikki keinot, mitkä vähiten vaikuttavat kilpailukykyyn ja meidän elämänlaatuun, tulisi nopeasti ottaa käyttöön tilanteen helpottamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-06-08T14:57:28,2022-06-08T15:00:31,Hyväksytty,1.1
2022_70_42,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,Ja edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_43,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta on perusteltu. 
On selvää, että polttoaineiden hinta on tällä hetkellä sietämättömällä tasolla, ja on mahdollista, että hinnat ovat tästä jopa nousemassa. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa logistiikkakustannukset korostuvat erityisesti. Nyt on tehtävä kaikki, millä voidaan tätä tilannetta helpottaa. Talousvaliokunnassahan on tällä hetkellä käsittelyssä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen määräaikaisesti, joka myös tuo — oliko se suurin piirtein 12 senttiä — apua tähän tilanteeseen. Toivottavasti sekin nyt sitten tietyllä tavalla auttaa tähän.
EU:han pyrkii tällä hetkellä strategisen autonomian kautta energiariippuvuuden katkaisemiseen Venäjästä, ja tämä ongelma, mikä Suomessa on, on globaali. Siltä osin polttoaineiden hinnat ovat korkealla muuallakin, ja tähän on nyt syytä reagoida.
Kiittelin tätä esitystä, jota täällä nyt käsitellään, mutta niin kuin otsikostakin näkyy, niin tämähän on tehty kuljetusalan näkökulmasta ja tarpeista, ja siinä on suljettu pois muut toimialat — työmaat, rakennusala ja niin edelleen — jotka käyttävät kevyttä polttoöljyä koneissa ja laitteissa. Maataloudessahan tämä energiaveron palautusjärjestelmä on toisenlainen, ja sieltähän on itse asiassa maksettu tämä tuplapalautus nyt viime perjantaina. Mutta kuitenkin, kun tätä talousvaliokunnassa mietitään, niin kannattaa ainakin yleisenä huomiona todeta se, että kevyen polttoöljyn hintahan on noussut nyt suhteessa enemmän kuin dieselin. Eli käytännössä koneet ja laitteet, joita rakennustyömailla käytetään... Kallista lystiä on sekin, sitä on väistämättä tässä nyt mietittävä.
Sen huomion tekisin myös, että kun tässä kuljetustuen saamisen ehtona on liikennelupa, niin on myös syytä huomioida, että ihan laillista ja arvokasta työtä tehdään ilman liikennelupaakin. Eli jos ajetaan omaa tavaraa omilla koneilla, niin silloinhan tällaista lupaa ei tarvita.
Mutta joka tapauksessa tarpeita on paljon. En nyt sitä sano, että automaattisesti pystytään nämä kaikki toiveet huomioimaan, mutta haluan kiinnittää huomiota siihen, että polttoaineita käytetään muuallakin kuin kuljetuksissa, ja sama kustannuspaine on sielläkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-08T15:00:31,2022-06-08T15:03:37,Hyväksytty,1.1
2022_70_44,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_45,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuljetusalan määräaikainen polttoainetuki on askel oikeaan suuntaan. Tuki koskisi maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia — kiitos siitä. Mutta miksi taksiala on sivuutettu pois tuen piiristä? Eikö taksiala ole juuri sitä henkilökuljetusta, jota tämän polttoainetuen pitäisi koskea? [Arto Satonen: Kyllä!] Ja täytyy sanoa, että tässä hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta ei kuljetusalan tasa-arvoinen kohtelu nyt toteudu. Käytännössä esimerkiksi aamun koulukyyti linja-autolla saa tukea mutta iltapäivän paluu taksilla ei. Tai pakettiautolla hoidettu postinjakelu saa tukea, mutta taksilla sama työ ei saa tukea. Tällainen tukimalli on erittäin epäoikeudenmukainen, mistä myös Suomen Taksiliitto on antanut pettyneenä vastineensa.
Keskustelin juuri erään tutun taksiyrittäjän kanssa Vaasan ja Pohjanmaan tilanteesta taksialalla. Hän kertoi, että kollegat ovat lujilla kasvavien polttoainekustannusten kanssa. Varsinkin pitkillä matkoilla täytyy tosissaan miettiä, lähteekö ajoon enää ollenkaan. Häntä huolestutti myös se, jääkö tulevaisuudessa maaseudulle takseja lainkaan, kun matkat ovat pitkiä ja polttoainetta kuluu. ”Kuka kyyditsee maaseudulla asuvan mökinmummon?” voi olla hyvinkin pian ajankohtainen kysymys.
Monet taksialan yrittäjät ovat myös irtisanoneet palkollisiaan ja ajavat vain itse, jotta yrittämisestä jäisi edes jotakin käteen. [Mikko Lundén: Näin on!] Myös isompia tilatakseja on poistettu liikenteestä, koska korkeiden polttoainekustannuksien vuoksi sellaista ei kannata enää pitää. Jotkut taksiyrittäjät ovat siirtyneet sähköautoihin, mutta se ei poista pitkän kuljetusmatkan ongelmaa vaan toimii ehkä vain kaupunkikeskuksissa. Onkin aiheellista kysyä, mikä on maaseudun tulevaisuus, kun joukkoliikenne ei siellä toimi ja joillekin taksi on ainoa vaihtoehto pakollisessa liikkumisessa.
Arvoisa puhemies! Kela-taksien puolelle on heinäkuun alussa tulossa 5,8 prosentin korotus, mutta sekään ei yrittäjiä oikeastaan lohduta, koska Kela-kuljetukset on kilpailutettu niin tiukille, että hinnat ovat jo lähtökohtaisestikin alakanttiin. Lisäksi tällaisille esteettömille autoille ei ole ainakaan vielä sähköistä vaihtoehtoa olemassa. Taksiala on vaikeuksissa, ja vaikka taksoja on juuri nostettu, ne eivät pysy kohoavien hintojen perässä. Tämä määräaikainen polttoainetuen evääminen taksialalta on epäarvostava, ja näin ei voi olla eikä saa olla.
Arvoisa puhemies! Polttoainetuki olisi erittäin tervetullut alalle, koska alkuperäinen taksiala — ennen Bernerin uudistusta — on vakavasti otettava yritysmuoto ja työllistää useita perheitä Suomessa. Siksi onkin nyt syytä lisätä tähän hallituksen esitykseen myös taksiala. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-06-08T15:03:39,2022-06-08T15:07:14,Hyväksytty,1.1
2022_70_46,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_47,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on taas yksi hyvä työkalu tähän kustannuskriisiin ja tärkeä työkalu erityisesti kumipyöräliikenteen osalta. Siellähän liikkuu yli kuuden miljardin edestä tavaraa vuoden mittaan ja taidetaan yli kahden miljardin edestä polttoainetta käyttää. Tämä on sillä tavalla merkittävää, että kuljetusyrityksillä polttoainekustannukset ovat 20—30 prosentin luokkaa. [Mika Niikko: Ja tuen kokonaismäärä on viisi prosenttia kuluista — ei auta mitään!] Ja tietysti kaikki nämä nousseet kustannukset näkyvät tuolla meidän kaupan hyllyssä, kun käydään. 
Sitten vielä tietysti toisena huomiona, että jossain vaiheessahan Saimaan kanavan sulkeminen siirtää kuljetusta raiteille ja kumipyörille, ja on arvioitu, että noin 55 000 rekkaa sitten aikanaan maanteille siirtyy. 
Kun tässä nyt näitä kustannusvaikutuksia lasketaan ja hallituksen sisällä arvioidaan, mitäs seuraavaksi, niin logistiikka- ja kuljetustuki on minusta aika tärkeä. Itä- ja Pohjois-Suomessahan se on olemassa, ja se on tärkeä aluepoliittinen työkalu lähinnä yritysten kilpailukyvyn osalta. Varsinkin nyt kun varautumisen ministerityöryhmä tekee työtä, niin ehkä tämä on yksi niitä työkaluja, mitä kannattaisi vähän pohtia tässä tilanteessa. 
Sitten näitä pohdittavia ja vähän arveluttavia asioita: 
Se 75 miljoonaa, minkä edustaja Könttä otti esille: Vaikka millä laskentakaavalla laskisi, niin kyllähän tässä työkaluja vielä siitä rahoituksesta on otettavissa käyttöön, ja minusta sitä nyt ministeriön pitäisi pohtia seuraavaksi. Tämä kolmen kuukauden jakso on aika lyhyt, ja ymmärrän sen perusteen, minkä ministeri totesi, mutta onko tarvetta tätä sitten jatkaa?
Toinen asia on se, että tästä jää nyt aika paljon ulkopuolelle sellaisia yrityksiä, jotka kuljettavat omalla kalustolla ympäri Suomea; siinä on esimerkiksi ikkunateollisuus, jolla on erikoisautot, jotka he ovat itse rakentaneet, ja siellä on katonrakentajat, jotka omalla erikoiskalustollaan kuljettavat. Kun nämä eivät ole rekisteröityneet sinne lupamenettelyyn, kun heillä ei varsinaisesti tarvetta ole siihen, niin he jäävät nyt ulkopuolelle. Se on minusta kilpailukykyasiakin silloin, kun hyvin eriarvoiseen asemaan yritykset joutuvat kilpailutilanteessa. Toivoisin, että ainakin siltä osin valiokunnassa tarkastelua tehtäisiin. 
Ei mitään, lisää työkaluja käyttöön. Tämä on hyvä askel eteenpäin, vaikka ainahan näissä tietysti aukkoja tulee, [Puhemies koputtaa] ja se pitää niin kuin hyväksyä. [Mika Niikko: Hallitus kehuu hallitusta tästä aika heppoisesta esityksestä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-06-08T15:07:17,2022-06-08T15:10:29,Hyväksytty,1.1
2022_70_48,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_49,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä määräaikainen polttoainetuki on toki tarpeellinen, mutta täällä salissa on jo tullut puheenvuoroja, joissa on nostettu esille, että toivottavasti valiokunnassa pystyttäisiin vielä tekemään muutamia korjauksia, ja määrällisestihän tämä on kohtuullisen vaatimaton kädenojennus. 
Tavara- ja henkilökuljetukset ovat tietenkin tärkeitä arjen sujuvuuden kannalta, mutta kyllä ne tällaisena aikana ovat myöskin huoltovarmuuskysymyksiä, ja täällä edustajat Sankelo ja myöskin Eskelinen edellä nostivat esille tämän ongelman, että tässä eivät ole mukana ne yrittäjät, jotka kuljettavat omalla kalustollaan, ja tästä oikeastaan, kun ministeri on vielä paikalla, pystyisikö hän vastaamaan, miksi tämmöinen rajaus on tehty? Varmasti on tiettyjä tarvikkeita ja tiettyjä toimialoja, joissa tämä kuljetettava tavara on sentyyppistä, että sitä ei sitten ihan mihin tahansa kuormaan pystytä laittamaan mukaan vaan siinä on ehkä erikoiset ja erityiset ajoneuvot, joilla tavaroita voidaan kuljettaa.
No, myöskin täällä polttoöljyn puuttuminen on nostettu hyvin esille, ja tietysti kaikkein suurimpana taksiala, joka jää nyt tämän tuen ulkopuolelle. Pidän tätä ongelmallisena juurikin haja-asutusalueitten ja maaseudun näkökulmasta. Meillä on paljon puhuttu siitä, että meidän liikennejärjestelmien tulisi olla yhteensopivia sillä tavalla, että esimerkiksi maaseudulla taksi voi olla yksi osa sitä ketjua, joka kuljettaa ihmisen paikasta A paikkaan B. Kun meillä taksiala on jo nyt kokenut kovia ja maaseudulla erityisesti alkaa olla suuri pula taksiyrittäjistä, niin se, että tätä kädenojennusta, edes pientä, ei sille puolelle tuotu, kyllä herättää myöskin kummastusta.
Täytyy huomioida se, niin kuin edustaja Eskelinenkin täällä mainitsi, että tulevaisuudessa Saimaan kanavan sulkeminen todellakin voi tuoda sinne maanteille sen 50 000—55 000 uutta rekkaa, ja siinä mielessä, kun ajatellaan Itä- ja Pohjois-Suomen tiestöä, tässä sen lisäksi, että muistetaan tätä alaa, olisi hyvä pitää myöskin huolta siitä infrasta, jolla sitten kalusto siellä tien päällä kulkee.
Ehkä vielä viimeisenä asiana nostaisin keskustelun polttoaineveron alennuksesta: Kristillisdemokraatit ovat halunneet koko tämän hallituskauden ajan muistuttaa siitä, että paitsi että taustalla on globaali hinnan nousu, taustalla on myöskin hallituksen heti kauden alussa tekemä veronkorotuspäätös — hallituksen tekemä veronkorotuspäätös. Tämä veronkorotuspäätös nostaa polttonesteitten hintaa joka ikinen vuosi, ja KD on esittänyt loogisesti, että se olisi siitä purettava päältä pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-08T15:10:29,2022-06-08T15:13:36,Hyväksytty,1.1
2022_70_50,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Laakso poissa, edustaja Heikkinen poissa. — Edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_51,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja ministeri! Muutama huomio tästä esityksestä. 
Hallitus on tässä lisätalousarviossaan budjetoinut sen 75 miljoonaa tähän, ja kuitenkin SKAL on laskenut, että tämä viiden prosentin korotus näille helmi—maalis—huhtikuun ostoille tekee noin 30 miljoonaa, joten kysyn ministeriltä, onko tarkoitus, että tätä tukea mahdollisesti jatketaan myöhemmin, vai miksi tämä korotus on tässä vain tämä viisi prosenttia, koska jos halutaan se koko summa käyttää, mitä on budjetoitu, niin sen pitäisi olla noin 11—12 prosenttia.
Sitten tässä esityksessä oli myöskin tiettyjä rajauksia, mitkä kohdistuvat muun muassa siihen, että jos yrittäjällä on verovelkaa, niin hän ei voisi saada tätä tukea. Nyt kun korona on kurittanut monia yrittäjiä tosi kovasti ja siellä saattaa olla verovelkaa, mikä liittyy näihin korona-ajan tappioihin, niin toivoisin, että valiokunnassa tarkasteltaisiin näitä rajoituksia hieman tarkemmin ja mietittäisiin, kohdistuvatko ne oikeudenmukaisesti.
Tässä perussuomalaisten edustajat Mäenpää ja Mäkynen hyvin toivat esiin tämän taksialan, ja erityisesti Mäenpää nosti nämä oppilaskuljetukset esiin. Elikkä tilataksilla tai pikkubussilla oppilaita kuljettavat yrittäjät ovat eri asemassa, ja itsekin koen, että tämä on epäoikeudenmukaista. Myös tältä osin olisi erittäin hyvä, että tätä esitystä tarkasteltaisiin ja ehkä sorvattaisiin vielä vähän siellä valiokunnassa. Korona on kurittanut taksiautoilijoita tosi kovalla kädellä jo nyt, ja vielä se, että tätä tukea ei myönnetä taksiautoilijoille, niin onhan se isku vyön alle. Toki Kela on tehnyt näihin Kela-kyytien hintoihin korotuksen, 5,8 prosenttia, mutta sehän koskee vain osaa taksiautoilijoista. Ei kaikilla ole näitä Kela-kuljetuksia etenkään täällä etelässä.
Sitten kommentoin myöskin tätä veronalennusta, mitä perussuomalaiset ovat peräänkuuluttaneet pitkään, että polttoaineverotusta laskettaisiin. Kuten myöskin edustaja Essayah tässä toi esiin, toivomuksena on ollut, että sitä laskettaisiin, jotta se polttonesteen hinta laskisi kaikille. Meille on kerrottu valtiovarainministerin suulla, että sitä ei voi tehdä, koska se ei välttämättä näkyisi pumppuhinnoilla, ja olen yrittänyt mielessäni hakea siihen jotakin järkeä, että miten niin ei näkyisi pumppuhinnoilla. Miksi se muissa maissa onnistuu veroja alentamalla mutta Suomessa ei onnistuisi? No, edustaja Pitko tässä piti äskettäin vihreiden puheenvuoron tästä, ja kun hän mainitsi, [Puhemies koputtaa] että se veronalennus voisi lisätä sitä kulutusta, niin nyt ymmärsin kyllä, miksi sitä veronalennusta ei voi tehdä. Elikkä ilmeisesti vihreät kiristävät tässä hallitusta taas. [Mika Niikko: Juuri näin! Vihreiden panttivankina keskusta taas!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-08T15:13:42,2022-06-08T15:16:59,Hyväksytty,1.1
2022_70_52,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_53,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Sanon heti tuohon lopetukseen, ettei kukaan kiristä ketään. Kyllä jokainen tietää, kuinka vaikea tämä tilanne on, ja kyllä tässä ihan samaa tuskaa jaetaan.
Tämä malli, jota nyt lähdetään hakemaan — kyllä minä tunnistan erittäin hyvin näissä puheenvuoroissa esille tulleet ongelmat. Ihan samoja ongelmia käytiin läpi valmistelun aikana erilaisissa muodoissa. Oikeastaan se lähtökohtahan tähän oli huoltovarmuustekijä, ja sitä kautta me päästiin siihen, että ollaan tässä komission Ukraina-puitesäädöksen mukana, eli sitä ei tarvitse notifioida erikseen, ja tämä on yksi syy, minkä takia tässä on tiettyjä rajauksia tullut eri toimialojen osalta.
Tässä tuli useammassakin puheenvuorossa esille taksit. No, tässä tuli muun muassa edustaja Kivirannan omassa puheenvuorossa esille, että on tietyllä lailla tavallaan lähdettävä siitä, että taksit pystyisivät laittamaan näitä hintoihin. STM nostaa omalla puolellaan sen 5,8 prosenttia. Samaten tuli esille se, miksi se on helmi—huhtikuu. Lähtökohta-ajatuksena on se, että sen kolmen kuukauden aikana olisi pystynyt kuljetuskustannusta siirtämään hintoihin. Se on vaikeata, kyllä minä tiedostan sen erittäin hyvin.
Sitä, miten tämä jatkuu, kukaan ei tällä hetkellä tiedä. Oma käsitykseni on, että me ei olla vielä nähty polttoaineitten hintahuippuja, ja taitaa olla, että mentiin hinnoissa reilu 70–80 senttiä alaspäin, kun tulivat ensimmäiset vaatimukset, että pitää ruveta veroja tiputtamaan, ja samaan aikaan seuraavassa lauseessa sanotaan, että valtio velkaantuu.
Mutta tämä on erittäin monisyinen asia. Tässä on tietyllä tavalla haluttu antaa myös valiokunnalle liikkumatilaa, eli mikäli valiokunnan käsittelyssä tulee ilmi selkeitä muutostarpeita, niin itse asiassa tämä budjetoitu 75 miljoonaa antaa siihen jossakin määrin myös mahdollisuuksia, eli niitä voidaan tulla käyttämään.
Sitten edustaja Mattila kysyi etätyösuosituksesta. En osaa sanoa, etätyösuositus on sosiaali- ja terveysministeriön puolella, mutta ainakaan sote-ministeriryhmässä siitä ei ole keskusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-06-08T15:17:02,2022-06-08T15:19:35,Hyväksytty,1.1
2022_70_54,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_70_55,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_70_56,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoaineen kustannustuesta on vähän samanlainen kuin nämä hallituksen muutkin vastaavat esitykset. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että ne ovat eräänlaisia postimerkkipaikkauksia: sinänsä periaatteessa esityksinä hyvinkin kannatettavia tukia, jotka auttavat akuutissa kriisitilanteessa johonkin ongelmaan tai osaan siitä ongelmasta, mutta eivät kuitenkaan kokonaisvaltaisesti eivätkä kaikkia. Joku aina putoaa näiden tukitoimenpiteiden ulkopuolelle. Tämä sama ilmiö oli esillä aikanaan koronatuissa, joita ei pystytty maksamaan tasapuolisesti kaikille, jotka kärsivät näistä koronarajoituksista. Nytkään tässä muuttuneessa maailmantilanteessa ja polttoaineen kallistumisen myötä ei hallitus ole lähtenyt tällaisiin laajoihin toimenpiteisiin, mihin muualla Euroopassa on lähdetty, eli kokonaisvaltaisiin polttoaineveron laskemisiin.
Nyt tässä mainitussa kuljetusalan tukipaketissa, kuten useat ovat jo sanoneet, taksiala putoaa kokonaan välistä sillä perusteella, että se voitaisiin siellä siirtää helpommin hintoihin. No, olisiko pitänyt sitten miettiä joku sellainen muu tukitoimi, joka ei olisi niin helppo siirtää hintoihin? Taksiuudistuksen jälkeen taksiala ylipäänsä on hätää kärsimässä. Sieltä on lähtenyt toimijoita, ja kilpailu on paikoitellen hyvin epätervettä. Siellä ollaan jo valmiiksi ongelmissa ilman mitään polttoaineen hinnannousuakin.
Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä tähän taksialan ahdinkoon, kuten myös tähän laajempaan polttoaineiden hinnannousun aiheuttamaan elinkeinoelämän ongelmatiikkaan, löydettäisiin ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-08T16:55:39,2022-06-08T16:57:21,Tarkistettu,1.1
2022_70_57,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_58,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, niin kuin edustaja Mäkelä sanoi, tähän polttoaineiden jatkuvaan hinnannousuun joku ratkaisu täytyy löytyä. Kuten kaikki tiedämme, niin parhaillaan on menossa sellainen suunnitelma, jonka mukaan Euroopan unionissa oltaisiin päästökauppaan ottamassa mukaan myös liikennepolttoaineet ja talojen lämmitykseen liittyvät polttoaineet. Ja nyt on reilumpaa sanoa asiat niin kuin ne ovat eikä kaunistalla niitä. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että kun polttoaineiden jakelijat eli huoltoasemayrittäjät joutuvat ostamaan päästöoikeuksia myymälleen polttoaineelle, se tulee nostamaan liikennepolttoaineiden hintaa noin 40—50 senttiä nykyisestä. Kaikki tämä päästökaupan mukaan ottaminen: Siinähän on periaatteessa, kun tarkalleen sanotaan asia, kysymys siitä, kuinka paljon kansakunta tuottaa hiilidioksidipäästöjä ilmaan ja kuinka paljon sitten on hiilinieluja ja ovatko nämä päästöt ja nielut tasapainossa. Suomellehan ne on laskettu väärin. Minä olen siitä puhunut niin monta kertaa enkä lakkaa puhumasta, ennen kuin tämä virhe oikaistaan.
Ja tässä näemme, arvoisa puhemies, mitä se tarkoittaa, kun tahallaan, tietoisesti ympäristöministeriö on vääristellyt tietoja ja antanut suomalaisista väärän tiedon sinne ilmastopaneeliin. 15 miljoonaa tonnia on meillä turhia päästöjä, joista me maksamme tästä eteenpäin ostamalla lisää päästöoikeuksia, ja nyt kun tämä päästökauppa laajenee, niin suomalaisten kurimus, suomalaisten erittäin, erittäin epäoikeudenmukainen huono asema vain pahenee. 40—50 sentin polttoaineen hinnankorotus tulee olemaan katastrofi kaikille suomalaisille pois lukien ne ihmiset tässä maassa, joilla on varallisuutta niin paljon, että heillehän on herttaisen yhdentekevää, paljonko se polttoaine maksaa — maksakoon vaikka kymmenen euroa litralta, niin autolla ajetaan edelleen. Lapsiperheille, eläkeläisille, pienituloisille, niille henkilöille, jotka välttämättä työnsä takia pitkien välimatkojen Suomessa tarvitsevat autoa, kun julkisen liikenteen kulkuneuvoja ei ole — siellä ei ratikka kulje eikä edes junaratoja ole eivätkä bussit enää kulje, siellä on pakko olla henkilöauto — näille perheille, näille ihmisille, olkoon perheellinen tai yksinäinen ihminen, se on kamala juttu.
Meillä on jo tänäpänä, arvoisa puhemies, sellainen tilanne, että hyvä ystäväni, joka on Parikkalassa koulun rehtorina, kertoi, että hänellä oli tuntiopettajien paikkoja auki, ja he sanoivat, että he mielellään olisivat tulleet töihin, mutta kun on se matka, minkä he joutuvat työmatkan takia ajamaan opettaakseen muutamat tunnit lukiossa ja ylä- ja ala-asteella, eikä se annettu tulo, mikä kertyy heille tuntiopettajan työstä päivässä, riitä kattamaan kunnolla polttoainekuluja. Elikkä me olemme itse ajaneet sellaiseen miinaan, josta emme millään meinaa päästä irti, ja ainoa oikea tapa mennä eteenpäin on oikaista nämä päästökaupan virheet. Mehän olemme lähes hiilineutraaleja. Kun me nuo metsähommat hoidamme kuntoon, niin että meillä ovat päästöt ja nielut tasapainossa, me pääsemme tästä asiasta nollakustannuksilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-08T16:57:22,2022-06-08T17:00:33,Tarkistettu,1.1
2022_70_59,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa, edustaja Kiljunen, Kimmo poissa. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_60,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme todella tärkeän asian äärellä. Jos meillä maanteillä kulkeva liikenne Suomessa pysähtyy, niin käytännössä koko maa pysähtyy. Noin 90 prosenttia, elikkä reilusti valtaosa tavaraliikenteestämme, kulkee maanteillä kumipyörien päällä. Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja jos eurooppalaisittain verrataan, niin meillä myöskin esimerkiksi tuotetta kohden kertyy enemmän kuljetuskilometrejä kuin muualla.
Maanteiden kuljetusliikenne on täten Suomen kilpailukyvyn kannalta hyvin merkittävä, ja on huomattava, että polttoainekustannusten osuus voi olla yli 40 prosenttia kuljetusyrityksen kustannuksista. Nyt, niin kuin on todettu, Venäjän helmikuussa aloittaman hyökkäyssodan takia polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa. Maailmanmarkkinahintojen nousulle ei loppua valitettavasti ole näkyvissä aivan heti, ja tilanne on todella aiheuttanut kuljetusyrityksille suuria maksuvaikeuksia. Kuitenkin kuljetusten tulee pyöriä kaikkialla Suomessa, sillä muuten meiltä loppuu kaupoista ruoka ja muukin tavara ja palvelut. 
Jo viime maaliskuussa kuljetusbarometriin vastanneista kuljetusyrittäjistä 87 prosenttia ennusti kannattavuutensa alenevan entisestään ja yhdeksän kymmenestä sanoi, että polttoaineen hinnannousu uhkaa heidän yrityksensä tulevaisuutta. Yli kolmasosa oli jo laittanut vähintään osan kuljetuskalustostaan seisontaan tilanteen vuoksi.
Arvoisa puhemies! Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on jakeluvelvoitteen väliaikainen alennus, joka laskee dieselin hintaa arviolta 12 senttiä. Tämä nyt käsittelyssä oleva kuljetusalan tuki on tärkeä osa tätä kokonaisuutta, sillä kuljetusalalla käytettävä polttoaine on yli 95‑prosenttisesti juuri dieseliä. Näiden tukien säätäminen ja kohdentaminen ei ole aivan yksinkertaista, ja on hyvä, että hallitus on nyt pystynyt muotoilemaan tämän käsittelyssä olevan tuen, joka kohdentuu maanteillä tapahtuviin sekä tavara- että henkilökuljetuksiin. Autoilijoita hallitus on tukenut myös työmatkavähennystä korottamalla. Hallitus on siis tehnyt kuljetusalalle monia toimia: tämän uuden 75 miljoonan euron kustannustuen tyyppisen tuen, eduskunnassa käsittelyssä olevan jakeluvelvoitteen alennuksen sekä ammattidieselin, joka on myös laitettu valmisteluun.
Kuljetusalan ja autoilijoiden tueksi pitää olla valmis myös uusiin toimiin. Autoilijoita on vuosikymmenten aikana verotettu liiankin raskaasti. Meidän pitää pitää Suomen pyörät pyörimässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-08T17:00:34,2022-06-08T17:03:40,Tarkistettu,1.1
2022_70_61,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_62,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Hoskosen esille ottamaan problematiikkaan liittyen EU:n liikenteen ja merenkulun päästökauppaan voin kertoa, että tästä on hyvin tuoretta suuren valiokunnan päätöstä, tältä päivältä: 
Eli suuri valiokunta tänään käsitteli asiaa otsikolla ”Päästökauppaa koskeva direktiiviehdotus on tärkein ja kustannustehokkain EU:n ilmastopolitiikan väline”. Tämä otsikko ehkä kuvastaa valtioneuvoston ja hallituspuolueiden linjaa tähän asiaan, joka on varsin myönteinen verrattuna siihen, mitä edustaja Hoskonen äsken esitti. On hyvä tietysti, että hallituksen puolellakin jonkinlainen järjen ääni kuuluu.
Suuri valiokunta tosiaan toi esille, että hallituksella on tiettyä kriittisyyttä liittyen tähän päästökauppaan. Siellä painotetaan tiettyjä asioita ja otetaan huomioon tiettyjä asioita, mutta kuitenkin Suomen pitäisi tukea tasapainoisen neuvotteluratkaisun aikaansaamista. Ja Suomi kannattaa yksiselitteisesti tämän pohjaesityksen pohjalta päästökaupan ulottamista meriliikenteeseen, vaikka tieliikenteen puolella onkin tiettyjä varauksia. Eli tämä on nyt valitettavasti Suomen virallinen linja, jonka suuri valiokunta tänään vahvisti.
Perussuomalaiset esittivät yksiselitteisesti, ettei Suomen tule ulottaa päästökauppaa tie- ja meriliikenteeseen — meidän ei tule suostua siihen — ja äänestyksessä tässä kävi kuitenkin niin, että hallitus äänesti sen nurin yksimielisesti ja muut oppositiopuolueet äänestivät tyhjää, paitsi yksi kokoomuslainen hallitusrintaman mukana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-08T17:03:41,2022-06-08T17:05:16,Tarkistettu,1.1
2022_70_63,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_64,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ammattiliikenteelle annettava energiatuki polttoaineen hinnan alentamiseksi on ihan hyvä ja perusteltu, en sitä vastusta, en tietenkään. Jotta Suomi menestyy ja Suomi pysyy kunnossa, se tarkoittaa, että pyörät pyörivät, puuta kulkee, tavaraa kulkee ja ihmiset liikkuvat työmatkoilla ja monilla muilla matkoilla, se on äärimmäisen tärkeä asia. Mutta jos me jatkamme tätä tukikehitystä, tukirulettia edelleen, niin kuin ilmeisesti pitää jonkun aikaa jatkaakin, niin tämä ei lopu koskaan, ellei me aidosti puututa niihin perusteisiin. Eihän se voi olla niin, että joku ilmastoprofessori Markku Ollikainen jatkuvasti saa tätä disinformaatiota levittää. Luin 5. päivä kesäkuuta sanomalehti Karjalaisesta ison artikkelin, jossa hän vakuutti taas ääni väristen, naama totisena, että meillä metsät ovat nyt päästölähteitä ja kaikki menee väärinpäin ja maailma menee piloille. Eihän se niin ole. Jos lasketaan vaikka Metsäntutkimuslaitoksen, nykyisen Luonnonvarakeskuksen, tilastoista, paljonko meillä on hakattu esimerkiksi vuosina 2000—2020, niin keskimääräinen vuotuinen hakkuumäärä — huom. keskimääräinen, siellä on huippuvuosia, siellä on hyvin rauhallisia vuosia metsien hakkuissa ollut — on ollut hieman vajaa 70 miljoonaa mottia — 68,7 miljoonaa mottia muistaakseni oli keskiarvo, itse sen laskin. Jää hieman alle 70 miljoonan motin. Ja kun kasvu on tällä hetkellä noin 105 miljoonaa mottia per vuosi, niin se kuvaa sitä, että meillähän on edelleen sitä hiilinielua valtavasti. Hiilinielu kasvaa, hiilivarasto kasvaa. Totta kai siinä on vuosittaisia, yksittäisiä heittoja, mutta yhden vuoden perusteella ei saa johtopäätöksiä koskaan missään tilastossa tehdä. Pitää uskaltaa katsoa pitkä trendi, miten kehitys menee eteenpäin.
Tässä on juuri se ongelma, että ilmastoaktivistit, nimenomaan Markku Ollikaisen johdolla, tätä disinformaatiota levittävät, ja on murheellista, että esimerkiksi Yleisradio ei millään pääse kertomaan näistä asioista, miten ne oikeasti ovat.
Jos Suomi haluaa aidosti olla ilmastoneutraali, niin ensimmäinen vaihe, jotta tällaisia keskusteluja, mitä nyt parhaillaan käymme polttoainetuesta ammattiliikenteelle... Ensimmäinen askel siihen suuntaan on oikaista nämä päästökaupassa olevat virheet, jotka Suomi tietoisesti on tehnyt. Ja mitä varten ne virheet on tehty sinne? Minä kerron senkin, arvoisa puhemies: ne on tehty sitä varten, että tämä ilmastoaktivistiliike, joka edustaa pitkälti Vihreää liittoa, haluaa saada tällä keinoin ratkaisukeinoiksi metsien lisärauhoituksen, turvepeltojen viljelyn lopettamisen ja soiden käytön totaalisen kiellon. Sehän johtaisi Suomen katastrofiin, koska jos metsiä rauhoitetaan, niin tuhoamme samalla hiilinielun, eli kasvavasta, menestyvästä hiilinielusta pikkuhiljaa tulee päästölähde, kun siellä ei saa tehdä mitään, ja sitten kun turvepeltojen viljely kielletään, soiden käyttö kielletään, niin hiilidioksidin määrä, mikä nyt on tullut esimerkiksi sieltä ojitetuilta soilta tai turvepelloilta... Kun suo-ojat peitetään, niin se hiilidioksidituotanto loppuu mutta alkaa valtava metaanin tuotanto, ja se on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Näillä disinformaatioilla, väärillä tiedoilla, Markku Ollikainen informoi jatkuvasti. Hän oli hallitusneuvotteluista asti tätä tietoa levittämässä, mutta kukaan ei viitsi tässä oikaista tätä tietoa. Missä on Suomen tutkiva journalismi? Kaikki valtakunnan media Yleisradiosta ja Hesarista lähtien tätä samaa mantraa hokee. Kysymys kuuluu, arvoisa puhemies: kuinka monta kymmentä miljardia me haluamme maksaa turhasta suomalaisten veroeuroja Eurooppaan ostamalla sieltä päästöoikeuksia? Nyt varsinkin, jos tulee liikennepolttoaineiden mukaanotto päästökauppaan, samoin rakennusten lämmittäminen, sanokaa minulle, hyvät paikalla olevat edustajat, millä ihmeellä me sen maksamme. Tämä jo nostaa vuokrat niin valtavan korkealle, että lapsiperheet, pientä eläkettä nauttivat, pientä palkkaa nauttivat ihmiset, joilla on muitakin menoja paljon, joutuvat välittömästi tilanteeseen, joka on heille aivan ylivoimainen. Ja on aivan turha kuvitella, kun lähes 10 miljardia tänäkin vuonna velkaannumme, että valtiolta siihen apua löytyisi. Euroopan unioni, jos haluaa jatkaa omaa toimintaansa kansojen vapaaehtoisena yhteenliittymänä, joka perustuu lakiin ja oikeuksien kunnioittamiseen, ei voi jatkaa näin.
Vaikka me hakkaisimme kaikki Suomen metsät pois... Nythän on puhuttu siitä, että meidän pitäisi bioenergiaan siirtyä. Bioenergiaan Suomi varmasti siirtyy sen, minkä se pystyy, mutta meidän on oltava rehellisiä itsellemme, että laskemme nielut oikein, kasvavan metsän määrän oikein ja jalostamme puuta, teemme puutaloja, teemme vähempiarvoisesta puusta energiaa ja niin edelleen. Vaan kun tämä on mennyt tällaiseksi informaatiosodaksi, jossa Markku Ollikainen saa vain kertoa yhdensuuntaista totuutta ja muiden on oltava hiljaa, kun ei sinne tiedotusvälineeseen pääse millään, niin kysyn teiltä, arvoisat Suomen kansanedustajat: Miten paljon me tätä arvotonta näytelmää haluamme katsella? Ja kuinka monta lisäbudjettia me vielä teemme erilaisten tukioperaatioiden läpiviemiseksi? Tästä salista ei löydy semmoista edustajaa, jolla on sydäntä sanoa jollekin eläkeläiselle tai lapsiperheelle, että ajakaa vain sillä autollanne edelleen, kun dieselpolttoaine tai bensa maksaa neljä euroa. Tällä menolla sitä kohti mennään. Ei ehkä neljään koskaan päästä, eikä toivottavasti koskaan päästäkään, mutta kolme euroa on jo lähellä, kun tulee päästökaupan laajennus liikennepolttoaineisiin. Sitten näitä tällaisia tarinoita on paljon. Minua on harmittanut koko tämän vaalikauden tämä ilmastohumppa, kun tämä ei perustu totuuteen.
Esimerkkinä talousvaliokunnasta tältä päivältä — arvoisa puhemies, yksi esimerkki vielä: Kun puhutaan liikennepolttoaineiden biojakeen vähentämisestä, mistä parhaillaan lakia tässä talossa on käsitelty — elikkä sitä biojaetta vähennetään, jolloin polttoaineen hinta hieman laskee, arvion mukaan 10—15 senttiin, siihen väliin se sattuu — mitä se biojae tarkoittaa? Se pääosin tulee Kaukoidästä: 49 prosenttia muistaakseni tulee Kaukoidän suunnalta. Afrikasta ei juurikaan tule, Yhdysvalloista tuli 18 prosenttia, Etelä-Amerikasta jonkin verran. Kuka vielä tässä salissa ilkeää sanoa, että tällä keinoin me pelastamme ilmaston, rahtaamalla tämmöistä tavaraa ympäri maailmaa laivoilla tai muilla välineillä, jotka tuottavat ilmakehään valtavat päästöt? Eipä taida siinä ilmakehä säästyä. Vain jonkun ilmastoprofessori Ollikaisen hymy levenee, kun hän tietää, että pystyy tätä hommaa pyörittämään ja eduskunta on nöyränä poikana hänen jalkojensa juuressa.
Näin ei voi jatkua. Suomi menee kohta konkurssiin, jos ei tässä järki tähän peliin löydy. Mutta sen minä tiedän sydämessä, että tämä on väärin ja siitä pitää eduskunnan nousta takajaloilleen ja sanoa, että tämä ei käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-08T17:05:00,2022-06-08T17:12:00,Tarkistettu,1.1
2022_70_65,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Tässä yhteydessä lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_70_66,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp","Herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain sekä muutaman muun lain muuttamisesta. Kyseisellä esityksellä eläimistä saatavista sivutuotteista annetulla lailla toimeenpannaan EU:n asetus eläimistä saatavista sivutuotteista. Tässä lainsäädännössä on kysymys muuhun kuin elintarvikekäyttöön tarkoitettujen tuotteiden käytöstä, ja siinä on myös hävitystä koskevia kriteerejä. Sen soveltamisala on hyvin laaja. Eläimistä saatavia sivutuotteita koskevan lainsäädännön tarkoitus on eläintautien leviämisen ehkäisy. Varmasti koronan jälkihännissä kaikki ymmärtävät, miksi nämä asiat ovat tärkeitä, ja meillä on näitä uusiakin eläimistä ihmisiin leviäviä tauteja ilmennyt.
Puhemies! Tällä hallituksen esityksellä tehdään EU:n virallista valvontaa koskevan asetuksen edellyttämät muutokset, jotka ovat lähinnä teknisiä. Viranomaisjärjestelmän ja viranomaisten välinen tehtävänjako säilyisi ennallaan.
Lisäksi tällä esityksellä toimeenpannaan mahdollisuus käyttää liha-luujauhoa polttoaineena ilman jätteenpolttolainsäädännön vaatimusten noudattamista. Liha-luujauhon polttoainekäyttöä koskevat vaatimukset vastaisivat lannan polttoainekäytön vaatimuksia.
Lisäksi niin sanottu entisten eläinperäisten elintarvikkeiden ja ruokajätteen käyttöä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan koskeva kielto selkiytetään afrikkalaisen sikaruton torjuntaan liittyen. Erittäin vakava ja iso asia, josta toivoisi, että ihmiset enemmänkin olisivat tietoisia, että tämä sikarutto ei Suomeen leviäisi. Sitä on ihan meidän lähialueillammekin, ja tässä pitäisi kyllä elintarviketurvallisuus ja bioturvallisuus nykyistä paremminkin huomioida, että matkailun myötä ja sieltä tuotavien elintarviketuotteitten myötä ei vain leviä tämä erittäin hankala eläintauti Suomeen.
Lakiin lisättäisiin tällä esityksellä toimien luotettavuuden selvittämistä koskeva säännös. Vastaavasti muutettaisiin Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia tähän liittyen.
Lisäksi hallinnollisiin pakkokeinoihin ehdotetaan lisättäväksi seuraamusmaksu, jolla voitaisiin nopeammin reagoida mahdollisiin laiminlyönteihin.
Esityksellä rajoitetaan mahdollisuutta hävittää hautaamalla maahan ja toimittamalla kaatopaikalle vesiviljelylaitoksilta ja kalaa käsitteleviltä elintarvikelaitoksilta peräisin olevia kaloja ja kalanperkeitä. Tässä taustalla on EU:n komissiolta saatu huomautus, jonka mukaan Suomi on sallinut EU-lainsäädännön vastaisesti kalasivutuotteiden maahan hautauksen ja kaatopaikoille toimittamisen rajoituksetta. Kyseiset kalasivutuotteiden hävitysmuodot olisivat edelleen sallittuja erikseen asetuksella määrätyllä, niin sanotulla syrjäisellä alueella sekä pienten viikoittaisten määrien osalta. Rajoitus ei koskisi luonnonkaloista alkutuotannossa saatavia kalasivutuotteita.
Puhemies! Kokonaisuutena siis joiltain osin, esimerkiksi liha-luujauhon polttamisen osalta, voimme puhua, että vähän sääntely vähenee ja kevenee ja tulee mahdollisuuksia, sitten hieman tiukkenee kalanperkeitten osalta sääntely.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-06-08T15:20:19,2022-06-08T15:23:26,Hyväksytty,1.1
2022_70_67,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_68,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille seikkaperäisestä esityksestä. Valkeni kerralla, miten tämä asia oikeastaan on. Ainoa asiaintila, mistä minä tämän asian tiimoilta olen hieman murheellinen, on se, että tämä eurooppalainen maatalouspolitiikka menee kyllä sellaiseen suuntaan, että tässä ollaan luomassa valtavasti byrokratiaa. Kun lukee tuonkin esityksen, mistä ministeri äsken ansiokkaasti meille kertoi, niin olen siitä murheellinen, että valtavaa byrokratiaa luodaan joka puolelle. Tämä on aivan uskomatonta.
Olen esimerkiksi seurannut tuolla talousvaliokunnan puolella näiden erilaisten ilmastotavoitteiden toteuttamista ja siihen liittyvää byrokratiaa, jota suunnitellaan. Minä pahoin pelkään, että tässä asiassa käypi kohta niin, että Euroopan unioni alkaa olla semmoinen järjestelmä, jossa tehdään valtava määrä ympäristövaikutusten arviointia, valtava määrä hankkeiden vaikutusten arviointia, sitten istutaan komiteoissa yöt ja päivät ja mietitään, mitä voitaisiin vielä tehdä, ja sen jälkeen vielä on yksi komitea, joka toteaa, että on saavutettu loistavia tuloksia tässä komiteatyössä. Että pikkusen minua pelottaa tämä tilanne, ja varsinkin kun katsoo noita ilmastopoliittisia esityksiä, mitä nyt tänäkin päivänä EU:sta tulee liittyen esimerkiksi uusiutuvaan energiaan koskien ministerin toimialaa — tämä metsien käyttö ja siihen liittyvät asiat — niin olen hyvin peloissani siitä, mitä sieltä meille tuleekaan liittyen esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöön taikka metsien käyttöön yleensä. Niihin asioihin kun tulemme sitten aikanaan tässä salissa palaamaan, niin ne ovat niin painavia asioita, että niihin verrattuna tämä asia on pieni lilliputti.
Sinänsä tärkeä asia, mutta ihmettelen vain, että tähänkin on onnistuttu ymppäämään tuonne sisälle melkoinen valvontaorganisaation vaatimus, että pitää tehdä tällä keinoin ja tuolla keinoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-08T15:23:30,2022-06-08T15:25:20,Hyväksytty,1.1
2022_70_69,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp",Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_70,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt en ole ihan varma, liittyykö tähän lakiesityksen aiheeseen, mutta ollaan maatalousvaliokunnassa keskusteltu hylkeen hyödyntämisestä. Se taitaa semmoisessa direktiivissä olla, että sille ei pysty nyt tässä vaiheessa tekemään mitään, mutta kun pyyntilupiakin annetaan, niin niitä ei edes tulla käyttämään sitä määrää, mikä on lupia myönnetty, koska hävittäminen on hankalaa. Jos niistä joitakin sivutuotteita saisi myytyä, taljaa, nahkaa ja tämmöistä, niin se saattaisi olla yksi keino myös siihen, että niitä metsästettäisiin sitten ainakin se lupamäärä. Mutta en tiedä, onko tällä mahdollista puuttua siihen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-06-08T15:25:20,2022-06-08T15:26:15,Hyväksytty,1.1
2022_70_71,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_70_72,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp,"Herra puhemies! Kysymyksessä on ensimmäinen kalastuslainsäädäntöön ja kalastuspolitiikkaan liittyvä esitys, jonka maa- ja metsätalousministerinä teille täällä eduskunnassa annan ja esitän hallituksen puolesta. Kysymys on hallituksen esityksestä laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Tämän kehyksenähän on se, että samalla tavalla kuin maatalouspolitiikka on täysin unionin yksin omassa toimivallassa, eniten harmonisoitu hallinnonala, myös kalastuspolitiikka on unionin päätösvallassa voi sanoa täysin. Minullakin koittavat sitten tuossa syksyllä kovat paikat, kun päätetään näistä kiintiöistä ja kalastuksen suunnasta, ja se on hyvin intohimoja herättävä aihepiiri.
Itsekin olin tuossa viikonloppuna Lapin-kierroksella Lapin luonnonvara-asioitten parissa, ja siellä muun muassa Tornionjoella keskustelimme lohiasioista. Tässä on tiettyjä jännitteitä vaelluskalojen osalta aina meidän kansallisessa kalastuspolitiikassamme, meidän kannaltamme kalastuksessa, toisaalta joilla tapahtuvan kalastuksen osalta ja toisaalta merellä tapahtuvan osalta, ja meidän tehtävämmehän on sitten poliitikkoina löytää tasapainoa näihin asioihin.
Puhemies! Tarve tämän lakiesityksen antamiseen johtuu EU-lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön muutoksista, ja samalla esitetään tehtäväksi myös eräitä tarkennuksia ja parannuksia voimassa olevaan lakiin. Monilta osin nämä esitykset ovat hyvin teknisenkin luontoisia, muun muassa ihan muutetaan virastojen nimet nykyiseksi ja viitataan oikeaan lainsäädäntöön jatkossa, ja tämmöistä hyvinkin teknistä tarkennusta.
Lainsäädännön kehitystarpeista johtuvina muutosehdotuksina muun muassa kunnat muutetaan esityksessä kunnallisiksi elintarvikevalvontaviranomaisiksi, 7 §:ssä. Tämä on tehtävä, jota kunnat ovat tehneet yhteisen kalastuspolitiikan jäljitettävyyssäännösten noudattamisesta, vuodesta 2015, alkaen samalla kun ne valvovat muuta elintarvikelainsäädännön jäljittämistä. Sitten löytyy hyvin teknisiä muutosehdotuksia pääosin oikeastaan.
Olen varma, että maa- ja metsätalousvaliokunta tämän tapansa mukaisesti käsittelee hyvällä ja suurella huolellisuudella, ja sillä tavalla meidän lainsäädäntömme vastaa sitten Euroopan unionin kalastusasioista annettua EU-juridiikkaa täysin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-06-08T15:26:48,2022-06-08T15:29:39,Hyväksytty,1.1
2022_70_73,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 6/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon esittelypuheenvuoron, joka kestää kymmenen minuuttia, jälkeen keskustelua käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisesti. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös tämän nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_70_74,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitus antoi ohjelmansa mukaisesti eduskunnan käsiteltäväksi joulukuussa 2021 ihmisoikeuspoliittisen selonteon. Se ohjaa Suomen kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa sekä hallituksen perus- ja ihmisoikeustoimintaa. Selonteossa käsitellään rinnakkain toimintaa kansainvälisellä, EU- sekä kansallisella tasolla. Ulkoasiainvaliokunta pitää tätä valittua käsittelytapaa perusteltuna.
Kuten valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat esille, aiemmin ihmisoikeuksien edistäminen nähtiin lähinnä osana Suomen kansainvälistä toimintaa. Kuitenkin se, miten hyvin Suomi toteuttaa perus- ja ihmisoikeuksia kansallisesti, määrittää keskeisesti myös sitä, kuinka uskottava toimija Suomi on kansainvälisesti.
Ihmisoikeuspoliittisen selonteon antamisen jälkeen Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta. Hyökkäys loukkaa räikeästi kansainvälistä oikeutta, ja Venäjän joukot ovat hyökkäyssodan aikana syyllistyneet Ukrainassa vakaviin kansainvälisen humanitäärisen oikeuden loukkauksiin, joihin liittyy myös rikosoikeudellinen vastuu.
Sota on aiheuttanut siviiliväestöön kohdistuvan laajamittaisen ihmisoikeus- ja humanitaarisen kriisin. Sodan kärjistyessä on arvioitu, että yli 10 miljoonaa ihmistä voisi mahdollisesti joutua pakenemaan kodeistaan, näistä noin 4 miljoonaa Ukrainan rajojen ulkopuolelle. Pakolaisista suurin osa on naisia ja lapsia, jotka ovat vaarassa joutua väkivallan ja hyväksikäytön uhreiksi paetessaan sotaa. Suomi on yhtenä EU-maana ottanut käyttöön tilapäisen suojelun mekanismin Ukrainasta paenneille.
Toimintaympäristön kuvauksessa todetaan, että monet valtiot pyrkivät avoimesti rapauttamaan monenkeskistä, kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa järjestelmää ja vaikeuttamaan YK:n ihmisoikeusjärjestelmän toimintaa. Räikeimpinä toimijoina selonteko nostaa esille Kiinan ja Venäjän, joiden pyrkimyksenä on ollut eri keinoin kyseenalaistaa ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta YK:n ihmisoikeuselimissä. Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että nämä kehitystrendit tunnistetaan ja nimetään.
Selontekoon on kirjattu tavoite EU:n globaalista johtoroolista ihmisoikeuskysymyksissä. Ulkoasiainvaliokunta pitää tavoitetta tärkeänä erityisesti nykyisessä toimintaympäristössä, jossa ihmisoikeuksia haastetaan kansainvälisellä tasolla entistä enemmän. EU:n yhtenäinen toiminta ei kuitenkaan aina onnistu unionin yksittäisten jäsenvaltioiden kyetessä estämään EU:n yhteisen puuttumisen ja kannanmuodostuksen YK:n jäsenvaltioiden sisällä tapahtuviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Selonteon YK:ta koskevan tarkastelun keskiöön ymmärrettävästi nousee Suomen jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa. Kolmevuotinen kausi 22–24 on Suomen ensimmäinen täysimittainen jäsenyys ihmisoikeusneuvostossa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on selonteon antamisen jälkeen noussut myös ihmisoikeusneuvoston toiminnan keskiöön. Venäjä oli valittu vuonna 2020 ihmisoikeusneuvoston jäseneksi vuosille 21–23, mutta 7.4.22 Venäjän jäsenyysoikeudet keskeytettiin. Ulkoasiainvaliokunta pitää näitä tietoja erittäin perusteltuina huomioiden maan laajamittaiset ja systemaattiset ihmisoikeusloukkaukset ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset Ukrainassa. Myös muutoin Venäjän hyökkäyssota on ollut keskeisesti esillä YK-järjestelmässä. Turvallisuusneuvosto on käsitellyt tilannetta useissa hätäistunnoissaan, mutta Venäjän veto-oikeuden johdosta turvallisuusneuvosto on kyvytön tekemään asiassa päätöksiä.
Euroopan neuvosto on Euroopan johtava hallitustenvälinen ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeusvaltiotoimija. Sen toiminta nojaa järjestön piirissä hyväksyttyihin valtiosopimuksiin ja niiden täytäntöönpanon valvontaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan johti maan erottamiseen Euroopan neuvostosta. Valiokunta pitää tätä välttämättömänä todeten samalla, että Venäjä säilyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolena syyskuuhun saakka.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöllä eli Etyjillä on maantieteellisen kattavuutensa vuoksi merkitystä ihmisoikeuksia koskevassa vuoropuhelussa. Ulkoasiainvaliokunta pitää valitettavina saamiaan tietoja siitä, että Venäjä rapauttaa Etyjin toimintamahdollisuuksia, ja pitää tärkeänä, että Suomi pyrkii löytämään keinoja Etyjin toimintakyvyn palauttamiseksi myös osana Suomen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajakauden valmisteluja.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan Suomi edistää oikeusvaltioperiaatteen toteutumista kaikessa toiminnassa kansallisesti, Euroopan unionissa sekä ulko- ja kehityspolitiikassa YK:ssa ja alueellisissa järjestöissä. Selonteko luettelee eri keinoja eri foorumeilla, joilla oikeusvaltiokehitystä tuetaan. Kuten ulkoasiainvaliokunnan kuulemat asiantuntijat painottivat, ei oikeusvaltiota tule pitää Suomessakaan itsestäänselvyytenä vaan sen eteen pitää tehdä jatkuvasti työtä. Asiantuntijat pitivät kansallisen tason toimia oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi vaatimattomina erityisesti sitä taustaa vasten, että periaate on otettu yhdeksi selonteon perustavista tavoitteista. Kuten suuri valiokunta toteaa, kansallisten kehittämistarpeiden avoin käsittely tuo uskottavuutta asioiden esille nostamiseen myös EU-tasolla ja kansainvälisesti.
Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä selonteon kirjausta siitä, että Suomi edistää vastuullista liiketoimintaa ja valtioiden velvollisuutta suojella ihmisoikeuksia yritystoiminnassa sekä yritysten velvoitetta ihmisoikeuksien kunnioittamiseen niin kansallisesti, EU:ssa kuin kansainvälisestikin. Ulkoasiainvaliokunnan kuulemien asiantuntija-arvioiden mukaan vastuullisuuden edistäminen on yritysten keskuudessa kasvussa ja siitä on tulossa menestyvän liiketoiminnan perusedellytys. Valiokunta pitääkin tärkeänä julkisen vallan myönteisiä kannustimia yrityksille ihmisoikeuksiin sitoutumiseksi. Valiokunta pitää vastuullisuuden edistämistä yritysmaailmassa tärkeänä myös mahdollisesti kasvavana kilpailuetuna yrityksille ja Suomelle.
Ulkoasiainvaliokunta pitää hyvänä, että sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen kansallisella, pohjoismaisella, EU- ja kansainvälisellä tasolla on nostettu selonteon yhdeksi painopisteeksi. Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut myös katastrofaalisia vaikutuksia naisten ja tyttöjen asemaan. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat seksuaalisesta väkivallasta sota-aseena. Valiokunta toteaa lisäksi, että pakolaisiksi lähteneet tytöt ja naiset voivat matkallaan ja määränpäässä kohdata seksuaali- ja sukupuolittunutta väkivaltaa, kuten hyväksikäyttöä, tai joutua ihmiskaupan uhreiksi.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kohtaavat edelleen merkittävästi syrjintää maailmalla. Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan samaa sukupuolta olevien väliset seksisuhteet on kriminalisoitu 65 maassa, joista kuudessa voidaan tuomita kuolemanrangaistus ja 57 maassa voidaan tuomita useiden vuosien vankeuteen. Myös selonteon kirjaukset siitä, että Suomi toimii maailmanlaajuisesti homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin poistamiseksi ja tähän perustuvien kuolemantuomioiden välittömäksi poistamiseksi, ovat tärkeitä.
Sananvapauden merkitys on mittava sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että demokratian toimivuuden kannalta. EU-tuomioistuin on toistuvasti korostanut, kuinka keskeistä on varmistaa päätöksenteon avoimuus, joka mahdollistaa sen, että useiden näkökantojen eroavuuksista voidaan keskustella avoimesti, mikä myötävaikuttaa toimielinten suurempaan legitimiteettiin suhteessa kansalaisiin ja mikä lisää kansalaisten luottamusta. Näin ollen tiedon ja keskustelun puuttuminen on pikemminkin omiaan synnyttämään kansalaisissa epäilyjä paitsi tietyn toimenpiteen laillisuuden myös koko päätöksentekomenettelyn legitimiteetin osalta.
Ulkoasiainvaliokunta yhtyy lausuntovaliokuntien arvioon, että disinformaatiota tulee ehkäistä tehokkaasti. Valiokunta kuitenkin lisää asiantuntijakuulemiseen nojautuen, että analyyttinen tarkkuus on tässä keskeistä, sillä myös disinformaatioksi leimaamiseen ja siitä seuraaviin toimiin liittyy mahdollisia ihmisoikeusongelmia. Disinformaation, verkkohäirinnän ja vihapuheen torjuntaan liittyy erityistä huolellisuutta vaativa haaste tärkeänä ihmisoikeutena suojatun sananvapauden kunnioittamisesta.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää, ettei eduskunnalla ole huomautettavaa selonteon johdosta mutta että eduskunta edellyttää valtioneuvoston ottavan uutta ihmisoikeuspoliittista selontekoa laatiessaan huomioon mietinnössä esitetyt havainnot. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-06-08T15:30:00,2022-06-08T15:41:00,Tarkistettu,1.1
2022_70_75,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_76,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää eduskuntaa ja ulkoasiainvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa ihmisoikeuspoliittisen selonteon monipuolisesta käsittelystä, johon monet valiokunnat täällä ovat osallistuneet. Nopeasti muuttunut kansainvälinen toimintaympäristö on myös nostanut ihmisoikeuskysymykset aivan uudella tavalla vahvasti esiin. Mietinnössä annetaan laaja tuki Suomen ihmisoikeuspolitiikan tavoitteille ja selonteon teemapainotuksille. Perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen tarvitaan kaikkia, toimeenpano ei ole vain hallituksen ja ministeriöiden asia. Kun Suomen toiminta on yhdensuuntaista ja johdonmukaista, vaikutusmahdollisuutemmekin kasvavat.
Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia, universaaleja, ne kuuluvat kaikille ja kaikkialla. Tätä universaaliutta ja demokratian periaatteita haastetaan maailmalla nyt yhä useammin, usein myös väkivaltaa käyttäen, ja valitettavasti tätä näemme nyt myöskin Euroopassa. Perustan omalle toiminnallemme antavat YK, eurooppalaisten hallitusten välisten järjestöjen toiminta sekä Euroopan unioni. Valiokunnan huomio Euroopan unionin vahvistamisesta ihmisoikeusloukkausten torjumiseksi on erittäin tärkeä. Suomi tunnetaan maailmalla ihmisten yhdenvertaisuudesta ja sukupuolten tasa-arvosta. Nämä teemat näkyvät myös nyt työssämme YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenenä vuosina 22—24.
Kansainvälisessä toiminnassamme painotamme naisten ja tyttöjen oikeuksia, alkuperäiskansojen oikeuksia, vammaisten henkilöiden oikeuksia, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia ja eurooppalaisessa toiminnassa näiden ohella romanien oikeuksia. Meillä on tarjottavana omia kokemuksiamme tavoistamme edistää yhdenvertaisuutta. Ihmisoikeuspoliittinen selonteko täsmentää ja vahvistaa ihmisoikeusperustaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme toimeenpanoa, kuten mietinnössäkin sanotaan.
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö painottaa ihmisoikeuspuolustajien toiminnan tukemisen ja suojelemisen merkitystä. Ulkoministeriö jatkaa myös tämän toiminnan kehittämistä. On myös syytä jatkaa Suomen aktiivisuutta ihmisoikeuksia kunnioittavan yritystoiminnan toimintatapojen ja sääntelyn kehittämiseksi. Julkisen vallan, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan yhteistoimintaa tarvitaan myös selonteossa painotetuissa teemoissa digitalisaation sekä kestävän kehityksen alueilla.
Selonteossa käsitellään rinnakkain toimintaa kansainvälisellä, EU- sekä kansallisella tasolla. Esimerkiksi oikeusvaltioperiaatetta tulee puolustaa kaikilla näillä tasoilla. Mietinnössä tuodaan esiin, että ihmisoikeuksien kansallista täytäntöönpanoa, mukaan lukien kansainvälisten sopimusvalvontaelinten Suomelle antamia suosituksia, tulisi käsitellä laajemmin ja täsmällisemmin. Myös valvontaelinten suositusten ja ratkaisujen seurantaa tulee mietinnön mukaan tehostaa. Kansallisia perus- ja ihmisoikeushaasteita sekä saamiamme suosituksia ja niiden täytäntöönpanoa käsitellään säännönmukaisesti nyt ministeriöiden välillä. Laajempaa keskustelua perus- ja ihmisoikeuksien tilasta käydään kansalaisyhteiskunnan kanssa muun muassa osana ihmisoikeuksien yleismaailmallista määräaikaistarkastelua eli niin sanotun UPR-prosessin yhteydessä. YK:n jäsenvaltiot arvioivat Suomen ihmisoikeustilannetta neljännen kerran ihmisoikeusneuvoston UPR-työryhmässä marraskuussa.
Perus- ja ihmisoikeusnäkökulma on oleellinen osa myös lainsäädäntöhankkeiden käsittelyä. On edelleen syytä miettiä ja kehittää tapoja, joilla voimme käsitellä perus- ja ihmisoikeuksien kehittämistarpeita kokonaisuutena ja toimivalla tavalla. Ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna sitä, että valtioneuvosto antaa vaalikausittain selonteon perus- ja ihmisoikeuspolitiikasta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Selontekoa on valmisteltu ja käsitelty eduskunnassa hyvin poikkeuksellisina aikoina. Koronapandemian ihmisoikeusvaikutusten arviointi on vielä kesken, ja on tärkeää huolehtia, että tuloksena ei ole eriarvoisuuden lisääntyminen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mitä ilmeisimmin johtanut uusiin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien loukkauksiin.
Selonteon mukaan ihmisoikeuspolitiikassa on jatkossakin varauduttava niin toimintaympäristön kuin toimintatapojenkin nopeisiinkin muutoksiin. Uskon, että ihmisoikeuspoliittisen selonteon linjaukset antavat hyvän pohjan varautua muutoksiin. Muuttuvassa maailmassa on tärkeää, että valtion toimielimet, kansalaisyhteiskunta sekä tutkijayhteisö käyvät keskustelua ja pyrkivät yhdessä löytämään ratkaisuja, joilla perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista voidaan edistää.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä erikseen kiittää eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä ja rakentavasta hengestä tämän selonteon käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-06-08T15:41:21,2022-06-08T15:45:52,Hyväksytty,1.1
2022_70_77,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_78,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aholle hyvästä esittelystä ja ministeri Pekka Haavistolle omasta puheenvuorostanne. 
Omassa puheessani otan kolme pienempää teemaa lähinnä kotimaasta: jengirikollisuuden, urheiluun ja liikuntaan liittyviä kysymyksiä sekä kysymyksiä lasten huoltajuuskiistoihin ja isien heikkoon asemaan näissä tapauksissa.
Puhemies! Hallintovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei jengirikollisuutta mainita selonteossa. Valiokunta korostaa, että jengirikollisuuden kasvu voi vaikuttaa ihmisoikeuksiin rajoittavasti. Tätä rikollisuuden muotoa ei saa päästää juurtumaan Suomeen. Jengirikollisuuteen liittyy alistamista, kiristämistä ja väkivaltaa, siis ihmisoikeuksien törkeää loukkaamista.
Tarkastusvaliokunta toteaa asuntopoliittista kehittämisohjelmaa koskevassa lausunnossaan, että asuinalueiden eriytyminen on suurimmissa suomalaiskaupungeissa jo yleiseurooppalaista tasoa. Erityisen huolestuttavaa on, että lasten ja nuorten alueellinen segregaatio on aikuisväestöä suurempaa. Tämä kehitys luo pohjaa jengirikollisuudelle. Jengien hallitsemat asuinalueet ovat valtava riski kansalaisten ihmisoikeuksille. Suomessa noudatetaan Suomen lakia. Poliisi vastaa asuinalueiden turvallisuudesta, ja poliisille on annettava edellytykset hoitaa tehtävänsä kunnialla.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuspolitiikka liittyy myös urheiluun, vaikka tätä näkökulmaa ei tuoda selonteossa erityisesti esiin. Onneksi sivistysvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota omassa lausunnossaan. Lasten, nuorten ja myös aikuisten on voitava luottaa siihen, että liikunnan ja urheilun parissa voi harrastaa ilman häirintää tai kiusaamista. Moni urheilija on kertonut kohtaamastaan epäasiallisesta käyttäytymisestä. Heidän rohkeutensa on esimerkillistä, mutta riskitöntä se ei ole. Viestinviejä voi kohdata uusia painostusmuotoja kerrottuaan epäkohdista, tai sitten ei tapahdu mitään: epäkohtiin ei puututa ja asiasta vaietaan. Vaikeneminen ja puuttumattomuus ovat myös tekoja, jotka mahdollistavat väärien toimintamallien jatkumisen. Liikunnan ja urheilun tehtävä on lisätä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Epäasialliseen käyttäytymiseen on puututtava tiukasti. Epäkohtien julkituomista ei voi jättää vain yksittäisten urheilijoiden vastuulle. Jokaisella on vastuu omasta toiminnastaan ja johdolla erityinen vastuu johtamisesta. Puuttumattomuus on arvovalinta valmentajalta, urheilujohtajalta, seuralta tai liitolta.
Urheilu ja liikunta saavat yhteiskunnan tukea monin eri tavoin. Urheiluyhteisön on itse varmistettava, että toiminta on tuen arvoista. Alan johtotehtäviin on valittava niin naisia kuin miehiä. Valintakriteerien pitää olla kestävät ja toiminnan avointa. Toistuviin epäkohtiin on puututtava tarvittaessa myös tukien leikkaamisella.
Arvoisa puhemies! Ja sitten se kolmas asia: Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Vanhemmat voivat erotilanteessa tehdä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta sopimuksen, jonka sosiaaliviranomainen vahvistaa. Riitatilanteissa asian ratkaisee tuomioistuin. Lainsäädäntö lähtee siitä, että päätöksenteon pohjana on oltava lapsen etu. Lain mukaan lapsella on oikeus hyvään ja läheiseen suhteeseen molempiin vanhempiinsa myös eron jälkeen. Valitettavasti isät joutuvat perinteiden ja rooliodotusten vuoksi usein epätasa-arvoiseen asemaan. Sopimuksia tai oikeuden päätöksiä tapaamisista ei noudateta tai tapaamisia ei käytännössä mahdollisteta ollenkaan. Liian moni isä joutuu huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen uhriksi ilman tehokkaita oikeussuojakeinoja. Vieraannuttaminen omasta lapsesta on henkistä väkivaltaa, joka jättää jälkensä lapseen, toiseen vanhempaan ja usein myös isovanhempiin. Vieraannuttaminen on sanktioitava myös Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-06-08T15:45:58,2022-06-08T15:51:09,Hyväksytty,1.1
2022_70_79,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_80,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet ovat paras osa politiikkaa. Niihin voi aina vedota, ja niillä voi tukkia poliittisen vastustajan suun, eli ne ovat kuin politiikan yleisavain. Suomessa on moni sitä mieltä, että tavallisella suomalaisella ei ole ollenkaan ihmisoikeuksia. Kun ruotsinkielinen hakee oikeustieteelliseen tai lääketieteelliseen opiskelemaan, auttavat kiintiöt jo valmiiksi paremmassa asemassa olevaa hakijaa. Kun suomenkielinen haluaisi saada perustuslain mukaan itselleen kuuluvaa perusopetusta Ahvenanmaalla, hän ei sitä saa, eli Ahvenanmaalla syrjitään suomenkielisiä avoimesti. Ottaen huomioon RKP:n perustajan Axel Olof Freudenthalin rasistisen menneisyyden voitaneen pohtia, johtavatko Ahvenanmaan ihmisoikeusrikkomuksien juuret sinne saakka.
Suomessa ei ole myöskään rikoksen uhreilla ihmisoikeuksia, sillä vakavien rikosten tekijät pääsevät lievillä, usein ehdollisilla rangaistuksilla. Erityisesti ulkomaalaiset, kolmannen maailman tulokkaat nauravat sananmukaisesti partaansa, kuinka helpolla pääsevät. Sen sijaan tavallisella kansalaisella on oikeus maksaa veroja ja rahoittaa kehitysapua ja Afganistanin bordelleita, kuten kävi aikoinaan ilmi.
Suomen eliitin käsitys ihmisoikeuksista ja niistä saarnaamisesta on myös venyvä. Kun Espanjan hallitus pahoinpitelee tavallisia äänestäjiä Kataloniassa, ei kuulu tuomitsevaa ääntä. Suomalainen systeemimedia kärkenään Helsingin Sanomat ja Yleisradio ylistää raakaa poliisiväkivaltaa. Tämä ei unohdu.
Turkki on myös aivan oikeassa siinä, että Suomi suojelee terroristeja. On ikävä tosiasia, että Suomi ei piittaa ihmisoikeuksista, kun kurditerroristit pääsevät sosiaalitätien hellään huomaan ja kalustettuun kunnan asuntoon.
Selonteko saarnaa rasismista mutta ei kerro, että suurin rasismin ja syrjinnän uhri on valkoihoinen suomalainen. Selonteossa mainitaan myös korona eli tavallinen flunssa. Sen varjolla Suomessa syrjitään piikittämättömiä hoitajia ja heihin kohdistuu suoranainen vaino. Samaa valtiollista kiusantekoa kohdistuu myös kansallismielisiin toimijoihin politisoituneen poliisin toimesta. Turun, Helsingin ja Vantaan lähiöissä pelätään ulkomaalaistaustaisten jengejä, eikä kukaan kysele ihmisoikeuksien perään, kun suomalaiset ajetaan kodeistaan.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuspoliittinen selonteko on pelkkää moraaliposeerausta ja täynnä eliitin itsekehua. Se on globalistijuristien laatima lapsellinen julistus rappeutuvasta, globalismiin höyrähtäneestä Suomesta, jossa tavallista työläistä pidetään pilkkana. Silti ulkoasiainvaliokunta kaikessa yksimielisyydessään ei näe siinä mitään huomautettavaa vaan antaa ainoastaan eväitä seuraavia selontekoja varten.
Enkä voi tässäkään yhteydessä olla mainitsematta pääministerin eilistä sodanjulistusta. Meidän tehtävä on vaatia Ukrainaan rauhaa eikä lietsoa sinne lisää sotaa. En tiedä, mitä pääministeri oikein vetää, kun ei ymmärrä, ettei sodassa ole voittajia. Sota on aina pahasta, ja se kohdistuu aina siviileihin. Ihmisoikeudet voivat toteutua ainoastaan rauhan kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-08T15:51:29,2022-06-08T15:56:22,Hyväksytty,1.1
2022_70_81,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen poissa. Edustaja Purra myöskin poissa. — Edustaja Mattila, Hanna-Leena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_82,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn puheenvuorossani osioon, joka käsitteli perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista digitalisaatiossa ja tiedonvälityksessä.
On helppo yhtyä ulkoasiainvaliokunnan toteamukseen, että digitalisaatio ja uuden teknologian eri sovellukset sisältävät mahdollisuuksia, mutta ne pitävät sisällään myös riskejä perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Riskejä sisältyy digitalisaation ja autoritaarisen vallankäytön yhteyteen. Eriarvoisuutta luovat myös digitaitojen eriytyminen sekä erot pääsyssä verkkoon. Kuten muutkin valiokunnat, muun muassa sivistysvaliokunta on nostanut esille omassa lausunnossaan lasten ja nuorten kriittisten digi- ja mediataitojen vahvistamiseen tähtäävien toimien merkityksen. On yhtä tärkeää huolehtia myös ikääntyvän väestön ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien, kuten vammaisten, digi- ja mediataitojen vahvistamisesta.
Digitalisaatioon liittyy myös tieteellisen tiedon tuottamisen, jakamisen ja hyödyntämisen suuri merkitys disinformaation torjumisessa. Digitaalisuuteen liittyvät yhdenvertaisuuskysymykset koskevat paitsi tiedon myös teknologian saatavuutta. Parhaimmillaan digitaaliset toimintamallit edistävät yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta ja ehkäisevät eriytymiskehitystä. Toimivat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sähköisen asioinnin, opiskelun, työnteon ja yrittämisen missä päin Suomea tahansa. Tietoliikennerakentamiseen onkin tarpeellista investoida siinä missä tie- ja väylärakentamiseen.
Koulutus- ja kulttuuripolitiikalla on tärkeää pyrkiä johdonmukaisesti edistämään kaikkien kykyä hyötyä digitalisaatiomahdollisuuksista ja esimerkiksi pääsyä digitaaliseen ympäristöön kouluissa ja kirjastoissa. Tällä tavoin tavoitetaan lapset ja nuoret ja pystytään varmistamaan heille tarpeelliset työkalut selvitä digitaalisessa maailmassa. Pidän tärkeänä, että selonteossa kiinnitetään aiheellisesti erityistä huomiota myös haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen. Digitalisaatiokehitys ei saa johtaa siihen, että esimerkiksi vammaisten tai ikääntyneiden henkilöiden pääsy palveluihin ja tiedonsaantiin estyy käytännössä. Miten tämä voidaan käytännössä toteuttaa, on toinen kysymys. Miten voimme vahvistaa sellaisten toimintakykyisten ikäihmisten digi- ja mediataitoja, jotka eivät ole koskaan esimerkiksi työelämässä tarvinneet tietoteknisiä taitoja ja joille digitaaliset asiointivälineet ovat tuntemattomia? Samaan aikaan monet julkisen sektorin palvelut, kuten Kela, verottaja tai poliisi, sähköistävät palvelujaan olettaen, että kansalaiset osaavat niitä käyttää. Selonteko ei ota kantaa, miten nämä kysymykset pitäisi ratkaista, mutta osoittaa kyllä tahtotilan, että epätoivottava suunta pitää muuttaa toiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-08T15:56:38,2022-06-08T15:59:30,Tarkistettu,1.1
2022_70_83,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_70_84,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän itsekin tästä selonteosta ja mietinnöstä. Ihmisoikeudet ovat tärkeitä ja kuuluvat jokaiselle. Meillä Suomessa, aivan oikein, usein puhutaan paljon oikeuksista ja korostetaan niitä. Meillä nostetaan esiin ulkomaiden ihmisoikeusrikkomuksia, ja hyvä näin, mutta on syytä katsoa myös omaa tilannettamme.
Selonteossa todetaan, että usein Suomen kansalliset perus- ja ihmisoikeushaasteet poikkeavat teemoiltaan ja laajuudeltaan maailmanlaajuisista. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että monia kansallisesti keskeisiä ongelmakohtia sekä toisaalta perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edistäviä lainsäädäntöhankkeita on tarkasteltu vain ohuesti tai jätetty kokonaan tarkastelun ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös sen, että meillä Suomessa on syytä korostaa myös poikien oikeuksia. Tällä hetkellähän tilanne on se, että poikien tilanne monissa keskusteluissa ja puheenvuoroissa ja selonteoissa lähes tyystin sivuutetaan. Tiedämme, että meillä Suomessa viime vuosina erityisesti poikien ja nuorten miesten syrjäytyminen on tutkitusti lisääntynyt. Merkittävä osa koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä on nuoria miehiä. Asunnottomista valtaosa on miehiä. Miesten odotettavissa oleva elinikä on myös matalampi kuin naisilla. Liian monet pojat putoavat jo peruskoulussa ja syrjäytyvät. Tyttöjen oikeuksien edistäminen on äärimmäisen tärkeää, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, että poikia ei unohdeta. Pidän suurena ongelmana sitä, että se tosiasiallisesti usein sivuutetaan. Meidän on kiinnitettävä vakavaa huomiota poikien pärjäämiseen koulumaailmassa ja heidän syrjäytymisensä ehkäisyyn.
Arvoisa puhemies! Selonteko, aivan oikein, korostaa sananvapauden merkitystä. Myös sananvapauden toteutumisesta on syytä olla huolissaan meillä Suomessakin. On hyvin ikävää, että varsin usein jonkun mielipiteen- ja sananvapautta koetetaan rajoittaa esimerkiksi niin sanotun vaientamiskulttuurin kautta. Ihmisen tai ihmisryhmien oikeutta osallistua keskusteluun tai muuhun toimintaan saatetaan arvioida hänen ominaisuuksiensa perusteella. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että jollakin ei ole oikeutta osallistua johonkin keskusteluun tai että hänen puheenvuoronsa painoarvoa vähentää esimerkiksi hänen ihonvärinsä, sukupuolensa tai kansallisuutensa. Ihmisellä pitää olla todellinen ja oikea sananvapaus, se on keskeinen ihmisoikeus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-08T15:59:31,2022-06-08T16:02:35,Hyväksytty,1.1
2022_70_85,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_86,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien polkeminen saa maailmassa monia muotoja. Tämän vuoden aikana tehdyt kiristykset sananvapauteen ovat lopettaneet Venäjällä viimeisetkin vapaan median rippeet. Sama kehitys on toistunut Suomen lähialueista Valko-Venäjällä. Myös EU-maa Unkarin kehitys on ollut omalla tavallaan huolestuttavaa. Venäjän ja Valko-Venäjän ihmisoikeusasioihin meidän on suoraan mahdotonta vaikuttaa, mutta Unkarin kehitykseen pitäisi ottaa EU-tasolla nykyistäkin voimakkaampi linja. Unkaria ja muita demokratiakehitystään heikentäviä maita, kuten Puolaa, tullisi päättäväisesti ohjata oikeaan suuntaan epäämällä näiltä mailta EU:n rahoitus, mikäli ne eivät sitoudu kunnioittamaan demokratiaa ja sananvapautta.
Myös aidosti demokraattisessa ja ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa voi esiintyä omanlaisiaan puutteita. Tämä koskee myös Suomea. Havaittuihin puutteisiin on reagoitava. On esimerkiksi varmistettava, ettei digitalisaatiokehitys julkisissa palveluissa sulje pois sellaisia ihmisiä, esimerkiksi ikääntyneitä, joilla ei ole välineitä asioida viranomaisten kanssa digitaalisesti tai ei ole taitoja asioida digitaalisesti. Kaikki väestöryhmät on huomioitava viranomaispalveluja suunniteltaessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-08T16:02:35,2022-06-08T16:04:32,Hyväksytty,1.1
2022_70_87,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Edustaja Tuomioja poissa. Edustaja Sirén myöskin poissa. — Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_88,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin tänään valtiovarainvaliokunnassa, kun siellä nousivat esiin pankkien stressitestit, että joskus on varmasti hyvä tehdä stressitestejä myös ihmisoikeuksille, ja ehkä tämä selonteko on tavallaan yhdenlainen stressitesti, koska se kuvaa sitä kehitystä, missä me mennään.
Selonteossa käy hyvin ilmi, että perusoikeudet ja ihmisoikeudet eivät ole mikään erillinen politiikan saareke vaan niiden kunnioittaminen on turvattava kaikessa julkisen vallan toiminnassa, ja kaiken perustalla ovat tietenkin yhteiset arvot. On kyse vapaudesta, demokratiasta, tasa-arvosta, ihmisarvojen kunnioittamisesta ja oikeusvaltioperiaatteesta, mutta on muistettava, että myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Tämä ehkä poliittisissa debateissa usein unohtuu.
Selonteossa arvioidaan, että demokratian taso ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on heikentynyt myös eräissä EU:n jäsenvaltioissa. Autoritäärisyyden ja vallan keskittäminen ja demokratian rapautuminen on vakava uhka, vaikka valtaosa Euroopan valtioista vaaliikin demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Viime aikoina riski on kasvanut, esimerkiksi koronapandemian vuoksi, koska sitä on käytetty jonkun verran tekosyynä perus- ja ihmisoikeuksien rajoittamiselle. Sananvapauden ja kansalaistoiminnan rajoittaminen ja vähemmistöjen oikeuksien polkeminen ovat osa autoritääristä vallankäyttöä. Siihen kuuluu myös pyrkimys estää naisten sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumista, ja tämä on ikävä kyllä osa tätä autoritääristä kehitystä. 
Ihmisoikeuksien puolustajien toiminnan tukeminen on yhä tärkeämpi osa monien valtioiden ihmisoikeuspolitiikassa, ja ajattelen itse, että vahva kansalaisyhteiskunta on vakuutus autoritääristä kehitystä vastaan. Jos esimerkiksi Venäjällä olisi vahvoja ihmisoikeustoimijoita ja vahva kansalaisyhteiskunta, Venäjän autoritäärinen hallinto ei voisi mellastaa lähes kritiikittä, kuten se nyt tekee. Toisaalta taas vahva vastavoima ja sen kehittyminen on vaikeaa, koska hallinto on autoritääristä.
Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva ja muu sukupuolittunut väkivalta on Suomessa vakava ongelma. Siitä puhutaan paljon, mutta teoissa meillä on vielä parantamisen varaa. Kyse on sitkeästä tasa-arvo-ongelmasta, ja useat kansainväliset sopimusvalvontaelimet ovat kiinnittäneet tähän ongelmaan huomiota. Oli hyvä kuulla ministeriltä, että meillä on nyt ikään kuin mekanismi, miten näitä asioita käsitellään silloin kun me saamme myös moitteita maailmalta. Suomi on nimittäin saanut muun muassa Istanbulin sopimusta valvovalta GREVIOlta ja CEDAW-komitealta useita huomautuksia riittämättömistä toimista sukupuolittuneen ja erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisessa toiminnassa. On syytä muistaa, että väkivalta ulottuu myös verkkoon ja kyse ei ole pelkästään fyysisestä väkivallasta vaan myös vallankäytöstä, vaientamisesta, henkisestä väkivallasta ja pelottelusta. Tässäkin eri tutkimusten mukaan näkyy eroa miesten ja naisten välillä. Naiset kokevat ehkä enemmän seksuaalista häirintää ja erityyppistä uhkailua, kun miehet taas suoraa väkivaltauhkailua. Meidän on kehitettävä poliisin ja syyttäjien ymmärrystä siitä, että sukupuolittunut väkivalta ja sen digitaalinen ulottuvuus on asia, johon pitää puuttua, ja että se pitäisi ottaa samanlaisena väkivaltana kuin fyysinen väkivalta vaikkapa kaduilla ja kodeissa.
Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluan puuttua romanien asemaan: Suomi on yksi niistä Euroopan valtioista, joissa etniset vähemmistöt kokevat eniten syrjintää, ja romanit ovat tässä joukossa. Jos katsomme eurooppalaisittain, romanit ovat yksi suurimmista etnisistä vähemmistöryhmistä, ja EU:n perusoikeusviraston arvioiden mukaan yli kaksi kolmannesta EU-alueen romaneista elää köyhyysrajan alapuolella. Romanit kokevat, että romanivastaisuus on viime aikoina lisääntynyt. Ja jos arvioimme vaikkapa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Ukrainan tilannetta, niin siellä sodan jalkoihin on jäänyt lukuisia ihmisiä. Monet Ukrainan romanit viettävät koko elämänsä ilman henkilöllisyystodistusta tai rekisteröintiä, ja heitä arvioidaan olevan noin 35 000. Osattomuus näkyy silloin kun nämä ihmiset hakevat apua meiltä muilta. On tärkeää varmistaa, että avun saaminen on tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avun tarvitsijan tausta. [Puhemies koputtaa] Pidetään kirkkaana mielessä, että lapsuudesta ei tule uusintaa ja jokaisen lapsen oikeus on olla turvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-06-08T16:04:36,2022-06-08T16:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_70_89,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Näin. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_90,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään rinnakkain Suomen toimintaa ihmisoikeuksien toteutumiseksi kansainvälisellä, EU:n ja kansallisellakin tasolla. Johdonmukaisuutemme ja onnistumisemme kansallisesti antaa meille selkänojan vaikuttaa myös maailmalla, ja sen vuoksi yhdyn kyllä niihin näkökulmiin, että tulisi ehkä laajentaa sitä tarkastelua myös siinä, kuinka täällä Suomessa onnistumme ja kuinka kansainväliset suositukset saamme täällä toteutumaan.
Ihmisoikeuspoliittinen selonteko nimeää Suomen kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan tärkeitä painopisteryhmiä: alkuperäiskansat, vammaiset henkilöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt sekä eurooppalaisessa yhteisössä romanit, joista edellisessä puheenvuorossa hienosti. Nämä ryhmät ovat konfliktiympäristöissä erityisessä riskissä joutua vaaran kohteeksi turvallisuutensa ja terveytensä suhteen, ja heidän tarpeisiinsa tulisi kiinnittää tarkempaa huomiota systemaattisesti. Näin Pride-kuukauden aikana on erittäin tärkeää osoittaa, että Suomi puolustaa ja ajaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia niin kotona kuin kansainvälisessä yhteisössä.
Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristöä järisyttävä muutos tapahtui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on hyökkäyksensä aikana syyllistynyt vakaviin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksiin. Samaan aikaan myös muualla kansainvälisesti ihmisoikeustilanne jatkaa heikkenemistään. Emme siis saa unohtaa laajempaa kansainvälistä tilannetta Ukrainan kammottavien tapahtumien keskellä.
Valiokunta nostaa mietinnössään Kiinan uiguurivähemmistön tilannetta, ja Talibanin jälleen valtaan noustua tilannetta Afganistanissa, mikä heikentää etenkin tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Yli 12-vuotiaat tytöt eivät yhäkään pääse kouluun Afganistanissa, ja tähän tulisi pyrkiä kansainvälisestikin vaikuttamaan — emme saa näitä unohtaa.
Pakolaisia on maailmalla enemmän kuin koskaan. Yli 44 000 joutuu jättämään kotinsa päivittäin. Pakolaisten ihmisoikeuksien toteutuminen tulee varmistaa myös Suomessa. Kannan suurta huolta Suomessa erityisesti lasten oikeuksien toteutumisesta, varsinkin turvapaikkaa ja oleskelulupaa hakevien perheiden mahdollisuudesta elää yhdessä. Paperittomien joukossa — josta eilen eduskunnalle luovutettiin Lupa elää ‑kansalaisaloite, heidän mahdollisuuksistaan elää ja vakiinnuttaa elämänsä täällä mahdollisesti jopa yli seitsemän vuoden Suomessa oleskelun jälkeen — on useita satoja lapsia. Tästä kansallisesta huolesta meidän pitäisi kantaa vastuu ja saada ratkaisu aikaan. Nämä haasteet, se, että he ovat joutuneet paperittomiksi, on meidän oman lainsäädännön ja meidän omien poliittisten päätösten seurausta.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa dramaattisesti muuttoliikkeisiin ja yhteiskuntien toimintaan. On hyvin tarpeellista, ja kiitos siitä, että perus- ja ihmisoikeuksien kytkös ilmastokriisiin ja luontokatoon on tässä selonteossa tunnistettu. Pakolaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat kytköksissä toisiinsa, ja niiden keskinäisriippuvuus tulee vain lisääntymään tulevaisuudessa. Kun suojelemme luontoa, torjumme luontokatoa, ja kun torjumme ilmastonmuutosta, suojelemme ja edistämme myös ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Tähän on Suomen jatkossa panostettava entistä enemmän.
Edellisestä selonteosta on kulunut kahdeksan vuotta, ja toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen vaikuttavia muutoksia. Yksi uusista tarpeellisista painopisteistä on digitalisaatio, joka itsessään sisältää paljon mahdollisuuksia tiedonsaannin muodossa, muun muassa koulutukseen pääsyn muodossa, mutta myös riskejä ihmisoikeuksien kannalta. Tällaisia ovat muun muassa digitaitojen eriytyminen ja erot mahdollisuuksissa päästä verkkoon. Tätä kutsutaan niin kutsutuksi ”digikuiluksi”, ja tämä kysymys ulottuu tänne meillekin osittain: esimerkiksi ikääntyvän väestön mahdollisuudet päästä palveluihin, kun ne muuttuvat vain digitaalisiksi, on haaste meillekin.
Kiitos ulkoministeriölle vielä lopuksi myös siitä, että toimenpidesuositukset ihmisoikeuspuolustajien suojelemiseksi etenevät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-06-08T16:10:02,2022-06-08T16:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_70_91,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_92,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme kansainvälisen politiikan suurista kehitystrendeistä ja suurvaltakilpailun kiihtymisestä, meidän on välttämättä nähtävä myös arvoristiriitojen lisääntyminen. Ihmisoikeus- ja demokratiatilanne on jo pitkään heikentynyt kymmenissä valtioissa, ja oikeusvaltiokehitykseen kohdistuu voimakasta kyseenalaistamista — myös Euroopan unionin jäsenvaltioissa, valitettavasti. Kansainvälisten sopimusten takaamat ihmisoikeudet eivät ole asioita, joita meidän tulee vain edistää, vaan yhä useammin kyse on myös siitä, miten niiden asemaa puolustetaan. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho omassa alustuspuheenvuorossaan kävi läpi laajasti mietinnön sisältöä, eli en puutu siihen, vaan nostan muutamia yksittäisiä asioita.
Konkreettisin akuutti haaste universaalien ihmisoikeuksien toteutumiselle on Venäjä. Se on tehnyt viimeistään hyökkäyksellään selväksi, ettei se piittaa lainkaan kansainvälisistä säännöistä ja normeista saati kunnioita kansainvälisiä järjestöjä ihmisoikeuksien toteutumisen valvojina tai edes humanitäärisen avun antamisen mahdollistamiseen. Ihmisoikeudet itse asiassa tuntuvat olevan riippakivi Venäjän kokemalle oikeudelle toimia säännöistä ja kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Erityisesti venäläisten sotilaiden tekemät humanitääriset loukkaukset ovat karmeita, mutta se on samalla myös selvä viesti siitä, että Venäjälle ainut oikeus tuntuu olevan kunnioittaa voimaa.
Euroopan neuvosto mainittiin myös jo puheenjohtajan esittelypuheenvuorossa, mutta muistutan edelleen siitä, että se toimii hallitusten välisenä ihmisoikeus-, demokratia- ja oikeustoimijana, merkittävänä väylänä varmistaa, että ihmisoikeudet toteutuvat Euroopassa. Itse asiassa parlamentaarinen yleiskokous yksimielisesti oli Venäjän erottamisen kannalla, elikkä Venäjä pistettiin pihalle Euroopan neuvostosta maaliskuun puolessavälissä.
Samoin viimeisen vuoden aikana Euroopan neuvostossa olen toiminut raportöörinä Puolan, Latvian ja Liettuan hybridihyökkäykseen vastaamiseksi sekä edellyttänyt Aleksei Navalnyin myrkyttämisen tutkimisen aloittamista ja tuominnut Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan kansanmurhana. Näiden ihmisoikeusrikkomusten esille nostamisen ja tuomitsemisen paikka on niitä käsittelevät elimet. Yhdysvaltojen ohella Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel näytti tästä erinomaista esimerkkiä YK:n turvallisuusneuvostossa tämän viikon maanantaina tuomitessaan selvin sanoin Venäjän globaalilla nälänhädällä kiristämisen. Oikeus ruokaan on nimittäin osa YK:n ihmisoikeusjulistusta, jota Venäjä jälleen toiminnallaan tietoisesti rikkoo.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä sananen ihmisoikeuksista, kansainvälisestä turvallisuudesta ja kaupasta. Monesti ne tuntuvat olevan toisistaan irrallisia asioita, mutta itse asiassa niillä on erittäin tiivis yhteys keskenään, ja siitä syystä viime vuoden toukokuussa Euroopan unioni julkisti kauppastrategian, joka koskee nimenomaan valmistautumista arvojen välisen kilpailun kiristymiseen. Se tekee Euroopan unionin kauppapolitiikasta entistä vahvemman välineen, jolla se voi edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja muita arvojaan, ja tässä maailmantilanteessa vahvoja välineitä ihmisoikeuden puolustamiseen toden totta tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-06-08T16:15:01,2022-06-08T16:19:21,Hyväksytty,1.1
2022_70_93,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Näin. — Edustaja Kiljunen, Kimmo poissa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_94,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin hieman laajemmin ja periaatteellisemmin tästä ihmisoikeuksien kysymyksestä.
Täällä on monissa puheenvuoroissa tullut esille tämä meidän aikamme ehkä kaikkein selkein, räikein ja näkyvin ihmisoikeusloukkaus eli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seuranneet tapahtumat, ja se on, kuten sanottua, kenties pahin mahdollinen ihmisoikeusloukkaus, mikä voi olla: laiton hyökkäyssota, jonka seurauksena tehdään tekoja, jotka todennäköisesti täyttävät rikokset ihmisyyttä vastaan ‑määritelmät.
Mutta nyt tullaankin siihen, että ihmisoikeuksia ei voida aina puolustaa pelkällä puheella ja joskus ne oikeudet joutuu asettamaan vastakkain. Eli Venäjähän ei lopeta sitä hyökkäystään eikä ihmisoikeusrikkomuksiaan sillä, jos Ukraina lakkaisi taistelemasta vastaan, eikä sillä, että kansainvälinen yhteisö lopettaisi Ukrainan tukemisen, vaan Venäjä voi omasta halustaan lopettaa sen hyökkäyksen silloin, kun haluaa, tai toisaalta se voidaan pakottaa lopettamaan se hyökkäys aseellisella voimalla. Eli tässä tullaan siihen, että joudutaan asettamaan näitä oikeuksia vastakkain.
Pienemmässä mittakaavassa tämä oikeuksien asettaminen vastakkain tulee esiin esimerkiksi siinä tilanteessa, kun puhutaan nyt tästä hybridivaikuttamisesta ja siihen vastaamisesta Suomen omasta näkökulmasta.
Hallintovaliokunta on lausunnossaan 13 näiltä valtiopäiviltä todennut: ”Suomen ensisijaiset velvoitteet kohdistuvat Suomen oikeuspiiriin kuuluviin, ja julkisella vallalla on perustuslain 22 §:n mukaan velvollisuus taata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallintovaliokunta katsoo, että Suomen kansalaisille ja muille maassa oleskeleville kuuluvien erittäin tärkeiden kollektiivisten etujen on joissain poikkeuksellisissa tilanteissa syrjäytettävä maan ulkopuolella olevien henkilöiden yksilölliset edut.” Eli eikö tässä aika suoraan sanota, että Suomella tulee olla oikeus laittaa rajansa kiinni äärimmäisessä hybridivaikuttamistilanteessa, kun siirtolaisia käytetään hybridivaikuttamisen keinona käytännössä Suomeen hyökkäämiseen ja Suomeen vaikuttamiseen? Näinhän tässä sanotaan, ja näinhän tämä tilanne on.
Oikeudet ovat hirvittävän harvoin absoluuttisia. Ne ovat useimmiten johonkin muuhun oikeuteen ristiriitaisia, ja joudutaan punnitsemaan, mikä oikeus on suurempi kuin jonkun toisen oikeus.
Tässä tullaan tähän kysymykseen meidän omista ihmisoikeusongelmistamme Suomessa, eli sananvapaus, disinformaation määritelmä, joihin ulkoasiainvaliokunta tässä mietinnössään on ottanut kantaa. Eli mitä voidaan määrittää disinformaatioksi? Mihin voidaan lähteä puuttumaan yhteiskunnan pakkokeinoin, kun katsotaan, että tämä tieto on niin paikkansa pitämätöntä ja vahingollista, että sitä lähdetään vaientamaan yhteiskunnan pakkovallalla? Kenellä on oikeus määrittää, mitä sinulla ei ole oikeus sanoa? Tämä on se perimmäinen kysymys. Sananvapaus on perusoikeus ja ihmisoikeus. Se on hyvin vahva sellainen, mutta sitten taas sananvapautta voidaan tiettyjen näkemysten mukaan käyttää väärin. Esimerkiksi kunnianloukkaus on kriminalisoitu tekona, rikokseen kehottaminen on kriminalisoitu. Missä kohtaa menee se raja, että sananvapaus onkin sellainen oikeus, jota voidaan rajoittaa?
Suomessa tätä rajoittamista tehdään vähän liian kanssa. Suomessa voi joutua oikeuteen Raamatun siteeraamisesta. On paljon muitakin tällaisia hieman poliittisen sävyisiä oikeusprosesseja, joissa jopa poliisi on katsonut tarpeelliseksi lopettaa tutkinnan mutta valtakunnansyyttäjä on henkilökohtaisella päätöksellään pakottanut poliisin jatkamaan näitä tutkintoja. Tähän pitäisi meidän itsemme kiinnittää huomiota.
Suomalaisella ei tunnu olevan aina oikeutta todentaa omaa henkilöllisyyttään. Tämä on erikoinen tilanne oikeusvaltiossa, että Suomen kansalaisen pitää ottaa itselleen maksullinen passi tai henkilökortti voidakseen todentaa, kuka hän on. Samaan aikaan maahan tulee henkilöitä, joilla ei ole minkäänlaisia henkilöllisyyspapereita, ja heille pyritään takaamaan palvelut ja sosiaaliturvaa.
Yhteiskunnan palvelut ovat nykyään pankkitunnuksen takana. Mitä sitten, jos et saa pankkitunnusta? Et pysty käyttämään niitä palveluita. Siinä on melkoinen digitaalinen kuilu. On myös olemassa se digitaalinen kuilu, joka aiemmin mainittiin, joka liittyy osaamiseen käyttää digitaalisia palveluita mutta ihan konkreettisiin mahdollisuuksiinkin: olet ylivelkaantunut, et saa pankkitunnuksia.
Koronapandemian aikana tuli hyvin monia sellaisia tilanteita, joissa ihmisten perusoikeudet — oikeus yrittää, oikeus liikkua, oikeus elinkeinoon — tuntuivat olevan varsin halpoja sen kaiken voittavan argumentin ”oikeus elää” edessä, vaikkei sitä oikeutta elää voitu aina perustella, varsinkaan aukottomasti. Eli tehtiin aika hätiköityjä ratkaisuja.
Ylipäänsä yhteiskunnassa positiivinen syrjintä on mielestäni mennyt jo vähän liian pitkälle, eli miesten asema on jo vähän liiankin heikko. Jos tyttöjen oppimistulokset olisivat sellaisia kuin poikien oppimistulokset, sehän nähtäisiin jo kansallisena katastrofina. Valtioneuvoston tasa-arvoyksikössä on töissä pelkästään naishenkilöitä tai naisoletettuja. Jos siellä olisi pelkästään miehiä, se nähtäisiin kansallisena katastrofina.
Toivoisinkin, että näihin suomalaista yhteiskuntaa koskettaviin ihmisoikeusongelmiin kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-08T16:19:25,2022-06-08T16:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_70_95,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_96,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin minä haluan kiittää niin ulkoministeriä kuin ulkoasiainvaliokuntaa erinomaisesta työstä ja erinomaisesta selonteosta.
Tämä selonteko on käsitelty aikana, jota ei varmaan vuosi sitten kukaan voinut kuvitella edes pahimmissa painajaisissa. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainan kimppuun 24. helmikuuta muutti ihmisoikeustilanteen Euroopassa ja koko maailmassa yhdellä kertaa. Muistan sen aamun tunnelmat, kun nämä tiedot Venäjän aggressiivisesta hyökkäyksestä itsenäisen valtion kimppuun silloin salamannopeasti levisivät maailmalle. Ja oli varmaankin, uskoakseni, myös ulkoministerille yksi kauheimpia hetkiä, mitä virassa olla voi — ja nimenomaan, kun sitten Ukrainassa loukataan ihmisoikeuksia niin törkeällä tavalla, että sanat eivät sitä riitä kertomaan. Ne tiedot, mitä Ukrainasta on tihkunut maailmalle ihmisoikeuksista ja ihmisoikeuksiin kohdistuneista rikoksista — jotka ovat myös rikoksia ihmisyyttä vastaan — ovat niin pöyristyttäviä, että kyllä niitä lukiessa ihan meinaa järkyttyä itsekin. Ja sekin pitää meidän kaikkien tunnustaa, että kaikkeahan me emme edes tiedä, mitä siellä on tapahtunut. Kun katsoo vaikka Mariupolin tilannetta — kun kaupunki on pommitettu — suurin piirtein Helsingin mittapuussa, niin kysehän Mariupolissa on hieman pienemmästä kaupungista kuin Helsinki. Kun sellainen kaupunki pommitetaan suurin piirtein kivikauteen, siihen tilaan, mikä on ollut ennen rakentamista, ja kaikki rakennukset särjetty, infrastruktuuri tuhottu, sähköt, vedet, viemärit, kaikki tuhottu, niin jokainen voi kuvitella, millainen se tilanne siellä on.
Valiokunta kiinnittää aivan oikein huomiota siihen, että kansainvälisen sääntöperusteisen järjestelmän kuvataan olevan nyt erittäin kovan muutospaineen kohteena. Se on juuri sitä ja nimenomaan niin, että kun hyökätään toisen itsenäisen valtion kimppuun, niin siinähän osoitetaan suurta halveksuntaa kaikkea kansainvälistä yhteistyötä kohtaan, kaikkia sääntöjä kohtaan ja kaikkia lakeja kohtaan. Ja tähänhän esimerkiksi YK on kiinnittänyt erittäin hyvää huomiota. Muun muassa näimme eilispäivänä YK:n turvallisuusneuvoston keskustelun, jossa Venäjän federaatio sai Euroopan unionin taholta asianmukaista palautetta.
Kun nyt ulkoministeri on paikalla: juuri tämän päivän tietojen mukaan Venäjän ulkoministeri ja Turkin ulkoministeri ovat neuvotelleet, ja veikkaan, että heidänkin neuvottelunsa yhtenä asiana on ollut tämä Mustanmeren tilanne ja saadaanko avattua yhteisellä sopimuksella laivaväylä niin, että viljakuljetukset Eurooppaan ja muualle maailmaan lähtevät liikkeelle. Lähinnä ehkä kriittisiin kohta on Afrikka, missä ensi talvena epäillään tulevan nälänhätä, ja se voi aiheuttaa muun muassa valtavaa väestöpakoa siltä alueelta.
Kysyn nyt ministeriltä: onko tietoa tästä neuvottelusta, ja onko saavutettavissa tulos, joka estäisi tällaisen uuden hybridivaikuttamisen keinon, jossa ruokaa käytetään eräänlaisena hybridivaikuttamiskeinona, ja sen tapahtuman estäminen tällaisella neuvottelulla, johon toivoakseni myös Euroopan unioni osallistuu. Onko tällainen neuvottelu olemassa, ja onko sillä mahdollisuuksia onnistua?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-08T16:24:46,2022-06-08T16:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_70_97,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_98,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä yksi asia kotimaasta. Poliisin lupapalvelut ovat pahoin ruuhkautuneet. Palautetta asiasta on tullut ainakin itselleni jo useamman kuukauden ajan, ja aivan aiheesta. Asiakkaita on ohjeistettu tulemaan ovien taakse jonottamaan ennen kuin virastot aukeavat. Aina sekään ei auta. Useiden tuntien jonotus matka-aikoineen on voinut viedä käytännössä koko päivän. Iäkkäille, työssäkäyville tai sairaille tehtävä voi olla ylivoimainen. Kysymys on sormenjälkien antamisesta. Se pitää antaa, jos edellisestä kerrasta on kulunut enemmän kuin kuusi vuotta. Passien ja henkilökorttien toimitusajat eivät sinänsä ole viivästyneet, mutta tämä prosessi sormenjälkien antamisineen ei nyt toimi niiden osalta, jotka joutuvat tämän sormenjälkensä antamaan.
Ymmärrän hyvin, että passien kysyntä ja henkilökorttien kysyntä on lisääntynyt koronan aiheuttaman patoutuneen kysynnän vuoksi ja myös Ukrainan tilanne on aiheuttanut lisäkysyntää, mutta kyllä hyvä hallinto edellyttää sitä, että muuttuneisiin tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan nopeammin. Tässä on jo useampi kuukausi mennyt. Hyvään hallintoon kuuluu kansalaisten palveleminen viivytyksettä. Ja jos mennään ihan perustuslain tasolle, niin sanotaan, että jokaisella kansalaisella on oikeus lähteä maasta. Käytännössä tämä oikeus voi vaarantua, mikäli passin saaminen viivästyy. Silloin ei maasta voi poistua. Tämä on valitettava tilanne eikä kerta kaikkiaan ole sopivaa oikeusvaltiolle. Poliisihallitus on ilmeisesti antanut lisää rahoitusta sen, mitä pystyy, mutta käsittääkseni tässä nyt tarvitaan jo sisäministeriön ja mahdollisesti valtiovarainministeriönkin toimenpiteitä. Asia pitää saada kyllä kuntoon. 
Tietojeni mukaan poliisin palvelutasoa ei kyetä ylläpitämään nykyisellä tasolla enää vuonna 2023 nimenomaan taloudellisista syistä ja jo nyt suunnitellaan vähennystoimia, jotka tietysti koskevat käytännössä henkilöstömenoja, koska henkilöstömenot on se suurin kuluerä. Nostin tämän sen takia esiin, että matkustaminen ja maasta lähteminen kuuluvat kyllä suomalaisen perus- ja ihmisoikeuksiin siinä missä moni muukin oikeus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-06-08T16:27:56,2022-06-08T16:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_70_99,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_100,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä yhden ihmisoikeuskysymyksen nostaa tässä esille, kun arvoisa ulkoministeri on paikalla: Taannoin tein kirjallisen kysymyksen ja myöskin toimenpidealoitteen siitä, että kun meillä on lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi on ratifioinut ja joka on hyvin keskeinen sopimus lapsen oikeuksien kannalta, niin siinä on selkeä käännösvirhe suomenkielisessä sopimuksessa. Tuossa alkuperäisessä ja todistusvoimaisessa kappaleessa on todettu, että ”lapselle kuuluu lain suoja ennen ja jälkeen syntymän”, ja se on suomeksi sitten käännetty, että ”lapselle kuuluu asianmukainen hoito”. Suomenkielisessä käännöksessä siis tuo ilmaisu on huomattavasti suppeampi, ja haluaisin kysyä ministeriltä: joko tuota käännösvirhettä ollaan korjaamassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-08T16:31:17,2022-06-08T16:32:15,Hyväksytty,1.1
2022_70_101,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_102,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan ihmisoikeuksista, ollaan tietenkin äärimmäisen tärkeiden, syvimpien arvojen ja aiheiden äärellä. Oikeusvaltioperiaate, demokratia ja ihmisoikeudet kaikki linkittyvät yhteen, ja niin kuin pidetyistä puheenvuoroista on pääteltävissä, ne liittyvät hyvin laaja-alaisesti erilaisiin aihealueisiin: ihmisten arkeen, elämään ja mahdollisuuksiin.
Tietenkin päällimmäisenä meillä kaikilla on mielessä Venäjän aloittama brutaali hyökkäyssota ja tuho Ukrainassa ja sen ihmisoikeusvaikutukset, jotka koskettavat meitä kaikkia. Kysymyshän pitkälti on nimenomaan taistelusta meidän arvojemme puolesta, ja ukrainalaiset urheasti tätä taistelua käyvät samalla kun Venäjä loukkaa ihmisoikeuksia ja ihmisoikeusvelvoitteita, kansainvälistä lakia. Venäjä on tuhonnut satoja päiväkoteja, yli tuhat oppilaitosta raporttien mukaan, satamia, lentokenttiä, lukemattoman määrän tavallisten ihmisten koteja, elinkeinoja, tulevaisuutta ja niin edelleen. 
Meidän arvojemme mukaista on edistää ihmisoikeuksia, vaalia niitä ja tehdä työtä sen puolesta, että ihmisoikeudet toteutuvat niin meillä kuin maailmalla, ja tästä syystä on äärimmäisen tärkeää myös meidän itsemme ja meidän ihmisoikeuksiemme kannalta antaa kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle, tukea heitä oman maansa puolustamisessa, kun he samalla puolustavat meillekin tärkeitä arvoja. Tämä tarkoittaa tietenkin apua akuuttiin kriisiin kaikilla mahdollisilla tavoilla. Sitä tarvitaan lisää, enemmän kuin tällä hetkellä, mutta se tarkoittaa myös myöhemmässä vaiheessa apua ja tukea jälleenrakennukseen, kun sen aika on.
Arvoisa puhemies! Kuten todettua, ihmisoikeuksien toteutumisen vaikutukset ovat hyvin laaja-alaiset, ja yksi ajankohtainen teema koskee urheilua ja urheilijoiden kohtaamaa epäasiallista käyttäytymistä, jopa seksuaalista häirintää, jota rohkeat ihmiset ovat nostaneet esille. Tietenkin tällaisten yksittäisten tapausten kautta nämä kohut henkilöityvät, mutta samaan aikaan tosiasia on, että kysymys on laaja-alaisesta ilmiöstä ja sellaisesta toimintatavasta, mitä edelleen meidän yhteiskunnassamme nähdään yhteiskunnan eri osa-alueilla, myös urheilussa. Tähän ei tule tapahtumaan muutosta, ellei epäkohtiin puututa. Siinä nämä ihmiset, jotka omia kokemuksiaan tuovat esille, tekevät erittäin tärkeää työtä ja palveluksen kaikille muillekin, koska vain sillä tavalla epäkohtiin on mahdollista puuttua ja kehitystä saada aikaiseksi. Liikunta ja urheilu on monille meistä tärkeää. Se on myös yhteiskunnallisesti tärkeää, sillä se lisää ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä, ja näin ollen sellainen epäasiallinen kohtelu, mitä urheilun piirissä on nyt nähty, on meidän yhteinen asiamme. 
Yhteiskunta tukee urheilua ja liikuntaa hyvin monin eri tavoin, ja näiden tukimuotojen kautta meillä on mahdollisuus vaikuttaa osaltamme siihen, että tällaista toimintaa saadaan kitkettyä ja osoitetaan aidosti, mitä se nollatoleranssi tarkoittaa, kun me toteamme, että meillä on nollatoleranssi kaikenlaiseen häirintään ja syrjintään. Jos epäkohtia toistuvasti tapahtuu, sillä on oltava vaikutusta yhteiskunnan antamiin tukiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-06-08T16:32:17,2022-06-08T16:37:15,Hyväksytty,1.1
2022_70_103,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Nyt tähän väliin ministeri Haavisto, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_104,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän eduskuntaa erittäin hyvästä keskustelusta ja hyvistä kommenteista. Tuli muutama kysymys, ja sitten yksi oma huomio.
Ensin täytyy sanoa, että edustaja Hoskosen puheenvuoro sodasta ja sodan tuhoista ja kauheuksista ihmisoikeuksille oli hyvin pysäyttävä. Kiitos hänen puheenvuorostaan ja myöskin kaikille, jotka ovat Ukrainan sodan ja Ukrainan puolustustaistelun tilanteen ottaneet esille, koska pitkästä aikaa koemme sotaa Euroopassa ja näemme sen erittäin raskaat ihmisoikeusvaikutukset ja hinnan myöskin itseään puolustavalle Ukrainalle.
Toiseksi: edustaja Aittakumpu kysyi tästä lapsen oikeuksien sopimuksen johdanto-osan tekstistä, ja kuten tuossa kirjallisessa vastauksessa taisin todeta, niin tämä on tällainen johdanto-osan kappale, joka on käännetty 30 vuotta sitten, ja juristit tuolla sanovat, että sillä johdanto-osalla ei sinänsä ole legaalisia vaikutuksia, että se on enemmän tällaista johdantoa siihen itse tekstiin ja muuta, että sen käännökseen ei ole senkään vuoksi sitten puututtu.
Mutta oikeastaan pyysin puheenvuoron kuunnellessani tätä monipuolisuutta, jolla edustajat käsittelevät asiaa, ihmisoikeuskysymyksiä, ja viittaan Pauli Kiurun ensimmäiseen puheenvuoroon. Otitte monta eri näkökulmaa. Puhuitte jengiväkivallasta, puhuitte urheilusta ja ihmisoikeuksista, puhuitte perheoikeuksista, tapaamisoikeuksista ja muuta. Haluaisin jakaa yhden oman kokemuksen tähän jengiväkivaltaan liittyen:
Viime syksynä näimme järkyttäviä uutisia Ruotsissa, räppäri Einárin murhan. Itsekin ajattelin, että onko tämä ilmiö, joka on leviämässä Suomeen, onko riski, että lähiöissä alkaa tapahtua. Otin yhteyttä kansanedustaja Suldaan Said Ahmediin, joka tuntee hyvin myöskin helsinkiläisten lähiöiden arkea. Kutsuimme yhteen suomalaisia musiikintekijöitä, räppäreitä, kulttuurivaikuttajia mutta myöskin katutyötä tekeviä poliiseja, jengityötä tekeviä poliiseja ja nuorisotyöntekijöitä, opettajia, nuoria, jotka olivat välittömässä kontaktipinnassa kaikkiin näihin ilmiöihin, joita pääkaupunkiseudullakin nyt tapahtuu.
Ensimmäinen havaintoni oli, miten paljon jo tehdään työtä tämän jengiväkivallan estämiseksi ja näissä ryhmissä. Siellä on vanhempia kadulla, siellä on nuorisotyöntekijöitä kadulla, siellä ovat poliisit kadulla. Aina näiden viranomaisten yhteistyö ei ole niin saumatonta, mutta paljon tehdään, paljon kiinnitetään huomiota, ja ennen kaikkea oli hienoa nähdä, miten paljon nuoret itse pyrkivät vaikuttamaan siihen, että ongelmaan löytyy ratkaisu, ja etsimään ratkaisuja silloin, kun näihin ongelmiin törmäävät.
Ajattelen, että meidän tehtävämme on myös löytää niitä oikeita tukimuotoja kaikille näille toimijoille ja tehdä tässä yhteistä työtä. Jaan sen huolen, että kehitys voi mennä väärään suuntaan, segregaatio voi Suomessakin tulla lähiöihin. Mutta oikeastaan kaikkien näiden toimijoiden tukeminen, olivatpa opettajia, nuorisotyöntekijöitä, poliiseja tai nuoria, jotka itse tekevät työtä tässä, olisi äärimmäisen tärkeätä. On hyvä, että tähän ihmisoikeuskeskusteluun otetaan aina myös tätä kotimaista näkökulmaa. — Kiitos keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-06-08T16:37:23,2022-06-08T16:40:28,Hyväksytty,1.1
2022_70_105,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitokset, ministeri, ja jatketaan keskustelua. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_106,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Aittakummun aikaisemmin esittämä aiheellinen kysymys taisi jäädä ministeriltä vastaamatta, joten ehkä kuulemme vielä vastauksen siihen, miten Suomessa aiotaan toteuttaa lasten oikeuksien sopimuksen vaatima laillinen suojelu lapselle myös ennen hänen syntymäänsä.
Sen lisäksi haluaisin laajentaa hieman tätä lasten oikeuksien keskustelua vielä siihen, että nythän on ollut aika paljon keskustelua sukupuolen vaihtamisen ulottamisesta myös alaikäisiin. Jossain muodossa erilaiset painostusjärjestöt painavat hyvin kovaa ja vastenmielistä kampanjaa siinä, että pitäisi pystyä vaihtamaan juridista sukupuolta, ellei nyt ihan varsinaisesti konkreettisia leikkauksia tekemään, alaikäisen henkilön kohdalla. Tämä on mielestäni täydellisen tuomittavaa. Sukupuolen vaihtaminen, jos se jonkun täytyy tehdä, kuuluu korkeintaan aikuisille omalla vastuulla ja omalla kustannuksella, ja yhteiskuntamme tulee suojella erityisesti lapsia ulkopuolisilta vaikutteilta ja painostusyrityksiltä tällaisessa perustavanlaatuisessa asiassa. Lapsella tulee olla oikeus olla lapsi. Aikooko Suomen hallitus turvata tämän oikeuden vai eikö?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-08T16:40:29,2022-06-08T16:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_70_107,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_108,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet liittyvät myös viranomaisorganisaatioiden palveluksessa toimiviin viranomaisiin, viranhaltijoihin eli ihmisiin.
Täällä nostettiin esiin ihan oikeutetusti se, että ihmiset eivät saa passeja ajoissa ja se saattaa olla jopa heidän perusoikeuksiensa loukkausta, kun eivät pääse matkustamaan. Nyt täytyy kuitenkin muistaa se, että välillistäkin tekemistä on erityisesti rikoslain piirissä, ja jos joku syyllistyy perusoikeuksien loukkaukseen, niin silloin sen on mahdollistanut tämä talo, kun ei ole niitä resursseja antanut. Passilaista on vedetty se johtopäätös, että passien myöntämisessä kerättävien varojen pitäisi pystyä kattamaan aiheutuvat menot, mutta entäs jos näin ei käy? Mitä sitten? Syntyy jonoja. Eli kannattaa täällä päässä katsoa peiliin.
Toinen asia, mikä liittyy viranhaltijoiden asemaan, on se, että määräaikaisten virkojen ketjuttaminen on laitonta mutta nuoret ihmiset kuitenkin joutuvat neljä vuotta ja jopa 14 kertaa olemaan tämmöisen määräaikaisen putken päässä. Ja sekin johtuu tästä talosta. Eivät hekään ole tasa-arvossa, eikä heidän ihmisoikeuksiaan oikein kunnioiteta, kun ei pysty perustamaan kunnolla perhettä, ei pysty asettumaan asumaan minnekään. Ja se johtuu pelkästään tästä eduskunnasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-08T16:41:44,2022-06-08T16:43:18,Hyväksytty,1.1
2022_70_109,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_110,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tuota passiasiasta, mitä äsken aloitin. Puhuin lähinnä matkustamisen näkökulmasta, kun nämä passiongelmat ovat tulleet esiin, mutta se ei ole ainoa. Tänään esimerkiksi Aamulehti uutisoi sellaisesta, että kun opiskelijat menevät pääsykokeisiin, niin pääsykokeeseen ylipäätään päästäkseen pitää todistaa henkilöllisyytensä, ja jos on kohtuullisen lyhyellä aikavälillä tullut sellainen ajatus, että pääsykokeeseen pitää päästä, eikä ole ajantasaista passia tai henkilökorttia, niin on tapauksia, joissa — etupäässä ammattikorkeakoulun pääsykokeissa — on käännytetty takaisin. Eli nuori ihminen menee toivoa täynnä pääsykokeeseen, ja sitten kun pyydetään henkilöllisyyspapereita ja todetaan, että niitä ei ole ajantasaisia, niin se on sitten siinä. Tämä on kyllä jo erittäin valitettava asia. 
Tiedossani on myös, että poliisin nykyistäkään palvelutasoa, joka on koko ajan tiukalla taloudellisista syistä, ei kyetä ylläpitämään enää vuonna 23. Tällä hetkellä suunnitellaan vähennystoimia, ja todellakin ne vähennystoimet koskevat silloin henkilöstömenoja, koska se on se suurin menoerä, ja siinä samassa se koskee myös lupapalveluja. Tämä on ihan oikeasti kysymys, joka täytyy saada ratkaistua. Hallintolaki lähtee siitä, että kansalaisia pitää palvella nopeasti, viivytyksettä. Ihmisten seisottaminen jonoissa räntäsateessa ei ole kyllä Suomen maineelle hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-06-08T16:43:19,2022-06-08T16:45:10,Hyväksytty,1.1
2022_70_111,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Ei. — Ja edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_112,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle perusteellisesta mietinnöstä. Tämä ihmisoikeuspoliittinen selonteko oli eduskunnan lähetekeskustelussa 16. helmikuuta. Vain kahdeksan päivää myöhemmin Venäjä aloitti täysimittaisen sotansa Ukrainassa. Sota on nyt kestänyt 105 päivää, saman verran kuin talvisota kokonaisuudessaan. Ukrainan sodan loppua ei kuitenkaan ole näkyvissä. Olemme joutuneet todistamaan ihmisoikeuksien hirvittävää polkemista. Sota on osoittanut todeksi uhkakuvia, joita selontekoomme on kirjattu. Sota on sivistyksen ja ihmisoikeuksien loppu. Selonteossa kuvataan, miten kansainvälinen, sääntöperustainen järjestelmä on nyt kovan paineen alla. Oikeusperustaisuus ja demokratia ovat heikenneet monissa maissa, esimerkeiksi nostetaan Venäjä ja Kiina. Samansuuntaista kehitystä on ollut myös joissakin EU-maissa. Nyt Venäjän kohdalla näemme, mihin huono kehityskulku voi pahimmillaan viedä.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisellä on ollut pitkään vahva asema Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Tätä ulkoasiainvaliokunta pitääkin tärkeänä. Suomen tehtävä on myös jatkossa nostaa ihmisoikeusasiat keskusteluun, kun kohtaamme kahdenvälisesti. Demokratian arvoille on käyttöä myös Venäjän kanssa sitten, kun sota saadaan loppumaan. Venäjä on ja pysyy naapurinamme. Kaikki maat on kytkettävä pitkällä aikavälillä mukaan, jotta rauha ja ihmisoikeudet toteutuvat, kun on sen aika.
Arvoisa puhemies! Olemme uskottavia, kun pidämme itse kiinni oikeusvaltiosta ja puutumme oikeuksien loukkauksiin. Suomessa asuvilla on laajat oikeudet harjoittaa uskontoaan, käydä koulua, tehdä työtä, yrittää ja sanoa mielipiteensä — meillä on hyvä maa. Kehitettävääkin toki on: Kaikki oikeudet eivät aina toteudu kuten kuuluisi, esimerkkeinä pitkittyneet oikeudenkäynnit ja iäkkäiden ja vammaisten oikeuksien toteutuminen. Tähän on nyt hyvä saada parannuksia, kun sosiaali- ja terveyspalveluja toteutetaan hyvinvointialueilla. Oman haasteensa tuo myös disinformaatio, joka useiden valiokuntalausuntojen mukaan uhkaa ihmisoikeuksia. Sitä pitää ehkäistä, mutta tarkkana pitää olla, ettei sekoiteta erilaisia mielipiteitä ja disinformaatiota keskenään. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ihmisoikeussopimusten kansallista täytäntöönpanoa ja erityisesti niiden valvontaelinten suositusten ja ratkaisujen seurantaa on syytä tehostaa. Kuten valiokunnalle lausuneet asiantuntijat painottivat, oikeusvaltiota ei voi pitää itsestäänselvyytenä myöskään Suomessa. Epäkohdat on syytä korjata, hyviä asioita on syytä vahvistaa.
Arvoisa puhemies! Sivistys ja koulutus ovat demokratian ja hyvinvoinnin perusta. Koulujen demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta tuleekin vahvistaa. Yhteiskunnan alati digitalisoituessa lasten ja nuorten kriittisten digi- ja medialukutaitojen vahvistaminen on erittäin tärkeää, kuten sivistysvaliokuntakin omassa lausunnossaan painotti. Sivistysvaliokunnan mukaan parhaimmillaan digitaaliset toimintamallit edistävät yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Ehdotan, että kirjastot voisivat auttaa ikääntyneitä digitaitojen ja medialukutaitojen parantamisessa. Järjestöjen kautta nuoret voisivat mentoroida tässä vanhempia — saatetaan tässäkin kohden sukupolvet yhteen. Selonteko kiinnittää aiheellisesti huomiota haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien osallistumisen mahdollisuuksien turvaamiseen. [Puhemies koputtaa] Siitä on syytä pitää kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-06-08T16:45:12,2022-06-08T16:50:26,Hyväksytty,1.1
2022_70_113,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_114,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä yksityiskohtaan identiteetistä, digitaalisesta identiteetistä ja vahvasta henkilötunnistamisesta, koska kuitenkin identiteetti ja henkilöllisyyden tunnistaminen ovat ihmiselle perusoikeuksia. Tuossa edustaja Kinnunen aikaisemmin epäili, että tämä passijono, jota eduskunnan oikeusasiamieskin on kritisoinut, voisi johtua siitä, että eduskunta ei ole osoittanut riittävästi varoja passien myöntämiseen tarvittaviin henkilöresursseihin. Nyt kuitenkin tarkistin, että passi maksaa 50 euroa ja henkilökortti maksaa 60 euroa. Jos me katsomme henkilökorttia tai passia, niin jokaiselle on varmasti ilmiselvää, että sen kyseisen dokumentin tuottaminen ja painaminen ja sen vaatimien tietojen tarkistaminen eivät ole tuollainen useamman tunnin työsuoritteen arvoinen asia. Eli epäilisinpä, että poliisilaitokset ottavat jopa voittoa tästä passitoiminnasta tai ainakin se pyörii omillaan. Eli voiko olla jopa niin, että niitä rahoja, mitä kertyy passien myöntämisestä, lupien myöntämisestä, käytetään muun poliisitoiminnan rahoittamiseen? Voiko olla näin?
Ja nämä pankkitunnuksetkin, jotka ovat välttämättömiä digitaalisen identiteetin kannalta, ovat maksullisia. Ei niitä ilmaiseksi saa. Henkilökortti, jossa on mukana kansalaisvarmenne, maksaa tuon kuusikymppiä, ja se pitää uusia viiden vuoden välein. Nämä eivät ole ilmaisia, vaikka ne ovat ihmisen perusoikeuksia. [Pauli Kiuru: Muuten oikein, mutta nimi meni väärin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-08T16:50:26,2022-06-08T16:51:53,Hyväksytty,1.1
2022_70_115,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_70_116,70/2022,2022-06-08,14.00,17.13,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tiedämme, naisten oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja ihmisoikeudet ovat naisten oikeuksia, ja vaikka ihmisoikeudet koskevat kaikkia, niin on syytä kiinnittää huomiota erityisesti sellaisiin epäkohtiin, joissa naiset ovat heikommassa asemassa, kuten naisiin kohdistuva väkivalta, perheväkivalta, esimerkiksi seksuaalinen häirintä ja muu asiaton käyttäytyminen ja kohtelu, johon aikaisemminkin viitattiin. Tästä epäasiallisesta käyttäytymisestä ja kohtelusta ajankohtainen esimerkki liittyy urheiluun ja siellä esiin nousseisiin esimerkkeihin, ja myös tältä osin, niin kuin ihmisoikeuksissa ylipäätänsäkin, on niin, että he, joilla on etuoikeutettu asema, ovat avainasemassa edistämään sitä muutosta. Tästä syystä tämä on ennen kaikkea johtamiseen liittyvä kysymys: millä tavalla johdetaan niin, että huomioidaan ihmiset, joilla on erilaisia tilanteita, erilaisia taustoja, tasa-arvoisesti kaikki ihmiset ja ihmisoikeudet.
Urheilussa on noussut esiin toimintatapoja, joista julkiseen keskusteluun on päätynyt vain jäävuoren huippu, ja tällöin kysymyksessä on laajempi yhteiskunnallinen ilmiö. Erilaisia strategioita ja ohjelmia on nähty maailman sivu, mutta niin kauan kuin kehitystä ei tapahdu, näihin ei voida olla tyytyväisiä, vaan tarvitaan konkreettisia toimia, joilla tämäntyyppistä toimintaa ehkäistään, ja siihen puututaan hyvin tiukasti.
Vastuullisuusohjelmia on myös nähty organisaatioissa maailman sivu ja hyvin pitkään, mutta se ei sellaisenaan riitä. Kuten ollaan nähty, edelleen nähdään eriarvoista kohtelua ja eriarvoisuutta yhteiskunnan eri puolilla, ja tästä syystä urheilu yhtenä esimerkkinä, johon me voimme vaikuttaa valtion toimesta, esimerkiksi erilaisten tukimomenttien kautta, on luontevaa nostaa esille myös ihmisoikeuksia koskevassa keskustelussa. Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa liikunta ja urheilu eivät olleet kovin vahvasti esillä, mutta sivistysvaliokunta rooliinsa kuuluen sitä ansiokkaasti nosti esille, ja on hyvin toivottavaa, että tämä keskustelu jatkuu ja että se keskustelu johtaa myös konkreettisiin johtopäätöksiin ja toimenpiteisiin. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_70+2022+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-06-08T16:51:53,2022-06-08T16:54:51,Hyväksytty,1.1
2022_71_1,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministereille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta tähän kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_2,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Nyt lähdetään. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_3,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lastensuojelun tilanne on hälyttävä. Apua tarvitsevien lasten ja nuorten määrä on jatkuvassa kasvussa. Lastensuojelun resurssipula, lainsäädännön toimimattomuus ja muut järjestelmän heikkoudet voivat johtaa peruuttamattomiin tragedioihin. Koko Suomea vuonna 2012 järkyttänyt viattoman lapsen hengen vaatinut tapaus osoitti, kuinka helposti lapsi voi pudota yhteiskunnan turvaverkkojen läpi traagisin seurauksin. Myös Koskelan teinimurhan uhriksi joutunut poika oli lastensuojelun asiakas.
Viime kyselytunnilla ministeri Lindén kertoi, että hallitus on aloittamassa lastensuojelulain uudistuksen. Kolme päivää sitten saimme kuitenkin lukea uutisen, että lastensuojelulain uudistuspaketti ei etenekään syksyllä eduskuntaan. Ministeri Lindén, lastensuojelun heikko tilanne on johtanut Suomessa lasten kuolemiin. [Puhemies koputtaa] Miten voi olla, että ministeriössä ei ole osoitettu tarvittavia resursseja epäkohtien korjaamiseksi ja lasten turvallisuuden takaamiseksi?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-09T16:01:01,2022-06-09T16:02:28,Hyväksytty,1.1
2022_71_4,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Näin. — Muistutan sekä edustajia että ministereitä, että se on se minuutti, missä ajassa kysymys ja vastaus annetaan. — Ministeri Lindén näyttää esimerkkiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_5,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkamme todellakin sitä viime kyselytunnilla alkanutta keskustelua, josta totesin itse silloin, että hyvin mielelläni tästä asiasta keskustelen.
Suomessa on tällä hetkellä 38 000 lasta, jotka ovat lastensuojelun avohuollon toimenpiteiden kohteena, ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja on noin puolet siitä, noin 17 000. Määrät eivät ole viime vuonna nousseet edellisestä vuodesta, mutta pitkän aikakauden määrän nousuhan on ollut todella huolestuttava. Olen kysyjän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tässä on kysymys kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä, mitä meidän yhteiskunnassa on. 
Kun viimeksi totesin, että aloitamme lastensuojelulain kokonaisuudistuksen, se perustui juuri siihen arvioon ja pitkälti myös niihin keskusteluihin, joita käytiin lapsiasiavaltuutetun kanssa. Lastensuojelulakia on Suomessa paikattu lähes joka vuosi jollakin pienellä osittaisuudistuksella. Alun perin oli tarkoitus tehdä kaksi tällaista osittaisuudistusta, joista toinen on tehty — tämä avohuollon mitoituksen tiukentaminen, [Puhemies koputtaa] jolloin yhdellä sosiaalityöntekijällä on vähemmän lapsia huollettavana — mutta ratkaisumme on, että uudistetaan koko laki.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:02:28,2022-06-09T16:03:43,Hyväksytty,1.1
2022_71_6,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Näin. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Antikainen jatkaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_7,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Keskeinen osa lastensuojelua on puuttua lasten ja nuorten harjoittamaan väkivaltaan. Tilastokeskuksen mukaan alle 15-vuotiaiden tekemien pahoinpitelyjen määrä kasvoi vuodesta 2020 vuoteen 2021 noin 23 prosenttia. Viime vuonna pahoinpitelyistä epäiltyjä alle 15-vuotiaita nuoria oli noin 2 200. Alle 15-vuotiaiden pahoinpitelijöiden uhreista noin 850 oli 7—12-vuotiaita, 940 oli 13—17-vuotiaita ja 450 täysi-ikäisiä. Tilastojen mukaan epäiltyjen määrä on kasvanut 2000-luvulla jopa melkein joka vuosi. Yli 22 prosenttia epäillyistä oli ulkomaalaistaustaisia, ja ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi samana aikana noin 30 prosenttia. [Puhemies: Ja kysymys!] Ministeri Lindén, näettekö te, että lastensuojelun pitäisi nykyistä tehokkaammin puuttua nuorten väkivaltaan [Puhemies koputtaa] yhdessä poliisin kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-09T16:03:55,2022-06-09T16:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_71_8,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Ja ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_9,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka kysymys meni ehkä enemmänkin oikeusministeriön tai osin sisäministeriön hallinnonalalle, niin minusta nämä luvut, jotka kerroitte, kertovat siitä erittäin vakavasta tilanteesta, mikä meillä on. Ja olen aivan yhtä huolissani kuin te, kysyjä, tästä asiasta.
Minulle se kertoo siitä, että meidän yhteiskunnassa on tällä hetkellä erittäin paljon semmoisia ongelmia. Vanhemmuus on varmasti monella tavalla hakusessa, yhteiskunnan nuoriin kohdistamat paineet, erilaiset sosiaalisen median kautta tulevat vääränlaiset mallit, kaikki nämä, vaikuttavat tilanteeseen. Meillä vanhempina ja yhteiskuntana on velvollisuus puuttua näihin — niin ohjaavalla, rakastavalla tavalla kuin tarvittaessa sitten tietyssä tilanteessa vähän voimakkaammallakin otteella.
Olen ymmärtääkseni näistä asioista aika pitkälti kanssanne samaa mieltä, ja nimenomaan haluamme puuttua näihin ongelmiin ja ratkoa niitä. Pitkältihän palvelujärjestelmä on tällä hetkellä kuntien vastuulla. Meillä on käytössä lähinnä lainsäädäntö ja rahoitus. Molempiin on tällä hetkellä panostettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:05:08,2022-06-09T16:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_71_10,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_11,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Henkilöstöpula on todellinen, suuri ongelma lastensuojelussa. Pari vuotta sitten Keravan kaupunki Uudellamaalla kyllästyi tähän tilanteeseen ja päätti korottaa sosiaalityöntekijöiden palkkaa, jotta heitä saatiin alalle. Korotus oli yli 400 euroa. Kysyisinkin teiltä: millä tavalla houkutellaan sosiaalityöntekijöitä ja sosionomeja lastensuojelun työkentälle? Työ on raskasta niin henkisesti kuin myös fyysisesti, joutuu painiskelemaan vakavien ja suurien ongelmien kanssa. Näettekö, että palkka on se, jolla voidaan houkutella?
Entä sitten kelpoisuudet? Missä vaiheessa Suomessa ollaan siinä tilanteessa, että myös sosionomi olisi valmis ja kelpoinen työskentelemään siellä lastensuojelussa? Tällä hetkellähän laki määrittelee tarkasti, mitä tehtäviä voi itse kukin tehdä, mutta siinä tilanteessa, kun pula on suuri, kyllä kaikki työntekijät tulisi ottaa [Puhemies koputtaa] sinne kentälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-09T16:06:12,2022-06-09T16:07:22,Hyväksytty,1.1
2022_71_12,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_13,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä yhä enemmän uutiset kertovat työvoimapulasta hyvin monella alalla, ja lastensuojelu on nyt tietysti meillä keskustelun kohteena tässä. Näin juuri tilaston, jonka mukaan prosentuaalisesti suurin vaje meillä on pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Lukumääräisesti suurempi vaje on luonnollisesti lähihoitajista, koska he ovat erittäin suuri ryhmä, mutta suhteellisesti suurin oli sosiaalityöntekijöistä. Erittäin vaativaa työtä, ja tiedän, että palkkataso ei ole korkea. En lähde tässä nyt ottamaan kantaa näihin palkkakysymyksiin — tiedätte, kuinka vaativia asioita ne siellä työmarkkinoilla ovat. Mutta kaikki se, mitä voidaan tehdä koulutuksellisesti, työn kehittämisellä, työyhteisössä kuormaa vähentämällä, mistä tuo esimerkkini edellisessä vastauksessa kertoo — me vähennämme esimerkiksi lastensuojelun sosiaalityöntekijän vastuulla olevien lasten lukumäärää — mahdollistaa sitä, että työ voidaan tehdä paremmin, ja se omalta osaltaan lisää sitten työn houkuttelevuutta. Mutta erittäin suuri haaste meillä on.
Täällä on kysytty uupumisesta. On kerrottu, että tuomarit [Puhemies koputtaa] ovat uupuneita, poliisit, opettajat, sosiaalityöntekijät, [Puhemies: Näin!] hoitajat, kaikki, ovat uupuneita. Meillä on kyllä [Puhemies: Aika on täyttynyt!] joku suuri ongelma nyt tässä yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:07:22,2022-06-09T16:08:37,Hyväksytty,1.1
2022_71_14,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_15,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lastensuojelun tilanne on todella hälyttävä. On selvää, ettei nykyjärjestelmä toimi ja kykene takaamaan kaikille lapsille ja nuorille hyvää elämää. Yksityisten toimijoiden voitontavoittelun yhteensovittaminen lasten oikeuksien toteutumisen kanssa tuntuu olevan haastavaa, eikä valvontakaan oikein pelaa. Tässäkään asiassa ennaltaehkäisyn merkitystä ei voi unohtaa, se on tärkeää. On aivan keskeistä panostaa perheiden hyvinvointiin, koska se heijastuu lasten elämään. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mitä toimia hallitus tekee lapsiperheiden taloudellisen toimeentulon parantamiseksi ja yleisen hyvinvoinnin lisäämiseksi? Tämä on juuri nyt erityisen tärkeää, kun elämme vaikeita aikoja ja elämisen menot kasvavat jyrkästi muun muassa ruoan ja energian hinnannousun myötä. Huostaanottojen jatkuva kasvu, se kertoo karvasta kieltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-06-09T16:08:40,2022-06-09T16:09:39,Hyväksytty,1.1
2022_71_16,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_17,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laaja-alainen hintojen nousu näkyy nyt kaikkien suomalaisten elämässä, mutta erityisen paljon se näkyy monen lapsiperheen elämässä, kun lapsiperheessä ruokaan menee iso määrä rahaa, [Mika Niikko: Mitä pitäisi tehdä?] liikkumiseen menee iso määrä rahaa ja kiinteisiin kuluihin, asumiseen ja muuhun menee rahaa. Ja me kaikki maksamme nyt näitä Putinin hintoja, valitettavasti.
Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla pyritään lievittämään hintojen nousun vaikutusta ihmisten elämään. Olemme eduskunnassa juuri tällä viikolla käsitelleet esitystä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien ylimääräisestä korotuksesta. Se auttaa myös joitakin lapsiperheitä. Sen lisäksi hallitus on esimerkiksi päättänyt polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisesta [Mika Niikon välihuuto] ja liikkumiskustannuksia pyritään tukemaan matkakorvauksia korottamalla työssäkäyville. Mutta on selvää, että jos tämä laaja-alainen hintojen nousu jatkuu, niin lisätoimia varmaankin tarvitaan. Mielestäni on erittäin tärkeää, [Puhemies koputtaa] että lisätoimia kohdistetaan erityisesti pienituloisille suomalaisille [Puhemies: Aika on täyttynyt!] ja pienituloisille lapsiperheille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-09T16:09:39,2022-06-09T16:10:52,Hyväksytty,1.1
2022_71_18,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_19,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy hivenen oikaista ministeri Sarkkisen perusteluja siitä, että hallitus olisi tehnyt jotain lapsiperheiden hyväksi. [Vasemmalta: Oho!]
Ensinnäkin tämä jakeluvelvoite koskee kolmea kuukautta ammattiliikennettä. Se ei hyödytä perheitä juuri millään tavalla. Hallitus on esimerkiksi vähävaraisille perheille antamassa perustoimeentulotukeen 3,5 prosentin korotukset, ja kun tiedetään, että pelkästään elintarvikkeiden hinnat nousevat vuoden aikana noin 11 prosenttia, niin miten se auttaa köyhiä lapsiperheitä? Meillä on joidenkin arvioiden mukaan noin 150 000 lasta, jotka elävät köyhyydessä, ja hallituksen toimenpiteet eivät oikeasti näy siellä, missä köyhät entisestään köyhtyvät lisää.
Kysynkin hallitukselta: miksi ette esimerkiksi voi väliaikaisesti poistaa arvonlisäveroa elintarvikkeista, kuten monessa muussa maassa — joihin olitte lapioineet tukipakettien kautta rahaa — on tehty? Miksi te ette aja suomalaisen kansalaisen etua antamalla edes edullista ruokaa heille hetkeksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-06-09T16:11:00,2022-06-09T16:12:07,Hyväksytty,1.1
2022_71_20,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_21,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri ei ole täällä paikalla — hän pystyisi suoraan vastaamaan näihin arvonlisäveroon liittyviin kysymyksiin.
Mutta mitä tulee niihin toimenpiteisiin ja päätöksiin, mitä hallitus on tehnyt lapsiperheiden ja lasten ja nuorten eteen, niin me olemme tehneet myöskin muita hyvin merkittäviä päätöksiä tällä hallituskaudella näiden sosiaaliturvaan liittyvien päätösten lisäksi. Esimerkiksi toisen asteen tekeminen kokonaan maksuttomaksi kaikille niille nuorille, jotka opiskelevat lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa, oli erittäin merkittävä päätös suomalaisten lapsiperheiden ja nuorten taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Sen lisäksi hallitus on käyttänyt jo aikaisemmin... Jo ennen hintojen nousua haluttiin tehdä päätös, jolla me alennettiin varhaiskasvatuksen maksuja 70 miljoonalla eurolla — sekin erittäin merkittävä päätös, joka auttaa monissa suomalaisissa lapsiperheissä, myöskin monilapsisissa perheissä. Tämän lisäksi yksi tämän hallituskauden kärkihankkeita nuorten osalta on Suomen malli, se, että turvataan maksuttomia harrastuksia [Puhemies koputtaa] suomalaisille nuorille — sekin tärkeä päätös [Puhemies: Ja minuutti on nyt mennyt!] nuorten oikeuksien kannalta. [Mika Niikko: Te ette ymmärrä kokonaisuutta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:12:07,2022-06-09T16:13:20,Hyväksytty,1.1
2022_71_22,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_23,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Juvonen nosti esille henkilöstöpulan. Henkilöstöpula ei vaivaa, arvoisa hallitus, vain lastensuojelua. Vanhuspalveluiden työvoimapula uhkaa jo kesällä kriisiytyä entisestään.
Hallituspuolueiden, erityisesti sosiaalidemokraattien, keskeinen vaalilupaus oli laittaa vanhustenhoito kuntoon hoitajamitoituksen kautta. Tämä teidän keskeinen vaalilupauksenne ei ole, arvon sosiaalidemokraatit, toteutumassa. 80 prosenttia vanhusten hoivayksiköistä kertoo, että he eivät tule pääsemään tähän 0,7:n hoitajamitoitukseen. Jyväskylä vähentää tehostetun palveluasumisen paikkoja, hoitoyksiköitä suljetaan. Tämä kesä on historian vaikein, sanotaan vanhustenhoidosta. Hoitajamitoitus on kriisiyttämässä vanhustenhoitoa, ja ensi kevääseen tarvitaan, ministeri Lindén, 7 500 hoitajaa lisää plus sijaiset. [Puhemies koputtaa] Kysyn teiltä, ministeri Lindén: miksi ette ole tehneet sitä, minkä ikäihmisille ja vanhustenhoidolle lupasitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-09T16:13:23,2022-06-09T16:14:40,Hyväksytty,1.1
2022_71_24,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Ja nyt ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_25,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuo luvut, joita edustaja äsken luetteli, ovat totta. [Timo Heinonen: Hyvä!] Kysymys on siitä, että meiltä puuttuu tällä hetkellä siihen tarpeeseen ja työpaikkojen määrään nähden henkilökuntaa arviolta 7 000—10 000.
Tiedän, että tämä ei ole nyt vastaus tähän kysymykseen, mutta katsoin juuri vähän sattuman kautta käsiini tullutta lehtileikettä. Tässä samassa salissa 26.10. vuonna 2000 käytiin keskustelua tästä aiheesta, jolloin keskustelussa todettiin, että 10 000 hoitajaa puuttuu, tarvitaan heti 10 000 lisää. Keskusteluun osallistuivat niin Hannes Manninen, Pirkko Peltomo kuin Pirjo-Riitta Antvuori ja niin edelleen. [Toimi Kankaanniemi: Lipposen hallitus!] Mainitsen tämän vain sen takia, että tämä ongelma näyttää krooniselta. Meillä on kuitenkin enemmän hoitajia tällä hetkellä kuin meillä on koskaan ollut, niin vanhustenhuollossa kuin terveydenhuollossa, mutta meillä on syntynyt työpaikkoja niin julkishallinnon päätösten kuin sitten markkinataloudessa hyvin pitkään nousseen talouden kehityksen seurauksena, ja meillä vaje on 10 000. Silloin meillä täytyy tehdä lisää koulutusta, [Puhemies koputtaa] lisää houkuttelua työpaikkoihin, lisää työnkiertoa, työnjakoa, kaikkia näitä. [Timo Heinonen: Ei se onnistu vuodessa! — Perussuomalaisten ryhmästä: Lisää rahaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:14:40,2022-06-09T16:15:52,Hyväksytty,1.1
2022_71_26,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Nyt ei lisää aikaa kuitenkaan. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_27,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Myöskin lastensuojelussa on henkilöstöpula, ja tietysti tämä uusi mitoitus on sinällänsä tarpeellinen, mutta ei se tuo lastensuojeluun yhtään lisää henkilökuntaa. Tällä hetkellä erityisesti näissä haastavissa lastensuojelutilanteissa on se ongelma, että väsyneinä työntekijöille voi tulla virheitä, voi tulla väärinarviointia tilanteessa, jossa esimerkiksi joudutaan rajoittamaan lasta. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Nyt kun lastensuojelulakiin ei olla tekemässä uudistusta, niin millä tavalla meillä tulevaisuudessa pystytään varmistamaan se, että meillä ensinnäkin on riittävästi lastensuojelussa henkilökuntaa, ja toisekseen, että meillä lainsäädäntö on sellaista, että sen avulla voidaan auttaa lapsia, voidaan auttaa niissä haastavissa tilanteissa, että he eivät ole itsellensä ja muille ihmisille vaaraksi? Millä tavalla lastensuojelulakia tullaan muuttamaan, että näitä rajoitustoimenpiteitä voidaan tehdä [Puhemies koputtaa] tarpeellisilla keinoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-09T16:15:55,2022-06-09T16:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_71_28,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_29,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaamme tavallaan ensimmäiseen kysymykseen: pitäisikö meidän lastensuojelulakia uudistaa joka vuosi jonkun tietyn pykälän osalta, vai täytyisikö tehdä kokonaisuudistus? Kun tästä asiasta keskustelin lapsiasiavaltuutetun kanssa, hän oli sitä mieltä, että laittamalla paikkaa paikan päälle me emme pysty näitä vaikeita ongelmia ratkaisemaan. Pitkälti tämä keskustelu, toki laajempaankin asiantuntemukseen tukeutuen, johti siihen, että olemme käynnistämässä tätä lain kokonaisuudistusta.
Mutta niin kuin sanottu, ytimessä on tällä hetkellä riittävän henkilöstön saatavuus, niin tällä alalla kuin aiemmin luettelemallani monella muulla alalla, minkä me kaikki tiedämme. Tämä on tällä hetkellä suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita, on sitten kysymys yksityisistä palveluista, julkisista palveluista, miten me saamme riittävästi henkilökuntaa. Meillä on uusi rakenteellinen tilanne. Meillä on nyt — vaikka puhumme lastensuojelusta, niin äsken puhuimme vanhustenhuollosta — enemmän huollettavia kuin koskaan, työmarkkinoille tulevat pienemmät ikäluokat kuin koskaan. Meidän täytyy löytää uusia tapoja tehdä tätä työtä ja jossain määrin sitten myös käyttää ulkopuolelta tulevaa työvoimaa, [Puhemies koputtaa] mieluummin koulutettua kuin kouluttamatonta, tietenkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:17:05,2022-06-09T16:18:15,Hyväksytty,1.1
2022_71_30,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_31,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuosikymmeninä lastensuojelutarpeen kasvu on painottunut erityisesti teini-ikäisiin, mikä kertoo siitä, että kysymys ei ole vain perheistä vaan myös yhteiskunnasta. Sellaiset trendit kuin että nuoruuteen kuuluvalle etsinnälle on entistä vähemmän tilaa, että merkityksettömyyden kasvu on yleistynyt ja että tulevaisuus koetaan epävarmaksi globaalien kriisien ja järjestelmän uskottavuuden näkökulmasta, ovat kaikki laajempia yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin vain yhden perheen, saati yhden lapsen, kysymyksiä.
Lastensuojelu on viimeinen puolustuslinja. Kun kaikki muut lähtevät, ne työntekijät jäävät suojelemaan meidän yhteiskunnan heikompia. He jatkavat, kun kaikki muut luovuttavat. He työskentelevät ympäristössä, jossa rikokset, päihteet ja väkivalta ovat usein arkipäivää. Lastensuojelun syliin kaatuvat tästä syystä myös laiminlyönnit muissa palvelujärjestelmissä, esimerkiksi päihdehuollossa. Me kaikki ollaan vastuussa, mutta esittäisin asianomaisen ministerin vastattavaksi: [Puhemies koputtaa] mitä hallitus voisi tälle asialle vielä tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-06-09T16:18:18,2022-06-09T16:19:34,Hyväksytty,1.1
2022_71_32,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_33,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontula esitti kysymyksen, johon omalla tavallaan vastasi puolitoista viikkoa sitten samasta kaupungista kotoisin oleva lastenpsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala, kun järjestin lasten ja nuorten mielenterveyttä käsittelevän pyöreän pöydän tilaisuuden. Hän luetteli niitä yhteiskunnallisia muutoksia, joita tässä tapahtuu, jotka eivät todellakaan ole aina palvelujärjestelmästä johtuvia vaan juuri noista samoista asioista. Yksi, mikä siinä minulle jäi erityisesti mieleen, oli tietysti se, että monella tavalla vanhemmuus on kateissa — mitä kaikkea se sitten sisältää.
Tullakseni nyt näihin lainsäädäntöasioihin: Meillä on tällä hetkellä tulossa vielä mielenterveyslakiin tiettyjä muutoksia, meillä on tulossa myös päihdehuoltolakiin tiettyjä muutoksia. Suuri toive itselläni on, niin kuin viime keskustelussa täällä käytiin läpi hoitotakuulainsäädäntöä, sen ensimmäisen perustason kontaktin saaminen henkilöihin, joilta tai joiden kautta sitten apua löytyy. Se on kuitenkin se kaikkein tärkein, mihin palvelujärjestelmä pystyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:19:34,2022-06-09T16:20:41,Hyväksytty,1.1
2022_71_34,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_35,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten pahoinvointi on koko yhteiskunnan kohtalonkysymys, jonka ratkaisemisessa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa epäonnistua. Tässä ajassa korona, ilmastokriisi, sota Euroopassa, monet kriisit, koettelevat nimenomaan lapsia ja nuoria aivan poikkeuksellisella tavalla. Uupuminen opinnoissa ja perheissä on aivan liian usein sääntö eikä poikkeus. Aivan liian moni nuori kokee tässä ajassa kohtuuttomia paineita, jopa merkityksettömyyden tunnetta. 
Ei riitä, että me hoidetaan oireita, vaikka totta kai sekin täytyy tehdä, vaan jos me ei päästä kiinni siihen, mikä tätä kaikkea aiheuttaa, mikä tässä ajassa meitä sairastuttaa ja mikä niitä paineita luo, niin mikään määrä rahaa ikään kuin sinne loppupäähän ei tule riittämään, vaan meidän täytyy päästä kiinni sinne juurisyihin. Arvoisa hallitus, kysyisinkin: miten me varmistamme, että lasten ja nuorten hyvinvointi otetaan jatkossa huomioon aivan kaikessa päätöksenteossa, oli sitten kyse ilmastopolitiikasta, koulutuspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta tai turvallisuuspolitiikasta, [Puhemies koputtaa] jotta me ei kasata entistä enemmän paineita lasten ja nuorten niskaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-06-09T16:20:43,2022-06-09T16:21:57,Hyväksytty,1.1
2022_71_36,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Nyt ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_37,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle aivan erinomaisen hyvästä puheenvuorosta. Aivan kuten edustaja toteaa, kaikessa päätöksenteossa, riippumatta siitä, puhutaanko koulutuspolitiikasta vai sosiaali- ja terveyspolitiikasta vai jostain muusta, pitäisi muistaa, että nuoruus on ainutlaatuinen vaihe ihmisen elämässä, ja meidänkin pitää varoa sellaisia poliittisia päätöksiä, jotka ikään kuin vievät nuorilta mahdollisuuden elää nuoruutta ja haahuilla rauhassa. Olen opetusministerinä monesti sanonut, että kenenkään ei tarvitse tietää, mitä haluaa tehdä isona, silloin kun esimerkiksi pohtii, mihin on suuntautumassa opiskelemaan toisella asteella. Olen huolissani siitä, miten kaikki ne päätökset, mitä olemme tehneet — esimerkiksi ylioppilastutkintorakenteen muutoksia — vaikuttavat nuorten jaksamiseen. Nuoret ikään kuin kokevat, että pitää tietää ja tehdä valintoja sellaisessa vaiheessa elämää, jolloin... En usko, että kukaan tässä salissa on ollut 15—16-vuotiaana varma siitä, että minä haluan juuri tänne ja minä tulen istumaan tässä salissa tänään, kun olen tässä iässä. [Puhemies koputtaa] Eli tämä on myöskin meidän päätöksentekijöiden vastuulla kyllä. [Jukka Gustafsson: Erinomainen puheenvuoro, vallan loistava!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:21:57,2022-06-09T16:23:10,Hyväksytty,1.1
2022_71_38,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Ari Koponen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_39,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapset eivät muodosta sataa prosenttia väestöstä, mutta he muodostavat sata prosenttia tulevaisuudesta, ja heistä meidän on pidettävä huolta. Ministeri Lindén, konkretiaa. Olette vastannut tänään lähes kaikkiin muihin kysymyksiin paitsi siihen tärkeimpään: milloin tämä lastensuojelun kokonaisuudistus on tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-06-09T16:23:14,2022-06-09T16:23:47,Hyväksytty,1.1
2022_71_40,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_41,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Isojen lakiuudistusten tekeminen ei tietenkään ole yhden kuukauden eikä kahdenkaan kuukauden asia. Me käynnistämme sen nyt tämän hallituskauden aikana, jota on vielä jäljellä tässä vajaa vuosi. Se tulee jatkumaan yli tämän hallituskauden ajan, koska me tarvitsemme täällä juuri sitä yhteistä laajaa konsensuskeskustelua täysin riippumatta siitä, minkä väriset ja minkälaisen koalition muodostamat hallitukset meillä tulevaisuudessa on. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia. Tässä tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä.
Samalla tavalla kuin tässä ministerikollega Andersson äsken kiitteli edustaja Hyrkön puheenvuoroa, se osui voimakkaasti myös minuun, ja siinä tuli juuri niitä samoja elementtejä, joita tuli silloin, kun kokosin maan johtavat lasten ja nuorten mielenterveyden ja terveyden ja lastensuojelun asiantuntijat koolle. Meidän täytyy hyvin laaja-alaisesti käydä kaikkia näitä asioita läpi ja nimenomaan paneutua siihen ennaltaehkäisyyn, koska siinä ei todellakaan ole hirveän paljon järkeä, että me hyvin kalliisti erikoissairaanhoidossa hoidamme sitä kaikkein kärjistyneintä ongelmaa ja samalla me ylläpidämme rakenteita, [Puhemies koputtaa] jotka aiheuttavat niitä ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:23:47,2022-06-09T16:24:56,Hyväksytty,1.1
2022_71_42,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_43,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lastemme suojelu on meidän aikuisten tärkeimpiä tehtäviä. Päihderiippuvaisten äitien kuntoutuspalvelut ovat erittäin tärkeä osa lastensuojelua. Ministeri Lindén, totesitte, että ennaltaehkäisy on tärkeintä. Kysyn nyt: mihin toimiin te olette ryhtyneet sen puolesta, että äitien päihdepalvelut toimisivat? Eduskunta on lisännyt Pidä kiinni ‑hoitojärjestelmään, joka on Ensi- ja turvakotien liiton tuottama kuntoutuspalvelu, lukemattomia kertoja määrärahoja. Tuo kuntoutusjärjestelmä on ollut niin vaikuttava, että kaksi kolmasosaa vakavasti päihdeongelmaisista äideistä on kuntoutunut ja lapsia ei ole tarvinnut ottaa huostaan. Tämä on valtavan hyvä tulos. Me edellytimme eduskunnassa, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta hallitus löytää keinot, joilla turvataan tuo päihdekuntoutus ja Ensi- ja turvakotien liiton valtavan hyvä työ. Kysyn nyt: mitä toimia on tehty, ja miten te näette, miten tällä hetkellä tuo päihdekuntoutus toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-06-09T16:25:00,2022-06-09T16:26:02,Hyväksytty,1.1
2022_71_44,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_45,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaan tämä asia, mistä edustaja Sarkomaa äsken puhui, äitien ja odottavienkin äitien päihdekuntoutus, on äärimmäisen tärkeä kysymys. Muistutan siitä — vaikka se on meille kaikille tuttu asia — että meillä käytännössä kunnat ja kuntayhtymät ovat nyt vastuussa näistä palveluista. Meillä on täällä käsissä lainsäädäntö, meillä ovat ne isot rakenteet. Itse näen, että esimerkiksi sote-uudistuksella — tiedän, että tämä vastaus ei teitä varmasti tyydytä — ja niillä rakenteilla, joita olemme luoneet, niin että me pystymme yhdistämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja sitten sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon, me pystymme paremmin myös tällaisiin eriytyneisiin tilanteisiin vastaamaan. Toki sitten myös erilaiset hankkeet, joilla me pystymme parhaita käytäntöjä levittämään maassa, ovat mahdollisia silloin, kun meillä on vähemmän toimijoita verrattuna esimerkiksi kolmeensataan kuntaan tässä järjestelmässä. Käytännössä sitten erilaiset hankkeet, joita on esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskus ‑hankkeen osana merkittävästi rahoitettu tämän hallituskauden aikana, [Puhemies koputtaa] tuovat osaltaan tähän ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:26:08,2022-06-09T16:27:12,Hyväksytty,1.1
2022_71_46,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Näin. — Ja otetaan tähän tämän aihealueen loppuun vielä asiakokonaisuuden esitellyt edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_47,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lastensuojelun uudistamistyöryhmän ehdotuksiin pohjautuva hallituksen esitys oli lausuntokierroksella keväällä 2021. Lausuntopalaute koski esimerkiksi lain vaikeaselkoisuutta ja pirstaleisuutta. Oikeusasiamiehen kansliasta kerrottiin, että uudistukset lakiin olisivat totta tosiaan välttämättömiä mutta ministeriössä uudistuksia ei viety eteenpäin rahasyistä.
Te kerrotte paljon kauniita sanoja, mutta tosiasia on se, että hallitus ei ole antanut rahoitusta tarpeeksi, jotta ministeriö olisi voinut valmistella lastensuojelulain uudistuksia. Tällainenko on teidän tärkeysjärjestyksenne, että kaikista heikoimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten asioista tingitään? Tämäkin asia jää seuraavalle hallitukselle, ja se tarkoittaa, että lastensuojelun ongelmat vain jatkuvat ja varsinkin lapset joutuvat kärsimään. Ministeri Lindén, pystyisittekö te [Puhemies koputtaa] priorisoimaan rahat ministeriössänne niin, että rahat lastensuojelun ongelmien korjaamiseen löydetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-09T16:27:19,2022-06-09T16:28:34,Hyväksytty,1.1
2022_71_48,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Aki Lindén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_49,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelun tilanteesta (Sanna Antikainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se merkittävin uudistus, joka tehtiin tässä salissa, oli se, että me panostimme merkittävästi lisää rahoitusta nimenomaan tähän lastensuojelun avohoitoon, niin kuin kerroin. Siellä määrittelimme, kuinka monta lasta voi enintään olla yhdellä sosiaalityöntekijällä, [Sanna Antikaisen välihuuto] ja siinä sitten tuli porrastettu uudistus. Mutta siinä yhteydessä me huomasimme, että ei voi jokaista yksityiskohtaa siellä erikseen mennä korjaamaan, ja päätimme käynnistää tämän kokonaisuudistuksen. [Mari Rantanen: Se kestää liian kauan!] 
Kyllä tämä hallitus on enemmän tukenut lapsiperheitä — lukuisilla eri tavoilla — verrattuna mihinkään aikaisempaan hallitukseen. Tiedämme, että tällä hetkellä perheet ja lapset elävät erittäin haastavissa tilanteissa, ja voidaan aina sanoa, että mikään ei ole ollut tarpeeksi, mutta tällä tiellä tulemme ehdottomasti vielä jatkamaan. [Sanna Antikaisen välihuuto] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.1.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-06-09T16:28:34,2022-06-09T16:29:26,Hyväksytty,1.1
2022_71_50,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Nyt vaihdamme hieman aihealuetta. — Seuraava kysymys, edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_51,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Noin joka kahdeksas nuori jättää peruskoulun vailla riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin — joka kahdeksas. Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Tähän liittyy ajatus perustaitojen osaamistakuusta. Tarvitaan yksilöllisempää peruskoulua, jossa opintojen etenemistä voidaan tukea nykyistä paremmin. Esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentäminen ei auta peruskoulun vahvistamisessa, pelkkä velvollisuuden pidennys ei tuo perusopetuksen laatuun uutta. Korona-aika toi mukanaan uusia haasteita ja oppimisvajetta paikattavaksi.
Kokoomus kannattaa oppimisen tuen uudistamista kaikilla koulutusasteilla. Näin varmistamme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea. Perusopetuksen laadun vahvistaminen on aivan välttämätöntä. [Puhemies koputtaa] Kysyn opetusministeriltä: miksi ette ole tuoneet eduskunnalle esitystä oppimisen tuen uudistamisesta?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-06-09T16:29:32,2022-06-09T16:30:48,Hyväksytty,1.1
2022_71_52,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_53,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyt vastaus kysymykseen on se, että ensin pitäisi tietää, mitä tehdä eli miten me haluamme uudistaa oppimisen tuen järjestelmää peruskoulussa ja miten me halutaan muuttaa lainsäädäntöä erityisesti niin, että me saadaan ohjattua oppimisen tukeen lisää resursseja, koska se on käytännössä se kaikkein suurin pula ja ongelma perusopetuksessa tällä hetkellä. Me käynnistimme heti tämän hallituskauden alussa laajan asiantuntijatyön. Meillä on siis työryhmä, joka parhaillaan tekee esityksiä siitä, miten oppimisen tuen järjestelmää pitäisi Suomessa uudistaa. Tämän työryhmän työskentely loppuu elokuun lopussa, eli silloin tulee loppuraportti ja myöskin toimenpide-ehdotuksia siitä, miten lainsäädäntöä pitää uudistaa.
Minä lähden siitä, että jos oppimisen tuen järjestelmää uudistetaan Suomessa, niin se kannattaa tehdä kunnollisilla resursseilla, ja käytännössä tämä tulee siis olemaan seuraavien eduskuntavaalien kysymys, sitoutuvatko suomalaiset eduskuntapuolueet uudistamaan oppimisen tuen järjestelmää ja sitoutuvatko [Puhemies koputtaa] puolueet myöskin laittamaan siihen riittävästi rahaa. [Ben Zyskowicz: Tämäkin jää siis seuraavalle hallitukselle, ei yllätä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:30:48,2022-06-09T16:31:59,Tarkistettu,1.1
2022_71_54,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Näin. — Ja nyt te edustajat, jotka tästä koulutuspolitiikasta haluatte esittää lisäkysymyksiä. — Edustaja Vikman jatkaa. [Sofia Vikman: Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että...] Nyt näyttää siltä, että mikrofoni on kiinni.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_55,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että pysyvät panostukset opetukseen jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi. Opetuksen kentällä tilanne on se, että hankehumpan sijaan [Välihuutoja vasemmalta] tarvitaan työrauhaa ja pysyvää rahoitusta. Hallituksen hankehumppa näännyttää opettajat, ja oppimistulokset eivät parane.
Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen jaetulla avustuksella on saatu palkattua lisää henkilöstöä, vahvistettua sitä oppimisen tukea ja pienennettyä ryhmäkokoa. Nämä tärkeät rahat päättyvät kuitenkin vuoden lopussa. Se näkyy suoraan leikkauksena opetuksen arjessa. Päiväkotien ja koulujen rakenteellisia ongelmia ei paikata vuosittaisilla hankerahoilla; tarvitaan korjausliike pitkäjänteisyyteen ja perustaitoihin. Kysyn: miksi hallitus ei kehysriihessä priorisoinut niin sanottua tasa-arvorahoitusta, vaan käytännössä leikkaatte [Puhemies koputtaa] näistä tärkeistä rahoista? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-06-09T16:32:15,2022-06-09T16:33:26,Tarkistettu,1.1
2022_71_56,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ja ministeri Andersson vastaa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_57,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Siitä liikkumavarasta, mitä hallituksella oli käytössä viime kevään kehysriihessä, käytettiin merkittävä osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, ja se päätettiin käyttää ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen vahvistamiseksi. Ja tiedättekö, arvoisa edustaja, miksi? Edellisen hallituksen ja erityisesti kokoomuksen silloin toteutetut perusrahoituksen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa ovat jättäneet sellaisen loven ja sellaiset jäljet, että niiden parissa me olemme työskennelleet koko tämän hallituskauden ajan. [Hälinää — Vasemmalta: Kyllä!] Olemme lisänneet koulutuksen pysyvää rahoitusta, myös sinne varhaiskasvatukseen ja oppivelvollisuusuudistuksen ja oppilas- ja opiskelijahuollon kautta tehtyjen panostusten kautta niin perusopetukseen kuin toiselle asteelle. Mutta erityisen tärkeää tälle hallitukselle on ollut korjata niitä ongelmia, mitä meillä on ollut ammatillisessa koulutuksessa johtuen niistä jättimäisistä vähennyksistä ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen, [Puhemies koputtaa] jotka edellinen hallitus jätti perinnöksi tälle hallitukselle. [Ben Zyskowicz: Kaiken te olette tehneet velaksi! — Jussi Saramo: Miten kokoomus kehtaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:33:26,2022-06-09T16:34:35,Hyväksytty,1.1
2022_71_58,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ja edustaja Multala. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Edustaja Multalalla puheenvuoro. Hiljennytään kuuntelemaan., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_59,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo eli se, että kaikilla on mahdollisuus saada riittävää, tarvittavaa tukea peruskoulussa ja mielellään jo varhaiskasvatuksessa, on varmasti kaikille tässä salissa tärkeää. Sen vuoksi jo useampi hallitus peräkkäin on panostanut siihen, että myönnetään erillistä hankerahoitusta joka vuosi kunnille siihen, että voidaan kouluissa pienentää ryhmäkokoja ja tarjota lapsille mahdollisimman paljon tukea. Se on aivan totta, että hallitus on myöntänyt esimerkiksi koronan jälkien paikkaamiseen hankerahoitusta, mutta nämä rahat, joita on myönnetty vuosittain ja joita voidaan pitää jo pysyvänä rahoituksen muotona, kun jo niin moni hallitus peräkkäin on niitä myöntänyt, että niitä odotetaan nyt kunnissa, kuitenkin ensi vuoden alussa ovat valitettavasti leikkaantumassa yli 100 miljoonalla. [Ben Zyskowicz: Ohhoh!] Aikooko hallitus budjettiriihessä muuttaa tämän hankerahoituksen pysyväksi ja taata opettajille työrauhan ja pienemmät ryhmäkoot?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-09T16:34:39,2022-06-09T16:35:50,Hyväksytty,1.1
2022_71_60,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_61,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvorahoitusta on jaettu, jos oikein muistan, vuodesta 2012 eteenpäin — ne ovat tärkeitä rahoja, koulutuksen kentällä myöskin arvostetaan niitä. Mutta pysyviä rahoja ne eivät ole olleet missään vaiheessa, eli käytännössä jokaisella hallituskaudella nämä tasa-arvorahat ovat olleet määräaikaisia. Ne ovat loppuneet, kun hallituskausi on loppunut, niin teki myöskin edellinen hallitus. Ei minulla ollut mitään pysyvää tasa-arvorahaa siellä odottamassa, vaan tämä hallitus päätti osaltaan käyttää rahaa tasa-arvorahoitukseen tämän hallituskauden aikana, ja aivan kuten aikaisempina kausina, se päättyy, kun hallituskausi päättyy. Toivottavasti seuraava hallitus on omalta osaltaan myöskin valmis priorisoimaan tasa-arvorahoitusta.
Se, minkä tämä hallitus on tehnyt, on se, että me olemme muuttaneet lainsäädäntöä mahdollistaaksemme vakituista pidempiaikaista käyttöä tasa-arvorahoitukseen. Tämä muutos on hyväksytty yksimielisesti eduskunnassa. Jatkossa on mahdollista myöntää tasa-arvorahoitusta jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan [Ben Zyskowicz: Miksi te ette myöntäneet?] sen sijaan, että se myönnetään aina yhdeksi vuodeksi kerrallaan, [Puhemies koputtaa] kuten tällä hetkellä. Eli tämä hallitus on nimenomaan parantanut lainsäädäntöä päästäksemme irti tästä hankehumpasta. [Ben Zyskowicz: Ja te lakkautitte nämä rahat nyt vuodenvaihteessa! — Suna Kymäläisen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:35:50,2022-06-09T16:37:05,Hyväksytty,1.1
2022_71_62,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Nyt ei kuitenkaan aikaa myönnetä enempää. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_63,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulussa on nykyään monenlaisia haasteita. Perusopetuksessa tukea ei saa riittävästi, ryhmäkoot ovat isoja, on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Aikaisemmin oli niin sanottuja erityisluokkia, joissa oli pienryhmä ja pystyttiin antamaan riittävästi tukea, oli sitten kyse oppimisvaikeuksista tai muusta syystä. Tällä hetkellä suuressa osassa kuntia nämä erityisluokat on poistettu ja lapset integroitu yleisopetukseen. Tavoite on tietenkin hieno ja hyvä, mutta kun ryhmäkoot ovat isoja, niin lapsi ei saa riittävää tukea ja myöskin muu luokka siinä kärsii. Tämä on johtanut siihen, että meidän oppimistulokset ovat todennäköisesti myös siihen liittyen laskeneet. Kysyisinkin opetusministeriltä: oletteko suunnitelleet, että tähän pienryhmään laitettaisiin laissa joku määritelmä, [Puhemies koputtaa] jolloinka lapsella olisi oikeus myös saada opetusta pienryhmässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-09T16:37:08,2022-06-09T16:38:22,Hyväksytty,1.1
2022_71_64,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_65,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on juuri sellainen seikka, että ainakin itse odotan tämän asiantuntijatyöryhmän ehdotuksia. Sitten kun me saadaan tietoa, mitä he ehdottavat, on myöskin mahdollista ryhtyä käytännön lainvalmisteluun. Mikään pykälä laissahan ei sano, että ei pitäisi olla pienryhmäopetusta, vaan päinvastoin on äärimmäisen tärkeää, että kunnissa järjestetään opetusta ja oppimisen tukea sellaisella tavalla, joka on kullekin oppijalle se sopivin muoto. Jotkut pärjäävät yleisopetuksen ryhmissä, varsinkin jos on riittävästi tukiresurssia siinä mukana. Toiset tarvitsevat pienryhmäopetusta, ja silloin heille pitää ehdottomasti sitä myöskin järjestää. Jos me lähdetään säätämään tästä velvoittavampaa lainsäädännössä, mikä voi olla hyvä idea, valtion pitää olla valmis myöskin kustantamaan ja korvaamaan näitä kustannuksia kunnille. Eli taas kerran: Pitää tehdä kunnianhimoinen oppimisen tuen uudistus Suomessa. Sitä ei kannata tehdä ilman riittävää rahoitusta, koska silloin me ei myöskään päästä niihin tavoitteisiin, [Puhemies koputtaa] mitä me selvästi yhdessä täällä jaetaan tämän uudistuksen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:38:27,2022-06-09T16:39:31,Hyväksytty,1.1
2022_71_66,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_67,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla oppimisryhmien koot ja luokkakoot ovat selvästi pienempiä maahanmuuttajavaltaisilla alueilla, ja tämäkään ei asiaa ratkaise. Kuvailen koulumaailmaa: ”Kun käymme läpi kappaleita ja suomennamme niitä, joudun suomentamaan myös suomennokset, joudun selittämään kuvin. Suomen kieli ei kehity, kun ympärillä puhutaan tönkkösuomea. Joudun yksinkertaistamaan puhettani. Kieli köyhtyy. Suomi ei suju, koulu ei suju.” Näin kuvaa monikulttuurisen luokan opettaja Helsingin Sanomissa arkeaan. Tämä on todellisuutta, jota suomalainen maahanmuuttopolitiikka on vuosia tähän maahan rakentanut, ja sitä ei valitettavasti korjata lisäämällä resursseja koulumaailmaan. [Mika Kari: Vastahan te olitte hallituksessa!] Koulut eriytyvät, tapahtuu segregaatiota ja koulushoppaamista, oppimistulokset laskevat — merkittäviä ongelmia oppilaiden keskuudessa. Kysyn ministeriltä: Miten aiotte korjata tämän ongelmallisen maahanmuuton aiheuttamia ongelmia suomalaisessa koulussa? [Puhemies koputtaa] Miten pelastatte Suomen koulujärjestelmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-09T16:39:33,2022-06-09T16:40:44,Hyväksytty,1.1
2022_71_68,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Nyt ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_69,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin sanoa, että ei sitä voivottelemalla ainakaan korjata, koska en kyllä havainnut edustajan puheenvuorossa yhtäkään ratkaisuehdotusta. [Välihuutoja]
Mitä sitten voi tehdä? Tärkeintä on se, mitä kunnat tekevät asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseksi. [Puhemies koputtaa] Jos meillä on sellainen kehitys, jossa esimerkiksi pienituloisilla perheillä on varaa asua vain tietyissä kaupunginosissa, tämä heijastuu myöskin sinne lähikoulun tulevaisuuteen. Tämä on se kaikkein tärkein asia. Jos asuinalueet jo ovat päässeet eriytymään, silloin me voimme käyttää työkaluna esimerkiksi sitä, miten oppilaaksiottoalue määräytyy — missä minun ymmärtääkseni esimerkiksi Vantaalla on tehty hyvää työtä — ja silloin me voidaan käyttää työkaluna tasa-arvorahoitusta, jolla me kohdennetaan lisää rahoitusta ja lisää resursseja niille alueille, joilla asuu paljon oppilaita, joiden vanhemmat kenties ovat työttömiä tai vieraskielisiä tai joiden koulutustausta on matala. Myöskin painotettu opetus, se miten sitä järjestetään, missä sitä on tarjolla, [Puhemies koputtaa] miten valikointi tapahtuu näihin luokkiin, vaikuttaa tähän kouluvalikointiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:40:44,2022-06-09T16:41:54,Hyväksytty,1.1
2022_71_70,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_71,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Gustafssonilla puheenvuoro.] Kun muutamien vuosikymmenten päästä tehdään tutkimus suomalaisesta koulutuspolitiikasta, niin voin sanoa, että tämä hallitus on listan kärkipäässä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hallitus on toteuttanut lupaamansa koulutuksen kunnianpalautuksen, ja kukaan, joka on kuunnellut hallitusta ja opetusministeriä, ei ole voinut välttyä tekemästä tätä johtopäätöstä.
Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä opetusministeriltä. Minulle on nyt tärkeää tämä koulutuksen iso kuva, se, mitä ollaan tehty varhaiskasvatuksen hyväksi, esiopetuksen ja peruskoulun kehittämiseksi lisäämällä tasa-arvorahoja, laajentamalla oppivelvollisuutta, lisäämällä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille 10 000 uutta aloituspaikkaa. [Riikka Purran välihuuto] Mitä teki edellinen hallitus? Me olemme nyt paikanneet, korjanneet, dramaattisella tavalla tehtyjä virheitä, ja Suomessa on [Hälinää — Puhemies koputtaa] — toistan — edelleen Euroopan paras peruskoulu puutteineenkin. [Ben Zyskowicz: Kaiken olette tehneet velaksi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-06-09T16:41:58,2022-06-09T16:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_71_72,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Ei voi toistaa pidemmälle, koska aika on täyttynyt. — Ministeri Andersson.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_73,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kuten edustaja Gustafsson toteaa, niin tämä hallitus on tosiaan tehnyt erittäin paljon panostuksia koko koulutusjärjestelmään aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. [Ben Zyskowicz: Ja kaiken velaksi!]
Me olemme lisänneet rahoitusta kaikilla koulutusasteilla, [Hälinää — Puhemies koputtaa] erittäin tarpeellista rahoitusta liian pitkään tässä maassa jatkuneiden leikkausten jälkeen. [Vasemmalta: Juuri näin!] Olemme vahvistaneet oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita pysyvällä rahoituksella. Olemme pidentäneet oppivelvollisuutta. Olemme luoneet oppimisen tuen järjestelmän varhaiskasvatukseen, jotta meillä olisi jatkumo sieltä perusopetuksen puolelle. On pienennetty ryhmäkokoja varhaiskasvatuksen puolella, palautettu subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, kokopäiväiseen sellaiseen, kaikille lapsille. Parhaillaan on valmistelussa pysyvällä rahoituksella lakimuutos, jolla me tehostetaan koulupudokkuuteen liittyvää ehkäisevää työtä perusopetuksen puolella.
Paljon on tehty. Paljon on työtä jäljellä, joten koko sydämestäni toivon, että tässä salissa kaikki puolueet ja edustajat ovat sitoutuneita [Puhemies koputtaa] siihen, että tämä hyvä kehitys jatkuu myöskin tulevien hallituskausien aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:43:18,2022-06-09T16:44:31,Hyväksytty,1.1
2022_71_74,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Näin. — Ja minä toivon koko sydämestäni nyt, arvoisat edustajat, sitä, että tämä toisten päälle huutaminen loppuu. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_75,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään Helsingin Sanomissa on otsikko ”Opettajan työn epäkohdat ovat muualla kuin palkkauksessa”. Näin luonnehtii luokanopettaja opettajan työn kuormittavuuden lisääntymiseen viitaten. Tosiasia on, että tämä hallitus on pysyvät paukkunsa kohdistanut painotetusti oppivelvollisuuden pidentämiseen, jolla on ymmärrettävä tavoite, mutta näin kauempanakin koulutuspolitiikasta täytyy ihmetellä, voiko taata ammatillisen koulutuksen tai lukion kaikille, jos peruskoulusta ei kaikille synny valmiuksia tähän toisen asteen koulutukseen. [Jukka Gustafsson: Sen takia niihin panostetaan koko ajan!] Meillä kasvavasti on luku-, kirjoitus- ja laskutaidottomia peruskoulun päättäviä. Opettajat kokevat paineena hankehumpan, joka ei heidän mielestään tähän tuo ratkaisua. Ministeri Andersson, miten te näette, miten me takaisimme, että peruskoulu pannaan kuntoon ja taataan, että peruskoulun päättötodistus tarkoittaa jatkossakin [Puhemies koputtaa] luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa jokaiselle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-06-09T16:44:38,2022-06-09T16:45:49,Hyväksytty,1.1
2022_71_76,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_77,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkennan sen verran, että siis nämä nuoret eivät ole luku- ja kirjoitustaidottomia. Heillä on puutteita, he eivät ole riittävän hyviä siinä, mutta kyse ei siis ole taidottomuudesta, mikä on tärkeää muistaa tässä keskustelussa.
Mikä peruskoulun osalta olisi kaikkein tärkeintä? Kyllä minä nostaisin esille, niin kuin minä sanoin, sen oppimisen tuen järjestelmän uudistamisen. [Ben Zyskowicz: Ei kun me nostettiin se esille!] Se tarvitsee sen uudistuksen riittävällä rahoituksella. Yhtä lailla on keskeistä, että me jatkamme panostuksia varhaiskasvatukseen, joka on yksi osa-alue, johon tämä hallitus on suunnannut paljon pysyviä lisäresursseja tämän kauden aikana, [Ben Zyskowicz: Sekin velaksi!] koska me tiedetään tutkimustiedon perusteella, että erityisesti niiden nuorten kannalta, joilla on jokin haaste tai riski liittyen oppimiseen, on erityisen hyödyllistä, että he osallistuisivat suomalaiseen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Mikään tästä ei kuitenkaan poissulje sitä, että vaikka olisikin nuori puutteellisilla taidoilla, kyllä hänestä pitää ottaa koppia silloin toisella asteella, jos on kuitenkin käynyt niin, [Puhemies koputtaa] että ne taidot ovat jääneet puutteellisiksi. Minusta on turha luoda vastakkainasettelua näiden asioiden välille. [Ben Zyskowicz: Mutta eikö ole parempi ottaa koppi jo peruskoulussa? — Jukka Gustafsson: Kyllä, näin toimitaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:45:49,2022-06-09T16:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_71_78,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_79,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mykkänen otti hienosti esiin sen, miten tämä hallitus investoi oppivelvollisuusiän pidentämiseen. Se oli merkittävä ja tarpeeseen tuleva uudistus. Yhtä paljon on onneksi resursoitu myös varhaiskasvatukseen, ellei enemmänkin, korkeakoulutukseen osaajapulan ratkaisemiseksi. Koulutuskentällä meillä on paljon isoja hankkeita mennyt tai edessä.
Oikeus kouluun ja riittävään tukeen on yksi lasten tärkeimmistä oikeuksista. Siitä huolimatta lasten oikeudet oppimiseen ovat kuitenkin edelleen puutteellisia. Pidän tärkeänä, että keskusteluun nostetaan myös konkreettisia asioita emmekä liiku vain ylätasolla. Nimittäin lapsen oikeusturvan kannalta olisi äärimmäisen tärkeää, että saisimme aveille mahdollisuuden puuttua näihin tuen tarpeen laiminlyönteihin. Kaikki meidän lapset, jotka ovat saaneet esimerkiksi nepsy-diagnoosin, neuropsykiatristen häiriöiden diagnoosin, eivät saa tällä hetkellä riittävää tukea koulusta: psykologipalveluita, kuraattoripalveluita, koulunkäynnin avustajia. Pitäisin erittäin tärkeänä, että me liikkuisimme tässä. [Puhemies: Ja nyt kysymys!] Miten, ministeri Andersson, voisimme edistää tätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-09T16:47:03,2022-06-09T16:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_71_80,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Noin. — Miten ministeri Andersson?, ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_81,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluehallintovirastoilla on toki siis vastuu valvoa sitä, että koulutuksen järjestäjät noudattavat lakia omassa toiminnassaan, ja on totta kai tärkeätä, että me myöskin huolehditaan avien resursseista ja ikään kuin toimintamahdollisuuksista huolehtia siitä omasta toiminnastaan ja myöskin tästä lainvalvonnasta.
Silloin kun me puhutaan tuen tarpeessa olevista lapsista, niin pitää muistaa — aivan kuten edustaja myöskin omassa puheenvuorossaan toi esille — että kyse ei aina ole sivistystoimen tarjoamista palveluista ja niiden riittävyydestä vaan voi myöskin olla kyse tukipalveluista, joista esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimi vastaa. Jos olisi yksi seikka, mitä sanoisin siitä, mitä opettajat minulle nostavat esille ja mitä he kaipaisivat oman työnsä tueksi, niin hyvin usein se viesti on, että olisi paremmat lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, että meillä olisi toimivampi palvelupolku silloin oppilas- ja opiskelijahuollon jälkeen. Eli tärkeää on koko tämä palveluketju, kaikki ne ammattilaiset, jotka työskentelevät nuorten kannalla, [Puhemies koputtaa] se, että sitä palvelua on riittävästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:48:20,2022-06-09T16:49:27,Hyväksytty,1.1
2022_71_82,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_83,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Ärade talman! Det är viktigt att vi i den här salen inte heller målar upp barn som har svårigheter att lära sig något av de nationella språken som ett problem. Skolsegregation är ett problem. Vi ska stöda barnen i sin språkinlärning.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-06-09T16:49:30,2022-06-09T16:49:47,Hyväksytty,1.1
2022_71_84,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja viittaa tässä tähän korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukseen, joka on tehty, ja tähän pisteytystyökaluun, jolla pisteytetään eri ylioppilastodistuksen arvosanoja ja aineita. Olemme kollega Honkosen kanssa tästä paljon keskustelleet, ja meillä on huolta siitä, miten tämä järjestelmä on vaikuttanut lukiokoulutuksen yleissivistävään rooliin ja nuorten kokemiin paineisiin.
Itse pisteytystyökalu on korkeakoulujen päätettävissä oleva asia, mutta meillä on totta kai dialogia myöskin korkeakoulujen suuntaan, ja siellä on parhaillaan käynnissä työ, jossa arvioidaan, miten tämä pisteytystyökalu pitäisi uudistaa. Ehkä sellaisia keskeisiä viestejä, mitä minulla on ollut, on, että on tärkeää, että pääsykoe säilyy väylänä yliopistoon ja korkeakouluun, koska se on myöskin viesti nuorille, että on muita tapoja ja väyliä päästä opiskelemaan, vaikka epäonnistuisikin ylioppilaskirjoituksissa. Ja toivon myöskin, että katsotaan tätä pisteytystyökalua siitä näkökulmasta, että kyllä [Puhemies koputtaa] nämä pisteytykset tällä hetkellä hyvin voimakkaasti ohjaavat opiskelijoiden ainevalintoja. [Jukka Gustafsson: Erinomainen puheenvuoro taas kerran!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:50:47,2022-06-09T16:51:57,Hyväksytty,1.1
2022_71_85,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,Näin. — Ja vielä aihealueen esille nostanut edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_86,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuri osa hallituksen koulutuspanoksista on määräaikaisia ja päättyvää hankerahoitusta. Kun puhumme perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksesta, se tarkoittaa nimenomaan rahoja, joilla on saatu palkattua lisää kipeästi kaivattua henkilöstöä, vahvistettua oppimisen tukea ja pienennettyä ryhmäkokoja. Ja nämä rahat ovat nyt suurelta osin, merkittäviltä osin, ensi vuodelle päättymässä. Vaikka hallitus on antanut opetusministerin mainitseman esityksen tasa-arvorahoituksen vakinaistamisesta, hallitus ei kuitenkaan ole tehnyt päätöstä rahoituksen pitämisestä nykytasolla edes ensi vuonna. Miksi ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-06-09T16:51:59,2022-06-09T16:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_71_87,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Miksi ei, ministeri Andersson?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_88,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimisen tuen uudistamisesta perusopetuksessa (Sofia Vikman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 119/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan vastasin tähän kysymykseen jo aikaisemmin. Siis tämä hallitus on lisännyt koulutukseen niin pysyvää kuin määräaikaista rahoitusta. Meillä esimerkiksi ensi lukuvuodelle juuri päätettiin siitä, että tämä koronarahoitus jatkuu yli sadalla miljoonalla niin, että me pystymme jakamaan koronatukirahoja koulutuksen järjestäjille myöskin lukuvuodelle 22—23. Ja kun hallitus istui kehysriihessä, teimme merkittävän päätöksen siitä, että näistä ammatillisen koulutuksen tulevaisuusinvestoinneista [Sofia Vikmanin välihuuto] vakinaistetaan 50 miljoonaa, ja se haluttiin priorisoida siksi, että ammatilliseen koulutukseen kohdistui niin suuria leikkauksia kokoomuslaisen opetusministerin johdolla edellisellä kaudella.
Panostukset peruskouluun ja varhaiskasvatukseen varmasti jatkuvat myöskin ensi hallituskaudella, ja toivottavasti saan olla mukana päättämässä myös niistä rahoista. [Ben Zyskowicz: Leikkasitte ne ensi vuodelta kuitenkin pois!] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-06-09T16:53:00,2022-06-09T16:53:55,Hyväksytty,1.1
2022_71_89,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 120/2022 vp,Vaihdetaan aihealuetta. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_90,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 120/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elinkustannusten nousun vaikutusten torjumiseksi tarvitaan monenlaisia toimia. Nyt en kysy tarvittavien veronkevennysten perään, kun ministeri Saarikko ei ole paikalla. Mutta tarvittaisiin erityisiä toimia myös esimerkiksi lapsiperheille — vaikkapa korottamalla lapsilisiä ja sitomalla ne indeksiin — mutta myös ikääntyvälle väestölle, josta monet tällä hetkellä pohtivat, onko varaa ostaa lääkkeitä vai ruokaa.
Nostan esiin nyt erään satojatuhansia suomalaisia koskettavan ongelman eli kakkostyypin diabeteslääkkeiden korvaukset, jotka leikattiin viime vaalikaudella. Silloin eduskunta edellytti, että näitä muutoksen vaikutuksia on seurattava. Reilu vuosi sitten tehtiin selvitys, jossa todettiin juuri se, mitä pelättiin, eli että diabetesta sairastavien hoitotasapaino on heikentynyt tämän seurauksena. [Puhemies koputtaa] Aiotteko, hallitus, korjata tämän ja nostaa nämä ylempään erityiskorvausluokkaan?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-09T16:54:00,2022-06-09T16:55:12,Tarkistettu,1.1
2022_71_91,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 120/2022 vp,Näin. — Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_92,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys tyypin 2 diabeteslääkkeiden korvauksista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 120/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, kuten kysyjä toteaa, lapsiperheiden lisäksi tämä elinkustannusten laaja nousu vaikuttaa monen muunkin ihmisryhmän, pienituloisten ihmisten, toimeentuloon, ja siinä yksi ihmisryhmä ovat ikäihmiset, pienituloiset eläkeläiset.
Hallitus on tehnyt merkittäviä panostuksia pieniin eläkkeisiin, niin tasokorotuksia kuin nyt tämän ylimääräisen kansaneläkeindeksin korotuksen. [Kimmo Kiljunen: Työeläkkeisiin myös!] Ja nyt syksyllä takuueläke tulee olemaan sata euroa suuremmalla tasolla kuin se oli hallituksen aloittaessa. [Ben Zyskowicz: Ja tämäkin velaksi!] Eli olemme tehneet erittäin merkittäviä panostuksia pienituloisten eläkeläisten toimeentuloon.
Mutta, kuten kysyjä toteaa, myös menot vaikuttavat paljon pienituloisten eläkeläisten elämässä selviytymiseen ja rahan riittävyyteen, ja lääkekustannukset ja sairastamisen kustannukset ovat siinä erittäin merkittävässä roolissa. Itse näen, että lääkekustannuksiin tulee tehdä jatkossa parannuksia sillä tavalla, että esimerkiksi lääkekattoja tarkistetaan [Puhemies koputtaa] alemmalle tasolle [Puhemies: Nyt tuli katto vastausajassa!] tai yhdistetään muihin, ja näen, että tästä tulee käynnistää selvitystyö myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-09T16:55:12,2022-06-09T16:56:25,Tarkistettu,1.1
2022_71_93,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kuntien työntekijöiden palkankorotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 121/2022 vp,"Seuraava aihe, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_94,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys kuntien työntekijöiden palkankorotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatyöntekijät tekivät eilen sopimuksen, jossa palkankorotukset ovat 2 prosenttia plus 5,1 prosenttia viiden vuoden aikana. Tämä ei kuitenkaan ole lopullinen sopimus, koska hoitajat ovat vaatineet paljon korkeampia palkankorotuksia, ja jos nämä palkankorotukset toteutuvat, neuvotellaan tämä sopimus uudelleen. Kunnat ovat kuitenkin budjetoineet vain 1—2 prosenttia palkankorotuksiin. Kysyisinkin ministeri Paaterolta: mistä nämä rahat otetaan, [Ben Zyskowicz: Velaksi!] jotka nyt tulevat näihin palkankorotuksiin?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-06-09T16:56:27,2022-06-09T16:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_71_95,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kuntien työntekijöiden palkankorotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 121/2022 vp,"Näin. — Ministeri Paatero, mistä otetaan rahat?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_96,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys kuntien työntekijöiden palkankorotuksista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksia on tällä hallituskaudella lisätty. Jo ennen koronaa lisäsimme noin miljardilla edellisen hallituskauden leikkauksiin — se tuntuu olevan täällä tämän päivän yleinen aihe. Elikkä kuntien taloudellinen tilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, ja kun kunnat kuitenkin yhä edelleen saavat verottaa, niin kunnathan myöskin säätelevät omaa budjettiaan valtionosuuksien lisäksi, itse asiassa suuremmaksi osaksi, omilla verotuloillaan. 
Tämä kohtuullinen palkankorotus, joka on tulossa, on aivan varmasti molempien, sekä työnantajan että työntekijäjärjestöjen, osalta vastuullisesti katsottu niin, että kunnat tästä tulevat selviämään, ja niin, että he ansaitsevat sen palkankorotuksen. [Oikealta: Verorasitus nousee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-06-09T16:57:08,2022-06-09T16:58:00,Hyväksytty,1.1
2022_71_97,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Nato-hakemuksen peruuttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 122/2022 vp,"Ja seuraava aihe, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_98,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Nato-hakemuksen peruuttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 122/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ilta-Sanomien mukaan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että jos Natosta olisi annettu etukäteen toisenlaista viestiä, ei sinne kukaan olisi hakemusta lähettänyt. Hyvät kollegat, eikö tämä olekin aika noloa? 
Kysyin viime viikolla puolustusministeriltä, oletteko kanssani samaa mieltä, että meidän pitää pikaisesti peruuttaa Nato-hakemus. Kysyn nyt uudelleen puolustusministeriltä: joko nyt olette kanssani samaa mieltä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-09T16:58:04,2022-06-09T16:58:46,Hyväksytty,1.1
2022_71_99,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Nato-hakemuksen peruuttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 122/2022 vp,Ja puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_100,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Nato-hakemuksen peruuttamisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 122/2022 vp,Arvoisa puhemies! En ole. [Naurua],Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-06-09T16:58:46,2022-06-09T16:59:02,Hyväksytty,1.1
2022_71_101,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_102,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mennään aivan toisenlaiseen aihepiiriin. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Eli nyt on käsillä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen sekä sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisen. Kyse on yhdestä YK:n yhdeksästä keskeisestä ihmisoikeussopimuksesta.
Onneksi itse elämme yhteiskunnassa, jossa yleissopimuksen aihe voi tuntua kaukaiselta, mutta tämä on noussut YK:n piiriin ennen kaikkea Latinalaisen Amerikan kokemusten vuoksi. Kyse on sitä vastaan toimimisesta, että valtion edustajat kaappaavat henkilön ja saattavat hänet katoamaan. Näitä katoamisia tapahtuu joka vuosi tuhansittain eri puolilla maailmaa. Oppositiopoliitikkojen ja ihmisoikeuspuolustajien lisäksi tahdonvastainen katoaminen uhkaa muitakin yhteiskunnallisesti aktiivisia henkilöitä, joiden koetaan muodostavan todellisen tai potentiaalisen esteen valtiovallan, valtaan pyrkivän väkivaltaisen opposition tai rikollisjärjestöjen eduille.
Yleissopimuksen ratifioimalla Suomi liittyy siihen kansainväliseen yhteisöön, joka on oikeudellisesti sitoutunut toimimaan tahdonvastaisia katoamisia vastaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että rikoslaissa säädettäisiin rangaistavaksi tahdonvastaisen katoamisen toteuttaminen ja tehtäisiin tästä uudesta rikoksesta aiheutuvat muut muutokset rikoslakiin.
Ulkoasiainvaliokunnan tuoreessa mietinnössä valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta on korostettu ihmisoikeussopimusten ratifioimisen merkitystä. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjausta edistää ihmisoikeussopimusten implementointia ja ymmärtääkseni myös vastataan tähän eduskunnan ja sen ulkoasiainvaliokunnan tahtoon. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-06-09T17:00:05,2022-06-09T17:01:57,Tarkistettu,1.1
2022_71_103,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Kiitokset, ministeri. — Ja edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_104,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi vuonna 2006 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta, ja tämä yleissopimus velvoittaa kriminalisoimaan tahdonvastaisen katoamisen.
Yleissopimus on merkityksellinen lapsen oikeuksien kannalta, sillä tämä yleissopimus pyrkii suojaamaan lapsen ja hänen vanhempiensa suhdetta vaatimalla kriminalisoimaan lasten luvattoman poisviemisen tahdonvastaisen katoamisen tilanteessa sekä tähän liittyen lapsen henkilöllisyyteen liittyvien asiakirjojen tuhoamisen, piilottamisen tai väärentämisen.
Haluaisin nostaa esille tässä asian keskustelun yhteydessä myös lasten katoamisen Suomesta ulkomaille. Fenix ry laati vuonna 2017 raportin, jossa kerrottiin, että Suomessa asuvia maahanmuuttajataustaisia tyttöjä on lähetetty ulkomaille silvottaviksi. Ja myös 2019 Ilta-Sanomissa kerrottiin, että maahanmuuttajalapsia ja -nuoria katoaa kesken kouluvuoden — tämän vahvistivat myös Helsingin ja Turun poliisit, ja myös ministeriöstä saatiin tähän tietoa. Tässä uutisessa kerrottiin myös, että kyseessä on ikävä ilmiö teinityttöjen pakkoavioliitoista ja ympärileikkausasioista.
Nämä haastateltavat, joita tässä Fenix ry:n laatimassa raportissa oli haastateltu, kertoivat kolmesta ilmiöstä, joita esiintyi esimerkiksi ulkomaille väkisin viemisen yhteydessä: Perheessä ei oltu puhuttu ollenkaan, mikä oli matkan tarkoitus. Keskustelua siitä aiheesta, esimerkiksi ympärileikkauksesta, tai siitä, mitä matkalla tehtäisiin, ei ollenkaan käyty. Ja kolmantena oli myös se, että nuoret ja lapset eivät saaneet keskusteluapua näissä tilanteissa.
Kysynkin teiltä, hyvä ministeri: Onko teillä tietoa, kuinka paljon lapsia ja nuoria Suomessa mahdollisesti katoaa niin, että esimerkiksi vanhemmat vievät heitä väkisin ulkomaille eivätkä he koskaan pääse palaamaan Suomeen, ja mitä tälle olisi tehtävissä? Ovatko asiat parantuneet tuosta vuoden 2017 Fenix-raportista?
Tämä aihe ei välttämättä ehkä liity tähän lainsäädäntöön, mutta on kuitenkin tärkeä asia, että myös huomioidaan tätä keskustelua, mitä yhteiskunnassa käydään. Lapsia ja nuoria on suojeltava, ja heidän tulee voida käydä koulunsa Suomessa loppuun. Näin vältetään myös tätä ääretöntä rikosta, mikä ympärileikkaus on. Tyttöjen ympärileikkaus on Suomessa rikos, mutta myös tyttöjen vienti ulkomaille silvottavaksi on rikos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-09T17:02:02,2022-06-09T17:05:14,Tarkistettu,1.1
2022_71_105,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_106,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että Suomi on tällaisissa ihmisoikeuksia vahvistavissa sopimuksissa mukana. On tietysti tärkeää, että rikoslakiin tulee uusia nimikkeitä sitä mukaa kuin kohtaamme tällaista rikollista toimintaa, joka voi myös suomalaista yhteiskuntaa haastaa. Lähinnä voisin kuvitella, että järjestäytynyt rikollisuus esimerkiksi tavalla tai toisella vaikuttaakseen liikesuhteisiin tai painostaakseen vaikkapa yhteiskunnallista päätöksentekoa pyrkisi tällaisia katoamisia järjestämään.
Suomessa laillisuutta valvoo ja toisaalta sitten rikoksia estää ja kaikkia meitä, jotka olemme lain oikealla puolella, suojelee poliisi. Valitettavasti kyllä hallituksen toimet ja rajut leikkaukset julkisen talouden suunnitelmassa poliisin resursseihin uhkaavat sitä, että kun työtaakka poliisilla kasvaa ja poliisille tulee uusia tehtäviä, joihin pitäisi kyetä reagoimaan — poliisin pitäisi esimerkiksi tällaisissa katoamistapauksissa pystyä heti tutkimaan, ratkaisemaan se ongelma ja saattamaan syylliset vastuuseen, jotta siitä saadaan muille vastaavan kaltaisia rikoksia mahdollisesti suunnitteleville tahoille varoittava esimerkki siitä, että Suomessa joutuu välittömästi vastuuseen teoistaan — niin jos poliisin resurssit ovat täysin ylikuormittuneita aivan tavallisista järjestyksenpitoon liittyvistä tehtävistä, väkivaltatilanteista ja lastensuojelutilanteista, joista vaikka edellä kyselytunnilla kävimme keskustelua, niin silloinhan tällaiset vaativien tehtävien hoitamiseen tarvittavat resurssit voivat jäädä liian vähäisiksi.
Kannatan ilman muuta tämän lainsäädännön voimaansaattamista, mutta vetoan voimakkaasti hallitukseen, että hallitus tätä poliisien resurssipulaa todella vakavasti pohtii ja lisäisi ne välttämättömät resurssit, joita tarvitaan siihen, että Suomessa sisäinen turvallisuus voidaan taata niin, että Suomi on jatkossakin maailman turvallisin maa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-09T17:05:14,2022-06-09T17:07:43,Tarkistettu,1.1
2022_71_107,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_108,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Haavisto lausui, niin Suomessa tilanne on onneksi hyvin kaukana tällaisista tilanteista, joissa viranomaiset kaappaavat ihmisiä katoamaan ja joita valitettavasti monissa maissa vielä tapahtuu. 
Mutta kuten edustaja Juvonen edellä, haluaisin kiinnittää huomiota siihen, mitä Suomessa tapahtuu, ja todellakin meillä tapahtuu sitä, että esimerkiksi somaliyhteisöön kuuluvia nuoria tyttöjä viedään ulkomaille, missä heidän sukuelimensä silvotaan... [Mikrofoni sulkeutuu] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Anteeksi, mikrofoni on pois päältä.] Kiitos, herra puhemies! — Siis kuten totesin, Suomessa tapahtuu sitä, että esimerkiksi somaliyhteisöön kuuluvia nuoria tyttöjä viedään ulkomaille siinä tarkoituksessa, että siellä heidän sukuelimensä silvotaan, ja tällainen nuori tyttö ei näissä tilanteissa todellakaan välttämättä tiedä, ja ilmeisesti ei useinkaan tiedä, mikä on tämän hänen ulkomaille tapahtuvan vientinsä viimekätinen tarkoitus.
Herra puhemies! Nyt minulla ei näy taas kelloa.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  No, aikaa on kuitenkin. ] Hyvä, kiitos. — Meillä on tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä EU-asetus, jolla pyritään helpottamaan tällaisten sormenjälkitietojen saattamista muiden EU-maiden viranomaisten käyttöön eräissä tilanteissa. Kun tämä EU-asetus tuli hallintovaliokuntaan, hallintovaliokunta totesi, että hallituksen esityksen mukaan edes tällaisessa edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa Suomesta ei voitaisi saattaa tämän pois vietävän lapsen biologisia tunnisteita, siis sormenjälkiä, eteenpäin, koska hallituksen mukaan meidän perustuslakivaliokuntamme tulkinnat eivät sallisi tätä. Eduskunnan hallintovaliokunnassa kuitenkin katsottiin, että tällaisessa tilanteessa tämän lapsen, joka on hyvin haavoittuvassa asemassa, suojelemiseksi hänen sormenjälkensä pitäisi voida antaa tällaisessa niin sanotussa SIS-kuulutuksessa, ja kävi siten, että perustuslakivaliokunta jonkun verran hellitti aikaisempaa täysin ylikireätä tulkintakäytäntöään ja salli antamassaan lausunnossa sen, että tällaisen lapsen sormenjäljet voitaisiin tällaisessa tilanteessa välittää. Mutta eduskunnan hallintovaliokunnassa oli ollut sellaistakin näkemystä, että tällaisessa tilanteessa myös... [Puhemies koputtaa] — Herra puhemies, jatkan sieltä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Jatkakaa, olkaa hyvä. — Sen verran sanon edustajille, että jos tuo mikrofoni lähtee vahingossa pois päältä, niin silloin pysähtyy myös se kello, mutta itselläni on tässä toinen kello, mitä pystyn seuraamaan.] Kiitos, puhemies, että seurasitte omasta kellostanne [Puhemies: Aina tarkistan!] ajan kulumista. Nyt se kello ei kyllä näy täälläkään, mutta te varmasti seuraatte tilannetta. [Puhemies: Tarkkana!] 
Niin, herra puhemies ja herra ulkoministeri, eduskunnan hallintovaliokunnassa oli sellaista näkemystä, että edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa myös tämän henkilön — joka on usein vaikkapa lapsen lähisukulainen — joka on lähtenyt häntä viemään ulkomaille, missä hänelle tehtäisiin tämmöinen silpominen, eli tämän aikuisen tunnistetiedot, siis sormenjäljet, pitäisi voida tämmöiseen SIS-kuulutukseen sisällyttää, jotta helpotettaisiin tällaisen tytön ulkomaille viennin estämistä tällaisessa edellä kuvatussa tilanteessa.
Mutta nytpä eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, että tällainen olisi jo vastoin Suomen perustuslakia, eli se muutti aikaisempaa aivan ylikireätä tulkintalinjaansa ja hyväksyi sen, että tällaisen pois vietävän, silvottavaksi aiotun tytön sormenjäljet saadaan saattaa tähän SIS-kuulutukseen, mutta ei hyväksynyt sitä, että sen aikuisen, joka tätä tyttöä lähtee viemään, saattamaan sinne ulkomaille, sormenjäljet voitaisiin sisällyttää tällaiseen SIS-kuulutukseen. Nyt perustuslakivaliokunnan mukaan on niin, että meidän perustuslakimme estää tämän. No, tietystikään se ei estä, mutta perustuslakivaliokunnan ylikireät tulkinnat, hullunkuriset tulkinnat, estävät. Tämä asia on tällä hetkellä eduskunnan hallintovaliokunnan käsittelyssä, eikä siitä keskeneräisestä käsittelystä voi tässä juurikaan enempää sanoa. Mutta tämä perustuslakivaliokunnan lausunto on annettu, siis tämä niin sanottu B-lausunto eli jo toinen lausunto, ja se on julkinen, ja sieltä jokainen voi tämän asian tarkistaa.
Tämähän on täysin järjetön tilanne. Ja tämä ei ole ainoa järjetön tilanne, jossa meidän perustuslakivaliokunnan eli käytännössä sen kuulemien perustuslakiasiantuntijoiden tulkinnat ovat aivan järjettömiä. Tässäkin joutuu ihmettelemään, mitä tässä oikein suojataan.
Sivumennen sanoen tästä perustuslakivaliokunnan julkisesta lausunnosta käy myös ilmi, että mikäli me Suomessa olemme ottaneet maahantulijoilta sormenjäljet ulkomaalaisvalvontaa silmällä pitäen, niin me emme voi näiden ulkomaalaisten sormenjälkiä sisällyttää SIS-kuulutuksiin, jotta toisen maan viranomainen, EU-maan viranomainen, voisi omassa ulkomaalaisvalvonnassaan näitä sormenjälkiä hyödyntää, vaikka siinä olisi kyse juuri käyttösidonnaisuustarkoituksen periaatteen mukaisesta toiminnasta. Mutta tässä on kuulemma taas se ongelma, että sen toisen maan viranomainen voisi käyttää näitä sormenjälkiä myös esimerkiksi rikosten selvittämiseen, ja se on sitten jo vastoin Suomen perustuslakia. Eli me emme saa antaa ulkomaalaisvalvontaa varten näitä ulkomaalaisvalvonnassa otettuja sormenjälkiä, koska me emme voi kieltää esimerkiksi Ranskan viranomaisia käyttämästä näitä sormenjälkiä rikosten selvittämiseen tai rikosten estämiseen.
Käytän tämän puheenvuoron tässä tilanteessa, kun tarjoutui tilaisuus, jotta kuulisin paikalla olevilta perustuslakivaliokunnan jäseniltä lisää perusteluja siihen, miksi me emme saa SIS-kuulutukseen sisällyttää tämän tytön silvottavaksi vievän aikuisen sormenjälkeä, mikä helpottaisi tämän tytön matkan keskeyttämistä ja hänen pelastamistaan. Ja tietysti olisi kiva kuulla myös se, miksi emme saa sisällyttää SIS-kuulutuksiin ulkomaalaisvalvontaa varten ulkomaalaisten sormenjälkiä, vaikka ne olisivat siis meillä käytettävissä meidän omissa rekistereissämme. Ja onko todella järkevä argumentti se, että tämä vastaanottavan maan viranomainen todellakin voisi käyttää näitä sormenjälkiä ulkomaalaisvalvonnan lisäksi esimerkiksi mitä törkeimpien rikosten estämiseen?
Herra puhemies! Toivoisin että eduskunnassa ja Suomessa laajemminkin kiinnitettäisiin huomiota näihin aivan järjettömiin ylikireisiin ja mielestäni virheellisiin perustuslakitulkintoihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-09T17:07:00,2022-06-09T17:16:00,Tarkistettu,1.1
2022_71_109,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_110,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä yritän palata tähän varsinaiseen asiaan. En kiistä edustaja Zyskowiczin puheenvuoron merkittävyyttä, mutta se ei ollut ihan tästä aiheesta eli tästä kansainvälisestä yleissopimuksesta koskien tahdonvastaista katoamista, jonka voimaansaattamisen ministeri tässä äsken esitteli meille.
Oikeus elämään on perusihmisoikeus. Sen vuoksi Euroopan neuvostossa, joka on keskeisin ihmisoikeuselin Euroopassa, lähtökohtana on nimenomaan kuolemanrangaistukseen kielteinen suhtautuminen, ja kaikki muut Euroopan maat paitsi Valko-Venäjä myöskin toimivat sen suuntaisesti, että täällä on kuolemanrangaistukset kielletty. Aivan yhtä lailla tässä tahdonvastaisessa katoamisessa on liian useissa kohdissa kysymys siitä, että ihmiset katoavat usein viranomaisten toimesta sellaisissa maissa, jotka ovat suljettuja yhteiskuntia, epädemokratioita, ja he itse asiassa häviävät ihmisten kirjoilta, eli heidät tavalla tai toisella eliminoidaan. Siinä suhteessa on erittäin tärkeää, että Suomi tulee nyt osaksi tätä yleissopimusta, jossa pyritään kriminalisoimaan tämäntapainen tahdonvastainen katoaminen.
Tällä Suomen ratifiointiprosessilla on kaksi merkitystä. Yksi merkitys on se, että sillä me myöskin omassa yhteiskunnassamme toimimme niistä lähtökohdista, mukaan lukien tällaiset tapaukset, mitä tässä tuli esille, jos tahdonvastaisesti vaikkapa tyttöjä viedään silvottavaksi. Toinen syy tässä on luonnollisesti se, että tämä yleissopimus ansaitsee kansainvälisen tuen, ja mitä useammassa maassa se asetetaan voimaan, sitä enemmän se luo painetta niihinkin maihin, joissa tätä käytäntöä ei ole kriminalisoitu. Viime kädessä tietysti kaikkien tavoitteena on se, että tämäntapaisen ihmisten eliminoinnin täytyy loppua maailmassa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T17:16:23,2022-06-09T17:18:28,Tarkistettu,1.1
2022_71_111,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_112,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että Suomi on osana tätä sopimusta ja hyvin ajankohtaisesti myöskin. Me emme ihan koko maailmaa tällä korjaa, mutta selkeästi kun olemme siinä mukana, sysäämme sitä eteenpäin, ja tämä on Suomen profiilinkin kannalta hyvä. Ja on aivan totta, että myös Suomesta on kadonnut ihmisiä, joita olemme sitten kyselleet.
Tässä on noussut myös tyttöjen silpomisesta jonkin verran keskustelua, ja erityisesti se on liitetty somaliyhteisöön. Itse asiassa sitä on joissain muissakin yhteisöissä, se on tällainen kulttuurillinen tapahtuma. Olen seurannut sitä nyt muutaman vuoden ja olen havainnut, että Suomesta se on alkanut hiipua, mikä on erittäin positiivista. Se johtuu osittain siitä, että meidän neuvolajärjestelmä on nyt kyennyt sen paremmin tunnistamaan, meidän koulujärjestelmä on paremmin sen tunnistanut ja kulttuurillisesti yhteisöt ovat itse tehneet sisäisesti työtä tämän raakamaisuuden lopettamiseksi.
Näen, että tämä ennaltaehkäisevä työ, koulutus ja opastaminen, on se todellinen lopullinen niitti tälle barbaariselle toimelle pieniä tyttöjä vastaan ja että Suomella on itse asiassa erittäin hyvä mahdollisuus tällä osaamisellaan sivistys-, opastamis-, kouluttamis- ja havaitsemispuolella myöskin käydä kansainvälistä keskustelua siitä, miten voitaisiin tämä barbaarinen toimi lopettaa myös muualta maailmasta. Siinä koen itse asiassa meidän kehitysyhteistyön voimavarojen olleen paikallaan ja hyvin käytössä, juuri tämän lopettamiseksi, ei vain Suomesta vaan myöskin muualta, erityisesti joistain Afrikan maista.
Siinä mielessä haluaisin ehkä tästä isosta salista olla enemmän tukemassa niitä yhteisöjä ja erityisesti niitä naisia, äitejä, isiä ja veljiä, jotka haluavat tämän loppuvan Suomesta, ja heille tämmöisen kannustuspuheenvuoron yhteisesti täältä eduskunnasta lähettää, niin että se todella loppuisi täältä Suomesta ja nämä tytöt voisivat itse päättää vartaloistaan eteenpäin katsoen. [Ben Zyskowicz: Tämä oli hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-09T17:18:28,2022-06-09T17:20:50,Tarkistettu,1.1
2022_71_113,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Hyvä. — Vielä edustaja Rantanen, ja sen jälkeen ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_114,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä nyt kysäistä, mihinkähän mahtavat perustua edustaja al-Taeen tiedot siitä, että tämä on vähenemään päin. Kun käsittelimme tätä kansalaisaloitetta lakivaliokunnassa, niin aivan tällaista käsitystä ei tullut. Päinvastoin tuli käsitys, että ilmiö on kyllä olemassa mutta se on kovin piilossa ja syvällä. Ja meillähän ei ole yhden yhtä tuomiota siitä, että lapsi olisi silvottu, vaikka meillä on Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat joutuneet silpomisen kohteeksi, mikä on havaittu sitten myöhemmin elämässä.
Toinen asia liittyy näihin maassamme oleviin uskonnollisiin ja kulttuurisiin avioliittoihin, joista ei pysty saamaan avioeroa, ja siltä osin meillä kyllä valitettavasti tällaista ongelmaa on maahanmuuton myötä tähän maahan tullut.
Mutta, arvoisa puhemies, halusin tarttua kiinni tähän edustaja Zyskowiczin erinomaiseen puheenvuoroon liittyen näihin SIS-kuulutuksiin. Ja on kyllä todettava tähän perään, että jotenkin tuntuu siltä, että välillä tässä maassa henkilötietojen suojaaminen on tärkeämpää kuin hengen suojaaminen, ja tämä punninta on kyllä maalaisjärjellä pohdittuna päin prinkkalaa. Ehkä tässä maassa pitäisi käynnistää laajempikin keskustelu siitä, mitkä ovat eri oikeuksien intressit ja mikä niistä nostetaan tärkeimmäksi. Tämä, mitä edustaja Zyskowicz tässä kuvasi, on todellinen ongelma. Kerrankin EU:sta olisi tullut sellaista järkevää lainsäädäntöä, jolla pyritään muun muassa tehostamaan palautuksia EU-alueelta, mikä on yksi turvapaikkapolitiikan legitimiteetin kulmakivi, ja toisaalta sitten myöskin vakavien rikosten ja terrorismin ehkäisyyn tehtyä lainsäädäntöä.
Ja aivan kuten tässä Zyskowicz kuvasi, nämä ongelmat ovat meillä lakien tulkinnassa, mikä liittyy myöskin näihin SIS-kuulutuksiin sen osalta, että palautuskuulutukset ja maahantulokieltokuulutukset eivät ole mahdollisia. Suomi voi näihin laittaa vain nimen ja henkilötunnuksen mutta näitä biometrisiä tunnisteita, kuten kasvokuvia ja sormenjälkiä, ei. Tähän liittyen kysyisin ministeri Haavistolta, kun nyt tässä käsiteltävänä olevassa asiassakin tällaiset kuulutukset ovat oletettavastikin melko tärkeitä: Oletteko te hallituksessa pohtineet, millä tavoin voitaisiin tehostaa tässä esityksessäkin mainitun asian ennaltaehkäisemistä ja rikosvastuuseen saattamista? Onnistuuko se ilman tämäntyyppisiä toimia, kuten tässä on todettu näiden biometristen tunnisteiden käytöstä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T17:20:51,2022-06-09T17:23:57,Tarkistettu,1.1
2022_71_115,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Rantasen puheenvuoron aikana edustaja al-Taeen nimi tuli listalle, mutta nyt se poistui. Oliko se tarkoituksellisesti peruttu, vai?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_116,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En itse asiassa halunnut jatkaa keskustelua ohi tämän aiheen, ja koen, että on paljon arvokkaampaa pysyä tässä keskustelunaiheessa, niin että ulkoministeri Haavisto voi vastata sitten näihin kysymyksiin, mitkä liittyvät tähän sopimukseen, jota Suomi on ratifioimassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-09T17:24:04,2022-06-09T17:24:24,Tarkistettu,1.1
2022_71_117,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"No näinhän se on. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_118,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta. Koin keskustelun niin, että itse tähän yleissopimukseen tahdonvastaisesta katoamisesta ei liittynyt ainakaan kriittisiä kommentteja, vaan uskon, että tämä on hyvin mutkaton asia ja Suomi voi sitä tukea.
Sen sijaan nämä olivat kiinnostavia näkökohtia, joita edustajat toivat tässä keskustelun yhteydessä esiin. Edustaja Juvonen otti esille laajemmin lasten roolin, lasten kysymykset, myöskin osana tätä tahdonvastaista katoamista — erittäin tärkeä näkökulma, ja tietysti on sitten vielä erikseen muita sopimuksia kuten Haagin lapsikaappaussopimus, joka on Suomellekin erittäin tärkeä. Aina ikävä sanoa, mutta edelleen meillä ulkoministeriössä ja muissa viranomaisissa joudutaan käsittelemään näitä lapsikaappauskysymyksiä. Joskus ne ovat erittäin vaikeita sen vuoksi, että kaupataan maihin, joissa ei noudateta näitä Haagin lapsikaappaussopimuksen periaatteita, ja sitten hyvin monimutkaisten prosessien kautta yritetään saada lapsia näistä maista takaisin.
Myöskin tämä laajempi keskustelu, jota tässä käytiin tyttöjen ympärileikkauksista tai silpomisesta: erittäin hyvä, että tämä nousi esiin, ja haluan vain sanoa, että me myöskin ulkoministeriön puolelta tietysti nähdään hyvin tärkeänä se työ, mitä vapaaehtoispuolella tehdään. Esimerkiksi somalitaustainen Ujuni Ahmed on toiminut vuosia juuri tässä Fenix ry:ssä ja saanut siitä palkintojakin, Suomen PEN:in palkintoja ja muuta tästä työstä. Ja uskon, että tämä on myöskin kysymys, johon yhteisöt itse voivat vaikuttaa tavattoman paljon, mutta on hyvä myöskin tuoda esiin neuvoloiden, lastensuojelun, koulujen, nuorisotyön merkitys tässä, jotta kaikissa yhteyksissä tätä tietoa lisätään niin, että tytöt eivät joutuisi tällaiselle tielle tai uhanalaisiksi näistä syistä.
Poliisien resursseihin kiinnitettiin huomiota edustaja Auton puheenvuorossa. Tietysti kaikki nämä kansainväliset sopimukset ovat sitten osa sellaista työtä, mitä poliisit seuraavat. Ja tähän sinänsä kiinnostavaan edustaja Zyskowiczin esille nostamaan kysymykseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulkinnoista en uskalla sen enempää puuttua. Selvästi haastoittekin enemmän edustajatovereita vastaamaan näihin kysymyksiin siitä, onko tulkinta liian tiukka.
Mutta varmasti... Edustaja Rantanen myöskin nosti esille kysymyksen, millä tavalla sitten valvotaan näitä sopimuksia, mitkä ovat ne työkalut millä voidaan valvoa. Varmasti tässä ajassa, jossa enemmän ja enemmän tällaista tietoa — biometrisiä tunnisteita ja muuta — voidaan käyttää, niin silloin tietysti se työn teho ja sopimusten valvonnan teho näitä reittejä pitkin paranee. Ja tietysti tässä on kysymys äärimmäisen vakavasta asiasta, kun ihmisiä katoaa ja kokonaisia perheitä jopa katoaa ja heitä etsitään, joten on tärkeää, että olemme mukana osana tätä kansainvälistä verkostoa ja käytämme kaikkia niitä keinoja, joita meillä on käytettävissämme näiden ihmisten löytämiseksi tai lastenkin palauttamiseksi sitten oikeisiin perheisiin niissä tapauksissa, missä nämä rikokset ovat kohdistuneet lapsiin. — Kiitän tästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-06-09T17:24:27,2022-06-09T17:27:33,Tarkistettu,1.1
2022_71_119,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2021 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus  K 20/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Mennään keskusteluun. Edustaja Kiljunen koettaa pyytää puheenvuoroa. [Kimmo Kiljunen: Kyllä yrittää!] — Myönnetään puheenvuoro. Edustaja Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_120,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle valtion vuoden 2021 tilinpäätöksen ja hallituksen vuosikertomuksen tarkastuksesta>>>Kertomus  K 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan haluaisin vain todeta, kun tässä salissa ei nyt ole paikalla varsinaisesti tarkastusvaliokunnan muita jäseniä, vain minä varajäsenenä, että me olemme aika perusteellisesti tarkastusvaliokunnassa käyneet lävitse tätä Valtiontalouden tarkastusvirastoa, ja olemmehan me kohdanneet siellä tämän ongelman myöskin pääjohtajan vaihdosta myöten. On ilo ollut todeta, että paljon siitä keskustelusta, mitä täällä on aikaisemmin käyty tarkastusviraston toiminnasta, on otettu huomioon, ja toivottavasti me pääsemme nyt sitten seesteisemmällä otteella kannustamaan tarkastusvirastoa tekemään juuri sitä työtä, mitä sen täytyy tehdäkin sekä laillisuusvalvonnan puolella että tarkoituksenmukaisuuskysymysten puolella, joita myös joudutaan käsittelemään, kun on kysymys valtion hallinnosta ja taloudenpidosta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T17:28:15,2022-06-09T17:29:07,Hyväksytty,1.1
2022_71_121,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 12/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_122,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tässä nyt lakiehdotusta ja hallintovaliokunnan mietintöä. Laissa esitetään sitä, että laajamittaisen maahantulon tilanteessa Suomi voi turvautua Euroopan turvapaikkaviraston apuun eli pyytää sieltä virkamiehiä tänne käsittelemään näitä maahantuloja.
Kuten hallintovaliokunnan mietinnöstä ilmenee, tällä pyritään kehittämään laajamittaisen maahantulon hallintaa ja siihen varautumista. Valiokunta tässä omassa mietinnössään toteaa, että nämä mainitut muutokset koskevat maahanmuuttoviranomaisten varautumista kansainvälistä suojelua hakevien vastaanottoon laajamittaisen maahantulon tilanteessa, ja viimeksi mainittuihin pyritään puuttumaan myös eduskunnan käsittelyssä olevalla valmiuslain muutoksella ja tällä rajavartiolailla, joka tänään on annettu. Tässä valiokunnan mietinnössä todetaan myöskin se, että riski itärajalla tässä vallitsevassa tilanteessa on kohonnut.
Nyt se ongelma on se, että tämä hallitus on varautunut laajamittaiseen maahantuloon myös niissä tilanteissa, kun puhutaan vihamielisen valtion mahdollisesta hybridivaikuttamisesta, muutamalla lainsäädännöllä. Ensimmäinen lainsäädäntö oli se, että laajamittaisen maahantulon koordinaatio siirrettiin Migriin eli Maahanmuuttovirastoon, ja tässä on nyt toinen tällainen esitys, että siis voidaan turvautua Euroopan turvapaikkaviraston apuun. Kuten hyvin tiedämme tässä salissa, niin esimerkiksi tämä esitys varautuu vain lisäämään henkilökuntaa siinä kohtaa, jos tulee paljon ihmisiä, ja valmiuslaissa esitetään pykäliä tähän vastaamiseksi niin, että voidaan ottaa kuljetusyrittäjien kuljetuskapasiteettia haltuun näiden tulijoiden kuljettamiseen sekä ottaa haltuun rakennuksia ja kiinteistöjä, sellaisia, jotka pystyvät vetämään minimissään 30 henkilöä. Käytännöllisesti katsoen tämä hallitus varautuu vain mahdollisimman sujuvaan vastaanottoon, ei ehkäisemään laajamittaista maahantuloa, ei edes siinä tilanteessa, kun nämä ihmiset on kuljetettu rajalle ja heitä pyritään käyttämään valtion painostamiseen, ja tämä jos mikä on kyllä hyvin hämmästyttävää. Tämä on hyvin hämmästyttävää, että tämä maa ei kykene suojaamaan itseänsä, ei omaa suvereniteettiansa, vaan se pyrkii siihen, että kaikki otetaan vastaan.
Arvoisa puhemies! Laskeskelin valmiuslain esityksessä olevasta arviosta, että suorat vastaanoton kustannukset olivat silloin 2016 noin 65 euroa per henkilö per vuorokausi. Nyt kun Suomi vain varautuu vastaanottamaan kaikki — jopa niin, että valmiuslaissa esitetään mahdollisuutta puolittaa sosiaaliturva ja eläkkeet kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan — niin kyllähän tämä tilanne on varsin kummallinen. Nimittäin se 65 euroa vuorokaudessa on vain nämä suoran vastaanoton kustannukset — siinä ei ole kuljetuksia, siinä ei ole tulkkeja, siinä ei ole Migriä, siinä ei ole poliisia, siinä ei ole oikeuslaitosta eikä mitään viranomaista. Tämä tarkoittaisi sitä, että siis siellä 100 000—200 000:n kohdalla... En tiedä, millä tämä maa selviäisi näistä. Pidän hyvin hämmästyttävänä sitä, että todella me siis valmistaudumme täysin rajattomasti, meillä ei ole mitään hätäjarrua missään laissa, ja me teemme tällaisia lakeja, joilla vain pyritään tilanteesta selviämään, on se tulijamäärä mikä hyvänsä ja on se tulijoiden tausta ja motivaatio tai taustalla oleva toiminta mikä tahansa. Mielestäni tässä salissa täytyy olla sellainen vastuu — me olemme Suomen kansanedustajia, ja meidän ensisijainen tehtävämme on turvata Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja perusoikeudet ja kohdistaa se tehtävämme siihen tehtävään, mikä meille on annettu, ja siihen mandaattiin. 
Nyt tämän hallituksen ideologia vie tätä valmistelua, ja tämä ei näytä, arvoisa puhemies, kovinkaan hyvältä. Toivoisin nyt hallitukselta erinomaisen vastuullista toimintaa tässä tilanteessa, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet näihin tuleviin rajalakeihin muutoksia. 
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen osalta valitettavasti, jos nämä ovat ne vastaukset laajamittaiseen maahantuloon, me emme näitä voi hyväksyä. Sen vuoksi me jätimme hallintovaliokunnassa vastalauseen, jossa esitämme tämän lain hylkäystä. Nyt täytyy tulla jämerämpiä toimia ja toimia myöskin meidän turvapaikkapolitiikkaan eikä tällaisia esityksiä, joilla vain pyritään mukautumaan kulloiseenkin tilanteeseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T17:29:29,2022-06-09T17:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_71_123,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_124,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Uudistusten tavoitteena on, että Suomi voisi pyytää Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiryhmien tarjoamaa operatiivista ja teknistä apua tilanteessa, jossa vihamielinen valtio pyrkii vaikuttamaan Suomeen välineellistämällä turvapaikanhakijoita aseekseen. Avun muotoja voisivat esityksen mukaan olla esimerkiksi avustaminen turvapaikkahakemusten käsittelyssä sekä vastaanottopalvelujen järjestämisessä.
No, on syytä huomioida, että EU:n virkamiehiä voitaisiin käyttää korkeintaan avustavissa tehtävissä ja niissäkin vain suomalaisen viranomaisen valvovan silmän alla ja että Euroopan unionin virkamiesten kouluttaminen ja perehdyttäminen Suomen kansallisiin lakeihin, menettelyihin ja käytäntöihin sekä mahdollisten tulkkauspalveluiden hankkiminen on paitsi kallista myös aikaa vievää puuhaa, valvonnasta puhumattakaan. Tällaiseen ei tositilanteessa ole aikaa eikä resursseja. Tähän uppoavat resurssit voitaisiin käyttää paljon tehokkaammin ja rajaturvallisuuteen aidosti vaikuttavasti.
Arvoisa puhemies! Ongelmallista on se, että laajamittaiselle maahantulon tilanteelle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Tämä tekee tilanteen tunnistamisesta hidasta ja vaikeaa. Reagointi kyllin nopeasti on ilman määritelmää ja oikeanlaista lainsäädäntöä mahdotonta. Olemme siis käytännössä tosipaikan tullen korviamme myöten ongelmissa. Me perussuomalaiset olemme korostaneet ja korostamme, että jos hybridioperaatiosta on pieniäkään viitteitä, tulisi rajan olla suljettavissa välittömästi ja turvapaikkahakemusten käsittelyn tulisi keskeytyä kaikilta osin — toisin sanottuna ei ainuttakaan hybridivaikuttamisjantteria sisään maahan. Tässä yhteydessä on hyvä mainita myös, että lisäksi tarvitaan tehokas palautusjärjestelmä, jonka avulla aikaisemmin maahan tulleet, sadevesijärjestelmiimme nojailevat kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen saaneet voidaan ohjata ulos maasta.
Arvoisa puhemies! Viranomaisilla pitää olla tehokkaat keinot henkilötietojen käsittelyyn maahanmuuttohallinnossa ja lailliset keinot laajamittaisen maahantulon estämiseksi. Tällaiset pykälät on tuotava lakiin viipymättä. Viranomaiset tarvitsevat myös resursseja, jotta he voisivat turvata Suomen alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten turvallisuuden. Suomen tulee voida itse päättää, keitä se alueelleen päästää. Ei voi olla niin, että kuka tahansa ja millä asialla tahansa saa kävellä rajan yli. Tätä asiaa ei voi kylliksi korostaa nyt, kun hybridivaikuttamisen uhka on aidosti olemassa Euroopan kiristyneen turvallisuustilanteen vuoksi.
Arvoisa puhemies! Esitetyt lainsäädännön muutokset eivät edistä Suomen rajaturvallisuutta tai viranomaisten toimintakykyä tarpeellisessa määrin. Me emme tarvitse laukunkantajia tai keskieurooppalaisia kirjureita vaan lait, joilla mahdollistetaan Rajavartiolaitoksen ja viranomaistemme suorittavan portaan mahdollisuus estää tarvittaessa rajalta maahamme tulo tosiasiallisesti. Jos emme päästä hybridivaikuttajia maahamme, emme tarvitse heille palveluitakaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-09T17:35:19,2022-06-09T17:39:14,Hyväksytty,1.1
2022_71_125,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_126,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen täällä keskusteltiin ihmisoikeuksista ja todettiin, että ne oikeudet harvemmin ovat absoluuttisia vaan että ne ovat aina suhteessa johonkin toiseen ihmisoikeuteen ja sen toteutumiseen, että toisenkin henkilön ihmisoikeudet voivat tulla täysimääräisesti voimaan. Äärimmäinen esimerkki tästä on sellainen tilanne, että kun on sota, niin siinähän voidaan yleisesti hyväksytyllä tavalla kyseenalaistaa hyökkääjän oikeus elämäänkin, kun käytetään tappavaa voimaa heidän pysäyttämiseensä. Vähemmän äärimmäinen esimerkki olisi tällainen hybridivaikuttamisen tilanne, jossa sinänsä tullaan väkivallattomasti maahan mutta tarkoituksena on kuitenkin horjuttaa sitä kyseistä yhteiskuntaa, johon ollaan pyrkimässä. Tässä tilanteessa joudutaan ratkaisemaan, kumpi on tärkeämpi oikeus, sen kohdemaan kansalaisten oikeus elämään omassa kotimaassaan sosiaaliturvan ja palveluiden piirissä vai näiden hybridivaikuttajien oikeus tulla maahan, ja tässä pitäisi tehdä selvä linjanveto, että oman maan kansalaisten asia asetetaan etusijalle.
Myöskin hallintovaliokunta on toisessa lausunnossaan ottanut tällaisen kannan mutta nyt kuitenkin puoltaa tällaista lainsäädäntöä, jossa samaa ajatusvirhettä toistetaan uudestaan, niin että ei luoda lainsäädäntöä, jolla estettäisiin tätä maahantuloa, vaan luodaan lainsäädäntöä, jolla mahdollistettaisiin asioita sen maahantulon jälkeen. Eli eihän se, jos meillä on resursseja EU:n turvapaikkavirastossa käsittelemään asioita, olivat ne apuresursseja tai mitä tahansa resursseja, poista sitä todellista ongelmaa, että maahan on jo siinä vaiheessa tullut henkilöitä, joiden ei kuuluisi olla maassa. Niinpä onkin järjetöntä tehdä tällaista vetovoimatekijää, että meillä olisi rakennetta, infrastruktuuria ja resursseja pyörittää hakemusrumbaa näiden henkilöiden osalta.
Laki ei korjaa olemassa olevaa ongelmaa vaan saattaa pahimmillaan jopa pahentaa sitä. Siksi perussuomalaisten valiokunnassa tekemä lain hylkäämisehdotus on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-09T17:39:14,2022-06-09T17:41:20,Hyväksytty,1.1
2022_71_127,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_128,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin huolella näitä perussuomalaisten käyttämiä puheenvuoroja, ja ihan ensimmäisenä ilmiönä haluaisin todeta, että maailma pienenee ja maahanmuutto on väistämätön asia. Tämä on koskenut myöskin suomalaisia, jotka ovat siirtyneet ulkomaille historian eri vaiheissa, ja tämä koskee myöskin Suomea, joka sijaitsee täällä kaukana Pohjolassa. Tännekin tulee yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] jotka asettuvat tähän maahan asumaan ja rakentavat perheensä täällä ja tekevät työtä täällä. Myöskin on ihmisiä, jotka ovat suojattomia omissa maissaan, ja silloin kansainväliset yleissopimukset sitovat siihen, että heille täytyy antaa suojaa niin, että he eivät joudu vainon kohteeksi kotimaassaan. Tämä ensimmäinen seikka on väistämätön ilmiö.
Täällä annettiin ymmärtää perussuomalaisten puheenvuoroissa — muun muassa Rantasen puheenvuorossa — että ikään kuin tämä maa ei kykenisi suojaamaan itseään. Suomen nykyinen lainsäädäntö ja Suomen nykyinen hallitus ovat määrätietoisia kaikissa muodoissaan. Me ehdottomasti kykenemme suojaamaan kaikkia niitä ihmisiä, [Mari Rantanen: Eipä näy esityksestä!] jotka asuvat tässä maassa — Suomen kansalaisia ja kaikkia muitakin, jotka tässä maassa asuvat. On myöskin täysin selvä asia, että sitä ei pidä kyseenalaistaa, etteikö Suomen hallitukselle ja meille kaikille ole kaikkein tärkeintä, että me varmistamme tässä maassa asuvien ihmisten turvallisuuden. Se on ykköslähtökohta kaikessa toiminnassamme.
Nyt kun me puhumme laajamittaisesta maahanmuutosta, joka on se ilmiö, jonka merkitystä tässä nyt spekuloidaan, arvoisa puhemies, niin me juuri todistamme Euroopassa järkyttävää, toisen maailmansodan jälkeen laajamittaisinta maahanmuuttoa ja pakolaisuutta. Tämän hirvittävän Ukrainan sodan vuoksi kolme miljoonaa ihmistä on siirtynyt muutamassa kuukaudessa Puolaan. Siinä on kysymys todella rajusta ja laajamittaisesta maahanmuutosta, joka kohdistuu nyt tässä tapauksessa keskiseen Eurooppaan, ja myöskin Suomeen on tullut Ukrainasta paljon pakolaisia. Sekin on suhteellisen laajamittaista, kun me näemme sen mittakaavan, missä me liikumme. [Mauri Peltokangas: Se on aitoa pakolaisuutta!] Nämä ovat juuri niitä ilmiöitä, joihin meidän täytyy osata aidolla ja oikealla tavalla reagoida, ja niin halutaankin tehdä.
Meillä on ollut sitten muutamia tapauksia ja ilmiöitä myöskin tästä asiasta, mihin tämä lakiesitys tässä nyt pohjautuu, eli niin sanotusta välineellistetystä maahanmuutosta, esimerkkinä vaikkapa Valko-Venäjän toimet Liettuan ja Puolan vastaisilla rajoilla. Mutta nyt täytyy nähdä metsä puilta — nyt täytyy nähdä metsä puilta, kun puhutaan hybridivaikuttamisestakin: tämä ilmiö, tällainen välineellistetty maahanmuutto, on mittakaavaltaan kuitenkin hyvinkin pieni, [Mauri Peltokankaan välihuuto] ja tämänkaltainen järjestäytynyt yhteiskunta kuin Suomi on, kykenee kyllä tämäntapaiset ilmiöt, joita me nyt olemme olleet todistamassa, hallitsemaan. Se isompi ongelma on tietenkin, että meillä voi olla hallitsematon maahanmuuttotilanne. Vaikkapa Puolassa se on tietyllä tasolla ollut jo hallitsematon, missä on ihan muut syyt taustalla, jotka aiheuttavat sen. Ja siihen myöskin Suomen täytyy kyetä reagoimaan, ja siihen liittyy tämä ajatustapa, että me tarvittaessa voimme turvautua eurooppalaiseen apuun siinä suhteessa, [Puhemies koputtaa] että turvapaikkaviranomaisten, Euroopan turvapaikkaviraston, apua voitaisiin tähän saada. Se on tämän lainsäädäntöehdotuksen idea. Ei nyt pidä sotkea tätä kokonaisuutta, mistä on kysymys.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T17:41:21,2022-06-09T17:44:51,Hyväksytty,1.1
2022_71_129,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_130,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää nyt kyllä siltä, että edustaja Kiljunen ei näe metsää puilta eikä erota kahden eri ilmiön eroa. [Hussein al-Taeen välihuuto] Ettekö te erota sitä, mikä on ukrainalaisten tilanne, jotka ovat juuri niitä, joita varten Geneven pakolaissopimus on aikanaan tehty? He pakenevat kotimaastaan pommien alta. Sen sijaan vihamielinen vaikuttaminen, jolla vieras valtio — pääsääntöisesti, yleensä, ei se aina valtio ole, mutta yleensä se on valtio — pyrkii työntämään, käyttämään ihmisiä, siirtolaisia, ihmisaseena, aiheuttamaan siihen yhteiskuntaan kaaosta. Jos te katsotte, arvoisa edustaja Kiljunen, taaksepäin, niin mitäpä olisi tapahtunut, jos Puola ei olisi silloin suojannut omia rajojansa? Se yhteiskunta ja Eurooppa olisi saattanut olla siinä kohtaa jo taas kaaoksessa, mikä olisi hankaloittanut nimenomaan ukrainalaisten asemaa. Tältä osin nämä on syytä kyllä todellakin erottaa. Niissä on nimittäin vissi ero. Toisessa on sopimustausta, mutta toisessa tuleekin kysymys siitä, mitä suojataan: suojaammeko me valtion suvereniteettia, suojaammeko me kansallista turvallisuutta, ja osoitammeko myös suoraselkäisinä sen, että meitä ei voi painostaa tällaisella toiminnalla, työntämällä ihmisiä väkisin rajalle ja rajan yli. Se, että siihen varustauduttaisiin täällä siten, että nostamme vastaanottokapasiteettia, on täysin väärä lähtökohta tässä kohtaa, ja se valitettavasti näkyy näissä hallituksen esityksissä, ettei tässä olla osattu laittaa vaakakuppeihin sitä, mitä kautta tätä kyseistä ilmiötä — nyt puhumme siis vihamielisestä vaikuttamisesta — katsotaan: katsotaanko sitä valtion suvereniteetin osalta vai katsotaanko sitä turvapaikkanäkökulmasta. Sitä ei tule tarkastella turvapaikkanäkökulmasta. On hyvä muistaa, kun vedotaan kansainvälisiin sopimuksiin, että suvereenilla valtiolla on aina oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää. Se ei mene suinkaan niin, että henkilö voi päättää, milloin hän menee ja minne hän menee.
Totesitte myös omassa puheenvuorossanne, että maahanmuutto on väistämätön asia. Ei se ole mikään sirkkaparvi. Valtio myöskin päättää ehdot, millä sitä tehdään. Maahanmuuttoa ei tule sotkea tähän tällaiseen vihamieliseen toisen valtion vaikuttamiseen. Maahanmuuttoa tapahtuu, kyllä, mutta valtio tekee eli täällä eduskunnassa tehdään ne lait, millä ehdoilla sitä tehdään. Ja valitettavasti tällä kaudella tämä toiminta on ollut täysin päätöntä, hallitus on rikkonut ulkomaalaislakia joka kulmasta, ja se ei ole kovinkaan viisasta ja kestävää miltään osin, ei turvallisuuden mutta ei myöskään talouden näkökulmasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T17:44:51,2022-06-09T17:47:57,Hyväksytty,1.1
2022_71_131,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_132,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitos,, arvoisa puhemies! Niin, Suomen sisäinen turvallisuus on se pointti, mikä tässä tulee ottaa hyvin voimakkaasti huomioon. Tässä salissa ja tässä talossa pitää tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka kohdentuu sellaiseen asiaan, että täällä Suomen rajojen sisäpuolella on turvallista olla. Nyt kun puhutaan hybridivaikuttamistilanteesta, niin en todellakaan toivo, että siihen sekoitetaan normaalia maahanmuuttoa. Nyt kun tehdään sellaista lainsäädäntöä, jolla voidaan vaikuttaa hybridivaikuttamistilanteeseen, niin sekoittaminen normaaliin maahanmuuttoon on mielestäni kyllä harhauttavaa ja... No, en nyt sano sitä sanaa, mutta todella harhauttavaa. On huolestuttavaa, että edustaja Kiljunen puheessaan äsken toi ihan selkeästi esiin, ainakin puheen alkuosassa, että hän ei erota hybridivaikuttamistilannetta ja normaalia maahanmuuttoa. Se on hyvin, hyvin huolestuttavaa.
No, pointtinani on se, että haluaisin kiinnittää erityistä huomiota hallituksen tekemisiin nyt lähiaikoina. Perussuomalaiset ovat vaatineet ansiokkaasti vain yhtä asiaa, sitä, että me voimme turvata Suomen sisäisen turvallisuuden myös hybridivaikuttamistilanteessa siten, että me luomme lainsäädäntöä, jolla Rajavartiolaitoksen toimeenpanevat henkilöt siellä rajalla voivat tosiasiallisesti keskeyttää hybridivaikuttamistilanteessa ihmisten vaeltamisen Suomeen niin raja-asemilta kuin raja-asemien ulkopuolelta elikkä maarajalta. Tämä on se, mitä me haluamme. Ja näyttää siltä, että hallituksen vastaus siihen on pelkästään se, että valmistaudumme siihen, että maan sisäpuolella on hurjasti porukkaa. Meidän ei tarvitse, arvoisat kollegat, valmistautua siihen lainkaan, jos meillä on kunnossa lainsäädäntö, jolla me voimme pysäyttää sen hybridivaikuttamisen sinne rajalle. Tätä me koetamme sanoa, ja tämä ei kelpaa.
Me ihmettelemme, miksi tämä ei kelpaa, mutta ei meidän tarvitse sitä ihmetellä, sen voi sanoa ääneen: hallitus menee yhden puolueen talutusnuorassa vaikka avantoon, ja tässä kohtaa vihreät vetävät ja muut hallituspuolueet kitisevät ja vinkuvat perässä. Tämä on Suomen turvallisuuden kannalta erittäin huolestuttava tilanne — erittäin huolestuttava tilanne. Hallituspuolueiden prioriteettina on ensin maailmanhalaaminen ja sen jälkeen Suomen sisäisen turvallisuuden varmistaminen. Perun välittömästi puheeni, kun saan tähän saliin rajavartiopykälät, jotka antavat tosiasiallisesti rajavartiomiehille ja ‑naisille mahdollisuuden estää hybridivaikuttamistilanteessa Suomen rajan ylittämisen niin maarajalta kuin rajavartiopaikoilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-09T17:47:57,2022-06-09T17:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_71_133,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_134,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laitetaan tämä nytten oikeaan perspektiiviin.
Ensinnäkin hybridivaikuttamisesta. Sen katsotaan olevan tämmöinen pehmeä tapa käydä sotaa. Jokainen suomalainen päättäjä tietää, että siinä kohtaa kyse ei ole turvapaikan hakemisesta eikä turvapaikkaprosesseista; kyse on siitä, että ihmisille on salakuljettajien kautta tahallisesti mahdollistettu se, että he tulevat esimerkiksi Suomen rajalle tai jollekin muulle rajalle. Tämän ei katsota olevan normaalia turvapaikanhakua eikä katsota myöskään olevan tilanne, jossa kaikki paikalla olevat olisivat sotaa pakenemassa tai muuta, vaan se on selkeä vaikuttamistilanne, ja tässä kohtaa meillä on paljon erilaisia tapoja estää tämäntyyppisiä vaikuttamistilanteita. [Mauri Peltokankaan välihuuto]
Ensimmäinen on se, että meidän ulkopolitiikka toimii. Esimerkiksi tässä Valko-Venäjän tapauksessa jopa Suomen ulkoministeriö oli ollut yhteydessä niihin maihin, joista se pääasiallinen massa ihmisiä tuli sinne Valko-Venäjän rajalle yrittäen Euroopan puolelle. Euroopan unioni myöskin aktiivisesti kävi tätä keskustelua, joka lopulta johti siihen, että näitä lentoja kyettiin vähentämään, jopa estämään, ja näin ollen ihmisten siirto Valko-Venäjän rajalle ja Euroopan rajalle pystyttiin pysäyttämään. Tämä on yksi erinomainen keino, joka koettiin toimivaksi.
Keinoja on myös monia muita: Frontexin käyttö, rajaesteiden käyttö, ylipäänsä rajaturvallisuuden ottaminen laajalla mittakaavalla tähän mukaan, yhteiskunnan valjastaminen, informaatiovaikuttaminen niissä maissa, joista nämä ihmiset lähtevät, ja niin edelleen.
Tässä lain pykälässä kyse on siitä, että kun turvapaikanhakijat tulevat rajalle, niin jos siellä on joukossa hybridivaikuttajia, siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita... [Mauri Peltokangas: Miten te erittelette ne? — Mari Rantanen: Aivan!] — Juuri näin. — Jos koemme, että siellä on esimerkiksi aitoja turvapaikanhakijoita joukossa, ja jos me emme tiedä, mikä heidän todellinen määränsä on, niin me emme halua, että Suomen rajaviranomainen tai Migri yksin hoitaa tätä koko palettia, vaan pidetään huoli siitä, että meillä on lainsäädännöllinen mahdollisuus laajentaa meidän työvoimakapasiteettiamme tässä kysymyksessä, jottei kävisi niin kuin kävi Valko-Venäjän rajalla, jossa esimerkiksi kuoli paljon lapsia metsään.
Tässä ei ole oikeastaan sen suuremmasta asiasta kyse kuin siitä, että asiat hoidetaan mallikkaasti ottaen huomioon nämä kovat keinot, mitkä ovat jo käytössä — ja nyt on tulossa lakeja, jotka vielä mahdollistavat enemmän tämmöisiä kovempia keinoja — ja sitten vielä nämä pehmeät keinot, ja sen lisäksi on näitä ihan perustapoja mahdollistaa lainsäädännöllisesti se, että me saamme myös apua EU:n sisältä näitten asioitten hoidossa.
Ja jos tämä asia olisi todella niin suuri ja vakava kuin... [Puhemies koputtaa] — Jos 10 sekuntia sallitte?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Saatte vaikka 20, mutta tämä oli tämmöinen varoitus.] Jos tämä asia olisi todella niin vakava kuin tässä ehkä yritetään tuoda ilmi, ja jos se olisi niin akuutti kuin tässä ehkä nyt yritetään maalata, [Mauri Peltokangas: Hallitus nämä esitykset tuo!] niin todellisuudessahan täällä olisi enemmän kuin neljä kansanedustajaa — kaksi perussuomalaista ja kaksi demaria — ja käytäisiin laajempaa keskustelua tässä suhteessa. Todellisuudessahan tämä on yksi käytännön esimerkki siitä, miten tätä palettia voi parhaiten hoitaa normaalikäytännön mukaisesti niin, että se ihmismurhe ei olisi paha mutta sitten samanaikaisesti Suomen rajaturvallisuus ja suomalaisten turvallisuus pidetään kunnossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-09T17:50:53,2022-06-09T17:54:48,Hyväksytty,1.1
2022_71_135,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_136,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me tässä kävimme keskustelua siitä, kuka sotkee erilaisia käsitteitä, niin ehkä on hyvä katsoa nämä käsitteet sillä lailla läpi, että ymmärrämme, mistä me puhumme. [Mauri Peltokangas: Katsotaanpas oikein tarkasti!] Te totesitte, että minä sotken maahanmuuton ja tämän hybridivaikuttamisen ja että en tunnista niiden eroa. Voin sanoa henkilökohtaisesti tunnistavani — ja tiedän myöskin, että hallitus tunnistaa — sen eron erittäin selvästi. [Mari Rantanen: Ei se näy esityksessä!]
Ensinnäkin peruskäsitteet täytyy nyt ymmärtää. Termi ”hybridivaikuttaminen” on hieman hämäävä, me emme näe sen sisään. Te puhutte nyt hybridivaikuttamisesta silloin, kun on kysymys tämmöisestä niin sanotusta välineellistetystä maahanmuutosta, josta tämä esimerkki juuri Valko-Venäjän ja Puolan ja Liettuan rajoilla viime vuodelta oli. Se on selkeästi siihen liittyvä asia, ja se on ”välineellistettyä maahanmuuttoa”. Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan turvallisuusuhkia, muita kuin konventionaalisia, aseellisia turvallisuusuhkia, ja niitä on iso ja laaja repertuaari. Niitä on erittäin paljon eri muotoja, joista tämä välineellinen maahanmuuttoprosessi on yksi pieni elementti. Siellä on informaatiovaikuttamista, siellä on asymmetrista sodankäyntiä, siinä voi olla terroritekoja, siinä on monenlaista. Tämä hybridi-käsitteen alle tuleva tapa muodostaa turvallisuusriskejä ja turvallisuusuhkia on erittäin laaja. Nyt ei mennä siihen kysymykseen, vaan puhutaan välineellistetystä maahanmuutosta ja maahanmuutosta.
Ja se, minkä te sotkette tässä — ja siihen edustaja al-Taee juuri viittasi omassa puheenvuorossaan — on se, että te sotkette turvapaikkakäsittelyprosessin tähän välineellistettyyn maahanmuuttoon. Ne ovat kaksi aivan eri asiaa, ne ovat kaksi täysin eri asiaa, [Mari Rantasen välihuuto] ja teidän on tarpeetonta ruveta keskustelemaan turvapaikanhakuprosesseista ja Geneven sopimuksesta tässä yhteydessä, kun me puhumme tästä välineellistetystä maahanmuutosta. [Mauri Peltokangas: Tekö ne määrittelette?] — Minulla on konkreettinen kokemus asiasta. Edustaja Peltokangas, minulla on konkreettinen kokemus tästä asiasta. Olen Euroopan neuvostossa mukana näissä asioissa ja olen käynyt, silloin kun tämä teidän mukaanne hybridivaikuttaminen, välineellistetty maahanmuuttoprosessi, oli pahimmillaan, Puolan rajalla ja Liettuan rajalla. Minä olin siellä rajalla, ja minä haastattelin niitä ihmisiä, jotka olivat tulleet sen rajan ylitse. Tässä edustaja al-Taee kertoi, että siellä on hyvin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä. Kyllä on, koska he olivat metsässä, isoin joukoin. Sillä alueella oli tuhansia, pahimmillaan kymmeniätuhansia, ihmisiä. He tulivat rajan ylitse, ja minä kysyin heiltä — osa puhui venäjää, ja puhuin heidän kanssaan venäjää, osa puhui ranskaa, ja puhuttiin ranskaa, tai puhuttiin englantia — ja käytiin läpi asioita. Kaikki ne, jotka minä kohtasin, kertoivat, miksi ovat siinä, mitä on tapahtunut, miksi ovat siinä niin: ”Täällä kysytään, haetko sinä turvapaikkaa, mutta minä en ole missään tapauksessa hakemassa turvapaikkaa.” ”Minä en halua jäädä Liettuaan.” ”En halua jäädä Puolaan.” ”Minut oli informoitu Bagdadissa”, ”Minut oli informoitu Moskovassa” — tai mistä tahansa he tulivatkaan sinne — ”että Minskin kautta ovat ovet auki Eurooppaan.” ”Minä haluan mennä Saksaan.” ”Minä haluan mennä Englantiin.” ”Minä haluan mennä johonkin Eurooppaan, missä minulla on sukulaisia tai ystäviä, joiden luokse olen pääsemässä, koska annettiin ymmärtää, että täältä Minskin kautta päästään lävitse.” [Puhemies koputtaa]
He eivät olleet turvapaikanhakijoita. Älkää sotkeko turvapaikanhakuprosessia tähän kysymykseen silloin kun me puhumme välineellisestä maahanmuutosta. Ja tähän liittyen myöskin Suomi haluaa olla tarkka: emme me myöskään halua olla tämän välineellistetyn maahanmuuton uhreja, jos sikseen tulisi. [Mauri Peltokangas: Te ette suostuneet laatimaan lainsäädäntöä estämään sitä, mistä juuri puhuitte!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T17:54:48,2022-06-09T17:58:23,Tarkistettu,1.1
2022_71_137,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_138,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan kollega Kiljusta, kun hän monasti jaksaa väitellä täällä salissa myöhäänkin illalla, mutta se ongelma tässä on nyt se, että vaikka molemmat tässä kuvaavat aivan oikein — kuten al-Taee ja Kiljunen toteavat — että nämä ovat kaksi eri asiaa — juu, niin ovatkin — niin miksi ihmeessä hallitus esityksissään ei osaa näitä erottaa. [Kimmo Kiljunen: Osaa erottaa!] Vika ei ole meissä, vaan vika on hallituksessa, joka tuo täysin torsoja esityksiä tänne saliin. Ja jos te luette tämänkin hallituksen esityksen läpi, niin tämä lähtee siitä, että tällä halutaan vastata välineellistettyyn maahantuloon. No, jos tällä halutaan vastata välineellistettyyn maahantuloon, joka ei ole turvapaikanhakua, niin piruako täällä Suomessa tekevät turvapaikkaviraston ihmiset EU:sta. Emme me tarvitse tänne kuulkaa siinä kohtaa mitään bingoisäntiä ja ‑emäntiä, jos tässä ei ole kysymys turvapaikanhausta.
Tässä nyt on se suuri heikkous, joka tällä hallituksella on. Kuten tässä edustaja Peltokangas aivan oikein totesi, jää kyllä vahvasti sellainen kutina, että te olette jonkun talutusnuorassa, kun te sotkette ne nimenomaan näissä lakiesityksissä, on kyse sitten tästä laista, on kyse sitten rajavartiolaista tai on kyse sitten valmiuslaista. Kuuntelin kyllä ilolla edustaja al-Taeen puheenvuoroa, jossa hän kuvasi erinomaisen hyvin, että nämä henkilöt, jotka on tuotu rajalle, eivät ole oikeita turvapaikanhakijoita ja heidän tulonsa tulee estää. Olemme tästä tismalleen samaa mieltä, mutta se ongelma on se, että teidän hallituksenne ei ymmärrä tätä eikä tuo meille sellaisia lainsäädäntöpykäliä, joilla tämä voidaan estää.
Kuten edustaja Kiljunen kuvasi, olitte tavannut siellä Puolan rajalla ihmisiä, joille on markkinoitu Bagdadissa, että Minskin kautta pääsee Saksaan, ja varmasti Suomeenkin saattoi joku olla matkalla. Tehän kuvasitte juuri sen, mistä me ollaan puhuttu kaikki nämä vuodet vuodesta 2015 lähtien. Oikea turvapaikanhakija ei valikoi sitä maata, mihin hän on menossa, vaan hän menee siihen ensimmäiseen lähellä olevaan turvalliseen maahan. Ja tässä on meillä iso ongelma.
Minä toivoisin, että tässä salissa järki voittaisi ja täällä päästäisiin sellaisiin pykäliin, joilla voidaan estää vihamielinen toiminta, mutta näissä esityksissä, arvoisat kollegat, ne asiat kyllä sotketaan. Mutta ei huolta, perussuomalaiset pitävät erinomaisesti huolta siitä, että näitä ei sotketa, ja jos sotketaan, niin me tuomme sen asian kyllä esiin. Toivon, että viette tätä viestiä myöskin — te olette molemmat pääministeripuolueen edustajia — oman puolueenne kautta, että nyt olisi aika ottaa pää pois pensaasta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T17:58:23,2022-06-09T18:01:35,Hyväksytty,1.1
2022_71_139,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_140,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua. Täällä edustajat Kiljunen ja al-Taee toivat nimenomaan sen pointin esiin. Siitä voidaan olla monta mieltä, kuuluuko suomalaisen kansanedustajan olla Puolassa raja-aitaan nojaamassa, kun siellä on hybridivaikuttamistilanne päällä, mutta annan arvon sille, [Kimmo Kiljusen välihuuto] koska matkailu avartaa ja kokemukset myös — siinä mielessä ihan ok.
Kun te mainitsitte, että tässä ei ollut näiden henkilöiden kohdalla, jotka olivat tulleet rajan yli sinne Puolan puolelle, kysymys turvapaikanhakijoista vaan hybridivaikuttamista suorittavista henkilöistä, niin nimenomaan tässä on se pointti. Nyt hallitus tekee sellaista lainsäädäntöä, että nämä rajan yli tulleet pääsevät meillä hoteisiin ja meillä on heitä varten täällä armeija ihmisiä, jopa Euroopasta roudattua henkilökuntaa, jotka pitävät huolta siitä rajan yli tulleesta porukasta, kun me perussuomalaiset näkisimme sellaisen ratkaisun, että nämä esiin tuomanne henkilöt, joista nimenomaan itse mainitsitte, että he eivät ole turvapaikanhakijoita, eivät pääsisi Suomen rajojen sisäpuolelle, koska ei-turvapaikanhakijanhan ei tulekaan päästä. Tästä olemme varmasti samaa mieltä, että henkilöllä, joka ei ole turvapaikkaa hakemassa, ei ole mitään asiaa Suomeen. Hienoa, me olemme tästä samaa mieltä.
Miksi me emme sitten yhdessä laatisi sellaista lakia, joka estää nimenomaan tällaisten henkilöiden maahanpääsyn? Tämä on se asian pihvi, jota perussuomalaiset yrittävät koko ajan hallitukselle ystävällisesti tuoda esiin valiokuntatyössä, tuoda esiin täällä salissa sekä sosiaalisessa mediassa ja henkilökohtaisissa keskusteluissa jatkuvasti. Tässä kohtaa tulee Peltokankaan äireen pojalle mieleen, että miksi, arvon kollegat, jotka ovat hyvin knällejä, viisaita miehiä, eivät ota koppia tästä. Siksi edellisessä puheenvuorossani toin esiin sen hypoteesin, että ollaanko tässä jossain talutushihnassa. Tämä oikeasti, arvoisat kollegat, tuntuu nyt siltä.
Mutta mennään vielä siihen, että koska tässä nyt näyttää vallitsevan yksimielisyys siitä, että on olemassa tilanteita, joissa nimenomaan hybridivaikuttamista käytetään välineellistämällä ihmisiä tulemaan rajojen sisäpuolelle, meidän tulisi estää se. Laaditaan sellainen lainsäädäntö. Viekää pääministeripuolueen edustajina, niin kuin edustaja Rantanen tässä ansiokkaasti sanoi, terveisiä sinne, että nyt pannaan toimeen. Ei tehdä niin kuin aikaisemmin tehtiin, että siellä olivat ne tarpeelliset pykälät olemassa mutta iltakoulussa poistitte ne. Elikkä siellä joku puolue vaikutti poliittisesti siihen, ei hyväksynyt sitä. Oliko se hallituskysymys, vai mikä se oli? Jotain tapahtui, me kaikki tiedämme sen. Ymmärrän hyvin, että ette voi tähän ottaa kantaa, mutta me tiedämme, että tästä on kysymys, koska järkevä suomalainen poliitikko ajattelee ensin Suomen sisäisen turvallisuuden parasta ja sitä nimenomaista asiaa, että me estämme niiden niin sanottujen hybridivaikuttajien, jotka eivät ole turvapaikanhakijoita, maahanpääsyn. Tämä on se yhteinen tavoitetila, ja toivon, että siihen päästään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-09T18:01:35,2022-06-09T18:04:44,Hyväksytty,1.1
2022_71_141,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_142,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkien suomalaisten kansanedustajien yhteinen tahtotila on pitää huoli siitä, että Suomen rajalta tulee sellaisia ihmisiä, jotka ovat toivottuja, ja niin tämä lakiesitys kuin kaikki muutkin lakiesitykset pyrkivät tähän päämäärään. Meillä ei ole hallituksessa eikä eduskunnassa oikeastaan tästä mitään erimielisyyttä. 
Minä ehkä joudun paljastamaan, että joudun tekemään aika paljon töitä näitten asioitten eteen, tein myöskin siviiliammatissani. Tässä on kyse tilanteesta, jossa suurin osa pakolaisista asuu joko oman kotimaansa sisällä pakolaisleireillä tai sen liepeillä, naapurustossa. Pieni osa näistä ihmisistä päätyy lähtemään liikkeelle kauemmaksi. Tavoitetila on aina se, että konflikti ratkotaan mahdollisimman nopeasti sellaiseen kuntoon, että nämä pakolaiset pääsevät takaisin rakentamaan oman kotinsa, jottei pakolaisuus jatku liian pitkään. Muuten he käytännössä asettuvat niihin pakolaisleireihin tai sitten niihin muihin maihin. Pakolaisuus ei ole koskaan mikään hieno asia. Se on aina huono asia, koska siinä koti on muuttunut viholliseksi.
Tässä tilanteessa, kun ihmisten olo pakolaisleireissä tai niillä lähialueilla on kääntynyt negatiiviseksi, vaaralliseksi ja vaikeaksi, ihmissalakuljettajat tulevat ja myyvät näille ihmisille paketteja päästä pois niiltä alueilta ja niistä tilanteista. Siellä on joukossa aitoja pakolaisia, joita on käytetty tässä tilanteessa ja joille on myyty mahdollisuus hakea turvaa muualta kuin siitä tilanteesta, missä he ovat. YK:n UNHCR-järjestelmä ei tällä hetkellä kanna näistä lähes sadasta miljoonasta ihmisestä huolta, koska se on aliresursoitu. Ja näin ollen nämä ihmissalakuljettajat käyttävät näitä mahdollisuuksia tarjota tätä joillekin ihmisille. Mutta siellä on joukossa myöskin niitä, jotka eivät ole pakolaisia ja jotka eivät ole turvapaikanhakijoita vaan opportunisteja. Kun reitti aukeaa johonkin, niin myöskin he haluavat mukaan, haluavat vaihtaa elämänsä tai elää. He tulevat laittomasti jollekin alueelle, koska heille luvataan jotakin.
Meidän on hirveän vaikeaa Valko-Venäjän rajalla tai jollain muulla rajalla tietää heti kättelyssä, kun katsomme näitä ihmisiä — lapsiperheitä, aikuisia, mitä tahansa — että mistähän tässä on todellisuudessa kysymys. Mutta me tiedämme sen ison kuvan. Se iso kuva on, että siellä on ihmissalakuljettajia ja mahdollisesti hybridivaikuttajavaltioita, jotka yrittävät vaikuttaa meihin. Tehtävämme on asettaa raja-aita ja käyttää erilaisia keinoja siihen, että laajamittainen maahantulo estetään. Mutta sitten samanaikaisesti täytyy käytännössä erottaa, ketkä siellä ovat aitoja turvapaikanhakijoita. Ja tähän tarvitaan joidenkin ihmisten kohdalla haastatteluprosessi, jossa kysytään: ”Hei, lähditkö sinä Mosulista, ja kaatuivatko pommit niskaan? Onko tämä perhe sitä?” [Puhemies koputtaa] Ja jos pystytään todentamaan ja todistamaan, että tämä ihminen tämän massan joukossa ansaitsee turvapaikan, niin hänelle se täytyy suoda. Tähän saatetaan tarvita lisäapua EU:sta, ja sen vuoksi tämä laki on säädetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-09T18:04:44,2022-06-09T18:08:21,Hyväksytty,1.1
2022_71_143,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_144,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja al-Taee melkein teki tarpeettomaksi tämän puheenvuoron, koska hän juuri kuvasi sen tilanteen, mistä on kysymys.
Kun edustaja Peltokangas ehkä hieman virnuillen totesi, että ollaan siellä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla nojailemassa rajatolppiin, että matkailu avartaa, niin sanon niin, että aikaa ei ollut nojailla niihin rajatolppiin, mutta kylläkin matkailu avarsi, ja sen takia sinne mentiinkin, että me tutustuimme siihen tilanteeseen, jopa niin pitkälle, että me voimme täällä siitä asiasta puhua. Se oli sen tarkoitus. Meidän oli tarkoitus seurata nimenomaan ihmisoikeusnäkökulmasta tätä tilannetta ja sitä, onko siinä aito turvapaikanhakutilanne vai ei. Sitä me halusimme seurata, ja voidaan juuri se teille kertoa, että ei ollut. Siinä oli selkeästi tällainen välineellistetty maahanmuuttotilanne. He olivat normaaleja siirtolaisia, jotka pyrkivät Eurooppaan ja tulivat raja-aitojen ylitse sieltä, ja itse asiassa Omonin sotilaat ja poliisi siellä ohjailivat sitä prosessia vielä julkealla tavalla, se prosessi oli täysin läpinäkyvä. Eli siinä suhteessa se oli mitä törkeimmin tehty välineellistetty maahanmuuttotilanne, jossa pyrittiin vaikuttamaan negatiivisesti siihen naapurimaan asetelmaan.
Edustaja al-Taee sanoi juuri sen olennaisimman asian: Puola, Liettua ja Suomi ovat allekirjoittaneet Geneven pakolaissopimuksen, ja sen lähtökohta on antaa suojaa ihmiselle, joka sitä suojaa ei kotimaassaan saa, joka voi joutua vainotoimenpiteen kohteeksi, tai täällä puhuttiin juuri katoamistilanteista, että meillä on tahatonta katoamista ja niin edelleen, eli on vainoa. Me eletään vielä maailmassa semmoisessa tilanteessa, että ihmiset joutuvat pakenemaan, saamaan suojaa, ja me olemme velvoitettuja sivistysvaltiona antamaan sen suojan.
Se tilanne täytyy selvittää. Siihen me olemme sitoutuneet, että me selvitämme, onko ihminen aidosti suojaa tarvitsemassa vai onko hän pyrkimässä vain siirtolaiseksi Eurooppaan, mikä sekin sinänsä on ihan legitiimi pyrkimys, vaikka se tapahtuukin niin, etteivät paperit ole kunnossa, eli siinä mielessä ollaan laittomassa asetelmassa. Ja tämän selvittämisestä on kysymys, koska tällaisessa tilanteessa me emme voi etukäteen tietää, kun joku tulee maahan, mikä on asetelma: onko [Mauri Peltokankaan välihuuto] aidosti oikeus turvapaikkaan — Geneven sopimukseen olemme sitoutuneet — vai onko tämä joko välineellistettyä, laitonta tai jotain muuta salakuljetustoimintaa tai muuta.
Tämä on se yksinkertainen asia, jota tässä selvitetään. Ei tätä kannata tämän monimutkaisemmaksi tehdä, ja sen vuoksi nyt tätä lainsäädäntöä pyritään tehostamaan niin, että me voisimme saada tarvittaessa Euroopan unionista, eurooppalaisilta turvapaikkaviranomaisilta, apua, jos meillä olisi hyvin laajamittaisesti tämmöisiä ilmiöitä tapahtumassa. Tämä on järkevää Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan turvallisuudesta ja myöskin koskemattomuudesta huolen pitämistä, tässä tapauksessa eurooppalaisella avulla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T18:08:21,2022-06-09T18:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_71_145,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_146,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä juuri kuvattiin se ongelma, mikä Suomella on. Edustaja Kiljunen on käynyt oikein katsomassa Puolan rajalla ja todennut, [Kimmo Kiljunen: Oikein!] että herranen aika, tämähän on välineellistetty tilanne, mutta sitten te tulette Suomen eduskuntaan ja kerrotte, että emme me niin voi tehdä, koska me otamme kaikki sisään ja rupeamme laittamaan heitä turvapaikkaprosessiin ja kysymme, ovatko he välineellistettyjä vai eivät. Ymmärrättekö te, edustaja Kiljunen, miten vaarallinen tuo ajatus on? Näin ei pidä missään nimessä toimia, vaan kun te olette nähnyt Puolassa, kuinka se tilanne estetään, niin teidän pitäisi olla hyvin tietoinen siitä, että monia kymmeniätuhansia ihmisiä estettiin tulemasta Euroopan sisälle juuri sen vuoksi, että he eivät ole aitoja turvapaikanhakijoita. Siellä kävivät myöskin EU:n viskaalit sanomassa, että hyvä, näin pitää toimiakin, eivätkä he ole saaneet siitä myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita. Itse asiassa väliratkaisuissakin lukee se, että valtiolla on oikeus päättää, keitä se alueelleen päästää.
Toinen kysymys on sitten se, minkä EIT jo havaitsi, että jos nämä henkilöt ovat kuitenkin siinä viranomaisten näkyvillä, niin humanitääristä apua tulee sinne rajan toiselle puolelle laittaa. Mutta se ajatus, että kaikki päästetään Suomen rajan sisäpuolelle ja ruvetaan tutkimaan jokaisen turvapaikkahakemusta, on täysin mieletön. Itsehän te juuri kuvasitte, että tässä ei ole kyse turvapaikasta — silloin heitä ei tule ottaa rajojen sisäpuolelle ja alkaa täällä tutkimaan näitä turvapaikkahakemuksia. Tässä on se merkittävin ero, kun me puhumme siitä välineellistetystä, vihamielisestä toiminnasta ja aidosta ja oikeasta turvapaikanhausta.
Ja se on kyllä tässä yhteydessä nyt myös sanottava, että Geneven pakolaissopimus, joka on muistaakseni tullut voimaan vuonna 51, on tehty aivan toisenlaiseen tilanteeseen. Se on tehty toisen maailmansodan jälkeen ja tällaiseen aitoon pakolaisuuteen, jotta ei käy niin, että ihmiset eivät pääse turvaan silloin, kun joku hullu alkaa pommittamaan, kuten me nyt näemme Euroopassa. Siihen aikaan ei ole pohdittu sitä, että hetkinen, joku valtiohan voi käyttää tällaista hyökkäystä ihmisiä hyväksi käyttäen toista valtiota kohtaan. Siltä osin nämä viittaukset Geneven pakolaissopimukseen tässä yhteydessä, kun me puhumme vihamielisestä välineellistämisestä, ovat kyllä hiukan huonoja.
Ja mielestäni tämä on hyvä myöskin huomioida, että meidän täytyy erottaa nämä kaksi asiaa, turvapaikat ja välineellistäminen. Se todellinen murhe — sanon tämän nyt ihan sydämestäni — on se, että hallituksessa tuntuu olevan sellaisia ideologisia ajatuksia, että näitä ei voida erottaa. Mielestäni se on kyllä hyvin vahingollista, ja toivoisin, että tältä osin järki voittaisi myös hallituksessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T18:11:18,2022-06-09T18:14:32,Tarkistettu,1.1
2022_71_147,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiljunen. [Kimmo Kiljunen: Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi vielä...] Ihan ensimmäiseksi vielä: laittakaa mikrofoni päälle., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_148,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi vielä: Hallitus osaa tämän asian erottaa, näkee sen välineellistetyn maahanmuuton ja aidon turvapaikanhaun eron, mutta hallitus ei voi sitä tietää etukäteen, niin kuin ei Puolassa ja Liettuassakaan voitu etukäteen tietää, kun nopeasti tapahtui tällainen hallitsematon tilanne, että yhtäkkiä on iso joukko ihmisiä rajalta tullut ylitse, onko siinä aito pakolaisvirta, onko siinä aito pakolaistilanne vai ei. Ja tämän vuoksi halutaan varmistaa tätä prosessia, että me voimme toimia sekä kansainvälisen oikeuden lähtökohtien mukaan että myöskin kansallisen turvallisuuden lähtökohdista. Tämä asia on hallinnassa. Me osaamme sen erottaa, mutta te tietoisesti haluatte sen sotkea.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T18:14:33,2022-06-09T18:15:41,Tarkistettu,1.1
2022_71_149,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisat edustajat, minulla on varmasti koko ilta aikaa olla tässä, enkä missään nimessä halua rajoittaa teidän parlamentaarista oikeuttanne käydä tätä keskustelua, mutta olen tulkitsevinani, että te ette nyt kovin paljon pysty vaikuttamaan — ettekä hybridivaikuttamaan — toistenne mielipiteisiin. Mutta sovitaan, että jokainen saa vielä ainakin yhden puheenvuoron. — Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_71_150,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lopetan tähän puheenvuoroon, olen samaa mieltä.
Totean vain vielä uudestaan sen ihan vakavissani, edustaja Kiljunen, että kun te sanotte täällä, että te osaatte hallituksessa erottaa, niin jos näin olisi, niin teidän lakiesityksenne, mitä te tuotte tähän saliin, olisivat täysin erilaisia, ja se on tässä nyt suurena murheena. Jätän tämän kuitenkin hautumaan teidän, kokeneen parlamentaarikon, mieleen. Uskon, että olemme tästä asiasta samaa mieltä, mutta ymmärrän myöskin hallituspuolueen edustajan pakon puolustaa tässä esityksiä. Mutta ehkä siellä taustalla voisi nyt käydä ihan vakavaakin keskustelua tästä asiasta. En tohtisi näin vakavissa asioissa teitä moittia täällä, vaan nimenomaan me toivoisimme, että teiltä tulisi sellaisia esityksiä, joita oppositiokin voisi pääsääntöisesti tässä asiassa, nimenomaan tässä kansallisen turvallisuuden varmistamisessa, tukea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-09T18:15:41,2022-06-09T18:16:54,Hyväksytty,1.1
2022_71_151,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_152,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvostettu puhemies! Osaltani myöskin viimeinen kommentointi tähän.
Edustaja Kiljunen toi ansiokkaasti tässä esille oman mielipiteensä siitä, että hallitus tietää ja erottaa — hallitus tietää ja erottaa. Pidän pitkäaikaista parlamentaarikkoa myöskin asiantuntijana, koska tässä tänä iltana on todistettu se, että todellista asiantuntijuutta on, koska paikan päälläkin on oltu ja on todellakin olemassa siellä ihan luissa ja ytimissä se kokemus, mitä siellä on tapahtunut, ja ollaan haastateltu ihmisiä ja todettu, että kyseessä ei ole turvapaikanhaku vaan nimenomaan hybridivaikuttaminen. Nyt totesitte vielä sen ykskantaan — mikä on sinällään iloinen uutinen — että hallitus tietää ja pystyy erottamaan nämä kaksi asiaa todellakin. Ja olen muistavinani, että hallituspuolueiden jäsenet usein tuovat esiin sen, että asiantuntijuutta tulee kuulla, ja sitten myöskin sen, ennaltaehkäisevä toiminta on aina järkevää. Eli pyrimme ennaltaehkäisemään sellaisia tilanteita, joista me kaikki toivomme, että niitä ei syntyisi.
Ja tässä kohtaa sitten vedänkin aasinsillalla siihen, että kun se ennaltaehkäisy on parasta ja kun meillä on täällä pääministeripuolueen kansanedustajia, joilla on kokemusta ja näkemystä, paikallaolokokemusta, todellista osaamista siitä asiasta, niin hallitus ei tuo kuitenkaan tähän saliin sitä ennaltaehkäisevää pykälää, jolla voidaan todellisesti estää se teidän näkemänne tilanne siellä Puolassa. Tämä on se, mitä perussuomalaiset toivovat, ja nyt olen onnellinen siitä, että hallituspuolueet osaavat erottaa nämä asiat ja haluavat ennaltaehkäistä. Ja olen varma siitä, että viimeistään ensi viikolla saamme tänne käsittelyyn sen rajapykälän, jolla tämä ongelma ratkeaa, ja voimme taputtaa seisaaltaan tältä puolelta, että kiitos, toitte sen, mitä Suomi tarvitsee.
Kiitos, arvoisa puhemies, ja hyvää viikonloppua!", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-09T18:16:55,2022-06-09T18:18:52,Hyväksytty,1.1
2022_71_153,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitos, oikein hyvää viikonloppua! — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_154,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on tapana katsoa ratkaisukeskeisesti näitä kysymyksiä. Tämä riskihän ei ole vielä onneksi realisoitunut, ja sitä vartenhan me istutaan täällä, että pystytään ennaltaehkäisevästi toimimaan niin, että meidän pitkä raja erityisesti Venäjän kanssa ei vuotaisi ja pystytään hallitsemaan tilanne. Tässä on tulossa sarja erilaisia esityksiä tämän asian varmistamiseksi. Tämä kuuluu niihin, tämä on yksi niistä.
Minä kokisin, että tässä tilanteessa tavallaan haetaan sellaista ajatusta, että sitä, missä Puola ja Liettua ja Latvia tekivät virheen — sinne metsään kuoli lapsia — me emme halua ja tämän vuoksi luodaan tämmöinen laajempi, leveämpi järjestelmä sille, että voimme tätä humanitaarista puolta hoitaa samanaikaisesti kuin hybridivaikuttamista estää. Ja siihen tarvitaan sarja lakeja, joista yksi on tämä. Ehkä ratkaisu tässä kysymyksessä voisi olla se, että olisi sellaisia alueita, jotka olisivat tavallaan raja-alueita, jotka eivät olisi täysin... Tai olisi tämmöisiä rajavyöhykkeitä, jotka eivät olisi Suomen sisämaata, joissa pystytään tekemään tätä humanitaarista työtä tai jotain muuta vastaavaa ja sillä tavalla erottelemaan ihmisiä.
Mutta se signaali — siinä minä olen samaa mieltä — täytyy lähettää maailmalle, että Suomen raja ei tule vuotamaan, Suomi ei tule olemaan osa tämmöistä hybridivaikuttamista ja Suomella on kaikki resurssit, mahdollisuudet — sekä kovat että pehmeät — hoitaa tämä asia ja se tekee sitä myöskin diplomaattisesti, laaja-alaisesti, käyttäen suhteitaan maailmalla ja erityisesti EU:ssa.
Kun luen näitä hallituksen esityksiä — menneitä, tätä ja tulevia — niin näen, että tässä haetaan semmoista kokonaisten esitysten kimppua, joilla pelastetaan ihmishenkiä — lapsia erityisesti — mahdollisesti kylmältä talvelta, mutta ennen kaikkea suojataan suomalaisia ja Suomen kansalaisia täällä sisämaassa. [Mari Rantanen: Ei pidä paikkaansa, valitettavasti!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-09T18:18:53,2022-06-09T18:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_71_155,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Ja keskus... — Ahaa, edustaja Mäkelä vielä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_156,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyt kommentti näihin signaalivaikutuksiin ja tähän aihepiiriin. Eli nythän on niin, että Suomi on oikeusvaltio ja Suomessa viranomaistoiminnan täytyy perustua lakiin, ja ihmettelen näitä jopa ministeritasolta tulevia lausuntoja siitä, että jos Suomeen tulee tällaista hybridivaikuttamista ja on laajamittaista maahantuloa, niin se asia hoidetaan viranomaisten toimesta. Miten sellainen asia voidaan hoitaa viranomaisten toimesta, jonka hoitamiseen viranomaisilla ei ole laillista toimivaltaa? Jos viranomainen ei voi lain mukaan pysäyttää turvapaikanhakua rajoilla, niin miten viranomainen käytännössä pystyisi tekemään päätöksen, joka ei perustu lakiin? Ministeri, joka antaisi sellaisen määräyksen laittomasta toiminnasta, syyllistyisi rikokseen, ja virkamies, joka sitä noudattaisi, syyllistyisi rikokseen huolimatta siitä, että ministeri on käskenyt, koska käskyn noudattaminen ei vapauta rikosoikeudellisesta vastuusta. Todennäköisesti virkamies kieltäytyisi noudattamasta sellaista käskyä.
Eli kyllä tämä lainsäädäntö täytyy Suomessa saada kuntoon, että se turvapaikanhaku tosiasiallisesti sellaisessa tilanteessa voidaan pysäyttää, kun se ei perustu vilpittömiin tarkoituksiin. Eli kysymys ei ole siitä, että ihmiset hakisivat turvaa tai suojaa, mihin nämä kansainväliset sopimukset on tarkoitettu, vaan siitä, että ihmiset tulevat joissain muissa tarkoituksissa tai heitä jopa työnnetään valtiollisten toimijoiden toimesta toisissa tarkoituksessa rajan ylitse. Ei niitä turvapaikkakäytäntöjä ole tarkoitettu tällaisiin tilanteisiin. Nämä ovat sen turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä, ja väärinkäytökset täytyy torjua, tai niistä tulee sääntö.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-09T18:21:10,2022-06-09T18:22:49,Hyväksytty,1.1
2022_71_157,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 7/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskusteluun, edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_71_158,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aavistuksen verran koominen tilanne sikäli, että lähestulkoon on se historiallinen hetki, että saan puhua yksin tässä salissa — edustaja Mäkelä tuli käyttämään viimeisen puheenvuoron edelliseen asiakohtaan. Ja minä olen jäänyt tähän saliin tietysti sen vuoksi, että olen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Euroopan neuvostossa ja meillä on tämä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosikertomus viime vuodelta tässä nyt käsittelyssä, johonka ulkoasiainvaliokunta on oman mietintönsä tältä osin tehnyt.
Nyt on vähän turhauttavaa vain pöytäkirjalle puhua tästä asiasta, mutta sanon ehkä lyhyesti, että Euroopan neuvosto on Euroopan johtavin ihmisoikeusjärjestö, se on nimenomaan normatiivinen järjestö, ja sen tehtävänä on seurata tietysti ihmisoikeuksia ja oikeusvaltio- ja demokratiakehitystä Euroopassa. Tässä suhteessa meillä on nyt ollut harvinainen päivä, kun eilenkin oli ihmisoikeusselonteko täällä keskustelussa ja tämän päivän tärkeimmät keskustelut ovat kaikki liittyneet ihmisoikeuksiin: aikaisemmin oli kansainvälinen yleissopimus koskien tahattomia katoamistilanteita, ja sitten tässä oli tämä perusteellinen keskustelu — myöskin ihmisoikeuksista — joka liittyi maahanmuuttoon ja turvapaikanhakuun. Euroopan neuvosto seuraa näitä kaikkia, ja se on laatinut ison joukon yleissopimuksia taaksensa.
Euroopan neuvostoon kuuluu... Nii-in, viime kerralla, kun tästä edellisestä vuosikertomuksesta täällä kerroin, kerroin teille, että siihen kuuluu 47 jäsenvaltiota 48 Euroopan maasta, eli Valko-Venäjä ei kuulunut siihen. Nyt valitettavasti joudun kertomaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut siihen, että Venäjä erotettiin ja erosi Euroopan neuvostosta maaliskuun 12. päivä. Eli Venäjän valtuuskunta jätti paikkansa siellä, vähän niskojaan nakellen, ja Pjotr Tolstoin, heidän valtuuskuntansa puheenjohtajan, toimesta sanottiin, että emme tänne palaakaan koskaan. Itse käytin vastauspuheenvuoron — ja aika nopeasti hän sen kuulikin — ja sanoin hänelle, että kyllähän te palaatte tänne, että teidän kansanne, venäläiset, jakaa tietysti nämä perusarvomme kansanvallasta, ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta, ja sen takia te palaatte joskus, kun teillä on vähän toisenlainen hallinto. Presidentti Macronia on vähän syyllistetty siitä, että hän on käyttänyt käsitettä Venäjän nöyryyttäminen, että ei pitäisi nöyryyttää Venäjää. Jos oikein haluaisi tulkita Macronia, haluaisi sanoa näin... Hänet on tuomittu tästä lausahduksesta, mutta minäpä en tuomitse, kun tulkitsen sitä sillä tavalla, että se pahin nöyryyttäjä Venäjän kansan suhteen on Putin ja Kremlin hallinto ja se nöyryyttäminen pitäisi lopettaa.
Venäjä on ajamassa itsensä takalukkoon tässä tilanteessa, ja ennen kaikkea venäläinen kansalaisyhteiskunta on ajautumassa takalukkoon siksi, että Euroopan ihmisoikeussopimus on kuitenkin ollut ylikansallista ihmisoikeusvaltaa, jota on käytetty suhteessa myöskin Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. 23 prosenttia kaikista valituksista Euroopan neuvoston jäsenvaltioista on tullut Venäjältä, yli 13 000 valitusta. Niistä 98 prosenttia itse asiassa on pantu täytäntöön, eli kun ihmisoikeustuomioistuin on oman lausuntonsa antanut, niin Venäjän viranomaiset ovat panneet niitä täytäntöön. Nyt tämä kanava sulkeutuu venäläisiltä, eli Venäjän kansakunta, Venäjän kansalaiset, ei enää voi käyttää Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta hakeakseen oikeutta omia viranomaisiaan kohtaan, ja tämä on tietysti suurin valitettava asia tässä Venäjän jättäytymisessä ulkopuolelle.
Sanon lyhyesti kaksi asiaa vielä — ei tarvitse varmaan pönttöön tulla tätä sanomaan?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ei tarvitse.] Sanon vain kaksi uutta, isoa asiaa, jotka ovat meillä tulossa esille Euroopan neuvostossa. Valtuuskuntamme on ollut hyvin aktiivinen monilla lohkoilla, mukaan lukien nämä Valko-Venäjä-kysymykset ja mukaan lukien monet muut, myöskin vaalitarkkailuasiat, mitä Euroopan neuvosto tekee, mutta kaksi isoa asiaa tulee vastaan: 
Kosovo on jättänyt hakemuksensa. Mainitsin, että Euroopan kaikki valtiot ovat mukana — Kosovo ei vielä ole YK:n jäsenvaltio, jolloin sitä ei lasketa Euroopan maaksi, mutta Kosovo on tietoisesti hakemassa sekä Naton jäsenyyttä että Euroopan neuvoston jäsenyyttä ja keskusteleepa Euroopan unioninkin jäsenyydestä eli hakee sitä identitteettiään ja valtiollista statusta näiden elinten kautta. Se tulee meillä esille tuolla Euroopan neuvostossa nyt jo tässä kesäkuun istunnossa, joka on ensi viikolla.
Sitten toinen iso asia on se pyrkimys, että tämän valtavan kriisin vuoksi, mikä Euroopassa juuri nyt on, tämän sodan kriisin vuoksi, ja ihmisoikeuksien ongelmien vuoksi Euroopassa me pyrimme järjestämään huippukokouksen eli valtionpäämiestasoisen kokouksen, joka tulisi olemaan neljäs aikanaan, ja tähän meillä on nyt ilmeinen tahtotila tuolla Euroopan neuvoston puolella ja myöskin ministerikomitean puolella, että tämmöinen huippukokous tultaisiin järjestämään, ja silloin toivottavasti myöskin Suomessa pystytään tarkemmin seuraamaan Euroopan neuvoston työtä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T18:23:22,2022-06-09T18:28:13,Hyväksytty,1.1
2022_71_159,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_160,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran kommentoin tätä, kun edustaja Kiljunen otti esille Ranskan presidentti Macronin lausunnon tulkinnat ja sen lausunnon sisällön, ettei Venäjää ja Putinia tulisi nöyryyttää tässä Ukrainaa kohtaan käynnistämässään hyökkäyssodassa, niin mielestäni ongelma niissä Macronin lausunnoissa oli suuri puurojen ja vellien sekaisin meneminen ja täysin väärä ajoitus tällaisille puheille. Eli nythän tilanne on se, että Venäjä pitää päällä hyökkäyssotaa Ukrainassa. Se ei ole sitä lopettamassa, se ei ole palauttamassa maata Ukrainalle. Se pitää hallussaan noin viidesosaa Ranskan pinta-alasta vastaavaa aluetta Ukrainasta, ja sitä se ei ole palauttamassa eikä ole lopettamassa ihmisoikeusrikkomuksia niillä alueilla, joita pitää hallussaan, vaan päinvastoin niitä paljastuu aina vaan lisää. Tässä tilanteessa ei ole missään tapauksessa kenenkään, Macronin tai muunkaan, asia lähteä puhumaan Ukrainan yli ja esittämään heidän puolestaan rauhantarjouksia, kun rauhanprosessille selkeästikään ei ole edellytyksiä eikä Ukraina ole sellaisessa tilanteessa, että sen olisi pakko solmia rauha millaisin ehdoin tahansa.
Kyllä nyt on niin, että tässä tilanteessa Ukrainan oikeus yrittää saada omat alueensa takaisin, jopa voimakeinoin länsimaiden tukemana, ylittää muut oikeudet. Siinä kohtaa, kun Ukraina itse haluaa lopettaa konfliktin omasta vapaasta tahdostaan, sitten niitä rauhanneuvotteluja voidaan alkaa käymään ja sitten tarvitaan niitä välittäjiä, mutta nyt sinne ei tarvita kyllä minkäännäköisiä macroneja eikä scholzeja säheltämään väliin, vaan tämä asia kuuluu ensisijaisesti ukrainalaisille.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-09T18:28:14,2022-06-09T18:29:52,Hyväksytty,1.1
2022_71_161,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_71_162,71/2022,2022-06-09,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tämä keskustelu kyllä suuntautui toiseen kulmaan, mutta ihan lyhyesti sanottuna presidentti Macronista. Tämänmuotoinen keskustelu, jota me tässä salissa nyt käydään, ei ole kovin palkitsevaa. Me tiedämme hyvin sen, mikä on Ranskan kanta. Ranska on voimakkaasti tuominnut Venäjän toimet Ukrainassa, erittäin voimakkaasti. Siitä ei ole epäilystäkään. Ranska on Venäjän suhteen ihan samoilla linjoilla kuin Euroopan unioni kokonaisuudessaan, myöskin sanktioiden suhteen. Tätä ei pidä kyseenalaistaa.
Se, miten minä olen tulkinnut, kun viittasin Scholziin ja Macroniin, on se, että he yrittävät kuitenkin sitä tietä, mitä presidentti Zelenskyi on toivonut. Ei Ukrainan pään ylitse tehdä mitään neuvotteluliikkeitä näiden valtionpäämiesten toimesta. Mitä presidentti Zelenskyi on toivonut? Hän on toivonut suoraan sitä, että hän pystyisi käymään keskustelun Putinin kanssa suoraan. Ja meillä on sellaisia valtionpäämiehiä Euroopassa, joilla on kykyä ja mahdollisuuksia yrittää onkia niitä tiloja, joissa voitaisiin päästä siihen tärkeimpään asiaan, tämän sodan lopettamiseen. Se on se tärkein asia, mitä Eurooppa kaipaa, ja tämä on ollut se tausta, mistä sekä Saksan että Ranskan valtionjohto on tähän asiaan erittäin vastuullisesti suhtautunut, jotta siihen tilanteeseen päästään.
Kukaan Euroopassa ei ole hyväksymässä tätä brutaalia aggressiota, mitä Venäjä on Ukrainassa tekemässä, ei kukaan. Ja siinä on ehdottomasti pidettävä kansainvälisistä sopimuksista kiinni. Ja kun se jälleenrakennusvaihe tulee, niin Venäjähän siinä joutuu maksumieheksi. On ilman muuta lähdettävä siitä liikenteeseen, että Venäjä joutuu korvaamaan tämän ja kunnioittamaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettiä. Tämähän on itsestään selvää kaikille, jotka tästä asiasta puhuvat, myöskin presidentti Macronille.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_71+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-09T18:29:53,2022-06-09T18:31:43,Hyväksytty,1.1
2022_72_1,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu. Esittely, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_72_2,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja muuttunut turvallisuusympäristö ovat tehneet rajaturvallisuudesta ajankohtaisen kysymyksen. Tällä hetkellä rajalla tilanne on vakaa ja yhteistyö suomalaisten ja venäläisten rajaviranomaisten kanssa toimii aivan normaalisti, mutta on pystyttävä varautumaan myös nopeisiin muutoksiin. 
Turvallisuusviranomaiset ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin, ja suomalaiset voivat hyvillä mielin luottaa siihen, että Rajavartiolaitos puolustaa Suomen rajojen koskemattomuutta.
Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on entisestään vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen kykyä varautua ja vastata normaaliolojen tehtävistä, normaaliolojen häiriötilanteista ja poikkeusolojen tehtävistä. Hallituksen esityksen taustalla on sisäministeriössä tehty laaja esiselvitys rajavartiolainsäädännön muutostarpeista sekä selvitys lainsäädännön kehittämistarpeista muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Tähän esitykseen on valittu tunnistetuista muutostarpeista kaikkein kiireellisimmät, joiden valmistelu myös onnistui tässä ajassa. Rajavartiolakiin ehdotetut muutokset muodostavat yhdessä valmiuslakiin ehdotettujen päivitysten kanssa kokonaisuuden, jolla vastataan kattavasti rajaturvallisuuteen kohdistuviin uhkiin.
Nyt tässä käsillä olevassa esityksessä rajavartiolakiin ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen sääntely rajanylitysliikenteen rajoittamisesta. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi sen kaltaiset rajoitukset, joita on ollut käytössä koronapandemian vuoksi. Rajavartiolakiin lisättäisiin myös uusi sääntely, jonka mukaan valtioneuvosto voisi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnan rajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä tai vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Jos keskittämisestä päätettäisiin hybridivaikuttamisen vuoksi, tavoitteena on keskeyttää vieraan valtion vaikuttamistoimet heti alkuvaiheessa. Tarkoituksena on estää muuttoliikkeen välineellistämisen vaikutusten laajentuminen sellaisiksi, että ne täyttävät valmiuslain poikkeusolojen määritelmän ja edellyttäisivät valmiuslain lisätoimivaltuuksien käyttöönottoa. 
Rajanylitysliikennettä ei kuitenkaan saisi rajoittaa ja kansainvälisen suojelun hakemista ei saisi keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä vakavan uhan torjumiseksi. Sääntelyllä ei estettäisi oikeutta hakea kansainvälistä suojelua Suomesta. Tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa mahdollistettaisiin kaikissa tilanteissa. 
Lisäksi rajavartiolakiin lisättäisiin täydentävät säännökset esteiden rakentamisesta rajavyöhykkeelle. Esteet voisivat olla pysyviä tai tilapäisiä. Lähtökohtaisesti esteet koostuisivat aidasta, kulku-urasta ja valvontatekniikasta. Hallitus tekee myöhemmin päätöksiä rajaesteistä itärajan kriittisille alueille Rajavartiolaitoksen selvityksen pohjalta, mutta tämä lakimuutos mahdollistaisi sellaiset. 
Rajavartiolakiin lisättäisiin myös uusi sääntely velvollisuudesta luovuttaa Rajavartiolaitokselle lyhytaikaisesti kiireellisessä tehtävässä välttämätöntä omaisuutta sekä suorittaa lyhytaikaisesti välttämättömiä palveluja. Ensisijaisesti Rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamisesta huolehdittaisiin Rajavartiolaitoksen omin resurssein sekä muilta viranomaisilta saatavan virka-avun tuella. Joissain tapauksissa voisi kuitenkin olla syytä käyttää tämän lain mahdollistamaa pykälää, ja silloin tietenkin tästä maksettaisiin täysi korvaus. 
Arvoisa puhemies! Rajavartiolaki on yksi niistä keinoista, joilla hallitus vahvistaa rajaturvallisuutta. Hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksen kahden uuden ulkovartiolaivan hankinnasta, ja tänä keväänä päätimme myös uusia Rajavartiolaitoksen valvontakoneet. Lisäksi rajavartijoiden määrää lisätään sadalla hengellä ja rajan tekniset valvontajärjestelmät päivitetään nopeutetusti. Haluamme varmistaa sen, että Suomi huolehtii kaikissa tilanteissa sen rajojen koskemattomuudesta ja turvallisuudesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-14T14:01:57,2022-06-14T14:07:18,Hyväksytty,1.1
2022_72_3,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_4,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeus hakea turvapaikkaa on ihmisoikeus. Tätä lausetta joutuu nykyään valitettavasti toistamaan päivästä toiseen. Tälle aikakaudelle ominaista on myös se, että aivan perustavanlaatuiset ihmisoikeudet kyseenalaistetaan. Turvapaikanhakijat ovat usein se ryhmä, josta on lupa puhua solvaten ja leimaten niin, että heidän oikeutensa olemassaoloon kiistetään. Sanat ovat tekoja, ja solvaava puhe näkyy turvapaikanhakijoiden arjessa kiristyvinä asenteina ja loukkaavana kohteluna. Siksi meillä kaikilla on vastuu siitä, miten me turvapaikanhakijoista myös täällä salissa puhumme. Keskusteluilmapiiri, jossa yhä yleisemmin asetetaan vastakkain ihmisoikeudet ja turvallisuus sekä esitetään jokaista turvaavat, sitovat ihmisoikeusvelvoitteet uhkana, on huolestuttava. Ihmisoikeuksien nakertaminen turvallisuuden nimissä on arkipäivää autoritäärisissä valtioissa, mutta sama normalisoituu pelottavasti myös meillä. Tällainen keskustelu on vastuutonta. Turvallisuus on sisäänrakennettu ihmisoikeusjärjestelmään muun muassa hyväksyttävänä rajoitusperusteena, mutta on myös rajoittamattomia oikeuksia.
Arvoisa puhemies! Suomi valvoo rajojaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Nyt esitetyt rajavartiolain tiukennukset yhdessä muiden toimien kanssa vastaavat ajankohtaisiin turvallisuusuhkiin. Kuten hallituksen esityksessä tuodaan hyvin ilmi, valtion on valvottava rajojaan ja EU:n jäsenenä Suomella on velvoite valvoa unionin ulkorajaa. Tämä on kuitenkin tehtävä kansainvälisiä velvoitteita ja EU-lainsäädäntöä kunnioittaen siten, että pakolaisten ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden oikeuksia erityisesti palautuskiellon osalta ei loukata. Niin kansainväliset sopimukset kuin pakolaisten oikeusasemaa koskeva Geneven pakolaisyleissopimus, YK:n kidutuksen vastainen yleissopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja EU:n perusoikeuskirja sääntelevät oikeutta turvapaikkaan ja palautuskieltoa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, että Schengen-alueen ulkorajalla Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää, että valtiot mahdollistavat laillisia väyliä maahan pääsemiseksi valtion rajalle saapuneille. Tämä tarkoittaa, että suojelua hakevilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, Suomi ei voi missään tilanteessa kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia ilman, että toimenpiteellä loukattaisiin perustuslakiin, Suomea velvoittaviin EU-säädöksiin ja kansainvälisiin velvoitteisiin sisältyvää palautuskiellon periaatetta. Tosiasiallinen mahdollisuus hakea turvapaikkaa on siis turvattava.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään, että valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Edellytyksenä olisi, että tämä on välttämätöntä esimerkiksi lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä johtuen tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi. On syytä huomioida, että jo Venäjän syöksy yhä autoritäärisemmäksi valtioksi ja ihmisoikeustoimijoiden, järjestöjen ja toisinajattelijoiden kohtelu voi hyvinkin tarkoittaa venäläisten turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä rajallamme. Pelkkä poikkeuksellisen suurikaan maahantulijoiden määrä ei kuitenkaan ole peruste vaikeuttaa maahanpääsyä tai turvapaikanhakua, eikä pelkkä maahantulijoiden suurikaan määrä itsessään luo vakavaa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle. Maahantulijoiden määrä ei myöskään itsessään indikoi, onko kyse hybridivaikuttamisesta.
Arvoisa puhemies! Hybriditoimenpiteiden tarkoitus on nimenomaan aiheuttaa epävarmuutta ja sekaannusta. Tällaisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että seisomme yhtenä rintamana demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien takana. [Kokoomuksen ryhmästä: Ja Suomen takana!] Mikäli alamme joustaa oikeudellisista velvoitteistamme ja periaatteistamme, rapautamme itse yhteiskuntamme vakautta. Vaikeina hetkinä ihmisoikeusjärjestelmää koetellaan, mutta on tärkeää, että varmistamme ihmisoikeuksien toteutumisen ja turvaamme demokratian vakauden. Me selviämme kyllä vaikeistakin tilanteista pitämällä ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaatteen johtotähtenämme ja pään kylmänä. — Kiitos. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-06-14T14:07:23,2022-06-14T14:12:37,Hyväksytty,1.1
2022_72_5,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Halua vastauspuheenvuoroihin on, mutta pidämme ensin nämä ennakkoon vaivalla hankitut yhteensä neljä puheenvuoroa, ja sen jälkeen käydään debattiin. Eli edustajat Heinonen, Essayah ja Laiho. — Ensin edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_6,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos. — Kyse on rajaturvallisuudesta. Valmiuslaki ja nyt tämä rajavartiolaki ovat eduskunnan käsittelyssä, ja tässä edellä nostettiin esille tämä rajanylityspaikkakysymys. Ottaisin puheenvuoroni alkuun yhden kysymyksen, konkreettisen kysymyksen ministeri Mikkoselle rajanylityspaikoista, joista kirjoitetaan tämän lain 16 §:ssä. Siinä todetaan, että tämä turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskittää yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan — yhteen tai useampaan. Kyseisen pykälän perusteluissa todetaan, että rajanylityspaikat ovat nämä maarajat, tietyt lentoasemat ja satamat. En nyt kysy ministeri Mikkoselta, että riittääkö, kun tämä kohdennetaan esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, kun tässä sanotaan, että yhteen tai useampaan.
Arvoisa puhemies! Itse ajattelen aina niin, että hätää kärsivien ihmisten turvapaikkaoikeutta on kunnioitettava. Mutta ajattelen myös, että poikkeustilanteissa meidän tulee saada rajamme kiinni. Suomi ei mielestäni ole tällä hetkellä riittävästi varautunut tähän tilanteeseen. Esimerkiksi viime vuonna Puolan rajalla nähty Belaruksen siirtolaisvirtojen avulla tekemä hybridivaikutus ja -hyökkäys oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tänä päivänä saattaa tapahtua. Kyseessä oli vihamielisen valtion tarkasti organisoitu toiminta EU:ta ja sen yhtä jäsenvaltiota kohtaan. Kokoomus edellytti silloin ja jo aiemmin, että lait pitää säätää viipymättä toimiviksi.
Minusta pitää olla, arvoisa puhemies, itsestään selvää, että jos jokin vihamielinen valtio, on se sitten mikä tahansa, haluaa hyödyntää muuttoliikettä poliittisena tai muuna vaikutuskeinona, niin näiltä toimilta meidän pitää pystyä itsenäisenä valtiona suojautumaan. Oppositio perussuomalaisten ja kokoomuksen johdolla vaati jo viime syksynä välikysymyksenkin kautta lainsäädäntöön hätätilapykälää. Sen nojalla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin — olisi voitu — keskeyttää. Valitettavasti hallituspuolueet totesivat, että tähän ei ole tarvetta, ei edes välineellistetyn maahanmuuton tilanteessa. Silloin oli tilanne Belaruksen ja Puolan rajalla. Belaruksen joukot saattoivat siis tuhansia ihmisiä Puolan rajalle ja työnsivät heitä yli vaikuttamistarkoituksessa. Kyse oli diktaattori Lukašenkan hybridihyökkäyksestä, jolla maa yritti painostaa koko EU:ta.
Kokoomus on vaatinut lainsäädäntöä, jossa kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen turvaamiseksi turvapaikkahakua pitäisi voida rajoittaa, mutta ei pelkästään rajoittaa, vaan kokonaan estää tilapäisesti laajamittaisen maahanmuuton tilanteessa. Maamme pitää valmistautua sulkemaan koko raja, on sitten kyse itä-, pohjois-, etelä- tai länsirajasta, kun kyse on muuttoliikkeen välineistämisestä. Meidän tulee taata kansallinen turvallisuus ja yleinen järjestys myös tällöin. Voin todeta, että valitettavasti koko Euroopan turvapaikkajärjestelmä on tietyllä tavalla rikki. Se on valitettavan altis väärinkäytöksille, ja sitä on käytetty väärin. Raja pitää voida sulkea laajamittaisen välineellistetyn maahanmuuton tapahtuessa, aivan kuten muuten muutkin EU:n rajavaltiot ovat tehneet: Puola, Liettua, monet muut.
Kansainvälinen oikeus itse asiassa sallii kyllä poikkeamat niistä kansainvälisistä velvoitteista, joihin täälläkin on viitattu. EU tunnustaa tämän, Kreikka ja Liettua ovat sulkeneet rajansa turvapaikkahaulta EU:n komissionkin hyväksynnällä. Jotkut ovat todenneet, että ei Suomi voi olla EU:n heikoin lenkki tässä tilanteessa. Hätää kärsivien ihmisten turvapaikkaoikeutta on kunnioitettava, mutta poikkeustilanteissa, poikkeuksellisissa tilanteissa, kun turvapaikkalainsäädäntöä käytetään tietoisesti painostamiseen, pitää tällaista toimintaa pystyä estämään sekä Suomen että koko EU:n.
Vuoden 2015 tapahtumat itse asiassa haastoivat koko turvapaikkajärjestelmää. Kansainvälisiä sopimuksia ei ole tehty sen kaltaisiin tilanteisiin. Ja sen kaltaiset tilanteet itse asiassa haastavat myös sitä oikeutta, että aidosti turvapaikkaa tarvitsevat ihmiset eivät sitä aina tulisi saamaan. Kun pystymme toimimaan jatkossa tehokkaasti, silloin me pystymme auttamaan heitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua. Tulijoita voi Eurooppaan olla miljoonia, ja kestävä ratkaisu ei ole se, että tänne ja myös Suomeen otetaan vastaan kaikki, jotka osaavat sanoa ”turvapaikka” ilman mitään todellisia perusteita. Silloin jäävät helpolla auttamatta ne lapset, naiset, perheet, jotka aidosti tarvitsevat apua.
No sitten tämä toinen esitys, aitakeskustelu. Aitakeskusteluhan virisi viime syksynä, kun entinen sisäministeri, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen nosti asian esiin. Marraskuussa Mykkänen ehdotti, että kriittisimmät alueet itärajasta aidattaisiin. Tällöin ajatus ammuttiin vasemmistohallituksesta ja keskustan johdolla laajasti alas. Yle kysyi asiasta Kaakkois-Suomen kansanedustajilta joulukuussa. Entinen ministeri Hanna Kosonen totesi, että aidalla olisi samanlaista symbolista merkitystä kuin Trumpin pystyttämällä aidalla Meksikossa, ja tuotiin esille, että diplomaattisin keinoin Venäjän kanssa pitää toimia. Samalla lailla totesi myös Heli Järvinen. Ja keskustasta tyrmättiin Mykkäsen ehdotus ja kysyttiin — suora lainaus: ”Kysyn edelleen, oletteko te tosissanne?”
Arvoisat keskustalaiset, kiitos, että te olette vihdoin myös tosissanne. Nyt hallitus toteuttaa Mykkäsen esityksen, ja täytyy todeta kiitos koko hallitukselle, että vihdoin olette edes tältä osin tosissanne. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-14T14:12:48,2022-06-14T14:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_72_7,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_8,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä on tavoitteena parantaa Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin ja myöskin poikkeuksellisiin tilanteisiin. Tämä esitys sisältää kiireellisimmiksi katsotut muutokset muun muassa muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. On muistettava, että meillä täällä eduskunnassa on jo käsittelyssä valmiuslain muutos, joka sitten sisältää muun muassa uuden hybridiuhkatilanteita koskevan poikkeusoloperusteen, ja nämä kaksi lakia mielestäni muodostavat kokonaisuuden, eli siinä, missä normaaliolojen valtuudet loppuvat, sitten siirrytään poikkeusolojen valtuuksien alle.
Keskeiset ehdotukset tässä hallituksen esityksessä liittyvät ensinnäkin rajanylitysliikenteen rajoittamiseen, ja tämä täydentää tällä hetkellä voimassa olevaa lakia, mutta sitten on myöskin tämä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen, joka tässä on nyt sitten uutena esityksenä. Hallitushan, niin kuin täällä olemme edellä kollegoiden suusta kuulleet, on esityksessään tullut siihen tulokseen, että missään olosuhteissa ei ole mahdollista turvapaikkahakemusten vastaanottamista keskeyttää.
Sen lisäksi tähän Rajavartiolaitoksen lakiin ollaan lisäämässä esteiden rakentaminen rajavyöhykkeelle ja vielä sitten velvollisuus luovuttaa lyhytaikaisesti täyttä korvausta vastaan Rajavartiolaitokselle sen kiireellisessä yksittäisessä tehtävässä välttämätöntä omaisuutta ja myöskin suorittaa lyhytaikaisesti välttämättömiä palveluita käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan.
Mutta, arvoisa puhemies, kuitenkin se kaikkein tärkein tästä lainsäädännöstä puuttuu, eli se tärkein, mikä jää puuttumaan, on juuri tämä turvapaikanhaun väliaikainen keskeyttäminen, koska sillä olisi iso ennaltaehkäisevä vaikutus. Tällaisen mekanismin olemassaolo kertoisi sen, että meidän rajalle ei kannata tällaista hybridivaikuttamiskampanjaa edes tehdä.
Tämän esityksen mukaan kansallisesta turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta huolehtiminen on hoidettava siten, että samalla pystytään täyttämään velvoite tutkia kansainvälistä suojelua koskevat pyynnöt. Vaikka kaikin puolin kyllä kannatan hädänalaisten ihmisten auttamista ja ajattelen, että Suomi pystyy omalta osaltaan kantamaan myös globaalia vastuuta, niin tässä esityksessä on ongelmallista se, että tämä turvallisuudesta huolehtiminen — siis kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen — ja kansainvälisen suojelun rinnastaminen on vedetty samalle viivalle — tämä on ongelmallista.
Tietenkin me ymmärrämme tässä maailmanajassa, että ylipäätänsä EU:n ja myöskin kansainvälisen yhteisön pidemmällä tähtäimellä tulisi löytää sellainen järjestelmä, joka ei mahdollista muuttoliikkeen mobilisointia tällaisena painostuskeinona ja hybridivaikuttamiskeinona, ja haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että kokonaisuudessaan tällainen järjestelmä, joka mahdollistaa ihmisten käyttämisen painostuskeinona, on väärin myöskin näitä ihmisiä kohtaan. Samalla kun pyrimme auttamaan joitakin, me päädymme silloin tukemaan sellaista järjestelmää, joka tuottaa epäterveitä ja kansallista turvallisuutta vaarantavia tilanteita.
Täytyy sanoa hallitukselle palautteena, että on valitettavaa, että tässä matkalla on tullut näihin hallituksen ajatuksiin mutkia, koska hallitushan lupasi — me muistamme hyvin täällä salissa — silloin, kun valmiuslakiesityksen toivat, että he tuovat sellaisen pykäläesityksen mukanaan, joka on täydentävä esitys ja jolla annetaan mahdollisuus rajan sulkemiseen hybridivaikuttamisen tilanteessa, ja hallituksen tulkinta on ollut EU:lta, komissiolta, tätä asiaa kyseltyään se, että tällaista pykälää ei voitaisi nyt sitten tänne lakiin kirjata. Minusta on tärkeää nyt ministeriltä kysyä ja saada selvyys siihen, mitä sieltä komissiolta on tarkalleen ottaen kysytty ja mitä sieltä on tarkalleen ottaen vastattu, koska me tiedämme, että tämä sulkemismahdollisuus on tämän valmiuslaki- ja rajavartiolakikokonaisuuden ytimessä. Se muodostaa sen ytimen, ja siksi olisi niin tärkeää, että me saisimme tietää, mitä on kysytty ja mitä on tarkalleen ottaen vastattu. Ajattelen näin, että meillä kansanedustajilla on oikeus tämä tieto saada.
Kaiken kaikkiaan on totta kai tärkeää, että me pystymme nyt yhdessä eduskunnassa pikaisesti laatimaan sellaiset lait, jotka parhaalla mahdollisella tavalla suojaavat meidän kansallista turvallisuutta ja myöskin sitten varmistavat viranomaisten riittävät toimivaltuudet. Sen suhteen tämä esitys on yhdessä tuon valmiuslain kanssa nyt hyvin tarkasti siellä valiokuntakäsittelyssä kammattava ja tarvittaessa tehtävä muutokset. Tarvittaessa — eduskunta on lainsäädäntöelin — on tehtävä sellaiset muutokset, että me pystymme varmistamaan kansallisen turvallisuuden kaikissa olosuhteissa, kaikenlaisissa erilaisissa hybridivaikuttamisolosuhteissa.
Tietysti tässä varmasti, kun näitä lakeja nyt katsotaan rinnakkain, on ehkä syytä pyytää myöskin hallitukselta selvitystä joko täällä salissa jo käytävässä keskustelussa tai myöhemmin valiokuntakuulemisen yhteydessä rajavartiolain ja valmiuslakien välisen rajapinnan kohdista, muun muassa esimerkiksi näistä omaisuuden luovutusvelvollisuuteen liittyvistä. Nythän nämä pykälät löytyvät sitten molemmista laeista, ja siinä mielessä ajattelen näin, että normaalilainsäädäntöä koskevassa esityksessä se menee varsin pitkälle, mutta tähän me saamme ehkä sitten hallitukselta tarkentavia selvityksiä.
Arvoisa puhemies! Laki on sinällänsä tärkeä viedä eteenpäin, mutta se on tällaisenaan riittämätön. Toivon ja luotan, että meillä eduskunnassa löytyy yhteinen tahtotila sen pykälän kirjaamiseen, jolla voimme varmistaa kansallisen turvallisuuden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-14T14:20:19,2022-06-14T14:26:43,Hyväksytty,1.1
2022_72_9,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_10,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä rajavartiolain muuttamisesta esitetään muutoksia rajavartiolakiin muun muassa muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi, ja nämä toimivaltuudet olisivat käytettävissä sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa.
Tämä esitys, jossa ehdotetaan 16 §:n muuttamista, kohdistuisi nimenomaan rajanylitysliikenteen rajoittamiseen ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämiseen. Eli siinä rajanylitysliikennettä voitaisiin rajoittaa, jos se olisi välttämätöntä vakavan yleisen järjestyksen, kansallisen turvallisuuden tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Lisäksi voitaisiin keskittää kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä tai vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Tämä on sinällänsä hyvä asia, mutta tässä on se ongelma, että esityksen mukaan yksi rajanylityspaikka olisi jatkossakin kuitenkin oltava auki kaikissa tilanteissa, myös hybridivaikuttamisen oloissa, ja tässä on tämän lakiesityksen puute. Eli tämä esitys ei tuo uusia toimivaltuuksia maastorajan ylitysten torjumiseksi tällaisessa hybridivaikuttamistilanteessa. Hybridivaikuttamistilanteessa on todennäköistä, että paine kohdistuu varsinaisten rajanylityspaikkojen ohella myös maastorajaosuuksiin. Onkin välttämätöntä, että hallitus täydentää tätä esitystä niin, että saadaan mukaan myös säännös, jonka perusteella voitaisiin myös kokonaan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen. Lisäksi viranomaisille olisi säädettävä riittävät toimivaltuudet estää luvattomat maastorajan ylitykset.
Poliisihallituksen lausuntopalautteessa tuotiin esille, että poliisin ulkomaalaisvalvonnan ja rikostorjunnan näkökulmasta on tärkeää huomioida se, että muuttoliikettä välineellistävässä toiminnassa käytetään sellaisiakin ihmisryhmiä, jotka eivät ole kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tämä on siis Poliisihallituksen esille tuomaa. Ja haluan korostaa, että totta kai inhimillisessä hädässä olevia ihmisiä on autettava, mutta tässä on nimenomaan kyse siitä, että jos tarkoituksellisesti turvapaikanhakijoita ohjataan hybridivaikuttamistarkoituksessa rajalle, niin se on näiden ihmisten hyväksikäyttöä, ja myöskin on huomioitava, että kaikki eivät välttämättä ole edes suojelun tarpeessa, kuten Poliisihallituskin lausunnossaan nostaa esille.
Tässä esityksessä ehdotetaan rajavartiolakiin lisättävän myös säännös omaisuuden tilapäisestä luovutusvelvollisuudesta ja palveluiden tilapäisestä suoritusvelvollisuudesta, eli voitaisiin määrätä yksityishenkilö, yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yksityinen yhteisö antamaan lyhytaikaisesti Rajavartiolaitoksen käyttöön omaisuutta sekä yksityinen elinkeinonharjoittaja tai yksityinen yhteisö suorittamaan lyhytaikaisesti palveluja Rajavartiolaitokselle. Tämä voisi koskea esimerkiksi kulkuneuvoja, työkoneita tai muuta kalustoa, elintarvikkeita, tietoliikenneyhteyksiä, polttoaineita, ja kyseessä olisi omaisuuden lyhytaikainen käyttöoikeus. Huomioikaa, että tämä olisi mahdollista normaalitilanteessa.
Onkin aivan ihmeellistä, että tätä ihmisten perusoikeuksiin kajoavaa toimivaltuutta voitaisiin käyttää normaalitilanteessa ja tilanteessa, jossa rajaa ei pystytä laittamaan kiinni, mutta ihmisten elinkeinon harjoittamiseen ja yksityiseen omaisuudensuojaan voitaisiin kajota. Tämä problematiikka on vastaavaa kuin tällä hetkellä eduskunnassa käsittelyssä olevassa valmiuslaissa ja sen 122 §:ssä.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan myös rajaesteiden mahdollistamista, niiden rakentamista rajalle. Sinänsä tämä on tärkeä ja kannatettava esitys, mutta samanaikaisesti meidän olisi kuitenkin pystyttävä vaikuttamaan siihen, että myöskin turvapaikkahakemusten vastaanotto voitaisiin keskeyttää.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on pääsääntöisesti kannatettava, mikäli siihen saadaan nämä puuttuvat säännökset. Lakiesitysten pitää olla uskottavia. Kansallinen turvallisuus on jokaisen valtion omassa päätösvallassa ja sen eteen pitää pystyä tekemään niitä toimia, jotka ovat tarpeen.
Itse mielelläni kuulen myös sisäministerin vastauksen täälläkin edustaja Sari Essayahin nostamaan kysymykseen: mitä EU:n komissiolta on oikeasti kysytty asiasta, ja mitä sieltä on vastattu? Samaan aikaan ihmettelen, että meidän sote-lakeja pystytään viemään eteenpäin ilman, että EU-komission kantaa kuullaan, mutta tässä kuunnellaan kyllä hyvin huolellisesti. Kysymys onkin, mitä sieltä on oikeasti sanottu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-14T14:26:49,2022-06-14T14:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_72_11,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia, ja sitten tämän jälkeen vastauspuheenvuoroihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_12,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia, ja kiitoksia edustajille näistä puheenvuoroista. Todellakin tätä lainsäädäntöä on tehty siinä tilanteessa, tai lähtökohta on tavallaan ollut kahden eri lähtökohdan välisessä punninnassa, kun lakia on valmisteltu: toisaalta valtion oikeudesta määrätä ulkomaalaisten maahanpääsystä ja toisaalta perustuslain 9 §:n 4 momentissa ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa vahvistetun palautuskiellon ehdottomuudesta. Meillä täytyy tietysti olla välineitä, joilla me pystymme vastaamaan erityyppiseen hybridivaikuttamiseen, ja kuten tiedämme, myös tämä välineellistäminen on yksi tämmöinen vaikuttamiskeino, ja siihen tällä lailla on etsitty ratkaisuja sillä, että rajanylityspaikkoja voidaan sulkea ja turvapaikanhakua keskeyttää. 
Se, milloin tai mitä kulloisissakin tilanteissa tehdään, on tietysti kokonaisarvio siitä tilanteesta, ja vastataan sillä vaatimuksella, mitä on tarpeen. Mutta todella ihan äärimmäisissä tilanteissa tämä ehdotettu sääntely mahdollistaisi myös sen, että tähän tarkoitukseen on Suomen valtakunnanrajoilla avoinna ainoastaan yksi rajanylityspaikka, mutta meidän täytyy tietysti niissä tilanteissa katsoa, miten niihin pitää reagoida. Ja jos nyt mietitään meidän itärajaamme, joka on valtavan laaja, ja jos meillä olisi tilanne, että koko itärajan laajuudesta olisi tällaista painostettua, välineellistä, valtavia massoja liikkeessä, niin kyllä silloin varmaan lähdettäisiin jo miettimään, että ollaan puolustustilalain puolella. Tässä on tietysti tämä harkinta tehtävä tapauskohtaisesti ja samanaikaisesti varmistettava myös se, että tosiasiallinen mahdollisuus hakea Suomesta kansainvälistä suojelua turvataan. Nämä ovat näiden oikeuksien punnintaa.
Tässä tuli sitten esille Puolan raja. Nyt tietysti siellä Puolan rajalla tässä välineellistämistilanteessahan suljettiin Kuznican raja-asema — siis yksi raja-asema suljettiin. Muuallahan siellä rajanylityspaikat olivat auki ja muualla rajanylityspaikoilla myös turvapaikkahakemuksia otettiin vastaan. Siinä mielessä tämä ajatushan meidän laissa on myös se, että tarvittava määrä rajanylityspaikkoja suljetaan ja toisaalla sitten varmistetaan, että oikeus kansainvälisen suojelun hakemukseen on.
Näissä tilanteissahan tietysti usein käytetään semmoisia joukkoja, joissa toisaalta voi olla ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista oikeutta turvapaikkaan, toisaalta siellä seassa voi olla lapsia, haavoittuneita, vammaisia, haavoittuvassa asemassa olevia ja sellaisia, joilla on oikeus turvapaikkaan, ja sen takia yksi oleellinen asia on myös se, miten voimme näissä tilanteissa hallita sitä ja nopeasti saada selville, ketkä ylipäätänsä ovat sellaisia, joille turvapaikkahakemusprosessia jatketaan, ja keistä voidaan sitten nopeasti todeta, että oikeutta ei ole. Tätä vartenhan hallitus on tuomassa tänne eduskuntaan käsittelyyn tämän rajamenettelyn, joka on se väline siihen, että voimme myös sitä joukkoa sitten paremmin hallita ja että nopeasti ne prosessit siinä etenisivät. 
Mutta ehkä jatkan tästä sitten myöhemmin, kun en ihan kaikkiin ehtinyt vastata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-14T14:33:57,2022-06-14T14:37:21,Hyväksytty,1.1
2022_72_13,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_14,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Herra puhemies! Puhe on halpaa, mutta hallitus ei vieläkään esitä lakia, jolla turvapaikanhaku voitaisiin keskeyttää Venäjän aggression torjumiseksi. 
Vihreiden sisäministeri Mikkonen yrittää kaunistella lakia viran puolesta, mutta tässä tilanteessa ei riitä, että hallitus valmistautuu welcome refugees ‑kylttien heilutteluun. Perussuomalaiset vaativat yhä turvapaikanhakijoiden välineellistämisen estävää lainsäädäntöä. Turvallisuustilanteen muutoksen vuoksi nyt olisi syytä varautua hybridiaseen käyttöön. Asia ei voi millään olla perustuslain eikä vapaakauppaunioni Euroopan unionin lainsäädännön takana, koska tämä on suvereenin valtion maanpuolustuksellisuuteen kuuluva asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-06-14T14:37:26,2022-06-14T14:38:23,Hyväksytty,1.1
2022_72_15,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_16,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyse siis äärettömän tärkeästä asiasta tilanteessa, jossa muun muassa meillä nyt on Nato-hakemus sisällä, ja tämä pitää saada mahdollisimman nopeasti eli ennen kesää valmiiksi.
Oli äärettömän arvokasta, että pyynnöstämme parlamentaarinen keskustelu viime viikolla oli, ja mielestäni sen viesti oli selvä. Kaikki puolueet — ainakin lähes kaikki — ovat sitoutuneet siihen, että hybriditilanteessa maahantulo pystytään pysäyttämään ja erityisesti turvapaikanhaku saadaan hallintaan. Ja tämän eteen nyt pitää kaikkien tehdä oikeasti töitä — kaikkien.
Siinä ovat nämä kaksi keskeistä elementtiä: Ensinnäkin se, että se turvapaikanhaku voidaan keskittää johonkin yhteen paikkaan, mikä näyttäisi olevan nyt se maksimi, missä se on. Siihen pitää löytää toimiva keino, ja se on hallintovaliokunnan tehtävä nyt löytää siihen oikea sanoitus, sille on laaja tuki. Toinen on se, että miten toimitaan silloin, jos tullaan silti. Ja siihen pitää olla ratkaisu. Se ratkaisu pitää löytää, miten silloin toimitaan.
Nyt on tärkeä toimia sekä puolustusvaliokunnassa valmiuslain että hallintovaliokunnassa rajavartiolain kanssa yksituumin, että me saadaan toteutumaan tämä yhteinen tavoite, jonka pääministerikin on todennut aivan selvästi. Ja toivon, että hallituspuolueet ovat myöskin yhtenä rintamana tämän mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-14T14:38:23,2022-06-14T14:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_72_17,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_18,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erinomaisen hienoa, että hallitus on lähtenyt varmistamaan suomalaisten rajaturvallisuuden kaikissa tilanteissa, myös tällaisen välineellistetyn maahanmuuton hybridioperaation tilanteessa. Sitähän tämä turvapaikkaprosessien keskittäminen yhdelle pisteelle käytännössä tarkoittaa. Ja tällainen keskittäminen yhteen pisteeseen tarkoittaa myös sitä, että viranomaisten resursseja, jotka ovat rajallisia, voidaan käyttää tehokkaasti ja joustavasti. Joustavuus on tehokkuutta ja tehokkuus on tässä yhteydessä erityisesti joustavuutta. 
Ihmisoikeuksista täällä on puhuttu hyvissä puheenvuoroissa. On tärkeää muistaa, että turvapaikkaprosessi on myös ihmisoikeutta, mutta samassa yhteydessä on myös tärkeää muistaa, että välineellistetty maahantulo suurella joukolla on operaatio suomalaisten suvereniteettia ja kansallista itsemääräämisoikeutta kohtaan. Näin ollen myös rajavartiolaissa tulee olla riittävät toimivaltuudet suomalaisille viranomaisille estää tämäntyyppinen toiminta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-06-14T14:39:47,2022-06-14T14:41:02,Hyväksytty,1.1
2022_72_19,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_20,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on paljon hyvää ja monia maamme sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä asioita. Laki tulisikin saattaa voimaan mahdollisimman pian ihan kansallisen turvallisuudenkin nimissä.
Yksi kysymys minulla ministerille olisi liittyen tähän esitykseen siitä, että voisimme ottaa esteiden rakentamiseksi esimerkiksi rajavyöhykkeellä haltuun ihmisten maa-aloja. Tässä päätöksessähän ei olisi valitusoikeutta, mikä on aika poikkeuksellista rauhanaikana, ja haluaisinkin kysyä: voisitteko harkita sitä, että vaikka ei tietenkään haluta hidastaa rakentamista valittamisen kautta, niin valitus voisi johtaa esimerkiksi korvausvelvollisuuteen valtion osalta? Elikkä jonkinlainen valitustie kuitenkin tulisi, kun on kuitenkin kyse rauhanajasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-06-14T14:41:02,2022-06-14T14:41:56,Hyväksytty,1.1
2022_72_21,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_22,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin syytä kiittää hallitusta, joka on tarttunut tämän välineellistetyn maahantulon vaikutusten neutraloimiseen. Aiemmat hallitukset ovat tätä yrittäneet, mutta nyt on pystytty etsimään semmoisia toimivaltuuksia, joilla viranomaiset pystyvät tähän tilanteeseen reagoimaan, jos sen eteen joudumme. Hallitushan on myöskin lisännyt resursseja viranomaisille ja sen myötä sitten toimintaedellytyksiä myöskin kehittänyt merkittävästi, mikä on erittäin tärkeä asia.
Meidän kaikkien on tässä salissa syytä muistaa, että hybridivaikuttamisen tavoite on aiheuttaa hämmennystä yhteiskunnassa sekä siellä rajalla ja että pyrkimyksenä voi myöskin olla — ja onkin — päätöksentekokyvyn heikentäminen. Senkin myötä on äärimmäisen tärkeätä, että me täällä salissa sekä nyt tässä tilanteessa että sitten, jos tilanne eskaloituisi rajalla ja tämmöinen hybridivaikuttaminen tulisi kyseeseen, pystymme ensinnäkin tunnistamaan, että kysymys on sellaisesta, ja pystymme yhdessä sitä torjumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-06-14T14:41:56,2022-06-14T14:43:03,Hyväksytty,1.1
2022_72_23,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_24,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäli vihamielinen valtio vyöryttää siirtolaisia rajoillemme, niin kyse on hybridioperaatiosta, joka kohdistuu kansalliseen turvallisuuteemme. Silloin me emme käytä tulkintakehikkona oikeutta hakea turvapaikkaa, emme palautuskieltoa, vaan sitä, mikä säätelee sitä, miten Suomi voi suojata omaa kansallista turvallisuuttaan. Tämä on perustavanlaatuinen ero, ja aika monet keskustelijat menevät juuri tässä vikaan. Meillä täytyy kaikissa oloissa olla keinot, joilla me kykenemme suojaamaan Suomea, koskemattomuutta.
Eduskunnan käsittelyssä tällä hetkellä oleva valmiuslaki ja tämä rajavartiolaki muodostavat kokonaisuuden. Se tarkoittaa sitä, että meillä pitää kaikissa oloissa olla mahdollisuus paitsi sulkea koko itäraja, josta tämä operaatio tulisi, myös mahdollistaa rajavartijoille toimivaltuudet, joilla he voivat estää sellaisten ihmisten maahanpääsyn, jotka siitä huolimatta, että raja on suljettu tai maastorajan yli ei voi turvapaikkaa hakea, yrittävät tehdä niin. Kumpikaan näistä lainsäädännöistä ei mene maaliin ilman toista, vaan nämä muodostavat kokonaisuuden.
Ja vielä haluan huomauttaa, kun täällä on monessa puheenvuorossa kysytty tästä komission kanssa käydystä kirjeenvaihdosta, että myös tämä tulee julkiseksi, kun hallintovaliokunta saa lausunnon maaliin, sillä me olemme pyytäneet tämän koko kirjeenvaihdon valiokunnan käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-14T14:43:03,2022-06-14T14:44:35,Hyväksytty,1.1
2022_72_25,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_26,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän sisäministeriä tästä esityksestä. Kaksi havaintoa.
Ensinnäkin tässähän tehdään lainsäädäntöä, josta varmasti toivomme, että sitä ei koskaan tarvitse käyttää. Se on ensimmäinen havainto. Mutta toisaalta mitä huolellisemmin tämän teemme, sitä parempi mahdollisuus on sille, että sitä ei tarvitse käyttää. Eli tässä onni suosii hyvin valmistautunutta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Ja sitten toinen näkökulma on se, että tätä tarvettahan ei olla nähty ainoastaan nyt tämän Venäjän aggressiivisen toiminnan Valko-Venäjällä osalta, vaan tämähän nähtiin jo vuonna 2015, jolloin tätä ikään kuin hieman kokeiltiin. Eli tämän tarve on nähty pitkään. Ja siitä toinen havainto: varmasti, jos tämä olisi ollut helppo valmistella, se olisi tuotu jo kauan aikaa sitten, mutta tiedämme, että tässä täytyy sovittaa yhteen meidän omasta perustuslaista tulevat perusoikeudet ja sitten tämä hybridivaikuttaminen. Ja nyt on löydetty keino.
Kysyisinkin: Onko niin, että Rajavartiolaitoksen johtaja on todennut, niin kuin oma käsitykseni on, että nyt tämä rajaesitys olisi äärimmäisen tärkeä — kuten myös se valmiuslaki, joka täällä talossa on sisällä — [Leena Meren välihuuto] saada voimaan ja että se parantaa tilannetta? Onko käsitys oikea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-06-14T14:44:35,2022-06-14T14:45:56,Hyväksytty,1.1
2022_72_27,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_28,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi ja suomalaiset ovat viime kuukausina osoittaneet halunsa ja kykynsä auttaa. Olemme ottaneet ukrainalaisia vastaan, kun on todellinen hätä ja ihmiset tarvitsevat apua.
Kuitenkin reikä rajassa voi olla reikä ihmisoikeuksissa. Jos lainsäädännössä on aukko, sitä aukkoa voidaan käyttää, ja suuria kärsijöitä siinä tilanteessa ovat ne ihmiset, joita välineellistetään, ja näin ei saisi olla. Edustaja Heinonen nosti tämän Puolan ja Belaruksen rajalla tapahtuneen tilanteen, ja mitään senkaltaista emme todella kaipaisi tänne.
Meille tuli vuonna 2019 tiedustelulainsäädäntö, ja tämäntyyppiset tapahtumat rajalla eivät synny hetkessä. On aivan varmaa, että ministeri saa tiedustelutietoa etukäteen, ja sitä tiedustelutietoa pitää ja kannattaa käyttää etukäteen. Nyt jos me saamme semmoisen tiedon, niin onko meillä työkalut käyttää sitä niin, että raja voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa laittaa kiinni, että tällaista hybridivaikuttamista ei pääse syntymään eikä niiden ihmisten oikeuksia poljeta lokaan, joita käytetään härskillä tavalla hyväksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-06-14T14:45:57,2022-06-14T14:47:20,Hyväksytty,1.1
2022_72_29,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_30,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisjoukkoja käytetään yhtenä hybridisodankäynnin välineenä. Vihamielinen valtio voi pyrkiä ohjaamaan isot ihmisjoukot rajanaapurimaahan tavoitteenaan pistää vastaanottavan maan olot sekaisin. Jotta Suomi ei joutuisi vastaavan ihmisvyöryn aiheuttamaan hallitsemattomaan tilanteeseen, täytyy lainsäädäntömme olla myös sen mukaista. Onnettominta olisi se, että olisimme omien tai Euroopan unionista määräytyvien lakien vankeja ja kykenemättömiä puolustautumaan ilmiselvältä vaikutusyritykseltä. Kysynkin vastuuministeriltä: onko Suomen kädet sidottu nykyisen tai Euroopan unionista tulevan lainsäädännön puitteissa, ja onko se siten vajaavaltainen päättämään omien rajojensa sulkemisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-14T14:47:20,2022-06-14T14:48:12,Hyväksytty,1.1
2022_72_31,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_32,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sitaatti tähän alkuun: ”Olemme kansainvälisissä sopimuksissa mukana YK:n kautta ja EU:n jäseniä. Emme voi laittaa rajoja kiinni. On väärin väittää, että se on mahdollista.” Toinen sitaatti: ”Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Lisäksi Suomestakin on aina lähdetty muualle paremman elämän perässä. Ei sellaista maailmaa ole, jossa me laitamme rajat kiinni.” Näin totesi sisäministeri Orpo vuonna 2015 ja hyvin totesikin, sillä palautuskielto on ehdoton, oikeus hakea turvapaikkaa on ehdoton. Nämä ovat ehdottomia myös aivan äärimmäisissä olosuhteissa. Nyt tuntuu siltä, että oppositio haluaa hyödyntää tätä erittäin dramaattista maailmanpoliittista tilannetta kiristääkseen turvapaikkapolitiikkaa, jota se tekee myös normaalioloissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-06-14T14:48:13,2022-06-14T14:49:11,Hyväksytty,1.1
2022_72_33,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_34,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on muuttunut aika tavalla. Me ollaan törmätty viimeisten vuosien aikana siihen ilmiöön, että välineellistettyä turvapaikanhakua voidaan käyttää valtion suvereniteettia vastaan sen itsemääräämisoikeuden ja kansallisen turvallisuuden horjuttamiseen. Tämän on huomannut myöskin meidän vasemmistohallitus, se hallitus, missä teidän puolueenne istuu. Te olette antaneet valmiuslain, joka pyrkii vastaamaan tähän. Te etsitte keinoja hallituksessanne siihen, miten turvapaikanhaku voidaan keskeyttää. Vasemmistoliitto on tässä hallituksessa.
Tämä maailma on muuttunut, meidän pitää elää sen mukana. On meidän tehtävämme elää ajassa, etsiä ratkaisuja, millä me turvaamme isänmaan turvallisuuden, suomalaisten turvallisuuden. Se on paras tapa, jotta me pystymme jatkossakin auttamaan ihmisiä, se on tapa, millä me pystytään pitämään tässä maassa heikoimmista huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-14T14:49:11,2022-06-14T14:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_72_35,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_36,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että varaudutaan lainsäädännöllä rajan tilanteeseen ja annetaan Rajavartiolaitokselle riittävät toimivaltuudet ylläpitää rajaturvallisuutta niin normaalioloissa kuin sitten turvallisuusympäristön muuttuessa ja uhkien osalta.
Pitää muistaa, että rinnan hallitus on aika merkittävästi lisännyt resursseja Rajavartiolaitokselle. Ja sitä erityisesti tarvitaan niin henkilötyövuosien osalta kuin merkittävästi maarajan ja ilmarajan ja meren rajavalvontaan myös sitten teknisiä valmiuksia, ja kalustoon on lisätty satoja miljoonia kaiken kaikkiaan Rajalle.
Näitten, lainsäädännön ja resurssien, pitää kulkea rinnan, ja erityisesti on tärkeää, että nyt valmiuslainsäädäntö ja tämä rajavartiolaki sitten keskustelevat keskenään ja saadaan ne pikaisesti maaliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-06-14T14:50:09,2022-06-14T14:51:14,Hyväksytty,1.1
2022_72_37,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_38,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen viittaa perin usein tässäkin salissa ja mediassa tähän rajamenettelyyn, mutta kertoisitteko tälle salille ja mediallekin sen, keitä kaikkia ohjautuu tähän menettelyyn ja ketkä kaikki ohjautuvat aivan normaaliin turvapaikkaprosessiin, minkä vuoksi juuri tämä rajamenettely ei toimi tässä asiassa.
Mutta sitten haluaisin kyllä tiedustella hallitukselta, että kun te tuotte koko ajan eduskuntaan sellaisia esityksiä, joissa valmistaudutaan laajamittaiseen maahantuloon ja valmistaudutaan itse asiassa siihen, että näitä ihmisiä käytetään ihmisaseena, niin jos te kerran tunnistatte tämän ilmiön, niin miksi te ette tuo sellaista lainsäädäntöä, jolla tämmöinen sodankäynnin yksi muoto voitaisiin käytännössä katsoen estää. Silloin ei tätä asiaa pidä katsoa turvapaikkanäkökulmasta vaan nimenomaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, ja silloin tällainen keskeyttämispykälä olisi kyllä ihan asiallista meidän lainsäädäntöön tuoda.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T14:51:14,2022-06-14T14:52:24,Hyväksytty,1.1
2022_72_39,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_40,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä eduskunnan vastuu tässä asiassa on sellainen, että hallitus tekee sellaisia esityksiä, joilla pystytään Suomen turvallisuus turvaamaan kaikissa olosuhteissa. Minulla oli kunnia keskustella viikonlopun aikana korkea-arvoisen rajavartioupseerin kanssa. Kyllä meillä on, arvoisa ministeri, vastuu siitä, että lait ovat kunnossa. Eivät Rajavartioston esimiehet voi antaa omia sääntöjään. Kyllä meillä pitää olla lainsäädäntö siinä kunnossa, [Leena Meri: Siitähän tässä on kysymys!] että Suomeen ei kohdistu semmoista hybridivaikuttamista ja välineellistä vaikuttamista, mitä esimerkiksi Puolassa tapahtui. On aivan selvä asia, että tällaisilla pyrkimyksillä pyritään järkyttämään itsenäisen valtion sisäistä rauhaa ja tilannetta yleensä. Meillä on siitä vastuu, ja sen vastuun pitää toteutua nyt.
Kun asun tuolla itärajan pinnassa Ilomantsissa, niin ihmiset ovat siitä aidosti huolissaan, ja tämä huoli pitää arvoisan ministerin ja hallituksen ottaa vakavasti. Sillä menolla, että me ikään kuin välttelemme sen tosiasian tunnustamista — se on vastuun pakoilua. Meidän pitää eduskuntana ja varsinkin ministerien pitää tässä asiassa kantaa vastuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä! — Leena Meri: Kuunnelkaa Hoskosta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-14T14:52:25,2022-06-14T14:53:31,Hyväksytty,1.1
2022_72_41,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_42,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On muistettava, että rajanylityspaikkojen sulkeminen ei tarkoita sitä, etteikö hybriditilanteen oloissa rajan yli voisi päästä, ja siksi ihan oleellista on se, voidaanko turvapaikanhaku keskeyttää tilapäisesti. Erityisesti edustaja Honkasalolle haluan nyt sanoa, että on erotettava kansainväliseen suojeluun perustuva turvapaikanhaku siitä, että ihmisiä harhauttaen ja heitä hyväksikäyttäen pyritään uhkaamaan toisen valtion turvallisuutta järjestäen näitä ihmisjoukkojen siirtelyjä ja jopa työntämistä rajan yli.
Kysynkin: Oletteko te, ministeri Mikkonen, tietoinen siitä, että EU-maa Virossa on tekeillä laki, joka mahdollistaa myös turvapaikkakäsittelyn keskeyttämisen kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä uhkaavissa, juuri näissä hybriditilanteissa? Jos se on Virossa mahdollista, miksi se ei olisi meillä Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-14T14:53:31,2022-06-14T14:54:39,Hyväksytty,1.1
2022_72_43,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_44,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pelkät uhkakuvat eivät saa olla lainsäädäntömme perusta, kuten täällä moni tuntuu vaativan. Ihmisoikeudet lähtevät siitä, että on olemassa tiettyjä yleismaailmallisia ihmisoikeuksia, jotka kuuluvat kaikille asuinpaikasta riippumatta. Oikeus elämään on tällainen ihmisoikeus. Oikeus hakea turvapaikkaa ja palautuskielto turvaavat tätä oikeutta elämään. Haluankin kysyä ministeriltä: miten tässä esityksessä taataan, että tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua toteutuu?
Entä mikä on se määrä turvapaikanhakijoita, joka täällä salissa koetaan uhkaksi? Onko se 1 000, 10 000, 100 000?
2015 tilanne ei ollut rajalla ongelmallinen. Meidän rajaviranomaiset hoitivat rajamuodollisuudet hyvin asiallisesti ja selkeästi ilman ongelmia. Se, mikä muodostui ongelmaksi, oli sen jälkeen tehdyt pistemäiset muutokset lainsäädäntöön, jotka venyttivät turvapaikanhakijoiden oleskelun tilannetta Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-06-14T14:54:39,2022-06-14T14:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_72_45,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Edustaja Zyskowicz ja tämän jälkeen ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_46,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalo ja äsken edustaja Hopsu puhuivat aidoista turvapaikanhakijoista. Pääosa meistä muista on puhunut sellaisesta tilanteesta, jossa Venäjä — jonka häikäilemättömyys lienee kaikille avautunut Ukrainan tapahtumien myötä — käyttää ihmisiä, niin sanottuja turvapaikanhakijoita, aseena Suomea vastaan. Me muut puhumme tästä tilanteesta.
Ministeri Mikkonen, Helsingin Sanomat 16. maaliskuuta kirjoitti seuraavaa: ”Sisäministeri Mikkonen: Hybridioperaation uhatessa kaikki rajanylityspaikat itärajalla voidaan sulkea.” Ja toinen sitaatti suoraan teiltä: ”Me voimme sulkea itärajalta vaikka kaikki rajanylityspaikat, jos on tarve.” Vahvistakaa meille, että tämä on edelleen totta tämän esityksen valossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-14T14:55:50,2022-06-14T14:56:54,Hyväksytty,1.1
2022_72_47,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_48,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja kysymyksistä.
Tähän viimeiseen kysymykseen, mikä tässä tuli esille: tässä laissa sanotaan, että äärimmäisessä tapauksessa voidaan keskittää jopa vain yhdelle rajanylityspaikalle. Jos me ollaan tällaisessa tilanteessa, että koko itärajan osalta meillä olisi tilanne, että koko rajan mitalla, kaikilla rajanylityspaikoilla, olisi tämmöistä valtavaa vaikuttamista, niin kyllä itse ajattelen, että silloin me olemme niin vakavassa tilanteessa, että varmasti turvapaikanhaun keskittämisen sijaan meidän täytyisi jo miettiä, mikä se tilanne on ja miten me vastaamme siihen ja huolehdimme meidän alueellisesta koskemattomuudesta. [Välihuutoja] Mutta tässä lainsäädännössä todella sanotaan, että äärimmäisessä tapauksessa se voidaan Schengen-rajoille keskittää vain yhteen paikkaan.
Tässä tuli jo aiemmin esille se, millaisia keskusteluja oikeusministeriö on komission kanssa käynyt. Näitä keskusteluja kävivät oikeusministeriön virkamiehet, sittemminhän pääministerikin on käynyt omia keskustelujaan. Itse en ole ollut niissä keskusteluissa mukana, mutta se iso asia oli, kun mietimme siinä kohtaa, että tähän valmiuslain pikakaistaan olisimme ottaneet tätä keskittämistä. Silloin todettiin, että se tulisi laittaa tähän normaaliin lakiin, että sinänsä tämmöinen poikkeustilanne ei muuta sitä tilannetta. Ei puhuta tietenkään vain EU:n lainsäädännöstä tai EU:n perusoikeuskirjasta, vaan ihan yhtä lailla niistä kansainvälisistä sitoumuksista ja velvoitteista, mihin Suomi on sitoutunut ja mitkä meidän omassa perustuslaissammekin todetaan. Teemme tietysti lainsäädäntöä, joka on näiden mukaista.
Tässä kysyttiin, onko tässä nyt välineitä vastata erilaiseen hybridivaikuttamiseen. Tässä on välineitä vastata nimenomaan tähän rajaturvallisuuteen, rajalla tapahtuvaan maahantulon välineellistämiseen, mutta sitten meillä on tietysti se valmiuslaki, missä on välineitä laajasti muuntyyppiseen hybridivaikuttamiseen, esimerkiksi sellaiseen, että meidän tietojärjestelmät, pankkijärjestelmät lamautetaan, kriittiseen infraan kohdistetaan hyökkäystä ja näin edelleen. Sen takia olisi tärkeää, että myös sen lain saamme pikaisesti voimaan. Ja kyllä, nimenomaan tämä laki parantaa tilannetta merkittävästi, ja tämä on tärkeää saada nopeasti voimaan — aivan kuten edustaja Lindtman tässä totesi, mikä viesti on Rajaltakin tullut.
Minusta hyvä huomio oli myös edustaja Kiurulla siitä, että tämä tiedustelulainsäädäntö, joka meillä on nyt voimassa, antaa meille tietysti ihan eri tavalla kuin aiemmin välineitä myös varautua, ennakoida tilanteita. Voimme myös tilapäisiä esteitä tarvittaessa rakentaa niille kriittisille kohdille, ja sitten tietysti tässä tämä rajalaki sinänsä mahdollistaa myöhemmin myös tämmöisten kiinteiden esteiden rakentamisen, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Edustaja Hoskonen nosti esiin sen, voidaanko raja-asema sulkea ja keskittää turvapaikanhakua muualle. Juuri sitä tällä haetaan, juuri esimerkiksi sellaiseen Puolan kaltaiseen tilanteeseen, jossa suljettiin rajanylityspaikka eikä siellä otettu turvapaikkahakemuksia vastaan, koska katsottiin, että se on tämmöinen välineellistämisen tilanne. Silloin siellä Puolassakin oli muita rajapaikkoja, mitkä olivat auki normaalisti ja missä turvapaikanhakuakin otettiin vastaan, mutta tässä kohtaa katsottiin, että näin ei tehdä. Tämä sama on täällä meidän lainsäädännössä, ja sillä haluamme vastata näihin uhkiin. Turvallisuusympäristömme on muuttunut, ja on tärkeää, että meillä on nyt erilaisia välineitä käytettävissä, jotta me voimme vastata näihin lisääntyneisiin uhkiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-14T14:56:56,2022-06-14T15:00:54,Hyväksytty,1.1
2022_72_49,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_72_50,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_72_51,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Syksyllä 2015 useat Euroopan valtiot joutuivat kokemaan satojentuhansien ihmisten pakolaisvirrat Lähi-idästä. Myös Suomeen kulkeutui useita kymmeniätuhansia pakolaisia, kun muut maat ohjasivat pakolaiset jatkamaan matkaa kohti pohjoista, jonka perällä Suomi lopulta oli. Vaikka tilanne näytti aika ajoin kaoottiselta, säilyivät järjestys ja tilanteen hallinta, mistä kiitos kuuluu hyvää viranomaistyötä tehneille Rajavartiolaitokselle ja poliisille. Saimme tuon syksyn tapahtumista esimakua, miltä tuntuu olla maa, johon yhtäkkiä tupsahtaa valtaisa joukko muualta tulevia ihmisiä. Tässä kyseisessä joukossa ei ollut niinkään sodassa pahiten jalkoihin jääviä, eli naisia, lapsia ja vanhuksia, vaan nuoria miehiä, joilla oli parhaat edellytykset selvitä pitkän ja vaarallisen matkan haasteista.
Ihmisjoukkoja käytetään yhtenä hybridisodankäynnin välineenä. Vihamielinen valtio voi pyrkiä ohjaamaan isot ihmisjoukot rajanaapurimaahan tavoitteenaan pistää vastaanottavan maan olot sekaisin. Jotta Suomi ei joutuisi vastaavan ihmisvyöryn aiheuttamaan hallitsemattomaan tilanteeseen, täytyy lainsäädäntömme olla myös sen mukaista. Onnettominta olisi se, että olisimme omien tai Euroopan unionista määräytyvien lakien vankeja ja kykenemättömiä puolustautumaan ilmiselvältä vaikutusyritykseltä.
Käsillä olevan lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin. Esitetyillä muutoksilla vahvistettaisiin Rajavartiolaitoksen kykyä varautua poikkeusoloihin ja tehtäisiin rajavartiolakiin kiireellisimmiksi katsotut muutokset juuri muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi.
Pidän hyvänä esityksen sisältämää sääntelyä rajanylitysliikenteen rajoittamisesta. Epäilyttävissä tilanteissa valtioneuvostolla tulee olla valtuudet sulkea rajanylityspaikka ja päättää kansainvälistä suojelua hakevien keskittämisestä valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan paikkaan. Tämä siis silloin, kun sitä pidetään perusteltuna vieraan maan vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Rajavartiolakiin lisättäisiin myös täydentävät säännökset esteiden rakentamisesta rajavyöhykkeelle. Luotan tässäkin asiantuntijoiden arvioon, kuinka pitkästi ja millä vahvuudella idän puoleista rajaamme olisi vahvistettava.
Lakiesitys käsittää myös uuden sääntelyn velvollisuudesta luovuttaa lyhytaikaisesti kiireellisessä, yksittäisessä tehtävässä välttämätöntä omaisuutta sekä suorittaa lyhytaikaisesti välttämättömiä palveluja Rajavartiolaitokselle käyvän hinnan mukaista korvausta vastaan. On selvää, että tilanteen niin vaatiessa viranomaisia, olipa kyseessä poliisi, pelastuslaitos tai, kuten tässä tapauksessa, Rajavartiolaitos, on autettava kaikin mahdollisin keinoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-14T17:22:37,2022-06-14T17:26:02,Hyväksytty,1.1
2022_72_52,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_53,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on rajavartiolain muutos. Sen tavoitteeksi on lausuttu muun muassa tehdä rajavartiolakeihin kiireellisimmiksi katsotut muutokset, muun muassa muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Esityksessä on otettu huomioon allekirjoittaneen ja edustaja Olli Immosen toimenpidealoite raja-aidan rakentamisesta itärajalle. Kiitän tästä, että hallitus on tukenut aloitettamme, mutta muuten valitettavasti tämän esityksen alun tiivistelmästä käy ilmi, kuinka hallituksen ideologisesti itselleen luomasta esteestä johtuu, ettei kokonaisvaltaisissa muutoksissa onnistuta, kovin rajoituskeino kun on se, kuinka valtioneuvosto voisi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan hybridivaikuttamistilanteessa.
Aikaisemmin hallitus toi käsittelyyn vastaavaan tilanteeseen varautumista koskevan valmiuslain muutosesityksen, jonka keskeinen sisältö oli hybridivaikuttamisena järjestettyyn maahantuloon varautuminen siten, että yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä voitaisiin ottaa pakolla käyttöön heidän ajoneuvojaan ja majoittamiseen soveltuvia kiinteistöjä maahan saapuvien henkilöiden kuljettamiseksi sekä majoittamiseksi. Samoin esitettiin suomalaisten sosiaalietuuksien puolittamista ilmeisesti siksi, jotta sitten näille maahantulijoille pystyttäisiin maksamaan taskurahaa.
Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttaminen laajamittaista maahantuloa käyttäen perustuu siihen, että aikanaan pakolaissopimuksia laativat ihmiset, joille ei ilmeisesti tullut mieleenkään, kuinka pahoin sopimuksia itsessään voisi myöhemmin käyttää aseena. Tämä on erittäin valitettavaa, ja Suomen tulisikin kansainvälisillä areenoilla ryhtyä toimenpiteisiin sopimusten avaamiseksi ja muuttamiseksi siten, että turvapaikkaa on oikeutettu hakemaan ainoastaan, jos oma henki on uhattuna, eikä turvapaikkaa voi matkustaa hakemaan tuhansien kilometrien päähän itse valitsemaansa valtioon. Turvapaikanhakijoiden määräero esimerkiksi Suomen ja Baltian maiden välillä kertoo, mistä ilmiössä todellisuudessa on kyse. Hybridivaikuttamisen kohteeksi joutumisen mahdollistaa Suomen hallitus ihan itse. Hallitus tarjoaa EU:n ulkopuolelta saapuville henkilöille mukavat majoitusolosuhteet sekä avokätisesti taskurahaa ja muita palveluita. Näihin vetovoimatekijöihin puuttuminen on avainasemassa, jos hybridivaikuttamista, turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttöä sekä maamme sosiaaliturvajärjestelmää kuormittavaa maahanmuuttoa ylipäätään halutaan estää.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys ei siis ole yhtään edellistä esitystä parempi, johtuen hallituksen punavihreästä ideologiasta sekä sisäministeristä, joka viimeaikaisten lausuntojensa perusteella ei näytä ymmärtävän, kuinka iso uhka hybridivaikuttaminen rajoillamme on. Tässä maailmantilanteessa, jossa Venäjä on jo käyttänyt pakolaisasetta Suomea vastaan talvella 2015—2016, käyttänyt pakolaisasetta yhdessä Valko-Venäjän kanssa Puolaa vastaan, ja kun se aloitti raa’an hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan, kertoo meidän sisäministerimme Mikkonen tässä tilanteessa, jossa Nato-hakemuksemme on odotustilassa, kuinka kuulemma masinoidusta maahantulosta annetut uhkakuvat ovat ylimitoitettuja. Ministeri Mikkonen on aiemmin kuvaillut perussuomalaisten välikysymystä rajaturvallisuudesta uhaksi kansalliselle turvallisuudelle, ja viimeisimpänä hän vihjaili opposition olevan hybridivaikuttaja. Ministeri Mikkosen toimien tai pikemminkin toimimattomuuden vuoksi hän lienee näissä lausunnoissa nähtävästi puhunut itsestään.
Arvoisa puhemies! Varmin tapa estää Suomeen suuntautuva turvapaikanhakijoihin perustuva hybridivaikuttaminen on varmistaa, ettei tänne halua tulla hakemaan turvapaikkaa kukaan sellainen, jolla ei ole oikeaa hätää. Todellisessa hädässä olevalle kelpaa mikä tahansa turvallinen maa eikä vain se, josta saa parhaat etuudet.
Kannustankin hallitusta käynnistämään välittömästi Tanskan parlamentin viime kesäkuussa hyväksymän lain kääntämisen suomen kielelle. Teillä on hallituksessa kokemusta kopioinnista, kun te kopioitte Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkosen ja kutsutte nyt sitä pohjoismaiseksi työnhakumalliksi, joten ehdottaisin teille, hallitus, että käännätte Tanskan mallin suomen kielelle, kopioitte sen, ja tämän esityksen voitte sitten nimetä pohjoismaiseksi turvapaikanhakumalliksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-14T17:26:07,2022-06-14T17:32:29,Hyväksytty,1.1
2022_72_54,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne poissa, edustaja Laakso poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_55,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rajavartiolakia. Esityksen tavoitteena pitäisi olla rajaturvallisuuden vahvistaminen parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin. Esitys kyllä tunnistaa sen, että muuttoliikettä voidaan käyttää hyväksi hybridivaikuttamisessa, mutta se ei edelleenkään tuo lakiin niitä pykäliä, joilla turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin hybridivaikuttamisen tilanteessa keskeyttää kokonaan. Useat muutkin EU-maat ovat näin toimineet, ja niin pitäisi myös meidän toimia.
Koska lain tavoitteena on tehdä rajavartiolakiin kiireellisimmiksi katsotut muutokset, ei hallitus ilmeisesti katso perussuomalaisten ehdottamaa muutosta kiireelliseksi. Hallitus ei siis katso hybridioperaation keskeyttämisen mahdollistavia pykäliä kiireellisiksi — käsittämätöntä — ei edes, vaikka esityksessä itsessään on mainittu, että turvapaikanhakijoita käyttävä hybridioperaatio saattaa aiheuttaa vakavan uhan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Voiko tästä, arvoisa hallitus, peruste rajan sulkemiselle enää parantua?
Arvoisa puhemies! Hallitus jättää maahantulijoille oven auki, sillä uudistus antaisi mahdollisuudet vain keskittää turvapaikan hakemisen yhteen tai useampaan eri rajanylityspaikkaan. Kuvitteleeko hallitus, että mahdollinen vihamielinen valtio ei kykenisi kuljettamaan turvapaikanhakijoita näille valituille rajanylityspaikoille?
Esitys lisäisi rajavartiolakiin myös täydentäviä säädöksiä, jotka koskevat esteiden rakentamista rajavyöhykkeelle — tämä kohta on kannatettava. Tämän lisäksi esityksessä on sääntelyä, joka velvoittaa luovuttamaan omaisuutta tai suorittamaan palveluja Rajavartiolaitokselle, toki korvausta vastaan. Hallitus siis mieluummin velvoittaa yksityiset myymään omaisuuttaan ja palveluitaan, jotta turvapaikanhakijat saataisiin rajan yli, kuin estää ihmismassojen virtaamista Suomeen. Prioriteetit ovat jälleen kerran täysin vääristyneet.
Ilman rajaa sulkevia ja turvapaikkahakemusten käsittelyä keskeyttäviä pykäliä en voi tällaista esitystä hyväksyä. Meidän on muistettava, että kansallinen turvallisuus on se tärkein, mitä meidän pitää tässä talossa vaalia. Kaikenlainen lillukanvarsiin puuttuminen ja kiertäminen kuin kissa kuumaa kuppia lainsäädännön ollessa kyseessä on mielestäni edesvastuutonta tilanteessa, kun Euroopan turvallisuustilanne on heikentynyt, tilanteessa, jossa tiedämme, että mahdollinen hybridivaikuttamistilanne on edessämme. Toivon, että valiokunta katsoo käsittelyssään vakavasti sen, että me saamme koko itärajan suljettua tällaisessa tilanteessa, ja uskon siihen, että saamme tällaisen tavoitteen vielä toteutettua.
Sitä, että perussuomalaiset ovat tätä korostaneet koko ajan, alusta saakka, nyt ja tulevaisuudessa, sitä täytyy korostaa. Perussuomalaiset ovat toimineet tässä vastuullisesti, ja niin tulemme toimimaan tästedeskin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-14T17:32:37,2022-06-14T17:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_72_56,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_57,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tunnen toisinaan itseni hivenen papukaijamaiseksi, kun me toistuvasti puhumme tästä samasta asiasta tässä salissa, mutta siltikään ei mitään tapahdu. Äsken puhuttiin siitä, että hallitus varautuu vihamielisen toimijan siirtolaisilla aiheutettuun vaikuttamiseen toiseen valtioon sillä, että tuodaan EU:n turvapaikkaviraston ihmisiä käsittelemään turvapaikkahakemuksia. Nyt hallitus saa aikaiseksi rajavartiolain muuttamisen, mutta täältä uupuu edelleen keskeinen pykälä, jolla voitaisiin turvapaikkahakemusten vastaanotto keskeyttää väliaikaisesti sellaisessa tilanteessa, jossa maamme rajoille kohdistuu tämmöinen hybridioperaatio.
Kaikkihan lähtee siitä, millä tavalla tätä ilmiötä katsotaan, kuten äsken totesin. Jos sitä katsotaan turvapaikkapolitiikan ja turvapaikan saamisen oikeuden näkökulmasta, niin silloinhan me emme voi sulkea rajojamme, mutta jos sitä katsotaan kansallisen turvallisuuden ja kansakunnan elämän näkökulmasta ja puolustuksellisesta näkökulmasta, niin silloin rajan sulkemisen täytyy olla mahdollista. Tämä on tietyllä tapaa äärimmäisen turhauttavaa, että tällaisesta perusasiasta pitää tässä salissa puhua. Meidät on tänne valittu Suomen kansan edustajiksi. Meidät on tänne valittu huolehtimaan ensisijaisesti suomalaisista, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, ja syystä tai toisesta hallitus tuo meille toistuvasti esityksiä, joissa suomalaisten turvallisuudesta ja omaisuudesta, jopa sosiaaliturvasta voidaan leikata, kunhan vain ulkomaalaisen yksilöllinen oikeus hakea turvapaikkaa toteutuu. Se ei ole perussuomalaisten mielestä ok.
Nyt ongelma on se, mitä tämä lakiesitys tarkoittaisi käytännössä. Jos meille tulee tolkuton paine rajalle — sanotaan nyt itärajalle tässä tapauksessa — niin ei sillä ole mitään merkitystä, vaikka me suljemme jonkun raja-aseman, jos tämä paine tulee siitä raja-aseman vierestä ja meillä ei ole mahdollisuutta sanoa ”ei, me emme ota hakemuksia vastaan”, saati sitten, että me voisimme estää näitä henkilöitä fyysisesti. Nämä kaksi asiaa puuttuvat lainsäädännöstämme, ja tämä ei ole kestävää silloin, kun me puhutaan vihamielisestä vaikuttamisesta, jota voidaan ehkä pitää tänä päivänä jopa tällaisena uudenlaisena sodankäynninkin tapana.
Otan tässä yhteydessä esiin Rajaturvallisuusunioni ry:n 14.5.2022 edustajakokouksen lausunnon. Tämä unioni on siis suurin rajavartijoiden ammattiyhdistysliike. He toteavat omassa lausunnossaan näin: ”Maamme hallitus on päivittämässä valmiuslakia, mutta kyseinen lakimuutos on puutteellinen. Turvapaikkahakemusten vastaanotto tulisi pystyä keskeyttämään määräajaksi rajalla ja rajoittaa ainoastaan ulkomaan edustustoihimme.” Tämä on siis niiden henkilöiden näkemys, jotka seisovat siellä rajalla. Eivät poliitikot sinne mene seisomaan, saati että poliitikot voisivat antaa heille ohjeita, jos ei sellaisia ohjeita ole lainsäädännössä, ja tämä on aivan selvä asia.
Kuten tässä on todettu, perussuomalaiset ovat alusta pitäen toistuvasti toistaneet vaatimuksensa siitä, että meillä täytyy lainsäädännössä olla mahdollisuus keskeyttää hakemusten vastaanotto siinä kohtaa, jos paine ylittyy tai kyse on tällaisesta vihamielisestä vaikuttamisesta.
Arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen tänään puheenvuoroissaan nosti esiin rajamenettelyn mutta ei halunnut vastata siihen, mitä rajamenettely tarkoittaa. Se tarkoittaa siis sitä, että ihminen ohjautuu joko rajamenettelyyn tai turvapaikkamenettelyyn. Rajamenettelyyn voidaan ohjata vain sellaisista maista tulevia henkilöitä, joista tulevat saavat EU-alueella alle 20 prosentissa tapauksista turvapaikan. Se tarkoittaa sellaisia maita kuin USA tai Kanada tai Ruotsi tai niin päin pois. Se ei suinkaan tarkoita niitä lähtömaita, joita nähtiin esimerkiksi viime vuoden loppupuolella Puolan rajalla. Tältä osin rajamenettely ei ole vastaus tähän ongelmaan.
Sitten täälläkin, kuten valmiuslaissa, halutaan kajota ulkomaalaisten hyväksi suomalaisten omaisuuteen, tämän esitetyn lain 39 a §:ssä. Täällä jopa edellytetään, että Rajavartiolaitokselle annetaan elintarvikkeita. Kyllä sanoisin nyt näin, että sen sijaan, että me veisimme täällä leivän omien lastemme suusta, meidän täytyy tässä maassa pystyä katsomaan tätä ongelmaa nimenomaan kansallisen turvallisuuden ja puolustuksellisesta näkökulmasta ja tältä osin lakata esittämästä sitä, että kajotaanpa suomalaisten omaisuuteen, turvallisuuteen tai hyvinvointiin. Tänne on saatava ne keskeyttämispykälät. Tämä lakiesitys on, arvoisa puhemies, torso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T17:36:35,2022-06-14T17:42:52,Hyväksytty,1.1
2022_72_58,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa, edustaja Kivisaari poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_59,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä ovat perussuomalaiset pitäneet tänään erittäin hyviä puheenvuoroja, ja kävimme myös lähetekeskustelun tästä laista aikaisemmin.
Olin itsekin hyvin hämmentynyt ministeri Mikkosen... Ehkä jotenkin tuli semmoinen tunne, että hän ei oikein ota tätä vakavasti, että aivan kuin tämä olisi aivan normaali tilanne ja tässä pohtisimme aivan normaaleja turvapaikkamenettelyjä semmoisissa normaalioloissa. Jos ajatellaan tätä lainsäädäntöä — valmiuslakia ja sitten tätä rajaturvallisuuslainsäädäntöä — niin tämähän on nimenomaan lähtenyt tästä Venäjän hyökkäystilanteesta, ja kuten täällä hallituksen esityksessäkin todetaan, niin Suomi on turvallinen oikeusvaltio, sitä pitää arvioida yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta ja erityistä huomiota tulee kiinnittää ihmisten turvallisuuden paranemiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. Minä ymmärrän tämän niin, että tässä nyt puhutaan siitä, että Suomessa asuvat ihmiset, Suomen kansalaiset odottavat täällä, että tilanne on vakava — ja kuten edustaja Antikainen toi esille, meillä on Nato-hakemus vireillä — ja meidän pitää suojata se, että meillä on rajat kunnossa ja Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti ovat sellaisessa kunnossa, että me voimme itseämme puolustaa. Meillähän on hyvä maanpuolustus, mutta jos tänne voidaan tulla siirtämään massoittain ihmisiä, aiheuttamaan tänne sekasortoa, niin se on samanlaista sotilaallista hyökkäämistä kuin mikä tahansa muu. Täällä hallituksen esityksessäkin todetaan, että hybridivaikuttamiseksi katsotaan suunnitelmallinen toiminta, jossa valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija hyödyntää laaja-alaisesti ei-sotilaallisia keinoja pyrkien vaikuttamaan valtion heikkouksiin ja saavuttamaan oman tavoitteensa esimerkiksi nimenomaan tämmöisellä ihmisten massoittaisella lähettämisellä, jota me olemme nähneet muun muassa Puolassa. Ihmiset elävät tällaisessa tilanteessa. Tällä hetkellä olemme saaneet kuulla, että tilanne — mikä nyt tietysti on tilanne, missä meidän ei pitänyt olla — on se, että meillä on nyt Nato-hakemus odotustilassa, minkä piti olla muutaman päivän asia, ja nyt Turkki onkin ilmoittanut, että tämä asia ei ole näin. Olemme tässä tilanteessa, että meillä on tuo naapuri hyvinkin arvaamaton ja ei ole ollenkaan poissuljettua, kuten sieltä heidän päämiehensä on ilmoittanut, että jonkinlaisia seuraamuksia voi tulla, ja hybridivaikuttaminen on varmastikin yksi asia, mitä hänen mielessään on käynyt.
Kun oppositiosta olemme tuoneet esille näitä pykälävaatimuksia siitä, että meillä täytyy olla rajavalvonta sellaisessa kunnossa, että me voimme keskeyttää hybridivaikuttamistilanteessa ihmiset tuonne rajalle, että he eivät tule tänne sisäpuolelle eivätkä tule tänne mihinkään menettelyihin, niin meille on tosiaan vastattu, kuten edustaja Antikainen perussuomalaisista toi hyvin esille, että perussuomalaiset uhkaavat kansallista turvallisuutta ja jopa oppositio on hybridivaikuttaja. Onhan tämä nyt aivan kamalaa, jos täällä eduskunnassa ei voi kertoa, mitä lainsäädäntötarpeita meillä on, että se olisi hybridivaikuttamista. Mutta se on pöyristyttävää, että tätä tilannetta ei oteta vakavasti. Täällä tänään, kun oli lähetekeskustelu, puhuttiin näistä ihmisoikeuksista, ja se on totta, että ihmisillä on ihmisoikeudet, ei kai sitä kukaan ole kiistänyt. Mutta tässä puhuttiin jatkuvasti kahdesta eri asiasta kuin mistä me puhumme: Kun me puhumme nyt Suomen turvallisuudesta ja Suomen rajaturvallisuudesta ja suomalaisten ihmisten turvallisuudesta, niin täällä puhuttiin oikeudesta hakea turvapaikkaa. Mutta kun me puhumme nyt hybridivaikuttamisesta, jossa ihmisiä käytetään massoittain aiheuttamaan sekasortoa siihen yhteiskuntaan, niin emme me puhu mistään normaalitilanteesta, jossa esimerkiksi joku henkilö lähtee sodan jaloista, kuten esimerkiksi Ukrainasta on tultu tänne. Emme puhu nyt ollenkaan sellaisesta tilanteesta. Tahallaan sotketaan nämä asiat.
Sitten jos tullaan näihin ihmisoikeussopimuksiin, niin eihän niiden tarkoitus ole koskaan ollut edistää sitä, että ihmisoikeussopimusta tai ihmisoikeuksia käytetään väärin. Jos ajatellaan, niin meillähän on hyvin pitkä tausta ollut tämmöisellä kuin oikeuden väärinkäytön kielto. Se on hyvin historiallinen oikeuskulttuureissa tunnettu oikeusperiaate, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Ruotsissa, osittain kirjoitettu lakeihinkin ja periaate, Suomessakin siitä käytetään nimitystä šikaanikielto, elikkä oikeutta ei voi käyttää kiusantekoon ja lain väärinkäyttöön. Ja sitten samaan aikaan meidän hallitus on enemmän huolissaan siitä, että on nämä väärinkäyttäjät, että pitääkö meidän nyt ottaa heidän hakemuksensa vastaan vai ei. En voi nyt ymmärtää tätä, mitä varten tätä rajaturvallisuutta ei voi laittaa kuntoon. Todellakin toivon, että perussuomalaisten ja ymmärtääkseni kokoomuksen esitys siitä, että tämä pykälä tulee saada tänne, on edellytys, että nämä lait etenevät ja pitävät, koska emme me voi taipua sen edessä, että meillä on haava, joka aiheuttaa meille tilanteen, että meidän maanpuolustus ei ole kunnossa.
Mielenkiinnolla odotan, kun meidän perussuomalaisten puheenjohtaja Purra toi esille, että valiokunta on pyytänyt tämän kysymyksen ja vastaukset, mitä EU:sta on kysytty. Ihan mielenkiintoista se on nähdä, mutta sanoisin kuitenkin sen ja muistuttaisin, että maanpuolustus ei ole EU:n toimivaltaa. Ei voi olla niin, että me olemme jossakin kerhossa, joka on ollut alun perin talousaluekerho, että he tulevat päättämään meille, miten me puolustamme itsenäistä valtiotamme hybridihyökkäykseltä. Vaikka minä sanoisin henkilökohtaisesti, että vaikka sieltä olisi sanottu mitä, niin katin kontit, eivät ole Puola ja Latviakaan niistä välittäneet, vaan ne ovat halunneet turvata kansallisen turvallisuuden ja oman maansa. Todella toivon, että hallitus nyt tässä viisastuu ja tuo suomalaisille sellaiset pykälät, joita suomalainen kansa on halunnut ja tarkoittanut, ja varmasti kukaan ei halua tänne mitään hybridihyökkäyksiä. Laitetaan ne pykälät kuntoon, niin päästään tässä asiassa nyt kerta kaikkiaan eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T17:43:05,2022-06-14T17:49:52,Hyväksytty,1.1
2022_72_60,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_61,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäys rauhaa ja Ukrainaa vastaan on viimeistään osoittanut kaikille, että presidentti Putinin häikäilemättömyydellä ei ole mitään rajoja. Presidentti Putin näköjään kuvittelee olevansa myöhempien aikojen Pietari Suuri, jonka pitää ottaa Venäjälle takaisin naapurimaidensa alueita. On käynyt täysin selväksi, että Venäjällä, tämän päivän Putinin Venäjällä, ei ole minkäänlaista kunnioitusta maan solmimia kansainvälisiä sopimuksia kohtaan eikä ole minkäänlaista kunnioitusta naapurimaidensa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta kohtaan. Tämä on mielestäni tärkeää meidän Suomessa pitää mielessä tässä tilanteessa, jossa olemme — aivan oikein — hakeneet Naton jäsenyyttä ja jossa tämä prosessi on kesken. Samalla tiedämme, että Venäjä ei meidän Nato-jäsenyydestämme pidä, koska siellähän jatkuvasti valehdellaan omalle kansalle ja maailmalle, että Nato muka on uhka Venäjän turvallisuudelle ja että Nato muka vyöryy ja laajenee kohti Venäjän rajoja, vaikka kysymys on siis itsenäisten maiden omaehtoisesta päätöksestä hakea Nato-jäsenyyttä tai liittyä Natoon, millä haetaan nimenomaan turvaa Venäjää vastaan.
Kaiken tämän valossa on mielestäni tärkeää, että me Suomessa ja Suomesta pystymme antamaan Venäjälle oikeita signaaleja siitä, miten pystymme omaa rajaamme valvomaan ja rajamme kautta tapahtuvaa painostamista Suomea kohtaan torjumaan ja ennalta estämään. Meidän on siis annettava signaali Venäjälle siitä, että tällainen niin sanottujen turvapaikanhakijoiden käyttäminen aseena Suomea vastaan Suomen painostamiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiseksi ei onnistu. Tämä viesti meidän on pyrittävä antamaan ja toivottava, että tällaisella viestillä olisi merkitystä — joskaan Venäjän kohdalla tänä päivänä mistään ei voi olla varma. Joka tapauksessa tilanne ei saa olla se, että Venäjälle syntyy mielikuva siitä, että Suomella ei olisi kaikkia laillisia ja kaikkia käytännöllisiä mahdollisuuksia torjua Venäjän mahdollista pyrkimystä turvapaikanhakijoita aseenaan käyttäen painostaa ja horjuttaa Suomea. Venäjälle ei saa syntyä mielikuvaa, että tämä on jollain tavoin epäselvä tai heikko kohta, johon heidän kannattaa panostaa.
Tähän väliin sanon, että totta kai aivan eri asemassa ovat aidot turvapaikanhakijat, joista täällä aiemmin iltapäivällä myös puhuttiin. Me kaikki haluamme auttaa aidosti hädässä olevia ihmisiä, mutta aidossa turvapaikanhaussa on kysymys jostain muusta kuin siitä, että Venäjä käyttää ihmisiä, niin sanottuja turvapaikanhakijoita, Suomea vastaan aseena painostaakseen Suomea tai horjuttaakseen Suomea.
Kun haluamme antaa yksiselitteisen viestin Venäjälle, se tarkoittaa sitä, että meidän lakimme on sellaisessa asennossa ja on sen sisältöinen, että tarvittaessa Venäjän hybridivaikuttamisen olosuhteissa pystymme väliaikaisesti ja poikkeuksellisesti kokonaan sulkemaan itärajamme, kokonaan estämään turvapaikanhaun Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla. Ministeri Mikkonen on aikaisemmin sanonut, että tämä on tilanne, että jos tarve vaatii, voimme sulkea vaikka koko itärajan. Kysyin tätä asiaa ministeri Mikkoselta tässä samassa salissa muutama tunti sitten, kun asiasta keskusteltiin, ja pitää sanoa, että hänen vastauksensa ei minua tyydyttänyt, vaikka pyysin häntä vain vahvistamaan, että se, mitä hän joitakin aikoja sitten Helsingin Sanomien haastattelussa sanoi tai STT:n haastattelussa sanoi, pitää edelleen ja tämän hallituksen esityksen valossa paikkansa. Tähän en saanut valitettavasti tyydyttävää vastausta.
Meidän lainsäädännöltä vaaditaan siis selkeyttä kahdessa suhteessa: Ensinnäkin raja on voitava poikkeuksellisesti sulkea kokonaan tällaisessa Venäjän painostustilanteessa. Toiseksi meidän rajalla toimivilla viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet estää rajan yli pyrkiminen. Vaikka tuo tapahtuisi rauhanomaisesti rajan yli kävellen, niin meillä pitää olla riittävät toimivaltuudet tällainen rajan ylittäminen estää, jos siellä Venäjän masinoimana on kävelemässä tuhansia tai kymmeniätuhansia ihmisiä Suomeen.
Herra puhemies! Luotan siihen, että käytännön tilanteessa Suomi tekee kaiken voitavansa oman rajansa ja oman suvereniteettinsa puolustamiseksi ja turvaamiseksi, mutta tilanne olisi vielä parempi, jos meidän lainsäädäntömme tältä osin olisi täysin selkeä ja yksiselitteinen, ja nyt tämän hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä meillä on mahdollisuus lakia tällä tavoin selkeyttää ja laki näin kirjoittaa.
Herra puhemies! [Puhemies koputtaa] Tämä menee eduskunnan perustuslakivaliokuntaan lausunnolle, ja itse olen huolissani siitä, mitä perustuslakivaliokunta — eli sen kuulemat professorit — tulee lausumaan. Nimittäin henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että perustuslakivaliokunta lukuisissa asioissa ottaa ylikireitä, käytännön kannalta huonosti toimivia tulkintoja. Tässä en todellakaan tarkoita sitä, että perustuslakivaliokunta olisi ylikireä puolustaessaan Suomen alueellista koskemattomuutta, Suomen suvereniteettia ja Suomen mahdollisuutta torjua rajallamme Venäjän hybridioperaatiot. Ei ole huolta siitä, että perustuslakivaliokunta tältä kannalta antaisi ylikireän lausunnon. Sen sijaan on reaalinen riski siitä, että perustuslakivaliokunta antaa toiseen suuntaan ylikireän lausunnon, jossa korostetaan turvapaikkahaun oikeutta yli näiden Suomen oikeuksien.
Herra puhemies! Tässä mielessä ja lopuksi lainaan hallintovaliokunnan lausuntoa ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta ja toivon, että myös perustuslakivaliokunta ja sen asiantuntijat lukevat sen. Lainaus kuuluu näin: ”Suomen ensisijaiset velvoitteet kohdistuvat Suomen oikeuspiiriin kuuluviin, ja julkisella vallalla on perustuslain 22 §:n mukaan velvollisuus taata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Hallintovaliokunta katsoo, että Suomen kansalaisille ja muille maassa oleskeleville kuuluvien erittäin tärkeiden kollektiivisten etujen on joissain poikkeuksellisissa tilanteissa syrjäytettävä maan ulkopuolella olevien henkilöiden yksilölliset edut.” Tämä lausunto on hyvin tuore. Sen on hallintovaliokunta antanut aivan äskettäin ihmisoikeusselonteosta. Tämä lausunto on todellakin annettu huhtikuussa tänä keväänä, ja toivon, että perustuslakivaliokunnassa tämä asia nähdään tässä valossa ja ymmärretään, että nyt emme puhu aidoista turvapaikanhakijoista ja heidän oikeuksistaan, nyt puhumme siitä tilanteesta, jossa Venäjä, häikäilemätön Venäjä, käyttäisi ihmisiä aseena Suomea vastaan, Suomen painostamiseksi ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-14T17:49:00,2022-06-14T17:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_72_62,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_63,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Zyskowicz esittelikin tätä hallintovaliokunnan ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta antamaa lausuntoa, ja se on kyllä erinomainen. Ja on totta, että näyttää siltä, että hallitus katsoo asiaa — mutta ehkä se voi olla myöskin niin, että asiantuntijapiireissä asiaa katsotaan — hyvin yksisilmäisestä näkökulmasta, ja tässä nimenomaisessa tilanteessa pitäisi panna vaakakuppiin suomalaisten kollektiiviset oikeudet ja myös ne perus- ja ihmisoikeudet, heidän oikeutensa turvallisuuteen, ja sitten ulkomaalaisen yksilön etu. Ja nämä on laitettava vaakakuppiin tilanteessa, jossa meidän täytyy ensisijaisesti huolehtia suomalaisista ja Suomen turvallisuudesta.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä edustaja Zyskowicz totesi, että hän luottaa siihen, että tositilanteessa täällä toimittaisiin siten, ja näin ovat itse asiassa ministerit moneen otteeseen sanoneet, että rajat menevät kiinni, jos tällainen tilanne tulee. Mutta kun se faktuaalinen tilanne on se, että rajavartija on virkamies ja hän noudattaa lakia. Hän ei voi tehdä omassa työssään sellaista, josta ei laissa hänelle ole suotu toimivaltaa, ja se tarkoittaa sitä, että jos laissa ei lue, että hän voi kieltäytyä joissain tilanteissa ottamasta turvapaikkahakemusta vastaan, niin hän ottaa joka ikisen vastaan sen mukaan, mikä meidän lainsäädäntömme tällä hetkellä on, ja se on aika iso ongelma.
Sitten mitä tulee tähän esitykseen, niin kun lukee tätä perusteluosaa täällä, niin täällähän nimenomaan todetaan kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä, että sääntely ei mahdollista kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelemättä jättämistä, jos henkilö on esittänyt hakemuksen Suomen viranomaiselle Suomen rajalla, alueella tai kauttakulkualueella, ja tämä tarkoittaa sitä, että tällä ei päästä siihen tilanteeseen, johon pitäisi päästä, silloin kun vihamielinen toimija Suomea tällaisella ihmisaseella haluaa painostaa. 
Sitten kysymys on kai lopulta tästä palautuskiellosta — tässäkin salissa tänään päivällä kuultiin monta puhetta siitä —, joka toki on Suomea sitova, mutta jos olen oikein ymmärtänyt, niin palautuskiellon osalta todetaan, että ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, mutta eihän tässä puhuta mitään siitä, pitääkö nämä henkilöt päästää rajan yli. Nythän on kysymys siitä, että me tarvitsemme pykälät, joilla tämmöisessä poikkeuksellisessa hyökkäystilanteessa voimme lakata ottamasta näitä hakemuksia vastaan, ja toisaalta sitten myös toimivallasta siitä, että jos raja-asema on suljettu ja joku tulee maastorajan kautta, niin heidät pitää voida pystyä estämään siinä. Ei voi olla niin, että Suomi voitaisiin käytännössä miehittää sillä, että ihmiset vaan tulisivat jonossa rajan yli, ja tämä on kyllä sellainen asia.
Ja sitten yksi asia, mikä itseäni häiritsee hirveästi tässä keskustelussa — sanon sen, arvoisa puhemies, tähän loppuun — on se, että joskus aikanaan kun opiskelin Poliisikoulussa, niin siellä todettiin, että on hyvä, jos ajattelee vähän rikollisin mielin. Silloin pääsee esimerkiksi tutkinnassa helpommin eteenpäin, ja tässä ehkä pitäisi ajatella myöskin niin, hiukan rikollisin mielin, ja miettiä, mitä tekisi täysin häikäilemätön diktaattorimainen henkilö. No, hänhän lähettäisi sellaisia ihmisiä, jotka olisivat hänelle hyödyksi. Eikö vain? Ja se tarkoittaa sitä, että sieltä voi aivan hyvin tulla sitten taisteluosastoja, ja heille annetaan vain ohjeeksi, että ole hyvä, mene tuosta noin rajan yli ja sano ”asylum”, ja kävelet rauhallisesti, et rupea rettelöimään. Tällä tavallahan tämä homma toimii. 
Kyllä minä sanoisin, että me olemme nyt niin vakavien kysymysten äärellä, että toivon, että tästä talosta ja tästä salista löytyy riittävä tahto sille, että me nostamme nimenomaan kansallisen turvallisuuden, Suomen ja suomalaisten turvallisuuden, ykkösasiaksi, ja että se näkyy tässä lopullisessa lakiesityksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T17:59:49,2022-06-14T18:04:35,Hyväksytty,1.1
2022_72_64,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_72_65,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteensä 14:ää eri lakia. Näistä yksi kuuluu valtioneuvoston kanslian hallinnonalalle, yhdeksän oikeusministeriön hallinnonalalle, kaksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle, yksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja yksi sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.
Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa eräistä niistä viranomaisen hallintopäätöksistä, joista nykyisin on vielä säädetty suora valitustie korkeimpaan hallinto-oikeuteen, valitettaisiin hallinto-oikeuteen eikä suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Myös tietyistä yleisten tuomioistuinten hallintopäätöksistä valitettaisiin jatkossa hallinto-oikeuteen. Ehdotettu valitustie vastaisi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaista pääsääntöä. Tämän pääsäännön mukaan viranomaisten hallintopäätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen ja vain valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä valitetaan suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Hallituksen tavoite on yhtenäistää viranomaisten hallintopäätöksiä koskeva muutoksenhakutie ja vahvistaa korkeimman hallinto-oikeuden asemaa oikeuskäytäntöä ohjaavana ylimpänä tuomioistuimena. Muutoksenhakutien muuttamisella turvataan myös näissä asiaryhmissä asianosaisen oikeus kaksiportaiseen muutoksenhakuun eli valitukseen hallinto-oikeuteen ja sen jälkeen valituslupahakemukseen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-06-14T15:02:08,2022-06-14T15:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_72_66,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tähän hallituksen esitykseen minulla ei ole mitään lisättävää, ei sen kummemmin kehumista eikä moittimista. Mutta ehkä tämänkaltaisen valitustiepykälän yhteydessä on syytä käyttää eduskunnassakin puheenvuoro siitä, että kansalaiset alkavat ainakin minulle tulleen palautteen mukaan vähän huolestua siitä, että meillä koko ajan yritetään valitusoikeutta laajentaa asiassa kuin asiassa. Sehän johtaa tietenkin minkä tahansa prosessin tai investoinnin ikään kuin käsittelyn pitkittymiseen — vuosia ja vuosia, ne saattavat parhaat kestää jo kymmenen vuotta, oikeudenkäynnit, ja tässä on olemassa selvä vaara, että kun ympäristöoikeus nyt kansainvälisestikin koko ajan korostuu ja samanaikaisesti Suomessa halutaan valitusoikeutta laajentaa joka asiassa laajemminkin kuin vain paikalliselle yhteisölle, niin pelko on siinä ja kansalaisilla on se pelko, että tästä seuraa se, että meidän kansanvaltainen järjestelmämme alkaa entistä enemmän muistuttamaan oikeusvaltaista järjestelmää.
Se ei voi olla asioitten eteenpäinmenon kannalta enää järkevää, että ne ihmiset, jotka on valittu päättäjiksi, eivät periaatteessa voi enää päättää eivätkä tulkita asioita, vaan aina joku valittaa, ja mitä helpommaksi tämä valitustie tehdään — mikä nyt näkyy olevan myös tendenssi — niin se johtaa siihen, että myös kiusalla tehdään valituksia, että valitetaan periaatteesta, koska ideologisesti ei olla samaa mieltä. Ja tämän jälkeen ollaan kyllä aikamoisia päätöksiä nähty sekä korkeimmalta oikeudelta että korkeimmalta hallinto-oikeudelta. En käy niihin yksityiskohtaisesti, mutta siellä alkaa jo semmoinen näkemys olla, että se ei vastaa enää ihmisten normaalia käytännön oikeustajua, eikä varsinkaan sitä käytännön tuntemusta, mitä paikallisilla ihmisillä on.
Tämä on semmoinen ongelma, että tästä kannattaa kyllä ilman sen kummempaa tuomareitten syyllistämistä käyttää eduskunnassa puheenvuoro, että suoraan sanoen itsekin olen, arvoisa oikeusministeri, erittäin huolissani tästä nykysuuntauksesta. Se saattaa vähentää halukkuutta investoida Suomeen. Se saattaa johtaa monissakin pienissä asioissa siihen, kuten olemme näissä susiasioissa nähneet, että olemattomasta asiasta tulee jäätynyt konflikti, joka sitten eri ihmisryhmien välejä hiertää ja aiheuttaa vaikka minkä näköisiä sivuvaikutuksia, itse asiaan nähden paljon suurempia, mitä se asian ratkaisu itse asiassa edellyttäisi.
Se, että paikallisesti pystytään ratkaisemaan asioita, on jo ajat sitten unhoitettu ja se ei enää toteudu, vaan se siirtyy sitten jonnekin kauemmaksi, jonnekin Lapin käräjäoikeuteen, esimerkiksi nämä susilupavalitukset. Eikä tämä nyt ole mikään susiasia, mutta se on hyvä esimerkki siitä, mihin se sitten johtaa, että kun päättäjät eivät voi enää päättää, niin sitten se koko ajan byrokratisoituu. Se hirveän paljon sitoo oikeuden resursseja, ja sitten täällä eduskunnassa joudutaan käyttämään puheenvuoroja, että oikeusjärjestelmään pitää kohdentaa lisäresursseja, jotta asiat saadaan käsiteltäväksi. Kyllähän meidän pitää ajatella hieman toisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-14T15:05:50,2022-06-14T15:08:56,Hyväksytty,1.1
2022_72_67,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_68,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä puhui erittäin hyvää ja oikeaa asiaa. On ymmärrettävä, että tämä lainsäädännön uudistus, minkä juuri oikeusministeri esitteli, on tarpeellinen ja hyvä. Mutta ei ole tuomioistuimen vika tietenkään, että tulee valituksia ja niitä käsitellään — sehän osaltaan on vain tuomioistuimen tehtävä, tietenkin juuri tämä.
Mutta se, mikä pitää eduskunnassa ottaa ihan oikeasti vakavasti: tällä vaalikaudella ei takuulla kerkiä, mutta seuraavissa vaaleissa voisi jo keskustella ja pitää keskustella valitusoikeuden jonkunnäköisestä järkevöittämisestä. Eihän se voi olla niin, että sama henkilö voi... Ensinnäkin tiedän yhden tapauksen Pohjois-Karjalasta. En lähde yksilöimään paikkakuntaakaan, mutta esimerkkinä nimettömänä: Eräs hanke oli kaavoituksessa ensin vireillä, ja pitkien valitusaikojen jälkeen se kauppa hyväksyttiin monen vaiheen jälkeen. Sitten tulee sen rakennusluvan hakeminen. Taas valitetaan monta kertaa, sama juttu. Nyt sitten pitää vielä eräs oikeustoimi tehdä, josta on myös kolme eri valitustietä. Esimerkiksi kaavoitusasioissa pitää mennä siihen, että kun hyväksytään rakentamiskaava, jossa on omakotitalot, rivitalot ja kerrostalot ja teollisuusrakentaminen ja mitä vain, niin se kun on kerran hyväksytty, siitä ei sen jälkeen pidä valittaa eikä saa valittaa — ainoastaan rajanaapuri, jos sitten haluaa nähdä piirustukset, että mitä tähän tehdään. Se on ymmärrettävää. 
Demokratia on kärsinyt valtavan tappion tässä. Pieni vähemmistö alkaa määrätä, mitä tässä maassa tehdään. Otetaan karkein esimerkki, tämä Harjavallan BASFin tehdas, akkutehdas, jonka ympäristöluvan korkein hallinto-oikeus perui: Teollisuusyhtiö on pistänyt valtavan määrän rahaa siihen laitteistoon, rakentamiseen ja moneen muuhun. Sitten yhtäkkiä ympäristölupa perutaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, tai se menee uudelle kierrokselle. Jos me tällä keinoin jatkamme, niin tälle maalle iskee semmoinen, joka tunnetaan yrityspuolella konkurssina. Rahat loppuvat. Se porukka, joka tätä haluaa ammatikseen tehdä, riemuitsee ja on saanut valtavan voiton: me saimme valittamalla nurin tuon ja tämän. Sama porukka vaatii esimerkiksi julkisessa keskustelussa sitä, että meillä pitää olla sähköautoja, meillä pitää olla puhdasta tekniikkaa. Mutta sitten siitä tehtaasta, akkutehtaasta, jolla puhdasta tekniikkaa tehdään, ruvetaan valittamaan ja se menee nurin. Eihän tämä näin voi mennä. Tämä tällainen tunnetaan yleisessä kielessä anarkiana, että voidaan kiusaamismielessä tehdä hyvät hankkeet mahdottomiksi.
Sama koskee metsien käyttöä. Olemme menossa erittäin vaaralliselle tielle, jossa erilaisilla puolivillaisilla määräyksillä aiheutetaan sellainen tilanne, että uusiutuvaa energiaa ei kohta saakaan hakata metsästä, eikä saa puuta myydä, eikä saa teollisuutta pyörittää, ei voi tehdä uusiutuvaa sähköä eikä montaa muutakaan asiaa, ja täällä me viisastelemme keskenämme siitä, pitäisikö tätä kehittää. Tähän pitää eduskunnan puuttua. Ei voi olla tällainen meno, tämä ei voi jatkua. Meiltä loppuvat rahat, meiltä loppuvat kohta työpaikat, ja se vaihtoehto on kaikille suomalaisille, myös niille valittajille, se kaikista huonoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-14T15:08:56,2022-06-14T15:12:05,Hyväksytty,1.1
2022_72_69,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_70,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme tällä kaudella, kuten varmasti aikaisemmallakin kaudella, lakivaliokunnassa valitettavasti joutuneet käsittelemään jatkuvasti sitä, että tuomioistuimien, syyttäjien ja oikeusavun perusrahoitus uupuu ja siellä tuomioistuimet ja tuomarit ja lainkäyttöhenkilöstö ovat uupuneita. Moni haaveilee työpaikan vaihdosta, ja tietysti siellä on tämä määräaikaisuus, joka rasittaa tietysti jo puolueettomuuden kannalta yleisesti ottaen, jos ajatellaan oikeusvaltiota, ja myös sitä kautta, että ihmisen on vaikea sitoutua tulevaisuuteen, kun aina on määräaikaisessa työsuhteessa. Lakivaliokunta ja eduskunta ovat saaneet ministeriltä lupauksen siitä, että saamme tämän oikeudenhoidon selonteon, ja toivonkin, että siellä on konkreettisia esityksiä siihen, että tuomioistuimet todella saavat sitä pysyvää rahoitusta, koska me voidaan täällä miettiä erilaisia keinoja ja erilaisia valitusteitä, mutta jos siellä ei ole ihmisiä pian tekemässä niitä tehtäviä, niin me voimme täällä keksiä vaikka kuinka paljon oikeussuojakeinoja tai vähentää niitä, mutta siellä ei ole ihmisiä käsittelemässä niitä. Tässä tuotiin esille nuo käsittelyajat, ja se on yksi suuri syy, kun siellä on liian vähän ihmisiä tekemässä, että käsittelyajat venyvät, ja ne venyivät esimerkiksi koronan takia.
Toinen seikka, mikä liittyy tuohon, mistä kävimme äsken vilkkaan keskustelun, on tuo rajavalvonta. Jos me emme nimittäin pidä huolta siitä, että tänne ei pääse saapumaan kymmeniäkintuhansia ihmisiä hybridivaikuttamisen kautta, tähän meidän erittäinkin anteliaaseen turvapaikkajärjestelmään, niin se tukkii meidän hallinto-oikeudet. Meillä on vuosikausia ollut jo korkeimmassakin oikeudessa yli puolet juttumääristä pelkästään näitä ulkomaalaisasioita, ja siellä on juuri tämäkin ongelma, mistä te, edustaja Hoskonen, puhuitte, että henkilö moneen kertaan hakee — vähän peruste vaihtuu, mutta aina vain sitä haetaan. Tämä on juuri se, minkä takia esimerkiksi perussuomalaiset ja ymmärtääkseni kokoomus ja varmaan kristillisdemokraattien Sari Essayahkin puhuivat tästä, että meidän pitää varmistaa tämän meidän oman järjestelmän pystyssä pysyminen. Tämä on yksi asia, joka liittyy siihen, tukkeutetaanko me meidän oikeuslaitokset niin, että siellä jäävät sitten meidän omat kaavoitusasiat, lastensuojeluasiat ja muut riidat hoitamatta tai sitten tuolla yleisellä puolella rikosasiat ja muut riita-asiat. Eli tämä on erittäin vakava asia.
Kysyisin oikeastaan nyt ministeriltä: minkälaista konkretiaa on tulossa sieltä oikeudenhoidon selvityksestä, ja oletteko te saamassa pysyvää lisärahoitusta jo ensi kaudesta lähtien? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T15:12:05,2022-06-14T15:15:04,Hyväksytty,1.1
2022_72_71,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_72,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meren puheenvuoro oli hyvä. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, jos oikeusjärjestelmään ja käräjäoikeuksiin lisätään resursseja eli annetaan lisää määrärahoja, mutta samalla tuon julki, kuten edellisissäkin puheenvuoroissa, että kyllä niihin prosesseihin myös pitää kiinnittää huomiota, eikä se koske pelkästään oikeuslaitosta. Juttelin käräjäoikeudessa pitkään olleen tuomarin kanssa, ja en nyt viitsi ihan sanoja toistaa, mitä hän jutteli, mutta kyllä sieltä esiin tuli, että kyllä siellä parannettavaa vielä on. Jonkun täytyy terveydenhuoltopuolella ja joka puolella näitä prosesseja pystyä katsomaan. Se ei voi olla lopullinen ratkaisu, että mikä tahansa asia tähän saliin tulee, niin vastaus on täältä salista aina, että lisätään henkilökuntaa ja resursseja. Ja jokaisessa hallituksen esityksessä yleensä löytyy, että resursseja pitää lisätä, milloin valkoposkihanhien lupien käsittelyyn ja milloin mihinkin, ja se osoittaa vain yksinkertaisesti sen, että joku mättää tässä hommassa.
Ja kun mennään tuonne Norjaan, niin ei tarvitse loukata suomalaisia tuomareita. Tässä lukee: ”Norjan korkein oikeus kahdesta tuulivoimapuistosta: ’haittaavat poronhoitoa’ — Mitä tapahtuu 151 turbiinille?” Siellä Norjassa tapahtui niin, että ne oli rakennettu jo valmiiksi ja korkein oikeus kielsi niitten käytön. Sen minä ymmärtäisin, jos niitä ei olisi oltu rakennettu — meillä nyt sentään korkein hallinto-oikeus on ollut viisaampi, että jos on susien levähdyspaikkojen ja lisääntymisongelmien vuoksi peruttu tuulipuisto, niin se on peruttu ennen kuin se on rakennettu. Sehän tässä olisi vielä puuttunut, että ne olisi rakennettu ja sitten peruttu.
Mutta, arvoisa puhemies, kyllähän meilläkin korkein oikeus vapautti saamelaisen sakoista, kun hän oli kalastanut asetuksen vastaisesti ja asetus perustui kalastuslakiin, joka oli kuitenkin hyväksytty perustuslakivaliokunnassa. Jos näitä rupeaa entistä enemmän tulemaan, niin ihmisillä oikeasti alkaa mennä usko koko tähän yhteiskuntajärjestelmään ja varsinkin oikeudenhoitoon, kyllä se oli niin pohjanoteeraus. Ja sanon sen suoraan tässä salissa, että luin ne perustelut enkä kerta kaikkiaan ymmärtänyt, miten semmoinen korkeuden oikeuden päätös Suomessa on mahdollista. Eri oikeuksien jakaminen ihmisille lain edessä on käsittämätön virhe, ja sanon sen oikeusministerin kuullen, että se jää tänne eduskunnan papereihin.
Korostan vielä sitä, että toivon, että oikeusministeri nyt ottaa myös tämän prosessien hallinnan ja puuttuu oikeasti siihen, että jos meillä on isoja investointeja tulossa Suomeen, niin niitä ei vuosia ja vuosia pyöritetä milloin missäkin oikeusasteessa. Ja jos tietyn tyylisuunnan ja ideologian omaavat ihmiset Suomessa oppivat sen, että aina kannattaa valittaa, vaikka se valittaja olisi kuinka eri puolella Suomea ja jonkun postilaatikon kautta ikään kuin sillä alueella osallisena yhteisössä, niin kyllähän tämä vähän pieleen rupeaa menemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-14T15:15:05,2022-06-14T15:18:09,Hyväksytty,1.1
2022_72_73,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_74,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On olemassa sellainen tunnettukin englanninkielinen sanonta, jonka juristit tuntevat, joka suomeksi menee suunnilleen näin: ”Oikeuden myöhästyminen merkitsee oikeuden epäämistä.” Minä sanoin tämän suomeksi, ministeri Henriksson varmasti tuntee tämän myös ja osaa sanoa sen minua paremmin myös englanniksi.
Tämä on Suomessa todellinen ongelma. Meillä jutut viipyvät liian pitkään, erilaiset jutut — tässä nyt on puhuttu pääosin tietynlaisista jutuista, mutta kun mennään ihan tavallisiin rikosprosesseihin, monimutkaisempiin siviiliprosesseihin, jutut viipyvät Suomessa liian pitkään, ja sitä usein sitten edeltää vielä hyvin pitkään kestänyt esitutkinta- ja syyteharkintavaihe. Olemmekin maana, Suomena, saaneet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moitteita viivästyneistä oikeusjutuista.
Usein keskustelussa tuodaan esiin se, että me tarvitsemme oikeuslaitokseen lisää resursseja, lisää voimavaroja, ja tämäkin on totta. Mutta totta on myös asian toinen puoli, joka tässä keskustelussa on tullut aika vahvasti esiin: onko käytetty ne käytettävissä olevat järkevät keinot, joilla oikeusprosesseja voitaisiin vähentää ja/tai nopeuttaa?
Kun oikeusministeriössä on varmaan monenlaisia hankkeita, joiden kaikkien järkevyydestä en ole vakuuttunut, niin voisitteko ajatella sellaista hanketta, jossa tarkasteluun otettaisiin juuri se kysymys, miten prosesseja kehittämällä, valitusoikeutta kehittämällä, itse tuomioistuinmenettelyä kehittämällä, voitaisiin nopeuttaa oikeuden saamista, jotta ei kävisi niin, että oikeus myöhästyy niin paljon, että kun tuomio aikanaan tulee, sen merkitys ei ole se, mitä se alun perin olisi merkinnyt, jos se olisi ajoissa tullut? Eli miten me voitaisiin Suomessa nopeuttaa oikeuden saamista? Tämä on minun mielestäni kysymys, johon pitää paneutua ministeriössä. On selvää, että tämä asia ei enää tälle eduskunnalle ehdi — en tunne nyt puheena olevaa esitystä, toivottavasti se vie asioita tässä suhteessa oikeaan suuntaan, mutta kaiken kaikkiaan meidän prosesseja pitäisi tässä valossa katsoa.
Lopuksi sanon kyllä vielä senkin, että varmasti meidän eduskunnassa pitää myös pyrkiä lainsäädäntötyössämme entistä selvempään ilmaisuun niin, että niin moni asia ei sitten joutuisi riidanalaisena oikeuslaitokseen eikä sieltä tulisi niin yllättäviä ratkaisuja kuin mitä täällä puheenvuoroissa on kuvattu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-14T15:18:10,2022-06-14T15:21:17,Hyväksytty,1.1
2022_72_75,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_76,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti tästä valitusoikeuden käytöstä: Toki tämä nyt lähetekeskustelussa oleva lakiesitys varmaan edistää tätä asiaa toivoakseni oikeaan suuntaan, mutta me olemme menossa tässä yhteiskunnassa sellaiseen järjestelmään, sellaista tilannetta kohti, jossa tämä maariski alkaa toimia meidän vahingoksi. Kun jatkuvasti valitamme erilaisista asioista oikeusasteissa ihan korkeinta hallinto-oikeutta tai korkeinta oikeutta myöten, se tulee johtamaan siihen — isot investoijat, jotka haluavat investoida, esimerkiksi tämä BASFin tapaus tuolla Harjavallassa — että se lähtee toimimaan Suomea vastaan. Ja varjelkoon sitä päivää, että sitä emme koskaan näe: suuret investoijat, jotka todella haluavat niitä nykyaikaisia asioita rakentaa, puhtaampaa teknologiaa, puhtaampaa sähköä ja niin edelleen — jos me heidät heitetään tästä maasta pois tällaisella tapauksella, mikä tuo mainitsemani BASFin tapaus on, se johtaa siihen, että me jäämme tänne yksinämme valittamaan toinen toisillemme siitä, miksi täällä ei ole töitä, miksi sosiaaliturva heikkenee, miksi ihmiset ovat työttömyyskortistossa, minkä tautta väkivalta lisääntyy, ja sitten varmaan joku esittää sen jälkeen, että meidän pitää tuomioistuimeen lisätä työvoimaa, että saadaan näitä juttuja käsiteltyä.
Aina puhutaan niistä hienoista juurisyistä — olkoon tämä nyt sitten juurisyiden kouluesimerkki. Meidän pitää virtaviivaistaa tätä järjestelmää, että asia käsitellään ripeästi. Esimerkiksi rakennusasioissa esitänkin, sitten kun nämä asiat ovat esillä, että kaavoituksen asema laitetaan kunniaan. Sen jälkeen, kun kaava on rakennettu — kuulukoon siihen sitten taloja, siltoja, teollisuusalueita, mitä vain — kun se on kerran hyväksytty, se on sitten siinä. Sen jälkeen valitusoikeuden pitää olla hyvin suppea: ehkä rajanaapurille annetaan pieni valitusoikeus siitä ja kuuleminen hänelle, joka asuu siinä rakennettavan kohteen rajanaapurissa.
Tiedän monta omakotitalo- ja kesämökkirakentajaa, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin tämän valitusrumban takia. Naapuri, joka on rajanaapuri tai muuten ollut ikävissä tekemisissä kyseisen henkilön kanssa, on laatinut valituksia sen takia, että viivästyttäisi hanketta. Jos maailmankatsomus on tämä, niin se on Suomelle suureksi vahingoksi.
Ja tästä edustaja Eestilän erinomaisesti mainitsemasta esimerkistä Norjan puolelta: Niitähän meillä on Suomessakin. Ei niitä Norjaan asti tarvitse mennä hakemaan, mutta edustaja Eestilä suurena herrasmiehenä tietenkin halusi säästää suomalaiset kritiikiltä. Mutta kannattaa kaikkien meidän muistaa se, että kukaan ei näitä asioita Norjasta tai Ruotsista tai mistään muualtakaan tule parantamaan, ellemme itse niitä aio parantaa. Ja kannattaa muistaa: kun tällä hetkellä tuntuu välillä siltä, että tässä maassa tehdään ympäristövaikutusten arviointeja, sitten pidetään kaiken maailman seminaareja, sitten laaditaan valituksia, niin firmoja kaatuu, työttömyys kasvaa, ihmiset ovat yhä vaikeammassa tilanteessa.
Arvoisa ministeri, te olette hyvää työtä tehnyt, ja kiitos siitä, mutta toivotaan sitten seuraavassa hallituksessa, kun ehkä olette, että lähtisi tämä asia ripeämmin etenemään ja saataisiin tätä prosessia nopeammaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-14T15:21:18,2022-06-14T15:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_72_77,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Näin, ja nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_78,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 93/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua nyt, kun käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle eräiden lakien valitustietä koskevan sääntelyn ja eräiden teknisten seikkojen päivittämiseksi. Sanoisin ehkä näin, että itse siihen esitykseen en kuullut kriittistä kommenttia. Lähden siitä, että eduskunta ja edustajat sitä kannattavat.
Sen sijaan tämä huoli siitä, että meillä prosessit venyvät: ymmärrän sen. Ja tässä muun muassa edustaja Hoskonen ja edustaja Eestilä nostivat esille rakennuslupa-asiat, nostivat esille susiasiat, niihin voi liittää vaikka merimetsot ja valkoposkihanhet, [Hannu Hoskonen: Hyvä!] ja niin edelleen. Nämä kaikki asiat ovat sellaisia, että ne pitää siinä substanssiministeriössä miettiä. Ja vaikka tämä nyt ei ole tämän päivän agendalla, niin sen verran muistan hallituksen edellisestä kehysriihestä, että me sovittiin siitä, että juuri nyt näitten asioitten tiimoilta ympäristöministeriö katsoo lävitse tämän luvituspuolen ja TEMillä sama asia. On tarkoitus sujuvoittaa prosesseja. Ja siinä, että päästäisiin eroon siitä, että asioista valitetaan niin paljon ja että nämä prosessit pitkittyvät, on myös kyse siitä, minkälainen se substanssilainsäädäntö on. Ja juuri sen takia, jos halutaan vaikuttavuutta, meidän pitäisi luvitusjärjestelmää katsoa substanssiministeriössä. Se on myös minun viestini kollegoille, että siinä on se ensimmäinen ja tärkein tarkastelukohta.
No, sitten toisaalta erittäin hyvin nostettiin tässä esille huoli oikeudenhoidon resursseista. Niin kuin edustaja Meri ja kaikki lakivaliokunnan jäsenet tietävät, tällä hallituskaudella olemme myös lisänneet tuomioistuimille, syyttäjille ja vankeinhoidolle resursseja korona-aikana ja myös tässä edellisessä lisätalousarviossa. Tässä on nyt sitten vireillä tämä oikeudenhoidon selonteko, virkamiestyönä sitä tehdään. Itse odotan myös, että virkamiehet tekevät perusteellista työtä, jotta me saamme tänne eduskuntaan syksyllä sellaisen selonteon, jonka pohjalta pystymme arvioimaan, miten näitä prosesseja pitää hoitaa tulevaisuudessa, mikä on se määrärahatarve niin, että seuraava hallitus pystyy tämän perusrahoituksen hoitamaan alusta lähtien. On hyvä, että tämä hallitus on lisännyt näitä voimavaroja, mutta tunnistan myös sen, että vielä tarvitaan lisää.
Näihin prosesseihin liittyen yhdyn myös siihen, mitä edustaja Zyskowicz sanoi — englanniksi tämä menee varmasti suurin piirtein näin: ”justice delayed is justice denied”. Ja se on totta. Sen takia me tarvitaan tehokas poliisi, tehokas syyttäjäpuoli, ja me tarvitaan sellaisia prosesseja, jotka ovat sujuvia ja jotka kansalaiset myös ymmärtävät ja jotka antavat sen oikeuden riittävissä ajoin, ja tässä on vielä tekemistä.
Voin tässä vielä mainita positiivisena kevennyksenä: tänään minulla on ollut Belgian oikeusministeri täällä Suomessa, Helsingissä, vierailulla. Hän oli erittäin kiinnostunut meidän avovankilajärjestelmästämme; Belgiassa ei ole sellaista järjestelmää. Hän ihmetteli, miten on mahdollista, että Suomessa pystytään hoitamaan nämä asiat näin. Me käytiin Keravan avovankilassa, ja hän on nyt viemässä sitä ajattelutapaa Belgiaan. Kävimme myös HUSin Seri-keskuksessa, missä otetaan vastaan seksuaalirikosten uhriksi joutuneita, ja myös se puoli on sellainen, missä Suomi kelpaa myös mallimaana. Elikkä kaikki asiat eivät ole huonosti Suomessa. On myös paljon asioita, jotka teemme oikein, ja sillä saralla meidän pitää jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-06-14T15:24:33,2022-06-14T15:28:45,Hyväksytty,1.1
2022_72_79,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_72_80,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen tässä keskeisiltä osiltaan lakivaliokunnan mietintöä vanhemmuuslaista ja hallituksen esityksen keskeisiä kohtia. Tässä esityksessä hallitus on ehdottanut, että äitiyttä ja isyyttä koskevat erillisiin lakeihin sisältyvät säännökset kerätään yhteen lakiin. Tarkoituksena on äitiys- ja isyyslakien tekninen yhdistäminen, mutta lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia lakien soveltamiskäytännössä ilmenneiden tarkistustarpeiden perusteella. Lakivaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin huomioin ja muutosehdotuksin. Nostan muutamia ehdotuksia tässä puheenvuorossani.
Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi sääntelystä, jonka mukaan vanhemmuuden voi vahvistaa aikaisintaan 30 päivän kuluttua lapsen syntymästä, jos lapsi on tunnustettu ennen lapsen syntymää. Lakivaliokunnan mukaan syntyvän lapsen ja lapsiperheen etu puoltaa varoajasta luopumista. Kyseistä mahdollisuutta on käytetty erittäin vähän, ja valtaosassa tapauksia varoaika lykkää vanhemmuuden vahvistamista aiheettomasti. Varoajasta luopuminen edellyttää kuitenkin vastapainokseen riittäviä keinoja, jotta lapsen alkuperään liittyvät epäselvyydet voidaan tarvittaessa selvittää ja korjata. Valiokunta on mietinnössään käsitellyt, mitä korjauskeinoja on käytettävissä eri tilanteissa, ja päätynyt siihen, että kokonaisuutena arvioituna ne ovat asianmukaisia. Varoajasta luopumiseen liittyen esityksessä ehdotetaan lisäksi isyyden ja äitiyden kumoamiskanteen tekemiseen oikeutettujen henkilöpiirin laajentamista. Esityksen mukaan henkilöllä, joka katsoo olevansa lapsen vanhempi lapsen oikeudellisen vanhemman sijaan, on perheyhteyteen tai siihen rinnastettavaan suhteeseen perustuva kanneoikeus myös tilanteessa, jossa vanhemmuus on vahvistettu ennen lapsen syntymää annetun tunnustamisen perusteella. Nykyisin perheen ulkopuolisella miehellä on tällainen kanneoikeus vain tilanteissa, joissa isyys perustuu isyysolettamaan. Valiokunta puoltaa tätä laajennusta, mutta samalla ehdottaa kanneoikeuden laajentamista tapauksiin, joissa vanhemmuus on vahvistettu lapsen syntymän jälkeen.
Lakivaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös siihen, ettei esityksessä ehdoteta sisällöllisiä muutoksia ulkopuolisen henkilön kanneoikeuden aineellisiin edellytyksiin. Kyseiset edellytykset ovat laissa tiukat, sillä ne edellyttävät sekä perheyhteyteen rinnastettavan suhteen että lapsen edun vaatimusten arvioimista ja täyttymistä. Lakivaliokunta pitää jatkossa aiheellisena arvioida, ovatko mainitut edellytykset edelleen perustellut ja asianmukaiset.
Esityksessä ehdotetaan myös vanhemmuuden kumoamiskannetta koskevan määräaikasääntelyn säilyttämistä. Ehdotetun säännöksen mukaan kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa lapsen syntymästä tai vanhemmuuden vahvistamisesta. Lapsen omalle kanneoikeudelle ei ehdoteta asetettavaksi määräaikaa, mikä vastaa nykytilaa. Ehdotetun säännöksen mukaan kanne voidaan kuitenkin tutkia, vaikka se olisi pantu vireille määräajan päättymisen jälkeen, jos kantajalla on laillinen este tai hän näyttää muun painavan syyn, jonka vuoksi kannetta ei ole aikaisemmin nostettu. Kanne on kuitenkin jätettävä tutkimatta, jos sitä ei ole nostettu vuoden kuluessa siitä, kun syy kanteen nostamatta jättämiselle oli poistunut. Tämä ehdotettu sääntely eroaa voimassa olevasta lainsäädännöstä siinä, että tilanteessa, jossa kumoamiskannetta ei ole pantu vireille pääsäännön mukaisessa kahden vuoden määräajassa, kanteen nostamista koskee täsmällinen määräaika, joka kuitenkin antaa kantajalle nykyistä enemmän aikaa arvioida asiaa. Lisäksi edellytystä liittyen muun syyn painavuuteen on nykyisestä lievennetty.
Lähes kaikki lakivaliokunnassa kuullut asiantuntijat ovat kannattaneet hallituksen esityksessä ehdotettua ratkaisua säilyttää vanhemmuuden kumoamiskannetta koskeva määräaikasääntely esityksessä ehdotetuin, joustavuutta lisäävin tarkistuksin. Lakivaliokunta on myös päätynyt puoltamaan kumoamiskanteen nostamiselle asetetun määräajan säilyttämistä mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perustein. Lisäksi valiokunta pitää kannatettavana ja perusteltuna lieventää määräaikasääntelyn ehdottomuutta hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla niitä tilanteita varten, joissa kumoamiskannetta ei ole nostettu määräajassa. Muutoksen toimivuutta ja vaikutuksia tulee jatkossa seurata sekä tarvittaessa selvittää mahdollisia vaihtoehtoja sääntelyn edelleen kehittämiseksi. Valiokunta onkin tästä ehdottamassa myös lausumaa, joka kuuluu siten, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa vanhemmuuden kumoamiskanteen nostamiselle asetetun määräaikasääntelyn ehdottomuutta lieventävän muutoksen toimivuutta ja vaikutuksia sekä tarvittaessa selvittää mahdollisia vaihtoehtoja sääntelyn edelleen kehittämiseksi”.
Tässä lainsäädännössä naisparille annettavaan hedelmöityshoitoon voidaan nykyisin käyttää vain sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja ei ole antanut suostumustaan isyyden vahvistamiseen. Naisparin hedelmöityshoitojen tuloksena syntyvälle lapselle ei siten voida vahvistaa oikeudellista isää. Tässä esityksessä ehdotetaan naisparille mahdollisuutta valita hedelmöityshoitojen yhteydessä alkion muodostamiseen myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen. Jos naispari valitsee alkion muodostamiseen tällaisia siittiöitä, hedelmöityshoidon tuloksena syntyneen lapsen toiseksi vanhemmaksi vahvistetaan siittiöiden luovuttaja eikä synnyttäneen äidin kumppania. Mietinnöstä ilmenevin perustein lakivaliokunta suhtautuu naisparin valinnanmahdollisuuden laajentamiseen myönteisesti.
Valiokunta on myös käsitellyt kahta lakialoitetta tämän saman asian yhteydessä ja yhdistänyt ne tähän. Nämä kummatkin ovat koskeneet vanhemmuuden kumoamiskanteen määräaikaan liittyviä aloitteita siitä, että isyyslain 7 luvun 44 § kumottaisiin, jolloin isyyden kumoamiseen tähtäävän kanteen nostamista koskevat määräajat poistuisivat kokonaan. Lakivaliokunta pyysi perustuslakivaliokunnan lausuntoa siitä, miten ehdotuksia on arvioitava perustuslain säännösten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kannalta. Kuten tarkemmin sieltä mietinnöstä ja perustuslakivaliokunnan lausunnosta huomaatte, perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan arvioinut lakivaliokunnan lausuntopyynnössä esitettyä. Lakivaliokunta toteaa mietinnössään, että hallituksen esityksessä ehdotetulla vanhemmuuslailla yhdistetään isyyttä ja äitiyttä koskevat säännökset ja kumotaan erilliset isyys- ja äitiyslait, mikä merkitsee myös lakialoitteessa tarkoitetun isyyslain mainitun pykälän kumoutumista, ja tästä syystä perustuslakivaliokunta ei katsonut voivansa arvioida sitä. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan ehdoteta vanhemmuuden kumoamiskanteen määräaikasääntelystä luopumista kokonaan, joten vanhemmuuslain säätäminen ei johda lakialoitteessa tavoiteltuun lopputulokseen. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin määräaikasääntelyn tarkistuksia, jotka lieventävät määräaikasääntelyn ehdottomuutta. Aiemmin todetuin tavoin ja mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perustein lakivaliokunta on päätynyt puoltamaan edellä kuvattua esityksessä ehdotettua ratkaisua, ja valiokunta ehdottaa lakialoitteiden hylkäämistä.
Valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, ja siihen sisältyy kaksi vastalausetta. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 2.—8. ja 10. lakiehdotuksen, lisäksi eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 9. lakiehdotuksen, eduskunta hylkää lakialoitteisiin sisältyvät lakiehdotukset ja eduskunta hyväksyy lausuman, jonka aiemmin luin koskien kumoamiskannetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T15:29:00,2022-06-14T15:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_72_81,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_82,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Puhumme nyt vanhemmuudesta, äideistä ja isistä ja lapsista. ”Äiti” ja ”isä” ovat kauniita sanoja. Perheenisänä tiedän itsekin, että lapsi usein ensimmäisenä sanoina ne oppii: äiti ja isä.
Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö, ja kun perheet voivat hyvin, koko Suomi voi hyvin ja se näkyy koko yhteiskunnassa. Valitettavasti tällä hetkellä, niin kuin tässäkin salissa on viime aikoinakin usein puhuttu, lasten, nuorten ja perheiden ongelmat näkyvät monin tavoin. On talousvaikeuksia, päihdeongelmia, mielenterveysongelmia ja myöskin vanhemmuuden ja kasvatuksen haasteita. Lapsen elämässä hyvä lähtökohta on, että hänellä on isä ja äiti. Tämä ikiaikainen lapsen kehitykselle tärkeä asia on tärkeää muistaa päätöksenteossa.
Kun puhumme vanhemmuuslaista, se koskettaa äitejä, isiä, lapsia, koko Suomea — äärimmäisen tärkeä aihe. Vanhemmuutta ja sen tukea pitää hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa. Moni vanhempi tarvitsee kasvatus- ja hoivatyöhönsä tukea. Elämme varsin yksilökeskeistä aikaa, ja liian moni on myös kasvattajana yksin, valitettavan moni perhe on hajonnut. Äiti ja isä ovat lapsen tärkeimmät ihmiset, ja suhde heihin muovaa hänen elämäänsä pitkälle tulevaisuuteen jo aivan elämän ensihetkistä alkaen.
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen sisältyy hyviä uudistuksia, mutta siinä on seikka, johon haluaisin kiinnittää huomiota: tässä lakiesityksessä alun perinkin äitiys ja isyys erotetaan sukupuolesta, niistä tehdään sukupuolineutraaleja käsitteitä. Tässä hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, ja että isyyden vahvistaminen ei edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Tämä on iso muutos, tällaisia kirjauksia ei meillä nykylaissa ole. [Jouni Ovaska: Onpas!] Tiedämme, että äiti on aina nainen ja isä on aina mies. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä siitä, miten se lakivaliokunnassa, kun tästä asiasta kuulitte asiantuntijoita, nähtiin. Mitä tällainen käsitteiden sekoittaminen palvelee? Eikö äidin ja isän ikiaikaisten, lasten kannalta äärimmäisen tärkeiden roolien sekoittaminen tällä tavalla tee lainsäädännön soveltamisesta sekavaa? Eikö tästä seuraa muutenkin isoja ongelmia, ongelmia koko yhteiskuntaan, lapsille ja nuorille, kun selvät käsitteet hämärretään ja sekoitetaan? [Leena Meri: Näin on!]
Tässä nyt, arvoisa puhemies, näyttää valitettavasti siltä. En usko, että suomalaisille on hyväksi tiettyjen tahojen haaveet sukupuolikäsitteiden purkamisesta ja sekoittamisesta ja äidin ja isän roolien hämärtämisestä. En yksinkertaisesti ymmärrä, mitä ja ketä se palvelee. Tosiaan jos joku vielä voisi valaista tätä, mitä tämä sukupuolineutraalius ja äidin ja isän käsitteiden uudelleenkirjoittaminen tarkoittaa ja mitä se hyödyttää. [Leena Meri: Tämä on hallituksen esitys, jota me vastustamme!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-14T15:38:48,2022-06-14T15:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_72_83,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_84,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Luonnonjärjestystä ei voi lailla muuttaa — se ei vain ole mahdollista. Me voimme säätää lakeja, joissa me uskottelemme asioiden olevan jotain muuta kuin mitä ne ovat. Biologiaa ei voida muuttaa edes täällä eduskunnassa.
Tätä lakia ei olisi koskaan pitänyt antaa. Tämä loukkaa normaalia ajattelua isyydestä, äitiydestä, niiden selkeästä merkityksestä yhteiskunnassa, ja tämä väheksyy sitä, että isyys ja äitiys ovat aina sukupuolisidonnaisia. Tämä laki haluaa irrottaa koko Suomen ajattelun todellisuudesta, joka on meille luonnostaan itsestäänselvä.
Arvoisa puhemies! Kaiken lainsäädännön lähtökohtana tulee olla selkeys, ymmärrettävyys ja sovellettavuus. Isyys- ja äitiyslakien yhdistämistä onkin perusteltu sääntelyn yhtenäisyydellä ja erillisten lakien soveltamisen hankaluudella. Lakien yhdistäminen sinällään ei ole ongelma, mikäli se toteutetaan isän ja äidin erilliset roolit huomioiden. Hallituksen esitykseen liittyy kuitenkin ongelmakohtia, joista suurin on sen tavoite tehdä lainsäädännöstä sukupuolineutraalia siinäkin kohtaa, missä sukupuolella on olennaista merkitystä. Lakiehdotuksen tavoite lainsäädännön selkeyttämisestä epäonnistuukin sen taustalla olevien arvovalintojen seurauksena. Vaarana on, että selkeyttämisen sijaan lakimuutos tekee lain soveltamisesta entistä monimutkaisempaa. Lisäksi äitiyslain soveltamisesta saatu kokemus on vielä liian lyhyt, jotta lakien yhdistämiseen olisi ollut riittävät perusteet. 
Edellä olevasta johtuen on kannatettavaa, että lakiehdotukseen sisältyvät muutamat tarpeelliset muutokset toteutetaan muutoksina nykyisiin isyys- ja äitiyslakeihin, kuten vastalauseessa 1 ehdotetaan.
Vanhemmuus toteutuu lakiehdotuksenkin mukaan edelleen joko isyytenä tai äitiytenä, ja termit isä ja äiti säilytetään. Ne kuitenkin irrotetaan sukupuolen käsitteestä. Esityksen mukaan lapsen synnyttänyt henkilö voi olla nainen tai mies. Samoin isyyden vahvistaminen ei esityksen mukaan edellytä sitä, että isä olisi sukupuoleltaan mies, mutta lapsen äiti kuitenkin on aina se, joka on synnyttänyt lapsen — tämän esityksen 2 §. [Leena Meri: Eikö olekin selkeää?] — On valtavan selkeää, edustaja Meri, käsittämättömän selkeää.
 Lastenvalvojat ry toteaakin lausunnossaan termistön sekavuuden: ”Esimerkiksi, kun synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies, todetaan hänet kuitenkin lapsen äidiksi.” Vastaavaan termistöön liittyvä ongelma on esimerkiksi 4 §:ssä: ”Mikäli henkilön oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan naiseksi, voidaan hänet vahvistaa kuitenkin lapsen isäksi.” Voi lapsiparkaa, kun hän tätä sekamelskaa yrittää itsellensä miettiä. Mitähän siitä sitten mahtaa seurata? Tämä oli siis lainaus Lastenvalvojien lausunnosta. 
Edellä mainitusta seuraa, että vaikka lapsella voisi jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa, lapsella voi olla juridisesti äiti ja isä, kaksi isää tai kaksi äitiä, mutta näistä kahdesta vanhemmasta käytetyt termit eivät enää kertoisi biologiseen sukupuoleen liitetystä vanhemmuudesta. On ihan käsittämätöntä, että keskustapuolue on tällaisen esityksen takana. [Sanna Antikainen: Niinpä!] Termien sukupuolisidonnaisuuden purkamisen aiheuttama lainsäädännön sekavuus korostuu jatkossa entisestään, mikäli hallituksen suunnitelma, translain uudistus, toteutuu. Tämä esitys on ikään kuin esiesitys tulevalle translaille ja sen sisällölle, [Leena Meri: Kyllä!] jossa kuka vain voi vaihtaa sukupuoltaan mistä syystä tahansa.
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lain käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen numero 2 mukainen esitys.
Totean lopuksi, että kun isän ja äidin rooli yhteiskunnasta viedään, voimme olla varmoja, että lasten psykiatriset ongelmat räjähdysmäisesti kasvavat. Palaan asiaan seuraavassa puheenvuorossa. [Saara Hyrkkö: Todella loukkaavaa! — Leena Meren välihuuto — Sanna Antikainen: Mitä loukkaavaa tuossa nyt oli?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-14T15:42:49,2022-06-14T15:48:24,Hyväksytty,1.1
2022_72_85,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_86,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Laukkasen esitystä, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 2 mukainen ehdotus.
Tässä kristillisdemokraattien vastalauseessa on erityisesti kiinnitetty huomiota juurikin tähän äitiyden ja isyyden käsitteeseen, siihen, että ne pidetään erillisinä, biologiseen sukupuoleen sidottuina käsitteinä. Tuolla lakivaliokunnassa, niin kuin edustaja Laukkanen kertoi, myöskin asiantuntijat, muun muassa Lastenvalvojat ry, ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että jos näin ei menetellä, niin sekavuus tämän termistön käytössä lisääntyy.
Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä sitä, että lainsäädäntö huomioi isän ja äidin roolien erityisyyden ja erilaisuuden, ja selkeyden vuoksi sukupuolisidonnaisuus vanhemmuuden käsitteessä tulee meidän mielestämme säilyttää. Äiti on lähtökohtaisesti lapsen synnyttänyt nainen ja isä lapsen siittänyt mies, eikä näitä eroja ja toisiaan täydentäviä rooleja ole tarpeen lainsäädännössä häivyttää. Myös hedelmöityshoitotilanteessa isyys ja äitiys mukailee tätä biologista lähtökohtaa.
Tämän lainsäädännön taustalla, niin kuin edustaja Laukkanen totesi, näkyvät hallituksen arvolataukset. Jos ajatellaan tätä sukupuolineutraaliuden tavoitetta, niin äärimmilleen vietynä se toimii sukupuolten välisen tasa-arvon tavoitetta vastaan, koska jos ajatellaan sitä, miten paljon meillä tämänkin hallituksen aikana on puhuttu siitä, että isien halutaan osallistuvan nykyistä aktiivisemmin esimerkiksi perhevapaitten käyttöön ja on tehty lainsäädäntöäkin sen asian edistämiseen, niin kuitenkin sitten samanaikaisesti toisella kädellä tehdään lainsäädäntöä, jossa ei enää halutakaan, että isyyden ja äitiyden roolit olisivat millään tavalla eriteltävissä.
On äärimmäisen tärkeätä, että isyyden ja äitiyden kohdalla me näemme näitten roolien tasa-arvosuuden mutta myöskin niitten erilaisuuden ja toinen toisiaan täydentävän roolin. Se, että isyys ja äitiys niputetaan yhdeksi ja samaksi, ei myöskään edistä meidän palvelujärjestelmän kehittämistä tukemaan perheitä paremmin. Esimerkiksi vaikkapa neuvolapalveluissa äiti on usein se ensisijainen avun ja tuen saaja ja isä jää liian usein vähälle huomiolle. Tässäkin suhteessa olisi äärimmäisen tärkeää, että me näemme nämä isän ja äidin toisiaan täydentävät roolit ja tunnistamme ne lainsäädännössä. Se palvelee sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa että myöskin perheitten etua.
Arvoisa puhemies! Meillä kristillisdemokraateilla tässä vastalauseessa on myöskin toinen painotus, joka liittyy tähän lapsen oikeuteen tuntea alkuperänsä, ja myöskin olemme nostaneet esille tämän isyyden vahvistamisen ja kumoamisen problematiikan, jonka tässä edustaja Meri valiokunnan puheenjohtajana myöskin toi hyvin esille. Täytyy sanoa, että tässä esityksessä on ollut erikoista se, että tässä nimenomaisesti ei ole lähdetty siitä lapsen edusta ja lapsen yhdenvertaisuudesta, vaan on katsottu, että seksuaalisen suuntautumisen perusteella erilaisten perheiden yhdenvertaisuutta on lähdetty edistämään sen lapsen yhdenvertaisuuden kustannuksella. Eli täällä todellakin on tosiaankin todettu, että lakiehdotuksen mukaan naisparit voisivat jatkossa valita hedelmöityshoitoihin siittiöitä myös sellaiselta luovuttajalta, joka suostuu isyyden vahvistamiseen. Tämähän oli tilanne, joka edellisessä lainsäädäntöhankkeessa kumottiin. Se mahdollisuus poistettiin silloin, kun äitiyslakia säädettiin, mistä johtuen sitten nykytilanteessa naisparille hedelmöityshoitojen kautta syntyvälle lapselle ei voida vahvistaa isää.
Muistan sen, kun kristillisdemokraatit silloin nostivat esille tämän epäkohdan, että älkää nyt hyvänen aika tehkö lainsäädäntöä tähän suuntaan. No, nyt sitten hallituskin on ymmärtänyt sen, että väärin tuli tehtyä, ja sitä korjataan nyt sitten jälkikäteen. Monesti tuntuu, että kun me yritämme nostaa täällä esille niitä, voisiko sanoa, tämmöisistä hyvin ideologisista, arvolatautuneista lähtökohdista tehtyjä lainsäädäntöesityksiä ja niitten epäkohtia, niin niiltä suljetaan silmät, kunnes sitten huomataan jonkun ajan kuluttua, että no niin, kyllähän kristillisdemokraatit olivatkin tässä asiassa oikeassa, ja sitten joudutaan tekemään muutoksia lainsäädäntöön. Siinä mielessä, jos ajatellaan tätä nykykäytäntöä, niin sehän loukkaa lapsen etua viemällä häneltä yksiselitteisesti oikeuden tuntea isää ennen täysi-ikäisyyttä. Ja nyt tämä esitetty muutos sitten palauttaa ennen äitiyslain voimaantuloa vallinneen asiantilan ja korjaisi myöskin edellä mainitun lain vakavan valuvian oikeaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Vielä nostan tästä esille tämän: hallituksen esityksessä todetaan, että naispareille ehdotettu mahdollisuus valita lapsen toiseksi oikeudelliseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut mies edistää lapsen oikeutta tuntea alkuperänsä ja että isyyden vahvistaminen on tällä perusteella ensisijaista suhteessa äidin naispuolisen kumppanin juridisen vanhemmuuden vahvistamiseen. Täällä edustaja Laukkanen on todennut tässä vastalauseessa, että hän näkee tämän tärkeänä, ja huomauttaa, että samoin perustein hedelmöityshoitojen lähtökohtana tulisi aina olla isyyden vahvistaminen ja lapsen oikeus tuntea biologinen alkuperänsä. Vaikka tuo hedelmöityshoitolain 16 §:ään ehdotettu muutos parantaisi nykytilannetta, on ongelmallista, että lakiehdotuksen toteutumisen myötä naispari päättää lapsen puolesta, voiko hän tuntea alkuperänsä ennen kuin vasta täytettyään 18 vuotta, jolloin hän ei sitten enää ole lapsi. Parin tekemä valinta sukusolujen luovuttajasta määrää, voidaanko lapselle vahvistaa isää ja onko hänellä oikeus tuntea isänsä ennen aikuisuutta. Lapsen oikeus tuntea biologinen alkuperänsä ei saa olla riippuvainen siitä, millaiseen perheeseen hän syntyy. Siksi isyyden vahvistamisen ensisijaisuutta tulisi lapsen oikeuksien näkökulmasta vahvistaa entisestään ja hedelmöityshoitoja tulisi voida tehdä vain sellaisilla sukusoluilla, joiden luovuttaja suostuu isyyden vahvistamiseen. Tässä on mielenkiintoista juuri se, että perustuslakivaliokuntakin tässä tilanteessa katsoi, että tämä lapsen oikeus on toissijainen suhteessa siihen, että halutaan katsoa, että erilaisen seksuaalisen suuntautumisen omaavat parit ovat yhdenvertaisia keskenänsä. Tämä mielestäni on erikoista ja yksi näistä epäkohdista. [Puhemies koputtaa]
Todellakin kristillisdemokraatit ovat tehneet tähän pykälämuutosesityksiä, ja toisessa käsittelyssä vastalauseessa on myöskin lausumaehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-14T15:48:40,2022-06-14T15:56:10,Hyväksytty,1.1
2022_72_87,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_88,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka puhummekin tänään vanhemmuuslaista, vanhemmuuden vahvistamisesta, vanhemmuuden tunnustamisesta, vanhemmuuden kumoamisesta ja vanhemmuuden valinnanvapaudesta, niin silti ennen kaikkea puhumme tänään lapsista, [Perussuomalaisten ryhmästä: Aivan, hyvä!] sillä kaikkein tärkein tavoitteemme vanhemmuuslakia uudistaessamme on luoda parempaa yhteiskuntaa lapsille. Lapsen oikeus molempiin vanhempiin on aivan keskeinen oikeus. Jokaisella lapsella perhetaustastaan riippumatta on oltava yhdenvertaiset oikeudet. Tämä esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan.
Arvoisa puhemies! Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Esimerkiksi useamman kuin kahden vanhemman sekä transihmisten lasten oikeudet vaativat vielä lisää töitä. Onkin tärkeää, että oikeusministeriössä on käynnissä selvityksen teettäminen monimuotoisten perheiden kohtaamista lainsäädännöllisistä haasteista. Meidän on varmistettava, että myös sateenkaariperheiden lapsilla on oikeus vanhempiin ja hyvä perhearki toteutuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-06-14T15:56:16,2022-06-14T15:57:46,Hyväksytty,1.1
2022_72_89,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_90,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Äitiyslaki ja isyyslaki yhdistetään vanhemmuuslaiksi, mutta muutos ei poista maailmasta isiä ja äitejä. Se helpottaa erilaisten perheiden yhdenvertaista kohtelua lain edessä ja turvaa lapsen juridisen oikeuden vanhempiinsa. Lainsäädäntömme perustuu monin paikoin oletukseen niin sanotusta perinteisestä ydinperheestä. Todellisuudessa perheitä on tänä päivänä monenlaisia: on uusperheitä, yhden vanhemman perheitä, sateenkaariperheitä, apilaperheitä, adoptioperheitä ja niin edelleen. 
Vanhemmuuslaki on yksi askel matkalla kohti perheiden moninaisuutta huomioivaa lainsäädäntöä ja sellaista Suomea, jossa jokainen perhe on myös lain edessä samanarvoinen. Täällä kuultujen puheenvuorojen perusteella ei ehkä uskoisi, mutta tässä laissa ei ole kovin dramaattisia muutoksia nykytilaan. Juridisesti näiden lakien yhdistäminen ei nimittäin ole aivan mutkatonta, ja pelkkä tämä tekninen lakien yhdistäminen vaatii muutoksia kahdeksaan muuhunkin lakiin. Sen takia tämä uudistus ei ratkaise kaikkia kysymyksiä, vaan työtä jää myös tuleville hallituksille, erityisesti monimuotoisten perheiden oikeudellisen aseman ja yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta.
Ehdotin viime syksynä oikeusministerille tämmöisen tarkemman selvityksen laatimista monimuotoisten perheiden oikeudellisesta asemasta ja lainsäädännön seuraavista muutostarpeista. Erityisesti sateenkaariperheiden asemaan ja oikeuksiin liittyy edelleen epäkohtia, jotka täytyy korjata. Tämä selvitys on käynnissä, ja sen valmistumisen jälkeen on tärkeää arvioida, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä perheiden yhdenvertaisuuden ja lapsen edun toteutumiseksi. Tämän kirjasimme myöskin valiokunnan mietintöön. Ajattelen, että tämä on tärkeä viesti niille perheille, jotka tänäänkin tätä keskustelua kuunnellessaan miettivät, nähdäänkö heidät tässä yhteiskunnassa, ja itse haluan sanoa, että kyllä teidät nähdään ja te olette arvokkaita. Sateenkaariperheet ja esimerkiksi transsukupuoliset ihmiset eivät lakkaa olemasta tässä yhteiskunnassa, tässä maailmassa, vaikka se saattaakin hämmentää joitain kansanedustajia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Nostan esiin muutamia muutoksia, joita tämä uudistus tuo mukanaan: 
Hedelmöityshoitolakia muutetaan, ja jatkossa tosiaan naisparit voivat halutessaan käyttää sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja voidaan vahvistaa lapselle isäksi. 
Toisena asiana lapsen osallisuutta ja oikeutta tulla kuulluksi vahvistetaan. Vanhemmuuslakiin tulee erillinen säännös lapsen mielipiteen selvittämisestä lapsen etua arvioitaessa sekä lapsen kuulemisesta tuomioistuinkäsittelyssä. 
Kolmantena lapsen vanhemmuus voidaan jatkossa vahvistaa heti syntymän jälkeen ilman nykyistä 30 päivän varoaikaa. Tämä selkiyttää vastasyntyneen lapsen asemaa. Samalla otetaan myös käyttöön uusia keinoja sellaisten poikkeuksellisten tilanteiden varalle, joissa vanhemmuudesta on epäselvyyttä tai erimielisyyttä. 
Vanhemmuuden kumoamiskanteen määräaikoja muokataan ja niiden ehdottomuutta lievennetään, jotta täysin kohtuuttomia tilanteita voidaan välttää. Valiokunta perehtyi tähän kysymykseen erittäin huolellisesti, ja lukuisten asiantuntijoiden vahvalla tuella päädyttiin siihen, että niitä määräaikoja ei kuitenkaan tule poistaa kokonaan, kuten jotkut ovat esittäneet. Sellainen jatkuva vanhemmuussuhteisiin ja perhe-elämään liittyvä oikeudellinen epävarmuus ei olisi lapsen edun mukaista.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama sana termeistä. Lakipykälissä ja säännöksissä käytetty kieli luo todellisuutta, mutta sillä on myös aivan konkreettisia vaikutuksia lasten ja heidän vanhempiensa arkeen. Kysymys on siitä, huomioidaanko ja tunnistetaanko kaikenlaisten perheiden olemassaolo ja tilanne. Esimerkiksi oma lapseni ei ole tarkistanut lakikirjasta, millä nimellä hänen tulisi minua kutsua. Eikä se ole minun äitiydestäni pois, että jokaista ihmistä ja perhettä kohdellaan lain edessä yhdenvertaisesti ja että jokaisen ihmisen ja jokaisen vanhemman olemassaolo tunnistetaan ja tunnustetaan. Ja tätä samaa ikään kuin asennetta, hyväksyvyyttä ja sallivuutta toivoisin tietysti tässä salissa käytetyissä puheenvuoroissa ja myöskin tietenkin päätöksissä, joita teemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-06-14T15:57:57,2022-06-14T16:02:43,Hyväksytty,1.1
2022_72_91,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_92,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan perussuomalaisten tekemän vastalauseen 1 esitys.
Perustelen asiaa seuraavaksi, kunhan ensin vastaan edustaja Aittakummun kysymykseen, jonka hän esitti omassa puheenvuorossaan. Te kysyitte, eikö asiantuntijakuulemisissa laisinkaan käyty läpi, että tämä laki sekoittaa myös lain soveltajaa. Vastaan tähän: kyllä, kyllä käytiin ja se asiantuntijakuulemisessa tuli esiin, mutta valitettavasti hallituspuolueet jättivät sen huomiotta, ja tällä esityksellä nyt menemme. Edustaja Ovaska puolueestanne osaa varmasti erinomaisen hyvin kertoa, miksi keskusta sitten hyväksyi tämän valiokunnassa.
Arvoisa puhemies! Tässä todella siis nyt yhdistetään äitiyslaki ja isyyslaki, ja kuten tässä todettiin, tuloksena on hyvin monimutkainen laki, jota on vaikea kansalaisten seurata ja joka on erittäin vaikea myös lain soveltajan osalta, ja tähän asiantuntijakuulemisissa kiinnitettiin huomiota. Tämä näyttää nyt siltä, että tämä on nimenomaan hallituksen ideologinen hanke häivyttää sukupuolia ja saattaa tämä laki sukupuolineutraaliin muotoon. Se, mikä on käynyt erinomaisen selväksi, on se, että tällä pohjustetaan tulevaa translakia, jonka jälkeen ihminen voisi itse ilmoituksensa perusteella päättää, kumpaa sukupuolta on, sillä nyt jo tässä laissa, kuten on käynyt jo aiemmissa puheenvuoroissa ilmi, äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä sitä, että isä on sukupuoleltansa mies. Tämä on kyllä perin hämmentävää. Kun katsoo biologian kirjaa ja anatomian ja fysiologian kirjaa, niin lapsia ei voi syntyä ilman, että on munasolu, joita tuottaa nainen, biologisesti nainen, ja ilman, että on mies, jolla on siittiöitä, joita ei voi tuottaa kukaan muu kuin biologisesti mies. Kun nämä kaksi yhdistyvät, niin erittäin hyvällä säkällä syntyy lopulta yhdeksän kuukauden kuluttua lapsi, mutta nyt tässä halutaan tämäkin jotenkin kääntää varsin kummalliseen muotoon.
Sitten tässä on toinen pointti se, mikä valiokuntakuulemisissa ja asiantuntijalausunnoissa eri tahoilta tuli, että jatkossa lapsille halutaan useita vanhempia. Ei ole siis enää vain yksi tai kaksi vanhempaa, vaan useita vanhempia. Ja nyt itse käyttäisin tässä esimerkkinä sitä, että jos meillä on yksi mies, jolla on yksi virallinen vaimo ja kahdeksan kulttuurisesti tai uskonnollisesti solmittua avioliittoa ja vaimoa, ja kun näistä yksi saa lapsen, niin onko tällä lapsella yksi isä, yksi äiti ja kahdeksan muuta vanhempaa, joille myös sitten kuuluvat lain mukaiset sosiaaliturvaetuudet. Ehkä tässä kannattaisi nyt pohtia todella tarkkaan, miten näitä muutetaan.
Sen lisäksi pidimme tässä laissa ongelmallisena tätä ennakkotunnustamista, koska tässä käy niin, että kun poistetaan tämä 30 päivän varoaika ja meillä on henkilö, joka on tunnustanut lapsen ennen syntymää mutta huomaakin synnytyssalissa, että se ei ole mahdollista, että hän on tämän lapsen isä, niin hän ei pääse käytännössä katsoen eroon tästä tilanteesta enää millään muulla tavalla kuin viemällä sen erittäin vaikeaan, monimutkaiseen ja kalliiseen isyyden kumoamisprosessiin. Ja niin ikään hullunkurista on se, että ennakkotunnustajan sijasta lapsen isänä itseään pitävän miehen olisi ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastolle käsityksensä siitä, että lapsen tunnustanut mies ei ole lapsen isä, ennen lapsen syntymää. No, eihän tämmöinenkään ole mahdollista, tämä on ihan älytöntä, aivan siis kertakaikkisen hullunkurista, ja tätäkin on kritisoitu.
Lopuksi totean tässä, että emme olisi siis missään nimessä tätä lakia tuoneet. Me olisimme parantaneet voimassa olevia isyys- ja äitiyslakeja. Itse asiassa muun muassa tämä isyyden kanneajan pidentäminen olisi voitu tehdä aivan hyvin tämänhetkiseen lainsäädäntöön, ja siitä esitetään myöskin yksi lausuma näitten pykälämuutosehdotusten lisäksi. Sen lisäksi pidämme tärkeänä sitä, että tämä muutos, jolla uudelleen aloittaminen voidaan isyyden tai äitiyden selvittämisen osalta tehdä, voitaisiin tehdä myös lastenvalvojan aloitteesta, ja tästä meillä on yksi lausuma.
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että itse pidän kahtena maailman kauneimpana sanana sanaa ”isä” ja sanaa ”äiti”. Mielestäni niitä olisi tullut arvostaa niin paljon, että tällaista sekoittavaa esitystä ei olisi eduskuntaan tuotu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T16:02:44,2022-06-14T16:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_72_93,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, poissa. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_94,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä siis tarpeellista ja ajankohtaista lakia, ja tässä nimenomaan äitiys- ja isyyslait yhdistetään uudeksi vanhemmuuslaiksi. On syytä huomioida, että tässä esityksen ehdotuksiin on suhtauduttu lausuntojenkin suhteen pääosin hyvin myönteisesti.
On selvää, että lapsen etu on aina otettava huomioon ensisijaisesti. Vanhemmuuden, siis sekä äitiyden että isyyden, tulee olla tasapuolista ja tasa-arvoista. Yhdenvertaisuus on tärkeää myös perhemuodoista riippumatta — perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia.
Ennakkotunnustamismenettelyn sähköistäminen on yksi tämän lain sisällä olevista asioista, ja se on saanutkin laajaa kannatusta. Itse kannatan tätä myös hyvin lämpimästi. Tämä nykyinen tunnustamisjärjestelmä on vanhanaikainen ja kankea, jopa alentava.
Vastalauseesta siitä, että kyse olisi hallituksen ideologisesta hankkeesta ja tavoitteista sukupuolineutraaliin muotoon: vaikka meillä kullakin on oma mielipiteemme sukupuolineutraaliudesta, eikö ole niin, että kuka vain saa rakastaa, ketä haluaa, ja se ei ole meiltä muilta pois? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] On tunnustettava se, mikä on todellista elämää tässä ajassa.
Valiokunnassa on esitetty lausumaehdotus siitä, että isyyden kumoamiskanne olisi näissä virheellisesti vahvistetuissa tilanteissa oltava aina mahdollista. Tämä on asia, joka voi aidosti johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, ja lapsen etua aina ensin ajatellen olisi pohdittava, kuinka asia voidaan jatkossa korjata. Onneksi valiokunnan lausumaehdotus edellyttääkin tämän määräaikasääntelyn toimivuuden ja vaikutuksien tarkastelua, jotta voidaan myöhemmässä vaiheessa vielä uudelleenarvioida, kuinka toimia sen kanssa.
Täällä oli myös puheenvuoroissa viittauksia siitä, että on kyse ideologisesta, arvolatautuneesta esityksestä. Itse kyllä kääntäisin asian niin, että nimenomaan osassa puheenvuoroja on ollut hyvin ideologista ja arvolatautunutta esiintymistä: toiset sallivat, ja toiset kieltävät.
Parempaa yhteiskuntaa lapsille, ja sitä kautta meille kaikille parempaa hyvinvointia erilaisissa perheissä. Ja niin kuin edustaja Hyrkkö totesi puheenvuorossaan, tarvitsemme enemmän hyväksyttävyyttä ja sallittavuutta, ja sitä todella tarvitsemme paljon enemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-06-14T16:08:47,2022-06-14T16:11:35,Hyväksytty,1.1
2022_72_95,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_96,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Jos lähdetään ennen kaikkea näistä teknisistä muutoksista, mistä tässä lain perusteissakin oli kyse, esimerkiksi 30 päivän peruuttamis- ja kiistämismahdollisuudesta: täällä meidän mietinnössä todetaan hyvin yksioikoisesti, että ”käytetty erittäin harvoin ja koettu soveltamiskäytännössä turhaksi”. Eli se, mitä asiantuntijoilta kuultiin tältäkin osin, puoltaa hyvin voimakkaasti sitä, että voidaan toimia ja edetä tältä osin.
Ja vastaavasti myös se, että äitiys- ja isyyslaki yhdistetään vanhemmuuslaiksi, on ollut erittäin hyvä tavoite — niin kuin kaikilla meillä, jotka olemme olleet valmiita hyväksymään tämän lain, koska ei tässä puututa siihen, onko äitiä vai isää. Meillä on vanhemmuuslaki, jossa todetaan moneen otteeseen, että on äiti ja isä. Ja siitä me tietysti lähdemme ja toivomme, että perheissä lapsilla olisi kaksi rakastavaa vanhempaa — joskus ei ole kuin yksi, mutta silloinkin me lainsäädännössä pyrimme siihen, että erilaiset tilanteet otetaan huomioon.
Täällä on viitattu nyt esimerkiksi vanhemmuuslain 2 §:ään, eli lapsen äiti on se, joka on synnyttänyt lapsen. Kyllä, niin on nykyisessäkin äitiyslainsäädännössä, ja sitä äitiyslainsäädäntöä vastustivat kristillisdemokraatit jo silloin. Eli te koetatte nyt, kristilliset erityisesti, yhdellä virkkeellä kattaa kaiken ja kaikki ongelmat maan ja taivaan välillä, kun tällä lainsäädännöllä nimenomaan pystytään puuttumaan nyt niihin ongelmiin, joita nykylainsäädännössä on tullut esiin.
Tämä ei ole ideologinen hanke. Ymmärrän ideologisen hankkeen ennen kaikkea, ja odotan sitä, kun translaki tänne tulee — sitä te varmasti pidätte vielä ideologisempana hankkeena — mutta niin kuin näissä perusteluissakin täällä todetaan, tämä on tekninen muutos. Tässä yhdistetään kaksi lainsäädäntöä. Te, edustaja Rantanen, olette ollut samoissa kuulemisissa, ja siellä kuulemisissa ei ole missään vaiheessa käynyt ilmi, että nyt ideologisin perustein tässä yritettäisiin poistaa äiti tai isä. Ei yritetä. Täällä ne lukevat edelleen. Ja kun täällä puhutaan siitä, kuka luovuttaa siittiöitä tai kenelle, niin silti täällä puhutaan äidistä ja isästä. Ja on myöskin hyvä, että täällä on mahdollisuus sille, että jos siittiöitä luovuttaa, niin siinä ei tule automaattisesti sitä, että silloin on suostuttava siihen, että on sitten isä myös virallisesti, vaan tässä annetaan myös mahdollisuus luovuttaa siittiöitä jatkossakin esimerkiksi naispareille.
Olikohan vielä muutamia... Varmasti käymme lisää keskustelua, mutta tässä oikeastaan edustaja Hyrkkö mielestäni aika hyvin perusteli.
 Huomiona vielä, edustaja Aittakumpu: Ei muuteta nykyistä lainsäädäntöä. Ei muuteta nykyistä lainsäädäntöä 2 §:n kohdalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-06-14T16:11:35,2022-06-14T16:14:42,Hyväksytty,1.1
2022_72_97,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_98,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Ovaska, kyllä tätä lakia muutetaan. Otetaan hallituksen esityksen sivu 16. Ensinnäkin me yhdistämme äitiys- ja isyyslain. Tämä lukee teidän omassa esityksessänne, hallituksen esityksessä: ”Säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon siten, että niissä viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin kuin se on välttämätöntä. Sukupuolta koskevat viittaukset on pääosin korvattu muilla termeillä.” Tämä lukee siis hallituksen esityksessä. ”Poikkeuksena ovat aviomiestä ja naisparia kuvaavat termit, joihin liittyy oikeudellisesti merkittäviä vaikutuksia.” Siellä käytetään sanoja ”vanhempi”, ”synnyttäjä”, ”tunnustaja”. Tämä siis lukee teidän omassa esityksessänne, että tämä on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon. Tämä on silloin teidän esityksestänne. Te äsken esititte, että tässä ei ole mitään erityistä, ja kun tuossa edustaja Piritta Rantanen toi esille, [Piritta Rantasen välihuuto] että tässä ei ole yritetty mitään sukupuolineutraaliutta, niin kyllä on. Teidän kannattaa lukea tämä oma esityksenne, ennen kuin tulette kritisoimaan tänne oppositiopuolueita.
Lisäksi tosiaan tuon vielä kerran esille tuolta hallituksen esityksen sivuilta 44 ja 45 nämä, mistä edustaja Laukkanen ja edustaja Rantanen erinomaisesti puhuivat tässä, elikkä hallituksen esityksessä todetaan: ”Sellaisissa tilanteissa, joissa henkilön oikeudellinen sukupuoli on vahvistettu mieheksi, mutta hän on säilyttänyt biologisen sukupuolensa mukaisen suvunjatkamiskyvyn naisena, on mahdollista, että lapsen synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies. Säännös mahdollistaa äitiyden toteamisen näissäkin tilanteissa.” Siis mies todetaan äidiksi. Samoin siellä todetaan: ”Jos miehen oikeudellinen sukupuoli on eri syistä vahvistettu naiseksi, tämä seikka ei estä isyyden vahvistamista. Isyyden vahvistaminen ei edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies.” [Piritta Rantasen välihuuto] Nämä ovat hyvin ideologisväritteisiä.
Sitten täällä siteerattiin meidän vastalauseen 1 mukaista lausumaa väärin — ja jos en muuten muistanut sanoa, niin kannatan tätä vastalausetta 1, jonka edustaja Rantanen esitti — eli täällä todettiin, että me emme ajattele lapsen etua ja avaisimme tällä mahdollisuuden siihen, että emme huomioisi lapsen etua ja tämä kanneoikeus olisi auki. Mutta jos tämän meidän lausuman lukee, niin täällä todetaan, että ”isyyden kumoamiskanteen nostaminen on aina mahdollista, jos virheellisesti vahvistettu isyys muuten johtaisi kohtuuttomiin tilanteisiin”. Eikö kohtuuttomia tilanteitakaan enää saisi korjata? Olemme julkisuudessa saaneet lukea henkilöstä, joka maksaa elatusapua lapsestaan, ja hän ei näiden rajoitussäännösten vuoksi pääse toteuttamaan tätä oikeutta. Kyllähän se nyt lapsenkin etu olisi, että hänelle on vahvistettu oikea isä, se ei varmaankaan ole täysin kohtuutonta, mutta se ilmeisesti teille on ja te haluatte määritellä lasten puolesta, keitä heidän isänsä ja äitinsä ovat [Piritta Rantanen: Olen samaa mieltä kuin teidän vastalauseenne!] ja mitä sukupuolta he ylipäätään ovat. — Ja koetan täällä nyt puhua, kun tuo Piritta Rantanen niin kovasti... Te voitte tulla tänne pömpeliin itse pitämään puheenvuoroa, odottaa kiltisti omaakin vuoroanne.
Tosiaan, tämä on tulevaisuutta sille, että hallituksen ideologisena hankkeena on se, että häivytetään sukupuolet ja voidaan vaihdella ilmoituksen varaisesti, mikä milloinkin. Biologiaa ei voi muuttaa. Olen monesti kuunnellut lastenpsykiatri Sinkkosta, ja hän on varoittanut siitä, että meidän pienet lapset menevät tästä kyllä aivan sekaisin. Tämä on aikuisten perhe-elämää, johon me aikuiset olemme itse sotkeneet pienet lapset, ja niitä termejä riittää, mitä tässä todettiin. Oli erilaisia sateenkaariperheiden alamuotoja, niitä perhemuotoja. Kysymys on siitä, että aikuiset valitsevat itsellensä asumismuodon, johon he haluavat, että lapset tulevat, ja sitten pitäisi vielä lainsäädäntö saada vastaamaan sitä tilannetta, joka voi olla semmoinen sekamelska, niin kuin edustaja Rantanen toi esille, että siellä on äiti ja isä ja yhdeksän vanhempaa. Eihän me voida olla menossa tämmöiseen yhteiskuntaan. Asua saa miten haluaa, mutta isyys ja äitiys ovat kaksi eri asiaa, ja lapsella voi olla lähtökohtaisesti yksi isä ja yksi äiti, koska siihen tarvitaan kahta kromosomia. Näin se nyt kuitenkin vain on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T16:14:43,2022-06-14T16:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_72_99,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_100,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska oli oikeassa ja väärässä, tällä kertaa enemmän väärässä kuin oikeassa. [Jouni Ovaska: Riippuu keneltä kysyy!] — Minulta voi nyt tässä kysyä. — Me ollaan istuttu näitä kokouksia yhdessä lakivaliokunnassa, ja kyllä kaikissa kuulemisissa oltiin huolissaan tästä sekavuudesta, mihin tämä laki johtaa. Se oli aivan selkeää. Ihan mistä suunnasta tahansa katsottuna koettiin ongelmallisena tämän lain sisältö.
Mitä tulee tähän lain 2 §:ään, pitää antaa erityisesti ministeri Henrikssonille kiitos siitä, että hän selkeästi oli päättänyt mielensä, että tätä 2 §:ää ei muuteta, vaan todetaan, että lapsen synnyttänyt henkilö on aina äiti. Toinen, mihin hän oli päätynyt, oli se, että lapsella on kaksi vanhempaa. Se on tärkeä asia.
Mutta tässä esityksessä aivan selkeästi todetaan, että sillä ei ole merkitystä, onko isä mies vai nainen, ja todetaan selkeästi se, että silläkään, onko äiti nainen vai mies, ei ole mitään merkitystä, ja siksi tämä on kirjoitettu sukupuolineutraaliin muotoon. Tämä on se iso ideologinen kysymys, josta ainakaan me kristillisdemokraatit emme missään olosuhteissa laske irti. 
Kun katson tätä suomalaista yhteiskuntaa, niin voisin melkein lonkalta sanoa, että niissä parisuhteissa, joissa tässä maassa eletään, eletään kyllä miehen ja naisen välisessä suhteessa, jossa ei ole epäselvyyttä siitä, millainen mies on tai millainen nainen on — suurimmassa osassa. Eli tällä hetkellä se, mistä tässä nyt säädetään, on se, että halutaan tehdä koko yhteiskunnasta sellainen, jossa tulevaisuuden lapset saavat sitten jossain vaiheessa, kun asioita ymmärtävät, tietää, että minun äitini ei olekaan nainen, hän onkin alkuperältään mies, ja toisinpäin. Minä en pidä tätä suuntaa hyvänä mistään näkökulmasta katsottuna.
Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen mukaan naisparit voisivat jatkossa valita hedelmöityshoitoihin siittiöitä myös sellaiselta luovuttajalta, joka suostuu isyyden vahvistamiseen. Tämä mahdollisuus poistettiin äitiyslakia säädettäessä, mistä johtuen nykytilanteessa naisparille hedelmöityshoitojen kautta syntyvälle lapselle ei voida vahvistaa isää. Tämä on siis äitiyslaista. Sen käsittelyssä myönnettiin, että lapsi on alle 18-vuotias ja lapsi saa täytettyään 18 — kun hän siis tulee aikuiseksi — tuntea biologisen alkuperänsä. Nyt tässä laissa tämä mahdollisuus annetaan vain naispareille. Tämä laki ei siis edistä yhdenvertaisuutta missään muodossa tässä kohtaa.
Kävimme keskustelua tästä, että miksi tätä ei anneta heteropareille. No, se on taas hedelmöityshoitolain ongelma, sen epätarkkuuden ongelma. Ja minusta, jos lainsäätäjä ei ole kaikkia yhteiskunnan muutoksia, puolia huomioinut, se, mitä pitäisi myös tarkastella, on hedelmöityshoitolaki, ja se pitäisi säätää sellaiseksi, että vaikka lapsella on oikeus tuntea biologinen alkuperänsä, niin tämän tuntemisen seurauksena ei olisi se, että se luovuttaja on automaattisesti isä. Tämä pitäisi tarkentaa, ja tähän toivoisin, että keskustalaiset puuttuisivat.
Puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, että naisparille ehdotettu mahdollisuus valita lapsen toiseksi oikeudelliseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttava mies edistää lapsen oikeutta tuntea alkuperänsä. Juuri näin. Tämä oli se, mitä viime kaudella me painotimme täällä. Teimme monisivuisen vastalauseen. Yritimme viedä sitä perustuslakivaliokuntaan, mutta eduskunta äänesti sen esityksen nurin. Ihmettelen sitä, koska Suomi on ratifioinut lasten oikeudet, lasten oikeuksien julistuksen, jonka tinkimätön lähtökohta on, jota myös valiokunnan asiantuntijat korostivat, että lapsella on aina oikeus tuntea alkuperänsä. No, kysymys on sitten, että kuka on lapsi. No, alle 18-vuotias Suomen lain mukaan on lapsi. Sekin tuli valiokunnassa esille.
Puhemies! Jatkan sitten taas seuraavassa. — Kiitos.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Teillä on kaksi minuuttia vielä aikaa.] Jaa, no sittenpäs minä jatkan tätä tuskaani. 
Hallituksen esitys sisältää useita kohtia, jotka vaikuttavat olennaisesti vanhemmuuden määräytymiseen. Ehdotuksessa esitetään luopumista säädöksestä, jonka mukaan vanhemmuuden voi vahvistaa aikaisintaan 30 päivää lapsen syntymästä, mikäli lapsi on tunnustettu ennen syntymää.
Puhemies! Tämän kohdan poistaminen ei ole järkevää. Siitä ei olisi ollut mitään haittaa, että se olisi jätetty tähän. Tämäkin tuli asiantuntijakuulemisessa esille. Ei mitään haittaa siitä, että tätä siirretään. Parit voivat jo ennen lapsen syntymää yhdessä tunnustaa lapsen vanhemmuuden, ja se jää voimaan, mutta jos siitä syntyy joku epäilys sen syntymän jälkeen, niin kuin täällä edustaja Rantanen totesi, niin on hyvä olla se mahdollisuus, että voi välittömästi siihen asiaan reagoida. Tämä laki sulkee nyt tämän mahdollisuuden ja tekee tästäkin asiasta todella monimutkaisen. 
Lainsäädännön tulee kaikissa tilanteissa tukea lapsen oikeutta tuntea vanhempansa. Siksi sen tulee mahdollistaa myös virheellisesti vahvistetun vanhemmuuden korjaaminen. Lainsäädäntö ei saa johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa virheellisesti vahvistettu vanhemmuus jää perusteettomasti voimaan. Tästä näkökulmasta esitykseen sisältyy tarpeellisia ehdotuksia, kuten kumoamiskanteen tekemiseen oikeutettujen henkilöiden henkilöpiirin ja kumoamisen kanneajan laajentaminen. Nämä muutokset on tarpeen tehdä nykyiseen lainsäädäntöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-14T16:20:04,2022-06-14T16:27:25,Hyväksytty,1.1
2022_72_101,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Nyt olisi seitsemän minuuttia, kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_102,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun tätä hallituksen esitystä luki ja kun olen kuunnellut tätä keskustelua, niin on aivan selvää, että tämä esitys on pelkkä ideologinen hanke. Se käy ilmi esimerkiksi siitä, että ehdotetussa laissa vältellään tietoisesti viittaamasta mies- tai naissukupuoleen. Lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, ettei enää edellytetä synnyttäneen äidin olevan sukupuoleltaan nainen eikä sitä, että isä olisi mies. Esityksessä siis ei nojata edes biologisiin faktoihin. Hallitus, joka kertoo nojaavansa tutkittuun tietoon, siis tässä kieltää tämän aiemmin mainitun biologisen faktan, jonka nyt kerron teille: vain nainen voi synnyttää — vain biologinen nainen voi synnyttää. On uskomatonta, että täällä vuonna 2022 on jouduttu useaan kertaan muistuttamaan teitä näistä biologisista faktoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-14T16:27:25,2022-06-14T16:28:47,Hyväksytty,1.1
2022_72_103,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_104,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja vielä keskusteluun tästä ennakkotunnustamiseen liittyvän varoajan poistamisesta. Itse ajattelen, että se selkiyttää vastasyntyneen lapsen asemaa, ja tämä myös kuulemisissa kävi ilmi. Meillä voi olla esimerkiksi tilanteita, joissa lapsen synnyttänyt äiti ei vaikkapa terveydellisistä syistä pysty ottamaan kantaa lasta koskeviin päätöksiin, ja sitten meillä on 30 päivän varoaika, jonka aikana lapsella ei ole vahvistettua isää. Tämä varoaika on osoittautunut tarpeettomaksi, ja kuitenkin niitä epäselviä tilanteita varten otetaan nyt uusia keinoja käyttöön.
Edustaja Essayah nosti esiin isien kohtelun neuvolassa, joka tietysti ei nyt suoraan tähän lakiin itse asiassa liity, mutta se on minustakin iso epäkohta ja tärkeä kysymys, että isät jäävät usein perhepalveluissa ja yhteiskunnan vanhemmuutta koskevissa keskusteluissa syrjään. Mutta ajattelen, että ratkaisu siihen ei ole ikään kuin kohdella eri tavalla erilaisia perheitä tai erilaisia vanhempia, vaan nimenomaan purkaa sellaisia normeja, joita tässä yhteiskunnassa on, jotka ikään kuin asettavat isät tällaisen kakkosvanhemman asemaan.
Todellisuus on monimutkaisempi kuin oppositio täällä haluaa tunnustaa. Kun meillä tosielämässä kuitenkin on olemassa sateenkaariperheitä, meillä on transsukupuolisia ihmisiä, jotka tulevat vanhemmiksi, niin minun on vaikea käsittää, miten opposition mielestä näissä tilanteissa tulisi toimia. Pitäisikö lapset jättää ilman vahvistettuja vanhempia, vai mikä ihme olisi se ratkaisu, kun todellisuus nyt on tällainen kuin se on?
No, sitten vielä tästä isyyden kumoamiskanteesta: Nämä nyt tehtävät muutokset lakiin nimenomaan parantavat nykytilaa sellaisissakin traagisissa tilanteissa, joissa lapsen isäksi on vahvistettu henkilö virheellisesti mutta se selviää vasta viiveellä. Eli nyt sitten tehdään selkeämmäksi se, että on nykyistä pidempi aika mahdollista myös jälkikäteen hakea sitä kumoamista, mutta ei tehdä niin, että ikuisesti voisi hakea, milloin tahansa, että se asia jäisi ikään kuin ikuisiksi ajoiksi auki ja ilmaan roikkumaan. Tämä ei olisi lapsen edun mukaista. Tämä kävi hyvin selväksi asiantuntijakuulemisissa.
Ja viimeiseksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa vielä lapsen edusta, josta täällä tietysti ympäri salia kaikki puhumme: Minusta on täysin yksiselitteistä, että yhdenkään lapsen etu ei ole se, että hänen perhettään vähätellään, leimataan tai syrjitään tässä yhteiskunnassa. Se ei ole lapsen edun mukaista, ja sen takia näitä lakeja on muutettava, jotta meillä yhteiskunnassa lain edessä kaikki perheet, kaikkien lasten perheet, ovat yhdenvertaisessa asemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-06-14T16:28:47,2022-06-14T16:31:23,Hyväksytty,1.1
2022_72_105,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_106,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä perussuomalaisten ensimmäisessä lausumassahan ei esitetä, että tämä isyyden kumoaminen voisi olla voimassa ikuisesti. Siinä esitetään, että asia selvitetään ja pyritään pidentämään sitä aikaa siten, että jos on kohtuuttomia tilanteita, niin silloin se aikamääre ei olisi näin tiukka.
Mitä sitten tulee tähän esitykseen, niin ensin kommentoin edustaja Ovaskan puheenvuoroa. On todella murheellista, että te ette pysty kertomaan itsekään edes oman puolueenne jäsenille, miksi te olette menneet hyväksymään tällaisen lain, joka on näin sekava. Sillä niissä asiantuntijakuulemisissa, jos siellä kuunteli, kuuli kyllä sen, että niissä todettiin varsin yksiselitteisesti, että tämä menee varsin monimutkaiseksi sekä ihmisille että lain soveltajille. Ja kyllä on niin, että täytyy itsekin ihmetellä, että on erikoista, että vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit näkevät tässä asiassa ongelmia. Se ei tarkoita sitä, että jonkun perhe olisi vähempiarvoinen kuin toinen, vaan kuten siellä asiantuntijakuulemisissa kuultiin, lainsäädäntöä ei pidä tehdä siten, että sillä pystytään vastaamaan jokaisen aikuisen ihmisen ominaisuuksiin tai haluihin, vaan nimenomaan se pitää tehdä siten, että se nyt ylipäätänsä toimii ja kattaa suurimman osan, koska maailmallahan meillä on sellaisia tilanteita, joissa ollaan naimisissa Eiffel-tornin kanssa tai puun kanssa. Milloin me sitten lisätään näitä tänne, jos he tekevät lapsen, jonka isä on Eiffel-torni ja äiti on biologinen nainen?
Kyllä tässä tavallaan silloin, kun lähdetään avaamaan, pitää aina miettiä, missä se raja tulee vastaan, ja kuten me ollaan näissä asiantuntijakuulemisissa kuultu, koskettaa se sitten tätä lakiesitystä tai koskettaa se sitten muita perheoikeuteen liittyviä esityksiä, niin kyllä kai se lähtökohta on se, että kyllä näissä täytyisi pyrkiä kattamaan se yleinen tilanne eikä niin, että jokaisen yksilöllinen tilanne voidaan ottaa huomioon. Tässä todella on murheena se, niin kuin varsin monessa muussakin asiassa, että kun annat pirulle pikkusormen, niin lopulta se vie koko käden, ja siinä on hyvin äkkiä yhteiskunta kyllä sekaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T16:31:24,2022-06-14T16:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_72_107,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_108,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! En kannata tätä perussuomalaisten esitystä, että voitaisiin avioitua Eiffel-tornin kanssa. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Mielestäni nämä muutkin heidän heittonsa näistä, että avioidutaan ja on seitsemän kahdeksan vanhempaa — tämä laki ei ota sellaiseen kantaa vaan lähtee siitä, että maksimissaan lapsella on kaksi vanhempaa. Niin kuin aikaisemmassa puheenvuorossa totesin: kaksi rakastavaa vanhempaa. Ja ne suurimmat muutokset, mitä tässä lainsäädännössä edelleen on, koskevat juuri tätä 30:tä päivää. Sitten ovat tämä lakien yhdistäminen ja sitten tämä naispareille annettu mahdollisuus näihin hedelmöityshoitoihin sillä tavalla, että luovuttaja on suostunut isyyden vahvistamiseen tai sitten ei ryhdy isäksi. Nämä ovat ne keskeisimmät periaatteet, mitä tässä lainsäädännössä nyt on.
Mutta täällä, perussuomalaiset, te rakennatte koko ajan niitä seuraavia askeleita. Puhutte Eiffel-torneista, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] puhutte seitsemästä tai kahdeksasta vanhemmasta, mutta tämä hallitus ei halua sellaisia muutoksia tehdä. Ja te tiedätte, että tässä eduskunnassa ei varmaan myöskään sellaisia puolueita ole, jotka olisivat valmiita tämmöisiä uudistuksia tekemään. [Leena Meri: Onko tämä lupaus?] — Tietenkään en mene kaikista vastuuseen. Kuten, edustaja, totesin, en mene kaikesta vastuuseen, mutta älkää yhdistelkö sellaisia kulmia tästä keskustelusta, joilla te kuvaatte maailmaa, jota ei ole ja jota ei myöskään toivottavasti tule.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-06-14T16:34:05,2022-06-14T16:35:38,Hyväksytty,1.1
2022_72_109,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_110,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä ihan hyvä ja mielenkiintoinen keskustelu, koska tämän lain hallitseminen ei ole kenellekään meistä helppo asia.
Nykyisessä translaissa todetaan, että voi vaihtaa sukupuoltansa, jos osoittaa, että on steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön. No, tämä laki, tämä vanhemmuuslaki, tuo jo sen mahdollisuuden, jota nyt translaki ei suo. Edustaja Ovaska, tämä on esilaki tietylle muutokselle. [Saara Hyrkön välihuuto] Tässä laissa luodaan pohja sille, että kun on vaikka miestranspari, jossa toinen on naisesta vaihtanut itsensä mieheksi mutta säilyttänyt kykynsä synnyttää — siis mitä nykyinen translaki ei mahdollista, mutta tässä laissa vaan todetaan näin, eli tässä luodaan ikään kuin esilakia sille tulevalle laille, jota hallitus ajaa — niin silloin me ollaan tilanteessa, että tämän lain mukaan sitä synnyttänyttä miestä, joka on alkuperältään nainen ja säilyttänyt tämän kohtunsa ja kykynsä synnyttää, on kutsuttava äidiksi. Hänet merkitään siis väestökirjaan äidiksi, ja sitten toisin päin. No, on tämä nyt aika sekavaa. [Hanna Huttunen: Eihän me käsitellä sitä lakia nyt täällä!] — Ei käsitellä. Me käsitellään vanhemmuuslakia, joka mahdollistaa translain toteutumisen ja ennakoi sen, että kun translaki tulee tähän saliin, niin kukaan ei voi sanoa, että tämä translaki on lainvastainen, koska meillä on jo laki, joka mahdollistaa tulevan translain. [Saara Hyrkkö: Nykyinen translaki on ihmisoikeusloukkaus!] — Olkoon vaan, mutta se on voimassa oleva, se on voimassa oleva. En sano, että sen pitäisi olla, sanon, että se on voimassa oleva.
Puhemies! On hyvä kansalaisten ymmärtää, mistä tässä puhutaan, selkokielellä — selkokielellä. No, tämä tuleva translaki mahdollistaa myös sen, että ihminen voi oman kokemuksensa mukaan ilmoittaa sukupuolensa, vaikka kolmen kuukauden välein vaihtaa sitä. Eräs nuori mies sanoi minulle — vähän huumorilla, mutta naureskeli tässä aivan kolme päivää sitten — että minä niin odotan sitä translakia: kun se tulee voimaan, minä heti ilmoitan, että olen nainen, eikä tarvitse mennä armeijaan. Hymyili päälle. Jäin miettimään, että miten ihmeessä kansalaiset kokevat nämä meidän asiat täällä. Hänellä se oli pilke silmäkulmassa heitetty, mutta itse jäin pohtimaan, että kyllä me luodaan sellaista lainsäädäntöä, joka tekee tästä yhteiskunnasta todella sekavan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-14T16:35:39,2022-06-14T16:38:48,Hyväksytty,1.1
2022_72_111,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_112,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä erinomaisesti sen, jos tämä lakiesitys on keskustalle kiusallinen, mutta sen sijaan, että te pyritte tätä asiaa nyt täällä kovasti häivyttämään, olisin toki toivonut, että olisitte toimineet jo silloin, kun tätä lakiesitystä on teidän hallitukseltanne tuotu, sillä aivan kuten tässä edustaja Meri aikaisemmin kuvasi, kyllähän täällä lakiesityksessä nimenomaan sanotaan, mistä on kysymys. Ei tämä ole tekninen laki. Tässä nimenomaan muutetaan termistöä, ja se halutaan esittää sukupuolineutraalisti.
Ja kun sitten Ovaska tässä haluaa viestittää, että ei, tällä ei ole mitään tekoa translain kanssa tai kymmenen vanhemman kanssa, niin haluan nyt kyllä muistuttaa, että sieltä valiokunnan asiantuntijalausunnoista löytyy näitä molempia vaateita, eli sieltähän ne vaateet löytyvät, [Jouni Ovaskan välihuuto] ja me tiedämme — joka ikinen tässä salissa, joka tätä lakia on käsitellyt, tietää tasan tarkkaan — että tällä nimenomaan valmistaudutaan translain uudistukseen ja pyritään tuomaan tätä vanhemmuuden monimuotoisuutta lakitekstiin. Siitä tässä tosiasiassa on kysymys, ja sen me tiedämme, niin minä kuin edustaja Ovaskakin.
Olen toki harmissani, että tämä tuli ja ette pystyneet tätä hallituksessa torppaamaan, mutta se ei kyllä todella häivyttämisellä mene pois, vaan tämä laki nyt valitettavasti enemmistöllä täällä hyväksytään, ja sen jälkeen sen kanssa eletään, kunnes tulee viisaampi hallitus ja muuttaa sen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T16:38:48,2022-06-14T16:40:38,Hyväksytty,1.1
2022_72_113,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_114,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska otti tuossa äsken esille sen asian, ettei meidän pitäisi vetää johtopäätöksiä tai katsoa tulevaisuuteen. On aivan normaalia ja tarpeellista, että kun joku laki säädetään, niin totta kai täytyy katsoa tulevaisuuteen sen vaikutuksia, ja totta kai on myös katsottava sen vaikutuksia muihin lakeihin. Toivoisin, että myös siellä puolella sitten ei vedettäisi liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä siitä, mitä perussuomalaiset täällä ovat puhuneet tästä itse laista. Eli kun me olemme puhuneet tästä laista, niin sieltä puolelta on tullut viittauksia, että rakkauden puute ja kaikkea muuta tällaista — olemme koko ajan puhuneet vain tästä laista.
Ja mitä tulee vielä siihen asiaan, että on olemassa erilaisia perheitä: Totta kai on olemassa erilaisia perheitä. On olemassa perheitä, joissa on yksi vanhempi, on olemassa perheitä, joissa on kaksi isää, kaksi äitiä ja niin edelleen. He ovat aivan samanlaisia perheitä kuin ydinperheetkin, mutta ei voi olla niin, että laissa mainittaisiin tarkasti joka ikinen perhemuoto, eikä se, ettei sitä mainittaisi, estä sitä, että heillä on samat oikeudet kuin myös muilla perheillä ja että heitä kohdellaan hyvin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-06-14T16:40:39,2022-06-14T16:42:19,Hyväksytty,1.1
2022_72_115,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_116,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Halusin puuttua myös tähän, mistä edustaja Antikainen ansiokkaasti ottikin tuossa edellä puheenvuoron, eli siihen, että totta kai, erilaisia lainsäädäntöhankkeita kun on, ne ovat jatkumo. Kuitenkin esimerkiksi täällä valiokunnan mietinnössä on tuotu esille sukupuolineutraalista säätelystä ja transhenkilöiden vanhemmuudesta ja muutenkin näistä vanhemmuuden määrittelyistä tulevaisuuden toiveita, ne tulivat esille siellä kuulemisissa. No, tehän ette tietenkään ole vastuussa siitä, mitä kuulemisissa tulee esille, mutta teidän mietinnössänne, jota vastaan meillä oli pohja, te esititte, että on hyvä, että näitä muutostarpeita selvitellään, ja totesitte, että pidätte tärkeänä, että näitä arvioita tehdään. Elikkä silloinhan te itsekin tiedätte, että oikeusministeriössä on vireillä tämmöisiä erilaisia selvityksiä, ja jos olen ymmärtänyt, niin tämä transasia on ollut ihan sydämenasia myös hallitusohjelmassa, ja silloinhan tämä pohjustaa sitä helpommin. Ja alun perin jouduttiin lähtemään jopa siitä, että sanottiin, että tämä ei ole millään lailla sukupuolineutraaliin sävyyn kirjoitettu, mutta sitten meidän piti täältä hallituksen esityksestä teille kertoa, että se lukee täällä hallituksen esityksessä.
Kysymys ei ole rakkaudettomuudesta tai siitä, että joku ei saa rakastaa, vaan siitä, että me aikuiset sotkemme lapset sellaisiin asioihin, jotka ovat aikuisten välisiä. Me tuomme siihen asioita, että heidän pitäisi sanoa äitiä isäksi ja isää äidiksi ja sotkemme heidän päänsä ja sotkemme sen, mikä on biologia. Aurinko nousee aamulla. Voin minä alkaa väittää, että se ei ole aurinko, vaan se on joku muu, joka siellä nousee aamulla, mutta ei se tosiasia siitä miksikään muutu. Nämä ovat samantyyppisiä asioita. Tietyt lastenpsykiatrit, kuten Sinkkonen, ovat puhuneet siitä, että me ollaan sotkettu lasten päät näillä, että poika ei saa olla poika ja tyttö ei saa olla tyttö, että me kasvatamme heitä sukupuolineutraalisti, ja se aiheuttaa heille myös identiteettiongelmia, koska he alkavat kyseenalaistaa itseänsä.
Jos minä teidän mielestänne olen sitten sydämetön tai vanhanaikainen, kun minä arvostan sitä perinteistä perhettä tai sitä perinnettä, että on isä ja äiti lapsella, että on oikeus tietää isä ja äiti, niin sitten minä varmaan olen kummallinen. Minä tiedän, että ihmiset ja aikuiset voivat rakastaa ihan ketä haluavat ja elää millaista elämää haluavat, mutta miksi lapset sotketaan aina tähän kehikkoon ja sitten luodaan erilaisia lainsäädöksiä joka mahdolliseen tilanteeseen. Meillä on näistä toinenkin lainsäädäntöhanke vireillä, en voi siitä tässä enempää puhua, mutta kuten tiedätte, sen kohdalla on ihan samanlainen sotku.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T16:42:19,2022-06-14T16:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_72_117,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_118,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Itse en pidä itseäni vanhanaikaisena, vaikka puhun äidistä ja isästä. Mielestäni se on ihan asiallista, ja tässä keskustelussa — oli sitten oppositiossa tai hallituksessa — aika moni on niin todennut. Edustaja Hyrkkökin: epäilen, että siellä teillä kotona myöskin puhutaan äidistä aika monesti, vaikka te tuette tätä lainsäädäntöä. [Saara Hyrkkö: Kyllä!]
Itse asiassa kouluissakin puhutaan tytöistä ja pojista. Ei mennä siihen liikaa, mutta sukupuolineutraalia käsittelyä tai ei, koulussahan sitä on paljon mietitty, että ei tarvitse jakaa luokkia tai ryhmiä sillä tavalla, että tytöt menevät tuonne tai pojat menevät tuonne. Mutta aika paljon pitäisi koulussa myöskin tunnistaa niitä eroja, jotka johtuvat sukupuolista. Monesti me unohdetaan esimerkiksi poikien kohdalla tiettyjä asioita, jotka liittyvät siihen sukupuoleen ja poikien oppimiseen ja siihen, miten pojat esimerkiksi jäävät jälkeen; nämä ovat semmoisia asioita, joista pitää pystyä puhumaan. [Leena Meri: Hyvä!]
Mutta tästä lainsäädännöstä edelleen: Miksi keskusta tätä lainsäädäntöä tukee, on juuri se, että me saadaan yksi yhtenäinen vanhemmuuslainsäädäntö. Ja nämä, millä te olette pelotelleet — näillä kaikilla kehityskuluilla tai näillä asioilla, joita täällä on — eivät liity tähän lainsäädäntöön. Ja toinen kysymys, miksi keskusta tätä lainsäädäntöä tukee, on myöskin sitten näiden naisparien osalta: eli voi olla silloin myös luovuttaja, josta tulee sitten lapsen isä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-06-14T16:45:11,2022-06-14T16:46:39,Hyväksytty,1.1
2022_72_119,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_120,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen tätä keskustelua seurannut ensin tuolta omasta työhuoneestani ja nyt tulin tänne salin puolelle.
Täytyy sanoa, että minä olen itse aika perinteisesti ajatteleva ihminen ja olen äiti ja meidän perheessä on isä. Jotenkin minua hämmästyttää salissa tämä keskustelu: minä en ymmärrä, kuinka täällä nämä asiat muuttuvat niin monimutkaisiksi ja niin vastakkainasettelua ruokkiviksi, koska valiokunnassa tästä keskustelusta käytiin aivan erihenkinen keskustelu. Me kuuntelimme toistemme mielipiteitä, haettiin kompromissejä asiaan, ja täällä jotenkin asiat muuttuvat aina hirveän mustavalkoisiksi — tästä on tullut kyllä palautetta myös tuolta eduskunnan ulkopuolelta monestikin, että onko siellä aidosti sellaista, mitä se näyttää olevan television välityksellä. Minä olen sanonut, että ei: valiokunnissa tehdään vilpittömästi työtä, tehdään yhdessä, haetaan konsensusta. Asioista on oikeus olla eri mieltäkin, mutta eivät siellä riitele ihmiset vaan asiat.
Olen itse tästä asiasta sitä mieltä, että maailma on sitä, miltä se näyttää: maailmassa on edelleen isiä, ja maailmassa on edelleen äitejä. Ja niin kuin edustaja Ovaska tuossa äsken oivallisesti sanoi: tässä hallituksen esityksessä on kyse äitiys- ja isyyslain yhdistämisestä. Ja kuten aloitin tämän puheenvuoroni, olen varsin perinteinen ihminen. Olen sitä mieltä, että hymypatsaassa on edelleenkin hyvä, että on hymytyttö ja hymypoika eikä hymyhenkilö, mutta vilpittömästi koen, että valiokuntakäsittelyssä, kun tätä lakiesitystä käytiin läpi, keskityttiin aivan muihin asioihin kuin mistä täällä salissa on nyt käyty keskustelua. Me mietittiin siellä, kuinka selvittää lapsen mielipidettä asioissa. Me keskityttiin erittäin paljon siihen, että jos on tämmöinen traaginen tilanne, että isä on tunnustanut lapsen omakseen, joutuu maksamaan hänelle elatusmaksua ja joutuu tällaisen tietynlaisen oikeusmurhan kohteeksi, jota ei pystytä taaksepäin muuttamaan. Tällaisia asioita me käytiin siellä läpi. Ei me käyty tätä äitiys- ja isyysasiaa siinä valossa kuin se täällä salissa nyt on.
Maailmassa on edelleen äitejä, maailmassa on edelleen isiä, maailmassa on edelleen perheitä, ja tässä laissa yhdistetään äitiys- ja isyyslaki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-06-14T16:46:39,2022-06-14T16:48:56,Hyväksytty,1.1
2022_72_121,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_122,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Olisin todella onnellinen, jos tämä esitys olisi noin ruusuinen kuin tässä edustaja Huttunen antoi ymmärtää. Kyllä tässä lakiesityksessä aivan selkeästi lähdetään siitä, että sillä ei ole merkitystä, mikä on isän ja äidin biologinen alkuperä, ja se on se ongelma, mistä me tässä keskustellaan — se iso, valtava ongelma.
Sitten kun edustaja Ovaska täällä edelleen on sitä mieltä... — Muuten, siitä olen samaa mieltä, että valiokunnassa kävimme hyvää keskustelua. Se oli rakentavaa, se oli kuuntelevaa, se oli kunnioittavaa, mutta nostan esille myös sen, että siellä toimme näitä samoja asioita esille. Ne eivät vain muodostuneet valiokunnan enemmistön huoleksi, vaan tämä mietintö on nyt seurausta valiokunnan näkemyksestä. — Mutta kun täällä edustaja Ovaska itsepintaisesti väittää, että tässä on kysymys vain isyys- ja äitiyslakien yhdistämisestä vanhemmuuslaiksi, olisi hienoa, jos näin olisi, mutta kun näin ei ole. Tässä luodaan säädäntöä, joka ei edes ole nykylain mukaan mahdollista esimerkiksi transihmisille. Se on täällä selkeästi, edustaja Ovaska, se on kirjoitettu. [Jouni Ovaska: Se on nykylaissakin!] — Ei ole. Lain perusteluissa käydään nämä yksityiskohtaisesti läpi. Ne kannattaa huolella lukea oikein viivoittimen kanssa ja alleviivata. Ei ole mahdollista, että transpari voisi nyt synnyttää suhteeseensa lapsen. [Jouni Ovaskan välihuuto] Ajattele, ei ole mahdollista, mutta tämä laki mahdollistaa sen ennakolta.
Sanotaan tämä nyt vielä kerran: tämä on esilaki sille, että translaki voidaan mutkattomasti täällä syksyllä käsitellä ja hyväksyä. Toivottavasti näin ei käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-14T16:48:56,2022-06-14T16:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_72_123,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_124,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen kyllä jokseenkin hämmentynyt siitä, että mitä ilmeisimmin hallituspuolueet eivät kuuntele sitä keskustelua eivätkä kysymyksiä käsittelyissä muutoin kuin hallituspuolueiden osalta. Kyllä näitä ongelmia on nostettu esiin, mutta mitä ilmeisimmin keskitytään sitten niihin omiin hallituskumppaneihin ja siinä sovittuun.
Täällä mietinnössä lukee, itse asiassa tämän mietinnön kohdassa ”Muita seikkoja”, kun tässä nyt kiistetään koko ajan, että tällä ei ole mitään tekemistä translain kanssa eikä minkään muun sentyyppisen tulevaisuuden kanssa, vaan että oppositio pelottelee. Ei oppositio pelottele. Oppositio on erittäin hereillä valiokunnissa ja lukee asiantuntijalausunnot. Te olette itse tänne omaan valiokunnan mietintöönkin tuoneet tämän esiin: ”Transperheiden vanhempien ja lasten oikeudellista asemaa vuorostaan arvioidaan translainsäädännön vireillä olevan uudistamisen yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitysten pohjalta arvioidaan, mihin toimenpiteisiin on tarpeen ryhtyä perheiden yhdenvertaisuuden ja lapsen edun toteutumiseksi.” Siinähän se lukee. Tämä valiokunnan lausunto ei ollut yksimielinen, vaan sekä perussuomalaiset että kristillisdemokraatit jättivät siihen vastalauseen, jota pohjaa nyt täällä on kumpikin esittänyt käsittelyn pohjaksi.
Mutta sitten on pakko vielä nostaa asia, johon edustaja Huttunen viittasi, tämä paljon julkisuudessa olleen henkilön tapaus, jossa hän ei saa isyyttänsä kumottua ja hän on elatusvelvollinen ja maksaa joka kuukausi elatusmaksuja lapsesta, joka ei ole hänen lapsensa. Perussuomalaiset esittivät tänne lausumaehdotuksen, jossa todetaan näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää edellytykset laajentaa isyyden kumoamiskanteen nostamiselle laissa asetettuja määräaikoja edelleen siten, että isyyden kumoamiskanteen nostaminen on aina mahdollista, jos virheellisesti vahvistettu isyys muuten johtaisi kohtuuttomiin tilanteisiin.” Tämä on nimenomaan sellaisia tilanteita varten, kuten tämä Riston tapaus.
Täytyy vielä muistuttaa edustaja Huttuselle, että se, miksi perustuslakivaliokunta ei ottanut näitä lakialoitteita arvioitavaksi, oli, että kun nyt tässä esityksessä kumotaan isyyslaki, niin silloin perustuslakivaliokunta ei voinut ottaa tätä käsittelyynsä. Kysymys ei ollut siitä, ettäkö PeV olisi varsinaisesti kieltäytynyt käsittelemästä, vaan siitä, että tämä laki kumoutuu ja siltä osin he eivät voineet tätä arvioida.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T16:51:10,2022-06-14T16:54:08,Hyväksytty,1.1
2022_72_125,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_126,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Aivan juuri niin kuin edustaja Rantanen sanoi tuosta perustuslakivaliokunnan käsittelystä.
Ja joo, siis meillä on lakivaliokunta hyvähenkinen, se on aivan totta, mutta tietysti pidän hieman erikoisena sitä, että... Me voidaan tietysti alkaa käsitellä täällä valiokunnan keskusteluja laajemminkin, että mistä asiasta käytiin mitäkin keskustelua, mutta minä en nyt mene siihen, kuinka usein me mahdollisesti olemme tuoneet jonkun ongelman esiin, elikkä kysyneet, aikovatko hallituspuolueet oikeasti hyväksyä tämän. Tällaistakin saattaa tapahtua hypoteettisesti. 
Meillä on valiokunnassa myös semmoinen käytäntö, että me tuodaan aika hyvissä ajoin meidän vastalauseemme — meidän valiokunnassamme on otettu sellainen käytäntö. Ja jos ajatellaan, että minä olisin valiokunnan hallituspuolueiden jäsen, niin kun minulla olisi luettavana se monta päivää aikaisemmin, voisin katsoa sieltä — me ollaan ne kaikki samat asiat kuin täällä tuotu esille. Mitäpä me siellä sitä hokemaan, jos tunnelma on se, että mennään hallituksen esityksen mukaan, kyllähän siitä sen voi lukea. Emme me halua siellä aikaa siihen käyttää.
En nyt haluaisi mennä näihin valiokunnan kokouksiin, mutta kun edustaja Huttunen otti tämän niin vahvasti esille, niin totean, että tämä on menettely. Jos te ette halua luettuanne ne olla mukana, niin miksi me sitä jatkaisimme siellä? Siitä olen kyllä samaa mieltä ja kiitän teitä, että meillä on ollut hyvä yhteistyö siellä, mutta se ei tarkoita sitä, että olemme täällä kiivaastikin asioista eri mieltä, mutta toivon, että jatkossa luetaan ne meidän vastalauseemme, ettei täällä sitten tavallaan yllätytä, että olittekos te tätä mieltä, koska kyllä ne vastalauseet ovat olleet valiokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-14T16:54:08,2022-06-14T16:55:46,Hyväksytty,1.1
2022_72_127,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_72_128,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kävimme viime viikolla varsin reippaan ja mielenkiintoisen keskustelun täällä salissa tästä hallituksen esityksestä, jossa vastataan laajamittaiseen maahantuloon erityisesti hybriditilanteessa sillä, että voimme ottaa vastaan EU:n turvapaikkaviraston virkamiehiä Suomeen käsittelemään näitä henkilöitä. Kävimme hyvän keskustelun, mutta tämä on se hallituksen ongelma, että kaikki lakiesitykset, joita hallitus tällä hetkellä tuo sellaiseen tilanteeseen, jossa on kysymys vihamielisen toimijan tuottamista ihmisistä rajoille, perustuvat siihen, että me voimme ottaa mahdollisimman paljon ja tehokkaasti vastaan Suomeen. Se näkyy tässä esityksessä, ja se näkyy valmiuslain esityksessä, joka on tuotu eduskuntaan, ja se näkyy uudessa rajavartiolain esityksessä. Tämä on kyllä suuri ongelma. Täällä käytiin hyvä keskustelu viime viikolla siltä osin, että pääministeripuolueenkin edustajat nimenomaan sanoivat, että eihän tällaisessa hybriditilanteessa ole kysymys turvapaikanhausta. No, herää sitten kysymys, miksi ihmeessä — mitä me kysyimme täällä viime viikolla — hallitus tuo juuri sellaisia esityksiä, joissa nimenomaan tullaan turvapaikkanäkökulma edellä. Tällaisessa tilanteessa, jossa ajatellaan, että vihamielinen toimija tuo isoja joukkoja ihmisiä jonkun valtion rajalle tarkoituksenaan siirtolaisilla aiheuttaa kaaosta, aiheuttaa erimielisyyttä ja tehdä ongelmia kyseiselle valtiolle, ei ole kysymys turvapaikanhausta. Silloin on kysymys siitä, että näitä ihmisiä käytetään vihamielisen vaikuttamisen välineenä, ja silloin tällaista toimintaa pitäisi katsoa pikemminkin kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tai jopa uudenaikaisen sodankäynnin näkökulmasta. Ei se ole sellainen perinteinen turvapaikanhakujärjestelmä.
Nyt tässä on se ongelma, arvoisa puhemies, että hallitus ei tuo meille sellaista lainsäädäntöä, jolla tämä uhka estettäisiin, vaan meille tuodaan lainsäädäntöä, jolla kaikki maahantulijat voidaan ottaa sisään. Tässä esitetään sitä, että EU:n turvapaikkaviraston virkamiehiä voidaan ottaa apuun käsittelemään näitten ihmisten turvapaikkahakemuksia. Valmiuslaissa esitetään rajapykäliksi sitä, että voidaan ottaa kuljetusyrittäjien kuljetuskalustoa haltuun ja pyrkiä niillä kuljettamaan maahantulijoita, ja siellä esitetään myöskin, että voidaan ottaa rakennuksia ja kiinteistöjä haltuun, jotta heitä voidaan majoittaa. Rajavartiolaissa esitetään toki sitä, että voidaan keskittää turvapaikanhakua, mutta keskittäminen ja keskeyttäminen ovat kaksi eri asiaa. Mutta tässä uudessa rajavartiolaissa myöskin annetaan mahdollisuus ottaa haltuun suomalaisten omaisuutta ja vaatia palveluita rajavartiolaitokselle, jotta he selviävät tästä mahdollisesta maahantulotulvasta. Tämä on täysin käsittämätöntä tällaisessa tilanteessa.
Perussuomalaiset ovat vaatineet koko ajan, että rajavartiolakiin on saatava pykälät, joilla turvapaikanhaku voidaan keskeyttää väliaikaisesti, silloin kun Suomea painostetaan siirtolaisilla, jotka pyrkivät maahamme. Tässä ei ole mitään muuta tietä eikä vaihtoehtoa, ja sen vuoksi teimme perussuomalaisissa valiokunnassa vastalauseen ja esitämme tämän lain hylkäämistä sillä perusteella, että ensin täytyy laittaa nämä estopykälät kuntoon ja sitten vasta katsella, mitä muuta tarvitaan. Näin ollen, arvoisa puhemies, esitän tämän lain hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T16:56:00,2022-06-14T17:00:17,Hyväksytty,1.1
2022_72_129,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_130,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia. Uudistukset antaisivat Suomelle mahdollisuuden pyytää Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiryhmien tarjoamaa operatiivista ja teknistä apua tilanteessa, jossa vihamielinen maa pyrkii vaikuttamaan Suomeen turvapaikanhakijoita käyttäen. EU:n virkamiehiä ei voitaisi käyttää käsittelyssä kuin korkeintaan avustavissa tehtävissä eli turvapaikkahakemusten käsittelyssä ja vastaanottopalveluiden järjestämisessä. Suomalainen viranomainen joutuisi tarkkailemaan heidän työskentelyään ja perehdyttämään heidät suomalaiseen lainsäädäntöön ja käytäntöihin. Tämä saattaa edellyttää myös tulkkauspalveluiden käyttämistä. Tämä on paitsi tehotonta myös kallista työtä. Jos hallitus toisi lakiin rajan sulkemisen mahdollistavat ja turvapaikkahakemusten käsittelyn keskeyttävät pykälät, ei näitä rajallisia resursseja tarvitsisi tuhlata tällaiseen toimintaan ollenkaan.
Arvoisa puhemies! On ongelmallista, että laajamittaisen maahantulon tilanteelle ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Missä vaiheessa siis Euroopan unionin virkamiehet tänne edes kutsutaan? Luultavasti heidän koulutuksensa alkaa siinä vaiheessa, kun tilanne on jo levinnyt käsiin. Edes kotimaiset rajavirkailijat eivät pysty reagoimaan hybridioperaatioon kyllin nopeasti ilman sopivan tarkkaa määritelmää ja oikeanlaista lainsäädäntöä. Tavoitteena pitää olla, että yksikään hybridivaikuttamistarkoituksessa tänne lähetetty henkilö ei pääse rajan yli. Tämä vaatii tilanteen hyvin aikaista tunnistamista. Jos rajojemme sisälle kuitenkin pääsee tällainen henkilö, pitää palautusjärjestelmän olla tilanteen tasalla ja palauttaa tulija sinne, mistä tulikin. Sama pätee muihinkin kielteisen turvapaikkapäätöksen ja karkotuspäätöksen saaneisiin henkilöihin Suomessa: ulos välittömästi.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole vieläkään tuonut perussuomalaisten vaatimia pykäliä lakiin. Nämä pykälät tarjoaisivat Rajavartiolaitokselle työkalut hybridioperaation ja massamaahantulon estämiseksi. Hallitukselle suomalaisten turvallisuus ei näytä vieläkään olevan mikään prioriteetti. Täytyy korostaa tässä vaiheessa, että potentiaalinen hybridioperaatio on oikeasti vakava riski maallemme ja kansalaistemme turvallisuudelle.
Hallitus pakoilee vastuutaan jatkuvasti Euroopan unionin selän taakse ja väittää, että me emme pysty tuomaan lakiin perussuomalaisten esittämiä pykäliä. Millainen Euroopan unioni estää kansallisvaltioita sulkemasta rajojaan, kysyn. Valtiolla pitäisi olla suvereniteettiinsa perustuva oikeus päättää, kuka saa tulla sen alueelle. Miten toimimme tilanteessa, jossa kansainvälisten sitoumusten tekeminen rajoittaa kansallista suvereniteettia? Jos tilanne on todella tämä, on syytä alkaa pohtimaan tosissaan rooliamme Euroopan unionissa. Tämän kuvion on muututtava, tai sitten meidän on syytä jättää koko himmeli. Me emme voi antaa enempää valtaa vieraan vallan käsiin. Ei voi olla niin, että vaarannamme kansalaistemme turvallisuuden tällaisten älyttömien sitoumuksien takia.
Kuitenkin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 artikla mahdollistaa poikkeamisen sopimusvelvoitteista yleisen hätätilan aikana. Kaiken lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä valtioille jätetään laaja harkintavalta yleisen hätätilan ja siten poikkeusolojen määrittelyyn. Kunkin jäsenvaltion päätettävissä on, milloin kansakunnan elämää uhkaa yleinen hätätila. Eikö hybridioperaatio olekaan hallituksen mielestä potentiaalisesti tällainen hätätila, kysyn vakavasti.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen ansiokasta esitystä tämän lain hylkäämisestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-14T17:00:18,2022-06-14T17:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_72_131,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_132,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On vielä kertaalleen tässä nostettava esiin juuri tämä asia, että mistä näkökulmasta näitä asioita katsellaan. Me olemme olleet sillä lailla onnekkaita, että olemme tässäkin maassa kymmeniä vuosia saaneet elää rauhassa ja itse asiassa sitä kansakunnan elämän suojaamista ei ole tarvinnut pitkään aikaan pohtia, mutta nyt me ollaan vihdoista viimein siinä tilanteessa selkä seinää vasten, että sitä on pakko miettiä.
Ja nyt kun me ajatellaan sitten näitä kansainvälisiä sopimuksia — jotka muuten tuntevat poikkeuksia tilanteissa, jotka juurikin ovat hätätiloja, tai sellaisissa tilanteissa, että valtiot eivät pysty näitä velvoitteitansa noudattamaan — niin se on täysin mahdollista silloin poiketakin näistä. Ja itse asiassa, jos ajatellaan näitä vanhoja kansainvälisiä sopimuksia, kuten Geneven pakolaissopimusta, johon usein viitataan, niin se on tehty 50-luvulla, jolloin maailma oli toisenlainen, ja tuskin silloin pohdittiin, että joku valtio voisi toimia toista valtiota kohtaan vihamielisesti käyttämällä hyväkseen siirtolaisia.
Toki selvää on se, että näihin sopimuksiin ja myöskin EU-lainsäädäntöön on kiinnitettävä huomiota, mutta se on niin pitkässä juoksussa, että tällaiseen meillä ei ole aikaa, vaikka se varmasti tunnistetaan ja ymmärretään, vaan meidän tehtävämme on nyt hyvin nopealla aikataululla tehdä valmiiksi sellainen lainsäädäntö, jolla suojaamme Suomea ja suomalaisia tällaisen toiminnan vaikutuksilta ja ehkäisemme sen tilanteen muodostumisen jo rajalla. 
Tältä osin on pakko sanoa se, että itseäni vaivaa kovasti näissä keskusteluissa, kuten tänäänkin rajalain käsittelyssä, että me katsomme asioita, siis jopa tätä vihamielisen toimijan tuottamaa uhkaa siirtolaisia hyväksikäyttäen, pelkästään turvapaikanhaun näkökulmasta, ja unohtuu täysin, kokonaan, kansallinen turvallisuus ja kansakunnan elämän näkökulma tässä tilanteessa, ja näin se ei voi olla. On nimittäin niin, että Suomea ja suomalaisia ei suojaa eikä aseta etusijalle kukaan muu, jos emme me itse sitä tee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T17:04:46,2022-06-14T17:07:31,Hyväksytty,1.1
2022_72_133,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Harjanne, poissa. — Edustaja Vallin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_72_134,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Talousvaliokunnan mietintö on jo sellaisenaan kohtuullisen hyvä, mutta täydennykseksi teen seuraavan lausumaehdotuksen. Lausumaehdotus kuuluu siis näin: ”Eduskunta edellyttää, että tukiohjelman vaikuttavuutta seurataan ja tarvittaessa laista poistetaan 150 miljoonan euron yritys- ja konsernikohtainen yläraja, nostetaan tuki-intensiteettiä EU:n sallimaan maksimiin sekä jatketaan tukiohjelmaa pidemmälle ajanjaksolle.” Näin siis lausumaehdotus kuului.
Ja sitten lyhyet perustelut tälle lausumaehdotukselle: Elinkeinoelämä on laajasti ollut sitä mieltä, että mikäli tuki-intensiteetti jää liian alas, antaa se kilpailuetua niille jäsenmaille, jotka tukevat yrityksiään täysimääräisesti. Täytyy myös muistaa, että suomalaisen teollisuuden menestymisen varmistaminen on jo itsessään ilmastoteko. Samalla varmistetaan tuotannon säilyminen kotimaassa ja tietenkin myös positiiviset työllisyysvaikutukset. Työpaikat on pidettävä Suomessa — se on kriittisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! Euroopan talousnäkymät heikkenevät nopeasti. Emme saa antaa yhtään etulyöntiasemaa Suomen keskeisille kilpailijamaille, vaan meidän pitää luoda omalle teollisuudellemme optimaalinen toimintaympäristö.
Useissa asiantuntijalausunnoissa on myöskin noussut esiin, että esitetty tukikausi on liian lyhyt. Sitä pitää tarpeen mukaan pidentää nopeasti kansainväliseen tilanteeseen reagoiden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+9.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-06-14T17:07:52,2022-06-14T17:10:03,Hyväksytty,1.1
2022_72_135,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_136,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vallinin tekemää erinomaista ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-14T17:10:05,2022-06-14T17:10:15,Hyväksytty,1.1
2022_72_137,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_72_138,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttaminen. Asuntosäästöpalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää asuntosäästämistä ja nuorten mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. Mietinnön hyväksyessään valiokunta piti nykyistä järjestelmää ja siihen ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja kannatettavina. Joitakin muutoksia lakiehdotuksiin kuitenkin tarvitaan.
Nykyisin 15—39-vuotias asuntosäästäjä tekee pankin kanssa sopimuksen, jossa hän sitoutuu säästämään tietyillä säännöillä asuntosäästöpalkkiotilille 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Jatkossa asuntosäästösopimuksen teon yläraja nousee 44 vuoteen. Valiokunta katsoo, että on edelleen perusteltua säätää yläikärajasta, mikä kannustaa aloittamaan säästämisen aiemmin, ja pitää ikärajan nostamista positiivisena asiana. Järjestelmää nykyaikaistetaan siten, ettei asuntosäästösopimuksen tekoa estä se, jos toinen avopuolisoista on täyttänyt 45 vuotta; aiemmin poikkeus koski vain aviopuolisoita ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolia.
Jatkossa asuntosäästöpalkkiolainaa voisi saada myös sellaisen asunnon hankintaan, jossa lainansaaja jo asuu ennen kaupantekoa. Asp-lainaan voi saada 10 vuoden ajan korkotukea. Valiokunta pitää tärkeänä, että korkotukilainan enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 50 prosentilla, jos asp-lainansaajia on kaksi ja he ostavat yhdessä asunnon. Valiokunta päätti lisäksi muuttaa nykytilaa siten, että korkotukilainan määrää laskettaessa otetaan huomioon asuntosäästöpalkkiotilien säästöt yhteenlaskettuina.
Omistusasuntolainojen valtion takausvastuun enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 50 000 eurosta 60 000 euroon. Edellinen muutos tehtiin vuonna 2009, ja asuntojen hintojen nousun vuoksi tämäkin muutos on perusteltu.
Arvoisa puhemies! Valiokunta lisäsi lakeihin siirtymäsäännöksiä. Erityisesti päätettiin selkiyttää sitä, että muutettavia ehtoja sovelletaan myös jo tehtyihin asuntosäästösopimuksiin. Lisäksi rahoitusalalta saadun viestin perusteella valiokunta päätti ehdottaa, että lait tulevat voimaan ensi vuoden alusta eivätkä mahdollisimman pian, niin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Pankkien tietojärjestelmämuutokset eivät ehdi sopeutua muutokseen aiemmin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+10.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-06-14T17:10:30,2022-06-14T17:13:46,Hyväksytty,1.1
2022_72_139,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_72_140,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oma asunto on monelle unelma, ja on tärkeää, että me mahdollistamme tämän unelman tavoittelemisen kaikille varallisuudesta riippumatta. Asp-laina on osoittautunut hyväksi välineeksi kannustaa nuoria asuntosäästäjiksi, ja tällä hallituksen esityksellä asp-lainajärjestelmää selkiytetään ja modernisoidaan vastaamaan paremmin nykyistä asuntomarkkinatilannetta. Pidän tärkeänä, että esityksessä ehdotetut muutokset edistävät asuntosäästäjien yhdenvertaisuutta muun muassa rinnastamalla avoliiton avioliittoon ja rekisteröityyn parisuhteeseen. Samoin oikeudenmukaisuutta lisää se, että kaksi asp-tiliomistajaa voi saada 50 prosenttia enemmän lainaa asunnon ostoon kuin yhden hengen talous. Myös tämä ikärajan nosto on hyvä uudistus.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on siis tarpeellinen, ja tähän lopputulemaan tuli myös valiokunta yksituumaisesti, kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken hyvin kuvasi. Valiokuntakäsittelyssä kävi ilmi sekin, että sääntely koetaan edelleen melko monimutkaiseksi ja vaikeasti sovellettavaksi, ja jatkossa onkin tarpeen edelleen selvittää tarvetta uudistaa sääntelyä, jotta se voisi olla vielä yksinkertaisempaa. Ja samalla tässä totean, että on tärkeää varmistaa se, että lainaehdot ovat sellaiset, että ne kannustavat ja tukevat riittävästi nuoria ensiasunnon ostajia myös kasvavilla kaupunkiseuduilla, joilla asuntojen hinnat uhkaavat karata pieni- ja keskituloistenkin ulottumattomiin. Mutta kuten todettua, tämä uudistus tässä kohtaa on erittäin tarpeellinen, ja nämä muutokset, mitä valiokunnassa jouduimme sitten vielä tekemään, mahdollistavat sen, että tämä nyt sitten voi pienellä siirtymäajalla astua voimaan ja helpottaa ensiasunnon ostamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+10.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-06-14T17:13:48,2022-06-14T17:15:40,Hyväksytty,1.1
2022_72_141,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, esittelypuheenvuoro, edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_72_142,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 5/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kysymys teknisistä muutoksista hallinnollisiin menettelyihin sekä pienistä täydennyksistä, joita komissio on vaatinut ympäristövaikutusten arviointia koskevan yva-direktiivin asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia lunastuslupamenettelyyn eli esimerkiksi luovutaan nyt myös tämän lain mukaisesta menettelystä kunnan fyysisellä ilmoitustaululla tapahtuvasta kuulutuksesta ja siirrytään asian ratkaisevan viranomaisen verkkosivuilla tapahtuvaan julkiseen kuulutukseen. Nämä muutokset vastaavat hallintolain yleistiedoksiantoa koskevaa 1.1.2020 voimaan tullutta uudistusta ja yhtenäistävät siten menettelyt nykyajan vaatimusten mukaisiksi. Valiokunta kannattaa näitä muutoksia.
Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen eräistä vähäisistä puutteista yva-direktiivin täytäntöönpanossa. Näitä paikkauksia on tehty jo aiemmin useaan eri sektorilakiin. Lunastuslain osalta on tarpeen täsmentää yva-direktiivissä tarkoitettua yleisöä ja sen kuulemista koskevaa sääntelyä. Tältä osin voidaan todeta, että soveltamiskäytäntö vastaa jo direktiivin vaatimuksia ja kysymys on siten vain lain kirjaimen täsmentämisestä vaaditulla tavalla. 
Valiokunta huomauttaa mietinnössään, että tähän hallituksen esitykseen ei nyt kuitenkaan sisälly ympäristöjärjestöjen muutoksenhakuoikeutta koskevaa pykälää siten kuin komissiolle oli viralliseen huomautukseen annetussa vastauksessa esitetty tehtäväksi. Tämä johtuu siitä, että lunastuslain laajempi uudistaminen on viivästynyt ja esitys sisältää siksi vain välttämättömät teknisluonteiset muutokset. Muutoksenhakuoikeutta koskeva sääntely on katsottu luontevimmaksi toteuttaa työ‑ ja elinkeinoministeriössä viimeistelyvaiheessa olevassa voimansiirtolinjojen ja kaasuputkien lunastuslupamenettelyä koskevassa laissa. Valiokunta edellyttää mietinnössään, että tuon lakiehdotuksen viimeistelyssä otetaan tarve muutoksenhakuoikeuden täsmentämiseen asianmukaisesti huomioon.
Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa mietinnössään, että työ‑ ja elinkeinoministeriön resursseja johtoja koskevien lunastuslupapäätösten valmisteluun on tarpeen lisätä nykyisessä tilanteessa, jossa aurinko‑ ja tuulivoimahankkeiden määrä kasvaa voimakkaasti. Lunastuslupien saaminen tällä hetkellä kestää liian pitkään sekä tuulivoimarakentamisessa että verkkojen ja liittymisjohtojen rakentamisessa. Venäjän energiasta irtautumiseksi on nykyisessä tilanteessa kriittistä varmistaa erityisesti tuulivoimaloiden liityntäjohtojen sujuva ja tehokas rakentaminen sekä liittämisen edellyttämän sähköverkkoinfran rakentaminen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää valitettavana, että perusteellisesta valmistelusta huolimatta lunastuslain kokonaisuudistus on viivästynyt. Jo vuonna 2016 aloitetun uudistushankkeen tavoitteena oli huolehtia lunastuslainsäädännön ajantasaisuudesta arvioimalla lunastuslain mukaisen lunastuskorvauksen määräämistä koskevan lainsäädännön kattavuus ja yhtenäistämistarve sekä tekemällä tarvittavat säädösmuutokset. Muutosten tarkoituksena oli parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja turvata kuntien maapolitiikka. Nämä muutokset odottavat edelleen toteuttamista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+11.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-06-14T17:16:10,2022-06-14T17:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_72_143,72/2022,2022-06-14,13.59,18.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 71/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 5/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_72+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_1,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Georgian parlamentin puhemies Šalva Papuašvili seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. [Suosionosoituksia] Eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_2,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 9/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 14.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Mari Rantanen Leena Meren kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 1 sisältyvät lakiehdotukset. Antero Laukkanen Sari Essayahin kannattamana on ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen 2 sisältyvät lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_3,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Antero Laukkasen ehdotuksesta Mari Rantasen ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_4,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 49/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 12/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 14.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Mauri Peltokankaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_5,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Keskustelu asiasta päättyi 14.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Veikko Vallin Mari Rantasen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 7A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_6,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta>>>Hallituksen esitys  HE 36/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 11/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_7,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Honkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_8,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys koskee virastoa, joka muun muassa tarjoaa näkövammaisille ja muille lukemisesteisille henkilöille kirjasto- sekä oppimateriaalipalveluja. Hallituksen esityksellä kumottaisiin nykyinen laki Näkövammaisten kirjastosta ja samalla viraston nimeksi muutettaisiin Saavutettavuuskirjasto Celia. Kirjaston uusi nimi kuvastaa aiempaa paremmin kirjaston asiakasjoukkoa, jolla tarpeet lukemisen ja oppimisen suhteen ovat hyvin moninaisia. Esitetty laki turvaisi sivistyksellisten oikeuksien kannalta olennaisten kirjastopalvelujen sekä oppimateriaalipalveluiden saatavuuden sekä mahdollistaisi nykyisen palvelun jatkuvuuden ja kehittämisen. On erittäin tärkeää, että meillä on toimijoita ja palveluita, joilla turvataan kaikkien henkilöiden yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta yhteiskunnassa.
Hallituksen esityksellä kirjaston roolia tarkennettaisiin kirjastopalveluiden asiantuntijan lisäksi myös saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Saavutettava julkaiseminen on korostunut erityisesti viime vuosina, kun digitaaliset palvelut ovat lisääntyneet voimakkaasti yhteiskunnassa ja EU-lainsäädäntö on tuonut uusia saavutettavuusvaatimuksia aineistojen julkaisijoille. Kirjaston toiminnan mahdollistaa tekijänoikeuslaissa oleva rajoitus, jonka perusteella kirjasto saa valmistaa lukemisesteisten henkilöiden käyttöön kappaleita julkaistuista teoksista saavutettavassa muodossa sekä välittää aineistoja henkilöille, jotka ovat niiden käyttöön oikeutettuja.
Hallituksen esitys sisältää säännökset viraston asemasta ja tarkoituksesta, tehtävistä, kirjaston välitys- ja lainauspalvelujen sekä neuvonnan maksuttomuudesta asiakkaille, yhteistyöstä muun kirjastoverkon ja muiden toimijoiden kanssa sekä kirjaston tärkeistä toimielimistä eli johtokunnasta ja pistekirjoituksen neuvottelukunnasta. Johtokunnan tehtäviä on terävöitetty koskemaan aiempaa strategisempia kirjaston toimintaan liittyviä asioita. Tässä laissa säädetään myös kirjaston oikeudesta antaa asiakkaitaan koskevat käyttösäännöt. Lisäksi säädetään kirjaston aineistojen käyttö- ja lainauskiellosta sekä määräaikaista käyttö- ja lainauskieltoa koskevasta muutoksenhausta. Näillä säännöksillä parannettaisiin erityisesti kirjaston asiakkaiden oikeusturvaa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi yleisistä kirjastoista annettua lakia. Hallituksen esityksen taustalla on työryhmävalmistelu, jossa ovat olleet mukana kirjaston keskeisimmät sidosryhmät. Hallituksen esitys on myös käynyt lausuntokierroksella, ja lausuntoja saatiin 41 kappaletta. Valtaosa lausunnonantajista kannatti esityksen keskeisiä tavoitteita sekä kannatti erityisesti kirjaston lainaus- ja välityspalvelujen sekä neuvonnan maksuttomuutta. Valmistelun aikana järjestettiin kirjaston sidosryhmille työpajoja sekä kuulemistilaisuus, jossa kerättiin tietoa kirjaston käyttäjien ja muiden sidosryhmien tarpeista kirjaston palvelujen suhteen. Saavutettavan kirjastoaineiston ja oppimateriaalin tarjoamisella ja muiden tehtäviensä toteuttamisella tämä kirjasto, Saavutettavuuskirjasto Celia, kuten nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä esitetään, edistää aktiivista lukemista, monipuolisia lukutaitoja ja jatkuvaa oppimista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-06-15T14:07:08,2022-06-15T14:10:28,Hyväksytty,1.1
2022_73_9,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_10,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lukeminen ja lukutaito ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, ja niiden merkitys yhä vain korostuu, kuten ministeri tuossa hyvässä puheenvuorossaan esille toi. Elämme digiaikaa, jossa tarvitaan yhä monitahoisempaa lukutaitoa. Saavutettavuuskirjasto Celian perustehtävä on tehdä lukemisesta yhdenvertaisempaa. Tämä on äärimmäisen tärkeää, kun tiedämme, että meillä nykyään on lukemisen kanssa ihmisillä haasteita. Meillä on paitsi näkövammaisia myöskin sellaisia, jotka eivät pysty esimerkiksi äänikirjoja kuuntelemaan lainkaan, ja sitten meillä on erilaisia lukemisen ongelmia. Celian äänikirjoja on yhteensä yli 40 000, ja niitä voi kuunnella kännykällä kuka tahansa, ja palvelua voi kysyä omasta kirjastosta. Lisäksi tämä saavutettavuuskirjasto tuottaa ja välittää kirjallisuutta muun muassa pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja koulujen kanssa.
Arvoisa puhemies! On syytä olla hyvin huolissaan suomalaisten lukutaidosta. Me olemme kansainvälisesti vertailtuna olleet pitkään lukutaidon kärkimaa, mutta esimerkiksi viimeisimmät Pisa-tutkimukset kertovat siitä, että vaikka meillä edelleenkin tytöt ja pojat ovat maailman parhaita lukijoita, niin tulokset ovat silti heikenneet, ja erityistä huolta on kannettava siitä, että heikosti lukevien poikien määrä on huomattavasti noussut. Pojat lukevat vähemmän ja heidän lukutaitonsa on heikompi, ja tähän meillä täytyy puuttua, jotta meillä sekä tytöt että pojat oppivat lukemaan, he saavat hyvän, perusteellisen lukutaidon. Ja kuten tiedämme, myöskin meillä päätöksenteossa olemme hyvin erilaisten tekstien kanssa tekemisissä ja meille tulee paljon erilaisia dokumentteja niin sähköisesti kuin paperilla, ja tämä lukutaito vaikuttaa aivan kaikkeen. Siksi pidän äärimmäisen tärkeänä tätä lakia Saavutettavuuskirjasto Celiasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-15T14:10:28,2022-06-15T14:12:41,Hyväksytty,1.1
2022_73_11,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_12,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministerin esittelystä havaitsimme, Näkövammaisten kirjasto on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virasto, jossa työskentelee noin 45 henkilöä. Se tuli osaksi valtionhallintoa jo vuonna 1978, mutta itse toiminta on kuitenkin perustettu jo 1800-luvun lopulla. Kyseinen kirjasto tarjoaa siis kirjastopalveluita näkövammaisille ja muille lukemisesteisille henkilöille. Esityksen tavoitteena on uudistaa Näkövammaisten kirjastoa koskeva laki siten, että se huomioi yhteiskunnassa ja kirjaston toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Myös säädösympäristö on muuttunut.
Suurin muutos tässä itse asiassa käy ilmi jo itse nimestä. Näkövammaisten kirjasto muuttuu siis Saavutettavuuskirjasto Celiaksi. Korostuneesti on siis todettava, että näkövammaisten lisäksi toiminta palvelee myös muita lukemisesteisiä henkilöitä. Tehtävät säilyvät pääosin ennallaan, esimerkiksi maksuttomuus säilyy — tämä on tietenkin hyvä asia. 
Muutoksena on muun muassa lainaus- ja käyttökieltoa koskeva säännös, mikäli aineistojen osalta havaitaan väärinkäytöksiä. Samalla parannetaan oikeusturvaa ja lain tasolla huomioidaan kirjaston laaja yhteistyö. Tarkoitus on siis tehostaa ja parantaa näkövammaisten ja lukemisesteisten lukutaidon kehittymistä ja lukemisen edistämistä.
Oleellinen sana on tässä siis ”yhdenvertaisuus”, jota tällä esityksellä yhä vahvemmin alleviivataan. Jotta lakiuudistuksen tavoite toteutuu, Celian yhdeksi tehtäväksi tulisi kenties vielä painokkaammin tarkentaa lukemisesteisten ihmisten lukutaidon ja lukemisen edistämistä. Pelkkä aineiston ja palveluiden tarjoaminen ei yksin riitä tavoittamaan lukemisesteisiä ihmisiä. Uskon kyllä, että tämä tavoite lakiehdotuksen myötä selkiytyy, mutta huomio on oleellinen. Lukutaito ja lukemisen edistäminen ovat paljon enemmän kuin aineistot ja asiantuntijapalvelut — ne ovat myös pedagogiikkaa, monilukutaitoa, motivointia, innostamista ja ohjausta.
Tärkeä huomio on myös se, että selkokieltä tarvitsevat ja oppimisvaikeuksista kärsivät henkilöt tulee huomioida kirjaston suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä.
 Puhemies! Näiden huomioiden ohella kiitän esityksestä. Esitys edistää kunniakkaalla tavalla näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa ja parantaa toimintaedellytyksiä muuttuneessa toimintaympäristössä, ja se on hieno asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-15T14:12:41,2022-06-15T14:15:56,Hyväksytty,1.1
2022_73_13,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_14,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tämän puheenvuoron halusin pyytää sen takia, että olen eduskunnan täysistunnoissa esittänyt pääsihteerille ja puhemiehelle toiveen, joka on tullut kansalta, että kyselytunnit livetekstitettäisiin, ja nyt sain vastauksen, että ne livetekstitetään. Kiitos siitä. Tätä ovat toivoneet monet sellaiset, joilla on esimerkiksi kuulon kanssa vaikeuksia, tai sitten välillä mekin täällä aiheutamme sen verran hälyä, että sekin saattaa vaikeuttaa kuulemista ja kyselytunnin seuraamista. Olen iloinen, että tämä viesti on tullut perille ja tämä on hoidettu kuntoon.
Saavutettavuuskirjastosta lämmin kiitos ministeri Honkoselle. Tämä on tervetullut toimenpide. Tämä jatkaa tietysti pitkää perintöä esteettömyyden, saavutettavuuden osalta. Esteettömyydestähän puhutaan lähinnä silloin, kun on fyysisestä ympäristöstä kyse, ja ennen myös puhuttiin verkkoesteettömyydestä. Nyt tämä saavutettavuus on vakiintumassa niihin tilanteisiin, kun kyse on verkkopalveluista. Saavutettavuus on itse asiassa tietynlainen toimintatapa, jonka toivoisin olevan kaikessa meidän toiminnassamme yleistä toimintatapaa, joka kiinnittää huomion ennen kaikkea meihin jokaiseen erilaiseen käyttäjään: jokaisen erilaisiin tarpeisiin, tilanteisiin, mahdollisiin rajoitteisiin ja myös haasteisiin. Ihmiset, meistä jokainen, ovat erilaisia, hyvinkin erilaisia. Myös saavutettavuuden suhteen on erilaisia tarpeita, ja se, mikä on yhdelle saavutettavaa, ei välttämättä riitä toiselle.
Tämä Celia-saavutettavuuskirjasto tekee hyvää työtä ja vastaa tärkeältä osalta tähän esteettömyyteen tasa-arvon näkökulmasta, yhdenvertaisuuden näkökulmasta lukemisen ja oppimisen osalta ja tarjoaa muun muassa kirjoja lukivaikeuksista, erilaisista sairauksista, vammoista tai vastaavista syistä kärsiville, jotka eivät perinteisiä kirjoja pysty käyttämään. Se vaiva voi olla esimerkiksi kova migreeni, sen olen oppinut täällä eduskunnassa tietämään. Silloin esimerkiksi tällainen kirjasto vastaa näihin tarpeisiin ja pystyy hyödyntämään myös äänikirjoja tämän sairauden kanssa niin, että myös kirjat ovat osa arkea senkin jälkeen, kun paperisia tai sähköisiäkään kirjoja ei pysty käyttämään.
Lämmin kiitos tästä ja myös kyselytuntien livetekstityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-15T14:15:57,2022-06-15T14:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_73_15,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_16,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saavutettavuuskirjasto Celian lainsäädännön uudistaminen vastaamaan nykyisen toimintaympäristön muuttumista on todella tärkeää, ja kiitos siitä ministerille. Tämä lakiuudistus on lähtenyt jo pari vuotta sitten liikkeelle, ja nimenomaan tarkoituksena on laajentaa tätä kirjastoa näkövammaisista palvelemaan muutenkin ihmisiä, jotka tarvitsevat erilaista mukautusta tai sopeutusta, jotta kykenevät kirjaston palveluja käyttämään. Tämä on yhdenvertaisuusasia, ja se on saavutettavuusasia ja myös esteettömyysasia, ja on tärkeää, että tästä eduskunnasta löytyy myös laaja kannatus sille, että tätä asiaa edistämme.
Lukutaito on portti yhteiskuntaamme ja osallisuuteen, ja on tärkeää, että ihan kaikki ihmiset halutessaan voivat myös maksutta kirjaston kautta hyödyntää erilaisia lukumateriaaleja, olivat ne sitten digitaalisessa muodossa tai fyysisesti kirjoina, ja Celian tehtävä on tässä mielessä äärimmäisen tärkeä. Kuten tässä edeltävissä puheenvuoroissa on todettu, nykypäivänä myös ikään kuin ilman vammaa toimivat ihmiset saattavat erilaisten sairauksien tai vaikkapa vanhuuden myötä tarvita Celian palveluita jatkossa. Siksi on tärkeää, että tämä kirjasto laajemmin vastaa myös erilaisten ihmisryhmien tarpeisiin. Kiitos vielä tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-15T14:19:03,2022-06-15T14:20:47,Hyväksytty,1.1
2022_73_17,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_18,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministerille hyvästä esittelystä ja ennen kaikkea hyvästä lakiesityksestä. Kirjasto on meille kaikille suomalaisille äärimmäisen tärkeä palvelu, ja sitä pitää puolustaa kaikissa sen muodoissa ja niin, että se on kaikille suomalaisille saavutettavissa kohtuullisella vaivalla. Se, että näkövammaisille palveluja ja heidän mahdollisuuttaan hankkia kirjallisuutta ja nauttia kirjallisuuden ja monen muun asian hyvistä puolista siellä kirjastossa kehitetään, on äärimmäisen tärkeää, ja valtio on tässä erittäin oikealla asialla.
Pieni toivomus olisi ollut kuitenkin ministerille. Ymmärrän, että tämä lakiesitys on huolella harkittu ja tehty varmasti parhaalla mahdollisella ammattitaidolla, mitä tästä maasta löytyy, mutta kun olen näitä erilaisten uusien laitosten ja palvelujen nimiä katsellut, niin olen ihmetellyt, minkä takia Suomessa on menty tällaiseen, että siellä on Celia ja vaikka mitä kaiken maailman nimiä, jotka ovat ulkomaalaisperäisiä. Kun ollaan kuitenkin kirjastossa, äidinkielemme kehdossa, niin pitäisihän sillä olla suomalainen nimi, olkoon se vaikka Sirkka tai mikä tahansa. Mutta kun se on Celia, niin minä en tälle asialle lämpene. Kyllä kun kirjastoon menee ja se on äidinkielen kehto, sillä pitäisi olla suomalainen nimikin. Mutta ymmärrän, että toiveeni varmaan kaikuu... En sano tyhjille seinille, mutta sanon, että toiveeni tulee ehkä liian myöhään. Mutta jos seuraava uudistus tulee, arvoisa ministeri, niin toivon, että tämä korjataan. [Pasi Kivisaari: Se tulee historiasta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T14:20:47,2022-06-15T14:22:18,Hyväksytty,1.1
2022_73_19,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_20,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä nimi Saavutettavuuskirjasto on selkokielinen. Ehkä siinä on lähinnä se ongelma, että se vaatii pikkasen mutustelua, mutta äkkiä siihen tottuu, ja se kertoo, mistä on kysymys.
Arvoisa puhemies! Nyt kun puhumme ja on hallituksen erinomainen esitys Saavutettavuuskirjastosta, niin mehän olemme tämmöisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion ytimessä. Kirjasto on palveluna juuri sitä. Olen itselleni selvittänyt, että tämä hallituksen esitys on kilpailukykyinen pohjoismaisen tason kanssa, jopa niin, että se kilpailee ihan kultamitalista, ja näin pitää ollakin.
Täällä on erinomaisissa puheenvuoroissa jo lukutaidon merkityksestä puhuttu. Se on täyden kansalaisuuden, osallisuuden, työllistymisenkin ehdoton edellytys, itse asiassa hyvän elämän ihan keskeinen lähde. Sen takia ilolla jo tässä vaiheessa kiitän hallitusta tästä erinomaisesta esityksestä. 
Hallitus muuten tuo nykyään erittäin paljon hyviä esityksiä taloon. Kiitos siitä! [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-06-15T14:22:19,2022-06-15T14:23:59,Hyväksytty,1.1
2022_73_21,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_22,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tähän Saavutettavuuskirjasto Celiaan en ole vielä törmännyt hirveän useasti, joten ihan mielenkiinnosta kyselisin tarkemmin tästä vähän tietoja. Totta kai on hirveän hyvä, että näkö- ja kuulovammaiset huomioidaan kaikenlaisessa tiedottamisessa ja tämmöisissä kirjastoasioissakin. 
Ihan kysyisin: Missä tämä fyysisesti sijaitsee? Olettaisin, että Helsingissä. Miten tämä Celia-kirjasto käytännössä toimii? Miten laaja sillä on repertuaari, mitenkä paljon sillä on kirjoja, ovatko ne suomenkielisiä, ovatko ne ulkomaalaisenkielisiä, miten se on niin kuin käytännössä? Jos ministeri pystyisi ihan muutamalla sanalla kertomaan, mitä tämä kirjasto käytännössä tarkoittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T14:24:00,2022-06-15T14:24:40,Hyväksytty,1.1
2022_73_23,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_24,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Gustafsson täällä kehui hallituksen esityksiä, ja tämä esitys on kyllä kieltämättä hyvä. Aina niissä yhteyksissä, missä kirjastolaitosta viedään eteenpäin, on aihetta kiitokseen. Suomalainen kirjastolaitos on todellakin upea, ja tuossa tien toisella puolella meillä on Suomen 100‑vuotisjuhlan kunniaksi perustettu Oodi, joka oli todella upea lahja Suomen kansalle.
Lukutaito on pikkasen alkanut eriytyä, niin kuin edustaja Kivisaari muun muassa totesi, että on erilaisia lukijoita, tytöt ja pojat oppivat valitettavasti hieman eri tavalla. Lukutaito ei ole pelkkää läpilukua, vaan siihen liittyy myös lähdekriittisyys, mediakriittisyys, tämän tyyppisiä asioita, ja se on myös syytä pitää aina mukana, että ne tulevat huomioiduiksi. Sivistys, demokratia, ihmisoikeudet, empatiakyky, kielen kehittyminen — nämä ovat kaikki yhteydessä toisiinsa.
On tärkeää ylläpitää tätä maksuttomuutta, mikä on tässä tullut esille. Saavutettavuus on tärkeä asia. Digitaaliset palvelut korostuvat kirjastokentässä entistä enemmän. Kirjaston vaikuttavuutta ei voida mitata enää pelkästään sillä, kuinka monta asiakasta kävelee kirjaston ovesta sisään, vaan saavutettavuus toimii myös muulla tavalla.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Google ei korvaa yleissivistystä, eikä gallupeille voi ulkoistaa omaa ajattelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-06-15T14:24:40,2022-06-15T14:26:23,Hyväksytty,1.1
2022_73_25,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_26,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä esityksessä nyt Saavutettavuuskirjasto Celiaa koskevaa lakia muutetaan, ja lailla kumottaisiin Näkövammaisten kirjastosta annettu laki. Itselläni on muistikuvia lapsuudesta, kun oma mummini oli näkövammainen ja hän kuunteli hyvin paljon äänikirjoja. Siihen aikaan ne tilattiin Näkövammaisten kirjastosta. Postin kautta ne tulivat sellaisella paksulla kirjekuorella, jonka sisällä oli jonkunlainen kelanauha, ja hänellä täytyi olla tällainen laite, jolla hän niitä kuunteli. Se oli hänelle erittäin antoisaa, että hän pystyi nauttimaan erilaisesta kirjallisuudesta. Oli paljon tekemistä, päiviin puuhaa, kun hän kuunteli monesti erilaisia matkakirjoja ja elämäkertoja.
No, tämä näkövammaisten kirjasto Celia on itselleni tuttu myös tänä päivänä, sillä kumpikin lapseni on hyödyntänyt tätä. He eivät suinkaan ole näkövammaisia, vaan molemmilla on lukihaaste. Edellisissä puheenvuoroissa hienosti puhuttiin lukutaidon eriytymisestä ja siitä, kuinka tärkeä palvelu tämä on henkilöille, jotka kärsivät lukihaasteista. Lukeminen ei maistu, jos lukeminen ei suju, ja sen takia on äärettömän arvokasta, että koulun kautta lapset, jotka saavat erityistä tukea lukihaasteeseen, pystyvät saamaan tunnukset. Tänä päivänä niitä ei tilata postin kautta, vaan saadaan tunnukset ja mennään esimerkiksi omalla kännykällä sinne kirjaston ohjelmaan ja kuunnellaan sitten sitä äänikirjaa ihan oman älypuhelimen kautta kotona, eli ei tarvitse matkustaa eikä tarvitse tilata, vaan käytetään aivan yhtä helposti kuin Googlea tai YouTubea. Näin lasten saavutettavissa ovat heikommasta lukutaidosta huolimatta kaikki kirjallisuuden aarteet — lastenkirjoja, koulukirjoja, kaikenlaisia kirjoja — joiden lukemisessa tarvitsee apua. Tämä palvelu on erittäin arvokas.
Hallitusohjelmassa on todettu, että erityistä huomiota kiinnitetään heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien turvaamiseen ja kansalaisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus turvataan. Näkisin, että eivät pelkästään ne suomalaiset lapset, joiden äidinkieli on suomi ja joilla on lukihaaste, vaan varmasti monet, esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset koululaiset, saavat hyvää oppimisen tukea, kun pystyvät suomalaisia kirjoja, koulukirjoja, lukemaan siten, että siinä on avustettuna mahdollisuus kuunnella tällaisen äänikirjasto-ohjelman kautta. Pidän erittäin arvokkaana palveluna tätä, että meidän hienon kirjastolaitoksen lisäksi meillä on myös tämä äänikirjasto, ja kiitän, että tätä uudistetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-15T14:26:23,2022-06-15T14:29:26,Hyväksytty,1.1
2022_73_27,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_28,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ehdottoman tärkeää, että Suomessa säilyvät yleiset kirjastot ja niiden maksuttomuus ja hyvä tarjonta kuntalaisille, mutta, arvoisa ministeri, olisin teiltä kysynyt siitä asiasta, että monilla harva-asutusseuduilla myöskin kirjastoautot ovat elintärkeä asia. Onko ne riittävästi huomioitu, niin että myöskin niissä on riittävän laaja tarjonta, ja yleensä se, että niitä autoja on riittävästi? Se on monelle harva-asutusalueella asuvalle ihmiselle ainoa mahdollisuus. Eivät he pysty lähtemään mihinkään keskuskaupunkiin kirjastoon vaan luottavat siihen, että kirjastoautot säilyvät myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-06-15T14:29:26,2022-06-15T14:30:18,Hyväksytty,1.1
2022_73_29,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_30,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen sinänsä ihan ansaitusti kyseli, mistä tämä Celia-nimi kumpuaa. Se siis kumpuaa 1800—1900-luvun taitteesta, jolloin harjoitettiin tiettyjen säätyläisrouvien toimesta paljon hyväntekeväisyystyötä vähäosaisten auttamiseksi. Ja siis tämän toiminnan, josta tänään tässä yhteydessä puhumme, perusti 23-vuotias Cecilia Mechelin 1890 — joka on jo kadunnimenä täällä Helsingissä tuttu — joka halusi siis perustaa ystävien kanssa ja ylipäätään siis avata kirjallisuuden aarreaitan sokeille. Eli tämä nimi on tunnustus historialle, niille ihmisille, jotka tämän toiminnan aikanaan perustivat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-15T14:30:18,2022-06-15T14:31:25,Hyväksytty,1.1
2022_73_31,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_32,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kun tässä nousivat esille kirjastoautot, niin on ihan pakko nyt kysyä, kun ministeri on paikalla, onko mietitty kirjastoautoja myös siltä kantilta, että niissä voisi olla joitakin muitakin palveluita, kun mennään tuonne maaseudulle ja muuten. Itse kuuluin niihin nuoriin ja lapsiin, joilla ei olisi varmasti ollut mahdollisuuksia muuten päästä kirjastossa käymään, jos ei olisi koululla silloin käynyt kirjastoautoa. Se oli hyvin odotettu tapaus, kun se kerran viikossa kävi ja saatiin lainata niitä kirjoja. Ei siellä maaseudulla välttämättä kaikilla lapsilla nytkään ole mahdollisuutta päästä kirjastoon sen paremmin. Onko mietitty, onko mitään muita palveluita tulossa haja-asutusalueille? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T14:31:26,2022-06-15T14:32:08,Hyväksytty,1.1
2022_73_33,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, ja sen jälkeen käytettävissä olevan ajan puitteissa ministeri Honkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_34,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Kivisaarelle sivistävästä luennosta allekirjoittaneelle. Se oli tarpeellinen ja kunnioitti historiallista työtä, mitä ihmiset ovat toisten auttamiseksi tehneet vuosisatojen aikana. 
Tämä pantakoon suurena ihailuna merkille, mutta tulevaisuudessa kun näitä nimiä määritellään, kyllä niin toivon, että tämä rakas äidinkielemme olisi silloin usein käytössä, koska englanninkieliset ja muut vieraskieliset termit hiipivät tänne suomen kieleen, niin että kun tällä iällä katsellaan erilaisia nimiä, pitää ihan hetken aikaa miettiä, että mikähän tämä tämmöinenkin nimihirviö on.
Sain tästä edustaja Kivisaarelta hyvän luennon ja kiitän siitä lämpimästi ja olen jälleen hieman viisaampi kuin eilen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T14:32:08,2022-06-15T14:32:52,Hyväksytty,1.1
2022_73_35,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_36,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tähän edustaja Hoskosen huoleen suomen kielen asemasta ja säilymisestä tässä alati englanninkielistyvässä maailmassa. Siitä on meidän kaikkien syytä kantaa huolta ja tehdä voitavamme meidän pienien kansalliskieliemme säilymiseksi. 
Kiitos, kiitän edustajia hyvästä keskustelusta. 
Todellakin tämä Saavutettavuuskirjasto Celia toimii ensi sijassa verkossa, ja meidän kirjastolaitoksemme vahvuushan on se, että kirjastot ovat hyvin laajasti kaikkien saatavilla niin maaseudulla kuin laajasti isoissa kaupungeissa ja niiden eri osissa. Saavutettavuuskirjasto Celia tukeutuu myös tähän meidän olemassa olevaan kunnalliseen kirjastoverkkoon, ja näitä palveluita on verkon, netin, ohella saatavilla myös sitten kunnallisten kirjastojen välityksellä, eli se toimii ikään kuin verkostomuotoisesti. 
30 prosenttia vuosittain julkaistavasta suomenkielisestä kirjallisuudesta tuotetaan joko ääni- tai pistekirjoitusmuotoon, jotta ne ovat lukemisrajoitteisten ihmisten saatavilla, ja tämä on nimenomaan Saavutettavuuskirjasto Celian ydintoimintaa. Sen lisäksi paljon eri oppilaitosten käyttöön tarkoitettua oppimateriaalia tuotetaan ääni- tai pistekirjoitusmuotoon ja palvellaan niitä tarvitsevia opiskelijoita ja oppilaita.
Tässä kun kysyttiin näistä kirjastoautoista: Se on erittäin tärkeä palvelu, erittäin tärkeä sivistyspalvelu maaseudulla, ja myös kaupungeissa on kirjastoautoja. Niiden määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta hallitus on tälläkin vaalikaudella jakanut investointiavustusta kunnille kirjastoautojen korjaukseen ja hankintaan. Ne ovat aika isoja, kalliita investointeja tänä päivänä kunnille, ja sen takia se on ollut kyllä paikallaan. Tiedän esimerkiksi, että vaalien yhteydessä äänestysmahdollisuus on tuotu haja-asutusalueilla kirjastoautojen kautta. Yhdyn siihen arvioon, että se on todella tärkeä tapa tuoda kirjastopalveluita laajasti väestön saavutettavaksi tuolla harvaan asutulla syvällä maaseudulla.
Todellakin tässä käytiin hyvää keskustelua, ja yhdyn siihen arvioon, mitä täällä muun muassa edustaja Gustafsson ja monet muut esittivät, että oikeus lukutaitoon ja kirjallisuuteen on aivan keskeinen perusoikeus. Se, että myös niillekin ihmisille, joilla on lukemisrajoitteita joko näkövamman takia tai muusta syystä, tarjotaan tämä mahdollisuus, on aivan meidän hyvinvointivaltion ja sen ajattelun ytimessä ja sen takia erittäin puolustamisen arvoista. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+9.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-06-15T14:32:53,2022-06-15T14:35:40,Hyväksytty,1.1
2022_73_37,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 14/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Tämän jälkeen valtiovarainministeri Annika Saarikolle varataan mahdollisuus käyttää 5 minuutin puheenvuoro. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja.— Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_73_38,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen talous kasvoi 3,5 prosenttia viime vuonna, ja se oli toipumassa hyvää vauhtia koronapandemian aiheuttamista talousvaikutuksista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan synkentää nyt kuitenkin talouden näkymiä ja hidastaa talouskasvua. Tuo sotahan tuhoaa ihmisiä, asuntoja, kouluja, sairaaloita, viljaa, myös monella tavalla tulevaisuudennäkymiä, mutta myös nämä taloudelliset vaikutukset, suorat ja välilliset, ovat tosi masentavia juuri siinä tilanteessa, jossa orastava kasvu oli lähtenyt vauhtiin. Kymmeniä, satoja miljardeja joudutaan käyttämään nyt sotateollisuuteen, sellaisia varoja, joita olisi voitu ohjata vaikkapa kestävän kehityksen tavoitteisiin tai vihreään siirtymään tukemaan tulevaisuutta ihan toisella tavalla kuin se, että joudutaan varustautumaan turvallisuuden ylläpitämiseen.
Julkisen talouden suunnitelman pohjana on valtiovarainministeriön ennuste huhtikuulta, jossa talouskasvun arvioidaan alenevan 1,5 prosenttiin tänä vuonna, olevan 1,7 prosenttia vuonna 23 ja hieman yli prosentin vuosina 24 ja 25. Talousennustetta pidettiin valiokunnan asiantuntijakuulemisissa realistisena. Myös Euroopan komission toukokuun ennuste on samansuuntainen meille, kasvua 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,7 prosenttia ensi vuonna. Nyt aivan tuoreessa OECD:n ennusteessa kuitenkin varoitetaan maailmanlaajuisesta talouden hiipumisesta, ja siinä arvioidaan Suomen talouskasvun jäävän 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja vastaavasti vielä tuleville vuosille niukemmaksi kuin tähän saakka on laskettu.
Vallitsevassa tilanteessa inflaatio on kiihtynyt maailmanlaajuisesti energian hinnannousun ja raaka-ainepulan seurauksena. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan inflaatio nousi toukokuussa Suomessa 7 prosenttiin ja euroalueella 8,1 prosenttiin edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Valtiovarainministeriö arvioi koko vuoden inflaatioksi tasattuna Suomessa keskimäärin 4 prosenttia.
Suomessa julkisen velkasuhteen kasvu taittui hetkellisesti viime vuonna 65,8 prosenttiin vahvan kasvun seurauksena. Eurostatin tilastojen mukaan vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä Suomen velkataso oli myös huomattavasti euroalueen keskimääräisen velkatason eli 95,6 prosentin alapuolella. Huolta toki tämä kasautuva alijäämä aiheuttaa.
Valtiovarainvaliokunta korostaa, että talouskehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, kuten sodan kesto, pakotteiden ja konfliktin laajuus sekä inflaation ja korkotason nousu. Myös koronaviruksen mahdolliset uudet aallot voivat edelleen rasittaa julkista taloutta. Lisäksi julkinen talous kohtaa entistä velkaantuneempana jo aiemmin olemassa olleet haasteet, kuten väestön ikääntymisen tuomat menopaineet ja samanaikaisen verotulojen alenemisen työikäisen väestön vähentyessä.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että vallitsevassa muuttuneessa turvallisuustilanteessa hallitus tekee uuden kehyspoikkeuksen. Sen mukaan kehyksen ulkopuolisina menoina rahoitetaan tilanteeseen välittömästi liittyvät maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden, kyberturvallisuuden menolisäykset sekä Ukrainaan annettava apu, sotaa pakenevien auttaminen ja sotaan liittyvien pakotteiden välittömät vaikutukset valtion toiminnalle. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Valiokunta pitää tärkeänä, että tehdyistä poikkeamista huolimatta valtiontalouden kehysjärjestelmä säilytetään keskeisenä kansallisena finanssipolitiikan sääntönä, jolla turvataan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka. Sen uskottavuuden varmistamiseksi järjestelmä on kuitenkin uudistettava ja sovittava ennalta kehysmenettelystä poikkeamisen mekanismit, joilla voidaan varmistaa tarvittavat joustot tulevissa kriiseissä.
Tulopuolella verotusta koskevilla ratkaisuilla hallitus on pyrkinyt tiivistämään veropohjaa ja korottamaan välillisiä veroja, edistämään ilmastotavoitteita sekä vahvistamaan talouskasvua. Valtion verotulot kasvavat arvion mukaan vuonna 23—26 lähes kolme prosenttia vuodessa, pois lukien hyvinvointialueiden perustamisen vaikutukset.
Kuluttajahintojen voimakas nousu aiheuttaa huolta, ja siihen liittyy tuontienergian kallistumista, Venäjän aloittaman sodan ja koronan aiheuttama komponenttipula ja myös ruokakriisi ja sen aiheuttamaa inflaation kiihtymistä. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että hallituksen päätökset sosiaaliturvan indeksikorotusten aikaistamisesta ja matkakuluvähennysten korotuksista ovat hyviä täsmätoimia hintojen noususta eniten kärsivien kotitalouksien ostovoiman tukemiseksi. Jatkotoimista keskustellaan tietysti lähiaikoina kovastikin, niin tuloveron kevennyksistä kuin arvonlisäveron ja polttoaineveron alentamismahdollisuuksista. Näihin liittyy kohdentamisongelmia, mutta poikkeuksellisten hintapaineiden tilanteessa erilaisia kohdennettuja veronalennuksia tulee arvioida huolellisesti.
Kestävyysvaje on edelleen huolena, ja valiokunta pitää julkisen talouden vahvistamista aktiivisin toimin välttämättömänä, jotta tulojen ja menojen välinen epätasapaino ei kasvata velkaantumista hallitsemattomaksi pitkällä aikavälillä. Hallituksella tulee olla uskottava suunnitelma julkisen talouden tasapainottamisesta, jotta luottamus Suomen valtion kykyyn hoitaa velkansa ja muut vastuunsa säilyy. Rakenteelliset uudistukset, työllisyysasteen koheneminen ja talouskasvu vähentävät tarvetta menojen leikkauksiin ja verojen korotuksiin.
Valtiovarainvaliokunta toteaa, että työllisyysasteen kehitys on ollut vahvaa ja hallituksen asettama työllisyystavoite, 75 prosenttia, on lähes saavutettu alkuvuonna, mikäli arviossa huomioidaan tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Pidämme kuitenkin välttämättömänä, että hallitus jatkaa määrätietoisesti toimenpiteitä työllisyysasteen korottamiseksi. Tarvitaan muun muassa toimia, joilla vähennetään rakenteellista työttömyyttä sekä pitkäaikaistyöttömyyttä ja kannustetaan yhä useampia osallistumaan työmarkkinoille ja hakemaan aktiivisesti töitä. On tärkeää huolehtia siitä, että työvoima- ja osaajapula ei muodostu kestävän kasvun ja hyvinvoinnin pullonkaulaksi.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta valiokunta toteaa, että neljän prosentin kasvu-uralle pääseminen edellyttää jatkossa julkisen rahoituksen merkittävää korottamista sekä ratkaisuja, jotka varmistavat rahoituksen riittävyyden pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Ja tässähän viitataan tuohon parlamentaarisen työryhmän ehdotuksiin.
Koulutuksen osalta on tärkeää, että oppivelvollisuuden laajentamisen täysimääräinen rahoitus huolehditaan. Ja edelleen on tärkeää huolehtia toimista, joilla koronan aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivajetta paikataan. Pitkällä aikavälillä oppimisvajeen hoitamatta jättäminen voi tulla koulutusinvestointeja kalliimmaksi ja heijastua myös työllisyyteen ja hyvinvointiin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa Suomen julkisen talouden välttämättömiä menoja yhteensä yli 7 miljardilla eurolla vuosina 22—26. On tietysti väistämätöntä kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi, että näin tehdään, mutta niin kuin alussa viittasin, sille olisi toki paljon positiivisempia käyttökohteita, jos ympäröivä maailmantilanne olisi toinen. Tähän liittyy myös huoltovarmuussatsauksia, ja myös niitä valiokunta tukee.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Veikkaus Oy:n rahoitusmalliuudistus, sitä koskeva hallituksen esitys, annetaan eduskunnalle suunnitelmien mukaisesti tänä vuonna ja että uuden rahoitusmallin mukainen toiminta voi käynnistyä vuoden 24 alusta alkaen.
Liikenteen ja väyläinvestointien osalta valiokunta pitää ensiarvoisen tärkeänä, että perusväylänpitoon ja korjausvelan torjumiseen osoitetaan pidemmällä tähtäimellä tarvittavat määrärahat. Infrainvestoinneissa tulee tärkeysjärjestyksessä priorisoida olemassa olevan tie- ja rataverkon ylläpitoa ja kehittämistä kasvua tukevia kohteita painottaen.
Näistä tärkeistä havainnoista liittyen pandemiaan ja sotakriisin, kriisitalouden, ratkaisemiseen valiokunta on päätynyt sitten esittämään seuraavat kannanottoehdotukset:
”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta, mutta eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän seuraaviin toimenpiteisiin:
ensinnäkin, että hallitus jatkaa määrätietoisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi poikkeuksellisten menopaineiden jäljiltä keskittyen erityisesti kestävän talouden kasvutekijöiden vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen kaikilla sektoreilla;
toiseksi, että hallitus selvittää ja valmistelee nopeutuneen inflaation johdosta tarvittavat toimet kansalaisten toimeentulon ja välttämättömien hyödykkeiden saannin turvaamiseksi;
kolmanneksi, että hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tehokkaan toimeenpanon ja hyvinvointialueiden riittävän mutta samalla tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen kannustavan rahoituksen;
neljänneksi, että hallitus huolehtii mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta sekä hoitoon pääsyn nopeuttamisesta.”
Mietintöön liittyy kolme vastalausetta oppositioryhmiltä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-06-15T14:36:00,2022-06-15T14:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_73_39,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_40,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime vuonna uskoimme pandemian taittuvan. Talous kasvoi kolmen ja puolen prosentin vauhdilla, työllisyys nousi kohti ennätyslukemia. Myös velkasuhde kääntyi laskuun.
Kaikki tämä muuttui helmikuun lopussa. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan suisti raiteiltaan niin Euroopan turvallisuuden kuin elpyvän talouden. Ukrainalaiset kantavat raskaimman taakan puolustaessaan maataan. On selvää, että me autamme, mutta sillä on myös hintansa. 
Valtiovarainvaliokunnan saaman arvion mukaan sodan seuraukset maksavat meille suomalaisille yli 7 miljardia euroa vuosina 2022—2026. Lisämenot ovat välttämättömiä, eikä niitä voi toteuttaa kehyksen puitteissa. Siksi kehyssääntöön tehdään poikkeus, joka kattaa puolustuskykymme nostamiseen, Ukrainan pakolaistilanteen hoitamiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät menot.
Arvoisa puhemies! Vielä hetki sitten oikeisto-oppositio vaati kovia leikkauksia ihmisten toimeentuloon ja palveluihin. SDP:n mielestä tämä ei ole taloudellisesti viisasta eikä inhimillisesti oikein. Päinvastoin, ihmiset tarvitsevat nyt helpotusta arkeen ja toimeentuloon, kun inflaatio syö kiihtyvällä tahdilla ostovoimaa. 
Siksi hallitus aikaisti indeksikorotuksia ja keventää eläkeläisten verotusta. On myös selvää, että tarvitsemme lisää täsmätoimia. SDP on valmis tarkastelemaan tasapuolisia ja tehokkaita keinoja ostovoiman turvaamiseksi. Myös pandemian jälkeensä jättämä hoito‑, hoiva‑ ja oppimisvelka on maksettava nyt.
Kokoomus on nyt tehnyt linjanmuutoksen omassa vaihtoehdossaan. Olette tässä salissa vaatineet moneen kertaan valtion velkaantumisen pysäyttämistä, mutta puoluekokouksen linjapuheessa puheenjohtaja Orpo esitti Suomelle miljardien — siis miljardien — lisävelan ottoa.
Te haluatte alentaa marginaaliveron korkeintaan 50 prosenttiin kaikissa tuloluokissa. Tämä aiheuttaa lähes miljardin vajeen julkiseen talouteen joka vuosi. Tästä yli 700 miljoonaa menisi kaikkein hyvätuloisimmalle kymmenykselle, ja kaikkein suurituloisin prosentti saisi potista lähes 300 miljoonaa. Hyvätuloisin prosentti saisi siis keskimäärin yli kymppitonnin vuodessa enemmän käteen samalla, kun tavalliselle työntekijälle — opettajalle, hoitajalle tai pienyrittäjälle — ei jäisi edes murusia.
Näyttääkin siltä, että velka ei ole kokoomukselle ongelma, kun rahat käytetään hyvätuloisten veronkevennyksiin, mutta hoitojonojen purkamiseen tai koulutukseen sitä ei sovi ottaa. [Timo Heinonen: Teidän aikana hoitojonot pitenevät!]
Arvoisa puhemies! Kuten todettu, turvallisuudesta emme tingi. Puolustusvoimien toimintamenoihin ohjataan kehyskaudella 130—200 miljoonaa, materiaalihankintoihin puolitoista miljardia sekä Rajavartiolaitokselle ja kyberturvallisuuteen merkittäviä panostuksia.
Emme tingi myöskään uuden kasvun eväistä. Tarvitsemme kasvua luomaan työtä ja hyvinvointia, myös tasapainottamaan julkista taloutta, sillä se on keskeinen osa kokonaisturvallisuutta, ja huoli on aiheellinen, aivan kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja totesi. Tavoite kääntää velkasuhde lasku-uralle korkeasuhdanteessa on tärkeä, ja tässä hallitus myös viime vuonna onnistui.
Tarvitsemme tulevina vuosina menomalttia sekä jatkotoimenpiteitä veropohjan tiivistämiseksi. Liikkumavaraa tulee kohdentaa niille, joihin hintojen nousu pahiten osuu, erityisesti jos valtio voi samalla tukea ostovoiman ja kilpailukyvyn takaavien tuloratkaisujen syntyä työmarkkinoilla. Avainasemassa ovat työllisyys ja tuottavuus.
Valiokunta toteaa mietinnössään, että talouskasvun vahvistamiseksi on tärkeää varmistaa kannustava sekä vakaa ympäristö tki-toiminnalle, vahvistaa osaamispohjaa ja lisätä kansainvälisten huippuosaajien kiinnostusta. Tähän on helppo yhtyä. Koulutus, osaaminen ja tki-panostukset ovat ainoa kestävä pohja tulevaisuuden hyvinvoinnille.
Arvoisa puhemies! Talouskehitys, vastuu ilmastosta ja turvallisuus, kaikki puoltavat päättäväistä etenemistä kohti päästötöntä Suomea. Uudella teknologialla Suomeen syntyy korkean tuottavuuden työtä ja kotimarkkinoistamme tulee kasvualusta uusille vientiyrityksille.
Suomi on tällä hallituskaudella välttänyt konkurssiaallot ja massatyöttömyyden, koska hallituksella on ollut kykyä ja malttia olla tukahduttamatta taloutta väärin kohdennetuilla leikkauslistoilla. [Vilhelm Junnila: Olla tekemättä mitään!] Työllistävää kasvua, investointeja ja osaamista vahvistavalla talouspolitiikalla turvaamme Suomen kriisinsietokykyä myös tulevaisuudessa.
Julkisen talouden suunnitelman vastuulliset linjaukset saavat SDP:n eduskuntaryhmän täyden tuen. — Kiitoksia.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-06-15T14:47:41,2022-06-15T14:52:36,Hyväksytty,1.1
2022_73_41,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_42,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattivat kehysriihessä linjattuja panostuksia maanpuolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen sekä ukrainalaisten auttamiseen. Silti hallitus lisäsi jälleen julkisia menoja ilman, että se lainkaan priorisoi muita menojaan tai huomioi julkisen talouden rahoitusasemaa ja budjettitasapainoa. Vakausohjelma on suppea, eikä siinä esitetä tavoitteita tai suunniteltuja toimenpiteitä. Suurin menotason kasvu johtuu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka vanhojen puolueiden mukaan piti johtaa säästöihin.
Niin ironista kuin se onkin, voi korkea inflaatio lyhyellä aikavälillä jopa laskea valtion velkasuhdetta. Rakenteelliset ongelmat ja holtiton menopolitiikka uhkaavat kuitenkin keskipitkällä aikavälillä ruokkia inflaatiokierrettä, laskea kulutusta ja kansalaisten ostovoimaa ja siten hidastaa talouskasvua. Suomessa on jo kustannusinflaatio, jonka hidastamiseksi hallitus ei ole ryhtynyt minkäänlaisiin toimiin. Tämä voi palkankorotusten, väestön ikääntymisen aiheuttamien kustannusten ja kasvavien korkomenojen vuoksi käynnistää kysynnän putoamiseen johtavan inflaatiokierteen. Heikentynyt luottamus maailmantalouteen ja energian hintojen raju nousupaine vahvistavat kehitystä.
Arvoisa puhemies! Hallituksella on täysin erilainen tilannekuva kuin tavallisella kansalaisella. Kun kotitalouksien välttämättömät menot asumisessa, liikkumisessa ja ruokapöydässä nousevat, mietitään keittiönpöydässä, mistä luovutaan. Valtio ei käyttäydy kuten kotitaloudet, mutta korkojen noustessa ja verotulojen laskiessa on myös valtion velvollisuus tarkastella menorakennetta ja miettiä, mitkä menot ovat vähemmän tärkeitä. Hallituksen tulee ymmärtää, kuinka suomalaisissa kodeissa nyt kärvistellään. Ulkomaillehan hallitus esiintyy sileäkätisenä. Elpymispaketin ja SURE-tukivälineen kautta on lahjoitettu yli viisi miljardia euroa, ja kehitysapuun menee toista miljardia. Velanottokykyä siis on, mutta kohde on väärä.
Tärkeintä on huolehtia siitä, että arki suomalaisissa kodeissa jatkuu. Asumiskustannuksista on selvittävä. Töihin on päästävä. Ruokaa on riitettävä. Rikkaat kyllä pärjäävät, ja tukien varassa elävistä huolehditaan, mutta suuri ja hiljainen työssäkäyvä enemmistö ei enää pärjää. Työssäkäyvien maksutaakka kasvaa koko ajan. Työssäkäynti on entistä kannattamattomampaa. Monet miettivät saatavaa hyötyä suhteessa tuilla elämiseen. Tämä on vakava asia.
Työllisyyden kasvukin perustuu taikatemppuun. Nykyisin henkilö lasketaan työlliseksi, kun hän tekee säännöllistä palkkatyötä tunnin viikossa. Siis määräaikaista osa-aikatyötä tekevien määrä kasvaa ja kokoaikatyön kasvuluvut ovat lähes olemattomat. Samaan aikaan sosiaalimenot kasvavat. Työllä ei siis tule toimeen.
Kovatkin veronalennukset polttoaineisiin tai työn tekemiseen tulevat halvemmiksi kuin juoksuttaa väestöä tukiluukulla. Elinkustannuksia alentavia toimia on välttämätöntä tehdä. Energiasokki voi helpottaa ajan myötä, mutta hintakilpailukykymme heikentyminen veroja alentaneisiin maihin nähden, työttömyys ja konkurssit jättäisivät niin syvän jäljen, ettei siitä ilman itkua noustaisi.
Hallitukselle on siunaantunut vaikeuksia, joista osa johtuu Rinteen teettämästä ja Marinin toteuttamasta hallitusohjelmasta. Korona ja Venäjä eivät ole hallituksen syytä, mutta se, että taloudellinen liikkumavaramme vastata kriiseihin on näin pieni, on teidän vastuullanne.
Arvoisa hallitus, alentakaa polttoaineveroja, kuten muut EU-maat Ruotsista Saksaan ovat tehneet. Lisätkää omavaraisuutta ja malttakaa vihreän siirtymän kanssa. Jättäkää kunnianhimoksi kutsumanne haihattelu edes hetkelliselle tauolle, jotta tavallinen kansalainen voi selvitä huomisesta. Opetelkaa myös sanomaan ”ei”, sillä elpymispaketti ei tule jäämään kertaluonteiseksi, vaikka niin kansalaisille seliteltiin. Uudet tukipaketit pyörivät jo valiokuntakäsittelyssä, kuten hyvin tiedätte. Muuttakaa tärkeysjärjestystä ja ajatelkaa suomalaista.
Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen kannanottoehdotuksen. Perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyy 30 lausumaa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-06-15T14:52:38,2022-06-15T14:57:50,Hyväksytty,1.1
2022_73_43,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_44,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainassa on kiinnittänyt huomiomme huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen myös Suomessa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö nosti osana Kultaranta-keskusteluja haastattelussa esiin tärkeän huolen siitä, kuinka talousvaikeudet ovat myös turvallisuusvaikeuksia. ”Meidän taloutemme ei ole pitkään aikaan ollut kummallisessa kunnossa. Siihen pitäisi nyt kovasti kiinnittää huomiota. Nimittäin kaikki nämä talouden rasitukset saattavat iskeä lujaa tavallisiin ihmisiin. Silloin me joudumme turvallisuustekijänä näkemään tällaisen yhteiskunnallisen koheesion, joka on aivan välttämätön ja joka on meidän vahvuutemme, eli pitää kaikki mukana. Tähän olisi nyt korkea aika kiinnittää kovasti huomiota”, sanoi Niinistö.
Kun huolehdimme talouden perustasta, on meillä kykyä kantaa yhteiskunta yli nykyisistä ja tulevista kriiseistä, olipa kyse koronasta, sodasta tai hintojen noususta. Julkisen talouden kestävyyden mureneminen murentaa hyvinvointiyhteiskunnan keskeisen peruspilarin: kyvyn huolehtia taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristöllisestä kestävyydestä. Se heikentää myös kykyämme tukea ihmisiä taloudellisissa haasteissa kohoavien hintojen edessä. Siksi me kokoomuksessa haluamme puhua taloudesta.
Julkisen talouden suunnitelmassa jatkuvaan velkaantumiseen ei tule muutosta. Velkasuhde jatkaa kasvuaan samalla, kun korkomenot ovat kääntyneet nousuun. Me jaamme presidentin vakavan huolen. Velkaantumiskehityksen kääntämiseksi tarvitsemme suunnitelman. Siksi pyydän kaikkia puolueita kertomaan omat keinonsa ja aikataulun velkaantumisen pysäyttämiseksi. Oletteko valmiita sitoutumaan talouspolitiikan arviointineuvoston ehdotukseen parlamentaarisesta sopimuksesta, joka johtaisi vakaaseen talouteen? Me olemme.
Arvoisa puhemies! Vaalikauden talouspolitiikan kädenjälki alkaa olla selvä, eikä se jälki ole kaunista. Talouden kriisinkestävyyden pohja murenee. Menot eivät ole palautuneet koronaa edeltävälle tasolle vaan jatkavat kasvua uudelta, yhä korkeammalta tasolta. Liikkumavara tulevaisuuden kriiseissä vähenee.
Hallitus käyttää perusteena velkaantumiselle koronaa tai sotaa. On totta, että terveys ja turvallisuus ovat vaatineet mittaviakin panostuksia. Niitä mekin olemme tukeneet ja tuemme. Etla laski juuri, että hallitus on lisännyt menoja peräti 30 miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Näistä peräti 11 miljardia on sellaisia, jotka eivät liity koronaan tai sotaan. Kolmasosa menolisäyksistä on siis muita kuin poikkeuksellisista tilanteista johtuvia. Valtion alijäämä on jatkumassa noin 7 miljardin euron suuruisena aina vuoteen 2026 saakka. Ei alijäämä ole 7 miljardia sodan tai koronan takia vaan siksi, ettei hallitus ole toteuttanut lupaustaan lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella elämistä. [Kokoomuksesta: Näinhän se on!]
Arvoisa puhemies! Talouden kriisinkestävyyden murenemisen kannalta hallituksen päätös rikkoa budjettikehykset lienee kaikista huolestuttavin. Kehysjärjestelmä on ollut suomalaisten turvana meiltä tuhlailevilta poliitikoilta. Tällä kertaa kehyksiin tehtiin muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi poikkeuslauseke. On selvää, että turvallisuustilanteen vaatimat panostukset eivät voi kompastua budjettitekniikkaan. Ne on toteutettava. Poikkeuskirjauksen oikeutus kuitenkin perustuu siihen, että jokainen sen piiriin kuuluva meno on tiukoin kriteerein määriteltävissä turvallisuustilanteen kautta. Nyt näin ei ole. Esimerkiksi varautumisen ministerityöryhmän yli 800 miljoonan euron paketin useita kohtia on mahdotonta nähdä turvallisuustilanteen takia aivan välttämättömiksi.
Arvoisa puhemies! Valtiossa, jossa ihmiset voivat hyvin, tavoitteena on aina auttaa ihminen jaloilleen ja eteenpäin. Heistä, jotka apua tarvitsevat, pidämme huolta. Veroeuroja tulee lisää, kun talous ja työllisyys kasvavat. Siksi kokoomus on toistuvasti esittänyt noin miljardin veronkevennyksiä ihmisten ostovoiman turvaamiseksi. Siksi olemme esittäneet vaihtoehtobudjeteissamme esimerkiksi koulutuksen pätkärahojen muuttamista pysyviksi. Siksi olemme esittäneet mittavia työllisyysreformeja.
Arvoisa hallitus! Velkavetoiselle, valtiokeskeiselle politiikallenne on vaihtoehto, ja se on kokoomuksen ihmiskeskeinen tie, jonka valinnat näkyvät vaihtoehtobudjeteissamme. Eiköhän siis lähdetä yhdessä rakentamaan valtiota, jossa ihmiset voivat hyvin? Hyvinvoivien ihmisten toimeliaisuudesta se yhteinen hyvä sitten seuraa.
Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-15T14:57:56,2022-06-15T15:03:21,Hyväksytty,1.1
2022_73_45,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_46,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole liioittelua sanoa, että elämme äärivakavia aikoja. Suomalaisten pärjäämisen ja Suomen selviytymisen pitää mennä kaiken muun edelle. Jätetään joutavanpäiväinen politikointi ja muu rillumarei parempiin aikoihin. Sellainen ei edistä isänmaan asiaa. Yhdessä tässä ollaan ja yhdessä tästä noustaan.
Arvoisa puhemies! Suomen taloudessa on hyvää ja huonoa. Hyvää on, että historiallisen paljon ihmisiä on töissä. Huonoa ovat velka ja alijäämä, samanaikainen työttömyys ja työntekijäpula, talouden epävarmat näkymät sekä hintojen ja korkojen nousu. Epävarmuus näyttää jatkuvan hamaan tulevaisuuteen. Kukaan ei nimittäin tiedä, kuinka kauan Venäjä jatkaa sotaa. Sodan ja pakotteiden vaikutukset tuntuvat kodeissa ja työpaikoilla.
Arvoisa puhemies! Kansalla on oikeus tietää, millaista politiikkaa puolueet tässä tilanteessa ajavat. Vaatimus kohdistuu etenkin niihin, jotka lupaavat muutosta. Silloin pitää esittää ratkaisuja. Kokoomus, vaihtoehto pöytään — hähmäiset lupaukset ilman konkretiaa eivät nyt riitä. Ihmiset taatusti näkevät temppujen läpi: että yhdestä suupielestä arvostelee velanottoa ja toisesta kuitenkin ottaa lisää velkaa. [Timo Heinosen välihuuto] Näinhän kokoomus tekee.
Arvoisa puhemies! Keskustan ja hallituksen linja on kasvun ja työn linja. Talouden kasvu pitää saada jatkumaan ja kestämään. Nyt pitää helpottaa etenkin työntekijäpulaa eri aloilla kautta maan. Kun yritykset pärjäävät, Suomi pärjää. Samalla pitkäaikaistyöttömille pitää saada töitä. Ei voi olla hyväksyttävä asioiden tila, että vähintään kymmeniätuhansia ihmisiä on pysyvästi töistä pois.
Suomen pitää olla maa, joka houkuttaa investointeihin ja uuden luomiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminta nostaa kasvun luomiseksi välttämätöntä tuottavuutta. Tällä saralla pitää tehdä lisää ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta ehdottaa mietinnössään lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa määrätietoisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi poikkeuksellisten menopaineiden jäljiltä keskittyen erityisesti talouden kasvutekijöiden vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen sekä tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen kaikilla sektoreilla. Tässä on kaikki olennainen.
Olisi kuitenkin epärehellistä antaa ymmärtää, että taloutta ei lähitulevaisuudessa jouduta sopeuttamaan. [Timo Heinonen: Tulevat hallitukset hoitavat!] Velkaa on jouduttu ottamaan niin paljon ja alijäämä on niin iso, että tinkimäänkin joudutaan. Kaikki riippuu siitä, pystymmekö uudistuksiin ja saammeko talouden kasvua aikaan.
Arvoisa puhemies! Eläminen on koko ajan kalliimpaa. Nyt pitää tulla ihmisiä vastaan arjessa pärjäämisessä. Hintojen nousuun pitää vastata ratkaisuilla, jotka ovat vaikuttavimpia, tukevat työssäkäyvien suomalaisten pärjäämistä sekä auttavat niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein tiukimmilla. [Vilhelm Junnila: Perussuomalaisten linja!] Myös mahdollisia veroratkaisuja pitää arvioida tästä lähtökohdasta. Päätösten aika on budjettiriihessä.
Kun suomalaiset pärjäävät, Suomi pärjää. Nyt pitää tehdä hartiavoimin töitä tämän eteen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-15T15:03:24,2022-06-15T15:07:59,Hyväksytty,1.1
2022_73_47,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_48,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian jälkeen alkoi Venäjän järjetön hyökkäyssota Ukrainassa. Kuvat Butšasta ovat julmuudellaan järisyttäneet maailmaa. Sota heijastuu myös Suomen talouteen. Poikkeuksellisen korkea inflaatio koettelee, ja hintojen nousu vaikeuttaa monen toimeentuloa. Venäjän hyökkäys nostaa valtiovarainvaliokunnan arvion mukaan Suomen julkisen talouden välttämättömiä menoja yhteensä yli seitsemällä miljardilla eurolla vuosina 2022—2026. Tässä tilanteessa on välttämätöntä tehdä tarpeelliset lisäpanostukset huoltovarmuuteen, puolustukseen, kyberturvallisuuteen ja venäläisestä fossiilisesta energiasta irtautumiseen. Osoitamme Ukrainan tukemiseksi ja sotaa pakenevien ihmisten auttamiseksi resursseja. Euroopan kohtalonkysymys voi olla, miten itsenäisyyttään puolustava maa tulee selviämään.
Arvoisa puhemies! Kehyspoikkeukset ovat olleet perusteltuja. Suomen hallituksen valitsemalle vastuulliselle linjalle on ollut myös vahva tuki. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyn perusteella yritykset tukevat pakotelinjaa ja antoivat myös Suomen valtionjohdolle hyvän arvosanan kriisin hoidosta kokonaisuutena. 
Velkaantuminen vaatii kuitenkin aina harkintaa. Myös poikkeustilanteissa tulee säilyttää maltti ja tarkastella vaikuttavuutta suhteessa muihin menotarpeisiin. Vihreiden mielestä uudistuva elinkeinopolitiikka ja myös tulopuolen tarkastelu ovat kestävän talouden edellytyksiä. Tehdyt rakenteelliset uudistukset, työllisyysasteen koheneminen, koulutusinvestoinnit ja sotaa edeltänyt talouskasvu vähentävät tarvetta menojen leikkauksiin tai verojen korotuksiin. Samaan aikaan haasteemme on, ettei talouskasvu ole kestävän talouden mittari. Tarvitsemme nopeasti verotuksen painopisteen uudistuksen, joka kannustaa työn tekemiseen ja kiertotalouteen ja estää ympäristöhaittoja.
Tällä hetkellä moni punnitsee valintojaan ruokakaupassa. Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään ylimääräinen indeksikorotus energian ja ruuan hinnannousujen kompensoimiseksi. Äkillinen hintojen nousu tuntuu voimakkaimmin pienituloisten elämässä, joten indeksitarkistus on hyvin tarpeellinen.
Menojen kohdentamisen vaikuttavuus on pidettävä mielessä. Esimerkiksi perussuomalaisten usein esittämän bensaveron alentamisen on arvioitu olevan kansantaloudellisesti tehoton, kallis ja ekologisesti kestämätön tapa yrittää kompensoida hinnannousua. Vastuullinen taloudenpito vaatii aina valintoja, ja valinnat on tehtävä ihmisten hyväksi.
Arvoisa puhemies! Erityisen iloisia olemme siitä, että vahvistamme tieteen ja tutkimuksen rahoitusta ja uhkana olleet leikkaukset eivät toteudu. On kohtalonkysymys, että tämä hallitus on tunnistanut tieteen, tutkimuksen ja innovaatioiden merkityksen Suomen talouden tulevaisuuden keskeisimpänä voimavarana. Kaikkien arvioiden mukaan Suomi tulee tarvitsemaan merkittävästi osaamista ja osaajia. Jo nyt osaajapula vaikuttaa siihen, että työpaikkoja jää syntymättä. Ratkaisuun on kaksi reittiä, koulutus ja työperäinen maahanmuutto, ja molempia tarvitaan. Esimerkiksi Teknologiateollisuus on arvioinut tarvitsevansa jopa 130 000 ammattilaista seuraavien kymmenen vuoden sisällä.
Arvoisa puhemies! Suomessa osataan luoda kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja. Startupit ovat tuoneet monia positiivisia vaikutuksia talouteen ja työllisyyteen. Useat korkean teknologian ratkaisut tulevat kasvamaan metsäteollisuuden ja metalliteollisuuden rinnalle ja niitä suuremmiksi vientialoiksi. Elinkeinorakenteen hajautuminen vähentää keskittymisen riskejä. Tieto, osaaminen ja luovuus ovat Suomen tärkeimpiä kilpailutekijöitä. Tavoitteena on, että vuonna 2030 vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Korkeakoulujen uusien aloituspaikkojen lisääminen on eduskuntakauden tärkeimpiä päätöksiä. Sen vaatima perusrahoitus tulisi turvata, oli tuleva hallituspohja mikä tahansa.
Hallitus on tehnyt koulutukseen sekä pysyviä että määräaikaisia lisäpanostuksia. On tärkeää torjua koulujen eriarvoistumiskehitystä.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme järkevää talouspolitiikkaa. 2020‑luvulla sen tulisi olla ekologisesti kestävää. [Toimi Kankaanniemi: Siitä olen samaa mieltä!] Nyt näin ei ole, ja aikaa on vain vähän. Ihmiskunta kuluttaa uusiutuvia luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kykenee tuottamaan niitä lisää. Suomi kuluttaa oman osuutensa jo noin neljä kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2026 julkisen talouden suunnitelmakauden päättyessä on myöhäistä muuttaa suuntaa. Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa noin puoleentoista asteeseen, pitäisi kasvihuonepäästöjen kääntyä laskuun välittömästi. Vihreät ovat valmiita tähän muutokseen, ja kutsumme kaikki puolueet mukaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-15T15:08:01,2022-06-15T15:13:51,Hyväksytty,1.1
2022_73_49,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_50,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2023—26 tehtiin tänä keväänä jälleen poikkeuksellisessa tilanteessa. Onnistuneen koronakriisin aikaisen talouspolitiikan jälkeen edessämme ovat uudet haasteet, jotka liittyvät suurelta osin Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Kehysriihessä tehdyt päätökset koskevat pitkälti varautumista, jota Suomen on nyt pakko tehdä turvallisuusympäristön muututtua radikaalisti. Esimerkiksi huoltovarmuuteen liittyvät toimet ovat välttämättömiä. Itse haluan kiittää panostuksista vihreään siirtymään, joita vasemmistoliitto on vaatinut jo pitkään. Nyt kun venäläisestä fossiilisesta energiasta irtaudutaan vauhdilla, vastaamme samalla myös ilmastokriisiin.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös antanut uuden sysäyksen hintojen nousulle. Suomen mahdollisuudet vaikuttaa energian ja ruuan hintojen nousun syihin ovat rajalliset. Tärkeää on, että vastauksemme on tarkoin kohdistettu ja tarjoaa tukea sitä eniten tarvitsevalle.
Hallitus on tähän mennessä päättänyt ylimääräisestä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien korotuksesta. Lisätoimiin on myös varauduttava, ja ehdottaisinkin, että hallituksessa pohdittaisiin mahdollisuutta tehdä indeksitarkastus jatkossa automaattisesti neljä kertaa vuodessa. Lisäksi lapsiperheiden tilannetta tulisi helpottaa sitomalla lapsilisät indeksiin.
Pienituloisin viidesosa suomalaisista käyttää yli puolet käytettävissä olevista tuloistaan ruokaan ja asumiseen. Hallitus on esittänyt, että vastauksena energian hinnannousuun toimeentulotuessa otettaisiin huomioon kasvaneet asumisen kulut. Vuokrat tulevat nousemaan, sillä yksityisillä vuokramarkkinoilla korotus on suurimmassa osassa vuokrasopimuksista sidottu kuluttajahintaindeksiin ja indeksi tulee nousemaan inflaation myötä. Olisi pohdittava, pitäisikö edessä olevaa vuokrien nousua jarruttaa politiikkatoimilla. Vuokralla asuvat ovat pääsääntöisesti pienituloisia ja taloudellisesti vuokranantajaa heikommassa asemassa.
Meidän on lisäksi puututtava pitkällä aikavälillä yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien tilannetta vaikeuttavaan rakenteelliseen ongelmaan: perusturvamme tasoa on nostettava pysyvästi, ja sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava. Yksi vastaus tähän olisi perustulo.
Arvoisa puhemies! Kohdennettu tuki hintojen nousuun vastaamiseksi tulee halvemmaksi kuin viime viikonloppuna oppositiopuolue kokoomuksen ehdottamat yleiset tuloveron alennukset, joiden kustannus olisi miljardiluokkaa ja jotka he mediatietojen mukaan kattaisivat velaksi. Silti erityisesti vasemmistolta kysytään aina, mistä rahat. Tarvitsemme oikeudenmukaisia ja varallisuuseroja vähentäviä lisätoimia. Varallisuuserojen kasvuun voitaisiin puuttua esimerkiksi vasemmistoliiton keväällä ehdottamalla miljonääriverolla. Tämä hallitus on edistänyt onneksi myös useita verovälttelyyn puuttuvia hankkeita. Vielä kesken on verohankkeita, kuten arvonnousuvero ja kaivosvero, jotka on vietävä maaliin.
Kuulemme tässä salissa usein vaatimuksia myös vastuullisesta taloudenpidosta. Vastuullista olisikin uudistaa valtion budjetin kehysmenettelyä jatkossa sellaiseksi, että myös tulopuoli otettaisiin kehyksissä huomioon.
Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta monista tulevaisuuteen katsovista kehyspäätöksistä. Koulutuksen ja koulunkäynnin tuen pysyvät lisärahoitukset ovat sekä suomalaisten lasten ja nuorten että koko suomalaisen yhteiskunnan etu. Sama pätee tki-panostuksiin ja tieteen tukemiseen. Suomen Akatemian rahoitus nostetaan ennätystasolle, mikä on tärkeä aiempien hallituskausien leikkauspolitiikan korjausliike. Rakenteilla olevien hyvinvointialueiden rahoituksen riittävästä tasosta tulee huolehtia myös jatkossa, niin että riittävät palvelut voidaan tarjota kaikille, ei vain harvoille. Hoivan, oppimisen ja tieteen edistäminen ovat julkisen talouden tärkeimpiä tehtäviä nyt ja jatkossa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-15T15:13:54,2022-06-15T15:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_73_51,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_52,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden viimeisessä julkisen talouden suunnitelmassa näemme selvästi, että olemme yhteiskuntana kohdanneet odottamattomia ulkoisia šokkeja. Ensinnäkin turvallisuuspoliittinen tilanteemme muuttui helmikuun 24. päivä. Toiseksi pandemian jälkiseuraukset ovat monin tavoin jättäneet jälkensä talouteen, mikä näkyy muun muassa hintojen nousuna. Hallituksen vahvan toimintakyvyn ansiosta meillä on turvallisuuteen ja valmiuteen panostava historiallinen paketti, kuitenkaan unohtamatta panostuksia Suomen elinvoimaisuuteen, kuten vihreään siirtymään, tutkimukseen, tieteeseen ja koulutukseen. Nämä panostukset tulevat kantamaan hedelmää myös pitkällä aikavälillä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2022-06-15T15:18:49,2022-06-15T15:19:57,Hyväksytty,1.1
2022_73_53,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma on tänäkin vuonna laadittu kriisin varjossa. Pääministeri Marinin hallituskauden loppu ja seuraavan hallituksen alku ajoittuvat poikkeuksellisen epäselvään kansainväliseen tilanteeseen. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen heijastevaikutukset maailmantalouteen ja euroalueeseen alkavat todella näkyä vasta ensi talven kuluessa.
Suomen valtio velkaantuu tänäkin vuonna reilusti yli kahdeksan miljardia. Koronaan ja turvallisuustilanteen muuttumiseen on toki tarvittu panostuksia ja elvyttävää politiikkaa. Ongelma on, että pohjalla on suuri rakenteellinen alijäämä, jota hidas talouskasvu, kasvava velka-aste ja ikääntyvän väestön palvelutarpeen lisääntyminen pahentavat.
Hallituksen omien julkisen talouden kestävyystavoitteiden ja toimien välillä on ristiriita. Sote-uudistukselta puuttuvat niin rahat kuin hoitohenkilökunta, ja oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset kaatuvat kuntien niskaan. Hallituksen olisi ollut syytä aloittaa sopeutustoimien etsiminen hallituskauden alussa varsin kevyin perustein tehdyistä pysyvistä menonlisäyksistä. Myös työllisyystoimet ovat jääneet vaisuiksi velkaantumisasteen yhä kiihtyessä. Ilman välittömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja.
Välttämättömien korjausliikkeiden tekeminen ei ole poliittisesti helppoa. Ensi syksynä ei ole vaalibudjettien aika, eikä vappusatasia olisi pitänyt luvata neljä vuotta sittenkään, kun kestävyyshaasteet olivat jo silloin hyvin tiedossamme. [Ben Zyskowicz: Se on juuri näin!]
Arvoisa puhemies! On silti totta, että pelkillä säästölistoilla emme pärjää. [Ben Zyskowicz: Sekin on näin!] Jos emme saa aikaiseksi kestävää kasvua, joudumme kurjistumisen kierteeseen ja säästämään itsemme hengiltä. Kokonaisveroasteen kiristämisellä on taloudellista toimeliaisuutta heikentävä vaikutus. Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan vahvaa elinvoimapolitiikkaa: tki-panostusten lisäämistä, houkuttelevampaa investointiympäristöä ja aktiivista elinkeinopolitiikkaa.
Parlamentaarinen tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiorahoitusta edistävä työryhmä on jo löytänyt sovun neljän prosentin bkt-tavoitetasosta. Jatkotyönä on nyt varmistaa työn eteneminen yli vaalikausien ja löytää muoto yritysten pysyvälle verokannusteelle.
Tulevaisuuden kasvu perustuu uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotalouteen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen säästeliääseen käyttöön. Maataloutta ja elintarviketuotantoa ei tässäkään sovi unohtaa.
Kestävä kasvu mahdollistaa hyvät julkiset palvelut sekä tulonsiirrot, jotka vähentävät eriarvoisuutta ja rakentavat luottamusta yhteiskunnassa. Tämä olisi nyt enemmän kuin tarpeen, kun perushyödykkeiden kallistuminen voi heilauttaa monenlaisissa elämäntilanteissa olevien taloutta.
Asumiseen ja ruokaan menee yli puolet niiden ihmisten tuloista, jotka kuuluvat pienituloisimpaan viidennekseen. Myös monilapsiset pienituloiset perheet joutuvat koulujen kesälomien alettua entistä suurempaan ahdinkoon. Puolet Suomen 1,6 miljoonasta eläkeläisestä saa eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Monet heistä asuvat vanhoissa öljy‑ tai sähkölämmitteisissä taloissa, osa maaseudulla julkisen liikenteen ulottumattomissa.
Hallitukselta kuitenkin puuttuu suunnitelma energian hinnannousun aiheuttamalle kotitalouksien ostovoiman nopealle alentumiselle ja inflaatiopaineelle. Näiden liikkumisen ja asumisen hinnannousujen kompensoimista KD esitti jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan.
KD näkee, että panostukset hyvinvointipolitiikkaan ovat myös investointeja, jotka tuottavat jatkossa säästöjä. Mielenterveysongelmat ja varhaiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat miljardien kustannus vuosittain, samoin sairauspoissaolot.
Terapiatakuu, lasten ja nuorten sekä perheiden matalan kynnyksen palvelut, hoitojonojen purkaminen ja varhainen puuttuminen ennaltaehkäisisivät ja säästäisivät raskaammilta toimenpiteiltä. Kaiken kaikkiaan KD:n ajama aktiivinen hyvinvointi‑, elinvoima‑ ja perhepolitiikka rohkaisee perheellistymään, tukee tarvittaessa ja mahdollistaa menestymään. Sitä Suomi tarvitsee nyt.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti pääministeri Marinin hallituksen julkisen talouden suunnitelma ei tarjoa Suomelle vastuullista tietä ja kestävää kasvua. Niinpä esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan kristillisdemokraattien vastalauseen 3 mukainen esitys, joka sisältää myös 17 lausumaesitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-15T15:24:12,2022-06-15T15:29:44,Hyväksytty,1.1
2022_73_54,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_55,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Olemme rakentaneet julkiseen talouteen velkapommin, joka on kokonaan jäämässä seuraavien sukupolvien hoidettavaksi. Minä en halua toimia näin. Julkisen talouden päätöksenteossa tarvitaan nyt vahvaa johtajuutta ja vastuunkantoa. Emme yksinkertaisesti voi jättää näitä ikäviä päätöksiä lapsillemme ja lastenlapsillemme.
Vielä vuosi sitten tässä salissa tuuletettiin, että nyt kannattaa ottaa velkaa, kun sitä vielä maksetaan. Enää ei tuuletella. Velkarahalla on aina hintansa. Valtio lainaa tänä vuonna 30 miljardia euroa, josta 9 miljardia on uutta velkaa. Lainojen korko on nyt 2,3 prosenttia. Eli kun valtio ottaa kymmenen vuoden lainan, joutuu se maksamaan siitä 2,3 prosenttia korkoa, mikä nostaa korkokustannuksia sadoilla miljoonilla, eikä niihin ole varauduttu budjetissa mitenkään. Velkavuori kasvaa, ja korot nousevat. Kaikki nyt varmaan ymmärtävät, että korkoja ei voi maksaa velkarahalla, eli syntyy ketjureaktio, jossa tulevien vuosien suunnitelmilla voi heittää vesilintua.
Kannattaisi kuunnella myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön huolia Suomen taloudesta. Niinistö oli valtiovarainministerinä nostamassa Suomea lamasta, eli hän puhuu kokemuksesta. On selvää, että pandemiaan ja Ukrainan sotaan piti reagoida ja ottaa lisää velkaa, mutta eihän se jäänyt siihen. Tämä hallitus lisäsi ensitöikseen pysyviä menoja. Se puhui tulevaisuusinvestoinneista, vaikka oikeasti oli kysymyksessä pysyviä kuluja. Ja kuluja meillä hallitus kyllä osaa lisätä, mutta tulopuoli, saati säästöt, jää tekemättä, ja tätä on jatkunut pian 20 vuotta hallituksissa, vanhoista puolueista mukana olivat mitkä tahansa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen talous on liian pitkään ollut liian heikko. Suomen bruttokansantuote asukasta kohden on Pohjoismaiden pienin. Meillä on eniten velkaa, väestömme on iäkkäin ja työllisyysasteemme on alhaisin. Ruotsin ja Tanskan julkinen velka on 30 prosenttia suhteessa bkt:hen, kun se meillä on yli 60 prosenttia. Näin ei voi jatkua. Velkaantuminen pitää lopettaa, ja velkasuhde on saatava alas, ja on hyvä muistaa, että velkaraha maksaa. Lainojen korko on nyt, niin kuin sanoin, 2,3 prosenttia, ja syksyllä se voi olla jo 4 prosenttia. Jos emme itse tee tarvittavia päätöksiä, tulee joku muu tekemään ne meidän puolestamme. Meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että säilymme myös taloudellisesti itsenäisenä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Meiltä puuttuu kokonaan kriisitietoisuus. Viimeisin esimerkki oli kunta-alan tuore palkkaratkaisu. Sopimusta perustellaan kolmen vuoden työrauhalla. Mutta ei ole mitään työrauhaa, kun ei ole mitään sopimusta. Se voidaan avata joko hoitajien tai vientialojen sopimusten selvittyä, ja näin tulee varmasti käymään. Missä muussa markkinataloudessa julkisen puolen palkat toimivat palkkaveturina? Eivät missään. Mikä on se nimi, kun nostetaan eniten julkisen puolen palkkoja ja alennetaan tuloveroja? Se nimi on konkurssi. Hallitus sanoo, ettei se halua puuttua palkkaratkaisuihin, kun ne kuuluvat työmarkkinoille. Hoitajat siirtyvät vuodenvaihteessa hyvinvointialueille, ja valtio maksaa palkat. Voin sanoa ja saatte nähdä, että eduskuntavaalien alla hoitajien palkat eivät enää ole työmarkkinakysymys, vaan hallituksella on sormensa pelissä.
Vanhojen puolueiden vastuu on pelkästään sitä, että ne haluavat säilyttää kannatuksensa. Kaikki hinnat nousevat, ihmisten ostovoima kuihtuu, ja ihmiset köyhtyvät. Tämä meno johtaa keskiluokan kapinaan. Työssäkäyvät suomalaiset ja yrittäjät ovat tämän maan taloudellinen selkäranka, mutta näissä vaiheissa heidänkin mittansa tulee täyteen. Tämä hiljainen enemmistö ajaa autoillaan, maksaa asuntolainansa, käy ruokakaupoissa, vie lapsia harrastuksiin, tekee töitä tai yrittää ja maksaa veronsa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Yrityksiä pitää pystyä paremmin kannustamaan kasvuun, investointeihin ja palkkaamaan lisää väkeä töihin. Ihmisiä vaikka pitää kannustaa menemään töihin. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavaa, ja palkalla pitää aina tulla toimeen. Nyt pitää kantaa vastuu ja tehdä myös ikäviä päätöksiä. Tällaista perintöä emme halua lapsillemme jättää.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-06-15T15:29:46,2022-06-15T15:35:08,Hyväksytty,1.1
2022_73_56,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Seuraavaksi ministeri Saarikko, viisi minuuttia, ja samaan aikaan avaan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_57,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos valtiovarainvaliokunnalle tämän kokonaisuuden läpikäymisestä ja perustelluista huomioista sekä salissa käytetyistä ryhmien kommenteista.
Mietinnössään valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta edellyttäisi hallitukselta neljää toimenpidettä.
Näistä ensimmäinen on julkisen talouden vakauttaminen. Sen mukaan hallituksen tulee jatkaa määrätietoisia toimia julkisen talouden vakauttamiseksi poikkeuksellisten menopaineiden jäljiltä keskittyen erityisesti kestävän talouden kasvutekijöiden vahvistamiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuteen ja vaikuttavuuden parantamiseen kaikilla sektoreilla. Tämä sopii minulle oikein hyvin — kiitos tästä arviostanne.
Valiokunnan toisen ehdotuksen mukaan hallituksen tulee selvittää ja valmistella nopeutuneen inflaation johdosta tarvittavat toimet kansalaisten toimeentulon ja välttämättömien hyödykkeiden saannin turvaamiseksi. Tämäkin on tervetullut esitys. Hallitushan on tukenut toimeentuloa ja ostovoimaa esimerkiksi etuuksien aikaistetulla indeksikorotuksella ja polttoaineen jakeluvelvoitteen keventämisellä. Viimeksi tällä viikolla olen saanut valtiovarainministeriön virkakunnalta selvityksen lisätoimenpiteiden vaihtoehdoista, jotka puolestaan ovat kansalaisien arkea helpottavia mutta toisaalta valtiontalouden kannalta merkittäviä euroja sisältäviä ehdotuksia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että uusia toimeentuloa turvaavia toimia tarvitaan tässä tilanteessa. Niiden on kuitenkin kohdistuttava tehokkaasti ja luotava samalla työllisyyttä ja kasvua.
Kolmas ehdotus liittyy sote-uudistuksen tehokkaaseen toimeenpanoon ja hyvinvointialueiden riittävään rahoitukseen mutta samalla tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen. Tässäkin olette asian ytimessä. Hyvinvointialueiden onnistuminen on kriittistä koko julkisen talouden kannalta. Nyt ryhdytään luomaan käytänteitä siitä, mikä on valtion ja hyvinvointialueiden vuoropuhelu, ja omalta osaltani tulen kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että tuottavuus ja vaikuttavuus ovat tässä niille kuuluvassa roolissa esimerkiksi digitaalisuuden ja terveysteknologiankin kautta.
Neljäs ja viimeinen valiokunnalta tullut ehdotus liittyy mielenterveyspalveluiden saatavuuteen ja hoitoonpääsyn nopeuttamiseen. Tämän huolen jaan. THL:n selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielialaoireet ja ahdistuneisuus ovat lisääntyneet — Venäjän hyökkäykselläkin on varmasti vaikutuksensa —, ja siksi lisätalousarviossahan me jo kohdensimme nimenomaan kouluihin toimia, jotta lasten ja nuorten normaalia arkea voitaisiin turvata.
Sitten, arvoisa puhemies, kokoomuksen vastalause valiokunnan mietintöön on mielenkiintoinen. Te viittaatte Etlan arvioon — joka tuli tässä puheessakin esiin — siitä, miten hallitus on aktiivisin toimin lisännyt velkaantumista Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien toimien lisäksi yhteensä 11 miljardilla, eli hallituksen päätökset kriisien ulkopuolelta aiheuttaisivat tällaisen kokonaisen velkapotin. Käydään tämä nyt läpi:
Noin puolet tästä 11 miljardista, jonka nostatte esiin, noin 5,3 miljardia euroa, muodostuu tuloveronkevennyksistä tämän vaalikauden aikana. Taustalla ovat ennen kaikkea ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, joihin hallitus on ohjelmassaan sitoutunut. Ymmärränkö siis oikein, että kokoomus olisi jättänyt nämä indeksitarkistukset tekemättä? [Ben Zyskowicz: Ymmärrätte väärin!] Ja ymmärränkö oikein, että kokoomus olisi kiristänyt suomalaisten ansiotuloverotusta yli viidellä miljardilla tässä hintojen nousun tilanteessa? [Ben Zyskowicz: Ymmärrätte väärin! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Onneksi hallituksen linja on ollut toinen.
Sitten mittaluokan perusteella Etlan kahden miljardin euron arvio turvallisuusmenoista pitää sisällään vain Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen menot. Ja tätä haluan nyt teiltä erityisesti kysyä — tämä tuli esiin myös lisätalousarvioesityksessä, kun te kritisoitte, että onko täällä oikeita asioita: onko nyt niin, että teidän mielestänne kriittiseen varautumiseen ei kuulunut esimerkiksi tämä maatalouden tukikokonaisuus tai pienituloisten hädästä huolehtiminen nousevien kustannusten keskellä? [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa] Eli te olette siis sitä mieltä, että nämä eivät olleet perusteltuja menoja. Tämä on erittäin tärkeä tieto pienituloisille suomalaisille, maanviljelijöille ja varmasti monelle sellaiselle, joka suomalaisessa yhteiskunnassa parempiosaisenakin huolehtii oikeudenmukaisuudesta. [Timo Heinosen välihuuto]
Ja kun tuosta 11 miljardista lasketaan pois veronkevennykset ja aidosti kokonaan tämä varautuminen, merkittävä jäljelle jäävä kokonaisuus ovat tulevaisuusinvestoinnit, sote-keskusten kehitystyö ja erityisesti edustaja Multalan esillä pitämät ja teidänkin peräänkuuluttamanne varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmat. Nytkö te vastustatte niitäkin? [Sari Multalan välihuuto — Timo Heinonen: Ei!]
Lisäksi, kun te nostitte esiin nyt tämän velkaantumisen kaiken kaikkiaan, haluan nyt sanoa, että teidän omassa puolueohjelmassannehan te ette edes itse tavoittele tätä velkaantumisen hillintää seuraavalla vaalikaudella vaan vasta vuonna 2030, ja meidän laskujemme mukaan teidän ohjelmassanne, mistä Kalajoella puheenjohtajanne Orpo esitteli monia hyviä asioita, oli 30 uutta menokohdetta eikä yhtään leikkauskohdetta. Samaa pitää sisällään edustaja Harkimon puheenvuoro: paljon hyvää analyysiä vaativasta tilanteesta, myös keskiluokasta, jonka monin tavoin allekirjoitan, muttei ainuttakaan toimea. Mitä nämä kovat puheet velasta ja leikkauksista todella pitävät sisällään, arvoisa oppositio? [Vastauspuheenvuoropyyntöjä kokoomuksen ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-15T15:35:10,2022-06-15T15:40:26,Hyväksytty,1.1
2022_73_58,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Minuutin vastauspuheenvuoro, edustaja Koskinen, Johannes.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_59,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän valtiovarainministeri Saarikkoa positiivisesta suhtautumisesta näihin ponsiin, joita valtiovarainvaliokunta esitti. Toivottavasti, ja todennäköisestikin, eduskunta hyväksyy ne koko eduskunnan kannaksi.
Tuo kokoomuksen linja on tosiaan mielenkiintoinen. Ensimmäisen kerran todella kaipasin, että olisi ollut suora lähetys tuolta kokoomuksen puoluekokouksesta, kun olisin mielenkiinnolla kuunnellut, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] että kun siellä puheenjohtaja Orpo tai muut kollegat pitivät näitä esityksiään, niin huusiko edustaja Zyskowicz joka väliin ”velaksi”, ”velaksi”, kun tulivat ne kymmenet uudet menokohteet. [Naurua — Välihuutoja — Jukka Gustafsson: Oliko hän paikalla?] Tämä jäi askarruttamaan.
Kyllä ylipäänsäkin talouspoliittinen keskustelu on viime aikoina ollut sellaista, että heitetään todella monia vaatimuksia sekä inflaation torjumiseksi uusien menokohteiden puolella että sitten hyvin jyrkkiä vaatimuksia, että pitää velkaantuminen heti katkaista. Samassa puheenvuorossa saatetaan täysin ristiriitaisia vaatimuksia esittää. Varmasti onkin aika tasapainoisemmin katsoa, mikä se kestävä linja talouden tasapainottamiseksi on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-06-15T15:40:27,2022-06-15T15:41:55,Hyväksytty,1.1
2022_73_60,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_61,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä kyllä pidän valtiovarainministerin tiukasta puheesta. Valitettavasti, kuten muista hallituspuolueista on kuultu, täällä ne miljardit ovat pieniä rahoja, ja sikäli tietenkin tämäkin tiukka puhe on enemmän kuumaa ilmaa kuin mitään muuta. 
No, mikäli hallituskauden alussa te olisitte päättäneet panna menot tärkeysjärjestykseen ja karsia turhasta, ehkä tässäkin tilanteessa meidän olisi helpompi Suomena vastata kansalaisten huoliin nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat kyenneet laskemaan polttoaineiden ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja, ja hyvä taloudenpito mielestäni tarkoittaa juuri sitä, että myös poikkeuksellisissa ja akuuteissa oloissa valtio kykenee reagoimaan niihin eteen tuleviin ongelmiin — sillä on liikkumavaraa esimerkiksi laskea polttoaineveroa. Suomella sitä ei ole, ja tästä saamme kiittää holtitonta taloudenpitoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-15T15:41:56,2022-06-15T15:43:05,Hyväksytty,1.1
2022_73_62,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_63,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiempina vuosina ja tälle vuodelle — ja tulemme tekemään saman myös ensi vuodelle — kokoomuksen politiikkavaihtoehto on kuvattu vaihtoehtobudjeteissamme yksityiskohtaisesti. Siinä esitetään keinot menokasvun taittamiseen kahdella miljardilla, mittavia veronkevennyksiä ansiotuloverotukseen ihmisten ostovoiman parantamiseksi sekä toimia valtion velkaantumisen taittamiseksi 1,5 miljardilla eurolla.
En ole esittänyt puheessani eikä kokoomus ole esittänyt, että velkaantuminen pitää lopettaa heti. Ymmärrämme, että se on liian haastava tavoite, mutta pitää olla polku ja suunnitelma. Sitä ei hallituksen kehyssuunnitelma nyt sisällä. Velkaantuminen jatkuu, oliko se vuoteen 26, seitsemän miljardin vuositahtia näillä luvuilla, ja nyt olemme jo kuulleet, että valtion korkomenot ovat nousseet viimeisen puolen vuoden aikana nopeammin kuin mitä sisältyy tähän julkisen talouden suunnitelmaan. Se huolestuttaa meitä, ja toivomme, että myös hallituspuolueet ottavat tämän nyt tosissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-15T15:43:05,2022-06-15T15:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_73_64,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_65,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Timo Heinonen: Puhutaankohan kokoomuksesta?] Ministeri Saarikko oli hienotunteinen, kun hän puhui tuosta edustaja Orpon Kalajoen puheesta, kun hän sanoi, että siellä oli 30 menolisäystä ja veronkevennystä. Niitä oli tiettävästi 31. [Naurua] Ja tosiaan, mistäs muusta kuin velkarahasta ne rahoitettaisiin. On vastuutonta puhetta ja kansan aliarvioimista, hyvä kokoomus, kun esitätte tämänkaltaisia. Pitää olla johdonmukainen ja tarkastella asioita realistisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-15T15:44:14,2022-06-15T15:45:01,Hyväksytty,1.1
2022_73_66,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_67,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun ymmärrän, että kaikki olemme huolissamme hintojen nousun vaikutuksesta suomalaisten elämän sietokykyyn tässä ja nyt, tänä kesänä, ja kun, valtiovarainministeri, tekin olette vihjaillut palkkaverokevennyksistä — ja itse asiassa jopa sosiaalidemokraateilla tuntui olevan palkkaverokevennyksien harkintaan mahdollistavia puheenvuoroja — niin miksi ette tee niitä nyt heti? Miksi emme päätä niistä kesäkuussa ja tee voimaan niitä jo kesällä, jos tämä on yhteinen näkemyksemme, että palkkaverojen keventäminen on vähiten inflaatiokierrettä ruokkiva tapa tuoda heti ostovoimaa suomalaisille?
Sitten, useat toverit ja ystävät täällä salissa, kannattaa lukea mediasta muutakin kuin otsikot. Olemme selkeästi myös mediajutuissa Kalajoelta kertoneet, että vaihtoehtobudjettimme ovat voimassa, kuten edustaja Multala sanoi. Meillä on olemassa myös säästölistat, ne kannattaa tehdä vuosibudjeteissa. Ja se, että ruvetaan tekemään härkästä siitä, teemmekö leikkauksia kesken vuoden vai vasta vuodenvaihteessa, on silmänkääntötemppu. Kysynkin: missä valtionvarainministerin omat säästökohteet ovat niin erityistalousalueille kuin palkkaverokevennyksille, joita itsekin olette tukenut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-06-15T15:45:01,2022-06-15T15:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_73_68,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_69,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viikkotolkulla, voi sanoa, vuositolkulla kokoomus on tässä salissa vaatinut hallitusta lopettamaan velkaantumisen, ja nyt viikonloppuna kuulimme suuria uutisia, kun linjapuheessaan puheenjohtaja Orpo esittämättä mitään rahoituskohteita ehdotti miljardiluokan veronalennuksia. Ryhmäpuheenjohtaja Mykkästä kiitän rehellisyydestä, koska hän Helsingin Sanomien tietojen mukaan myönsi, että nämä kokoomuksen veronkevennykset on vähintäänkin osin rahoitettava lisävelkaantumisella. [Kai Mykkänen pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämä tarkoittaa sitä, että kokoomus on hiukan tarkistanut kantaansa velkaantumiseen. Nyt näissä Orpon uusissa puheissa miljardien ja miljardien lisävelkaantuminen hyväksytään vaalikauden aikana mutta sillä erotuksella, että se kohdistuu veronkevennyksiin marginaaliveroa alentamalla, eli kaikkein hyvätuloisimmille on luvassa jättipotti velkarahalla. Siihen kokoomus hyväksyy velkaantumisen, ei hoitojonojen purkamiseen tai koulujen kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-06-15T15:46:19,2022-06-15T15:47:40,Hyväksytty,1.1
2022_73_70,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_71,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdäänpä tämä nyt harvinaisen selväksi. Meidän vaihtoehtobudjettimme linja säästöineen on voimassa. Syksyllä tietenkin teemme uuden vaihtoehtobudjetin päivitetyillä luvuilla. Kysymys, josta jotkut mediat ovat otsikoineet tavalla, jonka Lindtman on lukenut niin, että veronkevennykset tarkoittaisivat velanottoa, syntyy siitä, tekisimmekö kesken vuoden säästöjä, kun me esitämme, että tämä palkkaveron kevennys tehtäisiin nyt kesken vuoden, koska se suomalaisten hätä on päällä nyt. Ei kannata kesken vuoden ruveta budjetin menoja vääntämään toiseen asentoon, vaan se kannattaa tehdä vuodenvaihteessa tapahtuvalla budjetilla. Tämä ei ole merkityksellisen kokoinen asia budjetin ja kehyksen miljardien kokonaisuudessa. Verojen ja veroluonteisten maksujen summa on kasvanut itse asiassa 15 miljardia euroa vuodesta 2020, ja silti velkaantuminen vain jatkuu. Kyllä tämä on menojen kasvusta.
Ilmeisesti valtiovarainministeri ei löydä yhtään kriittisen tarkastelun paikkaa siinä 11 miljardin menolisäyksessä, jonka koronan ja maanpuolustusmenojen lisäksi hallitus on tekemässä. Ja on kyllä erikoista, että sinne viedään sellaisia menoja, jotka vuosi sitten kaikkien mielestä olisivat olleet kehysmenoja, mutta nyt niitä ei lasketa kehykseen. Tämä on haastava perintö valtiovarainministerille hänen seuraajiaan ajatellen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-06-15T15:47:40,2022-06-15T15:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_73_72,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_73,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse ollut kahdessa parlamentaarisessa työryhmässä mukana, Liikenne 12- ja sitten tki-työryhmässä, ja olisi erinomaisen mielenkiintoinen työryhmä, jos me parlamentaarisesti oikeasti lähdettäisiin katsomaan valtiontaloutta porukalla, mitä tässä esitettiinkin. Siinä olisi todella hauska nähdä, kun otettaisiin ne kaikki paperit auki pöydälle ja oikeasti laskettaisiin, mitä sieltä kunkin esityksestä sitten lopulta löytyy. 
Tässä oli erinomaisia esityksiä myös valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kestävän kasvun vahvistamiseen. Näen, että juurikin tämä tki-toiminta on hyvä, pitkäjänteinen työ.
Toinen, mikä on tämä Liikenne 12: olen siitä vähän huolissani, että tämän suunnitelman ja rahojen linjaukseen meillä ei ole rahoitusta.
Vielä kolmantena asiana ehkä hyvinvointialueitten osalta: pitäisi myös muistaa pelastustoimen ja myös vapaaehtoisten sopimuspalokuntienkin roolin olevan olemassa siellä.
Kaikkinensahan tämä näyttää hyvältä, mutta kaikkinensa tuen tätä näkemystä, että tehtäisiin yli hallituskausien olevaa ohjelmaa myös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-15T15:49:08,2022-06-15T15:50:25,Hyväksytty,1.1
2022_73_74,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_75,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ratkaisu miltei ongelmaan kuin ongelmaan on ollut menojen kasvattaminen, ja osa näistä menolisäyksistä on ollut tarpeellisia; esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää lisärahoitusta kannatetaan yli puoluerajojen.
Mutta, arvoisa puhemies, monia muita velalla rahoitettavia menoeriä on tarkasteltava kriittisemmin, ja pieni ja yksittäinen mutta kuvaava esimerkki saavutetuista eduista on Suomi—Venäjä-seuran vuosittainen noin miljoonan euron valtiontuki, joka on lähes puolet kaikkien ystävyysseurojen tukipotista. Sitä olisi hyvä tarkastella uudelleen.
Kokoluokaltaan aivan toinen ongelma on keskeneräisenä läpi runnottu sote-uudistus, joka asiantuntijoiden mukaan alkaa tuottaa kustannussäästöjä vasta ensi vuosikymmenellä, jos koskaan. Täytyy muistaa, että tästä uudistuksesta on vastuussa koko hallitus mutta erityisesti valtiovarainministeripuolue keskusta. 
Kysynkin ministeriltä: missä ovat konkreettiset suunnitelmat velkaantumiskierteen oikaisemiseksi, minkä seuraava hallitus joutuu väistämättä tekemään, vai onko sen peruutettava koko sote-uudistus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-06-15T15:50:26,2022-06-15T15:51:44,Hyväksytty,1.1
2022_73_76,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_77,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika vähän tässä salissa on tänäänkin puhuttu siitä, kuinka tiukka aikaikkuna meillä on ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi. Perussuomalaisten silmissä vilisevät miljardit, kun kyse on tehottomiksi arvioiduista tukimalleista, esimerkiksi bensaveron laskemisesta, jonka puheenjohtaja Purrakin tässä taas toisti. [Riikka Purran välihuuto] Me haluamme löytää keinoja ohjata tukea ihmisille vaikuttavasti.
Kysynkin, mistä löytyy se rohkeus tehdä muutoksia, kun välillä tässä eduskunnassa tuntuu, että ihan pienimmätkin muutokset esimerkiksi metsäpolitiikkaan on aika hankala saada läpi, ja kuitenkin hallitus on kiinnostunut siitä, miten luontopääomaa arvotetaan paremmin. Meidän täytyy tehdä aika isoja muutoksia talouspolitiikkaan hyvin nopeasti. Kysynkin: mistä löytyy se rohkeus tehdä niitä muutoksia, jotka myös parantavat meidän jalostusarvoa parhaimmassa tapauksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-15T15:51:44,2022-06-15T15:52:44,Hyväksytty,1.1
2022_73_78,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_79,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri täällä vaati oppositiolta vaihtoehtoja ja toisaalta kertoi, että on sitten VM:n virkamiehiltä pyytänyt listoja toimenpiteistä, joilla voisi auttaa kotitalouksia. No, kristillisdemokraattien viime syksyn vaihtoehtobudjettia kannattaa katsoa, koska sieltä löytyy molempia.
Ensinnäkin meidän vaihtoehtobudjettimme ottaa miljardin vähemmän velkaa, eli olemme taittamassa tätä velkaantumispolkua nopeammin kuin hallitus. Silti siellä on hoitovelan purkuun, hoitajien palkkauksiin esitetty puoli miljardia, sieltä löytyy vanhustenhoitoon, terapiatakuuseen, työpajatoimintaan, omaishoidon verovapauteen — sieltä löytyy hyviä, hyviä kohteita.
Mutta erityisesti asia, jonka osalta toivon, että hallitus ottaisi sen harkittavaksi, kun mietitään, mikä auttaisi nyt näissä tilanteissa työllistymään, madaltamaan työllistämisen kynnystä ja toisaalta auttamaan kotitalouksia, on työttömyysturvan suojaosan nosto. Miksi hallitus katkaisi tämän suojaosan noston viime jouluun? Tämä olisi vasemmistohallitukselle erittäin sopiva toimenpide, joka oikeasti auttaisi monien ihmisten kohdalla, madaltaisi työllistämisen kynnystä. Suosittelen, että hallitus ottaisi tämän KD:n jo viime syksynä esittämän toimenpiteen käyttöönsä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-15T15:52:44,2022-06-15T15:54:00,Hyväksytty,1.1
2022_73_80,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_81,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puheessa sanottiin, että tarvitaan suunnitelma talouden suunnan kääntämiseksi. Kokoomuksen suunnitelma merkitsee leikkauksia köyhille ja veronalennuksia rikkaille — veronalennuksia, jotka kokoomus kattaisi velaksi, kuten olemme kuulleet. Samalla se heikentäisi julkista taloutta. Kokoomus myös sanoi, että hallitus on käyttänyt 11 miljardia euroa muuhun kuin kriisien hoitoon. Mutta hallitus ei olekaan lamaantunut kriiseistä vaan on toteuttanut esimerkiksi sote-uudistuksen ja oppivelvollisuuden laajentamisen. Nämä ovat investointeja terveyteen ja osaamiseen eli hyvinvointiin ja työllisyyteen. Kokoomus puolestaan kannattaa kalliita ja eriarvoisuutta lisääviä toimia huolellisesti kohdennettujen ratkaisujen sijaan. Tätä on kokoomuksen ihmiskeskeinen tie: toiset ihmiset vain ovat keskeisempiä kuin toiset. [Timo Heinonen: Ei mene läpi edes Kansan Uutisissa! — Ben Zyskowicz: Ei edes Keravan Sanomissa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-15T15:54:00,2022-06-15T15:54:59,Hyväksytty,1.1
2022_73_82,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_83,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä ei ole kritiikkiä, tämä on kysymys valtiovarainministerille, koska korot ovat nousseet. Tänään Valtiokonttori ilmoitti, että jos otetaan velkaa tänään, niin se on 2,3 prosenttia, ja jos se tätä vauhtia nousee, niin se voi olla syksyllä 4 prosenttia, eli se voi tarkoittaa noin puoli miljardia lisäkuluja tälle vuodelle. Miten te meinaatte kattaa tämmöiset kulut? Meinaatteko ottaa lisää velkaa vai meinaatteko säästää jostain?
Toinen asia on se, että kun nämä korot nousevat tätä vauhtia, niin esimerkiksi Italia tulee olemaan konkurssin partaalla ihan nopeasti. Ja Euroopan keskuspankki on tänään ilmoittanut, että he tulevat tekemään erilaisia instrumentteja pelastaakseen Italian. Meinaako Suomi olla niissä mukana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-06-15T15:55:00,2022-06-15T15:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_73_84,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_85,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin hieman hämmennyin ja heristelin korviani kovasti, kun Kalajoen suuri uutinen sieltä kaikui. Eli se on tietenkin ison uutisen paikka, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] kun kokoomus kaiken tämän jälkeen, mitä tässä ollaan kuunneltu viimeiset kolme vuotta, tarkistaa omaa velkalinjaansa ja nyt kokoomus on todella todetusti valmis ottamaan lisää velkaa. Tietenkin tässä on huomattava se, että kokoomuksen mielestä lisää velkaa voi ottaa siis kaikkein hyvätuloisimpien veronkevennyksiin. Teidän esittämänne linja tarkoittaa miljardiluokan lisävelkaa kaikkein suurituloisimpien veronkevennysten hyväksi. Onko, arvoisa kokoomus, tai onko, ministeri Saarikko, teidän mielestänne niin, että se porukka, joka kaikkein eniten kärsii tästä hintojen rajusta noususta ja tästä tilanteesta ja jolla on vaikeinta arjessaan, on todellakin se suurituloisin prosentti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-15T15:55:55,2022-06-15T15:56:37,Tarkistettu,1.1
2022_73_86,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_73_87,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että silloin teidän aikananne keskustan puoluekokoukset olivat suuria kansanjuhlia, mutta nyt jäin miettimään, kuinka tylsiä nämä keskustan puoluekokoukset ovat, kun tekin, puheenjohtaja, ministeri Saarikko, olette ehtinyt seurata vain kokoomuksen puoluekokousta. Mutta olette te yhden puheen siellä pitänyt, ja siinä toteatte: ”Valtavirtaistumassa on ajattelu, jossa hyvinvointi voidaan muka rakentaa velkaeurojen varaan. Ei voida.” Ministeri Saarikko, te ministerinä tämän vasemmistohallituksen pönkäpuolueena rakennatte kaiken velan varaan. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, ilman keskustaa ei olisi tätä vasemmistohallitusta eikä sen törsäilevää ja vastuutonta talouspolitiikkaa. [Ben Zyskowicz: Näin se on! — Jukka Gustafsson: No niin! Voi voi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-15T15:57:03,2022-06-15T15:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_73_88,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_89,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän siitä, että valtiovarainvaliokunnassa kokoomus vastalauseessaan antaa hyväksynnän sille, että tämä tilanne tänäkin keväänä on ollut niin poikkeuksellinen, ei enää koronasta vaan sodasta johtuen, että kehyspoikkeuslausekkeelle on mielestänne ollut hyvät perusteet. 
En ota kantaa nyt esityksiinne veronkevennyksistä, koska en aivan varsinaisesti vielä ole edes ymmärtänyt, mitä ne tarkoittaisivat, milloin ja millä mittakaavalla. Sen tunnistan jo vanhastaan, että teillä painopiste on ilman muuta kaikkein hyväosaisimmissa. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Ehkä enemmän haluan keskittyä puheenvuorossani siihen, hyvä kokoomus, että te esititte todella 31 — meidän laskujemme mukaan, olemme lukeneet puheen jälkikäteen kirjoitettuna — uutta menolisäystä ettekä yhtään menoleikkausta. Ja se olisi ihan ymmärrettävää, jos tämä on se linja, jota te olisitte täällä tähän asti edustaneet, mutta toisin kuin juuri äskeinen edustaja Heinosen puheenvuoro, jonka olen kuullut monta kertaa ennenkin — voisitte keksiä jotakin uutta, sanon suoraan — [Timo Heinosen välihuuto] voisi sopia kuitenkin [Puhemies koputtaa] paljon paremmin, että jos te kritisoitte hallitusta velkaantumisesta, niin tehkää edes yksi esitys, millä te itse aiotte tätä velkaantumista [Puhemies: Kiitos!] hillitä sen sijaan, että teette 30 uutta menolisäystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-15T15:58:01,2022-06-15T15:59:24,Hyväksytty,1.1
2022_73_90,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Aika. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_91,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme joka ainoa syksy vaihtoehtobudjetissa esittäneet konkreettiset toimenpiteet siihen, miten tämän maan taloutta hoidettaisiin vastuullisesti: miten velkaantuminen taitettaisiin, miten työllisyyteen panostettaisiin, miten yrittäjyyteen panostettaisiin. Ne ovat niitä toimia, joista myös te tässä teidän puoluekokouspuheessanne piditte varsin kannatettavia, hyviä puheenvuoroja, mutta teidän puheenne, ministeri Saarikko, eivät näytä nyt kuitenkaan muuttuvan tässä valta-asemassa teoiksi. Tässä puheessa on paljon hyviä sisältöjä yrittäjyydestä, työllisyydestä, velkaantumisen taittamisesta, mutta te toimitte valtiovarainministerinä täysin päinvastoin. Te toimitte juuri sillä tavalla, mihin te tässä viittasitte, että on valtavirtaistumassa ajattelu, jossa hyvinvointi voidaan muka rakentaa velkaeurojen varaan, ja puheessa te totesitte, että ei voida. [Puhemies koputtaa] Mutta kun toimisittekin vielä niin ettekä rakentaisi kaikkea...",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-15T15:59:25,2022-06-15T16:00:33,Hyväksytty,1.1
2022_73_92,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_93,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totean vain lyhyesti edustaja Heinosen jatkuviin syytöksiin, että työllisyysaste on Suomessa historiallisen korkealla tämän hallituksen aikana [Timo Heinosen välihuuto] ja, edustaja Heinonen, tämä hallitus ei voinut valita sotaa eikä koronaa osakseen. Siksi kävin tarkkaan läpi esittämänne 11 miljardin ylimääräisen velkaosuuden, joka piti sisällään yli puolet siitä veronkevennyksiä. Ja yhä haastan teitä, ja siksi en ota selvää teidän veronkevennyslinjasta, onko se nyt ollut jonkinlainen ongelma, [Timo Heinonen: No ei tietenkään!] että me olemme tehneet nämä indeksitarkistukset veroihin ja siksi olemme kerryttäneet tällaisen summan. Tämä mietityttää minua paljon. Jos kritisoi voimakkaasti hallitusta, niin meillä on oikeus sanoa takaisin. Te olette nyt suuressa vastuussa perustelemaan, mikä teidän velkalinjanne toden totta sisällöllisesti oikeastaan onkaan aikana, jolloin työllisyys on historiallisen korkealla. Kyllä, siitä olen ehdottoman samaa mieltä, että työllisyyttä pitää pystyä entisestään kohentamaan, ja kyllä, olen sitoutunut koko Suomen alueiden elinvoiman nostamiseen mutta myös siihen, että näin poikkeuksellisen inflaation aikana [Puhemies koputtaa] me pidämme kaikkein pienituloisimmista huolta. Siinä olette vaihtaneet linjaanne viikonlopun perusteella. Tästäkin iloitsen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-15T16:00:33,2022-06-15T16:01:41,Hyväksytty,1.1
2022_73_94,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_95,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minullakin on ollut vaikeaa saada selvää kokoomuksen verolinjasta, mutta nyt viikonloppuna siihen tuli selvennystä. Sitaatti Orpon linjapuheesta: ""On oikeudenmukaista, että se, joka rahat tienaa, saa niistä enemmän kuin verottaja. Siksi kokoomus lupaa keventää työn ja eläkkeiden verotusta miljardilla.” Eli jotta marginaalivero saadaan 50 prosenttiin — mistä siis eniten hyötyy rikkain prosentti, jonka keskimääräiset vuositulot ovat 280 000 vuodessa, jotta he saavat keskimäärin tämmöisen 10 000 euron jättipotin vuodessa veronkevennyksiä — kokoomus on valmis tekemään velkarahalla, miljardiluokan uudella velkarahalla, veronkevennykset. Ja kun Mykkänen tässä äsken perusteli, että kysymys on siitä, milloin te ajoittaisitte nämä leikkaukset voimaan, niin uusi linjaus oli myös Helsingin Sanomien tietojen mukaan se, että Petteri Orpo sanoo tukevansa hallituksen ratkaisua [Puhemies koputtaa] korottaa sosiaalietuuksia. [Sari Multalan välihuuto] Vielä maaliskuussa Orpo vastusti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-06-15T16:01:43,2022-06-15T16:02:53,Hyväksytty,1.1
2022_73_96,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_97,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä välillä ohipuhumisen ja väärinymmärtämisen määrä on senkaltaista, että jos olisimme missä tahansa muussa huoneessa kuin tässä, niin varmaan olisimme jo kaikki yhteisellä linjalla tosiasioista. 
Ensinnäkin se meidän palkkaveromallimme on sinänsä hyvin yksinkertainen, esitetty monta kertaa vaihtoehtobudjetissa: tasaisesti kaikissa tuloluokissa palkan verotusta alas. Käytännössä sillä miljardilla mittaluokassa noin yhden prosenttiyksikön jokainen suomalainen voisi laskea bruttopalkastaan enemmän itselleen saavan. Keskituloiselle tarkoittaisi satoja euroja tämän vuoden aikana jo se, että heinäkuusta loppuvuosi voimaan. 
Kokoomus on myös sitä mieltä, kuten Orpon linjapuheesta käy ilmi, että jokaisen tulisi olla oikeutettu vähintään puolet lisätyöstään saamaan, mutta nämä tavoitteet eivät ole samassa yhteydessä toistensa kanssa. Meidän vaihtoehtobudjetissamme on priorisoitu tasaisesti tuloluokkiin tehtävät kevennykset, ja se on [Puhemies koputtaa] se meidän miljardi, se työmiljardi. [Puhemies: Kiitoksia!] Tämä on selvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-06-15T16:02:53,2022-06-15T16:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_73_98,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_99,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kyllä meidän täytyisi saada tähän Suomeen sellainen palkan ostovoiman palauttamisohjelma, mikä voisi koostua vaikka kolmesta osatekijästä: kolmasosa polttoaineitten, sähkön, asumisen hinnanalennuksia, kolmasosa työtulovähennyksien asteikkoja, ja sitten toivon mukaan työehtosopimuksissa päästäisiin sen kolmasosan osalta sopimukseen — siihen olisi hyvä toive. Miksi näin? Sen takia, koska meidän täytyisi pelastaa keskiluokka, koska inflaatio on edelleen kiihtymässä. 
Jos me katsotaan tämän päivän EKP:n hätäkokousta, niin Italian velanhoitokustannukset ovat lähtemässä taas käsistä. On odotettavissa, että tulee uusia tukiohjelmia. Tämä on jokakesäinen ilmiö tästä eteenpäin. PEPP-ohjelmaa kenties jatketaan uudestaan, tai tulee joku uusi suunnattu osto-ohjelma, ja tuet monesti on suunnattava myöskin vahvoille maille. Tämä johtaa siihen, että EKP:n ainut mahdollisuus on setelipaino, mikä johtaa [Puhemies koputtaa] kasvaneeseen inflaatioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-06-15T16:04:00,2022-06-15T16:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_73_100,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_101,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ne leikkauslistat ainakin viime syksynä vielä olivat voimassa, en tiedä, ovatko ne enää voimassa kokoomuksella, mutta silloin teidän esityksenne oli, että leikataan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, työmarkkinatuesta, asumistuesta ja toimeentulotuesta. En tiedä siis, onko se teidän vaihtoehtobudjettinne nyt voimassa vai eikö se ole, mutta jos se on voimassa, niin silloin te olette leikkaamassa kaikista heikompiosaisilta suomalaisilta, jotka kärsivät tästä taloustilanteesta kaikista eniten, ja jos siihen lisätään nämä 31 menoerää, joita te esititte Kalajoella, niin kyllä on ihan validi se kysymys, millä ihmeellä te tämän rahoitatte. Velkarahalla ilmeisesti, joten se puhe siitä, että kokoomuksen talouspolitiikka olisi niin uskottavaa, että velkaantuminen päättyisi aiemmin, on ihan höpöhöpöpuhetta. Sen voi jokainen todistaa, mutta totta kai te voitte vielä korjata, onko teidän vaihtoehtobudjettinne voimassa vai ei ja onko tuo teidän 31 kohdan [Kai Mykkäsen välihuuto] joulupukin toivomuslistanne voimassa vai ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-06-15T16:05:08,2022-06-15T16:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_73_102,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_103,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Herra puhemies! Meillä on kustannusinflaatio. Perussuomalaiset ratkaisut siihen ovat alentaa polttoaineverotusta, kohdistaa energiatukea, alentaa työn verotusta ja kasvattaa työtulon vähennystä. Hallitus pystyisi samaan, jos se priorisoisi menoja välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin.
Täällä puhuttiin aiemmin työllisyydestä, ja palaan tähän taikuri Lindtmanin työllisyystemppuun: [Antti Lindtman: No niin!] siis yksi tunti viikossa riittää kaunistamaan työllisyysluvut, joilla te täällä retostelette.
Mennäänkin sitten suoraan vihreiden Holopaisen hokkuspokkusmalliin: [Antti Lindtmanin välihuuto] Sehän menee niin, että meillä on 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina. Sieltä tulee tänne koulutettua työvoimaa, joka poistuu maasta, koska palkkataso ja verotus eivät kohtaa. Sitten rahdataan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta Suomeen näitä kouluttamattomia, jotka jäävät tänne kahden vuoden oleskeluluvan jälkeen tai kolmen vuoden jälkeen. He jäävät julkisten tukien varaan. [Puhemies koputtaa] Tämä johtaa siihen, että sosiaalimenot kasvavat. [Puhemies: Kiitoksia!] Tämä on punavihreä työllisyysmalli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-06-15T16:06:10,2022-06-15T16:07:20,Hyväksytty,1.1
2022_73_104,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Edustaja Suomela, olkaa hyvä. [Antti Lindtman: Mikäs se Halla-ahon malli oli?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_105,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä koronakriisin ja Ukrainan sodan aiheuttamasta rajusta talouden tilanteesta kärsivät kaikista eniten pienituloisimmat suomalaiset, ja siksi kaikkien ehdotusten kohdalla pitää kysyä, miten ne auttavat kaikista pienituloisimpia. Kiitän edustaja Essayahia erinomaisesta ideasta, tästä työttömyysetuuden suojaosan korottamisesta. Sehän auttaa juuri pienituloisia. Perussuomalaisten ehdotuksista vastaavaa ei oikein löydy. Kokoomus, kun kerran vaihtoehtobudjetti on voimassa — juuri kuulimme edustaja Mykkäseltä — leikkaisi miljardin kaikista pienituloisimmilta ja työttömyysturvasta, samalla on nämä 31 uutta menokohdetta. Todella, kun pitäisi auttaa kaikista pienituloisimpia, edelleen esityksenä on leikkaus. Samalla me hallituksessa yritämme miettiä, miten me voisimme auttaa pienituloisia, emme leikata heiltä. On kovin lohduton vastaus pienituloisten hätään, että heiltä halutaan viedä vielä lisää. Siellä on ihmisiä, jotka miettivät nyt, pystyvätkö ostamaan kesäksi uusia vaatteita ja tarvikkeita lapsille, ruokaa vai lääkkeitä, [Puhemies koputtaa] erääntyykö vielä tämän kuukauden [Puhemies: Kiitoksia!] vuokra.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-06-15T16:07:21,2022-06-15T16:08:31,Hyväksytty,1.1
2022_73_106,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_107,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteon sivulla 17 kuvataan katastrofaalinen tilanne. Eli meillä on elpymisvälineeseen maksettavaa 6,6 miljardia, elpymisvälineen lainavastuut ovat 13 miljardia ja Euroopan vakausmekanismin osalta vastuut ovat 19,4 miljardia.
Arvoisa puhemies! Meidän pitää välittömästi erota Euroopan unionista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-15T16:08:31,2022-06-15T16:09:08,Hyväksytty,1.1
2022_73_108,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_109,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ymmärrän, miksi edustaja Orpo ei ole täällä paikalla. Sanoisin näin, että kyllä tämä hallitus ansaitsisi paremman opposition. [Naurua] Ajatelkaa, mitä tässä on tehty — mitä tässä on tehty. Marinin hallitus on työllisyyden ja [Vilhelm Junnilan välihuuto] talouden laittanut erinomaiseen kuntoon ottaen huomioon nämä olosuhteet.
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä kädessäni tilasto, jonka haluan eduskunnan pöytäkirjoihin todeta — se on Eurostatin tekemä — velkasuhteen muutos 2019—2021: Suomi 6,2 prosenttia, Saksa 10,4, Euroopan unionin keskiarvo 10,6, [Puhemies koputtaa] Ranska 15,5, Italia 16, Espanja 20. Ainoastaan neljä maata sijoittuu paremmin kuin Suomi, eli hallitus on hoitanut [Puhemies: Kiitoksia!] Euroopan maista mitalisijoille [Puhemies: Aika!] Suomen talouden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-06-15T16:09:08,2022-06-15T16:10:31,Hyväksytty,1.1
2022_73_110,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa, sen jälkeen ministerille, ja sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_111,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri pääsin kehumasta valtiovarainministeriä hyvästä, tiukasta puheesta, mutta täytyy sanoa, että edustaja Gustafsson veti kyllä voiton kotiin. Tällaista teatteria tässä salissa ei olekaan vähään aikaan kuultu. [Antti Lindtman: Faktoja!] On kyllä käsittämätöntä, miten te vääristelette jopa perinpohjaisia talouden datan lukuja. Esimerkiksi tämä työllisyysaste, jonka nousemista te kovasti nyt kiittelette: [Toimi Kankaanniemi: Tampereen työväen teatteri!] Työtunnit ovat itse asiassa tässä maassa laskeneet. Työn tuottavuus laahaa merkittävästi. Se ei ole noussut. Nuppiluku työssä käyvistä ei ole kasvanut. Bruttotulot eivät kasva samaa vauhtia kuin niiden kuuluisi. [Eduskunnasta: Julkiset menot kasvavat!] — Julkiset menot kasvavat ja myös riippumatta siitä, että meillä on ollut koronan kaltaisia ja nyt Ukrainan sodan ja pakotteiden aiheuttamia vaikutuksia tähän talouteen. Tuo on komiikkaa, mutta ilmeisesti täysin harkittua. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Gustafsson puhuu velkaantumisesta! — Eurostatin tilasto!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-15T16:10:36,2022-06-15T16:11:38,Hyväksytty,1.1
2022_73_112,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_113,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä nämä keskustapuolueen kollegoiden puheenvuorot kertovat siitä, että hätä ja paniikki keskustapuolueessa on vahvaa ja laajaa — ja mikä ihme se onkaan, kun luemme julkisen talouden suunnitelmaa, joka rakentuu koko kauden ajalle raskaalle velanotolle: lähes seitsemän miljardin velanotto koko kauden aikana. Ja hyvät keskustalaiset, te tiedätte hyvin, että tuolla kentällä teidän äänestäjänne eivät hyväksy tätä talouspolitiikkaa, jota te olette nyt tässä maan vasemmistohallituksessa tekemässä.
Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, te ette voi mennä koronan ja sodan taakse. Kun hallitus aloitti, te päätitte lisätä massiivisesti menoja ilman tietoakaan uusista tuloista. Ja nyt kerta kaikkiaan kysyn teiltä — täällä edustaja Heinonen viittasi teidän puoluekokouspuheeseenne — miten teidän puoluekokouspuheenne vastaa tätä JTS:ää, jossa vuonna 2026 [Puhemies koputtaa] uutta velkaa otetaan seitsemän miljardia euroa. Teot ja sanat eivät ole nyt… [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-15T16:11:38,2022-06-15T16:12:48,Hyväksytty,1.1
2022_73_114,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Ja vielä ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_115,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä julkisen talouden suunnitelman keskustelua käydään minun arvioni mukaan sellaisessa ajassa, jossa tämä hallitus saattaa kohdata vielä kautensa aikana yhden hyvin erilaisen kriisin. [Vilhelm Junnila: Hallituskriisin!] Ensimmäinen oli korona, josta häntiä tunnistamme kukin lähipiirissä sairastuneina yhä edelleen. Toinen on sota, jossa joka päivä ihmisiä kuolee edelleen Ukrainassa, eikä sodan loppumisesta ole merkkiäkään. Ja kolmas kriisi on sodan seuraukset, jotka näkyvät ennen kaikkea nyt hintakehityksessä. Euroalueella inflaatio toukokuussa on 8,1 prosenttia. Energiahintojen nousu vuoden takaisesta on noin 40 prosenttia. Yhdysvalloista kuuluu huolestuttavia uutisia. Ja kyllä, täällä aivan oikein on arvioitu myöskin Italian talouden vaikeaa tilannetta ja toisaalta Euroopan keskuspankin suunnitelmia koronnostosta. Tilanne on äärimmäisen epävakaa, ja toivon, että tämä kriiseistä ehkä tälle vaalikaudelle, toivottavasti, viimeisimmäksi jäävä, joka liittyy hinnannousuun, ihmisten pärjäämiseen, niin yritysten, maatilojen kuin kansalaistenkin, olisi kuitenkin sellainen, jossa onnistuisimme löytämään yhteisiä nimittäjiä. Hyviä keinoja ei ole. Samanaikaisesti tulee tukea kansalaisten pärjäämistä mainituilla veronkevennyksillä [Puhemies: Aika!] eri muodoissa ja samalla huolehtia vahvasta valtiontaloudesta. Yhtälönä tämä on erityisen vaativa, mutta olemme ajatelleet siitä selviytyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-15T16:12:49,2022-06-15T16:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_73_116,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, sitten puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_117,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö julkaisi vuonna 2021 raportin, jossa se kysyi, onko Suomi enää Pohjoismaa. Raportti osoitti, että Suomi on jäänyt jälkeen relevanteista vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista sekä Saksasta ja Alankomaista.
Perustavanlaatuinen virhe oli euroon liittyminen. Muut Pohjoismaat eivät menneet siihen miinaan. Kun Ruotsissa talous heikkenee, myös kruunu heikkenee, ja se puolestaan tukee vientiä ja auttaa talouden elpymistä. Suomi ei voi vaikuttaa euron kurssiin, joten jäljelle jää sisäinen devalvaatio eli palkkojen laskeminen.
Selonteossa puhutaan paljon EU:n asettamien tavoitteiden täyttämisestä. Kun katsoo hulivilimaita Ranskaa ja Italiaa, havaitsee, että tavoitteista ei stressata. Leikkisästi sanottuna on helpompi alkaa demariksi eli ottaa lisää velkaa ja käydä muiden kukkarolla.
Selonteon sivulla 17 kuvataan tämä katastrofaalinen tilanne Eurostoliitosta. Meillä on huijauspakettiin eli elpymisvälineeseen maksettavaa 6,6 miljardia, elpymisvälineen lainavastuut ovat 13 miljardia, ja Euroopan vakausmekanismin osalta vastuut ovat 19,4 miljardia. Lisäksi hallitus ylpeilee sillä, että kehitysyhteistyörahat — eli käytännössä kehitysmaiden korruptiorakenteiden tukeminen — saavat lähes 800 miljoonaa euroa vuodessa.
Liikenne- ja viestintäministeriöltä vähennetään 127 miljoonaa euroa, vaikka tiet ovat paikoin kuin perunapeltoa. Kohdentamalla rahaa esimerkiksi tasoristeysten poistoon saataisiin rautateiden matka-aikoja lyhennettyä suhteellisen pienellä panostuksella. Velkaantuminen jatkuu, ja siitä johtuvat korkomenot kasvavat, sillä korkotaso tulee nousemaan.
Selonteko ei jostain syystä analysoi sitä, millainen vaikutus korkotason nousulla on euroalueella, sillä ylivelkaiset maat, kuten Italia, ajautuvat isoihin ongelmiin. Kysynkin: onko taas tulossa kertaluontoinen elpymispaketti, jolla aiotaan tukea asiansa päin honkia hoitaneita latinomaita?
Viime torstaina EU-parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se pyytää Eurooppa-neuvostoa aloittamaan EU:n perussopimusten muutosprosessin. Neuvoston äänestysmenettelyä muutetaan siirtymällä yksimielisyyspäätöksistä määräenemmistöpäätöksiin muun muassa pakotteiden yhteydessä sekä lisätään EU:n toimivaltaa erityisesti terveyspolitiikassa. Tämä on järkyttävää. Suomen pitää erota Euroopan unionista ennen kuin taloutemme pyörii entistäkin enemmän sen ympärillä.
Arvoisa puhemies! Selonteosta käy ilmi, että Suomi elää kuin viimeistä päivää. Rahaa saa pankista, velka ei ole ongelma, ja kehitysapuun sekä EU:n huijauspaketteihin on piikki auki. Tekee pahaa katsoa, kuinka euroalueella köyhtyvä Suomen kansa joutuu kärsimään. Niillä päättäjillä, jotka tämän tekevät, on vielä karmea vastuunkanto edessään tästäkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-15T16:14:33,2022-06-15T16:19:09,Hyväksytty,1.1
2022_73_118,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_119,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välillä kuulee hallituksen suunnalta vähättelyä siitä, että perussuomalaiset esittävät erilaisia leikkauskohteita, jotka ovat olevinaan joko liian pieniä, vähäpätöisiä tai jotenkin muuten vääränlaisia tai jopa sellaisia, että sellaisista kohteista ei lainkaan voi leikata. Valtiolla tuntuu olevan menokohteita, jotka ovat ikään kuin luonnonilmiöitä, jotka meidän vain tulisi ottaa vastaan. On kuitenkin silkka tosiasia, että mikäli me emme hyväksy sitä tosiasiaa, että julkisen sektorin tuottamia palveluita, eli veronmaksajien kustantamia menoja, on pakko alkaa karsia, taloutemme ja koko hyvinvointijärjestelmämme ajaa seinään. Me yksinkertaisesti tuhlaamme koko ajan enemmän rahaa kuin sitä on.
Veronmaksajien kustantamat menokohteet on välttämätöntä panna tärkeysjärjestykseen, kuten perussuomalaiset väsymättä vaativat. Meidän tärkeysjärjestyksemme ja ensisijaiset leikkauskohteemme ovat teille kaikille tiedossa, mutta tätä tärkeysjärjestystä hallitus ei tee — ei ole tehnyt koko hallituskaudella eikä tee nyt tässä suunnitelmassa, vaikka se olisi julkisen sektorin kestävyyden kannalta avainasemassa. Velkasuhdetta ei vakauteta tai käännetä laskuun hallituksen tekemillä niin sanotuilla rakenteellisilla toimilla. Hallituksella ei ole myöskään minkäänlaisia suunnitelmia tai toimia julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattamiseksi.
Poikkeukselliset olot eivät selitä tilannetta. Kestävyysvaje johtuu suurelta osin muista syistä kuin koronakriisistä, turvallisuusympäristön muutoksesta tai edes väestön ikääntymisestä, joka on rasittanut lähinnä kuntia.
Tätä, mitä me käsittelemme täällä, kutsutaan julkisen talouden suunnitelmaksi. Tässä ei kuitenkaan ole minkäänlaista suunnitelmaa näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Mikäli hallituskauden alussa hallitus olisi ymmärtänyt karsia turhaa ja laittaa menokohteet tärkeysjärjestykseen sen sijaan, että se olisi ajanut suureellisia ideologisia hankkeita, ehkä nytkin olisi helpompi vastata kansalaisten huoliin valtavasti nousseiden ja entisestään nousevien hintojen kanssa. Useat muut maat ovat laskeneet polttoaineiden tai muiden välttämättömyyshyödykkeiden hintoja. Hyvä taloudenpito tarkoittaa juuri sitä, että akuuteissa ongelmatilanteissa löytyy liikkumavaraa ja mahdollisuuksia reagoida ja joustaa. Suomella ilmeisesti tässäkään tilanteessa sitä ei ole, kiitos holtittoman taloudenpidon, mutta perussuomalaisten mielestä tämä asia tulee korjata ja keskittyä tärkeimpiin asioihin.
Lopuksi kannatan edustaja Junnilan tekemää vastalausetta ja perussuomalaisten lausumia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-15T16:19:20,2022-06-15T16:22:37,Hyväksytty,1.1
2022_73_120,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_121,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vain vahva talous turvaa hyvinvoinnin. Vain vauras maa pystyy panostamaan turvallisuuteen, koulutukseen, terveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun ja muihin tärkeisiin asioihin. Vain vauras, vahva maa pystyy tarjoamaan mahdollisuuksien tasa-arvon kaikille kansalaisille. Ja nyt, hyvät ystävät, meidän on tunnustettava tosiasiat. Tahtomattamme me ollaan saavuttu maailmantilaan, jossa Suomi ei todellakaan ole vahvuuden tiellä. Me ollaan rujosti jääty jälkeen Pohjoismaiden tahdista, jotka ovat se oikea viiteryhmä, jossa me haluamme olla. Suomen bruttokansantuote, joka mittaa materiaalista hyvinvointia, on jo yhtä kaukana Norjasta, siis jäljessä, kuin se on Portugalista, onneksi vielä edellä. Velka paisuu holtittomasti, meillä ei ole tällä hetkellä edes suunnitelmaa siitä, miten tilanne korjattaisiin. Kestävyysvaje on vuosittain seitsemän miljardia euroa, ja tämä perustuu vielä analyysiin ennen kuin korkotaso lähti näin hurjaan nousuun. Vaikka työllisyysaste tällä hetkellä on kiitettävä, mikä on tietenkin hienoa, tämä mittari on menettämässä merkitystään, koska meillä ikärakenne on täysin erilainen kuin menneinä vuosikymmeninä. Tällä hetkellä vain noin 46 prosenttia suomalaisista on töissä, ja vaikka joka ainoa työtön suomalainen olisi töissä, vain joka toinen olisi silloin hommissa — on ilmiselvää, että yhtälö ei kestä. Veroaste on samalla maailman huippuja, sieltä ei enää löydy rahoituspohjaa uusille julkisille menoille. Ja nyt päälle ovat tosiaan tulleet vielä Venäjän hyökkäyssota, sen tuoma epävarmuus, edessä oleva epävakaus koko Euroopan reuna-alueilla, mahdollinen ruokakriisi, vuosikymmeniin korkein inflaatio, joka on vielä pahinta eli tarjontalähtöistä inflaatiota, ja korkojen nousu. Kuka tietää, johtaako korkojen nousu uuteen eurokriisiin mahdollisesti? Näkymä tulevaisuuteen on poikkeuksellisen sumuinen, ja se vähä, mitä näkyy, on rumaa — sekä taloudellisesti että inhimillisesti.
Arvoisa puhemies! Kuitenkaan vielä ei ole liian myöhäistä, ei ole liian myöhäistä pelastaa Suomea. Me ollaan loistava maa, meillä on paljon jykeviä institutionaalisia vahvuuksia: Meillä on koulutettu väestö, loistava koulutusjärjestelmä, osaava väestö, paljon huippuyrityksiä. Meillä on vakaa, turvallinen, luotettava toimintaympäristö. Mutta pelastaminen edellyttää vääjäämättä rohkeutta uudistua, ja me kaikki tämä tiedetään tässäkin salissa ja hyvin laajasti yhteiskunnassa. Me tahdotaan kantaa vastuumme, mutta se edellyttää rohkeutta. Ja jos me aidosti aiomme turvata tämän yhden maailman parhaista maista tulevaisuuden, niin meidän on pakko päivittää keskeiset taloutemme rakenteet. Me emme voi päättää itseämme vauraaksi ja pois näistä ongelmista. Demokratia ei ole mikään sampo, jossa voidaan äänestää, että Suomi on nyt maailman vaurain yhteiskunta, vaan vauraus syntyy ainoastaan kilpailukyvystä, osaamisesta, työstä, yrittämisestä. Ja me tiedetään myöskin, mitkä nämä keskeiset rakenteet ovat. Työmarkkinat pitää päivittää savupiippuajalta 2020-luvulle, sosiaaliturva on uudistettava paljon kannustavammaksi, työn vastaanottamisesta tulee tehdä kannattavampaa, kannustinloukkuja on purettava, ja tässä veronkevennykset ansiotuloveroissa ovat eräs järkevimpiä keinoja. Me tarvitaan vääjäämättä erittäin paljon työperäistä maahanmuuttoa. Ja kyllä, julkinen sektori on liian suuri suhteessa maksukykyyn, tämä on tunnustettava. Edessä on menomalttia ja priorisointia sekä myöskin julkisen sektorin tuottavuuden kasvattamista. Voi olla, että monet tarvittavat toimet ovat vaikeita, mutta se ei ole syy olla tekemättä niitä. Mieluummin eletään sen kanssa, että tehtiin ja se tuntui, kuin sen kanssa, että emme saaneet aikaiseksi, koska emme kantaneet vastuutamme. [Puhemies: Kiitoksia!]
Arvoisa puhemies! Meillä pitää olla rohkeutta uudistaa Suomi, ja näin ollen kannatan edustaja Multalan tekemää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-06-15T16:22:46,2022-06-15T16:28:09,Hyväksytty,1.1
2022_73_122,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_123,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valtioneuvoston selonteossa käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 23—26, aikana, jossa tulevaisuuden arviointi on erittäin vaikeaa, niin kuin tulevaisuuden arviointi yleensäkin on vaikeaa. Olemme eläneet poikkeuksellisen ajan: Korona on tehnyt tuhoaan Euroopan taloudessa ja koko maailman taloudessa. Myöskin Ukrainan sota, Venäjän karkea hyökkäyssota Ukrainan, itsenäisen valtion, kimppuun, on aiheuttanut taloudessa valtavat vaikutukset koko maailmassa. Suomi on reagoinut näihin hyvin; olemme maanpuolustukseen sijoittaneet viisaasti oikeita määrärahoja, samoin turvallisuuden ylläpitoon tässä maassa, samoin alueemme koskemattomuuden valvontaan niin merellä, maalla kuin ilmassakin. Ne ovat viisaita päätöksiä ja kannatettavia.
Mutta julkisen talouden tilanne itsessään on erittäin huolestuttava. Olen siitä niin huolissani, että se lähes joka päivä painaa mieltä jonkun verran. Velkaa on — juuri Valtiokonttorista saamani tiedon mukaan, toukokuun lopun tilanne — 132 miljardia euroa, ja toukokuun viimeinen päivä oli valtion kymmenen vuoden lainakorkopapereiden korko 2,2 prosenttia ja kuulemma tänä päivänä on jo 2,3. Siis se on todella huolestuttavaa tällä hetkellä, että eurooppalainen velan korko on lähtenyt nousuun, ja kun velkaa on tuo 132 miljardia tällä hetkellä — vuoden lopulla sitä on jo paljon enemmän — on helppo laskea, että yhden prosentin koronnousu aiheuttaa yli miljardin menon valtion budjettiin lisää. Tämä on asia, joka painaa mieltäni, ja toivon, että valtion, myös nykyisen hallituksen, johto pistää lisää ajattelua siihen, mitä tälle tehtäisiin. Kyllä meidän pitää pyrkiä maksamaan velkojamme ja taloutta vakauttaa. Sitä on kyllä tehty, mutta työtä pitää määrätietoisesti jatkaa.
Se uhka, minkä, arvoisa puhemies, näen Suomen kansantalouden kannalta suurimpana uhkana lähitulevaisuudessa, on Euroopan unionin politiikka, joka uhkaa itsenäisten valtioiden, kuten Suomenkin, itsenäistä päätöksentekoa. Joka päivä, tänäkin päivänä talousvaliokunnassa, saamme käsitellä asioita, jotka EU ottaa itselleen ilman, että sillä on minkäänlaista mandaattia, ei minkäännäköistä valtuutta tehdä asiassa yhtään mitään. Nyt kysymys oli energiatehokkuusdirektiivistä, jossa ruvetaan määräilemään, miten rakennuksia pitää rakentaa, miten niitä pitää korjata ja paljonko pitäisi ottaa rahaa — asia, jossa Euroopan unionilla ei ole mitään toimivaltaa. Sitten sieltä tulee näitä valtavia lisämaksuehdotuksia koskien tulevia pankkikriisejä — tällä hetkellä käsitellään jo merkittäviä summia siitä, miten saataisiin pankkikriisit... Lähinnä Italian alueella on valtavat riskikeskittymät pankeissa, ja ne ovat hajoamassa käsiin, ja nyt haetaan keinoja, millä sinne saataisiin rahaa lisää. Samoin on EU:n sosiaalipaketti, jolla ollaan tukemassa energian hinnannousun aiheuttamia seurauksia niissä valtioissa, missä taloudellinen tilanne on heikko ja asukkaat kärsivät kalliin energian takia aiheutuvista erilaisista vaikeuksista. 
Siis eihän sosiaalipolitiikka pätkääkään kuulu Euroopan unionille, eikä sitten toisten velkojen maksattaminen muilla jäsenmailla. Meillä on voimassa oleva EU:n liittymissopimus ja Euroopan unionin peruskirja — aikanaanhan Maastrichtin sopimukseen vuonna 93 tuli tämä no bail-out -sääntö, joka kieltää toisten valtioiden velan maksun ja takuuseen menon — mutta sitä ei Euroopan unionin nykyinen komissio Ursula von der Leyenin johdolla näköjään muista. Kysymyksessä on siis aivan selkeä vallankaappaus, joka siellä on menossa. Uusi tulevaisuuskonventti on kuulemma vireillä, ja se aidosti on siirtämässä — kuulemma — vallan suomalaisilta päättäjiltä tästä eduskunnasta Euroopan unionin komission käytäville, ilman että jäsenmailla on siinä mitään nokan koputusta. Äsken siitä luin yhden lyhyen artikkelin, ja asiaan pitää perehtyä tarkemmin, mutta semmoinen on vireillä, se tiedetään jo.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä Euroopan unionin yleisestä politiikasta Suomea koskien: Metsienkäyttöön on tullut valtavia rajoituksia Euroopan unionin taholta, ja tällä kertaa tilanne on se, että ilmastopolitiikan tiimoilta olemme joutumassa maksamaan valtavia summia, ja ne virheet, mitä niihin liittyy, pitää oikaista. Ilmastopolitiikalla Suomea rangaistaan sillä, että meille on ihan tietoisesti ja tahallisesti aiheutettu valtava vahinko, kun päästöjä on liikaa hyväksytty suomalaisten piikkiin, elikkä turvepeltojen päästöt on laskettu mukaan eikä ole huomioitu hiilinieluja, jotka tulevat suomaiden imiessä hiilidioksidia kesän aikana, tai että sinne varastoituu turvetta kesäisin, ja sitten metsien kasvua ei kokonaisuudessaan huomioida. Tämä aiheuttaa Suomelle miljardien laskun, ja tästä ei tunnu kukaan olevan huolissaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vain: Nämä virheet on oikaistava. Ei ole yhtään kansanedustajaa tässä salissa, jolla on oikeus esittää kansalaisten ja veronmaksajien maksettavaksi oikeudettomia laskuja. [Puhemies koputtaa] Ei kenelläkään ole sitä oikeutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T16:28:16,2022-06-15T16:33:35,Hyväksytty,1.1
2022_73_124,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_125,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valttikortteja maailmalla ovat sivistys ja korkea osaaminen. Ne ovat myös edellytyksiä kannustavalle ja vakaalle tki-toiminnalle, joka on perusta Suomen talouskasvulle. Siksi meidän on panostettava koulutukseen, tutkimukseen ja suomalaisiin innovaatioihin myös jatkossa.
Valitettavasti suomalaisen tieteen ja tutkimuksen rahoitus on ollut pitkään tukalassa tilanteessa. Rahoitus on ollut poukkoilevaa ja liian usein epävarmaa. Tämä on heikentänyt suomalaisen tutkimustoiminnan kansallista ja kansainvälistä vetovoimaa. Tähän epävarmaan toimintaympäristöön hallitus puuttuu nyt lisäämällä suunnitelmakaudelle tki-rahoitusta noin 340 miljoonaa euroa, ja summaan sisältyy Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuksien korotus 147 miljoonalla eurolla. Näin autetaan erityisesti nuoria tutkijoita, tulevaisuuden tekijöitä. Tiede ja tutkimus ovat avaimia kestävään kasvuun nyt ja tulevaisuudessa. Tämä edellyttää, että tki-rahoitus on kestävällä pohjalla.
Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan teki meille kaikille selväksi sen, että irrottautuminen venäläisestä fossiilienergiasta on välttämätöntä. Ratkaisu tähän on vihreä siirtymä. Sen merkitystä Euroopan turvallisuudelle on alleviivannut myös Ukrainan presidentti Zelenskyi. Tällä hallituskaudella on luotu polku sille, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.
Julkisen talouden suunnitelmassa hiilineutraaliuteen liittyviä tavoitteita edistetään vuosittain yli 2 miljardilla eurolla. Suomi edistää esimerkiksi vähäpäästöistä liikennettä, teollisuuden sähköistymistä ja kiinteistöjen energiatehokkuutta. Samalla vauhditamme innovaatioita, joilla tuetaan paitsi vihreää siirtymää myös suomalaisia yrityksiä ja luodaan uusia työpaikkoja. Vihreä siirtymä ei tarkoita kuoppia elintasoon vaan työtä, toivoa ja turvallisuutta suomalaisille ihmisille ja yrityksille.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa esille suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin tukemisen, johon hallitus ohjaa lisärahoitusta. Olen erityisen huolissani koronapandemian aiheuttamasta hyvinvointivelasta, jonka seurauksena suomalaiset ovat lykänneet kiireettömiä hoitojaan tai terveystarkastuksiaan. Nyt vaarana on, että tuo hyvinvointivelka kasautuu sote-palvelujärjestelmän harteille, jotka ovat jo valmiiksi ylikuormittuneita. Siksi on tärkeää, että ohjaamme lisärahoitukseen hoitotakuun toteutumiseksi ensi vuodelle yhteensä 95 miljoonaa euroa, ja kehyskaudella määrärahavaraus kasvaa aina 130 miljoonaan euroon.
Hoitotakuulla varmistamme ihmisten pääsyn ajoissa hoidon tarpeen arviointiin. Samalla on tärkeää varmistaa, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan ja hoitoonpääsyä nopeutetaan. Tätä myös valiokunta korosti mietinnössään. Sujuva ja nopea pääsy oikeaan hoitoon erilaisissa elämäntilanteissa ja hoitoketjun sujuvuus kautta linjan [Puhemies koputtaa] ovat edellytys suomalaisten hyvinvoinnin ja yhdenvertaisen palvelulupauksen edistämiselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-15T16:33:38,2022-06-15T16:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_73_126,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_127,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionvelan kasvu on ollut räjähdysmäistä nykyhallituksen toimikaudella. Tällä hetkellä julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on Suomella tosiaan aika lähellä Saksan velkatasoa, mutta suhteessa Ruotsiin ja Tanskaan Suomen velka on melkein kaksinkertainen — melkein kaksinkertainen, edustaja Gustafsson. Valtionhallinto on edelleen julkisen talouden alasektoreista alijäämäisin. Julkisen talouden suunnitelmassa alijäämien ennakoidaan olevan lähes 7 miljardia euroa joka vuosi koko kehyskauden ajan. Kuten talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, on mahdollista, että suunnitelmassa annetut arviot talouden kehityksestä osoittautuvat liiallisen optimistisiksi. Vaikka velkaa tällä hetkellä saadaan vielä alhaisella korolla, on äärimmäisen tärkeää pitää velkaantuminen hallittuna. Korkea velkasuhde vähentää finanssipolitiikan liikkumavaraa, eikä meillä ole varaa hallitsemattomaan velkaantumiseen.
Ensi vuodesta lähtien Suomen julkisyhteisöjen rakenne muuttuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämä helpottaa toisaalta kuntien rakenteellisia ja väestön ikääntymisestä johtuvia menopaineita, mutta silti paikallishallinnon arvioidaan jäävän myös alijäämäiseksi.
Arvoisa puhemies! Eurostatin mukaan inflaatio eli hintojen nousu oli toukokuussa jopa yli seitsemän prosenttia. Laajojen palkankorotusten yhteydessä rahat valuvat ennen pitkää hintojen korotuksiin. Nousevat hinnat ruokkivat ymmärrettävästi halua palkankorotuksiin, mutta kääntöpuoli yhä useammalle alalle leviävissä palkankorotuksissa on se, että ne itsessään nostavat hintatasoa ja vauhdittavat kierrettä. Nyt nähdään kovin hintojen nousutahti yli 30 vuoteen. Eri kotitalouksien mahdollisuus ottaa inflaatiota vastaan on hyvin erilainen. Jos ajatellaan esimerkiksi eläkeläisiä, niin puolet saa alle 1 500 euroa eläkettä kuukaudessa, ja jos miettii sitä, millä vauhdilla hinnat ovat kohonneet, niin kyllä heillä tekee todella tiukkaa. Vastaavassa, vähintään yhtä haasteellisessa tilanteessa ovat lapsiperheet.
Hallitus on tehnyt vahinkoa hintojen nousulle tekemällä kautensa aluksi veronkorotuksen, joka on joka vuosi nostanut polttonesteiden hintoja. Myös lämmityspolttoaineiden hinta on noussut verotuksen myötä. Palauttamalla nämä saataisiin jo hieman alennettua kuluttajien kukkarossa näkyviä kohonneita kustannuksia, jotka puolestaan heijastuvat myös ruuan hintaan.
Kristillisdemokraatit esittivät jo viime syksyn vaihtoehtobudjetissa yleistä veronalennusta, joka kohdentuisi pieni- ja keskituloisille. Lisäksi tarvitaan kohdennettuja tukia, esimerkiksi lapsilisän nostamista. Olemme myöskin esittäneet ruuan arvonlisäveron alentamista. Siinä olisi mahdollisuus tulla vastaan niitä kotitalouksia, joissa ruokamenojen osuus kulutuksesta on suuri.
Julkisen talouden vahvistamiseksi hallitukselta odotetaan todellisia työllisyystoimia, siis todellisia työllisyystoimia: Ensinnäkin vientiyritysten kilpailukyvystä tulisi pitää huolta paremmin kuin nyt. Toiseksi työnteon kannustimia pitää parantaa niin, että työnteon vastaanottaminen on aina kannattavaa, ja työmarkkinoille tarvitaan lisää joustoa ja paikallista sopimista.
Arvoisa puhemies! Muun muassa näistä syistä kannatan edustaja Essayahin tekemää vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-15T16:36:52,2022-06-15T16:41:37,Hyväksytty,1.1
2022_73_128,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_129,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Loppujen lopuksi täällä on nyt iltapäivän aikana aika vähän puhuttu ehkä tärkeimmästä asiasta, mikä liittyy tähän julkisen talouden suunnitelmaan, ja se on se, miten, millä keinoin tätä taloudellista kasvua turvataan ja, itse asiassa, miten sitä voidaan vahvistaa ja vauhdittaa. Totta kai siinä yritysten kilpailukykyedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää, mutta hyvin merkittävää tässä meidän suunnitelmassa on nyt tämä tki-määrärahojen ja ‑valtuuksien nostaminen 350 miljoonalla, josta tosin hetki sitten edustaja Soinikoskikin puhui. Suomen Akatemian kokonaisosuus tulee olemaan yhteensä 500 miljoonaa euroa ensi vuonna, 23, mikä on erittäin merkittävä taso suhteessa aiempiin vuosiin. Suomen Akatemian valtuutta nostetaan pysyvästi 147 miljoonaa euroa.
Haluan vielä erikseen todeta tässä yhteydessä tämän hallituksen lupauksen täydentää tukikokonaisuutta verotuksen kautta myönnettävällä innovaatiokannustimella. Tämä kannustin otetaan käyttöön vuodesta 2023 lähtien. Tämä nyt valmistellaan siten, että se taloudellinen vaikutus olisi staattisesti arvioiden vuositasolla noin 100 miljoonaa euroa.
Sen lisäksi, mitä nyt lempilajiini koulutukseen tulee, haluan nyt todeta sen, että tätä ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta nyt vakiinnutetaan. Tätä pysyvää rahaa on päätetty jakaa 50 miljoonaa euroa vuosittain 2023—2026. Käsitykseni mukaan olisi toivottavaa, jos sitä tavalla tai toisella voitaisiin vielä jonkun verran korottaa budjettineuvotteluissa. Myöskin tähän varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malliin pannaan 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta, myöskin oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvaukseen ja sitten tähän hoitajamitoitukseen ja lähihoitajien koulutukseen. Uusien lähihoitajien koulutukseen varataan 30 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja sitä seuraavalle 16,5 miljoonaa euroa — hyvä näin.
Ja sitten, arvoisa puhemies, lopuksi se, että olen itse toiminut eri vuosikymmeninä kulttuuri-, sivistys- ja liikuntajärjestöissä, useissa ja pitkään. Uskallan sanoa myös niin, että vähän itseäni säästämättä. Sen vuoksi minulle oli erittäin tärkeää se, että löydettiin parlamentaarinen sopu, miten Veikkauksen edunsaajille kompensoidaan tämä tuottojen väheneminen. Rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uuden parlamentaarisesti linjatun rahoitusmallin mukaisesti nämä menot siirretään rahoituslähteestä riippumatta ja hallitusohjelmassa linjatusta kehyssäännöstä poiketen kehykseen kuuluviksi menoiksi vuodesta 2023 lukien. Tärkeintähän tässä nyt on se, että Veikkauksen nykyisille edunsaajille tullaan pitämään lähes entisellä tasolla heille aiemmin kohdennettu rahoitus. Siihen on laskettu taakse jääneen kymmenen vuoden ajalta tällainen reaalinen keskiarvo, johon tämä laskelma perustuu.
Haluan ehkä eduskunnan pöytäkirjoihinkin todeta sen, että se, että tämä lopputulos nyt parlamentaarisesti sovitulla tavalla on näinkin hyvä, rohkenisin sanoa, [Puhemies koputtaa] ei ollut missään vaiheessa itsestäänselvyys vaan osoitti, että meiltä löytyy tärkeässä asiassa niin kuin tässäkin sitten yhteinen näkemys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-06-15T16:41:44,2022-06-15T16:47:03,Hyväksytty,1.1
2022_73_130,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_131,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelma ei kovin konkreettisesti sisällä keinoja tai edes tavoitteita julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisia menoja ei ole uskallettu laittaa tärkeysjärjestykseen, vaikka tiedämme, että se on ennemmin tai myöhemmin edessä. Menopuoli ei voi jatkuvasti olla useita miljardeja tulopuolta suurempi. On totta, että koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvat menot ovat osin perusteltuja. Kaikkea ei kuitenkaan voi selittää näillä ulkoisilla seikoilla. 
Hallitus on ollut ja suunnitelman perusteella on jatkossakin kyvytön tekemään taloutta tasapainottavia toimia. Hyvinvointialueuudistus, oppivelvollisuuden pidentäminen ja yltiökunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttavat pysyviä tai kohtuuttomia kustannuksia, ja niiden positiivinen vaikutus talouteen on vähintäänkin erittäin epävarmaa. Hallitus on myös sitonut suomalaisten veronmaksajien varoja euron pelastuspaketteihin, joita tulee todennäköisesti jo tämän vuoden aikana lisää. Käytännössä Suomi maksaa Etelä-Euroopan menoja miljardeilla euroilla. Lisäksi näyttää olevan tulossa niin sanottu sosiaalinen ilmastorahasto, jossa suomalaisilla on niin ikään maksajan rooli. Nämä yhteiseurooppalaiset tulonsiirrot samalla muovaavat unionia entistä enemmän epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan, vaikka eduskunnassa viime vuonna hyväksytty kanta onkin, että tällaista kehitystä ei pidä edistää. Ilmastorahasto ja erilaisten tukipakettien kaltaiset toimet EU:ssa eivät vain siirrä valtaa pois kansalta, vaan kansa myös maksaa viulut. Tämä jos mikä on liittovaltiokehitystä.
Arvoisa puhemies! Inflaatio jyllää tällä hetkellä pahempana kuin vuosikymmeniin. Toukokuussa se oli Suomessa seitsemän prosenttia. Alueelliset erot ovat suuret, ja syksyllä on vielä varmasti edessä pahempaa. Muualla Euroopassa inflaation takia on esimerkiksi laskettu polttoaineveroja. Suomessa tähän on oltu hyvin haluttomia. Tämä ajaa maamme outoon asemaan ja hankaloittaa myöskin samalla kilpailukykyämme. Kasvavat energiakustannukset eivät haittaa vain yksityistä kulutusta, vaan ne vaikuttavat yritysten toimintaympäristöön. Kun suurin osa Euroopan maista tukee kotitalouksia ja yrityksiä veronalennuksilla, syntyy hintakilpailuero, joka entisestään eriarvoistaa kansalaisia, ja kansa, erityisesti pieni‑ ja keskituloiset, siitä kärsii.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan, että kuntatalouden vahvistamiseksi on tärkeää, että kunnat toteuttavat laajan itsehallintonsa puitteissa tuottavuutta ja elinvoimaa lisääviä toimia ja rakenteellisia uudistuksia. Mietinnön mukaan kunnilta odotetaan valmiutta sopeuttaa palvelutuotantoaan palvelutarpeen muuttuessa. Kuntien tehtäväkenttää todennäköisesti joudutaan tarkastelemaan uudelleen. Tämä johtanee siihen, että kuntien tehtäviä joudutaan karsimaan ja tehokkuutta lisäämään. Samalla valtion pitäisi omalta osaltaan edistää työllisyyden parantamista ja kuntien tulopohjan vahvistamista sekä auttaa kuntia niiden toteuttaessa rakenteellisia uudistuksia ja tuottavuutta lisääviä toimia. Nythän kuntia on ylikompensoitu koronatuilla. Karu todellisuus on väistämättä edessä. Onko valtiolla silloin oikeasti resursseja tulla avuksi?
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on edessään iso urakka, ja jo nyt on varmaa, että kustannukset tulevat olemaan moninkertaiset budjetoituun nähden. Palkkaharmonisointi yksinään on miljardiluokan kysymys.
Perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyvässä lausumassa esitämmekin, että hallitus ryhtyy toimiin hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamiseksi. On tärkeää pitää huolta, että sopeutusta ei tehdä hoitohenkilökuntaa vähentämällä. Se ei ole inhimillinen tapa hoitaa hoitoa tarvitsevia kansalaisiamme.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Junnilan ja perussuomalaisten vastalausetta ja 30:tä vastalauseen kannanottoehdotusta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-06-15T16:47:07,2022-06-15T16:52:05,Hyväksytty,1.1
2022_73_132,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_133,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme julkisen talouden suunnitelmaa, ja käytännössähän se on sitä, mihinkä sitä rahaa laitetaan, mihinkä on ja mihinkä sitä ei riitä. Elikkä hyvin looginen asia loppujen lopuksi, ja perussuomalaiset ovat aina nostaneet sitä esille, että asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, ja varsinkin tämmöisenä aikana, kun on korona tuolla taustalla ja sotatila Euroopassa, on hirveän tärkeää pistää ne asiat tosiaan tärkeysjärjestykseen. Siitä on lähdettävä.
Nyt on kuitenkin tilanne Suomessa jo sellainen, että ihmisillä ei ole varaa käydä töissä. Ihmisillä ei ole kohta varaa käydä töissä, tilannehan on aivan hullunkurinen. Eihän se voi olla oikein, että tilanne menee tämmöiseen. Tämä polttoainevero on yksi esimerkki, mistä tulee paljon palautetta. Ihmiset ovat todella, todella huolissaan, että ei kannata pitää autoa, jos keskimäärin 3 600 on auton hinta ja polttoaineiden hinta on kova vielä sitten siihen ja kaikenlaista veroa tulee. Moni on oikeasti miettinyt, onko järkevämpää mennä Kelan luukulle kuin käydä töissä, ja eihän siinä ole mitään järkeä, jos ei kannata töissä käydä. Että kyllä pitäisi homma pitää sillä tavalla kurissa, että on järkeä ja kannustavaa käydä töissä.
Jos miettii muutenkin tätä, niin ehkä nyt hallituksen on aika miettiä, ja ihan miettiä mielessään, mihinkä sitä rahaa nyt laitetaan, ulkomaille vai Suomeen. Olisi ihan jännä kuulla, paljonko me euroja laitetaan kaikkiaan, mitkä suinkin menee, tuonne ulkomaille ja mitkä jäävät Suomeen. Nyt pitäisi oikeasti muuttaa se suunta, että tänne Suomeen pitää jäädä enemmän näitä euroja, että ei voi olla, että aina annetaan mennä tuonne muihin maihin noita rahoja. Jotenkin ihmettelen tätä EU-asennetta, ja meidän pitäisi joskus osata sanoa, että ei. Sieltä on taas tulossa vaikka minkälaista juttua, että EU haluaa päättää semmoisistakin asioista, mitkä eivät todellakaan kuulu sille lainkaan. Kyllä Suomen pitäisi nyt siihen sanoa hyvin rohkeasti, että ei, tämä ei käy, että rahat tänne, ennemmin kotiin kuin ulkomaille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T16:52:12,2022-06-15T16:54:18,Hyväksytty,1.1
2022_73_134,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi poissa, edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_135,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti yksi meidän suurimmista haasteistamme on ilman muuta julkisen talouden tasapainon saavuttaminen. Ymmärtääkseni tämä on meidän kaikkien tavoite, vaikka keinot ja aikataulut ovatkin erilaiset. 
Koronakriisi romautti talouden tavoitteet vuosille 21 ja 22. Varsin hyvässä yhteisymmärryksessä ylitimme kehykset ja keskityimme ihmisten terveydestä huolehtimiseen sekä talouden voimakkaaseen tukemiseen ja elvyttämiseen. Alkuvuodesta 22, siis koronan jäljiltä, tilanne näytti jo paljon paremmalta: työllisyys nousi historiallisen korkealle, ja talous alkoi toipua. Venäjä kuitenkin aiheutti uuden kriisin aloittamalla sodan Ukrainassa. 
Inhimillisen kärsimyksen lisäksi sota vaikuttaa vahvasti myös talouteen. Sodan ja pakotteiden vaikutukset näkyvät meillä kaikkialla. Inflaatio on korkeimmalla tasollaan vuosikymmeniin, ja korkojen odotetaan yhä nousevan. Emme tiedä, kuinka kauan Venäjä jatkaa Ukrainan sotaa. Epävarmuus on myrkkyä taloudelle. Ajat eivät ole siis helpot, mutta kyllä tästäkin selvitään määrätietoisella toiminnalla.
Puhemies! Talouskasvua pitää tukea. Suomi pärjää vain, jos yrityksemme pärjäävät. Yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa voidakseen kasvaa ja menestyä. Hallitus on toiminut määrätietoisesti vastatakseen työvoimapulaan ja kohtaanto-ongelmaan. Muun muassa koulujen ja oppilaitosten ja korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisätty ympäri koko maan. Erityistalousalueistakin on jo puhuttu.
Suurimpana haasteena näen vauhdilla kasvavan inflaation. Koronan ja Ukrainan sodan jäljiltä meillä ei ole liikaa voimavaroja taistella uutta kriisiä vastaan. Kansalaisten toimeentulo ja välttämättömien hyödykkeiden saatavuus on kyettävä turvaamaan.
Puhemies! Valtiovarainvaliokunta nostaa esiin myös tarpeen mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisesta sekä hoitoonpääsyn nopeuttamisesta. Kriisit koettelevat paitsi taloutta myös henkistä hyvinvointia. Inhimillinen pääomamme on ottanut kriisin aikana ison kolauksen. Liian moni meistä voi pahoin, ja jaksaminen on äärirajoilla. Ihmisen hyvinvointi on itseisarvo, eikä sitä pidä liikaa alistaa taloudelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-15T16:54:24,2022-06-15T16:57:22,Hyväksytty,1.1
2022_73_136,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_137,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä ainoassa käsittelyssä valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Tämä on tulevaisuutta, mutta myös tuleviin menoihin voi vaikuttaa juuri tällä hetkellä. Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan mietinnön vastalauseessa totesivat seuraavasti: ”Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisen sektorin menojen ja toimintojen priorisointi on väistämättä edessä, mutta hallitus jättää vaikeat ratkaisut seuraavalle hallitukselle. Valmiiksi heikkoa taloustilannetta pahentaa sota, pakotteet, energia-, ruoka- ja parhaillaan käynnistyvä eurokriisi. EU:n kautta suunnitteilla olevat useat tulonsiirto- ja yhteisvastuumekanismit tulevat olemaan hallituksen ja eduskunnan aiempien kannanottojen vastaisia ja läpi mennessään kasvattavat valtion velkaa ja vastuita merkittävällä tavalla ja siirtävät toimivaltaa pysyvästi EU:lle.” Kannatan samalla edustaja Junnilan tekemää esitystä.
Arvoisa puhemies! Vuosien 23—26 menoihin voivat hallitus ja ministerit vaikuttaa juuri nyt. Minulla on katse kansamme hyvinvoinnissa ja tulevaisuudessa. Yritän kaikin keinoin välttää — ja samalla varoittaa niistä hallitusta — Euroopan unionin Suomen kansalle kaivamia kuoppia. Yleisten huomioiden sijaan puolustusvaliokunnan jäsenenä nostan keskusteluun enemmänkin puolustus- ja turvallisuuspoliittista näkökulmaa. Olen keväästä 2020 asti tuonut esiin täällä salissa ja puolustusvaliokunnassa juuri nyt ajankohtaisen EU:n lyijyasetuksen. Nostan sen esiin taas, ties monennenko kerran. Joko hylkäämällä asetuksen tai tähän asetukseen reserviläispoikkeuksen hankkimalla yhteiskuntamme voi säästää lähivuosina kymmeniä miljoonia euroja samalla tukien kansamme korkeaa maanpuolustustahtoa. Kyseessä on Euroopan unionin toinen lyijyasetus, tarkemmin sanottuna EU:n kemikaaliviraston REACH-asetus lyijyn rajoittamiseksi ampuma- ja kalastustarvikkeissa.
Annoimme toukokuussa puolustusvaliokunnan yksimielisen lausunnon nyt käsittelyssä olevaan selontekoon liittyen. Esitimme siinä olennaisia huomioita, joten nyt kannattaa jokaisen tässä salissa kuunnella ja sisäistää tämä asia. Totesimme valiokunnassa muun muassa: ”MPK:n toiminnan pitkäjänteisyyden kannalta on välttämätöntä, että järjestön toiminnan rahoitus siirretään suoran budjettirahoituksen piiriin. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä tarkasteltaessa on syytä kiinnittää huomiota myös ampumaratojen riittävyyteen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei heikennä reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.”
Arvoisa puhemies! Suomen puolustus rakentuu reserviläisarmeijan varaan. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimesta pidetään reserviläisten ampumataitoa yllä. Reserviläiset tekevät tämän omilla varoillaan maksaen itse patruunat ja matkat ampumaradoille. Reserviläisten laukaisumäärät lähentelevät 25 000:ta laukausta päivittäin. Euroopan unionin lyijyasetus korvaavine luoteineen ja luotien materiaaleineen ja ampumaratavaatimuksineen tekisi tämän kansalaisten tekemän maanpuolustusta tukevan harjoittelun mahdottomaksi.
Euroopan unionin lyijyasetuksen vaikutukset eivät kuitenkaan koskisi vain reserviläisiä, uhkakuvat sen suhteen ovat moninaisemmat. Vaikka viranomaiskäyttö on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, olisi rajoituksella merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi poliisin varusteiden uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, poliisin ja sivullisten turvallisuuteen, poliisin toimintakykyyn, poliisin toimintaan liittyen patruunoiden saatavuuteen ja poliisin käytettävissä olevien ampumaratojen vähenemiseen. Koska siviilit eivät voisi ostaa lyijyluoteja markkinoilta, niiden tarjonta vähenisi ja tämän myötä poliisin mahdollisuus [Puhemies koputtaa] hankkia lyijyluoteja heikkenisi. — Arvoisa puhemies, tätä on ihan pieni pala vielä. — Lyijyluotien vaihtuessa korvaaviin materiaaleihin luotien läpäisykyky kasvaa, minkä seurauksena poliisin oma suojautuminen vaikeutuisi sekä mahdollisuus säädellä voimankäyttöä ja vammavaikutusta kohteessa hankaloituisi. Tämä on paitsi sisäisen turvallisuuden kysymys myös julkisen talouden ongelma, sillä poliisin edelleen mahdollisesti käyttämien lyijyluotien hinta kasvaisi, kun tarjontaa on vähemmän.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyt lainaus sisäministeriön lausunnosta vuodelta 2020: ”Jos lyijy-ydinluodit joudutaan korvaamaan muulla materiaalilla, poliisihallinnolle aiheutuu merkittäviä kustannuksia, arviolta useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta.” Tämän päälle tulevat Raja ja Tulli.
Tähän loppuun haluan vielä yhtyä puolustusvaliokunnan selontekoa koskeviin sanoihin: ”Suomi tarvitsee vahvan, kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa, myös Naton jäsenenä.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-15T16:57:24,2022-06-15T17:03:42,Hyväksytty,1.1
2022_73_138,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean vain, etteivät nämä säännöt, joita aikatauluihin on sovittu, ole puhemiesten keksimiä, vaan nämä on yhteisesti sovittu sen takia, että jokaiselle riittäisi ainakin se tietty sovittu aika ensin, sitten myöhemmin voi ottaa lisää puheenvuoroja. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_139,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden pitkän aikavälin suunnitelmia tehdään sodan ja pandemian varjossa hyvin vaikeasti ennustettavissa oloissa. Hinnat nousevat nopeasti, korot kipuavat kiivaasti. Kuluttajien luottamus talouteen on kevään aikana laskenut rajusti. Yhtä alhaalla tai alempana luottamus on ollut vain ensimmäisenä koronakeväänä 2020 ja vuonna 2008 finanssikriisin aikaan. 
Tulevaisuuteen on vaikea nähdä, ja se raastaa ihmisten mieliä. Joudumme ennakoimaan, varautumaan, toivomaankin. Tällaisina aikoina hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on vakauttaa, rauhoittaa, pitää kaikki mukana. Meidän pitää keskittyä asioihin, jotka auttavat meitä kestämään ja jaksamaan. On keskityttävä leipään, lämpöön ja turvaan, että selviämme myrskystä selville vesille. Vakaa maa on perusta kaikelle.
Arvoisa puhemies! Työllisyys on historiallisen korkealla. Jos ennen oli puutetta työstä, nyt on pula työntekijöistä. Osaajapula muodostaa tällä hetkellä suurimman haasteen yritysten kasvulle. Tarvitsemme kipeästi luottamusta tulevaisuuteen, tarvitsemme investointeja ja intoa yrittää.
Tulevaisuus syntyy laadukkaan koulutuksen kautta. Iloitsen siitä, että kriisien keskellä koulutuksesta ja tutkimuksesta ei lähdetty leikkaamaan. Sen sijaan on investoitu lisää. Lisäpanostuksia on laitettu varhaiskasvatukseen, ammattikouluihin, Suomen Akatemialle, ammattikorkeakoulujen tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen ja oppilaiden ja opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen. Lisäksi opintotuen tulorajoja on nostettu pysyvästi 50 prosentilla.
Myös taide ja kulttuuri ovat saaneet lisäpanostuksia.
Peruskouluihin vakiinnutetaan sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli, joka edistää oppilaiden mielenterveyttä ja koulujen yhteisöllistä toimintakulttuuria, joka on parasta kiusaamisen vastaista työtä. Se vaikuttaa myönteisesti kouluviihtyvyyteen ja oppimisen tuloksiin.
Oppisopimuksen koulutuskorvauksen kokeilu tuo monelle nuorelle käytännön reitin hyvään ammattiin. Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelma tuo uutta työtä etsivälle kaikki palvelut samaan paikkaan.
Koronan jäljiltä ja Ukrainan sodan varjossa meidän on syytä suunnata katse vahvasti tulevaisuuteen ja panostaa edelleen tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin. Suomi pärjää vain osaamisella. Osaamista syntyy koulutuksen ja sivistyksen kautta. Se on myös kestävän talouden ja korkean työllisyyden tae, sillä ilman koulutusta on koko ajan vaikeampi työllistyä.
Arvoisa puhemies! Sota lisää taloushuoliamme. Talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa, mikä johtuu esimerkiksi väestömme ikääntymisestä ja huoltosuhteen muutoksesta. Taloutta on pitkällä juoksulla tasapainotettava. Leikkauksiakin on tehtävä. Rakenteellisia uudistuksia pitää edelleen tehdä tällä kaudella rakennetun tärkeän sote-uudistuksen jatkeeksi.
Meidän pitää myös varautua siihen, että elintasomme tulee laskemaan. On meidän aikamme kantaa vastuuta. Siihen ovat aikaisemmat sukupolvet kyenneet, ja nyt on meidän vuoromme. Samalla on tärkeä muistaa, että tulevaisuus ja talous ovat omissa käsissämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-06-15T17:03:57,2022-06-15T17:08:37,Hyväksytty,1.1
2022_73_140,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_141,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ennustettavissa oleva taloustilanne on harvinaisen epävarma, ja meistä kukaan ei täysin voi sanoa, miten tilanne kehittyy. Ensin oli korona, siitä tulleet lisämenot, sitten koronan hännät, ja edelleen on mahdollista, että näemme variantteja, jotka aiheuttavat uusia, yllättäviäkin menoja yhteiskunnissa läpi maailman. Sen jälkeen on tullut Venäjän hyökkäys Ukrainaan, siitä johtunut taloustilanteen muutos globaalisti ja pakotteiden ja vastapakotteiden aiheuttama tilanne. Meillä tällä hetkellä inflaatio kiihtyy läpi Euroopan, läpi maailman, ja samaan aikaan korkoja tullaan nostamaan ja on jo nostettu. Tilanne on harvinaisen vaikea. Ja kun Suomessa inflaatio on tällä hetkellä seitsemän prosenttia, niin se tämän maan sisällä myös vaihtelee: sellaisten ihmisten osalta, jotka asuvat kauempana palveluista, jotka tarvitsevat omaa autoa, joilla saattaa olla vieläpä öljylämmitteinen koti, inflaatio on toistakymmentä prosenttia. Tämä on harvinaisen vaikea tilanne, vaikka ne syyt tuolla taustalla me tunnistammekin.
No, puhemies, työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa, ja näen itse, että vaikka nyt työtä tehnyt parlamentaarinen sosiaaliturvaa uudistanut komitea ei varsinaisesti näytä pääsevän mihinkään konkreettiseen, mikä sinällään on toki harmi, niin kyllä meidän kannattaisi katsoa muista Pohjoismaista mallia työllisyyspolitiikan osalta. Tanskassa ja Norjassa ajatellaan niin, että mikäli terve, hyvinvoiva ihminen sosiaalitukia saa, niin silloin myös on sitten velvoite mennä opiskelemaan tai töihin, kun ei ole mitään muuta asiallista syytä niistä kieltäytyä, ja tämänkaltaiseen meillä Suomessakin tulisi mennä. Meillä on tässä yhteiskunnassa oikeuksia, mutta vastapainoksi meillä tulee tässä yhteiskunnassa olla myös velvollisuuksia, ja työllisyysaste tulee saada 80 prosenttiin, jotta me voimme näitä menoja, joita meillä yhteiskunnassa on paljon, rahoittaa kestävällä tavalla. Totta kai pitää, aivan niin kuin edellinen puhuja, edustajakollega tuossa sanoi, myös menopuolta tarkastella, mutta kun meillä väestö ikääntyy ja meillä palveluiden tarve joka tapauksessa lisääntyy, niin me tarvitsemme lisää työtä, jolla tämän kaiken voimme rahoittaa, koska jos tässä emme onnistu, niin silloin edessä ovat joko mittavat leikkaukset tai mittavat veronkorotukset, ja en usko, että tässä salissa yksikään puolue, saatikka puolueista muodostettu koalitiopohjainen hallitus, olisi lopulta niistä valmis päättämään. Sen takia työn tekemisen merkityksellä, yrittäjyyden merkityksellä tulee olla erityinen painoarvo, kun mennään lähemmäksi kohti vuotta 2030 ja 30-lukua. Kyllä meidän täytyy saada ihmiset joko opiskelemaan tai töihin ja siten nostettua Suomen työllisyysaste 80 prosenttiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-06-15T17:08:38,2022-06-15T17:11:32,Hyväksytty,1.1
2022_73_142,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen poissa, edustaja Kankaanniemi poissa. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_143,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jälleen puhuttiin työllisyysasteesta, ja kuten aiemmassa puheenvuorossa viittasin tähän edustaja Lindtmaninkin usein kehumaan työllisyystoimintaan ja ylipäänsä työllisyyden parantamiseen, niin tilannehan on se, että näitä tilastoja kauniisti sanoen vääristellään ihan suoraan, ja se liittyy juuri tähän, että yksi tunti viikossa riittää siihen, että pääsee työllisyyslukuihin. Tämä on meidän keskeinen ongelma. Kun aiemmassa puheenvuorossa viitattiin, kuinka pitää työllisyys saada jälleen nousemaan, niin kyllä sen pitäisi olla aitoa työllisyyttä silloin. Nythän se on näitä korkeintaan muutaman tunnin viikossa tekeviä, joista tämä kasvu johtuu, ja tämä on yksi keskeinen haaste Suomessa. Jos näin ei olisi, jos näitä tilastoja ei vääristeltäisi, se näkyisi huomattavan paljon selkeämmin. Nyt se näkyy lähinnä siinä, että samaan aikaan, kun työllisyys on kasvanut, myös sosiaalimenot ovat kasvaneet. Se tarkoittaa, arvoisa puhemies, että työllä ei enää tulla toimeen. Se on vakava paikka.
Mutta palaan vielä vastalauseessa oleviin lausumaehdotuksiin ja tuossa aiemmin viittasin näiden menojen priorisointiin. Mehän edellytämme hallitukselta, että menot priorisoitaisiin kolmeen luokkaan: välttämättömiin, tarpeellisiin ja vähemmän tarpeellisiin. Silloin näkisimme selkeästi, mistä on mahdollista hiukan nipistää ja mitkä on välttämätöntä rahoittaa. Tällä hetkellähän ihmisten elinkustannukset ovat nousseet niin vahvasti, että on ehdottomasti tehtävä esimerkiksi polttoaineveron alentamisen kaltaisia ratkaisuja. Hallituskin tietää tämän, vaikka ei sitä ääneen sano. Uskon, että tässä joku viikko menee, niin sitten hallituskin tulee itse esiin tällaisilla esityksillä ja jossain määrin toteuttaa myös sen, mitä perussuomalaiset vaativat.
Meillä on 30 lausumaa, ja me myös edellytämme, että hallitus toimenpiteillään nostaa kansantaloutemme tuottavuutta ja työllisyysastetta ja huolehtii maamme kustannuskilpailukyvystä laskemalla polttoaineveroa sekä kasvattamalla työtulovähennystä. Tämä on myös oleellinen. Nostan täältä vielä esiin tämän, että edellytämme, että hallitus seuraa huolella valtion velka- ja takausvastuiden kehitystä ja pyrkii vähentämään kokonaisvastuita ja riskien keskittymistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-06-15T17:11:39,2022-06-15T17:14:39,Hyväksytty,1.1
2022_73_144,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Sipilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_145,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En aikonut tästä käyttää puheenvuoroa, mutta tuolla huoneessa kun vähän aikaa kuuntelin, päätin, että jospa käväisen kuitenkin täällä pöntössä.
Julkisen taloudenhan pitäisi toimia sillä tavalla, että silloin, kun on normaali aika tai hyvä aika, julkinen talous on plussalla tai vähintään nollassa ja silloin, kun on kriisiaika, pystytään sitten joustamaan — niin kuin nyt koronan vuoksi jouduttiin. Minusta tuntuu, että tässä salissa vallitsee aika suuri yksimielisyys siitä, että ne toimet, mitä hallitus on korona-aikana tehnyt, olivat oikeita toimia ja niillä pelastettiin työpaikkoja ja niillä pelastettiin ihmisten henkilökohtaista taloutta, pelastettiin yrityksiä ja yrittäjiä konkurssilta. Sama koskee Ukrainan sotaa, Venäjän hyökkäystä; kyllä tässä tilanteessa vaaditaan sitten joustoa julkiselta taloudelta, niin että tullaan tämmöisessä tilanteessa vastaan ja myöskin vahvistetaan oman puolustuksen mahdollisia puutteita. 
No, tätä keskustelua kun kuuntelee, niin täällä puolustetaan paljon tehtyjä menoja ja vaaditaan uusia menoja, eikä minulla ole sanottavaa niihin, mitä on tehty. Ne varmasti kaikki ovat tarpeellisia. Mutta kun puhutaan tässä tilanteessa, niin tuossa julkisen talouden suunnitelmassa meillä on tasaisesti seitsemän miljardin vaje seuraaville neljälle vuodelle per vuosi, vaikka ne koronakulut ovat jo takana. Oman käsitykseni mukaan tuolta hyvinvointialueilta tulee semmoinen kahden kolmen miljardin vaje näkyviin, kun alueet pääsevät ensi vuoden alusta toimintaan, julkisen sektorin palkkaratkaisu — tarpeellinen sellainen — tulee myöskin nostamaan kuluja, ikääntymisen huippuvuodet meillä ovat vielä edessäpäin, ja myöskin korkojen nousu tulee lisäämään julkisen talouden menoja. Väitän, että tästä kaikesta seurauksena semmoinen 12—13 miljardia meillä on julkisessa taloudessa alijäämää. 
No, työllisyys on korkealla. En epäilisi tilastoja — ne on tilastoitu aika lailla samalla tavalla vuodesta toiseen — mutta jos te epäilette työllisyysastetilastoja, niin seuratkaa työtuntien tilastoja: ne kertovat ehkä paremmin sitten vastauksen tuohon kysymykseen, minkä edustaja tuossa äsken teki.
Täällä vaaditaan ensimmäisessä lauseessa tasapainoa, mutta seuraavassa lauseessa on sitten miljardihaulikko kädessä ja esitetään miljardin veronkevennyksiä tai menolisäyksiä. Otan esimerkiksi tämän polttoaineveron: Minäkin olen sitä mieltä, että polttoaineen hinta on aivan liian korkea, mutta kun suurin piirtein viisi miljardia litraa Suomessa menee nestemäisiä polttoaineita vuodessa [Vilhelm Junnila: Kahdeksan!] — no niin, kahdeksan on oikea luku — ja jos me 20 senttiä pudotetaan veroa, niin se maksaa 20 kertaa kahdeksan eli 1,6 miljardia euroa, ja kuka sen takaa, että se 20 senttiä tulee siellä mittarilla näyttöön? Minä ainakin olen oman dieselini tankannut tässä kahden viikon aikana 20 sentin erolla eri yhtiöiden mittareilta. Se 1,6 miljardia menee, mutta meillä ei ole mitään takeita siitä, että se pudottaa ihmisten polttoaineiden hintoja. 
Samoin täällä vaaditaan työn verotuksen keventämistä, joka on erittäin hyvä asia sekin, mutta sielläkin puhutaan miljardista tai kahdesta miljardista hyvin nopeasti. 
Eli minun suurin huoleni on se, että tässä talossa ei ole — ei täällä meidän hallituksen puolella mutta ei myöskään siellä opposition puolella — edes suuruusluokkakäsitystä siitä, mitä tässä tilanteessa aikuisten oikeasti pitäisi tehdä, jos oikeasti halutaan julkinen talous tasapainoon. Toivon, että ennen vaaleja nähdään perussuomalaisilta ja kokoomukselta mutta myöskin keskustalta ja sosiaalidemokraateilta selkeä suunnitelma siitä, miten tämä aiotaan panna kuntoon, tai jos tätä ei haluta panna kuntoon, eletään sitten niin kuin Ranskassa. Ranskassa nimittäin ensi vuonna tulevat 50‑vuotisjuhlat siitä, kun edellisen kerran valtiontalous oli tasapainossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-06-15T17:14:48,2022-06-15T17:19:56,Hyväksytty,1.1
2022_73_146,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_147,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa vain hyvin lyhyesti: 
Pidän hyvin tärkeänä, että valtiovarainvaliokunta tässä mietinnössään nostaa erääksi lausumaksi sen, että jatkossa tarvitaan toimia, täsmätoimia, suomalaisten ihmisten ostovoiman helpottamiseksi. Hinnat karkaavat käsistä, niin kuin kaikki tiedämme, ja aiheellista huolta toki monella pienituloisella, keskituloisella ihan tavallisella ihmisellä, palkansaajalla, yrittäjällä, eläkeläisellä on tästä tämän päivän elämäntilanteesta. Varmasti on hyvä, että nyt on tehty toimia, ja siksi minäkin edellytän ja on välttämätöntä, että niitä tehdään myös jatkossa kohdennetusti ja siten, että se ihmisen normaali arjen turvallisuus, mikä on mielestäni tärkeä asia, vahvistuisi selkeästi.
Puhemies! Minä toivon, että kun hallitus sitten tästä koppia ottaa, niin kuin kuulimme ministeri Saarikolta tänään, että tämä lausuma otetaan vakavasti, niin sitä ei sitten todellakaan tehdä mitenkään kokoomuksen malliin. Eli tänäänhän kuulimme ja puhuimme siitä Kalajoen yllätyksestä, mikä kokoomuksella oli tuossa viikonloppuna, että siellä oli tarkastettu sitten linja velan suhteen ja nyt oltiin valmiit ottamaan miljarditolkulla velkaa mutta vain sen takia, että saadaan veronkevennyksiä kaikkein hyvätuloisimmille. Minusta se ei ole oikein eikä reilua eikä viisasta. Veronkevennysvaraa varmasti tässä tilanteessa löytyy jollakin tavalla kohdennetusti ja nimenomaisesti niin, että se tavallinen ihminen, pienituloinen, keskituloinen, lapsiperhe, ihminen, jolla on toimeentulovaikeuksia, kaikki voisivat näistä hyötyä, mutta ei niin, että todellakin se kaikkein hyvätuloisin prosentti saisi sitten tällaisen jättipotin, laskelmien mukaan noin 10 000 euroa vuodessa lisää. Sen takia kokoomus sen velan ottaisi, mikä ei ole kovinkaan reilua.
Puhemies! Loppuun minun lempilapseni, kun puhutaan tulevaisuudesta ja sen rakentamisesta: luovat alat, kulttuuri ja niiden tuomat mahdollisuudet myös työllisyyden kannalta. Kaikki tietävät, että henkinen hyvinvointi vahvistuu näiden kautta, mikä on sinänsä tärkeää koko yhteiskunnan henkisen vaurauden kannalta, mutta kyllä sekin, että aluetaloudet piristyvät, tulee työpaikkoja, on hyvin tärkeää. Myös valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään ottaa kantaa näiden asioiden puolesta.
Ja niin ikään me toteamme — kaksi sivuseikkaa sinänsä, mutta pieniä, tärkeitä asioita — että kyllä meidän lausumillamme on ollut merkitystä. Nimittäin nyt tässä kehyksessä toteutuu kaksi kulttuuripuolen vaadetta: toinen on tämä hyvitysmaksun taso, jonka tulee olla tekijöiden oikeuksia turvaava, ja toinen sitten näiden e-aineistojen, [Puhemies koputtaa] digitaalisten aineistojen, lainauskorvaus, se on tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-15T17:19:59,2022-06-15T17:23:14,Hyväksytty,1.1
2022_73_148,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_149,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä piti tässä ihan hyvän puheen. Ehkä se hieman oli kamreerimainen, mutta aiheessa pysyttiin. Hän vastauksena noihin työllisyyslukuihin mietti tehtyjen työtuntien määrää. Haluaisinkin hänelle vastata, että tehdyt työtunnit ovat siis vähentyneet, vaikka työllisyys on kasvanut, ja se liittyy nimenomaan tähän, että tehdään se yksi tai kaksi tuntia mutta näyttäydytään tilastoissa niin kuin oltaisiin töissä. Juuri tästä on kysymys.
Arvoisa puhemies! Täällä vihreiden edustaja Holopaisen pitämässä ryhmäpuheessa myös korostettiin työperäisen maahanmuuton kaikkivoipaisuutta. Kerron nyt lyhyesti, millainen on vihreä työllisyysmalli — odotan, että heitä tulee runsain mitoin vastaamaan tähän. Sehän on siis sellainen, että ensin meidän viisisataamiljoonaisesta sisämarkkinasta henkilöt tulevat vapaasti — meillä on työvoiman vapaa liikkuvuus, he tulevat Suomeen töihin — mutta pian he huomaavat, että palkkataso ei ole kilpailukykyinen, koska verotus on korkea, ja sen vuoksi meillä on useita toimialoja, joilla on oikeasti työvoimapula. He nimittäin silloin palavat kotiinsa, ja nyt kausityöläisetkin ovat valitsemassa uusia kohteita.
Tässä vihreässä työllisyysmallissa sitten tämän jälkeen, kun ei löydetä sisämarkkinoilta työntekijöitä, suunnataan katse EU- ja Eta-maiden ulkopuolelle. Ensin sieltä tulee koulutettu työvoima, joka kohtuullisen helposti Suomeen pääseekin. Heistä on pula, ja meillä on oikeasti tarve koulutetulle työvoimalle. Mutta tässä vihreässä työllisyysmallissa ei yleensäkään puhuta oikeista osaajista eli koulutetusta työvoimasta, vaan se tarve on nimenomaan kouluttamattomalle työvoimalle, joka suurin piirtein vastaisi sisämarkkinoilla vapaasti liikkuvaa. Tämä malli siis perustuu julkisiin menoihin: valtio osittain subventoi näitä työntekijöitä. Miten? Siten, että ensin ollaan oleskeluluvalla töissä, mutta palkka ei ole kilpailukykyinen, verot ovat korkeat, ja sen jälkeen jäädään yhteiskunnan ylläpitämiksi. Silloin olemme tulleet tilanteeseen, jossa työllisyys kasvaa mutta sosiaalimenot kasvavat sitäkin voimakkaammin. Tästä on kysymys, ja tämä on tämänkaltaisen työperäisen maahanmuuton keskeinen ongelma, että palkalla ei tulla toimeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-06-15T17:23:14,2022-06-15T17:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_73_150,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_151,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Muutama sana kanssa tähän loppuun.
Hallitus tavoittelee talouskasvua, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Tästä huolimatta hallitus toteuttaa kuitenkin ylikireää ilmasto- ja energiapolitiikkaa, mikä vain lisää kansalaisten asumisen, elämisen ja liikkumisen hintaa. Tämä on tosiasia, jota hallitus ei pääse pakoon. Kaikkea ei nimittäin voida selittää nykyisellä maailmanpoliittisella tilanteella. Useimmat maat ovat reagoineet nousseisiin hintoihin, mutta Suomen hallitus jatkaa vähättelevällä linjallaan. Maailmanparantamiseen ja EU:n tukipaketteihin tarjotuilla rahoilla hallitus olisi voinut alentaa suomalaisten jokapäiväisiä elinkustannuksia laskemalla muun muassa sähkö-, bensa-, diesel- ja lämmityspolttoaineveroa. Tämä on ollut ja on perussuomalainen vaihtoehto. Kaikkien muiden vaihtoehto on ollut ja on leikata sosiaaliturvaa tai nostaa veroja.
Arvoisa herra puhemies! Energian ja polttoaineen kallistuminen vaikuttaa maatiloihin, yrityksiin ja kotitalouksiin. Lannoitteiden osalta, kuten todettua, ongelmat liittyvät hintojen voimakkaaseen nousuun. Rehujen saatavuutta uhkaavat puolestaan edeltävien vuosien heikot sadot. Erityisen vakava tilanne on kotieläintuotannon aloilla, joilla rehuomavaraisuus on heikko, tuotanto on energiaintensiivistä ja tuotantosopimukset ovat pitkiä. Jos hallitus jatkaa valitsemallaan linjalla, niin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi maamme ruokaturva ja huoltovarmuus romahtavat ennen pitää. Tätä ei luulisi kenenkään haluavan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-06-15T17:26:17,2022-06-15T17:27:43,Hyväksytty,1.1
2022_73_152,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_153,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen. Se on numerolla 1. Tämä on hyvin vakavaa tekstiä tästä alusta lähtien, ja haluan sen tässä lukea, koska ehkä kaikki eivät ole vastalauseita käyneet läpi. Ihan lainauksena:
""Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Julkisen sektorin menojen ja toimintojen priorisointi on väistämättä edessä, mutta hallitus jättää vaikeat ratkaisut seuraavalle hallitukselle. Valmiiksi heikkoa taloustilannetta pahentaa sota, pakotteet, energia‑, ruoka- ja parhaillaan käynnistyvä eurokriisi. EU:n kautta suunnitteilla olevat useat tulonsiirto- ja yhteisvastuumekanismit tulevat olemaan hallituksen ja eduskunnan aiempien kannanottojen vastaisia ja läpi mennessään kasvattavat valtion velkaa ja vastuita merkittävällä tavalla ja siirtävät toimivaltaa pysyvästi EU:lle.
Julkisen talouden suunnitelman pohjana toimiva valtiovarainministeriön ennuste sisältää perusuran ohella kaksi skenaariota, joista toisessa Venäjän aiheuttama shokki päättyy nopeasti ja toisessa se pitkittyy ja johtaa Venäjän kaupan täydelliseen tyrehtymiseen. On ilmeistä, että tämä negatiivisempi skenaario tulee toteutumaan, jolloin kasvu jäisi kuluvana vuonna oletetun 1,5 prosentin kasvun sijaan 0,5 prosentin tasolle, heikkous jatkuisi vielä 23 ja myös inflaatio pysyisi perusuraa korkeammalla.
Ennuste ei huomioi uudelleen käynnistyvää eurokriisiä. Finanssikriisissä 2007 USA:n keskuspankki laski korkoja paljon Euroopan keskuspankkia nopeammin. EKP päätyi jopa nostamaan korkoja 2010, mikä syvensi kriisiä Euroopassa. EKP on nyt ilmoittanut etukäteen tulevansa nostamaan korkoja, ja valtioiden velkakirjojen jälkimarkkinakorot ovat tämän seurauksena nousseet. Italian 10-vuotisen velkakirjan korko on noussut alkuvuoden 1 prosentin tasolta 4 prosentin tasolle, ja Espanjan 0,6 prosentin tasolta 2,9 prosentin tasolle. Italian valtion velanhoitokustannukset ovat siis nousemassa koko velkakannasta 2,25 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Eli samaan aikaan, kun velkaantuminen Euroopassa räjähtää kasvuun ja talouskasvu hiipuu, velanhoitokustannukset ovat nousussa. Koska Etelä-Eurooppa on ajautumassa kriisiin, seurauksena on poliittista levottomuutta useissa maissa ja uusia tukipaketteja, todennäköisesti vielä tämän vuoden aikana, joissa Suomi käytännössä maksaa Etelä-Euroopan menoja miljardeilla euroilla. 
Mikäli eurokriisin uudelleen käynnistymistä ei saada estettyä nopeilla raha- ja finanssipoliittisilla toimilla, kasvu tulee jäämään ennusteista ja valtion menojen ja vastuiden kasvu ylittää ennusteet. Toisaalta, mikäli nämä toimenpiteet saadaan toteutettua, se myös lisäisi Suomen valtion menojen ja vastuiden kasvua ja heikentäisi kansallista suvereniteettia siirtämällä toimivaltaa pysyvästi EU:lle. 
Ennusteissa ei myöskään ole huomioitu ruokakriisin ja vihamielisten maiden mahdollistamaa riskiä uudesta siirtolaiskriisistä, joka lisäisi Suomen julkisen sektorin menoja miljardeilla euroilla tarkastelujakson aikana. 
Tässä näkyy Suomen talouspoliittisen konsensusajattelun heikkous. Koska euroa, vihreää siirtymää ja maahanmuuttoa luullaan menestystarinoiksi, niiden aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ja uhkia aliarvioidaan julkisessa keskustelussa vuosikymmenestä toiseen.""
Arvoisa puhemies! Tässä on erityisen vakavaa se, että eteläisen Euroopan talouden kehitys on huolestuttavaa ja me olemme vahvasti kytkettyjä tähän kehitykseen. Näinä päivinä tulee vuosi siitä, kun euroelvytyspaketti tässä salissa hyväksyttiin: 6,6 miljardin osuus Suomelle, ja käytännössä kaksinkertaisena eli 13 miljardiin on vastuu, ja saamme siitä runsaat pari miljardia. [Puhemies koputtaa] Kehno sopimus, jollaisia ei pidä enää tehdä.
Arvoisa puhemies! Toinen kehno ja todella vaarallinen asia on se, että meillä on tällä hetkellä kotimaassa työssäkäyviä keski- ja matalapalkkaisia ihmisiä, joiden työstä tuleva ansio ei riitä elämiseen. [Puhemies koputtaa] Meillä on valtava köyhyysongelma puhkeamassa tässä maassa, ja hallitus näyttää suhtautuvan tähän valitettavan huolettomasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-15T17:27:45,2022-06-15T17:33:23,Hyväksytty,1.1
2022_73_154,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_155,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käymme läpi tätä julkista taloutta ja sitä, mihinkä sitä rahaa laitetaan, niin on pakko ottaa esille myös nuo hallinnon kulut. Ehkä meidän Suomessa pitäisi tarkkaan vielä miettiä näitä hallintoasioita. Nythän tämä sote-uudistus tuli, ja siinä muuttui aika paljon asioita. Kunnilta meni noin puolet tehtävistä näille uusille alueille, ja kuntiin jää kuitenkin lähes täydellisesti se entinen hallinto, elikkä sinne jäivät lakisääteiset kunnanvaltuustot, sinne jäivät kaupunginvaltuustot, sinne jäivät myös hallitukset, kunnan- ja kaupunginhallitukset, ja sinne jäivät lautakunnat. Aika harvassa kunnassa niitä lautakuntia on ainakaan vielä menty muuttelemaan, ehkä jossain saatetaan sitä sosiaali- ja terveyspuolen lautakuntaa sitten lopettaa, mutta käytännössä se entinen hallinto sinne oikeasti jäi.
No, eikä siinä vielä kaikki. Aikaisemmin kun sotea suunniteltiin, meinattiin se maakuntahallinto laittaa siihen samaan, mutta, kuinka ollakaan, tämä uusi sote oli nyt semmoinen, että tuli tämä uusi aluehallinto mutta jäi myös maakuntahallinto erikseen, elikkä siellä on taas yksi hallinnon taso. Jotenkin miettisi, että olisiko näissä nyt yhdistämisen paikka, koska ei varmaan kukaan oikein osaa sanoa, mitenkä paljon nämä hallinnon kulut tulevat kasvamaan. Se on selvää, että byrokratia kasvaa.
Mutta todella harmittaa, että ei tahdo sitten olla niitä tekeviä käsiä. Kun tämä itse uudistus ei niitä tekeviä käsiä lisännyt, niin nyt on kyllä hirveän tärkeää pitää huolta siitä, että saadaan sinne ihmisten luokse töitä tekemään niitä tekeviä käsiä, mitä tarvitaan sote-puolelle ja muualle.
Jotenkin tätä hallintoa on vielä kuitenkin katsottava, ja sitä pitää seurata, että mitä se on vuoden päästä, viiden vuoden päästä. Ei voi unohtaa ja antaa sen hallinnon olla. Sitä pitää seurata, mitä tuleman pitää ja mitenkä ne hallinnon kulut kasvavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T17:33:23,2022-06-15T17:35:18,Hyväksytty,1.1
2022_73_156,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_157,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vielä edelliseen puheenvuoroon viitatakseni totean, että mielelläni tarkastelisin tätä julkisen talouden tilannetta sillä perusteella, mikä tilanne Suomessa nyt on. Viittaan noihin puoluekokouspuheenvuoroihin. Nehän olivat toki kokousväelle tehtyjä puheenvuoroja, joiden vieminen tosiasiallisiksi päätöksiksi vie pitkän aikaa, mutta tärkeintä olisi tunnistaa nyt tilanne, missä Suomi tällä hetkellä on, ja se tilanne on todella vakava. Tarkoitan sitä, että velanottomäärä on sillä tasolla ollut jo pitkään. Korot nousevat. Tällä hetkellä sen kymmenen vuoden velkapaperin hinta, mitä Suomi joutuu velkaa ottamaan, on 2,2—2,3 prosenttia, ja nousu on varmasti rajua. Eli siihen asiaan kevyesti suhtautuminen alkaa olla jo melkoista uhkapeliä, ja nyt pitäisi kyllä tässä maassa herätä siihen, että se velkakierre pyritään katkaisemaan ja vähitellen päästään oikealle kasvu-uralle.
No, ensimmäisenä tulee mieleen tietenkin metsäammattilaisena se, että Suomen metsätalouden ja metsäteollisuuden tila on todella vakava. Meillä ollaan tällä hetkellä tilanteessa, jossa Euroopan unioni työntää jalkaa oven väliin, vaikka metsäpolitiikka on suomalaisten omaa politiikkaa, näin on sovittu. Siitä huolimatta Euroopan unioni esittää 30 prosentin metsiensuojelua, se esittää monimuotoisuuden nimissä rajoituksia metsien käyttöön. Vihreät lanseeraavat tänne jatkuvaa kasvatusta, jolla pitkässä juoksussa metsä tuhotaan, levitetään kaikkialle maannousemasieni. Ei näköjään haittaa tässä talossa kovin paljon, että voi puhua ihan mitä haluaa ja on mielestään vielä oikeassa. Mutta kuitenkaan tosiasioita ei saa unohtaa.
Ensimmäisenä tulee mieleen tämän hetken tilanne. Kun teemme tämän ilmasto- ja energiaratkaisun, niin siinä yhteydessähän turve on saanut kaikki synnit niskaansa, ja tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että turpeella tuotettu energia on niin kallista, että metsäteollisuuden laitoksiin, sekä sellutehtaisiin että sahoille, kuuluva puutavara hyvin useassa tapauksessa ajetaan suoraan lämpövoimalaitoksiin poltettavaksi. Tällä syntyy valtava kansantaloudellinen tappio, jonka arvo on miljardeja Suomessa. Kannattaa muistaa, että kun sellutehtaassa siitä puusta tehdään selluloosaa, siitä erotetaan sitten muut aineet erilleen siinä prosessissa ja samalla se laitos tuottaa valtavan määrän sähköä ja lämpöenergiaa ja erilaisia kemikaaleja. Tämä on heitetty romukoppaan aivan kokonaan, ja menetetään se lisäarvo, joka puunjalostuksella saavutetaan. Kysymyksessä on helposti jopa 200 euron vahinko per yksi kiintokuutiometri, mikä metsästä sitä kuitupuuta tehtaalle tuodaan. Samalla menetetään iso osa suomalaisia vientituloja. Vuonna 21 eli viime vuonna metsäteollisuuden vienti oli 13,1 miljardia euroa, ja joku sanoi, että se ei ole paljon. Mutta kun siihen otetaan mukaan sitten kemianteollisuuden saama lisäarvo, metalliteollisuuden tekemä työ, metalliteollisuuden tekemät koneet, laitteet, sähkötekniikka ja moni muu, niin kysymys on helposti 20 miljardin paketista ja enemmänkin vuoden aikana Suomessa. Ja nyt tämä halutaan vaarantaa tällä — suoraan sanoen sanon sen — älyttömällä ilmastopolitiikalla. Kun meidän omat hiilinielumme on laskettu väärin, päästöjä on laskettu liikaa, niin sitten sen jälkeen nyt ollaan tilanteessa, että me joudumme maksamaan päästökaupan kautta ylimääräisiä maksuja Euroopan unionin suuntaan, niin että joudumme kustannusnousuun, jota ei hallitse enää kukaan. Tällä hetkellä me maksamme... Nykyisellään meillä on se 15 miljoonaa tonnia ylimääräistä hiilidioksidia, on joko liioiteltuja päästöjä tai väheksyttyjä nieluja, ja se maksaa valtiolle suurin piirtein 1,3 miljardia nykyisellä päästökaupan hinnalla laskettuna, tämän aamun hinnalla laskettuna.
Tämä kaikki on tapahtunut sen takia, että mielistellään jotakin yhtä aatesuuntaa tässä talossa. Kuinka moni suomalainen oikeasti haluaa, että sen meidän metsien taloudellisen arvon, mikä niillä Suomelle on, annetaan mennä romukoppaan noin vaan ilman minkäännäköistä kritiikkiä? Ja pahintahan tässä on se, että kun metsien kasvu on tällä hetkellä ainoa todellinen hiilinielu Suomessa, niin nämä samaiset ilmastoprofessorit Markku Ollikaisesta alkaen todistavat ääni väristen, että meidän pitää metsiä suojella. Sehän nimenomaan tuhoaa sen hiilinielun. Kun metsienhoito lopetetaan, hiilinielu vähitellen häviää ja siitä metsästä tulee päästölähde. Ja sitten kun lopetetaan soilla turpeennosto ja turvepeltojen käyttö, ne pitäisi sen jälkeen ennallistaa, elikkä sinne päästetään vesi, jolloin siltä hiilidioksidia päästävältä suolta tulee välittömästi, kun vesi nostetaan alueelle, valtava metaanituotanto, ja se on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi on. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Kaksi lausetta lopuksi. Totean vain sen, että milloin tähän suomalaiseen politiikkaan saadaan järki, ei näin voi jatkaa. Pahoin pelkään, että lähivuosina valtion budjetin tekee Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Jos joudumme sen firman holhokiksi, niin sitten on kyyti kylmää. Tätä hetkeä en mielelläni koskaan näkisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T17:35:20,2022-06-15T17:40:57,Hyväksytty,1.1
2022_73_158,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_159,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kankaanniemeä, kun hän esitteli perussuomalaisten vastalauseen hyvin perusteellisesti. Jos edustaja Sipilä toimi kamreerimaisesti, niin edustaja Kankaanniemi oli controller. Tässähän on siis 30 lausumaehdotusta, joita ehdotamme. Kokonaisuuden kannaltahan merkittävää on nyt se, miten energiamarkkinoiden tilanne kehittyy: onko tämä lyhytaikaista, vai onko se pitkäaikaista? Tämä tietysti vaikuttaa myös inflaatioon.
Yhdysvalloissahan inflaatio on ollut 8,6 prosenttia, mutta se on ollut kysyntäinflaatiota. Meillä on kustannusinflaatio. Ja se, mikä meidän tehtävämme täällä on, on nimenomaan puuttua näihin kustannuksiin. Nimittäin jos sitä ei lyhyellä aikavälillä tehdä, niin kyllä nämä ostovoimaan vaikuttavat tekijät — kulutuksen vähentyminen, palkankorotukset ja korkomenot — johtavat sitten keskipitkällä aikavälillä myös tilanteeseen, jossa meilläkin siirrytään kysyntäinflaation puoleen. Ja silloin, arvoisat edustajat, olemme todellisissa vaikeuksissa. Nyt tähän voidaan vielä reagoida.
Mutta kun viittasin noihin lausumiin, niin otan täältä esiin kolme lausumaa, joita ei ole vielä mainittu. Lausuma 10:ssä edellytämme, että hallitus estää Fit for 55 ‑sosiaalirahaston läpimenon määräenemmistöpäätöksellä tarvittaessa ilmoittamalla etukäteen, että esityksen kannalta välttämätöntä ja yksimielisyyspäätöstä edellyttävää rahoitusta ei Suomi tulisi hyväksymään.
Arvoisa puhemies! Edellytämme lisäksi, että hallitus puuttuu välittömästi ja päättäväisesti jengiytymiskehitykseen, jotta Suomi välttyisi Ruotsin kaltaiselta nuorten oirehtimiselta.
Arvoisa puhemies! Viimeiseksi, edellytämme myös lausuma 18:ssa, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin hyvinvointialueiden rahoitusmallin korjaamiseksi. Kyllä se syys—lokakuu tässä lähestyy, ja hyvinvointialueet ovat silloin monella alueella tilanteessa, jossa kirstu on tyhjä, ja silloin tähän on reagoitava. Eli kaiken tämän viestin lisäksi ongelmat tulevat myös maamme sisäpuolelta tällä mittakaavalla, niin että kyllä tässä haasteita riittää hallituksella. Ehkä ne nyt tällä kertaa eivät tule koronaan liittyen eivätkä toivottavasti myöskään Venäjään liittyen, mutta se liikkumavara on hyvin pieni, ja kyllä tässä on hallituksella vastuu siitä, miten me näihin kriiseihin reagoimme, miten me sitä pientä liikkumavaraa käytämme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-06-15T17:40:58,2022-06-15T17:44:02,Hyväksytty,1.1
2022_73_160,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_161,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Julkisen talouden suunnitelma ei sisällä konkreettisia tavoitteita tai keinoja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Hallitus jättää vaikeat ratkaisut seuraaville hallituksille. Velkaantuminen jatkuu hälyttävällä tasolla. Kasvava velka lisää julkisen talouden riskejä ja heikentää yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Eläkeläisten verohelpotuksista on puhuttu mutta ei riittävästi, ja ne pitäisi todellakin parannettuina toteuttaa. Hallitus ei ole ottanut huomioon kohonneen korkotason aiheuttamia riskejä. Muistutan, että työn tulee aina olla kannattavaa ja työllä on tultava toimeen.
Nykyisin henkilö lasketaan työlliseksi, kun tekee säännöllistä palkkatyötä tunnin viikossa, kuten edustaja Junnila on täällä aivan oikein usein sanonut. Siksi määräaikaista osa-aikatyötä tekevien määrä kasvaa, vaikka kokoaikatyön kasvuluvut ovat olemattomat. Samaan aikaan sosiaalimenot kasvavat. Työllä ei siis tule toimeen. 
Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden nostamisessa tarvitaan useita eri toimia. Työn ja yrittämisen verotusta ei saa tässä tilanteessa kiristää, ja kansalaisten ostovoiman säilymisestä on pidettävä huolta. Tuottavuuden parantamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi tarvitaan lisää tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiotoimintaa. 
Työperäisen maahanmuuton osalta olisi syytä kiinnittää huomiota elinkaarikustannuksiin. On todennäköistä, että osa saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista EU:n ulkopuolelta saapuvista työntekijöistä päätyy työkomennuksen päätteeksi työttömiksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-06-15T17:44:02,2022-06-15T17:45:27,Hyväksytty,1.1
2022_73_162,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_163,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on ollut puhetta nyt tästä turveasiasta, niin on pakko nostaa sitä esille, että perussuomalaiset ovat tuoneet koko ajan sitä esille, että olisi hirveän tärkeää tämä turvetuotanto pitää Suomessa ja myös että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi, koska se sitä on.
Tässä on kuultu erittäin hyviä puheenvuoroja edustaja Kankaanniemeltä, edustaja Mäenpäältä, edustaja Lundénilta ja edustaja Junnilalta. [Eduskunnasta: Kiitos!] Samoin edustaja Hoskonen äsken käytti puheenvuoron, mutta edustaja Hoskoselle on toki pakko nyt sanoa, että olisi tietysti hienoa, että teidän puolueenne myös huomioisi sen, mitenkä vihreään päin keskusta on nykyään menossa, että joskus jopa ihmettelen, ovatko vihreät ja keskusta niin kuin liittoutumassa samaksi puolueeksi, koska hirveän vihreisiin päin ollaan menossa. On sikäli kiva kuulla Hoskoselta vähän toisenlaisiakin mielipiteitä.
Mutta ehdottomasti tämä turveasia on tosi tärkeää pitää yllä. Ei voi olla niin, että annetaan sen mennä ihan noin vain. Olen laskenut turvedieselistä myös, että mitähän sillekin asialle kuuluu, turpeesta valmistetulle dieselille, ja tämäkin on aika iso asia tämmöisenä huoltovarmuusseikkana, että jos ei pidetä yllä tätä huoltovarmuutta, niin ei hyvä päivä kyllä seuraa sitten, jos tulee vakavia kriisitilanteita. Eli on tärkeätä huomioida huoltovarmuus ja tämä turvetuotanto, että sitä ei anneta mennä alas. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T17:45:27,2022-06-15T17:46:52,Hyväksytty,1.1
2022_73_164,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_165,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kuten edustaja Reijonen sanoi, turpeesta voidaan tehdä dieseliäkin. Se on täysin yksinkertainen homma ja toimiva, ja siitä on ihan olemassa valmis suunnitelmakin — eiköhän panna toimeksi. Ihmettelenkin, minkä takia Suomessa ei siihen ryhdytä. Tällä hetkellä olemme sellaisessa liemessä, josta on hyvin vaikea rimpuilla irti: Miten pitkään Venäjä hyökkäyssotaansa jatkaa Ukrainaa kohtaan? Tuleeko jäätynyt kriisi, kestääkö kymmenen vuotta vai 20 vuotta? Nyt meillä polttoaine kohta maksaa kolme euroa litra, olkoon sitten bensa tai diesel — mikä muuten käytännössä lopettaa jakeluliikenteen, kuorma-autoliikenteen, ja puutavara ei kulje, kun yrittäjien ei kannata enää liikkua. Jos ajatellaan, mitä tapahtuu sitten, kun tämä järjetön päästökauppa... Joiltakin osin siinä on hyvääkin, mutta se virhe on siinä, että nyt kun päästökaupan piiriin otetaan liikennepolttoaineet — siis diesel ja bensiini — se tulee nostamaan polttoaineen mittarihintaa noin 50 senttiä litra, 40:stä 50 senttiin litra, mikä tarkoittaa käytännössä, että tavallisella työntekijällä, lapsiperheen äidillä tai isällä, eläkeläisellä tai pienituloisella ihmisellä ei ole mitään mahdollisuutta enää lähteä autolla yleensä minnekään. Elikkä olemme sen jälkeen pattitilanteessa, jota en koskaan soisi näkeväni. Mutta tähän pitää tämän maan hallituksen puuttua nyt. 
Saksassa ja Keski-Euroopassa yleensä tehdään valtavia poikkeuksia tämän ilmastopolitiikan takia. Siellä pienennetään sähkön hintaa, pienennetään energian hintaa. Maan hallituksen pitää tehdä komissiolle selkeä esitys... Suomen hallituksen pitää tehdä toki ensin päätös siitä, että turve on strateginen polttoaine Suomelle ja tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, ja sen jälkeen komissiolta haetaan siihen poikkeusesitys, että irrotetaan kokonaan päästökaupasta ja verot pois, koska tämä nykyinen tilanne on aiheuttanut sen, että ensi talvena poltetaan sumeilematta metsäteollisuuden raaka-ainetta, ja en jaksa uskoa, että yksikään Suomen eduskunnan kansanedustaja haluaa, että metsäteollisuus tästä maasta vähitellen kuihtuu pois.
Arvoisa puhemies! Nyt ollaan sillä tiellä, että se metsäteollisuuden hiljainen alasajo on jo alkanut. UPM:n kolme viimeistä investointia ovat menneet ulkomaille: Uruguayhin lähes neljä miljardia, Saksaan lähes miljardi ja viimeinen investointi Rotterdamiin, se biotuotetehdas, lähes miljardi sekin. Tämä tie vie suomalaisten tuhoon, ja siitä selviää vain sillä, että me laskemme rajusti elintasoa, suostumme siihen, pienennämme eläkkeitä, pienennämme sosiaaliturvaa, pienennämme palveluita ja niin edelleen. Kun tällä keinoin asia esitetään, niin luulen, että sitä ei halua kukaan.
Arvoisa puhemies! Olen tästä tilanteesta erittäin huolissani, ja tämä painaa sydäntäni joka päivä, miksi Suomi menee tällaiseen halpaan, että hyppää Euroopan unionin päätösten mukaan, vaikka siellä rakennetaan liittovaltiota. Uusi tulevaisuuskonventti on kuulemma jo alkanut, [Puhemies koputtaa] ja se johtaa siihen, että kun liittovaltio tulee, niin sitten eläkerahastojakin ruvetaan ottamaan eteläeurooppalaisten eläkkeiden vakuudeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T17:46:52,2022-06-15T17:50:04,Hyväksytty,1.1
2022_73_166,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_167,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän keskustelun alkuosa, debatti ja ne puheenvuorot, käsitteli hyvin pitkälti kokoomuksen Kalajoen puheita ja kirjoituksia. Ymmärrän sen, että hallituspuolueet halusivat siirtää keskustelun kokoomuksen ampumiseen, ja itsekin jäin ihmettelemään niitä kokoomuksen puheita. Oli laskettu, että 31 menoja lisäävää esitystä ja samanaikaisesti miljardien veronkevennykset — minunkaan taskulaskimeni ei kyllä oikein tuota siihen selkeää tulosta, miten tämä temppu tehdään. Ne keinot, joilla se tehdään ja rahoitetaan, jäivät kyllä auki, ja siinä mielessä se keskustelu oli paikallaan.
Mutta kyllä olen syvästi huolissani siitä, että tässä salissa ei ole käyty tämän iltapäivän aikana oikein perusteellista keskustelua siitä, mikä on tilanne taloudessa Suomessa, Euroopassa ja globaalisti juuri nyt ja mitkä ovat näkymät. Ne ovat äärimmäisen synkät. Nämä syvät ongelmat koskettavat jo nyt tavallista suomalaista pieni- ja keskituloista työntekijää ja hänen perhettään, kun ruoka, liikkuminen, asuminen ja lainanhoitokustannukset pettävät ja tulot eivät kasva, vaan inflaatio, niin kuin tiedämme, vie tuloista suuren osan näiden elämän perusasioiden hintojen nousun takia. Tämä on äärimmäisen vakava asia, ja tähän hallitus ei ole tuonut minkäänlaisia lyhytaikaisia lääkkeitä, eikä myöskään tämä julkisen talouden suunnitelma sisällä minkäänlaisia eväitä siihen, miten tähän vastataan.
Sen lisäksi meillä on edessä, niin kuin tuossa edellisessä puheenvuorossani totesin, tämä eurooppalainen kriisi, joka syvenee päivä päivältä. Meillä on ollut pari vuotta aikaa, jonka aikana ei ole seurattu eurooppalaisten pankkien heikkenemistä, koska EKP päätti, että nyt annetaan olla, ettei aiheuteta ongelmia. Nyt kun nämä paljastuvat, nähdään, mitä Italiassa tapahtuu, ja me olemme taas siinä tilanteessa, että maksulappua tarjotaan Suomen hallitukselle ja Suomen hallitus ottaa vastaan ja maksaa. On vastuutonta tätä kansaa kohtaan menetellä tällä tavalla. Eurooppa on muuttunut meille suureksi rasitteeksi. Se, mitä edustaja Hoskonen ansiokkaasti toi esille metsä- ja maatalouspolitiikan osalta, erityisesti tässä yhteydessä metsäpolitiikan osalta, on toinen syvä huolenaihe, joka kauas tulevaisuuteen osoittaa, että me olemme vaarallisella tiellä.
Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että tässä keskustelussa olisi näistä asioista todella käyty syvällistä keskustelua, mutta se on jäänyt, ja nyt sitten katsotaan, [Puhemies koputtaa] mitä kokoomus tarjoaa gallupjohtajana — eikä se tarjoa valitettavasti lääkkeitä tähän. Perussuomalaisilla on kuitenkin selvä linja. Tulkaa sen taakse, niin me saamme muutoksen aikaan tässä maassa, suomalaisten parhaaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-15T17:50:04,2022-06-15T17:53:28,Hyväksytty,1.1
2022_73_168,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_169,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä omalta osaltani lopuksi tähän julkisen talouden keskusteluun, että se, mikä minua todella huolestuttaa, on tuo edustaja Kankaanniemen oivallisesti esiin tuoma eurooppalainen rahoitustilanne. Korko nousee siellä niin hurjaa vauhtia. Italiassa neljää viittä prosenttia alkavat korot olla, ja alkavat olla Italian pankit siinä tilanteessa, että saavatko ne enää... Niiltähän loppuu se rahaliikenne sinä päivänä, kun pankkisektorin sisältä häviää luottamus sitä pankkia kohtaan.
Olemme sillä tiellä, että päivittäin tulee tapauksia talousvaliokuntaan, jossa edustaja Reijosen kanssa istumme kuulemassa näitä suuria viisauksia — erinomaiset valiokuntaneuvokset osaavat tämän meille erinomaisen hyvin kertoa, kiitos heidän ammattitaidostaan, huippuosaajia kaikki. Se, mikä herättää suurta huolta, on tämä korkokehitys ja Euroopan unionin taloudellinen tilanne. Mitään muuta sillä porukalla ei ole esittää tälle maalle kuin elvytyspakettia, tukipaketteja, erilaisia sosiaalisia tukipaketteja, joilla haetaan vain sitä, että Etelä-Euroopan, Välimeren maiden horjuvia talouksia tuetaan mitä kummallisimmilla hommilla. Viimeksi oli tämä elvytyspaketin rahoitus, jolla italialaiset perheet ja merenrantahuvilat laitettiin kuntoon sadan prosentin avustuksella, joka Euroopan unionilta saatiin. Onhan se törkeä homma, että Euroopan unioniin maksamme kuusi miljardia ja sitten niillä laitetaan Rivieralla asuntoja kuntoon. Sen karmeampaa väärinkäytöstä en osaa näin äkkiä kuvitella. Sitä kohti ollaan menossa.
Nyt sitten kun ollaan tilanteessa, että Eurooppa on ilmeisesti, ja onkin, menossa valtavaa lamaa kohti, niin ollaan tuomassa uusia kiireellisiä esityksiä talousvaliokuntaan. Esimerkiksi pitää antaa lausuntoja päivän varoitusajalla, ollaanko samaa mieltä vai eri mieltä. Kaikki johtuu vain siitä, että annettiin se elvytyspaketti reilu vuosi sitten, kyllä, 17. toukokuuta 21 — muistan elävästi. Silloin annettiin oikeus siihen. Romutimme itseltämme sen niin sanotun no bail-out ‑suojan elikkä Maastrichtin sopimuksessa sovitun suojan. Pienten jäsenmaiden vaatimushan oli silloin, että nämä pienet jäsenmaat eivät missään olosuhteissa joutuisi suurten jäsenmaiden velkojen maksajiksi. Vaan nyt sitten on purettu meiltä se suoja.
Ja toinen on vielä pahempi: annoimme Euroopan unionille verotusoikeuden. Se on niin vakava virhe Suomen kansantalouden kannalta, että kyllä minä joka päivä voin huonosti, kun tuota asiaa joskus hetken aikaa mietin. Se on niin valtava rasite Suomen kansantaloudelle ja Suomen kansalle, että minä en sitä hiljaa voi katsella. Kun olen näitä puheenvuoroja pitänyt, niin olen kaikennäköisiä kommentteja elämäni aikana tästä kuullut, mutta minä en niitä pelkää, koska minun tehtäväni on suomalaisten ihmisten etujen ajaminen, ja kuten Urho Kaleva Kekkonen sanoi, Suomen kansanedustajien ja Suomen maan hallituksen tehtävänä ei nimenomaan ole mikään muu kuin suomalaisten etujen ajaminen, muuta tehtävää meillä ei täällä ole. Mutta olen siitä hyvin murheellinen, että tilanne on tämä.
Toivon suoraselkäisyyttä, kun nämä asiat kriisiytyvät, mitä en kyllä toivo, mutta pahoin pelkään, että se on meillä edessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T17:53:28,2022-06-15T17:56:42,Hyväksytty,1.1
2022_73_170,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_171,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Äsken nousi esille tämä EU-asia ja myös talousvaliokunta, ja itse myös siellä talousvaliokunnassa istun, ja kyllä siellä ihmetellä täytyy. Meinaa hiukset nousta pystyyn aina, kun kuulee näistä asioista. Kyllä minä tiesin, että EU:ssa päätetään aika paljon meidän asioista, mutta talousvaliokunnassa istuvana tietää todella paljon, mitenkä paljon tuleekaan asiaa. Ihan jatkuvasti tulee uutta, mitenkä pitäisi tehdä ja mitenkä menetellään. Siellä tulee valtavasti semmoisia ohjeita ja just tätä verotusta myös, siellä tulee monenlaista maksua ja tämmöistä, mitä on tulossa suomalaisillekin, ja se on tavallaan veroa, vaikka se on piiloveroa — voi olla jollain muulla, hirveän hienolla nimellä joku sanottu siellä, mutta se on kuitenkin veroa, mitä me maksetaan. Ihan uskomaton on määrä, mitä niitä esityksiä siellä tulee.
Pankkeihinkin liittyen on varmasti noussut esille monessa muussakin yhteydessä tämä talouspuoli, miten meillä suomalaisille pankeille kohta käy. Se on aika iso huoli, jos täällä meillä Suomessa ei ole omia pankkeja, että on kohta vain näitä eteläeurooppalaisia pankkeja. Silloin ollaan kyllä huonolla suunnalla, mutta eihän kyllä kohta ihmisillä ole varaa rahoja pankkiin laittaakaan, kun ne kaikki rahat muutenkin menevät EU:hun. Mutta toki huolta pitää kantaa tästä EU:sta ja tulevaisuudesta ja varsinkin siitä, että ihmisiltä niitä rahoja tunnutaan vievän sinne EU:hun niin monella eri perusteella: jos ei verona, niin jollakin muulla tavalla sitten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T17:56:42,2022-06-15T17:58:14,Hyväksytty,1.1
2022_73_172,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_173,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Josko minä nyt onnistuisin lopettamaan tämän keskustelun. — Sen verran pitää sanoa tuohon edustaja Hoskosen ja edustaja Reijosen esiin nostamaan asiaan, että olen talousvaliokunnassa varajäsenenä, ja täytyy kyllä sanoa, että siellä huimaa aika lailla, kun katsoo niitä esityksiä, mitä sinne tulee Euroopan unionista. Voisi sanoa, että siellä kauhistuu, kun näkee, mitä muut suunnittelevat meidän puolestamme, ja pidän ihmeellisenä, että itsenäisen valtion asioihin tavallansa tulee Euroopan unionista ohjaus, mitenkä tulee toimia. Arvostan edustaja Hoskosta, että hän täällä hallituksen jäsenenä pystyy suomimaan omaa hallitusta, kauhistelemaan sitä, mihin tämä on menossa. Teki mieli huikata väliin tuonne, että olisipa keskusta hallituksessa, mutta sitten muistinkin, että sehän on siellä, anteeksi. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-15T17:58:14,2022-06-15T17:59:41,Hyväksytty,1.1
2022_73_174,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Näin. — Ja nyt edustaja Hoskonen, nimi mainittiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_175,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En missään nimessä halua viedä edustaja Mäenpään iloa olla viimeinen puhuja. Tämä puhe ei kestä pitkään. Jos tunnet tuskaa, niin sen voit poistaa seuraavalla puheenvuorolla.
Juttu on nimittäin niin, että kun minä puhun tästä Euroopan unionin elvytyspaketista, silloin kerroin sen, mitä tiesin, ja minä en voi hyväksyä esimerkiksi sitä, että silloinen talouskomissaari Paolo Gentiloni vain viikkoa ennen meidän... Hän 10. päivä toukokuuta 2021 antoi julkisuuteen lausunnon, että tämä on ehdottomasti ainutkertainen, yksi ja ainoa elvytyspaketti, mikä tulee. Siis Suomen eduskunnalle, meille... Sitä sanaa ”valehdella” ei tietenkään saa käyttää, ja pyydän anteeksi, kun totean, että hän käytti asiassa erittäin niukasti totuutta tietäen, että näitä tulee, ja nyt kun Italian pääministerinä on entinen keskuspankin johtaja Mario Draghi, hän tietää tasan tarkkaan, miten Euroopan unionin jäsenmailta lypsetään rahaa heidän talousvaikeuksiinsa. Kun minä tuon tämän julki, niin jos tästä minulle syyte tulee tai jopa nakataan täältä pihalle, niin tulkoon, mutta ei se totuutta muuta miksikään. Ei edustaja Hoskosen sanoma ole tässä asiassa minkään arvoinen sinällään, mutta se on kansanedustajan velvollisuus. En minä kansanedustajana voi sallia sitä, että en kerro ihmisille, miten nämä asiat ovat. Minä en kerro totuuden vierestä asioita — sanon sen suoraan, niin kuin se on, ja jos siitä sitten minua moititaan, niin moitittakoon. Kyllä minun nahkani sen kestää jo. Sen verran on tullut treeniä viimeisen reilun vuoden aikana hankittua, että alkaa nahka olla jo sen verran paksu, että pientä kritiikkiäkin kestää.
Pahoittelen vielä edustaja Mäenpäälle. Jos haluatte olla se viimeinen, niin olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-15T17:59:47,2022-06-15T18:01:31,Hyväksytty,1.1
2022_73_176,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Ja yleiskeskusteluun, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_73_177,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti tässä vaiheessa esittelen valiokunnan mietinnön:
Kysymys on väliaikaisesta maatalouden kiinteistöverotuesta kuluvalle vuodelle, ja tämä lakiesitys annettiin eduskuntaan sen jälkeen, kun käytiin komission kanssa keskustelut siitä, että tämä menettely tilapäisesti hyväksyttiin kaiken kaikkiaan. Kyse on siis siitä, että tukea myönnettäisiin hakemuksesta eli alennettaisiin maatalouden kiinteistöveroa enintään 35 000, ja sitten tosiaan lokakuun loppuun mennessä hakemusten pitäisi olla ja tämän kuluvan vuoden loppuun mennessä päätökset sitten tulisivat.
Valiokunta puoltaa tätä esitettyä mallia ja tätä esitystä kaiken kaikkiaan.
Tässä toteamme, että tämä aiheuttaa myös sitten kompensaatiotarvetta kunnille, eli kaiken kaikkiaan noin 13 miljoonaa, hallitusohjelman mukaisesti, täysimääräisesti tullaan kompensoimaan kunnille verotulomenetyksiä. Koska kiinteistövero on vähennyskelpoinen, niin niitä tulee. Tämän toteamme tässä mietinnössä.
Sen lisäksi, puhemies, me toteamme muutaman sanan asiantuntijakuulemisista: Niissä sinänsä pidettiin tätä esitystä varsin hyvänä. Toisaalta nähtiin, että ehdotettu malli on hieman kankeahko menettely, ja oltaisiin ehkä joissain lausunnoissa toivottu ja pidetty parempana, että maa- ja metsätalouden kiinteistöt, talousrakennukset, olisi kokonaan vapautettu kiinteistöverosta, mutta toisaalta kuitenkin korostettiin esityksen kiireellisyyttä ja nopeaa toimeenpanoa. Lisäksi kuulemisissa tuotiin esille se, että myös valtion tukipolitiikassa tulisi käyttää harkintaa myös poikkeusoloissa. Eli nämä huomiot kirjasimme tähän mietintöön.
Kuten sanoin, pidämme tätä perusteltuna, ja toteamme, miksi tämä on tehty. Se on tehty tietenkin sen vuoksi, että tämä on yksi toimi, jolla helpotetaan tätä maatalouden suurta kustannuskriisiä, missä nyt ollaan, ja toisaalta myös sitten turvataan tärkeää huoltovarmuutta. 
Valiokunnalla ei ole yksityiskohtiin huomautettavaa, ja toteamme, että koska tämä vaatii tätä tietynlaista hakemismenettelyä, niin voi olla, että se on menettelynä hieman kankeahko, mutta siitä huolimatta tämä on perusteltu ja hyväksyttävissä ja olemme tämän takana.
Lopuksi todetaan, että tähän liittyy myös aloite, joka on täällä eduskunnassa tehty, jossa esitetään, että jatkossa kiinteistöveroa näistä tuotantorakennuksista ei perittäisi lainkaan, mutta tätä emme ole sitten puoltamassa.
Eli näiltä osin esityksen mukaan tämä mietintö lähtisi, ja sitten tähän tulee erikseen, puhemies, vastalauseita. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-15T18:02:00,2022-06-15T18:05:26,Hyväksytty,1.1
2022_73_178,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Näin. Kiitoksia valiokunnan verojaoston puheenjohtajalle. — Nyt äsken mainitun aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_179,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi. Siis tässä sanotaan jo ”kiinteistöverotuki”. Edustaja Viitanen, joka tässä äsken valtiovarainvaliokunnan puolesta esitteli tämän, käytti sanaa ”kankea”, ja tämä kiinteistöverotuki-sana kyllä jo kuvaa sen, minkälaista kankeutta tästä tulee.
Siitä kiitän valtiovarainvaliokuntaa, että he ovat ottaneet huomioon tässä lakialoitteeni, jonka tein viime syksynä, elikkä lakialoitteen laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Tein silloin lakialoitteen, jonka sisältö on pääasiallisesti seuraava: Lisätään kiinteistöverolaissa 654/1992 määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
Edustaja Viitasen puheesta sai sen käsityksen, että olisin tehnyt sen lakialoitteen myöhemmin ja esittänyt, että jatkossa ne olisivat aina vapaita. Siis minä olen tehnyt ensin lakialoitteen ja hallitus on ilmeisesti sitten huomannut, että siinä on jotain ideaa, ja he ovat ottaneet sen käyttöön, mutta he ovat jatkaneet sitä sillä tavalla, että se on voimassa vain tänä vuonna ja se maksetaan verotukena. Edustaja Viitanen ansiokkaasti toi esiin sen, että se täytetään hakemuksesta.
No, kun olen keskustellut maanviljelijöiden kanssa, niin he kertovat, että maksulaput ovat jo tulleet, ja käsittääkseni vero pitää maksaa ennen kuin on se ajankohtainen haku siinä kiinteistöverotuessa. Ehkä tämä on yksi semmoinen hallituksen tapa työllistää meidän kansalaisia. Kun he ovat kehuneet, että työllisyys on kasvanut, niin tällä tavalla se ainakin kasvaa, ja tämä on myös byrokraattinen ja kankea.
Täällä hallituksen esityksessä ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kyse on väliaikaisesta toimenpiteestä, jota sovellettaisiin vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa — siis yhtenä vuotena — ja sitä perustellaan maatalouden kustannuskriisillä. Se lähtökohta, mistä minä olen tätä lakialoitetta lähtenyt tekemään, on se, että maatalouden kustannuskehitys on ollut jo pitkäaikaisesti heikentynyt. Tiedän, että tämä ei korjaa isosti maatalouden ongelmia, mutta tässä on sellainen hyvä puoli, että tämä mielestäni kohdistuu oikein. Tämä kohdistuu semmoisille tiloille, jotka ovat hiljan investoineet, tehneet kalliita rakennuksia. He saavat tästä hyödyn, koska myös monet näistä nuorista viljelijöistä ovat aika rohkeasti tehneet investointeja maatalouteen, ja tämä heille suotakoon. Mutta tosiaan toivoisimme, että se olisi tehty pitkäaikaisena päätöksenä, jolloin se antaisi maataloudelle myöskin semmoisen pitemmän jatkumon tai näyn, että valtio on kiinnostunut heidän ongelmistaan ja yrittää helpottaa heidän asemaansa.
Täällä on vastalause, jonka ovat allekirjoittaneet valtiovarainvaliokunnassa perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja kokoomus. Alun perin, kun keräsin nimiä tähän lakialoitteeseeni, sain siihen nimiä omasta puolueestani, kristillisdemokraatit muistaakseni kaikki, yksittäisiä kokoomuksesta, ja myös keskustasta oli allekirjoituksia, muutama edustaja, yksi nykyinen ministeri, ja sitten sosiaalidemokraateistakin oli yksi allekirjoittaja, ja VKK:n ainut kansanedustaja on sen myös allekirjoittanut.
Arvoisa puhemies! Teen käsittelyn pohjaksi vastalauseen mukaisen ehdotuksen, jonka mukaan toinen ja kolmas lakiehdotus hyväksytään mietinnön mukaisesti, hylätään ensimmäinen lakiehdotus ja hyväksytään uusi lakiehdotus lakialoitteeni LA 54/2021 pohjalta. Tämä on siis esitykseni.
Vielä nyt sillä tavalla, että hallituksen esitys on kyllä ihan oikeansuuntainen, mutta mielestäni olisi tasa-arvoista, jos me täällä Suomessa kohtelisimme omia maanviljelijöitämme samalla tavalla kuin esimerkiksi Ruotsissa kohdellaan. Siellä ei ole maatalouden rakennuksissa ollenkaan kiinteistöveroa. Sillä tavalla tämä olisi myös Euroopan unionin sisällä tasa-arvoista, että eri maista olevat ihmiset, maanviljelijät tässä tapauksessa, voitaisiin katsoa tasa-arvoisiksi omassa työssään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-15T18:05:27,2022-06-15T18:12:10,Hyväksytty,1.1
2022_73_180,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_181,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Mäenpään tekemää esitystä ja sitä, että tätä viedään eteenpäin opposition yhteisen vastalauseen pohjalta.
Tässä yhteydessä vielä kerran kiitokset edustaja Mäenpäälle tästä alkuperäisestä lakialoitteesta, joka täällä eduskunnassa on saanut kyllä suuresti tukea. Voi sanoa, että ensimmäisen kauden kansanedustajalle se on sulka hattuun, kun huomaa, että myöskin hallitus tarttuu esitykseen ja vie sitä eteenpäin — joskaan ei ehkä ihan juuri sellaisena, mitä olisimme tässä vastalauseessakin toivoneet, elikkä niin että pysyvästi tämä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverovapaus olisi toteutettu, vaan hallitus on sitten lähtenyt tätäkin asiaa komissiosta kyselemään ja päätynyt sitten tällaiseen väliaikaiseen ratkaisuun.
Voi sanoa, että tässä vastalauseessa tuo ensimmäinen vastalauseen lausumaesitys puuttuu juuri tähän asiaan, ja ehkä tässä voi sanoa, että hivenen omaakin kädenjälkeäni sen muotoilussa on. Elikkä ylipäätänsä kansallisessa kompetenssissa olevissa asioissa, kuten nyt vaikkapa veropolitiikka tai sosiaalipolitiikka, päätöksenteko pitää pitää omissa käsissä, ja tuntuu kummalliselta, että veroasiaa on ylipäätänsä lähdetty kyselemään ja lähdetty rinnastamaan sitä jonkunlaisena valtiontukena tai vastaavana. Ruotsin esimerkki näyttää meille, että kiinteistöveroa ei tarvitse periä, jos kansallisesti on näin päätetty, ja katson, että tässä verokysymyksessä Suomessa aivan samalla tavalla meidänkin tulisi linjata. Siinä mielessä on tärkeää, että tulevaisuudessa ymmärrämme sen, että ne kysymykset, jotka kuuluvat kansalliseen kompetenssiin, myöskin itsenäisesti täällä linjataan.
Niin kuin sanottu, tässä hallituksen esityksessä on kyseessä väliaikainen tuki, ja siinä mielessä pidän sitä vain niin kuin pienenä kädenojennuksena maatalouden syvään kriisiin, ja siksi, kun katsotaan pidemmällä tähtäimellä maatalouden tilannetta, ehdottomasti tämä kiinteistöverosta vapauttaminen kokonaisuudessaan olisi paikallaan. Tietenkin tässä tilanteessa tämä ennen kaikkea tämän laskentamallin takia auttaa erityisesti niitä tiloja, jotka ovat nyt tehneet isompia investointeja vastikään, ja tietysti monesti silloin on kysymys todennäköisesti nuoremmista viljelijöistä, jotka ovat kenties sukutilan saaneet haltuunsa ja siinä yhteydessä tehneet sitten tuotantorakennuksia lisää, koska näiden tuotantopanosten osuudesta sitten tiettyyn määrään asti se 15 prosenttia hyväksytään ja siltä osin määritellään kiinteistöveron määrä.
Sitten vielä näihin lausumiin, mitkä myöskin tuossa ovat esillä:
Ensinnäkin todellakin tämä tärkeä linjanveto, periaatteellinen kysymys siitä, että verokysymykset kuuluvat kansalliseen kompetenssin.
Sitten myöskin haluamme hallitusta ylipäätänsä patistaa siihen, että on katsottava nyt tätä maatilatalouden tulonmuodostusta, ja hallituksen on tehtävä kaikki, minkä he voivat, sen varmistamiseksi, että meillä maatilataloutta pystytään harjoittamaan tulevaisuudessa. Tämä on kansakunnan huoltovarmuuskysymys, ja tämä on ruokaturvallisuuskysymys. Kun maailmalta uutisia kuulee, niin kyllä hyvin levottomaksi tulee mieli ja on suorastaan peloissaan sen suhteen, mitä ensi syksy tuo tullessaan. Nyt jo tällä hetkellä ruokakriisi ja nälänhätä uhkaa paikoitellen, ja tilanne voi mennä vain huonompaan suuntaan, kun on kyse muun muassa Ukrainan ja Venäjän tuottaman viljan kadosta ja siitä, että vaikka sieltä satoa tulisi, niin sitä ei saada sitten Ukrainan osalta liikkeelle, ja sitten taas tietenkin Venäjän omissa intresseissä ja pelikirjassa saattaa jopa olla ajatus siitä, että ruokakriisin kautta tätä tilannetta maailmassa edelleenkin eskaloitetaan.
Kolmantena sitten noissa lausumissa on otettu kantaa lannoitteitten arvonlisäveron palautukseen, joka omalta osaltaan olisi helpottamassa juuri tässä tilanteessa, jossa nyt tiedetään, että kun tänä keväänä etukäteen viljelijöiltä kysyttiin, niin noin kolmasosa peltopinta-alasta viljelijöitten mielestä oli sellaista, josta jouduttiin miettimään, voidaanko sinne kylvää vai eikö, koska lannoitteitten hinnat ovat nousseet niin nopeasti ja myöskin siemenviljan hinta, ja siinä mielessä on se pohdinta, onko varaa lähteä tuottamaan ruokaa.
Onhan tämä tietyllä tavalla aika absurdi tilanne, että meillä ei ole varaa tuottaa ruokaa, ja kyllä tässä ruokaketjussa on monenlaista ongelmaa. Täällä kristillisdemokraatit jo ovat tuoneet kevään aikana oman kriisipaketin niin maatalouden kuin energiapuolen asioitten kuntoon laittamiseksi, ja täytyy toivoa, että hallitus myöskin niihin toimenpiteisiin tarttuisi.
Tosiaankin jos nyt tällä kertaa ei vielä tässä salissa saada enemmistöä tämän lakiesityksen pohjalta tehdyn vastalauseen taakse, niin toivon, että tulevaisuudessa kuitenkin tämä väliaikainen kiinteistöveronpalautus muutettaisiin pysyväksi ja sitä kautta pystyttäisiin maatilatalouden ahdinkoa omalta osaltaan helpottamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-15T18:12:13,2022-06-15T18:18:24,Hyväksytty,1.1
2022_73_182,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_183,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maatalous on älyttömän tärkeää ja se, että me saamme kotimaista ruokaa, ja kotimaista ruokaahan ei tule, jos sitä ei tuoteta täällä meillä Suomessa. Perussuomalaiset ovat tehneet paljon esityksiä, nostaneet esille maaseudun ja maatalouden hätää ja sitten myös sitä tärkeyttä.
Nyt tämä esitys, mitä on käsitelty, koskee noita maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveroja. Meidän perussuomalaisten edustaja Mäenpää on tehnyt valtavan hyvän esityksen, hyvän aloitteen, sen takia, että poistettaisiin tämä kiinteistövero maatalouden tuotantorakennuksilta. Se on todella, todella hyvä aloite. Hallitus kyllä otti vähän koppia tuosta ja teki semmoisen aloitteen, että nyt laitetaan eteenpäin sitä yhdeksi vuodeksi mutta vain yhdeksi vuodeksi. On se aika väpelöintiä, että yhdeksi vuodeksi annetaan helpotusta eikä sekään ole suoraan sitä helpotusta vaan tulee semmoista niin kuin verotukea, eli tosi byrokraattiselle kuulostaa, mutta se, mitä perussuomalaisten Mäenpää teki, oli hirveän selkeä esitys ja, sanoisin, todellakin kannatettava asia.
Kun tuossa kuulimme äsken keskusteluissa, että hallitus on nyt mennyt semmoisen asian tekemään, että on jopa EU:lta vissiin kysytty, saadaanko Suomessa näin tehdä, että annetaan helpotuksia, niin onhan tämä ihan ennenkuulumatonta. Kyllä meidän pitää voida päättää ihan kysymättä EU:lta joka asiasta, jopa semmoisista asioista, mitkä eivät edes kuulu EU:lle. Jotenkin ihmettelen tätä.
Jotenkin tämä on tämmöistä vähän väpelöintiä nyt ollut, että ei kunnolla laitettu kerralla sitä asiaa kuntoon, niin kuin just Mäenpää oli esittänyt. Toivotaan, että jatkossa hallitus kuuntelee enemmän oppositiopuolueiden ehdotuksia. Perussuomalaisilta on tullut kovasti hyviä ehdotuksia maaseudun hyväksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-15T18:18:24,2022-06-15T18:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_73_184,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_185,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämpimät kiitokset edustaja Juha Mäenpäälle, teitte erinomaisen ja ajankohtaisen lakialoitteen syksyllä, ja kiitokset tietysti hallitukselle siitä, että se lähti seuraamaan sitä lippua, jonka edustaja Mäenpää nosti korkealle ja teki tämän esityksen. Itsekin olen joskus nuorena kansanedustajana saanut jonkun lakialoitteeni tällä tavalla menemään eteenpäin, että olen tehnyt aloitteen, kerännyt siihen paljon nimiä ja sitten hallitus on tehnyt siitä oman esityksen, ja siellä kyllä perusteluissa luki nimeni, ja tietysti olin siitä silloin otettu, kun näin tapahtui. Se on aika historiallista. Ja niin kuin tässä joku totesi, ensimmäisen kauden edustaja Mäenpää saa tästä kyllä mahtavan sulan hattuunsa. Teillä varmasti on hattu, kun olette Pohjanmaalta ja teillä on nämä asusteet yleensäkin kohdallaan.
Arvoisa puhemies! Olemme tottuneet jo EU-jäsenyyden alusta lähtien siihen, että maatalouspolitiikka on unionin yhteistä politiikkaa. No, sen sijaan meillä on kyllä jatkuvasti korostettu, että metsäpolitiikka, sosiaalipolitiikka ja veropolitiikka ovat kansallista politiikkaa. Täällä edustaja Hoskonen edellisessä puheenvuorossa, edellisen asian kohdalla, puhui metsäpolitiikasta, ja taisin itsekin siitä jotain mainita. On todella tärkeää, että metsäpolitiikka pidetään kansallisissa käsissä eikä sitä esimerkiksi ympäristövouhotuksen nimissä viedä EU:n päätösvaltaan, komission varapääjohtaja Timmermansin käsiin. Hän kyllä hamuaa kaiken mahdollisen, on todella valtaa haluava ja sen kahmiva vaikuttaja, hollantilainen sosialisti. Ja niin kuin meppimme Teuvo Hakkarainen sanoi, että kun me emme neuvo hollantilaisia tulppaanien kasvattamisessa, niin ei tarvitse myöskään hollantilaisten tulla neuvomaan suomalaisia metsänomistajia metsän hoidossa ja käytössä. Se oli viisaasti sanottu. Eli metsäpolitiikka pysyköön kansallisissa käsissä, se on kohtalonkysymys.
Samaten tämä sosiaalinen ilmastorahasto on karmea esimerkki siitä, että EU:sta tehdään sosiaalinenkin tulonsiirtounioni. Emme hyväksy sitä missään tapauksessa. No, tähän asiaan nämä eivät liity, mutta tähän liittyy se, että hallitus meni kysymään maatalouden ollessa Suomessa äärimmäisessä ahdingossa lupaa komissiolta, saako maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistaa. Niin kuin kuultiin, Ruotsissa sitä ei ole, ja Suomen hallitus menee kysymään, että ”anteeksi, saisimmeko poistaa tämän”, ja sieltä sitten sanotaan, että ette saa kuin vuodeksi. Hävytöntä alistumista. Joku viisas sanoi, että ei pidä kysyä, jos ei ole varma vastauksesta. Hallitus kysyi ja vieläpä sitten tottelee tällaisia järjettömiä vastauksia. Minusta tämä on veropolitiikkaa ja huoltovarmuuspolitiikkaa, jonka pitää olla kansallisissa käsissä, eli me pelastamme maatalouden siitä syvästä ahdingosta, jossa se tänä päivänä on, ja tätä hallitusta, joka tällä tavalla menetteli tässä asiassa, en kyllä osaa kovin korkealle arvostaa. Sen sijaan edustaja Mäenpää saa kyllä suuren arvostuksen.
Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni tämän vuoden kiinteistöveron ensimmäinen erä on tullut maksuun tai menee maksuun heinäkuun alussa. Ainakin itselleni tuli ensimmäinen erä heinäkuussa maksettavaksi ja toinen erä, oliko se, syyskuussa. Eli nyt viljelijät joutuvat jostakin kaivamaan sen rahan, jolla maksavat nämä kiinteistöverot, ja sitten joutuvat anomaan sen takaisin ja saavat joskus aikanaan takaisin sen valtiolta tai kunnalta. No, Verohallinto kerää ja tilittää kunnille, ja tässä tapauksessa ne eivät kunnille asti varmaankaan mene, vaan sitten se palautetaan anomuksesta. Olisi kyllä toivonut, että tässä olisi tehty pysyvä ratkaisu ja automaattinen ratkaisu niin, että viljelijöiden ei tarvitsisi tässä tilanteessa edes maksaa sitä. Ymmärrän, että byrokratia on tällaisia vaatimuksia asettamassa jossakin tilanteessa, mutta pitäisi päästä joustavampaan.
Arvoisa puhemies! Meillä on edessä huolestuttavat näkymät huoltovarmuuden ja nimenomaan ruokahuollon osalta jo ihan lähikuukausina, lähimmän vuoden aikana. Vetoan hallitukseen: tehkää toimenpiteitä maatalouden pelastamiseksi tässä maassa älkääkä alistuko Brysselin järjettömään saneluun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-15T18:20:28,2022-06-15T18:26:17,Hyväksytty,1.1
2022_73_186,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_187,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä on hyvä esitys, keneltä se on tullutkin. Kiitos esityksestä Mäenpäällekin, mutta myös hallitukselle — tämä on tätä kokonaispakettia, 300 miljoonan pakettia, siihen liittyvää.
Todellakin meillä maatalouden ahdinko on aika syvä tällä hetkellä. Meillä on rankasti taloudellisissa vaikeuksissa varmaan noin tuhat maatilaa ja viisituhatta on tällä hetkellä kaikkenansa taloudellisissa ongelmissa. Ja sitä kautta, kun vielä inflaatio nostaa tuotantopanosten hintoja, varmaan näitten maanviljelijäyritysten määrä kasvaa edelleen. Eli tämä on todella hieno kädenojennus tällä hetkellä näille viljelijöille ja varsinkin näille nuorille viljelijöille, jotka ovat siihen yhden robotin navettaan tai kahdenkin robotin navettaan sijoittaneet — siihen yhden robotin navettaan vähintään miljoona euroa, ja kun tulee eläinpääoma päälle, niin puhutaan vähintään kahden miljoonan investoinneista, koneet ovat siinä ehkä sitten jo mukana. Heillä on velkaa päällä kovastikin, niin että tämä tulee helpottamaan edes vähäsen.
Näitä muita toimenpiteitähän siinä paketissa on ollut sitten myös energiaveron palautus, ja siinä on kritiikin kohta itseltäni siihen, että se ei koske urakoitsijoita. Eli maatilat saavat itse sen energiaveron palautuksen, mutta sitten kun he teettävät työtä näillä urakoitsijoilla, niin se ei näihin kohdennu. Eli tässä on aloitteen paikka jälleen, millä tavalla me se energiaverokuvio... Tällä hetkellä varmaan tässä on erilaisia sopimuksia tilojen ja urakoitsijoitten välillä tehty.
Yksi, mikä valtiovarainvaliokunnassakin käsiteltiin, oli sitten tämä valtion takaus näille kriisilainoille, ja se väline on epäonnistunut, voin sen suoraan sanoa. Siinä on se, että velallinen ei tarvitse lisää velkaa, vaan pitäisi miettiä sitä, millä yhdistetään vanhoja lainoja, ja niille voitaisiin sitten valtion takaus antaa. Tässä olisi yksi asia. Tulisi vielä uudestaan harkita, voidaanko näitä muuttaa.
Yhdyn edelliseen puhujaan siinä, että tämä saatiin vuodeksi. Itse kanssa toivon ja yhtä lailla keskustan näkemys on ollut se, että tämä olisi pidempiaikainen — tuossa meidän veroasiantuntijan kanssa eli edustaja Esko Kivirannan kanssa on keskusteltu tästä asiasta.
Todella ollaan kriisissä: mietitään, millä tavalla leipää ja lämpöä saadaan sitten ensi vuodelle. Tämä leivän rooli on tärkeä, ja siinä, millä tavalla maatalouden toiminta pyörii, yhtä lailla se lämpö ja huoltovarmuus myös siltä puolelta ovat tärkeitä asioita. Siinä, ettemme tiedä vielä, kun viime kuun inflaatio oli seitsemän prosenttia, mihinkä se menee ja mihinkä se nostaa näitten tuotantopanosten hintoja, meillä on vielä tämänkin hallituksen aikana ja tulevien hallituksien aikana tekemistä. Tuleviin hallitusohjelmiin liittyen toivon, että kaikki puolueet katsovat maatalouden ahdingon suuntaan ja tehdään ideoita ja kuunnellaan viljelijöitä, että saadaan lävitse niitä asioita, mitkä helpottavat sitä arkea.
Kiinteistöveron osalta vielä yksi näkökulma. Tämä meidän hyvinvointialueuudistus muuttaa siinä olevien kiinteistöjen omistajia. Esimerkiksi myös tämmöiset yhdistystoimijat tai vapaaehtoistoimijat, kuten esimerkiksi vpk:t eli sopimuspalokunnat, missä kiinteistöt sitten ovatkin, joutuvat maksamaan kiinteistöveroa. Tulisi miettiä sitä, että näiltä meidän yhteiskunnan aktiivitoimintaa ja kriisitoimintaa varten olevilta toimijoilta ja yhteisöiltä ei tulisi kiinteistöveroa periä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-15T18:26:19,2022-06-15T18:30:52,Hyväksytty,1.1
2022_73_188,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Mäenpää vielä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_73_189,73/2022,2022-06-15,13.59,18.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kiinteistöveron poistaminen menee tällä tavalla: salissa siitä äänestetään perjantaina, ja sitten me näemme, mikä on tulos.
Edustaja Pirttilahti nosti kuitenkin tuossa vähän asian sivusta esiin kanssa tämmöisen asian, joka vaikuttaa maatalouden tulokseen ja kustannuksiin. On sillä tavalla, että maataloudessa hyvin usein nykypäivänä on niin, että kaikilla tiloilla ei ole kaikkia koneita ja siellä suoritetaan työtä urakointina, teetetään jollakin toisella urakoitsijalla. Ja silloin, kun käsiteltiin maatalouden energiaveron palautusta polttoaineen osalta ja mahdollisesti sen korottamista, toin esiin myös tämän huolen, että tämä on aika inhottava tilanne, että jos esimerkiksi maitotila teettää rehunteon jollakin muulla ja sinne tulee joku tekemään ajosilppurilla töitä ja sen kulutus saattaa olla päivässä jopa tuhannen litraa polttoainetta — sillä tosin tehdään huomattavan paljon tehokkaammin se työ ja paljon laajemmalta alalta, niin että ne hehtaarimäärät ovat valtavat, mitä sillä päivässä tehdään — niin tavallansa, kun urakoitsija ei saa sitä energiaveron palautusta siitä, ainoastaan tuottaja, siellä myös kasvaa se kulu per tuotettu maitolitra tai tuotettu lihakilo. Sen takia olisi hyvä, että energiaveron palautus saataisiin koskemaan myös ruuantuotantoketjussa mukana olevia urakoitsijoita. Se olisi tosi tärkeä asia. Yritin silloin evästää maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa Kalmaria ja pyysin, että hän kuuntelisi sen puheeni ja ottaisi sen jo siellä huomioon, kun sitä lakia valmisteltiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_73+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-15T18:30:53,2022-06-15T18:33:31,Hyväksytty,1.1
2022_74_1,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän nyt paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen ja kohdistuu yhdelle ministerille. Edelleen välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_2,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Nyt aloitetaan. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_3,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten käytiin eduskunnassa kova vääntö EU:n elvytyspaketista. Hallitus väitti, että paketti olisi ainutkertainen ja tarkkarajainen. Eduskunta paalutti tiukat ehdot, ettei jatkossa sellaisia tulonsiirtoja hyväksyttäisi, mutta niin te hallituksessa vain olette hyväksymässä. 
EU:ssa viedään vauhdilla läpi sosiaalista ilmastorahastoa. Se tarkoittaa selkokielellä, että vaikkapa Puolassa tai Unkarissa luovuttaisiin fossiilisista polttoaineista suomalaisten rahoilla, samalla kun suomalaiset maksavat polttoaineista EU:n korkeinta hintaa. Hallitus on väittänyt olevansa rahastolle kriittinen, mutta niin vain hanke raksuttaa eteenpäin Brysselissä kriittisyydestänne vähät välittäen. Hallitus onkin jo veivannut puheensa siihen asentoon, että millainen rahaston pitäisi olla jos ja kun se toteutuu.
Arvoisa puhemies! Kysynkin hallitukselta: miten te selitätte tämän takinkäännön? Miksi te ette sano suoraan ei tälle taas uudelle häpeämättömälle välistävedolle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T16:02:23,2022-06-16T16:03:31,Hyväksytty,1.1
2022_74_4,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_5,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin sovittiin tästä yhteisestä EU:n elpymisrahastosta. Sen toimeenpano on parhaillaan käynnissä, ja myös Suomessa on tehty kestävän kasvun ohjelma. Ja voi sanoa näin Ukrainan sodan valossa — Venäjän käynnistämän sodan valossa — että sinänsä sen elpymisvälineen käyttö on nyt oikea-aikaista, koska sillä voidaan tukea vihreätä siirtymää, sitä, että EU:ssa ja Suomessa ollaan aiempaa omavaraisempia energiantuotannon suhteen ja vieläpä tavalla, joka edistää meidän tavoitetta tulla hiilidioksidineutraaliksi eli päästä eroon kasvihuonekaasupäästöistä. Seuraamme hyvin tarkoin, että toimet ovat oikeasuuntaisia ja että ne tehdään yhteisesti sovittujen ohjelmien mukaisesti. 
Mitä tulee ajatukseen tästä EU:n uudesta ilmastotoimi- ja sosiaalirahastosta: Me olemme noudattaneet siinä hyvin tiukkaa linjaa. Uutta rahastoa ei tarvita, ja nyt puheenjohtajamaa Ranska esittää, että rahoituskehyksiä ei avattaisi vaan pystyttäisiin tekemään tarvittavat ratkaisut nykyisten rahoituskehysten puitteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-06-16T16:03:31,2022-06-16T16:04:46,Hyväksytty,1.1
2022_74_6,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Näin. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Mäkelä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_7,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tähän kysymykseen en saanut suoraan vastausta, niin kysyn sitten isomman kysymyksen:
EU:n parlamentti on äskettäin esittänyt perussopimusten muuttamista. Parlamentin esittämät muutokset ovat kauheaa kuunneltavaa. Listalla on siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin yhä useammissa asioissa ja EU:n vallan laajennus myös terveys-, sosiaali- ja puolustuspolitiikkaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Herranen aika!] Kaiken huippu on vaatimus lainsäädäntöoikeudesta ja budjettivallasta EU-parlamentille — synkkää ja syvää liittovaltiokehitystä. Toteutuneena nämä muutokset merkitsisivät itsenäisen päätösvallan loppumista — Suomi sellaisena kuin sen nyt ajattelemme, lakkaisi olemasta. Taas kerran EU hyväksikäyttää kriisiä valtansa syventämiseen ja kansallisvaltioiden itsenäisyyden kiistämiseen.
Arvoisa puhemies! Nyt ei riitä kriittisyys. Kysynkin pääministeri Marinilta: tuleeko Suomi yksiselitteisesti ja ilman mitään kiertelyä, tarvittaessa vaikka ainoana maana yksimielisyysvaatimuksen nojalla, torjumaan ehdotetun perussopimusten muuttamisen? [Petri Huru: Sanotteko ei? — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T16:04:47,2022-06-16T16:05:54,Hyväksytty,1.1
2022_74_8,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_9,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Euroopan parlamentilla tietenkin on mahdollisuus ja oikeus tehdä erilaisia esityksiä, ja Suomi ei kuitenkaan ole tukenut tai esittänyt minkäänlaisia muutoksia perussopimuksiin. Me emme nyt kaipaa perussopimusmuutoksia, vaan me kaipaamme toimivaa EU:ta, joka on toimintakykyinen vaikeissa tilanteissa. Me olemme kokeneet nyt kaksi historiallista kriisiä viime vuosien aikana: ensimmäisenä globaalin pandemian, nyt sodan Euroopassa. Me tarvitsemme toimintakykyistä EU:ta, ja onneksi EU on myös tänä keväänä osoittanut vahvaa toimintakykyä Ukrainan kriisissä asettamalla vahvoja sanktioita Venäjää kohtaan ja samalla tukemalla Ukrainaa mittavasti — tietenkin jäsenmaat tässä ovat avaintoimijoita. Me tarvitsemme toimivaa EU:ta. Me emme sinänsä ole tukeneet ajatusta siitä, että pitäisi lähteä tälle perussopimusten muutosten tielle, mutta tietenkin parlamentilla on mahdollisuus näitä erilaisia esityksiä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:05:58,2022-06-16T16:06:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_10,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_11,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useissa EU-maissa on tuettu ja tuetaan kansalaisia selviämään inflaation kanssa esimerkiksi polttoaineiden ja energian veronalennuksin. Tämä kansalaisten auttaminen epäilemättä on aiheuttanut näiden maiden valtiontalouksiin jonkinlaista rasitetta, ja ehkä juuri tästäkin syystä komissio sitten kaavailee tällaista sosiaalirahastoa. Eli tällä kertaa rautalangasta: Suomi tällaisessa välineessä maksaisi muiden jäsenmaiden omille kansalaisilleen antamia tukia, siis samaan aikaan, kun Suomen hallitus ei edelleenkään näe tarpeelliseksi auttaa omassa maassa meidän omia kansalaisiamme selviämään näiden hintojen ja inflaation kanssa. [Leena Meri: Niinpä! — Antti Lindtman: Tuo ei pidä paikkaansa!] Tämä on paitsi tietenkin hyvin epäoikeudenmukaista, kuten kaikki ymmärtävät, myös suoraan sanottuna röyhkeää — että täällä kärvisteltäisiin ja Välimeren rannoilla sitten elettäisiin näillä rahoilla. [Vasemmalta: Törkeä väite!]
Haluaisin vielä selvemmän vastauksen eurooppaministeri Tuppuraiselta. [Puhemies koputtaa] Tuletteko torjumaan tällaisen tulonsiirtovälineen kaikissa oloissa? [Jussi Saramo: Uskotteko te itse näihin juttuihin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-16T16:06:58,2022-06-16T16:08:14,Hyväksytty,1.1
2022_74_12,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_13,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purra, esititte aika värikkään kysymyksenasettelun. [Mauri Peltokangas: Suora kysymys, suora vastaus!] Haluan myös sanoa, vaikka se ei kuulu minun vastuualueelleni, että Marinin hallitus on tehnyt kyllä hyvin paljon tavallisten ihmisten pärjäämisen edistämiseksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä vai ei?] Ajatellaan vaikka, että elokuun alusta tulee kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaaliturvaetuuksien ylimääräinen korotus, monta kymmentä euroa tavallisen pienituloisen eläkkeensaajan arkeen. [Mika Niikko: Minkä maan?] Ei ole mikään asioita kokonaan muuttava, mutta kuitenkin askel eteenpäin. Me haluamme pitää huolta, että Suomessa kaikki pysyvät mukana, mutta teemme sen tavalla, joka sopii meille.
Me emme kannata sitä, että luotaisiin EU-väline, jossa annettaisiin suoria tulotukia kotitalouksille. Suomi vastustaa sitä. Meidän kantamme on tähän hyvin kriittinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kriittinen vai ei?] Tämä ilmastotoimien sosiaalirahasto sellaisena kuin sitä komissio esitti — sitä esitystä ei enää ole. Nyt keskustellaan aivan uudesta tilanteesta, keskustellaan siitä, millä tavalla irtaudutaan venäläisestä fossiilienergiasta ja miten se tehdään tavalla, joka rakentaa aiempaa omavaraisempaa Eurooppaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-06-16T16:08:14,2022-06-16T16:09:14,Hyväksytty,1.1
2022_74_14,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_15,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeriltä nyt ei vain saa suoraa vastausta ”kyllä” vai ”ei”. Ymmärrämme nyt sen, koska sitä väännetään ja pyöritään kuin kissa kuuman puuroastian ympärillä. On siis syntymässä tulonsiirtoautomaatti, jolla valutetaan suomalaisen veroeuroja esim. Italian hyväksi. Se on rajat ylittävää sosiaaliturvaa. Suomi maksoi juuri 6,6 miljardia. Mitä me saimme elvytyspaketista? Neljä miljardia miinusta. Tämä on käsittämätöntä kehitystä. Euroopan unioni luo lonkeroitaan enemmän ja enemmän meidän suvereniteetin ympärille. Aiotteko te todella antaa jälleen periksi vai seisotteko selkä suorana Suomen yhteiskunnan puolesta, ettei meidän verovaroja valu enempää siihen himmeliin? Saanko suoran vastauksen? [Jukka Gustafsson: Neljäs sama kysymys! Eikö tämä riitä jo?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-16T16:09:16,2022-06-16T16:10:03,Hyväksytty,1.1
2022_74_16,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Ministeri Tuppurainen. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Ministeri Tuppurainen vastaa nyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_17,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta vastata tähän kysymykseen. — Esitätte nyt hyvin jyrkästi tämän. Olen tässä jo aiemminkin todennut, että Suomi ei kannata sitä, että luotaisiin uusi EU-rahasto, jolla annettaisiin suoria tulotukia kotitalouksille. Se ei ole koskaan ollut EU:n tapa toimia, emmekä me halua avata sitä polkua. Se olisi kalteva tie, ja me emme sellaista halua tukea.
Olemme edustaneet linjaa, että olemme vastikään sopineet EU:lle seitsemänvuotiset rahoituskehykset, samassa yhteydessä myös tämä elpymisväline. Näillä olemassa olevilla rahastoilla pitää saada aikaan enemmän. Suomi peräänkuuluttaa tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Me haluamme edistää sellaista Euroopan unionia, joka on irti kytketty venäläisestä fossiilienergiasta ja joka tavoittaa oman kasvihuonekaasupäästötavoitteensa — 2050 hiilineutraalisuus — ja tekee sen tavalla, jossa kaikki pidetään mukana. Mutta vastuu sosiaalipolitiikassa on jokaisella jäsenmaalla itsellään, rahoituskehyksiä ei avata, uutta rahaa ei olla antamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-06-16T16:10:03,2022-06-16T16:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_74_18,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_19,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Herra puhemies! Kuten me kaikki muistamme, niin te, pääministeri Marin, ajoitte tämän EU:n tulonsiirtounionin pystyyn, valitettavasti, kokoomuksen puheenjohtaja Orpon tuella, ja nyt tämä tulonsiirtounioni on olemassa. [Naurua] — Se ilmeisesti huvittaa teitä. — Mutta suomalaista veronmaksajaa se ei hirveästi huvita, koska nyt suomalaisten verovaroin on tuettu esimerkiksi näitä italialaisten energiaremontteja. Ja mehän emme halua enää uusia tukipaketteja. Te ette näköjään osaa suoraan sanoa, aiotteko te niitä vastustaa, mutta kun te perustelitte tätä aiempaa tukipakettia sillä, että meidän kauppamme Italian kanssa kasvaa, niin kertokaa nyt edes: kuinka paljon tämän EU:n elvytyspaketin johdosta Suomen kauppa Italian kanssa on kasvanut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-06-16T16:11:15,2022-06-16T16:12:13,Hyväksytty,1.1
2022_74_20,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_21,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari ei ole nyt paikalla. Hän varmasti pystyisi vastaamaan tähän kysymykseen, mutta tuo kysymyksenasettelu oli hyvin epämääräinen. Me kävimme rahoituskehysneuvottelut ja me kävimme neuvottelut elpymisvälineestä, ja itse asiassa — toisin kuin edustaja Tavio täällä antaa kuvan — Suomi kyllä kannatti hyvin vahvasti sitä, että näitä rahoja käytetään nimenomaisesti vihreään siirtymään. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen vuoksi me olemme osoittaneet tästä omasta kokonaisuudestamme mittavan osan nimenomaisesti vihreisiin investointeihin, vihreään siirtymään ja digitaaliseen siirtymään, ja me tuimme hyvin vahvasti näitä ehdollisuuksia. On erittäin hyvä, että myös muualla Euroopassa tätä vihreää siirtymää tehdään, ja kyllä, näitä elpymisvälinerahoja pitääkin käyttää juuri tämänkaltaiseen toimintaan. Eli asianlaita ei ole sellainen kuin edustaja Tavio tässä antaa ymmärtää. [Ville Tavio: Ne ovat tulonsiirtoja!]
Mitä tulee tähän sosiaalirahastokysymykseen: Tämä alkuperäinen esitys on nyt siivottu pois pöydältä. Me olemme sitä vastustaneet, mutta me emme sinänsä vastusta solidaarisuuselementtejä, mitä tulee vaikkapa päästökauppajärjestelmän laajentamiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: No niin! — Oho! — Tulihan se sieltä!] Eli kysehän on siitä, [Puhemies koputtaa] että jos päästökauppajärjestelmää laajennetaan, millä tavalla varmistetaan se, että tavalliset ihmiset pärjäävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:12:13,2022-06-16T16:13:32,Hyväksytty,1.1
2022_74_22,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Aika on nyt täynnä. — Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_23,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota, kun eurooppaministeri Tuppurainen tuossa jokin aika sitten totesi, että nythän tässä tehdään ikään kuin oikeanlaista siirtymää, kun tänä vuonna pusketaan rahaa EU:n yhteisestä pussista, ja nyt pääministeri vielä lisäsi, että emme vastusta solidaarisuuselementtejä siinä suhteessa, että jaetaan esimerkiksi päästökauppatuloja EU:n laajuisiin investointeihin. Kysyn vain: eikö nyt tässä vaiheessa ala olla selvää, että tällainen valtioiden ja EU:n velkavetoisiin investointeihin perustuva malli törmää rajoitteisiinsa? Meillä on ennätysmäinen inflaatio 30 vuoteen, pidempäänkin useimmissa maissa. Meillä Euroopan keskuspankki joutuu vetämään hätäjarrusta, ja on aika selvää, että kun yritämme velkarahalla taloutta käynnistää, niin resursseja ei riitä, hinnat nousevat ja kansalaiset sen takia ostovoimaltaan köyhtyvät. Pääministeri, eikö nyt olisi aika ajatella, miten yritykset saadaan investoimaan [Puhemies koputtaa] ja kenttä toimintavarmaksi ei-velkavetoiselle elvytykselle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-06-16T16:13:32,2022-06-16T16:14:42,Hyväksytty,1.1
2022_74_24,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_25,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me puhumme inflaatiosta, on myös hyvä havaita, mistä iso osa tästä johtuu, ja se johtuu tietenkin fossiilisten polttoaineiden kallistumisesta, siitä, että me olemme valtavan riippuvaisia Eurooppana venäläisestä energiasta — onneksi Suomi ei ole niin riippuvainen kuin moni muu maa, mutta Eurooppa on aivan liian riippuvainen fossiilisesta polttoaineesta, jota tuodaan Venäjältä Eurooppaan. [Kai Mykkänen: Jos johtuisi vain siitä, korot eivät nousisi!] Tämä fossiilisten polttoaineiden hintojen nousu on nyt kiihdyttänyt inflaation äärimmillensä, ja sen vuoksi me olemme yhteisesti ongelmissa. Ja kyllä, me nimenomaisesti nyt tarvitsemme rahoitusta vihreään siirtymään. Meidän pitää irtautua fossiilisista polttoaineista, ja me tarvitsemme uusia investointeja, ja tämä tarkoittaa myös sitä, että näihin investointeihin pitää ottaa lainaa.
Kysymys kokonaisuudessaan valtioiden velkakestävyydestä on aiheellinen, ja tämän huolen jaan. Suomi on pitänyt vahvasti esillä sitä, että pitää kaikissa tilanteissa, myös näiden investointipaineiden edessä, huolehtia, että valtioiden velkakestävyys on meidän agendallamme ja että sille tehdään moniakin asioita, ja tämä on myös linja, jota me edustamme. [Puhemies koputtaa] Mutta sinänsä investointeja tarvitaan, ja nimenomaisesti fossiilisista polttoaineista irtautumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:14:42,2022-06-16T16:15:09,Hyväksytty,1.1
2022_74_26,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_27,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kun, pääministeri Marin, veitte täällä salissa silloin vuosi sitten EU:n elpymispaketin läpi, niin silloin kirjattiin, että Suomi ei sitoudu enää sellaisiin toimenpiteisiin, joilla EU:ta kehitetään epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. [Oikealta: Näin on!] Juuri äsken te totesitte, että te näette nämä solidaarisuussiirrot hyväksyttävinä. Eli nyt ovat tulossa siis tieliikenteen ja rakennusten päästökauppatulot — voimme hyvin kuvitella, mistä ilmansuunnasta näitä päästökauppatuloja kertyy — joiden kautta ollaan sitten tätä sosiaalirahastoa pistämässä pystyyn, ja sosiaalirahastolla on puolestaan tarkoitus sitten Etelä-Euroopan energiaremontteja olla avustamassa. Eikö tämä ole tulonsiirtounionia jos mikä? Eli me pitkien etäisyyksien ja kylmän ilmaston maana olemme maksamassa Etelä-Euroopan energiaremontit. En yhtään ihmettele, että kansalaiset ovat suuresti närkästyneet tästä suunnasta, mihin te olette viemässä Suomen EU-politiikkaa. Nyt on ponteva aika vastustaa sosiaalirahastoa. Me emme tarvitse sellaista elementtiä. [Puhemies: Nyt on ponteva aika esittää kysymys!] Se on suoranainen tulonsiirtoelementti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-16T16:15:57,2022-06-16T16:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_74_28,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_29,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä nyt on kuitenkin syytä yhteisesti todeta, että tämänkaltaisia elementtejä on ollut jo pitkään EU:ssa. Me sovimme yhteisesti rahoituskehyksistä, [Vilhelm Junnilan välihuuto] ja esimerkiksi maatalouden kehittämisrahat, jotka meille ovat erittäin tärkeitä, tai monet muut asiat, ovat tulonsiirtoja. Me yhteisesti maksamme EU:n budjettiin, monivuotiseen rahoituskehykseen, ja sitten me jaamme ja allokoimme tuota rahaa yhteisesti. Ei tämä ole mikään uusi elementti tai uusi asia. Meille on tärkeää, että näitä sovittuja rahoituskehyksiä ei rikota, [Toimi Kankaanniemi: Ihan eri asia!] että niiden puitteissa toimitaan. Me olemme näistä yhdessä sopineet, ja täällä myös eduskunta on osaltansa tämän kokonaisuuden käsitellyt. Me emme halua, että näitä rahoituskehyksiä muutetaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] Tuo komission alkuperäinen esitys olisi tarkoittanut tätä, ja sitä me emme ole kannattaneet emmekä tukeneet, mutta samanaikaisesti nyt neuvotellaan siitä, millä tavalla tässä päästökaupan laajenemisessa juurikin liikenteeseen ja asumiseen, mistä edustaja Essayah puhui, varmistetaan oikeudenmukaisuus. Näitä solidaarisuuselementtejä me olemme valmiita tarkastelemaan, [Puhemies koputtaa] mutta emme tällaista rahoituskehystä rikkovaa uutta sosiaalirahastoa. [Vilhelm Junnila: Sekava selitys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:17:10,2022-06-16T16:18:20,Hyväksytty,1.1
2022_74_30,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_31,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksena en tässä vaiheessa lupailisi niin paljon, että ei tehdä sitä eikä tehdä tätä. FED nosti korkoaan eilen. Suomen korko on 2,3 prosenttia, Italian korko on neljässä prosentissa. Kreikan valtionvelka on yli 300 miljardia euroa, ja heidän taloutensa on pienempi kuin Suomen. Jossain vaiheessa tulee se tilanne, että näitä maita joudutaan auttamaan. EKP:n pääjohtaja sanoi eilen, että etsitään uusia instrumentteja, millä näitä maita pystytään auttamaan, ja oli se instrumentti minkälainen vain, Suomi on jotenkin siinä mukana. Se on ihan selvä juttu, koska Suomi tiettävästi kuuluu EKP:hen. Kysyisin pääministeriltä: oletteko käyneet keskustelua, ja minkälaisista instrumenteista puhutaan, ja miten näette, että Italiaa ja näitä muita maita pystytään auttamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-06-16T16:18:21,2022-06-16T16:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_74_32,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_33,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rahapolitiikka ei tietenkään kuulu maan hallitukselle eikä Eurooppa-neuvostollekaan, vaan se kuuluu Euroopan keskuspankille ja pankeille, eli se ei ole hallituksen asia, mutta tietenkin tämä yleinen tilanne huolettaa laajasti. Se, mitä kiihtyvä inflaatio tarkoittaa kansalaisten arjessa, näkyy jo tällä hetkellä bensan kalliissa hinnassa, se näkyy ruuan hinnassa ja se tulee näkymään ruuan hinnassa tulevaisuudessa vielä voimakkaammin, ja se näkyy asumisen hinnassa. Korkojen nostokin vaikuttaa tavallisten ihmisten tilanteeseen. Nämä ovat kaikki valtavia haasteita, ja kyllä me kannamme näistä huolta, aivan kuten me kannamme huolta myös valtioiden velkakestävyydestä, ja kyllä tätä keskustelua totta kai varmasti yhdessä tullaan käymään.
Mistään uusista välineistä ei olla käyty keskustelua nyt Eurooppa-neuvostossa, mutta uskoisin kyllä, että tämä valtioiden velkakestävyys on asia, mihin me joudumme palaamaan. Me kannamme siitä syvästi huolta, ja meidän pitää yhdessä varmistaa, että koko EU talousalueena kestää nämä vaikeat ajat, jotka meillä ovat edessä. Ja sanon nyt aivan suoraan: meillä on vaikeat ajat edessä. [Puhemies koputtaa] Tämä inflaatio tarkoittaa kansalaisten ja valtioiden näkökulmasta erittäin vaikeita aikoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:19:27,2022-06-16T16:20:42,Hyväksytty,1.1
2022_74_34,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_35,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisetkin tietävät, että ilmastotoimet edistävät riippumattomuutta Venäjän energiasta ja sitä, että lopetamme rahoittamasta Putinin sotakonetta. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Perussuomalaiset tietävät myös, että EU:n perussopimuksia muutetaan vain jos jäsenvaltiot ovat siitä yhtä mieltä. Se, että Euroopan parlamentti tekee aloitteen, on todellakin vain aloite. Mehän teemme paljon aloitteita täällä eduskunnassakin. [Leena Meri: Hyvä tietää, että te vastustatte sitä. Pitäkää sitten lupauksenne!] 
Mutta tämä kevät on osoittanut myös, että yksimielisyysvaatimus EU:n ulkopolitiikkapäätöksissä on ongelma. Se on esimerkiksi hankaloittanut sanktioita Venäjän suhteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Eduskunta on itse asiassa ottaessaan kantaa hallituksen EU-selontekoon katsonut, että tätä yksimielisyysvaatimusta pitää ainakin vähentää. Pyytäisin nyt hallitusta selvittämään: [Puhemies koputtaa] mikä on hallituksen näkemys nyt tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-06-16T16:20:43,2022-06-16T16:21:52,Hyväksytty,1.1
2022_74_36,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"No niin, ministeri Tuppurainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_37,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on vahva ja yhtenäinen Euroopan unioni, joka on toimintakykyinen globaalisti, ja kyllä se on nyt käynyt ilmeiseksi, kuten edustaja tässä kuvasi, että yksimielisyysvaatimus nimenomaan näissä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä aiheuttaa meille jossain määrin uskottavuusongelmia, niin kuin on nähty sanktiopaketin käsittelyssä.
Suomen pitkä linja — ja kiitän eduskuntaa linjan vahvistamisesta — on ollut se, että me tuemme määräenemmistöpäätöksenteon kehittämistä EU:ssa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä. [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] Se olisi mahdollista jo nykyisten perussopimusten puitteissa. Siihen on olemassa menettelytapa, niin sanottu passerelle-menettelytapa, jota voitaisiin haluttaessa käyttää. Eurooppa-neuvosto voisi sopia, että joku UTP- eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkakysymys voitaisiin ratkaista ministerineuvostossa erikseen sovittaessa määräenemmistöllä. Kysymys on poliittisesta tahdosta ja johtajuudesta. Ellei sitä ole, on mahdollista myös mennä perussopimusten avaamisen kautta, mutta se ei ole Suomen hallituksen ensisijainen tavoite juuri nyt, koska jos perussopimukset avataan, niin sitten avataan kaikki. [Puhemies koputtaa] Ja onko nyt se aika avata perussopimukset, kun meillä lähinaapurustossa on sota käynnissä? Suomen mielestä ei ole. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-06-16T16:21:52,2022-06-16T16:23:15,Tarkistettu,1.1
2022_74_38,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Nyt on aika antaa puheenvuoro edustaja Hoskoselle. — Arvoisa edustaja, mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_74_39,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti sen verran, että kun elvytyspaketti tehtiin, siinähän tehtiin valtava virhe, kun tunnustettiin se, että meillä on yhteisvastuu Euroopan unionin alueella. Maastrichtin sopimuksessa sanotaan aivan selvällä suomen kielellä, että no bail-out ‑sääntö on edelleen voimassa. Sitä ei ole muutettu miksikään. Se perussopimus on voimassa. [Sanna Antikaisen välihuuto] 
Ministeri Tuppurainen oli aivan oikein huolissaan venäläisestä fossiilisesta energiasta, ja saman ongelman tunnustan minäkin, mutta en ole niin huolissani ehkä kuin ministeri Tuppurainen, koska Venäjä on nyt viimeksi kuluneen viikon aikana kaksi kertaa pudottanut maakaasun tuloa Eurooppaan, niin että ehkä tämä ongelma hoituu eikä meidän kannata olla siitä huolissamme. 
Mutta se, mistä meidän pitää olla huolissamme energiapolitiikassa, on se, että kotimaista energiaa verotetaan aivan älyttömästi perusteitta. Meidän tulee tehdä semmoinen toimenpide nyt, että... Turvetta on haukuttu tässä maassa maailman sivu, ja ihan epäoikeudenmukaisesti uusiutuva aine on viety sinne fossiililistalle. Nyt kun tämä energiapolitiikka kriisiytyy joka tapauksessa, meidän pitää vastuullisesti tässä maassa vaatia ja pitää huoli siitä, että puut menevät sellutehtaille ja sahoille. Nythän ne menevät energiantuotantoon. Aiotteko toimia niin, [Puhemies koputtaa] että turpeelta poistetaan päästökaupan maksut ja alamme elää normaalia elämää? [Satu Hassi: Ei aiota, ei ole Suomen käsissä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-16T16:23:15,2022-06-16T16:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_74_40,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Siellä arvotaan... — Pääministeri Marin kantaa vastuun., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_41,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä ei ole täällä valtiovarainministeri paikalla eikä ole myöskään elinkeinoministeri paikalla, mutta tähän kysymykseen: Emme me ole käyneet keskustelua siitä, että tämä suljettaisiin päästökauppajärjestelmän ulkopuolelle. Ymmärrän, että meillä on paljon ja monia vakavia ongelmia meidän yhteiskunnassamme tällä hetkellä ja Euroopassa tällä hetkellä — sota ja pandemia, joka sekään ei ole valitettavasti vielä ohi vaan eri variantit yhä leviävät, ovat akuutteja, isoja, valtavia ongelmia. Mutta yksi iso ja huomattavasti isompi ongelma koko ihmiskunnan kannalta tulee olemaan, jos me emme saa ilmastonmuutosta pysäytettyä tai luontokatoa pysäytettyä. [Hannu Hoskosen välihuuto] Kyllä meidän pitää näidenkin asioiden eteen tehdä työtä, ja me emme voi kääntää kelloa taaksepäin. Me emme voi lähteä tukemaan sellaisia energiamuotoja, jotka saastuttavat, vaan meidän pitää päästä irti fossiilisista, [Hannu Hoskonen: Puhtaampi se on kuin maakaasu!] ja myös turpeen energiakäyttö tulee loppumaan. Me tulemme tarvitsemaan sitä juuri nyt, ja me olemme varautuneet siihen, [Puhemies koputtaa] että huoltovarmuuspolttoaineena turvetta nyt tarvitaan, [Puhemies koputtaa] mutta pidemmällä aikavälillä myös turpeen energiakäytöstä pitää päästä irti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:24:32,2022-06-16T16:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_74_42,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_43,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri toi tässä edellä esiin, niin polku tälle uudelle EU:n sosiaalirahastolle on edelleen auki. Onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä, että samaan aikaan kun moni suomalainen on pulassa elinkustannusten nousun seurauksena, Suomea ollaan viemässä mukaan EU:n rahastoon, josta rahoitetaan muiden EU:n jäsenmaiden sosiaaliturvaa — suomalaisten kustannuksella. EU on jatkuvasti kahmimassa itselleen lisää valtaa. Kuten täällä edustaja Mäkelä edellä toi esiin, niin viime viikolla Euroopan parlamentti esitti, että EU:ssa aloitetaan perussopimusten muutosprosessi, joka keskittäisi valtaa lisää EU:lle ja suurille jäsenmaille sekä murentaisi Suomen itsemääräämisoikeutta. Nyt, arvoisa hallitus, suora vastaus suoraan kysymykseen: aikooko hallitus tyrmätä perussopimusten muutosprosessin heti alkuunsa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-06-16T16:25:50,2022-06-16T16:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_74_44,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Näin. — Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_45,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan nyt selväksi vielä se, että Suomi ei ole hyväksymässä komission ehdottamaa ilmastotoimien sosiaalirahastoa. Se on hallituksen linja ja se on eduskunnan tahdonilmaisun mukainen, ja tätä kantaa me edustamme. Ja on erinomaista, että neuvotteluiden tässä vaiheessa ollaan jo tehty johtopäätös, että rahoituskehyksiä ei olla avaamassa, [Juha Mäenpää: Entä ne perussopimukset?] uutta rahastoa ei olla luomassa, ja tältä pohjalta on hyvä mennä eteenpäin ja pyrkiä kohti sitä päästökaupan laajennusta tavalla, joka on kustannustehokas ja ohjaa päästöjen alentamiseen. On aivan selvää, että eurooppalaiseen ajatteluun kuuluu myös se, että jos syntyy kohtuuttomia kustannusvaikutuksia, niin niitä koetetaan jollain tavalla lieventää. Tämä on perusajatus jo meidän koheesiopolitiikassa, alue- ja rakennepolitiikassa, josta myös Suomen maakunnat ja alueet hyötyvät.
Perussopimusten avaamisiin meillä on hallitusohjelmassa ja EU-selonteossa myöskin selkeä linja. Suomi ei aja nyt perussopimusten avaamista, ja tässä olemme EU:n valtavirrassa. Mitään suurta tahtoa konventin käynnistämiseen ei ole. Parlamentti on oman kantansa kertonut, ja usein Suomenkin parlamentti on asioissa aloitteellinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-06-16T16:26:55,2022-06-16T16:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_74_46,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta (Jani Mäkelä ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 123/2022 vp,Nyt tämä aihealue on tällä erää käsitelty., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_47,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Seuraavaan aiheeseen, edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_48,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energian hintojen nopea nousu ja sitä kautta kaikkien kustannusten nousu toimii kotitalouksille ja yrityksille ikään kuin verona. Sen takia tälle on tehtävä nopeasti jotakin ja suomalaisten ostovoimaa on parannettava. Hallitus ei tietenkään voi lähteä työehtosopimusneuvotteluihin, eikä se voi lähteä palkkaneuvotteluihin eikä lisätä kenenkään palkkoja millään päätöksillä, mutta hallitus voi, mikäli yhteistyötä ja ‑kykyä löytyy, tehdä veropoliittisia päätöksiä, joilla suomalaisille jää enemmän palkasta käteen. Kokoomuksen mielestä työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin tekemättä jättämisen.
Arvoisa pääministeri, olen saanut sen käsityksen, että hallituspuolueilla on erilaisia käsityksiä ansiotuloveron keventämisestä, mutta voitteko vastata: tuotteko te nopeasti eli mahdollisimman nopeasti sellaisen päätöksen tähän saliin, [Puhemies koputtaa] jolla verotusta voidaan keventää eläkeläisille, yrittäjille ja palkansaajille? [Pia Lohikoski: Ai velaksi?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-16T16:28:09,2022-06-16T16:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_74_49,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_50,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Inflaatiosta äskeisessäkin kysymyksessä keskustelimme. Se on todellinen ongelma, ja tämä tulee näkymään kansalaisten arjessa monellakin tavalla. Energian hinnan kallistuminen, ruuan hinnan kallistuminen ja asumisen hinnan kallistuminen, kaikki tämä tekee loven tavallisten kansalaisten kukkaroon, ja tästä pitää kantaa huolta. Itse kannan kyllä siitä syvästi huolta. [Arto Satonen: Tähän asti oikein! — Petteri Orpo: Hyvä!] Meidän pitää olla myös valmiita erilaisiin toimenpiteisiin, enkä halua myöskään poissulkea tässä vaiheessa mahdollisia veronkevennyksiä, mutta nämäkin pitäisi kohdentaa oikeudenmukaisesti, erityisesti pieni- ja keskituloisille, ja uskon, että tämä on aihepiiri, mihin hallitus joutuu palaamaan syksyn budjettiriihessä.
Samanaikaisesti meidän pitää käyttää erittäin vakaata harkintaa siinä, että emme omilla päätöksillämme ainakaan kiihdytä inflaatiota. Tämä on hankala yhtälö, ja tätä pitää katsoa aika syvällisesti. [Kai Mykkäsen välihuuto] En siis tässä kohtaa torju mahdollisia veronkevennyksiä, mutta ne pitää kohdentaa oikeudenmukaisesti, nimenomaisesti pieni- ja keskituloisille. Hallitus on tällaista linjaa aikaisemminkin noudattanut, [Puhemies koputtaa] ja varmasti jos näistä veronkevennyksistä keskustelemme, tämä on ydinajatuksena myös siinä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:29:27,2022-06-16T16:30:50,Hyväksytty,1.1
2022_74_51,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, nousette seisomaan ja painatte V-painiketta. — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_52,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän pääministeriä tästä vastauksesta, koska se kuitenkin jättää mahdollisuuden, että me voimme veropoliittisilla keinoilla torjua tätä tarjonta- ja komponentti-inflaatiota, joka kylläkin alkoi jo ennen Ukrainan sotaa.
Kokoomus on lanseerannut tämmöisen työmiljardi-käsitteen, [Keskeltä: Velaksi! — Vasemmalta: Velaksi!] eli meidän näkemyksen mukaan veronkevennyksiä tulisi kohdentaa sekä palkansaajille, yrittäjille että eläkeläisille vähintään miljardin verran, ja suomalaisen keskituloisen ei pidä tyytyä siihen, että hän saa käteensä vuosittain tuhansia euroja vähemmän kuin ruotsalainen keskituloinen.
Näin ollen kysynkin pääministeriltä uudemman kerran: tartutteko tässä tilanteessa, jossa inflaatio kurittaa meitä kaikkia, kokoomuksen työmiljardiin, eli lähdemmekö me mahdollisimman nopeasti suunnittelemaan yhdessä hallituksen esitystä, jolla verotusta vähennetään niin palkansaajille, eläkeläisille kuin yrittäjille? [Pia Lohikoski: Kysykää työnantajilta joskus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-06-16T16:30:50,2022-06-16T16:31:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_53,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Nyt kysytään pääministeriltä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_54,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lupaan, että perehdymme hallituksena, totta kai, vakavalla mielellä kaikkiin opposition esityksiin. Jos siellä on käyttökelpoisia ajatuksia, niin kyllä me olemme niitä valmiita tarkastelemaan, mutta tässä kohtaa en tietenkään hallituksen puolesta lupaa, että johonkin yksittäiseen esitykseen tartumme, mutta uskon, että yhteinen huoli meillä kuitenkin on inflaatiosta, kansalaisten ostovoimasta, siitä, mitä se tarkoittaa ihmisten arjelle, ja sen vuoksi en halua myöskään tässä kohtaa torjua mahdollisuutta verotuksellisin välinein helpottaa tavallisten kansalaisten elämää. Mutta tämä pitää tietenkin tehdä vakaaseen harkintaan pohjautuen, katsoa tulonjakonäkökulmat ja oikeudenmukaisuusnäkökulmat ja samalla pyrkiä varmistamaan se, ettemme ainakaan väärällä ajoituksella itse kiihdytä inflaatiota ja vaikeuta ja pahenna tilannetta entisestään.
On myös hyvä havaita, että valitettavasti — tunnustan aivan rehellisesti — hallituksen välineet inflaation torjunnassa ovat rajalliset. [Ben Zyskowicz: Tässä on yksi!] Suomi on pieni maa, ja me kärsimme nyt globaalisti siitä, että energian hinta on korkealla tasolla, ja se näkyy kaikkialla yhteiskunnassa, [Puhemies koputtaa] teollisessa tuotannossa ja laajasti yhteiskunnassa, [Puhemies: Myös vastausaika on rajallinen!] kuten ruuan hinnassa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:32:00,2022-06-16T16:33:16,Hyväksytty,1.1
2022_74_55,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_56,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tyytyväisenä ja ilolla tervehditään tätä pääministerin vastausta, että te harkitsette vakavasti työmiljardia eläkkeensaajalle ja palkansaajalle. En olisi huolissani siitä, nostaako tai kiihdyttääkö se inflaatiota. Kyse on siitä, että ihmisillä on tänä päivänä hätä siitä, miten kasvavat ruokalaskut pystytään maksamaan ja miten kasvavat energian hinnat pystytään maksamaan. Se, että muutama kymppikin enemmän tulisi tilille omasta palkasta ja omasta eläkkeestä, auttaa tähän hetkeen. Se ei ole inflaatiokysymys. Ja tämän ratkaisun voi tehdä heti. Te voisitte tehdä sen aivan hyvin heti, ja kun tämä tieto olisi pöydässä vaikealla palkkakierroksella, se varmasti edesauttaisi myöskin ratkaisujen löytämistä. [Eduskunnasta: Maksetaanko ne velalla?] Minä todella kannustan tähän kokoomuslaiseen hyvään politiikkaan: tuetaan suomalaista työtä, mutta samalla ihmisten ostovoimaa. Me olemme näyttäneet sen omissa vaihtoehdoissamme, että pystytään alentamaan veroja, kuitenkin niin että samaan aikaan pystytään painamaan velkaantumista alas. Me halutaan enemmän työtä ja enemmän yrittämistä tähän maahan. Tämä on tehtävissä. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-16T16:33:17,2022-06-16T16:34:26,Hyväksytty,1.1
2022_74_57,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_58,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa myös enemmän työtä ja enemmän yrittämistä, ja myös sellaista työtä, jolla tulee toimeen. Hyvää työelämää ihmisille — ei riitä, että on jotakin työtä, vaan tarvitaan työtä, jolla tulee toimeen ja jossa ehdot ovat kunnossa, ja on tietenkin työmarkkinajärjestöjen tehtävä yhteisissä neuvotteluissa näitä sopimuksia tehdä. On erittäin hyvä, että isolle osalle julkisesta sektoristakin nyt on saatu aikaan ratkaisut, valitettavasti ei aivan kaikilta osin, mutta isolta osin kuitenkin. Eli tässä ollaan menty eteenpäin.
Kannan myös huolta siitä, että meillä voi olla kovaakin painetta laajoillekin palkankorotuksille inflaation vuoksi ja että pahimmillaan me joutuisimme sellaiseen kierteeseen, että hinnat nousevat, palkat nousevat, hinnat nousevat, palkat nousevat, ja tätä kierrettä meidän pitäisi pystyä yhdessä ehkäisemään. Ei sen vuoksi, etteivätkö ihmiset ansaitsisi palkankorotuksia, mutta pahimmillaan tästä syntyisi sellainen kierre, joka ei olisi julkisten talouksien näkökulmasta kovinkaan kestävä ja kovinkaan hyvä asia, [Puhemies koputtaa] kun me puhumme tästä velkakestävyydestä. Sen vuoksi meidän pitää pitää malttia myös näissä kysymyksissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:34:30,2022-06-16T16:35:43,Hyväksytty,1.1
2022_74_59,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_60,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on hyvä jatkaa erityisesti siitä näkökulmasta, että vaikka taloudessa on uhkia, niin tällä hetkellä me ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että myös työmarkkinat vetäisivät, jos työn tekeminen kannattaisi. Meillä on noin 240 000 avointa työpaikkaa, ja työttömien määrä on suurin piirtein sama, 238 000. Mutta Etlan arvion mukaan 136 000 suomalaista työtöntä on siinä tilanteessa, että jos he työllistyvät, heidän tulonsa nousevat vain alle 20 prosenttia. Eli tosiasiassa heidän veroprosenttinsa on 80, jos he työllistyvät, koska he menettävät toimeentulotukea ja menettävät asumistukea. [Satu Hassi: Perustulo auttaisi!] Ja suuri osa heistä Etlan selvityksen mukaan on 30—50-vuotiaita eli parhaassa työiässä olevia henkilöitä. Kysynkin: eikö juuri nyt tarvita niitä veronkevennyksiä, jotta työn tekeminen kannattaa nykyistä paremmin ja työpaikat täyttyvät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-16T16:35:44,2022-06-16T16:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_74_61,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin. [Ben Zyskowicz: Ilmeestä päätellen ministeri Andersson haluaa vastata!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_62,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten sanoin, me olemme valmiita kaikkia ratkaisuja tavallisten kansalaisten elämän helpottamiseksi tarkastelemaan. Budjettiriihi on se paikka, jossa hallitus tulee tekemään ratkaisuja ensi vuoden talouteen liittyen, ja myös verotukseen liittyen varmasti näistä asioista keskustelemme.
Mutta mitä tulee sitten tähän työelämäkokonaisuuteen: Ilman muuta me haluamme, että Suomen työllisyysaste olisi korkeampi. Me olemme tehneet paljon töitä sen eteen, ja se on noussut hallituskauden aikana. Vaikka me olemme kärsineet erittäin vakavasta pandemiasta, niin silti työllisyysaste on nyt paremmalla tolalla kuin pitkään pitkään aikaan, ja pitää tavoitella vieläkin korkeampaa työllisyysastetta, 80:tä prosenttia — tuo on ehdottomasti tavoite, jonka yhdessä varmasti jaamme. Samanaikaisesti pitää myös huolehtia siitä, että työ on laadukasta, että palkalla tulee toimeen, että työ olisi myös mahdollisimman kokoaikaista. En tarkoita sitä, ettei osa-aikatyötä voisi tehdä, mutta jos ihminen haluaa tulla palkallansa toimeen ja tehdä töitä kokoaikaisesti, niin hänellä pitäisi olla siihen mahdollisuus. Eli meidän pitää myös kiinnittää huomiota tietenkin työelämän laatuun, ei vain siihen, [Puhemies koputtaa] mikä se työllisyysaste on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:36:50,2022-06-16T16:38:04,Hyväksytty,1.1
2022_74_63,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_64,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin on huolissaan inflaation kiihtymisestä, ja huoli on aiheellinen. Ylisuuret nimellispalkkojen korotukset osaltaan kiihdyttäisivät inflaatiota. Koska työmarkkinapöydissä osataan laskea, niin eikö tuloverotuksen keventäminen olisi oiva keino pyrkiä hillitsemään ylisuuria palkankorotuksia? Tämän lisäksi siitä olisi seurauksena se, että suomalaisten yritysten hintakilpailukyky vahvistuisi suhteessa kilpailijamaihin, ja tämä kilpailukyvyn vahvistuminen taas edistäisi talouskasvua ja työllisyyttä. [Antti Lindtman: Kannatatteko tupoa?] Tämän johdatuksen jälkeen kysyn: eikö olisi järkevää nyt tehdä tällainen tuloverokevennys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-16T16:38:04,2022-06-16T16:38:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_65,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_66,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä voi ehkä yllättää, mutta en ajattele kovinkaan eri tavalla kuin edustaja Zyskowicz tässä asiassa. [Kokoomuksen ryhmästä: No niin!] Erityisesti tämän inflaation vuoksi meidän pitää katsoa tilannetta aika vakavasti, ja kannan myös huolta siitä, että pahimmillaan omilla toimillamme, kun korkean inflaation takia on kovat paineet isoihinkin palkankorotuksiin, tämä voi johtaa sellaiseen kierteeseen, joka rapauttaa kansallista kilpailukykyämme. Me olemme vientivetoinen maa, ja meidän kilpailukykymme tällä hetkellä on ihan hyvällä tasolla, mutta me emme saa pilata sitä omilla toimillamme, esimerkiksi ylisuurilla palkankorotuksilla, jotka sitten vain kiihdyttävät tätä tilannetta entisestään. 
Eli kyllä, me olemme valmiita myös tarkastelemaan tätä verotuskysymystä. Tietenkin itse toivoisin, että meillä olisi vielä sellainen järjestelmä, jossa maan hallitus, valtio, olisi aidosti mukana näissä keskusteluissa, että meillä olisi sellaista keskitettyä sopimusjärjestelmää, joka mahdollistaisi esimerkiksi juuri maltillisten palkkaratkaisujen varmistamisen tällaisessa tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Me tarvitsisimme juuri nyt keskitetympää järjestelmää, mutta valitettavasti tätä järjestelmää ollaan rapautettu pitkään. [Ben Zyskowicz: Kyllä he osaavat laskea, vaikka ei oltaisi samassa pöydässä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:38:57,2022-06-16T16:40:13,Hyväksytty,1.1
2022_74_67,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_68,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomea lähestyy talouden myrskyrintama — myrsky on tulossa. Jokaisen suomalaisen ostovoima vähenee tällä hetkellä. Polttoaineiden hinnan nousu tekee monille pienipalkkaisille kannattamattomaksi käydä töissä lähiseudun ulkopuolella. Liikkumisen kallistuessa yhä useamman kannattaa jäädä kotiin tukien varaan eikä ottaa työtä vastaan. Euroopan kallein polttoaine pahentaa tilannetta. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella omalle autolle ei käytännössä ole vaihtoehtoja, etenkään jos tekee vielä vuorotyötä. Työmatkavähennys ei toimi kaikille, ja sen hakeminen vaatii osaamista. Pätkätöitä tai keikkaa tekevän työmatka saattaa olla joka päivä eri paikkaan. Muun muassa korkean omavastuun vuoksi työmatkavähennyksen korotus kohdistuu etenkin hyvätuloisiin, joilla on vakituinen työsuhde. Kysyn: mitä hallitus aikoo tehdä, jotta työssäkäyminen olisi jälleen kaikille kannattavaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-16T16:40:13,2022-06-16T16:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_74_69,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_70,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tehneet ratkaisuja jo tämän kokonaisuuden osalta; kuten tässä edustaja kuvasi, esimerkiksi työmatkakuluvähennystä on nostettu, ja tämä on tietenkin tärkeä teko. Me ymmärrämme tietenkin, että se ei yksin ihmisiä lämmitä, sillä nämä energian hinnat ovat nyt niin kalliilla, että se todella tekee loven monen ihmisen kukkaroon. Samanaikaisesti, koska me kannamme myös huolta valtion velkakestävyydestä ja julkisesta velasta, me emme voi tehdä sellaisia veroalennuksia, jotka vain tekisivät ison loven valtion kassaan ilman varmuutta siitä, että se aidosti näkyisi esimerkiksi siellä bensapumpuilla. 
Eli me tarvitsemme tässä viisautta ja malttia tehdä oikeanlaisia ratkaisuja, ja me olemme pyrkineet näitä tekemään, juurikin esimerkiksi kohdentamalla työmatkavähennyksen puolelle, ja sitten ammattiliikenteen osalta myös toimia tehdään, kuten myös maatalouden osalta. 
Nämä kaikki kysymykset eivät ole poistumassa päiväjärjestyksestä kovinkaan nopeasti, vaan tämä korkea inflaatio, hintojen kallistuminen, on meidän riesanamme vielä pitkään, [Puhemies koputtaa] ja hallitus varmasti budjettiriihessään syksyllä tulee palaamaan esimerkiksi verotuksellisiin kysymyksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:41:29,2022-06-16T16:42:47,Hyväksytty,1.1
2022_74_71,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_72,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kireä verotus tosiaan leikkaa ihmisten ostovoimaa, mikä vaikuttaa erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten edellytyksiin, koska heidän kysyntänsähän tulee nimenomaan paikallisesta kotitalouksien ostovoimasta. Nyt kun taloudessa on inflaatiota ja liikenteen ja asumisen kustannusten nousua, ollaan aika viheliäisessä tilanteessa, koska kustannusten nousu kasvattaa myös tuottavan työn kustannuksia. Ihmisten työnteon kustannukset työmatkaliikenteen puitteissa nousevat, toisaalta taas sitten yritysten kustannukset lisääntyvät esimerkiksi raaka-aineiden hintojen nousuna ja toimintakustannusten hintojen nousuna, ja tästäkin syystä pitäisi olla nimenomaan varovainen verotuksellisesti. Korkea verotus leikkaa myös työnteon kannustavuutta.
Itse asiassa pidin kohtuullisesti pääministerin vastauksesta veropolitiikan avoimuudesta, mutta kysyn vielä tästä valtion menopuolesta, koska sekin liittyy työnteon verotukseen: voitteko te ottaa kaikki ylimääräiset kustannukset, erilaiset EU:n takausvastuut ja sitoumukset, EU:n 55:t, [Puhemies koputtaa] kaikki ylimääräiset menopuolen kustannukset myös tarkasteluun?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-06-16T16:42:47,2022-06-16T16:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_74_73,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Nyt on ylimääräisiä sekunteja. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_74,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos me jotain tarvitsemme juuri tässä ajassa, missä inflaatio laukkaa ja tämä vaikeuttaa tavallisten kansalaisten tilannetta, niin kyllä me tarvitsemme yhteisiä ratkaisuja nimenomaisesti energian hinnan kalleuteen. Me tarvitsemme EU-tasoisia ratkaisuja ja EU-tasoisia näkymiä siihen, miten me yhdessä pystyisimme painamaan näitä kalliita energian hintoja alaspäin. Juuri sen vuoksi näitä esityksiä esimerkiksi vihreästä siirtymästä, siitä, että irtaudumme näistä kallista fossiilisista polttoaineista, on tehty, [Riikka Purran välihuuto] eli näkisin, että siellä on avaimia.
Mutta valitettavasti tämä ei ole nopea tie, vaan se vaatii meiltä pitkäjänteisyyttä. Se vaatii investointeja nyt, jotta voimme irtautua fossiilisista polttoaineista, ja se vaatii meiltä tietenkin kärsivällisyyttä tähän muutokseen. Olisi ollut suotavaa, että useampi maa olisi toiminut kuten Suomi on pitkään toiminut tai monet Pohjoismaat ovat toimineet, kun tätä energiasiirtymää ollaan tehty systemaattisesti. [Vilhelm Junnila: Näkyy pumppuhinnoissa!] Me emme esimerkiksi ole niin riippuvaisia venäläisestä energiasta sen vuoksi, että Suomessa on tehty näitä toimia ajoissa [Puhemies koputtaa] ja on monipuolistettu energiapalettia, ja nyt me tarvitsemme tätä samaa muutosta koko Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:44:00,2022-06-16T16:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_74_75,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_76,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hintojen raju nousu kurittaa kansalaisia ympäri Eurooppaa, myös täällä Suomessa, ja on tärkeätä, että tähän löydetään nyt keinot, jotta ei käy niin, että tuhotaan kansalaisten ostovoima ja samalla sitten eurooppalainen talous. Tässä tietysti tarvitaan kansallisvaltiota laajempia ratkaisuja. Hallitus on tehnyt täsmätoimia täällä työmatkaliikenteen puolella, pienimpien etuuksien korottamisen puolella ja eläkkeensaajien pienen veronkevennyksen puolella jo tähän mennessä tänä vuonna. [Sanna Antikainen: Täysin riittämättömiä toimia!] Jos sosiaalidemokraateista on kiinni, niin näitä täsmätoimia pitää jatkaa ensi budjettiriihessä. Kaikki tuki sille. [Petteri Orpo: Kenestä se on kiinni?]
Arvoisa puhemies! Huomasin, että Kalajoen puoluekokouksessa kokoomus hiukan tarkisti linjaansa, mitä tulee tähän julkisen talouden velkaantumiseen. Helsingin Sanomien tietojen mukaan kokoomus ilmoitti, että se on valmis tekemään veronkevennyksiä velkarahalla. [Vasemmalta: Ohhoh!] [Mikrofoni sulkeutuu — Petteri Orpo: Oho, anteeksi! — Naurua]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt joku painoi nappulaa kesken kysymyksen. — Edustaja Lindtman, jatkakaa.] Arvoisa puhemies! Osoitan kyllä kysymykseni ennen pitkää hallitukselle, mutta todella huomasin, että tässä Orpo hiukan tarkisti kantaansa. Nyt olisi tärkeätä, että ne ratkaisut, joita tehdään, ovat todella tehokkaita täsmätoimia. Nyt tässä kokoomuksen ajatuksessa marginaaliveron alentamisesta 50 prosenttiin, jolla tätä työmiljardia perustellaan, kaikkein isoin potti menee kaikkein hyvätuloisimmille. [Eduskunnasta: Kyllä!] Hyvätuloisin prosentti saa tuhansien eurojen jättipotin. En usko, että juuri tässä tilanteessa kaikkein hyvätuloisimmat ovat niitä, jotka eniten tarvitsevat tukea, vaan nimenomaan tarvitaan täsmätoimia sinne, missä eniten apua tarvitaan — pieni- ja keskituloisiin, niin palkansaajiin kuin eläkkeensaajiin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, onko hallitus tähän valmis? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-06-16T16:45:17,2022-06-16T16:47:17,Hyväksytty,1.1
2022_74_77,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Näin, ja lopulta tuli kysymys hallitukselle myös. — Pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_78,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juurikin näin. Me tarvitsemme toimia heille, jotka eniten tästä tilanteesta kärsivät. Hyvätuloisilla ihmisillä — totta kai tämä heidänkin kukkarossansa näkyy — on onneksi puskuria omassa elämässänsä aivan eri tavalla kuin pieni- ja keskituloisilla ihmisillä, ja sen vuoksi meidän pitää käyttää julkisia varoja viisaasti, järkevästi. Kun me pohdimme — ja varmasti tulemme pohtimaan — budjettiriihessä myös veronkevennyksiä, niin nämä pitää kohdistaa heihin, jotka eniten apua tarvitsevat, pieni- ja keskituloisiin. Me emme tarvitse kädenojennuksia, tuhansia euroja, yhteiskunnan vauraimmille ja varakkaimmille, jotka pärjäävät, vaan me tarvitsemme nyt tukea ja apua heille, jotka eivät pärjää, jotka todella tästä tilanteesta kärsivät, jotka kärsivät asumisen kalleudesta, jotka kärsivät energian kalleudesta, ruuan hintojen noususta, monesta muusta kustannuksesta elämässä, ja meidän pitää kohdistaa nämä toimet juuri heille, pieni- ja keskituloisille palkansaajille ja eläkkeensaajille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:47:14,2022-06-16T16:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_74_79,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Näin. — Nyt edellisessä kysymyksessä oli niin paljon puheenvuoroa edustaja Orpon suuntaan, että kohdistetaan nyt seuraava puheenvuoro edustaja Orpolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_80,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä, ja pahoittelut edustaja Lindtmanille mikrofonin sulkemisesta. Joskus se on ennenkin käynyt mielessä. [Naurua] — Arvoisa puhemies! Me ollaan esitetty tätä veromiljardia tässä ja nyt. Se kannattaisi tehdä pikaisena toimena, koska se hätä siellä kodeissa on tällä hetkellä. Me esitämme tätä miljardia kaikkiin tuloluokkiin.
Tämä toinen tavoite, että kenenkään tässä maassa ei pitäisi maksaa lisätyöstään yli 50:tä prosenttia eli että ne ylimmät marginaalit eivät saisi olla yli 50:tä prosenttia, on pitkän aikavälin tavoite. Minulla on edustaja Lindtmanille ja vaikka pääministerille tässä erinomainen paperi ”Suomi oikealle raiteelle”, jossa on kokoomuksen ohjelma 30-luvulle. Siihen kannattaa muutenkin tutustua, kun olette nyt alkuun päässeet.
Mutta, arvoisa puhemies, edelleen palaan tähän aikatauluun: [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun teillä on nyt hallituksessa selvää innostusta veronkevennyksiin ja käyttää niitä työvälineenä ihmisten ostovoimaan, niin eikö se nyt voisi olla niin, että tekisitte sen ratkaisun heti? Miksi odotatte budjettiriiheen, [Puhemies koputtaa] ensi vuoden alkuun? Se hätä on nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-16T16:48:20,2022-06-16T16:49:35,Hyväksytty,1.1
2022_74_81,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_82,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] En sanoisi innostusta. Sanoisin, että meillä on vakava huoli ihmisten toimeentulosta ja siitä, minkälaisessa tilanteessa ovat erityisesti he, jotka ovat heikommassa asemassa yhteiskunnassa, ja me tulemme näitä ratkaisuja tekemään, ja me olemme jo tehneet. Me olemme tehneet jo keväällä ratkaisuja ihmisten tilanteen helpottamiseksi, mutta lisää tullaan tarvitsemaan, koska tämä tilanne ei valitettavasti ole nopeasti pois päiväjärjestyksestä vaan on meidän kaikkien riesanamme, ja tuolloin meidän pitää katsoa näitä oikeudenmukaisuusnäkökulmia.
En sanoisi, että meidän kannattaa ottaa velkaa sitä varten, että me annamme hyvätuloisille veronkevennyksiä. Ei ole järkevää valtion velkaantua sen vuoksi, että me annamme hyvätuloisille veronkevennyksiä, vaan meidän pitää kohdistaa nämä toimet heihin, jotka näitä euroja todella siellä kukkarossansa tarvitsevat. Ja budjettiriihi on se paikka. Silloin hallitus päättää omasta esityksestään eduskunnalle seuraavan vuoden taloudeksi, ja myös verotukselliset ratkaisut tehdään budjettiriihessä, [Puhemies koputtaa] ja se tulee nopeammin kuin arvaammekaan. Jo elokuussa hallitus alkaa käymään budjettiriihineuvotteluita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:49:35,2022-06-16T16:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_74_83,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Näin, ja nopeammin kuin arvaammekaan loppui aika. — Edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_84,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä vaatii tuloveron alentamista, jotta valtiovalta kantaisi vastuuta kansalaisten elinkustannusten noususta. Tuloveron alentamisesta seuraisi kuitenkin valtiolle tulopohjan heikentymistä. Kokoomus ehdottaa toisin kuin aiemmin, kun he ehdottivat leikkauksia pienituloisten etuuksiin — nyt he ehdottavat tuloveroalea, joka voitaisiin rahoittaa velaksi. [Vasemmalta: Suurituloisille!] Siis kokoomus, joka jatkuvasti haukkuu hallitusta velanotosta, olisikin nyt valmis alentamaan veroja velkarahalla [Puhemies: Nyt kysymystä hallitukselle!] ja kutsuu esitystä työmiljardiksi. Koska nähdään se päivä, että, kokoomus, vaihteeksi osoittaisitte vaatimuksia elinkeinoelämälle, että työnantajien tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta ja maksaa duunareille suurempia palkankorotuksia [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] tai palata tupopöytiin? Kysynkin hallitukselta: ovatko tehokkaimmat toimet kotitalouksien tukemiseen veronalennukset, jotka menisivät kaikille, vai kohdennetut täsmätoimet, esimerkiksi lapsilisien korottaminen, niille, joilla olisi siihen eniten tarvetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-16T16:50:50,2022-06-16T16:51:58,Hyväksytty,1.1
2022_74_85,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Nyt taas pääministeri Marin tähän., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_86,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni laajat veronkevennykset kaikille eivät ole järkevää politiikkaa, koska ne heikentävät valtiontaloutta. Kun meillä on ajatus, toivottavasti myös oppositiolla, vastuullisesta valtiontalouden pidosta, niin me tarvitsemme toimia, jotka kohdentuvat oikein ja mahdollisimman tehokkaasti, ja me tiedämme, että pieni- ja keskituloiset käyttävät rahansa välttämättömyyksiin, erityisesti tällaisessa tilanteessa. He tarvitsevat nyt apua siihen omaan arkeensa ja elämäänsä, ja tätä apua meidän pitää heille tarjota. Yksi väline siihen voi olla esimerkiksi palkansaajien ja eläkeläisten, pieni- ja keskituloisten, verotuksen keventäminen, mutta muitakin välineitä on. 
Täällä hyvin nostettiin esimerkiksi erilaiset etuudet esille, ja hallitus on tehnyt näiden asioiden puolesta jo päätöksiä. On erittäin tärkeää esimerkiksi, että näitä indeksejä on nyt kesken vuoden tarkistettu, niin että apua saadaan heti heille, jotka kaikkein kipeimmin sitä tarvitsevat. Tällä oikeudenmukaisuuden tiellä hallitus haluaa jatkaa, nimenomaisesti auttaa heitä, jotka apua todella tarvitsevat. [Juha Mäenpää: Kiinteistöverotuki!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:51:58,2022-06-16T16:53:10,Hyväksytty,1.1
2022_74_87,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_88,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on huolissaan, hallitus pohtii. Me ollaan nyt kuultu tätä, en nyt muista tarkalleen, ainakin yli vuoden verran. Aina sanotaan, että te pohditte ja mietitte ja olette kovin huolissanne. Hallituspuolueista ja ministeriaitiosta kuuluu sellaista viestiä, että jos te ette voi millimetrisesti kohdentaa sitä vain ja ainoastaan sille ihmiselle, joka sitä tästä kaikkein eniten tarvitsee, te ette tee koko uudistusta lainkaan. [Antti Lindtman: Ei se nyt niin ole!] Te sanotte, että siitä voi hyötyä joku muu, esimerkiksi polttoaineveron laskusta tai ansiotuloveron laskusta. Mutta ettekö te nyt ymmärrä, pääministeri, — äsken sanoitte, että ymmärrätte — että ihmisillä on hätä nyt? Te siirrätte tätä koko ajan. Mitä te aiotte nyt konkreettisesti tehdä? Kesä on tulossa, sähkö on noussut kolminkertaiseksi parissa vuodessa, ja polttoaine nousee. Ihmisillä ei ole rahaa kohta ruokaan. Mitä te aiotte tehdä konkreettisesti nyt? Ei riitä, että te olette huolissanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-16T16:53:11,2022-06-16T16:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_74_89,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_90,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tälläkin kyselytunnilla on jo käyty läpi niitä toimia, mitä hallitus on jo tehnyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ne eivät riitä!] Esimerkiksi tänä keväänä me olemme tehneet päätöksiä indeksien aikaistamisesta, niin että ihmiset saavat heti tilillensä rahaa, jotka sitä todella tarvitsevat, me olemme tehneet päätöksiä työmatkavähennyksestä, me olemme tehneet päätöksiä ammattiliikenteestä ja me olemme tehneet päätöksiä maatalouden tukemisesta. Me olemme tehneet mittavasti erilaisia toimia ja päätöksiä koko ajan, mutta samanaikaisesti me näemme, että nämä kysymykset eivät valitettavasti ole sellaisia, jotka ratkeavat hetkessä, vaan me tulemme tarvitsemaan toimia vastakin, [Leena Meri: Vuosikausia kestää!] ja sen vuoksi me tulemme näistä keskustelemaan budjettiriihessä, ja me olemme valmiita toimiin, jotka ovat kohdennettuja. Sellaisia toimia, joiden vaikuttavuudesta me emme voi olla varmoja mutta jotka maksavat miljardeja, [Leena Meren välihuuto] ainakaan itse en haluaisi tehdä — siis toimia, jotka maksavat valtiolle miljardeja, mutta me emme voi olla esimerkiksi varmoja siitä, näkyvätkö ne ihmisten arjessa, [Petteri Orpon välihuuto] vaikkapa siellä bensapumpulla, [Leena Meri: Saksa ainakin on tehnyt, ja Italia!] niin kuin laajat veronalennukset kaikille tai laajat polttoaineiden veronalennukset. [Puhemies koputtaa] Jos me emme voi olla varmoja, että nämä ovat tehokkaita ja toimivia, niin en minä ole valmis valtiontaloutta sen vuoksi heikentämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:54:14,2022-06-16T16:55:29,Hyväksytty,1.1
2022_74_91,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_92,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomea uhkaa energiapula, ja saatamme joutua säännöstelemään energiankulutusta jo aika piankin. Tämä on itse aiheutettua, koska istuva valtionjohto ei halua Suomen enää ostavan energiaa Venäjältä. Energian hinta on kasvanut valtavasti, ja lisäksi Italian talous on romahtamassa ja seuraava eurokriisi kolkuttaa jo oville. Tästä seuraa Suomeen stagflaatio eli lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys, ja kaikki tämäkin on itse aiheutettua. Kysyn hallitukselta: miten aiotte torjua tulevan stagflaation? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-06-16T16:55:29,2022-06-16T16:56:25,Hyväksytty,1.1
2022_74_93,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_94,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti Suomi on pieni maa ja pieni toimija. Me emme pysty omin toimin esimerkiksi inflaatiota taittamaan. Me voimme pyrkiä helpottamaan ihmisten arkea ja ihmisten elämää, mutta meillä ei ole sellaista voimaa maan hallituksena — tunnustan aivan rehellisesti täällä, kuten aikaisemmin jo sanoin, että meillä ei valitettavasti ole sellaisia työkaluja — että me pystyisimme yksin nyt energian hinnan laskemaan tai yksin tämän inflaation torjumaan. Me tarvitsemme tähän yhteistyötä, ja tätä työtä tehdään esimerkiksi Euroopan unionin puitteissa, ja tietenkin keskuspankit sitten omalla rahapolitiikallaan pyrkivät myös tilannetta helpottamaan.
Tämä ongelma on hyvin viheliäinen johtuen siitä, että maailma on aivan liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joiden hinta on tällä hetkellä erittäin korkealla, ja tämä aiheuttaa nyt tätä erittäin korkeaa inflaatiota, joka näkyy tavallisten ihmisten arjessa. Se, mitä me voimme tässä ajassa tehdä, on pyrkiä toimillamme varmistamaan, [Puhemies koputtaa] että tulevaisuudessa me emme esimerkiksi olisi näin riippuvaisia fossiilienergiasta ja sen erittäin voimakkaasta hintojen heilahtelusta, [Puhemies: Näin!] jonka vuoksi me olemme näissä ongelmissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:56:28,2022-06-16T16:57:43,Hyväksytty,1.1
2022_74_95,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Vielä tähän aihealueeseen edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_96,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman häiritsee tämä hallituspuolueiden puhe, että julkisia varoja halutaan käyttää veronkevennyksiin — ei veronkevennyksissä käytetä lainkaan julkisia varoja vaan otetaan vähän vähemmän ihmisten rahoja. [Välihuutoja vasemmalta]
Inflaatio laukkaa ja nakertaa kansalaisten ostovoimaa. Työn verotuksemme on samaan aikaan poikkeuksellisen kireää. Kokoomus haluaa keventää kaikkien työ- ja eläketuloa saavien verotusta tasaisesti. Vain toimeliaisuus ja kannusteet johtavat lisääntyvään ja pitkäkestoiseen kasvuun, joka ennen pitkää on myös lääke kestämättömään velkaantumiseen. Veronkevennykset ja esimerkiksi kotitalousvähennyksen korottaminen ovat oikeudenmukaista politiikkaa. Tarvitaan kannusteita työllistymiseen ja lisää ostovoimaa ihmisten arkeen. Kysyn: eikö olekin niin, [Puhemies koputtaa] että suomalaiset ansaitsevat suuremman osan työtulostaan omaan käyttöönsä nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-06-16T16:57:43,2022-06-16T16:58:58,Hyväksytty,1.1
2022_74_97,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,Näin. — Nyt pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_98,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ansiotulojen verotuksen keventämisestä (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 124/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies, itse kyllä ajattelen, että on erittäin tärkeää, että meillä on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka kannattelee kaikkia ja tuon hyvinvointivaltion rahoitukseen me tarvitsemme veroeuroja, ja sen vuoksi me verotamme palkansaajia ja me verotamme ihmisiä ja myös yrityksiä, [Sari Sarkomaa: Eihän kysyjä toisin sanonut!] jotta yhdessä voisimme pitää tästä hyvinvoinnista huolta ja yhdessä voisimme varmistaa sen, että ihan jokainen pärjää.
Meillä ei ole mitään sellaista tutkimusnäyttöä, että juuri rikkaimmille kohdennetut veroeurot nostaisivat työllisyyttä ja parantaisivat ihmisten tilannetta laajasti, vaan kyllä meidän tässäkin pitää katsoa oikeudenmukaisuusnäkökulmia, ja itse ajattelisin, että heidän avuksensa, joille tämä tilanne kaikkein kipeimmin tällä hetkellä tuntuu, eli pieni- ja keskituloisille, me tarvitsemme toimia. Mutta siihen, että me antaisimme tuhansia euroja yhteiskunnan vauraimmille, en kyllä olisi valmis, kun se tuottaisi valtion kassaan ison loven ja samalla tarkoittaisi sitten näiden hyvinvointipalveluiden — koulutusjärjestelmän, [Puhemies koputtaa] turvallisuusjärjestelmän — rahoituspohjan heikkenemistä. Eli tehdään järkeviä toimia ja kohdennettuja toimia heille, jotka sitä tarvitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-06-16T16:59:02,2022-06-16T17:00:20,Hyväksytty,1.1
2022_74_99,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys laivojen jätevesien tyhjentämisestä (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys  SKT 125/2022 vp,"Den sista frågan, ledamot Bergqvist.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_100,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys laivojen jätevesien tyhjentämisestä (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys  SKT 125/2022 vp,"Ärade talman! Snart inleder många finländare sin semester, och det innebär att många vill njuta av havet och skärgården. Östersjön är väldigt grund och väldigt känslig för utsläpp. Vi vet också att Skärgårdshavet är väldigt övergött och mår dåligt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-06-16T17:00:21,2022-06-16T17:00:39,Hyväksytty,1.1
2022_74_101,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys laivojen jätevesien tyhjentämisestä (Sandra Bergqvist r)>>>Suullinen kysymys  SKT 125/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys, ei ainoastaan näin kesäaikaan vaan ympäri vuoden. — Olin viime viikolla avaamassa Elävä Itämeri ‑säätiön Vastuullinen merenkulku -seminaaria, ja siellä opin paljon asioita juuri tästä teemasta eli siitä, millä tavalla alusten käymälävedet, harmaat vedet ja muu jäte voitaisiin pitää satamissa. Nythän tilanne on se, että kaikki reittiliikenteessä olevat rahtilaivat ja myöskin autolautat Tukholman, Tallinnan ja Helsingin välillä tuovat kaikki nämä jätteensä satamaan, ja se on erittäin kiitettävä asia, mutta, kuten edustaja tuossa juuri totesi, valtaosa liikenteestä on sellaista, jossa näitten jätteiden lisäksi myös esimerkiksi mikromuoveja voi täysin vapaasti laskea veteen. Elävä Itämeri ‑säätiö on tehnyt erittäin ansiokasta tiedotus- ja tutkimus- ja seuraustyötä kaikista Itämeren eri satamista siinä, kuinka voitaisiin päästä parempaan tulokseen. 
Mutta viime kädessä säätely kansainvälisellä tasolla — jos ei nyt sitten suorastaan Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn kohdalla, [Puhemies koputtaa] niin sitten vähintäänkin HELCOMin eli Itämeren suojelukomission osalta, joka EU-maiden voimin ilman Venäjää nyt toimii — on se, miten pitäisi päästä asiassa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+2.3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-06-16T17:01:25,2022-06-16T17:03:00,Hyväksytty,1.1
2022_74_102,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 2.12.2022. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon esittelypuheenvuoron, joka saa kestää kymmenen minuuttia, jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on myöskin enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen saman viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Nyt ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_74_103,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä politiikan kevät on ollut erilainen kuin moni meistä vielä helmikuun alussa ajatteli. Venäjän järkyttävä hyökkäys Ukrainaan on ravistellut Eurooppaa ja tuonut jäljessään kohoavat ruuan ja energian hinnat. Samaan aikaan hallitus ja eduskunta ovat jatkaneet tärkeää työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Viime kuussa eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain, jossa hiilineutraalius vuoteen 2035 kirjattiin lakiin. — Kiitos hyvästä työstä lain parissa töitä tehneille, ja erityisesti ympäristövaliokunnalle.
Tänään meillä on käsissämme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, joka on yksi niistä kolmesta ilmastosuunnitelmasta, joilla hiilineutraaliustavoitteesta tehdään totta. Siinä olemme sopineet ilmastotoimista, joilla sekä Suomen päästövähennystavoitteet että EU:n tavoitteet taakanjakosektorilla, eli esimerkiksi liikenteessä ja maataloudessa, saavutetaan. 
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa voi hyvällä syyllä pitää yhtenä haastavimmista mutta samalla myös tärkeimmistä ilmastosuunnitelmista. Taakanjakosektorilla ei ole päästökaupan kaltaista välinettä, joka takaisi, että päästövähennykset etenevät ja puhtaat ratkaisut ovat aina kannattavampia — siksi tätä suunnitelmaa todella tarvitaan. Pääosa suunnitelman keinoista linjattiin jo viime syksyn budjettiriihessä, ja toimia vielä vahvistettiin alkuvuodesta tutkimuslaitosten arvioiden perusteella. Tällöin mukaan lisättiin muun muassa velvoite kunnille tehdä ilmastosuunnitelmia, puhtaiden julkisten hankintojen edistäminen periaatepäätöksellä ja lainatakausmallin valmistelu kotien puhtaille hankinnoille. Kaksi muuta tärkeää ilmastosuunnitelmaa, päästökauppaa eli isoa teollisuutta ja lämmöntuotantoa koskeva ilmasto- ja energiastrategia sekä maankäyttösektoria eli peltojen ja metsien nieluja ja päästöjä koskeva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, ovat parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelussa.
Arvoisa puhemies! Nyt käsissämme oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on ilmastolain mukainen suunnitelma ja laadittiin nyt toista kertaa. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energian käytön päästöjä, eli ne päästöt jotka eivät ole mukana EU:n päästökaupassa. 
Suunnitelma koostuu niistä toimista, joilla saavutamme niin itse asettamamme kuin EU:n meiltä edellyttämät päästövähennystavoitteet. EU-komission kesällä 21 julkaistun uuden taakanjakoehdotuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille vuodelle 30 on 50 prosenttia verrattuna vuoden 2005 tasoon. Suunnitelmassa on lisäksi otettu huomioon ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 35 ja suunniteltu taakanjakosektorin osuus tavoitteen saavuttamiseksi. 
Kun aloimme laatia suunnitelmaa, oli alusta asti ilmeistä, että lisätoimille oli tarvetta, jotta ilmastotavoitteet saavutetaan. Taakanjakosektorilla tämä tarkoitti vähintään 5,6 miljoonan tonnin edestä uusia toimia. Nämä lisätoimet, joista osa onkin jo tällä hallituskaudella ehditty laittaa toimeen, muodostavat tämän suunnitelman ytimen. Samalla on tärkeää huomata, että vuoden 35 hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen riippuu paitsi nyt käsiteltävänä olevan taakanjakosektorin kehityksestä myös siitä, miten maankäyttösektorin sekä päästökaupan päästövähennystyö etenee. Myös EU-tavoitteidemme toteutuminen riippuu näistä, sillä olemme tässä suunnitelmassa päättäneet, että nojaamme vuoden 30 päästövähennystavoitteen toteuttamisessa siihen, että sekä päästökaupassa että maankäyttösektorilla tulemme ylittämään tavoitteemme. Tätä kokonaisuutta on tulevina vuosina syytä seurata tarkasti ja reagoida nopeasti muutoksiin, sillä kuulimme vastikään erittäin huolestuttavia ennakkotietoja Suomen hiilinielujen muuttumisesta päästölähteiksi. Jos hiilinieluja ei pystytä tuntuvasti kasvattamaan, tarkoittaisi se vielä nykyistä enemmän päästövähennystoimia myös taakanjakosektorilla.
Arvoisa puhemies! Ilmastosuunnitelmaan on sisällytetty päästövähennystoimia kaikilta suunnitelmaan kuuluvilta sektoreilta. Toimia tarvitaankin jokaisella alalla, jotta onnistumme rakentamaan ilmastopositiivista Suomea. Tämänhetkisen arvion perusteella toimenpideohjelma riittää tavoitteidemme saavuttamiseen ja toimilla saadaan vuoteen 30 mennessä aikaan, joustot mukaan lukien, 5,7 miljoonan tonnin lisäpäästövähennykset. 
Liikenne on taakanjakosektorin merkittävin päästölähde ja kokonsa takia keskeisessä roolissa kokonaisuuden kannalta. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan toimista, ensi sijassa erilaisista tuista ja kannustimista. Suomi on laaja maa, ja liikenteen ilmastotyössä yksi malli ei sovi kaikkialle, mutta jokaiselle alueelle on löydettävissä sopivia ratkaisuja. Monessa paikassa oma auto on jatkossakin paras tapa liikkua, mutta kaupungeissa voimme nojata entistä enemmän joukkoliikenteeseen ja vaikkapa pyöräilyyn. Siksi myös valtio tukee monia erilaisia vähäpäästöisen liikenteen muotoja. Tuemme muun muassa erilaisia sähkö- ja kaasuautojen hankintoja, sähköautojen latauspisteitä kodeissa, työpaikoilla ja julkisilla paikoilla, biokaasun tankkausinfraa ja tuotantoa sekä kävelyä ja pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Raskaassa liikenteessä tuemme esimerkiksi kaasurekkojen hankintaa. 
Maatalouden ilmastotyö nojaa erityisesti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan eli CAPin toimiin, joita täydennetään kotimaisilla toimilla. Suunnitellut maatalouden päästövähennystoimet liittyvät erityisesti turvemaiden päästöjen hillitsemiseen, kuten turvemaiden viljelyyn korotetulla vedenpinnalla, kivennäismaiden hiilensidonnan lisäämiseen, täsmäviljelyyn sekä lypsylehmien metaanintuotannon vähentämiseen. Toimien päästövähennysvaikutukset kohdistuvat maataloussektorin ohella suurelta osin myös maankäyttösektorille. 
Huomiota kiinnitetään myös esimerkiksi kotimaisten kasviproteiinien edistämiseen. Rakennusten erillislämmityksen aiheuttamia päästöjä vähennetään ennen kaikkea luopumalla öljylämmityksestä ja siirtymällä vähäpäästöisiin ratkaisuihin. Tätä siirtymää tuetaan erittäin suosituksi muodostuneella avustuksella ja korotetulla kotitalousvähennyksellä. 
Lisäksi ilmastosuunnitelmassa kiinnitetään huomiota kulutusperäisten päästöjen vähentämiseen. 
Myös kuntien aktiivinen ilmastotyö edistää eri sektoreiden päästövähennyksiä suoraan ja epäsuorasti. Kunnat vastaavat alueellaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista ja julkisista hankinnoista. 
Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu tällä kertaa myös kiertotalouden päästövähennysmahdollisuudet. Kiertotalous tarjoaa meille ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hillitä muutenkin kulutuksen ja tuotannon ympäristövaikutuksia. Merkittävimmät kiertotalouden avulla saatavat päästövähennykset tapahtuvat tuotantotoiminnassa, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja toisaalta valmistusprosessien energiantarve vähenevät.
Arvoisa puhemies! Ilmastosuunnitelman valmistelun aikana on kuultu eri sidosryhmiä ja kansalaisia laajasti ja monipuolisesti. Osana valmisteluprosessia järjestettiin suurta suosiota saanut kansalaiskysely, jossa pyydettiin näkemyksiä alustavasti määritellyistä päästövähennystoimista. Järjestimme myös esimerkiksi nuorille työpajatilaisuuksia ja neuvottelimme saamelaiskäräjien kanssa saamelaisia koskevista ilmastotoimista. Tämän lisäksi Turun yliopiston kanssa järjestettiin kansalaisraati, joka keskusteli uusista toimista ja antoi niistä lausuman. Nämä esimerkit osoittivat selkeästi, että kansalaisilla on sekä valmiuksia että halukkuutta osallistua ilmastopolitiikan suunnitteluun, ja niin kansalaisraatia kuin laajoja kansalaiskuulemisia on syytä jatkaa myös tulevaisuudessa. Laajan osallistamisen kautta suunnitelman tueksi on saatu arvokasta tietoa erilaisten ilmastotoimien vaikutuksista.
Arvoisa puhemies! Tehokas ja samalla oikeudenmukainen ilmastotyö on ilmastosuunnitelman punainen lanka. Suunnitelma sisältää useita tukia niin kotitalouksille kuin kunnille, jotta irtautuminen fossiilisista polttoaineista olisi mahdollisimman toimiva ja mahdollisimman monelle mahdollinen. Vihreää siirtymää vahvistavia suunnitelman toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi valmistellaan lainatakausmallia kotien puhtaille hankinnoille.
Arvoisa puhemies! Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea. Fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää. Puhtaat kotimaiset ratkaisut tuovat työtä ja hyvinvointia Suomeen ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista. 
Samalla ilmastosuunnitelma on vahva viesti suomalaisille yrityksille siitä, että tarve panostaa puhtaisiin ratkaisuihin ei ole kadonnut minnekään vaan pikemminkin vahvistunut, ja se on viesti suomalaisille ihmisille siitä, että vaikka nyt monia huolestuttaa fossiilisten polttoaineiden hinnan nousu ja sen seuraukset, tie irti fossiilisista on olemassa ja fossiilivapaa hyvinvointivaltio, jossa jokainen pysyy mukana, on taas askeleita lähempänä. Ilmastosuunnitelman avulla meillä on tilaisuus näyttää suomalaisille, miten puhtaampi tulevaisuus tuottaa monenlaista hyvää: puhdasta kotimaista ruokaa, saasteetonta liikkumista ja laskeneita asumisen kustannuksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-06-16T17:05:00,2022-06-16T17:15:00,Hyväksytty,1.1
2022_74_104,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia, ministeri Ohisalo. — Följande ledamot Kvarnström.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_105,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vuoteen 2035 on aikaa 13 vuotta. Se on lapsen koulu-uran verran esikoulusta toisen asteen loppuun. Jokainen vanhempi tietää, kuinka ohikiitäviä nuo vuodet ovat, mutta vain sen verran meillä on aikaa tehdä kaikki ne ilmastotoimet, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden. Se on tehtävissä, mutta aikaa ei ole hukattavissa päivääkään.
Se, että elämämme muuttuu kestäväksi ja ilmastoviisaaksi, ei tarkoita ankeutta. Ilmastokestävä arki voi olla, ja sen tulee olla, hyvää ja täyttä elämää kaikille. Tämä reilu siirtymä on meille sosiaalidemokraateille äärimmäisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä tervehtii ilolla yhtä vaalikauden tärkeintä ilmastopolitiikan välinettä, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa, joka on annettu valtioneuvoston selontekona eduskunnalle. Siihen on koottu toimet, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin, eli muun muassa liikenteen, maatalouden ja jätehuollon, päästöjä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035.
Ilmastopolitiikassa meidän on oltava ennemmin vahvassa etunojassa kuin jälkijunassa. Tämä on luonnon, ihmisten ja talouden etu mutta vahvasti myös turvallisuus- ja huoltovarmuuspolitiikkaa, kun irtaudumme fossiilisen energian tuonnista ja käytöstä. Ja näinä energiahintakriisin aikoina on tärkeää huomauttaa, että jo toteutettu vahva ilmastopolitiikka lieventää kustannusšokkia, jonka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on aiheuttanut. [Vihreiden ryhmästä: Juuri niin!]
Arvoisa puhemies! SDP:lle on tärkeää, että päästövähennystoimet suunnitellaan kustannustehokkaasti ja että ne ovat reiluja. Ilmastopolitiikkaa tulee tehdä kansalaisten kanssa ja tuella. Selonteossa on erityisesti tarkasteltu toimien vaikutuksia tulonjaon ja alueellisen tasa-arvon kannalta. Tämä on erittäin tärkeää, ja me sosiaalidemokraatit haluamme varmistaa, ettei epätasa-arvo lisäänny ilmastotoimien myötä.
Etenkin liikkumisessa erot Suomen alueiden välillä korostuvat. Suuressa osassa Suomea yksityisautoilua tarvitaan myös jatkossa. SDP:n tavoitteena on, että liikkumiselle pyritään luomaan vähäpäästöisiä ja päästöttömiä vaihtoehtoja kaikille suomalaisille. Fossiilittoman liikenteen tiekartta lähtee juuri tästä näkökulmasta. Ilmastopolitiikkaa tehdään ennen kaikkea tuet ja kannusteet edellä, ei rajoitukset.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-06-16T17:15:32,2022-06-16T17:18:17,Hyväksytty,1.1
2022_74_106,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen tuomat energia- ja ilmastopoliittiset esitykset on tuotu eduskunnalle varmasti hyvässä uskossa mutta vihreät linssit silmillä, unohtaen ihmiset ja yritykset etenkin kaupunkien ulkopuolella. Vaikka selonteossa nostetaan esiin useaan otteeseen, että ilmastotoimet on tehtävä sosiaalisesti kestävällä tavalla, näin ei nyt ole tapahtunut. Esimerkiksi alueellinen eriarvoisuus korostuu, kun kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat nousseet räjähdysmäisesti.
Selonteossa tunnistetaan, että päästövähennystavoitteet ovat niin vaativia, että ilmastonmuutoksen hillintätoimilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisten elinoloihin. Selonteossa myös todetaan tarvittavien ilmastotoimien voivan kasvattaa sekä tuloerojen että alueellisten erojen merkitystä. Tämä on siis selkeästi ristiriidassa sen kanssa, että ilmastotoimet tehdään sosiaalisesti kestävällä tavalla.
Ilmastopolitiikasta johtuvaa hintojen nousua tulee helpottaa veronalennuksin. Kuluttajien ostovoimaan panostaminen on myös ilmastoteko, kun kuluttajat voivat valita laadukkaampia, kestävämpiä ja kotimaisia tuotteita kaukaa rahdattujen pikatuotteiden ja krääsän sijaan. Kuluttajien lisäksi kotimaisten yritysten kilpailukyky on tärkeää niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristöllekin, ja yritysten kilpailukykyä tulee tukea esimerkiksi ammattidieselin avulla sekä poistamalla jakeluvelvoite ainakin väliaikaisesti.
Arvoisa puhemies! Selonteossa ja hallituksen politiikassa nojataan paljolti liikenteen sekä teollisuuden sähköistymiseen. Sähköistyminen tarvitsee kuitenkin paljon tukea, ennen kuin uusi teknologia halpenee ja tulee saavutettavaksi laajemmalle yleisölle tai yhteisölle. Lisäksi liikenteen sähköistyminen ja siirtyminen vihreään energiaan vaatii paljon mineraaleja sekä sähköntuotannon lisäämistä.
Osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kilpailukykyä, mikä on johtanut siihen, että olemme menettäneet laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo se, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin. Miten yksityisiä investointeja houkutellaan kotimaahan, jos edes valtio itse ei sitä halua tehdä?
Arvoisa puhemies! EU:ssa näkyy käytävän jatkuvasti jonkinlaista valtavaa ilmastoteatteria, jossa poseeraus on itse tekoja tärkeämpää. Tehdään lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon.
Maatalous ja turvetuotanto ovat olleet tässä näytelmässä pahisten roolissa jo pitkään. Nyt EU:n torahampaisiin ovat joutuneet Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä. Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi. [Mikko Lundén: Kyllä!]
Arvoisa puhemies! Osana sinivalkoista siirtymää Suomen on parannettava energiaomavaraisuuttaan. Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus. On tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin vaan tuotantotapoja on useita.
Silti on yksi yli muiden — ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä. Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Turve tulisi luokitella uudestaan hitaasti uusiutuvaksi luonnonvaraksi ja kohdella sitä sen mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille maatalous on kokonaisuus, joka ansaitsee tulla erikseen esille nostetuksi. On totta, että maataloudessa syntyy päästöjä, mutta globaalin kokonaiskuvan kannalta asia ei ole niin yksiselitteinen. Maataloudelle asetetut vaatimukset ovat jo niin kovat, että yhä useampi tila sulkee ovensa. Maataloudelle ja muillekin teollisuudenaloille tulee antaa reilusti aikaa sopeutua muutokseen, jolloin myös teknologiakehitys mahdollistaa sekä ilmastolle että lompakolle ystävällisempiä ratkaisuja pidemmällä aikavälillä.
Maatalous on hyvä esimerkki ilmastoteatterista. Ajamalla kotimainen maatalous ahdinkoon saadaan ehkä Suomen päästöt siirtymään mittarissa vihreälle sektorille, mutta samalla päästöt kertautuvat jossakin muualla. Globaalisti haitat pysyvät tai jopa kasvavat, kun ruoka tuodaankin suomalaisten tilojen sijasta eteläamerikkalaisilta viljelmiltä tai eurooppalaisilta pelloilta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan EU:sta käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, [Puhemies koputtaa] joissa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-06-16T17:20:58,2022-06-16T17:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_74_107,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_108,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään, vaikka ihan ymmärrettävästi viime vuosina huomio on ollut myös muissa uhkissa. Ilmaston kuumeneminen on meidän aikakautemme suurimpia haasteita, joten ratkaisujen sen torjumiseksi ja väistämättömiin muutoksiin sopeutumiseksi on löydyttävä nykypäättäjien toimesta.
Kokoomus on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen puolentoista asteen tavoitteeseen sekä Suomen ja EU:n tavoitteisiin hiilineutraalista yhteiskunnasta. Olemme olleet ajamassa unionille kunnianhimoisempaa päästövähennystavoitetta, jonka mukaisia toimia linjataan nyt myös käsittelyssä olevassa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa eli KAISUssa.
Ilmakehämme ja ympäristömme ei välitä, mistä päästövähennykset tulevat. Kokoomus kannattaa yhteiskunnan kokonaisedun ja kustannustehokkuuden kannalta järkeviä, kestäviä toimia. Haluamme verottaa työntekoa vähemmän ja päästöjä enemmän. Puhtaaseen energiaan siirtyminen ja esimerkiksi kestävät ruokavalinnat tulee tehdä ihmisille mahdollisimman mutkattomasti saavutettaviksi.
Me uskomme markkinaehtoisuuteen ja teknologianeutraaliuteen. Päästöjen hinnoittelun kautta olemme jo saavuttaneet päästövähennyksiä, ja siksi päästökauppaa tulee kehittää edelleen. Toivomme, että hallitus saa neuvoteltua Euroopan unionin Fit for 55 ‑paketista järkevän kokonaisuuden.
Venäjän sotakassan rahoittaminen on lopetettava. Siksi ensisijaisesti tulee päästä irti venäläisestä fossiilienergiasta.
Kokoomus on pettynyt siihen, että uudessa ilmastolaissa ei huomioitu riittävällä tavalla huoltovarmuutta. Kotien on lämmettävä myös tulevina vuosina. Valitettavasti hallituspuolueet äänestivät kumoon ehdotuksemme huoltovarmuuden huomioimisesta ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelussa.
Arvoisa puhemies! KAISU sisältää kannatettavia toimia. Esimerkiksi investointiavustuksia vähäpäästöisiin lämmitysratkaisuihin olemme pitäneet esillä jo pitkään, samoin kotitalousvähennyksen parempaa hyödyntämistä.
Maatalouden ilmastotoimissa on paljon sellaista, joka hyödyttää myös alan yrittäjiä: esimerkiksi peltojen kuntoa parantamalla ja ravinnetaloutta kehittämällä on mahdollista edistää myös kannattavuutta.
Pitkien välimatkojen Suomessa tarvitsemme uudempaa ja sähköisempää autokantaa. Reilu siirtymä edellyttää kannusteita ja infraa. Kokoomus näkee potentiaalia myös biokaasun sekä synteettisten polttoaineiden osuuden kasvattamisessa, etenkin raskaassa liikenteessä. 
Yksi pidemmän aikavälin kestävä ratkaisu sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että irtaantumiseen Venäjällä tuotetusta energiasta olisi vetytalous. Siihen liittyy myös merkittävää vienti- ja investointipotentiaalia Suomelle.
Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikka vaatii pitkäjänteistä työtä. Ensimmäinen KAISU hyväksyttiin viime kaudella, vuonna 2017. Silloisena hallituspuolueena kokoomus oli mukana kutsumassa silloiset oppositiopuolueet ilmastotyöhön. Tuolloin laadituille yhteisille ilmastolinjauksille myös nykyisen hallituksen toimet pohjaavat. Nykyhallitus ei kuitenkaan jatkanut puoluerajat ylittävää yhteistyötä vaan jätti oppositiopuolueet kutsumatta ilmastopöydän ympärille. Tämä on ollut pettymys, sillä ilmastotyössä, jos jossain, tarvittaisiin pitkäjänteistä yhteistyötä yli hallitus—oppositio-rajojen ja vaalikausien.
Kokoomus pitää tärkeänä, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ekologisen kestävyyden lisäksi huolehditaan myös sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Kestävyys edellyttäisi, että ilmastotoimet rahoitetaan kehyksen sisällä. Näin tämä hallitus ei kuitenkaan toimi. Hallitus on laatinut velvoittavia lakeja ja selontekoja, joissa sitoudutaan hyviin ja kannatettaviin asioihin. Rahoitus on kuitenkin jälleen jätetty muiden ratkaistavaksi, ja se ei ole kestävää.
Vihreää siirtymää ei ole mahdollista toteuttaa pelkin julkisin varoin. Onneksi suomalaiset yritykset näkevät ilmastotyössä suuria mahdollisuuksia. Yrityksille olisi tärkeää, että toimintaympäristön muutokset ovat mahdollisimman hyvin ennakoitavissa ja esimerkiksi luvitus sujuvaa. Tältä osin parannuksia ei ole vielä nähty.
Arvoisa puhemies! Ilmastotavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman toimia. On perusteltua tarkastella päätösten vaikutuksia nykyhetkessä, mutta tehtävämme on ennen kaikkea miettiä tulevaisuutta. Kaikkein suurin uhka nimittäin on se, että emme tee riittävästi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-06-16T17:26:39,2022-06-16T17:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_74_109,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_110,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella on nyt tiukkaa. Putinin hinnat tuntuvat ruokakassista alkaen. Eläminen kallistuu. On oikein, että tässä tilanteessa tulemme ihmisiä vastaan arjessa pärjäämisessä. Töihin ja ylipäätään liikkumaan pitää päästä kautta Suomen; isossa osassa maata auto on siihen ainoa vaihtoehto.
Vaikka joudumme ottamaan päästöjen vähentämisessä hetkellisesti takapakkia, pidemmälle tulevaisuuteen linja pysyy, ja KAISU sen todistaa. Saastuttava, ulkomainen, fossiilinen energia alas. Puhdas, kotimainen, päästötön energia ylös. KAISUssa on juuri siitä kyse. Teemme Suomesta luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen ja huippuosaamiseen perustuvaa bio- ja kiertotaloutta. Tällä politiikalla pystymme tekemään monta maalia samalla kertaa. Saamme päästöjä alas — näin teemme oman osamme ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Parannamme omavaraisuuttamme — epävarmassa maailmassa Suomella pitää olla energiaa ja ruokaa omasta takaa. Venäjän energiasta on todella irtauduttava. Energian omavaraisuutta nostamalla parannamme myös vaihtotasetta meille myönteiseen suuntaan. Puhutaan vähintään sadoista miljoonista ellei jopa miljardeista euroista, jotka jäisivät tulona yhteiskuntaamme. Luomme uutta työtä ja yrittäjyyttä koko maahan ja vientituotteiksi asti. Maailmalla on näiden asioiden osaamiselle valtava kysyntä. Meillä tuota osaamista on.
Arvoisa puhemies! Pitää uskaltaa ajatella isommin. Olemme pitäneet itseämme energian tuojina aina. Näin ei tarvitse olla. Esimerkiksi vetytalouden kautta voisimme olla omavaraisia, mutta myös energianviejiä. Olisi aika isolle asennemuutokselle suomalaisessa energiataloudessa.
Arvoisa puhemies! Kotimainen hiilimarkkina on oiva esimerkki kestävämpää tulevaisuutta rakentavasta politiikasta. Hiilimarkkina vähentää päästöjä ja on samalla iso mahdollisuus etenkin suomalaiselle maaseudulle, ja myös yritykset hyötyvät. Hiilimarkkina on vasta rakentumassa, ja siksi on olennaista olla etulinjassa luomassa selviä pelisääntöjä ja reiluja käytäntöjä. Kaasuakin tarvitaan, mutta ei mitä tahansa kaasua vaan biokaasua. Biokaasun tuotannon lisääminen on välttämätöntä sekä päästöjen vähentämiseksi, omavaraisuuden parantamiseksi että kestävän maatalouden kannalta.
Maatalouden tilanne on jo pidempään ollut tukala. Julkisilla hankinnoilla voimme osaltaan vahvistaa kotimaista elintarvikeketjua ja parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla. Siksi on tärkeää, että KAISUssa on kirjaus julkisten hankintojen kotimaisuudesta. Keskusta katsoo, että kaikkien julkisten hankintojen pitää ensisijaisesti olla puhdasta, vähäpäästöistä ja suomalaista. Pysyvämpää parannusta maatalouden tilanteeseen saadaan kuitenkin aikaan sillä, että markkinat toimivat viljelijöiden kannalta reilummin. Kaupalla ja teollisuudella on tässä isoin vastuu.
Arvoisa puhemies! Teknologiat kohti päästötöntä maailmaa on keksitty. Kysymys on enää skaalauksesta ja kustannustehokkuudesta. Pitää antaa markkinoille jousto ja mahdollisuus. Emme oikeasti tiedä, mikä on voittajalta näyttävä teknologia viiden vuoden päästä, emmekä tienneet tämän hetken nousevista teknologioista viisi vuotta sitten.
Arvoisa puhemies! Muutos lähtee — tai on lähtemättä — ihmisten arjesta. Pitää kannustaa, ei pakottaa. Tuemme nyt esimerkiksi öljylämmityksestä luopumista, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa ja sähköajoneuvojen latauspisteiden rakentamista. 
Lopuksi vielä: Ensiksikin luotetaan suomalaisiin. Toiseksi mahdollistetaan jokaiselle kestävien valintojen tekeminen arjessaan. Kolmanneksi laitetaan voimavarat niihin toimiin, jotka ovat kustannustehokkaimpia ja joista tulevat parhaat tulokset. Saastuttava ulkomaalainen fossiilinen energia alas. Puhdas kotimainen päästötön energia ylös.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-06-16T17:31:50,2022-06-16T17:37:06,Hyväksytty,1.1
2022_74_111,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Seuraavaksi vihreät, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_112,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Päästövähennystoimia on kiihdytettävä jo seuraavan vuosikymmenen aikana, jotta kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi on mahdollista saavuttaa.” Näin toteaa hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC huhtikuun alussa julkaisemassaan raportissa. Raportin mukaan valtioiden tähän mennessä ilmoittamat päästövähennystavoitteet eivät ole riittäviä ilmaston lämpenemisen rajaamiseksi kriittiseen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tämä on tosiasia, jonka edessä olemme, tosiasia, joka saa meidät ponnistelemaan kestävämmän tulevaisuuden puolesta.
Venäjän hyökkäyssodan myötä ilmastonmuutoksen torjunnasta on tullut myös vakava turvallisuuspoliittinen kysymys. Energian ja ruuan hintojen noustessa ja inflaation laukatessa on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että vihreä siirtymä ja fossiilisista irtautuminen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Uudessa ilmastolaissa sitoudumme tekemään Suomesta hiilineutraalin vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisen pian sen jälkeen. Nyt käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on keskeinen väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Suunnitelmaan on koottu ne toimet, joilla puolitamme taakanjakosektorin päästöt vuoteen 2030 mennessä. Taakanjakosektoriin kuuluvat rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne, jätehuolto ja teollisuudessa käytettävät F-kaasut. Liikenne on taakanjakosektorin suurin päästölähde. On selvää, että eri puolilla Suomea me tarvitsemme erilaisia ratkaisuja. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa liikenteen päästöjä vähennetään kannustimin ja tukitoimin. Jos nämä keinot eivät riitä, on keinovalikoimaan otettava myös tiukempaa ohjausta. Joko kansallinen tai EU:n laajuinen liikenteen päästökauppa olisi tähän tutkitusti tehokas väline.
Myös yritykset ovat viime vuosina ottaneet ilmastopolitiikan vakavasti. Yhä useampi yritys tavoittelee hiilineutraaliutta omassa toiminnassaan.Tässä piilee valtava potentiaali liiketoiminnan kasvattamiseen ja kestävien menestystarinoiden synnyttämiseen. Talouden ja teollisuuden vihreä siirtymä on jo valtavirtaa Euroopassa. Suomen kannattaa olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa ja vahvistamassa EU:n yhteistä ilmastopolitiikkaa ja toimia vihreiden investointien vauhdittamiseksi.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva ilmastosuunnitelma on osa laajaa ilmastotoimien kokonaisuutta. Ilmastokriisiä torjutaan vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Tuore ennakkotieto Suomen hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi on hälyttävä. Metsiemme hiilinielut ovat romahtaneet, koska metsiä hakataan liikaa ja liian nuorena samaan aikaan kun puuston kasvu on hidastunut. Vaikka olemme onnistuneet vähentämään päästöjä monilla sektoreilla, vaarantaa hiilinielujen romahtaminen kriittisesti polkumme hiilineutraaliuteen. Tarvitsemme ilmastopaneelinkin peräänkuuluttaman hiilinielujen pelastusohjelman, jossa määritellään riittävät toimet metsien ja maaperän nettonielujen vahvistamiseksi. Metsien ja maaperän hiilinieluihin kiteytyy myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja luontokadon pysäyttämisen tiivis kytkeytyminen toisiinsa. Suojelemalla metsiämme kasvatamme hiilinielua ja vahvistamme luonnon monimuotoisuutta.
Arvoisa puhemies! Sosiaalinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisiä päästövähennystoimien toteuttamisessa. On tärkeää, että kansalaisia on osallistettu ja kuultu aktiivisesti ilmastosuunnitelman valmistelussa. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa reilua vihreää siirtymää vahvistavia toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi valmistelussa on lainantakausmalli kotien puhtaille hankinnoille. Tämä on lähtenyt vihreiden aloitteesta. Tällä viikolla Nuorten Tiedeakatemia vaati Suomen hallitusta ryhtymään poikkeuksellisiin toimiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Vihreät pitävät välttämättömänä, että ilmastotoimet vastaavat ilmastolain sitoumusta hiilineutraaliudesta 2035. Jos tähän mennessä päätetyt toimet eivät tähän yllä, on ripeästi päätettävä lisätoimista. Vihreä eduskuntaryhmä tukee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman hyväksymistä ja koko suomalaisen yhteiskunnan ponnisteluja ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisemiseksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-06-16T17:37:11,2022-06-16T17:42:10,Tarkistettu,1.1
2022_74_113,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_74_114,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikaamme leimaavat jatkuvat yhtäaikaiset kriisit. Monesta voi tuntua, ettei kapasiteetti riitä jokaisen kriisin käsittelemiseen ja niihin vastaamiseen — pandemiasta sotaan ja ympäristön syvenevään kriisiin. Vastaukset näihin kriiseihin ovat kuitenkin yllättävän usein samat. Venäjän sodan tehokkaimpia vastatoimia on fossiilisista irtautuminen. Pandemioita ehkäistään luonnon monimuotoisuutta suojelemalla. Ekokriisiä hillitään näillä samoilla keinoilla — fossiilisista irtautumalla ja luontosuhdettamme muuttamalla. Ekokriisin pysäyttämisellä on kiire, sillä se aiheuttaa kärsimystä ja kuolemaa sotien ja pandemioiden tavoin.
Vasemmisto on hallituksessa ajanut tiukkaa ilmasto- ja luontopolitiikkaa. Ympäristöasiat on hoidettava ykkösprioriteettina, myös meidän ihmisten selviytymisen ja hyvinvoinnin vuoksi. Tämä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on yksi osoitus hallituksen työn etenemisestä, mistä olemme kiitollisia. Me olemme myös valmiita suurempiin toimiin. Esimerkiksi liikenteen päästövähennyksissä on vielä tehtävää. Liikenteen päästöjä vähennetään kestävästi laskemalla autoilun kulkumuoto-osuutta erityisesti kaupunkialueilla. Tämä edellyttää joukkoliikenteen sekä kevyen liikenteen tukemista ja helpommaksi tekemistä ihmisille, mutta myös autoilun ensisijaisuuden lopettamista silloin, kun on aito mahdollisuus valita toisin. Tämä on kaikista tehokkain tapa saada liikenteen päästöjä vähenemään.
 Suomi on pitkien etäisyyksien maa, eikä joka puolella tule koskaan olemaan realismia liikkuminen vain kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteen avulla. Siksi keinoja on tietenkin oltava monia. Vasemmisto haluaa edistää kansallista liikenteen päästökauppaa, jotta ihmisillä on kannustin siirtyä vähäpäästöisiin käyttövoimiin. Päästökaupan tulo täytyy meidän mielestämme ohjata ihmisille hiiliosinkona tai pienituloisille ja syrjässä asuville kompensaatiomallin kautta. Me haluamme parempaa, terveellisempää ja halvempaa liikkumista ihmisille. Tämä on mahdollista juuri siksi, että me rakennamme saavutettavammat joukko- ja kevyen liikenteen yhteydet ja pääsemme eroon saastuttavista polttoaineista.
No, toinen sektori, jolla päästövähennystoimet yhdistyvät parempaan elämänlaatuun ja toimeentuloon, on maatalous. Kestävään, luonnonmukaiseen ja kasvipainotteiseen ruokaan siirtymällä maatalous on osa ratkaisua eikä osa ongelmaa. [Sheikki Laakso: Ei kuin porkkanaa!] Kun viljelijät voivat viljellä maan kasvukuntoa vaalien ja kierrätyslannoitteisiin siirtyen, omavaraisuusasteemme sekä maan tuottavuus paranevat ja ravinnepäästöt pienenevät. Itämeri ja peltoekosysteemit saavat palautua ja näin pysyvät hyvässä kunnossa myös meidän ihmisten hyvinvoinniksi ja iloksi.
Ilmastopäästöt pienenevät, kun siirrytään eläintuotannosta kasviproteiinien tuotantoon. Maanviljelijöille pitää olla kannattavampaa pitää turvemaat pellonraivauksen ulkopuolella. Esimerkiksi kosteikkoviljelyä täytyy edistää. Kestävään ruuantuotantoon siirtyminen on siis hyväksi sekä ihmisille että luonnolle, ja tätä me tietenkin ajamme. Ja nyt myös ruokaturva on ajankohtaisempi kuin aikoihin. Mahdollisimman luonnonmukainen ruuantuotantotapa Suomessa on myös omavaraisuutta edistävä, kun emme ole riippuvaisia tuontilannoitteista.
Arvoisa puhemies! Tutkimus kertoo, ettei ylikulutus lisää onnellisuutta. Suomessa on pienituloisia ihmisiä ja köyhiä perheitä, joiden asemaa vasemmisto ajaa. Samaan aikaan on kuitenkin paljon varakkaita, joiden turha ylikulutus pahentaa myös köyhien elämää vaikeuttavaa ympäristökriisiä. Kulutuksen päästöihin onkin siis jatkossa selkeämmin puututtava, ja markkinoilla ei pitäisi ylipäätään olla sellaisia tuotteita, joiden valmistaminen ja käyttäminen pahentaa kohtuuttomasti ympäristökriisiä.
Myös ilmastopaneeli korostaa kuluttajavalintojen sijaan ihmisille toiminta- ja vaikuttamismahdollisuuksia nimenomaan kansalaisina. Me tarvitsemme nyt ja jatkossa entistä vahvempaa ilmastotyötä. Vasemmisto on ajanut sitä tässä hallituksessa, ja ajamme sitä myös seuraavalla vaalikaudella. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-06-16T17:42:15,2022-06-16T17:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_74_115,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,Kiitos. — Seuraavaksi edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_116,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Ärade talman! Oron i världen är stor. Maten kostar allt mer, bensinpriserna har stigit kraftigt och säkerhetsläget har förändrats. Att tala om klimatförändringen och utsläppen i detta sammanhang kan kännas lösryckt. Det kan lätt kännas som om att vi nu borde fokusera enbart på de problem vi bemöter i vår vardag. Men är det så? Det är ändå vi beslutsfattare som har ansvaret för att redan i dag svara på framtidens utmaningar, också de som handlar om vår omgivning och klimatet. Det är därför som regeringen under de senaste åren gjort ett omfattande arbete för att hitta lösningar och vägar framåt inom den här sektorn. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-06-16T17:47:27,2022-06-16T17:48:23,Hyväksytty,1.1
2022_74_117,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma koskee niin sanottua taakanjakosektoria, eli päästökaupan ulkopuolisia sektoreita maankäyttösektoria lukuun ottamatta. Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vielä tämän vuoden aikana myös kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaksi ja valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseensopeutumissuunnitelmasta. Herääkin kysymys: onko tarkoituksenmukaista eritellä asian seurantaa näin moneen eri selontekoon, vai olisiko niitä järkevämpää yhdistää? Jos ilmastonmuutos voitaisiin pysäyttää selonteoilla, olisimme tässä työssä jo pitkällä.
Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Selonteon mukaan perusskenaarion nykyiset toimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen, joten tarvittaisiin lisätoimia. Tavoitteet ovat tavoitteita. Aivan kuten turpeen käytön kohdalla, asiat voivat muuttua hyvinkin nopeasti, ja tällöin tavoitteitakin pitää tarkastella muuttuneen tilanteen pohjalta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei voi olla vaikuttamatta Suomen energia- ja ilmastopolitiikkaan. Energian saatavuuden muuttunut tilanne pakottaa tarkastelemaan jo tehtyjä päätöksiä uudelleen. Sota yhtäältä jouduttaa fossiilisista polttoaineista irtautumista, mutta toisaalta sota on myös avannut Euroopassa keskustelun hiilivoiman jatkoajasta ja oman öljyntuotannon lisäämisestä.
Juuri nyt polttoaineiden ja ruuan hinnat nousevat voimakkaasti, mikä vaikuttaa dramaattisesti ihmisten arkeen. Liikennesektori on kokonsa takia keskeisessä roolissa päästövähennystavoitteissa. Tärkein ja vaikein haaste ilmastoselonteon tavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin se, miten pitää kansalaiset mukana. On selvää, ettei ilmastotavoitteita saavuteta, jos tavallinen ihminen joutuu muutoksista kohtuuttomasti kärsimään.
Muuttunut tilanne on toisaalta myös mahdollisuus edistää esimerkiksi julkista liikennettä ja liikkuminen palveluna ‑konseptia. Selonteossa kootut nuorten tekemät esitykset esimerkiksi joukkoliikenteen tukemisesta ja sähköautojen latausinfraverkon tiivistämisestä ovat järkeviä. Julkisen liikenteen kilpailukyky yksityisautoiluun verrattuna on viime vuosina parantunut, ja polttoaineen kohonnut hinta nopeuttaa kehitystä. Julkinen liikenne on kuitenkin hyvin keskittynyttä ja kohtelee eri puolilla Suomea asuvia eriarvoisesti. Kategorinen ajattelu, jossa julkinen liikenne on hyvä ja yksityisautoilu paha, on väärä. Suomen kokoisessa maassa myös maaseudulla tulee olla elämisen edellytykset. Korkea polttoaineen hinta rajoittaa jo nyt työssäkäyntiä eri puolilla maata. 
Nyt kun venäläinen tuontienergia on pois energiapaletistamme, on tehtävä nopea muutos aurinko-, tuuli- ja maalämpöenergian sekä biokaasun laajamittaiseen käyttöön. Muutos on myös ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta välttämätön.
On tärkeää luoda riittävät kannustimet, joilla suomalaisten asunnot saadaan energiaomavaraisiksi. Tarvittava teknologia ja osaaminen on jo olemassa. Toki suomalainen yhteiskunta panostaa jo nyt merkittävästi energiaremontteihin, mutta valitettavasti näitä parannuksia, suomalaisten rahoilla, tehdään kyllä enemmän Italiassa kuin täällä koti-Suomessa.
Maataloudessa olisi potentiaalia päästöjen vähentämiseen, mutta on turha odottaa, että konkurssin partaalla olevilla maatiloilla olisi nyt paukkuja tehdä investointeja vaikkapa biokaasun keräämiseen, säätösalaojituksen rakentamiseen tai uusiin viljelymenetelmiin. Kovin helppoa on hallituksesta tai Brysselistä käsin kasata taakkoja toisten, kuten viljelijöiden, kannettavaksi.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kannattavat järkevää ilmastopolitiikkaa. Tarvitaan toimenpiteitä ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi ja luonnon tasapainon ylläpitämiseksi. On kuitenkin tärkeää, että ilmastonmuutoskeskustelussa pelottelun sijaan nostetaan faktat ja oikeat mittasuhteet keskiöön. Keskustelussa isot ja pienet asiat ovat menneet sekaisin, ja tästä on aiheutunut turhaa ahdistusta ja turhia pelkoja. 
Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamistaan. Ilmastohysterian sijaan voimme luoda uutta. [Puhemies koputtaa] Ilmastonmuutoksen torjunta antaa mahdollisuuksia uuden, puhtaamman teknologian kehittämiseen ja uusien yritysten syntymiseen. Valinta on meidän.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-06-16T17:53:03,2022-06-16T17:58:21,Hyväksytty,1.1
2022_74_118,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Ohisalo, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_119,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin hyvistä ryhmäpuheenvuoroista kaikille ryhmille. Tässä ehkä esitettiin edellä näkemyksiä, joiden mukaan ilmastopolitiikka ja ilmastotyö olisi kenties teatteria tai kenties jopa ilmastohysteriaa. Haluan sanoa, että näissä asioissa on kyse tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksista tällä planeetalla. Meidän tehtävä on varmistaa, että tulevatkin lapset voivat nauttia lumisista talvista, [Petri Huru: Suomi ei sitä yksin varmista!] ja tässä meillä on suuri vastuu.
On selvää, että irtautuminen fossiilisista polttoaineista pitää tehdä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästi. Kaikki nämä aspektit pitää huomioida. [Petri Huru: Sitähän ei tapahdu nyt!] On selvää, että kun täälläkin suunnitelmassa sanotaan, että tarvitaan oikeudenmukaista siirtymää, niin sellainen tarvitaan, ja näitä toimia tehdään muilla sektoreilla. Se, että nyt tänään keskustelemme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta ja ympäristö- ja ilmastoministerinä esittelen tätä, ei sulje pois sitä, etteikö hallitus olisi vaikkapa tähän mennessä tehnyt niitä muita tärkeitä sosiaalipoliittisia ja työllisyyspoliittisia toimia, lähtien muun muassa sosiaaliturvan indeksikorotuksista ja työmatkavähennyksen nostamisesta. Tarvitsemme näitä kaikkia toimia. Eli toisin sanoen haluan painottaa sitä, että vaikka täällä ei lue kaikkea sosiaalipolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa, se ei sulje pois sitä, etteikö niitä olisi silti tehty ja täytyisi tehdä.
Mitä tulee yritysten rooliin, tämä vihreä siirtymähän mahdollistaa meille aivan valtavat vientimahdollisuudet. Uuden työn luominen on mahdollista, verotuloja syntyy, syntyy lisää suomalaista hyvinvointia. Ja itse asiassa yritykset ovat itse vedonneet — esimerkiksi elinkeinoelämä on vedonnut siihen — että ilmastotoimissa ei pidä pysähtyä vaan päinvastoin pitää tehdä jopa nopeammin, koska yritykset näkevät, että raha menee tällä hetkellä sinne, missä vähennetään päästöjä, luodaan uutta työtä ja toimeliaisuutta. Tämä on meidän hyvä pitää mielessä, koska yritykset sitä vahvasti nostavat.
Mitä tulee yritysten toimintaedellytyksiin, niin edustaja Sirénille haluan tässä mainostaa jo ennalta, että hallituksessa on tuloillaan tänne esitys luvituksen nopeuttamisesta, nimenomaan siitä, että vihreää siirtymää edistävät investoinnit saisivat etusijan viranomaismenettelyssä. [Petri Huru: Ei ainoastaan vihreä siirtymä, vaan kaikki investoinnit!] Toivon, että kaikki, jotka täällä kannattavat yritysten parempia toimintamahdollisuuksia, edellytyksiä, ovat nopeasti mukana täällä eduskunnassa käsittelemässä tätä, kun saamme lakiesityksen tänne.
Huoltovarmuudesta tuli kysymys: On selvää, että se on tärkeä näkökulma, mutta yksi keskeisimmistä näkökulmista on se, kuinka nopeasti irtaudumme venäläisestä ja muusta fossiilisesta tuontienergiasta. Haluamme rakentaa Suomesta energiaitsenäisen — se on sinivalkoista, se on vihreää, se on molempia siirtymiä. Se tukee meidän hyvinvointia ja työllisyyttä ja tuo lisää verotuloja. [Puhemies koputtaa] — Jatketaan seuraavassa kohdassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-06-16T17:58:23,2022-06-16T18:01:34,Hyväksytty,1.1
2022_74_120,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Otetaan pieni debatti, joo. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_121,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken oli juuri tämä yritysten mukanaolo ja se, että yritykset näin vaativat. Tämä on käsittämätöntä oikeasti, että voidaan kertoa täällä ministerin suulla, että suomalaiset yritykset haluaisivat näin. [Satu Hassi: Elinkeinoelämän keskusliitto!] Se on vain pieni osa yrityksistä, jotka näin haluavat, se osa, jolla on vaikka mitkä mahdollisuudet rahallisesti tai taloudellisesti tämä ongelma poistaa, koska ne saavat sillä myös oman kilpailuetunsa, kun pienet, niin sanotusti, pk-sektorin yrittäjät, eivät pysty näihin vastaamaan tai eivät pysty myöskään olemaan kilpailussa mukana ja näin ollen joko kuihtuvat kokonaan pois alalta tai sitten nämä isot yritykset ostavat heidät pois alalta. Tätä ovat nämä yritykset, jotka tässä haluavat mukana olla, [Puhemies koputtaa] eivät pk-sektorin yritykset tässä mukana ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-16T18:01:41,2022-06-16T18:02:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_122,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä. — Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_123,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Tämä luvituksen sujuvoittaminen on erittäin odotettu kokonaisuus. Siinä on aivan keskeisiä pullonkauloja sille, että me saamme tätä siirtymää edistettyä ja luomme sellaista toimintaympäristöä, jossa kestävämmät ratkaisut etenevät ja ovat myös kannattavia niiden toteuttajille. 
Oli myös ilo kuulla monissa puheenvuoroissa tukea ja yhtenäisiä näkemyksiä esimerkiksi biokaasun edistämiselle ja vetytaloudelle, joka on Suomessa tähän asti ollut vähän turhankin huonolla huomiolla siihen nähden, miten valtava potentiaali vetytalouteen siirtymisessä on. Tältä osin kysyisinkin vielä tarkennusta: onko hallituksella suunnitelmissa nyt tiedossa olevien ohjelmien lisäksi vetyyn liittyen ohjelmatyötä tai strategiatyötä? [Puhemies koputtaa] Olen valmistellut aiheesta toimenpidealoitetta, ja toivoisin sille laajapohjaista tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-06-16T18:02:58,2022-06-16T18:04:09,Hyväksytty,1.1
2022_74_124,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_125,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy hieman ihmetellä — edelleen, jatkuvasti — perussuomalaisten näkökantaa tähän uusien teknologioiden ja fossiilittoman energian ja päästöttömän energian lisäämiseen Suomessa, koska sehän on se meidän ainut vaihtoehto ja ne teot, mitä tähän mennessä Suomessa on tehty tämän siirtymän tukemiseksi, tällä hetkellä nimenomaan halventavat niitä hintoja, mitä tuolla pumpulla tai energian suhteen muuten on. [Jani Mäkelä: Yhteiskunnan rahoilla!] 
On näitä mittavia investointeja, mitä nyt olemme saaneet Suomeen ja on tulossa — esimerkiksi Microsoft ja Fortum ovat investoimassa todella ainutlaatuisen yhteishankkeen tuonne Espooseen, johon voi tulla jopa 11 000 työpaikkaa — ja tämä kaikki on tämän siirtymän ansiota, ja varmasti myös sen ansiota, että meillä on edelläkävijän maine. [Puhemies koputtaa] Tästä edelläkävijyydestä olisi kiinnostavaa kuulla ministeriltä lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-06-16T18:04:09,2022-06-16T18:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_74_126,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_127,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme huolissamme ruuan hinnan noususta, me olemme huolissamme sodasta, me olemme huolissamme huoltovarmuudesta, muun muassa. Nämä kaikki asiat liittyvät ilmastonmuutokseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ei mikään pitemmällä aikavälillä uhkaa ruuan tuotantoa ja saatavuutta ja nosta hintoja enemmän kuin ilmastonmuutos, joka tällä hetkellä jo tuhoaa satoja esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa, osassa Yhdysvaltoja ja mahdollisesti osassa Eurooppaakin. 
Olemme oppineet, että fossiilivapaus on myös turvallisuuspolitiikkaa. Ei riitä, että irtaudumme Venäjän energiasta ja Putinin sotakoneen rahoittamisesta; ei se ole kovin paljon parempi, jos sitten siirrymme rahoittamaan entistä enemmän Saudi-Arabian diktatuuria. 
Kuten tässä jo on monikin kollega todennut, sen lisäksi, että ratkaisemme tässä ihmiskunnan suurinta tulevaisuusongelmaa, [Puhemies koputtaa] samalla luomme kotimaista työtä ja toivoa tulevaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-06-16T18:05:19,2022-06-16T18:06:30,Hyväksytty,1.1
2022_74_128,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_129,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on juuri näin. Nyt täytyy ymmärtää, että nämä toimet ovat välttämättömiä. Piste. Se, mistä voi kritisoida, on, että pitäisi tehdä enemmän. [Petri Huru: Enemmän mutta pidemmässä ajassa!] 
Kaikissa näissä meidän ajamissamme ilmasto- ja luontotoimissa on kyse myös ihmisten hyvinvoinnin turvaamisesta, ja me ainakin vasemmistossa nähdään tässä reilussa siirtymässä sellainen iso, yhteinen urakka, joka tulee tarjoamaan myös konkreettisesti uutta työtä Suomeen. Esimerkiksi kierrätyslannoitteiden tuotannossa ja hiilivapaassa teräksessä Suomen täytyy olla etunenässä kehittämässä näitä teknologioita myös vientiin — myös perinteiselle teollisuudelle riittää työtä. On ihan selvää, että kaiken teollisuuden tulee olla vähähiilistä tulevaisuudessa, ja se on myös tapa, jolla me suojellaan suomalaisia työpaikkoja. 
Lopuksi haluan vielä toivottaa uudelle ympäristö- ja ilmastoministerille voimia pestiin. Voit luottaa siihen, [Puhemies koputtaa] että meidän ryhmä on tässä työssä tukenasi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-06-16T18:06:30,2022-06-16T18:07:45,Hyväksytty,1.1
2022_74_130,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_131,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunnassa Suomella on oiva mahdollisuus hyödyntää teknologista osaamista, ja myös uuden, puhtaamman teknologian vientimahdollisuudet ovat suuret. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta Sitra julkaisi aivan hiljakkoin selvityksen, kuinka monimuotoisuuden turvaajana kiertotaloudella olisi suuret mahdollisuudet ruuantuotannossa, maataloudessa, rakennuksissa ja rakentamisessa, samoin kuin tekstiileissä, kuiduissa ja metsäsektorilla. Kysyisinkin nyt uudelta ministeriltä: miten näette tämän kiertotalouden osuuden vahvistamisen ja mahdollisuudet Suomessa?
Sen lisäksi kysyisin, kun mainitsin ilmastohysterian: Olen kovasti huolissani meidän nuorista, jotka kokevat voimakasta ilmastoahdistusta ja tietynlaista hysteriaa siinä määrin, että esimerkiksi nuorisopsykiatrian poliklinikoilta on tullut viestiä, että siellä on ilmastoahdistuneita nuoria. [Puhemies koputtaa] Miten ministeri tätä asiaa olisi korjaamassa ? [Satu Hassi: Ilmastotoimet auttavat! — Mai Kivelä: Riittävillä ilmastotoimilla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-06-16T18:07:46,2022-06-16T18:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_132,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_133,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän venäläisestä energiasta luopuminen käy, mutta sitä on hieman vaikea ymmärtää, miksi meidän pitäisi maksaa muiden luopuminen venäläisestä energiasta, niin kuin nyt EU:n tulonsiirroilla ja niin sanotuilla oikeudenmukaisilla siirtymillä tehdään. Sitähän se tosiasiallisesti tarkoittaa, että me maksamme puolalaisten luopumisen fossiilisista polttoaineista, kun näitä oikeudenmukaisia siirtymärahastoja rakennetaan.
Mitä tulee yritysten halukkuuteen näihin toimiin, niin kyllä nyt esimerkiksi 55‑valmiuspaketin yhteydessä EK:nkin suunnalta alkoi tulla sellaisia lausuntoja, että tämä maksaa vähän turhan monta miljardia ja hirvittää, mitä nämä kustannukset tulevat olemaan.
Suomen ilmastopolitiikan suuri katastrofi on 15 vuoden etupainotteisuus verrattuna kilpailijamaihimme. Tämän ilmastopolitiikan mielekkyyttä kuvaa se, kun katsotte lennossa olevista lentokoneista kuvaa näyttävää Flightradaria, missä kohtaa siellä on tyhjää. Tyhjää on Ukrainan päällä, Afganistanin päällä ja Suomen päällä, mutta hieman eri syistä. Muut lentävät, me emme. Silti me yritämme pelastaa koko maailman ilmaston omilla toimillamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T18:08:57,2022-06-16T18:10:05,Hyväksytty,1.1
2022_74_134,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_135,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillähän on hiilijalanjälki mutta meillä on myös hiilikädenjälki. Eli kompensoimme tätä hiilijalanjälkeä tai yritämme sitä vähentää omassa taloudessamme tai muuten, mutta tuo hiilikädenjälki ja yrityselämähän ovat yhdessä. Meillä on paljon osaamista ja teknologiaa, millä me voidaan vähentää koko maailmankin toimintaa. Ilmastohan ei pysähdy tähän meidän valtionrajalle. Minullakin on yksi ystävä, joka tällä hetkellä optimoi kiinalaisia hiilivoimaloita. Mitenkä tämä suomalainen osaaminen ja teknologia saataisiin Suomen hyväksi tässä hiililaskennassa? Miten tämä hiilikädenjälki — se, mitä suomalaiset teknologiat tai suomalaiset yrittäjät ja toimijat tekevät maailmalla — saataisiin kotimaankin hyväksi niin, että myös se olisi osaltaan vähentämässä tätä meidän hiilitaakkaa? Se on tärkeä asia. 
Biokaasun ja maatalouden roolin osalta ihmettelen, että näissä maataloustukiasioissa maatalouden biokaasua ei voida myydä ulkopuolelle, [Puhemies koputtaa] sillä sekin olisi mainio asia, että kaikki voisimme käyttää sitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-16T18:10:05,2022-06-16T18:11:14,Hyväksytty,1.1
2022_74_136,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_137,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen edellyttävät mittavaa muutosta ajattelussamme ja toimintatavoissamme, ja se ei tapahdu peräpeiliin katsomalla. Meillä on kaikki mahdollisuudet muuttaa teollisuutemme, metsätaloutemme ja maataloutemme ilmastokestäviksi. Teknologia ja keinot ovat jo olemassa, ja nyt tarvitaan rohkeutta ottaa ne käyttöön. Muutos voidaan tehdä niin, että siitä hyötyvät myös maataloustuottajat ja metsänomistajat. Maataloudessa on nyt todella tärkeää ottaa käyttöön kustannustehokkaimmat keinot ilmastokestävän ruuantuotannon tukemiseen. Tätä hallitus nyt myös tekee.
Kun puhutaan hiilinieluista ja niiden hupenemisesta, yksi keino hiilinielujen vahvistamiseen on myös se, että sekin tehdään taloudellisesti kannattavaksi sillä tavalla, että me määritämme hiilelle hinnan myös silloin, kun sitä sidotaan maaperään, metsään tai puutuotteisiin. Eli ratkaisuja meillä todella on, ja toivon, että keskityttäisiin niiden eteenpäinviemiseen sen sijaan, että puhutaan siitä, miten vaikeaa ilmastonmuutoksen torjunta on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-06-16T18:11:15,2022-06-16T18:12:24,Hyväksytty,1.1
2022_74_138,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_139,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomella on varmastikin annettavaa ilmastonmuutoksen torjunnassa, se on selvä, mutta se keskustelu, mikä tällä hetkellä on virinnyt ympäri Eurooppaa, liittyy tähän Fit for 55 ‑pakettiin, joka annettiin alun perin heinäkuussa 2021 ja annettiin hyvin toisenlaisissa olosuhteissa kuin missä me tällä hetkellä elämme.
Tähän nyt on sitten liitetty tiiviisti tämä REPowerEU-paketti, ja täytyy sanoa, että monta kertaa EU-sääntelyssä on hämmentävää se, että ei uskota, että jäsenvaltioissa parhaiten löydetään ne kustannustehokkaimmat keinot päästä näihin tavoitteisiin vaan mennään yksityiskohtaisesti nippelitasolle sääntelemään, mitä missäkin jäsenvaltiossa pitäisi tehdä. Esimerkiksi aurinkopaneelit joka ikisellä katolla — täytyy sanoa, että kun tuolla Itä-Suomessa viime talvenakin oli lumikuormaa katolla pahimmillaan semmoinen puolitoista metriä, niin ei siinä nyt oikein ensimmäisenä aurinkopaneelit tulleet mieleen.
Elikkä millä tavalla me saataisiin siihen EU-sääntelyyn sellaista järkeä, [Puhemies koputtaa] joka ottaisi paremmin huomioon nämä erilaiset ilmasto-olosuhteet ja olosuhteet ylipäätänsäkin jäsenvaltioissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-16T18:12:24,2022-06-16T18:13:39,Hyväksytty,1.1
2022_74_140,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_141,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kun nyt puhumme venäläisestä energiasta irtautumisesta, niin perussuomalaiset toki sitä kannattavat. Kuitenkin on tärkeää varmistaa, ettei mennä ojasta allikkoon. Vihreään energiaan siirtyminen vaatii muun muassa paljon kriittisiä mineraaleja. Jos niitä ei saada Suomesta tai edes Euroopasta, on vaarana, että riippuvuus venäläisestä energiasta siirtyy riippuvuudeksi keskisen Afrikan epävakaiden valtioiden mineraaleista. Huomioitavaa on myös, että monet näistä maista ovat jo osin Venäjän tai Kiinan ikeen alla ja että ympäristöhaitat ja ihmisoikeusasiat ovat merkittävästi heikommalla tasolla kuin Suomessa.
Arvoisa puhemies! Investointien ja tuotannon saamiseksi Suomeen onkin tärkeää, että huolehdimme jouhevasta ja ennakoitavasta lupapolitiikasta, jotta investoinnit eivät makaa vuosikausia lupabyrokratiassa ja valituskierteessä. Lisäksi tämän ei tule koskea ainoastaan vihreitä investointeja. Näin takaamme, että Suomi pysyy jatkossakin kiinnostavana investointikohteena. [Puhemies koputtaa] Arvoisa ministeri, oletteko valmiit jouhevoittamaan kaikkea lupapolitiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-06-16T18:13:39,2022-06-16T18:14:51,Hyväksytty,1.1
2022_74_142,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_143,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ilmasto on muuttunut ja muuttuu koko ajan. Se on fakta. Olen tyytyväinen siitä, että sinivalkoisella siirtymällä tämä maa siirtyy fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Sitä on tehty jo viime kaudella ansiokkaasti, ja tällä vaalikaudella se jatkuu. 
Kun puhutaan sinivalkoisesta siirtymästä, se tarkoittaa sitä, että suomalaisella osaamisella [Petri Huru: Perussuomalaisten lanseeraama!] ja uusilla teknologioilla me viemme tätä maata eteenpäin ja taklaamme ilmastonmuutosta. Metsätalous, maatalous, ne ovat edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Uusia teknologiainnovaatioita: tämän viikon maanantaina Kainuuseen vihittiin uusi supertietokone Lumi, joka ratkoo laskennallaan ilmastonmuutosta.
Mutta, puhemies, sosiaalinen kestävyys on otettava näissäkin talkoissa mukaan. Energian hinta nousee. [Puhemies koputtaa] On pidettävä huoli, että energia pysyy asianmukaisella tasolla hinnan osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-16T18:14:52,2022-06-16T18:16:00,Hyväksytty,1.1
2022_74_144,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_145,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täältä lisää sinivalkoista. Elikkä täällä on ihan aiheesta nyt puhuttu, monessakin puheenvuorossa on huoli ollut, omavaraisuudesta ja ruuantuotannosta ja kotimaisuudesta. Turpeen kohdalla yhtenä sellaisena — tuolla pidemmässä puheessa käsittelen vähän laajemmin — otan tässä nyt yhden osa-alueen turpeen hyvistä puolista. Elikkä kun viime kesää muistelemme, niin se oli vähän poikkeuksellinen kesä, ja uskon, että niitä vastaavanlaisia kesiä tulee jatkossa lisää. Se tarkoittaa sitä, että kun 12 prosenttia meidän peltopinta-alasta on turvepohjaisia, niin juuri näistä pelloista saatiin kaikkein paras sato. Elikkä nyt jos tässä lähdetään viemään tätä meidän ilmastopolitiikkaa siihen suuntaan, että turvepellot ennallistetaan taikka muutetaan kosteikoiksi, niin kyllä siinä omavaraisuus tulee kärsimään ja olemme kohta samassa tilanteessa kuin Ruotsi, joka ei ole enää omavarainen. Tämäkin on hyvä huomioida, [Puhemies koputtaa] ja toivon ministeriltä tähän pientä kommenttia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-06-16T18:16:00,2022-06-16T18:17:17,Hyväksytty,1.1
2022_74_146,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, kolme minuuttia, päättää debatin, ja sitten mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_147,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä oli hyviä näkökulmia nostettu. Vielä edustaja Laaksolle haluan muistuttaa, että tosiaan viime syksynä sekä Elinkeinoelämän keskusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto että työntekijäjärjestöt yhdessä lausuivat, että ilmastotoimissa täytyy mennä eteenpäin. Tässä on aika valtava osa suomalaisista edustettuna.
Edustaja Sirénille: Tärkeä kysymys vedystä, ja vety todella tulee olemaan tärkeä osa erityisesti teollisuuden ilmastotyötä. Itse asiassa pian annetaan työ- ja elinkeinoministeriön valmistelussa oleva ilmasto- ja energiastrategia, jossa tämä vedyn tuotanto tulee olemaan tärkeässä osassa.
Sen lisäksi tässä nuorten ilmastoahdistus nousi esille, ja kyse on mitä suurimmasta haasteesta. Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet, ja monien taustalla on varmasti ahdistusta uudenlaisesta, muuttuvasta työelämästä sekä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. Itse ajattelen — ja hallituksen linjoissa näkyy se — että toki mitä enemmän teemme ilmastotoimia, jotta tulevaisuudessakin tämä maapallo säilyy kestävänä ja tuleville sukupolville elinkelpoisena, niin sitä paremmin ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa. Me nähdään valtavan huolestuttavia uutisia ympäri maailmaa siitä, kuinka helteet ovat aiheuttaneet terveyshaittoja erityisesti ikäihmisille, myös Suomessa kesäisin. Meidän pitää rakentaa sellaista maailmaa, jossa ihmistenkin terveys kestää.
Hiilikädenjäljestä on tosiaan tulossa jatkossa osa ilmastovuosikertomusta, se täällä nousi, ja se tulee lisäksi myös osaksi tätä ilmasto- ja energiastrategiaa, ja sen kautta on toki tärkeää tehdä näkyviksi ilmastotyön hyödyt taloudelle.
Luvituksesta mainitsin jo aiemmin, ja nostan sen vielä uudestaan. Eli hallitus valmistelee paraikaa esitystä eduskuntaan siitä, että nämä vihreän siirtymän investoinnit saisivat etusijan. [Petri Huru: Miksi vain vihreän?] — Sen takia vihreän siirtymän investoinnit, että meillä on kiire irtautua fossiilisista polttoaineista. — Täällä mainittiin tämä EU:n Fit for 55 ‑paketti, ja sehän on toki annettu erilaisessa maailmantilanteessa, mutta itse asiassa tässä maailmanhetkessä irtautuminen fossiilisista polttoaineista on tullut entistä kiireellisemmäksi. [Petri Huru: Entä mineraalien jalostus?] Sen takia niissäkään EU-toimissa ei voi pysähtyä. Euroopan parlamentti on siellä nyt hiomassa omia lausuntojaan tähän, ja Suomen hallitus tulee toki ministerikokouksissa nostamaan esille tarvetta siitä, että tässä työssä ei voi pysähtyä. [Petri Huru: Harjavallassa investoinnit seisovat!] On selvää, että EU:n ei pidä tulla tekemään sellaisia asioita, joita me itse voimme tehdä. Tästä on kyse läheisyysperiaatteessa, ja toki siitä pidämme vahvasti kiinni. Toisaalta EU:n yhteinen ilmastopolitiikka luo meille myös sitä suurta markkinaa, meidän yrityksille vientimahdollisuuksia, lisää verotuloja, ja siinä toki hyödynnämme suomalaista osaamista vahvasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-06-16T18:17:17,2022-06-16T18:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_74_148,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Kuuntelin niin tiiviisti ja intensiivisesti keskustelua, että epähuomiossa jätin edustaja Pitkon väliin tuosta. — Olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_149,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Mukava sanoa viimeinen sana tässä debatissa. — Tässä KAISU-suunnitelmassa on tosiaan kyse Suomen päästöistä, taakanjakosektorin päästöistä, mutta jotta olisimme hiilineutraali, meillä täytyy tietenkin olla yhtä suuret nielut kuin mitä meidän päästöt ovat. 
Tänä keväänä kuulimme hälyttäviä uutisia siitä, miten meidän hiilinielut ovat romahtaneet. Kuitenkin samalla meillä on tiedossa pitkä lista asioita, mitä me voimme tehdä hiilinielujen parantamiseksi. Niitä ovat tarjonneet tutkijat ja kansalaisjärjestöt jo vuosia. Meidän on otettava nopeasti käyttöön tietenkin tehokkaimmat ja edullisimmat ja jatkettava määrätietoisesti kohti parempia hiilinieluja. Turvesuot ovat merkittävä päästölähde tässä mielessä. Hiiliviljely, kosteikkoviljely, ojitusten lopettaminen ja jatkuvan kasvatuksen suosiminen suometsässä ovat keinoja, mitkä parantavat meidän hiilinieluja, parantavat vesien tilaa, parantavat metsälajien elinympäristöä ja samalla maan kasvukuntoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-06-16T18:20:27,2022-06-16T18:21:36,Hyväksytty,1.1
2022_74_150,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten puhujalistaan. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_151,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ilmastopolitiikka oli jo alusta alkaen yltiökunnianhimoista ja suorastaan epärealistista. Venäjän hyökkäyssodan jälkeen tavoitteiden toteutumisesta on tullut entistä epätodennäköisempää. Ei ole mitään järkeä siinä, että Suomi on asettanut omaksi kansalliseksi hiilineutraalisuustavoitteekseen vuoden 2035, varsinkaan kun EU:ssa tavoite on vuodessa 2050, mikä sekin on äärimmäisen haastavaa. Eikö meidän kannattaisi kulkea nyt tässä yhtä matkaa muun EU:n kanssa, kun olemme vielä jäseniäkin siellä?
Suomen tavoite ei ole realistinen eikä järkevä yhteiskunnan, talouden tai edes ilmaston kannalta. Samaan aikaan meillä on myös kunnianhimoiset luontotavoitteet, jotka rajoittavat metsien ja soiden käyttöä, vaikka juuri niitä meidän on nyt suorastaan pakko käyttää aiempaa enemmän. Kaiken lisäksi on nähtävillä, että Euroopan unionissa halutaan rajoittaa metsiemme käyttöä entisestään. EU:n ympäristövaliokunta on linjannut, että puuta ei laskettaisi uusiutuvaksi energianlähteeksi. Myöskin ydinvoiman puhtautta on siellä kyseenalaistettu. EU-taksonomiasta olisikin luovuttava, koska sitä ohjaavat liikaa politiikka ja erityisesti suurten EU-maiden intressit. Keski-Euroopassa ei ymmärretä riittävästi suomalaisesta metsäteollisuudesta ja metsienhoidosta. Suomen metsät kuuluvat kansallisen päätäntävallan piiriin — tästä asiasta ei pidä edes neuvotella.
Pahasti näyttää siltä, että idealisteille ainoat hyväksytyt energiamuodot ovat tuuli- ja aurinkovoima. Niitäkin tarvitaan, mutta niillä ei mitenkään pystytä täyttämään Suomen kaltaisen kylmän ja pitkien etäisyyksien maan energiatarvetta. Tuulivoimahan on tuulisten päivien sattumaenergiaa. Esimerkiksi 10.6. Suomen tuulivoimalat tuottivat maamme sähkönkulutuksesta vain 0,15 prosenttia. [Petri Huru: Ohhoh!]
Arvoisa puhemies! Kun puhumme energiantuotannosta, liian usein jumiudumme mustavalkoiseen joko—tai-ajatteluun. Se ei ole viisasta. Samaan aikaan kun kehitämme uusia energialähteitä ja tehostamme jo olemassa olevien uusiutuvien tuotantoa, voimme turvata energiansaannin perinteisemmillä energialähteillä. Tarvitsemme tällaista sekä—että-ajattelua, jossa otetaan huomioon ja hyödynnetään erilaisia vaihtoehtoja laajasti ja tarkoituksenmukaisesti. On siis hyvä, että Suomessa panostetaan tk-investointeihin ja uusiutuviin energialähteisiin — niille on paikkansa.
On kuitenkin ymmärrettävä se todellisuus, missä elämme. Vihreä siirtymä tapahtuu, mutta sen ei pidä olla eikä se ole niin nopea kuin ilmastoaktivistit ja heidän talutusnuorassaan olevat hallituspuolueet tahtoisivat. Venäläisestä fossiilisesta energiasta pitää irtautua niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Siirtymä ei tapahdu kuitenkaan suoraan venäläisestä fossiilisesta energiasta esimerkiksi kotimaiseen tuuli- tai aurinkoenergiaan. Täällä Suomessa meidän on järkevää ottaa käyttöön omat käytettävissä olevat resurssimme, kuten turvealueet ja metsistä saatava energiapuu.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset varoitimme hallitusta useaan kertaan, kun hallitus ajoi turvetuotantoa harkitsemattomasti alas. Jo hallituskauden alussa oli nähtävissä, että turpeen käyttö vähenee päästökaupan korkean hinnan vuoksi paljon nopeammin kuin edes hallitusohjelmaan oli kirjattu. Siitä huolimatta hallitus päätti nopeuttaa alasajoa entisestään. Tämän vuoksi moni turveyrittäjä joutui leivättömän pöydän eteen, ja samalla vaarantuivat kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto sekä mahdollisuus kehittää turpeesta korkean teknologian uusia innovaatioita. Energiaturvetta jouduttiin korvaamaan Venäjältä tuodulla hakkeella. Tämäkö oli järkevää politiikkaa? Ei varmastikaan. Samalla moni jo aloitettu turvesuo jätettiin kesken. Järkevää olisikin ollut — ja on yhä — nostaa jo aloitetut suot loppuun asti ja tämän jälkeen istuttaa niihin puuta, jolloin ne toimisivat hiilinieluina — tätä varmasti kaikki haluamme. Turveyrittäjille pitää luoda nyt pidemmät kuin vain kahden vuoden näkymät ja mahdollisuudet toimia viidestä kymmeneen vuotta.
Arvoisa puhemies! En voi kannattaa hallituksen ilmastopolitiikkaa, joka ei perustu realiteetteihin vaan idealismiin ja toiveajatteluun. Energian hinta on jo nyt aivan liian korkea, ja suurin osa siitä johtuu nimenomaan ilmastopolitiikasta, ja jos hallitus haluaa pitää tavoitteistaan kynsin ja hampain kiinni, on vielä paljon kalliimpaa ja pahempaa luvassa. [Puhemies koputtaa] Perussuomalainen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta korostava maltillinen vaihtoehto on kansalle hyväksi. — Kiitoksia. [Satu Hassi: Ai että sota johtuu ilmastopolitiikasta?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-06-16T18:21:40,2022-06-16T18:26:59,Hyväksytty,1.1
2022_74_152,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_153,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aloittaman sodan jälkeen Suomeen oli tuotu huhtikuun loppuun mennessä 370 miljoonan euron arvosta venäläistä fossiilienergiaa. Ostamalla fossiilienergiaa Venäjältä paitsi rahoitamme Putinin sotakassaa myös kiihdytämme ilmastonmuutosta — tämä yhtälö on täysin kestämätön. Siksi meidän on irrottauduttava pikaisesti fossiilienergian kahleista ja rakennettava hiilineutraali hyvinvointivaltio, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin.
Tällä hallituskaudella on luotu päästövähennyspolku kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Tänään käsiteltävä selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta — kavereiden kesken KAISU — on tärkeä askel tällä polulla. KAISU on kompassi, joka ohjaa meitä kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota vuoteen 2035 mennessä.
Arvoisa puhemies! KAISU-kompassin avulla olemme saavuttamassa päästövähennystavoitteemme, mutta hiilinielujen kasvattamisessa olemme tutkimusten mukaan pahasti jälkijunassa. Suurin yksittäinen syy hiilinielujen pienentymiselle ovat kasvaneet metsähakkuut, joita tehdään liikaa etenkin nuoriin kasvaviin metsiin. Pysyäksemme hiilineutraalisuuspolulla meidän on kannustettava metsänhoidossa entistä enemmän hiilensidontaan ja jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan jatkuva kasvatus turvaisi parhaiten metsien monitoiminnallisuuden, ja siksi sen tulisi olla ensisijainen metsänhoidollinen menetelmä. Lisäksi meidän on luotava järjestelmä, joka kannustaa kasvattamaan maaperän hiilensidontaa. Hiilensidontaa tulee korvata maanomistajalle tulosperusteisesti.
Valittavasti tämänhetkinen metsäpolitiikkamme kannustaa hoitamaan metsiämme vain taloudellisesta näkökulmasta. Se ei ole metsänomistajan vika — he toimivat järjestelmän edellyttämällä tavalla. Meidän päättäjien tehtävänä on kuitenkin luoda uudet raamit metsäpolitiikalle, joka on sekä taloudellisesti että ympäristöllisesti kestävää.
Arvoisa puhemies! Eilen täällä salissa keskusteltiin julkisen talouden suunnitelmasta seuraavalle neljälle vuodelle. Tuossa keskustelussa toin esille, että investoinnit vihreään siirtymään ovat välttämättömiä elinympäristömme, taloutemme ja turvallisuutemme takia. Siksi hallitus panostaa suunnittelukauden aikana vuosittain yli kaksi miljardia euroa vihreään siirtymään. Investoinnit mahdollistavat esimerkiksi vaiheittaisen luopumisen öljylämmityksestä sekä vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet. Näillä toimilla on merkitystä, sillä esimerkiksi viime vuonna täyssähköautojen rekisteröinti kasvoi peräti 240 prosenttia verrattuna vuoden 2020 lukuihin. Kasvaneet rekisteröintiluvut ovat vain yksi osoitus siitä, että vihreä siirtymä on jo täällä. Meidän päättäjien tehtävänä on vain vauhdittaa tätä siirtymää ja luoda kaikille ihmisille asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta aito mahdollisuus siirtyä päästöttömään vaihtoehtoon.
Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen osa-alue hiilineutraaliuden saavuttamisessa on liikenteen päästöjen vähentäminen. Liikenteen päästöt ovat taakanjakosektorin suurin päästölähde, sillä se muodostaa lähes 40 prosenttia taakanjakosektorin päästöistä. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin aivan keskeistä, kun haluamme saavuttaa hiilineutraalin hyvinvointivaltion.
Tällä hallituskaudella on luotu fossiilittoman liikenteen tiekartta, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan avulla liikenteen päästöjä pystytään vähentämään hallitusti ja suunnitelmallisesti. Samalla ehkäisemme liikenneköyhyyden syntymistä, kun pystymme tarjoamaan ihmisille tukea ja korvaavia kulkumuotoja. Liikenteen päästövähennyksissä onkin tärkeää edetä porkkana edellä. Vähäpäästöisten kulkumuotojen tulee olla ihmisille taloudellisesti ja ajallisesti houkutteleva vaihtoehto. Siksi investoinnit raideyhteyksiin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn sekä tuet sähkö- ja kaasuautojen hankintoihin ja jakeluinfraan ovat välttämättömiä toimia, kun etenemme kohti fossiilitonta liikennejärjestelmää. Puolentoista asteen rajapyykki lähestyy vauhdilla, ja jokaisen valtion on hoidettava oma osuutensa ilmastotalkoista. [Sheikki Laakson välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-16T18:27:06,2022-06-16T18:31:35,Hyväksytty,1.1
2022_74_154,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_155,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen harjoittama ilmastopolitiikka ei kulje järki vaan ideologia edellä. On kiistatonta, että ilmastopolitiikan maksumies on suomalainen veronmaksaja, jonka lompakosta te mielellänne otatte niin paljon kuin suinkin kehtaatte. Haluatte Suomen olevan kokoaan suurempi esimerkin näyttäjä, mutta kuka esimerkistämme piittaa? Onko sillä aidosti merkitystä ilmaston ja ympäristön kannalta?
Kun te hallituksessa puhutte vaikkapa yritysten vaativan ilmastotoimia, te puhutte isoista yrityksistä, jotka voivat tienata sillä, mutta mitä luulette pienten ja keskisuurten yritysten miettivän? He miettivät, miten pitää toimintaansa kannattavana, miten pitää ihmiset palkkalistoilla. Ei heidän ensimmäinen tai tärkein ajatuksensa ole miettiä hiilineutraalisuustavoitteita ja ympäristön pelastamista. Heillä ei ole siihen aikaa eikä varaa. He eivät mieti etunenässä oman sädekehänsä kiillottamista, kuten te hallituksessa teette. 
Lähestulkoon jokainen suomalainen on kiinnostunut ja haluaa huolehtia suomalaisesta puhtaasta luonnosta, vesistämme ja metsistämme. Se on ihan selvä asia. Suomen hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin aivan liian tiukka ja kunnianhimoinen, ja se ilmenee tästä ilmastopolitiikan suunnitelmastakin. Sen mukaan toimenpiteitä on lisättävä ja tiukennettava entisestään, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 — vaikka Euroopan unionin tavoite on vasta vuosi 2050, meidän pitää väkisin yrittää päästä tavoitteeseen 15 vuotta aiemmin. Ympäristön kannalta sillä ei ole merkitystä, me kaikki tiedämme sen. Mutta hallitukselle onkin tärkeämpää kiillottaa omaa sädekehäänsä isommissa pöydissä Euroopan unionissa, ja siksi te ette ole valmiita tavoitteestanne luopumaan, ette edes nyt, kun meillä on aikamme pahin maatalouskriisi ja Venäjä jatkaa edelleen sotimista Ukrainassa.
Arvoisa puhemies! Kaikki perusasiat — ruoka, lämmitys ja polttoaineet — maksavat suomalaisille päivä päivältä yhä enemmän, mutta hallituspuolueet eivät ole edes valmiita keskittymään näiden ongelmien ratkaisemiseen tai ryhtymään toimiin tilanteen helpottamiseksi, vaan tärkeämpää on edistää omia kunnianhimoisia ilmastotavoitteita hinnalla millä hyvänsä. Siitä minä olen erityisen huolissani, suomalaisten pärjäämisestä.
Ja mitä tulee tähän nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen, johon ministerikin viittasi, niin kukakohan sitä lietsoo? Tuossa taannoin töihin kävellessäni kuuntelin, kun arviolta kahdeksanvuotiaat tytöt pohtivat, ettei kananmunia ole hyvä syödä, koska on noudatettava vegaanista ruokavaliota, ettei maailma tuhoudu. Eikä ole kauan, kun eräs nuori kertoi olevansa vegaani, jotta voisi toteuttaa haaveensa omista lapsista ja omakotitalosta maalla. Hän tunsi ahdistusta ja huonoa omaatuntoa näistä haaveistaan, koska ne kuormittavat ilmastoa. Sitä se ilmastoahdistus on: tunnetaan huonoa omaatuntoa, kun joka tuutista syyllistetään perheen perustamisesta, lihansyönnistä tai vaikka omakotitaloasumisesta. Jos haluamme suomalaisena yhteiskuntana selvitä ja pärjätä, syyllistämisen on yksinkertaisesti loputtava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-06-16T18:31:37,2022-06-16T18:35:36,Hyväksytty,1.1
2022_74_156,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_157,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teollista yhteiskuntaa ja teollisia yhteiskuntia on noin 200 vuotta rakennettu fossiilisten polttoaineiden varaan. Se, että fossiilisten polttoaineiden poltto aiheuttaa ilmastonmuutosta, joka on uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle ja mahdollisuudelle elää tällä planeetalla, tajuttiin jo useita vuosikymmeniä sitten, mutta suunnan kääntäminen on iso toimintatapojen ja kulttuurin muutos. Siinä muutoksessa, joka onneksi on jo käynnissä, jokaisessa vaiheessa olemme kuulleet vastaavanlaisia pelotteluja kuin nyt perussuomalaisten suunnalta tänään on tässä salissa kuultu. 
Tänä päivänä suunnilleen kaikki taloustieteilijät ja myös teollisuus sanovat, että fiksu tapa vähentää päästöjä on asettaa päästöille hinta, ja EU:ssa hyvin sen on tehnyt EU:n päästökauppa. Mutta silloin kun sitä EU:n päästökauppadirektiiviä säädettiin, peloteltiin, että Suomi kuolee tähän ja niin kuin kaikki menee, jos säädetään päästökauppa. No, olen tosi iloinen, että tässä suhteessa suomalainen teollisuuskin on oppinut ja kääntänyt kelkkansa ja tosiaan pitää päästökauppaa erittäin fiksuna menettelynä tällä hetkellä. No, tänä päivänä kuulemme sitten vastaavia pelotteluja monista muista asioista, ja se on sikäli ymmärrettävää, että kysymys on todella merkittävästä toimintatapojen muutoksesta, mutta siinä ei ole kysymys mistään kurjistamisesta vaan nimenomaan siitä, että haluamme mahdollistaa hyvän elämän myöskin lapsillemme ja lastenlapsillemme.
Ilmastotoimet eivät selonteoilla toteudu, mutta on tärkeää, että esimerkiksi kansallisen ilmastosuunnitelman laadinnan yhteydessä ministeriöt, jotka vastaavat oman toimialansa lainsäädännön ja toimien kehittelystä, miettivät tämän yhteisen tavoitteemme pohjalta, mitkä ovat sitten juuri näiden ministeriöiden vastuualoilla ne toimet, joilla päästöjä vähennetään. Muistan, miten suurta närää tämä aikoinaan aiheutti kauppa- ja teollisuusministeriössä — joka nykyisin on työ- ja elinkeinoministeriö — kun he havaitsivat, että ilmastotoimista aiheutuu reunaehtoja heidän toiminnalleen. Myös liikenneministeriössä on ollut iso kulttuurimuutos alkaa suunnitella, miten Suomi suuntautuu päästöttömään liikenteeseen. Ja maa- ja metsätalousministeriössä se on myöskin iso kulttuurimuutos, joka on vielä enemmän alussa kuin liikennealalla. Mutta aivan samoin kuin energiassa ja liikenteessä olemme löytäneet ratkaisuja, löydämme niitä myöskin maatalouden osalta, jos vain haluamme.
Kuten jo monet kollegat ovat todenneet, tämä KAISU, kansallinen ilmastosuunnitelma, käsittää niin sanotun taakanjakosektorin eli ne toimialat, joiden päästöjä ei säädellä EU:n päästökaupan kautta. Osittain näiden alojen päästövähennyksiä auttavat EU:n ilmastotoimet: esimerkiksi vaikkapa EU:n säätämät normit erilaisten laitteiden energiatehokkuudesta ja esimerkiksi EU:n säätämät rajoitukset uusien henkilöautojen hiilidioksidipäästörajoille ovat käytännössä luoneet markkinan sähköautoille, mikä helpottaa myöskin sitten kansallisia toimia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Mutta mitä tulee liikenteeseen, on tärkeää muistaa, että sähköistäminen on muutakin kuin sähköisiä henkilöautoja. Se tarkoittaa esimerkiksi junia, raitiovaunuja ja myöskin sähköpyöriä.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan korostaa vielä asiaa, jonka jotkut kollegat ovat maininneet, ja se on tämä ilmastokädenjälki: Jo yli viisi vuotta sitten tilastot osoittivat, että niin sanottu cleantech-ympäristöteknologia on teollisuudenalana yhteenlaskettuna isompi kuin koko metsäteollisuus. [Puhemies koputtaa] Tämä tarkoittaa sellaista kädenjälkeä, jolla suomalaiset tuotteet ja osaaminen vähentävät päästöjä paitsi kotimaassa myöskin muualla maailmassa [Puhemies: Kiitoksia!] ja josta myöskin sitten saamme työtä ja toimeentuloa. [Sheikki Laakso: Ei niitä meidän hyödyksi saa millään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-06-16T18:35:38,2022-06-16T18:41:07,Hyväksytty,1.1
2022_74_158,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_159,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! KAISUn tekeminen Suomessa on aika mielenkiintoisessa ympäristössä, kun meillä kuitenkin vielä maailmalla rakennetaan lisää hiilivoimaloita ja käytetään fossiilisia polttoaineita vielä, sanotaan, tämän 20-luvun loppuun asti kasvavassa trendissä. Taisi olla viime vuonna tämä uusien hiilivoimaloitten — rakenteilla olevat tai luvat — luku tuolla Kiinassakin ja ympäri maailmaa noin puolitoistatuhatta kappaletta. [Sheikki Laakso: Juuri näin!] Eli siinä se tekeminen on, ja siihen tuossa viittasin omassa ensimmäisessä puheenvuorossanikin, että millä tavalla me saamme tämän maailman isot linjat muuttumaan. Omalla toiminnallamme tietenkin meillä on esimerkki tehdä, mutta enemmän se on tätä hiilikädenjälkeä, eli tätä cleantechia, mihinkä edustaja Hassi viittasi ja missä meillä on tekemisen paikka. Itse näkisin tämän yhden näkökulman vielä tähän KAISUun, että eikö se näin olisi, että saastuttajat maksavat eikä tavallinen suomalainen kuluttaja niinkään. Mutta se on tämä, mihinkä KAISU rakentuu, eli maatalouden, liikenteen, lämmityksen ja jätehuollon ympäristöön.
Täällä on muutamia puheenvuoroja maatalouden puolesta tullut, ja itse juuri mietin sitä, että meillä on maataloudessa vahva ahdinko. Me tarvitsemme siellä lannoitteita, joiden hinnat ovat nousseet. Me tarvitaan siellä energiaa. Eli miten se leipä tehdään seuraaville vuosille? Vastaus on juuri tämä kiertotalous ja myös se, että me teemme biokaasua. Me voimme biokaasun ja biomassojen käytöstä ottaa sen energian irti mutta palauttaa ne ravinteet takaisin sinne peltoon lannoitteeksi ja tehdä siitä biolannoitteita. Tämä on varmaankin yksi suunta, mutta juuri ihmettelin sitä, mitenkä on mahdollista, että biokaasua ei pysty myymään sieltä tilalta ulospäin. Tietenkin tämä on maataloustuki- mutta byrokraattinenkin asia, mitä pitäisi tehdä.
Toinen keino on biokaasuautojen käytön hinnan ja maksujen vähentäminen sille tasolle, mitä sähköautoillakin on, niin että meidän autokanta uusiutuisi myös biokaasun suuntaan paremmin.
Eli sitten mentiinkin liikenteeseen siitä luistavasti: Tämä sähköinen liikennehän on ihan ok, mutta millä se sähkö sitten tehdään? Tehdäänkö se kivihiilellä vai ydinvoimalla vai jollain muulla? [Tuomas Kettunen: Ydinvoimaa!] Hyvä jos ydinvoimalla, mutta jos se tehdään kivihiilellä tai jollain muulla materiaalilla, niin siinä mielessä sähkö ei nyt pelkästään auta. Meidän pitää myös pohtia se sähkön tuotantopää hyvinkin vahvasti. Muun muassa lämmityksessä on paljon nyt tehty sähkölämmitteisiä rakennuksia ja, sanotaan, lämpöpumppuja, mutta sielläkin näköjään on ongelmia tulossa niittenkin osalta, että ovatko ne kaikki ihan laillisia, niin sanotusti EU:n suunnasta.
Jätehuollon osalta hyvinkin positiivista — esimerkiksi Pirkanmaan jätehuollon osalta — on se, että siellä kiertotalous rullaa ja muun muassa jäteautot kulkevat biokaasulla tai jätekaasulla, mikä on hyvä asia. Eli nämä olivat käytännön esimerkkejä.
Mutta tänään on tullut yksi väite, mikä on korvaan pistänyt, että ”metsien hiilinielu on romahtanut”. Olen kohta kuusikymppinen äijä, ja minun ikäni aikana Suomen metsien kasvu on tuplaantunut sieltä 60 miljoonasta kuutiosta melkein 110:een tällä hetkellä. Metsien puuvaranto on varmaan kaksi ja puoli miljardia kuutiota nyt vähintään. Se on hyvällä tasolla. Eli nyt katsotaan yhden vuoden asiaa. Mielestäni tässä halutaan katsoa tilastollisesti vain yhtä pilkkua nyt, ja minua ottaa siinä mielessä tuo asia vähän mieleen. Pitäisi katsoa se, mitä me ollaan tehty ja mitä meidän vielä pitäisi tehdä. Eli metsien osalta meillä on lähes miljoona hehtaaria hoitamattomia metsiä tällä hetkellä. Kun me laitetaan ne kuntoon, me saadaan se kasvu edelleen kehittymään niitten osalta. Ja me tarvitsemme sen työn tällä hetkellä, koska esimerkiksi haluamme irti fossiilisesta venäläisestä energiasta ja me tarvitaan se metsäenergia liikkeelle sieltä. Eli leipää ja lämpöä, mutta myös lempeä — sitä me tarvitsemme.
Täällä tuli tämä turveasia hyvinkin esille, ja olen samaa mieltä tässä edustajien Koskela ja Simula kanssa turveasioista. Simula tuossa viimeisessä puheenvuorossaan otti esiin erittäin hyvän asian, tämän syyllistämisen. Varsinkin nuorten mutta myös maatalouden syyllistäminen on näissä energia-asioissakin tullut vahvasti vastaan, koska siellä ollaan hyvinkin vahvassa ahdingossa. Nuorten osalta on hyvinkin positiivista juuri se, että valmiiksi nostettua turvesuota 4H:kin on muun muassa ostanut, ja sitten 4H:n nuoret ja myös yrittäjänuoret pääsevät niitä istuttamaan. Siinä koulutetaan työntekoa ja yrittäjyyttä [Puhemies koputtaa] mutta tehdään myös kompensaatiota tämän hiilijalanjäljen putsaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-16T18:41:08,2022-06-16T18:46:20,Hyväksytty,1.1
2022_74_160,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_161,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Pirttilahti käytti ansiokkaan puheenvuoron. — Puhemies! Kun ilmastonmuutosta ratkaistaan, mielestäni ensimmäiseksi tulisi asettaa sosiaalinen, sosioekologinen kestävyys. Nimittäin nyt kun energian hinta on aika tapissa ja se nousee edelleen, täytyy pitää huoli sosiaalisesta kestävyydestä, pitää huoli siitä, että suomalaisilla on varaa nyt ja myös tulevana talvena elää muuttuneessa maailmantilanteessa, kun energian hinta on noussut.
Tässä tullaan sitten taloudelliseen kestävyyteen, nimittäin tällä hetkellä jo tuolla voimalaitosten kattiloissa poltetaan ainespuuta, elikkä ainespuuta, pientukkia, jopa tukkipuuta haketetaan, joka sitten viedään tuonne voimalaitosten kattilaan. Minun mielestäni tämä ei ole taloudellisesti kestävää, koska ainespuu pitää laittaa ennemmin sinne — jos puhutaan vaikka kuitupuusta — sellukattiloihin ja pientukki sahoille ja tukkitavara sahoille, millä me saamme kansantalouteen lisää tuloa. Tässä tullaan siihen taloudelliseen kestävyyteen.
Olen siitä hyvin tyytyväinen, puhemies, että nyt kun puhutaan energiapolitiikasta, niin eilen Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, että on käynnistänyt polttoturpeen varmuusvarastoinnin lämpöhuollon turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, elikkä turvetta tullaan käyttämään myös tulevana talvena. Haluaisinkin, että turvetta käytettäisiin enenevissä määrin pitämään huoli siitä, että suomalainen ainespuu ei joudu tuhkana tuuleen voimalaitosten kattiloissa. Totta kai metsähakettakin tulee käyttää ja sitä tulee edistää, mutta pitää pitää huoli taloudellisten markkinoitten ohella ja ohessa siitä, että ainespuuta ei polteta voimalaitosten kattilassa.
Puhemies! Suomen kasvihuonepäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viime vuonna edellisvuoden tasolla. Kuitenkin pidemmällä aikavälillä nämä päästöt ovat laskeneet, niin kuin tuossa edustaja Pirttilahti toi omassa puheenvuorossaan ansiokkaasti esille sen, että Suomen metsät ovat kasvaneet pitkällä aikavälillä enenevissä määrin. Viime vuonna ehkä hiilinielut ovat vähentyneet, kun puuta on vähän enemmän hakattu, mutta tätä tilannetta pitää katsoa pitkällä aikajänteellä. Ja täytyy muistaa se, että jos hyvinvointivaltiota haluamme pyörittää, niin se taloudellinen kestävyys tulee siitä, että meidän metsiä käytetään kestävän kehityksen periaatteitten mukaisesti, niin kuin meillä metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat ansiokkaasti tehneetkin vuosien ja vuosisatojen aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-16T18:46:20,2022-06-16T18:49:27,Hyväksytty,1.1
2022_74_162,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_163,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilinieluja todellakin täytyy katsoa pitkällä aikavälillä, ja tämä työ ylipäänsä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja vähentämiseksi on varsin pitkäjänteistä työtä. Hiilinieluihin liittyvää seurantaahan on tehty pitkään, ja viime vuodet ovat näyttäneet samaa hälyttävää tulosta, eli hiilinielut ovat pienentyneet, ja nyt ensimmäistä kertaa ennakkotiedon perusteella ne ovat kääntyneet negatiiviseksi eli päästölähteeksi, ja tähän täytyy reagoida.
Meillä on tietenkin yhtä aikaa menossa paljon kriisejä tässä maassa. Se haastaa meitä päättäjiä. Päätökset eivät todellakaan ole aina helppoja. Siksi meidän täytyy ja kannattaa tehdä niitä toimia, mitkä auttavat meitä samaan suuntaan näissä eri haasteissa. Esimerkiksi venäläisestä fossiilienergiasta luopuminen, minkä tarpeen ilmeisesti kaikki kuitenkin tässä salissa myöntävät, kulkee samaan suuntaan kuin ilmastotoimet. Esimerkiksi sähköautojen latauspisteiden edistäminen, sähköisen liikenteen edistäminen auttaa sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa että venäläisen fossiilienergian riippuvuuden vähentämisessä ja lopettamisessa. 
Moni ilmastotoimi parantaa myös ihmisten hyvinvointia suoraan. Esimerkiksi lihasvoimin liikkuminen ei kuluta energiaa ja samalla parantaa fyysistä terveyttä. Myös katupöly vähenee ja pienhiukkaset vähenevät, kun me yhä vähemmän kuljemme autoilla kaupunkien keskustassa ja sitä vastoin kuljemme vaikka pyörällä ja joukkoliikenteellä. Se tarkoittaa puhtaampaa ilmaa ja parempaa terveyttä. Kasvisruoka ja suomalainen järvikala ovat terveydelle erittäin hyväksi, ja ne ovat myös merkittäviä ilmastotoimia, joilla pienennetään meidän hiilijalanjälkeä. 
Sähkö on edullisempaa kuin fossiilinen energia tällä hetkellä. Jos teemme mahdolliseksi ihmisille vaihtaa lämmitys- tai liikennemuodon, niin moni näistä keinoista myös auttaa ihmisiä taloudellisesti. Esimerkiksi juuri lämmitysjärjestelmän vaihtaminen lämpöpumppuun tulee pitkällä tähtäimellä halvemmaksi kuin öljylämmitys. Otetaan siis käyttöön ne keinot, mitkä parantavat ihmisten hyvinvointia, auttavat ihmisiä pärjäämään paremmin taloudellisesti, auttavat myös meidän julkista taloutta ja samalla torjuvat ilmastonmuutosta.
No, talous ja teollisuushan ovat jo tekemässä tätä vihreää siirtymää. Siitä ei ole yhtä kysymystä. Se on mahdollisuus yrityksille uusiin vientituotteisiin, uusiin investointeihin. Se on jopa välttämättömyys tänä päivänä rahoitukselle. Siitä, millaisen investointiympäristön me teemme yrityksille, me päätämme, kun me näitä julkisia varoja ohjaamme ilmastotoimiin [Puhemies koputtaa] tai teemme politiikkaa ylipäänsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-06-16T18:49:28,2022-06-16T18:52:35,Hyväksytty,1.1
2022_74_164,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_165,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Meillä on nyt käsittelyssä ilmastopolitiikka ja aiheena on otsikko Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuoteen 2035. Minulla on tässä tämän päivän uutinen, Savon Sanomien lehtileikkeen tulostelin tuossa ja lueskelin sitä, ja ihan semmoisia kysymyksiä:
Tässä otsikossa kerrotaan: ”Suomi on saavuttanut energiatehokkuudessa aiemmat EU-velvoitteet, mutta seuraava maali on kaukana.” Tässä samassa uutisessa kerrotaan myös sillä tavalla, että ”Suomi on noussut tässäkin lajissa ykköseksi, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä ministeriön tiedotteessa. Osa jäsenvaltioista ei ole velvoitteitaan saavuttanut. Ministeriön mukaan ei ole tiedossa, mitkä nämä maat ovat.” Jatkan edelleenkin tätä samaa uutista: ”Seuraava sitova velvoitekausi on asetettu vuosille 2021 ja 2030. Ministeriön mukaan tavoitteet on nostettu kaksinkertaiseksi verrattuna aiempaan kauteen. Laajassa ilmastopaketissa tavoitteita kiristettäväksi edelleen on esitetty hyvin merkittävästi. Tuntuvasti kovempien tavoitteiden saavuttaminen on jatkossa yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Nämä ovat hyvin tiukat Suomellekin.” Näin sanotaan tässä uutisessa.
Tosiaan, korostan nyt sitä, että kun täällä kerrotaan, että osa jäsenvaltioista ei ole näitä tavoitteita saavuttanut, niin minkä ihmeen takia Suomi on sitten nyt tekemässä muiden puolesta enemmän ja enemmän? Totta kai huolestua pitää tästä. Onko tässä käymässä nyt oikeasti sillä tavalla, että kohta ei saa puulla lämmittää Suomessa, ja saako tässä kohta enää lämmittää ollenkaan talvella taloja? Mitenkä tämä autolla liikkuminen on, mitenkä tälle oikeasti käypi? Tosiaan, me tarvitaan autoja ja kuljetuksia ja liikennettä — ei näitä hevosvoimia voi korvata hevosilla. Ei mitenkään hevosvoimia voi korvata pelkästään hevosilla, vaikka välillä tuntuu, että kohta pelkästään hevosilla ollaan liikkumassa.
Polttoaineen hinnat nousevat pilviin, ja aikooko Suomi alentaa näitä polttoaineveroja? Mitä niin kuin oikeastaan tarkoittaa tämä asia, kun täällä kerrotaan, että tavoitteet ovat tulossa yhä vaikeammaksi ja kalliimmaksi ja nämä ovat hyvin tiukat Suomellekin? Mitä tämä oikein tarkoittaa? Mihinkä tämä nyt niin kuin johtaa, ja minkälaisia toimia tässä on suunniteltu tehtäväksi? Ja minkä takia ei ole selvitetty sitä, jos kaikki maat eivät ole velvoitteitaan suorittaneet ja tehneet? Ovatko hallitus ja ministeriö nyt selvittäneet, mitkä ne maat ovat? Eihän se ole oikein oikeudenmukaista, että Suomi tekee enemmän kuin muut. Toivoisin kyllä selitystä, että mitkä ne maat ovat, mitkä eivät ole tehneet tarpeeksi, [Puhemies koputtaa] ja mitä tästä seuraa Suomelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T18:52:35,2022-06-16T18:55:42,Hyväksytty,1.1
2022_74_166,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_167,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Soinikoski oli huolestunut liikenneköyhyydestä, ja itse olen enemmän huolissani järjen köyhyydestä.
Arvoisa puhemies! Lapsia ja nuoria pelotellaan ilmastonmuutoksella. Ilmasto muuttuu, ja se on ihan tosiasia. Minä siinä mielessä yhdyn siihen. Mutta tämä ilmastoahdistus, mitä vihervasemmisto tällä hetkellä tekee ja maalaa koko ajan nuorille pahaa oloa, huolettaa aika paljon. Yritän helpottaa nyt sitä tuskaa, ja tähän valtioneuvoston selontekoon keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta haluan nostaa esiin... Lainaan tässä Antero Järvistä, hän on filosofian tohtori ja eläintieteen dosentti, ja lainaus alkaa: ”Palataan hetkeksi tuonne oikein pohjoiseen, eli arktiseen jäähän. Siitähän on paljon puhuttu, kuinka huolestuttavaa tämä kehitys on ollut viime vuosina. Tämä mielenkiintoinen ilmiö on ollut kovastikin esillä, ja sen todisteena on lukuisa joukko yksityiskohtia. Ajan säästämiseksi en niitä tässä käy tarkemmin läpi, mutta näihin kuuluu jäätiköiden vetäytyminen, ilman lämpötilan nousu, meriveden lämpötilan nousu, lajiston muutokset, tietyt merikalat, turska, seiti ja kampelat ja niin edelleen, esiintyvät nykyisin pohjoisempana kuin ne aikaisemmin ruukasivat tehdä. Että näinhän se menee, kun ilmasto lämpenee, niin siellä luonnossa tapahtuu muutoksia. Tällä hetkelläkin tämäntapaisia muutoksia on tapahtunut. Mutta tämä esimerkkilista, minkä tässä tästäkin otin, on sanasta sanaan kopioitu Zubovin kirjasta vuodelta 1938. Zubov oli venäläinen meritutkija, maailman tunnetuimpia meritutkijoita. Hän julkaisi vuonna 38 Arctic Ice -nimisen kirjan, josta nämä yhdeksän loppupäätelmää on tuohon otettu.”
Eli kyllä meidän luonto muuttuu koko ajan, se on ihan ymmärrettävää. Tuossa lähellä on Kansallismuseo, ja siellä seinässä on semmoinen kyltti, jossa lukee: ”Suomen peitti kilometrien paksuinen jää. 18 000 vuotta sitten se alkoi sulaa.” Tämä on mielestäni paras todiste siitä, että ilmasto muuttuu.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu biokaasusta, ja kepun Pekkarinenkin puhui siitä jo varmaan 20—30 vuotta sitten. [Tuomas Kettunen: Keskustan!] — Anteeksi, keskustapuolueen Pekkarinen puhui siitä 20—30 vuotta sitten. — Valitettavasti siihen ei tartuttu silloin, ja ne rahat on hakattu noihin tuulimyllyihin. Biokaasuauto on mielestäni erittäin hyvä ratkaisu nykypäivän vähäpäästöiseksi liikennekulkuvälineeksi. Se toimii polttomoottorilla — joista osa tässä salissa haluaa, että lopetetaan polttomoottorien valmistaminen ja käyttö. Biokaasuautoon voi nykyään tankata jopa luomubiokaasua Hyvinkäällä. Tämä on semmoinen ratkaisu, joka on oikeasti hiilinegatiivinen, ja sen puolesta ihmettelen, miksi täällä vihervasemmisto puhuu sähköautoista, koska eikö teille ole selvää, että hiilinegatiivinen biokaasuauto on varmasti parempi ratkaisu kuin mikään sähköauto, joka vaatii akkuteknologiaa, jonka takia ympäristöä tärvellään eri puolilla maailmaa. Ihmettelen, että vihreät haluavat lopettaa turvetuotannon Suomesta ja samanaikaisesti tukea akkuteollisuutta, joka varmasti aiheuttaa enemmän vahingollisia muutoksia ympäristöömme kuin turpeen nostaminen. — Arvoisa puhemies, jatkan vielä uuden setin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-16T18:55:48,2022-06-16T19:00:57,Hyväksytty,1.1
2022_74_168,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että tässä on nyt viisi minuuttia aikaa, kunnes tämän osuuden aikataulutettu aika päättyy. Edustaja Laakso on ollut täällä koko pitkän keskustelun ajan, ja jos haluatte kommentin käyttää, niin on mahdollista. Sen jälkeen ministeri. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_169,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä hyvästä huomiosta, että huomasitte, että olin ainoa, joka ei ollut vielä saanut puhua omaa puheenvuoroaan kahden tunnin aikana.
Selonteossa tosiaan kehutaan, että toimet tehdään tasapuolisesti, mutta missään ei oikeastaan kerrota auki sitä, miten se tulee tapahtumaan. Se on sellainen asia, mikä esimerkiksi itseäni huolestuttaa äärettömän paljon, koska monessa keskustelussa täällä puhutaan, että vähätuloiset otetaan huomioon — ne ovat usein minun ajatuksissa niitä, jotka ovat työttömiä — ja nyt tällä hetkellä kyllä kuitenkin, kun katselen tuolla tätä maailmanmenoa ja esimerkiksi sosiaalista mediaa, niin siellä aika paljon rupeaa olemaan keskiluokkaiset ihmiset, jotka pohtivat, onko tässä työn tekemisessä mitään järkeä: miksi herään aamuyöllä, hyppään autoon, ajan työpaikalle, hyppään siellä rekkaan, ajelen kaiket yöt tuolla rekalla ja sitten vähän päivääkin ja tulen taas takaisin sieltä, kun kuitenkin tuntuu siltä, että kaikki täältä lähtevät viestit — niin dieselauton käyttäminen työmatkaan kuin rekalla ajaminen siellä työmaalla — tuntuvat olevan, että hyvä, ettei luokitella roistoksi sen takia?
Henkilökohtaisesti en ole ajanut kertaakaan sähköautolla. Kaikki tuttavani, jotka ovat ajaneet sähköautolla, ovat kehuneet sähköautoa äärettömän paljon, mutta kaikki ne tutut ovat myös vain kertoneet, että harmi, kun ei ole rahaa ostaa sitä sähköautoa. Ja täällä siihen esitetään sitten toiselta laidalta, että hei, me annetaan sähköautotukea siihen — joo, annetaan 50 000 euron autoon 2 000 euroa. Meinaatteko oikeasti, että täältä lähdetään juoksemaan autokauppaan kirkuen, että hei, nyt ne ovat halpoja, nyt lähdetään kaikki hakemaan niitä? Tästä asiasta puuttuu täysin looginen ajattelutapa. Tuskin tässä salissa on montakaan, kenellä on pakottava tarve aiheuttaa luonnolle päästöjä tai jotain muuta vastaavaa, mutta oikeasti kierrätysalan yrittäjilläkin on tällä hetkellä tuskaa päästä niihin jo tällä hetkellä oleviin vaatimuksiin, mitä vaaditaan esimerkiksi pelkästään maapohjan suojelemiseksi, saatikka se, että pitäisi sitten vielä pystyä vaihtamaan ne kaikki koneet sähkökäyttöisiin.
Kuitenkin oikeasti aika paljon tässäkin salissa on ihmisiä, jotka eivät piittaa yhtään siitä, millä tavalla täällä eletään. Harva se päivä vaihdellaan vaatteita ja pestään niitä pesukoneessa yhdenkin päivän jälkeen. [Puhemies koputtaa] Me voitaisiin oikeasti katsoa itse ensin peiliin ja ruveta elämään niin, [Puhemies: Kiitoksia!] ettei turhaan tule lisäkuormitusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-16T19:01:12,2022-06-16T19:04:32,Hyväksytty,1.1
2022_74_170,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Sitten ministeri Ohisalo, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_171,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edeltävään puheenvuoroon edustaja Laaksolle: Tosiaan tässä käsittelyssä olevassa suunnitelmassa on esitelty sekä sektorikohtaisesti nykytoimenpiteet, mitä jo tapahtuu, ja sen lisäksi nyt hallituksen esittelemät lisätoimenpiteet, jotta saadaan näitä päästöjä vähennettyä. Aiemmin olen jo sanonut moneen kertaan, mutta lisätään se vielä tähän, että hallitus on tukenut erittäin vahvasti kotitalouksien irtautumista vaikkapa öljylämmityksestä kohti maalämpöä. Moni on tähän tukeen tarttunut, ja tämä tuki on itse asiassa paikoin jopa loppunut kesken ja sitä on jouduttu myöntämään lisää.
On selvää, että kaikista pienituloisimmilla ihmisillä ei ole varaa näihin keinoihin, ja se on hyvin tunnistettu. Sen takia hallitus pyrkii muin keinoin, muin sektorein, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikan kautta, tukemaan näitä ihmisiä, esimerkiksi koulutukseen panostamalla, varhaiskasvatukseen panostamalla, parantamalla sosiaaliturvaetuuksia lähtien perusturvasta aina pienimpiin eläkkeisiin. Kaikkea tätä on jo tehty.
Edustaja Koskelalle — hän ei valitettavasti ole paikalla: Olen samaa mieltä, että tarvitsemme energiapaletin. Kyllä, tarvitsemme erilaista, hajautettua, suomalaista energiaa. Se tarkoittaa sitä, että meillä on uusiutuvia ja meillä on esimerkiksi ydinvoimaa. Tämäkin hallitus on sitoutunut ydinvoimaloiden jatkolupiin. Tämä luo suomalaista työtä, kun saamme lisää uusiutuvan energian ratkaisuja tänne, ja tämä luo meille mahdollisuuden vähentää päästöjä. Eli hajautettua kotimaista energiantuotantoa.
Edustajat Pitko ja Soinikoski nostivat hyvin esille tässä sen, että kyllä meidän poliitikkojen tehtävä on tukea kestävämpää metsäpolitiikkaa, niin että jatkossakin on hiilinielut, ja kyse on paitsi hiilensidonnasta myös sitten luonnon monimuotoisuuden vahvistamisesta. Tämähän on asia, joka täytyy ilmastonmuutoksen rinnalla ottaa totta kai vahvasti mukaan ja ikään kuin valtavirtaistaa tämä luonnon monimuotoisuuskeskustelu myös.
Ehkä vielä tähän ilmastoahdistukseen, joka täällä nousi erityisesti nuorten osalta: Itse toivon entistä enemmän panostuksia nuorten mielenterveystyöhön, mutta sitten samaan aikaan meidän pitää osoittaa niille nuorille, että me olemme heidän luottamuksensa arvoisia, että me teemme sellaista tulevaisuutta, jossa heillä on mahdollisuus elää kestävässä suomalaisessa ympäristössä. Sen takia nuoret vaativat meiltä politiikkatoimia enemmän, ei vähemmän.
Energian hinnasta ollaan tosiaan täällä oltu yhdessä huolissamme, ja kiitän edustajia siitä, että moni tunnistaa sen ahdingon, joka tällä hetkellä erityisesti pienituloisilla lapsiperheillä on. Meillä on riski, että 13 000 lapsiperhettä päätyy köyhyyteen. Usein tässä on kyse myös energiaköyhyydestä, ja sen takia hallitus etsii kohdennettuja toimenpiteitä näiden ihmisten auttamiseen. Mutta syy sille, että hinnat ovat kallistuneet, ei ole vihreä siirtymä. Syyt ovat öljyn maailmanmarkkinahinnan nousussa, koronapandemiassa ja toisaalta Venäjän raa’assa hyökkäyssodassa Ukrainassa, ja sen takia meidän pitää Putinin energiasta irtautua saman tien.
Maankäyttösektorilla on myös paljon sellaista, mitä me voimme yhdessä tehdä. Ehkä edustaja Pirttilahdelle vielä, tässä viimeisenä: Oli sitten kyse lahopuun lisäämisestä, kosteikkoviljelyn vahvistamisesta tai ylipäätään vaikka siitä, että metsänomistajat saisivat hiilen sidonnasta enemmän hintaa sen sijaan, että aina vain siitä puiden myymisestä tulee se hinta, niin tähän kaikkeen meillä varmasti löytyy yhteistä tahtoa edistää. — Kiitän kaikkia keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-06-16T19:04:37,2022-06-16T19:07:55,Hyväksytty,1.1
2022_74_172,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_74_173,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_74_174,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ilmastonmuutosta on tapahtunut, ja sitä tapahtuu edelleen. Ilmastonmuutosta tulee ehkäistä, ja se tulee taklata. Olen aikaisemmissa puheenvuoroissa tuonut esille, kuinka suomalainen teknologia ja osaaminen tulevat edesauttamaan sitä, että me pelastamme ilmaston. Nimittäin omassa kotimaakunnassani Kainuussa tämän viikon maanantaina vihittiin käyttöön supertietokone Lumi, 200 miljoonan euron investointi, johon kymmenen Euroopan unionin maata on lähtenyt mukaan. Ja mitä mielenkiintoisinta tässä supertietokoneessa on se, että suurteholaskennalla — mitä tämä supertietokone tekee — on mahdollista tehdä tämmöinen numeraalinen maapallo, ja myös tämä Lumi-supertietokone on pian mukana laskemassa maapallon ilmastolle digitaalista kaksosta jollain tarkkuudella. Näin tiede voi testata digitaalisella kaksosella erilaisia ilmastoon vaikuttavia toimenpiteitä ja niiden kustannuksia. Tämä on, arvoisa puhemies, hyvin kiehtovaa, ja olen hyvin tyytyväinen siitä, että tiedettä arvostetaan tässä maassa ja tieteellä etsitään ratkaisuja muun muassa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyvissä toimenpiteissä.
Puhemies! Tänä päivänä on käyty keskusteluja myös hiilinieluista, kuinka ne ovat vähentyneet viime vuoden aikana. Tämähän on johtunut siitä, että hakkuita on ollut viime vuonna vähän enemmän kuin aikaisempina vuosina. Onneksi hallitus on käynnistänyt hallituskauden alussa koko joukon toimia, joilla näitä nieluja vahvistetaan. On lisätty ja panostettu nielujen ja maaperän tutkimukseen, jonka avulla sitten saamme jatkossa yhä tarkempaa tietoa toimintakentälle.
On luonnollista, että metsänielut vaihtelevat vuosittain suuresti. Tämä johtuu pääasiassa puumarkkinoiden kysynnän vaihtelusta — hakkuut ovat markkinaehtoisia. Toissa vuonna 2020 hiilinielu oli korkea, koska kysyntä oli alhaalla. Viime vuonna taas erityisesti tukkipuulle oli kova kysyntä, ja minkä takia? Sen vuoksi, että meillä katsotaan ekologisesti rakentamisessa; puurakentaminen on lisääntynyt, hyvä niin, suuret kaupungit ovat kaavoittaneet puurakentamiselle. Tämähän on mitä parasta sen edistämiseksi, että saamme hiilivarastoja sitten myös korjattua, ja tämä on paljon ekologisempaa rakentamista kuin betonirakentaminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-16T19:35:36,2022-06-16T19:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_74_175,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_176,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme nyt ilmastopolitiikasta, ja ilmasto on muuttunut aina, ja ilmasto tulee aina muuttumaan. Se on tosiasia.
On noussut esille nyt tämä turveasia, ja on kyllä totta, että turve on meille, Suomelle, hirveän tärkeä, ja toivoisinkin, että turve määriteltäisiin uusiutuvaksi. Varsinkin tämän huoltovarmuuden takia on hirveän tärkeätä, että sitä meillä on. Mutta sitten se turveyrittäjien kohtalo on semmoinen, että he eivät oikein innokkaita ole sijoittamaan koneisiin ja muuten, koska ei ole sitä varmuutta, mitenkä nyt tulee jatkumaan — on se epävarmuus, onko töitä ja jatkuvatko työt ja minkälaisia säädöksiä tulee. Meidän pitäisi olla hyvin ennakoivia ja varmistaa pitkälle tulevaisuuteen nämä lainsäädännöt.
Ministeri kerkesi jo lähtemään, mutta olisin ollut kiinnostunut tietämään, mitä turvedieselille nykyään kuuluu. Kun tästä on aina uutisoitu silloin ja tällöin, että siitä tulee vähemmän päästöjä, niin onko sitä otettu tosissaan, ja mikä tämänhetkinen tilanne turvedieselissä on? Tämä kyllä kiinnostaisi tietää, mikä sen kohtalo on, koska totta kai meillä Suomessa dieseliä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T19:38:44,2022-06-16T19:40:01,Hyväksytty,1.1
2022_74_177,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_178,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto on aina muuttunut ja tulee muuttumaan myös ihmisestä riippumattomista syistä, mutta se hiilidioksidipitoisuus, joka ilmakehässä tällä hetkellä on, eroaa normaalista jääkausien välisten lämpökausien tasosta saman verran kuin keskimäärin lämpökauden taso jääkauden tasosta, ja tämän hetken kasvihuonekaasupitoisuus ilmakehässä on tutkijoiden mukaan korkeampi kuin ainakin 800 000 vuoteen, mahdollisesti neljään miljoonaan vuoteen. Joka tapauksessa se on korkeampi kuin koskaan sinä aikana, jolloin ihmislaji on ollut olemassa, ja tämä viimeaikainen muutos on siis ihmisen aiheuttama.
Mutta varsinaisesti pyysin, arvoisa puhemies, puheenvuoroa kommentoidakseni sitä, kun tässä moni on ihmetellyt, mihin perustuu tämä ilmastolakiin kirjattu hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035. Se perustuu siihen, että edellinen hallitus, Juha Sipilän hallitus — sen jälkeen kun IPCC, kansainvälinen ilmastopaneeli, oli julkaissut raportin siitä, miten valtava ero ihmiskunnan kohtaamille uhkille on siinä, jos ilmasto lämpenee puolitoista tai kaksi astetta verrattuna esiteolliseen aikaan — pyysi ilmastopaneelia arvioimaan, mikä on Suomen oikeudenmukainen osuus siinä, että koko ihmiskunta pyrkii pitämään ilmastonmuutoksen alle puolessatoista asteessa, ja tämä hiilineutraalius vuonna 2035 perustuu tähän ilmastopaneelin poliitikoille antamaan suositukseen.
Tavallaan toinen puoli tätä asiaa on se, että se perustui myöskin siihen, että Suomessa on ollut merkittävät hiilinielut. Tämä toimenpideohjelma, jolla vähennetään päästöjä siten, että Suomi olisi hiilineutraali, perustuu myöskin siihen, että meillä on noin 20 miljoonan tonnin hiilinielu — eli että hiilinielu pysyisi suunnilleen sillä tasolla, millä se keskimäärin viime vuosikymmenet on ollut. Siitä näkökulmasta on erittäin huolestuttava tämä tuore uutinen, että viime vuonna metsien hiilinielu oli romahtanut niin alhaiselle tasolle, että kun se lasketaan yhteen maankäytön kanssa, siis turvepeltojen ja muun muassa ojitettujen turvemetsien maaperäpäästöjen, niin maankäyttösektori ja metsät yhteensä ovat muuttuneet päästölähteeksi. Tämä on asia, joka pitää ehdottomasti korjata, ja kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee maankäytön ilmastosuunnitelmaa, [Puhemies koputtaa] lempinimeltä MISU, niin siinä pitää olla toimet tämän korjaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-06-16T19:40:02,2022-06-16T19:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_74_179,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_180,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Reijonen kyseli turpeen ja siitä valmistettavan dieselin perään, ja nyt yritän itse tätä kuvailla: 
Siis ehdottomasti kannatan sitä, että Suomessa turve luokiteltaisiin uusiutuvaksi energiaksi. On totta, että se uusiutuu, se on ihan biologinen fakta, mutta sen uusiutuminen on hidasta. Mutta Suomessa on hyvin hyvin pieni osa — muistaakseni noin prosentin luokkaa — kaiken kaikkiaan turvealueista energiakäytössä. [Satu Hassi: Puolet Suomen soista on ojitettu!]
Arvoisa puhemies! Turpeen hyötysuhde on energiakäytössä 76,8 prosenttia, ja Suomessa 2021 energiaturpeen tuotantomäärä on ollut 2,8 terawattituntia. Tästä on noin ympäripyöreästi laskien tuon hyötysuhteen perusteella saatu lämpöä 2,1 terawattituntia.
Suomessa on 2021 Olkiluodon voimalaitoksen ja Loviisan voimalaitoksen, jotka ovat ydinvoimalaitoksia, yhteenlaskettu tuotto ollut 22,6 terawattituntia, ja ydinvoimantuotannon hyötysuhde on 33 prosenttia. Tästä voi laskea, että aika tarkkaan 45,2 terawattituntia siitä kokonaisenergiasta on käytetty meriveden lämmittämiseen — siis jäähdyttämään sitä prosessia meriveteen on ajettu 45,2 terawattituntia lämpöenergiaa. Noin 15-kertainen määrä lämpöä on ajettu meriin. En itse vastusta millään tavalla ydinvoimaa, mutta haluan tuoda esiin sen, että kaikki energiantuotanto jollakin tavalla vaikuttaa meidän ympäristöön. Oikeastansa ainut keino, millä me voidaan vähentää ihmisen vaikutusta meidän ympäristöön ja luontoon, on se, että me yritetään vähentää meidän kulutusta.
Ministeri Ohisalo mainitsi täällä sanan energiaköyhyys. Oikeastansa meidän ehkä tulisi puhua enemmän energian ylikulutuksesta. Meidän talouskasvu yhteiskunnassa perustuu siihen, että jollakin tavalla tuotetaan hyvinvointia ja uusia teknologioita ja on tuotantoa. Mutta tämä talouskasvu osaltansa — mitä kaikki haluavat, että talous kasvaisi — aiheuttaa koko ajan suuremman energiatarpeen. Siksi kannatan kyllä näitä kaikkia kiertotalouden energiamuotoja, joita voidaan ottaa hyödyksi, jätteet ja muut.
Jo vuosi kaksi sitten puhuin siitä, että tuolla Laihialla on hyvällä menestyksellä tehty muovin jalostamista polttoaineeksi. Hämmästelen sitä, että meidän yhteiskuntamme ei tue tällaisia hankkeita. He eivät ole saaneet minkäänlaista tukea ja avustusta tähän heidän uuteen teknologiaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-16T19:43:13,2022-06-16T19:48:31,Hyväksytty,1.1
2022_74_181,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_182,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! KAISUn tarkoituksena on linjata päästökaupan ulkopuolisen sektorin toimenpiteet, joilla saavutetaan EU:n Suomelle asettama päästötavoite vuodelle 2030. Myös hallitusohjelman mukainen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 tulisi saavuttaa näillä keinoilla. Emme ole siis minkään pienen paketin äärellä. Ajattelen, että kaikkein tärkeintä on tämä pitkä linja, pitkän linjan maalaaminen ja kestävät ratkaisut, ei poukkoilu, vaan kestävät, pysyvät ratkaisut, jotta esimerkiksi yrityskenttä pystyy mukautumaan hiilineutraaliuden vaatimuksiin.
Ajattelen myöskin, että sellaiseen joustamattomuuteen kuin mitä esimerkiksi olemme Saksassa nähneet energiewende-ajatuksen kautta — mitä he ovat paljon markkinoineet, missä esimerkiksi ydinvoima ajetaan alas ja sitten tällaisen sotatilanteen tullen ei pystytä tekemään päätöstä siitä, että korvaavaa energiaa venäläisen kaasun korvaamiseksi täytyy löytää — Suomella ei ole varaa, vaan meidän pitää toimia joustavammin ja pitkäjänteisemmin sen puolesta, että pidämme useammat vaihtoehdot mukana tässä ratkaisussa.
Keskeistä on huomata, että tässä KAISU-paketissa, näin tuttavallisesti, ei ole riihessä esitettyjä veronkorotuksia, ei energiaveronkorotuksia, ei öljylämmityksen kieltoja tai pellonraivausmaksuja. Tämä on pyritty rakentamaan kestävällä tavalla, niin ettei kukaan jäisi jalkoihin.
Liikenteen osalta haluan nostaa esiin muutamia yksityiskohtia — se on nimittäin keskeisessä roolissa tämän paketin kannalta. Tärkeimmät liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta sekä sitten komission uuden ilmastopaketin toimeenpanosta, mikä koskee liikennettä. Ajattelen, että erityisesti liikenteen osalta on oleellista, että tämä muutos tehdään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, niin että kustannukset eivät jää vain pienituloisten maksettaviksi. Sen vuoksi meidän tulee tukea nopeaa autokannan muuttumista ja mahdollistaa se kaikenlaisille suomalaisille.
Biokaasu on tietenkin yksi ratkaisu, missä toivoisin sitä kaasun painamista. Ajattelen, että se on erittäin tärkeä linjaus myös tässä KAISU-paketissa. Edistetään biokaasun tuotantoa ja käyttöä toimeenpanemalla biokaasuohjelma, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä erilaisia toimia lisää. Toimenpiteiden ohjaus sisällytetään biokaasutyöryhmän työhön, joka huomioi keskeiset toimenpiteet biokaasun tuotannon kasvattamiseksi. Ajattelen, että erityisesti tässä tulee asettaa määrällisiä tavoitteita ja mahdollistaa laaja jakeluverkko, niin että biokaasua voidaan aidosti käyttää liikenteessä.
Haluaisin nostaa esiin hankinnat. Nimittäin tässä KAISUssa linjataan, että me laadimme valtioneuvoston periaatepäätöksen kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Tässä päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Ajattelen, että tämä on ollut tärkeä tavoite myös puolueelleni keskustalle ja minulle itselleni kuntapäättäjänä ja myös aluepäättäjänä. Näillä julkisilla hankinnoilla on nimittäin merkittävä rooli päästöjen vähentämisessä.
Tämän suunnitelman mukaan valtioneuvoston periaatepäätösten avulla asetettaisiin julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutuminen olisi elinehto tämän koko suunnitelman edistymiselle. Nimittäin lähes 80 prosenttia julkisten hankintojen kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja 20 prosenttia valtion hankinnoista. Nämä ovat erittäin merkittäviä kokonaisuuksia myös esimerkiksi maatalouden, suomalaisen kotimaisen omavaraisen maatalouden, kannalta.
Reilua siirtymää vahvistavia toimia ovat muun muassa avustukset öljylämmityksestä luopumiseen, vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotuet sekä sähköautojen latauspisteiden rakentamistuet. Lisäksi suunnitelma sisältää paljon maatalouteen liittyviä kokonaisuuksia ja ajattelen, että myös mainintoja siitä, että me olemme jo onnistuneet monessa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt pysyivät Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2021 edellisvuoden tasolla, ja pidemmällä aikavälillä päästöt ovat laskeneet. Suunta on oikea, ja tässä on myös tahtotilaa toteuttaa muutosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-16T19:48:36,2022-06-16T19:53:56,Hyväksytty,1.1
2022_74_183,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_74_184,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen lyhyesti maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön hallituksen esitykseen eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. 
Ensinnäkin hieman yleistä: Suomessa tuotetaan 1948 miljoonaa kiloa keinolannoitteita, 82 miljoonaa kiloa orgaanisia lannoitteita ja tuhkalannoitteita 65 miljoonaa kiloa, ja näistä lannoitteista ulos viedään noin kolmannes. Lannoitelainsäädännön uudistamisen taustalla on EU:n uusi lannoitevalmisteasetus, jonka soveltaminen alkaa pääosin 16.7.22. Lannoitevalmisteasetus on puolestaan osa komission kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa tasapuoliset markkinaolosuhteet orgaanisille ja jätepohjaisille lannoitevalmisteille suhteessa neitseellisestä raaka-aineesta valmistettuihin epäorgaanisiin lannoitteisiin. Maa- ja metsätalousvaliokunta tukee kiertotaloustavoitteita, ja huomiona muuten äskeiseen keskusteluun: tämä lannoitteitten kierrättäminen on yksi asia siinä, missä voimme vähentää päästöjä ja edistää kiertotaloutta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa merkittävällä tavalla myös lannoitteiden raaka-aineiden saatavuuteen. Suomen huoltovarmuuden ja ruokaturvan kannalta tavoitteena tulee pidemmällä aikavälillä olla lannoitteiden raaka-aineiden omavaraisuus, ja lannoitelainsäädännön uudistus tukee osaltaan tätä tavoitetta. 
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kokonaan uuden lannoitelain säätämistä ja vähäisiä muutoksia kolmeen muuhun lakiin. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä vähäisin muutoksin. 
Uudenlaisten lannoitteiden ja valmistusmenetelmien syntymistä ja markkinoille saattamista helpotetaan ja toimijoiden hallinnollista taakkaa kevennetään. Uudessa lannoitelaissa poistetaan kansallinen laitoshyväksyntä ja luovutaan tyyppinimistä. Näiden sijaan säädetään lannoitteiden ainesosaluettelosta, johon sisällytetään turvallisiksi katsotut sallitut ainesosat laatuvaatimuksineen. Ruokavirasto ylläpitää tätä ainesosaluetteloa.
Valiokunta korostaa mietinnössään lannoitteiden raaka-aineiden puhtautta ympäristönsuojelun ja elintarvikkeiden laadun kannalta. Huoltovarmuutta parantavat uudet tuotantotavat, ja kotimaisten lannoitteiden kehittäminen on tärkeää. Suomessa on laskennallisesti mahdollista korvata kierrätykseen perustuvilla lannoitteilla kaikki ruuantuotannossa tarvittava fosfori ja osa typestä ja kaliumista. Tämä edellyttää panostuksia tutkimuksiin ja innovaatiotoimintaan sekä hyvää yhteistyötä lannoite- ja jätelainsäädännön toimeenpanosta vastaavien viranomaisten välillä.
Valiokunnan mietinnössä on kiinnitetty erityistä huomiota lannoitelakiin esitettyyn fosforin käyttöä koskevaan säätelyyn. 6 § fosforin käytöstä koskee kaikkia lannoitteita, eli myös lantaa, ja maa- ja puutarhatalouden lisäksi se kattaa fosforinkäytön viher- ja ympäristörakentamisessa. Säätelyn laaja soveltamisala on kannatettava, sillä yhdyskuntien fosfori kiertää huonosti. Vuosittain syntyvät jätevesilietteet sisältävät 2 880 tonnia fosforia, mikä riittäisi kattamaan 12 prosenttia fosforin tarpeesta. Eläinpuolella viidennes lantafosforista muodostuu alueilla, missä määrä on suurempi kuin tarve pelloilla. 
Valiokunta katsoo, että fosforin käyttöä koskevia rajoituksia tulee kehittää siten, että ne vastaavat viher- ja ympäristörakentamisessa tasoltaan maataloudelle asetettavia rajoituksia niin, että voimme suojella Itämerta tältäkin osin. Uuden lannoitelain mukaan fosforin käytön maa- ja puutarhataloudessa tulee perustua kasvin tarpeenmukaiseen lannoitukseen maan fosforiluokka huomioon ottaen siten, että alin fosforiluokka määrittää lain tason. Tarkemmin fosforin käyttöä koskevista rajoituksista tullaan säätämään valtioneuvoston asetuksella. Tätä varten tarvitaan ajantasaista tietoa, erityisesti peltomaan viljavuusluokista.
Valiokunta katsoo, että fosforin käytön rajoittaminen on Suomessa pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi tarpeen ja tärkeää mutta se ei saa vaarantaa hyviä satotasoja tai heikentää peltojen viljavuutta. Fosforin käytön rajoittaminen liittyy läheisesti maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään. Järjestelmään sisältyy myös kuluvalla tukikaudella vaatimus ravinteiden käytön rajoitteiden noudattamisesta. Jatkossa fosforinkäytön perussäätely tulee sisältymään lannoitelakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen. Valiokunta katsoo, että lannoitelain nojalla annettava fosforin käyttöä koskeva asetus on välttämätöntä sovittaa yhteen maatalouden tukijärjestelmän kanssa, eikä asetus saa johtaa tukitason laskuun. Fosforin käytön rajoituksia ei ole perusteltua siirtää siis sellaisenaan ympäristökorvausjärjestelmästä uuteen asetukseen, esimerkiksi kokonaisfosforin huomioon ottamisen osalta. Orgaanisten lannoitteiden kokonaisfosforia tulee käsitellä tasapuolisesti ja ottaa siitä huomioon hyväksikäyttöprosentti, 60 prosenttia, kaikissa orgaanisissa lannoitteissa. Tämä edistää kiertotalouden edellytyksiä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-06-16T19:08:14,2022-06-16T19:14:24,Hyväksytty,1.1
2022_74_185,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_186,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt Venäjän hyökättyä Ukrainaan olemme keskustelleet paljon huoltovarmuudesta ylipäätänsä ja myöskin ruuan huoltovarmuudesta, ja yksi osa tätä on se, mistä saadaan lannoitteita suomalaiselle maataloudelle. Tämä on yksi niistä asioista, joissa on tarvetta, ja onneksi tutkimus on tuottanut myöskin tietoa siitä, miten voimme kehittää maatalouden toimintamenetelmiä.
Pari viikkoa sitten Luonnonvarakeskus julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa kasvatettujen tuotantoeläinten lanta riittäisi lannoittamaan kaikki Suomen pellot. Tilanne on kuitenkin se, että osassa maata lantaa syntyy niin sanotusti liikaa, ja sitten osassa maata tarvitaan ostolannoitteita. Eli meidän maataloutemme ja ruokajärjestelmämme ei toimi sillä tavalla, että tällä hetkellä kotimaassa tuotetut ravinteet kiertäisivät sinne, missä niistä on suurin hyöty. 
Maa- ja metsätalousvaliokunta on moneen otteeseen tuonut esille, että biokaasun tuotanto lannasta on yksi niistä ratkaisuista, joilla tätä asiaa voidaan helpottaa. Se vähentää painetta raivata uutta peltoa lannanlevityskriteerien vuoksi, mutta myöskin biokaasun tuotannossa se pöperö, mitä siitä jää jäljelle, on helpompaa kuljettaa sinne, missä pelloille tarvitaan lannoitteita, verrattuna raakalantaan.
Eilen Helsingin yliopisto julkaisi myöskin mielenkiintoisen tutkimuskoosteen siitä työstä, mitä Helsingin yliopistossa on tehty sen selvittämiseksi, miten kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta voitaisiin parantaa. Keskeinen viesti siitä, mitä Helsingin yliopisto eilen julkaisi, on se, että olisi hyödyllistä lisätä palkokasvien viljelyä. Toisaalta esimerkiksi härkäpavun ja herneen viljelyä lisäämällä voitaisiin tuottaa valkuaisrehua eläintuotannolle ja vähentää riippuvuutta tuontirehusta, mutta sitten sen lisäksi typpilannoitusta voidaan korvata palkokasveja viljelemällä. Vielä erikseen tässä tutkimuksessa on mainittu se, että voidaan tuottaa apilaa, panna se bioreaktoriin [Puhemies koputtaa] ja tuottaa siitä biokaasua ja sitten siitä jäljelle jäävä pöperö on kuitenkin käyttökelpoista typpilannoitetta muualle viljeltäville pelloille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-06-16T19:14:24,2022-06-16T19:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_74_187,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_188,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme lannoitelakia, ja kotimainen ruoka jos mikä on älyttömän tärkeätä. Kotimaista ruokaahan ei saada, jos meillä ei ole viljelijöitä, elikkä meille on hirveän tärkeätä, että meillä maataloutta säilyy ja tosiaan myös lannoitteita on saatavilla. 
No, maataloudessahan on nyt kriisi menossa tällä hetkellä. Se johtuu hirveän monesta tekijästä. Kyllä tuo sotatila Euroopassa on yksi, joka sitä kriisiä myös aiheuttaa, mutta myös monet muut tekijät. Ikäviä otsikoita on saatu pitkältä pitkältä aikaa lukea lannoitteiden hinnoista. Ihan muutamia mainitakseni, mitä nyt olen tässä huomannut, kun olen lueskellut näitä, niin siellä sanotaan esimerkiksi, että lannoitteiden hinnoissa on ollut jopa viikossa parikin hinnankorotusta — mikä kuulostaa aika karmealle. Sitten oli myös otsikko, jossa kerrottiin, että hinnat ovat kolminkertaistuneet — no tämähän kuulostaa kanssa aivan hirvittävälle, todella kalliille kuulostaa. Ja myös mainittiin jossakin otsikossa, että kulut ovat jopa 400 euroa per hehtaari — eli onhan se niin kuin tosi iso summa, mikä siihen lannoitteeseen menee. On tosi tärkeätä, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota jatkossa. 
Se, että meillä riittää maanviljelijöillä intoa työskennellä suomalaisten ja suomalaisten elintarvikkeiden hyväksi, on hirveän monesta asiasta kiinni. Tarvitaan se innostus siihen ja tarvitaan myös, että yhteiskunta tukee sitä asiaa, niin että annetaan puitteet, että on mahdollista viljellä. Todella järkyttävälle kuulostavat nämä hinnat, ja ehkä sitten miettii, että jos nyt nämä jo ovat näin kalliita, mikä se tilanne voi olla sitten vuoden päästä tai viiden vuoden päästä tai kymmenen vuoden päästä, kun kuitenkin on turvattava, että kotimaista ruokaa saadaan. 
Ei tietysti hirveän hyvää signaalia välttämättä anna se, että välillä maito on hirveän paha asia ja välillä liha on hirveän paha asia, vaan kyllä se kotimainen ruoka on tosi hyvä asia, ja pitää järjestää puitteet, että pystytään sitä meillä Suomessa tuottamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T19:17:41,2022-06-16T19:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_74_189,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_190,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 32/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 5/2022 vp,"Kiitoksia puheenvuoroista — täällä vallitsee tällainen konsensusmieliala tästä asiasta, aivan kuten valiokunnassakin. 
Olen mielissäni myöskin siitä, että puutuimme siihen, että ympäristökorvausjärjestelmä pystyy jatkamaan ja tarkentamaan näitä viljelynäytteisiin pohjautuvia lannoitetasoja, koska jos me säätäisimme täysillä sen ympäristökorvauksen tason sinne lainsäädäntöön, niin silloin sinne taas pitäisi keksiä uudet vaateet, ja tässä tilanteessa, maatalouden tuottaessa tappiota lähes kaikille viljelijöille, ei voi ajatella, että sinne tulisi uusia velvoitteita sitten taas ympäristökorvausjärjestelmän tämän osion tilalle. Toki siellä on sitten muita korvauspohjaisia asioita. 
Mistä olen mielissäni, on nimenomaan se, että tässä vähän samaan tapaan kuin uusiutuvassa energiassa, mitä enemmän me pääsemme tästä fossiilipohjaisesta tuotannosta eroon, sitä enemmän hyödymme sekä ympäristön että ilmaston kannalta, mutta myös sitä edullisemmaksi se tulee niille käyttäjille, olipa sitten kyseessä polttoaineen käyttäjä, auton käyttäjä tai tässä tapauksessa viljelijä, joka tarvitsee lannoitteita kasvattaakseen hyvää satoa. Kun sitä pystytään tuottamaan kotimaisista raaka-aineista ja kiertotalouden voimalla, parhaimmillaan viljelijän lannoitelasku laskee huomattavasti. Esimerkiksi jos tämä vaatimus tulee lihaksi siltä osin, että yhdyskuntajätevesilietteen fosfori tullaan jatkossa ottamaan talteen eikä sitä enää levitellä tienpenkkoihin ja viherrakentamisiin monikymmenkertaisia määriä peltoviljelyyn suhteutettuna, niin siitä seuraa, että siitä on niin kuin tarvekin päästä eroon ja voidaan ottaa jopa porttimaksuja tai ainakin hyvin halpaan hintaan saada sitä arvokasta fosforia. Tämä on kaikkien kannalta hyvä asia. Se fosfori on parempi pellossa kuin Itämeressä. 
Ja kaikki, mitä tuossa edustaja Hassi puhui esimerkiksi apilankäytöstä ja muusta, on erittäin kannatettavaa, koska typpikilon tuottaminen vaatii litran öljyä, ja se öljy on tänä päivänä kallista ja se on fossiilista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-06-16T19:19:42,2022-06-16T19:22:42,Hyväksytty,1.1
2022_74_191,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 12/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_74_192,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Koronapandemiasta opittiin asioita, ja tämä esitys liittyy digitalisaatio-oppeihin, eli opimme toimimaan etäyhteyksin. Se tuo varmasti sellaisiakin käytäntöjä mukanaan, jotka jatkuvat koronapandemian jälkeenkin, ja tämä hallituksen esitys 47/2022 liittyy tähän asiaan. Eli esittelen talousvaliokunnan mietinnön 12/22, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia niin, että sallitaan kokonaan etänä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Samoin ehdotetaan nimenomaista hybridikokouksia ja muuta etäosallistumista koskevaa sääntelyä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiöiden osalta tarvittava sääntelyehdotus on valmisteilla ja annettaneen eduskunnalle lähiaikoina.
Sääntelyn taustalla ovat sekä tavoitteet digitalisaation edistämisestä että koronaviruspandemian aikana sovelletusta väliaikaisesta lainsäädännöstä saadut kokemukset. Etäkokouksista saadut kokemukset ovat olleet pääosaltaan myönteisiä, eikä väliaikaisen lainsäädännön ole arvioitu johtaneen merkittäviin ongelmiin osakkeenomistajien ja jäsenten kokousosallistumisen suhteen. Käytännössä osassa yhteisöjä kokousosallistuminen ja -aktiivisuus ovat jopa lisääntyneet vuoteen 2019 eli pandemiaa edeltäneeseen aikaan verrattuna.
Talousvaliokunta pitää tätä hallituksen esitystä perusteltuna ja puoltaa ehdotettua sääntelyä vähäisin muutoksin ja yksimielisesti. Teen täältä joitakin huomioita ja nostoja:
Esitykseen sisältyvät ehdotukset edistävät etäosallistumismahdollisuuksia tavoilla, joista osa on riippuvaisia asiaa koskevista määräyksistä yhtiöjärjestyksessä tai yhdistyksen säännöissä ja osa on käytettävissä suoraan lain nojalla hallituksen päätöksin. Ehdotus antaa yhtiökokoukselle ja osuuskunnan ja yhdistyksen kokoukselle mahdollisuuden päättää etä- tai hybridikokouksen sisältävästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä, joissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, kymmenesosan yhtiön osakkeista omistavat voivat vaatia hybridikokouksen järjestämistä perinteisen yhtiökokouksen sijaan.
Toisaalta ehdotus antaa myös yhteisöjen hallituksille varsin laajan toimivallan päättää siitä, miten yhtiökokous tai yhdistyksen kokous järjestetään. Lähtökohtaa voidaan pitää perusteltuna, koska sääntelyn kohteena olevat tilanteet ovat hyvin erityyppisiä. Yhtiöiden hallituksilla on lähtökohtaisesti tietämys tarkoituksenmukaisesta tavasta järjestää yhtiökokous. Tähän vaikuttavat yhtiökokoustarpeet, osakkeenomistajien määrä, osakeomistuksen rakenne, osakkeenomistajien tietotekninen ymmärrys, osaaminen ja mahdollisuus käyttää tietoliikenneyhteyksiä, kokousjärjestelyihin liittyvät tietoliikenne- ja teknisen toteutuksen riskit sekä kokouksiin liittyvät transaktiokustannukset tilavarauksineen.
Osakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi on perusteltua säätää etä- ja hybridikokouksen yhdeksi tunnusmerkiksi mahdollisuus puheoikeuden käyttämiseen suullisesti etäosallistuessa. Tätä on pidetty tarpeellisena sekä osakkaiden etäosallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi että kokouksen puheenjohtamisen kannalta. Talousvaliokunta pitää etäosallistumismahdollisuutta täysimääräisillä osakkeenomistajaoikeuksilla perusteltuna lähtökohtana myös sen vuoksi, että se on omiaan edistämään useiden osakkeenomistajien osallistumista yhtiökokouksiin ja potentiaalisesti lisäämään monien osakkeenomistajien osallistumishalukkuutta.
Talousvaliokunta korostaa samalla, että erityisesti digitalisaatiokehityksen tässä vaiheessa yhtiöiden tulee itse voida valita niille sopivat etäosallistumisen muodot. Talousvaliokunta yhtyy kuitenkin hallituksen esityksen arvioon siitä, että sääntelyn kohteen moninaisuudesta ja teknologian kehitysvaiheesta johtuen on perusteltua säätää hybridi- ja etäkokouksen lisäksi myös mahdollisuudesta täysimääräistä kokousosallistumista täydentäviin etäosallistumiskeinoihin, joista hallitus voi päättää ja jotka mahdollistavat osakkeenomistajaoikeuksien käyttämisen rajoitetusti.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyratkaisua tässä vaiheessa perusteltuna mutta näkee, että teknologian kehittyessä tulisi pyrkiä sääntelyyn, joka antaa osakkaalle mahdollisuuden päättää keinoista, joilla osallistuu yhtiön hallintoon. Yritysten laaja päätäntävalta ja monentyyppisten käytäntöjen mahdollistaminen korostavat kuitenkin sen merkitystä, että kutsusta on käytävä selkeästi ilmi se, miten osakas voi osallistua täysimääräisin oikeuksin yhtiökokouksiin.
Jos nyt laajasta mietinnöstä vielä jotain nostan, niin lähinnä sen muutoksen, jota esitämme, eli talousvaliokunta pitää perusteltuna muuttaa ehdotettua sääntelyä joustavamman etäosallistumismahdollisuuden turvaamiseksi erityisesti pienissä, alle 30 osakehuoneistoa sisältävissä asunto-osakeyhtiöissä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on tarkemmin esitetty, millä tavalla tämän huomion teemme.
Sitten mietinnössä on tehty myös joitakin kokoavia huomioita, joista nostan esiin sen, että talousvaliokunta pitää tärkeänä, että järjestelmien sääntelyn kehittämistarpeita edelleen seurataan, jotta kokouskäytännöt olisivat mahdollisimman sujuvia ja joustavia oikeusvarmuutta ja osakkeenomistajien täysimääräisiä oikeuksia vaarantamatta. 
Näin ollen yksimielisesti siis valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 47/22 sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T19:23:06,2022-06-16T19:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_74_193,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Kiitoksia hyvästä esittelystä. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_194,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Arvoisa puhemies! Etä- ja hybridikokoukset ovat tulleet jäädäkseen. Jo ennen koronapandemiaa meillä oli kaikki tarvittavat ohjelmat ja osaaminen etäkokousten järjestämiseen. Meiltä kuitenkin puuttui etäkokoustamisen kulttuuri. Koronapandemia pakotti koko yhteiskunnan etäälle toisistamme, ja yhtäkkiä kaikki kokoukset jouduttiin järjestämään etänä. Yhdessä opettelimme uutta kokouskulttuuria. Nyt koronapandemia on helpottamassa ja mahdollistaa jälleen lähikokousten järjestämisen. Etäkokoukset ovat kuitenkin jääneet osaksi kokouskalenteria, sillä ihmiset ehtivät tottua niihin. On syntynyt uusi etäkokoustamisen kulttuuri ja uusi osallisuuden muoto. Siksi on erittäin järkevää, että väliaikaisesta laista tehdään pysyvä. Hybridikokoukset ovat lisänneet osallistumismahdollisuuksia, ja on hyvä, että esimerkiksi taloyhtiöissä riittää hallituksen päätös etäosallistumisen mahdollistamiseen, eikä siihen tarvita yhtiöjärjestyksen muutosta.
Arvoisa puhemies! Etäosallistumisen salliminen kokouksissa on myös tasa-arvoteko. Ruuhkavuosien keskellä vanhempi voi samaan aikaan hoitaa itse kotona lastaan ja silti osallistua yhtiökokoukseen. Maaseudulla asuvan ei tarvitse välttämättä matkustaa pitkiä matkoja autolla kokouspaikalle vain kokoustamisen takia. Etäkokoukset ovat helpottaneet monen ihmisen elämää, kun kokouksiin ei ole välttämätöntä osallistua ihan paikan päällä, ja tätä myönteistä kehitystä meidän on vahvistettava.
Lainsäädännön tarkoituksena ei ole rajoittaa kokouspaikalla osallistumista tilanteissa, joissa ei syystä tai toisesta pysty osallistumaan etäkokoukseen. Tämän varmistaminen on erittäin tärkeää, sillä digitalisaatio ei saa synnyttää uusia epätasa-arvoisia rakenteita. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista osallistua kokouksiin etänä, ja tämä pitää huomioida lainsäädännössä sekä kokouskäytännöissä.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta korostaa osuvasti mietinnössään, että digitalisaatiokehityksen tässä vaiheessa yhtiöiden tulee itse voida valita niille sopivat etäosallistumisen muodot. Valiokunta piti hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyratkaisua perusteltuna mutta näkee, että teknologian kehittyessä tulisi pyrkiä sääntelyyn, joka antaa osakkaalle mahdollisuuden päättää keinoista, joilla osallistuu yhtiön hallintoon. Valiokunnan huomio on tärkeä, sillä digitalisaatio ja etäosallistumisen muodot tulevat varmasti muuttumaan vielä moneen kertaan seuraavien vuosien aikana.
Lainsäädännön kannalta ei ole kestävää, että täydentäisimme tai muuten muuttaisimme säännöllisesti lainsäädäntöä vain teknologian nopean kehityksen takia. Lainsäädännön lähtökohdan pitää olla se, että se kestää aikaa mahdollisimman hyvin. Lainsäädäntö ei myöskään saa asettaa turhia esteitä digiyhteiskunnan kehittymiselle, vaan meidän tehtävämme on purkaa esteitä kehityksen tieltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-16T19:29:18,2022-06-16T19:32:07,Hyväksytty,1.1
2022_74_195,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_74_196,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 47/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 12/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamista. Etäkokous on ollut tässä aiheena, ja tosiaan talousvaliokunnassa tämä on ollut, ja talousvaliokunta on ollut näistä asioista lähinnä samaa mieltä kuin hallitus. Pieniä muutoksia ja kommentteja sinne on tullut, mutta käytännössä tämä on hyvä ajatus.
Korona-ajastahan ovat nämä etäkokoukset nyt tulleet jäädäkseen, ja etäkokouksia on moni varmasti pitänyt jopa valtuustoissa ja erilaisissa hallituksissa ja muuten viettänyt semmoista kokouskulttuuria, ja niin tulee olemaan myös jatkossakin. Ehkä tämä on se yksi ainut hyvä asia, mikä koronasta on jäänyt, että ei välttämättä aina tarvitse etäälle lähteä, vaan voi kokoustaa siinä kotona paikallaan. Toivottavasti tämä etäkokouskulttuuri jatkuu tulevaisuudessakin, niin että tämä on kyllä ihan järkevä uudistus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T19:32:08,2022-06-16T19:33:08,Hyväksytty,1.1
2022_74_197,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_74_198,74/2022,2022-06-16,16.01,19.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 67/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä liittyy suoraan edellä käsiteltyyn hallituksen esitykseen, ja kyseessä on siis talousvaliokuntamietintö 13/2022. Esitys sisältää muutoksia kahteen lakiin eli säästöpankkilakiin ja lakiin hypoteekkiyhdistyksistä. Molempiin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi sääntelyä, jonka nojalla kokoukseen on mahdollista osallistua käyttämällä tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä, sekä eräitä muita etäosallistumista helpottavia säännöksiä.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotettua sääntelyä vähäisin muutoksin yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatulla tavalla. Viittaamme myöskin tässä mietinnössämme edellä esitettyyn ja hyväksyttyyn mietintöön, siellä olleisiin punnintoihin, ja niitä täydentäen esitämme sitten tosiaan tämän esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa eräitä teknisluonteisiksi luonnehdittavia muutoksia nyt ehdotettuun sääntelyyn. 
Niin kuin edellä, myös tämäkin on yksimielinen. Päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 67/2022 sisältyvät ensimmäisen ja toisen lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_74+2022+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T19:33:28,2022-06-16T19:34:57,Hyväksytty,1.1
2022_75_1,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_75_2,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 85/2022, ja esittelen lyhyesti tämän mietinnön: 
Esityksellä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta vuodelle 22 eli tälle vuodelle. Lisäksi lievennettäisiin jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevaa sääntelyä väliaikaisesti. Ehdotuksen taustalla on tarve vastata Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aiheuttamaan energiahintojen nousuun ja sen aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Myös koronapandemian hiipumisella ja siitä seuranneella kysynnän kasvulla on ollut osaltaan energiahintoja nostava vaikutus. Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on helmikuusta 21 helmikuuhun 22 noussut noin 56 prosenttia. Samaan aikaan dieselin pumppuhinnat ovat nousseet noin 43 senttiä litralta. Tällä hintakehityksellä on ollut laajoja vaikutuksia kuljetusalaan ja yksityisautoilijoihin sekä laajemmin talouteen ja yhteiskuntaan. 
Esityksessä ehdotetaan vuoden 22 jakeluvelvoitetta laskettavaksi 7,5 prosenttiyksiköllä 12 prosenttiin nykyisestä 19,5 prosentista. Velvoitteen alennus koskisi koko tätä vuotta. Samoin mahdollistettaisiin täysimääräinen jakeluvelvoitteen ylitäytön siirto seuraavalle kalenterivuodelle. Esityksellä ei muutettaisi kehittyneiden biopolttoaineiden ja biokaasun lisävelvoitteita. 
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa hintavaikutuksen toteutumisen todennäköisyydestä on esitetty varsin ristiriitaisia arvioita. Vaikutusten siirtyminen kuluttajahintoihin, muutokset raakaöljyn kysynnässä ja taakanjakosektorin päästökiintiöiden ylittyminen ovat aiheuttaneet kriittisiä näkemyksiä talousvaliokunnan kuulemissa asiantuntijoissa. Lisäksi haasteeksi biopolttoaineiden osalta on muodostumassa kestävien raaka-aineiden rajattu saatavuus ja kasvava globaali kysyntä. 
Ehdotusta on kritisoitu myös siksi, että sen voidaan katsoa antavan ristiriitaisen viestin suhteessa ilmastotavoitteisiin ja vääränlaisen markkinasignaalin ja heikentävän luottamusta investointiympäristömme vakauteen. Toisaalta tätä vaikutusta on arvioitu lieventävän se, että lakiehdotus ei muuttaisi kehittyneiden biopolttoaineiden lisävelvoitteita.
Nyt käsiteltävän sääntelyn lisäksi valmisteilla on toinen, syksyllä toteutettava jakeluvelvoitelainmuutos, jonka tarkoituksena on talousvaliokunnan saaman käsityksen perusteella toteuttaa 7,5 prosenttiyksikön alennus myöskin ensi vuodelle. Samoin olisi tarkoitus korvata vuosien 22 ja 23 velvoitteen laskun vuoksi saavuttamatta jääneet päästövähennykset jakeluvelvoitteen korotuksilla ja nostaa vuoden 23 jakeluvelvoite 34 prosenttiin. 
Talousvaliokunta kiinnittää yleisesti huomiota useissa asiayhteyksissä korostamaansa ilmastotoimien kustannustehokkuuteen. On huomattava, että päästöjen vähentämisen rajakustannus liikennesektorilla kohoaa huomattavasti muita sektoreita korkeammaksi. 
Vallitsevassa markkinatilanteessa on talousvaliokunnan mukaan välttämätöntä löytää keinoja vastata polttoaineen hinnan nousun laaja-alaisiin vaikutuksiin kuluttajille, kuljetusalan yrityksille ja tätä kautta koko taloudelle, ja tämä vallitseva poikkeuksellinen tilanne on siis se keskeinen perustelu sille, että tällaisia poikkeuksellisia ratkaisuja väliaikaisesti voidaan tehdä. Vallitsevassa geopoliittisessa ja taloudellisessa toimintaympäristössä myös logistiikan merkitys huoltovarmuuden turvaamisen kannalta on korostunut. Nyt ehdotetussa sääntelyssä on kyse väliaikaisesta toimesta, jonka vaikutuksia tulee seurata.
Tämä valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, eli siihen sisältyy vastalause. Sinänsä sisällöstä valiokunta oli yksimielinen tämän vuoden 22 osalta, mutta vastalauseen mukaisesti osa valiokunnan jäsenistä — vähemmistö — olisi toivonut tässä samassa yhteydessä tämän tekemistä jo kahdelle vuodelle eli myös vuoden 23 osalta. Talousvaliokunnan päätösehdotus kuitenkin on, että eduskunta hyväksyy muutoksitta hallituksen esitykseen 85/22 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T20:06:04,2022-06-16T20:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_75_3,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_4,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Polttoaineet, jakeluvelvoite ja polttoaineiden hinta varmasti puhuttavat. Se on ihan selvä asia. Nyt talousvaliokunta käsitteli tätä asiaa, jakeluvelvoitetta, ja tämä uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitehan on aika mielenkiintoinen, että velvoitetaan polttoaineissa olemaan mukana tämmöistä uusiutuvaa, ja sehän tulee oikeastaan aika kalliiksi. Nyt kun tilanne on tämä, mikä on, niin totta kai tätä pitäisi alentaa ihan reilusti ja pitkäksi aikaa, ettei olisi tämmöistä jakeluvelvoitetta, eikä se olisi niin ankaraa.
No talousvaliokunta tätä käsitteli, ja hallitus esittää, että tätä tilapäisesti alennettaisiin, mutta siellä valiokunnassa perussuomalaiset ja kokoomus eivät olleet tyytyväisiä tähän esitykseen ja esittivät paljon järkevämpää vaihtoehtoa tähän. 
Niin kuin tässä esityksessä kerrotaankin, hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia. Esityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettaisiin 7,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2022. Vuoden 22 jakeluvelvoite olisi näin ollen 12 prosenttia. Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on linjannut 7.4.22, että jakeluvelvoitetta alennetaan väliaikaisesti 7,5 prosenttiyksiköllä. Alennukset kohdistuvat hallituksen päätöksen mukaisesti vuosiin 22 ja 23. Hallitus on ilmoittanut antavansa esityksen jakeluvelvoitteen alentamista vuodelle 23 erikseen syksyn aikana. Tosiaan tässä vastalauseessa ehdotimme sellaista, että jakeluvelvoite tulisi alentaa välittömästi kaikille vuosille, eikä ole erityistä syytä odottaa syksyyn myöhemmän antamisen suhteen. Tämä lisäisi myös lainsäädäntötyön ennakoitavuutta ja näin tukisi elinkeinotoimintaa.
Tämä olisi kyllä aika järkevää, että tehtäisiin vähän pitemmäksi aikaa näitä päätöksiä. Tämä jakeluvelvoite on semmoinen mielenkiintoinen juttu, että siellä varmasti moni autoileva ihminen yllättyy. Nyt tätä jakeluvelvoitettahan vähän pienennetään tilapäisesti, mutta jatkossa — kuinka ollakaan — jakeluvelvoite kiristyy entisestään. Siellä on varmasti yllätyksiä tulossa, ja siitä on ihan liian vähän vielä puhuttu. Mutta kuitenkin talousvaliokunnassa nähtiin, että olisi aika järkevöittää. Kokoomuksen ja perussuomalaisten puolelta nähtiin tämmöinen, ja ehdotimme sitä, mutta se ei mennyt läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T20:10:43,2022-06-16T20:13:19,Hyväksytty,1.1
2022_75_5,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_6,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä jakeluvelvoitteen väliaikainen kevennys on tietysti tervetullut pistetoimi ja helpotus tähän polttoaineen hintojen nousuun, joka varmasti osaltaan auttaa sitä, että ihmiset pärjäävät arjessaan ja pystyvät liikkumaan ne välttämättömät menonsa. Toki olisi ollut toivottavaa, että tämän opposition vastalauseen mukaisesti tämä velvoitteen poisto olisi ollut pidempi samalla kertaa, koska ei ole uskottavissa, että nämä olosuhteet äkkiä poistuvat.
Tässä on sinänsä ihan mielenkiintoista, että tällainen ilmastotoimi on nähtävä tavallaan pelkästään kuluna siinä polttoaineessa. Eli se voidaan poistaa sieltä varsin kustannusneutraalisti ilman, että se haittaa teknisesti yhtään mitään. Vain näitä ilmastotoimia silloin ei ole tehty, kun poistetaan se jakeluvelvoite. Se, että sen pitää olla velvoitteena, tarkoittaa että se ei ole taloudellisesti kannattavaa vaan se täytyy pakottaa sinne polttoaineeseen — tämä kuvastaa hyvinkin monella tavalla näitä ilmastotoimia, mitä Suomessa ollaan tekemässä. Monet muutkin toimivat samalla tavalla.
Kuitenkin on niin, että inflaatio on erityisen voimakasta liikennepolttoaineissa. Suomessa on EU:n kalleinta polttoainetta, ja se suurelta osin perustuu polttoaineveroon, vaikka tällä jakeluvelvoitteellakin on osatekemisensä siinä asiassa. Huviajeluita autoilla ei juuri näillä polttoaineen hinnoilla ajeltu aiemminkaan, ei ajella nytkään, joten ne rahat, mitä siihen polttoaineeseen menee, ovat pois muusta kulutuksesta. Ei pidä siis myöskään nähdä sitä ajatusta, että polttoaineveroa laskettaisiin, puhtaasti menoeränä, eli kyllä se kertautuisi myös muussa kulutuksessa, kun ihmiset voisivat tehdä jotakin muuta kuin ostaa polttoainetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T20:13:20,2022-06-16T20:14:57,Hyväksytty,1.1
2022_75_7,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_8,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jatkan hiukan kokoomuksen näkökulmasta, koska olimme laatimassa tähän esitykseen vastalausetta: 
Kannatamme myös jakeluvelvoitteen alentamista, kuten hallituksen esityksessä on tämän vuoden osalta. Näemme, että se on välttämätön toimi, täsmätoimi, väliaikainen ratkaisu tilanteessa, jossa hinnat ovat kohonneet sodan myötä kohtuuttomasti, ja ne tietysti näkyvät hyvin nopeasti ihmisten arjessa. Tästä käytiin tänään tärkeää keskustelua kyselytunnillakin, että miten tullaan vastaan ihmisiä siinä, että arki kallistuu ja liikkuminen kallistuu kohtuuttomasti ja ennakoimattomalla tavalla, ja tämä esitys on sitä kautta perusteltu.
Mutta vastalauseemme kohdistuu siihen, että kun hallitus teki itsekin jo päätöksen siitä, että tämä jakeluvelvoite alennettaisiin kahden vuoden osalta, eli myös ensi vuotta koskien, mutta tämä päätös jäi odottamaan jonnekin tulevaan ensi vuoden osalta, niin esitimme sellaista hyvinkin yksinkertaista muutosta tähän hallituksen esitykseen, että tekisimme samassa yhteydessä jo ensi vuottakin koskien tämän päätöksen. Ei ole mitään perustetta odottaa syksyyn, että päätöksiä tehtäisiin. Jos hyväksyisitte vastalauseemme, se lisäisi myös lainsäädäntötyön ennakoitavuutta ja tukisi elinkeinotoimintaa antamalla pidemmän näkymän, ja uskon, että se vahvistaisi myös kuluttajien, siis tavallisten ihmisten, luottamusta huomiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T20:14:57,2022-06-16T20:16:30,Hyväksytty,1.1
2022_75_9,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_10,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Autoa todellakin tarvitaan Suomessa oikeastaan ihan kaikissa kaupungeissa ja kunnissa, kaikkialla. Ihmisten näkeminen ja työssäkäynti ovat riippuvaisia autosta. Tavarat liikkuvat autolla, puu, ruoka, ihan perustavarat, perusasiat meidän elämässä liikkuvat autolla. Sen takia tämä polttoaineen nopea hinnannousu, sota-ajan hinnat, ovat todellakin tulleet iholle kaikille suomalaisille.
Ajattelen, että tämän jakeluvelvoitteen tiputtaminen vaikuttaa noin 12 senttiä siellä pumpulla polttoaineiden litrahintaan. Vetoan nyt kaikkiin suomalaisiin toimijoihin, että se todella näkyy siellä pumpulla, koska riskihän on aina siinä, kun jotain tiputetaan ja toimimme kuitenkin markkinaehtoisessa mallissa, että se paine hintojen tiputtamiseksi ei päädy maaliin asti ja että se ihminen, jota varten tämäkin kokonaisuus on luotu — että se polttoaineen hinta tippuu 12 sentillä — ei saa sitä hyötyä. Vetoan kaikkiin toimijoihin, että vähintään tämä 12 senttiä näkyy siellä pumpulla.
Keinoja tulee ilman muuta löytää vielä lisää. Niitä haetaan jatkuvasti, niitä on haettu heti sodan ensimmäisistä päivistä asti, kun nähtiin varsin nopeasti, että sodalla on valtavan suuri vaikutus polttoaineiden hintoihin ja sitä kautta auton käyttöön ja elämisen kustannuksiin. 
Tämä alkuperäinen ajatus polttoaineiden hinnan tiputtamisesta noin 20 sentillä tuli varsin nopeasti vastaan. Se maksaa nimittäin noin miljardin, tämä polttoaineiden hinnan tiputtaminen 20 sentillä. Varsin, varsin kallista touhua, mutta ajattelen, että myös keskustelut sen osalta, miten tästä vielä tiputetaan polttoaineiden hintaa niin, että kaikki suomalaiset voivat käydä töissä ja elää kaikkialla Suomessa, pitää silti pitää keskusteluissa mukana.
Ammattidiesel on ollut yksi kokonaisuus, mikä on liikkunut mukana matkassa. Se osoittautui vain varsin hitaaksi tavaksi toimia. Tänään myöhemmissä hallituksen esityksissä päästään toki pureutumaan vähän raskaamman liikenteen tarpeisiin.
Ajattelen, että erityisesti tämä polttoainekysymys tuli minulle vastaan, kun tein selvitystä lapsiperheköyhyydestä ja yhdeltä kokemusasiantuntijalta sain sellaisen palautteen, että mummon hautajaisissa käynti romahdutti koko perheen talouden niin, että heillä ei ollut varaa maksaa asumista eikä ollut varaa maksaa ruokaa, ja tämä tilanne oli ennen Ukrainan sotatilannetta, Venäjän hyökkäyssotaa. Ajattelen, että meillä on kysymyksessä varsin raskas aihe ja varsin tärkeä sellainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-16T20:16:31,2022-06-16T20:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_75_11,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_12,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat nostaneet kovasti esille polttoainehintoja, ja kyllähän polttoainehinnat ovat erittäin kovat. Varmasti se polttoaineiden verotuksen keventäminen olisi ihan realistista nyt tähän aikaan, ja sitä samaa on tehty jo monissa maissa. Ranska ja Saksa ja Ruotsi ja ilmeisesti Espanjakin ovat alentaneet polttoaineverotusta, ja se olisi kyllä syytä ehdottomasti alentaa nyt ihan välittömästi. 
Perussuomalaisten suunnalta on myös kuulunut sitä, että mitä jos jakeluvelvoite poistettaisiin kokonaan, olisiko se kenties mahdollista. Kyllä semmoistakin varmaan tässä maailmantilanteessa kannattaisi ehdottomasti harkita. 
Auto on kuitenkin meillä semmoinen väline, että sitä ei käytetä hupivälineenä, vaan se on välttämätön pakko. Sitä tarvitaan työssäkäyntiin ja että pärjätään täällä Suomessa. Ei voi olla sillä tavalla, että ei huomioida sitä suomalaisten liikkumista pitkien etäisyyksien maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T20:19:41,2022-06-16T20:20:36,Hyväksytty,1.1
2022_75_13,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_14,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa viime viikolla keskustelin yhden ystävän kanssa, joka kertoi omasta vaimostaan, jolla työmatkaa on noin viisi kilometriä. Nykyisellä kustannustasolla he ovat perheensä kanssa aika tiukalla. Mutta hänen vaimonsa työpaikalla, Seinäjoella tämmöisessä hoitolaitoksessa, on nainen, joka käy siellä Evijärveltä töissä. Tuossa googlailin vähän sitä matkaa, ja yhdensuuntainen matka on 85 kilometriä eli päivittäin tulee 170 kilometriä matkaa. Niin kuin varmaan täällä salissa tiedätte, Seinäjoelta Evijärvelle ei mene ratikkaa eikä bussia eikä metroa, niin että oman auton käyttö vaihtuvista työajoista johtuen on aivan välttämätöntä. Heillä alkaa olla semmoinen tilanne, että ei ole varaa käydä töissä. Tavallansa joutuu jo maksamaan siitä, että saa käydä töissä. Jos hän onnistuneesti päättäisi määräaikaisen työsopimuksensa ja jäisi tukien varaan, hän saisi enemmän käteen kuin tällä hetkellä saa. Eli kyllä aika huolestuttava tämä tilanne on.
Se, että polttoaineen hinta on noussut, johtuu maailmanmarkkinahinnasta, yhtiöiden katteista ja valtion verotuksesta, joiden päälle tulee arvonlisävero, ja kun tämä arvonlisäverokertymä on varmasti kasvanut nyt aika huomattavasti polttoaineen hinnan nousun myötä, niin mielestäni olisi aivan välttämätöntä, että sitä polttoaineveroa alennettaisiin kaikissa polttoaineluokissa sen verran kuin se arvonlisäverokertymä on kasvanut. Olen tästä kyllä valmistellut lakialoitetta, ja toivotaan, että se ehtii vielä ennen kesää teille tänne käsiteltäväksi. Siis eihän tämä ole kestävää, että ihminen joutuu maksamaan siitä, että käy töissä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-16T20:20:36,2022-06-16T20:23:31,Hyväksytty,1.1
2022_75_15,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_16,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Reijonen nosti esiin tämän jakeluvelvoitteesta kokonaan luopumisen, ja ajattelen, että on ehkä syytä sen verran korjata, että edellinen hallitushan kiristi nimenomaan tätä jakeluvelvoitetta, ja syynähän olivat EU:n muuttuneet säännökset sen osalta, että jakeluvelvoitteeseen lisättiin velvoitetta ja velvoittavuutta, ja sen myötä sitten perussuomalaisetkin olivat hallituksessa nimenomaan kiristämässä tätä jakeluvelvoitetta nykyisestään. Mutta ajattelen kuitenkin, että tässä tilanteessa meidän tulee toimia tietenkin EU-raameissa, kun me EU:n jäseniä ollaan, mutta tässä raamissa ei olisi syytä kuitenkaan olla kunnianhimoisempi kuin Euroopan unioni määrittelee. Sen osalta meidän tulisi varmasti tarkistaa tätä jakeluvelvoitteen linjaa myös tulevien vuosien osalta nyt rauhassa.
Ajattelen, että myös täällä polttoainerintamalla tapahtuu mielenkiintoista, ja sen vuoksi tutkimuksella ja kehittämisellä voidaan saada tulevina vuosina aikaan myös merkittäviä kokonaisuuksia — nimittäin esimerkiksi LUT eli Lappeenrannan ja Lahden yliopisto on kehittänyt tällaisen hiilivetytekniikan, jolla on saatu viime kesän aikana tuotettua noin 200 litraa polttoainetta, jonka litrahinnaksi muodostuu alle 60 senttiä. Ja miten se polttoaine on tuotettu, niin käytännössä ilmasta puristamalla tämä polttoaine on tuotettu. Ajattelen, että tämänkaltaisissa uusissa innovaatioissa — joihin minun aivoni eivät ihan vielä maalaisjärjellä taivu, mutta joita kuitenkin pystytään tekemään ja sillä energialla liikuttamaan autoja ja muita moottorivälineitä — makaa toivo tietenkin esimerkiksi liikenteen kustannusten merkittävän alentamisen kannalta.
Mutta nyt, kun elämme tätä sota-ajan tilannetta ja sota-ajan hintoja, niin meidän tulee kyetä vastaamaan niihin, ja siinä tämä esitys on oiva ratkaisu: tällä pystytään tosiaan 12 senttiä tiputtamaan välittömästi sitä polttoaineiden hintaa ja toivottavasti vielä ennen kesäaikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-16T20:23:31,2022-06-16T20:25:53,Hyväksytty,1.1
2022_75_17,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Toivon, että keskustellaan tästä nyt käsillä olevasta esityksestä ja pitäydytään siinä. — Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_18,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt tuli esille tämä jakeluvelvoite ja tavallaan se, mitä aikaisemmat hallitukset ja muut ovat tehneet. Mutta tässä tilanteessa, kun on tämä tilanne, niin totta kai kannattaa elää tämän tilanteen mukaan ja huomioida sitten nykypäivän tarpeet ja miten tämä sotatilanne ja muut vaikuttavat. Tosiaan kannattaa miettiä vielä tarkemmin sen asian järkeistämistä.
Jos miettii tätä jakeluvelvoitetta, niin totta kai vähän ihmettelen itsekin sitä, että jos käyn tankkaamassa auton, niin kuka sitä seuraa ja miten tiedetään, minkä verran siinä on sitä uusiutuvaa mukana. Onko sitä ihan satunnaisesti, niin että jossakin tankkiin tulee enemmän kuin toiseen? Mistä tiedän, paljonko sitä uusiutuvaa on mukana? Onko se tasapuolisesti, ja miten sitä seurataan? En oikein tiedä, miten sitä seurataan ja tutkitaan. Miten muissa maissa seurataan tätä asiaa?
Just tuossa äskettäin sain yhdeltä kuljetusyrittäjältä viestin juuri polttoaineen hintaan liittyen. Hän tosiaan totesi tällä tavalla, että polttoaineen hinnalla halutaan vain maksaa ylisuurta velkaa. Siinä varmaan vähän pitää miettiä, halutaanko oikeasti kerätä sitä rahaa maksamaan vain ylisuurta Suomen velkaa, niin että ei käytetä tieliikenteen hyväksi sitä rahaa, mitä kerätään. Kyllä pistää miettimään tämä kuljetusyrittäjän viesti, minkä juuri äsken sain. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T20:25:53,2022-06-16T20:27:15,Hyväksytty,1.1
2022_75_19,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Kiitos. — Totean, että edelleenkin käsitellään tätä jakeluvelvoitteen alentamista ja siihen liittyvää vastalausetta eikä muuta. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_20,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämän jakeluvelvoitteen aiempi muutos nostettiin keskusteluun, katson kuitenkin aiheelliseksi huomauttaa, että vuonna 2016 tämä asia ilmeni vain selonteon lausumassa, ja ellen väärin ymmärrä, niin se oli kyllä myöhempi Sipilän hallitus ja kenties siniset, jotka sitä jakeluvelvoitetta konkreettisesti nostivat, jos nostivat. Tämä logiikka muutenkin toimii niin päin, että nyt hallitus sanoo, että maailmanmarkkinahinnat ovat korkeat ja sen takia polttoaine on Suomessa kallista, mutta se logiikka ei kuitenkaan hallituksen mielestä toimi toisinpäin eli niin, että koska maailmanmarkkinahinnat ovat korkeita, niin verotusta pitäisi laskea, ja kun taloustilanne on huono, verotusta pitäisi laskea. Silloin kun niitä verotuksia nostettiin, taloustilanne oli parempi ja maailmanmarkkinahinnat olivat alemmat. Olisiko nyt loogista toimia toisinpäin, kun maailmanmarkkinahinnat ovat korkeammat?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T20:27:15,2022-06-16T20:28:08,Hyväksytty,1.1
2022_75_21,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 15/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_75_22,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on ahkeroinut, ja meillä on paljon esityksiä eduskunnalle, ja nyt seuraava koskee hallituksen esitystä 92/22, ja tämän mietinnön teille esittelen.
Lailla kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta on tarkoitus kompensoida kuljetustoimialalle polttoaineiden hintojen äkillistä ja voimakasta nousua. Tavoitteena on, että tuki kohdistuisi sellaisiin toimijoihin, joilla ei ole mahdollista välittömästi siirtää kustannustensa nousua asiakashintoihin. Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutoksin, ja lisäksi tähän esitykseen sisältyy yksi lausumaehdotus, ja mietintöön on myöskin tehty vastalause.
Talousvaliokunta on ottanut kantaa viime aikoina erityisesti koronapandemian johdosta säädettyihin yritystukiin lukuisten aikaisempien lainsäädäntöehdotusten yhteydessä. Valiokunta on katsonut, että normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailuedellytysten tasapuolisuudesta. Ja kun näin on, niin jouduimme punnitsemaan tämän yritystuenkin kohdalla sen perusteita erityisen huolellisesti.
Valiokunta katsoo, että erityisesti kuljetusalan tukeminen on nyt perusteltua, koska kuljetusala on välillisesti muiden toimialojen taustatekijä ja mahdollistaja. Kuljetusala liittyy myös huoltovarmuuteen. Suomen huoltovarmuuden kannalta olennaiset toiminnot ja keskeisten hyödykkeiden saatavuus on pystyttävä turvaamaan myös maantiekuljetusten avulla. Ja kuten tässä salissa on tänäänkin käyty keskustelua, niin tilanne on poikkeuksellinen sodan nostattamien polttoaineen hintojen myötä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esille, että ehdotettu sääntely tulee luoneeksi epäjatkuvuuskohdan elinkeinojen välille siihen, minkälaista toimintaa luetaan tukikelpoiseksi ja mikä rajautuu sen ulkopuolelle. Talousvaliokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden huomautuksiin siitä, että tämä epäjatkuvuus näyttää muodostavan epätyydyttävän asetelman yritysten keskuuteen, ja siksi talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tulevassa lainsäädännössä tämä kysymys otetaan asianmukaisesti huomioon, ja esittää tähän liittyvää lausumaa myöskin eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi.
Talousvaliokunta tähdentää, että tämän nyt esitetyn tuen tarkoitus on olla nopea ja väliaikainen apu. Se on toki takautuva myöskin tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ulkoisista syistä voimakkaasti ja odottamatta vaikeutuneet. Tällaisissa tilanteissa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä. Tosiaan hyvin kävi esille valiokunnan kuulemisissa, minkälaiset vaikutukset polttoaineen rajulla hinnannousulla on kuljetusalan tilanteeseen, ja tämän tilannekuvan uskon kyllä eduskunnan salin laajasti jakavan.
Jotta yrityksiä kohdeltaisiin tasapuolisesti ja jotta hallitus voisi vielä uudelleen harkita tilannetta nimenomaan tämän tasapuolisuuden näkökulmasta, mietintöön sisältyy seuraava lausumaehdotus, jonka luen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto laatii pikaisesti hallituksen selvityksen ja tarvittaessa esityksen siitä, onko varatun määrärahan puitteissa mahdollista tukea niitä kevyttä polttoöljyä käyttäviä toimijoita, joille esityksen kuljetustuki ei tällä hetkellä kohdistu, ja tekee myös tarvittaessa notifikaation komissiolle.”
Tosiaan, niin kuin sanoinkin, tähän on esitetty vastalause, jonka sisällön mielelläni esittelen sitten erillisessä puheenvuorossa tuolta salista käsin. — Tässä mietinnön esittely lyhyesti, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T20:28:21,2022-06-16T20:32:22,Hyväksytty,1.1
2022_75_23,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_24,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on kuljetusyritysten määräaikainen polttoainetuki ja erittäin toivottu alalla, erittäin odotettu alalla ja kaikkien suomalaisten tarvitsema, jotta kuljetusten hinnat pysyvät sen verran edes alhaalla, tai maltillisina, että meillä on varaa kuljettaa logistiikkaa ja ihmisiä ja pitää huolta suomalaisesta huoltovarmuudesta. 
Tämä tuki koskisi maanteillä tapahtuvia tavara- ja henkilökuljetuksia. Käytännössähän se tarkoittaisi esimerkiksi puukuormaa ajavaa rekkaa, loka-autoa, lumikuorman kuljettamista ja monia muita varsin arkisia toimenpiteitä. Polttoaineiden hinnan myötä näiden kuljetusyrittäjien laskut ovat saattaneet nousta jopa satojatuhansia euroja kuukaudessa, jos on useampi ajoneuvo liikenteessä. Ne ovat varsin kovia laskuja. 
Tämä laki koskisi kaikkia polttoainemuotoja, mitä pidän erittäin tervetulleena. Tukea olisi mahdollista saada kolmelta kuukaudelta laissa säädetyin ehdoin. Tämä viiden prosentin polttoaineiden kustannuksista laskettava osuus, joka tässä korvattaisiin, on varsin maltillinen, mutta se on ilman muuta parempi kuin nykytilanne, kun ei olla pystytty maksamaan nopeasti.
Ajattelen, että tämä lakiesitys parantaisi liikennealalla toimivien yritysten kykyä selvitä tästä äkillisestä hintojen noususta ja erityisesti taloudellisista vaikeuksista sen osalta sekä ylläpitää alan kykyä huolehtia huoltovarmuuteen liittyvistä tehtävistä. Olen erittäin huolissani yrittäjien tulevaisuususkosta ja erityisesti sellaisten yrittäjien, jotka ovat ehtineet investoida paljon tai heillä on paljon investointipainetta, ja milläpä kuljetusalan yrityksellä ei tällä hetkellä olisi, kun me elämme samaan aikaan tätä hiilineutraalia siirtymää ja erityisesti kaluston osalta se tuo painetta näille yrityksille. 
Tämä tuki on haettavissa vasta marraskuussa, mikä on tietenkin suuri pettymys ihan meille kaikille, myös minulle, hallituspuolueen kansanedustajalle. Vetoan kovasti ministeriöön, että me saisimme tämän maksuun nopeammin emmekä vasta marraskuussa, mutta ymmärrän kyllä hyvin sen, että esimerkiksi kustannustukikierrokset, jotka ovat olleet myös varsin tärkeitä, vievät resursseja ja aikaa ja mahdollisuuksia sieltä päästä, ja se tietenkin viivästyttää tätä kokonaisuutta. Mutta erittäin tervetullut kokonaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-16T20:32:22,2022-06-16T20:35:03,Hyväksytty,1.1
2022_75_25,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_26,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tämäkin esitys varmaan sitten aikanaan, kun se voimaan astuisi, parantaa kuljetusalan tilannetta, niin ei tämä käsittely nyt ihan putkeen tainnut kuitenkaan mennä. Nimittäin tuoreeltaan, kun talousvaliokunta sai tämän mietintönsä valmiiksi tänään, postilaatikoihin pamahti kansanedustajille Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ltä tiedoteviesti, jonka otsikkona oli: ”Hallitus petti lupauksensa — kuljetusyritysten polttoainetuki jää alle puoleen luvatusta”. Elikkä heidän laskelmiensa mukaan siitä luvatusta 75 miljoonasta tulee kuljetusyritysten hyödyksi vain puolet, ja he vaativat polttoaineveron alentamista EU:n sallimaan minimiin välittömästi, kuten monissa kilpailijamaissamme on tehtykin. He perustelevat tätä sillä, että suomalaisen logistiikan kilpailukyky säilyisi tällä tavalla edes jollakin tasolla. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä; hyvin perussuomalaisten linjan mukainen näkemys, jota olemme koko ajan pyrkineet tuomaan esille. Tuntunut menevän hieman kuuroille korville täällä eduskunnassa.
Mitä taas tulee takseihin, niin kyllä tämä ehdottomasti takseihin pitäisi saada ulotettua. Kuten tiedämme, taksiuudistuksen jälkeen taksialan tilanne ylipäänsä on ollut äärimmäisen vaikea, ilman tätä polttoaineiden hinnannousuakin. Kun tässä valiokunnan mietinnössä puhutaan huoltovarmuudesta, niin itse kyllä liittäisin myös taksit tietyllä tavalla mukaan huoltovarmuuteen, koska monilla alueilla taksi on eräänlaisen peruspalvelun asemassa, eli jos et vaikka ole niin sairas, että ambulanssi huolisi sinut kyytiin, niin taksilla on mentävä lääkäriin. Tilanne on tällainen. Eli kyllä taksikin on tietyllä tavalla huoltovarmuuden tekijä tässä pitkien etäisyyksien harvaan asutussa maassamme. On tietysti hyvä, että tässä mietinnössä taitaa olla tämä lausuma, joka myöskin velvoittaisi taksit huomioimaan, mutta jos tämä kuljetusliikennekin huomioidaan vasta marraskuussa, niin en edes halua arvailla, kauanko siinä taksien huomioimisessa nyt sitten käytännössä menisi. Myöhässä tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T20:35:03,2022-06-16T20:37:06,Hyväksytty,1.1
2022_75_27,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_28,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä polttoaineiden kustannustuki on toki tervetullut, siitä hallitukselle kiitos. Mutta siinä on myös semmoisia asioita, mitkä olisi voinut ehkä tehdä paremminkin. Siellä talousvaliokunnassa perussuomalaiset olivat mukana esittämässä myös tämmöisiä vaihtoehtoisia asioita tähän kustannustukeen.
Kun on kuunnellut kenttää ja autoilijoita ja yrittäjiä tästä asiasta, niin kyllähän tämä nyt epäreilulta vaikuttaa. Tämä rajaa tietynlaiset yrittäjät pois sieltä. Tämänhän pitäisi koskea ihan laidasta laitaan semmoisia yrittäjä, jotka käyttävät niitä polttoaineita, eikä pelkästään sitten vain tietynlaisia, niin että kyllä tässä jää paljon pois yrittäjiä. Se yllättää varmasti monet, että ei tämä automaattisesti menekään.
Sitten tämä aikataulutus on sillä tavalla mielenkiintoinen, että tässä otetaan huomioon helmi—huhtikuusta olevat polttoainekulut. No, helmi—huhtikuussa kyllä tietysti polttoainekuluja yrittäjille tulee, mutta kun kesää kohti on menty, niin monella voi olla, että vasta toukokuussa ja kesäkuussa on kyllä isommat polttoaineostokset tehty, ja se polttoaineen hinta on jo noussut aika kovasti siitä ajasta ja näyttää nousevan vain edelleenkin, niin että enemmän sitä tasapuolisuutta tähän varmasti tarvittaisiin.
Se, että sitä summaa ei nyt käytetäkään kokonaan — niitä miljoonia, jotka on suunniteltu — vaan ne jätetään sinne jotenkin jemmaan, niin se myös tässä huolestuttaa, kun tämmöinen päätös kuitenkin on tehty. Ainakin SKAL viestitti hirveän pettynyt olevansa tähän, että asia ei nyt mennytkään ihan niin kuin oli kuviteltu. On kuitenkin äärettömän tärkeää, että se kuljetusala Suomessa toimii, ja on ikävää kuultavaa, että kuljetuspuolelta tulee hirveästi pettyneitä kommentteja, ettei tässä kyllä kannata enää töitä tehdä. Eihän siinä mitään järkeä ole, jos yrittäjät alkavat näin ajatella toinen toisensa jälkeen. Mitenkä se Suomi sitten tosiaan pärjää?
Mutta toive on, että se tasapuolisuus tässä pitäisi toteuttaa ja myös sitten se maksatusjuttu. Jää niin myöhään ennen kuin sen vasta sitten saa, ja toivoisi, että sitäkin vähän voitaisiin varhaistuttaa. Toivon, että hallitus kuuntelee oppositiota näissä asioissa ja ottaa huomioon sitten myös nämäkin asiat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-16T20:37:06,2022-06-16T20:39:21,Hyväksytty,1.1
2022_75_29,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_30,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on oikeansuuntaista, että on lähdetty tukemaan kuljetusyrittäjiä. Suomen Kuorma-autoliitto on kyllä ilmoittanut pettymyksensä tähän tuen suuruuteen, ja itse asiassa tässä on tietynlaisia ongelmakohtia ja tämä on tosi vaikea asia, koska eivät mene aina tasan nämä karkit, mitä täällä jaetaan jonkun tukemiseksi.
Tarkastin vielä edustaja Grahn-Laasoselta tuon Mäkelän puheenvuoron jälkeen: taksit on nyt edustaja Grahn-Laasosen mukaan otettu huomioon tässä kuljetustuessa. On hyvä, että tämä on huomioitu, koska siellä oli aika epätasa-arvoinen asema, että siellä on maaseudulla taksibusseja, jotka ovat tehneet pitkiä sopimuksia koulukuljetuksista, ja he eivät olisi saaneet, mutta sitten jos samoja linjoja ajaa liikenneluvalla joku linja-autoyhtiö, niin he olisivat saaneet. Tämä on mielestäni hyvä asia, että tämä on nyt saatu tasapainotettua, ja aikaisemmin silloin salissa käytin juuri tästä asiasta puheenvuoron.
Se, mikä tässä on ongelmallista: Ehkä itse näkisin, että prosentuaalisesti eniten on noussut kevyt polttoöljy tai moottoripolttoöljy, millä nimellä sitä nyt kutsumme, ja sitä käytetään hyvin paljon rakennusalan maansiirtokoneissa, pyöräkuormaajissa, kaivinkoneissa, jyrissä, ja yhtä lailla meidän Suomen ehkä tärkeimmällä alalla elikkä metsäalalla metsäkoneet käyttävät kevyttä polttoöljyä. Hyvin usein on niin, että metsäkoneita siirretään näiden metsäkoneyrittäjien omalla kalustolla, ja ne ovat välillä aika pitkiä siivuja, ja kun he ajavat omia koneitaan ja heillä ei ole liikennelupaa, niin tätä ei ole tässä huomioitu.
Eli yhteenvetona nyt edelleen totean omana näkökulmanani, että kaikista oikeudenmukaisinta olisi ollut se, että hallitus olisi heti toiminut polttoaineen hinnan noustua. Tuossa pari vuotta sitten he korottivat polttoaineverotusta sanomalla, että se on indeksikorotus, ja kyllä tällä hetkellä, kun hinnat ovat riistäytyneet käsistä, nyt olisi pitänyt tehdä semmoinen indeksialennus tähän polttoaineen hintaan. Ja toivottavasti vielä tähän reagoidaan, koska polttoaineen hinta on noussut ihan liiaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-16T20:39:21,2022-06-16T20:42:28,Hyväksytty,1.1
2022_75_31,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_32,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa 2 §:n 1 momentista poistettavaksi virkettä, joka rajaa taksiliikenteen tukikelpoisuuden ulkopuolelle. Eli toisin sanoen liikennelupaan nojautuva taksiliikenne on tukikelpoista tämän ehdotetun muutoksen myötä. Olisin voinut tämän kyllä tuossa esittelyssä mainita, siitä edustaja Mäkelälle pahoittelut. Tämä muutos on tosiaan perusteltu, niin että myöskin taksit saadaan tällä tämän kuljetustuen piiriin, ja tässä puolueet olivat valiokunnassakin yksimielisiä.
No, sitten tuon esiin sen, että kokoomus on kyllä tästä perusratkaisusta hallituksen kanssa eri mieltä ja teimme yhdessä perussuomalaisten kanssa tästä vastalauseen ja ihan pykälämuutoksiakin. Nimittäin se perustelu, mikä tänään tuli kuljetusalaltakin, SKALilta, voimakkaasti hallituksen suuntaan, oli se, että hallitus antoi lupauksen 75 miljoonan euron tuesta kuljetusalalle ja tähän tukimuotoon, ja he ilmaisivat pettymyksen siihen, että näillä tukikriteereillä, jotka nyt hallitus esittää, tällaista summaa ei tulla käyttämään alan tukemiseen. Eli se tuki jää kyllä alimittaiseksi. Tältä osin ymmärrän kyllä alan pettymyksen.
Toinen kriittinen kohta on se, että tämä esitys kohtelee polttoaineiden hinnan noususta kärsineitä aloja epätasa-arvoisesti, ja se nousi voimakkaasti lausuntopalautteessa esille. Ei ole mitään perusteita sille, minkä takia ei ole huomioitu esimerkiksi infrarakentamista, maa- ja metsätaloutta, kiinteistöpalveluita. Meillä on paljon koneyrittäjiä, meillä on jätekuljetuksia, maansiirtoa ja niin edelleen — aloja, joilla polttoaineiden hinta on noussut yhtä lailla eikä vaikutuksia saada hintoihin. Nämä ovat jääneet kokonaan tämän tuen ulkopuolelle. Siihen toki nyt tuossa lausumassa pyritään vaikuttamaan, mutta mikäli halua on ja tahtoa on, niin eduskunta voisi hyväksymällä tämän vastalauseen myöskin huomioida tasapuolisemmin kaikki toimialat.
Eli ne esitykset, mitä esitämme vastalauseessa, ovat sellaisia, että korotetaan sitä prosenttiosuutta eli käytännössä korotetaan sitä osuutta, jolla tuetaan kuljetusyrittäjiä, sisällytetään taksit, niin kuin tässä esityksessä onkin, ja sen lisäksi laajennetaan tämän tuen kattavuutta tasa-arvoisemmin eri toimialoille. Nämä muutokset voidaan tehdä tavalla, joka pysyy tässä hallituksen lisäbudjetissa esittämässä 75 miljoonan euron raamissa.
Viimeinen huomio koskee tuen maksatuksen aikataulua: Eihän tämä nyt optimaalinen ole, että muutaman kuukauden osalta tuki määräytyy alkuvuodesta ja se maksetaan vasta loppuvuodesta. Toivoisin jatkossa kyllä, että hallitus kiinnittäisi huomiota siihen, että kun tuetaan, niin pitäisi tukea oikea-aikaisesti ja pyrkiä tulemaan yrittäjiä vastaan ja löytämään ne tiet ja ratkaisut siihen, että maksatus olisi joustavaa ja helpottaisi aidosti arjessa todella kovien kustannusten keskellä kamppailevien yritysten tilannetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-16T20:42:29,2022-06-16T20:45:49,Hyväksytty,1.1
2022_75_33,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_75_34,75/2022,2022-06-16,20.05,20.46,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä omalta osaltani korjaan tämän virheen, ettei pöytäkirjaan jää väärää todistusta: Tosiaan kun noista takseista mainitsin, niin olin olettanut alun perin, että jos noinkin iso asia olisi sinne korjattu, niin se olisi ollut enemmän julkisuudessa, ja kun tämä mietintö tuli niin nopealla aikavälillä pöydälle eduskuntaan, niin tein vain virheellisen tulkinnan siitä vastalauseen pykälän muotoilusta, että sitä tukea laajennettaisiin, ja oletin, että se jollain tavalla koskisi takseja. Eli virhe tosiaan johtui tästä, ja pahoittelen sitä. Hyvä, että valiokunta on huomioinut taksiliikenteen mietinnössä. 
Sinänsä muu puheenvuorossa sanomani taksien huoltovarmuustekijöistä jää edelleenkin voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_75+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-16T20:45:49,2022-06-16T20:46:28,Hyväksytty,1.1
2022_76_1,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 14/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 15.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Vilhelm Junnila Riikka Purran kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton. Sari Multala on Ville Valkosen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton. Sari Essayah on Peter Östmanin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 3 mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_2,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 14/2022 vp,"Ensin äänestetään Vilhelm Junnilan ehdotuksesta Sari Multalan ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta ehdotuksesta Sari Essayahin ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_3,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 13/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Juha Mäenpää Sari Essayahin kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvät lakiehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_4,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 14/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_5,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,,,,
2022_76_6,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 85/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 14/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_76_7,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 15/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_8,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,,,,
2022_76_9,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_76_10,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen teen esityksen, joka sieltä vastalauseesta ilmenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,,,,
2022_76_11,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_76_12,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen tähän pykälään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,,,,
2022_76_13,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta>>>Hallituksen esitys  HE 92/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 15/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_76_14,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Sjöblom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_76_15,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi [Hälinää — Puhemies koputtaa] asp-lainaa koskevaa lakia. Nykyisin 15—39-vuotias asuntosäästäjä voi tehdä pankin kanssa sopimuksen, jossa hän sitoutuu säästämään asp-tilille 10 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Esityksessä ehdotetaan säästösopimuksen teon yläikärajaa nostettavaksi 44 ikävuoteen. Tämä on aivan erinomainen lakiehdotus ja ehdottoman kannatettava. Meidän on tuettava ja kannustettava ensiasunnon ostamiseen, ja tämä lakiesitys tukee sitä.
Lisäksi lakiehdotuksessa esitetään, että asuntosäästösopimuksen tekoa ei estä se, jos toinen puolisoista on täyttänyt 45 vuotta. Aikaisemmin poikkeus koski vain aviopuolisoita ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolia, ja jatkossa tämä koskee myös avopuolisoita ja edistää näin yhdenvertaisuutta. Lisäksi jatkossa asp-lainaa voi saada myös sellaisen asunnon hankintaan, jossa lainansaaja jo asuu ennen kaupantekoa. Ja vielä lisäksi: omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain valtiontakausvastuun enimmäismäärää ehdotetaan nostettavaksi 50 000 eurosta 60 000 euroon.
Koska asuntosäästöpalkkiojärjestelmän tarkoituksena on edistää asuntosäästämistä ja nuorten mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan, niin nämä lakimuutosehdotukset tukevat hyvin näitä tavoitteita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-06-17T13:08:55,2022-06-17T13:10:31,Hyväksytty,1.1
2022_76_16,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_17,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Omistusasunto on monen meistä haave ja asp-säästäminen yksi tie siihen. Nämä esitetyt muutokset ovat tarpeellisia, ja osaltaan ne toivottavasti auttavat erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä omistusasunnon hankkimisessa, varsinkin kun tiedämme, että asuntojen hinnat ovat jo vuosia nousseet ja myös asuntolainojen korot ovat nyt nousussa. Ja kuten valiokuntakin tässä mietinnössään toteaa, ehdotetut muutokset edistävät asuntosäästäjien yhdenvertaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-06-17T13:10:31,2022-06-17T13:11:08,Hyväksytty,1.1
2022_76_18,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_19,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! En ole tutustunut tähän asiaan riittävästi enkä tästä tiedä, mutta haluan kertoa tämmöisen pienen esimerkin, mihin nuori voi törmätä tämän asuntosäästötilinsä kanssa. Tunnen henkilökohtaisesti erään nuoren, jonka päästyä armeijasta kunnan nuorisotoimi otti hänet tämmöiseen haaviin ja kertoi, miten armeijan jälkeen tulee toimia, miten hankkia tämmöinen status, että voi ilmoittautua työvoimatoimistoon, ja miten he sitten opastavat siellä, jos jollakin on tiukkaa, miten voi hakea toimeentulotukea. Mutta nuorelle armeijasta päässeelle miehelle, jolla oli asuntosäästötilillä noin 1 200 euroa rahaa, sanottiin, että sinä et voi hakea toimeentulotukea vaan sinun pitää käyttää tämä asuntosäästötili ensin tyhjäksi ja vasta sen jälkeen voit hakea toimeentulotukea. Elikkä toivoisin, että tällainen pieni klikki, mikä tässä on, ja ongelma voitaisiin ottaa huomioon ja korjata. Tämä on ihan älytön tilanne, jos halutaan tukea nuoria siinä, että he osallistuisivat asuntosäästämiseen: sitten jos he ovat muutamia kymppejä sinne keränneet parin vuoden ajan ja tulee tämmöinen toimeentulotukitilanne esiin, niin siellä vedotaan, että asuntosäästötili pitää ensin tyhjätä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-17T13:11:09,2022-06-17T13:13:02,Hyväksytty,1.1
2022_76_20,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_21,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvän puheenvuoron tuossa alussa piti kokoomuksen edustaja Ruut Sjöblom, joka kuvasi tämän esityksen sisältöä laajasti ja hyvin. Itse olen saanut olla asuntopolitiikan parissa pitkään niin täällä eduskunnassa kuin myös ARAn hallinnossa. Tällä hetkellä tilanne on se, että yhä useamman on entistä vaikeampaa löytää itselleen omistusasunto, ja kuten esimerkiksi tässä edellä kokoomuksen edustaja Jaana Pelkonen viittasi, se on monelle edelleen sellainen haave, että halutaan oma omistusasunto.
Asp-lainajärjestelmän kehittäminen, tämän yläikärajan nostaminen 44 vuoteen, on ihan tervetullut uudistus nyt, kun asuntojen hinnat ovat nousseet ja myös korot näyttävät nousevan. Myös tämä puolisorajauskysymys on mielestäni hyvin tässä esityksessä huomioon otettu ja myös se, mistä itsekin aiemmin olen saanut palautetta, eli tilanne, jossa nuori esimerkiksi asuu kyseisessä asunnossa ja haluaa sen sitten myöhemmin lunastaa itselleen eli muuttaa vuokra-asunnon omistusasunnoksi. Sekään ei enää olisi poissulkeva rajaus.
Tämä on hyvä ja tervetullut uudistus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-17T13:13:03,2022-06-17T13:14:35,Hyväksytty,1.1
2022_76_22,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_23,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet tosiaan tätä lakiesitystä ympäristövaliokunnassa, ja mietintömme on yhteinen. Tulevaisuudessa me tarvitsemme lisää kaavoitusta, lisää tonttitarjontaa ja lisää ihmisten tarpeisiin vastaavia asuntoja ja vähemmän turhaa sääntelyä. Tämän lakiesityksen tavoite on nimenomaan edistää asuntosäästämistä ja nuorten mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. Siinä mielessä tämä myöskin edistää sitä, että ihmisillä on asuntoja, joihin he haluavat muuttaa, ja tietyt ikärajat ja tietyt prosenttimäärät eivät myöskään ole samanlaisena esteenä kuin aikaisemmin. Esityksessä myöskin joustavoitetaan tätä järjestelmää.
Meillä on lehtereillä nuoria tulevaisuuden rakentajia, pieniä tyttöjä pohjoisesta — huomasin tuolla. Tämä on yksi esitys siihen, että kun tulevaisuudessa, 10—20 vuoden päästä, ihmiset, tämän hetken koululaiset, etsivät ensiasuntoa, niin mahdollisuuksia on hyvin erilaisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-06-17T13:14:36,2022-06-17T13:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_76_24,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_25,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, lakiesitys, on todella hyvä. Se sujuvoittaa ja luo yhä uusia mahdollisuuksia nuorille ihmisille hankkia omistusasunto, niille, jotka sen haluavat tehdä.
Valiokunta on mietinnössään todennut, että tämä lakimuutos edistää asuntosäästäjien yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi parisuhteen muodosta säädetään niin, että avoliitto rinnastetaan avioliittoon, ja niin tämä järjestelmä mukautuu nykyaikaan ja erilaisiin parisuhteisiin.
Oikeudenmukaisuutta edistetään myös sillä, että kaksi asuntosäästötallettajaa voi saada 50 prosenttia enemmän korkotukilainaa kuin yhden hengen talous. 50 prosenttia on perusteltu, koska perheasuntojen neliöhinnat ovat halvempia, eikä sen siksi tarvitse olla esimerkiksi 100 prosenttia.
Toisaalta myös nostetaan ikärajaa 44 vuoteen. Ikäraja on tärkeä sen takia, että nyt kuitenkin asuntojen hinnat nousevat, joten sen nostaminen on perusteltua. Toisaalta sen olemassaolo jossakin on hyvä, jotta se kannustaa aloittamaan asuntosäästämisen nuorena.
Kaikki nuoret eivät kuitenkaan halua asua omistusasunnossa, eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, että niin tapahtuisi. Siksi me tarvitsemme myös kohtuuhintaista vuokra-asumista. Tarvitsemme pieniä asuntoja erityisesti kasvukeskuksiin, jotta nuoret voivat elää itsenäistä elämää ja on laadukasta asumista niin, että myös nuorilla on kuitenkin valinnanvaihtoehtoja. Kunnilla ja kaupungeilla on iso rooli siinä, että kaavoitetaan sellaista asuinympäristöä, missä syntyy kohtuuhintaista asumista, elikkä riittävä tonttivaranto on tässä tietenkin tärkeintä.
Haluan myös nostaa erityisesti sen, että nuoret ovat liikkuvaa porukkaa: sen, että meidän sääntely myös mahdollistaa muuttamisen esimerkiksi työn tai opiskelun perässä, tulisi myös olla osana, kun mietimme näitä verotusasioita esimerkiksi varainsiirtoveron suhteen, jotta omistusasunto ei ole syy jättää toteuttamatta sitten muita unelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-06-17T13:15:54,2022-06-17T13:18:29,Hyväksytty,1.1
2022_76_26,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_27,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä todeta, että tehdyt parannukset asuntosäästöpalkkioon ovat tietenkin erittäin myönteinen eteenpäinmeno. Tunnen tietynlaista rakkautta tätä asiaa kohtaan, sillä aikanaan toimiessani asuntoministerinä sain myös omalta osaltani viedä tätä yhden askeleen eteenpäin parantaessani asp-järjestelmän ehtoja. Mielestäni on hyvin tärkeää, että nuoria kannustetaan itsenäiseen asumiseen, ja tosiaankin elämäntilanteen mukaan tarvitaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, tarvitaan mahdollisuuksia myös omistusasumiseen.
Tämä asuntopolitiikkahan on nyt hyvin ajankohtaista. Eduskunta parhaillaan käsittelee asuntopoliittista selontekoa, jossa on tämmöinen pitkäjänteinen kaava, että katsotaan jo kahdeksankin vuoden päähän, ei tehdä lyhytjänteisesti. Ja siinä tuodaan esiin muun muassa linjanveto sen suhteen, kuinka tärkeää on, että meillä on monipuolisia asuinalueita: siellä on vuokra-asumista, siellä on omistusasumista, asumisoikeusasumista, erilaisia asumisen muotoja, yhteisöllistä asumista tarpeen mukaan. Siellä on ideana myös se, että paitsi että tarvitsemme asunto-ohjelmaan kirjattuja uudistuksia — myös ARA-tukea eli pitkää korkotukea kannustavammaksi — niin on myös mietittävä sitä mahdollisuutta, että omistusasumisen puolella valtio tulisi tukemaan omistusasuntojen rakentamista muun muassa aravatyyppisellä järjestelyllä. Tämäkin on mielestäni erittäin myönteinen asia.
Eli kaiken kaikkiaan asuntopoliittisessa selonteossa on paljon tärkeitä asioita. Eduskunnalla on siinä vahva tausta, eli viime kaudella tarkastusvaliokunta teki laajan yksimielisen mietinnön, jossa oli useita lausumia, jotka eduskunta sitten hyväksyi yksimielisesti. Ne lausumat kokonaisuudessaan siirrettiin hallitusohjelmaan, ja nyt niitä toteutetaan, joten on hyvin tärkeää, että näihin kaikkiin monipuolisesti kiinnitetään huomiota. Kyse on ihmisten kodeista — ei sen pienemmästä asiasta — ja sitä kautta elämän peruskaurasta. Siksi nämä esitykset ovat valtavan tärkeitä, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-06-17T13:18:29,2022-06-17T13:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_76_28,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_29,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tästä asiasta olen erittäin tyytyväinen. 2019 minua lähestyi ei enää nuori henkilö vaan juuri asp-lainaikärajan ylittänyt henkilö, joka sitten ei enää saanut sitä kuviota toteutettua. Silloin tein asiasta kirjallisen kysymyksen, missä esitin, että eikö tätä ikärajaa voitaisi nostaa. Nyt kun se on nousemassa 44 vuoteen, toivon, että tämä henkilö on vielä tämän asian kanssa tekemisissä eikä ole menettänyt toivoaan. Silloin vastasin hänelle, että olen tehnyt kirjallisen kysymyksen. Ja kiitos tästä, että se nyt on siellä 44:ssä. Toivottavasti tämä palvelee myöskin tätä asukasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-06-17T13:21:00,2022-06-17T13:21:52,Hyväksytty,1.1
2022_76_30,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_76_31,76/2022,2022-06-17,12.59,13.25,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asuntosäästöpalkkiolain, oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 45/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 4/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja, joihin on helppo yhtyä. Toivon itsekin, että tämä muutos tavoittaa nyt. Ihan konkreettisesti täällä tuotiin hyvin esille, mitä nämä parannukset sitten voivat tarkoittaa.
Lyhyesti oman puolueeni puolesta halusin kanssa pitää puheenvuoron siitä, että mekin näemme, että tässä nyt näitä ehtoja parannetaan, niitä tehdään oikeudenmukaisemmiksi ja edistetään yhdenvertaisuutta. On ihan selvää, että on nykypäivää se, että esimerkiksi avopuolisot rinnastetaan aviopuolisoihin, ja on nykypäivää se, että tätä ikärajaa nyt nostetaan — me tiedetään, miten ihmisten elämässä nuoruus on muuttunut ja miten paljon vaikeampaa esimerkiksi oman asunnon hankinta voi olla ja siinä ensiasunnon ostamisessa se ikäraja nousee.
Yleisestikin asuntopolitiikasta: Me juuri tällä viikolla käsiteltiin ympäristövaliokunnassa tämä kehittämisohjelma, tehtiin siitä mietintö, ja päästään tätä varmasti sitten täällä salissakin vielä tarkemmin käsittelemään. Ajattelen myös, ihan niin kuin täällä edellä tuotiin esille, että tämä on kyllä ihan yksi tärkeimpiä yhteiskunnan osa-alueita: meillä on perustuslaissa turvattu jokaisen ihmisen oikeus kotiin, ja valtiovallan tulee sitä edistää, ja me tiedetään, kuinka paljon tässä asiassa on erilaisia haasteita eri puolilla Suomea.
Tähän lakiin liittyen nämä ovat minun mielestäni hyviä parannuksia, ja meidänkin puolue näitä kannattaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_76+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-06-17T13:21:52,2022-06-17T13:23:49,Hyväksytty,1.1
2022_77_1,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, poissa. Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_2,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on rajoittaa kotitalouksien velkaantumista muuttamalla erityisesti asuntolainoja ja asuntoyhteisöjen luottoja koskevaa sääntelyä. Huoli kotitalouksien ylivelkaantumisesta on oikea, ja asiaan onkin syytä pureutua. Toisaalta jatkuvasti kasvavat elinkustannukset muun muassa polttoaineiden ja ruoan hinnan suhteen madaltavat jo nyt kotitalouksien maksukykyä, joten elinkustannuksiinkin on saatava pikaisesti helpotuksia.
Arvoisa puhemies! Asuntolainan ottamiseen tulisi siis tiukennuksia tämän esityksen myötä, mutta tässä yhteydessä kysyn: mitä muuta hallitus aikoo tehdä erityisesti nuorten ylivelkaantumisen estämiseksi? Useat nuoret eivät edes ehdi miettiä oman asunnon hankkimista, kun asian tullessa ajankohtaiseksi luottotiedot ovat jo saattaneet mennä. Valitettavasti tilanne on se, että nuoret eivät aina ymmärrä 18 vuotta täyttäessään esimerkiksi osamaksun tai pikavipin toimintatapaa, saati verokortin päivittämisen merkitystä tai sitä, miten maksuhäiriömerkintä tulee merkittävästi haittaamaan elämää. Ylivelkaantumiseen pitää pystyä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi, ja siihen on mahdollisuuskin lisäämällä nuorten talousosaamista ja talouskasvatusta jo peruskouluissa. Näyttää siltä, että talouden haasteet kestävät vielä pitkään, myös maailmanlaajuisesti. Monet eivät ole ymmärtäneet varautua korkojen nousuunkaan. Meidän on tehtävä parhaamme kehittääksemme myös nuortemme taloustaitoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-06-21T14:02:06,2022-06-21T14:03:59,Hyväksytty,1.1
2022_77_3,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_4,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkasuhde on ollut Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin jo vuodesta 2006 lähtien. Velkaantumisen taso on kuitenkin yhä matalammalla kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa kotitalouksilla on velkaa suhteessa tuloihin noin 200 prosenttia, Tanskassa ja Norjassa tätäkin enemmän. Suomen luku on noin 136. Taloutemme on vahvasti kytkeytynyt muihin Pohjoismaihin, joten naapurimaiden riskit ovat myös meidän riskejämme. Historiaa peilaten tällainen kotitalouksien nopea velkaantuminen ennakoi talouskriisien syntymistä, joten on tärkeää, että pyrimme ennaltaehkäisemään tätä. Yksityinen kulutus on pitänyt Suomen rattaita pyörimässä viimeiset vuodet, mutta lähitulevaisuudessa emme voi laskea sen varaan. Kaikki arjen välttämättömyydet kallistuvat tällä hetkellä hurjaa vauhtia — polttoaine, sähkö, ruoka sekä lainojen korot vain muutaman mainitakseni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-06-21T14:04:00,2022-06-21T14:04:59,Hyväksytty,1.1
2022_77_5,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_6,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelut pienestä istunnon alusta myöhästymisestä edellisen tilaisuuden vuoksi. 
Esittelen teille nyt, hyvät kollegat, hallituksen esityksen, joka todellakin käsittelee kotitalouksien velkaantumista ja sen rajoittamista:
Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa noussut erittäin korkealle tasolle. Velkaantuminen on keskeinen Suomen taloutta keskipitkällä aikavälillä uhkaavista kansantaloudellisista riskeistä. 
Asuntoluottojen laina-ajat ovat myös pidentyneet. Erityisesti pitkien, yli 30-vuotisten, lainojen osuus on kasvanut. Taloyhtiölainojen hyödyntäminen uudiskohteissa on niin ikään yleistynyt. Taloyhtiölainoihin liittyy usein pitkiä lyhennysvapaita, ja tässä vaarana on, että velkaantumiseen liittyvät riskit hämärtyvät tai jäävät liian taka-alalle. Kehitys luo myös lisää riskiä sille, että yhtiölainansa hoitaneet taloyhtiön osakkaat joutuvat tavalla tai toisella maksuvelvollisiksi. 
Pankkisektorin ulkopuolisten luotonantajien valvonta on hajanaista. Nykyinen sääntely ja valvonta eivät ole olleet riittäviä haitallisen luotonannon kitkemiseksi. 
Kotitalouksien velkaantumisesta aiheutuvat ongelmat koskettavat taloutta laajasti. Luotonanto osaltaan nostaa asuntojen hintoja. Kasvava velkaantuminen puolestaan supistaa kansalaisten käytettävissä olevia tuloja, ja tämä on omiaan syventämään talouden laskusuhdanteita. Velkaantumisen vaikutukset ovat siis laajoja ja kauaskantoisia. Ne eivät liity vain tähän päivään ja talouden suhdanteisiin, vaan ne ovat pitkiä sitoumuksia, erityisesti kun kysymys on elämän suurista ratkaisuista: oman kodin rakentamisesta, oman kodin ostamisesta, sellaisista päätöksistä, jotka sitovat omasta taloudesta ja tuloista merkittävän osan sitä kautta lainan lyhennyksinä. Tämä esitys on osa vastaustamme taloudelliseen kriisinsietokykyyn Suomessa.
Arvoisa puhemies! Näihin ongelmiin puuttumiseksi ja varmistaaksemme, että nämä eivät syvene — siitä huolimatta, että meillä on vahva pankkisääntely ja pankkien omavalvonta ja oma arviointikyky siitä, millaisissa tilanteissa lainoitusta saa — hallitus esittää seuraavanlaista lainsäädäntöä: 
Tämän esityksen mukaan uusien asuntoluottojen ja taloyhtiölainojen laina-aika saisi jatkossa olla maksimissaan 30 vuotta. Tätä pidempiä lainoja voisi myöntää kymmenessä prosentissa luottovolyymista kullakin vuosineljänneksellä, ja asuntoluoton maksujoustot olisivat mahdollisia tietenkin jatkossakin. Uudiskohteessa taloyhtiölaina saisi olla jatkossa maksimissaan 60 prosenttia asunnon velattomasta hinnasta. 
Lisäksi esitetään, että lyhennysvapaita taloyhtiölainoissa ei saisi olla ensimmäisten viiden vuoden aikana. Välttämättömiä maksujoustoja voitaisiin kuitenkin tehdä tänäkin aikana uudiskohteen valmistumisen järjestelyjen sujuvoittamiseksi. Ensimmäinen vuosi lyhennysvapaata olisi sallittua. Peruskorjaukseen käytettäviin taloyhtiölainoihin ei ehdoteta sääntelyä. 
Pankkisektorin ulkopuolisten kuluttajaluotonantajien valvonta keskitettäisiin tässä esityksessä Finanssivalvontaan, mitä pidän niin ikään hyvänä. Kaikilta kuluttajaluotonantajilta edellytettäisiin sekä asiakkaansuoja- että rahoitusvakausnäkökohdat huomioivaa maksukyvyttömyysriskien hallintaa. Ehdotettava sääntely koskisi yhtäläisesti sekä pankkisektoria että pankkisektorin ulkopuolisia toimijoita.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että tämän esityksen valmistelun taustalla ovat valtiovarainministeriön asettaman Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet ‑työryhmän ehdotukset. Tätä valmistelua on toteutettu pitkään, ja se on tehty tämän työryhmän pohjalta jatkovalmistelussa valtiovarainministeriössä virkatyönä. Esitys poikkeaa tuon työryhmän ehdotuksista erityisesti siten, että tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta ei kuitenkaan ehdoteta säädettäväksi. 
Sääntelyehdotukset ovat olleet julkisella lausuntokierroksella, ja esitysehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastuksessa. Tämä viimeinen osuus jätettiin pois siksi, että hallitus piti perusteltuna, että oikeuden tavoitteesta omaan kotiin tulee olla mahdollista jokaiselle suomalaiselle. 
Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden heinäkuussa, 1.7.2023.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisan vieraan tervetulleeksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]] ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-21T14:05:02,2022-06-21T14:09:45,Hyväksytty,1.1
2022_77_7,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Näin. — Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_8,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut lähes yhtäjaksoisesti noin 20 vuoden ajan ja noussut historiallisen korkeaksi. Muun muassa asuntolainat, vakuudettomat kulutusluotot ja taloyhtiölainat ovat vaikuttaneet velkaantumiseen. Samalla myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet.
Hallituksen esityksellä tavoitellaankin yksityishenkilöiden ja kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumisen kasvun hillitsemistä sekä rahoitusvakauden turvaamista. Kotitaloudet ovat velkaantuneita. Keskimääräinen velkaantumisaste on sinällään harhaanjohtava mittari, koska osa kotitalouksista on velattomia. Se tarkoittaa sitä, että jotkut kotitaloudet ovat siten keskiarvoa runsaammin velkaantuneita ja ovat niin sanotusti ylivelkaantuneita.
Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi Suomelle varoituksen kotitalouksien velkaantumisesta. Sen jälkeen komitea antoi suosituksen rajoittaa kotitalouksien asuntolainojen pituuksia. Viimeisimpien tilastojen mukaan noin 10 prosenttia asuntolainoista on yli 30 vuotta pidempiä. Vielä muutama vuosi sitten näin pitkiä lainoja ei ollut.
Kotitalouksien velkaantumiseen liittyy piirteitä, joista on syytä olla huolissaan — erityisesti vakuudettomat kulutusluotot ja niin sanotut pikalainat. Suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on 120 prosenttia kotitalouksien tuloista, kun samaan aikaan esimerkiksi pahoin velkaantuneen Italian kotitalouksilla on keskimäärin puolet vähemmän velkaa kuin suomalaisilla kotitalouksilla. Tosin Italiassa remontitkin tehdään suomalaistenkin rahoittamilla Superbonus 110 %:n rahoituksilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T14:10:15,2022-06-21T14:12:08,Hyväksytty,1.1
2022_77_9,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_10,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tosiaan osa laajempaa kotitalouksien velkaantumisen estämiseksi laadittavaa pakettia, johon kuuluu nyt päätettävien toimien lisäksi muun muassa positiivinen luottotietorekisteri. Taustalla on kotitalouksien velkaantumisasteen merkittävä nousu. On varsin ymmärrettävää ja myös kovin tärkeää, että hallitus etsii keinoja liiallisen velkaantumisen estämiseksi. Kuten vanha mummani Etelä-Pohjanmaalta, seudulta, joka on valtiovarainministerillekin tuttu, aina jaksaa painottaa, meidän tulee elää siipiämme myöden. Niin se vaan on joka suhteessa. 
Velkaantunut kotitalous on altis riskeille, koska kyky sopeutua talouden häiriöihin heikentyy. Lopulta kenenkään meidän ei tarvitse olla talouden nobelisteja havaitaksemme, että juuri tässä ajassa — siis kovin epävarmassa globaalissa tilanteessa — inflaation kuristaessa otettaan tällainen vaara on ilmeinen. Logiikkahan menee niin, että epävarmassa tilanteessa kotitaloudet karsivat ensin kulutusta, jotta velanhoitomenot voidaan hoitaa. Tämä on kotitalouksien kannalta ymmärrettävää ja järkevääkin. Kulutuksen supistumisella puolestaan on kauaskantoisia vaikutuksia koko talouteen. Se vähentää yritysten myymien tavaroiden ja tietysti myös palveluiden kysyntää, ja tämä lisää yritysten maksuvaikeuksia ja mahdollisia konkursseja, lisää työttömyyttä ja vähentää investointeja. 
Logiikka on siis itseään toistava, ja se on nähty talouden historiassa ehkä liian monta kertaa. Jos yritykset eivät voi maksaa velkojaan, pankeille voi myös aiheutua mittaviakin tappioita. Luottotappiot vähentävät pankkien mahdollisuuksia myöntää uusia lainoja kestävän talouskasvun tukemiseksi. Tämä voimistaa ja pitkittää entisestään talouden haitallista kierrettä. Vaikutukset näkyvät myös julkisen velkaantumisen kasvuna, joka johtaa esimerkiksi työttömyysmenojen kasvuun ja verotulojen vähenemiseen. Seuraa siis tällainen ikävä pahan kierre. Velkaantumisesta koituu välillä ongelmia ja kustannuksia siis koko yhteiskunnalle ja myös niille kotitalouksille, joilla ei ole velkaa tai jotka pystyvät hoitamaan velkansa.
Puhemies! Taloushistoria osoittaa, että taantumat, joita on edeltänyt nopea kotitalouksien velkaantumisen kasvu, ovat olleet valitettavan syviä ja pitkäkestoisempia kuin toisenlaiset taantumat. Puhemies, siksi hallitus nyt toimii.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-21T14:12:08,2022-06-21T14:15:18,Hyväksytty,1.1
2022_77_11,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Näin. — Arvoisat edustajat, olin havaitsevinani halukkuutta debatoida, [Timo Heinonen: Ei ihan vielä!] eli edustaja Lindtman ainakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_12,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta hallitus on löytänyt tähän esitykseen varsin tasapainoisen kokonaisuuden. Pidän itse perusteltuna myös sitä, että tämä aika mekaaninen tulosidonnainen velkakatto jätettiin tästä pois. Tällä puututaan myös näihin kaikkein tärkeimpiin, kipeimpiin kohtiin, jotka tätä velkaantumista ovat lisänneet, taloyhtiölainoihin ja vakuudettomiin luottoihin. On hyvä, että valvonta nyt tuodaan Finanssivalvonnalle ja tämä positiivinen luottorekisteri tulee.
No, sitten on niin, että tämähän on sääntely — se, mikä tässä nyt on kokonaisuus, makrovälineet — joka pitäisi ihannetilanteessa tehdä hyvän sään aikana. Nyt ollaan tavallaan tilanteessa, jossa ollaan vähän niin kun kiikun kaakun: olemmeko siirtymässä poutasäästä sitten vähän synkempään. Kun esimerkiksi nyt on tämä korkojen nousu ja euribor muutamassa kuukaudessa on noussut jo puolitoista prosenttia, 12 kuukauden euribor, se jarruttaa jo nyt, ja me nähdään, että rakennuskustannusten kova nousu jarruttaa tuotantoa. Miten arvioitte tämän ikään kuin paketin läpiviemistä, [Puhemies koputtaa] mihin me varmasti olemme sitoutuneet? Mikä sen vaikutus markkinoihin tässä uudessa vähän epävarmassa tilanteessa on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-06-21T14:15:24,2022-06-21T14:16:40,Hyväksytty,1.1
2022_77_13,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_14,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on sinällään ymmärrettävä, kun ajatellaan yksityishenkilöitten velkaantumiskehitystä ja toisaalta sitten tätä maksuvakauden lisäämistä. Mutta taloyhtiölainoilla on myöskin ollut merkitystä siinä vaiheessa, kun on haluttu tehdä uudisrakentamista, ja erityisesti myöskin niissä tilanteissa, joissa taloyhtiöt ovat hakeneet sitten erilaisia korjauslainoja. Nyt tällä hetkellä kun tilanne on se, että meillä asuntolainojen korkovähennys on mennyt hyvinkin minimiin, niin haluaisin kysyä arvon valtiovarainministeriltä, että kun tällä hetkellä korkotasot nousevat, niin onko mahdollista, että hallitus pohtisi uudelleen ylipäätänsä tämän asuntolainojen korkovähennyksen lisäämistä nykyisestä, koska nyt tietyllä tavalla nämä taloyhtiölainat ovat ikään kuin tulleet tähän tilalle, ja, niin kuin tiedämme tästä hallituksen esityksestäkin, niihin sisältyy tiettyjä vakauteen liittyviä riskejä muun muassa siinä tapauksessa, että joku osakas [Puhemies koputtaa] sitten osoittautuu maksukyvyttömäksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-21T14:16:40,2022-06-21T14:17:51,Hyväksytty,1.1
2022_77_15,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_16,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa. Nyt, kun olemme siirtymässä nollakorkojen aikakaudesta korkojen nousun aikaan — siihen aikaan, joka ei ole kaikille, varsinkaan nuorille asuntovelallisille, ollenkaan tuttu — niin tässä yhteydessä on erittäin tärkeätä tehdä toimia, joilla lisätään erityisesti kykyä ymmärtää omaa taloutta. Ja tähän liittyen myöskin nämä sääntelyehdotukset, jotka nyt ovat toki aika maltillisia, ovat kyllä kannatettavia ja oikeansuuntaisia.
Talousvaliokunta sai juuri tänään valmiiksi yksimielisen mietinnön positiivisesta luottotietorekisteristä, ja sen tavoite on, että luotonantajilla olisi selkeämpi ja parempi arvio luotonhakijan maksukyvystä ja toisaalta ihmisten olisi myöskin helpompi päästä kärryille omista veloistaan eli muodostaa kuvaa omasta taloudestaan. Mikä on harmillista, on se, että taloyhtiölainat eivät tässä [Puhemies koputtaa] ensimmäisessä vaiheessa sisälly tähän, ja nyt mahdollisuuden tullen kirittäisinkin tätä muutosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-21T14:17:52,2022-06-21T14:19:01,Hyväksytty,1.1
2022_77_17,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_18,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä velkaantumisen hillitseminen on hyvä ja tärkeä asia, mutta kuten noissa aiemmissa puheenvuoroissa otettiin esille, onko tämä esitys nyt kuitenkin reagointia kohtapuoleen menneeseen maailmaan: siihen, mitä on ollut, eli siihen tilanteeseen, että korot ovat olleet matalia, markkinat ovat ehkä ylikuumentuneet korkojen mataluuden vuoksi, asumisen kustannukset, rakentamisen kustannukset, ovat jatkuvasti nousseet — tosin ne nyt nousevat vielä lisää.
Sehän on johtanut siihen, että varsinkin uudisasunnot ovat kallistuneet niin paljon, että ilman tällaista taloyhtiölainajärjestelyä ihmisillä ei olisi käytännössä ollut mahdollisuuksia ottaa niitä lainoja ja taata niitä lainoja. Ja kenellä on 40 prosenttia pääkaupunkiseudulla olevan asunnon arvosta käteistä, jolla taata se asunto? Ei käytännössä kenelläkään. Eli tilanne menee varsin mahdottomaksi, jos näitä rajoitetaan liikaa. Eivät ihmiset huvikseen ylivelkaannu ja ota valtavan suuria asuntolainoja; ne otetaan sen takia, että ne asunnot ovat niin kalliita eikä niitä pysty halvemmallakaan ostamaan, eli realiteetit kannattaisi näissä aina huomioida. Eihän yli 30 vuoden lainoja tänä päivänäkään edes tarjota pankissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T14:19:01,2022-06-21T14:20:06,Hyväksytty,1.1
2022_77_19,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_20,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ongelma, joka velkaantumisesta Suomessa johtuu, on todella vakava. Nyt kun keskustelemme siitä, mihin tämä tilanne johtaa, niin ehkä tämä keskustelu olisi pitänyt käydä jo muutama vuosi sitten, kun ruvettiin syytämään rahaa tuonne markkinoille vaikka kuinka älyttömän paljon. Se on aiheuttanut sen, että olemme tässä tilanteessa. Kuten talousvaliokunnan puheenjohtaja äsken hyvässä puheenvuorossaan mainitsi, tämä positiivinen luottorekisteri ‑mietintö saatiin valmiiksi tänä päivänä, mutta valitettavasti sieltä puuttuvat ne taloyhtiöiden lainat. Ainakin tuon lähdeaineiston mukaan noin 14 prosenttia on näitä taloyhtiölainoja lainojen kokonaismäärästä, mikäli oikein luin niitä lähdeaineistoja. Joka tapauksessa rahaa on dumpattu markkinoille älyttömiä määriä, ja se on johtanut vääjäämättä siihen. Tästä asiantuntijat varoittivat silloin etukäteen, mutta tässä nyt olemme. Nyt pitää tämä jälkihoito tehdä niin viisaasti kuin ikinä pystyy, mutta oppi pitää nyt ottaa, että velan varassa elämisen on loputtava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-21T14:20:06,2022-06-21T14:21:13,Hyväksytty,1.1
2022_77_21,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Edustaja Holopanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_22,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää hillitä ylivelkaantumista, ja tällä kaudella onkin tehty monia tärkeitä ratkaisuja sen osalta. Nythän on käsittelyssä myös positiivinen luottorekisteri. Tässä saadaan erittäin hyvä ja ajantasainen kuva ihmisen tuloista ja menoista, joten tämäkin tulee paljon vaikuttamaan lainansaantiin.
On samalla tärkeää, ettei tehdä liian tiukkoja reunaehtoja, jotta ihmiset voivat jatkossakin saada asuntolainan ja päästä kiinni esimerkiksi siihen omaan asuntosäästämiseen tai muuhun säästämiseen. Tältä osin nyt näyttää, että esimerkiksi tämän positiivisen luottorekisterin myötä on todellakin tulossa sellaisia työkaluja, joilla vaikutetaan tähän tilanteeseen jo merkittävästi.
Sen lisäksi on pidettävä jatkossa huolta, että esimerkiksi ryhmärakennuttaminen on mahdollista [Puhemies koputtaa] ja jopa nykyistä helpompaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-21T14:21:13,2022-06-21T14:22:21,Hyväksytty,1.1
2022_77_23,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_24,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut huomattavasti. Lähes kaikki maailman pahimmat finanssikriisit ovat liittyneet yksityisen sektorin velkaantumiseen. Tärkeää on, että rahoitusjärjestelmää muutetaan vakaammaksi. Finanssikriisistä kärsivät ensimmäisenä pienituloiset ihmiset, monet sellaiset, joilla ei edes ole omistusasuntoja tai asuntolainoja. 
Taloyhtiölainojen osuus kotitalouksien velasta on kasvanut vauhdilla, ja on pelätty sitä, että tämä hämärtää asunnon ostajan käsitystä omista velkavastuistaan, etenkin jos ensimmäisinä vuosina taloyhtiölainaa ei ole tarvinnut lyhentää lainkaan. Hallitus kiinnittää oikein huomiota nyt tähän asiaan, että kotitaloudet eivät ylivelkaantuisi näiden taloyhtiölainojen avulla, mutta olisi mielenkiintoista kuulla ministeriltä: onko tämä riittävä toimi? Näihin taloyhtiölainoihin on liittynyt erilaista muutakin kikkailua, kuten tiedämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-21T14:22:21,2022-06-21T14:23:21,Hyväksytty,1.1
2022_77_25,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_26,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Itse ajattelen, että ehkä tätä sääntelyä ovat jo nyt pankit ja asiakkaat hoitaneet ja tämä 30 vuoden enimmäiskatto ei tule merkittävästi kyllä vaikuttamaan. Pidän paljon isompana asiana positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa, joka nyt eduskunnassa on etenemässä.
Tulen taloyhtiölainoihin, ja kysyisin valtiovarainministeri Saarikolta: Minkä verran olette käyneet sitä keskustelua, että meillä on Suomessa kasvava määrä taloyhtiöitä, jotka eivät saa lainaa? Eli kun asuntojen neliöhinnat ovat alle tuhannen euron, silloin yleensä taloyhtiöt eivät enää saa lainoja eivätkä pysty tekemään edes välttämättömiä remontteja — putki-, viemäri-, sähkö-, katto-, julkisivuremontteja ja tämäntyyppisiä — ja tämä alkaa olla yhä useammissa paikoissa ja kiinteistöissä iso ongelma. Toivoisin, että tähän yritettäisiin löytää jonkinlainen ratkaisu. [Puhemies koputtaa] Siellä ovat monen ihmisen varat kiinni, mutta siellä on myös monen ihmisen koti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-21T14:23:22,2022-06-21T14:24:30,Hyväksytty,1.1
2022_77_27,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_28,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko on täällä huolissaan kotitalouksien velkaantumisesta ja ostovoiman heikkenemisestä — ja aivan aiheesta. Tätä velkaantumista yritetään nyt hillitä, mutta hallituksen linjaus ja päätökset osoittavat, että te ette tosiasiassa ole huolissanne julkisen velan paisumisesta. Teidän pitäisi näyttää mallia nyt kansalaisille, että valtio ei ylivelkaantuisi. Julkisen velan paisuminen ja julkisen talouden tehottomuuden lisääntyminen ovat sen terveen kasvun este, ja tähän te ette halua puuttua. Ettekö te voisi näyttää mallia, että me täällä hillitsemme valtion velkaantumista, emme ylivelkaannu, niin että kansalaiset voisivat ottaa meistä mallia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-06-21T14:24:30,2022-06-21T14:25:18,Hyväksytty,1.1
2022_77_29,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_30,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kotitalouksien velkaantumista rajoittamiseksi lainsäädännöksi on jälleen yksi osoitus Marinin hallituksen hallitusohjelman päämäärätietoisesta toiminnasta.
Voin tyytyväisenä todeta, että hallituksen toimet ylivelkaantumisen kitkemiseksi ovat onnistuneet varsin hyvin tähän mennessä, esimerkkinä tästä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen, mikä astuu 1.12. voimaan — elikkä maksuhäiriöt nollaantuvat, kun luottotietojen ylläpitäjä saa tiedon siitä, että velat on kuitattu. Pikavippilainsäädäntö muutetaan markkinoinnin ja korkokaton osalta. Positiivinen luottotietorekisteri on juuri käsittelyssä eduskunnassa. Sosiaalinen luottoluokitus otetaan jatkossa käyttöön koko maassa. Lisäksi on muitakin lakeja, kuten ulosottoa koskeva lainsäädäntö, johon tullaan palaamaan sitten syksyllä. Hallitus on tehnyt paljon hyviä toimia, mitkä edesauttavat velkaantuneen asemaa Suomessa ja pärjäämistä tässä arjessa, ja tästä on hyvä jatkaa töitä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-06-21T14:25:19,2022-06-21T14:26:20,Hyväksytty,1.1
2022_77_31,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_32,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on paljon hyviä kohtia. Asuntoluototushan on ollut poliittisesti hyvin arka alue, ja näillä markkinoilla on hyvin paljon, sanoisinko, taloudellisesti ehkä harjaantumattomia toimijoita. Tilanne myös maan eri osissa on kovin erilainen: on ylikysyntää, ja on alikysyntää. Erityisen tärkeitä ovat taloyhtiölainoihin suunnattu toimenpidekokonaisuus ja pikavippiyritysten valvonnan tehostaminen. Voi olla, että tarvitaan vielä tehokkaampiakin toimenpiteitä näillä alueilla. Kotitalouksien velkaantuminen on finanssikriisin jälkeisenä aikana noussut yhdeksi Suomen taloutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hyvinkin vakavasti uhkaavista rahoitusvakauden riskeistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-21T14:26:21,2022-06-21T14:27:28,Hyväksytty,1.1
2022_77_33,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_34,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen huojentunut siitä, että tähän lakiesitykseen ei nyt tullut sitä Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön esittämää enimmäisvelkasuhdetta, joka olisi ollut sidoksissa kotitalouden bruttotuloihin — se on mielestäni hyvä asia — mutta en olisi myöskään rajoittanut tätä lainanottoa 30 vuoteen. Tiedän, että on paljon alhaisempi se keskimääräinen lainan takaisinmaksuaika, mutta minun mielestäni se pitäisi jättää kuitenkin pankin ja sen asiakkaan väliseksi asiaksi, kuinka pitkiä ne ajat ovat.
Täällä edustaja Essayah nosti esiin tämän, että nyt kun korot nousevat, niin voisi ottaa uudestaan keskusteluun tämän korkovähennysoikeuden johtuen muun muassa siitä, että asuntosijoittajillahan nyt säilyy tämä oikeus vähentää pääomavastikkeet tiettyjen ehtojen tullessa täytetyiksi. Eli toivoisin, valtiovarainministeri, että harkitsisitte tätä nytten tulevan syksyn aikana, että tämä voitaisiin ottaa käyttöön tässä korkeassa inflaatiotilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-06-21T14:27:29,2022-06-21T14:28:34,Hyväksytty,1.1
2022_77_35,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_36,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkustannukset nousevat kiihtyvällä vauhdilla, ja on suuri huoli siitä, että kotitaloudet velkaantuvat entisestään. Meillä on ulosottovelallisia, heitä on hyvin paljon. Maksuhäiriömerkintä on yli puolella miljoonalla ihmisellä tällä hetkellä. Kysynkin nyt ministeriltä: ollaanko edes miettimässä, että sitä suojaosuutta nostettaisiin jonkin verran? Jos ajatellaan, että ihminen on töissä ja valtava määrä menee tietysti ulosottoon siitä palkasta, niin ehkä ihminen miettii, kannattaako hänen nyt enää sitten töissä käydä, kun ei jää elämiseen enää paljon mitään. Ja meidänhän pitäisi pitää jokaisesta työntekijästämme oikein hanakasti kiinni, että työpaikka olisi jokaisella. Jos tulee sellainen ajatus, että [Puhemies koputtaa] ehkä jätän työpaikan, niin se on vaarallinen kehitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-06-21T14:28:34,2022-06-21T14:29:41,Hyväksytty,1.1
2022_77_37,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_38,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen pankkijärjestelmässä ja suomalaisilla markkinoilla on kansainvälisesti katsoen paljon alhaisen riskin lainoja. Tällä hetkellä neuvotellaan Baselin standardeista, Basel kolmosesta, ja siinä ei oteta erityisesti huomioon Suomen erityispiirteitä: miten suomalaispankkien pääomavaatimukset nousisivat perusteettomasti, jos Suomelle tyypillisiä alhaisen riskin lainoja ja muita saamisia ei huomioida.
No nyt sitten tähän hallituksen esitykseen. Minusta hallitus on tässä nyt valinnut vaihtoehto B:n siinä, että tuo yhtiölainaosuus rajattaisiin 60 prosenttiin. Jos tavoitteena on se, että kotitalouksien lainat pienenisivät, niin se johtaa päinvastaiseen tulokseen, koska silloin kun nuori pariskunta hankkii asuntonsa, niin se yksityislainan osuushan tulee nousemaan. Eikös niin, ministeri Saarikko?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-21T14:29:42,2022-06-21T14:30:53,Hyväksytty,1.1
2022_77_39,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_40,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten usein on todettu, oma koti on hyvin monen suomalaisen haave. Suomen tulee olla sellainen maa, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella omia haaveitaan. Nyt tällä hetkellä, kun hinnat ovat kovassa nousussa, ja erityisesti siinä vaiheessa, kun asuntoa hankitaan, usein eletään lapsiperhe-elämää — raha menee suoraan kulutukseen. Itla vastikään selvitti, että jopa 13 000 lasta on vaarassa pudota köyhyyteen tämän hinnannousun vuoksi Suomessa, ja erityisesti yksinhuoltajaperheet ja monilapsiset perheet ovat köyhyysrajaa kolkuttelemassa tämän asian takia. 
On äärimmäisen tärkeää, että hallitus on monin tavoin pyrkinyt ehkäisemään kotitalouksien ylivelkaantumista. Tässäkin asiassa ennaltaehkäisy on keskeisessä asemassa. Haluaisin vielä valtiovarainministeriltä kysyä: millaisena näette tämän esityksen realistiset mahdollisuudet ennaltaehkäistä [Puhemies koputtaa] kotitalouksien velkaantumista? [Keskeltä: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-21T14:30:53,2022-06-21T14:32:04,Hyväksytty,1.1
2022_77_41,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Ja vielä edustaja Mäenpää, ja sen jälkeen ministerin vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_42,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari otti tämmöisen pohjalaisen viisauden esiin, että pitää elää siipiään myöden. Me perussuomalaiset ollaan käytetty pitkän aikaa sanontaa ""suu säkkiä myöden"". 
Edustaja Ranne nosti tuon valtion velkaantumisen. Minulle ihan oikeasti on kansalaisia tullut kysymään, miten ihmeessä valtio ottaa näin holtittomasti velkaa, lähtee mukaan kaikkiin tämmöisiin elvytyspaketteihin, joissa Italiaan jaetaan rahaa, ja me saadaan sieltä murto-osa itse takasin. Kyllä valtion pitäisi näyttää esimerkkiä. Ei tämä voi olla näin, että meidän verovaroillamme Italiassa tehdään pesuhuoneremonttia ilmaiseksi. 
Mutta, arvoisa ministeri, miten näette sen, että jos nuori aloittaa keräämään asuntosäästötilille rahaa — hän saattaa kerätä sinne vaikka 40 euroa kuukaudessa — ja sitten muutaman vuoden päästä tulee joku ongelma, hänellä on asuntosäästötili, ja jos hän joutuu hakemaan [Puhemies koputtaa] toimeentulotukea, niin silloin sosiaalitoimisto sanoo, että sinun pitää käyttää ensin asuntosäästötili tyhjäksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T14:32:05,2022-06-21T14:33:19,Hyväksytty,1.1
2022_77_43,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_44,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, edustajat, keskustelusta. Ensiksi vielä tiivistetysti periaatteellinen asia: pidän tärkeänä, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus haaveilla omistusasumisesta, oikeudesta omaan kotiin, jota voi pankki lainoittaa, ja luotamme lähtökohtaisesti siihen, että suomalainen pankkijärjestelmä asuntoluotottajana on vakaa ja toimii harkitusti ja perustellusti arvioiden kunkin luotonpyytäjän maksukykyä. Mutta varmistaaksemme tämän järjestelmän kestävyyden kaikissa olosuhteissa tämä esitys, joka reguloi myös lainsäädännöllä toimialaa, on perusteltu.
Hallituksessa ei ole tällä hetkellä suunnitelmia korkovähennysoikeuden palauttamisesta. Ymmärrän kyllä, että asia tulee ajankohtaiseksi nyt — niin kuin edustaja Grahn-Laasonen, valiokunnan puheenjohtaja, totesi, pitkän ajan jälkeen — kun nollakorkomaailmasta ollaan siirrytty aikaan, jossa EKP ja vastaavat toimijat, keskuspankit, korkoja nostavat. Siirrymme pikemminkin kohti normaalia, ja tämä on syytä luototuksessa ja maksukykyarvioissa ottaa yhä selvemmin huomioon. Sittenkin vielä, nyt nousseiden korkojen aikanakin, tilanne on verrattain matala. 
Täsmennykseksi kysymyksissä esiin nousseeseen henkilökohtaisten asuntoluottojen ja taloyhtiölainojen suhteeseen: Henkilökohtaisiin asuntoluottoihin saisi jatkossakin tehdä maksuohjelmamuutoksia. Niitä ei siis tultaisi rajoittamaan. Maksuvaikeuksien tai elämäntilanteiden muutosten johdosta lainat edelleenkin joustaisivat. Lisäksi pankit voisivat alun perinkin myöntää 30 vuotta pidempiä asuntoluottoja kymmenessä prosentissa luotonannostaan kullakin vuosineljänneksellä. Eli harkintavaltaa tässä on. Ja taloyhtiölainojen välttämättömät maksujärjestelyt olisivat edelleenkin mahdollisia myös lyhennysvapaakiellon voimassaoloaikana. 
Eli tähän on jätetty joustoelementtejä. Kysymys on perusperiaatteista, mutta harkintarajausta ja harkintavaltaa tässä jää luotonantajalle kuitenkin vielä monessa kohdin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-21T14:33:21,2022-06-21T14:35:21,Hyväksytty,1.1
2022_77_45,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_46,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskusteluun. Edustaja Essayah, edustaja Essayah poissa. Edustaja Aittakumpu, edustaja Aittakumpu poissa. Edustaja Marttinen on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_47,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Paikalla ollaan.
Tosiaan tämä hallituksen esitys on ollut pitkään täällä eduskunnassa keskustelussa, ja useaan otteeseen se on ollut myös lausuntokierroksella. Tämän tavoitteena on hillitä kotitalouksien velkaantumista, joka on kyllä kieltämättä asia, josta meidän täytyy puolueissa olla huolissaan. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneempia kuin mitä EU-maissa keskimäärin, mutta samaan aikaan täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että niiden toimenpiteiden, joilla vastataan siihen kasvaneeseen velkaantumiseen, täytyy olla täsmällisiä ja tehokkaita juuri ongelman ratkaisemiseen.
Herra puhemies! Tämä on se syy, minkä takia olemme kritisoineet voimakkaasti aikaisemmin tämän maan hallituksen valmistelua tämän lakiehdotuksen osalta. Se, mikä tänään jo aikaisemmin nousi esille keskustelussa, on se, että hallitus ja valtiovarainministeriö ja ‑ministeri esittivät aikaisemmin, että tämmöisenä uutena työkaluna otettaisiin käyttöön niin sanottu enimmäisvelkasuhde, joka taas rajoittaisi ihmisten asuntoluoton saantia, elikkä se perustuisi ihmisten vuotuisiin bruttotuloihin. Itseäni ainakin ihmetytti aikaisemmin tässä hallituksen valmistelussa se, että vaikka me nähdään kokonaisuudesta se, että ennen kaikkea siis kulutusluotot ovat se suurin ongelma, samoin myös taloyhtiölainat, mitä kautta sitten kotitaloudet ovat velkaantuneet, niin kuitenkin valtaosa näistä hallituksen esittämistä toimenpiteistä kohdistui nimenomaan tähän asuntoluoton antoon, ei niinkään näihin, sanotaanko, ongelmakohtiin, mitä olemme tuoneet esille.
No nyt sitten tämän enimmäisvelkasuhteen osalta täytyy todeta se, että myös talousvaliokunnalle toimitettiin hyvinkin kattavia asiantuntijalausuntoja siitä, miten tämä enimmäisvelkasuhteen käyttöönotto voisi johtaa siihen, että ensinnäkin nuorten lainansaanti vaikeutuisi kasvavilla kaupunkiseuduilla, ja se johtaisi myös siihen, että yhä useampi ihminen syrjäytyisi kokonaan asunto-omistusmarkkinoilta ja joutuisi siirtymään pysyvästi vuokra-asuntoasujaksi. Näin ollen minusta on hyvä asia, että hallitus on tässä nostanut käden pystyyn ja todennut, että virhe tuli tehtyä, ja tämä asia on jätetty tästä paketista kokonaan pois.
Sen sijaan, herra puhemies, pidän aivan perusteltuna sitä, että taloyhtiöiden lainanottoon ja siihen, paljonko taloyhtiö pystyy saamaan lainarahoitusta, on tulossa tiettyjä kiristyksiä. Se on aivan oikein, kuten myös se, että näihin niin sanottuihin lyhennysvapaisiin vuosiin tullaan puuttumaan. Oikeaan suuntaan ollaan siis menty, ja ennen kaikkea hienoa, että tästä esityksestä on saatu pois nämä pahimmat epäkohdat, mitä olemme aikaisemmin pitäneet paljon täällä esillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-21T18:14:29,2022-06-21T18:17:39,Hyväksytty,1.1
2022_77_48,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Edustaja Werning, edustaja Werning poissa. Edustaja Hoskonen, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_49,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että tästä ylivelkaantumisesta puhutaan ja myös tehdään konkreettisia toimenpiteitä sen hillitsemiseksi. Hallitushan on jo toteuttanut monia esityksiä, jotka koskevat sitä. Esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja on lyhennetty, sitten tämä positiivinen luottorekisteri on tällä hetkellä täällä, sitten meillä tätä pikavippilainsäädäntöä muutetaan markkinoinnin ja korkokaton osalta eli tätä korkokattoa lasketaan, sitten tätä sosiaalista luottoluototusta on lisätty. Meillä on talous‑ ja velkaneuvontaan budjetissa lisätty määrärahaa ja ylipäätänsä ylivelkaantumisen ehkäisemiseen. Nämä ovat myös ehkä niitä sosiaalisia keinoja, jotka ovat välttämättömiä ja tärkeitä.
Sitten tähän itse esitykseen, mikä ei suoranaisesti koske tätä mutta tähän kuitenkin liittyy: Pidän myös hyvänä, että näihin asuntoyhtiöitten lainoihin tulee tiettyä sääntelyä ja niitä katsotaan, mutta enemmän olen huolestunut, että esimerkiksi isoissa kaupungeissa — itse tulen Tampereelta, tai jos mietitään pääkaupunkiseutua — asuntojen hinnat ovat todella kalliita, ja jos mietin nuoria ihmisiä, jotka haluavat ostaa asunnon, niin heillä kaikilla tulisi kuitenkin olla siihen oikeus ja mahdollisuus. Jollain tavalla omassa tuttavapiirissäni ja tietysti keskusteluissa yleensäkin tämä korkojen nousu on varmasti semmoinen, joka myös puhututtaa ja osin myös pelottaa. Mielestäni hallituksenkin tulee tämän lainsäädännön lisäksi pohtia muita toimia, sillä mikäli korot nousevat oman asunnon kohdalta, niin esimerkiksi tätä korkovähennysoikeuden kasvattamista haastaa mahdollinen korkojen nousu. Eli meidän täytyy joka sektorilla toimia myös niin, että ihmisillä on mahdollisuus ostaa koti ja lyhentää lainaa ja rakentaa sitä kautta sitä omaa kotia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T18:17:50,2022-06-21T18:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_77_50,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_51,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 101/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa aiemmin, kun tätä asiaa käytiin läpi ministerin läsnä ollessa, ministeri sanoi, että suomalaisilla pitäisi olla lupa unelmoida omistusasunnon hankinnasta. No, onhan suomalaisilla lupa unelmoida lottovoitostakin, eli se, että on lupa unelmoida jostain, ei ole vielä kovin suuri lupaus ministeriltä siihen nähtynä, kun hieman vihjaisin siihen suuntaan, että olisin voinut esittää vaikkapa keinoja niiden asuntojen hintojen alentamiseksi, eli miksi ollaan tässä tilanteessa, että ihmiset sitä velkaa joutuvat ottamaan? 
Kuten sanoin, ihmiset eivät ota velkaa huvikseen. He eivät ota satoja tuhansia euroja vastuulleen, jollei heidän ole pakko ottaa satoja tuhansia euroja vastuulleen, mutta kun ne asunnot kasvukeskuksessa ovat niin kalliita, niin tämä johtaa tähän tilanteeseen ja velkaantumiseen ja myös siihen käytännön ongelmaan, että kun se velka on niin valtava, satoja tuhansia euroja, niin jollakin se pitää taata, ja jollei ihmisellä ole muuta omaisuutta, millä taata, niin sitten mennään tähän, että on näitä yhtiölainoja. Ja jos yhtiölainan ottamiseen vaaditaan 40 prosentin oma vakuus, niin eipä se helposti onnistu, jos asunnon arvo on vaikkapa laskennallisesti miljoona euroa, se olisi 400 000–500 000, jolla ei vielä kovin kummoista perheasuntoa välttämättä Helsingistä tai pääkaupunkiseudulta saa, niin 200 000. Kenellä on sellaisia rahoja laittaa asunnon pantiksi?
Painottaisinkin sitä, että näissä pitäisi pyrkiä tilanteeseen, jossa toisaalta saadaan pois asuntosijoittajien kikkailut, eli ei voi olla niin, että tällaisilla lainajärjestelmillä, joita yhteiskuntakin jollain tapaa tukee ja pönkittää, hankitaan rahaa asuntosijoittajien rahapusseihin. Näin ei saa olla, että näillä taloyhtiön veloilla kikkaillaan. Mutta taas toisesta päästä ei voi olla niin, että taloyhtiöt asetetaan mahdottomaan tilanteeseen, etteivät ne voi tehdä remontteja, tai ihmisiä asetetaan mahdottomaan tilanteeseen, etteivät he pysty hankkimaan asuntoja. Eli näiden esitysten todellisia vaikutuksia ihmisten käytännön elämään pitäisi seurata nykyistä paremmin. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T18:20:13,2022-06-21T18:22:19,Hyväksytty,1.1
2022_77_52,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_53,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan yrittäjän eläkelakiin lisättäväksi säännös työtulon säännöllisestä seurannasta ja seurannassa noudatettavasta työtulon tarkistamisen menettelystä eläkeyhtiöissä. Esityksellä parannetaan yrittäjien eläketurvaa ja YEL-työtuloon perustuvaa muuta sosiaaliturvaa.
Säännöllisen seurannan ja tarkistamisen johdosta yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain edellyttämää työtulon tasoa koko yritystoiminnan ajan. Yrittäjän työtulon määrittelemisen perusperiaate ja työtulon määritelmä säilyisivät entisellään. Uudistuksen myötä eläkeyhtiöille tulee velvollisuus tarkistaa yrittäjälle vahvistettu työtulo kolmen vuoden välein. Samalla täsmennetään yrittäjän eläkelain sääntelyä työtulon määrittämisessä käytettävistä tiedoista, jotta työtulon arviointi käytännössä olisi eri eläkeyhtiöissä nykyistä yhdenmukaisempaa.
Työtuloa vahvistettaessa käytettävä palkka tai korvaus määräytyisi tilastoista saatavan yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkan perusteella. Tämän lisäksi eläkeyhtiön on otettava huomioon muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Yrittäjällä on aina mahdollisuus antaa eläkeyhtiölle edellä kuvattua tietoa ja selvityksiä yritystoimintaansa koskien. Työtulon vahvistaminen on kuitenkin työeläkeyhtiön tehtävä, ja sillä on velvollisuus selvittää asiaan liittyvät seikat ja hankkia kaikki tarpeelliset tiedot ratkaisuaan varten.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi täsmennettäväksi työtulon vahvistamispäätöksen perustelujen sisältöä koskevaa sääntelyä sekä toimeenpanon ajantasaisen tietojensaannin sääntelyä. Samalla esitetään jatkettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämisestä annetun lain voimassaoloaikaa.
Arvoisa puhemies! Esityksellä pyritään vähentämään alivakuuttamista. Alivakuuttamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa yrittäjän vahvistetun työtulon taso ei vastaa hänen työpanoksensa arvoa, kuten yrittäjän eläkelain mukaan on tarkoitus. Alivakuuttaminen on viime vuosina lisääntynyt. Finanssivalvonta on kiinnittänyt huomiota siihen, että eläkelaitosten toiminta työtulon määrittelyssä ei ole vastannut lakeja ja ohjeita, minkä seurauksena yrittäjien vahvistetut työtulot eivät lisääntyvissä määrin vastaa tasoa, jossa niiden lain mukaan tulisi olla. Tästä syystä sääntelyä on syytä tarkentaa.
Hallitusohjelman mukaan selvitetään keinoja yrittäjien sosiaaliturvan eri tulomuotojen toimivaan yhteensovittamiseen ja eläketurvan parantamiseen. Tämä esitys tulee vähentämään alivakuuttamista ja siten osaltaan parantamaan yrittäjien eläketurvaa ja YEL-työtuloon perustuvaa sosiaaliturvaa.
Työtä yrittäjien eläketurvan parantamiseksi ja alivakuuttamisen vähentämiseksi riittää. Olen iloinen, että tästä tarpeellisesta muutoksesta löytyi yhteisymmärrys työmarkkinakeskusjärjestöjen ja yrittäjien edustajien kanssa ja tämä asia etenee nyt eduskuntaan.
Esitykseen liittyvät lait ehdotetaan tulevan voimaan 1.1.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-21T14:35:52,2022-06-21T14:39:07,Hyväksytty,1.1
2022_77_54,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_55,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia ministerille lain esittelystä.
Ministerin esille nostama alivakuuttaminen on valitettavan yleistä yrittäjien keskuudessa, vaikka nykyisetkin YEL-säännökset mahdollistavat sen, että esimerkiksi aloittava yrittäjä pystyy laskemaan noin parillakymmenellä prosentilla näitä yrittäjävakuutusmaksuja, ja toisaalta tätä alennettua kautta on mahdollisuus pitää voimassa muutaman vuoden — muistaakseni neljän vuoden ajalta. Mutta on selvää, että suuri riski sisältyy siihen, että yrittäjä ei maksa itsellensä tarpeeksi yrittäjäeläkettä. Ja tietysti aloittavan yrittäjän kohdalla tämä riski on erityinen, koska varmasti siinä tilanteessa on paljon muitakin rahareikiä ja ensimmäisenä eivät ehkä ne eläkevuodet siinnä takaraivossa, kun sitä yritystoimintaa aloittaa.
Pidän tärkeänä sitä, että tässä lähdetään työeläkevakuutusyhtiöiden puolelta tähän säännölliseen työtulon tarkistamiseen ja myöskin sitten siihen, millä tavalla tämä laskentasääntö on toteutettu, ja tämä varmasti omalta osaltaan on ennalta ehkäisemässä tätä alivakuuttamista. Kuitenkin ajattelen, että noin kaiken kaikkiaankin meillä sosiaaliturvassa olisi tärkeää, että yrittäjän asema olisi parempi kuin mitä se tällä hetkellä on. Ja erityisesti nyt puhun niistä monista nuorista, jotka aloittavat niin sanotun kevytyrittäjyyden — vaikka sellaista ei virallisesti ole olemassakaan, mutta joille siis yrittäjyys on vaihtoehto sille, että he tekisivät palkkakortilla työtä tai sitten niin, että heillä olisi erilaisia toimeksiantosuhteita.
Toivonkin — niin kuin ministerin kanssa tänään on keskusteltu tästä sosiaaliturvakomitean työstä — että kun siellä keskustellaan näistä niin sanotuista epätyypillisistä työsuhteista ja niihin liittyvistä sosiaalivakuutuksen haasteista, niin samassa yhteydessä keskustellaan taiteilijoiden, urheilijoiden ja myöskin näiden yrittäjien ja erityisesti aloittelevien yrittäjien ja yksinyrittäjien sosiaaliturvan kokonaisuudesta. Ja tietysti tässä korona-aikanahan me nähtiin, että aika nopsaan saatiin aikaiseksi lainsäädäntö yrittäjien työttömyysturvasta, jota aikaisemmin pidettiin lähestulkoon mahdottomana, ja täytyy toivoa, että nyt korona-aika olisi sillä tavalla saanut uudestaan ajattelemaan tätä yrittäjyyttä, siihen liittyviä riskejä, mutta myöskin sitten sitä yhteiskunnan turvaverkkoa, joka mielestäni tällä hetkellä on yrittäjien kohdalla liian heikko. Toivonkin, että ministeri jatkaa tässä työssään näihin asioihin paneutumista jäljellä olevalla hallituskaudella, että saataisiin vielä tähän yrittäjien sosiaaliturvaan, työttömyysturvaan ja eläketurvaan tulevia parannuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-21T14:39:08,2022-06-21T14:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_77_56,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_57,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittänyttä ei laiteta eli soimata. Tämä pitää paikkansa vielä tänäkin vuonna, 2022. Yrittäjyys ja yrittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä koko yhteiskunnalle. Keskustalle oli ja on edelleen kynnyskysymys hallituksessa se, että yrittäjän asemaa parannetaan ja että yrittäjien sosiaaliturvaa myöskin kehitetään. Nämä ovat kirjattuina hallitusohjelmaan ja tätä ja näitä kirjauksia on toteutettu, ja tämä hallituksen esitys on yksi tärkeä osa yrittäjien sosiaaliturvan parantamista.
Arvoisa puhemies! Miksi yrittäjyys on niin tärkeää? Yritykset luovat uutta toimintaa Suomeen, ne luovat työtä, antavat mahdollisuuksia työhön, tuovat verotuloja, antavat ihmisten elämään merkitystä. Yrittäjyyteen kannattaa kannustaa.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjien eläkelain toimeenpanoa sekä turvata yrittäjän työuran aikaisen toimeentulotason kohtuullinen säilyminen eläkkeellä ja turvata yrittäjille työuran aikaisen sosiaaliturvan tasoa.
Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen tästä hallituksen esityksestä ja uskon, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa otamme tarkasti asiantuntijalausuntojen huomiot esiin ja käymme ne läpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-21T14:42:14,2022-06-21T14:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_77_58,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_59,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä tavoite parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa yritystoiminnan aikana. Esitetyillä muutoksilla YEL-vakuutettujen työtulot saadaan vahvistettua tasolle, jolla varmistetaan yrittäjille työuran aikaiseen tulotasoon nähden riittävän lakisääteisen työeläketurvan karttuminen ja kohtuullinen eläkeaikainen toimeentulo. Lakiesityksen tarkoitus on varmistaa yrittäjän työuran aikaisen sosiaaliturvan taso, koska monien etuuksien taso määräytyy YEL-työtulon perusteella tilanteessa, jossa yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi tai yrittäjä joutuu ennalta-arvaamattomista syistä lopettamaan yritystoiminnan ennen eläkeikää. Olisi perusteltua huolehtia siitä, ettei yrittäjä ja hänen mahdollinen perheensä jää heikompaan asemaan kuin vastaavassa tilanteessa työntekijänä toiminut jäisi. Yrittäjäksi ryhtymisen ei pitäisi tarkoittaa myöskään sitä, että yrittäjä jää yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle, jos yritys menee nurin.
Arvoisa puhemies! Tavoite siitä, että yrittäjät eivät kilpailisi epärealistisen alhaisilla YEL-maksuilla, koska se heikentää heidän eläketurvaansa tulevaisuudessa, on sinänsä kannatettava. Samalla kuitenkin on huomattava, että jo esityksen perusteluissa viitatuissa tutkimuksissa on todettu, että hiljattain perustetuissa yrityksissä pienet pakolliset eläkemaksut lisäävät sekä yrityksen liikevaihtoa että palkkakuluja. Samoin on huomattava, että yrittäjän oma selvitys hänen työpanoksensa arvosta yhtiössä on saatettu eläkeyhtiöissä sivuuttaa. Näistä syistä olisi perusteltua, että yritystoiminnan alkuvaiheessa yrittäjän oman työpanoksen arvo voitaisiin arvioida matalammaksi kuin alan mediaanipalkka tai yrittäjän työpanos jo pidempään toimineissa saman alan yrityksissä, kun yrittäjä on vasta aloittelemassa toimintaansa eikä hänellä välttämättä ole vakiintunutta asiakaskuntaa.
Eläketurvan lisäksi yrittäjän sekä hänen perheensä muuta sosiaaliturvaa suhteessa työntekijöihin olisi perusteltua arvioida uudelleen. Jos yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi tai yrittäjä joutuu ennalta-arvaamattomista syistä lopettamaan yritystoimintansa ennen eläkeikää, olisi perusteltua huolehtia siitä, ettei yrittäjä ja hänen mahdollinen perheensä jää heikompaan asemaan kuin vastaavassa tilanteessa työntekijä jäisi. Vaikka yrittäjyyteen kuuluukin yrittäjäriski, yrittäjäksi ryhtymisen ei pitäisi tarkoittaa sitä, että yrittäjä jää yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle, jos yritys menee nurin. Täytyy kuitenkin muistaa, että se yrittäjä on se, kuka palkkaa niitä työntekijöitä — jos ei ole yrittäjiä, ei ole työntekijöitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T14:43:52,2022-06-21T14:46:53,Hyväksytty,1.1
2022_77_60,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_61,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on todellakin yrittäjien eläketurvan parantaminen, ja kyseessä on erittäin tervetullut ja tärkeä esitys. Keinoja yrittäjän eläkejärjestelmän uudistamiseen on etsitty usean vuoden ajan, ja tällä esityksellä pyritään korjaamaan nyt kiireellisempänä toimena viime vuosina lisääntynyttä alivakuuttamista. Eli yrittäjän työtulon taso ei aina vastaa voimassa olevan lain edellyttämällä tavalla yrittäjän työpanoksen arvoa. Tämä heikentää luonnollisesti yrittäjän eläketurvaa ja näin ollen varautumista omaan tulevaisuuteen. Onkin tärkeää, että yrittäjille kertyy eläkevakuutusmaksujen perusteella työeläkettä aivan samoin perustein kuin kertyy myöskin palkansaajalle.
Nyt tarkoituksena olisi säätää yrittäjän eläkelaissa työtulon säännöllisestä seurannasta ja työtulon tarkistamisesta, jolloin yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain edellyttämää työtulon tasoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että eläkelaitoksille tulisi velvollisuus tarkistaa yrittäjälle vahvistettu työtulo kolmen vuoden välein. Säännöllinen tarkistus pitäisi nykyistä paremmin yrittäjän työtulon todellisuutta vastaavalla tasolla. Nyt esitettävillä muutoksilla ei kuitenkaan vaikuteta säännöksiin, joiden mukaan itse eläke määräytyy. 
On selvää myös, että valtion osuuden YEL-järjestelmän rahoituksesta pienentyessä vastaavasti yrittäjän kustannukset eläketurvan järjestämisestä kasvavat. Kuten todettu, perimmäisenä tarkoituksena on, että yrittäjät kykenisivät varautumaan riittävästi tulevaisuuteen ja alivakuuttaminen vähenisi. Totesin aikaisemmin, että yrittäjän eläkelakia on pyritty muuttamaan jo pitkään ja löytämään ratkaisuja yrittäjän paremman eläkejärjestelmän kehittämiseksi. Nyt kun ministeri Sarkkinen on paikalla, niin kysyisinkin: millä aikataululla sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa laajempaa yrittäjän eläkejärjestelmän kehittämistä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-06-21T14:46:54,2022-06-21T14:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_77_62,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_63,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä yrittäjien eläkkeistä puhuttaessa itse asiassa jo tuo koko sana ”alivakuuttaminen” kuulostaa mielestäni varsin ylimieliseltä. Kun yrittäjien kanssa keskustelee, niin tulee monesti sellaista palautetta, että YEL-maksut minimoidaan tarkoituksella, koska niiden ei katsota hyödyttävän määränsä verran sen eläkkeen muodostumiseen sitten, kun joskus jonain kauniina päivänä kenties se eläke tulee, vaan yrittäjä saattaa katsoa, että hänellä ei siinä tilanteessa ole varaa niitä maksuja maksaa, ei sen enempää kuin on pakko, tai sitten voi kuvitella tai ainakin ajatella saavansa niille rahoille paremman tuoton joistain muista sijoituksista, ja ainakin oman arvioni mukaan saattaa olla siinä hyvinkin oikeassa. Tuntuu olevan asenteena se, että yrittäjän pitäisi itse maksaa jokaista penniä myöten oma sosiaaliturvansa, kun muiden sosiaaliturvan maksaa yhteiskunta — kuka muu sitten on yhteiskunta kuin ne yrittäjät, jotka maksavat veroja, viime kädessä?
Tilanne on tällainen, ja yhteiskunnan ratkaisu tähän asiaan on sitten se, että rajoitetaan yrittäjien vapautta maksaa sellainen maksu kuin he katsovat kykenevänsä maksamaan. Eli kun kiristetään ruuvia entisestään ja vähennetään yrittämisen edellytyksiä, niin en tiedä, onko tämäkään oikein hyvä ratkaisu tässä tilanteessa, kun pitäisi jotenkin löytää keinoja, että yrittäminen olisi vaihtoehto useammille ihmisille kuin aikaisemmin. Työmarkkinat ovat muuttuneet sellaisiksi, että yrittäjyyttä tarvittaisiin. Monilla seuduilla pienyrittäjyys on todella huonossa jamassa, joten jos sitä entisestään tiukennetaan tällaisilla tiukennetuilla ehdoilla, niin ihmettelenpä, mistä ne työpaikat tähän maahan syntyvät. Mutta eipä se tunnu tälle hallitukselle muutenkaan ongelma olevan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T14:49:04,2022-06-21T14:50:40,Hyväksytty,1.1
2022_77_64,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_65,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämän hallituksen esityksen tavoitteena on saada yrittäjien eläkemaksut vastaamaan paremmin sitä heidän tekemäänsä työpanosta ja, niin kuin täällä on käyty keskustelua tästä alivakuuttamis-termistä, huolehtia siitä, että yrittäjien eläketurva on riittävä koko sen heidän työuransa ajan.
Herra puhemies! Nyt kun tämä esitys on täällä käsittelyssä, niin minusta olisi tärkeää myös käydä paljon laajempaa keskustelua yrittäjien eläketurvasta. Ainakin yksi ryhmä yrittäjissä, jotka kokevat tämän tilanteen hyvin vaikeana, on ennen kaikkea siis pienyrittäjät. 
Tässä vastaani tuli Satakunnasta tapaus, jossa eläkkeelle jäänyt pienyrittäjä, kauppias, oli kymmeniä vuosia tehnyt työtä, elättänyt itsensä ja perheensä, ja kun hänen jäädessään eläkkeelle toimittaja kysyi, mitä hän aikoo nyt sitten tehdä eläkkeellä, niin hän sanoi, että hänen on pakko jatkaa työntekoa, sillä hänen saamansa eläke ei riitä käytännössä siihen, että hän voisi eläkeläisenä maksaa elämisensä, asumisensa, välttämättömät laskut, ruoan, lääkkeet. Jos ajatellaan kuitenkin, että tämä henkilö, herra, oli kymmeniä vuosia elättänyt itsensä ja tehnyt siten, miten me toivomme, että yhteiskunnassa ihmiset tekevät — siis töitä, yrittämistä — ja löytänyt sen oman tiensä eteenpäin, niin tuntuu todella väärältä. Meillä on Suomessa paljon myös tapauksia, että jäädessään eläkkeelle nämä pienyrittäjät joutuvat toteamaan, että ne heidän vuosikymmenten aikana maksamansa eläkemaksut eivät tosiasiassa riitä siihen, että he pystyisivät saamaan riittävän eläkkeen sitten taas vastaavasti eläkkeelle jäädessään.
Tätä asiaahan on, herra puhemies, myös paljon selvitetty, ja nimenomaan keskeinen syy tämän taustalla on se, että monet yrittäjät ja pienyrittäjät sanovat suoraan, että heillä ei ole varaa maksaa korkeampia eläkemaksuja. Silloin me tulemme siihen kysymykseen, miten me teemme Suomesta kannustavamman maan yrittämiseen ja myös sellaisen maan, jossa tosiasiassa yrittäjillä on mahdollisuus läpi työuransa maksaa sellaisia eläkemaksuja, jotka myös turvaavat heille riittävän eläkkeen sitten, kun he jäävät eläkkeelle.
Täällä jo edustaja Viljanen kysyi ministeriltä aivan oikean kysymyksen: mihin toimenpiteisiin ja millä aikataululla hallitus ryhtyy, jotta tämä YEL-järjestelmä vastaisi paremmin näihin yrittäjien tarpeisiin, ja mihin muihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta yrittäjyys ja pienyrittäjyys olisivat Suomessa nykyistä kannattavampia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-21T14:50:41,2022-06-21T14:53:41,Hyväksytty,1.1
2022_77_66,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Ja edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_67,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksella on todella hyvät tavoitteet, tämä on hyvä esitys. Tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa, tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, turvata yrittäjän työuran aikaisen toimeentulon tason kohtuullinen säilyminen eläkkeellä ja turvata yrittäjille työuran aikainen sosiaaliturvan taso.
Arvoisa puhemies! Olen toiminut 30 vuotta yrittäjänä ja tiedän omakohtaisesti haasteet siellä yrittäjyyden alkuaikana. Tiedän sen, että kun on tiukka talous, niin tulee kiusaus säästää juuri siitä omasta eli säästää siitä YEL-maksusta ja tätä kautta totta kai säästää sitten myös omasta eläketurvasta. Tosin monesti on siellä yrityksen alkuvaiheessa se tilanne, että ei ole kyllä rahaakaan maksaa niitä eläkemaksuja, ja moni yrittäjä on ollut tässä vähän niin kuin pakkoraossa.
Minulla on muutama asia, mihin haluaisin kiinnittää tässä erityisesti huomiota.
Ensimmäinen on se, että tämä muutoshan tulee aika nopeasti voimaan, eli jos oikein ymmärsin, se tulisi 1.1.23. Tiedän sen yrittäjän hektisen arjen, että siellä ei hirveästi ole aikaa seurata erilaisia lakiuudistuksia, ja pitäisin erittäin tärkeänä, että tiedotettaisiin sitten laajasti yrittäjäkentälle siitä, että tämmöinen uudistus on tulossa, ja ennen kaikkea siitä, jos tästä on tulossa sitten lakisääteisesti muutoksia niihin eläkemaksuihin, niin että yrittäjät tietäisivät varautua tämmöisiin tulossa oleviin muutoksiin. Aika on varsin haastava, maailman tilanne on epävarma, ja myös monessa yrityksessä eletään sumuverhon sisällä. Kaikki tämmöiset uudistukset, mitkä tuovat maksuja tullessaan, saattavat olla haastavia sille yritykselle, ja juuri tästä syystä tästä asiasta olisi syytä tiedottaa nyt varhaisessa vaiheessa.
Yrittäjän eläkelaki on varmasti keskeisin yrittäjän eläke- ja muuhun sosiaaliturvaan vaikuttava säädös, ja jos oikein ymmärsin, niin tämä laki valmisteltiin virkamiestyönä siellä ministeriössä — tämä ei tainnut olla lausuntokierroksella. Tämä lausuntokierros on juuri se, mikä mahdollistaa tämmöisen kansalaiskeskustelun ja julkisen keskustelun asiasta, ja nyt kun tätä keskustelua ei käyty, niin tämäkin saattaa omalta osaltaan vaikuttaa sitten siihen, että yrittäjät eivät tiedä tästä uudistuksesta. Sitä suuremmalla syyllä sitten painottaisin sitä, että tiedottamista ei voida nyt liikaa tehdä.
Sitten yksi asia vielä: Tässä esitysluonnoksessa ei ehdoteta muutoksia vakuuttamisen rajoihin, ja tämähän tarkoittaa siis sitä, että jatkossakin tämän pakollisen YEL-vakuutuksen piirissä on myös sellaista yritystoimintaa, jonka vakuuttaminen ei itse asiassa hyödytä ollenkaan näitä vakuutettuja yrittäjiä, vaan he saattavat tavallaan päätyä rahoittamaan sitten muitten vakuutuksia. Toivoisinkin, että seuraavassa vaiheessa sitten, mikäli näitä uudistuksia viedään eteenpäin — niin kuin täällä viitattiinkin, varmaan tulee tarkastella jatkossakin yrittäjän eläketurvaa, sitä, kuinka sitä voitaisiin kohentaa — myös näitä vakuuttamisvelvollisuuden alarajoja tulisi tarkastella ja sitten katsoa, että ne olisivat semmoisella tasolla, että tämmöistä riskiä ei jatkossa olisi.
Kaiken kaikkiaan, kuten totesin alussa, [Puhemies koputtaa] erittäin hyvä tavoite tässä hallituksen esityksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-06-21T14:53:42,2022-06-21T14:56:48,Hyväksytty,1.1
2022_77_68,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Edustaja Räsänen, edustaja Räsänen on poissa. — Edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_69,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meistä kaikki varmasti tunnistavat sen, että yrittäjän pitkän elämäntyön jäljet eivät parhaalla mahdollisella tavalla korreloidu tilanteessa, jossa henkilö siirtyy täysin palvelleena eläkkeelle — tässä mielessä myös jaan edustaja Marttisen mainitseman esimerkin. Syitä on totta kai monia, mutta annan kyllä arvoa sille, että hallitus esityksellään tätä epäkohtaa osaltaan myös korjaa. Esityksen tavoitteet tässä kohdin ovat kunniakkaat ja myös yrittäjien uraa arvostavia: tavoitteena on siis parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työn arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että myös toiminnan jatkuessa, samalla totta kai myös turvata yrittäjän työuran aikaisen toimeentulon tason kohtuullinen säilyminen myös eläkkeellä ja turvata yrittäjälle työuran aikaisen sosiaaliturvan tasoa.
Puhemies! Kiitän hallitusta ja myös vastaavaa ministeriä yrittäjien aseman puolustamisesta ja myös elämäntyön arvostamisesta. Yrittäjien aseman kehittäminen ja vahvistaminen on toki edelleen kesken eikä esityskään ole kaikilta osin kattava, eli työtä kyllä riittää jatkossakin, mutta kyllä, tämä on askel oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-21T14:56:54,2022-06-21T14:58:47,Hyväksytty,1.1
2022_77_70,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_71,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksen tavoitteena oleva yrittäjien YEL-maksujen nostaminen on monimutkainen kysymys. Yhtäältä on selvää, että yrittäjän itsensäkin etu pitkällä tähtäimellä on, että hänen eläketurvansa muodostuu riittäväksi. Samoin on selvää, että kilpailun näkökulmasta on perusteltua, ettei yksittäisille yrityksille pidä antaa kilpailuetua sillä perusteella, että yrittäjä polkee kustannuksia laskeakseen omaa eläketurvaansa.
Monimutkaisempi kysymys on kuitenkin aloittavien yrittäjien kohdalla. Oman yrityksen perustaminen on sijoitus tulevaisuuteen, eikä tuottoja ole odotettavissa yleensä välittömästi vaan vasta vuosien työn tuloksena. Kuten perusteluista jo käy ilmi, monet yrittäjät tässä tilanteessa pitävät ihan perustellusti tärkeämpänä sitä, että yritystoiminta lähtee kunnolla käyntiin. Tällöin yrittäjä ei välttämättä nosta yrityksestä itselleen palkkaa enempää kuin välttämätöntä vaan pitää tuotot yrityksessä ja käyttää ne yritystoiminnan kehittämiseen ja työtekijöiden palkkaamiseen. Tämä näkyy esityksessä viitatussa tutkimuksessakin, jossa todetaan, että pienimmät pakolliset vakuutusmaksut lisäävät nuorten yritysten liikevaihtoa 11 prosentilla ja palkkakuluja 6 prosentilla. 
En näkisi, että tämä ilmiö on sinällään negatiivinen, vaan on pikemminkin tavoiteltavaa, että yritys kasvaa ja palkkaa lisää työntekijöitä — se on kansantaloudenkin etu. Tässä tilanteessa olisikin syytä huomata, että vertailukohtana mainitulla saman alan työntekijällä, jonka mediaanipalkan mukaan esityksessä YEL-tulo vahvistettaisiin, ei ole vastaavia syitä panostaa oman kuukausipalkkansa sijasta yrityksen toiminnan ja sitä kautta pitkän tähtäimen arvon kehittämiseen. Yrittäjä voi saada huomattavasti suuremmat kokonaistulot yrityksestään vaikkapa 20 tai 30 vuoden aikajänteellä, jos ei nosta yrityksestään ensimmäisten viiden vuoden aikana korkeasti koulutetun asiantuntijan palkkaa vaan juuri sen verran, että tulee sillä toimeen. Tämä näkökulma pitäisi ehdottomasti huomioida myös vakuutusmaksujakin määrättäessä. Jos raha on käytetty yritystoiminnan kehittämiseen eikä nostettu yrittäjän omana palkkana, sen ei pidä olla asia, josta yrittäjää pitää rangaista.
Arvoisa herra puhemies! Kun hallitus on huolissaan yrittäjän eläketurvasta, haluaisin muistuttaa, että yrittäjän sosiaaliturvaan yleisemmin liittyy monia epäkohtia. Kun inflaatio kasvaa kohisten ja taantuma häämöttää nurkan takana, olisi perusteltua arvioida yrittäjän sekä hänen perheensä muuta sosiaaliturvaa suhteessa tavallisiin työntekijöihin uudelleen. Vaikka yrittäjyyteen kuuluukin yrittäjäriski, yrittäjäksi ryhtymisen ei pitäisi tarkoittaa sitä, että yrittäjä jää perheineen yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle, jos yritys menee nurin. Jos yritystoiminta osoittautuu kannattamattomaksi tai yrittäjä joutuu ennalta-arvaamattomista syistä lopettamaan yritystoimintansa ennen eläkeikää, näkisin perusteltuna huolehtia siitä, etteivät yrittäjä ja hänen perheensä jää heikompaan asemaan kuin vastaavassa tilanteessa työntekijänä toiminut jäisi. Tämä liikkuu monella varmasti mielessä, kun miettii, perustaisiko yrityksen vai olisiko sittenkin kannattavampaa jatkaa tavallisena työntekijänä.
Nyt haluaisin kysyä vielä tähän loppuun: hyvä hallitus, oletteko valmiita hoitamaan yrittäjien ja heidän perheidensä sosiaaliturvan kuntoon, niin ettei yrittäjäksi ryhtyminen ole kenellekään kohtuuton riski eikä Suomi menetä siksi yhtään hyvää yritysideaa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-06-21T14:58:53,2022-06-21T15:01:58,Hyväksytty,1.1
2022_77_72,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Kiitos. — Ja ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_73,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensinnäkin eduskunnalle hyvin asiallisesta ja vilkkaasta keskustelusta äärettömän tärkeän aiheen ympärillä. Tämän esityksen tavoitteena on tosiaan ensinnäkin yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan varmistaminen ja vahvistaminen, ja kuten tiedämme, moni sosiaaliturvaetuus on sidottu YEL-työtuloon, toiseksi yhdenvertaisuuden lisääminen yrittäjien välillä sekä eri työnteon muotojen välillä, ja kolmanneksi tavoitteena on hillitä myös valtion YEL-järjestelmään menevien kulujen kasvua. Näemme, että viimeisten 10—15 vuoden aikana valtion osuus YEL-järjestelmän rahoituksesta on erittäin nopealla tahdilla kasvanut. 
Tämä esitys on kohtalaisen pieni mutta kuitenkin tärkeä muutos, joka terävöittää yrittäjien eläkelain toimeenpanoa, erityisesti kun jatkossa tulee tämä säännöllinen jatkotarkastelu kolmen vuoden välein yritystoiminnan jatkuessa. 
Yrittäjien alivakuuttaminen vaikuttaa siis tilastojen mukaan selkeästi viime vuosina lisääntyneen, ja myös Finanssivalvonta on kiinnittänyt tähän ilmiöön huomiota, joten näen kyllä välttämättömänä tämän sääntelyn täsmentämisen ja sen varmistamisen, että eläkelain mukainen toimeenpano tapahtuu. 
Tätä asiaa on valmisteltu kyllä pitkään työryhmässä, ja siinä ovat olleet mukana työmarkkinaosapuolet ja myös yrittäjien edustaja, ja olen erittäin tyytyväinen, että nyt tästä asiasta saavutettiin siinä työryhmässä yhteisymmärrys pitkän pitkän valmistelun jälkeen.
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua myös laajemmin yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvasta, ja se onkin laajempi kokonaisuus kuin vain tämä yksi esitys. Näen, että yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan tulisi olla mahdollisimman yhdenmukainen muiden työntekijöiden sosiaaliturvan kanssa, eli että yrittäjien ja palkansaajien sosiaali- ja eläketurva olisi mahdollisimman yhdenmukainen ja myös mahdollisimman helposti yhteensovitettava. Me tiedämme, että tässä on vielä paljon tekemistä, jotta tämä varmaankin jaettu tavoitetila saavutettaisiin, ja siten jatkotyötä tarvitaan niin ministeriössä kuin sosiaaliturvakomiteassa kuin sitten työmarkkinaosapuolten ja yrittäjien edustajien kanssa. 
Yrittäjien sosiaaliturvassa on tosiaan muutakin jatkokehittämistä, ja näen kyllä tärkeänä, että myös tämä korona-aikana käytössä ollut yrittäjien väliaikainen oikeus työmarkkinatukeen analysoitaisiin huolellisesti ja käytäisiin siitä ihan kunnon poliittinen keskustelu ja vedettäisiin johtopäätökset, olisiko se sellainen pysyvä muutos, mikä Suomessa haluttaisiin tehdä. Se tietenkin lisää kuluja, mikä on tunnustettava ja tunnistettava, mutta toivon kyllä, että tämmöinen analyysi tehtäisiin. 
Jos puhutaan laajemmasta YEL-uudistuksesta, näen, että sen paikka on sitten tällaisen mahdollisen seuraavan laajemman eläkeuudistuksen yhteydessä. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-06-21T15:02:01,2022-06-21T15:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_77_74,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,Kiitos. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_75,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4. käsittelyä. — Edustaja Juuso poissa, edustaja Lohi poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_76,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä (HE 56/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 1/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia, joka koskee tasavallan presidentin perustuslain 77 §:n 2 momentin perusteella vahvistamatta jättämää hallituksen esityksen HE 56/2022 vp pohjalta hyväksyttyä lakia lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_77,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 12/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskusteluun, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_78,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi — pahoittelen, että tämä esittelykin on hieman pitkähkö, koska tämä on hyvin pitkä mietintö, totta kai johtuen siitä, että asia on varsin tärkeä ja merkityksellinen:
Esityksen tavoitteena on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Tavoitteena on myös parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää ja täsmentää säännöksiä, jotka koskevat hoitoa ja huolenpitoa turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja saantiedellytyksiä. Tarkoituksena on, että iäkkäille henkilöille luodaan monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palveluratkaisuja kotona asumisen ja nykyisen tehostetun palveluasumisen väliin. 
Kotiin annettavia palveluja koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakenne ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Lain nykyiset säännökset kotipalvelusta ja kotisairaanhoidosta yhdistetään sosiaalihuoltolain 19 a §:ssä kotihoidoksi. Kotipalvelun käsite koskee jatkossa vain lapsiperheiden palvelua, josta säädetään ehdotetussa 18 a §:ssä. Muutos ei esityksen perustelujen mukaan vaikuta lapsiperheiden oikeuteen saada kotipalvelua vaan on seurausta edellä mainittujen säännösten rakenteen muuttamisesta. 
Valiokunta pitää ehdotuksia asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisen kotona asumisen tuen laajentamisesta tarkoituksenmukaisina. Asiakkaiden tarpeet kotihoidossa vaihtelevat asiakkaiden välillä enemmän kuin ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakkailla, joten ei ole tarkoituksenmukaista määritellä kotihoitoon osallistuvia ammattiryhmiä samaan tapaan kuin vanhuspalvelulain 3 a §:ssä on määritelty ympärivuorokautisen hoidon osalta. Tällainen ammattiryhmien määrittely voisi etenkin haastavassa henkilöstötilanteessa entisestään heikentää kotihoidon henkilöstön saatavuutta ja jäykistää palvelujen järjestämistä. 
Valiokunnan mietinnössä todetaan, että lapsiperheiden kotipalvelu on tarkoitettu ennalta ehkäiseväksi palveluksi, jonka tehtävänä on tukea perheen jaksamista ja pärjäämistä joko tilapäisissä tai pidempiaikaisissa kuormittavissa tilanteissa. Valiokunta yhtyy lapsiasiavaltuutetun näkemykseen siitä, että kynnyksen tarjota perheille kotipalvelua tulisi olla matala. 
Hallituksen esityksessä todetaan, että lapsiperheiden kotipalvelun merkitys sosiaalihuoltolaissa säädettynä omana palvelunaan tekee siitä näkyvämmän ja voi siten tosiasiallisesti parantaa lapsiperheiden palvelujen saantia. Lisäksi palvelujen sisällön täsmentäminen lapsiperheen tarpeita vastaavaksi vahvistaa palvelun alkuperäistä tarkoitusta lapsiperheen subjektiivisena arjen toimintakykyä turvaavana ja vahvistavana palveluna. 
Valiokunta kiinnittää huomiota perheiden tosiasialliseen mahdollisuuteen saada asuinpaikastaan riippumatta perheen tarpeen mukaista kotipalvelua. Valiokunta ehdottaa tästä asiasta myös lausumaa, johon palaan myöhemmin. 
Nostan täällä esiin vielä muutamia erityisiä kysymyksiä, joita tässä valiokunnan mietinnössä halutaan nostaa esille:
Ensinnä turva-auttamispalveluihin: 
Sosiaalihuoltolain ehdotetun 19  b §:n mukaan turva-auttamispalvelua järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sairauteen, korkeaan ikään, vammaan tai muuhun vastaavaan toimintakykyä alentavaan syyhyn liittyvän turvattomuuden perusteella. Turva-auttamispalvelulla tarkoitetaan palvelua, johon kuuluvat asiakkaan käytössä oleva tarkoitukseen soveltuva turvalaitteisto, laitteiston kautta tulevien hälytysten ympärivuorokautinen vastaanotto, hälytyksen johdosta tehtävä avuntarpeen arviointi sekä huolehtiminen siitä, että asiakas saa tarvitsemansa avun vuorokaudenajasta riippumatta. 
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan nyt ehdotetussa muodossa sääntely näyttää mahdollistavan hyvin syvälle käyvän puuttumisen yksityiselämän suojaan. Sääntelystä ei esimerkiksi käy ilmi, minkälainen turva-auttamispalvelun tuottamistapa olisi, mitä henkilötietoja turva-auttamispalvelun tuottamisessa kerättäisiin tai missä määrin turva-auttamispalvelun käyttöönotto perustuisi suostumukseen. Lausunnon mukaan sääntely tulee poistaa lakiehdotuksesta tai sitä on täsmennettävä merkittävästi. Tällainen muutos olisi edellytyksenä, että ensimmäinen lakiehdotus voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin tämän johdosta säännöksen poistamista lakiehdotuksesta. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että turva-auttamispalveluja voi toteuttaa myös muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilöstö tilanteissa, joissa tällainen koulutus ei ole tarpeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus antaa turva-auttamispalvelujen käyttöä koskevan esityksen eduskunnalle mahdollisimman pian. 
Yksi olennainen osa-alue tämän hallituksen esityksen kokonaisuudessa on asumiseen liittyvät palvelut, ja haluan nostaa mietinnöstä esille sosiaalihuoltolain asumispalveluja koskevan sääntelyn uudistamisen: 
Sen tavoitteena on kehittää ja monipuolistaa iäkkäiden asumispalveluja joustavammiksi ja paremmin asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaviksi. Asumispalveluja ovat esityksen mukaan tilapäinen ja tuettu asuminen, joita koskevat säännökset säilyvät asiasisällöltään ennallaan, sekä yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen, jotka tulevat nykyisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tilalle. Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. 
Valiokunta katsoo, että asumispalveluihin esitetty uusi yhteisöllisen asumisen kokonaisuus tehostaa palvelujen tuottamista, kun palvelujen järjestäminen eriytyy asumisen järjestämisestä eikä kohteessa tarvitse olla omaa henkilöstöä palvelujen järjestämistä varten vaan palvelut voidaan järjestää yhtä asumisyksikköä laajempina kokonaisuuksina. Lisäksi asiakkaat voivat yhteisöllisessä asumisessa joustavasti yhdistää eri palveluntuottajien palveluita yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Näin ollen yhteisöllisen asumisen kokonaisuus mahdollistaa palvelurakenteen keventämisen ja vähentää ympärivuorokautisen palveluasumisen kasvupainetta. Yhteisöllinen asuminen hillitsee työvoiman tarpeen kasvua myös kotihoidossa, koska osa kotihoidon käynneistä, kuten esimerkiksi ruokailu tai toimintakyvyn ylläpito, on mahdollista järjestää ryhmämuotoisina palveluina. Esityksen mukainen ympärivuorokautinen palveluasuminen vastaa sisällöltään pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista. 
Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumismuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa, kuten edellä totesin. Kohteessa voi esityksen mukaan olla yhteisöllistä asumista ja ympärivuorokautista palveluasumista sekä asumista tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Tarkoitus on, että henkilö voi halutessaan elää loppuelämänsä samassa asunnossaan eikä hänen tarvitse muuttaa muualle saadakseen toimintakykynsä heikentymisen vuoksi tarvitsemansa palvelut. 
Valiokunta pitää kannatettavana sääntelyn tavoitteita edistää monimuotoisia asumisratkaisuja sekä sellaista asumismuotojen kehittymistä, joka mahdollistaa etenkin iäkkäälle henkilölle sen, että hän saa elää loppuelämänsä tutussa kodissaan sinne annettavien tarpeenmukaisten palvelujen turvin. Valiokunta kuitenkin toteaa asiantuntijakuulemisen perusteella, että tavoitteiden käytännön toteuttamisessa on haasteita, ja kiinnittää huomiota asiakkaiden palvelutarpeiden merkittäväänkin vaihteluun sekä toimeenpanon riittävän ohjauksen ja yhteisten toimintamallien luomisen tarpeeseen. 
Henkilöstön osalta valiokunta painottaa riittävän ammattitaitoisen henkilöstön merkitystä sosiaalihuollon palvelujen laadun turvaamisessa. Hoitohenkilöstön saatavuus heikkenee, kun eläköityminen heikentää henkilöstön saatavuutta ja aikaisempaa pienemmät ikäluokat siirtyvät työmarkkinoille. Henkilöstön saatavuus sekä alan veto- ja pitovoiman vahvistaminen on yksi iäkkäiden palvelujen suurimpia haasteita. 
Arvoisa puhemies! Tässä laajassa mietinnössä esitetään myös runsaasti erilaisia pykälämuutoksia, joista useat ovat teknisiä mutta osa myös asiasisältöön liittyviä. Niitä tuossa osittain myös sivusin. 
Haluan tässä lopussa nostaa vielä esille sen, että tähän valiokunnan mietintöön sisältyy kolme lausumaehdotusta, jotka tässä luen: 
Ensinnä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lapsiperheiden kotipalvelun toteutumista hyvinvointialueilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin palvelun saannin turvaamiseksi.” 
Toinen lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lakiesityksen vaikutuksia ikäihmisten kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan saatavuuteen ja laatuun.” 
Kolmas lausumaehdotus kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää hyviä toimintatapoja ikääntyneen väestön terveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja parhaiden käytäntöjen vakiinnuttamiseksi koko maahan esimerkiksi ikäihmisten neuvolatoimintana.”
Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-06-21T15:06:30,2022-06-21T15:17:38,Hyväksytty,1.1
2022_77_79,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_80,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat kannatettavia, sillä kaikki tiedämme, että kotihoidossa ja ikäihmisten asumispalveluissa on paljon kehitettävää. Keskityn puheenvuorossani ikäihmisten palveluihin, vaikka pidän tärkeänä myös lapsiperheiden kotipalvelun kehittämistä. Tulisi olla itsestään selvää, että lapsiperheiden kotipalvelu on perheen subjektiivinen, arjen toimintakykyä turvaava ja vahvistava palvelu, jota tulee tarjota perheille matalalla kynnyksellä. Mitä paremmat lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut ovat, sen varmemmin voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja myös siitä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Mutta, kuten totesin, keskityn nyt ikäihmisten palveluihin.
On erittäin hyvä asia, että kotihoitoa kehitetään ja mahdollistetaan se, että ihmiset voivat halutessaan asua omassa kodissaan niin kauan kuin mahdollista. Kuitenkin on muistettava, että esimerkiksi tietyssä muistisairauden vaiheessa oma koti ei ole enää turvallinen ja inhimillinen paikka asua yksin, oli kotihoito miten laadukasta tahansa. Tälläkin hetkellä on eri puolilla Suomea paljon muistisairaita, joiden ei ole enää hyvää ja turvallista olla omassa kodissaan, mutta erilaisia yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja ei ole riittävästi. Suosittelen tutustumaan Muistiliiton ja Hoitotyön tutkimussäätiön yhdessä laatimiin Muistava-työkaluihin, joiden avulla ammattihenkilöt voivat sairastuneen ja läheisten kanssa yhdessä miettiä, milloin olisi syytä harkita yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen muuttamista. 
Tässä yhteydessä haluan esille tuoda myös ikäihmisten perhehoidon mahdollisuudet, joista on saatu erinomaisia kokemuksia esimerkiksi Pohjois-Karjalassa.
Puhemies! Haluan kiittää käsitteiden uudistamisesta. Nykyiset palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen käsitteet muuttuvat yhteisölliseksi asumiseksi ja ympärivuorokautiseksi palveluasumiseksi. Uudet käsitteet kuvaavat paremmin sitä, mistä on kysymys. Pari viikkoa sitten valmistuneessa tarkastusvaliokunnan lausunnossa asuntopoliittisesta kehittämisohjelmasta valiokunta korostaa sitä, että tarvitaan uudenlaista kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin sijoittuvaa asumista. Mutta, olipa asumisen muoto mikä tahansa, periaatteena tulee olla, että ikäihmisellä on koti, ei pelkkä asunto, yksikkö tai laitos. Tämä edellyttää myös hoito- ja hoivakulttuurien muutosta, jotta asumiseen saadaan kodin tuntu. Tarkastusvaliokunta korosti lausunnossaan myös esteettömän ja viihtyisän asuinympäristön merkitystä ikäihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille.
Puhemies! Lakiesityksessä on monia ikäihmisen elämänlaadun kannalta tärkeitä asioita, muun muassa yhteisölliseen asumiseen liittyvä velvoite järjestää ryhmätoimintaa ja sosiaalista kanssakäymistä ihmisten välille. Tässä yhteydessä haluan muistuttaa myöskin siitä, että esimerkiksi myös kulttuuriset oikeudet kuuluvat kaikille, ja tällä hetkellä näiden oikeuksien toteutumista rikotaan erityisen paljon ikäihmisten hoidossa ja hoivassa. Myöskään kotihoidon asiakkaat eivät pääse harrastamaan haluamaansa kulttuuria. Tämä liittyy laajempaan ongelmakenttään siitä, etteivät kotihoidon asukkaat pääse omasta kodistaan ulos. Tutkimusten mukaan 46 prosenttia kotihoidon asiakkaista ei pääse edes kerran viikossa ulkoilemaan. Tämä on erittäin epäinhimillistä ja huolestuttavaa, sillä tiedämme myös sen, että siinä vaiheessa kun ikäihmisen ulkona liikkuminen loppuu, otetaan pitkä askel kohti ympärivuorokautiseen hoitoon ja hoivaan siirtymistä. Paikallaanolon kustannukset ovat jopa puolitoista miljardia euroa vuodessa. Onneksi meillä on näyttöä toisenlaisestakin toiminnasta, ja esimerkiksi Oulun kaupungissa olevan lähikuntouttaja-mallin toivoisin leviävän koko Suomeen, sillä sen avulla on saatu erinomaisia tuloksia.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä tämän esityksen tavoitteisiin. Esityksen tavoitteena on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisena, riittävinä ja laadukkaina. Tavoitteena on myös parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja että nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. Viimeksi mainittuun liittyy myös lakiesityksen toteutumisen riskit. 
Olemme yhteiskunnassa huolissamme, ettei vanhustyö kiinnosta hoitajia. Palkasta, koulutuspaikkojen lisäämisestä ja johtamisesta puhutaan paljon ja niin pitääkin, mutta osaaminen ja mahdollisuus töiden kehittämiseen ovat myös keskeisiä työssä viihtymistä ja jaksamista sekä työn mielekkyyttä lisääviä tekijöitä. 
Suurin osa vanhustyön asiakkaista on muistisairaita. Tällä hetkellä työntekijöiltä puuttuu esimerkiksi muistityön erikoisosaamista eikä koulutusta järjestetä juuri missään. Olen itse seurannut muistityötä yli 30 vuotta ja viimeisen 10 vuoden aikana muistiosaaminen ja sen hyödyntäminen työn kehittämisessä on monin paikoin pahasti taantunut. Muistisairauksiin ja muistisairaiden kohtaamiseen liittyviä koulutussisältöjä ei ole riittävästi tarjolla toisen asteen tutkinnoissa eikä myöskään ammattikorkeakouluissa. Myöskään muistityössä tarvittavia erikoistumisopintoja ei järjestetä juuri missään. Liian usein ajatellaan, että muistisairaita voi hoitaa kuka tahansa, ja hoitajista puhutaan jopa käsipareina. Tällainen puhe aliarvioi sekä muistisairaita että heidän hoitajiaan. Ei ihme, jos ala ei kiinnosta. Jos muistisairauteen liittyvät asiat ovat työntekijöille vieraita ja osaamista kommunikointiin ja kohtaamiseen ei ole, työ tuntuu helposti kuormittavalta ja raskaalta, mikä vähentää työn veto- ja pitovoimaa. Riittävä teoriatieto ja oikeat auttamismenetelmät auttavat löytämään erilaisia ratkaisuja arjessa ilmeneviin haasteisiin. Osaamisen puutteet näkyvät tällä hetkellä monessa työyhteisössä, sekä kotihoidossa että asumispalveluissa.
Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan ikäihmisten hoito- ja hoivatyössä uuvuttaa eniten todellisuuden ja ammatti-identiteetin välinen ristiriita, eli työtä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi, mutta myös se, ettei pysty hyödyntämään työssään erityisosaamistaan, samoin kuin se, että ihmislähtöistä työn kehittämistä ei pystytä enää tekemään. Jostain syystä moneen työyhteisöön on juurtunut kaikki tekevät kaikkea -työn tekemisen malli. Olenkin viime aikoina kuullut monen työntekijän turhautuneita kokemuksia esimerkiksi siitä, ettei taiteesta ja kulttuurista kiinnostunut henkilö voi huolehtia kulttuurihyvinvoinnista tai kuntouttavaan toimintaan perehtyneen henkilön ei katsota voivan kouluttaa työkavereita toimimaan uudella tavalla. Sairaanhoitajien kuuluu tiskata ja tehdä pyykkihuolto ja tämän johdosta sairaanhoitajalla ei ole aikaa tehdä omia töitään. Tämä malli johtaa osaamisresurssien väärinkäyttöön ja osaavien työntekijöiden turhautumiseen. Jotta tämän lakiesityksen tavoitteet voisivat täyttyä, tarvitaan henkilöstöresurssien turvaamisen lisäksi toimintakulttuurien muutosta ja osaamisen sekä koulutuksen arvostamista ja uudenlaisia johtamisen taitoja. Valitettavasti myös lähiesihenkilöitä on monessa organisaatiossa vähennetty. Toisin sanoen hyväkään laki ei riitä, ellei toimintakulttuureissa tapahdu muutoksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-06-21T15:17:52,2022-06-21T15:25:04,Hyväksytty,1.1
2022_77_81,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_82,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin todellakin yhtyä siihen, että sinällänsä tämän hallituksen esityksen tavoitteet ovat kannatettavia. Mutta niin kuin aika monissa muissakin näissä hallituksen esityksissä, jotka ovat liittyneet niin kotihoitoon, asumispalveluihin kuin esimerkiksi ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, mukaan lukien hoitajamitoitus, meillä on tehty ensin mitoituksia ja on tehty säännöksiä ja sen jälkeen vasta ruvettu miettimään sitä, miten nämä voidaan pistää toimeen: mistä löytyy henkilökunta, miten voidaan varmistaa, että meillä on oikeasti tekijöitä. Kun katsoin tuossa tähänkin mietintöön jätettyjä kahta vastalausetta, niin siellä oppositiopuolueitten huoli nousee nimenomaan siitä, millä tavalla pystytään toteuttamaan sinällänsä ihan tärkeitä ja järkeviä uudistuksia.
Tässä esityksessä on ensinnäkin lapsiperheet omana osanaan. Haluan todeta siitä, että pidän todella tärkeänä, että lapsiperheille olisi matalalla kynnyksellä saatavissa kotipalvelua ja että sellainen aikaisempi leimaamisen pelko, mikä on liittynyt siihen, että meillä on ollut kuntia ja ehkä vielä jopa tälläkin hetkellä sellaisia kuntia, joissa nimenomaisesti lapsiperheen kotipalvelun kaikkein parhaiten saa sitä kautta, että tulee lastensuojelun asiakkaaksi, ja se on tuonut siihen lapsiperheitten kotipalveluun sellaista leimaa, jota siinä ei missään nimessä pitäisi olla. Kun tänä päivänä sitten ollaan siirtymässä noille hyvinvointialueille, niin nimenomaisesti tämä ennaltaehkäisevä matalalla kynnyksellä annettava kotipalvelu olisi se, joka sitten ennaltaehkäisisi ja olisi myöskin taloudellisesti järkevää, elikkä silloin emme joutuisi näihin raskaampiin ja monta kertaa huomattavasti kalliimpiin lastensuojelutoimenpiteisiin. 
Arvoisa puhemies! Sitten kun mennään tähän varsinaiseen vanhuspuolen esitykseen, jaan sen näkemyksen, että meillä tänä päivänä ei ole tarpeeksi niitä paikkoja, joissa kotihoidon ja sitten asumispalveluitten välille löytyisi vanhuksille kodinomaista hoitoa. Perhehoito on liian vähän tunnettu käytänne Suomessa, ja me tarvitsisimme lisää niitä paikkoja, jotka tarjoavat perhehoitoa. 
Näihin laatukysymyksiin haluaisin lisätä sen, että kristillisdemokraatit jo vuoden 2019 eduskuntavaalien alla lanseerasivat sen neljän takuun käytännön. Elikkä me tarvitsemme ulkoilutakuuta, me tarvitsemme ruokailutakuuta, hygieniatakuuta ja yhteisötakuuta, jossa otetaan huomioon siis vanhusten henkiset, hengelliset ja sosiaaliset tarpeet, jolloin me voimme varmistaa sen, että annettu hoiva täyttää ihmisen perustarpeet ja on myöskin laadukasta.
Arvoisa puhemies! Muutamaksi sanaksi tulen vielä sinne, kun aika loppuu. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana nimenomaisesti tähän hoitajapulaan liittyen. Eli tänä päivänähän tämä tilanne on johtanut siihen, että kun hoitajamitoitusta on pistetty kunnissa täytäntöön, niin se on aiheuttanut sen, että nimenomaan sieltä kotihoidon palveluista on sitten henkilökuntaa siirtynyt. Siinä mielessä, kun katsoo nyt tätä hallituksen esitystä, valitettavasti tässäkin tämä, voi sanoa, johtaa tähän samaan ja tämä yritys paikata tätä tilannetta jää kyllä puolitiehen, eikä tässä esityksessä ole sellaisia konkreettisia toimenpiteitä, millä pystyttäisiin varmistamaan henkilöstön riittävyys. 
Tietysti tässä on kysymys myöskin sitten alan vetovoimasta, niin kuin täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen minusta hyvin toi esille. Eli tänä päivänä voi sanoa, että jos me emme saa tuolle alalle lisää työntekijöitä, niin meillä on vanhustenhoidossa todellinen kriisiytyminen edessä. Kun katsomme esimerkiksi tätä kesää, jo nyt tällä hetkellä meillä on paljon sellaisia hoivakoteja, joissa on jouduttu laittamaan osastoja kiinni. Jopa kokonaisia yksiköitä on jouduttu laittamaan kiinni sen tähden, että meillä tällä hetkellä ei ole riittävästi henkilökuntaa. Siinä mielessä voisi sanoa, että hallitus on hitaasti herännyt tähän kysymykseen siitä, millä tavalla alan vetovoimaa pystyttäisiin parantamaan. Toki on perustettu työryhmä miettimään ja tuomaan niitä toimenpiteitä, mutta tavallaan tässä on lähdetty takaperoisesti liikenteeseen, elikkä ensin on tehty kovat mitoitukset ja on laitettu erilaiset kriteeristöt, ja sen jälkeen on sitten lähdetty miettimään, miten me pystymme tämän asian saamaan lain mukaiseen tilaan. Itse kyllä pelkään, että meillä on edessämme todellakin vanhustenhoidon kriisiytyminen tätä vauhtia, ja tämä on erittäin, erittäin vakava huoli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-21T15:25:07,2022-06-21T15:30:21,Hyväksytty,1.1
2022_77_83,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_84,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Värderade talman! Vi har i social- och hälsovårdsutskottet efter en lång och noggrann behandling med ett stort antal sakkunnighöranden äntligen blivit klara med vårt betänkande om det stora lagpaketet med förbättringar inom äldreomsorgen, förstärkandet av de äldres funktionsförmåga och större resurser inom hemvården som nu också blir dygnet runt-service, ett viktigt steg med tanke på vår allt större andel äldre personer i vårt land.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-06-21T15:30:33,2022-06-21T15:31:09,Hyväksytty,1.1
2022_77_85,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni ikääntynyt suomalainen toivoo voivansa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, ja jotta tämä olisi mahdollista ja turvallista, niin lainsäädäntöä on välttämätöntä kehittää. Nyt tämän hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on parantaa kotiin annettavien palveluiden saatavuutta ja laatua ja edistää kotihoidon henkilöstön riittävyyttä. Nämä ovat suuria tavoitteita, niin kuin tiedämme, tässä ajassa, jossa väestö ikääntyy ja hoitohenkilökunnan saatavuudessa on vakaviakin ongelmia.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma sisältää useita hyviä tavoitteita väestön ikääntymiseen varautumiseksi, ja näitä tavoitteita on laitettu täytäntöön. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2020 vanhuspalvelulain niin sanotun ykkösvaiheen esityksen, joka sisälsi muun muassa säännökset henkilöstömitoituksen nostamisesta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta tässä mietinnössään tosiaan nostaa erikseen esille myös lapsiperheiden kotipalvelun saatavuuden, ja myöskin tämä on erittäin tärkeää, kun puhutaan kotiin annettavista palveluista. Tällä hetkellähän meillä on jo vuosia ollut sellainen ongelma, että suomalaiset lapsiperheet asuinkunnastaan riippuen ovat olleet — ja ovat edelleen — eriarvoisessa asemassa siinä, miten he saavat kotiinsa tätä... Ennen puhuttiin kodinhoitajista, nykyään puhutaan kotipalvelusta. Se on äärimmäisen tärkeä palvelu esimerkiksi silloin, kun perheessä äiti tai isä sairastuu ja kotiin tarvitaan apua, ja nyt kun tämä lapsiperheiden kotipalvelu erotetaan omaksi pykäläkseen, niin, kuten mietinnössä sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, tämä korostaa lapsiperheen subjektiivista oikeutta tähän palveluun. Tämä on myöskin tärkeä viesti hyvinvointialueille siinä, että koko Suomessa nyt sitten perheille tarjotaan tätä palvelua tarpeen mukaan ja matalalla kynnyksellä, jota myöskin lapsiasiavaltuutettu asiantuntijalausunnossaan toi esille ja joka tähän mietintöön kirjattiin. Tämä on näiden kaikkien kotiin tuotavien palvelujen ohella tärkeää ennaltaehkäisevää palvelua, joka ehkäisee ongelmien syventymistä ja pahenemista, ja toivon, että tämä osaltaan voisi sitten myöskin vähentää painetta lastensuojelun tarpeelle meillä Suomessa.
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että myöskin tämä ikäihmisten neuvolatoiminta nostetaan esille ja kirjattiin sinne pykälään, ja siitä tuli oma lausumansakin — sitä kannattaa kehittää. Ja lausuma tuli myöskin tästä lapsiperheiden kotipalvelusta sekä siitä, että nyt tämän koko lakikokonaisuuden vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tehdä tarvittaessa toimenpiteet, jotta edelleen kehitetään ja parannetaan ikääntyneiden palveluja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-21T15:35:19,2022-06-21T15:38:35,Hyväksytty,1.1
2022_77_86,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_87,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä iso lakikokonaisuus ja jatkumoa näihin vanhuspalvelu-uudistuksiin, joita tämä hallitus on tehnyt. Tämä kokonaisuus voidaan jakaa oikeastaan neljään osioon: kotiin annettaviin palveluihin, lapsiperheiden kotipalveluun, asumispalveluihin ja henkilöstöasioihin. Muutaman sanan ajattelin jokaisesta osiosta sanoa. 
On erittäin tärkeätä, että koti olisi mahdollisimman pitkään jokaiselle meistä se paikka, missä me selviydytään vanhenemisen vaivojenkin kanssa, ja saadaan sinne riittävä tuki ja apu, ja siksi onkin tärkeätä, että kotihoitoa jatkossa on yksilöllisen tarpeen mukaan järjestettävä vuorokaudenajasta riippumatta. Tällä estetään sitä, että asiakas tai potilas joutuu raskaampiin ympärivuorokautisiin palveluihin. Mutta kuitenkin pitää huomioida se, että tarvittaessa myös ne ympärivuorokautiset palvelut ovat saatavilla ja niihin pääsy ei vaikeudu. 
Tässä on eriytetty sosiaalihuoltolakiin omaksi oikeudekseen lapsiperheiden oikeus kotipalveluun, ja se on erittäin tervetullut uudistus. On ihan keskeistä, että lapsiperheillä on mahdollisuus saada myöskin kotipalvelua, koska sillä pystytään parhaassa tapauksessa ehkäisemään hyvin raskaita lastensuojelun palveluita. Kun tämä palvelu saadaan entistä näkyvämmäksi omana kokonaisuutenaan, niin myöskin se kynnys näihin palveluihin hakeutumiseen ja palvelujen saatavuuteen varmasti madaltuu. 
Asumispalveluiden osalta jatkuu niin, että asumispalveluja olisivat jatkossakin tilapäinen ja tuettu asuminen, mutta uusina käsitteinä olisivat yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen, jotka tulisivat nykyisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen tilalle. Valiokunta näki, että yhteisöllisen asumisen kokonaisuus tehostaa palvelujen tuottamista, kun palvelujen järjestäminen eriytyy asumisen järjestämisestä eikä kohteessa tarvitse olla omaa henkilöstöä palvelujen järjestämistä varten, vaan ne voidaan järjestää laajempina kokonaisuuksina. On tärkeää, että yhteisölliseen asumiseen liittyy velvoite järjestää myös ryhmätoimintaa. Se lisää mahdollisuuksia toimintakykyä ylläpitävään ja ennaltaehkäisevään toimintaan.
Henkilöstöstä täällä on paljon puhuttu. Me tiedetään kaikki, mikä on meidän sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tilanne tällä hetkellä, ja jotta me voidaan nämä laadukkaat palvelut turvata, me tarvitaan ammattitaitoisia tekijöitä. Yksikään puolue ei tässä salissa saa puhtaita jauhoja ja tarroja siitä, että olisi tätä asiaa saanut ratkottua. Tämä on pitkän ajan kysymys. Kymmenen vuotta sitten me tiedettiin, että suuret ikäryhmät eläköityvät ja pienemmät ikäryhmät lähtevät opiskelemaan. Olemme tässä tilanteessa, mutta en kuitenkaan jättäisi näitä uudistuksia tekemättä sen takia, että meillä on henkilöstöpula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-06-21T15:38:35,2022-06-21T15:41:42,Hyväksytty,1.1
2022_77_88,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_89,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys, jolla kotiin annettavia palveluja koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakennetta muutetaan kokonaisuudessaan ja uudistetaan kokonaisuudessaan, on erittäin tarpeellinen. Me elämme sellaista aikaa, jolloin on tarpeen nimenomaan kohdentaa uudistuksia ja resursseja kotihoitoon. Tämähän koskee ennen muuta tietenkin ikääntyvän väestön tarpeita, mutta — kuten myös tässä esityksessä on huomioitu — myös lapsiperheiden oikeus kotipalveluun voi hyvin monella tavoin ehkäistä ongelmien pahenemista, ja siinä mielessä on tärkeää, että nekin huomioidaan. Ja sitäkin pidän hyvänä, että kotihoitoa halutaan järjestää nimenomaan henkilön tarpeen mukaan ihan vuorokaudenajasta riippumatta.
Mutta kyllähän tässä esityksessä erittäin suuri ongelma on se käytännön toteutus, millä tavalla me saadaan hoitohenkilökunta riittämään kaikkiin niihin tarpeisiin, joita meillä on ennen muuta ikääntyvän väestön osalla, vanhuspalvelussa, mutta sitten myös lastensuojelussa ja ennaltaehkäisevissä lapsiperheiden palveluissa. Kannan kyllä suurta huolta siitä, että kun meillä on tehty monia hyviä lakeja, niin kuin tämäkin lähtökohtaisesti on, samoin kuin vanhuspalvelujen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstön mitoitus ja hoitotakuulainsäädännöt, niin nämä kaikki uudistukset tarvitsevat tekijöitä. Ja kun tiedämme tällä hetkellä vaikeudet alalla, tiedämme sen, että siellä on merkittävä eläköityminen tapahtumassa ja ala ei vaikuta tällä hetkellä kovin houkuttelevalta, on johtamisongelmia, meillä on yli 70 000 alalle koulutettua henkilöä ihan muissa tehtävissä ja tälläkin hetkellä näitä irtisanoutumispaineita ja alanvaihtotoiveita on, niin huoli on suuri, millä tavalla nämä uudistukset saadaan käytännössä toteutettua.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ehdotti jo viime vuonna, että tämän vuoden budjetissa olisi voimakkaasti panostettu tähän hoitajien resursointiin, ennen muuta perusterveydenhuoltoon ja samoin vanhuspalveluihin, mutta samallahan se koskisi tietysti myös erikoissairaanhoitoa. Mutta sitä ei valitettavasti tuolloin hyväksytty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-21T15:41:43,2022-06-21T15:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_77_90,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_91,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on äärettömän tärkeätä, että hallitus on lähtenyt nyt parantamaan näitä meidän ikäihmisten palveluita ja puuttumaan tähän vanhustenhuollon ja ‑hoidon tilaan, mikä on ollut jo pitkään erittäin heikko ja huono. Tämähän alkoi sillä, että me ensin parannettiin ympärivuorokautista hoitoa. Sinne säädettiin mitoitusta ja selkeytettiin tehtävänkuvia, ja sitä kautta on pystytty kehittämään tätä tilannetta sen noin 50 000 ihmisen joukossa, jotka siellä asuvat ja jotka ovat täysin toisten ihmisten avun varassa. Nyt on tämä toinen paketti, jota lähdettiin rakentamaan nimenomaan näitten kotiin tuotavien palveluiden parantamiseksi, tämä esitys, mikä valiokunnasta tänne hallituksen esityksenä on tehty, on erittäin hyvä, ja tämä selkeyttää ja uudistaa näitä rakenteita ja yhdenmukaistaa laajasti kotiin annettavien palveluitten tilannetta. 
Sinällään ehkä harmi oli — kun me tarvitaan kotona asumista ja tukemista ja me tarvitaan uusia teknologisia ratkaisuja ja niitä edelleenkin voi käyttää — että vaikka täällä olisi säädetty näistä turva-auttamispalveluista ja näistä etäpalveluista, se sääntely nyt tästä jäi perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella pois. Se on ehdottomasti semmoinen asia, johon jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota ja jota edistää. 
Valiokunnassa kiinnitettiin usein huomiota myös tähän henkilöstöön, ja on päivänselvää, että jos ei me ratkaista tätä henkilöstöpulaa ja ‑haastetta, mikä meillä on, niin nämä muut ponnistelut ovat erityisen haastavia, elleivät turhia. Tällä esityksellä pyritään nimenomaan parantamaan myös sitä henkilöstön jaksamista ja kiinnitetään huomiota johtamiseen ja siihen, että henkilöstö viihtyy ja pääsee kuulemaan ja osallistumaan näitten palveluitten kehittämiseen ja tekemään siitä työstä sellaista, että se motivoi hakeutumaan alalle ja pysymään tällä alalla, mutta totta kai me tarvitaan muitakin toimia. 
Sinällään haluan kiittää tästä kokonaisuudesta. On ollut äärettömän hienoa, että me ollaan nyt päästy parantamaan näitä palveluita ja viemään näitä asioita eteenpäin. Kuten täälläkin on todettu, alueilla tässä toimeenpanossa on nyt iso ja tärkeä vastuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T15:44:55,2022-06-21T15:47:26,Hyväksytty,1.1
2022_77_92,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_93,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitää hyvänä tätä hallituksen esitystä, minkä perusteella halutaan kehittää ja joustavoittaa ikääntyneiden asumisratkaisuja. Meillä on muutama parannusehdotus kuitenkin tähän esitykseen, ja kerron niistä nyt lyhyesti.
Ensimmäinen liittyy henkilöstön määrään ja henkilöstövajaukseen. Ensinnäkin henkilöstövajauksesta: haluan tässä sen verran kommentoida esimerkiksi edustaja Viljasen puhetta, että toki me olemme kaikki tienneet kauan aikaa, että tämä riski on olemassa, että meillä ei ole tarpeeksi hoitohenkilökuntaa. Ja tähän asti olemme luottaneet ja edelleenkin hallitus luottaa siihen, että työmarkkinaosapuolet hoitavat tämän homman. Itse en kyllä tässä tilanteessa enää kovin paljon luota siihen, vaan olen sitä mieltä, että hallituksen tulee tilanteeseen jollakin tavalla puuttua, jos me haluamme hyvinvointiyhteiskunnan säilyttää. Toinen tekijä, mikä on varmasti vaikuttanut tähän, on kuntien ikuinen rahapula ja ne säästöpaineet, mitkä siellä ovat olleet sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta.
Mutta mitä tulee tuohon henkilöstövajaukseen, niin me haluaisimme, että tulisi velvollisuus ilmoittaa siitä esimiehelle, joka toteaa, että henkilöstövajausta on eikä sitä pystytä paikkaamaan, ja siitä tulisi velvollisuus ilmoittaa Valviralle. Se on yksi näistä kolmesta muutoksesta, joita me esitämme näihin lakeihin. Valvira sanoo, että henkilöstömitoituksen valvominen — näin sivuhuomautuksena — on todella vaikeaa silloin, kun yhdistetään erilaisia asumismuotoja, esimerkiksi yhteisöllistä asumista ja sitten ympärivuorokautista asumista. On vaikeaa valvoa sitä, että henkilömitoitus täyttyy ympärivuorokautisissa asumispalveluissa siten kuin se on laissa säädetty. Sen vuoksi perussuomalaiset esittää tähän lakiin, että ympärivuorokautinen palveluasuminen olisi subjektiivinen oikeus, eli silloin ei jäisi siihen loukkuun, että sinä tarvitset niitä palveluita enemmän kuin mitä sinulle voidaan antaa. Elikkä ei laisteta siitä hoitovelvoitteesta sillä perusteella, että ei ole oikeassa asumispalvelumuodossa.
Me haluaisimme myöskin, että nämä kiireelliset sosiaalipalvelut olisi saatava kuukauden kuluessa siitä, kun asia tulee vireille. Tässä lakiehdotuksessa esitetään kolmen kuukauden rajaa; meidän mielestämme sitä pitäisi tiukentaa siten, että se olisi vain kuukausi.
Neljäs asia liittyy tähän käyttövaraan: nyt käyttövara on säädelty koskemaan vain ympärivuorokautista palveluasumista. Asiantuntijoiden mukaan, esitysten mukaan — vanhusasiavaltuutettu muun muassa esitti, ja perussuomalaiset kyllä yhtyy tähän näkökantaan — se tulisi koskea kaikkia näitä asumismuotoja ja asiakkaalle on jäätävä tietty määrä sitä rahaa käytettäväksi, ja perussuomalaisten esitys on, että se olisi tässä vaiheessa jo 250 euroa.
Tässä nämä muutokset lyhyesti, ja teen perussuomalaisten vastalauseen mukaiset pykälämuutosesitykset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-21T15:47:26,2022-06-21T15:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_77_94,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_95,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun kannatan edustaja Juuson tekemiä vastalauseen mukaisia muutosesityksiä.
Ikääntyneelle väestölle on tarjottava laadukkaat ja heidän toimintakykyään tukevat sosiaali‑ ja terveyspalvelut yhdenmukaisesti koko maassa, ja henkilöstön riittävyys on turvattava. Lukumäärän lisäksi kunkin tehtävän osalta on huolehdittava henkilöstön riittävästä koulutuksesta ja kielitaidosta. Yöaikaisen kotihoidon järjestäminen ei saa vaikeuttaa yksilölliseen asumiseen tai ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsyä, kun henkilöstön palvelutarve sitä edellyttää. Yhteisöllinen asuminen tai omaishoidon saaminen ei saa olla este ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsemiseksi. Asiakkaita, jotka ovat ympärivuorokautisen palveluasumisen tarpeessa, ei saisi sijoittaa muihin, heidän tarpeidensa kannalta epätarkoituksenmukaisiin ja riittämättömiin asumisen muotoihin sen takia, että henkilöstöä ei riitä ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoituksen täyttämiseen. Yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen asumisen yhdistämisessä palvelujen maksujen määräytyminen on oltava asiakkaille selkeää ja ennakoitavissa, ja käyttövara on nostettava 250 euroon kuussa.
Arvoisa puhemies! Asian toisessa käsittelyssä sitten meidän sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan jäsenet ovat tekemässä lausumaehdotuksia, ja niistä jo muutamaan tässä toteankin.
Omaa kokemusta on sen verran, että olen joskus tehostetussa palveluasumisessa käynyt työkokeilussa ja seuraamassa, minkälaista se toiminta on siellä. Kyllä monella on puutteellista se omien varojen riittävyyskin. Kun kyselin, kun ei välttämättä omaisiakaan ole siinä, että kun heillä on vanhoja vaatteita, niin siellä todettiin, että jos eivät omaiset tuo vaatteita tai ei ole rahaa, niin sitten niiltä, ketkä ovat menehtyneet, niiltä hoidokeilta omaiset ovat jättäneet näille asukkaille vaatteita, mitä he saavat käyttöönsä. Olisihan se kiva, että muitakin palveluja voisi ostaa, kun siellä palveluasumisessa on ja tarpeita kumminkin on.
No sitten on paljon tullut tätä, että tehostettuun palveluasumiseen on vaikea päästä. Omaiset ovat todella huolissaan, kun dementoituneita omaisia on siellä kotona, ei tiedä, miten he siellä selviävät. Siellä kun huolestuneina yrittävät käydä työpäivän jälkeen ne, ketkä lähellä asuvat — kaikki eivät pääse joka päivä katsomaan — niin siellä on ulosteet levitetty ja kaikkea muuta hajotettu, siellä ei se asukki enää tiedä, mitä hän oikein tekee. Hän vain siellä sitten päivän pyörii, ja voi olla mitä tahansa. Omaiset ovat todella huolestuneita: palveluasumiseen ei pääse, kun pisteet eivät muka riitä. Tästä tulee paljon viestiä, eli kyllä pitäisi päästä sinne tehostettuunkin palveluasumiseen, jos omaiset katsovat, että se omainen ei enää pysty siellä kotona olemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T15:50:53,2022-06-21T15:54:01,Hyväksytty,1.1
2022_77_96,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_97,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ikäihmisten asiat ovat olleet vahvasti esillä julkisuudessa. Huolena ovat olleet palveluiden saatavuus ja laatu niin ympärivuorokautisessa hoidossa kuin myös kotiin vietävien palveluiden osalta. Tästä syystä on tärkeää, että Marinin hallitus puuttuu epäkohtiin parantamalla ikäihmisten oikeusturvaa sekä heille suunnattuja palveluja.
Nyt käsittelyssämme on hallituksen toinen vanhuspalveluiden lakiuudistus. Ensimmäisessä lakiuudistuksessa säädettiin ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksesta, ja nyt käsittelyssä olevalla lakiesityksellä puolestaan on tarkoitus parantaa kotihoidon resursseja ja laatua. Tavoitteena on, että jokainen ihminen, joka haluaa, voisi asua mahdollisimman pitkään turvallisesti kotona luottaen siihen, että hän saa tarvitsemansa palvelut kotiin.
Arvoisa puhemies! Esitys mahdollistaa myös uudenlaisen yhteisöllisen asumisen välimuodon kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen väliin. Me tarvitsemme erilaisia monimuotoisia ja helposti muunneltavia asumisen muotoja jo nyt ja lähitulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä moni ikääntynyt joutuu asumaan liian pitkään kotona, koska välimuotoisia asumisen muotoja ei ole tarjolla. Nyt on tärkeää, että valtio mahdollistaa näiden uusien investointien rakentamisen ja tukee niitä. Näillä investoinneilla on suuri merkitys ikäihmisten turvallisuuden ja hyvän elämänlaadun kannalta. Ikääntyessään turvallisen asumisen ja erilaisten palveluiden saatavuuden merkitys korostuu. Yhteisöllinen asuminen mahdollistaa sosiaalisen ryhmätoiminnan järjestämisen. Tällainen toiminta tutkitusti voi parantaa toimintakykyä ja muun muassa hidastaa muistisairauksien etenemistä. Yhteinen toiminta myös torjuu ikäihmisten parissa yleistyvää yksinäisyyttä. Yhteisöllisessä asumisessa palvelut järjestettäisiin yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja jokainen saisi juuri tarvitsemansa palvelut.
Arvoisa puhemies! Hoitajamitoitusta käsiteltäessä on ollut suuri huoli myös kotihoidon resursseista. Muun muassa tähän huoleen tällä lakiesityksellä pyritään nyt vastaamaan. Laki mahdollistaa myös kotihoidon saamisen ympäri vuorokauden. Avun tarve ei katso kellonaikaa, siltä osin lakiesitys tulee myös parantamaan tilannetta. Tällä esityksellä on tarkoitus edistää kotihoidon riittävää resursointia sekä parantaa toiminnan monipuolisuutta, suunnittelua, toteuttamista ja johtamista siten, että se parantaa myös työntekijöiden työoloja sekä lisää alan pito- ja vetovoimaa. Henkilöstön osallisuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä sen kehittämiseen lisää työhyvinvointia. Tämä on oleellinen osa hyvää johtamista, johon tälläkin lakiesityksellä pyritään. Hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön palveluiden laatu näkyy myös asiakkaiden palveluiden laadussa, joka on tietysti tämän kaiken tärkein lopputulema. Näiden lisäksi tukipalveluiden merkitystä halutaan korostaa erottamalla ne omaksi pykäläkseen, ja näin osaamista saadaan entistä vaikuttavampaan ja osaamisen kannalta parempaan hyödyntämiseen.
Arvoisa puhemies! Nämä uudistukset ovat erityisen tärkeitä nyt, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittamassa vuodenvaihteessa toimintansa. Hallituksen sote-uudistuksen tarkoituksena ei ole vain hallinnollisen rakenteen muuttaminen vaan myös palveluiden sisältöjen kehittäminen sekä parantaminen, jolla varmistamme, että jokainen saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut ja että ne ovat laadukkaita. Pelkällä lailla emme ihmisiä hoida, mutta sen asettamat perusteet siihen, millaisiin palveluihin ihmisillä on oikeus, ovat tärkeitä. Uudistus velvoittaa kuntia ja hyvinvointialueita suunnittelemaan strategisesti, miten ne voivat taata riittävät palvelut myös tulevaisuudessa. Asia on erittäin tärkeä, ja siihen on paneuduttava syvällisesti, monipuolisesti, strategisesti ja tavoitteellisesti. Me tiedämme, että ikäihmisten palvelut ovat tulevaisuudessa hyvinvointialueen keskiössä. Mitä paremmin meillä ikäihmisten palvelut toimivat, sitä laajemmin sillä on heijastusvaikutusta meidän sosiaalipalveluihin, meidän erikoissairaanhoitoon, meidän päivystyksiin sekä meidän perusterveydenhuoltoon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-06-21T15:54:04,2022-06-21T15:59:11,Hyväksytty,1.1
2022_77_98,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_99,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa kolme asiaa esille tästä esityksestä ja myöskin tuosta valiokunnan mietinnöstä.
Ensinnäkin ikäihmisten kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on löydettävä resursseja, sillä se on inhimillistä, mutta myös tulevaisuuden kustannuksia säästävää. Ja tämän edistämiseksi korostan kyllä sosiaali- ja terveysvaliokunnan tapaan ikäihmisten neuvolatoiminnan käynnistämistä jokaisella hyvinvointialueella. Toivottavasti hyvinvointialueilla osataan toimia nyt viisaasti.
Toiseksi haluan kiittää perustuslakivaliokuntaa siitä, että siellä paneuduttiin huolellisesti turva- ja auttamispalveluihin ja etäpalveluihin liittyviin perustuslaillisiin ja samalla myöskin eettisiin epäkohtiin ja riskeihin. Ikäihmisten hoidossa ja hoivassa meillä on jostain syystä taipumusta puuttua liian herkästi itsemääräämisoikeuteen ja yksityiselämän suojaan, ja siksi perustuslakivaliokunnan huomiot ja tarkkuus olivat tässäkin yhteydessä tärkeitä. Sellaista lakiesitystä, jossa nämä asiat ovat liian epämääräisesti kirjattu, ei voida hyväksyä. Tulkinnanvaraisuutta näissä asioissa ei saa jäädä.
Ja vielä kolmanneksi lakiesityksen vaikutusten arviointiin on nyt sitten kiinnitettävä erityistä huomiota, eli lakiesityksen toteutumista on nyt seurattava. Toivottavasti myös valvontaviranomaisten resurssit riittävät tämän tilanteen seurantaan, sillä olen nyt viime aikoina kyllä saanut aluehallintoviranomaisilta kovasti huolestuttavia viestejä valvontaresurssien riittävyydestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-06-21T15:59:14,2022-06-21T16:01:03,Hyväksytty,1.1
2022_77_100,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_101,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua. Pyysin puheenvuoron, kun perussuomalaisten vastaesityksiä kuuntelin. He nyt jo lähtivät, mutta he ottivat esimerkiksi näihin asiakasmaksuihin kantaa niin, että kaikilla pitäisi olla samat. Tässä esityksessähän nimenomaan on yhteisöllistä asumista ja haetaan ihmisten tarpeiden mukaan ne palvelut, ja jos joku tarvitsee vain vähän palveluita, niin miksi heille sovellettaisiin näitä ympärivuorokautisen hoidon asiakasmaksuja? Päinvastoin, hallitushan on säätänyt asiakasmaksulain. Ensimmäisessä vanhuspalvelulaissa tuli ympärivuorokautiseen hoitoon maksuista tietyt perusteet, mutta on ihan perusteltua, että nyt, kun näitä erilaisia asumismuotoja on ja niitä rakennetaan ja niitä tuetaan, myös niitten maksut määräytyvät sen mukaan. Totta kai on huomioitava se, että kaikilla on varaa käyttää näitä palveluita, mutta juuri tämä palveluiden kirjo oli se, minkä takia ei sitten lähdetty tekemään tällaista esitystä, mitä tässä on.
Sitten näistä etäpalveluista: Itse toivon, että valmistelua jatketaan paljon, ja se on äärettömän vaikeaa, koska teknologia menee koko ajan eteenpäin. Meillä on koko ajan erilaisia järjestelmiä markkinoilla. Mutta siinä, kuten tässä kollega toi esiin, varmasti tarvitaan tarkkaa valmistelua, ja sitä saadaan eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T16:01:03,2022-06-21T16:02:36,Hyväksytty,1.1
2022_77_102,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_77_103,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta lapsiystävällinen maa, jossa kaikkia perheitä ja perhemuotoja kohdellaan yhdenvertaisesti. Vanhemmuuslaki on pieni mutta tärkeä askel tämän tavoitteen toteuttamisessa. Uusi vanhemmuuslaki yhdistää äitiys- ja isyyslait yhdeksi laiksi, purkaa sukupuolittuneita perheoletuksia sekä vähentää vanhemmuuden tunnustamiseen liittyvää byrokratiaa. Kaikki nämä konkreettiset toimenpiteet helpottavat perheiden moninaisuuden tunnistamista ja huomioimista käytännön palveluissa.
Uuden lain myötä tunnistetaan ensimmäistä kertaa lainsäädäntötasolla se tosiseikka, että kaikki lapset eivät tässä maassa synny naisen ja miehen muodostamaan ydinperheeseen ja asu sellaisessa. Perheiden moninaisuus on arkitodellisuutta, ja se on hyvä todentaa myös lainsäädännön puolella. Lapselle perhemuotoa tärkeämpi on turvallinen kasvuympäristö. Vanhemmuus on vanhemmuutta siviilisäädystä ja etuliitteestä riippumatta.
Arvoisa puhemies! Lain keskiössä ovat lapsen oikeuksien vahvistaminen ja lapsen edun ensisijaisuus. Lapsen näkökulmasta tärkeintä ovat turvalliset ja välittävät aikuiset, joiden luona hyvä arki asuu.
Mietinnössään lakivaliokunta korostaa lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumista. Tähän laki antaa hyvät edellytykset, kunhan toimintakulttuuria muutetaan ja ammattilaisten koulutuksesta huolehditaan. Erityisen tärkeänä lakivaliokunta piti säännöstä lapsen mielipiteen selvittämisestä lapsen etua arvioitaessa sekä lapsen kuulemista tuomioistuinkäsittelyssä, sillä säännökset korostavat lapsen oikeuksien yleissopimuksessa tarkoitettuja lapsen osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia vanhemmuutta koskevissa asioissa. Valiokunta piti kuitenkin ehdotettua sääntelyä osittain epäselvänä, ja siksi valiokunta teki lakiin tarkistus- ja selkeytysehdotuksia, jotta lakia varmasti tulkitaan oikein käytännössä. Lainsäädännön selkeys on olennaista, jotta saamme varmasti tehtyä lapsen edun mukaisia ratkaisuja ja yhdenvertaisia päätöksiä.
Arvoisa puhemies! Yhä useampi lapsi asuu tänä päivänä monimuotoisessa perheessä, ja lainsäädäntöä on uudistettava vastaamaan nykyaikaista perhekäsitystä ja perheiden arkea. Sosiaalisen vanhemman asema Suomessa on edelleen monin paikoin lainsuojaton. Myös huostaanotetun lapsen ja hänen lähipiirinsä asema jää vaille suojaa huollon siirtyessä sosiaalitoimelle siitä huolimatta, että lapsen lähipiirin kartoitus on kirjattuna lastensuojelulakiin. Lapsiperheille on oltava matalan kynnyksen palveluita joka kunnassa. Lastenvalvojalle ja perheneuvolaan on päästävä ajoissa tukea ja neuvoa saamaan, ennen kuin perhetilanteet kriisiytyvät. 
Palvelujärjestelmän on turvattava lapsen etu ja hänen oikeutensa tulla kuulluksi ja autetuksi. Eroaville vanhemmille ja perheen lapsille tulee tarjota eroauttamiseen erikoistuvien ammattilaisten apua. Eduskunta edellytti sekä erotilanteiden palvelujen parantamista että vuoroasumisen kehittämistä jo lapsenhuoltolain uudistuksen yhteydessä 2019. Lakivaliokunta kiinnitti tuolloin lausunnossaan erityistä huomiota OT-keskusten asemaan kaikkein vaativimmassa tilanteessa olevien lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Vaikka vanhemmuuslaki on tärkeä askel oikeaan suuntaan, jää siihen vielä korjattavaa. Seuraavalla hallituskaudella lakiin tulee lisätä mahdollisuus useampaan kuin kahteen juridiseen vanhempaan. Lisäksi meidän on säädettävä kaksi tasavertaista osoitetta vuoroasuville lapsille. Näin lapsen etu toteutuisi nykyistä paremmin.
Suomessa on myös yksi lapsettomuushoitomuoto, joka on laissa kielletty. Ei-kaupalliseen sijaissynnytykseen tähtäävä hedelmöityshoito kiellettiin vuonna 2007 voimaan tulleessa hedelmöityshoitolaissa. Epäviralliset järjestelyt ovat tästä huolimatta mahdollisia sekä Suomessa että ulkomailla. Nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa minkäänlaista turvaa tai tukea sijaissynnytyksen avulla syntyneille lapsille, sijaissynnyttäjälle tai aiotuille vanhemmille. Suomalaisen palvelujärjestelmän piirissä toteutuvat sijaissynnytysjärjestelyt turvaisivat sekä syntyvän lapsen että muiden osapuolten neuvonnan, tuen ja oikeudellisen aseman nykytilaa paremmin. Selvitys ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta on käynnissä, ja odotan mielenkiinnolla sen valmistumista. Se myös toimii pohjatyönä seuraavaa hallitusohjelmaa varten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-21T16:02:53,2022-06-21T16:07:46,Tarkistettu,1.1
2022_77_104,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_105,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen ja jokaisella perheellä on oikeus tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on. Perheitä on ollut moneen jakoon jo pidempään: on eroperheitä, yhden vanhemman perheitä, perheitä, joihin kuuluvat tiiviisti vaikkapa isovanhemmat tai jommankumman vanhemman uusi puoliso, ja näillä kaikilla rakkailla ihmisillä on lapsille merkitystä ja väliä riippumatta siitä, mitä sukupuolta he ovat ja mistä he ovat alun perin lapsen elämään tulleet. Siksi onkin tärkeää, että laki turvaa vanhempien, perheiden ja ennen kaikkea lasten oikeudet. Siitä tästä on pohjimmiltaan kyse, sillä varsinkin, jos jotain ikävää sattuu elämässä kohdalle, on tärkeää, että jokainen lapsen vanhempi on sitä myös juridisesti, muuten voi pahimmillaan käydä niin, että lapsi menettää siteen vanhempiinsa. 
Monestihan moninaisia perheitä syntyy erotilanteen myötä niin, että varhaisessa lapsuudessa pariskunta eroaa ja sitten vanhempien uusista kumppaneista tulee lapsille valtavan merkityksellisiä. Nämä ovat sellaisia tilanteita, joissa voidaan joutua isojen arjen haasteiden eteen, jos ei ole mahdollisuutta juridisesti tunnustaa, että lapsella on tosiasiassa useampi kuin kaksi vanhempaa. Nämä uudet aikuiset voivat olla tosiasiassa lapselle elinikäisiä, aina elämässä olleita aikuisia, joten olisi tärkeää, että etenkin tästä näkökulmasta tarkasteltuna lapsilla olisi mahdollisuus useampaan kuin kahteen vanhempaan. Kyse ei siis ole pelkästään sateenkaariperheistä, vaikka toki tämä on myös sateenkaariperheille merkittävä asia. 
Kuten sanottua, ennen kaikkea kyse on lasten oikeuksista. Lapsethan eivät valitse tai päätä, keitä heidän vanhempansa ovat. Lapset eivät päätä, millaiseen perheeseen he syntyvät, ja sen takia lasten luokittelu sen perusteella, keitä heidän vanhempansa ovat, on väärin. Tiedän, että tämän salin aiempia keskusteluja tästä aiheesta on moni lapsi, moni perhe, moni vanhempi seurannut hämmentyneenä, pohtinut, näkevätkö kansanedustajat, tämän maan ylimmät vallanpitäjät, minut ja minun perheeni todella sellaisena kuin se on. Annetaanko minulle samat oikeudet ja sama arvo kuin muille, vaikkapa muille koulukavereille, muille vanhemmille, muille, jotka tässä maassa asuvat? Ja sen takia toivon, vaikka tiedän tästä asiasta olevan eriäviä näkemyksiä, että voisimme käydä keskustelua kunnioittavasti ja näitä lapsia, vanhempia ja perheitä muistaen. Tiedämme, että myös lapset seuraavat täysistuntoa ja varsinkin ne lapset, joita tämä laki ja tämä keskustelu koskettavat. Siksi toivon, että muistamme näitä lapsia, kun tätä keskustelua käymme. 
Henkilökohtaisesti pidän toki erityisen hienona, että monia käytännön prosesseja sujuvoitetaan, esimerkiksi isyyden tunnustamista siinä tilanteessa, kun avopariskunta tai pariskunta, joka ei ole naimisissa, saa lapsen. Tämän kanssa on itsellä aikanaan haasteita ollut, muun muassa maistraatin ruuhkan myötä, ja se hidastaa paljon, jos ei hommaa saada sujuvasti käyntiin. Onkin hyvä, että myös näitä tällaisia vähän tylsempiä hallinnollisia asioita sujuvoitetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-06-21T16:07:46,2022-06-21T16:11:09,Tarkistettu,1.1
2022_77_106,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_107,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tästä asiasta todella ei vallitse yksimielisyys tässä salissa, ja kuten edellisessä keskustelussa esiin tuli, niin tämä laki valitettavasti sotkee tätä vanhemmuuden käsitettä melko paljon. Itse asiassa hallituspuolueistakin kritiikkiä ja ihmettelyä täällä kuultiin, miksi tämmöinen laki on tänne saliin päästetty.
Me perussuomalaisissa teimme asiasta vastalauseen. Katsomme, että tämä laki tulisi hylätä ja siitä ne hyvät osiot, joita myös tässä laissa oli, tulisi ottaa nykyisiin äitiys‑ ja isyyslakeihin mukaan.
Täällä käytiin todella hyvää keskustelua viime kerralla. Mielestäni siinä ei ollut kyllä mitään epäkunnioittavaa. Se, että me totesimme, että lainsäädäntö ei voi lähteä kunkin aikuisen tarpeista ja yksilöllisistä tarpeista vaan lainsäädäntö lähtee siitä, että sillä pyritään kattamaan mahdollisimman suuri osa ihmisistä, ei tokikaan tarkoita sitä, etteikö kullakin aikuisella ihmisellä olisi oikeus olla sitä, mitä on, muiden siihen puuttumatta, mutta lainsäädännössä välttämättä kaikkea ei voida huomioida varsinkaan silloin, jos se sotkee koko lainsäädännön perustan. Kuten viime kerralla totesimme, niin tässähän on kysymys translain aiheuttamista lainsäädännön muutostarpeista. Senhän me kuulimme ja näimme valiokunnan asiantuntijalausunnoista, että halua on todella myöskin siis nimetä useita vanhempia. En tiedä, minne se raja sitten lopulta vedettäisiin: olisiko yhden miehen ja yhdeksän vaimon perheessä yhdellä lapsella yhdeksän äitiä ja yksi isä, jos mitään rajoja tässä ei ole?
Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseen 1 mukaisen lain hylkäämisen sekä, mikäli ikäväksemme tämän äänestyksen sitten häviämme, kaksi lausumaa tästä vastalauseesta 1. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T16:11:10,2022-06-21T16:13:28,Tarkistettu,1.1
2022_77_108,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_109,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kannatan edustaja Rantasen tekemää hylkäysesitystä ja myös sitten myöhemmin heidän lausumiaan.
Lisäksi esitän kristillisdemokraattien tekemän vastalauseen 2 mukaisen lausuman, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää tulevassa lainsäädännössä isyyden ja äitiyden käsitteet erillisinä, biologiseen sukupuoleen sidottuina käsitteinä.”
Puhemies! Kaiken lainsäädännön lähtökohtana tulee olla selkeys, ymmärrettävyys ja sovellettavuus. Vanhemmuus toteutuu lakiehdotuksen mukaan edelleen joko isyytenä tai äitiytenä, ja termit isä ja äiti säilytetään. Ne kuitenkin irrotetaan sukupuolen käsitteestä. Esityksen mukaan lapsen synnyttänyt henkilö voi olla nainen tai mies. Samoin isyyden vahvistaminen ei esityksen mukaan edellytä sitä, että isä olisi sukupuoleltaan mies, mutta lapsen äiti kuitenkin on aina se, joka on synnyttänyt lapsen.
Lastenvalvojat ry toteaa lausunnossaan termistön sekavuuden: ”Esimerkiksi kun synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies, todetaan hänet kuitenkin lapsen äidiksi (lain 2 §). Vastaava termistöön liittyvä ongelma on 4 §:ssä, mikäli henkilön oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan naiseksi, voidaan hänet vahvistaa kuitenkin lapsen isäksi.” Edellä mainitusta seuraa, että vaikka lapsella voisi jatkossakin olla vain kaksi oikeudellista vanhempaa, lapsella voi olla juridisesti äiti ja isä, kaksi isää tai kaksi äitiä, mutta näistä kahdesta vanhemmasta käytetyt termit eivät enää kertoisi biologiseen sukupuoleen liitetystä vanhemmuudesta. Termien sukupuolisidonnaisuuden purkamisen aiheuttama lainsäädännön sekavuus korostuu jatkossa entisestään, mikäli hallituksen suunnittelema translain uudistus toteutuu ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan.
Kristillisdemokraatit pitävät tärkeänä, että lainsäädäntö huomioi isän ja äidin roolien erityisyyden ja erilaisuuden. Selkeyden vuoksi sukupuolisidonnaisuus vanhemmuuden käsitteissä tulee säilyttää. Äiti on lähtökohtaisesti lapsen synnyttänyt nainen ja isä lapsen siittänyt mies, eikä näitä eroja ja toisiaan täydentäviä rooleja ole tarpeen lainsäädännössä häivyttää. Myös hedelmöityshoitotilanteessa isyys ja äitiys mukailee tätä biologista lähtökohtaa.
Hallituksen esityksessä todetaan, että naisparille ehdotettu mahdollisuus valita lapsen toiseksi oikeudelliseksi vanhemmaksi siittiöt luovuttanut mies edistää lapsen oikeutta tuntea alkuperänsä. On huomionarvoista, että vastaavaa valinnanmahdollisuutta hedelmöityshoitojen ja vanhemmuuden vahvistamisen suhteen ei heteroparilla ole. Hallituksen esityksessä päädytään johtopäätökseen, että yhdenvertaisen kohtelun vaatimus erilaisten parien välillä voidaan tässä tilanteessa ohittaa, koska muutos edistää naisparien ja miesparien oikeuksia, ja kyse ei siten ole sukupuolten välisestä tasa-arvosta, vaan yhdenvertaisuudesta seksuaalisen suuntautumisen perusteella.
Kristillisdemokraattien valiokuntaryhmät pitävät ongelmallisena sellaista lainsäädännön lähtökohtaa, jossa yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen tehtävänä nähdään ennen kaikkea joidenkin tiettyjen väestöryhmien oikeuksien edistäminen. Se jättää paljon tilaa tulkinnalle ja nakertaa yhdenvertaisuuden asemaa ja merkitystä lainsäädännön määräävänä pohjana. Kysymystä ei tulisi tarkastella ainoastaan erilaisten parien välisenä kysymyksenä, vaan kysymyksenä yhdenvertaisesta lapsen oikeuksien toteutumisesta erilaisiin perheisiin syntyvien lasten välillä. Tästä näkökulmasta yhdenvertaisuutta edistettäisiin parhaiten vahvistamalla lapsen oikeutta biologisen alkuperänsä tuntemiseen — silloin kun se on selvitettävissä — kaikenlaisten hedelmöityshoitoja hakevien perheiden kohdalla. 
Edellä mainitusta johtuen totean, että hedelmöityshoitolaki vaatisi tässä vastalauseessa esitettyä uudistusta syvempää uudelleentarkastelua, jossa lapsen etua ja oikeutta tuntea alkuperänsä kaikissa tilanteissa vahvistettaisiin ja siitä johtuvat muutokset tehtäisiin äitiys- ja isyyslakeihin.
Tästä sekavuudesta johtuen olisi tärkeää, että tämä laki hylättäisiin ja tarvittavat muutokset tehtäisiin äitiyslakiin, isyyslakiin ja hedelmöityshoitolakiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-21T16:13:33,2022-06-21T16:19:17,Tarkistettu,1.1
2022_77_110,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_111,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Näkisin, että tällä lailla on väärä nimi. Tämän lain pitäisi olla vanhemmuuden murentamislaki eikä mikään vanhemmuuslaki.
Tässä laissa ei ole kysymys lapsen edusta, vaan tässä on kysymys aikuisten ihmisten tahdosta tehdä niin kuin haluavat biologisista tosiasioista välittämättä. Jos siteeraan YK:n ihmisoikeuksien julistusta, artikla 16: ”Täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe ilman minkäänlaisia rodusta, kansalaisuudesta...” jne. Ja kolmas kohta: ”Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa, ja sillä on oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan.” Väliin jääneet asiat eivät ehkä ole niin relevantteja tämän asian kannalta, mutta nämä ovat. Eli miehet ja naiset, avioliitto, samassa asiayhteydessä perheen kanssa, jota yhteiskunnan pitäisi erityisesti suojella.
Nyt tämä lakiesitys tekee jotain aivan muuta kuin toteuttaa tätä ihmisoikeuksien julistukseen kirjattua vaatimusta. Tämä murentaa perheen perustaa, jolla pitäisi olla oikeus yhteiskunnan ja valtion suojaan. Biologiset tosiasiat eivät miksikään muutu lainsäädännöllä. Vaikka me päättäisimme tässä salissa, että Aurinko kiertää Maata, niin eivät siinä taivaankappaleet muutu. Vaikka me päättäisimme aivan mitä tahansa tässä lainsäädännössä isästä ja äidistä, niin silti lapsella on aina isä ja on aina äiti. Niinpä tämä lakiesitys, joka johtaa luonnottomaan tilanteeseen, tulisikin eduskunnan hylätä. Kannatan edustaja Rantasen tekemää hylkäysehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T16:19:17,2022-06-21T16:20:53,Tarkistettu,1.1
2022_77_112,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_113,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laukkanen piti erittäin hyvän ja kattavan puheenvuoron, ja yhdyn täysin niihin ajatuksiin, joita hän siinä nosti esiin. Kannatan tätä edustaja Laukkasen esittämää vastalauseen lausumaehdotusta, jossa todetaan, että eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää tulevassa lainsäädännössä isyyden ja äitiyden käsitteet erillisinä, biologiseen sukupuoleen sidottuina käsitteinä. Kannatan myös tämän esityksen hylkäämistä, kuten täällä perussuomalaiset ovat esittäneet.
”Äiti” ja ”isä” ovat ikiaikaisia käsitteitä, jotka lapsi yleensä oppii ensimmäisenä, ja pidän kyllä hyvin surullisena, että tässä lainsäädännössä hämärretään näitä äitiyden ja isyyden käsitteitä esimerkiksi tuossa 4 §:ssä, jossa todetaan, että mikäli henkilön oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan naiseksi, voidaan hänet vahvistaa kuitenkin lapsen isäksi. Tämän lain myötä vanhemmasta käytetyt termit eivät enää kertoisi tosiasialliseen biologiseen sukupuoleen liitetystä vanhemmuudesta, ja ajattelen, että kyllä tämä on myös lapsen kannalta hyvin hämmentävää.
Termien sukupuolisidonnaisuuden purkamisen aiheuttama lainsäädännön sekavuus korostuu jatkossa entisestään, mikäli hallituksen suunnittelema translain uudistus toteutuu ja mikäli lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan, jolloin henkilö voi vain oman ilmoituksen perusteella ilman mitään ulkopuolista arviointia ja ilman mitään lääketieteellisiä toimia vaihtaa sukupuolensa vastakkaiseen sukupuoleen.
Pidän tärkeänä, että lainsäädäntö huomioisi isän ja äidin roolien erityisyyden ja myös erilaisuuden, ja sen vuoksi tämä sukupuolisidonnaisuus vanhemmuuden käsitteissä tulisi säilyttää, eli äiti on lähtökohtaisesti lapsen synnyttänyt nainen ja isä lapsen siittänyt mies, eikä näitä eroja ja toisiaan täydentäviä rooleja ole mielestäni tarpeen lainsäädännössä häivyttää. Olen samaa mieltä edustaja Laukkasen kanssa myös siitä, että hedelmöityshoitolaki kaipaisi uudistusta, jotta tämä äitiyden ja isyyden erityisarvo edelleenkin huomioitaisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-06-21T16:20:53,2022-06-21T16:24:00,Tarkistettu,1.1
2022_77_114,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_115,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tarkentaisin tätä tietysti ja teen esityksen tässä perussuomalaisten esittämästä hylkäyksestä. Ehdotamme siis, että nämä kaikki lakiehdotukset hylätään. Vastalauseemmehan perustui siihen, että osa näistä lakiehdotuksista elikkä 1 ja 3—9 hylättäisiin, jolloin 2—10 olisi voitu hyväksyä. Mutta koska tämä meidän rakenteemme siitä, että isyys- ja äitiyslaki säilyisivät omina lakeinaan, ei nyt ensimmäisessä käsittelyssä menestynyt, niin esitämme tässä, että nämä kaikki lakiehdotukset hylätään ja sitten lisäksi hyväksytään tosiaan nämä kaksi lausumaa, jotka löytyvät vastalauseestamme:
”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää edellytykset laajentaa isyyden kumoamiskanteen nostamiselle laissa asetettuja määräaikoja edelleen siten, että isyyden kumoamiskanteen nostaminen on aina mahdollista, jos virheellisesti vahvistettu isyys muutoin johtaisi kohtuuttomaan tilanteeseen.” Tärkeintähän on se, että isyys on vahvistettu oikein, ja jos tilanteet vaihtelevat — voi tulla monenlaisia, ‑tyyppisiä tilanteita — niin pitää olla aina mahdollista se, että tilanne voidaan korjata vastaamaan tosiasioita. Täällä tuotiin esille eräissä puheenvuoroissa, että täällä on loukkaavaa keskustelua. No, minusta esimerkiksi se ei ole koskaan loukkaavaa, että tosiasiat vastaavat sitä, mitä on tapahtunut.
Ja toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet parantaa sekä lapselle vahvistetun isän että lapsen oikeana isänä lapselle jo vahvistetun isän sijasta itseään pitävän miehen mahdollisuuksia saada virheellisesti vahvistettu isyys kumottua esimerkiksi antamalla heille itsenäinen oikeus saada lapsen isyyden selvittäminen vireille lastenvalvojan luona ja lieventämällä perheen ulkopuolisen henkilön kanneoikeuden aineellisia edellytyksiä.”
Tässähän on tosiaan kaksi eri asiaa, yleisesti ottaen määräajat ja niiden kohtuullisuus — niiden pitäisi olla aina sellaisia, että jos on virheellisesti vahvistettu isyys tai tulee tietoon uusia seikkoja, että isyys voitaisiin tunnustaa, niin se pitää voida hoitaa — ja lisäksi, jos on tapahtunut virhe, se pitää voida oikaista. Nämä ovat meidän lausumamme.
Julkisuudessa on ollut tämä niin sanottu Riston tapaus, ja tämä aiheutti myös lakivaliokunnassa ja muutenkin keskustelua siitä, mitä tämäntyyppisille tilanteille pitäisi tehdä. Onhan tämä nyt tietysti aivan kohtuutonta, että henkilö maksaa elatusmaksuja lapsesta, joka ei ole hänen lapsensa, kun elatusvelvollisuus kuuluu biologisille vanhemmille / vanhemmille, jotka ovat siinä isä ja äiti.
Elikkä näin, tässä esitykset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T16:24:01,2022-06-21T16:27:05,Tarkistettu,1.1
2022_77_116,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_117,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit kannattavat tätä perussuomalaisten esitystä kaikkien näitten lakiesitysten hylkäämisestä. Todellakin meille tämä vanhemmuuslaki sinällänsä olisi ehkä voinut nimikkeenä käydä, mutta tässä sisällössä kuitenkin sitten nämä isyyden ja äitiyden käsitteet irrotetaan sukupuolen käsitteestä, ja niin kuin tuossa ensimmäisessä käsittelyssä jo kävin omassa puheenvuorossanikin sitä läpi, niin täällä muun muassa Lastenvalvojat ry toteaa lausunnossaan, että kun synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies, todetaan hänet kuitenkin lapsen äidiksi, ja vastaava termistöön liittyvä ongelma on tuossa 4 §:ssä, että mikäli henkilön oikeudellinen sukupuoli vahvistetaan naiseksi, voidaan hänet vahvistaa kuitenkin lapsen isäksi. Täällä kristillisdemokraattienkin vastalauseessa on käyty läpi, minkälaisia erilaisia ongelmatilanteita tämä aiheuttaa muun muassa esimerkiksi neuvolassa ja terveydenhuollossa kaiken kaikkiaan.
Kristillisdemokraattien vastalauseessa toinen tärkeä asia, minkä olemme nostaneet esille, on tämä biologisen alkuperän selvittämisen mahdollisuus eli se, että lapsella tulisi olla oikeus tuntea biologinen alkuperänsä. Meillä on nyt sitten tässä lausumaehdotus, joka käsittääkseni täällä salissa on jo ilmeisesti esiteltykin, mutta joka tapauksessa kannatan tätä vastalauseen lausumaehdotusta, jossa todetaan: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää tulevassa lainsäädännössä isyyden ja äitiyden käsitteet erillisinä, biologiseen sukupuoleen sidottuina käsitteinä.” 
Koska tämä hallituksen esitys ja pykälävaihtoehdoista käyty äänestys eivät johtaneet tähän lopputulemaan, niin on loogista sitten tässä yhteydessä kannattaa tätä hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-21T16:27:05,2022-06-21T16:29:12,Tarkistettu,1.1
2022_77_118,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_119,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelen äskeistä epätarkkuutta ja sählinkiä hylkäysesitykseni kanssa. 
On pakko kuitenkin käyttää vielä puheenvuoro tässä yhteydessä. Olen jokseenkin pitänyt itseänikin aika avarakatseisena ja hyväksynyt ihmisten erilaiset ominaisuudet ja tavat elää, mutta täytyy kyllä sanoa, että vähemmästäkin tässä vähän radikalisoituu tämmöiseen konservatiivisempaan suuntaan, kun näitä lakiesityksiä katsoo, koska itseni on täysin mahdoton ymmärtää, että me hyväksymme täällä sellaisen lain, jossa äidiksi voidaan vahvistaa henkilö, ihminen, joka ei ole biologisesti nainen, ja isäksi voidaan vahvistaa henkilö, joka ei ole biologisesti mies. Viittaan edelleen sairaanhoitajaopintoihin sekä ihan peruskouluaikaan, jolloin käytiin läpi ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa ja biologiaa. Kyllä siellä opetettiin niin, että naisella on munasolu ja miespuolisella henkilöllä on siittiö ja vain näistä kahdesta voi tulla lapsi, joten mielestäni tässä kohtaa aletaan menemään, itsenikin mielestä, sellaiseen suuntaan, jota on täysin mahdoton hyväksyä, ja mielestäni tämäntyyppistä lainsäädännön sotkemista ei tulisi tehdä, jota itse asiassa lakivaliokunnassa kyllä asiantuntijakuulemisissakin käytiin. Pidän erinomaisen huonona tätä tilannetta, jossa me alamme menemään tähän suuntaan.
Ja viime viikolla tämän asian keskustelussa totesinkin, että kun seuraavaksi asialistalle tulee avioliittolakimme, niin maailmalta todella on siis sellaisia esimerkkejä, joissa henkilö kokee olevansa naimisissa Eiffel-tornin kanssa, ja nyt jos me lähdemme tähän suuntaan, niin missä se raja lopulta sitten on: vahvistammeko täällä lopulta jonkun tornin lapsen isäksi? Kyllä minä toivoisin, että myös hallituspuolueissa otettaisiin järki käteen ja tätä tietä ei lähdettäisi tämän enempää kulkemaan, ettei tänne jää sellainen sotku, että kohta kukaan ei enää tiedä, kuka on kenenkäkin vanhempi, äiti tai isä, ja kuka on kenenkäkin kanssa naimisissa. — Kiitos.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Tarkistan vielä, tarkensiko edustaja Rantanen alkuperäistä esitystään niin, että hylättäväksi esitetään kaikkia lakeja.] Arvoisa puhemies! Ellei edustaja Meren hylkäysesitystä otettu siihen tilalle, niin kyllä tarkennan, että kaikki.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Otettiin tilalle, mutta se, ettei se alkuperäinen esitys jää kannatuksineen voimaan, oli oikein.] Ei jää voimaan, joo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T16:29:12,2022-06-21T16:32:15,Tarkistettu,1.1
2022_77_120,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_121,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä kun on näitä sekaannuksia näiden esitysten kanssa, niin ilmoitan nyt sitten kannattavani edustaja Rantasen tekemää hylkäysehdotusta ja hänen tekemiään lausumaehdotuksia, niin että ne varmasti tulevat kannatetuiksi. 
Tämä edustaja Rantasen esille ottama Eiffel-torni-esimerkki on ehkä radikaali, mutta se kyllä kertoo siitä, mihin suuntaan tämä saattaa olla menossa, sillä kun todellisuutta aletaan määrittämään tosiasioiden sijasta poikkeavuuksien mukaan, niin sitten ollaan jo aikamoisessa tilanteessa, kun niitä poikkeavuuksia aletaan viemään tarpeeksi pitkälle. 
Tämän lisäksi haluan tukea edustaja Meren esittämää ajatuskulkua isyyden vahvistamisesta. Eli meillähän on tämä valtava epäkohta, että sellainen henkilö, sellainen mies, joka ei todellakaan todetusti voi olla lapsen isä, voidaan silti todeta lapsen isäksi lainsäädännöllisesti ja juridisesti, ja tällaista ei kyllä saisi olla olemassa. Eli se epäkohta tämän eduskunnan pitäisi korjata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T16:32:16,2022-06-21T16:33:20,Tarkistettu,1.1
2022_77_122,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_123,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessani tätä, ja siinähän oli aluksi pari semmoista puheenvuoroa, että sen verran alkoi hatuttamaan, että ajattelin käyttää puheenvuoron. Sitten jo päätin, etten uskalla pitää sitä, mutta onneksi edustaja Rantanen jo puhui tästä samasta asiasta.
Joskus tuolla maaseudulla kuulee kaikenlaista näkökulmaa, ja siellä joskus jostakin herrasta kehuttiin, että hän saattaisi naida vaikka kaikki kaksijalkaiset kottikärryistä tikapuihin saakka, ja tämä minulla tuli tuolla omassa työhuoneessakin mieleen. Siis missä se raja menee, mihin tämä hulluus pysäytetään? Siis nämä ovat ihan käsittämättömiä juttuja, että biologiaa vastaan ruvetaan tappelemaan. Tiedän, että on olemassa erilaisia perheitä ja on erilaisia syitä, miksi on päädytty erilaisiin ratkaisuihin, ja ymmärrän sen; ei siinä ole mitään tavallansa ihmeellistä. Mutta me ei niin kuin jokaista kansalaista tai jotain perhettä, jossa nyt sattumien summien kautta on joku erikoinen rakenne, joka on ehkä yhteiskunnan normeista hieman poikkeava, voida ruveta ottamaan lainsäädännössä huomioon jokaista eriksensä. Mielestäni tehdään semmoista valtavirtaista lainsäädäntöä, joka koskettaa Suomen kansalaisia, eikä sillä tavalla, että pystytään huomioimaan kaikki, jokainen erikoinen parisuhde, eriksensä.
Itse asiassa, jos saa verrata, niin jos vertaan tätä semmoiseen, että jos nyt meillä olisi eutanasiasta lakiehdotus, niin henkilökohtaisesti itse asiassa kannattaisin lakia eutanasiasta, mutta tiedän, että sitä ei voi rakentaa täällä, koska me ei saada tehtyä pykälistöä niin, että se kattaisi kaikki erilaiset mahdolliset sen väärinkäytökset. Mielestäni tässä on sama asia, että me ei voida kaikkia ihmeen erilaisia tapauksia lähteä huomioimaan lainsäädännössä. Me tehdään lainsäädäntöä, joka koskee valtavirtaa ja hyväksyy biologian. Ehkä se on tässä riittävän ponnekkaasti sanottu.
Kannatan kaikkia näitä esityksiä, jotka tätä järjetöntä lakia vastustavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T16:33:21,2022-06-21T16:36:46,Tarkistettu,1.1
2022_77_124,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_125,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi vielä: Kannatan tätä Rantasen tekemää toista hylkäysesitystä ja lausumia, niin että tulee varmasti selkeäksi se. Ensimmäinen kannatus oli myös tarkoitettu kannatukseksi, mutta se ilmeisesti nyt jää pois, ja varmuuden vuoksi vielä haluan tämän pöytäkirjoihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-21T16:36:47,2022-06-21T16:37:13,Tarkistettu,1.1
2022_77_126,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_127,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy minunkin tässä lyhyt kommentti vielä todeta, että kannatan näitä hylkäysesityksiä, ettei tätä järjetöntä lakiesitystä vietäisi eteenpäin. 
Mietin tätä biologian vastaista toimintaa. Nykyään kun on sukupuoletonta kasvatusta jo lapsillekin, niin että lapsi saa sitten itse päättää, onko hän mies vai nainen tulevaisuudessa, onko poika vai tyttö sitten, niin kyllähän tämä nyt hämmentää lapsiakin. Aletaan jo pienille lapsille puhua, että jos hän on biologisesti poika, hänelle voidaan puhua, että sinäkin voit synnyttää sitten tulevaisuudessa, tai biologisesti tyttönä syntyneelle voidaan sanoa, että sinä voitkin olla sitten isä tulevaisuudessa. Miettikää, kuinka tämä nyt hämmentää pieniäkin lapsia, jos ei oikeata totuutta puhuta heille biologiasta jo lapsesta asti ja pidetään kaikkea sukupuolettomana eikä saisi leikkiä millään leluilla, elleivät ne ole sitten pelkkä palikka vain, niin että se sopii kummallekin sukupuolelle näitten tiettyjen mielestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T16:37:16,2022-06-21T16:38:24,Tarkistettu,1.1
2022_77_128,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_129,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin kuuntelin tuolla työhuoneellani tätä keskustelua, ja oli myöskin pakko tulla tänne saliin toteamaan, että minusta täällä käyty keskustelu on paikoin aika ala-arvoista. Me puhutaan ihmisistä, me puhutaan perheistä, me puhutaan lapsista, mutta täällä salissa on puhuttu aidasta ja aidanseipäistä. Te puhutte, arvoisat edustajat, asioista, jotka eivät sisälly tähän lakiesitykseen. 
Tässä lakiesityksessä ehdotetaan nyt parannettavaksi perheiden tilannetta, naisparien tilannetta, mutta ei edes sillä tavalla kuin se olisi mielestäni parempi. Tässä tehdään vasta pieniä myönnytyksiä siihen suuntaan, että perheiden ja erityisesti lasten oikeudet toteutuisivat tulevaisuudessa entistä paremmin. Tässä erityisesti halutaan turvata lasten oikeus vanhempiin ja helpottaa perheiden elämää ja vanhemmuutta heti lapsen syntymästä lähtien.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-06-21T16:38:24,2022-06-21T16:39:32,Tarkistettu,1.1
2022_77_130,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_131,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä perin kummallinen argumentti aina, että tässä on jotakin omituista, jos näitä vihervasemmiston lakeja kritisoi. Tässä tehdään muutakin kuin parannetaan lasten asemaa. Tässä muun muassa tehdään juuri se, minkä äsken kuvasin puheenvuorossani, eli äidiksi voidaan vahvistaa henkilö, joka ei ole nainen, isäksi voidaan vahvistaa henkilö, joka ei ole mies. Tämä ei suinkaan ole minkäännäköinen tekninen laki pelkästään, vaan tämä on itse asiassa ideologinen laki, ja jos tämä on sitten, edustaja Pekonen, teidän mielestänne lasten edun mukaista toimintaa, niin hämmästelen kyllä, mistähän ajatuspajasta tällaisia ajatuksia tulee, että juuri tällä pystytään lasten oikeuksia parantamaan.
Mielestäni on aivan selvää se, että meillä on erilaisia perheitä, ja siitä ei ole nyt kysymys. Kysymys on siitä, että tuodaan lainsäädäntöön sellaisia biologisia faktoja hämärtäviä elementtejä, jotka eivät ole asianmukaisia, ja tässä olisi ollut myöskin mahdollista pysyttäytyä järkevässä linjassa, mutta näin ei vain tehty, vaan nyt lähdettiin vyöryttämään tätä kohti translain uudistusta, aivan kuten ovat julkisuudessa muun muassa vasemmistoliiton kansanedustajakin myöntäneet — toki täällä salissa sitä ei ole myönnetty, mutta haastatteluissa on. Siltä osin näen tämän tilanteen erittäin epäedullisena kehityssuuntana, ja minusta myös se on oikeus sanoa tässä salissa ääneen, sillä me emme suinkaan ole ainoita yksittäisiä henkilöitä, vaan edustamme täällä demokraattisesti valittuina äänestäjiämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T16:39:33,2022-06-21T16:41:35,Tarkistettu,1.1
2022_77_132,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_133,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Arvostan kyllä edustaja Pekosta kovin paljon, niin kuin hän tietää, mutta äskeistä puheenvuoroa en kyllä käsittänyt. Tipahdin täysin kyydistä. Jos täällä edustaja ja lakivaliokunnan jäsen lukee mietinnöstä tekstiä, lainaa osia tämän lain perusteluista, ja siitä sanotaan, että täällä puhutaan aidasta ja aidanseipäistä, niin onko tämä esitys sitten aidanseipäistä edustaja Pekosen mielestä. Tämä herättää minussa vähän kysymyksiä. Täällä on hyvin asiallisesti tästä keskusteltu ja tuotu näkökulmia esille, ja suurin osa puheenvuoroista on lainausta mietinnön teksteistä tai niihin liittyvistä eriävistä mielipiteistä, jotka ovat suoraan tähän lakiin liittyviä. En ihan nyt ymmärtänyt edustaja Pekosen näkökulmaa tähän keskusteluun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-21T16:41:36,2022-06-21T16:42:44,Tarkistettu,1.1
2022_77_134,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_135,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Pekoselle haluaisin sen verran sanoa, että jos te haluatte jotain tämän vanhemmuuslain kanssa tehdä ja todeta, mitä sille pitäisi tehdä, niin Suomessahan on tällä hetkellä tilanne, että Suomessa voidaan vahvistaa isäksi henkilö, joka ei ole isä, ja lain mukaan tätä ei voi oikaista. Eikö tämmöinen ole ihan relevantti asia, joka pitäisi oikaista ennen kuin alkaa tekemään lakia, jossa isä voi olla äiti tai äiti voi olla isä? Tämä menee niin monimutkaiseksi, ettei enää tahdo edes ymmärtää, mitä tässä haetaan.
Tähän asti on mielestäni Suomessa kohtuuhyvin pärjätty näillä laeilla. Itse näkisin, että jos lakia pitää korjata, niin korjattaisiin se edes siltä osin, jos isä on joutunut isäksi olematta isä. Tämä laki, tämä vanhemmuuslaki, pitäisi tältä osin korjata, että ei käy niin, että siinä isä joutuu elättämään lasta, jonka isä ei ole. Tämä ei ole minun mielestäni kenenkään tällaiseen perheeseen kuuluvan etu. En tiedä. Korjatkaa se, jos tätä pitää muuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T16:42:45,2022-06-21T16:44:53,Tarkistettu,1.1
2022_77_136,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_137,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on nyt keskusteltu siitä, että ei ole kunnioittavaa tai asiallista — tai mitä erilaisia perusteita — keskustella tästä vanhemmuuslain muutoksesta siten kuin on keskusteltu. Ja nyt katson tuota meidän vastalausetta, jonka perussuomalaiset ovat tehneet, jossa kristillisdemokraatitkin ovat olleet mukana, niin meillä on kyllä ihan asianmukaista tekstiä. Me haluamme, että isyys- ja äitiyslaki säilyvät ennallaan ja sinne tehdään tarvittavat muutokset, elikkä äiti on äiti ja isä on isä.
Ja sitten hallituksen esityksen sivuilta 44–45 on otettu näitä nostoja: esimerkiksi se, että isä ja äiti voivat siis olla jatkossa kumpaa sukupuolta tahansa. Ja äiti voi olla nainen tai mies, ja isä voi olla mies tai nainen, ja nämä lainaukset ovat täältä hallituksen esityksestä. Jos hallituksen esitys sitten salissa olijoiden mukaan on kirjoitettu asiattomasti tai jollain tavalla tuotu esille asioita, joita siellä ei saisi olla, niin sitä kyllä ihmettelen. Ja asioistahan täytyy voida puhua niiden oikeilla nimillä, jotta kansalaisetkin ymmärtävät.
Toinen asia on tämä sukupuolineutraalisuus. Tämä tuli esimerkiksi ensimmäisessä käsittelyssä esille, kun keskustan kansanedustaja oli aivan ihmeissään siitä, mitä varten oppositio sanoo, että tämä laki on tehty sukupuolineutraalisti — ei ole, että ei se pidä paikkaansa. Ja sitten minä menin tuonne eteen ja sanoin, että ottakaapa hallituksen esitys, sivu 16. Siellä todetaan seuraavasti: ”Säännökset on pyritty kirjoittamaan sukupuolineutraaliin muotoon siten, että niissä viitataan nais- tai miessukupuoleen vain siltä osin, kuin se on välttämätöntä. Sukupuolta koskevat viittaukset on pääosin korvattu muilla termeillä. Poikkeuksena ovat aviomiestä ja naisparia kuvaavat termit, joihin liittyy oikeudellisesti merkittäviä vaikutuksia.” Edelleen todetaan, että ”lakien yhdistämisestä ja toiston välttämisestä johtuen äitiyden ja isyyden määritelmiä sekä muita keskeisiä säännöksiä lukuun ottamatta myös äitiyttä ja isyyttä koskevat termit on pyritty korvaamaan sukupuolineutraalilla vanhempi-termillä”. Elikkä nämä tulevat ihan suoraan hallituksen esityksestä.
Ja me tiedämme sen, että esimerkiksi translaki on sellainen, joka on ollut hallituksen yksi kärkihankkeita, ja tämä luo pohjaa sille, että meillä on oikeasti tilanne, että halutaankin entisestään luoda tilanne, että ei ole enää lapsen etu, tietääkö hän, kuka on hänen isänsä ja äitinsä, vaan idea on se, että hän tietäisi, ketkä ovat hänen ehkä yhdeksän äitiään tai yksi isä, kuten edustaja Rantanen toi esille. Ja jos se jonkun mielestä on eriskummallista, niin me ajattelemme asiasta näin, että on oikeasti todellisuudessa vain biologisuuteen perustuvaa isyyttä ja äitiyttä ja sitten on oikeudellista vanhemmuutta, jota voi olla, mutta ei sotketa isä- ja äiti-termiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T16:44:53,2022-06-21T16:48:14,Tarkistettu,1.1
2022_77_138,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_139,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Totean vielä, että pidän tätä vanhemmuuslakia äärimmäisen hyvänä. Minusta on hyvä, että kaikki perheet voivat olla yhdenvertaisia lain edessä, ja tämä hallituksen esitys on nyt yksi askel sitä kohti. 
Viittasin äsken asiattomuuksiin, aikaisemmassa puheenvuorossani, ja pidän sitä asiattomana, että tässä keskustelussa puhutaan Eiffel-torneista tai kottikärryistä, kun puhutaan vanhemmuuslaista. Minusta se on epäasiallista.
Pidän tärkeänä sitä, että meidän lainsäädäntömme elää ajassa. Me täällä säädämme lakeja, ja kuten totesin, on tärkeätä, että perheet ovat yhdenvertaisia lain edessä ja me tunnustamme myöskin tosiasioita, puhumme vanhemmista vanhempina riippumatta siitä, mitä sukupuolta he ovat. Ja kuten totesin aikaisemmin, me puhumme täällä oikeista perheistä, oikeista vanhemmista ja oikeista lapsista, ja jokaisella lapsella on oikeus vanhempiinsa sukupuolesta riippumatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-06-21T16:48:15,2022-06-21T16:49:23,Tarkistettu,1.1
2022_77_140,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_141,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun tässä halutaan hämärtää nämä sukupuolet ja puhutaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, niin väistämättä nyt tässä tulee mieleen, kun pohtii, minkälaisia ongelmia tässä saattaa tulla eteen, että jos on kaksi sellaista fyysisesti miestä, jotka asuvat yhdessä, ja heillä on siis semmoiset sukuelimet kuin miehillä tapaa olla, niin onko se sitten mahdollista tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden perusteella, että jos he haluavat hankkia lapsia, tällainen biologisesti miespari, jos he kokevat itsensä naispariksi, saa sitten hedelmöityshoitoja valtion laskuun. Tämmöinen tuli vain tässä mieleen. Jos kaikki sekoitetaan ihan totaalisesti, niin tämä menee aivan hulluksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T16:49:23,2022-06-21T16:50:35,Tarkistettu,1.1
2022_77_142,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_77_143,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sen verran puolustan edelleen näkemystämme, että suomen kielessä ehkä kaksi kauneinta sanaa ovat sanat äiti ja isä, ja mielestäni niistä ei ole syytä luopua. Ne ovat lapselle erittäin tärkeitä, olkoonkin niin, että jokaisella lapsella ei valitettavasti molempaa ole, ja pidän kyllä sikäli outona, että tässä salissa vain perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit pitävät edelleen näitä sanoja ja perusperheyksikköä näin suuressa arvossa. Siltä osin en katso, että keskustelu olisi ollut epäasiallinen.
Ja mitä tulee sitten näihin viittauksiin, käytin ehkä vähän graavia esimerkkiä, kuten tämä Eiffel-torni, mutta kysymys on nyt siitä, mihin se raja sitten vedetään. Jos me nyt avaamme tämän, niin mihin se vedetään, koska tosiasia on kuitenkin se, että jos tässä halutaan kunkin yksilöllisiä ominaisuuksia tai halua elää noudattaa, niin silloin me emme tämän yhdenvertaisuuden näkökulmasta voi oikeastaan sulkea mitään pois, ja senpä vuoksi kannattaa aina miettiä, milloin se pandoran lipas avataan tässä salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T16:50:35,2022-06-21T16:52:07,Tarkistettu,1.1
2022_77_144,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_77_145,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa oppositioryhmien yhteisessä vastalauseessa, mikä tähän valtiovarainvaliokunnan mietintöön liittyy, otetaan hyvin esille maatalouden kannattavuuteen liittyviä asioita, jotka ovat erityisen kriittisiä juuri nyt, kun maailmaa uhkaa ruokakriisi. Olisi syytä, että eduskunta huomioisi maatalouden kannattavuuden ja toimintamahdollisuudet paremmin.
Näinpä teen nämä kolme lausumaehdotusta, jotka tuossa mietintöön jätetyssä vastalauseessa ovat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-21T16:52:22,2022-06-21T16:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_77_146,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_147,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla jo tätä samaa asiaa käsittelimme. Me ollaan perussuomalaisissa oikeasti yritetty löytää pitkäaikaista helpotusta tähän maatalouden näkymään, miten maatalous Suomessa jatkossa nähdään. Olen tehnyt lakialoitteen, että maatalouden tuotantorakennukset lisättäisiin sinne kiinteistöverosta vapaisiin kohteisiin. Uskoisin, että tämä toisi nuorille maatalousyrittäjille semmoista jonkinlaista pitkäaikaista ilmapiiriä, että heitä arvostetaan ja heidän työtään arvostetaan ja yritetään turvata tämä maatalouden tärkeä työ, mitä he tekevät.
Tämä oli hyvä sillä tavalla, että tähän aloitteeseen lähti ihmisiä eri puolueista. Tähän lähtivät mukaan perussuomalaisista lähes kaikki, kristillisistä taisivat olla kaikki, [Sari Essayah: Kaikki, kyllä!] ja siellä oli keskustalaisia, oli SDP:stä ja kokoomuksesta. Tämä olisi ollut semmoinen pitempään maatalouden ahdinkoa huomioiva lakialoite, ja harmittaa todella, että kun nyt sitten äänestimme tästä, niin siitä äänestivät oppositio, kokoomus, kristilliset ja perussuomalaiset, he kaikki äänestivät sen tekemäni lakialoitteen puolesta ja — hieman olen yllättynyt siitä — keskustasta puolet oli pois ja puolet äänesti sitten vastaan tällaista pitkäaikaista maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistoa. He varmaan seuraavissa puheissa vetoavat joihinkin Euroopan unionin pykäliin, mutta tämä on ihan käsittämätöntä, että tällaista lainsäädäntöä, joka Ruotsissa on, me lähdetään kyselemään jostakin Euroopan unionista. Tämä olisi ollut monelle nuorelle yrittäjälle erittäin merkittävä apu, joskaan se ei kaikkea maatalouden ahdinkoa korjaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T16:53:02,2022-06-21T16:56:21,Hyväksytty,1.1
2022_77_148,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Edustaja Räsänen, poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_149,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistaminen tältä vuodelta on pieni mutta oikeaan suuntaan menevä askel. Se on totta, että Euroopan unionin maatalouspolitiikka on varmaan monimutkaista politiikkaa. Aikanaan väitettiin, että Suomessa oli kolme henkilöä, jotka tämän maatalouspolitiikan kuulemma osasivat täydellisesti, ja tämänhetkisten tietojen mukaan niitä on kaksi kappaletta. Yksi heistä taitaa olla keskustan eduskuntaryhmän jäsen, niin että osaamista kyllä löytyy.
Se, että maatalouspolitiikka on mennyt äärimmäisen monimutkaiseksi, johtuu tietenkin tästä maataloustukipolitiikasta yleensäkin. Kun maataloutta tuetaan, niin eihän siinä tueta maanviljelyä. Se ajatushan on tavallaan lähtenyt siitä, että tuetaan maataloustuotantoa niin, että ruoan hinta pidetään mahdollisimman alhaalla, koska se on kansalaisten hyvinvoinnin ja elämän kannalta se tärkein asia, että hyvää ruokaa on tarjolla ja edulliseen hintaan. Mutta nyt tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotkee koko kuvion, ja koronallakin on oma syynsä tähän, kun Euroopan unionin alueella korko nousee ja lainansaanti vaikeutuu ja investoinnit ovat vaikeuksissa. Ja kyllä Euroopan unionin ihan oikeasti pitäisi nyt tehdä päätöksiä siitä, että ruvetaan virtaviivaistamaan tätä järjestelmää. Tulee ihan epätoivoinen tunne, kun tuolla valiokunnissa istuu ja joka päivä esimerkiksi talousvaliokunnassa on pöydällä jatkuvasti uutta EU-byrokratiaa, milloin pitää perustaa uutta virastoa, milloin pitää hakea rahaa johonkin tehtävään — oli vaikka tämä elvytyspaketti, ja se lienee yksi Suomen historian mustimpia päiviä, kun sen aikanaan tämä talo hyväksyi. Mutta se asia, mikä pitää nyt muistaa, on se, että tämä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poisto on vain tämän vuoden voimassa. Tässä pitää pyrkiä saman tien, on pyrittävä — tämän hallituksen aikana siihen ei ehdi, mutta varmaan seuraavassa eduskunnassa vaalien jälkeen se nostetaan pöydälle raakasti — siihen tilanteeseen, mikä Ruotsissa on, että maatalousrakennusten kiinteistövero poistetaan kokonaan.
Tähän nyt käsillä olevaan hallituksen esitykseen sisältyy myös se, että tämä tuotantorakennusten kiinteistövero ei automaattisesti poistu vaan kaikkien viljelijöiden tulee itse se hakea. Automaattisesti sitä ei saa, vaan se pitää hakea. Tämäkin on tavallaan tämmöinen oma byrokraattinen pykälänsä. Viime vuodelta, 2021, kiinteistöveroa perittiin maataloustuotantorakennuksilta noin 15 miljoonaa euroa yhteensä, ja saajia oli noin 60 000 kappaletta, niin että ei tämä asiana ole iso. Melkein toivoisin, että tällainen relikti, jäännös, kiinteistövero tuotantorakennuksista, poistettaisiin ja päästäisiin aidosti siihen tilanteeseen, että maatalouden byrokratia puretaan, tuotanto tulee kannattavammaksi. Ja siihen pitää saada markkinat mukaan, muutenhan se ei onnistu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-21T16:56:22,2022-06-21T16:59:29,Hyväksytty,1.1
2022_77_150,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_151,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun kannatan edustaja Mäkelän tekemiä lausumaesityksiä, jotka ymmärtääkseni ovat opposition yhteiset.
Ja mitä tähän asiaan tulee, niin tämä kiinteistövero on kohtuullisen pieni asia valtion budjetissa, ja toki on myös niin, että osalle viljelijöistä tämä on kohtuullisen pieni asia, mutta hyvä, että tämä nyt ainakin vuodeksi poistuu. Mutta niille viljelijöille tämä on todella iso asia, jotka ovat viime vuosina tilaansa kehittäneet ja investoineet. Tässä puhutaan jopa tuhansista, joittenkin kohdalla jopa kymmenistätuhansista euroista. Toki siellä on se katto sitten olemassa, mutta tämä on juuri niille tilojaan kehittäville, investoiville, usein myös nuorille viljelijöille tuotantosuunnasta riippumatta erittäin tärkeä asia, ja kyllä todellakin soisi, että tämä saisi jatkoa enemmän kuin yhden vuoden. Ihan minimi olisi se, että tämä jatkuisi ainakin tämän maatalouden akuutin kriisin ylitse, mutta vieläkin parempi olisi, että se poistuisi kokonaan, koska silloin se myös kannustaisi tekemään niitä investointeja. Tämä olisi tietynlainen investointikannustin myöskin. Ja kun me katsotaan tätä suomalaisen maatalouden kehitystä, niin niinhän tässä on käynyt, että meidän tilamäärä koko ajan laskee ja samaan aikaan myös tilakoko kasvaa, elikkä se tarve niihin investointeihin on olemassa koko ajan, ja silloin tietysti meillä tulisi olla keinoja, joilla näitä investointeja viedä eteenpäin. Toki meillä on investointituet olemassa, mutta sen lisäksi kiinteistövero on sellainen ylimääräinen kulu, joka seuraa siitä, kun on investoinut tilaansa, verrattuna vanhoihin tiloihin, joissa ei kiinteistöveroa enää juuri ole, ja sen takia on oikeudenmukaista, että tämä kiinteistövero poistuisi, ja toivottavasti se poistuu kokonaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-21T16:59:29,2022-06-21T17:01:37,Hyväksytty,1.1
2022_77_152,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Ja edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_153,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli tosi hyvä asia, että tämän maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron osalta oppositiopuolueet yhdistivät voimansa ja toimme esille sen vaihtoehdon, että juuri tämä voisi olla siellä ripakopassa yksi niistä keinoista, joilla pitkäjänteisesti pyritään löytämään ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, koska ei välttämättä ole yhtä keinoa vaan tarvitaan useita. Tämän kustannusvaikutus on noin 15 miljoonaa vuodessa — siinä ei valtion kassassa herran huonetta rakenneta. Kun ajatellaan, että tässä kriisipaketissakin ohjataan 30 miljoonaa kosteikkoviljelyyn, niin saadaan vähän suhdelukua, mihinkä sitä rahaa hassataan ja missä se oikeasti näkyisi. Niin kuin edustaja Satonen tuossa totesi, kiinteistövero koskettaa erityisesti niitä tiloja, jotka ovat äskettäin investoineet, ja siellä on yleensä nuoria viljelijöitä, jotka ovat niitä tulevaisuuden tekijöitä, jotka suomalaisen ruokaturvan turvaavat tulevaisuudessa.
Mutta, arvoisa puhemies, sen lisäksi ruuantuotannon kannattavuutta täytyy puntaroida laajemminkin, ja nythän on perustettu tällainen parlamentaarinen seurantaryhmä pohtimaan ruuantuotannon kannattavuutta, ja kokoomuskin mietinnän jälkeen on sitten lähtenyt tähän mukaan. Se viesti, jonka tässä yhteydessä haluan kokoomuksen suunnalta sanoa, on se, että tämän akuutin ruokakriisin ratkominenhan, ne toimenpideasiat, on hallituksen käsissä kokonaisuudessaan, ja tämän parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävä on kyllä mielestäni katsoa näitä maatalouden kannattavuuskysymyksiä tuonne 2030-luvulle, ja niissä pohdinnoissa oppositiopuolueet ovat mukana. Voisin ymmärtää niin, että perussuomalaiset ja KD:kin ajattelevat niin, että tässä seurantaryhmässä tehdään työtä niin kuin tuleville vuosikymmenille, ja tämä hässäkkä, mikä tässä on nyt päällä, kuuluu kyllä hallituspuolueille, ja salkunvartijana on Suomen Keskusta, joka aika useissa yhteyksissä kertoo erinomaisista toimenpiteistään maatalouden puolesta, joita ovat kuulemma viime vuosien aikana tehneet. Siitä huolimatta nyt ollaan tällaisessa tilanteessa, että maatalous on kannattavuuden osalta huonommassa tilanteessa kuin koskaan. 
Eli kyllä maatalouden osalta tarvitaan myös poliittista muutosta, ja tämä oppositiopuolueitten yhteisesiintyminen esimerkiksi tässä kysymyksessä osoittaa sen, että myös poliittista muutosta maaseudulle tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-21T17:01:38,2022-06-21T17:04:50,Hyväksytty,1.1
2022_77_154,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_155,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että oppositio sai yhteisen vastalauseen tähän edustaja Mäenpään alun perin tekemän hyvän lakialoitteen pohjalta. Todellakin, vaikka myöskin hallitus tuohon lakialoitteeseen tarttui, kuitenkin tämä määräaikaisuus tässä hallituksen esityksessä jää vaivaamaan, koska Suomella, samoin kuin Ruotsilla, olisi ihan hyvin mahdollisuus kiinteistöverotuksesta veroasiana päättää itsenäisesti ja todeta, että maatilatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan.
Tässä kakkoskäsittelyssä meillä on kolme lausumaa:
Tässä ykkösessä tuodaan esille nimenomaan se, että kansalliseen kompetenssiin kuuluvat asiat, kuten vero- tai sosiaalipolitiikka, pitää pitää myöskin kansallisessa päätösvallassa ja esimerkiksi maatalouden verotukseen liittyvistä toimenpiteistä tulee itsenäisesti päättää.
Toisena lausumana olemme ottaneet esille sen, että maatilatalouden taloudellista tilannetta ja viljelijöiden tulonmuodostusta selvitetään ja hallitus myöskin sitoutuu tukemaan viljelijöitä tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Niin kuin tästäkin hallituksen esityksestä nähdään, tässähän tämä tuki kohdistuu nimenomaisesti erityisesti niille viljelijöille, jotka aivan viime aikoina ovat tehneet sitten isompia investointeja. Toki tietenkin täytyy sanoa, että kaiken kaikkiaankin meillä kannattavuuskriisi on kautta linjan maataloudessa ja siinä mielessä tukea tarvitaan kyllä hyvinkin erilaisten viljelysuuntien harjoittajille ja myöskin eläintuotannon harjoittajille, ja siinä mielessä näitä erilaisia keinoja pitäisi löytää. Tietenkin tämä hallituksen esitys on parempi kuin ei mitään, mutta olisimme nähneet oppositiosta mielellämme sen, että siitä olisi tullut pysyvä poisto tälle kiinteistöverolle.
Kolmantena lausumana oppositiolla on vielä tämä, että lannoitteitten arvonlisävero palautettaisiin, jolloinka se auttaisi erityisesti tilanteessa, jossa tällä hetkellä lannoitteitten kohonnut hinta on johtanut jopa siihen pohdiskeluun, voidaanko kaikki peltotilkut laittaa viljelyyn, koska rahaa ei ole. Kun ajatellaan, että me saadaan lisäbudjetti nyt vasta ensi viikolla täältä eduskunnasta pois, niin kyllähän tämä raha tulee sen kriisin kannalta liian myöhään, ja kun ajatellaan, että esimerkiksi kylvöpäätökset ja muut on pitänyt jo hyvän aikaa sitten tehdä, niin kyllä tämä on siinä mielessä hankalaa, että tämäkään talo ei sitten lisäbudjetin kohdalla pystynyt yhtään nopeammin toimimaan. Tietenkin siellä oli joitakin sellaisia kohteita, joita sitten kysyttiin komissiosta ja lähdettiin sieltä sitten hakemaan lupia näihin erilaisiin toimenpiteisiin.
Täytyy vain toivoa, olla kädet ristissä, että nyt tämän kesän sato onnistuu, koska muuten ensi talvesta ja seuraavasta kesästä tulee kyllä koko lailla mahdoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-21T17:04:50,2022-06-21T17:08:01,Hyväksytty,1.1
2022_77_156,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_157,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa tuli esiin se, että siellä on maksimisumma, jota voi anoa sitten takaisin. Siis tämä ei ole mikään automaatio, että se kiinteistövero poistuu, vaan kiinteistöverolaput ovat jo postissa. Näinä päivinä pitää maksaa käsittääkseni puolet siitä kiinteistöverosta, ja sen jälkeen sitten voi lähteä — tämä päätös itse asiassa on oikean suuntainen, mutta valitettavasti liian lyhyt, se on tälle vuodelle — tätä anomaan takaisin, ja sitten toivoa, että sitä toista lappua ei tarvitse maksaa. Tämä luo ihan turhaa byrokratiaa sinne. Tämä olisi ollut kaikista selkein, kuten olen sen lakiesityksessäni tehnyt, että maatalouden tuotantorakennukset lisätään sinne kiinteistöverovapaista oleviin rakennuksiin tai sinne jatkoksi.
Mutta edustaja Sankelo otti tuossa esiin, että perinteisestihän on ollut tähän asti niin, että keskusta on valvonut maataloustuottajan asiaa, ja nyt se näyttää olevan niin, että keskusta hoitaa vasemmiston asiaa ja sitten me täällä oppositiossa nyt yhdessä — perussuomalaiset, kokoomus ja kristilliset — yritetään hoitaa tätä maatalouden asiaa. Keskusta on ollut paljon vartijana, ja me yritetään nyt hoitaa tätä. Ja tavallaan semmoinen ajatusmaailma maaseudulla, että keskusta hoitaa heidän asiaansa, kyllä vesittyy tällä lakiesityksellä ihan täysin.
Se, mikä on surullista tässä nyt — meillä on oppositio yhdessä, meillä on hyvä lakiesitys, asiat saataisiin kuntoon — on, että kuitenkin tässä on aika kapea media, joka uutisoi näistä maatalouden asioista. Täällä on yksi media, jonka nimestä voisi päätellä, että heitä kiinnostaa maaseudun tulevaisuus; todennäköisesti se ei kertone mitään tästä opposition yhteisestä linjasta. Tämä on todella surullista, ja tähän tietenkin toivoisi muutosta, että nähtäisiin hieman valoisampana sitten maataloustuottajan pitkäjänteinen tulevaisuus. Se oli hyvä sana, se oli minulla äsken hukassa, mutta edustaja Sankelo tuon sanan sanoi. Pitkäjänteisyys on nyt hukassa tältä hallitukselta maatalouden asioiden kanssa.
Ja kun puhemies ei ole vielä naputtanut: edustaja Sankelo nosti esiin maatalouden seurantaryhmän, joka parlamentaarisesti yrittää miettiä tätä jatkoa. [Puhemies koputtaa] Täytyy sanoa, että se on juuri näin. Se on tulevaisuuteen. Mutta pelkäänpä, että meidän, jotka osallistumme siihen maatalouden seurantaryhmään, niskaan sitten yritetään kaataa sieltä hallituksesta se sonta, että te olette olleet mukana tässä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-21T17:08:01,2022-06-21T17:11:48,Hyväksytty,1.1
2022_77_158,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_159,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katson otsikkoa ”Ennennäkemättömän vaikea tilanne tiloilla”, ja tämä oli jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nyt se on vielä pahentunut entisestään. Meillä maatiloja lopettaa joko vapaaehtoisesti tai pakotettuina kaksi—kolme joka päivä, ja vauhti kiihtyy. Tämä hallituksen esityshän on vain tällaista pientä tekohengitystä, jossa lisätään maatilojen byrokratiaa samalla, kun annetaan pikkasen vain helpotuksia täksi vuodeksi.
Kyllä minä kannatan edustaja Mäenpään tekemää lakiehdotusta, jossa maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverovapaus tehtäisiin pysyvästi, mikä olisi kaikkein järkevintä ja annettaisiin pientä toivoa maatiloille, että he uskaltaisivat joitain investointeja tehdä ja luottaisivat pikkasen tulevaisuuteen. Silti olisi vaikeata se maatalouden hoito. Siellähän pienimmät tippuvat koko aika pois. Suuremmat voivat just ja just pärjätä tulevaisuudessa, mutta kyllä varmaan moni miettii, kannattaako. Sehän taas vaikuttaa meidän omavaraisuuteen tulevaisuudessa. Mistä me sitten saadaan varsinkin kriisitilanteissa ja normaaliaikanakin sitä syötävää pöytään, terveellistä ja myrkkyvapaata, mihinkä ei ole laitettu mitään lisäaineita?
Aina puhutaan, että pitää saada reilun kaupan banaania, reilun kaupan kahvia, että se tuottaja ja ne työntekijät siellä maataloudessa sitten siellä toisella puolella maailmaa saavat kohtuullisen korvauksen. Kyllä meidän pitäisi ajatella kotimaisillekin maataloustuotteille ja maitotuotteille ja viljatuotteille reilun kaupan merkkiä, että myös maataloudessa työskentelevät ja ne yrittäjät siellä maataloudessa saisivat siitä reilun korvauksen, että sillä tulee toimeen. Maatalousyrittäjähän tulee toimeen paljon pienemmällä kuin normaali duunari tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T17:11:48,2022-06-21T17:13:53,Hyväksytty,1.1
2022_77_160,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_161,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, tämän kiinteistöveroasian ympärillä on hyvä keskustella laajemminkin maatalouden kannattavuuteen liittyvistä asioista. Täytyy nyt yksi kehu tässä hallitukselle antaa: siis tämän energiaveron palautuksen osalta tämä tuplaus, joka nyt on maksettu kesäkuun alussa maatiloille, näkyy semmoisilla maatiloilla, joissa traktorit ovat pellolla ja koneet painavat yötä päivää. Kokoomuksen näkemys tässä asiassa on se, että kosteikkoviljelyyn 30 miljoonaa on kyllä parempien aikojen ylellisyyksiä. Tämä voitaisiin siirtää vaikka energiaveron palautuksen triplaukseen. Tämä olisi ihan toimiva ratkaisu myös.
Kaiken kaikkiaan maatalouden kannattavuuden pitkällä linjalla kyllähän joka päivä se taistelu käydään myös siellä ruokaketjun sisällä ja ruoantuotannon ja tuotteista saatavan hinnan kautta siltä osin, että tuottajahan tässä ketjussa pärjää kaikkein huonoiten. Tässäkin hallitus on kolme vuotta ollut varsin toimettomana, ja nyt on keksitty se, että pitäisi saada tuotteesta parempi hinta. Kyllä tämä pyörä on nyt keksitty jo monet kerrat, ja hallituksella pitää olla vaikuttavuutta tämän ketjun sisällä tapahtuvaan toimintaan.
Sitten edustaja Mäenpää otti vielä esille tämmöisen ihan mielenkiintoisen asian liittyen uutisointiin maatalouden ympärillä. Tuo nyt osui sillä tavalla vähän itseäkin kohti, kun kokoomus tekee minun mielestäni eduskunnassa muitten oppositiopuolueitten ohella hyvää työtä maa‑ ja metsätalouden asioihin liittyvissä kysymyksissä. Tässäkin me ollaan mukana. Mielellään oltaisiin kerrottu johtavalle lehdelle, minkä takia me ajamme tätä kiinteistöveroasiaa pysyväksi, mutta uutisointi esimerkiksi kokoomuksen osalta liittyy usein semmoiseen, että meillä on joku yksittäinen meppi antanut metsäpolitiikkaan liittyvän lausunnon, ja sen jälkeen uutisoidaan niin, että kokoomus on tätä mieltä. No, korjaussarjaa laitetaan liikkeelle, ja toimittaja saattaa joskus kysyä, mitä mieltä ollaan. No, me täällä esimerkiksi edustaja Satosen kanssa annetaan sitten korjaussarjaa toimittajille, että meidän, kokoomuksen, linja määritellään puolueen ohjelmissa eduskunnassa, me emme ole tätä mieltä. Ne asiat, joita kokoomus käytännössä päivittäin tekee maa‑ ja metsätalouteen liittyvissä asioissa, eivät ole uutisia, vaan nämä tämmöiset yksittäiset irtiotot ovat uutisia. Ehkä tämän harmin, arvoisa puhemies, puran tässä tämän asian yhteydessä, mutta tämä liittyy tosiaan laaja-alaisesti tähän maatalouden kannattavuuskysymykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-06-21T17:13:54,2022-06-21T17:17:03,Hyväksytty,1.1
2022_77_162,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_163,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa, mihin edustaja Sankelo päätti. 
Oikeastaan haluan tuoda tähän sen näkökulman vielä, että kun nyt kun puhutaan tästä maatalouden kannattavuudesta ja sen tärkeydestä ja myöskin siitä, että meillä on sellainen näkymä nuorille viljelijöille, että tähän alaan kannattaa vielä panostaa, että kannattaa tehdä niitä sukupolvenvaihdoksia ja investoida omaan tilaansa, niin kyllä silloin tarkistetaan sitä, että tälle maataloudelle löytyy puolustajia tästä koko salista eikä pelkästään vain oppositiosta. Hallituksen sisällä varmasti keskusta on yrittänyt ja jotakin saanut aikaankin, mutta kyllä siellä sellaisiakin voimia on, että aina kun puhutaan maataloudesta, tuntuu, että heillä erilaiset ympäristövaatimusten noudattamiset ovat ykkösasia ja ruoantuotanto ikään kuin jää kakkoseksi. Nyt siinä tilanteessa, missä me ollaan, kun meillä on maailmanlaajuinen pula ruoasta, ihan varmasti tarvitaan suomalaisia turvepeltoja ja kaikkia muita siihen, että me saadaan sitä ruokaa tuotettua, ja jos nyt meillä on hyvä satokausi, niin ei tarvitse yhtään huolehtia siitä, vaikka tulisi ylituotantoa — varmasti kaikki menee maailmalle kaupaksi.
Tämä on äärimmäisen tärkeätä, että meillä olisi semmoinen yhteinen tahtotila ymmärtää, että nämä maatalouden ongelmat ovat nyt todella vakavia, ja jos tämä homma ei kannata, niin ei kenenkään ole pakko maatilaa Suomessa pitää. Sieltä osa loppuu väkisin, ja sitten osa niistä, jotka pystyvät päättämään, pitääkö esimerkiksi tuotantoeläimiä, lopettaa, jos homma ei kannata. Juuri esimerkiksi keskustelin yhden sikayrittäjän kanssa, joka sanoi, että jokaisen sian mukana, joka häneltä lähtee sieltä laitoksesta, 17 euroa pitää laittaa rahaa. Sen ymmärtää, etteivät tällaista toimintaa kovin kauaa kenenkään rahkeet kestä.
Eli tämä on todella vakava kysymys. Tämä kiinteistöveroasia on yksi, millä tähän voidaan vaikuttaa, nimenomaan vahvasti investoineille tiloille, mutta tämä pitää ymmärtää laajemmin, ja myös itse näen niin, että sen parlamentaarisen työryhmän katse tulee kyllä olla nimenomaan siellä edessäpäin ja ryhmän tulee yrittää löytää niitä kestäviä ratkaisuja, että pitkälläkin aikavälillä maatalous Suomessa kannattaa ja voidaan huoltovarmuus ja omavaraisuus ja laadukas kotimainen ruokatuotanto turvata. Siihen tarvitaan kyllä minun mielestäni koko tämän salin tuki, ja nimenomaan pitää nähdä se, että se ruoan tuottaminen on maatalouden ykkösasia. Sen ohella toki tehdään se niin ympäristöystävällisesti kuin mahdollista, mutta ei häntä saa heiluttaa koiraa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-21T17:17:03,2022-06-21T17:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_77_164,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Lehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_165,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki näkevät ja ymmärtävät, että hallituksen valitsemat keinot tässä lakiesityksessä ovat vääriä ja tehottomia ja johtavat todennäköisimmin yli 55-vuotiaiden työttömien toimeentulon heikkenemiseen ilman, että heidän mahdollisuutensa työllistyä uudestaan paranisivat oleellisesti. Tämä vaikuttaa myös ikääntyneiden työttömien eläkekertymään heikentävästi. Eläkeputken poistaminen on selvä heikennys työttömien toimeentuloturvaan työttömyyden pitkittyessä. Hallituspuolueet ja etenkin sen vasen laita, teidän omia sanojanne lainaten: ""Kuinka te kehtaatte?"" Ja eiväthän he kehtaakaan, kun ovat pois täältä salista tänäänkin — paitsi edustaja Viljanen, siitä kiitos. 
Eläkeputken poistaminen voi johtaa entistä useampien ikääntyvien työttömien putoamiseen ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta työmarkkinatuelle. Tämä tarkoittaa käytännössä valtion rahoitusosuuden lisääntymistä sekä työmarkkinatuen, asumistuen ja toimeentulotuen käytön kasvua. Eläkeputken poistuminen vaikuttaa ihmisiin eri tavoin asuinpaikasta riippuen. Työllistyminen on usein helpompaa kasvukeskuksissa kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Työuran loppupäässä työttömäksi jääneillä voi olla vaikeuksia löytää uutta työtä riippumatta työntekijän omasta aktiivisuudesta.
Arvoisa puhemies! Muutosesityksen johdosta kuntien kustannukset tulevat kasvamaan sekä toimeentulotuen perusosan rahoituksen että velvoitetyöllistämisen kautta. Lisäpäiviin oikeutetut henkilöt eivät ole olleet aiemmin kunnan lakisääteisen velvoitetyöllistämisen piirissä, koska nämä ovat saaneet edelleen työttömyyspäivärahaa. Esityksestä puuttuu arvio siitä, millaiset vaikutukset sillä on viranomaisten toimintaan, millaisia vaikutuksia velvoitetyöllistämisellä on kuntiin, kun kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi. Työntekomahdollisuus tulee järjestää siten, että henkilö voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Mikäli aiemmin lisäpäiviin oikeutetut henkilöt siirretään kuntien lakisääteisen velvoitetyöllistämisen piiriin, ehdotettu muutos on verrattavissa kunnille annettavaan uuteen tehtävään, johon kunnille on osoitettava 100 prosentin rahoitus.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella tämän oltua saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Esityksen mukaan muutosturvakoulutuksen arvo voi olla enintään yhtä suuri kuin irtisanotun henkilön kahden kuukauden palkkaa vastaava summa ja koulutuksen enimmäispituus kuusi kuukautta. Koulutusten hankinta ja tarjoaminen tulee olemaan haasteellista, koska samantyyppistä koulutusta tarvitsevien työnhakijoiden palkat riittävät eripituisiin koulutuksiin. Matalapalkka-alojen työntekijöiden saama muutosturvakoulutus tuleekin olemaan laadullisesti heikompaa ja muita työntekijöitä suppeampaa, mikä on samalla myös syrjivämpää.
Hallituksen esityksen mukaan tulee irtisanovalle työnantajalle kohdistettava muutosturvamaksu olemaan pienempi kuin nykyinen lisäpäiviin liittyvä omavastuumaksu, keskimäärin puolta pienempi. Onkin todennäköistä, että nykyistä omavastuumaksua pienempi muutosturvamaksu johtaa siihen, että 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä irtisanottaisiin nykyistä enemmän, jolloin hallituksen lakiesityksellä lisätään ikääntyneen työväestön työttömyyttä. Mikäli esitetty lainsäädäntö tulee voimaan, työnantajat tulevat säästämään keskimäärin noin puolet entisestä omavastuumaksusta.
Muutosturvapaketti on heikennys nykytilanteeseen verrattuna myös sen käyttöalan rajauksen suhteen. Muutosturvan pariin pääsisi vain, jos on irtisanottu tuotannollis-taloudellisista syistä, kun eläkeputkeen on päässyt kaikissa tapauksissa.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan työssäjaksamisen tueksi 55 vuotta täyttäneille saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleille työntekijöille mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön. Velvollisuutta työnantajalla osa-aikatyön järjestämiseen ei kuitenkaan ole, jos se ei ole työn järjestelyihin liittyvistä syistä mahdollista. Työttömyysturvalaissa tarkoitettujen työttömyysetuuksien perusteita ei myöskään muutettaisi, jolloin työajan oma-aloitteisen lyhentämisen perusteella ei jatkossakaan voitaisi maksaa soviteltua työttömyysetuutta. Kyse olisi siis omakustanteisesta työajan lyhentämisestä, joka myös pienentää tulevaa eläkettä. Tämä esitys siis lisää eläkeläisköyhyyttä.
Arvoisa hallitus ja etenkin sen vasemmistopuolueet, eläkeputkella on suuri vaikutus ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien säädyllisen toimeentulon turvaamisessa. Nyt te viette sen kuitenkin pois, ja toistan: ”Kuinka te kehtaatte?”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T17:20:29,2022-06-21T17:26:20,Hyväksytty,1.1
2022_77_166,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Edustaja Lohi, edustaja Lohi poissa. — Edustaja Viljanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_167,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyysasteen nousu on yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, ja jos katsotaan viimeisimpiä toukokuun työllisyystilastoja, niin meillähän työllisyys on historiallisen korkealla tasolla. Jos verrataan vuoteen 2019 ja sen vuoden toukokuuhun, niin meillä on 97 000 työllistä enemmän kuin silloin, ja se on mielestäni kelpo suoritus siihen nähden, millaisia aikoja tässä ajanjaksossa on eletty. 
On kuitenkin ihan selvää, että työllisyystavoitteen saavuttamiseksi on edelleen lisättävä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Huomiota on kiinnitettävä myös toimiin, joiden työllisyysvaikutus näkyy vasta viiveellä. Hyvä työura ei pääty siihen, kun ihminen täyttää 50 vuotta, eikä sen pitäisi päättyä vielä pitkään aikaan sen jälkeenkään. Tosiasia on, että työelämä muuttuu, ja tähän muutokseen vastaamiseksi tarvitsevat erityisesti tukea tarvitsevat ryhmät tehokkaita ja toimivia työkaluja.
Nyt tehdyt muutokset perustuvat tutkittuun tietoon siitä, millä keinoilla työllisyyttä voidaan vahvistaa, ja siksi myös sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää näitä toimia perusteltuina. Esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneille palkansaajille, jotka on irtisanottu taloudellisella tai tuotannollisella irtisanomisperusteella oltuaan saman työnantajan palveluksessa viisi vuotta. Tällä parannetaan niin irtisanottujen tuloja kuin osaamistasoa. Toisin kuin nykyisessä muutosturvassa, uudessa muutosturvassa irtisanovan työnantajan koko, käytännössä sen palveluksessa olevien työntekijöiden määrä, ei vaikuttaisi irtisanotun oikeuteen saada muutosturvana tukea uudelleen työllistymiseensä. 
Esityksessä myös ehdotetaan, että 55 vuotta täyttäneiden oikeutta työajan lyhentämiseen vahvistetaan työaikalakiin tehtävillä muutoksilla niin, että 55 vuotta täyttäneellä, saman työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta olleella työntekijällä olisi vastaava oikeus työajan lyhentämiseen kuin nykyisin on varhennetun vanhuuseläkkeen tai osittaisen sairausloman kohdalla. Osa-aikatyötä koskevan ehdotuksen tavoitteena on työssä pysymisen edistäminen työn vapaaehtoista joustavuutta lisäämällä ja sitä kautta työssä jaksamista edistämällä. Tätä kautta edistetään työurien pidentämistä ja ikääntyvien työllisyyttä. 
Näiden nyt esitettyjen muutosten lisäksi tarvitaan toki myös työelämän kokonaisvaltaista tukea, että ihminen pääsee tekemään työtä, jonka kokee itselleen sopivaksi ja merkitykselliseksi. Myös työolojen pitää olla työpaikalla kunnossa.
Tavoitteet ovat tärkeitä, mutta kuten missä tahansa uudistuksessa, myös tässä tavoitteiden toteutumisen seuranta on tärkeää. Jos selkeästi huomaisimme, että jokin ei toimi, on oltava valmius myös tehdä muutoksia. Hyvä ja merkityksellinen työura on meistä jokaisen oikeus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-06-21T17:26:24,2022-06-21T17:29:25,Hyväksytty,1.1
2022_77_168,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,— Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_169,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun aikoinani nuorena tyttönä menin Ruotsiin töihin suklaatehtaalle, niin muistan, että siellä oli sellaiset säännöt, että jos työntekijöitä piti vähentää, niin se, joka oli viimeksi tullut taloon, myöskin lähti ensimmäisenä. Eli se tapa, mikä Suomessa on, se mahdollisuus syrjiä ikääntyviä työntekijöitä, on minusta todella epäoikeudenmukainen, ja olisin odottanut, että sitä jollakin tavalla voitaisiin korjata paremmin kuin mitä tällä esityksellä on tehty. 
Tämän esityksen tavoitteet ovat sinänsä hyviä — halutaan parantaa ikääntyvien työntekijöitten työllistymismahdollisuuksia tämmöisellä muutosturvakoulutuksella — mutta perussuomalaisten ryhmä ei usko, että tämä on toimiva tapa, vaan tämä periaatteessa johtaa siihen, että kun ne lisäpäivät poistetaan, niin ikääntyvät ihmiset joutuvat jossakin vaiheessa toimeentulotuen, asumistuen ynnä muun sosiaaliturvan piiriin, koska heidän työssäolostatuksensa ei millään tavalla nouse, kun ikää tulee lisää. Emme usko, että siinä nämä lyhyet muutosturvakoulutukset kovin paljon auttavat. Totta kai ymmärrän, että hallitus tässä tekee parhaansa ja tarkoituksena on se, että ikääntyvät työntekijät pysyisivät työmarkkinoilla pitempään, koska meillä on tällä hetkellä pulaa työntekijöistä. Sen vain on käytäntö osoittanut, että näin ei käy. Jostain syystä ne ikääntyvät sieltä ensimmäisenä lähetetään sitten pois, kun tarpeeksi hyvä syy on. Emme kannata tätä lisäpäivien poistoa ollenkaan. Tämä ei mielestämme johda siihen toivottuun lopputulokseen.
Toinen asia, mitä tässä esitetään, on se, että ikääntyvä työntekijä voisi halutessaan siirtyä tekemään lyhyempää työaikaa elikkä porrastetusti lyhentää sitä työaikaa, jotta se eläkkeelle jääminen ei olisi niin iso muutos sitten joskus, kun kokonaan jää vanhuuseläkkeelle, plus että se työssäjaksaminen olisi parempaa, kun voisi porrastetusti lyhentää sitä työpäivää. Tätä ajatusta olen puolustanut pitkään, mutta tässä esityksessä se on vesitetty sillä, että ensinnäkään työaikaa ei voi lyhentää, mikäli työnantaja ei siihen suostu, elikkä se on jo sillä vesitetty, että työnantaja voi sen kieltää. Toinen asia on sitten se, että se tulisi tehdä kokonaan omalla kustannuksella. Se on myöskin seikka, mikä on jo mahdollista. Tällä hetkelläkin on mahdollista sopia työnantajan kanssa siitä, että siirtyy lyhyemmälle työajalle ja maksaa, jää omalla kustannuksellaan sitten pois. 
Senkin takia, että tällä lailla säädetään asiasta, mikä on mahdollista jo nykylainsäädännössä, pidämme tätä ihan turhana ja tulemme esittämään toisessa käsittelyssä hylkyä tälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-21T17:29:25,2022-06-21T17:32:25,Hyväksytty,1.1
2022_77_170,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_171,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vahvistaa ikääntyvien työntekijöiden työssäoloa. Tätä lisäpäiväoikeuden alarajaahan on korotettu useaan otteeseen vuosien varrella, ja tutkimuksissa on havaittu, että lisäpäiväoikeuden menettäneissä ikäryhmissä työllisyys on vahvistunut. Tässä esityksessä tavoitteena on nimenomaan vahvistaa näiden yli 55-vuotiaiden ihmisten työllisyyttä ja sitä kautta pidempiä työuria.
Valiokunta kävi tätä esitystä perusteellisesti läpi, ja täällähän tulee uutena tämä muutosturva, joka tukee muutosturvakoulutuksen kautta myös koulutusmahdollisuutta. Ja ehkä isona asiana on se, että myös kannustetaan ja tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuutta osa-aikatyöhön ja on erilaisia keinoja työssäjaksamiseen. 
Jollain tavalla Suomen työmarkkinat ovat siinä mielessä erilaiset, jos verrataan muihin Pohjoismaihin, että meillähän usein, kun lähdetään irtisanomaan ja muuta, toimet kohdistuvat ikääntyneisiin työntekijöihin. Nyt osin myös tämän tyyppiset esitykset pyrkivät puuttumaan siihen, että me pidetään ihmisistä huolta, ihmiset pystyvät työskentelemään sinne työuran loppuun asti ja heidän työssäjaksamistaan vahvistetaan. Ylipäätänsä meidän työurat varmasti tulevaisuudessa vielä pitenevät.
Ehkä loppuun vielä haluaisin sanoa, että valiokunta ja hallituskin pitävät tärkeänä sitä, että me vahvistetaan tätä asenneilmastoa, jossa nimenomaan ikääntyneet työntekijät nähdään voimavarana. Tutkimusten mukaan ikä itsessään ei vaikuta työ- ja toimintakykyyn eikä osaamisen kehittämiseen ennen vanhuuseläkeikää, eli tämmöiseen ikäsyrjintään ja muuhun pitää puuttua työmarkkinoilla. Näiden meidän selvitystenkin mukaan meidän tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota turvallisten ja työkykyä tukevien työolojen kehittämiseen kaikenikäisten osalta työuran eri siirtymävaiheissa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T17:32:26,2022-06-21T17:35:08,Hyväksytty,1.1
2022_77_172,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_173,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän asiaan otan kaksi näkökulmaa. Toinen on kansantaloudellinen näkökulma, ja toinen on sitten tämmöinen yksilökohtainen näkökulma. 
Jos ensin lähdetään tästä kansantaloudellisesta lähtökohdasta, niin sen verran muistellaan vanhoja, että kun Antti Rinteen hallitus aikoinaan perustettiin, se heti kärkeen lisäsi huomattavan määrän valtion menoja, ja niitä oli tarkoitus sitten rahoittaa sillä, että työllisyys paranee, ja nimenomaan sellaisella työllisyyden kasvulla, joka myös vahvistaa valtiontaloutta — ei siis pelkästään sillä, että luodaan yhteiskunnan tukemia työpaikkoja, vaan ihan aitoja työpaikkoja. No, Rinteen/Marinin hallituksen työssä tämä esitys, jota siis kannatan, on ollut lähes ainoa esitys, joka on tähän tavoitteeseen — yhdessä jo aiemmin tehdyn tämän ikärajan vuodella noston kanssa — ja joka palvelee sitä tavoitetta. Ja tietysti kuvaa aika lailla, että tätä ainoatakin, jolla hieman yritetään myös valtiontaloutta vahvistaa, perussuomalaiset vastustavat. Mutta tämä toki vain pieneltä osalta vastaa siihen tarpeeseen, jonka hallitus itse itselleen asetti. Eli hallitus on… Olisiko noin viidennes suurin piirtein saatu aikaan näillä hallituksen tekemillä päätöksillä niistä päätösperäisistä työpaikoista, joilla alun perin piti liikkeelle lähteä. Tämähän on sillä tavalla myös merkittävä kysymys, että yksi syy, että kokoomus ei ole tässä nykyisessä hallituksessa, on nimenomaan se, että me vaadimme jo hallitusneuvotteluissa — tai ‑tunnusteluissa, neuvotteluissa ei oltu — sitä, että näitä reformeja pitää tehdä ja valtiontaloudesta kantaa huolta, jos tehdään lisämenoja. Muille riitti se, että tehdään näitä työllisyystavoitteita, joita ei noudatettu. Työllisyys on toki noussut, mutta se on eri asia, koska se liittyy sitten tähän velkaelvytykseen, jota koronan puolella on tehty ja niin poispäin.
No, sitten tällainen yksilökohtainen lähtökohta, johon kieltämättä edustaja Nurminen myöskin viittasi äsken varsin hyvin: Nythän tässä ajatellaan niin — olen itse muuten täyttänyt 55, että asia on sikäli läheinen — että tämä on joku onnela, kun pääsee tähän eläkeputkeen. Tosiasia on se, että heidän, jotka eläkeputkeen jäävät, eläkkeensä jää lähes 20 prosenttia pienemmäksi verrattuna niihin, jotka tekevät koko työuran, ja se on muuten aika iso asia, jos sattuu olemaan niitä eläkevuosia vielä paljon. On hyvä tässä esityksessä, että tässä on tämä muutosturva, tämä koulutusmahdollisuus, että haetaan niitä uusia työmahdollisuuksia. Mutta aivan varmaa on, kuten aiemmista päätöksistä tiedetään jo, että ihan varmasti kun tämä eläkeputki poistuu, näitä irtisanomisia ja henkilövähennyksiä ei kohdistu niin paljon näihin yli 55-vuotiaisiin kuin aikaisemmin. Se käytäntö muuttuu, koska tähän asti on ollut kaikkein helpointa pistää heidät heti ensimmäisenä eläkeputkeen ja sitten vasta on ruvettu miettimään, keitä muita mahdollisesti irtisanotaan. Tämä käyttäytymisvaikutus on jo aiemmista päätöksistä nähtävissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-21T17:35:09,2022-06-21T17:38:29,Hyväksytty,1.1
2022_77_174,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_175,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olin muutaman ajatuksen ajatellut tästä sanoa, mutta nyt oli kyllä pakko tulla tänne eteen, koska kokoomuksen edustaja Satonen piti kyllä aika erikoisen puheenvuoron.
Ensinnäkin, jos mennään kokoomuksen talouslinjaan siitä, mistä säästöt otetaan, niin olen huomannut lähinnä sosiaaliturvaleikkaukset kaikkein vähävaraisimmilta. En ole koskaan kuullut, että kannattaisitte — vaikka puhutte siitä, että asiat pitää laittaa etusijajärjestykseen — meidän perussuomalaisten esityksiä muun muassa kehitysavun leikkaamisesta, [Arto Satosen välihuuto] haitallisen maahanmuuton juurisyiden torjumisesta tai tämmöisiä hyvin keskeisiä esityksiä, joita meillä on ollut.
Mutta mennäänpäs nyt tähän esitykseen, josta te sanoitte, että se on erittäin hyvä. Otan tästä esityksestä asioita. Esityksessä irtisanottavalle työnantajalle kohdistettava muutosturvamaksu tulee olemaan pienempi kuin nykyinen lisäpäiviin liittyvä omavastuumaksu. Työnantajan koko otettaisiin omavastuumaksua vastaavalla tavalla huomioon maksua määriteltäessä, mikä tarkoittaisi, ettei maksua määrättäisi pienille työnantajille ollenkaan. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää todennäköisenä, ettei nykyistä pienempi omavastuumaksu johda siihen, että 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä irtisanottaisiin nykyistä vähemmän, vaan vaikutus on todennäköisimmin päinvastainen. Se siitä kokoomuksen huolesta, että ihmisillä olisi pitkä työura. Monet sen ikäiset ihmiset ovat äärettömän arvokkaita osaajia.
Ja edelleen muutosturvapaketti on heikennys nykytilanteeseen verrattuna myös sen käyttöalueen rajauksen suhteen. Muutosturvan pariin pääsisi vain, jos on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, kun eläkeputkeen on päässyt kaikissa tapauksissa aiemmin. Kun te puhuitte niistä valtavista säästöistä: nyt puhutaan myös yksilöistä, keihin tämä, edustaja Satonen, kohdistuu — kokoomus unohtaa, että ihmiset eivät ole pelkkiä lukuja. Hallituksen esityksen mukaan muutosturvapaketti vahvistaisi työllisyyttä noin 400 työllisellä. Hyvä, hienoa, hienoa, mutta muutosturvapaketin vaikutukset viranomaistyöhön ovat huomattavat, ja on todennäköistä, että pakettiin käytetyt resurssit ovat poissa muusta työvoimapalvelun toiminnasta. Ja en tiedä sitten, missä se kokonaissäästö teidän mielestänne on.
Ja kyllä toivoisin hallitukselta — nyt täällä on esimerkiksi entinen sosiaali- ja terveysministeri Pekonen ja sosiaalidemokraattien työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Nurminen — kuulkaa, mieluummin porkkanaa kuin keppiä. Jos te maksaisitte esimerkiksi työnantajille, jotka eivät luovu näistä meidän arvokkaista yli 55-vuotiaista työelämässä, jonkinlaista bonusta tai jotain sivukulualennuksia, niin eikö se olisi parempi kuin se, että ihmisen muutosturva heikkenee niin sanotusti? Eikö se olisi parempi näin päin? Minä ainakin ajattelen, että porkkana on aina parempi kuin keppi.
Näistä syistä perussuomalaisten valiokuntaryhmä on päätynyt näihin esityksiin, ja annan mielelläni teille näitä meidän ideoita — meillä oli ryhmässä erittäin hyviä ideoita siihen, miten saisimme työnantajat pitämään meidän ikäihmiset töissä. He eivät ole omasta syystään jääneet vaille työtä. Tiedämme jokainen, että kun enemmän ikää tulee, niin on hyvin vaikeaa päästä sinne työhaastatteluun, kun pitäisi olla valtavan kokenut, mutta pitäisi olla mielettömän pitkä työura ja sitten pitäisi olla kuitenkin nuori. — Kiitos. [Rami Lehto: Vasemmisto on lähtenyt kokoomuksen linjoille!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T17:38:30,2022-06-21T17:42:25,Hyväksytty,1.1
2022_77_176,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_177,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ihan käynyt selville tuosta edustaja Meren puheenvuorosta, vastustaako hän koko esitystä vai vastustaako hän tätä muutosturvaa, mutta joka tapauksessa, jos lukee tätä hallituksen esitystä, ei tarvitse lukea kuin tämä kohta ”Esityksen pääasiallinen sisältö”, joka on siinä ensimmäisenä, ja siinä todetaan: ”Tämän esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä 8 300 hengellä vuoden 2029 loppuun mennessä, ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus on tuhat työllistä.” Tämä on aika iso juttu. Se täytyy tässä yhteydessä ymmärtää. 
Sitten korjaan sen verran edustaja Meren lausuntoa, että kun te puhuitte näistä sosiaalituista, niin en tiedä, olemmeko kaikkia perussuomalaisten esityksiä kannattaneet, mutta tuemme kyllä sitä hallituksen tekemää esitystä, että pienimpiä sosiaalietuuksia korotettiin nyt tämän inflaation aikana jo kesken vuoden. Se oli mielestämme erittäin, erittäin hyvä esitys nimenomaan tässä tilanteessa, missä me nyt ollaan. Nyt eletään niin kuin poikkeuksellista aikaa. Toki olisi hyvä, että saataisiin vielä siihen tuloveronkevennyksiä päälle kaikille palkansaajille, yrittäjille ja maanviljelijöille ja eläkeläisille tukemaan ostovoimaa, mutta se menee ehkä vähän toisen sektorin asiaksi. Otin sen puheeksi, kun se äsken kävi ilmi. 
Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi tästä sellainen näkökulma, että tämä on tärkeä kohta, että kun ihminen ikääntyy mutta on työkykyinen ja työhaluinen, kuten varmasti hyvin pitkälle kaikki ovat, olisi mahdollisuus osa-aikatyöhön. Itse asiassa Singaporessa on käytössä sellainen malli, että työehtosopimuksia ikääntyneille räätälöidään sillä tavalla, että osa-aikatyö on mahdollista ottaa käyttöön. Voidaan siis lyhentää työaikaa tai voidaan keventää vastuita. No, se johtaa myös muutoksiin palkassa, mutta samaan aikaan sitten voidaan käyttää varhaiseläkejärjestelmää tukemassa tätä yhtälöä. Mielestäni tällaisia asioita meidän pitäisi ottaa huomioon. 
Se on ihan totta, että kaikissa ammateissa ja kaikissa työtehtävissä ihmisen työkyky ei säily sinne eläkeikään asti täysimääräisenä, ja tämä tulee ottaa huomioon, ja se on ihan viisasta politiikkaa, mutta kyllä meidän tulee tähdätä siihen, että meidän työurat pitenevät. Mitään muuta keinoa meillä ei ole rahoittaa näitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita, ja luulen, että kaikki meillä haluavat, että meillä on jatkossakin laadukas koulutus ja terveydenhoito, kohtuullinen sosiaaliturva ja turvallisuuspalvelut kunnossa. Eli tässä suhteessa tämä on ainoa mahdollinen tie, että työllisyyttä edistetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-21T17:42:26,2022-06-21T17:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_77_178,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_179,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikista tärkeintä on työllisyyden vahvistaminen ja myös ennen kaikkea se, että me pidetään ikääntyneistä työntekijöistä huolta ja että he pysyvät meidän työmarkkinoilla mahdollisimman pitkään. [Leena Meri: Kyllä on!] Tämänkin esityksen kanssa on tärkeää, että me seurataan koko ajan vaikutuksia ihmisten toimeentuloon ja sitä, miten näitä käytetään, ja sitten puututaan niihin asioihin, mikäli jotain ilmenee.
Haluan myös sanoa, että meidän työllisyysaste tällä hetkellä on meidän mittaushistorian kaikkein korkeimmillaan, ja jos katsotaan hallituskauden alkua, meillä on noin 100 000 työllistä enemmän kuin hallituskauden alussa. [Leena Meri: No en nyt moittinut sitä!]
Mitä tulee edustaja Meren keppi tai porkkana -kommenttiin, niin sivuutitte kyllä ihan täysin sen, että teidän aikana säädettiin muun muassa aktiivimallia ja monia muita keppilainsäädäntöjä työttömille, [Leena Meren välihuuto] jotka me tällä hallituskaudella olemme purkaneet. Nimenomaan meidän työllisyyspolitiikka ei ole perustunut viime kauden keppipolitiikkaan vaan nimenomaan työllisyyden vahvistamiseen, tukemiseen ja kannustamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T17:45:29,2022-06-21T17:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_77_180,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_181,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut hyvin esiin se, että meidän tarvitsee vahvistaa ikääntyneiden ihmisten työelämässä olemista ja työelämässä pysymistä, ja sen takia on äärimmäisen tärkeätä, että me keskitytään jatkossa erityisesti työkyvyn parantamiseen, työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja myöskin työssäjaksamiseen.
Edustaja Satonen puhui tässä hyvin osatyökykyisistä ja osatyökykyisyydestä. Meillä taitaa Suomessa olla yhdet Pohjoismaiden alhaisimmista luvuista osatyökykyisyyden suhteen, ja pitäisin itse sitä tosi tärkeänä, että niin siellä työelämän alkupäässä, kun on perhettä ja niin sanotut ruuhkavuodet, kuin toisaalta työelämän loppupäässä voitaisiin entistä enemmän tarjota työntekijöille osa-aikatyötä, jotta ihmiset pystyisivät myöskin paremmin yhdistämään työelämää ja perhe-elämää.
Tämän esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä, ja kuten edustaja Nurminen edellä totesi, niin työllisyys on kyllä tämän hallituskauden aikana parantunut upeasti. Tämä eläkeputken poistaminen ei ole ollut vasemmistoliitolle mitenkään mieluinen asia, mutta todettakoon tässä myös se, että jos edustajat täällä salissa ovat huolissaan siitä, että ikääntyneet ihmiset eivät pysy siellä työelämässä tai heitä työnantajien toimesta laitetaan ulos työpaikoilta, niin tämä eläkeputki on yksi semmoinen asia, mikä on ikään kuin ollut siihen syyllinen. [Leena Meren välihuuto] Eli kun työpaikoilla käynnistetään yt-neuvotteluita, on tarvetta vähentää syystä tai toisesta työntekijöitä, niin ensimmäiseksi katsotaan ne työntekijät, joilla on niin sanotusti mahdollisuus päästä putkeen, mutta haluan huomauttaa, että kaikille työntekijöille tämä ei ole mieluinen vaihtoehto. Kuten edustaja Satonen totesi, niin se vaikuttaa eläkekertymään mutta moneen muuhunkin asiaan, ja sen takia pidän ihan perusteltuna tätä esitystä. 
Erityisesti tämä esitys, jossa vasemmiston vaikutuksesta on saatu tämä muutosturvaraha, joka sitten ehkäisee ikääntyvien työntekijöiden irtisanomisia, on äärimmäisen hyvä tässä paketissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-06-21T17:46:44,2022-06-21T17:49:17,Hyväksytty,1.1
2022_77_182,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_183,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että tämä esitys vähentäisi ikääntyvien irtisanomista, ei tule käytännössä toteutumaan, koska jos sanotaan, että ennen ovat voineet jäädä pois nämä, jotka pääsevät lisäpäiville, niin nythän työnantaja voi sanoa, että no, on tämä muutosturvapaketin sääntö ja voi sillä keinolla pistää yli 55-vuotiaat ulos sieltä ja voi viitata tähän muutosturvapakettiin, joka on omavastuullisesti, siis työnantajalle, halvempi vaihtoehto kuin se, että ihminen pääsee lisäeläkepäiville. Se riippuu ihan siitä, kenenkä kannalta asioita tarkastellaan, kenelle tämä on edullinen. Kokoomuksen kannan ymmärrän kyllä, sen, miltä kannalta asioita tarkastellaan, mutta perussuomalaiset katsovat tätä asiaa tämän yksittäisen työntekijän kannalta. Ikääntyneitä työntekijöitä on helppo lempata yrityksestä ulos, koska heillä on monesti parempi palkka. Yritys saa nuorempia työntekijöitä paljon halvemmalla sinne ja mahdollisesti vielä näitä muualta, kolmansista maista tai muualta Euroopasta tulevia, jotka tulevat sitten tosi edullisesti. Totta kai yrityksen kannattaa sanoa näitä ikääntyviä työntekijöitä irti tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä ja vähän ajan päästä palkata sitten uusia, nuoria. Sopii varmasti oikein hyvin kokoomukselle, voin kyllä kuvitella.
Toistan vielä sen, että tämä oikeus siirtyä osittaiselle työajalle omakustannushintaan ja mahdollisella työnantajan suostumuksella, on aivan turha lakipaketti, koska tämä mahdollisuus on olemassa jo tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-21T17:49:18,2022-06-21T17:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_77_184,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_185,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pekonen ja edustaja Nurminenkin täällä puolustelevat näitä huonoja lakiesityksiä sillä, että työllisyys on parantunut tämän hallituksen aikana. Kyllä, mutta se on aikaisemmasta, ihan muista syistä, elikkä kun maailmantalous on lähtenyt nousuun vuosia sitten, niin Suomi on tullut perässä ja se on näkynyt nyt täällä työllisyydessä, kun on vientikin vetänyt entistä enemmän, mutta nyt, kun taas talous sakkaa, niin se työllisyys lähtee alaspäin, ja sitten tulee tämä hallituksen, tämän Marinin hallituksen, tuoma aktiivimalli kakkonen ja sitten tämä [Leena Meri: Niin, Nurminen!] eläkeputken leikkaus. Nämä tulevat niihin ikääntyviin työntekijöihin sitten iskemään entistä kovemmin. 
Me tiedetään, että työnantaja saa nyt halvemmalla irtisanoa sen ikääntyneen työntekijän. Useasti ikääntyneellä työntekijällä voi olla pikkasen, vähän remppaa tai tällaista, ja se työnantaja katsoo, että pistetäänpä tuo pois, kun se on entistä halvempi pistää pois, ja sitten se on siellä aktiivimalli kakkosta, kirjeitä täyttelemässä, kun työpaikkoja ei ole mutta on pakko olla siellä. Te laitatte nyt vähän nöyrtymään tätä ikääntynyttä työväestöä ja väitätte, että tämä on heidän parhaaksensa. Nyt te selitätte tätä vähän toistepäin. Tämä työllisyyden parantaminen ei ole teidän ansiotanne, mutta tämä työntekijöiden ja työttömien kyykyttäminen on teidän ansiotanne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T17:50:57,2022-06-21T17:52:18,Hyväksytty,1.1
2022_77_186,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_187,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan vielä lyhyesti tähän edustaja Juuson puheenvuoroon. Tämä ei ole ihan nyt rakettitiedettä, vaan tätä eläkeputken ikärajaa on nostettu jo useita kertoja — mihin täällä myöskin edustaja Nurminen viittasi — ja siitä on ihan kiistatonta tutkimusnäyttöä, että joka kerta, kun tätä eläkeputken ikärajaa on nostettu, niin työurat ovat pidentyneet ja työllisyys on kasvanut. Eli ei ole siis käynyt niin, että se olisi automaattisesti johtanut näiden ikääntyneiden irtisanomiseen, vaan aivan päinvastoin, kuten Pekonen täällä sanoi.
Monissa pörssiyhtiöissä on ollut ihan yleinen käytäntö, että jos väkeä täytyy vähentää, niin ensin katsotaan ne, jotka pääsevät eläkeputkeen, ja ne pistetään ensimmäisenä pois, ja sen jälkeen ruvetaan sitten lopuista miettimään, ketä pistetään pois. Jos nämä kaikki ovat samalla viivalla, niin on ihan varma, että niitä kokeneita, osaavia työntekijöitä ei kyllä ensimmäisenä pois pistetä, ei ainakaan joka firmasta. Mutta toki on tärkeätä, että sitten on tämä muutosturvan koulutusmahdollisuus olemassa, että pääsee muualle.
Ja tällä hetkellä me eletään työvoimapulapulan aikaa — toki voi olla, että suhdanteet muuttuvat, mutta tällä hetkellä meillä on 240 000 työpaikkaa avoimena, niin että kyllä töitä on varsin hyvin tarjolla osaajille. Ja suurimmalla osalla niistä, jotka ovat pitkän työuran tehneet, on hyvää, laajaa osaamista, niin että toivoisin nyt vähän realismia tähän ja ainakin sen, että tunnustettaisiin ne tutkimustulokset, jotka aiemmista päätöksistä ovat voimassa, eikä ihan mutu-tuntumalla heitettäisi näitä lausuntoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-06-21T17:52:18,2022-06-21T17:54:06,Hyväksytty,1.1
2022_77_188,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_189,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tuli puhe tästä tutkimuksesta, niin tämän esityksen perusteluissa todetaan näin: ”Nykyistä lisäpäivien rahoitukseen kohdistuvaa irtisanovan työnantajan omavastuumaksua on arvioitu, ja suurempien yritysten kohdalla irtisanomiskustannuksen nousu vähensi siirtymiä työttömyyteen.” Nyt hallitus kuitenkin on päättänyt toimia tämän tutkimustiedon vastaisesti. Mikäli esitetty lainsäädäntö tulee voimaan, työnantajat tulevat säästämään keskimäärin noin puolet entisestä omavastuumaksusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+9.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-06-21T17:54:07,2022-06-21T17:54:47,Hyväksytty,1.1
2022_77_190,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_77_191,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla on tarkoitus panna täytäntöön 20.6.2019 hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa eli työehtodirektiivi. Työehtodirektiivissä säädetään vähimmäisoikeudet, jotka koskevat unionissa kaikkia työntekijöitä, joilla on työsopimus tai työsuhde. Tarkoituksena on parantaa etenkin epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien työntekijöiden asemaa edistämällä nykyistä turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja ja ottaa samalla huomioon myös uusien työsuhteen muotojen kehitys. Esityksellä toteutetaan lisäksi pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien asemaa parannetaan ja vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan lainsäädännöllä.
Suomen kansallinen työlainsäädäntö ei vastaa kaikilta osin niitä vaatimuksia, joita työehtodirektiivissä asetetaan. Tämän vuoksi on tarpeen muuttaa eri työlakien yksittäisiä säännöksiä, samoin kuin lisätä lakeihin muutamia uusia säännöksiä. Hallitusohjelman kirjauksen on lisäksi katsottu edellyttävän muutoksia vaihtelevaa työaikaa noudattavaa työntekijää suojaaviin säännöksiin.
Työehtodirektiivin kansallisessa täytäntöönpanossa pyritään hallituksen esityksen mukaan täyttämään ainoastaan direktiivin asettamat vähimmäisvaatimukset ja hyödyntämään direktiivin sallima liikkumavara sen täytäntöönpanossa täysimääräisesti. Tarve liikkumavaran hyödyntämiseen tulee esityksen mukaan eritoten työnantajille sääntelyn noudattamisesta aiheutuvan lisääntyvän hallinnollisen taakan vuoksi. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että työnantajien hallinnollista taakkaa ei lisätä kohtuuttomasti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ei kuitenkaan pidä implementointiin valittua linjaa kaikilta osin tarkoituksenmukaisena. Direktiivin 9 artiklan mukaan työnantaja ei saa kieltää työntekijää ottamasta vastaan työtä muilta työnantajilta sovitun työajan ulkopuolella eikä työnantaja myöskään saa kohdistaa sanktiota työntekijään, jos tämä tekee näin. Direktiivi sallii kuitenkin jäsenvaltioiden säätää siitä, millä objektiivisilla syillä työntekijän muille työnantajille työskentelyä voidaan rajoittaa. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen, liikesalaisuuksien suojelu ja eturistiriitojen välttäminen.
Hallituksen esityksen mukaan työsopimuslain kilpailevaa toimintaa koskevan 3 luvun 3 §:n säännös täyttää direktiivissä edellytetyn kansallisen sääntelyn, eikä sivutyötä koskevasta direktiivin 9 artiklasta siksi aiheudu tarvetta muuttaa kansallista lainsäädäntöä. Mainitun työsopimuslain 3 luvun 3 §:n mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Lain esitöiden mukaan kilpailevaa toimintaa koskeva rajoitus ei tarkoita, että työnantajalla olisi yksinoikeus työntekijänsä työvoimaan. Esimerkiksi osa-aikatyötä tekevällä olisi oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta johtuisi muuta.
Arvoisa puhemies! Valiokunta yhtyy hallituksen esityksessä esitettyyn kantaan siitä, että kansallisen lainsäädännön voidaan katsoa täyttävän direktiivin edellyttämän sääntelyn. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että kilpailevaa toimintaa koskeva työsopimuksen säännös ja direktiivin sivutyön sallimista koskeva säännös on säädetty eri tarkoitukseen. Direktiivin 9 artiklan pääsääntönä on, että työntekijällä on oikeus ottaa vastaan työsuhteen aikana muuta työtä, ja sen tavoitteena on antaa työntekijälle oikeus tehdä useampaa työtä samanaikaisesti toimeentulonsa turvaamiseksi. Työsopimuslain kilpailevaa toimintaa koskevan säännöksen tarkoituksena taas on suojata työnantajaa työntekijän kilpailevalta toiminnalta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota kilpailevan toiminnan kiellon ongelmiin vaihtelevan työajan työsopimuksissa muun muassa nollatuntisopimusten kieltämistä koskeneesta kansalaisaloitteesta antamassaan mietinnössä 2017. Tuolloin valiokunta totesi saamansa selvityksen perusteella, että kilpailukieltoehtoja käytetään myös nollatuntisopimuksissa, jolloin tällaiseen sopimukseen sidottu työntekijä ei voi tehdä työtä toiselle työnantajalle, vaikka hänelle tarjottaisiin työtunteja vain vähän. 
Käsittelyssä olevan esityksen asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen mukaan työmarkkinoilla on sivutoimen tekemisessä edelleen samanlaisia ongelmia kuin kansalaisaloitteen käsittelyn aikana vuonna 2015. Saadun selvityksen mukaan työnantaja saattaa usein kieltää työntekijää työsuhteen aikana työskentelemästä muille työnantajille silloin, kun kyse on osa-aikaisesta työstä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa sääntelyn toimivuutta tarkasti ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sääntelyn kehittämiseksi. 
Vaihtelevaa työaikaa tekevän työntekijän työnteon ennakoitavuuden parantamiseksi työaikalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 30 a §. Pykälän mukaan työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos säännöllistä työaikaa on tarkoitus sijoittaa niiden viikonpäivien ja/tai kellonaikojen ulkopuolelle, jotka työntekijälle on työsuhteen alkaessa 2 luvun 4 §:ään ehdotetun muutoksen perusteella ilmoitettu. Lisäksi työvuoron merkitseminen työvuoroluetteloon edellyttää työntekijän suostumusta, jos työaika ylittää vaihtelevan työajan sopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan. Suostumus voidaan antaa kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.
Valiokunta katsoo, että ehdotettu sääntely parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia suunnitella ajankäyttöään. Se helpottaa ja mahdollistaa työn tekemistä tarvittaessa myös muulle työnantajalle ja saattaa osaltaan helpottaa myös työvoimapulaa. Lisäksi mahdollisuudella suunnitella aikataulunsa on myönteinen vaikutus työntekijän työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa ja työssäjaksamisessa. 
Työvuorojen perumiseen liittyen työehtodirektiivin 10 artiklan 3 kohdan mukaan jos jäsenvaltiot sallivat työnantajan peruuttaa työtehtävän ilman korvausta, on jäsenvaltioiden toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisten lakien, työehtosopimusten tai käytäntöjen mukaisesti sen varmistamiseksi, että työntekijällä on oikeus saada korvaus, jos työnantaja peruuttaa tietyn kohtuullisen määräajan jälkeen työntekijän aiemmin vastaanottaman työtehtävän. Direktiivissä edellytetystä korvauksesta on säännös ehdotetussa työaikalain 30 a §:n 3 momentissa. Momentin mukaan työntekijälle on maksettava korvaus haitasta, joka aiheutuu työnantajan peruuttaessa työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen sovitun työvuoron alkamista. Kyseessä on niin sanottu perälautasäännös, joka tulee sovellettavaksi vain, jos työntekijälle ei makseta korvausta [Puhemies koputtaa] sopimuksen tai työsopimuslain 2 luvun 12 §:n nojalla. — Vieläkö voi jatkaa hetken? [Puhemies: Kyllä voi!]
Puhemies! Muutama asia vielä:
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että haitasta aiheutuvan korvauksen peruste jää esityksessä epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. ”Haitta” on ilmaisuna laaja, ja se voi käsittää monentyyppistä haittaa, kuten kipua, särkyä, invalidisoitumista ja niin edelleen. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan keskeinen haitta on peruuntumisesta aiheutunut ansionmenetys. Valiokunta huomauttaa, että kustannuksia aiheuttavaa haittaa työntekijälle syntyy myös muista tekijöistä kuin ansionmenetyksestä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset järjestelyt — kuten lastenhoito — joita työntekijä on tehnyt voidakseen tehdä työvuoron suunnitellulla tavalla. Valiokunta katsoo, että korvauksen määrää arvioitaessa taloudellinen haitta pitää ymmärtää niin, että se sisältää ansionmenetyksestä aiheutuvan haitan sekä työvuoron peruuntumisesta työntekijälle välittömästi aiheutuvat kulut.
Puhemies! Valiokunta ehdottaa ensimmäisen lain 2 luvun 4 §:n 1 momenttiin tarkennusta ja viittausta 5 momenttiin — näin se vastaisi yksityiskohtaisia perusteluita — ja 6 §:ään valiokunta ehdottaa pykälän otsikkoon teknistä muutosta. 
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 2., 3. ja 5.—7. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 4. lakiehdotuksen. 
Puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-06-21T17:56:00,2022-06-21T18:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_77_192,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_193,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! No, nyt hallituksen entiset työväenpuolueet ovat palanneet juurilleen, kun työntekijän asemaa parannetaan, [naurahtaa] mutta tämähän onkin työehtodirektiivin täytäntöönpanemista, tämä tulee EU:sta. Ei vaan, tämä hallituksen esitys on hyvä esitys, ja tässä parannetaan tosiaan työntekijän asemaa, varsinkin pätkätyötä tekevien asemaa, nollatyösopimuksilla olevien työntekijöiden asemaa.
Mutta tämä korvaus peruuntuneesta työvuorosta, että työntekijälle on maksettava korvaus haitasta, joka aiheutuu työnantajan peruuttaessa työvuoron myöhemmin kuin 48 tuntia ennen sovitun työvuoron alkamista: tässähän valiokunta kiinnitti huomiota ansioituneesti, että haitasta aiheutuvan korvauksen peruste jää epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi. Sama kuin tämä ”kohtuullinen korvaus”: olisi ihan hyvä, että hallituksen esityksissä olisi selkeäpiirteisesti aina, mitä tuo on, ”kohtuullinen korvaus” ja ”haitasta”. No, mistä haitasta? Mikä on kohtuullinen korvaus? Jos työnantajalta kysyy, mikä on kohtuullinen korvaus, se on ihan eri kuin työntekijältä kysyttäessä. Ja kun eri työnantajilta kysytään, niilläkin se ”kohtuullinen korvaus” ihan vaihtelee. Olisi paljon selvempää tulevaisuudessa, kun näitä jossain sitten ratkotaan — oikeusasteissakin ehkä — että olisi selkeät sitten nämä rajaukset siitä, mitä se on.
Mutta tämä hallituksen esitys on kokonaisuudessaan hyvä, tämä on kannatettava, siksi valiokuntakin oli yksimielinen tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-06-21T18:05:34,2022-06-21T18:07:17,Hyväksytty,1.1
2022_77_194,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_195,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti — valiokunnan puheenjohtaja Pekonen esitteli tämän erittäin hyvin, ja yhdyn myös tähän kiitokseen, mitä edustaja Lehto toi tässä.
Ehkä siinä laajemmassa keskustelussa, mitä tämänkin asian sisällä käydään, mielestäni on hyvä, että me kiinnitetään huomiota meidän nykyisiin työmarkkinoihin, joilla yhä voimakkaammin on erilaiset pätkätyöt, silpputyöt ja tämmöiset nollatuntisopimukset ja ihmiset joutuvat, erityisesti palvelualoilla, tekemään useampaa työtä sen eteen, että he saavat toimeentulonsa, ja monet elävät osin työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisella ja rajapinnoissa. Totta kai tällä esityksellä pyritään myös parantamaan osakseen heidän asemaansa, mutta me tarvitaan myös vielä lainsäädännössä työmarkkinoiden pelisääntöjen vahvistamista niin, että ihmiset tulevat sillä yhdellä työllä toimeen ja saavat elääkseen. Tämä on pieni askel siihen suuntaan, mitä yhdessä harmonisoidaan, mutta me tarvitaan täällä vielä paljon töitä sen eteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-06-21T18:07:18,2022-06-21T18:08:31,Hyväksytty,1.1
2022_77_196,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,Näin. — Vielä edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_77_197,77/2022,2022-06-21,14.00,18.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osa-aika- ja silpputyötä tekevien aseman parantaminen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi tämä hallituksen esitys, jossa yhdistyvät työehtodirektiivin implementointi sekä hallituksen esitys vaihtelevalla työajalla työskentelevien aseman parantamisesta, on oikeansuuntainen.
Vasemmistoliiton tavoitteena on luopua nollatuntisopimuksista kokonaan, ja tämä hallituksen esitys on askel kohti tätä päämäärää. Jatkossa työnantajalla on velvollisuus oma-aloitteisesti tarkastella toteutuneita työtunteja ja tarjota parempaa sopimusta, mikäli vähimmäistuntimäärä ylittyy jatkuvasti. Työntekijöille onkin taattava aito mahdollisuus saada työsopimuksen tunteja tarkistettua ylöspäin. 
Tätä hallituksen esitystä on kritisoitu siksi, että sen täytäntöönpanossa on pyritty täyttämään ainoastaan työehtodirektiivin vähimmäisvaatimukset. Jatkossa onkin siis paljon tehtävää epävarmoissa työsuhteissa olevien ihmisten aseman parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_77+2022+11.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-06-21T18:08:31,2022-06-21T18:09:47,Hyväksytty,1.1
2022_78_1,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_78_2,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen nyt lakivaliokunnan mietinnön pääkohtia. Mietintö on laaja, ja se tarkemmin näkyy sieltä mietinnöstä.
Hallituksen esityksessä on kyse rikoslain seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta, ja lisäksi ehdotetaan muutettavaksi useita liitännäislakeja. Seksuaalirikoksia koskeviin säännöksiin on tehty useasti pistemäisiä osittaisuudistuksia, ja lakivaliokunta on jo pitkään korostanut tämän nyt käsiteltävän kokonaisuudistuksen tarvetta.
Esityksen tavoitteena on vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Tarkoitus on myös yhdenmukaistaa ja selkiyttää sääntelyä. Esityksessä kootaan seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot rikoslain 20 lukuun. Tämän mukaisesti 20 lukuun ehdotetaan sisällytettäväksi myös nykyisin rikoslain 17 lukuun sisältyviä säännöksiä.
Tavoitteiden mukaisesti esityksessä ehdotetaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikosten nimikkeiden, soveltamisalan sekä rangaistusten uudistamista vastaamaan paremmin nykykäsityksiä. Olennainen muutosesitys on raiskausrikosta koskevan säännöksen muuttaminen vapaaehtoisuuden puuttumiselle perustuvaksi. Raiskausrikoksessa ehdotetaan keskeistä olevan sukupuoliyhteys henkilön kanssa, joka ei osallistu tekoon vapaaehtoisesti. Vastaavalla tavalla muissa seksuaalirikoksissa keskeistä olisi se, ettei seksuaalisen teon kohde osallistu siihen vapaaehtoisesti. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa seksuaalirikosten tunnusmerkistön muuttamista niin sanotusti suostumusperusteiseksi eli sille, että vapaaehtoisuus puuttuu, on kannatettu laajasti.
Mietinnössään lakivaliokunta toteaa, että hallituksen esitys sisältää merkittäviä muutoksia seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn rakenteeseen, sisältöön ja kattavuuteen. Esityksessä ehdotetaan myös seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn ankaroittamista. Kysymys on osin siitä, että ehdotetut rangaistusasteikot ovat aiempaa ankarampia, ja osin siitä, että tiettyjen säännösten tunnusmerkistöihin ehdotettujen muutosten vuoksi niiden soveltamisalat laajentuvat rikosoikeudellisen arvioinnin ankaroittamista merkitsevällä tavalla.
Keskeinen muutosehdotus on alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikossäännösten eriyttäminen aikuisia koskevista säännöksistä. Kyseisiä säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi eri tavoin lapsen koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojan vahvistamiseksi. Nykyisin törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä rangaistavat sukupuoliyhteydet ovat jatkossa rangaistavia lapsen raiskauksena, jonka vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Toisin kuin raiskausrikoksessa, lapsen raiskauksessa rangaistavuus ei perustu vapaaehtoisuuden puuttumiseen, vaan edellyttää pelkästään tahallista sukupuoliyhteyttä alle 16-vuotiaan kanssa. Tässä todettakoon, että rikoslain rajoitussäännös nuorten keskinäisistä seurustelusuhteista ja sukupuoliyhteydestä on edelleen voimassa, siihen ei tule muutoksia.
Muut kuin sukupuoliyhteyden käsittävät seksuaaliset teot ovat törkeissä tapauksissa rangaistavia törkeänä seksuaalisena kajoamisena lapseen, jonka vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Nykyisin mainittujen tekojen vähimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta. Muutokset merkitsevät, että mainituista teoista voidaan tuomita ehdollista vankeutta vain hyvin poikkeuksellisesti.
Myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojattaisiin edelleen aikuisiin nähden laajemmin erityissäännöksillä.
Aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta yksi keskeisimmistä rangaistusasteikkojen muutoksista liittyy siihen, että seksuaalista kajoamista koskevalla säännöksellä korvataan seksuaaliseen tekoon pakottamista koskeva säännös. Tältä osin rangaistusasteikoksi ehdotetaan neljää kuukautta — neljää vuotta vankeutta, kun aikaisemmin seksuaaliseen tekoon pakottamista koskevan säännöksen asteikko oli sakosta kolmeen vuotta vankeutta. 
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös kysymys perusmuotoisen raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottamisesta kahteen vuoteen vankeutta. Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että perusmuotoisen raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottaminen esityksessä ehdotetun tavoin on hyvä eikä sen muuttamiseen ole perustetta.
Lakivaliokunta katsoo, että ehdotetut rangaistusasteikot muodostavat oikeasuhtaisen ja johdonmukaisen kokonaisuuden sekä seksuaalirikoslainsäädännön sisällä että muihin rikoslain rangaistussäännöksiin nähden. Kyse on sekä periaatteellisesta että käytännön kannalta erittäin merkittävästä kokonaisuudistuksesta. Lakivaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina eräin mietinnössä selostetuin huomioin. 
Lakivaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—16. lakiehdotuksen. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen 2/2019 ja lakialoitteet 24, 51 ja 96 vuodelta 2020.
Valiokunta esittää kolmen lausuman hyväksymistä, joiden sisältö näkyy tarkemmin mietinnöstä. Niissä valiokunta keskeisin osin ehdottaa näitä:
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin viranomaisille ja tuomioistuimille kokonaisuudistuksen toimeenpanoon kohdennettujen lisämäärärahojen riittävyyttä ja keskinäistä oikeasuhtaisuutta sekä tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin määrärahatilanteen vahvistamiseksi.
Edelleen valiokunta esittää toisena lausumana, että eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että kansalaisia tiedotetaan tehokkaasti ja kattavasti kokonaisuudistuksesta ja että uudet säännökset otetaan asianmukaisesti huomioon seksuaalivalistuksessa ja ‑kasvatuksessa. Myös viranomaisten ja tuomioistuinten koulutuksesta tulee huolehtia. 
Kolmantena lausumana lakivaliokunta ehdottaa, että eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa kokonaisuudistuksen toimivuutta, soveltamista ja vaikutuksia laaja-alaisesti ja tiiviisti. Uudistuksen toimivuudesta ja vaikutuksista tulee antaa lakivaliokunnalle selvitys viimeistään viiden vuoden kuluttua uudistuksen voimaantulosta.
Tämä mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siitä äänestettiin lakivaliokunnassa, ja se sisältää vastalauseen, johon ovat yhtyneet kokoomus, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T18:36:00,2022-06-21T18:43:00,Hyväksytty,1.1
2022_78_3,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_4,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suostumukseen perustuva seksuaalirikoslaki on iso ajattelutavan muutos, joka jokaisen tässä yhteiskunnassa tulee ymmärtää. Jatkossa seksi ilman suostumusta on raiskaus. ”Ei” tarkoittaa aina ”ei”, ja vain ”kyllä” tarkoittaa ”kyllä”. Tähän asti seksuaaliväkivallan rangaistavuudessa merkitsevää on ollut se, onko tekijä käyttänyt väkivaltaa ja onko uhri vastustellut. Siksi moni seksuaaliväkivallan teko on jäänyt rankaisematta. Jatkossa tutkitaan, onko uhri osallistunut vapaaehtoisesti. Laki tunnistaa myös esimerkiksi painostuksen ja lamaantumisen syinä, jotka tosiasiallisesti estävät suostumuksen antamisen.
Tämä on ollut lakivaliokunnassa kevään ja, sanoisin, myös koko tämän eduskuntakauden tärkein urakka. Seksuaalirikoslaki tuodaan vihdoin tähän päivään. Se on iso askel kohti maailmaa, jossa jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan.
Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksen myötä seksuaalirikosten rangaistuksia ankaroitetaan kautta linjan, ja erityisesti lapsiin kohdistuvien tekojen rangaistukset kovenevat tuntuvasti. Lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus myös erotetaan selkeästi aikuisiin kohdistuvista teoista. Uusi laki suojelee lasten koskemattomuutta aiempaa vahvemmin. Lasten kohdalla tehdään selväksi, että uhri ei ole voinut olla mukana vapaaehtoisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saman ikäluokan nuorten seksikokemukset olisivat laittomia, kunhan ne perustuvat molempien suostumukseen.
Rangaistusasteikot ovat aina punninnan paikka, ja niin tälläkin kertaa. Seksuaalirikoksista annetut tuomiot ovat tekojen moitittavuuteen nähden olleet varsin lieviä. Siksi päädyimme koventamaan rangaistuksia.
Vähintään yhtä iso ongelma on se, että valtaosa raiskauksista jää tällä hetkellä kokonaan raportoimatta, tutkimatta ja tuomitsematta. Uudistuksessa puututaan tähän laajentamalla raiskauksen tunnusmerkistöä ja sukupuoliyhteyden määritelmää. Yhä useammat teot tulevat rangaistavuuden piiriin, ja niiden rangaistukset kovenevat nykyisestä. Tästä kaikesta seuraa myös se, että nykylain mukaisena raiskauksena tuomittavista teoista saa jatkossa nykyistä kovempia rangaistuksia.
Oppositiossa olisi ollut halua koventaa rangaistuksia entisestään. Tässä piilee se riski, että moitittavuudeltaan vähäisempien tekojen tuomitsemisen kynnys voisi nousta tarpeettoman korkeaksi, emmekä halunneet kuitenkaan luoda lakiin omaa kategoriaa jonkinlaiselle lievälle raiskaukselle.
Arvoisa puhemies! Sanallinen ahdistelu ja toisten seksuaalisten kuvien levittäminen kielletään. Laki tunnistaa aiempaa paremmin, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta voidaan loukata ja toiselle aiheuttaa vahinkoa myös esimerkiksi verkon välityksellä. Netin välityksellä tapahtuvan rikollisuuden kehitystä on tärkeää seurata myös jatkossa, jotta lainsäädäntö pysyy ajan tasalla ja tarpeeksi kattavana.
Pidän tärkeänä, että nostimme valiokunnan mietinnössä esiin myös miehiin tai poikiin kohdistuvat kosketteluteot, jotka voisivat kestoltaan tai tekotavaltaan rinnastua sukupuoliyhteyteen. Emme lähteneet laajentamaan sukupuoliyhteyden määritelmää edelleen, mutta on täysin yksiselitteistä, että tällaiset kosketteluteot ovat vakavia ja vahingollisia, ja on olennaista, että niistä voidaan tarvittaessa määrätä ankariakin rangaistuksia.
Arvoisa puhemies! Tämän uudistuksen onnistuminen edellyttää laaja-alaista viestintää ja asianmukaista seksuaalikasvatusta. Jokaisen tässä yhteiskunnassa tulee ymmärtää, että toiseen kajoaminen ilman lupaa ei ole hyväksyttävää ja siitä tulee seurauksia. Tämä on huomioitava niin kotona, kouluissa kuin muissakin palveluissa, jotta jokainen oppii lapsesta asti kunnioittamaan ja suojelemaan sekä omaa että toisten kehoa ja koskemattomuutta. 
Seuraavaksi on välttämätöntä varmistaa, että poliisilla, syyttäjillä, tuomioistuimilla ja muillakin viranomaisilla on riittävä osaaminen uuden lain soveltamiseen. Uhrien kokemukset esimerkiksi poliisin suhtautumisesta seksuaaliväkivaltaan ovat valitettavasti vaihtelevia. Poliisilta on voitava odottaa erityisosaamista uhrien kohtaamiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten asioiden hoitamiseen. Vain näin voimme varmistaa, että uhrit uskaltavat hakea apua ja oikeutta.
Uudistuksen myötä Suostumus2018-kansalaisaloitteen keskeisimmät tavoitteet toteutuvat. Tämän kansalaisaloitekampanjan tuki oli äärimmäisen tärkeää, kun neuvottelimme tämän uudistuksen hallitusohjelmaan. Kiitos tästä uudistuksesta kuuluu myös jokaiselle, joka on viime vuosikymmenten aikana puhunut kokemastaan häirinnästä ja väkivallasta ja vaatinut muutosta. Teidän ansiostanne lakia nyt muutetaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että vaikka jokin ei olisi laitonta, se voi silti olla väärin. Viime päivinä on jälleen käyty laajaa keskustelua seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä. Kyse on syvälle juurtuneista rakenteista, jotka ulottuvat ihan kaikille yhteiskunnan osa-alueille. Vaikka me too ‑ilmiö teki näkyväksi tämän ongelman mittakaavan ja maailma on mennyt monin paikoin parempaan suuntaan, eivät epäasiallinen toiminta ja vaikenemisen kulttuuri ikävä kyllä ole silti vaipuneet vielä historiaan. Näitä ilmiöitä esiintyy yhä kaikkialla, ja siksi jokaisella yhteisöllä ja organisaatiolla ja erityisesti niiden johtotehtävissä toimivilla on vastuu huolehtia yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden toteutumisesta. Käytäntöjä on syytä kehittää jatkuvasti, jotta epäasialliseen toimintaan päästään puuttumaan tehokkaasti. Ei riitä, että puhumme nollatoleranssista — on sanoitettava ja osoitettava selkeästi, mitä se tarkoittaa ja mitä tapahtuu, jos sitä rikkoo. Kuten sanottu, pelkkä laki ei riitä määrittelemään, mikä on oikein ja mikä väärin, mutta lainsäädännöllä on siinä todella suuri merkitys, ja siksi tämä uudistus tulee todella tarpeeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-06-21T18:43:43,2022-06-21T18:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_78_5,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_6,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus päättää oman kehonsa rajoista. Tämä on aivan perusasia, jota laki ei valitettavasti tällä hetkellä tunnista. Vaikka ihminen sanoisi selkeästi ”ei” seksille, niin silti voidaan tulkita, että teko ei ollut väkivaltaa, saatikka rikos. Siksi lakeja on uudistettava ja siksi tämä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus nyt tehdään.
Jatkossa kaiken ytimessä on vapaaehtoisuus — ei esimerkiksi sen arviointi, vastustiko uhri tekoa riittävästi tai mitä muuta väkivaltaa käytettiin teon yhteydessä. Jos vapaaehtoisuutta ja suostumusta ei ole, seksi on raiskaus, ja tunnistetaan, että tämä on aina itsessään väkivaltaa.
Tämän uudistuksen myötä muuttuu myös moni muu asia. Sanallinen häirintä ja ei-toivotut seksuaaliset kuvat kielletään. Lasten ja nuorten koskemattomuuden suojaa tiukennetaan ja tarkennetaan, ja tuomioita kovennetaan. Tätä uudistusta on todellakin odotettu pitkään. Moni on tehnyt töitä tämän uudistuksen eteen jo vuosikymmenten ajan. Kun minä lähdin vetämään Suostumus2018-kansalaisaloitetta, niin en ajatellut, että olisin itse neljän vuoden kuluttua tässä eduskunnassa, joka hyväksyy uudistuksen. Moni meistä aloitteen tekijöistä ajatteli, että tiestä tulisi paljon kivikkoisempi ja hitaampi. Toisin kävi. Aloitteesta on nyt tulossa totta aivan lähihetkinä, kun eduskunta viimein päättää tästä uudistuksesta. Tämä on ihan valtavan tärkeä hetki kaikille niille 55 000 suomalaiselle, jotka antoivat tukensa tälle aloitteelle. Kiitos tästä kaikesta kuuluu ennen kaikkea heille ja jokaiselle, joka on tätä työtä ollut tekemässä kuluneiden vuosien aikana.
Tämä aloite sai aikanaan alkuunsa syksyn 2017 me too -keskustelusta, jonka myötä miljoonat naiset ympäri maailman nostivat esiin kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Valitettavasti nämä kokemukset ovat hyvin yleisiä myös Suomessa. Yle teetti tuolloin kyselyn, jonka mukaan 80 prosenttia suomalaisista tytöistä ja naisista on kokenut seksuaalista häirintää. Ei voi siis varsinaisesti sanoa, että me too -ilmiö olisi tullut kauhean suurena yllätyksenä niille ihmisille, jotka ovat häirintää kokeneet. Se vain teki näkyväksi, kuinka paljon kokemuksia on. Moni ehkä tajusi ensimmäistä kertaa, että ei ole ainoa, jota kohtaan on tehty tällaista väkivaltaa. Ajattelen, että silloin väkivaltaa kokeneet ja väkivallan uhreja tukevat ihmiset löysivät toisensa ja päättivät kai kääntää kaikki ne todella hirvittävät kokemukset maailmaa muuttavaksi voimaksi. Silloin päätettiin varmistaa, että teemme kaikkemme, jotta kukaan muu ei joutuisi kokemaan samaa ja jotta uhreja kuunneltaisiin ja nämä teot otettaisiin vakavasti myös lain edessä, jotta uhrit saisivat oikeutta vähättelyn ja syyllistämisen sijaan.
Tilanne nimenomaan on se, että valtaosa seksuaalisesta väkivallasta ei johda tuomioon. Moni ei uskalla kertoa kokemuksistaan, koska pelkää tulevansa vähättelyn tai syyllistämisen kohteeksi. Uhrit eivät luota saavansa apua tai oikeutta, ja tämä on oikeusvaltiossa järkyttävä tilanne, johon nyt todella saadaan muutos. Iso osa ahdistelusta ja muusta seksuaalisesta väkivallasta ei ole aiemmin ollut lain silmissä selkeästi laitonta. Hyvä esimerkki on vaikkapa sanallinen häirintä ja iso osa digitaalisesta väkivallasta, joka on valitettavasti tullut yleisemmäksi viime vuosina internetin yleistyessä ja tullessa yhä useamman ulottuville.
Nyt laki siis muuttuu, ja yhä useampi teko on selkeästi rikos. Pitää kuitenkin varmistaa, että kaikkialla yhteiskunnassa tiedetään, että tällainen muutos on tapahtunut, että jokainen väkivaltaa kokeva tietää, että laki on nyt hänen puolellaan. Myös jokaisen lakia soveltavan on tiedettävä, mitä tämä muutos tarkoittaa käytännössä. Sen takia tarvitaan panostuksia uhrien tukipalveluihin, tarvitaan panostuksia täydennyskoulutukseen. Tiedetään, että moni terveydenhuollon ammattilainen, poliisi, oikeuslaitoksessa toimiva, haluaisi kohdata uhrit paremmin, ja siihen on tarjottava tukea ja koulutusta. Vähättelylle ja syyllistämiselle ei tietenkään saa antaa sijaa. Tämä on tehtävä selväksi.
Erityisen tärkeää tosiaan on, että poliisit ja oikeuslaitos tuntevat nämä uudet lait, ja tähän lakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota, mikä on mielestäni todella hyvä asia. Muutenkin on syytä kiittää lakivaliokuntaa hyvin perusteellisesta ja laajasta käsittelystä, jonka aikana myös seksuaaliväkivallan uhreja puolustavat tahot ovat saaneet äänensä kuuluviin.
Silloin vuoden 2017 me too -keskustelun aikana moni mietti, että muuttuuko mikään, ja aika lyhyen ajan kuluttua osa ehti julistaakin, että mikään ei muuttunut. Mielestäni tämä näyttää, että ainakin jokin muuttui: Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö muuttui.
Kuten mietinnössäkin on nostettu esiin ja kuten tässä salissa on kuultu, uudistus ei ole vielä välttämättä mitenkään täydellinen. Varsinkin digitaalisen väkivallan suhteen pitää pitää koko ajan silmät auki ja reagoida uusiin ilmiöihin hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Mutta silti voi sanoa, että kyllä maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Kannattaa ajaa uudistuksia, joilla turvataan väkivallan uhrien asemaa, kannattaa tehdä kansalaisaloitteita, ja kannattaa pitää ääntä uhrien puolesta. Toivon, että tämän viestin kuulee jokainen, joka on väkivaltaa kokenut. Toivon, että tämän viestin kuulee jokainen, jolle yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ovat tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-06-21T18:50:07,2022-06-21T18:56:04,Hyväksytty,1.1
2022_78_7,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_8,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat intiimeintä osaa ihmisen koskemattomuudesta ja itsemääräämisoikeutta tavalla, joka voi jättää uhriin koko elämänmittaisen jäljen. Seksuaalirikoksia koskevan lainsäädäntöuudistuksen yhtenä tavoitteena tulee olla se, että seksuaalirikoksista tuomittavat rangaistukset kovenevat. Tässä suhteessa esitys ottaa kokonaisuutena arvioiden askeleita oikeaan suuntaan valmisteluvaiheessa syksyllä 2020 julkaistuun esitysluonnokseen tehtyjen korjausten jälkeen. Esityksessä on kuitenkin edelleen useita kriminalisointeihin, tunnusmerkistöihin ja rangaistusasteikkoihin liittyviä puutteita, jotka on korjattava, jotta seksuaalirikoksista tuomittavat rangaistukset ovat riittävän ankaria, niin että ne ovat suhteessa tekojen vakavuuteen ja vahingollisuuteen.
Arvoisa puhemies! Krimon tilastojen mukaan vuonna 2020 yli puolet raiskaustuomioista annettiin ehdollisena. Niiden keskipituus oli puolitoista vuotta, joka on merkittävästi lievempi kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa normaalirangaistus perustyyppisestä raiskauksesta on kahdesta kolmeen vuotta vankeutta. Norjassa kolmesta neljään vuotta vankeutta. Ehdollinen tuomio siellä ei tule edes kysymykseen. Vähimmäisrangaistuksen korottaminen kahteen vuoteen saattaisi raiskausrikosten rangaistukset muiden Pohjoismaiden omaksumaan suuntaan. Tätä hallitus ei kuitenkaan esitä, vaikka Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle. 
Rangaistusasteikot osoittavat erityyppisten rikosten keskinäistä moitittavuutta. Ruotsin ja Norjan lait ovat raiskausrikosten rakenteen osalta vertailukelpoiset rikoslakimme kanssa, mutta suhtautuminen tekojen paheksuttavuuteen on täysin eri maata. Ruotsissa perustyyppisen raiskauksen rangaistusasteikko on kahdesta kuuteen vuotta vankeutta, Norjassa kolmesta vuodesta 15:een vuotta. Norjassa on 2000-luvulla asteikkojen alarajaa kahdesti kiristetty, koska oikeusministeriö on halunnut entistä enemmän korostaa raiskauksen paheksuttavuutta. 
Lainvalmistelussa on tuotu esille raiskausrikosten vaihteleva luonne ja siten tarve minimirangaistukseen. Raiskauksessa on kyse kuitenkin aina sukupuoliyhteydestä sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti. Naapurimaissamme lähdetäänkin siitä, että jos tekijän todetaan syyllistyneen raiskauksen tunnusmerkistön mukaiseen tekoon, on kysymyksessä aina vakava rikos ja se ansaitsee siitä rangaistuksen, ja lievemmille seksuaalisille teoille löytyy omat säännöksensä, kuten meiltäkin. 
Ehdotammekin vastalauseessa, että raiskauksen vähimmäisrangaistus korotetaan yhdestä vuodesta kahteen vuoteen vankeutta, jolloin tuomio olisi pääsääntöisesti ehdoton, ja samoin ehdotamme törkeän raiskauksen vähimmäisrangaistuksen korottamista kolmeen vuoteen.
Arvoisa puhemies! Toisena ongelmana nostamme esiin sen, että hallituksen esitys seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaksi rikoslain 20 luvun 5 §:ksi on monella tapaa ongelmallinen. On olennaista ymmärtää, että pykälässä tarkoitetut valta-aseman väärinkäytön tilanteet luovat sellaiset pakottavat olosuhteet, joissa aitoa suostumusta ei voi antaa. Kahden eri rikosnimikkeen, raiskauksen ja seksuaalisen hyväksikäytön, mahdollistaminen sukupuoliyhteydestä luo ongelmallisen hierarkian eri tekotapojen välille ja hämärtää vapaaehtoisen osallistumisen käsitettä. Erityisen ongelmalliseksi ehdotetun pykälän tekee sen kohdistuminen haavoittuvassa asemassa oleviin, mikä valta-aseman väärinkäytön ja rikoksen kohdistamisen lapseen lisäksi on Istanbulin sopimuksen mukaan raskauttava seikka ja peruste koventaa rangaistusta, ei lieventää sitä. Siksi ehdotamme vastalauseessamme pykälän poistamista, ja säännökseen kuuluvien tekojen tulisi olla rangaistavia raiskauksena ja seksuaalisena kajoamisena. 
Lapsia on suojeltava seksuaali- ja väkivaltarikoksilta kaikin käytettävissä olevin keinoin, ja lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia on kovennettava kautta linjan, koska hallituksen esityksessä vähimmäisrangaistukset erilaisista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista jäävät suhteessa tekojen vakavuuteen kautta linjan liian lieviksi. Rangaistusasteikkojen tarkistamisen lisäksi ehdotamme, että törkeää raiskausta, törkeää lapsen raiskausta, törkeää seksuaalista kajoamista ja törkeää seksuaalista kajoamista lapseen koskevien säännösten kvalifiointiperusteiden soveltamisedellytyksiä lievennetään valiokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotetulla tavalla siten, että niistä poistettaisiin vakavuuden ja erityisyyden edellytykset. Tällöin yhä useampi teko tuomittaisiin jatkossa törkeänä.
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnassa hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä on siihen yhdistetty myös lakialoite 51/2020, jossa ehdotetaan, että sukupuoliyhteys eläimen kanssa kriminalisoidaan rikoslain 17 luvussa. Asiantuntijakuulemisissa on katsottu, että asiaa koskeva erilliskriminalisointi olisi syytä sisällyttää ehdotetulla tavalla eläinten hyvinvointilain sijasta nimenomaan rikoslakiin, ja näin esitämme tuossa vastalauseessa. 
Edelleen internetissä leviää valtavia määriä lasten hyväksikäyttömateriaalia, mutta sen rinnalla myös erilaista väkivaltamateriaalia, joissa lapsia pahoinpidellään, jopa tapetaan. [Leena Meri: Ihan kauheeta!] Voimassa olevan lainsäädännön tai hallituksen esityksen mukaan väkivaltakuvauksen hallussapito ei Suomessa ole rikos. Suomessa materiaalia saa ladata ja katsoa, mutta rangaistavaa siitä tulee vasta, jos sitä levitetään eteenpäin. Tällaisen materiaalin lataaminen ja hallussapito kuitenkin osoittaa tekijässä poikkeuksellista väkivallan ihannointia, ja materiaalia käytetään seksuaalisiin tarkoituksiin. Tämän johdosta raa'an väkivaltamateriaalin hallussapidon säätäminen rangaistavaksi on esittämällämme tavalla perusteltua.
Lisäksi lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle on säädettävä myös törkeä tekomuoto, koska teknologian kehittyessä tallennuskapasiteetit ja poliisien kotietsinnöillä takavarikoiman lapsia seksuaalisesti esittävien materiaalien määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.
Esitänkin tässä, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseemme mukainen ehdotus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-06-21T18:56:10,2022-06-21T19:03:18,Hyväksytty,1.1
2022_78_9,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_10,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tähän on hyvä jatkaa, edustaja Keto-Huovisen perään. — Toisin kuin täällä aikaisemmin edustaja Hyrkkö esitti, rangaistukset eivät tässä esityksessä valitettavasti kovene kautta linjan, kuten hän esitti, vaan nimenomaan hyvä asia on se, että niiden voidaan katsoa kovenevan lasten puolella, mutta todella tilanne on se, että perusmuotoisen raiskauksen alaraja jää edelleen yhteen vuoteen vankeutta, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että edelleen näistä teoista voidaan tuomita ehdollinen vankeusrangaistus. Sen vuoksi oppositio tässä esittää tämän alarajan nostamista kahteen vuoteen. 
Todella niin kuin tässä edustaja Keto-Huovinen kertoi, yli puolet raiskaustuomioista on ehdollisia ja keskimääräinen tuomioaika on noin puolitoista vuotta. Tätä ei voida pitää hyvänä, ja ymmärtääkseni Suomessa on käyty aika pitkään tätä keskustelua siitä, miten voi olla mahdollista, että me olemme tässä tilanteessa. 
Lakivaliokunta kävi tässä kauden alkuvaiheessa tutustumassa Norjassa, ja siellä oli käyty tätä samaa keskustelua, minkä vuoksi nämä raiskausten vankeusrangaistukset eivät nouse, ja he päätyivät silloin nimenomaan korottamaan sitä alarajaa, minkä jälkeen ehdollisten määrääminen ei ole enää mahdollista, ja siltä osin tilanne on korjaantunut. Tämä olisi ollut kyllä tarpeen tehdä nyt tässä yhteydessä myös Suomessa, sillä se, että tunnusmerkistöä laajennetaan, ei tule tarkoittamaan automaattisesti sitä, että tuomioita tulee enemmän. Asiantuntijakuulemisissa kävi hyvin ilmi, että meillä jää edelleen ihan samalla tavalla näyttöongelmaa näissä rikoksissa, ja siltä osin voitaisiin ajatella, että siinä kohtaa kun on saatu toteen näytetyksi raiskaus, voitaisiin siitä myöskin tuomita ankarammin.
Sitten on tähän yhteyteen todettava myös sekin, minkä vuoksi alarajan nosto myös olisi tarpeen, että tästä ei ole kuin reilu kuukausi, kun saimme lukea tuomion Tampereelta: Seitsemän ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi kehitysvammaista ihmistä. Tässäkin tilanteessa, jossa on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa raiskausrikoksena, joka on siis toteen näytetty, seitsemän miehen rangaistuksista alin oli yksi vuosi kymmenen kuukautta ja korkein oli kaksi vuotta kuusi kuukautta. Että kyllä valitettavasti nämä eivät ehkä oikeustajuun kyllä tällä hetkellä mene.
Sitten mennään tähän iloiseen asiaan tässä esityksessä: Se on tämä lapsenraiskaus‑nimike, joka nyt vihdosta viimein vuosien ja vuosien vaatimusten jälkeen tuodaan rikoslakiin, ja se on aivan oikein. Tämä keskusteluhan lähti 2017, kun turvapaikanhakija raiskasi kymmenvuotiaan tytön saamatta siitä kuitenkaan raiskaustuomiota. Hän sai tuomion seksuaalisesta hyväksikäytöstä, ja se nosti silloin, onneksi, Suomessa keskustelun siitä, voiko näin olla ja voiko tämmöinen tuomio näin vastoin yleistä oikeustajua tulla. Nyt viimein tämä nimike rikoslakiin saadaan. 
Sitten haluan nostaa tässä yhteydessä esiin edustaja Meren lakialoitteen, jossa hän vaatii kriminalisointia sukupuoliyhteydestä eläimen kanssa. Meidän rikoslaki on siitä kummallinen, että tämmöisen kuvamateriaalin hallussapito ja levittäminen on kriminalisoitu mutta sen sijaan tämä itse teko ei, ja se on kyllä mitä kummallisinta lakia. Mielestämme tämä olisi kyllä syytä rikoslakiin lisätä, ja se myös löytyy tästä meidän vastalauseesta. 
Samoin tämä, mistä edustaja Keto-Huovinen puhui äsken, CAM-materiaalin hallussapito: Voitteko kuvitella, miten pimeää materiaalia ihmisillä on seksuaalisiin tekoihin, siis pienten vauvojen henkirikoksia ja siitä eteenpäin, ja nyt katsotaan hallituksen esityksessä, että tällaisen hallussapidosta ei tarvitse antaa rangaistusta, jos tällaista esimerkiksi kotietsinnällä löytyy. Tätä ei voida pitää todellakaan asianmukaisena, ja siltä osin puolustan kyllä voimakkaasti näiden edellä mainittujen lakialoitteiden hyväksymistä, mikä meidän vastalauseestamme löytyy. 
Toivon tietysti, että hallitus äänestyksessä ottaa nämä opposition erinomaiset esitykset huomioon ja äänestää niiden puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T19:03:25,2022-06-21T19:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_78_11,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_12,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Uusi seksuaalirikoslaki korjaa yhden Suomen lainsäädännön ilmeisimmistä puutteista, kun raiskausmääritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Tämä on historiallinen muutos seksuaalirikoslaissa. Vaikka lakimuutos ei ratkaise kaikkia ongelmia, on se tärkeä muutos suomalaisessa tuomiokäsittelyssä. Aiemmin oikeudessa arvioitiin sitä, onko uhri vastustanut tekoa tai onko käytetty väkivaltaa. Jatkossa oikeudessa arvioidaan sitä, onko tekijällä ollut tekoon suostumus. Se siirtää vastuun raiskauksesta sille, kenelle se kuuluu: tekijälle.
Jokaisella on oikeus määrätä itse omista rajoistaan omilla ehdoillaan. Tätä periaatetta uusi seksuaalirikoslaki tukee. Suomen pitää olla turvallinen maa kaikille. Tätä työtä on tehnyt suuri joukko ihmisiä ainakin vuosikymmenen ajan. Suostumus2018-kansalaisaloite on kirittänyt muutosta omalta osaltaan. Kiitos kaikille lainsäädännön muutosurakkaan osallistuneille.
Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen yhtenä keskeisenä muutosehdotuksena on alle 16-vuotiaiden lasten erottaminen aikuisista omaksi erityisryhmäkseen. Myös 16 mutta ei 18:aa vuotta täyttäneitä lapsia suojataan edelleen aikuisia laajemmilla erityissäännöksillä. Erottamalla lapset ja aikuiset omaksi ryhmäkseen vahvistamme lasten terveydellistä ja ruumiillista koskemattomuutta, kun lapsiin kohdistuvissa rikoksissa sovelletaan ankarampia ja tiukempia rangaistussäännöksiä.
Aikaisempi seksuaalirikoslaki ei erottanut lapsia ja aikuisia toisistaan eikä siten mahdollistanut samalla tavalla ankarampien rangaistusten soveltamista lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin. Tiukennukset seksuaalirikoslakiin ovat välttämättömiä, sillä lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja alttiita aikuisten valta-aseman väärinkäytöksille. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Meidän aikuisten tehtävänä on varmistaa, että näin myös tapahtuu.
Arvoisa puhemies! Oppositio kritisoi lakia siitä, että seksuaalirikosten rangaistuksia ei ole kiristetty. On kuitenkin hyvä huomata, että uusi seksuaalirikoslaki laajentaa seksuaalirikosten skaalaa. Jatkossa seksuaalisen ahdistelun rangaistavuus laajenee myös muihin kuin koskettelutekoon, ja seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen säädetään seksuaalirikoksena rangaistavaksi. Ennen näistä on voinut selvitä vähemmillä tuomioilla, mutta muutoksen myötä rangaistuskäytännöt koventuvat. 
On myös hyvä huomata, että ehdotettavat rangaistukset perustuvat oikeusministeriön asiantuntemukseen ja harkintaan. Rikosten rangaistavuuden ja tuomioiden koventaminen vaatisi laajempaa rikoslain kokonaisharkintaa. Ilman kokonaistarkastelua vaarana voisi olla, että tuomion kynnys lievemmissä tapauksissa nousisi. Tämä ei tietenkään ole tarkoituksenmukaista, vaan uhrin on saatava oikeutta kaikissa seksuaalirikoksissa, myös niissä lievemmissä tapauksissa.
Uhrin aseman parantamisen tulee olla rikoslainsäädännön keskiössä. Rangaistusasteikossa on jo nyt varaa annettujen rangaistusten koventamiselle. Tämän kokonaisuudistuksen yhteydessä on hyvä kohta arvioida ja yhdenmukaistaa rangaistuskäytäntöjä koko maassa. Rangaistuksia kovennettiin viimeksi vuoden 2014 lakiuudistuksen yhteydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-21T19:09:03,2022-06-21T19:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_78_13,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Said Ahmed., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_14,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Suldaan,Said Ahmed,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tänään päättyy pitkäjänteinen ja tärkeä työ suostumusperusteisen raiskauslainsäädännön eteen. On syytä olla ylpeä. Haluan jälleen kiittää hallitusta ansiokkaasta työstä, kansalaisjärjestöjä, aktivisteja sekä asiantuntijoita siitä panoksesta, jonka olette tämän uudistuksen eteen antaneet niin ennen eduskuntakäsittelyä kuin sen aikana. Yhteistyön tuloksena Suomeen saadaan pian uusi, entistä huomattavasti parempi seksuaalista väkivaltaa ja häirintää koskeva kokonaislainsäädäntö.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen lakikokonaisuuteen, sillä sen avulla otetaan askel kohti Suomea, jossa vain ”kyllä” tarkoittaa ”kyllä” ja jossa väkivallan sekä häirinnän uhreja uskotaan. Uusi laki muun muassa kunnioittaa entistä enemmän kaikkien itsemääräämisoikeutta, antaa selkeämpiä määritelmiä häirinnän eri muodoille sekä säätää kovempia rangaistuksia lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista. Näiden muutosten olisi toivonut astuneen voimaan jo aikaisemmin, mutta olen onnellinen, että tämä tärkeä uudistus saadaan tehtyä kerralla tämän hallituskauden aikana.
Arvoisa puhemies! Aivan liian moni seksuaalisen väkivallan uhri jää ilman apua ja väkivallan tekijä ilman tuomiota. Tilanne on täysin kestämätön. Tilanteen korjaamisessa aivan avainasemassa ovat juuri raiskauslainsäädännön kehittäminen suostumusperusteiseksi sekä törkeiden rikosmuotojen selkeä määrittely. Tulevaisuudessa voimme tukea väkivallan ja häirinnän uhreja nykyistä paremmin lainsäädännön turvaamin toimintamallein. Tämä lakikokonaisuus vie maatamme oikeaan suuntaan, ja uskon, että Suomi toimii tämän uudistuksen myötä myös esimerkkinä muille valtioille. Nyt Suomi liittyy edelläkävijöiden joukkoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Suldaan Said Ahmed,1479,2022-06-21T19:12:31,2022-06-21T19:14:57,Hyväksytty,1.1
2022_78_15,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_16,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Seksuaalirikokset aiheuttavat uhreille pitkäaikaisia, usein ikuisia traumoja. Valtaosa raiskauksista jää kuitenkin tunnistamatta. Suuresta osasta ei kerrota, ja vain osa poliisin tietoon tulevista raiskausepäilyistä johtaa langettavaan tuomioon. On tärkeää, että seksuaalirikoslainsäädäntöä vihdoin päivitetään suostumusperusteiseksi tuomaan uhreille parempaa suojaa. Raiskaukselle on käytännössä katsoen ollut kaksi määritelmää: se, että uhri pakotetaan väkivallalla sukupuoliyhteyteen, tai se, että uhri on avuttomassa tilassa eli ei ole pystynyt ilmaisemaan tahtoaan. 
Hallituksen esityksessä on kyse rikoslain seksuaalirikoksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksesta. Esityksen tavoitteena on vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Hallituksen esitys sisältää merkittäviä muutoksia seksuaalirikoksia koskevan sääntelyn rakenteeseen, sisältöön ja kattavuuteen. Myös rangaistusasteikot ankaroituvat. Kyse on sekä periaatteellisesti että käytännön kannalta merkittävästä uudistuksesta. Ehdotettu säännös laajentaa raiskauksen soveltamisalaa nykyisestä sellaisiin tekoihin, joissa toista ei ole varsinaisesti pakotettu sukupuoliyhteyteen esimerkiksi väkivallalla tai sellaisella uhkaamalla.
Arvoisa puhemies! On erityisen suuri vastuu suojata lapsia ja nuoria. Kouluterveyskyselyjen perusteella tyttöjen kokema seksuaalinen häirintä on lisääntynyt merkittävästi. Kun vuoden 2019 kyselyssä noin kolmasosa tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, vuoden 2020 kyselyssä noin puolet. Myös vammaiset lapset ja nuoret sekä sukupuoli‑ ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat häirintää ja seksuaaliväkivaltaa muita useammin. Seksuaalinen häirintä kohdistuu myös poikiin, ja valitettavasti pojat kokevat usein häpeää kohtaamastaan seksuaalisesta häirinnästä. 
Uudessa lainsäädännössä alle 16-vuotiaita koskevat säännökset eriytetään. 16 vuotta nuorempiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotetaan pääosin aikuisia koskevista säännöksistä. Lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojaa vahvistetaan säätämällä uusina rikoksina lapsen raiskaus ja seksuaalinen kajoaminen lapseen. Myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojataan edelleen aikuisiin nähden laajemmin erityissäännöksillä. Lasta seksuaalisesti esittäviä kuvia koskevat rangaistussäännökset siirrettäisiin rikoslain seksuaalirikoksia koskevaan lukuun, ja niihin tehdään sääntelyä ankaroittavia muutoksia.
Suuri kiitos kuuluu kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Kiitos kaikille, jotka olette tehneet rikosilmoituksen tai kertoneet kohtaamastanne häirinnästä. On ollut pitkään tunnistettu epäkohta, että raiskauksen määritelmä on ollut Suomessa puutteellinen. Tällä kaudella hallitus ja eduskunta ovat vihdoin puuttuneet tähän valtavan suureen epäkohtaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-21T19:15:02,2022-06-21T19:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_78_17,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_18,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja, ja en lähde toistamaan erityisesti opposition edustajien tuomia huomioita tähän esitykseen. Kuitenkin kaksi asiaa haluaisin mainita:
Toinen on se, että tämä lakimuutos sinänsä ei poista niitä näytön hankkimisen haasteita, jotka ovat tälläkin hetkellä olemassa. Nyt näytön hankkiminen siis keskittyy siihen, että oliko suostumus vai ei, ja se ei ole yhtään sen helpompaa kuin aikaisemminkaan, kun on sana sanaa vastaan. Silti olen tämän lainsäädännön kannalla siten, että se on pääsääntöisesti hyvään suuntaan menevä, mutta tuo meidän, opposition tekemä esitys on kyllä huomattavasti parempi ja rohkeampi ja veisi tätä asiaa oikeasti parempaan suuntaan.
Toinen asia on sitten nämä lapsiin kohdistuvat rikokset ja niitten rangaistavuus. Niitten aiheuttama vahinko saattaa olla vuosien ja koko elämän mittainen, ja sen vuoksi olisi aivan äärettömän tärkeää, että se alaraja saataisiin ylemmäksi kuin neljä kuukautta vankeutta. Se on lähinnä naurettava episodi tässä lainsäädäntömme historiassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-21T19:18:47,2022-06-21T19:20:15,Hyväksytty,1.1
2022_78_19,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_20,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa kun esittelin valiokunnan mietintöä, en tietenkään voinut tuoda omia näkemyksiäni tästä esityksestä. On totta, että tässä jotkut rikoksien rangaistukset kovenevat, mutta eivät kyllä riittävästi. Otin tästä näitä tuolta... Vihreiden edustaja Hyrkkö taisi puhua siitä, että nämä rangaistukset nousevat kautta linjan ja oppositio on tässä jotenkin väärässä. Mutta myös nämä meidän näkemykset ja se, mitä me ollaan tässä havaittu, perustuvat kyllä ihan asiantuntijakuulemisiin. Esimerkiksi professori Tolvanen toi valiokunnassa esille, että merkittävä ongelma on se, että likimain puolet raiskausrikostuomioista Suomessa on edelleen ehdollisia vankeusrangaistuksia ollessaan noin puolentoista vuoden tienoilla. Hän toteaa myöskin, että muissa Pohjoismaissa perusmuotoisesta raiskauksesta ei voi tuomita ehdollista vankeutta. Tämä oli rikosoikeuden professori Tolvanen. Samoin Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tukinainen, naisia edustavat järjestöt, toteavat, että raiskauksen kohdalla rangaistusten alaraja tulisi nostaa kahteen vuoteen. Se on nyt hallituksen esityksessä yksi vuosi, ja me esitämme kahta vuotta. Lisäksi Tukinainen on esittänyt, kuten meidän vastalauseemme, että törkeän raiskauksen minimirangaistus tulisi nostaa kolmeen vuoteen. Totta kai, kun me nostamme yhdestä vuodesta kahteen vuoteen perusmuotoisten tekojen rangaistusta, me nostamme tietysti törkeidenkin tekomuotojen. Ja nämä perustuvat ihan asiantuntijakuulemisiin. Olen kovin ymmälläni, että kun täällä on tuotu esille puheenvuoroissa, että ollaan huolestuneita naisten ja tyttöjen asemasta tässä asiassa, niin Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Tukinainen on sivuutettu. Joten ei tämä nyt ole ihan mitä tahansa, vaan olemme erittäin huolellisesti valiokunnassa kuulleet kymmeniä asiantuntijoita.
Lisäksi tässä vastalauseessa, jota myös kannatan kaikilta osin, arvoisa puhemies, olemme esittäneet näitten törkeiden tekomuotojen osalta, että semmoisia perusteita — niitä sanotaan kvalifiointiperusteiksi — joiden tulee täyttyä, jotta voi tulla tuomituksi törkeästä tekomuodosta, asiantuntijakuulemisten perusteella lievennetään, jotta törkeä tekomuoto täyttyisi helpommin. Ja tämäkin ehdotus perustuu professori Melanderin ja professori Tolvasen näkemyksiin siitä, miten sitä voisi mahdollisesti muuttaa. Ei ole pelkästään niin, että tässä me olemme keskenämme vedelleet viivoja, vaan olemme huolellisesti pohtineet asiaa, jotta rikoksesta tulisi oikeudenmukainen rangaistus.
Sitten noista lakialoitteista haluaisin kyllä sanoa muutaman sanan. On erittäin huolestuttavaa se, mitä tässä esimerkiksi edustaja Keto-Huovinen ja edustaja Rantanen toivat esille, että väkivaltamateriaalin hallussapitoa ei ole kriminalisoitu. Miettikää, siellä voi olla vauvan tappamista — siis niin oksettavaa, että tuntuu ihan huonolta lukea niitä, ei normaali ihminen edes pysty ajattelemaan niitä. Ja en ymmärrä, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät voineet tukea tätä lakialoitetta, en voi ymmärtää. Emmekö me halua tällaista materiaalia pois ja halua, että se on rangaistavaa? Vaikka se nyt olisi yhden ihmisen käsissä, ei se ole sen hyväksyttävämpää. Meidän pitää tukkia kaikki keinot, ettei tämmöistä materiaalia ole kenenkään hallussa, ja tämän pitäisi olla ehdottomasti rangaistavaa.
Tuon esille tämän oman lakialoitteeni siitä, että on sukupuoliyhteydessä eläimen kanssa. Olen esittänyt tämän jo viime eduskuntakaudella. Olen saanut tästä valtavasti palautetta, että miten tämä voi olla mahdollista, että se ei Suomessa vieläkään ole rangaistavaa. Olemme samassa seurassa kuin Romania ja Unkari, se on kaikissa muissa Euroopan maissa kriminalisoitu. Onko tämä sivistysvaltio Suomi, jossa esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmä haluaa kovin usein puhua eläinten oikeuksista, mutta tätäkään ei ole saatu aikaiseksi eikä tätä lakialoitetta kannatettu? Jos harrastat eläinten kanssa sukupuoliyhteyttä, niin sellaisen kuvan hallussapito on kriminalisoitu, mutta sitä itse tekoa ei ole. Suomessa siitä tulee rangaistus vain, mikäli pystyt osoittamaan, että eläin on kärsinyt. No haastatellaanko sitä eläintä? Aika vaikeaa on minun mielestäni mennä haastattelemaan sitä, että miltä sinusta nyt tuntuu. Kyllä myös sen itse teon täytyy olla rangaistava. Sanoin tuossa aikaisemmin tosiaan, että eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on kriminalisoitua, mutta ei teko, ei itse hallussapito, vaan tosiaan kuvan levittäminen.
Ja tässä yhteydessä haluan nyt tästä lakialoitteestani aavistuksen vielä kertoa. Minä olen tosiaan tehnyt tämän pari kertaa ja saanut tämmöisen kuin Suomen eläintenystävien foorumi itseni kimppuun. He pitävät minua ymmärtämättömänä. He ovat olleet minuun yhteydessä ja ovat ministeriöön ja minullekin lähettäneet tämmöisiä kannanottoja. [Puhuja näyttää paperinippua] Kun minulta kysyttiin, onko tämmöisiä ihmisiä, jotka ovat parisuhteessa ja seksuaalisuhteessa oman eläimensä kanssa, niin kyllä niitä kuulkaa on. Heillä on ihan lausuntoja, ja minullekin asti he niitä toimittavat. Ja minäkin olen päässyt tänne, kirjattuna oikein heidän arkkivihollisekseen kuulemma — en minä ole kenenkään vihollinen, minä olen eläinten oikeuksien puolustaja tässä asiassa. He ovat täällä perustelleet muun muassa, että ei siinä ole mitään ihmeellistä, että eläinkin voi antaa suostumuksen. Täällä todetaan, että eläin pystyy hyvin osoittamaan halukkuutensa ja haluttomuutensa seksiin. He toteavat, että voi vaikka kavioilla tai hampailla osoittaa sen. Miettikää nyt, minkälaisia juttuja he pitävät puolustuksenaan. Hyvät hallituspuolueiden edustajat, hyväksytään nyt tämä lakialoite, päästään tälle vuosituhannelle, ettemme ole Unkarin ja Romanian kanssa ainoita maita, jotka eivät ole tätä kriminalisoineet. Täällä on muutenkin ihan älyttömiä juttuja: He kutsuvat itseään suu zoofiilikoiksi — elikkä zoofiilikko on kuulemma eläinten ystävä — koska he ovat vain parisuhteessa eläintensä kanssa ja haluavat hyvää eläimille. Mutta heidänkin mielestään joku on sitten tämmöinen zoosadisti, joka sitten taas haluaa pahaa eläimelle. Että näitä lausuntoja löytyy kyllä, minultakin voi pyytää, jos joku haluaa katsoa.
Toivon todella, että hallituspuolueet nyt ihan oikeasti hyväksyvät myös nämä lakialoitteet. Me olemme tehneet hyvää työtä oppositioryhmissä, ja nämä ovat valmiit hyväksyttäviksi. Toivon kannatusta näille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T19:20:22,2022-06-21T19:27:36,Hyväksytty,1.1
2022_78_21,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_22,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Täytyy kyllä sanoa, että kun itsekin olen tehnyt vapaaehtoistyötä Kreikassa eläinsuojelun kanssa, niin kyllä sielläkin on tätä meidän lainsäädäntöämme tältä osalta hämmästelty. Meitä pidetään hyvinkin eläinsuojelun maana, mutta tämä asia on noussut joskus esiin, kun siellä oli ollut tämmöinen lehtijuttu, jossa kerrottiin, että Euroopassa tosiaan Suomi on siellä Romanian ja Unkarin kanssa samassa porukassa, ja sitä kovasti kummasteltiin.
Sitten vielä tähän esitykseen. Tässä on nyt perusteltu täällä salissakin sitä, että kun tämä perusraiskauksen tunnusmerkistö laajenee, niin sillä sitten nämä rangaistukset ankaroituvat, mutta tämä ei kyllä pidä valitettavasti paikkaansa. Nämä rangaistukset ankaroituvat sillä, että me nostamme tätä minimirangaistusta. Mitään muuta tietä siinä ei ole, koska tuomioistuimella on vallan kolmijako-opin mukaan valta tehdä itsenäisiä päätöksiä, ja jos sitten näyttää siltä, että ne eivät ole riittäviä, silloin poliitikkojen tehtävä on nostaa näitä rangaistuksen alarajoja, jotta se rangaistusaste nousisi. Siitä todella siis päätetään tässä salissa, vaikka ministeriö asiantuntijaelimenä sanoisi mitä hyvänsä. Se on kansanedustajien ehdoton vastuu katsoa tämä asia.
Sitten haluan vielä nostaa tätä vastalauseemme mukaista problematiikkaa. Täällä on siis tämä raiskaus, joka käsittää sukupuoliyhteyden, sitten siellä on seksuaalinen kajoaminen, joka on tällainen uusi nimike, johon menevät muut teot paitsi sukupuoliyhteydet, ja sitten siellä on vielä tämmöinen seksuaalinen hyväksikäyttö. Tästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä todetaan niin, että ”joka asemaansa hyväksikäyttäen saa osallistumaan sukupuoliyhteyteen tai ryhtymään muuhun seksuaalista itsemääräämisoikeutta olennaisesti loukkaavaan seksuaaliseen tekoon”. Sitten tässä on erilaisia alakohtia ja erityisesti nyt tämä kohta 3): ”henkilön, joka on hoidettavana sairaalassa tai muussa laitoksessa ja jonka mahdollisuus muodostaa tai ilmaista tahtoaan on sairauden, vammaisuuden tai muun heikkoudentilan vuoksi heikentynyt”. Erityisesti tämä kohta puhututti valiokunnassa ja myös asiantuntijalausunnoissa, sillä pidimme perin kummallisena sitä, että täällä on tavallaan tämmöinen kaatopykälä, jossa nimenomaan tällainen itseään mahdollisesti heikommin ilmaiseva tai heikommin puolustautumaan pystyvä henkilö on ikään kuin tällaisen matalamman tunnusmerkistön alla. — Tulen sinne pönttöön jatkamaan hiukan tästä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Olenkin niin pitkäsanainen, että tätä en saanut puserrettua kolmeen minuuttiin, mutta jatkan tästä.
Eli me saimme tästä selvitystä, että on päädytty tällaiseen säätelyvaihtoehtoon sen vuoksi, että jos raiskausrikos ei täyty, niin sitten olisi tämäntyyppisillä sairaala- tai laitoshoitopotilailla olemassa niin kutsuttu kaatopykälä, jotta tämä tekijä saisi joka tapauksessa rangaistuksen. Mutta aika monessa asiantuntijalausunnossa tuotiin esiin se huoli, että käykö niin, että jos on tällainen heikentynyt ulosanti ja nyt tänne seksuaaliseen hyväksikäyttöön menee, jos on antanut tavalla tai toisella suostumuksensa, koska raiskaus täyttyy vain silloin, kun henkilö ei ole suostunut — huoli nousi siitä, että käykö niin, että itse asiassa vammaiset sairaalassa tai laitoshoidossa ovat heikommassa asemassa kuin muut ihmiset, jos nämä tekijät tuomitaankin helpommin tästä hyväksikäytöstä kuin sitten raiskauksesta. Ja tämä oli syy, jonka vuoksi päädyimme vastalauseessa asiantuntijalausuntoihin perustuen esittämään sitä, että tämän hyväksikäyttöpykälän sisältämät tunnusmerkistöt ujutetaan raiskaustunnusmerkistöön sekä seksuaaliseen kajoamiseen, jotta ei käy niin, että nimenomaan näitä heikommassa asemassa olevia henkilöitä vastaan rikkoneet saavat lievemmän rangaistuksen kuin muita vastaan rikkoneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-21T19:27:36,2022-06-21T19:33:02,Hyväksytty,1.1
2022_78_23,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_24,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa korostetaan niin perustuslakiin, ihmisoikeussopimuksiin kuin naisen asemaa tähdentäviin kansainvälisiin sopimuksiin viitaten ihmisyksilöiden vapaan tahdon merkitystä ja aivan erityisesti henkilöiden fyysisen koskemattomuuden suojaa, ja siksi täytyy kyllä ihmetellä, miksi rikosoikeudellisesta moitearvostelua ei haluta kohottaa muiden Pohjoismaiden tasolle raiskausrikoksista puhuttaessa. Lainvalmistelussa on uhrattu suuri huomio raiskauksen tunnusmerkistön laajentamiselle niin, että rangaistavaa on myös sellainen teko, johon ei ole toisen osapuolen suostumusta, mikä muutoksena on sinänsä kannatettava, mutta olisin toivonut, että huomiota kiinnitetään myös meidän raiskausrangaistusten vaikeasti ymmärrettävään lepsuuteen. 
Kansainväliset selvitykset ovat osoittaneet, että Suomessa ilmenee paljon naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, mihin viittasin oli aiemmassa puheenvuorossani, ja tilanteen kohentaminen on osoittautunut mutkikkaaksi vyyhdeksi, jonka avaamiseen tarvitaan monitahoista keinovalikoimaa. Rangaistukset eivät siinä suinkaan ole se keskeisin keino vaan ne ovat aina ultima ratio, mutta konkreettisten seuraamusten tason yhteiskuntaan viestimä signaali teon paheksuttavuudesta ei silti saisi jäädä raiskausten osalta kokonaan vaille merkitystä, ja useat asiantuntijatkin valiokunnan kuulemisissa viittasivat myöskin tähän. 
Rangaistusasteikkoja konkreettisemman kuvan eri rikosten yhteiskunnallisesta moitearvostelusta välittää tuomioistuinten rangaistuskäytäntö, ja lievä suhtautuminen raiskauksiin kärjistyy, kun verrataan raiskauksen rangaistuksia eräiden muiden rikosten rangaistuksiin, koska saman keskimääräisen rangaistuksen kuin raiskauksesta tekijä saa esimerkiksi välittämällä parisataa grammaa amfetamiinia tai kasvattamalla sata kannabiskasvia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-06-21T19:33:03,2022-06-21T19:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_78_25,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_26,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme tosiaan hyvin tärkeän asian ja hallituksen esityksen äärellä. Seksuaalirikokset ovat eräitä vakavimmista rikostyypeistä. Ne loukkaavat ihmisen intiimeintä koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta ja voivat jättää koko elämän mittaisen jäljen ihmiseen. Erityisesti juuri haavoittuvammassa asemassa olevien lasten ja muiden suojelemiseksi on hyvä, että tämä lakikokonaisuus on nyt meille tuotu. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että tässä nyt merkittävästi kovennetaan lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistavuutta. 
Nykyisin törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä rangaistavat sukupuoliyhteydet ovat jatkossa rangaistavia lapsenraiskauksena, jonka vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, ja muut kuin sukupuoliyhteyden käsittävät seksuaaliset teot ovat törkeissä tapauksissa rangaistavia törkeänä seksuaalisena kajoamisena lapseen, jonka vähimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Nykyisin mainittujen tekojen vähimmäisrangaistus on yksi vuosi vankeutta. 
Tämä on tietysti, kuten tässä on jo todettu, tärkeä viesti ja signaali siitä, että me emme missään tapauksessa hyväksy minkäänlaista seksuaalista häirintää emmekä seksuaalista kajoamista, emme lapsiin emmekä kehenkään ihmiseen. On ilman muuta niin, että näiden muutosten vaikuttavuutta on tärkeää seurata ja on jatkuvasti oltava hereillä, sillä kun esimerkiksi internetin kautta yhä erilaisia hyväksikäytön muotoja ilmenee, niin lainsäädännönkin täytyy pysyä ajan tasalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-21T19:35:11,2022-06-21T19:37:09,Hyväksytty,1.1
2022_78_27,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_28,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täsmennän vielä tosiaan, että kannatan Pihla Keto-Huovisen vastalauseen mukaisia muutosesityksiä kaikilta osin. Tuossa ehkä tuli vähän hajanaisesti näitä puheenvuoroja, joten se ei täysin selvästi tullut esille, ja toki se on erittäin hyvä, että tarkennetaan, mitä on esitetty ja mitä kannatettu.
Haluan vielä hieman palata tähän lakialoitteeseen. Minusta me liian vähän puhumme tämäntyyppisistäkin asioista täällä. No ensinnäkin tuo Pihla Keto-Huovisen lakialoite: Edelleen vetoan tässä hallituspuolueiden edustajiin. Tässä äskeinenkin puheenvuoro oli hyvä. — Tunnen teidät, Aittakumpu, viisaana ihmisenä ja toivon, että puhutte eduskuntaryhmässänne tästä, josko voisitte hyväksyä näitä perussuomalaisten, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien esittämiä lakialoitteita, koska väkivaltamateriaalin hallussapidon esimerkiksi lapsen tappamisesta täytyy olla kriminalisoitu. Varmasti ette ole tästä asiasta eri mieltä, joten voisitte sen aivan hyvin hyväksyä, myöskin tämän, että nämä rangaistukset vastaisivat sitä tasoa, jota nyky-yhteiskunnassa voidaan olettaa. — Kuten tuossa edellisessä puheenvuorossani toin esille, monet asiantuntijat ovat näistä rangaistuksista tuoneet kritiikkiä, kuten esimerkiksi naisjärjestö, mitä toin esille.
Vielä haluan muutaman sanan puhua myös siitä, että lähtekää mukaan tähän lakialoitteeseen, joka vastustaa eläinten hyväksikäyttöä. Tämä on niin kummallista, kun meillä tosiaan ei rikoslaissa ole säädetty tätä eläinten seksuaalista hyväksikäyttöä rangaistavaksi kaikilta osin. Se täytyisi kriminalisoida senkin takia, että nämä ihmiset ymmärtäisivät, että he vahingoittavat eläintä ja käyttävät tätä hyväkseen. He näissä lausunnoissa, joita minullekin ovat saattaneet, minut oikein nimeltä mainitsevat jonkinlaiseksi heidän ymmärtämättömäksi vastustajakseen, mutta kysymyshän ei ole siitä, vaan minä ymmärrän oikein hyvin, että he käyttävät eläimiä hyväkseen. He puhuvat muun muassa siitä, että seksi ihmisten kanssa ei voi erota seksistä eläinten välillä, ja he puhuvat tosiaan tuosta, että eläin voi tahtoa asioita, ja he kokevat, että he tekevät eläimelle hyviä asioita. Tästä syystä tämä on ehdottomasti kriminalisoitava, jotta he ymmärtävät, että tämmöistä ei tehdä oikeusvaltiossa nimeltä Suomi, ja tästä syystä myös vetoan teihin. Tämä kriminalisointi oli viime kaudella esillä, mutta se ei edennyt, koska sote-uudistus kaatoi eläinten hyvinvointilain. Asiantuntijakuulemisissa nimenomaan professorit toivat esille, että tämä pitäisi olla rikoslaissa, toisin kuin hallitus nyt sitten haaveilee. Olkaa hyvä, vetoan teihin — esimerkiksi edustaja Aittakumpu — tulkaa näihin mukaan, ja äänestetään Suomi oikeusvaltioksi näissä asioissa. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-06-21T19:37:09,2022-06-21T19:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_78_29,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 5/2020 vp, 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 16/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_78_30,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 5/2020 vp, 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön 16/2022 hallituksen esitykseen, joka koskee kuluttajansuojan parantamista. 
Esityksen tavoitteena on Euroopan unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamiseksi ja nykyaikaistamiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin, niin kutsutun omnibusdirektiivin, kansallinen täytäntöönpano. Lisäksi tähän hallituksen esitykseen sisältyy myöskin Marinin hallitusohjelman mukaisia kirjauksia toteuttavia elementtejä siitä, että puhelin‑ ja kotimyyntiä rajoitetaan ja säädellään entistä tiukemmin kuluttajan suojaksi. Tälle on vahvat perusteet, eli puhelinmyynti erityisesti ikääntyneen väestön suuntaan voi olla hyvinkin aggressiivista, ja epäsuosittua se ainakin on. Meillä varmasti kaikilla on siitä kokemuksia, ja tästä on runsaasti kuluttajille tehtyä selvitystä, muun muassa Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston selvitys vuodelta 2020, jonka mukaan yli 80 prosenttia tähän kyselyyn vastanneista ei pitänyt puhelinmyyntiä mieluisena eikä hyödyllisenä ostotapana ja lähes 75 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että puhelinmyynti häiritsee heidän yksityisyyttään ja että puhelinmyyjät painostavat ostamaan tavaroita ja palveluita. Näin ollen katsomme, että on tarpeen säätää tiukemmin kuluttajan oikeuksista.
Talousvaliokunta pitää siis tätä hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä kuitenkin joidenkin muutoksien kera, lähinnä teknisluontoisin muutoksin, ja lisäksi tähän mietintöön sisältyy lausumaehdotus. Yksimielinen mietintö pohjalla.
Omnibusdirektiivin täytäntöönpanossa halutaan kiinnittää huomiota elinkeinonharjoittajan tiedonantovelvollisuuteen ennen koti‑ ja etämyyntisopimuksen tekoa. Lisäksi esityksessä lisättäisiin säännökset kuluttajan oikeudesta hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja on rikkonut tai laiminlyönyt markkinointia tai asiakassuhdetta koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista kuluttajan peruuttaessa digitaalista sisältöä tai palvelua koskevan sopimuksen. 
Talousvaliokunta on asiantuntijakuulemisten perusteella todennut, ettei säännösten ehdotettu nopea voimaantulo ilman siirtymäaikaa ole sääntelyn ennakoitavuuden näkökulmasta hyväksyttävää. Tämän antaminen eduskunnalle on viivästynyt runsaasti, ja näin ollen katsomme valiokunnassa, että elinkeinonharjoittajille tulee turvata direktiivissä tarkoitettu puolen vuoden siirtymäaika, ja ehdotamme säännösten voimaantulon ajankohdaksi 1.1.2023. Eli tällainen vastaantulo haluttiin tehdä, koska esitys on viivästynyt hallituksen valmistelun viivästymisen takia.
Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kotimyynnissä on ilmennyt ongelmia, ja erityisesti ovat nousseet esiin remonttisopimukset. Remonttisopimukset ovat usein taloudelliselta arvoltaan suuria, ja niihin liittyvät painostavat myyntimenettelyt ovat kohdistuneet erityisesti ikääntyneisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin kuluttajiin. Valiokunta kannattaa kotimyyntiä koskevan sääntelyn tiukentamista, jolloin kuluttajalla olisi peruuttamisoikeus tilanteessa, jossa sopimus on tehty elinkeinonharjoittajan ilman kuluttajan pyyntöä tekemän kotikäynnin yhteydessä.
Puhelinmyyntisääntelyn tiukentamiseksi esityksessä on ehdotettu kirjallisen vahvistusmenettelyn käyttöönottoa puhelinmyynnissä, eli joka kerta, kun puhelinmyyjä soittaa ja tilaus syntyy, se jatkossa edellyttää vielä jälkikäteistä vahvistusmenettelyä tämän esityksen tultua hyväksytyksi ja astuttua voimaan. Vahvistusmenettelyllä halutaan edesauttaa kuluttajan mahdollisuutta tutustua paremmin saamaansa tarjoukseen ja harkita sopimuksen tekoa. Tästä vahvistamismenettelystä on myöskin kirjattu runsaasti selvennystä tuohon meidän mietintöön, eli erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että tämä vahvistusmenettely voidaan tehdä vaikkapa tekstiviestimenettelyllä. Tästä on tärkeää alan toimijoita ohjeistaa selkeästi, jotta menettelytavat ovat yhtenäisiä ja myöskin kuluttajan suuntaan yksinkertaisia.
Talousvaliokunnan mietinnössä on monia muitakin yksityiskohtia, joita en nyt ajanpuutteen vuoksi käy läpi tässä, mutta haluan nostaa esiin sen, että lehtialalla, jolle puhelinmyynti on tärkeä myyntikanava, tämän myötä myynnin väheneminen voi johtaa pahimmillaan sanoma‑ ja aikakauslehtien määrän vähenemiseen ja sitä kautta tiedonvälityksen monipuolisuuden heikentymiseen, ja tähän kiinnitimme erityistä huomiota. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on korostettu muun muassa elinvoimaisen median merkitystä yhteiskunnalle. Talousvaliokunta kantaa huolta esityksen vaikutuksista sivistyksellisiin oikeuksiin ja valmiuksiin kohdata hybridivaikuttamista. Ehdotuksen mukainen sääntely voi mahdollisesti vaikuttaa negatiivisesti sanomalehtien ja aikakauslehtien lukemisen määrään, ja tämän vuoksi valiokunta edellyttää, että sääntelyn vaikutuksia seurataan tarkasti ja että esityksen vastapainoksi turvataan aikakauslehtien ja sanomalehtien asemaa muin keinoin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä paikallisten ja alueellisten lehtien toimintaedellytyksiin.
Talousvaliokunnan päätösehdotus yksimielisesti on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 3. ja 5.—7. lakiehdotuksen, eduskunta hylkää hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 4. lakiehdotuksen ja hylkää toimenpidealoitteen 5/2020 ja toimenpidealoitteen 8/2022. 
Tähän mietintöön sisältyy seuraava lausumaehdotus, ja hyvin lyhyesti vielä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimia, joilla varmistetaan riippumattoman, moniarvoisen mediakentän toimintaedellytykset ja kilpailukyky Suomessa sekä kansalaisten tasavertaiset mahdollisuudet saada luotettavaa tietoa ja sivistää itseään.”
Tässä tämä kokonaisuus hyvin nopeasti läpikäytynä. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-21T19:40:39,2022-06-21T19:47:04,Hyväksytty,1.1
2022_78_31,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 6/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_78_32,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Saavutettavuuskirjasto Celiasta sekä yleisistä kirjastoista annetun lain 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 95/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta. Laeilla kumottaisiin Näkövammaisten kirjastosta annettu laki. Lisäksi muutettaisiin yleisistä kirjastoista annettua lakia viraston nimenmuutoksen johdosta.
Ehdotetulla lailla viraston nimi muutettaisiin Saavutettavuuskirjasto Celiaksi. Lailla tarkennettaisiin kirjaston tehtäviä sekä kirjaston roolia saavutettavan julkaisemisen asiantuntijana. Kirjasto toimisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan virastona. Laissa olisi säännökset kirjaston asemasta, tarkoituksesta, tehtävistä, välitys- ja lainauspalvelun ja neuvonnan maksuttomuudesta asiakkaille sekä yhteistyöstä, johtamisjärjestelmästä ja kirjaston toimielimistä. Lailla säädettäisiin myös kirjaston aineistojen käyttö- ja lainauskiellosta sekä kirjaston oikeudesta antaa kirjaston asiakkaita koskevat käyttösäännöt. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivä tammikuuta 2023.
Tässä esityksessä siis ehdotetaan säädettäväksi laki Saavutettavuuskirjasto Celiasta, kumottavaksi Näkövammaisten kirjastosta annettu laki ja muutettavaksi yleisistä kirjastoista annetun lain 11 § kirjaston nimenmuutosta koskevilta osin. Viraston nimi ehdotetaan muutettavaksi Saavutettavuuskirjasto Celiaksi. 
Ehdotettu laki sisältää säännökset viraston asemasta, tarkoituksesta, organisaatiosta, tehtävistä sekä välitys- ja lainauspalvelun ja neuvonnan maksuttomuudesta asiakkaille.
Nykyiseen lakiin nähden kokonaan uudet säännökset koskevat muun muassa muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä, kirjaston aineistojen käyttö- ja lainauskieltoa sekä kirjaston asiakkaita koskevia käyttösääntöjä. Ehdotetun lain mukaan Celia edistää palvelujensa avulla näkövammaisten ja muiden lukuesteisten henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Celian tavoitteena on parantaa lukemisen ja oppimisen edellytyksiä sellaisten ihmisten kohdalla, jotka eivät sairauden tai vamman aiheuttaman lukemisesteen vuoksi voi lukea painettua tekstiä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että Celian palvelut vastaavat kirjaston käyttäjien tarpeita eri elämänalueilla, kuten opiskelussa, työelämässä ja vapaa-ajalla, molemmat kansalliskielet huomioon ottaen. 
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-21T19:47:39,2022-06-21T19:50:20,Hyväksytty,1.1
2022_78_33,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 7/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_78_34,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oppivelvollisuuslakia, perusopetuslakia, lukiolakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia, vapaasta sivistystyöstä annettua lakia sekä valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annettua lakia. Laki liittyy pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisen oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanon yhteydessä havaittuihin lainsäädännön tarkennustarpeisiin.
Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi oppivelvollisuuslain soveltamisalaa rajaamalla soveltamisalan ulkopuolelle Suomessa opiskelutarkoituksessa opiskelevat, laajennettavaksi 17 vuotta täyttäneiden oppivelvollisten mahdollisuuksia suorittaa oppivelvollisuutta lasten perusopetuksessa, tarkennettavaksi opiskelupaikan osoittamista koskevaa sääntelyä, säädettäväksi oikeus oppivelvollisuuslain mukaisiin majoitus- ja matkakorvauksiin koskemaan myös ajallisesti pitkää koulumatkaa, laajennettavaksi ohjaus- ja valvontavastuussa olevan asuinkunnan tiedonsaantioikeuksia sekä tehtäväksi oppivelvollisuuslakiin eräitä muita teknisluonteisia tarkennuksia.
Koulutusta koskevissa laissa ehdotetaan säädettäväksi opiskelijan eronneeksi katsomisesta tilanteessa, jossa oppivelvollisuuden suorittaminen on keskeytetty toistaiseksi. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös opintonsa aloittavan oppivelvollisen erityisen tuen tarpeen arvioinnista perusopetuksessa tehdyn erityisen tuen säännöksen pohjalta. Vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin lisättäisiin säännös oppivelvollisille suunnatun koulutuksen rahoituksen yhteydessä oppilaitoksen ylläpitäjälle myönnettävästä oppimateriaalilisästä. Valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetussa laissa tarkennettaisiin eräitä oppivelvollisuusrekisterin ylläpitoon liittyviä säännöksiä sekä lisättäisiin opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan kirjatun ammatillisen koulutuksen opetuksen ja ohjauksen tuntimäärän tallentamisvelvoite. Lisäksi tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös mahdollisuudesta järjestää kyseistä koulutusta valtionosuusrahoitteisena työvoimakoulutuksena. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8. tätä vuotta.
Tämän esityksen tavoitteena on selkeyttää oppivelvollisuuslain säännöksiä toimeenpanossa havaittujen epäkohtien perusteella. Tavoitteena on, että jokaiselle oppivelvolliselle löytyy tarkoituksenmukainen koulutusmuoto ja opiskelupaikka oppivelvollisuuden suorittamiseksi. Lisäksi tavoitteena on tukea oppivelvollisuuden suorittamismahdollisuuksia, koulutuspolun jatkuvuutta ja toisen asteen tutkinnon suorittamista.
Eduskunta on oppivelvollisuuslain käsittelyn yhteydessä hyväksynyt sivistysvaliokunnan mietinnön pohjalta useita lausumia. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys vastaa muun muassa lausumaan, jossa edellytetään hallituksen seuraavan ja arvioivan oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanoa ja vaikutuksia laajasti ja ryhtyvän tarvittaviin toimiin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Sivistysvaliokunta pitää hyvänä sitä, että havaittuihin lainsäädännön korjaustarpeisiin ja puutteisiin on reagoitu nopeasti. Perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausuntonsa ja ottanut lausunnossaan kantaa oppivelvollisuuden henkilölliseen ulottuvuuteen, eronneeksi katsomista koskevaan sääntelyyn sekä oppivelvollisuuslain tietojen saantia koskevaan pykälään. Sivistysvaliokunta käsittelee perustuslakivaliokunnan lausuntoon sisältyviä näkemyksiä asiakohdittain jäljempänä tässä mietinnössä.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Me käsittelemme täällä mietinnössä opiskelutarkoituksessa Suomeen tulevien alaikäisten oppivelvollisuuskäsitettä, eronneeksi katsomista koskevaa sääntelyä ja 17 vuotta täyttäneiden oppivelvollisten opiskelua. Me käsittelemme myöskin opiskelupaikan osoittamista vaativaan erityiseen tukeen oikeutetuille. Me kirjoitamme täällä myöskin majoitus- ja matkakorvauksista ja tiedonsaantioikeuksista ja oppimateriaalilisästä nimenomaan kansanopistojen oppivelvollisille suunnatun koulutuksen rahoituksessa.
Ja sitten toteamme seurannasta, että valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon ja vaikutusten seurantaa ja arviointia sekä ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin mahdollisten epäkohtien korjaamiseksi. Valiokunta korostaa edelleen myös oppivelvollisuusuudistukseen varatun rahoituksen riittävyyden seurantaa ja toimenpiteisiin ryhtymistä, mikäli rahoitus havaitaan riittämättömäksi. Teimme siis aika monia muutoksia täällä.
Ja sitten vielä yksi lausumaehdotus, jonka tässä vielä luen: ”Eduskunta edellyttää, että 17 vuotta täyttäneillä tulee olla mahdollisuus jäädä lasten perusopetuksen puolelle 18-vuotiaaksi saakka, jos se nähdään lapsen kannalta parhaana ratkaisuna, ja että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia 17 vuotta täyttäneiden oppivelvollisten asemaan seurataan tarkasti ja ryhdytään mahdollisesti tarvittaviin lisätoimenpiteisiin lapsen edun ensisijaisuuden toteutumisen varmistamiseksi.”
Tämä lausuma lähti siitä, että on tapahtunut sellaisia tilanteita, että oppilas, joka on 17 vuotta täyttänyt, ja hänelle ei kuitenkaan ole tullut ne kaikki valmiudet, niin hänet on sitten siirretty toiseen kouluun. Kuitenkin me katsoimme, että olisi niin tärkeää, että lapsi voisi jäädä lasten perusopetuksen puolelle ihan 18-vuotiaaksi saakka, eli saisi jäädä siihen samaan kouluun, jos se on hänen etunsa kannalta parempi. On nimittäin tapauksia, että nämä nuoret on siirretty sitten toiseen kouluun jatkamaan sitä oppivelvollisuutta, sitä lasten perusopetukseen kuuluvaa oppivelvollisuutta, ja se ei ole tarkoituksenmukaista ihan kaikille, ja siksi tässä nyt vähän patistamme kouluja arvioimaan sitä tarkemmin näillä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-21T19:50:49,2022-06-21T19:57:35,Hyväksytty,1.1
2022_78_35,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 7/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_78_36,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 7/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Tosiaan on kyse tästä oppivelvollisuuden isosta kokonaisuudesta, ja tässä tulee varmaan olemaan jonkun verran korjattavaa, kuten yleensä on, kun on isosta uudistuksesta kyse. Tämä on sellainen ensimmäinen korjaussarja, joka tehtiin, ja yksimielisesti tämä nyt sitten päätettiin sivistysvaliokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-06-21T19:57:38,2022-06-21T19:58:09,Hyväksytty,1.1
2022_78_37,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 54/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, aivan niin kuin tuossa edustaja Ollikainen totesi, täällä tuli hyvin monia sellaisia tärkeitä muutoksia, mitä nyt tehtiin. Pidän erittäin tärkeänä, niin kuin koko valiokuntakin, että oppivelvollisuuden pidentämiseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa ja sitä, mitkä ne vaikutukset ovat, seurataan edelleen hyvin vakavasti, erityisesti rahoituksen riittävyyttä. Siitähän me ei olla vielä saatu oikeastansa mitään tutkittua tietoa, miten rahoitus on riittänyt, mutta se, mikä on kantautunut tuolta kouluista, niin esimerkiksi lukioissa ne rahoitukset, joita valtio on antanut, eivät todellakaan riitä. Siellä on siis monia miljoonia mennyt enemmän rahaa kuin on arvioitu silloin alun perin valtionosuuksina. 
Kaiken kaikkiaan lukiokoulutus on muutenkin ollut vaikeassa tilanteessa, koska sieltä on puuttunut kaiken kaikkiaan se sata miljoonaa euroa, mutta tämä on vielä pahentanut lukion rahoitusta. Eli kunnat joutuvat omasta pussistaan sitten niitä rahoja etsimään. Totta kai kunnat ovat siihen suostuneet, koska lukio on hyvin tärkeä nuorille, mutta sitten pitää muistaa se, että tulevina vuosina, kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy aluehallintoon ja siellä sitten jäävät koulutus ja elinvoimatoiminnot kuntien perustoiminnoiksi sitten jatkossa, niin on vaara, että se rahoitus on entistäkin tiukempaa. Tietenkin kun eri alueilla väki vähenee, niin siitäkin syystä on todella kiinnitettävä huomiota tähän, miten rahat riittävät tähän, että oppivelvollisuus, kun se on maksutonta, vie aika paljon rahaa. 
Sitten samanaikaisesti meillä on todella suuria ongelmia meidän nuorilla ja lapsilla. Meille kantautuu koko ajan tieto siitä, että pahoinvointi on lisääntynyt ja suuria hyvinvointiongelmia on. 
Me olemme valiokunnassa ottaneet kantaa siihen, että hyvinvoinnin ja oppimisen pitää kulkea käsi kädessä ja molempiin pitää satsata. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-21T20:00:55,2022-06-21T20:03:12,Hyväksytty,1.1
2022_78_38,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 35/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 14/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskustelu, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_78_39,78/2022,2022-06-21,18.35,20.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 35/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen usein arvostellut eduskunnan perustuslakivaliokunnan ylikireitä tulkintoja meidän perustuslaistamme tai kansainvälisistä sopimuksista. Ymmärrän hyvin, että nämä perustuslakitulkinnat eivät ole yhtä kiinnostavia asioita politiikan agendalla kuin monet muut, mutta toivoisin kuitenkin, että näistäkin kysymyksistä jaksettaisiin kiinnostua ja että näitä asioita harrastaisivat muutkin kuin pieni perustuslakikysymyksiin erikoistuneiden asiantuntijoiden joukko.
Nyt meillä, herra puhemies, on esillä hallintovaliokunnan mietintö Schengenin tietojärjestelmän käyttöä koskevia asetuksia täydentäväksi lainsäädännöksi, jossa valiokunnan mietinnön liitteenä on kaksikin perustuslakivaliokunnan tästä asiasta antamaa lausuntoa, jotka merkitsevät niin ylikireätä tulkintaa tietosuojasta ja yksityisyyden suojasta, ettei tässä oikein tiedä, itkeäkö vaiko nauraa. Pakko kysyä: milloin tämä hulluus loppuu? Siis milloin loppuu se, että Suomessa — toisin kuin muissa oikeuskulttuuriltaan Suomeen rinnastettavissa maissa, joita koskevat samat kansainväliset sopimukset ja joiden perustuslaeissa suojataan samoja oikeushyviä kuin Suomessa — tulkitaan näitä sopimuksia ja näitä perustuslakipykäliä selvästi kireämmin kuin muissa oikeuskulttuuriimme rinnastettavissa maissa?
Nämä perustuslakivaliokunnan tässä yhteydessä esittämät tulkinnat ovat niin uskomattomia — jos ei olisi kyse vakavasta asiasta, voisi sanoa, että niin naurettavia — että tässä puheenvuorossani tulen siteeraamaan eräitä kohtia suoraan hallintovaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä. Toinen syy näihin lainauksiin on luonnollisesti se, että tässä on kyse niin monimutkaisesta asiasta, että on turvallisempaa turvautua suoriin lainauksiin valiokunnan mietinnöstä kuin pyrkiä avaamaan kaikkia näitä nyt puheeksi otettavia asioita omin sanoin.
Mistä tässä on kyse? Lyhyesti sanottuna kyse on siitä, että EU:ssa on valmisteilla asetus, joka koskee koko Schengenin tietojärjestelmää ja jossa tavoitteena on se, että kun annetaan näitä SIS-kuulutuksia, niin niihin voidaan sisällyttää myös biometrisiä tunnisteita, eli käytännössä ymmärtääkseni sormenjälkiä, jotta paremmin voidaan esimerkiksi rikollisia saada kiinni, rikoksia estää ja rikollisia saada rangaistusvastuun piiriin ja asianmukaisten seuraamusten piiriin. Siis tästä on kyse tässä asiassa, noin hyvin simppelisti sanottuna. 
Siteeraanpa nyt suoraan valiokunnan mietinnön sivulta 11 samaa asiaa: ”Samalla valiokunta kuitenkin toteaa, että uusien SIS-asetusten tavoitteena on tehostaa terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa, varmistaa turvallisuuden korkea taso kaikkialla EU:ssa sekä edistää muuttoliikkeen hallintaa.” Tästä on siis kyse, kun nyt säädetään näistä SIS-kuulutuksista asetuksella, ja tällä asetuksella, siis EU:n asetuksella, pyritään edistämään näitä nyt puheena olleita tavoitteita. Vielä erikseen tähän sitaatin perään valiokunta toteaa kannattavansa näitä tavoitteita — hyvä.
Nyt kuitenkin ongelma on se, että Suomessa, Suomen perustuslakivaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen pohjalta Suomen hallituksessa, tulkitaan näitä sormenjälkitietoja ja niiden käyttömahdollisuutta laajemmin — mikäköhän olisi oikea sana? — siis tulkitaan näitten käyttömahdollisuutta kireämmin kuin muissa Schengen-maissa. Siis rajoitetaan näiden sormenjälkitietojen käyttämistä laajemmin kuin muissa maissa eli tulkitaan tiukemmin. Meniköhän tämä nyt ymmärrettävästi sanotuksi? [Puhemies: Kyllä!] — Ja osoituksena tästä siteeraan kohta valiokunnan yksimielistä mietintöä.
Oleellinen sana on ”saatavilla” olevat. Siis sellaisia sormenjälkiä saa käyttää, jotka ovat saatavilla. Ja mitä tämän asetuksen tekijät — EU-komissio, EU — tästä saatavilla olemisesta tulkitsevat: ”Valiokunnan käytettävissä olevan tiedon mukaan komissio ei ole ottanut virallisesti kantaa Suomen tulkintaan uusien SIS-asetusten osalta.” Siis Suomi tietysti tulkitsee hyvin ahtaasti: saatavilla ei ole näitä, eikä näitä, eikä näitä, koska meidän lainsäädäntö kieltää niitten käyttämistä tiettyihin tarkoituksiin. Siis ne ovat fyysisesti saatavilla, mutta meidän lakiemme valossa, siten kuin perustuslaki niitä tulkitsee, ne eivät ole saatavilla. ”Saadun selvityksen mukaan komission tulkintaa ”saatavilla” olevista tiedoista on kuitenkin käsitelty SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 76 artiklassa ja SIS-rajatarkastusasetuksen 62 artiklassa tarkoitettujen komiteoiden yhteisessä kokouksessa joulukuussa 21. Komission kokouksessa ilmaiseman kannan mukaan kansallisen lainsäädännön ei tulisi rajoittaa” — siis kansallisen lainsäädännön ei tulisi rajoittaa — ”saatavilla olevien sormenjälkitietojen luovuttamista SIS-järjestelmään. Valiokunnan saamassa komission aineistossa todetaan, että johdanto-osan kappaleista käy ilmi, että lainsäätäjän tarkoituksena oli varmistaa, että sormenjälkitiedot tallennetaan SIS-kuulutuksiin mahdollisimman laajasti.” Tämä on siis valiokunnan mietinnön yksimielistä tekstiä.
Ja kun tässä puhutaan ”lainsäätäjästä”, niin ei tarkoiteta siis Suomen lainsäätäjä, eduskuntaa ja hallitustamme, vaan tarkoitetaan EU-tason lainsäätäjää. Nämä EU-asetuksethan ovat suomalaista ja muiden jäsenmaiden lainsäätäjää sitovia, mutta kun tässä on tämä ”saatavilla”‑sana, niin sitten voidaan eri jäsenmaissa eri tavoin tulkita, mitkä sormenjälkitiedot ovat saatavilla, ja Suomessa tietysti kansallisella lainsäädännöllä rajoitetaan näiden sormenjälkien käyttämistä, siis näissä kuulutuksissa, joiden kuulutusten tarkoitus siis on vahvistaa turvallisuutta Schengen-alueella, saada rikollisia kiinni, estää haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kuljettaminen vastoin heidän tahtoaan muihin maihin ja niin edelleen. Eli tässä lainaamassani kohdassa käy ilmi, että unionissa — ainakin komissiossa, ainakin tässä komiteoiden yhteisessä kokouksessa joulukuussa 21 — lähdettiin siitä, että näiden sormenjälkien tulisi olla mahdollisimman laajasti käytettävissä, ja jokainenhan ymmärtää tämän ihan arkijärjellä, koska jos laitetaan vain nimi ja syntymäaika, niin on hirveän paljon vaikeampi tunnistaa, onko kyse oikeasta henkilöstä verrattuna siihen, että laitetaan sormenjäljet.
No, kun tässä nyt kerrottiin, mitä EU tarkoitti, niin sitten kysymys kuuluu, että kun Suomi estää näiden käyttämistä, hyvin laajasti estää eli tulkitsee kireästi, niin estävätkö muut Schengen-maat? Ja tähän vastataan valiokunnan mietinnön sivulla 11: ”Sisäministeriö on valiokunnan pyynnöstä selvittänyt vielä kyselyin, estääkö jossakin muussa EU-jäsenvaltiossa kuin Suomessa kansallinen lainsäädäntö maahanmuuttohallinnon kansallisiin tietokantoihin tallennettujen biometristen tietojen käyttämisen SIS-asetusten mukaisissa maahantulokieltokuulutuksissa ja palauttamiskuulutuksissa.” Eli tässä on kyse tietyistä SIS-kuulutuksista, jotka liittyvät ulkomaalaisvalvontaan, eli siitä, kun joku on saanut Suomesta maahantulokiellon koko Schengen-alueelle, niin voidaanko näissä kuulutuksissa käyttää sormenjälkiä, jotta tunnistetaan tuolla jossain muualla Schengen-alueella tavattu ulkomaalainen, jonka kohdalla epäillään, että hänellä ei ole oikeutta olla Schengen-alueella. Ja mitä valiokunta on saanut tietää sisäministeriön kautta? ”Tiedossa ei ole sellaista toista jäsenvaltiota,” — siis tiedossa ei ole sellaista toista jäsenvaltiota, mutta sitten se kuitenkin jatkuu: ”mutta varmistettua ajantasaista tietoa käsittelyrajoituksista ei ole saatu kaikista jäsenvaltioista.” Eli niistä muista jäsenvaltioista ja niistä Schengen-alueen muista valtioista, joista on saatu tietoa siitä, estääkö kansallinen lainsäädäntö tässä ulkomaalaisvalvonnassa näiden ulkomaalaissormenjälkien käyttämisen ja estyykö siten sen seurauksena näiden käyttäminen SIS-kuulutuksissa muissa jäsenvaltioissa kuin Suomessa, valiokunnan tieto on, että ei esty. Siis missään muussa jäsenmaassa kuin Suomessa ei valiokunnan saaman tiedon mukaan ole tällä tavoin kireästi tulkitsemalla estetty näissä maahantulokieltokuulutuksissa ja palauttamiskuulutuksissa käyttämästä maahanmuuttohallinnon kansallisiin tietokantoihin tallennettuja biometrisiä tietoja SIS-asetuksissa.
Eli suomeksi sanottuna: Kun ulkomaalaisen sormenjäljet Suomessa ovat ulkomaalaishallinnon rekistereissä ja sitten annetaan tähän liittyvä, siis ulkomaalaisvalvontaan Schengen-alueella liittyvä, SIS-kuulutus, niin muissa maissa siihen saadaan laittaa tietysti nämä sormenjäljet, mutta, kappas vaan, Suomessa perustuslaki muka — sanon ”muka”, koska en alkuunkaan hyväksy tätä tulkintaa — estää tämän.
No, missä siis ei Suomen mukaan saa käyttää näitä — tai miksi, kysytään mieluummin näin: miksi me emme saa laittaa näihin Schengen-alueelle tulevaan maahanmuuttoon liittyviin ja alueelle saapumiskieltoihin liittyviin kuulutuksiin näitä sormenjälkiä?
Tämän problematiikan valiokunta avaa mietinnön sivulla 21, ja esitänpä pitkän sitaatin: 
”Ulkomaalaislain nojalla kerätyt tiedot poliisin rekisterissä: Valiokunnan saamassa selvityksessä on korostettu tarvetta luovuttaa ulkomaalaislain 131 §:ssä tarkoitettuja biometrisiä tietoja maahantulo- ja palauttamiskuulutuksiin.” Siis me ollaan saatu selvitystä, että näitä pitäisi voida luovuttaa. ”Tietojen luovuttaminen on kuitenkin hallituksen esityksessä arvioitu käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteen valossa mahdottomaksi.” Siis käyttötarkoitussidonnaisuuden periaate, joka tässä on nostettu tämmöiseen epäjumalan asemaan, tarkoittaa sitä, että tietoja ei saa käyttää muuhun käyttötarkoitukseen kuin siihen, mihin ne on kerätty. Mutta tässähän nämä tiedot on kerätty ulkomaalaisvalvontaan, niin miksei niitä saa käyttää toisessa maassa tapahtuvaan ulkomaalaisvalvontaan?
Tähän valiokunta vastaa seuraavasti: ”Tietojen alkuperäinen käyttötarkoitus vastaisi ulkomaalaislain 131 §:n 1 momentissa säädettyjä käsittelytarkoituksia, mutta koska SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin voidaan SIS-asetusten perusteella tehdä hakuja myös rikostorjuntaa varten, tietojen käyttömahdollisuus laajenisi erityisesti vakavien rikosten osalta sellaisiin rikoksiin, joilla ei ole perustuslakivaliokunnan edellyttämää kiinteää yhteyttä tietojen alkuperäiseen ulkomaalaislain mukaiseen käsittelytarkoitukseen.” Eli miksi emme saa antaa näitä sormenjälkiä, jotka on otettu ulkomaalaisvalvontaa varten? Miksi emme tämän käyttötarkoitussidonnaisuusperiaatteen mukaisesti saa antaa niitä toiselle maalle, jotta se voisi käyttää niitä ulkomaalaisvalvontaan, jotta joku sellainen, joka on saanut maahantulokiellon Schengen-alueelle, voisi jäädä kiinni, kun sormenjälkiä vertaillaan? No siksi emme voi, kun on se vaara, että tämä toinen maa käyttää näitä sormenjälkiä myös vakavien rikosten torjuntaan.
Haluatteko, että luen uudestaan tämän kohdan? Tämähän tuntuu niin uskomattomalta, että voisin ymmärtää, jos täällä haluttaisiin, että luen uudestaan — mutta kukaan ei näköjään halua. Siis me emme voi antaa näitä sormenjälkiä, koska on olemassa se vaara, että tämä toinen maa käyttää näitä sormenjälkiä vakavien rikosten torjuntaan, selvittämiseen, rosvojen kiinni saamiseen, rosvojen saattamiseen vastuuseen tekemistään hirvittävistä rikoksista. Siksi me emme voi antaa. Tällainen on muka meidän perustuslaki. Pitäisikö tässä nyt itkeä vai nauraa? Tämähän on aivan järjetöntä.
Lopuksi, herra puhemies, esimerkki, mihin nämä meidän Suomen tulkinnat johtavat: Näissä SIS-kuulutuksissa ei ole pelkästään kyse rikollisten kiinni saamisesta ja rikosvastuuseen vetämisestä, vaan kyse on esimerkiksi siitä, että jotain haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä, suomalaista ihmistä tai Suomessa olevaa ihmistä, lähdettäisiin viemään Euroopan läpi, vaikkapa Afrikkaan nuorta tyttöä, jotta hänen sukuelimensä siellä silvottaisiin. Hallitus lähti siitä, että tällaisessakaan tilanteessa ei voitaisi antaa tämän tytön sormenjälkiä, jotka helpottaisivat tämän kauhistuttavan teon estämistä joissakin tilanteissa. Miksi hallitus lähti tästä, ettei voitaisi edes tässä tilanteessa antaa tämän tytön sormenjälkiä, jotka meillä täällä Suomessa ovat? Miksi hallitus lähti tästä? No siksi, kun hallituksen esityksessä katsottiin, että Suomen perustuslakivaliokunnan omaksumat tulkinnat tästä käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta tarkoittavat, että ei voida käyttää, kun eihän näitä sormenjälkiä oltu tietysti otettu sitä varten, että estetään sukuelinten silpominen, ja hallitus esitti, että ei voida käyttää.
No, hallintovaliokunnassa olimme tietysti sitä mieltä, että haavoittuvassa asemassa olevaa ihmistä, jota viedään silvottavaksi tai ihmiskaupan uhriksi, koskevia sormenjälkiä hänen pelastamisekseen, auttamisekseen tietysti pitäisi voida käyttää. Ja niinpä perustuslakivaliokunta muutti doktriiniaan. Eivät nämä ole Jumalan sanaa. Se muutti doktriiniaan, ja vastoin hallituksen esitystä se laajensi tulkintaa niin, että saa käyttää niitä sormenjälkiä, jotka on otettu tästä haavoittuvassa asemassa olevasta henkilöstä, jota ollaan viemässä tuolla pitkin Eurooppaa, jotta hänelle tehdään pahaa. Mutta hallintovaliokunta ei tyytynyt tähän, vaan hallintovaliokunta oli sitä mieltä, että tämän ihmisen pelastamista helpottaisi se, jos myös sen toisen ihmisen, yleensä aikuisen, joka vie tätä uhriksi joutunutta ihmistä, sormenjäljet voitaisiin laittaa SIS-kuulutukseen. Se helpottaisi tämän tekeillä olevan rikoksen tai kauhistuttavan menettelyn estämistä.
Mutta mitä tältä osin totesi perustuslakivaliokunta suuressa viisaudessaan? Huom. Kun puhun perustuslakivaliokunnasta, tarkoitan tietysti perustuslakivaliokunnan kuuntelemia akateemisia asiantuntijoita, koska ei kai kukaan kuvittele, että perustuslakivaliokunnan jäsenet pystyisivät tai heillä olisi mitään mahdollisuuksia sukeltaa tähän problematiikkaan niin syvälle kuin näillä valiokunnan käyttämillä asiantuntijoilla on mahdollisuus. Mitä perustuslakivaliokunta sanoi tästä? Sivu 24: ”Asiantuntijakuulemisessa turvallisuusviranomaiset ovat pitäneet ulkomaalaislain 131 §:n nojalla poliisin rekisteriin tallennettujen biometristen tietojen käyttöä rikostorjuntatarkoituksiin tarpeellisena.” Tämä 131 § on ulkomaalaisista otetuista sormenjäljistä. Sitten tulee: ”Perustuslakivaliokunnan säätämisjärjestystä koskeva huomautus tarkoittaa kuitenkin käytännössä sitä, ettei tässä yhteydessä ole mahdollista säätää kyseisten tietojen käyttämisestä SIS-kuulutuksiin edes silloin, kun esimerkiksi lasta kuljettava henkilö on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen esimerkiksi lapsikaappaukseen tai törkeään ihmiskauppaan, jonka uhrista on tehty SIS-poliisiyhteistyöasetuksen 32 artiklan mukainen kadonneita ja haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä koskeva kuulutus.”
Voiko tämä olla totta? Hallintovaliokunta haluaisi auttaa tätä uhria, haluaisi, että sen lisäksi, että perustuslakivaliokunta nyt muutti doktriiniaan siltä osin, että jos tämän haavoittuvassa asemassa olevan uhrin sormenjäljet löytyvät täältä ulkomaalaisrekisteristä, ne voidaan laittaa eteenpäin — tämän lisäksi, jotta tätä uhria voitaisiin auttaa ja hänet pelastaa tällaiselta mahdolliselta hirvittävältä teolta tai joutumiselta ihmiskaupan uhriksi, joka on myös hirvittävää — myös tämän saattajana olevan henkilön sormenjäljet esimerkiksi silloin, kun lasta kuljettava henkilö on syyllistynyt tai hänen epäillään syyllistyneen esimerkiksi lapsikaappaukseen tai törkeään ihmiskauppaan, voitaisiin antaa. Siis ihmisestä, joka on syyllistynyt tai jonka epäillään syyllistyneen esimerkiksi lapsikaappaukseen tai törkeään ihmiskauppaan, perustuslakivaliokunta kuitenkin sanoi, että näin ei voida toimia, eikä sanonut sitä muuten vain, vaan se oli säätämisjärjestysehtona, että jos te menette, hallintovaliokunta, näin säätämään, niin se on vastoin Suomen perustuslakia. No, tietystikään hallintovaliokunta ei silloin voinut näin säätää.
On se hienoa, että meillä on tämmöinen perustuslakitulkinta, joka tällä tavoin suojaa ihmisten tärkeimpiä perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia. Perustuslakivaliokunta kyllä — ja tässä ymmärtääkseni edustaja Vestman on tehnyt tosi hyvää työtä perustuslakivaliokunnassa —, ja se pitää rehellisesti sanoa, antoi sen verran periksi, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että mikäli tällainen laajennus valmisteltaisiin huolellisesti hallituksessa ja otettaisiin kaikki näkökohdat ja vaikutusarviot huomioon hyvin perusteellisesti, niin silloin ehkä saattaisi olla niin, että perustuslakivaliokunta voisi hyväksyä jopa tässä tarkoitettujen kuljettajien tai saattajien sormenjälkien käyttämisen. Mutta perustuslakivaliokunta nimenomaan totesi, että hallintovaliokunta itse ei saa tätä tehdä vaan se pitää tehdä hallituksessa.
Kuten sanoin: milloin tämä hulluus loppuu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_78+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-21T20:03:00,2022-06-21T20:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_79_1,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Antero Laukkasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa on Mari Rantanen Antero Laukkasen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Antero Laukkanen on Sari Essayahin kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_2,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 132/2021 vp>>>Lakialoite  LA 13/2020 vp, 20/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 9/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_3,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 21.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jani Mäkelä Arto Satosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_4,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotukea vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 82/2022 vp>>>Lakialoite  LA 54/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 13/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_5,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 12/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_6,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen 1. lakiehdotuksen 49 b §:ään vastalauseen 1 mukaisen muutosesityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_79_7,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_79_8,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen 2. lakiehdotuksen 18 §:ään vastalauseen 1 mukaisen muutosesityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_79_9,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_79_10,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen 3. lakiehdotuksen 7 c §:ään vastalauseen 1 mukaisen pykälämuutosesityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_79_11,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_79_12,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 10/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Pihla Keto-Huovinen Leena Meren kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_13,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, minuisteri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_14,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Avoimuus ja luottamus ovat demokraattisen yhteiskuntamme tärkeimpiä elementtejä. Suomi sijoittuu toistuvasti hyvin kansainvälisten järjestöjen julkaisemissa demokratiaa, ihmisoikeuksia, lehdistönvapautta, korruptoitumattomuutta ja hallinnon toimivuutta mittaavissa vertailuissa. Suomessa demokratialla on vahvat perinteet ja korkea arvostus kansalaisten keskuudessa. Tämä on asia, jota meidän tulee jatkossakin vaalia.
Meillä on tänään käsiteltävänä avoimuusrekisterilaki, joka velvoittaisi yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ilmoittamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistamastaan vaikuttamistoiminnasta eli lobbauksesta julkiseen avoimuusrekisteriin. Lisäksi rekisteriin ilmoitettaisiin lobbaukseen liittyvien konsulttipalveluiden, kuten vaikuttajaviestinnän, tarjoamisesta asiakkaille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-06-22T14:14:32,2022-06-22T14:15:48,Tarkistettu,1.1
2022_79_15,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Henrikssonille oikein hyvästä esittelystä.
Erilainen vuoropuhelu, sidosryhmien kuunteleminen, keskustelu, tiedonvaihto — nämä ovat kaikki tärkeitä hyvälle päätöksenteolle. Vastaavasti samaan aikaan on tietysti aivan keskeistä, että demokratiassa päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää ja sitä voi seurata. Siitä näkökulmasta tämä on tietysti tervetullut ja tarpeellinen lakiesitys, joka parantaa yhteiskunnan, median, kansalaisyhteiskunnan kykyä seurata päätöksentekoa ja sen avoimuutta.
Toki samaan aikaan on niin, että tätä voisi vielä laajentaa ja olisi varmaan paikallaankin laajentaa jatkossa koko valtionhallinto-, kunta- ja hyvinvointialuetasolle, jotta se olisi vielä kattavampi. Eli nyt samalla kun on tärkeätä, että tämä saadaan eteenpäin, on mielestäni hyvä myös pitää ne valmiudet sitten katsella, miten kokemusten perusteella tätä kehitetään vastedeskin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-06-22T14:19:17,2022-06-22T14:20:24,Tarkistettu,1.1
2022_79_16,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_17,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat päätöksenteon avoimuuden lisäämistä ja läpinäkyvyyttä kaikilla päätöksenteon tasoilla. Kansalaisilla on oikeus tietää, mitkä kaikki tahot pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys myös lisäävät kansalaisten luottamusta päättäjiä ja demokratiaa kohtaan. Samalla ne torjuvat epäasiallista vaikuttamista, kun päätöksentekoon vaikuttavat toimijat ovat avoimesti kaikkien kansalaisten nähtävissä.
Avoimuusrekisterilaki on näiden tavoitteiden saavuttamiseen oiva työkalu. Laissa säädetään rekisteröintivelvollisuus lobbausta ja siihen liittyvää neuvontaa harjoittaville yrityksille, yhdistyksille, säätiöille ja muille virallisille toimijoille. Sen sijaan pienimuotoinen vaikuttamistoiminta ja järjestäytymätön kansalaistoiminta jäävät tämän sääntelyn ulkopuolelle. Tämä niin kutsuttu lobbarirekisteri ei siis tule hankaloittamaan ruohonjuuritason kansalaistoimintaa vaan asettaa rekisteröintivelvoitteen niille, joille se kuuluu: vaikuttamistyön ammattilaisille. Lobbarirekisteri on uusi tärkeä askel läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämiseksi suomalaisessa päätöksentekokulttuurissa.
Arvoisa puhemies! Nyt esitettävä avoimuusrekisterilaki perustuu viime vaalikauden työryhmän ehdotukseen, jossa lobbarirekisterin käyttöönottoa ehdotettiin valtion tasolle. Lobbarirekisterille on siis laaja parlamentaarinen tuki. Vihreät olisivat olleet monien muiden lausunnonantajien tavoin valmiita kunnianhimoisempaan ja laajempaan soveltamisalaan. Ehdotettava suppea malli voi nimittäin jättää merkittäviä sääntelyaukkoja, ja esimerkiksi virastoihin kohdistuvasta lobbauksesta tiedetään vasta melko vähän. Nyt ehdotettavaa mallia perustellaan hallinnollisen taakan vähyydellä, mutta on erittäin olennaista, että soveltamisalaa voidaan laajentaa sitä mukaa kun kokemus ja tietämys lobbarirekisterin toimivuudesta karttuvat. Tulevaisuudessa lobbarirekisterin tulisikin ulottua koko valtionhallintoon sekä kunta- ja maakuntatasolle, joissa tehdään esimerkiksi tärkeitä kaavoitukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä päätöksiä. Myös näistä päätöksenteon tasoista kansalaisten olisi tärkeää saada enemmän avointa tietoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-22T14:20:24,2022-06-22T14:22:38,Tarkistettu,1.1
2022_79_18,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_19,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esimerkiksi kansanedustajille, ministereille ja myös monille virkahenkilöille on kovin tuttua, että meihin kohdistuu vaikuttamista. Usein näiden yhteydenottojen ja tapaamisten tarkoitus on tuoda julki eri tahojen intresseissä oleva näkökulma, jonka varmasti toivotaan vaikuttavan esimerkiksi lainsäädäntöprosessiin tai siitä tehtäviin johtopäätöksiin. Monille meistä nämä vaikuttamistoimet ovat myös oiva keino lisätä ja laajentaa omaa ymmärrystä ja syventää tietoa ajankohtaisesta asiasta. Oikeastaan omalle vastuulle jää se, miten esitettävään näkökulmaan suhtautuu, ja toki parhaimmillaan käsitys kokonaisuudesta myös kirkastuu.
Vaikuttamistoiminnassa on siis paljon hyvää ja osittain myös velvollisuutta sitä järjestää. Aika harvoin se viisaus asuu vain yhdessä näkökulmassa. On kuitenkin totta, että ei tämäkään maailma ihan villi länsi voi olla, jokin roti kuuluu olla, ja siihen tämä esitys pyrkii. Kuten ministerikin totesi, niin avoimuusrekisterilaki siis velvoittaisi yrityksiä, yhdistyksiä ja säätiöitä ilmoittamaan eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistamiaan vaikuttamistoimia eli juuri sitä lobbausta. Suomessa ei ole erillistä lobbaukseen liittyvää lainsäädäntöä tai yhteistä edunvalvontatapaa. Tämä lobbauksen sääntely perustuu nykyään yleislainsäädännön muodostamaan kehikkoon. Lisäksi edunvalvonta-alalta varmasti myös löytyy itsesääntelyohjeita, ja niitä varmasti joko noudatetaan tai ei noudateta.
Tämän rekisterin tarkoituksena on siis lisätä eduskunnassa, valtioneuvostossa ja ministeriöissä tehtävän päätöksen avoimuutta, joka nykyisellään jää usein julkisuuslain ulottumattomiin. Rekisteristä löytyvillä tiedoilla myös kansalaiset ja myös vaikuttamistoiminnan kohteet saavat jatkossa kattavasti tietoa poliittiseen järjestelmään ja valtionhallintoon vaikuttavista toimijoista, mutta myös näiden intresseistä, vaikuttamisen kohteista ja toimintatavoista. Tämä kyllä auttaa arvioimaan päätösten syntyä ja myös niiden taustalla olevia intressejä.
Puhemies! Avoimuusrekisteri sitouttaisi lobbausta harjoittavat toimijat ja tarjoaisi kyllä puitteet yhteisten pelisääntöjen, kuten hyvän edunvalvontatavan, kehittämiselle. Pidän tätä esitystä ilman muuta avoimuutta lisäävänä ja myös tarpeellisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-22T14:22:38,2022-06-22T14:25:50,Tarkistettu,1.1
2022_79_20,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_21,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! För det första ett stort tack till justitieministern för den klara presentationen av denna viktiga proposition.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2022-06-22T14:25:54,2022-06-22T14:26:14,Hyväksytty,1.1
2022_79_22,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on vihdoin avoimuusrekisteri. Suomessa on puhuttu jo toistakymmentä vuotta lobbaamiseen liittyvän sääntelyn tarpeesta; nyt tavoite etenee.
Avoimuusrekisteri tekee julkiseksi sen, keneen vaikutetaan ja miten. Avoimuusrekisterin tavoitteena on eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Ilmoitusvelvollisuuden puuttuessa kansalaisilla, tutkijoilla tai muilla lainsäädännön valmistelua ja poliittista päätöksentekoa seuraavilla ei ole ollut riittävää mahdollisuutta seurata, kenen ehdoilla tai tuottamalla tiedolla lainsäädäntöä valmistellaan. 
Oli ilo olla mukana vihreiden edustajana parlamentaarisessa ryhmässä, jossa nyt käsittelyssä oleva lainsäädäntö valmisteltiin. Sovimme, että lähtökohtaisesti kaikkien säännöllisesti lobbausta harjoittavien tai siihen liittyvää ammattimaista neuvontaa tarjoavien organisaatioiden on jatkossa kerrottava siitä julkisesti. Rekisteröityminen tulee tehdä, mikäli toiminnalla pyritään pitkäjänteisesti tai suunnitelmallisesti vaikuttamaan valtion tasolla tehtävään valmisteluun ja päätöksentekoon ministeriöissä ja eduskunnassa.
Avoimuusrekisteri tulee sisältämään ajankohtaista tietoa lobbaajasta ja lobbauskohteesta. Myös lobbauksessa apuna toimivilla konsulttitoimistoilla on siis rekisteröitymisvelvoite. Sen sijaan esimerkiksi epäsäännöllisesti tapahtuva ruohonjuuritason kansalaistoiminta jätetään soveltamisalan ulkopuolelle, jotta perustuslaissa taattu yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen toteutuu.
Arvoisa puhemies! Päättäjät ja viranhaltijat tapaavat vuosittain valtavan määrän eri edunvalvontajärjestöjä, sidosryhmiä, yrityksiä ja muita tahoja, jotka tuovat oman näkemyksensä lainsäädännön kehittämistarpeista. Lobbaus on osa toimivaa demokratiaa, ja on myös tärkeää kuulla eri sidosryhmien ääntä heitä koskevissa päätöksissä. Vaikuttamisen tulee kuitenkin olla mahdollisimman läpinäkyvää. Lobbausta tapahtuu huomattavan paljon myös epävirallisissa kanavissa. Vuosien aikana on tullut esiin useita tapauksia, joissa asioiden kulkuun on vaikutettu liian painotetusti tiettyjen tahojen intressien kautta. Vaikka suoraa lahjontaa esiintyy Suomessa vain vähän, rakenteellinen korruptio on tunnistettu ongelmaksi. Kaivoslain uudistus on hyvä esimerkki, jossa avoimuusrekisteri olisi tarpeellinen. Globaalisti luonnonvarojen hyödyntämistä koskeviin lakeihin kohdistuu paljon lobbaamista hyvin merkittävien taloudellisten intressien vuoksi.
Valmistelun läpinäkyvyydellä ja ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien parantamisella siis edistetään demokratian toimivuutta. Avoimuusrekisterin soveltamisalan tulisi olla mahdollisimman laaja, ja vihreät kannattivat tätä laajinta vaihtoehtoa. Nyt näistä kolmesta vaihtoehdosta, joita käsiteltiin, tämä laajin ei ole etenemässä valitettavasti, mutta tulevaisuudessa avoimuusrekisterin tulisi ulottua laajasti koko valtionhallintoon ja virastoihin sekä myös kunta- ja maakuntatasolle, joissa tehdään tärkeitä kaavoitukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä päätöksiä. Uskon kyllä, että tämän rekisterin käyttöönotto tuo tiettyjä toimintatapoja myös muille tasoille jo itsessään.
Vaikuttaminen ei saa olla niiden etuoikeus, joilla on omia resursseja tai varaa hankkia vaikuttajaviestintätoimistojen palveluita. Toivon, että avoimuusrekisteri ajaa laajemminkin keskustelua siihen suuntaan, kuinka tärkeää olisi hyödyntää tieteellistä tietoa, ja tuo esiin ihmisten osallisuuden merkityksen. Meillä on myös tekemistä siinä, kuinka lainvalmistelua organisoidaan ministeriöissä. Lainvalmistelun työryhmissä tulisi käyttää enemmän tutkittua tietoa. Tämä lainsäädäntö ei myöskään ratkaise sitä, kuinka pyöröovi-ilmiötä tulisi säädellä ja käsitellä.
Tämä lainsäädäntö ja sen tarve nousivat osittain esiin pienen kohun seurauksena hallitusneuvotteluiden yhteydessä. On myös tärkeä keskustelu päättää jokaisessa puolueessa siitä, että kenen tulisi olla mukana esimerkiksi hallitusneuvotteluissa. [Ben Zyskowicz: Onneksi vihreät korjasivat tilanteensa!]
Onkin hienoa, että nyt tämän lainsäädännön myötä myös tutkijoilla on mahdollisuus hankkia ajantasaista tietoa siitä, kuka lobbaa ja ketä, ja tämä lainsäädäntö itsessään varmasti lisää avoimuutta. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö päätöksenteossa olisi aina mukana poliittisten päättäjien arvot, ideologiat ja ehkäpä myös tunteet, mutta on tärkeää tietää, miten sitä tietoa tuotetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-06-22T14:30:49,2022-06-22T14:36:27,Tarkistettu,1.1
2022_79_23,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_24,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! ”Ei ole olemassa hyvää tai huonoa lobbaria; on vain hyvää tai huonoa lobbaamista. Lainsäätäjä kuuntelee, ottaa informaation vastaan ja vetää omat johtopäätöksensä. Lobbaamisessakin terveen järjen käyttö on sallittua.” Näin totesi EU:ssa lobbauslainsäädäntöä eteenpäin vienyt ja myöhemmin myös Suomen pääministerinä toiminut Alexander Stubb useampia vuosia sitten.
Tein itse ensimmäisen esityksen lobbaus-, avoimuusrekisteristä kokoomuksen riveistä vuonna 2010. Uudistin esitykseni marraskuussa 2012 ja uudistin esitykseni vuonna 2017. Esitykseni oli se, että Suomessakin otettaisiin käyttöön poliittisen vaikuttamisen, lobbauksen, eettiset säännöt ja luotaisiin oma rekisteri lobbaajista ja avoimuudesta. Itse asiassa tuolloin vielä edellisillä vaalikausilla myös oikeusministerinä toiminut Anna-Maja Henriksson totesi vastauksessaan minulle näin: ”Eduskuntaa koskevan järjestelmän käyttöönotosta voi päättää vain eduskunta itse, joten hallitus katsoo asianmukaiseksi jättää asian arvioinnin eduskunnan käsiin.” Tähän todennäköisesti tartuttiin eduskunnassa puhemies Paula Risikon johdolla viime kaudella, ja parlamentaarisesti tämä työ valmisteltiin viime kaudella. Olen tyytyväinen, että myös nyt oikeusministerinä toiminut Anna-Maja Henriksson hallituksen kanssa tarttui tähän työhön ja tämä avoimuusrekisteri tuli mukaan Sanna Marinin vasemmistohallituksen ohjelmaan.
Kansanvallan kannalta on nimittäin tärkeää, että poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen on avointa ja että jokainen tietää, mitkä tahot ovat olleet aktiivisia eri asioissa. Avoimuusrekisteriä voisi siis kutsua kansanomaisesti myös lobbausrekisteriksi, millä nimellä se aikanaan liikkeelle lähti, ja lobbauksellahan tarkoitetaan siis päätöksentekoon vaikuttamista antamalla meille päättäjille tietoa, jota meillä ei ehkä muussa tapauksessa olisi käytettävissä.
Pidän erittäin tärkeänä, että myös vaikuttajatoimistojen, lobbaustoimistojen, taustat tulevat selville. Eli ei voi olla tilanne se, että kerrotaan, että ainoastaan lobbaustoimisto se ja se toimi, vaan pitää tietää, kuka tämän lobbaustoimiston asiakas on ja kenen nimeen he ovat toimineet, ja toisaalta myös se, että rahoittaa jotain tiettyä toimijaa. Olen nostanut itse esille Greenpeacen, jonka rahoitusta ei ole avattu avoimesti, ja on jäänyt epäselväksi, kenen äänellä esimerkiksi he puhuvat, tai sitten tässä se, miten tämä lobbaaminen kohdistuu valmisteleviin virkamiehiin eri ministeriöissä, tai esimerkiksi, kuinka ministereiden erityisavustajat tai muut saattavat olla lobbaamisen kohteena, vaikuttamisen kohteena ja sitä kautta tulla tänne sisään.
Lobbaaminen, vaikuttaminen, ei ole millään tavalla kirosana. Se tarkoittaa siis kaikkea poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista, ja sitä tekevät niin SAK kuin EK:kin, varmasti Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Partiolaiset, Fortum, monet erilaiset yhdistykset, Suomen opettajat OAJ:n kautta, kunnat suoraan Kuntaliiton kautta ja niin poispäin. Tätä tapahtuu laajasti, ja se on äärimmäisen hyvä. Pidän tärkeänä, että tämä jatkuu tulevaisuudessakin.
Avoimuusrekisterillä on siis tarkoitus luoda nyt maahamme nämä kauan kaivatut lobbauksen pelisäännöt. Pelisäännöillä voitaisiin varmistaa, ettei yhteiskuntavaikuttamisessa käytettäisi eettisesti ei-toivottavia menetelmiä, jollaisia pahimmillaan voisivat olla esimerkiksi jopa jonkinlaiset uhkaukset tai painostaminen johonkin tiettyyn ratkaisuun. Samalla voidaan ehkäistä myös niin sanottua kaverikapitalismia eli sitä, että päättäjät ajaisivat esimerkiksi jonkun läheisen joukkonsa omaa etua. Lobbauksen eettistä sääntelyä voisi verrata siis esimerkiksi journalistien parissa käytössä olleisiin journalistien ohjeisiin. Pidän hyvänä, että jokaisen lobbaustoimintaa harjoittavan on ilmoittauduttava tähän avoimuusrekisteriin, ja haluaisin ministeriltä vielä siihen vastauksen, onko niin, että riittää, että lobbaustoimisto on sinne kirjautunut, vai pitääkö hänen avata nuo taustat niistä, kenen nimeen hän tätä lobbausta tekee.
Arvoisa puhemies! Lobbausta tapahtuu siis monilla tasoilla, ja meidän lainsäätäjien tuleekin kuunnella kaikkia tahoja tasapuolisesti. Hyvään demokratiaan, toimivaan demokratiaan ja hallintotapaan kuuluu, että kaikkia halukkaita tahoja kuullaan päätöksenteon yhteydessä, ja eri tahot pyrkivätkin vaikuttamaan lainsäätäjiin omalta kannaltaan suotuisalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole oman edun tavoittelua, vaan tapa yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Lobbaus on kuulunut Euroopan unionin vaikutuskeinoihin alusta asti, ja on hyvä, että nämä pelisäännöt nyt saadaan myös Suomeen ja meille käyttöön.
Täällä ollut hyviä puheenvuoroja siitä, että toivottavasti nämä säännöt, avoimuusrekisteri ja nämä pelisäännöt, otetaan käyttöön myös muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja päätöksenteon tasoilla niin aluehallinnossa, maakunnissa, kunnissa kuin kaupungeissa, mutta myös virkamiehet ja viranhaltijat ovat erittäin keskeisessä roolissa näissä kysymyksissä, kun esimerkiksi kaavoituksesta päätetään.
Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä, että vihdoin yli 12 vuoden odotuksen jälkeen tämä esittämämme asia toteutuu. [Paula Risikko: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-22T14:36:30,2022-06-22T14:43:22,Tarkistettu,1.1
2022_79_25,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_26,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tervehdin ilolla tätä avoimuusrekisterihanketta, niin sanottua lobbausrekisteriä, jonka valmistelevassa parlamentaarisessa työryhmässä sain itsekin olla mukana. 
Kuten täällä on todettu, niin lobbausta on hyvin monenlaista, monentasoista, monesta suunnasta. Sitä on ammattimaista, sitä on yksityisellä tasolla olevaa lobbausta, ja sillä on monia erilaisia tavoitteita, pienempiä tai isompia. Onkin erittäin hyvä, että tähän tulee nyt sellaista sääntelyä, joka lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, niin että kansalaisillakin on selkeä ymmärrys ja käsitys, minkälaisia ihmisiä ministeriöissä käy eri hankkeita tukemassa ja viemässä niistä informaatiota. 
Tämä on erittäin tärkeä hanke senkin takia, että meillä on hyvä esimerkki siitä, miten helposti tällainen jonkinlainen verkosto eri puolille valtionhallintoa saattaa syntyä ilman, että me tiedämme siitä yhtään mitään. Yksi tällainen oli ja on edelleenkin valtioneuvoston sisällä toiminnassa oleva sateenkaariyhteistyöverkosto. Verkostosta ei ole mitään virallista päätöstä — ei kukaan voi nähdä, milloin se on perustettu, kuka sen on perustanut — vaan se perustettiin syksyllä 2019 virkamiesten sisäisenä omana toimintana. Kuitenkin siihen kutsuttiin mukaan järjestöjä, jotka ovat erityisesti näihin sateenkaarikysymyksiin perehtyneitä, järjestöjä, joilla on myös vahva valtionrahoitus eri kanavista, oli tähän verkostoon kutsuttu. 
Puhemies! Painotan tässä nyt erittäin voimakkaasti sitä, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, että on verkostoitumista eri intressien ympärillä, mutta sen tulee olla avointa, sen tulee olla läpinäkyvää. Tässä tapauksessa se ei sitä ole ollut. 
Pääministeriä ei kuitenkaan ole häirinnyt tämän lobbaajaryhmän olemassaolo. Jossakin vaiheessa hän julkisesti ilmoitti, ettei edes tiennyt tällaisen olemassaoloa, vaikka on itse ollut mukana niissä kokouksissa. 
Toinen ryhmä, jota kyllä hieman nyt tässä ihmettelen, ja hyvä, että täällä on edes muutama vihreä paikalla: te olette olleet varsin innostuneita tästä avoimuusrekisteristä ja vaaditte, että se olisi pitänyt olla sisällöllisesti vieläkin painavampi kuin se nyt on, mutta teitä ei ole häirinnyt tämän sateenkaariverkoston olemassaolo, joka on siis ainoa valtioneuvoston sisällä oleva verkosto, epävirallinen verkosto, siis paino ”epävirallinen” verkosto. Kun tätä asiaa tiedusteltiin valtioneuvoston sisältä, saatiin sieltä virkamies Nousiaisen vastaus, joka kuului näin: ”Verkosto on luonteeltaan joustava. Siihen liittyy henkilöstöjäsenyyksiä. Verkosto ei myöskään tuo jäsenilleen erityisiä tehtäviä. Virkamiehet voivat osallistua myös yksittäisiin kokouksiin, jos se on ajankohtaisten työtehtävien kannalta hyödyllistä. Verkoston tarkoituksena on jatkuvaisluontoinen valtioneuvoston sisäisen tiedonkulun parantaminen ajankohtaisista teemoista liittyen seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, esimerkiksi käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet.” Eli siis tämä verkosto siellä kenenkään tietämättä osallistuu lainsäädäntöhankkeiden valmisteluun. Tämä on raskaan sarjan lobbausta. [Ben Zyskowicz: Niin, mutta he ovat hyvällä asialla!] — Aivan oikein, edustaja Zyskowicz, tämähän tietenkin ratkaisee tämän kysymyksen. 
Tässä on merkittävää myös se, että yhdellä ainoallakaan intressiryhmällä ei ole vastaavaa omaa verkostoa valtioneuvoston sisällä, ei vammaisilla, ei saamelaisilla, ei kulttuuriväellä. On vain tämä yksi järjestökenttä. 
Arvoisa puhemies! Edelleen painotan: minulla ei ole mitään tätä vastaan, mutta sen pitäisi olla silloin avointa. Sen pöytäkirjojen, osallistuvien henkilöiden pitäisi olla valtioneuvoston sivuilla ja kaiken nähtävänä, mistä siellä puhutaan, mistä siellä päätetään ja ketkä osallistuvat kokoukseen. Siellä on poikkihallinnollisesti useasta eri ministeriöstä osallistujia. Ja painotan: ei minulla ole mitään tätä vastaan, mutta sen tulee olla avointa ja yhdenvertaista ja yhtä lailla myös muiden järjestöjen oikeus. 
Minulla olisi aika monta isoa intressiryhmää, jotka onnesta laulaisivat ja olisivat innostuneita, jos heidän ryhmällänsä olisi valtioneuvoston sisällä oma verkosto, jonka kokouksiin poikkihallinnolliset, eri ministeriöiden edustajat osallistuisivat ja saisivat vielä vaikuttaa lainsäädäntöhankkeisiin. 
Erittäin hyvä, että nyt tulee tämä lobbausrekisteri, jonka piiriin toivottavasti tällaisetkin verkostot sitten laitetaan. 
Ja koska tiedän, että saan tästä valtaisan määrän postia, että olen jotenkin vastaan sateenkaari-ihmisiä, niin vielä sanon: Minulla ei ole mitään tätä verkostoa vastaan. Kukin toimii niin kuin parhaaksi näkee omien asioidensa ja intressiensä ajamiseksi, mutta tämä oikeus tulisi olla sitten myös kaikilla muilla ryhmillä, ja yhdelläkään muulla ryhmällä ei tällaista epävirallista verkostoa valtioneuvoston sisällä ole, joten tervetuloa avoimuusrekisteri. Saamme tämänkin asian sen piiriin ja tiedämme, mistä siellä puhutaan ja mistä siellä keskustellaan.
Olen asiasta tehnyt kirjallisen kysymyksenkin ministerille ja saanut siihen mielestäni hyvän ja asiallisen vastauksen, koska vielä toistan yhdeksännen kerran — tai ehkä neljännen — minulla ei ole mitään tätä vastaan, mutta sen tulisi olla avointa ja yhtäläistä kaikille. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-22T14:43:26,2022-06-22T14:50:36,Tarkistettu,1.1
2022_79_27,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti:
Kuten tästä keskustelusta voidaan päätellä, niin tämä avoimuusrekisteri on tärkeä ja merkittävä askel Suomelle ja tämä tulee tarpeeseen. Me olemme tehneet parlamentaarisen työryhmän pohjalta tämän esityksen, ja olen iloinen siitä, että tätä laajasti kannatetaan täällä eduskunnassa. Voidaan sanoa näin, että viime vuosikymmenen aikana yhä useampi valtio on joko säätänyt tai harkinnut säätävänsä lobbauslainsäädäntöä, ja myös EU:llahan on oma rekisterinsä jo nyt. Olemme siis siinä tilanteessa, että Suomi on ensimmäisenä Pohjoismaana säätämässä tällaista lakia, ja tässä olemme muita edellä. Tämä valmisteluhan on tehty laajapohjaisesti, ja se antaa myös hyvät lähtökohdat tälle eduskuntakäsittelylle. 
Tässä on myös nostettu esille, että miksi tämä soveltamisala ei ole laajempi. Mielestäni on erittäin viisasta, että aloitetaan näin ja saadaan kokemusta siitä, miten tämä toimii, kun tässä keskiössä ovat eduskunta ja ministeriöt.
Sitten tässä edustaja Heinonen esitti yksityiskohtaisen kysymyksen tästä rekisteröitymisestä, että koskeeko se myös henkilöitä, jotka ovat lobbaustoimistojen palkkalistoilla — näin minä ymmärsin sen kysymyksen. Tämä rekisteröityminen koskee vain organisaatioita, eli henkilöt eivät rekisteröidy. 
Nämä ovat asioita, mitkä kannattaa nyt valiokunnassa käydä lävitse. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että tämä esitys nyt etenee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-06-22T14:50:47,2022-06-22T14:52:42,Tarkistettu,1.1
2022_79_28,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_29,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_30,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmaankin tässä laissa avoimuusrekisteristä on hyvä tarkoitus, eli se, että saataisiin tietää, ketkä vaikuttavat poliittiseen päätöksentekoon ja mitkä intressiryhmät siellä ovat taustalla. Mutta tässä tietysti tulee vähän tällainen ilmiö — niin kuin muidenkin vastaavien järjestelyjen kanssa — että onko oleellista, mitä sieltä rekisteristä löytyy, vai onko oleellista, mikä sieltä rekisteristä puuttuu.
Lobbaus on asia, joka herättää tunteita. Muistan tässä taannoin, että kun viime kaudella valmisteltiin tiedustelulainsäädäntöä eduskunnassa, niin valtakunnan johtava kompostimedia Helsingin Sanomat ja sen muutama kaunainen toimittaja käyttivät ilmaisua lobbaus siitä, kun eduskunnassa kävi suojelupoliisin ja Puolustusvoimien virkamiehiä kertomassa parlamentaariselle seurantaryhmälle tämän tiedustelulain valmistelutilanteesta. He olivat Helsingin Sanomien mielestä lobbareita. Eli lobbaamisestakin on monenlaisia mielikuvia.
Itse olen ajatellut niin, että kuuntelen, kun eri tahot puhuvat, mutta päätän itse, ketä uskon. Ja se ei ole niin kauhean oleellista tietoa, ketä olen kuullut, vaan se on oleellista tietoa, ketä en ole kuullut. Se, että pidetään kirjaa siitä, kuka on ollut yhteyksissä esimerkiksi rivikansanedustajiin, jotka ovat ehkä jonkun valiokunnan jäseniä, on kuitenkin toisarvoista sen rinnalla, että pidettäisiin kirjaa siitä, ketkä ovat olleet yhteydessä todellisiin päätöksentekijöihin — niihin, jotka siihen pikkubussiin mahtuvat. Eli esimerkiksi puhutaan ministerien valtiosihteereistä, joilla on käytännössä asioiden valmistelussa enemmän valtaa kuin kansanedustajilla; keitä he tapaavat.
Suomalainen korruptiohan on luonteeltaan sellaista, että se ei näy missään. Suomi on toistuvasti saanut sellaisia arvosanoja, että olemme maailman korruptoimattomin maa, mutta ehkä se enemmänkin perustuu siihen, että suomalainen korruptio ei perustu suoraan siihen rahaa tai setelitukkua ojentavaan käteen tai suorien etuuksien saamiseen, vaan enemmänkin sellaiseen hyvä veli -kerhoon ja kaikki tuntevat kaikki -järjestelmään. En oikein usko, että tämä rekisteri nyt erityisen suuresti pystyy tällaiseen vaikuttamiseen pureutumaan. On tämä varmaan kuitenkin tyhjää parempi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-22T15:15:43,2022-06-22T15:18:02,Tarkistettu,1.1
2022_79_31,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_32,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kerrankin on mahdollisuus antaa tunnustusta nykyhallitukselle, niin se on syytä tehdä. Hallitus antoi eduskunnalle torstaina 16.6. lakiesityksen lobbauksen avoimuusrekisteristä, ja tänään lähetekeskustelussa tästä keskustelemme. 
Peruspaalut avoimuusrekisterille asetti keväällä 2019 työskennellyt parlamentaarinen työryhmä, jota johdin eduskunnan puhemiehenä. Asetimme tavoitteeksi, että päättäjät saavat rekisteristä tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista. Kansalaiset saavat rekisteristä tietoa toimijoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon, ja edunvalvontatyötä tekevät voivat rekisterin avulla avata toimintaansa, eli tässä on monipuolinen hyöty. Sen verran jykevästi viime vaalikaudella paalutimme, että voi olla varsin tyytyväinen tähän lakiesitykseen, mikä täällä nyt on esitteillä. 
Pidän tärkeänä, että avoimuusrekisterin soveltamisalaksi otetaan ensi vaiheessa eduskunta ja ministeriöt. Rekisterin laajentaminen esimerkiksi valtion virastoihin tai kunta‑ ja maakuntatasolle on hyvä ottaa pohdintaan vasta sitten, kun on kokemuksia rekisterin toimivuudesta. Sääntely tulee kohdistumaan ammattimaista lobbaustyötä tekeviin. Kyse on muun muassa työmarkkina‑, toimiala‑ ja kansalaisjärjestöistä sekä vaikuttajaviestintätoimistoista ja yrityksistä. 
On tärkeää varjella, ettei velvoitteita kohdisteta ruohonjuuritason kansalaisvaikuttamiseen ja kansalaisten yhteydenpitoon päättäjiin omassa asiassaan. Sääntely ei saa vaikeuttaa kansanedustajan vaalipiirissä tapahtuvaa yhteydenpitoa yritys‑ ja järjestökenttään. Onneksi hallitus on pitänyt näistä periaatteista kiinni. Esimerkiksi kaikki pienimuotoinen vaikuttamistoiminta ja tavanomainen asiointi viranomaisten kanssa jää rekisterin ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa yhden kalenterivuoden aikana harjoitettavaa vaikuttamistoimintaa, jossa yhteydenpito sisältää yhteensä enintään viisi yksittäistä yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikuttamistoiminnan kohteeseen. 
Nyt on tärkeätä varmistaa eduskuntakäsittelyssä, ettei avoimuusrekisterilakiesitys aiheuta byrokratiaa ja liiallista hallinnollista taakkaa. Selkeys ja yksinkertaisuus on tehokkainta. Avoimuusrekisterin käyttöönotto vaatii myös paljon opettelua ja opastusta. Rekisteriviranomaisena toimivan Valtiontalouden tarkastusviraston on opastettava ilmoitusvelvollisia ja laadittava selkeät ohjeet rekisterin käyttöön. 
Miksi tarvitsemme tällaisen avoimuusrekisterin? Lobbaus on tärkeä osa demokratiaa. Laadukkaita ja kestäviä päätöksiä syntyy moniäänisen vuorovaikutuksen pohjalta. Me päättäjät emme voi elää umpiossa vaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa eri asiantuntija‑ ja intressitahoihin. He tuovat oman osaamisensa ja tietonsa yhteiseen valmistelupöytään. On tärkeää ymmärtää päätösten vaikutukset, ennen kuin ne lopullisesti tehdään. Avoimuus on vuorovaikutuksessa keskeinen periaate. Siksi lobbaukseenkin tarvitaan avoimuutta ja tämä rekisteri. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-22T15:18:02,2022-06-22T15:21:08,Tarkistettu,1.1
2022_79_33,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Edustaja Talvitie poissa, edustaja Multala poissa, edustaja Holopainen, Mari poissa. — Edustaja Kontula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_34,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys on sinällään ilman muuta tervetullut, mutta koska tämä on paitsi Suomessa myös Pohjoismaissa uusi yritys, niin tähän tulisi rakentaa aika vahva seuranta-apparaatti, jotta me tiedetään, miten se toimii ja mihin suuntaan sitä ehkä pitää kehittää. Ne kaksi suurta kysymysmerkkiä, mitkä itselläni liittyvät tähän esitykseen, ovat toisaalta rajanvetojen haasteellisuus ja toisaalta se, että kovin syvälle lobbaamisen ytimeen tällä ei vielä päästä.
Rajanvetojen haasteellisuuden näen ongelmallisena sen takia, että meillä suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa aika suuri osa vaikuttamistyöstä tapahtuu kuitenkin sentyyppisen sosialiseerauksen kautta, jota ei välttämättä kykene eriyttämään selkeiksi lobbaamistilaisuuksiksi, vaan se on pienen maan ja pienen kielialueen sisällä sellaista aika arkipäiväistä kanssakäymistä, jossa asioita viedään eteenpäin jonkun muun asian sivussa, ilman että siitä tehdään erillistä vaikuttamiskysymystä. Lisäksi paljon tapahtuu vaikuttamista erilaisten yhteiskunnallisten hankkeiden ja kampanjoiden ohessa, joihinka päättäjiä kutsutaan jollakin lailla osallisiksi mutta ei nimenomaisesti kohdisteta lobbaamista heihin. Enkä minä myöskään pidä aivan selvänä sitä rajanvetoa, mikä tässä on tehty edunvalvontajärjestöjen kouluttamisen ja toisaalta neuvonnan välille. On hyvin veteen piirretty viiva, milloin neuvotaan ja milloin koulutetaan.
Mitä tulee tähän syvällisyyteen, niin rekisteriin itseensä velvoitetaan laittamaan hyvin vähän sisällöllistä tietoa siitä, mitä nyt oikeastaan ollaan lobattu. Sinne pitää laittaa ne teemat mutta ei käytännössä sitä, että mihin suuntaan asioita halutaan kehittää, ja teemojenkin määrittely voi olla hankalaa silloin, kun kysymys ei ole yksittäisestä lakihankkeesta, vaan esimerkiksi tavasta nähdä joku asia tai ottaa jokin näkökulma paremmin huomioon. 
Edelleen on hyvä huomata, että rekisteri ei myöskään sisällä lobbauksen menetelmiä. Ne ovat edelleen niukka resurssi, joka on enemmän niiden käytössä, joilla on rahaa, kuin niiden käytössä, joilla ei sitä rahaa ole — siihenhän tämä koko bisneslogiikka perustuu — eikä se sen takia tuota tasa-arvoa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien välille. Se ei myöskään kovin hyvin tavoita välillistä lobbausta, joka tapahtuu esimerkiksi median välityksellä, ja tokikin jättää ison osan vaikuttajatoimijoista ulos kokonaan tästä rekisteröinnistä. Sen takia näen, että tämä voi olla korkeintaan tien alku.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-06-22T15:21:18,2022-06-22T15:24:19,Tarkistettu,1.1
2022_79_35,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_36,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä otin tässä puheenvuoron siitä syystä, kun kuuntelin myöskin näitä aprikointeja tai pohdintoja. Siis aivan totta, mitä tässä edellä on sanottu erilaisissa puheenvuoroissa: totta kai, tämähän ei täysin aukoton tule olemaan, mutta tämä on kuitenkin hyvä alku. Mielestäni tässä on myöskin se merkitys, että tämä kuitenkin avaa keskustelun avoimuudesta ja vahvistaa avoimuutta. Sitähän me haluamme. Ei me, ainakaan itse... [Toisen edustajan mikrofoni avautuu, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Näin siinä käy, kun rupeaa kritisoimaan jotain toista puheenvuoroa.
No joo, joka tapauksessa itse en ainakaan halua, että jotenkin salamyhkäisesti täällä tavattaisi ihmisiä, koska mehän täällä tapaamme avoimesti erilaisissa kokoushuoneissa, ja onhan ihan totta, että erilaisissa paikoissa sitä lobbausta tapahtuu. Hienon hieno erohan siinä on, mikä on lobbausta ja mikä on keskustelua ja vaikuttamisyritystä sen keskustelun avulla.
Mutta kysymys on nyt tässä sellaisesta ammattimaisesta lobbauksesta, jossa nämä tahot, mitä tässä on määritelty, käyttävät sitä jatkuvaa edunvalvontaa, ja siitä nähdään se sitten. Mutta sitten pitää aina tietysti muistaa sekin, että sillä, joka on niin sanotusti lobbauksen kohteena, on periaatteessa se vastuu. Päävastuu on henkilöllä, joka ne evästykset sitten kuulee, siitä, että mitä hän vie eteenpäin ja mitkä hän hyväksi näkee. Itse näen, että avoimuutta on hyvä tässäkin talossa entisestään kehittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-06-22T15:24:20,2022-06-22T15:26:06,Tarkistettu,1.1
2022_79_37,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_38,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun avarrettiin keskustelua tähän, mitä on lobbaaminen ja mitä on vaikuttaminen, niin toisin esille sellaisen näkökulman vielä, että lobbarihan oikeastaan voi ottaa kantaa vain niihin asioihin, jotka ovat jo valmiiksi agendalla. Eli erilaiset tahot lobbaavat itseään koskevia asioita, jotka ovat jo hallituksen esityksinä ja sitä kautta tulevat todennäköisesti etenemään jollain tavalla. Eihän lobata sellaisia asioita, jotka eivät etene. Ei se ole mielekästä resurssien käyttöä. 
Mutta esittäisinkin kysymyksen: miten pitäisi rekisteröidä ja lisätä läpinäkyvyyttä sellaisten tahojen suhteen, jotka pyrkivät asettamaan agendoja eduskunnalle? Toisin esimerkkinä esille tällaiset julkista rahoitusta saavat isotkin järjestötoimijat, jotka pyrkivät vaikuttamaan tuomalla eduskuntaan kansalaisaloitteita. Näillä järjestöillä on käytännössä hyvin suuret resurssit kerätä se 50 000 allekirjoitusta netissä niihin tekemiinsä aloitteisiin, jotka ovat usein hyvinkin ammattimaisesti valmisteltuja, sisältävät valmiita lainsäädäntöehdotuksia, siellä on joku agenda sisälle rakennettuna. Ja näitä aloitteita tuetaan joskus jopa hallituspuolueiden toimesta eräänlaisena takaporttina tuoda asioita, joita ei ole saatu sovittua hallitusohjelmaneuvotteluissa tuotavaksi hallituksen esityksinä. Ne tuodaan eduskuntaan nyt sitten kansalaisaloitteina järjestökentän kautta masinoiden ja lobaten. Lopputuloksena eduskunnan työskentelytapojen johdosta on se, että nämä asiat päätyvät eduskunnan agendalle huomattavasti voimakkaammin kuin yksittäisen kansanedustajan lakialoite, käytännössä merkittävästi voimakkaammin kuin jopa yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite. Ainoastaan hallituksen esitys on periaatteessa voimakkaampi kuin kansalaisaloite. Olisiko syytä hieman seurata ja rekisteröidä myös sitä, kuka tätä myllyä pyörittää ja masinoi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-22T15:26:09,2022-06-22T15:27:59,Tarkistettu,1.1
2022_79_39,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_40,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä nyt otetaan ensimmäisiä askelia avoimuuden suuntaan vaikuttamistyössä, kuten tässä edustaja Kontulakin totesi. Mielestäni on tärkeää, että Suomessakin voidaan myös tutkia jälkikäteen sitä, millä tavalla meihin kansanedustajiin ja hallituksen ministereihin ja heidän erityisavustajiinsa ja valtiosihteereihin pyritään vaikuttamaan.
Sinällään kuitenkin uskon, että tällä niin sanotulla lobbauksella on hieman pahempi klangi kuin mitä se oikeasti on. Mehän esimerkiksi valiokunnissa kuulemme asiantuntijoina usein juuri niitä samoja tahoja, jotka meihin yrittävät vaikuttaa tai vaikkapa hallitukseen yrittävät vaikuttaa lain valmisteluvaiheessa. Olenkin monta kertaa miettinyt, miksi meillä näitä kutsutaan erityisesti asiantuntijakuulemisiksi, kun monesti ne ovat asianosaiskuulemisia, eli siellä jokin taho, johon kyseinen lakiesitys vaikuttaa, on kuultavana asiantuntijana. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi Ruotsissa tämä tunnistetaan hieman paremmin — en muista, oliko näillä jopa nimitys ”anhöriga”, mutta joka tapauksessa nimitetään näitä asiantuntijoita sillä tavalla, että tulee ilmi, että moneen heistä kyseiset lakimuutokset tulevat vaikuttamaan. Ja sen vuoksi onkin tärkeätä mielestäni, että tietenkin edelleen, niin kuin tähänkin asti, asiantuntijakuulemiset ja asiantuntijalausunnot ovat julkisia sen jälkeen, kun asian käsittely on päättynyt, ainakin pääosin. Totta kai on myös asioita, joissa ei kaikkea voida julkaista, mutta pääosin on näin, niin sanotuissa normaaleissa lakihankkeissa. Siten pystytään seuraamaan selvemmin myös sitä, mitkä ovat ikään kuin vähän enemmän puolueettomia asiantuntijalausuntoja ja mitkä sitten mahdollisesti sellaisten tahojen lausuntoja, joihin asiat vaikuttavat.
Sinällään en pidä sitä yhtään pahana, arvoisa puhemies, että myös asianosaiset ja he, joihin asiat tulevat vaikuttamaan, lausuvat ja pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön. Päinvastoin, se on erittäin hyvä ja täysin normaalia, sillä me kansanedustajat olemme vain tavallisia ihmisiä emmekä tietenkään tunne yhteiskunnan kaikkia osa-alueita ja pysty lainsäädännön vaikutuksia ihan jokaiseen tahoon itse arvioimaan.
Nykyään meillä on lainsäädännön vaikutusten arviointi pakollista, ja sitä tehdäänkin kaikkien lakiesitysten puitteissa. Silti aina välillä tulee tilanteita — tai aika useinkin — joissa jokin näkökohta on jäänyt huomiotta, ja sen vuoksi on tärkeää, että me myös voimme muutenkin, valiokuntakuulemisten ulkopuolella, vapaasti kuulla ihmisiä ja tahoja, joihin esitykset vaikuttavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-22T15:28:00,2022-06-22T15:31:02,Tarkistettu,1.1
2022_79_41,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_42,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä tehdä näkyväksi pari sellaista suomalaisen poliittisen kulttuurin lobbaamisen ilmiötä, joihinka tämä rekisteri ei nähdäkseni yllä.
Toinen on se, mitenkä valiokuntakuulemisiin valikoituvat ne asiantuntijat, joita siellä kuullaan. Siinähän on aivan keskeistä se, ketä on lobattu ja kuka on huolehtinut itse siitä, että tulee kuultavaksi. Valiokunnissa kuulluista asiantuntijoista on tehty lukuisia selvityksiä, ja niissä aika lailla yksitotisesti tulee ilmi, että se on pääsääntöisesti valkoihoinen, useammin mies kuin nainen, keski-ikäinen, ylempään keskiluokkaan kuuluva, korkeakoulutettu, Helsingissä asuva henkilö, joka pääsee valiokuntaan kuultavaksi asiantuntijana. Kun ajatellaan, kuinka pienen osan suomalaisista tai edes asiantuntijoista tämä kuvaus pitää sisällään, niin on aivan selvä, että meidän valiokuntien asiantuntijakuuleminen on vääristynyt suhteessa siihen, mitä se olisi, jos kysymys olisi koko kansan tai kaikkien intressien ja näkökulmien kuulemisesta. Siihen vaikuttaa merkittävästi se, keitä kansanedustajat tuntevat, keitä kansanedustajat tapaavat, keitä kansanedustajat pitävät relevantteina tahoina.
Toinen ilmiö ovat erilaiset akatemiat ja kurssit, joihin kutsutaan päättäjiä pohtimaan yhdessä tai perehtymään yhdessä johonkin aiheeseen. Klassinen esimerkki tästä tietysti on Puolustusvoimien maanpuolustuskurssi, mutta nykypäivänä se ei suinkaan ole ainoa. Kirkko järjestää Arvojen akatemiaa, Sitra järjestää talouden itsepuolustuskursseja ja järjesti aikaisemmin tulevaisuuskursseja, Suomen Metsäyhdistys järjestää Metsäakatemiaa ja niin edelleen. Näissä ei välttämättä lobata mitään yksittäistä lakiesitystä, mutta niissä vaikutetaan aivan olennaisella tavalla, niin kun kaikki näihin osallistuneet tietävät, siihen, mikä on politiikan agenda, mikä on niin sanottu Overtonin ikkuna, millaiset asiat ovat prioriteettilistalla kärjessä ja mitkä taas sitten vähän vähäpätöisempiä. Kyllä minä väitän, että näillä kursseilla, niin sanotuilla kursseilla, syntyvät näkökulmat ja konsensukset vaikuttavat sitten myöhemmin esimerkiksi hallitusneuvotteluihin ja niissä syntyviin ratkaisuihin oleellisella tavalla. Kuitenkaan mikään tästä asiasisällöstä ei tule kansalaisten nähtäville tämän rekisterin kautta, eivätkä esimerkiksi osallistujaluettelot, saati sitten ohjelmat ole kaikkien näiden osalta lainkaan julkisia tälläkään hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-06-22T15:31:03,2022-06-22T15:33:57,Tarkistettu,1.1
2022_79_43,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_44,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toki menee ehkä hieman tämä keskustelu jo ohi tästä varsinaisesta lakiesityksestä, jossa on kyse siis avoimuusrekisteristä eli siitä, että muodostetaan rekisteri, jonka avulla tunnistetaan ne tahot, jotka pyrkivät vaikuttamaan erityisesti lainvalmisteluun tai muihin toimenpiteisiin, mitä tehdään vaikkapa ministeriöissä, ja se on hyvä. Pidän tätä erittäin kannatettavana.
Toki avoimuutta on hyvä lisätä myös muilla keinoin, ja meillähän onkin erilaisia säädöksiä esimerkiksi kuntapolitiikassa, kuntalaissa. Esteellisyydet ja sidonnaisuudet myös täällä eduskunnassa on ilmoitettava, ja sitä kautta voidaan seurata sitä, minkälaisia erilaisia intressitahoja kenenkin lähellä on. Totta kai on vielä paljon paikattavaa varmastikin esimerkiksi siinä, keitä tahoja vaikkapa nyt valiokunnissa kuullaan. Sen sijaan juuri siitä ei ehkä ihan suoria johtopäätöksiä voi vetää, keitä henkilöitä näissä valiokunnissa kuullaan, koska useimmiten he edustavat vaikkapa jotakin järjestöä tai ammattiliittoa tai jotakin muuta tahoa, ja on silloin selvää, että sieltä monesti tulee asiantuntija, joka on korkeasti koulutettu ja ehkä useammin nimenomaisesti vielä Helsingissä asuva, koska tämä eduskunta nyt sattuu täällä pääkaupungissa sijaitsemaan.
Tätä alueellista monipuolisuutta varmasti voimme nyt lisätä sen myötä, että meillä on käytössämme myös eduskunnan työjärjestyksen mahdollistama etäkuuleminen. Toivonkin, että sitä mahdollisuutta nyt käytetään hyödyksi siinä, että asiantuntijakuulemiset voivat sitä myöten olla ainakin nyt maantieteellisesti moninaisempia ja miksei toki myös Suomen rajojen ulkopuolella, eli kun kuulemme asioista, joita vaikka Euroopan parlamentista tai komissiosta meille tänne tulee, niin silloin toki voidaan kuulla helpommin etänä myös ihmisiä, jotka työskentelevät ulkomailla.
Arvoisa puhemies! Haluan vain todeta vielä — ehkä jäi edellisestä puheestani vähän epäselväksi — että pidän tätä avoimuusrekisteriä erittäin hyvänä asiana, ja on tärkeätä, että tällä myös jollain tavalla systematisoidaan, tuodaan näkyväksi sitä vaikuttamistyötä, jota jatkuvasti tapahtuu, ja mielestäni on myös hyvä, että sitä tapahtuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-06-22T15:33:57,2022-06-22T15:36:31,Tarkistettu,1.1
2022_79_45,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_46,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tuohon äskeiseen keskustelunaiheeseen eduskunnan kuulemista asiantuntijoista ja lobbareista. Tämä edustaja Multalan esiin tuoma näkemys siitä, että alueellista kattavuutta voisi olla enemmän asiantuntijoissa, niin se on hyvä ja ymmärrettävä, ja tuen sitä itsekin. Tietysti siinä on se, että aika monet tahot ja järjestöt ja virastot ovat keskittyneet Helsinkiin — ja koska ne ovat keskittyneet Helsinkiin, niiden työntekijät ja asiantuntijat tyypillisesti asuvat pääkaupunkiseudulla, josta seuraa se, että nämä henkilöt, joita kuullaan, ovat käytännössä hyvin usein tällä seudulla asuvia.
Sitä jopa kritisoisin, että me voisimme lähteä eduskunnan kuulemisia arvottamaan sen mukaan, mitä ikää ja sukupuolta nämä henkilöt edustavat, koska kyllähän meidän täytyy kuunnella niitä, jotka ovat asiantuntevimpia niissä asioissa, mistä ollaan kuulemassa. Eli vaikka tämä keskustelu siitä, että turvallisuuspoliittista keskustelua käyvät pääasiassa mieshenkilöt, niin sattuneesta syystä nyt yleisesti ottaen vaikkapa asevoimien palveluksessa on enemmän mieshenkilöitä. Olisi toivottavaa, että sinne naisia hakeutuisi, koska hehän voivat hakeutua, mutta käytännössä siellä on kuitenkin aika paljon mieshenkilöitä.
Ja mainitsisin myös sen, että esimerkiksi perustuslakivaliokunta kuulee jatkuvasti lähes pelkästään miespuolisia, erittäin iäkkäitä henkilöitä, koska nämä miespuoliset, erittäin iäkkäät henkilöt ovat tämän maan perustuslakiprofessoreita. Pitäisikö meidän sitten laajentaa kuulemisia perustuslakivaliokunnassa vaikkapa lakitieteen opiskelijoihin, jotka edustaisivat hieman laajempaa ikä- ja sukupuolikirjoa, vai lähdemmekö siitä, että me kuulemme näitä professoreita? Tämä on mielenkiintoinen kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-22T15:36:31,2022-06-22T15:38:12,Tarkistettu,1.1
2022_79_47,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_79_48,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitkään ornitologiassa ajateltiin, että vain uroslinnut laulavat. Sitten jossain vaiheessa ornitologien keskuuteen tuli myös naisornitologeja. Ja vasta siinä vaiheessa, kun osa lintuja tarkkailevista ornitologeista oli naisia, huomattiin, että kappas, myös naaraslinnut laulavat. Vuosikymmenten ajan lintuja tutkineet ornitologit eivät olleet huomanneet laulavia naaraslintuja, koska se ei heidän näkökulmastaan ollut jollakin lailla relevanttia, tarttunut heidän näkökulmastaan havaintopäiväkirjoihin, tai sitten sitä pidettiin poikkeuksellisena.
Tämä on yksi esimerkki siitä, mitenkä oikeasti ikä, sukupuoli, asuinpaikka, etninen tausta ja muut tällaiset kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat siihen, mitä asioita ihmiset korostavat, mihin asioihin he kiinnittävät huomiota, millaisia näkökulmia he kykenevät tuomaan keskusteluun. Ja nimenomaan tästä syystä meillä on parlamentaarinen järjestelmä, koska me ajattelemme, että esimerkiksi se, että ihmiset tulevat eri puolilta Suomea, vaikuttaa siihen, miten he näkevät asiat ja miten he asioihin suhtautuvat. Tästä syystä ne ovat tärkeitä mittareita, mitenkä valikoituvat ne ihmiset, joita eduskunnassa kuullaan, eikä niitä voi sivuuttaa sillä, että etabloitunut asiantuntemus kasautuu tiettyjä piirteitä omaaville ihmisille.
On aivan totta, että perustuslakivaliokunta on korostuneesti kuullut vanhoja tai vanhenevia miesoletettuja johtuen siitä, että etabloituminen oikeustieteessä, erityisesti valtiosääntöoikeudessa, vie aika monta vuosikymmentä aikaa. Mutta perustuslakivaliokunnassa käydään kyllä tästä aiheesta jatkuvasti keskustelua ja pyritään myös tuomaan erilaisia asiantuntijoita kuultavaksi siinä määrin kuin se on mahdollista. Ja se on nähdäkseni se keino, jolla tähän asiaan voidaan puuttua: pyritään tekemään näkyväksi tällaiset ilmiöt, ja silloin, kun on tilaisuus käyttää muunlaista asiantuntemusta, sitä myös hyödynnetään.
Otan esimerkiksi erilaiset sosiaaliturvaan liittyvät päätökset. Jos meidän järjestelmä kykenisi enemmän kuuntelemaan niitä ihmisiä, jotka sosiaaliturvaa joutuvat hakemaan, niin ehkä meidän sosiaaliturvajärjestelmä ei olisi niin kafkamainen kuin mitä se on nyt näitä asiantuntijoita kuulemalla, kansanedustajien tekemien päätösten pohjalta, kun käytännössä kukaan prosessin päättäjä ei ole itse kokemusasiantuntija.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+8.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-06-22T15:38:13,2022-06-22T15:41:13,Tarkistettu,1.1
2022_79_49,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta tehdyn sopimuksen ja sen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 97/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_50,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Helsingin kriminaalipoliittisen instituutin perustamisesta tehdyn sopimuksen ja sen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 97/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Käsiteltävänä on ehdotus Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia eli HEUNIa koskevan lain muuttamiseksi. HEUNI on Suomen ja YK:n välisellä sopimuksella vuonna 1981 perustettu itsenäinen ja riippumaton tutkimusinstituutti. Instituutin tehtävänä on tehdä tutkimusta, järjestää asiantuntijakokouksia sekä jakaa tietoa kriminaalipolitiikan alalta.
HEUNIsta on annettu laki ja asetus vuonna 82. Näitä säädöksiä on hieman muutettu kuluneina vuosina, mutta ne ovat monilta osiltaan vanhentuneet. Erityisesti virkamiesoikeudelliset säännökset sekä monet hallinnolliset asiat ja käytännöt ovat muuttuneet lain säätämisen jälkeen. HEUNIn henkilökuntaa koskevia säännöksiä muutettaisiin nyt niin, että ne olisivat valtion virkamieslain ja ‑asetuksen mukaisia. Lain säännöksiä olisi perusteltua muuttaa myös HEUNIssa noudatetun vakiintuneen käytännön mukaisiksi. Muutokset vähentäisivät asioiden käsittelyyn liittyviä tulkintaongelmia, ja muutokset myös lisäisivät HEUNIn itsenäisyyttä.
Arvoisa puhemies! Keskeisimpänä sisällöllisenä muutoksena voidaan pitää sitä, että nykyinen oikeusministeriön vahvistama johtosääntö korvattaisiin HEUNIn johtajan antamalla työjärjestyksellä. Tällä muutoksella lisättäisiin HEUNIn itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Muutos olisi myös nykyisten valtionhallinnon organisaatioita koskevien periaatteiden mukainen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-06-22T14:53:13,2022-06-22T14:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_79_51,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 17/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Soinikoski. [Sanni Grahn-Laasonen: Saako esitellä?] — Joo, valiokunnan puheenjohtaja, Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_79_52,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön koskien lakia positiivisesta luottotietorekisteristä. Tämä on tärkeä lainsäädäntöhanke, jota on valmisteltu pitkään, ja se liittyy kotitalouksien pitkään kasvaneeseen velkaantumiseen ja toimiin, joilla pyritään torjumaan ylivelkaantumista. Positiivisen luottotietorekisterin tarvetta korostavat luottomarkkinoiden muuttuminen ja kansainväliset käytännöt, ja asia sisältyy myös komission vuodelle 2019 jo hyväksymiin maakohtaisiin talouspoliittisiin suosituksiin, eli on arvioitu, että tämä on toimi, joka voisi helpottaa tilannetta.
Olemme talousvaliokunnassa korostaneet positiivisen luottotietorekisterin tarvetta jo monissa vaiheissa ja kiirehtineet uudistuksen valmistelua. Esimerkiksi kun valmistelimme mietinnön maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä, totesimme siinä yhteydessä, että tämä positiivinen luottotietorekisteri on sille tärkeä vastinpari ja osaltaan lieventää tämän jo tehdyn maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämistä koskevan sääntelyn mahdollisia luottokelpoisuuden arviointia heikentäviä vaikutuksia.
Talousvaliokunta pitää tätä hallituksen esitystä siis tärkeänä, sääntelyä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa yksimielisesti sen hyväksymistä muutamin teknisluonteisin muutoksin.
Positiivisen luottotietorekisterin on tarkoitus toimia luotonantajia, valvontaviranomaisia ja kansalaisia palvelevana tietokantana, jonka avulla luotonantaja voisi nykyistä paremmin arvioida luotonhakijan maksukykyä. Kansalaisille vapaaehtoinen, kattavilla, laajoilla ja yhdenmukaisilla määritelmillä ja raportoiduilla tiedoilla katettu luottorekisteri toimisi myös oman talouden seurannan välineenä. Näin edistettäisiin kokonaisvelkaantumisen hahmottamista ja ehkäistäisiin ylivelkaantumista, eli olisi olemassa nykyistä helpompi työkalu sitä varten, että ihmiset voivat seurata ja hahmottaa myöskin omaa talouttaan.
Kattavan tietosisällön merkitys nousi esille valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, Tältä osin talousvaliokunta pitää puutteellisena taloyhtiölainojen jättämistä esityksen ulkopuolelle. Se on erittäin harmillista, sillä valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloyhtiölainojen osakaskohtaiset velkaosuudet muodostavat 14 prosenttia kotitalouksien velan kokonaismäärästä, ja nämä taloyhtiölainat ovat usein juuri se osa henkilön velkarasitusta tai velkataakkaa, jota on vaikea hahmottaa ikään kuin omaksi, itselle kuuluvaksi vastuuksi. Eli olisi erittäin tärkeätä, että taloyhtiölainat saataisiin luottotietorekisteriin mahdollisimman nopeasti, ja kiirehdimme valiokuntana myöskin tätä jatkovalmistelua.
Lopuksi talousvaliokunta kiinnittää huomiota rekisterin vaikutuksiin, luotonmyöntöprosesseihin ja kuluttajille mahdollisesti siirtyviin kustannuksiin. Valiokunta kiinnittää kriittistä huomiota järjestelmän arvioituun kustannustasoon. Huolimatta korkeista tietosuojaa ja tietojen hallintaa koskevista vaatimuksista pitää valiokunta arviota käytetyistä henkilötyövuosista korkeana. Siis pidämme tätä kalliina hankkeena, ja toivomme, että erityisesti kun toimeenpannaan tätä rekisteriä, käytäisiin myös läpi nämä kustannukset ja huolellisesti arvioitaisiin, miten tämä voidaan tehdä mahdollisimman tehokkaasti myös ajatellen valtion budjettia.
Näiden huomioiden jälkeen talousvaliokunnan päätösehdotus yksimielisesti on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 22/2022 sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 4. lakiehdotuksen.
Tässä lyhyt esittely. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-22T14:56:59,2022-06-22T15:01:18,Hyväksytty,1.1
2022_79_53,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_79_54,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet vauhdilla koko 2010-luvun. On selvää, että suomalaisten velkakierre pitää saada taitettua, siksi kotitalouksien ylivelkaantumisen taltuttamiseksi on tehty useita toimenpiteitä tällä kaudella. Nyt käsittelyssä oleva lakiehdotus positiivisesta luottotietorekisteristä mahdollistaa sen, että luotoista ja maksukyvystä tallennettaisiin tietoja keskitetysti ja rekisterin avulla luotonantajat voisivat nykyistä helpommin arvioida lainanhakijan todellista maksukykyä.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta piti saamansa selvityksen mukaan positiivista luottorekisteriä hyvänä toimenpiteenä suomalaisten ylivelkaantumisen hillintään. Valiokunnan mietinnön mukaan positiivinen luottorekisteri parhaimmillaan torjuu suomalaisten ylivelkaantumista useilla eri mekanismeilla, kun sekä luotonhakijalla että luotonantajalla on kokonaiskäsitys luotonhakijan taloudellisesta tilanteesta. Samalla se lisää päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla ylivelkaantumiseen pystytään puuttumaan aikaisempaa hanakammin. Se kuitenkin edellyttää sitä, että järjestelmän kehittämisessä ja sääntelyn seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota tietosisältöön ja rekisterin käyttötarkoituksen kattavuuteen.
Rekisteritietojen on oltava yleistasoisesti hyödynnettävissä myös tutkimustarkoituksiin. Jatkossa meidän on varmistettava järjestelmän tekninen toimivuus ja riittävät resurssit, jotta järjestelmä toimii mahdollisimman hyvin suomalaisten ylivelkaantumisen taittamisessa ja ohjaa ihmisiä kestävämpään talouden hallintaan. Sen on myös ohjattava luotonantajia vastuullisempaan toimintakulttuuriin.
Arvoisa puhemies! Positiivinen luottotietorekisteri on tärkeä työkalu suomalaisten ylivelkaantumisen ehkäisyssä ja hillitsemisessä, mutta se ei saa vaarantaa yksityishenkilöiden tietosuojaa. Tähän asiaan lakivaliokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan, jossa korostettiin toimivan ja tehokkaan valvonnan merkitystä. Luottotietorekisteri sisältää laajoja tietoja yksityishenkilöistä ja heidän taloudellisesta asemastaan.
Lakivaliokunta kannattaa ehdotettua ratkaisua, jossa ilmoitus- ja ilmoittautumisvelvollisuuden valvonta on osoitettu eri viranomaiselle kuin varsinainen rekisterinpito. Hajautettu valvonta on kannatettavaa, sillä kuluttajaluotonantajien velvollisuuksien noudattamista on valvottava sen viranomaisen taholta, joka muutenkin toimii kyseisen luotonantajan toimilupa- ja rekisteröintiviranomaisena. Tarkkuus eri viranomaisten velvollisuuksissa ja valvontavastuussa on äärimmäisen tärkeää, jotta yksityishenkilöiden tietosuojasta pystytään huolehtimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tähän on kiinnitettävä erityistä huomiota myös lain käyttöönottovaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-22T15:01:21,2022-06-22T15:04:19,Hyväksytty,1.1
2022_79_55,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_79_56,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Positiivista luottotietorekisteriä on kovasti mainostettu hienona asiana. Suhtaudun siihen hieman kriittisesti seuraavin perustein.
Oikeusministeriö teetti vuonna 2018 selvityksen, jossa todetaan positiivisten luottotietojen tarve ja nähdään, että tällainen olisi syytä perustaa. Jostain kummasta syystä tämän luottorekisterin nimeksi valittiin positiivinen luottorekisteri. Osa lausuntopalautteiden antajista kuitenkin katsoi, että selvityksessä esille tuodut tavoitteet voitaisiin saavuttaa olemassa olevia keinoja kehittämällä ja olemassa olevaa sääntelyä tarkentamalla. Vaikka uuden luottorekisterin perustamista pidetään laajasti tarpeellisena erityisesti pankkien toimesta, niin hallituksen esitys ei perustele riittävästi sitä, miten esitys käytännössä ehkäisee ylivelkaantumista. Tähän kiinnitti huomiota myös lain arviointineuvosto lausunnossaan. Lisäksi useat luotonantajat eivät kuulu rekisterin piiriin, joten kaikkia tietoja ei ole mahdollista saada kuluttajan luottotilanteesta. Lain tarkoitus ei näiltä osin toteudu.
Luotonantajan velvollisuus arvioida kuluttajan luottokelpoisuutta on jo nyt kirjattu useaan eri lakiin — luottotietolakiin, kuluttajansuojalakiin — ja Finanssivalvonnan sitoviin tarkentaviin ohjeisiin, joiden keskeinen sisältö on se, että luoton myöntämisen tulee aina perustua luottoanalyysiin. Tätä rekisterilakia ei siis olisi tarvittu ollenkaan.
Kuluttajansuojalain 7 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteensa — niin sanottu kuluttajan luottokelpoisuusarviointi. Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien tietojen perusteella. Pykälää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa on selostettu varsin yksityiskohtaisesti, mitä seikkoja luotonantajan yleensä tulisi vähintään selvittää. Jos siis rahalaitokset jo nykyisellään noudattaisivat näitä ohjeita ja jos niiden noudattamista valvottaisiin, mikä olisi Finanssivalvonnan tehtävä, niin ylivelkaantuneita olisi huomattavasti vähemmän eikä nyt esitettävää lakia luottorekisteristä tarvittaisi.
Kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, tämä esitys on erittäin kallis. Se on kallis ja byrokraattinen. Se aiheuttaa merkittäviä lisäkuluja valtiolle, rahalaitoksille ja ennen kaikkea kansalaisille, jotka omissa luottokustannuksissaan tämänkin uuden hankkeen hinnan maksavat. Esityksen perusteluissa tuodaan esille se seikka, ettei todellisia kuluja voi tässä vaiheessa edes arvioida. Lausunnoissa on myös pidetty kustannuksien arviointia liian alhaisena.
Puhemies! Hallituksen esityksen nimeksi on valikoitunut positiivinen luottorekisteri. Nimi on epäonnistunut. Kuluttajien luottotietojen rekisteröinnissä ei ole mitään positiivisuuteen viittaavaa — ne ovat vain tietoja. Mikään muu maa Euroopassa ei käytä luottorekisteristä ilmaisua positiivinen luottorekisteri. Poikkeavuus on ilmeinen. Lain nimen tulee olla neutraali eikä tunnelatautunut. Nimi voisi olla, kuten muutamat asiantuntijat ehdottivat, laki luottorekisteristä tai luottorekisterilaki, jolloin se olisi johdonmukainen esimerkiksi luottolaki-nimen kanssa.
Asiantuntijakuulemisessa kävi myös ilmi, että luottotietojen ajantasaisuus on käytännössä vaikea toteuttaa ja vaatii runsaasti henkilöstöä, mikä lisää kustannuksia. Myönnetyistä luotoista ja niissä tapahtuvista muutoksista olisi ilmoitettava tämän esityksen mukaan viimeistään toisena arkipäivänä. Käytännössä tämä tulee olemaan erittäin vaikeaa ja vaatimaan merkittävää lisäystä henkilöstöön ottaen huomioon ulosoton piirissä olevien maksuhäiriöisten määrän.
Arvoisa puhemies! Verohallinto kiinnittää huomiota siihen, ettei esityksessä riittävällä tarkkuudella määritellä, mitä luotonsaajan salassa pidettäviä tietoja luottotiedoista voidaan luovuttaa. Oikeusministeriö ei kuitenkaan vastineessaan pitänyt täsmennystä tarpeellisena. Tämä tekee esityksestä haavoittuvan kansalaisten yksityisyyden kannalta. Suomen Yrittäjät kiinnitti lausunnossaan huomiota hallituksen esityksen yritysvaikutuksiin siltä osin kuin on kyse toiminimiyrittäjistä, joiden luottokelpoisuutta arvioitaisiin luonnollisina henkilöinä, ja erityisesti ehdotetun sääntelyn vaikutuksista työllistymiseen. Se katsoo, että olisi ollut erittäin tärkeää arvioida hyvin perusteellisesti esitykseen liittyvät yritysvaikutukset. Esitys saattaa hidastaa ja heikentää merkittävästi luotonsaantia. Suomen Yrittäjiä ei lainvalmistelussa kuultu ollenkaan.
Puhemies! Päätelmäni on: hallituksen esitystä voidaan pitää siinä määrin keskeneräisenä, ettei sitä tulisi saattaa voimaan tässä muodossa ollenkaan.
Puhemies! Olisi ollut hienoa tehdä tämä asia kunnolla alusta loppuun saakka — ei kiireellä vaan sillä tavalla, että tämä luottorekisteri palvelisi ennen kaikkea kuluttajia. Nyt se palvelee vain pankkien, rahalaitosten kyltymätöntä halua saada meistä loputtomasti tietoa. Tämä digivankila, johon ihmiskuntaa ajetaan, alkaa olla kaltereiltaan jo sen luokan paksuinen, että me olemme tämän digimaailman vankeja emmekä nauti sen tuomista hyödyistä tai vapaudesta. Tämä luottorekisterilaki lisää pankkien tietoa ja tiedon määrää meistä ihmisistä ja tulee vaikeuttamaan luotonsaantia ja kategorisoimaan ihmiset todella merkittävästi erilaisiin ryhmiin, ja myös luoton hinnat tulevat nousemaan niille pienituloisille, jotka niitä luottoja eniten tarvitsisivat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-22T15:04:21,2022-06-22T15:11:41,Hyväksytty,1.1
2022_79_57,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_79_58,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkasen puheenvuoron jälkeen totean vain lyhyesti sen, että tästä lakipaketista, positiivisesta luottotietorekisteristä, on haaveiltu tietojeni mukaan jo monta vaalikautta. Minun arviointikykyni ei riitä sanomaan, onko tämä nyt sitten tavattoman huono tai tavattoman hyvä. Se on kuitenkin fakta, että tästä on pitkään haaveiltu, ja periaatehan tässä on vain se yksinkertainen asia, että yritetään hillitä sitä, että ihmiset ylivelkaantuvat ja luottoja on liikaa. Olisi yksi keskitetty tietorekisteri, josta tämä voidaan tarkistaa, kun asiakas menee pankkiin vaikka nyt hakemaan autolainaa tai asuntolainaa tai jotain muuta lainaa. Kannattaa muistaa, että tämä on positiivinen luottotietorekisteri. Onko tuo nimi nyt sitten oikein? Negatiivinen luottotietorekisteri taitaa olla ulosottomerkintä tai maksuhäiriömerkintä. On tässä kuitenkin se hyvä puoli, että tämä on hyvän puolella, niin kuin lainlaatijan aina olla pitää.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että Euroopan unionissa me tiedämme, mikä on tämä velkaantumiskehitys. Tämä on aivan järkyttävä. Ja edustaja Laukkasen terve epäily sitä kohtaan, onko tämäkään rekisteri hyvä, on sinänsä hyvää arviointia edustaja Laukkaselta. Muistetaan Euroopan unionissa ja Euroopan keskuspankin alueella tapahtuneet stressitestit pankeille. Niitä tiettävästi suoritettiin noin kymmenen kappaletta, ja siitäkin huolimatta pankkeja kaatui. Ikävä kyllä pahoin pelkään, että jo ensi vuoden puolella tämä sama ilmiö toistuu, että ylivelkaantuneet maat joutuvat ongelmiin. Vaikka niitä testejä tehdään, niin siitä huolimatta ollaan pulassa.
Kaikki me tiedämme, että kun velkaa on liikaa — niin kuin Suomen valtiollakin on — se tulee aiheuttamaan ongelmia. Tämän kanssa me elämme, mutta sitä vartenhan näitä rekistereitä tarvitaan, että pystytään jonkinnäköinen kuva muodostamaan luotonottajan taloudellisesta tilanteesta, voiko hän sen luoton koskaan takaisin maksaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-22T15:11:43,2022-06-22T15:13:40,Hyväksytty,1.1
2022_79_59,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_79_60,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ehkä hieman selkokielellä: Tosiaan tilanne on sellainen, että luotonantajallahan on velvollisuus, kolmessa eri laissa oleva velvollisuus, selvittää luotonhakijan kaikki mahdolliset tiedot — jopa sellaiset tiedot, joita ei normaalisti ole saatavilla. Hänellä on oikeus ja mahdollisuus kysellä niitä tietoja.
Tämän lain ulkopuolellehan jäävät muun muassa osamaksusopimukset. Minullahan voi olla osamaksusopimus keittiön valmistuksesta, kodinkoneiden ostosta, saunan rakentamisesta. Kaikki tällaiset jäävät ulkopuolelle, jos niitä luottoja ei oteta pankeista. Jos esimerkiksi ostan Askosta uudet kalusteet ja maksan niistä kymppitonnin ja maksan niitä viiden vuoden maksuajalla, tästä ei ole missään rekisterissä mainintaa. Eli tämä jää keskeneräiseksi. Ehkä se on se huoli, joka itselläni tässä oli päällimmäisenä, kun tähän esitykseen tein eriävän mielipiteen. Valitettavasti se ei saanut kannatusta valiokunnassa — eikä ilmeisesti täällä salissakaan tule saamaan — mutta tiedän, että tämä asiaintila on juuri niin kuin olen sen kuvannut. Pankkien pitäisi jo nyt selvittää kaikki mahdolliset tiedot, mutta ne eivät tee sitä, joten nyt ne saavat tämmöisen lain, joka automaattisesti niille suoltaa lähes kaiken mahdollisen tiedon meistä ja meidän maksuistamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+10.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-22T15:13:41,2022-06-22T15:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_79_61,79/2022,2022-06-22,14.01,15.43,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 27.6.2022 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelyä: Asian käsittely alkaa maanantaina 27.6.2022 kello 14 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina 27.6.2022 kello 10. Asiaan liittyvät äänestykset ovat tiistaina 28.6. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_79+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_1,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_2,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia. Lakia muutettaisiin siten, että Suomessa olisi mahdollista ottaa käyttöön EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukainen rajamenettely. Esitys on osa eduskunnassa käsiteltävänä olevien valmiuslain ja rajavartiolain muutosehdotusten muodostamaa lainsäädännön kokonaisuutta, jolla pyritään varautumaan kahteen erityyppiseen tilanteeseen: siihen, että Suomeen saapuisi poikkeuksellisen paljon maahantulijoita hyvin lyhyessä ajassa, ja hybridivaikuttamiseen, jossa muuttoliikettä käytetään vieraan valtion välineenä sen omien tarkoitusperien saavuttamiseen.
Rajamenettelyn käyttöön ottamisella luotaisiin uusi keino käsitellä tiettyjä, todennäköisesti perusteettomia, turvapaikkahakemuksia hyvin nopeassa menettelyssä ulkorajalla, kauttakulkualueella tai näiden läheisyydessä niin, etteivät hakijat voisi liikkua vapaasti Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Muutos perustuu EU-lainsäädäntöön. Suomi ei ole ottanut rajamenettelyä aiemmin käyttöön, koska sen ei arvioitu tuovan juurikaan lisäarvoa turvapaikkahakemusten tutkintaan normaalissa tilanteessa. Nyt asia on arvioitu uudelleen erityisesti sellaisten normaaliajan häiriötilanteiden näkökulmasta, jotka johtuvat muuttoliikettä välineellistävästä hybridivaikuttamisesta. Rajamenettelyn käyttöönotolla voitaisiin parantaa mahdollisuuksia hallita Suomen alueelle jo suuntautunutta muuttoliikettä. Myös Euroopan komissio näkee rajamenettelyn yhtenä keinona hallita alueelle jo suuntautunutta muuttoliikettä erityisesti hybridivaikuttamisen tilanteessa. Esityksessä ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.
Rajamenettelyn käyttöön ottamisesta voisi päättää valtioneuvosto lyhyessä ajassa tapahtuvassa poikkeuksellisen suuren maahantulijamäärän tai vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvan maahantulon tilanteessa. Valtioneuvosto voisi päättää rajamenettelyn käyttöönottamisesta erillisenä asiana tai yhdistettynä rajavartiolaissa tarkoitettuun päätökseen turvapaikkahaun keskittämisestä. Rajamenettelyn käyttöönotto ei kuitenkaan edellytä, että valtioneuvosto olisi tehnyt päätöksen turvapaikkahaun keskittämisestä tai sellaista edes harkitsisi.
Rajamenettelyn tarkoituksena on saada nopeasti ratkaistua jäsenvaltion ulkorajoilla ne hakemukset, joiden osalta todennäköisyys kansainvälisen suojelun saamiseen on alhainen. Tämä koskisi sellaisia, jotka ulkomaalaislain 103 §:n tai 104 §:n mukaan voidaan jättää tutkimatta tai käsitellä nopeutetussa menettelyssä. Menettely ei kuitenkaan rajaa kenenkään oikeutta turvapaikkaan. Ilman huoltajaa olevien alaikäisten hakijoiden osalta rajamenettelyä sovellettaisiin rajatusti ja haavoittuvassa asemassa olevien hakijoidenkin kohdalla vain, jos heidän tarvitsemaansa tukea voitaisiin rajamenettelyssä antaa. Lasten osalta rajamenettelyä voidaan toteuttaa vain, jos hakijan voidaan katsoa tulevan turvallisesta alkuperämaasta ja menettely voidaan toteuttaa lapsen edun mukaisesti siten, että lapsella on muun muassa mahdollisuus ikäänsä sopivaan vapaa-aika-, leikki- ja virkistystoimintaan ja majoitus voidaan toteuttaa ryhmäkodissa tai tukiasuntolassa vastaanottolain säädösten mukaisesti. Jos erityisiä menettelyllisiä takeita tarvitsevien hakijoiden, kuten esimerkiksi henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan uhrien, tarvitsemaa tukea ei pystytä antamaan, ei rajamenettely ole mahdollinen.
Rajamenettelyssä Maahanmuuttoviraston tulisi ratkaista hakemus neljän viikon kuluessa sen jättämisestä. Huolimatta tästä tiukasta käsittelyajasta rajamenettelyn soveltaminen ei antaisi oikeutta oikoa turvapaikkaprosessissa. Myös rajamenettelyssä tulee suorittaa hakemuksen yksilöllinen, perusteellinen ja oikeudenmukainen tutkinta noudattaen kaikkia menettelyn sääntöjä sekä takeita ja kunnioittaen hakijoiden oikeuksia täysimääräisesti. Rajamenettely ei poistaisi oikeutta tulkkaukseen ja oikeusapuun eikä valitusoikeutta. Tämä vaatimus luo ennen kaikkea viranomaisille velvollisuuden huolehtia siitä, että hakemusten tutkintaan lyhyessä määräajassa on olemassa riittävät resurssit. Jos hakemuksen tutkinnassa ilmenee perusteita kansainvälisen suojelun saamiselle, niin rajamenettely päättyy ja tutkintaa jatketaan normaalissa turvapaikkamenettelyssä.
Rajamenettelyn käyttöön ottamisen toimintasuunnitelmat tehtäisiin osana erilaisiin häiriötilanteisiin tehtävää valmiussuunnittelua, ja menettelyn edellyttämät kustannusvaikutukset ilmenevät osana tällaiseen tilanteeseen varautumista. Nopean menettelyn mahdollistamiseksi esityksessä ehdotetaan lisäksi, että Maahanmuuttovirasto voisi katsoessaan tarkoituksenmukaiseksi pitää ilman hakijan suostumusta turvapaikkapuhuttelun käyttäen videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, jossa puhutteluun osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään. Maahanmuuttovirastolla on ollut hyviä kokemuksia etäpuhutteluista jo pandemian aikana.
Rajamenettelyn luonteeseen kuuluu, että hakijan liikkumisvapautta rajoitetaan. Tarkoituksena on estää hakijoiden edelleen liikkuminen Suomesta muualle Eurooppaan. Esityksessä ehdotetaan, että liikkumisvapauden rajoitus toteutettaisiin siten, että hakijalla olisi velvollisuus oleskella rajalla tai kauttakulkualueella taikka näiden läheisyydessä sijaitsevan, hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella. Hakijan vastaanotto järjestettäisiin joka tapauksessa siis majoituksena vastaanottokeskuksessa ja sen järjestämin palveluin. Hakija ei siten olisi lukitussa tilassa, vaan hänellä olisi muun muassa mahdollisuus liikkua vapaasti vastaanottokeskuksen alueella, toisin kuin säilöön otettuna. Hakija voitaisiin edellytysten täyttyessä ottaa rajamenettelyn ajaksi myös säilöön, jotta rajamenettelyn soveltaminen ja hakemuksen perusteiden tutkiminen voitaisiin turvata. Säilöön ottaminen vaatisi kuitenkin aina yksilöllisen arvioinnin. Hakijalle rajamenettelyn seurauksena tulevan liikkumisvapauden rajoituksen takia myös rajamenettelyn päättämisestä ehdotetaan säädettävän yksityiskohtaisesti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-27T14:10:13,2022-06-27T14:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_80_3,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_4,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Viime syksynä muistamme, miten Puolan rajalla nähtiin tapahtumasarja, jossa koetettiin siirtolaisten käyttöä EU:ta vastaan. Se oli todennäköisesti jonkinlainen testaus Belarukselta ja Venäjältä, miten Puolan, Latvian ja Liettuan rajat saataisiin hoidettua tällaisissa tilanteissa.
Tämä hallituksen esitys rajamenettelystä on yksi keino, joka nyt ollaan ottamassa käyttöön ja millä pystyttäisiin varautumaan siihen mahdollisuuteen, että Venäjä tai jokin muu valtio sen painostuksesta pyrkisi käyttämään turvapaikanhakijoita tai siirtolaisia myös meitä vastaan. Myös valmiuslakia ja rajavartiolakia ollaan paraikaa muuttamassa hybridivaikuttamisyritysten torjumiseksi. Nämä lainsäädännöt ovat myös eduskunnan käsittelyssä ja tarkoitus saada valmiiksi vielä ennen kesän jatkumista.
Jatkossa rajamenettely voitaisiin ottaa siis käyttöön valtioneuvoston päätöksellä, jos Suomeen saapuisi poikkeuksellisen paljon maahantulijoita lyhyessä ajassa. Ymmärrän tämän kohdan, mutta en aivan sitä, että toisena kohtana tässä rajamenettelyssä todetaan, että jos Suomeen kohdistuisi muuttoliikettä hyväksikäyttävää hybridivaikuttamista.
Ja nyt haluaisin ministeri Mikkoselta kysyä. Kun itse ja myös edustamani puolue kokoomus lähtee siitä, että tavoitteena pitää estää hybridivaikuttamisen keino — missä ihmisiä hyväksikäytetään osana hybridivaikuttamista — niin nyt kysyn ministeri Mikkoselta, kumpi on Marinin vasemmistohallituksen tarkoitus: Onko se ennalta estää tai siinä tilanteessa estää maahantulo, kun kyse on vieraan valtion, Venäjän, hybridivaikuttamisesta, vai onko hallituksen tarkoitus päästää kuitenkin nämä kaikki tulijat Suomeen ja käsitellä heidän hakemuksensa tämän nyt käsittelyssä olevan menettelyn kautta?
Minun mielestäni tässä oleellisempi kysymys on se, että meillä on eduskunnassa paraikaa käsittelyssä myös rajavartiolain muutosesitys, jossa nimenomaan tehokkaammin ollaan puuttumassa näihin kysymyksiin. Sen mukaan turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin jatkossa keskittää erikseen määritetylle rajanylityspaikalle Suomen valtakunnan rajalle — eli yhdelle paikalle, ja koko itäraja voitaisiin sulkea. Valtioneuvosto voisi päättää keskittämisestä, jos se on siis välttämätöntä lyhyessä ajassa tapahtuvasta poikkeuksellisen suuresta maahantulijoiden määrästä tai muuttoliikkeen välineellistämisestä yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi. Eli tässä on samanlaisesta tilanteesta kyse, johon nyt sitten ollaankin tarjoamassa vaihtoehtoiseksi keinoksi rajamenettelyä, ja nyt haluaisin tietää, kumpaa näistä tällaisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa tosiasiallisesti käytettäisiin.
Maamme perustuslakivaliokunta, joka on korkein lainsäädännön — perustuslain — oikeutta arvioiva elin, on todennut lausunnossaan, että lyhytaikainen rajan täyssulku voidaan toteuttaa erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on tärkeä perustuslaillinen linjaus maamme perustuslakivaliokunnalta. Eli koko itäraja voidaan tämän myötä laittaa kiinni sellaisessa tilanteessa, missä Venäjä käyttää pakolaisia, viattomia ihmisiä, hybridivaikuttamisen keinona.
Mutta tätä rajamenettelyä siis voitaisiin käyttää silloin, kun Suomeen saapuisi poikkeuksellisen paljon ihmisiä lyhyessä ajassa, minkä ymmärrän — se on tilanne, joka tapahtui 2015 esimerkiksi länsirajalla — mutta en ymmärrä sitä, että tätä rajamenettelyä käytettäisiin myös silloin, kun maahan kohdistuisi maahantuloa välineenä käyttävää hybridivaikuttamista. Silloin todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin siis käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä, mutta mielestäni oikea tapa olisi silloin käyttää rajavartiolakia ja laittaa raja kiinni ja estää näiden henkilöiden pääsy maahan, [Jussi Saramo: Ei sitä voi tehdä!] että heitä ei käytettäisi hyväksi pelinappuloina diktatuurin valtapyrkimyksissä.
Arvoisa puhemies! Toivon, että saamme ministeri Mikkoselta vastauksen, kumpi on hallituksen tarkoitus. Onko hallituksen tarkoitus ennalta estää tai siinä tilanteessa estää tällainen viattomien ihmisten käyttäminen hybridivaikuttamisen keinona vai päästää heidät Suomeen kuitenkin ja rajamenettelyn kautta käsitellä tämän lainsäädännön mukaisesti heidän hakemuksensa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-27T14:17:14,2022-06-27T14:23:10,Hyväksytty,1.1
2022_80_5,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_6,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä jälleen käsittelemässä lainsäädäntöä, joka on varsin näennäistä. Tämä laki on hallituksen esityksen mukaan tehty muun muassa tällaiseen hybriditilanteeseen vastaamiseksi, ja tosiasiassa tämä rajamenettely ei kyllä kovin hyvin sovellu tällaiseen — mutta tämä on ollut hyvin tyypillistä tällä hallituskaudella, kun vihreän sisäministerin kynästä on meille tuotu erilaisia lakiesityksiä tähän saliin. Yksi näitä laajamittaisen maahantulon esityksiä oli se, että siirrettiin vastuu näistä tulijoista Migrille, ja toinen suurehko paketti oli se, että hallitus päätti, että voimme ottaa tämmöisen laajamittaisen maahantulon yhteydessä apua EU:n turvapaikkavirastolta. Minkäännäköisiä esityksiä ei ole ollut sen osalta, että täältä pystyttäisiin vähentämään tällaista edes välineellistettyä toimintaa.
Julkisuudessa on aika paljon kuultu, ja ministeri Mikkonenkin on esittänyt tätä rajamenettelyä yhdeksi ratkaisuksi, mutta kuten ministeri varmasti tietää, tämä soveltuu erittäin huonosti esimerkiksi välineellistettyyn tilanteeseen, jossa Puolan rajalla tulijat tulivat Afrikan maista, Afganistanista, Somaliasta, Irakista ja niin edelleen. He eivät sovellu tähän, he eivät mene tähän rajamenettelyyn, sillä EU-lainsäädäntö perustuu siihen, että rajamenettelyyn voidaan ylipäätäänsä ohjata sellaisia henkilöitä, jotka saavat EU:sta alle 20 prosentissa tapauksista turvapaikan. Tämä tarkoittaa sitä, että yksikään näistä, joita Puolankin rajalla nähtiin, ei sovellu tähän rajamenettelyyn, eivätkä he tule täälläkään ohjautumaan Suomessa rajamenettelyn piiriin, vaan he tulevat ohjautumaan aivan tavalliseen turvapaikkaprosessiin. Siinä mielessä pidän hyvin erikoisena sitä, että tällaista esitystä tuodaan vastauksena esimerkiksi tähän välineellistettyyn tilanteeseen, jossa vieras valtio vihamielisenä toimintana käyttää siirtolaisia hyväksi maamme rajoilla. Mutta tämä soveltuu kyllä erinomaisen hyvin tämän hallituksen toimiin tämän asian ympärillä, sillä ne ovat kyllä loistaneet poissaolollaan varsin kirkkaasti.
Arvoisa puhemies! Nyt olisi hirvittävän hyvä asia, jos ministeri Mikkonen täällä läsnä ollessaan kertoisi koko salille, miten tätä rajamenettelyä todella tullaan soveltamaan. Nimittäin olisi hyvä tuoda tämä EU-lainsäädännön pointti tästä alle 20 prosentin myönnöstä, jolloin myöskin sali tietäisi, mistä tässä menettelyssä on kysymys.
Sen lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että sen sijaan, että pitäisimme näitä henkilöitä, jotka tähän rajamenettelyyn sitten sattuisivat ohjautumaan — jos he ovat esimerkiksi USA:sta tai Kanadasta tai tämän tyyppisistä maista, joista tänne ohjaudutaan... Niin kiinnitin huomiota siihen, että heitä ei ole tarkoituskaan pitää rajan lähettyvillä, vaan heidät ohjataan vastaanottokeskuksiin kaikkine samoine oikeuksineen kuin on turvapaikanhakijoilla mukaan lukien käyttöraha, ja heidän pitäisi pysyä siellä vastaanottokeskuksessa, mutta heille tulee myöntää oikeus käydä ostelemassa käyttörahalla joitakin hyödykkeitä, mitä kulloinkin tarvitsevat. Kyllä tämä vähän on taas sen tyyppinen esitys, että tällä ei varmastikaan ainakaan aiheuteta sitä, etteivät ihmiset tänne hakeutuisi — sillä jos rajamenettely tarkoittaa sitä, että menettelyn nimi on eri kuin varsinainen turvapaikkaprosessi, mutta juuri muuta eroa siinä ei ole, niin en oikein näe tämänkään esityksen järkevyyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-27T14:23:16,2022-06-27T14:27:44,Hyväksytty,1.1
2022_80_7,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_8,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttamisen todennäköisyys, riskitaso, on arvioiden mukaan noussut Suomea kohtaan, ja yksi vaikuttamisen keino voi tosiaan olla siirtolais‑ tai turvapaikanhakijajoukon ohjaaminen maamme rajoille. On selvää, että ihmisten käyttäminen tällä tavalla omien valtiollisten tavoitteiden eteen on törkeää ja ihmisoikeuksia loukkaavaa. Suomenkin osalta meidän toimintamme tulee olla ennen kaikkea ennalta estävää — antaa sellainen viesti ja luoda lainsäädännöllä sellaiset puitteet, että kynnys käyttää tällaisia keinoja olisi mahdollisimman korkea. On hyvä, että hallitus on eri tavoin nyt valmistellut toimia rajojen turvallisuuteen, ja asioita pitää aivan oikein arvioida uudelleen, kun tilanteet muuttuvat. Elämme nyt sellaisessa maailmassa, jossa myöskin rajojen turvallisuutta tulee uudella tavalla arvioida. Suomen pitää ilman muuta tarvittaessa pystyä laittamaan rajansa, esimerkiksi itärajan, aivan kokonaan säppiin eli kiinni.
Viime viikolla toiseen hallituksen esitykseen liittyen rajavartiolain muuttamisesta perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että Suomella rajan lyhytaikainen täyssulku voi poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, ja tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi juuri silloin, jos hybridivaikuttamisen keinona käytetään välineellistettyä maahantuloa. 
Tässä ehdotetulla ulkomaalaislain muutoksella on tarkoitus parantaa mahdollisuuksia hallita Suomen alueille jo suuntautunutta muuttoliikettä, ja tämä tapahtuisi silloin, kun maahantulijoiden määrä on lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suuri tai kun maahantulo tapahtuu vieraan valtion vaikutuksesta. Tämän esitetyn lain myötä Suomi voisi ottaa käyttöön tarvittaessa EU:n turvapaikkamenettelydirektiivin mukaisen rajamenettelyn, mutta me Suomessa ilman muuta pystymme ja osaamme arvioida sen, milloin mitäkin menettelyä tarvitaan, ja silloin kun on tarve laittaa koko raja kiinni, niin siihenkin täytyy olla lainsäädännössä mahdollisuudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-27T14:27:44,2022-06-27T14:30:02,Hyväksytty,1.1
2022_80_9,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_10,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä keskeinen huomio on se, että tässä ei edelleenkään mahdollisteta turvapaikkahakemusten vastaanottamisesta luopumista hybridivaikutustilanteessa. Kaikki hakemukset on edelleen tutkittava myös rajamenettelyssä, ja jos päätöstä ei ole tehty neljän viikon kuluessa, pääsee tavalliseen menettelyyn, ja sama toteutuu silloin, jos päätöstä ei ole onnistuttu antamaan tiedoksi seitsemässä päivässä päätöksen tekemisestä.
Tähän lakiin jää siis edelleenkin lukuisia porsaanreikiä, ja myös 104 a §:n rajamenettely kuormittaa viranomaisia tarpeettomasti, kun hakijoita on tarpeeksi paljon. Teidän pitäisi, hyvä hallitus, mahdollistaa se, että esimerkiksi itäraja voitaisiin sulkea niin, että sieltä ei tutkita yhtään turvapaikkahakemusta, vaan turvapaikkahakemusten vastaanotto voitaisiin keskittää jonnekin muualle.
Tässä hallituksen esityksessä sivulla 41 on lausuntopalautteet, ja erityisesti sisäministeriön rajavartio-osasto, suojelupoliisi ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeus painottivat rajamenettelyn merkitystä muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumisessa. Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: mitä te vastaatte tähän lausuntopalautteeseen? Kyllä tuntuu siltä, että ette te huolta kanna siitä, mitä sieltä rajan takaa voi olla meille tulossa. Hybridivaikuttamisesta te ette kanna yhtään huolta, ja tämä on erittäin huolestuttavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T14:30:03,2022-06-27T14:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_80_11,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, ja hänen jälkeensä ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_12,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin hieman kesäterässä oleva oppositio täällä väittää, ulkomaalaislakiin lisättävä rajamenettely täydentää parhaillaan valiokuntakäsittelyssä olevaa rajavartiolakia olennaisesti. Molemmat esitykset pitää tietenkin käsitellä ja saattaa voimaan ennen eduskunnan istuntotauon alkamista. Tarvitsemme juuri tämänkaltaista varautumista hybridiuhkien torjumiseksi. Suuri kiitos hallitukselle nopeasta reagoinnista. [Riikka Purra: Se on vielä eduskunnassa!]
Rajamenettely on turvapaikkamenettely, jossa voidaan päättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tutkimatta jättämisestä tai ratkaista hakemus nopeutetussa menettelyssä. Rajamenettely voitaisiin ottaa käyttöön valtioneuvoston päätöksellä tilanteissa, joissa poikkeuksellisen suuri määrä ihmisiä pyrkii maahan lyhyessä ajassa. Se voitaisiin ottaa käyttöön ja sitä voitaisiin soveltaa myös vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvan maahantulon tilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-27T14:31:50,2022-06-27T14:32:57,Hyväksytty,1.1
2022_80_13,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_14,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on oikeastaan sivuttu näitä useampiakin välineitä, mitä hallitus on nyt työkalupakkiinsa tuonut, jotta voimme paremmin varautua ja torjua myös erilaista hybridivaikuttamista silloin, kun sitä tehdään maahanmuuttajien välineellistämistarkoituksessa. Tässä tuotiin esille, että mikään yksittäinen lakimuutos ei ole riittävä, ja näinhän se onkin. Ei mikään yksittäinen lakimuutos ole riittävä, ja sen takia me tarvitsemme paketin erilaisia välineitä ja erilaisia keinoja, jotta voimme myös sitten tilanteen vaatimalla tavalla vastata erityyppisiin tilanteisiin. Edustaja Rantanen vähätteli jollakin tavalla näitä pieniä lakimuutoksia, mitä on koko aika matkan varrella tehty — vaikka sen suhteen, että me lain perusteella pystymme ottamaan kansainvälistä apua myös EU:n rajavirastolta, mutta pidän sitäkin yhtenä tärkeänä työkaluna siellä pakissa, jossa täytyy olla tietysti laaja joukko näitä työkaluja.
Tämä rajamenettely, mistä me nyt puhumme, todellakin mahdollistaa sen nopean käsittelyn, ja siihen ohjataan sellaiset hakemukset, joista ulkomaalaislain 103 §:n mukaan tai 104 §:n mukaan voidaan olettaa, että ne eivät ole turvapaikkaan oikeutettuja. Nämä hakemukset voidaan sitten nopeasti käsitellä. Se on se ajatus tässä.
Sitten me tarvitsemme myös niitä muita työkaluja. Tässä nousi esiin, miksi tähän on nostettu hybridivaikuttamisen tilanne ja eikö hybridivaikuttamiseen pitäisi vain siellä rajavartiolain puolella vastata. Kyllä me tarvitsemme näitä monenlaisia välineitä. Meillä voi olla myös sellaisia tilanteita — myös hybridivaikuttamiseen liittyviä tilanteita — joissa rajamenettelyn käyttö on erittäin perusteltua. Toisaalta on hyvä, että nyt rajavartiolakiin on tulossa myös uusia työkaluja, ja toivon tosiaan, että tämä eduskunta ehtii sen rajavartiolain nyt käsittelemään niin, että saamme sen mahdollisimman pikaisesti voimaan.
Sitten tässä tuli esille myös, missä sitten nämä rajamenettelyn mukana olevat ihmiset olisivat. Tosiaan ajatus on, että olisi tämmöinen erillinen vastaanottokeskus raja-alueen vieressä, jossa ihmiset sitten olisivat sen käsittelyajan. Nämä ovat tietysti myös asioita, jotka riippuvat sitten kulloisestakin tilanteesta, miten niihin tulee vastata, ja sen takia tietysti Maahanmuuttovirastolla on tehty erilaisia varautumissuunnitelmia. Vuoden 2015 tapahtumista on kyllä otettu paljon opiksi, on harjoiteltu ihan eri tavalla erilaisia asioita viranomaisten kanssa ja on varauduttu entistä paremmin myös tämmöiseen poikkeuksellisen laajamittaisen maahantulon tilanteeseen. Siinä mielessä viranomaiset ovat nyt huomattavasti paremmin valmistautuneita niin, että pystymme erilaisiin tilanteisiin vastaamaan asianmukaisilla tavoilla eri työkaluja ja välineitä käyttäen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-06-27T14:33:00,2022-06-27T14:36:14,Hyväksytty,1.1
2022_80_15,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_16,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Keskustelu. — Edustaja Antikainen poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Kauma poissa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_17,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tähän alkuun hieman työjärjestyksellisenä asiana todeta, että tämän ulkomaalaislain käsittelyssä eduskunnan menettelytapa ajan varaamisesta lähetekeskusteluun nyt ei kyllä oikein toiminut. Tähän oli varattu puoli tuntia aikaa. Ilman debattia se tarkoitti viittä edustajapuheenvuoroa ministerin paikalla ollessa, ja nyt, kun itse kohtuullisen varhaisessa vaiheessa tähän puheenvuoron varanneena palaan asiaan, kello on lähes 19.40 ja salissa on paikalla neljä edustajaa. Eli olisi ollut suotavaa, että tälle asialle olisi varattu arvoisensa käsittely.
On nimittäin niin, että itsenäisen valtion tunnusmerkki on se, että valtio pystyy päättämään, keitä maahan tulee ja etenkin keitä siihen maahan ei tule. Se on kiinteästi yhteydessä tähän ulkomaalaislain asiaan. Esityksen hyvä puoli on se, että se on parempi kuin tyhjä, mutta paljon muuta hyvää siinä ei olekaan, vaan esityksellä luodaan väärää turvallisuudentunnetta esimerkiksi tällä, että voisimme käyttää EU-resursseja tähän turvapaikkakäsittelyyn tilanteissa, joissa meihin kohdistuu massiivinen maahantulo. Eihän kysymys ole siitä, että meillä pitäisi olla resursseja käsitellä niitä hakemuksia, vaan meillä pitäisi olla resursseja olla käsittelemättä niitä hakemuksia, ja semmoinen lainsäädäntö meiltä puuttuu.
Lähtötilannehan tässä on se, että on jo tunnustettu, että kysymys on vaikuttamisesta. Tällaiset pykälät eivät astu ollenkaan voimaan, jollei ole tulkittu, että kysymys tällä maahantulolla on vaikuttamisyrityksestä. Eli miksi tässä yhteydessä takerrutaan tähän turvapaikan käsitteeseen ja turvapaikkakäsittelyyn, kun on ilmiselvää, että kysymys on vain hyvää tarkoittavan turvapaikkajärjestelmän räikeästä väärinkäytöstä ja kohdemaan vahingoittamisesta?
Oleellista olisi se, millainen mielikuva annetaan: voiko meille tulla, vai eikö meille voi tulla. Onko meillä resurssit käsitellä maahantulijoita, jos meillä on resurssit käsitellä maahantulijoita, resurssit majoittaa heidät? Silloin lähtömaissa tiedetään, että tänne pystyy tulemaan. Mitä enemmän porukkaa laitetaan, sitä enemmän me käsittelemme. Tällainen viesti on täysin kestämätön. Meidän ei pitäisi esittää vetovoimatekijöitä, vaan nimenomaan työntövoimatekijöitä, ja tämä hallituksen esitys on mielestäni pohjimmiltaan vain vetovoimatekijöiden esittämistä ja sitä kautta heikentää Suomen turvallisuutta eikä lisää sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-27T19:39:12,2022-06-27T19:41:40,Hyväksytty,1.1
2022_80_18,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Edustaja Kauma poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Laiho poissa, edustaja Laakso poissa. — Edustaja Kopra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_19,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän brutaalin hyökkäyssodan aikaansaaman tilanteen takia on hyvä asia, että eduskunta arvioi ja kehittää keskeisiä turvallisuuteemme liittyviä lakeja ja säädöksiä. Nämä vireillä olevat valmius- ja rajavartiolakien uudistamiset ovat hyvä asia, ja nyt käsittelemme ulkomaalaislain uudistamista ja niin sanotun rajamenettelyn käyttöönottoa. Toki näitä muutoksia ja tiukennuksia oltaisiin voitu tehdä kauttaaltaan jo aiemminkin. Esimerkiksi kokoomus on jo pitkään vaatinut nyt valmisteltavan rajamenettelyn käyttöönottoa — hyvä, että hallitus vihdoin on tarttunut toimeen.
Kuten totesin, turvallisuuttamme parannetaan useassa edellä mainitussa lakihankkeessa. Kaikissa näissä pyritään luomaan säädöstöä muiden uhkien ohella niin sanotun välineellistetyn maahantulon varalta. Valitettavasti missään näissä hallituksen lakiesityksissä asiaa ei hoideta kerralla kuntoon. Suomen raja, erityisesti itäraja, on tarvittaessa voitava nopeasti täydellisesti sulkea turvapaikanhaulta siten, ettei turvapaikkahakemuksia lainkaan vastaanoteta, ja tästä pitää saada tieto myös maailmalle. Näin saadaan tuloa harkitseville tieto, ettei Suomeen kannata nyt yrittää, ja voidaan ennaltaehkäistä mahdollisesti suureksikin paisuva yhteiskuntaamme kuormittava haaste. Esitetty rajamenettely auttaa osittain, ja siksi tämä lakiesitys kannattaa mielestäni hyväksyä, mutta aukkoja siihen siis jää.
Kun ratkotaan Suomeen kohdistuvia uhkia, joista välineellistetty maahantulo on yksi, tulee meillä olla käytössä tehokkaat ja aukottomat keinot riskien toteutumisen minimoimiseksi. Tässä suhteessa hallituksella jää yritys vähän puolitiehen. Esimerkiksi välineellistetyn maahantulon eli suomeksi sanottuna tarpeettoman turvapaikanhaun tilanteessa toimintajärjestyksen tulee olla se, että ensin uhkaa torjutaan, eli maahan pääsy tulee kaikin keinoin estää, ja jos ei joltain osin kyetä torjumaan, niin sitten siltä osin syntynyttä tilannetta pitää kyetä hallitsemaan. Nyt tärkeysjärjestys tuntuu olevan toisinpäin: hallitus pyrkii tilanteen hallintaan eli jollain tavalla käsittelemään hakemukset, mikä voi pahimmillaan merkittävällä tavalla kuormittaa viranomaisia ja estää heitä hoitamasta muita Suomen kansalaisten asioita.
Arvoisa puhemies! Korostan, että tämä esitetty lakimuutos on kuitenkin tarpeellinen ja syytä toteuttaa, mutta huomautan, että siinä olevien edellä esittämieni puutteiden johdosta esitys ei ole niin hyvä kuin sen olisi syytä olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-06-27T19:41:55,2022-06-27T19:44:35,Hyväksytty,1.1
2022_80_20,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Edustaja Vestman poissa. — Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_21,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä huomata, että tällä hallituksen esityksellä ulkomaalaislain muutokseksi ei tosiasiassa saavuteta sitä tavoitetta, että voisimme vastata poikkeuksellisen suuren maahantulijoiden joukon hallinnan tarpeeseen tai tilanteeseen, jossa maahantulo on EU:n ulkopuolisen, niin sanotun kolmannen maan masinoimaa. Menettelydirektiivi, johon nyt viitataan, on sidoksissa paluudirektiiviin sekä vastaanottodirektiiviin. Nämä ovat keskiössä, kun Suomessa joudutaan arvioimaan nyt säädettävien uusien pykälien soveltamista. Käytännössä tilanne on vain se, että luodaan uusi väylä maahantulolle, koska Suomi ei pysty käsittelemään niiden Kaukoidän, Aasian tai Afrikan ihmisten hakemuksia neljässä viikossa, kuten direktiivi ehdottomasti vaatii — ei, vaikka heitä tulisi 5 000, puhumattakaan 15 000:sta, 35 000:sta taikka jopa 50 000:sta, jotka Venäjä voi rajoillemme tuottaa.
Ulkomaalaislaki on kuin reikäjuusto. Tällä hetkellä siinä on pitkälti yli 200 pykälää. Toivon, että tämä herättää ajatuksia. Se vaatii ehdottomasti kokonaisuudistuksen.
Erityisesti haluan, että kiinnitätte huomiota EU-tuomioistuimen ratkaisuun Ilias ja Ahmed vastaan Unkari, 47287/15, 21.11.2019. Se koskee maarajaa ja kauttakulkualuetta. Tässä EU-tuomioistuin katsoi, että kauttakulkualueella säilössä pidettävät ihmiset olivat EU-säännösten vastaisesti siellä säilöön otettuina huolimatta siitä, että heillä olisi ollut vapaa pääsy Serbiaan. Miksi näin? Perusteluissa sanotaan, että koska näiltä ihmisiltä puuttui laillinen viisumi Serbiaan, ei heitä voitu sinne käännyttää, koska he olisivat joutuneet siellä mahdollisesti rangaistustoimien alaisiksi. No, mitäpä luulette, kun tänne tulee 35 000 tuolta Venäjältä? Jos Venäjä on nyt rikkonut jo kaikki mahdolliset kansainväliset sopimukset, niin välittääkö se nyt pätkääkään, jos me yritetään työntää heitä takaisin tuolta meidän maahantuloalueelta? Ei välitä.
Eli tänne ei tarvita uutta maahantulon väylää, vaan me tarvitaan pykälä, joka yksinkertaisesti mahdollistaa rajan sulkemisen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T19:44:53,2022-06-27T19:47:49,Hyväksytty,1.1
2022_80_22,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_23,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan on sinänsä erikoinen tilanne, että näin kesähelteillä olemme käsittelemässä tätä lakia. Toki täällä graniittipylväitten varjossa on vilpoisampaa kuin tuolla ulkosalla.
Mutta kyllähän viimeistään siinä vaiheessa, kun Venäjä ja Valko-Venäjä hyökkäsivät Liettuaan ja Puolaan käyttäen todella tätä välineellistettyä maahantuloa aseinaan, jo puoli vuotta sitten olisi pitänyt olla hallituksen työlistan päällimmäisenä, että itäraja pitää voida sulkea. Toki varmasti se, että tämä rajamenettely otetaan nyt käyttöön, on välttämätöntä, mutta tässä edellä edustaja Kinnunen hyvin kuvasi niitä riskejä, mitä jää tähän lakiin, kun tähän jää nyt selkeitä aukkoja. Myös edustaja Kopra ja edustaja Mäkelä puhuivat jo edellä hyvin, niin en puhu nyt pitkään, mutta haluan vain todeta sen, että Suomen pitää saada aikaan lainsäädäntö, jolla yksiselitteisesti itäraja voidaan sulkea. Tämä täytyy myös pystyä viestimään koko maailmalle niin, että ihmiset, joille Venäjä yrittää aiheuttaa sellaista hätää, että he kokevat, että heidän on lähdettävä etsimään apua muualta, näkevät, että tähän Venäjän juoneen mukaan lähteminen ei ole heille se ratkaisu ja Suomi ja tänne pyrkiminen Venäjän välineellistäminä aseina ei ole se ratkaisu, miten he saavat apua tilanteeseensa.
Arvoisa puhemies! On aivan kammottavaa humanitääriseltä kannalta, kuinka Venäjä tällä hetkellä käyttää ihmisten ruokaturvaa sodankäynnin välineenä Eurooppaa, länttä, vapaata maailmaa, kohtaan vaarantaen Ukrainan sadon talteenkorjuun, Ukrainan viljavarastoissa olevan viljan saamisen niille ihmisille, jotka sitä välttämättä tarvitsevat niin Lähi-idässä kuin esimerkiksi pohjoisessa ja itäisessä Afrikassa. Venäjä, ennen kaikkea Venäjän johto, edustaa tällä hetkellä suoranaista pahuutta, ja pahaan täytyy pystyä vastaamaan hyvän riittävän vahvoilla toimenpiteillä, jotta hyvä voi voittaa, ja tässä mielessä kannustan kyllä maamme hallitusta jämäkämpiin toimenpiteisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-27T19:47:49,2022-06-27T19:50:27,Hyväksytty,1.1
2022_80_24,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_25,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 103/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kun näistä ulkomaalaislain aukoista tuli puhe, niin kiinnittäisin vielä huomionne sellaiseen asiaan, että tässäkin esityksessä puhutaan nyt varsin kirkasotsaisesti EU:n ulkopuolisen toimijan toimenpiteistä. Eli suomeksi sanoen tässähän tarkoitetaan käytännössä Venäjää, koska EU:n ulkopuoliset toimijat, jotka ovat Suomen naapurissa, ovat Venäjä ja Norja, ja Norja tuskin kohdistaa meihin tällaisia operaatioita.
Historiallinen näyttö kuitenkin vuodelta 2015 on se, että kun Venäjä koetti hieman kepillä jäätä ja hybridivaikutti meitä noin reilulla 2 000 tulijalla, niin länsirajamme Torniosta, Ruotsista, vuoti yli 30 000 tulijaa Euroopan sisäistä muuttoliikettä, joka oli hallitsematonta. Eli ei saisi olla liian sinisilmäinen myöskään sen suhteen, etteivätkö Schengen ja Dublin voisi vuotaa tulevaisuudessakin. Jos Ruotsi on kerran käytännössä sysännyt meille — myötävaikuttanut vähintäänkin, ellei tuottamuksellisesti työntänyt — 30 000 pääasiassa irakilaista nuorta miestä, niin kyllä siinä luottamus meni sillä kertaa niin pahasti, että ei meillä jatkossakaan voi olla täydellistä luottamusta Ruotsiin tämän asian suhteen. Meidän pitäisi varautua myös länsirajan vuotamisen mahdollisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-27T19:50:27,2022-06-27T19:51:44,Hyväksytty,1.1
2022_80_26,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_27,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Herra puhemies! Vuoden 22 toinen lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri johtuen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista määrärahatarpeista. Hallitus esittää nettomääräisesti noin 2,3 miljardin euron lisäyksiä määrärahoihin ja noin yhden miljardin euron korotuksia tuloarvioihin. Asia on käyty läpi valtiovarainvaliokunnan jaostoissa, ja on päädytty puoltamaan näitä moneltakin osin hyvin poikkeuksellisia lisämäärärahatarpeita. Hyvin tiedämme, että myös nämä välttämättömät menot lisäävät valtionvelkaa ja aiheuttavat huolta sitten tulevaan julkisen talouden tasapainoon. Tällä vaalikaudella on ollut sekä koronapandemiaan että tähän hyökkäyssotaan liittyviä poikkeuksellisen suuren mittakaavan menoja, ja meidän täytyy yhdessä varmaan koko poliittisen kentän yli hakea sitten ne lääkkeet ja keinot, joilla tämä taakka pystytään sitten hoitamaan tulevina vuosina. [Sheikki Laakso: Elikkä seuraava hallitus!]
Valiokunta pitää perusteltuna, että hallitus on reagoinut nopeasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja esittää välittömiä toimia puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Lisämäärärahaa esitetään muun muassa Puolustusvoimien toimintamenoihin, materiaalihankintoihin ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Myös Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan ja kehitetään kyberturvallisuutta. Perusteltuja ovat myös poliisin, suojelupoliisin ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenojen lisäykset.
Valiokunta pitää myös hyvänä huoltovarmuutta tukevien toimien vahvistamista, johon ehdotetaan noin 293 miljoonaa euroa lisää. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maatalouteen, mutta lisäresursseja osoitetaan myös muun muassa perusväylänpitoon sekä yksityisteiden valtionavustuksiin energiapuun toimitusketjujen parantamiseksi ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseksi.
Venäjän aloittama sota kiihdyttää vihreää siirtymää, kun venäläisestä fossiilisesta energiasta pyritään irtautumaan nopeutetussa aikataulussa. Vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen esitetään yhteensä noin 175 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Maahanmuuttoon ja Ukrainaan annettavaan apuun on tunnetut määrärahalisäykset, ja ne ovat perusteltuja. Ukrainasta Suomeen paenneiden henkilöiden lukumäärä elää tässä vuoden mittaan, ja saattaa olla, että ihan tuolle 60 000 henkilön tasolle ei nousta, mutta tässä olemme varmaan syksyllä viisaampia.
Hintojen nousun kompensoimiseksi valiokunta pitää myönteisenä kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävää ylimääräistä indeksitarkastusta, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Jos inflaatio säilyy korkealla tasolla, vastaavia tarkistuksia tulee harkita myös jatkossa. Uudella logistiikka-alan kuljetustuella kompensoidaan puolestaan äkillistä polttonesteiden hinnannousua.
Koronaviruspandemian vaikutuksien jälkihoitoon esitetään välttämättömiä lisäyksiä — erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuen yli 100 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän välttämättömien ICT-muutoskustannusten korvaamiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi hyvinvointialueiden ensi vuoden rahoitusta aikaistetaan rahoituslain edellyttämällä tavalla jo osaksi tälle vuodelle. Kuntien veromenetysten korvauksiin esitetään 101 miljoonaa euroa lisäystä johtuen matkakuluvähennyksen määräaikaisesta korotuksesta.
Kaikkiaan hallituksen esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1,3 miljardilla eurolla, ja valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa tänä vuonna. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 22 lopussa noin 138 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Edelleen ollaan siis eurooppalaisittain kohtuullisella tasolla, mutta kansallisesti hankaluuksia tietävät huoltosuhteen heikkeneminen ja kasvun hidastuminen tulevina vuosina.
Puolustusministeriön hallinnonalan menoista valiokunta pitää myönteisenä, että materiaalihankintojen tilauksia on jo käynnistetty, koska toimitusaikataulut saattavat Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena pidentyä ja lisäksi materiaalin saannin odotetaansekä vaikeutuvan että kallistuvan. Saadun selvityksen perusteella on tarkoituksenmukaista, että hankintoja tehdään joustavasti ja markkinoiden kustannustehokkaimpia ratkaisuja etsien. Vaikka hankintojen kotimaisuusaste on hyvä, kotimaista tuotantoa on edelleen tarpeen mahdollisuuksien mukaan laajentaa huoltovarmuuden ja työllisyyden parantamiseksi.
Valiokunta pitää tärkeänä tuota mainittua hyvinvointialueiden rahoituksen lisäystä, mutta pitää jatkossakin tärkeänä, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä seurataan ja että huolehditaan myös siitä, että hyvinvointialueilla on kannuste lisätä toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen parantamiseksi ja kustannusten kasvun hillitsemiseksi on myös tärkeää huolehtia tietojärjestelmien toimivuudesta sekä siitä, että ne tuottavat laadukasta, ajantasaista ja yhteismitallista tietoa palveluiden järjestäjien sekä asiakkaiden tarpeisiin.
Huoltovarmuudesta valiokunnan saaman selvityksen perusteella huoltovarmuuspaketti kattaa noin neljänneksen viime vuonna tapahtuneesta kustannusten noususta erityisesti elintarviketaloudessa. Hintojen kohoaminen on kuitenkin jatkunut vuonna 22, eikä tilanteen ennusteta muuttuvan vuonna 23. Tukitoimet eivät siten riitä vallitsevan tilanteen korjaamiseen, vaan kannattavuuden pysyvä parantaminen edellyttää etenkin markkinoilta saatavan tuottajahinnan nousua. Valiokunta painottaa näin ollen aiempien kantojensa mukaisesti, että reilut kauppatavat on saatava käyttöön, jotta tuottajan osuus lopputuotteen hinnasta kasvaa. Kannattavuuden parantaminen on ehto tuotannon jatkuvuudelle, huoltovarmuuden turvaamiselle ja ylipäätään kotimaisen ruokaketjun tulevaisuudelle.
Valtiovarainvaliokunta pitää kaikkinensa ehdotuskokonaisuutta hyväksyttävänä ja viittaa sitten päätösehdotuksessaan näihin pääluokkakohtaisiin perusteluihin ja ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen valtion vuoden 22 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja päättää, että vuoden 22 toista lisätalousarviota sovelletaan heinäkuun 22 alusta alkaen. Mietintöön sisältyy sitten opposition puolelta kolme vastalausekokonaisuutta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-06-27T14:36:50,2022-06-27T14:44:24,Hyväksytty,1.1
2022_80_28,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_29,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Olisin toivonut, että valtiovarainministeri Saarikko olisi myös ollut tässä keskustelussa paikalla. On kyse erittäin keskeisestä ja tärkeästä lisätalousarviosta, joka on myös poikkeuksellisen suuri.
”Pari vuotta sitten taisi olla sellaisia kommentteja, että kaikki velasta varoittajat ovat sitä boomer-porukkaa, joka ei oikein ymmärrä uutta taloustiedettä. Pelkään pahoin, että nyt taitaa alkaa näkyä toisenlaista jälkeä. Ei se taloustiede muuttunutkaan, eikä velka ollutkaan vaaratonta.” Näin totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimittaja Hanna Vesalan Ilta-Sanomien kirjoituksessa 22. kesäkuuta. Valtiovarainministeriö oli hetkeä aiemmin kertonut, että maamme kymmenen vuoden valtion viitelainan korko oli noussut puolessa vuodessa lähes kaksi prosenttiyksikköä. Korkomenot siis paisuivat hetkessä jo 300 miljoonaa euroa nykyistä suuremmiksi, ja itse asiassa vuonna 2026 menot ovat jo noin 900 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän. Itse asiassa nämä kasvavat velanhoitokulut ovat lopulta pois muusta julkisesta rahankäytöstä ja kaventavat ennestään niukkoja puskureita — toki sillä olettamalla, että tämä nykyinen velaksi eläminen joskus halutaan lopettaa. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan maamme talouskasvu itse asiassa tulee hidastumaan ja inflaatio nopeutuu edelleen ennakoitua enemmän.
Jos tasavallan presidenttiä eivät vasemmistopuolueet ja keskusta heidän tukenaan halua kuunnella, niin myös OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio totesi, että lyhyessä ajassa on tapahtunut hyvin dramaattinen muutos, johon päättäjien tulisi reagoida ja lopettaa velkaantumiskehitys. Hän totesi, että tämä hallitus on tehnyt julkisen talouden suunnitelman tuleville vuosille sillä ajatuksella, että korot ovat nollassa tai miinusmerkkisiä eivätkä ne nousisi. Ritakallio piti tilannetta erittäin huolestuttavana: ”Tästä seuraa, että siellä on heti satojen miljoonien lisäkustannus tulossa tästä koronnoususta lähtien. Selvästikään ei ymmärretä korkotekijän voimakasta vaikutusta.”
Kokoomus on jättänyt tähän lisätalousarvioon oman vastalauseensa, jonka perusajatus on se, että ilman kestävää taloutta meillä ei olisi suorituskykyisiä puolustusvoimia, ei maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Me olemme kokoomuksessa huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta ja yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä. Mitä kauemmin uudistuksia viivytellään, sitä heikommaksi taloutemme rapautuu ja sitä kapeammaksi muuttuu taloudellinen liikkumavaramme. Suomi tarvitsee muutosta. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita on uudistettava muiden Pohjoismaiden esimerkin mukaisesti.
Meidän vastalause pitää sisällään joukon lausumia, joissa me edellytämme, että eduskunnalle tuodaan tieto siitä, että panostukset Ukrainan tukemiseksi tulevat jatkumaan, mutta myös siitä, että hallitus tuo esitykset, kuinka se asettaa menot tärkeysjärjestykseen ja kattaa budjettikehyksien sisältä varautumisen ministerityöryhmän vihreän siirtymän määrärahat, jotka tulee rahoittaa kehyksen sisältä — ne eivät millään logiikalla kuulu kehyksen ulkopuolelle. Me myös edellytämme hallitukselta toimenpiteitä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja vahvistamiseksi, ja nämä toimet pitää tuoda eduskuntaan viimeistään ensi vuoden budjetin yhteydessä.
Arvoisat keskustalaiset, te pääsette vielä ennen kesätaukoa äänestämään myös siitä, tuleeko tähän maahan paikallista sopimista, reilun paikallisen sopimisen edistämistä kaikissa yrityksissä.
Ja arvon vihreät, te pääsette vielä ennen kesätaukoa äänestämään terapiatakuusta. Kokoomus edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan tämän vuoden syysistuntokauden aluksi esityksen terapiatakuusta niin, että asia ehditään päättää ja saattaa voimaan kuluvan vaalikauden aikana. Arvoisat vihreät, venkoilu tämän asian kanssa saa nyt päättyä. Tällä viikolla tulemme äänestämään siitä, tuleeko Suomeen terapiatakuuta vaiko ei. Jos edellisessä äänestyksessä vihreät olisivat tukeneet perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja kokoomuslaisten kanssa terapiatakuuta, terapiatakuu olisi ollut voimassa jo yli vuoden. Nyt näemme, saadaanko sitä tällä kaudella.
Arvoisa puhemies! Emme kuitenkaan usko, että tämä hallitus on valmis, ei ehkä myöskään kykenevä, tekemään näitä riittäviä toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi, ja näin ollen olemme pakotettuja esittämään hallitukselle epäluottamusta: ”Eduskunta toteaa, että hallituksen velkaantumista kiihdyttävä linja sekä riittävien julkista taloutta vahvistavien työllisyyspäätösten tekemättä jättäminen uhkaavat murentaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan pysyvästi. Me olemme huolissamme siitä, ettei hallitus ole täyttämässä lupaustaan lopettaa elämistä tulevien sukupolvien kustannuksella. Jatkuvaan velkaan perustuva politiikka vaarantaa Suomen kriisinsietokyvyn ja heikentää mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin. Hallitus ei ole kyennyt kantamaan vastuuta ja tekemään arvovalintoja kestävän tulevaisuuden puolesta. Eduskunta toteaa, että hallituksen jatkuvaan velkaantumiseen perustuvat hyvinvointipalvelut ja Suomen taloudellisen kriisinsietokyvyn vaarantava politiikka ovat epäonnistuneita eivätkä nauti eduskunnan luottamusta.”
Arvoisa puhemies! Teen myös kokoomuksen vastalauseen mukaisen esityksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-06-27T14:44:28,2022-06-27T14:51:16,Hyväksytty,1.1
2022_80_30,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_31,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi sisältää monia välttämättömiä ja odotettuja määrärahalisäyksiä muun muassa puolustukseen, kyberturvaan, huoltovarmuuteen, ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen sekä kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukseen.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiinnittää huomiota erityisesti kotimaisen maatalouden jatkuvuuteen, johon lisätalousarvio tuo vähän helpotusta — mutta vain vähän. Kotimaisen maatalouden selviämiselle välttämättömiä edellytyksiä ovat paitsi kuluvasta vuodesta selviäminen myös tulevaisuudennäkymät, jotka innostavat investoimaan uusiin tuotantosuuntiin sekä esimerkiksi biokaasun keräykseen ja muihin ilmastotoimiin. Suomi ei kuitenkaan tarvitse enempää maatilojen konkursseja ja kuormittuneita viljelijöitä vaan uusia nuoria tekijöitä. Valitettavasti Euroopan unionin toimet ovat ruokaturvan ja maatalouden toimintaedellytysten kannalta hitaita ja osin myös ristiriitaisia. EU-sääntöjen tulkintojen odottaminen komissiolta on hidastanut pieniäkin maatalouden tukitoimia, kuten energiaveron lisäpalautusta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä muistuttaa, että maataloustuotannon ja elintarvikesektorin ensisijainen tehtävä ei ole huolehtia ilmastopäästöistä vaan ihmiselämän perustarpeista.
Arvoisa puhemies! Tuleva talvi tulee koettelemaan Euroopan energiahuoltoa merkittävällä tavalla, joka voi uhmata jopa unionin yhtenäisyyttä. Suomen on oltava valmis erilaisiin riskeihin sekä suojelemaan omaa peruselintarviketuotantoaan myös poikkeusoloissa. Oppositio on esittänyt keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi yli akuutin kannattavuuskriisin. Esimerkiksi maatalousrakennusten kiinteistöveron alentamista koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä oppositio esitti, että hallitus valmistelisi lain lannoitteiden alv-palautuksesta tukeakseen sitä, että kaikki peltolohkot kannattaa edelleen lannoittaa ja viljellä.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa positiivista on, että verotuotot ovat kuluvana vuonna ennakoitua paremmat. Suomen talous ei ole romahtanut, mutta talouden näkymät ovat kuitenkin erittäin epävarmat eikä kasvu ulos velasta näytä ollenkaan todennäköiseltä Suomen saati sitten velkaantuneempien EU-maiden kohdalla.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on huolissaan Suomen julkisen talouden kestävyydestä. Jo syksyn lisätalousarviossa voidaan joutua tekemään merkittäviä määrärahalisäyksiä korkomenojen kattamiseen. Suomen valtion velkakirjojen korot ovat nousseet selvästi puolen vuoden aikana, mikä näkyy nyt julkisen talouden puskureissa. Syksyn vaihtoehtobudjetissaan KD esitti hyvinvointialueiden aloittamisen lykkäämistä muutamalla kuukaudella, jotta hyvinvointialueet ehtivät saada tarvittavat hallinnolliset ja tietojärjestelmäuudistukset parempaan kuntoon. Tämä olisi myös tuonut tälle vuodelle talousarvioon väljyyttä.
Akuuttien kriisien hoito peittää alleen pääministeri Marinin hallituksen kevyen suhtautumisen julkisen talouden kestävyyteen. Euroopan unionissa suunnitellaan jo uusia tukitoimia velkaantuneimpien EU-maiden tukemiseksi. Suomi ei nopeasta velkaantumisesta huolimatta hyödy tällaisista instrumenteista lähellekään yhtä paljon kuin velkaisemmat EU-maat. Lisäksi Suomi nettomaksajamaana on näissä järjestelyissä aina maksajaosapuoli, eikä niitä tule hyväksyä myöskään perussopimusten no bail-out ‑periaatteen vastaisina.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jättänyt oman vastalauseen, joka sisältää seitsemän lausumaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-06-27T14:51:20,2022-06-27T14:56:32,Hyväksytty,1.1
2022_80_32,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_33,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan muutamia asiakohtia esiin tästä hallituksen lisätalousarviosta.
Hintojen nousun kompensointi: Bensan hinta on Suomessa tällä hetkellä niin korkea, että maaseudulla ei voi kohta enää asua. Bensan hinnannousu ja elinkustannusten kasvaminen tulevat näivettämään maaseutua ja sen ihmisiä — ei ole varaa autoon, ja pitkien etäisyyksien Suomessa on pakko liikkua. Tämä on suuri epäkohta, ja hallituksen tulisi vastata siihen, millä tavalla tavallisen suomalaisen liikkumista tuetaan ja turvataan näissä korkeissa hinnannousuissa, kuin myös siihen, että menemme kuitenkin kohti syksyä ja sitten tulee talvi ja lämmityskustannukset nousevat. Se tuntuu ihmisten kukkarossa.
Koronaviruspandemian vaikutukset ja jälkihoito: Ikääntyneet ihmiset ovat olleet koronakuopassa muutaman vuoden, ja henkilöstöä puuttuu hoiva-alalta runsaasti. Monet hoitajat ovat paenneet alalta, koska koronaviruspandemia on näyttänyt sen, kuinka paljon heitä arvostetaan. Valitettavasti hallitus ei ota mitään kantaa siihen, miten korjataan tämä henkilöstöpula, henkilöstökriisi, mikä tälläkin hetkellä on muun muassa siellä vanhustenhoidossa — toki myös akuuteilla osastoilla. Yksikköjä suljetaan sen takia, että sinne ei saada hoitajia.
Hyvinvointialueet ja kuntatalous: Jo sotea tehtäessä me saimme kuulla, että soten muutoskustannusten on arvioitu olevan 2020-luvulla yhteensä noin 1,2—1,7 miljardia euroa, ja nämä liittyvät näihin ICT-kustannuksiin, joista myös mietinnön esittelijä mainitsi. On kuitenkin valitettava totuus, että hyvinvointialueet eivät voi käynnistää toimintaansa, jos niille ei turvata riittävää rahoitusta. On siis erittäin tärkeää, että tähän ICT-kustannukseen kiinnitetään tarkasti huomiota ja siihen annetaan resurssit — nimittäin jos toimivia tietojärjestelmiä ei ole, sillä on selkeä vaikutus myös potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun, eli näissä asioissa tulee olla erittäin tarkkana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T14:56:32,2022-06-27T14:59:04,Hyväksytty,1.1
2022_80_34,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_35,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi on läpileikkaava kuva Suomea tällä hetkellä kohtaavista valtavista haasteista. Tässä lisätalousarviossa tehtävät panostukset ovat kauaskantoisia, ja niillä pyritään löytämään kestävä tie, joka varmistaisi hyvinvoivan Suomen myös tuleville sukupolville. Meidän onkin varmistettava, että maailman kriisien keskellä jatkamme päämäärätietoisesti työtä ilmastokriisin estämiseksi sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri johtuen Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista määrärahatarpeista. Valiokuntamme pitää perusteltuna, että hallitus on reagoinut nopeasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja panostaa myös huoltovarmuuteen. Lisäksi pidämme myönteisenä kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävää ylimääräistä indeksitarkistusta, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Jos inflaatio säilyy korkealla tasolla, vastaavia tarkistuksia tulee tehdä myös jatkossa. Itse olen ehdottanut hallitusta harkitsemaan automaattisia neljännesvuosittaisia tarkistuksia, jotka tässä nousevien hintojen tilanteessa tulisivat pienituloisille todella tarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa huomioidaan erityisesti tarve puuttua nopeasti lasten ja nuorten oppimis- ja hyvinvointivajeeseen. Lisämäärärahat niin varhaiskasvatukseen, toisen asteen koulutukseen kuin nuorisotyöhön ovat välttämätön osa koronan jälkihoitoa. Lisäksi on ansiokkaasti huomioitu Ukrainasta sotaa pakenevien lasten tilanne esittämällä varhaiskasvatukseen sekä kielikoulutukseen lisäresursseja. Ukrainalaiset tarvitsevat tukeamme, ja Suomen on näytettävä, että lapsen oikeudet ovat maassamme prioriteetti.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa on pohdittu myös hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä. Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet ovat valtava ponnistus koko Suomelta, ja alueiden rahoitus vaatii ennakointia sekä toimivia ratkaisuja niin tietojärjestelmien kuin hallinnonkin osalta. On erittäin tärkeää, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä seurataan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueilla on oltava kannuste lisätä toimintansa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulee olla saavutettavia, tasa-arvoisia ja toimivia aivan kaikille tulotasosta riippumatta.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio edistää vihreää siirtymää ja huoltovarmuutta. Lisäykset ovat merkittäviä, ja niillä voidaan vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja, ilmastotoimenpiteitä sekä parantaa ravinne- ja energiaomavaraisuutta. Valiokuntamme pitää myönteisenä, että hallitus esittää lisäresursseja myös vihreän siirtymän lupakäsittelyn nopeuttamiseen. Valiokunta pitää tarpeellisena, että kotitalouksille suunnattua öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusta korotetaan. On niin ikään erittäin tärkeää laajentaa tämä kattamaan maakaasulämmityksestä luopumisesta aiheutuvia kustannuksia. Avustuksilla vauhditetaan irtautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta ja vahvistetaan samalla energiaomavaraisuutta sekä vihreää reilua siirtymää. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustusten kysyntä on ollut runsasta, joten nyt esitetty lisäys ei ehkä tule riittämään vuoden 22 lopun tarpeeseen. Tilannetta on siksi seurattava, ja tarvittaessa rahoitusta on tarkistettava myös syksyn 22 lisätalousarvioesityksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-27T14:59:08,2022-06-27T15:03:19,Hyväksytty,1.1
2022_80_36,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_37,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvion suurimmat määrärahalisäykset johtuvat juuri Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja siihen liittyvästä varautumisesta. Ihmettelen, että kokoomus tätä tuntuu kritisoivan. [Ben Zyskowicz: Mistäs te näin päättelette?] Tärkeitä varautumismenojen kohteita ovat muun muassa Venäjä-riippuvuutta vähentävä vihreän siirtymän edistäminen, pakolaisten auttaminen ja panostukset turvallisuuteen esimerkiksi kyberympäristössä.
Itse olen tyytyväinen noin 175 miljoonan euron lisäykseen vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskeviin määrärahoihin. Vasemmistoliitto on vaatinut näitä investointeja jo pitkään, ja nyt vastaamme samalla kertaa ilmastokriisiin ja Venäjän aggressioon. Juuri näin kuuluu tehdä. Kokonaisuus sisältää tukia muun muassa energiainvestointien vauhdittamiseen, maatalouden vihreään siirtymään, fossiilisista polttoaineista irtautumiseen liikenteessä sekä asumisen lämmitysratkaisuihin. Myös vihreän siirtymän investointien lupakäsittelyitä nopeutetaan. Tämä on asia, josta me olemme ympäristövaliokunnassa paljon puhuneet. Ilmastoystävällisten investointien tueksi valmistellaan kotitalouksien lainatakausmallia ja asunto-osakeyhtiöiden täytetakausmallia.
On tärkeää, että päästöille laitetaan hinta. Arjen sujuvuuden ja vihreän siirtymän reiluuden kannalta kaikkein tärkeintä on kuitenkin investoida kestävään infrastruktuuriin ja puhtaan energian tuotantoon. Ilman suuria investointeja kestäviin vaihtoehtoihin emme selviä murroksesta tarpeeksi nopeasti emmekä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Lopuksi minäkin haluan nostaa vielä esille, että on erittäin tärkeää myös se, että tässä lisätalousarviossa on koronan negatiivisten vaikutusten hoitoa jatkava paketti, joka suunnataan lapsille ja nuorille — tämä 120 miljoonan tukipaketti, joka mielestäni vielä suunnataan erityisen tärkeisiin kohteisiin eli oppimisvajeen umpeen kuromiseen ja mielenterveystyön tukemiseen.
Ihan lopuksi vielä kiitän minäkin tätä tukea, joka joukkoliikenteelle tulee, koska sitäkin tukea nyt todella tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-06-27T15:03:21,2022-06-27T15:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_80_38,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_39,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisäbudjetin pääpaino on turvallisuusympäristön ja huoltovarmuuden vahvistamisessa. Lisävaroja ohjataan Puolustusvoimien materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin. Myös Rajavartiolaitos saa lisää resursseja muun muassa kyberturvallisuuden kehittämiseen.
Pääosa huoltovarmuutta tukevista toimista osoitetaan maatalouteen. Noin kaksi kolmannesta määrärahasta kohdistuu suoraan tuottajien taloustilanteen helpottamiseen. Loppukolmanneksella edistetään uusien energiamuotojen tuotantoa ja ravinteiden nykyistä parempaa hyödyntämistä. Selvää kuitenkin on, että maatalouden kannattavuus pysyy huoltovarmuuspaketista huolimatta heikkona ja maksuvalmius kriittisessä tilassa. Onneksi on luvassa, että kohta pääsemme kaikki täällä edustettuina olevat ryhmät yhdessä pohtimaan maatalouden vaikeita ongelmia ja sitä, miten voisimme näihin ongelmiin pureutua ja parantaa maatalouden kannattavuutta. Näin varmistetaan Suomen ruokahuolto, sen pysyvyys, myös jatkossa.
Merkittäviä lisämäärärahoja on tulossa muun muassa vetyhankkeisiin ja akkustrategian investointeihin. Öljylämmityksestä luopumista vauhditetaan avustuksilla, samoin taloyhtiöiden sähköautojen latausinfran rakentamista. Logistiikka-alan kuljetustuella korvataan äkillistä liikennepolttoaineiden hinnannousua. Polttoaineiden hinnannousu on rasittanut myös linja-autoliikennettä, johon myös lisätään tukea.
Arvoisa puhemies! Lisärahaa tulee myös Ukrainasta Suomeen paenneiden vastaanottomenoihin ja tukemiseen. Kuntien kannalta on erittäin tärkeää, että nyt saadaan varmuus myös valtion osallistumisesta sataprosenttisella maksuosuudella ukrainalaislasten varhaiskasvatukseen. Tähän asti on ollut varmuus vain valtion osallistumisesta ukrainalaislasten valmentavaan opetukseen runsaan neljänneksen ja perusopetukseen noin neljänneksen osuudella. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan osoitetaan lisärahaa, jolla pyritään lisäämään Ukrainasta paenneiden lasten ja nuorten hyvinvointia tukevaa harrastustoimintaa. Lisäbudjetissa ohjataan rahaa myös Ukrainasta paenneiden eri-ikäisille järjestettävään kielikoulutukseen.
Erittäin tärkeää on kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, muun muassa eläkkeisiin, tehtävä aikaistettu ylimääräinen indeksitarkistus, johon nyt ohjataan tarvittavat varat. Valiokunnan käsityksen mukaan vastaavia aikaistettuja tarkistuksia tulee harkita myös jatkossa, jos inflaatio pysyy korkealla tasolla. Tämä on pienituloisten eläkkeen- ja etuudensaajien kannalta aivan välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-27T15:06:01,2022-06-27T15:09:27,Hyväksytty,1.1
2022_80_40,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_41,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Noin yleisesti taloustilanteesta: Elämme hyvin mielenkiintoisia aikoja. Ilmeisesti tänään Venäjä on maksukyvytön, siis ainakin teknisesti, ja se vauhti, millä inflaatio laukkaa Suomessa ja EU:ssa, on hyvinkin huolestuttava. Suomen toukokuun lukemat taisivat olla tasan 7,0 ja huhtikuun 5,7 — iso hyppäys siinäkin.
Kiihtyvä inflaatio aiheuttaa totta kai EU:ssa sen, että monet maat sitten tekevät kansalaisilleen monentyyppisiä kompensaatioita vaikka polttonesteitten tai sähkön hintaan. Saksassa, Espanjassa, Italiassa on ollut käsittääkseni tämäntyyppisiä kompensaatioita. Itse asiassa vuosi sitten myöskin EKP:n huippukokouksessa Italiassa ehdotettiin yhdessä tutkimuksessa sitä, että täytyisi olla jonkunlainen päästömaksukomponentti ja joustavuus siinä, eli nousukaudella olisi kalliimmat hinnat, ja sitten laskukaudella niitä päästökauppamaksuja, -komponentteja, vähän vähennettäisiin, jotta toisaalta saataisiin sillä ilmastovaikutuksia, mutta sitten taas toisaalta näillä ei haitattaisi talouden kasvua.
No, miksi Suomessa ei olla menty tähän? Sitä en tiedä. Onko tässä hallitus vielä vähän unten mailla vai odottaako vain, että sitten tulevien budjettineuvotteluitten aikana saadaan ensi vuodelle jotakin? No, tulihan toki tässä lisäbudjetissa onneksi Kela-indeksiin nosto.
Jos katsotaan sitä, miten tällä lisäbudjetilla käytännössä salakavalasti velkaannutaan, niin nyt velkataso täällä nousee jo 8 900 miljoonaan. Se on aika lailla iso lukema. No, sitten jos katsotaan sitä, mikä maakohtainen optimaalinen velanottoaste saattaisi olla, niin se yleensä on noin puolet bkt:n kasvusta, ja nyt tällaisen inflaation voimassa ollessa ehkä se on noin puolet inflaation kasvusta. Niin mitattuna tämä velanottotaso on jollain lailla hyväksyttävä, ehkä hivenen liian iso.
Mutta se, mikä ongelma meillä yleisesti Suomessa on tällä hetkellä, on kyllä kuluttajien ostovoimassa ja lompakossa. Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa täytyisi pystyä tukemaan moninkin tavoin — antaa sitä luottamusta ihmisille, että he pystyvät kuitenkin työllään tulemaan toimeen.
Me ollaan tehty tähän lisäbudjettiin myöskin vastalause, joka sisältää 29 lausumaa. Niissä on paljon ilmasto- ja EU-asiaa, mutta myöskin tätä ostovoima-asiaa ja ehdotuksia siihen. Sitten on hallinnonalakohtaisia lausumia. Mutta kaiken hyvän päälle meillä on vastalauseessa myöskin epäluottamusehdotus hallitukselle, joka kuuluu näin: ”Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita tavalla, joka ei edistä suomalaisten kestävää hyvinvointia. Pieni- ja keskituloisten ostovoima heikkenee huomattavasti kohonneen inflaation myötä, ja työssäkäynti uhkaa käydä kannattamattomaksi kohonneitten kustannusten myötä. Ilmastotoimet tulevat edelleen kasvattamaan elämisen, asumisen ja autoilun kustannuksia. Hallitus kiihdyttää toimillaan ilmastoinflaatiota. Maatalous on kannattavuuskuopassa, ja metsäpolitiikkamme on lipumassa kansallisista käsistä. Palkkainflaatio ja kohoavat yksikkötyökustannukset uhkaavat heikentää vientimme kilpailukykyä. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten ostovoiman tukemisessa, kansallisten etujen puolustamisessa sekä taloudenhoidossa eikä nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-06-27T15:09:35,2022-06-27T15:14:03,Hyväksytty,1.1
2022_80_42,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_43,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä toisessa lisätalousarviossa näkyy hyvin hallituksen vastuullisuus suhteessa turvallisuuteen — niin kansalaisten turvallisuuteen kuin koko maan turvallisuuteen. Venäjän hyökättyä Ukrainaan täysin brutaalilla ja selittämättömällä tavalla Suomi on panostanut lisää isänmaan puolustamiseen, mutta jo ennen sitä tämä hallitus päätti panostaa historiallisen paljon Suomen Puolustusvoimiin, Suomen turvallisuuteen ja siihen, että me pidämme huolta siitä, että Suomi ja suomalaiset säilyvät turvassa.
Nyt tässä uudessa päätöksessä ja uudessa esityksessä puolustusmenoja kasvatetaan edelleen. Lisäksi sijoitetaan lisää rahaa koko Suomen turvallisuuteen, niin Rajavartiolaitokselle kuin poliisille. Tämä on vastuullista turvallisuus- ja tulevaisuuspolitiikkaa, jota kyllä kelpaa kannattaa. Vaikka ajat ovat vaikeat ja toivoisi tietysti, että voisimme tehdä muunlaisia päätöksiä ja panostaa vielä muihin toimintoihin yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kannalta, niin kuitenkin kaikkein tärkeintä on pitää huolta siitä, että Suomi ja suomalaiset pysyvät turvassa myös näinä vaikeina aikoina, ja sen tähden nämä lisäykset puolustusmenoihin, Rajaan ja poliisiin ovat äärettömän tärkeitä.
Samaan aikaan vastuullisuutta on se, että paitsi huolehdimme tänne sotaa paenneista ukrainalaisista olemme myös auttaneet Ukrainaa sekä tavaralähetyksillä että myös konkreettisilla asetoimituksilla, ja näitä tulee jatkaa, kuten on tähänkin asti jatkettu, ja kantaa vastuu tästä tilanteesta ja auttaa ukrainalaisia Ukrainassa pitämään huolta omasta isänmaastaan. Voin vain kuvitella sen surun ja tuskan, joka tällä hetkellä Ukrainassa vallitsee.
No, toinen osa turvallisuutta on luonnollisesti kotimainen ruoka ja huoltovarmuus. On tärkeää, että me huolehdimme siitä, että suomalainen, kotimainen ruoka säilyy meillä myös jatkossa. Vaikka meillä on kotimaisen ruoan osuus suhteellisen korkea, täytyy muistaa, että esimerkiksi valkuaisten osalta meillä on sitten jo paljon tuonnin varassa. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joihin täytyy panostaa nyt, ja kuten täällä aiemmin jo edustajakollega totesi, tämä ei sinällään vielä paranna sitä kustannuskriisitilannetta, joka monella suomalaisella maatilalla on. Sen takia meidän täytyy löytää kestäviä ratkaisuja, jotta koko ruokaketjusta, tuottajalta pöytään, se euro valuu myös sinne tuottajalle eikä jää pelkästään teollisuuden ja kaupan käsiin.
Nämä kaksi suurta kokonaisuutta — siis turvallisuuteen panostaminen ja huoltovarmuuteen panostaminen — ovat vastuullista politiikkaa, ja näiden puolesta on ilo olla hyväksymässä tätä esitystä, koska mikäli me emme huolehdi omasta turvallisuudesta ja kotimaisesta huoltovarmuudesta, sen jälkeen tilanne on huomattavasti hankalampi. Sen takia olen erittäin tyytyväinen, että panostamme puolustukseen ja turvallisuuteen nyt historiallisen paljon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-06-27T15:14:03,2022-06-27T15:17:08,Hyväksytty,1.1
2022_80_44,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_45,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme jälleen lisätalousarviota. Suomen pitkät välimatkat ja pohjoinen sekä syrjäinen sijaintimme aiheuttavat meille erityistä tarvetta kohtuuhintaiselle energialle. Talot täytyy lämmittää, ihmiset tarvitsevat autoja jokapäiväiseen liikkumiseen, ja ulkomaankauppamme tapahtuu usein meriteitse.
Energian hinta on Suomessa noussut kestämättömälle tasolle Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan vuoksi, mutta myös vihreän siirtymän ja hallituksen politiikan vuoksi. Muualla Euroopassa hintojen nousuun on reagoitu ripeästi. Missä Suomen hallituksen toimet viipyvät — ne oikeat ja tuntuvat toimet? Kallis energia ja polttoaine näkyvät kaikkialla, niin kauppojen hyllyissä kuin työn vastaanottamisen kannattavuudessakin. Ihmiset eivät enää pärjää näillä hinnoilla. On järkyttävää kehitystä. Kaikkein pahiten näistä hinnoista kärsivät pienituloiset, joista hallitus aina mielellään puhuu, mutta mitä hallitus aikoo nyt konkreettisesti tehdä heidän eteensä ja heidän elämänsä helpottamiseksi?
Arvoisa puhemies! Ulkomaankaupan ja maailmantalouden surkeat näkymät kielivät siitä, että talouden kasvu jää lähes täysin kotimaisen kysynnän ja myös velkaantumisen varaan. Uhkakuvina on esimerkiksi kotimarkkinoiden raju supistuminen ja verotulojen laskeminen. Elämme kriisistä kriisiin — ensin korona, sitten Ukrainan sota, ja nyt tuttu, vanha eurokriisi nostaa taas päätään, eikä hallituksen politiikka ennakoi mitään muuta kuin uutta nöyrää hyväksymistä Euroopan unionin tuleviin velkavankeuspaketteihin. Uusia tukipaketteja on mitä todennäköisimmin tulossa, sillä korkotason nousu saattaa Etelä-Euroopan taloudet uuteen kriisiin.
Me olemme viimeisen vuoden aikana saaneet nähdä, mihin aiempaa elvytyspakettia on Euroopassa käytetty. Liian pieni osa kokonaisuudesta on mennyt koronan aiheuttamien tuhojen paikkaamiseen, mutta on ollut esimerkiksi lyhyempien työpäivien kokeiluja, energiaremontteja ja julkisia rakennushankkeita — näitä suomalainen veronmaksaja on Etelä-Eurooppaan maksanut. Onko hallitus jälleen valmis tulemaan höynäytetyksi uudella paketilla? Suomi joutuu jälleen kerran maksumieheksi. Viime kerralla puhuttiin miljardien tappioista.
Arvoisa puhemies! Tulonsiirrot lisäävät Suomen valtion menoja EU:n suuntaan. Suomen kansallista suvereniteettia murennetaan siirtämällä toimivaltaa pysyvästi EU:lle. Tämä on kestämätöntä kehitystä. Hallituksen kannan tulonsiirtoihin on oltava selkeä hyvissä ajoin, ja se on tuotava eduskunnalle tiedoksi ripeästi. Perussuomalaisten kanta on hyvin selkeä: ei yhtään lisää tulonsiirtoja Eurooppaan — Suomen ja suomalaisten on tultava ensin. Kysymys on jälleen kerran asioiden priorisoinnista.
Yritykset ja kotitaloudet tarvitsevat nyt tukea, kunnes tämä energian hinnannousu taittuu ja palautuu siedettävämmälle tasolle. Tarvitaan sekä kohdennettuja että yleisiä toimia. Esimerkiksi sähkön hintaan voitaisiin puuttua tauottamalla päästökauppa EU:n tasolla ja polttoaineiden hintaan madaltamalla jakeluvelvoitetta hallituksen esitystä laajemmin. On myös monia muita keinoja, jos vain hallitus tarttuisi lusikkaan ja tekisi.
Hallituksen pitäisi myös tehdä selvitys nyt vihdoinkin siitä, mikä vaikutus Suomen ylikunnianhimoisella hiilineutraalisuustavoitteella 2035 on Suomen kilpailukykyyn. Kenties se avaisi silmät sille, miksi hiilineutraalisuustavoite pitäisi siirtää jopa seuraavalle vuosisadalle.
Arvoisa puhemies! Kriisiajat vaativat myös kriisiaikojen toimia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-27T15:17:10,2022-06-27T15:21:07,Hyväksytty,1.1
2022_80_46,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_47,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen toisen lisätalousarvion tavoitteena on vahvistaa kansalaisten turvallisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut merkittävästi ja nopeasti Euroopan turvallisuusympäristöä. Siksi hallitus esittää yli 670 miljoonaa euroa puolustuskyvyn vahvistamiseen. Summasta noin 490 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää nopeasti toteutettaviin puolustusmateriaalihankintoihin.
Kansalaisten turvallisuudentunne ei kuitenkaan tule vain tykeistä ja tankeista. Tarvitsemme myös uskoa parempaan tulevaisuuteen; luottamusta siihen, että huomenna on paremmin kuin tänään. Suomen tulevaisuus lepää tulevissa sukupolvissa, tämän päivän lapsissa. Siksi hallitus kohdentaa 120 miljoonaa euroa lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen. Lasten ja nuorten tukipaketilla haluamme varmistaa, ettei yksikään lapsi tai nuori jää koulutiellä kyydistä, kun palaamme koronavuosien jälkeen takaisin normaaliin arkeen. Jokainen lapsi on arvokas, ja jokainen lapsi tarvitsee uskoa parempaan tulevaisuuteen. Tämä tukipaketti rakentaa polkua kohti normaalia.
Arvoisa puhemies! Kansalaisten turvallisuudentunnetta ja tulevaisuudenuskoa vahvistetaan myös vastaamalla hintojen nousuun, jotka kurittavat jo pahoin arkea. Hallitus on päättänyt poikkeuksellisesti tehdä ylimääräisen indeksitarkastuksen kansaneläkeindeksiin, jolla kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Lisäksi hallitus vastaa kohonneisiin polttoainehintoihin tukemalla koronasta toipuvaa joukkoliikennettä. Joukkoliikennettä tuetaan tässä lisätalousarviossa 48 miljoonan euron lisäyksellä, joka tulee aiemmin tänä vuonna päätetyn 30 miljoonan euron päälle. Joukkoliikennepalvelujen turvaaminen on välttämätöntä kansalaisten yhdenvertaisen liikkumisen sekä työ- ja opiskelumatkojen sujuvuuden kannalta. Lisäksi joukkoliikenteellä on tärkeä osuutensa ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Kestävän liikkumisen ja vähäpäästöisyyden edistämiseksi on tärkeää, että julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät ja palvelutaso saadaan palautettua koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava ilmiö. Hillitäksemme ilmastonmuutosta meidän on irtauduttava mahdollisimman nopeasti fossiilisista polttoaineista ja siirryttävä vihreisiin vaihtoehtoihin. Venäjän hyökkäyssota vain alleviivaa vihreän siirtymän merkitystä, sillä monet autoritaariset valtiot saavat rahansa juuri fossiilienergiasta. Siksi hallitus vauhdittaa vihreää siirtymää yhteensä noin 175 miljoonalla eurolla. Samalla se edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta, kansallisen turvallisuutemme kulmakiviä. Tästä summasta 125 miljoonaa euroa osoitetaan energiatuen myöntämisvaltuuksiin, jotka suunnataan esimerkiksi vetyhankkeisiin ja muihin puhtaiden energiamuotojen uusiin investointeihin. Öljylämmityksestä luopumiseen ehdotetaan yhteensä 70 miljoonan euron lisäyksiä. Uutena avauksena tukea laajennetaan kattamaan myös maakaasulämmityksestä luopumisesta aiheutuvia kustannuksia. Vihreä siirtymä on konkreettisia tekoja — tekoja, jotka luovat kansalaisille työtä ja toivoa puhtaammasta ja paremmasta huomisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-06-27T15:21:07,2022-06-27T15:24:18,Hyväksytty,1.1
2022_80_48,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_49,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti aluksi haluan kannattaa edustaja Östmanin esittämiä vastalauseeseen 3 sisältyviä seitsemää lausumaa. Kiitos.
Tämän lisätalousarvioesityksen monia kohtia on helppo tukea. Ne vastaavat tämän korona-ajan myötä syntyneeseen jälkihoitoon hyvin ja ovat varmasti tärkeä viesti myös kansalaisille siitä, että täällä eduskunnassa on herkkyyttä tarttua näihin asioihin — erityisesti nuorten akuuttiin hätätilanteeseen, joka ei voi odottaa, vaan asioihin on tartuttava heti, ja siksi nämä lisäykset sille puolelle ovat erittäin tervetulleita.
Täällä mainittiin valtion velkaantuminen isona huolenaiheena. Se on ihan totta: Suomen valtio velkaantuu nyt merkittävää vauhtia. Tämä trendi ei ole mitenkään loppumassa, ja lisävelalle on valitettavasti tarvetta myös koko seuraavan vaalikauden ajan. Varmaan on myös isoja leikkauksiakin tulossa, kun hallituskoalitio vaihtuu, mutta en usko, että ainakaan 4—6 vuoteen minkäänlaista toivoa on siitä, että tämä velkaantuminen jotenkin pysähtyisi, vaan kyllä tämä maa on tällä hetkellä ajettu sellaiseen tilaan, että tämä velkaantuminen tulee vain jatkumaan. Toivottavasti se edes hieman tasaantuu.
Erityistä huolta kristillisdemokraatit kantavat kyllä kansakuntamme ruokahuollosta. Edustaja Östman toi erittäin hyvin esiin nämä painopistealueet, samoin edustaja Kiviranta käytti täällä erinomaisen puheenvuoron. Tulisikin harkita erittäin voimakkaasti sitä, että tulisiko tuottajille säätää tällainen tuottajatuki, jonka maksaisi aina tukkuporras. Me olemme onnistuneet säätämään sähköveron, joka tulee aina kuin manulle illallinen, oli käyttäjä sitten minkälainen tahansa. Samanlaista perustukea tuottajalle olisi nyt hyvä yhdessä harkita, koska ei tämä muuten oikene. Tuottajat pohtivat, että jos he pyytävät enemmän rahaa, niin sitten tuotteet eivät mene kaupaksi, ja sitten tukkuporras taas ei oikein suostu neuvottelemaan lisähinnoista, vaan he haluavat itse määritellä hinnat moneksi vuodeksi eteenpäin, mikä ei huomioi millään tavalla muuttuneita tilanteita. Tästä johtuen tällaista tulisi mielestäni harkita.
Suomen ruokahuollon tila on kansallinen hätätila numero yksi. Jos me päästämme alkutuotannon loppumaan, ei tästä kansasta enää löydy sellaista voimaa, joka sen uudestaan käynnistäisi. Tämä on kriisi. Tähän pitäisi tarttua sen ansaitsemalla vakavuudella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-06-27T15:24:18,2022-06-27T15:27:46,Hyväksytty,1.1
2022_80_50,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_51,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vähämäen tekemiä lausumaehdotuksia sekä epäluottamuslause-ehdotusta.
Oikeastaan tuossa epäluottamuslause-ehdotuksessa kiteytyy parhaalla tavalla se, mikä hallituksen politiikassa ja tässä lisätalousarviossa on vialla. Valtion menoja kasvatetaan ilman, että suomalaiset hyötyvät niistä, saavat kestävää hyvinvointia, ostovoima tuhotaan, ja ilmastotoimet ovat täysin suhteettomia kilpailijamaihimme verrattuna — tämä on hallituksen politiikassa vialla.
Sen lisäksi — kun nyt puhumme tilanteesta, jossa maailma voi joutua ruokakriisiin jo ensi talvena — on kestämätöntä, että hallitus päästää maataloutemme tällaiseen tilanteeseen. Tämä lisätalousarvio tai hallituksen politiikka ylipäänsäkään ei tuo toivoa ensi talvea ajatellen. Jos ruoka käy loppumaan, jos energia käy loppumaan, mistä me otamme syötävää, mistä me otamme lämpöä jo ensi talvena? Hallitus ei tällaisiin kysymyksiin pysty tässä lisätalousarviossa tai muussakaan politiikassaan tarjoamaan vastauksia.
Tällä hetkellä Suomessa on Euroopan kalleinta polttoainetta. Hallitus ei tee millään tavalla merkittävästi vaikuttavia toimia sen hinnan alentamiseksi. Kaikissa muissa maissa Euroopassa on lähdetty merkittäviin toimiin: polttoaineverojen väliaikaisiin jäädyttämisiin kokonaan, kymmenien senttien suuruisiin hinnanalennuksiin polttoaineen hintoihin. Suomi on ainut maa, jossa löytyy niin vasemmistolaisia ekonomisteja, että he ovat valmiita omalla naamallaan sanomaan, ettei näistä alennuksista olisi mitään hyötyä Suomessa. Miten niistä voi kaikkialla muualla maailmassa, jopa Yhdysvalloissa, olla hyötyä, ellei niistä olisi Suomessa hyötyä?
Nämä polttoainehinnat ovat aivan mahdottomia. Ne tekevät jo työnteosta kohta kannattamatonta, emmekä ole varmasti nähneet vielä edes niiden huippua. Nyt täällä kuultiinkin äsken jo, mitä hallitus aikoo tälle asialle tehdä: hallitus aikoo tukea joukkoliikennettä, koska polttoaineen hinnat ovat nousseet. Pysähtykää hetkeksi miettimään, millä tavalla joukkoliikenteen tukeminen hyödyttää niitä ihmisiä, joiden on pakko liikkua yksityisautolla, kun sitä joukkoliikennettä ei ole. Älkää nyt tulko vakavissanne esittämään, että vastauksenne polttoaineiden hinnannousuun on joukkoliikenteen tukeminen. Sitähän pönkitetään jo ennestäänkin aivan tolkuttomasti veronmaksajien rahoilla. HKL:n lipunhinnasta puolet on subventiota, suomeksi sanoen veronmaksajien rahaa. Polttoaineen hinnasta 70 prosenttia on veroa. Tässä on se suhde, joka teidän pitäisi korjata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-27T15:27:46,2022-06-27T15:30:19,Hyväksytty,1.1
2022_80_52,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_53,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä kannatan edustaja Heinosen tekemiä esityksiä.
Sitten tähän lisätalousarvion kokonaisuuteen. Ensinnäkin haluan todeta, kun täällä edustaja Kivelä aikaisemmassa puheenvuorossaan nosti kokoomuksen esille, että emmehän me ole, arvoisa herra puhemies, vastustaneet turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen tehtäviä satsauksia — päinvastoin. [Ben Zyskowicz: Nimenomaan!] Ymmärrämme hyvin, miten vaikeassa tilanteessa Suomi ja koko Eurooppa ovat, ja on täysin välttämätöntä panostaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, meidän ruoantuotantoon ja välttämättömiin yhteiskunnan toimintoihin. Mutta me olemme kritisoineet aivan oikeutetusti sitä, että tässä salissa on käyty liian vähän keskustelua ylipäänsä finanssipolitiikasta ja siitä, mitkä kaikki panostukset ovat aidosti välttämättömiä ja mitkä taas sitten eivät ole. Sillä, herra puhemies, me tiedämme sen, että jo pelkästään tämän hallituskauden aikana maan hallitus on lisännyt velanottoa 30 miljardilla eurolla, josta karkeasti arvioiden voidaan arvioida, että noin 18 miljardia euroa liittyy jollain tavalla turvallisuuteen tai koronamenoihin. Kaikki loput on siis jotain muuta, joka on päätetty tehdä ikään kuin tämän lisäksi.
Samaan aikaan tiedämme myös sen, että tämän maan hallitus on ensimmäinen hallitus nyt 2000‑luvulla, joka on käytännössä rikkonut tai lopettanut voimassaolon koskien kehysjärjestelmää, joka kuitenkin aikoinaan luotiin nimenomaan suojelemaan suomalaisia veronmaksajia politiikkojen tuhlailevalta käytökseltä. Nyt samaan aikaan tiedämme myös sen, että paitsi että velkaantuminen on jatkunut hyvin, hyvin raskaana ja se tulee jatkumaan myös koko kehyskauden ajan hyvin raskaana — mistä kävimme aikaisemmin jo keskustelua julkisen talouden suunnitelman yhteydessä — myös korot ovat lähteneet nousuun. Kun vielä joulukuussa Suomen kymmenenvuotisten valtionlainojen korko oli nolla prosenttia, niin nyt tässä hiljattain se oli noussut lähes kaksi prosenttiyksikköä, ja tämähän tietysti tarkoittaa satojen miljoonien ellei siis jopa miljardiluokan lisäystä valtion korkomenoihin, mikä on taas pois kaikesta muusta — ihmisten palveluista ja hyvinvointimenoista. Sen takia tästä pitäisi keskustella paljon enemmän tässä salissa. Pidän oikein hyvänä ja tervetulleena, että myös tasavallan presidentti on nostanut aihetta esille, ja toivon todella, että hallituspuolueet ja hallitus kiinnittävät tähän asiaan huomiota, että velanotto saadaan viimein kuriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-27T15:30:20,2022-06-27T15:33:26,Hyväksytty,1.1
2022_80_54,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_55,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on varautumisen lisätalousarvio. Yhtäältä iso osa lisätalousarviosta, noin kahden miljardin euron lisäys, kohdistuu Venäjän Ukrainaan hyökkäyksestä johtuviin tarpeisiin. Suora apu Ukrainaan erityisesti humanitäärisen kriisin helpottamiseksi on 83 miljoonaa. Samanaikaisesti tarvitsemme myös useita toimia Suomessa niin huoltovarmuuden parantamiseksi kuin yhä edelleen esimerkiksi koronapandemian häntien hoitamiseksi. Tämä tarkoittaa suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan resilienssin parantamista, ja esimerkiksi lapsille suunnattu 120 miljoonan euron lisäys tulee kovasti tarpeeseen.
Valtiovarainvaliokunta on pitänyt perusteltuna sitä, että hallitus reagoi nopeasti muuttuneeseen turvallisuusympäristöön ja esittää välittömiä toimia puolustuskyvyn vahvistamiseksi. Sen lisäksi hyvänä pidetään juurikin panostuksia myös huoltovarmuutta tukevien toimien vahvistamiseen, johon kaiken kaikkiaan ehdotetaan 293 miljoonan euron lisäystä. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu maatalouteen, josta täälläkin on aivan syystä keskusteltu paljon, mutta lisäresursseja osoitetaan myös esimerkiksi perusväylänpitoon sekä yksityisteiden valtionavustuksiin, jotta energiapuun toimitusketjuja voidaan parantaa ja kotimaisen puun saatavuutta varmistaa.
Valiokunta aivan oikein kiinnittää myöskin huomiota siihen, että perusväylänpidon rahoitustaso ei anna mahdollisuutta väylien korjausvelan vähentämiseen. Tämä toki ei ole yksistään hallituksen syy, vaan elämme tilanteessa, jota pahentaa myöskin voimakas kustannusten nousu, ja tämä vähentää mahdollisuuksia päällysteiden korjaamiseen ja paikkaamiseen. Samanaikaisesti tietenkin tämä nopeuttaa tieverkon kunnon heikkenemistä ja heijastuu myös tienkäyttäjien ajo‑ ja kuljetuskustannuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Valitettavaa on, että teiden korjausvelan arvioidaan kasvavan tänä vuonna 60—70 miljoonaa euroa.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa kiihdyttää toki vihreää siirtymää, kun venäläisestä fossiilisesta energiasta pyritään irtautumaan. Vihreään siirtymään ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen esitetään 175 miljoonaa euroa.
Myöskin hintojen nousua kompensoidaan. Erityisen myönteisenä pidän kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin tehtävää ylimääräistä indeksitarkistusta, ja tällä kompensoidaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille. Jos inflaatio säilyy korkealla tasolla, niin vastaavia tarkistuksia tulee harkita myöskin jatkossa.
Tuntuu ehkä epäsuhtaiselta puhua samassa lisätalousarviossa Ukrainasta ja sitten esimerkiksi meidän perusväylänpidosta, mutta asioilla on yhteys. Koko maailma on murroksessa, elämme kriisistä toiseen, ja tällainen kaaoksen reunalla toimiminen tarkoittaa sitä, että yksi asia johtaa aina toiseen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa ruoantuotantoon ja energiaan, ja tällaisessa tilanteessa toimiminen tuo haasteita myös valtion vuosibudjetointiin. Lisätalousarviot auttavat asiaa, mutta on totta, että ne tekevät taloudenpidosta reagointia. Varmasti olemme eläneet viime vuodet sellaista aikaa, että moni miettii, voimmeko jatkuvasti reagoida maailman muutoksiin ja samalla huolehtia talouden suunnitelmallisuudesta. Tähän varmasti joudumme palaamaan jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-06-27T15:33:26,2022-06-27T15:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_80_56,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_57,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri, ja syyn me kaikki tiedämme: se on Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ja suurten summien taustalla on meidän turvallisuusympäristömme muutos. Panostukset Puolustusvoimiin, rajaturvaan, kyberturvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja Ukrainan apuun sekä pakolaisten vastaanottoon ovat välttämättömiä. Vihreän siirtymän panokset taas ovat isolta osin irtaantumista venäläisestä energiasta, ja sekin on välttämätöntä.
Kokoomus on tässä keskustelussa ollut huolissaan Suomen kriisinsietokyvystä, ja huoli on varmasti aina aiheellinen. Tämä vaalikausi, jos mikä, osoitti sen, että emme koskaan tiedä, millaisiin kriiseihin joudumme varautumaan. Itse asiassa mielestäni me olemme selvinneet näistä kriiseistä kohtuullisen hyvin: ensin korona, ja nyt sota. Tulevaisuutta emme tietenkään tiedä.
Olen sitä ikäpolvea, joka tuli eduskuntaan, kun korkomenot oli yksi budjetin suurimpia pääluokkia, joten en todellakaan suhtaudu velkaan kevyellä mielellä. Onneksi näin ei nyt ole, ja yhtä pahaa tilannetta ei ole näköpiirissä, vaikka koronnousu on vakava asia ja tasapainotoimet ovat kiistatta edessä. Niitä on haettava ennen muuta rakennemuutosten avulla, ja säästöt on kohdennettava tulevaisuudessa siten, että yksi säästö ei toisaalla synnytä suurempaa kulua. Kannattaa muistaa, että rahavelka on yksi velan muoto. Ympäristövelka, sosiaalinen velka, sivistyksellinen velka, puhumattakaan turvallisuusvelasta, kasvattavat hoitamattomana rahavelkaa. Me joko varaudumme näihin asioihin ennalta tai sitten maksamme niistä kalliisti myöhemmin.
Turvallisuuden lisäksi lisätalousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin koronan jälkihoidon näkökulmasta, ja tämä on viisasta, koska koronan sosiaalinen varjo on pitkä. Myös hyvinvointialueiden rahoitusta täsmennetään. Hyvinvointialueiden rahoituslaki edellyttää, että hyvinvointialueille maksetaan tammikuussa kaksi kahdestoistaosaa koko vuoden rahoituksesta, mutta siirtymävaiheessa laki edellyttää, että vuoden 2023 rahoituksen tammikuun maksuerästä maksetaan puolet jo tämän vuoden lopulla. Ja niinpä tässä budjetissa on täsmennetty näitä lukuja sekä tehty tätä aiennusta — jos näin voisi sanoa — ja on tärkeää, että tämä on tehty, koska hyvinvointialueiden alkuvaiheessa on paljon sellaisia kustannuksia, joita ei ole osattu ennakoida. Tervetullut on myös 150 miljoonan euron valtuus välttämättömiin ICT-muutoskustannuksiin erityisesti niillä alueilla, joilla valmista kuntayhtymää ei vielä ole. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Itse asiassa, kun mietimme tätä hyvinvointialueiden tulevaisuuden rahoitusta, niin on tärkeää miettiä sitä, miten mekanismit toimivat. Nyt me mahdollistamme sen, että lainaa voi ottaa investointeihin, ja niitä on pohdittava valtiovarainministeriön kanssa. Mutta itse asiassa vasta julkistettu selvitys osoittaa, että esimerkiksi sairaanhoitopiireissä on vuoden sisällä yhteensä noin miljardin euron tarve tällaiseen hyvin lyhytaikaiseen limiittiin, joka liittyy siihen, että maksut, jotka tulevat, ja maksut, jotka menevät, eivät rytmity tasapainoisesti. Tätä ei välttämättä ole osattu tarpeeksi hyvin huomioida, joten se on varmasti syksyn asia, että me etsimme vastauksia myös näihin tilanteisiin, jotta sellaiset alueet, jotka eivät ole pitkäaikaisessa kassakriisissä — vaan joilla se on tällaista väliaikaista — eivät joutuisi liian raskaisiin menettelyihin.
No, vielä tästä lisätalousarviosta. Siinä myös aikaistetaan Kelan etuuksien indeksejä, jotta kaikkein köyhimmät pärjäisivät hintojen noustessa. Nuo summat eivät ole suuren suuria, mutta kun tulotkaan eivät ole suuria, ne ovat merkityksellisiä ihmisten elämässä ja auttavat hieman. Mutta tämän lisäksi me varmasti joudumme pohtimaan syksyllä myös, millä tavoin ihmisten toimeentuloa voidaan turvata, koska hintojen nousulle ei näy ikään kuin kattoa tällä hetkellä. Päädyimmepä me syksyllä mihin tahansa välineisiin, on tärkeää, että ne toimet näkyvät oikeasti kuluttajan kukkarossa. Sellaisiin toimiin, joilla on riski jäädä väliportaisiin, meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-06-27T15:37:23,2022-06-27T15:42:16,Hyväksytty,1.1
2022_80_58,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_59,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, vuoden 2022 toinen lisätalousarvioesitys on todella poikkeuksellisen suuri johtuen pääosin Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista määrärahatarpeista. Tässä kokonaisuudessa siis tärähtää nettomääräisesti noin 2,3 miljardia määrärahakorotuksia.
Lisämäärärahaa esitetään siis Puolustusvoimien toimintamenoihin, vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja materiaalihankintoihin. Lisäksi Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan ja kyberturvallisuutta kehitetään. Poliisin, suojelupoliisin ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoja myös kohotetaan. Lisäresursseja ohjataan myös perusväylänpitoon sekä yksityisteiden valtionavustuksiin, energiapuun toimintaketjun parantamiseen ja kotimaisen puun saatavuuden varmistamiseen.
Puhemies! Kannan kyllä iloa siitä, että esitykseen sisältyy 120 miljoonan euron tukipaketti lapsille ja nuorille. Päiväkodit, koulut ja oppilaitokset ovat olleet helisemässä koronaviruspandemian haavojen, lisääntyvien oppimisvaikeuksien ja myös pahenevien mielenterveysongelmien kanssa. Määrärahoja siis kohdistuu varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen. Lisäksi kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön osoitetaan lisätukea. Samoin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja niiden saatavuuden vahvistaminen ovat tukikokonaisuudessa mukana.
Puhemies! Näin liikunta- ja urheilumiehenä totta kai tunnen kiitosta myös siitä, että harrastamisen Suomen malli, Liikkuva koulu ja Liikkuva opiskelu ja muun muassa Liikkuva aikuinen saavat kyllä merkittävän tukipaketin. Kaikella tällä huomaamme, että koetamme kyllä kynsin ja hampain pitää kiinni siitä, että tämä yhteiskunta ja ehkä sen hauraimmat tulevaisuustekijät ovat myös päätöksenteon ydintä ja sydäntä.
Puhemies! Paljon muutakin kokonaisuudesta löytyy, esimerkiksi korotuksia perusturvaan ja maatalouteen, mistä kyllä kiitän hallitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-06-27T15:42:16,2022-06-27T15:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_80_60,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_61,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen toinen lisätalousarvio tälle vuodelle, ja se on hyvin vastuullinen tähän tilanteeseen nähden. Tässä on turvallisuutta, leipää, lämpöä, hyvinvointiin ja liikenteeseen liittyviä asioita. Varsinkin turvallisuuteen on tärkeää panostaa tässä ajassa. Täällä on panostukset vahvasti meidän Puolustusvoimiin, meidän Rajaan, kyberturvallisuuteen, poliisiin mutta myös sitten pelastustoimeen. Ollaan huolissaan myös pelastustoimen henkilöstömäärästä niin sopimuspalokuntien osalta kuin vielä näillä pelastustoimijoilla itsellään.
Täällä tuli esille aikaisemmissa puheenvuoroissa myös talous, ja minun mielestäni tämä talous on yhtä lailla turvallisuutta. Kyllä olen samaa mieltä, että hallituksen tulee tehdä suunnitelma ja tällainen tie tästä, mitenkä julkinen talous saadaan tasapainotukseen. Eli nyt korot nousevat huimaa kyytiä ja myös inflaatio vaivaa yhtä lailla ja vaikuttaa meidän talouteen. Näkisin, että tämä asia olisi niinkin vakava, että kun on tehty monia asioita tämänkin hallituksen aikana ja tämän eduskunnan aikana, niin olisi parlamentaarisestikin hyvä pohtia, mikä on myös tulevilla hallituksilla se tie, jolla saisimme julkisen talouden tasapainoon.
Leipää: Maatalous ja huoltovarmuus tulevat saamaan tässä rahoitusta, ja näen erittäin tärkeänä tämän polttoaineveron palautuksen, että nyt suoraan saadaan akuuttiin kassakriisiin rahoitusta mutta myös muuta kautta maatalouden tukeen. Valtio kantaa tässä oman kortensa kekoon, mutta näkisin myös, että markkinoita meidän pitää tulla uudistamaan niin, että viljelijä saa sen oman euronsa omista tuotteistaan, mitä myydään, koska nyt nämä kustannustekijät ovat nousseet huimasti — niin polttoaineet, lannoitteet kuin muutkin — ja pitäisi pystyä vielä saamaan oma palkka plus sitten kattamaan investoinnitkin. Aika moni tila, yli tuhannen tilaa tällä hetkellä, on akuutissa kassakriisissä. Tätä pohdittiin jo viime syksynä meidän valtiovarainvaliokunnassakin. Silloin päätettiin tästä valtion korkotukilainasta, mutta se väline ei ihan osunut kohdalleen. Näkisin, että meidän pitäisi uudestaan pohtia näitten vahvasti kriisissä olevien tilojen lainojen yhdistämistä ja myös pitkäaikaista valtion korkotukilainaa jossain mitassa. Tämän pohdinnan paikka meillä on vielä hyvinkin akuutti. [Sheikki Laakso: Entä joukkoliikennetuki? — Tuomas Kettusen välihuuto] Eli onneksi nyt on suurin osa viljoista saatu kylvettyä ja ensimmäiset sadot saatu, ja näyttäisi nyt kesäkin olevan sellainen, että hyvä sato olisi tulossa.
Lämpöä: Tässä paketissahan on aika paljon muun muassa yksityisteiden rahoitukseen, niin että me voimme yksityisteiden kautta hakea metsistä meidän omaa puutavaraa korvaamaan venäläisen puuntuonnin. Yhtä lailla tässä paketissa on sitä, millä me päästään venäläisestä fossiilisesta energiasta eroon, ja muun muassa vety‑ ja akkuklusteriin on rahoitusta.
Hyvinvoinnin osalta nämä indeksikorotukset ovat tärkeitä tässä ajassa, koska kustannukset nousevat, niin että meidän eläminen ja varsinkin heikkotuloisimpien eläminen on mahdollista. Polttoaineitten osalta myös kuljetustuki tulee kuljetusyrittäjille, 75 miljoonaa. Tähän tukeen on kohdentunut sekin, voisiko se laajentua muun muassa taksiyrittäjiin ja muuhun.
Hyvinvoinnin osalta tämä nuorten paketti on erittäin tärkeä. Korona söi monen nuoren mentaalia, ja on tosi tärkeää, että me saadaan takaisin paitsi opiskeluinto myös se harrastustoiminta, mikä tässä on koronan aikana hiipunut.
Liikenteestä pari sanaa. Siihen on vahvastikin valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto sanonut, että valiokunta kiinnittää vakavaa huomiota siihen, ettei perusväylänpidon rahoitustaso anna mahdollisuutta väylien korjausvelan vähentämiseen. Tämä on aivan totta. Korjausvelka vielä kasvaa noin 60—70 miljoonalla eurolla muun muassa teiden osalta ja saman verran raiteitten osalta. 12-vuotinen suunnitelma olisi tärkeää toteuttaa, mutta tämä rahoitus karkaa alta. Meidän on tähänkin laitettava painetta ja huomioita vielä nykyisen hallituksen ja tulevienkin hallitusten osalta. [Sheikki Laakso: Kehuttiinhan me tosi paljon!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-06-27T15:45:00,2022-06-27T15:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_80_62,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_63,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Se on aivan selvä, että kaikkienhan meidän pitää tästä taloudesta olla huolissaan, siitä ei ole mitään epäselvyyttä. Tässä vain keskustelussa kaikilta unohtuu tämä tausta: tässä on kriisistä kriisiin eletty, ja näitten vaikutus talouteen on aivan selvä. Hallitus on yrittänyt sitten näitä jollakin tavalla ja onnistuneestikin hoitaa esimerkiksi koronan osalta.
Tämä lisätalousarvio on välttämätön ja tarpeellinen erityisesti tämän turvallisuustilanteen osalta, ja nämä lisäykset ovat hyvin harkittuja. Välttämätön tämä on koronan jälkihoidon osalta, erityisesti siellä koulutuksen ja lasten ja nuorten osalta, ja sitten pienituloisten aseman parantamisessa niin takuu- kuin kansaneläkkeisiin sekä sosiaaliturvaan ja sitten toimeentulotukeen sekä työttömyysturvaan.
No, sitten jos näitä positiivisia asioita katsoo, niin vaikka talous painuu edelleen syvälle — ja niin kuin tänään uutisointia kuultiin, kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus talouteen on tällä hetkellä aika alhaalla — kumminkin meillä työllisyys tällä hetkellä edelleen kehittyy positiiviseen suuntaan, ja monessa maakunnassa on tehty parhaita työllisyyslukuja vuosikymmeniin. Meilläkin Pohjois-Karjalassa edelleen työttömyys on laskenut kaksi prosenttia. Se on positiivinen asia, mutta huolena tässä on minusta sitten myös, että vielä puoli vuotta meillä oli yrityksillä aika paljon investointihalukkuutta — kun oltiin ennen Ukrainan sotaa selvästikin lähdössä nousuun — ja nyt näitä investointeja, mitkä ovat suunnittelupöydällä valmiina ja rakentamisessa valmiina, pitäisi vain jollakin saada liikkeelle. Tässä on monta ristiriitaa talouden ja tulevaisuudenuskon osalta, ja kyllähän syksyn budjettiriihessä hallitus joutuu aidosti pohtimaan. Siellä ensinnäkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaan on pakko paneutua ja sinne saada... Tämä energiakriisi ei syksyyn mennessä lopu.
No, jos tätä lisäbudjettia sitten katsoo, niin täällä on minusta täsmäpanostuksia erityisesti — niin kuin totesin, tärkeitä panostuksia lasten ja nuorten palveluihin, koulutukseen. Huoltovarmuus, josta edustaja Mäkelä kyllä toisin puhui: Tässähän on juuri 300 miljoonan euron paketti kokonaisuutena huoltovarmuuteen, ja siinä on maataloutta iso osa. Mutta on tietysti sitten energiataloutta, ja on hienoa, että siellä nyt sitten panostetaan näihin vetytalouden hankkeisiin sekä akkuklusteri-investointeihin, [Puhemies koputtaa] ne ovat sitä tulevaisuutta, samoin kuin öljylämmitysremontteihin. [Puhemies: Kolme minuuttia!] — No niin, pysytään siinä kolmessa minuutissa. [Tuomas Kettunen: Voit ottaa uuden, jos jäi sanomatta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-06-27T15:50:10,2022-06-27T15:53:39,Hyväksytty,1.1
2022_80_64,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_65,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä sanomatta selvää, että tällainen tilanne, mikä tällä hetkellä maailmalla on, vaatii reagointia — siitä ei ole kyse. Mutta kyllä tässä kuitenkin oikeasti olisi tärkeätä meidän pystyä laskemaan ihmisten kuluja eikä keksimään koko ajan uusia tukimuotoja. Tämä homma menee ihan järjettömäksi, että kaikkeen keksitään koko ajan tukia, kun pitäisi oikeasti pystyä laskemaan kaikkia kuluja. Jos tässä tulisi käymään näin, että nämä kulut saadaan laskettua, niin millä ilveellä te meinaatte kuvitella saavanne siinä vaiheessa tiputettua pois ne tuet, mitä te olette menneet myöntämään esimerkiksi vähävaraisille tai vastaaville? Siitähän tulee ihan älytön huuto siinä kohtaa, koska tilanne on se, että kukaan ei saavutetuista eduista tule missään nimessä luopumaan.
Tämä on järjetön tilanne, että tällaisessa tilanteessa, missä oikeasti töissä käymisen tuska on jo niin kova, että onko järkeä enää lähteä töihin, hallituksen oikeasti ainoa toimenpide tähän hommaan on julkisen liikenteen tukeminen. Te tuette liikennettä, missä linja-auto vie 30 litraa polttoainetta sadalla kilometrillä. Siihen linja-autoon saadaan muutama ihminen lisää, tai te teette uuden vuoron, missä on 3—4 ihmistä, kun samaan aikaan ne samat ihmiset voisivat mennä 3—4 litraa samaa polttoainetta kuluttavalla autolla suorempaan töihin. Vaatisi oikeasti kymmenen ihmisen lisäkapasiteetin tähän linja-autoon, että se oikeasti pelastaisi millään tavalla tätä koko palettia. Te ette auta tässä kohtaa oikeasti tällä toimella autoilijoiden ongelmaa ettekä te paranna edes ilmastoa, vaan päinvastoin. Ei ole mitään järkeä ajattaa isoja linja-autoja pitkin poikin tuolla — ei voi sanoa edes, että puolityhjänä, kun oikeasti niissä on kymmenen prosenttia porukkaa sisällä. Katsokaa oikeasti, miltä näyttää se liikenne ihan jossain muualla kuin, sanotaan nyt, Helsinki—Turku—Tampere—Oulu-sektorilla. Kaikkialla muualla linja-autot oikeasti kulkevat käytännöllisesti katsoen aamun koulukyytejä lukuun ottamatta suhteellisen tyhjinä, ja sitten te lisäätte näitä vuoroja sinne. Loppupelissähän tässä tehdään ilmaston vastaisia tekoja.
Ja täytyy sanoa, että edustaja Laukkasen esiin tuoma maatalouden suora tuki tukkuliikkeeltä on mielenkiintoinen. Tarvitsee kyllä perehtyä siiheen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-27T15:53:40,2022-06-27T15:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_80_66,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_67,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouden näkymät ovat varsin huolestuttavat, sumeat ja arvaamattomat eri syistä — tietysti suurimpana tämä meneillään oleva sota, jonka vaikutukset ovat varsin monipuoliset globaalisti Euroopassa ja myös Suomessa. Euroopassa ovatkin vakavan eurokriisin ainekset valmiina. Inflaatio pyörii huippulukemissa jälleen kerran. Jos sitä ei saada haltuun, alennettua, edessä on vakava taantuma. Kulutusinflaatiosta ajaudutaan palkkainflaatioon ja sitä kautta Suomessakin kilpailukyvyn heikkenemiseen. Jos taas tätä yritetään korjata korkoja nostamalla, niin kuin nyt tapahtuu ja ilmeisesti on pakko tehdä, se tietää velkaantuneille kotitalouksille, valtiolle, kunnille, yrityksille suuria vaikeuksia ja aiheuttaa myös talouden hidastumista ja taantumaa. Oikeastaan voi sanoa, että meillä ilmeisesti ei enää ole vaihtoehtoa taantumalle, vaan se on meillä edessä lähivuosineljänneksinä ja se koettelee monella tavalla julkista taloutta.
Tätä kun ajattelee, niin ei voi muuta todeta kuin että maan hallitus on varsin huoleton tulevaisuuden suhteen. Nyt, jos koskaan, olisi kannettava vakavaa huolta laajasti kansantaloudesta, julkisesta taloudesta, yritysten tilanteesta ja myös kotitalouksista. Mutta ei tässä lisätalousarviossa eikä hallituksen julkisen talouden suunnitelmassakaan tällaista huolta löydy edes rivien välistä, vaan eletään kuin ennenkin — vielä jopa lisätään kustannuksia ja menoja, joista pitäisi kiireesti jo karsia eli panna hyvin rauhallisesti valtion menot, joista tässä salissa päätetään, tärkeysjärjestykseen, ja karsia sieltä niitä vähemmän tärkeitä, ja panna sillä tavalla osaltaan julkista taloutta kuntoon. Helppoa se ei ole, koska me olemme tottuneet siihen, että vuosikymmenestä toiseen on menoja lisätty, ja odotettu ja nähtykin, että talous kasvaa ja verotulot kasvavat, ja näin on pystytty sitten jotenkuten pärjäämään tässä tilanteessa. Mutta kun katsotaan 14 vuotta taaksepäin tästä päivästä, niin tiedämme, että taloutemme ei ole kovin paljon kasvanut, mutta velkataakka on kasvanut kaikkialla valtavasti ja myös Suomen veroaste on huipputasoa niin, että moni ihminen jo miettii, kannattaako töitä tehdä, kun verottaja vie — niin kuin sosialismissa on tapana — suunnilleen kaiken. Ja tällä hetkellä tietysti nämä välilliset verot, erityisesti energiaverotus, ovat se, mikä imee voimaa valtavasti. Eli eurooppalainen tilanne, jossa olemme osana, on huolestuttava, Italia ja muut maat.
Meillä olisi syytä kantaa erityistä huolta tällä hetkellä erityisesti matalapalkkaisissa töissä olevista työtä tekevistä ihmisistä ja myös kyllä keskituloisista perheistä. He joutuvat laskemaan, kannattaako käydä töissä. Niin kuin edustaja Laakso äsken hyvin kertoi, matkakustannukset ja energiakustannukset ja jos siinä on kotitaloudella vielä velkataakka päällä ja lapsia ja muuta, harrastukset ja muut, niin tilanne on kyllä tavattoman hankala ja vaikea, ja silloin sitten näkymät tältä pohjalta näyttävät, että emme ole kyllä kunnossa. [Tuomas Kettunen: Ja se ratkaisu on ansiotuloveron keventäminen!] Asuminen, ruoka ja liikenne ovat äärettömän kalliita menoeriä näille perheille.
Arvoisa puhemies! Maataloudesta täällä on puhuttu jonkin verran. Ministeri Leppä aina puhui tästä kaupan keskusliikkeiden vastuun lisäämisestä, mutta mitään ei tapahtunut, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja vieläkään ministeri Kurviselta ei ole tullut mitään toimenpiteitä maatalouden hyväksi. [Puhemies koputtaa] Edustaja Laukkanen esitti todella mielenkiintoisen mallin, jota hallituksen kannattaisi tarkastella ja ryhtyä toimenpiteisiin [Puhemies: Kiitoksia!] tällä tavalla maatalouden pelastamiseksi. Siinä on kysymys meidän jokapäiväisestä ruoasta. [Sheikki Laakso: Hyvä puhe jälleen kerran! — Tuomas Kettunen: Hyvä puhe, mutta ratkaisuja odotimme!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-27T15:56:36,2022-06-27T16:02:01,Hyväksytty,1.1
2022_80_68,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_69,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät kansanedustajat! On aivan hirvittävää, että naapurimaamme Venäjä on rikollisella ja raakalaismaisella tavalla hyökännyt itsenäisen naapurinsa Ukrainan kimppuun, hyökännyt Ukrainan kansaa ja rauhaa vastaan. Tässä sodassa Venäjä syyllistyy jatkuvasti sotarikoksiin. Siviilejä surmataan, ihmisiä raiskataan, ja sodassa kuolee jatkuvasti paljon sotilaita mutta myös paljon siviilejä.
Samanaikaisesti Venäjän johto valehtelee suut silmät täyteen sekä maailmalle että omalle kansalleen, mistä muka on kyse ja mistä muka ei ole kyse. Ukraina on kuulemma natsien vallassa, ja sieltä pitää ukrainalaiset pelastaa, ei ole kuulemma meneillään sota, ukrainalaiset kuulemma pommittavat omia siviilikohteitaan — nämä Venäjän valheet ovat niin naurettavia, että ne naurattaisivat, ellei koko tämä asia itkettäisi.
Samanaikaisesti Venäjän diktaattori Putin, presidentti Putin, jollain tavoin vertaa itseään Pietari Suureen ja kertoo, että Venäjä välillä heikentyy, mutta sitten, kun se taas vahvistuu, sen pitää ottaa takaisin se, minkä se on menettänyt. Mitäköhän Putinin mielessä Ukrainan jälkeen Venäjän pitäisi ottaa takaisin? Sellaisia alueita, jotka joskus ovat kuuluneet Venäjään tai ainakin Venäjälle, niin kuin autonominen Suomi.
On äärettömän tärkeää meille kaikille, Euroopan tulevaisuudelle ja turvallisuudelle, että Venäjä ei voita tätä sotaansa Ukrainaa vastaan. Tässähän on viime kädessä kyse siitä, voidaanko tämän päivän Euroopassa väkisin aseilla, väkivalloin, saavuttaa omia poliittisia tavoitteita, omia imperialistisia tavoitteita. Lopputuloksen pitää olla se, että ei voida, ja tämä tarkoittaa sitä, että Ukrainan on tämä sota voitettava ja Venäjän on vetäydyttävä. En ymmärrä Euroopan suuria maita, kuten Saksaa ja Ranskaa, jotka panttaavat tarpeellisten aseiden antamista Ukrainalle, estävät kokonaan, vähintään hidastelevat. Samanaikaisesti Ranskan presidentti sanoo, että Putinin on saatava säilyttää kasvonsa. Onneksi kukaan ei toisen maailmansodan aikana sanonut, että Hitlerin pitää saada säilyttää kasvonsa.
Totta kai Venäjä on osa Eurooppaa, tärkeä osa Eurooppaa, myös tulevaisuudessa, mutta mieluummin semmoinen Venäjä, joka kunnioittaa kansainvälisiä sopimuksia, joita se on itse solminut, kunnioittaa rauhaa ja kunnioittaa itsenäisten valtioiden koskemattomuutta. Ei sellainen Venäjä, joka on onnistunut väkisin, rikollisesti ja kansainvälisten sopimusten vastaisesti valtaamaan alueita naapureiltaan.
Herra puhemies! Edustaja Kivelä täällä aikaisemmin keskustelussa sanoi, että näyttää siltä, että kokoomus ei hyväksyisi tässä poikkeuksellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa tuntuvia panostuksia Suomen turvallisuuden vahvistamiseen. Edustaja Kivelä ei tainnut olla ihan tosissaan. Totta kai kokoomus hyväksyy, eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö kokoomus hyväksyisi. Mutta — ja iso mutta — kun tällä hallituskaudella on tullut vastaan uusia kriisejä, koronapandemia ja nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan, jotka ovat vaatineet huomattavia lisäpanostuksia julkisista varoista, niin kokoomus lähtee siitä, että juuri tällaisessa tilanteessa hallituksen olisi pitänyt kyetä asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja olisi pitänyt kyetä säästämään jostakin vähemmän tärkeästä. Mutta siihenhän tämä Marinin vasemmistohallitus ei pysty. Mitään tosiasiallisia merkittäviä säästöjä tämä hallitus ei ole pystynyt tekemään, koska jokaisesta säästöstähän joku taho aina pahoittaa mielensä ja se on tälle hallitukselle ylivoimainen tilanne näköjään. Sen lisäksi tarvitaan luonnollisesti vahvoja panostuksia kasvuun ja työllisyyteen, jotka vaativat uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoilla ja sosiaaliturvassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-27T16:02:07,2022-06-27T16:07:20,Hyväksytty,1.1
2022_80_70,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_71,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2022 toinen lisätalousarvio on pääosin vastaus Ukrainan sodan vaikutuksiin. Lisätalousarvio sisältää mittavia lisäyksiä sotilaalliseen maanpuolustukseen, huoltovarmuuden tukemiseen — pääosin siis maatalouteen — sekä Ukrainalle annettavaan apuun ja maahanmuuttoon. Ukrainasta on paennut Suomeenkin kymmeniätuhansia sodan alta.
Tämä toinen lisätalousarvio lisää määrärahoja nettomääräisesti 2,3 miljardia euroa. Sen lisäksi, että lisätalousarviolla vastataan siis Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamiin määrärahatarpeisiin, sillä lievennetään koronan aiheuttamia haittoja lapsille ja nuorille. On siis tärkeää muistaa tässä kansainvälisesti huolestuttavassa turvallisuustilanteessa, että sen lisäksi koronan kielteiset vaikutukset ovat läsnä oletettavasti vielä pitkään. Siksi olenkin tyytyväinen ja kiitänkin Marinin hallitusta siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseen on kohdistettu yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Tämä lasten ja nuorten paketti muun muassa sisältää vastauksena oppimisvajeeseen 58 miljoonaa esi- ja perusopetukseen. Toiselle asteelle kohdennetaan yhteensä 43 miljoonaa, sekä sitten kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön, harrastamisen Suomen malliin ja Liikkuvaan kouluun yhteensä 14 miljoonaa, ja tämän lisäksi mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen osoitetaan viiden miljoonan euron määräraha. Tämä 120 miljoonaa euroa, eli lasten ja nuorten paketti, on pieni osa tätä lisätalousarviokokonaisuutta, mutta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen kannalta nämä ovat erittäin tärkeitä panostuksia. Näitä panostuksia, jotka koronan vaikutuksia taklaavat, tarvitaan varmasti myöskin jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-06-27T16:07:22,2022-06-27T16:09:27,Hyväksytty,1.1
2022_80_72,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_73,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nyt keskusteltu lisätalousarviosta ja siitä, minkälaisia tukimuotoja ja mihin sitä rahaa käytetään. Siellä on esitetty tukea joukkoliikenteelle.
Arvoisa puhemies! Haluan tulevaa talvea silmällä pitäen nostaa esiin yhden asian, joka itseäni huolestuttaa ja johon tässä olisi pitänyt vaikuttaa samalla, elikkä polttoaineen hintoihin. Suomessa on noin 130 000 öljylämmitteistä taloa, ja niissä keskivertoperhe kun asuu, niin heillä kuluu sitten öljyä talosta riippuen talvessa 1 000 litraa tai 2 000 litraa, jopa 3 000 litraa. Nyt, kun polttoaineen hinnat ja työssä käyminen ovat näin kalliita, niin se on lähestulkoon tappiollista toimintaa. Jos asuu maaseudulla ja jos on pitkä työmatka, niin polttoainetta kuluu niin paljon, että se työssäkäynti ei ole enää edes kannattavaa. Näitten nousseiden polttoainehintojen ja sitä kautta liikkumiskustannusten takia ihmisillä ei jää entiseen tapaan säästöön rahaa, jota he yleensä kesäaikana, matalien lämmityskulujen aikana, ovat keränneet kassaansa, ja sitä myöten varautuneet syksyllä siihen, että he ostavat tulevan talven polttoaineet, lämmitysöljyn, omaan taloonsa.
Nyt todennäköisesti tulee käymään niin, että näiden kohonneiden matkakulujen ja lämmityskulujen johdosta tulevana talvena ihmisillä ei ole varattuna talonsa lämmittämisen öljyä. Näissä öljylämmitteisissä taloissa on hyvin usein sitten varalla sähköpatruuna, sähkölämmitys, jolla aletaan lämmittämään tätä taloa. Nyt, kun on meillä jo tiedossa, että sähköstä saattaa olla ensi talvena pulaa, ja mitä todennäköisimmin näin onkin, niin kun ihmiset sitten aikaisemmin jääneellä öljyllä lämmittävät taloansa pari kuukautta ja sitten siellä napsahtaa sähkölämmitys päälle, niin huomattavasti kasvavat nämä sähkönkulutukset. Jo nyt on ennakoitu ilman tätäkin huomiota, että sähköä joudutaan ehkä säännöstelemään ensi talvena. Tähän teidän olisi pitänyt puuttua. Teidän pitäisi alentaa polttoaineen, lämmitysöljyn verotusta. Tämä asia olisi tullut huomioida ja ennakoida. Tämä on todellinen huoltovarmuuskysymys ensi talvena. Olisin toivonut, että tässä lisätalousarviossa olisi ollut selkeät alennukset polttoaineveroihin, koska nykyisten korkeiden polttoaineen hintojen johdosta arvonlisäverokertymä on kuitenkin kasvanut noin 650 miljoonalla eurolla, ja tämän verran olisi ollut syytä tiputtaa näitä polttoaineveroja, että ihmiset pärjäisivät tulevan talven lävitse eikä syntyisi mitään kriisiä siitä, että nyt nämä öljylämmitteiset talot ajautuvat sähkölämmityksen piiriin.
Arvoisa puhemies! Poikkeuksellisesti lainaan Demokraatti-lehteä. Se uutisoi 25.7.2020 polttoaineveron korotuksesta. Lehden haastatteleman Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan tasa-arvo kaupunkien ja maaseudun välillä oli jo tuolloin vaarassa. Hänen mukaansa polttoaineveron korotus voi tuoda mukanaan myös huonoja puolia eritoten polttoaineen hinnannousun myötä. Kososen mukaan veronkorotus vaikuttaa enemmän polttoaineen hintaan haja-asutusalueilla, mikä johtaa alueelliseen epätasa-arvoon. Tämän johdosta olen tänään tehnyt toimenpidealoitteen eräiden nestemäisten polttoaineiden valmisteveron väliaikaiseksi alentamiseksi, ja sen voivat kyllä hallituspuolueetkin mielestäni allekirjoittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-27T16:09:31,2022-06-27T16:14:49,Hyväksytty,1.1
2022_80_74,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_75,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että pandemia ja sota Ukrainassa vaativat satsauksia meiltä, ja on äärimmäisen tärkeää muistaa valuuttakriisin opetukset aikanaan 90-luvulla. Mitä tapahtui silloin lapsille ja nuorille, kun silloin heihin ei panostettu? Heistä tuli myöhemmin poliisin asiakkaita. Meillä saattaa tässä nyt olla samanlainen tilanne, kun perheet ovat vaikeuksissa, yrityksiä on kaatunut. Ollaanko me satsattu riittävästi näihin nuoriin? Minulla on kyllä paha aavistus siitä, että me emme ole.
No, me satsaamme kyllä tietysti näihin, jotka tulevat tuolta Ukrainasta, ja näin pitääkin. Tietysti heihin pitää satsata, ei ole ollenkaan kysymys, etteikö pitäisi. Mutta kannattaisi katsoa nyt myöskin niitä perheitä, jotka ovat joutuneet tämän koronapandemian takia ja nyt edelleen nousevien elinkustannusten takia pulaan. Siellä saattaa olla semmoinen kytevä pommi, johonka meidän olisi hyvä puuttua ajoissa. Tähän toivoisin, että mahdollisimman pian hallitus ja edustajat kiinnittäisivät huomiota, että vältyttäisiin, sanotaan, muutaman kymmenen — en sano tuhannen, vaan muutaman kymmenen ihmisen per kaupunki putoamiselta loukkuun, koska ne muutama kymmen ihmistä per kaupunki saattavat aiheuttaa melkoista kulujen lisäystä siinä vaiheessa, kun he joutuvat turvautumaan muihin kuin laillisiin keinoihin saadakseen elantoa.
Sitten täällä on puhuttu paljon siitä, kuinka hallitus on nyt jälleen kerran antanut poliisille ja pelastustoimelle rahaa enemmän kuin koskaan, niin kuin täällä aina paukutellaan, mutta samalla unohdetaan sanoa, että sehän johtuu hintojen noususta. Nämä, jotka nyt on annettu esimerkiksi poliisille, eivät todellisuudessa varmista niitä henkilöresursseja, vaan poliisi joutuu edelleenkin tekemään siellä poliisilaitoksilla niitä sopeuttamistoimia, ja tämä olisi hyvä pitää mielessä, kun täällä henkseleitä paukutetaan. Muuten en halua puuttua siihen velan jatkuvaan ottamiseen, siitä täällä on puhuttu jo riittävästi ja kuuroille korville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T16:14:56,2022-06-27T16:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_80_76,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_77,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käytetty hyviä puheenvuoroja. Totta kai oppositiopuolueitten edustajat myös kritisoivat, mutta siitä olen tyytyväinen, että myös hyviäkin esityksiä on tullut. Haluan nostaa edustaja Laukkasen esityksen, jossa hän kantaa — niin kuin me kaikki puolueet kannamme — huolta meidän maamme ruokaturvasta. Edustaja Laukkanenhan nosti tämmöisen tuottajatuen, joka sitten otettaisiin tuolta tukkuportaan suunnalta. Minun mielestäni hyvin mielenkiintoinen uusi esitys, jota kannattaa kyllä tarkastella.
Edustaja Laukkanen toi omassa puheenvuorossaan esille myös sen, että tämä maa on ajettu tilaan, jossa velkaantuminen vain on jatkuvaa. No, tämä kyllä pitää paikkansa, että useampi hallituskausi on jouduttu ottamaan velkaa. Siitä olen tyytyväinen, että viime hallituskaudella Sipilän hallitus sai velkaa kurottua umpeen ja tilanne oli jopa niin, että velkoja saatiin vähän maksettua takaisin. Mutta niin kuin edustaja Eskelinen totesi hyvin omassa puheenvuorossaan, tämä tausta on unohtunut, miksi viime vuosina on jouduttu ottamaan vähän enemmänkin velkaa. Se johtuu koronatilanteesta ja siitä, että tämän maailmanlaajuisen pandemian jälkeen vielä alkoi Ukrainan sota, minkä Venäjä aloitti silmittömästi.
Tämän takiahan tämäkin lisätalousarvio, mikä on mittaluokaltaan aika laaja, on hyvä. Kritisointia on käyty opposition suunnalta siitä, onko reagoitu tarpeeksi nopeasti. Mutta niin kuin valiokuntakin on todennut, on perusteltua, että nopeasti tässä muuttuneessa tilanteessa hallitus on pystynyt tähän turvallisuusympäristöön puuttumaan asianmukaisesti ja esittänyt välittömiä toimenpiteitä taloudelliselta suunnalta, kuinka meidän puolustuskykyä vahvistetaan.
Siitä olen hyvin tyytyväinen, että mittava summa löytyy tuonne Puolustusvoimien toimintamenojen suuntaan, mutta sitten myös materiaalihankintoihin. Materiaalihankintoihin 490 miljoonaa tällä lisätalousarvioesityksellä. Eritoten mikä on hyvin perusteltua ja mistä olen hyvin tyytyväinen, on se, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseenkin löytyi tällä lisätalousarviolla kolme miljoonaa euroa. No, myös Rajavartiolaitoksen resurssit, ja myös poliisin, suojelupoliisin ja Hätäkeskuslaitoksen toimintaan on löytynyt taloudellisia lisäyksiä.
Niin kuin tässä puheenvuoroissa on tullut ilmi, tässä maassa on todella korkeat polttoaineiden hinnat, ja kyllä toivoisi, että tähän syksyn aikana löydetään nopeasti ratkaisuja. Ei meistä kukaan toivo, että tämä maa pysähtyy, jos polttoaineiden hinnat menevät liian korkeiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-27T16:17:27,2022-06-27T16:20:29,Hyväksytty,1.1
2022_80_78,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_79,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtion toista lisätalousarviota, joka on itse asiassa ilman yllätyksiä jatkuvaa velanottoa, kuten aikaisemminkin. Nettovelanotto kasvaa 8,9 miljardia vuodelle 2022, ja tämän lisätalousarvion tuoma lisä on 1,3 miljardia. Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtio velkaantuu lähes seitsemän miljardia joka vuosi vuoteen 2026 saakka. Ymmärretään toki tämä turvallisuustilanne ja sen aiheuttamat lisätarpeet, mutta kehysriihessä hallitus on päättänyt poikkeuslausekkeesta, jonka perusteella muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta välttämättömät menot siirretään kehysten ulkopuolelle. Tämä on ymmärrettävää, ja kaikki tämän ymmärtävät. Suomen turvallisuuden tulee mennä ensin. Mutta nyt kehysten ulkopuolelle on siirretty myös sellaisia menoja, jotka eivät sinne millään muotoa kuulu, jotka eivät liity turvallisuuteen. Esimerkiksi hallituksen ministerityöryhmä on päättänyt muun muassa tuista kosteikkoviljelyyn, jotka sisältävät osmankäämin ja karpalon istuttamista. Mikä merkitys tällä on turvallisuuden kannalta?
Hallituksen pitäisi ilman muuta siirtää nyt kehyksen sisälle kaikki ne menot, jotka eivät selkeästi liity turvallisuuteen, ja aikaisemmin oli myöskin sama koronatoimien osalta. Kokoomus haluaa varmistaa Suomen turvallisuutta eikä vastusta turvallisuuteen liittyviä lisäysmenoja. Nekin pitää tietenkin järkevällä tavalla kohdentaa ja seurata niitten käyttöä.
Kokoomus on jättänyt vastalauseen, ja täällä on useita vastalauseen lausumia, joissa edellytetään muun muassa sitä, että menoja laitetaan tärkeysjärjestykseen, ja myös nämä niin sanotut vihreän siirtymän määrärahat tulee rahoittaa kehysten sisältä. Kokoomus haluaa myös, että ihmiset Suomessa pystyvät elämään tässä hankalassa inflaatiovaiheessakin. Polttoainekulut ovat nousseet korkeiksi, samoin lämmityskulut — verotukseen on välttämätöntä tehdä kevennyksiä.
Samoin terapiatakuu: Ihmisten mielenterveys on koetuksella, erityisesti lasten ja nuorten. Se olisi vain 35 miljoonaa, mutta sille tässä kokonaisuudessa ei rahoitusta löydy. Tästä on meiltä tulossa lausumaehdotus, ja toivottavasti suurin osa täällä salissa voisi terapiatakuun kannalla kuitenkin olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T16:20:30,2022-06-27T16:23:39,Hyväksytty,1.1
2022_80_80,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_81,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme eduskunnassa lisätalousarviota, ja totta kai — niin kuin perussuomalaiset on muistuttaneet koko ajan siitä asiasta — tärkeysjärjestys on hirveän tärkeä. Ja kyllähän nimenomaan varsinkin näissä asioissa on niin, että tällä hetkellä maailman tilanne on se, että ruoka, lämpö, turvallisuus ja totta kai työtkin ovat semmoisia asioita, että ne on tärkeätä pitää kunnossa ja huomioida.
Toki olisin toivonut, että tässä lisätalousarviossa olisi huomioitu polttoaineasiat, ja näissä verotuksen keventäminen olisi äärettömän tärkeätä. Nythän tahtoo olla sillä tavalla, että esimerkiksi Saksa on ihan reilusti alentanut polttoaineveroja, ja se näkyy myös ihmisten kukkaroissa. Suomi ei ole tähän lähtenyt mukaan. Miksi ei ole lähtenyt? Se unohtui nyt tästä lisätalousarviosta. Se on harmillista, että hallitus sen unohti.
Jos yrittäjiä kuuntelee, niin monet yrittäjät ovat sanoneet, että ei kannata enää kohta yrittää, ei ole motivaatiota yrittää. No, sehän on aika paha juttu, jos alkaa semmoinen viesti kuulua sieltä kentältä. Samoin maatalouspuolelta hyvin monet maatalousyrittäjät ovat sanoneet, että ei kannata viljellä. No, meiltähän loppuu kohta suomalainen ruoka. On hyvin monta asiaa, mitkä ovat nousseet sillä tavalla esille.
Ja jos ihan miettii tavallista työntekijää, niin aika moni sanoo, että ei kohta ole varaa käydä töissä. Tämähän nyt kuulostaa aivan huimalta, että siihen ei ole puututtu. Auto on kuitenkin suomalaisella oltava, jos meinaa töissä käydä. Se ei ole mikään hupailuväline, vaan se on ihan välttämättömyys. Totta kai niihin autoilun kuluihin pitää silloin puuttua ja nähdä se tärkeysjärjestys.
Elikkä ehdottomasti tässä olisi kannattanut huomioida enemmän polttoaineverotusta. Se on nimittäin tämän päivän juttu, millä Suomi vähän vahvemmin lähtee eteenpäin. Nyt tällä hetkellä tarvitaan vahvaa Suomea ja sitä, että panostetaan suomalaisiin ja nimenomaan Suomen kilpailukykyyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T16:23:39,2022-06-27T16:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_80_82,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_83,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko puuttua tähän polttoainekeskusteluun. On aivan selvää, että onhan se korkealla tasolla, mutta kun väitetään, että hallitus ei ole mitään tehnyt: Aiemmin tehtiin jo työmatkavähennysten nosto, sitten on jakeluvelvoite, joka on nyt sitten yritysten logistiikkatuki, ja ammattidieselin osalta on myös tällä hetkellä valmistelu käynnissä. Se on selvä, niin kuin tuossa aiemmassa puheenvuorossa sanoin: Kyllähän pääpaino budjettiriihessä pitää nyt olla sitten pieni- ja keskituloisten ostovoiman tukemisessa, työssäkäynnin tukemisessa ja liikkumisen tukemisessa erityisesti niillä alueilla, missä ei tätä julkista joukkoliikennettä ole.
Suurin syyhän polttoaineen hinnan jatkuvaan nousuun on siis tämä geopoliittinen tilanne — Ukrainan sota ja pakotteet — ja näitä taustavaikuttajia on merkittävä määrä, mihin meillä ei ole mahdollisuus sitten puuttua. Täällä on yleisellä tasolla puhuttu hallituksen polttoaineen korotuksista ja viitattu 2020 korotuksiin. Tarkistin: bensan osalta se oli 6,71 senttiä ja dieselin 6,46 senttiä. Ei varmaan poikkea aiempien hallitusten polttoaineverotuksen tarkistuksesta. Aivan yleisellä tasolla puhuttu, että tässä on huikeita korotuksia tehty. Pitää muistaa sitten, mikä se aito totuus tässä on.
No, sitten tähän energiakeskusteluun myös, riittääkö sähkö vai ei. Itse en usko, että semmoiseen tilanteeseen tullaan, ja tietysti harmittaa tuo Olkiluodon tuotannon siirtyminen, että täyden kapasiteetin käyttöönotto siirtyy sinne loppuvuoteen. Mutta öljylämmitystaloihin on viitattu, ja vähän hallitusta siitäkin moitittu, mutta meillähän on se useamman tuhannen euron tuki näihin remontteihin, ja kun siihen lisätään sitten kotitalousvähennys vielä lisäksi — olen parinkin remontin tehneen kanssa jutellut, ja ovat varsin tyytyväisiä. Yli 50 prosenttia tukea saivat tähän öljyremonttiin, yli 50 prosenttia. Ja sehän näkyy nyt tuolla sitten, että noin 40 miljoonaa lisätään näihin remontteihin lisää rahaa. Hyvä näin. Varmaan kaikkien... Ja monella ne laitteet ovat jo sen ikäisiä, että joka tapauksessa se remontti olisi ollut edessä, ja tämä on helpottanut kyllä montaa kotitaloutta sitten toteuttamaan näitä remontteja. Mutta on tietysti talouksia, jotka ei näilläkään tuilla pysty tekemään, ja jotakinhan siihen pitäisi pystyä tekemään myös sitten erityisesti näitten pienituloisten osalta, niin kuin totesin jo aiemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-06-27T16:25:41,2022-06-27T16:28:49,Hyväksytty,1.1
2022_80_84,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_85,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän päivän keskustelussa vuoden toisesta lisätalousarviosta on muutamissa puheenvuoroissa kiinnitetty aivan aiheellisesti huomiota valtion jatkuvan velkaantumisen ja toisaalta korkojen nopean nousun yhdistelmästä syntyvään valtion korkomenojen kasvuun, ja tähän asiaan on tosiaankin syytä suhtautua täällä eduskunnassa hyvin suurella varovaisuudella.
Arvoisa puhemies! Kun tästä toisesta lisätalousarviosta käytiin toukokuun lopussa lähetekeskustelua, olivat valtion viiden ja kymmenen vuoden viitelainojen korot nousseet siinä vaiheessa vuodenvaihteen nollatilanteesta noin 1—1,5 prosenttiin, ja asia herätti keskustelua myös täällä eduskunnan lähetekeskustelussa. No, nyt vajaata kuukautta myöhemmin molemmat näistä mainituista koroista ovat nousseet edelleen noin puolen prosenttiyksikön verran, ja ne kävivät ennen juhannusta vielä selvästi korkeammallakin tasolla — maksimia tuskin on tältä osin vielä likimainkaan saavutettu. Uusia valtionlainoja otettaessa ja vanhojen, halpakorkoisten lainojen hiljalleen erääntyessä nousevat korkomenot nopeasti useilla sadoilla miljoonilla euroilla, mikä rajoittaa julkisen talouden tulevaa liikkumavaraa entisestään.
Arvoisa puhemies! Monet tämän toisen lisätalousarvion menolisäyksistä ovat sinänsä tarpeellisia. Esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvää lisärahoitusta on kannatettu yli puoluerajojen, mutta sen sijaan säästökohteita Marinin hallitus ei näytä löytävän oikein millään keinolla. Todettakoon tässä, että perussuomalaiset ovat tarjonneet koko hallituskauden ajan listan mahdollisista säästökohteista hallitukselle, mutta ehdottamiamme toimenpiteitä ei ole otettu käyttöön — nyt alkaisi olla viimein sen aika.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi toi aiemmin tänään ansiokkaassa puheenvuorossaan esille huolen pieni- ja keskituloisten, työssäkäyvien suomalaisten pärjäämisestä, ja heidän asemansa on tosiaankin tukala sekä juuri nyt hintojen nopean nousun myötä että myös tulevaisuudessa valtionvelkaa maksettaessa. Tämän lisäbudjetin toteutumisen myötä valtio velkaantuisi tänä vuonna yhteensä noin 8,9 miljardia euroa, ja jokaista työssäkäyvää suomalaista kohti se on jo noin 300 euroa kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Mielestäni meillä ei ole kansakuntana lainkaan varaa tällaiseen velkaantumiseen jatkossa. Valitettavasti ongelman korjaaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-06-27T16:28:49,2022-06-27T16:32:00,Hyväksytty,1.1
2022_80_86,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_87,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Haluan vielä jatkaa tähän huoltovarmuuteen ja energiapoliittiseen keskusteluun. Totta kai on hyvä, että tässä lisätalousarviossa huoltovarmuutta tukevia toimenpiteitä nyt vahvistetaan taloudellisin panostuksin, nimittäin 293 miljoonan lisäys esitetään tähän rahoitukseen. Ja suurin osa tästä rahoituksesta tulee kohdistumaan maatalouden suuntaan, mutta myös lisäresursseja nyt osoitetaan perusväylänpitoon, mistä edustaja Pirttilahti ansiokkaasti omassa puheenvuorossa toi esille, 40 miljoonaa euroa. Se on hyvä, mutta sitten myös vielä yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa. Tällä pidetään huoli, että ne syrjäseutujen hiekkatiet pysyvät kunnossa, ja muun muassa energiapuun toimitusketjut paranevat tätä myötä ja puun saatavuus tullaan varmistamaan. Tämä on todella arvokas asia maaseudulle.
Mutta, puhemies, nyt siihen energiapolitiikkaan. Minun mielestäni, kun tämä Venäjän aloittamaa brutaali sota Ukrainaa kohtaan alkoi, se kyllä kiihdytti sinivalkoista siirtymää: Sitä, että pääsemme tästä venäläisestä fossiilisesta polttoaineesta eroon ja se korvataan suomalaisilla uusiutuvilla kotimaisilla tuotteilla — tämä on parasta sinivalkoista siirtymää, mitä me voidaan tehdä. Tämä on sitten myös huomioitu hallituksen suunnalta niin, että tähän energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen tulee sitten 175 miljoonaa euroa lisärahoitusta ja tästä se 125 miljoonaa euroa osoitetaan sitten energiatuen myöntämisvaltuuden lisäämisiin — josta haluan nostaa kaksi hyvin tärkeää asiaa, tulevaisuuden asiaa, elikkä vetyhankkeet ja akkustrategian mukaiset investoinnit, ja näitähän tähän maahan on jo tehty. Toivon ja tiedän, että nämä tulevat lisääntymään, kun hallitus on näihin lisärahoitusta antanut tällä lisätalousarvioesityksellä.
No, öljylämmityksestä on puhuttu. Edustaja Mäenpää totesi, että 130 000 kotitaloutta lämpiää tällä hetkellä tässä maassa öljyllä. Siihen olen tyytyväinen, että tähän öljylämmityksestä luopumiseen nyt ehdotetaan lisärahoitusta, ja tämähän on ollut hyvin suosittu, kun valtio on tukenut öljylämmityksestä luopumista, ja varmasti tämä tulee myös lisääntymään jatkossa. Siihen olen tyytyväinen, että suomalaisia tässä valtion toimesta sitten autetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-27T16:32:00,2022-06-27T16:35:00,Hyväksytty,1.1
2022_80_88,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_89,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä monet perussuomalaiset ovat nostaneet esille huolen velkaantumisesta, ja samoin myös viimeksi edustaja Savio oli huolissaan tästä velkaantumisesta, ja onkin aihetta olla huolissaan.
Täältä hallituspuolelta äsken nostettiin esille tämä polttoaineiden hintakysymys ja jakeluvelvoite ja tämä tämmöinen tuki, mikä näihin polttoainejuttuihin liittyy. Jakeluvelvoitteesta kerrottiin, että tätä ollaan alentamassa, mutta on siinä myös semmoinen pointti, että kun sitä nyt alennetaan, niin aika harva on siihen perehtynyt, mitä siinä jatkossa tapahtuu. Sitten moni yrittäjä ja moni autoilija yllättyykin siellä, että se tavallaan tulee kahta kauheammaksi sitten myöhemmin, että se tavallaan nousee sitten — että mennäänkö siinä ojasta allikkoon, jos semmoinen siihen on tulossa.
Ja tämä polttoainetuki, mikä nyt on tulossa myös, siinä on totta kai hyvääkin, mutta on siinä vähän huonoakin. Sehän on kovin lyhytaikainen: Helmi—, maalis—, huhtikuu, ja siinä jäi jo toukokuukin poikkeen, eli monen yrittäjän on sitten toukokuulla jo tarvinnut ostaa enemmän polttoainetta. Tämmöistä palautetta on tullut ja myös sitä, että se maksu tulee vasta niin myöhään ja se on hyvin rajaavaa. Siihen eivät kaikki yrittäjät pääse mukaan, mikä on todella huono asia, eli niihin asioihin kannattaisi vielä enemmän kiinnittää huomiota.
Myös tämä polttoaineen hinta kun nousi esille, niin haluaisin kyllä mielelläni hallitukselta vastauksen, että minkä takia Suomessa on sitten Euroopan ja EU:n kalleinta polttoainetta ja kalleinta bensaa? Minkä takia, miksi se on näin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T16:35:01,2022-06-27T16:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_80_90,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_91,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä sanomatta selvää, että tämä hallituksen velkaantuminen ja rahan jakaminen ovat sitä luokkaa, että seuraavan hallituksen ei ole mitään mahdollisuutta lähteä talouspoliittiseen, tiukempaan linjaan, niin että me tämä velkaantuminen saataisiin käännettyä — koska oikeasti tämän hallituksen aikana on niin paljon porukalle jaettu rahaa, että kansamme ei tulisi hyväksymään sitä linjausta, mikä pitäisi kokonaisuudessaan tehdä, että me saataisiin käännettyä tämä velkasektori toiselle linjalle. Ehkä sitten sitä seuraavalla olisi jo jonkunnäköisiä mahdollisuuksia, mutta tietysti ongelma on se, että taantuma tässä on joka tapauksessa tulossa, ja entisetkin Suomen pk-sektorin yritykset ovat mukana tällä hetkellä aika pitkälti osin velkavankeuteen liittyvissä olosuhteissa, kun joutuvat räpistelemään tässä mukana ihan vain sen takia, koska oma omaisuus on niitten koko yritysten lainojen vakuutena ja ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin rämpiä mukana.
Lopuksi tässä on pakko mainita, että edustaja Kettunen kyllä huomattavasti tulee tuota viherpunaista pesemään sinivalkoiseksi, vaikka totuudessa se siirtymä ei tule olemaan Suomelle mikään lottovoitto vaan todennäköisesti tuhoaa entisestään Suomen hyvinvoinnin, mutta sen takia se onkin viherpunaista siirtymää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-27T16:36:32,2022-06-27T16:38:19,Hyväksytty,1.1
2022_80_92,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_93,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy todeta, että usko kokoomuksen logiikkaan ja velkakeskusteluun on aika lailla pohjaton epäilyksen kaivos, sillä kyllä kun me korona-ajan yrityksiä koetettiin pitää hengissä, kuten Laakso toi sen esille, että rahaa jaettiin — kyllä, sitä jaettiin — samaan aikaan kokoomus sanoi vielä, että ehkä oikeansuuntaisia mutta täysin liian pieniä, enemmän olisi pitänyt satsata. Samaan aikaan kokoomukselta kysyttiin, mistä leikataan. Syvä hiljaisuus salissa. Sanottiin, että vaihtoehtobudjetissa on niitä, mutta siinä tilanteessa, missä me oltiin, näen noiden olleen suomalaisten yrittäjien ja työntekijöiden kannalta aivan oikeita toimenpiteitä. 
Tässäkin lisäbudjetissa koetetaan vielä koronan jälkeistä korjata. Hyvä, että meillä on Suomen malli, Liikkuva koulu, johonka tulee seitsemän miljoonaa, jotta me pystytään lasten hyvinvoinnista ja liikunnan harrastuksen lisäämisestä huolehtimaan koronan jälkeen, ja siellä on muutakin huomioitu. 
Vihreän siirtymän osalta omana toiveenani kyllä on se, että meillä hallitus tarkkaan katsoisi, mihinkä raha laitetaan niin, että meillä mahdollistetaan uusien työpaikkojen synty. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Eli luodaan sellaista teknologista uutta osaamista, jolla on vientimahdollisuuksia. Investoinnit johonkin yksittäiseen vihreää siirtymää edistävään, vaikkapa teollisuuslaitokseen, tuovat sen investointiajaksi rakennusvaiheessa kyllä monille töitä, mutta niin kuin me tiedämme: Rakennusalalla meillä kuitenkin sitten on paljon puutetta kotimaisista rakentajista eikä niitä työllisyysmahdollisuuksia tule. Eli sellaiset terveiset täältä vasemmalta hallitukselle, että nyt pitää julkisten referenssien kautta rakentaa uutta tuotepotentiaalia, jotta meillä julkinen puoli, sektori, ottaa uusia tuotantovälineitä ja edistäviä asioita käyttöön, joista tulee myyntituote. Ilman referenssejä meidän on hirveän vaikeaa tehdä vientiponnistuksia niin, että meillä todellakin syntyy täällä olevaa työllisyyttä eikä vain täällä tehtyjä investointeja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-27T16:38:20,2022-06-27T16:41:12,Hyväksytty,1.1
2022_80_94,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_95,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Eräät puhuvat vihreästä siirtymästä, viime kaudella puhuttiin biotaloudesta, ja minä puhun myös sinivalkoisesta siirtymästä. Elikkä suomalaisilla innovaatioilla, suomalaisella teollisuudella me siirrymme yhteiskuntana koko ajan fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, ja se on vääjäämätön kehityssuunta, jota ei edes oppositiopuolue perussuomalaiset pysty enää jarruttamaan. Näin vain tulee tapahtumaan, ja näin vain se tulee etenemään. Se on sinivalkoista siirtymää, kun me taklaamme kaikkia fossiilipolttoaineita, varsinkin jos ne tulevat vielä Venäjän suunnalta ja niillä pönkitetään vaikka sotakassaa.
Mutta, puhemies, niin kuin edustaja Myllykoski tuossa ansiokkaassa puheenvuorossaan toi uudet innovaatiot esille, ja niin kuin minä tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani jo toin esille sen, kuinka tässä lisätalousarviossa 125 miljoonaa euroa osoitetaan energiatuen myöntämisvaltuuden lisäämiseen ja se suunnataan muun muassa vetyhankkeisiin ja akkustrategian mukaisiin investointeihin.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat, huomasitteko hyviä uutisia Kemin suunnalta? Sieltähän tuli aikaisemmin vähän ikävämpiä uutisia, kun paperitehdas meni kiinni, mutta nyt huomasitteko, kuinka sinivalkoisella siirtymällä, uusilla innovaatioilla, sinne syntyy yli 200 uutta työpaikkaa biotalouden osaamisalueelle. Siellä aletaan tekemään uusiutuvista raaka-aineista vaatteita, ja isoja globaaleja maailman jättivaateyhtiöitä on mukana tässä investoinnissa. He oikein ilolla ovat tuoneet esille, kuinka suomalaisella osaamisella, innovaatioilla ja ennen kaikkea politiikalla luodaan mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Tästä kyllä Kemin suunnalla iloitaan, mutta tästä kyllä tulisi iloita tässä salissa yli hallitus-oppositio-rajojen, ja ennen kaikkea tulisi saada tästä myös semmoista uutta intoa siihen, että saataisiin lisää tämmöisiä uusia tehdasinvestointeja ja innovaatioita. Niitä on tulossa, kun me pidämme tämmöisillä hyvillä päätöksillä huolta siitä, että kehitys kehittyy ja työpaikkoja tulee lisää tähän maahan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-27T16:41:12,2022-06-27T16:43:59,Hyväksytty,1.1
2022_80_96,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_97,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle voin todeta, että kyllä me iloitsemme siitä, mitä Kemissä tapahtuu, ja kaikesta siitä, miten Suomessa saadaan uusia investointeja. [Tuomas Kettunen: Sinivalkoista siirtymää!] — On aika mielenkiintoista muuten se, että nämä metsäteollisuuden investoinnit tekee se metsäyhtiö, jonka taustalla omistajina ovat suomalaiset metsänomistajat, mutta kun katsotaan sitten näitä pörssiyhtiöitä, jotka ovat metsäyhtiöitä, niin niitten investoinnit menevät, edustaja Kettunen, Rotterdamiin ja muualle Eurooppaan, ei Suomeen. Mistähän syystä näin tapahtuu? [Tuomas Kettunen pyytää vastauspuheenvuoroa]
Siis on kiitos annettava suomalaisille metsänomistajille, joita kuitenkin sitten EU pyrkii koko ajan rankaisemaan. Tulee ennaltamisasetuksia, ja tulee kaikenlaisia rajoituksia, ja hallitus kumartaa aina, kun komission varapuheenjohtaja Timmermans keksii jonkun suomalaisen maatalouden tai metsätalouden ahdistamishankkeen — hallitus kumartaa [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] ja antaa mennä. Tämä on sitä, mikä suorastaan uhkaa. Tämä on sitä myrkynvihreää siirtymää, joka tuhoaa. Se on myrkky, joka on vahingollista suomalaiselle maa‑ ja metsätaloudelle, ja tätä me perussuomalaiset emme missään tapauksessa halua emmekä tue. Valitettavasti hallitus on tässä ollut erittäin lepsu, ja olemme saaneet ja saamassa näitä rasitteita koko ajan.
Maatalouden osalta vihreä siirtymä merkitsee aina vain ahtaampaa määräysviidakkoa ja vaikeuksien kasvua, jotka uhkaavat ihan meidän perusruoantuotantoa ja maaseudun elävänä pysymistä ja viljelijöiden taloudellista elinkelpoisuutta. Kun EU:hun liityttiin, niin meillä oli 110 000 maatilaa. Nyt meillä on suurin piirtein 40 000 ja tuhannen vauhtia alenee, ehkä tällä hetkellä jopa enemmänkin. Tulee tai on tullut jo näitä suuria teollisuustyyppisiä tiloja, jotka ovat sitten äärimmäisen haavoittuvia esimerkiksi lannoitteiden ja energian kustannusten nousulle ja korkojen nousuille. Hallitus ei ole missään tapauksessa riittävästi tehnyt toimenpiteitä tälle, että suomalainen maatalous ja suomalainen puhdas ruoka turvattaisiin Suomen kansalle. Sitä me vaadimme. — Arvoisa edustaja Kettunen, paneutukaa tähän.
Arvoisa puhemies! Täällä on tästä velasta paljon puhuttu, ja tiedämme, että valtionvelka on vuodesta 2010 kaksinkertaistunut. Kotitalouksien velasta: Muistan oikein hyvin, että kun Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus aloitti 19 vuotta sitten kesällä 2003, niin Suomen kotitalouksien velkaantumisaste oli 73 prosenttia. Nyt se on kaksi kertaa suurempi, jopa ylikin, taitaa olla 140 prosentin luokkaa. Nämä velat ovat valtaosin nuorilla perheillä, jotka ovat perustaneet perheen, hankkineet kodin, auton, muut tarpeet. Heillä on siis suuri velka kaikkien näiden kustannusten lisäksi, mitkä nyt ovat räjähdysmäisesti nousseet. Tämä on se vakava uhkakuva, johon hallituksen pitäisi paneutua.
Ennustan, että jo ensi talvena esimerkiksi asumistukimenot räjähtävät käsiin, kun perheiden tulot eivät riitä asumismenoihin. Kokoomus on ajanut tätä asumistuen leikkausta sitä kautta, että otettaisiin käyttöön jälleen se perusomavastuu, joka ennen oli seitsemän prosenttia. Minä en tiedä — edustaja Zyskowicz on siinä hyvä asiantuntija, mikä on kokoomuksen malli tänä päivänä. Se olisi minun mielestäni aika karmea tilanne, jos nyt pantaisiin asumistukeen raju leikkaus. Asumistukimenot ovat kyllä kasvaneet aivan hirvittävää vauhtia valtiolle: 2,5 miljardia, kun otetaan eläkeläisten asumistuki mukaan. Tämä on huolestuttavaa.
Tästä työllisyysasteesta täällä on jonkin verran puhuttu. Nyt kyllä valitettavasti on tosiasia sekin, että aika paljon työllisyysasteen nousussa on sitä kautta parannusta tapahtunut, että osa-aikatöitä, joilla ei tule toimeen, on lisääntyvässä määrin, ja se ei ole kestävää. Se ei ole näille työssä oleville eikä yhteiskunnalle kestävää. Monelle osa-aikatyö sopii, mutta ei se ole ratkaisu niihin ongelmiin, mitä kotitalouksilla on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-27T16:44:02,2022-06-27T16:49:24,Hyväksytty,1.1
2022_80_98,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_99,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin tämän puheenvuoron vastatakseni edustaja Myllykoskelle, joka täällä kritisoi sitä, että kokoomus ei ole esittänyt vaihtoehtoa sille, mistä rahoitetaan, mistä leikataan, mutta ollaan kritisoitu sitä valtion merkittävää velanottoa.
Sanoisin tässä edustaja Myllykoskelle, että kannattaisi tutustua kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Kokoomus on johdonmukaisesti esittänyt vaihtoehtobudjeteissaan, että hallituksen politiikalle on vastuullinen vaihtoehto, joka turvaa polun kohti kriisinkestävää taloutta. Kokoomuksen vaihtoehdossa tehdään selkeitä valintoja, joiden seurauksena menotaso laskee noin kahdella miljardilla eurolla, ansiotuloverotus kevenee lähes miljardilla eurolla ja julkisen talouden velkaantuminen vähenee noin puolellatoista miljardilla eurolla. Valintoja tekemällä kyetään uskottavasti panostamaan esimerkiksi tki-toimintaan, kaikkiin koulutusasteisiin, ja rahoittamaan ostovoimaa sekä kasvua vahvistavia veronkevennyksiä.
Eli kyllä, me olemme esittäneet vaihtoehtoja. Se vaatii myös valintoja, se vaatii päätöksiä, ja sitä päätöksentekoa toivotaan myös hallitukselta löytyvän. Mutta siihen he tällä hetkellä eivät ole pystyneet, vaan kaikki asiat hoidetaan vaan lisävelanotolla, josta valitettavasti meidän jälkipolvet, meidän lapset ja lapsenlapset, joutuvat vastuun kantamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T16:49:24,2022-06-27T16:51:06,Hyväksytty,1.1
2022_80_100,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_101,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vastata edustaja Kankaanniemelle, [Toimi Kankaanniemi: Kiitos!] kun hän pohti tuossa omassa puheenvuorossaan, kuinka ja tuleeko hallitus pitämään suomalaisen maatalouden, suomalaisen viljelijän, puolta ja etsimään ratkaisua tähän akuuttiin kannattavuuskriisiin. Vastaan edustaja Kankaanniemelle, että pitää huolta ja etsii koko ajan ratkaisuja. Tässä lisätalousarviossakin on kohdennettu pelkästään huoltovarmuutta tukeviin toimenpiteisiin ja vahvistamiseen 293 miljoonaa euroa, josta suurin osa tullaan kohdentamaan maatalouden suuntaan.
Edustaja Laukkanen käytti ansiokkaassa puheenvuorossaan hyvän ehdotuksen sen suhteen, pitäisikö tuottajatukea lähteä etsimään tuolta tukkuportaan suunnalta. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, hyvä esitys. Ja tässä samassa yhteydessä kyllä haluan muistuttaa siitä, että kyllä kaupan kanssa edelleenkin tulee käydä neuvotteluja ja etsiä mahdollisuuksia niin, että sieltä kaupan tuloksesta saadaan sitten kohdennettua myös tuloja tuonne alkutuottajan suuntaan. Ja tämä hallitushan on laittanut pystyyn parlamentaarisen työryhmän, joka lähtee myös etsimään ratkaisuja meidän ruokahuollon turvaamiseksi tulevaisuudessa.
Puhemies! Energiasta on paljon puhuttu — myös siitä, kuinka tukea. Varsinkin edustaja Laakson puheenvuorossa se keskustelu meni enemmän julkisen liikenteen tukemiseen, mutta täytyy kyllä muistaa, että näillä lisätalousarvioesityksillä kohdennetaan paitsi hankintatukea sähköautojen suuntaan myös tukea etanoli- ja kaasukonvertiomahdollisuuksiin, ja myös kaasukäyttöisille pakettiautoille tulee hankintatukeen vähän lisärahoitusta. Ja nämähän tulevat olemaan vaihtoehtoja.
Siitä täytyy myös muistuttaa, että polttomoottoriajoneuvothan eivät tule poistumaan. Kun aina tästä sähköistämisestä ja sähköautoista puhutaan, niin sähköautot tulevat lisääntymään, mutta polttomoottoriajoneuvot tulevat myös jatkamaan kulkuaan. Mutta siihen olen kyllä tyytyväinen, että nämä kaasuautot tulevat lisääntymään, ja tukea löytyy myös siihen, että näitä polttomoottoriautoja siirretään myös kaasukonversiotuella kaasukäyttöisiksi autoiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-27T16:51:06,2022-06-27T16:53:55,Hyväksytty,1.1
2022_80_102,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_103,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Minäkin pyysin puheenvuoron vielä kommentoidakseni edustaja Kankaanniemen viimeisintä puheenvuoroa. Hän puhui asumistukeen liittyvästä omavastuusta.
Kokoomus on todellakin esittänyt toimeentulotukeen asumismenojen omavastuuta, ja tämän esityksen ajatuksena on se, että asumismenojen ei tulisi kenenkään kohdalla olla sataprosenttisesti yhteiskunnan piikissä — veronmaksajien piikissä — kuten tällä hetkellä osalla kansalaisistamme on, koska kun asumismenot ovat sataprosenttisesti veronmaksajien piikissä, niin mikä on tällaisen vuokra-asujan intressi esimerkiksi tinkiä vuokraa pienemmäksi tai muuttaa halvempaan asuntoon.
Mutta edustaja Kankaanniemi on oikeassa. Olemme myös esittäneet asumistukeen tuntuvaa säästöä. Jos ajattelee tämän päivän markkinatilannetta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, missä on vähän niin kuin vuokralaisen markkinat pitkästä aikaa, niin asumistuen säästöt kohdistuisivat vuokra-asukkaiden lisäksi tuntuvasti myös vuokranantajiin eli johtaisivat koko yleisen vuokratason alentumiseen, ja se olisi hyvä ja kannatettava tavoite. Eli tämän päivän asumistuella me pönkitämme korkeaa vuokratasoa ja vaikeutamme täten niin asumistuen varassa kuin omalla rahallaan vuokralla asuvien ihmisten tilannetta.
Asumistukeen käytetään vuosittain yli 2 000 miljoonaa euroa. Hallitus ei ole löytänyt sieltä sentinkään säästömahdollisuutta. Hallitus ei ole löytänyt säästömahdollisuutta edes siitä epäonnistuneesta uudistuksesta, jonka Sipilän hallitus viime vaalikaudella teki, kun se siirsi opiskelijat opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. Tämä Sipilän hallituksen uudistus nimittäin tarkoitti sitä, että opiskelijoiden ei kannata enää asua siellä opiskelija-asuntosäätiöiden asunnoissa ja soluasunnoissa vaan kannattaa siellä kaupunkien keskustoissa kilpailla muiden vuokralaisten kanssa vuokra-asunnoista. Silloin uudistuksen hintalapuksi arvioitiin muutama kymmenen miljoonaa, mutta todellinen hintalappu on lähempänä 200 miljoonaa. Tästä myös Valtiontalouden tarkastusvirasto on kirjoittanut. Mutta eihän sitäkään tehtyä muutosta voi nykyhallitus tietystikään muuttaa, koska opiskelijajohtajat ja opiskelijat eivät siitä tykkäisi.
Edustaja Myllykoskelle sanon vain sen, että joka toisessa hallitusryhmien puheenvuorossa kokoomusta moititaan siitä, että me emme esitä säästöjä, ja joka toisessa siitä, että meidän esittämät säästöt ovat aivan kauheita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-27T16:53:56,2022-06-27T16:56:59,Hyväksytty,1.1
2022_80_104,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_105,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski otti aika hyvin esiin sen, miten kokoomus usein pelailee kahteen maaliin — omia maaleja ei tehdä, mutta kahteen maaliin joka tapauksessa. Aika usein kokoomus esittää päinvastaisia linjoja kuukauden tai kahden päästä siitä, kun on ensimmäisen kerran se esitetty, ja ei se ihme ole, että välillä tulee vähän sekaannusta siihen, ollaanko esitetty ja mitä on esitetty.
Edustaja Kettuselle tarvitsee kertoa tiedoksi, että jollei ole perehtynyt niihin, niin ovat hienoja nämä Kemin hankkeet ja tällaiset. Näitä tarvitsisi vain jumalattomasti lisää, koska tällä hetkellä suomalaisen teollisuuden poistot ovat suurempia kuin investointien määrät, ja se tilanne ei saisi oikeasti koskaan olla näin, jos oikeasti halutaan nähdä tulevaisuutta. Se on kyllä totta, että me tarvitaan aika paljonkin suomalaisen maatalouden tukemiseksi, mutta arvoisa ministeri Leppä kun on vaihtunut ministeri Kurviseksi, niin ainakaan tuolla meidän suunnalla maatiloilla ei ole hurraa-huutoja kuulunut siitä tilanteesta.
Edustaja Kankaanniemi otti kyllä ansiokkaasti esiin osa-aikaiset työntekijät, ja yksi ryhmä vielä tähän samaan porukkaan on nämä kevytyrittäjät. Tässä on tilanne kohta sellainen, että tuolla on hirvittävä määrä porukkaa, keillä ei ole mitään mahdollisuutta esimerkiksi saada asuntolainaa ollenkaan, ei minkäännäköisiä mahdollisuuksia tehdä millään tavalla sellaisia järkeviä ratkaisuja omaan asumiseen tai moneen muuhunkaan, koska minkäännäköistä luototusta ei tälle porukalle ole tarjolla — tai tulee tarjolle siinä vaiheessa, jos joudutaan menemään jopa siihen tilanteeseen, että yhteiskunta joutuu ruveta rahoittamaan näitä ostoksia, koska pankit eivät tule näihin rahoituksia koskaan antamaan. Kyllä me siinä vaiheessa mennään ehkä liian pitkälle sosialismissa, eli kyllä meidän pitäisi saada tämä meidän järjestelmä siihen, että ihmisillä on oikeasti oikeita töitä eikä sellaisia tempputyöllistymisiä ynnä muita vastaavia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-27T16:56:59,2022-06-27T16:59:19,Hyväksytty,1.1
2022_80_106,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_107,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettuselle totean, että Suomessa on nyt Euroopan kallein bensa, nestemäiset polttoaineet. Kyllä se nähdään maaseudulla. Kyllä se on luomassa sinne suoranaista kurjuutta. Kaikki liikkuminen sieltä on käytännössä oman auton varassa, ja se vie valtavasti voimavaroja, imee pois maaseudulta, ja näkymät tältä osin ovat todella murheelliset.
Tähän eivät valitettavasti mitkään parlamentaariset työryhmät auta yhtään mitään, tarvitaan toimenpiteitä. Muistan, kuinka noin neljätoista vuotta sitten erään silloisen maa- ja metsätalousministerin — tietysti, niin kuin aina, keskustalaisen ministerin — eräs virkamies sanoi, että siellä on tämän ministerin toimesta asetettu neljätoista yhden tai useamman virkamiehen muodostamaa parlamentaarista työryhmää — eivät ne olleet parlamentaarisia, vaan työryhmiä — jotka olivat perusmaatalouden osalta miettimässä, mitä pitäisi tehdä. Ja aina kun kyselytunnilla kysyttiin maataloudesta jotakin, niin ministeri sanoi, että olen asettanut tätä varten työryhmän. Ja niitä oli siis neljätoista pelkästään perusmaatalouden osalta silloin, kun tilanne maataloudessa oli paljon helpompi kuin on tänä päivänä. Nyt hallitus asetti tämän parlamentaarisen ryhmän, tai on ainakin pyytänyt nimet sinne. Odotamme, mitä se saa aikaan, mutta valitettavasti minun epäuskoni on vahva tässä suhteessa, ja arvelen, että se on vain siirto yli vaalien, jotta vaalikeskusteluissa ja muissa ministeri Kurvinen voi ilmoittaa, että hän on asettanut työryhmän, joka miettii näitä maatalouden ongelmia, ja samalla yritetään sitoa myös oppositio vähän kiinni näihin toimenpiteisiin, jotka nyt olisivat todella tarpeen.
Tarvitaan siis maatalouden pelastamiseksi toimenpiteitä, kansallisia toimenpiteitä, ja niitä ei pidä kysellä Brysselistä. Te kysyitte Brysselistä maatalouden talousrakennusten kiinteistöverovapautuksesta luvan, ettekä saaneet kuin vuodeksi — hävytöntä. Ja nyt sosiaalipolitiikkakin on menossa EU:lle, ja te annatte sen mennä. Ei ole päätä eikä häntää tällaisella politiikalla.
Arvoisa puhemies! Tästä asumistuesta ja toimeentulotuesta edustaja Zyskowicz selvitti, kiitos siitä. Olisi mielenkiintoista kyllä nähdä ne laskelmat, miten se toimeentulotuen ja asumistuen varassa elävä, joka on todella heikoilla tässä yhteiskunnassa, pärjää sen jälkeen, kun näitä hänen etuuksiaan leikataan, ja aleneeko varmasti se vuokra, mihin se tuen leikkaus kohdistuu, onko vuokranantaja armollinen siellä — ainakin niillä paikkakunnilla, [Puhemies koputtaa] missä vuokra-asunnoista on pula — tällä perusteella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-06-27T16:59:19,2022-06-27T17:02:33,Hyväksytty,1.1
2022_80_108,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_109,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin ottaa puheenvuoron, ettei jää epäselvyyttä sen suhteen, etten ole missään vaiheessa sanonut, että polttoaineen hinta olisi liian matala tai että se olisi kohtuullisella tasolla. Tämä nykyinen hintataso on aivan kohtuuton, kun sitä katsotaan, ja kun katsotaan viimeistä kahta viikkoa, niin viimeisen kahden viikon aikana polttoaineen hinta on noussut aivan merkittävästi, yli 20 sentillä. Toivon näin, että viimeistään syksyn budjettiriihessä tähän palataan. Mielestäni tähän olisi pitänyt palata jo paljon aikaisemminkin, [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] mutta olen siihen tyytyväinen, että jakeluvelvoitetta laskettiin 7,5 prosentilla, joka tulee toivottavasti näkymään tulevissa mittarihinnoissa ehkä jopa yli kymmenenkin senttiä. Tietenkin olisin ollut tyytyväinen, jos jakeluvelvoite olisi laitettu väliaikaisesti jäähylle vaikka vuoden loppuun asti, niin kuin muun muassa SKAL esitti.
Mutta mitä tulee maatalouteen ja maaseudulla elämiseen, niin kaikki voitava tulee tehdä, että maaseudulla edelleenkin valot palavat tulevaisuudessa, koska aina, kun me puhumme huoltovarmuudesta, huoltovarmuuden turvaamisesta — oli kyse ruoka- tai energiapolitiikasta — niin aina ruoka ja energia tulevat maaseudulta ja maakunnista. Pidetään maakunnat elinvoimaisina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-06-27T17:02:33,2022-06-27T17:04:11,Hyväksytty,1.1
2022_80_110,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. Avaan keskustelun. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_80_111,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt niin sanottua vanhuspalvelulain toista osaa, ja tähän kokoomus on jättänyt vastalauseen. Kerron ensimmäiseksi meidän vastalauseeseen sisältyvät lausumaehdotukset:
”Eduskunta edellyttää, että hoitajamitoituksen toimeenpanossa varmistetaan henkilöstön saatavuus eikä sillä heikennetä kotihoitoa ja aiheuteta sulkemisia ympärivuorokautisessa hoidossa.”
Toiseksi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireellisellä aikataululla esityksen, jossa voitaisiin hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia ja etäpalveluita sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa ja hoivassa.”
Kolmanneksi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä esitykset sote-alan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.”
Neljäntenä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen ympärivuorokautiseen hoivaan pääsyn valtakunnallisista yhtenäisistä kriteereistä.”
Nämä ovat siis kokoomuksen vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämät lakimuutokset eivät paranna vanhusten hoitoonpääsyä eivätkä vastaa vanhustenhuollon haasteisiin tai tuo ratkaisuja sen ongelmiin. Tätä lakiesitystä odotettiin paljon, ja siltä odotettiin paljon nimenomaan kotihoidon tilanteen parantamiseksi. Kokoomus on kuitenkin huolissaan siitä, että tämä esitys ei tule aiheuttamaan sitä, että henkilöstöä käytettäisiin järkevällä tavalla niissä tilanteissa, missä sitä tarvitaan, ja kun huomioidaan ensimmäiseen vanhuspalvelulakiin liittyvä hoitajamitoitus, tämä tulee entisestään pahentamaan kotihoidon tilannetta.
Henkilöstön riittävyyteen liittyvien riskien lisäksi tulisi myös huomioida hyvinvointialueiden tosiasialliset mahdollisuudet toimeenpanna esitys. Jo ennestään vaikeassa palvelujen järjestämisen tilanteessa esitys lisää palvelujen järjestäjille uusia velvoitteita, kuten esimiesten velvoitteiden ja työkuorman kasvattaminen, vuorokaudenajasta riippumaton kotihoito ilman riittävää resursointia ja turvapalvelujen järjestämisen vaatimusten tiukentaminen.
Jo lausuntokierroksella monet lausunnonantajista arvioivat, että esityksessä kotihoidon palveluiden hoitajapulan paikkailuyritys jää puolitiehen ja esityksessä konkreettiset toimet henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi jäävät puuttumaan. Itse esityksessäkin todetaan useissa kohdissa, että henkilöstön heikko saatavuus aiheuttaa riskin sekä uudistuksen ykkösvaiheen — eli ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen — että toisen vaiheen eli kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistamisen toimeenpanolle. Lisäksi todetaan, että henkilöstön heikko saatavuus voi aiheuttaa sen, että asiakkaiden tarvitsemia ympärivuorokautisia tai kotihoidon palveluja ei voida toteuttaa laadukkaasti, tai jopa sen, että niiden saatavuus saattaa heikentyä.
Arvoisa puhemies! Pelkästään johdon vaatimusten kiristämisellä tai lakivelvoitteilla ei hoideta vanhusten tilannetta yhtään paremmaksi. Me tarvitsemme monia eri ratkaisuja vanhustenhoidon tilanteen kehittämiseksi. Yksi merkittävä on tietenkin työvoiman saatavuus, toisena rahoitus, kolmantena hoiva-avustajien käytön mahdollistaminen, digitalisaatio ja sen hyödyntäminen sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoivassa, turva-auttamisen säännösten tarkastelu, kriteerit ympärivuorokautiseen hoivaan tarvittaisiin valtakunnallisesti, ja väliaikaiseen asumiseen liittyy myös tässä lakiesityksessä monia epäselvyyksiä, jotka tarvitsisivat tarkentamista.
Tämä vanhuspalvelulaki ei myös millään muotoa ota kantaa omaishoidon tilanteeseen, ja omaishoidon hyödyntäminen yhtenä mahdollisena hoivan muotona tulisi mahdollistaa selkeästi paremmin kuin tällä hetkellä sitä käytetään. Se on nimenomaan inhimillinen vaihtoehto mutta myöskin taloudellisesti järkevä, ja sille pitäisi olla hyvät kannusteet.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt tälle lakiesitykselle vastalauseen. Tämä ei paranna vanhusten tilannetta vaan paikoin sitä jopa huonontaa, mutta vanhustenhoidon osalta seuraava hallitus joutuu asiaan puuttumaan ja korjaamaan näitä nykyisen hallituksen aiheuttamia ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T17:04:33,2022-06-27T17:10:15,Hyväksytty,1.1
2022_80_112,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_113,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä halutaan vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää asumisen välimuotoisia ratkaisuja ja palvelujärjestelmää, tehostaa omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista ja ottaa käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa, ja tavoitteena on selkeyttää tehostetun palveluasumisen ja muun palveluasumisen välistä eroa sekä asiakkaan hoidon ja huolenpidon tarpeisiin vastaavien sosiaalihuoltolain palvelujen kokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! Lain sisällössä on hyviä asioita, mutta myös me perussuomalaiset olemme jättäneet tähän vastalauseen ja lausumia, niin kuin myös pykälämuutosesitykset, joista viime viikolla täällä äänestettiin, ja esittelen tässä nyt meidän lausumat.
Mehän äänestimme viime viikolla muun muassa siitä, että kotihoidon riittävyyden turvaaminen tulisi varmistaa sillä tavalla, että kun henkilöstöä puuttuu, niin se tulisi ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Tämä oli perussuomalaisten yksi esitys. Esitimme myös, että käyttövara, joka hallituksen esityksessä on 164 euroa, sen sijaan olisikin 250 euroa, ja mikä tärkeintä me esitimme, että iäkkäälle henkilölle tulisi antaa subjektiivinen oikeus ympärivuorokautiseen hoivapaikkaan ja päätös siitä tulisi antaa kuukauden sisällä eikä kolmen kuukauden, kuten hallituksen esityksessä on. Meidän lausumat liittyvät juurikin näihin asioihin.
Puhemies, etsin tästä ne lausumat.
Lausuma yksi: ”Eduskunta edellyttää, että tilanteessa, jossa inflaatiokehitys on poikkeuksellisen voimakasta, hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta annetun lain 7 c §:n mukaisen käyttövaran indeksikorotuksen ylimääräisen indeksitarkistuksen toteuttamiseksi tiheämmällä tarkasteluvälillä.” Tällä haluamme turvata sen, että korotukset ovat asianmukaisia ja iäkkäällä on mahdollisuus pärjätä sillä käyttövarallaan.
Lausuma kaksi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen asiakkaan henkilökohtaiseen käyttöön jäävän käyttövaran nostamiseksi 250 euroon kuussa vielä tällä eduskuntakaudella.” Perussuomalaisten mielestä 164 euron käyttövara on täysin riittämätön.
Lausuma kolme: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa kotihoidon resurssien sekä pitkäaikaisen laitoshoidon paikkojen riittävän tason ja selvittää kotihoidon henkilöstömitoituksen tarpeen.” Olemme täällä eduskunnassa puhuneet lukuisia kertoja myös siitä, että kotihoidossa tulisi olla henkilöstömitoitus, ja valitettavasti sekin jää puuttumaan tästä hallituksen esityksestä.
Lausuma neljä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee eduskunnalle esityksen, jossa apulaisoikeusasiamiehen esittämällä tavalla ympärivuorokautisesta palveluasumisesta säädetään subjektiivinen oikeus silloin, kun henkilön kunto sitä edellyttää.” Tämä subjektiivinen oikeus iäkkäälle ympärivuorokautiseen hoivaan on avainkysymys siinä, että voimme turvata potilasturvallisuuden ja iäkäs saa sen avun sillä hetkellä kun tarvitsee.
Lausuma viisi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysalan koulutuksen aloituspaikkojen määrän lisäämiseksi riittävälle tasolle vastaamaan väestön ikääntymisestä, käsiteltävästä esityksestä sekä hoitotakuusta johtuviin kasvaviin resurssitarpeisiin. Henkilöstöpula on meillä akuutti — tänä kesänäkin suljetaan monia yksikköjä, koska henkilöstöä ei ole, eikä edes opiskelijoita ole saatu kesätöihin.
Lausuma kuusi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla parannetaan hoitoalan veto- ja pitovoimaa henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi tilanteessa, jossa kotihoidon henkilöstöpula on jo nykyisellään akuutti ongelma.
Lausuma seitsemän: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikilla hoitotyössä toimivilla on riittävä kansalliskielen taito, ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kielikoulutuksen mahdollisuus sote-alalla toteutuu.” Riittävä kielitaito on avain hyvään hoitoon ja potilasturvallisuuteen.
Lausuma kahdeksan: ” Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin varmistaakseen, että ikääntyvien hoivapalveluissa lääkehoidon parissa työskentelevillä henkilöillä on tehtäväänsä soveltuva lääkehoidon koulutus.” Tämä on myös avain hyvään potilasturvallisuuteen.
Ja viimeinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa välittömän ja välillisen työn jakautumista sekä työkuormaa ikääntyvien hoivapalveluissa ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin henkilöstön työssäjaksamisen varmistamiseksi.”
Vielä muistutuksena, että pidämme erittäin tärkeänä, että tällä lakiesityksellä ei kierretä henkilöstömitoitusta sillä, että ikääntyneelle ei anneta hoivapaikkaa ympärivuorokautiseen hoivaan. Mikäli näin tehdään, silloin ikääntynyt huonokuntoinen asiakas jää ilman lain antamaa henkilöstömitoituksen suojaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T17:10:19,2022-06-27T17:15:49,Hyväksytty,1.1
2022_80_114,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_115,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi haluan tuoda esille, että kannatan edustaja Juvosen tekemiä hyviä lausumaehdotuksia. Myös aiemminhan tästä asiasta käsiteltiin vastalausetta ja pykälämuutosesityksiä, ja ne olivat myös kannatettavia, ja nythän on meillä käsittelyssä tämä sosiaalihuoltolaki ja ikääntyvien asioita koskeva laki.
Täällä on hyviäkin asioita, mutta perussuomalaiset kiinnittävät nyt semmoisiin asioihin huomiota, mitkä täältä ovat jääneet pois, ja sen takia meillä niitä lausumia on tähän tehty.
Niitä lausumia, mitä on nyt tehty, on muun muassa tehty tähän sote-alan henkilöstön koulutukseen liittyen. Se on hirveän tärkeätä, että siellä aloituspaikkoihin kiinnitetään huomioita, että sote-alalle saadaan niitä henkilöitä töihin ja koulutukseen. Tähän asiakasmaksulakiin: On myös huomioitava, mitenkä näiden ihmisten asiakasmaksuille käy, ja tähän kannattaa sitä inhimillistä puolta miettiä. Myös vanhuksille on jäätävä rahaa omaan käyttöön, siihen perussuomalaiset haluavat kiinnittää huomiota ja kodinhoitoresursseihin — niistä on ollut kovasti puhe, ja niitä on nostettu esille moneen otteeseen. Henkilöstöä on oltava riittävästi.
Monta muutakin asiaa nousi esille edustaja Juvosen tekemissä lausumissa — myös lääkehuoltoon se, että on oltava koulutusta myös tähän asiaan — elikkä monta asiaa on siellä, mihinkä pitää vielä kiinnittää huomiota. Kuitenkin me kaikki vanhenemme. Ei ole ihmistä vielä keksitty, joka ei vanhene, eikä tulla keksimään, eli jossakin vaiheessa myös jokaista itseämme kohtaa vanhuus, ja varmasti on tärkeää, että huomioimme jo nyt näitä tulevaisuudennäkymiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T17:15:49,2022-06-27T17:17:50,Hyväksytty,1.1
2022_80_116,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_117,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Laihon tekemiä esityksiä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-06-27T17:17:50,2022-06-27T17:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_80_118,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_119,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun työskentelin aikoinani vanhustyössä, ajattelin usein, että tarvitaan lainsäädäntöä ja lainsäädännöllä voitaisiin korjata vanhustenhuollon epäkohdat. Silloin sellainen lainsäädäntö puuttui, ja näin paljon tarvetta nimenomaan lainsäädännölliselle säätelylle vanhuspalveluiden osalta. Kun sitten vanhuspalvelulaki aikanaan saatiin aikaiseksi, iloitsin siitä suuresti, pidin sitä isona uudistuksena suomalaisissa sosiaalipalveluissa.
Yhtä suuresti olen iloinnut tämän kauden alussa siitä, että vanhuspalvelulakia on haluttu uudistaa ja parantaa niitä lainsäädännön epäkohtia, joita olemme vaikka viime kaudella nähneet julkisuudesta — vanhuspalveluiden heikkoa tilaa. On myöskin haluttu lisätä rahoitusta, ja tämä on ollut selvä poliittinen viesti, että haluamme panostaa vanhusten hyvinvointiin, haluamme parantaa palveluita suomalaisessa vanhustenhuollossa.
Huomaan nyt muutamia vuosia myöhemmin tuntevani suurta turhautumista. Hyväkään poliittinen tahto, lainsäädännölliset uudistukset ja lainsäädäntö eivät vielä takaa sitä, että asiat muuttuisivat välittömästi. Kohtasimme koronapandemian, ja sen myötä olemme kohdanneet yhä pahenevan henkilöstöpulan. On selvää, että suurin este lainsäädännön toteutumiselle poliittisen tahdon mukaisesti on nyt osaavan henkilöstön saaminen alalle. On siis ensiarvoisen tärkeää, että ratkaisemme myös osaajapulan, jotta tämäkin vanhuspalvelulainsäädännön kakkonen saadaan voimaan, saadaan tehtyä ne parannukset, joita olemme tavoitelleet.
Erityisesti haluan nostaa tästä kakkospaketista nyt kaksi kohtaa esille: Toinen on kotipalvelu, jossa tehdään laajennus kotipalveluun henkilöstön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta, ja tämä siis tarkoittaa nyt lähinnä yöaikaan tulevaa lisäystä. Toinen iso asia, jonka myös haluan nostaa tähän esille, on monimuotoiset asumismuodot. Olemme pitkään puhuneet siitä, että Suomessa tuntuu olevan vallalla, että vanhukset saavat apua joko kotipalvelun kautta tai sitten ympärivuorokautisen hoivan kautta. Kuitenkin on olemassa joukko vanhuksia, jotka kokevat kotona olevansa heitteillä, mutta eivät vielä tarvitse ympärivuorokautista apua — kuten esimerkiksi vaikka muistisairaat tai yksinäisyydestä, pelokkuudesta, ahdistuksesta kärsivät vanhukset. Nämä ovat nyt olleet ikään kuin väliinputoajia, joille ei ole tuntunut löytyvän oikeaa palvelumuotoa, ja tässä lainsäädännön uudistuksessa keskeistä on juuri tämä, että nyt halutaan ikään kuin lainsäädännön avulla luoda puitteet sille, että tähän väliin tulee niin sanottua yhteisöasumista juuri tälle kohdejoukolle.
Lakiin tulee siis ylipäänsä kirjaus asumisen strategisesta suunnittelusta. Erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttaminen samassa kokonaisuudessa on jatkossa myöskin mahdollista, ja tämä tuo varmasti houkuttelevammaksi myöskin asumispalvelujen tarjoajille sellaisen palvelun muodon, jossa ei vielä tarvita sitä kaikkein vaativinta tukimuotoa, mutta jossa ei täysin asuta ikään kuin erilläänkään, vaan esimerkiksi vaikka ruokailuhetket voivat olla yhteisöllistä asumista. Siellä voi olla naapuriapua, siellä voi olla jopa vaikka eri-ikäisiä ihmisiä asumassa, jolloin syntyy sitten myöskin esimerkiksi vaikka ulkoilutuksen kautta luonnollista kanssakäymistä ja siten ehkä sellaista luonnollista turvaakin ikäihmisille.
No, sitten tämä yöaikainen kotipalvelu kotona asuvien osalta. Olen käynyt oman ison taisteluni menneiden vuosien aikana sen osalta, että meillä oli aikamoinen villi tilanne, jossa esimerkiksi monet kunnat tarjosivat yöaikaan ikäihmisille apua vartiointiliikkeiden kautta, ja ensiapukoulutuksen omaava vartija voisi tulla auttamaan yöllä kotiinsa kaatunutta vanhusta turvahälytyksen perusteella. Tiedänpä jopa tapauksia, joissa esimerkiksi sitten suoritettiin katetripussien vaihtoa ja muuta jo hyvin hoidollista tehtävää, ja tämä oli mielestäni väärin, koska tämä tehtiin ainoastaan taloudellisista syistä. Pidettiin liian kalliina sitä, että yöaikaan olisi myöskin saatavilla kotipalvelua. Nyt sitten tässä halutaan tarjota kotipalvelu myöskin yöaikaan, ja minä uskon, että tämä tulee nyt muokkaamaan sitten myöskin sitä kentän toimintaa entistä oikeampaan suuntaan. Siellä henkilöstön kelpoisuus määräytyy palvelun sisällön perusteella, ja tämä on tarkoituksenmukaista. Juuri tämä esimerkkini tästä katetripussista — ei varmasti ole tarkoitus, että tällaisen palvelun antaa joku, joka ei ole alaan saanut koulutusta. Mutta sitten taas meillä on tilanteita, joissa ulkoiluapua antaa ainoastaan vaikka lähihoitaja, ja voisimme saada ulkoiluavun huomattavasti muullakin koulutuksella kuin lähihoitajan koulutuksella. Katson siis, että tässä mennään oikeaan suuntaan.
Ehkä lopuksi vielä, puhemies, nostan esille täältä perustuslakivaliokunnan esityksen mukaisesti — oli näiden turva-auttamispalveluiden osalta vähän ongelmaa. Käytännössä se taisi olla teknistä ongelmaa, jonka vuoksi tämä pykälä poistettiin kokonaan. Siellä lakiehdotuksessa olevassa pykälässä kuitenkin määriteltiin, että avunantaja on tehtävään soveltuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Minä toivon, että nyt kun tämä menee jatkovalmisteluun, niin täältä ei kuitenkaan poistu näitä laadullisia kriteereitä, jotka määrittelevät myöskin esimerkiksi tämän avunantajan kelpoisuusehdot, [Puhemies koputtaa] koska tämä jatkossa turvaisi sen, että meillä on ammattilainen auttamassa näissä yöhälytysturvatilanteissakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-06-27T17:18:10,2022-06-27T17:25:26,Hyväksytty,1.1
2022_80_120,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_121,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on arvokasta, että eduskunta käy keskustelua näistä ikäihmisille ja vanhuksille suunnattavista palveluista. Harmi, että se tapahtuu vähän näin myöhään. Meillä oli tuo lisätalousarviokeskustelu tuossa tietysti päällä, ja tämä iso teema jäi tänne loppuun.
Arvokkaita puheenvuoroja on tässä jo tähän mennessä tästä aiheesta käytetty, ja kuten edustaja Salonen tässä aloitti oman puheenvuoronsa ja totesi, me saatiin vanhuspalvelulaki aikaiseksi, mutta meillä on ollut aidosti isoja ongelmia sekä nimenomaan ikääntyneiden ihmisten hoivapalveluissa että myöskin heidän tulokehityksessään — eläketurvassaankin on ongelmia. Laveasti ottaen meillä on ollut aikaisemmin aika vaikeita hallituskausia, joissa ei ole selkeästi panostettu ikäihmisiin siitä huolimatta, että meillä yli 65-vuotiaiden määrä on jo 1,4 miljoonaa ihmistä, eli lähes neljäsosa väestöstä on yli 65-vuotiaita — iso ryhmä ihmisistä.
Luonnollisesti merkittävin osa näistä yli 65-vuotiaista ei tarvitse mitään julkisia vanhuspalveluja, vaan he tulevat hyvin itsellisesti toimeen, ja silloin tämä eläketurva on melkein isompi kysymys, mutta tämä hallitus — samoin kuin sitä edeltävä hallitus, Rinteen hallitus ja Marinin hallitus samalla hallitusohjelmalla liikenteessä — on ollut itse asiassa neljännesvuosisataan ensimmäinen hallitus, joka on selkeästi panostanut ikäihmisiin useissa eri lohkoissa. Se näkyy myöskin tässä esityksessä, jossa halutaan nyt nimenomaan kotipalvelua tehostaa. On otettu hoivamitoitus käyttöön — meillä oli tämä hoivatalojen kriisi päällä eduskuntavaalien alla, ja hyvä, että hallitus siihen vakavasti tarttui. Meillä on myöskin kiireettömään hoitoon pääsyyn haluttu panostaa vahvasti. Vanhusasiavaltuutettu on nimetty. Meillä on myöskin tehty korotuksia kansaneläkkeisiin ja takuueläkkeisiin, ja viimeksi tehdään ylimääräinen indeksikorotuskin 1.8. alkaen. Isoja asioita on tehty.
Kun olemme vähentäneet ja pyrkineet tietoisesti vähentämään laitoshoivaa ja pyrkineet siihen, että ihmiset voisivat asua kotona niin pitkään kuin se on luontevaa ja mahdollista, niin on aivan oikein, että hallitus hallitusohjelmaa myöten on kirjannut ylös myöskin kotipalvelujen kehittämisen. Tämä esitys juuri nyt tässä tarttuu tähän kotipalvelujen kehittämiseen, jotta iäkkäimmät ihmiset voisivat luontevasti asua sellaisessa ympäristössä, joka on heille luontevin. Se voi olla myöskin yhteisöasumista, mihin tässä nyt viitattiin edustaja Salosen puheenvuorossa tuossa aikaisemmin. Kun mieluimmin monet haluavat asua jopa kotona ihan perinteisessä muodossa, niin jotta se nyt olisi mahdollista, se vaatii sitä, että yhteiskunta tulee vastaan, ja tämä kotihoito ja erilaiset kotipalvelut ovat siinä sitten aivan avainasemassa. On tärkeää, että me nyt kiinnitämme tähän huomiota ja myöskin tähän asiaan tartumme juuri tässä kohdassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T17:25:26,2022-06-27T17:28:24,Hyväksytty,1.1
2022_80_122,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_123,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun kotihoito laajenee nyt yöaikaan toteutettavaksi tässä hallituksen esityksessä, niin meille perussuomalaisille on äärettömän tärkeää se, että yöaikaan kotihoitoa toteuttavalla henkilöllä on koulutus siihen tehtäväänsä. Olen tehnyt 15 vuotta itse sitä yötyötä hoitajana ollessani, ja tunnistin ne riskit ja vaarat, mitä, edustaja Salonen, hyvässä puheenvuorossa totesitte. Siellä voi olla erilaisia tapaturmia ja ensiavun tarvetta kuten myös jatkohoitoon lähettämisen arviointia, ja silloin on tärkeää, että henkilöllä, joka sinne ikääntyneen ihmisen kotiin menee, on ymmärrys ja tietotaito reagoida näihin äkillisiinkin tilanteisiin. Eli henkilöstökoulutus on kyllä avainasemassa.
Välitön ja välillinen työ on tärkeä erottaa henkilöstön keskuudessa. On äärettömän merkityksellistä se, että henkilö, jolla on se oikea ja riittävä koulutus, osallistuu siihen välittömään hoitotyöhön, elikkä se on juuri sitä asiakkaan ja ihmisen lähellä tehtävää työtä. Sitten se välillinen työ on kaikkea muuta, ja esimerkiksi hoiva-avustajat voivat tehdä sitä välitöntä työtä tiettyyn asiaan saakka — on tärkeää, että esimerkiksi lääkekoulutus on kohdallaan.
Nostan muutamia huomioita vielä esille. Valvirahan huomautti, että sosiaalihuoltolain 46 c §:n mukaisen yhteisöllisen ja ympärivuorokautisen asumisen yhdistämisessä henkilöstömitoituksen valvonta on hankalaa. Se meidän tulee muistaa. Korostan vielä sitä, että apulaisoikeusasiamies nosti esiin sen kysymyksen, että koskeeko kotihoidon ja tukipalvelujen henkilöstöä samat vaatimukset ja miten kotihoito ja tukipalvelut eroavat toisistaan, kun niillä on lähtökohtaisesti samat saantiedellytykset. Apulaisoikeusasiamies esittikin ympärivuorokautisen palveluasumisen säätämistä subjektiiviseksi oikeudeksi.
Tässä on kyllä seuraavalla hallituksella sitten näytön paikka, koska tämä hallitus ei tätä asiaa pysty maaliin viemään ja vanhuslaki ei ole valmis eikä ikäihmisten hoito ole vielä priimaa meillä Suomessa. Meillä on paljon tehtävää. Ne, jotka työskentelevät siellä ruohonjuuritasolla, tuntevat ne haasteet päivittäin, ja heitä meidän tulee kuulla, jotta löydämme ratkaisuja siihen, että saamme sitä henkilöstöä, kuin myös saamme ikääntyneen äänen esiin. Henkilöstön saatavuudessa: Palkkakysymykset, työajat — muun muassa vuorotyö on raskasta — toki koronakriisin paineet — moni on jättänyt alan — lisäkoulutuksen mahdollisuus. Mutta näkisin myös, että esimerkiksi harjoittelun tulisi olla opiskeluaikaan palkallista. Milloin keskustelemme siitä, että opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada [Puhemies koputtaa] hoitoalalla opiskellessaan myös palkkaa tehdystä harjoittelutyöstä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T17:28:24,2022-06-27T17:31:34,Hyväksytty,1.1
2022_80_124,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_125,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme asiaa, joka koskettaa nyt vanhuksia, ja tässä nousivat esille nämä turvapuhelimet. Ja sitten myös omaishoito on semmoinen tärkeä asia, mitä ei ole vielä oikeastaan nostettu esille. Tietysti olen hirveän harmissani, että hallitus ei ole omaishoitoon nyt kuitenkaan tekemässä enää mitään, eli ei ole tulossa esimerkiksi omaishoidon tukeen tukea, että se olisi verotonta — siitä olen todella harmissani.
Mutta ihan nämä turvapuhelimet haluan ottaa esille. Olen seurannut tavallaan läheltäkin näitä tilanteita, ja tässä taannoin sattui tapaus. Kuulin, että henkilöllä oli turvapuhelin ja hän oli hirveän onnellinen siitä, että turvapuhelin nyt sitten on. Mutta sitten kuinka ollakaan kuulin, että tämä ei olekaan yöaikaan käytössä, niin jotenkin en näe järkeä semmoisessa turvapuhelimessa, jota ei voida yöaikaan käyttää. Varsinkin tuolla kauempana, jos ei asuta kaupungin alueella, niin on vielä kauempana kaikki palvelut. Jotenkin tuntuu aika vaaralliselle antaa ihmiselle semmoinen turvapuhelin, mitä ei voi käyttää yöaikaan. Aika hälyttävälle tuntuu.
Sitten tuli kerran tässä esille tapaus, että henkilölle oli turvapuhelinta suositeltu, mutta oli käynyt ilmi, että kodin pesutiloissa kuitenkaan tämä turvapuhelin ei olisi toiminut. No, siinähän on sitten aikamoinen riski, ja voi sattua ja on sattunutkin semmoisia tapauksia, että henkilö on sitten kaatunut siellä pesuhuoneessa ja kenties päivän, parikin, ollut ilman minkäänlaista hoitoa kenenkään tietämättä, että hän on siellä ollut kaatuneena. On voinut olla diabetesta ja kaikkea siinä ohella. Totta kai hän on kuitenkin selvinnyt siitä, mutta aikamoisia tärskyjä tämmöiset tapaukset ovat.
Jotenkin tämä turvapuhelinhomma pitäisi hoitaa silleen valtakunnallisesti eikä sillä tavalla, että se on kuntakohtaisesti. Tietysti sote-alueet on, mutta jotenkin tuntuu, että ollaanko siinä joskus menossa bisnes edellä vai auttaminen edellä, mutta kuitenkin tähän pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Nykyaikana kun jotenkin tuntuu, ettei tarvitse kuin ajatella jotain asiaa, niin jotkut mainostajat tietävät, ja alkaa somessa mainoksia siihen aiheeseen liittyen, niin tuntuisi, että tämmöisenä päivänä olisi helppo kehitellä semmoiset systeemit, mitkä olisivat oikeasti toimivia eivätkä missään nimessä tämmöisiä vajaakäyttöisiä. Ne kuitenkin maksavat asiakkaille aika paljon. Tähän turvapuhelintekniikkaan pitää kiinnittää enemmän huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T17:31:34,2022-06-27T17:33:51,Hyväksytty,1.1
2022_80_126,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_127,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin huoneestani edustaja Juvosen puheenvuoron, ja jos ymmärsin oikein, niin teillä on lausumaesitys siitä, että erilaisiin vanhuspalveluihin liittyvään tukimuotoon — tai muihin vastaaviin tehtäviin indeksikorotuksiin, johtuen tästä voimakkaasta inflaation tilanteesta, jossa me parhaillaan elämme — pitäisi tehdä aikaistettu indeksikorotus. Ajatus tuntuu erittäin hyvältä, se vastaa myöskin hallituksen huutoon siinä kohdassa, kun sekä kansaneläkkeistä takuueläkkeisiin tehtiin tämä aikaistus siten, että 1.8. tehdään tämä korotus, koska kaikkein pienituloisimmilla ihmisillä on tosi suuri tuska siinä, että elintarvikkeiden hinnat tietysti ovat nousseet, liikenteen kustannukset ovat todella rajusti nousseet, nämä energiakustannukset ovat rajusti nousseet. Tässä jos missä täytyy hallituksen tulla vastaan, ja hallitus on tullut vastaan.
Ainoa ongelma, arvoisa puhemies, on tietenkin edelleen se, että perusvanhuuseläkkeen saamisessa — eli työeläke, myös 80 prosenttia eläkeläisistä saavat työeläkettä, se on meidän varsinainen vanhuuseläkkeemme — nyt on sitten aukko, erittäin iso aukko. Eli valtaosa eläkeläisistä ei pääse tämmöisen aikaistetumman indeksikorotuksen piiriin siitä syystä, että se tapahtuu lakisääteisesti vasta 1. päivä tammikuuta. Meillä on ollut aikaisemmin vastaavasti voimakkaiden hinnankorotusten aikaan vuosina 1977, 1984 — kun on ollut öljykriisi päällä — tämä, että puolivuosittain on tarkistettu työeläkkeen indeksiä, ja tässä suhteessa pitäisi kyllä tähän asiaan vakavasti tarttua. Siinä mielessä tukeudun kyllä tuohon edustaja Juvosen näkemykseen siitä, että ylipäätänsä indeksikorotuksissa tämä voimakas inflaatio täytyisi nyt huomioida, ja silloin tultaisiin iäkkäämpiä ihmisiä vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T17:33:51,2022-06-27T17:35:44,Hyväksytty,1.1
2022_80_128,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_129,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron siksi, että haluan kiittää peruspalveluministeri Aki Lindéniä ikääntyvien ihmisten neuvolatoiminnan sisällyttämisestä vanhuspalvelulain toista vaihetta koskevaan lakikokonaisuuteen. Haluan kiittää myös edustajakollegoita Veronica Rehn-Kiveä ja Pia Kaumaa sekä monia muita hyvästä yhteistyöstä seniorineuvolatoimintaa koskevassa lakialoitteessa. Kiitos myös valiokunnan muille jäsenille myötämielisyydestänne hyvän asian puolesta. Voimme katsoa onnistuneemme lakialoitteen tavoitteessa jalkauttaa ikääntyvien neuvolatoiminta uusille aloittaville hyvinvointialueille.
Kun alkuvuodesta ryhdyimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuuntelemaan asiantuntijoita tässä vanhuspalvelulakikokonaisuudessa, valkeni minulle ikääntyvien toimintakykyä vahvistavan lain kohdalla, ettei ikäihmisten neuvolatoimintaa mainittu siellä sanallakaan. Kun kysyin maamme johtavilta vanhusasiantuntijoilta, mitä mieltä he ovat tästä toiminnasta, ainoastaan yksi neljästä sillä hetkellä kuultavana olleista edes vastasi kysymykseen ja siten, että se on varmaankin ihan hyvä, mutta ei hän tosiasiallisesti tiedä, mitä se pitää sisällään. Se tuntui minusta ihan erikoiselta, koska omassa seutukunnassani oli jo 20 vuoden ajan ollut aikuisneuvolatoimintaa, johon olivat kaikki niin kovin tyytyväisiä — niin käyttäjät kuin terveydenhuollon ammattilaiset. Tämä kertoo minulle siitä, että eri alueiden hyvät käytänteet eivät leviä muiden alueiden tietoisuuteen itsestään. Jos halutaan ikäihmisten neuvolatoimintaa uusille aloittaville hyvinvointialueille, täytyy se sisällyttää lakiin, jolla palveluja ikäihmisille suunnataan.
Seuraavien viikkojen aikana tuli selväksi, että eri puolilla Suomea on aikuisneuvolatoimintaa, mutta sisällöt saattavat vaihdella. Raahen kokemukset ovat eräitä pitkäaikaisimpia, joten näyttöä on kertynyt sen aidoista terveys- ja talousvaikutuksista. On tärkeää, että henkilöt kutsutaan neuvolaan, eivätkä käynnit jää pelkästään oman aktiivisuuden varaan. Nyt, kun Raahen seutukunnassa toimintaa on ollut parin vuosikymmenen ajan, on se vakiintunut, eikä kukaan esimerkiksi väheksy neuvolan nimeä vain vauvoille tai lapsille kuuluvaksi. Kutsua oikein odotetaan, ja siitä kertoo neuvolakäyntien korkea peittävyys: peräti yhdeksän kymmenestä noudattaa kutsua. Tarkastuksissa käydään läpi henkilön fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, jatkotoimenpiteitä tulee tarvittaessa. Iso hyöty tulee jo siitä, että joka kolmannelta kävijältä löydetään piilevä sokeritauti, jonka puhkeaminen pystytään estämään liikunta- ja ravinto-ohjauksella. Kuluja toiminnasta tulee lähinnä tehtyjen testien muodossa. Raahen seutukunnassa toiminta ei ole vaatinut henkilökunnan lisäämistä, sillä tarkastukset on keskitetty kesäkuukausille ja niitä ovat tehneet kouluterveydenhoitajat.
Arvoisa puhemies! Ikääntyvien toimintakyvyn vahvistamiseen on pakko laittaa resursseja, sillä heidän odotetaan asuvan omissa kodeissaan yhä pidempään. Kun ikäihmisen fyysistä, henkistä ja sosiaalista toimintakykyä ryhdytään vahvistamaan määrätietoisesti silloin, kun keskimäärin siirrytään työelämästä eläkkeelle, saadaan hänelle lisää laatuvuosia. Sairastamista on vähemmän, ja henkilö pystyy hyväkuntoisena nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Yhteiskunnalle tulee niin ikään säästöä, kun esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen aiheuttamia hoitokustannuksia ei pääse syntymään.
Olen iloinen, että nyt tämän toiminnan aloittaminen hyvinvointialueilla on lakisääteistä. Seuraavaksi olisi tärkeää saada yhtenäiset standardit neuvolatoiminnan sisällölle, sillä käytäntö on ollut kirjavaa niillä paikkakunnilla, joissa toimintaa on ollut. Ministeriön tehtäväksi jääkin — kuten valiokunnan lausumasta käy ilmi — tutustua Suomessa käytössä oleviin aikuisneuvolan malleihin ja saadun tiedon pohjalta laatia sisältö yhtenäisille käytänteille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-27T17:35:51,2022-06-27T17:39:56,Hyväksytty,1.1
2022_80_130,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_131,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi täytyy kiittää valiokunnan edustajia tästä seniorineuvolasta. Tokikin, aivan kuten äsken kuulimme, meillä on olemassa ehkä eri nimelläkin olevia käytänteitä, kuten vaikka kutsu tietylle ikäluokalle, jossa sitten kotona on kartoitettu terveydentilaa ja palveluiden tarvetta. Mutta juuri tällaista, että meillä olisi joku yhteinen konsepti, jonka mukaisesti toimittaisiin ympäri Suomen, ei ole ollut, ja toivottavasti nyt sitten sen saamme tämän seniorineuvolakirjauksen myötä.
Minusta keskeistä siinä on juuri kaksi asiaa: ennaltaehkäisevyys — se, että voimme jo riittävän varhaisessa vaiheessa ehkä nähdä ne riskityypit, mitä henkilön kohdalla voi olla, tarjota apua niissä asioissa jo ennakkoon — ja toiseksi se, että myöskin otetaan koppia ihmisen asiasta, usein myöskin omaisten huolesta. Se, että on olemassa joku yksi taho, yksi yhteydenotto — yksi luukku rumasti sanottuna — jonne voi oman huolensa kertoa ja kertoa omasta tilanteestaan, tuottaa jo helpotusta niin henkilölle itselleen kuin usein myöskin omaiselle. Tähän nykyiseenkin palveluiden moninaiseen verkkoon — olemme kuitenkin siinä mielessä onnekkaassa tilanteessa, että palveluita onneksi on — ja niiden verkkojen väliin voi helposti ikäihminen tippua. Itse katson, että tämän ennaltaehkäisevyyden lisäksi toinen tärkeä asia seniorineuvolassa olisi juuri se, että ihminen kokisi, että on olemassa yksi taho, joka ottaa kopin asiasta, jotta ei itse tipu tai jotta ei itse joudu etsimään, missä olisi taho, joka voisi auttaa.
Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoroa puhuakseni vielä henkilöstön määrästä. Edustaja Juvonen hyvin puhui siitä, että välittömän ja välillisen työn erottaminen on tärkeää nimenomaan työntekijöiden arjen jaksamisessa. Kuten ympärivuorokautisessa hoivassa oli tärkeää erottaa välitön ja välillinen työ, niin aivan yhtä tärkeää ne on erottaa myöskin kotihoidon osalta, on sitten kyseessä ateriaviemiset, pyykkihuolto tai hoivatoimenpiteet.
Jokaiselle työntekijälle, kun he lähtevät pois töistä, meidän pitäisi saada — sinne alan työntekijöille — sellainen tunne, että he ovat voineet tehdä työtä, johon he ovat saaneet koulutusta, eli koulutusta vastaavaa työtä, mutta he ovat voineet myöskin tehdä työnsä hyvin. Uskoisin, että se olisi jo merkittävä lisäys. Toki samanaikaisesti täytyy sanoa, että yhdenkään ikäihmisen koti ei saisi olla [Puhemies koputtaa] kuin hollituvan ovi, jossa ihmisiä tulee ja menee — kuitenkin pitäisi pitää aika kompaktina se joukko, joka ikäihmisen luona käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-06-27T17:39:56,2022-06-27T17:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_80_132,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_133,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä äsken edustaja Juvonen nosti hyvin esille kielitaitovaatimukset, ja perussuomalaiset ovat nostaneet esille, että nimenomaan tämä on hirveän tärkeä asia. Jos miettii monia vanhuksia, niin totta kai se, että suomen kielellä saa palvelua, on hirvittävän tärkeä asia. Aika harva vanhemmalla iällä haluaa enää uusia kieliä opetella tai tulkkeja siellä käyttää, ja jottei tule niitä vaaratilanteita ja muuta, on todella tärkeää ja ihmisystävällisyyttä lisää, että omalla kielellä saa palvelua. Myös se, ettei tule niitä virheitä ja kaikenlaisia virheymmärryksiä. Toivon, että se kielitaitokysymys otetaan ihan kunnolla tosissaan.
Perussuomalaiset ovat sitä nostaneet esille, ja edustaja Juvonen viime puheessaan nosti sitä esille lausumaehdotuksissaan. Kiitoksia edustaja Juvoselle siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T17:43:12,2022-06-27T17:44:04,Hyväksytty,1.1
2022_80_134,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_135,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, kiitos! Palaan vielä tähän valiokunnan mietintöön.
Mehän totesimme, että kotihoidon toteutumisessa voidaan lisäksi hyödyntää muitakin teknologisia ratkaisuja asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen tueksi tai työntekijän työn helpottamiseksi, jos se tapahtuu asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Tämä on siis sosiaali- ja terveysvaliokunnan kanta. Perussuomalaiset olisivat tähän halunneet hieman tiukempaa kantaa liittyen teknologiaan ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Vuonna 2018 valtiosihteeri Martti Hetemäkihän totesi muistiossaan näin: ”Yksi lähihoitaja pystyy tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä.” Kovasti tätä Hetemäen muistiota silloin kritisoin ja kommentoin. Muun muassa Yleisradio sen hyvin avasi artikkelissaan, ja silloin kuulimme, että Hetemäki oli ottanut tämän mallin Etelä-Karjalasta Eksoten kokeilusta, ja olisikin hyvä kuulla ja tietää, millä tavalla siellä Eksotessa nämä teknologiset ja virtuaaliset käynnit ovat toteutuneet ja mille ne siellä näyttävät.
Kyllä me kannamme suurta huolta siitä, että vaikka me todella tarvitsemme sen kaiken osaamisen ja hyvän teknologian kaikkialle sosiaali- ja terveydenhuollon alalle, sillä teknologialla ei voida korvata kaikkien ikääntyneiden luona käyntiä, ei voi korvata puhelinsoitolla eikä muullakaan teknologialla. Elikkä kun on huonokuntoisia iäkkäitä henkilöitä, niin kyllä heidän luokseen on mentävä. Tämä maailma ei muutu eikä teknologiaksi ihmisen hoitaminen muutu, vaan me tarvitsemme toinen toisiamme, me tarvitsemme hoitavia käsiä, ja me tarvitsemme apua, turvaa, kuuntelua, korvia, silmiä ja katsomista, ja sen takia teknologia ei sovellu kaikkeen. Eli kyllä minä toivon, että hallitusten minkään esityksen tavoitteena ei ole se, että lähihoitaja pystyisi tekemään aamuvuorossa ainakin 20 ja iltavuorossa yli 40 virtuaalikäyntiä heidän luonaan, jotka ovat todella huonokuntoisia.
Uskokaa tai älkää, meillä on valtava henkilöstöpula Suomessa, ja yhä useampi ikääntynyt hoidetaan omissa kodeissaan siellä neljän seinän sisällä, ja heidät pelastaa ainoastaan se, että he esimerkiksi eivät ymmärrä yöaikaan ulko-ovea avata ja kadota sinne yön pimeyteen, esimerkiksi muistisairaiden kohdalla. Eli kyllä meidän täytyy tehdä vielä kertaalleen täyskäännös ja kääntää ympäri tämä vanhuslaki ja miettiä, miten me saadaan turva ja tuki ikääntyneille ihmisille. Teknologia ei välttämättä sitä parasta turvaa tuo.
Kiitän kaikkia hyvästä keskustelusta. Uskon, että tavoitteemme on yhteinen, ja asiat eivät ole vielä valmiita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T17:44:05,2022-06-27T17:47:18,Hyväksytty,1.1
2022_80_136,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_137,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mattila kiitti ministeri Lindéniä tästä seniorineuvolaehdotuksesta, joka nyt sisällytettäisiin lakiin ja tulisi alueviranomaisille ja nimenomaan hyvinvointikeskuksiin nyt sitten keskeiseksi, lakisääteiseksi tehtäväksi. Tässä suhteessa täytyy kyllä muistaa myöskin hallitusohjelma, jossa on kirjattu tämmöiset kohdennetut hyvinvointitarkastukset iäkkäille ihmisille yhdeksi tavoitteeksi, johon kiinnitetään huomiota, ja tässähän sisältönä on tavallaan tämmöisen seniorineuvolajärjestelmän itu, mikä hallitusohjelmassakin näkyy.
Tämä seniorineuvolakeskustelu on erittäin tärkeä. Kiitos myöskin edustaja Mattilalle siitä lakialoitteesta, jonka olette tässä yhteydessä asiassa tehnyt, ja olette viitannut usein Raahen malliin. Kyllä, Raahessa on viety pitkälle tätä mallia. Itse asiassa tällä on pidempikin historia olemassa. Parikymmentä vuotta taaksepäin itsekin tein tästä lakialoitteen aikoinaan. Tiesin silloin, että Haminassa oltiin otettu ensimmäisiä askeleita seniorineuvolajärjestelmän perustamiseksi, ja myöskin Vantaalla otettiin askeleita sen suuntaan — osittain, kokeiluluonteisesti tietyissä kaupunginosissa. Ajatuksena tässä seniorineuvolassa on todella se, että ihminen voi käydä lääkärin, terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai fysioterapeutin puhuttelussa ilman, että hän on sairas, aivan samalla tavalla kuin lastenneuvolajärjestelmä toimii. Lapset eivät sairaita ole, vaan heidät tarkastetaan, heidän kuntonsa arvioidaan ja heille annetaan hyviä ohjeita sekä ravitsemuksesta, liikunnasta että toiminnallisuudesta, ja tätähän myöskin iäkkäät ihmiset tarvitsevat. Tässä pitäisi varmaan yrittää tehdä käytäntö koko maahan niin, että kun siirrytään eläkkeelle, tehdään tällainen hyvinvointitarkastus, ja mieluiten vaikka kerran viidessä vuodessa. Se olisi tavallaan mahdollisuus, joka tarjottaisiin iäkkäille ihmisille. Kuten täällä todettiin, ennaltaehkäisevyys on ylivoimaisesti tehokkain keino, halvinta terveydenhuoltoa.
Tässä suhteessa on hyvä ymmärtää, että neuvolajärjestelmä, joka Suomeen syntyi toisen maailmansodan jälkeen, syntyi tilanteessa, jossa meillä suuret ikäluokat olivat keskuudessamme, ja tämä on ollut suomalainen innovaatio. Kansainvälisestikin on todettu, että neuvolajärjestelmä on ollut yksi niitä tekijöitä, joka on johtanut siihen, että imeväisyys- ja lapsikuolleisuus Suomessa on itse asiassa maailmanennätystasolla alhaisinta. Tässä suhteessa tämä on ollut merkittävä oivallus, ja nyt tämä sama oivallus oltaisiin toteuttamassa vihdoin ja viimein — vihdoin ja viimein — myöskin senioriväestölle. Tässä on iso aloite kyseessä, ja sitä täytyy kaikilla tavoilla tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T17:47:18,2022-06-27T17:50:04,Hyväksytty,1.1
2022_80_138,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_139,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se, miten ikääntyneiden palveluiden tarpeeseen vastataan tulevaisuudessa, on ihan avainkysymys siihen, millä tavalla me pystytään myöskin meidän palvelurakenteeseen ja kustannuskehitykseen vastaamaan. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ongelmiin puututaan ja pystytään ylläpitämään ikäihmisten toimintakykyä, sitä parempi tietenkin niin heille itselleen henkisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta kuin myöskin yhteiskunnan kustannusten kertymisen kannalta. Sen takia on erittäin hyvä asia, että tänne vanhuspalvelulakiin saatiin nyt maininta myös näistä seniorineuvoloista. Kiitos vielä edustaja Mattilalle hyvästä puheenvuorosta, jossa toi tätä asiaa hyvin esille.
Tärkeää se on nimenomaan silloin, kun ihmiset jäävät pois usein työterveyshuollon piiristä ja sitten vähitellen alkaa tulla erilaisia muita tarpeita toimintaympäristöön liittyen — terveydellisiä ja sosiaalisia haasteita — ja että ne pystytään kartoittamaan ja reagoimaan niihin riittävän ajoissa. Meidän yhteiskunta on kuitenkin muuttunut yhä teknispainotteisemmaksi, ja vaaditaan erilaista osaamista. Ikääntyneillä on vaara pudota tästä kelkasta digitalisaationkin myötä. Toivottavasti hyvinvointialueilla myöskin pystytään vastaamaan ja ottamaan ikäihmisistä koppi tietenkin yhdessä kuntien kanssa, koska yhdessä sitä terveyden edistämistä tehdään.
Haluaisin nostaa tästä vanhuspalvelulaista vielä muutaman kohdan esille. Täällä oli tämä vuorokaudenajasta riippumaton kotihoito, joka on hyvä edistysaskel siinä, että myös yöaikaan saa kotihoitoa. Tässä on kuitenkin huolellisesti seurattava tilannetta, ettei tämä johda siihen, että kynnys ympärivuorokautiseen hoivaan nousee. Tämä huoli esitettiin myös monissa asiantuntijalausunnoissa.
Toinen asia vielä, mikä olisi ollut toivottavaa, olisi ollut ottaa mukaan kriteerit ympärivuorokautiseen hoivaan, mutta ehkä sitten jatkossa seuraavissa lakiesityksissä, seuraavalla hallituskaudella — eli niin, että meidän ikäihmiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa siinä, millä perustein ympärivuorokautiseen hoivaan päästään, ja että ne olisivat sekä omaisille että hoidettavalle ja ammattilaisille selkeät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T17:50:04,2022-06-27T17:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_80_140,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_141,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitos puhemies! Innostuin pyytämään vielä yhden puheenvuoron edustaja Kiljusen puheenvuoron siivittämänä. Asioilla on monta kertaa tosiaan pitkä tausta. Aivan kuten edustaja Kiljunen kertoi, hän oli tehnyt lakialoitteen jo vuosia, vuosia taaksepäin, ja tämä on kaikkien meidän yhteinen hyvä asia, ja joskus käy tällä tavalla, että se viestikapula tulee kerrankin vietyä perille.
Omasta kohdastanikin voin sen sanoa, että harmittelen sitä, että toisaalta tämä tuli niin viime metreillä tässä meidän lakikokonaisuuden käsittelyssä, että olisi ollut tarpeen kyllä sitouttaa vielä enemmän eri eduskuntaryhmiä ja käyttää oikeasti aikaa tähän valmisteluun, koska tämä jää siltä osin kyllä vajavaiseksi, kun tässä ei ole näitä kansallisia standardeja mukana. Eli työtä kyllä tulee riittämään tämänkin asian tiimoilta, jotta saadaan niitä yhtenäisiä käytäntöjä, ja oma aikansa menee, että ministeriössä päästään tutustumaan eri alueitten ikääntyvien ihmisten neuvolatoimintaan ja sieltä poimimaan sitten tämmöinen hyvä kansallinen malli. Oman aikansa tulee se kestämään, mutta nyt on viestikapula nytkähtänyt tämän matkan oikeaan suuntaan. Ainakin me voimme valiokunnassa olla tyytyväisiä, että näin on saatu ikääntyvien asiaa oikeaan suuntaan edistettyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-27T17:53:01,2022-06-27T17:54:26,Hyväksytty,1.1
2022_80_142,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_143,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua näistä vanhusten asioista ja myös tästä seniorineuvola-asiasta. Kun nousivat tuossa esille nämä seniorineuvolat, niin on myös huomioitava nämä omaishoidon asiat. Monesti nämä omaishoitajat ja omaishoidettavat jäävät palvelujen ulkopuolelle, ja vaikka he eivät välttämättä kaikki senioreita ole, niin juuri nämä neuvonta-asiat olisivat varmasti heillekin kovin tärkeitä.
Haluan nostaa myös esimerkkinä sitten tämän lääkejakelun ja tämmöisen, että kun tarkistetaan näitä lääkeannostuksia ja muita, niin monesti omaishoidettavat ja omaishoitajat jäävät tämän ulkopuolelle. Voi olla, että on siellä kotihoidossa tai muuten henkilöt, jotka käyvät sen lääketarkistuksen, apteekin kautta käydään se läpi ja lääkäri katsoo sitten läpi ne reseptit, että onko siellä mitään päällekkäisyyksiä ja muita, ja tulee se annosjakelu, pussijakelut, mutta omaishoidettaville ja omaishoitajille se ei ole automaatio, vaan he jäävät tavallaan tämänkin ulkopuolelle. Toivon, että tähän seniorineuvolatoimintaan jotenkin liitettäisiin myös tämmöisiä omaishoitoasioita.
Ja se on totta, mitä edustaja tuossa nosti esille, että vähän kiireellä oli tämä lakiesitys tullut, että siinä olisi vähän tarkemminkin voinut näitä pohtia, mutta tosiaan näiden omaishoidettavien asiaa vielä nostaisin esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T17:54:27,2022-06-27T17:55:38,Hyväksytty,1.1
2022_80_144,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_145,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitokset! Ja kiitoksia kaikille, koska tästä seniorineuvola-ajatuksestahan ei nyt kannata sanoa, kenen idea se missäkin vaiheessa on. Olennaisinta on ymmärtää se, että suuret ikäluokat ovat nyt eläkkeellä, siirtyneet jo eläkkeelle, ja on hienoa, että heidän mukanaan ikään kuin syntyy sitten tämä neuvolajärjestelmä, siirtyy sieltä lapsista tänne ikääntyneille ihmisille.
Olennaisinta on tunnistaa tämän asian tarve. Se on se tarve aidosti, että ikääntynyt ihminen saa ohjeistusta elämänhallinnalleen. Hänellä saattaa olla huolia myöskin siitä, mikä hänen kuntonsa aidosti on. Hän voi mennä lääkärintarkastukseen, ja hänet tarkastetaan läpi, ja se auttaa hänen psyykkistä hyvinvointiaan. Sen lisäksi viittasitte muun muassa diabetekseen, joka varhaisvaiheessa voidaan diagnosoida. On muitakin asioita, esim. miehillä pitäisi tulla tähän aivan säännöllisesti myöskin mukaan PSA-testit, joilla voidaan eturauhassyöpä havainnoida jo riittävän aikaisessa vaiheessa, mikä on myöskin ennaltaehkäisevyyttä, ja monia muita vastaavia asioita, jotka tämä neuvolajärjestelmä tässä mahdollistaisi.
Sitäkään ei tarvitse harmitella, että tämä on tullut myöhäisessä vaiheessa nyt tässä esille, koska kysehän on kuitenkin niin mittavasta ja isosta asiasta, että saattaa jopa olla hyödyllistä, että me hyvinvointialueilla sitä vähän testailemme erilaisilla malleilla, jotta nähdään, miten se parhaiten toimii ja mikä on se luonteva tapa siinä sitä toteuttaa, jolloin sitten voidaan jo seuraavassa isossa askeleessa päästä siihen, että luodaan kansalliset standardit sille, ja sitä kautta tämä iso asia menee eteenpäin.
Erittäin tärkeänä nimenomaan tälle hallitukselle — nyt ruusu rintaan — tietysti myöskin teille valiokunnassa, jossa olette ottaneet tämän asian esille, on huomattava se, että nyt on otettu askel eteenpäin, ja se on iso askel, että saadaan lainsäädäntöön tämä käsite ”seniorineuvola”.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T17:55:39,2022-06-27T17:57:43,Hyväksytty,1.1
2022_80_146,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_147,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Lindén itse näki tämän seniorineuvolatoiminnan vastaavanlaisena instituutiona, mitä lastenneuvola on — tosiaan tämmöinen kansallinen hieno asia, josta Suomi muuten tunnetaan ulkomaillakin. Valiokunta kävi matkalla tässä kuukausi taaksepäin Yhdysvalloissa ja Kanadassa, ja siellä tiedettiin tämä neuvolatoiminta, ja sitä pidettiin ihan kertakaikkisesti maailman mittakaavassakin hienona asiana. Eli jos jonakin päivänä ikäihmisten neuvolasta tulee tämmöinen vastaava kansallinen instituutio, niin voimme olla kyllä todella tyytyväisiä tästä asiasta.
Myös sitten edustaja Reijoselle tiedoksi, että ainakin siinä toimintaperiaatessa, mikä Raahen seutukunnassa on ollut, omaishoitajat ovat ilman muuta myös kuuluneet tähän näin, koska tämä on tietylle ikäryhmälle tarkoitettu. Ja liittyen nimenomaan siihen, kun työelämästä siirrytään eläkkeelle, niin tämä on ollut todella semmoinen kattava, joka on napannut ihan kaikki, eli kaikille 65-vuotiaille — nyttemmin 68-vuotiaille — on tullut se kutsu, ja se on koskenut ihan kaikkia. Tämä on siksi ollut kattavampi kuin työterveyshoito tai joku muu. Näissä asioissa on käyty sitten läpi myös omaishoitajankin oma elämäntilanne, koska tämä on käsittänyt fyysisen, henkisen ja sosiaalisen puolen, eli tämä on kaiken kaikkiaan erinomainen tapa toimia. Varmasti löytyy muitakin hyviä tapoja, mutta toivotaan, että tällä mallilla mentäisiin melko pitkälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-27T17:57:43,2022-06-27T17:59:13,Hyväksytty,1.1
2022_80_148,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_80_149,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskeva lainsäädäntö. Esittelen tässä perussuomalaisen sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmän valiokunnassa jättämän hylkäysesityksen.
Tässä esityksessähän työttömyysturvalain mukaisista työttömyyspäivärahalisäpäivistä luovuttaisiin. 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden tukemiseksi ja työttömyysjaksojen lyhentämiseksi säädettäisiin uudesta muutosturvamallista. Työssäjaksamisen tueksi vahvistettaisiin 55 vuotta täyttäneiden, saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatöihin.
Asiantuntijakuulemisissa kuullut SAK, STTK ja Työttömien Keskusjärjestö ovat vastustaneet työttömyysturvan lisäpäivien poistamista pitäen sitä selvänä heikennyksenä työttömien toimeentuloturvaan. SAK muistutti myös, että muutosturvakoulutus vahvistaa palveluita irtisanomistilanteissa, mutta ei helpota tilannetta työttömyyden pitkittyessä, ja siksi yli 55-vuotiaille suunnattu muutosturvakokonaisuus on näin lisäpäivien tilalle laiha lohtu. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa esitetyn huolen ja huomauttaa, että lisäpäivien poistaminen vaikuttaa ihmisiin eri tavoin asuinpaikasta riippuen. Työllistyminen on usein helpompaa kasvukeskuksissa kuin kasvukeskusten ulkopuolella. Työuran loppupäässä työttömäksi jääneillä voi olla vaikeuksia löytää uutta työtä riippumatta työntekijän omasta aktiivisuudesta, ja lisäpäivillä on ollut suuri vaikutus ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien toimeentulon turvaamiseen silloin, kun uudelleen työllistyminen ei monista yrityksistä huolimatta onnistu. Ne, jotka eivät työllisty uudelleen, kärsivät taloudellisesti lisäpäivien menetyksestä.
Esityksen mukaan muutosturvakoulutuksen arvo voi olla enintään yhtä suuri kuin irtisanotun henkilön kahden kuukauden palkkaa vastaava summa ja koulutuksen enimmäispituus kuusi kuukautta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että koulutusten hankinta ja tarjoaminen tulevat olemaan haasteellisia, koska samantyyppistä koulutusta tarvitsevien työnhakijoiden palkat riittävät eripituisiin koulutuksiin, ja tästä syystä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa onkin esitetty parempana vaihtoehtona muutosturvakoulutuksen kustannusten sitomista palkansaajien keskimääräiseen mediaanipalkkaan. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että hankittavan koulutuksen tulisi ensisijaisesti vastata irtisanotun henkilön esittämiä, hänen ammatillisen osaamisensa kehittämisen ja tulevan työllistymisensä kannalta oleellisia tavoitteita ja toiveita. Tästä näkökulmasta olisi perusteltua, että muutosturvakoulutuksena voitaisiin rahoittaa myös tutkintoon tähtäävää opiskelua.
Esityksessä ehdotetaan työssäjaksamisen tueksi 55 vuotta täyttäneille saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleille työntekijöille mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön. Velvollisuutta osa-aikatyön järjestämiseen ei kuitenkaan ole, jos se ei ole työn järjestelyihin liittyvistä syistä mahdollista. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää todennäköisenä, että mahdollisuutta osa-aikatyöhön siirtymiseen tuskin käytettäisiin kovin laajalti, koska työnantajalla ei ole velvollisuutta järjestää mahdollisuutta työntekijän niin halutessa.
Lisäpäiviin oikeutetut henkilöt eivät ole olleet aiemmin kunnan lakisääteisen velvoitetyöllistämisen piirissä, koska nämä ovat saaneet edelleen työttömyyspäivärahaa. Esityksestä puuttuu vaikutuksista viranomaisten toimintaan arvio siitä, millaisia vaikutuksia velvoitetyöllistämisellä on kuntiin, kun kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että mikäli aiemmin lisäpäiviin oikeutetut henkilöt siirretään kuntien lakisääteisen velvoitetyöllistämisen piiriin, ehdotettu muutos on verrattavissa kunnille annettavaan uuteen tehtävään, jolloin kunnille on osoitettava sadan prosentin rahoitus.
Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen esityksen mukaisilla lainsäädäntötoimenpiteillä ei saavuteta niille asetettuja tavoitteita mutta ne heikentävät merkittävästi yli 55-vuotiaiden työttömien toimeentuloa, eivät edistä heidän työllistymistään, saattavat pahimmillaan jopa laskea työnantajien kynnystä nykyisellään työttömyysturvan lisäpäiviin oikeutettujen työntekijöiden irtisanomiseen ja joka tapauksessa johtaisivat työllisyyspalvelujen resurssien tehottomaan käyttöön. Mikäli muutosturvamalli toteutetaan, sen sijaan, että irtisanovalle työnantajalle irtisanomisesta aiheutuvia kustannuksia laskettaisiin, kustannusvastuun muutosturvakustannusten rahoituksesta tulisi olla yksinomaan irtisanovalla työnantajalla.
Edellä esitetyin perustein esitän, että esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Ja samalla esitän lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää keinoja, joilla työnantajia kannustetaan kehittämään palveluksessaan olevien työntekijöiden osaamista heidän työuransa aikana siten, että työurat saman työnantajan palveluksessa pitenevät sen sijaan, että työntekijöitä irtisanotaan heidän työuransa loppupuolella.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T17:59:27,2022-06-27T18:05:17,Hyväksytty,1.1
2022_80_150,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_151,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä 55 vuotta täyttäneiden työllisyyslakiasia, ja tässä edustaja Juvonen teki tuon hylkäysesityksen. Kannatan hänen tekemiä hylkäysesityksiä ja myös hänen tekemää lausumaesitystä.
Tässä todella on heikennyksiä, tämän lainsäädännön myötä on tulossa heikennyksiä tähän työttömien asemaan. Vähän riippuu siitä, missä alueella Suomessa asuu — asuuko kaupungissa tai maaseudulla haja-asutusalueella, niin voi olla erilaista vaikutusta tällä. Myös näissä asiantuntijakuulemisissa kuulimme selvästi, että sillä voi olla vakavia heikennyksiä työttömien asemaan ja ihmisten asemaan tällä tavalla, niin sen takia kannatan näitä esityksiä, mitä Juvonen juuri teki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-06-27T18:05:19,2022-06-27T18:06:08,Hyväksytty,1.1
2022_80_152,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_153,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tavoitteena tulee olla, että kaikilla on mahdollisuus työllistyä iästä riippumatta. Sen vuoksi hallitus tekee nyt tarvittavia toimia yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaa sekä työssäjaksamista parantaakseen. Tämä vastaa samalla myöskin työllisyystavoitteisiin.
Sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitävät sekä esityksen tavoitteita että yli 55-vuotiaiden työllisyyden edistämistä tärkeänä niin yksilön, yhteiskunnan kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Joskus iän myötä kyky tehdä täysipäiväistä viikkoa tai aiempia työtehtäviä voi heiketä, mutta täysi työstä jättäytyminen ei silti ole työntekijän halujen mukaista, ei sosiaalisesti eikä edes taloudellisesti kannattavaa tai ylipäänsä yhteiskunnallisesti fiksua. Jotta työssä olisi mahdollisuus jatkaa edelleen, hallitus esittää 55 vuotta täyttäneiden saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön. On tärkeää huomata, että työajan lyhentäminen ei ole työntekijän subjektiivinen oikeus, vaan huomioon on otettava myös työnantajan toimintaan ja työn järjestelyihin liittyvät erityiset tarpeet. Työnantajan on kuitenkin esitettävä työntekijälle perusteet, miksi lyhennetyn työajan käyttöön ottaminen ei onnistu.
Arvoisa puhemies! Työelämä muuttuu niin nopeasti, ettei vuosikymmeniä sitten hankittu koulutus välttämättä vastaa tämän päivän tarpeita tai vanhan koulutuksen rinnalle tarvittaisiin tueksi uutta koulutusta. Tämän takia on tärkeää helpottaa uudelleenkouluttautumista mahdollisimman nopealla aikataululla. Esityksessä ehdotetaan uutta muutosturvakokonaisuutta 55 vuotta täyttäneille taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuille työntekijöille, jotka ovat olleet saman työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta. Muutosturvakoulutuksen avulla työntekijä voi kokonaan uuden tutkinnon sijaan hankkia nopeasti ammatillista osaamista tai yrittäjäosaamista tukevaa koulutusta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön tavoin on hyvä alleviivata, että muutosturvakoulutuksen tarkoitus on täydentää jo voimassa olevia osaamisen kehittämisen palveluita, kuten työvoimakoulutusta ja omaehtoista opiskelua sekä muita TE-toimiston palveluita. Pitkän uudelleenkouluttautumisen sijaan on tarkoitus, että työntekijä voi nopeasti uuden osaamisen myötä työllistyä alueellansa samantyyppisiin tehtäviin. On siis tavoiteltava työstä työhön siirtymistä.
Lisäksi vielä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta nostaa esille, että muutosturvasta ja työllistymisvapaasta tiedottamiselle ei ole säädetty kirjallista määrämuotoa eikä tarkkaa ajankohtaa sen antamiselle. Olisi tärkeää, että irtisanomisilmoituksen antamisen yhteydessä tiedotetaan kirjallisesti muutosturvasta ja mahdollisuudesta saada työvoimapalveluita jo irtisanomisaikana, jotta tieto saadaan mahdollisimman helposti työntekijälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-06-27T18:06:09,2022-06-27T18:09:15,Hyväksytty,1.1
2022_80_154,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_155,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus kiinnittää tällä esityksellään tärkeään asiaan huomiota, eli yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseen, ja siinä on eräänä keinona osa-aikatyö. Muualla maailmassa iäkkäämmät työntekijät automaattisesti voivat hyväksikäyttää myöskin osa-aikatyötä ja myöskin Suomessa kasvavassa määrin. On järkevääkin mahdollistaa tämä asteittainen työelämästä eläkkeelle siirtyminen sillä tavalla, että siinä voi tulla se vaihe vastaan, että ei tarvitse tehdä täyttä työpäivää vaan lyhyempää työpäivää, ja se osaaminen, joka on hallinnassa, voidaan luontevalla tavalla siirtää sitten seuraaville työntekijäpolville, jolloin tässä tapahtuu aina luonteva siirtymä työelämästä eläkkeelle — mutta silti osataan ihmiselle tarjota se mahdollisuus, että hän voi vielä työllistyä.
Arvoisa puhemies! Tässä tapauksessa nyt sitten on kysymys primäärisesti niistä, jotka eivät ole vielä varsinaisesti siirtyneet eläkkeelle, mutta itse olisin näkemässä, että yli 55-vuotiaat sisältävät myöskin yli 65-vuotiaiden tai yli 88-vuotiaiden ryhmän riippuen, milloin ihminen siirtyy eläkkeelle. Ja tässä onkin sitten se isoin haaste, mikä suomalaisessa yhteiskunnassa pitkässä juoksussa on: kuinka mahdollistaa myöskin jo tavallaan niin sanotun eläkeiän saavuttaneiden ihmisten mahdollisuus osallistua aktiivisesti työelämässä? Osa-aikatyö voi olla hyvinkin eräs muoto.
On tehty nyt jonkin verran selvityksiä yli 65-vuotiaiden osalta heidän halukkuudestaan osallistua työelämään. Silloin täytyy tunnistaa, että tämmöinen käsite ”yleinen eläkeikä” ei olekaan luonteva käsite, vaan eläkkeelle siirtyminen täytyy mahdollistaa niille, jotka tekevät raskaita ruumiillisia töitä — se on luontevaa. Mutta henkisen työn tekijät diplomaateista yritysjohtajiin, professoreihin ja niin edelleen — heillä on paljon annettavaa yhteiskuntaan, ja me olemme siihen tilanteessa, että he joutuvat menemään eläkkeelle eivätkä saa enää antaa sitä panostansa, minkä he haluaisivat tehdä.
Kunnallisalan kehittämissäätiö on tehnyt hiljattain selvityksen siitä, mikä yli 65-vuotiaiden halukkuus olisi olla työelämässä vielä mukana. Kymmenen prosenttia jo on — tässä on yksi sellainen, joka on jo eläkeiän saavuttanut ja on työelämässä aktiivisesti mukana — kymmenen prosenttia on. Toinen kymmenen prosenttia yli 65-vuotiaista on osa-aikatyössä mukana, eli se on jo käytännettä, ja vielä päälle siinä on sitten se kymmenkunta prosenttia, jotka haluaisivat olla työelämässä mukana, jos se vain olisi mahdollista. Eli noin kolmasosa yli 65-vuotiasta ihmisistä on tavalla tai toisella joko jo nyt mukana työelämässä tai haluaisi siihen osallistua, ja tässä suhteessa hallituksenkin pitäisi entistä tarmokkaammin panostaa ja meidän kaikkien pitäisi entistä enemmän panostaa siihen, että tämä työllisyysasteen nostaminen myöskin eläkeiässä oleville ihmisille olisi mahdollista, jos se on heidän oman tahtonsa mukaista. Siitä täytyy tietysti lähteä liikenteeseen, että ihmiset itse haluavat osallistua vielä aktiivisesti tätä kautta yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T18:09:16,2022-06-27T18:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_80_156,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_157,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan puhua tästä mahdollisuudesta tehdä osa-aikaista työtä, nimittäin tämän lakiesityksen parhain puoli minun mielestäni on halu panostaa ikääntyvien työntekijöitten työssäjaksamiseen nimenomaan mahdollistamalla tämän osa-aikaisen työnteon.
Esityksen mukaan työntekijä, joka on ollut vähintään kolme vuotta samalla työnantajalla töissä, voisi pyytää siirtoa osa-aikatyöhön, jolloin työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla. Työnantajan olisi siten toimittava aktiivisesti töiden järjestelyissä, jotta osa-aikatyön tekeminen olisi mahdollista. Sellainen menettely ei edelleenkään olisi mahdollista, että työntekijä vain ilmoittaa yksipuolisesti osa-aikatyöhön siirtymisestä, vaan muuttuvan työskentelyn toteuttaminen vaatii osapuolien välistä uutta sopimusta työaikaehdoista. Esitys koskisi myös tilanteita, joissa työntekijä on jäämässä osittaiselle sairauslomalle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle. Jos työntekijän työajan lyhentäminen on hänen aloitteestaan lähtöisin, toimeentuloa ei voi täydentää sovitellulla työttömyysturvalla.
Arvoisa puhemies! Näen lakiesityksen tärkeänä mahdollisuutena edistää työntekijän työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Kun on pitkäänkin tehnyt samaa työtä ja ollut työelämässä 55 ikävuoteen mennessä jo useamman vuosikymmenen ajan, voi kaivata mahdollisuutta keventää työviikkotuntimäärää. Suomessa on edelleen kovin polarisoituneet työmarkkinat, joissa ollaan joko mukana sataprosenttisesti tai sitten sen ulkopuolella työttömänä. Meidän pitäisi luoda joustavampi työnteon kulttuuri, jossa työn tekemisen määrää voitaisiin mukauttaa ketterämmin oman elämäntilanteen ja jaksamisen mukaan. Elämäntilanteet vaihtelevat, jolloin haluaa ja pystyy olemaan täysillä mukana työelämässä. Sitten tulee aikoja, että vähempikin riittää.
Erityisen hankalaa on tilanteessa, jossa oma jaksaminen alkaa olla kyseenalaista ja pelkona on kokonaan uupuminen ja pois tipahtaminen työelämästä. Siksi näen lakiesityksen mahdollistaman väylän osa-aikatyön tekemiseen varsin tervetulleena keinona pidentää varttuneemman työntekijäkaartin työuria niin, ettei tule ennenaikaista sairauseläkkeelle jäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-06-27T18:12:29,2022-06-27T18:14:47,Hyväksytty,1.1
2022_80_158,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Laiho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_159,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain seksuaalirikoksia koskevat säännökset.
Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan huomioiden sen kritiikin, mitä luonnosvaiheessa vuonna 2020 esitettiin, ja siihen verrattuna esitys on parempi. Tässä esityksessä on edelleen kuitenkin merkittäviä ongelmia erityisesti liittyen kriminalisointiin, teon tunnusmerkistöihin ja rangaistusasteikkoihin liittyviin puutteisiin, jotka pitäisi korjata, jotta seksuaalirikoksista tuomittavat rangaistukset olisivat riittävän ankaria.
Raiskauksesta annettavat tuomiot ovat Suomessa useimmiten ehdollisia ja lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Hallituksen esityksen mukaan raiskauksen vähimmäisrangaistusta ei korotettaisi nykyisestä yhdestä vuodesta vankeutta. Me kaikki tiedetään, miten merkittävä asia raiskaus on rikoksena. Se on vakava ja tuomittava, ja valtaosa raiskausrikoksista kuitenkin tällä hetkellä tuomitaan käyttäen rangaistusasteikon alapäätä. Lisäksi on huomioitava se, että ilman poikkeuksellisia perusteita alle kahden vuoden vankeusrangaistukset Suomessa tuomitaan ehdollisina, ja kokoomus on katsonut, että tämä vähimmäisrangaistus ei ole riittävä. Tiedämme myös, että seksuaalirikokset painottuvat suhteessa enemmän maahanmuuttajataustaisille henkilöille, eli siellä on tekijöinä heitä enemmän. Olisi tärkeää tämänkin osalta, että saisimme rangaistusasteikkoa paremmin kuvaamaan sitä rangaistuksen vakavuutta, ja mikäli rangaistus olisi kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, niin esimerkiksi turvapaikanhakija voitaisiin karkottaa pois Suomesta sillä perusteella.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä myöskään lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia ei ole kovennettu siinä määrin kuin pitäisi. Lapsille ja nuorille kajoaminen seksuaalisuuteen rikoksella on merkittävä kehitystä vaarantava tekijä. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön vähimmäisrangaistus pitäisi korottaa ilman muuta neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta.
Myös törkeiden rikosten soveltamiskynnysten alentaminen tunnusmerkistöjä tarkistamalla tulisi tehdä. Olemme nostaneet esille myös sukupuoliyhteyden eläimen kanssa, mikä vaatisi kriminalisointia. Tästä on aiempia lakialoitteitakin olemassa.
Yhä enemmän näemme myös verkossa kuvamateriaalia, joka ei ole lapsille tai ylipäätänsä tarkoitettu yleiseen jakeluun. Meidän pitäisi pystyä paremmin puuttumaan siihen, mitä verkossa jaetaan — minkälaista kuvamateriaalia — ja erityisen tuomittavaa se on silloin, kun se koskee lapsia. Väkivaltakuvauksen hallussapito olisi kriminalisoitava. Voimassa olevan lainsäädännön tai hallituksen esityksen mukaan väkivaltakuvauksen hallussapito ei Suomessa ole rikos. Suomessa materiaalia saa ladata ja katsoa, mutta rangaistavaa siitä tulee vasta, jos sitä levittää eteenpäin. Poliisin mukaan lasten pahoinpitelykuvauksia tuotetaan koko ajan enemmän, ja kotietsinnöillä löytyy videoita raa’asta väkivallasta, jopa vauvan tappamisesta. Näissä tilanteissa, jos näyttöä levittämisestä ei saada, tällaisen raa’an väkivaltamateriaalin hallussapidosta ei tule nykyisen lainsäädännön mukaan mitään seuraamusta. Tällaisen materiaalin lataaminen ja hallussapito kuitenkin osoittaa tekijässä poikkeuksellista väkivallan ihannointia, ja materiaaleja käytetään seksuaalisiin tarkoituksiin. Tämän johdosta raa’an väkivaltamateriaalin hallussapidon säätäminen rangaistavaksi on perusteltua.
Lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle on säädettävä törkeä tekomuoto.
Tämän lakiesityksen puutteiden takia kokoomus on jättänyt asiasta vastalauseen. Jotta me pystymme heikompia suojelemaan ja myös vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnassa suhtaudutaan vakavammin väkivaltarikoksiin — joihin raiskaus, törkeä raiskaus, selkeästi kuuluvat — niin meidän lainsäädäntömme pitää olla ajan tasalla. Ei riitä myöskään se, että sanotaan, että pitää tiukentaa tulkintaa. Tässä maassa on tietyllä tavalla tulkittu jo vuosia lainsäädäntöä, ja vasta sitten, kun lainsäädäntöä muutetaan, pystytään saamaan uusia normeja myöskin sille tulkinnalle ja oikeasti tekemään ratkaisevia muutoksia. Tämän osalta jää paljon vielä korjattavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T18:15:10,2022-06-27T18:22:07,Hyväksytty,1.1
2022_80_160,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_161,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kyse on historiallisen suuresta uudistuksesta. Tätä lakiesitystä on huolellisesti työstetty lakivaliokunnassa kevään aikana, ja kiitän kollegoitani hyvästä yhteistyöstä.
Keskustelemme tänään lakiesityksestä, joka nostaa itsemääräämisoikeutta ja vahvistaa seksuaalirikosten vakavuutta. Raiskauksen määrittely muuttuu nyt siten, että jatkossa keskeistä on uhrin oma tahto. Uusi laki lähtee osapuolten suostumuksesta. Jos suostumusta ei ole tai sitä ei voida antaa, on kyse vakavista ja tuomittavista rikoksista. Tämä on merkittävä ajattelutavan muutos.
Uudistuksen avulla pystymme myös suojaamaan paremmin lapsia, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Kokonaisuudistuksessa alle 16‑vuotiaisiin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset eriytetään aikuisten lainsäädännöstä. On erittäin tervetullut parannus, että lapsiin kohdistuvien seksuaalisten rikosten rangaistukset kovennetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2022-06-27T18:22:07,2022-06-27T18:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_80_162,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Myös minä kannatan tätä valiokunnan mietitöön liittyvää vastalausetta, jossa myös perussuomalaisten valiokuntaryhmä on mukana.
Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä aihe ja tärkeä lakiesitys, joskin usein käy niin, että lailla ei kuitenkaan päästä siihen tavoitteeseen, mihin olisi tarve. Jätin jo vuosina 2013 ja 2015 täällä eduskunnassa lakialoitteet liittyen lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalisten hyväksikäyttörikosten vähimmäisrangaistusten korottamisesta, ja näen, että vieläkin on asiassa tehtävää. Rikoksista annettavien tuomioiden on oltava verrattavissa niiden törkeyksiin ja tekomuotoihin ja siihen, millaiset henkiset ja fyysiset vammat nämä teot jättävät uhreihinsa.
Jätin myös vuonna 2018 keskustelualoitteen liittyen seksuaalirikosten tilanteeseen Suomessa, sillä tilastojen mukaan näiden rikosten määrä on vain kasvussa. Muun muassa vuonna 2021, josta Tilastokeskuksen tiedot minulla tässä ovat, tammi—kesäkuun aikana raiskauksia oli 826, eli niitä oli 160 enemmän kuin vuonna 2020 tammi—kesäkuun aikana, ja lasten seksuaalisia hyväksikäyttöjä taasen 976, mikä oli 15,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 20. Eli nämä rikokset eivät näytä loppuvan Suomesta.
En tiedä, millainen tulisi lainsäädännön olla ja millainen tulisi pelotteen olla niille henkilöille, jotka näihin rikoksiin ryhtyvät. On erityisen tärkeää, että jos puhumme maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista, niin olisiko se pelote siinä se, että todellakin maasta pois, jos ei maassa olla maan tavalla? Eli kyllä esimerkiksi näissä tilanteissa tulisi kiireellisesti palauttaa lähtömaahan henkilö, joka tekee näitä rikoksia.
Korostan edelleen myös sitä, että monesti nämä oikeudenkäynnit viivästyvät ja ovat hyvinkin pitkäkestoisia. Silloin kun me puhumme lapsista ja nuorista, olisi erittäin tärkeää, että oikeuskäsittelyt tapahtuisivat mahdollisimman pian. Hyvin usein käy niin, että lapsi ja nuori kehittyy ja kasvaa siinä oikeusprosessin ohessa, ja tämä jos jokin on sellaista henkistä kidutusta, että sen kohteeksi ei ainakaan meidän heikoimpien ja hiljaisimpien lasten ja nuorten soisi joutuvan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-06-27T18:25:47,2022-06-27T18:28:43,Hyväksytty,1.1
2022_80_163,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_164,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä muun muassa edustaja Laiho ja nyt viimeksi edustaja Juvonen puhuivat erittäin hyvin, ja voin oikeastaan yhtyä kaikkeen siihen, mitä he tuossa edellä esiin ottivat.
Tosiaan kun nyt ollaan jo tässä lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä, niin sinänsähän tämä pykälien kohtalo taitaa olla jo sinetöity, mutta kyllä itse näen niin, että viimeistään seuraavan hallituksen pitää palata tähänkin asiaan ja edetä tämän opposition vastalauseen mukaan. Kyllä Suomessa ollaan siinä pisteessä, että meillä perinteisesti on ollut vahva luottamus lakiin, vahva luottamus siihen, että oikeusjärjestelmä tuottaa rikollisille sellaisia rangaistuksia kuin pitääkin. Mutta tosiaan viime vuosina — ehkäpä lainsäädännöistä, tunnusmerkistöistä, asteikoista johtuen, toisaalta oikeuskäytännöstä johtuen — varsinkin näistä vakavimmista väkivaltarikoksista, ja kun tässä puhutaan näistä seksuaalirikoksista, mitkä ovat tietysti sitä erityisen törkeää väkivaltaa niin fyysisessä kuin henkisessä mielessä, niin rangaistukset ovat jääneet liian vaatimattomiksi suhteessa siihen, kuinka vakavia nämä teot ovat. Näiden rangaistusten koventaminen kautta linjan on perusteltua. Maltillinen koventaminen auttaa siinä, että näitä tekoja pystytään myöskin ennalta estämään. Tässä mielessä näen myös, että hyvin maltillisella koventamisella myös tosiaan maahanmuuttajataustaisilla rikollisilla — jotka valitettavasti näiden rikosten osalta tilastoista erottuvat — juuri se turvapaikan menettäminen, karkottaminen maasta, tulisi herkemmin kyseeseen, ja se auttaisi varmasti siihen, että tämä sopeutuminen suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja suomalaiseen kulttuuriin tässä mielessä — että toisten ihmisten koskemattomuus on turvattu kaikissa olosuhteissa — tapahtuisi varmaan nopeammin.
Eli kannatan näitä edellä esitettyjä näkemyksiä ja myös näitä näkemyksiä, joita on kirjattu opposition yhteiseen vastalauseeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-27T18:28:43,2022-06-27T18:31:27,Hyväksytty,1.1
2022_80_165,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_166,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuten näissä kaikissa edeltävissä puheenvuoroissa on todettu, seksuaalirikokset ovat poikkeuksellisen julkea rikoksentekomuoto, ja on erittäin hyvä, että me tätä lainsäädäntöä kehitämme.
Muutama huomio tästä käydystä keskustelusta, joka tässä tuli esille. Ensimmäinen huomio on se, että ylipäätään tässä painotetaan useissa puheenvuoroissa rangaistuksia — rangaistuksia vain tulisi koventaa. Kyllä, on tiettyjä rikoslajeja — kuten lapsiin suuntautuvat rikokset, ehkä digiverkossa olevat toiminnallisuus, väkivaltavideot ja niin edelleen — joista ei edes ole kunnon lainsäädäntöä, rangaistuksia, olemassa, ja niissä ehdottomasti on mitä suurimmassa määrin rangaistuksia kovennettava. Saattaa olla myöskin muita osa-alueita, seksuaalirikoksissa se on mahdollista. Mutta se, että me puhumme vain rangaistuksista ja pelotteesta ensisijaisena keinona — tässä joku sanoi — tuntuu vähän oudolta siinä tilanteessa. Kuitenkin kaikkein tärkeimmät muodot ovat valvonnan tehostaminen, valistustoiminta ja nämä muodot, joissa meidän täytyisi nimenomaan pyrkiä kehittämään eteenpäin omaa kulttuuriamme, yhteisöä.
Toinen ongelma, mikä tässä tuli — viimeksi edustaja Auton puheenvuorossa — oli se, että ulkomaalaisväestö erottautuu tässä rikoslajikkeessa erityisesti. En olisi oikein halukas, arvoisa puhemies, nyt nostamaan esille jotakin väestöryhmää sinänsä, koska seksuaalirikokset ovat kuitenkin etnisistä taustoista riippumatta yhteistä taakkaa tässä yhteiskunnassa. Ulkomaalaisväestö erottautuu siinä suhteessa kyllä, että a) ulkomaalaisväestöön luetaan myöskin turistit, jotka maassa käyvät, ja b) siinä, että suhteessa heidän lukumääräänsä he syyllistyvät enemmän seksuaalirikoksiin kuin kantasuomalaiset. Mutta ylivoimainen valtaenemmistö seksuaalirikoksista Suomessa on kantasuomalaisten tekemiä, ja tässä suhteessa ulkomaalaisväestön esille nostaminen erityisesti ei ole kovin palkitsevaa. Ja kannattaa muistaa myöskin se, että suomalaiset ihmiset suhteessa määriin syyllistyvät seksuaalirikoksiin ulkomailla huomattavasti enemmän kuin kotimaassaan, jolloin tämäkin poikkeava tilanne, mikä siinä on, että ihmiset tulevat ulkomailta tänne ja syyllistyvät seksuaalirikoksiin, tulee osittain selitettyä.
Mutta, arvoisa puhemies, ehkä kaikkein tärkein seikka, johon minä haluaisin kiinnittää myöskin omassa puheenvuorossani huomiota — ja mihin useissa puheenvuoroissa täällä jo puututtiinkin — on lapsiin suuntautuva seksuaalirikollisuus. Se on itse asiassa kaikkein kuvottavin osa tässä osa-alueessa. Avuttomat ihmiset, jotka ovat kasvuiässä, kasvuvaiheessa, joutuvat uhreiksi. Tämä on niin kammottava osa-alue, että siinä minä voin kyllä tunnistaa myöskin sen ajatuksen, että rangaistusten täytyisi olla sen mittaluokan rangaistuksia kuin aiheutettu vahinkokin luonteeltaan on. Ja tässä suhteessa edustaja Laihon puheenvuoro minusta oli erittäin painava, kun hän viittasi tähän verkossa, digimaailmassa, tapahtuvaan todellisuuteen, joka on luotu, jossa herkutellaan mitä julkeimmalla väkivallalla. Tähän meidän täytyy saada selkeämpi, parempi valvonta, tehokas valvonta, ja siellä tapahtuvat rikokset täytyy aidosti tunnistaa rikoksiksi, ja niihin kyllä rangaistuksia sitten myöskin mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-27T18:31:27,2022-06-27T18:34:58,Hyväksytty,1.1
2022_80_167,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_168,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Olen ollut tässä käsittelyssä mukana ja yhdyn kyllä siihen, että valiokunnassa hyvin tästä asiasta keskusteltiin, mutta valitettavasti tähän nyt jää oikeasti näitä aukkoja, jotka pitää korjata.
Meillähän on tilanne niin, että jos seksuaalirikos kohdistuu alle 18‑vuotiaaseen, niin se vanhenee vasta, kun tämä henkilö on täyttänyt 28 vuotta. Eli jos johonkin lapseen on kohdistunut seksuaalirikos, niin tämä teko vanhenee vasta, kun tämä henkilö on 28‑vuotias. Sillä on siis tarkoitettu jo antaa riittävä aika tälle ihmiselle toipua niin paljon, että hän pystyisi tekemään siitä ilmoituksen. No, sehän silloin tarkoittaa sitä, että lainsäätäjä on katsonut tämän törkeäksi väkivaltarikokseksi, jopa viharikokseksi, seksuaalirikokseksi, joka turmelee sen lapsen ja nuoren pitkäksi, pitkäksi aikaa, jopa koko elämäksi, mutta sitten — minä kutsun tätä nyt hieman tämmöiseksi setämieslaiksi — annetaan neljän kuukauden alin raja. Eihän tällaista voida säätää millään järjellä. Ihmettelen niitä meidän naisedustajia, jotka yleensä lähtivät suostumaan tähän asiaan. Samoin kuin naisen raiskaaminen — mieskin voidaan raiskata, olen semmoisiakin asioita ollut tutkimassa — raiskaaminen, vaikka ihminen on jo aikuinen, jättää häneen pysyvät jäljet. Vuoden tuomio tai alle kahden vuoden tuomio ehdollisena — nehän nauravat meille, nämä rosvot. Siksi on tärkeätä se kaksi vuotta.
Sitten, kun täällä sanotaan, että ulkomaalaisia ei pitäisi nostaa esille. Kyllähän se nyt on kuitenkin niin, että jos meillä on 5 prosenttia ulkomaalaistaustaisia ja heistä 25,7 prosenttia tekee ja syyllistyy seksuaalirikokseen, niin onhan se merkittävä luku, vaikka me kantasuomalaiset tietysti valtaväestönä teemme niitä enemmän. Eikö meille nyt riitä ihan, että tehdään itse täällä niitä rikoksia eikä tuoteta rikoksentekijöitä muualta? Tämä laki täytyy saada uudelleen käsittelyyn välittömästi, kun hallitus saadaan vaihdettua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T18:34:58,2022-06-27T18:37:30,Hyväksytty,1.1
2022_80_169,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Mäenpää, poissa. — Edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_170,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa. Tarkoitus on myös yhdenmukaistaa ja selkiyttää seksuaalirikoksia koskevia säännöksiä rikoslaissa. Koska en pystynyt lain ensimmäisessä käsittelyssä tätä puheenvuoroa pitämään, niin pidän sen tässä toisessa käsittelyssä.
Keskeinen muutos on raiskausrikosta koskevan säännöksen muuttaminen suostumusperusteiseksi. Tämä toteutettaisiin säätämällä raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi sukupuoliyhteydessä oleminen sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti — tämä on hyvä ja kannatettava asia. Vastaavalla tavalla muissa seksuaalirikoksissa keskeistä on se, ettei seksuaalisen teon kohde osallistu siihen vapaaehtoisesti. Tämän mukaisesti pakottaminen seksuaaliseen tekoon korvattaisiin säännöksellä seksuaalisesta kajoamisesta. Seksuaalisen ahdistelun rangaistavuus laajenisi myös muihin kuin koskettelutekoihin. Seksuaalisen kuvan luvaton levittäminen säädettäisiin seksuaalirikoksena rangaistavaksi.
16 vuotta nuorempiin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia koskevat säännökset erotettaisiin pääosin aikuisia koskevista säännöksistä. Lasten koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojaa vahvistettaisiin säätämällä uusina rikoksena lapsen raiskaus ja seksuaalinen kajoaminen lapseen. Myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojattaisiin edelleen aikuisiin nähden laajemmilla erityissäännöksille.
Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen taustalla on tärkeä kansalaisaloite, mutta tähän liittyy myöskin useampi kannatettava, kollegan alkuun laittama lakialoite, jollaisen itsekin olen aikanaan allekirjoittanut — muun muassa edustaja Keto-Huovisen lakialoite 24/2020, jossa ehdotettiin rikoslain 17 luvun muuttamista siten, että säädetään raakaa väkivaltaa sisältävän kuvamateriaalin hallussapito levittämisen ohella rangaistavaksi, ja muita rikoslain muutoksia, joissa säädettäisiin rangaistavaksi lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapidon törkeä tekomuoto. Ja muun muassa näiltä osin tämä hallituksen esitys jää niin sanotusti korjaussarjaa vaille.
On tärkeää, että väkivaltakuvauksen hallussapito kriminalisoitaisiin. Internetissä leviää valtavia määriä lasten hyväksikäyttömateriaalia ja sen rinnalla myös erilaista väkivaltamateriaalia, jossa lapsia kidutetaan ja pahoinpidellään. Voimassa olevan lainsäädännön tai hallituksen esityksen mukaan väkivaltakuvauksen hallussapito ei Suomessa ole rikos. Suomessa materiaalia saa ladata ja katsoa, mutta rangaistavaa siitä tulee vasta, jos sitä levittää eteenpäin, ja tämä asia on korjattava. Myöskin lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle on säädettävä törkeä tekomuoto.
Teknologian kehittyessä laitteiden tallennuskapasiteetit ja poliisien kotietsinnöillä takavarikoiman materiaalin määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Yhdessäkin tapauksessa kuvia voi olla kymmeniätuhansia ja videoita satoja tunteja. Näissä materiaaleissa lapset ovat vakavien rikosten uhreja, ja ilmoitusten määrät näistä rikoksista ovat kasvaneet samalla, kun materiaalin tuotanto ja saatavuus ovat lisääntyneet. Näille on olemassa myös valtava markkina, koska arvioidaan, että vuosittainen arvo lasketaan miljardeissa euroissa. Emme voi sallia tällaisen markkinan kehittymistä.
Nykyinen lainsäädäntömme ei ole pysynyt teknologian kehityksen mukana. Kansainvälisessä vertailussa Suomen lainsäädäntö laahaa ankarasti monen muun maan perässä, mikä johtuu jo perusteeltaan siitä, että Suomen tällaiseen materiaaliin liittyvä lainsäädäntö on ajalta ennen sosiaalista mediaa. Eli tärkeää on, kuten myöskin osan kollegoiden vastalauseesta käy ilmi tämän hallituksen esityksen käsittelyssä lakivaliokunnassa, että näihin asioihin on todellakin ajanmukaistettava meidän lainsäädäntöämme. Ja koska olemme kuitenkin tämän kahden vuoden aikana näyttäneet, että kun on tahtoa, niin sitä lainsäädäntöä pystytään myöskin ripeästi päivittämään ja ajanmukaistamaan, niin toivon todellakin, että näin tehdään varsinkin näiden lasten seksuaalisesti esittävien kuvien ja myöskin väkivaltakuvauksen hallussapidon kriminalisoinniksi.
Sitten tästä hallituksen esityksestä vielä. Keskeisistä seksuaalirikoksista säädettäisiin myös törkeät tekomuodot, ja muihin seksuaalirikoksia koskeviin säännöksiin ja muihin lakeihin kuin rikoslakiin tehtäisiin lähinnä tarkentavia ja teknisluonteisia muutoksia. Uudet rikostunnusmerkistöt merkitsisivät seksuaalirikoksina rangaistavien tekojen alan laajentamista. Myös sukupuoliyhteyden määritelmää laajennettaisiin, ja seksuaalirikosten rangaistusasteikot ankaroituisivat tuntuvammin lapsiin kohdistuvien rikosten osalta. Mutta päivitystä tarvitaan nimenomaan tänne kuvamateriaalin hallussapitoon ja levittämiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-06-27T18:37:35,2022-06-27T18:43:31,Hyväksytty,1.1
2022_80_171,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_172,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuomioistuinten seksuaalirikostapauksissa tekemät päätökset ovat valitettavan usein poikenneet kansalaisten yleisestä oikeustajusta, ja siksi lainsäädäntöä tulee selkeyttää tunnusmerkistön osalta ja rangaistusasteikkoja kiristää tuntuvasti. Erityisesti tarvitaan rangaistusasteikkojen alarajojen selvää nostoa, jotta seksuaalirikoksista annettavat tuomiot olisivat jatkossa käytännössä aina ehdottomia.
Täällä eduskuntakeskustelussa on nostettu esille myös maahanmuuttajien tekemät seksuaalirikokset, ja myös niihin on suhtauduttava hyvin tiukasti, varsinkin kun tietyt ryhmät ovat tilastoissa selvästi yliedustettuina. Hyssyttelyyn ei ole tässä asiassa mitään syytä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat tehneet vuosien kuluessa lukuisia lakialoitteita tilanteen korjaamiseksi, mutta valitettavasti niitä ei ole hyväksytty täällä eduskunnassa. Myös opposition viime viikolla tekemät seksuaalirikoksia koskevat esitykset varsinkin minimirangaistusten korottamiseksi hävisivät äänestyksissä.
Perussuomalaiset saivat vuonna 2015 neuvoteltua hallitusohjelmaan seuraavan kirjauksen: ”Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa.”
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä silloinen kirjaus oli erinomainen, ja joitakin korjauksia lainsäädäntöön on saatukin, mutta valitettavasti työ on edelleen tältä osin pahoin kesken. Toivonkin syvästi hallituksen, joko tämän nykyisen tai viimeistään seuraavan hallituksen, ryhtyvän määrätietoisiin toimiin suomalaisten fyysisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Erityisesti lapset tarvitsevat paitsi vanhempiensa myös lainsäätäjän suojelua. Lapseen kohdistuvista seksuaalisista teoista tuomittavien rangaistusten vähimmäistason nostaminen vastaa selkeästi yleistä oikeustajua.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännön tehtävänä on suojata kaikkein heikoimpien kansalaisten oikeuksia, ja tämä korostuu erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa. Tätä aihealuetta koskevan lainsäädännön suhteen eduskunnalla on vielä hyvin paljon korjattavaa, ja edellä mainitusta vanhan hallitusohjelman kirjauksesta voi ottaa tulevaisuudessakin mallia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-06-27T18:43:33,2022-06-27T18:46:43,Hyväksytty,1.1
2022_80_173,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_174,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Paljon on jo sanottu tästä seksuaalirikosten lainsäädännön uudistamisesta, mutta ajattelin tuoda esille muutamia kohtuullisen tuoreita tulokulmia.
Ensinnäkin tämä rangaistuskäytäntö ja kriminaalipolitiikka ylipäänsäkin Suomessa. Monta kertaa, kun esimerkiksi kansanedustaja ihmettelee, että kylläpäs tuosta törkeän kuuloisesta raiskauksesta tuomittiin pieni ja lievä tuomio, joka istutaan vielä ehdollisena, siitä tulee palautetta, että tehän itse säädätte ne lait. Niin. Ollaan taas kerran siinä tilanteessa, että tässä salissa ihmetellään, että kun olemme säätäneet sellaisen lain, että jostain rikoksesta voidaan tuomita vaikkapa 1—10 vuotta vankeutta, ja käytännössä oikeusistuimet tuomitsevat sitä vankeutta jotakuinkin puolitoista vuotta, niin miksi näin sitten on. Miksi oikeusistuimet tuomitsevat näitä asioita tällä tavalla, ja millä oikeudella Rikosseuraamuslaitos itse asiassa antaa näiden tuomioiden mennä ehdollisena tietyn rajan alittaessa sen vankeusajan? Nämä ovat mielenkiintoisia kysymyksiä, ja ihmettelen, onko todellakin kansanedustajien ainoa keino vaikuttaa näihin asioihin se, että me nostaisimme mekaanisesti näiden rikosten minimirangaistusta. Eikö meillä ole mitään muuta keinoa puuttua siihen, että oikeuslaitos ei tuomitse kuten lainsäätäjä on halunnut?
Toisena asiana: Kun täällä on useissa yhteyksissä otettu esille kysymys siitä, että tietyt ulkomaalaistaustaiset ryhmät syyllistyvät erityisen usein tällaisiin seksuaalirikoksiin, tietyistä kulttuuripiireistä tulevat henkilöt erityisesti, niin ainakin edustaja Kimmo Kiljunen oli sillä linjalla, että tästä asiasta ei tulisi suurestikaan keskustella. Minun mielestäni tämä asia on taas äärimmäisen oleellinen, ja tämä pitäisi ottaa esille myös laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa kuin pelkästään seksuaalirikoslainsäädännön suhteen. Onhan niin, että nämä ilmiöt toistuvat samanlaisina aivan kaikkialla sivistyneessä maailmassa, että kun tietyistä taustoista tulevia henkilöitä muuttaa Euroopan maihin, niin he syyllistyvät seksuaalirikoksiin useammin kuin kantaväestö. Tämä ilmiö toistuu aivan samanlaisena kaikissa maissa. Tästä täytyykin vetää laajempi johtopäätös maahanmuuttopolitiikan suhteen, sen suhteen, millaista maahanmuuttoa me haluamme, koska on aivan selvä asia, että kun nämä ilmiöt vain toistuvat tällaisina, niin ainoa keino vähentää tätä rikollisuutta on vähentää maahanmuuttoa tällaisen kulttuuriperimän maista, ja tällaisiin toimenpiteisiin meidän täytyy ryhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-27T18:46:43,2022-06-27T18:49:20,Hyväksytty,1.1
2022_80_175,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_176,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Keskustelussa ovat seksuaalirikokset ja niiden tuomiot ja erityisesti raiskausrikos. Tässä hain yhtä uutista, ja lainaan sitä: Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli tuominnut 23‑vuotiaan raiskaajan kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen kerrostalon rappukäytävässä tapahtuneesta raiskauksesta. Kuitenkin sitten tuoreessa päätöksessään Turun hovioikeus alensi tuomion vuoden ja kymmenen kuukauden mittaiseksi. Koska vuonna 96 syntyneellä raiskaajalla ei ollut tilillään aiempia tuomioita, hovi määräsi sen ehdolliseksi. Uhrille maksettavaksi määrätyt 8 400 euron korvaukset hovioikeus piti ennallaan. Elikkä raiskauksesta ehdollista hovikäsittelyn jälkeen.
Sitten minulla on tässä toinen uutinen, jota minä nyt haluan vähän rinnastaa tähän, joskin määrä tässä on hyvin suuri, mutta joku on salakuljettanut nuuskaa Suomeen. Tämä vei yli kahdeksi vuodeksi vankilaan ja toi 572 000 euron korvaukset.
Arvoisa puhemies! ”Päätekijän menettämä rikoshyöty oli sen sijaan merkittävä ja valtiolle korvattavat verot jopa massiiviset: Määrättiin menettämään 88 660 euroa ansaitsemiaan tuloja ja korvaamaan 572 000 euroa veroja Suomen valtiolle. Reilut 100 000 tästä summasta jakautuu yhteisvastuullisesti tekijän ja autokuskin välille.” Elikkä jos nuuskaa tuomalla voi saada paljon kovemman tuomion kuin raiskaamalla jonkun, niin kyllähän tässä jotakin pahasti on vialla. Mielestäni nämä ovat rikoksina hyvin erilaisia, ja nämä tuomiot eivät kyllä yhtään käy yksiin.
Me perussuomalaiset olemme puhuneet erittäin pitkään erityisesti raiskausrikoksista, että niitä tuomioita pitäisi kiristää. Vuonna 2014 Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos teki tutkimuksen maahanmuuttajien rikollisuudesta eri aloilla, ja tietyistä maista Suomeen tulleet maahanmuuttajat syyllistyivät tähän 17,5 kertaa useammin kuin suomalaiset. Siis tämä on ihan hälyttävää. Mielestäni jos meillä on itselläkin rikollisia, niin siihen, miten me kohdellaan ulkomailta tulevia rikollisia täällä ja hyysätään heitä, pitää puuttua ja nämä kaikki tuomiot pitää koventaa, ovat he sitten kantasuomalaisia tai ulkomaalaisia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-27T18:49:21,2022-06-27T18:52:39,Hyväksytty,1.1
2022_80_177,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_178,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Vähän näkökulmaa tuolta tutkinnan puolelta: Kun poliisi lähtee näitä asioita tutkimaan, niin siellähän tietysti ensimmäisenä on se kotietsintä, joka tehdään. Nämä ihmiset, jotka joutuvat näitä tutkimaan, traumatisoituvat sitten tästä materiaalista, jota he joutuvat käymään läpi tuntikausia, viikkokausia, ja täällä talossa ei katsota, että sen pitäisi olla rangaistavaa. Sen sijaan se kuuluu ikään kuin poliisimiehen tai ‑naisen etuihin, että hän saa siitä psyykkisiä vaurioita. Tämä on hyvä näkökulma pitää mielessä, että se materiaali on niin rankkaa, että kyyniset poliisitkin saavat sellaisia psyykkisiä oireita, että he tarvitsevat sitten työnohjausta.
Sitten otan vielä hieman kantaa ulkomaalaistaustaisten tekemiin rikoksiin. Jos katsotaan, että me emme voi niitä laittaa tähän rikoslakiin, niin minä olen tehnyt lakialoitteen koskien ulkomaalaislain 9 lukua ”Maasta poistaminen”. Se pitää yksinkertaistettuna sisällään sen, että kaikki ne ulkomaalaiset, ulkomaalaistaustaiset, jotka eivät ole Suomen kansalaisia ja jotka voidaan maasta karkottaa, karkotetaan, kun he ovat saaneet tuomion seksuaalirikoksesta, mistä tahansa seksuaalirikoksesta — koska se lähtee siitä, se on vähän semmoinen juttu, että kun sinä ensin vähän katselet pornoa ja pikkulapsia, sitten sinä rupeat niitä tuolla käpälöimään, niin sitten menee koko ajan vakavammaksi ja vakavammaksi se homma. Ennalta estävässä mielessä ei muuta kuin sulkaa ja kotiin.
Sitten Jani Mäkelälle sanon: 40 vuotta poliisissa, ja olen kyllä monesti ihmetellyt, minkälaista lainsäädäntöä täältä tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T18:52:39,2022-06-27T18:54:39,Hyväksytty,1.1
2022_80_179,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_180,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on kuitenkin tärkeästä kokonaisuudistuksesta kysymys, elikkä seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta, ja kyllä kannan ihan samalla tavalla huolta siitä, millä tavalla meidän oikeusjärjestelmässä vakavista seksuaalirikoksista annetaan tuomioita. Elikkä täällä nousi useissa kollegoiden puheenvuoroissa huoli siitä, ovatko ne rikoksista annetut tuomiot kansan oikeustajun mukaisia ja ovatko ne tarpeeksi kovia, ja kyllä aika usein itsekin olen ihmetellyt, kun olen lehdestä lukenut tapauksista, joissa annetaan pari vuotta ehdotonta ja sitten siitä saakin vain ehdollista. Että ihan sama huoli.
Kuitenkin nytten kokonaisuudistuksessa yksi iso ja ehkä tärkein muutos edelliseen on se, että uusi lainsäädäntö perustuu uhrin suostumukseen, eli suostumus pitää olla. Sitten toinen on se, että laki selkeyttää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten sääntelyä ja tiukentaa samalla myös rangaistuksia, ja tätä tämä sali käsittääkseni on vaatinut.
Keskeinen muutosehdotus tässä paketissa on alle 16-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikossäännösten eriyttäminen aikuisia koskevista säännöksistä. Kyseisiä säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi eri tavoin lapsen koskemattomuuden ja häiriöttömän kehityksen suojan vahvistamiseksi. Suojaikärajaksi ehdotetaan nykyiseen tapaan 16 vuotta ja tilanteessa, jossa tekijä on lapsen vanhempi tai vanhempaan rinnastettavassa asemassa lapseen nähden, 18 vuotta.
Uusina rikoksina säädetään lapsenraiskaus ja seksuaalinen kajoaminen lapseen. Toisin kuin raiskausrikoksessa, lapsenraiskauksessa rangaistavuus ei perustu vapaaehtoisuuden puuttumisen vaan edellyttää pelkästään tahallista sukupuoliyhteyttä alle 16-vuotiaan kanssa.
Myös 16 mutta ei 18 vuotta täyttäneitä lapsia suojattaisiin edelleen aikuisiin nähden laajemmin erityissäännöksillä, ja tämä on kyllä erittäin tervetullutta.
Seksuaalirikoksina rangaistavien tekojen ala myös laajenee, muun muassa sukupuoliyhteyden määritelmää laajennetaan. Törkeästä tekomuodosta säädetään selkeästi. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä säädetään muuta lainsäädäntöä täydentävästi, varsinkin heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden seksuaalista itsemääräämisoikeutta suojellen. Seksuaalisen ahdistelun määritelmää myös laajennetaan.
Elikkä erittäin kattava kokonaisuudistus, jossa on erittäin tärkeitä muutoksia ja uudistuksia nimenomaan seksuaalisen rikoksen uhria ajatellen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-06-27T18:54:39,2022-06-27T18:57:38,Hyväksytty,1.1
2022_80_181,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_182,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jatkona vielä tuolle äskeiselle puheenvuorolleni ja mitä edustaja Kinnunen toi tässä hyvin esiin: Tämä materiaali, mikä leviää netissä ja jota käytetään myöskin taloudellisessa hyötytarkoituksessa ja joka liittyy lapsiin ja on seksuaalissävytteistä tai raakaa väkivaltaakin sisältävää, on tosiaan sellaista, joka traumatisoi poliiseja, mutta ei lainsäädännössämme ole vielä törkeän teon piirissä. Pelkkä ajatus jo saa heräämään sellaisia tunteita, joita on vaikea sanoiksi pukea, ja myöskin pettymystä, sillä tämä sali kyllä pystyy parempaan.
On todella tärkeää, että tähän asiaan paneudutaan. Meillä on toki muitakin sellaisia lainsäädäntöaukkoja, jotka eivät ole vielä ajan tasalla, mutta kun tämä on kuitenkin tämän rikoslain 20 luvun kokonaisuudistuksessa tunnistettu asia ja siihen liittyy lakialoitteita ja muita, niin toivon, että tämä asia saa korjauksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-06-27T18:57:39,2022-06-27T18:59:18,Hyväksytty,1.1
2022_80_183,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_184,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt, kun tuolta salin toiselta laidalta nousi esiin suostumuksen antaminen seksuaaliseen tapahtumaan, niin tämä voi olla kyllä — en tiedä, mitä rikoskonstaapeli ajattelee asiasta, mutta tuleeko se vaikeuttamaan tätä oikeuskäsittelyä sitten, jos jokaisella ihmisellä on syyttömyysolettama? Ja kenelle siinä tulee tämä näyttövelvollisuus siitä, oliko suostumusta: Onko se tällä henkilöllä, joka ilmoittaa raiskauksesta — joutuuko hän näyttämään toteen sen, että suostumusta ei ollut annettu — vai pitääkö tämän syytetyn pyrkiä näyttämään se, että siihen oli suostumus? Varmaan hyvä tarkoitus tällä asialla, mutta vasta oikeuskäytännöt varmaan näyttävät sen, onko tämä suostumuksen antaminen ja sen toteen näyttäminen jopa hankalampi tälle asialle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-27T18:59:18,2022-06-27T19:00:49,Hyväksytty,1.1
2022_80_185,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_186,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle seksuaalirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 13/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24, 51, 96/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 10/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Olen tainnut olla rikoskonstaapeli joskus 80-luvulla, mutta ei sillä niin väliä.
Minä olen tässä sanonut, että tämä on äärimmäisen hyvä periaatteellinen siirtymä siihen suostumusperusteisuuteen, ja olen sen takana aivan sataprosenttisesti. Mutta valitettavasti tutkinnanjohtajana minun on pakko varoittaa, että älkää nyt henkeänne pidätelkö, että tästä rupeaisi ropisemaan entistä enemmän niitä rangaistuksia. Se näyttökysymys on edelleenkin kahden ihmisen välillä tapahtuneessa tapahtumassa, ja se on saatava esille. Poliisi ei pistä sanoja kenenkään suuhun. Poliisi hankkii sen näytön, minkä poliisi pystyy tuolla tekemään. Käytännössä en usko, että tähän tulee kovin paljon helpotusta, mutta periaatteellisena kannanottona tämähän on itsestäänselvä, että suostumus pitäisi olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T19:00:49,2022-06-27T19:01:56,Tarkistettu,1.1
2022_80_187,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 8/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_188,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenneturvallisuus on valtavan tärkeä asia. Tämä hallituksen esitys liikenneturvallisuusmaksun korottamisesta 1 prosentista 1,3 prosenttiin liikennevakuutuksen maksutuloista on erittäin positiivisesti otettu vastaan esimerkiksi liikenne- ja viestintävaliokunnassa, jossa laadimme yksimielisen mietinnön asiasta. Tämän vaikutukset kuluttajien ostovoimaan ovat hyvin rajalliset. Puhutaan todella pienistä vaikutuksista. Kun tämä, vaikka veroluontoinen maksu onkin, kohdistuu näin vahvasti korvamerkittynä tähän liikenneturvallisuustyöhön, niin tällaista varmasti koko eduskunta voi kyllä hyvillä mielin kannattaa.
Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämän puheenvuoron käytän siksi, että meillä on eduskunnassa käsittelyssä myös monia lainsäädäntöhankkeita, jotka vaikuttavat keskeisesti liikenneturvallisuuteen. Yksi tällainen on esimerkiksi ajokorttilaki, jossa siis esitetään, että 17-vuotiaat jatkossa saavat Suomessa ajo-oikeuden. Totta kai heillä täytyy olla ajo-opetus sitä varten ja heidän täytyy tutkinto suorittaa, mutta tosiaan tämä ajokortin saanti-ikä laskisi 17:ään. No, tämähän vain oikeastaan vahvistaa sen käytännön, joka tälläkin hetkellä on, että käytännössä lähes kaikki 17-vuotiaan poikkeuslupaa hakevat ajo-oikeuden jo nykyisellään 17-vuotiaana myöskin saavat. Tämä vain alleviivaa sitä, että meillä on yhä nuorempia kuljettajia liikenteessä, ja on tietysti hienoa, että pääosa heistä toimii hyvin vastuullisesti. Mutta samaan aikaan on totta, että meillä on vastuuttomasti käyttäytyviä nuoria. Ja kun olosuhdetekijät kasautuvat sitten yhteen, niin kuulemme näitä suru-uutisia, joissa pahimmassa tapauksessa useita nuoria yhtä aikaa menetetään. Tässä mielessä tämä liikenneturvallisuusmaksun korostaminen ja valistustyön tekeminen ovat tietysti äärimmäisen tärkeitä, että mahdollisimman moni nuori miettisi näitä asioita ennalta eikä niitä suru-uutisia sitten kuultaisi.
Mutta, arvoisa puhemies, samalla haluan muistuttaa siitä, että vaikka tätä liikenneturvallisuustyötä tehdään ja hyvää työtä sillä saralla Suomessa tehdäänkin, niin se ei voi korvata sitä, että myös poliisia tarvitaan. Poliisin liikennevalvontaan täytyy panostaa. Poliisin täytyy näkyä siellä nuorten arjessa, jotta myös sitä kautta tämä liikenneturvallisuustyö tulee ihan konkreettiseksi siellä nuorten elämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-27T19:02:56,2022-06-27T19:06:01,Hyväksytty,1.1
2022_80_189,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 8/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_190,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenneturvallisuusmaksusta annetun lain 4 §:n ja liikennevakuutuslain 87 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 86/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys liikenneturvallisuusmaksulaista ja liikennevakuutuslaista on äärimmäisen hyvä, ja se on pakko tässä kohtaa tehdä, koska kulut ovat nousseet ja niitä ei enää pysty kattamaan liikennevakuutusmaksulailla, ja sitten taas tuo liikenneturvallisuuspuoli tarvitsee tuon oman tulonsa.
Mutta me ollaan tässäkin asiassa hieman jälkijunassa. Sähköskootterit ovat nyt joka paikassa, jopa pienemmissäkin kaupungeissa, ja me luetaan päivittäin niistä johtuvista onnettomuuksista. Tässä on esitetty joillakin suilla, että kaupunkien pitäisi kilpailuttaa nämä toimijat ja asettaa sitä kautta ehtoja siitä, kuinka näitä sähköpotkulautoja käytetään. Mielestäni tämä ei ole oikea suunta, vaan nämä sähköpotkulaudat voitaisiin asettaa vakuutusvelvollisiksi ja vähintäänkin niin, että ne joutuisivat maksamaan tätä liikenneturvallisuusmaksulakiin perustuvaa maksua, jolla pystyttäisiin sitten tätä valistusta tekemään. Tämä on varmaankin tulevaisuutta. Tähän se ei nyt enää ehdi, mutta siinä on taas seuraavalle hallitukselle lisää tekemistä.
Toki on niinkin, että eivät ne vakuutusmaksut voi olla sitä luokkaa kuin esimerkiksi moottoripyörillä tai muilla tämmöisillä vehkeillä, koska ei kai tässä nyt yrittäjiä yritetä ajaa ulos markkinoilta. Mutta joku pieni maksu siihen tietysti pitäisi laittaa niin, että nyt siitä 19 sentistä minuutilta menisi vaikka sitten sentti tämmöiseen rahastoon, sekin varmaan auttaisi. Mutta oikeansuuntainen tämä on, ja tähän on helppo yhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-27T19:06:01,2022-06-27T19:08:04,Hyväksytty,1.1
2022_80_191,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_192,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti halusin käyttää tästä puheenvuoron, koska työskennellessäni tuolla kaupan alalla ja toimiessani luottamusmiehenä aikoinani työpaikallani nousivat esille nämä nollatuntisopimukset ja näiden henkilöiden, jotka tällaisilla sopimuksilla työskentelevät, työsuhdeturva ja myöskin turva siihen mahdolliseen toimeentuloon, jos äkillisesti niitä tunteja ei sitten viikossa olekaan.
Nytten tämän hallituksen esityksen, josta on yksimielinen mietintö, tarkoitus on parantaa nyt erityisesti näillä vaihtelevilla työsopimuksilla ja niin sanotusti nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa ja edistää turvatumpia ja ennakoitavampia työehtoja. Se on perheen ja työn yhteensovittamisen näkökulmasta erittäin tärkeää.
Jatkossa työnantajan olisi vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista ja tarjottava työntekijälle kuukauden kuluessa sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta ja työnantajan työvoiman tarvetta. Työehtodirektiivin mukaan työntekijällä olisi muun muassa oikeus vaatia perusteltua vastausta mahdollisuudesta pidentää työsopimuksessa sovittua säännöllistä työaikaa tai työsopimuksen kestoa. Lisäksi työvuoron peruuntuessa myöhemmin kuin 48 tuntia ennen työvuoron alkamista työntekijälle olisi maksettava kohtuullinen korvaus peruuntumisesta aiheutuneesta haitasta. Työvuorojen ilmoittamisen aikataulusta tulisi myös sopia työnteon keskeisissä ehdoissa, ja työnteolle olisi sovittava viitepäivät ja -tunnit. Työssä tai virassa edellytettävien koulutusten olisi myös jatkossa oltava työntekijälle maksuttomia ja laskettava työajaksi.
Elikkä kiitos hallitukselle tästä parannuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+9.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-06-27T19:08:35,2022-06-27T19:10:38,Hyväksytty,1.1
2022_80_193,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_194,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle työehtodirektiivin täytäntöönpanemiseksi ja vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 60/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 7/2022 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Edustaja Hänninen toi kokonaisuudessaan esille sen, mitä tässä EU-direktiivin osalta ollaan tekemässä.
Toki täytyy sanoa, että Suomen tapa näihin on, että aina mennään sen minimin mukaan eikä tässä vaiheessa uskalleta ottaa semmoisia rohkeampia askeleita, jotka turvaisivat paremmin sekä työnantajan mutta erityisesti totta kai heikommassa asemassa olevan työntekijän aseman näissä tilanteissa.
Mutta erityisen hyvää tässä kuitenkin oli, että mietinnössä on huomioitu se seikka, että jos peruuntuminen tapahtuu 48 tunnin jälkeen, niin siellä ei puhuta pelkästään ansionmenetyksestä, vaan se kohtuullinen korvaus sisältää myös mahdollisuuden huomioida sen, että kun meillä sitten ollaan sovittu kunnallisen tai jonkun muun palvelutuottajan kanssa lasten päivähoidosta, niin ne maksut kuitenkin kohdalle tulevat — jos se peruuntuminen tapahtuu sitten siitä johdosta, että työtä ei olekaan tarjolla — kun siihen päivähoitoon ollaan varauduttu ja sitä tapahtumaa ei tulekaan.
Nostan kyllä valiokunnalle hattua, että nyt tässä on sellainen polku, josta sitten oletettavasti joudutaan ensin tavallaan pohtimaan oikeuskäytäntöjen muotoja, mitä kautta ne sitten tulevat. Mutta toivottavasti tämmöisessä tilanteessa olisi kuitenkin kysymys järjestäytyneestä työntekijästä, jolloin hänellä on mahdollisuus sitten oikeusprosessin kautta hakea itselleen sitä oikeutta. Heille, jotka eivät ole järjestäytyneitä, on melkoinen riski lähteä sitten pelkästään oman rahapussin kautta ja osaamisella käymään oikeutta siitä, onko tullut kohdelluksi tämän lain mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-27T19:10:39,2022-06-27T19:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_80_195,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 5/2020 vp, 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 16/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Keskustelu, edustaja Laiho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_196,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain ja kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 14/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 5/2020 vp, 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuluttajansuojalakia, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettua lakia, sähkömarkkinalakia, maakaasumarkkinalakia sekä kuluttajansuojalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä. Ehdotuksen mukaan kuluttajansuojalain kohtuuttomia sopimusehtoja sekä kotimyyntiä ja etämyyntiä koskevien lukujen säännöksiä sovellettaisiin myös sellaisiin kulutushyödykkeitä koskeviin sopimuksiin, joiden nojalla kuluttaja luovuttaa elinkeinonharjoittajalle henkilötietoa. Tämä lakiesitys on erittäin tervetullut.
Olen itse tehnyt alkuvuodesta toimenpidealoitteen liittyen siihen, että puhelinmyynnin yhteydessä vaadittaisiin kirjallista vahvistusta ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt huomioitaisiin erityisesti. Kuluttajille ja erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville, kuten muistisairaille, vammaisille ja ikäihmisille, puhelinmyyntitilanne on usein ongelmallinen. Kuluttajan asemaa on tarpeen parantaa niin, ettei ihmisen heikentynyttä kognitiivista kykyä voida käyttää myyntitilanteessa hyväksi, ja siten, että kuluttajalla on riittävästi aikaa perehtyä äkillisesti tulleeseen yhteydenottoon ja ilman painostusta.
Kuluttajille kaupataan puhelimitse erilaisia tavaroita, vitamiineja, remontteja ja lehtiä. Sen lisäksi, että puhelinmyynti voi olla harhaanjohtavaa myyntiä, saattaa ihminen tietämättään tehdä kestotilauksen asiaan, jota ei edes tarvitse. Puhelinmyynnin toinen riski piilee siinä, että myyjän on hankala tehdä todellista kartoitusta ostajan kognitiivisesta tilanteesta. Pahimmassa tapauksessa vanhukselle on voitu myydä useita saman lehden tilauksia, jos lehtimyyjät eivät seuraa myyntejä tai saa selville asiakkaan todellista tilannetta.
Meillä Suomessa on yli 75-vuotiaita väestössämme jo runsaat puoli miljoonaa. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan heidän määränsä nousee jo lähes 800 000 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Tässä joukossa on muistisairaiden ohella myös runsaasti muista aivojen toiminnanhäiriöistä kärsiviä henkilöitä, joten koti- ja puhelinmyynnin ongelmat näyttäytyvät yhä laajemmalle joukolle lähivuosina. Iäkkäät ihmiset, kuten myös monet muut yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat, ovat usein myös taloudellisesti heikommassa tilanteessa. Heitä on suojeltava turhilta ostopäätöksiltä ja turhalta ostamiselta, joka voi johtaa myös taloudellisiin toimeentulovaikeuksiin ja jopa ulosottoon. Myös nuoremmissa ikäryhmissä on haavoittuvassa asemassa olevia, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmaisia tai velkaongelmista kärsiviä ihmisiä. On oikeus ja kohtuus, että ihmisillä on oikeus harkita ostopäätöstään rauhassa.
Tässä hallituksen esityksessä puhelinmyyntiin tehdään muutos niin, että kuluttaja ei tule sidotuksi sopimukseen, ellei sitä ostopäätöstä ole myös kirjallisesti tai vastaavalla tavalla hyväksytty. Tämä on todella tärkeä asia, ja uskon, että ikäihmisten tilannetta parantava. Tärkeä huomio on myös se, että todistustaakka tietojen antamista koskevien velvoitteiden täyttämisestä on elinkeinonharjoittajalla.
Luonnollisesti esitys sai vastustusta myös liittyen siihen, että se kaventaa tarjousmahdollisuuksia, mutta uskon, että tämä on askel terveempään markkinointiin ja ennen kaikkea se on eduksi meidän ikääntyvälle väestölle.
Täytyy tässä samalla myös olla kiitollinen itse omien vanhempien puolesta. Kyllä on saanut huomata, minkälaista erilaista tuotetta on tullut heille ja he ovat suostuneet tilaamaan puhelinmyynnin johdosta. Ilolla odotan tämän lain täytäntöönpanoa, jotta nekin tilaukset loppuvat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+12.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-06-27T19:14:32,2022-06-27T19:19:15,Hyväksytty,1.1
2022_80_197,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_198,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että kattava positiivinen luottotietorekisteri torjuu parhaimmillaan ylivelkaantumiskehitystä useilla mekanismeilla — luomalla kokonaiskuvan luotonantajille luotonhakijan taloudellisesta asemasta, tarjoamalla velkaantumista koskevaa tietopohjaa tutkijoille ja yhteiskunnallisille päätöksentekijöille sekä antamalla yksityishenkilöille selkeämmän käsityksen omasta taloudellisesta asemastaan. Luottotietorekisterillä on vaikutusta luoton saatavuuteen ja hinnoitteluun. Asiakaskohtaiset erot näin ollen korostuvat nykytilanteeseen verrattuna. Positiivinen luottotietorekisteri antaa luotonmyöntäjälle nykyistä paremman valmiuden arvioida asiakkaan maksukykyä, taloudellista tilannetta ja siten luoton myöntämisen edellytyksiä kaikkine riskeineen. Uudistus on taloutensa hyvin hoitaneiden edun mukainen.
On valitettavaa, että tämä uudistus käytännön syistä tulee asunto‑ ja muiden kulutusluottojen osalta sovellettavaksi vasta lähes kahden vuoden kuluttua ja elinkeinotoiminnan, maatalouden ja muun tulonhankkimistoiminnan osalta vielä myöhemmin. Jo tällä hetkellä tilanne on se, että positiivinen luottotietorekisteri olisi ehdottomasti tarpeen muun muassa ylipitkien ja ylisuurten asuntolainojen takia. Niiden riskit ovat suuria. Myös yrityslainojen riskit ovat kasvussa. Myös siitä syystä, että korot ovat vahvassa nousussa, luottoriskit ovat merkittävästi kasvamassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-06-27T19:20:20,2022-06-27T19:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_80_199,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_200,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan positiivisen luottorekisterin ja siihen liittyvien muiden lakien osalta tarkoitus on, että ”luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava, kykeneekö kuluttaja täyttämään luottosopimuksen mukaiset velvoitteet. Arviointi on tehtävä kuluttajan tuloja ja muita taloudellisia olosuhteita koskevien riittävien luottotietorekisteri- ja muiden tietojen perusteella.” Siksi pidänkin hyvänä, että talousvaliokunta omassa mietinnössään on huomioinut, että pitää olla tavoiteltavaa jatkossa sisällyttää luottotietorekisteriin asunto- ja kiinteistölainojen lisäksi myös erityisesti taloyhtiöiden lainat.
Tämä on asia, mitä tässä yhteydessä ei saatu sillä aikataululla voimaan, kun tämä laki astuu voimaan, mutta se on kuitenkin tavallaan pontena tulevalle uudelle hallitukselle, että tätä asiaa lähdetään edistämään, koska ne taloyhtiöiden lainat ovat tällä hetkellä myös sen yksityisen osakkeenomistajan velkataakkana melko musertavia. Tällä hetkellä tiedämme, minkälaisia vastuita voi syntyä niille henkilöille, jotka jäävät sinne, kun tapahtuu joukkopako vaikkapa kivijalassa olevista liikehuoneistoista vaikkapa konkurssien kautta. On hieman eri asia pohtia sitä, tai kuten eduskunnan puhemieskin aiemmin ministerikautenaan toi esille, tämän ongelman hoitamiseen pitää keskittyä. Nämä kuitenkin nivoutuvat toisiinsa niin, että se velkataakka pitäisi kokonaisuudessaan pystyä arvioimaan, jolloin tässä arviossa voidaan todellisten tietojen perusteella nähdä, minkälaiset mahdollisuudet luonnollisella henkilöllä on selviytyä luottovelvollisuuksistaan.
Kuitenkin olisin toivonut, että tässä olisi mietinnössä tuotu vielä enemmän esille sitä, että kun tämän ”rekisterin tuoma läpinäkyvyys edesauttaa luotonantajaa arvioimaan luotonhakijan tilannetta ja parantaa riskien hallinnan edellytyksiä” — se on se lähtökohta, mitä asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille — niin ”samalla on kuitenkin tärkeää seurata rekisterin vaikutusta luotonmyöntöprosesseihin ja niiden kustannuksiin kuluttajille”, kuten valiokunnan mietinnössä on. Eli pitäisin kuitenkin tärkeänä, että arvioitaisiin tämän vaikutusta myös sen kautta, että nämä arvioinnit sisältävät muutakin kuin vain sitten tekoälyllä olevaa arviointia, jotta henkilöllä siinä luotonantotilanteessa on konkreettinen mahdollisuus saada käsiteltyä hänen oma anomuksensa, ettei niitä vain rekisteritietojen perusteella arvioida ja siitä tehdä yhteenvetoa, vaan että sen luotonhakijan oikeus ja mahdollisuus luoton saantiin myös turvataan. Olisi ollutkin hyvä, jos täällä olisi ollut vaikka mietinnössä vielä lausuma, että eduskunta edellyttää tämän lain osalta selvitystä valiokunnalle vuoden 2026 loppuun mennessä, jolloin olisi voitu arvioida jo, mitenkä tämä on vaikuttanut sitten luotonsaajan osalta.
Hyvänä pidän — ja erityisen hyvänä — sitä, että täällä on vapaaehtoinen luottokieltomahdollisuus tuotu esille. Edustaja Sakari Puisto on tämän aikanaan jo kirjallisella kysymyksellä esille nostanut vuonna 2019, ja toivonkin, että tästä luottotietomerkinnästä kävisi ilmi, onko merkinnän tekemisen syynä kohonnut riski henkilötietojen väärinkäytölle, luonnollisen henkilön talouden hallintaan liittyvä syy tai muu syy. Harras edustaja Myllykosken toive on, että nämä sidotaan yhteen hallituksen tuodessa sosiaalisen luototuksen maata kattavan järjestelmän, jolloin henkilö voisi tällä vapaaehtoisella luottokiellolla hakeutua sosiaalisen luototuksen piiriin ottamatta kuitenkaan itselleen maksuhäiriömerkintää, joka selkeästi tällä hetkellä, minun käsitykseni mukaan, estää osaltaan ihmisten hakeutumista sosiaalisen luototuksen piiriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-27T19:22:47,2022-06-27T19:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_80_201,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_202,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisilla on perinteisesti ollut aivan viisas suhtautuminen velanottoon. Meillä on ollut ymmärrystä siitä, että velat täytyy maksaa pois. Niin kuin vanha kansa on joskus leikillisesti sanonut, velka on veli otettaessa mutta veljenpoika maksettaessa. Mitä lie sillä tarkoitettu, mutta ymmärrys on aina suomalaisilla ollut, että liikaa ei pidä velkaantua.
Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut huolestuttavaa, ei vain kotitalouksien vaan toki laajemminkin yhteiskunnan osalta. Eri toimijat ovat huomattavasti velkamääriään kasvattaneet, ja tässä mielessä tämä positiivinen luottorekisteri on kyllä erittäin tervetullut uudistus.
Kuten täällä edellä esimerkiksi edustaja Kiviranta harmitteli sitä, että se tulee nyt niin pitkällä viiveellä vasta voimaan, niin tähän voi toki yhtyä. Kyllähän tämä olisi pitänyt säätää jo aiemmin. Kun tuossa edustaja Myllykoskikin hyvin maalaili — tai hyvin ja hyvin — puhui hyvin ja maalaili niitä uhkakuvia, mitä voi liittyä vaikkapa nyt tähän aikaan, jossa tiedämme, että sodan myötä ja tämän globaalinkin inflaatiokehityksen vallitessa kuluttajien odotukset oman taloutensa kehityksestä Suomessa ovat kovasti synkentyneet, niin voi tulla vastaan tilanteita, joissa velkataakat korkojen noustessa käyvät kohtuuttomiksi. Tässä mielessä olisi varmasti ollut jo aiemmin paikallaan, että meillä olisi ollut tällainen positiivinen luottorekisteri. Tällaisen työkalun ehkä se kaikkein vahvin voimahan on se, että kun se parantaa hyvin taloutensa hoitaneitten asemaa, niin silloin se kansantalouden keskeinen käyttövoima, keskiluokka, pystyy sitten viemään kansantaloutta turvallisesti eteenpäin. Tässä mielessä hallitusta täytyy kiittää, että tästä on varmasti tuleville vuosille iso apu. Toivotaan, että tämä nyt meitä kohtaava talouden kriisi ei kärjisty niin pahaksi, että tätä olisi välttämättä tarvittu jo aiemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-27T19:28:29,2022-06-27T19:30:55,Hyväksytty,1.1
2022_80_203,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_80_204,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran esitys, jota kannatan lämpimästi, elikkä positiivinen luottorekisteri, jonka tarkoituksena on ylivelkaantumisen torjuminen. Positiivisen luottorekisterin olisi tarkoitus vaiheittain sisältää kattavat tiedot luonnollisen henkilön luotoista ja tuloista. Rekisterin avulla luotonantaja voisi nykyistä helpommin ja luotettavammin arvioida lainanhakijan kykyä maksaa luotto takaisin.
Tavoite — elikkä ylivelkaantumisen estäminen ja torjuminen — on toki kannatettava, mutta yhdyn kyllä niihin huoliin, joita esimerkiksi edustaja Myllykoski omassa puheenvuorossaan toi esille. Eli kyllä tätä luottorekisteriä on seurattava, millä tavalla se toimii. Itsekin olen tuossa huomannut, että kun on luottotiedot ja tulot kunnossa, niin saa edullista lainaa, mutta meillä on paljon kotitalouksia ja ihmisiä, jotka ovat käytännössä tietyissä tilanteissa pakotettuja ottamaan korkeakorkoista kulutusluottoa jopa ihan syömävelkaan, tai jos äkkiä menee vaikka se ainoa kulkupeli, auto, perheessä rikki, niin se on pakko sitten korjata, ja jos ei tilillä ole katetta, niin otetaan sitten pahimmassa tapauksessa vaikka niitä pikavippejä. Niistä sitten tulee niitä luottokuluja ja korkokuluja, ihan käytännössä erittäin korkeitakin sellaisia, ja se vaikuttaa tietysti takaisinmaksukykyyn ja saattaa johtaa pahimmissa tapauksissa velkakierteisiin — riippuen tietysti kotitalouksien tilanteista. Mutta tällä hetkellä ainakin on suuri huoli siitä, että meillä esimerkiksi vuonna 2021 on ollut 389 300 henkilöä, joilla on ollut maksuhäiriömerkintä. Elikkä puhutaan todella suuresta määrästä ihmisiä ja perheitä. Kannatan myös lämpimästi esimerkiksi useita oman puolueeni tekemiä toimenpide-ehdotuksia ylivelkaantumisen estämiseksi, mutta myös niiden ihmisten auttamiseksi, jotka ovat ylivelkaantuneet syystä tai toisesta.
Myös edustaja Myllykosken esille tuoma sosiaalinen luototus olisi tärkeää saada koko valtakunnan kattavaksi, jotta ihmisten ei tarvitsisi turvautua hädän hetkellä ylikorkeita korkoja sisältäviin pikavippeihin, vaan heillä olisi mahdollisuus tilanteessa, jossa tarvitaan pikaisesti luototusta, saada sitä ilman korkojen kiskontaa. Tämä olisi äärimmäisen tärkeä asia. Ja haluan kiittää tässä samalla kollega, edustaja Myllykoskea niistä useista lakialoitteista, joilla olette tuonut tässä salissa esiin ylivelkaantuneiden ongelmia. Myöskin tämä maksuhäiriömerkintöjen lyhentäminen on osittain, voisinko sanoa, jopa teidän ansiotanne. — Kiitos. [Jari Myllykoski: No nyt punastuu!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+13.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-06-27T19:30:55,2022-06-27T19:33:58,Hyväksytty,1.1
2022_80_205,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä (HE 56/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 6/2022 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsiteltävänä on vahvistamatta jäänyt laki, joka perustuslain 78 §:n mukaisesti voidaan joko hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylätä. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 6/2022 vp, jossa valiokunta ehdottaa, että vahvistamatta jääneenä palautunut laki hylätään. — Keskustelu, edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_80_206,80/2022,2022-06-27,14.09,19.52,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä (HE 56/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tietysti historiallinen tilanne, että meillä on tällainen vahvistamatta jäänyt laki ja se on palautunut tänne eduskuntaan. Ja tietysti tämä itse asiahan on ratkennut sillä, että säädettiin lakialoitteen pohjalta nopeasti sitten laki, josta maa- ja metsätalousvaliokunta teki mietinnön, ja eduskunta sen hyväksyi, ja sillä sitten turvattiin tämä Tenojoen lohen suojelemisen kannalta välttämätön joen kalastuskielto.
Mutta, arvoisa puhemies, tämän asian vakavuuden vuoksi haluan myös tässä yhteydessä puhua Tenojoen merkityksestä Utsjoen kunnalle ja laajemminkin Lapille ja varmasti koko Suomelle. Tenojoki on yksi merkittävimmistä Pohjois-Atlantin lohijoista, ellei se kaikkein merkittävin, ja tässä mielessä tietysti ne toimenpiteet, joita välttämättä on tehtävä lohen suojelemiseksi, ovat perusteltuja ja paikallaan. Mutta samalla meidän täytyy ymmärtää myös se paikallisten ihmisten hätä omasta toimeentulostaan ja myös alueen kulttuurin säilymisestä tilanteessa, jossa lohta ei saa kalastaa. Ja tässä mielessä kaikki tällaiset toimenpiteet, joita valtiovalta voi tehdä sen äkillisen rakennemuutoksen, mitä siellä paikallisesti alueella kohdataan, tukemiseksi, ovat enemmän kuin tarpeellisia, ja niitä tulee kaikin tavoin kiirehtiä.
Mutta, arvoisa puhemies, ylipäätään sitten tähän kestävään kalastukseen. Ajattelen niin, että tällä hetkellä tietysti huomio kiinnittyy paljon tuonne Tornion—Muonionjoelle, kun Tenolla ei kalasteta, ja Tornion—Muonionjoellahan pääsääntö kalastuksessa on se, että saalista saadaan vain yksi kala per kalastaja per vuorokausi, ja uskon, että tähän jokivarren kalastukseen se voisi olla sellainen periaate, jota näillä maailman keskeisillä lohijoilla pitäisi laajemminkin noudattaa. Silloin ei ylikalasteta sitä lohikantaa, ei siellä joella — toki tietysti sitten kaikkein keskeisintä on huolehtia siitä, että ei myöskään siellä syönnösvaelluksella merellä.
Mutta, arvoisa puhemies, halusin tämän puheenvuoron tähän historialliseen asiaan käyttää ja todella tähdentää ja alleviivata täällä koko eduskunnan koolla ollessa sitä hätää, joka paikallisilla ihmisillä on toimeentulostaan, kun Tenolla ei kalasteta. Tämä on meidän kaikkien yhteinen asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_80+2022+16.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-06-27T19:35:43,2022-06-27T19:38:37,Hyväksytty,1.1
2022_81_1,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 27.6.2022 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_2,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Pidetään hetken tauko äänestyksissä. Edustaja Ari Koposen äänestyslaite ei toimi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_3,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Istunto keskeytetään, ja pidämme 15 minuutin tauon. Istuntoa jatketaan kello 10.40.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_4,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Nyt jatketaan äsken keskeytettyä istuntoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_5,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Koneella numero sekoittui äsken, mutta mennään tässä puhemiehen pöytäkirjaan lukemassa järjestyksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_6,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksista. Keskustelussa ovat Timo Heinonen Matias Marttisen kannattamana ja Ville Vähämäki Jani Mäkelän kannattamana tehneet seuraavat ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle:, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_7,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 81/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 16/2022 vp,"Ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta Ville Vähämäen ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_8,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi ja asian käsittely keskeytettiin 27.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Arja Juvonen Minna Reijosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kuusi lausumaehdotusta ja lisäksi kolme lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Liite 4A) Mia Laiho Terhi Koulumiehen kannattamana on tehnyt vastalauseen 2 mukaiset neljä lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_9,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 231/2021 vp>>>Lakialoite  LA 37/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 88/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 12/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_10,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 27.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Arja Juvonen Minna Reijosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa on Arja Juvonen Minna Reijosen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_11,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Hylkäysehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_12,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 62/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 13/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_13,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko. [Hälinää] — Odottakaa hetki, että hälinä väistyy. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_14,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinoiden vakaa ja häiriötön toiminta on edellytys sille, että yhteiskunta toimii. Rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin häiriöt ja kriittisten järjestelmien käytön estyminen voivat vaarantaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden. Talouden ja sen infran toimivuus ja väestön vähimmäistoimeentulon turvaaminen ja turvallisuustehtävien toimeenpano edellyttävät omaisuustietojen saatavuutta ja pysyvyyttä sekä kykyä maksujen tekemiseen, maksujen välittämiseen ja maksujen vastaanottamiseen.
Suomen ja Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti tavalla, jonka valtioneuvoston ajankohtaisselonteko kuvasi ja jonka kaikki suomalaiset tunnistavat. Selonteon linjausten mukaan kynnystä vaikuttaa ulkoapäin suomalaiseen yhteiskuntaan nostetaan eri hallinnonalojen varautumisella kokonaisturvallisuusmallin mukaisesti ja totta kai myös kansalaisten kriisinsietokyvyllä. Viranomaiset ovat seuranneet rahoitusalan turvallisuustilannetta nimenomaan ulkoisten uhkien näkökulmasta kevään ajan tiiviisti eivätkä ole havainneet mitään poikkeavaa. Alan yksittäiset toimijat ovat varautuneet hyvin esimerkiksi kyberhyökkäyksiin. Meidän pitää kuitenkin jatkaa varautumistamme koko yhteiskunnan tasolla siten, että pystymme turvaamaan päivittäismaksamisen myös kaikkein vakavimmissa häiriötilanteissa. Tämä esitys, arvoisa puhemies, on nyt osa Suomen varautumista.
Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys perustuu rahoitusmarkkinaviranomaisten operatiiviseen valmiussuunnitteluun. Sen tavoitteena on ollut päivittäismaksamisen turvaamisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen lyhyellä aikavälillä ja varautuminen tilanteeseen, jossa luottolaitosten tavanomaisesti käyttämät järjestelmät eivät olisi käytettävissä. Valmistelu on rajattu ajankohtaisen turvallisuustilanteen vuoksi ja myöskin nopean valmistelutarpeen vuoksi lyhyellä aikavälillä toteutettavissa oleviin käytännön toimenpiteisiin.
Mitä nämä toimenpiteet ovat?
Esityksessä ehdotetaan luotavan huoltovarmuustilijärjestelmä, joka normaaliolojen häiriötilanteissa ja myös poikkeusoloissa turvaisi yhteiskunnan päivittäismaksut, tilisiirrot, korttimaksut ja käteisen nostamisen. Huoltovarmuustilijärjestelmä otettaisiin tarvittaessa häiriötilanteissa käyttöön valtioneuvoston päätöksellä. Järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön tilanteessa, jossa luottolaitosten tilitiedot tai järjestelmät eivät olisi käytössä, pankkien välisiä maksuja ei kyettäisi toteuttamaan tai korttitapahtumia varmentamaan tai välittämään. Tämä huoltovarmuustilijärjestelmä muodostuisi luottolaitoksen tilien toiminnan turvaavasta huoltovarmuustilipalvelusta sekä korttimaksamisen turvaamista koskevasta huoltovarmuuspalvelusta. Häiriötilanteessa luottolaitoksen, jonka omat järjestelmät eivät olisi käytössä, asiakkaiden tili- ja korttitiedot otettaisiin käyttöön huoltovarmuustilijärjestelmään, joka toimisi häiriön kohteena olevan lukuun. Häiriön päätyttyä tiedot tili- ja korttitapahtumista palautettaisiin takaisin häiriötilanteessa olleeseen pankkiin. Huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäminen säädettäisiin nyt tällä esityksellä Rahoitusvakausviraston tehtäväksi.
Luottolaitosten toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi esityksessä ehdotetaan perustettavan varajärjestelmä myös pankkien välisen maksuliikkeen, maksujen selvityksen ja katteen siirron toteuttamiseksi. Tämän järjestelmän ylläpitäminen säädettäisiin puolestaan Suomen Pankin tehtäväksi.
Huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä toteutettaisiin nyt siis julkisena palveluna. Luottolaitoksille ja merkittäville sivuliikkeille esitetään tätä täydentävää velvollisuutta ylläpitää jatkuvaa valmiutta huoltovarmuustilijärjestelmän sekä Suomen Pankin ylläpitämän järjestelmän käyttämiseen, siis yhteensopivuuteen, valmiuteen, mutta päävastuu on nyt julkisella palvelulla.
Esityksessä ehdotetaan myös perustettavan rahoitusmarkkinoiden häiriönhallinnan yhteistyöryhmä, mitä pidän hyvänä. Se suunnittelisi ja sovittaisi yhteen häiriötilanteiden hallinnassa tarvittavia toimenpiteitä, hankkisi tarpeellisia tietoja viranomaisille päätöksenteon tueksi ja välittäisi myös häiriötilanteessa tietoa toimijoille ajantasaisesti. Lakisääteisen toimielimen perustaminen mahdollistaisi myös salassa pidettävän tiedon vaihtamisen viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kesken. Olemme tekemisissä sektorin kanssa, johon tietenkin liittyy myös hyvin luottamuksellista ja salassa pidettävää tietoa kaiken kaikkiaan, myös osana tätä varautumisen esitystä.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys ei turvaa kaiken mahdollisen maksuliikenteen toimimista kaikissa mahdollisissa häiriötilanteissa. Sellaista ei pystytty tällä aikataululla valmistelemaan, koska halusimme löytää nopeita ratkaisuja kaikkein vaativimpiin asioihin. On siis keskitytty yhteiskunnan kannalta keskeisimpien maksutapojen turvaamiseen vakavissa häiriötilanteissa, suomeksi vaikka siihen, että ruokakaupassa käyminen onnistuu ja sosiaaliturvaetuudet pystytään maksamaan sellaisissa poikkeusoloissa ja tilanteissa, joissa luottolaitosten ulkomailla sijaitsevien järjestelmien käytettävyys estyisi, meillä esimerkiksi yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat.
Käsiteltävänä oleva esitys sisältää esitykset nopeavaikutteisiksi lainmuutoksiksi, jotka ovat tarpeen päivittäismaksamisen valmiussuunnitelman toimeenpanemiseksi juuri tässä ajankohtaisessa turvallisuustilanteessa. Käytännön työ näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi on jo käynnissä viranomaisten toimesta valtiovarainministeriön määräyksellä, ja nyt toteutettavat toimet, nämä pienet lakimuutokset, luovat pohjaa tulevalle käytännön varautumistyölle yhteistyössä viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten yritysten kesken.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-28T10:59:13,2022-06-28T11:05:20,Hyväksytty,1.1
2022_81_15,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_16,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni suomalainen on viime aikoina huomannut häiriöitä esimerkiksi verkkopankin toiminnassa tai pankkikortilla maksamisessa, ja näitä on tapahtunut ihan teknisistä syistä. Mutta nyt puhutaan erityisesti varautumisesta siihen, että jokin vieras valtio käyttäisi hybridivaikuttamisen keinona pankkiliikenteen häiritsemistä, ja kuten tiedämme, pankkiliikenteen toiminta ja sen sujuvuus on aivan ehdoton edellytys koko yhteiskuntamme vakaudelle ja ihmisten päivittäiselle toiminnalle. Tällaista hybridivaikuttamista voi esiintyä, ja se voi tulla yllättäen, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että olemme varautuneita. Oli hyvä kuulla valtiovarainministerin puheenvuorossa, että tämä esitys ei takaa kaikkea, mutta varautumista edelleen jatketaan, ja tässä tehdään nopeita keinoja, joilla erityisesti vaikutetaan siihen, että pyritään turvaamaan ihmisten mahdollisuus saada esimerkiksi palkkansa ja sosiaaliturvaetuutensa ajoissa ja maksaa ruokaostoksensa kaupassa.
Arvoisa puhemies! Suomalainen yhteiskunta on hyvin riippuvainen sähköisestä maksuliikenteestä. On erittäin kannatettavaa, että tällä hallituksen esityksellä varmistetaan pankkitoiminnan jatkuvuutta myös häiriötilantilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Esityksessä tosiaan ehdotetaan luotavan huoltovarmuustilijärjestelmä, joka normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa turvaisi yhteiskunnan päivittäismaksut, kuten tilisiirrot, korttimaksut ja käteisen nostot.
Tässä yhteydessä on hyvä todeta myös se, että on tärkeää turvata, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus avata pankkitili, pitää sitä yllä, käyttää verkkopankin palveluita — nämä ovat perustoimintoja, joita ihmiset tarvitsevat arjessaan. Tarvitaan myös tiedottamista, jotta ihmisillä on kyky ja osaaminen vastata esimerkiksi erilaisiin verkkopankkihuijausyrityksiin — ne ovat yhä ovelampia ja katalampia.
Arvoisa puhemies! Tämän huoltovarmuustilin ylläpito ja käyttöönotto maksavat jonkin verran valtiolle ja luottolaitoksille, mutta on huomattava, että rahoitusjärjestelmän lakkaaminen tai kaatuminen vasta kalliiksi tulisikin. Vaikutukset olisivat niin merkittäviä, että koko yhteiskunnan toimivuus olisi vaarassa, ja tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen osa varautumisen kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-06-28T11:05:20,2022-06-28T11:08:08,Hyväksytty,1.1
2022_81_17,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_18,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tämän kuluneen kevään aikana käyneet talousvaliokunnassa laajasti huoltovarmuuteen liittyviä asioita lävitse erityisesti energian, finanssisektorin ja muun varautumisen osalta, ja on käynyt selväksi, että Suomessa varautuminen on erittäin hyvällä tasolla. Varsinkin energian suhteen on tehty kuluneen kevään aikana useita eri järjestelyitä, joilla energiansaanti Suomessa turvataan myös kriisioloissa, ja on erittäin tervetullutta, että nyt nopeasti on tuotu myös esitys tästä huoltovarmuustilijärjestelmän luomisesta.
Se, että tänä päivänä kriisitilanteessa, kun tietoliikenneyhteydet esimerkiksi muihin maihin katkeavat, pystymme jatkamaan taloudellista toimintaa, hoitamaan ihan päivittäisiä maksuja ruokakaupassa tai muuta vastaavaa rahaliikennettä, on aivan välttämätöntä. Tänä päivänä on myös myönnettävä ja sanottava ääneen se, että käteisellä emme pysty edes kriisitilanteessa kaikkia maksuja hoitamaan, palkkojen maksuja, sosiaaliturvaetuuksien maksuja. Ei yksinkertaisesti enää käteistä niin paljoa ole olemassa, että pystyisimme käteisellä pelaamaan. Sen takia on erittäin välttämätöntä ja tärkeää, että tällainen huoltovarmuustilijärjestelmä nyt julkisena palveluna luodaan. Haluan kiittää tästä nopeasta valmistelusta.
Sinänsä on myös tärkeää, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että kaikissa mahdollisissa tilanteissa pyrimme varmistamaan sen, että meidän maksut kulkevat ja talousjärjestelmä toimii ja pystymme myöskin vaikeina aikoina toimimaan Suomessa. Kun näemme, miten vaikeaksi arki menee myös niillä alueilla, jotka eivät ole akuuttien sotatoimien kohteena esimerkiksi Ukrainassa, niin ymmärrämme varmasti, että kaikkeen on varauduttava, ja tämä on osa sitä — suuri kiitos ministerille esittelystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-06-28T11:08:08,2022-06-28T11:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_81_19,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_20,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänäänkin talousvaliokunnassa kuulimme, että 95 prosenttia maksuliikenteestä tapahtuu sähköisesti, ja juuri kuten edustaja Mäkynen sanoi, käteisen merkitys yhteiskunnassamme ja yleisestikin maailmalla on vähentynyt. Mutta se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että siitä pitäisi kokonaan luopua. Meillä on vanheneva väestö, ja olisi erittäin tärkeätä, että niitäkin ihmisiä varten, jotka ovat edelleen kykenemättömiä käyttämään erilaisia sähköisiä maksupalveluita ja -järjestelmiä, luotaisiin mahdollisuus saada esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä häiriötilanteessa. Tämä olisi ensimmäinen terveinen tälle häiriötilaryhmälle, joka perustetaan, ja minusta, kuten ministeri erinomaisesti sanoi, on hyvä esitys, että tällainen ryhmä olisi olemassa.
Mutta tässä ei vielä ole kaikkea huomioitu, ja tähän täytyy ottaa huomioon myös muita asioita siltäkin varalta, että esimerkiksi internetin liikenne kokonaan katkeaa Suomessa pankkien välillä. Miten sen kanssa toimitaan, jos tällainen tilanne sattuu vastaan, ettei pystytä oikeastaan ollenkaan kommunikoimaan? Tarkoittaako se sitä, että 95 prosenttia kaikesta maksamisesta, myös ruoan ja eläkkeiden suhteen, katkeaisi? Entäs jos sähkö katkeaa, jos tällainen hyökkäys kohdistettaisiin esimerkiksi pankkeihin? Onko pankeilla generaattoreita? Onko keskeisillä palvelimilla generaattoreita, joilla pystytään esimerkiksi sähköä tuottamaan niin, että järjestelmä toimisi?
 Onkin järkevää häiriötilaryhmän miettiä sitä, voimmeko me yhteistyössä esimerkiksi kaupallisten toimijoitten kanssa luoda järjestelmän, jossa merkataan ihan paperille, mitä ruokaa on ostettu ja millä se on maksettu, onko se toimitettu velaksi — käydä siis tämmöistä keskustelua siitä, että siinäkin tilanteessa, että meillä ei olisi mitään mahdollisuutta saada maksuja läpi eivätkä pankkijärjestelmät toimi ollenkaan, ihmiset edelleen saisivat keskeisesti ruokaa ja lääkkeitä ympäri Suomen, koska tämä on turvattava kaikkialla.
Ja sitten lopuksi: mikä ehkä tästä esityksestä vähän jää pois, on se, miten esimerkiksi pörssitalot ja erilaiset vaihdannat tapahtuvat. Tässähän keskitytään vahvasti siihen, että yksittäinen ihminen saisi ruokaa, lääkkeitä ja muita perustarvikkeita, mutta tällaisessa häiriötilanteessa myöskin rahoituslaitosten pitää pystyä toimimaan laajemmin, että kauppaa pystyttäisiin käymään. Tämä olisi totta kai merkittävää suomalaisen yhteiskunnan kannalta, jotta sitten Suomi pysyisi tavallaan liikenteessä ja yhteydet myös muuhun maailmaan pelaisivat näitten pörssien suhteen.
Tässä olisivat siis terveiset tälle esitykselle, ja toivon, että ne otettaisiin huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-28T11:10:07,2022-06-28T11:13:06,Hyväksytty,1.1
2022_81_21,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_22,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käteisvarat ovat ne, mitkä ovat huolettaneet itseäni, ja olen tehnyt toimenpidealoitteen käteisen rahan käytön turvaamiseksi Suomessa. Siitä Suomen Pankki teki heti perään samansisältöisen lainsäädäntöaloitteen, ja ymmärtääkseni tämä on jatkumoa sille. Elikkä tässä esityksessä ehdotetaan perustettavaksi huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä. Järjestelmä ylläpitäisi pankkien välisen maksuliikenteen, maksujen selvityksen ja katteensiirron toteutumisen häiriötilanteessa.
Olen käyttänyt esimerkkinä tällaista: Ymmärrätte, kuinka paljon ruokaa tuodaan maaseudulta tänne Helsinkiin. Jos tämä sähköinen maksujärjestelmä, esimerkiksi merikaapelit, vaurioituu, niin rekat eivät kulje enää, koska myös niiden tankkaaminen tapahtuu tämän sähköisen maksujärjestelmän kautta. Tämä on ehkä ollut itselleni kaikista huolettavin piirre siinä: se, miten yhteiskuntamme pysähtyy ihan totaalisesti.
Mutta nyt tässä esityksessä on hyviä asioita, ja on hyvä, että tätä varajärjestelmää pidetään yllä. Olen itsekin parlamentaarisessa huoltovarmuusselonteon ryhmässä nostanut tätä asiaa esille. Lainaan täältä muutaman kohdan: ”Esityksen tavoitteena on turvata yhteiskunnan päivittäismaksaminen, kuten tilisiirtojen ja korttimaksujen toteutuminen sekä käteisen nostaminen, normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.”
Yhtä lailla tärkeää olisi tämän rinnalla pitää sitä, että yhteiskuntamme erilaiset maksut esimerkiksi VR:llä tai muualla pystyisi hoitamaan käteisellä. Se on vielä varmempaa kuin tämä järjestelmä, jolla haetaan varmistusta nykyiseen sähköiseen maksujärjestelmään, jossa on tietyt riskit, että se voi vaurioitua. Se on semmoinen tilanne, että jos maksat huoltoasemalla omalla kortillasi, niin käytännössä se tieto käy Etelä-Euroopassa tarkistettavana, toimiiko tilisi.
On hyvä, että tällaista järjestelmää rakennetaan tähän rinnalle. Aikaisemmin käytetty pankkien välinen kotimainen järjestelmä suljettiin vuonna 2014. Mielestäni on hyvä, että nyt käytännössä sen aikainen järjestelmä luodaan tähän uudelleen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T11:13:07,2022-06-28T11:16:16,Hyväksytty,1.1
2022_81_23,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_24,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan perustettavaksi huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä, ja pidän tätä esitystä sen vuoksi erittäin tarpeellisena ja ajankohtaisena. Kiitoksia ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.
Perusajatuksena on tietenkin turvata tililtä tilille siirretty raha, mutta olen erityisen huolissani myös käteisestä ja sen saatavuudesta. Kun ministeri on täällä paikalla, niin haluaisinkin kysyä sitä, onko tulossa apuja myös käteisen turvaamiseen häiriötilanteissa. Valitettavasti esimerkiksi posti- ja pankkipalvelut ovat karanneet monen maaseudulla asuvan ulottumattomiin, ja näiden peruspalveluiden digitalisoituminen on tietenkin ollut hyvä asia. Esimerkiksi monella meistä työikäisistä se on auttanut arjen asiointia, ja siihen tämä esitys tuo ratkaisua. Mutta esimerkiksi ikäihmisille — ja monille suomalaisille — edelleen käteinen on se maksamisen väline. Tämä muutos on ollut niin nopeaa, että kaikki eivät ole pysyneet siinä mukana. Ja erityisesti tällaisessa sotatilanteessa minua pelottaa se, että ihmiset eriarvoistuvat vielä entisestään käteisen häiriötilanteissa. Arjen turvallisuutta on tietenkin se, että hätätilanteessa saamme apua, kun tilanne sitä vaatii. Ajattelen, että huoltovarmuus on korea sana mutta ennen kaikkea siinä on kysymys ihmisten elämisen perusedellytyksistä.
Lisäksi tässä esitetään varautumista ja erityisesti tämmöisen häiriönhallinnan yhteistyöryhmän perustamista, valtiovarainministeriölle mahdollisuutta perustaa tällainen yhteistyöryhmä. Pidän myös sitä hyvänä esityksenä ja ajattelen, että sen voisi laittaa itse asiassa mahdollisimman nopeasti vireille. Varautumiseen liittyen ajattelen, että ruokakriisi on talouden suurempia riskejä, ja toivoisin, että tämä häiriönhallinnan yhteistyöryhmä voisi pureutua erityisesti tämän Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin, globaaliin ruokaturvaan ja sen vaikutuksiin Suomen talouden kannalta.
Kiitoksia tästä esityksestä, toivon tälle nopeaa käsittelyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-06-28T11:16:17,2022-06-28T11:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_81_25,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_26,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys huoltovarmuustilin perustamisesta on varmaan sinällänsä kannatettava. Kun täällä ministeri on paikalla, niin ajattelin kuitenkin kysyä muutamasta asiasta, joita tässä tämän asian ympärillä on keskusteluissa pyörinyt.
Elikkä ensinnäkin tämä huoltovarmuustilijärjestelmä on todennäköisesti kuitenkin luottolaitosten ja pankkien kanssa yhteistyössä sovittu järjestelmä. Tämä kustannustason nousu on tietenkin kohtuullisen kova, elikkä noin 50 prosenttia kasvavat nämä kustannukset alalle. Tietysti sitten kysymys herää siitä, että kun meillä on pankkeja, jotka toimivat Pohjoismaissa rajat ylittäen, niin millä tavalla on otettu huomioon se, että eri maissa on varmastikin erityyppisiä vastaaviin tilanteisiin tarkoitettuja järjestelmiä. Ja sitten ehkä vielä yksi kysymys liittyen tähän tekniseen toteutustapaan: Tästä on ollut arveluja, että tämä tekninen toteutustapa olisi jollakin tavalla vähän vanhanaikainen. En tiedä, en tunne tätä sisältöä niin hyvin. Ehkä ministeri voi sitä kommentoida. On esimerkiksi verrattu Ukrainaan, joka on tällä hetkellä sodan keskellä, että siellä on käytössä järjestelmä, joka tällaisissakin tilanteissa on pystynyt varmistamaan maksuliikenteen ylläpitämisen maassa, joka on sotatilassa, ja on verrattu siihen, että tämä Suomeen pystytettävä järjestelmä olisi jopa vanhanaikaisempi kuin se, mikä tällä hetkellä Ukrainassa on, mutta ministeri osaa näihin varmasti sitten antaa vastauksia.
Nostaisin vielä tässä yhteydessä esille erityisesti nämä vähimmäisetuuksien varassa elävät henkilöt. He ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Nykyäänkin, jos ajatellaan, että tulee muutamia viivästyspäiviä vaikkapa jostain syystä, että Kelan maksut eivät lähde aikanansa tai pankkijärjestelmässä on jotain viivästyksiä, minimietuuksien varassa elävien talous on hyvin haavoittuvainen, ja voi sanoa, että ihan lyhyetkin häiriöt saattavat vaikuttaa siihen, että elämä menee monellakin tavalla sekaisin. Yleensä niillä on sitten kerrannaisvaikutuksia: alkaa juosta erilaisia viivästyskorkoja, sakkomaksuja ynnä muita perintään meneviä maksuja. Siltä osin on erityisesti otettava huomioon se, että esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen ja esimerkiksi työeläkeyhtiöitten maksatusten nämä varajärjestelyt perustuvat varmasti siihen oletukseen, että pankkien tarjoama maksuliikenteen palvelu toimii häiriöttä ja koko ajan. 
Tietysti tämmöinen toimiva päivittäismaksamisen järjestelmä on ihan kaiken kaikkiaankin talouden toiminnan välttämätön edellytys. Yritystoiminta on täysin riippuvainen siitä, että rahoitusmarkkinat toimivat ja palvelut toimivat siellä ja koko se infrastruktuuri on kunnossa. Erilaisten talouskriisien yhteydessä on havaittu se, että esimerkiksi normaalioloissa tapahtuvalla luotonannon kiristymisellä on ihan suoria heijastusvaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin ja kansantalouden kehitykseen. Maksujen välityksen sekä kassavarojen ja muun lyhytaikaisen likviditeettihallinnan estymisen vaikutukset olisivat tätä huomattavasti suuremmat ja myöskin merkittävämmät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T11:18:35,2022-06-28T11:21:44,Hyväksytty,1.1
2022_81_27,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_28,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että kaikissa olosuhteissa kansalaisten mahdollisuudet esimerkiksi arjen ruoka‑ ja lääkeostosten maksamiseen ja tärkeiden laskujen hoitamiseen turvataan. Uusien uhkien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen on tämän hallituksen esityksen tärkeä lähtökohta.
Tässä esityksessä ehdotetaan siis säädettäväksi uusi laki huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla sekä muutettavaksi luottolaitostoiminnasta annettua lakia ja Rahoitusvakausviraston hallintomaksuista annettua lakia. Laeilla perustettaisiin huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä. Samalla luottolaitosten varautumisvelvollisuutta koskevan säännöksen soveltamisalaa täsmennettäisiin kattamaan valmiuslain mukaisten poikkeusolojen ohella normaaliolojen vakavat häiriötilanteet.
Lisäksi häiriötilanteisiin varautumiseksi ja niiden hallitsemiseksi esitetään, että valtiovarainministeriö voisi asettaa rahoitusmarkkinoiden häiriönhallintaan yhteistyöryhmän. Muutosten hyvänä tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan päivittäismaksamisen jatkuvuus normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Mielestäni pohdittava asia kuitenkin on, minkä verran pankkien itsensä tulisi olla vastuussa omasta huoltovarmuudestaan ja minkä verran sen turvaamisen kustannukset kuuluvat ylipäätään valtiolle.
Arvoisa puhemies! Lisäksi olen itse nostanut huoltovarmuusselonteon parlamentaarisessa ryhmässä muutamia finanssialaan liittyviä asioita esiin. Kansainvälisesti verkottunut finanssiala on erittäin altis erilaisille häiriöille, jotka voivat vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Finanssialan kriisinkestävyys on varmistettava riittävällä sääntelyllä. Pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyttä on edelleen pyrittävä vähentämään. Mielestäni Basel-pankkisääntely on saatettava täysimääräisesti voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-06-28T11:21:45,2022-06-28T11:23:44,Hyväksytty,1.1
2022_81_29,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_30,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelussa esiin nousseesta tuesta eduskunnalta tämän esityksen eteenpäinviemiseen. Korostan, että se on poikkeuksellinen. Se on tehty muuttuvien olosuhteiden edessä nopealla aikataululla vaativana työnä ja vahvalla yhteistyöllä sekä toimialan että viranomaisten kanssa. Se ei ole täydellinen, se ei vastaa kaikkiin ongelmiin, mutta sen ydin on vastata niihin kaikkein akuuteimpiin tilanteisiin, joita vakava häiriötilanne tuottaisi esimerkiksi päivittäismaksamisen osalta tai kriittisimpien etuuksien tilille saamisen osalta — ja tämäkin keskustelu on nostanut esiin myös muita hyviä esimerkkejä. Pankeilla on tässä myös omaa vastuuta. Korostan, että meillä ei ole juuri nyt akuuttia huolta asiasta, sellaista minulla ei ole tiedossani, ja kyllä käsitykseni myös pankkien omista varautumisen malleista on verrattain hyvä. Mutta tilanteet voivat olla hyvin moninaisia. Minkälainen tilanne voi eteemme tulla, jos vaikkapa todellakin käytännössä yhteydet maailmalle täältä katkeaisivat? Se on ongelmatilanne, johon tämä esitys pyrkii vastaamaan, kun eurooppalaiset yhteydet maksujärjestelmiin eivät toimisikaan. Se on tässä vahva taustaolettama ja on edellyttänyt käytännönläheisiä toimia, joihin on itse asiassa jo teknisen varautumisen osalta ryhdytty valtiovarainministeriössä. Ja tämä esitys — nämä pykälämuutokset — on nyt mahdollistamassa esimerkiksi tätä vastuun selkiyttämistä ja tehtävänantoa, uuden tehtävän antoa rahoitusvakausviranomaiselle.
Kiitän valiokuntaa jo etukäteen joustavuudesta ja harkinnastanne tämän esityksen käsittelyssä, ja luotan siihen, että näissäkin kysymyksissä esiin nousseisiin hiukan yksityiskohtaisempiin ja osittain myös turvallisuuttamme sivuaviin teemoihin vastataan valiokunnalle asiantuntijakuulemisissa viranomaisten ja toimialan puolelta. Kun aihepiiri on varautumista ja Suomen turvallisuutta, niin tässäkin on perusteltua noudattaa hyvää harkintaa, mitä kaikkea käsittelemme täällä ja mikä kaikki on juridista tai teknistä ja toisaalta, mille kaikelle tarkemman informaation valiokuntakuulemiset voivat antaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-06-28T11:23:44,2022-06-28T11:25:58,Hyväksytty,1.1
2022_81_31,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_32,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiitosta antaa hallitukselle silloin, kun siihen on aihetta, ja tilanne on se, että on äärettömän hyvä, että tällainen järjestelmä luodaan. 
Tietysti on niin, että tililtä tilille hoidetaan näitä rahasuorituksia, ja pääsääntöisesti aika pitkälle tässä keskustelussakin on mukana ollut se, että turvataan, että ihmiset saavat ruokaa ja lääkkeitä, mutta tietysti pakko on sanoa, että on haasteellista, jos ei niitä ruokia, lääkkeitä ole siellä tarjolla, niin kuin edustaja Mäenpää ansiokkaasti toi esiin, että tämäkin tilanne voi tulla eteen, ettei niitä yksinkertaisesti ole siellä kauppojen ja apteekkien hyllyillä. Me joka tapauksessa tiedetään, että jos sellainen kriisi tulee tai tällainen kriisi tulisi, niin tuskin meillä kuitenkaan kukaan nälkään kuolisi, koska se on sanomatta selvää, että joka kerta kriiseissä auttamisen tahto on äärettömän kova. Se on nähty nyt ukrainalaisten tukemisessakin. Täältä Suomesta on lähtenyt linja-autoporukoita vaikka kuinka paljon hakemaan Ukrainasta jopa porukkaa tänne. Meillä ei varmasti tule sitä ongelmaa olemaan, että me tämän asian takia jouduttaisiin tuskaan. Enemmän me vain joudutaan tuskaan siitä, että ei ole tavaraa, mitä me jaetaan.
Edustaja Mäenpää tosiaankin aika hyvin ansiokkaasti toi esiin sen, että tällainen tietynlainen maksuliikenne pitää myös saada tähän järjestelmään mukaan, koska muuten tulee se problematiikka, että kokonaisuus ei toimi, ja toivon mukaan näitä asioita sitten vielä oikeasti otetaan mukaan enemmän tässä valmisteluvaiheessa, ja tietysti käteinen on yksi sellainen asia, mikä on pakko saada pysymään jollain tavalla, jopa juuri tämän huoltovarmuuden takia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-28T11:26:00,2022-06-28T11:27:58,Hyväksytty,1.1
2022_81_33,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Etukäteen varatun ajan puitteissa vielä puheenvuoro edustaja Grahn-Laasoselle., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_34,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinoiden vakaa ja häiriötön toiminta kaikissa tilanteissa on tärkeää, ja tiedämme, että se on myös edellytys tänä päivänä yhteiskuntamme toimivuudelle. Suomi on varautunut häiriötilanteisiin hyvin, mutta tätä kyvykkyyttä on syytä edelleen kehittää. Talousvaliokuntakin on kuulemisissaan saanut tietoa ja tullut siihen johtopäätökseen, että erityisesti pankkisektorin ja päivittäismaksamiseen liittyvien varautumisjärjestelmien kehittäminen on välttämätöntä, ja siksi kiitämmekin hallitusta tästä esityksestä, jonka tulemme talousvaliokunnassa huolella käymään läpi.
Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä. Käytännössä kyse on siitä, että halutaan varmistaa pankkitilien käytettävyys, pankkien välisen maksuliikenteen turvaaminen ja korttimaksamisen turvaaminen. Tämä ei kokonaan poista ongelmia tai rakenna täydellistä järjestelmää, mutta tässä tilanteessa vaikuttaa ensi katsomisen perusteella siltä, että tämä on hyvin harkittu esitys ja parempi esitys kuin mitä aikaisemmissa eri vaiheissa tätä valmistelua vuosien saatossa on ollut esillä.
Talousvaliokunta tulee järjestämään vielä tällä viikolla ylimääräisiä kuulemisia ja kokouksia ja pyrkii saamaan mietinnön tästä valmiiksi nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-06-28T11:28:00,2022-06-28T11:29:42,Hyväksytty,1.1
2022_81_35,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_36,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_37,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan aiemmin käytiin keskustelua huoltovarmuustilijärjestelmän käyttöönotosta Suomessa. Hallitus on nyt erinomaisella tavalla reagoinut tähän, niin kuin asioihin pitää reagoida. Toki on ikävää, että tämä reagointi johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja siinä kohtaa meillä alkoivat kellot soimaan — tätähän toki olisi pitänyt jo aiemminkin valmistella.
Se, mitä täällä tuotiin esille, oli oikeastaan hyvä, mutta palaan vähän siihen lähtökohtaan, missä olimme. Kun Ukrainan sota alkoi, media ja pankit alkoivat kertoa, että nyt pitää ihmisten ottaa käteisvaroja kotiinsa, että pärjätään sitten pahimman yli, jos sellainen kriisi tulee. Siinä vaiheessa nousivat karvat pystyyn, koska minä ajattelen juuri toisin. Se on pankkien vastuulla, että kansalaisilla on mahdollisuus nostaa käteistä rahaa, ei yksittäisten ihmisten, vanhusten ja niin edelleen. Me varmasti voitaisiin nähdä, mitä tapahtuu, kun kotiovella rupeaisi olemaan myyntituotteitten esittelijöitä ynnä muita, jotka sitten sen kiihtyvän mahdollisen kotivarannon vuoksi aiheuttaisivat rikollisuutta ja epävarmuutta ja turvattomuutta monessa kodissa. Siinä mielessä tässä valmistelussa nyt jatkossa pitää tuoda todellakin finanssialalle eli pankeille se heidän vastuunsa huolehtia siitä, että jos yhteiskunta joutuu turvautumaan pelkästään setelirahaan, se on pankkien vastuulla eikä valtion kustannettavana. Kyllä pankkien täytyy kantaa nyt oma vastuunsa.
Eräät pankkiryhmät ovat jo ilmoittaneet ennen Ukrainan sotaa, että vuonna 25 ei ole enää käteistä rahaa. Jätän nyt pankkiryhmittymät sanomatta, mutta näin on ilmoitettu, ja se on ollut tahtotila, ja tähän pitää nyt pystyä puuttumaan. Tällä hetkellä pankista sinä saat kerran viikossa käydä nostamassa tiettynä kellonaikana käteistä rahaa, ja nyt tällä järjestelyllä ja näillä yhteistoimilla, mitä nyt tehdään, pitää pystyä säätelemään sitä, että pankeilla pitää olla velvollisuus huolehtia siitä, että käteinen raha voidaan edelleen turvata ihmisille, jotta meidän infrastruktuuri kaikilta osin — eli ruoan ja lääkkeiden ostaminen ja niin edelleen — toimii, ja tässä tosiaan on myös tämä liikenteen harjoittajien huomioiminen, että palvelut sielläkin sitten pelaavat, jotta sitä tavaraa on kaupoissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-28T14:47:22,2022-06-28T14:50:26,Hyväksytty,1.1
2022_81_38,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_39,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rahoitusmarkkinoiden vakaa ja häiriötön toiminta on edellytys yhteiskunnan toimivuudelle, kuten tässä hallituksen esityksessä todetaan. Me kaikki tiedämme, miten tuhoisia erilaiset häiriöt, häiriötilanteet ja esimerkiksi palvelunestohyökkäykset voivat olla ja miten ne pahimmillaan uhkaavat yhteiskunnan toimintaa. Suomessa on varauduttu erilaisiin häiriötilanteisiin suhteellisen hyvin, mutta parannettavaa riittää aina. Tämä esitys on siis tervetullut, ja minä — kuten moni muukin edustaja täällä tänään — kiitän hallitusta tästä hyvästä esityksestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-06-28T14:50:27,2022-06-28T14:51:11,Hyväksytty,1.1
2022_81_40,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Edustaja Mari Holopainen, poissa. — Edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_41,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi todellakin vielä muutama asia — kolmessa minuutissa ei Hämeessä asunut kerinnyt kaikkea sanomaan.
Pitää huomioida todellakin se, mitä edustaja Essayah täällä aiemmin toi esiin puheenvuoroissaan. Nämä järjestelmät ovat kansainvälisiä, meillä on pankkeja, jotka toimivat eri maissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, Ruotsi elää omassa turvallisessa kuplassaan eikä ole niin sidottu EU-rahoitusjärjestelmiin kuin me olemme täällä, ja siinä mielessä kaikenlainen huomioiminen... Tässä ei varmasti pystytä nyt kaikkia ratkaisemaan, mutta on tärkeää ottaa tämä askel juuri nyt ja tehdä mahdolliseksi asioiden kehittäminen edelleen niin, että meillä kaikki... Kun me tiedetään, paljonko ihmiset tänä päivänä maksavat erilaisten sovellusten kautta palveluistaan, niin nekin pitää huomioida tässä nyt tehtävässä huoltovarmuustilijärjestelmän kehittämistyössä, niin että meillä todellakin ovat sitten mahdollisia ne palvelut, jotka tällä hetkellä ovat lähestulkoon sähköisiä, ja ne edelleen ovat sitten myös käteisvaroin hankittavissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-06-28T14:51:12,2022-06-28T14:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_81_42,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_43,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp,"Me kaikki voimme yhtyä varmasti hallituksen esitykseen siitä, että huoltovarmuuden nimissä meidän täytyy varmistaa, että pankkisektori toimii ja ihmiset saavat muun muassa käteistä rahaa, mihin edustaja Myllykoski tässä viittasi.
Haluaisin vain laittaa tähän passuksen perään, että hienoa, että me niin sanotusti kriisioloissa tunnistamme tämän pankkisektorin toimivuuden järkevyyden ja tarpeellisuuden. Kunpa sen tunnistaisimme myöskin niin sanotusti rauhallisena aikana. Me olemme nimittäin syrjäyttäneet ison joukon kansalaisia, ennen kaikkea ikäihmiset, ulos tästä yhteiskunnasta sen takia, että pankkipalvelut ovat käytännössä kadonneet. Se jonotus, mikä on pankkien ulkopuolella tällä hetkellä, on sietämätöntä. Digitalisaatio ei ole ollut nyt eduksi, ja tässä suhteessa täytyisi tälläkin puolella tästä niin sanotusta huoltovarmuudesta pitää huolta, että meidän pankkijärjestelmä aidosti palvelee kaikkia kansalaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-28T14:52:38,2022-06-28T14:53:31,Hyväksytty,1.1
2022_81_44,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 2/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_45,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valmiuslain mietinnön. Vuonna 2012 voimaan tulleen valmiuslain tarkoituksena on poikkeusoloissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiuslain soveltamisala käsittää vain erityisen vakavat kriisit, jotka koskevat koko kansakuntaa tai ainakin suurta osaa siitä ja vaikuttavat koko yhteiskunnan toimivuuteen.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti nykyisen valmiuslain voimaantulon jälkeen. Sisäistä ja ulkoista turvallisuutta on yhä vaikeampi erottaa toisistaan, ja hybridiuhat ovat entistä monimuotoisempia. Valmiuslain toimivaltuussäännöksiä voidaan soveltaa vain siinä määritellyissä poikkeusoloissa, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Valmiuslakia on jouduttu soveltamaan vain koronapandemian takia.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan oikeusministeriö oli käynnistämässä valmiuslain kokonaisuudistusta. Uudistuksen valmistelun on arvioitu kestävän noin kolme vuotta. Ukrainan sota muutti asetelmaa siten, että valmiuslain pikakaistavalmisteluun otettiin uusi hybridipykälä, jonka avulla varmistetaan, että valmiuslain nykyisiin poikkeusoloihin ei jää sellaisia aukkoja, joita Suomea kohtaan vihamielinen toimija pystyy käyttämään hyväkseen. Nyt ehdotetun sääntelyn lisäksi valiokunta kiirehtii valmiuslain kokonaisuudistusta, jolle on ilmeinen tarve.
Valiokunta arvioi mietinnössään, että valmiuslakiin ehdotettuja muutoksia ei voida pitää vähäisinä tai teknisluontoisina. Kaikkiaan ensimmäisessä lakiehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi 51 valmiuslain nykyistä pykälää ja siihen lisättäväksi kuusi uutta pykälää. Lisäksi valmiuslakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset rajaturvallisuuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, 17 a luku, joka tulisi sovellettavaksi ainoastaan ehdotetun uuden poikkeusolomääritelmän alakohdan perusteella. Uuden poikkeusoloperusteen sisällyttäminen valmiuslain poikkeusolomääritelmään merkitsee koko valmiuslain soveltamisalan laajentamista ja siten olennaista muutosta yksittäisten valmiuslain toimivaltasäännösten soveltamisedellytyksiin.
Hallituksen esitys lähetettiin lausunnoille seitsemään erikoisvaliokuntaan, ja erikoisvaliokuntien huomioita esityksestä käydään läpi mietinnössä. Perustuslakivaliokunta esittää lausunnossaan, että 1. ja 3. lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä ja että 2. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Asian merkittävyys ja säätämisjärjestys ovat saaneet aikaan sen, että mietinnön valmistelussa on tehty poikkeuksellisen laajaa parlamentaarista yhteistyötä.
Uusi poikkeusolomääritelmä, jota puolustusvaliokunta on mietinnössään tarkentanut myös perustuslakivaliokunnan antaman ohjeistuksen mukaisesti, on ehdottoman tarpeellinen ja välttämätön. Puolustusvaliokunta totesi jo edellisen puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä vuonna 17, että valmiuslakiin olisi saatava hybridisäännös. Julkisessa keskustelussa on tarkasteltu lähes yksinomaan välineellistettyä maahanmuuttoa ja siihen liittyvää sääntelyä, mutta uusi poikkeusolomääritelmä on laadittu niin, että se antaa viranomaisille toimivaltuuksia ja työkaluja vastata hyvin erityyppisiinkin hybridiuhkiin.
Valiokunta tarkastelee mietinnössään kokonaisvaltaisesti eri turvallisuusviranomaisten, etenkin Puolustusvoimien, poliisin ja Rajavartioston, yhteistyötä. Valiokunta korostaa tarvetta johtosuhteiden selkeyteen ja nopeaan reagointikykyyn erilaisiin uhkakuviin vastaamisessa. Viranomaisyhteistyön toimivaltuuksissa tai johtosuhteissa ei saa olla aukkoja, joita ulkopuoliset tahot pyrkivät hyödyntämään.
Valiokunta korostaa eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevan rajavartiolain, HE 94/22, muuttamisen tärkeyttä. Rajavartiolakia koskevan esityksen tavoitteena on vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin. Muutoksilla parannettaisiin myös Rajavartiolaitoksen varautumista poikkeusoloihin.
Olennaista on varmistaa normaaliolojen lainsäädännön ajantasaisuus, sillä normaaliolojen lainsäädäntö on viranomaisten käytössä myös poikkeusoloissa. Valiokunta huomauttaa mietinnössään, että valmiuslain tyyppiseen sääntelyyn asetetaan ylipäätään liikaa odotuksia. Tämä on osittain seurausta siitä suomalaisesta perinteestä, että erilaisiin kriisityyppeihin pyritään myös sääntelyssä mahdollisimman pitkälle varautumaan. Perustuslaki ei sinänsä edellytä, että kriisejä varten olisi jokin tietty valmiuslaki, vaan perustuslain 23 §, Perusoikeudet poikkeusoloissa, mahdollistaa sen, että myös kriisitilanteissa säädetään 23 §:n nojalla uutta lainsäädäntöä. Näin toimittiin pandemiapoikkeusoloissa.
Todetaan, että perussuomalaisten edustajat valiokunnassa jättivät mietintöön vastalauseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-28T11:30:05,2022-06-28T11:35:50,Hyväksytty,1.1
2022_81_46,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_47,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on nykyisen valmiuslain voimaantulon jälkeen muuttunut perustavanlaatuisesti, ja valmiuslain päivitys onkin sinänsä perusteltua. Riski myös Suomeen kohdistetuista hybridioperaatioista on kasvanut. Erityisen suuren uhan muodostavat kyberhyökkäysten lisäksi siirtolaisten käyttö hybridihyökkäysten välineenä. Ennen kaikkea valmiuslain uudistamisella tulisikin varautua vihamielisen valtion aikeisiin käyttää siirtolaisia hybridihyökkäyksen välineenä horjuttaakseen kohteena olevan valtion yhteiskuntajärjestystä. Asiantuntijalausunnoissa ilmenevin tavoin Suomelle koituisi vaikeuksia vastaavassa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattaa hallituksen esityksestä ilmenevää uutta poikkeusolon määritelmää, jolla pyritään varautumaan erilaisiin ennakoimattomiin uhkatekijöihin. Voimassa oleva lainsäädäntö ei sellaisenaan sovellu riittävän kattavasti ja tehokkaasti turvallisuusympäristön muutoksiin ja alati muuntuviin hybridiuhkien ilmenemismuotoihin.
Perussuomalaiset haluaa kuitenkin muutosta lainkohtiin, joissa hallituksen esitys mahdollistaa laajamittaisen maahantulon tilanteissa jopa sosiaaliturvaan tehtäviä leikkauksia. Tällaista emme voi hyväksyä. Hybridisodankäynnin välineenä käytetty laajamittainen maahantulo tulee estää, eikä toimia niin, että tuolloin olisimme valmiita leikkaamaan eläkkeitä, sosiaaliavustuksia ja muita tukia, kuten esimerkiksi lapsilisiä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan valmiuslakiin lisättäväksi uusi luku, joka on tarkoitettu Suomeen kohdistuvan laajamittaisen maahantulon varalle. Siinä esimerkiksi kuljetusyrittäjiä voitaisiin velvoittaa kuljettamaan turvapaikanhakijoita rekisteröintipaikoille ja vastaanottokeskuksiin sekä kansalaisilla olisi velvollisuus jopa luovuttaa kiinteistöjä Maahanmuuttoviraston käyttöön. Lisäksi suomalaisten perusturvaa voitaisiin heikentää.
Tällaisilla säännöksillä rajoitettaisiin suomalaisten perusoikeuksia kestämättömästi. Ensisijainen toimenpide pitää olla rajan väliaikainen sulkeminen ja turvapaikkahakemusten vastaanoton keskittäminen yhteen pisteeseen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan kuten myös hallintovaliokunnan tulkinnan mukaan niin sanotun välineellistetyn maahantulon tilanteessa lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen. Tällä hetkellä lainsäädäntö ei kuitenkaan mahdollista missään oloissa turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämistä. Tämä luo merkittävän kansallisen haavoittuvuuden hybridihyökkäyksiin varautumisessa.
Valmiuslain käyttöönoton kynnyksen on oltava korkea. Siksi niin sanotussa normaalissa lainsäädännössä, kuten rajavartiolaissa, tulee olla jo riittävät toimivaltuudet turvallisuuden takaamiseksi nopeissa tilanteissa, ei vasta valmiuslaissa. On huomioitavaa, että valmiuslain käyttöönoton edellytyksenä on asiantuntijalausuntojen perusteella vastaanottokapasiteetin ylikuormitus sekä se, ettei tilanne ole rajaviranomaisten hallinnassa. Suomessa on kuitenkin valmius vastaanottaa kymmeniätuhansia ihmisiä lyhyessä ajassa. Tämän vuoksi turvapaikkahakemusten vastaanoton rajalla keskeyttämisen mahdollistavat säädökset tulee ensisijaisesti sijoittaa rajavartiolakiin.
Arvoisa puhemies! Teen vastalauseessa 1 mainitut pykälämuutosesitykset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-06-28T11:35:53,2022-06-28T11:40:23,Hyväksytty,1.1
2022_81_48,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_49,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pykälämuutokset taidetaan esittää ja kannattaa varsinaisesti vasta yksityiskohtaisessa käsittelyssä, mutta varmuudeksi kannatan edustaja Ronkaisen tekemiä pykälämuutosehdotuksia.
On yleisesti ottaen hieman vaikeaa hahmottaa, mitä tällä valmiuslain muutoksen torsolla tai tyngällä nyt aiotaan saavuttaa Suomen turvallisuuden kannalta. Tämä poikkeusolon määritelmä ei ole sekään aivan niin yksiselitteinen. Olisiko se tarvittu? Asiantuntijakuulemisissa tuli esille ainakin perustuslakivaliokunnan puolella, että useilla asiantuntijoilla oli näkemys, että olemassa olevat poikkeustilapykälät voisivat toimia useimmissa hybridivaikuttamisen tilanteissakin, mutta jos olettaisimme kuitenkin, että tällainen uusi poikkeusolon määritelmä olisi tarpeen, niin sitten täytyy kysyä, mistä syystä nämä siihen liitetyt toimivaltuuspykälät ovat niin vajavaisia, että niissä epäsymmetrisesti luodaan oikeusperusta suomalaisten perusoikeuksien leikkaamiselle massiivisen maahanmuuton tai maahantulon tilanteessa eikä esitä mitään keinoja sen massiivisen maahantulon estämiseksi. Tämä on aivan käsittämätöntä, koska erityisesti eduskunnassa on varsin yleistä tietoa, että lakiin alun perin piti tulla nämä pykälät, mutta ne sieltä jossain kohtaa hävisivät pois, ja edes kaikille hallituspuolueiden kansanedustajille, ainakaan keskustapuolueessa, ei ollut kerrottu, miksi ne sieltä hävisivät ja mihin ne hävisivät.
Todennäköisesti kysymys oli siitä, että vihreät kiristivät siinä jonkinlaisella hallituskysymyksellä saadakseen ne pykälät sieltä laista pois. Tämä on ainakin oma tulkintani, jota ei ole kiistetty julkisuudessa. Tämä kysymys on esitetty myös ministerille kyselytunnilla, ja ministeri Mikkonen ei ole siihen vastannut, joten olettakaamme, että tämä on vallitseva asiaintila. Vihreät ovat halunneet tämän asian menevän näin, että lailla vahingoitetaan Suomen kyvykkyyttä sulkea omat rajansa maahantulotilanteessa, hybridivaikuttamistilanteessa.
Tässä muodossaan, kuin tämä laki on nyt esitetty, tämä ei muodosta työntövoimatekijää vaan vetovoimatekijän. Tämä on viesti ulkovalloille, että Suomeen pystyy viime kädessä aina tulemaan ja me emme tule sitä estämään tämänkään lainsäädännön nojalla. Yleinen argumentti hallitukselta on se, että rajavartioviranomaiset hoitavat nämä tilanteet, mutta me kaikki tiedämme, että Suomi on oikeusvaltio. Eivät Suomen viranomaiset voi hoitaa sellaista, mihin heillä ei ole toimivaltuuksia. Ei täällä hoideta asioita lakien vastaisesti. Jos lakiin ei ole kirjattu toimivaltuutta, jotain asiaa ei voida silloin tehdä. Tämä lakiesitys on tällaisenaan täydellinen torso, ja ihmettelen, miksi tämän taakse on lähtenyt hallituspuolueiden niin sanottu vastuullinen enemmistö, ja ilmeisesti myös oppositiopuolue kokoomus on tämän takana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-28T11:40:23,2022-06-28T11:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_81_50,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_51,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Herra puhemies! Edustaja Mäkelä edellisessä puheenvuorossa kyseenalaisti hyvin vahvasti sen, että tähän valmiuslakiin ei ole tuotu sellaisia säädöksiä, joilla voitaisiin tällaisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa pyrkiä estämään maahantulo. On totta, että hallitus lupaili niitä tähän yhteyteen, ja on totta, että hallitus ei niitä tämän lain yhteyteen missään vaiheessa tuonut. Mutta sitä en ihan ymmärrä, miten siitä johtuu ongelmia tässä valmiuslaissa, koska itse rajavartiolaissa, joka on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnan hallintovaliokunnassa, sen sijaan on säädökset siitä, miten tällaisessa hybridivaikuttamistilanteessa voidaan pyrkiä maahantulo estämään. Ja tällaisen rajavartiolain pykäläthän tulevat sovellettavaksi jo normaaliaikana, joten luulisi, että tämä on hyvä menettely.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-28T11:43:20,2022-06-28T11:44:29,Hyväksytty,1.1
2022_81_52,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_53,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Zyskowiczin hyvinkin terävään huomioon on hyvä vastata sen verran, että kyllä. Kun rajavartiolakiin saadaan sellaiset säädökset, joilla tämä laajamittainen maahantulo, hybridivaikuttaminen, voidaan estää, niin silloin ei itse asiassa tarvita tähän valmiuslakiin tehtyä uutta 17 lukua, jolla yritetään vastaanottaa mahdollisimman paljon ihmisiä — jopa siten, että mennään kiinni suomalaisten omistusoikeuteen, heidän rakennuksiinsa, kiinteistöihinsä sekä kuljetusvälineisiinsä. Että siinä mielessä nämä ovat kyllä ristiriidassa, mutta siinä edustaja Zyskowicz on oikeassa, että totta tosiaan nämä tämäntyyppiset toimivaltuudet tulee löytyä aivan normaalilainsäädännöstä eli rajavartiolaista tässä tapauksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T11:44:29,2022-06-28T11:45:28,Hyväksytty,1.1
2022_81_54,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_55,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelältä on ilmeisesti jäänyt huomaamatta se seikka, mikä tässä talossa laajasti on jo kuukauden, kaksi tiedetty, että nämä kaksi lakia, rajavartiolaki ja valmiuslaki, ovat tiiviisti kiinni toisissaan. Ja jotta päästään siihen haluttuun yhteisvaikutukseen, että raja voidaan sulkea, siihen tarvitaan nimenomaan rajalain puolelle nämä pykälät, joita nyt tällä hetkellä siellä hallintovaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Purran johdolla muokataan. Minä nyt luotan siihen, että hallintovaliokunta saa nämä pykälät sinne ja että koko tämä sali — hallituspuolueistahan tämä enimmäkseen on kiinni — tukee näiden pykälien aikaansaantia. Perustuslakivaliokunta on nyt antanut vihreän valon, että me pystytään vihdoinkin tämä ratkaisu, jota tämä maa on kaivannut vuosia, saamaan suomalaiseen lainsäädäntöön. Meillä on ollut tästä puolustusvaliokunnassa erinomaisen yhtenäinen näkemys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-28T11:45:29,2022-06-28T11:46:27,Hyväksytty,1.1
2022_81_56,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_57,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan, että kun perussuomalaiset ilmoitti jo hyvissä ajoin, että me emme tule hyväksymään tämän valmiuslain kiireellisenä läpiviemistä, mikäli me emme tule saamaan tehokkaita rajapykäliä, niin meitä syytettiin ties miksi kansanpettureiksi ja siksi, että uhmaamme kansallista turvallisuutta. Nyt tässä salissa laajemminkin näyttää olevan jo suurempaa yksimielisyyttä siitä, että tämä on hyvä asia, että nämä kaksi esitystä on koplattu yhteen, ja tietenkin näin on.
Aivan kuten edustaja Rantanen edellä kuvasi, niin nämä tehokkaat estopykälät täytyy saada tähän rajavartiolain mietintöön, niin että ne tulevat normaalilainsäädännössä käyttöön. Valmiuslain hirvittävän kammottavat pykälät siitä, että laajamittaisen maahantulon yhteydessä voitaisiin leikata jopa kansalaisten sosiaaliturvaa, eivät tällaisessa tilanteessa tulisi lainkaan sovellettaviksi, mutta täytyy ymmärtää, että kyllä on yleisen oikeustajun vastaista se, että tällaisia meille edes esitetään siinä tilanteessa, että meidän omat rajamme eivät pitäisi, vaan nämä joukot tulisivat maahan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T11:46:27,2022-06-28T11:47:40,Hyväksytty,1.1
2022_81_58,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Harjanne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_59,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on jo hyvin useampi vastannutkin edustaja Mäkelälle, että tässä on kaksi eri lakia, jotka kokonaisuudessaan tarjoavat niitä työkaluja erilaiseen hybridivaikuttamiseen. Hybridivaikuttamiseen kuuluu yhtenä mahdollisena keinona tämä välineellistetty maahantulo. Tämä nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä oleva rajavartiolain muutoshan on vihreän sisäministerin alaisuudessa esitelty esitys. Pidän näitä edustaja Mäkelän tulkintoja erikoisina. En ole ihan varma, mitä tässä nyt piti kiistää, mutta hyvin kummallisia tulkintoja sieltä esitettiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-06-28T11:47:40,2022-06-28T11:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_81_60,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot ennen puhujalistaan siirtymistä edustajille Kopra, Zyskowicz, Essayah, Mäkelä, Vestman ja Purra. — Edustaja Kopra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_61,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ongelmia voidaan hallita ja ongelmia voidaan torjua eli yrittää estää. Nyt tässä hallituksen esityksessä koko tähän lakipakettiin liittyen, liittyen valmiuslakiin ja rajavartiolakiin, näkökulma on ollut se, että he pyrkivät hallitsemaan tilannetta, eli otetaan vastaan se, mitä tulee, ja sitten otetaan turvapaikanhakijat prosessiin ja pakko-otetaan mahdollisesti kansalaisilta resursseja käyttöön sitten tämän mahdollistamiseksi, tai yrityksiltä linja-autoja ja tiloja ja niin edelleen. Tämän sijaan näkökulman tulisi olla se, että ongelmat torjutaan eli estetään maahantulo, estetään välineellistetty maahantulo, aiheeton turvapaikanhaku, ja siltä osin, kun ei pystytä torjumaan, sitten sitä tilannetta pyritään hallitsemaan. Näin yhteiskunnan resursseja kuluisi mahdollisimman vähän ja tilanne sitten lopun perin isossa kuvassa saataisiin pidettyä paremmin hallinnassa.
No, nyt tämä valmiuslakikokonaisuus on tämän esityksen mukainen. Puolustusvaliokunnan lausunto on annettu, ja pallo on nyt hallintovaliokunnalla. Ja toivomme kovasti, että hallintovaliokunta laittaa nyt ne säädökset sillä tavoin, että tämä torjuntanäkökulma saadaan toteutettua siten, että välineellistetty maahantulo pystytään estämään ja tämän jälkeen yhdessä tämä valmiuslaki ja rajavartiolaki muodostavat kokonaisuuden, jolla Suomen rajat ovat turvassa. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-06-28T11:48:37,2022-06-28T11:50:05,Hyväksytty,1.1
2022_81_62,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_63,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Näen asian aivan samalla tavalla kuin edellä edustaja Kopra. Eli rajavartiolain muutoksilla pyritään hybridivaikuttamistilanteessa estämään tällainen ihmisten käyttäminen aseena Suomea vastaan. Valmiuslakiin ollaan nyt säätämässä säädökset, joiden mukaan poikkeusolojen toteaminen joissakin tilanteissa voisi tapahtua tällaisen hybridivaikuttamistilanteen johdosta, ja valmiuslakiin tulee myös mahdollisuuksia poikkeusoloissa toimia poikkeuksellisella tavalla liittyen esimerkiksi kansalaisten omaisuuteen.
Kuten koronapandemian aikana on nähty, poikkeusoloissa tarvitaan monenlaisia poikkeuksellisia toimia. Henkilökohtaisesti en näe tässä kahtiajaossa mitään ristiriitaa. Säädetään hyvä rajavartiolaki ja pidetään kaiken varalta myös olemassa hyvä valmiuslaki.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-28T11:50:05,2022-06-28T11:51:14,Hyväksytty,1.1
2022_81_64,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_65,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen hyvin pitkälti samalla tavoin kuin edustaja Zyskowicz, että rajavartiolaki ja valmiuslaki muodostavat kokonaisuuden, jossa siinä tilanteessa, kun normaaliolot lakkaavat — elikkä rajavartiolaki on silloin voimassa ja poikkeusolot alkavat — astumme valmiuslain puolelle, ja näitten kahden lainsäädännön tulisi muodostaa ihan saumaton kokonaisuus, jossa sitten nämä erilaiset toimenpiteet ikään kuin kiristyvät sitä mukaa, kun tilanne todetaan vaikeammaksi. Mutta on äärimmäisen tärkeää saada sinne rajavartiolain puolelle nimenomaan nämä pykälät, jotka liittyvät siihen maahantulon estämiseen ja myöskin siihen, että turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää, ja tässä kyllä voin sanoa, että kohdistan toiveeni sinne hallintovaliokuntaan ja myöskin siihen työhön, mitä perustuslakivaliokunnassa on jo tehty tämän asian eteen. Tietysti, kun täällä on myöskin hallintovaliokunnan puheenjohtaja, niin mielellään kuulisi siitä, että kun myös rajavartiolain puolella on näitä pykäliä omaisuuden haltuunottamisesta, onko tämä herättänyt siellä valiokuntatyössä keskustelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T11:51:15,2022-06-28T11:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_81_66,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_67,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On täysin selvää, että minulle sopii se, kun hallintovaliokunta saa sinne rajavartiolakiin ne pykälät, joilla maahantuloa pystytään rajoittamaan hybridivaikuttamistilanteessa. Se on erinomainen asia, jos ja kun näin tapahtuu. Minulle sopisi vaikka ulkomaalaislain avaaminen tässä saman tien, näiden pykälien lisääminen ulkomaalaislakiin. Ne pykälät voidaan lisätä ihan niin moneen lakiin kuin vain halutaan minun puolestani, kunhan se raja saadaan kiinni siinä tilanteessa, kun se täytyy saada kiinni.
Mutta nyt meillä on käsittelyssä valmiuslaki, jossa ei ole näitä pykäliä, joilla se raja saadaan kiinni, vaan siellä on pykälät, joilla saadaan suomalaisten omaisuus takavarikoitua maahantulijoille, ja nyt jää nähtäväksi, minkälaisia lakiesityksiä meille tänne saliin tuodaan. Edessämme on nyt sellainen esitys, että viiden kuudesosan enemmistöllä meidän pitäisi säätää nämä pykälät valmiuslakiin, ja siitä keskustellaan nyt. Kuulisin mielelläni järkiperusteet, miksi nämä rajan kiinnilaittamispykälät eivät ole tässä valmiuslaissa. Toki ne voivat olla normaaliajan lainsäädännössä, se on ihan hyvä, mutta miksi ne eivät ole tässä valmiuslaissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-06-28T11:52:33,2022-06-28T11:53:38,Hyväksytty,1.1
2022_81_68,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_69,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hybridivaikuttamisessa vihollinen voi kohdistaa Suomeen hyvin erilaisia toimenpiteitä ja keinoja, esimerkiksi kyberhyökkäyksiä tai välineellistettyä maahantuloa. Tämä valmiuslakiesityshän parantaa Suomen turvallisuutta ja monin osin vastaa hybridivaikuttamiseen. Esimerkiksi se antaa viranomaiselle mahdollisuuksia torjua kyberhyökkäyksestä johtuvaa sähköjärjestelmän kaaosta, ja tältä osin esitys on kannatettava ja lisää Suomen turvallisuutta.
Sen sijaan, mitä tulee tähän välineellistettyyn maahantuloon, tämä esitys on todella torso. Se lisää lähinnä Suomen vastaanottokykyä eikä torjuntakykyä. Ja kuten edellisissä puheenvuoroissa on korostettu, hallintovaliokunnassa käsittelyssä oleva rajavartiolaki ja tämä valmiuslaki muodostavat kokonaisuuden, ja sinne rajavartiolain puolelle on saatava semmoiset pykälät, joilla välineellistetty maahantulo voidaan tarvittaessa kokonaan itärajalla estää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-06-28T11:53:38,2022-06-28T11:54:47,Hyväksytty,1.1
2022_81_70,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_71,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valmiuslain muutosesityksessä on paljon hyvää, ja perussuomalaiset eivät ole missään vaiheessa vastustaneet kaikkea. Meidän vastalauseestamme käy selvästi ilmi, mitä kohtia me vastustamme.
No, mitä tulee tähän rajavartiolakiin, joka hallintovaliokunnassa on käsittelyssä, niin toisin kuin edustaja Harjanne täällä antoi ymmärtää, niin vaikka se tuleekin vihreän ministerin esittelemänä, tämä kyseinen hallituksen esitys ei sinällään täytä meidän vaatimuksiamme. Me olemme tuoneet sen moneen kertaan esille. Te voitte lukea sieltä pykälät ja perustelut ja huomaatte, että niiden välillä on jopa ristiriita: perusteluissa käytännössä kumotaan se, johon pykälät antavat mahdollisuudet. Tämä on se kokonaisuus, jonka parissa hallintovaliokunta tällä hetkellä kamppailee. Meillä on tällekin päivälle vielä toinen kokous, ja me yritämme päästä yksimielisyyteen siitä, että me tästä mietinnöstä saamme riittävän tehokkaan, jotta se täyttää nämä vaatimukset, joita täällä on esitetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T11:54:47,2022-06-28T11:55:52,Hyväksytty,1.1
2022_81_72,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_73,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on ollut sekä pakon sanelemaa mutta myöskin vakaan harkinnan tulos, että nämä rajapykälät tulevat nimenomaan rajalakiin eli normaalilainsäädäntöön. Silloin ne ovat käytössä heti ilman poikkeusolojen julistamista, ja se on parempi niin. Sen tähden tämä on tavallaan näennäinen pelko ja arvostelu nyt valmiuslakia kohtaan, koska ne ovat käytössä myöskin silloin poikkeusoloissa ja -tilanteessa. Se on parempi sen tavoitteen ja käytännön toiminnan kannalta, että ne ovat nimenomaan rajalaissa.
Ja kun on tämä epävarmuus siitä, kun jotkut näkevät, että valmiuslaki on puutteellinen, koska siellä ei ole niitä estopykäliä, niin siksi näitä viedään käsi kädessä tässä talossa ja siksi niistä äänestetään yhtä aikaa. Ja tämä vaatisi nyt sen, että sen lisäksi, että hallintovaliokunta tekee omalta osaltaan työn loppuun ja puolustusvaliokunnan mietintö antaa sille kaiken tuen, niin se vaatii myöskin sen, että eduskuntaryhmät — ja on hienoa, että edustaja Kari tuli paikalle, on lisää hallituspuolueiden edustajia — sopivat pomminvarmasti, että tämä kokonaisuus menee loppuun asti ja että meillä on viiden kuudesosan enemmistö tälle tärkeälle laille tässä tilanteessa, kun Venäjä hyökkää raakalaismaisesti Ukrainassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-28T11:55:52,2022-06-28T11:57:12,Hyväksytty,1.1
2022_81_74,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Ja listaan. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_75,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten tässä on jo käynyt ilmi, nyt juuri tänään käsittelemme tätä puolustusvaliokunnan mietintöä valmiuslaista, joka siis on kytketty tähän rajavartiolakiin, kuten keskustelusta on käynyt ilmi.
On pakko tähän alkuun sanoa se, että kuten puheenjohtaja Purra äsken totesi, niin me emme suinkaan vastusta tätä koko valmiuslain muuttamista. Tässä itse asiassa esitetään muutettavaksi 51 valmiuslain nykyistä pykälää ja samoin lisättäväksi kuusi uutta pykälää, ja perussuomalaisten kritiikki kohdistuu käytännössä kolmeen kohtaan: kahteen pykälään ja tähän uuteen 17 a lukuun.
Ja totta tosiaan, edustaja Harjanne, nämä esitykset ovat tulleet vihreältä ja vihervasemmistolaiselta hallitukselta, missä itse asiassa tämä ongelma sekä tämän valmiuslain että esitetyn rajavartiolainkin osalta piilee. Hallitus pyrkii keskittymään siihen, että kaikki otetaan sisään ja tehdään se mahdollisimman sujuvaksi ja helpoksi. Tämä on täysin päätön ajatus tällaisessa turvallisuustilanteessa ja varsinkin, kun nämä esitykset on annettu nimenomaan tällaista hybridivaikuttamista varten, siis muun muassa sellaisia tilanteita varten, joissa vihamielinen toimija käyttää siirtolaisia painostaakseen toista valtiota. Ja siltä osin pidämme huonona sitä, että näissä aina lähdetään siitä, että no, otetaan kaikki vastaan ja koetetaan sitten helpottaa täällä sitä vastaanottamista tämäntyyppisillä lakiesityksillä.
Esittelen vielä lyhyesti — vaikka se tässä on tullut esiin — mitä perussuomalaiset itse asiassa tässä vastustivat.
Täällä on olemassaan valmiuslaissa, siis nämä pykälät ovat olleet siellä, 56 §, Lakisääteisen vakuutuksen ja etuuksien muutokset, jossa ovat muun muassa työeläkkeet, ja sitten täällä on 57 §, Sosiaaliavustusten muutokset, jossa ovat opintorahat ja työmarkkinatuet ja asumislisät ja niin edelleen. Nyt tämän uuden ehdotetun lain perusteella tällä uudella määritelmällä hybridivaikuttamiselle, joka siis sisältää laajamittaisen maahantulon, annetaan mahdollisuus käyttää näitä toimivaltuuksia siten, että nämä voidaan joko jäädyttää kolmeksi kuukaudeksi tai leikata 50 prosenttia näistä.
Nyt se, mitä perussuomalaiset tässä kohtaa kritisoivat, on se, että me emme halua, että meillä tulisi jossain kohtaa sellainen määrä laajamittaista maahantuloa, että valtion käytännössä maksukyky alenee niin, että joudutaan menemään tänne sosiaaliturvan leikkauksiin. Meidän mielestämme tällaista takaporttia täällä ei tule olla. Sen vuoksi me olemme esittäneet näihin molempiin kohtiin, 56 §:ään ja 57 §:ään, sellaisen pykälämuutoksen, että näitä voidaan muutoin... Siis mehän ymmärrämme, että sotatilanteessa voidaan tällaiseen joutua, ja silloin tämä on aivan täysin ymmärrettävä toimi, että joudutaan ottamaan sotakassaan ehkä tästä sosiaaliturvapuolesta rahaa, mutta sen sijaan me esittäisimme niin, että näitä ei voida soveltaa 6 kohdassa tarkoitettuun rajaturvallisuuteen kohdistuvaan laajamittaiseen maahantuloon. Tämä on se meidän esityksemme.
Sitten me esitämme tässä vastalauseessamme myös sitä, että nämä rajapykälät poistetaan täältä, koska kun tämä on tehty tällaiseen hybridivaikuttamiseen, niin kun me saamme riittävän tiukat pykälät estää se toiminta, emme me tarvitse silloin sellaisia pykäliä, joilla pyritään vastaanottamaan niin paljon ihmisiä.
Ehkä tässä on ollut pikkasen — varsinkin silloin alkuun, kun tästä keskusteltiin ja perussuomalaiset omat näkemyksensä toivat esiin — vääriä käsityksiä juuri siitä, että perussuomalaiset vastustavat koko lakia — ei suinkaan. Tässä olivat nämä kohdat, joihin me olemme kiinnittäneet huomiota. [Petteri Orpo: Hyvä, että tarkentui!]
Sitten on pakko vielä tähän perään nostaa esiin se, että kaikkihan lähti siitä, että viime marraskuussa Puola joutui Valko-Venäjän painostuksen kohteeksi. Toki se oli silloin vähän vielä kauempana, ja meilläkin aikailtiin ehkä hiukan liian pitkään pohtiessamme, voisiko tämä olla mahdollista Suomessa. No nyt on päästy sentään samaan tilannekuvaan läpi tämän salin. Mutta on pakko nostaa tässä kyllä Ylen 17.11. julkaisema haastattelu, jossa kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi toteaa varsin selkeästi, että ”itsenäinen maa saa suvereenisti sulkea rajansa ja rakentaa esteitä, joiden yli ei pääse”. Ja Koskenniemi tässä samassa Ylen lehtijutussa huomauttaa Puolan osalta sitä, että Puola ei ole sitoutunut mihinkään sopimuksiin, jotka vaatisivat sitä pitämään rajansa auki. Suomi on aivan samoissa sopimuksissa, ja Suomi voi myös estää tällaisen eskalaation. Siltä osin nämä perussuomalaisten vastalauseen esittämät pykälämuutokset ovat aivan täysin valideja, ja toivomme niille tietysti laajaa tukea. — Kiitos. [Riikka Purra: Näin on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T11:57:23,2022-06-28T12:03:14,Hyväksytty,1.1
2022_81_76,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_77,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valmiuslakia ja asevelvollisuuslakia. Ehdottomasti niitä tuleekin muuttaa, sillä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut hyvin radikaalisti kuluvan vuoden aikana. Hybridioperaation riski on kasvanut myös Suomessa, ja erityisen vaarallinen on sellainen operaatio, jossa välineellistetään turvapaikanhakijoita. Tällaiseen hybridioperaatioon varautumisen tulisikin olla valmiuslain uudistamisen ensisijainen tarkoitus. Varautuminen edellyttää sitä, että raja on voitava sulkea kokonaan ja turvapaikkahakemusten käsittely on voitava keskeyttää väliaikaisesti. Näin on toimittu Euroopan unionin sisällä aikaisemminkin. Tämä lakiesitys sen sijaan ei ota kantaa turvapaikkahaun käytänteisiin poikkeustilanteissa, eikä Suomen lainsäädäntö tällä hetkellä mahdollista missään oloissa vastaanoton keskeyttämistä. Tällä hetkellä turvallisuus- ja rajaviranomaisiltamme puuttuvat lainsäädännölliset työkalut hybridioperaation estämiseksi. Esitys on siis tältä osin puutteellinen.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme painottaneet kaiken aikaa, että lakiin ei saa tuoda pykäliä, joilla rajoitetaan suomalaisten oikeuksia omaisuuteensa tai sosiaaliturvaan. Suomalaisten perusoikeudet eivät saa hybridioperaation vuoksi heiketä tuumaakaan. Eihän se ole oikein, että itärajan yli lompsii joku ja se aiheuttaa sen, että pihtiputaanmummon sosiaaliturva laskee, ei ole oikein. Nykyinen esitys velvoittaa kuljetusyrityksiä suorittamaan turvapaikanhakijoiden kuljetuksia ja kansalaisia luovuttamaan kiinteistöjä Maahanmuuttoviraston käyttöön turvapaikanhakijoiden majoittamiseksi. Tämäkö nyt on sitten hallituksen vastaus hybridioperaatioon?
Arvoisa puhemies! Lain täytyy myös tunnistaa hybridioperaatio mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää sitä, että hybridioperaatio määritellään tarpeellisella tarkkuudella laissa. Välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista Tämä mahdollistaa oikeanlaisen vastaamisen mahdolliseen operaatioon, mutta ilman pykäliä rajaviranomaiset eivät voi toimia, sillä heidän toimintaansa ohjaa laillisuusperiaate. Oikea keino hybridioperaatioon vastaamiseksi ei myöskään ole esityksen 17 a luvun mukaiset ehdotukset. Sieltä saa sellaisen vaikutelman, että suomalaisten oleskeluun asetettaisiin rajoitteita, jotta he eivät pääsisi tekemisiin turvapaikanhakijoiden kanssa. Tämä on täysin tarpeetonta, koska Suomen alueellinen turvallisuus on ensisijainen asia. Jos maahantulijoita ei päästetä rajojen sisäpuolelle, ei niiden kanssa kukaan joudu muutenkaan tekemisiin. Esim. itärajan väliaikaisesti kokonaan sulkevalla lainsäädännöllä olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus, sillä vihamielinen valtio lähtee korkeammalla kynnyksellä edes yrittämään operaatiota, jos tietää sen epäonnistuvan alkuunsa.
Arvoisa puhemies! Hallitus on jatkuvasti loikkinut Euroopan unionin selän taakse piiloon, kun perussuomalaisten ehdottamista rajapykälistä on puhuttu. EU ja kansainväliset velvoitteet eivät muka mahdollista meille niitä. Tosiasiassa esimerkiksi EIT:n oikeuskäytännöt antavat mahdollisuuksia tehdä poikkeuksia lainsäädäntöön, jos kansallisvaltiota uhkaa vaaratilanne. Tämän hätätilanteen määrittelylle on annettu hyvin vapauksia, ja niitä vapauksia tulisi nyt käyttää. EIT ei ole tuominnut muitakaan EU-valtioita näiden poikkeuksien soveltamisesta. Pitää muistaa, että Suomi on EU:n pitkä, pitkä ulkoraja.
Puhemies! Kyllä hallituskin sen ymmärtää, että mahdollinen hybridioperaatio on potentiaalinen vaaratilanne. Tilanteeseen reagoiminen kuuluu Suomen suvereniteettiin, eikä Euroopan unioni voi kävellä sen ylitse. Sellaisiin kansainvälisiin sopimuksiin ei mielestäni tulisi edes lähteä, jotka rajoittavat Suomen suvereniteettia näin oleellisessa kysymyksessä ja mahdollisesti vaarantavat jopa kansalaistemme turvallisuuden. Huomionarvoista on myös se, että valmiuslain käyttöönoton kynnys on korkealla ja se on myös hidasta. Tämän vuoksi myös normaaliaikojen lainsäädäntöä on kehitettävä. Turvapaikkahakemusten vastaanoton rajalla keskeyttävät pykälät tulisikin mielestäni sijoittaa normaaliaikojen rajalakiin. Siinä kohdalla hallintovaliokunta tekee tällä hetkellä hyvää työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-06-28T12:03:24,2022-06-28T12:08:06,Hyväksytty,1.1
2022_81_78,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_79,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puolustusvaliokunnan ilmeisesti jo salista poistuneelle puheenjohtajalle ja koko puolustusvaliokunnalle erittäin rakentavasta ja hyvästä yhteistyöstämme mietinnön parissa.
Hybridivaikuttaminen tarkoittaa tietysti valtavaa eri keinojen yhdistelemistä ja juuri sen kokeilemista, missä kohtaa niitä yhteiskunnan heikkoja kohtia on, mistä kohtaa voi horjuttaa, missä ehkä lainsäädäntö jättää joitakin epäselvyyksiä ja tämäntyyppistä. Ei ole helppo asia taklata tällaista haastetta kattavasti lainsäädännöllä, mutta tämä valmiuslaki yhdessä mainitun rajavartiolain kanssa tarjoaa tähän työkaluja. On nimenomaan tärkeä ymmärtää, että puhutaan laajasta ja varmasti yllätyksiäkin tietävästä haasteiden ja ongelmien ja keinojen kentästä, ja tarvitaan keinoja ja politiikkaa, joilla ennaltaehkäistään mitään haluja lähteä yrityksiin horjuttaa meidän yhteiskuntaa, mutta totta kai myös keinoja hallita erilaisia tilanteita, joita tällainen vaikuttaminen voi aiheuttaa. Uskoisin tämän olevan kaikille lähtökohtaisesti selvää.
Valmiuslain kokonaisuudistus on tosiaan tarpeen, kuten tässä valiokunnan puheenjohtajakin mainitsi, mutta yhtä lailla nyt tämä pikakaista tässä tilanteessa, tämä päivitys, on erittäin tärkeä, ja toivon, että sille tosiaan tässä tuki löytyy.
Valmiuslain ohessa tässä muutetaan asevelvollisuuslakia, ja sekin on itse asiassa hyvä, oikea askel. Tätä on sekä puolustusselonteossa että puolustusvaliokunta selonteosta tekemässään mietinnössä käsitellyt, että meidän pitäisi pystyä hyödyntämään meidän asevelvollisia reserviläisiä ja heidän osaamistaan paremmin erilaisissa turvallisuuden häiriötilanteissa ja turvallisuuden takaamisessa. Tämä on askel, jolla tätä osaamista ja kykyä voidaan meidän turvallisuuden parantamiseksi käyttää, joten oikein hyvä myös tämä ehkä vähän vähemmän puhuttu asevelvollisuuslain muutos tässä.
Ehkä lopuksi on ihan paikallaan todeta, kun täällä on kaikennäköistä puhetta, että totta kai vihreät ovat täysin sitoutuneet ja tekevät täysillä töitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Tämä lakiesitys on yksi osa sitä työtä. Suomen turvallisuus on taattava, tietysti perusoikeuksia ja kansainvälisiä velvoitteita kunnioittaen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-06-28T12:08:08,2022-06-28T12:10:39,Hyväksytty,1.1
2022_81_80,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_81,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä lailla ja näillä menettelyillä ja ylipäänsä tällä globaalilla tilanteella on tällä hetkellä paljon demokratian ytimeen meneviä asioita ja kysymyksiä. Tavallaan despootit yrittävät lähettää viestiä, että he voivat yhdellä päätöksellä, pienen vähemmistön päätöksellä, tehdä erilaisia päätöksiä, sulkea rajat tai avata rajat tai julistaa sodan ja niin edelleen. Tällä pyritään jatkuvasti niin Lähi-idässä kuin muuallakin maailmassa tavallaan lähettämään viestiä heidän omille kansalaisilleen ja sisäisesti, että he kykenevät demokratioita nopeammin, agiilimmin, joustavammin tekemään kansakuntaa rajoittavia tai avaavia päätöksiä ja sitten vielä ulkomaailmaan, ulkopolitiikkaan liittyviä päätöksiä.
Minusta se, että me täällä eduskunnassa käsittelemme joskus jopa pitkällisestikin tämän tyyppisiä kysymyksiä — rajalakiin, rajavartiolakiin, valmiuslakiin liittyviä kysymyksiä — on merkki myöskin sinne maailmaan, että me todella haluamme käydä keskustelua kansalaistemme kanssa näistä kysymyksistä, siitä, miten turvallisuutta ylläpidetään niin, että kansainväliset lait ja demokratian edellytykset edelleen toteutuvat. Minusta siinä, missä Puola, Liettua ja Latvia kärsivät tämmöisestä äkillisestä ja yllättävästäkin tilanteesta, Suomi on kuitenkin pystynyt tässä ajassa hyvin käymään keskustelua siitä, miten me voimme edelleen toteuttaa kansainvälisiä lakeja, ylläpitää vastuutamme, pitää huolta ihmisistä, jotka hakevat turvaa, mutta samanaikaisesti suojata suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia täällä sisällä.
Vaikka tämä keskustelu on todella tarpeellinen ja etenemme niin kuin pitääkin eli lain turvin, niin minusta olisi todella tärkeätä nyt, että me edustajat päätämme, että ennen kesätaukoa saisimme tämän kokonaisuuden nytten sinetöityä. Ei ole järkevää nyt siirtää näinkin tärkeitä asioita kesän yli, vaan nyt pitäisi nopeasti löytää konsensus, sillä nähtävästi tämä sali kuitenkin on aika samanmielinen siitä, että tämä laki täytyy saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, myöskin rajavartiolaki. Senkin takia pyytäisin edustajilta, että löytäisimme yhteistyön ja saisimme tämän nyt aikaiseksi heinäkuun alussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-06-28T12:10:40,2022-06-28T12:13:14,Hyväksytty,1.1
2022_81_82,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_83,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos puolustusvaliokunnalle ja sen puheenjohtajalle valmiuslakiesityksen perusteellisesta käsittelystä — tuo mietintö oli tosiaan ilo lukea.
Kuten totesin edellisessä puheenvuorossa, niin esityshän on pääosin kannatettava ja parantaa Suomen turvallisuutta ja kyvykkyyttä vastata erilaisiin hybridivaikuttamisen muotoihin, lisää kyvykkyyttä estää ja hallita hybridivaikuttamisesta johtuvia vaikutuksia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Mutta tämä esitys on todella puutteellinen, mitä tulee tähän välineellistettyyn maahantuloon. Kokoomushan on jo pitkään vaatinut sitä, että Suomen lakiin lisätään yksiselitteinen pykälä, jolla turvapaikanhakua voidaan rajoittaa tai estää tilanteessa, jossa Suomi joutuu vihamielisen operaation kohteeksi, jossa turvapaikanhakijoita käytetään ihmisaseena Suomea vastaan. Ja kuten todettu, tällainen Suomen kykyä torjua välineellistettyä maahantuloa käsittelevä pykälä on nyt sitten rajalakiin esitetty, ja tämä rajalaki on tällä hetkellä hallintovaliokunnan käsittelyssä ja muodostaa valmiuslain kanssa siinä mielessä kokonaisuuden, että ilman tätä tehokasta rajapykälää tätä valmiuslakia on kyllä täällä eduskunnassa toisaalta sitten hyvin vaikea kuitata, koska kuten keskustelussa on käynyt ilmi, tässä valmiuslaissa on välineellistetyn maahantulon osalta sellaisia pykäliä, jotka lisäävät Suomen vastaanottokykyä, ja ilman sitä, että tällainen estopykälä sieltä rajalaista löytyy, näitä pykäliä on kyllä todella haastava täällä itselle kuitata.
Tämän rajalain osalta haasteena on todella tämän esityksen perustelut, jotka näyttävät osin kumoavan niitä tavoitteita, joita tälle rajapykälälle on asetettu. Se itse pykäläteksti, jonka hallitus on esityksessään antanut, on siis hyvä, mutta nämä perustelut ovat osittain ongelmalliset eivätkä mahdollista sitä, että toimivaltainen viranomainen tehokkaasti pystyisi sitä rajapykälää ja turvapaikanhaun keskittämistä toimeenpanemaan. Tämä on semmoinen seikka tosiaan, johon hallintovaliokunnan tulee nyt tällä viikolla kiinnittää huomiota, kun sitä asiaa käsitellään ja mietintö sieltä valmistuu.
Lopuksi minä haluan todeta tämän valmiuslain parlamentaarisesta käsittelystä, että tätä vartenhan on ollut seurantaryhmä, parlamentaarinen seurantaryhmä, jota kuitenkaan hallituspuolueet eivät ole hyödyntäneet tämän asian valmistelussa. Toivon todella, että sitten kun valmiuslain laajempi päivitys etenee, niin tämä parlamentaarinen valmistelu ja seuranta taataan paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-06-28T12:13:14,2022-06-28T12:16:26,Hyväksytty,1.1
2022_81_84,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_85,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestmanille totean, että todellakin, valmiuslain kokonaisuudistusta seuraava parlamentaarinen seurantaryhmä ei juurikaan ole tämän niin sanotun pikakaistaesityksen kohdalla ollut koolla. Taisi olla niin, että muutaman kerran meidät kutsuttiin koolle ja nopeasti käytiin läpi sitä, mitä ministeriössä ollaan valmistelemassa, mutta olenkin kyllä ymmärtänyt, että varsinaisesti tämä työryhmä on tarkoitettu kokonaisuudistusta varten.
Täällä jo debattipuheenvuorossa toin esille sitä, että näen tämän rajavartiolain ja valmiuslain yhteenlinkittämisen tärkeänä, koska siitä, missä normaaliolot ja toimenpiteet, joita siis niissä käytetään, lakkaavat, poikkeusolot sitten alkavat. Ja tietyllä tavalla näitten toimenpiteitten tulisikin portaittain ikään kuin kiristyä, kun siirrytään sitten sinne valmiuslain puolelle. Mutta on tärkeää, niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja Orpo totesi, että nimenomaan rajavartiolain puolella ovat jo ne pykälät, joilla estetään hybridivaikuttaminen, estetään maahantulo ja joilla on myöskin selkeästi mahdollisuus keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottaminen. Siinä mielessä, niin kuin aiemminkin jo sanoin, odotan sitä, että meillä hallintovaliokunnassa eduskunnassa pystytään muokkaamaan pykälät tarvittaviksi, kun meillä toisaalta jo perustuslakivaliokunnasta on tullut vihreää valoa sille, että näin voidaan äärimmäisissä olosuhteissa myöskin menetellä, jos tällainen hybridivaikuttamistilanne Suomea kohtaa.
Täällä valmiuslain puolella kuitenkin on sitten tärkeä esimerkiksi 3 §:ssä määritelmä hybridivaikuttamiselle. Meillähän tällä hetkellä valmiuslaki ei ole sisältänyt tätä määritelmää, ja siinä mielessä näen tärkeänä, että esimerkiksi tämä määritelmä nyt tuodaan tänne valmiuslain puolelle. Mutta niin kuin aiemmin jo totesin, tässä on tietysti ongelmallisia pykäliä, jotka liittyvät omaisuuden haltuun ottamiseen erityisesti näissä tilanteissa, jos meillä olisi se tilanne, että meillä ei olisi tätä maahantulon estämistä koskevaa pykälää siellä rajavartiolain puolella, mutta luotan siihen, että eduskunta tässä tilanteessa pystyy nyt tekemään tarvittavat toimenpiteet, koska muutoinhan tämä valmiuslaki näyttää siltä, että tämä on ikään kuin vain valmistautumista siihen, että rajan yli tulee massiivisesti ihmisiä, ja olemme jo antautuneet tämän hybridivaikuttamisen edessä. Siinähän mielessä tällä tavalla tätä asiaa ei pitäisi joutua tulkitsemaan.
Ainut tässä, mitä mietin ja mikä ei ole oikeastaan tässä keskustelussakaan noussut esille, on se, oliko valmiuslain kohdalla, kun täällä puhuttiin terveydenhuoltoon liittyvistä säännöksistä, välttämättömistä toimeentuloista ja muista, että hyvinvointialueille lykättiin tätä vastuuta. Kuitenkin hyvinvointialueethan aloittavat vuoden 2023 alussa ja tässä olisi nyt sitten semmoinen tietynlainen väliaika, jossa meillä [Puhemies koputtaa] olisi ikään kuin nämä kunnat ja sitten myöhemmin hyvinvointialueet. Nousiko tämä siellä valiokunnan mietinnössä tai keskustelussa esille, miten tämmöisessä tilanteessa vältytään tuplatyöltä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T12:16:26,2022-06-28T12:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_81_86,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_87,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä käsittelyssä nyt asia, joka liittyy sekä valmiuslakiin että rajalakiin, ja tarkoitus on nyt turvata se pitkä rajamme tässä mahdollisessa tilanteessa, jossa voimme epäillä, että naapurivaltiomme yrittää jotain hybridioperaatiota eli välineellistettyä maahanmuuttoa tuoda rajoillemme. Ja jos on mahdollinen tilanne näin, että sinne tuodaan jopa tuhansia ihmisiä jollekin raja-asemalle tai joillekin raja-asemille, niin meillä pitää olla ihan selkeästi oikeus sulkea tämä raja ja raja-asemat koko matkalta. Tämän vuoksi näen, että puolueemme linja on ainut oikea mahdollinen, ja yritämme saada riittävät pykälät näihin lakeihin tai jompaankumpaan.
Edustaja al-Taee tuossa haki ja etsi konsensusta, että tällainen saataisiin aikaan. Tämähän on ihan helppo saada aikaan ja lait saada läpi hyvin nopeasti, kun vain hallituspuolueet ja eduskunta yhtyvät näihin meidän näkemyksiimme. En tiedä, mikä siinä niin on vaikea käsittää. Mielestäni yritämme ainoastaan Suomen kansan etua ja yhteiskuntarauhaa turvata näillä esityksillä. Oikeastaan pitää esittää kiitos edustaja Rantaselle, joka oli hyvin syvälle perehtynyt tähän asiaan ja toi esiin omassa puheenvuorossaan sellaisia asioita, jotka selittivät tämän koko asian auki.
Kannatan myös Ronkaisen esittämää vastalausetta ja sen mukaisia pykälämuutosesityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T12:19:51,2022-06-28T12:22:32,Hyväksytty,1.1
2022_81_88,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_89,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elokuussa 2015 Torniossa Suomen ja Ruotsin rajalla oli turvapaikanhakijoita. Toimin silloin ministerinä, ja kun kävi selväksi, että ensimmäisenä päivänä heitä oli 500 ja seuraavana päivänä oli tulossa 500 ja sitä seuraavana, niin esitin silloin kysymyksen Rajavartiolaitokselle, että onko siellä puomia, eli tarkoitus oli se, voimmeko me sulkea meidän rajamme, ja vastaus oli yksiselitteinen: Herra ministeri, sellaista käskyä ei voi virkamies antaa. Herra ministeri, sellaista käskyä ei voi suomalainen virkamies noudattaa. — Koska Suomen laki ei antanut sille mahdollisuutta.
Minä olen siitä lähtien odottanut tätä hetkeä, että me keskustellaan ratkaisusta tähän ongelmaan tässä salissa, ja nyt se on syntymässä, koska perustuslain tulkinta, perustuslakivaliokunnan näkemys rajalain korjaamisesta, antaa nyt mahdollisuuden sille, että välineellistetyn maahantulon tilanteessa voidaan yleisen kansallisen turvallisuuden sitä vaatiessa koko maan raja sulkea. Tämä on erittäin iso ratkaisu, ja nyt meidän tehtävämme on huolehtia siitä yhdessä, että tämä saadaan läpi, että siihen löytyy sellaiset muotoilut sekä pykäliin että tekstiin, että asia käytännössä on mahdollista toteuttaa, jotta seuraavalla kerralla ei voida sanoa, että Suomen lainsäädäntö ei mahdollista.
Tämä oli tilanne myöskin vuodenvaihteessa 16, kun Sallasta ja Raja-Joosepista selkeästi lähetettiin hybridioperaation muodossa Suomeen turvapaikanhakijoita. Raja-aseman olisi voinut sulkea mutta rajaa ei. Ei olisi voinut keskeyttää turvapaikanhakemusten vastaanottoa. Tämä tulkinta, mikä meillä on nyt tiedossa, mahdollistaa sen, ja tämä pitää viedä maaliin, ja kun tämä saadaan aikaan, niin se mahdollistaa sen, että tämä puute, joka nyt nähdään valmiuslaissa, poistuu päiväjärjestyksestä, koska silloin meillä on normaalilainsäädännön puolella se väline, jolla me estetään tällaisessa hybridivaikuttamistilanteessa välineellistetty maahantulo, ja siksi näitä käsitellään nyt yhtä jalkaa tässä talossa.
Sitten valmiuslakiin: Se on äärettömän tärkeä laki. Se on ollut vanhentunut, se ei ole tunnistanut nykyisiä uhkakuvia. Tämä poikkeusolojen määritelmä täydennetään hybridivaikuttamisen eri muodoilla ja sen lisäksi, kuten esittelypuheenvuorossani kerroin, lukuisia pykäliä muutetaan, parannetaan sitä varten, että meidän viranomaiset ja Suomi pystyvät vaikuttamaan, pystyvät toimimaan siinä tilanteessa, jos me olemme selkeän hybridioperaation kohteena, mutta vain poikkeusoloissa. Jos raja on kiinni, niin silloin myöskään nämä pykälät, joista perussuomalaiset kantavat huolta ja joissa puhutaan kuljettamisesta tai majoittamisesta tai jopa sosiaaliturvaan tehtävistä muutoksista, eivät ole akuutteja. Mutta täytyy myöskin nähdä se tilanne, kun meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, että kaikista näistä pykälistä huolimatta Suomen alueelle jos vaikka maastorajojen kautta tuleekin laittomasti huomattava määrä turvapaikanhakijoita, silloin viranomaisilla on oltava työvälineet myöskin sen tilanteen hallitsemiseen, ja esimerkiksi kuljettaminen ja kiinteistöjen haltuunotto siellä alueella, missä tällainen joukko sitten olisi, on välttämätöntä, jotta me pystytään suojaamaan Suomen yleistä turvallisuustilannetta koko maassa. [Mika Kari: Juuri näin!] Siksi ovat oleellisia myöskin nämä pykälät, mutta ymmärrän oikein täysin sen, että jokainen tässä salissa, toivottavasti, haluaa nähdä, että meillä on rajalaki kunnossa, ennen kuin me hyväksymme näillä näkymin ensi viikon torstaina tässä salissa valmiuslain kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä.
Siksi nämä on pistetty yhteen. Siksi kokoomus ja perussuomalaiset heräsivät tähän asiaan ja herättelivät hallituksen ja vaadimme parlamentaarisen keskustelun noin kuukausi sitten, josta vasta lähti liikkeelle tämä prosessi, jossa tätä kokonaisuutta on pyritty ratkaisemaan. Tämä on parlamentaarisesti hoidettu. Tämä on kansallisesti valtavankokoinen kysymys, ja kansallinen etu vaatii sitä, että tässä toimitaan parlamentaarisesti. Tämä täytyy nyt viedä myöskin loppuun asti.
Arvoisa herra puhemies! Kuten sanoin, valmiuslaki on välttämätön. Siinä oleva ikään kuin puute tulee korjattua sillä, että rajavartiolaki tehdään nyt hallintovaliokunnassa loppuun siinä muodossaan, että se mahdollistaa nämä rajapykälät, ja sitä kautta meillä on toimiva kokonaisuus, ja olen siitä erittäin tyytyväinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-06-28T12:22:33,2022-06-28T12:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_81_90,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_91,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaankin on ongelma, mikä on tunnistettu tässä, mutta sitten tavallaan määrätyllä lailla sitä itse ongelmaa ei haluta kokonaisuudessaan ratkaista. Tuo hybridivaikuttaminen olisi pakko saada estettyä jokaisessa tilanteessa, eikä niin, että mennään suomalaisten perusoikeuksien kimppuun aikaisemmin. Eli tässä vähän jää nyt sellaisen olo, että annetaan hanskat mutta sitten ei annetakaan niitä hanskoja vaan riisutaan ne hanskat.
Tässä edustaja Orpo äsken puhui just siitä, kuinka tärkeää tämä asia on saada maaliin. Edustaja Orpo myös tietää, että tästä talosta löytyy edustajia, jotka ovat valmiita tekemään aika paljon sen asian eteen, ettei tämä menisi maaliin — jopa politisoimaan perustuslakivaliokunnan — ja tilanne on sen takia... Minä näkisin tämän niin, että tässä tapauksessa, kun ne olisivat myös niin sanotusti tässä valmiuslaissa, ei haittaisi mitään, vaikka olisivat sekä rajalaissa että valmiuslaissa. Lähinnä olisi se, että pidettäisiin huoli siitä, että tämä menee maaliin niin kuin ollaan ajateltu, ettei tässä tule käymään sellainen pikku lapsus ja huomata sitten vaikka 2024 — jos Orpo on silloin esimerkiksi sisäministerinä — että tulee se tilanne, että vieläkään sitä puomia ei siellä olisi. [Mika Karin välihuuto — Jukka Kopran välihuuto] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-28T12:27:56,2022-06-28T12:29:35,Hyväksytty,1.1
2022_81_92,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Ja edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_93,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnassa käsittelyssä tällä hetkellä on kolme erillistä lakia, joilla on suuri merkitys maamme turvallisuudelle ja erityisesti rajojen suhteen. Eilen oli lähetekeskustelu ulkomaalaislain muuttamisesta, jossa säädetään muun muassa rajamenettelystä. Hallintovaliokunta käsittelee paraikaa rajavartiolakia, ja nyt käsittelyssä on tässä salissa tällä hetkellä tämä valmiuslain uudistaminen. Yksi syy näihin lakiuudistuksiin on uhkatilanteen paheneminen, mikä johtuu Venäjän aloittamasta ja käymästä raakalaismaisesta hyökkäyssodasta Ukrainassa. On hyvä, että nyt tehdään, mutta kokoomus on vaatinut monia näistä uudistuksista jo aiemmin, kuten esimerkiksi rajamenettelyn käyttöönottoa.
No, nämä valmiuslain uudistukset ovat tarpeellisia. Hybridivaikuttamisen määritelmä täsmentyy, ja vaikuttamiskeinojen torjunnasta säädetään tarkemmin ajan tarpeita vastaavasti. Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan alun perin ollut tehokkaita keinoja välineellistetyn maahantulon eli masinoidun turvapaikanhaun estämiseksi, kuten täällä on näissä keskusteluissa yhdessä todettu. Valiokunnassa tähän kiinnitettiin huomiota, ja asia pitää ratkaista hallintovaliokunnassa käsittelyssä olevassa rajavartiolaissa.
Välineellistetyn maahantulon eli suomeksi sanottuna tarpeettoman turvapaikanhaun tilanteessa toimintajärjestyksen tulee olla se, että ensin uhkaa torjutaan eli maahanpääsy tulee kaikin keinoin estää, ja jos ei joltain osin kyetä estämään, niin sitten siltä osin syntynyttä tilannetta pitää hallita. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä tärkeysjärjestys oli väärinpäin: hallitus pyrkii tilanteen hallintaan eli jollain tavalla käsittelemään hakemukset, mikä voi pahimmillaan merkittävällä tavalla kuormittaa viranomaisia ja estää heitä hoitamasta Suomen kansalaisten asioita.
Puolustusvaliokunnassa tähän kiinnitettiin vahvasti huomiota. Menettelyn on oltava tilanteen hallinnan eli vastaanottamisen sijaan ensisijaisesti maahantulon ja turvapaikanhaun estäminen hybridivaikuttamistilanteessa. Tämä asia on ratkaistava osaltaan hallintovaliokunnan käsittelyssä tällä hetkellä olevassa rajavartiolaissa, jossa on annettava viranomaisille riittävät keinot estää turvapaikanhaku tarvittaessa. Jos hallintovaliokunta ei tätä asiaa saa kuntoon, käynee niin, ettei tälle valmiuslaillekaan löydy ensi viikon mahdollisessa äänestyksessä lähellekään sitä viiden kuudesosan enemmistöä, mitä perustuslakivaliokunta edellyttää lain hyväksymiseksi nopeassa aikataulussa.
Toivon siis, että hallintovaliokunta nyt pystyy osaltaan ratkaisemaan tämän asian ja tuomaan ne tarvittavat pykälät, joilla välineellistetty maahantulo pystytään yksikäsitteisesti estämään, ja näin pääsemme tässä kokonaisuudessa eteenpäin ja saamme Suomen turvallisuustilannetta olennaisesti parempaan suuntaan vietyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-06-28T12:29:38,2022-06-28T12:32:37,Hyväksytty,1.1
2022_81_94,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_95,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin tulla tähän pönttöön — tässä on vähän hämäläiselle ehkä enemmän aikaa käyttää puheenvuoroa kuin ainoastaan kolme minuuttia paikalta.
Mutta kun on kuunnellut tätä keskustelua tärkeästä asiasta, niin haluan myös tuoda hallituspuolueen kansanedustajana ja pitkään hallintovaliokunnassa ja näissä meidän turvallisuusvaliokunnissamme työskentelevänä sosiaalidemokraattina esiin myös meidän demareiden ajattelua tästä valmiuslain päivittämisestä, pikakaistasta, ennen sen laajempaa, tarpeellista ja seikkaperäisempää uudistustyötä — huomioita, jotka liittyvät nyt tähän valmiuslakiin ja tietenkin osaltaan myös rajavartiolakiin, mitä tässä ovat edellisetkin puheenvuorot pitkälti käsitelleet.
Rajat ovat kansallisen lainsäädännön päätöksenteon varassa viimesijaisesti silloin, kun kansallista turvallisuutta uhkaa toiminta, joka vaarantaa kansalaisten turvallisuutta ja rajaturvallisuutta, ja näistä ratkaisut tekee Suomen eduskunta. Tähän ovat myös meidän asiantuntijat kiinnittäneet huomiota omissa lausunnoissaan jo valmiuslain yhteydessä, ja uskonpa, että myös sitten rajalainkin yhteydessä tämä sama asia tulee esiin.
Näin ollen on selvää, että kaikissa tilanteissa kansallinen turvallisuus menee sen edelle, että joku vieras valtio, vaikkapa tässä tapauksessa Venäjä, käyttäisi turvapaikanhakijoita välineellistetyn maahantulon työkaluna hybridioperaatiossa — siinä tilanteessa kansallinen turvallisuus menee edelle. Toivon, että myös tuossa rajavartiolain yhteydessä saadaan tämä sama logiikka kuin tässä valmiuslaissa, että raja-asemat siinä tapauksessa suljetaan ja myös maastorajalla estetään maahantulo.
Tämä tietenkin koskee poikkeusaikoja, tilannetta, jossa laajamittainen tai yllätyksellinen hybriditoiminta Suomeen kohdistuu, ei normaaliaikoja. Ei logiikkaa siinä, että rajat kiinni ja suljetaan Suomi kaikelta ulkomaalaiselta toiminnalta. Päinvastoin luomme lainsäädäntöä, jolla pystymme poikkeusaikoihin vastaamaan, ja vastaamaan niin, että sillä on myös ennalta ehkäisevä vaikutus, ettei hädänalaisia ihmisiä käytetä hyökkäyksessä ihmiskilpinä toisen valtion suvereniteettia vaarantamaan.
Näin ollen erityisesti tässä valmiuslaissa ja toivottavasti myös rajavartiolaissa lainsäädännön perusrakenne tämän eduskunnan yhteisellä päätöksellä lähtee siitä, että me käytämme näitä toimivaltuuksia skaalautuvasti. Ensiksi sektorilainsäädännön puolella, normaalilainsäädännön puolella sellaiset toimivaltuudet, että viranomaisella on toimintaedellytykset, ja mikäli niitä vaarannetaan laajamittaisella operaatiolla, niin valmiuslain käyttöönotosta löytyy lisää työkaluja. Tämä logiikka tulee olla eduskunnan yhteinen tahto. Ja toivon, että valmiuslain vieminen näillä valtiopäivillä olisi mahdollista ja tämä viiden kuudesosan enemmistö löytyisi.
Sitten menen vähän muisteluissa taaksepäin vuoteen 2018, jolloin tässä salissa päätettiin tiedustelulait. Silloin itse edustin oppositiopuolue SDP:tä, ja yhteistyössä hallituksen kanssa pystyimme rakentamaan sellaisen lainsäädännön ja sellaiset yhteiset muutostarpeet lainsäädäntöön, jolloin voimme ja saatoimme varmistaa sen, että tiedustelulait tulivat tähän tasavaltaan 2019 kesäkuussa voimaan. Toivon tässä kansallisessa tilanteessa, jossa tänä päivänä elämme niin Suomessa, Euroopassa kuin laajemmin maailmalla muuallakin, samanlaista isänmaanrakkautta myös oppositiolta olla tukemassa tätä hallituksen tavoitetta, yhteistä tavoitettamme rajaturvallisuuden varmistamiseksi.
Puheet pihtiputaanmummoista ovat poliittista retoriikkaa. En halua uskoa, että edes perussuomalaisissa ajatellaan niin, että viranomaisilla ei tulisi olla työkaluja vastata rajaturvallisuuteen normaalilainsäädännön puitteissa tai kansallisen turvallisuuden vaarantavissa tilanteissa. Kun lakiesitystä lukee, siellä mainitaan poikkeusolot ajoneuvojen haltuunotoista tai sosiaaliturvasta tai kiinteistöistä. Ne eivät ole mitään kevyitä ensisijaisia toimia, kun täällä annetaan ymmärtää, että tässä vaarannettaisiin kansalaisten perusturvaa. Ne ovat työkaluja siinä tilanteessa, että 1 240 kilometrin matkalla eri kohdista maahan ohjattaisiin välineellistetyllä maahantulolla ihmisiä. Ja ne ovat niitä toimenpiteitä, jotka meidän lainsäädännössä pitää olla etukäteen joustavasti määritelty skaalautuvasti, ettemme joutuisi sellaisten lakien käyttöönottoon ja jotta toimija, joka tällaista toimintaa Suomea kohtaa suunnittelee, etukäteen ymmärtäisi, että Suomella on riittävän joustava, toimintakykyinen ja tehokas lainsäädäntö torjua tämäntyyppistä toimintaa. Kyse ei ole siis pihtiputaanmummon kampittamisesta vaan hänen suojelemisestaan.
Ehkä tässä on hyvä sanoa myös näin vähän historian pöytäkirjaankin se, että on hienoa, että oppositio ja hallitus yhdessä voivat tarkentaa lainsäädäntöä, tehdä jopa laajamittaista yhteistyötä isoissa kansallisissa kysymyksissä, ja silloin tässä salissa onkin hyvä tuoda aina esiin se, että meillä kaikilla olisi ollut toki mahdollisuus jo vaikkapa viime kaudella tuoda näitä rajalakeja eduskuntaan, koska meillä vuodesta 2014 alkaen on ollut tiedossa Venäjän operaatiot Krimillä ja Itä-Ukrainassa, nyt käytännössä täydellinen sotatila raakalaismaisen Venäjän hyökkäyksen jälkeen, 24. päivän helmikuuta jälkeen, mutta jo vuonna 18, jo vuonna 16, niin kuin entinen sisäministeri, puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo tuossa totesi, jo vuodesta 16 Salla, Raja-Jooseppi. Täällä on monia historiallisia merkkipaaluja, jolloin tämän eduskunnan ja kulloisenkin hallituksen olisi tullut herätä siihen tilanteeseen, että ihmisiä käytetään erilaisen hybridivaikuttamisen työkaluina.
Joten, hyvät kollegat, nyt on korkea aika viedä läpi kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset lainsäädäntöuudistukset niin valmiuslain kuin rajavartiolain osalta. Uskon ja toivon ja luotan siihen, että tästä eduskunnasta löytyy tahtoa näiden asioiden viemiseksi hienolla tavalla maaliin, jotta tämä viisi kuudesosaa enemmistöä myös varmistetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-06-28T12:32:45,2022-06-28T12:39:56,Hyväksytty,1.1
2022_81_96,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_97,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Herra puhemies! Keskustelussa on esitetty rakentavia puheenvuoroja siitä, miten tämä olemassa oleva tilanne ratkaistaan: toisaalta valmiuslain hyväksyminen ja sitten rajavartiolain täydentäminen.
Taustalla on tämä valitettava perustuslaillinen konkelo, jossa on oltu nyt 15 vuotta. 2007 valmiuslain uudistaminen asiantuntijakuulemisten jälkeen katsottiin niin vaativaksi, että sitä ei lähdetty sopeuttamaan uuteen perustuslakiin, vaan mentiin sitten vaikeutetun säätämisjärjestyksen kautta yli vaalien ja hyväksyttiin ikään kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä poikkeuksena. Nyt kun sitten tehdään tähän turvallisuuspoliittiseen tilanteeseen välttämättömiä muutoksia valmiuslakiin, niin perustuslakivaliokunta on katsonut ikään kuin rimakauhun vallassa tilanteen sellaiseksi, että nämä muutoksetkin pitää tehdä tässä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä.
Tämähän ei ole mitenkään onnellinen tilanne oikeusvaltiossa eikä valtiosääntöpoliittisessa kehityksessä. Henkilökohtaisesti olisin kyllä ehkä nähnyt mahdolliseksi kehittää tätä nyt käsiteltävää ehdotusta sellaiseksi, että se ei olisi vaatinut tätä vaikeutettua säätämisjärjestystä, mutta tähän urakkaan perustuslakivaliokunta ei näemmä ryhtynyt.
Toinen kysymys on sitten se, mihinkä ehkä edustaja Zyskowicz on toisissa yhteyksissä kiinnittänyt huomiota, että onko nämä rimat asetettu oikealle korkeudelle, miten kasuistista ja yksityiskohtaista sääntelyä valmiuslain tyyppisissä normeissa edellytetään, kun tiedetään, että nämä poikkeukselliset olot, joissa sitä tarvitaan, voivat luonteeltaan poiketa eikä pystytä säätämään kaikkia tilanteita varten hyvin tarkkoja säännöksiä.
Tässä nyt käynnistyvässä valmiuslain kokonaisuudistuksessa täytyy hyvinkin tarkkaan pohtia tämä linjaus, mihinkä tilanteisiin valmiuslakia tarvitaan ja mikä on silloin se yksityiskohtaisuuden aste, että ikään kuin välttämättömiä toimia ei rajata liiallisella käräjäjuridiikalla. [Mika Kari: Juuri näin!]
Tähän liittyen on sinänsä ihan oikeansuuntaisia huomioita täällä puolustusvaliokunnan mietinnössä. Siellä valiokunta painottaa, että olennaista on varmistaa normaaliolojen lainsäädännön ajantasaisuus, sillä normaaliolojen lainsäädäntöä on viranomaisten käytössä myös poikkeusoloissa. Rajavalvonnan osaltahan tämä tarkoittaa sitä, että siinä olisi saumaton aluevalvontalaki ikään kuin vakavampien loukkausten varalta, jolloin Puolustusvoimat astuu vahvasti Rajavartiolaitoksen rinnalle torjumaan rajaloukkauksia, ja sitten rajavartiolailla on riittävä aukoton toimivalta vähemmän vakavissa tilanteissa. [Puhemies koputtaa] Näillä nyt käsiteltävillä muutoksilla tähän toivottavasti päästään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-06-28T12:39:58,2022-06-28T12:43:24,Hyväksytty,1.1
2022_81_98,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_99,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä muutamasta asiasta. Ensinnä olen erittäin iloinen siitä, että täällä kokoomuksen edustaja Vestman ilmaisi tukensa tälle perussuomalaisten vastalauseelle ja tuli perussuomalaisten linjalle tässä, että ehkä on kuitenkin niin, että on syytä sitoa yhteen rajavartiolain mahdolliset muutokset sekä tämä valmiuslaki ja katsoa sitten, onko tämä mahdollisuuksien rajoissa hyväksyttävissä ensi viikolla. Ei liene kenenkään etu se, että ei olisi hyväksyttävissä, mutta kysymys on kuitenkin siitä ongelmasta, jonka äsken edellisessä puheenvuorossani kuvasin, että nämä valmiuslain rajaturvallisuutta koskettavat pykälät käytännössä mahdollistavat vain sujuvan vastaanottamisen ja liittyvät vastaanottamiseen, eivät suinkaan siihen, että pystyisimme tällaisen hybridiuhan torjumaan, mistä kaiketi tässä pitäisi olla koko ajan kysymys. Ja se on saatava sinne rajavartiolakiin, jolloin näitä pykäliä, jotka siis poikkeusoloissa otetaan käyttöön, aivan kuten edustaja Kari tässä äskettäin kertoi — toki me perussuomalaisissa ymmärrämme, että valmiuslaki on poikkeusolojen laki — ei käytännössä katsoen edes tarvita.
Sitten puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Orpo puolusti kylläkin näitä samoja rajapykäliä sillä, että sattuu käymään niin, että maastorajalta sitten kuitenkin tulee isoja joukkioita yli. Mutta itse kyllä toivoisin, että siinä kohtaa katsottaisiin meidän normaalilainsäädännössämme olevia pykäliä muun muassa virka-avusta, jolloin Rajavartiolaitos voisi saada helpommin virka-apua muilta viranomaisilta ja jopa Puolustusvoimilta. Että toivotaan, että tähän vastaanottoasiaan ei sitten siinäkään vaiheessa mentäisi, vaan nyt nimenomaan keskitytään siihen, että tämäntyyppiset operaatiot Suomesta torjutaan ja estetään erittäin määrätietoisesti ja sieltä ei yli tulla omien halujen mukaan.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, haluan tässä yhteydessä nyt nostaa esiin vielä kertaalleen tämän asian, joka on keskusteluttanut ja jonka on itse asiassa presidentti Niinistö nostanut useampaan kertaan jo omissa puheenvuoroissansa, viimeksi valtiopäivien avajaisissa helmikuussa tässä salissa, kun hän halusi punnita sitä, että kun tämä turvallisuusympäristö on muuttunut, niin hänen nähdäkseen ihmisoikeuksien puolustaminen on joskus sitä omien puolustamista ja nimenomaan sitä punnintaa perusoikeuksista ja punnintaa siitä, mikä oikeushyvä on kulloinkin se, mitä pitäisi painottaa. Ja niin kuin hallintovaliokunta on asiantuntijalausuntojen perusteella jo useampaan kertaan kirjannut omiin lausuntoihinsa ja mietintöihinsä, joissain tilanteissa Suomen lainkäyttöpiiriin kuuluvien ihmisten kollektiivisten oikeuksien tulee ylittää ulkomaalaisten yksilölliset oikeudet, ja tällöin suojataan suomalaisia, heidän perustuslain 22 §:n suojaamia perusoikeuksiaan. Ehkä tässä kohtaa tätä keskustelua olisi hyvä laajemminkin herättää. Tämän on nostanut myös muun muassa tiedusteluvalvontavaltuutettu omassa toimintakertomuksessansa esiin ja haluaa tällaista punnintaa käytävän. Ja nyt me ollaan nimenomaan siinä tilanteessa, että kun me arvioimme sitä, onko tärkeämpi arvo se, että me saamme puolustettua ja pidettyä kiinni Suomen suvereniteetista ja juuri siitä asiasta, joka valtion olemassaololle on tärkeää, vai pidämmekö me tiukasti kiinni kansainvälisistä sopimuksista, niin me tullaan näissä tilanteissa juuri siihen punnintaan, otammeko me vastaan kansainvälisen suojelun hakemuksen — ja hakemuksia, jopa tuhansittain — siinäkin tilanteessa, että se mahdollisesti vaarantaisi Suomen suvereniteetin. Siitähän tässä on nyt kysymys, [Hussein al-Taee: Ei se vaaranna Suomen suvereniteettia!] mistä me keskustelemme. Ja tätä punnintaa on syytä kyllä tässä talossa käydä nimenomaan silloin, kun me teemme ratkaisuja siitä, onko meillä sellaiset pykälät, joilla esimerkiksi koko raja suljetaan, niin että sieltä ei tule silloin yksikään läpi, jos Suomi sen oman turvallisuutensa vuoksi tällaisen päätöksen tarvitsee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T12:43:28,2022-06-28T12:48:50,Hyväksytty,1.1
2022_81_100,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_101,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on nyt keskusteltu ikään kuin muna—kana‑asetelmasta, ja itse yksinkertaistaisin tämän niin, että meillä on nyt ne kolme lakia, jotka edustaja Kopra hyvin tuossa toi esille: valmiuslaki, rajalaki ja ulkomaalaislaki. Ne kaikki pitää kytkeä toisiinsa joko viittaussäännöksellä tai muuten niin, että ne ovat yksi paketti. Silloin me vältytään tältä, kumpi pitää säätää ensin.
On muistettava, että ennalta estäminen on edullisinta ja vuonna 2015 Ruotsi teki Suomelle källin, kun se toimitti tänne kymmeniätuhansia ihmisiä julkisilla kulkuvälineillä, tuonne Ruotsiin, ja sitten tuo itäinen naapuri päätti heittää koepallon muutamalla tuhannella, noin kahdella ja puolella tuhannella, tuolta idästä. Tilannehan on aivan toisenlainen tällä kertaa, mutta kannattaa seurata tätä tilannetta. Koepallohan on Venäjältä jo heitetty. Se tuli muutaman ihmisen muodossa, mutta kun ne muutama ihminen pääsivät läpi, niin kuinka monta sieltä rupeaa kohta tulemaankaan. Nimittäin Venäjän raja-alueelle ei pääse ilman viranomaisten myötävaikutusta, se pitää pitää mielessä.
Toinen asia tässä, kun asiaa sitten hallintovaliokunnassa käsitellään ja tuodaan tänne etiäpäin, on se, että olisi hyvä määritellä riittävän tarkasti se, mitä me pidämme tämmöisenä välineellisenä maahanmuuttona, ettei meidän tarvitse täällä sitten ruveta vatuloimaan siitä enää, että onko tämä nyt sitä vai eikö tämä ole sitä. Nämä olisi hyvä ottaa hyvin tarkasti huomioon, mutta itse minä näen tämän, ettei tässä nyt suurta ongelmaa pitäisi olla. Jos nämä kaikki kolme eri lakia hyvin koplataan toisiinsa ja ne tukevat toisiansa, niin me saataisiin tämä kyllä nopeastikin sitten etenemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-28T12:48:52,2022-06-28T12:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_81_102,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_103,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädäntötyön tahtotila ei voi olla se, että yritetään vain hallita asioita eikä edes yritetäkään ennaltaehkäistä. Hybridiaseena ihmismassoja käyttävä vihamielinen valtio on käytännössä jo voittanut, jos meidän lainsäädäntömme ei mahdollista rajan sulkemista ja turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämistä. Näin se vain on.
Näen, että näiden pykälien tulee löytyä kyllä jo normaaliajan lainsäädännöstä. Vaikka me oltaisiin tilanteessa, että joudutaan toteamaan poikkeusolot ja ottamaan valmiuslaki käyttöön, myös meidän normaaliajan lainsäädäntömmehän on edelleen käytössä. Tästäkin syystä on äärimmäisen hyvä, että rajavartiolaki ja valmiuslaki on täällä kytketty yhteen. Valmiuslain käyttöönottokynnys on luonnollisesti sitä korkeammalla, mitä parempi meidän normaaliajan lainsäädäntömme on esimerkiksi rajavalvontalain osalta.
Kuten tuossa jo aiemmin edustaja Rantanen puheessaan kertoi, perussuomalaiset eivät vastusta koko valmiuslain uudistusta. Uudistuksessa ehdotetaan kuitenkin 51 muutosta ja kuusi uutta pykälää. Perussuomalaiset on jättänyt vastalauseen vain kolmen pykälän osalta: 122 a, b ja c on esitetty poistettaviksi. Nämä koskevat nimenomaan rakennusten haltuunottoja ja kuljetusyrittäjien velvoittamista kuljetustehtäviin laajamittaisessa maahanmuuttotilanteessa. Muutosta me ollaan haluttu 56 ja 57 §:iin, jotka koskevat mahdollisuutta leikata suomalaisten sosiaalietuuksia, eläkkeitä, lapsilisiä ja niin edelleen. Tämä ei kyllä käy meille. Itse asiassa näitä ei edes tarvita, jos rajavalvonta toimii niin kuin sen pitää toimia, ja lain pitää antaa sille edellytykset.
Eduskunnan tärkein tehtävä on taata suomalaisten turvallisuus kaikissa olosuhteissa eikä kurjistaa heidän elämismahdollisuuksiaan esimerkiksi etuuksiin koskemalla. Toivon todella, että rajavartiolaki saadaan hallintovaliokunnassa siihen muotoon, että ensi viikolla saadaan niin tämä valmiuslaki kuin rajavartiolaki maaliin. Silloin me ollaan paremmin varauduttu mahdollisiin tuleviin koitoksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-06-28T12:50:56,2022-06-28T12:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_81_104,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_105,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Suomella on naapurimaanaan Venäjä, jonka fasistisen nykyjohdon häikäilemättömyyttä kenenkään ei tarvitse epäillä. Venäjän nykyjohto on osoittanut täydellisen häikäilemättömyytensä ja täydellisen piittaamattomuutensa esimerkiksi Venäjää sitovista kansainvälisistä sopimuksista hyökkäämällä rikollisesti ja raakalaismaisesti Ukrainaa ja rauhaa vastaan ja syyllistymällä käytännössä päivittäin kauhistuttaviin sotarikoksiin Ukrainassa. Sen lisäksi Venäjä valehtelee omalle kansalleen ja koko maailmalle siitä, mitä se on tekemässä ja mitä se muka ei ole tekemässä.
On aivan selvää, että tässä eduskunnassa ja hyvin pitkälle koko Suomessa on yksimielisyys siitä, että me haluamme antaa etukäteen Venäjälle signaalin ihmisaseen Suomea vastaan käyttämisestä, tuhansien niin sanottujen turvapaikanhakijoiden tuomisesta Suomen vastaiselle rajalle tarkoituksella painostaa Suomea, tarkoituksella heikentää Suomen sisäistä turvallisuutta, tarkoituksella aiheuttaa Suomessa sisäistä epäjärjestystä. Me haluamme siis antaa etukäteen signaalin, että tällainen toiminta ei onnistu. Me haluamme antaa signaalin, että tällaisessa tilanteessa emme olisi kädettömiä Suomessa, emme joutuisi menemään polvillemme.
Mitä tämä vaatii? No, se vaatii sitä, että meillä on lainsäädäntö ajan tasalla, ja se vaatii sitä, että meillä on myös muu valmius ajan tasalla, esimerkiksi rajaturvallisuuteen liittyvä valmius. Me emme tietystikään pysty, vaikka tällaisen signaalin haluamme antaa, sataprosenttisesti varmistamaan, että kaikissa mahdollisissa hybridivaikuttamisen tilanteissa, jotka Venäjällä johdossa tulevat mieleen, pystyisimme tehokkaasti toimimaan näitä vaikuttamispyrkimyksiä vastaan. Mutta meidän on tehtävä voitavamme ja parhaamme, jotta meidän lainsäädäntömme on ajan tasalla ja jotta suomalaisen yhteiskunnan muu valmius on riittävällä tasolla, mahdollisimman hyvällä tasolla.
Tarkoitus on siis ensisijaisesti nytkin puheena olevalla lainsäädännöllä mielestäni antaa signaali siitä, että tällaisiin pyrkimyksiin Suomea kohtaan ei kannata ryhtyä.
Näin ollen on mielestäni ihan selvää, että nyt puheena olevan lainsäädännön — puhumme valmiuslaista, puhumme rajavartiolaista, puhumme myös ulkomaalaislain muuttamisesta niin sanotun rajamenettelyn osalta — tämän kokonaisuuden ensisijainen pyrkimys Suomen kannalta on pyrkiä estämään Suomeen saapuminen tällaisessa edellä kuvaamassani Venäjän hybridivaikuttamisen tilanteessa. Ja se on tehtävä selväksi. Se on tehtävä selväksi hallintovaliokunnassa, se on tehtävä selväksi eduskunnassa, se on tehtävä julkisessa keskustelussa selväksi. Siis ensisijainen pyrkimys tällaisessa edellä kuvatussa tilanteessa on pyrkiä estämään näiden aseena Suomea vastaan käytettävien ihmisten, tuhansien ihmisten, saapuminen Suomeen, saapuminen siinä tarkoituksessa, mikä on sen Venäjän manööverin takana, eli Suomen horjuttaminen ja Suomen sisäisen turvallisuuden heikentäminen. Tämä on siis ensisijainen tavoite ja pyrkimys.
Eri asia on se, että kaikessa emme välttämättä onnistu ja tarvitsemme myös säädöksiä siitä, miten tällainen tilanne voidaan mahdollisimman hyvin Suomen rajojen sisällä hallita, mikäli tässä estämisessä emme kuitenkaan ole onnistuneet. Esimerkiksi rajavartijoiden voimavarat, siis puhun ihan rajavartijoiden määrästä, ovat rajallisia, kuten kaikki tiedämme, kun taas Venäjällä tällaisia ihmisiä, joita voidaan käyttää turvapaikanhakijoina, on käytännössä meidän näkökulmastamme aivan rajaton määrä, esimerkiksi kaukasialaisia vierastyöläisiä maassa.
Herra puhemies! Sanon lopuksi, että kun olen usein moittinut perustuslakivaliokunnan tulkintoja ja olen edelleen sitä mieltä, että Suomen perustuslain tulkintakäytäntö on liian kireätä ja poikkeaa oikeuskulttuuriltaan Suomeen rinnastettavista muista Euroopan maista, haluan tässä yhteydessä kiittää perustuslakivaliokuntaa sen lausunnosta, joka liittyy hallituksen esitykseen rajavartiolain muuttamisesta. Tämä perustuslakivaliokunnan lausunto antaa mahdollisuuden säätää hallintovaliokunnassa ja sitten koko eduskunnassa sellaisen lain, jolla voimme tällaisessa hybridivaikuttamisen tilanteessa, tilanteen niin vaatiessa poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti sulkea koko itärajan. Tämän viestin antaminen tästä talosta ulospäin on hyvin tärkeätä. Tämä perustuslakivaliokunnan lausunto on hyvä, siitä valiokuntaa kiitän, ja se on tärkeä.
Ehkä ihan lopuksi, herra puhemies, siitä, onko se politiikkaa, onko se juridiikkaa, tämä lausunto ja lukemattomat muut perustuslakivaliokunnan lausunnot. Politiikan ja juridiikan välinen raja tässä suhteessa on kuin veteen piirretty viiva. Totta kai yhteiskunnalliset arvostukset, lähtökohdat, arvomaailmat vaikuttavat juridiikan tulkintaan, varsinkin valtiosääntöjuridiikan tulkintaan, joka valtiosääntöoikeus on usein hyvin yleisluontoista verrattuna vaikkapa rikoslakiin. Mutta se, että yhteiskunnalliset arvostukset ja arvomaailmat vaikuttavat valiokunnan jäsenten näkemyksiin ja tulkintoihin, on luonnollista, ja aivan yhtä luonnollista on — ja tätä ei ymmärretä julkisessa keskustelussa — että myös perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden arvomaailmat [Puhemies koputtaa] ja maailmankatsomukset vaikuttavat heidän tulkintoihinsa Suomen perustuslaista. [Mari Rantanen: Näin on!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-06-28T12:53:52,2022-06-28T13:01:25,Hyväksytty,1.1
2022_81_106,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_107,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valmiuslain päivittämisessä on tosiaan kyse siitä, että valmiuslaissa otettaisiin nykyistä kattavammin huomioon erilaiset hybridiuhat, ja tässä asiassa olemme selkeästi uuden edessä. Ne asiat, mitkä ovat olleet meidän lainsäädännössä, ne asiat, mitkä on käyty kansainvälisissä sopimuksissa ja muissa viimeisten vuosikymmenten aikana, eivät ole tässä tilanteessa sovellettavissa suoraan. Hybridivaikuttamisessa kyse on nykyaikaisesta vihamielisen valtiollisen vaikuttamisen muodosta, joka voi toteutua osin muutoin laillisia keinoja käyttäen, ja sen takia näen todella tärkeäksi, että me pystymme sekä tällä valmiuslain päivityksellä että myös rajavartiolain päivityksellä, joka on meillä parhaillaan hallintovaliokunnassa, antamaan sen selkeän viestin, että me ennalta estämme vieraiden valtioiden tämmöisiä mahdollisia hybridivaikuttamisen tilanteita Suomea kohtaan.
Näen, että pienen maan voima mitataan isojen asioiden yhtenäisyydessä. Aivan samalla tavalla kuin tämän kevään aikana me olemme pystyneet tekemään Nato-jäsenyydestä päätöksen — ja toivotaan, että se prosessi etenee tämän viikon aikana myötätuulessa — ihan samalla tavalla meidän on tärkeää saada tämä valmiuslain päivitys ja rajavartiolakiin sellaiset pykälät, jotka antavat meidän rajapuolelle riittävät voimankäyttövaltuudet ja joilla turvapaikanhaku pystytään myöskin keskittämään yhteen rajanylityspaikkaan, ja sitä kautta pystymme myöskin sitten toisaalta estämään tilanteita, ja jos joitain tilanteita tulee, niin parhaiten sitten myöskin niihin vastaamaan.
Toivotaan ja toivon henkilökohtaisesti, että kun käsittelemme nyt vielä tämän viikon ajan rajavartiolakia hallintovaliokunnassa peilaten tähän valmiuslakiinkin, se yhteinen tahtotila löytyy tästä salista puolueesta riippumatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-06-28T13:01:26,2022-06-28T13:04:11,Hyväksytty,1.1
2022_81_108,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_109,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan välttämätöntä, että Suomen voimassa oleva lainsäädäntö koskien rajojemme valvontaa saatetaan ajan tasalle. Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet sen, että maailma ei ole mikään hyvä paikka, vaan todella ikäviä yllätyksiä voi sattua nopeasti ja niihin on reagoitava heti. Ja kaikkien kansanedustajien on hyvä muistaa se, että Suomen viranomaiset tekevät omaa työtään varmasti parhaan taitonsa ja osaamisensa mukaan ja kaikilla voimilla ja kaikella sillä tuella, minkä eduskunnastakin saavat. Mutta se tärkein tuki, mikä meidän pitää heille antaa, on voimassa oleva lainsäädäntö, joka antaa heille mahdollisuuden toimia niin kuin virkamies toimii, lakeja noudattaen — se on se työkalu, minkä he tarvitsevat. Viranomainen ei voi itse säveltää mitään, vaan kun hän toimii siinä tilanteessa esimerkiksi kansainvälistä rajanylityspaikkaa vartioidessaan ja siellä virkatehtäviä hoitaessaan, niin lain pitää olla sellainen, että heillä on työkalu panna raja-asema kiinni, jos tilanne sitä vaatii.
Sama koskee tietysti valmiuslakia. Sen pitää olla myös ajan tasalla. Tämä nykyajan uusi sodankäyntimuoto, hybridivaikuttaminen, on saanut hyvin, hyvin iljettäviä muotoja, ja näimme Puolan ja Liettuan rajalla, mitä siellä ihmisille tehtiin. Heitä välineellistettiin, tuotiin rajalle ja yritettiin näin ollen järkyttää sen kohdemaan suvereniteettia ja saattaa se maa sellaiseen sekaannustilaan, että se olisi ehkä sitten muillekin operaatioille entistä alttiimpi.
Suomen puolustusjärjestelmä perustuu kai hyvin pitkälti vahvaan koulutettuun reserviin, ja varusmieslain muuttaminen tähtää juuri siihen, että tämä reservi on käytettävissä, jos sellaiseen tilanteeseen ajaudumme. Emme sitä tietenkään koskaan toivo, mutta meillä pitää olla valmius siihen, että jos jotain ikävää rajoillamme tapahtuu, niin meillä on lainsäädäntö kunnossa, viranomaiset voivat toimia. Ja kuten edustaja Zyskowicz omassa puheenvuorossaan hyvin mainitsi, se, kun saatamme nämä äsken mainitut lait ajan tasalle, on myös tästä talosta viesti ulospäin, että meillä ovat asiat kunnossa. Se on itsessään tilannetta rauhoittava tieto niille valtioille tai niille toimijoille, jotka suunnittelevat Suomea kohtaan joitakin ilkeitä asioita. Tämän takia lainsäädäntö pitää saattaa kuntoon mahdollisimman nopeasti ja ennen kaikkea pitää huoli siitä, että Suomi säilyttää toimintakykynsä kaikissa olosuhteissa. Se on suvereenin valtion oikeus, josta ei pidä ikinä luopua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-28T13:04:11,2022-06-28T13:06:44,Hyväksytty,1.1
2022_81_110,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_111,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eikö lainsäädännön tulisi mahdollistaa tiukkuus, jota me tarpeen vaatiessa voidaan toteuttaa sitten lievemmin? Eihän meidän ole pakko olla niin jyrkkiä, vaikka laki sen mahdollistaisi. Mutta jos ei laki mahdollista edes sitä, niin silloin me ei voida olla tiukkoja missään tilanteessa. Joka tapauksessa tärkein asiahan on kuitenkin viestittää — vaikka tässä tapauksessa Venäjälle — että me emme ole valmiita meidän hybridivaikuttamiseen ja me halutaan estää se mahdollisimman hyvin ja tiukasti, koska silloin todennäköisesti tätä välinettä ei tultaisi niin helposti edes käyttämään eikä kokeilemaan. En tiedä, minkä takia tarvitsee tehdä lepsu lainsäädäntö, koska ei se vaadi muuta kuin sen, että meillä on mahdollisuus olla tiukka, jos tarve näin vaatii. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-28T13:06:45,2022-06-28T13:07:50,Hyväksytty,1.1
2022_81_112,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_113,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On käyty hyvää keskustelua valmiuslaista, rajavartiolaista, ja olemme siitä käyneet lukuisia keskusteluja myös puolustusvaliokunnassa. On todella hyvä, jos me nyt saamme nämä lait siihen malliin ja siihen muotoon, että niillä täysin pystytään kiistatta kertomaan se, että tarvittaessa voimme sulkea rajamme, jos alkaa tämmöinen tuhansien ja tuhansien ihmisten hybridivaikuttaminen.
Mutta haluan myös muistuttaa siitä, että vaikka meillä kuinka hyvin jossakin laissa lukisi, että nyt ei tänne saa tulla, on myös muistettava se seikka, että ne, ketkä tänne ovat mahdollisesti tulossa, eivät ehkä noudata tätä lakia. Onko meillä riittävät vahvuudet rajavartioissa, poliisissa ynnä muissa henkilöissä tarvittaessa olla hyvin tiukkana siellä rajalla ja pystyä sulkemaan se raja? Siihen ei pelkkä laki välttämättä riitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-06-28T13:07:50,2022-06-28T13:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_81_114,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_115,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan hybridiuhista ja monenlaisista nykyajan uusista turvallisuusongelmista, niin lainsäädännön tehtävä on paitsi suojata meitä myös lähettää signaalivaikutuksia, ja tässäkin valmiuslaissa ja puheessa olevassa rajavartiolaissa tämä on hyvin oleellista. Tiedämme, että se meidän itäpuolella sijaitseva valtio tuntee meidän lainsäädäntömme, se tuntee sen mahdolliset aukkokohdat, toisesta päästä katsoen porsaanreiät. Se tietää myös tämän esityksen, rajavartiolakiesityksen, ja se tietää, mitkä asiat täällä meitä keskusteluttavat ja minkälaisia mahdollisia aukkoja voidaan löytää. Sen takia se signaalivaikutus, mitä Suomi viestii ulos, mitä hallitus viestii ulos, mitä koko eduskunta viestii ulos, on erittäin oleellista.
Samaan aikaan kun esimerkiksi Viro, meidän lähinaapurimme, viestii ulospäin merkittävistä lainsäädännöllisistä toimista, merkittävistä tavoitteista, joilla valtio kykenee suojaamaan itseään, niin Suomen valtio, hallitus, tekee toisenlaisia päätöksiä. Toukokuun 12. päivä juuri, kun Suomi oli ikään kuin astunut harmaalle alueelle, eli kun olemme tehneet Nato-päätöksen, niin sisäministeriö tviittasi, että nyt on Euroopan unionin kanssa, komission kanssa keskusteltu ja missään oloissa meidän koko rajaa ei voida sulkea. Tämä oli käsittämätön tviitti, siitä silloin paljon puhuttiin. Mutta tämä on juuri oleellinen esimerkki sellaisesta viestinnästä, mitä ei missään nimessä saisi tehdä.
Nyt kun kuuntelee tätä keskustelua täällä salissa, kun lähes kaikki ovat samaa mieltä siitä, että raja tulee tehokkaasti kyetä sulkemaan kokonaan, niin haluan kuitenkin muistuttaa, että vain puolitoista kuukautta sitten keskustelu oli vielä hallituksen suunnalta hyvin erilaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T13:08:58,2022-06-28T13:10:55,Hyväksytty,1.1
2022_81_116,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Ja vielä edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_117,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos joku yksittäinen tviitti on vaikkapa ministeriöstä [Riikka Purra: Sisäministeriöstä!] — vaikkapa sisäministeriöstä — tulkinnut asiaa yhdellä tavalla, niin viime kädessä eduskunta säätää lait, ja valiokuntatyössä tarkennetaan myös lainsäädäntöä siltä osiltaan, kuin nyt vaikkapa kohta jatkuvassa hallintovaliokunnan kokouksessa tulemme tekemään, yhdessä. Mielikuvan antaminen siitä, että hallituspuolueet tai hallitus olisi ollut lähtemässä rakentamaan sellaista lainsäädäntöä, joka jättää porsaanreiät, on luonteeltaan poliittista. Hallituksen omissa esityksissä niin valmiuslain kuin rajavartiolain osalta, niin kuin omassa puheenvuorossani aikaisemmin totesin, on rakennettu koko ajan lainsäädäntöä, niin että kansallinen päätösvalta rajaturvallisuudesta kuuluu omalle maalle, sen parlamentille, sen lakeja toimeenpanevalle hallitukselle ja sen alaisille ministeriöille. Tästä ei ollut kysymys. Minä ymmärrän hyvin, että perussuomalaisilla on hurja hinku päästä näyttämään ikään kuin, että kaikki parannukset tulevat teidän kynästä. Kuitenkin, kun katsoo valiokuntatyötä — vaikkapa arvostamani puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkaisen tai valiokuntaveljien ja -sisarien työtä — niin me teemme niitä lakeja yhdessä. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite varmistaa rajaturvallisuus, kansallinen turvallisuus, viranomaisten toimintakyky ja niin edelleen. Kyse ei ole siitä, josta, edustaja Purra, haluatte ehkä antaa tarkoituksella kuvaa, että jossain Virossa tehdään asioita paremmin. Kyllä on äärimmäisen tärkeää, että tässä parlamentissa meillä on yhteinen tahto hoitaa kansallisen turvallisuuden kannalta keskeiset asiat yhdessä, eikä myöskään antaa sitä kautta myös näitä istuntoja seuraaville toimijoille kuvaa eduskunnasta, joka olisi näissä asioissa jotenkin kovin kaukana toisistaan, koska tosiasiassa, arvoisat kollegat, me olemme näissä asioissa hyvinkin lähellä toisiamme, kun puhutaan kansallisen turvallisuuden kannalta keskeisistä kysymyksistä. [Sheikki Laakso: PuVissakin oli eriävä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-06-28T13:10:56,2022-06-28T13:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_81_118,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_119,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Karilla on hyvin usein tapana tehdä tulkintoja siitä, mitä me sanomme, oli kyse sitten perussuomalaisten kannoista tai jostakin muusta. [Mika Kari: Kuuntelen!] Minä puhuin juuri siitä, miten tärkeää on myös signaloida ulospäin sitä, että olemme yhtenäisiä ja pystymme suojaamaan rajojamme. Se, että te olette hallituksessa muun muassa vihreiden kanssa, jotka ovat koko ajan varsin johdonmukaisesti vastustaneet tehokasta lainsäädäntöä, ei kyllä ole perussuomalaisten eikä muunkaan opposition ongelma. Valtioneuvostosta on tehty päätös siitä, että tätä asiaa kysytään Euroopan komissiolta. Sieltä kysyttiin, saako Suomi sulkea koko itärajan. Vastaus oli ”ei missään nimessä”, kun taas oikeasti, kuten edustaja Kari hyvin tietää, komission toimivaltaan eivät lainkaan kuulu tällaiset asiat silloin, kun kyse on Suomen kansallisesta turvallisuudesta [Mika Kari: Näin on!] ja sen suojaamisesta.
Olen tänään jo aiemminkin puheenvuorossani täällä kertonut, että se hallituksen esitys, joka tällä hetkellä on käsittelyssä — rajavartiolain esitys, jossa on selvä ristiriita esimerkiksi pykälien ja perustelujen välillä — ei perussuomalaisille sellaisenaan käy ja sitä on syytä hallintovaliokunnassa muuttaa. Meidän linjamme on ollut koko ajan tismalleen sama. Se ei ole muuttunut. Me emme kerää mitään irtopisteitä vaan pyrimme tekemään kansallista turvallisuutta suojaavaa lainsäädäntöä. Yleisesti ottaen minusta tuntuu, että edustaja Karin puolueen kanssa se on varsin hyvin onnistunutkin. [Mika Kari: Kädenojennus, kädenojennus!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T13:13:01,2022-06-28T13:14:37,Hyväksytty,1.1
2022_81_120,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_121,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kuuntelin edustaja Karin puheenvuoroa, ja on ihan totta, että me olemme siellä puolustusvaliokunnassa tehneet tosi paljon hyvää yhteistyötä ja meillä kaikilla on samanlainen näkemys ja tavoitetila tästä. Ja tämä on oikeastansa aika poikkeuksellista, että me ollaan siellä jätetty eriävä, mutta se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että me haluamme rajalain ja valmiuslain riittävän vahvoiksi, että me pystymme turvaamaan maamme suvereniteetin ja meidän oman yhteiskuntarauhamme.
Minä en tiedä... Vähän tuli semmoinen omituinen tunne, kun sanoitte tuossa, että meidän kaikkien yhteinen tahtotila on sama. Jos meidän kaikkien yhteinen tahtotila on sama ja visio on sama, niin te voitte tulla meidän linjallemme ja hyväksyä nämä meidän vaatimuksemme. Sillä tämä asia on kuitattu, tämä on aivan helppo asia. Tiedän, että te henkilökohtaisestikin varmasti haluatte asian niin, että me voimme sulkea tarvittaessa tuon pitkän yhteisen rajan — sanoo siihen EU, mitä haluaa. Älkää menkö vihreiden ja vasemmiston taakse tässä linjassa. Tiedän, että te itse haluatte toimia juuri samalla tavalla kuin mitä me nyt olemme vaatimassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T13:14:37,2022-06-28T13:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_81_122,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Ja edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_123,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! En halua mennä hallintovaliokunnan asiaa tässä salissa vielä läpikäymään, koska se asia rajavartiolain osalta käsitellään vielä valiokunnan huoneessa tänään ja tulevina päivinä, mutta sanoisin, että keskeinen asia tässä teidän vastalauseessanne minun mielestäni valitettavasti liittyy siihen, että ihan näkemyksemme eivät kohtaa siinä, millä tavalla meidän pitäisi varmistaa meidän viranomaisten toimintaedellytykset laajamittaisen välineellistetyn maahantulon tilanteessa. Meidän viranomaisilla tulee olla riittävät työkalut. En jaksa uskoa, että tämä hallituksen esitys olisi tullut jonkun poliittisen puolueen pöydältä, vaan uskon, että erityisesti valmiuslaissa — erityisesti — meidän turvallisuusviranomaiset ovat käyneet läpi niitä tarpeita, joita valmiuslain käyttöönoton yhteydessä viranomaiset tarvitsevat, ja niihin liittyy tällaiset hyvin poikkeukselliset viranomaisten toimivaltuudet, ja ne siellä lakipohjassa ovat.
Tavoitteesta me olemme varmasti samaa mieltä, ja sitä tavoitetta kohti täytyy tänään pyrkiä kulkemaan myös tuolla hallintovaliokunnan kerroksessa. Kun tiedän näitten muutamien vuosien ajalta, jotka eduskunnassa olen saanut olla, että tästä salista on löytynyt aina yksimielisyyttä vaikeiden aikojen kohdatessa Suomea, ja historiaa harrastavina ihmisinä tiedämme, että sitä on löytynyt vuosikymmeniä ennen meitäkin, niin toivottavasti myös tänä päivänä pystymme yhdessä rakentamaan sellaista lainsäädäntöä, joka ennaltaehkäisee tällaisten toimenpiteiden kohdistumista Suomeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-06-28T13:16:09,2022-06-28T13:17:58,Hyväksytty,1.1
2022_81_124,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_125,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustan kyllä perussuomalaisten vastalauseen esityksiä ihan sillä, että kun edustaja Kari tässä toteaa, että viranomaisilla pitää olla mahdollisuus toimia tällaisen välineellistetyn tilanteen edessä, niin jos ne viranomaisen mahdollisuudet toimia ovat siis se, että he ottavat suomalaisten omistusoikeuteen kuuluvaa omaisuutta ja kuljetuspalveluita käyttöön ja sen lisäksi tehdään liikkumisrajoituksia, joiden tarkoituksena asiantuntijoidenkin lausuntojen mukaan oli se, että pidetään suomalaiset sieltä raja-alueelta pois, niin kyllä veikkaisin, että jollakin toisella hallituspohjalla olisi saattanut olla erilaiset lähestymistavat tähän, koska en tohtisi nähdä sitä tilannetta, että meille tulee niitä välineellistettyjä ihmisiä niin paljon, että meillä ei riitä vastaanottokeskusten kapasiteetti, eivät vapaat asunnot kunnissa vaan täytyy mennä sinne yksityisoikeuden puolelle. Me puhutaan silloin aika isoista määristä, ja ei voi olla niin, että me emme lähde siitä, että tämä toiminta estetään. Siellä on, niin kuin äsken kuvasin, muitakin vaihtoehtoja. Rajavartijat eivät varmasti laajamittaiseen tilanteeseen riitä, mutta silloin minun ymmärtääkseni meillä on esimerkiksi virka-apulainsäädäntö juuri päivitetty tämäntyyppisiä tilanteita varten.
Ja se on kyllä sanottava, että kyllä sen lähtökohdan tässä täytyy olla aivan ilman muuta se, että tämä toiminta estetään eikä koskaan jouduta sellaiseen tilanteeseen, että me olemme välineellistettyjen tulijoiden määrässä käytännössä katsoen poikkeusoloissa, ennen kuin tämä laki tulisi voimaan, ja tältä osin meillä on erimielisyyttä.
Sitten siitä olen kyllä täysin samaa mieltä, että vaikeissa tilanteissa ja silloin, kun on kysymys Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, mahdollisimman yhtenäinen linja ja konsensus tästä lienevät löydettävissä, mutta silloin sen tahtotilan täytyy olla sama, ja sen tahtotilan täytyy olla se, että me pidämme huolta turvallisuudesta ja me estämme tämäntyyppiset tilanteet kuin mitä tässä nyt on välineellistämisestä sanottu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T13:17:58,2022-06-28T13:20:34,Hyväksytty,1.1
2022_81_126,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_127,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä, joita, edustaja Rantanen, luettelitte viranomaisten toimivaltuuksien osalta, ovat viimesijaisia toimivaltuuksia, jotta viranomaiset, joita on rajallinen joukko pitkällä, pitkällä maarajalla, vaikkapa itärajalla tai koko valtakunnan rajalla, pystyisivät vaativissa, poikkeuksellisissa tilanteissa toimimaan. Ne käyttöönotot on valmiuslailla säädelty hyvin korkean käyttökynnyksen taakse tilanteessa, jossa viranomaisten toimintakyky vaarantuu ja jossa viranomaiset tarvitsevat koko kansalaisyhteiskunnan tuen hoitaakseen tämmöisiä tilanteita ja tällaisia tehtäviä.
Vastaavanlainen tilanne nähtiin silloin maahanmuuttokriisin aikana 2015—2016, jolloin käytännössä viranomaisten toimintakyky tuli rajalle — eikä pelkästään maarajalle, vaan resurssien rajoille — ja jolloin ainakin hallintovaliokunnalle kerrotun mukaan esimerkiksi ilman Suomen Punaista Ristiä tai kansalaisjärjestöjä viranomaisten kyky ottaa vastaan lyhyellä aikaa niin paljon tulijoita olisi käytännössä romahtanut. Ja siinä yhteydessä myös kansalaisjärjestöt ja meidän kansalaisyhteiskuntamme tulivat viranomaisten avuksi.
Valmiuslaista tai puolustustilalaista löytyy monia muitakin käyttöönottomahdollisuuksia, joissa viranomaiset voivat lailla säädetysti ottaa käyttöön yksityistä omaisuutta turvatakseen kansallista turvallisuutta ja niin edelleen. Tästä kokonaisuudesta on kyse — ei siitä, että viranomaiset tulisivat viemään pihtiputaanmummolta mökin tai auton tai majoittamaan johonkin yrityksen halliin ihmisiä kovinkaan kevyin perustein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-06-28T13:20:35,2022-06-28T13:22:31,Hyväksytty,1.1
2022_81_128,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_129,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti totean tähän, että nythän me tulemme säätämään sellaisen lain, että missään olosuhteissa ei pitäisi olla tilannetta, jossa viranomaisten mahdollisuus toimia loppuisi, [Mika Kari: Ei pitäisi!] varsinkaan niin, että he ryhtyisivät sitten suomalaisen perusoikeuksia rikkomalla hoitamaan välineellistetyn maahantulon tilannetta. Nähdäkseni tällaisen tilanteen ei pitäisi jatkossa olla missään oloissa mahdollinen, kun tämä rajavartiolaki saadaan eteenpäin.
Sitten on tietysti toinen kysymys se, olisivatko kaikki hallitukset esittäneet valmiuslain uutta rajapykälälukua tällaisenaan vai olisivatko jotkut kenties jättäneet tällaiset vastaanottopykälät sieltä pois ja esittäneet vaikkapa turvapaikkahakemusten kokonaista keskeyttämistä siinä kohtaa, mikä sitten tietysti liittyy voimankäyttöön ja toimivaltuuksiin niin rajavartijoilla kuin muilla viranomaisilla. Että kyllä tässä tietysti mahdollisuuksia on monia, ja tämä on ehkä sellainen, mitä ovat saattaneet myös kansalaiset tänne valmiuslain puolelle odottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T13:22:31,2022-06-28T13:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_81_130,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_131,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa vähän aikaa sitten edustaja Orpo kertoi vuoden 2015 ongelmista siinä tilanteessa, kun Tornioon tuli turvapaikanhakijoita yhä kasvavassa määrin. Nyt kun me vihdoin olemme saaneet tämän tänne käsittelyyn tilanteen korjaamiseksi, niin nyt rajavartiolaki ja valmiuslaki pitää säätää niin vahvoiksi, että me pystymme toimimaan, meidän Rajavartiolaitos pystyy toimimaan Suomen suvereniteetin ja yhteiskuntarauhan turvaamiseksi.
Tilanne on nyt sillä lailla, että perustuslain mukaista viiden kuudesosan vipuvartta me käytämme kansan meille antamalla mandaatilla, siis sillä tavalla, että teidän on nyt vakavasti otettava tämä asia ja tehtävä lainsäädännöstä niin tiukka, että pystytään estämään tällainen välineellistetty maahantulo. Tämä vain on niin ja itse näkisin näin, että teidän omakin etunne on se, että te otatte vakavasti nämä meidän vaatimuksemme ja kirjoitatte ne lakiin ja tulette perussuomalaiselle linjalle tässä asiassa. [Mika Kari: Meillä ei ole oma etu vaan kansallinen etu!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T13:23:55,2022-06-28T13:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_81_132,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 15/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_81_133,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Herra puhemies! Esittelen valiokunnan mietinnön. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvää rahoituslainsäädäntöä. Esitystä valmisteltaessa on jouduttu odottamaan laskelmissa tarvittavien tilasto- ja tutkimustietojen valmistumista. Esitysluonnoksen lausuntokierrokselle varattu aika oli kohtuuttoman lyhyt. Lisäksi osa esitykseen vaikuttaneista ja siinä viitatuista tutkimusaineistoista on julkaistu vasta lausuntoajan päättymisen jälkeen. Kuntasektorin ja jatkossa myös hyvinvointialueiden lausunnoille on kuitenkin perusteltua varata vähintään kuuden viikon lausuntoaika, jotta myös luottamustoimielimillä on mahdollisuus esittää näkemyksensä. Myös esityksen eduskuntakäsittelylle varattu aika on ollut hyvin lyhyt.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tarkoituksena on turvata riittävä rahoitus palvelujen toteuttamiseksi mutta kannustaa alueita samalla tehostamaan toimintaansa. Nyt ehdotetaan päivitettäväksi hyvinvointialueiden palvelutarvekertoimia määrittäviä tarvetekijöitä ja niiden painokertoimia. Tarvetekijöiden määrää ehdotetaan huomattavasti laajennettavaksi niin terveydenhuollon, vanhustenhuollon kuin sosiaalihuollonkin osalta. Esityksessä ehdotetut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen osuuksiin, painoihin ja tarvetekijöihin vaikuttavat osaltaan hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen jakautumiseen. Esitys ei sisällä kuitenkaan ehdotuksia rahoituksen uusiksi määräytymistekijöiksi. Hallintovaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rahoitusmalliin tehtävät muutokset ovat hyvinvointialueiden tiedossa hyvissä ajoin etukäteen ja että mahdolliset muutokset tehdään harkitusti ja huolellisten vaikutusarvioiden perusteella.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi, kuinka hyvinvointialueindeksi vastaa kustannustason muutokseen. Rahoituslain valmisteluvaiheessa on hyvinvointialueindeksin osuvuus suhteessa toteutuneisiin sote-kustannuksiin arvioitu hyväksi. Yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden rahoitus tulisi toteuttaa siten, ettei se vaaranna palvelujen riittävää rahoitusta muilla hyvinvointialueilla. Yliopistosairaalalisän valmistelua jatketaan, ja tarkoituksena on antaa sitä koskeva esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 22, jolloin uusi rahoituksen määräytymistekijä voitaisiin ottaa huomioon aikaisintaan vuodesta 24 alkaen. Hallintovaliokunta kiirehtii esityksen valmistelua.
Arvoisa puhemies! Pelastustoimen rahoitus on yleisellä tasolla riittämätön. Rahoituslaki ei huomioi muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi kriisivalmiuden nostamisesta aiheutuvia kustannuksia. Ict-järjestelmähankkeita joudutaan lisäksi rahoittamaan palvelutuotannon rahoituksesta. Pelastustoimen nykyisessä kunnallisessa järjestelmässä on tunnistettu olevan rahoitusvajetta. Tämä tulee ottaa huomioon yhteensovitettaessa hyvinvointialueuudistuksen tavoitteita, talousarviota ja investointeja.
Pelastustoimen rahoituskriteereihin liittyy paljon kysymysmerkkejä. Riskiluokkatarkastelun sekä riskien määrittelyn perusteisiin tarvitaan päivittämistä ja jatkokehitystä. Rahoitusmekanismin ei esimerkiksi katsota huomioivan riittävällä tavalla ydinvoimalaitoksen ja öljynjalostamon kaltaisten valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden muodostamaa merkittävää varautumis- ja resursointitarvetta hyvinvointialueelle. Hallituksen on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin merellisen öljyntorjunnan rahoituksen turvaamiseksi — tästä löytyy mietinnöstä lausuma. Määräytymistekijöiden ja niiden painokertoimien tulee ottaa eri alueiden erityispiirteet huomioon, jotta hyvinvointialueen pelastustoimen kustannukset kyetään mahdollisimman luotettavasti määrittelemään. Selvitystyö tulee käynnistää viipymättä.
Arvoisa puhemies! Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Erilliskyselyn avulla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset pystytään huomioimaan siirtolaskelmassa niin, että kunnilta ei siirry hyvinvointialueille liikaa kustannuksia ja tuloja. Tärkeää on, että kuntiin jäävä rahoitus tähän tärkeään tehtävään turvataan myös lopullista laskentaa tehtäessä. Asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota takautuvan palkkaharmonisoinnin ja alijäämien kattamisen vaikutuksiin. Takautuvan palkkaharmonisoinnin vaikutukset voivat selvityksen mukaan olla aluekohtaisesti suuruusluokaltaan jopa useita kymmeniä miljoonia euroja. Palkkaharmonisaation perusteella eri alueiden kunnat ovat eri asemassa riippuen siitä, onko palkkaratkaisut tehty vai tehdäänkö ne vasta sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen. Täysin kattavia euromääräisiä tietoja palkkaharmonisaation kustannusvaikutuksista ei ole. On välttämätöntä, että tilanteeseen löydetään asianmukaiset ratkaisukeinot.
Mietintöön sisältyy myös toinen lausuma, jonka mukaan hallituksen on huolehdittava siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havainnoista raportoidaan säännöllisesti.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin muutamin huomautuksin ja teknisluonteisin tarkistuksin. Mietintöön on jätetty kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T13:26:18,2022-06-28T13:31:42,Hyväksytty,1.1
2022_81_134,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Näin, kiitoksia esittelystä. — Ja edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_135,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme 20 miljardin uudistuksesta ja tuomme hallintovaliokunnan mietinnön torstaina klo 18, päivää ennen juhannusaattoa.
Tässä uudistuksessa ei pystytä takaamaan hoitoa eikä palvelua. Molemmat valiokunnat, sosiaali- ja terveysvaliokunta ja hallintovaliokunta, kiinnittävät huomiota siihen, että palkkaharmonisaation, palkankorotusten ja ict-kustannusten rahoitusta ei ole huomioitu mitenkään. Tälläkin hetkellä on yhdeksän aluetta, joissa on tehty palkkaharmonisaatio. Nämä alueet eivät ole saaneet minkäännäköistä kompensaatiota, joten he joutuvat karsimaan opetus- ja muusta toiminnasta kunnissaan. On vielä mahdollista, että on alueita, joissa on tehty investointeja: on esimerkiksi yksi alue, jossa on tehty 8 miljoonan euron investointi, mutta tämä rahoituslaki ei anna minkäänlaisia rahoja heille ja kieltää velkojen ottamisen sillä alueella. Tämä rahoituslaki ei myöskään anna vastausta sille, että 7 500 hoitajaa tarvitaan lisää, mutta rahoitusta heille ei löydy.
Koko mietintö on jotenkin torso, ja tämä laki ei tule vastaamaan siihen, mitä nämä alueet tulevat tulevaisuudessa tarvitsemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-06-28T13:31:42,2022-06-28T13:33:33,Hyväksytty,1.1
2022_81_136,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_137,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä edustaja Harkimo totesi, että mietintö on torso. En sanoisi, että mietintö on torso, mutta koko sote-uudistus ja tämä rahoituslaki ovat kyllä torsoja.
Tässä oikeastaan näkyy se ongelma, mikä tässä koko uudistuksessa on ja joka nähtiin jo silloin, kun koko lakipaketti oli täällä eduskunnassa. Nämä ongelmat, jotka nyt tässä nähdään tämän rahoituslain osalta, kuvattiin jo silloin. Asiantuntijat totesivat, että rahat eivät tule riittämään, ja nyt se tulee toteen, ja tämä esitys valitettavasti ei tätä kyllä korjaa, vaan tosiasiassa nämä alueet joutuvat aloittamaan toimintansa vajaarahoitteisina ja siten, että siellä ei ole otettu huomioon, kuten tässä nyt todettiin, palkkaharmonisaatiota eikä palkankorotuksia ja tietojärjestelmät, hoitotakuut ja niin edelleen ovat puutteellisia.
Ja, se, mikä tässä on kuvaavaa, on se, että jo nyt hyvinvointialueet esittävät, että heiltä puuttuu 5,4 miljoonaa — näiltä alueilta, jotka ovat näitä arvioineet. Tuonne 85 miljoonaan euroon asti on rahoituspuutetta, ja kuitenkin tähän toimintaan käytetään 1,1 miljardia enemmän kuin tänä vuonna, että siinä mielessä olemme melkoisessa suossa tässä.
Perussuomalaiset jätti tähän mietintöön vastalauseen, koska me näemme ongelmaksi sen, että jos tätä rahoitusvajetta lähdetään korjaamaan vasta siinä vaiheessa, kun nämä alueet ovat jo aloittaneet, niin siellä on täysin mahdoton sitä työtä tehdä. Näimme tämän ongelman niin pelastustoimen mutta myös tämän sote-puolen osalta, ja nimenomaan niin, että näissä laskelmissa ei oteta huomioon näitä edellä mainittuja kustannuksia.
Me jätimme tähän vastalauseeseen myöskin kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hyvinvointialueiden kroonisen rahoitusvajeen korjaamiseksi ennen hyvinvointialueiden varsinaisen toiminnan aloitusta.”
Ja toinen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että hyvinvointialueen rahoitusmallissa ilmenevät puutteet korjataan pikimmiten.”
Vain näillä päästäisiin järkevämpään lopputulemaan sen sijaan, että tämä uudistus itse asiassa syöksee sote- ja pelastuspuolen kaaokseen ja asiakkaat jäävät ilman omia, meidän heille lupaamiamme palveluja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-06-28T13:33:36,2022-06-28T13:36:28,Hyväksytty,1.1
2022_81_138,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_139,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallintovaliokunnan mietintö on sinällään ihan perusteellinen, mutta se lakiesitys, mikä tällä taustalla on, on riittämätön. Ja tietenkin koko sote-uudistus on jo tähän mennessä, kun tuolla hyvinvointialueilla sen käyntiin lähtemistä on lähdetty valmistelemaan, osoittanut sen, miten paljon tästä puitelainsäädännöstä puuttuu, ja ehkä kaikkein suurin ja vakavin puute on nimenomaisesti tämä rahoituksen puute. Tietysti tässä hallituksen esityksessä näitä tarvetekijöitä on lisätty, mikä itsessään on kyllä hyvä asia, mutta sitten se kokonaisuus, elikkä se riittämätön rahoitus tämän sote-uudistuksen toimeenpanemiseksi, on se kaikkein suurin puute.
Tietysti näitten kertoimienkin kohdalla, esimerkiksi tämän väestökertoimen, iso painoarvo on nostettava esille. Esimerkiksi viime kaudella Sipilän hallituksen esityksessäkin, joka sitten kaatui ennen valmistumistaan, tuo väestökerroin oli pienempi. Tämä väestökerroinhan rankaisee erityisesti sellaisia alueita, joilla väestö vähenee. Jos ajatellaan vaikkapa Itä-Suomea, jossa on muuta maata korkeampi sairastavuus ja toisaalta ikääntyminen ja sitten vielä tämä väestökertoimen painoarvo, niin se aiheuttaa sen, että tietyt alueet lähtevät rahoituksellisesti erittäin pitkältä takamatkalta.
Tähän mennessä ei ole tullut hallitukselta esitystä myöskään siitä, että kun tulevaisuuden investoinnit ja se, minkä verran esimerkiksi hyvinvointialueella on mahdollisuus ottaa velkaa näitten investointien hoitamiseen, suuressa määrin riippuvat siitä laskennallisesta tuloksesta, minkä tuo hyvinvointialue tekee. Esimerkiksi Pohjois-Savossa on tilanne, jossa sairaanhoitopiiriltä siirtyvät mittavat investoinnit ja myöskin mittavat velat tuolle hyvinvointialueelle, niin se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen on ensitöikseen lähdettävä tekemään valtavaa karsintaa menoista, jotta voidaan näistä tulevista investoinneista, jotka tulevat, siis ikään kuin lankeavat, sinne hyvinvointialueelle, edes selvitä. Tämä asettaa nämä monet hyvinvointialueet hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään, ja tätäkään asiaa ei tässä hallituksen sote-esityksessä millään tavalla huomioitu, kun lähdettiin miettimään sitten sitä rahoituksen tulevaisuutta.
Vielä nostaisin esille täällä nämä palkkaharmonisaatiokustannukset ja ict-kustannukset ja sitten myöskin tämän yliopistosairaaloitten kohdalla olevan rahoitusvajeen. Hallitushan tässä keväällä yritti saada tämän yliopistokertoimen tämmöisenä nollasummapelinä hoidettua, elikkä niin, että muut alueet olisivat sitten näille yliopistoalueille antaneet osan rahoituksesta. No, sehän ei tietenkään ole järkevää, vaan kun yliopistoalueella koulutetaan lääkäreitä koko maan tarpeeseen, niin on aivan selvää, että silloin on myöskin saatava rahoitus, joka on erillinen ja tästä riippumaton. Tietysti on hyvä, [Puhemies koputtaa] jos tätä vielä ensi syksylle ollaan valmistelemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T13:36:28,2022-06-28T13:39:44,Hyväksytty,1.1
2022_81_140,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Vestman poissa. — Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_141,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän täysin kritiikin, mikä on tähän sote-uudistukseen täällä salissa liittynyt. Fakta on kuitenkin se, että tämä sote-uudistus oli tehtävä. Sitähän on tehty täällä eduskunnassa niin kauan kuin itse muistan, ja nyt se vihdoinkin on saatu maaliin. Myös se on tunnustettava ja sanottava ääneen, että uudistus ei varmasti ole heti valmis eikä uudistus varmasti ole heti hyvä, ja omalta osaltaan myös tämä lakiesitys ja tämä mietintökin on osa tätä korjaussarjaa, eli sitten kun huomataan, että siellä on korjattavaa ja kaikki ei vielä heti ole kunnossa, niin sitten lakiesityksillä ja asetuksilla tullaan muutoksia sinne tekemään.
Itse kiinnitän huomiota tässä ihan oikeastaan muutamaan asiaan, ja toinen on tämä suurin asia elikkä hyvinvointialueitten rahoitus, mistä myös täällä salissa on puhuttu. Hallintovaliokuntakin pyysi lausuntoja täältä hyvinvointialueilta, ja niissä lausunnoissa — oikeastaan lähes kaikissa — nousi esille tämä huoli rahoituksen riittävyydestä siellä hyvinvointialueella, ja siellä esille nousivat alueen kannalta myös tämä palkkaharmonisointi ja ne kustannukset, mitä se tuo tullessaan alueelle.
Itse nostan esille kuntien rahoituksen. Tulen Pohjois-Karjalasta Siun soten alueelta, missä me lähdettiin tekemään etupainotteisesti tätä sote-uudistusta, ja kyllähän tämä palkkaharmonisointi ja se, miten näytti, että se kohtelee tulevaisuudessa kuntia, oli meille aivan jäätävä suihku niskaan. Tämähän tarkoitti käytännössä sitä, että silloin kun me lähdettiin todellakin etupainotteisesti tekemään uudistusta ja kuntayhtymäpohjalta sitä asiaa on siellä hoidettu, niin kun me ensin oletimme, että ne palkat täytyy harmonisoida siihen mediaaniin eli keskipalkkaan, ja nyt kun näyttää siltä, että ne pitääkin harmonisoida sinne maksimiin elikkä suurimpaan palkkaan, niin tämä erotushan on jäämässä sitten alueen kuntien maksettavaksi. Ja olemme sanoneetkin siellä, että me vielä jotakuinkin ymmärrämme, että jos tämä näin menisi, mutta se, että siitä rangaistaisiin kuntia tulevaisuudessa sitten valtionosuusmenetyksinä maailman tappiin asti, niin se on se epäoikeudenmukaisuus tässä. Myös hallintovaliokunta kiinnitti todella hyvin tähän omassa mietinnössään huomiota ja totesi sen, että tämä on epäkohta, ja mehän saimmekin sitten selvityksen, ja tämän selvityksen mukaan valtiovarainministeriö selvittää nyt asiaa yhdessä Kuntaliiton kanssa ja tähän asiaan olisi tulossa korjausta. Tämä korjauksen tarve on kyllä todella suuri, ja alueilla on tästä suuri huoli, ja luotan siihen, että asia ratkeaa nyt oikeudenmukaisesti alueita ja alueitten kuntia kohtaan. Olemme katsoneet Pohjois-Karjalassa esimerkiksi, että jos tämä asia ei ratkeaisi, niin siellä olisi kolmen kunnan osalta tulevaisuus erittäin synkkä tämän leikkauksen myötä, ja näin emme todellakaan tahdo käyvän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-06-28T13:39:46,2022-06-28T13:42:46,Hyväksytty,1.1
2022_81_142,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_143,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueilla on krooninen rahoitusvaje. Se on korjattava ennen kuin hyvinvointialueet varsinaisesti aloittavat toimintansa. Sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö kiirehdittiin läpi eduskunnassa, ja se on edelleen keskeisiltä osin puutteellinen. Erityisesti rahoituksen osalta puutteet ovat vakavia, ja tämä valittu rahoitusmalli heikentää vakavasti järjestämisvastuussa olevien tahojen kykyä tehdä tarpeellisia tai edes välttämättömiä investointeja sekä ylläpitää edes nykyisen kaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkostoa.
Edelleen ongelmana ovat myös alueiden erityispiirteet, niitä kun ei ole huomioitu riittävästi tarvetekijöissä eivätkä ne kuvaa alueellisesti tilannetta oikein. Esityksen mukainen rahoitus vahvistaa entisestään mallissa jo nyt olevia rakenteellisia ongelmia. Eniten kärsivät alueet, joilla on valmiiksi merkittäviä ongelmia vastata asukkaiden ja asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluihin.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on erikseen kysynyt kaikilta hyvinvointialueilta arviota alueen rahoitusvajeesta vuonna 23. Luen niitä nyt tässä: Päijät-Häme reilut 50 miljoonaa, Pohjois-Savo 70 miljoonaa euroa, Pohjois-Karjala 35 miljoonaa, Lappi ainakin 11 miljoonaa, Pohjois-Pohjanmaan talouden sopeutustarve jopa 85 miljoonaa, Etelä-Karjalan vajaus vähintään 16 miljoonaa, Keski-Uusimaa noin 8 miljoonaa, Keski-Pohjanmaa noin 20 miljoonaa, Etelä-Savo noin 26 miljoonaa, Keski-Suomi noin 76 miljoonaa — karmeita lukuja, joita valitettavasti hallintovaliokunta ei mietintöön yksimielisesti saanut.
Hallituksen esitys perustuu aivan liian optimistiseen arvioon paitsi talouden kehityksestä ja kuntien verotulojen kasvusta myös kaikesta muusta. Ict-vaatimusten tiukentuminen ja siitä aiheutuva kustannustason kasvu, hoitajamitoitus, vuokrankorotukset, kustannusnousu palvelu-, aine- ja tarvikeostoissa, henkilökustannusten nousu, palkankorotukset — esimerkiksi kaikki nämä — olisi otettava huomioon nykyistä paremmin.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys ja koko sote-uudistus uhkaavat kriisiyttää suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen. Hallituksen on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueen rahoitusmallissa ilmenevät puutteet korjataan välittömästi. Tällä hetkellä kaikki mittarit huutavat punaisella. Muuten tämä koko uudistus on pelkkää lainsäädäntöpaperia, tavoitteita ja suurhankkeita ilman rahoitusta, ilman suunnitelmaa. Mietin, onko se sitten seuraava hallitus, joka nämä korjaa, joka jostakin taikoo tälle uudistukselle rahat. Toistaiseksi hyvinvointialueilla on keskitytty lähinnä palkkaamaan kovapalkkaisia johtajia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-06-28T13:42:51,2022-06-28T13:46:12,Hyväksytty,1.1
2022_81_144,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Näin. — Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_145,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Huttunen kehui tuossa äsken, että sote-uudistus saatiin vihdoin maaliin. Totuudessahan se ei ole maalissa, eikä ollut missään tilanteessa eikä ole vielä lähelläkään, koska jo valmistusvaiheessa tiedettiin, että siitä tulee torso. Ja tilanne on se, että jostain syystä — tai kyllähän minä tiedän syynkin, sehän oli vain niin sanotusti vaalipoliittinen homma, että se piti saada maaliin, niin että saadaan olevinaan irtopisteet kerättyä siitä, että saatiin vihdoin viimein maaliin se, mitä on tehty vuositolkulla. Mutta tilanne on se, että se on kyllä niin keskeneräiseksi jäänyt alun perinkin, että sillä ei paljon pitäisi päästä kehumaan.
Omalla alueellanikin, niin kuin puhemies hyvin tietääkin, Kymsotella tehtiin etupeltoon näitä asioita ja oletettiin, että tästä asiasta tullaan saamaan jotain hyötyä. Tilannehan on se, että vielä ei ole päässyt kunnolla alkamaankaan, kun on sellainen 60 miljoonan euron gäppi, mikä pitäisi jostain löytää, ja palkkaharmonisoinnit ovat tekemättä, mitkä lankeavat sitten meille kuntapäättäjillekin riesaksi asti. Fiilikset ovat ainakin siellä Kymenlaakson suunnalla aivan maassa, koska ei oikein tiedetä, millä tästä koko sotkusta päästään esiin.
On kyllä ikävää kuunnella, että täällä puhutaan sitten, kuinka nämä asiat ovat hyvin ja kaikkea tällaista ja että me ollaan saatu hieno sote-uudistus nyt olevinaan maaliin. Tilanne on se, että meillä tulee olemaan rahoitusvaje ihan hirvittävä tämän koko paketin osalta, ja ei käy kyllä kateeksi seuraavaa hallitusta, minkä pitää ruveta etsimään näitä rahoja jostain. Tämän hallituksen olisi ehdottomasti pitänyt kantaa kortensa kekoon ja kaivaa sitä rahaa vähän reilumminkin etupeltoon näihin ongelmiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-06-28T13:46:13,2022-06-28T13:48:22,Hyväksytty,1.1
2022_81_146,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_147,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia, puhemies! Otin vielä tämän toisen puheenvuoron, koska tuossa edustaja Huttunen minusta kyllä hyvin kuvasi tätä tiettyjen hyvinvointialueitten hankalaa tilannetta eli näitten, jotka ovat lähteneet sairaanhoitopiiripohjaisesti liikkeelle aikaisemmin — kuten on tehty esimerkiksi Pohjois-Karjalan Siun sotessa — kun nyt sitten rahoitus palkkaharmonisaation osalta on lankeamassa alueen kuntien maksettavaksi. On hyvä, jos valtiovarainministeriössä mietitään nyt sitten jotakin ratkaisua, koska tuntuu sinällänsä aika epäreilulta, että näitä alueita, jotka lähtivät etunenässä liikkeelle — heitä siihen kovasti kannustettiin — nyt sitten rangaistaan rahoituksellisesti, koska he joutuvat maksamaan kuntina omasta pussistansa nämä palkkaharmonisaatiokulut, kun taas sitten muitten kohdalla jäädään odottelemaan, mikä on sitten tuleva valtiovallan ratkaisu palkkaharmonisaation suhteen. Ja jos ajatellaan tätä, mikä päälakina täällä talossa hyväksyttiin, niin siellä kuitenkin lähtökohtaisesti todettiin, että mikään kunta ei saa joutua kriisimenettelyyn sen tähden, mitä tämä sote-uudistus tuo tullessansa. Tietysti ainakin siinä mielessä voisin ajatella, että tämä lainkohta jo tietyllä tavalla velvoittaa tämän hallituksen, joka on tällaisen lain tehnyt, myöskin etsimään sitten ratkaisuja näitten kuntien tilanteeseen.
Toinen kohta, mikä on jäänyt myöskin tässä lakien hyväksymisessä hyvin vähäiselle ja joka myöskin aiheuttaa tällä hetkellä sinne kuntien puolelle aikamoista rahoituksellista painetta, liittyy näihin soten tukitoimintoihin, joita nyt sitten kiireen vilkkaa on tuolla alueilla erilaisilla ratkaisuilla viety eteenpäin, ja monissa kohtaa sitten julkisomisteiset in-house-yhtiöt ovat olleet niitä, jotka ovat tämän tukitoiminnon ottaneet haltuunsa. Tämä on herättänyt keskustelua erityisesti ruokahuollon kohdalla, koska pienet kunnat, joilla on ollut esimerkiksi yksi valmistuskeittiö, ovat tulleet siihen tilanteeseen, että heidän on ollut mahdotonta jakaa tätä keittiötä kahden toimijan kesken, ja on voinut olla myöskin se tilanne, että esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen asiakasmäärät ovat yksistään olleet liian pienet, jotta sitten sen oman valmistuskeittiön ylläpitäminen olisi ollut enää taloudellisesti järkevää. Siellä on kuntia, jotka ovat isoja keittiöinvestointeja tehneet aikaisemmin ja jotka joutuvat toteamaan, että ne ovat nyt tässä tilanteessa turhia — in-house-yhtiöt ottavat koko ruokahuollon haltuunsa ja eivät välttämättä jätä enää kuin jakelukeittiöitä tai jakelupisteitä tuolle alueelle. Samoin on kuntia, joissa oman alueen elintarviketuotannon käyttäminen julkisissa hankinnoissa on ollut hyvin suurta. Esimerkiksi Kiuruvesi on sellainen kunta, joka on ollut esimerkkinä monelle suomalaiselle kunnalle hankinnoissa. Nyt pelätään, että näitten in-house-hankintojen myötä sitten sen oman lähiruoan käyttö vähenee huomattavasti. Samoin sitten myöskin vanhusten ruokahuolto, se, kuinka monena päivänä [Puhemies koputtaa] saa lämmintä ruokaa, myöskin tämä asia, on näissä hankinnoissa jäänyt syrjään.
Eli paljon on valitettavasti korjattavaa tässä sotessa vielä eteenkinpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T13:48:22,2022-06-28T13:51:43,Hyväksytty,1.1
2022_81_148,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_149,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksen kohdentaminen alueiden todellisten tarpeiden mukaan on äärimmäisen tärkeää uudistuksen onnistumisen kannalta. Kuten hallintovaliokuntakin korostaa, rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla oleva tarvemalli edellyttävät jatkuvaa kehitystyötä.
Sote-uudistuksen myötä kasvukaupunkien investointi- ja rahoitusasema heikkenee. Onkin tärkeätä, että vero- ja valtionosuusjärjestelmä huomioi jatkossa aiempaa paremmin kasvavien kaupunkien erityispiirteet, kuten alueelliset kustannuserot, kaupungistumiseen liittyvät tekijät, muun muassa vieraskielisten osuuden ja segregaation, ja asunnottomuuden. On siis tärkeää, että kuntien rahoitusasemaa tarkastellaan ja korjataan tarvittavalla tavalla. Tästä kuntien rahoitusjärjestelmästä onkin tehty kokonaistarkastelu, ja järjestelmää on tarkoitus kehittää siten, että edistetään kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta ja turvataan muun muassa juuri kasvavien kuntien ja kaupunkien investointikykyä. Valtionosuusuudistuksen pohjaksi on tärkeää kerätä tietoa ja kokemusta kuntien taloudesta ja rahoitusjärjestelmän toimivuudesta sote-uudistuksen jälkeen.
Me kaikki kuntapäättäjät tiedämme, että kunnat toimivat taloutensa sopeuttamiseksi ja uudistamiseksi parasta aikaa, mutta myös valtion tulee jatkaa toimia työllisyyden parantamiseksi ja kuntien tulopohjan vahvistamiseksi. Myös nämä näkökulmat ovat mukana hallintovaliokunnan mietinnössä, ja halusin ne myös tähän keskusteluun nostaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-06-28T13:51:43,2022-06-28T13:53:21,Hyväksytty,1.1
2022_81_150,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_151,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tosiaan sote-rahoituksen muutosta, jossa siis hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia, muun muassa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia, muutetaan paremmin vastaamaan niihin hyvinvointialueen tehtäviin, vastuisiin ja tarpeisiin, mitkä niillä on.
Mutta harmittavaa on se, että vaikka tätä rahoituslakia ja kertoimia nyt muokataan, niin se iso asia eli se, että hyvinvointialueille valtio tulisi myös osoittamaan sen rahoituksen, jonka hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan, ei toteudu. Ja kokoomuksen valiokuntaryhmä hallintovaliokunnassa totesi, että on välttämätöntä tähän vastalause jättää. Olemme toki jo tuoneet näitä rahoitukseen liittyviä huolia jo silloin, kun lainsäädäntöä säädimme puolitoista, kaksi vuotta sitten, mutta yksi keskeinen huoli oli jo silloin se, että rahoitusmallista puuttuu kokonaan ohjausvaikutus terveyden parantamiseksi. Mallissa ei ole mitään kannustimia saada aikaan sellaisia muutoksia, että ihmiset alueilla voisivat ajatella ja hyvinvointialueet voisivat tehdä tekoja siihen, että ihmiset tulevaisuudessa saisivat oikea-aikaista ja hyvää hoitoa ja näin ollen myöskin olisivat terveempiä. Niin sanotun HYTE-kertoimen eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella jaetaan vain yksi prosentti hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Myös mahdollisiin 2030-luvulla tuleviin kustannussäästöihin liittyy paljon epävarmuutta. Muutoskustannukset lisäävät sote-palveluiden menoja pitkään. Keskeiset muutoskustannukset ovat muun muassa ict-menot, työntekijöiden siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen sekä palkkojen harmonisointi — monet asiat, mitkä ovat tulleet täällä salissa jo kahden vuoden aikana keskeisesti nostetuksi, mutta näihin ei kuitenkaan sitten tätä rahoitusta eikä myöskään ratkaisuja osoiteta. Ict-investoinneissa tulee todennäköisesti käymään niin, että meillä tulee olemaan parikymmentä erilaista järjestelmää, emmekä pysty erikoissairaanhoidon järjestelmiä ja sitä kautta mahdollista integraatiota toteuttamaan, mikä oli kuitenkin ja on ollut 15 vuotta sote-uudistuksen tavoite.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole huomioitu myöskään alueiden erilaisuutta ja sitä lähtötilannetta, ja alueet ovat muutoksessa hyvin erilaisessa tilanteessa riippuen siitä, onko muutoksen pohjalla esimerkiksi sairaanhoitopiiriä tai kuntayhtymää vai lähdetäänkö muutokseen aivan uudelta pohjalta. Kokoomus näkee, että rahoituksen tarvekertoimien ajantasaistaminen muun muassa sosiaalisten tarpeiden ja vieraskielisyyden osalta olisi jatkossa perusteltua.
Valiokunta pyysi hyvinvointialueilta lausunnot ensi vuoden rahoitusvajeesta. Kysyimme, mikä on hyvinvointialueenne rahoitusvaje vuonna 2023 tämänhetkisten arvioiden mukaan. Toki arviot vaihtelivat, eivätkä ne ole näin ollen yhteismitallisia, mutta yhteen laskettuna niistä lausunnoista, jotka saimme, rahoitusvaje on noin 400 miljoonaa euroa. Ja kun noin puolet hyvinvointialueista ei vastannut nopeutetussa aikaikkunassa, niin yhteensä rahoitusvaje on varmaan noin vajaan miljardin luokkaa. Kyseessä on siis valtava hyvinvointialueiden odotusten ja rahoituksen välinen epäsuhta, ja kokoomuksen mielestä hallituksen on tämä viipymättä korjattava.
Luen täältä muutamista lausunnoista, jotka siis ovat mietinnön myötä myöskin julkisia: Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle talouden sopeutustarve ensi vuodelle on vähintään 50—55 miljoonaa, joka vastaa arvioidusta nettobudjetista noin 3,3:a prosenttia, mutta korkomarkkinoiden muutos ja hoitajaliittojen palkkaratkaisun taso huomioiden lisäsopeutumistarve ensi vuodelle mainitun lisäksi voi olla jopa 20—30 miljoonaa euroa. Ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialue toteaa, että talousarvio on alustavasti muodostumassa alijäämäiseksi 13 ja puoli miljoonaa euroa. Mikäli talouden ja toiminnan kehittämisen ohjelman tavoitetta ei saavuteta ja vuoden 22 tilinpäätös on ennakoitua huonompi, voi rahoitusvaje ensi vuonna nousta yli 30 miljoonaan euroon. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 23 rahoitusvajeesta uupuu noin 20 miljoonaa euroa. Satakunnan hyvinvointialueen osalta rahoitusvajetta ei pystytä vielä kertomaan, koska talousarvion teko alkaa vasta syyskuussa, mutta tämän hetken tiedon mukaan ict-rahoituksessa pelkästään on jo vajetta kymmenen miljoonaa euroa. Etelä-Savon hyvinvointialueen rahoitusvaje on 26 miljoonaa euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueella on sellainen tilanne, että ensi vuoden lainanottovaltuus on valtioneuvoston 16.6.22 tekemän päätöksen mukaan nolla euroa. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siis myös investoinnit tulee pystyä rahoittamaan vuosikatteella tai kassavaroilla. Tämä lisää todellakin epävarmuutta rahoituksen riittävyydestä. Talousarvion kehystarpeita on Keski-Suomen hyvinvointialue arvioinut, ja valmisteluorganisaation esittämät tarpeet ovat tällä hetkellä suuruusluokaltaan noin 76 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä ollaan 12 miljoonaa euroa alijäämäisiä, ja jos tietyt asiat ja riskit toteutuvat, niin jopa 50 miljoonaa euroa, ja Pohjois-Savossa 70 miljoonaa euroa.
Voi äkkiseltään kuulostaa, hyvät kollegat, aika pieneltäkin luetella kymmeniä miljoonia euroja, mutta kun ne summaa yhteen, niin jos puhutaan miljardiluokan rahoitusvajeesta ensi vuodelle, niin tiedämme, että ei ole kyse ihan pienestä asiasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-06-28T13:53:34,2022-06-28T14:00:46,Hyväksytty,1.1
2022_81_152,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_153,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Talvitie esitteli äsken hallintovaliokunnan kokoomusryhmän vastalauseen. Tähän rahoitusmalliin ja rahoituslakiin liittyy todella merkittäviä ongelmia, mitä tulee rahoituksen riittävyyteen — puhutaan miljardiluokan vajeesta hyvinvointialueiden arvioiden perusteella.
Nostan tässä omassa puheenvuorossani esille pelastustoimen rahoitusvajeen.
Hallintovaliokuntahan on sote-uudistuksesta antamassaan lausunnossa jo kiinnittänyt huomiota pelastustoimen rahoitusvajeeseen ja pitänyt silloin välttämättömänä sitä, että uudistuksessa huolehditaan pelastustoimen riittävästä rahoituksesta. No, kevään 22 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä asiaan liittyen ei ole tehty mitään päätöksiä, ja tämän rahoituslakiesityksen liitteenä olevan taulukon perusteella huomataan, että yleisesti pelastustoimen rahoitus on riittämätön. Joillakin hyvinvointialueilla puhutaan todella mittavasta rahoitusvajeesta pelastustoimen osalta. Otan esimerkiksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen, jossa pelastustoimen rahoitusvaje on 30 prosenttia, siis 30 prosenttia tulisi kuluja leikata, jotta päästäisiin tämän rahoitusmallin mukaiseen rahoitustasoon. Jokainen ymmärtää, että tällainen 30 prosentin leikkaus pelastustoimen kuluista tarkoittaa merkittävää heikennystä turvallisuuteen ja varautumiseen. Tämä rahoituslaki ei myöskään huomioi muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi kriisivalmiuden nostamisesta aiheutuvia kustannuksia, kuten hallintovaliokunta on omassa mietinnössään todennut.
No, erityinen ongelma, mitä tulee pelastustoimen rahoitukseen, liittyy pelastustoimen rahoituskriteereihin. Niitähän on tässä rahoituslaissa kolme. Isoin osa laskennallisesta rahoituksesta määräytyy asukasmäärän perusteella, se on 65 prosentin osuus. Sitten riskitekijät-kriteerillä määräytyy 30 prosentin osuus rahoituksesta ja sitten loput 5 prosenttia asukastiheyden mukaan. Iso ongelma on siinä, että tässä riskiluokkatarkastelussa ja riskien määrittelyssä ei oteta riittävästi huomioon tällaisia kansallisesti merkittäviä riskikohteita. Esimerkkinä Helsingissä, jossa sijaitsee yli viidesosa kaikista Suomen riskiluokaltaan korkeamman riskin alueista, tämä pelastustoimen rahoitusta määrittävä riskikerroin on arvoltaan Suomen pienin. Tämähän on ihan absurdi lähtökohta rahoituksen määräytymiselle.
Toinen esimerkki on öljyntorjunnasta johtuvat kulut. Öljysuojarahasto ollaan ajamassa alas, ja sieltä ei jatkossa enää avustuksia pelastustoimelle tule öljyntorjunnan järjestämiseksi, ja nämä puutteet rahoituksessa tulisi myöskin korjata. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos on omassa lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä on todellinen riski, mitä tulee kansalliseen öljyntorjuntaan, että tämä rahoitusmekanismi ei tätä öljysuojarahaston alasajoa riittävästi tai itse asiassa lainkaan huomioi. Tältä osin hallintovaliokunnallahan on yksimielinen lausumaehdotus siitä, että öljyntorjunnan rahoitus turvataan ja hallitus ryhtyy tältä osin toimenpiteisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-06-28T14:00:47,2022-06-28T14:04:21,Hyväksytty,1.1
2022_81_154,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_155,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on pidetty erinomaisia puheenvuoroja edellä, enkä kaikkia niitä huomioita halua toistaa, mutta muutama kommentti tähän kokonaisuuteen.
Ensinnäkin täällä edustaja Talvitie toi hyvin esille sen, miten vakavista ja isoista asioista tämän sote-uudistuksen yhteydessä me tällä hetkellä puhumme. Siis jos puhutaan siitä, että jo lähtökohtaisesti hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan merkittävää lisärahoitusta toiminnan käynnistämistä varten, niin onhan tässä muutoksessa varsin isoja ongelmia. Samaan aikaan, niin kuin on tuotu esille, siis pelkästään palkkaharmonisaatiossa kyse on erittäin mittavan kokoluokan summista, samoin ict-kuluissa ja muissa muutoskustannuksissa. On varmasti niin, että hallituksen täytyy nyt arvioida tätä tilannetta vielä tämän jälkeen uudelleen. Pidän varsin ongelmallisena myös sitä, että tämä muutos tulee nostamaan kuitenkin julkisia kustannuksia kumulatiivisesti pitkälle 2030-luvulle, ennen kuin suunta tulee sitten siltä osin muuttumaan.
Mutta, herra puhemies, haluan myös tarttua tähän pelastustoimen tilanteeseen, josta olemme keskustelleet paljon myös aikaisemmin tässä salissa ja valtiovarainvaliokunnassa, missä istun. Kun siellä kävimme läpi tätä hallituksen sote-esitystä viime keväänä, niin kiinnitimme paljon huomiota myös tähän kokonaisuuteen. Silloin asiantuntija-arvioiden mukaan puhuttiin siitä, että pelastustoimen rakenteellinen rahoitusvaje on noin 80 miljoonaa euroa Suomen tasolla. Jo silloin eduskuntakäsittelyn yhteydessä oli mielestäni hyvin laaja yhteisymmärrys eduskunnassa siitä, että kun kuitenkin pelastustoimi on ikään kuin rahoitukseltaan hyvin pienikin osa tätä kokonaisuutta — mutta sitäkin tärkeämpi — ja kun kerran rahoitus on yleiskatteellista eikä sitä voida myöskään korvamerkitä ikään kuin erikseen pelastustoimelle, niin on äärettömän tärkeää, että hallitus korjaa esitystä niin, että pelastustoimen rahoitus ja sitä kautta myös tämä toiminta voidaan turvata kaikkialla Suomessa, kaikissa maakunnissa. Nyt me näemme sen, että näin ei tosissaan ole siis toimittu. Tämä on minusta hienoa, että hallintovaliokunta on tähän asiaan kiinnittänyt huomiota. Ja pidän sitä kyllä varsin kummallisena, että näin perustavanlaatuisesta suomalaisten turvallisuuteen liittyvästä kysymyksestä hallitus ei ole ottanut koppia ja tehnyt niitä tarvittavia muutoksia, joita kuitenkin eduskuntakäsittelyssä vuosi sitten on erittäin keskeisesti nostettu esille, niitä ongelmia, mitä tähän asiaan on liittynyt. Mielestäni on täysin välttämätöntä, että pelastustoimen osalta tehdään tarvittavat korjaukset, jotta tosissaan, kuten sanoin, kaikkialla Suomessa toiminnat pystytään turvaamaan myös ensi vuonna, kun hyvinvointialueiden toiminta sitten alkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-28T14:04:22,2022-06-28T14:07:33,Hyväksytty,1.1
2022_81_156,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_157,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sote-uudistus on, voidaan sanoa, moneen vuosikymmeneen suurin hallinnollinen uudistus, mitä on tehty. Jos mietitään kuntien rahoitusta, niin siitä leikkautuu suuri osa, samoin palveluista siirtyy suuri osa pois kunnilta, ja samalla tavalla ne siirtyvät hyvinvointialueille. Niiden rahoituksen tarvetta koko ajan koetetaan saada kuntoon, mikä se oikea mitoitus on. Ja tämän rahoituksen riittävyyttä tulee seurata koko ajan ja tarvittaessa puuttua siihen, mitenkä se oikea jako on tehty ja millä tavalla se toimii suhteessa palveluihin.
Asia, mikä itseäni on jäänyt paljon mietityttämään, on tämä pelastustoimen tulevaisuus. Siihen pitää todella kiinnittää paljon huomiota, koska kysymyksessä on tilanne, että sieltä poistuu vuoteen 2030 mennessä erittäin suuri määrä pelastajia, eläköityy omasta tehtävästään. Ja samassa suhteessa sitten se, kun tuli tämä korkeimman hallinto-oikeuden päätös, missä todettiin, että varallaolojärjestelmä ei täyttänyt varallaolojärjestelmän oikeutta, vaan ne muutettiin ylityöksi, aiheutti sen, että siellä on lisäksi vielä 1 500 pelastajan tarve. Tämä aiheuttaa itselleni sellaista mielikuvaa ja mietityttää, kuinka me saadaan hoidettua tämä asia kuntoon, jotta pelastajia riittää maakunnissa eri puolilla riittävästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+8.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-06-28T14:07:33,2022-06-28T14:09:18,Hyväksytty,1.1
2022_81_158,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 3/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Ronkainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_81_159,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva muutos vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettuun lakiin ja ampuma-aselakiin on äärimmäisen tärkeä. Sillä mahdollistetaan Puolustusvoimien aseiden ja patruunoiden käyttö vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan on vapaaehtoisen maanpuolustuksen kysyntä kasvanut valtavasti. Erityisesti tässä tilanteessa on pystyttävä varmistamaan, että kaikille halukkaille löytyy mielekästä tekemistä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Kasvanut kysyntä kertoo vahvasta maanpuolustustahdosta, ja tuota tahtoa meidän tulee vaalia. Oma historiamme ja Ukrainan näyttämä esimerkki osoittavat, että väkevällä maanpuolustustahdolla on mahdollista vastustaa jopa määrällisesti ja materiaalisesti ylivoimaista vihollista.
Valiokunta toteaa, että ampumataito on keskeinen sotilaan taito. Lisäksi on perusteltua, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen käyttöön saadaan ne ampumavälineet, joita reserviläiset tulisivat käyttämään myös tosipaikan tullen.
Arvoisa puhemies! Lyijy on ympäristölle haitallinen raskasmetalli, ja ympäristönsuojelu on otettava vakavasti. Suomi on jo edelläkävijä niin ympäristötietoudessa kuin vastuullisessa ampumaharrastamisessakin. Valiokunta ottaa mietinnössään kuitenkin tiukan kannan EU:n kaavailemaan lyijykiellon laajentamiseen. Jo aiemmin valiokunnan muodostama kanta on ollut, ettei lyijykielto saa vaarantaa maanpuolustuskykyä tai harjoittelua. Selvityksien mukaan lyijylle korvaavia vaihtoehtoja ampumaurheilussa tai reserviläistoiminnassa ei ole. Valiokunta päätyykin esittämään, että komissioon vaikutetaan suoraan mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla, aivan puolustusministeritasolla asti. Lyijyn kieltäminen siinä laajuudessa kuin komissio kaavailee tarkoittaisi patruunoiden valmistamisen vähenemistä Suomessa, mikä vaikuttaisi välittömästi maanpuolustusvalmiuteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Se merkitsee myös useiden ampumaratojen sulkemista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitusvaikeuksien kanssa painivalle poliisille muodostuisi kymmenien miljoonien eurojen lisäkustannukset muun muassa suojavarusteiden ja ampumaratojen uudistamisesta. Kun järki ja maakohtainen yksilöllinen harkinta puuttuvat, niin me perussuomalaiset emme voi lyijykieltoa kannattaa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ottaa kantaa myös ampumaratojen tilanteeseen Suomessa. Saamamme selvityksen mukaan siviiliampumaradat ovat vähentyneet Suomessa viimeisen 30 vuoden aikana yli 2 000:sta enää reiluun 600:aan. Eri viranomaisten, vapaaehtoisen maanpuolustuksen sekä harrastajien ampumatoimintaa voidaan ylläpitää ainoastaan kattavalla ampumaratojen verkostolla. Suomessa ampumaratojen luvat ovat tiukassa ympäristönsuojelua ja meluhaittoja koskevien näkökantojen vuoksi. Ampumaratoja on suljettu muun muassa lähelle tapahtuneen asuntorakentamisen vuoksi, jolloin ampumaradalle ei ole enää osoitettu uutta aluetta tai ampumarata ei ole täyttänyt uudistuneita vaatimuksia. Ampumaratoihin liittyvää byrokratiaa tulisi keventää, mutta niiden ylläpitoon ja rakentamiseen tulisi myös myöntää riittävä rahoitus.
Käsittelyssä oleva hallituksen esitys palvelee kokonaisuudessaan Suomen maanpuolustuksen lähtökohtia. Suomen puolustuksen selkäranka on sen koulutetussa reservissä ja kansan maanpuolustustahdossa. Vapaaehtoista maanpuolustusta tukemalla ja MPK:n toimintaa tehostamalla vastataan vapaaehtoisten kasvavaan koulutuskysyntään sekä tuetaan Puolustusvoimien tarvetta kouluttaa reserviläisiä myös kertausharjoitusten ulkopuolella.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-06-28T14:09:55,2022-06-28T14:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_81_160,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Edustaja Kalli, poissa. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_161,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on sinällänsä erittäin kannatettava, ja valiokunnan mietinnössä on kyllä nostettu esille myöskin kohtia, joita haluan kommentoida.
Todellakin vapaaehtoisen maanpuolustuksen puolelta on tullut viestejä, että tällä hetkellä henkilöt hakeutuvat hyvin runsain määrin toimintaan mukaan ja esimerkiksi ampumaradoille, erilaisiin ammunnan alkeiskursseihin ja muihin vastaaviin on oikeasti jonoa. Ja siinä mielessä on todella tärkeää, että erilaisin tavoin pystyisimme varmistamaan sen, että meille maanpuolustuksellisesti tärkeä ampumaharjoittelu muun muassa reservin osalta plus myöskin tässä mietinnössä mainittu poliisien ampumataitojen ylläpitäminen pystytään myöskin tulevaisuudessa varmistamaan. Ja tässähän haasteena on sitten nimenomaisesti EU:n lyijyä sisältävien patruunoitten käyttökielto ja ne rajoitukset tietyiltä osin.
Tässähän kansallisesti pyrittiin hakemaan suurta konsensusta ja varmistamaan tämä maanpuolustuksellinen käyttötarve, mikä Suomella olisi poikkeuksena, mutta tässä ei täysimääräisesti onnistuttu, koska tämä meni lyijyasetus kakkosen sisälle. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että pelkästään se, että on mahdollisuus käyttää lyijypatruunoita, ei vielä riitä, koska ampumaratojen erilaiset ympäristölupiin liittyvät rajoitukset rajoittavat niitten ampumaratojen käyttömahdollisuuksia, joissa nämä ympäristönormit ovat vielä entistäkin tiukemmat. Ja siinä mielessä täytyy sanoa, että valiokunnassa on tehty hyvää työtä, kun tänne on saatu lausuman muotoon myöskin se asia, että valtioneuvoston on annettava selvitys Suomen ampumaratojen kokonaistilanteesta ja tässä selvityksessä tulee sitten tarkastella myöskin sitä, miten ampumaratojen määrää saataisiin Suomessa lisättyä nykytasosta ympäristönäkökulmat asianmukaisesti huomioiden.
Tuolla on esimerkiksi monien pienien ampumaratojen kohdalla, kun niitten taustayhteisönä toimivat erilaiset ampumaseurat, metsästysseurat tai reserviläiset, että hallinnollinen taakka ja niiden selvitysten määrä, mitä esimerkiksi ympäristölupien kohdalla pitää tehdä, ovat valtavia. Ja meillä on suuri joukko tällaisia ampumaratoja, joissa sitten on uhkana se, että niitten käyttölupia ei uusita, koska näitä selvityksiä ei saada tehtyä. Siinä mielessä toivoisin, että tässä esimerkiksi voitaisiin ympäristöministeriön osalta auttaa näitä erilaisia kansalaisjärjestöjä tässä toiminnassa, niin että tehtäisiin selkeät ohjeet siitä, minkälaisia erilaisia lupiin liittyviä selvityksiä tulee kullekin ampumaratatyypille olla valmiina esitettynä, jolloinka tämä aika ei sitten menisi näissä kansalaisjärjestöissä näitten lupaprosessien eteenpäin viemiseen.
Kaiken kaikkiaan siis tämä hallituksen esitys on sinällään kannatettava, eteenpäin vietävä, mutta tässä on näitä asioita, jotka on tuotu valiokunnan mietinnössä hyvin esille ja jotka ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta meillä voidaan varmistaa ampumaratojen käyttö myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-06-28T14:14:46,2022-06-28T14:18:19,Hyväksytty,1.1
2022_81_162,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_163,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elikkä meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta. Tällä nyt oikeastansa mahdollistetaan ja turvataan MPK:n koulutus Puolustusvoimien aseilla. Tässä on laajemminkin käsitelty useita asioita, joista itse haluan nostaa esiin sen huolen, mikä on ollut ja mikä myöskin oikeastansa koko tätä salia on kantanut, eli yhteisen huolen ampumaratojen määrästä, ja sellainen, mikä henkilökohtaisesti on itselle erittäin tärkeä, on tämä Euroopan unionin REACH-asetus tai lyijydirektiivi, jolla tahdottaisiin kieltää lyijyluotien käyttö kosteikkoalueilla.
Olen tähän asiaan perehtynyt aika hyvin. Jo noin kaksi vuotta sitten sain uuden kappaleen puolustusvaliokunnan lausuntoon hallituksen vuosikertomuksesta 2019. Tästä kiitos näin heille, jotka tätä asiaa kannattivat ja tukivat. Nyt se on oikeastansa ollut useamman kerran valiokunnassa esillä eri asiakirjoissa. Se on ollut muun muassa puolustusselonteossa ja jopa Nato-lausunnossa, ja viimeksi se oli julkisen talouden suunnitelmassa. Itse olen sen pyrkinyt näihin aina jumppaamaan. Toki, kun muodostimme valiokunnassa yhteisen kannan silloin ensimmäisestä esityksestä, se on noussut hyvin esiin.
Tuossa edustaja Ronkainen äsken sanoi, että perussuomalaiset eivät kannata tätä lyijyasetusta, eikä sitä oikeastansa varmaan täällä salissa tässä tilanteessa mikään muukaan puolue kannata, mutta itse haluaisin lisätä sen, että me suorastaan vaadimme, että se kumotaan kokonaan. Nyt julkisen talouden suunnitelmaan löytyi mielestäni hyvät eväätkin tämän asian kaatamiseksi, koska niin kuin edustaja Ronkainen tuossa edellisessä puheenvuorossa kertoi, on arvioitu poliisihallinnon taholta, että Suomessa syntyisi useiden kymmenien miljoonien kulut tästä, jos tämä lyijyasetus astuu voimaan. Elikkä se käytännössä tarkoittaa sitä, että luodit jouduttaisiin korvaamaan jollakin muulla materiaalilla, ja nämä muut materiaalit ovat läpäisevämpiä kuin lyijyammukset, ja sitä myöten poliisin turvavälineet, kypärät, liivit, luotisuojat, kilvet tai muut, menisivät uusiksi. Jos tämä Suomessa maksaa kymmeniä miljoonia, niin te voitte kuvitella, mitä se maksaa koko Euroopan tasolla.
Elikkä nyt näkisin näin, ja se on tänne valiokunnan mietintöön kirjoitettukin kappaleeseen 28: ”Valiokunta kannustaa reserviläisjärjestöjä ottamaan luonnokseen aktiivisesti kantaa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että komissioon vaikutetaan myös suoraan mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla, esimerkiksi puolustusministerin toimesta. Valiokunta huomauttaa, että komissio on velvollinen ottamaan huomioon myös sellaisen olennaisen informaation, joka ei ole ollut kemikaaliviraston tieteellisten komiteoiden käsittelyssä mukana.” Elikkä tämä on minun mielestäni niin väkevä juttu, että tällä on mahdollista saada kaadettua, jos muut maat käyttävät järkeään, tämä koko lyijyasetus.
Tämä on sellainen asia, mikä vaikuttaa meidän julkiseen talouteen. Poliisi nyt jo tällä hetkellä kärsii rahan puutteesta ja on joutunut joiltakin osin supistamaan toimintojaan, ja tämä aiheuttaisi valtavan katastrofin, ja se lisäisi meidän maamme kuluja. Eli jossain vaiheessa tulee varmaan tärkeäksi asiaksi miettiä se, mitä me saavutetaan. Onko lyijy siellä penkassa todellakin niin vaarallista, että se aiheuttaisi tällaisen lyijykiellon koko Eurooppaan? Meillä Suomessa on paljon kosteikkoja, ja tämä koskee meidän maata ihan eri tavalla kuin muita maita.
Toinen asia tosiaan, mikä nousikin jo esiin: ampumaratoja meidän pitää saada lisättyä. Siihen on otettu myös kantaa tässä puolustusvaliokunnan mietinnössä. Näen tärkeänä, että suomalaisten tällä hetkellä korkea maanpuolustustahto pysyy yllä lisäämällä ampumaratoja, pysymällä tässä lyijyssä. Se, että reserviläisten ampumaharrastus muuttuisi äärettömän kalliiksi — kuten korvaavat patruunat nostaisivat hinnan moninkertaiseksi, ja he nyt jo ajavat pitkät matkat itsenäiseen ampumaharjoitteluun — on tärkeä asia, ja nämä on hyvin huomioitu tässä hallituksen esityksessä ja puolustusvaliokunnan lausunnossa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T14:18:23,2022-06-28T14:25:33,Hyväksytty,1.1
2022_81_164,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,Edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_165,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nyt ensinnäkin kiittää puolustusministeriä, maan hallitusta siitä, että tämä hallituksen esitys on tuotu eduskuntaan, ja totta kai puolustusvaliokuntaa siitä, että asiaa varsin pikaisella ja nopealla aikataululla on pystytty käsittelemään.
Vierailimme maaliskuussa puolustusministeriön alaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen neuvottelukunnan kanssa Säkylässä MPK:n järjestämässä harjoituksessa, ja oli hienoa nähdä se, miten laajasti tämä muuttunut tilanne on kannustanut myös uusia henkilöitä hakeutumaan harjoitustoimintaan, ja kyllä se viesti oli, että harjoitukset ovat hyvin täynnä. Muistan, että silloin kävimme myös laajat keskustelut MPK:n edustajan kanssa siitä, miten nykyinen lainsäädäntö asettaa hyvinkin tiukat rajoitukset ja reunaehdot sille, miten esimerkiksi Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää harjoitustoiminnassa. Omaan korvaani se kuulosti varsin erikoiselta, ja nyt tietysti varsinkin tässä muuttuneessa tilanteessa on täysin perusteltua, että lakia muutetaan niin, että tosiasiassa myös MPK:n harjoitustoiminnassa voidaan näitä aseita käyttää. Se tukee koko tätä meidän vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa ja harjoitustoimintaa, ja tämä on minusta ehkä kaikkein tärkein asia tämän hallituksen esityksen kautta nyt mietinnössä, mikä tässä laitetaan kuntoon, ja annan sille kyllä täyden tukeni kaikkinensa.
Mutta, herra puhemies, sitten lyhyesti vielä toisesta asiasta, joka tässä tulikin jo hyvin esille edustaja Mäenpään ja edustaja Ronkaisenkin puheenvuoroissa ja joka liittyy tähän lyijydirektiiviin ja ampumaratojen tilanteeseen. Tulen itse Satakunnan vaalipiiristä, ja niin kuin tiedätte, maakunta on hyvin vahvasti maanpuolustusmaakunta jo pelkästään meidän Porin prikaatimme toiminnan osalta, mutta myös laajemmin vapaaehtoisen maanpuolustuksen toiminnan osalta. Ja kyllä se viesti, mitä itselleni on tullut jo vuosien ajan liittyen tähän ympäristösääntelyyn, koskien ampumaratoja ja koskien sitä, miten näitä ratoja voidaan ylläpitää, on ollut hyvinkin huolestunutta ja negatiivista tämän kiristyvän sääntelyn ympärillä, ja kyllä kaikkinensa, vaikka totta kai ajattelen niin, että meidän täytyy tehdä päätöksiä sillä tapaa, että ympäristönäkökulmat otetaan aina huomioon, niin kyllähän tämä lyijydirektiivi on kaikkinensa kyllä hyvin järjetön, eikä kyllä lainkaan istu siihen tämän hetken pirtaan, minkäkaltaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa me olemme, ja siksi on tärkeää, että nyt myös valiokunta on mietinnössään nostanut tämän ampumaratojen tilanteen esille vahvasti, ja toivon todella, että tähän lyijydirektiiviasiaan löytyy järkevä, säällinen ratkaisu, jotta tämä toiminta voi jatkua ja jotta toivottavasti myös pystymme avaamaan uusia ratoja sitten tämän toiminnan tueksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-06-28T14:25:37,2022-06-28T14:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_81_166,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_167,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tilanteessa, minkä tavallaan on aiheuttanut Venäjä hyökätessään Ukrainaan. Samalla kun tämä tilanne alkoi helmikuussa, alkoi myöskin reserviläistoiminnassa ja myöskin MPK-toiminnassa valtava ryntäys suomalaisilla, niin miehillä kuin naisilla, ja halu päästä harjoittelemaan ampumista. Nyt olemme loistavassa tilanteessa siinä mielessä, että olemme saamassa lakiin muutoksen, jolloin MPK voi käyttää myöskin armeijan aseita näissä harjoitteluissa. Heillä on tällä hetkellä ollut iso ongelma se, että nämä MPK:n niin sanotut omat aseet ovat käyttökiellossa niiden epävarmuuden vuoksi. Ja kun tässä tilanteessa saamme sitten ottaa näitä armeijan aseita, toki armeijan valvonnassa, myöskin MPK:n harjoituksiin käyttöön, niin tämä on erittäin hyvä asia.
Mutta sitten tämä ampumaratojen tilanne Suomessa. Ampumaradallahan tarkoitetaan sisällä olevaa tilaa tai ulkona olevaa aluetta, joka on ampuma-aseella maaliin ampumista varten. Meillä on näitä Puolustusvoimien ratoja Suomessa 40 kappaletta, eivätkä ne sijoitu maantieteellisesti tasaisesti koko valtakunnan alueelle. Puolustusvoimien oman toiminnan tehostuessa ja MPK:n saadessa Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen aseita koulutuskäyttöönsä reserviläisyhdistysten mahdollisuudet käyttää Puolustusvoimien ratoja edelleen pienenevät. Edellä mainittuja siviiliampumaratoja käyttävät myös monet viranomaiset, ennen kaikkea poliisi ja Rajavartiolaitos, omaan harjoittelutoimintaansa, koska läheskään koko valtakunnan alueella ei ole todellakaan riittävästi näitä armeijan ratoja, millä voitaisiin sitten tehdä tätä harjoittelua. Näitä siviiliratoja on käytössä noin 670 kappaletta eri puolilla Suomea, ja jos verrataan vaikka Ruotsiin, siellä on noin 3 000. Ja valtavasti on Suomessa 20—30 vuoden aikana vähentynyt tämä ratojen määrä: aikaisemmin Suomessa oli jopa noin 2 000—2 500 ampumarataa. Toisaalta valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Suomessa tulisi tavoitella ainakin noin 1 000 ampumaradan kokonaismäärää, jotta eri viranomaisten, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja eri harrastajaryhmien toiminta voidaan turvata kestävällä tavalla. Toivon tähän järkeä. Osaltaan siihen tietysti vaikuttaa tämä edustaja Mäenpään mainitsema lyijykieltoasia. Toivon, että näitä ratoja saadaan sillä tavalla järkevästi rakennettua, että niissä on sitten turvallisuutta huomioitu, huomioitu tätä lyijyn saantia luonnosta pois ynnä muuta, kaikkia tekoja. Mutta jos näitä ratoja ei ole, niin meillä ei myöskään ole mahdollisuutta harjoitella sitten tätä ampumataitoa, mikä nyt on tällä hetkellä entisestään korostunut tässä Venäjän ja Ukrainan tilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-06-28T14:28:59,2022-06-28T14:32:22,Hyväksytty,1.1
2022_81_168,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_169,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niemi aloitti puheenvuoronsa sillä, että tämä Ukrainan sotatilanne on omalla tavallaan korostanut myöskin Suomessa maanpuolustuksen merkitystä, mukaan lukien vapaaehtoinen maanpuolustustyö, ja ilman muuta on itsestään selvää, että juuri näin on. Myöskin asevarainen maanpuolustustyö on tarpeellista, ja tässä suhteessa sen merkitys korostuu, siitä huolimatta että, arvoisa puhemies, me hyvin tiedämme, että laaja turvallisuus kuitenkin sisältää paljon muitakin elementtejä kuin asevaraisen turvallisuustyön.
Tässä puolustusvaliokunnan mietinnössä nyt on keskitytty erityisesti vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ja sen edellytysten kohentamiseen ja parantamiseen, ja tämä mietintö on yksimielinen.
Arvoisa puhemies! Meillä on käyty perusteellinen keskustelu puolustusvaliokunnassa erityisesti tästä Euroopan unionin niin sanotusta lyijydirektiivistä. Eli lyijypatruunoiden käyttöä on haluttu rajoittaa, tietäen erinomaisen hyvin, että lyijy on poikkeuksellisen myrkyllinen raskasmetalli, tietäen myöskin hyvin sen, että lyijyssä ei ole mitään niin sanottua alarajaa, jonka puitteissa se olisi turvallinen metalli, vaan se on todellakin yksi vaarallisimpia myrkkyjä, ja tietäen myöskin sen, että jo vuodesta 96 meillä on ollut käytössä muun muassa direktiivi, joka säätelee linnustusta lyijypatruunoilla ja lyijyhauleilla, eli se on kielletty. Nyt unioni on halunnut mennä tässä asiassa pidemmälle, ja olemme käyneet hyvin perusteellista keskustelua, jossa erityisesti edustaja Mäenpää ja myöskin edustaja Niemi ja eräät muut puolustusvaliokunnan jäsenet ovat painavasti tuoneet esille tämän lyijykiellon negatiiviset vaikutukset.
Arvoisa puhemies! Haluaisin korostaa, että tässä suhteessa me kyllä kävimme valiokunnassa pitkää, perusteellista keskustelua, ja meitä oli monia, en ainoastaan minä, jotka myöskin korostivat näitä ympäristöllisiä tekijöitä. Nythän me puhumme turvallisuudesta, ihmisten turvallisuudesta. Lyijy raskasmetallina luonnossa, kun se menee myöskin linnuston kautta kiertoon eteenpäin, on meille kaikille myöskin turvallisuuskysymys, eli ympäristö tässä suhteessa on myöskin turvallisuuskysymys, mukaan lukien maanpuolustustyö, jota tehdään. Eli me joudumme kyllä nyt mittaamaan tässä, mikä on järkevää.
Kun täällä edustaja Marttinen taisi sanoa, että lyijydirektiivi on järjetön, niin, arvoisa puhemies, minä haluan kyllä alleviivata, että lyijydirektiivi on mitä järkevin. Se on järkevää ottaa käyttöön laajamittaisesti. Kaikkialla Euroopan unionissa on tunnistettu sen merkittävyys. Muuallakin on ampumaratoja, muuallakin on sekä urheiluammuntaa että vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Muuallakin harjoitellaan, ei vain Suomessa, ja ampumaratoja on suhteessa jopa enemmän Keski-Euroopassa kuin Suomessa. Eli tämä on yhteinen ilmiö, ja tässä halutaan nyt selkeästi päästä säätelemään tätä lyijyn käyttöä.
Kannattaa muistaa, että viranomaiskäytössä se on sallittua, eli sotilastoiminnassa se on sallittua, ja sitten tulee kysymys siitä, missä määrin urheiluammunnassa radoilla sitä voitaisiin sallia ja missä määrin vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä, joka tapahtuisi rajoitetuissa puitteissa ja valvotuissa puitteissa ampumaradoilla, sitä voitaisiin sallia. Kyllä, tässä suhteessa me voimme tätä asiaa pohtia, mutta kategorinen suhtautuminen tähän lyijykieltoon ei ole järkevä, vaan se on meille turvallisuuskysymys myöskin, että meillä pyritään säätelemään lyijyhaulien käyttöä. Siinä suhteessa kun käydään keskusteluja unionin kanssa, tämä kannattaa pitää mielessä, että meilläkin on valmiutta tunnistaa lyijyn myrkyllinen ominaisuus, ja meidän mieluummin sitten täytyy vähän maksaa vaihtoehtoisista ammuntamuodoista, jos se sikseen tulee.
Tämmöinen asteittainen siirtyminenhän tässä on mitä järkevintä, niin että me emme nyt kertaheitolla muuta tätä koko järjestelmää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-28T14:32:23,2022-06-28T14:36:23,Hyväksytty,1.1
2022_81_170,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_171,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomi on siinä onnellisessa asemassa, että meillä on tämä maanpuolustustahto ehkä maailman korkeimmalla tasolla tälläkin hetkellä, vaikka elämme tätä epävarmaa aikaa — ja ehkä se epävarmuus on vielä lisännytkin sitä, toki toiseenkin suuntaan on ollut liikennettä.
Ollaan puhuttu nyt tästä lyijyasiasta paljon tämän hallituksen esityksen yhteydessä. Toki se tähän liittyy, mutta se on vähän semmoinen juttu, että tämä lyijyasetus on yhtä järkevä kuin aikanaan oli tämä jalkaväkimiinoista luopuminen, koska se voidaan myöskin tehdä niin, että ampumaradat yksinkertaisesti rakennetaan siten, että ne keräävät noin 90 prosenttia niistä lyijyluodeista talteen, jotta ne eivät päädy sinne luontoon. Kaikki on mahdollista teknisesti kyllä järjestää, jos niin halutaan. En siis halua siitä sen enempää mainita.
Itse olen ollut todistamassa näitten ampumaratojen alasajoa, kun olen ollut ympäristörikosten tutkinnanjohtajana, ja niitä valituksia ja rikosilmoituksia on tehty muun muassa Pirkanmaalla. Kyllä se reserviläisten ampumaharrastus aika vaikeata on ollut, ja se on tehty nimenomaan vaikeaksi näillä ympäristönsuojelumääräyksillä, jotka sinänsä kyllä tietysti pyrkivät hyvään, kuten tässä äsken edustaja Kiljunenkin totesi, kun se lyijy sinänsähän on vaarallinen, ei kukaan sitä kiistä.
Mitä sitten tulee tähän itse lakiin, niin tuntuu hieman oudolta, että siellä 20 a §:ssä mainitaan, että harjoittelua sarjatulella ei saa antaa. Mitenkähän se asia noin niin kuin kaiken kaikkiaan käytännössä sitten menisi, että jos semmoinen konflikti sattuisi tulemaan, niin huutavatko pojat siellä sarjaa vai ammutaanko niin kuin ennen vanhaan pystykorvalla yksittäisiä laukauksia? Tässä on niin kuin mennyt pikkaisen yli taas tämä säätely meillä, että se ei kovin järkevältä tunnu minun mielestäni. Sen lisäksi olisi erittäin tärkeää, että nyt kun Maanpuolustuskoulutusyhdistys on ilmoittanut, että he pystyvät tuplaamaan tämän heidän koulutuskapasiteettinsa jo tänä vuonna, niin nyt sitten hallitus myöskin varaisi varoja siihen, että oikeasti tätä koulutusta pystytään kaikille halukkaille antamaan.
Ja sitten huomautan, että olen kantanut asetta useita kymmeniä vuosia. Minulla ei ole yhtään asetta, elikkä en ole asehullu.
Tämä on vähän niin kuin tragikoominen tilanne, että me ollaan tavallaan onnellisia, että me lisätään koulutusta, mutta tämähän on vain välttämättömyys. Tämä meidän on pakko hyväksyä tässä tilanteessa, koska meillä sattuu nyt olemaan tuommoinen naapuri kuin on, ei me tälle muutakaan voida. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-06-28T14:36:23,2022-06-28T14:39:25,Hyväksytty,1.1
2022_81_172,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_173,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kinnunen tässä nosti esille myöskin tämän jalkaväkimiinakiellon ja rinnasti tämän lyijydirektiivin, tavallaan, järjettömyyden tai järjellisyyden tähän jalkaväkimiinoista luopumiseen. Meillähän on tehty tässä hiljattain lakialoite koskien tätä teemaa, ja puolustusministeriön edustajat ja Puolustusvoimien edustajat selkeästi puolustusvaliokunnassa kertoivat, kun meillä oli lakialoite siitä, että palautettaisiin jalkaväkimiinat, että siihen ei ole tarvetta — siihen ei ole puolustuksellista tarvetta, siihen ei ole myöskään suorituskykytarvetta, vaan ne korvaavat järjestelyt, jotka on aikaansaatu sen jälkeen, kun tähän jalkaväkimiinakieltoon mentiin mukaan, kompensoivat täysin sen tarpeen, mikä jalkaväkimiinoilla on ollut Suomessa. Siihen ei ole tarvetta, ja siinä samaan aikaan on todettu se, että sillä jalkaväkimiinojen kiellolla on kuitenkin kansainvälinen merkitys, koska siviiliuhrit ovat se pääsääntöinen uhrijoukko.
Arvoisa puhemies! Sama koskee nyt tätä lyijykieltoa. Tässäkin asiassa on ihan sama juttu, että kun täällä puhutaan nallituotannon käynnistämisestä Suomessa ja tässä on yksimielinen kanta meillä valiokunnassa, että sitä voitaisiin viedä eteenpäin, niin miksi siinä ei ole samanlaista ajatustapaa, että me haemme sieltä korvaavia tuotantotyyppejä patruunoissa, että me voisimme väistää tämän lyijyn käytön näissä patruunoissa. Kalliimpi, kyllä, maksaa enemmän, kyllä, mutta tuotekehittelyllä, jossa olemme aktiivisia, me voimme siinä saada jopa kilpailuedun kansainvälisestikin, koska, arvoisa puhemies, tämä lyijykielto tulee olemaan koko Euroopan laajuinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-28T14:39:25,2022-06-28T14:41:01,Hyväksytty,1.1
2022_81_174,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Muistutan, että keskustelua käydään ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_175,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä vapaaehtoisen maanpuolustuksen edistäminen on tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeä asia, koska jos rajoillamme alkaisi jotain ikävää tapahtua, niin pitää muistaa, että ne maakuntajoukot ovat siellä ikään kuin eivät valmiustilassa mutta koulutettu ja sitä varten tehtävään valmiina, jos tilanne niin vaatii. Ja tässä tapauksessa se nopea toiminta on äärimmäisen tärkeää, ja siihen liittyvä ennakoiva harjoittelu on tietysti on aivan yhtä tärkeää.
Nämä samaiset miehet ja naiset, jotka ovat näissä maakuntajoukoissa mukana, totta kai käyvät normaalit kertausharjoitukset, joissa käytetään Puolustusvoimille kuuluvaa normaalia kalustoa ja sitten esimerkiksi siihen liittyvää viranomaistehtäviin kuuluvia lain sallimia kaikkia harjoitustapoja, olkoot ne sitten ryhmän toimintaa, joukkueen toimintaa tai peräti komppanian toimintaa, ammutaan kaikilla tarvittavilla aseilla, mitä siihen aselajiin kuuluu, aivan normaalia toimintaa. Tässä tietysti, kun on se lakisidonnaisuus, että viranomaisella pitää olla aina laki taustalla, kun jotain tehdään, on vain vedetty se raja siihen, että tuossa se kulkee. Ja toisaalta sitten kaikkia tehtäviä ei ole voitu antaa sinne maakuntajoukoille, mutta tärkeää siinä on, että se toimintavalmius säilyy, materiaalia saa harjoituksiin ja harjoituksia pidetään. Se on äärimmäisen tärkeää tässä maailmantilanteessa, missä nyt olemme. Eihän tätä kukaan varmaan kaksi vuotta, vuosi sitten tiennytkään, että tämmöinen olisi tulossa.
Mutta tärkeää on, että laitamme nämä systeemit kuntoon ja lainsäädännön kuntoon, ja pidämme siitä maanpuolustustahdosta ja -valmiudesta koko ajan hyvää huolta. Sillä me pärjäämme. Ja ennen kaikkea se maanpuolustustahto tässä kaikkein tärkein on, että ihmiset haluavat tätä isänmaata puolustaa kaikissa tilanteissa. Se on samalla myös viesti ulospäin, että tämä kansakunta on asiassa yhtenäinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-06-28T14:41:02,2022-06-28T14:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_81_176,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_177,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron ja edelleen nosti maanpuolustustahdon esiin. Suomessa maanpuolustustahto on hyvä, ja uskon, että suuri osa sitä maanpuolustustahdon korkeana pysymistä on se, että reserviläiset käyvät harjoittelemassa. Heillä on tällä hetkellä aika edullinen ampumatarvike siihen, elikkä lyijyluodit, ja meidän pitää nyt saada se turvattua. Me emme saa missään vaiheessa tulla hyväksymään sitä Euroopan unionin lyijyasetusta, koska se on niin tärkeää meidän oman maanpuolustustahdon kannalta. Siellä yksittäiset ihmiset kulkevat pitkiä matkoja ampumaradalle harjoittelemaan, viikoittain, viikosta toiseen, talvella ja kesällä.
Sivuan nyt hiukan, kun edustaja Kiljunenkin sivusi tässä, tätä lyijyluotien vertaamista jalkaväkimiinoihin: On totta, että niissä on yhteisiä piirteitä. Edustaja Kiljunen sanoi, että niille on löytynyt korvaava tuote, mutta mitä se on maksanut? Se on maksanut äärettömän paljon. Niitä ei täydellisesti voi korvata millään, koska jalkaväkimiinan pelotevaikutusta ei voi korvata millään. Tästä pelotevaikutuksesta tuli mieleen, että kyllä on aikamoinen pelotevaikutus jo se, kun naapurissakin on tiedossa, kuinka paljon Suomessa on reserviläisiä, kuinka paljon täällä on reserviläisillä harjoitustoimintaa ja kuinka aktiivisesti he käyvät ampumassa. Nämä ovat semmoisia asioita, että näistä vain meidän pitää pitää hyvä huoli ja taata, että tämä toiminta pystyy jatkumaan.
Edelleen tuohon lyijyyn viitaten: Lyijyluotien korvaaminen aiheuttaa ongelmia meidän omalle maanpuolustusteollisuudelle ja ampumatarviketuotannolle. Se nostaa poliisin kuluja äärettömän paljon. Jossakin on se raja. Kyllä ymmärrän, ja edustaja Kiljunenkin tietää sen, että se on haitallinen, mutta meidän pitää hyväksyä jotakin. Jos se olisi teidän mielestänne kohtuutonta, että lyijy on vaarallinen, niin totta kai te tekisitte esityksen, että Suomessa ei saa enää käyttää autojakaan, koska niistäkin tulee vaarallista ainetta pakoputkesta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-06-28T14:42:54,2022-06-28T14:45:40,Hyväksytty,1.1
2022_81_178,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_81_179,81/2022,2022-06-28,10.00,14.54,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain sekä ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 80/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jottei tule väärää käsitystä siitä, mikä on se valiokunnan konsensus, joka tässä takana on, koskien tätä lyijykieltoa: Kyllä, me vetoamme puolustusministeriä myöten, että he kävisivät neuvotteluja unionin taholla tästä direktiivistä, mutta ajatuksena ei ole ainakaan meillä, jotka ovat tähän toisesta kulmasta katsoneet kuin edustaja Mäenpää, että lyijydirektiivi kumottaisiin kokonaan. Se ei ole se ajatus, vaan niin, että sitä täydennettäisiin sellaisilla osioilla, jotka mahdollistaisivat vapaaehtoisen maanpuolustustyön harjoittelun rajoitetuissa puitteissa ampumaradoilla, samoin kuin urheiluammunnan myöskin säädellysti ja rajoitetuissa puitteissa, vielä lyijypatruunoillakin. Mutta pidemmässä juoksussa pyrkimys on se, että me pyrimme korvaaviin järjestelmiin.
Tämän täytyy olla se lähtökohta, arvoisa puhemies. Kaikki Green Dealissa olevat ympäristönsuojelulliset elementit, mitä tässä yhteiskunnassa tehdään, alkaen kasvihuoneilmiöstä, kaikkihan ne edellyttävät kustannuksia siirtymävaiheissa. Tehdään monenlaisia ratkaisuja, jotka maksavat, vain sen vuoksi, että meillä olisi turvallinen ympäristö. Tässä meillä on poikkeuksellisen vaativa ja vaarallinen alkuaine, lyijy, joka on raskasmetalli, joka on todella tuhoisa monessa mielessä, ja meidän täytyy asteittain rakentaa yhteiskuntamme niin, että me saamme sen lyijyvapaaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_81+2022+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-06-28T14:45:40,2022-06-28T14:47:03,Hyväksytty,1.1
2022_82_1,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 2/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 28.6.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_82_2,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_3,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen esitystä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_4,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_5,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen esitystä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_6,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen ehdotuksen, että 122 a § poistetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_7,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_8,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen ehdotuksen, että 122 b § poistetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_9,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_10,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen ehdotuksen, että 122 c § poistetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_11,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_12,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_13,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_82_14,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen tähänkin perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,,,,
2022_82_15,82/2022,2022-07-04,14.02,14.10,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ronkaisen ehdotusta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_82+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,,,,
2022_83_1,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Riikka Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_83_2,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Herra puhemies! Esittelen hallintovaliokunnan mietinnön.
Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Rajavartiolakiin halutaan sääntely rajanylitysliikenteen rajoittamisesta. Lisäksi ehdotetaan säännöstä kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Lakiin lisätään myös säännöksiä esteiden rakentamisesta rajalle ja omaisuuden luovutusvelvollisuudesta ja palveluiden suoritusvelvollisuudesta. Rajavartiolain muutokset muodostavat yhdessä valmiuslain muutosten kanssa kokonaisuuden, jolla pyritään mahdollisimman kattavasti vastaamaan kiireellisimpiin rajaturvallisuuteen kohdistuviin uhkiin. Kokonaisuuteen liittyy myös rajamenettelyn esittäminen kansalliseen lainsäädäntöön.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään turvallisuusympäristön merkittävää muuttumista esimerkiksi erilaisten hybridiuhkien lisääntymisen myötä. Hallintovaliokunnan saamissa perustuslaki- ja puolustusvaliokuntien lausunnoissa sekä useissa asiantuntijalausunnoissa esityksen tavoitteita on pidetty kannatettavina ja ehdotettujen säädösmuutosten perusteita painavina ja hyväksyttävinä. Perustuslakivaliokunnan mukaan valtion tulee pyrkiä takaamaan kansallinen turvallisuus sekä yleinen järjestys kaikissa olosuhteissa. Ehdotettujen toimien taustalla on perustuslakivaliokunnan mielestä hyväksyttäviä intressejä, jotka voivat ääritapauksessa palautua jopa henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen.
Rajavalvonta, rajanylityspaikoista päättäminen ja rajaliikenteen sääntely kuuluvat lähtökohtaisesti valtion suvereniteetin piiriin. Perustuslain liikkumisvapautta koskevan pykälän esitöissä todetaan kansainvälisen oikeuden mukainen pääsääntö, jonka mukaan ulkomaalaisilla ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että muuttoliikkeen välineellistämiseen kohdistuvissa toimissa huomioidaan valtion oikeus päättää yhtäältä ulkorajojensa turvallisuudesta sekä toisaalta siitä, kenellä on pääsy valtion alueelle.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on valmiuslakiesityksestä antamassaan lausunnossa korostanut normaaliolojen lainsäädännön merkitystä. Hybridiuhkien ympäristössä saatetaan toimia monenlaisilla yhteiskunnan toimintakykyä horjuttavilla tavoilla, joihin ei voida vastaisuudessakaan vastata valmiuslain toimivaltuuksin. On siis perusteltua, että käsiteltävänä oleva sääntely on nimenomaan rajavartiolaissa. Valiokunta korostaa, että viranomaisilla on oltava riittävien lakiin perustuvien toimivaltuuksien lisäksi myös riittävät henkilöstöresurssit ja muut toimintaedellytykset voidakseen toimia ennaltaehkäisevästi ja vastata häiriötilanteisiin ennen kuin ne eskaloituvat.
Hallintovaliokunta tähdentää lisäksi, että Suomella on Euroopan unionin ulkorajavaltiona korostettu vastuu Euroopan unionin ulkorajoista ja Schengen-valtiona myös Schengenin toimivuudesta ja kestävyydestä. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi pystyy vastaamaan välineellistetyn maahantulon tilanteeseen ja hybridivaikuttamiseen ulkorajoillaan.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan rajavartiolain 16 §:n 1 momentin sääntelyä täsmennettäväksi niin, että rajanylityspaikan väliaikaisen sulkemisen lisäksi on mahdollista rajoittaa rajanylitysliikennettä, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Säännösehdotuksen mukaan rajanylitysliikennettä ei saa rajoittaa enempää kuin mikä on välttämätöntä säännöksessä tarkoitetun uhan torjumiseksi.
Perustuslakivaliokunta pitää tarpeellisena, että sääntelyä selkeytetään nimenomaisella säännöksellä velvollisuudesta peruuttaa tai kumota rajoituspäätös, kun rajoitus ei enää ole välttämätön säännöksessä mainitun uhan torjumiseksi, ja näin hallintovaliokunta toimii.
Arvoisa puhemies! Kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämiselle on perustuslakivaliokunnan mukaan yleisen järjestyksen, kansallisen turvallisuuden ja kansanterveyden turvaamiseen sekä välineellistämisen ennaltaehkäisemiseen liittyen painavia perusteita. Valiokunnan mielestä sääntelyä on syytä täydentää siten, että keskittäminen laajamittaisen maahantulon perusteella kytketään esimerkiksi sen poikkeukselliseen suuntautumiseen tai vähintään perusteltuun epäilyyn hybridivaikuttamisesta joko vieraan valtion tai ei-valtiollisen toimijan toimesta.
Hallintovaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella välttämättömänä, että kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen on mahdollista hybridivaikuttamisen lisäksi myös tilanteissa, joissa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä lyhyessä ajassa aiheuttaa uhan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Valiokunta toteaa, että maahantulon välineellistämisen tilanteessa välineellistävä valtiollinen tai ei-valtiollinen toimija voi pyrkiä estämään osallisuutensa paljastumisen, jolloin pitävän näytön saaminen välineellistämisestä voi olla hankalaa. Siten ilmiö voi aluksi näyttää ulospäin ilman välineellistämistä tapahtuvalta laajamittaiselta maahantulolta ja se voi muuttua tilanteen jatkuessa tai se voi paljastua myöhemmin maahantulon välineellistämiseksi. Hallintovaliokunta selkeyttää ja täsmentää asiasta esitetyn selvityksen perusteella 2 momentin sääntelyä siitä, että välineellistetyn maahantulon taustalla voi olla paitsi valtiollinen myös muu toimija.
Arvoisa puhemies! ”Keskittämisen sääntelyn oikeasuhtaisuuden ja rajoitusten välttämättömyyden kannalta merkityksellistä on, että hakemista ei saa 16 §:n 2 momentin mukaan keskittää enempää kuin on välttämätöntä maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi”, perustuslakivaliokunta toteaa.
Hallintovaliokunta painottaa perustuslakivaliokunnan tavoin, että valtioneuvoston päätöksenteossa on korostetusti syytä kiinnittää huomiota keskittämisen vaikutuksiin suhteessa lapsiin ja vammaisiin ja muihin erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin turvapaikanhakijoihin.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista. Valiokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus.
Hallintovaliokunta toteaa, että Suomen valtakunnanrajalla tarkoitetaan yleiskielessä Suomen ja sen naapurimaiden välisiä maarajoja, joiden kulku perustuu useisiin kahdenvälisiin ja kansainvälisiin sopimuksiin. Suomella on sopimukset valtakunnanrajan kulusta Ruotsin, Norjan ja Venäjän kanssa. Oikeudellisesti kyse on sekä Schengen-alueen ulkorajoista että sisärajoista ja kaikentyyppisistä rajoista merellä, maalla ja ilmassa. Jos rajavalvonta on palautettu sisärajoille, rajanylityspaikalla tarkoitetaan myös sisärajalla olevaa rajanylityspaikkaa. Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettua säännöstä tulee soveltaa sen sanamuodon mukaisesti niin, että kansainvälistä suojelua voi hakea vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on välttämättömistä syistä keskitetty, eikä Suomen viranomaisilla ole siten velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan muilla rajanylityspaikoilla, maastorajalla tai Suomen alueella laittoman rajanylityksen johdosta.
Hallintovaliokunta korostaa, että kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää vain, jos se on välttämätöntä säännöksessä tarkoitetun vakavan uhan torjumiseksi. Hallintovaliokunta ehdottaa uutta 3 momenttia, jossa säädetään nimenomaisesti siitä, että jos valtioneuvosto on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun päätöksen, kansainvälistä suojelua voi hakea Suomen valtakunnanrajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Tästä voidaan kuitenkin yksittäisessä tapauksessa poiketa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on valmiuslain lausunnossaan kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että välineellistetty maahantulo voi kohdistua laillisten rajanylityspaikkojen sijaan maastorajalle, jonka ylittäminen on Suomen lain mukaan kielletty. Valiokunta on pitänyt viranomaisten voimankäytön valtuuksia laittomien rajanylitysten estämisessä merkityksellisinä välineellistettyyn maahantulon vastaamisessa. Valiokunta on mainitussa lausunnossaan todennut palaavansa mahdollisiin lainsäädännön muutostarpeisiin rajavartiolain käsittelyn yhteydessä.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilanteessa, jossa suuri määrä kolmannen maan kansalaisia pyrkii väkivalloin valtakunnanrajan yli, Rajavartiolaitoksen on mahdollista käyttää voimakeinoja ja tarvittaessa vapauteen kohdistuvia toimenpiteitä tilanteen rauhoittamiseksi ja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi. Rajavartiolaitos voi tällaisessa välittömästi valtakunnanrajalla tapahtuvassa tilanteessa ensisijaisesti neuvoin, käskyin ja kehotuksin ja tarvittaessa tarpeellisia ja puolustettavina pidettäviä voimakeinoja käyttäen myös ohjata tai siirtää henkilöt takaisin tulovaltion puolelle valtakunnanrajaa, jos se on tarpeellista tilanteen hallitsemiseksi tai hallintaan saattamiseksi.
Saadun selvityksen mukaan keskittämistilanteessa Suomen viranomaiset voivat estää myös rauhallisesti käyttäytyvien, kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksensa valtakunnanrajan yli Suomen puolella olevalle rajavartiomiehelle esittäneiden henkilöiden maahantulon Suomeen näiden rajanylityspaikkojen ulkopuolelta. Oikeasuhtainen voimakeinojen käyttö voi olla tarpeellista ja puolustettavaa tilanteessa, jossa väkijoukko passiivista väkivaltaa tai vastarintaa käyttäen pyrkii maahan kansainväliselle suojelulle avoinna olevien reittien ulkopuolelta. Hallintovaliokunta toteaa, että tulkinta on viimeksi mainittujen tilanteiden osalta muuttunut valiokunnan aiemmin saaman selvityksen mukaisesta tulkinnasta, jonka mukaan voimakeinojen tarpeellisuuden ja puolustettavuuden vaatimukset eivät lähtökohtaisesti tällaisessa tilanteessa täyttyisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan saapuminen Suomen lainkäyttöpiirin alueelle voidaan tällaisessa tilanteessa estää.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta katsoo, että nykyisessä turvallisuustilanteessa tulee varautua myös pysyvien esteiden rakentamiseen osalle itärajaa. Esteiden rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia ei voida vielä tarkemmin arvioida, sillä kustannusten suuruus riippuu siitä, minkälaisia esteitä päätetään rakentaa sekä minne ja kuinka pitkälle matkalle ne sijoitetaan. Valiokunnan mukaan pysyvien esteiden rakentamiseen tarvitaan joka tapauksessa lisärahoitusta, mikä edellyttää poliittista päätöstä niiden rakentamisesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainsäädäntö mahdollistaa aitojen lisäksi myös muunlaisten esteiden rakentamisen rajavyöhykkeelle.
Hallintovaliokunta korostaa, että kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää... — Anteeksi, se olikin jo väärä paperi, pahoittelut.
Arvoisa puhemies! Rajavartiolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 39 a §, jossa säädetään yksityishenkilön, yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yksityisen yhteisön velvollisuudesta luovuttaa lyhytaikaisesti Rajavartiolaitokselle sen kiireellisessä tehtävässä välttämätöntä omaisuutta sekä yksityisen elinkeinonharjoittajan tai yksityisen yhteisön velvollisuudesta suorittaa lyhytaikaisesti välttämättömiä palveluja. Omaisuuden luovutusvelvollisuus koskee muun muassa kulkuneuvoja, työkoneita ja muuta kalustoa, elintarvikkeita sekä viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotettu omaisuuden tilapäinen luovutusvelvollisuus merkitsee perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuudensuojan rajoitusta. Omaisuuden tilapäinen luovutusvelvollisuus on ulotettu koskemaan kaikkea Rajavartiolaitoksen kiireellisen yksittäisen tehtävän suorittamista. Perustuslakivaliokunnan mielestä näin määritelty luovutusvelvollisuus muodostuu tarkoituksiltaan merkittävän laajaksi, vaikka siihen liittyykin välttämättömyysedellytys ja vaatimus, ettei tilanteen hallitseminen muutoin ole mahdollista. Omaisuuden luovutusvelvollisuuden edellytykset tulee Rajavartiolaitoksen tehtävien laaja-alaisuus huomioiden rajata erikseen määriteltyihin tehtäviin.
Samoin palveluiden suoritusvelvollisuutta koskeva ehdotus merkitsee perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan rajoituksia perustuslain 18 §:ssä turvattuun elinkeinon harjoittamisen vapauteen ja elinkeinonharjoittajana toimiviin yksityishenkilöihin nähden myös perustuslain 7 §:ssä turvatun henkilökohtaisen vapauden rajoitusta. Perustuslakivaliokunnan mielestä myös palveluiden suoritusvelvollisuus tulee rajata erikseen määriteltyihin Rajavartiolaitoksen tehtäviin. Lisäksi velvollisuuden keston enimmäispituudesta on säädettävä ehdotettua täsmällisemmin. Nämä muutokset ovat perustuslakivaliokunnan mukaan edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelylle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Hallintovaliokunta ehdottaa tämän johdosta 39 a §:n täsmentämistä.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta yhdisti asian käsittelyyn toimenpidealoitteen 57/ 2022 vp, joka käsittelee raja-aidan rakentamista ja EU:n rahoitusta tälle. Valiokunta puoltaa sääntelyä, joka mahdollistaa aitojen lisäksi myös muunlaisten esteiden rakentamisen itärajalle. Valiokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen muutettuna, kuten edellä kuvasin, ja hylkää mainitun toimenpidealoitteen. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.
Arvoisa puhemies! Vielä liittyen tähän torstaina tulleeseen EU-tuomioistuimen päätökseen ja siihen, mitä julkisuudessa on tästä asiasta kerrottu: Korostan, että tämän päätöksen ennakkoratkaisupyyntö ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, joka oli siis täysin tätä tuomioistuimen päätöstä vastaava, ovat olleet käytössä hallituksella sekä tätä esitystä laadittaessa että tämän esityksen antamisen yhteydessä ja sekä hallintovaliokunnalla että perustuslakivaliokunnalla tätä esitystä käsiteltäessä, ja tätä ennakkoratkaisuehdotusta on käsitelty myös hallintovaliokunnan asiantuntijalausunnossa. Tämä nyt tullut tuomioistuimen päätös ei tarjoa sikäli mitään uutta eikä olennaista tämän mietinnön tai hallituksen esityksen kannalta, ja esimerkiksi hallintovaliokunnan neuvoksien ja perustuslakivaliokunnan virkamiesten mukaan ja sisäministeriöstä saadun yhteenvedon perusteella esityksen uudelleenarvioinnille ei ole tarvetta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-07-04T14:20:00,2022-07-04T14:34:00,Hyväksytty,1.1
2022_83_3,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä, ja mennään keskusteluun. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_4,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö, joka puuttuu keskeisellä tavalla perustavanlaatuisiin ihmisoikeuksiin ja on luonteeltaan perusoikeusherkkää, ei saisi sisältää ristiriitaisia tulkintamahdollisuuksia ja olla sisäisesti ristiriitainen. Sitä käsittelyssä oleva rajavartiolain muutos valitettavasti nyt on, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] ja sitä on ollut myös lakiin keskittyvä poliittinen keskustelu. Lisäksi opposition tulkinnat kyseisestä laista rikkovat kansainvälistä oikeutta. [Leena Meri: Opposition? Hallintovaliokunta oli yksimielinen!] Se, että tämä tehdään tietoisesti, on huolestuttavaa. Sanoin jo lähetekeskustelun debattipuheenvuorossa, että oppositiopuolueiden keskeinen tavoite on vuosia ollut turvapaikkamenettelyn kiristäminen äärimmilleen. [Leena Meri: Hallituspuolueet on mukana tässä!] Toimittiinhan näin jo edelliselläkin hallituskaudella, ja seuraukset olivat dramaattiset. Se, että nyt tämän tavoitteen aikaansaamiseksi on hyödynnetty erittäin järkyttävää globaalia geopoliittista tilannetta, on minusta halpamaista. [Sanna Antikaisen välihuuto] Ei tässä ole loppujen lopuksi kyse varautumisesta hybridiuhkiin opposition näkökulmasta vaan siitä, että keskeisiä ihmisoikeuksia halutaan rajoittaa joka tapauksessa. [Oikealta: Väärä tulkinta!]
Arvoisa puhemies! Vaikka hallituksen esitys alun perin asetti poikkeuksellisille turvapaikanhakua koskeville toimille painavan kynnyksen ja edellyttää välttämättömyyttä vakavien uhkien torjumiseksi, on asia kansainvälisoikeudellisesti hyvin vaikea. Vielä ongelmallisempaa on, että oppositioryhmät ovat vaatineet kovaan ääneen vielä tiukempia säännöksiä ja tulkintoja. Todellisuudessa joka ikisessä puolueessa tiedetään tässä vaiheessa vallan hyvin, että Suomi ei voi kokonaan estää turvapaikanhakua loukkaamatta perustuslakiaan, kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita ja EU-oikeutta. Tätä argumenttia vahvistaa edelleen viime viikolla tullut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätös Puolan rajojen täyssulusta. Lisäksi EU:n tuomioistuin on juuri todennut, etteivät Liettuan tapauksessa poikkeusolot ole riittävä peruste jättää turvapaikkahakemuksia käsittelemättä. Nämä jälleen asiaa vahvistavat ratkaisut puhuvat vahvasti sen puolesta, että nyt käsittelyssä oleva mietintö on saatava vielä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. [Sebastian Tynkkynen: Tuo käsitys juuri tuhottiin!] Meillä tulee olla täysi selkeys siitä, että uutta rajavartiolakia tullaan soveltamaan ja tulkitsemaan [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] kansainväliseen oikeuteen pohjaavalla tavalla, joka turvaa aina tosiasiallisen mahdollisuuden hakea turvapaikkaa. Perustuslakivaliokunnan lausunto on tarpeen, jotta esityksen perustuslaillisuudesta voidaan olla täysin varmoja. [Jussi Halla-ahon välihuuto]
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta lisäsi hallituksen esitykseen uutta sääntelyä turvapaikanhakuoikeuden rajoittamista koskien. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yksimielisesti!] Turvapaikanhakua koskeva lainsäädäntö liittyy vahvasti palautuskieltoon, joka on niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä oikeudessa säänneltyä niin sanottua ehdotonta oikeutta, josta ei voi poiketa edes sotatilanteessa. Palautuskielto on ehdoton, sillä kyse on ihmiselämästä. Kyse on kaikista perustavanlaatuisimmista kysymyksistä. Tässä käsittelyssä olevassa lakimuutoksessa on kyse suomalaisesta oikeusvaltiosta, äärimmäisen haavoittuvassa asemassa olevista ihmisistä ja siitä, pitääkö Suomi kaikissa olosuhteissa kiinni niistä ihmisoikeusvelvoitteistaan, joihin maamme on sitoutunut ja joiden puolesta pyrimme kansainvälisesti puhumaan. [Jussi Halla-aho: Entä suomalaisten turvallisuus?] Kyse on historiallisen merkittävästä asiasta, [Sebastian Tynkkynen: Kyllä!] siitä, minkälainen valtio olemme ja minkälaiset arvot meitä ohjaavat. [Leena Meri: Nimenomaan! — Sanna Antikainen: Ja meidän kansalaisten turvallisuudesta!] Koska kyse on näin perusoikeusherkästä kysymyksestä ja koska mietinnön jälkeen on tullut uusia tuomioistuinten ratkaisuja, olisi asianmukaista käsitellä mietintö perustuslakivaliokunnassa.
Edellä mainittujen syiden takia esitän, että perustuslakivaliokunta käsittelisi asian uudelleen. — Kiitos, puhemies. [Sebastian Tynkkynen: Huhhuh! — Sanna Antikainen: Aika paksua!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-07-04T14:34:48,2022-07-04T14:39:23,Hyväksytty,1.1
2022_83_5,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Toivon, että vaikka asia on mielenkiintoinen ja paljon tunteita herättävä, pidetään välihuudot sellaisena, että kuullaan, mitä puhutaan täällä. [Sebastian Tynkkynen: Pysyykö hallitus kasassa?] — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_6,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys rajavartiolaiksi sisältää lukuisia uudistuksia, jotka ovat siis tänä päivänä erittäin tarpeellisia. Hallituksen esitys sellaisenaan oli varsin puutteellinen, mutta onneksi hallintovaliokunnan käsittelyssä paketti jalostui nykyiseen muotoonsa. [Jussi Halla-aho: Yksimielisesti!] — Yksimielisesti.
Tässä muokatussa esityksessä toteutuu kolme olennaista kokoomuksen vaatimaa seikkaa. Tarvittaessa raja voidaan sulkea turvapaikanhaulta, mikäli Suomen turvallisuus on uhattuna laajamittaisen tai välineellistetyn maahantulon seurauksena. Tällaisessa tilanteessa viranomaisilla ei ole velvollisuutta vastaanottaa turvapaikkahakemuksia maastorajalla, suljetuilla rajanylityspaikoilla eikä laittomien rajanylisten jälkeen. [Oikealta: Se on oikein!] Rajan viranomaiset voivat myös tällaisissa tilanteissa estää laittomat rajanylitykset voimaa käyttämällä. Nämä ovat kaikki keinoja, jotka itsenäisellä, suvereenilla maalla tulee olla käytössään tilanteissa, joissa siihen kohdistuu vaikuttamisyrityksiä muun muassa välineellistettyä maahantuloa hyödyntämällä. On hyvä, että nämä keinot säädetään rajavartiolaissa esimerkiksi valmiuslain sijaan, jossa niiden käyttöönotto nopeasti kehittyvässä tilanteessa voisi viedä liikaa aikaa.
Arvoisa puhemies! Raja-alueellamme asuvat kansalaiset ovat usein avuksi rajaturvallisuuden ylläpidossa. Asukkaat ilmoittavat havainnoistaan Rajavartiostolle, ja usein Rajavartiosto saattaa toimia myös yksityisten maanomistajien mailla. Tämä kansalaisten ja viranomaisten välinen yhteistyö on perinteisesti toiminut saumattomasti ja hyvässä hengessä. Nyt kun valvontaa mahdollisesti lisätään ja rajavartiotoimintoja kehitetään, on varmistettava, että tämä kansalaisten ja viranomaisten välinen hyvässä hengessä tapahtuva yhteistyö säilyy. On tärkeää, ettei tarpeettomasti hankaloiteta esimerkiksi rajavyöhykkeellä olevien elämää ja toimintaa. Tämä on otettava käytännön viranomaistoiminnassa myös jatkossa huomioon.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys siis muodostaa samaan aikaan käsittelyssä olevan valmiuslain uudistamisen ja viime viikolla käsittelyssä olleen ulkomaalaislain uudistamisen kanssa lakikokonaisuuden, jolla parannetaan Suomen turvallisuutta merkittävästi ja osaltaan kyetään vastaamaan paremmin nykyisen Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan muuttaman Euroopan turvallisuustilanteen asettamiin vaatimuksiin. Hallintovaliokunta on mietinnössään ollut yksimielinen myös tekemiensä muutosten osalta, mikä osaltaan alleviivaa sitä, että tämä laki tarvitaan ja tulee saattaa voimaan nopeasti. Perustuslakivaliokunta on antanut linjauksille tukensa. Kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta, minkä takaaminen kaikissa olosuhteissa on ymmärtääkseni myös eduskunnan velvollisuus. Perustuslakiakrobatialla, sillä, että tämä asia palautetaan takaisin käsittelyyn, tämä asia ei tule kuntoon. Näin ollen varmuuden vuoksi esitän päätöskohdan asiallisen käsittelyn jatkamista hallintovaliokunnan mietinnön mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-07-04T14:39:39,2022-07-04T14:42:44,Hyväksytty,1.1
2022_83_7,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä. [Sebastian Tynkkynen: Pysyykö hallitus kasassa?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_8,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Honkasalon esitystä asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan. [Sebastian Tynkkynen: Ohhoh!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-07-04T14:42:51,2022-07-04T14:43:08,Hyväksytty,1.1
2022_83_9,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Herra puhemies! Jos olen oikein ymmärtänyt, niin taustalla tälle perustuslakivaliokuntaan lähettämiselle on ennen kaikkea Euroopan unionin tuomioistuimen Liettuan tapauksesta antama ratkaisu. Tämä EU-tuomioistuimen tuomio ei ole koko laajuudessaan ainakaan minun käytettävissäni, mutta oikeusministeriön ja sisäministeriön virkamiehet ovat tehneet lyhyen yhteenvedon ratkaisusta, joka on käytettävissäni ja edessäni.
Tässä oikeusministeriön ja sisäministeriön virkamiesten yhteenvedossa todetaan muun muassa seuraavaa: ”SEUT 72 artiklan poikkeusta, joka koskee yleisen järjestyksen ja sisäisen turvallisuuden nojalla kansallisesti tehtäviä toimenpiteitä, tulee tulkita tiukasti, eikä se oikeuta yleisesti jäsenvaltiota poikkeamaan kaikissa tilanteissa EU-lainsäädännöstä vain vetoamalla yleiseen järjestykseen ja kansalliseen turvallisuuteen.” Edelleen todetaan: ”Tuomioistuimen mukaan se, että yleisellä tasolla vedotaan laajamittaisen maahantulon tapauksessa yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vaarantumiseen SEUT 72 artiklan perusteella, ei oikeuta Liettuan kaltaista lainsäädäntöä.”
Herra puhemies! En tunne Liettuan lainsäädäntöä, mutta tunnen sen, mitä me olemme nyt ehdottamassa. Ja voin todeta, että tässä ei ole mitään tällaista yleisellä tasolla epämääräisesti säädettävää mahdollisuutta rajoittaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]
Tässä 16 §:ssä, jota hallintovaliokunta ehdottaa hallituksen esityksen pohjalta, lukee muun muassa seuraavaa: ”Valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta tai rajanylitysliikenteen rajoittamisesta määräajaksi tai toistaiseksi, jos sulkeminen tai rajoittaminen on välttämätöntä” — siis on välttämätöntä — ”vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.”
Uudelleen, 2 momentti: ”Valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnan rajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi ja jos kyse on...” Ja niin edelleen.
Edelleen todetaan, taitaa olla jo 4 momentti: ”Rajanylityspaikkoja ei saa sulkea, rajanylitysliikennettä ei saa rajoittaa eikä kansainvälisen suojelun hakemista saa keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Päätös on kumottava, kun se ei ole enää välttämätön mainitun uhan torjumiseksi.”
Ja edelleen tässä sanotaan, toiseksi viimeinen momentti: ”Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa estää kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.”
Herra puhemies! Suomen perustuslakivaliokunta ei tulkitse EU-oikeutta, enkä minäkään tässä tietystikään ole sitä mitenkään lopullisesti tulkitsemassa, mutta sen sanon, että tämän oikeusministeriön ja sisäministeriön virkamiesselvityksen valossa se, mitä tässä nyt hallintovaliokunta hallituksen esityksen ja perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta esittää, ei ole ristiriidassa EU-oikeuden kanssa. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Ja joka tapauksessa, kun perustuslakivaliokunta ei edes tulkitse EU-oikeutta, ei ole mitään syytä lähettää tätä enää perustuslakivaliokuntaan. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!] Mikäli EU-komissio katsoo, kun laki on säädetty, että se on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa, EU-komissio voi aloittaa rikkomusmenettelyn Suomea vastaan, joka johtaa sitten viime kädessä EU-tuomioistuimeen, ja sieltä sitten saamme lopullisen ratkaisun.
Herra puhemies! Minusta tuntuu, että tässä on viime kädessä kyse siitä, säätääkö lait Suomessa Suomen eduskunta vai esimerkiksi professorit Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-07-04T14:48:05,2022-07-04T14:52:31,Hyväksytty,1.1
2022_83_10,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_11,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana yhdyn niin edustaja Zyskowiczin kuin myös hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Purran edellisiin puheenvuoroihin etenkin näistä aineistoista. Meillä on kaikki tämä aineisto ollut jo perustuslakivaliokunnan käytettävissä, millä tämä asia on ratkaistu jo edellisellä kerralla, enkä näe, mitä lisäarvoa tämä uusi perustuslakivaliokunnassa käytettävä kierros voisi tuoda. Tyhjästä on niin sanotusti paha nyhjäistä, [Petri Huru: Juuri näin!] ja näin ollen toivon sitä, että siirrytään äänestämään tästä asiasta. — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Erinomaisen vastuullinen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-07-04T14:52:39,2022-07-04T14:53:17,Hyväksytty,1.1
2022_83_12,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_13,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä ristiriita siinä merkityksessä, että on yhtäältä aivan selvää, että kun hybridivaikuttaminen alkaa rajalla, niin se on pysäytettävä — kyse ei ole enää turvapaikanhakijoista, vaan kyse on selkeästi liikehdinnästä, jolla ohjataan...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Keskustellaan tällä hetkellä nimenomaan valiokuntaan lähettämisestä.] Kyllä, kyllä. — Se, missä koen olevan ristiriitaa, on se, että mietinnössä lukee, että vaikka ei tiedettäisi, että olisi hybridivaikuttamista, koska sitä ei pystytä ilmentämään, niin siitä huolimatta se raja pitää pystyä sulkemaan. Siinä koen olevan ristiriitaa ja koen, että perustuslakivaliokunnan täytyy tämä asia selvittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-07-04T14:53:22,2022-07-04T14:54:18,Hyväksytty,1.1
2022_83_14,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_15,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Med all respekt för riksdagsledamot Zyskowicz kunnighet och långa erfarenhet vill jag ändå bestrida hans tolkning av det här EU-fallet. Det är ju viktigt att riksdagen skulle kunna ha en möjlighet att sätta sig in i de senaste människorättsdomarna som tolkar vår grundlagstiftning. Inte handlar det ju bara om EU-lagstiftning, utan det tolkar vår grundlagstiftning och hur Finland fyller den. Och det är helt klart att domstolen har sagt, i det här fallet, att det bör beaktas också då det gäller hybridpåverkan och då det gäller att begränsa övergångstrafiken. Domstolen underströk att varje medlemsstat har skyldighet att ta emot och behandla asylansökningar, även fast inresan har skett utanför officiella gränsövergångar. Och det är det som det handlar om, det här nu.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Tulkkaus, kiitos.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,sv:fi,Eva Biaudet,351,2022-07-04T14:54:18,2022-07-04T14:55:10,Tarkistettu,1.1
2022_83_16,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_83_17,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kävi tämän hallituksen esityksen huolellisesti läpi. Tässä oli kaksi ristiriidassa olevaa oikeutta keskenään, siis kansallisen turvallisuuden vahvistaminen ja toisaalta turvapaikanhakuoikeuden vahvistaminen: miten nämä yhteensovitaan tilanteessa, jossa turvapaikanhakuoikeutta väärinkäytetään. Perustuslakivaliokunta näytti vihreää valoa sille hallituksen linjaukselle, että kansallinen turvallisuus voidaan tietyissä tilanteissa nostaa turvapaikanhakuoikeuden yläpuolelle, tietyissä tilanteissa, tietyin kriteerein asetettuna — päivänselvä asia. Myös perustuslakivaliokunnan lausunto on kristallinkirkas. Siinä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö käyty läpi, ja se käytäntö sallii tämän linjauksen, jonka perustuslakivaliokunta on tehnyt, ja hallituksen esitys on sen mukainen. Tälle uudelle lähettämiselle ei ole siis perusteita.
Ehdotan myös, että nyt siirrytään äänestämiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-07-04T14:56:11,2022-07-04T14:57:15,Hyväksytty,1.1
2022_83_18,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_19,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt tuntuu tuolta vasemmalta laidalta... Tässä on ollut vasemmistolta ja — sitä ihmettelin — myös sosiaalidemokraateilta puheenvuoroja tästä tilanteesta. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan 24.2. tänä kuluvana vuonna. Olemme heränneet tähän uuteen maailmaan ja tilanteeseen, ja meille on todettu, että Venäjä on vihamielinen maa. Me haluamme laittaa meidän lainsäädännön kuntoon. Tämä on tutkittu perustuslakivaliokunnassa, kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja sanoi. Siellä on ollut julkisasiamiehen ratkaisu tästä samasta asiasta tiedossa. Hallintovaliokunta on kuullut asiantuntijoita. On luettu tuo äskeinen asiakirja, mistä edustaja Zyskowicz otti otteita.
Tässähän on nyt selkeästi kysymys siitä, että sieltä vasemmalta laidalta te haluatte estää Suomen turvallisuuden ja sen, että meillä on lainsäädäntö kunnossa. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies huomauttaa ajasta] Te haluatte vetkutella tätä asiaa. Kysyn: mikä tässä on takana? Te olette hallituksessa. Olisin toivonut, että pääministeri Marin kertoisi meille, [Puhemies koputtaa] mistä tässä on kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-07-04T14:57:16,2022-07-04T14:58:24,Hyväksytty,1.1
2022_83_20,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että nyt keskustellaan asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan eikä mistään muusta. — Edustaja Hassi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_21,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Honkasalon tekemää ehdotusta. Nähdäkseni tässä nyt olennaista on se, että perustuslakivaliokunta on arvioinut hallituksen esityksen, jota hallintovaliokunta kuitenkin on muuttanut. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Hallintovaliokunnan päätöksen jälkeen on tullut tämä EU-tuomioistuimen päätös, eikä perustuslakivaliokunta ole kuullut asiantuntijoita siitä, miten hallintovaliokunnan muuttama lakiesitys sopii yhteen EU-oikeuden kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-07-04T14:58:30,2022-07-04T14:59:13,Hyväksytty,1.1
2022_83_22,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Nyt en näe lisää puheenvuoroja tähän keskusteluun., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_23,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Keskustelun kuluessa on tehty kannatettu ehdotus asian valiokuntaan lähettämisestä. Asiasta on äänestettävä. Äänestys tapahtuu tässä istunnossa tauon jälkeen. Istunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 15.10., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_83_24,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Nyt jatketaan kello 14.59 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 2. asian käsittelyä. Veronika Honkasalo on Eva Biaudet’n kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_83_25,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Keskustelu jatkuu. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_83_26,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itäraja voidaan sulkea kokonaan turvapaikanhaulta, jos Suomi joutuu Venäjän vihamielisen siirtolaisoperaation kohteeksi ja turvallisuus vaarantuu. Rajapykälä vahvistaa Suomen turvallisuutta. Tiukan pykälän avulla isänmaa voi estää ja torjua vieraan valtion vihamielistä vaikuttamista.
Se, minkä ei pitänyt muka olla mahdollista, onkin mahdollista. Hallintovaliokunnan yksimielinen linjaus ja hallituksen esitykseen tekemät täsmennykset turvapaikanhaun estämisestä vieraan valtion vastaisella rajalla ovat vahva viesti rajan taakse: turha edes yrittää, Suomi suojelee alueellista koskemattomuuttaan ja suomalaisten oikeutta turvallisuuteen. Viestimme suojaa myös niitä ihmisiä, joita siirtolaisoperaatiossa hyväksikäytettäisiin. Hybridioperaatiossahan ei ole kysymys spontaanista turvapaikanhausta, jota kansainvälisiä sopimuksia ja EU-oikeutta tehtäessä on tarkoitettu. Kyse on sen suoranaisesta irvikuvasta, hädänalaisten härskistä hyväksikäytöstä.
Uusi, tiukka rajapykälä saatiin aikaan, koska hallituspuolueiden enemmistö ja opposition kansanedustajat päättivät yhdessä: suomalaisten turvallisuus on nyt tärkeintä. Kiitän hallintovaliokunnan hyviä kollegoita yhteistyöstä. Ilman sitä kansallista turvallisuutta suojaava rajapykälä ei olisi syntynyt. Kokoomuksen kauan vaatimat toimivaltuudet tulevat nyt rajalakiin.
Ensinnäkin, koko itäraja voidaan sulkea hybridioperaation ja laajamittaisen maahantulon vuoksi turvapaikanhaulta Suomen turvallisuuden ollessa uhattuna. Turvapaikanhaku voidaan keskittää kokonaan muualle kuin vieraan valtion vastaiselle rajalle, kuten Helsinki-Vantaan lentoasemalle.
Toiseksi, turvapaikkahakemuksia ei tarvitse tällöin ottaa vastaan maastorajalla, suljetuilla rajanylityspaikoilla eikä laittomien rajanylitysten johdosta. Valiokunta paransi tässä asiassa hallituksen esitystä lisäämällä rajapykälään uuden momentin. Keskittämispäätöksen jälkeen kansainvälistä suojelua voi hakea Suomen valtakunnan rajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Oppositiostakin voi siis vaikuttaa. Hallituksen esitys oli nimittäin tältä osin oleellisesti ristiriitainen, kuten hallintovaliokunta toteaa, suora sitaatti: ”Ehdotettu sääntely ei perustelujen mukaan kuitenkaan mahdollistaisi kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelemättä jättämistä, jos henkilö on esittänyt hakemuksen Suomen viranomaiselle Suomen rajalla, alueella tai kauttakulkualueella. Hallintovaliokunnan käsityksen mukaan säännöksen sanamuoto ja perustelut eivät vastaa toisiaan.” Valiokunta katsoi, että rajapykälää tulee soveltaa sen sanamuodon mukaisesti — siis sen mukaisesti kuin hallitus on esittänyt — niin, että Suomen viranomaisilla ei ole keskittämispäätöksen jälkeen velvollisuutta ottaa vastaan hakemusta suljetuilla rajanylityspaikoilla, maastorajalla tai Suomen alueella laittoman rajanylityksen johdosta.
Kolmanneksi, Suomen rajamiehet saavat estää laittomat rajanylitykset maastorajalla ja suljetuilla rajanylityspaikoilla tarvittaessa fyysistä voimaa käyttämällä. Voimaa, kuten mellakkakilpiä, saa käyttää myös silloin, kun sinänsä rauhallisesti käyttäytyviä ihmisiä työnnetään maastorajan yli — ratkaisevan tärkeää hybridivaikuttamisen torjumiseksi, koska kuten Puolan rajalla nähtiin, ihmisiä pyritään työntämään nimenomaan sen maastorajan yli. Sisäministeriön ja Rajavartiolaitoksen tulkinta tässä asiassa muuttui lakien hallintovaliokuntakäsittelyn aikana, kuten sisäministeriön selvityksessä todetaan — hyvä niin.
Keskustelua siitä, ovatko Suomen viranomaisten toimivaltuudet riittävät torjumaan siirtolaisasetta, on käyty kauan. Lakimuutos osoittaa, että aiemmat toimivaltuudet eivät olleet riittävät. Viime syksynä Putinin vasalli Valko-Venäjän presidentti Lukašenka aloitti EU-maiden Puolan, Latvian ja Liettuan painostamisen vyöryttämällä siirtolaisia näiden maiden rajalle. Tein silloin toisen kirjallisen kysymyksen tällaisesta rajapykälästä, jolla turvapaikanhaku voitaisiin estää itärajalla. Oppositio teki loppuvuonna asiasta välikysymyksen. 
Nyt rajapykälästä tulee Suomen laki — hallituksen esityksen pohjalta, hallintovaliokunnan tärkeän korjauksen ja perustuslakivaliokunnan raamien perusteella. Kyse ei ole oppositiosta ja hallituksesta, kyse on Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-07-04T15:11:55,2022-07-04T15:17:13,Hyväksytty,1.1
2022_83_27,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_28,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Ärade talman! Tämä hallitus vie Suomen Natoon ja uudistaa nyt niin valmiuslain kun rajavartiolain. [Toimi Kankaanniemi: Jos Erdoğan suostuu!] Vastuullamme on varautua monenlaiseen uhkaan, sen teemme tässä nyt. Mutta vastuullamme on myös ymmärtää, mitä puolustamme. Vastuullamme on se, että puolustautuessamme emme samaan aikaan vesitä sitä, minkä eteen olemme tehneet työtä.
Arvoisa puhemies! Suomeen kohdistuu uhka yhdestä suunnasta, se on meille kaikille selvä. Suomen ja Venäjän välillä on maailman suurimpia ideologisia rajoja. Toisella puolella on monenväliseen yhteistyöhön uskova valtio, oikeusvaltioon uskova Suomi. Toisella puolella on Venäjä, joka askel askeleelta on hylkäämässä hetki sitten yhteiseksi määritellyt arvomme ja periaatteemme. Toisella puolella on kansainvälisiin sopimuksiin uskova Suomi, toisella puolella niitä tietoisesti murtava ja murtamiseen pyrkivä Venäjä. Tämä meidän on tiedostettava. Eli kun puolustaudumme, meidän tulee ymmärtää, mitä puolustamme. Puolustautuessamme meidän ei tule edesauttaa hyökkääjän tavoitteita. Siksi on oleellista sisäistää se, että tämä hallituksen lakiesitys ei tarkoita, etteikö tosiasiallinen oikeus hakea turvapaikkaa aina joka tilanteessa säily. Se lukee selvästi niin hallituksen esityksessä kuin perustuslakivaliokunnan lausunnossa. [Ben Zyskowicz: No miksi tämä piti lähettää PeViin?] On selvä, että kansainväliset sopimukset, jotka sitoivat meitä viime hallituskaudella, kuten esimerkiksi Petteri Orpo usein on todennut, sitovat meitä tänäänkin. Siksi tulee sisäistää se, että EU-tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätökset jatkossakin ohjaavat meitä, ihan kuten edustaja Zyskowiczkin äsken totesi. Ken hakee turvapaikkaa, saa hakemukselleen asianmukaisen käsittelyn. Ei voi kieltäytyä vastaanottamasta turvapaikkahakemusta. Ja se ei ole turvallisuusuhka. Ihmisoikeudet ja turvallisuus eivät ole vastakkaisia asioita. Turvallinen valtio on eri asia kuin turvallisuusvaltio.
Huomio keskustelussa rajavartiolaista on yllättävästi keskittynyt auki olevien rajapisteiden määrään. Se on sikäli erikoista, että asiantuntijat eivät ole nostaneet niiden sulkemista ja varsinkaan niiden sulkemista kokonaan esille minkäänlaisena ratkaisuna. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Siksi on paljon tehokkaampaa pohtia hallintaa ja hillintää, koska sitä hyökkääjä ei toivo — hyökkääjä haluaa paniikkia, ei rationaalista pragmatiikkaa. On myös epäloogista ja suorastaan naiivia ajatella, että auki olevien rajapisteiden määrä tässä olisi ratkaisevaa. Toisaalta puhutaan siitä, että Venäjä voi vyöryttää satojatuhansia ihmisiä kohti rajaa, mutta samalla oletetaan, että hyökkääjä tässä tilanteessa menisi Rajavartiolaitoksen verkkosivuille ja katsoisi, mitkä rajapisteet ovat auki ja mitkä niiden toimistoajat ovat. [Ben Zyskowicz: Ketkäköhän sitä olettaa näin?] Nämä kaksi skenaariota eivät mahdu samaan todellisuuteen. Voi mielestäni jopa sanoa, että ellei mitään fyysisiä rajapisteitä pidetä auki, varmistetaan se, että rajalle pakotetut suuremmalla todennäköisyydellä pyrkivät Suomen puolelle sieltä, mistä pääsevät. Vaikuttaminen keskittyy laajemmalle vyöhykkeelle, ja sitä on näin vaikeampi torjua. Jos vaikuttamista on, se tulisi — kuten asiantuntijakuulemisessa kävi ilmi — saada jonoon eikä riviin. Auki olevien rajapisteiden määrää voi esityksen mukaan vähentää, jotta prosessin sujuvuus voidaan varmistaa. Siihen tämä esitys auttaa.
Tässä esityksessä annetaan lisävaltuuksia Rajavartiolaitokselle toimia. Samaan aikaan hallintovaliokunnan tekemä pykälämuutos asettaa osin rajavartiohenkilön hyvin vaikeaan asemaan. On mahdotonta maastossa hetkessä arvioida, kuka on haavoittuvaisessa asemassa. Se tarkoittaa myös, kuten esityksen 16 §:n loppuosa ja kuten vallitseva oikeuskäytäntökin ja äskeiset tuomioistuinpäätökset, että hakemus aina on käsiteltävä.
Arvoisa puhemies! Tämä esityskokonaisuus, johon sisältyy valmiuslaki, antaa enemmän valtaa hallitukselle. Siksi on tärkeää, että kaikki ymmärrämme niin valtuutemme kuin niiden rajoituksetkin ja että kaikki sisäistämme sen, että puolustamme aina myös oikeusvaltiota. Sekä valmiuslaki että rajavartiolaki ovat tarpeellisia kokonaisuuksia, joiden soveltamista ohjaavat kansainväliset sitoumuksemme. Näin oli eilen, näin on tänään, näin on huomennakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-07-04T15:17:20,2022-07-04T15:22:41,Hyväksytty,1.1
2022_83_29,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_30,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän hallintovaliokuntaa ja puheenjohtaja Purraa ja hallintovaliokunnan jäseniä siitä, että te saitte yksimielisen puolueiden välisen ratkaisun aikaiseksi, ja erityisesti siitä — perussuomalaisethan ovat 2019 maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan jo tuoneet esille näitä näkökohtia, joita tähän lakiin on nyt saatu — että saimme kokoomuksen mukaan. Kokoomus on lähtenyt meidän linjoille, ja olen siitä kiitollinen. Kun viime kautta vielä muistelin, nyt sanon sen, ette aina olleet niin ystävällismielisiä meidän maahanmuuttopolitiikallemme, mutta tervetuloa! Edustaja Vestman, niin kuin puheenjohtaja Purra sanoi, on erittäin hyvin tuonut juuri näitä näkökantoja esille.
Mutta mennäkseni tarkemmin tähän säädökseen tosiaan kiitän siitä, että nyt on pykälät siihen, että valtioneuvosto voi sulkea rajanylityspaikan ja itse asiassa koko rajan, jos on vakava vaara yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Ja täällä puheenvuoroissa on puhuttu ihmisoikeuksista, on puhuttu siitä — edustaja Honkasalo puhui — että oppositio puhuu täällä erikoisesti maahanmuuttajista ja tämä on jotenkin halpamaista. Mutta mitäpä halpamaista siinä on, että jos on tilanne, että meillä on siis vakava vaara yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle, niin me suojelemme itseämme? Kotonakin laitamme ovet lukkoon. Ei voi olla sellaista lainsäädäntöä, että meille sanotaan, että sinun pitää pitää yöllä ovi auki, jos joku haluaa tulla eteiseen istumaan. Ei se näin kuulkaa mene, ja siksi en oikein ymmärrä tätä keskustelua.
Tämä on nimenomaan tilanteisiin, joissa ihmisiä käytetään aseellisena välineenä meitä vastaan horjuttaakseen meidän yhteiskunnan vakautta. Meillä saattaa olla viranomaistoiminnot poikki, meillä saattaa olla tilanne se, että meillä on omilla kansalaisillamme mahdotonta, esimerkiksi rahaliikenne ei toimi, sähköt on poikki. Mutta täällä on olemassa edustajia, jotka ovat sitä mieltä, että kaikissa tilanteissa meidän pitäisi pitää suurin piirtein ovet sepposen selällään, vaikka meillä ei olisi viranomaistoiminta kunnossa tai edes taloudellisia resursseja siihen. Muistaakseni aika moni muukin on joskus sanonut, että laita ensin happinaamari itsellesi, jotta voit auttaa muita. Tämä on aika hyvä ohje, mitä ihmisille sanotaan, kun menemme lentokoneeseen, ihan tämmöinen normaali asia.
Valiokunta on erittäin hyvin perustellut mietinnössä sivulla 12 sitä, mitä tällä rajan täyssululla tarkoitetaan. Sillä tarkoitetaan sitä, että Suomen itäraja voidaan sulkea kokonaan ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen voidaan siirtää kokonaan muualle kuin Suomen ja Venäjän väliselle maarajalle — erittäin hyvä päätös ja perustelu.
Edelleen hallintovaliokunta toteaa, että voi hakea kansainvälistä suojelua vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on välttämättömistä syistä keskitetty, ja että Suomen viranomaisilla, rajavartiomiehillä, ei ole velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan siellä rajalla, maastorajalla, vaan voidaan ohjata siihen paikkaan, mihin niitä on keskitetty hakemaan. Tämä on tilanne, jossa Suomessa on vakava häiriötilanne tai vakava uhka, sellaisenkin epäily, ja varmaan me haluamme, että meidän yhteiskunta pysyy pystyssä kaikissa tilanteissa.
Pahoittelen, puhemies, että äskeisessä puheenvuorossani tuosta pöytäyksestä vähän laajensin sitä, mutta minun oli vähän pakko tuoda esille siinä, kun se liittyi minusta pöytäämisesitykseen — ei pöytäämisesitykseen, vaan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn palauttamiseen — että minusta tällä nyt politikoitiin, koska tilanne on se, että kaikki puolueet olivat yksimielisiä. Puolueet ovat yksimielisiä, on neuvoteltu moneen kertaan, ja nyt ehkä yritetään vesittää tämä. On tultu katumapäälle, puolueissa on erilaisia näkemyksiä, niin kuin tiedän, että joidenkin edustajien näkemykset ovat sellaiset, että ovet vain sepposen selälleen, että ei nyt ole niin väliä suomalaisten oikeusturvalla ja miten ne suomalaiset pärjäävät. Pääasia, että luetaan — yliluetaan — näitä kansainvälisiä sopimuksia, jotka eivät ole tarkoitettuja aseelliseen hybridihyökkäystilanteeseen lainkaan, vaan ne ovat ihan väärin tulkittuja.
Mutta ymmärrän toki sen siitä näkökohdasta, mitä tuossa edustaja Zyskowiczkin toi esille, että kun kuuntelee liikaa esimerkiksi Martin Scheininiä, professori Scheininiä, niin varmasti tulee sille tuulelle, että ajattelee, että kaikki on väärin, koska hänhän on juuri todennut, että me palaamme nyt 30 vuotta taaksepäin. Ei, ei, me palaamme nykyaikaan, siihen, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan muutama kuukausi sitten, me teemme sitä varten lainsäädäntöä. Mutta en ihmettele sitä. Onhan professori Scheinin sanonut, että esimerkiksi keskeinen oikeusperiaate, syyttömyysolettama, ei ole voimassa, että on ikuisesti syytä epäillä ‑kategoria. Tämä kertoo varmasti kaiken hänen ammattitaidostaan. Mutta jos hänen opeillaan menee eteenpäin, niin juuri näin päin seinää meneekin [Hussein al-Taee: Onko tämä sallittua? Arvoisa puhemies, onko tällainen mustamaalaus sallittua?] — Kiitos, arvoisa puhemies!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-07-04T15:22:52,2022-07-04T15:28:15,Hyväksytty,1.1
2022_83_31,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_32,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat Suomen kansan edustajat! Naapurimaatamme Venäjää johtavat fasistit. Hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Venäjä ei kunnioita mitään solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia, Venäjä ei kunnioita itsenäisen naapurimaansa alueellista koskemattomuutta, Venäjä ei kunnioita itsenäisen naapurimaansa suvereniteettia. Venäjän hyökkäys on rikollinen, raakalaismainen teko rauhaa vastaan. Venäjä tekee joka päivä sotarikoksia Ukrainassa surmaamalla siviilejä. Kenenkään ei siis tarvitse tänä päivänä epäillä nyky-Venäjän häikäilemättömyyttä. Siksi Suomi on nyt säätämässä näitä lainmuutoksia, jotka ovat käsittelyssä.
Täällä on oltu aika kiivaitakin eräissä puheenvuoroissa, mutta aloitan siitä, mistä me olemme yhtä mieltä tässä salissa: Tietyin tiukoin edellytyksin valtioneuvosto voi päättää keskittää turvapaikanhaun yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan. Tässä päätöksenteossa valtioneuvosto ottaa huomioon, luonnollisesti, lain pykälät, lain tarkoituksen ja myös Suomea sitovat kansainväliset sopimukset, kuten edustaja Adlercreutzkin täällä totesi. Edelleen lienemme yksimielisiä siitä — kun se on kerta hallintovaliokunnan mietinnössä todettu ja on näin ollen lainsäätäjän tahto — että erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa koko itäraja voidaan laittaa niin sanotusti kiinni ja turvapaikanhaku voidaan keskittää esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle, erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Tämä käy ilmi hallintovaliokunnan mietinnöstä, sivulta 13.
No mistä sitten olemme eri mieltä? Edellä olimme eri mieltä tämän lakiesityksen lähettämisestä vielä perustuslakivaliokuntaan lausunnolle, mutta kun itse olen seurannut julkista keskustelua, niin näyttää siltä, että keskeinen erimielisyys liittyy siihen, mitä tarkoittaa lainvalmisteluasiakirjoissa — hallituksen esityksessä, valiokuntien lausunnoissa, mietinnöissä — oleva toteamus siitä, että aina pitää olla tosiasiallinen mahdollisuus jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus. Mitä tarkoittaa tämä tosiasiallinen mahdollisuus joka tilanteessa jättää kansainvälistä suojelua koskeva hakemus Suomeen? Tietystikään se ei voi tarkoittaa sitä, kenenkään mielestä, että jos on vaikka Afganistanissa tällä hetkellä vainottuja tyttöjä, niin meidän pitäisi turvata heille tosiasiallinen mahdollisuus jättää hakemus Suomeen — milläpä me sen voisimme turvata? Eikä se voi tarkoittaa sitä, että jos on vaikka Venäjällä entisessä Stalingradissa — joka nykyään taitaa olla nimeltään Volgograd — joku perhe, jota Putin vainoaa sen vuoksi, että he ovat ne Navalnyin kannattajia, niin me olisimme vastuussa siitä, että heillä on tosiasiallinen mahdollisuus jättää turvapaikkahakemus. Me emme ole vastuussa siitä, että he saavat kuljetuksen Suomen vastaiselle rajalle, auki olevalle rajalle, ja voivat jättää kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Mutta ongelma on se, että osa meistä ajattelee — ja esimerkiksi professori Tuomas Ojanen äskettäin, pari päivää sitten, antamassaan STT:n haastattelussa näyttää ajattelevan — niin, että jotta valtioneuvosto voisi keskittää turvapaikanhaun jollekin paikalle, niin sitten Suomi olisi vastuussa siitä, että ne, jotka ovat tulemassa tälle suljetulle rajanylityspaikalle, pääsevät käytännössä sitten tällaisessa keskittämistilanteessa sinne auki olevalle rajanylityspaikalle. Osa ajattelee näin, ja professori Tuomas Ojanen sanoi STT:n haastattelussa, että yksi auki oleva rajanylityspaikka ei riitä — siis ei riitä, vaikka eduskunta on juuri säätämässä, että yksikin riittää. Mutta eihän tämä ylipappi tietystikään joudu kunnioittamaan eduskunnan säätämää lakia. Eli Tuomas Ojanen sanoo, että yksi rajanylityspaikka ei riitä.
Minä ajattelen, että Suomella ei ole edes tässä keskittämistilanteessa, missä rajanylityspaikka on suljettu, velvollisuutta huolehtia siitä, että ne, jotka olivat tulossa sinne suljetulle rajanylityspaikalle, varmasti pääsevät sinne auki olevalle rajanylityspaikalle. Ja huom., puhumme nyt siis tilanteesta, jossa valtioneuvosto on päättänyt keskittää turvapaikanhaun. Puhumme täysin poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa tämä on ollut välttämätöntä, sillä tavoin kuin laki vaatii. Emme puhu mistään tavallisesta turvapaikanhaun tilanteesta.
Otan esimerkin. Ajatellaan esimerkiksi seuraavaa, käytännössä ei täysin mahdotonta tilannetta: Presidentti Putin lähettää tuhansia pennittömiä tšetšeenejä ja syyrialaisia nuoria miehiä, joita varmasti marionetiltaan al-Assadilta saa riittävästi, sadoilla busseilla kohti Lappeenrannan Nuijamaan-rajanylityspaikkaa. Saako valtioneuvosto tässä tilanteessa muiden edellytysten täyttyessä jättää auki vain pohjoisimman, Inarin Raja-Joosepissa olevan rajanylityspaikan? Saako? Osa meistä on ilmeisesti sitä mieltä, että ei saa, koska nämä syyrialaiset rahattomina — ja kun bussit ovat tietysti kääntyneet Putinin määräyksestä välittömästi takaisin sen jälkeen, kun bussit ovat jättäneet nämä tuhannet ihmiset, ehkä kymmenettuhannet ihmiset, lähelle Suomen rajaa — eivät käytännössä, varsinkaan talvella, kun on paljon lunta, pystyisi omin voimin hankkiutumaan sinne Inarin rajanylityspaikalle [Puhemies koputtaa] Raja-Jooseppiin. [Puhemies: Kiitoksia!] Sanon, että minusta, herra puhemies, Suomi saa totta kai sulkea rajanylityspaikan. Totta kai Suomi saa, koska jos ei saisi, niin Putin voisi koska tahansa tehdä tyhjäksi koko tämän lain tarkoituksen. [Puhemies: Kiitoksia! Aika!]
Ja sanon vielä, herra puhemies, että myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, jos jälkikäteen tällainen keissi tulisi siellä ratkaistavaksi, aivan varmasti hyväksyisi Suomen menettelyn, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa eivät istu idiootit vaan kokeneet, pätevät tuomarit.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-07-04T15:28:20,2022-07-04T15:36:18,Hyväksytty,1.1
2022_83_33,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_34,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme Suomen kansan edustajina tekemässä historiallista päätöstä mitä vakavimmassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Monet meistä ovat huomanneet, että lehdistössä tähän yhteyteen on kytketty käsite ”paradigma”, joka ymmärretään jonkin tieteenalan yleisesti hyväksyttynä ajattelutapana.
Arvoisa puhemies! Voidaan minunkin mielestäni perustellusti todeta, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan, totaalinen sota, kansainvälisten sopimusten rikkominen ja niin edelleen, on muuttanut olennaisesti aiemman ajattelutapamme ja suhteemme Venäjään ja mahdollisesti muihinkin valtioihin. Edessämme on siis nyt, tämänkin käsittelyn taustalla, uusi paradigma noin hienosti sanottuna. Se aiemmin ollut ajattelutapa, että me teemme aitoa kaupallista, teollista, kulttuurista ym. yhteistyötä Euroopan unionin ja Venäjän välillä, on ajanut karille todennäköisesti hyvinkin pitkäksi aikaa. Me Suomen kansan edustajat emme ole nyt turvallisuudestamme päätettäessä tekemisissä minkään sunnuntaihumanismin kanssa vaan valtion kanssa, jonka arvot verrattuna maamme kansallisiin arvoihin — demokratiaan, rauhaan, oikeusvaltioon, sivistykseen, kansainväliseen solidaarisuuteen — ovat nyt hylättyjä, hyllyllä.
Arvoisa puhemies! Tullakseni nyt ihan tähän hallituksen esitykseen vähän tarkemmin haluan todeta, että osaksi nyt tätä uutta Suomen kansainvälisen politiikan paradigmaa asettuu merkittävällä historiallisella tavalla perustuslakivaliokunnan seuraava kannanotto: ”Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahanmuuttotulomenettelyn asianmukaisuus. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan edellä esitetyt seikat on otettava huomioon nyt esitettyä sääntelyä soveltavan viranomaisen päätöksenteossa ja sääntelyn toimeenpanossa.” Käsitykseni mukaan hallintovaliokunta on omassa mietinnössään vähintään tyydyttävästi, jollei hyvin, huomioinut nämä perustuslakivaliokunnan esittämät toiveet ja esitykset.
Arvoisa puhemies! Ehkä lopuksi vielä: On vähän arveluttavaa ruveta arvostamani — pääosin, monessa suhteessa arvostamani — edustaja Zyskowiczin kanssa väittelemään nyt professori Tuomas Ojasen esittämistä näkökannoista. Minä olen kuitenkin ymmärtänyt näin, että hän nauttii perustuslakivaliokunnassa laajalti arvostusta, erittäin laajalti arvostusta, ja haluan sanoa tämän nyt nimenomaan eduskunnan pöytäkirjoihin sen takia, että irrotettuna tästä laajasta kontekstista, mistä nyt puhumme, minusta professori Ojanen asettuu vähän mustavalkoiseen kuvaan, jos nyt vain luemme ja kuuntelemme tarkasti tämän mielestäni liian rajun kritiikin professori Ojasta kohtaan. Luulen, että itse kuljen tässä asiassa, niin kuin sosiaalidemokratia kulkee, kultaista keskitietä, turvallista suojatietä, ja luotan viranomaisiin ja myöskin maamme poliittiseen johtoon, että me osaamme mahdollisessa kriisitilanteessa arvioida sen määrän turvapaikkahakemusten käsittelypaikkoja, joka kussakin tilanteessa parhaalla tavalla hoitaa hauraiden ihmisten — vammaisten, vanhusten, ikäihmisten — turvapaikkahakemukset. Luulen, että jotain tämäntyyppistä on professori Ojasenkin päässä liikkunut. Mutta tämä, edustaja Zyskowicz, rakentavasti sanottuna. Teillä on oikeus mielipiteisiinne. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-07-04T15:36:23,2022-07-04T15:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_83_35,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_36,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on rajavartiolain muuttaminen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut koko maailmaa, ja me emme elä myöskään täällä Suomessa enää lintukodossa. Täällä peräpohjolassa emme ole lintukodossa, ja sen takia on erittäin tärkeää, että tämä rajavartiolaki viedään eteenpäin hallintovaliokunnan mietinnön mukaisena.
Haluan kiittää hallintovaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa, perussuomalaisten puheenjohtajaa Riikka Purraa, sitkeästä valiokuntatyöskentelystä tämän rajalain kanssa. Perussuomalaisten kanta on ollut koko ajan se, että itäraja tulee voida sulkea vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa, ja näinhän nyt tullaan tekemään — tämä on mahdollista. Eli jos turvapaikanhakijoita käytetään välineellistettyyn massasiirtolaisuuteen, niin silloin voidaan sulkea itäraja kokonaan.
Tässä hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan myös, että ”kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen on mahdollista hybridivaikuttamisen lisäksi myös tilanteissa, joissa poikkeuksellisen suuri maahantulijoiden määrä lyhyessä ajassa aiheuttaa uhan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle”. Täällä myös todetaan, että ”kansainvälisen suojelun hakeminen on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan mahdollista keskittää lyhytaikaisesti erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle”. Nämä ovat erittäin tärkeitä muutoksia, ja niitä on kannatettava.
Hämmästelen sen sijaan sitä, että hallituksen rivit täällä salissa repesivät näin voimakkaasti ja jouduimme äänestämään asian palauttamisesta perustusvaliokuntaan.
On erittäin tärkeää, että toimitaan pikaisesti ja viedään tämä rajavartiolakiesitys tällaisenaan maaliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-07-04T15:43:06,2022-07-04T15:45:12,Hyväksytty,1.1
2022_83_37,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_38,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tänä keväänä täällä eduskunnassa on käyty harvinaisen surullista näytelmää kansallisen turvallisuuden kustannuksella. Me perussuomalaiset olemme alusta saakka vaatineet sitä, että me tarvitsemme lainsäädäntöön nimenomaan sellaisen pykälän, joka estää sen, että jos Venäjä lähtee välineellistämään ihmisiä ja hybridihyökkäyksessä käyttää heitä suomalaisia vastaan, niin voimme pistää rajan sillä tavalla kiinni, että tällaisia siirtolaisia, vaikka heitä nimitettäisiin turvapaikanhakijoiksi, ei otettaisi sisään.
Haluan teille nyt seuraavaksi todistaa sen, että itse asiassa ilman perussuomalaisia nimenomaan tätä pihviä, tätä tarpeellista pykälää, ei oltaisi saatu läpi. Me ollaan saatu tässä kevään aikana aivan hirveän paljon kritiikkiä osaksemme, kun me ollaan nimenomaan vaadittu tätä tiukkaa pykälää. Meitä on haukuttu, mutta nyt kun lähden nostamaan näitä teidän — eri puolueitten — lausuntoja, niin ymmärrätte, että itse asiassa me emme ole se puolue, joka tämän käsittelyn aikana on ollut väärässä. Te olette tulleet meidän linjoillemme, ja siitä kiitos jokaiselle.
Nämä sitaatit myöskin kootusti median edustajien tietoon — voitte niitä vapaasti käyttää. Tähän on tehty työtä, kun ollaan kaivettu näitä esille.
Arvoisa puhemies! Aloitetaan esimerkiksi ministeri Henrikssonista, RKP:stä. Hän kyselytunnilla vastasi meidän puolueemme puheenjohtaja Purralle: ”Edustaja Purra, oletteko sitä mieltä, että Suomi on oikeusvaltio, että Suomi myös pitää kiinni niistä kansainvälisistä sopimuksista? Me olemme. Meillä on 1 300 kilometriä rajaa Venäjälle. Se on myös Euroopan unionin ulkoraja, ja sen takia tässä on käytävä keskustelu nyt komission kanssa siitä, onko mahdollista...” Ja niin edelleen, viitaten tähän pykälään, mitä me olimme esittäneet. ”Mutta on ihmeellistä, että perussuomalaiset eivät näe tätä kokonaistilannetta, missä hybridiuhkia voi olla hyvin erilaisia, ja on ihmeellistä, että teiltä myös vuodetaan asiakirjoja julkisuuteen.” — Ei ollut näin. Me olemme nimenomaan se puolue, joka ymmärsi sen kokonaistilanteen, ja siksi tähän lainsäädäntöön vaadimme tätä pihviä, joka sieltä oltiin ottamassa pois. — Ja Henriksson jatkaa: ”Moni edustaja on tässä nyt viitannut Puolan, Kreikan ja monen muun maan tapaan hoitaa asioita. Suomen tapa hoitaa asioita on se, että noudatamme kansainvälisiä sopimuksia siinä, missä...” — Ja välihuudoista kuuluu, että olemme huutaneet, että no, eivätkö he noudata, nämä muut maat. — ”Niitä on myös valmiuslaissa noudatettava. Meillä ei ole mahdollisuutta ottaa valmiuslakiin sellaista pykälää, joka kieltäisi turvapaikan hakemisen.” — Tässä sitä ollaan.
No, sitten ministeri Saarikko, keskustan puheenjohtaja, edelleen täysistunnossa on lausunut näin: ”Valmiuslakia on päivitetty nyt ennätyksellisessä ajassa, koska hybridivaikuttamisen muotoja on muitakin kuin maahantulon välineellistäminen, johon kysymyksenne nyt kohdistuu. Ja mitä tulee tähän teemaan, edustaja Purra, uskon, että jaamme sittenkin tästä saman tilannekuvan, vaikka mielellänne tämän ympärillä hämminkiä aiheutatte.” — Ja tämä niin sanottu ”hämminki” on nyt menossa suoraan lainsäädäntöön teidän kaikkien puolueitten tukemana. ”Asia on oikeudellisesti perusoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten näkökulmasta vaativa, mutta samalla toivon, että tästä salista Suomi lähettää viestin ulos sekä kansalaisilleen että tämän maan rajojen ulkopuolelle, että tämän maan rajojen asiat ovat kunnossa.” — Juuri sen viestin me rehellisesti olisimme halunneet välittää ulos, mutta kun meidän lainsäädäntömme ei ole ollut kunnossa. Nyt me voimme sen lähettää, koska muut puolueet ovat tulleet meidän linjoillemme. Ja Saarikko vielä jatkaa loppuun: ”Tämä komission kanta oli valitettava. En pidä sitä kovinkaan, miten sanoisin, Suomen asiaa helpottavana juuri nyt.” — Ja tähän komission kantaan liittyen pääministeri Marin lähti neuvottelemaan, ja Saarikko tässä totesi, että tähän kantaan yritettiin hirttäytyä ja käyttää sitä keppihevosena, miksi tätä perussuomalaisten tiukkaa vaatimusta ei olisi voitu ajaa läpi. EU:n jäsenenä kansallisen turvallisuuden asiat siitä huolimatta kuuluvat itsenäiselle, suvereenille valtiolle. EU-komissiolla ei ole päätösvaltaa tällaisiin asioihin.
Mennään seuraavaan poliitikkoon, siirrytään vihreisiin, ministeri Mikkoseen. Hän totesi näin: ”Minua ihmetyttää se, miten täällä halutaan antaa sellaista kuvaa, että meidän viranomaiset eivät olisi ajan tasalla” — ja välihuutona Jussi Halla-aho on silloin huutanut, että ministereistä on kyse — nimenomaan — ”ja viranomaiset eivät olisi varautuneet erilaisiin riskeihin. Itse asiassa tämähän on yksi hybridivaikuttamisen keino, että halutaan viranomaisten luottamusta madaltaa, halutaan antaa ymmärtää, että Suomi ei olisi varautunut.” 
”Tässä on tietysti tämä harkinta tehtävä tapauskohtaisesti ja samanaikaisesti varmistettava myös se, että tosiasiallinen mahdollisuus hakea Suomesta kansainvälistä suojelua turvataan. Nämä ovat näiden oikeuksien punnintaa.” Eli tässä kohtaa mentiin jo niin pitkälle, jos muistatte uutisoinnista, että meitä perussuomalaisia syytettiin hybridivaikuttamisesta, kun me vaadimme pykälää, jolla hybridivaikuttaminen Suomea kohtaan estettäisiin. Ei kuulunut silloin hirveän paljon puolustusta puoluekentän eri laidoilta. Jäimme yksin siinäkin kohtaa tämän asian kanssa.
Arvoisa puhemies! Entä mitä sitten edustaja Ohisalo, vihreitten puheenjohtaja, on sanonut Ylellä muutama vuosi sitten? Sellaista tilannetta, jossa Suomi voisi rajoittaa tulijoiden vastaanottoa, Ohisalo ei pidä mahdollisena: ”Kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikkahakemukset pitää käsitellä. Suomelta ei valtiona löydy sellaisia keinoja, että voisimme sanoa, että emme käsittelisi näitä hakemuksia. Me käsittelisimme ne hakemukset.” — No, kohta muuten ne keinot löytyvät.
Sitten mennään kokoomukseen. Puheenjohtaja, edustaja Orpo HS:n kirjoituksessa itse kirjoitti näin: ”Hän toivoo, että myös perussuomalaiset pyrkisivät löytämään loppuun asti ratkaisuja.” Meillä oli se ratkaisu pöydällä loppuun saakka, ja kiitos, että tulitte sen taakse. [Mari-Leena Talvitien välihuuto] 
Ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen Uudessa Suomessa: ”Tilanne edellyttää myös sitä, että perussuomalaiset ovat joustavia. Jos he pysyvät kaikissa vaatimuksissaan, niin tästä ei varmaan tule tänä kesänä mitään. Jos näin käy, niin perussuomalaisten pitää silloin katsoa peiliin, että miksi tarpeellisia lisävaltuuksia ei tullut. En tiedä, ovatko he ihan tajunneet sitä, että jos päästäisiin kompromissiin, niin äänestämällä sitä vastaan he aiheuttaisivat sen, että meillä [Puhemies koputtaa] ei olisi ihmisten laittomasti Suomeen työntämistä poikkeusoloperusteena ollenkaan.” [Puhemies huomauttaa ajasta] 
Onneksi päästiin siihen kompromissiin, mikä oli se, että tämä pykälä tehdään lainsäädäntöön. Se oli se, mitä me ehdotettiin, ja loppuun saakka muut tulivat vastaan. Ilman tätä pykälää tämä meidän uusi lainsäädäntö tältä osin olisi aivan tyhjää. Jos me emme olisi pistäneet kovaa kovaa vasten ja vaatineet, että valmiuslaki ei etene, jos ei saada tätä pykälää, tätä pykälää ei koskaan olisi tullut, koska kaikki olisivat olleet valmiita antamaan periksi, ja tämä on fakta. — Kiitos. [Mari-Leena Talvitien välihuuto — Jukka Gustafsson: Olipa kovaa omakehua! — Sari Multala: Eivätkä pidä paikkaansa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-07-04T15:45:15,2022-07-04T15:52:54,Hyväksytty,1.1
2022_83_39,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos. — Pyydän, että pitäydytään puheenvuoroissa näissä sovituista pelisäännöissä. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_40,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Taustalla siinä, että nyt päivitämme rajavartiolakia, on Venäjän raaka, oikeudeton hyökkäys Ukrainaan ja myös sitä edeltäneet Venäjän toimet. Olen aivan samaa mieltä siitä luonnehdinnasta, Venäjän toimintaa koskevasta luonnehdinnasta, jonka edustaja Zyskowicz puheenvuorossaan esitti. En kuitenkaan halua ryhtyä esittämään arvailuja sen enempää kansanedustajakollegoiden kuin professorienkaan ajattelutavasta. Kun puolustamme Suomea, puolustamme suomalaista oikeusvaltiota mukaan lukien ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamisen. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan korosti, että maahantuloa sääntelevien toimien tulee tapahtua kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ja niiden on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia sekä turvattava ihmisarvoinen kohtelu. Valiokunta totesi, että nämä vaatimukset voidaan perustaa myös Suomen perustuslain 1 ja 22 §:ään.
Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa hallituksen esityksestä. Perustuslakivaliokunta vaati siihen kahta muutosta, jotka hallintovaliokunta teki, mutta niiden lisäksi hallintovaliokunta teki myös kolmannen muutoksen, josta perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden ei ole ollut mahdollista lausua. Pidän tätä ongelmana. En tarkoita sitä, että vastustaisin hallintovaliokunnan esitystä, mutta koska haluan kunnioittaa suomalaista oikeusvaltiota, haluan varmistaa, että se, mitä eduskunta päättää, on Suomen perustuslain ja Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaista. Sen vuoksi minusta olisi ollut hyvä, että perustuslakivaliokunta olisi voinut tutkia asiantuntijalausuntojen avulla myös hallintovaliokunnan muuttamaa hallituksen esitystä eikä pelkästään sitä alkuperäistä hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-07-04T15:53:00,2022-07-04T15:55:30,Hyväksytty,1.1
2022_83_41,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_42,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Haluan aluksi kiittää hallintovaliokuntaa erittäin hyvästä ja yksimielisestä työstä tuon hallituksen esityksen käsittelyssä ja ennen kaikkea sen täydentämisestä. Niin kuin täällä aiemmin kollegat ovat todenneet, niin tämä rajalaki kuin myöskin sitten valmiuslaki ja ulkomaalaislaki, jotka täällä on jo aiemmin käsitelty, muodostavat kokonaisuuden. Ja kaikella tällä me nimenomaisesti pyrimme siihen, että kansallista turvallisuutta haluamme suojella ja olla ennen kaikkea varautumassa tilanteisiin, joissa meitä vastaan käytetään hybridivaikuttamista ja välineellistettyä maahanmuuttoa.
Keskeistähän tässä hallintovaliokunnan tekemässä muutoksessa on nimenomaisesti se, että itäraja voidaan sulkea kokonaan ja keskittää turvapaikanhaku yhdelle kohteelle, ja tämä voi tapahtua tietyin erittäin tiukoin edellytyksin. Siinä mielessä, kun tässä äsken kävimme täällä salissa debattia tuosta perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä, on tärkeää muistaa se, niin kuin täällä edustaja Zyskowicz hyvin toi asian esille, että tässä ei siis puhuttu siitä, että yleisesti ja kaikissa tilanteissa olisi mahdollisuus poiketa, vaan tilanteesta, jolloin se on välttämätöntä ja on vakava yleiseen turvallisuuteen ja järjestykseen kohdistuva uhka. Toisaalta tuntui hivenen erikoiselta, että hallituksenkin rivit tässä asiassa sitten repesivät tällä tavalla, koska kuitenkin siellä taustalla oli omien ministereitten antamat hallituksen esitykset ja yksimielinen hallintovaliokunnan mietintö. Ja on tärkeää todellakin muistaa se, että perustuslakivaliokunta ei tulkitse meillä EU-oikeutta vaan se tulkitsee meidän perustuslakia.
Siinä mielessä ajattelen, että se työ, mitä tässä talossa on tehty, on hyvä esimerkki juuri siitä, millä tavalla me yhdessä pystymme täällä vakavan kansallisen uhan ollessa torjuttavana tekemään yhteistyötä hallitus—oppositio-rajojen yli. Minusta tämä pikemminkin olisi kiitoksen ja, voisiko sanoa, aplodien paikka kuin sen, että käytämme aikaa täällä salissa toinen toistemme moittimiseen.
Tietenkin tätä tilannetta kaiken kaikkiaan, että tällaista hybridivaikuttamista voidaan käyttää tässä maailmanajassa — jossa käytetään tosiasiallisesti tahallisesti väärin erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, niitten antamia mahdollisuuksia, jotka on tarkoitettu tyystin toisenlaisiin tilanteisiin — olisi varmasti syytä jatkossa arvioida, mutta se ei tapahdu näissä pöydissä, vaan se tapahtuu kansainvälisissä pöydissä. Sellaisissa olisi sitten mietittävä, millä tavalla tätä koko järjestelmää tulisi uusia, jos on mahdollista, että tällaista järjestelmää, joka on tarkoitettu nimenomaan hädänalaisten ihmisten auttamiseen, voitaisiin käyttää myöskin väärin ja hybridivaikuttamisen keinona.
Mutta, arvoisa puhemies — joka onkin tässä välissä muuttunut — todellakin haluan vielä kerran osoittaa kiitokset koko eduskunnalle tästä hyvästä yhteistyöstä, ja toivon, että näillä askelmerkeillä voimme sitten torstaina jatkaa eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-07-04T15:55:30,2022-07-04T15:59:09,Hyväksytty,1.1
2022_83_43,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Koponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_44,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen eduskuntaan valitun kansanedustajan tärkein tehtävä on oltava Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja edun ajaminen, ei mikään muu. Se, että itäraja voidaan tarvittaessa sulkea kokonaan, on juuri tätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-07-04T15:59:12,2022-07-04T15:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_83_45,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Ja edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_46,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut nopeutetussa aikataulussa uutta lainsäädäntöä hybridiuhkien torjumiseksi. Nyt käsittelyssä oleva rajavartiolaki on kulkenut käsi kädessä valmiuslain uudistamisen kanssa.
On kuitenkin tärkeää, että mahdollisimman kattavat rajaturvallisuuden pykälät ja toimenpiteet saadaan niin sanottuun normaaliolojen lainsäädäntöön, jotta varsinaisia poikkeusoloja varten olevan valmiuslain käyttöönoton kynnys olisi mahdollisimman korkea.
Kiire on näkynyt valmistelussa. Hallitus on toden teolla herännyt rajaturvallisuuden kysymyksiin vasta Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kuitenkin oppositiopuolueet perussuomalaisten johdolla jättivät välikysymyksen varautumisesta siirtolaisten kautta tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen jo viime vuonna kansainvälisen ilmapiirin kiristyessä. Lisäksi perussuomalaiset ovat vaatineet, että lainsäädäntöä ei luoda ainoastaan varautumiseen ja torjumiseen vaan myös välineellistetyn maahanmuuton ennaltaehkäisemiseen. Vihamielisille valtioille tulee tehdä selväksi jo etukäteen, että Suomeen vaikuttaminen turvapaikanhakija-aseella ei tule onnistumaan.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pääsi tässä poliittisesti haasteellisessakin kysymyksessä yksimieliseen mietintöön, mistä kiitos kuuluu koko valiokunnalle mutta ennen kaikkea valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Purralle. Mietintö sisältää perussuomalaisille tärkeän kirjauksen siitä, että maarajat voidaan sulkea, ei ainoastaan yhden valtion osalta vaan tarvittaessa kokonaan, ja turvapaikanhaku keskittää yhteen pisteeseen. Tämän pisteen ei tarvitse sijaita maarajalla, vaan se voi olla muu määritelty maahantulokanava, esimerkiksi satama tai Helsinki-Vantaan lentoasema. Aiemmin on vallinnut epätietoisuus siitä, mitä tapahtuisi, jos esimerkiksi Valko-Venäjän Puolaa kohtaan käyttämää hybridiasetta käytettäisiin Suomea vastaan. Lainsäädäntö ei ole mahdollistanut tehokkaita keinoja puuttua siirtolaisuutta hyödyntävään vihamieliseen vaikuttamiseen. Nyt valiokunnan muutosehdotusten mukaisesti jatkossa olisi mahdollisuus puuttua laittomiin rajanylityksiin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden palauttamiseksi. Kansainvälisen suojelun hakemista muualla kuin sille osoitetuissa rajanylityspaikoissa voidaan rajoittaa, eikä valtion rajan laittomasti ylittävien hakemuksia oteta vastaan. Luvatonta rajanylitystä on mahdollista estää tarvittaessa myös oikeanmittaisilla ja perustelluilla voimatoimilla. Lisäksi valiokunnan mietinnössä ilmaistaan, että myös passiivista vastarintaa on mahdollista torjua ja rauhallisenkin henkilön kansainvälisen suojelun hakemus estää, mikäli se tapahtuu turvapaikkahakuun keskitetyn pisteen ulkopuolella.
Arvoisa puhemies! Esitetty laki mahdollistaa myös tilapäisten ja pysyvien rajaesteiden, kuten aitojen, muurien ja kiinteiden valvontalaitteiden, rakentamisen. Vaikka aiemmin rajaesteet on koettu signaalivaikutuksiltaan vääränlaisiksi toimenpiteiksi, on todellisuudentaju sittemmin voittanut ja liiallinen sinisilmäisyys karsiutunut. Kriittisempiä kohtia esimerkiksi Venäjän vastaisella rajalla on tarpeellista ja tämän esityksen kautta myös mahdollista tilkitä ja supistaa.
Arvoisa puhemies! Kun tämä laki menee hallintovaliokunnan esittämillä muutoksilla maaliin, niin sitä on helppo kannattaa. Tämä on Suomen etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-07-04T15:59:51,2022-07-04T16:04:14,Hyväksytty,1.1
2022_83_47,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_48,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pienen kansakunnan tahto mitataan kriittisten asioiden yhtenäisyydessä. Tämä kevät on näyttänyt, että meillä suomalaisilla on tahtoa yhtenäisyyteen, sisuksikin sitä voisi sanoa, tahtoa niin suomalaisten kuin valtion tuessa Ukrainalle, Nato-jäsenyyteen liittyvässä kansalaisten tuessa, valtionjohdon päätöksissä ja päätöksien ripeydessä. Yhtenäisyys on erityisen tärkeää turvallisuuteen liittyvissä asioissa, niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden, varsinkin kun niiden rajapinta on jo ajat sitten hälvennyt. Se sisu ilmeni viime kaudellakin muun muassa sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädännön päivityksessä.
Tästä hallintovaliokunnan yksimielisestä mietinnöstä sinivalkoinen kiitos kuuluu koko hallintovaliokunnalle ja sen neuvoksille. Varapuheenjohtajana on helppo luetella koko valiokunta: puheenjohtaja Purra, jäsenet Semi, Heinäluoma, Kari, Piritta Rantanen, Viljanen, Hanna Holopainen, Elo, Pylväs, Kärnä, Huttunen, Löfström, Vestman, Tolvanen, Peltokangas, Mari Rantanen ja erityisen ahkera ja osaava varajäsen, edustaja Zyskowicz. [Ben Zyskowicz: Kiitos! — Mauri Peltokangas: Erityismaininta!]
Hallintovaliokunnan täydentämä esitys rajavartiolain 16 §:stä ja sen uudesta momentista on tärkeä. Se tekee kaikille täysin selväksi, että lain tarkoittamassa erityisessä, poikkeuksellisessa keskittämistilanteessa kansainvälistä suojelua voi hakea vain sellaisesta rajanylityspaikasta, johon kansainvälinen suojelu on äärimmäisessä poikkeustilanteessa valtioneuvoston päätöksellä keskitetty. Toisin kuin hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, muualla jätettyjä hakemuksia ei hybridivaikuttamisen tilanteessa tarvitse ottaa vastaan. Tämä on tarpeellinen viesti joka suuntaan. Kokoomus pitää tärkeänä myös sitä, että valiokunnan mietintö toteaa selvyyden vuoksi, että kansainvälisen suojelun hakeminen on mahdollista poikkeuksellisissa tilanteissa keskittää esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Kokoomukselle oli tärkeää myös se, että rajamiesten voimankäyttöoikeuksiin liittyvät epäselvyydet ja tulkinta poistuvat tämän mietinnön myötä.
Arvoisa puhemies! Rajavartiolain muutos vahvistaa rajaturvallisuutta parantamalla Rajavartiolaitoksen mahdollisuuksia varautua ja vastata normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteisiin. Lainmuutoksella tehdään rajavartiolakiin kiireellisimmiksi katsotut muutokset, muun muassa muuttoliikennettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Valiokunta korostaa, että valtioneuvoston päätöksenteossa on kyse tilannekohtaisesta kokonaisharkinnasta. Lakiin lisätään myös täydentävät säännökset esteiden rakentamisesta rajavyöhykkeelle sekä uusi sääntely omaisuuden luovutusvelvollisuudesta ja palveluiden suoritusvelvollisuudesta.
Arvoisa puhemies! Tässä istunnossa käytiin aikaisemmin äänestys siitä, olisiko tämä asia vielä haluttu palauttaa perustuslakivaliokuntaan, mutta perustuslakivaliokunta totesi hallintovaliokunnalle, että perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus. Voisi sanoa oikeastaan, että voisiko sen selvemmin perustuslakivaliokunta sanoa. Osittain tämän uuden momentin myötä voidaan jopa sanoa, että kaiken kaikkiaan rajavartiolaki eteni hallintovaliokunnan käsittelyssä ja mietintövaiheessa perusoikeuksien suhteen myönteisempään suuntaan.
Arvoisa puhemies! Lakimuutokset, jotka tässä salissa tehdään, ovat monin eri tavoin tarpeellisia. On lakeja, jotka säädetään pahan päivän varalle — tai oikeastaan estämään sitä, ettei pahaa päivää edes tule. Sellainen oli Nato-jäsenyyden hakemus, ja sitä on myös tämä rajavartiolain muutos. Hallintovaliokunta teki sen, mikä oli välttämätöntä, jottei tulisi sitä päivää, jolloin meidän tarvitsisi käyttää tätä lakimuutosta. Sinivalkoinen kiitos koko valiokunnalle!
Totean vielä loppuun kokoomuksen neuvottelijana olleena muutamien viimeisten viikkojen osalta, että kokoomus etsi ratkaisut ja yhdessä ne asiat päätettiin. Toivoisin, että kun ne on yksimielisesti ja yhteisesti päätetty, silloin ei mikään ryhmä sano, että jotkut muut olisivat tulleet meidän tai teidän linjalle. [Piritta Rantanen: Juuri näin!] Se on yksimielinen, ja silloin se on tämän koko salin tahto. — Kiitos. [Sheikki Laakso: Koskeeko se Nato-jäsenyyttäkin?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-07-04T16:04:22,2022-07-04T16:10:07,Hyväksytty,1.1
2022_83_49,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_50,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä rajavartiolaki, mitä käsiteltiin, todellakin käsiteltiin PeVissä ja hallintovaliokunnassa, ja hallintovaliokunnan mietintö oli vielä jopa yksimielinen. Tänään sitten tuli tällainen luokaton näytelmä tähän alkuun. Tätä hallintovaliokunnan yksimielistä päätöstä vastaan äänestää — tai haluaa, että se viedään PeViin uudestaan — kolme puoluetta: vihreät, RKP ja vasemmisto. Täytyy sanoa, että heille ei suomalaisten turvallisuudella ole näköjään mitään väliä.
Kuitenkin koko jutun juoni on se, että rajavartiolakiin saadaan pykälät siihen, kun vakava turvallisuusuhka kohdistuu Suomeen. Me kaikki tiedetään ihan varmasti, että tätä ei tulla laittamaan niin sanotusti käytäntöön missään muussa tilanteessa kuin siinä kohtaa, kun se on aivan välttämättömän pakko, silloin kun sieltä oikeasti rupeaa rajalle työntymään kymmeniätuhansia ihmisiä tai jopa satatuhatta ihmistä. Siinä vaiheessa meidän on aivan turha enää vetää köntsää housuun, koska silloin me ollaan aivan oikeasti totaalisen myöhässä.
Yksi tämän lain tarkoitus on myös viestiä Venäjälle, ettei kannata edes yrittää, koska me ei tulla taipumaan Venäjän hybridivaikuttamiseen. Se on äärettömän iso etukäteistoimi siinä, että saadaan pysymään mahdollisesti raja rauhallisena, ja en voi käsittää, että tästä salista löytyy kolme puoluetta, jotka haluaisivat tämän estää. Maalaisjärkikin kuitenkin sanoo, että jos Venäjällä olisi turvapaikan hakemista tarvitsevia ihmisiä, niin he varmasti pystyisivät tulemaan hakemaan niitä turvapaikkoja paljon aikaisemminkin kuin sitten tuhansien tai kymmenientuhansien ihmisten laumojen joukoissa. Jos siellä oikeasti joku turvaa tarvitseva on, niin hänhän voi tulla ihan normaalioloissakin eikä odottaa sitä, että me joudutaan tämä laki ottamaan käytäntöön.
Täytyy sanoa, että en ihmettele kyllä yhtään, että meidän Pisa-tulokset tippuvat, jos oikeasti professorit Ojanen ja Scheinin ovat olevinaan joitain fiksuuden huippuja tässä maassa. En ihmettele yhtään.
Arvoisa puhemies! Maalaisjärkeä me oikeasti kaivataan tänne takaisin, ja onneksi perussuomalaiset ovat sitä tarjoilleet tänään, tai aikaisemminkin, urakalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-07-04T16:10:14,2022-07-04T16:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_83_51,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_52,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä keväänä olemme joutuneet käymään keskusteluja sisäisestä turvallisuudesta, Euroopan turvallisuudesta ja koko maailman turvallisuudesta. On surullista, että rauha, oikeusvaltio ja demokratia eivät ole meidän kaikkien ulottuvilla eivätkä edes tahtotila.
Nyt keskustelemme meidän maamme, Suomen, rajaturvallisuudesta. Vaikka tilanne on meillä rauhallinen nyt, kuuluu velvollisuuteemme pyrkiä kaikin keinoin turvaamaan se ja ennaltaehkäisemään kaikenlainen hybridivaikuttaminen meitä kohtaan. Meillä on ja on aina oltava oikeus päättää, keitä päästämme maamme sisälle. Tällä lailla voimme parantaa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja meidän kansallinen varautuminen paranee. Samaan aikaan meidän on pidettävä tiivistä yhteyttä EU:n suuntaan, niin että pitkän ulkorajamme ja pitkän EU-rajan valvontaan löytyy riittävästi resursseja ja yhtenäinen näkemys valvonnan tärkeydestä. Rajavartiolain muutos on yksi useista hallituksen toimista, joilla vahvistamme rajaturvallisuuttamme. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi yksiselitteisesti ilmi, että turvapaikkahakemusmenettely on saatava hoidettua ja käsiteltyä kaikissa tilanteissa kaikessa järjestyksessä. Muuttoliikkeen välineellistämistilanteessa tällainen ei aina olisi mahdollista. Siksi on nyt luotu malli, jolla asteittain voidaan rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista esimerkiksi itärajalla tai estää se.
Arvoisa puhemies! On harmillista, että tässä talossa tässä asiassa luetaan ja kuullaan asiantuntijoiden lausuntoja niin kuin alun perin omat ajatusmallit ovat olleet. Asiantuntijoiden mukaan tämä laki olisi ollut hyvä saada valmiiksi mieluummin jo eilen kuin tänään. Turvallinen arki, viranomaisten riittävät toimivaltuudet, varautuminen ja ajantasaisen tilannetiedon saaminen ja selvittäminen ovat niitä perusasioita, joista on nyt huolehdittava suurella tarkkuudella.
On tärkeää, että tämän salin keskeinen viesti on yhtenäinen. Siksi haluankin kiittää hallintovaliokuntaa yksimielisestä mietinnöstä ja siitä prosessista, joka tämän lain valmistelussa käytiin. Turvallisuuteemme ja varautumiseen liittyvät lait eivät ole valmiita ja loppuun käsiteltyjä vielä tälläkään yksittäisellä lailla, mutta tämä on yksi palanen siitä kokonaisuudesta, mistä kokonaisturvallisuutemme muodostuu. Valmista ei siis ole vieläkään. Suomen ja suomalaisten turvallisuus on kuitenkin kaikista tärkeintä. — Kiitos. [Mari-Leena Talvitie: Hyvä puheenvuoro! — Sari Multala: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-07-04T16:13:30,2022-07-04T16:16:30,Hyväksytty,1.1
2022_83_53,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, näin. — Edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_54,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnä haluan kiittää hallintovaliokuntaa perinpohjaisesta työstä, jossa saavutimme yksimielisyyden. Olen erittäin kiitollinen. Valiokunta teki pitkän, pitkän ja tarkan työrupeaman, ja mielestäni lopputulos on erinomainen. Kiitän myös perustuslakivaliokuntaa näkemyksistä alkuperäiseen hallituksen esitykseen, johon sitten korjauksena saatiin ne tarpeelliset, vielä voimakkaammat keinot, että pystymme pitämään kansakuntamme turvallisuuden omissa käsissämme.
Ainut, mistä nousee kysymyksiä itselläni tässä asiassa, oli tämänpäiväinen äänestys tässä salissa, jossa vasemmisto ja osa vihreistä ja — en ole vielä tarkkaan katsonut, ketkä — muutama muu edustaja pyrkivät vesittämään tämän kansallista turvallisuuttamme erittäin paljon nostavan esityksen, yksimielisen valiokunnan päätöksen. Tässä minulle nousee mieleen se, että mikäli joku haluaa vesittää sellaisen, että Suomi ei voisi puolustaa kansallista turvallisuuttaan hybridivaikuttamisen tilanteessa, niin voiko sen tulkita jopa niin, että hän on yhtä vaarallinen kuin se mahdollinen hyökkääjä — näin myöskin Euroopan unionin kohdalla: jos me ajattelemme, että EU jostain syystä jossain tuomioistuimessa estäisi Suomea puolustamasta omia rajojaan, niin herää silloin kysymys, onko Euroopan unioni turvallisuusliitto vai mitä se on.
Mutta summa summarum: Olen erittäin kiitollinen joka ikiselle hallintovaliokunnan jäsenelle, yhdessä ja erikseen. Kiitän siitä hienosta työrupeamasta ja toivon, että tällaisia saadaan myöskin jatkossa. Suomi voitti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-07-04T16:16:33,2022-07-04T16:18:17,Hyväksytty,1.1
2022_83_55,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Kimmo Kiljunen, edustaja Kiljunen poissa. — Edustaja Kivisaari. [Mikrofoni ei aukea] — Edustaja Kivisaari. [Pasi Kivisaari: Kyllä, kyllä.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_56,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen, en saanut heti mikrofonia päälle, mutta nyt sekin homma järjestyi.
Puhemies! Monien muiden lailla haluan todella esittää kiitokseni hallintovaliokunnalle yksimielisestä mietinnöstä, mitä pidän kyllä arvostettavana saavutuksena. Kansallinen turvallisuus on kyllä yhteinen asiamme, ja tiukassa tilanteessa löydämme toisemme kyllä riittävällä tavalla, minkä osaltaan myös Nato-prosessi vahvisti. Myös rajavartiolain käsittely osoittaa sen, että parlamentarismi toimii. Varaudumme ja toimimme kansallisen turvallisuuden lisäämiseksi määrätietoisesti mutta myös niin, että toiminta kestää päivänvalon myös perustuslain näkökulmasta, miten kuuluu ollakin.
Selkeä viesti on kuitenkin annettu: Suomea vastaan ei kannata käydä välineellistetyllä maahanmuutolla, jota muun muassa Puolan rajalla harjoitettiin. Autamme kyllä ihmisiä, mutta myös kykenemme toimimaan, mikäli tarkoitusperät ovat epäystävälliset. Myös hallintovaliokunta — aivan oikein — korostaa, että tässäkin yhteydessä tapauskohtaisen harkinnan merkitys on suuri. Jokainen meistä ymmärtää, että yksittäisissä tapauksissa pitää olla erityisen huolellinen esimerkiksi lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien osalta.
Mutta, puhemies, iso kuva on kyllä selkeä ja kirkas: toimimme, jos hybridiuhan mahdollisuus on, emmekä epäröi, ja näin kuuluu turvallisuudesta huolehtivan maan tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-07-04T16:18:35,2022-07-04T16:20:45,Hyväksytty,1.1
2022_83_57,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Kyllä. — Ja edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_58,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä tänään merkittäviä päätöksiä Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Suomella on yli 1 340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa, ja sen puolustaminen on velvollisuutemme kaikenlaisia uhkia vastaan. Kyse on siitä, että me Suomen eduskuntana saatamme lakimme ajan tasalle hybridiuhkiin vastaamisessa. Yksi tällainen uhka on ihmisten käyttäminen painostamiseen tuomalla heitä itärajalle tai sen yli. Tällaista toimintaa on nähty aikaisemmin muun muassa Valko-Venäjällä.
Tämän lain säätämisen ensisijainen tarkoitus on siis se, että lain toimivaltuuksia ei koskaan tarvitsisi käyttää. Me lähetämme tällä lainsäädännöllä viestin, että älkää edes kokeilko, se on turhaa. Suomi on varautunut, ja Suomi torjuu tällaiset yritykset. Tämä laki toimii siis parhaimmillaan ennaltaehkäisevästi. Se siis suojaa myös niitä ihmisiä, jotka tällaisen vaikuttamisen välineeksi joutuisivat.
Täällä moni on ollut huolissaan turvapaikanhakuoikeuden toteutumisesta tämän lain säätämisen jälkeen. Turvapaikanhakuoikeus säilyy myös jatkossa. Perustuslakivaliokunta toteaa kantanaan seuraavaa: ”Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että nyt arvioitavalla lakiehdotuksella hakemusten käsittelyn keskittämisestä ei sinänsä puututtaisi kansainvälisen suojelun saamista eikä turvapaikkamenettelyä koskevaan voimassa olevaan sääntelyyn, josta säädetään ulkomaalaislaissa. Kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen ei siten suoraan vaikuttaisi turvapaikanhakijoiden oikeuteen hakea kansainvälistä suojelua.” Mielestäni tämä on hyvin yksiselitteinen kanta siihen, että hallintovaliokunnan mietinnön mukainen pykälämuotoilu edelleen täyttää kaikki kansainväliset sopimukset, joihin olemme sitoutuneet.
Arvoisa puhemies! On erittäin merkille pantavaa, että hallintovaliokunta on saanut aikaan yksimielisen mietinnön. Kiitos siitä työstä koko hallintovaliokunnan jäsenistölle. Eduskunnassa ymmärretään muuttunut turvallisuustilanne ja ollaan valmiita nopeasti reagoimaan sen tuomiin tarpeisiin myös lainsäädännölle. Lainsäädännöllä vaikuttaminen on nimenomaan ennaltaehkäisevää vaikuttamista ja toisaalta varautumista tilanteisiin, joissa meitä haluttaisiin painostaa.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti pääsemme yksimielisesti myös eduskunnassa eteenpäin tämän esityksen kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-07-04T16:20:55,2022-07-04T16:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_83_59,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_60,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun viime kaudella olin sisäministerinä puolisentoista vuotta, niin silloin jo selvitettiin, voiko silloin, kun maahanmuuttoa hyväksikäytetään hybridivaikuttamisen tilanteissa, rajoittaa maahantuloa ja turvapaikanhakua, voidaanko rajat pistää kiinni. Johtopäätöksenä tuolloin oli, että tarvitaan muutokset sekä valmiuslakiin että rajavartiolakiin. Nyt nämä lakimuutokset ovat vihdoin täällä. Täällä eduskunnassa me käsittelemme niitä, ja lähestulkoon yksimielisenä. Hallintovaliokunta oli yksimielinen tämän rajavartiolain käsittelyssä, ja kaiken kaikkiaan erinomaisen hyvää työtä on tehty sekä puolustusvaliokunnassa valmiuslain suhteen että myöskin hallintovaliokunnassa. Kiitos siitä työstä.
Rajat on nyt mahdollista sulkea, ja samalla huomioidaan kansainväliset sopimukset ja sitoumukset. Tässä on kysymys Suomen turvallisuudesta. On todella hämmästyttävää, että me äsken täällä äänestettiin siitä, pitäisikö tämä vielä lähettää perustuslakivaliokuntaan, kun täällä jopa perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi, että kaikki tiedot ovat olleet käytössä ja tämä ei tulisi siellä mitenkään muuttumaan, vaikka se sinne vielä lähetettäisiinkin. Jotenkin tuntuu siltä, että ollaanko nyt — nämä, jotka tätä epäilivät — vähän liian sinisilmäisiä siinä, mitä meille voi tapahtua. Kyllä se niin on, että hyvän sään aikana on varauduttava pahan päivän varalta, ja meillä on ollut viime kuukausien aikana kaikki ainekset, tiedot siitä, että myös se paha päivä voi joskus tulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-07-04T16:23:58,2022-07-04T16:26:04,Hyväksytty,1.1
2022_83_61,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_62,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä tosiaan on tänään hallintovaliokunnan mietintö rajavartiolain muutoksesta. Kiitän erityisesti valiokunnan puheenjohtajaa Riikka Purraa ja muuta valiokunnan jäsenistöä yksimielisestä mietinnöstä. On erittäin tärkeää, että ulkoisen uhan edessä me seisomme yhtenäisinä.
Ennen hallintovaliokunnan mietintöä perustuslakivaliokunta otti kantaa esityksen perustuslainmukaisuuteen. Pidän erittäin hämmästyttävänä ja outona, että esimerkiksi vasemmisto, vihreät ja RKP eivät olleet joko ymmärtäneet prosessia tai lukeneet perustuslakivaliokunnan lausuntoa — tämä siksi, koska he olisivat halunneet palauttaa asian uudelleen perustuslakivaliokuntaan, ja jouduimmepa jopa äänestämään asiasta. Haluan huomauttaa vakavasti näitä edustajia, jotka tätä yrittivät, siitä, että ymmärrättekö itse, kenen pussiin tällä pelaatte. Te pelaatte suoraan sotaa käyvän Kremlin ja Putinin pussiin. Kreml ja Putin eivät halua, että Suomen rajaa voidaan laittaa tarvittaessa kiinni, koska se vie hybridivaikuttamisen rajallamme heidän työkalupakistaan pois. Tiesittehän myös, että Ukrainan sodan ensimmäinen operaatio oli Valko-Venäjän ja Puolan rajalla? Puolaa koetettiin painostaa ottamaan vastaan valeturvapaikanhakijoita, jotka olisivat koetelleet myöhemmin Puolan halua ottaa vastaan oikeaa sotaa pakenevia ukrainalaisia lapsia, naisia, vammaisia, vanhuksia ja muita heikommassa asemassa olevia. Tämä on selvääkin selvempi todiste siitä, mihin toimiin Venäjä on valmis. Sama voisi toistua meidänkin rajallamme. Pidän tosiaan huolestuttavana, että aiemmin mainitut tahot eivät myöskään ymmärrä, että perustuslakivaliokunnan lausuntoja ei voi muuttaa painostaen oman mielipiteen mukaiseksi tai asiaa huvin vuoksi palauttaa kiusallaan uudelleen valiokuntaan. Kysynkin heiltä — jotka eivät nyt valitettavasti enää kuitenkaan täällä ole: eikö teitä hävetä pelata Suomen kansallisella turvallisuudella?
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa käsiteltiin myös allekirjoittaneen ja edustaja Olli Immosen toimenpidealoite raja-aidan rakentamisesta itärajalle. Olen erittäin kiitollinen, että hallintovaliokunta kannattaa aloitteen mukaisesti raja-aidan rakentamista itärajalle, siis jos näin tarve tulee. On tärkeää muistaa, että mahdollinen aita tulisi olemaan kallis ja siksi siihen olisi haettava rahoitusta EU:lta. Meillä on pisin EU:n ulkoraja Venäjän kanssa, joten pyyntö rahoituksesta olisi kohtuullinen, ja olisikin kohtuullista myös vaatia, että EU:n pitäisi maksaa tästä mahdollisesta raja-aidasta vähintään puolet.
Arvoisa puhemies! Haluan ottaa tässä kohtaa kantaa myös aiempiin täällä käytyihin puheisiin. On hiukan irvokasta, että suureen ääneen täällä kerta toisensa jälkeen ihmisoikeuksien perään huutavat käyttävät esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodasta termiä ”geopoliittinen tilanne”, jota esimerkiksi edustaja Honkasalo käytti puheessaan. Kreml ja Putin haluavat häivyttää sota-sanan täysin omassa mediassaan ja omassa maassaan ja tekisivät sen mielellään muuallakin. No, mitä Suomen eduskunnassa tehdään? Edustaja Honkasalo toimii kuten Kreml ja Putin ja koettaa häivyttää Venäjän hyökkäyssodan ja sen kauheudet pois täältäkin. Pidän tällaistakin erittäin huolestuttavana, ja se herättää kysymyksiä kyseisen edustajan motiiveista tehdä näin. Toivottavasti mietitte toimintaanne, edustaja Honkasalo.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnön sisältö on käyty jo aiemmin kattavasti läpi esimerkiksi edustaja ja puheenjohtaja Purran puheessa. Yleisesti tämä esitys on kertakaikkisen elintärkeä tilanteessa, jossa Venäjä käyttäytyy ja on käyttäytynyt jo pitkään aggressiivisesti rajanaapureitaan kohtaan ja haaveilee laajentumisesta. Se on epäluotettava naapuri, joka näkee meidät ja maamme epäystävällisenä ja uhkana, vaikka emme sitä ole emmekä ole olleet. Tämä esitys antaa Rajavartiostolle lisää toimivaltuuksia suojella rajojamme ja suojella näin suomalaisten turvallisuutta ja meidän koko maamme kansallista turvallisuutta.
Elämme nyt aikaa, jossa isänmaallisuus ja kansallinen turvallisuus on tärkeämpää kuin koskaan. Meidän isämme, isoisämme, isoisoisämme ja muut sukulaisemme taistelivat hengellään sen puolesta, että meillä olisi vapaus tehdä tässä, täällä ja tänään omat päätöksemme. Nyt on meidän vuoromme osana sukupolvien ketjua tehdä tarvittavat toimet ja päätökset itsenäisyytemme ja vapautemme suojelemiseksi, ja tätä tämä rajavartiolain muutos nyt edustaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-07-04T16:26:07,2022-07-04T16:32:28,Hyväksytty,1.1
2022_83_63,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja al-Taee, edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_64,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on keskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta. Kyse on siitä, voiko Suomi sulkea koko itärajansa turvapaikanhakijoilta, jos Venäjä käyttäisi turvapaikanhakijoita niin sanotun hybridioperaation välineenä.
Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö asiasta. Hallintovaliokunta esittää hallituksen esitykseen täsmennystä, jonka mukaan kansainvälistä suojelua voi hakea vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Arvoisat kollegat, pakko toistaa: yksimielinen. Silti tästä saivat vasemmistoliitto, vihreät ja RKP show’n aikaiseksi ja halusivat palauttaa lain perustusvaliokuntaan. Eduskunta onneksi kaatoi asian palauttamisen selkein äänin.
Uudistusten nojalla Suomen olisi mahdollista välineellistetyn maahantulon tilanteessa keskittää kansainvälisen suojelun hakeminen yhteen rajanylityspaikkaan, joka olisi muualla kuin itärajalla. Tämä voisi olla esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttä. Samalla kaikki itärajan rajanylityspaikat olisi mahdollista sulkea. Tällöin raja olisi tosiasiassa suljettu, joskin yksittäisessä tapauksessa tästä voidaan poiketa ottaen huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Ei kuulosta minun korvaani kovin julmalta.
Joukkoviestimet kertovat, että samana iltana, kun hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö valmistui, katsoi EU-tuomioistuin, että Liettuan toimet olivat EU-oikeuden vastaisia, kun valtio työnsi rajan yli pyrkivät ihmiset pois Valko-Venäjän vastaisella rajallaan. Muun muassa tähän perustuslakivaliokunnan uutta käsittelyä vaatineet punavihreät ja RKP vetosivat. Perussuomalaisten ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra puolestaan huomautti aivan oikein puheenvuorossaan, että hallintovaliokunnalla oli kyseinen tapaus tiedossaan mietintöä valmistellessaan. Lainaan häntä: ”Tämän päätöksen ennakkoratkaisupyyntö ja julkisasiamiehen ratkaisuehdotus ovat olleet käytössä sekä hallituksella että hallintovaliokunnalla ja perustuslakivaliokunnalla. Päätös ei sikäli tarjoa mitään uutta tai olennaista tämän mietinnön tai hallituksen esityksen kannalta.” Myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ilmaisi tukensa Purran näkemykselle.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Haluan kiittää erityisesti muita perussuomalaisia kansanedustajia väsymättömästä työstä asian esillä pitämiseksi, vaikka vastatuuli on ajoittain ollut voimakastakin. Olen varma, että kansa ei tätä työtä unohda. Vaikka hallituksen rivit ovatkin levällään, on selkeä eduskunnan enemmistö nyt vihdoin tullut asiassa perussuomalaisten turvallisuusmyönteiselle linjalle. Se on viisasta, ja mikä tärkeintä, se on rakkaan isänmaamme etu.
Arvoisa puhemies! Harmi, että edustaja al-Taee ei ollut puhumassa — hänellä olisi ollut puheenvuoro juuri ennen minua. Jollakin tavalla tästä aikaisemmasta äänestyksestä ja sitä edeltäneistä puheenvuoroista toivoin, että hän olisi ollut täällä kertomassa näkemyksestään. Mutta haluan tässä pienen otteen ottaa Demokraatin julkaisusta 23.6.: ”Perussuomalaiset on puolueena ominut itselleen takavuosien rajat kiinni ‑sloganin, jonka taustana oli seitsemän vuoden takainen pakolaiskriisi. Eurooppaan pakeni Sipilän hallituskaudella vuonna 2015 runsaat 1,2 miljoonaa ihmistä. Suomeen turvapaikanhakijoita saapui reilut 30 000, valtaosa tulijoista oli Lähi-idästä.” Tässä otsikkona on ”Näin rajat kiinni ‑sloganista putosi t-kirjain”. Tällä viitataan mielestäni tähän, että nyt on raja kiinni. Tämä on hyvä asia, että me ollaan eduskunnassa yhteisymmärryksessä löydetty ratkaisu tähän ja edustajat puoluerajojen ylitse ovat tunnustaneet sen, että tällaisessa tilanteessa, mitä maailmalla tapahtuu, meidän on oikeasti oltava valmiita siihen, että raja voidaan panna tarvittaessa kiinni.
Arvoisa puhemies! Päätän tähän puheeni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-07-04T16:32:40,2022-07-04T16:38:41,Hyväksytty,1.1
2022_83_65,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_66,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme epävakaita ja arvaamattomia aikoja. Turvallisuustilanteemme muuttui peruuttamattomasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Olemme matkalla Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäseneksi eduskunnan melkein yksimielisen päätöksen siivittämänä. Tiukat tilanteet tuovat meitä täällä eduskunnassa ja koko Pohjolassa yhteen rintamaan. Tämä rajavartiolain muutos on enemmän kuin tarpeellinen. Tehtävämme on huolehtia Suomen turvallisuudesta. Meidän tulee varautua aivan uudenlaisiin uhkiin, myös hybridiuhkiin, kun puolustamme Suomea, suomalaista demokratiaa, oikeusvaltiota, sivistystä ja länsimaisia arvoja. On tärkeää, että maanpuolustukseen ja rajaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä eduskunnassa vallitsee laaja yksituumaisuus. Se on vaalimisen arvoinen asia. Maamme turvallisuuden varmistaminen on yhteinen tehtävämme. Meidän ei kannata kerätä täällä pisteitä itsellemme tai puolueellemme, kun yhdessä varmistamme isänmaamme turvallisuutta ja puolustamme Suomea. Toimitaan jatkossakin samassa rintamassa.
Arvostan sitä, että hallintovaliokunta kokosi rajalaista yksimielisen mietinnön, mikä kertoo yhteisestä halusta suojata maatamme ja sen kansalaisia aivan uudenlaistenkin uhkien edessä. Kiitos valiokunnalle mallikkaasta työstä. Suomen raja voidaan sulkea, jos se on aivan välttämätöntä, jotta voimme torjua laajamittaisen massamaahanmuuton käyttämisen keinona aiheuttaa vakavaa uhkaa maamme yleiseen järjestykseen, kansalliseen turvallisuuteen tai kansanterveyteen.
Perustuslakivaliokunta teki perustuslaillisessa arviossaan perusteellista työtä. Uusi käsittely ei olisi tuonut esiin mitään oleellista uutta — kaikki riittävä tieto on ollut käytössämme. Oikeus hakea turvapaikkaa säilyy jatkossakin. Perustuslakivaliokunta toteaakin lausunnossaan: ”Nyt arvioitavalla lakiehdotuksella hakemusten käsittelyn keskittämisestä ei sinänsä puututa kansainvälisen suojelun saamista eikä turvapaikan menettelyä koskevaan voimassa olevaan säätelyyn, josta säädetään ulkomaalaislaissa.” Kansainväliset sopimukset ja sitoumukset toteutuvat edelleen. Tietyin tiukoin edellytyksin, erittäin poikkeuksellisissa oloissa, valtioneuvosto voi keskittää maahanmuuton yhteen paikkaan ja sulkea rajan. Kysymys on erittäin poikkeuksellisesta tilanteesta. Se tahtoo välillä unohtua, mutta sellainen on kuitenkin mahdollista. Meitä voidaan yrittää painostaa maahanmuuttoa ja ihmisten hätää hyväksi käyttäen. On varauduttava pahan päivän varalle.
Hallintovaliokunta ehdottaa lakiin uutta momenttia, jonka mukaan kansainvälistä suojelua voi hakea Suomen valtakunnanrajalla vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Tällaista ei tehdä kevein perustein. Meidän ei kannata edistää eduskunnassa eikä yhteiskunnassa yleisemminkään vastakkainasettelua. Isänmaan turvallisuutta ja ihmisoikeuksia ei tarvitse lopulta laittaa vastakkain. Hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan, että yksittäisissä tapauksissa rajan sulkemisesta voidaan poiketa, kun otetaan huomioon lasten, vammaisten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet. Hauraassa asemassa olevat tulee ottaa huomioon. Pidän tätä lisäystä tarpeellisena, jotta lähimmäisenrakkautta voidaan toteuttaa äärimmäisissäkin olosuhteissa samalla, kun turvaamme isänmaamme turvallisuuden ja puolustamme Suomea. Toivon kovasti, että saamme rajalain torstaina maaliin, jotta voimme puolustaa tätä rakasta maatamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-07-04T16:38:45,2022-07-04T16:43:48,Hyväksytty,1.1
2022_83_67,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_68,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään käyty vilkasta ja hyvää keskustelua — ainakin pääosin hyvää ja asia-argumentteihin perustuvaa keskustelua — tästä rajalain yksimielisestä mietinnöstä, jonka äärellä hallintovaliokunta on pakertanut. Kiitos erittäin hyvästä työstä hallintovaliokunnan jäsenille.
Mielestäni myös perustuslakivaliokunnan lausunto hallintovaliokunnan mietinnön pohjaksi on aivan selkeä: Suomi voi ja Suomen pitää asettaa kansallinen turvallisuutensa, Suomessa asuvien ja olevien turvallisuus, turvapaikanhakuoikeuden edelle, ja tilanteessa, jossa turvapaikanhakuoikeutta käytettäisiin väärin — sitä käytettäisiin sodankäynnin välineenä — se pitää voida keskeyttää niin, että tuo väärä menettely saadaan loppumaan ja tällöin turvallisuus Suomessa turvattua kaikilta osin.
Arvoisa puhemies! Kannatan siis ehdottomasti tätä hallintovaliokunnan mietintöä sellaisena kuin se on, mutta tässä keskustelussa mielestäni on todella vähän sivuttu sitä, miksi — sen lisäksi, että tietenkin ensisijaisesti tämä tehdään Suomen turvallisuuden takaamiseksi — inhimillisesti on tärkeää, että tällainen uudistus tehdään. On todella tärkeää, että esimerkiksi Putinin kaltaisille diktaattoreille lähetetään viesti, että heidän ei kannata aiheuttaa, esimerkiksi nyt nälänhätää aiheuttamalla, tällaista täysin epäinhimillistä tilannetta, jossa syntyy tietysti valtavaa siirtolaisuuspainetta. Euroopassa ollaan valmiita tekemään selväksi, että tätä siirtolaisasetta ja tällaisen täysin epäinhimillisen aseen käyttöä ei tulla hyväksymään, sitä ei tulla millään tavalla sallimaan, ja silloin sillä ei myöskään Putinin kaltainen diktaattori voi saavuttaa niitä tavoitteita, joita hän mahdollisesti asettaa painostaakseen rajanaapureitaan, painostaakseen esimerkiksi rajanaapureidensa kautta koko Euroopan unionia. Ja tässä mielessä Suomi mielestäni tekee ehdottomasti palveluksen myös koko Euroopan unionille pitämällä huolta omasta rajaturvallisuudestaan. Mutta Suomi tekee ennen kaikkea palveluksen niille ihmisille, joita Putin omalla toiminnallaan uhkaa tällä hetkellä härskisti käyttämällä esimerkiksi Ukrainan vilja-aittaa sodankäynnin välineenä, varastamalla ukrainalaista viljaa mutta tuhoamalla ennen kaikkea Ukrainan mahdollisuuksia tuottaa viljaa, tuottaa ruokaa maailman ihmisille. Näin Putin aiheuttaa sitä samaa hätää, jota olemme nähneet hänen täysin tahallisesti aiheuttavan aiemmin esimerkiksi Syyriassa, luodakseen painetta ihmisille jättää kotiseutunsa, kotimaansa, suunnatakseen Eurooppaan — josta koetaan saatavan turvaa, mutta eurooppalaistenkin maiden kantokyky tarjota tuota turvaa on rajallinen. Näin Putin on ajatellut toimivansa horjuttaakseen Eurooppaa, ja on tärkeää, että meillä on nämä lainsäädännöt kunnossa. Se on myös inhimillisesti oikein, jotta hänen kaltaistensa hirmuhallitsijoiden tarkoitus välineellistää ihmisiä tällaiseen hybridisodankäyntiin tehdään tyhjäksi. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-07-04T16:43:49,2022-07-04T16:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_83_69,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_70,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin vielä puheenvuoron sen takia, että julkisuudessa on esitetty arvioita siitä, ettei hallintovaliokunnan mietintö olisi keskeisiltä kohdiltaan selvä tai että se olisi jotenkin sisäisesti ristiriitainen. Näin ei ole. Hallintovaliokunnan mietintö on kirkas ja vesiselvä niiden kolmen oleellisen kohdan osalta, joita tässä keskustelussa on tuotu esille.
Eli ensinnäkin sen suhteen, että tiukimmassa tilanteessa kansainvälisen suojelun hakeminen voidaan keskittää ainoastaan yhteen rajanylityspaikkaan, joka ei sijaitse vieraan valtion vastaisella rajalla, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Hallintovaliokunnan mietinnössä on tältä osin todettu seuraavasti: ”Kansainvälisen suojelun hakeminen on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan mahdollista keskittää lyhytaikaisesti erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle.” Täysin yksiselitteinen kirjaus.
Toinen asia, jossa hallintovaliokunnan mietintö on täysin selvä, kriittisen tärkeä asia, on se, että kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen turvapaikkahakemusten keskittämisestä Suomen turvallisuuden, kansallisen turvallisuuden tai yleisen järjestyksen ollessa vakavasti uhattuna, turvapaikkahakemukset voidaan jättää silloin vain niihin rajanylityspisteisiin, joihin kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty. Tässä asiassa hallintovaliokunta siis täsmensi hallituksen esitystä. Hallintovaliokunta toteaa mietinnössään: ”Hallintovaliokunta katsoo, että ehdotettua säännöstä tulee soveltaa sen sanamuodon mukaisesti niin, että kansainvälistä suojelua voi hakea vain sellaisessa rajanylityspaikassa, johon kansainvälisen suojelun hakeminen on välttämättömistä syistä keskitetty, eikä Suomen viranomaisilla ole siten velvollisuutta ottaa hakemusta vastaan muilla rajanylityspaikoilla, maastorajalla tai Suomen alueella laittoman rajanylityksen johdosta.” Päivänselvä asia tämäkin. Missään muualla kuin siinä rajanylityspaikassa, johon turvapaikkahakeminen on keskitetty, Suomen viranomaisilla ei ole velvollisuutta siellä raja-alueella vastaanottaa kansainvälisen suojelun hakemista. [Mari-Leena Talvitie: Juuri näin, ja valtioneuvoston päätös!] — Valtioneuvoston päätöksestä. — Ja tosiaan tältä osin vielä alleviivatakseen tätä asiaa hallintovaliokunta esittää yksimielisesti, että tähän rajapykälään, 16 §:ään, lisätään 3 momentti, jossa korostetaan sitä, että ne hakemukset voi jättää vain tähän keskitettyyn pisteeseen. Eli tämäkin on aivan selvä asia.
Sitten kolmanneksi oleellinen toimivaltuuskysymys, joka myöskin käy mietinnöstä kirkkaasti esille, on se, että Suomen viranomaisilla on siellä maastorajalla mahdollisuus ja oikeus torjua laittomat rajanylitykset. Tältä osin nostan perustuslakivaliokunnan lausunnosta esille tärkeän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapauksen N. D. ja N. T. vastaan Espanja, jossa on ollut kysymys siitä, että Espanjan ja Marokon rajan yli rynni suuri joukko siirtolaisia. He pyrkivät siellä laittomasti maastorajan yli, kaatoivat raja-aidan, ja tässä asiassa oli kysymys siitä, toimivatko Espanjan rajaviranomaiset oikein, kun he näiden laittomien rajanylitysten johdosta palauttivat välittömästi nämä henkilöt Marokon puolelle. Perustuslakivaliokunta on tältä osin todennut lausunnossaan: ”Espanja ei ollut loukannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaista joukkokarkotuksen kieltoa, kun Espanjan viranomaiset olivat asianomaisten henkilöiden henkilökohtaisia olosuhteita tutkimatta torjuneet potentiaaliset turvapaikanhakijat palauttamalla heidät fyysistä voimaa käyttäen Espanjan lainkäyttöalueelta takaisin Marokon puolelle tilanteessa, jossa he olivat väkivaltaisesti ylittäneet laittomasti Espanjan ja Marokon välisen rajan.”
Nyt hallintovaliokunnan mietinnössä on vahvistettu, että tämä sama mahdollisuus on nyt Suomen rajamiehillä. Jos fyysistä voimaa käyttäen joukolla tullaan laittomasti rajan yli, niin joukkojenhallintakeinoihin kuuluu se mahdollisuus, että rajamiehet voivat palauttaa välittömästi siirtolaisia takaisin rajan yli. Näihin voimankäytön valtuuksiin liittyy vielä sekin mahdollisuus, että toisin kuin aiemmin sisäministeriö oli valiokunnalle tuonut esille, niin Suomen rajamiehillä on mahdollisuus estää myös sinänsä rauhanomaisesti käyttäytyvien henkilöiden laittomat rajanylitykset tällaisessa hybridivaikuttamistilanteessa. Valiokuntahan toi mietinnössä esille, että tässä sisäministeriön tulkinta valiokuntakäsittelyn aikana muuttui — onneksi oikeaan suuntaan — ja tällaiset tiukat toimivaltuudet torjua hybridioperaatioita myös faktisesti siellä maastorajalla Suomen rajamiehillä nyt on.
Eli nämä kolme seikkaa — keskittäminen yhteen paikkaan, tarvittaessa Helsinki-Vantaalle, se, että keskittämisen johdosta turvapaikkahakemuksia voidaan ottaa vastaan vain siellä yhdessä pisteessä, ja se, että Suomen rajamiehet voivat tarvittaessa fyysistä voimaa käyttäen torjua laittomat rajanylitykset — on vesiselvästi tuotu esille valiokunnan mietinnössä, ja ne tulee soveltavan viranomaisen, valtioneuvoston tehdessään päätöstä ja Rajavartiolaitoksen sitä toimeenpannessaan, ottaa huomioon.
Ja ihan lopuksi vielä totean tästä tosiasiallisesta oikeudesta hakea turvapaikkaa. Eli kansainvälisessä oikeudessa käytetään sanaparia ”genuine and effective”, aito ja tehokas oikeus hakea turvapaikkaa. Jostain syystä suomeksi se on käännetty ”tosiasiallinen”, joka englanniksi olisi ymmärtääkseni lähempänä ilmausta ”de facto”. Tällaista de facto ‑mahdollisuutta hakea turvapaikkaa ei käsitykseni mukaan kansainvälisessä oikeudessa ole. Kuten sisäministeriö toteaa selvityksessään valiokunnalle, Suomi ei ole vastuussa maahan pyrkivän henkilön matkan järjestämisestä Suomen puolelle eikä toisen valtion omalla alueellaan suorittamista valtakunnanrajalle pääsyn estävistä toimenpiteistä. Suomi on vastuussa ainoastaan siitä, että vähintään se yksi rajanylityspaikka on tarvittaessa auki kansainvälisen suojelun hakemista varten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-07-04T16:48:01,2022-07-04T16:55:20,Hyväksytty,1.1
2022_83_71,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_72,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä täysistuntosalissa on ollut varsin laaja konsensus tänä vaativana keväänä kaikissa maanpuolustukseen ja rajaturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja jatkoa tälle yksimielisyydelle edustaa tämä hallintovaliokunnan yksimielinen mietintö, josta on syytä antaa koko hallintovaliokunnalle täysi tunnustus. Huolellisesti tehdyn työn tuloksena hallintovaliokunta löysi keinot, joilla torjua laajamittaisesta maahantulosta tai vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvaa vakavaa uhkaa. Kansallinen turvallisuus on meidän kaikkien yhteinen asia.
Tässä koettiin hiukan ikävä episodi, kun jouduttiin äänestämään tuon perustuslakivaliokunnan niin sanotun B-lausunnon hankkimisesta. Perustuslakivaliokunta on jo antamassaan lausunnossa käsitellyt kaikki olennaiset seikat, ja ne täysin tukevat tätä hallintovaliokunnan mietintöä.
Hallintovaliokunnan työ on ollut hyvää, ja siitä vielä uusi kiitos sille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-07-04T16:55:23,2022-07-04T16:56:55,Hyväksytty,1.1
2022_83_73,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_74,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käyneet tänään iltapäivällä täällä poikkeuksellisenkin vilkkaan keskustelun vakavasta aiheesta, isosta asiasta, joka on myöskin erittäin suuri periaatteellinen kysymys. Siinä mielessä on hyödyllistä, että näitä erilaisia näkökantoja on tässä tuotu esille, ja meillä on ollut myöskin asiantuntijalausuntoja, jotka ovat varteenotettavia ja tätä huolellista harkintaa meille tarjoamassa, pohjaa sille. Sen sijaan olen vähän hämmentynyt parinkin edustajan puheenvuoroista täällä tänään, kun he lähes solvaten suhtautuivat kansainvälisen oikeuden professoreihimme, huippuasiantuntijoihin Suomessa, heidän antaessaan asiantuntijalausuntoja. [Sheikki Laakson välihuuto] Minusta se on vähintäänkin tyylitöntä, edustaja Meren tapa puhua professori Martin Scheininistä ja yhtä lailla edustaja Zyskowiczin tapa leimata professori Tuomas Ojanen ylipapiksi. Tällä tavalla me emme normaalisti... En voisi hyväksyä, että eduskunnan foorumia käytetään hyväksi sillä tavalla, että me täällä halveeraamme käyttämiämme huippuasiantuntijoita. Annetaan heille tila, heille kunnioitus, tehdään omat arviomme siltä pohjalta, mutta ei ruveta täällä käymään henkilöihin kiinni. Tämä oli minusta erittäin tyylitöntä.
Sitten tähän itse asiaan. Tässä ovat merkillisellä tavalla muun muassa perussuomalaiset halunneet omia itsellensä käsitteen ”Suomen turvallisuus”. Tässä salissa tuskin on yhtään kansanedustajaa, joka ei lähde siitä liikenteeseen, että käsittelemme käytännössä mitä tahansa asiaa täällä, niin meillä on ehdoton velvollisuus huolehtia suomalaisten ja Suomen turvallisuudesta. [Sheikki Laakso: Äsken 16 äänesti!] Yksikään puolue ei voi sitä omia itselleen, ei edes sosiaalidemokraattinen puolue — niin mielelläni kuin soisinkin, että se on se ykköspuolue, joka tässä asiassa profiloituu — koska tiedän, että kaikki muutkin puolueet tässä profiloituvat. Eli tämä on yhteinen juttu, ja pidettäköön se yhteisenä juttuna. Älkäämme ruvetko tässäkään suhteessa omimaan tätä tai leimaamaan muita. [Sebastian Tynkkynen: Tai haukkumaan meitä!]
Toiseksi se, että yksi elementti Suomen turvallisena pitämisestä on, että tarvittaessa poikkeusoloissa, erityisolosuhteissa, tietyssä tilanteessa, Suomen rajat pannaan kiinni. Sekin on ihan talonpoikaisjärkeen käypä asia, että varmasti näin tehdään, vaikkapa sitten äärimmillään sotaoloissa, sotatilassa. Rajat ovat silloin kiinni absoluuttisesti, jos me niin haluamme. Nämä ovat itsestäänselviä asioita, ja tässäkään ei kannata ruveta leimaamaan toinen toisiamme siitä seikasta, että meillä on samanaikaisesti kansainväliset sopimukset, jotka sitovat meitä siihen, että meillä on velvollisuus — meillä on velvollisuus — tutkia turvapaikkahakumenettelyt. Suomestakin on lähdetty karkuun, täältäkin on paettu tietyissä tilanteissa. Me olemme sitoutuneet toisen maailmansodan jälkeen Geneven sopimukseen, joka antaa vainotulle ihmiselle oikeuden saada suojaa sellaisesta maasta, jossa suojaa on saatavissa, jos hän on kotimaassaan vainon kohteena. Tämä yksilöllinen oikeus täytyy pystyä kaikissa oloissa takaamaan, ja niinhän tämä esityskin tässä tapauksessa takaa sen, että meillä on sitten mahdollisuus viime kädessä pitää vaikka yksi rajapaikka auki ja tarvittaessa sulkea niitä rajapisteitä. [Puhemies koputtaa] Eli minusta tämä on tavallaan tässä itsestäänselvä lähestymistapa ja tästä kulmasta tätä asiaa pitääkin katsoa.
Täällä on myöskin todettu Venäjän aggressio, ja se on taustalla näissä keskusteluissa. Jokainen meistä yhtyy myöskin siihen, että naapurimaamme toimii poikkeuksellisen brutaalisti. [Puhemies koputtaa] — Tarkoittaako tämä, että minun pitäisi tulla jatkamaan puhetta sinne pönttöön, vai onko se raja tässä kohdassa poikki?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on — rajoista on puhetta — tosiaan kolme minuuttia paikaltaan se raja, ja sitten kun tänne pönttöön tulee, voi jatkaa sinne seitsemään minuuttiin saakka. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Arvoisa puhemies! Ehkä olisi ollut hyvä lopettaakin tuohon kohtaan, mutta otan nyt vielä auki sitä seikkaa, että tässäkin on herätetty ihan epäilyksiä siitä, tunnistammeko me kaikki tämän kansainvälisen tilanteen vakavuuden ja sen, että naapurimaamme rikkoo kaikkia niitä perussopimuksia yhteisestä turvallisuudesta, jonka varaan me rakennamme. Meillä ei ole nyt käsissämme yhteistä turvallisuutta vaan yhteinen turvattomuus, joka tulee siitä, että keskeisiä pelisääntöjä on rikottu. Venäjä argumentoi omalta puoleltaan, että he kokevat turvallisuusuhkia, on Naton laajeneminen ja niin edelleen ja niin edelleen. Ei kansainvälinen järjestelmä voi tuntea sitä ajatustapaa, että minä varmistan omaa turvallisuutta uhraamalla joidenkin muiden turvallisuuden, tappamalla muita haen itselleni turvallisuutta — tällä tavalla tämä yhteistyövarainen turvallisuus ei toimi. Tämä on niin brutaalia, luonnollisesti, ja me kaikki tässäkin tunnistamme sen asian, että tässä on ongelma.
Mutta se, miksi minä halusin erityisesti tämän puheenvuoron nyt käyttää, liittyy tähän hybridiuhka-käsitteeseen. Tässä on taustalla luonnollisesti se vuoden 2015 tilanne Suomessakin: Venäjän rajan ylitse tuolla pohjoisessa tultiin joukolla. Ja sitten vielä systemaattisempi prosessi ja laajamittaisempi prosessi oli tämä Valko-Venäjän operaatio Puolan ja Liettuan rajoilla. Tunnen sen aika hyvin Euroopan neuvoston työn kautta, ja olen myöskin vieraillut sillä alueella ja olen nähnyt sen tilanteen ja sen haltuunoton ja siihen liittyvät dilemmat ja ongelmat. Sen uskaltaisin sanoa, että kyllä, tällaista välineellistä turvapaikkapolitiikan hyväksikäyttöä voivat jotkut valtiot harrastaa mielivaltaisesti ja siihenkin on syytä varautua. Mutta, arvoisat kollegat, älkäämme liioitelko tätä asiaa. Tämäntyyppinen hybridivaikuttaminen, että käytettäisiin turvapaikanhakijoita hyväksi vaikka massiivisemmassakin mittakaavassa, eli tuontyyppinen turvallisuusriski on tällä tavalla organisoituneessa valtiossa kuin Suomen valtiossa ja käytännössä Euroopan unionin kaikissa jäsenvaltioissa kyllä ihan tavanomaisin keinoin hallittavissa. Meillä on paljon vaarallisempia turvallisuusalueita ja ‑heikkouksia, alkaen kyberturvallisuudesta, ja puhutaan vaikka joukkotuhoaseista, jos mennään äärimmille mittakaavoille, joissa meillä on todelliset isot riskit. Tämä on kuitenkin pienessä kulmassa, ja tunnistan sen kyllä, että kun tässä salissa on käyty tätä keskustelua, tästä on tehty itseänsä suurempi ongelma, ja herää se kysymys, onko siellä joitain muita taka-ajatuksia, tausta-ajatuksia, mukana. Ja siitä tämä debatti ilmeisesti myöskin kertoo, että tässä on sen verran ollut kuitenkin ilmapiirissä tätä jännitettä, vaikka tästä peruslinjasta kaikki olemmekin yhtä mieltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-07-04T16:56:55,2022-07-04T17:03:28,Hyväksytty,1.1
2022_83_75,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_76,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä rajaturvallisuudesta ja rajavartiolaista keskustellessa on monta kertaa tullut esille tämä vuoden 2015 siirtolaiskriisi Euroopassa ja sen sivujuonne, kun Venäjä hieman testaili hybridivaikuttamista Suomea vastaan muutamalla tuhannella siirtolaisella. Kuitenkin täytyy muistaa, että Ruotsin raja vuoti silloin 15 kertaa enemmän kuin Venäjän raja, eli se tilanne oli silloin sellainen, että Euroopassa liikkui kansainvaellus, ja sellaiseenkin pitäisi pystyä reagoimaan. Silloin ei siihen ollut keinoja, ja nyt olisi ollut pitkä aika hankkia niitä keinoja. Rajan kiinni laittamisessa on viisautta oppia myös entisistä virheistä. Samanlainen tilanne, kuin mitä silloin tapahtui, ei enää ikinä saa toistua, ei kummaltakaan rajalta.
Tämän rajavartiolain käsittely on mielenkiintoinen näytelmä, jonka esinäytös näyteltiin jo perustuslakivaliokunnassa, kun vasemmistoliitto, vihreät ja RKP lähtivät politikoimaan tällaisella asialla sen sijaan, että olisi tehty juridista linjausta perustuslakivaliokunnassa, niin kuin sen valiokunnan arvovaltaan sopisi. Nyt tämä näytelmä tuotiin myös eduskunnan isoon saliin, kun äänestettiin tämän asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan, vaikka perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja oli sanonut, ettei sitä sinne tarvitse lähettää, koska ei ole mitään, mitä käsitellä. Tämä on myös johtajuuskysymys hallituksen suhteen. Missä oli pääministeri sanomassa, että tämä peli ei vetele, tämän pelleilyn on loputtava ja asiat viedään eteenpäin? Ei kuulunut sellaista lausuntoa. Kyllä täytyy ihmetellä, että esimerkiksi keskustan eduskuntaryhmä antoi äskettäin varoituksen edustajalleen, joka oli äänestänyt vanhemmuuslakia vastaan. Nyt sitten kolme hallituspuoluetta repeää itse hyväksymästään yksimielisestä lausunnosta iltalypsynomaisesti isossa salissa, ja kaikki ovat hiljaa: pääministeri ei sano mitään, media vaikenee. Aivan käsittämätön näytelmä.
Voidaan sanoa, että alussa olivat perussuomalaiset, jotka sanoivat, että itsenäisen valtion kuuluu saada itse päättää, ketkä sen rajan ylittävät, ja ennen kaikkea, ketkä sitä rajaa eivät ylitä. Raja täytyy saada kiinni, kun tilanne sen vaatii. Media ja monet muut puolueet olivat alkuvaiheessa sitä mieltä, ettei se ole mahdollista tai edes tarpeellista. Kun asiaa tarpeeksi tiukattiin, tuli vastaus, että kyllä se raja suljetaan, asiat hoidetaan viranomaisten toimesta, mutta ei tullut koskaan vastausta, millä toimivaltuuksilla. No, nyt niitä toimivaltuuksia sitten alkaa tulemaan. Ääni on muuttunut kellossa, ja kun kuusi on kaatumassa, niin oksalle löytyy ottajia. Eli kyllä tästä kunnia kelpaa monelle muullekin. Se on tietysti hyvä, että lopputulos on tällainen.
Muistetaan, että näitä lakeja sovelletaan lähtökohtaisesti sellaisessa tilanteessa, jossa on tapahtumassa hybridivaikuttamista. Siellä on hyvin tiukat määritelmät siitä, että tämän soveltamisen täytyy olla välttämätöntä. Se tarkoittaa sitä, että muulla keinolla kuin tämän soveltamisella ei saada aikaan sitä tilannetta, että se rajaturvallisuus rauhoittuu siellä, ja sitä, että on jo olemassa todettu tilanne, jossa tällaista hybridivaikuttamista harjoitetaan valtiollisen toimijan toimesta.
Täytyy kysyä pohjimmiltaan, miksi tällainen uhka on olemassa. Jos siirtolaisten lähettäminen rajan yli ei toimisi, niin eihän siirtolaisia lähetettäisi rajan yli. Se, miksi se toimii, johtuu siitä, että meillä on lainsäädännössämme aukkoja, jotka mahdollistavat tämän turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttämisen. Ei tätä järjestelmää ole luotu massamaahanmuuttoa varten, ei tätä ole luotu elintasosiirtolaisuuden välineeksi, eikä tätä varsinkaan ole luotu valtiollisten toimijoiden, diktaattorien, välineeksi vaikuttaa demokraattisiin valtioihin niiden oman heikkouden takia. Sitä ei ole luotu näitä tilanteita varten, ja jos tällaista väärinkäyttöä, hyväksikäyttöä, alkaa esiintymään, niin järjestelmää täytyy muuttaa.
Vanhaan aikaan oli korrektia kertoa hölmöläisvitsejä. En tiedä, onko se korrektia tänä päivänä, mutta kyllähän se hieman hölmöläisten toiminnalta vaikuttaa, että keskellä kaunista kesäpäivää eduskunta keskustelee ylipäänsä siitä, onko itsenäisellä valtiolla oikeus sulkea rajansa, ja tässä on jonkinlainen väännön kohde, että se valtio määrittäisi itselleen oikeuden rajojen sulkemiseen. Kenen tahansa järkevän ihmisen mielestä tämä olisi täysin naurettavaa. Miksi me edes keskustelemme tällaisista asioista? Tämä laki vain nopeasti eteenpäin, ja lisää täytyy saada.
Seuraava askel tästä hölmölästä pois pyrkimisessä olisi ulkomaalaislain uudistus siihen suuntaan, että turvapaikkahakemuksia ei voisi tehdä määrättömästi niin, että ne pitävät pilkkanaan Suomen oikeuslaitosta. Juuri tänään Yleisradio uutisoi turvapaikanhakijasta, joka valitti, että Suomen oikeuslaitos toimii liian hitaasti. Hän oli saanut kahdeksan kielteistä turvapaikkapäätöstä seitsemän vuoden aikana eli enemmän kuin yhden kielteisen päätöksen vuodessa, ja hän vielä kehtaa valittaa, että Suomen oikeuslaitos toimii hitaasti. Tällainen pelleily pitää pystyä puhaltamaan poikki. Eihän se voi olla niin, että meidän oikeuslaitostamme voi pitää pilkkanaan. Ken ei Suomesta turvapaikkaa saa, ei tulisi saamaan sitä mistään muualtakaan maailmasta. Meillä on maailman löysin turvapaikkakäytäntö, maailman löysin kansalaisuuskäytäntö. Täällä voi tehdä rajattomasti uusintahakemuksia, valittaa niistä hallinto-oikeuteen, korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kuka täältä ei turvapaikkaa saa, hän ei sitä tarvitse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-07-04T17:03:34,2022-07-04T17:09:03,Hyväksytty,1.1
2022_83_77,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Edustaja al-Taee. [Hussein al-Taee: Täällä on eduskunta, jossa voi puhua ihan mitä vaan!] — No, otsikon mukaan kuitenkin. Yritetään pysyä aiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_78,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Meillä on naapurissa Venäjä, joka ei oikeastaan välitä kansainvälisestä oikeudesta, ja se osoitettiin monta kertaa tässä lähivuosien aikana eikä ainoastaan tämän vuoden puolella 24. päivä helmikuuta. On selvää, että Suomeen tarvitaan uusi rajalaki, joka mahdollistaa sen, että kun ihmisiä käytetään hyväksi ja heidät siirretään Suomen rajalle, meidän täytyy kyetä laittamaan silloin se raja kiinni, koska me tiedämme, että kyseessä on hybridivaikuttaminen ja me emme halua jäädä hybridivaikuttamisen uhreiksi.
Tästä rajalaissa on pääasiallisesti kyse, ja se on hyvä ja täysin ymmärrettävää. Kyse ei ole turvapaikanhausta tai turvapaikanhakijoista eikä siihen liittyvistä kysymyksistä. Oikeastaan se liitettiin tähän ihan vain ideologisin perustein, ja turvapaikanhakemisesta puhutaan paljon enemmän kuin siitä, että todellisuudessa kyse on sotilaallisesta toimesta, jossa ihmisiä välineellistetään näihin tarkoituksiin. Tiedämme hyvin, että esimerkiksi Valko-Venäjän kohdalla Turkista, josta oli ollut vain muutama lento Minskiin, lyhyessä ajassa lennettiin Valko-Venäjälle noin 70 lentoa viikossa, ja lentojen määrää vain lisättiin. Kun lähtee hybridivaikuttamisen ketjua jäljittämään, niin kyllä huomaa hyvin selvästi, että kyse ei ole enää turvapaikanhakemisesta eikä välttämättä edes hengen uhkaa pelkäävistä ihmisistä vaan kyse on puhtaasti siitä, että Eurooppa haluttiin laittaa polvilleen. Kun se on näin räikeää ja näin selvää, niin on selvää, että jokaisella maalla, myös Suomella, on oikeus laittaa rajansa kiinni. Sen vuoksi tämä rajalaki esitettiin hallituksen toimesta, ja sen vuoksi pyrittiin siihen, että tästä tulisi myös yksimielinen.
No, mikä sitten tässä laissa on ongelmallista? No siihen liittyvät tietynlaiset mielivaltaisuudet. Ensimmäinen on se, että tässä on kirjauksia siihen suuntaan, että vaikka ei tiedetä, onko kyse hybridivaikuttamisesta vai ei, ei ollenkaan tiedetä, niin on mahdollisuus laittaa raja kiinni, kun katsotaan, että tarpeeksi ihmisiä on tullut rajalle. Tämä on ongelma, koska me emme oikeastaan tiedä tässä mielivaltaisuudessa, mikä on sellainen määrä ihmisiä, joka pakottaa — koska pelätään yleisen järjestyksen hajoamista — siihen, että rajoja jouduttaisiin laittamaan kiinni. Tässä siirtyy tavallaan arvio siitä, mikä on yleiselle järjestykselle ongelmallista, suoraan päättäjiltä viranomaisille. Se määrä voi olla viisi, se voi olla kymmenen, se voi olla sata, se voi olla tuhat, me emme oikeastaan tiedä sitä. Se, että säädetään lakeja, joissa on paljon mielivaltaisuutta, ei oikeastaan ole sopivaa eikä johdonmukaista. Nämä muutoksethan tulivat sitten hallintovaliokunnan kautta lisäyksinä.
Mitä muuta? No, ehkä se toinen ongelma tässä on se, että kansainvälisessä oikeudessa on aivan selvää, että ne lait eivät ole tälle päivälle suunnattuja. Sen sijaan, että käyttäisimme paljon voimavaroja ja resursseja siihen, että käytäisiin keskustelua siitä, miten nämä kansainväliset lait voitaisiin kansainvälisillä foorumeilla päivittää tähän päivään, käydään enemmänkin keskustelua siitä, miten me voisimme estää mahdollisimman monipuolisesti sitä, että turvapaikanhakijoita otettaisiin vastaan. On selvää, että tällä lailla on periaatteellinen ongelma, ja se ongelma on siinä, että kun pyrimme keskittämään turvapaikanhaun ainoastaan Helsinki-Vantaalle, niin se on merkki siitä, että sinne ei oikeastaan kukaan pääse, koska sinne täytyy mennä lentäen. Ihminen, jolla ei ole viisumia Suomeen, ei pääse lentämään eikä pääse tulemaan Suomen rajalle, ei pääse oikeastaan lennoillekaan Euroopasta kovinkaan helposti. Näin ollen tavallaan tämä keskittäminen Helsinki-Vantaalle on tekninen toimi, kuten lait yleensä ovat teknisiä, mutta todellisuudessa ja asiallisesti tämähän on este turvapaikanhaulle.
No mikä sitten tämän lain kokonaisuuden ehkä pelastaa, ja minkä vuoksi koen, että tämä voi mennä torstaina läpi? Se on se pykälä, joka sanoo, että inhimillisistä syistä, vammaisten henkilöitten kohdalla, vanhusten kohdalla, lapsiperheiden kohdalla, jotteivät he esimerkiksi talvella kuole kylmään raja-alueella, heidän hakemuksiaan voidaan käsitellä poikkeustapauksissa. Tämä inhimillisyys tässä on se, mikä pelastaa tämän lain. Minulla ei ole mitään varmuutta eikä vakuuksia siitä, ettei seuraava hallitus — mikä se nyt onkaan, onneksi mikään puolue ei sitä pysty muodostamaan yksin — tästä lähtisi vielä tiukempaan, sellaiseenkin lakiin, jossa ei mahdollistettaisi enää edes lapsiperheiden, vanhusten tai vammaisten pääsyä Suomen rajan sisäpuolelle. Todella pelkään sitä periaatteellisista syistä, ja toivon todella, että tähän nyt laitettaisiin tämä raja, että tämän tiukemmaksi tämä laki ei mene. Tämä on vielä hyväksyttävää, mutta tästä pidemmälle ei pidä mennä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-07-04T17:09:18,2022-07-04T17:15:27,Hyväksytty,1.1
2022_83_79,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_80,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne Euroopassa ja meidän lähialueillamme on käynnissä olevan julman sodan takia niin huolestuttava, että meidän on käytävä läpi nyt aivan konkreettisesti erilaiset mahdollisuudet ja varauduttava niihin oman kansallisen turvallisuutemme varmistamiseksi. Tämän talon, eduskunnan, tärkein tehtävä on se, että me täällä varmistamme turvallisuuden kaikissa tilanteissa. Tähän on nyt viime kuukausina tietysti panostettu paljon, ja se on hyvä, ja suurimmalta osalta tämä panostaminen on tapahtunut yksimielisesti.
Nyt meillä on käsittelyssä laki, josta myös on valiokunnassa saatu yksimielinen mietintö. Se perustuu myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Perustuslakivaliokunta on normaaliin tapaan asiantuntijoita kuultuaan katsonut, että esitys täyttää sekä perustuslain että kansainvälisten sopimustemme velvoitteet. Näin ollen me olemme vankalla pohjalla, ja hallintovaliokunta on tehnyt tämän mietintönsä tämän mukaisesti. Ja tästä on syytä antaa kiitos — ja haluan antaa kiitoksen — koko hallintovaliokunnalle ja erityisesti puheenjohtaja Purralle, joka on työtä tehnyt asian hyväksi, niin kuin monet muutkin. Tilanne on sellainen, että me tarvitsemme tätä lainsäädäntöä.
Tässä yhteydessä ovat nousseet esille nämä kansainväliset sopimukset, niin kuin ne usein nousevat näissä meidän lainsäädäntöhankkeissamme, joko EU:n tai sitten nämä muut sopimukset. Niiden osalta on kyllä todettava, että ne on lähes poikkeuksetta laadittu ja hyväksytty niin sanotun hyvän sään aikana, eli niissä kansainvälisissä sopimuksissa, joihin Suomikin on eduskunnan päätöksellä sitoutunut, ei ole osattu, voitu eikä ehkä haluttukaan ottaa huomioon kaikkia niitä erilaisia ihmiselämän ja kansakunnan elämän tilanteita, joita eteen saattaa tulla. Ja nyt olemme siinä tilanteessa, että jotkut lukevat näitä sopimuksia eri tavalla kuin toiset ja sitten tulevat myös erilaiseen johtopäätökseen niiden suhteen. Olisikin syytä nämä kansainväliset sopimukset tarkistaa tähän päivään sopiviksi. Tiedämme, että niiden muuttaminen on äärettömän vaikeaa, pitkän työn ja raskaan ponnistelun vaativaa, mutta tavoite sen tulisi olla.
Mutta tärkeintä on se, että me ajamme kansallista etua ja vahvistamme kansallista turvaa, ja näin tässä tapahtuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-07-04T17:15:28,2022-07-04T17:18:48,Hyväksytty,1.1
2022_83_81,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_82,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tosiaan täällä keskustelemassa tästä rajavartiolain muutoksesta, joka liittyy myöskin meidän valmiuslain muutokseen. Tässäkin yhteydessä haluan vielä kiittää sekä puolustusvaliokuntaa että perustuslakivaliokuntaa ja hallintovaliokuntaa siitä, että olemme nyt tässä tilanteessa ja meillä on nyt mahdollisuus tehdä sellainen muutos lakeihin, että me pystymme sulkemaan rajat ja keskeyttämään tilanteessa maahanmuuttoakin, jos maahanmuuttoa käytetään hybridivaikuttamisen keinona.
Täällä salissa on nyt jonkin verran epäilty, mikä motiivi tässä nyt on, kun olemme täällä sitä mieltä, että rajat olisi voitava laittaa kiinni ja varsinkin sellaisessa tilanteessa, kun maahanmuuttoa käytetään hybridivaikuttamisen yhtenä keinona. No, kyllä minä nyt voin ihan sanoa tämän motiivin — syy on yksinkertainen, ja motiivi on hyvin yksinkertainen: se on turvallisuus, se on Suomen turvallisuus ja Suomen kansalaisten turvallisuus. Turvallisuus on ihmisen perustarve, ja meidän kansanedustajien on tehtävä kaikkemme, että turvallisuudentunne säilyy. Ihminen kestää monenlaista, kriisitilanteitakin, jos hän kokee kuitenkin olonsa turvalliseksi.
Jo viime kaudella, kun olin sisäministerinä puolitoista vuotta, tämä asia selvitettiin, mitä pitää tehdä, että rajat pystytään pistämään kiinni tilanteessa, jossa meillä on todella vaikea tilanne puolustaa Suomen turvallisuutta, nimenomaan sisäistä ja ulkoista turvallisuutta. Ja tuloksena oli, että kyse on rajavartiolaista ja valmiuslaista. Sitten vielä jäi selvityksen alle se, mitä kaikkea pitää tehdä näihin lakeihin, jotta voidaan ottaa huomioon myös kansainväliset sopimukset ja sitoumukset. Voin sanoa, että minä jos joku tässä salissa nyt täällä... En yhtään epäile muittenkaan tietoja, mutta itse kun olen kokenut sisäministerinä sen, että piti ottaa huomioon sekä turvallisuus että rajavartiolaki ja sisäisen turvallisuuden kaikki säännöt ja turvapaikanhakuun liittyvät sopimukset ja sitoumukset, niin se on sellainen yhtälö, joka pitää kuitenkin hallita, koska meidän on huolehdittava nämä kaikki puolet. Ja tässä muutoksessa, mitä nyt ollaan tekemässä tässä talossa, on nämä kaikki puolet huomioitu.
On vähän epärehellistä kertoa, että tässä nyt olisi motiivina joku muu. Tässä on yksi ainoa motiivi, ja se on turvallisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-07-04T17:18:49,2022-07-04T17:21:34,Hyväksytty,1.1
2022_83_83,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_84,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisestä, edustaja Risikon puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Tämän lain ja uuden rajapykälän motiivit on tuotu selkeästi esille hallituksen esityksessä ja hallintovaliokunnan mietinnössä. Kuten edustaja Risikko totesi, motiivi on suomalaisten turvallisuuden takaaminen. Perustuslakivaliokunta on nimenomaisesti todennut, että nämä ehdotuksen tavoitteet ovat hyväksyttäviä ja painavia: valtion tulee pyrkiä takaamaan kansallinen turvallisuus sekä yleinen järjestys kaikissa olosuhteissa. Suora sitaatti perustuslakivaliokunnan lausunnosta: ”Ehdotettujen toimien taustalla on valiokunnan mielestä hyväksyttäviä intressejä, jotka voivat ääritapauksessa palautua jopa henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen mukaan lukien oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen.” Tässä perustuslakivaliokunnan perustelussa tiivistyy se seikka, että tässä uudessa laissa ja sen tavoitteissa on pitänyt punnita vastakkain kahta asiaa: suomalaisten oikeutta turvallisuuteen ja toisaalta kansainvälisissä sopimuksissa määrättyä oikeutta hakea kansainvälistä suojelua. Tämä esitys on tältäkin osin onnistunut ja punnittu kokonaisuus.
Se on ihan totta, mitä edustaja al-Taee tuossa aiemmin totesi, että käytännössähän turvapaikanhaun keskittäminen voi tarkoittaa sitä, että turvapaikanhaku vaikeutuu ja sitä rajoitetaan. Itse asiassa tämäkin seikka on tuotu perustuslakivaliokunnan lausunnossa ihan selkeästi esille, suora sitaatti: ”Käytännössä keskittäminen voi heikentää ja vaikeuttaa ainakin joidenkin henkilöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia hakea kansainvälistä suojelua.” Ja vaikka tämän seikan perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, niin silti tätä esitystä ei katsottu perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vastaiseksi.
Sitten vielä lyhyesti loppuun tästä palautusesityksestä, jota tämä sali aiemmin käsitteli: Haluan todeta vain sen, että perustuslain mukaanhan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa lakiesitysten perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Perustuslakivaliokunnan tehtäviin ei kuulu arvioida lakiesityksen suhdetta EU-oikeuteen, josta tässä EU-tuomioistuimen tuoreessa oikeustapauksessa on ollut kysymys. Hallintovaliokunnalla on ollut käytettävissään se julkisasiamiehen ratkaisuehdotus, johon tämä tuomio perustuu, ja silläkään perusteella tämän asian käsittelyn jatkamiseen perustuslakivaliokunnassa tai hallintovaliokunnassa ei ole syytä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-07-04T17:21:35,2022-07-04T17:24:41,Hyväksytty,1.1
2022_83_85,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Näin. — Edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_86,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän näitä rajalakeja välttämättöminä ja arvostan sitä yhteistä tahtotilaa edistää asiaa kiireellisessä ja tarkoituksenmukaisessa, nopeassa järjestyksessä. 
Eduskunnalta odotetaan kylmänviileää harkintaa silloin, kun kyse on kansallisesta turvallisuudesta. Suomen tulee olla varautunut muuttuviin turvallisuusuhkiin, myös välineellistettyyn maahanmuuttoon, joka on todellinen uhka ja kuviteltavissa oleva skenaario. Kunnossa olevalla lainsäädännöllä on myöskin ennalta estävää vaikutusta. Suomen pitää voida turvata omat rajansa ja Suomen kansan turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Tässä esityksessä ja tässä prosessissa on korostunut myöskin opposition rooli suomalaisessa demokratiassa. Voin arvella, ettei tämä esitys olisi tässä muodossa ja tässä aikataulussa valmistunut näin laadukkaasti ilman opposition voimakasta vaatimista ja tahtoa, ja tässä salikeskustelussakin korostuu, että kansallisen turvallisuuden asiassa oppositiopuolueet kantavat suurta vastuuta.
Kun on tahtoa, niin löytyy kyllä tie säätää hyvää lainsäädäntöä Suomen turvallisuuden takaamiseksi. Haluan kiittää kaikkia valiokuntia, jotka ovat tähän työhön osallistuneet. Tänään iltapäivällä kävimme myöskin puhemiesneuvostossa läpi, että keskeisillä valiokunnilla, mukaan lukien perustuslakivaliokunta, on ollut käytössään kaikki tarvittava tieto tämän esityksen perustuslaillisuuden arviointiin eikä ole mitään syytä viivästyttää näiden lakien voimaantuloa yhtään enempää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-07-04T17:24:45,2022-07-04T17:26:27,Hyväksytty,1.1
2022_83_87,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Kimmo Kiljunen, edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_88,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhuttiin siitä, että Suomessa olisi jotenkin helppoa hakea turvapaikkaa ja että oikeus käsittelisi ne nopeasti, ja myöskin siitä, että täällä on helppo saada kansalaisuus. Nämähän eivät pidä paikkaansa. Suomi on vaikea maa saada kansalaisuus. Täällä on aika korkea vaatimus esimerkiksi kielitaidolle, asioita käsitellään hyvin pitkään: kansalaisuushakemuksien käsittely voi venyä jopa yli kaksi vuotta, ja oleskelulupapäätökset ja myöskin työlupapäätökset kestävät monia vuosia. Itse asiassa maahanmuuttopolitiikkamme on aikamoista puuhastelua, sanoi Vesterbacka aikoinaan, ja olen hänen kanssaan hyvin samaa mieltä. Siinä mielessä puheet, väittämät, siitä, että täällä olisi löyhää ja helppoa saada mahdollisuus jäädä Suomeen, hakea Suomen kansalaisuutta, eivät pidä paikkaansa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-07-04T17:26:35,2022-07-04T17:27:41,Hyväksytty,1.1
2022_83_89,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_90,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin jatkanut siitä, mitä edustaja Hussein al-Taee täällä puhui äsken, aikaisemmassa vaiheessa, tästä turvapaikkakysymyksestä ja tästä välineellistetystä siirtolaisvirtojen käytöstä ja siitä, kuinka ne on tässä keskustelussa autuaasti sekoitettu keskenään.
Edustaja Jani Mäkelä omalla tavallaan käytti koko puheenvuoronsa kuvaten Puolassa ja Liettuassa tapahtunutta Valko-Venäjän toimintaa, [Toimi Kankaanniemi: Ei mitään koko puhetta!] jossa nimenomaan siirtolaisvirtoja välineellistettiin ja jolla haluttiin luoda epästabiilisuutta Eurooppaan. Ne ihmiset, jotka siellä olivat — puhuttiin tosiaan kymmenistätuhansista ihmisistä, ja rajan ylittikin tuhansia ihmisiä sekä Puolaan että Liettuaan — loivat kyllä tiettyä epästabiliteettia Eurooppaan. Tilanne saatiin hallintaan, mutta nämä ihmiset eivät olleet turvapaikanhakijoita. Olen itse haastatellut heitä ja kohdannut vastauksia siihen, että haetteko turvapaikkaa: ”Me emme ole missään tapauksessa hakemassa turvapaikkaa.” ”Me emme ole jäämässä Puolaan.” ”Me emme ole jäämässä Liettuaan.” ”Me olemme saaneet ymmärtää, että Valko-Venäjän kautta on ovi auki Eurooppaan.” ”Minä olen menossa Saksaan.” ”Minä olen menossa Englantiin.” ”Minulla on sukulaisia Espanjassa” ja niin edelleen. ”Ne ovat minun kohteeni.” ”Minä en ole missään tapauksessa anomassa turvapaikkaa, koska minä en halua jäädä Liettuaan tai Puolaan turvapaikkaprosessiin.” Tässä on puhtaasti välineellistetty siirtolaisvirtaa, ja tässä nyt yhtäkkiä, kun täällä käydään keskustelua, tämä onkin muuttunut turvapaikkakeskusteluksi.
Sama koskee Venäjää. Riski on erittäin suuri, ja hienolla tavalla edustaja al-Taee sitä kuvaili, olisiko Venäjän hallinto käyttämässä keinoa vähän samalla lailla kuin 2015 hybridivaikuttamisessa ja siirtämässä siirtolaisvirtapainetta Suomen rajalle. Huomattavasti todennäköisempää kuin se, että Venäjän hallinto tietoisesti pyrkisi horjuttamaan meidän rajojen tasapainoa tämäntapaisella hybridivaikuttamisella, on se, että aivan toisentyyppinen ihmisvirta, joka voi olla massiivinen, on tuon itärajan puitteissa, ja ne voivat olla aitoja pakolaisia, joita Venäjältä tulee Suomeen, ja ei ainoastaan Suomeen vaan Eurooppaan. Venäjä on sisäisesti niin haavoittuvassa tilanteessa tämän mielettömän aggression jälkeen, että siellä ollaan hyvin nopeasti siinä asetelmassa, että siellä on aitoja tarpeita päästä pois hallinnon alta ja voi olla aidosti pakolaisvirroista kysymys. Ja siinä tilanteessa me joudumme nyt sitten pohtimaan, mikä on se turvapaikkaprosessi, turvapaikkakäytänteet, tässä. Sen takia on ongelmallista tämän rajalain yhteydessä, että tämä on kääntynyt keskusteluksi turvapaikkahausta, kun on kuitenkin siirtolaisvirtojen välineellistämisestä kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-07-04T17:27:42,2022-07-04T17:30:22,Hyväksytty,1.1
2022_83_91,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 18/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_83_92,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen talousvaliokunnan mietinnön 18/2022, joka valmistui tänä aamuna ja käsiteltiin myös kiireellisenä, jotta se ehtisi mahdollisimman nopeasti voimaan ja voisimme vahvistaa rahoitussektorin huoltovarmuutta eli pankkien varautumista ja maksuliikenteen turvaamista.
Ehdotuksen taustalla on tarve turvata rahoitusmarkkinoiden toimintaa tilanteissa, joissa infrastruktuurin tai kriittisten järjestelmien häiriöt voisivat vaarantaa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen jatkuvuuden. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään varmistamaan välttämättömien maksujen toteutuminen kaikissa olosuhteissa. Ehdotuksen ajantasaisuutta ja kiireellisyyttä korostavat erityisesti viimeaikaiset turvallisuusympäristön muutokset. Nyt käsiteltävä ehdotus liittyy rahoitusmarkkinaviranomaisten operatiiviseen valmiussuunnitteluun, jolla pyritään turvaamaan päivittäismaksamisen edellyttämät toimenpiteet tilanteissa, joissa luottolaitosten tavanomaisesti käyttämät järjestelmät eivät ole käytettävissä. Ehdotus on rajattu kiireellisyyden vuoksi välttämättömiin, lyhyellä aikavälillä toteutettaviin käytännön toimenpiteisiin.
Talousvaliokunta pitää tätä hallituksen esitystä perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muutamin huomautuksin ja lähinnä teknisin muutosehdotuksin. Hyvin yksimielistä ja rakentavaa on ollut tämä meidän työskentelymme, ja siitä haluan valiokuntaa kiittää.
Käytännössä siis tässä ehdotuksessa ehdotetaan perustettavaksi huoltovarmuustilijärjestelmä ja pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä. Huoltovarmuustilijärjestelmän ylläpitäjänä toimisi Rahoitusvakausvirasto. Järjestelmä otettaisiin käyttöön valtioneuvoston päätöksellä normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Käyttöönotto olisi mahdollista tilanteissa, joissa luottolaitosten tilitiedot tai ‑järjestelmät eivät olisi käytössä, pankkien välisiä maksuja ei kyettäisi toteuttamaan tai korttitapahtumia varmentamaan tai välittämään. Pankkien välisen maksamisen varajärjestelmä taas säädettäisiin Suomen Pankin tehtäväksi. Tavoitteena on turvata luottolaitosten toiminnan jatkuvuutta varmistamalla niiden välisen maksuliikenteen, maksujen selvityksen ja katteen siirron toteuttaminen. Luottolaitoksille ja niiden merkittäville sivuliikkeille säädettäisiin velvollisuus ylläpitää jatkuvaa valmiutta liittyä huoltovarmuustilijärjestelmään sekä Suomen Pankin ylläpitämään järjestelmään.
Talousvaliokunta pitää välttämättömänä säätää toimenpiteistä, joilla turvataan keskeisten maksupalvelujen ja maksuliikenteen toimivuus myös normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Talouden ja infrastruktuurin toimivuus, väestön vähimmäistoimeentulon turvaaminen ja turvallisuustehtävien toimeenpano edellyttävät omaisuustietojen saatavuutta ja pysyvyyttä sekä kykyä maksujen tekemiseen, välittämiseen ja vastaanottamiseen.
Valiokunta totesi myös erikseen, että käteisellä on yhä rooli varautumisessa mutta ainoastaan lyhyen aikavälin häiriötilanteissa. Hyvin pitkälti käteisestä ollaan jo siirretty korttimaksamiseen ja muihin maksuvaihtoehtoihin, joten käteinen korostuu ennen kaikkea lyhyen aikavälin häiriötilanteissa ja on myös tämmöistä henkilökohtaista ja kotitalouksien varautumista.
Valiokunta kiinnitti huomiota muutamiin asioihin ihan käytännön toteutuksessa:
Yksi huomio oli se, että pidämme tärkeänä, että luottolaitoksille varataan kohtuullinen aika täyttää niille lainsäädännössä asetettavat uudet vaatimukset. Tämä lainsäädäntö on vielä hyvin ylätasoinen, ja oikeastaan toteutus ratkaisee. Siihen liittyy pankeilla ja rahoituslaitoksilla myöskin huolia, ja toivomme valiokuntana ja kiinnitämme siihen myös mietinnössä huomiota, että valmistelua tehdään alan toimijoiden kanssa hyvässä yhteistyössä, jotta sääntelytaakka ei kohtuuttomasti kasva ja jotta kustannukset pysyvät maltillisina.
Talousvaliokunta kiinnittää kriittistä huomiota esityksen taloudellisten vaikutusten arvioinnin puutteellisuuteen. Tämä yhdistettynä asetuksen‑ ja määräyksenantovaltuuksiin, joiden nojalla järjestelmän keskeiset toiminnot määrittyvät, tekee järjestelmän kustannus—hyöty-suhteen arvioimisesta vaikeaa.
Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että rahoitusmarkkinoiden varautumisvaatimuksia koskevan sääntelyn kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa hyvän lainvalmistelun periaatteita noudattaen. Ja näitä hyvän lainvalmistelun periaatteita korostamme myös siitä syystä, että tämä esitys tehtiin niin kiireellisellä aikataululla, että normaaliin, laadukkaaseen lainsäädäntövalmisteluprosessiin kuuluvia lausuntokierroksia ei ole ehditty järjestää. Siksi valiokunta kuuli asiantuntijoita hyvinkin kattavasti, ja saimme muodostettua kokonaiskuvan siitä, että esitystä voidaan edistää.
Talousvaliokunta korostaa riittävän ja jatkuvan vuoropuhelun merkitystä viranomaisten ja alan toimijoiden kesken kaikissa säädösvalmisteluhankkeissa, ja pidämme tärkeänä, ettei rahoitusmarkkina-alan sääntelytaakkaa ja sen aiheuttamia kustannuksia lisätä kohtuuttomasti. Tätä haluan erikseen alleviivata.
Näin ollen siis yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvataan muutama muutosesitys, joista ehkä merkittävin on se, että esitystä täydennetään siten, että sieltä käy ilmi, miten ja millä edellytyksillä huoltovarmuustilijärjestelmän käytön lopettamisesta päätetään.
Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 2. ja 3. lakiehdotuksen ja muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-07-04T17:30:49,2022-07-04T17:36:36,Hyväksytty,1.1
2022_83_93,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_94,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin puolestani myöskin kiittää valiokunnan puheenjohtajaa Sanni Grahn-Laasosta hyvästä käsittelystä. Asia on tärkeä, ja halusimme ennen kesätaukoa saada sen maaliin. Kysehän on laajamittaisen valtavasta asiasta, kysehän on siitä, mitä tapahtuu, jos ihmiset eivät voi maksaa ruokaansa, lääkkeitään tai vaikkapa polttoainettaan, eivät pääse liikkumaan, syömään tai hoitamaan itseään, jos meidän maksujärjestelmämme kaatuu esimerkiksi tämmöisen hybridivaikuttamisen myötä. Me tiedämme hyvin, että ihmisillä ei ole käteistä ja myöskin kaikki kassajärjestelmäthän toimivat nykyään niin, että niihin tarvitaan näitä pankkeihin sidottuja sähköisiä järjestelmiä.
Halusimme talousvaliokuntana saada aikaiseksi tämän mietinnön, edistää tätä lakia, pitää huolta siitä, että kesän yli ja tulevaisuudessakin ihmisillä olisi mahdollisuuksia hätätilanteessa saada nämä heille elintärkeät asiat kuntoon, pystyä maksamaan vaikkapa sähkölaskunsa, lämmityskulunsa ja niin edelleen. Vaikka asia käsiteltiin kiireessä, siihen käytettiin kuitenkin valiokunnan toimesta paljon aikaa, kuunneltiin monia asiantuntijoita, ja kuten puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen tässä mainitsi, niin on erittäin tärkeää, että vuoropuhelu jatkuu pankkien, kaupallisten toimijoitten ja viranomaisten välillä, jotta varmistutaan siitä, että tätä järjestelmää, silloin kun sitä tarvitaan ja se laitetaan käyntiin, on tarpeeksi harjoiteltu ja se on laitettu sellaiseen kuntoon, että yhteistyö pelittää pahimmassa tilanteessa. Siinä mielessä koen, että laki on tärkeä. Hyvä, että talousvaliokunta hoiti sen loppuun nyt ennen kesälomia, ja lähden itsekin tästä mukavalla mielellä kohti kesätaukoa, kun tiedän, että tämmöinen varmuusjärjestelmä ollaan luomassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-07-04T17:36:37,2022-07-04T17:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_83_95,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Näin, hienoa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_96,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä ovat huoltovarmuustilijärjestelmän luomiseksi riittävät lainsäädännön pykälät, ja tämä on oikeastansa välttämätöntä, että tällainen tehdään nykyisessä tilanteessa, koska tavallansa meillä on kasvanut riski siihen, että meidän joku maksujärjestelmä lakkaa toimimasta. Maksujärjestelmähän tällä hetkellä toimii siten, että oikeastansa kaikki korttimaksut, mitä tehdään, kiertävät tuolta, voisiko sanoa, Etelä-Euroopan tai Euroopan kautta tiettyjä järjestelmiä pitkin. Tämä laki on tehty sitä varten, jos nämä järjestelmät mahdollisesti vaurioituisivat. Nyt kun turvallisuusympäristössämme on ollut muutoksia, niin sen johdosta nämä ovat nousseet ehkä vähän akuutimmin esille, ja sen takia myöskin tämä lain säätäminen on tapahtunut aika pikaisesti ja erilaisten arvioiden perusteella. Kyse on siis päivittäisestä maksamisesta, miten pystyt maksamaan ruokaa tai lääkkeitä tai ehkä sähkölaskun tai jotain muuta menoa, mitä perheillä on.
Minä olen ollut itse mukana parlamentaarisessa huoltovarmuusselonteon työryhmässä ja haluan itse korostaa tiettyjä asioita, joita mielestäni ei ole riittävästi korostettu. Elikkä hyvin usein meillä tulee esille se, että meidän pitää saada maksaa ruoka tai lääkkeet. Se, mikä tavallansa myös sisältyy maksujärjestelmän sisälle, on se, miten maksetaan polttoaineet. Nimittäin Suomessa on semmoinen tilanne, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on sillä tavalla, että tänne tulee kymmeniä kuormia joka päivä elintarvikkeita maaseudulta. Nämä autot kulkevat polttoaineella, ja nykyään kuorma-autojenkin tankkaaminen tapahtuu kortin avulla, ja hyvin monet huoltoasemat ovat nykyään sellaisia, että siellä ei käteistä rahaa voi laittaa automaattiin. Tämä on semmoinen asia, mitä minä halusin korostaa, että aina kun huolehditaan ruoan ja lääkkeiden saatavuudesta, pitäisi muistaa se logistiikan ongelmallisuus, että myös he ovat riippuvaisia eli logistiikka on riippuvainen tästä maksujärjestelmästä.
Aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja äsken sanoi, käteinen toimii lyhyen aikavälin ongelmissa, mutta pidemmällä aikavälillä meillä pitää olla kyllä semmoinen järjestelmä Suomessa, että me saadaan Suomessa pankkien välinen maksuliikenne toimimaan ja myös polttoaineenjakeluautomaatit toimimaan näiden korttien avulla.
Sitten käteisessä on mielestäni nykyään ongelmia sillä tavalla, että olen tehnyt toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa käypänä maksuvälineenä, mikä on minun mielestäni tärkeä asia. Itse asiassa Suomen Pankki teki lainsäädäntöaloitteen tästä hiukan sen minun esitykseni jälkeen. Elikkä käteisen rahan käyttö on turvattu vain, jos kaupoissa on vielä kassat, joihin voi ottaa rahaa vastaan. Ja nyt kun nämä ovat kaikki hyvin pitkälle automaattisten kassajärjestelmien piirissä, niin yhtä tärkeää tässä on huomioida se, että kaupoissa voidaan ottaa käteistä rahaa vastaan silloin, kun tämä tilanne alkaa. Nyt jos menen esimerkiksi Koskenkorvan S-marketiin ja alueella on sähkökatko, niin he eivät ota käteistäkään rahaa vastaan.
Elikkä meillä on paljon paikattavaa tässä, ja se on hyvä, että nämä toimenpiteet, että saadaan maksujärjestelmä kuntoon, ovat lähteneet käyntiin, ja toivon, että tämä laki etenee nopeasti. Ja aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja sanoi, niin toivotaan, että tähän löytyy joku semmoinen kohtuuhintainen ratkaisu, ettei tämä käy kenenkään, ei käy kauppojen eikä käy pankkien eikä huoltoasemien, kukkarolle liian kalliiksi, mikä sitten välittyisi meille kuluttajille taas uudestaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-07-04T17:38:46,2022-07-04T17:44:15,Hyväksytty,1.1
2022_83_97,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_98,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä lakiesitys, tässä huoltovarmuusjärjestelmää pyritään vahvistamaan. Tässä on tietysti ideana se, että pankeillakin on vastuu siitä, että maksujärjestelmä toimii tilanteessa, jossa esimerkiksi tietoverkkoihin suuntautuu sellaisia häiriötekijöitä, jotka muodostuvat kohtuuttomiksi tai hallitsemattomiksi, näin voidaan sanoa. Tässä, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, keskeistä on käteisen rahan saatavuuden varmistaminen sellaisessa tilanteessa, että meillä esimerkiksi nämä digiverkoissa olevat häiriöt estävät niiden käytön. Tärkeä uudistus.
Olisin kuitenkin tähän laittanut passuksen perään ja mielellään toiveen: Tämä on suunniteltu sellaiseen tilanteeseen, että meillä on poikkeusolot, poikkeavat olot, jolloin kriittisessä tilanteessa nämä verkostot eivät toimi. Meillä on myöskin tällä hetkellä tilanne — ja olisin suonut vahvasti, että me kiinnittäisimme siihen huomiota — että tämä digitaalinen palvelujärjestelmä, joka on syntynyt yhä intensiivisemmäksi ja tiiviimmäksi on pudottanut merkittävän osan kansalaisia tästä ulos. Eli meillä maksujärjestelmä ei aidosti toimi muun muassa iäkkäille ihmisille, merkittävälle osalle iäkkäistä ihmisistä, ja he ovat pudonneet näiden palvelujen ulkopuolelle. He yrittävät käteisellä selvitä, mutta sitä ei tahdo saada, siinä on vaikeuksia kaikessa tässä. Soisin, että tämä eduskunta kävisi jatkokeskustelun — ei kuitenkaan tässä yhteydessä keskustelua — siitä, miten me nämä digitalisaatiosta syrjäytyneet ihmiset voitaisiin pitää yhteiskunnassa kansalaisina aitojen palvelujen ääressä, mukaan lukien käteisen rahan saatavuus ja sen käyttö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-07-04T17:44:16,2022-07-04T17:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_83_99,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 104/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 18/2022 vp,Juuri näin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_100,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_83_101,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on tosiaan sote-rahoituslaista kyse. Kokoomuksen valiokuntaryhmä teki lausumaehdotuksen, että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin, että tämä rahoitusvaje, joka on noin miljardin luokkaa ensi vuodelle, nopeasti korjattaisiin. Teen kokoomuksen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-07-04T17:46:18,2022-07-04T17:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_83_102,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Ja edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_103,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla täällä tämän asian käsittelyn yhteydessä luettelin näitä eri hyvinvointialueiden rahoitusalijäämiä ensi vuodelle, joista hallintovaliokunta pyysi ja sai käyttöönsä tiedot, ja aivan kuten varapuheenjohtaja tuossa totesi, niin rahoitusvajetta on jopa miljardi — vain ensi vuodelle. Tämä koostuu kaikkineen ict-menoista, tietojärjestelmistä, hoitajamitoituksesta, palkankorotusvaatimuksista, palkkaharmonisaatiosta, kustannusten noususta, aine- ja tarvikeostoista ja niin edelleen. Hallitus ei edelleenkään tarjoa tähän riittävästi rahaa, ja ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että tämä koko uudistus uhkaa kriisiyttää suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen.
Perussuomalaisten mielestä hallituksen on välttämättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän kroonisen rahoitusvajeen korjaamiseksi ennen kuin hyvinvointialueet tammikuussa aloittavat toimintansa. Lisäksi tässä epäonnisessa ja surkeasti toimivassa rahoitusmallissa olevat puutteet pitää korjata välittömästi. Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaiset lausumaesitykset näistä seikoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-07-04T17:46:46,2022-07-04T17:48:18,Hyväksytty,1.1
2022_83_104,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Ja edustaja Vestman, edustaja Vestman on poissa. — No, edustaja Peltokangas on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_105,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Purran tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-07-04T17:48:21,2022-07-04T17:48:26,Hyväksytty,1.1
2022_83_106,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Ja edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_107,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron kannattaakseni edustaja Talvitien erinomaisia esityksiä.
Ja haluan myös todeta sen, että kun teen luottamushenkilönä työtä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella, niin sen kenttätodellisuuden ja sitten sosiaali- ja terveysministeriön ja maan hallituksen maailmat erkanevat yhä kauemmas toisistaan. Eli meillä on uudistus, jota valmistellaan ja jossa on hienot ja ylevät tavoitteet, laajasti yhteisesti jaetut, mutta samaan aikaan siellä kentällä tätä uudistusta toimeenpannaan — uskaltaisinko käyttää jopa sanaa ”kaoottinen” — osittain kaoottisissa merkeissä. Eli on vakava henkilöstöpula, meillä on koronan jäljiltä hoitovelkaa, ja tätä uudistusta valmistellaan isona hallintoreformina, kun pitäisi kiinnittää ja keskittää huomiota ihmisten palvelujen parantamiseen ja siihen yhdenvertaiseen hoitoonpääsyyn mahdollisimman nopeasti ja oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Toivon, että viimeistään nyt hallitus herää tukemaan tätä uudistuksen toimeenpanoa ja korjaamaan näitä vakavia virheitä ja herää myös siihen todellisuuteen, miten hallituksen esitykset ja lainsäädäntö ovat jopa vaikeuttaneet tätä vallitsevaa henkilöstötilannetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-07-04T17:48:31,2022-07-04T17:49:52,Hyväksytty,1.1
2022_83_108,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_109,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt puheenvuoroni taisi tulla tekniikan virheestä, mutta kiitos tästä mahdollisuudesta. Varasin vain yhden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-07-04T17:49:57,2022-07-04T17:50:08,Hyväksytty,1.1
2022_83_110,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"No niin, lisää tilastopuheenvuoroja. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_111,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin olen aluevaltuustossa todennut, että kyllä tilanne on suorastaan huolestuttava ja aiheuttaa suurta epävarmuutta, kun katsotaan loppuvuoden ja ensi vuoden puolelle. Eli nämä täällä esitetyt huolet ovat todella vakavia, ja hallituksen tulisi kyllä nyt kiireimmiten — vaikka elämme keskellä kesää — paneutua ja etsiä ratkaisut niihin ongelmiin, mitä siellä on syntymässä. Tällä hetkellä valmistellaan lainsäädännön täytäntöönpanoa ja mietitään, miten talous ja toiminnan tarpeet tulevat kohtaamaan, ja aukko on kyllä vakava, huolestuttava.
Meidän pitäisi saada siellä alueilla hoidon porrastus järjestettyä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudessa, mutta sellaista järjestelmää siellä ei pystytä nyt luomaan, että saataisiin mahdollisimman nopeasti hoitoa tarvitsevat ihmiset, eri tavoin hoitoa tarvitsevat ihmiset, oikeaan paikkaan, jolloin se olisi tehokasta kustannusten osalta ja toiminnallisesti ja lisäksi se olisi inhimillistä. Nyt rakennetaan massiivista hallintoa, jossa näyttää tulevan rajut palkankorotukset, ja eräät puolueet ajavat ryhmärahamalliaan voimalla eteenpäin. Me saimme Keski-Suomessa sen torjuttua ja järjen mukaan tähän rakennelmaan, mutta kun ajatellaan ensi vuotta, alueilla on tietty kiinteä summa rahaa käytettävissä, ja kun sillä rahalla pitäisi rakentaa koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja pelastustoimi ja se hallinto kaikkinensa, niin se näyttää jo nyt täysin mahdottomalta.
Eli rahaa tarvitaan lisää, nopeasti lupausta siitä, mutta sekään ei ratkaise: kun malli ei ole valmis toteutettavaksi, niin sitä pitäisi nyt uskaltaa rohkeasti korjata niin, että voitaisiin turvata ensi vuonna ja siitä eteenpäin meidän sosiaali- ja terveyspalvelut ja myös pelastuspalvelut ajamatta niitä vastakkain ja leikkaamatta joka puolelta. Nyt on valtava vaara, että pienemmiltä paikkakunnilta palvelut ajetaan alas. Tätäkö esimerkiksi keskusta halusi? Perussuomalaiset eivät halunneet, ja siksihän me olimme kriittisiä koko tälle uudistukselle tässä muodossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-07-04T17:50:08,2022-07-04T17:53:11,Hyväksytty,1.1
2022_83_112,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_83_113,83/2022,2022-07-04,14.19,17.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Kankaanniemen puheesta on hyvä jatkaa, eli kyllä tämä todella huolestuttaa ihmisiä, miten ja mihin meidän verorahamme menevät ja mihin niitä käytetään. Elikkä nyt kun on tämä sote-uudistus käynnissä, niin kyllä ihmisten huoli siitä on erittäin suuri. He eivät oikein usko, että se tuo säästöjä, enkä minäkään usko. Oikeastansa kaikki pelkäävät pahinta, että se tuo lisäkustannuksia.
Nyt kun on tämmöisiä eri terveysyhtymiä, joita on muodostettu Paras-lain pohjalta, ja näissä kunnat ovat yhdessä toimineet, niin ainakin itselleni on tuolta kotipaikkakunnalta ja naapurikunnasta välittynyt semmoinen kuva, että nyt kun ollaan siirtymässä sinne isompaan yhtymään, niin epäilen, että tässä tulee vielä pieniä riitoja kuntien kesken siitä, kuinka nämä viimeiset alijäämät katetaan ja miten toimitaan.
Sitten, arvoisa puhemies, olin pienellä paikkakunnalla, joka on liitoskuntana liitetty isompaan kaupunkiin — ja itse asiassa siihen on liitetty toinenkin — eli olin tuolla Jurvan nuorisoseuralla erään tuttavani viisikymppisillä, ja kyllä siellä oikeasti oli huoli siitä, miten käy Jurvan terveyspalvelujen. Nyt jo, kun he ovat toimineet tämmöisessä isommassa kuntayhtymässä, sieltä on kaikonnut palveluja, ja nyt on pelko siitä, että ne loputkin kaikkoavat. Onneksi keskustapuolue muistaakseni lupasi tässä, että miltään paikkakunnalta ei katoa terveyspalveluja, ja toivonkin, että he nyt järjestävät tämän hoidon siihen malliin, että he pystyvät pitämään lupauksensa. Siitä pieniä epäilyjä oli ainakin tällä juhlaväellä, koska hyvin moni tuli kansanedustajalle puhumaan siitä, että miten jatkossa, mistä me saamme palvelut ja pitääkö näillä polttoaineen hinnoilla ajaa 20 kilometrin päähän.
Tämä on kyllä semmoinen bluffi, tämä koko sote-uudistus, että se tehtiin kulujen säästämiseksi mutta — aivan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi — näyttää siltä, että jo palkkaharmonisoinnin johdosta [Puhemies koputtaa] sinne tulee lisäkuluja koko Suomen mittapuun mukaan varmaan kymmeniä miljoonia tai vähintään miljoonia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_83+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-07-04T17:53:11,2022-07-04T17:56:33,Hyväksytty,1.1
2022_84_1,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_2,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tämä kyllä jälleen aikamoinen farssi, siis tämä kuumana käyvä keskustelu rajojen sulkemisesta. Samalla voidaan havaita, ettei valtamediaa eikä hallitusta kiinnosta lainkaan Alankomaissa orastava sisällissota. Siellä nimittäin poliisi käyttää aseita rauhanomaisia maanviljelijöitä vastaan. 
Hyvät kollegat! Täällä Suomessa me olemme nyt tilanteessa, jonka te olette itse aiheuttaneet, siis ihan itse. Meillä ei olisi mitään syytä muuten käsitellä täällä nyt näitä lakiehdotuksia, jos te ette olisi lähteneet lällättelemään ja uhoamaan itänaapurillemme, [Jani Mäkelän välihuuto] puhumattakaan aseiden lähettämisestä Ukrainaan, [Välihuuto vasemmalta] millä te liititte Suomen Amerikan sotiin. [Oikealta: Kremlin miehiä!] 
Niin kuin tiedätte, hyvät kollegat, VKK on poliittinen voima, jota itänaapurimmekin kunnioittaa. [Naurua] Mistä muuten luulette saavanne apuja suomalaisten tulevaan energia‑ ja ruokapulaan, ellei VKK olisi olemassa? Kehotankin teitä jokaista hankkimaan gometal.fi-verkkokaupasta itsellenne ja ystävillenne VKK-t-paidat. 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Istunnossa ei mainosteta. ]  Voitte niitä sitten vaikka heilutella ikään kuin rauhanlippuina, jos Suomen tilanne käy oikein ahtaaksi. 
Arvoisa puhemies! Erityisesti perussuomalaiset ovat juhlineet täällä näitä lakeja, mutta hypetys ei vastaa todellisuutta. No miksi näin ollaan tekemässä? No tietenkin sen vuoksi, että Suomea johtavalla globalistieliitillä ei ole uskallusta tehdä eri tavoin, koska komissio käskee. Suomen eliitti pelkää, että Brysselin europamput suuttuvat, jos teemme toisin. 
Miksi Ruotsin rajasta ei nyt kuitenkaan puhuta mitään? Edes perussuomalaiset eivät halua muistaa, että 2015 Suomeen saapuneet monikulttuurisuuspersoonat tulivat nimenomaan Ruotsin kautta, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ruotsin avustamina ja yllyttäminä. Suomalaiset rajavartijat ja varusmiehet pääsivät kantamaan nuorten miesten laukkuja, kun rajojen sulkeminen olisi ollut ainoa oikea toimi. [Jari Ronkaisen välihuuto] Useat lähteet kertoivat, että Ruotsi uhkaili Suomea, jos Suomi olisi rajan sulkenut. 
On suuri virhe, että tässä laissa ei puhuta siitä uhasta, jonka avoin raja Ruotsin kanssa muodostaa. Lakiesitysten pitäisi palvella Suomen kansaa. Tämä esitys palvelee retoriikaltaan vain eräiden isojen maiden agendaa. [Sanna Antikaisen välihuuto] 
Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys rajavartiolain muuttamisesta hylätään, koska se on varsin puutteellisesti valmisteltu ja siihen sisältyy edelleenkin arveluttavia kohtia, kuten rajan sulun epämääräisyydet. — Kiitos. [Jussi Halla-aho: Tuleeko vasemmalta kannatusta? — Timo Heinonen: Minkä kansan asialla tässä oltiin?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-07-07T10:01:08,2022-07-07T10:05:11,Hyväksytty,1.1
2022_84_3,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_4,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on tänään kokoontunut erittäin vakavan kansallisen kysymyksen äärelle käsitellessään rajavartiolain ja valmiuslain muutosten kokonaisuutta. Tähän kokonaisuuteen liittyvää oikeudellista punnintaa on tehty kolmen valiokunnan voimin huolellisesti, ja luotan sen tuloksiin.
Itse asia on lopulta minun mielestäni yksinkertainen. Sellaisessa tilanteessa, jossa meille vihamieliset toimijat kääntävät turvapaikanhaun irvikuvakseen, työntävät joukoittain ihmisiä Suomeen, kyse ei ole siitä, ettemmekö haluaisi auttaa, vaan siitä, että meidän pitää pystyä kaikissa oloissa ylläpitämään kansallinen turvallisuus ja järjestys. On selvää, että tällaisessa tilanteessa Suomen pitää pystyä sulkemaan raja ja estämään kaaos ja laajamittainen epäjärjestys maamme alueella. Tähän tulokseen on myös perustuslakia korkeimpana Suomessa tulkitseva elin eli perustuslakivaliokunta punnitussa lausunnossaan päätynyt. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus. Siitä tässä on kysymys, ja sen monimutkaisemmaksi kokonaisuutta ei kannattaisi tämän asiakohdan osalta tehdä.
Kokoomus on erittäin tyytyväinen siihen, että meillä tässä salissa käsittääksemme laaja enemmistö näkee kansallisen turvallisuuden ensisijaisuuden ja on halukas säätämään tarvittavat muutokset ja eduskunnassa on pystytty entisestään selkeyttämään niiden vaikutusta. Toivomme, että käsittely tämän päivän osalta sujuu vakavamielisesti ja asianmukaisesti ja varmistamme kansallisen turvallisuuden Suomen oikeusperinteitä kunnioittaen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-07-07T10:05:14,2022-07-07T10:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_84_5,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_6,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tämä rajavartiolain muutos tullaan kohta hyväksymään yksimielisesti täällä eduskunnassa. Mihin me Suomessa tällä lailla pyrimme? Me pyrimme antamaan viestin siitä, että sellainen ihmisten käyttäminen välineenä Suomea vastaan kuin mitä on nähty yritettävän esimerkiksi Valko-Venäjän ja Puolan ja Liettuan välisillä rajoilla ei Suomen kohdalla tulisi onnistumaan. Pyrimme antamaan selvän viestin, yksimielisen, yksituumaisen viestin Suomesta kaikkialle, että meidän kohdallamme ei ole sellainen tilanne, että olisimme kädettömiä, olisimme polvillamme, jos Venäjä marssittaisi tuhansia niin sanottuja turvapaikanhakijoita [Kimmo Kiljunen: Siirtolaisia!] kohti Suomen rajaa tarkoituksena aiheuttaa Suomessa sisäistä epäjärjestystä, horjuttaa maamme kansallista turvallisuutta. Tähän pyrimme. Tähän me pyrimme muun muassa säätämällä, että tällaisessa tilanteessa, erittäin vaativien edellytysten vallitessa, valtioneuvosto voisi keskittää turvapaikanhaun yhdelle tai useammalle tähän tarkoitukseen varatulle rajanylityspaikalle. Tällä keskittämisellä juuri pyrittäisiin siihen, että siinä kohtaa, mihin bussilasteittain esimerkiksi tuotaisiin näitä niin sanottuja turvapaikanhakijoita, rajan ylittäminen ei ole mahdollista.
Minun mielestäni hallituksen esityksen, perustuslakivaliokunnan lausunnon ja hallintovaliokunnan mietinnön valossa me onnistuimme tässä hyvin. Me onnistuimme säätämään täällä lain, joka tekee tämän äsken mainitsemani tavoitteen täysin selväksi ja tekee valtioneuvoston mahdollisuuden toimia tarkoituksenmukaisella tavalla mahdolliseksi ja lähettää äsken kuvaamani viestin esimerkiksi Venäjälle. Siis onnistuimme. Mutta valitettavasti — ja tämä on syy, miksi pyysin tämän puheenvuoron — esimerkiksi Suomen Tietotoimisto, jota kymmenet mediat ovat luonnollisesti käyttäneet uutisoinnissaan, otsikoi näin: ”Tuliko itärajan sulkemisesta Suomen oma ’Turkki-diili’? Ristiriitainen mietintö turvapaikanhaun keskittämisestä lykkää vastuun kansainvälisestä suojelusta tuonnemmaksi.” Eli tämä STT:n juttu antaa ymmärtää, että kyseessä olisi yhtä vaikeasti tulkittava ja yhtä ristiriitainen ja yhtä erilaiset tulkinnat mahdollistava ratkaisu kuin tämä äskettäin Nato-kuvioissa tehty Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen sopimus. Näin ei ole. Tämä ei ole mikään ”Turkki-diili”. Tämä on väärinkäsitys. 
Mihin tämä perustuu? No, tämä perustuu siihen, että tässä STT:n jutussa ainoana lähteenä näiden asiakirjojen lisäksi on käytetty valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta, [Naurua — Oikealta: Ohhoh!] ja Tuomas Ojanen kertoo sitten omana kantanaan, miten ristiriitainen ja vaikeaselkoinen ja monimutkainen ja epämääräinen tämä nyt hyväksytty lainsäädäntö on. Hän esimerkiksi sanoo tässä jutussa näin: ”Ojanen pitää nyt säädettävien pykälien yhtenä heikkoutena sitä, että laki antaa edes teoriassa mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaun yhdelle rajanylityspaikalle. Se on hänen mielestään liian vähän...” — Siis Ojasen mielestä se on liian vähän. Riippumatta siitä, mitä eduskunta sanoo, mitä perustuslakivaliokunta sanoo, mitä hallintovaliokunta sanoo, niin meidän johtavan valtiosääntöasiantuntijan mielestä se on liian vähän. Miksi se on liian vähän? — ”...jotta oikeus hakea turvapaikkaa toteutuisi tehokkaasti.” 
Nyt pitää Ojaselle ja kaikille muille, jotka pitävät tätä perusasiaa tässä laissa jotenkin epämääräisenä, lyhyesti todeta seuraavaa:
Eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka tehtävänsä mukaisesti ei valvo pelkästään lakien perustuslainmukaisuutta vaan myös sitä, että Suomessa säädettävät lait ovat sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa, toteaa omassa lausunnossaan hallintovaliokunnalle seuraavaa: ”Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä” — siis määrästä — ”tai niiden sijainnista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahanmuuttomenettelyn asianmukaisuus.” 
Eli oli Tuomas Ojanen mitä mieltä tahansa, niin perustuslakivaliokunta on katsonut — ja sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain kanssa — että rajanylitys voidaan siinä tilanteessa, jolle tämä laki asettaa kovat edellytykset, joita valtioneuvosto tietysti noudattaa ja oikeuskansleri valvoo, keskittää vaikka vain yhdelle rajanylityspaikalle. Tämä tulee täysin selväksi hallintovaliokunnan mietinnöstä.
Eli oma viestini on vain se, että nyt ei pitäisi kenenkään Suomessa tätä asiaa tarpeettomasti hämmentää, vaan nyt pitäisi todeta, että Suomessa säädetään laki, joka tiettyjen vaativien edellytysten vallitessa mahdollistaa tämän rajanylityksen keskittämisen vaikkapa vain yhdelle rajanylityspaikalle, ja hyvin poikkeuksellisessa, hyvin äärimmäisessä tilanteessa voi olla tilanne, jossa valtioneuvosto katsoo, että ei riitä, että itärajalla on edes yksi paikka auki, vaan turvapaikanhaku voidaan keskittää tällaisessa täysin poikkeuksellisessa tilanteessa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä on tämän lainsäädännön valossa täysin selvää, ja tätä asiaa ei pitäisi kenenkään hämmentää. [Timo Heinonen: Kesätauko tulee huonoon saumaan, Zyskowicz on liekeissä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-07-07T10:07:41,2022-07-07T10:14:52,Hyväksytty,1.1
2022_84_7,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_8,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan todeta, että edustaja Zyskowiczin puhe oli aivan erinomainen tästä asiasta. — Tätä asiaahan on puitu todella pitkään, ja itse olen todella tyytyväinen siitä, että nyt ovat viimeinkin perustuslakivaliokunta ja hallintovaliokunta ja osin muutkin valiokunnat ottaneet sekä tähän rajalakiin että valmiuslakiin kantaa ja että voidaan todeta, että Suomi voi sulkea rajansa hybridivaikuttamisen tilanteessa niin, että turvapaikanhaku voidaan keskittää vain yhteen paikkaan, ja että tämä laki on muotoiltu niin, että se on yhteensopiva kansainvälisten sopimusten kanssa. 
Mitä tulee esimerkiksi Tuomas Ojasen lausuntoon, niin tietenkin se on yksittäisen perustuslakiasiantuntijan näkemys, joka ei ehkä sitten omasta mielestään saanut riittävästi omaa mielipidettään kuuluviin perustuslakivaliokunnan lausunnossa. Samalla meidän tietysti pitää muistaa, että Suomi on oikeusvaltio, jossa medianvapaus ja sananvapaus vallitsevat, ja heilläkin, jotka eivät sitten saa sitä omaa mielipidettään siihen lopulliseen asiakirjaan, on myöskin oikeus mielipiteensä tuoda esiin. Mutta olen samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz, että liian suurta painoarvoa näille yksittäisille mielipiteille ei tulisi antaa. 
Olen tyytyväinen, että eduskunta viimeinkin on tekemässä tämän päätöksen. Emme halua, että sama tilanne toistuu Suomen rajoilla, mikä on tapahtunut Puolan rajalla Valko-Venäjän toimesta tai mitä tapahtui vuonna 2015 Raja-Joosepissa, jolloin 2 200 turvapaikanhakijaa yllättäen saapui paikalle, jossa ei oltu siihen varauduttu. 
Arvoisa puhemies! Toivottavasti eduskunta tämän hyväksyy yksimielisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-07-07T10:14:55,2022-07-07T10:16:48,Hyväksytty,1.1
2022_84_9,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_10,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen Keskustalle on itsestään selvää, että rajan pitää pitää kaikissa tilanteissa. Jos joku maa haluaa hybridivaikuttaa kansainvaelluksin, silloinkin rajan pitää pitää. Olen kiitollinen koko eduskunnalle, niille valiokunnille, jotka tekivät työtä. Tämä on asia, jonka takia meidän kannatti tulla tänne heinäkuussa toteamaan, että tämä päätös on yksimielinen, ja tarvittaessa siitä oltaisiin vaikka äänestetty. Kiitos kaikille asianosaisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-07-07T10:16:49,2022-07-07T10:17:26,Hyväksytty,1.1
2022_84_11,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_12,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänä keväänä Suomen eduskunta on tehnyt useampiakin merkittäviä päätöksiä liittyen siihen, että Suomi kykenee suojelemaan itseään, alueellista koskemattomuuttaan ja kansallista turvallisuuttaan. Tämä rajavartiolaki on yksi osa tätä kokonaisuutta, ja se keskittyy erityisesti siihen, että Suomi kykenee maahanmuuton välineellistämistapauksessa, kun kyseessä on hybridioperaatio tai edes epäily siitä, suojaamaan itärajansa sulkemalla sen kokonaan ja olemalla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia myös rajanylityspisteiden välillä eli maastorajoilla.
Toisin kuin jotkut väittävät, tämä rajavartiolaki koskee kuitenkin myös laajamittaista maahantuloa muuten — toki pykälät sen suhteen eivät ole niin täsmällisiä kuin hybridioperaatioiden kohdalla — ja tässä laissa myös käsitellään kaikkia valtakunnan rajoja, ei ainoastaan itärajaa.
On kuitenkin totta, että silloin kun puhutaan laajemmin maahanmuutosta ja siirtolaisuudesta, paras tae suojautumaan sellaisilta siirtolaisvirroilta, jotka voivat olla maallemme haitallisia, on maahanmuuttopolitiikka. Itse lasken tämän rajavartiolain ennen muuta turvallisuuspolitiikkaan kuuluvaksi, mutta yhtä tärkeää on huolehtia, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on kunnossa, ja siihen toivottavasti viimeistään seuraava hallitus puuttuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-07-07T10:17:26,2022-07-07T10:18:59,Hyväksytty,1.1
2022_84_13,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_14,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin puheenvuoroihin, joissa on vielä salissa arvioitu esityksen perustuslaillisuutta ja yhteensopivuutta kansainvälisoikeudellisen kehyksen kanssa, totean vain, että yksikään perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista ei ottanut kantaa täyssulkuun sellaisessa muodossa kuin missä se päätyi perustuslakivaliokunnan lausuntoon, ei yksikään. Yksi otti kantaa huomattavasti tiukemmin ehdoin kuin mitä perustuslakivaliokunnan lausuntoon lopulta päätyi. Huomautan lisäksi, että perustuslakivaliokunta ei käsitellyt hallintovaliokunnan mietintöä, joka oli sisällöllisesti eri kuin se, mistä perustuslakivaliokunta lausui.
Itse olen bongannut julkisuudesta neljä eri valtiosääntöasiantuntijaa, jotka ovat esittäneet epäilyksiä sen suhteen, menikö nyt kaikki putkeen, ja aika näyttää, kävikö näin. Itse henkilökohtaisesti epäilen, että tämä päivä ei jää eduskunnan kunniallisimpien päivien kirjoihin sitten, kun historiaa kirjoitetaan. [Sebastian Tynkkynen: Päinvastoin! — Sanna Antikainen: Päinvastoin! — Sari Sarkomaa: Puheenvuoro jää historiaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-07-07T10:18:59,2022-07-07T10:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_84_15,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_16,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunnan sisäiset kuulemiset ovat tietysti luottamuksellisia, [Timo Heinonen: Ei se koske Kontulaa!] mutta suullisesti siellä kyllä juuri tämänkaltaisesta tilanteesta näitä asiantuntijoita pyydettiin vastaamaan ja saatiin myöskin selvitystä, juuri sen kaltaista, jonka mukaisesti tässä nyt lakia on kirjoitettu ja jonkun verran hallintovaliokunnassa tarkistettu.
Oleellisintahan tässä on kysymys kansakunnan suvereniteetista, itsemääräämisoikeudesta. Meillä pitää olla vastuu omista rajoista kaikissa tilanteissa, ja siinä on tämmöinen porrastettu sääntely. Aluevalvontalaki ottaa mukaan Puolustusvoimat silloin, kun on vakavampia loukkauksia. Sitten meillä on tämä rajavartiolaki, jota nyt täsmennetään, ja sitten on taas Rajavartiolaitoksella virka-apumahdollisuudet, niin että saadaan nopeasti tarvittaessa lisävahvistusta poliisilta tai Puolustusvoimilta. Oleellista on, että kaikissa tilanteissa valtakunta hallitsee omaa aluettaan, ja tästä näkökulmasta nämä lainsäädännön tarkistukset on tehty. Viime kaudella tarkistettiin jo aluevalvontalakia — sitä ehkä vieläkin pitää tarkentaa — ja nyt sitten rajavartiolakia.
Tämä on tavallaan toinen kysymys, että samalla halutaan turvata myös kansainvälisten sopimusten mukainen mahdollisuus turvapaikan hakemiseen hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Se vaatii sitten erilaisia toimia, miten se voidaan turvata, kun tämä pääkysymys ensin on hoidettu, että valtakunnan alue ja sen rajat ovat huolellisesti ja turvallisesti hoidossa. [Arto Satonen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-07-07T10:20:25,2022-07-07T10:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_84_17,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_18,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyt huomautus tästä asiasta, joka monille on selvästi epäselvää. Silloin kun näitä kansainvälisiä sopimuksia, joihin tässä salissa usein viitataan, on laadittu, ei ole ollut sellaista uhkaa kuin turvapaikanhakijoiden välineellistäminen. [Arto Satonen: Se on totta!] Suurvallat eivät ole käyttäneet tällaisia hybridioperaatioita naapurivaltioitaan vastaan. Nämä kansainväliset sopimukset eivät ota tällaista tilannetta huomioon.
Toinen seikka on se, että esimerkiksi Euroopan unioni on vasta nyt, paraikaa, laatimassa lainsäädäntöä hybridioperaatioita varten, jotta Euroopan unionin alue kykenee näiltä suojautumaan. Sen vuoksi esimerkiksi Euroopan unionin tuomioistuin, joka tietenkin tulkitsee lakia siltä pohjin kuin se on voimassa tällä hetkellä, näkee — kuten esimerkiksi Liettuan tapauksessa — sen, että maa suojaa rajojaan, rajamenettelydirektiivin rikkomisena, koska Euroopan unionin lainsäädäntö ei vielä tunne hybridioperaatiota. Sen sijaan on täysin kiistatonta, että suvereenin valtion tehtävä, velvollisuus, oikeutus on suojata itseään vihamielisiltä valtioilta, erilaisilta hyökkäyksiltä — olivat ne sitten perinteisiä, tavanomaisia sotilaallisia tai jotain muuta, uudenlaista — ja tässä on kyse nimenomaan siitä. Ja olen hyvin huolestunut, mikäli edustaja Kontula ja hänen edustamansa segmentti ei ymmärrä tätä vaan näkee, että kaikissa tilanteissa Suomen rajojen pitäisi olla avoimia turvapaikanhakijoille, myös tilanteessa, jossa Venäjä omia tarkoitusperiään hyödyntäen ja intressejään ajaakseen välineellistää turvapaikanhakijoita. [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-07-07T10:22:16,2022-07-07T10:24:02,Hyväksytty,1.1
2022_84_19,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_20,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos puheenjohtaja Purralle erittäin hyvästä puheenvuorosta ja kiitos myös hänen työstään hallintovaliokunnassa, ja kiitos perustuslakivaliokunnan jäsenille siitä, että saivat nämä hyvät mietinnöt aikaiseksi.
Pyysin tämän puheenvuoron — olin ajatellut, että en pyydä — kun täällä oli tänään edustaja Kontulan puheenvuoro ja ehkä myös edellisessä käsittelyssä vasemmiston puheenvuoroja tästä rajalainsäädännöstä, jota ei nyt pidetty täällä ainakaan kovin kunniakkaana, jos ymmärsin edustaja Kontulan puheet oikein. En saa kiinni siitä, että jos Suomen eduskunta haluaa turvata tilanteessa, jossa sotilaallisen hyökkäyksen tapaisessa tilanteessa käytetään ihmismassoja meitä vastaan siten, että meidän yhteiskunta häiriintyy, meidän viranomaiset, oikeuslaitos ja mikä tahansa ovat täysin ruuhkautuneita, meillä on epäjärjestystä täällä yhteiskunnassa, niin teidän mielestänne silloin pitäisi ensisijaisesti ajatella kansainvälisiä sopimuksia siitä, että muiden maiden henkilöt voisivat saapua Suomeen tämmöisissä väärissäkin tarkoituksissa. Te ette silloin pohdi sitä, kenen ihmisoikeuksia me tässä rajalainsäädännössä olemme pohtineet. Me olemme pohtineet suomalaisten ihmisten turvallisuutta, sitä, että meillä on täällä oikeus elää turvallisesti. Ja kuten tiedämme ja kuten täällä puheenvuoroissa on käynyt esille, niitä on poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa valtioneuvosto tekee päätöksen siitä, että me suojaamme suomalaista yhteiskuntaa vakavalta häiriöltä poikkeustilanteissa. Ja meillä on velvollisuus, kuten edustaja Purra, puolueemme puheenjohtaja, kertoi, suojata nimenomaan suomalaisia.
Minusta on oikeastaan häpeällistä se, että te sanotte, että kun me teemme lainsäädäntöä suomalaisten suojaksi poikkeusoloissa, se ei ole kunniakasta. Minä en tiedä, olettekohan te nyt aivan oikeassa paikassa. Havaitsisitte, että olette Suomen eduskunnassa ja me olemme täällä ensisijaisesti suomalaisia varten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-07-07T10:24:02,2022-07-07T10:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_84_21,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_22,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että tiukennamme rajavartiolakia. Me tiedämme kaikki, että tarve tiukentamiseen johtuu Putinin johtaman Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan ja myöskin joistakin sitä edeltäneistä tapahtumista. Kun puolustamme Suomea ja Suomen suvereenisuutta, puolustamme myös suomalaista oikeusvaltiota, johon kuuluu Suomen solmimien kansainvälisten sopimusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. 
Minusta olisi ollut hyvä, että perustuslakivaliokunta olisi kuullut asiantuntijoita vielä niistä muutoksista, mitä hallintovaliokunta teki hallituksen esitykseen, erityisesti EU-tuomioistuimen tuoreen päätöksen valossa. Täysistunto kuitenkin päätti, että näin ei tehdä, ja tässä keskustelussa ja myöskin edellisessä keskustelussa on todettu, että perustuslakivaliokunnalla oli käytettävissään EU-tuomioistuimen silloin vielä päätösehdotus, nyttemmin jo päätös. Perustuslakivaliokunnan lausunto ei kuitenkaan lainkaan käsittele tätä EU-tuomioistuimen silloista päätösehdotusta, nykyistä päätöstä, eikä myöskään hallintovaliokunnan hallituksen esitykseen tekemiä muutoksia. Koska en ole perustuslakivaliokunnan jäsen, niin en tietenkään voi kommentoida keskusteluja, mitä valiokunnassa käytiin. No, viime täysistunto päätti, että perustuslakivaliokuntaan tätä ei lähetetä. Minusta se on valitettavaa, mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että tämä muutos rajavartiolakiin pitää hyväksyä. [Mika Kari: Hyvä ja tasapainoinen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-07-07T10:26:22,2022-07-07T10:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_84_23,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_24,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme hyväksymässä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kannalta keskeisen tärkeää lainmuutosta rajavartiolakiin. Haluan kiittää vastuullisten hallituspuolueiden ja opposition kansanedustajia hyvästä yhteistyöstä tämän isänmaan kannalta tärkeän lain eteen.
”Valtion tulee pyrkiä takaamaan kansallinen turvallisuus sekä yleinen järjestys kaikissa olosuhteissa.” Näin on todettu perustuslakivaliokunnan lausunnossa rajavartiolaista. Ja näiden ehdotettujen muutosten taustalla on perustuslakivaliokunnan mielestä hyväksyttäviä intressejä, jotka voivat ääritapauksessa palautua jopa henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen. Suomen valtiolla on velvollisuus osaltaan turvata suomalaisten oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen. Tässä laissa on kysymys siitä, että voi tulla normien kollisio eteen, eli on punnittava yhtäältä tätä suomalaisten oikeutta perusturvallisuuteen ja toisaalta sitten kansainvälisissä sopimuksissa turvattua oikeutta hakea kansainvälistä suojelua. Kuten aiemmissa puheenvuoroissa on käynyt ilmi, perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan aivan selkeästi, että sen käsityksen mukaan ”välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista”. Perustuslakivaliokunta totesi myös, että ”lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus”. Nämä perustuslakivaliokunnan kannanotot perustuvat perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden kantoihin. Toisin kuin täällä on väitetty, tämä hallintovaliokunnan mietintö istuu mielestäni perustuslakivaliokunnan lausunnon raameihin.
Keskeinen peruste, joka täällä aiemmin esitettiin sille, että esitys olisi pitänyt vielä palauttaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, oli EU-tuomioistuimen tuore ratkaisu. Kuten on tuotu ilmi, tämän ratkaisuehdotuksen pohjalla on ollut julkisasiamiehen ratkaisu, joka on ollut hallintovaliokunnan käytettävissä. Toiseksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että perustuslakivaliokunnan tehtäviinhän ei kuulu arvioida sinällään lakiesitysten EU-oikeudenmukaisuutta. Edustaja Hassi toi tätä seikkaa vahvasti esille, kun eduskunta käsitteli elpymispakettia.
Tämä lakiesitys — ja valiokunnan mietintö — on kolmessa kohdassa vesiselvä: ensinnäkin siinä, että turvapaikanhaku voidaan tarvittaessa keskittää yhteen rajanylityspisteeseen, esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle; toiseksi siinä, että tässä tilanteessa turvapaikkahakemuksia otetaan vastaan ainoastaan tässä keskitetyssä rajanylityspisteessä; kolmanneksi siinä, että Suomen rajamiehillä on riittävät voimankäytön valtuudet estää laittomat rajanylitykset maastorajalla ja niissä rajanylityspaikoissa, jotka ovat suljettuja. Nämä keskeiset uudet toimivaltuudet suojaavat Suomea ja suomalaisia tilanteessa, jossa Suomi joutuisi vihamielisen vieraan valtion hybridioperaation kohteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-07-07T10:28:25,2022-07-07T10:32:00,Hyväksytty,1.1
2022_84_25,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_26,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisään hieman vielä edustaja Purran viimeisimpään puheenvuoroon. On totta, että hybriditilannetta sellaisena kuin me sen tänään ymmärrämme ei huomioitu silloin, kun turvapaikkajärjestelmää perustettiin, aivan kuten Purra totesi. Oikeuskäytäntöä tällaisista tilanteista meillä kyllä pikkuhiljaa jo on.
Toisena perusteena meillä kuitenkin nyt on käsittelyssä tilanne, jossa ei ole olemassa mitään hyökkäystä. On olemassa vain paljon ihmisiä rajalla — paljon ihmisiä, jotka pyytävät apua. Ja tällainen tilanne kyllä oli vakaasti kuviteltavissa silloin, kun turvapaikkajärjestelmää perustettiin. Turvapaikkajärjestelmä perustettiin toisen maailmansodan jälkeen tilanteessa, jossa maailmassa oli miljoonia pakolaisia. Sen perustivat valtiot, jotka olivat juuri oivaltaneet, että osittain heidän nihkeän maahanmuuttopolitiikkansa seurauksena miljoonat ihmiset olivat kuolleet mitä karmivimmalla tavalla mitä karmivimmissa olosuhteissa. Nämä ihmiset varmasti ymmärsivät kansallista turvallisuutta huomattavasti paremmin kuin kukaan tässä salissa. Näistä ihmisistä suurin osa oli menettänyt vastikään sodan tyrskyissä jonkun läheisensä. Siitä huolimatta he arvioivat, että tämänkaltainen turvapaikkajärjestelmä on tarpeen, että tämänkaltainen turvapaikkajärjestelmä on sen arvoinen. [Sebastian Tynkkynen: Ohi meni, täysin ohi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-07-07T10:32:01,2022-07-07T10:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_84_27,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_28,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Mielestäni tässä on kyse kahdesta asiasta. Ensinnäkin Suomen turvallisuudesta ja suomalaisten turvallisuudesta, ja sen takia toivon, että tämä yksimielisesti, kuten näyttää, tullaan hyväksymään. Mutta toinen asia on myöskin se, että kyllä minusta pitää ajatella myös niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet tai joilla on riski joutua tällaisen välineellistämisen uhriksi. Kyllä se, mitä esimerkiksi Valko-Venäjä teki, oli aikamoinen ihmisoikeusloukkaus niitä ihmisiä kohtaan, joille annettiin toiveita, että he pääsevät sitten EU-alueelle tulemaan, ja kun he eivät päässeetkään, minkälaisia ongelmia heille siellä rajalla aiheutuikaan. Mielestäni se on sellainen episodi, joka opettaa kyllä siihen, että ei läntisten sivistysvaltioiden pidä millään muotoa antaa sellaista mahdollisuutta toimia jollekin valtiolle, joka haluaa ihmisoikeuksia rikkoa, vaan pitää myös ajatella sitä, että on tärkeää, että pelisäännöt ovat selvät eikä tämäntyyppiseen huijaukseen ja toimintaan voida antaa eväitä. Senkin takia on tärkeää, että tämä asia viedään nyt eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-07-07T10:33:42,2022-07-07T10:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_84_29,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_30,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä menee nyt varmaan monen korvissa vähän juridiseksi hiustenhalkomiseksi, mutta haluan nyt selventää yhden asian: Kun edustaja Vestman totesi minun pitäneen esillä sitä, että perustuslakivaliokunnan tehtäviin ei kuulu katsoa lakiesitysten EU-oikeudenmukaisuutta, niin elvytyspakettikeskusteluissa oli kysymys siitä, onko perustuslakivaliokunnan tehtävä arvioida EU-päätösehdotusten ja EU-lakiesitysten EU:n perussopimuksen mukaisuutta, ja tämä ei ole todellakaan perustuslakivaliokunnan tehtävä. Sen ovat todenneet oikeusoppineet lähestulkoon yksimielisesti. On aivan eri asia sitten, miten arvioidaan hallituksen lakiesityksiä ja niiden yhteensopivuutta Suomen kansainvälisten sopimusten kanssa, mukaan lukien EU-lainsäädäntö ja mukaan lukien myöskin EU-tuomioistuimen päätökset EU-lainsäädännön tulkinnasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-07-07T10:34:59,2022-07-07T10:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_84_31,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_32,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kontula on toki oikeassa siinä, että silloin kun nykyistä pakolaisuutta koskevaa kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimusjärjestelmää rakennettiin, niin kyllä varmasti laatijoilla oli mielessään tilanne, jossa tulijoita saattaa olla hyvinkin paljon, mutta siinä tilanteessa ajateltiin, että haluttiin välttää se 30-luvun lopun—40-luvun alun tilanne, jossa ihmiset eivät pääse mihinkään pakoon välitöntä, henkeä uhkaavaa vaaraa. Silloin pakolaisuus ajateltiin niin, että ihmiset pakenevat kenties rajan yli naapurimaihin välitöntä vaaraa pakoon ja sitten tilanteen mahdollisesti normalisoiduttua pystyvät palaamaan kotiinsa, mutta se, mitä tuolloiset päätöksentekijät ja sopimusten kirjoittajat eivät pystyneet ennakoimaan, oli se, että miljoonat ihmiset siirtyvät pakolaisjärjestelmää hyväksikäyttäen mutta eivät ainoastaan naapurimaihin turvaan välitöntä vaaraa vaan mantereelta toiselle parempien elinolosuhteiden perässä, [Petri Huru: Juuri näin!] ja tämä on se, mihin pakolaisjärjestelmää tänä päivänä pääasiassa käytetään.
Ihmiset voivat olla pakolaisuudesta ja muuttoliikkeestä sinänsä hyvin montaa mieltä, mutta teidän siellä vasemmallakin laidalla olisi syytä ymmärtää se, että jos pakolais‑ ja turvapaikkajärjestelmän häikäilemätön hyväksikäyttö ja välineellistäminen mahdollistetaan takertumalla vuosikymmeniä sitten kirjoitettuihin sopimusteksteihin, niin se nakertaa pakolaisjärjestelmän uskottavuutta ja hyväksyttävyyttä tavallisten kansalaisten silmissä, [Anne Kalmari: Juuri näin!] ja tämä on omiaan ruokkimaan kyynisyyttä kaikkea niin sanottua humanitaarista muuttoliikettä kohtaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-07-07T10:36:17,2022-07-07T10:38:19,Hyväksytty,1.1
2022_84_33,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_34,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty arvokasta keskustelua, jossa on peruslinja kaikilla sama: Suomen turvallisuus on meille ykkösasia. Sitä asiaa ei voida kiistää. Kaikki me olemme siitä kiinnostuneita. Me olemme myöskin tietoisia hyvin selvästi siitä, että tämmöistä välineellistettyä siirtolaisvirtaa on käytetty hyväksi törkeällä tavalla, ja siihen liittyy tämä tilanne ja asetelma, jossa me nyt olemme, että tämäntapaista massiivista horjuttamista ei voida harrastaa.
Edustaja Satonen viittasi Valko-Venäjän tilanteeseen Liettuan ja Puolan rajoilla. Olen itse siellä rajoilla käynyt ja kohdannut sen tilanteen aidosti siitä kulmasta, että ihmiset, jotka joutuivat itse asiassa harhaanjohdetuiksi, että Eurooppaan olisivat ovet auki Minskin kautta, eivät olleet hakemassa turvapaikkaa. He olivat siellä Liettuan rajalla ja Puolan rajalla ja sanoivat, että me emme hae turvapaikkaa, aidosti, koska me emme halua jäädä Liettuaan emmekä Puolaan, vaan me olemme menossa Saksaan, Britanniaan, Espanjaan ja muualle. Tässä käytettiin siirtolaisuutta massiivisesti eurooppalaisten valtioiden horjuttamiseksi ja epästabiilisuuden luomiseksi. Sen takia tämä turvapaikkavälineellistäminen tässä vähän häiritsee, koska siitä ei ole kysymys.
Kun täällä on viitattu Venäjään, niin kyllä, on mahdollista, että Venäjän hallinto käyttää tällaista siirtolaisvirtaa hyväksensä, kuten 2015 pienimuotoisesti näimme tuolla pohjoisessa. Mutta ehkä kuitenkin kannattaa miettiä se mahdollinen Venäjän rajan sulkeutumistilanne sitä taustaa vasten, että todennäköisempää massiivinen väestönsiirtymäpaine Venäjältä Suomeen ei ole hybridivaikuttamista tässä mielessä kuin me ajattelemme, jota hallinto harjoittaisi horjuttaakseen Suomea, vaan aito ihmisoikeusongelma. Venäjän sisällä on aidosti valtavasti ihmisoikeusloukkauksia tällä hetkellä ja pelolla hallitaan yhteiskuntaa, ja me saatamme joutua sellaiseen tilanteeseen, että sieltä on todella massiivinen paine Eurooppaan — ihmiset pakenevat sitä järjestelmää. Tämä kannattaa myöskin muistaa silloin kun mietimme, mikä on pakolaispolitiikan ydin ja turvapaikkapolitiikan ydin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-07-07T10:38:19,2022-07-07T10:40:43,Hyväksytty,1.1
2022_84_35,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_36,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Halla-aho, edellisessä puheenvuorossani en suinkaan jumittunut historiaan omasta mielestäni vaan kommentoin edustaja Purran arviota siitä, missä määrin tällä käsittelyssä olevalla esityksellä nyt pyritään vastaamaan uusiin haasteisiin meidän siirtolaisuudessa.
Sen verran korjaisin kuitenkin, että silloin, kun sitä turvapaikkajärjestelmää luotiin, ei suinkaan ollut niin, että ihmiset matkustaisivat vain rajan taakse odottamaan mahdollisuutta palata takaisin kotimaahansa, vaan esimerkiksi Yhdysvaltoihin lähti paljon juutalaisia johtuen juurikin siitä, että monet Euroopan maat olivat erittäin vastentahtoisia tarjoamaan heille suojaa siinä tilanteessa, kun he sitä olisivat tarvinneet. Ja toisaalta laajat siirtolaisten liikkeet taloudellisista syistä olivat kyllä toisen maailmansodan jälkeen varsin tuttu ilmiö niille tahoille, jotka turvapaikkajärjestelmää olivat luomassa. Ihmisiä oli kulkenut viimeisen 50 vuoden aikana edestakaisin sinne tänne milloin minkäkin asian johdosta. Rajathan olivat aika lailla auki vielä siinä sata vuotta sitten.
Korostaisin samaa asiaa, minkä edustaja Kiljunen tässä jo toi esille: Ei ole mitenkään itsestään selvää, että ainoat Venäjän suunnasta rajalle tulevat henkilöt olisivat hybridivaikuttamisen vuoksi siellä. [Eduskunnasta: Kuka niin on väittänyt?] On hyvin mahdollista, että lähiaikoina Venäjä saattaa ajautua sellaiseen tilanteeseen, että merkittävällä osalla ihmisistä siellä on tarve hakea suojaa Venäjän ulkopuolelta. Me emme tiedä, tilanne on hyvin arvaamaton tällä hetkellä Venäjällä. Ja sen vuoksi, kun me luodaan säännöksiä omassa maassa, meidän pitää ottaa huomioon myös se, että voi tulla ihmisiä ihan oikeasti hakemaan turvapaikkaa myös Venäjän suunnalta, [Sebastian Tynkkynen: Tietenkin!] vaikka se viime aikoina onkin ollut perin harvinaista. [Sebastian Tynkkynen: Itsestäänselvyyksiä!]
Loppuun totean: jos me emme opi historiasta — toki valikoiden, toki muuttujat tunnistaen — niin mistä me sitten opimme?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-07-07T10:40:44,2022-07-07T10:43:10,Hyväksytty,1.1
2022_84_37,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_38,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mikä erottaa tämän päivän siitä ajasta, jolloin kansainvälistä pakolaisuutta ja turvapaikanhakua koskevaa sopimusjärjestelmää on laadittu, on se, että paitsi että ihmiset siirtyvät erittäin suurissa määrin mantereelta toiselle, heillä on myös taipumus valita maa, josta he hakevat turvapaikkaa, mikä panee kyllä epäilemään, onko turvallisuus — eli turvapaikan perimmäinen tarkoitus — se varsinainen motiivi ihmisillä olla liikkeellä. Harrastetaan täysin avoimesti turvapaikkashoppailua, saavutaan Euroopan yhteen laitaan, kävellään tarvittaessa yhdeksän tai kymmenen turvallisen maan läpi jättämään turvapaikkahakemus sinne, missä se on erilaisista syistä kaikkein edullisinta.
Palaisin tässä siihen edustaja Purran aiempaan puheenvuoroon, että keskeinen ongelma on se, että EU-tasolla lainsäädäntö ei tunnista nykyisiä realiteetteja, siis muuttoliikkeen realiteetteja, vaan se heijastaa pikemminkin vuosikymmenten takaisia realiteetteja. Ja toinen ongelma on kansallisessa lainsäädännössä, sekä maahanmuuttoon, oleskelulupiin ja perheenyhdistämiseen liittyvässä lainsäädännössä että myös niissä sosiaaliturvaan liittyvissä mahdollisuuksissa, joita Suomi ja monet muut Pohjois-Euroopan maat tarjoavat. Meidän pitäisi vähentää sellaisia epäterveitä houkuttimia, jotka johtavat siihen, että suuret määrät ihmisiä, jotka eivät todellisuudessa ole ensisijaisesti turvan tarpeessa, pyrkivät Suomeen jättämään turvapaikkahakemuksia. — Kiitoksia. [Jussi Saramo: Oliko nyt kyse hybridiuhkista?] — Älä nyt huutele siellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-07-07T10:43:13,2022-07-07T10:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_84_39,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Koetetaan pitää keskustelu rajavartiolaissa. — Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_40,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen nyt kuunnellut tätä keskustelua pitkäänkin. Tässä on yhdestä ilmeisestä asiasta kyse: siitä, että kun Suomen turvallisuutta uhkaa rajalla tapahtuva tapaus, jossa ihmisiä käytetään välineenä, niin sitä varten tämä suuri sali on hyväksynyt ajatuksen, että se raja voidaan laittaa kiinni ja mahdollisesti yksi rajapaikka pitää auki. Sitten tässä on samassa salissa tapahtumassa eräänlainen mielikuvatason kaappaus, jossa halutaan tätä Suomen turvallisuutta koskevaa asiaa muuttaa maahanmuuttopolitiikkaan liittyväksi keskusteluksi ja puhua esimerkiksi turvapaikan hakemisesta. Kysehän ei ole siitä. Tässä on kyse ihmisten välineellistämisestä, josta myöskin edustaja Kiljunen aikaisemmin puhui. [Leena Meren välihuuto] Tässä ei ole tämä iso sali nyt päättämässä maahanmuuttopolitiikasta, tämä sali ei ole päättämässä turvapaikkapolitiikassa. Tämä iso sali on päättämässä ainoastaan siitä, että jos rajalla on massa ihmisiä, jotka aiheuttavat suomalaiselle turvallisuudelle tai järjestykselle sellaista haittaa, että epäilemme, ettemme sille pärjäisi, se raja voidaan sillä hetkellä laittaa kiinni — ei oikeastaan mistään muusta. Tämä kysymys tässä on oikeastaan voitto sille, että voimme hyvin yksinkertaisesti sanoa ja lähettää viestiä maailmalle, että rajamme on kiinni silloin, kun me sen haluamme laittaa, silloin, kun koemme, että sotilaallisesti yritetään meihin vaikuttaa. Tässä ei ole kyse viestin lähettämisestä maahanmuuttajille Suomessa, että he eivät ole tervetulleita, tässä ei ole kyse turvapaikanhausta tai sen hakemisesta oikeastaan ollenkaan. Tämä oli ensimmäinen pointtini.
Ja toinen pointtini on tämä: Ehkä olen eri mieltä siitä, mitä edustaja Kontula sanoi, mitkä ovat ne perusteet sille, miksi tämä päivä ei ole kunniallinen suomalaiselle politiikalle tai demokratialle, mutta olen samaa mieltä siitä, että tämä päivä ei ole kunniallinen suomalaiselle politiikalle ja erityisesti eduskunnalle, ja se johtuu siitä, että tässä salissa on tämän käsittelyn yhteydessä useammin kuin kerran maalitettu, mainittu yhtä tai useampaa asiantuntijaa. [Leena Meri: Maalitettuko?] Meillä ei ole Suomessa tapana maalittaa asiantuntijoita. Demokratia, arvoisa puhemies, kärsii siitä, kun meidän asiantuntijat pelkäävät, eivät uskalla tulla sanomaan mielipiteitään, joutuvat sensuroimaan itseään [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] tai sanovat asioita, jotka miellyttävät sitä enemmistöä, joka niissä valiokunnissa puhuu. Olisi erittäin olennaista, arvoisa puhemies, että tässä salissa pyritään pitämään huolta siitä, että asiantuntijat pääsevät ääneen, pystyvät sanomaan sen, mikä heidän näkökulmastaan on olennaista ja tärkeää pelkäämättä sitä, että he joutuvat suukapuloiksi tässä suuressa salissa, missä he eivät kykene itse puolustautumaan. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-07-07T10:45:11,2022-07-07T10:48:23,Hyväksytty,1.1
2022_84_41,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_42,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Nyt näyttää siltä, että edustaja Kontula ja eräät muutkin salin vasemmalla laidalla pelkäävät, että tätä lainsäädäntöä käytettäisiin sellaisessa tilanteessa, jossa vain saapuu suurempi määrä turvapaikanhakijoita samanaikaisesti Suomen rajalle. Samalla näyttää siltä, että taas tuolla salin oikealla laidalla jotkut toivovat, että tätä lainsäädäntöä voitaisiin käyttää vastaavassa tilanteessa.
Selvyyden vuoksi luen, mitä me olemme säätämässä. 16 §, 2 momentti: ”Valtioneuvosto voi päättää kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä Suomen valtakunnanrajalla yhteen tai useampaan rajanylityspaikkaan, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi”, ja niin edelleen. 4 momentti: ”Rajanylityspaikkoja ei saa sulkea, rajanylitysliikennettä ei saa rajoittaa eikä kansainvälisen suojelun hakemista saa keskittää enempää kuin mikä on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi. Päätös on kumottava, kun se ei ole enää välttämätön mainitun uhan torjumiseksi.”
Herra puhemies! Itse luotan, ja toivon, että kaikki muutkin tässä salissa luottavat siihen, että oli valtioneuvoston poliittinen kokoonpano mikä tahansa, valtioneuvosto käyttää tätä lakia vastuullisesti ja tämän lain tarkoituksen mukaisesti. [Eduskunnasta: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-07-07T10:48:24,2022-07-07T10:50:19,Hyväksytty,1.1
2022_84_43,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 94/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 57/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 16/2022 vp,"Keskustelussa on edustaja Turtiainen esittänyt lain hylkäämistä, mutta esitystä ei ole kannatettu, ja se raukeaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_44,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt 1. ja 3. lakiehdotus on käsiteltävä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä ja 2. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Lakiehdotukset 1—3 voidaan nyt, jollei lakiehdotuksia 1 ja 3 vähintään viiden kuudesosan enemmistöllä julisteta kiireelliseksi, hyväksyä äänten enemmistöllä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin tai hylätä. Lakiehdotusten sidonnaisuuden vuoksi tämä päätös koskee myös 2. lakiehdotusta. Lakiehdotusten 1 ja 3 hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Keskustelu, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_45,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys valmiuslain muuttamisesta hylätään, koska sekin on puutteellisesti valmisteltu ja koska siihen sisältyy liikaa oman kansan kurittamista ja muita arveluttavia kohtia, kuten ehdotetut tietoturvatoimenpiteet, joissa saatetaan kajota vakavasti kansalaisten sananvapauteen kriisiaikoina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-07-07T10:51:57,2022-07-07T10:52:31,Hyväksytty,1.1
2022_84_46,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mika Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_47,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teen perustuslain 73 §:n mukaisen ehdotuksen, että käsittelyssä olevan asian ensimmäinen ja kolmas lakiehdotus julistetaan kiireellisiksi ja voidaan hyväksyä jo näillä valtiopäivillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-07-07T10:52:32,2022-07-07T10:52:54,Hyväksytty,1.1
2022_84_48,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_49,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Karin tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-07-07T10:52:54,2022-07-07T10:53:03,Hyväksytty,1.1
2022_84_50,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_51,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiireelliseksijulistamismenettely on hyvin poikkeuksellinen, mutta tänään olemme poikkeuksellisen asian äärellä, ja näemme kokoomuksessa tarpeelliseksi, että valmiuslain muutokset säädetään kiireellisesti voimaan. Ja on kansakunnan kyvyn ja kansallisen turvallisuuden suojaamisen kyvyn osoitus, että eduskunta tänään — toivon niin — pystyy tämän lain kiireellisenä voimaansäätämisen toteuttamaan ja hyväksymään tarvittavat valmiuslain muutokset, jotka on huolella punnittu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-07-07T10:53:03,2022-07-07T10:53:41,Hyväksytty,1.1
2022_84_52,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_53,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Teen tässä vaiheessa perussuomalaisten vastalauseen mukaiset perustelutekstejä koskevat muutosesitykset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-07-07T10:53:42,2022-07-07T10:53:53,Hyväksytty,1.1
2022_84_54,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_84_55,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Peltokankaan esityksiä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-07-07T10:53:54,2022-07-07T10:54:00,Hyväksytty,1.1
2022_84_56,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Keskustelun kuluessa on ehdotettu 1. ja 3. lakiehdotuksen julistamista kiireelliseksi sekä tehty vastalauseen mukainen perusteluja koskeva esitys, joten asiasta on äänestettävä. Lisäksi Ano Turtiainen on tehnyt ehdotuksen lakiehdotusten hylkäämisestä, mutta sitä ei ole kannatettu, ja esitys raukeaa. Äänestykset tapahtuvat tässä täysistunnossa tauon jälkeen. Istunto ja asian käsittely keskeytetään ja istuntoa jatketaan kello 11.05.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_57,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Nyt jatketaan kello 10.55 keskeytettyä istuntoa ja päiväjärjestyksen 4. asian käsittelyä. Keskustelussa on Mika Kari Jari Ronkaisen kannattamana tehnyt ehdotuksen 1. ja 3. lakiehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi. Lisäksi keskustelussa on Mauri Peltokangas Ari Koposen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_58,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin päätetään siitä Mika Karin ehdotuksesta, että 1. ja 3. lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi, mihin vaaditaan viiden kuudesosan enemmistö. Tämän jälkeen päätetään lakiehdotusten hyväksymisestä. Lopuksi päätetään Mauri Peltokankaan perusteluja koskevasta ehdotuksesta. Totean, että 1.—3. lakiehdotuksesta ei ole tehty kannatettuja hylkäysehdotuksia, joista tulisi äänestää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_59,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,"Joka kannattaa lakiehdotusten jättämistä lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin, äänestää ”jaa”; joka kannattaa Mika Karin ehdotusta 1. ja 3. lakiehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi, äänestää ”ei”. Jos vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on ei-ääniä, on Mika Karin ehdotus 1. ja 3. lakiehdotuksen julistamisesta kiireelliseksi hyväksytty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_60,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Seuraavaksi on päätettävä lakiehdotusten hyväksymisestä. Lakiehdotusten 1 ja 3 hyväksymiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö. Lakiehdotus 2 voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä. Lakiehdotuksista 1—3 ei ole tehty kannatettuja hylkäysehdotuksia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_61,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valmiuslain ja asevelvollisuuslain 79 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 63/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 2/2022 vp,Lopuksi äänestetään perusteluja koskevasta ehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_62,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 4.7.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riikka Purra Mauri Peltokankaan kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa on Mari-Leena Talvitie Sanni Grahn-Laasosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_63,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 68/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 15/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_64,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättäisi keskeyttää valtiopäivät tämän istunnon päätyttyä sekä kokoontua jatkamaan työtään tiistaina 6.9.2022 kello 14. Keskustelua ei syntynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_84_65,84/2022,2022-07-07,9.59,11.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Seuraava täysistunto,Hyvää kesätaukoa kaikille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_84+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_1,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 2/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto, jonka tehtävänä on eduskunnan työjärjestyksen mukaan tehdä ehdotuksia eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa, ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle, eduskuntaryhmä Wille Rydman, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt -eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_2,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään puolitoista tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_3,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiamarkkinat ovat poikkeustilassa, ja se heijastuu monin tavoin myös Suomeen. Tämän vuoksi hallitus on ollut aktiivinen eduskunnan suuntaan ja ilmaissut halunsa käydä pääministerin ilmoituksen kautta keskustelun energiamarkkinan tilanteesta kokonaisuudessaan.
Tämä esittely keskittyy nyt johdannaismarkkinoiden ongelmiin, mutta taustasyyt on oleellista hahmottaa. Venäjän hyökkäyssodan ja kaasutoimitusten vähenemisen seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Etenkin maakaasun hinta on moninkertaistunut normaalista tasosta. Erityisesti uutiset Nord Stream ‑ykköskaasuputken toimituksista ovat heiluttaneet kaasun hintaa voimakkaasti. Venäläinen Gazprom ilmoitti viime perjantaina, että putki on toistaiseksi kokonaan poissa käytöstä. Huoltotöistä johtuvan katkon oli määrä loppua samana päivänä. Näin ei käynyt.
Kaasu- ja sähkömarkkinat ovat kohtalonyhteydessä. Sähkön markkinahinta määräytyy kalleimman kulloinkin tarvittavan tuotantomuodon mukaan. Eurooppalaisilla markkinoilla kallein tuotantomuoto on tyypillisesti kaasu, ja juuri nyt se on erittäin kallista. Suomessa kaasuun perustuva sähköntuotanto on muuta Eurooppaa pienemmässä roolissa, mutta Suomenkin hintataso heijastelee muun Euroopan tilannetta. Kaasun ja sähkön kohtalonyhteys tarkoittaa sitä, että markkinoiden oletukset kaasun saatavuudesta vaikuttavat rajusti myös odotuksiin sähkön hinnan kehityksestä.
Arvoisa puhemies! Sekä meillä kaikilla suomalaisilla sähkön käyttäjillä että myös sähköntuottajilla on tarve vakaaseen ja ennustettavaan sähkön hinnan kehitykseen. Sähkönmyyjät ja sähkönostajat solmivat johdannaissopimuksia, jotka takaavat tuottajalle tietyn hinnan tulevasta sähkönmyynnistä. Näin tuottaja suojautuu matalilta sähkön hinnoilta. Sopimukset tekevät meille kuluttajille osaltaan mahdollisiksi nämä kiinteähintaiset sopimukset suomalaisessa järjestelmässä. Tällä hetkellä suurin osa johdannaissopimuksista koskee vuotta 2023.
Johdannaispörssiä koskeva säännöstö siis turvaa sekä itse pörssin toimintaa että myös sähköstä tehtyjen kauppojen toteutumista tulevaisuudessa. Tämä toteutetaan siten, että sähkönmyyjä asettaa tulevaa sähkön hintaodotusta vastaavan käteisvakuuden johdannaispörssin tilille. Ja kun kaasumarkkina hermoilee, odotukset sähkön hintakehityksestä nousevat, ja ne hintaodotukset myös heiluvat voimakkaasti. Kun odotukset sähkön hinnan tulevaisuudesta ovat paikoin moninkertaistuneet, ovat vastaavasti tuottajilta vaadittavat käteisvakuudet samalla kasvaneet hyvin paljon. Käteisvakuudet on täytettävä hyvin lyhyessä ajassa, pahimmillaan tunneissa, tai sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi.
Tämän ilmiön vuoksi sähkönmyyjät ovat nyt siirtyneet yhteiseltä johdannaismarkkinalta kahdenväliseen kauppaan välttääkseen näitä kohtuuttoman suuria käteisvakuusvaatimuksia. Se tietenkin yhtiöiden kannalta helpottaa kassanhallintaa mutta pahentaa johdannaismarkkinan heiluntaa, kun kauppaa käydään hyvin vähän ja markkina on ohut — ohuempi kuin millaiseksi järjestelmä on tarkoitettu. Ja nyt kun järjestelmässä käteisvakuudet kasvavat, niin vaarana on, että sähköntuottajien markkinaehtoinen rahoitus tyrehtyy ja yhtiöt ajautuvat kassakriisiin. Tämä voi pahimmillaan johtaa sähköntuottajien konkurssiaaltoon.
Ongelmien leviämisen riski sähkön johdannaispörssin kautta on todellinen, ja siksi myös Ruotsi päätyi viikonloppuna toimimaan johdannaismarkkinan selvityskeskuksen kotimaana.
Jos yksi sähköyhtiö ei pysty kattamaan vakuusvaatimuksia, pyritään puuttuva käteisvaje kattamaan pörssin vararahastosta. Rahasto on kuitenkin verrattain, erittäin, pieni suhteessa miljardiluokan käteisvakuuksiin. Jos ja kun vararahasto ei riittäisi, pörssin muut osapuolet, eli käytännössä kaikki muut sähköyhtiöt, joutuisivat kattamaan kaatuneen yhtiön vastuut. Tämä on se dominoefekti, joka voisi ajaa kaikki johdannaispörssin toimijat pahoihin vaikeuksiin, ei vain suomalaiset, vaan myös muut yhtiöt.
Sähkön johdannaismarkkinaa ja sen käteisvakuusvaatimuksia säätelee EU, ja sääntelyn muutosten mahdollisuuksia käsitellään vielä tällä viikolla EU-jäsenmaiden energiaministereiden ja valtiovarainministereiden kokouksissa. Se on mahdottoman hyvä asia. Se on välttämätöntä, mutta me emme voi jäädä odottamaan vain EU-tason ratkaisua kriittisen kansallisen infran turvaamiseen liittyvissä ongelmissa. On kuitenkin hyvä, että vastaavia sähkön johdannaismarkkinoita rauhoittavia toimia valmistellaan myös muissa Pohjoismaissa. Ruotsin päätöksestä ja sen lyhytaikaisen takausmekanismin hyväksynnästä jo mainitsinkin.
Arvoisa puhemies! Suomen talouden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta sähkömarkkinoiden toimivuuden varmistaminen on kaikissa olosuhteissa kriittistä ja yhteiseksi hyväksi. Sen takia hallitus esittää nyt tämän vuoden kolmannessa lisätalousarviossa sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville sähköä tuottaville yhtiöille valtion laina- ja takausohjelmaa, jonka tarkoituksena on turvata sähköyhtiöiden kassavarojen riittävyys johdannaiskaupan vakuusvaatimuksen kattamiseksi.
Tämän esityksen mukaisesti lainojen ja takauksien myöntäminen olisi harkinnanvaraista ja kohdennettaisiin Suomessa sähkömarkkinoiden toiminnan kannalta keskeisten, noin sata megawattia ylittävän tuotannon omaaviin toimijoihin. Laina- ja takausohjelma olisi voimassa vain vuoden 23 loppuun asti, ja lainojen ja takausten kestoaika on poikkeuksellisen lyhyt, enintään kaksi vuotta. Tämän paketin mukaisesti sähköyhtiöille tarjottavat lainat sisältävät hyvin tiukat ehdot. Lainan korko on vähintään kymmenen prosenttia ja järjestelypalkkio kaksi prosenttia lainan määrästä. Yhtiöltä edellytetään lähtökohtaisesti myös turvaavaa vakuutta. Vakuus on esimerkiksi fyysinen voimalaitos. Yhtiö ei myöskään saa maksaa osinkoja tai tulospalkkioita johdolle ennen kuin laina on maksettu takaisin valtiolle. Poikkeuksellisena elementtinä lainan nostavat yhtiöt joutuvat pääsääntöisesti sitoutumaan maksuttomaan osakeantiin, jossa valtio saa kyseisen yhtiön osakkeista yhden prosentin. Järjestely on poikkeuksellinen.
Valtion tarjoama laina, hyvä eduskunta, se on yhtiöille hyvin kallista ja se on varmasti viimesijaista. Tiukkojen ehtojen tavoitteena on ohjata yhtiöt markkinaehtoiseen rahoitukseen ja karsia ne toimijat, jotka selviävät myös ilman valtion rahoitusta. [Mika Niikko: Tälläkö ne tuvat lämpenee?] Lainojen tai valtiontakausten myöntäminen on harkinnanvaraista ja edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön puoltavaa lausuntoa. Lainaehdot notifioidaan myös EU-komissiolle.
Ohjelman enimmäismäärä on kymmenen miljardia euroa. Tämä perustuu TEMin skenaarioon, kaikkein ikävimpään tilannekuvaan, jossa odotukset sähkön tulevasta hinnasta voisivat kolminkertaistua. Elokuun lopussa suomalaisilla energiayhtiöillä oli käteisvakuuksia johdannaispörssissä noin viiden miljardin euron edestä, ja jos hinnat kolminkertaistuisivat, vakuusvaatimukset kasvaisivat noin kymmenellä miljardilla eurolla.
Monet ovat pohtineet, aivan oikein, kasvaako nyt valtion alijäämä kymmenellä miljardilla. Budjettipaperilla näin on, mutta todellisuudessa uutta velkaa ei oteta kymmentä miljardia. Valtion lainanottoa hoitavan Valtiokonttorin kassassa on muutama miljardi puskuria, jolloin tarve uuteen velanottoon on paljon pienempi, ja kaikki tulee riippumaan johdannaismarkkinan kehityksestä, sähköyhtiöiden tilanteesta, siitä, turvauduttaisiinko tähän lainavaltuuteen. Parhaassa tapauksessa uutta velkaa ei tarvitse ottaa ollenkaan. Ja hallituksen ja valtion lähtökohta on myös se, että laina maksetaan takaisin. Laina maksetaan takaisin kahden vuoden kuluessa. Mutta me varaudumme kaikkeen, koska riskit ovat juuri nyt isot, ja meidän lähtökohtamme ja ainut selkeä tavoitteemme on turvata kaikissa olosuhteissa Suomessa sähköntuotanto ja suomalaisille arjen välttämättömät tarpeet. Ja liittyen lainakehitykseen ja johdannaismarkkinaan Valtiokonttori seuraa markkinatilannetta tiiviisti yhdessä valtiovarainministeriön ja TEMin kanssa.
Moni varmasti miettii myös, miksi sähköyhtiöille tarjotaan rahoitusta nyt, vaikka sähkön hinta itsessään on noussut. Avainsana on ajoitus. Hyöty korkeasta sähkön hinnasta tuloutuu yhtiöille vasta pidemmällä ajalla, ja kun käteisvakuusvaatimukset ovat nousseet juuri nyt — eilen, tänään ja huomenna — miljardeilla, ne on täytettävä hyvin nopealla aikataululla, käytännössä todellakin päivän sisällä. Laina- ja takausohjelman tarkoitus on siis turvata sähköä myyvien yhtiöiden kassan riittävyys. Pidemmällä aikavälillä suomalaisten sähköyhtiöiden vakavaraisuus ja maksukyky on hallituksen arvion mukaan onneksi hyvällä tasolla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-06T14:03:01,2022-09-06T14:12:41,Hyväksytty,1.1
2022_85_4,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Keskustelu, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_5,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Pitkä kesätauko on nyt takana, ja täällä ollaan taas, koko porukka, ihmettelemässä aikaisempia munauksiamme, vaikka moni teistä ei sitä myönnäkään — ja ikään kuin pitkän kesätauon aikana meillä ei olisi ollut muka mitään syytä kokoontua. Minä veikkaan, että aika moni kansalainen on sitä mieltä, ettei tämän eduskunnan olisi pitänyt palata tähän saliin enää ollenkaan.
Nyt puhutaan siis itse aiheutetusta energiakriisistä ja siitä, kuinka sen varjolla Suomen kansa laitetaan taas maksumieheksi ja ‑naiseksi. EU ja samalla Suomi saavat syyttää tästä tilanteesta vain itseään, ja Suomessa syy löytyy tästä salista. Aloitetaan faktoista: Tässä salissa on vaadittu kovaäänisesti oppositiota myöden, että Venäjän tuontienergiasta pitäisi luopua. Kun nyt luovutaan ja edessämme on sen vuoksi historiamme isoimmat ongelmat, ollaankin ymmällään ja syytellään mahdollisesti hallitusta. Jos euroilla ei voi omien sanktioiden takia enää maksaa laskuja eikä haluta maksaa ruplissa, eikö silloin ole selvä, että toimitukset loppuvat? Venäjä myy miljardeilla kaasua ja öljyä monille maille, sillä pakotteiden takana ei seiso yksikään Afrikan tai Etelä- tai Keski-Amerikan maa. [Jani Mäkelä: Sinne ei vaan mene putkia paljon!] Hyvät kollegat, täällä on ihan turha syytellä pelkästään hallitusta, tämä koko sali on syyllinen tähän kriisiin. [Ben Zyskowicz: Me syytetäänkin Venäjän hallitusta!]
 Mitä näihin pelastuspaketteihin tulee, on syytä kerrata historiaa: Suomessa oli joskus vanhaan hyvään aikaan valtion omistamat Neste ja Imatran Voima. Ne tuottivat meille sähköä ilman pörssipeliä. Nykyään meillä on IVOn ja Nesteen fuusio — tai pitäisikö sanoa raunio — nimeltä Fortum. Sähkön hinta määräytyy pörssissä, vaikka sen pitäisi määräytyä sen perusteella, mikä on kohtuullista. Globalistit ovat täällä halunneet pörssipeliä, ja nyt saamme nauttia sen sadosta. Pakko kysyä tässä välissä: vieläkö muuten Finnair on teidän lahtauslistallanne? [Anne Kalmarin välihuuto] 
Suomi on päättänyt jälleen kerran ryhtyä Saksan turmiollisen politiikan marionetiksi, mutta eikös se niin mene, että sitä saa, mitä tilaa? Ei ole kauan aikaa siitä, kun Saksassa ydinvoiman kannattajat leimattiin mielisairaiksi, mutta missä ovat nuo vihreät mielenosoittajat nyt?
Vielä toistaiseksi suomalaiset joutuvat globalistihallinnon alaisessa Suomessa jatkamaan värjöttelyä ja opiskelemaan lisää pakkoruotsia, ensi talvena ehkä ulkotakki päällä ja lapaset kädessä. EU-mielinen eliitti ei tule koskaan arvioimaan objektiivisesti tilannetta — se haluaa aina vain lisää EU:ta, maailman tappiin saakka. No nyt sitä EU:ta sitten saa, vielä vähän aikaa, kunnes se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Jospa pian toteutuu se profetia, jonka mukaan Suomen valtiojohto tulee pakenemaan länteen, mutta koska heitä ei siellä sitten otetakaan vastaan, he joutuvat palaamaan takaisin tuomittavaksi.
Arvoisa puhemies! Jos minä saisin päättää, Suomi julistettaisiin välittömästi poikkeustilaan ja sen yhteydessä sähköverkko ja kaikki muukin kansallisuusomaisuutemme pakkolunastettaisiin takaisin Suomen kansalle ja irtautuisimme välittömästi Venäjä-pakotteista ja EU:sta ja ottaisimme oman valuutan käyttöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-06T14:13:00,2022-09-06T14:17:57,Hyväksytty,1.1
2022_85_6,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_7,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät ministerit, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Sähkömarkkinamme ovat tällä hetkellä usealla tasolla akuutissa kriisissä. Nämä kriisit lomittuvat toisiinsa, ja niille yhteisenä tekijänä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, sen kautta tullut energiapula. Kriisit ovat osin toisistaan irrallisia, ja niitä voidaan ja pitääkin ratkoa toisistaan irrallisina, mutta ne myös nivoutuvat tietyllä tavalla toisiinsa. Kriisejä ei kuitenkaan pidä sekoittaa toisiinsa, kun etsitään ratkaisuja. On energian riittävyyskriisi, energian hintakriisi, Uniper-kaupoista aiheutunut Fortumin kannattavuuskriisi ja sitten tämä johdannaispörssin vakuusvaatimuksista aiheutuva energiayhtiöiden kassakriisi, mitä tänään olemme ratkomassa.
Useat suomalaiset sähköyhtiöt ovat ajautuneet siis kassavaikeuksiin kasvavien vakuusmaksuvaatimusten vuoksi. Mutta toivottavaa on, että tämä tilanne, kassavaje, ei vaikuta näiden sähköyhtiöiden liiketoiminnan pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen vaan johtuu ainoastaan sähköpörssin vakuusvaatimuksista. Samaa ongelmaa ovat ratkoneet myös muut maat. Esimerkiksi vastaavia järjestelyjä on tehty muissakin EU-maissa, esimerkiksi Ruotsissa, jo meitä ennen.
Nyt kysymys on, aiheuttaako energiayhtiöille suunnattu kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelma riskiä veronmaksajille. Sunnuntain tiedotustilaisuudessa hallituksen riveistä vakuuteltiin, että paketissa ei olisi kyse veronmaksajille kaatuvasta laskusta, ja annettiin ymmärtää, että tässä paketissa ei olisi riskiä. Näin on vakuuteltu. [Ben Zyskowicz: Aina on riskiä rahoituspaketissa!] Tätä on, arvoisa hallitus, vaikea ymmärtää. Eikö tämä tehdä, arvon ministeri Saarikko, nimenomaan juuri siksi, että sähköyhtiöt eivät saa markkinoilta lainaa ja eivät saa lainaa sen takia, että siihen liittyy liian iso riski? Tästä tässä on kyse. Toivoisin, että te, ministeri Saarikko, avaisitte täällä eduskunnan täysistunnossa avoimesti näitä riskejä Suomenkin kansalle.
Arvoisa puhemies! Näitä riskejä nosti esille myös taloustieteen professori Matti Liski. Hän piti tätä pakettia tarpeellisena, mutta paketin ehtoja hän muuttaisi. Hän nosti esille vastavakuudet ja totesi, että tällä keinolla varmistettaisiin se, että jos yhtiö joutuu selvitystilaan, niin sitten valtio saa omansa. Nykyisessä järjestelyssä valtio ei ole ensimmäisenä jonossa. Kysyisin ministeri Saarikolta: mitä vastaatte taloustieteen professori Liskin huoleen?
Arvoisa puhemies! On hyvä, että sähköyhtiöitä uhannut akuutti kriisi saadaan tämän järjestelyn ansiosta toivottavasti ainakin toistaiseksi pois päiväjärjestyksestä. Hallituksen esittämä ratkaisu on tässä tilanteessa varmasti käytännössä välttämätön — varsinkin, kun Ruotsi teki tahollaan vastaavanlaisen järjestelyn. Sähköyhtiöillä on kaikkien meidän arkielämässämme suunnattoman tärkeä merkitys, ja näiden elinkelpoisuus vaikuttaa suoraan meidän jokaisen arkeen. Me toivomme kokoomuksessa, että tuotantoa lisäämällä sähkön hinta saadaan mahdollisimman nopeasti painettua takaisin normaalimmalle tasolle ja että sähkömarkkinat saataisiin tervehdytettyä.
Sähkömarkkinat tulisi korjata siten, että vastaavat yhtiöiden ongelmat vältettäisiin tulevaisuudessa. Monet sähköyhtiöt ovat itse asiassa varoitelleet tästä ongelmasta, joka nyt tänään ensimmäisenä eduskunnan syysistuntopäivänä on pöydällä, sen vaikutuksista, jo hyvän aikaa. Ja onkin kysyttävä vasemmistohallitukselta: Oletteko hallituksena olleet EU:n suuntaan yhteydessä ennen tämän kriisin eskaloitumista? Onko EU:n suuntaan esitetty vaatimuksia vakuusvaatimusten keventämisestä jo aiemmin kesällä, ennen kuin tilanne pääsi tällä tavalla kriisiytymään? Tuntuu siltä, että tämä hallitus ratkoo kaikkia ongelmia, nyt myös energiamarkkinoiden ongelmia, vasta sen jälkeen, kun tilanne on päässyt kriisiytymään.
Minun mielestäni hätäpaketin yhtenä hyväksymisen edellytyksenä pitäisi olla myös se, että me tässä maassa pystyisimme yhdessä päättämään sähköntuotannon ripeästä kasvattamisesta. Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja, edustaja Mykkänen on tätä pitänyt esillä. Luvitusta kaikille tuotantomuodoille olisi nopeutettava reilusti. Markkinoille pitäisi antaa tämän käsittelyn yhteydessä selvä viesti, että jos joku on valmis investoimaan esimerkiksi lisäydinvoimaan tähän maahan, luvat myönnetään kaikille ehdot täyttäville hankkeille. Lisäksi pienydinvoiman säädöspohja on laitettava kiireellisesti kuntoon, kuten kokoomus edustaja Vestmanin johdolla on esittänyt.
Tulevan perjantain EU:n energianeuvoston kokouksessa pitää luoda painetta vakaussääntöjen nopeaan muokkaamiseen. Ei voi olla niin, että Pohjola ratkaisee itselleen akuutit ongelmat rahalla ja järjestelmätason muutoksista neuvoteltaessa keskitytään keskisen Euroopan hyvin erilaisiin ongelmiin.
Kokoomushan on vaatinut jo viime viikolla pääministerin ilmoitusta sähkömarkkinoiden kokonaisuudesta ja kriisiytymisestä. Tälle vaatimukselle on tässä kohtaa yhä enemmän perusteita. Olemme tyytyväisiä, että pääministeri on kertonut, että tällä viikolla tämä ilmoitus saadaan ja keskustelu päästään tästä käymään.
Suomalaisten veronmaksajien takausvastuut ovat jo valmiiksi todella korkeat, ja valtio on raskaasti velkaantunut. Tämä paketti lienee tämänhetkisissä olosuhteissa välttämätön, mutta meidän on silti avoimesti ja rehellisesti käytävä läpi veronmaksajille järjestelyistä koituvat riskit, joihin esimerkiksi professori Liski on puuttunut.
Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, en ole varma, onko tämä ratkaisu paras mahdollinen, mutta se näyttäisi olevan pakollinen ja välttämätön. Pidän tätä ratkaisua lopulta välttämättömyydessään oikeana. Sen takia katson ainakin itse, että se ansaitsee tukea myös oppositiosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-06T14:18:03,2022-09-06T14:25:28,Hyväksytty,1.1
2022_85_8,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_9,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sopinut sähkön arvonlisäveron alentamisesta, sähkövähennyksestä ja pienituloisempien sähkötuesta. Samalla pitää varmistaa, että kotimaiset sähköyhtiöt pysyvät pystyssä. Siitä takaus- ja lainaohjelmassa on kyse. Johdannaismarkkinan toiminnan takaamiseksi hallitukset niin Suomessa kuin Ruotsissa ovat toimineet uskottavasti ja heti, jotta markkinat pysyisivät vakaina. Tämä nähtiin maanantaina. Esitys valtuudesta on tehty ennakoivasti nimenomaan riskien minimoimiseksi.
Ongelmat sähkömarkkinoilla voivat pahimmillaan johtaa sähköyhtiöiden konkursseihin, jos ne eivät itse pysty kattamaan vakuusvaatimuksista aiheutuvaa rahan tarvetta. Se johtaisi vielä isompiin ongelmiin: energiapulaan, kylmiin koteihin ja yhä korkeampiin hintoihin. Tämä tilanne pitää estää. Uskon, että tämän päätöksen tekeminen on niin hallitus- kuin oppositiopuolueille välttämätön paha, epätoivottu esitys, mutta kuitenkin erittäin perusteltu. Emme tiedä vielä, paljonko summasta käytetään, mutta joka tapauksessa se maksetaan korkoineen takaisin. Yhtiöt varmasti tekevät kaikkensa, ettei niiden tarvitsisi nostaa rahaa kymmenen prosentin korolla.
Arvoisa puhemies! Ratkaisussa pitää minimoida veronmaksajien riskit. Takaus- ja lainaohjelma on viimesijainen vaihtoehto. Sähköyhtiöt voivat turvautua siihen, jos muuta rahaa ei ole saatavilla. Silloinkin yhtiöt maksavat valtiolta saamansa rahat takaisin, kun niiden kassatilanne on palautunut ennalleen. Suomalaisilla on oikeus odottaa, että vastineeksi valtion panostuksesta heidän sähkönsaantinsa turvataan. Samalla yritysten on ymmärrettävä, että jos valtiota pyydetään apuun, ehdot ovat tiukat. Meidän on myös varmistettava, että veronmaksajien, eli meidän kaikkien suomalaisten, varat ja omistukset turvataan myös mahdollisissa konkurssitilanteissa.
Arvoisa puhemies! Tämä tilanne johtuu Venäjän sotatoimista. Putin haluaa, että Suomessa ja Euroopassa hinnat nousevat ja ihmiset eivät saa sähköä. Kremlissä lasketaan, että tällöin tuki Ukrainalle murenisi. Me emme kuitenkaan voi pelata Venäjän pussiin. Sähkön saatavuus Suomessa ja suomalaisille pitää turvata. 
Energiaministerit kokoontuvat perjantaina. Tarvitsemme EU:n tasoisia keinoja, joilla puututaan sähkön ja kaasun hinnoitteluun ja johdannaismarkkinoihin. Voitaisiinko sähkön hintakehitys irrottaa varsinkin kaasun hintakehityksestä? EU:n ministereiden on kartoitettava myös hintakattojärjestelmää. On toivottavaa, että saamme asiassa EU-tasoisia ratkaisuja, mutta jos näin ei käy, on tärkeää, että täällä Pohjolassa sähkönsaanti on turvattu omilla päätöksillämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-06T14:25:36,2022-09-06T14:28:41,Hyväksytty,1.1
2022_85_10,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_11,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä aika monisyinen asia, mitä tällä hetkellä käsitellään. Tämä itse lisätalousarvio on aika yksinkertainen, ja itse asiassa itse pidän sitä välttämättömänä ja luulen, että olipa minkälainen hallitus tahansa, tämä transaktio olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä. Sitä en tiedä, tullaanko sitten käyttämään tätä valtuutta, koska jo nyt markkinat ovat rauhoittuneet, ja tämähän se tärkein tehtävä on ollut niin Ruotsissa kuin Suomessakin, että markkinat rauhoittuvat ja samoin jollakin tavalla tämä johdannaiskauppa. Se kylläkin on täysin epäterveellä pohjalla sen takia, että tällä hetkellä varsin pienet erät, 10—15 megawattia, liikuttelevat koko Euroopassa sähkön hintaa, ja eihän sitä voi pitää enää terveen markkinan piirteenä.
Tämä iso kuva minun mielestäni täytyy ymmärtää niin, että kyllähän valitettavasti Venäjä pyrkii tätä sekasortoa aiheuttamaan koko Euroopassa, ja se nimenomaan pyrkii siihen, että kansallisesti saadaan riitaa aikaiseksi ja Euroopan maat eivät pääse sopimuksiin millään tavalla, jolloin meillä tulee tilanne, jossa epävarmuus markkinoilla edelleen lisääntyy, inflaatio kenties lisääntyy, sähkön hinta nousee ja se vaikuttaa tietysti sitten korkopolitiikkaan, euribor 12:een ja se vaikuttaa sitä kautta siihen, että kotitaloudet eivät selviä lainoistaan. Eli tässä nyt pelataan samalla kertaa talouspolitiikkaa, inflaatiopolitiikkaa, korkopolitiikkaa, lamapolitiikkaa ja monta muuta. 
Mutta sen keskeisen viestin pitäisi nyt perjantaina, kun energiaministerit kokoontuvat, olla se, että sähkön hinta pitää saada tavalla tai toisella, väkipakolla, alennettua. Se on sairas ilmiö, että kaasu määrittelee sitä näin pienillä volyymeilla, ja se sisältää riskin, että joku manipuloi markkinoita — sitä en tiedä, eikä täällä kukaan tiedä, tapahtuuko näin. Se täytyy saada alennettua, koska se johtaa juuri inflaatioon, korkojen nousuun ja muuhun epätoivottuun ilmiöön. 
Yksi tekijä tässä jää huomioimatta julkisessa keskustelussa: Me kannamme huolta kyllä ihmisten inflaationkestokyvystä ja siitä, miten he selviävät energialaskuistaan, ja totta kai se kohdistuu ehkä pahiten omakotitaloihin, joissa on suora sähkölämmitys ja jotka ovat joutuneet uusimaan sähkösopimuksiaan, mutta mikä tässä unohtuu, on kyllä yritykset. Siis on todella karmeata, jos yritykset kohtaavat ensi talven, kun kysyntä heikkenee jo luonnostaan, viisinkertaisilla, jopa kahdeksankertaisilla sähkön hinnoilla. Siitä väistämättä tulee lama, työttömyyttä, yt:itä ja muuta, ja sehän johtaa silloin todella kovaan pysähdykseen, mennään niin kuin seinään. 
Eli mielestäni näitäkin asioita pitää kokonaisuudessa katsoa, kun tätäkin hallituksen esitystä arvioidaan. 
Katsoin kyllä nuo korot ja kaikki kovenantit ja rahoituksen ehdot, ja olivathan ne todella kovat. [Vasemmalta: Kyllä!] Eihän kukaan ota tuommoista ehtopakettia vastaan, ellei ole todellinen pakko. Mehän emme voi lähteä siitä, että meillä sähköä myyvät yritykset tai tuottajat ajautuisivat konkurssiin, koska siitä seuraa täysi kaaos, niin että meillä ei ole oikeastaan mitään muuta vaihtoehtoa kuin tehdä tämä. Mielestäni tämä nyt täytyisi nähdä niin, että tässä ensimmäisenä paradoksaalisesti joutuvat ongelmiin sähköntuottajat, joilla on käsissään valtavan arvokas tuote, mutta kun tämä rahoitusrakenne kulkee täysin epäsynkronissa eli niin, että heidän on maksettava käteisvakuudet johdannaiskaupasta heti ja tuotto tulee myöhemmin, niin sen takia näen, että tässä ei ole edes kovaa riskiä, mitä hallitus nyt tekee. 
Toinen, mikä on seurauksena, on se, että tulee sitten sähkön myyjien kriisi, ja se taas johtaa siihen, että jos sähkön myyjiä menee konkurssiin näitten vakuusvaatimusten takia, niin silloin asiakkaat joutuvat vaihtamaan jopa niitäkin sopimuksia, jotka ovat heille olleet edullisia, eikä niitä kukaan halua enää heille myydä. Silloin tässä tulee tämmöinen kriisi, ja loppukäyttäjäkriisi on se kaikkein pahin, koska siitä tulee työttömyyttä ja lama. 
Yritetään nyt Suomessa päästä jonkunmoiseen yksimielisyyteen, ja sen uskon, että näin me päästäänkin, ja sitten onnea ja menestystä sekä valtiovarainministerille että energiaministerille niihin loppuviikon neuvotteluihin. Kyllä se on pakko saada Euroopassa sopu, ja toivotaan, että myös Saksa sitten osallistuu tämän sovun rakentamiseen, koska se on merkittävä maa ja heillä on isot intressit. Siitä huolimatta yhteisymmärrys Euroopassa on saatava, koska Putinille ja Venäjälle ei tässä vaiheessa kannata antaa periksi. [Antti Lindtman: Järkipuhetta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-06T14:28:44,2022-09-06T14:33:54,Hyväksytty,1.1
2022_85_12,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Myönnän tähän vielä kaksi etukäteen pyydettyä puheenvuoroa, edustajille Suomela ja Lohi, ja sen jälkeen pääministerille ja valtiovarainministerille minuutin puheenvuorot, ja sitten otetaan vastauspuheenvuorokierros. — Edustaja Suomela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_13,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin helmikuussa käynnistämä raju hyökkäyssota osuu nyt kovaa myös meihin. Tämä on tietysti Putinin tiedossa. Kaasuhanat on laitettu kiinni, ja tarkoituksena on, että me murrumme Venäjän painostuksen alla ja luovumme tuestamme ukrainalaisille. Näin ei pidä tietenkään antaa tapahtua, sillä jos murrumme, niin annamme periksi vapauden ja itsenäisyyden puolustamisen kanssa.
On muistettava, että vaikka me maksamme kovaa hintaa, kaikista kovinta hintaa maksavat ne ukrainalaiset, jotka maksavat vapauden ja itsenäisyyden puolustamisesta kotinsa, läheistensä ja pahimmillaan henkensä menettämisen kautta. [Ben Zyskowicz: Hyvin sanottu!] Siksi tuki ei saa nyt horjua ja siksi toimia tarvitaan, jotta kodit pysyvät lämpiminä ja valot päällä Euroopassa myös tulevan talven yli. Siksi tarvitaan tällaisia poikkeuksellisia toimia.
Sähkömarkkinat ovat nimittäin nyt todellakin sekaisin. Osa yhtiöistä tekee ennätystulosta, ja samaan aikaan osa on pahassa pulassa. Mitä riippuvaisempi yritys on ollut venäläisestä fossiilienergiasta, sitä heikommassa asemassa se on nyt, kun korvaavaa fossiilienergiaa on vaikea löytää.
Eroja näkyy myös Euroopan maiden välillä. Ne maat, jotka ovat jääneet riippuvaisiksi ulkomaisesta fossiilienergiasta, ne maat, jotka eivät ole tehneet riittäviä ilmastotoimia, ovat nyt kaikista pahimmassa pulassa. Pohjoismaiden asema on verrattain hyvä, mutta ongelmat näkyvät myös täällä. Kun ilmastokriisi kiihdyttää kuivuutta, ongelmia tulee vaikkapa norjalaisen vesivoiman kanssa. Ennätyksellisen kuuma kesä on monella muullakin tapaa vaikuttanut Euroopan sähköntuotantoon.
Sen takia onkin nyt tärkeää löytää yhteisiä keinoja, joilla vakautetaan sähkömarkkinoita. On nostettu esiin, että sähkömarkkinoille asetettavaa kattohintaa pitäisi laskea hieman. Se auttaisi hillitsemään näitä johdannaismarkkinoita. Viimeksi eilen professori Liski nosti tämän A-studiossa esiin. Mielestäni tämä on yksi tavoite, joka meidän on syytä asettaa EU:ssa käytävissä neuvotteluissa.
Samalla on syytä katsoa sitä tilannetta, jossa tämä johdannaismarkkinoiden sekavuus ja kovat hinnat johtavat entistä useamman toimijan käymään kahdenvälistä kauppaa, mikä supistaa tätä johdannaiskauppaa entisestään ja tekee siitä epävakaamman. Pitäisi myös katsoa, miten tähän kahdenväliseen kauppaan voitaisiin puuttua. Tämä pakettihan on siihen yksi keino. Mitä paremmin saadaan pörssi toimimaan, mitä paremmin saadaan futuurimarkkinat toimimaan, sitä useampi uskaltaa jälleen käydä tätä johdannaiskauppaa pörssissä ja sitä harvempi turvautuu kahdenväliseen kauppaan, eli tämä itsessään auttaa jo vakauttamaan markkinoita. Jo viikonlopun jälkeen näimme, että kun Suomi ja Ruotsi julkistivat omat pakettinsa, niin se jo itsessään on vakauttanut markkinoita, eli tällä on ihan merkittävä signaalivaikutus. Tämä auttaa sähköyhtiöitä saamaan lainaa yksityisiltä markkinoilta, kun tiedetään, että valtio on sitten tarvittaessa hyvin tiukkojen ehtojen kautta tulossa apuun.
Huomionarvoista on myös, että Kuntarahoitus on eilen julkistanut, että Kuntarahoituksen likviditeettiasema on vahva ja Kuntarahoitus pystyy tarjoamaan riittävän rahoituksen, jos kunta-asiakkaat tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen. Näin on eilen todennut toimitusjohtaja Esa Kallio Kuntarahoituksesta. Tämä on todella merkityksellistä, sillä monien suomalaisten kodit lämpiävät ja sähköt pyörivät nimenomaan kuntien energiayhtiöiden kautta, ja on hienoa nähdä, että Kuntarahoitus on ottanut tässä vastuullisen roolin ja pystyy ikään kuin toimimaan ensisijaisena takaajana sen sijaan, että tarvitsisi sitten turvautua vain valtion apuun. On hyvä, että meillä on tällainen järjestelmä toiminnassa, ja toivon, että pystymme tekemään tiivistä yhteistyötä Kuntarahoituksen kanssa, kun haluamme yhteisten tavoitteiden eteen tehdä töitä.
Tämä on todella huomionarvoista. Monesti kun puhutaan energiayhtiöistä, meinataan unohtaa, että Suomessa monet näistä yhtiöistä ovat nimenomaan kuntien omistamia. Jos yhtiöt siis kaatuvat, ne kaatuvat kuntien veronmaksajien — eli ihan samojen veronmaksajien kuin valtion veronmaksajat — käsiin. Senkin takia näiden energiayhtiöiden kaatuminen pitää estää, ei siis pelkästään sen takia, että akuuttina uhkana on se, että sähköä ja lämpöä ei meinaa riittää.
Todella tämä on siis vastuullinen toimi. Olen iloinen, että tässä on pystytty toimimaan nopeasti. Tämä on aivan viimesijainen toimi, kuten edustaja Eestilä äsken hyvin korosti. Ehdot ovat niin tiukat, että todennäköisesti toimijat pyrkivät kyllä kääntämään kaikki muut mahdolliset kivet ja kannot ennen kuin tähän turvautuvat. Mutta tämä toimi oli tärkeää tehdä, koska tämä jo itsessään auttaa vakauttamaan markkinoita ja tuo sen selkeän viestin, että Suomi ei ensi talvena kylmene. Se on tärkeä viesti sen tähden, että, kuten heti alussa sanoin, tämä kylmyyden ja sähkön loppumisen uhka on se uhka, jota Putin käyttää meidän painostamiseen. Sitä ei pidä ikinä unohtaa. Se on se pohjimmainen syy, miksi me olemme tässä, kova kaasun hinta, ja meidän on nyt aika ratkoa nämä ongelmat ja seistä ukrainalaisten rinnalla. [Ben Zyskowicz: Hieno alku ja loppu, muukin oli asiaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-06T14:33:55,2022-09-06T14:39:10,Hyväksytty,1.1
2022_85_14,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_15,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiayhtiöiden tuen tarve johtuu tähtitieteellisiksi kasvaneista takausvaatimuksista sähkön johdannaispörssissä. Onko ihmisten arjen perustarpeen, kuten sähkön, johdannaispörssikauppa ylipäätään järkevä asia? Tätä meidän kannattaa miettiä, mutta tässä akuutissa tilanteessa valtion lainoituksella ja takauksilla pyritään nyt varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyky ja se, että kaikkien suomalaisten kodit pysyvät ensi talvenakin lämpiminä.
On hyvä, että ehdot ovat tiukat ja että lainaa ottava yhtiö ei saa jakaa osinkoja tai toteuttaa varojen jakoa ennen kuin laina on maksettu. Myöskään yhtiön johdolle ei lainanoton aikana saa maksaa bonuksia. Lainan ehtona on myös valtion omistusosuus yhtiöstä. Nämä ovat hyviä ja tiukkoja ehtoja. 
Emme voi päästää yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä ihmisten perustarpeiden kannalta välttämättömiä toimijoita kaatumaan. Emme kuitenkaan halua markkinoilla luoda sellaista yleistä tilannekuvaa ja käsitystä, että voitot ovat yksityisiä mutta riskit ovat sosialisoituja. [Jani Mäkelä: Niinhän se menee!] Hintakatto, sähköomavaraisuus sekä sähköinfran ja kohtuuhintaisen sähkön jakelun täysi julkinen omistus olisi omasta mielestäni hyvä pidemmän ajan tavoite.
Arvoisa puhemies! Suomi toimii eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla. Kärsimme osittain siitä, että monissa maissa vihreässä siirtymässä ollaan meitä enemmän jäljessä. Kun venäläisestä fossiilisesta on muualla pulaa, suomalaisenkin uusiutuvilla tuotetun sähkön kysyntä kasvaa. Tämän kriisin välittömänä syynä näyttää olevan nyt maakaasu, ja siksi kriisi iskee kaikista koviten maissa, jotka käyttävät paljon kaasua ja joissa kulutus on heikon energiatehokkuuden vuoksi suurta.
Sähkön fossiiliset tuotantomuodot tulevat edelleen kallistumaan. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, mitä me täällä Suomen eduskunnassa päätämme. Lisäksi ilmaston kuumenemisen seurauksena voimakkaat kuumat, kylmät ja kuivat ajanjaksot yleistyvät vaikuttaen sekä sähkön tuotantomahdollisuuksiin että myös kysyntään. Tärkeintä onkin uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin nopea kasvattaminen. Tätä hallitus on onneksi edistänyt ja edistää myös jatkossa.
Lisäksi haluamme myös tulevaisuudessa taata kuluttajille edullisesti ja riittävästi kestävällä tavalla tuotettua sähköä. Nostan esiin, että Norjan mallin mukainen kompensaatio olisi hyvä asia, eli että valtio maksaa määrätyn osuuden tietyn hinnan ylittävästä sähköstä kohtuulliseksi arvioituun ylärajaan asti, eli kuluttajille turvataan kohtuuhintainen sähkö kohtuulliselle kulutukselle. 
On keskusteltu myös Euroopan laajuisesta hintakatosta. Euroopassa on tällä hetkellä käytössä hintakattomekanismi, mutta käytännössä se ei toimi ihan sillä tavalla kuin voisi toivoa, ja se toimii vain erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Hintakattomekanismia tulisi uudistaa niin, että sillä olisi oikeasti merkitystä ja apua kuluttajille. 
Viimeisenä pointtina haluan mainita vasemmiston ajaman energiayhtiöiden windfall-veron, koska vaikka nyt puhutaan siitä, että turvaamme, että mikään sähköyhtiö ei kaatuisi, niin tiedämme, että tällä alalla tahkotaan myöskin ylisuuria voittoja. Tämä olisi hyvä vastapaino saada eteenpäin tälle, että me toisella hetkellä joudumme tukemaan, että toisella hetkellä niitä ylisuuria voittoja voitaisiin myöskin verottaa valtion ja kansalaisten hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-06T14:39:13,2022-09-06T14:43:30,Hyväksytty,1.1
2022_85_16,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_17,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me elämme tällä hetkellä tämän hallituskauden kolmatta suurta kriisiä, energiakriisiä, jonka juurisyy on tietenkin Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Me tiedämme, että Putin käyttää tällä hetkellä energiaa aseena koko Eurooppaa vastaan. Me olemme yhdessä näiden isojen haasteiden ja kysymysten edessä. 
Tämä lisätalousarvio liittyy tähän kokonaisuuteen, ja me tulemme torstaina käymään perusteellisemman keskustelun koko eurooppalaisesta energiamarkkinasta, kaikista näistä ilmiöistä, jotka tähän tilanteeseen kytkeytyvät. Tätä vastaavaa keskustelua, jota me tänään täällä käymme, jota me tulemme torstaina käymään, käydään nyt jokaisessa Euroopan maassa. Haasteet ovat yhteisiä, ja sen vuoksi me tarvitsemme myös yhteisiä ratkaisuja tämän tilanteen korjaamiseksi.
Tällä viikolla energiaministerit ja valtiovarainministerit tulevat kokoontumaan, käsittelemään näitä asioita, ja odotamme komissiolta konkreettisempia ehdotuksia, millä tavalla yhdessä tästä kriisistä pääsemme ulos. Me tiedämme, että tarvitsemme niin investointeja nopeasti vihreämpään siirtymään, siihen, että uusiutuvaa energiaa Euroopassa saadaan nopeasti aikaiseksi, yhteisiä verkkoja aikaiseksi, niin että tätä koko tilannetta, tuotantoa voidaan rauhoittaa, mutta me tarvitsemme myös nopeasti välineitä tämän hinnan laskemiseksi niin, että kuluttajat, yritykset, eurooppalainen teollisuus tässä tilanteessa pärjäävät. Eli tarvitsemme sekä tuotantoa, verkkoja että myös tätä hinnan alentamista, ja tähän kaikkeen etsimme yhdessä ratkaisuja. 
Itse olen aktiivisesti käynyt keskustelua eri suuntiin: myös komission puheenjohtajan kanssa olen viime viikolla sekä tästä spesifistä tilanteesta, jonka äärellä tänään olemme, että sitten yleisemmin tästä tilanteesta käynyt keskustelua, kuten myös kollegoiden kanssa, ja tätä tiivistä vuoropuhelua tullaan ilman muuta jatkamaan, ja yhteistyötä tämän asian osalta todellakin tarvitaan. Me olemme yhteisessä kriisissä, ja siksi tarvitsemme yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. [Juha Mäenpää: Turve uusiutuvaksi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-06T14:43:33,2022-09-06T14:45:25,Hyväksytty,1.1
2022_85_18,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Valtiovarainministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_19,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsittelyssä oleva laina- ja takausvaltuus ja sen syynä oleva sähkön johdannaispörssin levoton häiriötila ovat kaikki seurauksia — sota ja kohonnut energiahinta ovat syitä. Tämä on yksi osa-alue. Viime viikolla budjettiriihessä me käsittelimme sähkön hinnannousun vaikutuksia kotitalouksille, suomalaisille, ja nyt kyseessä ovat yhtiöt. Ja valitettavasti voi olla, että näkökulmat tämän kriisin vaikutuksista, heijasteista ja seurauksista eivät ole vielä tässä. Tietenkin toivottavaa on, että tätä laina- ja takausvaltuutta ei sellaisena tarvitsisi käyttää. Se on varautumista, ja sen nopea luonti ja julkistus viikonloppuna olivat myös viesti markkinoille niiden rauhoittamiseksi. Toistaiseksi tilanne on näyttänyt vakaammalta, mutta kukaan ei voi taata, että se sellaisena pysyy.
Edustajat, kollegat, teidän puheenvuoronne olivat erittäin asiantuntevia, ja ne huolet olivat erittäin perusteltuja, muun muassa pohdinta riskeistä. Tietenkin tässä tilanteessa on riskejä, eikä kukaan ole väittänyt, ettei sellaisia olisi. [Ben Zyskowicz: No ainakin Fortumin hallituksen puheenjohtaja!] Ja totean myös niin, että ehkä pitää enemmän yrittää ymmärtää yhdessä, mikä on riski. Yksittäiset yhtiöt, joita tämä lainavaltuusohjelma koskee, eivät sellaisenaan ole riski, mihin perustuu arvio niiden vakavaraisuudesta — todellakin, yhtiöiden tuloksethan paranevat, kun sähkön hinta on noussut — mutta järjestelmä on riski, se johdannaispörssi on riski, kun se toimii nykyisellä ohentuneella tavalla.
Käyn mielelläni läpi myös edustajien muita huomioita esimerkiksi sähköntuotannosta. Tietenkin olen samaa mieltä kuin edustaja Heinonen. On oikeaa ja hyvää politiikkaa, mitä tämä hallitus on tehnyt, että kotimaista sähköntuotantoa vahvistetaan — omavaraisuus kasvaa. Ja suuresti katseet kääntyvät Olkiluoto kolmosen suuntaan, mutta myös niihin laajoihin, mittaviin tuulivoima- ja aurinkoenergiainvestointeihin, joita onneksi tapahtuu kaikkialla tässä maassa, [Juha Mäenpää: Entä turve?] mutta nämäkään ratkaisut eivät auta tilannetta, jossa johdannaispörssi on ongelmissa näinä päivinä ja näinä tunteina. Ja kyllä, esimerkiksi tämän tuotannon lisäämisen suhteen hallitus on toiminut niin, että niiden luvitusta tullaan vauhdittamaan, luomaan niille pikakaista, jotta suomalaisen energian omavaraisuus ei jäisi kiinni meidän luvitusjärjestelmästämme. [Ben Zyskowicz: Hyvä!]
Mitä tulee, arvoisa puhemies, näihin lainaehtoihin, ne ovat ankarat. On ehkä vielä korostettava, ettei synny väärinkäsityksiä, että tämä pitää sisällään poikkeuksellisen ehdon luovuttaa valtiolle ylimääräisessä osakeannissa valtion omistusta kyseisestä yhtiöstä, jota lainoitettaisiin, ei siis vain siinä tilanteessa ikään kuin vakuutena — vakuus on vielä eri asia, jos yhtiö ei kykenisikään lainaa takaisin maksamaan — eli pelkästään jo lainan nostamisesta valtio päätyy kyseisen tahon omistajaksi. Tämä on raskas ja poikkeuksellinen ehto sen lisäksi, että vaatimuksena on vakuuksia. Ja mikäli ei jostain syystä pystyttäisi täyttämään näitä ehtoja vakuudesta tai prosentin omistuksesta, korkoprosenttia kasvatetaan kolmella prosentilla. Ja joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa laina on aina yli kymmenen prosentin korolla toteutettava. Nämä ovat myrkkypillerin kaltaiset ehdot näille yhtiöille, ja niistäkin huolimatta nämä lainat tehdään, me päädyimme tähän ratkaisuun, jotta suomalainen huoltovarmuus ja nämä energiainfran tärkeimmät kansalliset varallisuutemme voidaan turvata eivätkä ne päätyisi pörssin ongelmatilanteessa vääriin käsiin eikä kansallinen omavaraisuutemme vaarantuisi. Kysymys on vakavasta ja poikkeuksellisesta asiasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-06T14:45:28,2022-09-06T14:49:21,Hyväksytty,1.1
2022_85_20,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Ministeri Lintilä. — Ja hänen jälkeensä menemme vastauspuheenvuoroihin, ja avaamme tämän V-painikkeen jo nyt. — Ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_21,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin lyhyesti:
Ensinnä edustaja Heinoselle, että onko EU-päähän tästä vaikutettu: Sinne on taidettu tehdä tässä ensimmäiset vaikuttamiset 2015, jolloinka tätä EMIR-lainsäädäntöä käteisvakuuksiin tehtiin. Tietysti nämä käteisvakuudet ovat ongelma siinäkin, että tällä hetkellä näiden vakuuksien taso taitaa olla 130—140 prosenttia. 100 prosenttiakin olisi minun mielestäni ihan riittävä. Eli kyllä sinne on vaikutettu, ja tämä viesti tulee olemaan sinne ihan selkeä. Tietysti voidaan ajatella sitäkin, että tämä järjestelmä aiemmin tehtiin luomaan vakautta — nyt se tekee epävakautta. Tämä kertoo myös siitä, kuinka poikkeuksellinen tämä aika on.
Kyllä tämä yhteisymmärrys Euroopassa, yhteinen eurooppalainen energiapolitiikka, on äärettömän tärkeä. Meillä on yksi vastustaja energiapolitiikassa, ja siihen me pystytään vastaamaan vain olemalla yhtenäisiä. Tietysti erittäin huolestuttava on Unkarin linja, se on ottanut aivan oman linjansa. Heillä muuten ulkoministeri ja energiaministeri ovat samalla salkulla, [Ben Zyskowicz: Sitäkö toivotte?] eli mielenkiintoinen kombo sinällänsä. 
Tässä viitattiin Olkiluoto kolmoseen. Myönteistä on, että Olkiluoto kolmonenhan ajaa tällä hetkellä 900 megaa ajoja, eli kaikki on tällä hetkellä kunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-06T14:49:25,2022-09-06T14:50:58,Hyväksytty,1.1
2022_85_22,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_23,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että näitä käteisvakuuksia koskevaa direktiiviä täytyy muuttaa — kuten useaa muutakin EU-tasolla olevaa rakennetta. Esimerkiksi tämä kaasun irrottaminen tästä kaupasta, eräänlaisen hintakaton muodostaminen, vakauttaa nämä johdannaismarkkinat hyvin todennäköisesti ja laskee hintaa myös Suomessa.
Perussuomalaiset ovat pitkään, koko kesän, esittäneet erilaisia rakenteellisia toimia, ja tietenkin olisi ollut hyvä, että hallitus olisi niitä jo kesällä tuolla unionissa edistänyt.
Tämä lainatakuuesitys sitten vastaa selvään ongelmaan ja on siis sinällään täysin ymmärrettävä. Samaan aikaan on kuitenkin syytä ymmärtää, että meidän pitää saada näillä isommilla muutoksilla tämä sähkön hinta alemmaksi. Tähän päästään Nord Poolin ja EU-alueella tehtävillä yhteisillä toimilla ja myös lukemalla meidän omaa sähkömarkkinalakia, joka velvoittaa kohtuullisuusvaatimukseen. Samaan aikaan tuotantoa on lisättävä, ja kyllä, ilmastoposeerauksesta on luovuttava. [Puhemies koputtaa]
Venäjän hyökkäys on totta kai tämän akuutin kärjistymisen aiheuttaja, mutta ei se ole meidän energiaongelmiemme koko syy. Pussi päässä harjoitettu ja todellisuudelle sokea ilmastopolitiikka, kaasuputkimiesten, myös kotimaisten, aiheuttamat vakavat riippuvuudet ja virheet omistajaohjauksessa — nämä kaikki tekijät täytyy käydä läpi. [Puhemies koputtaa] Tässä on kaksi eri asiaa, [Puhemies: Minuutti kulunut!] jotka pitää käsitellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-06T14:51:02,2022-09-06T14:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_85_24,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Minuutin vastauspuheenvuoro, edustaja Lindtman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_25,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aalto-yliopiston professori Peter Lund arvioi paketin merkitystä suomalaisen sähkönkäyttäjän kannalta seuraavasti: ”Tässähän suojataan viime kädessä kuluttajia, että asiakkaat saavat sen tavaran siihen hintaan, mihin aikanaan ostivat.” [Mika Niikko: Entäs ne uudet asiakkaat?] Tästä tässä on kysymys, että meillähän on yli puolella suomalaisista tällä hetkellä kiinteähintainen määräaikainen sopimus, yli kolmanneksella kiinteähintainen toistaiseksi jatkuva sopimus ja vain yhdeksällä prosentilla pörssisähköä, mutta jos nämä markkinat olisivat ajautuneet kaaokseen, niin tälläkin hetkellä edulliset kiinteähintaiset sopimukset olisivat tuoneet riskin siitä, että sitä sähköä ei olisi voitu toimittaa. Sen takia tämä paketti on tarpeen.
Mutta samaan aikaan on nyt katsottava eteenpäin, minkälaisia toimia tarvitaan, että tämä markkina vakautetaan, ja sen vuoksi, kyllä, EU-alueelle tarvitaan toimiva sähkön hintakatto. Tarvitaan sähkön hintakatto, joka estää spekulaatiota ja joka laittaa kuriin tämän ikään kuin taivas on rajana ‑hinnoittelun johdannaisilla. Ajattelen niin, että mitä laajempi tuki eduskunnasta on tässä, ministeri Lintilä, sitä parempi. Tässä on hyviä puheenvuoroja, vastuullisia puheenvuoroja käytetty. Olisi hienoa, jos myös oppositiosta voitaisiin tätä EU-tason nykyistä toimivampaa hintakattoa tukea. [Ben Zyskowicz: Sitähän täältä päinvastoin vaaditaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-06T14:52:38,2022-09-06T14:54:20,Hyväksytty,1.1
2022_85_26,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_27,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on jo todettu, että ratkaisu on välttämätön paha, mitä se onkin, koska ottaisimme veronmaksajien piikkiin sellaista riskiä, jota kukaan muu markkinoilla, edes näillä kieltämättä kovilla ehdoilla, ei ole valmis kantamaan. Mutta eiköhän tehdä kaikkemme, että tämä välttämättömyys ei toteudu, ja aika yksinkertaisilla muutoksilla: eikö niin, että jos vakuuksiksi kelpaisivat käteisen lisäksi myös voimalaitokset, se erottelisi jyvät akanoista niiden markkina-arvolla, ja tukkuhintaa saataisiin laskettua teknisellä tukkuhinnan katolla? Nämä molemmat ovat suhteellisen yksinkertaisia päätöksiä, mutta nyt ei vain saa käydä niin, että nämä jäävät jalkoihin, koska nämä ovat erityisesti Pohjoismaiden sähköpörssin ongelmia, ja perjantaina hoidetaan Saksan kaasusidonnaiset ongelmat.
Kysynkin nyt ennen kaikkea pääministeriltä: mitä te teette tällä viikolla, että Saksassa ja Brysselissä ymmärretään, että meidän ehtomme kaasun ongelmien ratkaisemiselle on sähköpörssin vakuusvaatimusten muuttaminen niin, että myös voimalaitokset kelpaavat käteisen lisäksi, ja teknisen hintakaton laskeminen? Tehdään neuvoston yksinkertaisella päätelmällä ohjeet muuttaa komission delegoituja säädöksiä. Sen ei tarvitse kestää vuotta, se voidaan tehdä kuukausissa. Mitä te teette, että tämä ymmärretään Suomen ehdoksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-06T14:54:21,2022-09-06T14:55:49,Hyväksytty,1.1
2022_85_28,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Minuutin vastauspuheenvuoro, edustaja Pylväs.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_29,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön saanti pitää turvata, siitä tässä ohjelmassa on kyse — huoltovarmuudesta. Pitää varmistaa, että sähköyhtiöt pysyvät pystyssä. Pahimpaan pitää varautua.
Kymmenen miljardia on valtavasti rahaa. Siksi ehdot ovat ankarat. Tämä on yhtiöille viimesijainen ratkaisu. Siksi on oikeus odottaa, että yhtiöt turvaavat myös sähkönsaannin ja että vastaantulo näkyy hinnoissa.
Tärkeintä on nyt voimistaa niin sanottua vihreää siirtymää. Se ei kuitenkaan voi olla ihmisten arjen kurjistamista, viljelijöiden syyllistämistä, autoilijoiden vainoamista, [Riikka Purran välihuuto] ruokalautasten vahtaamista niin kuin moni on sen kokenut. Vihreän siirtymän pitää olla ”saastuttavat fossiiliset alas, kotimaiset uusiutuvat ylös”, kuten keskustan pitkäaikainen linja on ollut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-09-06T14:55:49,2022-09-06T14:56:47,Hyväksytty,1.1
2022_85_30,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_31,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätäkin lainapakettia tärkeämpää on se, mitä hallitus aikoo tehdä esimerkiksi perjantain energiaministereiden kokouksessa. On selvää, että kalleimman tuotantomuodon, kaasun, hinnan määrittely ei toimi tässä markkinatilanteessa. Tarvitaan hintakatto, tarvitaan vakuus, johdannaispörssin korjaaminen, tämä on selvää. On vielä jäänyt kuitenkin hieman avoimeksi, mikä Suomen kanta näissä tulee olemaan. Pystyttekö avaamaan tätä kysymystä, joka täältä salista on jo aiemmin esitetty, hieman tarkemmin tässä vaiheessa?
On tärkeää varmistaa, että yksikään suomalainen ei joutuisi siihen tilanteeseen, että pahimmillaan joutuisi sähkölaskujen edessä esimerkiksi realisoimaan omaisuuttaan, ja on äärimmäisen tärkeätä pitää huolta, että kuluttajat eivät joudu pulaan, mutta on samalla tärkeätä uudistaa sähkömarkkinat, koska valtiokaan ei voi loputtomiin pumpata sinne rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-06T14:56:49,2022-09-06T14:57:58,Hyväksytty,1.1
2022_85_32,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_33,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eurooppaan on tulossa erittäin vaikea ja haasteellinen talvi. Tullaan mittaamaan yhtenäisyyttä, kykyä yhteistyöhön, luottamusta ja myöskin niitä mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä. Italia: Erittäin isot energiahaasteet, samanaikaisesti vaikea taloudellinen tilanne. Lainakanta kasvaa, ja lainamarkkinat elävät hyvin vahvasti. Ranska: erittäin vakavat ydinvoimahaasteet — millä tavalla he selviävät niiden uudelleen käyntiin saamisesta ja pystyvät varmistamaan omaa itsenäistä tuotantoaan. Saksa: kaasuriippuvuus on niin syvää, että me tuskin Suomessa edes välttämättä sitä tänä päivänä ymmärretään.
Miten me pienenä valtiona ylläpidetään sitä eurooppalaista yhtenäisyyttä, se on äärimmäisen iso kysymys. Sinä hetkenä, kun isot joukot lähtevät kaduille Saksassa, Ranskassa, Italiassa, sitä yhtenäisyyttä todella koetellaan. Meidän pitää tehdä nyt kaikkemme sen eteen, että Ukrainaa ei uhrata tässä kokonaisuudessa, koska riskit ovat todella isot. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-06T14:58:00,2022-09-06T14:59:17,Hyväksytty,1.1
2022_85_34,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_35,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Ärade herr talman! Regeringens förslag är mycket viktigt som en del av att säkerställa större beredskap och trygghet för elproducenterna och elmarknaden, vilket är centralt för att hela samhället ska kunna fungera. Tack till regeringen för snabbt agerande. Propositionen säger inget explicit om Åland. Jag har fått frågor om instrumentet vid behov också kan användas på Åland. Näringspolitik är enligt självstyrelselagen åländsk behörighet, men här handlar det om försörjningsberedskap, som ju handlar om statens grunduppgifter också på Åland.
I ett samtal tidigare i dag med minister Saarikko bekräftade hon också detta till mig — tack för det beskedet. Jag hoppas att ekonomiutskottet också i sitt utlåtande kunde överväga att nämna den här saken, även om det torde vara osannolikt att en åländsk aktör skulle behöva ta del av instrumentet.
Men det finns en enorm osäkerhet och oro i samhället. Om vi med säkerheter, statsborgen och i yttersta fall lån samt genom våra uttalanden kan minska på osäkerheten är det i hela samhällets fördel, samtidigt som vi får hoppas att läget aldrig ska bli så allvarligt att vi behöver använda det här instrumentet.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Yhteenveto ruotsiksi.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2022-09-06T14:59:19,2022-09-06T15:00:27,Hyväksytty,1.1
2022_85_36,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_37,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Takaus- ja lainaohjelma on varmastikin tarpeellinen markkinoitten vakauttamiseksi, ja varmasti oppositiosta löytyy myöskin tukea näille EU-tason toimenpiteille, joita lähdetään sitten tuolla energianeuvostossa hakemaan. Mutta ei nyt ole syytä ummistaa silmiä siltä, että kuitenkin tämän energiakokonaisuuden yhteydessä puhumme myöskin Fortum-Uniperista eli tästä kokonaisuudesta, jossa kyllä valtion omistajaohjaus on — no, sanotaanko kauniisti: siinä on ollut toivomisen varaa. Ja jos ajatellaan nyt tätä tilannetta, että tällä hetkellä Solidiumin kautta ollaan hankkimassa Fortumille 2,35 miljardia rahaa markkinoilta, niin onhan tämä aika erikoinen tilanne, että meillä omistaja on hankkimassa rahoitusta tälle yritykselle. 
Arvoisa valtiovarainministeri, millä me pidämme huolen siitä, että nämä rahat eivät itse asiassa sitten valu Uniperin rahoittamiseen jälleen kerran? Millä me pystymme varmistamaan, että suomalaiset veronmaksajat eivät yhä suurempaa siivua ole ottamassa Saksan energiamarkkinoitten virheistä ja saksalaisen energiapolitiikan virheestä? Koska vaikka rahat tulisivat Fortumille, niin se samalla vapauttaa Fortumin kassaa käyttämään rahoitusta jälleen kerran tytäryhtiönsä hyödyksi. 
Pyydän vastauksia, arvoisa valtiovarainministeri.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-06T15:01:52,2022-09-06T15:03:21,Hyväksytty,1.1
2022_85_38,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_39,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Mykkäsen kysymykseen: Nämä ovat niitä asioita, mitä olemme tunnistaneet. Näitä valtiovarainministeriössä paraikaa arvioidaan, ja olemme toki tehneet vaikuttamistyötä komission suuntaan ja aikaisemmin nostaneet näitä kysymyksiä esiin, ja nyt juuri arvioidaan sitä, mikä olisi nopein tapa, tehokkain tapa puuttua tähän asiaan myös EU-tasolla. Me tiedämme, että komissio harkitsee erilaisia toimenpiteitä. Ilman muuta nämä kysymykset, mitkä tässä esiin nostettiin — esimerkiksi EMIR-lainsäädännön, delegoidun asetuksen, näiden erilaisten vakuusvaatimusten osalta — ovat niitä, joista me pidämme komission suuntaan keskusteluyhteyttä, mutta vielä komissio ei ole tehnyt omia esityksiänsä. Me tietenkin proaktiivisesti pyrimme vaikuttamaan, mutta komissio tulee tällä viikolla todennäköisesti esittelemään joitakin keinoja tämän tilanteen rauhoittamiseksi. 
Meidän ymmärryksemme on myös se, että tähän johdannaismarkkinaankin tulisi joitakin esityksiä, mutta me emme ole vielä näitä nähneet, joten odotamme, että tämän viikon perjantaina, kun ministerit kokoontuvat, saamme komissioltakin ehdotuksia näihin liittyen. Mutta nämä asiat, joita mainitsitte, on tunnistettu, ja valtiovarainministeriössä tätä työtä tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-06T15:03:21,2022-09-06T15:04:30,Hyväksytty,1.1
2022_85_40,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_41,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sellainen tarkentava huomio vielä, että koska tämä kaikki nyt on tässä vaiheessa lainavaltuutta, takausvaltuutta, niin jokaisen yhtiön asia, mikäli sellaiset tulisivat käsiteltäväksi, arvioidaan erikseen. Tämä ei ole siis avoin sekki, vaan tämä arvioidaan kunkin yhtiön kohdalla erikseen. Se edellyttää yhtiöltä itseltään aktiivisuutta valtioneuvoston suuntaan ja tietenkin myös hyvää ennakointia. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa kustakin yhtiöstä lausunnon, katsotaanko ehtojen täyttyvän nimenomaan tämän viimesijaisuuden näkökulmasta, että kaikki muut tahot, markkinaehtoiset ratkaisut pankkien rahoittamana ja yhtiöiden omistajan kautta, on arvioitu läpi. 
On aivan oikeutettua kysyä, että ”no, miksi pankit eivät rahoita näitä”. Siksi, että nämä käteisvakuusvaatimukset ovat valtavan suuria yhtiön liikevaihtoon nähden ja myös pankilla on omaa sääntelyä ja rajoitteita siitä, mihin he voivat rahoitusta antaa. Mutta siltikin tähän astihan tilanne on ollut hyvä: markkina-, normaali pankkirahoitus on ollut näille yhtiöille mahdollista. Myös Kuntarahoitus on nyt ilmoittanut julkisesti, mitä pidän erinomaisena, että heillä on mahdollisuus ja halu tukea tätä tilannetta julkisomisteisten yhtiöiden osalta.
Sitten kysymys Fortum-Uniperin asemasta. Fortum voi käyttää näiden ehtojen mukaisesti tätä rahoitusta vain näihin vakuusvaatimuksiin toimiessaan pohjoismaisessa johdannaispörssissä. Tätä rahaa voi käyttää vain siihen. 
Mitä tulee tähän koko lainavaltuusohjelmaan koskien näitä muita yhtiöitä, niistä on rajattu pois Uniperin kaltainen toimija, joka vaikka erikseen voisi teoriassa tulla sitä pyytämään, koska se on rajattu nimenomaan Suomen kannalta merkittäviin sähköntuotantoyhtiöihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-06T15:04:30,2022-09-06T15:06:30,Hyväksytty,1.1
2022_85_42,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Minuutin vastauspuheenvuorot jatkuvat. — Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_43,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Herra puhemies! Poliittisen eliitin Euroopan unionissa rakentama sähkömarkkinajärjestelmä on epäonnistunut. Laskun siitä joutuu nyt maksamaan tavallinen kansa, sähköä käyttävät ihmiset, eli kaikki.
On myönnettävä, että nyt joudutaan valitettavasti tätä johdannaismarkkinaa ja sähkömarkkinaa pelastusrahoittamaan, kunnes se saadaan perussuomalaisten esittämällä tavalla korjattua ja kohti parempaa. Huomautan, että nyt käsillä oleva lainatarve ei kuitenkaan olisi niin suuri, elleivät Uniper-neuvottelut Saksan kanssa olisi epäonnistuneet. Ihmettelen sitä, että nyt puhutaan tästä 10 miljardista myös julkisuuteen jatkuvasti, vaikka hallitus antoi jo tänään 2,35 miljardia lainaa Fortumille, eli yhteensä samaan tarkoitukseen on jo 12,35 miljardia menossa. Kysyn: [Puhemies koputtaa] mikä tämän lainoituksen yläraja on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-06T15:06:39,2022-09-06T15:07:50,Hyväksytty,1.1
2022_85_44,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_45,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tilanne korostaa taas vanhaa viisautta, että markkinavoimat ovat hyvä renki mutta huono isäntä. Erityisen tärkeää on näiden välttämättömyyshyödykkeiden osalta sääntelyn olla sellainen, että ylivoimaisessa tilanteessa on keinoja puuttua puhtaaseen markkinahinnoitteluun. Tässä on selvästi ollut aukkoja Uniperin osalta. Tämä Saksan tiukka lainsäädäntö osoittautui järjettömäksi tällaisessa tilanteessa, jolloinka tämmöinen ulkoinen tsunami tulee markkinoille, ja kuinka siinä reagoidaan ja kuinka nopeasti, niin se tietysti minimoi sitten yhteisiä tappioita.
Tässä johdannaismarkkinoiden ja sähkömarkkinoiden tilanteessa vaikeuskerrointa tulee siinä, että tarvitaan sekä eurooppalainen sääntely kuntoon ja huomioimaan ne force majeure ‑tilanteet että sitten sen täydentäminen kansallisilla toimilla. Toimet ovat nopeita juuri tämän hintakaton aikaansaamiseksi, ja ylipäänsä poikkeustilanteissa on oltava puuttumismahdollisuudet niin, että ei jouduta järjettömiin hintoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-06T15:07:52,2022-09-06T15:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_85_46,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_47,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta tulee käsittelemään valiokunnassa sekä tämän nyt käsittelyssä olevan hätäratkaisun että myös tätä edustaja Essayahin esille nostamaa Fortum-Uniper‑kokonaisuutta, jotka tietysti linkittyvätkin toisiinsa. Se, mihin huoli nyt kiinnittyy, on Suomen EU-vaikuttaminen ja se, miten vahvasti vaikutetaan. Täällä pääministerin suulla kuulimme, että odotetaan komission esitystä. Mutta se ei riitä: täytyy olla oma-aloitteisia ehdotuksia, esityksiä niihin pöytiin varmistamaan sitä, miten suomalaisten etua valvotaan eurooppalaisissa pöydissä nyt, kun sähkömarkkinoiden pelisääntöjä laitetaan todella nopealla aikataululla uusiksi, miten meidän ehdotuksien mukaan sähkömarkkinaa nyt vakautetaan ja hintaa suitsitaan niin, että saadaan kestäviä ratkaisuja, ja miten varmistetaan se, että riskinä ei ole, että kun Suomi ja Pohjoismaat tekevät omia kansallisia ratkaisujaan, niin EU sitten keskittyy pelastamaan Saksaa.
On luonnollista, että tässä tilanteessa Suomi ja — niin pitää ollakin — Suomen ministerit valvovat siellä suomalaisten etua. Tässä ovat isot eurot kyseessä. Mutta samaan aikaan kyllä jaan myös sen tilannekuvan, joka täällä hyvin on nostettu, että tarvitaan myös sitä eurooppalaista yhtenäisyyttä, sillä juurisyy on Putinin sodassa ja joka hetki hän nauttii siitä, jos Eurooppa on hajallaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-06T15:09:04,2022-09-06T15:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_85_48,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_49,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on tosiaan tärkeää muistaa, mistä tämä tilanne ennen muuta johtuu, ja sehän ennen muuta johtuu Venäjän sotatoimista ja Euroopan riippuvuudesta venäläisestä maakaasusta. Putin haluaa saada Euroopan polvilleen ja että kääntyisimme täällä toisiamme vastaan ja että lopulta tukemme Ukrainalle murenisi, mutta me emme tietenkään anna sen tapahtua, vaan toimimme määrätietoisesti ja toimimme yhtenäisesti niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Tämä edellyttää monipuolista työkalupakkia ja monia toimia. Tarvitsemme markkinan vakauttamiseksi toimia, kuten täällä tänään käsittelemämme paketti. Tarvitsemme EU-tasoisia linjauksia sähkömarkkinoiden pelisääntöjen päivittämiseksi. Niihin on tässäkin keskustelussa jo useasti viitattu. Tarvitsemme myös budjettiriihessä linjattuja päätöksiä, joilla tullaan vastaan tavallisia kotitalouksia, autetaan niitä selviytymään kohtuuttomista sähkölaskuista. Ja tarvitaan tietysti myös päätöksiä, jotka kannustavat investoimaan puhtaaseen sähköntuotantoon, ja voimme parantaa omaa omavaraisuuttamme ja riippumattomuuttamme Venäjän energiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-06T15:10:23,2022-09-06T15:11:38,Hyväksytty,1.1
2022_85_50,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Puhujalistaan, edustaja Soinikoski. — Hetkinen, oli vielä ministeri Tuppurainen pyytänyt tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_51,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Puhemies! Vastaan niihin muutamiin puheenvuoroihin, joissa viitattiin omistajaohjaukseen ja Fortum-Uniperiin. 
Aloitan toteamalla sen, että Saksa rahoittaa Uniperia, se rahoittaa Uniperin vakuusvaatimukset, ja siinä tänään julkistetussa valtion omistajapäätöksellä tehdyssä Solidiumin kautta toteutettavassa lainajärjestelyssä Fortumille on kysymys meidän suomalaisten omistaman Fortumin tilanteen ottamisesta haltuun. Me emme voi antaa tilanteen mennä niin pahaksi, että tämä Putinin käynnistämä sota ajaisi Fortuminkin polvilleen, vaan meidän täytyy huolehtia, että tämä kolmanneksesta Suomen sähköntuotannosta vastaava yhtiö on toimintakykyinen.
Järjestely on tehty aikataulun vuoksi erillisenä tästä muusta kansallisesta ratkaisusta, mutta sen ehdot ovat pääosin samat. Ne ovat erittäin tiukat ehdot. Me haluamme pitää Fortumin pystyssä, mutta me olemme hinnoitelleet tämän riskin, mikä tähän rahoitukseen sisältyy. Fortumilla on aikaa syyskuun loppuun saakka ottaa tämä järjestely käyttöönsä. Se itse arvioi markkinatilanteesta, johdannaispörssin tilanteesta riippuen, onko syytä realisoida tämä erittäin katkera lääke, jonka valtio kuitenkin on halunnut tarjota, koska se tilannekuva meillä on tässä salissa yhteinen: suomalaisia sähköyhtiöitä ei voi päästää Putinin edessä polvilleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-06T15:11:50,2022-09-06T15:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_85_52,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_53,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin vielä lyhyesti tätä EU-vaikuttamista, mihin jo pääministeri osaltaan viittasi: Aivan oikein, se tunnistetaan tässä salissa, että tämä kansallinen ratkaisu valmistella laina- ja takausohjelma pitää tehdä siksi, että meillä ei ole varmuutta, että järjestelmätason muutoksia EU:ssa tapahtuisi nopeasti. Mutta kyllä Suomi vaikuttaa niiden eteen kaikin mahdollisin tavoin. Viimeksi eilen olen keskustellut siitä euroryhmän puheenjohtajan kanssa, ja aivan varmasti Suomi tulee esittämään muutoksia nimenomaan tähän edustaja Mykkäsen esiin nostamaan käteisvakuusvaatimukseen ja sen kohtuullisuuteen ottaen huomioon oman tuotannon ja muut mahdolliset vakuudet, joita voitaisiin hyödyntää. Mutta samalla sanon senkin, että järjestelmä normaaliolosuhteissa — niin kuin ministeri Lintilä sanoi — on tarkoitettu tuomaan vakautta. Nyt tässä kriisin keskellä meidän ei kannata luopua kaikista niistä seikoista, jotka esimerkiksi mahdollistavat meille järjestelmän, jossa on voitu tehdä kahden vuoden sopimuksia niin kuin turvallisin mielin sekä kuluttajan että sähkön tuottajan ja ostajayhtiön näkökulmasta. Uskon, että tätä kukaan täällä ei tarkoittanutkaan, mutta haluan alleviivata: tarvitaan poikkeusolosuhteissa poikkeuksellisia ratkaisuja, mutta järjestelmän peruslähtökohdista kannattaa pitää kiinni. Aivan samoin tuen edustaja Kallin puheenvuoroa siinä.
Tämä ongelma on nyt niin monisyinen: On kotitalouksien tukeminen, jossa hallitus on tehnyt omat, järeät esityksensä ja käsittelee niitä mielellään mahdollisimman nopeasti eduskunnan kanssa. On tuotantoon liittyvät kysymykset, omavaraisuuteen ja sähkön saatavuuteen liittyvät kysymykset. Ja alleviivaan myöskin kansalaisten mielenrauhan näkökulmasta: Tämä tilanne on vakava, mutta se on johdannaispörssiongelma, käteisvaatimusongelma, jota autetaan viimesijaisesti lainalla, ja tämä ei liity huoleen sähköntuotannosta. Se liittyisi vain siinä tapauksessa, jos kaikki tämä epäonnistuisi — lainaa ei olisi, yhtiöt romahtaisivat, ja ne päätyisivät ulkomaisiin käsiin. Tätä skenaariota estääksemme, nyt ei ole kysymys tuotannosta vaan näiden yhtiöiden kyvystä pärjätä tässä merkilliseksi muuttuneessa, levottomassa toimintaympäristössä sähkön johdannaismarkkinoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-06T15:13:14,2022-09-06T15:15:22,Hyväksytty,1.1
2022_85_54,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_55,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Poikkeukselliset kriisiajat vaativat edelleen poikkeuksellisia toimia. Hallituksen kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelma energia-alalle on ainutlaatuinen varotoimi, jolla vakautetaan sähkömarkkinoiden toiminta ja energiayhtiöiden toimintakyky kaikissa tilanteissa. Tämä suunniteltu toimenpide turvaa kansalaisten sähkönsaantia tilanteessa kuin tilanteessa. Ilman tätä rahoitusinstrumenttia monet energiayhtiöt olisivat olleet vaarassa kaatua, ja se olisi vaikeuttanut suoraan sekä kansalaisten että yritysten arkea.
Politiikan tärkein tehtävä on luoda ihmisille toivoa paremmasta ja vakauttaa yhteiskunnan arkea. Varmistamalla energiayhtiöiden toiminnan luomme vakautta ja luottamusta ihmisten elämään. Jokainen jo tehty ilmastoteko uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi on nyt kullan kallis. Ihmettelen siis suuresti puheita ilmastoposeerauksesta.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituskausi ei ole ollut helppo. Siihen on mahtunut globaali koronapandemia, Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan ja sodan aiheuttama energiakriisi. Näiden rinnalla on hillitty ilmastonmuutosta ja katkaistu kasvavaa eriarvoisuutta. Monella mittarilla Suomi on onnistunut muita maita paremmin kriisien hoitamisessa. Kriisien keskelläkin olemme ottaneet askeleita kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.
Oppositio on ollut aiheellisesti huolissaan valtion kasvaneesta velasta. Velkamäärää pitää kuitenkin suhteuttaa kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen. Kaikki euromaat ovat joutuneet ottamaan velkaa ja myöntämään hätäpaketteja energiayhtiöilleen. Rahaa ei voi jaella löysin perustein, siksi tuen ehdot ja korko ovat hyvin tiukat. Sähkömarkkinatuki on tarkoitettu aivan viimesijaiseksi keinoksi turvata kansalaisten ja yritysten sähkönsaantia.
Arvoisa puhemies! Yhden asian on oltava kristallinkirkas kaikille: syy energiakriisiin on Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa. Kasvaneet energianhinnat ovat se hinta, mitä me eurooppalaiset joudumme sodasta maksamaan. Se on kuitenkin pieni hinta verrattuna ukrainalaisten kärsimykseen. Viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että EU:n asettamat pakotteet venäläiselle fossiilienergialle todella toimivat. Se on rohkaiseva havainto ja kannustaa meitä jatkamaan pakotteita. Tavoitteen tulee olla, että Eurooppa luopuu pysyvästi Venäjän fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Jotta onnistumme siinä, meidän on vahvistettava energiaomavaraisuuttamme ja korjattava sähkömarkkinoiden pelisääntöjä. Energiatukipaketti on yksi toimi, jolla sähkömarkkinoiden toimintakyky turvataan lyhyellä aikavälillä. Luvitusjärjestelmän sujuvoittaminen on toinen. Pitkällä aikavälillä meidän on siirryttävä puhtaaseen ja hajautettuun energiantuotantoon, joka turvaa sähkönsaannin kaikissa tilanteissa kaikkialla Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-09-06T15:15:24,2022-09-06T15:18:19,Hyväksytty,1.1
2022_85_56,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_57,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tällä lisätalousarviolla hallitus ottaa käytännössä energiayhtiöiden riskejä vastuulleen kymmenen miljardia euroa. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella kyse on merkittävältä osin Fortumista, jonka riskitaso on noussut pilviin. Onkin selvää, että omistajaohjaus on Fortumin kohdalla epäonnistunut täysin. Sen sijaan, että Fortumin olisi annettu 2010-luvulla käyttää varojaan kolmannen ydinvoimalan rakentamiseen Loviisaan, pistettiin rahat ulkomaille. Tässä tehtiin suuri virhe. Nyt jokainen meistä voisi miettiä sitä, olisiko Suomen kannalta parempi, että meillä olisi yksi ydinvoimala enemmän, joka tuottaisi edullista kaukolämpöä pääkaupunkiseudun tarpeisiin.
Vastineeksi tästä vakuudesta on pyrittävä ehdottomasti rajoittamaan sähköyhtiöiden mahdollisuutta korottaa sähkön hintaa. Kansalaiset, yritykset ja maanviljelijät odottavat kauhulla tulevaa talvea, mutta pelko myös tulevista vuosista on mielessä. Sähkölaskun rinnalla on myös lasku sähkönsiirrosta. Voiko se kallistua entisestään? Millään nyt tehtävällä toimella ei saa aiheuttaa tilannetta, jossa sähkön kohtuuttomat hinnankorotukset jäisivät pysyviksi.
Arvoisa puhemies! On outoa, miksi windfall-veron säätämisestä joidenkin sähköyhtiöiden kohtuuttomien voittojen verottamiseksi ei ole päätetty vaan ainoastaan sen selvittämisestä on päätetty, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että veroa ei tällä hallituskaudella tule. Miksi ihmeessä tuulivoimabisneksiä ei haluta ihan oikeasti verottaa, vaan ainoastaan puhutaan niistä vähän ikään kuin näön vuoksi? Ranskan presidentti Macron totesi juuri tänään, että windfall-vero on tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa puuttua energiabisneksen epäkohtiin. Mikäli sellaista ei tule EU:n tasolla, hän sanoo Ranskan tarkastelevan asiaa kansallisella tasolla. Euroopan energiaministerit kokoontuvat syyskuun 9. päivä keskustelemaan toimenpiteistä kasvavien energiakustannusten hillitsemiseksi. Ratkaisuehdotuksiksi on esitetty windfall-veron ohella muun muassa energian johdannaiskaupan jäädyttämistä ja maakaasun hintakattoa. Hyvä hallitus, kysynkin teiltä: onko Suomi valmis tukemaan EU:n laajuista suunnitelmaa energiayhtiöihin kohdistuvaksi windfall-veroksi, ja jos ei, niin miksi?
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi 27.8.2022 Helsingin Sanomissa, että vihreään siirtymään olisi hallitus voinut laittaa rahaa maltillisemmin. Hallituksen puusilmät on saatava auki.
Yleinen inflaatio tulee heikentämään suomalaisten tilannetta kohtuuttomasti — tämä on vasta ensimakua. Fortumin alkuvuoden tappiot olivat 12 miljardia, hoitajia puuttuu, ja Venäjän hyökkäyssota ei laannu. Meillä on energia‑, kaasu‑, sähkö‑, ruoka- ja terveydenhuollon kriisi. Kun rahalla saa vähemmän, silloin säästetään. Ostovoima hiipuu, ja kotitalouksia — perheitä, yksinhuoltajia, eläkeläisiä — ja yrityksiä tulee kaatumaan. Olemme menossa alamäkeen. Meidän täytyy tehdä paljon toimia.
Me perussuomalaiset olemme esittäneet energia- ja sähkökriisiin muun muassa tehoreservin käyttöönottoa eli hiilivoimaloita. Lisäksi turve on otettava käyttöön niissä voimaloissa, joissa se on mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-06T15:18:21,2022-09-06T15:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_85_58,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_59,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tällä vaalikaudella jälleen kerran poikkeuksellisessa tilanteessa, jota olemme yhdessä ratkaisemassa jättimäisellä valtion velanotolla, mikä tämän vuoden osalta reilusti kaksinkertaistaa nettolainanoton 18,9 miljardiin euroon. Tämän lisäksi tänään kerrottiin vielä tästä Fortumin 2,35 miljardin euron lainasta Solidiumin kautta. Lainavaraus sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhteiskunnan kannalta kriittisille yhtiöille näyttäytyy näiden tietojen varassa välttämättömältä, jotta kodit eivät ensi talvena kylmenisi ja jotta sähköntuotanto säilyisi suomalaisessa omistuksessa. 
Tässä eduskunnalle annetussa, kiireessä laaditussa esityksessä perustelut näin massiiviselle päätökselle ovat kuitenkin niukat. Ymmärrän myös sen, että perustelut ovat pääosin luottamuksellista tietoa sähköyhtiöiden ja TEMin ja hallituksen välillä ja eduskunta joutuu aika lailla pää pussissa tekemään jättimäistä päätöstä veronmaksajien rahojen käytöstä. Toivottavasti valiokunnat saavat tarkempaa tietoa kuin koko tämä suuri sali. 
Eilen taloustieteen professori Matti Liski kysyi, miksi lainaehdot eivät sisällä vastavakuutta — sillä varmistettaisiin, että jos yhtiö joutuu selvitystilaan, valtio saa omansa — ja onko riskiä, että lainojen hyödyt lopulta valuvat yhtiöiden voittoihin. Energiatuotanto itsessäänhän on juuri nyt erittäin kannattavaa.
Selvää on, että etenkin valtio-omisteista Fortumia ollaan nyt miljardien energiapaketeilla pelastamassa. Fortum vastaa noin kolmanneksesta Suomen sähköstä. Yrityksellä on valtavia rahoitusongelmia ja isoja tappioita. Huhti—kesäkuussa Fortumin liiketulos romahti yli yhdeksän miljardia euroa tappiolle. Koko alkuvuoden tulos oli 12 miljardia tappiota, ja tulokseen vaikuttivat juuri nuo saksalaisen tytäryhtiön Uniperin miljarditappiot. Eduskuntakeskustelu tästä tapaus Uniperin hoitamisesta olisi tässä yhteydessä, tai sitten torstain pääministerin energiapolitiikan ilmoituksen yhteydessä, tärkeää: miten suurelta osin nyt tehtävä päätös johtuu siitä, miten tämä Uniper-kokonaisuus on Suomessa hoidettu?
Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt akuutissa kriisissä hätäpaketteja niin kuluttajia kuin nyt tällä kertaa yhtiöitä varten, mutta samalla olisi nyt tärkeää luoda pohjaa energiapolitiikan terveemmälle tulevaisuudelle. Tällä hetkellä kuluttajat ovat varsin eriarvoisessa asemassa keskenään. Tänään aamulla yhdeksän ja kymmenen välillä jotkut maksoivat sähköstään lähes 70 senttiä kilowattitunnilta, toiset selvisivät neljällä sentillä. Olisi tärkeää rakentaa kuluttajien ja yhtiöiden välille järjestelmää, joka kannustaa yhtä lailla kaikkia kuluttajia säästämään ja käyttämään sähköä tarjonnan mukaisesti. Ja vielä tärkeämpää olisi purkaa sähkön kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa, luoda pohja ohjelmalle, joka kannustaa monipuoliseen investointiin sähköntuotantoon ja siten vahvistaa energiaomavaraisuutta. Valitettavasti viime vuosikymmeninä — itse muistan tässä salissa vuodesta 95 lähtien istuneena — keskustelu sähköntuotannosta on useimmiten painottunut pikemminkin sen jarruttamiseen ja erilaisten byrokraattisten kynnyksien luomiseen, etenkin kun on keskusteltu ydinvoimasta tai vaikkapa turpeesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-06T15:22:48,2022-09-06T15:27:48,Hyväksytty,1.1
2022_85_60,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_61,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat historiallisen kriisin kourissa, ja rehellisesti sanottuna hallitus ei taida ymmärtää, millaisessa kurimuksessa sadattuhannet sähkösopimuksen tehneet asiakkaat ovat.
Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, haluan teille avata yhden esimerkin, mitä ette ehkä ole havainnut: Konkurssin välttämiseksi ja oman vakavaraisuuden mahdollistamiseksi monet yhtiöt tekevät nyt sillä tavalla, että ne irtisanovat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Kokkolan Energia on juuri lähettämässä kirjeen tuhansille asiakkaille, jotka eivät asu siinä sähkön tuottamisen piirissä ja joilta he irtisanovat sopimuksen. Näin toimii moni muukin yhtiö Talouselämän verkkolehden mukaan. Kymmenkunta yhtiötä keskittää myyntiä nyt omille asiakkailleen, jotka asuvat siinä alueella. Seinäjoen Energia myy asiakkaille tällä hetkellä sähköä 6,8 senttiä kilowattitunti ja ensi kuun alusta 10,2 senttiä.
Arvoisa ministeri, nämä ihmiset, joilta nyt irtisanotaan sähkösopimus, toistaiseksi oleva sopimus, joutuvat etsimään uuden paikan, mistä he saavat sähköä, ja nyt kun katsotaan tätä Fortumia, jota me tänään täällä avokätisesti tuemme, niin he myyvät tänään kahden vuoden sopimusta hintaan 42,67 senttiä kilowattitunti. Nytten kun useita kymmeniätuhansia asiakkaita pakotetaan pois näistä yhtiöistä, pienistä yhtiöistä etsimään uusi paikka, niin he menevät näköjään Fortumin luo, koska pörssisähkön hinta tänään oli 57,9 senttiä kilowattitunti. Arvoisa ministeri, minä kysyisin ihan vilpittömästi nyt: eikö tämä ole kuluttajan kannalta hyvin eriarvoista toimintaa Suomessa, kun heitä kohdellaan tällä tavalla? Tämä koskettaa isoa osaa suomalaisista, koska yksi kolmasosa sähkösopimuksista on toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimuksia tässä maassa, ja nyt kun vasta ensimmäiset yhtiöt ovat tekemässä näin ja muut tulevat perässä, niin kysynkin, arvoisa hallitus: mitä te teette näitten ihmisten hyväksi, joilla ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin tarttua näihin kalliisiin sähkösopimuksiin? — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-06T15:27:54,2022-09-06T15:30:31,Hyväksytty,1.1
2022_85_62,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_63,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Essayah poissa, edustaja Purra poissa, edustaja Lohi poissa, edustaja Kauma poissa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_64,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kun tämä lisätalousarvioesitys ja siihen liittyvä laina-/tukipaketti tulivat julkisuuteen, tuli sellainen lentävä lause, että on keksitty uusi rahayksikkö. Eli meillä on sellainen rahayksikkö kuin miljardi. Aikaisemmin eduskunnassa puhuttiin ehkä miljoonista, mutta nyt lentelee jatkuvasti miljardeja, ja se on niin valtavan iso raha, että väitän, että suurin osa meistä ei pysty tosiasiallisesti käsittämään, millainen raha se on. Mitä se vaatii, että kansantalous tuottaa meille miljardin? Mitä se vaatii, että kansantalous tuottaa meille kahdeksan miljardia, jolla pääomitettiin Fortumia jo aivan alun perin? Kysymys on rahasta, jolla hankitaan Suomelle uudet hävittäjäkoneet, samassa suuruusluokassa — Puolustusvoimien suurin hankinta, josta monet olivat sitä mieltä, että siihen ei ole varaa. Sellainen raha meni yhteen yhtiöön aivan hetkessä sähköpostiviestin pohjalta. Näin ainakin meille on kerrottu. Se on se, mitä meille eduskunnassa ylipäänsä on kerrottu koko asiasta. Eihän meille paljon mitään olekaan kerrottu.
Perussuomalaiset vaativat eduskuntaa koolle kesällä. Eduskuntaa ei kutsuttu koolle kesällä, annettiin vain talousvaliokunnalle joitain tietoja ja heidän suunsa suljettiin sisäpiirimääräyksillä. Eihän näin voida toimia demokratiassa, mutta näköjään voidaan toimia.
Tässä asiassa pitäisi kysyä, minne rahat johtavat, koska jos energia on häviämätöntä Einsteinin keksimän lain perusteella, niin kyllä se rahakin varmaan on tietyllä tavalla häviämätöntä. Eli kun rahaa otetaan miljarditolkulla yhdestä taskusta ja laitetaan liikkeelle, niin johonkin taskuun se päätyy. Kuka tässä lopulta on se voittaja?
Mistä tämä energiakriisi johtuu? Se johtuu pohjimmiltaan siitä, että Eurooppa on omassa ylimielisyydessään ja typeryydessään tehnyt itsestään riippuvaisen Venäjän energiasta ja sitä kautta saattanut itsensä tilanteeseen, jossa Venäjä pystyy tosiasiallisesti kiristämään sitä. Tätä tilannetta on pahennettu näiden kaasuputkittajien, Lipposten ja kumppaneiden, työn ohella sillä, että Eurooppa on oma-aloitteisesti, lähinnä vihreiden ja vastaavien pyrkimyksestä sulkenut hiili- ja ydinvoimaa ennalta, ennen kuin on ollut korvaavaa voimaa tilalle. Itse asiassa ydinvoimaahan ei loppujen lopuksi voida edes korvata, vaan se tulee jäämään ihmiskunnan energianlähteeksi pysyvästi. Vaikka tuulella ja auringolla voidaankin tuottaa tietyllä tavalla energiaa useimpiin tarpeisiin, niin kuitenkin ydinvoima tulee jäämään sinne pohjille perusvoimaksi jossain muodossa. Hiilivoima voidaan jollain aikavälillä ajaa alas, mutta ei kuitenkaan näin nopeasti. Tämä on johtanut siihen, että kaasulla on käyty korvaamaan hiilivoimaa ja pahennettu sitä Venäjän-riippuvuutta.
Nyt tähän sähkön markkinaan, mihin tämä perustuu, on luotu järjestelmä, joka on aivan liian haavoittuvainen. Eli jos sähkön hinta tosiaan Euroopassa määräytyy sen mukaan, mikä on kallein tuotantomuoto, ja suomalaisten sähkön hinta määräytyy sen mukaan, mikä on Euroopassa energian hinta, niin me olemme aivan kestämättömässä tilanteessa, koska sähkö on perustarve.
Meidän on vähintäänkin päästävä siihen tilanteeseen, että olisimme sähkön suhteen omavaraisia emmekä joutuisi tällaiseen hintakurimukseen, että jos jossain päin Eurooppaa tulee energiakriisi, niin suomalaiset joutuvat maksamaan sen laskun. Eli tässä tapauksessahan me käytännössä maksamme muiden eurooppalaisten tekemistä huonoista energiapoliittisista päätöksistä, ydinvoimasta luopumisesta, hiilivoimasta luopumisesta, venäläiseen kaasuun luottamisesta — suomalaisillehan se lasku viime kädessä tästä tulee. On jo tullut Fortumissa. Kukaan ei tiedä, mikä on se piikin koko loppujen lopuksi. Jos sinne on jo kai 12,23 niitä miljardeja mennyt ja nyt tulee kymmenen miljardin lainapaketti, niin kuka sanoo, että tässä oli kaikki? Ei kukaan sitä pysty viime kädessä sanomaan.
Erityisesti ihmettelen sitä, miksi tässä tilanteessa tätä asiaa puidaan. Nyt ollaan vasta syyskuussa, kun eduskunnan istuntokausi on alkamassa. Kuka kuvitteli keväällä, että sota, jonka Venäjä aloitti Ukrainassa, tulee ratkeamaan millään tavalla myönteisesti syksyyn mennessä? Ja jos kukaan ei kuvitellut, että se tulee ratkeamaan myönteisesti syksyyn mennessä, niin kuka kuvitteli, että nämä Euroopan energia-asiat tulevat ratkeamaan syksyyn mennessä ainakaan millään myönteisellä tavalla?
Itse laitoin jo keväällä sosiaaliseen mediaan spekulaation siitä, että voimme ensi talvena joutua säännöstelemään ruokaa. Helsingin Sanomat tarttui siihen kommenttiin ja yritti tehdä siitä häväistysjutun / onkia minulta tietoja, oliko minulla jotain sellaista informaatiota, että eduskunnassa oli puhuttu jostain ruoan säännöstelystä. Silloin se ruoan säännöstelystä puhuminen nauratti. Nyt ei ketään enää naurata mistään säännöstelystä puhuminen, mutta jos me olisimme heränneet tähän asiaan jo keväällä, olisimme ehkä käynnistäneet turvetuotantoa aikaisemmin. Sehän on sellainen polttoaine, mitä meillä suomalaisilla olisi omastakin takaa siinäkin tapauksessa, että rajat menevät kiinni ja sähkölinjat menevät poikki. Koska niin se tulee menemään: Jos Norjalta loppuu sähkö, Norja pistää sähkölinjan poikki. Eivät he tuo Suomeen sähköä, jos he itse tarvitsevat sen sähkön. He tuovat vain sen, mitä he eivät itse tarvitse. Suomen pitäisi olla omavarainen.
Hallitus on näissä asioissa aivan toivottoman myöhässä. Tämän Fortumin paketin nyt eduskunta joutuu pakkoraossa hyväksymään. Olemme taas toteamassa tosiasioita tässä salissa. Ei meillä ole tähän asiaan mitään todellista päätösvaltaa, emme me voi olla sitä pakettia antamattakaan. Tämä on tämä tilanne koko ajan, ja tämä tulee näköjään aina vain jatkumaan tämän hallituksen aikana. Ei ole mitään toivoa paremmasta, että näitä asioita voitaisiin yhtään ennakoida.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T17:21:47,2022-09-06T17:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_85_65,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_66,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putin yrittää energian avulla hajottaa Euroopan ja tuen Ukrainalle. Tähän ansaan meidän ei pidä kävellä. Tälle hallituksen esittämälle kaiken vara ‑paketille tarpeen on luonut paitsi Venäjän hyökkäyssota myös fossiilienergian kriisi, joka olisi tullut eteemme muodossa tai toisessa. Kolmas seikka tämän paketin taustalla ovat monimutkaiset finanssijohdannaisriskit, jollaisista on jo karmeita kokemuksia vuoden 2008 finanssikriisistä. Toisaalta nyt tilanne on siinä mielessä hyvin erilainen kuin Lehman Brothers ‑pankin kaatumisen aloittamassa finanssikriisissä, että silloinhan taustalla oli, että pankit olivat myöntäneet suuret määrät asuntolainoja maksukyvyttömille ihmisille ja nämä lainat oli myyty markkinoilla edelleen paketoituina monimutkaisiksi finanssituotteiksi, joilla ei todellisuudessa ollut katetta. Nyt kyseessä ovat sähköyhtiöt, joilla on kyky tuottaa sähköä ja tehdä se kannattavasti. Ongelma on se, pystyvätkö ne toimittamaan asiakkailleen lupaamansa määrän sähköä lupaamallaan hinnalla ja hankkimaan tarvittavat vakuudet.
On selvä asia, ettei valtio voi sähköpörssin toimintaperiaatteiden vuoksi päästää kaatumaan sellaisia yhtiöitä, jotka tuottavat koteihimme ja työpaikoillemme sähköt ja pystyvät myös tekemään sen kannattavasti. Mutta tilanne on tehnyt näkyväksi myös sähkömarkkinoiden rakenteellisen ongelman, joka normaaliaikoina ei ole niin tuntuva kuin se nyt on. Pienikin määrä hyvin kallista sähköntuotantoa nostaa hintaa kaikilta. Tähän tarvitaan muutos, jos ei muuta niin ylisuurille voitoille windfall-vero, jolla voidaan rahoittaa apu energian hinnannoususta kärsiville ja myös niille investoinneille, joilla nopeutetaan irtautumista fossiilienergiasta.
Sähkön hinta vaihtelee viikon ja vuorokauden mittaan todella voimakkaasti. Esimerkiksi viime torstaina alin pörssihinta oli kolme senttiä kilowattitunti, ylin yli 25 kertaa kalliimpi, 78 senttiä kilowattitunti. Tarvitaan myös yhteiskunnan toimia kaikkien sähkönkäyttäjien kannustamiseksi siirtämään se osa sähkönkulutuksestaan alemman kulutuksen ja alemman hinnan tunteihin, minkä voi siirtää ilman, että se varsinainen palvelu, minkä energialta saamme, kärsii. Jos tässä onnistumme, se tekee kaikkien kuluttamasta sähköstä edullisempaa.
En usko, että yksikään sähköyhtiö turvautuu tähän valtiontakaukseen kuin viimeisenä vaihtoehtona, ei pelkästään siksi, että korko on korkea, vaan myöskin siksi, että seurauksena on valtion omistusta ja asia, jota tässä keskustelussa ei vielä ole mainittu: tätä tukea käyttävä yhtiö ei voi maksaa johdolleen tulospalkkiota. Jos uskomme kyynisesti yhtiöiden johdon toimivan omaa etuaan ajatellen, niin tässä on kyllä sellainen myrkkypilleri, joka varmasti hillitsee halua turvautua tähän tukeen.
Arvoisa puhemies! Investoinnit tuuli- ja aurinkovoimaan sekä energiatehokkuuteen lyövät kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ne parantavat energiaitsenäisyyttämme pysyvästi ja auttavat myös ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tämän työn tahtia meidän pitää reipastaa eikä jarruttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-09-06T17:28:04,2022-09-06T17:32:40,Hyväksytty,1.1
2022_85_67,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_68,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä sähkömarkkinoiden tilanne Euroopassa on kieltämättä erittäin hälyttävä, ja siihen on Euroopan unionin alueella reagoitava. Suomi on pahassa pulassa. Nykyisellä sähkön hinnalla tuotantotalous uhkaa koko Suomesta loppua. Olen monen yrittäjän kanssa keskustellut asiasta, ja he ovat olleet vakaasti sitä mieltä, että sähkön hinnan nousu on aiheuttamassa sen, että heidän joko pitää siirtyä yövuoroon omassa tuotannossaan tai sitten on kerta kaikkiaan lopetettava, pistettävä pillit pussiin, kun ei nykyisellä sähkön hinnalla pysty enää muuta tekemään.
Kaikkihan tämä johtuu siitä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti tämän kriisin ja sen seurauksena sitten Venäjä erilaisten pakotteiden takia ja omien poliittisten tavoitteiden takia on lopettanut kaasun tuonnin Eurooppaan. Nord Stream ‑ykkösputki on nyt suljettu, sieltä ei tule mitään, ja kakkosputkihan on jo keskeytetty ajat sitten, niin että kaasun tulo Eurooppaan on seis. Saksa on tässä se asian ydin, koska heillehän tämä iskee ankarasti, ja se on aiheuttanut sitten Euroopan johtavana talousmahtina sen, että tässä Euroopan mantereella riehuu nyt semmoinen energian pula, jota ei ole ennen nähty.
Osittain tässä on Suomen osalta kysymys siitä, että emme ole omia kotiläksyjämme tehneet hyvin. Meillä on liian vähän sähköntuotantoa. Juuri edustaja Hassi poistui salista, ikävä kyllä — nimittäin muistan ne ajat, kun taisi olla Vanhasen kakkoshallitus ja tehtiin ydinvoimapakettia. Itsekin äänestin sen puolesta, että saataisiin Suomeen sähköä. No vihreät vastustivat ankarasti sähköntuotantoa silloin, ja minunkin nimeni on tuolla Töölönlahden rannalla olevassa häpeäpaalussa, jossa arvosteltiin, että maailma tuhotaan näillä ydinvoimaloilla. Kas kummaa, nyt he ovat innokkaasti ydinvoimaa kannattamassa. Ja sitten kun piti rakentaa Kollajan ja Vuotoksen altaat, että saataisiin lisää tuulivoimalle säätövoimaa, kuka vastusti? Vihreät tekivät kaikkensa median suosiollisella avustuksella, että niitä ei tule. Siinä menetettiin — ihan tarkkaa tietoa minulla ei ole, mutta veikkaan — 500—600 megawatin edestä tehoa, jolla olisi säätövoimaa tuulivoimalle pystytty järjestämään. Siinäkin vihreät olivat ankarasti kyseisten patojen rakentamista vastaan. Nyt me elämme tässä tilanteessa.
Nyt sitten on otettu turve Suomessa kohteeksi, jota ei saisi käyttää. Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että kun Suomessa tehdään CHP:tä elikkä yhteistä kaukolämmön ja sähkön tuotantoa, niin kovina pakkaspäivinä valtakunnan verkkoon tulee yli 3 000 megawatin teholla sähköä. Jos tämä vielä munataan, niin kuin suorasti sanotaan, jos tämä menee pieleen ja tämä suorastaan törkeällä tavalla laiminlyödään, niin se on sellainen menetys, että me aiheutamme itsellemme sellaisen vahingon, että tästä maasta loppuu tuotantotalous kokonaan. Kovilla pakkasilla se CHP-sähköntuotanto on maailman paras keksintö, hyötysuhde 90 prosenttia, ja kun kattilaa ajetaan turpeen ja puun yhteisseoksella, saamme maksimimäärän sekä lämpöä että sähköä siitä raaka-aineesta irti, mikä muuten ei onnistu. Samaan aikaan kun tätä emme saisi tehdä, aiheutamme itse sen, että menetämme taloutemme intensiteetin ja hallinnan.
Tämän takia Euroopan unionin komission pitää puuttua tähän asiaan nyt välittömästi. On aika hämmästyttävää, että sen jälkeen kun 2014 Venäjä miehitti Krimin, on Euroopan unionin komissio katsonut asiakseen seikkailla erilaisilla pikkuasioilla — on suojeltu erilaisia hyönteisiä, on puolustettu suurpetojen elämisoikeutta ihmisten pihoilla, ja varsinkin tuolla itäisessä Suomessa tuntuu, että susi on suorastaan lemmikkieläin, kun sitä komissio on tiukasti vahtinut, ja kaikkea muuta pikkusälää on tehty ja tehty valtava määrä säädöksiä. Mutta se tärkein on unohdettu, Euroopan tulevaisuuden vaaliminen ja energiahuollon varmistaminen. Se on jäänyt ihan mopen osalle.
Tämän takia Euroopan unionin komission on näihin johdannaiskauppoihin laadittava uudet säännöt, koska nykyisin sähköenergian kaupassa käytössä oleva johdannaisjärjestelmä on laadittu normaalin markkinatilanteen olosuhteissa, silloin kun kauppa käy normaalisti ja on rauhallista, ja se järjestelmä ei sovi ollenkaan tällaiseen kriisiaikaan, mitä nyt elämme. Eli se on korjattava ensimmäisenä. Jos Euroopan unionin komissio haluaa Euroopan etua ajaa, sen pitää keskittyä tähän ja lopettaa kaikki taksonomiat, LULUCF:t ja ennallistamishaaveet. Nehän ovat aivan naurettavia hankkeita. Niillä ei ole mitään tekemistä Euroopan tulevaisuuden kanssa, vaan ne ovat vain vallankäytön muoto, jota Euroopan unionin komissio ajaa.
Sitten toisekseen Euroopan unionin komissio voisi yhteistoimin Euroopan unionin jäsenmaiden kanssa asettaa Euroopassa sähkölle hintakaton. Taloustieteen professori Liski, muistaakseni Turun yliopiston professori, totesi tämän hintakaton olevan erittäin pätevä ja erittäin tehokas tapa johdannaismarkkinoiden rauhoittamiseen, ja sellaiseksi se tulisi Euroopan unionissa säätää ja tehdä se niin, että hintakatto saadaan ja saadaan asia rauhoittumaan. 
Ja sitten tämä kaasun ja sähkön välinen hintasuhde pitäisi avata kokonaan niin, että molemmilla on omat markkinansa. Totta kai ne liittyvät toisiinsa, kun kaasulla tehdään varsinkin Saksassa paljon energiaa, ja sehän tämän ongelman ydin onkin. 
Mutta se, että Suomessa kotiläksyt tehdään... Komission pitää tietysti tehdä ensiksi äsken mainitut läksyt, mutta Suomessa pitää tehdä ensimmäisenä se päätös nyt tänä syksynä, että Suomessa ruvetaan oikein määrätietoisesti nostamaan tuleville vuosille turvetta ensi keväästä alkaen. Nykyisillä turvevarannoilla, mitkä ovat varastoissa, selvitään ensi vuosi, ensi talvi, ensi lämmityskausi nippa nappa — jos tulee ankara talvi, emme selviä — mutta sen jälkeen meillä ovat varastot tyhjät. Tälläkin hetkellä meillä ajetaan kattiloihin arvokasta kuitupuuta ja tukkipuuta aivan tietoisena siitä, että rikotaan hallitusohjelmaa, tehdään valtavaa vahinkoa Suomen metsissä ja arvokas turve jää soille, kun sitä ei saa käyttää sen verotuksen takia.
Verotuksessa pitää turpeen verot poistaa. Sitten pitää turveurakoitsijoille ja sillä alalla työtä tekeville kunnianpalautus suorittaa, niin että työt aloitetaan ensi keväänä täysillä ja tehdään se noin 15 terawattituntia eli 15 miljoonan motin määrä turvetta varastoon tulevia vuosia varten, ja pitkä näkymä tulevaisuuteen, että tätä harjoitetaan, ja arvopuu jalostetaan sellunkeitossa tuolla sellutehtaalla ja sahapuut eli tukit viedään sahoille. Jos tätä emme tee, olemme sellaisissa vaikeuksissa, joita ei ole ennen nähty.
Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että kaikki nämä päätökset, myös päästökaupan virheet, joita tietoisesti tässä maassa edelleen harjoitetaan näköjään — palaan siihen toisessa puheenvuorossani — on oikaistava ja Suomelle on luotava tulevaisuuden näköala. Näin ei kerta kaikkiaan voi enää jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T17:32:48,2022-09-06T17:40:04,Hyväksytty,1.1
2022_85_69,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_70,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Hoskoselle varsin väkevästä puheenvuorosta. Erityisesti tuo Euroopan unionin yhteinen sähkön hintakatto on erittäin kannatettava asia tässä kohtaa. 
Sähkö on totta tosiaan yksi Venäjän sodankäynnin aseista, ja me tunnemme sen selkäpiissä tällä hetkellä ympäri Suomen. Tänään aamulla olin Iitin torilla, ja kyllähän se niin on, että joka ikisen suomalaisen murheena ja mielen päällä on tällä hetkellä sähkön hinta. Kaikki tuki hallitukselle sähkökriisistä selvitäksemme.
Venäjän valmistautuminen hyökkäyssotaan vähentämällä kaasutoimituksia käynnisti tämän energiakriisin noin vuosi sitten syksyllä, ja nyt sodan ja pakotteiden myötä se on vain syventynyt. Sähkön tukkuhinta on noussut ennätyslukemiin, ja talven lämmityskausi on vasta tulossa ja tietenkin haastaa tätä saatavuutta vielä entisestään, mutta myös sähkömarkkinoita, joista olemme tänään puhuneet. Tavalla tai toisella sähkökriisi koskettaa jokaista suomalaista, ja ajattelen, että tilanne on tällä hetkellä varsin karmiva. 
Tässä esityksessä puhutaan härskistä miljardiluokan summasta, mutta tämä esitys on välttämätön päätös tässä tilanteessa. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole sähköyhtiöille avoin šekki, kuten tässä salissa on aiemmin sanottu — siitä totesi valtiovarainministeri Annika Saarikkokin jo aikaisemmin —, eli nämä lainoitusehdot ovat erittäin tiukat. Sähkömarkkinat tulee ilman muuta tervehdyttää, ja valtion lainoituksen ja takauksen tavoite on loppujen lopuksi turvata kaikissa olosuhteissa lämpö kodeissa. Ilman sitä meistä harva kyllä selviää. Se on ainoa oikea tavoite tässä kohdassa. 
Uhkakuva on tietenkin se, että markkinaehtoinen rahoitus tyrehtyy ja sähköntuottajat ajautuvat likviditeettikriisiin. Uhkakuva on se, että ne alle kymmenen sentin hyvät sopimukset, joihin moni tällä hetkellä Suomessa nojaa, kun omasta sähkösopimuksestaan sopii, kaatuvat, kun yhtiöt eivät ole hinnoitelleet riskiä riittävästi. Johdannaismarkkinasääntöjen mukaan sähkönmyyjän on turvattava ostajan asema asettamalla sähkön tulevaa hintaa vastaava käteisvakuus johdannaispörssin tilille. Käteisvakuudet on täytettävä lyhyessä ajassa, ja tietenkin, jos niitä ei saa täytettyä, sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi. Tämä voi pahimmillaan johtaa sähköntuottajien konkurssiaaltoon, eräänlaiseen pankkikriisin kaltaiseen kriisitilaan sähkömarkkinoilla. Tällaista riskiä me emme voi katsoa tai odottaa, vaan sen vuoksi on toimittava. 
Loppujen lopuksi investoiminen on ainoa keino laskea sähkönhintaa kestävästi. Hallitushan on jo esittänyt ensi vuodelle tämmöistä talousarviota, budjettia, jossa reagoidaan tähän korkeaan hintaan, mutta sekään ei vielä muuta sitä tosiasiaa, että ainoa keino laskea sähkönhintaa kestävästi on investoinnit ja omavaraisen sähkön lisääminen tähän maahan. Onneksi olemme tässä jo pitkällä, kiitos Sipilän hallituksen asettamien raamien. Tavoitehan oli, että vuoteen 2027 mennessä Suomen sähköntuotanto on omavaraista, ja se tulee yllättävän pian, nimittäin seuraavan hallituskauden loppuun mennessä. 
Siitä olen edustaja Hoskosen kanssa täysin samaa mieltä, että kotiläksyt ovat siltä osin jääneet tekemättä, että esimerkiksi tämä turvepäätös on vienyt hiukan takapakkia tätä meidän omavaraisuuteen pääsemistä, mutta samaan aikaan ajattelen, että kaikki voitava on nyt tehtävä, jotta pääsemme omavaraiseen sähköntuotantoon siihen mennessä, kun olemme itsellemme sen luvanneet. Ja mieluummin vähän aikaisemmin, koska suomalaisten kukkarot eivät ole pohjattomia, ja meidän on pidettävä huolta siitä, että niin pienituloiset kuin keskituloisetkin tässä maassa pystyvät maksamaan oman kodin sähköt ja se pysyy silloin lämpimänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-06T17:40:09,2022-09-06T17:44:37,Hyväksytty,1.1
2022_85_71,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_72,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Puhutaan täällä lisätalousarviosta ja sähköstä ja sähköön liittyvistä asioista. Vähän keskustelu on mennyt sivuunkin, mutta tein tuossa jo ennen kesätaukoa semmoisen toimenpidealoitteen, että polttoaineiden hintoja olisi alennettu sillä määrällä, mitä on ylimääräistä arvonlisäveroa kertynyt valtiolle näiden hintojen noustua aika huomattavasti. Haluan kertoa sen myös siitä näkökulmasta, kuten uskon, että tässä käy, että meidän ei ainoastaan kuulu olla täällä huolestuneita sähkön hinnasta, vaan meidän pitäisi miettiä sähkön riittävyyttä. 
Siihen toimenpidealoitteeseen kirjoitin auki sen, että silloin, kun minä olen ollut itse lapsi ja asunut öljylämmitteisessä talossa, niin kesäaikana, kun lämmityskuluja ei ollut juurikaan, vanhemmat aina pistivät vähän sivuun rahaa, ja syksyllä he sitten ostivat öljyä. He saivat sillä säästettyä siihen, että saatiin tulevan talven öljy ostettua. Nyt tilanne on se, että kohonneiden hintojen takia vanhemmille ei ole jäänyt enää rahaa — en puhu nyt omista vanhemmistani, vaan ihan yleisesti perheistä. Rahat ovat kuluneet, öljyä ei ole välttämättä saatu ostettua. Suomessa on 130 000 öljylämmitteistä taloa, ja jos ajatellaan, että puolet ei ole pystynyt ostamaan tätä öljymäärää, niin näitä taloja on silloin 65 000. Näissä taloissa, lähes kaikissa, on varajärjestelmänä sähkölämmitys, siellä on sähköpatruuna. Ajatelkaa, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun öljy on loppu ja nämä talot lähtevät sähkönkulutukseen mukaan. Tämä on oikeasti vakava asia. Samalla, kun puhutte sähkön hinnasta, pitäisi puhua polttoöljyn hinnasta ja sen tukemisesta niin, että ihmisellä on mahdollisuus lämmittää taloaan öljyllä. 
Sitten edustaja Hoskonen puhui tuossa ansiokkaasti turpeesta, ja on helppo yhtyä näihin hänen puheisiinsa. Semmoisen asian haluaisin vielä nostaa esille, että tästä on tehty kansalaisaloite Turve uusiutuvaksi, ja tämä pitäisi aivan ehdottomasti ottaa pikaisesti käsittelyyn. Tiedätte kaikki, että tämä on kolikolla heitetty ratkaisu, että Suomessa turve ei uusiudu, vaikka tieteellinen fakta on se, että turve uusiutuu. Se on hidasta: toiset uusiutuvat nopeammin ja toiset hitaammin, mutta se on kuitenkin uusiutuvaa energiaa. En tiedä, millä tavoin se on fossiilisempaa kuin venäläinen kaasu, jota sitten nämä Suomen entiset päämiehet ovat lobanneet Saksan markkinoille täältä.
Tähän ratkaisuun, että lähdetään tukemaan sähköyhtiöitä, liittyy muutamia kysymyksiä, ja nämä haluan tässä nyt esittää.
Nyt kun näitä tukia sekä Fortumille että Uniperille on lähdetty sorvaamaan, niin ensimmäinen, tärkein kysymys on se, ovatko meidän parhaat voimat olleet sopimassa näistä asioista, reagoineet tähän asiaan, vai oliko kenties näillä henkilöillä jotain muuta kiirettä kesällä, että he eivät ole olleet näissä neuvotteluissa mukana. Onko kriisien hoidossa ollut odottelu ja toiveajattelu, että ongelmalta vältytään, ja sitten hirveällä kiireellä on valmisteltu ja käsitelty asian vakavuus ja mittaluokka huomioiden oikea menettelytapa? Miksi asiaan ei reagoitu syksyllä 2021 energiakriisin ja muun muassa Uniperin rahoitusongelmien nostaessa päätään? Tässä on nukuttu mielestäni aika paljon ohitse, niin kuin todennäköisesti nukutaan myös omakotitalojen ja kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden öljylämmityksen suhteen.
Se on vakava asia, mistä minä tuossa aluksi puhuin. Missä ovat SDP:n miehet nyt, kun on kyseessä tämä asia? Kantavatko he vastuuta asiasta? Kuitenkin nämä Suomen entiset johtavat nokkamiehet ovat olleet mukana luomassa tätä Suomen ja Euroopan maakaasuriippuvuutta ja edistäneet sitä venäläisellä rahalla. Mielestäni emme elä välttämättä Putinin hinnoissa vaan ehkä Lipposen hinnoissa.
 Sitä ihmettelin vielä, kun ministeri Marin totesi, että odotetaan esityksiä komissiolta, että miksi ei esitetä itse. Nyt tulevana perjantaina on joku energianeuvosto vai energiaministerien tapaaminen Euroopan unionissa, ja minun mielestäni siellä Suomen ensimmäisenä linjana pitää olla se, että turve on uusiutuva energia. Se on meidän turva täällä Suomessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-06T17:44:49,2022-09-06T17:51:55,Hyväksytty,1.1
2022_85_73,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_74,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että tässä on harrastettu Veikko Huovisen sanoin sitä jälkiviisautta, koska se on ”imelin viisauven laji”. Silloin 20 vuotta sitten, kun on tehty lähtöasetelmia siihen, että Pohjoismailla ja myös Euroopalla on yhteiset energiamarkkinat, on ajateltu, että ollaan vahvempia, kun ollaan yhteisillä energiamarkkinoilla. Tietenkin riskianalyysit ovat sitten tietyllä tavalla pettäneet. Ei otettu sitä tilannetta huomioon, mitä Venäjä kaiken kaikkiaan voi tehdä. Ja siitä, että maakaasulla on keskisessä Euroopassa, ennen kaikkea Saksassa, tuotettu sähköä, tämä tilanne kaiken kaikkiaan johtuu, ja vaikutukset näkyvät sitten yhteisen energiapolitiikan kautta myös meillä.
Muistelen, että silloin 2010 puhuttiin hyvin vahvasti energiaomavaraisuudesta. Ja silloin juuri lähdettiin — edustaja Hoskonen taisi mainitakin tämän — katsomaan tätä ydinenergiapalettia ja lähdettiin sitä viemään eteenpäin. Minunkin nimi on tuolla Linnunlaulussa siinä paalussa. Minä olen ylpeä siitä, että silloin olin tämän omavaraisen energian puolesta. Jos tuo ydinvoimahanke olisi kunnolla lähtenyt liikkeelle, niin me oltaisiin hyvinkin pitkällä.
Toinen on tietenkin tämä, että TVO:n Olkiluoto kolmonen ei ole lähtenyt toimimaan sillä tavalla kuin on ajateltu. Jos se saadaan nyt toimimaan, niin me ollaan suhteellisen hyvin energiaomavaraisia. Niin kuin jo elokuussa oli nähtävissä, niin silloin kun on tuulta kovasti, niin 3 000 megawattia tuottaa tuulivoima, ja sillä tavalla oli jo energianhinta melkein koko elokuun liki nollassa, muutaman kymmenyksen päälle. Elikkä tämä on semmoinen herkkä laji. 
Kyllä EU:ssa täytyy päästä nyt yhtenäiseen näkemykseen hintakatosta ja myös siitä, millä tavalla kaasu ja sähkö pystytään erottamaan. Ja tämä, mitä lisätalousarviossa on valtioneuvosto esittänyt, on nyt turva tälle väliajalle. Elikkä pyritään nyt turvaamaan kumminkin kuluttajien ja kotitalouksien ja teollisuudenkin energiansaanti ja ennen kaikkea hinta niin, että se ei lähde ihan taivaisiin. Ja tähän johdannaiskauppaan täytyy saada sääntelyä. Kattoa voidaan vielä varmaankin alentaa.
Tässä nyt lyhyesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-06T17:51:57,2022-09-06T17:55:04,Hyväksytty,1.1
2022_85_75,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,Kiitoksia. — Och ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_76,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Tack, ärade talman! Jag kommer att koncentrera mig på det som är på agendan, det vill säga tilläggsbudgeten och tryggandet av det kortsiktiga. Vi har ju en energidebatt längre fram i den här veckan, där jag kommer att koncentrera mig på det. Men jag vill ändå påpeka, när jag har lyssnat här i dag, att vi ändå inte får glömma bort varför vi är där vi är. Det pågår ett krig i Europa. Ryssland har anfallit en demokrati, och Ryssland gör allt för att splittra de som stödjer Ukraina i det här kriget. Tappar vi det fokuset så kommer vi inte att diskutera de här frågorna, utan mycket mer allvarliga frågor än vad vi diskuterar nu.
Den finska energiproduktionen är en grundpelare när det gäller självförsörjningsberedskapen, tillsammans med livsmedelsförsörjningen. Därför måste vi trygga de här i alla lägen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-09-06T17:55:06,2022-09-06T17:55:53,Hyväksytty,1.1
2022_85_77,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todellakin niin, että meidän tässä eduskunnassa tänä syksynä on nyt tehtävä hyvissä ajoin kovia päätöksiä. Ensimmäisenä tietenkin meidän ministerien ja pääministeri Marinin tulee viedä komissioon viestiä, että johdannaiskauppojen säännöt on muutettava. Siellä on tehty paljon muitakin päätöksiä hyvin nopealla aikataululla, ja jos Eurooppa haluaa pitää yhtenäisyyden ja olla tätä Venäjän aiheuttamaa tilannetta yksissä tuumin vastaan, niin tämä pitää hoitaa heti — samoin se, että hintakatto laitetaan sähkölle ja maakaasulle, millä turvataan se, että erilaiset spekulantit eivät pääse vauhtiin. Nythän kaikki on heidän käsissään, kun siellä voidaan pelata äärimmäisen paljon ja joku aina ne voitot kerää.
Ja sitten se, mikä pitää tehdä ehdottomasti: päästökaupan Suomea koskevat virheet on oikaistava. Minua todella harmittaa se aivan valtavasti, kun Suomessa professoritasoiset tohtorismiehet ja ‑naiset käyvät täällä meillä todistamassa valiokunnissa, että meillä on valtavasti päästöjä. Hiilinieluja ei ole kovin paljoa. Joudumme tällä hetkellä päästökaupan takia maksamaan nykyisillä hiilidioksidin pörssihinnoilla noin 15 miljoonan tonnin ylimääräisestä päästöstä noin 1 400 miljoonaa euroa joka vuosi turhaa rahaa ihan jatkuvasti. Ja professori Markku Ollikainen, joka Ilmastopaneelia tässä maassa johtaa, tätä satusedän roolia vetää edelleen eteenpäin — väärää tietoa Suomen eduskunnassa Suomen kansan edustajille. Tämä on oikaistava. Tämähän on aivan käsittämätöntä touhua, että rohjetaan antaa väärää tietoa, jonka perusteella Suomen kansalaiset maksavat valtavan kallista energiaa. Ja ei tunnu kovin montaa median edustajaa kiinnostavan tämä virhe, mutta kyllä kiinnostus kasvaa, kun ensi talvi tulee ja pakkaset iskevät ja lämmön hinta ja sähkön hinta nousevat pilviin.
Kyllähän nyt on minimiasia, että ollaan rehellisiä ja oiotaan virheet. Ok, sillä ei ole väliä, kuka ne virheet teki, se on ollut ja mennyt, mutta virheet pitää oikaista. Kukaan ei ole täydellinen, mutta kellään ei ole oikeutta periä suomalaisilta veronmaksajilta, perheiltä, yksin eläviltä, eläkeläisiltä — kaikilta suomalaisilta — vääriä maksuja väärillä perusteilla. Se on minun mielestäni niin vakava juttu, että minua oikein harmittaa näiden tällaisten professorien puheenvuorot, ja kukaan näistä professoreista ei korvaansa lotkauta eikä tule edes anteeksi pyytämään virheitään. Härskiä on heidän toimintansa.
Mutta se asia, mikä vielä pitää lisätä: Meidän on heti todellakin turpeen näkymä avattava niin, että nykyiset turveurakoitsijat saavat sen kaipaamansa tiedon, että Suomessa korjataan energiaturvetta ensi keväästä alkaen. Nykyiset varastot, niin kuin sanoin, riittävät ensi talvelle juuri ja juuri.
Toinen asia, arvoisa puhemies, joka on ihan tuoretta tietoa, kesälomalta kerättyä: Tällä hetkellä esimerkiksi Metsähallituksen metsistä ajetaan kuitupuuta suoraan polttoon. Siis metsäteollisuus ei niitä puita saa, vaan valtion metsistä menee suoraan polttoon valtavat määrät kuitupuuta, vaikka hallitusohjelmassa muuta lukee. Siis valtion omaisuutta poltetaan energiaksi ja sellutehtaille ei mene mitään. Sama koskee yksityismetsiä. Onhan tämä nyt ihan käsittämätöntä, että Suomi tuhoaa omaa tulevaisuuttaan, omaa jalostusarvoaan ja ottaa velkaa. Eihän tässä hommassa ole enää minkäännäköistä järjen hiventä.
Hallitusohjelmassa on kirjattuna selvät säännöt, että arvopuuta ei polteta, mutta sitä muuten palaa. Olen itsekin viime kesänä, nyt päättyneenä kesänä, kiertänyt näissä laaneissa ja nähnyt ne valtavat kuitupuut, ja niissä kasoissa on myös iso määrä tukkeja — sitä puuta, mikä pitäisi jalostajan viedä muualle maailmalle ja ottaa sieltä se panos, tulovirta, Suomeen, jota tämä kansakunta kipeästi kaipaa. Tämän takia meidän pitää tämä turvehomma hoitaa tyylikkäästi ja ottaa käyttöön se potentiaali, mikä suomalaisessa suossa on.
Meillä turvetta joka vuosi kasvaa. Joka kesä uutta turvetta Suomeen tulee se noin 40 miljoonaa kuutiota. Jääkauden jälkeen sitä on Suomeen kasvanut noin 80 miljardia kuutiota. Jokainen voi laskea yksinkertaisella matematiikalla, että 80 miljardia kuutiota kun on tavaraa tullut jääkauden jälkeen ja noin 10 000 vuotta, reilut 10 000 vuotta, on siitä, kun jääkausi meni ja Balttilainen jääjärvi laski — siitä saatte, paljonko se vuodessa kasvaa. Ja tätäkään eivät Suomen tiedemiehet ja yliopistoihmiset tunnusta, että turve uusiutuisi. Ei tämä ole arpa-asia, tämä on ihan puhdasta, Kallion laskuopin mukaista matematiikkaa. Jokainen suohehtaari tuolla suomalaisella suolla kasvaa joka kesä lähes kymmenen kuutiota lisää uutta turvepohjaa, ja jatkuvasti, joka kesä, se tapahtuu ihan varmasti.
Mehän voimme tehdä tämän ihan oikeudenmukaisesti, niin sanotusti kestävän kasvun periaatteiden mukaan. Käytetään siitä 40 miljoonasta motista, mikä on vuodessa kasvua, vaikka 20 miljoonaa. Ja meillähän turpeesta tehdään myös kuiviketurvetta, jota maatalous kipeästi tarvitsee. Se on aivan välttämätöntä. Haluammeko me oikeasti Suomen eduskunnassa, että meiltä loppuvat myös maatalous ja oma elintarviketuotanto? Olen ihan satavarma, että yksikään kansanedustaja sitä ei halua. Olen tästä asiasta sataprosenttisen varma. Meille tulee ensi talvena nälkä, jos tällä keinoin jatkamme, ja seuraavina vuosina varsinkin.
Ja sitten tämä kasvuturve: Suomesta on avattu Vapon, nykyisen Neovan, vahvalla, pitkällä, sinnikkäällä työllä vahva markkina. En tiedä tarkkaa määrää niitä ostavia maita, mutta kymmeniä niitä on eikä pelkästään Euroopassa. Noin 400 miljoonan euron arvosta vuodessa viedään kasvuturvetta Eurooppaan, ja kuivina maina, kuten Keski-Euroopan maat ovat, ne tarvitsevat tällaisen kasvualustan, joka pidättää veden, pidättää ravinteet. Kasvi ottaa sieltä kaiken, ja se jäävä — joskus se turvekin menee vanhaksi — pitää kompostoida, ja siitä tulee edelleen hyvää vaikka nurmikoiden alustoiksi. Erinomainen kasvualusta edelleen.
Tämä pitää meidän hoitaa kotiin. Turveurakoitsijoiden kunnianpalautus on tehtävä nyt. Se oli selvä virhe, että me romutimme heidän kalustoaan ja maksoimme siitä jopa palkkiota. Se virhe on tehty, ei sen perään kannata itkeä, mutta meillä on edelleen ammattikunta, joka osaa työnsä, heillä on valmiit kentät, ja ennen kaikkea heillä on valtava työhalu auttaa tätä isänmaata.
On ihan varmaa, että ensi talvena, kun on kova pakkanen, sähkön ja lämmön hinta on aivan valtava, sähköä kulutetaan paljon, moni pirtti on pimeänä. Monessa, monessa kodissa eletään pimeässä ja kylmässä, kun enää mitään muuta ei ole. Pitäisikö meidän Suomen eduskunnassa tähän nyt puuttua ja antaa se mahdollisuus, että Suomi selviäisi tästä kriisistä? Kaikki on meidän omissa käsissämme. Haluammeko sitä, vai jatkammeko tätä hirveää vihreää siirtymää, joka käytännössä suosii vain fossiilisia polttoaineita, jotka käytännössä loppuvat, kun Venäjä on pannut pillit pussiin ja hanat kiinni?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T17:57:08,2022-09-06T18:04:23,Hyväksytty,1.1
2022_85_78,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_79,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt ei voi sanoa enää ”hyvät naiset ja miehet”, kun täällä on vain miehiä jäljellä. — Edustaja Hoskonen puhui taas asiaa, ja haluan siitä hieman jatkaa noita asioita, mitä hän kertoi.
Minä olin semmoisessa tilaisuudessa, jossa oli Carunan henkilökuntaa, ja he arvioivat tuossa keväällä, että talvesta 23—24 tulee sähköntuotannollisesti vielä vaativampi kuin tästä tulevasta nyt on ennustettu tulevan. Tämän vuoksi tuo Hoskosenkin mainitsema turve pitää ottaa lämmityskäyttöön, koska muuten se, että puuta nyt poltetaan liiassa määrin, heikentää meidän teollisuuden vientiä, jos kuitupuuta käytetään lämmitykseen.
Tuossa on mainittu tästä Fortumin, tai sähköyhtiöiden, tukemisesta, että niissä on kovat ehdot ja niissä on myös korkea korko. Ne ovat aika rajut ehdot, mutta myös vakuuksia niihin ehkä kaivattaisiin sillä tavalla, että jos valtio nyt rahoittaa veronmaksajien rahalla näitä yhtiöitä, niin näiden yhtiöiden sopimukseen pitäisi kyllä kirjata se, että ensisijainen vakuuden saaja on Suomen valtio, joka nyt hädässä antaa. Kovasti täällä on sanottu, että ne kaikki rahat saadaan takaisin ja siinä ei ole mitään riskiä. Mutta ehkä olisi parempi sanoa, että ne ”saataneen” takaisin. Kyllä niissä riski on.
Meidän pitää nyt vain unohtaa tämä vihreä siirtymä, jota tämä hallitus on kiimoissaan tekemässä, tämä ei kanna. Edustaja Hoskonen mainitsikin tuossa hyvin nämä asiat, että vihreät ovat vastustaneet ydinvoimaa ja nyt se on ykköspuolue sen markkinoinnissa. Näissä kaikissa energiatuotannon muodoissa syntyy päästöjä ihan takuuvarmasti, laitteiston valmistuksessa, rakentamisessa, kustannuksissa. Minä en usko siihen, että ydinvoima on lopulta — huomioiden kaikki siihen rakentamiseen käytetty ja kaivostoimintaan ja muuhun käytetty — juuri puhtaampaa kuin turve. Itse asiassa minä pidän turpeen energiakäyttöä puhtaampana kuin sitä. Turpeenpoltossa hyötysuhde on noin 77 prosenttia ja ydinvoimassa hyötysuhde on 30 prosenttia. Täällä vihreät mainostavat sitä ja ovat pahoillaan, kun merivedet lämpiävät. Mutta jos ydinvoimala tuottaisi vaikka, nyt esimerkkinä, 1 000 megawattia, niin 2 000 megawattia menee sinne veden lämmitykseen energiaa.
Sen verran vielä tuolle Hoskoselle on nyt pakko sanoa — ja minä olen toivonut, että hallituksen henkilöt tämän asian toisivat julki — että tuossa viime keväänä jossakin valiokunnassa sain kaivettua sen esiin, että Suomen Huoltovarmuuskeskuksen polttoturpeen turvavarastot olivat todella alhaiset, niitä oli vain 0,7 terawattituntia. Ne piisaavat ainoastaan, esimerkinomaisesti, Seinäjoen kaupungin lämmittämiseen yhden talven ajan. Tämä mielestäni oli semmoinen lähtölaukaus, kun tämän sai kaivettua esiin, että jopa vihreätkin rupesivat suhtautumaan vähän myönteisemmin turpeeseen. Myös toisessa valiokunnassa on ollut asiantuntija, joka sanoi, että vaikka minkälaisia energiamuotoja keksittäisiin — nyt, Hannu, kuuntele — niin 4—6 vuotta käytetään energiaturvetta, siis vaikka millaisia uusia energiamuotoja keksittäisiin. Tämä oli silloin viesti. Minä itse uskon, että tämä aika on paljon pitempi. Ymmärrän sen, että turpeen energiakäytöstä luovutaan, jos keksitään oikeasti joitain parempia ratkaisuja. Mutta turve on meidän suomalaisten turva. Tästä oli Apu-lehdessä juttu jo 60-luvulla, ja se pitäisi jokaiselle edustajalle ilmeisesti kopioida postilaatikkoihin, että he ymmärtäisivät, kuinka tärkeä ja kuinka pitkäaikainen turva se on meille ollut.
Ja vielä: Edustaja Hoskonen nosti esiin turpeen muun käytön kuin polttokäytön, elikkä sitä käytetään kuiviketurpeena ja kasvuturpeena ja polttoturpeena. Hyvin monet suot ovat sillä tavalla, että ne ovat kerroksittain, että siinä päällä on kerros kuiviketurvetta, sen jälkeen on kasvuturvetta — tämä on kaikille, vihreillekin, ok, että näitä käytetään — ja sitten se loppu navasta jalkoihin on polttoturvetta. Se on hyvää energiasisällöltään, ja sen polttoturpeen alla on kivennäisperäinen maa, jossa kasvaa vaikka metsä siinä päällä, kun se istutetaan siihen. Meidän pitää ehdottomasti ottaa nämä käyttöön, istuttaa siihen vaikka metsää. Mutta jos sieltä nostetaan vain kuiviketurve ja kasvuturve, niin siinä mustassa turpeessa, joka on energiakäyttöön sopivaa, ei kasva mikään. Elikkä se on parempi, että sieltä otetaan se polttoturvekin pois. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-06T18:04:27,2022-09-06T18:11:38,Hyväksytty,1.1
2022_85_80,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_81,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama ajatus tästä energiapolitiikasta Suomessa. Onhan se käsittämätön tilanne meillä tässä rakkaassa isänmaassa, että me emme saisi käyttää omia energiaraaka-aineitamme. Ensi talvena — pidän sitä henkilökohtaisesti aivan lähes varmana, sanotaan 90 prosentin varmuudella — Saksan talous tulee menemään polvilleen tämän energiakriisin takia, ja se tulee aiheuttamaan valtavan laman koko Euroopan alueelle. Tätä en tietenkään toivo. Suorastaan kädet ristissä pyydän, että se ei toteutuisi, mutta hyvin todennäköiseltä ikävä kyllä näyttää, että Saksan talous tulee kärsimään semmoisen iskun tämän energiapolitiikan takia, heidän omien virheidensä takia, kun lopettivat ydinvoiman ja olivat hiilivoimaa lopettamassa eikä mitään korvaavaa ollut tilalle tulossa, ja nyt on tässä tulos sitten tämän Venäjän kriisin jälkinäytelmänä. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sitten pakotteiden takia venäläinen pisti kaasuputket kiinni ja muunkin energian tuonnin Eurooppaan kiinni, ja pakotepolitiikka varmisti sen vielä, että mitään ei tule.
Sotaa ei saa koskaan hyväksyä ja siihen pitää reagoida, se on aivan oikein. Mutta meidän pitää huolehtia nyt, että kun seuraava kriisi joskus tulee — sekin tulee varmasti — niin meillä on omavarainen energiatalous tässä maassa. Entä tämä vihreiden käsittämätön biologian vääntely ja tosiasioiden kieltäminen, että turve ei uusiudu, ja sinä aikana poltetaan sitten tukit ja kuitupuut tuolla kattiloissa, ja samaan aikaan tässäkin kaupungissa poltetaan kivihiiltä, joka nyt ei tule enää Vorkutasta Venäjältä, vaan todennäköisesti se tuodaan laivalla Australiasta asti. Missähän tässä on sitten se vihreä siirtymä? Ei sitä ole olemassakaan.
Suomessa se on, jos me itse haluamme. Kun otetaan lähienergia siitä läheltä, suolta siis niillä alueilla, missä se on mahdollista, niin se tarkoittaa, että siinä menee hyvin vähän fossiilia siihen työhön siellä suolla ja myös kuljetukseen sinne voimalaitokselle. Siihen tulee hyvin vähän päästöjä. Ja turve kun uusiutuu, niin kuin sanoin toisessa puheenvuorossani, niin kun se 20 miljoonaa kuutiota korkeintaan tarvitaan siihen energiaturpeeseen — se on yläkanttiin — silloin se toinen 20 miljoonaa jää sinne suohon, elikkä tämä kestävyysperiaate ja uusiutuvuus varmasti toteutuu sataprosenttisesti eikä kukaan voi sanoa, että kestävän kehityksen periaate jollakin lailla tuhottaisiin tällä asialla. Ja ne suomäärät, millä tämä homma pystyttäisiin hoitamaan, ovat niin vähäisiä, että ne eivät millään lailla rajoita tätä vihreän siirtymän toteutumista Suomessa, koska ne pinta-alat ovat pieniä, millä turvetta nostetaan, ja kuitenkin Suomessa on alun perin ollut kymmenen miljoonaa hehtaaria suota, josta edelleen on noin viisi miljoonaa hehtaaria koskematonta suota. Elikkä me pystymme nykyisillä soilla operoimaan ja niihin neitseellisiin soihin ei tarvitse koskea. 
Sitten vielä tästä turpeen muusta käytöstä, arvoisa puhemies. Jos me emme kuiviketurvetta navettoihin ja sikaloihin ja muihin tuotantotiloihin saa tässä maassa, niin meiltä loppuu maatalous ihan varmasti. Karjan sairaudet lisääntyvät hyvin nopeasti, ja se aiheuttaa sen, että tämä nykyisin ihan valtavassa kannattavuuskriisissä elävä suomalainen maatila menettää viimeisenkin mahdollisuuden elää. Jos maanviljelijä ei sitä itse lopeta, niin sen pankki tai joku muu rahalaitos lopettaa, koska ei enää maksuja hoideta. Tätä ei varmasti kukaan Suomessa halua.
Muistan, kun tämä turvekeskustelu alkoi, että Sitran silloinen asiantuntija Mari Pantsar — en tiedä, onko hänen koulutuksensa biologi vai mikä hän on — esitti silloin, että saadaan osmankäämimurskaa tämän tilalle. Kun tällaiset seireenit kertovat meille totuuksia, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa, niin pitäisi nyt ainakin Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston johtajan Kataisen alaisiaan sen verran paimentaa, että tällaista paikkansapitämätöntä tietoa ei julkisuuteen anneta eikä varsinkaan tänne eduskuntaan tuoda. Silloisena ympäristövaliokunnan puheenjohtajana tästä asiasta kun muutaman kerran eri tahojen kanssa keskustelin, niin kyllä minä hämmästyin sen tieteen tason osaamista, mitä Suomessa on, kun väitetään, että osmankäämimurskalla pystytään korvaamaan tuo kuiviketurpeen osuus tässä maassa — aivan täyttä huuhaata. Toivon, että Sitra tässä asiassa puuttuu nyt vihdoin ja viimein, kun se on kuitenkin eduskunnan heille antamien rahojen varassa oleva, siihen, että edes totuudessa pysyisi se porukka. Ei ole paljon vaadittu. Jos meinaa tutkimuslaitoksen nimeä kantaa, niin pitäisi pikkuhiljaa ruveta totuudenkin siementä viljelemään siinä talossa — jos ei muuten, niin kasvuturpeessa. Siinä se muuten onnistuu.
Ja sitten yksi asia vielä: tämä erikoisturve, mitä tällä hetkellä Suomessa käytetään eri tarkoituksiin. Ilomantsissa on parhaillaan valmistumassa nyt se ensimmäinen aktiivihiilituotantolaitos, jossa oli pieniä teknisiä ongelmia uuden kokeilun takia, mutta nyt se on valmistumassa ja lähtee varmaan tämän vuoden puolella käyntiin, avaa aivan uudet markkinat maailmanmarkkinoillekin aktiivihiilen tuotannolle, joka nimenomaan lopettaa sitten osaltaan kivihiilen käytön, koska siitä syntyvä aktiivihiili on korvaamassa kivihiilellä tehtyä aktiivihiiltä, elikkä olemme tekemässä siinä vihreää siirtymää aivan oikeasti. 
Ja sitten yksi asia vielä: Jos me haluamme tässä maassa myös varmistaa sen, että kriisiolosuhteissa meillä on varastoituna energiaa niin paljon, että selviämme yllättävistäkin tilanteista, turve on ainoa energiaraaka-aine, jota pystytään pitkän aikaa varastoimaan, ei menetä energiamääräänsä per kuutio, se on erittäin hyvä siinä, säilyttämään arvonsa, kestää kosteutta aika pitkään, ja ennen kaikkea varastointitapa on sellainen, että sieltä voidaan kuljettaa energiaraaka-ainetta voimalaitoksille hyvin nopeasti isoja määriä. Ensi talvena, kun meillä ei tällä hetkellä, arvoisa puhemies, ole niitä kuivia energiapuuvarastoja, niin meillä on tilanne tässä maassa, että jäistä puuta yritetään polttaa voimalaitoksissa ja tehdä siitä lämpöä. Jos joku ei tätä usko, että jäisellä puulla ei lämpöä tehdä, voi ruveta kokeilemaan saunan uunin lämmitystä märillä puilla. Sen jokainen tietää, että sauna jää kylpemättä sinä iltana, ja jos on uuni, niin leivät jäävät siltä päivältä paistamatta. Tällainen väärien tietojen levittäminen tässä maassa on mennyt niin pitkälle, että vääristä tiedoista on tullut uusi normaali. Eihän se ole oikein.
Arvoisa puhemies! Toivon nyt sydämestäni, että Suomen eduskunta puuttuu nyt niihin asioihin, mitkä ovat suomalaisille tärkeitä. Tällainen kansallisen varallisuuden hukkaaminen, rahojen syytäminen ulkomaille ja ennen kaikkea suomalaisen osaamisen tuhoaminen ja turveurakoitsijoiden mollaaminen ja heidän, minun mielestäni, erittäin törkeä kohteleminen lopetetaan tässä maassa ja ruvetaan tekemään oikeita töitä ja varmistetaan samalla suomalaisen metsäteollisuuden jääminen Suomeen. Tällä menolla meillä ei ole kohta sitäkään, koska täällä metsäteollisuuden raaka-ainehuolto on ihan aidosti vaarassa jo tänä päivänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T18:11:00,2022-09-06T18:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_85_82,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_83,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän edustaja Hoskosen puheenvuoroja. Kun tuolta niin sanotusti susirajan takaa on, niin tämmöisiä ongelmiahan siellä on nähtävissä ja nämä nostavat päätään. Mutta minun käsittääkseni siellä on vielä yhtiöitä, jotka käyttävät turvetta eivätkä ole hylänneet sitä, ja saattaa olla nyt, että he vielä ottavat hyvinkin vakavasti tämän turpeen mahdollisuuden. Se on tietenkin yksi, että meidän pitäisi olla yksimielisiä siitä niin täällä kuin hallituksessakin, että me voidaan sitä turvetta tässä kriisitilanteessa ottaa käyttöön.
Noista jäisistä puista tuli mieleen semmoinen asia, kun aikanaan nuorena veturinlämmittäjänä olin ja sitten nämä, jotka olivat sota-aikaan olleet veturinlämmittäjiä ja höyryveturia lämmittäneet, olivat nakelleet kattilaan jäisiä puita, ja he kertoivat, että ei paljon syntynyt höyryä. Elikkä ei se jäinen puu kyllä paljon tuota, siinä edustaja Hoskonen on ihan oikeassa.
Se, mikä tässä eniten ainakin minua mietityttää, on tämä Saksan energiastrategia ja siihen liittyvät toimet kaiken kaikkiaan. He ovat kumminkin itse pyrkineet hyvin vahvasti fossiilisesta energiasta eroon, tai sen tuottamisesta fossiilisella energialla, ja sitten siirtyneet vihreään, mutta ihan sama, minkä täällä aikaisemmin Hassikin mainitsi, että liian nopeasti tämä siirtymä tapahtuu, ettei keretä sitä vihreätä energiaa tuottaa niin paljon kuin on tarvetta, kun luovutaan jo fossiilisesta. Elikkä tämä on ehkä se meidänkin omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kohdalla kaikista tärkein asia tässä.
Ja tärkein on tietenkin se, että nyt tällä valtioneuvoston, hallituksen esityksellä turvataan meidän yhtiön, Fortumin, ja muitten yhtiöitten toiminta, että energian saatavuus on turvattu ja sitten se myös on suhteellisen edullista, että se hinta nyt ei karkaa ihan pilviin. Mutta niin kuin kaikki tiedämme, tästä ei voi olla varmuutta. Ainut, jota voisi toivoa nyt tässä tietenkin näitä EU-toimenpiteitä odotellessa, on se, että ei tulisi kovin pakkastalvi, ettei tarvitse täälläkin ruveta hyppäämään, Päätalon sanoin, kalakauppiasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-06T18:18:55,2022-09-06T18:21:48,Hyväksytty,1.1
2022_85_84,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Kiitos. — Totean, että meillä on tällä viikolla torstaina energia-asioista erityinen keskustelu pääministerin ilmoituksen perusteella. Tämä keskustelu nyt pyörii aika paljon energian ympärillä lisätalousarviosta keskusteltaessa, että pyydän nyt keskittymään tähän lisätalousarvioesitykseen. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_85,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä vinkistä.
Kyllä todellakin tämä lisätalousarvio, mikä tässä nyt on käsittelyssä, on tärkeä. En sitä millään lailla väheksy. Kyllä meidän pitää varmistaa se, ettemme itse omilla toimillamme taaskin aja yhtä asiaa kriisiin. Kannatan sitä. 
Ja meidän pitää nyt vaatia Euroopan unionissa, että nämä johdannaiskaupan säännöt muutetaan, hintakatto asetetaan ja maakaasun ja sähkön välinen yhteys katkaistaan. Luotakoon niille vaikka omat sääntönsä. Kyllä Euroopan unioni pystyy siihen. Jos ei pysty, niin mitä sitten Euroopan unionilla tekee? Se on tässä se ydinkysymys, ja nyt on kiire.
Euroopan unioni on askarrellut kaikennäköisten asioiden kanssa, hapsenkakkiaisten mittareilla on mitattu, onko joku ötökkä suojeltava vai eikö ole tai pitääkö suomalaisten pelätä omilla kotipihoillaan Ilomantsissa tai Tuupovaarassa taikka tuolla Kuhmossa susia, saako maanviljelijä viljellä rauhassa peltojaan ja kasvattaa karjaa, kun ei niitä susia siellä kuulemma ole, vaikka niitä on aivan valtavasti. Elikkä keskitytään olennaiseen.
Edustaja Piiraiselle sanon vain sen verran lopuksi, että jos me haluamme aidosti tässä maassa luoda uuden, kasvavan mahdollisuuden suomalaisten hyvinvointiin, niin meidän pitää oikaista nämä päästökaupan virheet. Ne verot on poistettava, ja turpeesta kun tehdään uusiutuva, todetaan, että siitä ei makseta päästökaupan maksuja, niin sillä varmistamme metsäteollisuuden tulevaisuuden Suomessa, edullisen energian suomalaisille ja sen, että emme ole ulkomaisesta enää riippuvaisia. Turpeesta voidaan tehdä vaikka öljyä tai kaasua, ihan mitä vain. Elikkä tämä on näin yksinkertaista. 
Arvoisa puhemies! Toivon, että sen päivän näkisin jonain päivänä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T18:22:01,2022-09-06T18:23:43,Hyväksytty,1.1
2022_85_86,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_87,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia. Esityksen mukaan tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa myös verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset verotukseen tulisivat julkisiksi. Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tätä asiaa koskeva kirjaus. Muuttuneet verotiedot olisivat pääosin julkisia samassa laajuudessa kuin säännönmukaisen verotuksen tiedot nykyään, ja muuttuneet tiedot tulisivat julkisiksi pääsääntöisesti verotuksen muuttamista koskevan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden loppupuolella.
Esityksen tavoitteena on parantaa verotuksen julkisten tietojen laatua ja oikeellisuutta. Muutosverotuksen tietojen julkisuus edistää myös henkilötietojen suojan parempaa toteutumista ja parantaa verovelvollisten oikeusturvaa. Muutosverotuksen tietojen julkistamisen tavoitteena on myös edistää harmaan talouden torjuntaa.
Ehdotettu laki tulisi voimaan 1. syyskuuta 2024. Lakia sovellettaisiin tuloverotuksen verotustietoihin verovuodesta 2022 alkaen ja kiinteistöverotuksen osalta ensi verovuodesta, 2023, alkaen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-06T15:31:00,2022-09-06T15:32:15,Hyväksytty,1.1
2022_85_88,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_89,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Verotietojen julkisuus on tärkeää avoimen yhteiskunnan kannalta. Verotietojen piilotteluun ei tulisi Suomessa olla mitään syytä. Tämän tulisi päteä myös verotuksen päättymisen jälkeen tehtyihin muutoksiin.
Hallituksen esitys verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta parantaa julkisten verotustietojen laatua ja oikeellisuutta, kun myös muutokset otetaan julkisissa tiedoissa huomioon. Esitys on hallitusohjelman mukainen ja oikein tervetullut keino edistämään verotietojen julkisuutta.
Tämä lakimuutos tarvitaan, jotta voisimme saada paremmin tietoa tuloeroista sekä niiden muutoksista sekä vastuullisen liiketoiminnan edistämisestä. Esityksellä osoitamme, että lainsäädännöllä voidaan edistää demokratian perusperiaatteita. Avoimuus on ainut tie laadukkaan, tietopohjaisen veropolitiikan tekemiseen. Avoimuus kannustaa vastuulliseen toimintaan sekä harmaalla alueella tapahtuvan liiketoiminnan välttämiseen. Yhteiskunnan tulee osoittaa, että taloudellisen toiminnan tulee kestää aina päivänvaloa. Tämä pätee myös yhteiskunnassa valtaa pitävien taloudelliseen toimintaan. Meidän on edistettävä avoimuuden kulttuuria, jotta päättäjät ja muut vaikutusvaltaiset ihmiset eivät pysty piilottelemaan varallisuuttaan ja sitä kautta omia sidonnaisuuksiaan pois julkisuudelta.
”Harmaa talous” on laaja käsite, ja tarvitsemme siksi myös laajan työkalupakin taistellaksemme sitä vastaan. Verotietojen julkisuuden edistämisen tulee olla yksi osa tätä työkalupakkia. Siksi tätä lakiesitystä tarvitaan, ja kiitos ministerille sen eteenpäinviemisestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-06T15:32:21,2022-09-06T15:34:32,Hyväksytty,1.1
2022_85_90,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_91,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi koko yhteiskunnan etu, että harmaata taloutta pystyttäisiin estämään mahdollisimman tehokkaasti. Veronkiertäjä varastaa muilta.
Nykyisin tuloverotuksen ja kiinteistöverotuksen julkiset tiedot ovat säännönmukaisen verotuksen tietoja. Verotuksen julkisista tiedoista käy siten ilmi verovelvollisen verotuksen tilanne verotuksen päättymishetkellä. Verotuksen muutokset eivät sen sijaan tule julkisiksi siltä osin kuin Verohallinto oikaisee verovelvollisen verotusta verotuksen päättymisen jälkeen tai jos verovelvollisen verotusta muutetaan muutoksenhaun perusteella. On hyvä asia, että tämä esitetty lainmuutos tekee myös tuloverotukseen ja kiinteistöverotukseen verotuksen päättymisen jälkeen tehdyistä muutoksista julkisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-06T15:34:35,2022-09-06T15:36:07,Hyväksytty,1.1
2022_85_92,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Viitanen. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni. [Pia Viitanen: Ahaa!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_93,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Puhemies! Tämä on tervetullut esitys, ja varmasti koko eduskunta ihan mielellään tämän vastaanottaa, kuten täällä on todettu. On hyvin tärkeää, että voimme kaikin puolin eri keinoin edistää sitä, että verotiedot ovat mahdollisimman julkisia ja läpinäkyviä. Se on kaikkien etu, ja se on yhteiskunnan etu. Tietenkin tältä osin kun järjestelmä on avoin ja läpinäkyvä, se osaltaan sitten lisää juuri sellaista tietynlaista mahdollisuutta torjua harmaata taloutta. Ja kaikin puolin tietenkin kun verovälttelyä ja muita toimia haluamme ehkäistä ja tehdä hyvää veropolitiikkaa tässä suhteessa, tämä on yksi osa tällaista kokonaisuutta, joka on tärkeä askel siihen oikeaan isoon suuntaan. Haluan myös osaltani, puhemies, kiittää tästä. Verojaostohan on tänään jo alkanut käsitellä tätä ennakkokäsittelynä. 
Haluan myös yleisesti ottaen sanoa, että tänä päivänä, kun me näemme, että meillä on toden totta haasteita taloudessa ja samaan aikaan meidän pitää rakentaa oikeudenmukaisia yhtälöitä, joilla maksamme hyvinvointivelkaa takaisin ja huolehdimme vastuullisesti taloudesta, niin samaan aikaan me tarvitsemme jonkinlaista oikeudenmukaista yhtälöä, miten verotuloja kerätään. Silloin kun ei ole mitään järkeä siinä, että koko ajan vaikkapa pieni- ja keskituloisten verotusta korotettaisiin, on järkevää etsiä sellaisia mahdollisuuksia, mistä voimme saada lisäverotuloja. Ja jos me ehkäisemme kaikin tavoin esimerkiksi harmaata taloutta, niin tätä kautta niitä voidaan saada. Tämä oli tällainen yleinen huomio tähän yksittäiseen esitykseen. 
Puhemies! Tältä pohjalta on hyvä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-06T15:36:09,2022-09-06T15:38:25,Hyväksytty,1.1
2022_85_94,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Mäkelä, Jani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_95,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä esitystä kun nyt perustellaan harmaan talouden torjunnalla, niin minua hieman ihmetyttää se logiikka siinä takana, millä tavalla se torjuu harmaata taloutta, jos julkistetaan jo verottajan hallussa olevia tietoja. Eikö harmaa talous ole sellaista taloutta, joka ei päädy koskaan verottajan tietoon eikä siitä veroja edes makseta? Eihän se julkisuus ole siinä mikään varsinainen pointti. 
Verotietojen julkistamispäivää kutsutaan leikillisesti ”kansalliseksi kateuspäiväksi”, ja siinä on tietysti merkillistä se, että vaikka se veropohja, jolla sosiaalituet maksetaan, halutaan julkiseksi, niin kukaan ei tunnu haluavan julkisiksi niitä sosiaalitukia, jotka niillä veroilla maksetaan. Eli miksi sosiaalituet ovat salaisia mutta verotiedot ovat julkisia?
Tässä lakiesityksessä nyt muuttuu näiden verotietojen julkisuus hieman, mutta hieman ihmettelen, mitä oikeastaan varsinaisesti muuttuu — joitain tietoja, joita tulee verotuksen tarkistamisen jälkeen. Mikä on oikeastaan perusta tällaisen esityksen laatimiselle ja virkakoneiston kuormittamiselle tällaisen asian vuoksi? Onko tässä kysymys jostain todella suuresta epäkohdasta, joka korjataan, vai onko tämä niin triviaali kuin miltä tämä kuulostaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T15:38:26,2022-09-06T15:39:45,Hyväksytty,1.1
2022_85_96,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_97,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanoin äsken tuossa puheenvuorossani, että varmasti koko eduskunta mielellään ottaa tämän vastaan. Sen takia ehkä hieman hämmennyin tuosta äskeisestä puheenvuorosta. Toivon kuitenkin, etten tulkitse sitä väärin niin, että perussuomalaiset sinänsä vastustaisivat tällaista, koska kyllä mielestäni on ihan oikein se hallitusohjelman linjaus, että kaikin tavoin kuitenkin pyrimme verotustietojen avoimuuteen. On selvää, että jos ne ovat avoimia, niin kaikilla on intressi toimia mahdollisimman hyvin ja reilusti tässä yhteiskunnassa. Itseni on hyvin vaikea nähdä tässä mitään negatiivista. Ehkä tuo puheenvuoro oli hieman negatiivissävytteinen kuitenkin, kun epäilitte, että mitä pahaa tai mitä hyvää sillä saavutetaan, että verotustiedot ovat julkisia. Toivottavasti en tee sitten sellaista johtopäätöstä tästä, että olisitte kuitenkin tätä avoimuutta vastaan. Sitä toivon, että ette ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-06T15:39:52,2022-09-06T15:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_85_98,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_99,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Nyt näiden kahden edellä olleen puheenvuoron perusteella minun mielestäni se on ihan hyvä, että verotustiedot ovat avoimia. En näe siinä mitään ongelmaa. Se on minun mielestäni ihan suotavaa, että se näin on. Mutta täytyy sanoa, etten myöskään tiedä, miltä osin ne ovat olleet ei-julkisia. Vähän voin yhtyä tuohon edustaja Mäkelän puheeseen, että ainakin itselläni on vaikea hahmottaa, millä tavalla lainsäädäntöä muuttamalla julkisista verotiedoista saadaan vielä julkisempia verotietoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-06T15:40:59,2022-09-06T15:41:57,Hyväksytty,1.1
2022_85_100,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_101,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä tosiaan tänään valtiovarojen verojaostossa aloitettiin jo kuuleminen tästä asiakohdasta, ja kyllähän tässä kyse on juuri siitä, että kun verotustietoihin tulee esimerkiksi joitain oikaisuja tai tulee joitain muutoksia, niin myöskin niitten julkisuudesta ja siitä, että ne ovat saatavilla, tarvitaan tarkemmat säännökset. 
Itse pidän kyllä tärkeänä, ajattelen näin, että suomalaisessa yhteiskunnassa se, että meillä ovat verotiedot julkisia, omalla tavallaan myöskin yhteiskunnan avoimuutta ja korruption vastaista työtä edistää. Jollakin tapaa en ole koskaan ymmärtänyt myöskään sitä, että jos ihminen rehellisellä työllä on omaisuutensa ja tulonsa ansainnut, niin miksi siinä olisi jotakin sellaista kadehdittavaa tai toisaalta miksi sitä jonkun pitäisi piilotella. Kyllä minä katson, että tämä on hyvä piirre suomalaisessa yhteiskunnassa, että meillä ovat nämä verotiedot avoimia, ja toivon, että tämäkin lakiesitys omalta pieneltä osaltaan, joskin vähän teknisluontoisempi onkin, edistää tätä isoa päämäärää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-06T15:41:57,2022-09-06T15:43:10,Hyväksytty,1.1
2022_85_102,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_103,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Essayah jo edellä kertoi sen asian, eli tällä hetkellähän on niin, että jos verotustietoihin tulee tämän varsinaisen verotuksen päätyttyä merkittäviäkin muutoksia, niin ne muutokset eivät ole olleet julkisia. Eikö ole kaikkien etu, että nyt ne tulevat julkisiksi ja avoimiksi? Mielestäni tämä Essayahin korostama periaate on juuri se, että täten kellään ei ole kauheata intressiä tavallaan piilotella verotusta tai mitään muuta — se vähenee. Eli siinä mielessä tämä ehdottomasti on myönteinen, positiivinen, ja julkisuuden parantamista aina tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-06T15:43:12,2022-09-06T15:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_85_104,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_105,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, sain vahvistuksen sille ihmetykselleni, että todellakin tämä kymmeniätuhansia merkkejä käsittävä esitys kaikkine perusteluineen olisi tehty pelkästään sen takia, että muuttuneet verotiedot saataisiin julkisiksi — ne eivät ole tähän asti olleet julkisia. Tässä on kyllä sellainen eräänlainen byrokratian kukkanen, että täytyy ihmetellä, miten tällainen tilanne on päässyt syntymään, että tällaista joudutaan korjaamaan näin pitkällä esityksellä.
Mitä tulee verotietojen julkisuuteen noin ylipäänsä, niin yksityisyydensuojan suhteenhan Suomessa ollaan hyvinkin tarkkoja joissain asioissa: vanhemmilla ei ole täyttä oikeutta omien yli kymmenvuotiaiden lastensa tietoihin, yksityisyydensuojan nimissä viranomaiset eivät saa tarvitsemiaan tietoja toisilta viranomaisilta. Nyt kuitenkin yhteiskunta haluaa julkaista kaikkien ihmisten verotiedot tarkkoine tulomäärineen, yksityiskohtaisine nimineen ja paikkakuntineen. Tällaisessa yhteiskunnassa, jossa edes vanhemmat eivät saa lapsistaan tietoa tai viranomaiset eivät saa mahdollisista rikoksista tai vastaavista väärinkäytöksistä tietoa, se on mielestäni varsin merkillistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T15:44:00,2022-09-06T15:45:10,Hyväksytty,1.1
2022_85_106,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_107,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En myöskään malta olla muutamaa sanaa tästä asiasta sanomatta. Sinänsä ehdotus on varmaan ihan hyvä ja kannatettava, ja tällainen linja nyt yhteiskunnassa on valittu, että nämä verotiedot ovat julkisia. Ymmärrän täysin sen, ja pidän sitä suorastaan välttämättömänä niiden ihmisten osalta, jotka toimivat julkisissa tehtävissä, kuten me kaikki esimerkiksi tässä salissa ja monet muut, jotka ovat sellaisissa yhteiskunnallisesti vastuullisissa tehtävissä. Enkä missään nimessä halua puolustaa mitään harmaata taloutta, vaan päinvastoin, aivan kuten täällä edustaja Kiviranta sanoi, se on koko yhteiskunnan etu, että harmaata taloutta saadaan kitkettyä.
Mutta kyllä tässä rehellisyyden nimissä on sekin myönnettävä, että sitten kun joku ihminen myy vaikka yrityksensä tai myy vähän enemmän metsää tai jotain muuta, mistä kerran nousee pienellä paikkakunnalla sinne verotulohaitarin yläpäähän — joku sellainen, josta kaikki muut ovat luulleet siihen asti, että hän on pieni- tai keskituloinen — niin ei se kyllä mikään iloinen hetki yleensä sille henkilölle ole, kun sen nimen sieltä lukee. Eli kyllä se täytyy ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllä tässä aikamoinen kateusefektikin on olemassa, silloin kun sellainen henkilö sen kohteeksi joutuu, joka ei ole... Tiedän useita henkilöitä, nimiä mainitsematta tietenkin, jotka suorastaan pelkäävät sitä, kun se verokalenteritieto tulee julkisuuteen, että jos joku nyt huomaa, että tuolla onkin minun nimeni, kun olen koko elämäni koettanut elää vaatimattomasti — ettei vaan kukaan tietäisi, että minulla on varallisuutta.
Tämän näkökulman vain halusin tuoda. En esitä siis mitään muutosta asiaan, ja kannatan tätä esitystä, mutta tässä asiassa on myöskin inhimillinen puoli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-06T15:45:12,2022-09-06T15:47:04,Hyväksytty,1.1
2022_85_108,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelulle varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_85_109,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Oikein hyvää syysistuntokauden alkua myös omasta puolestani.
Monet teistä ovat varmaan istuntotauon aikana kiertäneet yrityksissä, ja olette saaneet joka puolelta Suomea ja hyvin monenlaisilta yrityksiltä saman viestin: tarvitsemme lisää työvoimaa. Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen ja lupaprosessien nopeuttaminen onkin ollut yksi tämän hallituksen tärkeistä tavoitteista. Se on tarkoittanut myös monia toimia, mukaan lukien myös lakimuutoksia. Näitä on jo tehty ja näitä tullaan edelleen tekemään, ja nytkin käsittelyssä on yksi pieni muutos työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisen parantamiseksi.
Eli kyseessä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista tarkoituksena laajentaa pitkäaikaisen viisumin eli niin sanotun D-viisumin käyttöä. Samalla esitetään oleskelulupien myöntämistä koskevan toimivallan siirtämistä ulkoministeriölle siltä osin kuin kyse on lupien myöntämisestä 18- ja 19-vuotiaille diplomaattiperheiden nuorille.
Pitkäaikainen viisumi eli D-viisumi otettiin Suomessa käyttöön tämän vuoden kesäkuun alussa, ensi vaiheessa erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille ja heidän perheenjäsenilleen. Tämän uuden kansallisen viisumin avulla on mahdollista nopeuttaa maahantuloa, ja D-viisumin käyttö onkin lähtenyt lupaavasti käyntiin. D-viisumia koskevia myönteisiä päätöksiä on jo tehty yli 200, ja asiakaspalaute on ollut pääosin myönteistä. Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä laajennettaisiin D-viisumin käyttöä uusiin kohderyhmiin. Näitä ovat opiskelijat, tutkijat, sertifioitujen työnantajien työntekijät, yritysten johtotehtävissä toimivat sekä edellä mainittujen perheenjäsenet.
D-viisumin myöntämistä koskevaan menettelyyn ei ehdoteta muutosta. Maahanmuuttovirasto myöntäisi D-viisumin hakemuksesta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. D-viisumi nopeuttaisi maahantuloa keskimäärin runsaalla viikolla, kun henkilön ei tarvitsisi odottaa oleskelulupakortin toimitusta ulkomailla. Tämä edistäisi opintojen, tutkimustyön ja työskentelyn aloittamista ajallaan, helpottaisi osaajien rekrytointia ja vahvistaisi Suomen vetovoimaa.
Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä puolestaan pyritään kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä nostaen samalla opiskelijoiden Suomeen jääminen ja työllistyminen 75 prosenttiin. D-viisumia koskevat lainmuutokset tukevat hallituksen tavoitetta edistää koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa ja sujuvoittaa maahantulomenettelyjä.
On kuitenkin selvää, ettei D-viisumin käyttöönottaminen yksinään riitä. Kuten alussa kerroin, tarvitaan laajasti erilaisia toimia osaajapulaan vastaamiseksi, ja hallitus onkin tällä kaudella tehnyt useita toimia koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi. Lainsäädännön kehittämisen osalta mainittakoon niin sanottua opiskelija- ja tutkijalakia koskevat muutokset, jotka astuivat voimaan huhtikuussa, sekä ulkomaalaislain työntekoa koskevien säännösten uudistaminen, jota koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle viime kuun 25. päivä. D-viisumin käytön laajentamista koskeva hallituksen esitys on siis ymmärrettävä osana lukuisten toimien kokonaisuutta.
Hallitus esittää tässä yhteydessä myös, että pitkäaikainen D-viisumi myönnettäisiin jatkossa maahantuloa varten ulkomailla oleskelevalle oleskeluluvan haltijalle, joka on menettänyt oleskelulupakorttinsa katoamisen, anastamisen, vanhentumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Näin oleskeluluvan haltija pääsisi sujuvammin palaamaan Suomeen, jossa voisi hakea uutta oleskelulupakorttia menetetyn tilalle. Tältä osin esityksellä on tarkoitus toteuttaa kansalliseen lainsäädäntöön muutokset, joita on edellytetty Suomen Schengen-arvioinnin yhteydessä.
Edellä mainittujen D-viisumin käytön laajentamista koskevien ehdotusten lisäksi hallitus esittää toimivallan siirtämistä ulkoministeriölle siltä osin, kun on kyse oleskelulupien myöntämisestä diplomaattiperheiden 18- ja 19-vuotiaille nuorille. Maahanmuuttovirasto myöntää oleskeluluvat pääsääntöisesti, mutta diplomaattiperheiden osalta toimivaltainen viranomainen on ulkoministeriö. Jatkossa ulkoministeriö voisi myöntää näille nuorille oleskeluluvan koko oleskeluajalle 20 ikävuoteen asti, ei pelkästään 18 ikävuoteen asti, kuten tällä hetkellä. Tällä hetkellä nämä nuoret joutuvat täysi-ikäistymisen myötä asioimaan Maahanmuuttovirastossa, mikä aiheuttaa turhia kustannuksia ja byrokratiaa heikentäen Suomen maakuvaa. Muutoksen myötä Suomen käytäntö vastaisi kansainvälisesti noudatettua. Samalla huomioitaisiin Wienin diplomaattisopimukseen perustuva vastavuoroisuuden periaate. Muutosesityksellä onkin tärkeä merkitys Suomen maakuvan kannalta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T15:47:31,2022-09-06T15:53:07,Hyväksytty,1.1
2022_85_110,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_111,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että työperäistä maahanmuuttoa lisätään ja osaavan työvoiman saatavuus näin pyritään turvaamaan. Kaikki toimet, jotka tähtäävät byrokratian vähentämiseen koulutetun ja osaavan työvoiman työ- ja oleskelulupien myöntämiseksi, ovat kannatettavia. Pitkäaikaisen viisumin myöntäminen sillä perusteella, että hakija toimi sertifioidun työnantajan palveluksessa, on perusteltua. Näin byrokratiaa voidaan vähentää ja käsittelyaikoja lyhentää. 
Suomi kilpailee osaajista muiden kehittyneiden talouksien kanssa. Tässä kilpailussa pärjätäkseen on oltava houkutteleva asuinmaa. Sitä olemmekin esimerkiksi varhaiskasvatuksen, koulutusjärjestelmän, puhtaan luonnon ja yleisen järjestyksen ja siisteyden näkökulmasta. Liian usein hieman jähmeä byrokratiamme on ollut muuttoaikeiden esteenä tai ainakin hidasteena, joten toivottavasti kehitys menettelyjen sujuvoittamiseksi jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-06T15:53:10,2022-09-06T15:54:21,Hyväksytty,1.1
2022_85_112,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_113,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tämä esitys nyt ei kenties niin valtava vaikutuksiltaan olekaan, niin silti periaatteellisella tasolla täytyy ihmetellä, miksi tästä työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa täytyy aina puhua viisumeista. Mehän elämme EU:n yhteismarkkina-alueella, jolla käsitykseni mukaan työvoima voi liikkua ilman viisumeita. Eli jos ollaan rehellisiä, niin tässähän puhutaan jatkuvasti EU:n ulkopuolisesta työperäisestä maahanmuutosta. Miksi sellaiselle on tarve, kun meillehän on kerrottu, että tällä yhteismarkkina-alueella työvoima voi liikkua? EU:ssakin on suuria palkkaeroja, joten siinä mielessä voisi ajatella, että työvoima liikkuisi EU:n sisällä. Ja koulutus on EU-maissa usein parempaa kuin monissa kolmannen maailman maissa. Eli mikä on se perimmäinen syy, miksi me haluamme tätä viisumiperäistä, niin sanottua työperäistä maahanmuuttoa? 
Tämä laajennus sisältää joka tapauksessa mahdollisuuden väärinkäytöksiin, kun puhutaan, että siihen otetaan mukaan erityisesti perheenjäseniä, kokonaan uusia ryhmiä, uusia määritelmiä. Siinä tulee sellainen tulkinnanvara, että viisumeita myönnettäisiin vähän helpommin kuin kenties aikaisemmin, ja se ei välttämättä ole hyvä asia. Erityisesti epäilyttää tuo puhe noista kadonneista, anastetuista tai vanhentuneista maassaoloasiakirjoista: millaisia henkilöitä kohtaavat tyypillisesti nämä ongelmat asiakirjojen häviämisestä, onko siinä mahdollisuus väärinkäytöksiin. Ainakin tämä tulisi selvittää valiokuntakäsittelyssä mahdollisimman tarkkaan.
Mietin, onko tässä esityksessä pohjimmiltaan kyse vain siitä, että hallitus haluaa ylipäänsä lisätä maahanmuuttoa keinolla millä hyvänsä ja niitä keinoja vain koetetaan sitten luovasti keksiä lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T15:54:21,2022-09-06T15:56:01,Hyväksytty,1.1
2022_85_114,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_115,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kunnianhimoisena tavoitteena lisätä koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa. Maamme väestön ikääntyminen ja työvoimapula ovat pääasialliset argumentit työperäisen maahanmuuton lisäämiselle. Kun tätä esitystä tarkastelee lähemmin, jotenkin tuntuu siltä, että humanitäärinen maahanmuutto on vain saanut uuden nimen: työperäinen maahanmuutto. Lisäksi esityksessä annetaan koulutuspaikka verukkeena maahan jäämiselle.
Tässä salissa pitäisi pohtia sitä, houkutteleeko Suomi oikeasti osaajia ja tutkijoita tänne — ei ainakaan nykyisellä palkkatasolla, koska suurin osa suomalaisistakin kamppailee kohoavien elinkustannusten kanssa. Ne, mitkä täällä Suomessa houkuttavat, ovat avokätiset tuet, ja riskinä on, kuten me olemme huomanneet, että Suomi houkuttelee aivan muita kuin osaajia ja tutkijoita. Ja silloin tulonsiirtoja tarvitaan tulijoille yhä enemmän.
Koulutustaso on Suomessa korkea, mutta jäävätkö ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen töihin, kun ovat valmistuneet, kun ulkomaalainen korkeampi palkkataso ja helpommin opeteltava kieli taitavat houkutella enemmän?
Mielestäni valtion tehtävänä ei ole tuoda Suomeen työvoimaa kolmansista maista. He kaikki tarvitsevat kuitenkin asunnon, neuvontaa, koulutusta, päivähoitoa ja tietenkin kallistuvaa energiaa ja ruokaa. Onko meillä enää varaa tähän? Meille on tullut noin 40 000 ukrainalaista pakolaista, joissa on valtava työvoimareservi hyödynnettävissä. Kun sota näyttää pitkittyvän, heidän ylläpitonsa maksaa valtavasti. Emme me tarvitse tässä vaiheessa yhtään enempää humanitääristä — tarkoitan siis työperusteista — maahanmuuttoa.
Ainoa, mitä valtio voisi tehostaa, tai oikeastaan valtion pitääkin tehostaa, on yritysten oma työvoiman rekrytointi ulkomailta. Vie tällä hetkellä kohtuuttoman kauan, jotta työntekijä pääsee aloittamaan työnteon Suomessa. Tähän voimavarat pitää kohdistaa ja jättää osaajien rekrytointi yrityksille.
Tähän hallituksen esitykseen on syytä suhtautua erittäin kriittisesti ja katsoa, mitä Ruotsissa on tapahtunut, kun sitä niin sanottua osaavaa työvoimaa on haalittu kolmansista maista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-06T15:56:01,2022-09-06T15:58:54,Hyväksytty,1.1
2022_85_116,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_117,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että oma näkökulmani asiaan on hieman erilainen kuin kahdessa edellisessä puheenvuorossa, mutta edustaja Mäkysellä oli kyllä sillä tavalla pointtia, yhdessä osassa hänen puheenvuorossaan, ja se oli se, kun hän puhui siitä yritysten työvoiman rekrytoinnista ulkomailta ja siitä, että sen pitäisi olla nykyistä sujuvampaa. Siitä olen täysin samaa mieltä. Se on itse asiassa myös se asia, minkä takia nyt pyysin tässä puheenvuoron, kun täällä puhutaan, että tämä koskee niitä, jotka toimivat sertifioidun työnantajan palveluksessa. Tämä on nyt nimenomaan se avainsana. 
Eli työperäisessä maahanmuutossa on ymmärrettävä se, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, mutta samaan aikaan meidän on myös ymmärrettävä, että sekään ei ole täysin ongelmatonta, vaan siinäkin on omat haasteensa. Sellainen järjestelmä meillä nyt on tälläkin hetkellä vielä voimassa, että kaikki työnhakijat riippumatta heidän omasta taustastaan ovat samassa jonossa riippumatta siitä, minkälaiseen työhön he tänne tulevat, vaaditaanko siinä minkälaista ammattitaitoa, onko se millä tavalla palkattu ja mikä on sen työnantajan tausta. Työnantajat pitäisi ilman muuta jaotella sillä tavalla, että ne työnantajat, jotka pystyvät osoittamaan, että heillä kaikki työehdot ovat kunnossa ja he täyttävät siis tämän sertifikaatin, josta tässäkin puhutaan, saavat ohi jonon, ja sitten niiden työnantajien kohdalla, joilla eivät ole asiat niin kunnossa, ollaan sitten tarkempana, koska on totta, että siellä on myös niitä, jotka käyttävät väärin tätä ulkomaista työvoimaa, kuten tiedämme. 
Sen takia kysynkin, kun ymmärtääkseni tämä asia, jota kokoomus on jo vuosia ajanut, on nyt ollut myös hallituksen pöydällä, jos oikein ymmärsin työministerin puheenvuoroa, ja uskon, että myös sisäministeri tämän asian tuntee: onko hallitukselta tulossa sellainen esitys vielä tämän vaalikauden aikana, että tämä niin sanottu hyvä työnantaja -sertifikaatti otetaan käyttöön ja työnantajat jaotellaan siis niihin, jotka saavat nopeammin työvoimaa rekrytoitua ulkomailta, ja niihin, joiden työnhakuprosessit tarkastellaan tarkemmin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-06T15:58:54,2022-09-06T16:01:26,Hyväksytty,1.1
2022_85_118,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_119,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan hyvä, että tätä työperäistä maahanmuuttoa ihan aidosti viedään eteenpäin. Hyvin monella työnantajalla on tänäpänä aidosti ongelma, kun ei saada työvoimaa ei sitten millään. Tunnen omassa tuttavapiirissäni monta yrittäjää, jotka tämän asian kanssa ovat jatkuvassa kriisitilanteessa, kun ei saa työvoimaa. Esimerkiksi metallimiehistä on huutava pula, ja on yleensä kädenosaajista valtava pula. Tämä tiedetään esimerkiksi hoitoalalla, mikä tilanne on. 
On hyvä, että tämä sertifikaattijärjestelmä otetaan käyttöön. Se takaa sen, että sillä työnantajalla, joka aidosti haluaa työvoimaa, on tavallaan... — Niin kuin edustaja Satonen hyvin kuvasi ja miten, arvoisa ministeri, kuvasitte omassa puheenvuorossanne tätä asiaa. Toivon, että tämä asia etenee nopeasti. 
Sitten olen ihan varma siitä, että tähänkin järjestelmään sisältyy kontrolli. Elikkä jos joku työntekijä on hakeutumassa tänne niin sanotusti epärehellisin perustein, niin hän varmasti jää siitä kiinni. Enkä jaksa uskoa vielä sitä, että yksikään suomalainen työnantaja tilanteessa, jossa hän tarvitsee hyvää työvoimaa mahdollisimman äkkiä, haluaisi tieten tahtoen itselleen joitakin ongelmia hankkimalla hyvin kyseenalaisen työntekijän, jolla on muitakin vaikuttimia kuin se pelkkä työnteko.
Sitten lopuksi, arvoisa puhemies, toivoisin myös, että kun meillä ammattiopetusta tässä maassa tehdään, niin kaikkia suomalaisia nuoria, kaikkia ihmisiä, kannustettaisiin aktiivisesti siihen, että he hakeutuisivat nopeasti työmarkkinoille. Yksi hyvä tapa siihen on, että kun menee ammattiopistoon tai ammattikouluun, minne meneekään opiskelemaan, niin välittömästi hakeutuu kesätöihin sen alan työnantajille, koska hyvin hyvin moni työsuhde alkaa siitä, että on saanut kesätyöpaikan ja sitä kautta pikkuhiljaa työllistyy työmarkkinoille. Parhaimmillaanhan on niin, että kun sitten se ammattiopetus on lopputiessään, ihan loppumaisillaan, niin työnantaja ottaa jo yhteyttä, että tervetuloa töihin. Elikkä näinhän sen pitää toimia. Mutta nyt kun olemme avoimilla työmarkkinoilla, meidän pitää tällä tavalla toimia ja varmistua siitä, että työvoimaa on tarjolla ja että sitä on sitten tarjolla juuri niihin yrityksiin, jotka tällä hetkellä ovat todella todella suurissa vaikeuksissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T16:01:27,2022-09-06T16:03:40,Hyväksytty,1.1
2022_85_120,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_121,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että tällä kaudella kasvuyrittäjiä ja erityisasiantuntijoita sekä heidän perheenjäseniään varten luodut pitkäaikaiset niin sanotut kansalliset D-viisumit ulotettaisiin koskemaan EU-maiden ulkopuolisia kansalaisia, jotka ovat tulossa Suomeen opiskelijoiksi, tutkijoiksi tai sertifioitujen työnantajien työntekijöiksi, sekä yritysten johtotehtävissä toimiviin ja edellä mainittujen perheenjäseniin. Uudistuksella tavoitellaan viikon tai kahden nopeampaa maahantuloa. On hyvä kysyä: tulevatko jatkossa kansainväliset osaajat Suomeen siksi, että tänne pääsee viikon tai kaksi nopeammin? Uskoo ken tahtoo. On hyvä muistuttaa, että heinäkuussa kuluvaa vuotta vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli 49 765, joista 22 prosenttia oli korkeakoulutettuja. Minusta nämä luvut kertovat, että kyllä tänne on osaajia tulossa, koska heitä riittää työttömäksi saakka. 
Perussuomalaisten hallintovaliokunnan valiokuntaryhmä piti selvänä jo vastalauseessaan hallintovaliokunnan mietintöön 16/2021, ettei pitkäaikaisen viisumin käyttöönotto käytännössä lisää maamme houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä, sillä kukaan ei tule töihin Suomeen pelkästään sillä perusteella, että pääsee tänne noin viikon aikaisemmin. Riski väärinkäytöksistä kasvaa.
Arvoisa puhemies! Suosituimmat maat, joihin osaava työvoima suuntautuu, ovat Yhdysvallat, Saksa, Kanada, Yhdistynyt kuningaskunta ja Australia. Suomi ikävä kyllä jää kauas kansainvälisten osaajien toivemaiden kärkijoukosta, sillä tutkimusten perusteella Suomi on vasta maailman 22:nneksi houkuttelevin maa kansainväliselle työvoimalle. Maahantulon nopeuttaminen runsaalla viikolla ei muuta tätä tosiasiaa, varsinkaan kun todelliset ongelmat, joihin Suomen vähäinen vetovoima perustuu, ovat muualla. Suomi ei ole houkutteleva kohdemaa kansainvälisille osaajille ennen muuta suhteellisesti vaatimattomasta palkkatasosta, korkeasta elinkustannustasosta ja korkeasta ansiotulojen verotuksesta johtuen. 
Katson, että pitkäaikaisen viisumin käyttötarkoituksen laajentaminen edellä mainittuihin ryhmiin johtaa kouluttamattoman tai vähän koulutetun ulkomaalaisväestön maahansaapumisen lisääntymiseen. Koska matalapalkka-aloilla työskentelevät ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä käyttävät usein enemmän julkisia palveluita ja saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja, tulee seurauksena olemaan sosiaalietuusmenojen kasvaminen ja maamme huoltosuhteen heikkeneminen. Tässä tilanteessa, arvoisat kollegat, tällainen lainsäädäntö on vastuutonta, jos jokin.
Me perussuomalaiset olemme huolissamme myös siitä, että pitkäaikainen viisumi saattaisi jatkossa laajentua humanitääriseksi viisumiksi. Tätähän itse asiassa hallitus jo valmistelee. 
Pidän käsittelyssä olevaa esitystä haitallisen maahanmuuton houkutustekijöitä lisäävänä, ja näin ollen katson esityksen tarpeettomaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-06T16:03:49,2022-09-06T16:07:14,Hyväksytty,1.1
2022_85_122,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_123,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys toisi siis ulkomaalaislakiin säännökset pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin eli niin sanotun kansallisen viisumin myöntämisestä opiskelijoille, tutkijoille, sertifioitujen työnantajien työntekijöille, yritysten johtotehtävissä toimiville sekä edellä mainittujen perheenjäsenille. Tämä esitys tukee omalta osaltaan hallituksen tavoitetta edistää koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa ja erityisesti siihen liittyvien maahanmuuttomenettelyjen sujuvoittamista. Niille on aidosti tarve.
Syksyn 2021 budjettiriihikirjauksen mukaan hallitus laajentaa tätä D-viisumia jo tällä hallituskaudella tutkijoihin ja opiskelijoihin sekä heidän perheenjäseniinsä, ja siitähän tässä on nyt kyse. [Juha Mäenpää: Sairasta!] On huomattava, että kyseessä on vain yksi osa kokonaisuutta. Tämän esityksen arvioidaan nopeuttavan maahantuloa keskimäärin noin viikolla, kun myönteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen ei enää tarvitse jäädä odottamaan oleskelulupakorttia ulkomaille vaan henkilö voi matkustaa pitkäaikaisella viisumilla Suomeen välittömästi sen jälkeen, kun Maahanmuuttovirasto on myöntänyt hänelle oleskeluluvan ja viisumitarra on kiinnitetty matkustusasiakirjaan. Vaikutukset eivät ole työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kokonaisuuden kannalta kovinkaan merkittäviä mutta vievät toki tilannetta parempaan suuntaan. Yksittäisissä tapauksissa tuo mainittu viikko tai kaksi voi olla merkittäväkin aika, joka helpottaa opintojen, tutkimustyön ja työskentelyn aloittamista ajallaan.
On kuitenkin kiinnitettävä huomiota myös siihen, kuinka tässä ja muissa työperäistä maahanmuuttoa koskevissa asioissa kohdellaan julkista työnantajaa ja yksityisen sektorin työnantajia ja niiden välistä problematiikkaa. Viime aikoina on puhuttu paljon hoitajapulasta ja sen ratkaisemisesta osittain myös maahan tulevilla hoitajilla, ja nyt on työnvälityksen ohjeistuksessa tullut esiin merkittäviäkin ohjeistuspuutteita siinä, että eri tavalla kohdellaan julkista ja yksityistä sektoria näitten työlupien antamisessa.
Tässä edellisessä puheenvuorossa mainittiin niitä pidäkkeitä, joilla Suomeen ei tultaisi, mutta jaksanpa uskoa, että Suomen valtteja ovat tulevaisuudessakin meidän vakaus ja turvallisuus, vähäinen korruptio ja hyvä ennustettavuus siitä, kuinka yhteiskuntamme toimii, ja uskon, että niillä on merkittäviä vaikutuksia siihen, että jatkossakin pystymme houkuttelemaan ulkomaalaista työvoimaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-09-06T16:07:14,2022-09-06T16:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_85_124,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_125,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Täällä keskustellaan viisumeista ja D-viisumeista, ja ihmettelen suuresti sitä, että kun tämä asia esiteltiin, niin nostettiin taas ne omasta mielestäni aivan järjettömät hallituksen tavoitteet tuoda tänne ulkomaalaisia, joista kuitenkin osa päätyy elämään täysin meidän veronmaksajien kustannuksella. Te puhutte osaajista ja huippuosaajista, ja nyt pyritte luomaan lakia, että tällaisia huippuosaajia saataisiin tänne viikkoa tai kahta nopeammin.
Edustaja Peltokangas ruoti tämän asian aika lailla hyvin, ja mielestäni olisi paljon tärkeämpää pyrkiä siihen, että meidän omat osaajat ja huippuosaajat pysyisivät täällä kotimaassa eivätkä lähtisi muille maille täältä esimerkiksi kevyemmän verotuksen maihin.
Edustaja Satonen nosti tuon hyvä työnantaja ‑sertifikaatin, ja minä pikkusen voin jopa sitä asiaa hyväksyä, että tämmöinen sertifikaatti olisi. Kuitenkin se on niin, että kun te kokoomuksessa edustatte isoja työnantajia ja Elinkeinoelämän keskusliittoa, niin teidän on tästä helppo puhua, mutta miten sitten pienemmät yritykset ja yrittäjät, miten he saavat sen sertifikaatin, tai esimerkiksi joku maatalousyritys, joka haluaa palkata jostakin jonkun työntekijän.
Olen itse ollut jo noin kymmenen vuotta sitä mieltä, että minä hyväksyn semmoisen maahanmuuton, joka tehtäisiin tämmöisellä periaatteella kuin ”maassa maan tavalla ja maahan työluvalla”. Elikkä semmoisella yrityksellä, joka tarvitsee työntekijän ja löytää sen ulkomailta, olisi oikeus ottaa se tänne, ja työntekijä hakisi työlupaa siihen esimerkiksi konsulaatista, ja kun tällaisia työntekijöitä tänne otettaisiin, niin silloin se työnantajakin kantaisi myös jotain vastuuta siitä työntekijästä. Tämä kaikki muu on höttöä, joka ei ole meidän yhteiskunnalle mielestäni kannattavaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-06T16:09:58,2022-09-06T16:13:03,Hyväksytty,1.1
2022_85_126,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_127,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me käymme myös EU-alueella kovaa kilpailua osaajista. Täällä on täysin globaalit markkinat, ja niissä viesteissä, mitä nyt tulee tuolta yrityksistä — ovat ne sitten pieniä yrityksiä esimerkiksi Suomen Yrittäjien kautta tai startup-yhteisöä tai monia, monia muita toimijoita — huoli on kova tietysti siitä, että Suomi ei houkuttele, niin kuin näissä puheenvuoroissa on käynyt ilmi, mutta myöskin siitä, että meidän prosessit eivät toimi ja että prosessit ovat liian hitaita, ja silloin ne työntekijät karkaavat juuri Yhdysvaltoihin ja moneen, moneen muuhun maahan.
En tiedä, pitäisikö meillä tulevaisuudessa Maahanmuuttovirastoa jollakin tavalla pilkkoa niin, että meillä olisi se puoli, jossa nämä humanitääriset asiat käsiteltäisiin — niin kuin täälläkin nousi esiin, tulee paljon henkilöitä sitä kautta — ja sitten olisi toinen puoli, joka vastaisi tähän työhön tuloon, koska nämä rasittavat toinen toistaan. Me tarvittaisiin työntekijöitä ja yritykset kaipaavat työntekijöitä, mutta sitten on myös sellaisia henkilöitä, jotka tulevat muilla perusteilla, tai pyrkivät maahan muilla perusteilla, jotka sitten rasittavat sitä järjestelmää.
Eli kyllä minä näen, että tämä viisumi nyt auttaa ennen kaikkea näitä ryhmiä, jotka tässä on esitelty, mutta ei tämä vielä kesää tee, että on tässä vielä työtä paljon, että me oikeasti olemme houkutteleva maa myös ulkomaiselle työvoimalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-06T16:13:05,2022-09-06T16:14:36,Hyväksytty,1.1
2022_85_128,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_129,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On taas eduskuntaan tuotu hallituksen toiveiden tynnyri, ties jo kuinka mones vastaava tällä kaudella. Tilanne on aina sama: tänne tuodaan esitys, jossa tehdään inkrementaalisia pieniä muutoksia johonkin, että joku saa helpommin jonkun paperin, kuten tässä tapauksessa D-viisumin. Samaan aikaan väitetään, että se tulee lisäämään meidän osaajien määrää, se tulee helpottamaan työvoimapulaa, se tulee lisäämään ylipäätänsä kansainvälisten huippuasiantuntijoiden katseen kohdistumista Suomeen, ja mikään näistä ei pidä paikkaansa. Paitsi että tässäkin esityksessä ollaan tarjoamassa meidän toista astetta, eli ammattikouluja ja lukioita, ikään kuin vapaaksi, ilmaiseksi opiskelupaikaksi Euroopan ulkopuoliselle väestölle, niin esimerkiksi puheet kasvuyrityksistä ja muusta eivät ole todellisia siinä mielessä, että — kuten hallintovaliokunta jo edellisessä mietinnössään, jopa siinä, jonka kaikki puolueet hyväksyivät, kuvasi — tämä kasvuyrittäjänkin määritelmä Suomessa on hyvin erilainen verrattuna siihen, mitä se on esimerkiksi OECD-maissa. Nämä ovat toiveita, joita kerta toisensa jälkeen tänne tuodaan, ja näitä maahanmuuton helpotuksia perustellaan sillä, että meille tulee osaajia, mutta kun katsotaan dataa, tilastoja siitä, mitä tapahtuu, näin ei ole. 
Tätä tilannetta on erityisen jännittävä verrata Ruotsiin, jossa käydään sunnuntaina vaalit. Tämä niin sanottu työperäinen maahanmuutto on hyvin tärkeä poliittinen teema siellä, ja lähestulkoon kaikki puolueet ovat myöntäneet, että on tehty virheitä — on tehty virheitä sallimalla työvoiman vapaa tulo matalapalkkasektoreille. Oikealla ja vasemmalla ollaan sitä mieltä, että virheitä pitää korjata. On jotenkin huvittavaa seurata Suomessa, että tässäkin asiassa me halutaan tehdä samat virheet perässä. Jos esimerkiksi kokoomus ottaisi hieman mallia sisarpuolue moderaattien linjasta työperäiseen maahanmuuttoon, niin tilanne ei ehkä olisi niin huolestuttava. Aina toivon kuulevani sosiaalidemokraateilta, jotka puolustavat linjansa mukaisesti työntekijää, että he ottaisivat huomioon nämä seikat, mutta valitettavan harvoin kuulen siitä mitään.
Eivät perussuomalaiset vastusta koulutetun työvoiman tulemista Suomeen. Me vastustamme paitsi sitä, joka kääntyy veronmaksajan taakaksi, myös sitä, joka tulee lisäämään merkittävästi erilaisia väärinkäytöksiä ja palkkojen poljentaa Suomessa. Ja vastaavasti kun tämä järjestelmä ja sen ongelmat eivät tällä korjaannu. Mikäli me emme lisää, helpota työn kannustimia, ei minkäänlainen maahanmuutto tule tätä asiaa pelastamaan. Henkilö, joka tulee tänne Euroopan ulkopuolelta, kohtaa sen aivan saman järjestelmän [Puhemies koputtaa] sen jälkeen, kun hän on vakiinnuttanut oleskelunsa Suomessa, ja hän haluaa myös siirtyä pois työmarkkinoilta, mikäli palkka ei kykene kilpailemaan sosiaaliturvan kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-06T16:14:36,2022-09-06T16:17:55,Hyväksytty,1.1
2022_85_130,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitoksia. — Tämän vaiheen keskustelut päättää ministeri Mikkonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_131,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Välillä tuntuu tässä keskustelussa, että kaikilla ei ollut ehkä sitä samaa ymmärrystä siitä, että kun kiertää yrityksiä ympäri Suomea, miten huutava tarve meidän yrityksillä on työntekijöistä, ihan kaikenlaisilla yrityksillä ympäri Suomea. Sen takia on tärkeää, että hallitus tekee näitä toimenpiteitä, joilla työperäistä ja koulutusperäistä maahantuloa helpotetaan.
Tässä D-viisumissa on siis kyse siitä, että ihminen, joka tämän saa, on saanut jo oleskeluluvan työn perusteella tai koulutuksen perusteella. Elikkä silloin, kun ihminen tämän D-viisumin saa, hänellä on jo se paikka, minne hän tulee tänne töihin tai koulutukseen, ja me todella haluamme varmistaa, että sitä byrokratiaa voimme vähentää ja sitä kautta saamme sujuvoitettua. Kilpailua työntekijöistä käydään valtavasti ympäri maailmaa, ja Euroopassa nimenomaan, ikääntyvässä maanosassa, monet maat haluavat työperäistä maahanmuuttoa. Se, että me pystymme Suomessa näitä prosesseja nopeuttamaan, on tietysti tärkeä etu meille siinä kilpailussa.
Tässä tuli esiin kysymys työnantajasertifikaatista, joka on todella työ- ja elinkeinoministeriön lainsäädäntöä, ja se on tulossa tänne keskusteluun aivan piakkoin. Itse asiassa tämän istunnon alussa se ilmoitettiin saapuneeksi eduskunnalle. [Arto Satonen: Oikein hyvä, kiitoksia!] Elikkä pääsette siitä sitten työministerin kanssa puhumaan. 
Itse pidän todella tärkeänä niitä monia muutoksia, mitä tällä hallituskaudella olemme tehneet sen edistämiseksi, että saamme lisää työperäistä ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Tässä tuli esiin myös työvoiman hyväksikäyttö, joka on myös asia, mihin pitää kiinnittää huomiota, ja sen takia esimerkiksi hyväksikäyttöä ehkäiseviä lakeja tällä hallituskaudella myös annettiin. Meidän täytyy huolehtia, että tänne tulijat saavat täällä asianmukaista palkkaa, ja on tärkeää, että me kannustamme opiskelijoita jäämään, koska ne, jotka ovat täällä Suomessa opiskelleet, [Puhemies koputtaa] ovat jo tutustuneet meidän yhteiskuntaan ja oppineet ehkä kieltäkin, ja se tavoite, että mahdollisimman moni opiskelija jäisi tänne töihin, on erittäin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T16:18:02,2022-09-06T16:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_85_132,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_133,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. Avaan keskustelun., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_134,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Mikkonen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_135,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta, kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistäminen, on esitys, jossa ehdotetaan kahta muutosta ulkomaalaislakiin, joista kumpikin edistää perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa taattua perhe-elämän suojaa ja lapsen etua.
Ensimmäinen ehdotus koskee toimeentuloedellytyksen poistamista kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäseniltä ja muilta omaisilta perhesideperusteisen oleskeluluvan edellytyksenä. Tältä osin esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt”. ”Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan.” Eli tämä oli se hallitusohjelman kirjaus.
Ulkomaalaislain mukaan toimeentuloedellytys on oleskeluluvan saamisen pääsääntöinen edellytys. Perheenyhdistämistilanteissa toimeentuloedellytys koskee myös alaikäisiä perheenkokoajia. Kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenkokoajien huoltajien perhesideperusteisessa oleskelulupaharkinnassa toimeentuloedellytyksestä on ratkaisukäytännössä yksittäistapauksellisen harkinnan nojalla kuitenkin poikettu hyvin laajasti. Puuttuvan toimeentulon perusteella on vuosina 2015—2021 tehty kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden huoltajille yhteensä 24 kielteistä päätöstä ensimmäistä oleskelulupaa koskeviin hakemuksiin. Toimeentuloedellytys ei siten kovin merkittävässä laajuudessa ole ollut huoltajille tehtyjen kielteisten oleskelulupapäätösten peruste. Tavoitteena kuitenkin on, että edellytys turvatusta toimeentulosta ei jatkossa enää muodostu kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavalle lapselle esteeksi elää perheensä kanssa. Keskeisenä tavoitteena lakimuutoksessa onkin myös saattaa lainsäädäntö vastaamaan vakiintunutta oikeuskäytäntöä.
Toinen ehdotus koskee lapsen alaikäisyyden määrittämistä kaikissa perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa. Esityksen mukaan perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa edellytys lapsen alaikäisyydestä olisi jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu. Yhdenvertaisuuden johdosta kansallisen ratkaisun nojalla muutos alaikäisyyden määrittämishetkessä koskisi kaikkia tilanteita, joissa lapsi on osapuolena perhesidehakemusprosessissa. Siten muutos ei koskisi tuomioistuimen ratkaisun mukaisesti pelkästään perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia tilanteita, vaan siihen sisältyisivät esimerkiksi oman maan kansalaiset tai toissijaista suojelua saavat.
On huomioitava, että voimassa olevassa lainsäädännössä kansainvälistä suojelua saavien yksin tulleiden alaikäisten osalta alaikäisyys perhesideprosesseissa on jo nykyään sidottu perhesidehakemuksen ratkaisuhetken sijaan jo suojeluhakemuksen jättämishetkeen, eikä ehdotetulla muutoksella siten käytännössä ole vaikutusta kansainvälistä suojelua saavien yksin tulleiden alaikäisten perhesideprosessiin.
Muutoksen seurauksena perheenjäsenen oleskeluluvan saaminen ei riippuisi sattumanvaraisesti hakemuksen käsittelyajan pituudesta, joka voi johtaa huomattaviin eroihin perheenyhdistämistä koskevien hakemusten käsittelyssä paitsi kansallisesti myös EU:n jäsenvaltioiden välillä.
Ulkomaalaislain mukaiseen perheenjäsenen määritelmään ei tässä esityksessä esitetä mitään muutosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T16:20:37,2022-09-06T16:25:12,Hyväksytty,1.1
2022_85_136,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_137,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mikäs sen mukavampaa kuin aloittaa syyskausi taas muutamalla maahanmuuton helpottamisesityksellä. Muistellaan vähän tätä vuoden takaista tilannetta. Perussuomalaiset tekivät välikysymyksen, jossa käsiteltiin muun muassa tätä perheenyhdistämisen helpottamista. Silloin toimeentulovaatimus haluttiin ottaa pois kaikilta perheenkokoajilta, myös täysi-ikäisiltä, no hieman on peruutettu, eli nyt vain alaikäisten kohdalta. 
Mutta on tämä aivan käsittämätöntä, että tällaisiin oloihin tuodaan tällainen esitys. Tällä hetkellä tiedämme, että Suomessa on kymmeniätuhansia ukrainalaisia, jotka saavat tilapäistä suojelua. Meidän humanitaarisen huomiomme pitäisi keskittyä heihin. Sen sijaan kaiken muun huomion pitää keskittyä meidän omiin kansalaisiimme. Tällaisessa tilanteessa, kun valtion velkavuori kasvaa, alijäämät paukkuvat, meillä eivät suomalaiset pääse lääkäriin, päivystykseen, hoitotakuu ei toteudu, ongelmia on hyvinvointijärjestelmän kaikilla sektoreilla, te näytätte teidän priorisointikykyänne tuomalla jälleen esityksen, joka helpottaa sitä, että Lähi-idästä ja Afrikasta on yhä houkuttelevampaa saapua Suomeen. 
Tämä esitys lisää ankkurilapsi-ilmiötä, jossa perheillä on kannattavaa lähettää alaikäinen henkilö kohti Eurooppaa ja kohti Suomea. Migri varoitti lausuntopalautteessaan siitä, että hakemusten määrä tulee kasvamaan. Tämän tietenkin jokainen ymmärtää ihan ilman Migrinkin huomiota, mutta se, että sekin tämän lausuu, on aika poikkeuksellista. Tämä tulee lisäämään juuri sellaista maahanmuuttoa, jota meidän tässä maassa ei ensisijaisesti tarvitsisi vastaanottaa. Tälläkin hetkellä perheenyhdistäminen on se väylä, josta eniten maahan tullaan. 
Kuten sanoin, kaiken huomion pitäisi nyt keskittyä suomalaisten auttamiseen, mutta tässä ovat hallituksen prioriteetit. Ja perussuomalaiset luonnollisesti tätä esitystä vastustavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-06T16:25:14,2022-09-06T16:27:30,Hyväksytty,1.1
2022_85_138,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_139,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuo edellinen esitys vielä oli naamioitu jonkinlaisen työperäisen maahanmuuton verhoon, niin nyt ovat kyllä naamiot pudonneet ja tässä puhutaan ihan puhtaasti niin sanotun humanitäärisen maahanmuuton lisäämisestä.
Meille on kerrottu, että Suomi elää nyt sotataloudessa. Sekin on sotataloutta, että me lisäämme sosiaaliperäisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä ja houkuttelevuutta Suomea kohtaan. Tämä peruutus, että tämä koskee vain alaikäisiä tai sellaisiksi oletettuja, on tietysti teoriassa muutos parempaan suuntaan, ei koske silloin niin suurta joukkoa ihmisiä, mutta käytännössä voidaan kysyä, onko se edes muutos parempaan suuntaan, koska tämä tulee johtamaan niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön voimistumiseen. Eli kannattaa toimia niin, että lähetetään alaikäisiä, hyvin lähellä täysi-ikäisyyttä olevia, yleisesti ottaen miespuolisia jälkeläisiä perheistä Suomeen, ja sen jälkeen koko perhe voi seurata perässä ilman edes minkäänlaisia tulovaatimuksia. Tämähän on tämä ilmiö, jota tämä lakiesitys toteutuessaan tulisi voimistamaan. Tämä tulisi aiheuttamaan Suomelle kustannuksia, tulisi aiheuttamaan sosiaalisia ongelmia, tulisi aiheuttamaan rikollisuutta. Tämä on yksiselitteisesti vahingollinen esitys Suomen kansallisen edun kannalta kaikissa tilanteissa, puhumattakaan kriisitilanteista, ja tämä pitää yksiselitteisesti torjua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T16:27:30,2022-09-06T16:29:04,Hyväksytty,1.1
2022_85_140,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_141,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme tänään jo toista esitystä, jossa hallituksen katse on Afrikassa ja Lähi-idässä, Afganistanissa, Somaliassa ja Irakissa, ei Suomessa, suomalaisten hädässä tai huolissa. On tämä käsittämätön alku tälle kaudelle kerta kaikkiaan.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistettaisiin. Näin ollen turvapaikan saaneen, toissijaista suojelua saaneen, kiintiöpakolaisen sekä tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Muutos koskisi myös alaikäisen perheenkokoajan muulle omaiselle myönnettävää oleskelulupaa, kuten esimerkiksi sisaruksille. Mietinpä, että se käytännössä taitaa tarkoittaa koko sukua, koska meillä täällä yleensä on aika heikot tiedot tulijoista. Sen kokemuksen rintaääni kertoo.
Perheenyhdistäminen on erittäin merkittävä maahanmuuton reitti Suomeen. Ennen koronapandemian alkua Suomi myönsi yli 10 000 perheperusteista oleskelulupaa. Tällaisen maahanmuuton edistäminen on hallitukselta vastuutonta politiikkaa. Näyttääkin siltä, että hallitus toden totta haluaa ryhtyä kolmansien maiden sosiaalitoimistoksi. Tähänkin uppoavat rahat voitaisiin käyttää Suomen ja pienituloisten tukemiseksi näin vaikeina aikoina kuin tänä päivänä tulevaisuus meille näyttää.
Arvoisa puhemies! Uudistus lisää Suomen houkuttelevuutta haitallisen maahanmuuton kohdemaana entisestään. Tämä lisää niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, jossa perheet lähtömaassa lähettävät lapsensa matkalle kohti Suomea, sillä lapset saavat oleskeluluvan helpommin ja pystyvät sitten myöhemmin tuomaan perheensä perässä. Tällaiset vaaralliset matkat ilman huoltajaa eivät ole eduksi lapselle, vaan reitillä on paljon erilaisia riskitekijöitä, jotka vaarantavat lapsen turvallisuuden ja hyvinvoinnin. Mietinkin, että vanhemmat, jotka lähettävät alaikäisen lapsensa vaarallisia merireittejä pitkin, pitkin maailmaa, ovat ainakin suomalaisen käytännön mukaan epäkelpoja huoltajiksi. Suomalaiselle mainitusta toiminnasta seuraisi välitön lapsen huostaanotto. Nyt saan sen käsityksen, että kolmansissa maissa asuvien vanhempien osalta moisesta vastuuttomuudesta palkitaan Finnairin ilmaislipuilla ja lopun elämän elinkustannuksilla.
Vanhemmat, jotka lähettävät alaikäisen lapsen meriteitse, mistä jatkuvasti uutisoidaan, että laivat kaatuvat ja ihmiset hukkuvat, ovat vastuuttomia, ja kuten tiedätte, Suomessa heitä kohtaisi lapsen huostaanotto. Tarvitsemmeko me siis tätä perheenyhdistämistä lainkaan tällaisessa tilanteessa? Emme tarvitse.
Arvoisa puhemies! On selvää, että toimeentuloedellytysten poistaminen tulee lisäämään turvapaikkahakemusten määrää. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto ja ulkoministeriö pitivät tärkeänä sen toteamista, että näin saattaa käydä. Me voimme tässä salissa vaikuttaa siihen lainsäädäntöön, jolla joko lisätään tai vähennetään heikkotasoista maahanmuuttoa Suomeen. Minun mielestäni meidän ei tule luoda lainsäädäntöä, jolla houkutellaan lisää vastuuttomien vanhempien lapsia kolmansista maista. Toimeentuloedellytys tulee säilyttää, kuten nykyisin on lakiin kirjattu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-06T16:29:13,2022-09-06T16:33:19,Hyväksytty,1.1
2022_85_142,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_143,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt me puhumme lapsen oikeuksista, ja lapsen oikeuksien takaaminen on meidän aikuisten tärkeimpiä tehtäviä. Se pitää meidän muistaa. Se koskee kaikkia aikuisia tässä yhteiskunnassa, myös meitä kansanedustajia. Mutta erityisesti nyt, kun puhutaan poliittisista päättäjistä, lapsen edun takaamisen on oltava työssämme tärkeyslistalla ihan kärjessä. Se on tärkeä asia, jotta lapsille saadaan turvattu tulevaisuus. Kysymys on myös ihmisoikeuksista, joiden edistäminen on kaikissa tilanteissa tärkeintä. Mikään ei mene ihmisoikeuksien turvaamisen ohi, ne kuuluvat kaikille. Siitä tässä lakiesityksessä on kysymys. Olemme YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sitoutuessamme luvanneet huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaankin vanhempaansa säännöllisesti, jollei se ole lapsen edun vastaista. Se täytyy aina muistaa.
Tämän esityksen tavoitteena on, ettei toimeentuloedellytys muodosta estettä lapsen edulle. Se ei saa olla esteenä aivan perustuslailliselle lapsen oikeudelle eli oikeudelle elää arkea ja juhlaa kaikkein lähimpien ihmisten eli oman perheensä kanssa. Lapsen oikeus omaan perheeseen on lapsen kehityksen kannalta aivan olennainen asia, eikä sitä saa viedä yhdeltäkään lapselta pois. Se on myös uuteen kotimaahan kotouttamisen kannalta erittäin tärkeä asia. Tuskin juuri mikään voi syrjäyttää yhteiskunnasta tehokkaammin kuin tuska siitä, että erotetaan omista läheisistään, kuten vanhemmista. 
Arvoisa puhemies! Jokainen tässä salissa voi miettiä tilannetta, jossa itseltä olisi lapsuudessa viety mahdollisuus kotiin, jossa turvaa ovat tuomassa omat kaikkein läheisimmät ihmiset eli omaiset, vanhemmat. [Juha Mäenpää: Pitää viedä lapset takaisin sinne!] On siis aivan oikein, että toimeentuloedellytyksiä ei sovelleta silloin, kun perheenkokoajana on yksin saapunut alaikäinen. Lisäksi lapsen oikeuksien toteuttamisen kannalta on aivan olennaista, että oleskelulupamenettelyä nopeutetaan ja sujuvoitetaan lainsäädäntöämme tarkistamalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-06T16:33:27,2022-09-06T16:36:05,Hyväksytty,1.1
2022_85_144,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_145,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tätä esitystä on täällä kritisoitu voimakkaasti, ja minäkin kannatan vastuullista maahanmuuttoa. Alun perinhän sisäministeriö lähetti lausuntokierrokselle esitysluonnoksen, jossa toimeentuloedellytys olisi poistettu myös täysi-ikäisiltä kansainvälistä suojelua saavilta perheenkokoajilta, mutta on huomiota herätettävä nyt siihen, että ne eivät sisälly tähän lopulliseen hallituksen esitykseen. [Mauri Peltokangas: Hienoa!]
Toimeentulovaatimuksen alaikäisiltä poistamisen lisäksi tässä lakiesityksessä on ehdotus, että esitetään muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa lapsen alaikäisyys määrittyisi perheenjäsenen oleskelulupahakemuksen jättämishetken mukaan, ei enää sen hakemuksen ratkaisemishetken mukaan, ja näin perheenjäsenen oleskeluluvan saaminen ei riippuisi hakemuksen käsittelyajan pituudesta.
Kerron esimerkin Jyväskylästä, jossa Afganistanista Jyväskylään kotoutunut perheenisä tuli luokseni torilla kertomaan siitä, kuinka hänen tyttärensä 16-vuotiaana jätetty oleskelulupahakemus oli viivästynyt niin paljon, että lupaa ei myönnetty, koska tytär oli jo kerennyt täyttämään 18. Nyt olisi tyttärelle myös työpaikka Jyväskylässä, ja tämän työluvankin hakeminen on viivästynyt useita kuukausia, ja on epäselvää, säilyykö työpaikka näiden useiden kuukausien odottelunkin jälkeen.
Maahanmuuttovirastossa käsittelyajat ovat venyneet kohtuuttomiksi, ja tähän tilanteeseen meidän on pystyttävä kiinnittämään huomiota. Kuinka tämä tilanne saataisiin hallintaan nyt, kun nimenomaan ukrainalaisiakin tulee Suomeen valtavia määriä ja hekin vaativat näitä resursseja Maahanmuuttovirastossa? Olisi tärkeää saada myös nämä ukrainalaiset ihmiset nopeasti kiinni työelämään ja kotoutumaan Suomeen. Nyt tuntuu siltä, että erityisesti Maahanmuuttovirasto on tässä yhtenä isona tulppana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-09-06T16:36:05,2022-09-06T16:38:22,Hyväksytty,1.1
2022_85_146,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_147,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä hallitusta voi ulkomaalaislain muutosesitysten näkökulmasta kuvailla ikään kuin kuuluisana Punakoneen viisikkona, joka aikoinaan tottui klap, klap, klap, klap ja maali ‑rymistelyyn. Muistamme, kuinka muutama kuukausi sitten hallitus asensi lakiin porsaanreiän, joka mahdollistaa rikoksista tuomitun jäämisen maahan karkotuspäätöksestä huolimatta, [Mauri Peltokangas: Erinomainen huomio!] kunhan hänellä on opiskelupaikka ainakin oleskeluluvan käsittelyvaiheessa. Tämä esitys on huolestuttava samasta syystä. Asiaa perusteltaessa luvataan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Avainsanoina esityksissänne ovat aina työperäinen maahanmuutto, opiskelu, alaikäisyys ja lapset — tässä kaksi viimeksi mainittua.
Tämä esitys mahdollistaa ankkurilasten lähettämisen Suomeen toimimaan perheenkokoajana meidän veronmaksajiemme piikkiin. Meidän järjestelmämme iänmäärityksen haasteet on jätetty huomiotta. Olisikin äärimmäisen tärkeää, että väärinkäytöksen mahdollisuus otetaan vakavasti valiokuntakäsittelyssä.
Täällä kun kerrotaan näitä kokemuksia, niin kerronpa minäkin tältä aamulta omani. Tampereen rautatieasemalla huomioni kiinnittyi nuoreen mieheen, joka ilmiselvästi aikoi varastaa jotakin, ja niin hän tekikin. No minä totesin hänelle, että viepäs takaisin se tai minä soitan poliisin. Hän totesi minulle, että soitapa vaan poliisit, niin minä teen sinusta valituksen. Mutta hän kuitenkin palautti sen. Tällaisiako opiskelijoita me tänne tarvitaan? Tätäkö se on se systeemi: otetaan tänne ammattikoululaisia, otetaan lukiolaisia ja sitten luotetaan siihen, että kyllä niistä tulee yhteiskuntakelpoisia? Ja sitten kun näitä lapsia tänne lähetetään, niin sen perheenyhdistämisen todellinen toteaminen suomalaisten viranomaisten toimesta on onnetonta. Meillä ei ole mitään tietoa papereiden aitoudesta eikä meillä tehdä kattavia DNA-testejäkään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-09-06T16:38:24,2022-09-06T16:40:55,Hyväksytty,1.1
2022_85_148,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_149,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Itse asiassa kyseessä on päivän toinen samaa lakia koskeva muutosesitys. Lainaan pääasiallista sisältöä: ”Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta. Esityksen tavoitteena on kansainvälistä ja tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa taatun perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen edistäminen.” Kauniita sanoja, mutta tarkastellaanpa hetki esitystä ihan järjellä.
Hallituksen esitys toteutuessaan löysentää Suomen entisestään löysää maahanmuuttolainsäädäntöä. Muutos lisää Suomen houkuttelevuutta elintasosiirtolaisuudelle kohdemaana edelleen. Lainsäädännöllä ja sitä seuraavalla päätöskäytännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten perheet kaukana lähtömaissa arvioivat mahdollisuuksiaan saada oleskelulupa vieraasta valtiosta. Jos se on helpointa lapsen kautta, niin lapsia lähetetään jatkossakin yksin matkaan ja he joutuvat olosuhteisiin, joissa lapsen etu ja oikeudet vaarantuvat. Toimeentuloedellytysten poistaminen todennäköisesti lisää niin sanottua ankkurilapsi-ilmiötä, ja yhä useampi lähettää oman oleskelulupansa toivossa lapsensa salakuljettajien kautta vaaralliselle matkalle tietäen, että alaikäinen saa oleskeluluvan huomattavasti helpommin ja palauttaminen on käytännössä mahdotonta. [Mauri Peltokangas: Jos pääsee hengissä perille!]
Millä tavalla tämä on lapsen etu? Millä tavalla tällainen muutenkin vaikeassa Euroopan tilanteessa tarpeettomia kustannuksia aiheuttava epämääräinen toiminta on Suomen ja suomalaisten kannalta reilua? Näihin kaipaisin vastausta.
Arvoisa puhemies! Edustaja Semi otti esille lapsen oikeudet vanhempiinsa. Sellaiset vanhemmat, jotka lähettävät lapsensa tälle matkalle, eivät ansaitse täältä turvapaikkaa. Tässä tapauksessa meidän pitää lähteä viemään takaisin nämä lapset, jotka tänne selviävät, jos heillä on tämmöinen aukoton oikeus omiin vanhempiinsa. Se on parempi ratkaisu tähän asiaan. Silloin kun tällainen esimerkkitapaus tehdään, niin houkuttelevuuskin tippuu. Elikkä aletaan palauttamaan niitä lapsia sitten sinne maihin. Se on ihan selkeä vaihtoehto tälle.
Arvoisa puhemies! Täällä nousivat esiin myös ukrainalaiset, joita on maassamme nyt paljon, ja, arvoisa ministeri, maahanmuuttoviranomaiset ja ne, jotka pyörivät tällä hetkellä näitten ukrainalaisten ympärillä, ovat jo romuttaneet tämän työteliään kansan työhalut Suomessa. Sain yhteydenoton puutarha-alan yrittäjältä, joka kertoi, että vastaanottokeskuksesta soitettiin, että ne tuloo aivan täihin täällä, että he haluaisivat töihin ja heitä on vaikka kuinka paljon ja pystytkö ottamaan töihin, ja hänellä oli semmoinen visio sitten, että hän muuttaa sitä omaa kasvihuonejärjestelmäänsä ja pystyy ottamaan heitä töihin. Seuraavana päivänä heitä tuli vain kahdeksan kysymään töitä, ja vain kaksi heistä otti töitä, koska siellä pikaisen laskelman tehtyään he totesivat, että näiden tukien — asumistukien ja kotoutusrahan tai jonkun tämmöisen, kaikkien etujen — erotus siihen, että he käyvät töissä, on vain 300 euroa kuukaudessa. Tämä johti jopa siihen, että siellä jo aikaisemmin työskennelleet rupesivat harkitsemaan, kannattaako heidänkään olla töissä vai hakevatko hekin suojelua ja alkavat keräämään puolukoita, mustikoita, sieniä — sillä tavalla he ansaitsevat enemmän. 
Elikkä teidän hallinnassanne olevat viranomaiset ovat romuttaneet jo ihan täysin ukrainalaisten työhalut, ja tähän teidän pitää puuttua. Ei tämä näin voi olla, että Suomeen tulee Ukrainasta työteliästä kansaa — se me kaikki tiedetään — mutta jos heille maksetaan vastaanottokeskukseen lähes sama kuin mitä he ansaitsisivat tällaisesta työstä, niin ei tämä näin voi toimia. Tähän pitää pikaisesti puuttua, ja tämä asia on oikaistava.
Me perussuomalaisissakin olemme suhtautuneet myönteisesti siihen, että tässä tilanteessa otetaan tänne ukrainalaisia, mutta ainakaan minä henkilökohtaisesti en olisi ikänä voinut arvata, että tämä työteliäs kansa passivoidaan viranomaisten toimesta siihen, että heidän ei kannata ottaa työtä vastaan, koska käytännössä lähes saman saavat siellä vastaanottokeskuksessa makaamalla.
Arvoisa ministeri, teidän ilmeenne on vähän sellainen, että teitä ei kiinnosta tämä minun puheeni, mutta tuli nyt sanottua kuitenkin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-06T16:41:05,2022-09-06T16:48:05,Hyväksytty,1.1
2022_85_150,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_151,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käymässä nyt siis keskustelua ulkomaalaislain muutoksesta, ja hallitus esittää sitä, että alaikäisenä tänne turvaa hakemaan tulleet saavat mahdollisuuden perhe-elämään ilman, että tässä on tällainen kohtuuttomaksi koettu toimeentuloedellytys. Tämä on ehdottomasti hyvä muutos. Tässä on kysymys inhimillisyydestä, ihmisyydestä, ihmisoikeuksista ja, kuten edustaja Semi hyvin täällä kuvasi, erityisesti siitä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus jo velvoittaa meitä siihen, että huomioimme lapsen edun kaikissa tilanteissa. On ollut selvää, että tämä nykyinen tila ennen tätä muutosta ei ole näin tehnyt.
Salin oikealta laidalta on esitetty hyvin paljon epäilyksiä siitä, että tämmöinen inhimillisempi maahanmuuttopolitiikka olisi Suomen edun vastaista. Oma kantani on se, että nimenomaan tässä on kysymys ihan päinvastaisesta: inhimillinen maahanmuuttopolitiikka edesauttaa sitä, että tänne tulevat ihmiset, myös ne, jotka ovat tulleet tänne hakemaan suojaa ja turvaa ja suojelua, saavat paremman mahdollisuuden juurtua tähän yhteiskuntaan ja toimia tämän yhteiskunnan rakentajina ja kehittäjinä. Jos toteutamme toisenlaista maahanmuuttopolitiikkaa, niin riskinä on se, että silloin nimenomaan saamme paljon enemmän myös haittaa yhteiskunnalle kuin tällä inhimillisemmällä lähestymistavalla. On aika vaikea ymmärtää näitä epäilyjä varsinkin, kun olemme tilanteessa, jossa suomalainen yhteiskunta kipeästi kaipaa lisää rakentajia ja kehittäjiä tänne ja työvoimapula vaivaa Suomea. 
Tämä on tosiaan muutos oikeaan suuntaan, mutta edelleen kehitettävääkin löytyy. Edustaja Rantanen kuvasi hyvin niitä haasteita, mitkä liittyvät Maahanmuuttoviraston resursseihin ja prosessiongelmiin. On täysin kohtuutonta, että nämä erilaiset päätökset ja odottelut kestävät niin kauan. On varmasti erittäin tärkeätä, että näitä ongelmia jatkuvasti, pitkäjänteisesti pyritään ratkaisemaan, jotta sitten tänne tulijat pääsevät kiinni tavalliseen normaaliin arkeen ja elämään. Erityisen tärkeää se on tietysti lasten kohdalla, joille tämä odottava aika on kyllä heidän kehityksensä kannalta aina liian pitkä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-06T16:48:07,2022-09-06T16:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_85_152,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt, edustaja Mäkelä, jos teillä on kolmen minuutin puheenvuoro, se on mahdollista pitää, mutta muita puheenvuoroja ei enää. Ministeri Mikkoselle sen jälkeen. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_153,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On korkeintaan kolme minuuttia.
Sen verran vielä tuohon aikaisempaan keskusteluun, että kun puhutaan alaikäisistä turvapaikanhakijoista, niin suora lainaus Helsingin Sanomista vuodelta 16: ”Viisaudenhampaasta löytyy viisaus silloin, kun oikeushammaslääkäri määrittää alaikäiseksi väitetyn turvapaikanhakijan todellisen iän.” Tässä jutussa käytiin läpi sitä, että kun turvapaikanhakijat väittävät olevansa alaikäisiä, kuinka monessa prosentissa tapauksia se väite on vale, ja se oli enemmistö tapauksista. Eli tähän alaikäisyyteenkin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella.
Jos sanotaan, että Maahanmuuttovirasto on ruuhkautunut, no, varmaan näin on, mutta mikä virasto Suomessa ei ole ruuhkautunut? Passi Suomen kansalaisille kestää vaikka kuinka kauan. Kaikki virastot ovat Suomessa ruuhkaantuneet, niin että julkinen sektori vain on tehoton toiminnassaan. Kysynkin hallitukselta: mitä hallitus aikoo tehdä perusteettomien uusintahakemusten karsimiseksi? Turvapaikanhakijat saavat lukuisia kielteisiä turvapaikkahakemuksia. Silti niitä haetaan aina vain uudestaan uusilla keksityillä perusteilla, ja Maahanmuuttovirasto kuormittuu. Todelliset turvapaikan tarvitsijat, todelliset työluvan tarvitsijat kärsivät tästä tilanteesta, kun nämä ihmiset hyväksikäyttävät järjestelmää. Mitä tälle asialle aiotaan hallituksen toimesta tehdä?
Tuossa edustaja Mäenpään puheenvuorossa ukrainalaisten työhön pääsystä Suomessa tuli esille hyvin pitkälle se, mikä suomalaisessa työmarkkinassa ylipäänsä on ongelmana ja miksi esimerkiksi niin sanottu työperäinen maahanmuutto ei koskaan voi Suomessa toimia. Eli meillä on liian suuret kannustinloukut. Jos ukrainalainen tajuaa sen kannustinloukun muutaman viikon tai kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen, niin kuka olettaa, että EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat eivät niitä kannustinloukkuja tajuaisi ja hyväksikäyttäisi hyvin nopeasti?
Täällä on vedottu lapsen etuun, ja kysyn, onko lapsen etu se, että perhe lähettää hänet ihmissalakuljettajien mukana kalastelemaan turvapaikkaa puolen maailman päästä. On vaikea nähdä lapsen eduksi tällaista tilannetta, jos ylipäänsä puhutaan edes lapsista. Kuten aiemmin todettiin, suurin osa alaikäisiksi väitetyistä turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T16:50:44,2022-09-06T16:52:51,Hyväksytty,1.1
2022_85_154,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Ja vielä ministeri Mikkonen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_155,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Semi kuvasi hyvin sitä, miten perhe on meille kaikille tärkeä ja perhe on myös pakolaiselle ja pakolaislapselle tärkeä, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että saamme tämän lakiesityksen maaliin, jotta tänne ne lapset saavat läheiset ja rakkaat perheensä. Tiedämme myös, että kotoutuminen toimii paljon paremmin, totta kai, silloin kun voi olla yhdessä perheensä kanssa, ja on äärimmäisen hyvä, että nyt tämä kansainvälistä suojelua saaneiden lapsien toimeentuloedellytys poistetaan. 
Noissa puheenvuoroissa tuli jonkin verran siinä mielessä virheellistä tietoa, että tämän esityksen, joka koskee nyt vain näitä alaikäisiä perheenjäseniä, ei katsota lisäävän hakijamääriä, koska jo nyt käytännössä näiltä alaikäisiltä perheenkokoajilta toimeentuloedellytyksiä ei ole edellytetty ja niissä on käytetty harkintaa. Siinä mielessä se esitys, joka olisi koskenut kaikkea toimeentuloedellytyksestä luopumista kaikilta kansainvälistä suojelua saavilta perheenkokoajilta, olisi varmasti lisännyt niitä hakemuksia. Itse olisin katsonut, että sekin olisi ollut hyvä tehdä, koska kuten sanoin, silloin kun läheiset, rakkaat ovat siinä äärellä, kotoutuminen uuteen yhteiskuntaan on myös huomattavasti sujuvampaa.
Haluan tässä nostaa esiin sen, että kun edustaja Mäenpää puheenvuorossaan viittasi, että minä täällä päätä pudistelen ja jotenkin nyrpeästi suhtaudun hänen puheeseensa, niin päinvastoin kuuntelin sitä mielenkiinnolla, koska siinä esitetyt väitteet kyllä ihmetyttivät. Siis tällä hetkellähän ukrainalaiselle tilapäistä suojelua saavalle yksinhuoltajalle maksetaan vastaanottorahaa 323 euroa kuukaudessa, ja varmasti ei ole tilanteita, joissa tarjotaan kokopäiväistä tai kokoaikaista työpaikkaa, jossa tämä jäisi saavuttamatta. Siinä mielessä ihmettelen tätä. Ja muille yli 18-vuotiaille 273 euroa, siis silloin, kun ei tarjota ruokaa. Joissain vastaanottokeskuksissa tarjotaan ruoka, ja silloin nämä vastaanottorahat ovat suuruusluokkaa 80—90 euroa. Kyllä nämä ovat tilanteita, joissa aina kannattaa työ ottaa vastaan, mutta voin edustajalta tietysti tästä vähän tarkemmin kysellä, mikä tässä on sitten ollut se ongelma. Nimenomaan me olemme halunneet luoda systeemin, jossa ukrainalaiset mahdollisimman nopeasti pääsisivät töihin, ja sen takia [Puhemies koputtaa] tämän työluvan saa saman tien, kun rekisteröityy tilapäistä suojelua hakevaksi, ja nyt budjetissa myös osoitettiin määrärahoja niin kielikoulutukseen kuin myös työvoimakoulutukseen suoraan ukrainalaisille, jotta saamme tänne tulleet mahdollisimman laajasti töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T16:52:53,2022-09-06T16:56:03,Hyväksytty,1.1
2022_85_156,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Mikkonen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä. [Krista Mikkonen: Anteeksi, pieni hetki!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_157,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin minulla oli vielä kolmas lakiesitys, joka ei koske tuota ulkomaalaislakia niin kuin nuo edelliset, vaan tämä on esitys laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta. 
Varmasti Suomen turvallisuustilanne on yksi eduskunnan tärkeistä keskustelunaiheista tänä syksynä, ja me sisäministeriössä teemme jatkuvasti työtä sen eteen, että suomalaisten arki sujuu turvallisesti ja turvallisuusviranomaisten toimintaedellytykset ovat ajan tasalla. Syksyn kuluessa tulemme esittämään eduskunnan käsiteltäväksi useita maamme turvallisuusviranomaisia koskettavia lakeja. 
Tänään lähetekeskustelussa olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi poliisin hallinnosta annettua lakia. Hallitus esittää, että suojelupoliisin virka tai virkasuhde voitaisiin tietyissä rajatuissa tapauksissa täyttää haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. Samoin keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin virka tai virkasuhde, jossa tehtäviin kuuluu tietolähdetoiminta, valeosto, peitetoiminta tai todistajansuojelutehtäviä, voitaisiin täyttää sitä haettavaksi julistamatta, jos tehtävän luonne sitä välttämättä edellyttää. 
Suojelupoliisin ja poliisin toimenkuvaan kuuluu tehtäviä, joissa työntekijöiden henkilöllisyyden suojaaminen on välttämätöntä heidän oman turvallisuutensa sekä tehtävän onnistumisen kannalta. Näissä tehtävissä henkilöllisyyden suojaaminen on tarpeellista työtehtävien aikana, mutta asia on huomioitava myös rekrytointivaiheessa. Julkisessa hakumenettelyssä hakijoiden nimet ovat julkisia ja hakijoilla on mahdollisuus valittaa nimityspäätöksestä. Tämä mahdollistaa nimilistojen keräämisen hakijoista ja tehtäviin valituista. Myös tarkempien tietojen kerääminen henkilöistä on mahdollista nimitysprosessiin liittyvistä asiakirjoista, kuten muistioista ja ansioyhteenvedoista. Lakiesityksen tavoitteena on estää nykyisen sääntelyn mahdollistama tietojen kerääminen henkilöllisyyksistä ja sen mahdollistama haitallinen vaikuttamisyritys tai vaikuttaminen.
Arvoisa puhemies! Julkinen hakumenettely on tärkeä lähtökohta julkisia virkoja täytettäessä, ja hallituksen esityksen mukaan se on jatkossakin pääsääntö myös suojelupoliisin ja poliisin osalta. Ei-julkista hakumenettelyä harkittaessa on arvioitava menettelyn välttämättömyys, ja arvioinnissa on otettava huomioon henkilöstö- ja organisaatioturvallisuus, täytettävä tehtävä ja siihen liittyvät uhkat, keskusrikospoliisissa ja paikallispoliisissa tarve salaisen tiedonhankinnan suojaamiseen ja suojelupoliisissa siviilitiedustelun suojaaminen. Neljäntenä arviointiperusteena on muu erittäin tärkeä yleinen tai yksityinen etu. 
Lakiesityksen valmistelussa on arvioitu, että suojelupoliisissa täytetään vuositasolla 30—40 sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joiden yhteydessä voitaisiin harkita ei-julkista täyttömenettelyä. Suuri osa suojelupoliisin rekrytoinneista hoidetaan jatkossakin julkisella menettelyllä. Ei-julkinen menettely koskee niitä suojelupoliisin virkoja, joissa olisi erityinen tarve suojata tehtävää ja sen hoitajaa. Suojelupoliisin osalta on syytä huomata, että suojelupoliisin rekrytointien julkisuus muuttui aiempaa ongelmalliseksi sen jälkeen, kun tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2019 ja suojelupoliisista tuli myös tiedustelupalvelu. Sen myötä supolla on aiempaa suurempi tarve pitää tietyt tehtävät ja niiden tekijät poissa julkisuudesta. 
Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin osalta on arvioitu, että rekrytointeja olisi vuosittain muutamia. Kaiken kaikkiaan keskusrikospoliisilla ja paikallispoliisilla on noin 150—200 tehtävää, joissa ei-julkista rekrytointia voidaan jatkossa harkita. 
Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokset ja vaikeutuminen edellyttävät kykyä havaita uhat. Sisäisen turvallisuuden toimintaympäristö on aiempaa monimutkaisempi, rikollisuus on kansainvälistynyt ja ammattimaistunut. Tietyissä tehtävissä on tarve suojata turvallisuusviranomaisten henkilöllisyyttä rekrytoinnista alkaen. 
Hallituksen tavoitteena on tukea suojelupoliisin, keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tehtävien tuloksellista hoitamista sekä ottaa huomioon työturvallisuusnäkökohtia ja työnantajan työsuojeluvelvoitteet. Esitys toteuttaa hallitusohjelman strategista kokonaisuutta Turvallinen oikeusvaltio Suomi. Hallitusohjelman mukaan uuden tiedustelulainsäädännön tehokas ja asianmukainen soveltaminen ja turvallisuusviranomaisten toimintakyky varmistetaan. 
Hallituksen esityksen mukaisissa rajatuissa työtehtävissä mahdollisuus ei-julkiseen rekrytointiin on tarpeellinen. Ei-julkinen hakumenettely on kuitenkin julkisen sektorin yleislinjasta poikkeava menettely, ja lakimuutoksen toimeenpanoa on syytä seurata. Omavalvonnan ohella sisäministeriö ja ylimmät laillisuusvalvojat valvovat lakimuutoksen vaikutuksia suojelupoliisin ja poliisin tuleviin rekrytointimenettelyihin. 
Hallitus katsoo, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta pitää suotavana, että esitys saatetaan perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T16:56:59,2022-09-06T17:02:27,Hyväksytty,1.1
2022_85_158,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_159,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys poliisin hallinnosta annetun lain muuttamiseksi on oikeansuuntainen. Suojelupoliisin muuttuminen tiedustelu- ja turvallisuuspalvelun suuntaan vaatii juuri nyt esitettyjä muutoksia. Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin tehtävät ovat erilaiset kuin supolla ja myös erilaiset keskenään.
Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutokset koskevat koko kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden takaavaa viranomaisketjua, poliisissa siis myös krp:n ja paikallispoliisin henkilöstöä. Salaisten pakkokeinojen käyttäminen on osa poliisin tekemää jokapäiväistä työtä. Totesin alussa, että esitys on oikeansuuntainen. Se keskittyy salaisten pakkokeinojen osalta kuitenkin vain pieneen osaan niistä. Mainituista lukuisimmin käytetään yksinomaan yleisölle tarjolla olevien hyödykkeiden valeostoa, ja sitä käytetään eniten paikallispoliisissa. On siis hyvä muistaa, että salaisia pakkokeinoja on monia muitakin ja niitä käyttävät kymmenet ja taas kymmenet tutkinnanjohtajat päivittäin. He myös altistuvat työssään kansainvälisen ammatti- sekä jengirikollisuuden uhkalle, eikä vähiten siksi, että asioiden käsittelyssä syntyvistä oikeudenkäyntiasiakirjoista on saatavissa tutkinnanjohtajan tiedot. Tämä tarkoittaa, että henkilön uhkan torjuntaa tulisi tarkastella kaikki salaiset pakkokeinot huomioiden ja niiden prosessit huomioiden.
Arvoisa puhemies! Rekrytointimenettelyltä olisin toivonut enemmän kunnianhimoa. Siirtyminen julkisen virantäytön osalta nimettömyyteen jo hakuvaiheessa olisi tullut ottaa huomioon yhtenä mahdollisuutena. Tosin nyt mahdollistetaan nimetyn nimen ilmoittamatta jättäminen, mutta en pidä sitä kuitenkaan riittävänä. En myöskään ymmärrä sitä, että keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin valeosto-, peite- ja tietolähdetoimintaan taikka todistajansuojelutehtäviin liittyvät rekrytoinnit keskijohto- ja johtotehtäviin ylipäätään on määritelty vain julkisen haun piiriin. Se on niin, että poliisissa, kuten missä tahansa turvallisuusorganisaatiossa, henkilön hallussa olevan tiedon määrä nousee sitä mukaa, mitä vaativampiin esimiestehtäviin hän urallaan etenee. Enemmän tietoa tutkinnasta saattaa merkitä enemmän uhkaa elämässä. Tämän vuoksi myös keskijohto- ja johtotehtävien rekrytointi tulisi mahdollistaa ilman julkista hakua näissä poikkeustilanteissa.
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että minua on uhattu, minun kotonani on käyty, ja se johtuu siitä, että minun nimeni on ollut saatavissa näistä asiakirjoista. No, jokainen meistä ottaa sen eri tavalla, mutta sanoisin, että sen nyt ei kai kenenkään luontaisetuihin pitäisi kuulua. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä hallituksen esityksen muutamiin puutteisiin kiinnitetään huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-09-06T17:02:37,2022-09-06T17:05:49,Hyväksytty,1.1
2022_85_160,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_161,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuulimme juuri äsken poliisimiehen, kansanedustajakollegan, vahvan puheenvuoron tästä tilanteesta, mikä liittyy näihin rekrytointeihin. On hyvä, että tämmöinen mahdollisuus on olemassa, että rekrytointi tehdään ilman julkisuutta, ja henkilön, joka valitaan arkaluontoiseen, vaativaan, ankaraan, jopa hengenvaaralliseen tehtävään, turvallisuus taataan tällä tavalla.
Toivon, että tämä asia, mitä äsken edustaja Kinnunen omassa puheenvuorossaan todisti hyvin, otetaan valiokuntakäsittelyssä syvemmin esille. Pitää muistaa, mitä rikollisuutta tämän päivän maailmassa harjoitetaan ja millaisia tapahtumia olemme joutuneet lehtien sivuilta lukemaan. Toivottavasti näissä asioissa nyt eduskunta tulee vastaan, niin että kuullaan — ja varmasti kuullaan — asiantuntijoita ja sellaisia tahoja, jotka tietävät tämän asian tarkalleen. On myös tärkeää yhteiskunnan toiminnan ja oikeuden toteutumisen kannalta, että poliisiviranomaisella on aidosti mahdollisuus tutkia niitä rikoksia ja pitää tietyt asiat tiukasti salattuna. Sillä turvataan sen tutkimuksen eteneminen hyvään ratkaisuun ja sitten samalla turvataan poliisin virkaa harjoittavien ihmisten turvallisuus ja myös perheen turvallisuus. Kannattaa muistaa, että eihän kysymys ole välttämättä pelkästään sen poliisiviranomaisen omasta turvallisuudesta, vaan siihen voi liittyä muun muassa perheenjäsenten turvallisuus, eli tämä asia on otettava vakavasti.
Toivon, että ministeri tässä asiassa toimii aktiivisesti valiokunnan suuntaan, niin että tämä asia saatetaan hyvään ratkaisuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-06T17:05:51,2022-09-06T17:07:31,Hyväksytty,1.1
2022_85_162,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_163,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys sinällään olisi kannatettava jo siltä pohjalta, kun puhutaan järjestäytyneestä rikollisuudesta ja sen uhasta tiettyjä avainhenkilöitä kohtaan. Mutta nykyaikana tietysti täytyy vielä huomioida lisäksi erilaiset hybridiuhkatilanteet ja terroristien kaltaiset toimijat, jotka myös voivat liittyä tiedustelutoiminnalla selvitettäviin tahoihin. Eli siksi on korkein aika tämän esityksen tulla eduskunnan käsittelyyn, ja valiokunnan on syytä kiinnittää huomiota siihen, että tässä saadaan sellainen vaikuttava paketti, jolla ongelmaa pystytään korjaamaan.
Sen lisäksi, keitä valitaan tehtäviin, on tietyllä tavalla mielenkiintoista myös se, kuinka julkista on se, keitä niihin tehtäviin on hakenut. Suomi kuitenkin on pieni maa, ja on varsin yksilöivä tieto, jos joku on joltain paikkakunnalta, hänen nimensä on joku ja hänen koulutuksensa on joku ja hän on hakenut johonkin tällaiseen poliisiviranomaisen, suojelupoliisin, avaintehtävään. Kyllä se henkilö saadaan selville. Hänen asuinpaikkansa saadaan selville jo varsin yksinkertaisin yleisesti käytettävissä olevin keinoin, sosiaalisen median kautta ja niin edespäin, jos se halutaan selvittää ja tähän henkilöön olla epäsuotuisissa merkeissä yhteyksissä. Eli se uhka on varsin todellinen, jos sitä haluaa joku käydä toteuttamaan, ja nämä mainitut toimijat ovat sellaisia, että he voivat sitä uhkaa lähteä toteuttamaan. Eli esitystä eteenpäin vaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-06T17:07:32,2022-09-06T17:09:01,Hyväksytty,1.1
2022_85_164,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_165,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on todellakin kaivattu ja oikeansuuntainen, mutta siinä on muutamia tarkennettavia asioita. Yksi sellainen on muun muassa tämä tilanne, että on käsitelty vaikka isoa huumeratsiaa, isoja takavarikoita, ja sillä kohtaa, kun sitä asiaa käsitellään käräjäoikeudessa, siellä on tutkinnanjohtaja omalla nimellään ja naamallaan esittämässä vangitsemisvaatimusta. Näihin täytyisi jotenkin pystyä puuttumaan, ettei siellä kohdalla tule sitten tämä tutkinnanjohtaja omalla nimellään ja kasvoillaan koko tämän rikollisjengin tuntemaksi ja mahdollisia uhkia kohtaamaan. Elikkä pyytäisin, että näitä pieniä yksityiskohtia vielä siinä tarkennetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-09-06T17:09:01,2022-09-06T17:09:58,Hyväksytty,1.1
2022_85_166,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_85_167,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 118/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tämä esitys tulee nyt eduskuntaan ja valiokuntien käsittelyyn, ja varmaan siinä käsittelyssä voi sitten nousta joitakin asioita esille. Mutta tältä osin tietysti on oleellista, että me saamme tämäntyyppistä lainsäädäntöä, jolla me varmistamme sen, että me pystymme tekemään myös ei-julkisia rekrytointeja sellaisiin tehtäviin, missä se on välttämätöntä. Tietenkin suojelupoliisin roolin muutos on tässä se yksi merkittävä asia, miksi tätä lakiesitystä tarvitaan. Mutta toki, niin kuin tässä on, myös keskusrikospoliisissa ja ihan paikallispoliisissakin on tehtäviä, joissa on hyvä varmistaa, että kun rekrytoidaan, niin ne nimet eivät ole julkisesti siellä esillä, jolloin tätä tietoa voitaisiin jollain tavalla käyttää väärin ja hyödyntää. Mutta oli hyvä kuulla, että lakiesitys sinänsä sai täältä vahvan tuen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+8.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-06T17:10:01,2022-09-06T17:11:03,Hyväksytty,1.1
2022_85_168,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Henriksson, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_169,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Esityksen tarkoituksena on tehdä niin sanotun ECRIS-TCN-asetuksen edellyttämät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkoituksena on antaa asetusta täydentävän direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntö.
ECRIS-TCN-asetuksella perustetaan keskitetty EU-tasoinen tietojärjestelmä, ja ECRIS-TCN-järjestelmään tehtävien hakujen avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa muita jäsenvaltioita, joilla on kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskevia tietoja. ECRIS-TCN sisältäisi jäsenvaltioissa tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja. Tietoihin sisältyisi myös sormenjälkitietoja. Asetuksen mukaan sormenjälkitietojen käyttö on tarpeen, koska se on kaikkein luotettavin menetelmä tunnistaa jäsenvaltioiden alueella olevia kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei useinkaan ole asiakirjoja eikä muita tunnistautumisvälineitä, ja ne antavat luotettavampia hakutuloksia. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-06T17:11:32,2022-09-06T17:12:56,Hyväksytty,1.1
2022_85_170,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on tehostaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä rikosoikeudellista yhteistyötä kolmansien maiden kansalaisten rikosrekisteritietojen vaihtamisessa. On erittäin tärkeää, että tietojenvaihtoa helpotetaan. Tämä lisää mahdollisuuksia valvoa henkilöitä, jotka ovat toisissa EU:n jäsenvaltioissa syyllistyneet eriasteisiin rikoksiin. Aikaisemmin rikoshistorian selvittäminen koko EU:n alueelta on vaatinut tietopyyntöä jokaisesta jäsenmaasta erikseen. Kollektiivinen rekisteri helpottaa tiedonkeruuta huomattavasti ja mahdollistaa tarkemman seurannan.
Rikosrekisteritietojen entistä tehokkaampi vaihtaminen edistää myös järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin ehkäisyä ja torjuntaa ja siten parantaa yleisesti turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-06T17:15:17,2022-09-06T17:16:16,Hyväksytty,1.1
2022_85_171,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavia edustajakanteita koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 111/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun, ja esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_85_172,85/2022,2022-09-06,13.59,18.24,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavia edustajakanteita koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 111/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Meillä on nyt käsiteltävänä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kieltotoimenpiteitä koskevista edustajakanteista. Samalla muutettaisiin ryhmäkannelakia ja säädettäisiin uusi laki kuluttajien yhteisiä etuja edistävien järjestöjen nimeämisestä oikeutetuiksi yksiköiksi. Ehdotetuilla laeilla pantaisiin täytäntöön kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavia edustajakanteita koskeva direktiivi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_85+2022+10.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-06T17:16:44,2022-09-06T17:17:23,Hyväksytty,1.1
2022_86_1,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_2,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain ja kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 109/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin lyhyesti:
Esityksellä täydennetään ympäristövaikutusten arviointia koskevan direktiivin kansallista täytäntöönpanoa sähköjohtojen ja kaasuputkien osalta. Kyseinen direktiivi edellyttää, että yva-menettelyn piiriin kuuluvissa hankkeissa on mahdollista antaa ympäristöä koskevia lupamääräyksiä.
Esityksessä täydennetään sähkölinjojen ja kaasun siirtoputkien lunastuslupaharkintaa koskevia säännöksiä hankkeen linjaukselle ja toteuttamistavalle.
Lunastuslupamenettelyssä annettavaan päätökseen voitaisiin liittää hankkeen toteuttamistapaa koskevia määräyksiä, jotka ovat tarpeen hankkeesta aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. Lisäksi lakiin esitetään sisällytettäväksi säädökset näiden päätösten noudattamisen valvonnasta.
Eli, arvoisa puhemies, hyvin tekninen muutos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-07T14:01:47,2022-09-07T14:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_86_3,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Lintilä, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_4,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksellä esitetään säädettäväksi uusi laki maa-asemista ja eräistä tutkista ja muutettavaksi avaruustoiminnasta annettua lakia ja sakon täytäntöönpanosta annettua lakia.
Suomesta tuli avaruusvaltio, kun Aalto-1, ensimmäinen suomalainen satelliitti, lähetettiin avaruuteen kesäkuussa 2017. Viidessä vuodessa Suomesta on tullut merkittävä avaruusvaltio: tänään kiertoradalla on parikymmentä suomalaista satelliittia. Näistä pääosa on yksityisten yritysten kaukokartoitussatelliitteja. Suomalaisella osaamisella on alalla valtavasti potentiaalia ja hienoja kasvun mahdollisuuksia, ja eurooppalainen kasvu on kymmenien miljardien luokkaa.
Kun suomalainen avaruussektori on kasvanut, esiin on noussut uusia kansalliseen ja kansainväliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, joita Suomen lainsäädäntö ei tällä hetkellä kata. Näitä ovat satelliittien tuottaman kaukokartoitusdatan vastaanotto ja jakelu sekä Suomessa sijaitsevien maa-asemien käyttö datan vastaanottoon ja jakeluun. Hyvä varautuminen on tässäkin kohdassa viisasta, siksi tarvitsemme tämän lain.
Datan tuottamiseen, vastaanottoon ja jakeluun voi liittyä erilaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia riskejä. Sellainen voi olla esimerkiksi kaukokartoituskuvien välittäminen taholle, joka saattaisi käyttää tietoa Suomen tai ystävällismielisten valtioiden intressien vastaisesti tai terroristisiin tarkoituksiin. Myös omistus voi olla riski, esimerkiksi jos maa-aseman omistaa taho, joka käyttää satelliiteista vastaanottamaansa dataa Suomen intressien vastaisesti.
Laissa maa-asemista ja eräistä tutkista säädettäisiin maa-asema- ja tutkatoiminnan harjoittamisen luvanvaraisuudesta ja valvonnasta. Lupaviranomaisena toimisi Liikenne- ja viestintävirasto.
Avaruustoiminnasta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset, jotka koskevat satelliittikaukokartoitustoiminnan harjoittamista avaruustoiminnan osana tai erikseen. Satelliittikaukokartoitustoiminnan harjoittaminen olisi luvanvaraista. Lupaviranomaisena toimisi työ- ja elinkeinoministeriö.
Kummassakin ehdotetussa laissa luvan edellytyksenä olisi erityisesti toiminnan riskittömyys kansallisen turvallisuuden kannalta ja tiettyjen teknisten turvallisuusvaatimusten täyttyminen. Luvan käsittelyä varten pyydettäisiin lausunto turvallisuusviranomaisilta. Toiminnanharjoittaja olisi velvollinen raportoimaan toiminnastaan lupaviranomaiselle.
Sekä satelliittikartoitus että maa-asema- ja tutkatoiminta tarjoavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vaikka toiminta on Suomessa vielä vähäistä — muutamia yrityksiä — suomalainen avaruussektori kehittyy vahvasti ja herättää myös kansainvälistä kiinnostusta.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Sääntelyhankkeessa on pyritty löytämään tasapaino kansallisen turvallisuuden ja liiketoiminnan edistämisen välillä. Tavoitteena on ennustettavan ja oikeudellisesti selkeän toimintaympäristön luominen alan tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Haluamme myös samalla varmistaa ja edistää kilpailukykyä ja kasvua.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-07T14:03:11,2022-09-07T14:06:46,Hyväksytty,1.1
2022_86_5,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_6,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä esittelystä. 
Avaruusosaaminen on yksi niistä alueista, joissa meillä on tulevaisuudessa paljon enemmän annettavaa. Ja kuten ministeri tuossa esittelypuheenvuorossaan toi ilmi, tällä on ulko- ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia. Oikeastaan kysyisinkin siitä, kun tässä liikenne- ja viestintäministeriö on vastuuviranomainen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, kuinka varmistetaan tämä ulko- ja turvallisuuspolitiikan turvallisuusvaikutusten arviointi myöskin puolustusministeriön osalta. Meillähän on pitkään ollut riskinä ja ongelmanakin osittain se, että meillä on siiloutunutta päätöksentekoa, ja meillä pitäisi pystyä katsomaan yhdessä nimenomaan ja varsinkin näinä aikoina ulko- ja turvallisuuspoliittiset tekijät. Joten kysyn: kuinka tämä koordinointi ministeriöitten välillä tapahtuu nyt, kun näillä toiminnanharjoittajilla on tämä raportointivelvollisuus nyt sitten tämän lakiesityksen myötä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-07T14:06:46,2022-09-07T14:07:49,Hyväksytty,1.1
2022_86_7,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Lintilä vastaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_8,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä yleinen tapa on, että tällaisissa tilanteissa, jotka ovat hyvin spesiaaleja, pyydetään lausunnot niiltä ministeriöiltä, jotka ovat sidoksissa kyseiseen asiaan, ja jos olisi tapaus, jossa olisi selkeästi havaittavissa esimerkiksi turvallisuuteen liittyvä asia, niin vakiintunut käytäntö on, että siitä pyydetään lausunnot: puolustusministeriö, sisäministeriö, ulkoministeriö ja niin edelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-07T14:07:51,2022-09-07T14:08:21,Hyväksytty,1.1
2022_86_9,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 119/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Lintilä, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_10,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 119/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää muutoksia julkisesti tuetuista vienti‑ ja alusluotoista sekä korontasauksesta annettuun lakiin.
Vuonna 2012 voimaan tullut laki annettiin rahoitusmarkkinakriisin jälkeisessä tilanteessa, jossa pankkien mahdollisuudet pitkäaikaisten vientiluottojen myöntämiseen olivat heikentyneet. EU:n velkakriisi ja Yhdysvaltojen epävarma taloustilanne olivat edelleen vaikeuttaneet rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Silloisessa markkinatilanteessa viennin edellyttämä pitkäaikainen rahoitusmarkkina toimi puutteellisesti. Koska viennin rahoitus oli pankeille matalatuottoista toimintaa, niiden pitkäaikaiset varat oli kohdennettu mieluummin paremmin tuottaviin kohteisiin.
Asiaa koskeneessa talousvaliokunnan mietinnössä todettiin tuolloin, että pysyvällä luottomuotoisella vienninrahoitusjärjestelmällä oli pyritty turvaamaan suomalaisille vientiyrityksille tasavertaiset rahoitusmahdollisuudet tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Viejille oli tarkoitus tarjota rahoitusratkaisuja, joita markkinoilta ei ollut saatavissa. Velkakriisien vuoksi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla oli silloin häiriöitä, jotka vaikuttivat viennin rahoitukseen ja tämän saatavuuteen.
Arvoisa puhemies! Nyt kysymyksessä olevassa lainsäädäntöhankkeessa on kyse pitkälti samasta perusongelmasta, nimittäin viennin rahoituksen markkinapuutteen korjaamisesta ja sen paikkaamisesta. Markkinapuute on nyt kohdistunut myös pieniin luottoihin ja niiden saatavuuteen, sillä rahoitussektori ei ole tarjonnut riittävässä määrin luottoja pienille vientihankkeille. Tästä rahoituksen saatavuuteen liittyvästä markkinapuutteesta vaikuttaisi kärsivän erityisesti yritysten pk-sektori mutta myös suuremmatkin yritykset pienemmissä vientihankkeissa.
Näissä muutosesityksissä on pitkälti kysymys siitä, että nykyinen sääntely ei tarjoa riittäviä ja sopivia instrumentteja luoton hallinnointiin ja luoton myöntämisen tekniseen toteutukseen. Se on tehty nyt painopisteenä olevia luottoja suurempia luottoja silmällä pitäen. Tällä lainsäädäntöhankkeella parannetaan siis kyseessä olevan lain toiminnallisuutta myös pienempiä luottoja myönnettäessä. Samalla esitetään tehtäväksi säädöshuollollisia teknisiä korjauksia lakiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-07T14:08:54,2022-09-07T14:11:39,Hyväksytty,1.1
2022_86_11,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_12,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Halusin tähän asiakohtaan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksen käsittelyyn, pyytää puheenvuoron oikeastaan kahdestakin syystä.
Ensimmäisenä on se, että halusin tässä puheenvuorossani vielä kerran nostaa esille ministeri Ilkka Kanervan poikkeuksellisen pitkän elämäntyön Suomen politiikassa, ulkopolitiikassa mutta myös Etyjin parissa. Voisi hyvin sanoa, että Ilkka Kanerva teki yhden ison elämäntyönsä nimenomaan Etyjin parissa. Hän oli monessa mielessä Etyj-mies loppuun asti. Hänen viimeiset jopa julkisuudessa olleet puheenvuoronsa olivat hyvin vahvasti Etyjin hengessä pidettyjä, ja niissä hän pyrki löytämään vielä tässä hengessä ratkaisuja esimerkiksi pahenevaan ja pahentuneeseen tilanteeseen Venäjän suhteen esimerkiksi Ukrainassa ja muualla. Kun luin tätä toimintakertomusta — tämähän käsittelee vuotta 2021 — niin tässä kerrottiin, miten ministeri Ilkka Kanerva toimi yleiskokouksen kunniapuheenjohtajana heinäkuuhun 2021 asti, ja hänen roolinsa näkyy vahvasti vielä tässä toimintakertomuksessa. Ja toki olisi toivonut, että hän olisi nähnyt myös tuon juhlavuoden 2025, kun Suomi puheenjohtajana johtaa puhetta tänä juhlavuonna ja toivottavasti Suomessa silloin pidetään tuon juhlavuoden kokous, ja siinä varmasti Kanervan perintö myös tulee näkymään.
Tässä vuoden 21 toimintakertomuksessa nousevat esille tapahtumat, jotka silloin värittivät... Tässä puhutaan Valko-Venäjästä — itse puhun Belaruksesta — jossa vaadittiin esimerkiksi näiden lisäaihe-ehdotusten kautta äänestyksen jälkeen Valko-Venäjää eli Belarusta vapauttamaan poliittiset vangit, käymään vuoropuhelua opposition kanssa ja järjestämään vapaat vaalit, joihin kutsuttaisiin kansainvälisiä vaalitarkkailijoita. Lisäksi maan johtoa kehotettiin muuttamaan suhtautumistaan toisinajattelijoihin ja oppositioon. Ei ole näin tapahtunut — näyttää, että Belarus on mennyt vain huonompaan suuntaan diktaattori Lukašenkan johdolla. Toisessa äänestyksessä lisäaihe-ehdotuksista käsiteltiin Putinin Venäjän toimia Ukrainassa ja Krimin miehitystä ja edellytettiin sen tuomitsemista. Päätöslauselmassaan yleiskokous vaati muun muassa, että Venäjän pitää toimia Wienin loppuasiakirjan periaatteiden mukaisesti ja lopettaa Krimin laiton miehitys ja Kertšinsalmen liikennerajoitukset, ja nyt jälkikäteen voi katsoa, että kaikki on mennyt paljon huonompaan suuntaan. Putinin Venäjä on toiminut täysin toisin.
Tämän vuoden yleiskokouksen pääaiheena oli Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Ukrainan kansaa vastaan. Täysistunnossa käsiteltiin myös muita Etyj-alueen konflikteja Georgiassa, Belaruksessa, Transnistriassa ja Vuoristo-Karabahissa sekä Afganistanin tilanteen heijastusvaikutuksia. Tässä kokouksessa valittiin myös uusi puheenjohtajisto, ja Suomesta Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pia Kauma, ja oikeastaan kun edustaja Kauma on myös meidän parlamentin jäsen ja on paikalla täällä täysistunnossa luonnollisesti, niin olisin häneltä Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtajana kysynyt hieman luonnehdintaa ja näkemystä siitä, minkälaista keskustelua Etyjin ympärillä on nyt käyty tästä nopeasti muuttuneesta tilanteesta ja siitä, miten esimerkiksi Venäjä on toiminut tai miten Venäjän suhteen voidaan toimia. Tämähän nousi esille tämän vuoden yleiskokouksessa muun muassa niiden toimien myötä, kun Iso-Britannia vaikkapa rajoitti venäläisten Etyj-parlamentaarikkojen maahantuloa, ja muussa. Ja kysyisin Etyjin yleiskokouksen varapuheenjohtaja edustaja Kaumalta myös: Minkälaista keskustelua Etyjin ympärillä on käyty myös koko järjestön tulevaisuudesta? Minkälaista roolia tässä nopeasti muuttuneessa turvallisuusympäristössä, muuttuneessa maailmassa Etyjillä on ajateltu olevan? Onko siitä käyty yhteistä keskustelua jäsenmaiden kesken? Minkälainen näkemys teillä tämän aiheen ympärille vihkiytyneenä on siitä, mitä Etyj on silloin vuonna 2025, kun järjestö täyttää 50 vuotta, tai siitä eteenpäin? Millainen rooli Etyjillä voisi olla, ja millaista keskustelua tästä on käyty?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-07T14:12:10,2022-09-07T14:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_86_13,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_14,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tuo toimintakertomus tosiaan käsitteli vuotta 2021, ja muistamme kaikki sen olleen vielä täysimittainen koronavuosi, mikä myös monella tapaa Etyjin toimintaan vaikutti. 
Tuosta kertomuksesta nostan esiin Helsinki+50-seminaarisarjan: Suomella ja Helsingillä on ollut tärkeä rooli ja on tulevaisuudessakin tärkeä rooli Etyj-järjestössä.
Toisena nostona myös Suomen kannalta ja Pohjoismaiden kannalta arktisten maiden valtuuskuntien virtuaalikokous. Tätä arktisten maiden yhteistyötä sekä myös Pohjoismaiden yhteistyötä Etyjissä on hyvä vaalia myös tulevaisuudessa. Lisäksi, vaikka näinä aikoina hankalalta tuntuukin, tuota työtä, jota on tehty Suomen puheenjohtajuuden eteen vuodelle 2025, joka on monella tapaa merkittävä vuosi, on jatkettu vuonna 2021, kuten toimintakertomuksessa hyvin kuvataan.
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on äärettömän merkittävä järjestö edelleen tänä päivänä Euroopassa ja hieman laajemminkin, ja keskustelut siitä, mihin järjestön toiminta tulevaisuudessa kehittyy, ovat olennaisia. Toivon ja uskon, että kansojen välinen, parlamenttien välinen sekä diplomaattien ja diplomatian välinen yhteistyö kuitenkin elää myös tulevaisuudessa, vaikka tänä päivänä se vaikealta tuntuu. Huomasin, että täällä on jonkun verran nuoria ihmisiä seuraamassa tätä keskustelua, ja erityisesti näinä päivinä on tärkeää, että luotamme siihen, että diplomatialla ja yhteistyöllä on kuitenkin merkityksensä, vaikka tiedämme, että Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan monella tapaa myös Etyjin toimintaan vaikuttaa, kuten sen toki vaikuttaa kuuluukin. 
Yhtä kaikki Suomella on tärkeä rooli tässä järjestössä. Uskon, että kun pohditaan laajemmin järjestön tulevaisuutta, Suomella on tässä ehkä kokoaan suurempikin merkitys, kun mietitään, mihin suuntaan järjestö menee. Näinä aikoina kansojen välisen yhteistyön, sen, kuinka turvallisuutta Euroopassa ja laajemminkin saadaan vaalia, merkitys kyllä vain korostuu. Se tällä hetkellä näyttää vaikealta, ja perustellusti onkin erittäin vaikeaa, mutta me emme voi hyväksyä sitä, että joku valtio, tässä tapauksessa Venäjä, lähtee muuttamaan yksipuolisesti toisen valtion rajoja. Me emme sitä hyväksy emmekä tule sitä hyväksymään, ja Etyjillä on tässä myös sanansa sanottavana ja Suomella sen jäsenenä iso rooli.
Olen luottavainen Etyjin tulevaisuuden osalta, vaikka se vaikeaa tällä hetkellä onkin, ja olen tyytyväinen tuohon toimintakertomukseen, jossa on kuvattu hyvin vuotta 2021.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-07T14:18:24,2022-09-07T14:21:17,Hyväksytty,1.1
2022_86_15,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_16,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Olen toiminut Etyjin Suomen valtuuskunnassa lähes tauotta vuodesta 2011, ja sillä tavoin minulla on aika pitkä kokemus siitä, millä tavoin Etyjin yleiskokous toimii. Ja aivan kuten edustaja Heinonen tässä aiemmin totesi, edesmennyt kollegamme, edustaja Kanerva, teki pitkän uran Etyjin puitteissa, ja näin postuumisti haluan myöskin häntä kiittää siitä, että hän toi minut mukaan tähän Etyjin toimintaan. Jo alkuvaiheessa, kun olin uusi kansanedustaja, hän sanoi, että nimenomaan Etyjillä on suuri rooli Euroopan turvallisuuden ylläpitäjänä, ja se asia on tietysti vain vahvistunut näiden vuosien aikana, joskin tietysti se, mitä on tapahtunut Ukrainassa tänä vuonna, on hiukan muuttanut tätä ajattelutapaa.
Etyjhän toimii yleiskokouksissa sillä tavalla, että se käsittelee asioita kolmessa korissa. Ensimmäisessä korissa ovat kovan turvallisuuden asiat, toisessa korissa talous‑, tiede‑ ja ympäristöasiat ja kolmannessa humanitääriset asiat, eli ne 57 osallistujamaan edustajat, jotka kokoontuvat kolme kertaa vuodessa näihin kokouksiin, käsittelevät asialistoilla olevia asioita näistä kolmesta näkökulmasta.
No, nyt tänä vuonna, kun olimme kokoontuneet talvikokoukseemme, se sattumoisin oli sama päivä, 24. helmikuuta, jolloin Venäjä aggressiivisesti hyökkäsi Ukrainaan, ja se tietenkin muutti tämän kokouksen kulkua aivan merkityksellisesti. Olimme kokoontuneet Wieniin talvikokoukseen, ja siellä läsnä olivat lähes kaikki maat pois lukien Venäjä ja Valko-Venäjä. Nämä maat olivat läsnä etäyhteydellä, ja ne luonnollisesti puolustivat Venäjän hyökkäystoimia, mutta se, mikä oli merkille pantavaa näissä keskusteluissa jo talvikokouksen yhteydessä, oli se, että esimerkiksi Keski-Aasian maat, jotka aina ovat Venäjän toimia yhdellä suulla puolustaneet, eivät tällä kertaa tehneet niin. Tämä oli osoitus siitä, ja samoin myöhemmät keskustelut, että Venäjä on jäänyt aika lailla yksin näiden toimiensa kanssa Etyjin puitteissa.
No, nyt jos mietitään sitä, mitä Etyjin puitteissa on tapahtunut sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa: olemme jo pitäneet useita webinaareja, joissa tätä tilannetta on pohdittu, mutta olemme myös ryhtyneet toimiin siinä suhteessa, että meillä Suomessa me tulemme pitämään syyskuun 23. päivänä erityisen symposiumin, johon on kutsuttu noin 40 edustajaa eri Etyjin maista keskustelemaan ensinnäkin siitä, mikä on Etyjin rooli suhteessa muihin kansainvälisiin organisaatioihin, jotka toimivat turvallisuuden alalla, kuten YK ja Euroopan neuvosto, sekä siitä, miten me voisimme kehittää omia toimiamme niin, että saisimme enemmän vaikuttavuutta.
Totta kai se oli meille Etyjin valtuuskunnan jäsenille kaikissa maissa suuri pettymys, että vaikka olemme yrittäneet liennyttää tilannetta, niin emme saaneet Venäjää pysähtymään. Totta kai se on suuri pettymys meille kaikille. Ja samanaikaisesti pitää muistaa, että on myöskin muita maita, joissa tapahtuu samanaikaisesti demokratiaa epävakauttavia asioita. Meillä on edelleen esimerkiksi Nagorno-Karabahin tilanne Azerbaidžanin, Armenian alueella, ja myös Balkanilla on epävarmuutta esimerkiksi Bosnian ja Hertsegovinan alueella. Elikkä voi hyvinkin käydä niin, että jos kaikki fokus turvallisuuspolitiikan kehittämisessä on vain Ukrainassa, meiltä jää monta asiaa huomaamatta, mitä muualla maailmassa tapahtuu.
Presidentti Niinistö on ottanut asiakseen ja tuonut jo viime vuoden puolella esille sen, että nyt kun Etyj-konferenssin perustamisesta tulee 50 vuotta täyteen vuonna 2025, Suomi ottaa Etyj-puheenjohtajuuden. Sen puheenjohtajuuden tärkein tavoite on se, millä tavalla Euroopassa uudelleen löydetään se Helsingin henki, joka silloin 1975 löydettiin, jolloin päästiin kylmästä sodasta eteenpäin.
Etyjillä ei ole työkalupakissaan esimerkiksi pakotteita, mutta sillä on erilaisia muita mekanismeja, kuten Moskovan mekanismi, jossa yksikin maa voi käynnistää toimenpiteet esimerkiksi sen selvittämiseksi, mitä ihmisoikeusloukkauksia on maassa tapahtunut. Sen lisäksi on ollut useita eri missioita eri maissa, joissa Etyj-toimikunta pysyvästi toimii maan hallituksen tukena, jotta demokratia saadaan juurrutettua eri maihin. Esimerkiksi Moldovassa on tällainen operaatio.
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen kysyi, millä tavalla Etyj tulee vastaamaan tässä uudessa turvallisuustilanteessa näihin haasteisiin, ja se on juurikin se kysymys, mitä me pohdimme esimerkiksi juuri tässä seminaarissa, joka järjestetään syyskuun loppupuolella. Oikeastaan kaikkein tärkein kysymys liittyy siihen, millä tavalla me pidämme Venäjän mukana näissä keskusteluissa. Ei ole tarkoituksenmukaista se, että samanmieliset maat keskustelevat keskenään ja kehuvat toistensa toimenpiteitä omissa maissaan, vaan tarkoitus on se, että me saamme uudestaan rauhan polun Eurooppaan. Mutta aivan kuten Puolan ulkoministeri totesi puheessaan kesäkokouksessa Birminghamissa, jossa Etyj oli kokoontuneena heinäkuun alkupuolella, on täysin Ukrainan päätösvallassa se, milloin näitä rauhanneuvotteluja voidaan aloittaa ja milloin on se oikea hetki antaa Venäjälle se mahdollisuus, että rauhasta voidaan keskustella. Me muut voimme vain auttaa Ukrainaa tällä tiellä. [Timo Heinonen: Kiitos! Viisas puheenvuoro! — Ben Zyskowicz: Viisas ihminen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-07T14:21:19,2022-09-07T14:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_86_17,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_18,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin arvostan edustaja Timo Heinosen puheenvuoroa äsken, kun hän aloitti oman puheenvuoronsa muistamalla kollegamme Ilkka Kanervan roolia Etyjin puitteissa. Se on hyvin merkittävä, ja kuten tuli esille, hän myöskin on toiminut Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen kunniapuheenjohtajana. Itselläni oli ilo ja kunnia saada toimia Ilkka Kanervan ulkoministerikaudella hänen erityisedustajanaan Etyj-kysymyksissä, ja tuohan sattui vaiheeseen, jolloin Suomi oli edellisen kerran Etyjin puheenjohtajamaana. Ilkka Kanerva silloin toimi siis chairman-in-officena Etyj-järjestön puitteissa vuonna 2008, ja hän on jättänyt aidosti kynänjälkensä tähän työhön.
Nyt me puhumme vuodesta 2025, jolloin vietetään Etyj-järjestön ja ‑prosessin perustamisen 50-vuotisjuhlia, ja aidosti Suomi toimii tässä yhteydessä puheenjohtajavaltiona ja myöskin toivottavasti huippukokouksen isäntämaana. Tässä kannattaa muistaa se asia, että Etyj kansainvälisellä kentällä ja eurooppalaisessa yhteistyössä luetaan hyvin pitkälle Helsingin hengen kautta, kuten edustaja Kauma täällä sitä kuvasi. Järjestö syntyi silloin, niin kuin sitä usein kutsutaan, suomettumiskauden huippuvuosina vuonna 1975. Presidentti Kekkonen oli silloin hyvin aloitteellinen siinä tilanteessa, pyrki liennyttämään kylmän sodan vastakkainasettelua. Luotiin järjestö, jossa voidaan avoimesti keskustella Euroopan turvallisuustilanteesta ja pyrkiä lähentämään blokkeja toisiinsa, tuli luottamusta lisääviä toimia, asevalvontajärjestelyjä otettiin käyttöön, ja siihen liittyi sitten myöskin esimerkiksi demokratian edistäminen muun muassa vaalitarkkailun muodossa, jotka kaikki ovat Etyjin ydintoimintoja.
Keskeistä Etyj-järjestölle on ollut koko ajan se perusperiaate, että turvallisuus on jakamaton ja yhteinen Euroopassa. Lähtökohtana on se, että yhden maan turvattomuus on kaikkien yhteistä turvattomuutta ja sitä turvallisuutta ei haeta naapurin kustannuksella vaan yhteistyössä.
24. helmikuuta tänä vuonna mursi tämän perustan täydellisesti — mursi tämän perustan täydellisesti. Meidän yhteinen turvallisuusjärjestelmämme mureni kertaheitolla Venäjän brutaalin hyökkäyksen, avoimen hyökkäyksen seurauksena. Me saimme itse asiassa yhteisen turvallisuuden sijasta yhteisen turvattomuuden. Tämä tilanne on heijastunut hyvin voimakkaasti myöskin Etyj-järjestön toimintaan, ja siinä mielessä voidaan sanoa, että se kärsii vähän samasta vajeesta kuin YK, että se ei pysty toimimaan aidosti tällä hetkellä sillä vahvuudella kuin mitä sen jäsenkunnan pohja voisi antaa ymmärtää. Venäjällä on siis YK:n turvallisuusneuvostossa tietysti veto-oikeus kansainvälisestä rauhasta ja turvallisuudesta päätettäessä, ja Etyjin puitteissa myöskin pysyvän komitean kokoukset ovat muodostuneet defunct — käytän tässä englantilaista termiä — eli se ei toimi. Se on muodostunut kiistelyalustaksi, vaikka lähtökohtana Etyjissä on ollut nimenomaan tämän yhteisen dialogin kautta löytää ratkaisuja.
Tämä on nyt se valtava haaste, joka Suomellakin tällä hetkellä on puheenjohtajamaana 2025, koska me emme tiedä, me emme olekaan samassa tilanteessa kuin vielä vuosi sitten, kun Suomi lähti hakemaan tätä puheenjohtajuutta sillä ajatuksella todella, että voitaisiin luoda uusi huippukokousprosessi vähän samalla tavalla kuin 1975, kun suurvaltojen ja eurooppalaisten valtioiden päämiehet kokoontuivat Helsinkiin ja saatiin tavallaan uudelleen liikkeelle lähtö yhteisen turvajärjestelmän ja turva-arkkitehtuurin synnyttämiseksi Eurooppaan. Nyt olemme uudessa tilanteessa, jossa tätä samaa perspektiiviä ei ole olemassa. Tämä on hyvin haasteellinen ja vaikea asetelma.
Tänä päivänä me puhumme tietenkin Ukrainan sodasta, meidän on pakko puhua Ukrainan sodasta, ja ”slava Ukrajini” on meillä monilla huulillamme. Tunnistamme sen siitä lähtökohdasta, että jopa sanotaan, että Ukrainan tulisi voittaa tuo sota. Aina on vaikea kysyä sitä niinpäin, että onko sotia ylipäätään voitettavissa tai hävittävissä. Silloin kun käytetään aseita, olemme hankalassa tilanteessa. Mutta se, mikä on itsestään selvä, minkä pitää olla itsestään selvä: aseellisella voimankäytöllä ei voida saavuttaa mitään pysyviä etuja eurooppalaisessa turvajärjestelmässä pitkällä juoksulla. Ei ole mitään mahdollisuuksia, että kansainvälinen yhteisö voisi hyväksyä Venäjän minkääntyyppiset anneksaatiot, jos se toteuttaa ne asevoimalla. Tämä on sitten se lähtökohta, minkä kaikkien rauhanneuvottelujen lähtökohtana pitää olla. Venäjän täytyy ymmärtää, että tätä yhteistä turvallisuutta ei voida rakentaa sen pohjalle, että aseellisella hyökkäyksellä ja voimankäytöllä voitaisiin joitain alueita joistakin suvereeneista valtioista liittää itselleen ja sitä kautta rikkoa suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, joka on kansainvälisen järjestelmän ydin, silloin kun me puhumme kansainvälisestä oikeudesta ja turvajärjestelmistä.
Tässä ollaan todella isossa haasteessa, kuinka saadaan prosessi sillä tavalla aikaiseksi, että dialogi voisi syntyä, mihin edustaja Kaumakin täällä viittasi, mutta siitä lähtökohdasta, että nämä peruspremissit on jaettava. Me olemme kaikki totaalisessa turvattomuuden tilassa, jos hyväksymme sen, että asevoimalla voidaan tehdä joitain myönnytyksiä. Tämän pitää olla lähtökohta, kun rupeamme puhumaan myöskin Etyjin jatkosta, ja se koskee myöskin YK:ta ja YK:n toimintaa, koska YK:nkin tehtävänä on turvata kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ja siellä on peruskirjassa selkeästi määritelty nämä kriteerit suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamisesta. 
Olemme tosi suurien haasteiden edessä, kuinka sille dialogille luodaan tilaa jatkossa. Etyjillä on mahdollisuus, mutta se vaatii kyllä nyt sitten uudelleenajattelua monissa pääkaupungeissa — ainakin yhdessä pääkaupungissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-07T14:28:30,2022-09-07T14:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_86_19,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_20,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Herra puhemies! Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäys Ukrainaa ja rauhaa vastaan rikkoo kaikkia niitä keskeisiä periaatteita, joista sovittiin aikanaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa Helsingissä vuonna 1975 ja sen jälkeen lukuisia kertoja Etykin ja myöhemmin Etyjin piirissä. Näitä sopimuksia oli tekemässä myös Venäjän edeltäjävaltio Neuvostoliitto. Näiden sopimusten aivan keskeinen periaate, kuten mielestäni edustaja Kiljunenkin edellä toi esiin, oli se, että Euroopassa — ja toivottavasti ei muuallakaan maailmassa — ei voida väkisin, armeijaa ja väkivaltaa käyttämällä, muuttaa maiden välisiä rajoja. Ei voida hyökkäämällä johonkin maahan aikaansaada omaa etua, lisää maa-alueita tai jotain vastaavaa miehitystä. Näitä periaatteita vastaan Venäjä rikkoo koko ajan Ukrainassa, sen lisäksi tekee päivittäin sotarikoksia: ampuu siviilikohteisiin, surmaa siviilejä.
En voi ymmärtää sitä, että tällaisessakin tilanteessa Suomestakin — ei toivottavasti eduskunnasta mutta Suomestakin — löytyy ihmisiä, jotka hyväksyvät ja kannattavat Venäjän toimintaa. Itsekin saan vastaanottaa sellaisia meilejä. Miten he voivat ymmärtää ja hyväksyä Venäjän perustelut, jotka tälle hyökkäyssodalle ovat muuttuneet ajan mittaan? Ensin kuulemma piti estää venäläisten, tai venäjänkielisten, kansanmurha Itä-Ukrainassa, sitten piti estää se turvallisuusuhka, joka muka Ukrainan ja Naton puolelta kohdistui Venäjää vastaan, mutta viime aikoina yhä paljaammin Putinin ja hänen regiiminsä puheissa on käynyt ilmi se, että kyse on siitä, että Venäjän nykyjohto ei hyväksy itsenäistä Ukrainaa. Se haluaa hävittää Ukrainan itsenäisenä maana, itsenäisenä kansakuntana.
Minun mielestäni on myös kummallista se, että Suomessakin, ja varsinkin Euroopassa — viimeksi huomasin Länsi-Saksan SPD:ssä, vasemmistosiivessä siellä — on pasifisteina itseään pitäviä ihmisiä, jotka vaativat, että länsimainen aseapu Ukrainalle pitää lopettaa. Näin muka saataisiin rauha aikaiseksi. — Herra puhemies! Jatkan vielä pöntöstä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Herra puhemies! He, jotka vaativat rauhan aikaansaamiseksi länsimaisen aseavun ja muunkin avun — mutta eivät ehkä sitä — lopettamista Ukrainalle, ovat mielestäni niitä Leninin tarkoittamia hyödyllisiä idiootteja, elleivät sitten aivan tarkoituksella halua hyväksyä ja edistää Venäjän asiaa, sillä jos länsimaat lopettaisivat aseellisen avun Ukrainalle, niin minkälainen rauha siitä seuraisi? Siitä seuraisi sellainen rauha, jossa Venäjä voittaisi tämän sodan — ottaen tietysti huomioon sen, mitä edustaja Kiljunen sanoi siitä, mitä yleensäkään voidaan pitää sodassa voittona tai tappiona. Mutta Venäjä voittaisi sodan siinä mielessä, että Ukraina joutuisi suostumaan tilanteeseen, jossa isoja maa-alueita Ukrainasta liitettäisiin Venäjään tai hyväksyttäisiin joka tapauksessa Venäjän jatkuva miehitys näillä alueilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että Venäjä palkittaisiin siitä raakalaismaisesta ja rikollisesta hyökkäyksestä, jonka se on Ukrainaa kohtaan suorittanut. Tätäkö nämä ”pasifistit” todella haluavat? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Ja mitä se tarkoittaisi koko Euroopan turvallisuudelle — lähivuosina, lähivuosikymmeninä — jos Venäjä kokisi, että hyökkäämällä naapurimaahan ja kiistämällä sen oikeuden olemassaoloon se saa palkkiona jos ei nyt koko maata niin ison osan maasta haltuunsa ja ehkä pakotettua maahan Venäjälle myötämielisen hallitukseen? Riittääkö se, että sanotaan, että koko maa on virhe? Se on päässyt Venäjästä irti Venäjän heikkouden aikana 90-luvun alussa, ja nyt pitää korjata tämä tilanne ja ottaa takaisin? Eikö Suomikin päässyt irti Venäjästä, Neuvosto-Venäjästä, sen heikkouden aikana loppuvuodesta 1917? Pitääkö tämäkin korjata ja ottaa jonkun mielestä takaisin?
Minun mielestäni on uhkaava tilanne, kun eri Euroopan maissa — Italiassa, Ranskassa ja muualla, Suomessakin — ihmiset joutuvat kärsimään näistä pakotteista, vastapakotteista, tulee energiakriisi ja se johtaa monenlaisiin vaikeuksiin. On jo nähty sähkön hinnannousu, on nähty uhkaava puute riittävästä sähkön saannista. Tällaisessakin tilanteessa kaikissa demokraattisissa maissa, ja vähän vähemmänkin demokraattisissa maissa, pitäisi muistaa, että me emme saa unohtaa Ukrainaa, vaikka meillä on omia, hyvin vaikeita sisäisiä tilanteita tälläkin hetkellä ja tulossa ensi talvena. Päinvastoin, tukea Ukrainalle pitää vahvistaa. Sinne pitää antaa enemmän apua, vahvempaa apua, jotta Ukraina pärjää, sillä Ukraina taistelee paitsi oman itsenäisyytensä ja vapautensa puolesta myös muiden Euroopan maiden vapauden puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-07T14:35:13,2022-09-07T14:41:49,Hyväksytty,1.1
2022_86_21,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Nyt totean, että tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika on kulunut umpeen. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_22,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp,"Nyt palataan päiväjärjestyksessä taaksepäin. Jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Savola poissa, edustaja Kimmo Kiljunen poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_23,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, edustaja Lindtman, puheenjohtaja pankkivaltuustossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_24,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Talman! Riksdagsledamöter! Keskuspankkitoiminta on pääsääntöisesti melko rauhallista puuhaa, jossa turhia ei hötkyillä. Viime vuodet ovat valitettavasti tälläkin sektorilla niin kuin monella muullakin sektorilla olleet kaikkea muuta kuin rauhallista aikaa. Juuri kun koronakriisistä ollaan pääsemässä ja on päästy ja kun on opittu tekemään keskuspankkipolitiikkaa myös negatiivisten korkojen aikana, iskee talouteen uusi kriisi. Raaka-aineiden, ruuan kallistumisen, koronakriisin aikana patoutuneiden kulutustarpeiden ja lopulta Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman Ukrainan sodan aikaansaaman energiakriisin vuoksi inflaatio oli tämän vuoden heinäkuussa lähellä kahdeksaa prosenttia. Tämän suuruista inflaatiota eivät nyt työelämässä olevat, todennäköisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, ole työuransa aikana kokeneet. Edellisen kerran inflaatiovauhti ylitti kahdeksan prosenttia huhtikuussa 1984. Eppu Normaalia tässä voisi vapaasti siteerata: ”Kauan on aikaa siis, siitä kun viimeksi ylöspäin, hinnat pyörähti näin.”
Keskuspankin päätehtävänä on rahan arvon turvaaminen. Euroopan keskuspankin nykyisen strategian mukaan tämä tarkoittaa inflaatiovauhdin pitämistä keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia. Aikaisemman tavoitteen mukaan inflaation piti olla kahden prosentin lähellä, mutta alapuolella kahta prosenttia. Nykyinen tavoite on selkeämpi, ja se mahdollistaa joustavamman rahapolitiikan tilanteessa, jossa inflaatiovauhti oli ollut pitkään selvästi alle tavoitetason, kuten vielä viime vuoden puolivälissä oli asian laita.
Joka tapauksessa on selvää, että kahdeksan prosentin inflaatiovauhti ylittää reilusti sekä uuden että vanhan strategian mukaiset tavoitteet. Keskuspankin arvioiden mukaan osa inflaation kiihtymistä on tilapäistä, pääosin energian kallistumisesta johtuvaa. Energian hinnannousu vaikuttaa inflaatiovauhtiin sekä suoraan että välillisesti yritysten kustannustason nousun vuoksi. Osa inflaation kiihtymisestä on kuitenkin pysyvämpää ja edellyttää keskuspankilta mandaattinsa mukaisia toimia inflaatiovauhdin hillitsemiseksi.
Inflaation vaikutuksista ja keskuspankin inflaationtorjuntapolitiikasta voi lukea lisää pankkivaltuuston tätä vuotta koskevasta kertomuksesta, joka kootaan taas ensi keväänä. Nyt eduskunnan käsittelyssä oleva kertomus koskee siis vuotta 2021. Silloin inflaation kiihtymisestä oli vasta ensimmäisiä merkkejä, mutta näiden vuoksi jo tähän pankkivaltuuston kertomukseen kyllä sisällytettiin kuitenkin erillinen liiteartikkeli teemalla ”inflaation paluu”.
Kertomuksen liitteenä on myös artikkeli Euroopan keskuspankin rahapoliittisen strategian uudistamisesta ja Finanssivalvonnan peruspankkipalveluja koskevasta selvityksestä. Digitalisaatiokehityksestä huolimatta on tärkeää, että peruspankkitoiminnot, jotka tuovat meille paljon joustoa ja lisämahdollisuuksia elämään, ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa myös pankin toimipisteissä ja että peruspankkipalvelun kustannukset ovat kohtuullisia ja että esimerkiksi asiakkaiden mahdollisuus käteisnostopalveluiden käyttämiseen on asianmukaisella tasolla. Tähän pankkivaltuusto on kiinnittänyt tänäkin käsittelyssä olevana kertomusvuonna erityistä huomiota. Finanssivalvonta laatii vuosittain selvityksen peruspankkipalveluiden hinnoittelusta ja saatavuudesta, josta siis on kooste mukana tässä kertomuksessa.
Muu osa kertomuksesta seuraa aikaisempien vuosien kaavaa. Se sisältää kuvauksen Suomen Pankin finanssivalvonnan toiminnasta vuoden aikana sekä listauksen pankkivaltuustossa käsitellyistä asioista. Suomen Pankin toiminnasta on syytä nostaa esiin erityisesti jo tämä aiemmin mainittu rahapolitiikan strategiamuutos, joka yksinkertaistaa ja selkeyttää EKP:n rahapoliittisten tavoitteiden asettelua.
Vuonna 2021 rahapolitiikka oli edelleen hyvin kevyttä. EKP piti ohjauskoron ennallaan lähellä nollaa koko vuoden 2021 ajan. Epätavanomaisiin keinoihin kuuluvaa laajennettua arvopapereiden osto-ohjelmaa jatkettiin koko vuoden 2021 ajan. Joulukuussa 21 tehtiin päätös, että pandemiaan liittyvä osto-ohjelma päätetään maaliskuussa 22.
Vielä lokakuussa 21 EKP:n neuvosto päätti pitää rahapolitiikan elvyttävän virityksen ennallaan. Joulukuussa 21 inflaatio alkoi kiihtyä, mutta silloin inflaation kiihtymisen arvioitiin olevan tilapäistä ja hellittävän vuonna 22, kun tilapäiset — silloin ajateltiin — ja erityisesti energian hinnannousuun liittyvät tekijät asteittain väistyvät. Arviot inflaation pysyvämmästä kiihtymisestä ja tämän edellyttämistä toimenpiteistä alkoivat olla ajankohtaisia vasta tämän vuoden puolella erityisesti Venäjän hyökkäyksen aikaansaamien tapahtumien vuoksi, ja näihin palataan siis tätä vuotta koskevassa kertomuksessa. Elämme tämänkin osalta varmasti ratkaisevia hetkiä ja viikkoja.
Suomen Pankki arvioi osaltaan rahoitusjärjestelmän vakauteen liittyviä riskejä. Vuonna 21 nämä liittyivät erityisesti asunto‑ ja taloyhtiölainoihin sekä kotitalouksien velkaantumisen kasvuun. Katsoinpa juuri tänne tullessa, että 12 kuukauden yleisimpänä asuntolainoihin ja myöskin taloyhtiöiden lainoihin käytettävänä viitekorkona 12 kuukauden euriborkorko on kohta jo 2 prosenttiyksikköä. Suomen Pankki on korostanut, että kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi tarvitaan uusia välineitä, ja näiden parissa tämäkin eduskunta pääsee tänä syksynä työskentelemään.
Kertomuksen Finanssivalvontaa koskevassa osuudessa käsitellään pankki‑ ja vakuutussektorin valvontaa sekä pääomamarkkinoiden toimintaa. Vuonna 21 tärkeitä kehityskohteita olivat rahanpesun estämistä koskevien tarkastusten uudistaminen sekä kyber‑ ja ict-riskien valvonta. Vuotta 21 koskevassa arviossaan pankkivaltuusto totesi, että Finanssivalvonnalle laissa säädetyt tavoitteet ovat toteutuneet. Pankkivaltuusto piti myös Finanssivalvonnan itselleen asettamia strategisia tavoitteita tarkoituksenmukaisina ja arvioi, että Finanssivalvonta on hoitanut muuttuvaa tehtäväkenttäänsä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Pankkivaltuusto kehottaa kertomuksessaan Finanssivalvontaa kiinnittämään edelleen huomiota kotitalouksien velkaantumiskehitykseen ja erityisesti taloyhtiölainojen merkitykseen. Pankkivaltuusto kehottaa Finanssivalvontaa myös varautumaan paluuseen koronaepidemian jälkeiseen aikaan, jossa jo vahvasti olemme, mutta varmistamaan, että esimerkiksi makrovakausvaatimusten kiristäminen tapahtuu tavalla, joka ei tarpeettomasti rajoita pankkien luotonantomahdollisuuksia. Varmastikin tämä inflaation kiihtyminen ja korkotason nousu osoittavat, että tässä suhteessa tehtävä tänä vuonna tai lähiaikoina on todella haastava. 
Pankkivaltuusto pyytää Finanssivalvontaa myös varmistamaan, että kybervaikuttamiseen varautuminen on riittävää ja että kotimaiset pankit noudattavat Venäjän hyökkäyksen vuoksi asetettuja pakotteita. Pankkivaltuusto myös tähdentää tarvetta rahanpesun estämisen valvontaan liittyneiden ongelmien korjausten viemiseen loppuun ja kehottaa Finanssivalvontaa varmistamaan, että rahanpesun estämisen valvonta on riittävällä tasolla. Tässä Finanssivalvontaa on kirittänyt sekä nykyinen että edellinen pankkivaltuusto.
Ja sitten loppuun uutiset, jotka varmasti, uskon, kiinnostavat budjetin käsittelyyn valmistautuvia kansanedustajia: Suomen Pankki tuotti vuonna 21 voittoa yhteensä noin 52,5 miljoonaa euroa. Pankkivaltuusto päätti maaliskuun kokouksessaan jakaa Suomen Pankin tuloksesta 26 300 000 euroa valtion tarpeisiin kansanedustajien parhaaksi katsomalla tavalla. [Ben Zyskowicz: Kyllä minun aikanani oli enemmän!] Lopulla reilulla 26 miljoonalla vahvistetaan Suomen Pankin rahastoja ja siten varaudutaan pankkitoiminnan riskeihin. Epävarmassa maailmassa riskit saattavat aina välillä realisoitua.
Ja kun kuulin tuon välihuudon, niin, arvoisa puhemies, totean vielä lopuksi, että kyllä, edustaja Zyskowiczin aikanaan johtaessa pankkivaltuustoa voitonjako oli kyllä paljon, huomattavastikin avokätisempää, kuten se oli myös viime vuonna, jolloin pankkivaltuusto jakoi 100 miljoonaa euroa 142 miljoonan euron tuloksesta. Nythän tulos on siis lähes 100 miljoonalla pienentynyt viime vuonna, mikä pääsääntöisesti johtuu korkokatteen pienenemisestä. Korkotulot jäivät edellisvuosia pienemmiksi, koska valuuttavarannon ja Suomen valtionlainojen tuotot supistuivat. Toisekseen kohdennettuihin rahapolitiikan operaatioihin liittyvät korkokulut kasvoivat edelleen, joten Suomen Pankin osuus eurojärjestelmän rahoitustuotoista pieneni noin 60 miljoonalla eurolla. Nämä ovat ne keskeiset tekijät, [Puhemies koputtaa] joidenka vuoksi tulos jäi viime vuoteen verrattuna huomattavasti pienemmäksi, ja valitettavasti on todettava, että tässä suhteessa näkymät tämän vuoden tulokseen tai tulevien vuosien tulokseen eivät olennaisesti kyllä muutu. Eli varmastikin [Puhemies: Kiitoksia!] tuotamme jatkossakin Suomen Pankin tuloksesta tuloja kansanedustajien käytettäviksi, mutta takavuosien tasoisiin voitonjakoihin tuskin ihan vähään aikaan päästään. [Tuomas Kettunen: Hyvä esittely!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-07T14:42:00,2022-09-07T14:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_86_25,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_26,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille esittelystä. — Olen pitänyt puheenvuoroja näissä pankkivaltuuston kertomuksissa pitkin vaalikautta, ja nyt kun käsittelyssä on uusin pankkivaltuuston kertomus ja lähetekeskustelu, tuon esiin joukon huomioita ja jatkan sitten käsittelyä itse talousvaliokunnassa ja sitten varmaan täysistunnoissa, kun asia palaa tänne vielä.
Tällä hetkellä päällimmäisenä mielessä on tietysti energiakriisi ja sen vaikutukset ihmisten ja koko taloudenkin pärjäämiseen. Samaan aikaan keskuspankit tuskailevat rahapolitiikan normalisoinnin kanssa. Taustalla on pitkään jatkunut ja historiallinen nollakorko- ja negatiivisten korkojen tilanne, määrällinen elvytys ja nyt siis se, miten tilanteesta päästään pois normaalin kaltaiseen rahapolitiikan tilanteeseen. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty.
Euroopan keskuspankki on tehnyt myös hiljattain rahapolitiikan strategiauudistuksen. Sen keskeisin muutos liittyi hintavakauden määritelmään ja EKP:n inflaatiotavoitteeseen. Uudessa strategiassa otetaan käyttöön symmetrinen kahden prosentin inflaatiotavoite keskipitkällä aikavälillä. Tämä on joustavampi määritelmä.
Nyt inflaatio on kuitenkin hyvin nopeasti kohonnut. Finanssipolitiikka on hyvin löysää ja alijäämät suuria. Velkaantuminen on nopeaa. Euroopassa velkakestävyyden huoli on palannut, kun vielä korotkin ovat nousseet nollista. Herää ainakin kysymys: Kestävätkö taloudet tai osa talouksista korkojen nousua? Kun taloudellinen tilanne on näin huolestuttava, tehdäänkö kuitenkin lopulta paluu rahapoliittiseen elvytykseen ja tukipaketteihin? On myös hyvä huomata ero Yhdysvaltojen, missä korkoja siis on nostettu jo nopeammin, ja toisaalta Euroopassa EKP:n toimien välillä. Mitä tulee pääomamarkkinoiden valvontaan, finanssivalvontaan, niin tässä kiinnitän huomiota siihen, että osassa asioita Euroopassa tunnutaan olevan edellä ja toisissa puolestaan Yhdysvalloissa. Esimerkiksi SEC, sikäläinen arvopaperiviranomainen, Securities and Exchange Commission, vaikuttaa olevan selvästi edellä varsinkin mitä tulee uusien ilmiöiden ja teknologioiden kehittämiseen. 
Joitakin esimerkkejä mainitakseni esimerkiksi meemiosakkeet ja sosiaalinen media — siis sosiaalisessa mediassa otetaan esille vaikka joku osake, että ostakaa kaikki tätä ja sitten tapahtuu valtava hintaliikenne. Tässä on myös kysymys eettisestä toiminnasta, missä kohtaa sääntelijä puuttuu toimintaan ja ketä se on pelastamassa, esimerkiksi jotakin isoa vivutettua hedge-rahastoa, vai voiko joskus sääntelijä olla myös pienomistajien puolella. Sitten ovat perinteiset osakepörssit ja toisaalta uusilla alustoilla tapahtuva treidaus, niin kutsuttu hajautettu rahoitus, DeFi, ja virtuaalivaluuttojen sääntely, jota Yhdysvalloissa on itse asiassa lähdetty tekemään hyvinkin tosissaan. Tämä kenttä tarvitsee enemmän tarkastelua myös täällä Euroopan puolella. Tässä on myös hyvin mielenkiintoisia kehityskulkuja, muun muassa protokollapäivityksiä, jotka ainakin julkilausuttujen tavoitteiden mukaan vähentäisivät sähkönkulutustakin jopa ihan sadasosiin. EKP on itse asiassa seurannut aika aktiivisesti ja ollut mukana digitaalisten keskuspankkirahojen kehityksessä. Tästähän taisi olla viime vuoden kertomuksessa jopa erityisteema. Tämä on tietysti hyvin mielenkiintoista, ja siihen liittyy valtavia kysymyksiä, mutta kuten edustaja Lindtmankin otti esille esimerkiksi peruspankkipalveluiden tarpeen, ja olen varma, että edustaja Mäenpää ottaa seuraavassa puheenvuorossaan esille, käteisen rahan turvaaminen on todella tärkeää myös tämän kaiken kehityksen keskellä.
Yksi asia, mihin Euroopassa ollaan sinänsä kiinnitetty huomiota, on tämä ESG elikkä ympäristölliset ja sosiaaliset ja hallinnolliset kriteerit, ja sijoitustuotteissa Eurooppa on iso markkina, mutta tässä pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, miten näitä termejä käytetään sijoitustuotteiden markkinoinnissa. Se ei ole kuitenkaan oikein, että niitä käytellään liioitellusti tai heikoin perustein löysästi myöskin erilaisissa tulosraporteissa ja vastaavissa, vaan tässä voi tulla tämmöinen viherpesuongelma, mistä lehdistössä on jonkun verran ollut puhetta, mutta harvemmin kuulee esimerkiksi tässä salissa tai talousvaliokunnassa, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota. 
Näissä edellä mainituissa asioissa kehotan muun muassa tutustumaan Yhdysvaltain arvopaperiviranomaisen johtajan Gary Genslerin puheenvuoroihin muun muassa kongressissa, siellä senaatin ja edustajainhuoneen komiteatyöskentelyssä. 
Vielä johdannaismarkkinoista huomio: Tämä ei kuulu sinänsä Suomen Pankin toimivaltaan ihan suoraan, mutta nyt on ollut paljon puhetta energia-alasta, ja myös kannattaisi meidän täälläkin silmäillä, mitä muualla maailmassa tapahtuu yleensä futuurimarkkinoilla, myös hyödyke- ja metallimarkkinapuolella, koska ei ole poissuljettua myöskään se, että siellä voisi tapahtua jotain, vaikka metallien tarjonnassa tai vastaavassa, joka sitten heijastuisi tänne. Esimerkiksi joku valtavan suuri ostotarjous, joka tehtäisiin, jossa yhtäkkiä vaadittaisiinkin sitä itse fyysistä tuotetta, jolloin tulisi toimitusvaikeuksia. Ja myös erilaisia synteettisiä instrumentteja liikkuu huomattava määrä markkinoilla suhteessa fyysisiin hyödykkeisiin.
Vielä ihan viimeisenä nostaisin esille Suomen Pankin talousosaamisen kansallisen strategian, mikä on mielestäni ollut oikein hyvä asia. Se on luovutettu oikeusministeriölle käsittelyyn, ja tässä nyt pitäisi olla tarkkana, kun se on siellä oikeusministeriön puolella, ettei tule sitä kiusausta, että siinä keskitytään nimenomaan näihin oikeusministeriön kannalta tuttuihin asioihin niin kuin kuluttajansuojaan ja muuhun hyvin tärkeään asiaan sinänsä, vaan siinä täytyy myös pitää mielessä sijoittaminen, säästäminen, yleensäkin taloudenhoito, makrotalous ja niin edespäin.
Tässä päällimmäiset, herra puhemies, tällä kertaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-09-07T14:53:04,2022-09-07T14:59:38,Hyväksytty,1.1
2022_86_27,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_28,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viisaalle päätöksenteolle on elintärkeää uskaltaa kysyä myös kiusallisia kysymyksiä. Euroalueen rahapolitiikka on ollut poikkeuksellista jo finanssi- ja sitä seuranneesta eurokriisistä saakka. Rahaa on puskettu markkinoille aina vain uusilla luovilla mekanismeilla, ja loppua ei näy. EKP:n uusitusta strategiasta, joka täälläkin on mainittu, ei ole kunnolla edes muste kuivunut, kun tänä kesänä rakennettiin jo uusi väline, TPI, jolla suoraan näytetään pyrittävän markkinamekanismien ohittamiseen. Meneillään on tietyssä mielessä ollut ennennäkemätön kokeilu, jollaista ei ole nähty koskaan, muuta kuin ehkä korkeintaan Japanissa, joka on talouden rakenteeltaan hyvin erilainen alue. Siellä on myös muun muassa yhtenäinen finanssi- ja rakennepoliittinen mahdollisuus, kun euroalue on hajautunut näiltä osin.
Tämän vuosikausia jatkuneen kokeilun seurauksena Euroopan keskuspankista on tullut rahoitusmarkkinoiden mammutti tavalla, jota alun perin ei todellakaan tarkoitettu. Keskuspankin piti alun perin olla hintavakauden takaaja. Nyt siitä on tullut markkinoiden ja valtioiden pönkittäjä. Ehkä kielikuvaa käyttääkseen voisi todeta, että tuomari on rynnännyt pelikentälle. Välillä on pakko miettiä, onko tämä kehitys ollut täysin harkittua. Halusimmeko me todella, että keskuspankin rooli euroalueen taloudessa paisuu näin suureksi ja kaiken kattavaksi, ja osasimmeko arvioida kaikki sen seuraukset? Jos nimittäin siirrymme — tai valitettavasti ehkä jo olemme siirtyneet — keskuspankkikapitalismiin, on olemassa merkittävä riski siitä, että markkinatalouden monet myönteiset mekanismit menevät rikki tai ainakin heikkenevät. Hinnoitellaanko riskiä enää oikein? Tämän kysymyksen voi esittää esimerkiksi nykypäivän monien eurovaltioiden koroista. Säilyvätkö valtioiden kannustimet vastuulliseen talouspolitiikkaan riittävän vahvoina? Tehdäänkö hallaa markkinatalouden myönteisille uutta luoville ominaisuuksille myöskin yritysten osalta? Ja suurimpana kaikista: onko riittävä hintavakaus enää turvattuna, se talouden pääkivijalka Prahan osalta? Toivotaan hartaasti, että nyt nähtävillä oleva inflaatio on todellakin väliaikaista eikä tartu laajemmin talouteen, kuten edustaja Lindtman täällä asiaa analysoi.
Suomi on täysin sitoutunut euroon, ja hyvä niin. Meidän yhteisvaluutassamme on valtavasti potentiaalia, mutta jotenkin näyttää siltä, että Euroopalla on uskomattomia vaikeuksia vuosikymmenestä toiseen hyödyntää tämä yhteisvaluutan potentiaali, koska se edellyttäisi sitä, että reaalitalouden kilpailukyky paranee ja myöskin joustavuus paranee koko euroalueella. Rahapolitiikka ei missään nimessä saisi haitata tätä päätavoitetta. Rahan painamisella ei voida tehdä Euroopasta vaurasta. Menestys edellyttää aitoa, kilpailukykyistä yritystoimintaa ja työntekoa, reaalitalouden menestystä. Ja nyt Suomessakin eduskuntaa ja pankkivaltuustoa myöden mielestäni on syytä vakavasti pohtia ja analysoida rahapolitiikan isoa kuvaa ja kokonaisuutta — ja ehkä erityisesti seuraavia kysymyksiä, joista ensimmäinen kuuluu: Mikä on ollut ennätyslöysän rahapolitiikan rooli nyt syntyneen inflaation synnyssä? Ja kaksi: Millainen rooli rahapolitiikalla on ollut eurovaltioiden rakenteellisten uudistusten hidasteena ja julkisten talouksien alijäämien synnyssä? Nimittäin, arvoisa puhemies, me tarvitsemme näinä aikoina vahvemman Euroopan, ja se edellyttää myös järkevää rahapolitiikkaa. Järkevien päätösten edellytys on tosiasioiden tunnustaminen, olivat ne sitten kuinka kiusallisia tahansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-07T14:59:42,2022-09-07T15:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_86_29,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_30,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on käsittelyssä täällä eduskunnan pankkivaltuuston kertomus, ja siellä on yksi kohta, johon itse haluan erityisesti puuttua ja kertoa siitä. Sivulla 23 on Raha ja maksaminen, Käteinen ja rahahuolto -otsikon alla muutama kappale.
Jätin helmikuun loppupuolella eduskunnassa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin kattavasti käypänä maksuvälineenä. Silloin kun minä keräsin siihen nimiä, niin osa edustajista sanoi, että elän menneisyydessä. Siinä kävi kuitenkin sitten sillä lailla hauskasti, että Suomen Pankki teki juuri saman sisältöisen lainsäädäntöaloitteen noin viikon päästä omasta toimenpidealoitteestani. [Arja Juvonen: Kyllä!] Vaadin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikommassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Tämä heikommassa asemassa olevien: tiedä, ovatko ne nyt välttämättä heikommassa asemassa, mutta yritettiin löytää tämmöinen yhteinen nimittäjä, että on paljon vanhuksia ja muita, jotka eivät ole tottuneet vielä näihin digitaalisiin maksujärjestelmiin. Oli aika hauskaa, että tämän minun oman aloitteeni ja Suomen Pankin ehdotuksen sanamuodot olivat melkein samankaltaisia. Joskus sitä saa tämmöisen pienen onnistumisen tunteenkin asiasta, kun tämmöinen Suomen Pankki toimii samalla ajatusmallilla.
Arvoisa puhemies! Käteinen on tärkeä maksutapa myös kriisivalmiuden kannalta, ja käteistä voi käyttää maksutapana myös silloin, kun sähköiset maksutavat eivät syystä tai toisesta toimi. Tässä on hyvä ehkä osata erottaa myöskin se, että meillä voi olla katkos esimerkiksi sähkössä tai sitten katkos tietoliikenneverkoissa. Toimenpidealoitteessani korostin sitä, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikana. Eli jos verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteissa.
Tässä on pieni lainaus vielä Suomen Pankista: ”Me Suomen Pankissa katsomme, että Suomessa tarvitaan sääntelyä varmistamaan käteisen asema yleisesti hyväksyttynä maksuvälineenä, ja olemme siksi tänään jättäneet asiasta lainsäädäntöesityksen valtiovarainministeriölle.”
Meillä on myös valtion palveluja, joissa ainakin kuuleman mukaan on törmätty ongelmiin: junassa ei voi maksaa käteisellä tai lippua ei voi maksaa käteisellä tai kahvikuppia ostaa käteisellä. Käteisen käyttö vähenee, ja Suomi on valitettavasti edelläkävijä sähköisessä maksamisessa. Yritysten välisessä maksuliikenteessä käteistä ei liiku enää ollenkaan, se on ihan ehkä tämmöinen luontainen ilmiö, ja yksityisasiakkaista vain 5—8 prosenttia käyttää kaupan kassoilla käteistä.
Olen ottanut aloitteeseeni pienen lainauksen. Elikkä Yle uutisoi toukokuussa 2020 Ruotsin keskuspankin Riksbankin ekonomistin Söderbergin näkemyksistä asiasta. ”Jos käteinen nyt katoaisi täysin, rahan arvon takaajiksi jäisivät yksityiset liikepankit. Niillä on aina riski mennä konkurssiin. Ihmisiltä katoaisi mahdollisuus käyttää valtioiden luomaa rahaa.” ”Söderberg pitää tällaista tulevaisuutta huolestuttavana. Ihmisten luottamus koko rahajärjestelmään saattaa horjua, mikäli he menettävät mahdollisuuden vaihtaa tileillään olevat digitaaliset varat käteiseksi.” ”Lainsäädännön silmissä rahaa ovat edelleen ainoastaan setelit ja kolikot. Pankkitilillä oleva summa on vain pankin lupaus toimittaa pyydettäessä rahaa.”
Arvoisa puhemies! Käteisen ja huoltovarmuuskysymysten osalta erityisesti polttoaineen suhteen on huomattava niin sanottujen kylmäasemien kehitys vuosien aikana. Osa huoltoasemaketjuista on poistanut käteismaksumahdollisuuden kustannustehokkuuden nimissä uudistaessaan automaatteja. Yrityskohtaiset erot ovat erittäin suuria, ja joillakin ketjuilla on poistettu jo kaikki käteisrahan automaatit. Huoltovarmuuden näkökulmasta polttoaineen jakeluverkosto maksumahdollisuuksineen on mitä merkittävin kysymys, ja myös se pitää saada turvattua Suomessa.
Käteisen olemassaolon takaaminen jatkossakin on perusteltua huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten maksumahdollisuuksien vuoksi. Asia on tärkeä myös kansalaisten yleisen luottamuksen säilymisen takia. Keskuspankkien hankkeilla digitaalisista valuutoista on pyritty vastaamaan esiin nousseisiin kysymyksiin, mutta huoltovarmuuden kannalta keskeisiä ongelmia, esimerkiksi rahan käyttämisestä sähkökatkojen aikana tai verkkoyhteyksien kaatuessa, ne eivät poista. Aivan parhaimmillaankin ne voivat olla vain osittainen ratkaisu. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-07T15:04:52,2022-09-07T15:12:03,Hyväksytty,1.1
2022_86_31,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,"Totean, että keskustelulle tässä asiassa etukäteen varattu aika on päättynyt. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_32,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Eestilä poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_33,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 7/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_34,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolestapuhujana halusin tulla tämän asian käsittelyn yhteydessä kiittämään Yleisradiota. Yleisradio toteuttaa erittäin laajaa ja tärkeää julkista tehtävää. Se välittää tietoa ja kulttuuria kaikille suomalaisille. Sen toiminta on keskeistä yhteiskuntamme, demokratiamme ja kulttuurimme toiminnalle. Juuri tämän takia on erittäin tärkeää, että Yleisradion palvelut ovat kaikkien saavutettavissa. 
Ylen tehtäviin kuuluu myös yhdenvertaisuuden, suvaitsevaisuuden ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen, ja siksi haluankin puheenvuorossani kiittää Yleä siitä hyvästä työstä, jota siellä on tehty näiden asioiden edistämiseksi ja myös erilaisten erityisryhmien huomioimiseksi. 
Ylen tarjoamien sisältöjen ja palveluiden valikoima on kieliltään merkittävästi laajempi kuin minkään muun kotimaisen mediayhtiön. Suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi sisältöjä löytyy ainakin viittomakielellä, selkosuomeksi, englanniksi, venäjäksi, romanikielellä sekä karjalan kielellä. On tärkeää, että Yle toimii laajasti muillakin kielillä kuin maamme virallisilla kielillä. Saamenkielinen sisältö on erityisen tärkeää saamelaisten kielten ja kulttuurien ylläpitämiseksi. Selkokieli on taas erittäin tärkeä muun muassa suomen kieltä opiskeleville, kehitysvammaisille, muistisairaille ja iäkkäille katsojille. Venäjänkielisten uutisten merkitys taas on noussut esiin tänä vuonna, kun taistelemme Venäjän valtion informaatiovaikuttamisyrityksiä vastaan koskien sen raakaa hyökkäystä Ukrainaan. On tärkeää, että Suomessa asuvat venäjänkieliset eivät ole vain Venäjän valtion median varassa.
Näiden edellä mainitsemieni säännöllisessä käytössä olevien kielten lisäksi Yle teki erittäin tärkeää työtä koronatiedottamisessa myös muilla kielillä, jotka ovat yleisiä maahanmuuttajien keskuudessa, kuten arabia, kurdi ja somali. Juuri koronan kaltaisten poikkeuksellisten tilanteiden aikana korostuu Yleisradion ja sen monipuolisen tiedonvälityksen merkitys. Varsinkin poikkeusaikoina tulee tiedon olla mahdollisimman monikielistä ja monella tavalla toteutettua. 
Puhemies! Yle tekee tärkeää työtä myös saavutettavuuden parantamiseksi. On hienoa, että saavutettavuus on nostettu yhdeksi painopisteistä lähivuosien strategiassa, ja viime vuonna laadittu uusi saavutettavuuden toimintasuunnitelma on sen kehittämisessä tärkeä askel. Yle on ottanut entistä laajemmin käyttöön kuvailutulkkauksen, suoratekstityksen ja viittomakielen tulkkauksen. Myös digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen on kiinnitetty huomiota. Nämä ovat kaikki erittäin tärkeitä erilaisten vammaisryhmien saavutettavuuden ja osallisuuden kannalta. Onkin ilo nähdä, että Yle on sitoutunut kehittämään ja laajentamaan näitä palveluita jatkossakin YK:n vammaissopimuksen periaatteita noudattaen. Toki on vielä työtä tehtävänä, mutta suunta on oikea. Monilla muilla yhteiskunnan osa-alueilla olisi oppimista Yleisradion tavoitteellisesta toiminnasta noudattaa Suomen ratifioimaa vammaissopimusta.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: On tärkeää muistaa, että tässä ei ole kysymys vain tiedonvälityksestä. On kyse myös oikeudesta kulttuuriin. Yle on myös tärkeä kulttuuripalveluiden tuottaja ja välittäjä sekä moninaisen kotimaisen kulttuurin ylläpitämisen kannalta keskeinen toimija. Ylen palveluiden maksuttomuus ja saavutettavuus varmistaa, että kaikilla on oikeus myös kulttuuriin, asuivatpa he missä tahansa ja olipa elämäntilanne mikä tahansa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-09-07T15:12:26,2022-09-07T15:16:14,Tarkistettu,1.1
2022_86_35,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_86_36,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposen puheenvuoro oli erittäin painava ja oikeutetulla tavalla kyllä korosti kansallisen yleisradioyhtiön merkitystä suomalaisessa tiedonvälityksessä sellaisena organisaationa, joka pystyy monipuolisesti tarjoamaan erityyppistä informaatiota, jota tässä kansakunta tarvitsee. Hän korosti omassa puheenvuorossaan myöskin sitä, että hyvin keskeistä on yhdenvertaisuuden takaaminen ja myöskin se, että edistetään erityisryhmien tarpeita. Tässä suhteessa minulla olisi yksi huomio kuitenkin tehtävänä, ja toivoisin, että Yleisradio siihen kiinnittäisi enemmän ja vahvemmin huomiota.
On selkeätä, että ikäihmiset ovat se väestöryhmä, joka ehkä kaikkein eniten seuraa yleisradiolähetyksiä, ja silti on erikoista, että Yleisradiossa ei ole selvästi ikäihmisille suunnattua erityisohjelmaa, jossa olisi juuri seniorikansalaisille suunnattuja huomioita tehty. Kun esimerkiksi senioriliikkeen puolella eläkeläisjärjestöt ovat lähestyneet Yleisradiota tästä asiasta, niin vastauksena on ollut se, että kyllä iäkkäät ihmiset seuraavat paljon Yleisradiota ja heidän ongelmansa on juuri se, että nuoret ihmiset seuraavat niin paljon vähemmän, kun liikkuvat tuolla nettimaailmassa, ja juuri siksi Yleisradio panostaa voimakkaasti ohjelmiin, joissa on otettu huomioon nimenomaan nuoret ihmiset ja nuorten tarjonta.
Arvoisa puhemies! En halua luoda vastakkainasettelua nuorten ja iäkkäiden ihmisten välille tässä asiassa, mutta onhan se kohtuuton tilanne, että talo, joka tuottaa perusinformaatiovirtaa koko yhteiskunnalle, aliarvioi sen merkityksen, että siellä on erittäin iso joukko ihmisiä, jotka erityisryhmänä juuri seuraavat yleisradiolähetyksiä, ja heille ei sitten kuitenkaan tarjota sitä heille selkeästi suunnattua ominaista ohjelmaa, vaan tarjotaan jollekin sellaiselle ryhmälle, joka ei niin paljon sitä seuraa. Toivoisin, että Yleisradio olisi tässä vielä hieman tarkempi, että myöskin ikäihmisten ohjelmia, heille selkeästi suunnattuja ohjelmia, olisi enemmän ohjelmistossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-07T15:16:16,2022-09-07T15:18:22,Tarkistettu,1.1
2022_86_37,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_86_38,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yle on arvostettu ja reilu tiedon tuottaja, johon suomalaiset voivat luottaa tiedonsaannissa. Se on yleisesti sellainen media, joka pyrkii tuottamaan faktatietoa siitä, mitä maailmalla tapahtuu, ja juuri tässä ajassa, missä turvallisuustilanne on muuttunut ja hyvin moni media maailmalla pyrkii hämmentämään, Yle pyrkii parhaansa mukaan tuomaan kuitenkin ne molempien osapuolten näkemykset yleisölle, ja näin ollen siihen voi laajasti luottaa.
Yle on myöskin tuottanut kulttuuria sinä aikana, kun korona on vallinnut eivätkä kulttuurin ihmiset ole päässeet töihin. Yle on pyrkinyt ostamaan heidän tuotantoaan niin pitkälle kuin se on ollut mahdollista ja sitä kautta välittämään sen suomalaisille ja omalta osaltaan myöskin pelastanut kulttuurialaa. Korona-aikana monikielinen viestintä varmasti osaltaan auttoi ihmisiä siinä, että pystyttiin välttämään tartuntoja, kun monikielinen uutisointi levisi Facebookissa ja muissa medioissa, sosiaalisen median alustoilla. Hyvin moni ihminen hyötyi ja sai sitä kautta faktatietoa rokotuksista, kun erityisesti rokotuksista kulki paljon väärää tietoa, disinformaatiota.
Ainoa ehkä kritiikki, jonka haluaisin nostaa Ylen toiminnasta, on ollut tämä Venäjän sotaan liittyvä kokonaisuus, jossa Venäjän media on pystynyt monikielisesti vaikuttamaan erilaisiin ihmisiin ympäri maailmaa. Ja nämä ihmiset, joilla on sukulaisia muualla maailmassa mutta asuvat itse Suomessa, ovat saaneet jatkuvasti tietoa heidän oman vanhan kotimaansa tietokanavien kautta siitä ja näin ollen myöskin Venäjän narratiivin. Tätä vastaan, pyynnöistäni huolimatta, Yle ei lähtenyt aktiivisesti toimimaan, vaan itse asiassa olisi voinut käyttää tätä koronatiedotusta, monikielistä tiedotusta, myöskin tämän Venäjän propagandan lopettamiseksi Suomessa. Siihen ei lähdetty, ja muut sitten — järjestökenttä pääasiallisesti — pyrkivät tuottamaan parempaa informaatiota ihmisille siitä, onko todella Suomen armeija laittamassa 40:tä prosenttia panssarivaunuistaan Venäjän vastaiselle rajalle ja ovatko venäläiset todella laittamassa ballistisia ohjuksia ja suuntaamassa niitä kohti Helsinkiä, ja oli monia niitä muita harhoja, joita venäläinen media sitten yritti myydä tälle yli satatuhatpäiselle yleisölle täällä Suomessa. Onneksi mitään sen vakavampaa häiriötä ei tapahtunut. Tiedän, että moni ihminen pelkäsi, ja tässä kohtaa koen, että Yle ei kantanut tarpeeksi vastuuta tässä kysymyksessä.
Toivon, että kriisien varalle Ylessä herättäisiin [Puhemies koputtaa] ja että sitä varten pidettäisiin tämmöistä omaa yksikköä, joka sitten tiedottaa myös tämmöisistä tapauksista vähintäänkin sähkeellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-07T15:18:25,2022-09-07T15:21:44,Tarkistettu,1.1
2022_86_39,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_86_40,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Riippumaton media on tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa äärimmäisen tärkeä — ja vielä tärkeämpi ennen kuin päädytään tilanteeseen, jossa olemme nyt. Pitää pitää huolta niistä edellytyksistä ennen kuin tilanne heikkenee.
Nyt näemme jo, että suomalaisten lukutaito heikentyy. Tällä viikolla vietetään myös Read Hour ‑tapahtumaa, jossa yritetään muistutella, kuinka tärkeätä lukutaito on. Ihmiset hankkivat monesta lähteestä tietoa, ja kaikki nämä tiedonvälityskanavat eivät ole sellaisia, että ne edustaisivat ollenkaan journalismia ja riippumatonta tiedonvälitystä. Ylen rooli myös kaikissa näissä kanavissa, joissa nuoret ovat ja joihin Yle on rohkeasti nyt lähtenyt, on tosi tärkeä, koska varmasti nuorten tapa käyttää mediaa tulee muuttumaan, mutta on täysin mahdollista, että eri kanavista löytyy myös tietoa sillä tavalla kuin nuoret ovat tottuneet sitä vastaanottamaan, vähän eri tavoin kuin vanhemmat ikäpolvet.
Erityiskiitoksen haluaisin antaa myös Yle Areenalle sen toiminnasta, joka mahdollistaa maksutta laadukkaiden ohjelmien katsomisen ihan kenelle tahansa suomalaiselle. Se on ollut todella hieno kokonaisuus.
Tässä talossa on tärkeää pitää huolta Ylen toimintaedellytyksistä. Valitettavasti Ylenkin toimintaa on haastettu, sitä ollaan käsitelty tässä talossa, mutta kyllä valtiolla on mahdollisuus määritellä, minkälaista tiedonvälitystä, minkälaista maksutonta koulutusta tai sote-palveluita halutaan järjestää yhteiskunnassa, ja sama pätee kyllä myös median toimintaedellytyksiin, sikäli kun puhutaan tämmöisestä toimijasta, joka monella eurooppalaisella maalla on valtionkin rahoittamana. Eli itse päätämme, kuinka paljon laadukasta, maksutonta mediaa, uutisia, ohjelmia ja oppimissisältöjä haluamme tarjota ihmisille, ja uskon, että yhteiskunnallisesti se vaikutus on positiivinen, kun näitä palveluita on tarjolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-07T15:21:46,2022-09-07T15:24:07,Tarkistettu,1.1
2022_86_41,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja näin keskustelu on päättynyt. Eduskunta... — Anteeksi, edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_86_42,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 6/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi edellisestä puheenvuorosta sanomatta, kun aika loppui kesken, että senioriväki on kyllä viime aikoina pyytänyt tekstitystä. Kaikkiin ohjelmiin ei ole saatu tekstitystä, ja nykyinen tekoäly pystyy itse asiassa tekstittämään puhetta suoraan myöskin livelähetyksiin. Tätä on pyydetty, ja tämän toiveen sitten esitän eteenpäin. Moni ihminen, joka ei kuule, pystyy lukemaan, ja tällä tavalla pystyttäisiin saamaan yhä useampi ihminen Ylen palveluiden piiriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+10.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-07T15:24:11,2022-09-07T15:24:46,Tarkistettu,1.1
2022_86_43,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_44,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä tieliikennelaissa ei ole määritelty nopeusrajoitusta pysähtyneenä hälytysvalot eli niin sanotut läikät päällä olevan hälytysajoneuvon ohittamiseen. Hälytystehtävissä olevien pelastustyöntekijöiden turvallisuus on vaarassa, kun onnettomuuspaikan ohittavat ajoneuvot ajavat ohi jopa 80—100 kilometrin tuntinopeudella. Lakialoitteessa esitetäänkin lisättäväksi tieliikennelakiin uusi 10 a §, joka koskee pysähdyksissä olevan hälytysajoneuvon ohittamista. Pysähtyneen, hälytysvalot päällä olevan hälytysajoneuvon ohittamiseen säädetty nopeusrajoitus laissa turvaisi pelastustyöntekijöiden turvallisuuden pelastustehtävien ajaksi. Aloitteessa esitetään, että hälytysvalot päällä tien reunassa oleva hälytysajoneuvo tulisi saada ohittaa korkeintaan nopeudella 40 kilometriä tunnissa.
Tein tämän aloitteen Suomen pelastusalan ammattilaisten jäsenistön pyynnöstä, ja sitä tuki reilut sata kansanedustajaa. Kerätessäni nimiä tähän aloitteeseen monet edustajista kertoivat ajaneensa joskus työkseen hälytysajoneuvoa ja tunnistivat tämän ongelman, että välillä kolaripaikalle pysähtyneenä joutuu oman henkensä kaupalla pelastamaan toisia, kun ihmiset kaahaavat kolaripaikan ohi nopeudesta piittaamatta. Tien päällä työskentelevät sanoivat, että on hurja tunne, kun ohi ajavat joko eivät hiljennä lainkaan tai ajavat liian läheltä työntekijöitä. Ilmavirta on niin kova, että tuntuu, että se vie jopa mukanaan. Kritiikkinä esitettiin ainoastaan se, syntyykö sitten kuinka paljon jonoja, jos kaikki hiljentävät vauhtia, ja tämä on se kolikon kääntöpuoli. Kun toisessa vaakakupissa kuitenkin painaa se, että aloitteen mennessä läpi työntekijöiden työturvallisuus paranisi huomattavasti, niin mahdolliset jonot on vain kestettävä. Erityisesti moottoriteillä pelastustehtävissä olevat ovat hengenvaarassa, ja tämä koskee niin poliisia, palokuntaa kuin sairaankuljetusta.
Toivon tälle aloitteelle ripeää ja reipashenkistä käsittelyä valiokunnassa, jossa voitte asiantuntijoita kuullen arvioida mahdollisuudet käytännön toteutukseen yksityiskohtineen. Jätän nyt aloitteen liikenne- ja viestintävaliokunnan hoiviin ja toivon menestystä aloitteen käsittelylle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-09-07T15:25:17,2022-09-07T15:27:40,Hyväksytty,1.1
2022_86_45,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_46,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Pidän tätä aloitetta aivan loistavana. Itse poliisivuosina kymmeniä, kymmeniä kertoja kolaripaikalla olleena tiedän, kuinka inhottavan vaarallista siellä on, jos ohi ajavat ajoneuvot ajavat ihan mahdottomilla nopeuksilla. Toisaalta taas tämä jonon muodostuminen ei tule kylläkään johtumaan tästä rajatusta 40 kilometrin nopeudesta vaan siitä, että ihminen on luonteeltaan utelias ja hyvin usein hänen täytyy suorastaan melkein pysähtyä siinä paikalla nähdäkseen kaiken tapahtuneen.
Tämä on mielestäni hyvä aloite. Toki myöskin suuremmissa onnettomuuksissahan me saadaan pienellä viiveellä paikalle liikenteenohjausperäkärry, millä pystytään ohjaamaan liikennekaista- ja nopeusrajoituksia. Mutta jos se on yleisesti kansalaisilla tiedossa, että sillä kohtaa, kun valot vilkkuvat, nopeus on enintään 40, niin aloite on oikein hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-09-07T15:27:42,2022-09-07T15:28:47,Hyväksytty,1.1
2022_86_47,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_48,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minun mielestäni tämä edustaja Johanna Ojala-Niemelän tekemä lakialoite on erittäin kannatettava ja hyvä. Olen myös itse huomannut tuolla liikenteessä liikkuessani ne vaaratilanteet, joita liittyy siihen, kun hälytysajoneuvo on tulossa esimerkiksi jostakin kauempaa ja kukaan ei välttämättä edes huomaa, että auto liikkuu. Auton sisällä voi olla musiikki kovalla, radio kovalla ja ei välttämättä hälytysääniä kuulla, ja silloin syntyy niitä vaaratilanteita, että esimerkiksi hälytysajoneuvo ei edes pääse ohittamaan edessä kulkevaa liikennettä. Eli tarkkaavaisuutta liikenteessä tarvitaan kaikilta ajajilta ja erityisesti siinä tilanteessa, kun hälytysajoneuvo on pysähtynyt onnettomuuspaikalle ja tekee sitä tärkeää työtään ja tehtävää siinä. On tärkeää, että liikenteessä ei kuitenkaan tehdä äkkijarrutuksia, vaan yritetään oppia sujuva liikennekäyttäytyminen myös näissä tilanteissa ja turvataan pelastushenkilöiden työ ja toiminta siellä onnettomuuspaikalla. — Kiitos tästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-07T15:28:47,2022-09-07T15:30:03,Hyväksytty,1.1
2022_86_49,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_50,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tällä samalla kiitosten linjalla, eli lämmin kiitos edustaja Ojala-Niemelälle tästä tärkeästä aloitteesta. Olen sen itsekin allekirjoittanut, koska tiedän tämän asian olevan ihan suuri huolenaihe muun muassa pelastustyöntekijöiden keskuudessa. Samoin olen itse liikenteessä huomannut sen — minkä toki edustaja Ojala-Niemeläkin toi esille — että onnettomuuspaikan ohittamisessa ei todellakaan noudateta niitä perusturvallisuussääntöjä, ja joskus se vauhti voi todella olla kova, kun ajetaan siitä ohi. Tämä tosiaan toisaalta myöskin lisää onnettomuuksien riskiä, mutta tietysti myöskin erityisen huolestuttavaa on se, että se heikentää näin pelastajien turvallisuutta.
Eli lämpimästi kannatan tämän lakialoitteen etenemistä, ja minusta on todella hienoa, että niin suuri joukko kansanedustajia on allekirjoittanut tämän aloitteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-09-07T15:30:05,2022-09-07T15:31:09,Hyväksytty,1.1
2022_86_51,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_52,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nimeni aloitteeseen laitoin, ja täytyy, kuten edustaja Niemi tuossa, todeta, että olisi joskus hyvä, jos se jono kulkisi edes sitä neljääkymppiä. Eli vaikka ei olekaan onnettomuustilannetta ja siellä on hälytysajoneuvo, niin moottoritiellä kyllä se jonoutuminen ja liikenteen pysähtyminen johtuvat juuri siitä ihmisten omasta uteliaisuudesta, joka sitten tavallaan tukkii sen liikenteen. Mutta erityisesti tuolla valtatieympäristössä ja pienemmilläkin teillä juuri tähän ongelmaan, että ihmiset eivät reagoi hälytysajoneuvon läsnäoloon onnettomuustilanteessa, tämä lakialoite tähtää, ja pidän sitä erittäin tärkeänä. Toivon myös, että tämä todella otetaan valiokunnan käsittelyyn ja puntaroidaan tätä asiaa ja tehdään niitä toimenpiteitä, mitä tässä lakialoitteessa ollaan esille tuotu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-07T15:31:11,2022-09-07T15:32:20,Hyväksytty,1.1
2022_86_53,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_54,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa valitsee tässä asiassa selvä konsensus. Kaikki me tuemme tätä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän, ensimmäisen allekirjoittajan, tekemää lakialoitetta, jonka on yli sata kansanedustajaa allekirjoittanut.
Minä ainoastaan haluaisin muistuttaa työjärjestyksemme luonteesta tai ainakin menettelytapojen luonteesta tässä eduskunnassa. Silloin, kun yli sata kansanedustajaa on allekirjoittanut jonkun lakialoitteen, lähtökohtahan olisi se, että valiokunta ottaa sen samassa kiireellisyysjärjestyksessä käsittelyyn kuin hallituksen esitykset. Mehän olemme vähän hankalassa tilanteessa juuri nyt kansanedustajien lakialoitteiden osalta, kun olemme vaalikauden loppuvaiheessa. Riskihän on, että tämä aloite laukeaa sitten vaaleihin, jolloin täytyy toivoa, että liikennevaliokunta ottaisi tämän sellaisella tarmolla käsittelyyn, että tämä voitaisiin vielä tällä vaalikaudella saattaa päätökseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-07T15:32:20,2022-09-07T15:33:17,Hyväksytty,1.1
2022_86_55,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_56,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itsekin tämän aloitteen allekirjoittanut ja kuulun niihin ihmisiin, jotka lukemattomia kertoja ovat olleet liikenneonnettomuuspaikoilla kokemassa näitä tilanteita ihan käytännössä ja konkreettisesti. Se on hyvin yleinen tilanne, että onnettomuuspaikalla ajetaan siitä ohi vauhtia hiljentämättä, millään tavalla varomatta. Nämä riskitilanteet korostuvat varsinkin talviseen aikaan, ja jotenkin kertoo ja kuvastaa sitä tilannetta, että vaikka tienpinta on täysin jäinen, ymmärretään sen verran, että se on liukas, niin siitä huolimatta ei ymmärretä vauhtia tiputtaa eikä varoa millään tavalla sitä tilannetta. Näissä on ollut aivan kammottavia tilanteita, joissa ainoastaan hyvällä tuurilla on selvitty isommilta vahingoilta.
Tietenkin myös hyvin usein on niin, että kun onnettomuus on sattunut vilkkaastikin liikennöidyllä väylällä, niin vaikka siellä ei vielä hälytysajoneuvoja ole paikalla, niin siitä huolimatta ei osata hiljentää, mikä sitten saattaa hyvin usein aiheuttaa uusia onnettomuuksia. Esimerkiksi Kuopion moottoritielläkin on ollut useita onnettomuuksia, joissa osallisena ollut hyvin paljon ajoneuvoja. Taitaa olla isoimmissa ollut — itse olen ollut paikalla — yli 70 ajoneuvoa, ja tilanne näyttää sen jälkeen kuin Raatteentieltä. Tämä tilanne johtuu pelkästään ensinnäkin siitä, että pidetään aivan liian lyhyet turvavälit, ja sitten toisaalta siitä, että ei ymmärretä hiljentää.
Olen todellakin tämän aloitteen allekirjoittanut. Kritisoin siinä ainoastaan sitä, onko tuo vauhdin tiputtaminen liian kova. Jos ajatellaan, että rajoitus on 100 kilometriä tunnissa tai 120 kilometriä tunnissa, niin kuin täällä Etelä-Suomessa on, niin aiheuttaako se sitten uusia vaaratilanteita? Tämmöinen asia on varmasti juuri niitä ratkaisuja ja seikkoja, mitä sitten asiantuntijakuulemisissa mahdollisesti otetaan esille, että mikä on se hyvä käytännöllinen, hyvä turvallinen tapa ja se taso, millekä se pitäisi sitten tiputtaa.
Lähtökohtaisesti kannatan hyvin lämpimästi tätä aloitetta ja pidän sitä hyvin tärkeänä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-07T15:33:17,2022-09-07T15:35:54,Hyväksytty,1.1
2022_86_57,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_58,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan hyvä ja käytännössä erinomainen aloite parantaa liikenneturvallisuutta, mutta tämän aloitteen myötä kannattaa vähän käyttää puheenvuoroja yleisen piittaamattomuuden näkökulmasta.
Jonnekinhan meillä on hävinnyt sekä tiedotus että varsinkin tuolla liikenteessä toiminta sen perusteella, että aina on kyseessä tilannenopeus. Mitä tulee tähän tilannenopeuden käsitykseen, niin minä en oikein ymmärrä, miksi viranomaiset ja ne, jotka tiedottavat, eivät raaski enää pitää yllä tätä filosofiaa tilannenopeudesta, vaan aina puhutaan ylinopeudesta ja valvonnasta ja kaikesta, kun totta kai kaikessa ratkaisee tilannenopeus — jos ajetaan väärällä tilannenopeudella ja on liukasta ja on onnettomuus ja on hälytysajoneuvoja. Siinä mielessä tämä lakialoite on hyvä. Mutta kuitenkin pitäisi vähän miettiä, mihin se sitten johtaa, jos meillä on vain joku ylinopeus, josta puhutaan, ja sitten suurin sallittu nopeus. Nytkin minä tulin Iisalmesta Helsinkiin omalla autolla, kun lentovuorot eivät toimi, ja monta kertaa olen tehnyt sen ja tarkkailen liikennettä. Tuolla Mikkelin seudulla on parikymmentä kilometriä viidenkympin rajoitus ja tiet ovat ihan normaalissa kunnossa. Siellä ei ole ensimmäistäkään autoa. Pitäisi samalla kertaa, kun tätä aloitetta käsitellään, kun tässä yli 100 allekirjoittajaa, vähän miettiä myös sitä, onko se ihan oikein, että siellä on työntekijän kuvat, että on niin kuin töissä ihmisiä — ei siellä ole ristin sielua. Kun on suorat tiet ja pystyy ajamaan vaikka minkä näköistä nopeutta, niin sitten kuitenkin pitää sen pelossa, että sitä liikennettä oikeasti valvotaan tämän ylinopeuden suhteen, körötellä sitä viittäkymppiä, kun se liikennemerkki osoittaa sen, vaikka siinä asfaltissa ei ole mitään ongelmaa eikä siellä ole mitään liikennettä. Tämäkin pitäisi ottaa huomioon, että nämä liikennemerkit eivät ole silloin voimassa, kun siellä ei oikeasti ole ketään. Se on vähän sama analogia, mikä on sitten, kun on hälytysajoneuvot, koska siellä pitäisi olla työntekijöitä, mutta kun ei ole. Onhan se jonkunmoinen oikeusmurha, jos sinne mennään pitämään ratsiaa ja siellä ihmiset saavat sitten sakkoja ja ajavat tilannenopeuden näkökulmasta täysin turvallisesti. No, onhan täällä liikennevaliokunnan puheenjohtaja, niin että hän innolla tarttuu myös tähän asiaan, että kun on tietyömaata osoittava liikennemerkki ja kun sinä viikonloppuna ei ole ketään, niin ne liikennemerkit suomeksi sanottuna huputetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-07T15:35:56,2022-09-07T15:38:25,Hyväksytty,1.1
2022_86_59,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_60,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan täytyy ensimmäisenä kiittää kollega Ojala-Niemelää tästä lakialoitteesta. Tämä on äärettömän hyvä lakialoite. 
Tosiaan tässä edustaja Kilpi otti ansiokkaasti esiin sen, mikä minullakin ensimmäisenä ajatuksena oli, että tämä nopeus oli ehkä liian alhaiseksi määritelty etenkin moottoriteillä ja tämmöisillä, mutta toisaalta mietin sitä, että todennäköisesti kuitenkaan ihmiset eivät tule noudattamaan tätä orjallisesti ja tiputa sitä vauhtia siihen 40:een, eli saattaa olla ihan hyväkin, että se nopeus on alhaisempi, niin sitten se on 60 tai 80 eikä se 120, kun on se tilanne. Tietysti kuitenkin loppupelissähän tässä tulee olemaan ongelmana se, että se valvontahan on niin, että sitä tutkaahan ei kuitenkaan siinä ole. Eli todennäköisesti tästä ei ihan hirveän montaa kertaa tulla sakkoja antamaan, vaikkei ajaisikaan sitä neljääkymppiä, mutta kuitenkin ne lainkuuliaiset kansalaiset oikeasti sitten noudattavat tätä hyvää esitystä ja sillä myöten ovat.
Minä näen aika pitkälle tämän sellaisena tietynlaisena tiedottamisena ja ihmisten herättelynä siinä, kun tästä alkaa nyt keskustelu. Jos tämä lakiehdotus menee läpi, niin tästä sitten tulee juttua tuonne mediaan ynnä muuta ja ihmiset sitten heräävät tähän ongelmaan. Tämä samanlainen ongelmahan on myös, kun ajatellaan esimerkiksi vaikka hinausauton kuljettajia, jotka ovat järkyttävissä tilanteissa jatkuvalla syötöllä, kun porukka ei himmaa yhtään. He vetävät moottoritiellä jotain kolaroitua autoa kyytiin siitä, ja siinä rekat vetävät rajoittajia vasten ja muut vetävät vielä sataakahtakymppiä ja parhaat sataaneljääkymppiä, ne menevät metrin päästä ohi. Eli kyllä tässä sellaiseen ihmisten asennoitumiseen olisi syytä saada jonkun verran muutosta.
Toivon mukaan tämä saadaan nopeasti liikenne‑ ja viestintävaliokunnan käsittelyyn, ja ainakin omalta osaltani lupaan, että tämä saataisiin tämän kauden aikana vielä maaliinkin, koska ei tämä nyt niin iso asia ole kuitenkaan, ettei me tätä hoidettaisi. Toivon mukaan valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinenkin, joka tuli paikalle, ottaisi tästä pallon ja pistettäisiin tämä hyvä ehdotus lopullisesti sitten siellä LiVissä maaliin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-07T15:38:25,2022-09-07T15:40:59,Hyväksytty,1.1
2022_86_61,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_62,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä otti täällä turvallisen tilannenopeuden esille, ja se on äärimmäisen hyvä huomio ja hyvä nosto. Se on tärkeä, tätä asiaa kun käsitellään.
Itse asiassa uudessa, nykymuotoisessa tieliikennelaissahan on määritelty turvallinen tilannenopeus, ja tämä tieliikennelakihan edellyttää nyt sitä, että ajoneuvon nopeus ja etäisyys toisiin tienkäyttäjiin on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää. Tämähän on itse asiassa semmoinen asia ja kohta tieliikennelaissa, että voi olla, että asiantuntijakuulemisissa tämän aloitteen kohdalla voidaan todeta, että se on jo olemassa, kun taas tielläliikkujien näkökulmasta se on epämääräinen. Ja juurikin sen takia näkisin niin, että varmasti olisi tarpeen asettaa joku nopeusrajoitus tämmöisiin tilanteisiin eikä mennä sillä, että ihmiset vain itse arvioivat sen, mikä tämmöisessä tilanteessa on sitten turvallinen tilannenopeus. Se on nähty moneen kertaan käytännössä, että semmoisen arviointi on aika mahdoton tehtävä. Itse asiassa ennen tätä tieliikennelain muutostakin on ollut turvallinen tilannenopeus siellä tieliikennelaissa, mutta yleensä siihen on puututtu ja se on ollut sanktioitu kohta siinä kohtaa, kun onnettomuus on jo tapahtunut, elikkä voidaan todeta, että tielläliikkuja on käyttänyt liian kovaa tilannenopeutta, mikä on johtanut sitten tähän onnettomuuteen. Tässä nykyisessä tieliikennelaissahan pystytään toteamaan jo ilman onnettomuuttakin tämä tilanne, että tilannenopeus ei ole ollut oikein. Näissä tietysti aina on se ongelma, että sen, mikä se on ollut, toteaminen on sitten todistelutaakan takana, ja on iso riski tietysti olemassa, että ne johtavat sitten käsittelyyn käräjäoikeuksissa ja muissa oikeusasteissa.
Halusin nyt tämän tilannenopeuden vielä tässä avata, kun se on hyvin tärkeä ja oleellinen asia tässä kokonaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-07T15:40:59,2022-09-07T15:43:24,Hyväksytty,1.1
2022_86_63,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_64,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että tällainen liikenneturvallisuuden kannalta tärkeä asia tuodaan lakialoitteena eduskunnan keskusteluun, ja kiitän tästä kollega Ojala-Niemelää, että hän on toiminut tässä myöskin pelastusalan ammattilaisten viestintuojana. Tästä asiasta ovat useampien vuosien aikana pelastusalan ihmiset viestineet, ja on harmi sinällään, että tieliikennelaissa tätä asiaa ei ole huomioitu silloin, kun tätä tieliikennelakia on tehty.
Täytyy huomata se, että tieliikennelaki on aika iso lakipaketti ja siellä on ilmennyt ehkä muitakin sellaisia korjaamisen tarpeita — tässä nyt varovasti tunnustelen — että ehkä tämä tieliikennelaki voisi olla meillä valiokunnassa semmoisena omana huomiokohtanaan, omana asianaan, josta voisimme kuulla vähän laajemminkin. Muun muassa Liikenneturva on ottanut esiin tässä hiljattainkin tietöiden osalta, että siellä tietyöntekijät toisaalta viestittävät siitä, että tilannenopeudet ovat näillä tietyöalueilla liian kovat eli ihmiset eivät noudata tätä rajoitetta, jota on esitetty. Ja kyllä mielestäni siinä on tietty perä, mitä myöskin edustaja Eestilä sanoi, että sotii ehkä maalaisjärkeä vastaan, jos siellä on nopeusvalvontamittari jossakin pakettiauton perässä, kun tiellä ei ole korjaustöitä eikä ole sitten ehkä niitä työntekijöitä ja muita, jotka tässä esiin toitte. Ymmärrän kyllä maalaisjärjellä senkin.
Ylipäätänsäkin tärkeää on varmasti liikenneturvallisuuden kannalta tämä valistus, joka aspekti tuli edustaja Laakson puheenvuorossa esille. On tärkeää, että jotenkin luonnollisesti ajateltaisiin, että hidastetaan vauhtia silloin, jos on onnettomuus tien varrella olemassa ja siellä pelastushenkilökuntaakin on jo paikalla. Valitettavasti olen itsekin joutunut kokemaan sen ja myöskin pettymään, että ihmiset eivät välttämättä edes pysähdy, kun onnettomuus on tapahtunut, vaan useat menevät ohi siitä ja hyvin kovallakin vauhdilla — myöskin raskasta liikennettä hyvinkin kovalla vauhdilla — niin että on ylipäätänsäkin semmoinen asenneilmapiiriin vaikuttamisen tarve näiden asioiden kohdalla.
Kun tuohon tieliikennelakiin ja sen muutostarpeisiin viittasin, niin muun muassa ralliajojen ja kehitystestiajojen järjestämistä uhkaa kieltäminen vuoteen 2023 mennessä, koska käsittelyajat ovat pitkittyneet siltä osin ja tämä tieliikennelaki uudistuksineen ei ottanut huomioon, [Puhemies koputtaa] että myöskin muun muassa tämänkaltaista toimintaa on tärkeä pystyä toteuttamaan.
Tässä on monia eri asioita, joita varmaan valiokunnan kanssa pohdimme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-07T15:43:26,2022-09-07T15:46:40,Hyväksytty,1.1
2022_86_65,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_66,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi tieliikennelain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämmöinen liikenneturvallisuuskeskustelu on aina hyvin mielenkiintoista. Ehkä edustaja Kiljunen muistaa, kun Ensio Itkonen oli aikanaan televisiossa ja korosti aina tilannenopeuden tärkeyttä. Varmaan siellä tieliikennelaissa tilannenopeus on mainittu, mutta minun mielestäni se pitäisi tuoda korostuneesti esiin valistustyössä ja varsinkin, kun nuorille puhutaan, koska olen huomannut — joskus olen ollut nuorten kyydissä — että se tilannenopeus helposti on siihen tilanteeseen nähden selvästi liian iso ihan riippumatta siitä, mitä se liikennemerkki osoittaa. Kun me tiedämme, että jos on kuluneet renkaat ja sataa ja sitten tiessä on uria ja on vesiliirrot ja kaikki tämmöinen, niin on aika mahdotonta olettaa, että nuoret, jotka ovat vasta saaneet kortin — ja nykyään saavat sen aika pienelläkin käytännön ajoharjoittelulla — tietäisivät, miten suuri vaara siihen liittyy. Sama koskee talvikelejä, kun tie menee jäähän. Minä olen monta kertaa itse — jonkun verran olen ajanut — aika hiljaa joutunut ajamaan, ja kun minulla on ollut nastarenkaat, niin joku työntää satasta, ja vaikka se liikennemerkki sallii satasen, niin se työntää ohi siinä kelissä, jossa kuuttakymppiäkin ajaminen alkaa olla jo vähän hengenvaarallista. Tätä minä tarkoitan tällä tilannenopeudella, että siitä pitäisi paljon puhua. Totta kai pitää noudattaa liikennesääntöjä, mutta silloin, kun tilannenopeus sitä edellyttää, pitäisi varsinkin nuoria opastaa, että he tietävät auton kunnon ja hallitsevat sen.
Ja vielä yksi asia, kun täällä on liikennevaliokunnan puheenjohtaja paikalla: Olen paljon ajatellut näitä nuorten kolareita ja sitä, että tulee hengenlähtö ja muita vakavia loukkaantumisia. Kyllä minun mielestäni jokaisessa maakunnassa pitäisi olla — kuka sen pitää yllä, en tiedä — joku harjoitusrata, missä nuoret voisivat autoilla harjoitella väistämisiä ja liukkaalla ajoa, missä usein käytäisiin, ja se liittyisi siihen ajokortin ajamiseen. Totta kai minä ymmärrän, että se ei saa olla liian kallis nuorille, mutta eihän sitä ajamista opi muuten kuin ajamalla ja väistöliikkeitä ja jarrutuksia ja kaikkea. Kyllä monet nuoret lähtevät aika heiveröisillä taidoilla semmoisten autojen rattiin, jotka käytännössä ovat jo vähän tappovehkeitä, kun vähän painaa kaasua ja pitää kavereille näyttää. Ainakin omasta kokemuksestani tiedän moottoripyöristä, niin kuin moni muukin tietää, ja autoista, että ei sitä kyllä hetkessä opi näitä äkkitilanteita ja muita. Kyllä meidän pitäisi enemmän tästä liikenneturvallisuudesta puhua oikeilla termeillä eikä heti viedä sitä poliisin resursseihin ja liikennevalvontaan ja kaikkeen tämmöiseen. Ne ovat tärkeitä, ja jokainen sen meistä ymmärtää, mutta kuitenkin pyrittäisiin vähän muillakin mekanismeilla ja varsinkin näihin nuoriin kuljettajiin vaikuttamaan ja antamaan heille ajo-opetusta ja harjoittelua ja kaikkea. Vain harjoitus tekee mestarin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-07T15:46:40,2022-09-07T15:49:30,Hyväksytty,1.1
2022_86_67,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_68,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ja hyvät läsnä olevat kansanedustajat! Käsittelyssä on siis laatimani lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta, ja tämä aloite on tehty 19.5. tänä vuonna eli 2022.
Eduskunnassa käsiteltiin vuonna 2018 kansalaisaloite ”Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta”. Eduskunta hylkäsi aloitteen mutta edellytti valtioneuvostoa asettamaan asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita. Tämä lakialoitteeni liittyy saattohoitolainsäädännön parantamiseen.
Sosiaali‑ ja terveysministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä esittää yksimielisenä näkemyksenä, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulisi kehittää ja saattohoidon saatavuutta sekä osaamista lisätä. Tämä asiantuntijatyöryhmä, mikä perustettiin, esitti säädösehdotuksia voimassa olevaan terveydenhuoltolakiin, ja tämän lakialoitteen tarkoituksena on saattaa nämä ehdotukset lain kahteen pykälään. On erittäin tärkeää, että palliatiivista ja saattohoitoa koskevat säännökset ja määräykset saatetaan terveydenhuoltolain erilliseen, uuteen 24 a §:ään. Tämä korostaa sääntelyn merkitystä ja voi tehostaa terveydenhuoltoalan ohjaus‑ ja valvontakeinojen ja sanktioiden käyttöä.
Terveydenhuoltolain 50 §:ssä säädetään kiireellisestä hoidosta, ja tähän pykälään on syytä lisätä myös säädös oikeudesta saattohoitoon. Äkillisissä ja yllättävissä sairaustapauksissa ja hoitotilanteissa voi tulla vastaan tilanteita, joissa potilaan terveydentilassa tapahtuu muutoksia huonompaan suuntaan. Kiireellisen hoidon tulee kyetä tarjoamaan nopeasti potilaalle hänen tarvitsemaansa hoivaa ja hoitoa. Oikeus hyvään palliatiiviseen ja saattohoitoon tulee olla myös kiireellisessä hoivassa.
Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmä on säädöstyöryhmän valmistelun perusteella päätynyt seuraavaan alustavaan säädösehdotukseen, joka lisättäisiin terveydenhuoltolakiin, ja kerron tässä nyt, mikä tuo ehdotus olisi. 24 a § olisi kokonaan uusi, ja siihen tulisi säädös palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta:
”Hyvinvointialueen on järjestettävä palliatiivinen hoito ja saattohoito.
Palliatiivisella eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista elämän loppuvaiheen hoitoa erityisesti, kun kuolemaan johtava tai henkeä uhkaava sairaus tai vamma aiheuttaa potilaalle kärsimystä ja heikentää hänen elämänlaatuaan. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ja se ajoittuu oletetun kuolinhetken välittömään läheisyyteen.
Palliatiivinen hoito ja saattohoito järjestetään porrasteisesti osaamistasojen (perustaso, erityistaso ja vaativa erityistaso) laatukriteereiden mukaisesti ja niin, että valtakunnallisesti tasa-arvoinen, tarvelähtöinen hoitoonpääsy turvataan.
Sairaanhoitopiireissä tulee olla monipuoliset ja moniammatilliset erityistason palliatiiviset keskukset, jotka tarjoavat erityistason avo‑ ja vuodeosastopalveluita sekä vastaavat konsultaatio‑ ja päivystystuen järjestämisestä 24 tuntia joka vuorokausi. Sairaanhoitopiireissä tulee myös olla koko sairaanhoitopiirin kattavat palliatiiviset kotisairaalaverkostot, joita koskevien palveluiden tulee olla saatavilla 24 tuntia joka vuorokausi.
Yliopistosairaanhoitopiireissä tulee olla palliatiiviset keskukset, jotka vastaavat vaativan erityistason palliatiivisen hoidon palveluista koko erityisvastuualueella ja lasten ja nuorten palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamissuunnitelmien laadinnasta.
Tarkempia määräyksiä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta säädetään valtioneuvoston tai sosiaali‑ ja terveysministeriön asetuksella.”
Ja esitän, että 50 §:ään, joka liittyy kiireelliseen hoitoon, lisätään: ”Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien saattohoito, kiireellinen suun terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito ja sosiaalinen tuki, on annettava sitä tarvitsevalle potilaalle hänen asuinpaikastaan riippumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.”
Suomalaista saattohoitoa on ohjeistettu hyvin pitkälle pelkillä ohjeistuksilla ja informatiivisella ohjauksella, mutta nyt on aika kytkeä saattohoito myös lainsäädäntöön. Tämän asiantuntijatyöryhmän antama ohjeistus on siinä hyvä, ja toivoisin, että ministeriö voisi nämä viedä eteenpäin.
Tein tästä aiheesta myös kirjallisen kysymyksen toukokuussa 2020 ja sain siihen kesäkuussa vastauksen. Silloin vastattiin näin, että ministeriö on kyllä arvioinut näitä säädösehdotuksia ja mahdollista jatkovalmistelua ja säädösvalmisteluyhteyksiä, jotta muutoksia voitaisiin tehdä, mutta aikataulusta ei ole kerrottu mitään, eli aikataulu on edelleen auki. Toivoisin, että asiantuntijatyöryhmän työtä kunnioitetaan ja tämä asia viedään pikaisesti lainsäädäntöön ja maaliin, jotta jokainen Suomessa saa hyvää saattohoitoa eli siitä tulee niin sanotusti subjektiivinen oikeus. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-07T15:49:52,2022-09-07T15:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_86_69,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_70,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää edustaja Juvosta tästä erinomaisesta aloitteesta. Me olemme kuitenkin oikeasti moraalisesti velkaa tämän maan rakentajille sen, että saadaan viimeiset päivät, etenkin ne viimeiset päivät, asianmukaista hoitoa. Koska ei niin sanotusti terveiden ihmisten ole tarvinnut kärsiä, niin miksi pitäisi niittenkään, jotka eivät pysty itse niin paljon siihen asiaan vaikuttamaan? On äärettömän tärkeää, että saattohoito ja ihmisen viimeiset hetket ovat sellaisia, että jää niin sanotusti, no ei nyt voi sanoa iloa mieleen, mutta kuitenkin niin, että ei tarvitsisi niin paljon surua ja kärsimystä kokea. 
Kiitos edustaja Juvoselle tästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-07T15:55:54,2022-09-07T15:56:52,Hyväksytty,1.1
2022_86_71,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_72,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen on ansiokkaasti pitänyt tätä saattohoito-ongelmaa esillä jo pitemmän ajan ja lähestyy asiaa nyt lakialoitteella kirjallisen kysymyksen jälkeen. Toivon todellakin, että tämä asia etenisi jossakin vaiheessa ja mielellään mahdollisimman pikaisesti. 
Se, että me mahdollistamme arvokkaan kuolemisen ihmiselle, on myöskin ihmisoikeus ja määrittelee sen ihmisen ihmisarvon. Me puhumme hyvin paljon Suomessa ihmisoikeuksista ja ihmisarvosta, mutta tässä asiassa mielestäni meillä on jäänyt joku kohta huomaamatta. Arvokas kuoleminen on erittäin tärkeä ihmisoikeus ja ihmisarvon mittari kaikille kansalaisille. 
Tuen lämpimästi edustaja Juvosen lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-07T15:56:54,2022-09-07T15:57:43,Hyväksytty,1.1
2022_86_73,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_74,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ollaan taas jälleen kerran tärkeän asian äärellä. Olen itsekin tehnyt tästä asiasta kirjallisen kysymyksen ja olen tehnyt sen sen takia, että on ilmennyt selkeitä tarpeita saattohoidon parantamiseksi ja kehittämiseksi. Vuonna 2019:han valmistui sosiaali- ja terveysministeriön teettämä selvitys palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tilasta, ja siinä nousi kyllä esiin selkeitä kehittämistarpeita niin palveluiden rakenteissa kuin osaamisessakin. Yhtenä kehittämiskohteena nähtiin palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluketjun rakentaminen.
Saattohoidon peruspilareitahan on itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus ja etenkin tasa-arvoisuus. Nimenomaan tasa-arvoisuuden kohdalla on paljonkin tekemistä; on puhtaasti kiinni siitä, millä paikkakunnalla ihminen asuu, onko mahdollista saada saattohoitoa ja minkälaista saattohoitoa. Tämähän ei voi olla näin. Nämä sanat eivät voi olla vain pelkkiä sanoja, vaan niiden tulisi toteutua kyllä jokaisen saattohoidettavan kohdalla myös käytännössä. 
Itse olen ollut todistamassa erinomaista saattohoitoa, ja se oli kyllä jotain, jota toivoisi kyllä ihan jokaisen kohdalle, kun se hetki sitten koittaa. Se oli kyllä kaunista, ja se oli arvokasta. Itse asiassa senkin takia heräsin tämän asian äärelle ja koin tarpeelliseksi silloin tehdä kysymyksen, ja on äärimmäisen hyvä, että tämä on nyt tässä yhteydessä täällä meillä käsiteltävänä. Olen kyllä hyvin vahvasti sitä mieltä myöskin, että jokaisella meillä tulee olla oikeus hyvään kuolemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-07T15:57:43,2022-09-07T15:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_86_75,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä aloitteen tekijä, edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_76,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvistä puheenvuoroista ja tuesta tämän tärkeän asian kanssa. 2011, kun eduskuntaan tulin, taisin tehdä ensimmäisiä aloitteita liittyen tähän saattohoitoteemaan, johtuen pitkälti niistä omista näkemyksistä ja kokemuksista, mitä myös hoitajana olin nähnyt, ja olin todennut, että meillä on paljon parannettavaa vielä Suomessa.
Meillä on se ongelma, että kun meillä on siirrytty kodinomaisiin hoivayksiköihin, niin kun niissä tulee yllättävästi tilanne, että ikäihmisen kunto heikkenee ja hän mahdollisesti saattohoitoon sitten joutuu, niin välttämättä siellä kodinomaisessa hoivayksikössä ei ole näitä kaikkia apuvälineitä, kuten esimerkiksi happea tai imulaitteita tai riittävää kivunlievitystä tässä tilanteessa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että lainsäädännöllä hieman asiaa laitetaan kuntoon ja toki myös sitten vahditaan ja katsotaan, että kaikkialla Suomessa toimitaan samalla tavalla. Siinä mielessä tämä on hyvin herkkä asia ja koskettaa varmaan monia ihmisiä, mutta tässä kuitenkin elämme sen realismin keskellä, että tätäkin hoitoa pitää Suomessa saada, ja sen takia tämä lakialoite. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-07T15:59:46,2022-09-07T16:01:10,Hyväksytty,1.1
2022_86_77,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_86_78,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, hyvät kansanedustajat täällä täysistuntosalissa! Samalla teemalla jatkamme, koska tähän teemaan liittyy myös toinen hyvin tärkeä asia eli läheisen henkilön mahdollisuus osallistua saattohoitoon esimerkiksi, kun omainen on sairastunut. Eli tämä on lakialoite lisälaiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta. Tällä lakialoitteella esitetään, että myös henkilöllä, joka osallistuu vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon, olisi oikeus erityishoitorahaan. Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen.
Elämän loppuvaiheen asiantuntijatyöryhmän näkemyksen mukaan Suomessa olisi harkittava Ruotsin mallin mukaista lainsäädäntöratkaisua, jossa turvataan tuki henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Ruotsin sosiaalipalvelulain 5 luvun 10 §:n mukaan sosiaalilautakunnan on tarjottava tukea henkilöille, jotka hoitavat vakavasti sairasta läheistään. Sosiaalihallitus on laatinut kunnille lainkohdan soveltamisohjeen.
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta — tämä on nimeltään työelämän tasapaino ‑direktiivi — edellyttämät muutokset Suomen työlainsäädäntöön. Tämä direktiivi sisältää muun muassa uuden oikeuden viiden päivän omaishoitovapaaseen, jonka me täällä eduskunnassa olemme käsitelleet. Direktiivi saatettiin kansallisesti voimaan lailla 14.1.2022.
Omaishoitovapaata voidaan käyttää esimerkiksi saattohoidossa olevan omaisen hoitamiseen, mutta vapaan palkattomuus rajoittanee sen käyttöä merkittävästi. Me perussuomalaiset nostimme tämän asian käsittelyssä täällä eduskunnassa esiin myös sen, että viisi päivää on aika lyhyt aika vuodessa saada hoitaa läheistään, ja esitimme pidempää aikajaksoa.
Voimassa olevat säädökset sekä työ- ja virkaehtosopimukset mahdollistanevat virka- tai työvapaan myöntämisen jo nyt valtion, kunnan ja yksityisten palveluksessa oleville työntekijöille, mikäli työntekijä esittää luotettavan selvityksen esimerkiksi lääkärinlausunnolla saattohoitotilanteesta. Tällaisen vapaan saaminen palkallisena edellyttänee muutoksia sosiaaliturvalainsäädäntöön ja ehkäpä myös muihin säännöksiin, ja tätä asiaa voisi verrata esimerkiksi sairausvakuutuslain 10 luvussa säädettyyn erityishoitorahaan, joka on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu henkilön osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen. Vastaavalla tavalla sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n 1 momenttiin voitaisiin tehdä tämä lisäys, joka kuuluisi näin: ”Erityishoitoraha on tarkoitettu korvaamaan lyhytaikaista tai tilapäistä ansionmenetystä, joka aiheutuu vakuutetun osallistumisesta lapsensa sairaudesta tai vammasta johtuvaan hoitoon tai kuntoutukseen taikka hänen osallistumisestaan vakavasti sairaan läheisensä saattohoitoon.” Eli tällä mahdollistetaan se taloudellinen tuki tälle henkilölle, joka hoitaa saattohoidettavaa läheistään.
Arvoisa puhemies! Tein myös tästä kirjallisen kysymyksen 25. päivä toukokuuta 2022 ja sain siihen vastauksen kesäkuun 8. päivä 2022, ja myös tässä vastauksessa kerrottiin, että sosiaali- ja terveysministeriössä selvitetään, minkälainen etuus saattohoitotilanteisiin olisi tarkoituksenmukainen ja minkälaisia lainsäädäntömuutoksia tarvittaisiin. Joka tapauksessa muutoksia tarvitaan, ja harmittaa se, että aikataulusta ei puhuta mitään, kun tämäkin on asiantuntijatyöryhmän esittämä esitys, ja toivoisin, että niin korkeatasoisen asiantuntijaryhmän näkemykset saatettaisiin lakiin. Nimittäin totuushan on se, että moni tarvitsee sitä omaishoidon vapaata läheistään hoitaakseen mutta ei pysty sitä käyttämään, koska pitäisi sanoa itsensä irti töistä, jotta voisi vapaalle jäädä, ja sitten se olisi vielä palkatonta, jos työnantaja antaisi sitä vapaata — minkä toki laki mahdollistaa, että pyritään antamaan vapaa hoitaa läheistään, mutta ilman taloudellista tukea se on usein mahdotonta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-07T16:01:33,2022-09-07T16:07:02,Hyväksytty,1.1
2022_86_79,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_80,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvoselta jälleen erittäin hyvä ja erittäin hyvin perusteltu lakialoite.
Se mahdollisuus viiden päivän palkattomaan vapaaseen tuli pienenä avauksena tässä keväällä, kun käsiteltiin tätä lakia, ja ministeri Sarkkinenkin sen myönsi, että tämä oli vasta avaus. Toivotaan, että jatkossa saadaan ensin pitempiä vapaita, koska viisi päivää on hyvin hyvin lyhyt ajanjakso. Minulla on semmoinen mielikuva, että Ruotsissa ovat jopa kahden kuukauden mittaisia nämä jaksot, joita voidaan käyttää siihen omaishoitoon tai sitten saattohoitoon, ja ne ovat myöskin palkallisia, ja se korvaus haetaan siinä tapauksessa Ruotsin Försäkringskassanilta — Suomessahan se olisi Kela sitten, joka maksaisi sen, tässä tapauksessa ehdotetun erityishoitorahan.
Tässäkin asiassa on pitkälti kysymys arvovalinnoista. Suomessa paljon puhutaan arvoista, ihmisoikeuksista, ihmisarvosta. Hyvä saattohoito ja omaisten mahdollisuus osallistua siihen on arvovalinta, ja tähän suuntaan meidän pitäisi ehdottomasti yhteiskuntaa viedä.
Kannatan lämpimästi edustaja Juvosen lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-07T16:07:04,2022-09-07T16:08:12,Hyväksytty,1.1
2022_86_81,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_86_82,86/2022,2022-09-07,14.00,16.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi sairausvakuutuslain 10 luvun 1 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos. — Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kaisa Juuso tuntee äärettömän hyvin myös Ruotsin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön, ja on aina ilo kuulla hänen kommenttejaan siitä, miten Ruotsissa näitä asioita myös hoidetaan.
Meillähän on tällä hetkellä hyvinkin vahva ja vakava sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi, mikä varmasti myös pahenee, ja kun niitä avustavia käsiä läheisten hoitoon pyydetään monesti niistä omaisista ja toivotaan, että mahdollisimman moni omaishoitaja osallistuisi läheisensä hoivaan, niin siinäkin valossa on erittäin tärkeää, että me annamme myös sen taloudellisen turvan ja mahdollisuuden näissä äkillisissä tilanteissa.
Olen tehnyt taannoin myös lakialoitteen siitä, että työnantajalla tulisi olla velvollisuus antaa työntekijälle vapaata läheisen sairastumisen yhteydessä. Nythän se on siellä lainsäädännössä, että työnantaja pyrkii antamaan sen vapaan, mutta todellisuus on monesti se, että jos henkilö pyytää pidempääkin vapaata, niin hän joutuu kyllä itsensä irtisanomaan ja jäämään pois töistä. Eli tällaista ymmärrystä kaipaisin suomalaiseen työelämään, että nähdään myös ruuhkavuodet ja elämän raskaat kuviot silloin, kun niitä kohdalle tulee.
Jään odottamaan ministeriön etenemistä tässä asiassa, koska aivan varmasti tahtotila tässäkin on yhteinen, kun asiaa tarkastelee, ja varsinkin jos omalle kohdalle osuu, niin ymmärtää, että tämähän on todella tärkeä asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_86+2022+13.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-07T16:08:14,2022-09-07T16:09:49,Hyväksytty,1.1
2022_87_1,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_2,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Kysymyksiin. — Ensimmäinen kysymys, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_3,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varoituksistamme välittämättä hallitus on ajautunut kuin tuuliajolla käsillä olevaan energiakriisiin. Miljardeja viskellään johdannaisten vakuudeksi paniikkinappula pohjassa ja suunnitellaan monimutkaisia tukihimmeleitä. Kansalaiset vastaanottavat yhä suurempia sähkölaskuja, joita monet eivät pysty maksamaan.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet nousevasta energiakriisistä jo viime syksynä. Olemme esittäneet sekä akuutteja että rakenteellisia korjaustoimia. EU-pöytiin on nyt vietävä Suomen viesti siitä, että EU-alueelle vaaditaan paitsi sähkön hintakatto myös se, että päästökauppa on keskeytettävä ja on rauhoitettava ilmastoutopia realiteettien tasolle esimerkiksi ottamalla voimalat käyttöön. Onko elinkeinoministeri Lintilä valmis tähän jo perjantaina Brysselissä, vai otetaanko vielä riski siitä, että talvella täällä on sähköpula, joka koskee kaikkiin kansalaisiin, teollisuuteen, yrityksiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-08T16:01:00,2022-09-08T16:02:13,Hyväksytty,1.1
2022_87_4,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_5,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa herra pääministeri — puhemies! [Naurua — Ben Zyskowicz: Entinen pääministeri! — Sari Sarkomaa: Hyvä pääministeri olikin!] — Entinen pääministeri. — Kyllä nyt tilanne on äärettömän vakava, aivan kuten kysyjä viittasi. Siitä, mitä huomisessa kokouksessa tulee, niin meillä on hyvin laaja esityslista olemassa sinne niin komission puolelta kuin myös puheenjohtaja Tšekin puolelta. Mitä viedään päätöksiin asti, se jää nähtäväksi. Ongelma on tietyllä tavalla se, että meillä on hyvin erilaisia teknisiä puolia energiatuotannossa ja myös kompensaatioita erilaisilla energiapuolilla. Itselläni on hallituksen puolelta hyvin avoin mandaatti viedä eteenpäin, jossa on mukana muun muassa hintakatto ja jossa on myös vakuuksien lieventäminen. Varmasti sellainen keskeinen, joka voisi tiputtaa hintoja, olisi maakaasun ja sähkön hinnan eriyttäminen toisistaan. [Juha Mäenpää: Turve uusiutuvaksi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:02:13,2022-09-08T16:03:22,Hyväksytty,1.1
2022_87_6,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_7,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En saanut vastausta siihen, aikooko hallitus puuttua tähän ongelmalliseen energia- ja ilmastopolitiikkaan, jolla epäilemättä on vaikutuksensa tähän kriisiin, mutta yritetään rinnakkaisella aiheella.
Fortumin ja sen tytäryhtiön Uniperin taloudelliset ongelmat ovat kooltaan Suomen ennätys — tässäkin miljardit lentelevät. Omistajaohjauspolitiikan mahalasku on tosiasia. Hallitus ei ole reagoinut ennakoitavissa oleviin ongelmiin riittävällä nopeudella ja vakavuudella. Ongelmista ja suunnitelluista toimenpiteistä ei ole tiedotettu tarpeeksi ja ajoissa. Sähköpostittelu ja omistajaohjausministerin jättäminen lähes yksin vastapuolen neuvottelija-armeijan kanssa osoittaa täydellistä välinpitämättömyyttä.
Perussuomalaiset haluavat vastauksia Fortumiin ja sähkömarkkinoihin liittyviin kysymyksiimme ja kansalaisten huoliin. Jos emme saa niitä tänäänkään, teemme välikysymyksen. Arvoisa pääministeri, miten selitätte nämä virheet, ja mihin toimiin aiotte ryhtyä omistajaohjauspolitiikan korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-08T16:03:32,2022-09-08T16:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_87_8,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_9,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tilanne on hyvin vakava. Se on vakava koko Euroopassa. Putin käyttää tällä hetkellä energiaa kiristysruuvina ja aseena koko Eurooppaa vastaan, jotta eurooppalaisten tuki Ukrainalle horjuisi. Näin ei kuitenkaan tule käymään. [Jani Mäkelä: Ei sitä kysytty! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me emme horju, vaan me tuemme Ukrainaa tässä sodassa, ja meidän pitää olla tässä tilanteessa hyvin yhtenäisiä.
Uniperin osalta ja Fortumin osalta on otettu aikoinaan, kun Uniper on ostettu, tarpeettomia riskejä, jotka ovat nyt realisoituneet. Nuo riskit ovat tuolloin olleet hyvin tiedossa, Venäjä-kytkökset ja kytkökset fossiiliseen energiaan ovat olleet tiedossa, kun nämä kaupat on tehty, ja nyt nämä riskit ovat realisoituneet. Tässä tilanteessa Fortum on käynyt neuvotteluita ja keskusteluita Saksan kanssa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä te teette?] Näihin neuvotteluihin omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen on omalta osaltansa osallistunut, mutta tämä tilanne itsessään on vakava ja erittäin hankala kokonaisuudessaan. Sitä ei käy kiistäminen. Ministeri Tuppuraisella on ollut koko hallituksen tuki, ja omalta osaltani olen myös hänen työtänsä halunnut näissä neuvotteluissa tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:04:43,2022-09-08T16:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_87_10,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_11,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Herra puhemies! Tulevana talvena — lämmityskausihan on jo alkanut — monien sähkölaskut tulevat olemaan ainakin kymmenkertaisia, ja kansalaiset eivät selviä enää näistä sähkölaskuista. [Mika Niikko: Mitä teette?] Perussuomalaiset ovat jatkuvasti vaatineet, että sähkön hintoja laitettaisiin alas, ja meillä on siihen esitetty lista keinoja, joihin te ette valitettavasti ole vielä tarttuneet. 
Nyt kuitenkin on hallituksen toimesta sanottu, että annetaan tukea, ja olette esittäneet tällaista verovähennystä, kotitalousvähennystyyppistä sähköhuojennusta. Se on kuitenkin aika hidas ja varsin byrokraattinen tapa lähestyä tätä asia. [Keskustan ryhmästä: Kaikkein nopein!] Oletteko te harkinneet tätä perussuomalaisten esitystä, että suoraan annettaisiin tukea sähkölaskuihin? Norjassa se on esimerkiksi seitsemän senttiä ylittävältä osalta tietty prosenttiosuus aina ylärajaan asti, eli on selkeä ala- ja yläraja. Miksi te ette ole valmiita tukemaan kansalaisia suoraan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-08T16:05:53,2022-09-08T16:06:55,Hyväksytty,1.1
2022_87_12,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_13,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin, erittäin hyvä kysymys ja sellainen, jota on käyty läpi. Suurin ero Norjan ja meidän järjestelmissä on se, että Norjassa suurin osa kotitalouksista on pörssisähkössä. Meillä on pörssisähkössä noin yhdeksän prosenttia, [Mika Niikko: Ei kauan!] joten se tekninen suorittaminen, kuinka se tultaisiin tekemään, on se ongelma. Pitää koko ajan mieltää se, että me tarvitsemme ratkaisun ihan kuukausien päästä. Me emme ehdi tekemään suuria teknisiä muutoksia, eivätkä myöskään energiayhtiöt, jolloinka tämä on tullut oikeastaan päällimmäiseksi. Toisaalta se, että verrattain kallis ratkaisu se tulee olemaan siinä vaiheessa, ja mikä se raja on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:06:55,2022-09-08T16:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_87_14,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Packalén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_15,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on nousemassa tulevana talvena ennätyskorkealle, mikä tarkoittaa jopa tuhansien eurojen korotusta sähkölaskuihin. Pienituloisilla ei — eikä enää edes keskituloisilla — ole varaa maksaa sähkölaskujaan. Ihmisten hätä on suuri.
Energian hintaan voidaan vaikuttaa nostamalla kotimaan sähkökapasiteettia kiireellisesti. Oletteko te, hyvä hallitus, valmiita ottamaan aikalisän ylikunnianhimoisille ilmastotavoitteille ja ottamaan käyttöön kaikki energiatuotannon muodot, kuten kotimaisen turvetuotannon ja kivihiilen, jotta kansalaisten energialaskut voidaan pitää kohtuudessa?
Haluan kysyä pääministeri Marinilta yhtä kysymystä, johon ei olla saatu vielä vastausta: millä viestivälineellä te olitte yhteydessä Scholziin Uniper-neuvotteluissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-09-08T16:07:52,2022-09-08T16:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_87_16,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Nyt pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_17,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut yhteydessä puhelimitse, viestillä, joka on valmisteltu yhteistyössä omistajaohjauksen kanssa.
Mitä tulee ilmastopolitiikkaan, niin ei, hallitus ei pakita ilmastopolitiikasta, päinvastoin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Salmisaari, Hanasaari!] Nyt me tarvitsemme entistä vahvemmin vihreää siirtymää, me tarvitsemme entistä vahvemmin investointeja uusiutuvaan energiaan. Me olemme Euroopassa energiakriisissä yhdessä, ja ainoa tie ulos venäläisestä fossiilienergiasta ovat vahvat investoinnit ja panostukset vihreisiin energiatuotantomuotoihin. Tämä myös lisää huoltovarmuutta, se lisää kotimaisuusastetta, kun me satsaamme nimenomaisesti uusiutuvaan energiaan. Se on meidän vahva suuntamme koko Euroopassa. Ja ei, tästä ei olla pakittamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:08:48,2022-09-08T16:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_18,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_19,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan hintakattoon. EU:n kielessä hintakatto ei tarkoita sitä, että kuluttajahinta laskisi. Jos esimerkiksi vesi‑, ydin‑ ja tuulivoimalan hintakatoksi tulisi se 20 senttiä kilowattitunnilta, se ei tarkoita, että sähkön hinta pörssissä halpenisi. Se tarkoittaa, että hallitukset velkovat yhtiöiltä tuon hintakaton ylittävät tuotot pois ja sillä rahalla sitten maksettaisiin erilaisia tukia, muun muassa vaikka yrityksille siitä, että ne eivät käytä sähköä. Se tarkoittaisi sitä, että vientituotteita voisi jäädä valmistamatta.
Arvoisa ministeri Lintilä, Pohjoismaat ovat sähkössä kohtalonyhteydessä keskenään. Pitääkö Pohjoismaiden hallituksien maksaa kansalaisilleen ja yrityksilleen siitä, että ne eivät käyttäisi sähköä, jotta sähköä riittäisi Saksaan? Yksinkertainen kysymys: kyllä tai ei? [Keskeltä: Haluatteko hintakattoa vai ettekö?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-08T16:09:40,2022-09-08T16:10:37,Hyväksytty,1.1
2022_87_20,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_21,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää kuitenkin muistaa myös tämä iso kuva, mikä tässä taustalla on. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me olemme sodassa energiassa, me olemme fyysisessä sodassa Venäjän kanssa Ukrainassa, ja täältä tulee se pohjasyy näitten hintojen nousuun. Tämä pitää meidän koko ajan muistaa. On ihan turha kuvitella, että joku Suomi yhtäkkiä nousisi sieltä pois. Meillä itse asiassa taitaa olla alimman viidenneksen luokassa tällä hetkellä sähkön hinta Euroopassa, ja mitenkään muuten kuin yhteisesti me emme tästä selviä. Se, jos alettaisiin laittamaan kansallisesti hintakattoja, todennäköisesti johtaisi meillä energiavajeeseen. Meillä on aika hyvä esimerkki Espanja. Espanja laittoi hintakaton, ja tällä hetkellä Espanjasta haetaan energiaa Ranskaan, ja sen maksavat espanjalaiset veronmaksajat. Kyllä me ollaan kuitenkin yhteisessä eurooppalaisessa markkinassa, ja on vain uskottava ja luotettava siihen, että yhdessä tästä selvitään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:10:39,2022-09-08T16:11:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_22,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_23,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Fortum—Uniper‑kysymys on veronmaksajien näkökulmasta miljardeja euroja sulanutta omistusta, ja ydinkysymys, mitä talousvaliokuntakin nyt selvittää, on se, miten Suomen hallitus valvoi Suomen veronmaksajien etua poliittisen tason neuvotteluissa, kun suomalaisen Fortumin tytäryhtiö Uniper ajautui vakaviin vaikeuksiin Venäjän kaasutoimitusten katkeamisen jälkeen. Hyväksyikö Suomi liian helpolla sen, että kaasun hintaa ei voi vyöryttää saksalaisille kuluttajille force majeure ‑tilanteessa, jollainen sota ilmeisesti on?
Kysymys: Neuvotteliko Suomen hallitus tarpeeksi kovaa Fortumin omistajan äänellä, Fortumin hallituksen rinnalla? Käytettiinkö kaikki mahdolliset voimat ja kortit tässä neuvottelussa? Arvoisa pääministeri, kysyn teidän omaa arviotanne siitä, kun moni kysyy, olisiko teitä tarvittu vahvemmin neuvotteluihin veronmaksajien kannalta miljardiluokan kysymyksessä, kun Saksa neuvotteli korkeimmalla mahdollisella tasolla ja kovalla neuvotteluvoimalla omien etujensa puolustamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-08T16:11:48,2022-09-08T16:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_87_24,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_25,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä tarinalla on pitkät jäljet. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ne ulottuvat useamman vuoden päähän. Uniper-kaupat tehtiin vuonna 2017, ja nyt tämän kaupan valitettavat riskit ovat realisoituneet. Taustalla on Venäjän aloittama sota Ukrainassa, taustalla on se, että maakaasun toimitukset Saksaan ovat nyt todennäköisesti lopullisesti poikki. Maakaasun hinnat ovat nousseet aivan ennalta-arvaamattoman korkealle, ja tätä laskua nyt maksetaan koko Euroopassa ja ennen kaikkea Saksassa.
Fortum sopi heinäkuussa Saksan hallituksen kanssa Uniperin vakauspaketista, ja tässä kokonaisuudessa ei tarvittu Fortumin pääomitusta Uniperille eikä Suomen veronmaksajien rahaa, ei euron euroa. Fortumin omistajat eivät tässä laittaneet rahaa, ei Suomen valtio eivätkä muutkaan sijoittajat. Saksa maksoi, Saksa kattoi näitä tappioita. Suomen hallitus osallistui näihin neuvotteluihin Fortumin enemmistöomistajan edustajana, mutta pääasiallisesti näitä neuvotteluita kävi Fortum Saksan hallituksen edustajien kanssa. Saksan hallitusta näissä neuvotteluissa edusti pääsääntöisesti virkamiestason edustus — poikkeuksena ne neuvottelut, joita allekirjoittanut kävi oman ministerikollegansa kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T16:12:53,2022-09-08T16:14:09,Hyväksytty,1.1
2022_87_26,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_27,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko on vaatinut suomalaisilta sähköyhtiöiltä yhteiskuntavastuuta perustellen sen sillä, että sähkön hinnan nousua ei pidä maksattaa kansalaisilla. Tässä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä ministerin kanssa. Mutta jotkut pienemmät alueellisesti toimivat ja kuntaomisteiset sähkölaitokset ovat kantaneet yhteiskuntavastuunsa ja laskeneet hinnat ja siirtyneet pois johdannaismarkkinahintalaskennasta tuotantokustannusperusteiseen hinnoitteluun. Miksi tämä ei toteudu kaikkien suomalaisten sähköyhtiöiden kohdalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-08T16:14:13,2022-09-08T16:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_87_28,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_29,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Östman viittaa ilmeisesti kotipaikkakuntansa sähköyhtiöön, joka on tehnyt hienoa työtä. Siitä kaikki kunnia heille, mutta sähköyhtiöt ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Olemme vedonneet kunnallisiin energiayhtiöihin siitä, kun he ovat asettaneet sähköyhtiöille tietyn tuottovaatimuksen, että nyt olisi se hetki pikkasen vetää sitä alas, koska kuntien asukkaat ovat niitä viimekätisiä maksajia tähän tilanteeseen. Mitä tulee siihen, että sitä voitaisiin ruveta tekemään määräämällä, niin nyt pitää muistaa myös se, että normaalitilanteessa meidän sähkömarkkina on verrattain toimiva. Nyt olemme poikkeustilanteessa. Ei nyt hajoteta koko sähkömarkkinaa sen takia, että olemme tässä poikkeustilanteessa, vaan otetaan sitä yhteisvastuuta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:15:01,2022-09-08T16:15:58,Hyväksytty,1.1
2022_87_30,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_31,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vähän hämmentävää tietoa aina näissä kysymyksissä vedoten siihen, että tässä olisi kysymys pelkästään Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Näinhän ei ole, vaan energiakriisi on kylläkin kehittynyt jo pidemmän ajan kuluessa. Euroopassa on rakennettu määrätietoisesti riippuvuutta Venäjän energiasta, ja nyt se riippuvuus on realisoitunut.
Suomessakin on ollut näitä putkien rakentajia erilaisissa puolueissa, sieltä on otettu rahaa, Lipponen ja kumppanit, ja nyt näiden ongelmien edessä ollaan. Siis suomalaiset maksavat nyt saksalaisten huonoista energiavalinnoista, siitä että on luovuttu ydinvoimasta ja on luovuttu kivihiilestä ennen kuin niille on ollut mitään realistista vaihtoehtoa. On jopa koetettu viherpestä maakaasua, että se on ekologinen vaihtoehto näille vanhoille energianlähteille. Me maksamme tätä laskua.
Kysynkin pääministeri Marinilta: onko hallitus viimeinkin järkiintymässä ja luopumassa edes siitä, että Suomi pyrkisi hiilineutraaliustavoitteeseen 15 vuotta muuta EU:ta aiemmin? Emmekö nyt viimeinkin voisi siirtää tämän vihreän taantuman rahat suomalaisten hyödyttämiseen? [Anders Adlercreutz: Haluatteko sittenkin maakaasua, vai?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-08T16:16:00,2022-09-08T16:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_87_32,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_33,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Mäkelän kanssa samaa mieltä siitä, että on ollut suuri virhe rakentaa tällainen energiakytkös ja ruuvi Venäjän kanssa. Venäjä käyttää tässä tilanteessa häikäilemättömästi energiaa hyväksensä horjuttaakseen eurooppalaisten yhtenäisyyttä Ukrainan sodan tukemisessa. Tämä ei tule onnistumaan. Meidän pitää yhdessä pitää siitä huolta. Mutta on totta, että on ollut virhe rakentaa tällaista riippuvaissuhdetta Venäjään, ja nyt me kaikki joudumme siitä maksamaan.
Siitä sen sijaan olen eri mieltä, ovatko nämä valitut suuntaviivat oikeat vai eivät. Meidän mielestämme — hallituksen mielestä — on täysin välttämätöntä tehdä vihreää siirtymää, investoida uusiutuvaan energiaan, päästä irti tästä riippuvuudesta, joka meillä on tällä hetkellä venäläisestä energiasta. Eli ei, en ole samaa mieltä siitä, että tämän suhteen olisi tehty virhettä. Ainoa virhe tässä voisi olla kenties se, että tämä siirtymä on ollut aivan liian hidas. Se olisi pitänyt tehdä kymmeniä vuosia sitten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:17:07,2022-09-08T16:18:08,Hyväksytty,1.1
2022_87_34,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_35,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kysymys kuuluu: meinaako Suomen valtio Fortumin ja Uniperin kautta olla Venäjän kaasun välittäjä? Pikkuhiljaa pitää tehdä päätös siitä, meinaammeko eriytyä Uniperista. Kaikki analyytikot, joiden kanssa olen puhunut, sijoittajat ja varmasti myös osakkeenomistajat ihmettelevät, miksi ei minkäännäköistä kantaa oteta siihen, jatkaako Fortum Uniperin kanssa vai ei. Se on niin iso asia, että siihen hallituksen pitää ottaa kantaa, Fortumin hallituksen ja Suomen hallituksen. Se on ihan varma. Jos me irtaannutaan Fortumista, niin alaskirjaukset Venäjän omistuksesta ja ne tappiot, jotka varmasti ovat kymmenen miljardia viimeisellä neljänneksellä, joka nyt on menossa, tekevät sen, että oma pääoma menee pakkasen puolelle, ja silloin Suomen valtion on laitettava lisää rahaa, koska silloin on tehtävä osakeanti, ja se on vähintään kaksi—neljä miljardia. Tähän hallituksen on pikkuhiljaa otettava kantaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-08T16:18:11,2022-09-08T16:19:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_36,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_37,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo ennen Venäjän sodan aloittamista omistajaohjauksessa ovat olleet tiedossa Fortumin Uniper-omistuksen riskit. Ne ovat liittyneet ennen kaikkea liiketoimintaan Venäjällä, ne ovat liittyneet liiketoimintaan kivihiilessä Keski-Euroopassa, ja ne ovat liittyneet tähän ennennäkemättömän laajaan kaasukauppaan, kaasutradingiin, jonka mittaluokka on ollut laajimmillaan 80 miljardia euroa. Nämä riskit olivat tiedossa, ja niiden hillitsemiseksi oli yhtiössä aloitettu jo toimia, mutta sota vei siltä hallitulta, hillityltä prosessilta pohjan pois, ja nyt me olemme tässä tilanteessa, jossa Saksan hallituksen kanssa Fortum on Uniperin vakautuspaketista sopinut.
Kukaan meistä ei tiedä, miten tämä tilanne tästä nyt eteenpäin kehittyy, mutta sen me tiedämme, mitä me tahdomme. Me haluamme irti Venäjän fossiilisista energiatoimituksista, mutta me haluamme, että meillä on omistaja-arvo Fortumissa, että sen ydinliiketoiminta, joka on kannattavaa, säilyy ja me pystymme turvaamaan suomalaisten sähköntuotannon. Myös Uniperin pohjoismaiset liiketoiminnat ovat Suomelle omistajan näkökulmasta kiinnostavia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T16:19:30,2022-09-08T16:20:41,Hyväksytty,1.1
2022_87_38,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_39,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tulisi kantaa vastuuta nyt niistä ihmisistä, jotka eivät pysty maksamaan sähkölaskua. Se palaute, mitä me kaikki kansanedustajat saadaan kansalaisilta, on aika karmeaa luettavaa. Siellä eläkeläiset, jotka esimerkiksi asuvat rintamamiestalossa leskenä ja saavat 1 000 euroa kuussa rahaa, kysyvät, miten he maksavat 500—1 000 euron sähkölaskun. Miten, pääministeri, ne maksetaan? He sanovat, että ei lapsilisä heitä enää hyödytä. Ei se auta mitään, eikä se kyllä auta niitäkään ihmisiä, jotka lapsilisää saavat. [Ben Zyskowicz: Mutta jos se auttaa kepua?] 
Oleellinen kysymys on nytten siinä, arvoisa hallitus, että kun te sanotte, että vain kymmenen prosenttia on pörssisähköasiakkaita, niin ministeri Lintilä, tämä on vanhaa tietoa — teidän pitäisi tietää, että ne ovat viime vuoden lukuja. Tällä hetkellä energiayhtiöt kilvan irtisanovat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ja kaikki määräaikaiset sopimukset menevät käytännössä siihen, että pitää mennä pörssisähköasiakkaaksi, koska toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ei saa. 
Mitä te sanotte niille, jotka eivät pysty maksamaan laskua? Miksi ette anna suoraa taloudellista tukea siten, että laskette energian hintaa antamalla suoraa tukea? Kymmenen prosentin arvonlisäveron alennus ei vielä riitä mihinkään, [Puhemies: Aika!] vaan nyt tarvitaan ihan käytännön toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-08T16:20:47,2022-09-08T16:22:04,Hyväksytty,1.1
2022_87_40,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_41,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen ratkaisuista energiakriisissä (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus kantaa huolta ja murhetta näiden ihmisten tilanteesta, joka on todella hankala. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se ei riitä!] Sen vuoksi budjettiriihessä me esitimme eri toimia tämän tilanteen helpottamiseksi, ensinnäkin arvonlisäveron laskemisen kymmeneen prosenttiin sähkön osalta. Sen lisäksi me valmistelemme verotuksen välinettä niin, että voitaisiin tehdä vähennyksiä verotuksen kautta, ja heille, jotka eivät tätä pysty hyödyntämään, tulisi tällainen tukimuoto tähän tilanteeseen. Mutta meidän välineemme ovat myös rajallisia. Ministeri Lintilä tässä aikaisemmin kommentoi, että sen kaltaisen välineen luominen kuin mitä perussuomalaiset ovat esittäneet, veisi kenties hyvin pitkän aikaa. 
Siitä me olemme kyllä täysin samaa mieltä, että monien ihmisten tilanne on kohtuuton. Itsekin ajattelen vaikkapa sellaista henkilöä, joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja jonka sähkösopimus on kenties juuri päättynyt tai päättymässä. Nämä kustannukset voivat olla todella kovia. Voin vakuuttaa, että hallitus suhtautuu tähän tilanteeseen äärimmäisen vakavasti ja pyrkii ihmisiä tässä tilanteessa auttamaan. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:22:04,2022-09-08T16:23:07,Hyväksytty,1.1
2022_87_42,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_43,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten rahat eivät riitä, kun omakotitalon lämmityksestä sähköllä joutuu pulittamaan vuodessa 10 000 euroa. Sähkökriisin syy on Venäjän hyökkäyssota sekä toimitusvarman tuotannon laiminlyönti. Kokoomus haluaa, että suomalaisille turvataan sähkön saanti ja kohtuuhinta — kaikki voimalat käyntiin. Kriisiaikana ei ole varaa hyljeksiä mitään tuotantoa, ei turvetta, ei kivihiiltäkään.
Tehoreservi on käyttämätöntä tuotantoa. Se pitää vapauttaa markkinoille, kuten kantaverkkoyhtiö Fingrid esitti. Kun tämä tuotanto käynnistetään, päivähinnat voivat laskea kymmenillä prosenteilla. Vastoin järkeä hallitus kuitenkin linjasi, että voimaloita siirretään reserviin. On epäuskottavaa, ettei esimerkiksi Fortumin Meri-Porin laitosta saataisi talveksi täyteen tuotantoon. Ministeri Lintilä, miksi hallitus nostattaa osaltaan hintaa sillä, että voimaloita pidätetään tehoreserviin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-08T16:23:13,2022-09-08T16:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_87_44,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_45,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tehoreservi on, voisiko sanoa, viimeinen palokunta, ylipäällikön viimeinen reservi. Itse asiassa me saatiin tänä aamuna siitä todistus: meillähän olisi loppunut Fingridin puolella energia, jos ei olisi pystytty ajamaan kahta laitosta ylös tekemään sitä tehtävää, joka niille kuuluu. Eli meillä oli tilanne, jossa Olkiluoto oli poissa ja tuuli oli hyvin alhainen. [Jari Ronkainen: Niin kuin aina!] Me tarvittiin kahden voimalan reservin tuotanto siihen, että voitiin taata sähköenergian tuotanto. Jos meillä olisi ollut kaikki jo käytössä, silloin olisi menty katkoihin. Eli kyllä me tarvitaan sitä tehoreserviä siellä koko ajan.
Te sanotte, että Meri-Pori pitäisi nostaa. Käsittääkseni se on laitos, joka tekee koko ajan Fortumille miinusta, mikäli siellä tehdään. Ymmärrän, jos kokoomuksen kanta on se, että pörssiyhtiön kannattaa pyörittää laitoksia, jotka ovat miinuksella, [Puhemies: Aika!] mutta itse en lähtisi ottamaan tehoreserviä pois, kaupallisista syistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:24:21,2022-09-08T16:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_46,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_47,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ministeri, tänä aamuna eivät olleet käytössä tehoreservilaitokset vaan Fingridin varavoimalat. Jos tuo tehoreservin kapasiteetti olisi ollut tuottamassa, tätä koko tehopulatilannetta ei olisi itse asiassa syntynyt. Nyt se kapasiteetti on poissa markkinoilta, koska te olette varaamassa sitä sinne reserviin. Sähkön hinta on karannut niin käsistä, että se ei vastaa enää edes kalleimman sähköntuotannon kustannuksia. Suomessa pörssihinta on ollut jopa kaksinkertainen kalliin hiilivoiman ja jopa kymmenkertainen tuulivoiman tuotantokustannuksiin nähden. Kun sähköstä on niukkuutta, siitä voi vaatia lähes mitä hyvänsä hintaa. Hinta voi nousta näin tähtitieteelliseksi. 
Suomalaisten rahaa ei saa lapioida enempää sähköyhtiöiden tuloksiin. Tarvitaan tukkumarkkinalle hintakatto, joka laskee kuluttajahintoja. EU:n nykyinen hintakatto nousee hinnan mukaan. Hintakaton pitää olla kiinteä. Valitettavasti komissio ei ole tukenut hintakattoa. Hallituksen pitää nyt osata vaikuttaa EU:ssa. Ministeri Lintilä, mitä olette tehneet ja teette hintakattouudistuksen ajamiseksi läpi EU:ssa? Oletteko arvioineet vaihtoehtona Pohjoismaiden hintakattoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-08T16:25:49,2022-09-08T16:27:04,Hyväksytty,1.1
2022_87_48,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_49,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa edustajalle se, että reserviin kuuluvat myös nopean toiminnan yksiköt, jotka tässä tilanteessa otettiin käyttöön. Kyllä ilman muuta tavoite on ottaa eurooppalainen tapa. Kansallisesti tehtävät ratkaisut eivät sovi tähän, pohjoismainen järjestelmä on tietysti yksi vaihtoehto, mutta tällä hetkellä me ollaan tilanteessa, jossa ovat Pohjoismaat ja Baltia, ja kyllä kuitenkin se perimmäinen ongelma tulee Saksan vaikeasta energiatilanteesta. Itse en lähtisi suljettuun energiajärjestelmään tässä vaiheessa. Kyllä meidän pitää vielä luottaa meidän yhteiseen energiapalettiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:27:06,2022-09-08T16:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_87_50,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_51,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan tosiaan täysin poikkeuksellisessa tilanteessa, ja pahoin pelkään, että huomisessa energianeuvostossa nyt komission eilen julkistamien ehdotusten pohjalta ei ratkaista näitä ongelmia, jotka ovat Suomelle tärkeimpiä. Meidän kannaltamme, kun meillä sähkö on tavattu myydä määräaikaisina sopimuksina pörssin kautta, on aivan avainasia tämä, mitä edustaja Vestman sanoi, että nämä tukkumarkkinoiden hinnat — siis tuhansissa euroissa, pian kymmentätuhatta hipovat hinnat — saadaan sääntelyllä alas, koska ne eivät vastaa mitään tuotantokustannuksia vaan ainoastaan spekulaatiota siitä, että sähkö loppuu kesken ja siitä voi pyytää ääretöntä hintaa.
Kysyn vielä ministeri Lintilältä, kun tässä ei oikein kunnon vastausta olla saatu — ja itse asiassa pääministeri Marinilta: oletteko tehnyt selväksi, kun tästä tiistainakin puhuttiin, päämiestasolla Berliiniin ja Brysseliin, että näitä Saksalle tärkeämpiä asioita, joita siellä komission esityksessä näyttää olevan, ei hoideta ilman, että tämä pohjoismainen kysymys hoidetaan järkevällä tavalla niin, että sähkön tukkuhintaa laitetaan alas ja saadaan suomalaisille määräaikaisia sähkönhintasopimuksia jälleen tolkullisilla hinnoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-08T16:27:58,2022-09-08T16:29:17,Hyväksytty,1.1
2022_87_52,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_53,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me vaikutamme komission suuntaan ja keskustelemme aktiivisesti kollegoiden kanssa, ja myös näinä viime päivinä olen kollegoiden kanssa tästä tilanteesta keskustellut. Olemme myös yhteisesti lähestyneet komissiota tämän tilanteen osalta, ja itse kyllä veikkaan juurikin näin, että välttämättä vielä tällä viikolla valtiovarainministerien kokouksesta tai energiaministereiden kokouksesta ei kaikilta osin saada kokonaisuutta aikaiseksi. [Kai Mykkänen: Luovutatteko te?] — Me emme missään nimessä luovuta, me teemme tätä aktiivista vaikuttamistyötä, mutta nämä kysymykset ovat niin isoja ja nämä ovat niin hankalia, että mitä todennäköisimmin nämä tulevat päämiesten pöytään Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Esimerkiksi tämä tilanne, että komissio esittää venäläiselle tuontikaasulle tällaista kattoa hinnanmuodostukselle ja Venäjä on nyt uhannut keskeyttää kaikki energiatoimitukset niiden maiden osalta, jotka sitten tämän katon ottaisivat käyttöön.
Eli kyllä tämä tulee olemaan hyvin vaikea neuvottelu, ja sanoisin, että eurooppalainen yhtenäisyys tässä tulee olemaan koetuksella. Me teemme kaikkemme sen eteen, että tämä yhtenäisyys säilyy ja me saamme järkeviä eurooppalaisia yhteisiä ratkaisuita aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:29:17,2022-09-08T16:30:27,Hyväksytty,1.1
2022_87_54,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_55,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen ja myös pääministeri kehuivat tätä Fortumin Uniper-diiliä kesältä, ja kerroitte, että Suomen tappiot ovat nyt rajalliset ja Suomi ei joudu edelleen pääomittamaan Uniperia. Nyt on kuitenkin niin, että tämän neuvottelutuloksen julkaisemisen jälkeen, viikonlopun aikana, Fortumin markkina-arvosta suli 20 prosenttia, ja se ei tietenkään kosketa pelkästään meitä valtio-omistajia vaan myös yksittäisiä suomalaisia pienosakesäästäjiä ja myös meidän työeläkeyhtiöitä. Kyseessä on ihan kansanosake. Ja kerroitte myös, että jatkossa tappio on tosiaan rajallinen. No nyt on niin, että myös Fortumin Uniper-osuus edelleen suli 78 prosentista 56 prosenttiin. Mikä on tälle vuodelle se kokonaistappio, jonka te olette hyväksyneet Fortumin nimissä suomalaisille? [Antti Lindtman: Mikä olisi ollut vaihtoehto?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-09-08T16:30:32,2022-09-08T16:31:39,Hyväksytty,1.1
2022_87_56,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_57,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on tosiaan sellainen, että tällä on tausta, tällä on historia. Fortum on tehnyt vuosien varrella ratkaisuja tilanteessa, jossa yhtiön hallituksessa ei ole ollut kasvollisen valtio-omistajan edustajaa, ja näistä ratkaisuista, joista suurimpana vuonna 2017 tehty seitsemän miljardin Uniper-kauppa, tästä kaikesta me nyt tätä sotkua siivoamme. Tässä tilanteessa me olemme.
Oma reaktioni alkuvuodesta, kun Fortum järjesteli Uniperin välittömiin vakuusvaatimuksiin konsernin sisäistä rahoitusta, oli se, että nyt on korkea aika myös Fortumin hallitukseen nimittää kasvollisen valtio-omistajan edustaja. Nyt siellä hallituksessa on virkamiesjäsen, joka tuntee valtio-omistajan tahtotilan. Jatkossa meitä ei yllätetä yritysjohdon ylisuurella riskinotolla. Mutta se riski on aikanaan otettu, ja on varmasti selvää, että emme tässä tilanteessa millään olisi onnistuneet tuomaan kultamunia munivaa hanhea Saksasta takaisin Suomeen. Riskit ovat realisoituneet. Joku sen riskin maksaa. Tähän vakautuspakettiin kuitenkin saimme sovittua perälaudan. Tappioraja on seitsemän miljardia euroa. [Puhemies: Aika!] Sen jälkeen on Saksan vastuulla löytää tähän kokonaisuuteen tarvittava lisärahoitus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T16:31:41,2022-09-08T16:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_87_58,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_59,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä väitän, että valtaosa kansalaisista pitää parhaana sitä, että meillä olisi yhteiskunnan omistamat voimalat, jotka tuottaisivat sähköä kohtuuhinnalla. Kysyn pääministeriltä: jos todella on käymässä niin, että sähkölle tulee hintakatto, miten se tulee näkymään tavallisen kansalaisen sähkölaskussa, ja miksi Suomi on mukana järjestelmässä, jossa sähköllä käydään kauppaa pörssissä ja futuureilla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-08T16:33:00,2022-09-08T16:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_87_60,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_61,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Komissio on esittänyt erilaisia lähestymistapoja, millä tavalla voidaan toisaalta turvata energiansaantia Euroopassa ja toisaalta hillitä tätä hintaa, joka on tällä hetkellä erittäin korkea. Me näemme sen täällä Suomessa kalliina hintoina, mutta Euroopassa monin paikoin hinnat ovat vielä monin verroin korkeampia kuin täällä kotimaassa. Tähän me nyt etsimme yhteisiä ratkaisuja, ja on hyvä, että komissio on näitä ratkaisuja esittänyt.
Suomi on ollut systemaattisesti kovan pakotepolitiikan takana, ja me olemme olleet systemaattisia tuessa Ukrainalle. Me olemme myös näiden esitysten osalta avoimia ja suhtaudumme niihin avoimesti, puhumme sitten erilaisista hintakatoista tai puhumme puuttumisesta vaikkapa tähän johdannaispörssiin, mikä on nyt ollut se kysymys, mitä eduskunnan lisätalousarviomenettelynkin puitteissa täällä käsittelemme. Tähän kaikkeen pyrimme aktiivisesti vaikuttamaan.
Mutta samanaikaisesti on todettava, että ei tästä todennäköisesti ole helppoja teitä ulos. Me tulemme näkemään erittäin vaikean syksyn, me tulemme näkemään erittäin vaikean talven, ja me emme välttämättä puhu vain hinnasta, vaan me voimme puhua myös aivan niinkin kouriintuntuvista asioista kuin toimitusvarmuudesta eurooppalaisella energiamarkkinalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:33:45,2022-09-08T16:34:57,Hyväksytty,1.1
2022_87_62,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_63,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun pääministeri puhui juuri täällä toimitusvarmuudesta, niin kyllä antaisin itsekin saman neuvon kuin edustaja Vestman, että ottakaa nyt ihmeessä tämä Meri-Porin hiililauhdevoimala käyttöön, koska talvella oikeasti tarvitaan sähköä.
Varsinainen kysymys koskee, arvoisa puhemies, päästökauppaa: Sen korkea hinta yksiselitteisesti nostaa suomalaisen sähkölaskun hintaa. Korkea päästöoikeuden hinta yksiselitteisesti nostaa kaukolämpölaskun hintaa. Ja oikeastaan tämä päästökauppa on ainut puhtaasti poliittinen, ihmisen tekemä järjestelmä, jota voidaan nopeasti poliittisesti muuttaa. Tuntuu jotenkin, arvoisa hallitus, että tästä päästökaupasta puhuminen on teille jotenkin punainen vaate. Eikö nyt pitäisi ajatella yrityksiä ja niitä ihmisiä, jotka ovat ongelmissa, ja ehdottomasti ottaa siellä Euroopan johtajien pöydässä esille se, että lasketaan sitä korkeaa päästökaupan hintaa mielellään lähemmäksi nollaa kuin lähemmäksi sataa, niin se heti helpottaa sähkölaskuja ja kaukolämpölaskuja? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-08T16:34:59,2022-09-08T16:36:12,Hyväksytty,1.1
2022_87_64,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Siinä ehkä ei ollut kysymystä, mutta ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_65,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei kysymystä, mutta Lintilä vastaa:
Kyllä kysyjä on tietysti oikeassa siinä, että päästökauppa on semmoinen keskeinen elementti tässä, mutta toisaalta voisi ehkä syöttötariffi olla sellainen toinen elementti, jota voitaisiin tuoda tähän keskusteluun. Meillä on aika suuri valmius käydä keskustelua kaikista elementeistä, joilla voidaan vaikuttaa hintoihin. Niin kuin tässä on tullut esille, ei me olla valitettavasti pahinta vielä nähty. Kyllä tämä hinta tulee olemaan tämän talven ehdoton ykkösasia.
Huomisessa kokouksessa meillä on kaksi asiaa: hinta ja saatavuus. Meillä vähän ehkä tämä saatavuus on jäänyt liiankin pieneen rooliin tässä, ja oma huoleni on siitä, että siinä vaiheessa kun saatavuus rupeaa tulemaan kyseenalaiseksi, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites se Meri-Pori?] niin silloin kokeillaan EU:ta kaikkein eniten, koska siinä vaiheessa kaikki ne toimet, mitä tehdään kansallisesti, tulevat enemmän kansallispainotteiseksi. Kyllä edelleen kuulutan sitä yhtenäisyyttä tässä rintamassa. Me taistelemme energiasotaa, ja Ukraina taistelee fyysistä sotaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:36:12,2022-09-08T16:37:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_66,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_67,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan siihen, miten Suomi pärjäsi näissä Uniper-neuvotteluissa. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen totesi 19.7.: ”Marin on osallistunut tähän prosessiin juuri sillä painoarvolla, mikä häneltä vaaditaan.” Myös ministeri Tuppurainen alleviivasi Marinin roolia yhteydessä Olaf Scholziin. No, nyt muistiot vahvistavat, että Saksa sai tahtonsa läpi Uniper-neuvotteluissa ja Suomi on menettänyt merkittävästi kansallisomaisuutta. 
Tänään Ilta-Sanomat kertoi tietopyynnön myötä näistä ministerin yhteydenpidoista. Mäkynen kertoi teidän olleen juuri sillä painoarvolla kuin teiltä vaadittiin. Nyt tänään olette kertonut, että se oli tekstiviesti. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri Marin: Oletteko te tyytyväinen tähän lopputulokseen, ja olisiko tässä kannattanut tehdä enempikin kuin yksi tekstiviesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-08T16:37:32,2022-09-08T16:38:37,Hyväksytty,1.1
2022_87_68,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_69,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut kirjallisesti yhteydessä, ja tätä yhteydenpitoa on valmisteltu yhteistyössä omistajaohjauksen kanssa, eikä ole mitenkään lainkaan epätyypillistä, että valtionpäämiehet tai päämiehet vaikkapa komission suuntaan ovat viestein yhteydessä. Itse asiassa tämä on hyvinkin tyypillistä yhteydenpitoa. Tämän yhteydenpidon tarkoituksena ja sisältönä on ollut tukea ministeri Tuppuraista näissä neuvotteluissa. [Jani Mäkelä: Siinä kaikki?] Olen viestinyt sen, kuten olen aikaisemminkin julkisuudessa kertonut, että ministeri Tuppuraisella on koko hallituksen tuki ja mandaatti näitä neuvotteluita käydä. On myös hyvä huomioida, että neuvottelujen osapuoli on ollut Fortum ja ministeri Tuppurainen hallituksen edustajana, omistajaohjausministerinä, on ollut se henkilö, joka on Fortumia tässä työssä tukenut. Ministeri Tuppurainen varmasti pystyy avaamaan myös Saksan osallistumisen näihin neuvotteluihin, ketä neuvottelupöydän toisella puolella on ollut, mutta minun käsitykseni ei ole se, että esimerkiksi liittokansleri Scholz olisi henkilökohtaisesti näihin neuvotteluihin osallistunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:38:37,2022-09-08T16:39:37,Hyväksytty,1.1
2022_87_70,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_71,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU:sta on esitetty monenlaisia toimenpiteitä näihin ongelmiin ratkaisua varten, ja yksi näistä on windfall-vero. Siinä energiayritysten voitoista verotettaisiin huippu pois. Mutta ongelma on se, että nämä varat eivät tulisikaan kansallisiin budjetteihin vaan erityisesti EU:n uuteen tukivälineeseen, josta rahaa sitten jaettaisiin taas sinne, minne yleensäkin näistä EU-välineistä rahaa jaellaan, eli asiansa huonoiten hoitaneille maille. Toisin sanoen Suomea, suomalaisia, verotettaisiin rajusti siitä, että meidän energiavirheemme eivät ole niin syviä kuin muilla, ja sitten rahat lahjoitettaisiin niille, joiden virheet ovat suurimmat. Tässä ei ole tietenkään mitään järkeä.
Eduskunta ilmoitti elpymispakettikäsittelyn yhteydessä kannakseen, että se vastustaa tulonsiirtounionia, EU:n ylikansallisia veroja ja uusia tukivälineitä. Onko hallitus varmasti valmis toteuttamaan tämän eduskunnan tahdon ja ilmoittamaan, että tällainen malli ei Suomelle käy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-08T16:39:39,2022-09-08T16:40:48,Hyväksytty,1.1
2022_87_72,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_73,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä windfall-vero on pyörinyt varmaan kohta parikymmentä vuotta eri tavalla. Jos muistan oikein, oli 2013, kun yritettiin tehdä sitä kansallisesti, jolloinka se EU:ssa kaatui meidän Mankala-yhtiöitten erilaiseen verotusperusteeseen. Itse en usko siihen, että nopealla aikataululla tapahtuisi mitään. Nyt pitää koko ajan muistaa se, että meillä on akuutti kriisi päällä. Windfall-verolla ei ole mitään merkitystä tähän meidän akuuttiin tilanteeseen. [Riikka Purra: Kertokaa se komissiolle! Aiotteko vastustaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:40:48,2022-09-08T16:41:28,Hyväksytty,1.1
2022_87_74,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_75,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset kyllä varsin hyvin ymmärtävät, minkälaisessa kriisissä me tällä hetkellä elämme, ja ymmärtävät siihen liittyvät tosiseikat, mutta se, mitä suomalaiset edellyttävät on, että heidän asioitaan hoidetaan täysin voimin, parhaan mahdollisen kyvyn mukaan, parhaalla asiantuntemuksella, ja tässä Uniper-kysymyksessä, joka on energiakriisin yksi osa-alue, hallitus ei selvästi näin ole tehnyt. Miksei pääministeri keskeyttänyt lomaansa? Miksei Saksaan lähetetty paljon suurempaa, paremmin resursoitua asiantuntijoiden, sekä energia-alan että juridiikan asiantuntijoiden, neuvottelukuntaa? Miksei hallitus kokoontunut tämän kysymyksen ympärillä muuta kuin sähköpostilla? Ja viimeisenä kysymyksenä: jos kyse olisi ollut esimerkiksi pääministerin omasta omaisuudesta, olisiko asia todella hoidettu näin, kun nyt oli kyse Suomen hyvin merkittävästä kansallisvarallisuudesta? — Kiitos. [Vasemmalta: Hohhoijaa! — Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-08T16:41:28,2022-09-08T16:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_87_76,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Pääministeri. [Tytti Tuppurainen: Puhemies, puhemies!] — Ministeri Tuppurainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_77,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy muistaa, kuka teki ja mitä teki. Kysymyksessä on Fortum, joka aikanaan hankki osuuden ja myöhemmin enemmistöosuuden Uniperista, joka sitten ajautui ongelmiin Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Kun tilanteeseen haettiin ratkaisua, niin neuvotteluosapuolet olivat Uniper ja Saksan hallitus ja Fortum Uniperin enemmistöomistajana. Suomen valtio ei ollut näissä neuvotteluissa osapuoli, mutta kun Fortum pyysi meiltä poliittiselta tasolta tukea, niin annoin sitä tukea ja huolehdin, että niissä neuvotteluissa, joissa se oli neuvottelun sisällön kannalta oleellista, Suomen hallitusta virkamiestasolla edusti omistajaohjausosaston finanssineuvos Maija Strandberg, ja kun tarve oli, osallistuin itse poliittisella tasolla keskusteluun ministerikollegani kanssa, liittokanslerinviraston ministeri Wolfgang Schmidtin kanssa. Liittokansleri Scholz ei henkilökohtaisesti ollut näissä neuvotteluissa käsitykseni mukaan missään vaiheessa mukana, vaan Saksan hallitusta näissä neuvotteluissa, joissa Fortum neuvotteli, edustivat virkamiehet talousministeriöstä ja joissain tilanteissa myös liittokanslerinvirastosta. Tällä tasolla näitä neuvotteluita käytiin, [Puhemies: Aika!] ja Suomen hallitus pidettiin kaikissa tilanteissa hyvin informoituna talouspoliittisen ministerivaliokunnan kirjallisella menettelyllä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T16:42:49,2022-09-08T16:44:07,Hyväksytty,1.1
2022_87_78,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_79,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tehoreservistä ja hintakatosta sähkömarkkinoilla (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän prosessiin: Tätä kysymystä, valtionyhtiöiden tilannetta, on käsitelty kesäkuun lopussa. Sen lisäksi meillä on ollut 21.7. talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokous, jossa tämä kokonaisuus on käsitelty. Sen lisäksi on valtioneuvoston jäsenille, talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle, lähetetty tästä aiheesta useita viestejä, joissa tätä tilannetta on kuvattu. Itse olen ollut kahdesti yhteydessä Saksan liittokansleri Scholziin tämän aiheen tiimoilta. Olen useita kertoja keskustellut omistajaohjausministeri Tuppuraisen kanssa, ja kyllä, olen samalla ollut lomalla, mutta silti hoitanut työtehtäviäni. [Kimmo Kiljunen: Riittääkö nyt?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:44:09,2022-09-08T16:44:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_80,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys terveydenhoidon turvaamisesta työtaistelutilanteessa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 128/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_81,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys terveydenhoidon turvaamisesta työtaistelutilanteessa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terveydenhuolto on tällä hetkellä vakavassa kriisissä. Työntekijät ovat uupuneita, ja työtaistelutoimenpiteet saattavat uhata jopa ihmishenkiä.
Tämä sote-alan henkilöstön uupuminen ja kuormittuminen on ollut kyllä tiedossa jo pitkään, mutta asiaan ei kuitenkaan ole muutosta tullut. Nyt sitten tilanne on päästetty siihen pisteeseen, että asiakkaiden terveys ja henki saattavat vaarantua, ja siksi joudutaan tekemään laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaamisesta työtaistelutilanteessa. Mutta tällä lailla hallitus ei kyllä voi välttää vastuuta tilanteesta, johon sote-ala on ajettu, eikä hoitajien hätähuutoon voida olla vastaamatta. Vastaavasti jos nämä palvelut halutaan myöskin maanlaajuisesti turvata ensi vuoden alusta, kun hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle, niin rahoitusmallia on korjattava. Kristillisdemokraatit ovat tänään julkaisseet soten korjaussarjan, ja toivomme vastaavia esityksiä myös hallitukselta.
Mutta nyt, arvoisa ministeri, kysymys: Onko hallitus tuomassa tämän lain sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden turvaamisesta työtaistelutilanteessa ajoissa, koska lakot uhkaavat alkaa 16.9.? Esimerkiksi kenen tahansa meistä omainen saattaa olla silloin hoidon tarpeessa. Ja minkälaisin toimin hallitus vastaa tähän vakavaan hoitajapulaan ja hoitajien uupumiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-08T16:44:52,2022-09-08T16:46:26,Hyväksytty,1.1
2022_87_82,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys terveydenhoidon turvaamisesta työtaistelutilanteessa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 128/2022 vp,Pyydän edustajia pitäytymään tässä minuutin aikarajassa kysymysten osalta. — Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_83,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys terveydenhoidon turvaamisesta työtaistelutilanteessa (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tärkeässä kysymyksessä oli ainakin kolme eri osaa: oli tämä ajankohtainen työtaistelutilanne, oli tämä hoitajavaje ja sitten vielä laajemmin tämä hyvinvointialueiden rahoitus. Rajoitun tässä nyt siihen tärkeimpään asiaan.
Olemme valmistelleet tässä viime päivinä sosiaali- ja terveysministeriössä tätä lainsäädäntöä, joka lähtee nimenomaan siitä, että kun on teho-osastoille julistettu lakko, johon ei oltaisi antamassa suojelutyötä, niin siihen voisimme sillä tavalla puuttua, että kenenkään henki ei siellä vaarantuisi. Tällainen lainsäädäntö ei ole mikään yksinkertainen asia, niin kuin jokainen ymmärtää, sitä ovat parhaat juristimme olleet tekemässä. Olemme tänä aamuna sosiaali- ja terveysalan ministeriryhmässä tätä asiaa käsitelleet ja jatkamme sitä huomenna. Saamme tämän lain varmasti alkuviikolla eduskuntaan. Pystymme varmasti vaikuttamaan sillä näihin työtaisteluihin, ainakin näihin laajimpiin eli Turun yliopistollisen sairaalan ja OYSin työtaisteluihin, jotka ovat uhkaamassa siellä pysäyttää kokonaan teho-osastot. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-08T16:46:29,2022-09-08T16:47:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_84,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 129/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_85,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 129/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänä päivänä monet lapsiperheet miettivät, kuinka selvitä kaikista arjen kustannuksista — asumisen kustannuksista, energialaskuista sekä liikkumisesta ja autosta aiheutuvista kustannuksista, lasten varhaiskasvatuksesta, iltapäiväkerhomaksuista ja lasten harrastuksista. Nyt onkin erityisen tärkeää, että hallitus tukee myös lapsiperheiden vanhempia heidän työssäkäynnissään sekä myös toimeentulossaan. Tästä syystä olenkin erityisen iloinen siitä, että varhaiskasvatuksen maksuja pienennetään ja poistetaan kokonaan pienituloisilta ja keskituloisilta lapsiperheiltä. Sosiaalidemokraatit ovat sitä mieltä, että varhaiskasvatuksen pitäisi olla maksutonta kaikille lapsille.
Kysynkin, ministeri Andersson, teiltä: osaatteko jo kertoa — kansalaiset ovat tästä varmasti kiinnostuneita — mihin tuloluokkiin varhaiskasvatusmaksujen alentaminen kohdennetaan ja milloin saamme tämän lakiesityksen eduskuntaan käsiteltäväksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-09-08T16:47:44,2022-09-08T16:48:55,Hyväksytty,1.1
2022_87_86,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 129/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_87,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta (Anneli Kiljunen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tosiaan budjettiriihessä osana niitä toimia, joilla halutaan huolehtia ihmisten ostovoimasta tulevan vuoden aikana, sopi myöskin varhaiskasvatusmaksujen pysyvästä alentamisesta noin 70 miljoonalla eurolla. Tämä on jo toinen kerta tämän hallituskauden aikana, kun tehdään tällainen päätös, eli yhteensä on kyse hyvin merkittävästä panostuksesta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi ja myöskin perheiden toimeentulon tukemiseksi.
Tätä lakiesitystä valmistellaan nyt budjettiriihen päätöksen seurauksena. On erilaisia malleja, joista totta kai hallituksen yhdessä pitää sopia, tehdäänkö tulorajojen korotuksella vai muuntyyppisellä mallilla tämä maksujen alennus. Ja tarkoitus on, että se tulee eduskunnan käsittelyyn budjettilakina, jotta se saadaan voimaan mahdollisimman nopeasti.
Opetusministerinä haluan myöskin nostaa esille varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen tarpeen. On äärimmäisen tärkeätä, että me jatketaan työtä varhaiskasvatuksen osallistumisasteen parantamiseksi, mutta meidän pitää myöskin huolehtia siitä, että olosuhteet siellä varhaiskasvatuksessa työntekijöillä ovat riittävän hyvät, jotta vanhemmat turvallisin mielin voivat jättää lapsensa sinne päivän ajaksi. [Arja Juvonen: Heillekin lisää palkkaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.4.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-08T16:48:55,2022-09-08T16:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_87_88,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienten sairaaloiden lakkauttamisuhasta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 130/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_89,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys pienten sairaaloiden lakkauttamisuhasta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 130/2022 vp,"Ärade talman! Det är oerhört viktigt att vi kan få vård vid rätt tidpunkt och utan dröjsmål, framför allt i brådskande fall. Ett tillräckligt tätt sjukhusnätverk är därför nödvändigt. Vi i svenska riksdagsgruppen vill att våra mindre sjukhus har jämlika möjligheter att erbjuda mångsidig sjukvård i alla delar av landet. Tyvärr har utvecklingen varit dels den motsatta, med till exempel stängningen av Ekenäs och Borgå förlossningsavdelningar och nu det senaste hotet mot Lojo BB, som vi är mycket oroade över.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-08T16:50:15,2022-09-08T16:50:49,Hyväksytty,1.1
2022_87_90,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys pienten sairaaloiden lakkauttamisuhasta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tack för den där frågan, som var mycket viktig. Jag svarar på finska eftersom vi bara har en minut tid här.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.5.aspx,sv,Aki Lindén,1408,2022-09-08T16:51:16,2022-09-08T16:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_87_91,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys siirtymisestä päästöttömään kiertotalouteen (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 131/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kosonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_92,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys siirtymisestä päästöttömään kiertotalouteen (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 131/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän pitää tarkoittaa uutta teknologiaa sekä bio‑ ja kiertotaloutta. Toisin sanoen kotimainen tuotanto ja päästötön energia ylös, saastuttava, ulkomainen energia alas. Näin turvaamme Suomen sähkön‑ ja lämmönsaannin, huoltovarmuuden ja energiaomavaraisuuden, saamme samalla päästöjä pienemmiksi, luomme työtä ja yrittäjyyttä, varmistamme hyvinvointimme rahoituksen. On huolehdittava, että hallituksella valmistelussa ei ole mitään esityksiä, jotka hidastavat, hankaloittavat tai vaikeuttavat tätä siirtymää. Suomessa ei ole varaa byrokratiaan tai esityksiin, jotka estävät esimerkiksi tuulivoiman rakentamista tai metsien ja ylipäätään kotimaisten luonnonvarojemme kestävän käytön. 
Kysyisin pääministeriltä: miten hallitus aikoo varmistaa, että siltä tulevat esitykset vauhdittavat siirtymistä päästöttömään kiertotalouteen ja luonnonvarojemme kestävään hyödyntämiseen ja ulkomaisen energian lopettamiseen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Turve takaisin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-08T16:52:28,2022-09-08T16:53:44,Hyväksytty,1.1
2022_87_93,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys siirtymisestä päästöttömään kiertotalouteen (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 131/2022 vp,Ympäristöministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_94,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys siirtymisestä päästöttömään kiertotalouteen (Hanna Kosonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 131/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa hyviä uutisia tällekin salille: olemme tänään juuri valtioneuvoston istunnosta lähettäneet eduskuntaan esityksen siitä, kuinka näitä vihreän siirtymän investointeja voitaisiin vauhdittaa niin, että luvitusprosessissa nämä saisivat etusijan, ja myös hallintotuomioistuimille tulee lisää käsittelyresursseja, aluehallintoviranomaisille tulee lisää miljoonia euroja siihen, että nämä luvat kiertävät mahdollisimman nopeasti. Me pidämme huolen siitä, että nämä luvat varmistavat myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisen samaan aikaan, kun ne varmistavat ilmastotoimet ja uusien työpaikkojen syntymisen Suomeen. Tämä on erittäin tärkeä hanke, ja odotan ja oletan, että täältä eduskunnasta varmasti sille tukea tulee. Yritysmaailma, elinkeinoelämä, on pyytänyt pitkään tätä luvitusprosessien nopeuttamista, ja siihen hallitus nyt vastaa tällä esityksellä. [Juha Mäenpää: Turveyrittäjätkin ovat! — Ben Zyskowicz: Tukea tulee täältä, kun saadaan vihreätkin mukaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-08T16:53:44,2022-09-08T16:54:42,Hyväksytty,1.1
2022_87_95,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kysyntäjoustosta sähkömarkkinoilla (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 132/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_96,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys kysyntäjoustosta sähkömarkkinoilla (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 132/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön poikkeuksellisen voimakas hinnannousu johtuu merkittävältä osin kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta. Kysynnän ollessa tarjontaa suurempi hinta nousee markkinoilla. Siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista on tärkeämpää kuin koskaan. Nyt on lisättävä vähäpäästöisen energian, kuten tuuli- ja aurinkosähkön, tuotantoa. Tämä ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta esimerkiksi tulevaksi talveksi. Kysyntään voidaan periaatteessa vaikuttaa nopeastikin ja myös fiksuilla tavoilla. Kysynkin elinkeinoministeri Lintilältä: Miten te näette kysyntäjouston tehostamisen mahdollisuudet sähkön hinnannousun suitsimisessa? Ja mihin toimiin hallitus on ryhtymässä tehostaakseen kysyntäjoustoa niin kuluttajasähkön kuin teollisuudenkin osalta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-08T16:54:46,2022-09-08T16:55:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_97,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys kysyntäjoustosta sähkömarkkinoilla (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 132/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_98,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys kysyntäjoustosta sähkömarkkinoilla (Mari Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 132/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa minulla oli eilen Säätytalolla viisitoista keskeistä toimijaa eri sektoreilta, energian suuria käyttäjiä yrityspuolelta, julkissektorilta ja niin edelleen, ja kävimme nimenomaan tätä keskustelua. Siellä on tehty erinomaista työtä, mutta me tarvitaan lisää, koska siellä on kuitenkin tietyllä tavalla se suurin käyttöaste — taitaa olla noin 42 prosenttia koko Suomen energiasta sillä puolella. Kyllä se tahtotila oli heillä hyvin vahva. He haluavat olla suunnannäyttäjiä siinä, kuinka vähennetään energiankäyttöä ja nimenomaan niitä tietyllä tavalla kriittisimpiä pisteitä. Näihin yhteisiin talkoisiin kyllä tarvitaan varmasti kaikkia, siis kotitalouksia, yrityksiä ja niin edelleen.
Tämän hintakehityksen osalta, joka on ollut, meidän kyllä tietysti tulee muistaa myös se, että esimerkiksi Saksan ratkaisu luopua ydinvoimasta oli valtavan kova takaisku tässä. Eli kysyntä ja tarjonta eivät tällä hetkellä kohtaa, [Puhemies: Aika!] ja nämä kansalliset ratkaisut ovat omalta osaltaan syöneet tätä. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T16:55:40,2022-09-08T16:56:57,Hyväksytty,1.1
2022_87_99,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys windfall-verosta sähköntuottajille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 133/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Saramo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_100,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys windfall-verosta sähköntuottajille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 133/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Onneksi meillä Suomessa ei ole tehty kuten perussuomalaiset ovat tänäänkin ja aina ennen vaatineet, vaan meillä on toteutettu vihreää siirtymää ja energiantuotanto on ollut hajautettua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Saksa ei pysty korvaamaan fossiilisia, ja Ranskassa jopa puolet ydinvoiman tuotannosta on ollut nyt suljettuna, osin ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden vuoksi. Suomessa meillä on pulaa vähemmän, ja itse asiassa valtaosa sähköstä tuotetaan yhtä halvalla kuin aina, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta koska hinta määräytyy pörssissä, niin tässä sähköntuottajayhtiöt saavat aivan satumaisia voittoja. Tietysti sähkölämmittäjät maksavat nämä voitot, [Perussuomalaisten ryhmästä: Persujen vika!] ja sen sijaan he odottavat kauhulla talvea. [Jukka Mäkynen: Voitteko te tehdä jotakin?] Moni normaalisti hyvin toimeentuleva on nyt putoamassa tyhjän päälle.
Aika moni Euroopan maa verottaa nyt jo näitä voittoja, sotatuottoja, ja Suomikin valmistelee voittojen windfall-veroa. Kysynkin pääministeriltä: voidaanko windfall-vero säätää nopeasti riippumatta Euroopan unionista, jotta saadaan rahaa kotimaisten sähkölämmittäjien tukemiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.8.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-08T16:57:02,2022-09-08T16:58:16,Hyväksytty,1.1
2022_87_101,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys windfall-verosta sähköntuottajille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 133/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_102,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys windfall-verosta sähköntuottajille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 133/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tämä tilanne on sikäli ristiriitainen, että samanaikaisesti, kun Eurooppa kärsii energian pulasta, samanaikaisesti, kun hinnat ovat korkealla, osa yhtiöistä kyllä tekee erittäin suuria voittoja. Sen vuoksi käymme myös eurooppalaisella tasolla keskustelua siitä, millä tavalla näitä voittoja voitaisiin myös siirtää esimerkiksi jäsenvaltioiden käyttöön tällaisella windfall-verolla edelleen vaikkapa kotitalouksien, tavallisten ihmisten, tukemiseksi, jotka näitä kalliita sähkölaskuja tällä hetkellä maksavat. Hallitus päätti budjettiriihessään käynnistää valmistelun Suomessa windfall-veron käyttöönottamiseksi, mutta tämä aikataulu tietenkin on erittäin kunnianhimoinen ja vielä avoin. Me emme tiedä, ehdimmekö me tällä hallituskaudella tätä kokonaisuutta viemään eduskuntaan eteenpäin, mutta on myös erittäin tärkeää, että eurooppalaisellakin tasolla tähän kysymykseen on herätty, ja Euroopassakin näitä toimia suunnitellaan. Olisi tarkoituksenmukaista, että meillä olisi Euroopan tasoinen järjestelmä windfall-veron osalta ja esimerkiksi tässä tilanteessa voisimme näitä tuottoja ohjata tavallisten kansalaisten hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+2.8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T16:58:16,2022-09-08T16:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_87_103,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 5.  asiana on pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin. Pääministeri Sanna Marinin puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. — Keskustelu, pääministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_87_104,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainaan kohdistamallaan hyökkäyssodalla Venäjä on rikkonut ja hylännyt eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen keskeiset periaatteet ja sitoumukset. Suomi on osana Euroopan unionia vastannut sotaan mittavilla Venäjään kohdistuvilla pakotteilla. Heikennämme näin Venäjän kykyä rahoittaa sotaa ja ylläpitää sotilaallista varustautumista. Lisäksi tuemme Ukrainaa monin tavoin kansallisesti ja osana Euroopan unionia niin poliittisesti, taloudellisesti kuin materiaalisesti — humanitäärisestä avusta aina puolustustarvikkeisiin asti. Tulemme jatkamaan tukeamme niin kauan kuin on tarpeen.
Nyt laajojen pakotteiden kohteena oleva Venäjä koettelee EU:n päättäväisyyttä, yhtenäisyyttä ja sen kansalaisten kestokykyä rajoittamalla energian tuontia Eurooppaan. Samalla se paljastaa haavoittuvuutemme, sillä unioni on ollut liian riippuvainen venäläisestä energiasta. Yhteiskuntiemme kiristäminen energiatoimitusten kautta on tarkoituksellinen tapa murentaa suomalaisten ja eurooppalaisten tukea Ukrainalle. Tätä me emme voi hyväksyä. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Siksi hallitus on pyrkinyt niin kotimaisilla päätöksillä kuin EU-vaikuttamisessaan varmistamaan, etteivät ihmisten arjessaan kokemat sodan välilliset vaikutukset johda näihin Venäjän tavoittelemiin seurauksiin. Eurooppalaisilla ja kotimaisilla päätöksillä tulee edelleen tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että tavalliset kansalaiset ja yritykset selviytyisivät akuutista energiakriisistä. Samalla meidän tulee irtautua pysyvästi sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.
Arvoisa puhemies! Venäjän toimien vaikutukset ovat konkreettisia ja vakavia niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Toimitusten vähenemisen seurauksena fossiilisten polttoaineiden hinnat ovat nousseet rajusti. Etenkin kaasun hinta on noin kymmenkertaistunut normaalista tasosta. Nord Stream 1 ‑kaasuputken toimitusten katkaiseminen toistaiseksi on entisestään heikentänyt kaasun saatavuutta Euroopassa. Kokemamme energiakriisi kytkeytyy pitkälti juuri kaasuun. Kaasun voimalla tuotettu sähkö asettaa markkinahinnan kaikelle sähkölle Keski-Euroopassa. Yhteisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla hinta heijastuu myös Suomeen, vaikka meillä kaasun osuus sähköntuotannossa on hyvin vähäinen. Kaasu- ja sähkömarkkinat ovat näin vahvasti sidoksissa toisiinsa. Samalla Euroopan korkeisiin sähkön hintoihin vaikuttaa myös joukko muita tekijöitä, kuten ranskalaisten ydinvoimaloiden seisokit, kuivuudesta johtuvat ongelmat lauhdetuotannossa sekä erityisesti Pohjoismaissa normaalia alemmaksi jäänyt vesivoiman määrä.
Arvoisa puhemies! Emme tiedä, kuinka kauan Ukraina on sodassa. Meidän pitää varautua siihen, että edessämme on pitkä taival, joka koettelee myös suomalaisten arkea. Keskeisessä roolissa Venäjän aiheuttamaan energiakriisiin vastaamisessa ovat eurooppalaiset, kotimaiset sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen liittyvät päätökset. Näiden toimien jälkeen meidän on käännettävä katseemme myös muihin ylikansallisiin riippuvaisuuksiimme.
Suomi on seissyt koko sodan ajan vahvasti EU:n pakotepolitiikan sekä muiden yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen takana, ja näin toimimme edelleen. Keskustelemme tiiviisti EU-pöydissä kaikilla tasoilla aina virkakunnasta ministereihin ja korkeimman poliittisen tason yhteydenpitoon. Viestimme on selkeä. Venäjän Euroopalle asettamaan haasteeseen voidaan vastata vain yhdessä eurooppalaisella tasolla. Hallitus onkin valmis tarkastelemaan avoimesti kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hinnan nousun maltillistamiseksi. EU:ssa on ryhdytty jo toimiin kaasun saatavuuden turvaamiseksi. Venäläistä kaasua on korvattu toimituksilla muista lähteistä nesteytettynä maakaasuna ja putkitoimituksilla Norjasta sekä Kaspianmeren alueelta. Heinäkuussa voimaan tulleella EU:n kaasuvarastoasetuksella sovittiin kaasuvarastojen täyttöasteen nostosta ja elokuussa voimaan tulleella neuvoston asetuksella kaasun käytön vähentämisestä.
Hallitus on sitoutunut edelleen aktiivisesti edistämään ratkaisuja, joilla akuuttiin tilanteeseen saadaan helpotusta ja jotka soveltuvat jäsenvaltioiden erilaisiin tilanteisiin. Valmiita ja yksinkertaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole olemassa. [Juha Mäenpää: On!] Esillä olleita toimia ovat muun muassa keinot vähentää kaasun hinnan vaikutusta sähkön hintaan, sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan alentaminen sekä eurooppalaiset ratkaisut sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimuksiin. Suomi toimii aktiivisesti vaikuttaakseen erityisesti sähköpörssin tarjousten enimmäishinnan alentamiseen sekä johdannaiskaupan sääntöihin.Tässä poikkeuksellisessa tilanteessa mitään vaihtoehtoa ei voida sulkea pois. Käyttöön otettavat keinot eivät kuitenkaan saa aiheuttaa uusia, suurempia ongelmia markkinoilla kuin ne, mitä niillä pyritään korjaamaan. EU:n energianeuvosto sekä valtiovarainministerit keskustelevat yhteiseurooppalaisista toimista kokouksissaan tällä viikolla. Komissiolta odotetaan uusia konkreettisia ehdotuksia lähipäivinä.
Arvoisa puhemies! Hallitus on keväästä lähtien tehnyt päätöksiä ja etsinyt aktiivisesti keinoja sodan aiheuttamien kustannusvaikutusten hillitsemiseksi sekä omavaraisuuden lisäämiseksi. Viimeisimpänä hallitus linjasi budjettiriihessä toimista, joilla helpotetaan kotitalouksien korkeista sähkönhinnoista johtuvaa ahdinkoa. Toimenpidekokonaisuus sisältää sähköenergian arvonlisäveron määräaikaisen alentamisen kymmeneen prosenttiin, määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon ja määräaikaisen sähkötuen kansalaisille, joiden tulot eivät mahdollista sähkövähennyksen käyttöä täysimääräisesti. Myös sosiaaliturvajärjestelmään tehdään tarkistuksia ja muutoksia, jotka kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin kansalaisiin. 
Keskeisessä asemassa ovat myös sähkön säästö ja sähkön tuotantokapasiteetin riittävyys talvikaudella. Kulutuksen vähentäminen on erityisen tärkeää ajankohtina, joina sähkö on kallista ja sähköntuotannon kapasiteetti laajalti käytössä. Jo vähäinenkin sähkönkulutuksen alentaminen näinä hetkinä vähentää markkinahintaa voimakkaasti. Vastuu sähkön säästöstä ei kuulu ainoastaan kotitalouksille vaan myös julkiselle sektorille ja yrityksille.
Energiakriisiin Suomessa liittyvät myös sähkön johdannaismarkkinoiden ongelmat. Sähköntuottajat sekä suuret sähkönkäyttäjät ja vähittäismyyjät solmivat johdannaissopimuksia, jotka takaavat tuottajalle tietyn hinnan tulevasta sähkönmyynnistä. Käytännössä sähkön myyjä asettaa tulevaa sähkön hintaodotusta vastaavan käteisvakuuden johdannaispörssin tilille. Kun odotukset sähkön tulevasta hinnasta ovat paikoin moninkertaistuneet, ovat sähköntuottajilta vaadittavat käteisvakuudet samalla kasvaneet hyvin paljon. Vakuudet on täytettävä hyvin lyhyessä ajassa, tai sähköyhtiö määritellään maksukyvyttömäksi. Markkinoiden heilahteluista johtuvien vakavien seurausten välttämiseksi hallitus on esittänyt lisätalousarviossa sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville sähköä tuottaville yhtiöille valtion laina- ja takausohjelmaa. Tarkoituksena on turvata sähköyhtiöiden kassavarojen riittävyys. Sähköntuottajille tarjottavat lainat sisältävät hyvin tiukat ehdot. Valtion tarjoama laina on yhtiöille hyvin kallista ja varmasti viimesijaista. Tiukkojen ehtojen tavoitteena on ohjata yhtiöt markkinaehtoiseen rahoitukseen.
Tulevaisuuden näkymä on nyt poikkeuksellisen epävarma. Jo tehtyjen toimien lisäksi seuraamme tarkkaan, miten kansalaisten, yrityksien ja markkinoiden tilanne kehittyy. Olemme valmiita tekemään uusia päätöksiä ripeästikin, mikäli tilanne sitä vaatii.
Arvoisa puhemies! Sodan jälkeen emme palaa Venäjän kanssa entiseen. Venäjä kiristää nyt Eurooppaa energialla, mutta se toimii samalla lyhytnäköisesti. Energia on ase, mutta sitä voi käyttää vain kerran. Käsillämme oleva kaasukriisi vain vauhdittaa sitä vääjäämätöntä kehitystä, jolla Eurooppa kääntää selkänsä venäläiselle fossiiliselle energialle. Akuutin tilanteen hoitamisen ohella onkin tärkeää saada lisää investointeja päästöttömään sähköntuotantoon ja tarvittavaan varastointi- sekä siirtokapasiteettiin koko Euroopassa. Nämä investoinnit vihreään siirtymään edistävät myös kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä.
Arvoisa puhemies! Systeemitasoinen irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta ei vielä riitä. Meidän on aika ottaa vakavasti riippuvuudet, joita meillä on autoritäärisistä maista sekä niiden kyvystä hallita esimerkiksi tietoverkkoja ja teknologioiden saatavuutta. Meidän tulee tarkastella kaikkia yhteiskuntiemme osa-alueita ja toimintoja, jotka ovat elintärkeitä elinkeinoille, terveydelle, turvallisuudelle, oikeuksille ja vapauksille. Haavoittuvuuksia ja niistä irrottautumista tulee tarkastella yhdessä eurooppalaisella tasolla. Jo pian akuutin kriisin jälkeen Euroopan unionin on oltava nykyistä omavaraisempi ja kyvykkäämpi toimimaan riippumatta sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T17:00:10,2022-09-08T17:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_87_105,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Keskustelu käydään siis vastauspuheenvuoroilla, ja niitä pyydetään painamalla V-painiketta. — Edustaja Lindtman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_106,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se tilanne, jossa Suomessa ja koko Euroopassa tämän energiakriisin kanssa ollaan, on todella vakava, mutta niin on vakava maailmantilanne Venäjän hyökkäyksen jälkeen. On tärkeää, että me Euroopassa ja täällä Suomessa tuemme toinen toisiamme emmekä anna periksi Putinin kiristämiselle. 
Nyt tarvittiin ennen kaikkea tämä välitön hätäpaketti, joka näyttää laskeneen hieman sähkön hintaodotuksia. Toiseksi tarvitaan tukea kansalaisille, niitä päätöksiä, joita hallitus on tehnyt. Kolmanneksi pitää korjata tämän markkinan ongelmat. Kyllä sinne tukkumarkkinoille tarvitaan se hintakatto, joka ottaa odotuksia alas. Ja neljänneksi meidän on jatkettava siirtymää pois fossiilisesta energiasta kohti uusiutuvaa, koska vain se on ainoa pysyvä ratkaisu, jolla me pääsemme eroon tästä kalliista tuontienergiasta, fossiilisesta energiasta. Ne maat, jotka tätä siirtymää ovat lykänneet, ja niiden kansalaiset maksavat nyt kaikkein eniten. Suomen ei pidä ottaa tätä riskiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-08T17:09:30,2022-09-08T17:10:49,Hyväksytty,1.1
2022_87_107,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_108,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia pääministerille ilmoituksesta. Valitettavasti siinä ei vastattu niihin kysymyksiin, joita tästä on kaikkineen esitetty.
Täytyy muistaa, että niin päästöoikeuksien hinta, sähkön, kaasun, ylipäätänsä energian hinnat alkoivat nousta jo yli vuosi sitten. Myös tällöin jo varoitettiin syntyvästä energiakriisistä ja esimerkiksi sähkön loppumisen vaarasta. Hallitus ei näytä lainkaan ymmärtävän vääränlaisten energiapoliittisten ja ilmastopoliittisten toimiensa vaikutusta hintatasoon ja tämän järjestelmän ongelmiin. Sama pätee tietenkin Euroopan tasolla noin muuten. 
Siitä ei ole mitään epäilystä, etteikö Venäjän hyökkäys olisi tämän akuutin kärjistymisen aiheuttaja, mutta se ei ole näiden kaikkien energiaongelmiemme syy, ja tästä syystä myöskään korjauskeinot eivät välttämättä ole toimivia.
Pääministeri ei myöskään vastannut Fortumin Uniper-toimiin tai hallituksen omistajaohjaukseen liittyviin kysymyksiin, joita olemme esittäneet.
Arvoisa puhemies! Näistä syistä johtuen perussuomalaiset jättävät hallitukselle välikysymyksen. [Vasemmalta: Ohhoh!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-08T17:10:49,2022-09-08T17:12:01,Hyväksytty,1.1
2022_87_109,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_110,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun, pääministeri, pyysimme tätä ilmoitusta, niin taustalla oli huoli siitä, onko tätä energiakriisiä riittävän strategisella otteella hoidettu ja ennen kaikkea tietysti hoidetaanko sitä tänä syksynä, jolloin paljon on vielä tehtävissäkin. Ja kysyn vielä, pääministeri, teiltä: Ihan sama, tapahtuiko se pullopostina tai savumerkeillä tai viestinä, teittekö te silloin kesällä liittokansleri Scholzille selväksi, että Suomi ei hyväksy sellaista Saksan hintarajoitusta, joka kääntää laskun kaasusta suomalaisille, kun Uniper ei voi hintaa nostaa, kun he eivät suostuneet hätätilapykälään menemään? Teittekö te sen selväksi? Ja teettekö te nyt selväksi, että jos maakaasulle tulee hintakatto Euroopassa, niin sen täytyy olla reilu edelleen suomalaisten omistajien kannalta?
Mitä tulee kotimaan kysymyksiin, täällä Ohisalo kehui lupakaistaa. Onko kuitenkin niin, että hankkeiden täytyy ensin täyttää taksonomian mukaiset kriteerit, joita ei ole Suomen lainsäädännössä? Eikö tässä voi käydä niin, että pikakaistalle tulee pidempi jono kuin mitä tavallista kaistaa pääsisi maaliin? [Puhemies: Aika!] Ei kai se näin voi olla, ministeri Lintilä, että meillä investointien nopeuttamisesta tulee farssi? Lakiin tarvitaan selvä luettelo niistä hankkeista, jotka tulevat pikakaistalle, [Puhemies koputtaa] ei erillisiä kriteereitä näin sotatalvena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-08T17:12:01,2022-09-08T17:13:37,Hyväksytty,1.1
2022_87_111,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_112,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energiatilanne on kriisiytymässä Suomessa aivan varmasti. Meillä on tilanne tällä hetkellä sellainen, että nyt tällä hetkellä poltetaan vastoin hallitusohjelman määräyksiä valtavat määrät kuitupuuta ja tukkiakin menee polttoon. Kaikki kuivat kuitupuut ja energiapuut on jo käytännössä poltettu nykyisen sähkönhinnan takia. Meillä ei ole turvetta varastoissa läheskään ensi talven tarpeiksi — ehkä riittää, jos on lämmin talvi. Kovalla pakkasella olemme erittäin, erittäin suurissa vaikeuksissa, mikä käytännössä romuttaa pienten kotitalouksien talouden aivan varmasti, kun talojen lämpölaskut nousevat pilviin. Kysymys on CHP-lämmöstä, ja tietysti Helsingissä ja monessa kaupungissa nautitaan kivihiililämmöstä. Maakaasua ei enää ole.
Arvoisa pääministeri, nyt on teillä ihan oikeasti suomalaisten asia hoitaa tämä kuntoon niin, että me itse poistamme turpeelta veron ja sen jälkeen Suomen hallitus tekee Euroopan unionin komissiolle esityksen, että päästökaupan maksut poistetaan ja turpeesta tehdään kotimainen kannattava energia, ja samalla suojelemme suomalaista metsäteollisuutta. Arvoisa pääministeri, tällä menolla meiltä loppuvat tästä maasta sellutehtaat, ja en halua nähdä esimerkiksi sitä, että kotimaakunnastani Uimaharjun sellutehdas pantaisiin kiinni. [Puhemies: Aika!] Siellä palaa nyt niin paljon arvokasta puuta, vaikka olemme ihan muuta sopineet, ja olimme muuten arvoisan pääministerin kanssa samassa työryhmässä silloin, kun tätä asiaa sovittiin. [Puhemies: Aika!] Toivon, että puututte tähän asiaan. Nyt on leikin aika ohi. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-08T17:13:39,2022-09-08T17:15:02,Hyväksytty,1.1
2022_87_113,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_114,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen, joka syyttää fossiilienergian hinta- ja saatavuuskriisistä ilmastotoimia, laulaa Putinin lauluja. [Toimi Kankaanniemi: Höpö höpö!] Toivon jokaisen ymmärtävän sen. Siitä riippumatta sähkömarkkinoiden rakenteellisiin ongelmiin on puututtava. Hallituksen viikonloppuna tekemät päätökset ovatkin jo alentaneet odotuksia joulukuun sähkön hinnasta, kuten edustaja Lindtman mainitsi. Ongelma on, että sähkön kulutushuippujen aikana kaiken sähkön hinta nousee erittäin jyrkästi. Komissio esittää, että leikataan sähkön kulutushuippuja, ja tämä on erittäin hyvä tavoite, mutta se ei voi olla pelkästään yksittäisten kuluttajien vastuulla, ovat ne sitten perheitä tai yrityksiä. Mielestäni hallituksen pitäisi nyt — ja jos säädöksin pystytään asiaa edistämään — kehottaa ja patistaa sähköyhtiöitä tarjoamaan kuluttajille porkkanoita sähkönkulutuksen siirtämiseksi huipputunneista muihin hetkiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-09-08T17:15:02,2022-09-08T17:16:19,Hyväksytty,1.1
2022_87_115,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_116,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin paljon puhuttu sähkön hinnasta ja sen suhteesta kaasuun, ja kun katsoo kuvaajaa viime keväältä, niin keskisessä Euroopassa sähköjohdannaisten hinnat ovat olleet nollan pinnassa ja ovat lähteneet nousemaan vasta sitten toukokuussa. Tällä kaasun hinnan nousulla on erittäin suuri merkitys näihin sähkön hintoihin.
No, sitten on puhuttu tästä Fortumista ja Uniperista, ja kysyisin nyt sitten ministeri Tuppuraiselta: kun on kysymyksessä pörssiyhtiö Fortum, vaikka valtio omistaakin siitä yli puolet, niin mikä mahdollisuus valtio-omistajalla on vaikuttaa operatiiviseen toimintaan muuten kuin yhtiökokouksessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-08T17:16:21,2022-09-08T17:17:18,Hyväksytty,1.1
2022_87_117,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_118,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Suomessa siirtyminen päästöttömiin energianlähteisiin on mielestäni helppoa. Suomessa on tehty kansalaisaloite ”Turve uusiutuvaksi”. Kun me julistetaan turve uusiutuvaksi, mitä se tieteellisesti todistaen myös on [Atte Harjanne: Ei ole!] — se uusiutuu samalla tavalla kuin puuhakekin, hitaammin vaan — niin meillä ei ole mitään ongelmaa.
Edustaja Hassi kaipasi äsken porkkanoita hallitukselle, ja minäpä kerron nyt porkkanoita sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Arvoisa puhemies, öljyn hinta on tällä hetkellä 20 senttiä litra. Suomessa on 130 000 omakotitaloa, joista osalla on edullinen sähkösopimus. Nyt heidän kannattaa mieluummin lämmittää sähköllä kuin öljyllä. Miten aiotte reagoida ja alentaa öljyn hintaa pikaisesti, niiin että saadaan estettyä se, että nämä 130 000 taloa, joista osalla on edullinen sähkösopimus, alkaisivat käyttää sähköä lämmitykseensä? Siinä on porkkanoita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-08T17:17:20,2022-09-08T17:18:41,Hyväksytty,1.1
2022_87_119,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_120,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun itse aikanaan osallistuin budjettiriihiin muun muassa valtiovarainministereiden Liikanen, Viinanen ja Niinistö aikana, riihi kesti useamman päivän. Miten on mahdollista, että nyt budjettiriihi pystyttiin hoitamaan runsaassa vuorokaudessa, vaikka esillä oli myös vastaaminen uuteen ongelmaan eli tähän energiakriisiin? No, se oli mahdollista siten, että kukaan riihessä ei ollut hillitsemässä valtion menojen kasvua, ei kukaan. Ei tarvittu vaikeita neuvotteluja, kun voitiin aina ottaa lisää velkaa, lisää velkaa ja vielä lisää velkaa.
Tähän energiakriisiin vastaamiseksi kansalaisille annettiin tukea noin 900 miljoonan euron edestä, ja näin pääministeri täällä näitä tukia kertoi ja ministeri, anteeksi, edustaja — tuleva ministeri — Lindtman niitä jo täällä kehui. [Naurua] Nyt, kun oli pakko laittaa kansalaisten energiakriisistä kärsimiseen noin 900 miljoonaa euroa, niin eikö mistään löytynyt, jostain vähemmän tärkeästä menosta, mitään, minkä olisi voinut vastaavasti säästää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-08T17:18:41,2022-09-08T17:20:01,Hyväksytty,1.1
2022_87_121,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_122,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tosi tärkeää, että turvaamme sähkön ja lämmön saannin eli yritysten tilanteen ja tuotannon. Toiseksi tietenkin on tärkeätä, että kuluttajilla on edellytykset maksaa nämä energialaskut ensi talvena ja nyt jo tänä syksynä. Mutta nämä ovat vain oireita, joita hoidetaan, ja on todella olennaista, että nyt keskitytään syyn hoitoon eli sähkömarkkinan korjaamiseen, koska sähkömarkkina on luotu halvan ja vakaan energian aikaan. 
Tuossa jo kyselytunnilla sivusin tätä samaa asiaa luvituksesta, koska meillä on erittäin tärkeätä, että mahdollisimman omavaraiseen päästöttömään sähkön ja lämmön tuotantoon siirrytään ja investoinnit saadaan vauhtiin. Siksi halusin kysyä tämän pääministeriltä, koska tämä on kokonaisuus. Eli on erittäin hyvä, että tämä lupakaista on luotu, mutta tässä on niin monen sektorin yhteistyö kyseessä, että kysyn edelleen pääministeriltä: miten tämä kokonaisuus ja prosessi saadaan toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-08T17:20:01,2022-09-08T17:21:16,Hyväksytty,1.1
2022_87_123,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_124,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tässä akuutissa tilanteessa hallitus useilla erilaisilla tukitoimilla varmistaa, että kaikkien suomalaisten kodit pysyvät ensi talvenakin lämpiminä ja että kukaan, pienituloisinkaan, ei joudu täyteen perikatoon sähkölaskujen takia, [Ben Zyskowicz: Oli se vaikea päätös!] mutta kyllä nyt viimeistään on herännyt kysymys, onko ihmisten arjen perustarpeen, kuten sähkön, johdannaispörssikauppa ylipäätään järkevää. Markkinat eivät näytä taaskaan toimivan, vaan valtiota tarvitaan apuun, kuten aina ja kaikissa kriiseissä. Hintakatto, sähköomavaraisuus, sähköinfran ja myös kohtuuhintaisen sähköntuotannon laajempi julkinen omistus olisivat hyviä keinoja.
Nyt tulee myös pikaisesti ottaa käyttöön windfall-vero eli yhtiöiden ansiottomien voittojen lisävero. Viestimme ei voi olla, että voitot ovat yksityisiä mutta riskit sosialisoituja, ja siksi Suomen viestin EU-kokoukselle pitää olla, että Suomi kannattaa windfall-veron nopeutettua käyttöönottoa, toki myös Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-08T17:21:18,2022-09-08T17:22:28,Hyväksytty,1.1
2022_87_125,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_126,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Herra puhemies! Noissa Uniperin pelastusneuvotteluissa, jotka sitten Saksan kanssa jouduttiin käymään, lopputuloksena Saksa sai Uniperin aika halvalla ja Saksa sai omat lainansa maksettavaksi etusijalle, joka vaikuttaa aika poikkeukselliselta ratkaisulta. Voisi sanoa, että Suomi hävisi neuvottelut sata—nolla. Kysyisin pääministeri Marinilta: Mitkä olivat tavoitteenne, kun noihin neuvotteluihin ryhdyttiin? Tiedän, että delegoitte asian ministeri Tuppuraiselle, mutta mitkä olivat siis Suomen tavoitteet ja mitkä olivat Suomen lähtökohtaiset vaatimukset noissa neuvotteluissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-08T17:22:30,2022-09-08T17:23:16,Hyväksytty,1.1
2022_87_127,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_128,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallitus on kertonut näitä linjauksia, joista Euroopan unionin päätöksiä nyt tarvitaan lähiaikoina ja hyvin kiireellisesti tilanteen saamiseksi hallintaan. Meille jää kansallisesti vielä ongelma siitä, että meidän sähkösopimusrakenne tavallisen kuluttajan kannalta on ongelmallinen. Siellä on pitkäaikaisia edullisia sopimuksia, lyhytaikaisia kalliita sopimuksia ja sitten vaihtelevia pörssisähköjä, ja nyt tulevan vuoden aikana tarvittaisiin varmaan poikkeuksellisia tasaavia toimia. 
Me tiedämme, että sähköyhtiö joutuu maksamaan siitä energiasta kovemman hinnan, mutta sitten siinä, miten se tasataan kuluttajille, kunkin yhtiön asiakkaille, on tätä kansallista pelivaraa. Me tarvittaisiin tavallaan tämmöisen yrityssaneerauksen tyyppistä sopimussaneerausta, jossa näitä kohtuuttomia eroja yksittäisten kuluttajien välillä voitaisiin hillitä. Onko tätä koskeva valmistelu käynnistynyt? Siinähän jouduttaisiin puuttumaan juuri tämän force majeure ‑tilanteen takia sopimussuhteisiin, mutta se tapahtuisi sen turvaamiseksi, että kaikilla ihmisillä olisi pääsy kohtuullisella hinnalla välttämättömyyshyödykkeeseen, sähköön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-08T17:23:16,2022-09-08T17:24:34,Hyväksytty,1.1
2022_87_129,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_130,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on pitkin eri kriisien vaiheita peräänkuuluttanut ennakoinnin ja varautumisen merkitystä. Tiedämme kaikki, että se juurisyy pohjalla on se, että meillä on liian vähän omaa tuotantoa Euroopassa ja myöskin Suomessa, vaikkakin Suomi on tehnyt viisaita energiapoliittisiakin ratkaisuja muun muassa ydinvoimainvestointien osalta. Mutta joka tapauksessa meilläkin on se tilanne, että nyt pitäisi katsoa jo askel pidemmälle, miten päästään yli tämän talven ja sen jälkeen tilanteeseen, jossa ei enää olla kriisissä ja näissä aivan kohtuuttomissa hinnoissa tavallisille ihmisille ja meidän teollisuudelle. Siksi kysyn näistä hallituksen keinoista ja tekemisistä juuri nyt sen varmistamiseksi, että meillä olisi uutta puhtaan energian tuotantoa mahdollisimman nopeasti.
Tämän luvituksen nopeuttaminen ei näillä toimilla, mitä hallitus nyt on esitellyt, tule riittämään. Me tarvitaan radikaalia luvituksen nopeuttamista, jotta saadaan puhtaan energian investoinnit nopeasti liikkeelle. Me tarvitaan lisää ydinvoimaa: nopeasti neuvotteluyhteys yhtiöiden kanssa siitä, minkälaisilla ehdoilla ja minkälaisilla edellytyksillä Suomessa voisi käynnistyä uusia ydinvoimainvestointeja, ja pienydinvoiman sääntelyratkaisut kuntoon — tätä on vauhditettu jo vaikka kuinka kauan. Sitten tietysti aktiivinen EU-vaikuttaminen, jota tarvitaan nyt, ihan aidosti nyt, siellä EU:n päädyssä siihen, että syntyy oikeudenmukaisia ja hyviä ratkaisuja, jotka auttavat nopeasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-08T17:24:36,2022-09-08T17:25:57,Hyväksytty,1.1
2022_87_131,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_132,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti tärkeätä, että me saamme tässä EU-tasoisia ratkaisuja, mutta jos niitä ei tule, niin on huolehdittava siitä, että täällä Pohjolassa sähkönsaanti on turvattu. Mielestäni hallitus on toiminut hyvin ja ennakoivasti erityisesti niissä budjettiriihen päätöksissä, joissa kotitalouksia autetaan. Kiitos siitä hallitukselle, ja kiitos myös Suomelle siitä pitkästä linjasta; tietysti moni keskustajohtoinen hallitus on ajanut sitä, että siirrymme uusiutuvaan energiaan ja myöskin huolehdimme siitä, että meillä on ydinvoimaa tarjolla. 
Mutta nyt tässä tilanteessa katse kohdistuu juuri Eurooppaan, ja pelkona on, että jos Venäjä jollakin tavalla onnistuu horjuttamaan eurooppalaista yhteistyötä ja yhtenäisyyttä, mitä silloin tapahtuu. Millä tavalla, arvoisat pääministeri ja eurooppaministeri, me huolehdimme siitä, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä ja me olemme yhteisenä rintamana vastaan niitä Venäjän toimia ja sitä energiasotaa, jonka se on aloittanut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-08T17:25:59,2022-09-08T17:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_87_133,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_134,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Ärade talman! Erinomaisen tärkeä kysymys edustaja Ovaskalta. — Energia on ase, jota voi käyttää vain kerran, ja näin se tosiaankin on, sikäli kuin vastaamme tähän haasteeseen järkevällä tavalla. Turve ei tässä ole ratkaisu, kivihiilikään ei tähän ole ratkaisu. Vaasan sähkön mukaan kivihiilikuorman hinta on kymmenkertaistunut. Ei ole halpa energia sekään.
Kun pohditaan päästökauppaa, niin jos sen kanssa lähdetään leikkimään, se avaa helposti pandoran lippaan. Se luo Suomeen ja Eurooppaan hyvin epävakaan investointiympäristön. Me tarvitaan nimenomaan investointeja tässä tilanteessa. Jos lähdetään markkinaa säätämään, ratkaisun pitää olla eurooppalainen, ei suomalainen, ei pohjoismainen — pitää olla eurooppalainen, muuten joudumme helposti ojasta allikkoon.
Suomessa tarvitsemme lisää tuotantoa, ja Fennovoimalle pitää löytää korvaaja, mutta tarvitaan myöskin toimivammat pohjoismaiset markkinat, paremmat siirtoyhteydet, ja pitää myöskin varoa, ettei tänne synny protektionismia. Ruotsin vaalikeskusteluissa on jo esitetty sen tapaisia ajatuksia. Norjassa on jo puhuttu siitä, että vientiä rajoitettaisiin. Kysyn hallitukselta: millä tasolla olette käyneet keskusteluja Pohjoismaiden kollegojenne kanssa, jotta me varmistetaan, että täällä ei synny tällaista peliä, joka helposti murentaa koko järjestelmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-08T17:27:04,2022-09-08T17:28:28,Hyväksytty,1.1
2022_87_135,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_136,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee nyt akuutissa kriisissä miljardien hätäpaketteja niin kuluttajille kuin yhtiöille, mutta vielä tärkeämpää olisi luoda pohjaa energiapolitiikan terveemmälle tulevaisuudelle. Kuluttajat ovat tällä hetkellä Suomessa varsin eriarvoisessa asemassa keskenään riippuen sähkösopimuksista, ja erityisen korkeita hintoja kokevat pörssisähkön käyttäjät. Olisikin tärkeää rakentaa kuluttajien ja yhtiöiden välille järjestelmää, joka kannustaa yhtä lailla kaikkia kuluttajia säästämään ja kuluttamaan sähköä tarjonnan mukaisesti, ja vielä tärkeämpää olisi purkaa sähkön kysynnän ja tarjonnan välistä epäsuhtaa, luoda pohjaa ohjelmalle, joka kannustaa investoimaan sähköntuotantoon ja siten energiaomavaraisuuteen. Täytyy sanoa, että viime vuosikymmeninä tässä salissa keskustelu sähköntuotannosta on painottunut pikemminkin sen jarruttamiseen ja byrokraattisten kynnyksien luomiseen, etenkin ydinvoimasta ja turpeesta keskusteltaessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-08T17:28:28,2022-09-08T17:29:39,Hyväksytty,1.1
2022_87_137,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_138,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olen aiemmin todennut, tämä energiakriisi on täysin itse aiheutettu. Katsokaa, hyvät kollegat, Unkaria. Se on omalla toiminnallaan osoittanut, että EU‑ ja Nato-maana se pystyy myös ylläpitämään toimivaa Venäjä-suhdetta.
Arvoisa pääministeri, selvästi teitä hyväksi käyttäen Suomea pidetään mielikuvitustaloudessa, jossa mukamas tukipaketeilla luodaan hyvinvointia. Viimeksi tänään Suomea uhkasi sähköpula, vaikka elämme vasta leutoa syksyn aikaa. Näin käy, kun halutaan olla Saksan ja euroatlantistien sätkynukkeina. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-08T17:29:39,2022-09-08T17:30:45,Hyväksytty,1.1
2022_87_139,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Välillä kommenttipuheenvuoroja hallituksen puolelle. — Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_140,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista, mitä tässä on tullut. Muutama kommentti:
Edustaja Mykkäselle: Ei meillä ole mitään erillistä listaa niistä yhtiöistä tai hankkeista, jotka tulevat menemään, [Kai Mykkänen: Pitäisi olla!] vaan sellaiset energiaratkaisut, joilla viedään vihreää siirtymää, uutta teknologiamurrosta eteenpäin, tulevat olemaan siellä kärjessä. Esimerkiksi vetyyn liittyvät asiat tulevat varmasti olemaan siellä kärjessä, ja näinpäin pois.
Edustaja Grahn-Laasonen viittasi luvituksiin ja ydinvoimaluvituksiin: En näe meillä mitään sellaista estettä, joka sitä olisi jarruttamassa. Enemmänhän ongelma on se, kuka tällä hetkellä investoi, eli kun tämä on niin pääomavaltainen lähteä investoimaan sinne puolelle, niin mistä me löydetään. Aina tulee esitys, että valtion tulisi olla mukana. Minä olen aika skeptinen siinä, että valtio olisi rakentamassa ydinvoimalaa, mutta siinä tuessa, mitä voidaan antaa luvituksen ynnä muitten kautta ydinvoimarakentamiseen, ihan mielelläni olen kyllä sitten mukana. [Kai Mykkäsen välihuuto]
Edustaja Adlercreutz kysyi, onko käyty keskustelua: Kyllä tästä käydään jatkuvasti. Tämä on niin keskeinen asia. Sama, missä kollegoita tapaa, niin käydään näistä asioista keskustelua.
Meillä jotenkin nyt tällä hetkellä unohtuu jollain tavalla se asia, että Suomi on kuitenkin verrattain hyvin pärjännyt eurooppalaisessa vertailussa sähkön hinnassa. Vaikka se on kova, me ollaan kuitenkin sen alimman viidenneksen joukossa. No, Norjassa on tällä hetkellä herännyt aika paljonkin keskustelua siitä, vievätkö he ulos. Itse uskon kyllä, että he eivät halua vapaata markkinaa lähteä suitsimaan. Se olisi aika periaatteellinen, kova ratkaisu Norjalta, enkä usko siihen. [Jani Mäkelä: Katsotaanhan talvella!] Varmasti syy siinä on se, että Etelä-Norjan hinta on huomattavasti korkeampi kuin Pohjois-Norjan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T17:30:45,2022-09-08T17:33:10,Hyväksytty,1.1
2022_87_141,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_142,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä oli kyselyjä tästä luvituskokonaisuudesta. Siihen liittyen on hyvä huomata, että EU:n elpymisvälineeseenkin liittyy jo periaate do no significant harm — eli ei merkittävää haittaa ympäristölle — ja tämä periaatehan on tärkeää tietysti jalkauttaa moneen toimintaan, niin että yhtä aikaa, kun teemme ilmastolle hyödyllistä toimintaa sekä työllisyydelle ja verotuloille hyödyllistä toimintaa, emme samaan aikaan aiheuta ympäristölle merkittävää haittaa. Eli sinänsä tämä on EU-tasolta tärkeä linjaus ja mukana myös hallituksen esityksessä.
On ehkä hyvä huomauttaa, että Suomessa ympäristöhallinnon resursseja on vähennetty kymmenen vuoden aikana jopa neljännes. Tämä on aiheuttanut pullonkauloja. Nämä säästötoimenpiteet ovat aiheuttaneet enemmän haittoja kuin euroja, ja tässä nähdään, että samaan aikaan pitäisi nopeuttaa hankkeita. Se on täysin mahdotonta, jos ihmisiä ja resursseja leikataan niistä työpaikoista pois. Mutta hallitus korjaa nyt tätäkin. Tänne on tulossa lisäresursseja ympäristöhallintoon sekä hallintotuomioistuimille. [Kai Mykkänen: Tarvitaankin uudet kriteerit! — Sari Sarkomaa: Mennäänkö eteen vai taakse päin jonossa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-08T17:33:13,2022-09-08T17:34:20,Hyväksytty,1.1
2022_87_143,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_144,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessahan on perinteisesti monipuolinen ja varsin puhdaskin energiatuotanto — ydinvoimaa, vesivoimaa, biomassaa — ja hyvä näin, mutta virhe on tehty sikälikin, että riskeille ei ole annettu tarpeeksi tilaa, ja nyt esimerkiksi turvetta otetaan pikapikaa käyttöön, vaikka sitä on vastikään ajettu alas.
Huomio on nytten tietysti tässä sähkökriisissä sähkölaskuissa ja myös markkinoiden ongelmissa, mutta kun pääministeri otti esiin, että kaikista haavoittuvaisuuksista pitää päästä eroon kaikilla osa-alueilla, niin yksi sellainen, mitä minä itse olen miettinyt: Energiamarkkinat ja hyödykemarkkinat usein liittyvät toisiinsa. Ajatellaan vaikka metalleja, niin kaivosteollisuus, jalostaminen ja muu ovat valtavan energiaintensiivisiä, ja mitkä saatavuusvaikutukset voivat olla, mitkä hintavaikutukset, mitkä vaikutukset kilpailukykyyn, koska ne ovat raaka-aineita. Ja huomiona myös se, että nämä metallithan itse asiassa vaihtavat omistajaa usein futuurimarkkinoilla. Nyt puhutaan sähköfutuureista, mutta myös siellä voi olla haavoittuvuuksia, ja monet niistä markkinoista ovat hirveän pieniä — ajatellaan platinaa, palladiumia ja niin edespäin, mitkä ovat todella tärkeitä teollisuudelle. Nähdäänkö siellä jotain odottamatonta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-09-08T17:34:25,2022-09-08T17:35:45,Hyväksytty,1.1
2022_87_145,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_146,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on noussut niin paljon, että on aivan selvää, ettei kenelläkään suomalaisella ole varaa tällaisiin sähkölaskuihin. Toissa päivänä puhuttiin täällä eduskunnan isossa salissa kymmenen miljardin laina- ja takausohjelmasta johdannaismarkkinoilla toimiville energiayhtiöille. Ei myöskään valtiolla ole varaa tällaisiin lisälaskuihin.
On aivan selvää, että sähkön tukkumarkkinoille tarvitaan hintakatto, ja on aivan selvää, että johdannaismarkkinoiden toimintaan tulee puuttua. On esimerkiksi esitetty, että niiltä energiayhtiöiltä, jotka itse tuottavat sähköä, ei vaadittaisi samalla tavalla käteisvakuuksia vaan tasearvo riittäisi.
On myös selvää, että tarvitsemme kaiken sähköntuotannon käyttöön, mitä Suomessa on mahdollista tuottaa, ja siinä mielessä olen hiukan ihmetellyt, ministeri Lintilä, teidän lausuntojanne Meri-Porin tilanteesta. Uskoisin, että kaikki suomalaiset odottavat nyt hallituksen vastausta siihen, miten sähköntuotanto taataan tulevan talven aikana.
Arvoisa puhemies! Vielä yhden kysymyksen haluaisin esittää siitä, että pääministeri jatkuvasti puhuu, että tämä sota alkoi 24. helmikuuta, mutta itse asiassa jos katsotaan Venäjän kaasutoimituksia Eurooppaan, nehän alkoivat vähentyä jo vuosi sitten, viime syksynä. Miksi hallitus ei reagoinut tähän tilanteeseen aikaisemmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-08T17:35:47,2022-09-08T17:37:16,Hyväksytty,1.1
2022_87_147,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_148,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Venäjä kiristää Eurooppaa ja Euroopan kansalaisia energialla, ja viimeistään nyt sinisilmäisyys energiapolitiikassa päättyy koko maanosassa. Euroopassa on tehty myös virheitä, ja ennen muuta energiapolitiikassa on tehty virheitä. Me voimme tuijottaa koko ajan peruutuspeiliin, mutta tärkeintä olisi miettiä, miten me menemme nyt eteenpäin yhtenäisenä kansakuntana Suomessa ja yhtenäisenä Eurooppana. 
Kaasun ja sähkön keskinäinen yhteys pitää saada poikki. Euroopan riippuvuus Venäjästä on katkaistava. Suomessa on onneksi jo pitkään panostettu kotimaiseen energiaan ja tilanne on meillä monilta osin parempi kuin muualla Euroopassa. Mielestäni maamme tavoitteena on oltava täysi energiaomavaraisuus. Tähän meillä on erittäin hyvät lähtökohdat, ja silloin kun suosimme kotimaista energiaa, voimme tämän tavoitteen saavuttaa. Kysyn pääministeriltä: jaatteko te sen tavoitteen, että Suomen tulisi olla täysin energiaomavarainen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-08T17:37:18,2022-09-08T17:38:26,Hyväksytty,1.1
2022_87_149,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_150,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos pääministerille erinomaisesta tämän keskustelun avanneesta ilmoituksesta. — Meillä on takana aika, jolloin energia oli edullista ja markkinat vakaat. Meillä on tulevaisuudessakin aika, jolloin energia on edullista ja markkinat vakaat, kunhan me rakennetaan kestävää energiaa korvaamaan nykyistä fossiilienergiaa ja sitä niukkuutta — lisää tuulivoimaa, lisää ydinvoimaa, lisää aurinkovoimaa. Mutta tässä välissä on vaikeata, koska tämä siirtymä, aivan kuten pääministeri totesi, on kestänyt liian kauan. 
Erityisesti kaasuun suhtautuminen siltapolttoaineena on ollut traaginen virhe. Tämä on tarjonnut Putinille energia-aseen, mutta Putin tulee häviämään tämän pelin. Me huolehditaan siitä, että Suomi on yhtenäinen ja Eurooppa on yhtenäinen, eikä me taivuta tämän alla. Tämä vaatii määrätietoisia toimia markkinan vakauttamiseen ja tässä vaikeassa tilanteessa myös kuluttajien tukemiseen, ja hallitus on tehnyt näitä toimia. Esimerkiksi alvin alennus on tietyllä tavalla hyvin perusteltu mutta varsin tylppä instrumentti. Aivan kuten täällä ovat edustajat Hassi ja Koskinen muun muassa tuoneet esiin tätä jouston merkitystä, niin itse asiassa pienelläkin kysyntäjoustolla ja sen kulutuspiikin siirrolla voi olla merkittävä vaikutus hetkelliseen hintaan, ja kysyisin vielä: mitä on mielessä ja mitä voitaisiin tehdä tämän kysyntäjouston edistämiseksi.?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-08T17:38:28,2022-09-08T17:39:52,Hyväksytty,1.1
2022_87_151,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_152,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! ”Minun jälkeeni vedenpaisumus.” Näin Putin ehkä ajattelee tai ainakin toimii. Vihreää siirtymää ei varmasti peruta nyt, kun se vyöryy pakonkin edessä ympäri Eurooppaa, niissäkin maissa, joissa päättäjät ovat yrittäneet epätoivoisesti takertua menneeseen. Onneksi me ollaan Suomessa pitkällä vihreässä siirtymässä. Venäjä ei enää voi palauttaa sitä vaurautta, mikä heillä nyt on ollut, fossiilisia myymällä, ja se varmasti tulee aiheuttamaan myös Suomelle tulevaisuudessa vaikeuksia. 
Mutta nyt kun ollaan tässä akuutissa tilanteessa, niin on tietysti hyvä myöntää, että ollaanhan me Suomessakin tehty virheitä. On myyty kotimaisia sähköverkkoja ja ostettu sillä rahalla Uniperia, [Sanni Grahn-Laasonen: Vastustettu ydinvoimaa!] on venäläistä kaasua, hiiltä, Saksan markkinaa. Teillä siellä kokoomuksessa on kaikki nämä raskaimmat virheet kontollanne. Mutta se ei tietenkään nyt tässä enää miksikään muutu, ja meidän on opittava virheistä. Ei käännytä takaisin, kuten sieltä oikealta laidalta esitetään, mutta nyt akuutin kriisin aikana tärkeintä on tietysti, että ihmisiä ei jätetä markkinoiden armoille, ja sen takia on tärkeätä, että meillä on vahva hyvinvointivaltio.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-08T17:39:54,2022-09-08T17:41:14,Hyväksytty,1.1
2022_87_153,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_154,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan vastaamalla edustaja Taviolle: Valtioneuvoston työnjaon mukaisesti minä vastaan valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjauksesta, jolloinka pääministeri on delegoinut muun muassa Fortumin asioiden hoidon minulle siinä vaiheessa, kun olen ottanut vastaan tämän ministerivastuun mukaiset tehtävät. Kun lähdimme neuvotteluihin, toki Fortum niitä ensisijaisesti kävi, mutta Suomen valtiolla oli tavoitteita. Meillä oli tavoitteena, että meidän omistaja-arvomme säilyy Fortumissa. Meillä oli tavoitteena, ettei Suomen valtion veronmaksajien rahalla, tai Fortumin, tule pääomittaa enempää Uniperia, että uutta rahaa ei enää kokonaisuuteen laiteta. Meillä oli tavoitteena, että alkuvuodesta tehty järjestely, kahdeksan miljardia euroa konsernin sisällä Uniperille, säilyy edelleen Fortumille saatavana, ja oli ylipäänsä tavoitteena, että suomalaisia veronmaksajia ei tässä ratkaisussa kohtuuttomasti rasiteta. Kaikki nämä tavoitteet neuvotteluissa saavutettiin. Totta on, että yhtiöt ovat nyt vaikeassa tilanteessa ja tappioita tulee, johtuen niistä päätöksistä, joita on tehty Saksan energiapolitiikassa, ja johtuen siitä päätöksestä, että Putin käyttää energiaa aseena meitä vastaan.
Edustaja Mykkänen, te kysyitte, minkä takia emme kehottaneet Saksaa siirtämään näitä kohonneita kustannuksia hintoihin: Uniper teki vuosikausia valtavia voittoja sillä, että se treidasi Venäjältä halpaa maakaasua ja möi sitä hyvällä voitolla Saksassa asiakkaille. Olisiko nyt tässä tilanteessa ollut jostakin löydettävissä se sellainen ihmeellinen ilmaveivi, että myös nyt, kun yhtiöt tekevät tappiota, yhä vain Uniper olisi voinut jatkaa voittojen tekoa? Sellaista ilmaveiviä ei ollut olemassakaan, [Jani Mäkelän välihuuto] vaikka toki myös me viestimme ja varmasti Fortum viesti, että yhtiöiden intressissä olisi ollut, että hinnat olisi siirretty asiakkaille, mutta oli täysin Saksan päätös olla käyttämättä tai käyttää olemassa olevaa lainsäädäntöä, jossa voimassa olevat ja sitovat kaasun sopimukset asiakkaiden kanssa voidaan siirtää syrjään. [Kai Mykkänen: Oliko se investointisuojan ja sisämarkkinaperiaatteiden mukainen vai ei?] Nyt sovittiin niin, että tämä hinta siirtyy 1. lokakuuta alkaen 90-prosenttisesti ja koituvista tappioista Saksa vastaa sitten, jos ne ylittävät seitsemän miljardia. [Kai Mykkäsen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T17:41:14,2022-09-08T17:43:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_155,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_156,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli useita kysymyksiä, ja pyrin vastaamaan niihin, mitä ministerikollegat eivät tässä ole vielä kommentoineet:
Asia on niin, että omistajaohjausministeri vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Tämä on ministerien välinen työnjako. Omalta osaltani pääministerinä olen pyrkinyt ministeri Tuppuraista työssään tukemaan, [Ville Tavion välihuuto] ja koko hallitus on ministeri Tuppuraista tukenut näissä neuvotteluissa, jotka ovat olleet erittäin vaikeat.
Kun katsomme taaksepäin, silloin 2017, kun nämä Uniper-kaupat on tehty, ministereinä ovat olleet muun muassa ministeri Grahn-Laasonen, joka tätä asiaa kysyi, ja ministerinä on ollut muun muassa Petteri Orpo, joka istuu siellä kokoomuksen riveissä oppositiossa. Kun nämä kaupat 2017 on tehty, on otettu aivan kohtuuttoman suuria riskejä. Venäjä-riski on ollut tuolloin tiedossa, [Timo Heinosen välihuuto] ja on ollut tiedossa fossiiliriski, ja silti nämä riskit on otettu. Ja nyt me elämme tämän tilanteen kanssa sen vuoksi, [Välihuutoja oikealta] että Putin on käynnistänyt hyökkäyssodan Ukrainaan ja käyttää energiaa aseena, ja me pyrimme tässä tilanteessa näitä vaikeuksia minimoimaan. [Jani Mäkelä: Missä Antton?] Mutta on selvää, että kun nämä kaupat on tehty ja kun nämä riskit on otettu, niin nyt me joudumme tässä tilanteessa elämään.
On aivan totta, kuten edustaja Kauma sanoi, että sota ei alkanut 24.2. Sota alkoi silloin, kun Venäjä hyökkäsi Krimille, ja kun me katsomme taaksepäin, meidän pitää kysyä itseltämme: Oliko Eurooppa tuolloin riittävän päättäväinen? Teimmekö me riittävästi? Osoitimmeko me silloin vahvuutta, jolla oltaisiin voitu estää 24.2. aloitettu järkyttävä hyökkäyssota Ukrainaan? Mielestäni Euroopan pitää tämä keskustelu käydä.
On yhtä lailla aivan oikein, että nämä hinnat alkoivat nousta jo paljon aikaisemmin. Putin alkoi käyttää tätä energiakiristysruuvia ennen kuin fyysinen hyökkäyssota Ukrainaan helmikuussa alkoi. Kaasun toimituksia alettiin laskea, energian hintaa alettiin vivuttaa ylöspäin, ja kyllä Eurooppa-neuvosto ja EU keskustelivat tästä tilanteesta hyvin vakavasti jo viime syksynä. Myös Suomi näihin keskusteluihin on osallistunut. Nyt omalta osaltamme teemme kaikkemme sen eteen, että löytäisimme yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, koska jos me toimimme vain kansallisista intresseistä käsin, jos me toimimme vain kansallisin päätöksin, niin me emme pysty tehokkaasti tätä tilannetta ratkaisemaan ja Putin tulee tämän energiaruuvin käytön kilpailun voittamaan. Siksi me tarvitsemme yhtenäisyyttä ja me tarvitsemme solidaarisuutta tässä tilanteessa. Meidän pitää pitää tämä iso kuva mielessä. Tässä on kyse arvojen kamppailusta, läntisistä demokraattisista arvoista ja Putinin edustamasta autoritäärisestä ajattelusta, jolle meidän ei pidä antaa lainkaan sijaa. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Meidän pitää puolustaa eurooppalaisia arvoja. Siksi yhtenäisyys, siksi vahvuus, siksi määrätietoisuus ja myös solidaarisuus Euroopassa on tässä tilanteessa äärettömän tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T17:43:32,2022-09-08T17:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_157,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_158,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi tuossa kritisoi aikaisemmin meidän roikkumista fossiilisissa polttoaineissa, mutta täytyy muistuttaa Hassin edustamaa puoluetta, että jos täällä olisi aikoinaan menty vihreiden mielen mukaan, niin arvatkaa, paljonko tällä hetkellä energia maksaisi, ja meillä olisi nyt jo kylmä, saatikka ensi talvena. [Satu Hassi: Tuulivoima tuottaa saman verran kuin tuhannen megawatin ydinvoimala! — Riikka Purra: Mitä jos ei tuule?] — Entäs jos ei tuule, kysytään täältä, ja onpa muutama muukin siihen varmasti löytyvä juttu. — Se väite, ettei olla irtauduttu aikaisemmin, on kyllä naurettava, koska eihän meillä oikeasti ole kymmenen vuotta sitten ollut mitään teknologiaa irtautua fossiilisista. [Iiris Suomela: Se ei pidä paikkaansa!] Nyt sitä rupeaa oikeasti pikkuhiljaa sentään olemaan. Se on takuuvarmaa, että jos ensi talvi on yhtä kylmä Euroopassa kuin viime talvi, niin aivan varmasti tulette näkemään, että porukkaa rupeaa irtautumaan tästä. Kansa lähtee kadulle, ja aivan varmasti hermo pettää ja siellä ollaan Putinilta melkein anelemassa sitä energiaa. Ei ole missään muussakaan tilanteessa Eurooppa ollut yhtenäinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-08T17:46:32,2022-09-08T17:48:04,Hyväksytty,1.1
2022_87_159,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_160,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä on kysymys arvojen kamppailusta, ja on tärkeää, että Suomi irtautuu siitä riippuvuudesta ja koko Eurooppa irtautuu siitä riippuvuudesta, mikä meillä on venäläiseen fossiiliseen energiaan. Se ei käy nopeasti, mutta se on pakko tehdä. Kun sota aikanaan loppuu — yleensä sodat kyllä loppuvat jossain vaiheessa — tällaista riippuvuutta ei saa enää päästä syntymään.
Mutta kysymykseni koskee taloutta: Lainan määrän kasvusta olemme kantaneet huolta. Toinen näkökulma liittyy valtiontakauksiin. Tarkastusvaliokunta totesi kaksi vuotta sitten, syyskuussa 2020, huolensa siitä, että valtiontakaukset ovat nousseet 23 miljardista yli 60 miljardiin kymmenessä vuodessa vuoteen 2020 mennessä, ja nyt se kasvu sattuneesta syystä jatkuu. Onko hallituksella näkemys siitä, kuinka korkeaksi takaukset voivat nousta, ja mikä on se aikataulu, jolla pyrimme takausvastuita pienentämään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-08T17:48:04,2022-09-08T17:49:21,Hyväksytty,1.1
2022_87_161,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_162,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Energiakriisi on tosiaan edessä, mutta eteenpäin on mentävä, niin kuin edustaja Könttä ansiokkaassa puheenvuorossaan totesi. Viime vaalikaudella keskustajohtoisella hallituksella oli selvä päämäärä, selvä strategia: fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. No, tällä vaalikaudella tämän biotalous-sanan sijaan siitä puhutaan vihreänä siirtymänä, ja opposition suunnalla tätä puhutaan sinivalkoiseksi siirtymäksi. Täytyy muistaa, että muun muassa sellutehtaat tuottavat sivutuotteena sähköä, myös siinäkin vaiheessa, kun ei tuule.
Edustaja Hoskonen käytti ansiokkaan puheenvuoron CHP-laitoksien suunnalta. Olen samaa mieltä, että tämmöinen laaja, paikallinen, hajautettu, biopohjainen sähkön CHP-tuotanto olisi hyvä osaratkaisu valtakunnan kestävään sähköntuotantoon. Nyt olen iloinen, että ministeriaitio on täynnä, niin että varmasti tähän minun kysymykseeni löytyy vastaus, ja kysynkin: löytyyhän hallitukselta tahtoa vielä selvitellä CHP-laitoksille vaikka mahdollisesti tulevaa investointitukea?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-08T17:49:22,2022-09-08T17:50:35,Hyväksytty,1.1
2022_87_163,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_164,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän vauhdittaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Siirtyminen päästöttömiin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Tämä kriisi osoittaa osaltaan, että olemme valtavan kestävyysmurroksen äärellä. Halvan fossiilienergian aika on ohi, ja meidän on kyettävä sovittamaan luonnonvarojen ja energian kulutus maapallon kantokyvyn rajoihin.
Suomessa meillä on tällä hetkellä tilanne parempi kuin Keski-Euroopassa, koska olemme määrätietoisesti pyrkineet eroon fossiilisista energiamuodoista, ja tällä tiellä meidän on jatkettava. Akuutin kriisin keskellä on tietenkin tuettava kansalaisten kestäviä energiaratkaisuja, ja onkin tärkeää, että hallitus on päättänyt energiaomavaraisuuslainoista, joilla vauhditetaan pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden puhtaan teknologian investointeja — tämä sen lisäksi, että akuutissa kriisissä tuetaan heitä, joiden sähkölaskut ovat kohtuuttomia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-08T17:50:35,2022-09-08T17:51:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_165,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_166,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisemme ovat huolissaan ja osittain jo peloissaan ensi talven energialaskuistaan. Monilla ulosotto jo häämöttää, kun elinkustannukset nousevat railakkaasti. Oman kotimaisen energian tuottaminen on avainasemassa nyt ja tulevaisuudessa. Nyt kysynkin, hallitus: oletteko mielestänne jo ottaneet käyttöön kaikki mahdollisuudet tuottaa sitä omaa energiaa, kaikki aseet sitä varten? Tässä on mainittu aurinkoenergia ja tuulivoima, mutta entäs turve? Vielä ollaan skeptisiä turpeen kohdalla. Nyt on hätätila. Turvetta käytetään myös kasvuturpeena ja kuivikkeena eläintiloilla. Mitään korvaavaa ei ole tällä hetkellä. Eli voitteko lisätä myös turpeen tuotantoa?
Perussuomalaiset kannattavat sinivalkoista siirtymää, jossa ympäristö ja kansalaisten edut otetaan järkevästi huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T17:51:48,2022-09-08T17:52:52,Hyväksytty,1.1
2022_87_167,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_168,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme todella poikkeuksellisia aikoja, ja se näkyy kyllä myös niissä asioissa, mitä tällä hetkellä käsittelemme eduskunnassa. Valtiovarainvaliokunnassa käsittelemme nyt tällä hetkellä hallituksen antamaa lisäbudjettia, jossa esitetään kymmenen miljardin laina‑ ja takauspakettia energiayhtiöille tämän poikkeuksellisen tilanteen myötä. 
Tilanne on siis se, että sähkön johdannaispörssissä hintojen nousun myötä myös vastaavasti käteisvakuudet, joita yhtiöiltä vaaditaan, ovat nousseet erittäin merkittävästi, ja tilanne uhkaa ajaa useita yhtiöitä maksukyvyttömyyteen. Sen takia nyt valtion toimia on tarvittu.
Herra puhemies! Kysyn hallitukselta: Kun Euroopan komissio on ollut tästä asiasta täysin hiljaa — taustallahan on siis EU-tason sääntelyä — millaisiin toimenpiteisiin hallitus on jo aikaisemmin ryhtynyt, jotta näitä sääntöjä voitaisiin väliaikaisesti muuttaa ja höllentää tämän poikkeuksellisen tilanteen myötä, ja mitä aiotte vielä tehdä, jotta tosissaan Euroopan komissio ryhtyy toimenpiteisiin tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-08T17:52:54,2022-09-08T17:54:04,Hyväksytty,1.1
2022_87_169,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_170,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset maalailevat täällä, että pian me anelemme Putinin energiaa. Me muut taas teemme töitä sen eteen, että näin ei kävisi. [Jani Mäkelän välihuuto]
Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa Venäjän kanssa. Yhteisen rintaman on pakko pitää EU:ssa, ei pelkästään meidän itsemme vaan ennen kaikkea ukrainalaisten tähden. Me maksamme tästä sodasta kovaa hintaa, mutta he maksavat tästä sodasta, vapauden ja itsenäisyyden puolustamisesta, henkensä uhalla, ja sen takia nyt tarvitaan yhteisiä EU-tason toimia, jotta me tästä selviämme. Ei auta sulkea silmiä ja sanoa, että saksalaiset saavat hoitaa omat asiansa, koska todella tässä on kyse yhteisen Euroopan tulevaisuudesta. [Jani Mäkelän välihuuto] 
Sen takia onkin ollut hyvä kuulla, miten nopeasti ministerit ovat reagoineet komission ehdotuksiin tämän kriisin ratkaisemiseksi. Se on myös Suomen etu, ja se on Pohjoismaiden etu, koska meillä on omia, uniikkeja ongelmiamme. Täällä on kiinteähintaisia sähkösopimuksia, jotka ovat olleet kuluttajien etu tässä kriisissä. Näitä kiinteitä sopimuksia ei olisi ilman sähkön johdannaismarkkinoita, ja sen takia onkin tärkeää, että markkinat laitetaan nyt toimimaan fiksusti. Edustaja Marttinen piti äsken aiheesta hyvän puheenvuoron, mutta on selvää, että ilman yhteisiä EU-tason toimia me emme tästä selviä. Yhteinen linja on myös Suomen etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-08T17:54:04,2022-09-08T17:55:23,Hyväksytty,1.1
2022_87_171,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_172,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Värderade talman! Tämä energiakriisi tulee olemaan vaikea monille suomalaisille. Vain muutamia viikkoja sitten puhuttiin tässä salissa aika paljon huoltovarmuudesta ja siitä, miten tärkeää se on nyt, kun Putin aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Sen takia, arvoisa puhemies, kysyisin: miten energiakriisi vaikuttaa nyt meidän huoltovarmuuteen ja kykyyn ylläpitää huoltovarmuutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2022-09-08T17:55:25,2022-09-08T17:55:55,Hyväksytty,1.1
2022_87_173,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_174,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden ongelmien juurisyyhän on kysyntä ja tarjonta, se, että nyt yksinkertaisesti tarvitaan lisää sähköntuotantoa. Ranskassahan on ollut ydinvoiman kanssa ongelmia, se vaikuttaa omalla tavallaan, ja Saksahan on hölmöillyt oman energiapolitiikkansa, kyllä kai se voidaan täällä näin sanoa. Strategista autonomiaa Venäjästä on nyt vaikea saavuttaa, mutta siihen täytyy pyrkiä. Mutta emme me ole itsekään täällä aivan toimettomia näitten virheiden osalta olleet. Energiaturpeen ennenaikainen alasajo on selkeä virhe, joka tarvitsee nyt korjaustoimenpiteitä.
Mutta eurooppalaiset maat ovat hyvin erilaisia, kun tässä puhutaan EU-ratkaisuista. Uniper-neuvottelujen yhteydessä ministeri Tuppurainen kertoi tuossa aikaisemmin, että sieltä ei tultu hanhen ja kultamunien kanssa, mutta nyt kun meillä on energianeuvosto huomenna, käykö niin, että Suomi tulee sieltä tervassa ja höyhenissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-08T17:55:57,2022-09-08T17:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_87_175,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_176,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen puhui omistaja-arvon säilyttämisestä. Onko omistaja-arvon säilyttämistä se, että yhtiö ylipäänsä ei mene konkurssiin? Uniperin osakekurssihan on täydellisesti romahtanut, ja Saksa on saanut puoli-ilmaiseksi haltuunsa niitä osakkeita. Onko se nyt sitä omistaja-arvon säilyttämistä? No, toisaalta välikysymys on siitä hyvä kysymys, ettei siihen voi vastata tekstiviestillä, joten näihin asioihin palaamme vielä.
Katsoin juuri Fingridin sivuilta tätä teidän vihreää siirtymäänne ja sen todellisuutta. Lämmin syyskuinen iltapäivä Suomessa: energiankulutus vähän yli 8 300 megawattia, tuonti yli 1 500 megawattia, näiden teidän uusiutuvien energialähteiden eli auringon ja tuulen yhteistuotanto 211 megawattia. Tämähän on aivan naurettavaa. Jos Suomessa ei olisi ydinvoimaa, me olisimme nyt energiapulassa ja meillä säännösteltäisiin sähkönkäyttöä nyt, syyskuussa. Lopettakaa nyt jo nämä höpinänne tästä uusiutuvasta energiasta, kun se ei tule toimimaan Suomen olosuhteissa näillä näkymin käytännössä koskaan. Lopettakaa päästökauppa, määritelkää turve uusiutuvaksi. Pidemmällä aikavälillä rakentakaa lisää ydinvoimaa. Sillä näistä asioista voidaan jotenkin päästä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-08T17:57:08,2022-09-08T17:58:26,Hyväksytty,1.1
2022_87_177,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_178,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ihan selvä, että syy tähän energiakriisiin on Venäjän aloittama sota ja yritys horjuttaa Eurooppaa. Sen takia myös minä olen samaa mieltä siitä, että vastauksia on saatava ennen kaikkea Euroopan tasolla. Nämä komission eilen ehdottamat toimet — hintakattoa Venäjän kaasulle, windfall-veroa ja näitä velvoittavia toimia kulutuspiikkien rajaamiseksi — ovat hyviä ja kannatettavia ehdotuksia. Itse kyllä muistuttaisin tässä kohtaa, että tämä energia-aseen käyttäminen onnistuu sen takia, että näitä ilmastotoimia, jotka ovat välttämättömiä, ei ole tehty ajoissa ja ei olla irtauduttu fossiilisista tuontipolttoaineista, mikä olisi kyllä ollut myös mahdollista. Ilmastokriisi vain pahentaa tätä hintaongelmaa, kun se näyttäytyy kuivuutena ja helteinä Euroopassakin. 
Minä itse vähän ihmettelen, että täällä on puhuttu niin vähän energian säästöstä, joka olisi ilmastosyistä hyvä mutta myös hinnan muodostumisen kannalta hyvä. [Puhemies koputtaa] Eli voitaisiinko Suomessa tehdä enemmänkin kuin vain kuluttajavalistusta? 70-luvullakin sammutettiin mainosvaloja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-08T17:58:26,2022-09-08T17:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_179,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Näin. — Seuraavaksi edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_180,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Energiakriisi on erityisesti kohdellut kaltoin yrityksiä, ja voisi sanoa, että maatilojen ja maaseudun yrityksiä vielä ihan erityisesti, koska maatiloilla tämä energiakriisi näkyy paitsi suoraan siinä energian hinnassa myöskin välillisesti sitten siellä lannoitteitten hinnan nousun kautta. Yhä useammat yritykset ja tilat ovat nyt sitten ajautumassa maksuvalmiuskriisiin, ja yritysten ja tilojen on aika vaikea siirtää näitä kustannusnousuja hintoihin. Arvonlisäveron alentaminenhan, jolla hallitus tuli tässä budjettiriihessä esille, ei auta yrityksiä, eikä se auta maatiloja, koska arvonlisävero on näille läpilaskutuserä. Täytyy sanoa, että on aika oireellista, että MTK tänä aamuna on vedonnut hallitukseen, että hallitus vielä täydentäisi budjettiriihen päätöstään ja helpottaisi maatilojen ja yritysten tilannetta energiakriisin keskellä. Erityisesti nyt katson keskustaan siellä hallituksessa: [Puhemies koputtaa] onko näin, että kaikki muut saavat tukea mutta maatilat, maaseudun yrittäjät ja yrittäjät ylipäätänsä eivät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-08T17:59:46,2022-09-08T18:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_87_181,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_182,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaista, että täällä puhutaan energiasta. Tähän turpeeseen toteaisin, että uutta turvetta tosiaan muodostuu: sitä muodostuu luonnontilaisilla soilla. Me voidaan täällä kyllä määritellä turve uusiutuvaksi, keijupölyksi tai ihan miksikä vaan fantsuksi asiaksi, mutta se ei muuta sitä asiaa, että se on erittäin paljon ympäristöhaittoja ja päästöjä aiheuttava polttoaine. Turvettahan ei ole myöskään kielletty, ja sillä on rooli nyt meidän huoltovarmuudessa, niin että täällä on ehkä hyvä korjata tämäkin, että tämä välittyy oikein. 
Bioenergialla on rooli meidän energiapaletissa nyt ja tulevaisuudessa, mutta se on hyvin rajallinen, koska bioenergia ei ole energiatiheydeltään erityisen hyvä polttoaine. Suomi oli energiatalouden osalta biotalous jonnekin 1900-luvun alkupuoliskolle asti, ja siihen on syynsä, minkä takia me ei olla enää biotalous. Eli tässäkin on hyvä huomata ne kestävän biomassan rajat, ennen kuin lähdetään keulimaan liikaa sillä ajatuksella. Me tarvitaan kestävää, päästötöntä energiaa, ja siihen se paletti, jota pystyy kestävästi rakentamaan lisää, on ennen kaikkea tuuli-, aurinko- ja ydinvoima.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-08T18:01:04,2022-09-08T18:02:04,Hyväksytty,1.1
2022_87_183,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_184,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei taida olla kuin yksi ihminen, joka on sitä mieltä, että ei ole kaikkien edun mukaista irrottautua venäläisestä fossiilienergiasta. [Jani Mäkelä: Ei ole paikalla!] Sen sijaan silloin, kun otetaan tämä ensimmäiseksi prioriteetiksi, täytyy ymmärtää, että kunnianhimoa on välttämättä laskettava jossakin muualla, koska nämä eivät kaikki ole mahdollisia samaan aikaan. Muun muassa siitä syystä Saksa polttaa tällä hetkellä yhä enemmän kivihiiltä ja on palauttamassa monia muitakin asioita energiapalettiinsa, joiden osalta on tullut tehtyä virheitä. Tämän takia perussuomalaisten mielestä Suomessa pitäisi olla eräänlainen näihin energia-asioihin keskittyvä tilannehuone eli eräänlainen sähkönyrkki, joka koostuisi energia-alan asiantuntijoista, muun muassa sellaisista, joita löytyy taloustieteen laitokselta ja Aalto-yliopistosta, ei niinkään tuolta ilmastopaneelin suunnasta. Toivottavasti hallitus tällaisen ehdotuksemme ottaa vakavasti. Nyt ei tehdä ilmastopoliittisia linjoja, vaan nyt ratkaistaan energiapolitiikan massiivisia virheitä ja pidetään huolta siitä, että täällä riittää lämpöä ja sähköä myös talvella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-08T18:02:06,2022-09-08T18:03:14,Hyväksytty,1.1
2022_87_185,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_186,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen, kyllähän valtiolla on omaisuutta, niin kuin monilla sijoittajilla on omaisuutta, ja jos siitä pienellä aikajänteellä häviää 15 miljardia, niin on aika vaikeaa uskotella näille omistajille, että kaikki on mennyt hyvin. Kyllä ei ole mennyt.
En tiedä, mitä siellä on tapahtunut — nämä ovat pörssiyhtiöitä, ja niistä ei saa selvää — mutta jotenkin minulle tuli semmoinen kuva, että tästä Uniperista on tehty saksalaisille nyt korkokone. Saksa lainasi Uniperille lähes kahdeksan miljardia hybridilainaa. Hybridilainat ovat korkeakorkoisia. Nyt kun vain 90 prosenttia todellisista kustannuksista voidaan lokakuun alusta alkaen laskuttaa asiakkailta, niin sehän tarkoittaa todennäköisesti sitä, että Saksa hakkaa taas enemmän korkeakorkoista lainaa sinne Uniperiin. Uniperilla on vesivoima ja ydinvoima, ja sitten ne ikään kuin osingoksi tarkoitetut rahat menevät Saksalle korkoina. Eli sen takiahan Fortumin arvo on laskenut, koska ihmiset diskonttaavat heti, että eihän tästä enää ole osingonmaksajaksi pitkään aikaan.
Eli kyllä tämä Uniper valitettavasti nyt meni Saksalle, [Puhemies koputtaa] ja kaikki sen tulevat osingot menevät Saksalle korkoina. [Satu Hassi: Kuka hyväksyi sen oston?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-08T18:03:14,2022-09-08T18:04:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_187,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Näin. — Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_188,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puheenvuorot siitä, että uusiutuva energia ei toimi, ovat mielestäni kyllä äärettömän outoa puhetta. Uusiutuvaa energiaa on vesienergia, aurinkoenergia, biovoima, biokaasu, puu. Kyllä ne toimivat, ja ne uusiutuvat. Onneksi Suomi on panostanut uusiutuvaan energiaan, joka hyödyttää paikallisesti ja hyödyttää laajemminkin tässä maassa. Tarvitaan sen lisäksi myös ydinvoimaa, ja toivon, että Suomelta löytyy rohkeutta ja nopeutta myös uudenlaisiin ydinvoimaratkaisuihin, pienydinvoimaloihin ja tämänkaltaisiin ratkaisuihin.
Euroopan tasolla tiedän, että kansallisvaltiot itse päättävät omasta energiapolitiikastaan, mutta kyllä meidän täytyy olla yhtenäisiä, ja toivon, että se viesti myös Suomesta menee Saksaan, että siellä mietitään vielä kerran niitä Saksan ratkaisuja, jotka ovat olleet vääriä — niitä nyt ei enää voi muuttaa historiasta — jotta jatkossa ei tehtäisi Euroopassa enää tämänkaltaista politiikkaa, mitä on tehty, ja jotta toisaalta harkittaisiin vielä ydinvoimaa Euroopassa laajemminkin. Toivon, että emme katso pelkästään peruutuspeiliin ja kyttää niitä virheitä vaan katsomme eteenpäin. Kysymys on tulevaisuudesta, paitsi Suomen myös Euroopan tulevaisuudesta, [Puhemies koputtaa] ja mitä yhtenäisempiä olemme, sen paremmin me voitamme pahan eli Venäjän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-08T18:04:30,2022-09-08T18:05:44,Hyväksytty,1.1
2022_87_189,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Näin. — Nyt edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_190,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhden viikonlopun aikana keskellä kesää Suomi teki valtavan sopimuksen, ja nyt on kyllä peräänkuulutettava, että hallitus tai sitten vaikka eduskunnan tarkastusvaliokunta tekee tästä sopimuksesta selkeän ja vahvan riskiarvioinnin, että mitkä ovat ne skenaariot, mihin tämä on johtamassa. Kysymys on niin valtavista summista.
Toinen asia: Hallitus teki ihan hyvän kolmiosaisen paketin tästä suomalaisten hädästä, joka syntyi tämän korkean sähkönhinnan vuoksi, mutta oletteko vakuuttuneita siitä, että tämä paketti kattaa kaikkein suurimpiin vaikeuksiin ajautuvat, esimerkiksi niin, että ne puoli miljoonaa omakotiasujaa, joilla on sähkölämmitys, selviävät tästä tilanteesta tämän talven aikana, etteivät talot jäädy, etteivät sähköyhtiöt katkaise sähköä [Puhemies koputtaa] ja etteivät nämä perheet ajaudu ulosottoon ja sitä kautta pitkään ahdinkoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-08T18:05:44,2022-09-08T18:07:01,Hyväksytty,1.1
2022_87_191,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Nyt edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_192,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Essayah nosti esille yritykset ja maatalouden, jotka myös ovat sähkön kanssa vaikeassa paikassa. Nyt tarvitaan koko kapasiteetti käyttöön. Sähköä pitää nyt tuottaa koko tuotantolaajuudella: ydinvoimalla, tuulivoimalla, koskilla ja muulla voimalla, ja myös tuo Meri-Pori, joka on ollut tänäänkin keskusteluissa, varmasti tarvitaan mukaan. Tarvitaan laajasti eri kapasiteetteja, mutta ei venäläistä. Muuten ehkä on syytä hieman joustaa.
Sähkölämmitteiset talot ovat todella kovassa ahdingossa, ja kun vasemmistoliitto on täällä keskittynyt lähinnä kokoomuksen arvosteluun eikä ole nostanut näitä yksin asuvia ja tiukimmassa paikassa olevia esille, niin ajattelin itse nostaa, ja kysyisin hallitukselta: miten näissä tuissa on otettu huomioon yksin asuvat? Näitä viestejä tulee nyt jonkin verran, että heidät on tässä unohdettu [Puhemies koputtaa] ja että he eivät tule näillä tuilla talvesta selviämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-08T18:07:02,2022-09-08T18:08:13,Hyväksytty,1.1
2022_87_193,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_194,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisit ja Ukrainan sota ovat opettaneet meille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä. Energiaomavaraisuus on tärkeä osa isänmaamme turvallisuutta. Tarvitsemme riittävän monenlaisia kestäviä kotimaisia ratkaisuja, kuten keskusta on aina vaatinut. Vihreä siirtymä tarkoittaa puhtaita, kotimaisia ja uusiutuvia polttoaineita ja energiamuotoja.
Kun kotitaloudet ovat nyt vaikeuksissa, voisiko yhtenä ratkaisuna tukea kotitalouksien siirtymistä aurinkosähköjärjestelmään? Se tekisi kotitalouksista ainakin osaltaan omavaraisempia energian suhteen. Se parantaisi huoltovarmuutta, ja tämä olisi myös kestävä ja ympäristöystävällinen ja pitkällä juoksulla taloudellinen ratkaisu. 
Tarvitsemme myös biokaasun entistä laajempaa käyttämistä. Se auttaisi osaltaan myös maatalouden kannattavuutta. Kysyn ministeri Lintilältä: [Puhemies koputtaa] mitä mahdollisuuksia on avautumassa biokaasun käynnistämiseksi ja kehittämiseksi ja kotitalouksien siirtymiseksi aurinkoenergiaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-08T18:08:15,2022-09-08T18:09:28,Hyväksytty,1.1
2022_87_195,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Näin. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_196,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua, ja olisikin hienoa kuulla vielä tarkemmin hallituksen kanta siihen, mitä aiotaan tehdä huomenna ministereiden kokouksessa. On vältettävä sellaista retoriikkaa, että ei voida puuttua markkinoiden toimintaan. Me tiedetään erittäin hyvin, että sähkömarkkinoita reguloidaan tälläkin hetkellä. Nyt voidaan myös ajatella, että koska EU ei ole toiminut vielä, niin tästä on jo aiheutunut valtavaa harmia. Toivottavasti huomisessa kokouksessa ja tulevina viikkoina löytyy ratkaisuja siihen, miten sähkömarkkinaa tässä poikkeuksellisessa tilanteessa korjataan. Näitä keinoja, joita nyt on esitetty, ovat esimerkiksi hintakatto venäläiselle maakaasulle, sähkön kulutushuippujen leikkaaminen ja energiayhtiöiden perusteettomien windfall-voittojen verotus. 
Nyt joihinkin asioihin on kuultu kannanottoja, ja on ehkä pohdittu hallituksen suunnasta, että ei vielä tiedetä, [Puhemies koputtaa] mitä EU esittää, mutta nyt kun tiedetään, mitä EU:n suunnassa esitetään, niin minkälaisia kantoja teillä on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-08T18:09:29,2022-09-08T18:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_87_197,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Nyt edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_198,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri Lintilä, puhuin täällä vuosi sitten huolestumisestani Suomen ulkomaisesta energiaraaka-aineriippuvuudesta ja kerroin LEMENE-, Lempäälän energiayhteisö ‑projektista. Siinä kehitetään ulkoista energiariippuvuutta vähentävää uusiutuvalla energialla toimivaa omavaraista ja vähäpäästöistä energiatuotantojärjestelmää lämpöhiekkaan perustuen. Siinä on myös yksi Suomen suurimmista aurinkopaneelijärjestelmistä. Projektin loppuunvienti ontui Suomen sähköverkkojen monopolin sisältävän sähkömarkkinalain vuoksi. Eikö nyt olisi aika jo herätä ja tehdä kaikkemme alueellista huoltovarmuutta tukevien energiaratkaisujen eteen? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-09-08T18:10:43,2022-09-08T18:11:33,Hyväksytty,1.1
2022_87_199,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_200,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkökriisiin on välittömiä ja vaikuttavia ratkaisuja.
Ensinnäkin rikki mennyt hintamalli pitää korjata. Ei voi olla niin, että sähkön hinta on täysin irtaantunut sen tuotantokustannuksista. Tämähän ei ole lainkaan hyväksyttävää, ja EU:n laajuinen hintakatto on siihen vaikuttava keino puuttua.
Toiseksi jokaista suomalaista voimalaa pitää ajaa täydellä teholla, koska tuotannon lisääminen pudottaa hintaa. Tehoreservi vastaa teholtaan yhtä ydinreaktoria.
Ministeri Lintilä, te väititte, että Fortumin Meri-Porin-laitoksen ajaminen ei olisi kannattavaa. Hiililauhteen muuttuva kustannus on Keski-Euroopassa tällä hetkellä 180 euroa per megawattitunti, ja kun katson näitä Nord Poolin hintoja, niin viimeisten neljän päivän aikana tällaista hiililauhdevoimalaa olisi ollut kannattavaa ajaa 20 tuntia joka ikinen päivä ja se olisi tuottanut tuottajalle vielä merkittävät voitot. [Puhemies koputtaa] Eli selittäkää, ministeri: miten ei ole kannattavaa ajaa sitä hiililauhdetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-08T18:11:33,2022-09-08T18:12:50,Hyväksytty,1.1
2022_87_201,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_202,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Tuolla omassa työhuoneessani kuuntelin täällä tehtyä viittausta turpeeseen, ja haluan nyt tehdä selväksi teille kaikille, että puuhake poltettuna tuottaa enemmän päästöjä kuin turve. Sitten haluan tuoda myös sen selväksi, että turpeen korjaamisessa, kun kerätään yksi megawatti turvetta, polttoainetta kuluu huomattavan paljon vähemmän kuin kerättäessä yksi megawatti puuhaketta. Elikkä nämä nyt turpeen puolustukseksi.
Lyhyesti vielä sanon, että kun olimme eduskuntaryhmän kanssa tuolla Lappeenrannassa, niin tapasin 80-vuotiaan naisen, joka oli tullut juuri alennusostoksilta kaupasta ja harkitsi itsemurhaa näiden kohonneiden kustannusten takia. [Puhemies koputtaa] Miten neuvoisitte neuvomaan häntä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-08T18:12:50,2022-09-08T18:14:08,Hyväksytty,1.1
2022_87_203,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_204,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Budjettiriihen yhteydessä pääministeri perusteli hallituksen varsin holtitontakin velkaantumista sillä, että elämme sotataloudessa. Mutta eihän sotataloudessa eläminen tarkoita sitä, että Suomesta pitäisi tulla entistä riippuvaisempi velkojistamme, vaan se tarkoittaisi sitä, että otamme kaikki kansalliset voimavaramme käyttöön kriisistä selviämiseksi.
Edustaja Vestman esitti edellä kyllä todella olennaisia kysymyksiä koko hallitukselle siitä, miksi kaikki voimalaitokset eivät ole tässä tilanteessa käytössä vaan odottelevat tätä mahdollista tehoreservipäätöstä, kun tiedämme, että voimalaitoksia ajamalla sähkön hintaa saataisiin alas ja joka tapauksessa markkinoille saataisiin se sähkö, mitä markkinoilla tarvitaan tilanteessa, jossa esimerkiksi tänään oltiin, kun tehosta tuli pulaa ja Fingrid joutui käyttämään varavoimalaitoksiaan. Mitä hallitus tekee, että kaikki kapasiteetti saadaan oikeasti markkinakäyttöön? [Puhemies koputtaa] Ja mitä hallitus tekee, että tässä kriisissä ei olla tulevinakin vuosina? Miten Suomeen saadaan investointeja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-08T18:14:10,2022-09-08T18:15:19,Hyväksytty,1.1
2022_87_205,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_206,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki keinot on todella otettava käyttöön, jotta saamme omavaraista päästötöntä energiaa, tuotannot todella täydellä teholla turvaamaan suomalaisten sähkön ja lämmön saantia.
Tuulivoima on lisääntynyt Suomessa merkittäviä määriä viime vuosina. Vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla rakennettiin tuulivoimaa enemmän kuin koko vuonna 2021 eli viime vuonna yhteensä, ja tämä käyrä on nouseva nyt tulevaisuuteen. Mutta kokonainen Itä-Suomi on ilman tätä tuulivoimamahdollisuutta. Siellä on joitakin alueita, joille tuulivoimaa pystytään rakentamaan, ja olisi kiinnostavaa kuulla ministeri Lintilältä selvityksestä, joka on käynnistetty tuulivoiman rakentamisen suhteen Itä-Suomeen. Toki kaikki tiedämme turvallisuusnäkökohdan, [Puhemies koputtaa] ja tutkien täytyy toimia, mutta myös Itä-Suomeen täytyy saada tuulivoimaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-08T18:15:21,2022-09-08T18:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_87_207,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Nyt edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_208,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi mielenkiintoista tietää, miten sitä uusiutuvaa energiaa voi käyttää lisää, kun tässä vihreässä siirtymässä metsää ei saisi hakata senkään vertaa kuin nykyään eikä jokia saisi padota, vaan entisiäkin patoja puretaan. Miten sitä uusiutuvaa energiaa saataisiin lisää?
Tuohon kysymykseen, onko turve uusiutuvaa, oikea vastaus on, että Suomessa se ei ole uusiutuvaa mutta Ruotsissa se on. Näin päätti suuri valiokunta vuonna 2000, ja arpa tämän asian ratkaisi. Eli puhumme tässäkin taas itse aiheutetusta ongelmasta. Suomi on itse omassa typeryydessään tehnyt päätöksiä. joista me nyt maksamme. Näistä itse aiheutetuista ongelmista, kuten päästökauppa, kannattaisi päästä ensimmäisenä eroon.
Saksa on meitä 13 kertaa isompi maa — ei meidän kannata miettiä, mitä saksalaiset tekevät. He tekevät sen, mikä heitä lystää, ja tosiasia on se, että jos Norjasta uhkaa talvella loppua sähkö, he pistävät ennemmin Suomeen tulevan linjan poikki kuin antavat oman kansansa paleltua. Tämä on fakta, jonka kanssa meidän on tultava toimeen, ja meillä täytyy olla huoltovarmuus kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-08T18:16:33,2022-09-08T18:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_87_209,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Näin. — Nyt vielä edustaja Grahn-Laasonen, ja sen jälkeen ministeiden vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_210,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että meidän maan hallitus tekee ihan kaikkensa tämän tilanteen ratkaisemiseksi, ja nyt huoli kääntyy eteenpäin seuraaviin kokouksiin, eli huomiseen energianeuvostoon mutta myös valtiovarainministereiden kokouksiin, ja näihin ratkaisuihin, joita nyt haetaan.
Kun katsotaan niitä komission esityksiä, me emme voi olla tilassa, että Suomi vain odottaa, mitä sieltä komissio esittää, ja sitten käy niihin reagoimaan, vaan meillä pitää olla aktiivinen suunnitelma, miten me vaikutetaan ennalta, että ratkaisut olisivat meidän kannalta hyviä. Nyt näkyy, että komissio ei ole esittämässä malleja, jotka hyödyttäisivät Suomea merkittävästi tai riittävästi, vaan pikemminkin ratkoo nyt ehkä keskisen Euroopan ja Saksan ongelmia. Se, mitä tarvittaisiin nyt, olisi johdannaismarkkinoiden vakuussääntöihin helpotuksia, erityisesti niiden yhtiöiden osalta, joilla on omaa, vakaata tuotantoa. Sitten toisaalta tarvittaisiin EU:n laajuinen hintakatto, josta muun muassa edustaja Vestman hyvin tässä puhui.
Nyt kysynkin: mikä on se suunnitelma vaikuttaa näihin asioihin, että näistä kokouksista saadaan oikeita tuloksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-08T18:17:37,2022-09-08T18:18:42,Hyväksytty,1.1
2022_87_211,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Näin. — Nyt ainakin ministerit Marin, Tuppurainen, Ohisalo, Lintilä ja Sarkkinen ovat pyytäneet puheenvuoroja. — Pääministeri Marin, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_212,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sanna,Marin,Pääministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Grahn-Laasosen puheenvuoroon: Tilanne muualla Euroopassa on hyvin vakava. Se on myös täällä vakava, mutta keskisessä Euroopassa ja Euroopassa muutoinkin me puhumme paljon korkeammista hinnoista kuin Suomessa energian osalta, ja me puhumme myös siitä, riittääkö energia, onko kenties edessä syksy ja talvi, jolloin näemme sellaisia tilanteita, että energia ei riitä ja tulee energian katkoksia. Eli kyllä tilanne on vakava, ja minä ymmärrän aivan täysin, että komissio etsii näihin tilanteisiin ja tähän kysymykseen ratkaisuja. Me emme voi tässä tilanteessa, jossa Putin käyttää energiaa aseena koko Eurooppaa vastaan, käpertyä sisäänpäin ja katsoa vain kansallisia intressejämme, vaan kyllä me tarvitsemme yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja tämän tilanteen ratkaisemiseksi. [Sanni Grahn-Laasonen: Me katsomme myös kansallisia intressejä!] Samaan aikaan me tietenkin vaikutamme komissioon ja toimimme aktiivisesti, ja tänäänkin olen viestittänyt yhdessä Pohjoismaiden kollegoiden kanssa komissiolle niitä näkökulmiamme, missä me tuemme komission työtä ja mihin me haluamme komission kiinnittävän huomiota, ja tätä vaikuttamistyötä tehdään jatkuvasti aktiivisesti, mutta hieman haluan nyt tätä näkökulmaa ja tulokulmaa tähän yhteiseen ison kriisiin saada, että tämä ei ole nyt vain kansallinen kysymys vaan tämä on koko Euroopan laajuinen kysymys, ja siksi me tarvitsemme yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja. Se vastaus ei voi olla meidänkään suunnalta se, että katsokaa vain Suomen ja Pohjoismaiden tilannetta ja ratkokaa tätä, vaan kyllä meidän pitää yhdessä ratkoa koko Euroopan tilannetta ja olla tässä solidaarisia — siitä äskenkin käytin puheenvuoron. [Sanni Grahn-Laasonen: Auttaisivat kyllä ihan muitakin maita ne ehdotetut keinot!]
Sitten täällä tuli muitakin puheenvuoroja liittyen erityisesti uusiutuvan energian tarpeeseen, investointien tekemisen tarpeeseen, ei vain tuotantoon, vaan myös sähkön varastointiin, siirtotekniikoihin, ja kaikkea tätä me todella yhdessä tarvitsemme. Me muun muassa kokoonnuimme taannoin Kööpenhaminassa yhdessä Itämeren maiden päämiesten kanssa ja keskustelimme muun muassa tästä luvituksesta ja keskustelimme siitä, millä tavalla voimme lisätä tuulivoimaa Itämeren alueella ja tietenkin Suomessa.
Tämä Itä-Suomen kysymys on yksi sellainen, mihin meidän pitää entistä enemmän kiinnittää huomiota. Olen vahvasti sitä mieltä, että Itä-Suomen aluetta pitäisi saada laajemmin tuulivoiman käyttöön, [Puhemies koputtaa] ja tästä me olemme muun muassa Puolustusvoimien kanssa käyneet hyvin tiivistä vuoropuhelua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-08T18:18:47,2022-09-08T18:21:07,Hyväksytty,1.1
2022_87_213,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_214,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti vastaan muutamaan kysymykseen, ja oikaisen ensin edustaja Kankaanniemen käsityksen siitä, että Suomi olisi kesällä tehnyt sopimuksen Saksan kanssa. Siitä ole kysymys, vaan Fortum Uniperin enemmistöomistajana on sopinut Saksan hallituksen kanssa, [Toimi Kankaanniemi: Suomen kansa maksaa! — Jani Mäkelä: Kuka maksaa?] ja Fortumin hallitus on tehnyt päätöksen hyväksyä tämän neuvottelutuloksen, ja hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta tyytyi tähän Fortumin hallituksen päätökseen. Suomi ei ollut neuvotteluosapuoli, mutta meillä oli tässä yhteisiä intressejä.
Nämä molemmat yhtiöt ovat kotimailleen huoltovarmuuskriittisiä energiayhtiöitä, joiden selviämistä tässä yhdessä piti tukea. Nämä molemmat yhtiöt ovat tässä ja nyt ratkaisuja tähän akuuttiin energiakriisiin. Uniper Saksassa esimerkiksi kivihiilen osalta tällä hetkellä on tärkeä toimija, ja Fortum Suomessa ylipäänsä vastaa kolmanneksesta meidän sähköntuotannosta. Tässä ja nyt nämä yhtiöt ovat meille tärkeitä, ja niiden päästäminen konkurssiin — Uniperin kesällä tai Fortumin tässä akuutissa käteisvakuuskriisissä — olisi ollut vastuutonta. Sen vuoksi näitä ratkaisuja on haettu, mutta katse on oltava myös pidemmällä. 
Sekä Saksa että Suomi tarvitsevat näitä yhtiöitä vihreään siirtymään. [Toimi Kankaanniemi: Mitkä ovat riskit?] Me tarvitaan niitä yhtiöitä, jotka investoivat uusiutuvaan, päästöttömään energiaan. Esimerkiksi Uniper Saksassa on tässä keskeinen toimija ja Fortum meillä täällä Suomessa ja Pohjoismaissa. Omistaja haluaa omalle omistukselleen Fortumissa lisäarvoa ja investointeja Suomeen, investointeja tänne kotimaahan uusiutuvaan, päästöttömään energiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-08T18:21:08,2022-09-08T18:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_87_215,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_216,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty hyviä näkemyksiä siitä, että Suomesta täytyy rakentaa energiaomavaraista ja energiaitsenäistä. Täällä kysyttiin, kuinka hallitus tukee sitten kotitalouksia tässä muutoksessa, ja hallitushan on laittanut jo pitkään liikkeelle rahaa esimerkiksi öljylämmityksestä luopumisen tukeen, jotta ihmiset voivat kotitalouksissa siirtyä maalämpöratkaisuihin. No, meille on lisänä tullut uusi elementti viime viikolla, tällainen energiaomavaraisuuslaina, joka käytännössä mahdollistaa paitsi kotitalouksille myös pienille ja keskisuurille yrityksille ja myös taloyhtiöille lainan hakemisen tällaisiin energiaremontteihin, investointeihin kestävään energiantuotantoon siellä omassa koti‑ ja lähipiirissä, ja näitä lainoja todella ensi vuoden alusta voi sitten suomalaisista pankeista hakea. Tässä ajatus on nimenomaan se, että mahdollistetaan kaikille tämä siirtymä, että se näkyisi pikkuhiljaa siellä ihmisten kukkarossa, että on tehty kestäviä energiaratkaisuja, panostettu vaikkapa energiansäästöön remontin kautta, ja sehän näkyy kyllä sitten kukkarossa. Tätä työtä hallitus siis tekee aktiivisesti ja todella tuo nyt uuden elementin markkinoille.
Energiansäästö on myös mainittu. Se on aivan keskeistä osana tätä kriisiä. Kuten täällä aiemmin todettiin, suomalaisten täytyy hieman säästää energiaa, mutta ukrainalaiset menettävät henkiään tällä hetkellä. Minä uskon, että suomalaiset pystyvät säästämään energiaa ja pystyvät tukemaan ukrainalaisia monin tavoin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-08T18:22:45,2022-09-08T18:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_87_217,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Näin. — Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_218,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pikaisesti:
Edustaja Kauma kysyi Meri-Porista: Meri-Pori on Energiaviraston ja Fingridin yhteispäätöksellä yksi työkalu, ja sen suhteen päätöksiä tulee varmaan hyvinkin nopeasti vielä. Fortumin tieto on se, että se on heille negatiivinen, mikäli se olisi kaupallisessa käytössä. Eli tämä tietoni perustuu Fortumiin, ja jos joku sitä epäilee, niin kannattaa kysyä Fortumilta.
Edustaja Harjanne kysyi kysyntäjoustoista: aivan keskeinen asia, ja tätä nimenomaan yritetään nyt teollisuuden kanssa saada tehtyä. 
Edustaja Elomaa kysyi turpeesta: Oma käsitykseni on, että turve tulee olemaan seuraavina vuosina vielä paletissa mukana. Mitä olen kiertänyt tänä kesänä, niin on useampia isoja laitoksia, jotka ajavat turpeella. Ongelma on ollut se, että kesä on ollut hyvin erilainen sääolosuhteitten mukaan. Eli joillakin alueilla on saatu nostettua, kaikilla ei. Varmaan tuommoinen sanotaan reilu 60 prosenttia tarpeesta on nostettu. Tästä tulee oikeastaan se huoltovarmuuspuoli kanssa, eli jotta se huoltovarmuuden puolelle saadaan nostettua, niin se on tämä sää, johon ei näinkään hyvä hallitus pysty vaikuttamaan. 
Nämä energiasäästöt kaikkinensa, mihin edustaja Kivelä viittasi: Tämä on äärettömän tärkeää. Tämä jää koko ajan vähän niin kuin taustalle tässä. Pitää mieltää se, että sillä on kuitenkin iso kokonaisvaikutus.
Edustaja Essayah kysyi maatalouden ja yritysten tilanteesta. Tässä paketissa, mikä oli riihessä, painopisteenä oli nimenomaan kotitaloudet. Me seurataan koko ajan yritysten ja maatalouksien tilannetta.
Edustaja Kinnunen kysyi biokaasusta ja aurinkoenergiasta: Meillä on uusiutuvan energian tuki olemassa, jota me koko ajan maksetaan enemmän. Oikeastaan biokaasu on kiinnostanut erittäin paljon tällä hetkellä.
Sitten edustaja Holopainen kysyi huomisesta kokouksesta. Kaksi keskeistä, jotka tuon siellä, ovat tekninen hintakatto ja vakuuksien lieventäminen, [Puhemies koputtaa] jotka tulevat olemaan hyvin keskeisessä roolissa.
Edustaja Kososelle vielä: Itä-Suomen tuulivoimaan meillä on tällä hetkellä nimettynä selvityshenkilö. Työmääräys tehdään, ja hän lähtee töihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-08T18:24:25,2022-09-08T18:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_219,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Vielä ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_220,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama vastaus liittyen toimeentulokysymyksiin:
Tilanne nousevien sähkönhintojen kanssa on erityisen vaikea sähkölämmitteisissä asunnoissa asuville, tietysti vähän sopimussuhteesta riippuen, ja ongelmat koskettavat monia yksin asuvia ja monia perheitä. Hallitus todella budjettiriihessä teki päätöksiä, millä yritettiin helpottaa kotitalouksien tilannetta — alvin alennus ja sitten sähkövähennys, jota valmistellaan — ja sen lisäksi budjettiriihessä päätettiin toteuttaa sähkötuki, jota nyt sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan pikaisesti valmistelemassa. Tämän tuen on tarkoitus kohdistua heille, joilla ei ole mahdollisuutta saada tätä samassa yhteydessä päätettyä sähkövähennystä täysimääräisesti, ja se voisi tulla kyseeseen esimerkiksi pienituloisille eläkeläisille. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin nostaa yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen lämmitysnormia sekä omakotitalon hoitonormia 57 prosentilla, ja tämä voi auttaa esimerkiksi yksin asuvia eläkeläisiä, ketkä tätä eläkkeensaajan asumistukea sähkölämmitteiseen taloon saavat.
Sähköön liittyvien toimien lisäksi hallitus päätti laajasta ostovoimapaketista, ja on hyvä huomata, että vuodenvaihteessa on tulossa historiallisen suuret korotukset työeläkkeisiin, ja sen lisäksi eri etuuksiin, mukaan lukien esimerkiksi takuu- ja kansaneläkkeet, on tulossa indeksikorotukset. Viime kädessä toimeentulotuessa huomioidaan sähkömenoja, ja Kelaa on ohjeistettu joustavuudessa näiden menojen huomioinnissa.
Arvoisa puhemies! Edessä on vaikea talvi, mutta hallitus on pyrkinyt löytämään keinoja auttaa suomalaisia ja erityisesti pienituloisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-08T18:26:50,2022-09-08T18:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_87_221,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutuksista eurooppalaisiin energiamarkkinoihin>>>Pääministerin ilmoitus  PI 3/2022 vp,Näin. — Nyt tätä keskustelua varten varattu puolitoista tuntia on käytetty., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_222,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_223,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nuorisolain avulla edistetään nuorten kasvu- ja elinoloja sekä tuetaan nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia. Laissa säädetään myös valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta. 
Nuorisolaki määrittelee muun ohella valtion ja kuntien vastuut liittyen nuorisotyöhön ja nuorisopolitiikkaan. Lisäksi laki sisältää säännökset sille, millä edellytyksillä valtio tukee nuorisotyön ja nuorisotoiminnan eri muotoja, kuten valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen toimintaa, nuorisokeskuksia, nuorten työpajoja ja etsivää nuorisotyötä sekä nuorisoalan valtakunnallisten osaamiskeskusten toimintaa. 
Nuorisolakia uudistettiin kokonaisuudessaan noin viisi vuotta sitten, ja nykyinen laki tuli voimaan 1.1.2017. Laki on osoittautunut kokonaisuutena katsoen selkeäksi ja käytännössä toimivaksi, lukuun ottamatta eräitä yhteisöjen valtionapukelpoisuutta ja avustusprosesseja koskevia säännöksiä, joita on tarpeen tarkistaa. Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä on siis kyse lain eräiden kohtien tarkistamisesta ja täydentämisestä, ei sen kokonaisuudistamisesta. 
Hallitusohjelmassakin mainitut tarkistamistarpeet liittyvät lain säännöksiin, jotka koskevat valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen ja valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten valtionapukelpoiseksi hyväksymistä ja vuosiavustusprosessia. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi uutena asiana säännökset harrastamisen Suomen mallista ja sen perusteella myönnettävistä valtionavustuksista.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nuorisolakia tarkentamalla valtakunnallisen nuorisoalan järjestön, valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen sekä nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuuden hyväksymistä sekä valtionavustuksen määräytymisen edellytyksiä koskevia säännöksiä. 
Laissa ehdotetaan säädettäväksi harrastamisen Suomen mallin mukaisen nuorten harrastustoiminnan tarkoituksesta sekä kunnan tehtävistä sen järjestäessä kyseistä harrastustoimintaa. Lisäksi säädettäisiin edellytyksistä, jotka otetaan huomioon nuorten harrastustoimintaan myönnettävän valtionavustuksen määrää harkittaessa. Esitettyjen muutosten tavoitteena on lisätä valtionapukelpoisuuden hyväksymiseen ja valtionavustusten myöntämiseen liittyvän menettelyn sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä. Lisäksi tavoitteena on vakiinnuttaa harrastamisen Suomen mallin mukainen nuorten harrastustoiminta pysyväksi toimintamalliksi kunnissa, ja tätä kautta edistää perusopetukseen osallistuvien lasten ja nuorten mahdollisuutta mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen. 
Hallituksen esitystä on valmisteltu perusteellisesti ja nuorisotyön kenttää osallistaen. Syksyllä 2020 on järjestetty kaksi keskustelu- ja informaatiotilaisuutta, joissa valtakunnallisilla nuorisoalan järjestöillä sekä valtion nuorisoneuvostolla sekä arviointi- ja avustustoimikunnalla oli mahdollisuus esittää näkemyksiään nuorisolain mukaiseen valtionavustusprosessiin liittyvistä muutostarpeista. Vuoden 2021 kesällä nuorisokeskusten edustajille järjestettiin asiasta vastaava tilaisuus. Laaja lausuntokierros lakiluonnoksesta toteutettiin kuluvan vuoden kevään aikana. 
Arvoisa herra puhemies! Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-08T18:29:28,2022-09-08T18:32:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_224,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_225,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Honkoselle lakimuutoksen selkeästä esittelystä. Olemme tekemässä merkittävää nuorisolain uudistusta. Siihen sisältyvä harrastamisen Suomen malli takaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä.
Tämä hieno uudistus on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. Tahtomme on, että kaikki löytäisivät itselleen mielekkään ja samalla maksuttoman harrastuksen perheen varallisuudesta ja taustasta riippumatta, oli sitten kyse musiikista, käsitöistä, taiteen tekemisestä, luontoretkeilystä, liikunnasta tai ruoanlaitosta.
Kotikuntani Reisjärvi on osallistunut uudistuksen pilottiin. Kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. 
Kyse on syvimmiltään tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta sekä ennen kaikkea lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hyvä harrastus tuo lasten ja nuorten elämään hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Hyvä harrastus vähentää pahoinvointia ja osaltaan myös yksinäisyyttä ja mielenterveyden vaikeuksia. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Ongelmien selättämiseksi tarvitaan toki niin matalan kynnyksen keskusteluapua ja lyhytaikaista ratkaisukeskeistä terapiaa kuin myös pitempää terapiaa. Tässä lakimuutoksessa lähdemme kuitenkin liikkeelle hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisestä, jolloin vaikeuksia on ratkottavana vähemmän. Hyvä harrastus on yksi ratkaisu hyvinvoinnin edistämiseen. Tässä myös liikunnan merkitys on keskeinen.
Suomalaiset lapset liikkuvat aivan liian vähän. Vuonna 2018 tehdyn valtakunnallisen LIITU-tutkimuksen mukaan vain kolmasosa lapsista saavuttaa liikuntasuositukset. Yli 95 prosenttia ylittää ruutuajan suositukset. Erityistä huolta herättää LIITU-tutkimuksessa se, että lapset ja nuoret löytävät liikunnasta aiempaa selvästi vähemmän merkityksellisiä asioita. Ei ole siis motivaatiota, ja ilman motivaatiota ei tapahdu mitään. Seuraukset näemme. Ylipaino ja terveysmurheet lisääntyvät, koulumenestys heikentyy. Vakavinta tietysti on, että ilman hyvää kuntopohjaa myös aikuisiällä terveys on heikompi. Liikkumattomuuden hinta on miljardeja euroja. Omaehtoisen liikkumisen kulttuuri on dramaattisesti laskenut. Väsyneet vanhemmat kuskaavat lapsiaan pitkin iltaa harrastuksiin.
Palautetaan liikkumisen ilo keskiöön, tuodaan liikunta lasten luo, koulupäivän yhteyteen, helposti saataville, mielekkääksi ja luontevaksi osaksi arkea, unohtamatta myöskään muita hyviä harrastuksia. Harrastamisen Suomen malli on askel kohti lapsiystävällisempää Suomea. Tämä on hyvää politiikkaa.
Arvoisa puhemies! Muutakin tärkeää tässä hallituksen esityksessä on. Pyrkimys on tarkentaa ja selkeyttää valtionapukelpoisuuden kriteerejä valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen, valtakunnallisten nuorisoalan osaamiskeskusten sekä nuorisokeskusten osalta. Uudet kriteerit koskevat muun muassa hyvää taloudenpitoa, ajankohtaisuutta ja merkitystä sekä vaikuttavuutta. Nämä ovat hyviä ja tuettavia tavoitteita. Toivon, että eduskunta käsittelee tämän lain ripeästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-08T18:32:58,2022-09-08T18:37:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_226,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Näin. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_227,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan aloittaa sillä, että nämä nuorisojärjestöjen ja nuorisoalan osaamiskeskusten valtionavustuksiin kaavaillut muutokset ovat mielestäni pääosin kannatettavia. On tärkeää, että valtionavun kriteerit ovat sujuvat ja selkeät ja läpinäkyvät ja kannustavat pitkäjänteiseen toiminnan kehittämiseen. Sanon tämän myös omalla kokemuksellani, sillä olen ollut nuorisojärjestössä töissä ja hakenut näitä avustuksia. Pidän hyvänä uudistuksena myös sitä, että valtionavustuksen voisi jatkossa perua nykyistä helpommin, mikäli avustusta saava järjestö ei täytä näitä kriteereitä. On todella hyvä, että valtionavustus voidaan perua, jos järjestö ei esimerkiksi kunnioita kaikkien lasten ja nuorten ihmisoikeuksia. Myös lausuntokierroksella tätä valtionavustuksen perumisen kriteerien muuttamista kannatettiin laajasti sillä edellytyksellä, että valtionapukelpoisuutta olisi mahdollista hakea uudestaan kriteerien täyttyessä. Tämäkin on kannatettavaa, kuten myös se, että uusien toimijoiden pääsy valtionavun piiriin pidetään mahdollisimman avoimena.
Lausunnoissa on kuitenkin noussut huolta esimerkiksi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja pitkäjänteisten tavoitteiden mukana pitämisestä näissä kriteereissä sekä maakuntien määrän nostamisesta erityisesti kielellisten ja kulttuuristen ryhmien, kuten esimerkiksi ruotsinkielisten ja saamelaisten, näkökulmasta. Toivon, että valiokunnassa näitä katsotaan tarkkaan.
No, sitten tämä toinen osa tosiaan käsittelee harrastamisen Suomen mallin mukaisen nuorten harrastustoiminnan vakiinnuttamista pysyväksi toimintamalliksi kunnissa. Itsekin asun kunnassa, Helsingissä, jossa tämä on ollut jo käytössä, ja oman lapseni kautta olen siihen saanut tutustua. Ajattelen, että tämä on erinomainen tavoite, sillä tietenkin on niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastaa. Myös me ollaan vasemmistossa jo pitkään oltu siitä huolissamme, että harrastusmahdollisuudet ovat rajattuja sen mukaan, minkälaisia tuloja perheellä on, harrastuskustannukset ovat nousseet ja kaikilla perheillä ei yksinkertaisesti ole varaa maksaa näitä maksuja. Tämän takia on tärkeää, että tässä varmistetaan juuri köyhimpien perheiden lasten pääsy tämän Suomen mallin piiriin.
Ajattelen, että myös alueellista tasa-arvoa on seurattava, koska haja-asutuilla alueilla nuorten ja lasten mahdollisuudet harrastaa voivat olla heikommat, ja esimerkiksi koulukyytien reittiä tai aikataulutusta pitäisi pystyä muokkaamaan, [Puhemies koputtaa] jotta myös harvemmin asutuilla alueilla lapset pääsevät aidosti harrastamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-08T18:37:32,2022-09-08T18:40:46,Hyväksytty,1.1
2022_87_228,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_229,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän nuorisolain osalta tartun kiinni nuorten harrastamiseen. Jokaisella nuorella tulisi olla ainakin yksi mieluisa harrastus, oli se sitten liikuntaa tai vaikkapa taidetta. 
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävää tahtia. Mielekäs harrastus on puolestaan omiaan ennalta ehkäisemään näitä haittoja. Tämä on yksi lisäperuste todella panostaa nuorten harrastamiseen.
Tällä hetkellä lasten ja nuorten harrastukset maksavat liikaa. Toki on olemassa edullisempiakin harrastusvaihtoehtoja, mutta toisaalta taas muun muassa tiettyjen urheilulajien kustannukset ovat karanneet jo keskiluokallekin liian kalliiksi. Isossa kuvassa olisi tärkeää saada harrastamisen hintalappua laskettua. Tämän merkitys korostuu erityisesti näin vaikeina aikoina, kun elämisen välttämättömät menot kallistuvat hurjaa vauhtia.
Harrastamisen Suomen malli on kannatettava asia. Erityisesti koulupäivän jälkeen tapahtuvan harrastustoiminnan järjestämiseen on panostettava. Se tarjoaa itse harrastustoiminnan lisäksi mielekästä ja järkevää tekemistä nuorille, esimerkiksi ennen kuin vanhemmat palaavat töistä. Nyt on vain varmistettava, että siellä ruohonjuuritasolla eli kuntakentällä on oikeasti riittävät resurssit käytettävissä nuorten harrastustoiminnan lisäämiseen. Vaikka valtion ja kuntien taloustilanne on heikko, on tästä investoinnista pidettävä kiinni. Siitä ei saa tinkiä, sillä se maksaa itsensä varmasti takaisin pitkällä tähtäimellä. 
Ennaltaehkäisy ylipäätään ongelmien välttämiseksi on kustannustehokasta, järkevää ja inhimillisesti katsoen mitä kannattavinta toimintaa, kun mietimme esimerkiksi fyysistä ja henkistä hyvinvointia ja sairauksien ehkäisyä. Ei ole olemassa ”vain”, että ”se on nyt vain liikuntaa” tai ”vain kulttuuria”. Ehkä ymmärtäisimme niiden tärkeyden, jos ne poistettaisiin elämästämme kokonaan. Niitten arvo nousisi varmasti.
Hienoa, että meillä on ministeri Honkonen paikalla, ja esittäisinkin kysymyksen ministerille: miten saataisiin sellainen asia läpi, että koko eduskunta ja kaikki kansanedustajat ymmärtäisivät tämän liikunnan ja kulttuurin merkityksen, koska se on huipputärkeää? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T18:40:49,2022-09-08T18:43:40,Hyväksytty,1.1
2022_87_230,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_231,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa puhui hyvin tässä, ja uskon, että ainakin kaikki me täällä salissa ymmärrämme todella tämän liikunnan ja kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille, ja koko kansakunnalle tietysti. Sieltä lapsista ja nuoristahan sitten varttuu niitä tulevia aikuisia viemään tätä yhteiskuntaa vuorollaan eteenpäin.
Tässä on käytetty niin hyviä puheenvuoroja harrastusmahdollisuuksien tärkeydestä, että en lähde niitä toistamaan, mutta oikeastaan sen näkökulman toisin tähän, kun tällä lakimuutoksellakin käsitellään valtionapukelpoisuuksia ja -perusteita ja sitä tekniikkaa, että kaiken kaikkiaan olisi todella tärkeää, että esimerkiksi liikuntajärjestöissä pystyttäisiin valtionavun perusteissakin jo suuntaamaan sitä rahaa nimenomaan siihen käytännön harrastustoiminnan edistämiseen ja mahdollisimman vähän suuntaamaan rahaa sitten hallintoon, joka pystytään järjestämään taatusti tehokkaammin kuin mitä monet liitot ja järjestöt nykyisellään tekevät. Tämä on sellainen urheilujärjestöissä oleva käytännön kysymys, mikä nousee jatkuvasti tuolla kentällä esiin, että miten ne aivan siihen harrastustoimintaan tulevat rahat lopulta jäävät niin pieniksi suhteessa liittojen saamiin isoihinkin avustuksiin.
Kaiken kaikkiaan on todella tärkeää, että nuorisotyötä olemme tällä tavalla tukemassa ja näitä lakimuutoksia tekemässä. Kiitos siitä ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-08T18:43:40,2022-09-08T18:45:27,Hyväksytty,1.1
2022_87_232,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Näin. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_233,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten pahoinvointi on kyllä asia, mihin pitää pystyä puuttumaan. Tämä koronapandemia, joka oli, entisestään kärjisti yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia ja toi kaiken kaikkiaan paljon pahoinvointia. Kaikki se työ, mitä pystytään tekemään, jotta meidän nuoriso voisi paremmin, on meille kyllä erittäin suuri sijoitus sitten taas tulevaisuuteen, siihen tulevaisuuteen, missä meillä löytyy ne tulevaisuuden tekijät, työvoima ja niin edelleen. Tähän pitää kyllä kaikki satsaukset tehdä, ja uskon, että myöskin tämän nuorisolain kautta siihen pystytään vastaamaan.
Tämä harrastamisen Suomen malli, se, että käytännössä ilmaiseksi pystytään joku harrastus nuorille tarjoamaan, korostuu näinä aikoina erityisen paljon. Nyt kun kustannukset nousevat — täällä salissa on koko iltapäivä puhuttu, kuinka sähkölaskujen hinnat nousevat ja kuinka perheillä tulee olemaan tiukempaa — niin kyllä siinä vaan herkästi käy niin, että jos vähävaraisella perheellä hädin tuskin rahat riittävät siihen sähkölaskuun ja jostain pitää karsia, niin se voi löytyä niistä kalliista harrastuksista, tai ylipäätään harrastuksista, joista joudutaan maksamaan. Minä uskon, että tämän mallin avulla me kyllä pystytään takaamaan, että lapsilla on mielekästä tekemistä myös sen koulupäivän lisäksi ja löydetään niitä tapoja harrastaa.
Tämä on hyvä esitys, ja vielä kun saadaan tämä jalkautettua tuonne kuntiin, niin että siellä, kuten edustaja Elomaa mainitsi, löytyvät ne resurssit ja osaaminen ja halu tämän puolesta toimia. Meidän kaikkien, jotka ollaan myös kuntapäättäjinä, pitää omalta osaltamme toimia myöskin sillä puolella.
Herra puhemies, oikeastaan ministeriltä haluaisin kysyä: Demokratiakasvatus on olennainen osa tätä nuorisolakia. Se on asia, mitä pitää vaalia. Me ollaan nähty nyt maailmalta erittäin vakavia esimerkkejä siitä, että sananvapautta ei sallita ja demokratiakasvatusta ei ole tai se on hyvin yhdenmallista. Kuinka tämä laki tulee nyt varmistamaan, että demokratiakasvatus, sananvapaus ja poliittisten nuorisojärjestöjen toiminta tullaan turvaamaan ja rahoittamaan? On äärimmäisen arvokasta, että meillä nuoria osallistetaan, niin että meillä on päättäjiä myöskin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, niitä, jotka ovat näistä yhteisistä asioista kiinnostuneita, ja niitä, jotka haluavat yhteiskuntaa olla jatkossakin kehittämässä. Kuinka tämä laki tähän vastaa, ja kuinka ministeri omilla toimillaan edistää sitä, että meillä demokratiakasvatus on voimissaan tässä maassa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-08T18:45:29,2022-09-08T18:48:25,Hyväksytty,1.1
2022_87_234,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_235,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tässä viimeiset vuodet olleet aikamoisessa kriisien ketjussa. Korona pysäytti yhteiskunnat globaalisti monilta osin, ja ei olla vielä siitä selvitty, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Euroopassa muutti koko Euroopan turvallisuusjärjestystä. Nyt energiakriisi tuo lisää haasteita tulevalle talvelle. Siis maamme hallituksella on todellakin ollut kädet täynnä erittäin vaikeita asioita. Siksi pitää aidosti ihmetellä sitä kykyä, jolla eri ministeriöissä on töitä tehty Marinin hallituksen johdolla, koska näistä vaikeista ajoista huolimatta myös hallituksen ohjelmaa on kyetty viemään eteenpäin koko tämän ajan ja hallitusohjelman tavoitteista on pidetty kiinni, kuten muun muassa tässä nuorisolain parantamisessa, joka nyt on tässä lähetekeskustelussa.
Tämä nuorisolain muutos kuuluu siihen pitkään sarjaan toimenpiteitä, joita on lasten ja nuorten tulevaisuuden parantamiseksi tehty tällä kaudella, aina siitä isoimmasta koulutusuudistuksesta elikkä oppivelvollisuuden laajentamisesta niihin moniin parannuksiin, joita esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja lapsiperhearkeen on tehty. Nyt parannetaan nuorisolakia niin, että harrastamisen Suomen mallia voidaan edelleen kehittää ja laajentaa kuntiin ja myös vakiinnuttaa se kunnissa. Tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen.
Meillä ovat tutkitusti lapset ja nuoret olleet kovilla jo pelkästään näiden kriisien takia, mutta myös jo ennen sitä. Kyselytutkimuksissa tuli esille, että jopa 20 prosenttia nuorista koululaisista koki mielenterveyden ongelmia, ja se on iso luku. Näihin vaikuttavat tietysti monet asiat, mutta erittäin tärkeää on, millainen on se koulun arki, että sitä parannetaan, koulutuspolkuun panostetaan, oppilashuoltoa vahvistetaan. Näinhän tällä kaudella on tehty, ja sitä pitää jatkaa myös tulevalla kaudella.
Hyvinvoinnin edistämiseksi on tehtävä töitä edelleen. Hyvinvointia siis lisää erityisesti mahdollisuus harrastaa, ja siksi on tärkeää vakiinnuttaa tämä harrastamisen Suomen malli, jotta kaikki lapset tasa-arvoisesti pääsevät maksuttomaan liikunta- tai muuhun kulttuuriharrastukseen koulupäivän aikana. Se tuo sisältöä koulupäivään, sisältöä elämään, yhdistää lapsia, lisää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä.
Arvoisa puhemies! Tässä nuorisolain muutosehdotuksessa keskeistä on harrastamisen Suomen mallin säädöspohjan kehittäminen. Nykyinen nuorisolaki tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Lain soveltamisesta on nyt kertynyt kokemuksia viiden vuoden ajalta. Nuorisolaki on osoittautunut kokonaisuutena selkeäksi ja toimivaksi, lukuun ottamatta eräitä yhteisöjen valtionapukelpoisuutta ja avustusprosessia koskevia säännöksiä, joita on ollut tarpeen tarkistaa ja joihin tämä esitys vastaa.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraatit kannattavat esityksiä, jotka lisäävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Tämä on niistä jälleen yksi. Edistämme sitä, että jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan harrastus koulupäivän yhteydessä. Tavoitteena on juurruttaa harrastamisen Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa. Tämä on ollut meillä jo sivistysvaliokunnassa käsittelyssä, ja käsittely jatkuu ja kuulemme asian tiimoilta asiantuntijoita. Asia etenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-09-08T18:48:26,2022-09-08T18:51:55,Hyväksytty,1.1
2022_87_236,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Näin. — Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_237,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani tämän nuorisolain osaan harrastamisen Suomen mallista:
Meillä oli silloin hallituskauden alussa hallitusohjelmaneuvotteluissa iso tavoite keskustalla saada tämä harrastamisen Suomen malli läpi ja luotua. Näkökulmana oli nimenomaan se, että jokainen lapsi ja nuori Suomessa ansaitsee harrastuksen, ja kätevintä se olisi perheen toimivuuden ja aikataulujen kannalta saada sinne koulupäivän yhteyteen, myös siksi, että siellä kaikki suomalaiset lapset ja nuoret ovat, koulussa, aina iltapäivisin. Usein moni lapsi ja nuori voi olla hyvin yksinäinenkin koulupäivän jälkeen, ja siihen kohtaan juurikin harrastukset hyvin osuvat, jotta sitten taas illalla voidaan olla vanhempienkin kanssa yhdessä kotona. Tämä tavoite saatiin pilottien kautta käyntiin, ja nyt olen todella iloinen siitä, että ollaan vakiinnuttamisvaiheessa, niin kuin tavoitteena olikin. 
Pääasiana lapsilla ja nuorilla tässä mallissa on se, että he tulevat kokemaan yhteisöllisyyden kokemuksia näiden erilaisten kulttuuri- tai liikuntaharrastusten kautta, iloa ja riemua ja onnistumisen kokemuksia. Olennaista on ollut todella se, että lapset ja nuoret ovat saaneet itse valita ja pyytää ja toivoa erilaisia harrastuksia, ja mieluista ovatkin olleet esimerkiksi parkour, leivonta, valokuvaus, kuvataide, pelisuunnittelu. Eli on tärkeätä, että heiltä itseltään on kysytty, koska ehkä me aikuiset emme niinkään osaa sanoa, mikä heille on mieluisinta ja parasta. Tämä on myös toteutunut. 
Oleellista tämän mallin toteutumiseen on nimenomaan se kuntakohtainen toteuttaminen, se, että henkilökunta sitoutuu tähän ja ne liikunta- ja kulttuurialan ammattilaiset tulevat kouluihin tekemään niitä toimintoja ja pitämään niitä tunteja, ohjaamaan harrastuksia. Tässä on sitten luotu alueilla erilaisia malleja siitä, ja ainakin itse tiedän omien lasteni kautta Savonlinnasta, että hyvin on onnistuttu ja hyvin on saatu toimijoita mukaan. 
Hirmu tärkeitä puheenvuoroja täällä on ollut esimerkiksi liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille lapsilla ja nuorilla, ja kyllä olen sitä mieltä vahvasti, että liikuntaharrastuksessa on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että se todella tuottaa sitä iloa ja riemua lapsille ja nuorille. Silloin ammattimainen ohjaus ja ilonpito siinä tekemisessä on todella tärkeää. Siitä voi sitten syntyä vähän vakavampikin harrastus sen jälkeen, intohimo, kun on löytynyt se riemu ja ilo. — Kiitos ministerille, että on viety eteenpäin tätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-08T18:51:57,2022-09-08T18:55:15,Hyväksytty,1.1
2022_87_238,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Kiitos. — Nyt ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_239,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustajille erittäin hyvästä ja monipuolisesta keskustelusta. Todellakin hienoa kuulla, kuinka eduskunnassa yhdytään näihin nuorisolain tavoitteisiin ja ennen kaikkea siihen, että harrastamisen Suomen mallin tulokset ja tavoitteet ovat oikeat ja sillä tähdätään lasten ja nuorten entistä parempaan hyvinvointiin. Oli hieno kuulla, kuinka näitä kiitoksia tälle kokeilulle ja nyt sille, että tämä lainsäädännöllä säädetään, tässä kosolti tuli.
Kuten keskustelun aikana kuulimme, nämä harrastamisen Suomen mallin hyvät puolethan liittyvät nimenomaan siihen, että tämä tavoittaa koko ikäluokan peruskoulun kautta, siihen, että tätä paikallisesti voidaan niihin paikallisiin olosuhteisiin soveltaa, ja kuten tässä edustaja Kosonen totesi, joka itsekin on tämän hankkeen syntyyn vahvasti vaikuttanut, että lapset ja nuoret itse pääsevät vaikuttamaan siihen, minkälaisia harrastuksia heillä on maksutta valittavana. 
Tässä käytettiin todella hyviä puheenvuoroja siitä haasteesta, mitä eriarvoistuminen aiheuttaa. Eli tietyt lapset tietyistä perheistä eivät ole ollenkaan aktiivisia, eivät osallistu ja jäävät osattomiksi, ja taas tietty osa lapsista harrastaa todella paljon — ehkä jopa vähän liikaakin, jos näin voi sanoa — ja ovat todella aktiivisia ja pärjäävät koulussa ja näin poispäin. Nämä ongelmat tahtovat kasautua, ja senpä takia nyt onkin käynnistetty arvio- ja tutkimushanke siitä, kuinka tämä harrastamisen Suomen malli toimii ja kuinka hyvin se tavoittaa ennen kaikkea ne nuoret ja lapset, jotka eivät harrasta ennestään mitään ja jotka ovat kaikista eniten osattomia tästä yhteisöllisyydestä ja niistä hyvistä puolista, mitä niin kulttuuri- kuin liikuntaharrastukset ynnä muut voivat tuoda. 
Tässä edustaja Elomaa omassa puheenvuorossaan kysyi, kuinka saataisiin kaikki ymmärtämään liikunnan ja kulttuurin merkitys. Luulen, että tämä korona-aika, kun oltiin vailla kulttuuriharrastuksia, jouduttiin niistä luopumaan vähäksi aikaa ja joukkuelajeja ei pystynyt harrastamaan, opetti meitä kaikkia vakavasti siitä, mikä merkitys oikeasti kulttuurilla ja liikunnalla meidän kaikkien hyvinvoinnille on. Sitä ei voi pelkästään yksin liikunnan harrastamisella korvata, vaikka sekin totta kai on kansanterveyden ja meidän kaikkien terveyden ja jaksamisen kannalta tärkeä asia. 
Meillähän on hyviä malleja. Esimerkiksi Jääkiekkoliitto tekee todella hyvää työtä siinä, että he liiketoiminnastaan syntyneitä voittoja kohdentavat lapsille, kun nimenomaan siinä lajissa ne harrastamisen maksut ovat ehkä vieläpä muitakin korkeammat. Muitakin tällaisia vastaavia malleja on, ja näitä on syytä mielestäni entisestään kehittää, jotta mahdollisimman moni lapsi ja nuori voisi päästä liikuntaharrastusten pariin huolimatta siitä, mikä se perheen ja huoltajien taloudellinen kantokyky on. 
Edustaja Savola kysyi demokratiakasvatuksesta ja nuorisojärjestöjen rahoituksesta. Todellakin rahoituspäätökset tehdään aina erikseen. Mutta itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on järjestöjä, jotka eri tavalla kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen, tarjoavat nuorille mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen ja mahdollisuuden oppia niitä vaikuttamisen taitoja. Poliittiset nuorisojärjestöt on todella tärkeitä. Niistä aika monella meistä on kokemuksia. Sitten on, totta kai, monia muita kansalaisjärjestöjä, joissa myös opitaan vaikuttamiseen, ja on tärkeää, että yhä useampi nuori päätyisi näiden toimintaan mukaan.
Totta kai sitten opetussuunnitelmien pohjalta kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tätä varsinaista demokratiakasvatusta, kansalaistaitoja opiskellaan. Yhä tärkeämpi sosiaalisen median ja somemaailman aikana on medialukutaito ja lähdekritiikin omaksuminen, koska se, että on oikeaa tietoa, on tietenkin aivan keskeinen lähtökohta sille, että pystyy vaikuttamaan asioihin. 
Vielä tästä vaikuttavuudesta, johon viitattiin useassa puheenvuorossa: totta kai rahoituspäätösten kriteeristössä nykyäänkin jo toiminnan vaikuttavuus on aivan keskeisessä asemassa. 
Yhtä kaikki voisin tähän loppuun vielä sen todeta, että tässä harrastamisen Suomen mallissa on saatu hyviä tuloksia. On tärkeää, että sitä arvioinnin pohjalta seuraavalla vaalikaudella kehitetään ja tarvittaessa muokataan, mutta uskallan väittää, että tämä on tämän hallituskauden aikana oppivelvollisuusiän noston ohella tärkeimpiä lasten ja nuorten hyvinvointia ja elämää parantavia uudistuksia. [Mikko Savola: Meillä on asiantunteva ministeri!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-08T18:55:18,2022-09-08T19:00:29,Hyväksytty,1.1
2022_87_240,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, valitettavasti tätä keskustelua varten tässä vaiheessa varattu aika on täyttynyt, mutta huomasin, että siellä oli edustajilla Viitanen ja Kettunen äsken vielä puheenvuoropyynnöt. Voin jatkaa tätä keskustelua ja tätä aihetta vielä täysistunnon muiden asioiden jälkeen, jos nyt vielä varaatte puheenvuorot. — Eivät näytä varaavan, joten... [Inka Hopsu: Minä yritän, mutta ei onnistu!] — No nyt. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_241,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_242,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, että puheenvuoron ehti vielä varata. Vähän kesäterässä vielä tämä, mikä nappi toimii milloinkin. — Käsittelyssä on nuorisolaki, ja siinä halutaan varmistaa harrastamisen Suomen mallin jatkuvuus ja käsitellään myös siihen liittyvien valtionavustusten myöntämistä. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus ennen tai jälkeen koulupäivän. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee saada harrastaa nimenomaan sellaista harrastusta, josta he itse pitävät. Harrastukset tarjoavat oppimisen ja onnistumisen kokemuksia ja ryhmän, johon kuulua.
Harrastamisen mahdollisuudet voivat vaihdella merkittävästi erilaisista taustoista tulevien lasten ja nuorten välillä, joten on tärkeää, että lainsäädännön tasolle vakiinnutetaan malli, jolla tuetaan harrastusten järjestämistä ja kaikkien pääsyä mukaan. Mallin vaikuttavuutta tulee seurata ja mallia yhä kehittää. Tällä hetkellä kunnat ovat järjestäneet mahdollisuuksia pääasiassa niin, että se suosii lyhytkestoista harrastamista ja usein uhkaa luoda niin sanottuja A- ja B-luokan harrastuksia. Kun tavoitteena on nimenomaan ollut lasten ja nuorten integraatio, uusien ystävien ja uusien viiteryhmien löytäminen, mahdollisuus menestyä ja toimia ehkä eri porukassa kuin koulupäivän aikana, tulee tätä harrastusten mallin toteutusta todella harkita näiden tavoitteiden onnistumisen näkökulmasta.
Ajatus ei ole toteuttaa harrastusten mallia ainoastaan koulun kerhoina ja siten sitten varakkaampien lasten harrastaa erikseen kalliimmissa jalkapalloseuroissa tai musiikkiopistoissa. Ajatus on nimenomaan, että kaikilla mallin kautta olisi pääsy näihin erilaisiin harrastusmuotoihin, mihin sitten kullakin innostusta on. Harrastamisen Suomen malliin tulee saada paljon nykyistä toteutusta vahvemmin mukaan kaikenlainen harrastaminen taiteen perusopetuksesta järjestötoimintaan ja liikunnasta kättentöihin, lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Esimerkiksi tuoreimman nuorisobarometrin tulokset näyttävät, että ilmastokysymyksistä huolestuneet nuoret toivovat harrastusten ja vapaa-ajan kautta ympäristökasvatukseen pääsyä.
Meillä on myös paljon hyviä esimerkkejä onnistuneesta, kiitetystä harrastamisen mallin toteutuksesta. Yksi näistä tulee Porista, jossa malli tunnetaan Harrastushybridi-nimellä. Siinä yhdistetään taidetta, liikuntaa ja tiedettä harrastusryhmien toiminnassa, ja kokonaisuudet on suunniteltu lasten ja nuorten toiveita kartoittaneen harrastuskyselyn mukaan. 
On tärkeää, että harrastamisen Suomen mallin jatkokehittämisessä huomioidaan kaikenlaisten harrastusten pääsy tarjontaan mukaan ja ehkäistään harrastusten eriytymistä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-08T19:53:44,2022-09-08T19:56:50,Hyväksytty,1.1
2022_87_243,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa myös se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_244,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2022 alussa 66,5 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vaikka kirkon jäsenmäärä on viime vuosina ollut laskeva, kirkko on edelleen merkittävä toimija yhteiskunnassamme. Kirkko hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä, minkä lisäksi se ylläpitää esimerkiksi monia vaikuttavia sosiaalisia palveluja, kuten lapsi‑, perhe‑ ja vanhustyötä. Kirkon diakoniatyöllä on ollut tärkeä rooli koronaepidemian synkimpinä aikoina yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten tavoittamiseksi ja auttamiseksi, ja kirkko on ollut myös aktiivinen toimija Ukrainan sotaa paenneiden ihmisten tukemisessa.
Käsiteltävänä on ehdotus evankelis-luterilaista kirkkoa koskevan lainsäädännön kokonaisuudistukseksi. Esitystä voidaan pitää historiallisena, sillä edellisen kokonaisuudistuksen voimaantulosta on ehtinyt kulua aikaa jo 28 vuotta. Edellisen kerran hallitus antoi asiasta esityksen syksyllä 2019. Asia ehti tuolloin olla sekä hallintovaliokunnan että perustuslakivaliokunnan käsiteltävänä, kunnes perustuslakivaliokunnan esittämien säätämisjärjestyshuomautusten jälkeen hallintovaliokunta keskeytti asian käsittelyn katsoen, että asia oli palautettava takaisin valmisteluun. Valiokunta ilmoitti jatkovalmistelun tavoitteeksi sen, että saadaan valmisteltua ja säädettyä hyvässä hengessä aikaa kestävä ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva tämän päivän lainsäädännöltä edellytettävien vaatimusten mukainen kirkkolain kokonaisuudistus ja muu tarpeellinen kirkkoa koskeva lainsäädäntö.
Arvoisa puhemies! Tätä uutta esitystä on edeltänyt mittava jatkovalmistelutyö Kirkkohallituksessa ja kirkolliskokouksessa. Eduskunnan valiokuntien näkemykset on otettu tarkasti huomioon ja kokonaisuus on rakennettu niiden pohjalta kokonaan uudelleen. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, mitkä asiat kuuluvat kirkkolain alaan ja mitkä eivät. Noin sata pykälää on siirretty kirkkolaista erillislakeihin ja kirkon omassa päätäntävallassa olevaan kirkkojärjestykseen. Valmistelun tarkoituksena on ollut uudistaa kirkollinen lainsäädäntö selkeämmäksi ja johdonmukaisemmaksi kokonaisuudeksi, joka mahdollistaa jatkossa lainsäädännön sisällöllisen kehittämisen. Esitys ei sisällä kirkon ja valtion välisiä suhteita koskevia muutoksia.
Lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että kirkkolakia koskee erityinen säätämisjärjestys. Eduskunta ei voi tehdä asiasisältöön vaikuttavia muutoksia kirkkolakia koskevaan lakiehdotukseen, koska yksinoikeus niiden tekemiseen on säädetty kirkolle. Eduskunta päättää siten tältä osin vain ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-08T19:01:54,2022-09-08T19:04:36,Hyväksytty,1.1
2022_87_245,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_246,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä lain esittelystä. Iisakin kirkkokin saatiin aikoinaan viimein valmiiksi. [Naurua] Pitkä ja monivaiheinen kirkkolain uudistus kaartaa nyt lopulta kohti maalisuoraa.
Tämä evankelis-luterilaista kirkkoa koskeva kirkkolain kokonaisuudistus on ollut vireillä vuodesta 2005 saakka. Tälläkin kaudella olemme kertaalleen käsitelleet asiaa eduskunnassa. Vuonna 2019 annettu hallituksen esitys peruutettiin, ja nyt käsittelemme kirkolliskokouksen hyväksymää, korjattua esitystä. Kuten ministeri Honkonen totesi, kyse on kokonaisuudistuksesta ja tarpeellisista kirkkoa koskevista lakisäädöksistä.
Kirkkolain pohjana on edelleen vuonna 1869 tehty ensimmäinen kirkkolaki, jota on vuosien saatossa täydennetty ja päivitetty. Kun säädösympäristö on muuttunut, vuoden 1993 kirkkolakia on muutettu yli 50 kertaa. Kokonaisuus on ollut lopulta kuin tilkkutäkki, minkä vuoksi lakia on tarpeen johdonmukaistaa. Nyt laki saatetaan kokonaisuutena ajan tasalle. Siitä tehdään käyttäjien kannalta selkeä kokonaisuus.
Lainmuutos on pääosin tekninen. Esityksen sisällölliset muutokset ovat varsin vähäisiä. Kirkon ja valtion suhteet säilyvät entisellään. Kirkolla on edelleen julkisoikeudellinen erityisasema. Muutokset tehostavat kuitenkin kirkon ja seurakuntien hallintoa ja vaikuttavat sitä kautta vahvasti kirkon toimintaan ja kirkkolain tulkintaan. Tavoitteena on siirtää mahdollisimman paljon kirkon sisäistä toimintaa ja hallintoa koskevaa norminantovaltaa kirkon omille toimielimille siltä osin kuin asiat eivät edellytä lain tasoista sääntelyä.
Arvoisa puhemies! Esitys ei muuta kirkon hallinnon rakenteita, vaan se yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa hallintoa koskevaa sääntelyä. Esitykseen sisältyvä sisällöllinen uudistus toteutuu pääosin kirkkojärjestyksessä. Toki pienetkin sisältömuutokset vaikuttavat toimintaan ruohonjuuritasolla. Kirkko siirtyy digiaikaan, sähköiset kokoukset ja sähköinen päätöksentekomenettely tulevat mahdollisiksi, seurakuntien jäsenten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet paranevat — nämä kaikki ovat tervetulleita asioita.
Arvoisa puhemies! Kirkon kaiken toiminnan pohjana on usko, jonka sisältö määritellään kirkon tunnustuksessa. Sen vuoksi kirkolliskokous näki edelleen tärkeänä, että tunnustuspykälä säilyy kirkkolaissa. Kirkolliskokouksen enemmistön mielestä tunnustuspykälän irrottaminen laista asetuksen tasoiseen kirkkojärjestykseen on ongelmallista. Yhdyn tässä kirkolliskokouksen kantaan.
Evankelis-luterilaisella kirkolla on Suomessa pitkä ja arvokas historia ja perinne. Kirkko on edelleen vahva ankkuri suomalaisten elämässä. Se kulkee rinnalla elämämme käännekohdissa, kun synnymme, kasvamme, aikuistumme, menemme naimisiin ja perustamme perheen, kun lähdemme viimeiselle matkalle. Kirkko kastaa, konfirmoi, vihkii, siunaa haudan lepoon. Kirkko auttaa ja puolustaa kaikkein heikoimpia. Se kokoaa yhteen ja kannattelee, kun on vaikeaa. Seurakuntien diakoniatyö ja lähimmäisenrakkauden toteuttaminen arjessa ovat syvää suomalaista kulttuuriperintöä. Kun yhteiskunnassa ja maailmassa tapahtuu traagisia asioita, kirkkojen ovet ovat avoinna ja ihmiset löytävät tiensä yhteisiin tiloihin hiljentymään, laulamaan, keskustelemaan ja kuulemaan. Sana rohkaisee ja lohduttaa.
Perustuslakivaliokunta selvensi tällä kaudella, että koulut voivat edelleen käyttää kirkon tiloja omiin tilaisuuksiinsa. Kirkko seisoo keskellä kylää ympäri Suomen myös tänä päivänä. Se pitää yllä historiallisesti arvokkaita rakennuksia, arkkitehtuuria, ympäristöjä ja hautausmaita. Tämän uudistuksen jälkeen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lainsäädäntö on kohdillaan ja kirkko saa toteuttaa tärkeää tehtäväänsä yhteiskunnassa oman perinteensä ja tunnustuksensa pohjalta. Nyt on tärkeää, että eduskunta saa tämän lain ripeästi valmiiksi, jotta kirkko saa työrauhan tehdä merkityksellistä työtään ihmisten parissa näinä epävakaina aikoina.
Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta toivoi, että kirkkolain alaan varsinaisesti kuulumattomat, muun muassa henkilöstöä koskevat pykälät erotetaan erilliseen, tavallisessa säätämisjärjestyksessä hyväksyttävään lakiin. Se on nyt toteutettu. Tässä kirkkolain esityksessä on korjattu kaikki ne kohdat, jotka oli välttämätöntä korjata ja joista perustuslakivaliokunta antoi niin sanotun perustuslaillisen huomautuksen. Valtiosääntöoikeudelliset puutteet on näin korjattu.
Kun kirkkolaki nyt hyväksytään, kirkko saa ajantasaisen lain ja pääsee siltäkin osin toteuttamaan arvokasta tehtäväänsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-08T19:04:47,2022-09-08T19:11:20,Hyväksytty,1.1
2022_87_247,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,Näin. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_248,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä uudeksi kirkkolaiksi sekä kirkollisiksi erityislaeiksi on kirkon henkilöstöltä saadun palautteen mukaan paljon hyvää. Viranhaltijoita koskevan sääntelyn sijoittaminen omaan erilliseen lakiinsa helpottaa yleisten työelämäuudistuksien toteuttamista kirkossa. Muutoinkin säädösehdotus modernisoi jo kohtalaisen vanhaa kirkkolainsäädäntöä. Pitkä prosessi on saatu tähän vaiheeseen — kiitos siitä.
Vielä kuitenkin joitain kommentteja tarpeista ja huomioista, joita kirkon henkilöstöltä on tullut:
Tärkeää on, että kirkon viranhaltijat olisivat yhdenvertaisessa asemassa suhteessa muuhun julkiseen sektoriin. Lakiesityksessä kelpoisuusvaatimukset koskevat ainoastaan virkasuhteita. Tämä valitettavasti mahdollistaa kelpoisuusvaatimusten kiertämisen sillä tavalla, että henkilöä ei palkata virkasuhteeseen vaan työsuhteeseen. Tulisi harkita, voisivatko kelpoisuusvaatimukset koskea myös työsuhteita, nimenomaan uusia solmittavia työsuhteita. Ymmärrän, että muutokset ovat tässä kohtaa vaikeita mutta sellaisia, mitä valiokuntakäsittelyssä ja eduskuntakäsittelyssä pystytään vielä huomioimaan.
Toiseksi: Seurakuntapastorin ja papin virkojen sijaisuuksien nimityspäätöksiin esitetty muutoksenhakukielto on ongelmallinen. Kun muista papinvirkojen nimityspäätöksistä on valitusoikeus, niin näistä seurakuntapastorin viroista tätä oikeutta ei ole — muutoksenhakukielto siis estää tämän. Tämä koskee juuri papiston määräaikaisia virkasuhteita. Useat perustuslakiasiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa nimenomaan tästä kohdasta perustuslakivaliokunnalle.
Vielä kolmanneksi pieni muutos, joka koskee perhevapaalta töihin paluuta. Tämä uusi lakiehdotus ratkaisee sen niin, että vanhaa tehtävää ei pystytä turvaamaan, ja se on muutos nykytilaan, ja ymmärrettävästikin siitä on saatu palautetta.
Lopuksi haluan nostaa esiin, kuinka tätä valmistelua työmarkkinaosasto tekee suhteessa Kirkon työmarkkinalaitokseen. Tämä nykytilanne on ristiriidassa viranomaisen puolueettomuusperiaatteen kanssa, eli Kirkkohallituksen kirkon henkilöstöpolitiikkaa koskevan päätöksenteon ja palvelussuhteita koskevan säädösvalmistelun toteuttavat samat viranhaltijat ja samat virkailijat, jotka hoitavat puhevaltaisina työmarkkinalaitoksen tehtävää ja työnantajaedunvalvontaa. Palvelussuhdelainsäädännön ja henkilöstöpolitiikan vastuut olisi syytä Kirkkohallituksessa eriyttää samalla tavalla kuin tehtiin Valtion työmarkkinalaitoksen osalta vuonna 2017.
Nämä olivat nyt lähinnä tällainen kokoelma huomioita palautteesta, jota on tullut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-08T19:11:25,2022-09-08T19:14:47,Hyväksytty,1.1
2022_87_249,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_250,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministerin lisäksi oli kaksi erittäin asiantuntevaa puheenvuoroa tästä laista, edustaja Kinnuselta ja edustaja Hopsulta.
Oikeastaan omassa puheenvuorossani haluan vain tuoda esiin sen merkittävän roolin, mikä kirkolla yhteiskunnassa on ja joka oikeastaan liittyy meihin kaikkiin tavalla tai toisella, olemme me kirkon jäseniä tai emme ole kirkon jäseniä: häät, ristiäiset, hautajaiset, diakonissatyö, mikä kunnissa tapahtuu.
Erityisen ilolla ja kunnioituksella olen aina katsonut sitä työtä, mitä kirkko tekee vähävaraisten auttamiseksi, ja Ulkomaanavun työtä, mitä tehdään muiden maiden vähävaraisten ja heikoimpien ihmisten auttamiseksi, sekä sitä nuorisotyötä, mitä on yhteistyössä koulujen kanssa. Lasten ja nuorten harrastustoiminnassa, mistä edellisessäkin kohdassa nuorisolain yhteydessä puhuttiin, seurakunta tekee erittäin hyvää ja tiivistä yhteistyötä luoden harrastusmahdollisuuksia kuntiin, missä ei välttämättä resursseja ole kaikin puolin muuten, esimerkiksi nuorisotilojen avaamisella ja ylläpitämisellä.
Toivon, että kun seurakuntavaalit tulevat, niin sinne löytyy paljon myös niitä ihmisiä, jotka ovat näistä asioista kiinnostuneita, siitä hallinnosta, mitä kirkon puolella tehdään, ja myöskin siitä yhteiskunnan osa-alueesta. Toivottavasti paljon on ehdokkaita ja paljon vaihtoehtoja, niitä, jotka haluavat näihin asioihin perehtyä.
Itse tästä kirkkolain uudistuksesta sanon vain sen, että jos 28 vuotta on edellisestä uudistuksesta mennyt, niin tämä on aiheellinen, monin paikoin tekninen uudistus. Hyvä, että nyt perustuslailliset seikat on tässä varmistettu ja ne puutteet, mitä tässä laissa on ollut, on korjattu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-08T19:14:49,2022-09-08T19:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_87_251,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Näin. — Vielä ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_252,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajille puheenvuoroista. Todellakin, niin kuin todettua, eduskunta voi kirkkolain osalta vain päättää esityksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, mutta kiitoksia näistä tärkeistä sisällöllisistäkin puheenvuoroista.
Omalta osaltani toivon asiasta vastaavana ministerinä, että esitys saa eduskunnassa perusteellisen mutta nopean käsittelyn. Tätä todellakin kirkolliskokous ja kirkko odottavat tämän pitkän, pitkän prosessin jälkeen. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+7.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-08T19:16:39,2022-09-08T19:17:15,Hyväksytty,1.1
2022_87_253,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 17/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valtiovarainvaliokunnan puolesta edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_254,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä siis on kysymys Ukrainan pakolaisista ja arvonlisäverolain muutoksista. Tässä säädetään, että Ukrainasta sotaa pakeneville luovutetut tavarat ja palvelut tehtäisiin väliaikaisesti arvonlisäverottomaksi, ja tämä on tietenkin sellainen laki, mitä on helppo puoltaa. Tämä tehdään siksi, että voidaan lisätä apua, ja tällä myös korjataan kotimaisiin myynteihin liittyvä neutraliteettiongelma. Tämä on väliaikainen laki, eli taannehtivasti tulisi voimaan 24. päivästä helmikuuta tämän vuoden loppuun asti.
Tässä laissa on taustalla komission päätös, joka nämä vastaavat tavarat ja palvelut vapauttaa tuontitulleista ja arvonlisäverosta. Tämä komission päätös ei kuitenkaan koske näiden tavaroiden ja palveluiden edelleenmyyntejä täällä kotimaassa eikä se koske myöskään Suomessa valmistettujen tavaroiden myyntiä, ja siksipä tässä syntyy neutraliteettiongelma näitten kotimaisten myyntien osalta, jonka siis tämä lakiesitys aivan oikein korjaa. 
Asiantuntijakuulemisissa tätä pidettiin lähtökohtaisesti kovin hyvänä. Tässä nostettiin esille tietynlainen eriarvoisuus sen suhteen, että toki tällä hetkellä sotaa käydään monessa paikassa ja muualtakin tulee apua tarvitsevia, ja tämä koskee nyt tässä tapauksessa vain ukrainalaisia. Toivomuksia esitettiin, että myös näiden avustusjärjestöjen omaan käyttöön jäävät tavarat niin ikään vapautettaisiin kokonaan verosta. Ja sitten tietenkin kiinnitettiin huomiota niihin hallinnollisiin ongelmiin, joita syntyy näille järjestöille: kun esimerkiksi joissain vastaanottokeskuksissa luonnollisesti on monesta suunnasta tulleita turvapaikanhakijoita, niin sitten pitää erotella, mikä menee nimenomaan Ukrainasta pakeneville. 
No, valiokunta pitää tätä perusteltuna, ja me toteamme tässä tekstissä, että arvonlisäverodirektiivi ei mahdollista sitä, että tämä tavallaan koskisi muuta kuin näitä komission päätöksen tarkoittamia tilanteita. Eli sen vuoksi emme lähde tätä laajemmin pohtimaan. Komission päätös sinänsä mahdollistaisi sen, että tätä verovapautusta sovellettaisiin myös avustusjärjestöjen omaan käyttöön, mutta käytännössä hallitus ei ole tätä esittänyt muun muassa juuri siksi, että sekin olisi hallinnollisesti hyvin vaikea hoitaa. 
Mitä tulee kuitenkin tähän tosiasiaan, on varmasti niin, että on hyvin haasteellista ja aiheuttaa paljon hallinnollista työtä, että jo tällaisenaan tämä lakiesitys mahdollistaa nimenomaan Ukrainasta tulleille pakolaisille mutta ei muille. Se aiheuttaa ongelmia ja työtä, niin kuin tiedämme, mutta kiinnitämme huomiota siihen, että Verohallinnolta on syytä tulla hyvät tarkennetut ohjeet, jotta sitten mahdollisimman helppo olisi tätä hyvää päätöstä kuitenkin viedä eteenpäin.
Siis kuten sanoin, valiokunta tätä puoltaa. Tähän esitetään muutamia muutoksia, mikä johtuu siitä, että varmistetaan, että tämä laki on samansisältöinen kuin komission lopullinen päätös, joka Suomen eduskuntaan saapui ennakoitua myöhemmin ja jonka johdosta esimerkiksi tätä ei voitu vielä ennen kesää käsitellä, vaikka olimme tämän valmiiksi tuoneet. Tähän tuli sen jälkeen lopullinen päätös ja joitain teknisluonteisia korjauksia, hieman laajeni soveltamisala, ja sitten eräs laki joudutaan kumoamaankin, turhat säännökset pois, sillä kun komission päätös viivästyi, niin sellaista väliaikaista lakia, mihin nämä pykälät oli kytketty, ei ole enää edes voimassa. 
Eli tällaisia pieniä muutoksia, mutta muuten puollamme tätä, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-08T19:17:30,2022-09-08T19:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_87_255,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Kiitokset valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuorosta, ja nyt muuhun keskusteluun. — Edustaja Savola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_256,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tämä Venäjän raakalaismainen, epäoikeutettu hyökkäys Ukrainaan alkoi ja nämä uutiskuvat alkoivat tulla meillä mediaan, niin ihmisillä, meillä suomalaisilla, monella heräsi vahva tahto ja kysymys, kuinka näitä ihmisiä voidaan auttaa tämän hädän keskellä. Minuunkin oli aika nopeasti yrittäjä yhteydessä, joka esitti, voisiko näitä avustuksia, jotka he haluavat yrityksenä antaa, saada esimerkiksi verovähennyskelpoisiksi, jotta se kannustaisi yhä useampia yrityksiä auttamaan, kun huutava pula lähes kaikesta Ukrainassa on niillä ihmisillä, jotka kotinsa ovat menettäneet.
On äärimmäisen hyvä, että tämän asian puolesta on toimittu. Tämä arvonlisäverohuojennus taikka ‑alennus, poistaminen käytännössä, edesauttaa sitä, että yrityksillä ja yhteisöillä on entistä helpompi tukea ukrainalaisille osoittaa, Ukrainan kansalaisia avustaa ja kannustaa myös muita siihen avustamiseen.
On äärimmäisen tärkeätä myös sitä tietoa painottaa, että tämän verovähennyksen pystyy tältä osin samaan myös taannehtivasti. Sitä kannattaa pitää esillä. Ne, jotka ovat jo osallistuneet, pystyvät tätä hyödyntämään, ja ehkä se kannustaa myös antamaan uusia avustuksia Ukrainan kansalaisille.
Erittäin hyvä, tärkeä, tässä ajassa oleva lakiesitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-08T19:22:44,2022-09-08T19:24:30,Hyväksytty,1.1
2022_87_257,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_258,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vielä viime tinkaan tuossa edustaja Savolan innoittamana puheenvuoron siitä, että olemme jo oman perheen kanssa tehneet tällaisen hyväntekeväisyysjärjestön, joka tukee ukrainalaisia. Tässä tuli heti ensimmäisenä mieleen, että totta kai esimerkiksi kerron tästä asiasta vaimolleni, joka pääsääntöisesti tätä hommaa hoitaa sen takia, että minulla on jotakin muutakin tekemistä.
Tilanne on se, että tuli ensimmäisenä mieleen, kuinka helposti tämä tieto menee kaikille eteenpäin. Elikkä toivoisin, että tässä valiokuntakäsittelyssä otettaisiin vielä huomioon se ja tuotaisiin pontena eteenpäin sitä asiaa. En tiedä, onko ponsi oikea, mutta joka tapauksessa niin, että siitä myös tiedotettaisiin riittävästi ja tämä olisi oikeasti tiedossa näillä yrityksillä.
Meilläkin sen järjestön kanssa oli se, että se alkoi ihan siitä, että ihmisten auttamisen halu oli ihan valtava, ja kun me ensin omalta kotipihalta järjestettiin se, niin melkein toivoin kaupungilta liikennevaloja meidän risteykseen, meinaan se auttamisen määrä oli valtava. Mutta se on kyllä hiipunut todella paljon. Tällä hetkellä meillä käytännössä katsoen lähtee hetkessä kaikki, mitä sinne meidän toimipisteelle tulee. 
Tämä varmaan edesauttaisi myös juuri sitä, että meidän kauttakin pystyttäisiin niitä juttuja laittamaan, kun yritykset tietäisivät tästä mahdollisuudesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-08T19:24:32,2022-09-08T19:26:08,Hyväksytty,1.1
2022_87_259,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_260,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Puhemies! Tässä on siis kysymyksessä jo ensimmäinen käsittely, eli olemme tämän sinänsä kyllä tuolla valiokunnassa jo käsitelleet. Me emme nyt tähän lausumaa pistäneet, mutta mielestäni on aivan tärkeää ja varteenotettavaa, mitä täällä tuli ilmi, että tästä on hyvä tiedottaa joka tapauksessa. Uskon niin tapahtuvankin, ja todellakin varmasti toimijat valtion päässä pitävät niin paljon kuin vain mahdollista tätä esillä erilaisissa kanavissa, mistä voi sitten saada tästä tietoa. Eli tämä on mielestäni ihan hyvä huomio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-08T19:26:08,2022-09-08T19:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_87_261,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,Näin. — Vielä edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_262,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän tiedottamisen suhteen me tietysti kaikki ollaan itse hyviä tiedotuskanavia, kun tiedotamme omille sidosryhmille tästä. Mutta kyllähän yrittäjäjärjestö on ihan keskeisessä roolissa siinä. Jos kannustetaan yrittäjiä laaja-alaisesti osallistumaan tähän hyväntekeväisyyteen ja heille on selkeä verotuksellinen huojennus siitä, että he osallistuvat, niin sen järjestön kautta kannattaa tätä tiedottamista mahdollisimman paljon tehdä ja lisätä. Käytetään kaikki omia tiedotuskanaviamme ja omia sidosryhmiämme hyväksi, kun tämä lakiesitys on täällä hyväksytty, ja tätä myöten kannustetaan tähän hyväntekeväisyyteen itse kutakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-08T19:26:58,2022-09-08T19:27:44,Hyväksytty,1.1
2022_87_263,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_264,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 77/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirvoitti omankin puhehaluni tähän asiaan, nimittäin täällä on tosi hyviä puheenvuoroja käytetty: Viitanen, Savola, Laakso.
Suomen kansalaiset ovat erittäin innokkaasti halunneet auttaa ukrainalaisia, yksittäiset henkilöt, ja myös yritykset ovat lähteneet nyt mukaan tähän hommaan. Se on aivan totta, että ne lähtevät ja auttavat vielä enemmän, jos saavat tietoa. Laakso nosti esille tämän informoimisen näille yrityksille, ja se on ihan kannatettavaa. On ollut aivan järkyttävää seurata Suomestakin käsin tätä tilannetta, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja sieltä on tullut paljon ukrainalaisia Suomeen. Myös omalla kotitilallani on muutamia ukrainalaisia töissä, maatilalla. Heillä on kova huoli omaisistaan siellä kovan sodan tiimellyksessä.
Tämä esitys on hyvä, ja toivottavasti menee läpi. Se on kannatettava, se oli se ajatus tässä. — Kiitos. [Mikko Savola: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T19:27:46,2022-09-08T19:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_87_265,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Tässä vaiheessa lähetekeskusteluun varataan enintään se puoli tuntia. Asian käsittelyssä noudatetaan niitä aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_266,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä lakialoitteessa on kyse siitä, että on niin sanotusti velkoja, joka hakee niin sanotusti velalliselta maksuja ja esimerkiksi vie sen ulosottoon. Ongelma tässä on, että tällä hetkellä laki ei vaadi velkojaa todistamaan tätä velkaa, vaan se katsotaan niin, että se on riitatapaus, ja siinä vaiheessa kun se menee käräjäoikeuden käsittelyyn, niin silloin tässä kohtaa vastaajan pitäisi kiistää se velan oikeellisuus. 
Ongelma on vain siinä, että usein näissä tilanteissa joko elämänhallinta on ihmisellä pielessä tai sitten mahdollisesti alamäen takia on tullut väsymys ynnä muu tällainen, ja aika usein helposti käy se tilanne niin, ettei oikeasti olla siellä käräjäoikeudessa pitämässä puoliaan, eikä välttämättä edes avata mitään kirjekuoria, mitä tähän liittyy, kun ei jakseta, syystä tai toisesta. Mielestäni on kuitenkin epäoikeudenmukaista, että sitten velkoja voi hakea tällaista velkaa niin sanotusti yksituumaisesti, kun ei kukaan ole sitä asiaa vastaan väittämässä. Näitä tilanteita on tullut esiin aika paljonkin tuolla järjestöissä, jotka näitä asioita ovat penkoneet, aivan liian paljon, että ne eivät oikeasti olekaan olleet sen tasoisia velkoja kuin olisi pitänyt olla. Niissä on ollut kuluissa tai jopa pääomassakin heittoja, kun ei velallinen ole ollut itseään puolustamassa. 
Tässä on tarkoitus vain se, että velkojan pitää käräjäoikeudelle todistaa, mistä se velka johtuu — mikä nyt loppupelissä on kuitenkin aika oikeudenmukainen ratkaisu. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-08T19:30:08,2022-09-08T19:32:28,Hyväksytty,1.1
2022_87_267,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_268,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin 90-luvun laman aikoihin jouduin ulosottoon takaajan asemassa, ja tiedän kokemuksesta, mitä se on ja millaista stressiä se aiheuttaa. No, loppujen lopuksi selvisin veloista, mutta Suomessa on vielä paljon heitä 90-luvun velallisia, jotka eivät ole vieläkään päässeet veloistaan irti. 30 vuotta vanhat asiat ovat vieläkin ratkaisematta, ja tämä, jos jokin, on täysin kohtuutonta.
Nyt tämän nykyisen tulevan laman vuoksi täytyy kyllä asiat hoitaa paremmin. Se on yhteiskunnallekin merkittävä asia, ettei velallisia pidetä ikuisesti syrjäytyneinä. Vai puhutaanko tässä salissa näistä samoista asioista taas vuonna 2050? Minusta tuntuukin siltä, että ulosottoon joutuva henkilö ei ole edes toisen luokan kansalainen vaan vähintään kolmannen luokan hylkiö, sillä maksuhäiriömerkintä poistaa paljon niitä oikeuksia, mitä normaalisti kansalaisille kuuluu. Asioiden hoitaminen menee vaikeaksi, eikä oikeudellinen asema ole enää samanlainen.
Toteutuessaan kyseessä oleva lakialoite parantaa velallisen oikeusturvaa ja velvoittaa velkojan liittämään haastehakemukseen velan osoittavat dokumentit. Monet velalliset ovat kertoneet, etteivät enää edes tiedä, mistä kaikki ulosottovelat korkoineen ja kuluineen ovat syntyneet. Mutta sen tiedän, että moni velallinen on maksanut pelkkiä korkoja ja kuluja enemmän kuin velan pääomaa. Usein velallinen on masentunut ja väsynyt ottamaan asioista selvää, ja siksi onkin tärkeää, että velallinen saa tarkat dokumentit siitä, mistä velka muodostuu.
Velallisen asema on melko heikko, jos hän ei jaksa tai osaa toimia oikein, ja tämän perintäyhtiöt tietävät varsin hyvin. Tämä aloite myös estää perusteettomien velkojen joutumisen perintään ja helpottaa oikeusavun resurssipulaa.
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Laakson tekemää loistavaa lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-08T19:32:34,2022-09-08T19:35:22,Hyväksytty,1.1
2022_87_269,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_270,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laakson lakialoite oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta on kannatettava esitys. Yleisesti ottaen velallisten asemaa olisi kohennettava lainsäädännön keinoin, sillä monesti velallinen on jo paljon heikommassa asemassa velkojaan nähden perintäasioita hoidettaessa. Tästä johtuen pidän varsin perusteltuna lakialoitteen ajatusta edistää velallisen oikeusturvaa edellyttämällä velkojaa liittämään haastehakemukseen velan osoittamat dokumentit. On selvä epäkohta, jos velkojalla on mahdollisuus periä oikeuden kautta sellaisia saatavia, joista ei löydy riittäviä asiakirjoja, joiden perusteella oikeus voisi tuomita velallisen maksuvelvolliseksi. 
Edustaja Laakso nostaa esille sen seikan, että velallisella ei välttämättä ole asiantuntemusta pitää itse puoliaan tai hankkia riittävää avustusta tai sitten voimavarat ovat vähissä ja haasteeseen ei tule vastattua. Tästä saattaa seurata jopa perusteettomien saatavien päätyminen ulosottoon.
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä lakialoitetta, sillä siinä puututaan perustellusti vakavaan epäkohtaan.
Edustaja Mäkynen nosti esille 90-luvun laman uhrit elikkä ne henkilöt, jotka joutuivat sen kautta ja niistä toimenpiteistä, mitä silloin laadittiin, ulosottoon eivätkä todella ole yksin syypäitä siihen tilanteeseen. Perussuomalaiset ovat myös tätä asiaa pitäneet vahvasti esillä vuosikaudet, mutta vielä ei ole sellaista hallitusta tullut, joka huomioisi nämä 90-luvun laman uhrit ja siitä kärsineet. Vielä tänä päivänä heistä ovat monet hyvin vaikeassa tilanteessa, ja nythän on kulunut jo yli 30 vuotta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T19:35:24,2022-09-08T19:37:38,Hyväksytty,1.1
2022_87_271,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 ja 4 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 36/2022 vp,Näin on., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+9.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_272,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan myös tässä kohtaa se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan näiden aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Kuten äskenkin, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on edustaja Laakso. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_273,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin tässä lakialoitteessa on ihan yksinkertaisesti vain siitä kyse, että velallinen, joka on ulosotossa ja niin sanotusti ulosoton asiakkaana, saisi vuodessa kaksi maksuvapaata kuukautta. Elikkä hän maksaisi niin sanotusti kymmenenä eri kuukautena ulosottomaksunsa. 
Tämä järjestely on toiminut aika monellakin, mutta sitten jostain syystä lakia on voitu myös tulkita niin, ettei ole välttämättä pakko antaa jokaisessa tilanteessa, ja on katsottu sitten, että mahdollisesti jollain ulosoton asiakkaalla on isommat tulot, minkä vuoksi hänelle ei tarvitse antaa sitä toista kuukautta vaan on annettu vain ainoastaan yksi. Mutta siinä kuitenkin unohdetaan määrätyllä lailla se oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus siitä, että joka tapauksessa tällainen kyseinen henkilö maksaa niitä ulosottoja myös sen verran enemmänkin, eli kyllä se omaan tulotasoonsa nähden samassa suhteessa maksaa niitä. 
Joka tapauksessa kaikilla niillä henkilöillä, jotka ulosoton asiakkaana ovat, tulee äkillisiä menoja. Tietysti yksi on varma, että jos on lapsiperheessä oleva, niin joulu on sellaista aikaa, jolloin varmasti tarvitsee olla vähän enemmän rahaa käytettävissä, ja aika usein varmaan joulukuuksi tällaiset henkilöt sen maksuvapaakuukauden käyttävätkin. Mutta kun sen kaiken muun 11 kuukauden aikana saattaa tulla äkillisiä menoja, olkoot ne sitten työssäkäyvällä auton hajoamisia ynnä muita, niin olisi mahdollisuus anoa sitten sitä toista vapaata kuukautta — tai kyllähän sitä tietysti voikin anoa tällä hetkellä, että tietysti siinä mielessä asetin sanani väärin, aina voi hakea, mutta se on sitten liian paljon kiinni siitä, miten paikallinen ulosottoviranomainen siihen asiaan suhtautuu. Sen takia mielestäni lakiin pitäisi kirjata niin, että jokaisella ulosotossa olevalla asiakkaalla on mahdollisuus kahteen maksuvapaaseen kuukauteen vuodessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-08T19:38:10,2022-09-08T19:40:52,Hyväksytty,1.1
2022_87_274,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_275,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite ulosoton vapaakuukausista on paikallaan tänä vaikeana aikana, jolloin ulosottoon joutuu tahtomattaankin yhä enemmän ihmisiä kohoavien elinkustannusten vuoksi. Lakialoite on inhimillinen ja helpottaa arjessa selviytymistä mutta ei kuitenkaan syrji kohtuuttomasti itse velkojaakaan. 
Vapaakuukausien minimimäärän nosto kahteen on hyvä tapa auttaa velallista yllättävissä pakollisissa menoissa, kuten nyt esimerkiksi korottuneissa sähkölaskuissa. Monet pienituloiset suomalaiset ovat jo nyt joutuneet tuskailemaan sähkölaskujensa kanssa, ja talvella rahat eivät laskuihin ehkä enää riitä. Ilman tällaista vapaakuukausien joustomahdollisuutta lisämenot aiheuttaisivat vain lisää ulosottovelkaa.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä edustaja Laakson tekemää lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-08T19:40:52,2022-09-08T19:41:59,Hyväksytty,1.1
2022_87_276,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,Näin. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_277,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 52 ja 53 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulosotto koskettaa satojatuhansia suomalaisia. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon voidaan vaikuttaa kahta reittiä: Ensiksi pitää tehdä sellaista politiikkaa erityisesti talouteen ja työllisyyteen liittyen, että suomalaisten toimeentulo on mahdollisimman hyvä ja velkaongelmat vähenisivät tätä kautta. Toinen keino on saada ulosottovelalliset niin sanotusti takaisin pinnan yläpuolelle eli toisin sanoen suoriutumaan veloistaan. On kaikkien etu, jos velallinen saa hoidettua maksunsa.
Nyt, kun esimerkiksi ruoan ja sähkön hinta syöksyy ylöspäin, on selvää, että moni ulosotossa oleva on hätää kärsimässä. Moni keskituloinen palkansaajakin on heikoilla. Se kertoo tilanteen vakavuudesta. Näin ollen kaikki toimet ulosottovelallisten tukemiseksi on hyödynnettävä. Edustaja Laakson ehdotus kahdesta lyhennysvapaasta kuukaudesta ulosotossa toisi hankalan tilanteen edellyttämää joustoa velallisten tilanteeseen. Tämä uudistus helpottaisi ison joukon arkea. Kannatan vahvasti tätä lakialoitetta.
Tuon esille myös yhden toisen, sanotaan että epäkohdan: Tarkoitushan on, että ulosotossa oleva pystyy maksamaan velkansa. Se on kaikkien etu, hänen itsensä ja tietysti yhteiskunnan. Tällä hetkellä on vielä vallalla käytäntö, että ulosottomiehillä on palkastaan osa myös provisiona, eli niin paljon kuin he saavat ulosmitattua, palkka suhteessa nousee. Tämä on hyvin ristiriitainen asia. Kyllä valtion virkamiehen pitäisi saada se palkka, mikä kuuluu, mutta ei provisiona, koska tämä voi tehdä tilanteita, jotka hankaloittavat varsinkin ulosottovelallisen tilannetta. On myös hyvin suuri houkutus ulosottomiehelle joskus tehdä vähän reippaasti niitä ulosottoja eli olla sillä harmaalla rajalla — elikkä onko tämä oikeutettua. Näin ollen olisi kaikkien eduksi, että provisiopalkasta luovuttaisiin ulosottomiehen kohdalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T19:42:01,2022-09-08T19:44:49,Hyväksytty,1.1
2022_87_278,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Edelleen lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan niitä aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Nyt on ensimmäisenä allekirjoittajana edustaja Elomaa. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_87_279,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin muutama sana suomalaisten velkaongelmista ja vallitsevasta tilanteesta: Ei voi muuta todeta kuin että vaikeaa on. Todella moni suomalainen miettii tälläkin hetkellä talousasioita stressaantuneena. Vauhdilla nouseva yleinen hintataso yhdistettynä kasvaviin korkoihin haastaa kotitalouksia toden teolla. Tulojen nousu on jäänyt kauas jälkeen kustannusten noususta, ja nyt keskituloistenkin pitää miettiä, kuinka tulevan talven sähkölaskut maksetaan. Jo entuudestaan raha-asioiden kanssa tuskailleet kansalaiset ovat helisemässä sitäkin pahemmin. Tulossa on kylmä talvi ja kylmääviä velkaongelmia. Kasvava velkaantuminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma. Velkaongelmia ei voi sivuuttaa myöskään lakia säädettäessä. Lain pitää tuoda ihmisille turvaa, eikä se saa kohtuuttomasti ajaa ihmisiä vararikkoon tai kannustinloukkuihin.
Muun muassa näistä syistä laadin lakialoitteen, jossa ehdotan, että ulosoton suojaosuudeksi määriteltäisiin 40 euroa velallisen itsensä osalta ja 12 euroa päivässä jokaisen hänen elatuksensa varassa olevan henkilön osalta. Ulosottovelalliselle jätettävä suojaosuus on vuoden 2022 alusta indeksikorotuksineen 23 euroa 20 senttiä velallisen itsensä osalta, joten kyseessä on tuntuva korotus.
Ulosottovelallisen riittävä toimeentulo on varmistettava lailla. Suojaosuus on puolestaan ulosotossa rahamäärä, joka velalliselle on jätettävä palkan ja muun säännöllisen tulon ulosmittauksessa toimeentulon turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Koska ulosoton suojaosuuden tarkoitus on turvata ulosottovelalliselle riittävä toimeentulo, voidaan nykytilanteessa nykyistä suojaosuuden tasoa pitää aivan liian alhaisena. Nykyinen suojaosuuden määrittelytapa on velallista kohtaan armoton, eikä rahaa jää elämisen menoihin voudin otettua oman osansa kuukausittaisesta tulosta. Riittävän toimeentulon turvaamisen lisäksi suojaosuuksissa on kyse kannustinloukusta. Ulosottovelallisen ei ole välttämättä järkevää edes ottaa tietyissä tilanteissa työtä vastaan tai jatkaa työssäkäyntiä vaihtoehtona tuilla elämiselle, koska suojaosuuden taso ei vastaa ollenkaan tämän hetken tilannetta. 
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2021 lopussa noin 284 000, mikä oli neljä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän ulosottovelkansa oli yhteensä peräti 6,4 miljardia euroa. Koko vuoden 2021 aikana ulosottovelallisia oli yhteensä 560 741, joista 276 484 velallisen ulosottoasioiden vireilläolo päättyi ennen vuoden 2021 loppua. Eli kansalaiset yrittävät hoitaa velkojaan, kun annetaan vähänkin mahdollisuutta, mutta tällä hetkellä se on hyvin vaikeaa. Pahoin pelkään, että luvut saattavat lähitulevaisuudessa nousta roimastikin.
Velkaongelmia voidaan pitää suuren luokan yhteiskunnallisena haasteena. Tästä johtuen perintää sekä ulosottoa koskevat poliittiset linjaukset vaikuttavat suureen ihmisjoukkoon. Viime kädessä on kaikkien osapuolten etu, jos ulosottovelallinen saa velkansa maksettua. Ei ole tarkoituksenmukaista tai edes inhimillistä ajaa ihmisiä kohtuuttomaan ahdinkoon ulosottovelkojen takia. Se ei palvele loppupeleissä kenenkään etua. 
Perussuomalaiset ovat jo vuosia ajaneet eteenpäin niitä asioita, jotka ovat eduksi sekä yhteiskunnalle että ulosottovelallisille. On hyvä, että ainakin yksi asia on nyt onnistunut myös tämän hallituksen aikana. Siinä oli usean puolueen edustajia mukana, jotka ajettiin tätä asiaa, ja on ajettu jo monta vuotta. Tämä on se, että nimi poistuu rekisteristä, että on ollut ulosotossa, kuukauden kuluessa siitä, kun on maksanut kaikki velkansa. Ennen nimi oli voinut olla siellä jopa kaksi kolme vuottakin, mikä oli täysin väärin. Eli kun ihminen on hoitanut velkansa, nimi poistuu rekisteristä kuukaudessa. Valitettavasti vain nämä lakiasiat vievät niin paljon aikaa, että vaikka tämä asia tuli voimaan, niin sen voimaantulo käytännössä menee minun tietämykseni mukaan — vaikka se on alkuvuodesta tehty — tämän vuoden loppuun. Mutta parempi silloin kuin ei milloinkaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T19:45:20,2022-09-08T19:50:58,Hyväksytty,1.1
2022_87_280,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_281,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Elomaan tekemä lakialoite tulee tarpeeseen, ja se pitää ehdottomasti käsitellä kiireellä, koska suojaosuus on ollut jo pidemmän aikaa liian matala verrattuna elinkustannusten rajuun nousuun.
Suojaosuus on siis se rahamäärä, joka velalliselle jää ulosoton jälkeen toimeentulon turvaamiseksi. Liian matala suojaosuus heikentää ulosottovelvollisten mahdollisuutta selvitä veloistaan, ja useissa tapauksissa se aiheuttaa syrjäytymistä sekä myös mielenterveydellisiä ongelmia. Suurempi suojaosuus kannustaisi myös työntekoon. Juuri siksi tämä aloite on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, koska velkaongelmat muodostavat mittavat haasteet ja ongelmat yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Elomaan loistavaa lakialoitetta ja toivon sen pikaista käsittelyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-08T19:51:00,2022-09-08T19:52:08,Hyväksytty,1.1
2022_87_282,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,Näin. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_87_283,87/2022,2022-09-08,15.59,19.57,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Kiitän edustaja Mäkystä, että hän kannatti tätä lakialoitettani. Olen hyvin otettu, että edustaja Mäkynen on vielä paikalla täällä salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_87+2022+11.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-08T19:52:08,2022-09-08T19:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_88_1,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tiedusteluvalvontavaliokuntaan. — Keskustelu, edustaja Kiuru.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_88_2,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tiedusteluvalvontavaltuutetun järjestyksessään kolmatta vuosikertomusta. Tiedustelulainsäädäntömme tuli voimaan perusteellisen valmistelun jälkeen vuonna 2019. Se oli osoitus demokraattisen päätöksentekomme toimivuudesta kansallista turvallisuutta koskevissa kysymyksissä. Olimme aikaisemmin liiaksi muiden valtioiden antamien tiedustelutietojen varassa. Se ei ollut Suomen edun mukainen tilanne. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan, mutta siinä edellytetään myös vahvaa omaa panosta. On oltava tietoa, joka kiinnostaa kanssamme yhteistyötä tekeviä valtioita. Tuleva Nato-jäsenyytemme tuo tiedusteluun uuden ulottuvuuden.
Arvoisa puhemies! Vaikuttavampi tiedustelu tarkoittaa suomalaisille turvallisempaa isänmaata. Perustuslakimme takaa turvallisuuden ohella yksityisyydensuojan sekä viestien salaisuuden. Kaksi perusarvoa eli turvallisuus ja yksityisyys oli sovitettava lainsäädännössä tasapainoisesti yhteen. Tiedusteluviranomaisten saamien laajempien toimivaltuuksien rinnalle oli siksi rakennettava heidän toimintansa valvonta. Annettuja uusia oikeuksia on tulkittava ja sovellettava tiukasti lain kirjaimen ja hengen mukaisesti. Pienintäkään lipsumista ei saa tapahtua.
Yhteistyö tiedusteluvalvontavaltuutetun ja tiedusteluvalvontavaliokunnan välillä on ollut toimivaa. Työmme alkoi tämän vaalikauden alussa. Meille on muodostumassa vahva ja tervehenkinen tiedustelukulttuuri uuden lainsäädännön määrittelemissä rajoissa.
Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminnan valvonta on monikerroksista. Valvonnasta vastaavat ainakin tiedusteluvalvontavaltuutettu, tiedusteluvalvontavaliokunta, oikeusasiamies, oikeuskansleri ja tietosuojavaltuutettu. Lisäksi valvontaa tehdään tiedusteluviranomaisten sisäisenä työnä sekä puolustusministeriön ja sisäministeriön toimesta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, ajatukseni kehittämisestä. Vielä on ehkä liian aikaista arvioida tiedusteluvalvontavaliokunnan tuomaa lisäarvoa eduskuntatyöhön. Toisen vaalikauden jälkeen on syytä pohtia, tarvitaanko omaa valiokuntaa eli tiedusteluvalvontavaliokuntaa. Kevennetty vaihtoehto voisi olla, että tiedusteluvalvontavaltuutettu raportoisi hallintovaliokunnalle. Parlamentaarinen yhteys on kuitenkin syytä säilyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-09T13:01:34,2022-09-09T13:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_88_3,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_88_4,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt kolmas tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus eduskunnalle. Ilokseni voin todeta, että näyttää siltä, että tiedustelulait toimivat, ja ne itse asiassa tulivatkin meille Suomeen käyttöön kyllä kreivin aikaan, kun katsotaan nyt taaksepäin.
Tässä kertomuksessa todetaan muun muassa se, että tiedusteluvalvontavaltuutettu on tehokkaasti valvonut tiedustelua, on tehnyt muun muassa 148 varsinaista valvontakäyntiä ja on muun muassa osallistunut kaikkiin käräjäoikeuden istuntoihin, joissa tiedustelumenetelmiä on käsitelty. Tiedusteluvalvontavaltuutettu ei ole löytänyt huomautettavaa tiedustelumenetelmien käytöstä, ja sekin tietysti kertoo siitä, että sen lisäksi, että laki on varsin onnistunut, näitä toimivaltuuksia käytetään asianmukaisesti.
Tässä kertomuksessa on hyvin laajalti käsitelty tätä tiedustelupuolta, ja suosittelen kyllä tämän lukemista. Tämä on mielenkiintoista asiaa. Haluan oikeastaan tässä yhteydessä nostaa — erityisesti ilokseni huomasin täältä — että tiedusteluvalvontavaltuutettu on pohdiskellut täällä yhteiskunnan etua ja yksilön asemaa. Tämä on ihan hyvä keskustelunavauskin. On nimittäin niin, että myös presidentti Niinistö on puhunut turvallisuuden yhteydessä siitä, että meidän tulee punnita asioissa aina sitä, mikä on yhteiskunnan etu, eritoten turvallisuuskysymyksissä, ja mikä on yksilön asema tässä, meneekö yhteiskunnan kollektiivinen etu joissain tilanteissa yksilön oikeuksien edelle. Tämä on erinomainen keskustelunavaus, ja toivoisin, että tämä nousisi laajemminkin yhteiskunnassa keskusteluun nyt, kun meidän turvallisuusympäristömme on hyvin suurella todennäköisyydellä muuttunut pysyvästi. Tämä liittyy tietysti muihinkin asioihin, mutta myös tänne tiedustelun puolelle, ja itse asiassa lainsäätäjän pitäisi näitä kyetä punnitsemaan, mutta kuten tiedämme, me olemme eläneet vuosikymmeniä syvää rauhanaikaa ja on voitu ottaa huomioon kaikkien ihmisten yksilölliset oikeudet jokaisessa tilanteessa. Mutta nyt kun tullaan tällaisiin punnintatilanteisiin monessakin asiassa ja se liittyy lainsäätäjän asemaan, niin mielestäni tämä on erinomainen keskustelunavaus myös tässä yhteydessä, ja toivon, että se pysyisi myös poliittisessa keskustelussa mukana.
Mitä sitten tulee edustaja Kiurun äsken esittämään, niin kyllä, tiedustelu on varsin monitahoisesti valvottua. Se on valvottua siellä tiedusteluviranomaisen sisällä ennakollisesti, siellä on omat laillisuusvalvojat. Sen lisäksi meillä ministeriöt valvovat, ylimmät lainvalvojat valvovat tätä. Ja olen hiukan samaa mieltä, että ehkä jossain kohtaa kannattaa katsoa, vaatiiko tämä näin monikerroksisen ja parlamentaarisesti vielä erillisen yksikön vai voisiko sen jopa todella yhdistää hallintovaliokuntaan, joka myös lakeja säätää, jolloin hekin pysyisivät ehkä paremmin kartalla siitä, minkälaisia ongelmia olisi. Pitäisin tämänkin vaihtoehdon kyllä tässä salissa avoimena. Ehkä täytyy toki vielä seurata lain soveltamista ja sen toimivuutta ja sen valvonnan toimivuutta, mutta pitäisin kyllä avoimena tämänkin ajatuksen, jota voitaisiin tässä talossa jossain kohtaa arvioida.
Lopuksi totean, että aivan piakkoin saamme käsittelyyn myöskin selonteon tiedustelulakien toimivuudesta ja siinä yhteydessä varmasti katsotaan myös tätä asiaa, jonka valtuutettu palomuurisääntelyn osalta tässä kertomuksessaan nostaa esiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-09T13:05:02,2022-09-09T13:10:08,Hyväksytty,1.1
2022_88_5,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_88_6,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,Värderade talman! Underrättelsetillsynsombudsmannen har gett sin tredje berättelse över underrättelsetillsynsverksamheten i vårt land. Både ombudsmannen och vi i underrättelsetillsynsutskottet anser att verksamheten har etablerats smidigt och att tillsynsarbetet varit gott och omfattande. I dessa tider är det av yttersta vikt att vi har ett fungerande verktyg för både spaningsverksamheten och för övervakningen av underrättelsearbetet. Det måste å andra sidan också under alla omständigheter vara klart och tydligt att inga övertramp kan ske., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-09T13:10:08,2022-09-09T13:10:45,Käsitelty,1.1
2022_88_7,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenenä ja myös yhteenvetona tästä kertomuksesta voin tiivistää, että tiedustelulait toimivat, tiedustelulait ovat tarpeelliset, jotta omat viranomaisemme pystyvät sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta samantasoiseen tiedusteluun kuin vaikkapa naapurimaamme. Entistä ajankohtaisemmaksi nämä valtuudet ovat todellakin myös sotilastiedustelun osalta tulleet.
Tiedusteluvalvontavaltuutettu toimii tällä hetkellä melko vähäisillä resursseilla, ja siihen nähden se toiminta, jota vuonna 2021 on tehty, mielestäni on kyllä hyvin laajaa ja tehokasta, ja pidän myös tätä kertomusta erittäin ansiokkaana ja suosittelen todellakin edustajille sitä käymään huolella läpi. Valtuutettu on tehnyt kertomusvuonna 148 erilaista valvontakäyntiä, ja sen lisäksi valtuutettu on osallistunut kaikkiin Helsingin käräjäoikeuden tiedustelumenetelmiä koskeneisiin istuntoihin eli valvonut käytännössä todellakin huolellisesti, miten tätä lakia noudatetaan.
Itse olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että näitä tutkimispyyntöjä on tullut melko vähän, 13 kappaletta, täällä kerrotaan — niiden lisäksi tänä tarkasteluvuonna ei saapunut varsinaisia kanteluiksi tulkittavia kirjoituksia — ja niihinkin on tietenkin asianmukaisesti reagoitu.
Edustaja Kiuru nosti esiin kysymyksen, tarvitaanko jatkossa erillistä tiedusteluvalvontavaliokuntaa vai voisiko nämä tehtävät yhdistää hallintovaliokuntaan. Mielestäni tällaista kysymystä on syytä varmasti aivan avoimesti harkita ja pohtia. Silloin kun lakia säädettiin, pidettiin hyvin välttämättömänä, että tulisi tällainen erillinen valiokunta, joka valvoo myös suojelupoliisin toimintaa, ja ehkä se oli myös jonkinlainen poliittinen kompromissi. Muistutan kyllä myös siitä, että useissa maissa, läntisissä maissa, on erilliset tiedusteluvalvontavaliokunnat valvomaan tätä toimintaa. Mutta mielestäni tätä ajatusta kannattaa silti pohtia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-09T13:12:15,2022-09-09T13:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_88_8,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_88_9,88/2022,2022-09-09,13.00,13.18,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedustelulainsäädäntöä uudistettiin vastikään. On varsin aikaista arvioida, miten se toimii, näin kolmannen arvioinnin perusteella. Mutta nyt kuitenkin näemme, että tarve tälle on ollut ja tiedusteluvalvontavaltuutetun työ on ollut aktiivista ja siltä osin ansioitunutta. Tutkintapyyntöjen määrä on totta tosiaan vähäinen, niin kuin edustaja Räsänen totesi juuri, mutta se johtunee myös tästä vielä tuoreesta lainsäädännöstä.
Tästä laista on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä, mutta sen me tiedämme, että vakavat uhat Suomen kansalliselle turvallisuudelle ovat myös monimutkaistuneet. Sotaa käydään monella rintamalla, Ukrainassa ja energialla kiristämällä, tälläkin hetkellä. Uusista uhista esimerkki tulee mieleen viime keväältä, jolloin pohdimme täälläkin salissa itärajan sulkemiskysymystä ja mietimme kansainvälistä viitekehikkoa ja tätä lainsäädäntöä uusien uhkien osalta.
Olisi varmasti paikallaan arvioida myös tätä tiedustelulainsäädäntöä vähän myöhemmin, kun tiedämme, miten se on lähtenyt toimimaan, sillä tulokulmalla, antaako se riittävät mahdollisuudet tiedusteluun muuttuneissa asetelmissa. Ajattelen, että tätä jatkuvaa päivitystyötä on tehtävä myös tämän tiedustelulainsäädännön osalta.
Vakavat uhat Suomen kansalliselle turvallisuudelle liittyvät tietenkin vieraiden valtioiden sekä terroristi- ja rikollisjärjestöjen osalta niiden toiminnan suunnitelmallisuuteen, järjestäytyneisyyteen ja jatkuvuuteen, ja siltä osin tiedustelu tuottaa nimenomaan sitä ennakointitietoa, jonka avulla pystymme varautumaan erilaisiin uhkatilanteisiin. Arvostan sitä valtavasti ja uskon, että myös suomalaiset luottavat Suomen tiedustelulainsäädäntöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_88+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-09T13:15:24,2022-09-09T13:17:29,Hyväksytty,1.1
2022_89_1,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Sari Sarkomaa ja 77 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 2/2022 vp vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_2,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_3,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen nyt eduskunnalle esityksen, josta rohkenen ennakoida — tekemättä vielä lopullisia johtopäätöksiä, jätän ne eduskunnalle — että tässä on käsillä esitys, joka on varmasti kaikkien meidän kannalta pääsääntöisesti ongelmaton ja asia, joka lisää läpinäkyvyyttä ja on hallinnon kannalta oikea muutos.
Esityksessä ja käsittelyssä on nimittäin tulorekisterin tietojen käyttäjäjoukon laajentaminen. Tulorekisteri on hieno, hyvä uudistus, jota yhteiskunnassa on puskettu eteenpäin, ja nyt tätä käyttäjäjoukkoa laajennettaisiin siten, että nämä uudet tahot saisivat lakisääteisiin tehtäviinsä tarvitsemiaan tietoja suoraan tulorekisteristä. Samalla kahdenvälisistä tietoluovutuksista ja byrokratiasta ja turhasta hallinnosta tältä osin voitaisiin luopua.
Tämän esityksen myötä uusia tulorekisterin tietojen käyttäjiä tulisi kymmenen, näiden joukossa muun muassa poliisi, Harmaan talouden selvitysyksikkö ja maahanmuuttohallinto, Tulli, ARA, oikeusaputoimistot, Ahvenanmaan oikeusapu- ja edunvalvontatoimisto, yleinen edunvalvoja, haastemiehet ja hyvinvointialueet kunnilta siirtyvien tehtäviensä osalta.
Tulorekisterin tavoitteiden mukaisesti uudistus keventää osapuolten hallinnollista taakkaa, tehostaa uusien käyttäjien toimintoja, varmasti parantaa myös tietojen oikeellisuutta ja ajantasaisuutta ja nopeuttaa päätöksentekoa, ja myös tietosuoja paranee siirryttäessä virhemahdollisuuksia sisältävistä nykymenettelyistä uusimman tekniikan käyttöön sen tarjoamine tietosuojaelementteineen.
Esitys ei laajenna tulorekisterin tietosisältöä, se ei aiheuta uusia velvoitteita työnantajille eikä muillekaan maksajatahoille. Esitys ei myöskään laajenna viranomaisten tietojensaantioikeutta itsessään, vaan nämä saisivat samat tiedot, joihin niillä on oikeus nykyisinkin, ainoastaan tiedonsaantikanava muuttuisi.
Uudistus kaiken kaikkiaan edistäisi useiden politiikkalohkojen tavoitteiden toteutumista, ja uskon, että tälle esitykselle on helppo antaa tukensa ottaen huomioon, että tulorekisterin iso periaate on aiemmin hyväksytty. Nämä nyt mukaan tulevat uudet tahot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, kuten aiemmin mainitsemani poliisi.
Arvoisa puhemies! Mikäli eduskunta esityksen hyväksyy, sen on tarkoitus tulla voimaan jo ensi vuoden alusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-13T14:16:32,2022-09-13T14:18:53,Tarkistettu,1.1
2022_89_4,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_5,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoituksena on laajentaa tiedonsaantiin oikeutettujen tiedon käyttäjien piiriä, jotta voidaan muun muassa vähentää hallinnollista taakkaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Tiedonsaanti ei sisällöllisesti kasvaisi, eikä muutos vaadi lisärahoitusta. Sen sijaan nykyistä hidasta, kankeaa ja virheherkkää menettelyä saataisiin tehostettua. Mielestäni näillä perusteluilla esitys on kannatettavissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-13T14:18:53,2022-09-13T14:19:22,Hyväksytty,1.1
2022_89_6,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_7,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hallitukselle ja erityisesti valtiovarainministerille tämän hallituksen esityksen eteenpäinviemisestä. Viime kaudella, Sipilän hallituskaudella, tehty päätös sähköisestä tulorekisteristä on ehdottomasti ollut tärkeä uudistus tälle maalle, ja se on helpottanut monen meidän elämää ja byrokratiaa ja sitä kautta tuonut joustavuutta arkeen.
Ajattelen, että erityisesti tämä poliisin tietojensaantioikeus sähköisen tulorekisterin osalta on mielenkiintoista. Oletan, että se tulee tarkoittamaan sitä, että esimerkiksi sakkojen kohdalla tienreunassa ei tarvitse enää luetella omia tulotietojaan, vaan poliisi pystyy tarkastamaan ne suoraan tästä sähköisestä tulorekisteristä. Tai sitten, kun me olemme kaikki yhdessä huolissamme pienituloisten pärjäämisestä tässä ajassa ja puhumme tällä hetkellä hyvinvointialueilla esimerkiksi palvelumaksuista ja niiden suuruudesta, ajattelen, että se, että nämä hyvinvointialueet ja sähköinen tulorekisteri pystyvät tekemään yhteistyötä, mahdollistaa meille ehkä vähän joustavampaa tiedonvälitystä myös maakunnissa ihan tavallisille suomalaisille.
Ajattelen valtiovarainministerin tavoin, että tämä on varmasti yhteinen ja positiivinen hallituksen esitys.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-13T14:19:24,2022-09-13T14:20:46,Hyväksytty,1.1
2022_89_8,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_9,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annettujen lakien kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 123/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin on todettava, että poliisi tarkastaa edellisen vuoden verotuksesta ne tulotiedot siellä tienposkessa, mutta nyt se tietysti tulee mahdolliseksi katsoa reaaliaikaisena.
Arvoisa puhemies! Katsoin tätä lakiesitystä, ja tämä on sinänsä kannatettava, mutta todella tähän tulorekisteriin ei tallenneta maksettuja toimeentulotukia. Tämä on ongelma esimerkiksi Maahanmuuttoviraston osalta, kun he tarvitsisivat esimerkiksi täällä olevien sosiaaliturvaetuuksia ja nimenomaan maksettuja toimeentulotukia voidakseen tosiasiallisesti arvioida oleskeluluvan edellytyksiä. Tämä on havaittu täällä hallintovaliokunnassa ongelmana, ja helpottaisi kyllä suunnattomasti, kun nyt annettaisiin Maahanmuuttovirastolle mahdollisuus saada tietoja tulorekisteristä niin, että sinne sijoitettaisiin myöskin nämä toimeentulotuen tiedot, jolloin Maahanmuuttovirasto voisi tarkemmin arvioida ihmisten täälläolon edellytyksiä. Onko tällaista, valtiovarainministeri, mahdollisesti suunnitteilla?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T14:20:47,2022-09-13T14:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_89_10,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Ohisalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_11,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme tällä hetkellä keskellä uudenlaista teollista vallankumousta, vihreää siirtymää, jossa tapamme tuottaa ja kuluttaa tulee sovittaa yhden maapallon rajoihin. Tämä siirtymä vaatii mittavia investointeja myös siihen, miten tuotamme hyödykkeitä ja energiaa.
Samaan aikaan Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi, että fossiilisten polttoaineiden aika on ohi myös turvallisuuspoliittisista syistä. Tämä kiihdyttää entisestään tarvetta rakentaa kotimaista, puhdasta energiantuotantoa. Jotta varmistamme sen, että yrityksemme voivat tehdä nyt tarvittavat investoinnit puhtaisiin ratkaisuihin, meidän on lainsäätäjinä taattava sujuva, hyvin resursoitu ja laadukas luvitus.
Tätä tavoitetta varten hallitus on nyt antanut kaksi esitystä: nyt käsittelyssä olevan esityksen aluehallintovirastojen ja ely-keskusten yhteistyön parantamiseksi sekä myöhemmin tänään käsiteltävän esityksen vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijasta.
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävän ehdotuksen tavoitteena on parantaa aluehallintovirastojen ja ely-keskusten välistä yhteistyötä säätämällä siitä nimenomaisesti ympäristönsuojelulaissa. Tämä tarkoittaa, että jatkossa ely-keskuksissa olevaa ympäristönsuojelun valvonnassa kertynyttä tietoa sekä viranhaltijoiden asiantuntemusta esimerkiksi luonnon‑ ja vesiensuojelusta sekä kaavoituksesta olisi mahdollista hyödyntää paremmin ja säännönmukaisemmin lupamenettelyn ja lupaharkinnan eri vaiheissa. Lisäksi toimintatapa, jossa ely-keskukset ja aluehallintovirastot voivat keskustella lupa-asiasta asian käsittelyn eri vaiheissa, voisi vakiintua käytännöksi. Näillä keinoilla voitaisiin ehkäistä tilanteita, joissa lupa‑ ja valvontaviranomaiset tulkitsisivat päätöksen sisältöä eri tavoilla.
Arvoisa puhemies! Ehdotetulla muutoksella olisi monia positiivisia vaikutuksia. Se osaltaan sujuvoittaisi ja nopeuttaisi lupamenettelyjä. Toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta yhtenevät toimintatavat eri puolilla Suomea edistäisivät viranomaistoiminnan laadukkuutta. Lisäksi päätöksen ymmärrettävyys ja selkeys sekä lupamääräysten valvottavuus voisivat parantua, ja näin voitaisiin välttyä päällekkäisiltä tietopyynnöiltä ja saman asian selvittämiseltä eri viranomaisten tahoilla.
Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan ympäristöluvat käsitellään valtaosin alle vuodessa. Selvityksen mukaan lupien tätä nopeampi käsittely vaatisi lisää resursseja sekä valtakunnallista lupa‑ ja valvontaviranomaista. Luvituksen resursseja ehdotetaan nyt lisättäväksi osana vihreän siirtymän hankkeiden etusijaesitystä. Nyt esitetty aluehallintoviranomaisten ja ely-keskusten yhteistyön lisääminen taas on yksi askel kohti saumattomammin toimivaa luvitusta.
Ympäristöministeriön ohjaus‑ ja kehittämishankkeissa on yhdessä aluehallintovirastojen ja ely-keskusten kanssa tehty pitkäjänteisesti työtä hallinnonalan, 4 avin ja 13 elyn viranomaistoiminnan tiivistämiseksi ja kehittämiseksi erityisesti ympäristölupa-asioiden käsittelyssä ja lupien valvonnassa. Samalla on kuitenkin selvää, että hallinnollisesti 17 eri ympäristöviranomaista johtaa siihen, että ympäristöviranomaisten toiminnassa ei saavuteta sellaisia prosessuaalisia etuja, joita yhdessä valtakunnallisessa ympäristöviranomaisessa olisi mahdollista saada. Yhden valtakunnallisen lupa‑ ja valvontaviranomaisen kehittämistä tulisikin tulevaisuudessa pohtia vakavasti.
Arvoisa puhemies! Sujuva mutta samalla laadukas luvitus on suomalaisten yritysten etu. Laatuun panostaminen kannattaa, sillä se vähentää tarvetta hakea lupaan muutosta ja toisaalta laadukas lupa kestää hyvin myös hallintotuomioistuimen tarkastelussa. Näin myös luvituksen kokonaiskesto lyhenee. Laadukas luvitus on etu myös suomalaisten tuotteiden maailmanmarkkinoilla menestymiseen. Kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita vastuullisuudesta, ja on yritystemme etu, että maamme tunnetaan ympäristön ja ihmisten kannalta kestävistä toimintatavoista.
Arvoisa puhemies! Osana tätä esitystä esitetään täsmennettäväksi myös Suomen ympäristökeskuksen tehtäviä. Suomen ympäristökeskus vastaisi ympäristövahingon vaaraa aiheuttavien hylkyjen seurannasta ja saneerauksesta, ellei muualla laissa toisin säädetä. Suomen ympäristökeskus vastaisi myös ympäristövahingon seurauksena likaantuneiden eläinten hoitamisen järjestämisestä. Suomen ympäristökeskus hoitaa tehtäviä jo nyt, mutta tehtävät on tarpeen kirjata myös lakiin.
Toivon vilkasta keskustelua kestävien investointien edistämisestä sekä tämän että tulevan esityksen yhteydessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T14:22:27,2022-09-13T14:27:20,Hyväksytty,1.1
2022_89_12,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_13,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos ministeri Ohisalolle asian tuomisesta tänne eduskuntaan ja sen esittelystä.
Kuten ministerikin totesi, niin tässä salissa on keskusteltu paljon lupaprosessien sujuvoittamisesta erityisesti koskien vihreän siirtymän hankkeita. Tätä toivetta tulee jatkuvasti myös elinkeinoelämältä, joka on todella valmis tekemään näitä vihreitä investointeja.
Tähän lupien sujuvoittamiseen tämä esitys tosiaan pieneltä osin vastaa. On todella hyvä, että aluehallintovirastojen ja ely-keskusten välistä yhteistyötä parannetaan ja näin hyödynnetään tosiaan sitä ely-keskuksiin kertynyttä tietoa ja virkamiesten asiantuntemusta koko prosessin eri vaiheissa. Asioiden sujuvuuden kannalta on välttämätöntä, että eri hallinnonaloilla päästään eroon siiloutuneisuudesta ja lisätään rajat ylittävää yhteistyötä. Ajattelen, että oikeastaan pitäisi olla itsestäänselvyys, että ely-keskukset ja aluehallintovirastot voivat keskustella tarpeen mukaan lupa-asioista, ja nyt sitä tosiaan tällä lainsäädännöllä sitten vauhditetaan.
Järjestelmän legitimiteetin ja toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun kannalta on olennaista, että lupa- ja valvontaviranomaiset tulkitsevat päätösten sisältöä yhdenmukaisella tavalla. Yhtenevät toimintatavat eri puolilla Suomea edistävät viranomaistoiminnan laadukkuutta ja parantavat ennakoitavuutta, ja sitä me tässä maailmanajassa tarvitaan.
Tässäkin asiassa lausuntokierros on osoittanut tarpeellisuutensa. Sen jälkeen tästä esityksestä on poistettu viranomaisen mahdollisuus neuvotella hakijan kanssa, ja sitä on hyvin perusteltu sillä, että hallintopäätösten tekemisessä on tosiaan hyvä pitää erillään päätösten tekijä ja tämän luvan hakija.
Haluan vielä sen tässä nostaa esiin, että tällä ehdotuksella ei muuteta lausunto- ja kuulemismenettelyjä eikä asianosaisten osallistumisoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-13T14:27:22,2022-09-13T14:29:30,Hyväksytty,1.1
2022_89_14,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_15,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen ympäristölainsäädäntö on varmasti maailman korkeatasoisinta, ja tästä tietysti olemme kaikki iloisia ja ylpeitä. Suomi on leimallisesti maa, jossa meillä on maailman puhtain ilma, maailman puhtaimmat vedet, puhdas maaperä. Suomi on hyvä koti meille suomalaisille. Suomi on myös maailmankuulu puhtaasta teknologiasta, ja suomalainen teollisuus tuottaa hyödykkeitä niin eurooppalaisille kuin maailman ihmisille laajemminkin parhaalla mahdollisella teknologialla, sellaisella osaamisella, josta maailmalta kelpaa tulla tänne ottamaan mallia.
Arvoisa puhemies! Viime vuosina Suomessa on alkanut uhkaava kehitys, jossa vihreäksikin siirtymäksi kutsuttu ilmiö on alkanut johtaa siihen, että Suomeen ei tulekaan enää investointeja edes tällä puhtaalla teknologialla. Työpaikat ja sitä myötä toimeentulo karkaavat muille maille, ja tämä kehityskulku meidän täytyy katkaista. Jos vertaamme Suomen kehitystä vaikkapa naapurimaihin Ruotsiin ja Norjaan, jotka vaurastuvat huomattavaa vauhtia, niin maamme on jäämässä pahasti jälkeen hyvinvoinnin osalta. [Jukka Gustafssonin välihuuto] — Tässä mielessä edustaja Gustafsson todistaa aivan oikein, että Ruotsin sosiaalidemokraatithan ovat hyvin edistyksellisiä, eli siinä mielessä Suomenkin sosiaalidemokraatit voisivat ottaa heistä mallia.
Tosiaan tämän kyseisen lakiesityksen esitykset siitä, että viranomaisten tulee lisätä vuoropuhelua hanketoimijoiden kanssa, ‑investorien kanssa prosessien ollessa käynnissä, ovat varmasti juuri oikeansuuntainen tavoite, ja tämän tulee ilman muuta johtaa siihen, että Suomeen tulee entistä enemmän investointeja.
Jos nyt ottaa vain yhden konkreettisen esimerkin, niin esimerkiksi Harjavallassa on täysin valmis akkukemikaalitehdas, joka odottaa lupaa aloittaa toimintansa, ja olen aivan varma, että tehdas on parasta mahdollista teknologiaa. Se tuottaisi tuotteita, joita juuri tämä niin kutsuttu vihreä siirtymä tarvitsisi, niin että esimerkiksi eurooppalainen autoteollisuus voi siirtyä uusiin käyttövoimiin. Tässä mielessä on täysin käsittämätöntä, että Suomeen on muodostunut tällainen oikeuskäytäntö, joka ei enää mahdollista investointien tuloa Suomeen, vaan käytännössä siis uhkaa osaltamme kehitys, jossa nämä vihreän siirtymän mahdollisuudet jäävät täysin hyödyntämättä. Siis esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon Kuopion sellutehtaasta mihin tahansa.
Mutta tosiaan tämä laki varmastikin yksittäisenä lakiesityksenä on vienyt asioita oikeaan suuntaan, mutta jotta voimme päästä kohti niitä strategisen autonomian tavoitteita, joita eurooppalaiset valtionpäämiehet tällä hetkellä asettavat — ja aivan oikein asettavat — meidän pitää olla riippumattomia venäläisistä raaka-aineista, venäläisestä energiasta, mutta samalla tavalla meidän pitää olla riippumattomia myös kiinalaisista raaka-aineista. Ei voi olla niin, että Kiinan kommunistinen johtaja on se, joka sanelee, milloin esimerkiksi sähköauton saa tai voiko PlayStationin saada ensi jouluna toivelahjana pukilta. Eli meidän tulee Euroopassa todella vahvistaa strategista autonomiaamme. Tämän vuoksi on päivänselvää, että jossain vaiheessa täytyy alkaa miettiä myös tämän korkeatasoisen ympäristölainsäädäntömme ja siitä juontuvan oikeuskäytännön tasoa kokonaisuutena.
Meillä on nytkin eduskunnassa paljon hyviä ja siis sinänsä yksittäisinä hankkeina hyvää tarkoittavia, tiettyä ideaalia toteuttavia lakihankkeita, sanotaan nyt vaikka luonnonsuojelulain muutos, kohta on kaivoslain muutos — siitä huomenna keskustellaan — ja niin edelleen, jotka palasina näyttäisivät hyviltä ja kannatettavilta, mutta kun kaikkien näiden yhteisvaikutusta arvioidaan, niin ne entisestään voimistavat sitä kehitystrendiä, että oikeuskäytäntö on sellainen, että Suomeen ei voida enää investoida, ei näitä puhtaan teknologian perinteisiä hankkeita, joita Suomi on ollut aiemmin pullollaan, jotka ovat tehneet meistä vauraamman, mutta ei edes näitä uusia, niin sanotun vihreän siirtymän hankkeita. Tässä mielessä eduskunnan ja ympäristövaliokunnan tulisi nyt tässä tapauksessa käydä vakava keskustelu siitä, kuinka paljon näitä osauudistuksia voidaan enää viedä eteenpäin ilman, että niin sanotusti kamelin selkä katkeaa.
Suomen tulee olla maa, joka on ympäristölainsäädäntönsä tasolta maailman korkeatasoisin. Se edesauttaa sitä, että meillä tehdään maailman parasta ympäristöteknologiaa, mutta se ei saa johtaa siihen, että tänne ei investoida, vaan Suomeen pitää syntyä investointeja, jolloin sillä korkeatasoisimmalla teknologialla syntyy referenssejä, niitten referenssien kautta yrityksemme saavat vientimahdollisuuksia maailmalle ja sitä kautta suomalaisella osaamisella ihmiskunta voi päästä planeettansa kanssa tasapainoon, mutta se vaatii sitä, että investointeja pitää tulla.
Tämä, sanoisin, arvoisa puhemies, oli se, minkä halusin nyt tuoda tähän keskusteluun. — Kiitos. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puhe! — Eduskunnasta: Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-13T14:29:31,2022-09-13T14:35:16,Hyväksytty,1.1
2022_89_16,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_17,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko meillä edustaja Autton kanssa sama puheenkirjoittaja, mutta aika pitkälle joudun, tai en joudu vaan yhdyn näihin edellä tuotuihin asioihin.
Lähden liikkeelle tuolta koti-Satakunnasta, minkä edustaja Autto otti esimerkiksi. Nyt vähän varastan ehkä seuraaviakin lähetekeskustelun aiheita, mutta juuri nyt tässä tilanteessa, kun olemme vihreän siirtymän onnellisen rahoituksenkin piirissä, tarvitaan näitä toimia, joita nyt hallitukselta tulee, eli näissä vihreän siirtymän hankkeissa olisi niin sanottu oikorata. Mutta toivon, että nyt käsittelyssä oleva lakiesitys tarkoittaa sitä, että avien ja ely-keskusten yhteistuumallisuus on saumatonta.
On valitettavaa, että Harjavallassa oleva akkumateriaalitehdas — tai akkukemikaali-, olkoon se nyt materiaali-nimellä — joutuu odottamaan uutta lupaharkintaa. Ymmärrän, jos lupaviranomainen on selkeästi erehtynyt siitä, minkälaisia sulfidipäästöjä voi olla, ja onko haitallista, että tehdas on suunniteltu jo pilaantuneeksi luokitellulle pohjavesialueelle, ja käyttää silti sitä syynä, että ei tähän voikaan rakentaa, eli meillä oikeuslaitos on asiantuntevampi ympäristöasioissa kuin meidän siihen vihkiytyneet lupaviranomaiset. Silloin meillä on jossakin jotakin puutetta, joka perustaltaan pitäisi pystyä kehittämään sellaiseksi, että me voimme yhteiskunnassa luottaa siihen, että lupaviranomainen on tehnyt täydellä harkinnalla ja osaamisella lupapäätöksen, jos se tarkoittaa sitä, että oikeus lähtee arvioimaan luontoarvoja, koska ei voi luottaa siihen ja näkee, että lupaviranomainen on toiminut, voisiko sanoa, luontoarvoja väheksyen. On tärkeätä, että meidän lupaviranomainen ehdottomasti työtä tehdessään arvioi luonnon tilaa ja luonnon kestokykyä ja sen perusteella antaa teollisuuslaitokselle toimintaluvan.
Nyt on harras toive, että tämä lakiesitys tarkoittaa sitä, että vuoropuhelu entisestään tiivistyy, mikä on erittäin hyvää, jotta ei olla siinä tilanteessa, että toinen viranomainen valittaa toisen viranomaisen päätöksestä. Siltä polulta olemme onneksi jo ottaneet askeleita, että näin ei enää jatkossa tapahtuisi, mutta tämä on se iso kuva, joka pitää ehdottomasti tehdä. Meillä menee uskottavuus lupaviranomaisiin ja tähän meidän järjestelmään, jos meillä on jatkuvia valituksia. Valitukset ovat oikeutettuja, niin kuin oikeusvaltioon kuuluu, että valituslupa on, ja siellä Satakunnassa nimenomaan ne tahot, jotka katsovat, että se tehdaslaitos vaikuttaa heidän ympäristöönsä haitallisesti, ovat sen valituksen tehneet. Ei ole tarvinnut allekirjoittajia hakea Helsingistä, niin kuin esimerkiksi karhunpyynnin osalta ei ollut yhtään paikkakuntalaisia kirjoittamassa valitusta: kun sanottiin, että tulee uhka sille, että heitä sitten kohdellaan huonosti, niin haettiinkin valituskirjelmään nimiä jostakin muualta. Satakunnassa tehtiin, niin kuin se kuuluu. Siellä tahot, jotka katsoivat, että valitus on aiheellinen ja pitää tehdä, sen näin muotoin tekivätkin.
Mutta, arvoisa ministeri, toivon todellakin, kun nyt meillä on aika paljon tälle sektorille olevaa lainsäädäntöä tulossa, että me aidosti voimme katsoa sitä, ettemme ole kampittamassa meidän vihreää siirtymää. Kuten edustaja Autto puheenvuorossaan sanoi, me emme ole suosiollisessa valokeilassa näissä vihreän siirtymän hankkeissa.
Itse haluan tässä nyt sanoa, mitä minulle tarkoittaa vihreä siirtymä: että me voimme luoda tähän maahan sellaista työllisyyttä, joka on muutakin kuin tehtaan suorittama ympäristöinvestointi, joka tarkoittaa vihreää siirtymää. Haluan, että tämä vihreä siirtymä tarkoittaa sitä, että synnytämme tässä maassa referenssien kautta vientituotteen, jotta vihreä siirtymä todellakin pitkällä aikavälillä on meille hyödyksi. Yhden tehtaan ympäristöinvestoinnit tuovat osaltaan ulkomaalaisia komennustyöntekijöitä meille tänne hetkeksi ja työllisyys paranee varmasti myös suomalaisten työntekijöiden osalta, mutta vihreän siirtymän pitää olla juuri sitä, että me teemme täällä sellaisia investointeja, jotka turvaavat meidän hyvinvointia jatkossa: työpaikkojen syntymisen tänne niin, että me tuotetaan täällä meidän teknologialla muualle maailmaan sellaista ympäristöteknologiaa, joka on kysyttyä. Meillä on sitä osaamista, nyt meidän pitää vain se hyödyntää. Mutta täytyy arvostaa hallituksen toimia ja ministeriä, että olemme nyt keskustelemassa näistä tärkeistä asioista. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro! — Markku Eestilä: Erinomainen!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-13T14:35:21,2022-09-13T14:41:21,Hyväksytty,1.1
2022_89_18,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_19,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! On helppoa kannattaa edustaja Myllykosken puheenvuoroa lähestulkoon kokonaisuudessaan, mutta itse ajattelin nyt kuitenkin palata lyhyesti tähän hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta, ja palaan sitten kenties myöhemmin iltapäivällä vihreään siirtymään hallituksen esityksen 128 kohdalla.
Tosissaan tämän ympäristönsuojelulakimuutoksen, joka on pieni, tärkeä muutos — yksittäinen muutos muiden joukossa — on tarkoitus tulla vuoden alusta voimaan, ja ehdotuksen tavoitteena on parantaa aluehallintovirastojen ja ely-keskusten välistä yhteistyötä säätämällä tästä nimenomaisesti ympäristönsuojelulaissa eriksensä.
Lisäksi toimintatapa, jossa ely-keskukset ja aluehallintovirastot voivat keskustella lupa-asiasta asian käsittelyn eri vaiheissa, voisi vakiintua käytännöksi, kun tästä säädetään ympäristönsuojelulaissa. Toki, niin kuin edustaja Elokin, ajattelen itse niin, että kyse on käytännöstä, jonka luulisi olevan itsestäänselvyys, kun me mietitään meidän kansalaisia ja heitä, jotka näitä lupia odottavat tuskissaan, koska useasti myös niissä on viivästymisiä.
Toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta yhtenevät toimintatavat eri puolilla Suomea edistäisivät viranomaistoiminnan laadukkuutta, yhdenmukaisuutta sekä parantaisivat tietysti myös menettelyn ennakoitavuutta.
Eli tämän lain tarkoituksena käytännön toiminnan kannalta on mielestäni taklata niitä yhteydenottoja, joita meistä varmasti useampi saa ja joita myös edustaja Myllykoski omassa puheenvuorossansa kuvasi ja sivusi, elikkä yleensä ne koskevat päällekkäisiä tietopyyntöjä ja haasteita, jotka liittyvät hakijoiden tasapuoliseen kohteluun — se on yksi, joka useasti puhuttaa yhteydenotoissa —, ja tietysti sitten se, mistä itsekin jo mainitsin ja mihin viittasin, elikkä nämä asioiden ja lupien kohtuuttomat viivästykset. Elikkä näitä nyt lyhykäisyydessään yritämme tällä hallituksen esityksellä taklata pois päiväjärjestyksestä, ja sinänsä tämä pieni esitys on tärkeä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-13T14:41:23,2022-09-13T14:43:48,Tarkistettu,1.1
2022_89_20,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_21,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kylläpä oli erinomaiset puheenvuorot täällä edustaja Auttolla ja edustaja Myllykoskella. Niitä oli ilo kuunnella, koska tämän täysistunnon tarkoitus käsittääkseni on se, että täällä nostetaan esille niitä ongelmia, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on. Kyllä itsekin kannatan tätä hallituksen esitystä.
Kuten ministeri totesi, niin täällä on 17 viranomaista eli 4 avia ja 13 elyä, jotka sitten itsenäisesti toimivat. Kun me nyt lailla asetuksen sijaan pakotetaan ikään kuin nämä yhteistyöhön, niin sehän on sinänsä jo askel oikeaan suuntaan. Mutta kaksi kysymystä:
Jos ajatellaan tätä käytännön yrityselämää ja näitä lupia, niin ministeri voisi kommentoida esimerkiksi sitä, mikä on ministeriön rooli ylimmäisenä ikään kuin johtajaorganisaationa määritellä, millä tavalla avit ja elyt sitten suhtautuvat näihin lupiin, ja mikä on se linja. Onko se keskikova vai onko se löysä vai onko se tiukka suhteessa ympäristönormeihin? Minulle ainakin jää epäselväksi, mikä on ministeriön eli ministerin rooli. Kyllähän joku ohjaus täytyy valtakunnassa olla: jos kaikki toimii itsenäisesti, niin kovin on erikoinen kansanvalta sen jälkeen, jos niihin ei voi puuttua.
Toinen kysymys tietenkin on nämä hallinto-oikeudet ja viime kädessä korkein hallinto-oikeus, joka määrittelee nämä lupakysymykset, ja sitten kenties asiantuntijoitten näkemykset asetetaan oikeudelliseen ympäristöpunnintaan, että ovatko ne ympäristölle merkittävissä määrin vaarallisia vai eivät, ja ne voivat poiketa luvanantajan näkökulmasta, niin kuin on jo monta kertaa tapahtunut.
Kyse ei suinkaan omalla puheenvuorollani ole siitä, että pitäisi moittia näitä hallinto-oikeuksia tai korkeinta hallinto-oikeutta, mutta pakkohan kansanedustajien on välillä sekin uskaltaa ja rohjeta tehdä, sillä liian paljon tulee niitä tapauksia, joihin edustaja Myllykoski täällä viittasi, tähän karhunmetsästykseen. Jos siellä jo tämä Luonnonsuojeluliitto Tapiolan johtaja tunnustaa, että paikalliset allekirjoittajat eivät uskalla sitä tehdä, vaan jonkun muun on pitänyt allekirjoittaa valitus, ja metsästyslain 90 § sanoo, että valittajan pitää olla paikallinen yhteisö, niin kyllähän tässä pakko on jo kansanedustajana ruveta kysymään, mikä on sitten hallinto-oikeuden menettelyn oikeutus, koska nyt metsästäjät hävisivät ja paikallinen yhteisö ei ollut valittajana, jos nämä lehtitiedot pitävät paikkansa.
Ja edelleen, mihin täällä edustaja viittasi, eli tämä BASF-yhtiön korkeimman hallinto-oikeuden kumoama ympäristölupa. Käsittääkseni ovat jo rakennuksetkin lähteneet vauhtiin siellä ja tehdas olisi ikään kuin valmiina. Kun olin tuossa kesällä EK:n järjestämässä tilaisuudessa, jossa tätä oikeusvaltioiden ja lupien vuosia ja vuosia kestänyttä ongelmaa pohdittiin rakentavasti, niin BASF-yhtiön toimitusjohtaja kysyi korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä… [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Jatkan täältä pöntöstä. — Tämä oli mielenkiintoinen tilaisuus, julkinen tilaisuus, ja tämä BASF-yhtiön toimitusjohtaja sitten kysyi korkeimman hallinto-oikeuden presidentiltä hyvin rakentavasti, että olisiko mahdollista, että me yhdessä jollakin tavalla vähän etukäteen voisimme koeponnistaa, mitä meiltä vaaditaan, mitä me osaisimme ottaa huomioon, ettei tule tämmöisiä turhia investointeja ja valtava määrä rahaa mene hukkaan. Itsekin kuuntelin tarkkaan korkeimman hallinto-oikeuden presidentin puheenvuoron, ja hän sanoi, että se ei ole mahdollista, korkein hallinto-oikeus ei neuvottele.
Minä ymmärrän, että oikeuden tehtävä ei ole neuvotella asianomaisten kanssa. Mutta kuitenkin näkisin näin, että jollakin tavalla sitä yhteistä linjaa pitää muodostaa ely-keskusten, avien, ympäristöministeriön — tässä tapauksessa ympäristöministeriön — ja oikeusjärjestelmän kanssa. Ministeri oli kyllä samassa tilaisuudessa. Silloin kun me puhutaan oikeusvaltion olemuksesta ja periaatteesta ja vallan kolmijako-opista, niin kyllä minun mielestäni on ehkä oikeutettua, että korkein hallinto-oikeus olisi tässä keskustelussa jollakin tavalla rakentavasti mukana. Meidän on aika vaikea kansanedustajina enää sulattaa sitä, että meillä on liian paljon näitä asioita, jotka menevät pitkälle ja oikeusjärjestelmä ikään kuin on se viimekätinen tulkitsija, joka sitten kansanvallan puolesta ehkä määrittelee sen lopullisen ratkaisun. Sen toki myönnän ja ymmärrän, että näin pitää olla, mutta jonkunmoinen vuoropuhelu tästä oikeusvaltion olemuksesta on ehkä paikallaan. Meillä on liian paljon näitä asioita, joiden periaatteessa pitäisi kuulua kansanvallan eli demokratian ratkaistavaksi joko paikallisella tasolla tai kansallisella tasolla, mutta ne valuvat enemmän tai vähemmän hallinto-oikeuksien tai korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Kaikki nämä tapaukset eivät kyllä tyydytä kansalaisia, jotka viime kädessä maksavat koko tämä järjestelmän.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-13T14:43:50,2022-09-13T14:49:00,Hyväksytty,1.1
2022_89_22,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että tässä vaiheessa varattu aika näyttää täyttyvän, mutta annan vielä edustaja Elolle puheenvuoron ja sen jälkeen ministerille.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_23,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hätkähdin siitä, kun luulin, että kaksi minuuttia voi puhua paikaltaan, ja jäi yksi asia sanomatta, eli olisin vain halunnut vielä kannattaa tätä ministeri Ohisalon esiin nostamaa yhtä keskitettyä ympäristölupaviranomaista.
Nyt me ollaan tekemässä tällaista pientä muutosta, mutta on tärkeää jatkaa tämän järjestelmän kehittämistä, ja siinä ympäristöministeriöllä on tietysti keskeinen rooli. Vihreätkin ovat pitäneet esillä tätä valtakunnallista Luova-virastoa ja sen perustamista, koska näin sitä osaamista voitaisiin keskittää ja toisaalta sitten sujuvasti myös hyödyntää ja vältettäisiin sitä riskiä, että tulkitaan näitä päätöksiä eri tavalla. Tätä tosiaan kannattaa viedä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-13T14:49:05,2022-09-13T14:49:49,Hyväksytty,1.1
2022_89_24,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Ohisalo, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_25,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvistä näkemyksistä, keskustelusta.
Varmasti monille on käynyt julkisesta keskustelusta ja tutkimuksistakin selväksi se, että vihreään siirtymään sitoutuu ihan valtavan suuri potentiaali vaikkapa suomalaiselle vientiteollisuudelle, ja on tietysti suomalaisten yritysten etu, että lupaprosessit ovat mahdollisimman laadukkaita ja mahdollisimman jouhevia. Tässä esitettiin esimerkkinä tämä Harjavallan tilanne, ja tiedän sen itse hyvin, kun olen paikalla vieraillut ja keskustellut useaan otteeseen yrityksen edustajien kanssa, ja kukaan meistä ei toivo sellaisia tilanteita. Me toivomme, että luvitusprosessi on alkuvaiheesta lähtien niin laadukas, että emme päädy tällaisiin oikeustuomioistuinprosesseihin myöhemmässä vaiheessa. Tämä on valitettava tilanne, jossa toivottavasti meidän tekemämme lainsäädäntö myös helpottaa niitä tilanteita sitten tuomioistuinten näkökulmasta — meidän vastuullammehan lopulta on säätää sellaista lainsäädäntöä, joka on niin yksiselitteisen selkeää, että tulkinnan määrä sitten siinä vähenee.
Kun tässä edustaja Eestilä kysyi, kuka sitten tulkitsee ja kenellä on vastuu, niin kyllä se vastuu on täällä meillä lainsäätäjillä. Käytännössä avit ovat kuitenkin itsenäisiä luvittavia viranomaisia, jotka sitten soveltavat meidän täällä tekemiämme lakeja. No, luvittajat siinä missä oikeustuomioistuimetkin ovat todella itsenäisiä viranomaisia, ja tämä itsenäisyys on, kuten edustajakin puheessaan mainitsee... Varmasti yhdessä jaamme ajatuksen siitä, että tämä vallan toimijako ja vastuiden jako on tietysti keskeinen perusta oikeusvaltiossa, ja siinä juurikin peräänkuulutan sitä, että me kykenemme tekemään niin yksiselitteisen selkeää lainsäädäntöä, että se aidosti auttaa kaikkia toimijoita eri tasoilla.
Tässä hyvin nostettiin esille se, että ympäristöhallinto on erittäin pirstaleista, ja sen toin myös omassa puheessani esille. Mielestäni tulevan hallituskauden yksi keskeinen kysymys tällä sektorilla on se, että viedään eteenpäin vaikkapa tämänkaltaista, Luova-viraston kaltaista mallia, jossa yhä useampi asia hoituisi yhden viranomaisen luukulla — ikään kuin yhden luukun periaatetta kohtihan meidän pitäisi mennä tässäkin kokonaisuudessa, ja uskon, että tästä varmasti voisi löytyä puolueiden välillä paljon yhteisiä näkemyksiä, oli kyse oppositio- tai hallituspuolueista. Tässä on paljon yhteistä saavutettavaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T14:49:51,2022-09-13T14:52:29,Hyväksytty,1.1
2022_89_26,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,Kiitoksia. — Ja näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_27,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_28,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitoksia! Hieman jo hämmennyin. Meinasin jo unohtaa, että olen ottanut tähän puheenvuoron.
Aikaisemmin käytiin hyvää keskustelua — nimittäin nyt käydään keskustelua vielä ainakin tämän puheenvuoron verran, ellei enempää puheenvuoroja oteta — tästä lainsäädäntöuudistuksesta, millä pyritään sujuvoittamaan lupamenettelyjä ja parantamaan päätösten hyväksyttävyyttä tehostamalla viranomaisen ja hakijan kommunikaatiota sekä antamalla muille tahoille tietoa hankkeesta. Elikkä nyt olisi tarkoitus, että ely-keskukset ja aluehallintoviranomaiset löytäisivät entistä sujuvamman yhteistyön sen suhteen, että lupaprosesseja pystytään sujuvoittamaan.
Täällä käytettiin todella hyviä puheenvuoroja, mutta halusin ottaa vielä puheenvuoron sen vuoksi, kun ministeri Ohisalo esitti tämmöisen ajatuksen ilmoille, että nyt kuulostaa olevan tämmöinen pirstaloitunut viranomaistoiminta tässä maassa, elikkä on useita ely-keskuksia ja aluehallintoviranomaisia, ja ministeri esittikin, että olisiko jatkossa tulevaisuudessa yksi valtakunnallinen yhteinen viranomainen, joka hoitaisi näitten viranomaistahojen toiminnan. Halusin ottaa puheenvuoron ja kommentoida ainakin näin kainuulaisena kansanedustajana, että kun nytten valtaa ollaan hajautettu tässä maassa näitten sote-alueitten osalta, niin kyllä minä näen sen päinvastoin, että tulevaisuudessa myös näille alueille tulisi lisää valtaa ely-keskusten ja aluehallintoviranomaistenkin suunnalta niin, että tulevaisuudessa nämä kyseiset viranomaistahot olisivat sitten siellä aluehallinnon suunnalla, koska koen ja näen niin, että siellä alueilla on paras tuntemus hoitaa näitä asioita, kunhan vain lainsäädäntö on asianmukaisella tasolla.
Tämän, arvoisa puhemies, halusin vielä tuoda tähän keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-13T16:58:22,2022-09-13T17:00:22,Hyväksytty,1.1
2022_89_29,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 117/2022 vp,Hienoa., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_30,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_31,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Hallitus esittää muutettavaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia eli yva-lakia, viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia eli sova-lakia, maankäyttö- ja rakennuslakia, ilmailulakia, liikennejärjestelmästä ja maanteistä annettua lakia, maa-aineslakia, ratalakia sekä ympäristönsuojelulakia. Kyseessä on varsin tekninen lakiesitys, jolla on tarkoitus selkeyttää ympäristövaikutuksia koskevia viranomaistehtäviä. Käyn seuraavassa läpi hieman pääkohtia.
Esitys koskee siis seuraavia asioita:
Suomen ympäristökeskukselle siirrettäisiin ympäristöministeriöllä olevat hankkeiden, suunnitelmien ja ohjelmien valtioiden rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia koskevat viranomaistehtävät. Nämä viranomaistehtävät liittyvät esimerkiksi toisen valtion yleisön ja viranomaisten kuulemiseen, ja ne on tällä hetkellä säädetty ympäristöministeriön vastuulle. Syy muutokseen on se, että vahvasti operationaalisten viranomaistehtävien hoitaminen ei vastaa tyypillistä ministeriöiden tehtäväkenttää, minkä takia niiden vastuutahoa esitetään muutettavaksi. Tavoitteena on mahdollistaa ympäristöministeriön resurssien keskittäminen sille ensisijaisesti kuuluviin yhteiskunnallisesti merkittäviin, laaja-alaisiin ja strategisiin tehtäviin.
Arvoisa puhemies! Hallitus esittää yva-lakiin lisättäväksi myös uutta säännöstä, joka mahdollistaa henkilötiedoiksi katsottavien hankkeesta vastaavan nimen ja toiminnan sijaintipaikan tietojen julkaisemisen viranomaisen verkkosivuilla ennen 1.1.2020 julkaistujen asiakirjojen osalta. Laissa säädettäisiin myös ajankohdasta, jolloin asiakirjoihin sisältyvät henkilötiedot olisi poistettava tietoverkosta. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää voimassa olevaa sääntelyä.
Lisäksi hallitus esittää, että sova-lain 4 §:ssä olevaa valtuutussäännöstä muutettaisiin niin, että sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen voidaan jatkossa sisällyttää kaikki ympäristöarviointivelvoitteen soveltamisehdot täyttävät suunnitelmat ja ohjelmat. Samalla lakia selkeytettäisiin poistamalla vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman sekä niiden toimenpideohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain 7 §:ssä oleva poikkeussäännös. Vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma on jo tähänkin asti ympäristöarvioitu sova-lain mukaisesti, ja jatkossa ne olisivat lain soveltamisalaan kuuluvia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T14:52:55,2022-09-13T14:55:28,Tarkistettu,1.1
2022_89_32,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja näin keskustelu... — Anteeksi, edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_33,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla, niin kysynkin tähän liittyen: Kun meillä maa-ainesten käsittely osittain on jätelain puolella, niin voitaisiinko nähdä, että tähän yhteyteen voitaisiin joko nyt tuoda tämä hankkeilla oleva MASA, jossa on näitten vähän pilaantuneiden maiden käsittely ja sitten puhtaiden maiden käsittely, jotta se lupaviranomaiskäytäntö olisi ympäri Suomea samankaltainen? Ettei niin, että ympäristökeskukset lupaviranomaisena edellyttävät ympäristölupia, vaan että tämmöinen laajempi arviointi tehtäisiin niin, että siinä olisi yhdenmukaiset puitteet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-13T14:55:32,2022-09-13T14:56:23,Tarkistettu,1.1
2022_89_34,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,Kiitoksia. — Haluaako ministeri vastata?, ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_35,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain ja viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 120/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen, että tähän on syytä varmasti palata jatkossa tarkemmin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T14:56:24,2022-09-13T14:56:34,Tarkistettu,1.1
2022_89_36,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Ohisalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_37,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä uusiutuviin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Se on tärkeää sekä ilmastokriisin torjunnan että Suomen energiaomavaraisuuden ja energiaitsenäisyyden kannalta. Seuraavat kymmenen vuotta ovat kriittisiä sekä ilmastokriisin torjunnassa että vihreässä siirtymässä. Tämä muutos ei tapahdu vain poliitikkojen toimilla, me tarvitsemme mukaan vahvasti myös yritykset. Suomalaiset yritykset ovatkin lähteneet vauhdilla rakentamaan puhtaita ratkaisuja ja energiaomavaraisuutta. Tätä työtä myös valtio on tukenut esimerkiksi EU:n elpymisvälineen kautta kanavoidulla rahoituksella. Nyt haluamme varmistaa, että nämä hankkeet myös etenevät joutuisasti luvituksessa.
Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen, että olemme tänään täällä keskustelemassa uudesta vihreitä investointeja vauhdittavasta esityksestä, jonka avulla vähennetään Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätään energiaomavaraisuutta sekä siirrytään kohti ekologisesti kestävää teollisuutta ja taloutta. Tällä esityksellä edistetään juuri niitä yritysten puhtaita hankkeita, joita tarvitsemme hiilineutraalin Suomen rakentamiseksi mutta myös tulevaisuuden kilpailukykymme pohjaksi. Tämä tehdään varmistaen, että lupien laatu on korkea ja hankkeet ovat ympäristön kannalta kestäviä. Lupavaiheeseen kannattaa panostaa, sillä se nopeuttaa kokonaisuudessaan investointeja. Hyvälaatuisiin lupiin haetaan harvemmin muutosta, ja ne myös kestävät hyvin hallintotuomioistuinten tarkastelun.
Esityksen tarkoitus on antaa vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija vuodesta 23 vuoteen 26 aluehallintovirastoissa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisessa lupakäsittelyssä. Vihreää siirtymää tukevien hankkeiden lupahakemusten käsittelyn nopeuttamisessa otetaan huomioon myös mahdollinen muutoksenhakuun kuluva aika, joka on resurssipulan vuoksi ollut merkittävä hidaste hankkeiden etenemiselle. Tämän vuoksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vihreän siirtymän investointien kannalta keskeiset valitukset käsiteltäisiin kiireellisinä hallintotuomioistuimessa vuodesta 23 vuoteen 28.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan aluehallintovirastot antaisivat lupakäsittelyssä etusijan uusiutuvan energian, vähähiilisen vedyn valmistuksen, teollisuuden sähköistämisen ja vähähiilisyyden, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden hankkeille. Etusijan saadakseen hankkeen tulee noudattaa ei merkittävää haittaa ‑periaatetta, eli ne eivät saisi heikentää esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden tilaa. Näin varmistamme, että nimenomaan ympäristön kannalta hyvin ja vastuullisesti toimivat hankkeet ja yritykset saavat ansaitsemansa etusijan lupakäsittelyssä. Suomesta löytyykin jo tällä hetkellä valtava määrä sellaisia yrityksiä, joille vastuullisuus on vahva osa toimintaa ja kilpailuvaltti.
Arvoisa puhemies! Esitykseen mukaan kuuluvat hankkeet ovat aivan erityisen keskeisiä vihreän siirtymän edistämisessä sekä puhtaan energian lisäämisessä. On itse asiassa arvioitu, että vihreän siirtymän investointien mittakaava voi olla Suomessa kymmeniä miljardeja euroja. Elinkeinoelämä onkin korostanut, kuinka tärkeää on, että luvitus sujuu jouhevasti. Tämän uudistuksen tavoite on, että vihreän siirtymän investoinnit saadaan vauhtiin nyt mahdollisimman ripeästi.
Viime vuosikymmenellä ympäristöasioiden käsittelyn resursseista on leikattu roimasti, elyjen puolella jopa yli neljäsosa, mutta samalla on haluttu nopeampaa käsittelyä, ja tämähän on mahdoton yhtälö. Nyt lähdemme tutkittuun tietoon nojaten vahvistamaan luvitusta antamalla lisärahoitusta niin lupaviranomaisten kuin hallinto-oikeuksien voimavaroihin, myös digitalisaatioon panostetaan. Olisi lyhytnäköistä kitsastella tietojärjestelmissä, kun sujuvammalla lupien käsittelyllä saadaan satojen miljoonien tai miljardien investoinnit nopeammin maaliin. Riittämättömät resurssit ja digitalisaation takkuaminen onkin selvityksissä todettu merkittäviksi luvitusta hidastaviksi tekijöiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille esitetäänkin nyt lisärahoitusta 4,1 miljoonaa euroa ja aluehallintovirastoille 2,5 miljoonaa euroa 3,5 vuoden ajaksi. Hallintotuomioistuimille puolestaan esitetään lisärahoitusta 3 miljoonaa euroa. Nämä merkittävät lisäpanostukset luvitukseen takaavat työn laadun ja osaavien tekijöiden riittävyyden ja sitä kautta laadukkaat luvat. Lakiesityksen mukainen etusija tarkoittaisi lupahakemuksen käsittelyä nopeutetusti aluehallintovirastossa menettelyn kaikissa vaiheissa. Ely-keskukset puolestaan edistäisivät vihreän siirtymän hankkeita ympäristövaikutusten arvioinneissa sekä niiden päätös- ja lausuntovaiheessa. Hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista ei siis tingittäisi.
Arvoisa puhemies! Käytännössä vihreän siirtymän investointien kiihdytyskaista tarkoittaa neljää väliaikaista lakimuutosta, jotka koskevat ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyä aluehallintovirastossa, vesilakia ja ympäristönsuojelulakia ja maankäyttö- ja rakennuslakia. Vihreän siirtymän kiihdytyskaistat synnyttävä laki tulisi voimaan vuoden 23 alusta. Kuluvana syksynä varmistetaan valmistautumiseen tarkoitetun määrärahan avulla ja tulosohjauksen keinoin, että etusijamenettely voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti.
Lisäksi lupamenettelyjä tehostetaan äsken esittelemälläni hallituksen esityksellä, joka lisää avien ja elyjen välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa.
Arvoisa puhemies! Energiamurros etenee nyt vauhdilla. Meillä on käsillämme mahdollisuus todella isoon ja nopeaan muutokseen energiaomavaraisuutemme ja tulevaisuuden kilpailukykymme lisäämiseksi — kunhan vain nyt uskallamme tarttua siihen päättäväisesti. Vihreiden investointien etusijamenettely on iso osa tätä työtä. Vihreä siirtymä tuo onnistuessaan Suomeen niin työpaikkoja kuin investointeja. Nämä ovat myös ratkaisuja käsillä olevaan elinkustannusten nousuun ja energiakriisiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T14:57:00,2022-09-13T15:03:47,Hyväksytty,1.1
2022_89_38,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_39,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää, että lakiin rakennettaisiin ohituskaista eräille vihreän siirtymän hankkeille. Näitä käytettäisiin, kun tällaiset hankkeet tulevat aluehallintovirastojen ja hallintotuomioistuinten käsiteltäväksi. Ohituskaistat tulisivat olemaan käytössä pitkään, hallintotuomioistuimissa jopa viiden vuoden ajan.
Äkkiseltään esitys voi kuulostaa vain yhdeltä ilmastokunnianhimon ilmentymältä, mutta sen todelliset karvat paljastuvat katsomalla kokonaisuutta hieman laajemmin.
Suomalainen oikeuslaitos on rimpuillut jo vuosia resurssipulassa. On puhuttu jopa hätärahoituksen tarpeesta oikeusvaltion turvaamiseksi. Vuosikausia jatkuneita käsittelyruuhkia ei voida sivuuttaa tilapäisenä ongelmana. Tilanteesta kertoo paljon se, että esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa noin puolet ratkaistavista asioista on ulkomaalaisasioita. Lakimiesliiton mukaan oikeudenkäynnit venyvät, henkilöstö uupuu eivätkä kansalaiset uskalla enää laittaa riita-asioita tuomioistuimissa vireille. Tämä kaikki tapahtuu oikeusvaltioiden mallimaassa Suomessa.
Arvoisa puhemies! Kun tätä taustaa peilataan käsittelyssä olevaan esitykseen, eivät hallintotuomioistuinten tai Tuomioistuinviraston antamat lausunnot yllätä. Ne totesivat muiden ohella, ettei käsittelyn yleinen viipyminen kiikasta lainsäädännöstä vaan riittämättömistä resursseista. Tuomioistuinviraston mukaan uusien asiaryhmien säätäminen kiireelliseksi ei olisi kannatettavaa.
Mietitäänpä hetki asiaa tavallisen kansalaisen näkökulmasta. Hallitus antaa lepsun turvapaikkalainsäädännön tukkia hallinto-oikeudet vuosien ajaksi, ja suomalainen odottakoon omaa vuoroaan. Tähän me perussuomalaiset olemme jo vuosia vaatineet muutosta, mutta vaatimuksemme ovat törmänneet muiden puolueiden ehdottomuuteen harrastetun löysän maahanmuuttopolitiikan jatkamisessa, mutta kun käsittelyruuhkat uhkaavat tulla hallituksen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen tielle, rakennetaan kiireellisesti ohituskaistoja. Tämä ei ole reilua.
Suomalainen oikeusvaltio ei voi rakentua sille periaatteelle... [Hussein al-Taeen välihuuto] — Nyt en kuule, kun tulee niin paljon huutoa. Haluatteko tulla pönttöön, vai jatkanko? [Hussein al-Taee: Tulen mielelläni, jos puhemies sallii!]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Olkaa hyvä ja jatkakaa.] Joo. — Suomalainen oikeusvaltio ei voi rakentua sille periaatteelle, että annetaan resurssipulan ja käsittelyruuhkien olla uusi normaali, johon eri hallitukset aina neljän vuoden välein esittävät itselleen sopivia ohituskaistoja. Jossain muualla ehkä näin voidaan toimia mutta ei Suomessa. Me emme tarvitse vasemmalle ja oikealle sinkoilevia ohituskaistoja vaan toimivan peruskaistan. [Leena Meri: Juuri näin!] Se tarkoittaa riittävästi resursseja oikeuslaitokselle ja tiukempaa turvapaikkalainsäädäntöä, joka ei tee resursseista jälleen riittämättömiä.
Ja tähän loppuun, arvoisa puhemies, haluan vielä tarkentaa — en kuullut ihan tarkasti, kun vain mölinää tuli sieltä — niin ettei tätä puhetta ymmärretä väärin, että totta kai erilaisten asioitten kohdalla, kun tehdään ohituskaistoja, jokaista asiaa kun tarkastellaan, pelkästään sitä, niin se kuulostaa hyvältä, että ohituskaista vaikkapa nuoria koskeviin päätöksiin, vihreään siirtymään, turvapaikka-asioihin ja niin edelleen, mutta meidän pitäisi katsoa sitä kokonaisuutta. On aivan totta, että tällä hetkellä, totta kai, meidän kannattaa nopeuttaa erilaisia päätöksiä, jotta päästään eroon venäläisestä fossiilisesta energiasta, kaikesta venäläisestä energiasta, se on aivan selvä homma, mutta me ei voida kääntää selkää sille todellisuudelle, että me joudutaan tekemään tämä ohituskaista, koska jos mentäisiin ihan normaalia prosessia, niin nämä päätökset joutuisivat odottamaan ihan hirveän kauan. Näin on hirveän monen asian kohdalla, ja siksi me perussuomalaiset ollaan puhuttu tästä niin paljon. Täällä paikalla on myöskin lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri. Hänen kanssaan ollaan useampaan kertaan juteltu siitä, miten voi olla mahdollista, että sitä perusrahoitusta ei vain saada aikaiseksi. Esimerkiksi vaikka EU:n elpymispaketti, neljä miljardia, taisteltiin sitä vastaan. Niillä rahoilla oikeuslaitos uisi rahassa tällä hetkellä, ja kuitenkin kyse on valtion ydintoiminnoista.
Eli hyvä, että päästään venäläisestä energiasta pois, mutta koko tämä oikeusjärjestelmän rahoitus pitäisi saada kuntoon, ja siihen tarvitaan resursseja lisää, ei tämmöisiin ylimääräisiin hankkeisiin kuin mitä vaikka EU:n elpymispaketti oli. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T15:03:51,2022-09-13T15:09:13,Hyväksytty,1.1
2022_89_40,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_41,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jolla tietyt vihreää siirtymää edistävät hankkeet saisivat väliaikaisesti etusijamenettelyn aluehallintojen lupakäsittelyissä ja hallintotuomioistuimissa. Tämä on ongelmallista, sillä siinä tarkoitetaan hankkeita, jotka täyttävät niin sanotun ei merkittävää haittaa ‑periaatteen. Tätä periaatetta ei ole määritelty ympäristölainsäädännössä — siis ei ole määritelty ympäristölainsäädännössä. Käytännössä tällainen epämääräisyys mahdollistaa sen, että periaatteelle voi antaa melkein mitä tahansa sisältöjä riippuen tietenkin siitä, kuka määrittelee. Kriteerien epämääräisyys murentaa oikeusvarmuutta ja luottamuksensuojaa. Esimerkkinä vaikkapa määrittelyn ongelmallisuudesta voidaan nostaa EU:ssa käytävät keskustelut siitä, onko kaikki puuenergia uusiutuvaa ja miten hakkuita pitäisi tulkita kestävyyden ja vihreän siirtymän kannalta. Jopa maakaasun vihreydestä ja kestävyydestä on jatkuvia kiistoja. Lupahakemuksiin ei pitäisi sotkea Euroopan unionin taksonomialuokittelua. Tämä luokittelu ei sovi ollenkaan Suomen oloihin. Kaiken lisäksi taksonomiaa ei unioninkaan tasolla ole tarkoitettu lupamenettelyiden perusteiksi vaan rahoittamiseen ja sijoittamiseen. Lupahakemusten tekeminen on jo entisestään monimutkaista ja äärimmäisen byrokraattista. Tällä hallituksen esityksellä prosessi monimutkaistuu ja hidastuu entisestään. Nyt energiakriisin keskellä sääntelyä ja byrokratiaa pitäisi pikemminkin pyrkiä vähentämään, jotta uusien hankkeiden aloittaminen olisi mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.
Arvoisa herra puhemies! Eräs keskeinen ongelma tässä hallituksen esityksessä on jälleen kerran rahan ja resurssien puute. Julkisen talouden suunnitelmassa määrätyt lisärahoitukset eivät mitä ilmeisimmin tule riittämään. Lupamenettelyn ja hallintotuomioistuinten prosessien väliaikainenkin ohituskaista vaatii lisää käsittelijöitä ja valmistelijoita. Tarvitaan myös lisää osaamista teknisen ja luonnontieteellisen erikoisosaamisen puolelle. Tämä ohituskaista samalla hidastaa muiden kuin etusijalle asetettujen hankkeiden käsittelyä. Yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista nostaa toiset hankkeet toisten edelle, varsinkin kun määrittely on niin epämääräistä, kuten edellä olen tässä kuvannut.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä valitettavasti näkyy hallituksen leväperäinen tapa käyttää yhteisiä varoja, kehyksistä ei välitetä ja lainaakin voidaan huoletta ottaa, kunhan tavoitteet ovat poliittisesti sopivia. Vaikutuksiltaan epävarma ja kiistanalainen vihreä siirtymä ei voi olla asia, jonka vuoksi totutut ja perinteiset taloudenpitoa ohjaavat periaatteet syrjäytetään. Vihreää siirtymää on voitava ja sitä pitää kritisoida niin kuin muitakin poliittisia teemoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-13T15:09:19,2022-09-13T15:13:08,Hyväksytty,1.1
2022_89_42,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_43,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali 2035 ja pyrkiä ensimmäiseksi fossiilivapaaksi hyvinvointivaltioksi. Nyt jotenkin luulisi, että tämän vuoden jälkeen jokaiselle jopa siellä salin oikeassa reunassa on selkeää ja selvää, miksi nämä tavoitteet ovat niin tärkeitä ja hyviä.
No, tämän esityksen tarkoitus on vauhdittaa näiden vihreän siirtymän investointien luvitusta, ja ministeri hyvin esitteli tätä, myös näitä tavoitteita, syitä ja sitä taustaa, minkälaisia ratkaisuja aikaisempina kausina on tehty ja minkä takia tämä on nyt niin oleellista. Myös vasemmistoliitto on ajanut tätä pitkään, ja myös itse toimijat ovat useaan kertaan pyytäneet lisää resursseja lupien käsittelyyn, jotta tämä selkeästi havaittu pullonkaula tässä vihreän siirtymän toteuttamisessa saataisiin ratkaistua. Ja myös ympäristövaliokunnassa tämä asia on noussut useasti esiin, ja me olemme siitä valiokunnan jäsenten kesken keskustelleet. Eli on erittäin hienoa, että hallitus nyt toimii tämän pullonkaulan ratkaisemisessa.
Itse ajattelen, että on ihan selvää, että vihreän siirtymän toteuttaminen on sekä välttämätöntä että myös hyvin kiireellistä. Tässä on tarkoituksena siis samanaikaisesti vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta ja muutenkin edistää sitä siirtymää kohti kokonaisvaltaisesti kestävää taloutta, eli luulisi kaikkien kannattavan tätä.
Käytännössä sitten tässä esityksessä tosiaan annetaan vihreän siirtymän kannalta tärkeiden investointihankkeiden lupahakemuksille etusija näille vuosille 23–26, ja tämä on erittäin perusteltua. Käytännössä etusijan saisivat uusiutuvan energian, vähähiilisen vedyn valmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden tietyt hankkeet. Nämä ovat kaikki sellaisia hanketyyppejä, jotka ovat oleellisia tämän ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Se, mitä kuitenkin itse haluan korostaa, on se, että tämä nopeampi lupakäsittely ei tarkoita löperömpiä lupaehtoja tai sitä, että ympäristönsuojelusta tingittäisiin. [Puhemies koputtaa] Eli tämä tapahtuu tämän etusijalain kautta ja myös lisähenkilökunnalle tulee resursseja, ja on erittäin hyvä, että tämä ei merkittävää haittaa ‑periaate on täällä myös. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-13T15:13:10,2022-09-13T15:16:22,Hyväksytty,1.1
2022_89_44,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_45,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme keskellä valtavaa kestävyysmurrosta ja energiakriisiä, jota Putinin brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on vauhdittanut. On selvää, että siirtyminen päästöttömiin ja hajautettuihin energiamuotoihin on ainoa kestävä tie irti niin fossiilienergiasta kuin nyt tämän fossiilisen energian rajun hinnanvaihtelun synnyttämästä energiakriisistä. Vihreää siirtymää on nyt edistettävä päättäväisesti ja pitkäjänteisesti, jotta emme löydä itseämme uuden energiakriisin ääreltä uudelleen, ja siihen tämä hallituksen esitys nyt pyrkii.
Tämän kiihdytyskaistan tavoite on käynnistää vihreän siirtymän investointeja mahdollisimman nopeasti. Lupakäsittelyjen sujuvoittaminen on laajasti ja yhteisesti jaettu tavoite, ja kuten tässä jo edellisessäkin keskustelussa todettiin, niin siitä on paljon tässä salissa puhuttu, siitä kaikki olemme saaneet paljon palautetta, ja elinkeinoelämä todella paljon odottaa näitä sujuvoittamistoimia. Arvioiden mukaan vihreiden investointien mittakaava voi olla Suomessa jopa kymmeniä miljardeja euroja. Vihreä siirtymä tuo Suomeen onnistuessaan työpaikkoja ja investointeja.
Mutta vaikka me ollaan vauhdittamassa vihreän siirtymän hankkeita, niin olennaista on, että pidämme ympäristökriteerit yhtä korkealla kuin ennenkin. Siksi on tärkeää, että etusijan saavat hankkeet eivät saa aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ympäristölle eivätkä ne saa heikentää luonnon monimuotoisuutta. Suomi on tunnettu puhtaasta ympäristöstään ja siitä, että meillä viranomaistoiminta on luotettavaa ja asiantuntevaa. Nämä ovat kiistattomia vahvuuksia, joita kannattaa vahvistaa. Tämä edellyttää ympäristöviranomaisten riittävää resursointia. Ilman asiantuntevia viranomaisia luvitusprosessit eivät etene. Siksi tämä pikakaista tarkoittaa myös ympäristöviranomaisten ja hallintotuomioistuimien lisärahoitusta, jonka turvin ratkaisut syntyvät nopeammin niiden tasosta tinkimättä. — Ja tässä kohtaa haluan muistuttaa, että nyt korjataan sitä aukkoa, jonka viime vuosien leikkaukset ympäristöviranomaisten resursseihin ovat aiheuttaneet. On selvää, että jos lupahakemuksia käsitteleviä asiantuntijoita ei ole riittävästi, ei hakemusten käsittelykään voi olla nopeaa.
Arvoisa puhemies! Tällä kiihdytyskaistalla nopeutetaan ennen kaikkea puhtaaseen energiaan liittyviä hankkeita. Muun muassa Luontopaneeli on lausuntokierroksella, lausunnossaan, kiinnittänyt huomiota siihen, että kiertotaloushankkeet puuttuvat nyt etusijalle asetettavien hankkeiden joukosta. Tätä pidän siinä mielessä valitettavana, että kun luonnonvarojen ylikulutus on kuitenkin se perusjuurisyy, miksi me tässäkin ongelmassa ja kriisissä olemme, niin nyt kannattaa kaikki huomio myös tässä vihreän siirtymän hankkeiden vauhdituksessa kohdistaa siihen, että ne perustuvat vahvasti kiertotalouteen neitseellisten raaka-aineiden kuluttamisen sijaan. Esimerkiksi akkuteollisuuden osalta Suomen kannattaa edistää ja vauhdittaa kiertotalouden periaatteisiin nojaava akkuteollisuutta, joka ei lähtökohtaisesti ole riippuvaista pääosin kaivosteollisuudesta saatavista neitseellisistä mineraaleista ja raaka-aineista.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä siis halutaan vauhdittaa vihreän siirtymän hankkeita, ja tämä ei merkittävää haittaa ‑periaate on väline tunnistaa nämä ympäristön kannalta hyvät hankkeet. Luvan myöntämisen edellytykset sinänsä säilyvät entisellään, eli tätä ei merkittävää haittaa ‑arviointia sovellettaisiin ratkaistaessa, voidaanko hanke ottaa etusijamenettelyyn. On niin, että Suomesta löytyy valtava määrä yrityksiä, joiden vastuullisuus on vahva osa toimintaa ja kilpailuvaltti, ja näihin kriteereihin sopivia hankkeita löytyy varmasti toteutettavaksi nyt sitten, kun tämä menettely saadaan käyttöön. Tässä on se periaate, että nämä toimijat tekevät tämän do no significant harm ‑arvion yleensä hakiessaan rahoitusta, eli menettely ei tuota suurelle osalle myöskään mitään merkittävää lisätyötä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-13T15:16:28,2022-09-13T15:21:04,Hyväksytty,1.1
2022_89_46,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_47,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevana talvena Suomea ja Eurooppaa uhkaa energiapula, kun Eurooppa pyristelee irti halvasta venäläisestä fossiilienergiasta. Euroopan riippuvuussuhteisiin liittyvä riski on realisoitunut. Vihreä siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin on välttämätön pitkän aikavälin ratkaisu ulos Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnannousun synnyttämästä energiakriisistä.
Vihreä siirtymä on siirtymä kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen. Se tukeutuu vähähiilisiin ja kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Vihreiden investointien pikakaistalla vähennetään riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätään energiaomavaraisuutta sekä siirrytään kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Vaikka energiakriisi uhkaa jo tänä talvena, mahdollisimman nopeasti käynnistetyt vihreän siirtymän investoinnit tulevat auttamaan Suomea vasta tulevina vuosina. Onnistunut vihreä siirtymä myös luo Suomeen sekä lisää työpaikkoja että investointeja nyt ja tulevaisuudessa.
Elinkeinoelämän suunnalta olemme kuulleet, kuinka tärkeää on päästä eroon lupakäsittelyjen pullonkauloista. Nytkin ympäri Suomea on esimerkiksi suuri määrä alustavia tuulivoimahankkeita odottavassa tilassa. STY:n, Suomen tuulivoimayhdistyksen, vuosittain suorittaman tuulivoimahankkeiden kartoituksen mukaan maaliskuussa 22 Suomessa oli julkaistu suunniteltuja merituulivoimalahankkeita yli 44 000 megawatin edestä eli yhteensä yli 6 200 voimalaa. Merelle suunniteltuja hankkeita oli lähes 10 000 megawatin edestä eli 950, reilu 950 voimalaa.
On tärkeää, että lupakäsittelyjen henkilöstöresursseja vahvistetaan ja sähköistä lupakäsittelyä kehitetään. Jos lupahakemuksia käsitteleviä virkahenkilöitä ei yksinkertaisesti ole riittävästi, käsittely on kaikille hidasta ja tahmeaa. Lisärahoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille on tärkeää, jotta ratkaisut syntyvät nopeammin ja niiden tasosta tinkimättä. Myös osaamisen lisääminen ja vahvistaminen on tarpeen niin yritysten kuin viranomaisten kasvavaan vihreän siirtymän työllisyyden tarpeeseen.
Edustaja Tynkkynen oli täällä huolissaan oikeuslaitoksemme kokonaisresursseista. Tämä huoli on ihan oikea, mutta tähän huoleen osittain osaltaan vastaa tämä esitys ja nämä lisäresurssit. Kokonaisratkaisua toivottavasti voidaan vahvistaa myös jatkossa. Edustaja Elo vastasi jo hienosti tähän, miten tämä do no significant harm ‑arviointi on jo osa yritysten toimintaa eikä tuo lisäresursseja vaativia tehtäviä juuri millekään yritykselle, ja jotkut kriteerithän on oltava, että kenelle tätä nopeutettua kaistaa käytetään, ja tämä on yleinen käytössä oleva kriteeri myös EU-rahoituksessa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-13T15:21:07,2022-09-13T15:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_89_48,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Tässä vaiheessa tälle asialle varattu aika alkaa kulua umpeen, mutta myönnän vielä edustaja Taimelalle puheenvuoron ja sen jälkeen ministerille kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_49,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat, arvoisa ministeri! Tärkeä hallituksen esitys, jolla nopeutetaan ja vauhditetaan vihreää siirtymää nopeuttamalla lupakäsittelyä, on mielestäni tämä hallituksen esitys. Esityksen tavoite on tietenkin vähentää Suomen riippuvuutta fossiilisesta energiasta, lisätä energiaomavaraisuutta sekä siirtyä kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Ajattelen itse ja toivon, että yhä useampi suomalaisista ymmärtää tämän esityksen tärkeyden huoltovarmuuden, ilmaston ja tärkeän energiaomavaraisuuden kannalta, josta me olemme joutuneet ja saaneet puhua tässä ajankohtaisessa tilanteessa varsin paljon.
Tässä muutoksessa myös viranomaisten resurssien turvaaminen on todella tärkeää toteuttaa, koska ei voi olla niin, että lupakäsittelyiden nopeuttaminen tarkoittaisi sitä, että käsittelyn laadusta tai esimerkiksi hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista tingittäisiin. Tästä syystä on hyvin olennaista, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset saavat lisärahoitusta sen 4,1 miljoonaa euroa, samoin kuin aluehallintovirastot 2,5 miljoonaa kolmen ja puolen vuoden aikana. Se, että nyt tulevana syksynä varmistetaan valmistautumismäärärahan avulla ja tulosohjauksen keinoin, että etusijamenettelyn toteutus voidaan aloittaa lupaviranomaisissa mahdollisimman nopeasti, on myös mielestäni täysin välttämätöntä.
Sitten, mitä tulee näihin keskustelun aikana käytettyihin kriittisiin puheenvuoroihin, haluan kiittää niistäkin. Itse ajattelen kuitenkin niin, että vihreän siirtymän investoinneilla sekä niiden mahdollistamalla työllä ja toimeentulolla on varsin keskeinen merkitys hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan siirtymisessä, ja ajattelen, että siitä syystä näissä hankkeissa ja lakimuutoksissa, joista tämä on nyt jälleen kerran yksi, on varsin tärkeää myös menestyä ja onnistua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-13T15:24:47,2022-09-13T15:26:48,Hyväksytty,1.1
2022_89_50,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_51,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä esitettiin erittäin tärkeitä huomioita ylipäätään vaikkapa oikeuslaitoksemme resurssitilanteesta. Jaan täysin huolen siitä, että resurssit eivät ole kohdallaan siellä. Tällä hallituskaudella lisäyksiä on kyllä tehty paitsi vaikkapa poliisin puolelle myös hallintotuomioistuinten ja tuomioistuinlaitoksen puolelle yleisemmin. Mutta tämän lakiesityksen yhteydessä tuomme noin kymmenen miljoonaa euroa lisärahaa aveille, elyille ja hallintotuomioistuimille tähän kokonaisuuden edistämiseen. Eli yhteinen huoli toki on siitä, että jatkossa pystymme sitten laajemmin eri sektoreilla katsomaan, että tuomioistuimet varmasti pystyvät käsittelemään kaikki asiansa vauhdilla.
Ehkä vielä tästä kokonaisuudesta, että itse ajattelen niin, kun tässä arviointeja on tehty, että tähän vihreään siirtymään sisältyy suuri potentiaali yritysten uusille mahdollisuuksille vaikkapa vientiin ja ylipäätään uusille innovaatioille. Ja voi kokonaistaloudellisesti olla viisasta vauhdittaa juuri tällaisia hankkeita, joilla on juuri tässä maailmanajassa valtavan suuri kysyntä, kun halutaan irtautua fossiilisista polttoaineista. Sen hyvin edustaja Tynkkynenkin totesi, että tässähän meillä on kiire. Vauhditetaan siis tätä yhdessä.
Edustaja Koskelalle haluaisin todeta, että tässä lienee jonkinlainen väärinymmärrys, sillä tätä ei merkittävää haittaa ‑periaatetta ei käytetä tässä luvan käsittelyyn vaan sen ratkaisemiseen, minkälaiset hankkeet edistävät sitä vihreää siirtymää ja mitkä hankkeet voivat saada sen etusijan. Tästä on kyse. Ja kyse on tietysti siitä, että kun yhtä aikaa vaikka torjutaan ilmastonmuutosta, niin ei sitten heikennetä luonnon monimuotoisuutta yhtä aikaa. Ympäristö- ja ilmastokriisit kulkevat käsikkäin kuitenkin.
Tässä myös hienosti edustajat Kivelä, Elo, Hopsu, monet, nostivat esille sen, kuinka erityisesti elinkeinoelämä itsekin on nostanut tarvetta [Puhemies koputtaa] tällaiselle lakimuutokselle. Nyt tämä onneksi saadaan, nyt alkuun väliaikaisena, ja katsotaan, miten tämä lähtee liikkeelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T15:26:49,2022-09-13T15:29:01,Hyväksytty,1.1
2022_89_52,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_53,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,Seuraavaksi jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_54,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen edellisessä asiassa puhui ihan keskustalaista linjaa, [Tuomas Kettusen välihuuto] mutta tässä nyt käsittelyssä olevassa asiassa linja on vähän hukassa.
Käsittelyssä on hallituksen esitys eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijasta aluehallintovirastoissa vuosina 23—26 ja hallintotuomioistuimissa 23—28. On selvää, että ne pikaiset toimenpiteet, joita edellytetään siksi, että pääsemme Venäjän energiariippuvuudesta kokonaan eroon, toteutetaan nopeasti ja tehokkaasti. Se on selkeä linjaus. Tässä esityksessä, kun lukee sen aluehallintovirastoja koskevan lainkohdan, jossa on nämä käyttötarkoitukset, viisi kohtaa, niistä eivät kyllä välttämättä ainakaan kaikki kosketa millään tavalla Venäjä-riippuvuuden purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä, vaan nämä koskevat pääosin vihreää siirtymää, joka on hallitukselle tällainen uskonkappale, jolla ajetaan maaseutua alas ja suomalaista yhteiskuntaa rasitetaan monilla tavoilla mielestäni tarpeettomasti.
Tämä vihreä siirtymä on lähtökohdiltaan siinä suhteessa virhe, että hallituksella on hiilineutraalisuustavoite vuodessa 2035. Perussuomalaiset esittävät siihen vuotta 2050 rauhallisesti harkiten yhteiskunnan, suomalaisen yhteiskunnan, kokonaisetua korostaen. Eli edetään niin kuin esimerkiksi teknologia antaa myöden, ja näin vältetään myös sitten ne raskaat virheinvestoinnit, jotka tulevat niin teollisuudelle, elinkeinoelämälle kuin kansalle hyvin kalliiksi. Tällaisiahan meillä on vaikka kuinka paljon, esimerkkejä menneestä ajasta, ja on varottava tekemästä niitä uudelleen.
Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa on siis tässä tärkeää: hiilineutraalisuustavoitteen siirtäminen vuoteen 2050 ja resurssien lisääminen erityisesti tuomioistuimiin, joissa on ruuhkat ja joiden takia käsittelyt venyvät.
Kun tässä laissa puhutaan etusijan antamisesta joillekin erityishankkeille, eli nimenomaan vihreän siirtymän hankkeille, niin se merkitsee käytännössä sitä, että jonkun etusija syrjii joitakin muita. Meillä on esimerkiksi lastensuojeluasioita, meillä on hallintotuomioistuimissa ja myös aluehallintovirastoissa hyvin paljon erilaisia polttavia asioita, jotka ovat kyllä myös kiireellisiä. Onko hallituksen valinta se, että vihreä siirtymä näiltäkin osin, mikä ei koske Venäjän energiariippuvuudesta irtipääsyä, pitää nostaa edelle? Mielestäni se on väärä valinta.
Myöskään se, että elinkeinoelämän hankkeet jaetaan tällä tavalla kahtia, ei kohtele oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti eri yrityksiä ja tarpeita. Meillä voi olla Kuhmossa tai muualla hankkeita, jotka eivät kosketa vihreää siirtymää, mutta ovat äärimmäisen tärkeitä työllisyyden, elinkeinoelämän ja koko kansantalouden kannalta. Miksi niitten pitäisi jäädä vihreän siirtymän jalkoihin tässä mielessä? En pidä tätä järkevänä enkä oikeudenmukaisena, ja toivon, että valiokunta käy tämän tältäkin osin hyvin tarkkaan läpi ja harkitsee ja tuo järjen mukaan tähän hankkeeseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-13T17:00:49,2022-09-13T17:05:50,Hyväksytty,1.1
2022_89_55,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Edustaja Juuso poissa, edustaja Sankelo poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_56,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan nyt eräät vihreän siirtymän hankkeet olisivat tämmöisellä väliaikaisella etusijamenettelyllä. No totta kai vihreä siirtymä. Oppositiopuolue perussuomalaiset on tänään hyvin paikalla — te puhutte sinivalkoisesta siirtymästä [Leena Meri: Aivan oikein!] ja itse puhun myös biotaloudesta, mitä viime vaalikaudella ansiokkaasti Sipilän hallitus voimakkaasti ajoi asianmukaisella strategialla, vahvalla tahtotilalla, elikkä fossiilitaloudesta suunnataan koko ajan kohti biotaloutta. Jo viime vaalikaudella nähtiin se huoltovarmuus ja myös turvallisuuspoliittinen aspekti tämän asian osalta: elikkä siitä fossiilitaloudesta, eritoten venäläisestä fossiilienergiasta, pitää päästä asianmukaisesti asianmukaisella tasolla eroon.
Nyt tästä esityksestä jo edustaja Kankaanniemi toi ne viisi asiaa esille, ja minä vielä ne luettelen. Elikkä etusija koskisi nytten seuraavia laitoksia ja toimintoja, ja siis korostan vielä, että tämä on väliaikainen etusija tietylle aikavälille:
Uusiutuvaa energiaa edistävät hankkeet. Tällähän me pääsemme siitä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta — siis uusiutuvaa energiaa toteuttavat hankkeet. Ja tähän haluan vielä muistuttaa sen, että kun biotaloudesta puhutaan, niin tässä pitäisi olla myös tulevaisuudessa mahdollisimman nopeasti myös CHP-laitokset matkassa.
Polttoaineiden tai fossiilisten raaka-aineiden käyttöä korvaavat teollisuuden sähköistämishankkeet. Näitähän on jo tehty, ja olen tyytyväinen, että näitä edistetään myös jatkossa.
Vedyn valmistus ja hyödyntäminen. Tämäkin tulee viemään meitä fossiilitaloudesta kohti biotaloutta.
Hiilidioksidin talteenotto, hyödyntäminen ja varastointi. Ja tämä, jos mikä, on sitä kaikista tärkeintä toimintaa. Nimittäin jo tänä päivänä, kun voimalaitosten kattiloista tai selluteollisuuden suunnalta pääsee hiilidioksidia ilmoihin, tämä hiilidioksidi on mahdollista ottaa talteen suomalaisella teknologialla.
Ja sitten vielä viides kohta, akkumateriaalien valmistus, uudelleenkäyttö, kierrätys sekä akkutehtaat. Tämähän pitää huolen siitä, että suomalainen teollisuus menee eteenpäin. Tänä päivänähän on jo useammassa puheenvuorossa myös tuotu näitä tehdashankkeita esille.
Suomen Keskusta kyllä kannattaa tätä etusijamenettelyä. Muun muassa keskuskauppakamari on pitänyt tätä esitystä todella hyvänä ja itsekin kannatan, että näitä kyseisiä hankkeita viedään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-13T17:05:58,2022-09-13T17:08:59,Hyväksytty,1.1
2022_89_57,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_58,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle nyt täytyy kertoa, että sinivalkoinen siirtymä huomioi nimenomaan sen, kuten edustaja Kankaanniemi toi esille, että yritykset ja ihmiset ja teknologia pysyvät perässä ja sitä mukaa etenemme, voimme jopa viedä teknologiaa, emme suinkaan pakota ihmisiä.
Toinen kysymys on se, että perussuomalaiset eivät ymmärrä, miksi Suomen hallitus haluaa olla muuta Eurooppaa nopeampi tässä hiilineutraalisuustavoitteessa. Muu Eurooppa on vuodessa 2050, ja saa nyt nähdä tämän kriisin jälkeen, pysymmekö siinä, mutta minkä ihmeen takia meidän täytyy suomalaiselle teollisuudelle ja kansalaisille asettaa ylimääräisiä velvoitteita? Esimerkiksi tämä sekoitevelvoite, joka edelleenkin on osittain voimassa, te voisitte sitäkin alentaa. Siinä on yksi asia.
Meille on erittäin tärkeätä kokonaisuus ja huoltovarmuus, muun muassa se, että turve pidettäisiin mukana tässä huoltovarmuuspaketissa. Tämä hallitushan on maksanut turvetuotantokoneiden romutuspalkkioita. Sehän pitäisi ottaa mukaan nykyiseen huoltovarmuuspakettiin. Meidän tulee huomioida, niin kuin tämä aika on nyt näyttänyt, että niin sanotusti munia ei kannata laittaa yhteen koriin, joten meillä täytyy olla hyvin laaja paketti, ja tietysti juuri se, että ihmiset ja yritykset pysyvät mukana. Sitä on sinivalkoinen siirtymä, joka huomioi Suomen edun. Te voisitte nyt myöntää sen tosiasian, että Suomi on mukana muun Euroopan vauhdissa.
En tiedä, miksi keskusta on mukana tässä vihervasemmistolaisessa epärealistisessa vouhotuksessa. Varmaan ymmärrätte itsekin, että se ei tule toteutumaan, eli voisitte myöntää, että olette nyt olleet ehkä vähän väärässä junassa.
Mitä tulee sitten tähän itse esitykseen ja tuomioistuimiin ja ohituskaistoihin, niin ehkä sinänsä olen hieman huolestunut, ja edustaja Kettunenkin on lakivaliokunnan varajäsen — ja olette varmasti välillä ollut mukana näissä lakivaliokunnan kokouksissa, joissa olemme käsitelleet koko oikeudenhoidon rahoitusta. — Siellä on puutteita oikeusavussa, tuomioistuimissa, syyttäjillä, vankeinhoidossa, siis ihan koko siinä ketjussa, ja kysymys ei ole siitä, että sieltä joku vuosi puuttuisi pikkuisen rahaa, vaan siellä on vuosikausien ongelma se, että ihan se perusrahoitus puuttuu. Siellä pyöritetään määräaikaisia virkoja ja yritetään selvitä. Tuomioistuimista on muun muassa kerrottu sitä, että tuomarit ovat uupuneet ja vaihtavat alaa. Se rahoitus on valtava ongelma. Siellä on nyt asioita, veroasioita, lasten huostaanottoasioita, jotka jäävät näiden asioiden jalkoihin. Itse asiassa kaikki asiat ovat kansalaisten kannalta kiireellisiä, eli parasta olisi, kun olisitte antaneet perusrahoitusta kaikkeen, niin ei tarvittaisi silloin ohituskaistoja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-13T17:08:59,2022-09-13T17:12:08,Hyväksytty,1.1
2022_89_59,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_60,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin on todettava, että on hienoa, että keskustan edustaja Kettusellekin on tarttunut tämä sinivalkoinen siirtymä, joka perustuu maalaisjärkeen ja malttiin, ja siltä osin maalaisjärki kuvastanee varmasti keskustaa, ja keskustan kannattajia eritoten. Siltä osin toivoisin, että hyppäätte mieluummin tähän kuin tämän vihreän siirtymän kelkkaan, sillä ohraisesti siinä käy, kun lähtee ideologisesti vouhottamaan.
Mitä tulee tähän esitykseen, olemme lakivaliokunnassa viimeisen reilun kolmen vuoden aikana useaan otteeseen kuulleet tästä tuomioistuinlaitoksen rahoituksesta, ja kun Marinin hallitus hyvin usein tekee nimenomaan näitä tällaisia korvamerkintöjä, niin sitä tuomioistuimet pitävät erittäin huonona, että sinne tehdään korvamerkintöjä, koska silloin se tarkoittaa sitä, että todella asetetaan asioita tärkeysjärjestykseen tämän rahoituksen mukaisesti. On hyvä huomata se, että hallintotuomioistuimissa käsitellään, kuten tässä äsken edustaja Meri totesi, muun muassa lastensuojelun asioita, ja on kyllä kieltämättä vähän erikoista, jos tuomioistuin joutuu valitsemaan sieltä vihreän siirtymän hankkeen sen sijaan, että käsitellään lastensuojelua tai jotakin vammaispalvelun valitusasiaa, jossa on kysymys ihmisten peruselämisen mahdollisuuksista, ja siltä osin tämä esitys on ongelmallinen.
Sitten toinen asia on se, että pelkästään Helsingin hallinto-oikeudessa yli puolet asiaryhmistä liittyy ulkomaalaisasioihin, siis yli puolet, ja nyt kun tänne lisätään vielä nämä vihreän siirtymän hankkeet, jotka menevät edelle, niin tässä herää tietysti kysymys, mikä mahtaa olla ihan tavan kantasuomalaisen mahdollisuus jatkossa käsitellä omia asioitansa oikeudessa ja onko pääsyä sinne oikeuteen, sillä kun me on asetettu meidän järjestelmä niin, että siellä ulkomaalaisasiat ovat vallanneet todella yli puolet siitä resurssista ja nyt pannaan vielä sitten vihreän siirtymän kautta korvamerkintä, niin millä tavoin täällä enää saa näihin muihin asiaryhmiin apua. Se on kyllä syytä ottaa tässäkin esityksessä huomioon — ja olisi itse asiassa pitänyt jo ennen kuin tämä esitys tuli tänne eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T17:12:10,2022-09-13T17:14:50,Hyväksytty,1.1
2022_89_61,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_62,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ensimmäiseksi edustaja Merelle todeta, että kyllä, kannan myös huolta oikeudenhoidon rahoituksen suunnalta, mutta mitä tulee nyt tähän esitykseen, niin nyt tällä esityksellä mahdollistetaan irtaantuminen saastuttavista fossiilisista tuontiraaka-aineista ja mennään kohti uusiutuvaa puhdasta energiaa ja investointeja. Ja täytyy nyt muistaa se, että kun näitä investointeja tehdään, niin myös yritysmaailma menestyy ja sitä kautta tulee myös verotuloja, mitä kautta me maksamme sitten näitä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Nyt täytyy myös muistaa se, että totta kai hallintotuomioistuimille tulee lisää käsittelyresursseja, aluehallintoviranomaisille tulee lisäeuroja siihen, että nämä luvat nyt kiertävät mahdollisimman nopeasti.
Myös edustaja Kankaanniemi nosti ansiokkaasti esille sen, miten näitä arvotetaan, mutta itse koen nyt tämän esityksen pohjalta niin, että kun me tavoittelemme sitä, että nämä lupakäytänteet olisivat vielä sujuvampia ja että nämä teollisuusinvestoinnit saataisiin mahdollisimman nopeasti liikenteeseen, niin nämä tuottavat sitten tulevaisuudessa kansantalouteen lisätuloja, millä me maksamme näitä velkoja, mitä vuosien saatossa eri hallitukset ovat ottaneet, mutta eritoten sitten mahdollistetaan se, että julkinen talous pysyy pystyssä.
Mutta ennen kaikkea tässä esityksessä myös iso arvokysymys on se huoltovarmuustekijä ja turvallisuuspoliittinen näkökulma, että me pääsemme siitä fossiilisesta polttoaineesta uusiutuvaan, kotimaiseen, suomalaiseen energiapalettiin, jossa tulee olemaan myös vety. Ja niin kuin edustaja Meri ansiokkaasti toi esille myös tämän turpeen, turvetta ei ole kielletty, ja tätäkin asiaa pitää nyt käsitellä myös huoltovarmuustekijänä tulevissa ja nykyisissä CHP-laitoksissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-13T17:14:51,2022-09-13T17:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_89_63,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Ohisalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_64,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle, että säädetään laki asumisneuvonnan tuesta kunnille vuodesta 23 vuoteen 27.
Asunto on arjen kulmakivi, jonka menettämisestä seuraa usein lukuisia muita sosiaalisia ongelmia. Asumisneuvonta on matalan kynnyksen palvelu, jossa ratkotaan muun muassa asumisen kustannuksiin, asunnonhakuun, asunnon ylläpitoon ja järjestyshäiriöihin liittyviä ongelmia. Asumisneuvonnalla on pystytty esimerkiksi ehkäisemään häätöjä ja parantamaan asukkaiden elämänhallintaa. Se on siis tutkitusti toimiva keino ehkäistä asunnottomuutta.
Asumisneuvontaa on nykyisin tarjolla noin 146 kunnassa. Lisäksi asumiseen liittyvää ohjausta tarjoavat muun muassa vuokrataloyhtiöt omille asukkailleen sekä valtakunnalliset ja paikalliset järjestöt. Neuvontaan käytettävissä olevat voimavarat koetaan kuitenkin riittämättömiksi. Neuvontaa tulisikin olla myös paremmin saatavilla avoimesti kaikille kuntalaisille riippumatta siitä, asuvatko he esimerkiksi kunnan vuokra-asunnossa, yksityisessä vuokra-asunnossa vai omistusasunnossa.
Asumisneuvonnan toteuttamisen tavat kunnissa vaihtelevat paljon. Vuonna 19 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan asumisneuvontaa annetaan eniten kunnan kiinteistöyhtiössä tai asuntotoimessa ja toiseksi eniten sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Suuremmissa kaupungeissa asumisneuvontaa on sekä asuntotoimessa että sosiaali‑ ja terveyspalveluissa, ja sen kustannuksista myös vastataan yhteisesti. Yli 89 prosenttia kyselyyn vastanneista kunnista piti asumisneuvonnan järjestämistä taloudellisesti kannattavana. Sosiaali‑ ja terveyspalvelujen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille on tärkeää varmistaa asumisneuvonnan jatkuvuus. Neuvonnan rooli sillanrakentajana eri viranomaispalvelujen välillä tulee korostumaan entisestään.
Esityksen mukaisen lain nojalla Asumisen rahoitus‑ ja kehittämiskeskus ARA myöntäisi valtionavustuksia kunnille asumisneuvontapalvelujen tuottamiseen, laajentamiseen ja kehittämiseen. Avustuksella voitaisiin kattaa enintään 80 prosenttia avustettavan toiminnan kustannuksista. Avustuksen ehtona olisi neuvonnan maksuttomuus asukkaille ja saatavuus asunnon hallintaperusteesta riippumatta. Lain toimeenpanoon varattaisiin 4,3 miljoonan euron vuotuiset määrärahat, jotka sisältyvät vuosia 23—26 koskevaan julkisen talouden suunnitelmaan. Määrärahasta 4 miljoonaa euroa kohdistuisi avustuksiin ja 0,3 miljoonaa euroa ARAn toimintamenoihin.
Lakia ehdotetaan viiden vuoden määräaikaisena toimenpiteenä. ARA tukisi kuntia asumisneuvonnan kehittämisessä sekä kahdenvälisesti että yhteisellä verkostoitumis‑ ja koulutustoiminnalla. ARA myös kokoaisi seurantatietoa asumisneuvonnan toteutustavoista. Lain voimassaolon loppupuolella toteutettaisiin lain toimivuusarvio, joka sisältäisi myös valtakunnallisen tilanneselvityksen.
Arvoisa puhemies! Hallitus pitää tärkeänä torjua asunnottomuutta ja syrjäytymistä kaikin keinoin. Ennaltaehkäisevä asumisneuvonta on todettu kustannustehokkaaksi keinoksi, jonka saatavuutta kannattaa laajentaa. Hallitus haluaa tässä tukea kuntia tehokkaasti mutta siten, että kunnissa kuitenkin säilyy vapaus arvioida, miten paikallisiin tarpeisiin parhaiten vastataan.
Nostan tässä esille myös hallitusohjelman kirjauksen asunnottomuuden puolittamisen tarpeesta ja tavoitteesta ja siitä, että Suomesta asunnottomuus voitaisiin poistaa tulevan hallituskauden aikana. Mikä puolue ikinä istuukaan hallituksessa tulevalla kaudella, toivon, että näistä samoista tavoitteista pidetään kiinni ja asunnottomuus Suomesta saadaan poistettua. Koti, asuminen, on ihmisoikeus.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T15:29:26,2022-09-13T15:33:27,Hyväksytty,1.1
2022_89_65,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_66,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan lakia kunnille annettavasta asumisneuvonnan tuesta. Tämä on seurausta hallitusohjelman kirjauksesta asumisneuvontaan liittyen, jossa hallitus on asettanut toiseksi painopisteekseen maahanmuuttajat.
Moni suomalainen varmasti miettii, mitä tämä asumisneuvonta käytännössä sitten on. Helsingin kaupunki kertoo, että asumisneuvonnalla pyritään ratkaisemaan esimerkiksi vuokravelasta, häiritsevästä elämästä tai asunnon huonosta hoidosta johtuvia ongelmia. Hallituksen esityksessä puolestaan todetaan, että Helsingin kaupungin asumisneuvonnassa jopa 90 prosenttia asiakkaista — ja juuri kun tässä helsinkiläisen kansanedustajan Mari Rantasen kanssa juttelin, niin se on jopa yli 90 prosenttia — on vieraskielisiä. Esityksessä myös viitataan kyselytutkimukseen, jonka perusteella etniseen vähemmistöön kuuluminen ja yhteisen kielen puute vaikuttaisivat kielteisesti yksityisten vuokranantajien vuokralaisvalintaan.
Ratkaisuna yhdenvertaisuuden lisäämiseksi on esitetty monikielistä asumisneuvontaa. Mallia löytyy jo Helsingistä, jossa suomen ja englannin lisäksi asumisneuvontaa voi saada somaliksi. Hallituksen esityksessä tätä suuntausta halutaan vahvistaa, sillä valtionavustusta saavan toiminnan hyväksyttäviksi kustannuksiksi laskettaisiin myös käännös- ja tulkkauspalvelut asiakkaiden tarvitsemille kielille.
Arvoisa puhemies! En usko, että kukaan tässä salissa vastustaa asunnottomuuden taklaamista tai esimerkiksi sitä, että nuorille kasautuviin ongelmiin päästäisiin aikaisemmassa vaiheessa puuttumaan, näihin meidän pitääkin panostaa. Mutta tämäkin hallituksen esitys on vain yksi osoitus siitä, kuinka huono maahanmuuttopolitiikka kasvattaa julkisten palvelujen tarvetta ja sitä kautta maahanmuuton hintalappua. Suomalaisille kehitetyt yhteiskunnan palvelut kuormittuvat eivätkä sellaisinaan kelpaa kaikille kansalaisuuksille, ja tämä kaikki on pois esimerkiksi suomalaisten nuorten palveluihin käytettävistä resursseista. Niin kauan kuin Suomen ovet ja velkapiikki pysyvät auki, maahanmuuttajien palveluitten tarve ja kulut tulevat kasvamaan. Ne ovat seurauksia eivätkä tarjoa ratkaisuja. Katseet pitää kohdistaa esittämiimme keinoihin, joilla pystymme tyrehdyttämään ja palauttamaan tulijavirtoja Suomeen, koska ne yhä vaativat yhä kattavampia ja yhä kalliimpia palveluita. Sieltä se ratkaisu löytyy.
Ja, arvoisa puhemies, tässä yhteydessä on pakko oikein korostaa sitä pointtia, että kun meitä perussuomalaisia yleensä haastetaan sillä, että ”eihän se maahanmuutto maksa Suomelle mitään, että kertokaa nyt, mistä konkreettisesti leikkaisitte maahanmuutossa”, niin tämä on juurikin se iso kysymys, että silloin kun tänne Suomeen tulee humanitaarista maahanmuuttoa, olisi moninkertaisesti kustannustehokkaampaa auttaa lähtöalueitten vieressä — kun heitä tulee tänne, niin sen jälkeen se piikki lähtee auki. Se tulee näkymään niin useassa erilaisessa palvelussa, kun heihin käyttää rahaa, ja tänään, jälleen kerran, me olemme todistamassa yhden hallituksen esityksen osalta, kuinka maahanmuuttajien osalta jälleen tätä kulupainetta tulee. Ja siksi on niin vaikeata aina, kun nämä kustannukset menevät eri ministeriöitten alle, laittaa semmoista selkeätä momenttia, että tämän verran pystyy suoraan leikkaamaan, ja sitten kun me olemme vaatineet, että nämä maahanmuuton kustannukset pitäisi selvittää, niin hallitus ei ole tähän suostunut. Tätä ei ole Suomessa vielä kunnolla virallisten tahojen osalta selvitetty. Suomen Perusta ‑ajatuspaja on ainut, joka näitä on selvittänyt. Mutta tässä, arvoisa puhemies, on jälleen yksi kohde, missä suomalaisten verovaroja menee maahanmuuttajien palveluihin ja tällä kertaa asumisneuvontaan myöskin somaliksi. [Mai Kivelän välihuuto]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T15:33:31,2022-09-13T15:38:03,Hyväksytty,1.1
2022_89_67,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_68,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oma koti on perusoikeus. Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti tavoitteenamme on poistaa asunnottomuus Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Vasemmistolle tämä tavoite oli tärkeää saada mukaan hallitusohjelmaan, ja olemme ajaneet koko hallituskauden vahvaa asuntopolitiikkaa, joka vie Suomea eteenpäin kohti yhteiskuntaa, jossa kenenkään ei tarvitse kokea asunnottomuutta.
Meidän on pyrittävä ehkäisemään asunnottomuutta kaikin keinoin. Tämän lisäksi asunnottomuutta kokevia on tuettava niin, että heidän oikeutensa kotiin voi toteutua. Asunnottomuuden taustalla on yhä useammin taloudellisia ongelmia. Talousongelmista johtuvia asuntojen menetyksiä voidaan ehkäistä juuri asumisneuvonnalla. Neuvonta on kustannustehokas keino ehkäistä asunnottomuutta.
Arvoisa puhemies! Olen pitänyt itse esillä asumisneuvonnan asemaa koko tämän hallituskauden. Hyvinvointialueilla asumisneuvonnan asema oli jäämässä epäselväksi, kun nyt sosiaalipalvelut ovat hyvinvointialueiden vastuulla jatkossa, mutta asuntopolitiikkahan kuuluu edelleen kunnille. Tämä laki turvaa asumisneuvonnan rahoituksen, joka on tärkeää, minkä lisäksi se auttaa kuntia ottamaan roolia asumisneuvonnan toteuttamisessa jatkossa. Kunnat voisivat siis jatkossa hakea asumisneuvonnan valtionavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlta.
Esityksellä ehkäistään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta parantamalla asumisneuvonnan saatavuutta riippumatta siitä, asuuko henkilö vuokralla, asumisoikeusasunnossa vai omistusasunnossa, riippumatta myös siitä, jos asuu vuokralla, asuuko ARA-vuokra-asunnossa vai yksityisen vuokralaisena. Pallo on jatkossa kunnilla, mutta hallitus kannustaa ja tukee tällä esityksellä kuntien mahdollisuuksia vahvaan asuntopolitiikkaan. Tämä on hienoa.
Kuka tahansa meistä voi joutua tahtomattaan taloudellisiin ongelmiin. Koronapandemia ja nyt myös Venäjän hyökkäyksestä johtuva energiakriisi pahentavat tilannetta. Asumisneuvonnalla ei toki makseta sähkölaskuja, mutta se on tärkeä tuki esimerkiksi vuokravelkojen, häätöjen ja siten myös asunnottomuuden juurisyiden ehkäisyssä. Tämä laki osoittaa jälleen, kuinka hallitus on sitoutunut ajamaan konkreettisia toimia yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-13T15:38:10,2022-09-13T15:41:23,Hyväksytty,1.1
2022_89_69,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_70,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun halutaan ehkäistä asunnottomuutta, niin se on todellakin juuri niin kuin edellä edustaja Lohikoski sanoi, eli asumisneuvonta on siihen kyllä kustannustehokas tapa. Ja varsinkin tällaisena aikana, jolloin asuntomarkkinat ovat epävarmat, asumiskulut nousevat, on tosi tärkeää nähdä, kuinka asumisneuvonta on keino ehkäistä sitä asunnottomaksi joutumista. Tämän hallituksen esityksen avulla voidaan turvata asumisneuvonnan tarvitsema rahoitus.
No, meille vasemmistossa asuntopolitiikka on yksi ihan keskeisistä prioriteeteista, ja olemme sekä hallituksessa että eduskunnassa puolustaneet sosiaalisesti oikeudenmukaista asuntopolitiikkaa ja konkreettisia toimia asunnottomuuden estämiseksi ja sen poistamiseksi. Toki myös itselleni helsinkiläisenä on tietenkin tämä tärkeä asia, koska asunnottomuus on niin paljon keskittynyt pääkaupunkiseudulle.
No, tämä tavoite on ollut myös hallituspuolueissa jaettu, kun tavoitteeksi on silloin kauden alussa tosiaan otettu tavoite poistaa asunnottomuus Suomesta kahdessa vaalikaudessa. Asunnottomuuden ehkäisemisessä yksi näistä hallituksessa sovituista keinoista on ollut tämä asumisneuvonnan resursointi.
Ja lopuksi haluan vielä sanoa, että aivan kuten tässä edellä esim. edustaja Lohikoski ja myös ministeri Ohisalo sanoivat, niin kyllä minäkin ajattelen niin, että kaiken asuntopolitiikan lähtökohtana pitäisi olla se ihmisoikeus‑ ja perusoikeusajattelu eli se, että koti on perusoikeus ja jokaisella on oikeus kotiin ja yhteiskunnan tehtävä on tätä oikeutta varmistaa. Onkin hyvä, että tämä lakiesitys nyt saatiin tänne eduskuntaan, koska ajattelen, että tämä kyllä sitten omalta osaltaan edistää tätä tavoitetta. Ja ympäristövaliokunnassa me käydään sitten esimerkiksi näitä lausunnoissa nostettuja asioita tarkemmin läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-13T15:41:23,2022-09-13T15:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_89_71,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö poissa. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_72,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asunnottomuus on kallista niin yhteiskunnalle kuin inhimillisesti, ja asumisneuvonta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannustehokkaaksi keinoksi ennalta ehkäistä asunnottomuutta. Siksi kirjasimme hallitusohjelmaan, että asumisneuvonnasta tehdään lakisääteistä ja että siihen osoitetaan riittävät resurssit. Lisäksi kirjasimme, että asumisneuvonta turvataan yhdessä kuntien kanssa ja sitä on oltava tarjolla asumismuodosta riippumatta. Näitä kirjauksia edustaja Lohikosken kanssa siellä olimme tekemässä, ja tähän tämä hallituksen esitys nyt vastaa.
Asumisneuvonnan kehittyminen Suomessa on alkanut itsenäisinä palvelukokeiluina eri paikkakunnilla. Kunnat ovat kehittäneet asumiseen liittyvää toimintaansa pääosin itsenäisesti osana erilaisia lakisääteisiä tehtäviä tai niiden ohella. Tämän hallituksen esityksen mukaisella tuella kuntia nyt kannustetaan tarkastelemaan asumisneuvonnan tarvetta, olemassa olevaa tarjontaa ja kehittämismahdollisuuksia kokonaisuutena omalla alueellaan. Kunnilla on mahdollisuus tuen avulla muun muassa käynnistää puuttuvia palveluja, laajentaa palveluja kaikkiin asukasryhmiin sekä tehostaa palvelujen koordinointia. On tärkeää, että tällä hallituksen esityksellä varmistetaan, että kunnan ei tarvitse itse tuottaa tätä palvelua omana työnä, vaan sen tuottamisesta on mahdollista sopia esimerkiksi yleishyödyllisen vuokrataloyhteisön, yksityisen palveluntuottajan tai järjestön kanssa, mutta neuvonta on aina asukkaalle maksutonta. Itsekin tiedän espoolaisena, että esimerkiksi Espoon Asunnot on hyvin menestyksellisesti asumisneuvontaa tarjonnut omissa taloyhtiöissään.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessäkin todetaan, että sen haittapuolena on, että kannustimet ovat määräaikaisia ja määräraha, talousarvio, varmistuu vuosittain, ja se voi vaikuttaa toiminnan pitkäjänteisyyteen kunnissa. Mutta onkin tärkeää, niin kuin tässä ministerikin hyvin toi esiin, että tämän määräaikaisen lain aikana tehdään toimivuusarviot ja niiden pohjalta sitten johtopäätökset, miten asumisneuvonnasta tehdään lakisääteinen pysyvä palvelu — tai näin toivon tietenkin, että seuraavat hallitukset sitten osaltaan tekevät, mutta tämä esitys antaa sille työlle hyvän pohjan. Tässä esityksen määräaikaisuutta varmasti perustelee myös se, että sote-uudistus muuttaa kuntien ja hyvinvointialueiden tehtäviä, ja varmasti asumisneuvontakin saattaa vielä hakea paikkaansa siinä kokonaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Asunnottomuuden ehkäisy on aivan erityisen tärkeää tässä maailmanajassa, kun elinkustannukset nousevat ja elämä on monin tavoin epävarmaa. Moninainen tuki ja neuvonta takaa sen, että haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa yhteiskunnan syrjälle. Asunnottomuuden luonne on muuttunut asuntopulasta haasteeksi pitää asunto, ja asumisneuvonnan avulla pystytään ehkäisemään häätöjä, mikä on aivan avainasemassa asunnottomuuden vähentämisessä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-13T15:43:57,2022-09-13T15:47:09,Hyväksytty,1.1
2022_89_73,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_74,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa oli vuoden 2021 lopulla 3 950 yksin elävää asunnotonta. Vaikka asunnottomuus on viime vuosina vähentynyt nopeasti, meillä on silti yli 600 ihmistä, jotka viettävät yönsä ulkona, porrashuoneistoissa, ensisuojissa. Lisäksi pitkäaikaisasunnottomien määrä on lisääntynyt jo kahtena vuonna peräkkäin. Vuoden 2021 lopulla pitkäaikaisasunnottomia oli 1 320.
Tämän hallituksen tavoitteena on ollut puolittaa asunnottomuus vaalikauden aikana ja poistaa se vuoteen 2027 mennessä. Tässä on tärkeänä työkaluna ollut eurooppalaisittainkin johtava asunnottomuustyön asunto ensin ‑periaate. Sen keskeisenä ajatuksena on jokaisen oikeus asuntoon sosiaalisesta ja terveydellisestä tilasta riippumatta. Kun asunnottomalle mahdollistetaan asuminen omassa asunnossa, auttaa se muiden elämän ongelmien ratkaisemisessa. Ongelmien, kuten päihdeongelman, velkaantumisen, ratkaiseminen ei ole edellytyksenä asumisen järjestämiselle, vaan päinvastoin asunto usein auttaa laajan ongelmavyyhdin purkautumisessa.
Asunto on olennainen osa ihmisen arkea, ja sen menettäminen aiheuttaa moninaisia muita sosiaalisia ongelmia. Asunnottomuuden ehkäisy on erityisen tärkeää tässä ajassa, jossa elinkustannukset nousevat. Moninainen tuki ja neuvonta takaavat sen, että haavoittuvassa asemassa olevat eivät putoa yhteiskunnan syrjälle. Korona-aikana asumisen ongelmissa olevia on ollut aiempaa enemmän, kun ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona ja naapuririidat ja talousongelmat ovat hankaloittaneet elämäntilanteita. Vanheneva väestö myös lisää ikäihmisten avun tarvetta. Heikentynyt toimintakyky hankaloittaa asunnosta ja laskuista huolehtimista.
Asumisneuvoja auttaa järjestelemään vuokrarästejä, hankkimaan asukkaalle tarvittavaa tukea. Käytännön toimet kuitenkin vaihtelevat eri puolilla Suomea. Yhdessä kunnassa asumisneuvonta on osa sosiaalipalveluja, toisissa taas ei, joissain kunnissa palvelua ei ole tarjolla lainkaan. Minäkin halusin nostaa hyvän esimerkin kotikunnastani Espoosta, jossa asumisneuvonnan osana käytössä on ollut tämmöinen vertaistuki, vertaisneuvoja: henkilö, joka on itse joskus kärsinyt asunnottomuudesta ja osaa samaistua siihen tilanteeseen, jossa asunnoton on, ja antaa sellaisia ohjeita ja neuvoja, jotka oikeasti siinä arjessa auttavat.
Asunnottomuuden luonne on muuttunut. Asuntopulan rinnalla oleellinen osa haastetta on pitää asunto. Asumisneuvonnan avulla pystytään etenkin ehkäisemään häätöjä. Ympäristöministeriön vuonna 2011 teettämän selvityksen mukaan yksi häätö maksaa yhteiskunnalle 5 000 – 20 000 euroa, joten häädöt käyvät myös yhteiskunnallisesti kalliiksi. On tärkeää, että asumisneuvonnasta tehdään lakisääteistä ja siihen osoitetaan riittävästi resursseja. Asumisneuvonnan pitkäjänteinen, tässä esityksessä viisivuotinen, lakisääteinen tuki kunnille auttaa ehkäisemään asumisen ongelmia ja asunnottomuutta vahvistamalla ja vakiinnuttamalla asumisneuvonnan saatavuutta asumismuodosta riippumatta.
Jatkossa on syytä tarkistella, onko kunta vai hyvinvointialue sitten se mahdollinen asumisneuvonnan kotipesä, ja tässä työssä ei tule hukata järjestöjen osaavaa työtä asumisneuvonnassa ja ylipäätään asunnottomien auttamisessa. Ja kyllä hieman kauhistelin tätä perussuomalaisten puhetta, jossa, jotta maahanmuuttajien palveluita voitaisiin torpata, oltaisiin valmiita torppaamaan palvelut kaikilta. [Pia Lohikoski: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-13T15:47:11,2022-09-13T15:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_89_75,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_76,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä salissa on nyt jo käynyt useamman kerran ilmi, niin tämän lain tarkoitus on yksinkertaisesti parantaa asumisneuvonnan saatavuutta. Esitys tukee osaltaan myös hallitusohjelman tavoitteita hyvinvoinnin edistämisestä ja eriarvoisuuden vähentämisestä. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan on kirjoitettu tavoite asunnottomuuden poistamisesta kahdessa vaalikaudessa, ja jo tehtyjen selvityksienkin perusteella on selvää, että asumisneuvonnalla vähennetään kustannustehokkaasti asumisen ongelmia ja ehkäistään siten asunnottomuutta, kuten kollegat jo tässä takana myös omissa puheenvuoroissansa kertoivat.
Tämän lain avulla kannustetaan kuntia kehittämään ja laajentamaan erilaisia asumisneuvontapalveluita siten, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto vai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto. Niin kuin tässä keskustelussa kävi myös ilmi, ikinä ei tiedä, kuka meistä näitä apuja ja palveluita jossain vaiheessa elämäänsä tarvitsee.
Laki olisi voimassa viiden vuoden määräajan, ja mikä tärkeää, lain toimivuutta arvioidaan, vaikuttavuutta tullaan seuraamaan ja asumisneuvonnan saatavuutta ja järjestämistapoja myös tarkastellaan tämän ajanjakson aikana. Haluan myös todeta pöytäkirjoihin, että oman puolueeni tavoitteena on vakiinnuttaa asumisneuvonta määräajan jälkeen.
Arvoisa herra puhemies! Olen myös jotenkin tyytyväinen. Tämä asiahan, että yhteiskunnassamme on tuhansia asunnottomia, on sinänsä todella surullinen. Toki sekin pitää muistaa, että osa on asunnoton jopa vähän omasta tahdostaan eikä tavallaan huoli apua siihen omaan asunnottomuuteensa. Mutta olen tyytyväinen, että me saadaan tämä esitys käsittelyyn eduskuntaan ja meille valiokuntaan tässä syksyllä, jolloin myös vietetään valtakunnallisia Asunnottomien yö ‑tilaisuuksia — tämä päivähän on 17. lokakuuta. Olen itse osallistunut näihin tilaisuuksiin säännöllisesti yli kymmenen vuoden ajan, ja toivoa sopii, että mahdollisimman moni kollega tekee samoin. Tänä vuonna se osuu maanantaipäiväksi, elikkä se on meidän maakuntapäivä ja toki moni meistä on kaupunginvaltuustossa ja hallituksissa, mutta se on myös tilaisuutena sellainen, että se aika pitkälle yöhön useilla paikkakunnilla järjestetään. Sanoisin, että nuo tilaisuudet ovat kärjessä omassa muistijäljessäni tämän työn aikana, jota olen saanut täällä eduskunnassa tehdä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-13T15:51:19,2022-09-13T15:54:02,Hyväksytty,1.1
2022_89_77,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt meillä on tämän asian käsittelyyn neljä minuuttia aikaa, ja siihen sisään kuuluu ministerin puheenvuoro, minuutti. — Eli edustaja Kankaanniemi, kolme minuuttia, pyyntö.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_78,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asunnottomuuden poistaminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite. Se on selvä, ja se on ollut jo vuosikymmeniä erilaisissa hallitusohjelmissa, mutta siihen ei ole päästy, ja siksi sitä työtä pitää jatkaa. Sitä, voidaanko siihen päästä byrokratiaa lisäämällä, neuvojia ja heidän toimistojaan vahvistamalla kunnissa, epäilen.
Meillä on tavattoman tärkeätä, että nuorille annetaan asumiseen ja talouteen liittyvää opetusta ja koulutusta koulussa, toisella asteella, joka on nyt kaikille pakollinen, ja myös armeijassa miehille ja naisillekin, jotka siellä ovat. Eilen vierailin Tikkakosken varuskunnassa, ja siellä kerrottiin, että siellä annetaan jokaiselle ikäluokalle talouskoulutusta, ja siinä yhteydessä myös asumisasiat ovat erittäin ajankohtaisia, koska nuoret ovat siirtymässä itsenäiseen elämään.
Arvoisa puhemies! Tässä esitetään siis asumisneuvonnan tukea kunnille hieman epämääräisesti. Voisin ajatella, että tämä olisi helpommin järjesteltävissä niin, että meidän nykyistä talous‑ ja velkaneuvontaa laajennettaisiin talous‑, velka‑ ja asumisneuvonnaksi. Siellä on aika usein varmaan juristikoulutuksen saaneita henkilöitä, ja he ovat maakuntatasolla. Ei siis tarvitse mennä kuntasektorille eikä kunnittain tarkastella asioita, eikä hyvinvointialueille, kun sinne täytyy se lainmuutoksen kautta viedä, jos sinne viedään tätä toimintaa. Meillä olisi tämä organisaatio jo valmiina sinne lisätä tehtäviin asumisneuvonnan antaminen, ja silloin sitä saataisiin myös asuinpaikasta riippumatta.
Tämän hallituksen malli on nyt sikäli ongelmallinen, että ne kunnat, jotka järjestävät, saavat valtiolta mahdollisesti tukea jonkun määrän, mutta niissä kunnissa, jotka eivät sitä sitten järjestä, asukkaat ovat heikommassa asemassa. Eli toivoisin, että tätä näkökulmaa valiokunnassa tarkasteltaisiin ja hallituksessa myös.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-13T15:54:14,2022-09-13T15:56:50,Hyväksytty,1.1
2022_89_79,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Kiitoksia hyvin tiiviistä puheenvuorosta. — Ministeri Ohisalo, minuutti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_80,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa hyvin kävi ilmi se, että varmasti kaikki puolueet sekä oppositiossa että hallituksessa kannattavat tavoitetta siitä, että asunnottomuus Suomesta poistetaan. Asunto on ihmisoikeus, perusoikeus, ja sen eteen meidän täytyy täällä tehdä kaikki voitavamme.
Suomihan on onnistunut vähentämään asunnottomuutta erittäin hyvin. Jos maailmanlaajuisesti jotain Suomesta tiedetään sosiaalipolitiikan saralla, niin se on se, että asunto ensin ‑periaate toimii. Asunto tulee aina ensin, ja sieltä lähtee kuntoutuminen. Oli kyseessä vaikkapa mielenterveys- tai päihdeongelma, heikko taloudellinen tilanne, niin näiden parantuminen on vaikeaa, jos ei ole kotia, asuntoa.
Tässä nostettiin esille myös talous-, velkaneuvontaa. Itse ajattelen, että nämä kulkevat hyvin myös käsikkäin monin paikoin. Siellä, missä tehdään asumisneuvontaa, samalla katsotaan myös ihmisten taloudellista tilannetta laajalti, eli tämäkin esitys mahdollistaa kyllä kaiken tämän tekemistä. Edustajat hyvin nostivat esille vaikkapa järjestöjen roolia tässä. Niillä on erittäin paljon asiantuntemusta, osaamista, ja tämäkin on hyvä jatkossa meidän turvata.
On tärkeää, jos pääsemme tässä ikään kuin kokeilukauden jälkeen, sitten myöhemmässä vaiheessa, aidosti vakiinnuttamaan tämän toiminnan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-13T15:56:52,2022-09-13T15:58:05,Hyväksytty,1.1
2022_89_81,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_82,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Seuraavaksi jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_83,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tainnut aikaisemminkin tässä salissa sanoa, että olen pikkuhiljaa ruvennut tuntumaan papukaijalta, joka jauhaa jatkuvalla syötöllä erilaisista maahanmuuton asioista, mutta en ole itse siihen syypää, vaan itse asiassa hallitus tuo tänne niin paljon näitä esityksiä, että siitähän se tietenkin johtuu, mutta se välillä kieltämättä hämmästyttää.
Tässä asumisneuvonnan asiassa, kuten edustaja Tynkkynen ansiokkaasti toi esiin, todella on niin, että Helsingissä asumisneuvonnasta yli 90 prosenttia menee vieraskielisille. Ja kun täällä hurskasteltiin tässä ensimmäisessä keskusteluosiossa siitä, kuinka tehokas ja tarpeellinen keino tämmöinen asumisneuvonta on asunnottomuuden ehkäisyyn, niin täytyy kyllä sanoa, että en tiedä, ovatko täällä edustajat kuinka paljon käyneet Asunnottomien yössä, mutta ei se näytä kyllä kantasuomalaisia tavoittavan ainakaan täällä Helsingissä, ja olettaisin, että liekö sitten muissakin isoissa kaupungeissa tämä tilanne.
On suorastaan hämmästyttävää, että itse asiassa koko asumisneuvontaa ei ilmeisesti ihan hirveästi tarjota edes meidän asunnottomille, perteille ja mateille, kun tämä suhdeluku on tämmöinen. Jos meillä Helsingissä on noin 16 prosenttia väestöstä maahanmuuttajataustaisia tai vieraskielisiä ja he käyttävät tästä asumisneuvonnasta yli 90 prosenttia, niin kyllähän nämä luvut ovat jälleen kerran perin kummallisia. Itse rohkenen kyllä epäillä tämänkin päivän täysistunnon perusteella, että itse asiassa ei täällä ole hallitusta kyllä kiinnostanutkaan mikään muu kuin tuottaa näitä palveluja maahanmuuttajille ja vieraskielisille ja laittomasti maassa oleville, mikä kyllä meidän näkökulmastamme on täysin käsittämätöntä, ja itse asiassa toivoisin, että tämän lain käsittelyssä huomioidaan nämä tilastofaktat, jotka tässä asiassa ovat, ja pyritään kääntämään se niin, että siellä myöskin ihan tavan suomalaiset saavat apua näihin asunnottomuuden ja asunnottomuuden uhkan asioihinsa, eikä niin, että tämäkin palvelu on jälleen kerran muka kaikille, mutta suunnataan sitten oikeastaan vain yhdelle väestöryhmälle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T17:17:13,2022-09-13T17:20:00,Hyväksytty,1.1
2022_89_84,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_85,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023–2027>>>Hallituksen esitys  HE 129/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihreitten edustaja Inka Hopsu, minua inhottaa se tapa, millä te tänään olette tehnyt politiikkaa täällä. Täällä eduskunnassa ei saa käyttää erästä tiettyä sanaa, joten joudun muuntamaan sen toiseen muotoon. Te olette, edustaja Hopsu, puhunut täällä tänään muunneltua totuutta, ja se ei kerta kaikkiaan käy. Omassa puheenvuorossanne juuri sanoitte — kirjoitin sen sanatarkasti ylös — viittasitte meihin perussuomalaisiin ja meidän aikeisiimme, että jotta maahanmuuttajien palveluita voitaisiin torpata, niin oltaisiin valmiita torppaamaan palvelut kaikilta. Ja juuri omassa puheenvuorossani — se on täällä näin [Puhuja näyttää paperia], ja sen voi lukea alusta loppuun, ja se tulee löytymään myöskin eduskunnan pöytäkirjoista — sanoin tällä tavalla: ”En usko, että kukaan tässä salissa vastustaa asunnottomuuden taklaamista tai esimerkiksi sitä, että nuorelle kasautuviin ongelmiin päästäisiin aikaisemmassa vaiheessa puuttumaan. Näihin meidän pitääkin panostaa.” Näin sanoin.
Me perussuomalaiset totta kai kannatetaan sitä, että asunnottomuuteen puututaan, ja me ollaan puhuttu siitä todella, todella paljon. Se on meille tärkeä asia. Siis muutenkin yhteiskunnalle niin inhimillisesti kuin taloudellisesti tulee halvemmaksi, että kukaan, oli kyseessä suomalainen tai maahanmuuttaja, ei asu kadulla. Mutta se meidän pointtimme tässä keskustelussa, jonka te täysin halusitte ohittaa, on se, että jos tänne Suomeen otetaan humanitaarista maahanmuuttoa, niin tämä on se seuraus eli silloin niitä yhteisiä verorahoja aletaan käyttämään ja prosentuaalisesti suhteutettuna vielä enemmän maahanmuuttajien tukipalveluihin, ja silloin se on meiltä poissa.
Me olemme tässä keskustelussa yrittäneet tuoda esille sitä pointtia, että maahanmuutto, vääränlainen maahanmuutto, oikeasti maksaa Suomelle, ja eri yhteyksissä tämä tulee esille, ja tänään tässä yhteydessä se on tullut esiin.
Mutta pyydän, että jatkossa, edustaja Hopsu, ne muunnellut totuudet jätetään pois ja tehdään politiikkaa puhtaalla tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T17:20:02,2022-09-13T17:22:22,Hyväksytty,1.1
2022_89_86,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_89_87,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia, Genomikeskus, on aika kaukana niistä asioista, jotka viime päivinä ovat eniten puhututtaneet sosiaali- ja terveydenhuollossa, kuten tänään esimerkiksi kuultu välikysymys tai muuten julkisuudessa olevat ajankohtaiset asiat, mutta täytyy muistaa, että on syytä tehdä myös pitkäaikaista, pitkäjänteistä lainsäädäntöä. Itse asiassa jo edellisen hallituksen aikana on aloitettu sitä työtä, jota nyt tässä sitten konkretisoidaan tällä esityksellä.
Hallitus esittää eduskunnalle säädettävän lain Genomikeskuksesta, joka tulisi voimaan 1. tammikuuta 2023. Ehdotetun lain tarkoituksena on tukea ihmisen geneettisen tiedon vastuullista ja yhdenvertaista käyttöä ihmisten terveyden hyväksi perustamalla uusi viranomainen, Genomikeskus. Laissa säädettäisiin Genomikeskuksen perustamisesta ja tehtävistä. Genomikeskus olisi hallinnollisesti osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, mutta toimisi siitä itsenäisenä kansallisena asiantuntijaviranomaisena terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä ja geneettisen tiedon käsittelyä koskevissa asioissa.
Lakiehdotuksen strategisena taustatavoitteena on se, että Suomessa keskityttäisiin geneettisen tiedon käytössä korkean lisäarvon tuottamiseen terveysalalla ihmisten terveyden hyväksi. Hyötyjä odotetaan sekä terveyshyötyinä yksilöille ja väestölle että kokonaistaloudellisesti kustannusvaikuttavan terveydenhuollon, tehostetun tutkimuksen ja liiketoiminta- ja innovaatioympäristön kehittymisellä Suomessa. Genomikeskuksesta luotaisiin taho ohjaamaan ja seuraamaan geneettisen tiedon tehokasta ja vaikuttavaa käyttöä suomalaisessa terveydenhuollossa.
Genomikeskuksen toiminnan kustannuksiksi ollaan arvioitu ensimmäisen vuoden osalta 1,5 miljoonaa euroa ja sen jälkeen noin miljoona euroa vuodessa. Genomikeskuksen perustaminen rahoitettaisiin kansallisia osaamiskeskittymiä koskevalta talousarviomomentilta 33.03.25. Kustannukset muodostuisivat pääosin henkilöstön palkkaamisesta ja tilakuluista sekä myös osin markkinoinnista, viestinnästä, matka- ja kokouskuluista sekä mahdollisesta ostopalveluna hankitusta asiantuntemuksesta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukainen genomilaki sisältäisi viisi pykälää, joista kolme on näitä muodollisuuksia, ja kakkosessa ja kolmosessa varsinaisesti säädetään sitten itse sisällöstä.
2 §:ssä säädettäisiin tehtävistä. Genomikeskuksen tehtävänä olisi toimia kansallisena asiantuntijaviranomaisena ihmisen geneettisen tiedon käsittelyä ja terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä koskevissa asioissa. Genomikeskuksen tulisi toiminnassaan antaa tehtäviensä toimialaan lukeutuvia suosituksia, kehittää sidosryhmäyhteistyötä ja alueellista toimintaa sekä tarjota yleistasoista kansalaisneuvontaa.
Genomikeskus ei olisi terveydenhuollon toimintayksikkö eikä se ottaisi kantaa yksittäisen kansalaisen hoitoon liittyviin asioihin. Genomikeskus edistäisi geneettiseen tietoon ja geneettisiin analyyseihin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua sekä alan tutkimusta ja koulutusta. Tämän lisäksi Genomikeskus voisi muutoin kuin edellä esitellyin tavoin tukea geneettisen tiedon vastuullista ja yhdenvertaista käsittelyä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden hyväksi. Tarkoituksena on varmistaa Genomikeskuksen laajat ja joustavat mahdollisuudet toimia tehtävänsä mukaisesti. Kotimaisen tehtäväkentän lisäksi Genomikeskuksen tulisi osallistua kansainväliseen toimintaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö nimittäisi Genomikeskuksen johtajan viideksi vuodeksi kerrallaan, ja hän puolestaan nimittäisi muun henkilöstön. Genomikeskuksen toiminnan tueksi perustettaisiin genomilääketieteen asiantuntijaryhmä — tämä on erittäin tärkeä asia — sekä sidosryhmäpaneeli. Asiantuntijaryhmän tehtävänä olisi laatia ja ylläpitää geneettisen tiedon käsittelyä ja hyödyntämistä koskevat Genomikeskuksen toiminnan periaatelinjaukset. Asiantuntijaryhmän osaamisesta olisi lain tasolla säädetty, ja siinä olisi laaja edustus niin tieteen kuin käytännön toimijoiden puolelta. Asiantuntijaryhmän rinnalle perustettava sidosryhmäpaneeli kokoaisi puolestaan esimerkiksi potilasjärjestöjen edustajat Genomikeskuksen toiminnan periaatelinjauksien laatimistyöhön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-13T15:58:30,2022-09-13T16:03:15,Hyväksytty,1.1
2022_89_88,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_89,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän lakiesitykseen liittyy monenlaisia näkökulmia, mutta täytyy sanoa, että tämän alan asiantuntijoiden vastustus on kyllä varsin suurta. Tässä ei ole tehty, jälleen kerran, vaikuttavuus- ja kustannusarvioita kunnolla. Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että tällaiselle lainsäädännölle ei ole perusteita ja nämä hyödyt eivät tässä lakiesityksessä ole uskottavia. Lisäksi mahdolliset haitat on jätetty arvioimatta.
Asiantuntijat ovat myös todenneet sen, että tämmöinen poliittisesti ohjattu viranomainen vaarantaisi kliinisen lääketieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusarvoja. Mielestäni tämä on kyllä tässä kohtaa erittäin varteenotettava argumentti, joka olisi kyllä syytä eduskunnan käsittelyssänsä huomioida.
Tämähän liittyy tähän isompaan lakipakettiin, jossa on toisiolaki ja biopankkilain uudistaminen sekä asiakastietolaki, mutta ihmisten oikeus yksityisyyteen ja itsemääräämisoikeus terveystietoihinsa ovat toissijaisia, toisin kuin yleensä sivistysmaissa. Näin kirjoittavat tämän alan asiantuntijat. Kyllä sanoisin, että eduskuntakäsittelyssä on kyllä syytä nyt ottaa huomioon nämä arviot, joita tältä osin esitetään. Sen lisäksi, että toisiolakia, joka on voimassa, on jo nyt kritisoitu hyvin voimakkaasti, että se on epäonnistunut, niin en oikein ymmärrä, miksi pitäisi sitten jatkaa tämäntyyppistä lainsäädäntöä, joka ei nähtävästi ole sellainen kuin pitäisi olla. Ja täytyy kyllä nyt todeta, että itse asiassa THL, jonka alaisuuteen tätä uutta orgaania ollaan tekemässä, myös lausuntokierroksella kritisoi tätä uutta hallintohäkkyrää. Eli jos ministeri näihin kriittisiin huomioihin vastaisi, olisi hyvä, mutta toivoisin kyllä eduskunnassa käsittelevältä valiokunnalta tarkkuutta tämän lain kanssa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T16:03:16,2022-09-13T16:05:53,Hyväksytty,1.1
2022_89_90,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_91,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässähän on hyvin nopeasti kehittyvä ala. Jos ajatellaan vaikka pelkkää DNA-sekvensointia, niin siitä on tullut huomattavasti nopeampaa ja edullisempaa. Tietysti siinä on vielä se toinen kysymys, että mitä johtopäätöksiä siitä sekvensoidusta datasta tehdään, mutta tämähän mahdollistaisi sinänsä ainakin pidemmällä aikavälillä yksilöidymmän lääketieteen ja täsmälääketieteen ja henkilökohtaisten hoitosuunnitelmien tekemisen. Asiaan liittyy hyvin paljon erilaisia eettisiä kysymyksiä, joihin en tässä mene.
Kuten edustaja Rantanen otti edellisessä puheenvuorossa esille tämän lausuntopalautteen, itsekin luin sen, ja siinä oli kyllä huomattavan paljon kriittisiä äänenpainoja ja ristiriitaisia äänenpainoja oikeastaan ihan kauttaaltaan alkaen sen Genomikeskuksen perustamisen tarkoituksesta ja siitä, miten se pitäisi tehdä, ja niin edespäin.
Tästä oikeastaan kysyisinkin ministeriltä, että kun tämä hallituksen esitys on nyt täällä eduskunnassa, niin miten te suhtaudutte näihin ristiriitaisuuksiin, näihin kriittisiin havaintoihin, joita on siis tullut huomattavan paljon nimenomaan täältä kliiniseltä ja lääketieteen ammattihenkilöiltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-09-13T16:05:53,2022-09-13T16:07:21,Hyväksytty,1.1
2022_89_92,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_93,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luulenpa, että emme tarvitse ehdotuksen mukaista Genomikeskusta. Lakiehdotuksen hyödyt eivät ole uskottavia, kuten useat asiantuntijat ovat todenneet, eikä vaikuttavuus‑ ja kustannusarvioita ole tehty kunnolla. Ja kuten edustaja Rantanen edellä, myös mahdolliset haitat on jätetty täysin huomiotta tästä ehdotuksesta, vaikka niistä on varoitettu sekä lausuntokierroksella että julkisuudessa. Itse asiassa lakiehdotus on monilta lääketieteen asiantuntijoilta saanut täystyrmäyksen.
Lakiehdotuksessa ehdotettu poliittisesti ohjattu viranomainen vaarantaisi monien näkemysten mukaan kliinisen lääketieteen ja tieteellisen tutkimuksen perusarvoja. Näkisin, että tällaisia perusarvoja Suomessa, missä tutkimustyö on hyvin korkeatasoista ja kansainvälisestikin huomiota keräävää, ei kannattaisi riskeerata. Tutkimuksen vapaus ja tutkijoiden ja tutkimuslaitosten autonomia ovat oleellisia. Monien arvioiden mukaan laki jopa halvaannuttaisi suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen.
Lakiehdotuksen mukaan geneettisen tiedon paremman hyödyntämisen odotetaan edistävän yritysten investointeja sekä tutkimus‑ ja kehittämistoimintaa. Kukaan ei kuitenkaan ole selkeästi osoittanut, että Genomikeskuksen perustaminen saisi aikaan tällaisia tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiotoiminnalle tarkoitettuja hyötyjä.
Arvoisa puhemies! Kritiikkiä asiantuntijalausunnoissa tuli myös tietoturvasta, yksilönsuojasta ja kustannuksista. Tämä on terveydenhuollon niukkojen resurssien väärinkäyttöä. Jälleen on todettava, että luulisi hallituksella olevan suurempiakin ongelmia tällä alalla tällä hetkellä ratkottavanaan. Nämäkin resurssit, jotka tietenkään kokonaisuudessaan eivät ole valtavat, voisi kohdentaa järkevämmin.
Genetiikan palvelut ovat asiantuntijoiden mukaan jo tällä hetkellä yhdenvertaisesti tarjolla kaikille Suomessa asuville, ja tarvittavat verkostotkin ovat olemassa. Näkisin, että eduskunnassa uuden lain pitäisi lähtökohtaisesti muuttaa asioita nykytilaa paremmaksi, mutta tässä lakiehdotuksessa niin ei näytä olevan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-13T16:07:23,2022-09-13T16:09:47,Hyväksytty,1.1
2022_89_94,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Ja nyt ministeri Lindén, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_95,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta>>>Hallituksen esitys  HE 110/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten viittasin puheenvuoroni avaussanoissa, niin varmasti tällä hetkellä on terveydenhuollossa konkreettisia ajankohtaisia ongelmia ihan riittämiin, mutta on myös aina huolehdittava pitkäjänteisyydestä ja katsottava tarpeeksi kauas eteenpäin. Olen tietoinen siitä, että tässä on kriittisiä huomioita esitetty, ja olen luonnollisesti niihin paneutunut. Myös tämän lakiesityksen sivulla 49 hyvin perusteellisesti esitetään yhteenveto niistä kriittisistä huomioista — joskin täällä on myös maininta, että ”useat lausunnonantajat pitivät hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina”, ja sitten on pitkä, pitkä luettelo siitä, mitkä tahot ovat olleet tätä mieltä.
Tämä kokonaisuus, johon tässä viitattiin, johon kuuluvat toisiolaki, biopankkilaki, laki kliinisestä lääketutkimuksesta ja laki kliinisestä tutkimuksesta — se on siis eri kuin tämä kliininen lääketutkimus, jonka edellä sanoin — on vaativa kokonaisuus, ja silloin kun näitä lakeja on täällä eduskunnassa ollut, niin perusteluineen ne ovat olleet erittäin paksuja ja vaativia. Tämä on hyvin tärkeä kysymys. Tämä ei tulisi THL:n alaisuuteen, tämä sijoitettaisiin THL:n organisaatioon, mutta se olisi itsenäinen viranomainen — THL:n pääjohtaja ei olisi sillä tavalla esimies tämän yksikön johtajalle. Ja tämän kaikkein tärkein tehtävä on itse asiassa ylläpitää ja tukea juuri sitä asiantuntijakeskustelua, jonka piiristä on jossain määrin tätä kritiikkiä tullut. Tiedän viisi, kuusi, seitsemän kritiikinesittäjätahoa, olen perehtynyt heidän antamaansa kritiikkiin. Olen myös parikymmentä vuotta ollut esimiestehtävissä ehkä kaikkein vaativimmissa tutkijayhteisöissä, mitä Suomesta löytyy, eli yliopistosairaaloissa, ja tiedän, että siellä tutkijoilla on yleensä pelkoa siitä, että viranomaiset ylipäätään tulevat jollekin alalle, mutta kyllä me tarvitsemme tämänkaltaisen organisaation, pienen ja kevyen, joka ylläpitää, johtaa tätä kehittämistä ja sitten käy tätä keskustelua ja sillä tavalla tukee myös näitä asiantuntijoita. Siitä on pitkälti kysymys.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-13T16:09:52,2022-09-13T16:12:01,Hyväksytty,1.1
2022_89_96,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_97,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Terveydenhuollossa ja lääketieteessä on tällaisia käsitteitä kuin kiireellinen hoito, kiireetön hoito, on jopa puolikiireellinen hoito ja käsite päivystyksellinen hoito, joka on ikään kuin vielä nopeampaa toimintaa tarkoittava kuin kiireellinen hoito. Ja sitten on määritelty esimerkiksi laissa tämä kiireellinen hoito, kuten siellä myös sitten kuvataan kiireetöntä hoitoa niin, että se on hoitoa, jota potilas voi jäädä odottamaan joksikin aikaa ilman, että hänen terveydentilansa siitä huonontuu. No, sitten jos me puhumme välttämättömästä kiireettömästä hoidosta, niin me olemme itse asiassa tekemisissä sellaisen käsitteen kanssa, joka voitaisiin minusta tulkita niin, että se on hoitoa ja jos sitä ei anneta, niin olemme kohta potilaan kanssa tilanteessa, jossa hän tarvitsee sitä kiireellistä hoitoa.
Nyt tässä on kyseessä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. Tämä on siis tämä muodollinen puoli, eli mitkä ovat ne lait, joita muutamme, mutta tämän sisältöhän on käytännössä nytten se, että näitä lakeja tällä tavalla muuttamalla me velvoittaisimme nämä äsken luetellut organisaatiot järjestämään tiettyjä välttämättömäksi arvioituja terveydenhuollon palveluita eräisiin ryhmiin kuuluville ulkomaalaisille henkilöille. Voimassa olevan lainsäädännön mukaanhan kyseisillä henkilöillä on oikeus kiireelliseen hoitoon, mutta ei ole oikeutta kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin eikä tämänkään lain jälkeen ole.
Esityksen tavoitteena on nykyistä paremmin turvata näiden henkilöiden oikeutta välttämättömään huolenpitoon ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen ja kansainvälisten Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten velvoitteita noudattaen. Esitetyillä välttämättömiksi arvioiduilla terveyspalveluilla on tavoitteena myös estää henkilöiden terveydentilan huononeminen sellaiseksi, että tarvittaisiin kiireellistä hoitoa, joka olisi joka tapauksessa järjestettävä ja joka todennäköisesti rasittaisi Suomen terveydenhuoltojärjestelmää ja aiheuttaisi enemmän kustannuksia. Välttämättömäksi arvioidut terveydenhuollon palvelut on esityksessä rajattu, eli kyse ei ole kattavasta oikeudesta kaikkiin kiireettömiin terveyspalveluihin. Raskauden ja synnytyksen hoitoon ja tiettyihin tartuntavaaraa aiheuttaviin tauteihin kohdistuvat palvelut tulisi lisäksi järjestää. Alaikäisille tulisi järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisena kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Arvioitaessa palveluiden välttämättömyyttä otettaisiin huomioon henkilön Suomessa oleskelun ennakoitu kesto, ja arvion tekisi aina terveydenhuollon ammattihenkilö.
Sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, jotka ovat hakeutuneet Suomeen varta vasten saadakseen täällä terveydenhuollon palveluita. Sääntely koskisi monia eri henkilöryhmiä. Sääntelyä sovellettaisiin henkilöihin, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa, eli niin sanottuihin paperittomiin. Lisäksi sääntely koskisi tilapäisen oleskeluluvan nojalla Suomessa oleskelevia henkilöitä, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joita ei lain nojalla rinnasteta hyvinvointialueen asukkaaseen, esimerkiksi opiskelijat ja eräät työntekijät, sekä sellaisia Suomessa oleskelevia EU- ja Eta-valtioiden ja Sveitsin kansalaisia, joihin ei sovelleta heidän asuinvaltionsa sosiaaliturvalainsäädäntöä, sekä heidän perheenjäseniään.
Hoitoa saanut henkilö olisi ensisijaisesti itse vastuussa annettujen terveydenhuollon palveluiden kustannuksista. Jos kustannuksia ei saataisi perittyä henkilöltä itseltään, valtio korvaisi järjestävälle taholle aiheutuneet kustannukset asiakasmaksun ylimenevältä osuudelta. Korvausta haettaisiin Kansaneläkelaitokselta. Vastaavaa menettelyä sovelletaan voimassa olevan lain nojalla kiireellisen hoidon kustannusten osalta.
Arvoisa puhemies! Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten valvojat ovat useampaan otteeseen kiinnittäneet huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsääntö riittävällä tavalla takaa kaikkien henkilöiden terveyttä koskevaa oikeutta. Suomea on kehotettu varmistamaan, että kaikilla henkilöillä on sekä laissa että käytännössä mahdollisuus saada tarvitsemaansa terveydenhoitoa. Tämä tarkoittaisi terveydenhoitoa koskevan oikeuden laajuuden tarkistamista, mutta myös sitä, että kaikkien olisi taloudellisesti käytännössä mahdollista hyödyntää oikeuttaan.
Muutoksella voidaan arvioida olevan myös kustannuksia säästäviä vaikutuksia niiltä osin, että voidaan välttää kalliimpaa ja kiireelliseksi muuttunutta hoitoa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan paperiton ja paperittoman kaltaisessa tilanteessa oleva ohjautuu usein hoitoon vasta, kun terveydentila on jo huonontunut ja tarvitaan kiireellistä hoitoa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-13T16:12:16,2022-09-13T16:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_89_98,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_99,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että ministeri Lindén tässä päätyi kikkailemaan sanoilla. Ensinnäkin paperiton-termi: Sanoitte ”niin kutsutut paperittomat”. Kysymys on siitä, että Suomessa joko oleskellaan laillisesti tai laittomasti. Kaikilla on paperi, se paperi voi olla myöskin kielteinen turvapaikkapäätös. Ja sanon tässä yhteydessä, että kyllä tavoitteen ei pidä olla se, että me hoidamme kaikkien vaivat verenpaineista lähtien. Tavoitteen pitää olla se, että maasta poistutaan tai maasta poistetaan, jos ei ole täällä lupaa. Ja jos on tarkoitus, että hoidetaan omassa kotimaassa ne terveysasiat, niin sitten poistetaan sinne hoitoon. On nimittäin niin, että maailmassa on yli 7,7 miljardia ihmistä, ja jos me tulkitsemme ihmisoikeussopimuksia siten, että Suomessa pitäisi kaikkia mahdollisia hoitaa, niin kyllähän se tulkinta on nyt vähän erikoinen.
Täytyy nyt todeta tässä se, että ymmärrän, että nämä esitykset tulevat todennäköisimmin vihreiden ja vasemmiston ajatuspajasta, mutta ministeri Lindén, te, joka olette ollut terveydenhuollossa pitkään, tiedätte tämänhetkisen terveydenhuollon kriisin — meillä on valtavat hoitojonot esimerkiksi HUS-alueella — ja nyt te kehtaatte tuoda tähän eduskuntaan tämmöisen esityksen, joka entisestään tukkii meidän erikoissairaanhoitoa. Pidän toimintaanne kyllä ihmeellisenä. Teiltä sopisi odottaa kyllä huomattavasti paljon enemmän, niin teiltä kuin SDP:ltä ja keskustalta erityisesti.
Nämä kustannukset, joita tässä esitetään, ovat nekin oudosti laskettuja. Nämä eivät voi pitää millään tavalla paikkaansa. Tässä on arvioitu itse asiassa Helsingin paperittomien kustannuksia vuodelta 2019 ja siitä rääpäisty laskea jonkunnäköinen vaikutusarvio. Tähän asiaan liittyy suoria kustannuksia, mutta tähän liittyy myöskin välillisiä kustannuksia. Jos me teemme tämäntyyppisiä houkutustekijöitä, että jää tänne tai tule tänne, niin pitää muistaa, että siinä tulee muitakin kuin terveydenhuollon kustannuksia. Kuten varmasti täällä tiedetään, Helsinki teki tämän laittomasti maassa oleskelevien palveluiden laajennuksen vuonna 2017, ja tämä on tavattoman kallista Helsingille. Nämä kustannukset nousevat joka vuosi: kokonaiskustannus oli vuonna 2019 semmoinen ehkä reilu 2,2 miljoonaa ja 2020 se oli jo 4 miljoonaa. Silloin kun tämä päätös tehtiin Helsingin kaupunginvaltuustossa, puhuttiin noin 250 000:sta, ja meillä menee miljoonia tällä hetkellä, HSL:n lipuista lähtien. Ja on ihan selvä asia, että jos me lähetämme semmoisen viestin, että tule Suomeen, vaivasi hoidetaan, niin samallahan he voivat itse asiassa elellä täällä varsin mukavasti, kun Helsinki sitten hoitaa tämän.
Helsinkiläisille veronmaksajille tämä tuntuu sopivan, mutta on myöskin hyvä huomata siellä maakunnissa, että kun tähän asti Helsinki on hyvin pitkälti maksanut nämä erikoissairaanhoidon kustannukset täällä Helsingissä, niin nyt tällä esityksellä, kun tämä tuodaan lakiin, näitä maksavat myöskin maakunnan ihmiset omissa veroissansa. Sinänsä helsinkiläisenä kansanedustajana minun pitäisi olla hyvin kiitollinen siitä, että hyvä, kun tuotte tämän lakiin, niin silloin me pääsemme halvemmalla, mutta enpähän vain ole, koska tämä asia ei kuulu meille. Minä laittaisin mieluummin niitä veroeuroja siihen, että kun täällä saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, niin jos ei henkilö poistu, silloin hänet laitetaan säilöön, kunnes hän poistuu tai hänet poistetaan — ei niin, että me rupeamme täällä tarjoamaan palveluita ja itse asiassa jopa houkuttelemaan tänne ihmisiä.
Tämä esitys on ollut tässä salissa 2015 viimeksi, ja täytyy kyllä sanoa, että edelleen pidän Kari Rajamäkeä yhtenä fiksuimpana SDP:n edustajana, joka silloin uskalsi pöydätä tämän asian ja todeta, että tähän liittyy liikaa riskejä. Tuolloin 2015 vielä lääkärit uskalsivat sanoa, että esitys on täysi susi. Esimerkiksi tuossa rajan takana Pietarissa on huomattava määrä ihmisiä, jotka eivät saa hiv-hoitoa, eivät saa tuberkuloosihoitoa, joka on erityisen kallista hoitoa. Silloin se uskallettiin sanoa, mutta jotakin tapahtui tällä välin, koska enää niitä lausuntoja ei ihan hirveästi näy.
Ja on niin, että kun muutoinkin Marinin hallitus on syöttänyt tähän saliin valtavan määrän sellaisia lakiesityksiä, jotka itse asiassa ovat nakertaneet meidän maahanmuuttopolitiikan lähestulkoon täysin — tänne pääsee helpoilla säännöillä ja täältä ei joudu kukaan pois — niin itse asiassa tähän päälle tämän esityksen tuominen on suorastaan vastuutonta. Tämä on täysin vastuutonta, tämä Marinin hallituksen maahanmuuttopolitiikka, kaiken kaikkiaan, mutta erityisesti tämmöisiä ei pitäisi tänne tuoda.
Ja täytyy sanoa, että löysin tästä esityksestä vieläpä bonuksena tämmöisen varsin erikoisen yksityiskohdan sen lisäksi, että tämä on muutenkin umpikahju esitys. Kuunnelkaapas tätä: HUS on kertonut, että ”paperittomista potilaista 88 prosenttia saapui ilman lähetettä ja vain 12 prosenttia lähetteellä”. ”Ilman lähetettä saapuneita voidaan pitää kiireellisinä.” Onko siis näin, että tässä maassa, jossa ihmiset eivät saa erikoissairaanhoitoa, kun he eivät pääse sinne perusterveydenhuoltoonkaan, saati, että saisivat lähetteen, niin meillä on luotu järjestelmä, jossa laittomasti maassa oleva voi mennä erikoissairaanhoidon päivystykseen ilman lähetettä? Tämä on täysin käsittämätöntä, mutta näin täällä teidän hallituksen esityksessä lukee. Ja on kyllä sanottava tästä viestinä sinne koteihinkin, että jos ette pääse terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon, niin tehkää niin kuin laittomasti maassa olevat, menkää sinne erikoissairaanhoitoon ilman lähetettä, minkä jälkeen katsotaan, että teitä voidaan pitää kiireellisenä tapauksena. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T16:17:53,2022-09-13T16:24:58,Hyväksytty,1.1
2022_89_100,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_101,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää, ja sivistysvaltiossa me emme jätä hoitamatta haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, esimerkiksi lapsia tai raskaana olevia naisia.
Tätä lakiesitystä on odotettu pitkään. Toissa vaalikaudella se kaatui kokoustekniseen kikkailuun, edellinen hallitus ei edes yrittänyt turvata haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeutta terveyteen ja elämään. No, tällä välin tätä tilannetta on paikkailtu kuntien ja vapaaehtoisvoimin työskentelevien ammattilaisten toimesta, ja heille suuri kiitos. Aloite tämän tilanteen korjaamiseksi on itse asiassa alun perin tullut lääkäreiltä, jotka ovat huomanneet omassa työssään, että he eivät pysty hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia. Kyse on siis paitsi siitä, saavatko ihmiset niitä välttämättömiä, tarvitsemiaan hoitopalveluita ja huolenpitoa, myös siitä, saavatko meidän sote-alan ammattilaiset tehdä työtään eettisesti kestävällä tavalla.
Kuten ministeri täällä totesi, tällä lailla turvattavien palveluiden puuttuminen voi usein ennen pitkää johtaa siihen, että tarvitaankin sitä kiireellistä ja kalliimpaa hoitoa. Tämä muutos on siis paitsi inhimillisesti kestävä myös taloudellisesti järkevä. Laki madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvissä asioissa. Jos sitä hoitoa ei saa tai jos sen saamisesta on epävarmuutta, niin meillä on edessä aivan turhia inhimillisiä tragedioita. On hyvä, että tähän puututaan. Aika kylmäävä on se perussuomalaisiltakin kuultu ajatus, että ihmiset ihan lapsista lähtien jätetään vain oman onnensa nojaan, [Leena Meren välihuuto] jätetään hoitamatta ne heidän sairautensa ja ongelmansa. Näin pandemian jälkimainingeissa tuntuu myös ihan itsestään selvältä, että esimerkiksi tartuntatauteihin ja rokotuksiin liittyvät palvelut kuuluvat lain piiriin.
No, kokemukset muun muassa Helsingistä, Espoostakin, ovat myös osoittaneet, että mitään tällaista suurta ryntäystä tai ikään kuin näiden palveluiden houkuttimena toimimista ei ole ilmennyt. Tämä houkutteluargumentti ei ole kestänyt merivettä aikaisemmin, eikä se sitä kyllä kestä nykyäänkään.
Arvoisa puhemies! Vaikka osa tästä salista kuinka toivoisi, niin tässä ei ole kyse nyt maahanmuuttopolitiikasta, vaan tässä on kyse ihmisten hengen ja terveyden suojelemisesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-13T16:25:00,2022-09-13T16:27:43,Hyväksytty,1.1
2022_89_102,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_103,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että tämä vuosia tarvittu laki lopulta etenee. On aika korjata aiemmin tapahtunut virhe.
Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten valvojat ovat kiinnittäneet jo pitkään huomiota siihen, ettei Suomen nykyinen lainsäädäntö riittävällä tavalla takaa henkilöiden terveyttä koskevien oikeuksien toteutumista. Ihmisoikeuksien kannalta onkin erittäin tärkeää, että lakiesitys takaa kaikille Suomessa oleskeleville henkilöille jatkossa välttämättömät terveyspalvelut. Paperittomien terveydenhuollossa on ollut nyt kuntakohtaisia eroja, kun osa kunnista — etenkin ne, joissa paperittomia asuu paljon — on pitänyt järkevänä ja tarkoituksenmukaisena palvelun järjestämistä. On hyvä, että jatkossa hyvinvointialueiden tarjoamat palvelut ovat yhdenvertaisia.
Paperittoman määritelmä hallituksen esityksessä on laaja ja perusteltu. Paperittoman määritelmään kuuluu niin maassa laillisesti oleskelevia henkilöitä — esimerkiksi perhesiteen perusteella oleskelulupaa odottavat henkilöt; opiskelijat, joiden viisumin ehtona on ollut sairasvakuutus, mutta se ei katakaan kaikkea hoitoa; EU:n kansalaiset, jotka eivät kuulu kotimaansa sairausvakuutuksen piiriin — kuin maassa laittomasti oleskelevia. Tällä käsitteellä usein sekoitetaan ja hämmennetään, ehkä tahallaankin.
Terveyspalveluiden näkökulmasta palveluiden tarjoaminen kaikille hallituksen esityksessä esitetyille ryhmille on järkevää, sillä henkilöiden oleskelun luonne Suomessa on pysyvää tai pitkäaikaista. Paperittomuus ei myöskään ole mikään pysyvä ihmisen ominaisuus. Yhdessä hetkessä voit olla paperiton ja toisessa hetkessä oikeutettu täysiin palveluihin. Suomessa paperittomana tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa oleskelevien henkilöiden kokonaismäärää on ollut vaikea arvioida, ja se myös muuttuu. Järjestöiltä, eri toimijoilta ja viranomaisilta yhdessä kerätyn tiedon perusteella se arvio tällä hetkellä on 3 000—6 000 henkilöä, jotka ovat paperittomia tai paperittoman kaltaisessa tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Paperittomilla henkilöillä on nykyisin oikeus kiireelliseen terveydenhuoltoon. Oikeus on kapeampi kuin esimerkiksi turvapaikanhakijoilla. Ei ole sellaista perusteltua syytä, miksi tilapäisellä oleskeluluvalla olevalla henkilöllä olisi kapeammat oikeudet saada palvelua kuin kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä. Paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville esitetään nyt samoja oikeuksia kuin mitä turvapaikanhakijoilla jo on.
Esityksen mukaisesti hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän, tulisi kiireellisen hoidon lisäksi järjestää alueellaan oleskeleville paperittomille ja paperittomien kaltaisille henkilöille lääketieteellisesti perustellut välttämättömät palvelut samoin perustein kuin asukkaille. Paperittomilla lapsilla olisi oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä lasten aseman tasavertaisuus on mielestäni erittäin tärkeää. Laki siis parantaa hyvin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaa. Joskus on sanottu, että yhteiskunnan kehityksen mitta on se, kuinka hyvin se huolehtii kaikista heikoimmassa asemassa olevistaan, ja olen iloinen, että tämä laki etenee.
Arvoisa puhemies! Termit ”kiireellinen” ja ”välttämätön” menevät monesti myös sekaisin. Kiireellinen hoito viittaa hoitoon, jonka järjestämistä ei voi viivästyttää. Monesti se tulkitaan vain päivystyksellisenä hoitona, mutta todellisuudessa kiireellinen hoito on tätä laajempaa. Muun muassa aliravitsemuksen hoito tai tietyt lääketieteelliset kokeet ovat kiireellistä hoitoa, vaikka eivät tapahdukaan päivystyksessä. Välttämätön hoito taas viittaa lääkärin välttämättömäksi arvioimaan hoitoon, muun muassa raskauden seurantaan, tiettyjen tartuntatautien hoitoon tai kroonisten sairauksien hoitoon, kuten verenpainetaudin hoitoon.
Voin kertoa yhden esimerkin, jossa tämä kiireellisyys ja välttämättömyys ja myös tämä kustannuskysymys, josta äsken useampikin puhui, kävi ainakin itselleni hyvin selväksi: Oli henkilö, joka kärsi kovista selkäkivuista. Näitä hoidettiin, koska ne olivat sellaisia, jotka johtivat unettomuuteen. Lääkärillä oli tiedossa, että vaivan syy oli se, että henkilöllä oli erimittaiset jalat, mutta apupohjallisen teettäminen taas ei kuulunut tähän kiireelliseen hoitoon, ja silloin nämä selkäkivut, niiden kalliit hoidot, työttömyyspäivät ja muut jatkuivat mutta tätä itse vaivaa ei saatu hoidettua.
Kuten hallitus on esittänyt, välttämättömän hoidon määrittäminen on hyvä säilyttää terveydenhuollon ammattilaisella, lääkärillä siis, ilman tiukemman rajauksen tekemistä. Lääkärillä on ammattitaito tehdä yksilöllistä ja potilaskohtaista arviota hoidon tarpeesta ja toteutuksesta, ja tämä pätee myös paperittomien henkilöiden kohdalla. Lääkärillä on vastuu potilaasta, ja siksi on hyvä, että hänellä on myös oikeus päättää siitä hoidon toteutumisesta.
Ajoissa hoitaminen on kustannustehokasta. Hoidon tarpeen muuttuessa kiireelliseksi on lain mukaan velvollisuus antaa hoitoa jokaiselle maassa olevalle jo nyt. Kiireellisen hoidon antaminen on usein jo kalliimpaa kuin vaivaan puuttuminen ajoissa, välttämättömän hoidon antaminen — siis myös se mahdollisuus on, että tällä myös säästetään kustannuksia.
Lääkärilehti vuodelta 2018, jos kiinnostaa, on kirjoittanut pitkän tiedepääkirjoituksen äitien ja lasten hoidon eduista ja välttämättömyydestä. Myös siellä todetaan tämä, että paperittomien äitien raskaudenaikainen seuranta on kiistatta halvempaa kuin se, että äidit hakeutuvat suoraan synnyttämään. Ruotsissa on tehty paljon tutkimusta. On tällainen kuin Hatem vuodelta 21, ja hänen tutkimuksensa osoittavat, että huolimatta lainsäädännön sallimasta oikeudesta terveyspalveluihin paperittomat eivät aina ole tietoisia hoito-oikeudestaan ja edelleen pelkäävät näistä kustannussyistä ja jättävät sen vuoksi palveluja käyttämättä. [Leena Meren välihuuto] Toinen syy voi olla se, että luottamusta viranomaiseen ei ole ja palvelu jää myös sen takia käyttämättä. Samoissa tutkimuksissa kävi selville myös, että toisaalta myöskään viranomaisilla ei aina ole sitä tietoa, minkälaista hoitoa tulisi antaa, ja myös he tarvitsevat koulutusta, ja tämä laki turvaa myös sen tiedon kattavuutta.
Tämä esitys ehkäisee [Puhemies koputtaa] inhimillisiä tragedioita ja vahvistaa meidän koko yhteiskunnan turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-13T16:27:51,2022-09-13T16:35:09,Hyväksytty,1.1
2022_89_104,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Näin. — Ja nyt edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_105,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minulta kysytään usein, että Mauri, miksi sinä puhut niin paljon maahanmuutosta. Kun 2019 tulin tähän taloon, lupasin äänestäjilleni, että tartun niihin epäkohtiin, jos huomaan sen, että suomalaisten veroeuroja käytetään liiallisesti maailman halaamiseen eikä siihen, mihin suomalaiset ne selkänahastaan maksavat. Se on yksinkertainen fakta, ja sitä jatkan.
Tässä nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annettua lakia sekä rajat ylittävästä terveydenhuollosta annettua lakia. Uudistus velvoittaisi terveyspalveluita järjestävät tahot järjestämään myös kiireettömiä palveluita henkilöille, joilla ei ole lailliseen oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa Suomessa — siis henkilöille, joilla ei ole lailliseen oleskeluun oikeuttavaa oleskelulupaa Suomessa. Katson, että laillisen oleskeluluvan puuttuessa henkilön ei pitäisi olla edes Suomen maaperällä, saati sitten kiireettömien terveyspalveluiden piirissä. Hallitus käyttää jälleen kaiken tarmonsa tehdäkseen Suomesta koko maailmalle yleisen, ilmaisen terveyskeskuksen, jonka maksumiehenä toimii tietenkin suomalainen veronmaksaja.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä palveluiden välttämättömyyden arvioinnissa jää terveydenhuollon ammattilaisen arvioitavaksi se, miten pitkään henkilön ennakoidaan viettävän aikaa Suomessa. Mistä terveydenhuollon ammattilainen voi sellaista luotettavasti arvioida? Tulijan oman kertomuksenko mukaan? Voi hyvänen aika. Tässä on ilmiselvä aukko, joka on suoranainen kutsuhuuto väärinkäyttäjille ilmaisten palveluiden pariin.
Esityksen mukaan uudistuksen myötä Suomen valtio myös korvaisi järjestävälle taholle aiheutuneet kustannukset, mikäli kustannuksia ei pystyttäisi perimään henkilöltä itseltään. Uskooko joku tosissaan, että laittomasti maassa oleskelevalta saadaan perittyä latiakaan koskaan? [Mari Rantanen: Ei usko!] Sinä maksat. Miten anonyymin varallisuutta pystytään luotettavasti arvioimaan? Esityksessä todetaan, että palvelu ei koske niitä henkilöitä, jotka ovat tulleet maahamme ilmaisten terveydenhuoltopalveluiden vuoksi. No, se on hyvä toteamus, mutta mistä me tiedämme sen, onko tulija hakeutunut Suomeen varta vasten nauttimaan ilmaisista terveyspalveluista?
Toisin sanoen terveyspalvelut ovat lähes säännönmukaisesti täysin vastikkeettomia tulijoille. Kysymyksessä on jälleen vain uusi massiivinen menoerä. Milloin, arvoisa hallitus, te alatte käyttämään suomalaisten veroeuroja ahdingossa olevien suomalaisten hyväksi? Tällaista höttöä te tuotte tänne joka päivä, ja me käsittelemme tällaisia asioita jälleen kerran tässä kriisissä. [Leena Meri: Älä muuta sano!]
Arvoisa puhemies! Oppositio on juuri aiemmin tänään, tässä täysistunnossa, tuonut pöydälle tämänhetkiset ongelmat Suomen terveydenhuollossa välikysymyksen muodossa. Ongelmakohdat ovat kyllä olleet hyvin hallituksen tiedossa, sillä asioista on kyllä julkisuudessa käyty laajaa keskustelua viime aikoina. Esimerkiksi viime kuussa arvoisa ministeri Lindén oli sitä mieltä, että päivystysten ruuhkiin ei ole tarjota minkäänlaista auttavaa kättä tässä hetkessä. Anonyymeille ja laittomasti maassa oleville on kuitenkin tarjota tätä kuuluisaa auttavaa kättä. Tämä on käsittämätöntä. Kun tällaisia esityksiä tulee samaan aikaan, kun Suomen terveydenhuoltojärjestelmä kriisiytyy kovaa vauhtia, on nyt pakko kysyä kansankielellä: onko siellä ministeriössä penaali auki, ja tippuuko kyniä matkalle? Ideologiansa mukaisesti hallitus asettaa jälleen ulkomaalaisten ja laittomasti maassa olevien laajemmat terveyspalvelut prioriteettilistan kärkeen. Nämä ovat juuri niitä paljon puhuttuja arvovalintoja, joita me perussuomalaiset emme allekirjoita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-13T16:35:15,2022-09-13T16:40:09,Hyväksytty,1.1
2022_89_106,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitos. — Ja ministeri Lindén, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_107,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän hyvästä ja mielenkiintoisesta keskustelusta, jossa tämän asian ulottuvuudet ovat varmasti tulleet aika hyvin käydyiksi läpi.
Aloitan sillä, että jos tämä lakimuutos johtaisi oikeasti sairaiden ihmisten vyöryyn maailmalta Suomeen veronmaksajien hoidettavaksi ja maksettavaksi, en kannattaisi tätä lakiesitystä. Tässä on arvioitu kustannusvaikutuksiksi noin yksi miljoona euroa: se on viidestoistatuhannesosa Suomen terveydenhuollon kuluista tällä hetkellä — viidestoistatuhannesosa.
Tässähän on kysymys siitä, että Helsinki ja Espoo jo tällä hetkellä kuntina toimivat tällä tavalla. Turku ja Vantaa ovat rajanneet jossain määrin tiukemmiksi nämä kriteerit, niin että ne kohdistuvat siellä vain lapsiin ja raskaana oleviin äiteihin. Ja tämä malli, mitä tässä itse ajattelen, mitä tarkoitetaan välttämättömällä hoidolla, on minun mielestäni lähempänä sitä Turun ja Vantaan mallia kuin esimerkiksi Helsingin ja Espoon mallia.
Tässä ei olla aiheuttamassa minkäännäköistä invaasiota Suomeen. Luvut ovat erittäin vähäisiä, mitä meillä ylipäätään tämänkaltaista hoitoa Suomessa tällä hetkellä on. Ja mitä tulee päivystysruuhkiin, niin en ole kyllä ymmärtänyt, että päivystysruuhkissa olisi missäänpäin Suomea yhtäkään sellaista tilannetta, että ne johtuisivat tämänkaltaisista potilaista. Sivumennen sanottuna tuo legenda, joka lentää ilmassa, että olisin sanonut, että ei ole mitään tehtävissä päivystysruuhkille: olen todennut, että ministerillä ei ole välittömästi seuraavalle viikolle tuoda mitään ylimääräistä hoitohenkilökuntaa, [Leena Meri: Entäs sitä seuraavalle?] mutta teemme niitä muutoksia, joilla tämä koko kriisi ja ongelmakenttä terveydenhuollossa on ratkaistavissa. Tämä selvyyden vuoksi tässä yhteydessä.
Minun mielestäni kysymys on käytännössä nyt juuri siitä, niin kuin täällä keskustelussa on tuotu esille ja minkä itsekin tuossa esittelyssäni totesin, että meillä on tällä hetkellä se tilanne, että jos ihminen lyö kirveellä jalkaansa tai tulee joku muu, liikenneonnettomuus tai joku vakava sairauskohtaus, emme me silloin Suomessa kysy, kuka te olette ja miksi te olette täällä. On myös tilanteita, joissa ollaan aika lähellä tätä, mutta ne eivät ole niin kiireellisen hoidon tarpeessa, eikä meidän pidä päästää niitä tilanteita muuttumaan niin kiireellisiksi, että me sitten vasta antaisimme hoitoa. Tässä mielessä kysymys on siitä välttämättömästä kiireettömästä hoidosta, joka on kapeampi käsite kuin kiireetön hoito kaiken kaikkinensa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-13T16:40:16,2022-09-13T16:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_89_108,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Nyt keskustelu ja asian käsittely tässä yhteydessä keskeytetään, ja niitä jatketaan tässä samassa istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_109,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn kohdan 10 käsittelyä. — Ledamot Kvarnström. Han är borta. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_110,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on nyt syytä aluksi lyhyesti siis kerrata, mistä tässä esityksessä on kysymys, koska tässä oli hieman taukoa tuohon keskusteluun. Elikkä tässä luodaan velvoite terveydenhoitoviranomaisille antaa terveyshoitopalvelua laajemmin kuin nykyisin, elikkä nykyisin voi saada vain kiireellistä hoitoa, tässä sitä laajennettaisiin. Ja nyt on hyvä muistaa, että tässä puhutaan laittomasti maassa olevista henkilöistä.
Hallituksen esityksessä todetaan, että paperittomilla tarkoitetaan pääosin henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman ulkomaalaislainsäädännössä säädettyä viisumia, oleskelulupaa tai muuta oikeutta saapua Suomeen tai jatkaa oleskelua Suomessa. Edelleen todetaan, että tästä henkilöryhmästä käytetään myös termiä ”säännönvastaisesti tai laittomasti maassa oleva henkilö”.
En oikeastaan ymmärrä, mitä varten tälle asialle on pitänyt antaa niin monta eri nimeä, kun tässä on nyt kysymys siis lainvastaisesti maassa olemisesta: ei ole lupaa olla täällä, on tullut kielteinen päätös, ja sillä hyvä. En tiedä, mitä varten tätä pitää yrittää häivyttää. Paperiton-sana kuulostaa ehkä joistakin semmoiselta, että se ei olisi niin vakavaa. Olen nähnyt joskus puhuttavan myös ”liikkuvasta väestöstä”, elikkä siinä vielä enemmän häivytetään. Muistaakseni se on ollut tuolla Vihreän Langan kirjoituksessa, jos en ihan väärin muista. Se on hyvin häivyttävää, ja sillä yritetään saada se asia näyttämään muulta kuin siltä, mistä siinä on kysymys.
Jos ajatellaan yleisesti yhteiskuntaa ja oikeusvaltiota, josta täällä hyvin paljon halutaan puhua — ja hyvä, että puhutaan, kuten esimerkiksi tuossa edellisessä kohdassa siitä, että ihmisillä olisi mahdollisuus päästä tuomioistuimeen ja saada asiansa hoidettua — niin tuntuu aika erikoiselta, että meillä on sitten ryhmä ihmisiä, joiden ei tarvitse noudattaa esimerkiksi tuomioistuimen ja viranomaisten päätöksiä. Olet saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, se on lainvoimainen, olet laittomasti maassa, sinun tulisi poistua. Tai olet saanut karkotuspäätöksen, et poistu, olet laittomasti maassa. Ei missään tapauksessa pidä laajentaa tämän ihmisryhmän palveluita.
Kysymys on siis tämän vihervasemmistohallituksen ideologisista kannanotoista. Täällä vihreiden edustajat toivat erilaisia yksittäisiä esimerkkejä siitä, kuinka ikävästi joku henkilö ei esimerkiksi voi saada jotain apuvälinettä. No joo. Kuten täällä keskustelussa on tullut esille, niin maailmassa on lähes kahdeksan miljardia ihmistä, ja jos me nyt jokaiselle tässä lähdetään apuvälineitä hankkimaan, niin inhimillisesti se on varmasti tälle ihmiselle tärkeätä, mutta suomalaisten verovarat eivät yksinkertaisesti siihen riitä.
Minä lähden siitä, että minut ovat valinneet tänne suomalaiset veronmaksajat ja suomalaiset ihmiset, jotka haluavat, että minä ajan täällä perussuomalaisen puolueen edustajana perussuomalaista arvomaailmaa, jossa kyllä oman kansan ja veronmaksajien etu tulee ensisijaisesti verrattuna erityisesti laittomasti maassa oleviin ihmisiin. 
Saan valtavasti puheluita esimerkiksi tästä Uudenmaan alueelta, Keski-Uudenmaan sote-alueelta. Ihmiset soittavat ihan perusterveydenhuoltoon. Sieltä ei palata, vaikka on jättänyt soittopyynnön. Useamman päivän saa odottaa ikäihminen, vanhus, että pääsisi hoitoon. Tiedän, että ihmiset viimeisillä rahoillaan menevät yksityiselle lääkärille, jotta saavat apua. Ja lääkäri vaihtuu koko ajan, ja pitää aloittaa alusta se hoitopolku, ja omalääkäreistäkin on luovuttu. Kyllä näitä tarinoita löytyy.
Kyllä minä laitan henkilökohtaisesti edelle sen, että suomalainen veronmaksaja tässä haluaa omia palveluitaan hoidatettavan, eikä niin, että me tarjoamme täällä laittomasti maassa oleville palveluita. Jos nyt sitten hallitus tällaista ajaa, niin se on hyvin heidän ideologiansa mukaista, mutta minusta käytetään rehellisesti termiä ”laittomasti maassa oleva”, ja se on tämän hallituksen ideologia.
Sitten minua häiritsi täällä, kun ministeri Lindén ja ehkä muutamissa muissakin puheenvuoroissa ja myös hallituksen esityksessä on tuotu esille, että Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät tätä laajentamista. Kun nyt katsoo tämän lausuntopalautteen täältä hallituksen esityksestä itsestään, niin valtiovarainministeriö on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, ettei esityksessä täysin aukottomasti ole esitetty, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Tässä on niin kuin vähän keksimällä keksitty tämä syy, miksi tätä halutaan ajaa, eikä olla suoraan myönnetty, että tämän hallituksen yksi ideologinen hanke on se, että laittomasti maassa olevista tulee laillisesti maassa olevia, jolloin koko meidän turvapaikkajärjestelmä romuttuu. Eihän sillä ole mitään merkitystä, jos tänne lopulta kaikki saavat jäädä. Se on kutsuhuuto tuolla sosiaalisen median maailmassa, että lähtekää Suomeen: sieltä saa lopulta asunnon, tuet, sosiaalituet ja terveydenhoidonkin.
Tämä oli kyllä minusta erittäin yllättävä tieto, minkä edustaja Rantanen oli täältä löytänyt, että ilman lähetettä sinne painellaan. Juuri tuossa kerroin, että minä saan hyvin paljon puheluita esimerkiksi Uudenmaan eläkeläisiltä siitä, että he eivät saa edes lääkäriä puhelimeen, jotta saisivat sen lähetteen. Ei tarvitse edes haaveilla tällaisista palveluista, vaikka ovat ikänsä, 40—50 vuotta veroja maksaneet ja tehneet pitkää päivää tämän yhteiskunnan eteen.
Muutenkin tätä lausuntopalautetta kun lukee, täällä on hyvin huolestuttavia nostoja, ja toivon, että niitä valiokunnassa käydään erittäin huolellisesti. Täällä on esimerkiksi näin, Kansaneläkelaitos tuo esille, että nämä niin sanotut paperittomat henkilöt vain ilmoittavat hoitoon hakeutuessaan, että he kuuluvat tähän piiriin. Miten täällä nyt sitten mukamas tutkitaan sitä, että henkilö on tullut tänne turistina tai ettei hän ole tullut vain hoitoa tavoitellakseen?
Täällä on myöskin näistä kustannusarvioista herätetty epäilystä, ja Kuntaliitto on tuonut esille, että tulisi vielä pohtia, mitä tämä tekee meidän kriisinsietokyvylle ja hoitoonpääsylle, kun tiedetään, mikä meillä on tilanne täällä tällä hetkellä.
Toivon, että tämä esitys kaatuu eduskunnassa, ja pyydänkin hallituspuolueiden edustajia miettimään todella vakavasti, miten laitatte asiat etusijajärjestykseen: onko se laittomasti maassa oleva vai laillisesti maassa oleva suomalainen? — Kiitos. [Ville Vähämäki: Painavaa puhetta valiokunnan puheenjohtajalta!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-13T17:23:03,2022-09-13T17:30:28,Tarkistettu,1.1
2022_89_111,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_112,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia myöskin kollega, edustaja Merelle erinomaisesta puheenvuorosta. Tuossa aikaisemmassa keskustelussa, kun ministeri oli vielä läsnä, olisin halunnut mainita siitä, että minua häiritsee valtavan paljon tämmöinen yleinen asetelma, mikä tähän yritetään luoda. Siinä on tämmöinen pohjavire rasismisyytöksistä ja muista, että suomalaiset saavat terveyspalveluja ja maahanmuuttajat eivät saa terveyspalveluja. Tämä on semmoinen pohjavire, mikä koko ajan toistuu sosiaalisen median keskusteluissa, kun tästä laista keskustellaan, kun käydään argumentteja puolesta ja vastaan, että kyllä hekin nyt ansaitsevat saada hyvää hoitoa. Mutta kun pääsääntöisesti maahanmuuttajat ovat oikeutettuja palveluihin. Nyt puhutaan pelkästään niistä ihmisistä, jotka ovat laittomasti maassa eli joilta ei löydy laillista syytä oleskella Suomen rajojen sisäpuolella. Se asia on niin yksinkertainen: Kuvitellaan nyt vaikka joku tämmöinen ihminen, joka piileskelee, joka on saanut kielteisen päätöksen ja jonka täytyy poistua maasta. Hän piileskelee maassa. Jos hän lähtisi omaan maahansa, niin hän kyllä saisi ne palvelut. Tai sitten jos tänne on tullut, hakee sitä turvapaikkaa tai tulee työperusteisesti tai näin, niin hän saa kaikki ne laajat palvelut. Eli toisin sanoen en ymmärrä sitä, miksi tätä keskustelua yritetään aina sumuttaa sillä tavalla, että tässä olisi joku tämmöinen tietty rasisminäkökulma. Tämä on moraalisesti täysin käsittämätöntä, että kun meillä on olemassa lait, jotka perustuvat kansainvälisiin sopimuksiin, että mailla on rajat ja maat itse saavat päättää, keitä siellä sisäpuolella on, jos ulkopuolisia tulee, niin miksi me ei nyt sitten olla poistamassa näitä ihmisiä, vaan sen sijaan aletaan tarjoamaan täällä palveluita. Tämä on aivan käsittämätön logiikka, mitä en missään tapauksessa voi hyväksyä.
Ja vielä oli joku pointti, mutta nyt taisin sen unohtaa, joten joudun lopettamaan puheenvuoron tähän. — Kiitos. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T17:30:28,2022-09-13T17:32:37,Tarkistettu,1.1
2022_89_113,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Jos tulee mieleen, niin ei muuta kuin uutta puheenvuoroa tilaamaan. — Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_114,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä edellä edustaja Meri piti hyvän puheenvuoron ja nosti esiin tätä terminologiaa. Kyllä, meillä puhutaan liikkuvasta väestöstä, jolle Helsinki tarjoaa omia palveluita. Tämä yleensä kattaa esimerkiksi Bulgariasta ja Romaniasta tulevia romaneja, joille sitten näitä palveluita Helsingissä tarjotaan. Ja muuten jatkossa ei ole ajatuksenakaan — tämä laki tekee myös sen — että näiltä mailta ei näiden ihmisten terveydenhuoltoa tulla laskuttamaan, vaan Suomi maksaa sen, ja kun tähän yhdistetään nyt sitten se, että EU esittää, että Schengen-säännöstöä ruvetaan täysimääräisesti toteuttamaan Romaniassa ja Bulgariassa ja heidät otetaan tähän Schengen-alueeseen mukaan, niin voitte vain laskea yhteen, mitä tämä mahdollisesti voi tarkoittaa.
Mutta sitten halusin vielä palata hiukan siihen, että tässä tilanteessa hallitus ja erityisesti ministeri Lindén, jonka pitäisi tuntea HUS edelleen varsin hyvin, ei ottanut kantaa siihen, että HUSista kuvaillaan erikoissairaanhoidon tilannetta historiallisen huonoksi. Siellä on yli kuusi kuukautta jonossa olleita potilaita yli 7 000, ja kun ei saada omillekaan — niille, jotka laillisesti täällä ovat, puhumattakaan sitten veronmaksajista tai heidän läheisistään — järjestettyä näitä palveluita, niin tämä esitys on kyllä suoranaisesti täysin moraaliton. Aivan täysin moraaliton. Toisaalta tämä moraalittomuus on kyllä kuvastanut koko Marinin hallituksen kautta, ja asioiden tärkeysjärjestys on ollut kyllä vähintäänkin erikoista.
Tässä laissa todetaan se, että näitä palveluita ei anneta, jos henkilö on hakeutunut varta vasten Suomeen terveydenhuollon palveluihin, mutta minkäännäköisiä työkaluja siihen ei ole, millä tätä arvioidaan, ja käytännössä katsoen tämä on kyllä tämän lain kuollut kirjain — siis jatkossa sitten kaikki hoidetaan täällä. Ja on sanottava, että välttämättömiä palveluita tarvitsee jokainen ihminen maailmassa. Se on siis se 7,7 miljardia. Että kuka ikinä tänne vain löytää tiensä, niin on täysin mahdollista saada täältä terveydenhuollon palveluja, ja kai nyt joka ikinen ymmärtää tässä salissa, ettei tämä voi olla mitenkään realismia eikä voi olla mitenkään järkevää tehdä tämäntyyppisiä lakiesityksiä. Etenkään tässä taloustilanteessa, jossa hallitus on tuhlannut viimeiset neljä vuotta maamme kohta lähestulkoon vararikkoon, ei missään nimessä tällaisia esityksiä.
Toivon sydämestäni, että tämä esitys kaatuu eduskunnassa ja järki palaa. Erityisesti katson nyt keskustan ja SDP:n suuntaan, että teillä edes jonkunnäköinen tolkku tässä touhussa pysyisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T17:32:39,2022-09-13T17:35:58,Tarkistettu,1.1
2022_89_115,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Ja vielä edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_116,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Tuhansien paperittomien ihmisten tilanne Suomessa on kestämätön. Tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja, ja keinoista voimme sitten olla monta eri mieltä. [Sebastian Tynkkynen: Huono vastaus!]
Ensiksi haluan kuitenkin todeta, että tämä on tarpeellinen esitys paperittomien välttämättömästä terveydenhuollosta, tärkeä ja järkevä hallitusohjelman mukainen esitys. Käytännössä on kyse siitä, että paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville esitetään samoja oikeuksia, jotka turvapaikanhakijoilla jo on. Paperittomien lasten osalta esityksenä on, että heillä olisi oikeus terveydenhuollon palveluihin samoin perustein kuin niillä alaikäisillä, joilla on kotikunta Suomessa. Tämä on perusteltua lasten erityisen haavoittuvan aseman johdosta. Kannatan esitystä lämpimästi.
Ihmisoikeuksiin kuuluu enemmän kuin kiireellinen hoito. Useat Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset tunnustavat ihmisoikeudeksi henkilön oikeuden terveyteen ja terveydenhuollon saamiseen. Pelkkä kiireellinen sairaanhoito ei tyydyttävästi täytä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimuksia varsinkaan pidempään Suomessa oleskelevien henkilöiden ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta. Välttämättömät palvelut voivat olla monenlaisia, esimerkiksi raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut. Niillä palveluilla suojellaan syntyvää lasta.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan tartuntatautien ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset, olisi välttämättömäksi katsottavaa, mikäli tarkoituksena on samalla estää epidemioiden leviäminen. Kysyn: eikö oikeus kaikkiin rokotusjärjestelmärokotuksiin olisi koko yhteiskunnan intressissä? Haluan kiinnittää huomiota myös tiedon saamiseen. Ennaltaehkäisevä hoito on halvempaa verrattuna kiireelliseen hoitoon ja ennen kaikkea myös inhimillisempää. Iso haaste on, että monet paperittomat pelkäävät ottaa yhteyttä terveysasemalle. He joutuvat pelkäämään viranomaisia, karkotuksia. On äärimmäisen tärkeää luoda luottamusta ja jakaa tietoa, jotta nämä ihmiset hakevat siihen hoitoon, mihin heillä on oikeus, hyvissä ajoin, eivätkä odota, kunnes tilanne on pahentunut ja tarvitaan kiireellistä ja kallista sairaanhoitoa. Nopeammalla puuttumisella terveydentilaan voidaan ehkäistä esimerkiksi tartuntatautien leviämistä ja erikoissairaanhoidon palveluihin turvautumista. Kustannusnäkökulmasta varhaisella terveysongelmien ennaltaehkäisemisellä voi siis olla merkittäviäkin kustannuksia säästäviä vaikutuksia.
Arvoisa puhemies! Kiireellisen hoidon lisäksi osa nykyisistä kunnista on tarjonnut jo nyt paperittomille mahdollisuuden osin myös kiireettömään hoitoon. Rajaukset ovat jonkin verran vaihdelleet kuntien kesken. Hallituksen esitys on valmisteltu siten, että se ei laajentaisi näiden kuntien käytäntöjä siitä, mitä katsotaan välttämättömään, kiireettömään terveydenhuoltoon. Tämä herättää kysymyksiä rajoituksista ja palveluiden laajuudesta.
On myös kuntia, joissa asiasta on käyty keskusteluja, mutta päätöksiä ei ole syntynyt. Silloin yksi keskeinen argumentti on ollut, että tämä on asia, joka pitäisi hoitaa kansallisella tasolla, jotta tilanne olisi yhdenvertainen jokaisessa kunnassa, ja se toteutuu nyt, ja hyvä niin. Pitää juridisesti miettiä tarkkaan, milloin henkilö on lähdössä kotimaahansa. Onko näin, jos karkotuspäätös löytyy, vaikka se ei olisi ihmisen halu tai mahdollisuus, päinvastoin?
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kannatettava ja parantaa tilannetta. Samalla tarvitaan muitakin esityksiä paperittomien ihmisten tilanteen ratkaisemiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa eduskunnalle on tärkeitä suosituksia. Siinä sanotaan, että Suomeen ennen vuotta 2017 saapuneiden ja täällä edelleen vailla oleskelulupaa olevien oleskelu tulisi virallistaa erillislailla. Kertomuksessa lukee osuvasti, että on kaikkien etu, että vailla oleskeluoikeutta maassa oleva henkilö pyrkii virallistamaan asemansa hakemalla oleskelulupaa. Ulkomaalaislain on mahdollistettava hakijan kokonaistilanteen huomioon ottaminen nykyistä paremmin. Ja tästä keskustellaan enemmän torstaina, kun Lupa elää ‑kansalaisaloite on esityslistalla. En voi osallistua siihen debattiin, mutta annan tukeni aloitteelle ja sen tavoitteelle jo tässä ja nyt.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-09-13T17:36:01,2022-09-13T17:40:43,Tarkistettu,1.1
2022_89_117,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien edustaja ei tiedä, että eduskunta on ottanut kielteisen kannan yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa esitettyä kertalaillistamista kohtaan — myös hänen oma puolueensa. Tästä ainoastaan eri mieltä on ollut vihreät, joten tässä oli ensimmäinen virhe.
No, seuraava huomioni koskee sitä, miten siellä vasemmalla puhutaan aina näiden laittomasti maassa olevien lukumääristä. Silloin kun kyse on kustannuksista tai ongelmista, heitä on maassa aina vähän. Silloin kun on tarve lisätä heidän palveluitaan ja oikeuksiaan ja muuta, silloin heitä on aina paljon, ja tämäkin kävi puheenvuorosta äsken esille.
Kun hetki sitten keskustelimme aiheesta edellisen kerran, niin vihreä edustaja salissa kertoi, että tämä esitys on perusteltu, koska laittomasti maassa oleva tai paperiton, kuten hän tätä termiä käyttää, saattaa seuraavassa hetkessä ollakin jo laillisesti maassa, joten tämä perustelisi tätä esitystä. Tämä on tietenkin itse aiheutettu ongelma, koska hallitus kerta toisensa jälkeen tuo eduskuntaan esityksiä, jotka tekevät täysin tyhjäksi erottelun laittomasti maassa olevien ja laillisesti täällä oleskelevien välillä. Tätä tapahtuu sekä työperäisten oleskelulupien puolella että eräänlaisessa ajatuksessa kertalaillistamisen kanssa, tai ylipäätänsä, että on sellaisia toimenpiteitä, jotka helpottavat ihmisten maahan jäämistä ja käytännössä estävät heidän palauttamisensa tai karkottamisensa.
Kuten täällä moni perussuomalainen on minua ennen kuvannut, niin tämä esitys on suorastaan vastuuton. Tällä halutaan laittomasti maassa oleville samat ja jopa paremmat palvelut kuin maassa oleville kansalaisille tilanteessa, jossa meidän päivystysjärjestelmämme on täysin tukossa etenkin suurissa kaupungeissa: erikoissairaanhoitoon ei saa lähetteitä, hoitotakuu ei toteudu, maassa on päällä lakonuhka, hoitajia ei ole, kustannukset ovat karanneet käsistä, ja tässä tilanteessa hallituksen tärkeysjärjestys näyttää olevan se, että se tuo saliin laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden laajentamisen. Mutta kuten me olemme täällä kuvanneet, niin tämä on se, mitä tämä Suomen, Marinin hallitus Suomen kansalaisille haluaa esittää. Tämä on se tärkeysjärjestys. Tietenkin olisin toivonut, että muistakin puolueista olisi täällä salissa oltu tätä esitystä puolustamassa, sillä me ainakin tulemme tuomaan tätä esille kaikissa seuraavissa mahdollisissa tilanteissa ja kertomaan suomalaisille, jotka tällä hetkellä kärsivät Suomen sote-järjestelmän puutteista, mitä hallitus tekee.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-13T17:41:23,2022-09-13T17:44:15,Tarkistettu,1.1
2022_89_118,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_119,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Se on juuri näin, kuten perussuomalaisten puheenjohtaja Purra ansiokkaasti sanoi, oikeastaan tyhjensi pajatson. Jotenkin tuntuu, että aina kun tänne tulee, niin jos joku älytön ajatus putkahtaa päähän, niin se on seuraavana päivänä hallituksen esitys, jotenkin niin kuin tämäkin, että laittomasti maassa olevalle ruvetaan antamaan palveluita. Jos minä ajattelen mitä tahansa, esimerkiksi — puhuttiin äsken tuomioistuimista — tuomioistuimen päätöstä: Ihminen saa tuomioistuimen velvoittavan päätöksen, kuka tahansa täällä, että tuomioistuin edellyttää, että toimitte näin, esimerkiksi rakennusvalvontapuolella teidän tulee poistaa rakennus sakon uhalla tai saatte ylinopeussakon tai on mikä tahansa tuomioistuimen päätös lasten huollosta ja lasten tapaamisoikeudesta, niin te vain ilmoitatte, että kuulkaa, kun minä en noudata tätä, kun minun ei tarvitse noudattaa ja minä odotan oikeastaan, että minä saan tästä jonkinlaisen hyvityksen ja korvauksen, kun minä olen niin sankari, että minä uskallan tätä vastustaa. Miten voi olla kaksi järjestelmää? Toisessa järjestelmässä tavan ihmiselle sanotaan, että täällä ollaan lainkuuliaisia ja täällä noudatetaan päätöksiä, niin kuin suomalainen tekeekin lähtökohtaisesti, ja sitten meillä on olemassa ryhmä, joka voi toimia miten haluaa. He saavat tuomioistuimen päätöksen ja heille sanotaan, että teillä ei ole kansainvälisen suojelun tarvetta, teillä ei ole oikeutta jäädä tänne, ei ole mitään perustetta, te saatte kielteisen päätöksen, pois täältä — mitä me teemme täällä? Tämä nykyinen hallitus tuo meille esityksen, jossa heille sanotaan, että ei vaiskaan, te voitte jäädä tänne, annetaan vähän lisää palveluita. Onhan tämä aivan järjenvastaista.
Ja kuten tässä edellisessä puheenvuorossa tuli hyvin esille, puheenjohtaja Purra toi esille tämän terveydenhoidon tämänhetkisen tilan: Me olemme aivan pulassa, meillä tuhansia hoitajia puuttuu, siellä on palkkaongelmia, siellä on ruuhkaongelmia, siellä on koronataustaa. Meille tavalliset ihmiset soittavat niin paljon, että minä en enää tiedä, mitä minä heille vastaisin. He sanovat minulle, että pidä puolesi ja pitäkää perussuomalaiset puolenne ja puhukaa näistä meidän tavallisten ihmisten ongelmista — ei rahat riitä ja terveydenhoitoon ei pääse — niin miten te kehtaatte vastata tavalliselle ihmiselle, että te tuotte tällaisen esityksen tänne? Poistakaa heidät maasta, edellyttäkää, että näitä päätöksiä tulee noudattaa. Tämähän on muuten ihan pellejärjestelmä, jos meillä on tietty ryhmä, jota voidaan suosia sillä lailla, että heidän ei tarvitse noudattaa tuomioistuimen päätöksiä. Seuraavaksi Suomen koko kansa ilmoittaa, että ei näitä tarvitse noudattaa. Sitäkö te ajatte? En enää voi ymmärtää, ja todella toivon, että eduskuntapuolueissa enemmistö kerta kaikkiaan panee rastit päälle tälle ja unohdetaan tämmöiset aivan älyttömät esitykset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-13T17:44:17,2022-09-13T17:47:04,Tarkistettu,1.1
2022_89_120,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Rantanen Mari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_121,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Arvoisa puhemies! Äskeisessä puheenvuorossani peräänkuulutin muun muassa SDP:n vastuullisuutta tilanteessa, jossa — kuten äsken puheenjohtaja Purra, edustaja Purra tässä kuvasi — meillä on kriisi terveydenhuollossa kaikkine mausteinensa. Ja kun meillä HUSin erikoissairaanhoidon tilanne on historiallisen huono, niin seuraavaksi SDP:n edustaja kertoo kannattavansa tätä lakia sekä kertalaillistamista ja ties mitä muuta vielä.
Näiden ongelmien ennaltaehkäisy tapahtuu siten, että tähän maahan ei hyväksytä sitä, että tänne jäädään olemaan laittomasti, puhumattakaan siitä, että tänne voi tulla terveydenhuoltoon maksamatta siitä. Ei näitä asioita voida ratkaista siten, että tehdään laittomasta laillista. Kuvasitte äsken, edustaja Kvarnström, että ongelmana on se, että nämä — te puhutte paperittomista, minä kuvailen heitä laittomasti maassa oleviksi — eivät uskalla hakeutua hoitoon. Se ei, kuulkaa, pidä paikkaansa. Tämä on hyvin yleistä tässä salissa, että ihmiset, kun heillä on joku ideologia ja unelma, eivät ota edes selvää asioista. Tiedättekö, että he ovat kaikilla erikoisaloilla käyneet HUSissa? Tiesittekö, että he ovat uskaltaneet hakea vammaishuoltoa, kotipalvelua, erityissosiaalityötä, maksusitoumuksia kauppaan, tulkkipalveluita, HSL-lippuja, kriisimajoitusta, kasvatus- ja perheneuvontaa, perhetyötä ja niin edelleen. Kyllä he uskaltavat palveluita hakea, se nimittäin näkyy täällä Helsingin kaupungilla erityisesti.
Täällä ensimmäisessä puheenvuorossani kuvasin sitä, että tämä laki on yksi osa sitä, tämä on sitä terveydenhuoltoa, mutta jos me tarjoamme tämmöisiä, että meillä on samaan aikaan tässä maassa järjestelmä, jossa sinä saat asunnot ja kaiken ilmaiseksi joltain kaupungilta, niin se on aivan varma, että tämä tulee tänne kyllä Helsingin kaupungille näkymään. Tässä on suoria ja välillisiä kustannuksia, ja kuten todettua, tässä maassa on rahareikiä muitakin, esimerkiksi nämä ihan suomalaiset ihmiset, jotka eivät pääse muun muassa syöpäleikkauksiinsa tai tekonivelleikkauksiinsa tällä hetkellä, koska he ovat jonossa, ja te priorisoitte tällä hetkellä laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoa. Osaisitte edes hävetä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-13T17:47:06,2022-09-13T17:49:53,Tarkistettu,1.1
2022_89_122,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_89_123,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kvarnström, te todella voimallisesti omassa puheenvuorossanne puolustitte sitä, että laittomasti maassa oleskeleville pitäisi laajentaa näitä terveyspalveluita, mikä on aivan järjetöntä, mikä on moraalisesti kestämätöntä, mikä on kansainvälisten sopimusten kanssa ristiriidassa. Jos ihminen on laittomasti maassa, hänet pitäisi poistaa. Mutta sen lisäksi, että kannatatte näitten palveluitten laajentamista, te puhuitte myöskin siitä, kuinka pitäisi saada oleskelulupa hankittua näille laittomasti maassa oleskeleville.
Minulla ei oikeastaan tämän keskustelun jälkeen jää kuin vain yksi kysymys mieleen: Onko teidän mielestänne mitään väliä sillä, onko Suomella enää rajoja, vahditaanko, keitä tänne tulee, vai voidaanko me luopua tämmöisistä toiminnoista ja tänne vaan, kaikki saavat mennä edestakaisin ja ei mitään väliä, onko täällä laillisesti vai laittomasti?
Toivoisin vastausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T17:49:53,2022-09-13T17:50:59,Tarkistettu,1.1
2022_89_124,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 231/2021 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 2/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia, joka koskee tasavallan presidentin perustuslain 77 §:n 2 momentin perusteella vahvistamatta jättämää hallituksen esitykseen HE 231/2021 vp pohjalta hyväksyttyä lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_125,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 5/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 5/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Mennään keskusteluun. Esittelypuheenvuoro, puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_126,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 5/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen siis tarkastusvaliokunnan mietinnön eduskunnan tilintarkastajien kertomuksesta eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021.
Tarkastusvaliokunta on kuullut muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa, eduskunnan hallintojohtajaa, eduskunnan sisäistä tarkastajaa sekä henkilöstöjärjestöjä tästä asiasta. Tilintarkastajien kertomus tästä asiasta on jälleen ollut niin sanotusti puhdas, eli tilintarkastajilla ei ole ollut huomautettavaa, ja tarkastusvaliokuntamme toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Mietinnössään valiokunta on kiinnittänyt jälleen huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin.
Myös eduskunnassa on ryhdytty kehittämistoimiin Valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoitoa käsitelleen tarkastusvaliokunnan mietinnön johdosta. Muun muassa menojen hyväksymisessä on toteutettu yksi yli yhden ‑periaatetta, virkamatkoista kertyviä pisteitä on alettu valvomaan ja tarkoitus on poistaa Valtion tarkastusviraston pääjohtajan irtisanomiseen liittyvät säännösten epäselvyydet tarkastusvaliokunnan esitysten mukaisesti.
Muita huomioita muun muassa asiantuntijakuulemisen perusteella: Eduskunta on selvinnyt hyvin koronapandemiaan ja etätöihin liittyvistä haasteista, ja eduskunta on huomioinut kestävän kehityksen periaatteet ja ilmastopäästöjen vähentämisen työssään hyvin. Henkilöstö on motivoitunut ja pitää työtään merkityksellisenä. Haasteita nähtiin muun muassa henkilöstöryhmien välisessä palkkauksessa ja siinä, että palkkausjärjestelmässä huomioitaisiin paremmin hyvät työsuoritukset.
Päätösehdotuksenaan valiokunta on ehdottanut, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+15.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-09-13T16:46:14,2022-09-13T16:48:15,Hyväksytty,1.1
2022_89_127,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 5/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_89_128,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 14/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 5/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. Tämä on se kohta, missä tulee aina ikävästikin nostettua esille tämä yksi epäkohta, mihin en oikein ole tyytyväinen täällä eduskunnassa. Me ajattelemme sillä tavalla, että tietyt edut meille tässä hetkessä ja tilanteessa kuuluvat, ja sitten tulevaisuudessa, kun katsotaan historiaa taaksepäin, huomataan, että kaikki edut eivät välttämättä olleetkaan perusteltuja. No, tämä lentopistekeissi ylijohtajan kohdalla johti tarkennettuihin käytäntöihin, ja voidaan nähdä niin, että sillä oli sellainen vaikutus, että tavallaan korruptiota nyt ja tulevaisuudessa pystytään kitkemään.
Minä itse näkisin niin, että siitä huolimatta, että meillä on eduskunnassa sellaisia kansanedustajia, jotka ehdottomasti tarvitsevat taksikorttia eli jotka asuvat niin syrjässä esimerkiksi joukkoliikenteen päästä, että kun pitää päästä esimerkiksi vaikkapa lentokentälle tai juna-asemalle, niin varmasti se taksin käyttö on perusteltua sen sijaan, että ajettaisiin omalla autolla sieltä kaukaa tänne Helsinkiin, voisi sanoa näin, että aika isolla osalla meidän kansanedustajista itse asiassa ei olisi tarvetta taksin käyttöön siinä määrin. Tulevaisuudessa toivoisinkin, että voitaisiin siirtyä sellaiseen taksikorttijärjestelmään, että perustellusta syystä kansanedustaja pystyy sen taksikortin itselleen saamaan, mutta sitten jos oikeasti etäisyyksien puitteissa ei ole nähtävissä, että tarvittaisiin, niin sitä ei myönnettäisi, koska meillä kansanedustajilla on se kulukorvaus, joka on siitä tonnista sinne 1 800 euroon, ja se on iso summa. Aika monet asiat, mitä me täällä käytetään, oli kyse tietokoneista, iPadeista, puhelimista postimerkkeihin saakka, kirjekuoriin, siis hirveä määrä erilaisia asioita kustannetaan valmiiksi, ja olen monta kertaa miettinyt, mihin kaikkeen sitä kulukorvausta todellisuudessa sitten käytetään. Aivan hyvin ne yksittäiset taksimatkat pystyttäisiin käyttämään näissä puitteissa, mutta niille edustajille, jotka asuvat mahdottomien liikenne-etäisyyksien päässä, toki se taksikortti voidaan myöntää, koska se tulee eduskunnalle halvemmaksi.
Nyt olen tämän muistutuspuheenvuoron jälleen tässä asian käsittelyn yhteydessä maininnut, kun puhuttiin tästä eduskunnan toimintakertomuksesta, ja näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+15.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-13T16:48:21,2022-09-13T16:50:58,Hyväksytty,1.1
2022_89_129,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 15/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 6/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 6/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskusteluun, puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_130,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Valtiontalouden tarkastusviraston tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 15/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on tässä asiassa kuullut muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa, tarkastusviraston pääjohtajaa sekä henkilöstöjärjestöjen edustajia, ja tilintarkastajien kertomus on ollut niin sanotusti puhdas, eli tilintarkastajilla ei ole ollut huomautettavaa asian johdosta. Tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Mietinnössään valiokunta on kiinnittänyt jälleen huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin.
Valtiontalouden tarkastusvirastossa on ryhdytty laajoihin kehittämistoimiin tarkastusvaliokunnan vuosi sitten valmistuneen mietinnön johdosta. Vaikka kehittämisprosessi on vasta alussa, niin kehittämisen suunta on valiokuntamme näkemyksen mukaan oikea. Tarkoitus on, että menettelyt ja ohjeet ovat kaikilta osin linjassa valtionhallinnossa yleisesti sovellettavien määräysten ja ohjeiden kanssa. Niin sanotun yksi yli yhden ‑periaatteen mukaisesti pääjohtajan matka- ja kululaskuista raportoidaan jatkossa eduskunnan kansliatoimikunnalle puolivuosittain. Samoin matkustussääntöön on tehty tiukennuksia eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Samoin mietintömme pohjalta on VTV:ssä parannettu hankintaosaamista ja on kohdistettu aikaisempaa enemmän resursseja tarkastus- ja valvontatyöhön eli tähän VTV:n niin sanottuun perustehtävään.
Samoin tarkoituksena on uudistaa organisaatio- ja johtamismalli, koska nykyinen malli on ollut toimimaton. Henkilöstöllä tulee olla saatavilla riittävästi tukea, kun toimintaa kehitetään ja uudistetaan. Tärkeää on myös panostaa riittävästi henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen. Edellytykset työviihtyvyyden parantamiselle VTV:ssä ovat hyvät: vuorovaikutus ja avoimuus VTV:ssä ovat kuulemamme mukaan lisääntyneet ilahduttavalla tavalla, ja VTV:n uuden pääjohtajan toimintatavoista esitettiin tarkastusvaliokunnan kuulemisissa erittäin myönteisiä arvioita.
Päätösehdotuksenaan tarkastusvaliokunta on siis ehdottanut, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+16.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-09-13T16:51:21,2022-09-13T16:54:09,Hyväksytty,1.1
2022_89_131,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 7/2022 vp",Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 7/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_89_132,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,"Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus Ulkopoliittisen instituutin tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2021>>>Kertomus  K 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 7/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ulkopoliittisen instituutin osalta tarkastusvaliokunta on kuullut muun muassa tilintarkastajien puheenjohtajaa sekä Ulkopoliittisen instituutin hallintojohtajaa. Tilintarkastajien kertomus on ollut niin sanotusti puhdas, eli tilintarkastajilla ei ole ollut huomautettavaa. Tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Mietinnössään eduskunnan tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt huomiota myönnettyihin määrärahoihin ja niiden käyttöön sekä toiminnan kuluihin ja niiden muutoksiin. Ulkopoliittisen instituutin osalta eduskunnan tarkastusvaliokunta on yksimielisesti pitänyt tärkeänä, että Ulkopoliittisessa instituutissa huolehditaan henkilöstön jaksamisesta. Panimme merkille sen, että Ulkopoliittisen instituutin henkilöstö on hyvin kuormittunut, erityisesti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen, ja tässä tietysti taustalla on se, että UPIin suuntautuu paljon asiantuntijapyyntöjä, informaatiopyyntöjä, mutta kyselyjen mukaan työn sisältö koetaan UPIssa mielekkääksi. Samoin joustavia työtapoja ja niiden kehittämistä pidettiin henkilöstön keskuudessa erittäin tärkeinä.
Päätösehdotuksessaan eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut yksimielisesti, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+17.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-09-13T16:54:29,2022-09-13T16:56:24,Hyväksytty,1.1
2022_89_133,89/2022,2022-09-13,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan asian kiireellisyyden vuoksi pöydälle seuraavaan eli tänään 13. päivänä syyskuuta 2022 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että kolmannen lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Asian käsittely alkaa tänään tiistaina 13. syyskuuta 2022 pidettävässä toisessa täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään keskiviikkona 14. päivänä syyskuuta 2022 klo 10.00. Asiaan liittyvät äänestykset ovat myös keskiviikkona 14. päivänä syyskuuta 2022. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_89+2022+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_90_1,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2022 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. — Keskusteluun, valiokunnan puheenjohtaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_90_2,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena sähkömarkkinoiden toiminta on ajautunut vuoden 22 kuluessa poikkeukselliseen tilanteeseen. Energian hinnan kohoamisen ohella sähköntuotantoaan johdannaistuotteilla suojaavien toimijoiden vakuusvaateet ja johdannaiskaupan selvitykseen tarvittava käyttöpääoma pörssissä ovat nousseet nopeasti ennennäkemättömälle tasolle. Vaateiden edelleen kasvaessa uhkana on sähköntuottajien ajautuminen likviditeettikriisiin.
Tästä syystä vuoden 22 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan yhteensä enintään 10 miljardin euron laina‑ ja takausvaltuutta sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville sähköä tuottaville yrityksille. Laina‑ ja takausohjelman tarkoituksena on turvata sähkömarkkinoiden ja yhteiskunnan toimivuuden sekä huoltovarmuuden kannalta keskeisten yritysten maksuvalmius ja toimintakyky kaikissa tilanteissa.
Tämä hallituksen esitys lisäisi valtion nettolainanoton tarvetta maksimissaan 10 miljardilla eurolla. Kuluvana vuonna myönnettävien lainojen määrän arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta, ja valtion alijäämän kasvu riippuu siitä, joudutaanko lainavaltuuteen turvautumaan.
Valtiovarainvaliokunta pitää esitystä tässä tilanteessa perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sen hyväksymistä eräin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Mainitut johdannaismarkkinasuojaukset ovat puhtaasti finanssituotteita, ja kyse olisi johdannaissopimusten lisääntyneiden vakuusvaatimusten aiheuttamasta likviditeettitarpeen turvaamisesta. Sähköyhtiöt itsessään ovat pääsääntöisesti vakavaraisia ja niiden toiminta kannattavaa, ja tämä tulee ottaa huomioon sitten tässä järjestelyssä vakuuksien osalta ja muutoinkin, että tämä valtion varaama määräraha todella jää reserviksi.
Valtiovarainvaliokunta korostaa talousvaliokunnan tavoin lisätalousarvion poikkeuksellisuutta ja suurta kokoluokkaa. Mittavaan järjestelyyn liittyvän riskin täysimääräisen toteutumisen todennäköisyyttä rajaa kyseessä olevien yritysten oma sähköntuotanto.
Talousvaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös likviditeettirahoituksen riskeihin johdannaismarkkinan hinnanmuodostuksen arvaamattomuuden vuoksi. Likviditeettitarpeet voivat kasvaa nopeasti nyt arvioitua suuremmiksikin riippumatta yritysten tai valtion toimista. Mahdollista on myös, että esitetyn laina‑ ja takausohjelman riittävyys tulee jatkossa uudelleenarvioitavaksi. Esitämme mietinnössä lukuisia toimia, joilla tällaisia negatiivisia tulevaisuudenkuvia voidaan torjua ennalta.
Laina‑ ja takausohjelman toteuttaminen pohjautuu lakiin valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta, ja sen toteuttamiseen tarvitaan eduskunnan suostumus, jota haetaan käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä. Eduskunnan suostumuksen jälkeen ehdoista tullaan päättämään tapauskohtaisesti valtioneuvoston päätöksellä. Tältä osin valiokunta viittaa saamaansa talouspoliittisen ministerivaliokunnan muistioon 4. syyskuuta tänä vuonna. Siinä on kuvattu aika tarkasti, minkätyyppisillä ehdoilla nuo lainat ja jatkossa myös valtiontakaukset voitaisiin antaa.
Kuten talousvaliokunta, myös valtiovarainvaliokunta korostaa valtion myöntämän lainoituksen ja takauksen viimesijaisuutta. Sääntelyn tulee ohjata ensisijaisesti hankkimaan rahoitusta markkinoilta. Merkitystä on tällöin erityisesti tiukoilla lainaehdoilla. Valtionlainoituksen ja valtiontakausten tulee olla viimesijainen keino, jolla varmistetaan energiayhtiöiden toimintakyky yli poikkeustilanteen ja turvataan markkinoiden toiminta.
Ehdotuksen mukaan laina‑ ja takausohjelma myönnettäisiin pääsääntöisesti turvaavin vakuuksin ja vain poikkeuksellisesti vakuutta tai vastavakuutta vaatimatta. Järjestelyn kokoluokka valtiontalouden kannalta ja myös johdannaismarkkinoihin ja likviditeettirahoitukseen liittyvä riski huomioon ottaen valiokunta korostaa vaadittavien turvaavien vakuuksien tärkeyttä ja vakuudettoman järjestelyn tiukasti tulkittua poikkeusluonnetta.
Kuten edellä on todettu, ehdotettu järjestely on tässä tilanteessa perusteltu sähkömarkkinoiden toiminnan vakauttamiseksi. On myös myönteistä, että hallituksen esitys jo itsessään on vakauttanut markkinoita. Julkisen talouden ja yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi on kuitenkin löydettävä ratkaisuja, joilla puututaan ongelman taustalla oleviin tekijöihin ja vältetään vastaavanlaiset ongelmatilanteet ja niiden kärjistyminen.
Energiamarkkinoiden vakauttaminen edellyttää koko Euroopan unionin alueella tehtäviä toimia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU-tasolla esillä ovat olleet muun muassa ylisuuriin voittoihin puuttuminen — niin sanottu windfall-vero — kaasun ja sähkön hintojen irtikytkentä toisistaan sekä sähkön tukkumarkkinoiden hintakatto. Valiokunta korostaa erityisesti sähkön hintakattoa koskevien ratkaisujen tärkeyttä, sillä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa EU-tason hintakaton alentamisen on arvioitu pureutuvan nimenomaan ongelman ytimeen. Sen on myös arvioitu palauttavan kaupankäynnin johdannaispörssissä ennalleen ja laskevan johdannaisten hintaa. Tämä poistaisi tai ainakin vähentäisi yhtiöille annettavien lainojen ja takausten tarvetta ja näin myös valtion riskien konkretisoitumista.
Valtiovarainvaliokunta painottaa hallituksen aktiivisia ja ennakoivia toimia EU:n päätöksenteossa ja pitää tärkeänä, että ratkaisut pyritään tekemään nopealla aikataululla ja että ne ovat mahdollisimman tarkkarajaisia ja määräaikaisia, juuri näihin poikkeuksellisiin huippuhintoihin puuttuvia. Mikäli EU-tason toimet eivät ole riittäviä, hallituksella on oltava valmiutta kansallisella tasolla toteutettaviin toimiin, joilla turvataan sähkömarkkinoiden toimivuus ja kohtuuhintaisen energian saatavuus myös kotitalouksille kaikissa olosuhteissa. Tällä hetkellä nämä kymmenkertaiset hintaerot sähkönkuluttajilta perittävissä maksuissa riippuen siitä, mihin aikaan määräaikaisia sopimuksia on tehty, eivät ole hyväksyttäviä, ja jos ei näillä eurooppalaisilla ratkaisuilla saada kohtuutta aikaiseksi, niin pitää turvautua sitten tarvittaessa hintasääntelyn tyyppiseen. Meillähän äärimmäisessä tilanteessa on myös valmiuslain mahdollisuudet käytettävissä sitten puuttua hinnoitteluun ja sähkön saatavuuteen. 
Kuten talousvaliokunta toteaa, energiamarkkinoiden hintamekanismi ja johdannaismarkkinoihin liittyvät toimet edellyttävät rinnalleen energiantuotantokapasiteetin kasvattamista ja kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti eri sähkönkäyttäjäryhmille kohdistettuja energiansäästötoimia. Myös kaikki olemassa oleva sähkön tuotantokapasiteetti tulee pyrkiä pitämään käytössä sähkön saatavuuden turvaamiseksi. Valtiovarainvaliokunta korostaa lisäksi Pohjoismaiden välisen riittävän sähkönsiirtokapasiteetin tärkeyttä.
Samalla on tärkeää, että valitut toimet edistävät mahdollisimman tehokkaasti vihreää siirtymää ja nopeuttavat aidosti puhtaan sähköntuotannon tuntuvaa lisäystä Suomessa. Valiokunta pitää tarpeellisena puhdasta energiaa tuottavien investointien lupakäsittelyn nopeuttamista hyvin toimivalla tavalla. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien asemaan, sillä sähkömarkkinoiden ongelmat heijastuvat vahvasti etenkin niihin kuntiin, jotka ovat omistajina energiayhtiöissä. On siis tärkeää, että Kuntarahoitus pystyy vastaamaan kuntasektorin nopeasti kasvaviin rahoitustarpeisiin ja vahvistamaan energiayhtiöiden toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta. Kuntarahoitus on kiitettävästi lähtenyt liikkeelle tällaisen rahoitusohjelman ja EU:n hyväksymän takausmallin toteuttamiseksi.
Konkreettisena muutosehdotuksena tuonne itse otsakkeeseen valiokunta ehdottaa, että momentin nimike muutetaan kuulumaan ”Lainat ja takaukset sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille”. Lisäksi valiokunta ehdottaa momentin toiseen kappaleeseen teknisluonteista korjausta, ja siinä sanottaisiin siten, että ”määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päätöksellä sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville suomalaisen yhteiskunnan kannalta kriittisille yhtiöille niiden sähkösopimuksien suojaamisessa käytettävien johdannaissopimusten vakuusvaatimusten edellyttämän likviditeettitarpeen turvaamiseksi pääsääntöisesti turvaavin vakuuksin tai poikkeuksellisesti vakuutta tai vastavakuutta vaatimatta myönnettyjen lainojen ja takauksien maksamiseen”.
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 22 kolmanneksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin ja eduskunta päättää, että kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 16. syyskuuta alkaen. Mietintöön liittyy sitten kaksi vastalausetta kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajilta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-13T18:06:00,2022-09-13T18:15:00,Hyväksytty,1.1
2022_90_3,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_4,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Aivan ensi alkuun on todettava, että kyllä sähkönhinnat ovat tällä hetkellä kohtuuttomat. Jos tavalliselle eläkeläiselle tai yksin asuvalle laitetaan 400 euroa vuodessa lisää sähkölaskun hintaan tai sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvalle 4 000—6 000 euroa vuositasolla sähkökustannuksia lisää, niin kyllä se vetää hiljaiseksi: miten politiikka onkaan voinut epäonnistua niin, että suomalaiset laitetaan maksamaan näin isoja sähkölaskuja. Ja kyllähän tässä on kysymys siitä, että Saksa on luottanut liikaa siihen, että Venäjältä saa edullista maakaasua ja sähköä. 40 senttiä kilowattitunnilta sähköstä — kyllä nämä ovat Lipposen hintoja.
No, nyt sitten katsotaan sitä, miten tämä koko jättimäinen lainapaketti tai likviditeettipaketti suomalaiselle sähköyhtiölle oikein menee. Tässähän on siis kysymys siitä, että sähkönmyyjät ovat suojanneet johdannaiskaupalla eli myyneet lyhyeksi näitä pitkäkestoisia sopimuksia ja näin sitten sinne täytyy vakuuksiakin toimittaa — ja ne ovat käteisvakuuksia — ja nyt monet sähköyhtiöt ovat ilmeisesti tilanteessa, että sieltä kassasta alkaa loppumaan likviditeetti, ja jos se loppuu, niin silloin loppuu myöskin sähköyhtiön toiminta. 
Huolestuttavaa tässä on se, että siellä on muitakin maita, muitakin sähköyhtiöitä, ulkomaalaisia pelissä mukana ja jos jokin niistä sähköyhtiöistä ei pysty toimittamaan sitä likviditeettiä, jos hekin ovat suojanneet, niin kuin luultavasti ovat suojanneet, niin tälleenhän se vastuu toimittaa niitä vakuuksia lankeaa muille, muille maille, muille sähköyhtiöille. Siis toisin sanoen voi käydä jopa niin, että täältä Suomesta joudutaan maksamaan muiden maiden sähköyhtiöitten johdannaisvakuuksia, sitä likviditeettiä, mitä he eivät ole pystyneet sinne johdannaiskauppiaille toimittamaan.
Vastalauseeseen 1 sisältyy kolme lausumaehdotusta, ja niistä aivan lyhyesti:
Me haluaisimme, että lainaohjelmaehtoihin sisällytettäisiin vakuuspakko. Ja miksi näin? Esityksessä on lainaehdoissa epätäsmällisyyksiä ja todetaan, että pääsääntöisesti edellytetään vakuutta, mutta tämä ”pääsääntöisesti” on ehkä vähän heikosti ilmaistu. Näkisimme näin, että täytyisi edellyttää aina vakuuksia tai sitten mahdollisuutta saada huomattava osakeomistus valtion taseeseen vastineeksi.
Esitämme toimenpidekokonaisuutta sähkönhinnan alentamiseksi ja EU-tason laajempia toimia. Keskeisenä toimenpiteenä ehdotamme muun muassa sitä, että kaasulle asetettaisiin hintakatto, joka tulisi loppujen lopuksi alentamaan sitä sähkön kuluttajahintaa, koska kaasu on se kallein sähkön tuotantomuoto tällä hetkellä ja se ohjaa koko kaasun hintaa.
Esitämme myöskin EU-tason sääntelyä, muun muassa näitten johdannaisten käteisvakuussääntelyn muuttamista ja sitten muun muassa, että luovutaan Fit for 55 ‑ilmastoesityksistä ja edelleen edistetään päästökaupan tauottamista ja kasvatetaan päästöoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-13T18:15:47,2022-09-13T18:19:47,Hyväksytty,1.1
2022_90_5,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_6,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen energiapoliittinen linja on ollut pääosin melko viisas menneinä vuosikymmeninä. Totean kyllä, että itsekin olin Tšernobylin onnettomuuden jälkeen ja 90-luvun alussa ydinvoimakriittinen, mutta sitten 2010, kun tässä salissa äänestettiin ydinvoimaluvista, oli kolme lupahakemusta uudelle ydinvoimalalle ja yksi loppusijoituspaikkahakemus, jotka ydinenergialain mukaan käsiteltiin, ja kun ministeri Pekkarinen, Keski-Suomen vahva mies, esitti kahden ydinvoimaluvan ja tämä loppusijoitusluvan myöntämistä, niin kannatin niitä. Olisi ollut varmasti paikallaan silloin, että myös Fortumille olisi annettu lupa, mutta sitä ei sillä kertaa annettu. Varsinkin nyt, kun Hanhikiven hanke ei ole etenemässä, se olisi ollut paikallaan. Mutta silloin todellakin kannatin ydinvoimaa ja sitten myös sen ohessa silloin niin sanottua risupakettia, jolla pyrittiin kotimaista uusiutuvaa energiaa edistämään. On mielestäni selvää, että Suomen pitää pyrkiä kaikin tavoin omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen energiapolitiikassa.
Suurimmat virheet ovat tapahtuneet Saksassa, joka on viime vuosina, ihme kyllä, liittokansleri Merkelin johdolla päättänyt luopua sekä hiilen että ydinvoiman käytöstä ja rakentaa Saksan energian- ja sähköntuotannon venäläisen kaasun varaan. Tätä samaa linjaa ovat, edustaja Vähämäen viittauksen mukaisesti, olleet eräät suomalaiset entiset huippupoliitikot edistämässä. Voi todeta, että erityisesti edustaja Halla-aho oli kyllä poikkeuksellisen oikeassa muutama vuosi sitten, kun hän nykyisen meppi Heinäluoman kanssa kävi keskustelua, kiivasta keskustelua, siitä, onko viisasta rakentaa läntinen energiapolitiikka venäläisen kaasun varaan. Halla-aho oli todella ennakoiva ja viisas siinä keskustelussa, muista ei voi samaa sanoa.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme tässä tilanteessa ja akuutti kriisi on päällä. Käsittelemme tätä laina- ja takausasiaa, 10 miljardin arvoista asiakirjaa, ja salissa on vain kymmenkunta, vajaa kymmenen perussuomalaista kansanedustajaa. Yhtään ei ole muista ryhmistä paikalla. Tätä kyllä hämmästelen. [Riikka Purra: 10 miljardia!] — 10 miljardiakaan ei kiinnosta.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset, niin kuin edustaja Vähämäki antoi ymmärtää, hyväksyvät tämän itse esityksen. Tämä on sellainen perälauta, jota tarvitaan valtion toimesta tässä tilanteessa, valitettavasti, monenlaisten virheiden ja sitten toisaalta Venäjän hyökkäyksen, sotaisan hyökkäyksen, aiheuttaman kriisin johdosta. Siis on virheitä tehty, ei ole yksistään tämän sodan syytä, vaan on myös monia virheitä. EU-komissio esimerkiksi on ollut viime aikoina aivan liian saamaton näissä asioissa, mutta nyt ehkä herätään karmeaan todellisuuteen talven tullessa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki tuossa totesikin nämä meidän vastalauseen kolme lausumaehdotusta, joista ensimmäisenä oli todella tämä vakuuspakon edellyttäminen. Tässä yhteydessä tulee mieleeni 90-luvun alun lama, kun pankeille annettiin piikki auki, avattiin piikki auki. Silloin hallituksessa käytiin lyhyt keskustelu siitä, vaaditaanko tukea ottavien liikepankkien osakkeita valtiolle vastineeksi tuesta. Se ei kaikille hallituspuolueissa kelvannut. Opiksi siitä nyt kannattaa harkita — tai me esitämme — että myös tämä omistusoikeuden, osakeomistuksen ottamisen mahdollisuus kannattaisi hallituksen sisällyttää näihin ehtoihin.
Arvoisa puhemies! Toisessa vastalauseessa ovat nämä kansalliset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen, muun muassa lisäksi vielä tuo kapasiteetin käyttöönotto.
Kolmannessa lausumassa ovat sitten EU-tason toimenpiteet, joita edellytämme hallituksen ajavan voimakkaasti eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-13T18:19:49,2022-09-13T18:25:21,Hyväksytty,1.1
2022_90_7,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_8,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän valiokunnan puheenjohtaja Koskista, joka tuli tänne urhoollisesti esittelemään tämän asian. Mutta kuten edustaja Kankaanniemi totesi, niin onhan se aika kiusallista, että kun puhutaan 10 miljardin euron lainavaltuudesta, niin sali ammottaa lähes tyhjyyttään, mutta, jos puhuisimme intersektionaalisesta feminismistä, olen varma, että täällä olisi runsaasti puheensorinaa. 
Mutta kun tässä on kritisoitu tämän esityksen tiettyjä sopimusteknisiä kohtia, niin täytyy mainita, että tässä on myös paljon hyvää. Tämän rahoituksen epääminen kyllä vaarantaisi suomalaisille kriittisten toimintojen eli lämmön ja sähkön tuotannon pysymisen suomalaisessa strategisessa omistuksessa. 
Tässähän tukijärjestelyn kohteena ovat kuitenkin sähköyhtiöt, ja tuossa aiemmin on jo mainittu esityksen heikkouksista, eli ehtojen epätäsmällisyydestä. Tietenkin sähköyhtiöt on tässä tilanteessa turvattava, mutta valtio ei saisi olla aina viime kädessä se, joka joutuu näihin asioihin puuttumaan, viime käden takuumies ja se, mikä tulee viime kädessä aina väliin, koska tässä on aina ajateltava myös valtion kokonaisetua ja sitten pitkällä jänteellä myös tilannetta. Eli kyllähän näiden olisi oltava ehdottoman poikkeuksellisia tilanteita. 
Täällä mainittiin myös muuan Lipponen, ja tilannehan on se, että syy näihin nykyisiin ongelmiin ei sinänsä ole yhtiöiden, vaan aiemmin tehdyn politiikan. Yhtiöthän ovat harjoittaneet yleisesti hyväksyttyä liiketoimintaa, riskejä pienentävää toimintaa. Tämä on tietenkin spekulatiivista, mutta siitä on vähän hankala moraalisesti syyttää heitä, koska he ovat toimineet markkinoiden suomilla ehdoilla. Mutta jos muistellaan tasan 20 vuotta taaksepäin: Vuonna 2002 muuan Lipponen mainitsi, että energiayhteistyön tulee perustua keskinäisriippuvuuteen. Paavo Lipponen siis totesi, että energiayhteistyön tulee perustua keskinäisriippuvuuteen Venäjän kanssa, ja tämä asia on se, mikä on ehkä jäänyt pääministerin imagonrakennuskampanjoiden varjoon, mistä nämä ongelmat alun perin ovat juontaneet juurensa. Lipponen on todennut, että Venäjästä voi tulla tärkeä tekijä EU:n energiahuollolle, ja näinhän siinä on käynyt. Venäjästä on tullut niin tärkeä tekijä energiahuollolle, että tänä päivänä suomalaiset ja eurooppalaiset kärsivät erittäin korkeista energian hinnoista. Silloin Putin vakuutti, että valmiutta löytyy edullisiin hintoihin. Kun tänä päivänä mietimme tätä 10 miljardin lainavaltuutta, on hyvä muistella historiaa ja miettiä, mistä nämä ongelmat ovat alun perin johtuneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-13T18:25:22,2022-09-13T18:29:02,Hyväksytty,1.1
2022_90_9,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_10,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos aikaa tähän valmisteluun olisi käytetty enemmän, niin esimerkiksi vaihtovelkakirjalaina olisi ollut perussuomalaisten mielestä perustellumpi vaihtoehto, koska se olisi pienentänyt yksityisten osakkeenomistajien suhteellista omistusta valtioon verrattuna. Tämä olisi ollut kaikin tavoin parempi vaihtoehto. Mutta tämän valmistelun hallitus jätti tekemättä. Miksi, sitä en vieläkään tiedä, mutta joka tapauksessa kun Fortum on näistä ongelmistaan kertonut jopa oppositiopuolueille jo kesällä, uskon, että hallitus on ollut näistä tietoinen. Kesällä olisi ollut aikaa valmistella sellaista järjestelyä, joka olisi ollut aukottomampi. Mutta tätäkin asiaa tullaan käsittelemään varmasti perussuomalaisten välikysymyksessä hallitukselle koskien energiamarkkinoita, sähkön hintaa ja Fortum-politiikkaa.
No, kuten täällä on edellä todettu, niin tämä esitys on toki tarpeellinen ja vastaa tähän oikeaan ongelmaan, joka toivottavasti ja todennäköisesti on väliaikainen. Emme voi missään tilanteessa ottaa sitä riskiä, että tällaiset kriittiset toimijat joutuisivat ulkomaalaisten omistajien käsiin. Kuitenkin, kuten valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet edellä ovat kuvanneet, tässä esityksessä on näitä heikkouksia muun muassa tähän lainaehtojen ehdollisuuteen liittyen, ja näitä käsitellään tässä perussuomalaisten vastalauseessa, jossa myös kuvataan erilaisia toimenpiteitä, joilla pystyttäisiin lisäämään sähköntuotantoa ja laskemaan sähkön hintaa.
Arvoisa puhemies! Erityisen tärkeää on samalla ymmärtää Euroopan unionista tulevien esitysten sisäänrakennetut mahdolliset ansat, joita muun muassa kyselytunnilla viime torstaina itsekin kuvasin, esimerkiksi tämä windfall-vero. Sekä Ranskasta ja Saksasta että komissiosta on tullut jo esityksiä, että näitä varoja, jotka kerättäisiin yhtiöiltä näistä liian suurista voitoista, ei suinkaan jätettäisi kansalliseen budjettiin, kansalliseen päätösvaltaan, vaan otettaisiin uudenlaisen välineen kautta unionitasolle, josta niitä sitten unionin toiveiden ja pyrkimysten mukaisesti jaettaisiin eri puolille. Tämä on tietenkin täysin hyväksymätöntä, ja päätäntävalta pitää säilyttää ehdottomasti kansallisella tasolla siinäkin tilanteessa, että tällaisiin ylikansallisiin veroihin päädytään — jotka muuten ovat elpymispaketin yhteydessä olevan valtiovarainvaliokunnan mietinnön yksimielisten lausumien vastaisia. Ja tämänkin eteen me valitettavasti voimme hyvin pian joutua, koska myös uudenlaista elpymispakettia energiakriisin varjolla on unionista jo esitetty. Näissä valtiovarainvaliokunnan lausumissahan eduskunta otti kannan tällaisia epäsymmetrisiä tulonsiirtoja vastaan, ylikansallisia veroja vastaan, ja huomautti, että tämä elpymispaketti koronapolitiikan varjolla on kertaluonteinen eikä toistu. Toivottavasti näistä hallitus ja eduskunta myös jatkossa pitävät huolta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-13T18:29:04,2022-09-13T18:32:40,Hyväksytty,1.1
2022_90_11,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Kotiaho. — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_12,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mehän saatiin kuulla tässä 10 miljardin reservirahasta, apupaketista, ja siinä oli ehtojakin annettu yhtiöille. Mutta se jäi epäselväksi siinä, miten valvotaan niitä ehtoja elikkä sähköyhtiöitten omaa sähköntuotantoa. Vaaditaanko yhtiöiltä voimaloiden kapasiteetin täyskäyntiä, hyödyntämistä, ettei tule sähköpulaa talvella, jolloin sähköä tarvitaan niin lämmitykseen kuin tuotantoonkin?
Nyt esimerkiksi on tiedossa, että Fortumin vesivoimaloita ja hiilivoimaloita seisoo, ja samaan aikaan mediassa kuulutetaan, että on sähköpula, mikä nostaa taas pörssisähkön hintaa, sitä kautta kansalaisten maksamaa energian hintaa ja hätää. Eli semmoisiin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, ja tässä on hyviä puheenvuoroja ollut nytten. Sehän on pakko antaa se raha sinne, että säilyy Fortum ja yhtiöt pystyssä, mutta ehdot pitää olla, ettei se mene läpi eränä muualla. Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-09-13T18:32:42,2022-09-13T18:34:15,Hyväksytty,1.1
2022_90_13,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_14,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän 10 miljardin myöntäminen on siis välttämätöntä tässä tilanteessa, ja toivomus ja varmaan vahva uskokin on, että sähköntuottajat eivät tätä halua käyttää, koska tämä on varsin ankarilla ehdoilla. No, me haluamme vielä vauhdittaa sitä, että ei käytettäisi, sillä, että lisäisimme tämän vakuusvaatimuksen, joka sitten turvaisi myös sen, että valtio saisi omansa, jos huonosti kävisi. Sellainen yhtiö, joka tätä joutuisi käyttämään, on todella sitten jo vaikeuksissa, ja kun se ei muualta saa ja jotta ei joutuisi ottamaan hädässään viimeisenä asiana tätä tukea — taikka lainaa, miksikä sitä nyt voitaisiinkaan sanoa — silloin riskikin varmaan tällaisen yhtiön osalta on jo iso ja silloin olisi omistusoikeuden ottaminen perusteltua, eli sitä hallituksen olisi syytä kyllä tarkastella tältä osin.
Rinnalla — joka ei tule tänne eduskuntaan — on tämä 2,35 miljardin arvoinen Solidiumin rahoitus Fortumille. Siihen myös tässä eduskunnassa, vaikka se ei tule tänne päätettäväksi, kannattaa kiinnittää kyllä huomiota ja seurata nimenomaan siinä mielessä, että se ei saa siirtyä ja valua saksalaisten hyväksi. Me olemme jo riittävästi ja aivan liikaa rahoittaneet muuta Eurooppaa näillä paketeilla, ja nyt on aina vaara, että näin käy myös tältäkin osin.
Sama on tässä, minkä jo edustaja Purra otti esille: tämä windfall-vero. Kansallisena ja Suomen sisällä tuntuu, että se olisi oikeudenmukainen, että leikattaisiin niitä ansiottomia tuottoja, mitä eräille yhtiöille tulee huomattavasti, ja sillä sitten tasattaisiin tätä kurjuutta, mikä tähän liittyy, mutta Euroopan tasoisena, EU-tasoisena windfall-vero olisi kyllä ainakin niitten kaavailujen mukaan, mitä on ollut, rahansiirtoa Suomesta muualle jälleen. Sitä emme voi missään tapauksessa hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä nostan esille tässä sen, että meillä on kyllä edelleen syvä huoli siitä, miten käy esimerkiksi sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuville perheille, kotitalouksille, joiden sähkölasku on noussut jopa kymmenkertaiseksi. Heillä ei kaikilla ole mahdollisuutta siirtyä halvempiin energiamuotoihin ennen tätä alkavaa talvea. He ajautuvat suuriin vaikeuksiin, ja tämä hallituksen kolmiosainen paketti — arvonlisäveroalennus, kotitalousvähennystyyppinen veronalennus ja perusturvan parantamiseen liittyvä tuki — ei välttämättä näitä ongelmia poista. Tämä on se, mikä on meidän pidettävä tässä yhteydessä myös koko ajan esillä, että ihmisiä ei saa päästään vararikkoon, taloistaan ulos ja sitten ulosottoon ja pitkäaikaiseen kierteeseen, mikä siitä seuraisi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-13T18:34:15,2022-09-13T18:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_90_15,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_16,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Herra puhemies! Muistutan tosiaan, että perussuomalaisetkin ehdottivat, että tämä hyväksytään mietinnön mukaisena, mutta meillä on sitten tähän kolme lausumaa sen johdosta, että voisimme lisätä sähköntuotantoa ja madaltaa sen hintoja. Sitten näissä lausumissa ehdotimme muutoksia sopimusehtoihin ja sitten tiettyjä toimenpiteitä.
Luen tämän vastalauseen lausumaehdotus ykkösen. Siinä haluamme lainaohjelman ehtoihin vakuuspakon, ja jos vakuutta ei ole mahdollista järjestää, laina tulisi myöntää vain merkittävää osakeomistusta vastaan esimerkiksi sopivalla vaihtovelkakirjalainalla, mihin tässä edustaja Purra viittasi.
Ja sitten toinen liittyy oikeastaan meidän täysin kansalliseen ja omaan toimivaltaan. Nimittäin tässä lausumaehdotus kakkosessa haluamme, että hallitus valmistelee toimenpidekokonaisuuden sähkön markkinahinnan alentamiseksi, joka sisältää muun muassa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen siirtämisen vuodesta 35 Euroopan unionin tavoitevuoteen 2050. Sitten vielä haluamme ydinvoimastrategiaa sisältäen muun muassa pienydinvoiman edistämisen.
Mutta tämä hiilineutraaliustavoite on niin kotikutoista kuin olla ja voi, koska Euroopan unionilla on tähän aivan toisenlainen aikataulu ja erilaiset barometrit, ja se on vähintä, mitä hallitus tässä yhteydessä voi tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-13T18:37:55,2022-09-13T18:39:39,Hyväksytty,1.1
2022_90_17,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_18,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Haluan vielä toistaa sen, että meillä on syvä huoli tavallisesta suomalaisesta sähkönkäyttäjästä ja siitä, miten he selviävät talven yli kohonneitten sähkönhintojen ja kasvaneitten sähkölaskujen kanssa.
Mutta sitten taas toisella kädellä meillä on huoli tästä valtiontaloudesta ja siitä, että valtio saa kunnolliset vakuudet niiltä sähköyhtiöiltä, jotka joutuvat tätä likviditeettipakettia käyttämään. Näin ollen haluaisimme kiinnittää vielä huomiota siihen, että kun kuitenkin lopulta valtioneuvoston päätöksellä — ja käsityksen mukaisesti ne ovat yksittäisiä päätöksiä — näille sähkölaitoksille tukipaketteja myönnetään, niin niissä katsottaisiin hyvin huolellisesti läpi se seikka, minkälaisia vakuuksia näiltä yhtiöiltä olisi mahdollista saada, ja alettaisiin käymään näitä läpi hyvinkin aikaisessa vaiheessa. Eli toivoisin, että sähköyhtiöt jo alkaisivat kontaktoimaan, jos aikovat nostaa tätä tukilainaa, jotta ne vakuudet sitten voidaan myöskin katsoa ja on kyllin paljon aikaa, että voidaan katsoa läpi, mitkä ne sopivat vakuudet saattaisivat olla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-13T18:39:39,2022-09-13T18:41:10,Hyväksytty,1.1
2022_90_19,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_90_20,90/2022,2022-09-13,18.05,18.42,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on lisätalousarviossaan ehdottanut maatalouden harjoittajille energiaveron lisäpalautuksia. Se on hyvä asia.
Mutta huoltovarmuuden turvaaminen on jatkossa entistä tärkeämpää: öljyn hinnan koko ajan noustessa on paljon talouksia, joissa lämmityskustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Hallitus tukee öljylämmityksestä luopumista. Kotien öljylämmityslaitteet ja puusijat varmaankin kannattaisi jättää purkamatta, jolloin ne olisivat varalämmönlähteitä. Samoin pysäytetyt mutta kunnossa olevat alueelliset voimalaitokset toimisivat kriisitilanteissa alueen lämmön ja sähkön tuottajina.
Suomi on moneen Euroopan maahan verrattuna hyvin laaja maa. Siksi täällä tulee enemmän kuin muualla Euroopassa varmistaa edullisen polttoaineen saatavuus, jotta ihmisten ja tavaroiden liikkuminen onnistuu — sähköllä Suomen rekat eivät kulje. Monet EU-maat tukevat monin tavoin kansalaisten sähkön ja polttoaineiden hintoja. Tosiasiassa Suomikin niitä tukee omilla maksuillaan EU:hun. Eikö hallituksen tulisi havahtua asiaan ja miettiä vastaavia tukitoimia meidän omassa maassamme? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_90+2022+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-09-13T18:41:10,2022-09-13T18:42:32,Hyväksytty,1.1
2022_91_1,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 kolmanneksi lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 18/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 18/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 13.9.2022 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_2,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4.  asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerin Thomas Blomqvistin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi tuntia. — Keskustelu, ministeri Blomqvist.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_3,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antoi eduskunnalle historian ensimmäisen naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan selonteon vuonna 2010. Toinen tasa-arvopoliittinen selonteko hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa tänä kesänä. Olen todella tyytyväinen siitä, että olemme nyt tässä pisteessä, että pääsemme keskustelemaan siitä eduskunnan suuressa salissa. Muistan aika hyvin itse, kuinka vastaava keskustelu käytiin ensimmäisen selonteon yhteydessä — erittäin hyvää keskustelua silloinkin, mitä myös tänään on odotettavissa.
Yhteiskunta on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa. Olemme huomioineet tämän esimerkiksi siinä, että selonteon lähtökohtana on sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan vaikuttaa sukupuolen rinnalla moni muu tekijä. Ytimeltään tässä selonteossa on kysymys strategisesta valtioneuvoston toimintaa pitkäjänteisesti viitoittavasta asiakirjasta. Näen, että onnistuessaan sillä on merkitystä tasa-arvopolitiikan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Olemme siis pyrkineet asettamaan pitkän ajan kansalliset tasa-arvotavoitteet.
Tavoitteiden asettamiseksi on selonteon valmistelussa pyritty ennakoimaan yhteiskunnallisia muutoksia ja muutoksia toimintaympäristössä ja erityisesti sitä, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon, mutta kuten me kaikki tiedämme, ennakoiminen ei ole helppoa — sen ovat viimeiset vuodet meille opettaneet.
Korostan, että kysymyksessä ei kuitenkaan ole toimenpideohjelma. Kuluvan hallituskauden tavoitteet ja toimenpiteet sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi on asetettu Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Jokainen hallitus sitten myös vuorollaan neuvottelee luonnollisesti hallitusohjelman ja mahdollisesti tasa-arvo-ohjelman. Selonteon tarkoituksena on toimia viitoituksena niille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-14T14:05:40,2022-09-14T14:07:57,Hyväksytty,1.1
2022_91_4,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvon puutetta ei ole helppo nähdä, jos on itse etuoikeutetulla puolella. Selonteossa tehdään näkyväksi sukupuolten tasa-arvopolitiikan ilmiöitä ja ydinhaasteita. Suomi on kiistatta yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, ja me voimme olla tästä ylpeitä, mutta se ei tarkoita, että me olisimme tyytyväisiä. Tasa-arvotyön on oltava jatkuvaa, jotta se vastaa yhteiskunnan muutoksiin.
Hyvät kuulijat! Naisten tulot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin miesten, ja palkkaero on 16 prosenttia naisten tappioksi. Pienempiä ansiotuloja seuraavat pienemmät eläkkeet, ja yksin asuvien eläkeläisnaisten riski joutua köyhyyteen on suuri.
Elinajanodotteissa taas on seitsemän vuoden ero miesten tappioksi, ja rikas nainen elää keskimäärin jopa 16 vuotta pidempään kuin köyhä mies. Tytöt ja pojat aloittavat ensimmäisen kouluvuoden suunnilleen samoin taidoin, mutta koulun päättyessä erot ovat suuret tyttöjen eduksi. Syrjäytyneistä nuorista kaksi kolmasosaa on miehiä.
Väkivalta on meillä hyvin sukupuolittunutta. Nainen on perheväkivallan uhri kolme kertaa useammin kuin mies. Miehet taas kokevat ja kohtaavat katuväkivallan suurempana uhkana kuin naiset.
Esimerkit kertovat, että me yhä tarvitsemme tasa-arvotyötä. Selonteossa kantavana teemana on sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen lisäksi moni muu asia. Mielestäni tasa-arvopolitiikan tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Ja julkisella vallalla on suuri vastuu tasa-arvon toteuttamisessa.
Tasa-arvon edistäminen rakentuu tasapuolisesta kohtelusta ja erityisryhmien huomioimisesta niin koulutuksessa, työelämässä kuin koko yhteiskunnassa. Tasa-arvo takaa parhaiten sen, että kaikkien ihmisten lahjakkuus, luovuus ja työpanos ovat mukana hyvinvoinnin, sivistyksen ja talouden kehittämisessä.
Niin kuin ministeri sanoi, selonteko on strateginen asiakirja, joka tarkastelee tasa-arvoa ilmiöpohjaisesti. Se linjaa kansallisen tasa-arvopolitiikan ylätason tavoitteet pitkällä aikavälillä, ja sosiaalidemokraattien on helppo yhtyä näihin tavoitteisiin. Nykyhallituksen konkreettiset toimenpiteet on jo määritelty hallitusohjelmassa ja tasa-arvo-ohjelmassa. Selonteon aikataulu antaa itse asiassa eduskunnalle oivan mahdollisuuden jatkojalostaa ylätavoitteita, priorisoida ja konkretisoida asioita, ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa ja eduskuntakautta.
Hyvät kuulijat! Tasa-arvolaki on sukupuolten välisen tasa-arvon ydintä, ja lain toimivuus tarvitsee systemaattista seurantaa ja tehokasta valvontaa. Lisäksi on syytä valmistella tasa-arvolain kokonaisuudistus, jossa painottuu tasa-arvon edistäminen, syrjinnän ehkäisy sekä oikeussuojan ja valvonnan vahvistaminen.
Samapalkkaisuuslaki on yhtä vanha kuin minä, mutta se ei totta vieköön toteudu elävässä elämässä. Palkka-avoimuutta lisäämällä voidaan vähentää perusteettomia palkkaeroja. Ilman tietoa palkasta ja sen määräytymisen perusteista on vaikea todentaa perusteettomia eroja. Tarvitaan eriarvoistavien palkkarakenteiden korjaamista, eri alojen töiden vaativuuden uudelleenarviointia sekä palkan vertailua yli työehtosopimusrajojen. Tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia koskevaa sääntelyä tuleekin selkiyttää. Työelämässä tulee edistää perhevapaiden tasaisempaa jakautumista ja vanhempienkeskistä asemaa, tukea isien vanhemmuutta sekä ennen muuta vahvistaa raskaussyrjintäsuojaa.
Hyvät kuulijat! Väkivalta on aina väärin. Sukupuolistuneen väkivallan kitkeminen ja haavoittuvassa asemassa olevien suojelu vaativat pitkäjänteisiä toimia ja kiistatta lisää resursseja. On synnytettävä pysyviä rakenteita väkivallan ehkäisyyn ja torjumiseen niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla.
Koulutuksen tasa-arvo kantaa pitkälle, ja tasa-arvotyö on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa. Tasa-arvotavoitteet on konkretisoitava toimiksi ja tasa-arvotietoinen pedagogiikka sisällytettävä ammattilaisten koulutukseen.
Hyvät kuulijat! Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä myös päätöksenteossa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-14T14:14:41,2022-09-14T14:19:47,Hyväksytty,1.1
2022_91_5,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_6,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva selonteko sisältää monia tavoitteita, jotka itsessään ovat hyviä ja kannatettavia. Selonteko ei kuitenkaan ole kaikilta osin johdonmukainen, ja lähestymistapa on monin paikoin ristiriitainen tai puutteellinen.
Vuonna 2010 käsitellyn vastaavan selonteon nimi oli vastaavasti ”Valtioneuvoston selonteko naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta”, ja tähän se myös keskittyi. Ideologinen lähestymistapa neljännen aallon feminismin muodossa oli pienenpienessä sivuosassa, ja risteävä syrjintä mainittiin vain kerran. Muunsukupuolisuutta ei ollut ilmeisesti vielä keksitty, sillä selonteossa puhuttiin yksilöllisistä eroista ja sukupuolten sisäisestä moninaisuudesta.
Nyt käsiteltävänä oleva selonteko on pyritty päivittämään vastaamaan intersektionaalisen feminismin ideologiaa. Tämä lähestymistapa vaikuttaa kuitenkin päälle liimatulta, koska sukupuolen moninaisuus on lisätty teemana vain osaan selontekoa. Kaksijakoinen, biologiseen sukupuoleen perustuva sukupuolikäsitys mainitaan riittämättömäksi. Selonteon mukaan oletukset heteroseksuaalisuudesta, käsitys sukupuolen kaksijakoisuudesta ja siitä, että sukupuoli-identiteetti vastaa syntymässä määriteltyä sukupuolta, ovat syvällä yhteiskunnassa ja voivat tehdä moninaisuuden näkymättömäksi ja aiheuttaa toiseuden kokemusta. Kuitenkin esimerkiksi palkkaeroista, koulutuseroista, terveyseroista ja perhevapaiden käytöstä puhuttaessa sukupuolia tuntuu olevan vain kaksi. Tämä epäjohdonmukainen lähestymistapa tekee selonteosta omituisen ja sekavan. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska yhteiskunnallinen tai yleisemminkin tieteellinen tutkimus perustuu keskeisesti tilastollisiin aineistoihin ja muita sukupuolia kuin naisia ja miehiä on hyvin vaikea tutkia, kun edes ideologian sisällä ei ilmeisesti pystytä määrittelemään, mitä nämä muut sukupuolet ovat ja kuinka ne ovat objektiivisesti tunnistettavissa.
Selonteon lähtökohdaksi mainitaan sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla myös moni muu tekijä. Tästä huolimatta selonteossa pyritään selittämään ihmisten erilaista yhteiskunnallista asemaa ensisijaisesti heidän sukupuolensa perusteella. Sukupuoli halutaan ideologisin perustein hävittää muun muassa ammattinimikkeistä, vanhemmuudesta ja henkilötunnuksista, mutta se nähdään keskeisimpänä ihmistä määrittelevänä ominaisuutena monissa sellaisissa asioissa, joissa maalaisjärjellä ajateltuna sukupuolella ei ole mitään merkitystä. Vastaavasti ihmisen pelkistäminen tai määrittely hänen ruumiintoimintojensa perusteella voi tuntua monesta vieraalta, kun halutaan esimerkiksi puhua äidin ja isän sijasta synnyttäjästä ja siittäjästä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kannattavat sukupuolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ihmisille kuuluu yhteiskunnassa yhdenvertainen kohtelu, yhtäläiset oikeudet ja osallistumismahdollisuudet. On hienoa, että Suomi on edennyt tasa-arvossa huimasti sen jälkeen, kun tasa-arvolaki säädettiin vuonna 1986. Nykyään kaikki yhteiskunnan koulutus- ja uravaihtoehdot ovat tarjolla niin miehille kuin naisillekin. Pieleen kuitenkin mennään silloin, kun ihmisiä yritetään pakottaa näennäisen tasa-arvon edistämiseksi muottiin, johon he eivät itse halua, tai moninaisuuden nimissä sukupuoli nostetaan kiintiöillä kaikkien muiden tekijöiden edelle ja pätevämpi henkilö jätetään valitsematta tehtävään.
Perussuomalaiset haluavat kohdata ihmiset yksilöinä eikä vain sukupuolensa edustajina. Tavoite tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi on tärkeä. Samalla on kuitenkin huomattava, että yleisesti väkivaltarikosten uhreista suuri enemmistö on miehiä ja kaikenlaista väkivaltaa yhteiskunnassa tulee pyrkiä vähentämään. Selonteon mukaan tyttöjen seksuaaliväkivallan kokemukset ovat viime vuosina lisääntyneet merkittävästi. Ilmiölle ei kuitenkaan pyritä löytämään selitystä. Myöskään syitä naisten miehiä vähäisemmän yhteiskunnallisen osallistumisen taustalla ei ulkomaalaistaustaisten naisten osalta tarkemmin pohdita, ja kunniaväkivalta on mainittu selonteon tekstissä vain pari kertaa. Tasa-arvon edistämisestä puhuttaessa on tärkeää tunnustaa, että kaikki kulttuurit eivät ole yhtä tasa-arvoisia, ja pyrkiä edistämään tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa kulttuurista riippumatta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-14T14:19:54,2022-09-14T14:25:07,Hyväksytty,1.1
2022_91_7,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_8,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri! Vapaus on yhteiskuntamme peruspilari. Kokoomuksen periaateohjelmassa todetaan: vapauden ytimen muodostaa täysivaltainen yksilön itsemääräämisoikeus. Sen tulisi kuulua jokaiselle taustaan katsomatta ja kulkea käsi kädessä fyysisen loukkaamattomuuden kanssa läpi koko elämän.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvo ei ole valmis, eikä se itsestään valmistukaan. Työtä tasa-arvon edistämiseksi tarvitaan edelleen, ja sitä on tehtävä myös saavutettujen edistysaskeleiden säilyttämiseksi.
Tasa-arvovaltuutettu luovutti keväällä eduskunnalle kertomuksensa tasa-arvon tilasta Suomessa. Siinä varoitetaan ajattelemasta, että olemme jo tasa-arvon mallimaa. Tällaiseen ajatukseen tuudittautuminen on pahimmillaan este tasa-arvon kehittämiselle. Tasa-arvovaltuutettu muistutti myös liikkeistä, jotka pyrkivät heikentämään sukupuolten tasa-arvoa ja itsemääräämisoikeutta. Naisjärjestöt ovat esittäneet huolen paitsi sukupuolten tasa-arvon kyseenalaistamisesta myös laajemmasta uhasta, jonka nämä liikkeet asettavat ihmisoikeuksille, demokratialle ja oikeusvaltioperiaatteelle.
Arvoisa puhemies! Naisten ja tyttöjen oikeuksien lisääntyvä vastustaminen on huolestuttava maailmanlaajuinen ilmiö. Viime vuosina useita rajoituspyrkimyksiä on kohdistunut itsemääräämisoikeuden kannalta keskeisiin seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin, kuten Yhdysvaltojen aborttioikeuden rajoitukset osoittavat. Oikeus turvalliseen aborttiin on Suomessa perustavanlaatuinen ja vakiintunut ihmisoikeus, jonka haluamme säilyvän sellaisena myös tulevaisuudessa. Kokoomus kannattaa Oma tahto -kansalaisaloitteen mukaisia muutoksia aborttilakiin.
Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle. Tämä kansallinen häpeä todistaa, että fyysisen koskemattomuuden loukkaamattomuus ei toteudu Suomessa täysimääräisesti. Kysynkin, miten tämä on mahdollista maassa, jonka on ajateltu olevan tasa-arvon edelläkävijä.
Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on lähes aina nykyinen tai entinen kumppani. Naisvangeista jopa 70 prosenttia on jossain elämänsä vaiheessa joutunut kumppaninsa pahoinpitelemäksi. Lähisuhdeväkivallan ja naisvankien välillä vallitsee kohtalonyhteys, sillä naisten yleisin päärikos on väkivaltarikos. Noidankehää kuvastavat hyvin sanat ”nainen” ja ”leipäveitsi”. Väkivalta synnyttää väkivaltaa, ja siksi ensiarvoiseen asemaan on nostettava ennaltaehkäisy. Lähisuhdeväkivalta tulee voida kitkeä kokonaan naisten elämästä. Väkivaltarikosten rangaistuksia on kiristettävä, uhrien pääsyä suojeluun vahvistettava ja turvakotipaikkojen määrää lisättävä, eikä lähisuhdeväkivaltaa tule koskaan sovitella.
Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yksi suurimmista tasa-arvo-ongelmista, kuten Venäjän hirvittävät teot Ukrainassa osoittavat.
Jokaiselle kuuluvaa itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista koskemattomuutta vahvistettiin seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksella. Keskeinen uudistus oli raiskausta ja muita seksuaalirikoksia koskevien säännösten muuttaminen suostumusperusteiseksi, mikä edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien täyttymistä. Rangaistusasteikot jäivät kuitenkin edelleen puutteellisiksi. Seksuaalirikokset loukkaavat intiimeintä osaa ihmisen koskemattomuudesta ja itsemääräämisoikeutta tavalla, joka voi jättää uhriin koko elämän mittaisen arven. Naisten ja lasten suojelemiseksi sekä muiden ihmisoikeusvelvoitteiden täyttämiseksi olisi kokonaisuudistus tullut viedä vielä pidemmälle kuten oppositioryhmien vastalauseessa esitimme.
Arvoisa puhemies! Naisen elämää leimaa hoivavastuun kantaminen niin lastenhoidossa, läheistensä hoidossa kuin ammatillisissakin valinnoissa. Naiset käyttävät yhä moninkertaisesti enemmän perhevapaita verrattuna miehiin, mikä ylläpitää naisten heikompaa asemaa työmarkkinoilla. Valitettavasti perhevapaauudistuksella tavoitellut tasa-arvovaikutukset uhkaavat vesittyä, sillä hallituksen esittämästä mallista puuttuvat konkreettiset ratkaisut siitä, miten isiä kannustetaan käyttämään vapaita. Naisten syrjiminen työmarkkinoilla uhkaa jatkua, eikä hallituksen esitys puuttunut siihen, että naisten työllisyys on ollut vuosia Pohjoismaiden heikoimpia.
Suomessa koulutuksen ja ammattien sukupuolittuneisuus elää edelleen vahvana. Huolta on kannettava erityisesti pojista, sillä pelkän peruskoulun varaan jäävistä suurempi osuus on miehiä kuin naisia. Puutteellisilla perustaidoilla on merkittävää vaikutusta jatkokouluttautumiseen, myöhempään työllistymiseen ja sitä myötä koko elämään.
Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Tasa-arvon toteutuminen edellyttää asenteiden, ennakkoluulojen ja kulttuurin muutosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa rakentaa Suomea maana, jossa jokainen voi elää turvallisesti ja rauhassa, omana itsenään, ilman syrjintää ja pelkoa. Tällaisen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävän yhteiskunnan eteen teemme jatkossakin töitä. [Vasemmalta: Hyvä puheenvuoro!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-14T14:25:09,2022-09-14T14:31:08,Hyväksytty,1.1
2022_91_9,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_10,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kentältä kuuluu, että tasa-arvo kuuluisi kaikille muille paitsi valkoisille, keski-ikäisille, lihaa syöville ja autolla ajaville heteromiehille. Suomen pitää olla tasa-arvoinen maa kaikille. Tasa-arvon pitää toteutua naisten ja miesten välillä, kodeissa ja työpaikoilla, yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja eri-ikäisten suomalaisten tai perheellisten ja yksin asuvien välillä. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä oikeuden palveluihin, turvalliseen arkeen ja hyvään elämään pitää toteutua kaikkialla Suomessa.
Tasa-arvo on myös yhteiskunnan voimavarojen oikeudenmukaista jakamista sosiaalisesti ja alueellisesti. Olemme saaneet myös tuloksia aikaan: Sote-uudistus vahvistaa palveluiden alueellista tasa-arvoa. Oppivelvollisuuden uudistaminen on jo nyt osoittanut parantavan erilaisista perheistä tulevien nuorten mahdollisuutta hakeutua lukio-opintoihin. Olemme korottaneet pienimpiä etuuksia ja tukeneet työllisyyden kasvua.
Arvoisa puhemies! Parannettavaakin riittää.
Naisen euro on edelleen vajaa. Palkoista pitää puhua avoimesti koulujen opinto-ohjauksessa. Tyttöjä pitää kannustaa perinteisesti miesvaltaisiin ammatteihin ja toisinpäin. Toivomme, että vasta käynnistyneessä palkkatasa-arvon edistymisen arvioinnissa löytyy toteuttamiskelpoisia esityksiä, jotka edistävät samapalkkaisuuden toteutumista.
Eduskuntaryhmämme on huolissaan pojista. Poikien keskinäiset erot oppimisessa ovat kasvaneet, ja pojat kouluttautuvat vähemmän kuin tytöt. Poikien ja miesten riski kokea väkivaltaa, kärsiä päihdeongelmista ja kuolla naisia nuorempana on suurempi.
Pelkkä puhe ongelmista ei riitä. Pitää saada aikaan ratkaisuja. Moni opettajanhuone on naisvaltainen. Olisi tärkeää, että kouluissa olisi myös miesopettajia, erilaisia aikuisen malleja. Opettajana tiedän, että samat opetusmenetelmät eivät toimi kaikilla oppilailla. Moni oppilas hyötyisi esimerkiksi toiminnallisista menetelmistä. Monet pojat tarvitsevat myös nykyistä selkeämpiä raameja ja samalla joustavuutta pienemmissä asioissa.
Arvoisa puhemies! Olemme huolissamme väkivallan kasvusta. Parisuhdeväkivalta on tuoreen tutkimuksen mukaan yleistä. Naiset ovat kokeneet merkittävästi miehiä useammin niin fyysistä kuin seksuaalistakin parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Väkivalta ilmenee myös vainoamisena. Karmeimmillaan se johtaa hengen menetykseen.
Myös miehet ovat väkivallan uhreja. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Erityisen haavoittavaa se on, jos tekijänä on läheinen ihminen. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen keinoja pitää vahvistaa uusilla hyvinvointialueilla. Apua tulee olla tarjolla matalalla kynnyksellä niin väkivallan uhrille kuin tekijällekin.
Arvoisa puhemies! Iloitsemme keskustan eduskuntaryhmässä viime kuun alussa voimaan astuneesta perhevapaauudistuksesta. Teimme uudistuksen perheiden ja lasten hyvinvointi edellä. Pidensimme ansiosidonnaisia perhevapaita ja säilytimme perheillä valinnanvapauden lasten hoitamisessa. Uusi perhevapaamalli kannustaa isiä ottamaan vastuuta arjesta. Isät voivat pitää pidempiä perhevapaita aiempaa paremmalla ansiosidonnaisella päivärahalla. Nyt myös työpaikoilla tulee kannustaa isiä pitämään perhevapaita.
Eroperheissä mies joutuu naista useammin lasten arjesta eroon ja etävanhemman rooliin. Lapselle kahden virallisen kodin mahdollistaminen edistäisi vanhemmuuden vastuun tasaisempaa jakoa.
Arvoisa puhemies! Suomi ikääntyy, ja ikääntyneet tarvitsevat hoivaa ja hoitoa, jota annetaan runsaasti myös kodeissa. Noin 350 000 suomalaista toimii omaishoitajana. Noin 70 prosenttia heistä on naisia. Hoivavastuu kasaantuu niin elämän varhaisvaiheessa kuin myös loppuvaiheessa useammin naisille.
Miehet elävät keskimäärin naisia lyhyemmän elämän. Naiset puolestaan joutuvat pärjäämään miehiä pienemmällä eläkkeellä. Naisilla on myös keskimäärin vähemmän omaisuutta, joka paikkaisi pientä eläkettä. Yksin asuvat ikääntyneet naiset ovat yksinhuoltajien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien ohella suurimmassa köyhyysriskissä. Yksinhuoltajistakin valtaosa on naisia. Nämä ryhmät jäävät politiikassa usein vaille puolustajaa.
Tämän vaalikauden aikana on aloitettu sosiaaliturvauudistustyö, ja se jatkuu seuraavalla vaalikaudella. Sosiaaliturvaa uudistettaessa pitää ottaa myös tasa-arvonäkökulmat huomioon.
Arvoisa puhemies! Suomesta pitää rakentaa kaikin tavoin tasa-arvoisempaa. Meidän pitää tehdä päätöksiä, joilla pidämme jokaisen suomalaisen ja koko maan mukana. Tämä on keskustan eduskuntaryhmän linja.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-14T14:31:17,2022-09-14T14:36:39,Hyväksytty,1.1
2022_91_11,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_12,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen hallituksemme on ensimmäinen avoimesti feministinen hallitus Suomessa, ja tämä näkyy tuoreessa tasa-arvopoliittisessa selonteossa. Hallituksen selonteko tunnistaa hyvin aikamme keskeisiä tasa-arvo-ongelmia sekä asettaa ensimmäistä kertaa kansalliset ja kansainväliset tasa-arvotavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa vuosikymmenen loppuun mennessä. Mikä tärkeintä, selonteko päivittää tasa-arvopolitiikkamme nykypäivään. Lähtökohtana on sukupuolien moninaisuus ja risteävien erojen huomioiminen. Selonteko huomioi myös toimintaympäristön muutoksen, kuten kriisien tasa-arvovaikutukset sekä nousevan anti-gender-liikehdinnän.
Hyvät kuulijat! Erityisesti selonteon toinen tavoite pisti minut miettimään vakavasti. Siinä kuvattu tavoitetila kuuluu näin: ”Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta mukaan lukien seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä ovat kaikissa muodoissaan vähentyneet merkittävästi, eikä sukupuolistuneen väkivallan uhrina kuole tai menetä terveyttään kukaan.” Mitä kertoo meidän yhteiskunnan tilasta, jos meidän pitää laittaa tällainen tavoite?
Jokaisen meistä tässä salissa olisi hyvä sisäistää viimeistään nyt, että olemme maa, jossa naisia kuolee lähisuhdeväkivallan ja seksuaalisen väkivallan vuoksi. Lähes joka toinen suomalainen nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen. Näin ei missään nimessä saisi olla. Sukupuolittunut väkivalta rakentuu yhteiskunnan väkivaltakulttuurille sekä patriarkaalisille valtarakenteille. Se rakentuu epätasa-arvon perinteelle, jossa naiset ja miehet ovat olleet eriarvoisia. Siinä maailmassa myös poikien ja miesten liikkumatila sukupuolen ilmaisussa on ahdas, eikä se palvele meistä ketään.
Arvoisa puhemies! Suomalainen nainen on monin tavoin vastuunkantaja, mutta liian usein se ei näy hänen palkkapussissaan tai työeläkkeessään. Maailman sitkeitä tasa-arvo-ongelmia ovatkin palkkaeriarvoisuus ja työmarkkinoiden jyrkkä sukupuolen mukainen jakautuminen. Viimeistään koronapandemia on nostanut esiin sen, että pandemian aikana huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä toimivista valtaosa on naisia, ja juuri niiden naisvaltaisten alojen palkkakuopasta ja työoloista puhutaankin tänään ja syystä. On selvä, että hoitajien palkkausta ja työoloja on kehitettävä.
Vastuu hoivan antamisesta ja järjestämisestä voi seurata naisia koko elämänkaaren. Naiset käyttävät edelleenkin moninkertaisesti enemmän perhevapaita kuin miehet. Samalla naiset joustavat työelämänsä loppupäästä ja toimivat usein myös omaishoitajana. Hallituksen tekemä perhevapaauudistus keventää naisten hoitovastuuta ja vahvistaa isien oikeutta rakentaa syvä suhde lapsiinsa ja olla kotona. Uudistukselle on kasattu isoja odotuksia, jotka toteutuvat kuitenkin käytännössä vain, jos tarvittava kulttuurinen muutos työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa toteutuu.
Arvoisa puhemies! Miehet ovat monimuotoinen ja polarisoitunut ryhmä. Moni mies pärjää ja voi hyvin, mutta samalla huono-osaisuus ja osattomuus ovat liian monen taakka kannettavaksi. Enemmistö yhteiskunnan syrjäytyneistä on juuri nuoria miehiä. Syrjäytymisen kierteestä koulupudokkuus on usein merkittävässä roolissa. Koulupolun katkeaminen lisää myös tutkitusti riskiä ajautua rikoksien tielle. Erityisesti nuoret miehet ovat vaarassa ajautua mukaan järjestäytyneen rikollisuuden ja ääriliikkeiden pariin. Samoin jengiytyminen on ilmiö, joka koskettaa useimmiten juuri nuoria miehiä. Koulupolun katkeamisen lisäksi tulee purkaa muita nuoria miehiä syrjäyttäviä rakenteita. Suomessa sukupuolten erot lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Siksi erityisesti poikien lukutaitoa on tuettava.
Arvoisa puhemies! Erityisesti kiitettävää on, että hallituksen tasa-arvopoliittinen selonteko kiinnittää entistä enemmän huomiota sukupuolten moninaisuuteen. Olemme tällä hallituskaudella ottaneet tärkeitä askeleita, jotta yhä useampi tulee nähdyksi ja kuulluksi itsenään. Tehtävää silti vielä riittää. Uusi translaki on erittäin kaivattu uudistus, ja onneksi se saapuu pian eduskunnan käsiteltäväksi. Vihreät olisivat olleet valmiita vielä kunnianhimoisempaan uudistukseen, mutta jo hallituksen esitys on tärkeä askel eteenpäin.
Hyvät kuulijat, huolestuttavia uutisia kiirii maailmalla. Naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä kansainvälistä ihmisoikeussopimusjärjestelmää on alettu haastaa. Niin kutsuttu anti-gender-liikehdintä kiistää ihmisoikeuksien universaaliuden ja pyrkii heikentämään jo saavutettua tasa-arvoa. Tähän ei pidä suhtautua kevyesti. Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden surullinen päätös on osoitus siitä, että tasa-arvo ei etene itsestään. Tasa-arvokehitys vaatiikin monirintamaista taistelukenttää, ja siihen työhön me tarvitsemme meitä kaikkia mukaan. Huolehditaan siis yhdessä siitä, ettemme joudu myös Suomessa käymään samoja taisteluja kun isoäitimme.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-09-14T14:36:50,2022-09-14T14:42:09,Hyväksytty,1.1
2022_91_13,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_14,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on vasemmistolaisen politiikan ydintä. Siksi olenkin iloinen, että käsissämme on nyt tasa-arvopoliittinen selonteko, jolla tasa-arvopolitiikkaa katsotaan pidemmälle. Tämä selonteko kertoo, että sukupuolten tasa-arvo on tälle hallitukselle tärkeä.
Hallitus on määrätietoisesti vienyt useita tasa-arvoa edistäviä hankkeita eteenpäin siitä huolimatta, että kriisit ovat seuranneet toinen toistaan:
Perhevapaauudistus on saatu voimaan, ja ensimmäiset vauvat, jotka uudistuksesta pääsevät nauttimaan, ovat juuri syntyneet. Yksi uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on tasa-arvoisemman vanhemmuuden edistäminen.
Olen iloinen myös siitä, että perheiden monimuotoisuus on nyt lainsäädännössä paremmin huomioitu.
Vasemmiston pitkään ajama oppivelvollisuuden laajentaminen astui voimaan vuonna 2021. Tämän uudistuksen on arvioitu lisäävän sukupuolten tasa-arvoa, sillä toistaiseksi pelkän perusasteen varassa on enemmän miehiä kuin naisia.
Myös seksuaalirikoslainsäädäntöä koskeva uudistus vietiin maaliin, ja se vahvistaa henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.
Tämä hallitus tulee lisäksi tuomaan eduskuntaan merkittävän ihmisoikeuskysymyksen eli translain uudistamisen.
Nämä kauaskantoiset uudistukset kertovat hallituksen sitoutumisesta tasa-arvon edistämiseen useilla eri sektoreilla. Ehkä juuri siksi työelämän tasa-arvon parantamista koskevien esitysten vesittyminen herättää kummastusta.
Arvoisa puhemies! Samasta ja samanarvoisesta työstä on saatava sama palkka. Tämä ei edelleenkään vuonna 2022 toteudu. Se ei myöskään voi toteutua, ellei meillä ole tietoa palkoista. Vasemmistoliiton mielestä hallituksen keskeisintä palkkatasa-arvoa edistävää hanketta, eli palkka-avoimuuden lisäämisen valmistelua, tulisi jatkaa. Haluan painottaa, että oikeudenmukainen palkkaus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys. Meille vasemmistossa on tärkeää, että myös paikallisen sopimisen sukupuolivaikutukset selvitetään ja palkkatasa-arvoa uhkaaviin kehityskulkuihin puututaan.
Tasa-arvopoliittisessa selonteossa nostetaan ansiokkaasti esille myös varallisuuden kasautuminen miehille muun muassa pääomatuloina. Verotus ja tulonsiirrot ovatkin tasa-arvopolitiikan tärkeitä välineitä.
Aivan kohta tässä salissa käsitellään valtion budjettia, ja tässä kohtaa meidän onkin keskusteltava sen vaikutuksista eri sukupuolten elämään.
Arvoisa puhemies! Tässä tasa-arvopoliittisessa selonteossa todetaan osuvasti, että työvoimaa ja ihmiselämää ylläpitävä ja uusintava toiminta, kuten hoiva, tulisi nähdä osana talouden ja siten myöskin talouspolitiikan ydintä. Ilman julkisen sektorin naisvaltaisia aloja ei ole olemassa yksityisen sektorin tuottavuutta tai verotuloja. Ei tule uutta Nokiaa, Supercelliä tai mitään muutakaan ihmettä ilman julkisen sektorin ihmeidentekijöitä, hoitajia, kasvattajia ja niin edelleen. Naisvaltainen julkinen sektori on, totta tosiaan, talouspolitiikan kovaa ydintä.
Jos puhutaan hoivasta, se on ylipäätään hyvin sukupuolittunut kysymys ja kasautuu edelleen naisille. Esimerkiksi valtaosa omaishoitajista on naisia. Toisaalta se, miten hyvin perheen ja työn pystyy sovittamaan yhteen, liittyy sukupuolen lisäksi työmarkkina-asemaan ja luokkaan. Keskiluokkaiseen asiantuntija-ammattiin on monesti helpompi yhdistää omaishoitajana toimiminen tai pienen lapsen vanhemmuus kuin raskaaseen vuorotyöhön.
Tasa-arvon edistämisen kannalta on tärkeä ymmärtää sekin, että myös yksityisen sektorin naisvaltaiset alat, eli matkailu- ja ravintola-ala, ovat kärsineet erityisen paljon koronasta. Näillä aloilla on paljon työssäkäyvien köyhyyttä pienen palkan ja riittämättömien työtuntien vuoksi.
Arvoisa puhemies! Vasemmistolaiselle feminismille olennainen näkökulma on, miten sukupuoli vaikuttaa yhdessä muiden tekijöiden, kuten iän tai tulotason, kanssa. Suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa ravistuttaa esimerkiksi fakta siitä, että köyhän miehen elinajanodote on kymmenen vuotta lyhyempi kuin rikkaan tai että köyhistä eläkeläisistä valtaosa on naisia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten hyvinvoinnissa on muihin lapsiin nähden huolta aiheuttavia asioita, joihin meidän pitää puuttua.
Meillä on siis vielä paljon tehtävää, ja tämä selonteko antaa meille kyllä hyvät eväät mennä eteenpäin tasa-arvon saralla. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-09-14T14:42:16,2022-09-14T14:47:32,Hyväksytty,1.1
2022_91_15,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_16,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Ärade talman! Som 30-årig ny riksdagsledamot 1991 kunde jag aldrig i livet tänka mig att det skulle vara radikalt att vara feminist. År 1995 myntade Hillary Clinton slagordet ”mänskliga rättigheter är kvinnors rättigheter och kvinnors rättigheter är mänskliga rättigheter”. Beijing-plattformen flyttade fram jämställdhetsarbetet med sjumilasteg, trodde vi.
Då var jag naturligtvis beläst på min Margaret Atwood, ”The Handmaid’s Tale” från 1985. Boken har sin grund i den växande religiösa högerns tillväxt i USA. Men jag hade aldrig förväntat mig att denna dystopiska roman skulle komma så tätt inpå huden som inför den amerikanska presidentvalskampanjen 2016. Plötsligt hade världen i USA en president som pratade som en ond rollfigur i denna dystopi, och han agerade mot kvinnornas rättigheter. Ett centralt mål var att kullkasta aborträtten från Roe v. Wade, vilket han också lyckades med 2022. Det är därför inte i onödan vi i dag behöver diskutera ett starkare skydd för kvinnans kroppsliga integritet och att aborträtten kan behöva grundlagsskydd.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2022-09-14T14:47:38,2022-09-14T14:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_91_17,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomella on esimerkillinen historia tasa-arvon edelläkävijämaana. Merkittäviä ovat olleet ne askeleet, jotka ovat vieneet naisten ja miesten oikeuksia kohti yhdenvertaisempaa asemaa. Ne ovat tuoneet yhteiskunnallemme vaurautta ja mahdollistaneet naisille samojen ovien aukeamisen kuin miehille, ja Suomi on ollut tässä myös vahva toimija kansainvälisesti.
Askeleita on vielä otettava. Eduskuntaryhmämme pitää tärkeänä löytää ratkaisuja naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heikentäviin tekijöihin molempien sukupuolien näkökulmasta. Monet tasa-arvoa nakertavat seikat liittyvät tänä päivänä työelämään, ja selonteossa onkin nostettu esille muun muassa palkkaukseen liittyviä ongelmia, samoin eriytyneitä työmarkkinoita. Vastaavasti raskaus- ja perhevapaisiin liittyvään syrjintään tulee tiukasti puuttua, jotta tulevaisuudessa voi turvallisin mielin perustaa perheen ja saada lapsia ilman pelkoa työelämän syrjinnästä ja että päinvastoin työelämästä löytyisi näihin elämänvaiheisiin tukea.
Arvoisa puhemies! Mutta: Valitettavasti selonteon hyvä tarkoitus ja muutamat hyvät nostot peittyvät räikeän ideologisesti värittyneen agendan alle. Selonteon hyvät tavoitteet erkaantuvat siitä tosiasiasta, että meillä on kaksi sukupuolta, jotka on myös kirjattu lakiin naisten ja miesten tasa-arvosta. Hallituksen linjaama käsitys sukupuolen moninaisuudesta ja tukeutuminen ajatukseen, että sukupuoli olisi yhtä kuin sosiaalinen kokemus, tekee naisten ja miesten välillä tehdyn tasa-arvotyön jopa turhaksi, kun sukupuolen käsitteen pohja otetaan pois.
Kokemuksia ja identiteettejä voi olla monenlaisia, mutta sukupuolia on vain kaksi. Biologinen sukupuoli on muodostanut perustan tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on siis edistää naisten asemaa. Jos sukupuoli merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia voidaan edes edistää? Hallituksen intersektionaalinen feminismi kääntyy tässä itseään vastaan.
Selonteossa halutaan ulottaa sukupuolen käsitteen muuttaminen biologisen todellisuuden vastaisesti aina varhaiskasvatukseen. Ajatus ""väärään sukupuoleen syntymisestä"" on vaurioittanut ja vaurioittaa yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat tukea ja apua, mutta se ei saa tapahtua lasten kasvurauhan ja naisten oikeuksien kustannuksella. Kodeille ja perheille on myös turvattava vakaumuksensa ja arvojensa mukainen kasvatus koulussa. Vastaavasti meidän tulee vähentää tyttöihin ja poikiin liitettäviä stereotypioita ja tukea erilaisten persoonien moninaisuutta ja rikkautta sukupuolten häivyttämisen sijaan. Tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä on monenlaisia.
Arvoisa puhemies! Selonteossa tuodaan raskaudenkeskeytykset osaksi itsemääräämisoikeutta, jonka toteutumisen katsotaan jopa mittaavan naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista. Naisten tasa-arvoa ei voida edistää polkemalla kaikkein heikoimman osapuolen, kohdussa elävän lapsen, oikeutta elämään. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää, mutta ei kaikkein pienimpien elämän kustannuksella. Retoriikka abortista oikeutena lisääntymisterveyteen on harhauttamista. Abortissa ei ole kysymys lisääntymisestä eikä terveydestä. Eikä siinä ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa, vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä, tämä on biologinen fakta. Naiset ansaitsevat parempaa kuin abortin. He ansaitsevat enemmän tukea terveelliseen ja turvalliseen lisääntymiseen, apua ja tukitoimia vaikeisiin tilanteisiin.
Lopuksi nostan selonteossakin esille otetut vakavat ongelmat, kuten lasten ja nuorten kokema seksuaalinen ahdistelu ja häirintä, seksuaalinen hyväksikäyttö, lähisuhdeväkivalta, jota kokevat erityisesti naiset. Vastaavasti tulee kiinnittää huomiota miesten ja naisten terveyshaasteisiin, terveyseroihin eri elämänvaiheissa. Tulee löytää keinoja vastata poikien heikentyneeseen lukutaitoon ja koulumenestykseen, miesten yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, asunnottomuuteen sekä suurempaan alttiuteen rikoksiin ja jopa itsemurhiin. Vanhuspalveluiden puutteet ovat taas vahvasti naisten ongelmia, koska suurin osa ikääntyneistä on naisia ja myös valtaosa omaishoitajista ja sote-henkilöstöstä on naisia, ja he ovat lujilla työolojensa vuoksi.
Lopuksi: kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää kaiken päätöksenteon lähtökohtana sitä, että molempien sukupuolten, miesten ja naisten, tyttöjen ja poikien, tasa-arvo on perus- ja ihmisoikeus, joka kuuluu jokaiselle.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-14T14:53:06,2022-09-14T14:58:41,Hyväksytty,1.1
2022_91_18,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_19,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! ”Keitäpä tyttö kahvia” — tällaista lausahdusta ja asennetta ei pitäisi enää kuulla, mutta ikävä kyllä se voi olla monelle yhä liian tuttu asia. Naiset ja miehet ovat yhä eriarvoisessa asemassa, ja tähän meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa niin päättäjinä, puolueina kuin yksilöinä. Tasa-arvoinen Suomi ei ole vielä valmis. Se, vahvistammeko kuvattuja tasa-arvoa halventavia asenteita vai aidosti tasa-arvoa tukevia, jotka vastaavat tämän päivän näkymiä, on meistä itsestämme, jokaisesta tässäkin salissa, kiinni. Meidän tulee rakentaa Suomea, jossa sukupuoleen katsomatta jokaisella nuorella naisella tai vähemmistöön kuuluvalla on turvallista olla, opiskella ja tehdä töitä.
Suomessa on vielä paljon tehtävää: Työmarkkinat eivät toimi kunnolla, väkivalta kadulla ja kodeissa lisääntyy, ja päätöksenteko takkuaa. Naisten asema työmarkkinoilla on epätasa-arvoinen. Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen ongelma. Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimusten mukaan Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Suomessa naisista lähes puolet, 47 prosenttia, on kokenut fyysistä tai seksuaalista loukkaavaa väkivaltaa 15 vuotta täytettyään. Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusarvoista. Sukupuolten tasa-arvo on parantunut EU:ssa merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Sukupuolten välillä on kuitenkin yhä eroja työmarkkinoilla. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa sukupuolten tasa-arvoa kunnianhimoisesti ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Siitä ei voi olla enempää samaa mieltä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Naisten eriarvoinen asema näkyy erityisesti työmarkkinoilla. Suomalaisessa työelämässä on vakavia tasa-arvo-ongelmia. Taloudellisessa päätöksenteossa valta jakautuu edelleen epätasaisesti. Naisten euro on edelleen 84 senttiä. Naiset tekevät enemmän osa-aikatyötä, ja naiset sijoittuvat useimmin matalapalkkaisille aloille. Naiset myös tekevät miehiä useammin töitä, jotka eivät näy tuloissa ja sitä kautta eläkkeessä. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero tarkoittaa työikäisten naisten pienempiä ansiotuloja mutta myös sukupuolten eläke-eroja työeläkkeiden kertyessä ansioiden perusteella. Suurin köyhyysriski on yksin asuvilla ikääntyneillä naisilla, yksinhuoltajilla sekä henkilöillä, jotka ovat heikossa työmarkkina-asemassa. Naisten kokonaiseläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten. Kärjistetysti sanottuna: naisella on elämänsä aikana kolme uraa: koti, työ ja puolison omaishoito. Naiset tekevät keskimäärin miehiä enemmän palkatonta kotityötä. Lisäksi erityisesti naiset kantavat omaisten hoitovastuuta. Tämä näkymätön työ voi heikentää omaishoitajan taloudellista asemaa. Hoivapalvelujärjestelmän muutokset ja hoivan markkinallistuminen ovat lisänneet omaisten hoitovastuuta. Muutosta järjestelmään kaivataan. Työvoimaa ja ihmiselämää ylläpitävä toiminta tulee nähdä osana talouden ydintä. 
Virallisia omaishoitajia meillä on reilut 50 000, mutta kaiken kaikkiaan heitä on noin 300 000. Ilman heitä ja heidän korvauksetta tai hyvin pienellä korvauksella tekemäänsä työtä vanhustenhoitomme olisi täysin sekaisin. En yhtään ihmettele, että hoitajapulan kasvaessa terveydenhuoltoalalla ollaan tyytymättömiä, sillä naisvaltaista alaa on nöyryytetty vuosia pätkätöillä, kuormittavuudella ja arvostuksen puutteella. 
Lisäksi tällä hetkellä kunnan insinöörit tienaavat 14 000 euroa vuodessa enemmän kuin kunnan sairaanhoitajat. Terveydenhoito on naisvoittoista, kun taas teknologia-alat ovat miesvoittoisia. Koulutukset ovat kuitenkin jokseenkin samanpituisia, ja vaativa opinnäyte sekä harjoittelu opiskelun aikana. Silti näemme valtavan palkkaeron. Muissa Pohjoismaissa on jo kyetty parempaan. Suomenkin pitäisi pystyä parempaan.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Paras tapa suomalaisen yhteiskunnan talouden turvaamiseksi on turvata naisten asema tasavertaiseksi. Toistan: Liike Nytin mielestä paras tapa suomalaisen yhteiskunnan talouden turvaamiseksi on turvata naisten asema tasavertaiseksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-14T14:58:48,2022-09-14T15:04:04,Hyväksytty,1.1
2022_91_20,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Ministeri Blomqvist, kolme minuuttia, ja avaan samalla mahdollisuuden vastauspuheenvuoroihin hänen puheenvuoronsa jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_21,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kommentti.
Ensinnäkin kiitos hyvistä puheenvuoroista, rakentavista sellaisista. Tässä nousi — ei minkäänlaisena yllätyksenä, mutta totean silti — tietysti lähisuhdeväkivalta, että Suomi on edelleen turvaton maa. Tässä nousivat palkkaerot, työelämän tasa-arvo, siellä on vielä tekemistä, ennaltaehkäisemistyön tärkeys, turvakodit, syrjäytyminen, jossa pojat ja miehet kärsivät isommasta riskistä syrjäytyä, perhevapaauudistuksen merkitys, seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, joka on hyvä asia, och sedan också att kvinnors rättigheter är mänskliga rättigheter.
Tässä muutama poiminta:
Minusta edustaja Filatov sanoi tämän hyvin, että meidän tehtävämme on rakentaa sellainen toimintaympäristö kaikille, jossa jokaisella ihmisellä on edellytykset kasvaa ja hyödyntää omaa potentiaaliaan. Se on ehkä se lähtökohta kaikessa. Suhtaudun myönteisesti myös siihen, että tasa-arvolakia pitäisi kokonaan uudistaa, varmaan seuraavalla hallituskaudella.
Sitten iloitsen siitä, että myös edustaja Mäkynen nosti tämän, että kannattaa sukupuolten välistä tasa-arvoa. Hän totesi myös, että väkivalta on iso ongelma, ja siihen moni on puuttunut. Se on varmaan meidän isoimpia haasteita.
Edustaja Keto-Huovinen nosti hyvin tämän lähisuhdeväkivallan kokonaisongelmatiikan, jossa tarvitaan monta eri toimenpidettä, peräänkuulutti niitä, ja yhdyn niihin näkemyksiin.
Edustaja Mattilan puheenvuorossa oli tämä lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy. Jos eduskuntakäsittelyssä nousee hyviä ajatuksia, otetaan ne vastaan kiitollisuudella. Tämä on todella iso, iso, iso ongelma meillä.
Edustaja Forsgrénin puheessa nämä palkkaerot ja vanhempainvapaauudistus nostettiin, ja minäkin kannustan nyt sitten isiä, miehiä käyttämään ja työnantajia myös kannustamaan miehiä käyttämään vanhempainvapaata.
Edustaja Pekonen nosti myös vanhempainuudistuksen. Kiitos Pekoselle siitä työstä, mitä hän on tehnyt tämän asian eteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi:sv,Thomas Blomqvist,923,2022-09-14T15:04:11,2022-09-14T15:07:22,Hyväksytty,1.1
2022_91_22,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuret kiitokset ministerille ja myöskin kaikille puheenvuoron käyttäneille. Olemme tärkeän tasa-arvoaiheen äärellä.
Ministeri pyysi näkemyksiä liittyen lähisuhdeväkivaltaan, niihin juurisyihin, ja mitä ratkaisuksi. Yksi asia tämänpäiväisessä keskusteluissa ei noussut esiin, ja se on alkoholin väärinkäyttö. Tässä maassa on krooninen ongelma alkoholiin liittyen, ja yleensä alkoholista puhutaan talouspoliittisena kysymyksenä, paljon harvemmin sosiaali- ja terveyspoliittisena kysymyksenä. Olisi olennaista tässä vaiheessa katsoa, voisiko tasa-arvoministeri sosiaali- ja terveysministerin kanssa katsoa, millaista kampanjaa tai muuta keinoa voitaisiin katsoa alkoholin väärinkäyttöön liittyvän väkivallan suhteen.
Toinen kysymys, joka liittyy lähisuhdeväkivaltaan. Se on asia, joka nousi itse asiassa vieressä olevani kollegan näkemyksestä — hän ei ole vielä pyytänyt puheenvuoroa, [Naurua] mutta hän viisaasti sanoi ja siihen yhdyin, että lähisuhdeväkivalta on ylisukupolvista. Eli kun lapset, joita lyödään, kasvavat, yleensä heidän tendenssinsä lyödä parisuhteessa ja omia lapsiaan myöskin kasvaa. Myöskin tässä kohtaa olisi varmaan hyvä katsoa, mitä varhaiskasvatukseen, koulupolulle ja muulle voitaisiin tehdä tässä kohtaa, että lapsista ei kasvaisi väkivallan käyttäjiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-14T15:08:08,2022-09-14T15:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_91_23,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Minuutti venyi. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_24,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvätkin tavoitteet tässä selonteossa ovat hautautuneet ikävä kyllä intersektionaalisen feminismin ja gender-ajattelun alle, ja se tuli voimakkaasti esille myös joissain ryhmäpuheenvuoroissa, kuten perussuomalaisten huolena. Ja huoli on ennen kaikkea se, millä tavalla tällainen tyttöjen ja poikien sukupuolen häivyttämisen yritys ja suorastaan tavoittelu hallitukselta voi olla vahingollista lasten ja nuorten identiteetin kehittymiselle.
Yllättävää on, että kun Kela viime viikolla julkaisi mielenterveyskyselyn nuorten keskuudessa, niin suurimmaksi syyksi nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille on tullut mielenterveys- ja ahdistuneisuushäiriöiden määrän jyrkkä nousu vuodesta 2016 lähtien. Ja 16:n vuoden aikana, 2005—2021, yksistään 16—34-vuotiaiden naisten ahdistuneisuushäiriöistä on maksettu päivärahaa viisi kertaa enemmän kuin aikaisemmin. Joku syy-yhteys tällä on, ja minä löydän syy-yhteyden siitä, että me ollaan ruvettu sekoittamaan nuorten kehitystä ja sitä vakaata kasvua esimerkiksi koulumaailmassa näillä erilaisilla gender-hankkeilla, mitä täälläkin tänään on kuultu. [Pia Lohikoski: Aivan väärä syytös!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-14T15:09:53,2022-09-14T15:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_91_25,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Aika meni tässäkin yli. — Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_26,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvon mallimaana pidetyssä Suomessa naisten kokonaistulot ovat yhä keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin miehillä, mikä on tänäänkin täällä useammassa puheenvuorossa kuultu. Palkkakuilun kaventuminen on kuitenkin viime vuosina hidastunut, eikä tästä julkisuudessa käydystä keskustelusta huolimatta toimenpiteisiin ole ryhdytty. Näistä palkkatuloista löytyy edelleen selittämätöntä eroa, kun verrataan samoissa tehtävissä samanlaisin ominaisuuksin toimivien naisten ja miesten palkkoja. Tuloerot näkyvät myöskin omaisuus- ja eläketuloissa, ja esimerkiksi kaksi kolmasosaa omaisuustuloista kertyy miehille ja naisten kokonaiseläkkeet ovat keskimäärin viidenneksen matalampia kuin miesten. 
Kysyisinkin ministeriltä: mitkä ovat sellaisia konkreettisia toimia, jotta tämä sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu myöskin nimenomaan kokonaistulossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-14T15:11:17,2022-09-14T15:12:15,Hyväksytty,1.1
2022_91_27,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_28,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman talousfoorumin 2021 listauksessa Suomi oli Islannin jälkeen maailman tasa-arvoisin maa. Tässä listauksessa meidän on laskettu olevan 86-prosenttisesti tasa-arvoinen yhteiskunta. Asiat ovat siis kansainvälisessä vertailussa hyvällä tolalla, mutta voisivat ne tietenkin olla vielä paremminkin. 
Naisten tasa-arvokehityksessä on edelleen heikkoja kohtia. On myös tärkeää huomata, että sukupuolten tasa-arvokeskustelu ei rajoitu pelkästään naisten tasa-arvon epäkohtiin. Monet pitävät epäkohtana sitä, että asevelvollisuus koskee vain miehiä. Isän oikeudet eivät myöskään huoltajuuskiistoissa toteudu läheskään aina oikeudenmukaisella tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-14T15:12:16,2022-09-14T15:13:10,Hyväksytty,1.1
2022_91_29,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_30,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni kuntapäättäjä tietää, että vihapuhe on myös sillä areenalla yleistä, ja siitä on tehty tutkimus, että naiset kokevat paljon enemmän vihapuhetta ja häirintää politiikassa mukanaolosta kuin miehet. Tämähän on tosi iso haaste, jos miettii vaikka demokratian osallisuutta ja sitä, kuka uskaltaa lähteä mukaan päättäjäksi.
Tilanne on minun mielestäni heikentynyt senkin takia, että jos minä esimerkiksi juttelen hyvien ystävieni kanssa, niin useat ihmiset eivät enää halua osallistua julkiseen keskusteluun vaikka Twitterissä taikka sosiaalisessa mediassa, ja tämä on tosi iso ongelma siitä näkökulmasta, että kuka kuuluu tässä yhteiskunnassa.
Sitten toinen huomio, mikä ei vielä noussut omassa puheenvuorossani, koska aika loppui kesken: Tällaisten ulkomaalaistaustaisten naisten asema yhteiskunnassa on huomattavasti heikompi kuin muiden meidän valtaväestössämme. Ja miten me voisimme tätä työmarkkina-asemaa parantaa — kiinnostaisi, jos ministerillä on joitain kikkakolmosia keksittynä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-09-14T15:13:10,2022-09-14T15:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_31,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_32,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työelämä varmasti on yksi sellainen keskeinen osa, johonka me voidaan lainsäädännöllä tuoda tasa-arvoa, ja sitä keskustelua on hyvä käydä. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka voimme edelleen edistää palkkatasa-arvoa ja palkka-avoimuutta, koska se on yksi polku siihen, että tämä naisten 80 senttiä olisi yhtä kuin miesten euro? 
Meillä on työelämässä paljon asioita, joita pitäisi huomioida, esimerkiksi se, että naisvaltaiset alat maksavat lapsen syntymästä huomattavasti isomman taakan. Eli tämä kustannus pitäisi jakaa kaikkien työnantajien kesken, niin että siellä ei joku työnantajaryhmä ole kriisin keskellä kustannusten osalta. 
Meillä on kirkkolaki tällä hetkellä menossa tässä eduskunnassa. Toivoisin, että ministeri voisi ottaa kantaa siihen, onko niin, että seurakuntapastorit eivät voi valittaa virkatilanteessa, kun kirkkoherra ja kappalainen voivat. Miksi hengellisen työn tekijät ovat epätasa-arvoisessa asemassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-14T15:14:17,2022-09-14T15:15:36,Hyväksytty,1.1
2022_91_33,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Biaudet. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_34,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon hyviä ajatuksia, ja itse ajattelen, että perhevapaiden tasainen jako, joka hallituksen tavoitteena on, on aivan avainkysymys itse asiassa tasa-arvon ja hyvinvoinnin paranemiselle, sekä naisille että miehille, lapsille, perheille yleensäkin. Jos me saisimme miehet, isät, käyttämään perhevapaita yhtä paljon kuin naiset, niin se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa, se vähentäisi naisten köyhyyttä ja eläkeköyhyyttä, se parantaisi perheiden yhteenkuuluvuutta ja myös itse asiassa miesten hyvinvointia, koska heille syntyisi kiinteämpi side perheeseen, joka on tällainen terveystekijä kaikissa asioissa. Vaikka on vain yhdeksän kuukautta vaaleihin, niin millä tavalla me seurataan nyt sitä, miten perheet todella niin sanotusti valitsevat, ja mitä me voisimme tehdä mahdollisimman nopeasti, jos ei muutosta näytä tapahtuvan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-09-14T15:15:38,2022-09-14T15:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_91_35,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_36,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi kymmenen vuotta sitten käytyyn keskusteluun ja totesi, että tässä ajassa on tapahtunut muutos. Silloin sukupuolia oli kaksi, nyt niitä on monta. Selonteossa todetaan, että sukupuolia eivät ole ainoastaan mies ja nainen vaan henkilö voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotakin muuta ja joillakin ei ole sukupuolta lainkaan.
Tämä on, arvoisa puhemies, aivan uskomatonta hölynpölyä. Toivon, että kymmenen vuoden kuluttua järki taas palaa ja tunnustetaan, että on monenlaisia kokemuksia, on monenlaisia häiriöitä mutta siitä riippumatta sukupuolia on edelleen kaksi.
Täällä puheissa ja selonteossa on varoiteltu niin sanotusta anti-gender-liikehdinnästä, joka kiistäisi ihmisoikeuksien universaaliuden ja pyrkii heikentämään tasa-arvoa. Voitteko, ministeri, kertoa, missä tämä anti-gender-liike näkyy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-14T15:16:38,2022-09-14T15:17:42,Hyväksytty,1.1
2022_91_37,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_38,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon omat näkemykseni tästä selonteosta pitemmässä puheenvuorossani, mutta tässä kohtaa liittyen näihin sukupuolikysymyksiin haluan kiittää edustaja Räsästä ja edustaja Mäkystä hyvistä puheenvuoroista. Ja totean, että tämä selonteko on täysin epäkelpo. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-14T15:17:43,2022-09-14T15:18:11,Hyväksytty,1.1
2022_91_39,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_40,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu monista tärkeistä asioista, ja on oikeastaan runsaudenpulaa siitä, mistä puhua. Mutta haluaisin sanoa sellaisia asioita, joita ei ole vielä niin paljon sanottu. Jos me mietimme tulevaisuutta, kun tämä on kuitenkin tietyllä tavalla myös tulevaisuusselonteko, niin meillä on viheliäisiä ongelmia. Kun me ajattelemme vaikkapa ilmastonmuutosta, kaupungistumista, muuttoliikkeitä tai digitalisaatiota, miten me huolehdimme siitä, että nämä uudet ilmiöt eivät aiheuta lisää epätasa-arvoa? Vaikkapa digitalisaatiossa me olemme puhuneet nettivihasta ja häirinnästä, joka tapahtuu täällä verkkoympäristössä, mutta me tiedämme, että algoritmit eivät ole syrjimättömiä. Ne toimivat ikään kuin tekijänsä arvoilla, ennakkoluuloilla ja taustoilla. Mitkä olisivat niitä välineitä, joilla me pystyisimme katsomaan näitä uusia asioita tasa-arvon silmälasit päässä, jotta ratkaisut eivät eriarvoistaisi enää ihmisiä, eivät sukupuolen mukaan eivätkä sosiaalisen aseman mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-14T15:18:13,2022-09-14T15:19:14,Hyväksytty,1.1
2022_91_41,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_42,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä valtioneuvoston tasa-arvopoliittisesta selonteosta, kuten myös tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta, on jätetty uskonnonharjoitus kokonaan käsittelemättä. Olisikin perusteltua arvioida naisten asemaa uskonnollisten yhteiskuntien jäseninä ja tasa-arvon toteutumista uskonnollisissa yhteiskunnissa yleisemminkin, vaikka varsinaiseen uskonnonharjoitukseen tasa-arvolakia ei sovelletakaan. Tasa-arvon edistämisestä puhuttaessa olisi tärkeä tunnustaa, että sukupuolten tasa-arvo ei kuulu kaikkiin kulttuureihin, ja pyrkiä edistämään tällaisten kulttuurien tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-14T15:19:16,2022-09-14T15:20:11,Hyväksytty,1.1
2022_91_43,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_44,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. THL:n Tilastoraportista ilmenee, että lapsen asuminen vahvistettiin vanhempien eron jälkeen edelleen 81 prosentissa tapauksista äidin luo. Kysyn ministeriltä: kuinka tasa-arvoisena pidätte tätä tilannetta, ja mitä sille olisi tehtävissä?
Toinen kysymys koskee huoltokiusaamista ja erityisesti vieraannuttamista, jota tietysti voi tapahtua sekä äidin taholta että isän taholta, mutta 90-prosenttisesti miehet ovat siinä altavastaajan asemassa. Kysyn: olisiko mahdollista muutamien muiden länsimaiden tapaan saada vieraannuttaminen sanktioitavaksi myös Suomen laissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-14T15:20:12,2022-09-14T15:21:18,Hyväksytty,1.1
2022_91_45,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_46,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston toiseen tasa-arvopoliittiseen selontekoon voi olla sisällöllisesti tyytyväinen. Tavoitteet ovat varsin selkeät, konkreettiset ja kunnianhimoiset, mutta toimeenpano vaatii kyllä jatkossa rutkasti innovatiivista ajattelua ja otetta ja myös huomattavan paljon resursseja.
Ajattelen niin, että tämäkin keskustelu on jo osoittanut sen, että erityisen paljon on edelleen tarvetta myös aidolle tahtotilalle ja avoimelle asennekulttuurille, kun puhutaan tasa-arvon toteutumisesta meidän omassa yhteiskunnassamme. Meistä kukin tässä salissa tietää, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo vaatii meiltä vielä paljon töitä, kuten myös tiedossa olevat ilmiöt, erityisesti nuorten miesten syrjäytyminen ja sukupuolittunut väkivalta.
Se, mihin itse haluaisin myös kiinnittää erityistä huomiota tässä keskustelussa, on poikkihallinnollinen työ tasa-arvon puolesta. Jos emme onnistu siinä maksimaalisesti muun muassa tässä talossa erilaisin teoin, niin silloin myös tasa-arvon kehittyminen ja sen tulevaisuus ovat osittain hyvin näennäisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-14T15:21:20,2022-09-14T15:22:30,Hyväksytty,1.1
2022_91_47,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_48,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että tämä valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko on sisäisesti hyvin ristiriitainen, ja siinä aika tavalla kyllä ehkä hyveposeerataan intersektionaalisen feminismin aalloilla. Nimittäin tässä kun teidän selontekonne puhuu erilaisten sukupuolten kirjosta, muunsukupuolisista, niistä, jotka voivat olla molempia yhtä aikaa tai eivät ole mitään, niin mitenkä heidän osaltaan sitten toteutuvat esimerkiksi vaikkapa sukupuolikiintiöt, asevelvollisuus ja monet muut asiat? Eli te puhutte siitä, että tällaisten ihmisten etua on tärkeää ajaa, jotta päästään tasa-arvoon, mutta te jätätte ne täysin huomiotta siinä kohtaa, kun lähdetään puhumaan joistakin velvollisuuksista, ikään kuin heitä ei olisi ollenkaan olemassa. Onko tämä teille pelkästään hyveposeeraamista, vai uskotteko te itse näihin termeihin, joita olette kirjoittaneet sinne? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-14T15:22:32,2022-09-14T15:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_91_49,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_50,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koen samaa valinnanvaikeutta kuin edustaja Filatov, mutta ehkä nyt sitten vastausta vähän tähän edelliseen puheenvuoroon.
Ymmärrän hyvin, että viime vuosien me too ‑liike ja monet lainsäädännön muutoshankkeetkin ovat sohaisseet vanhoihin tapoihin tottuneita, yhteiskunnan muutos kun vaatii yksilöiden ajattelun ja käytöksen muutosta. Kun valta-asemia heilutetaan, syntyy siitä aina myös vastarintaa. Emme saa tämän muutosvastarinnan varjolla antaa Suomeen pesiytyä uutta normaalia, jossa vihapuhe, häirintä, maalittaminen, feminismi-termin kyseenalaistaminen vievät meitä itse asiassa takapakkia meidän tasa-arvoajattelussa.
Kaikkialla maailmalla demokraattisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia yhteiskuntia tällä hetkellä haastetaan kyseenalaistamalla juuri naisten, tyttöjen ja seksuaali‑ ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Kansainvälinen demokratia‑ ja vaaliapuinstituutti IDEA on vuoden 21 selvityksessä todennut, että juuri näillä, tasa-arvoa ja vähemmistöjä vastaan hyökkäämällä, toteutetaan ihan strategista toimintaa, joka heikentää demokratiaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-14T15:23:40,2022-09-14T15:25:02,Tarkistettu,1.1
2022_91_51,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Taas aika ylittyi pahasti. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_91_52,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty monia todella hyviä puheenvuoroja ja sitten ehkä vähän vähemmän hyviä.
Haluaisin nostaa esille erityisesti edustaja Keto-Huovisen puheen. Se oli erittäin hieno puhe. Pidin erityisesti siitä, miten hän puhui lähisuhdeväkivallasta ja sovittelun kieltämisestä näissä tapauksissa. Me tiedetään, että vaikka tähän suhtaudutaan kriittisesti ja vaikka Suomi on saanut tästä kansainvälisiä huomautuksia, niin sovittelun määrä lähisuhdeväkivaltatapauksissa itse asiassa on vain kasvanut vuosi vuodelta. Itse tein tästä kirjallisen kysymyksen pari vuotta sitten ja olen yrittänyt edistää sitä myös Helsingin kaupunginvaltuustossa.
Tärkeintä minun mielestäni on muistaa se, että tasa-arvossa ei ole kyse nollasummapelistä vaan kyse on siitä, että edistetään kaikkien ihmisten tasa-arvoa taustasta riippumatta, ja se hyödyttää meitä ihan kaikkia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T15:25:02,2022-09-14T15:26:13,Hyväksytty,1.1
2022_91_53,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_54,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu jonkin verran koulusta, mutta vielä haluaisin siihen palata. Aivan viimeisten arviointitutkimusten mukaan tyttöjen ja poikien väliset erot ovat kaventuneet, mutta erityisen huolestunut olen poikien keskinäisistä eroista. Sen vuoksi olisi tärkeää, että kehitämme koulua siihen suuntaan, että kaikenlaisten poikien olisi hyvä opiskella ja löytää vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa. Monet pojat tarvitsevat toiminnallisuutta, ja niin kuin keskustan edustaja tuossa ryhmäpuheenvuorossa sanoi, ei niihin pikkuasioihin aina tartuttaisi. Tarvittaisiin sellaista vähän joustavampaa asennetta poikia kohtaan. Mutta tärkeää on, että me tuemme poikia koulupolulla, että kaikki löytävät paikkansa yhteiskunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-14T15:26:15,2022-09-14T15:27:24,Hyväksytty,1.1
2022_91_55,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_56,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sukupuolten tasa-arvo ei ole koskaan valmis, vaan vaatii jatkuvaa työtä. Suomen erityisiä ongelmia ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja ammattialojen sukupuolittuminen. Tällä vaalikaudella on tehty kaksi valtavaa tasa-arvoa lisäävää uudistusta, perhevapaauudistus ja myös oppivelvollisuusuudistus, ja näistä edistysaskelista olen ainakin itse todella ylpeä.
Hallitusohjelmassa sovittuna tärkeänä tavoitteena oli myös muuttaa lainsäädäntöä siten, että se lisäisi palkka-avoimuutta ja vähentäisi sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää. Suomessa sukupuolten välinen palkkakuilu on EU-maiden keskiarvoa suurempi. Olin erittäin pettynyt, kun sain tietää, ettei tätä palkkatasa-arvon edistämiseen tähtäävää hallitusohjelmakirjausta aiota toteuttaa. Kysyisinkin ministeriltä: miten voisimme nyt edistää tätä vielä tällä hallitus- ja eduskuntakaudella? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-14T15:27:24,2022-09-14T15:28:31,Hyväksytty,1.1
2022_91_57,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Ministeri Blomqvist, kolme minuuttia. Sen jälkeen siirrytään puheenvuoroihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_58,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä minullakin nyt on tätä valinnanvaikeutta, kun yritän katsoa, mihin kaikkiin kysymyksiin yritän vastata.
Ensinnäkin haluan painottaa sitä, että tämä selonteko on strateginen asiakirja. Tässä ei ole, kuten aikaisemmin sanoin, niin paljon konkretiaa ja konkreettisia toimenpiteitä, vaan ne tulevat sitten tulevien hallitusten hallitusohjelmissa tai tasa-arvo-ohjelmissa, ja tämän hallituksen tasa-arvotavoitteet on konkretisoitu sitten tämän hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.
Mutta sitten muutamaan kysymykseen, ja ensinnäkin kiitos edustaja al-Taeelle — varsin huomionarvoisia näkökohtia tähän asiaan.
Sitten haluan sanoa tästä sukupuolen moninaisuudesta sen, että minusta tärkeintä on, että jokainen ihminen saa olla oma itsensä. Se ei ole pois keneltäkään, vaan se kuuluu ihan perusoikeuksiin, [Mika Niikko: Samaa mieltä!] että jokaisella on tämä oikeus oltava, ja meidän on huolehdittava siitä.
Edustaja Kiviranta kysyi muun muassa asevelvollisuudesta. Tässä selonteossa todetaan näin, että yleisesti olemassa olevia käytäntöjä, rakenteita ja lainsäädäntöä olisi avoimesti arvioitava. Esimerkiksi tasa-arvolaissa asevelvollisuuden säätämistä ainoastaan miehille ei pidetä sukupuolisyrjintänä, elikkä tässä nostetaan, että tämä asia pitää ottaa huomioon.
Sitten mitä tulee näihin työelämäkysymyksiin, niin tässä on muun muassa se, että tasa-arvosuunnitelmia ja palkkakartoituksia koskevaa sääntelyä tulisi täsmentää ja selkeyttää, muun muassa tämä. Sitten on myös se, minkä nyt tämä hallitus tekee, eli meillä on nyt tasa-arvo-ohjelmassa samapalkkaohjelma yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Sitten meillä on pari tutkimushanketta, joitten avulla sitten pyritään siihen, että samanarvoisesta työstä saisi samaa palkkaa.
Siitä palkka-avoimuudesta: Se itse tekninen valmistelu on keskeytetty. Keskustelu hallituksen sisällä jatkuu edelleen, että voisiko sieltä löytyä sellaisia osia, jotka voisi vielä tuoda tänne eduskuntaan. — Kiitos. [Pia Lohikoski: Olisi hienoa, jos toisi! — Jari Myllykoski: Kannustamme kovasti!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-14T15:28:34,2022-09-14T15:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_91_59,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_60,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nyt siis käsittelyssä valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko. Tämän eduskunnan toimintaa jo neljättä vuotta seuranneena minulle ei tullut yllätyksenä, että selonteko ei ota lainkaan kantaa niihin räikeimpiin toimeentuloon ja elinkeinovapauksiin liittyviin tasa-arvorikkomuksiin, jotka saatiin koronatoimilla aikaan, ja nimenomaan tämän salin siunaamana. Syrjittyihin kuuluvat myös ne pätkätöitä tekevät rokottamattomat hoitajat, jotka eivät saa töistä pois käskettyinä edes työttömyyskorvausta ja nyt tekevät aiempaa pysyvää työtään pätkätöinä niin sanotusti kyökin kautta. 
Selonteossa sivulla 50 lukee: ”Koronapandemia on lisännyt työoloihin liittyvää kuormitusta erityisesti naisenemmistöisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä kunnallisella hoitoalalla näkyy lisääntyneinä sairauspoissaoloina.” Siis voidaanko enää härskimmin yrittää peitellä sitä tosiasiaa, että moni hoitoalalla myrkkypiikkeihin työn menettämisen uhalla lainvastaisesti pakotettu kärsii nyt piikkihaitoista?
Seuraavaksi toinen lainaus selonteosta sivulta 58: ”Pandemia on lisännyt työn kuormittavuutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla.” Siis edelleen: kuinka härskiä tekstiä. Työn kuormittavuus sosiaali- ja terveysalalla sekä monella muulla alalla on lisääntynyt vain ja ainoastaan koronatoimien takia, jotka valittiin poliittisesti väärin ja epätieteellisin perustein. Myös matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala on samalla tavalla hallituksen toimesta runnottu ahdinkoon. Koronafasismi jalkautettiin ihmisten vapaa-aikaan käytännössä sysäämällä se näiden alojen toimijoiden niskoille. Myös moni kivijalkayrittäjä on kokenut henkilökohtaisen taloutensa romahtamisen, ja siihen ovat syynä nämä eduskunnan siunaamat perustuslaittomat ja elinkeinovapautta poikkeustilaverukkein rikkovat toimet.
Arvoisa puhemies! En malta olla ottamatta selonteosta esille vielä paria kohtaa. Eli sivulla 30 julistetaan: ”Yleisesti vihapuhe kaventaa sananvapautta ja yhteiskunnallista luottamusta.” Nyt on kyllä pakko kysyä, onko hallituksen mielestä sananvapaus kaventunut myös niillä, jotka ovat kokeellisesta injektiosta kieltäytymisiensä vuoksi menettäneet toimeentulonsa ja ystävänsä ja joutuneet häpäistyiksi ja pilkatuiksi. Erityisesti tässä voimme muistaa niitä lääkäreitä, joilta on viety oikeudet, koska he olivat uskollisia Hippokrateen valansa kohdalle, jossa sanotaan: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä.” Muistan myös presidenttimme sanoneen tämän asian yhteydessä aika törkeästi: ”Ovat tehneet itse itsestään panttivankeja.”
Selonteossa puhutaan myös maalittamisesta sivulla 34: ”Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä häirintää ja epäasiallista toimintaa, jolla pyritään vaientamaan tai muutoin vaikuttamaan kohteena olevan henkilön toimintaan. Maalittamisessa on kysymys myös ammatin harjoittamisen vaikeuttamisesta ja työsuojeluasiasta.” Kuulostaako tutulta, hyvä hallitus ja hyvät kollegat? Eikö tämä eduskunta ole juuri tuollaiseen syyllistynyt? Virossa Tallinnan hallinto-oikeus totesi jo kaksi viikkoa sitten poliisien ja sotilaiden pakkorokotukset ja irtisanomiset laittomiksi ja määräsi maksettavaksi korvauksia. Oikeus lausui myös, että tilanteessa, jossa tiedetään rokotuksen seurauksena kuolleen ihmisiä ja jossa on ilmennyt vakavia sivuvaikutuksia, pakkorokotus ei ole perusteltua.
Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on täysin epäkelpo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-14T15:31:51,2022-09-14T15:37:04,Hyväksytty,1.1
2022_91_61,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_62,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Noin 30 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Lainsäädäntö lähtee siitä, että erotilanteessa päätöksenteon pohjana on oltava lapsen etu. Lain mukaan lapsella on oikeus hyvään ja läheiseen suhteeseen molempiin vanhempiinsa myös eron jälkeen. 
Lasten asumisen vahvistaminen eron jälkeen pelkästään äidin luo on edelleen merkittävä rakenteellinen tasa-arvo-ongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuotta 2021 koskevasta tilastoraportista ilmenee, että lapsen asuminen vahvistettiin vanhempien eron jälkeen edelleen 81 prosentissa tapauksista äidin luo. Sitä voi pitää merkittävänä rakenteellisena ongelmana sukupuolten välillä.
Valitettavasti isät joutuvat perinteiden ja rooliodotusten vuoksi usein epätasa-arvoiseen asemaan. Sopimuksia tai oikeuden päätöksiä tapaamisista ei noudateta tai tapaamisia ei käytännössä mahdollisteta ollenkaan. Liian moni isä joutuu huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen uhriksi. Ongelma koskee toki myös naisia joissakin tapauksissa. Vieraannuttaminen omasta lapsesta on henkistä väkivaltaa, joka jättää jälkensä lapseen, toiseen vanhempaan ja usein myös isovanhempiin. Vieraannuttaminen on sanktioitava myös Suomessa. 
Tutkimusten mukaan vuoroasumisessa olevien lasten hyvinvointi on kaikkein lähimpänä ydinperheiden lasten hyvinvointia. Siksi byrokraattiset esteet kahden osoitteen asumiselta tulisi mahdollisuuksien mukaan raivata pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-14T15:37:07,2022-09-14T15:39:11,Hyväksytty,1.1
2022_91_63,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_64,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Meillä on tänään käsittelyssä valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko. Koska Suomessa on tehty valtavasti töitä tasa-arvon toteutumiseksi jo vuosikymmenten, jopa yli sadan vuoden ajan, me olemme tasa-arvokysymyksissä maailman mittakaavassa aivan omassa luokassamme. Juuri tästä syystä meidän pitäisikin kyetä avoimemmin keskustelemaan ja puuttumaan niihinkin epäkohtiin, jotka koskevat miesten kokemaa epätasa-arvoa.
Tällä hetkellä monesta miesten tasa-arvoon liittyvästä epäkohdasta vaietaan vain siksi, että epätasa-arvoa kokevat naisten sijaan miehet. Vain miehiä koskeva asevelvollisuus, poikien silpomisen salliminen lainsäädännössä ja poikien heikompi koulumenestys ovat vain muutamia esimerkkejä lukuisista epätasa-arvon kohdista, joihin meidän tulisi puuttua. Tästä huolimatta epäkohtiin puuttuvat korjausehdotukset päättäjiltä loistavat poissaolollaan. Tähän on saatava muutos, ja tämän eteen olemme tehneet useita esityksiä, mutta ne on äänestetty kumoon. Jos jossain, niin edes lainsäädännössä meidän tulisi kohdella kumpiakin sukupuolia tasa-arvoisesti. Nyt näin ei ole.
Harva kansalainen välttämättä edes tietää, että meillä on Suomessa voimassa laki, joka määrää valtion rahoittamaan vuosittain eräiden kolmen naisjärjestön toimintaa. Minkään vastaavan miesjärjestön osalta tällaista lakia ei ole. [Mika Niikko: Ei tietenkään!] Miesjärjestöjen valtionapu on siis pyöreät nolla euroa, kun samaan aikaan naisjärjestöt ovat saaneet viime vuosina jopa lähes miljoonan suuruista avustusta vuodessa. Tämä ei ole tasa-arvoa.
Yksi valtionapua saavista järjestöistä on Naisjärjestöjen Keskusliitto, jonka verkkosivuilla todetaan sen olevan feministinen naisjärjestöjen kattojärjestö. Järjestön linjauksissa vaaditaan tutun punavihreän ilmastonäkökulman kytkemistä tasa-arvopolitiikkaan, valtion sitoutumista sananvapauden rajoittamiseen yliampuvien vihapuhetulkintojen osalta ja esimerkiksi sen selvittämistä, tulisiko sukupuoli sisällyttää kiihottaminen kansanryhmää vastaan ‑rikosnimikkeen tunnusmerkistöön. Käytännössä siis mielivaltaisesti määritelty arvostelupuhe voisi naisiin kohdistuessaan tuoda kansalaiselle syytteet kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Arvoisa puhemies! Näidenkin tavoitteiden ajamista siis tuetaan vuosittain veronmaksajien varoista. Onko se todella sitä tasa-arvotyötä, jota kansalaiset laajemmin haluaisivat rahoittaa? En usko. Entä pitävätkö kansalaiset laajemmin sitä todellisena tasa-arvona, että laissa määrätään valtio rahoittamaan pelkästään naisjärjestöjä ja jätetään miesjärjestöt oman onnensa nojaan? En usko tähänkään. Siksi jätin tänään kansanedustajien allekirjoitettavaksi lakialoitteen, jossa esitän sen voimassa olevan lain kumoamista, jossa säädetään valtionavustuksesta eräille naisjärjestöille. Lainsäädännön epätasa-arvo on korjattava, ja siihen on kaksi vaihtoehtoa: joko miesjärjestötkin kirjattaisiin lain piiriin tai sitten naisjärjestöjen osalta voimassa oleva laki kumotaan.
Arvoisa puhemies! Vuosi toisensa jälkeen kasvava valtion velanotto pakottaa päättäjät tekemään valintoja, joissa veronmaksajien rahoja voidaan säästää sen sijaan, että etsimme uusia ei-välttämättömiä menoja. Pidän siksi kannatettavana, että tasa-arvoinen lainsäädäntö toteutetaan ennemmin valtion vuosittaisia menoja karsimalla kuin niitä lisäämällä. Koska miesjärjestötkin ovat kyenneet tähän saakka toimimaan jäsenmaksuillaan vailla valtionapua, on myös naisjärjestöjen kyettävä järjestämään toimintansa tämän mukaisesti. Lakimuutos olisi yksi askel kohti kestävämpää valtiontaloutta ja toinen kohti kestävämpää tasa-arvotyötä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-14T15:39:17,2022-09-14T15:43:50,Hyväksytty,1.1
2022_91_65,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_66,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy aluksi todeta, että edustaja Tynkkynen todisti väkevästi miesten ja poikien tasa-arvon yhdenvertaisuudesta ja tarpeesta suhteessa myös naisiin, ja jos tällainen lakialoite on vireillä, niin toki siihen ainakin osaltani nimen haluan kirjoittaa, koska kyllä tässä pitäisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet kaikilla, jos tasa-arvoa halutaan edistää.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen tasa-arvopoliittinen selonteko kyllä pyrkii monella tavalla hyviin asioihin. Ainakin itse sen haluan niin ilmaista. Mutta kun tätä enemmän tarkastelee, niin tässä käy ilmi, että on yksi ideologinen tuotos, joka on hallituksen omasta arvopohjasta lähtöisin. Tässä nämä kannatettavat tavoitteet on haudattu tänne intersektionaalisen feminismin ajatusten alle. Ja me tiedämme kuitenkin sen, että Suomessa, missä miesten ja naisten välinen tasa-arvo toteutuu kansainvälisesti verrattuna hyvin, on todellisia ratkaistavia ongelmia liittyen esimerkiksi palkkaeroihin tai poikien oppimisvaikeuksiin ja lähisuhdeväkivaltaan, niitä asioita, joita pitäisi enemmän tarkastella.
Samoin edustaja Kiuru nosti hyvin esille tämän lasten vieraannuttamisen toisesta vanhemmasta, joka on niin tärkeä asia, että sille ei kuitenkaan ole saatu aikaiseksi minun aikanani täällä, lähes 12 vuoden aikana, muutosta, vaikka siitä on paljon täällä puhuttu. Nämä ovat ne asiat, jotka pitäisi saattaa päätökseen ensin ja lähteä sitten sivupoluille.
Arvoisa puhemies! Tässä selonteossa on erilaisia uudistuksiin tähtääviä arvoja. On kyllä unohdettu haavoittuvimmassa asemassa olevat kansalaiset elikkä lapset, pojat ja tytöt.
Kelan viime viikolla julkaisemien tilastojen mukaan mielenterveyshäiriöt ovat nousseet selvästi suurimmaksi syyksi nuorten aikuisten pitkille sairauspoissaoloille. Jostain syystä mielenterveys- ja ahdistushäiriöiden määrä kääntyi jyrkkään nousuun vuoden 2016 jälkeen. Trendi on kuitenkin ollut nouseva jo ennen sitä. 16—34-vuotiaille naisille ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahojen määrä on lähes viisinkertaistunut vuosina 2005—2021. Jokin tässä maassa saa nuoret voimaan entistä pahemmin, ja tähän meidän tulisi kiinnittää huomiota.
Itse olen kuitenkin huolissani siitä, mitä tässä selonteossakin nostetaan voimakkaasti esille: sukupuolen häivyttäminen ja niihin tähtäävät toimenpiteet. Sukupuoli-ideologian levittäminen yhä nuoremmille sekä koulun että median välityksellä on huolestuttavaa. Biologisia tosiasioita sekä tyttöjen ja poikien eroja on pyritty kieltämään. Esimerkkinä haluan sanoa edustaja Biaudet’lle, joka puhui tässä aikaisemmin — myös vaihdoin hänen kanssaan pari ajatusta: En tiedä, oletteko tietoinen, että kuulemani mukaan Tampereella — täällä nyt on Tampereeltakin kansanedustajia — on jo ymmärtääkseni toistakymmentä vuotta Seta saanut mennä aivan vapaasti käymään jokaisen oppilaan kanssa keskusteluja luokassa, kun he ovat kahdeksannella luokalla. [Pekka Aittakumpu: Järkyttävää!] Se käydään määrätietoisesti läpi. Jos näin tehdään, että yksi vähemmistöjärjestö saa tuoda sitä omaa näkemystään tasa-arvosta sekoittaen mahdollisesti lapsen murrosiän kehityksen, epäilemään omaa sukupuoltaan, niin täytyy kysyä: missä ne vanhemman, kasvattajan, oikeudet silloin ovat? Me emme tiedä, millaista vahinkoa me voimme saada aikaiseksi nuoren sydämelle, jos me järkytämme tai aiheutamme jonkunnäköisen epäilyksen heidän kasvuunsa puberteetti-iässä väittämällä, että he eivät välttämättä ole mitään sukupuolta, tyttö tai poika. Tämähän on se hallituksen kuitenkin suojelema ja haluama linja, mitä maassa lapsille opetetaan.
Arvoisa puhemies! On syytä tutkia, mistä jatkuva mielenterveysongelmien kasvu johtuu ja mitä sille voitaisiin tehdä. Mielestäni, jos hallitus tosissaan olisi huolissaan tästä asiasta, se olisi tässä selonteossa voinut julkaista jonkunnäköisen toimenpiteen, millä me saamme nuorten mielenterveysongelmat kääntymään laskuun. Tätä tavoitetta en näe missään, eikä tällä hallitukselta taida todellisuudessa olla siitä niinkään suurta huolta, vaikka se siitä paljon ääntä pitää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-14T15:43:54,2022-09-14T15:49:18,Hyväksytty,1.1
2022_91_67,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_68,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On nähtävä se, mikä tässä keskustelussa on hyvin tullut usein esillekin, että sukupuolten välisen tasa-arvon ohella isänmaan vakaus ja ihmisten hyvinvointi edellyttävät myös muun muassa alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa. Alueellinen tasa-arvo on sitä, että meillä Suomessa ihmisen asuinpaikasta riippumatta jokaisella tulee olla oikeus muun muassa riittäviin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin ja mahdollisuuteen käydä koulua sekä tehdä työtä ja yrittää.
Kiitän hallitusta siitä, että se on keskustan kynnyskysymyksen mukaisesti edistänyt alueellisen tasa-arvon vahvistamista ja koko Suomen mukana pitämistä. Liikenneyhteyksiä on parannettu kaikkialla Suomessa, koulutuspaikkoja ja koulutusaloja on lisätty eri puolille Suomea. Esimerkiksi meille Ouluun saimme kauan kaivatun psykologikoulutuksen ja Kajaaniin sosionomikoulutuksen. Ensi vuonna toteutetaan keskustan ajama alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu, joka voi auttaa työntekijöiden saamisessa kasvukeskusten ulkopuolelle, esimerkiksi Pudasjärvelle ja Suomussalmelle.
Arvoisa puhemies! Sosiaalinen tasa-arvo on muun muassa sitä, että meidän tulee tarjota jokaiselle suomalaiselle perhetaustasta, varallisuudesta tai muista ominaisuuksista riippumatta mahdollisuudet rakentaa elämäänsä. Tässä suomalainen peruskoulu ja laadukas korkeakoulujärjestelmä sekä maksuton toinen aste ovat merkittävässä roolissa. Keskustan ajama perhevapaauudistus, kuten usein on todettu, lisäsi isien mahdollisuutta pitää perhevapaita ja osallistua lapsensa kasvatukseen.
Arvoisa puhemies! Kuten selonteossa todetaan, vaikka Suomi on sukupuolten tasa-arvossa mallimaa, riittää meillä siinäkin tekemistä. Tyttöjen ja naisten tasa-arvotyö on edennyt, ja sitä pitää jatkaa. Liian moni nainen ja tyttö joutuu kokemaan kaltoinkohtelua ja seksuaalista väkivaltaa niin fyysisesti kuin verkkomaailmassa. Sellainen pitää kitkeä pois.
Arvoisa puhemies! Poikien ja miesten tasa-arvo-ongelmat pitää myös ottaa vakavasti, eivätkä pelkät puheet riitä. Kuten edustaja Mattila totesi hienossa puheessaan, tarvitaan tekoja. Selonteossa on oma kappaleensa — kiitos siitä — otsikolla ”Miesten terveys ja hyvinvointi”. Se on varsin karua luettavaa: Asunnottomista ja vangeista huomattava enemmistö on miehiä, pitkäaikaistyöttömyys on miehillä yleisempää kuin naisilla, keskeiset kansantaudit ovat lähes kaikissa ikäryhmissä yleisempiä miehillä, ja miehet tekevät myös enemmän itsemurhia. Miten näitä ongelmia voitaisiin vähentää?
On hyvä, että selonteko kiinnittää huomiota myös poikien koulumenestykseen. Usein syrjäytyminen lähtee jo lapsuudesta ja peruskoulun ensimmäisiltä luokilta. Poikien pärjäämiseen koulussa pitää löytää keinoja. Poikien lukutaidon parantamisella on kiire. Miesopettajia tarvitaan lisää. Pitäisikö mieskiintiöt palauttaa opettajakoulutukseen?
Arvoisa puhemies! Sukupuolten tasa-arvo on tärkeä. Siinä Suomi on onnistunut verrattain hyvin. Samaan aikaan, kun nyt puhutaan sukupuolten tasa-arvosta, meillä on yhteiskunnassa voimia, jotka pyrkivät heikentämään sitä ja jopa häivyttämään kokonaan biologisiin tosiasioihin perustuvan sukupuolen merkityksen. Ajankohtaisena esimerkkinä on Prideen kytkeytyvä transideologia.
Jos tähän saliin tänä syksynä tuodaan translaki, jossa sukupuolen vaihtamisesta tehdään pelkkä ilmoitusasia, se uhkaa erityisesti tyttöjen ja naisten turvallisuutta ja heidän eteensä tehtyä tasa-arvotyötä. Jos sukupuolta ei nähdä biologisena tosiseikkana, kuten se on, vaan kokemukseen perustuvana, vaikeutuu ja hämärtyy sukupuolten tasa-arvon eteen tehtävä työ. Jokainen saa olla oma itsensä, mutta missä menee raja? Mihin asti ihmisten erilaiset kokemukset otetaan lainsäädännön pohjaksi, ja mitä se merkitsee isänmaalle? Jos lapsille ja nuorille väitetään, ettei sukupuoli perustu biologisiin tosiasioihin vaan jokaisen omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin, murennetaan lasten turvallisuudentunnetta ja häiritään heidän kehitystään ja kasvuaan. Mitä merkitsee yhteiskunnan perussolulle, perheelle, jos äitiys ja isyys vastoin tiedettä ja faktoja irrotetaan biologisesta sukupuolesta ja määritellään kokemuksen perusteella?
Moni transihminenkin on kertonut vastustavansa hallituksen kaavailemaa translakia ja kritisoinut transideologiaa, jossa sukupuolen voisi vaihtaa omalla ilmoituksella. He eivät myöskään kannata sukupuolenvaihdoksen mahdollisuutta alaikäisille. Meille kansanedustajille on tullut tästä useita puhuttelevia viestejä. Ne kannattaa lukea avoimella mielellä.
Arvoisa puhemies! Toivon, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitetään näihin seikkoihin huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-14T15:49:27,2022-09-14T15:54:37,Hyväksytty,1.1
2022_91_69,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_70,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niikko täällä valitteli sitä, että kouluissa käy kansalaisjärjestöjä puhumassa esimerkiksi seksuaalikasvatuksesta ja että tämä vahingoittaa lapsia, nuoria ja vanhempia. Itse sanoisin niin, että esimerkiksi jotkin puheet täällä salissa tänään vahingoittavat lapsia ja nuoria ja ovat paikoitellen olleet aivan järkyttävää kuultavaa. En esimerkiksi haluaisi, että omat lähiomaiseni tätä keskustelua välttämättä kuuntelevat.
Sitten lähisuhdeväkivaltatematiikkaan: Me usein puhutaan siitä, että turvakotipaikkoja pitää saada tarpeeksi, mutta unohdetaan se, että se lähisuhdeväkivalta ei välttämättä lopu siihen, kun turvakodista päästään pois. Esimerkiksi asumisen järjestyminen on aivan keskeinen kysymys. Se, mikä myös usein unohtuu, on lasten oikeudet. Lapset usein todistavat lähisuhdeväkivaltaa väkivaltasuhteessa monen vuoden ajan, ja tämä jättää traumaattisia jälkiä. Ja usein on niin, että välttämättä turvakodeissakaan ei ehditä huomioida sitä lasten tilannetta, ja voi olla niinkin, että päiväkodeissa ja kouluissa ei edes välttämättä ole tietoa siitä, että lapsella on tämmöistä turvakotitaustaa. Ne jaksot kuitenkin saattavat olla esimerkiksi kuukauden tai kahden pituisia. Nyt, kun ministeri on paikalla, kehottaisin kiinnittämään huomiota tähän. Tämä on minun mielestäni erittäin iso ongelma. Kun se lähisuhdeväkivalta voi todella jatkua vielä vuosien ajan, vaikka se parisuhde olisi päättynyt, millä tavalla me luodaan matalan kynnyksen palveluita tällaisissa tilanteissa?
Täällä on puhuttu paljon siitä, että pojat ja miehet unohdetaan tässä tasa-arvokeskustelussa. Se on hyvin tyypillistä tasa-arvopuhetta, korostetaan tämmöistä poikahuolta. Se näkyy myös meillä sivistysvaliokunnassa. Mutta minun mielestäni tässä on tärkeätä muistaa tosiaan se, että sukupuolten tasa-arvo ei ole tämmöistä nollasummapeliä, jossa tyttöjen tasa-arvon edistäminen olisi pois pojilta, vaan me kaikki eletään yhteiskunnassa, jossa on vahvat sukupuolittuneet rakenteet, jotka vaikuttavat myös poikiin ja miehiin. Se on räikeä epätasa-arvoinen kohta, että meillä on esimerkiksi Itä-Helsingissä miehiä, jotka eivät seitsemään vuoteen käy lääkärissä, mutta se johtuu esimerkiksi siitä, että miehiä ei välttämättä kohdata näissä palveluissa niin kuin pitäisi. Heitä ei rohkaista siihen, että he olisivat huolissaan omasta terveydestään, tai kouluissa ei välttämättä oteta esille sitä, että voi olla poika monella tavalla ja omista huolista on ihan ok puhua.
Eli tämä ei ole nollasummapeliä, vaan pitää ymmärtää se, että me kaikki eletään yhteiskunnassa, jossa on vahvat sukupuolittuneet rakenteet, jotka myös vaikuttavat siihen, minkälaisia rooleja me esimerkiksi isille annetaan ja minkälaista hoivavastuuta me heille annetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T15:54:37,2022-09-14T15:58:09,Hyväksytty,1.1
2022_91_71,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Tässä vaiheessa käytettävissä olevan kahden tunnin aikarajan puitteissa vielä yksi puheenvuoro ja sen jälkeen, mikäli ministeri haluaa, hänelle puheenvuoro. — Edustaja Lehto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_72,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mäkynen totesi jo perussuomalaisten ryhmäpuheessa, edellinen selonteko keskittyi tasa-arvolain lähtökohdan mukaisesti naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon, kuten pitäisikin, mutta nyt käsittelyssä olevan selonteon lähestymistavaksi on valittu intersektionaalinen feminismi.
Mahdollisuuksien tasa-arvon sijasta selonteon lähestymistapa on johtamassa erityisesti työelämän osalta tasapäistämiseen. On ongelmallista, jos kaikille samanarvoisissa työtehtävissä työskenteleville pitäisi maksaa sama palkka heidän sukupuolensa perusteella, vaikka heidän tuottavuudessaan voi olla huomattavia eroja. Toisin sanoen samanarvoisuus määräytyy tehtävänimikkeen eikä tehdyn työn arvon perusteella. Tämä estää kilpailun hyvistä työntekijöistä, kun keskimääräistä parempaa työsuoritusta on vaikea palkita.
Jos tärkein arvo on se, että eri aloilla pitäisi toimia yhtä paljon eri sukupuolia, mutta esimerkiksi käytännössä olisi niin, että merkittävä osa miehistä haluaa työskennellä kuljetusalalla mutta suuri osa naisista ei, tasa-arvoon pakottaminen johtaa siihen, että ihmisten pitäisi työskennellä jollakin muulla alalla kuin sillä, joka heitä kiinnostaa. Tavoitteeksi riittäisi se, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus opiskella ja työskennellä valitsemallaan alalla.
Sukupuolittuneen väkivallan osalta selonteosta ei käy kunnolla ilmi se, että suurin osa kaikista väkivallan uhreista on miehiä. Vastaavalla tavalla kunniaväkivaltaan ja naisten alistamiseen kunniakulttuureissa liittyviä ongelmia ei juurikaan tässä selonteossa käsitellä.
Arvoisa puhemies! Tässä kun on vielä hiukan aikaa, niin haluan tuoda esiin tämän asian, mikä tuli tasa-arvovaltuutetun kertomuksen käsittelyssäkin jo valiokunnassa, että näissä kertomuksissa ja selonteoissa ei käsitellä liikunnan ja urheilun tasa-arvoa käytännössä ollenkaan, vaikka se paljon puhuttaa urheilupiireissä. Nykyäänhän me olemme nähneet paljon kilpailuja, joissa transnaiset kilpailevat siellä naisten sarjassa, ja se ei ole reilua kaikkia kohtaan. Kun ajatellaan nyt nuorta urheilijan alkua, pikku Annelia, joka siinä koulun kilpailussa hyppää pituutta hyvin, mutta se Tero sitten hyppää vielä pidemmälle siinä, niin miltä siitä Annelista tuntuu, kun tulevaisuudessa se Tero sitten voikin olla samassa kilpailussa samassa sarjassa kilpailemassa hänen kanssaan — ei se paljon motivoi. Tästä liikunnan ja urheilun tasa-arvosta pitäisi paljon enemmän puhua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-14T15:58:11,2022-09-14T16:01:07,Hyväksytty,1.1
2022_91_73,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Blomqvist, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_74,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan kolme asiaa: 
Haluaisin vielä palata siihen asiaan, mitä tässä muun muassa edustajat Biaudet ja Taimela nostivat, elikkä siihen, miten seurataan tätä tasa-arvotyötä ja miten edistytään. Meillä oli tänään kokous, jossa juuri tästä asiasta keskustelimme, ja se on valmistelussa. Tämän tasa-arvon tilaa seuraavan järjestelmän toteuttamistavasta käydään parasta aikaa keskusteluja ja tehdään valmistelutyötä. Tämä on erittäin tärkeä asia, että päättäjät täällä eduskunnassa ja ministeriöissä saavat ajankohtaista tietoa siitä, missä mennään, missä ollaan onnistuttu, missä on ehkä sitten vielä puutteita, ja sitä nyt kehitetään parasta aikaa.
Sitten, puhemies, haluaisin vielä kerran painottaa sitä, että tämä selonteko on strateginen asiakirja, elikkä tässä ei ole paljon konkreettisia toimenpiteitä. Tämä on pitkäjänteinen viitoittava asiakirja. Sitten jokainen hallitus tekee oman hallitusohjelmansa ja myös, toivon mukaan, tasa-arvo-ohjelmansa.
Sitten lopuksi ehkä vielä tähän, mitä tasa-arvo tarkoittaa ja mitä se ei ehkä tarkoita. Minusta tasa-arvo tarkoittaa tasa-arvoa kaikille sukupuolesta riippumatta. Jokainen ihminen pitää nähdä yksilönä, jokaisella on samat oikeudet, ja siihen tässä myös tähdätään, että tämä toteutuisi. 
Ja ehkä lopuksi totean, että vaikka Suomi pärjää näissä kansainvälisissä vertailuissa tasa-arvon osalta hyvin, olemme siellä kärkipäässä, voimme sanoa, että olemme kärkimaa kansainvälisessä vertailussa, mutta emme vielä — ainakaan minä — uskalla sanoa, että Suomi olisi kärkimaa, mutta se on kyllä tämän selonteon tähtäin, että siihen päästään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-14T16:01:10,2022-09-14T16:03:27,Hyväksytty,1.1
2022_91_75,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Kiitoksia. — Ja näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_76,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Holopainen, Hanna, poissa. Edustaja Kiviranta, poissa. Edustaja Lohikoski, poissa. — Edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_77,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palataan tasa-arvoasiaan.
Maailmassa tasa-arvo ja ihmisoikeudet ottavat takapakkia. Tämä ei tapahdu itsestään, vaan aktiivisen tyttöjen ja naisten oikeuksia polkevan anti-gender-liikkeen toiminnan kautta. Meillä on edelläkävijöinä suuri velvollisuus toimia maailmalla aktiivisesti tasa-arvon vahvistajana. Pohja tälle työlle on huolehtia oman maamme tasa-arvokehityksestä — siis kehityksestä, Suomikaan ei ole tasa-arvoasioissa valmis. Tästä tämä tämänpäiväinen keskustelu on pitänyt sisällään monia hyviä esimerkkejä.
Suomen kehitysyhteistyössä tasa-arvotyö on pitkään ollut tärkeä fokuksemme, ja näin tulee mielestäni olla jatkossakin. Näin on myös ylivaalikautisessa kehityspolitiikan linjauksessa linjattu: Naiset, rauha ja turvallisuus ‑agendan toteuttaminen eli naisten roolin vahvistaminen konfliktinratkaisussa ja rauhan rakentamisessa, tuki YK:n naisjärjestölle UN Womenille, Istanbulin sopimuksen puolustaminen ovat ulkopolitiikkamme tärkeitä osia.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvokeskustelussa on, mistä valita, täällä Suomessakin. Hoivavastuu niin kotona kuin työelämässä jakautuu yhä epätasaisesti, ja myös niin kutsuttu metatyö kasaantuu naisille. Mitenköhän käy, kun meidän väestö entisestään ikääntyy ja myös ikääntyneet vaativat läheisten hoivaa entistä enemmän? Kasaantuuko sekin vielä entisestään?
Tai puhua voisi pitkästi myös poikien heikosta lukutaidosta: joka viides poika lukee heikosti Suomessa. Ero tyttöihin on OECD-maiden suurin. Tai ero kantaväestön ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä on myös EU-maiden suurin. Minkälaista tulevaisuutta luomme, kun oppimisen erot ovat tällaisia?
Tai voisi nostaa tänään hyvin ajankohtaisen kysymyksen naisten palkkakehityksestä: ero naisten ja miesten välillä ei valitettavasti kuroudu enää. Toivon tämän hallituksen yhden onnistumisen, perhevapaauudistuksen, tuovan tähän ratkaisuja, mutta valitettavasti se ratkaisu yksinään ei riitä, vaan tasa-arvoista palkkaohjelmaa, palkkakeskustelua, tarvitaan yhä.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille. Fakta on häpeällinen, emmekä saa selitellä sitä pois esimerkiksi paremmalla tilastoinnilla tai muulla vastaavalla, mitä välillä kuulee. Naisiin kohdistuva väkivalta on valitettavasti vain syventynyt koronavuosien aikana. Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi ja pohjautuu naisten epätasa-arvoiseen asemaan, väkivaltakulttuuriin ja miesten ja poikien ahtaisiin sukupuolirooleihin yhteiskunnassamme. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tapahtuu kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä, ja edustaja al-Taeen huomio myös yhteydestä alkoholinkäyttöön on tärkeä.
Väkivalta ja häirintä ovat selkeästi sukupuolittuneita ilmiöitä. Naiset kokevat tyypillisimmin väkivaltaa kotona, työpaikoilla ja muissa yksityisissä tiloissa. Yhä enemmän häirintää ja väkivaltaa esiintyy myös verkossa. Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on useimmiten nykyinen tai ex-kumppani, kun taas miehiin kohdistuvat väkivallanteot tapahtuvat yleisimmin julkisilla paikoilla ja tekijänä on toinen mies. Tiedetään, että toistuva ja uusiutuva väkivalta parisuhteessa kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Vaikka yhä useampi ilmoittaa viranomaisille häirinnästä, tuhansia tapauksia jää piiloon. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on Suomessa esiintynyt aina, vaikka puhumattomuuden kulttuuri on sitä piilottanutkin.
Huolimatta Suomen sitoutumisesta kansainvälisiin sopimuksiin tilanteeseen ei ole saatu riittävää korjausta. Suomi on saanut toistuvasti moitteita kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä siitä, ettei väkivaltaa ole kitketty riittävän määrätietoisesti. Konkreettisia keinoja ja resursseja väkivaltatyöhön, ehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen palveluihin kaivataan kipeästi lisää. Esimerkiksi Istanbulin sopimuksen suositukseen ja Suomen väkilukuun pohjautuen Suomessa pitäisi olla turvakotipaikkoja lähemmäs 500 — tällä hetkellä paikkoja uupuu jopa sata. Lisäksi virkavaltaa ei Suomessa kouluteta tarpeeksi kohtaamaan väkivallan, seksuaaliväkivallan uhreja, ja useissa tapauksissa rikosilmoitusten käsittelyaika on ollut kohtuuttoman pitkä, useiden vuosien mittainen.
Arvoisa puhemies! Muutama asia vielä, ettei tarvitse ottaa toista puheenvuoroa.
Yhtenä keinona olemme myös esittäneet tunnetaitojen harjoittelua jo lapsesta lähtien. Tästä teimme edustaja Sjöblomin kanssa aiemmin lakialoitteen. Myös miehiä ja poikia useammin kohtaavan jengiväkivallan yksi suuri taustasyy on kokemus epätasa-arvosta, joukkoon kuulumattomuudesta, syrjinnästä. Menestys ja valta saadaan väkivallan keinoin, sillä ostetaan kuulumista ryhmään. Tätä kehitystä emme saa päästää vahvistumaan Suomessa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru esitteli puheessaan hyvin uusperheiden kohtaamia haasteita. Tilannetta voi ja pitää tarkastella myös erilaisissa perheissä asuvien lasten välisen tasa-arvon toteutumisen kautta, ei ainoastaan [Puhemies koputtaa] sukupuolten välisen tasa-arvon kautta.
Ja vielä viimeiseksi: Huomenna vietämme demokratiapäivää, ja käsillä alkaa olla vaalivuosi myös Suomessa. Yksi tasa-arvon mittari yhteiskunnassa on, kuinka sen jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Etenkin meillä puolueilla on suuri vastuu siinä, [Puhemies: Kiitoksia!] minkälaisia henkilöitä pääsee mukaan politiikantekoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-14T19:44:30,2022-09-14T19:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_91_78,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Muistutan siitä, että on sovittu, että viisi minuuttia on puheitten pituus nyt yhdellä kertaa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_79,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kun aiemmin keskustelua kuuntelin, keskustan ryhmäpuheenvuorossa tuli niin järkeviä kannanottoja, että melkein ajattelin olla samaa mieltä, että eroperheissä mies joutuu naista useammin lasten arjesta eroon ja etävanhemman rooliin — no, näinhän tapahtuukin — ja että kentältä kuuluu, että tasa-arvo kuuluu kaikille muille paitsi valkoisille, keski-ikäisille, lihaa syöville ja autolla ajaville heteromiehille. No, näinhän se onkin. Tosin oletan, että nämä keskustan ryhmäpuheenvuoron esimerkit oli enemmänkin tarkoitettu varoittavaksi esimerkiksi siitä vääränlaisesta tasa-arvokeskustelusta, mitä täällä ei pitäisi harjoittaa. Voin kyllä kertoa, että näitä kuuluu kentällä meiltäkin.
Vihreiden synkistely tasa-arvon merkeissä on varsin ihmeellistä. Suomi on maailman onnellisin maa ja ellei eniten, niin maailman toiseksi tasa-arvoisin maa. Nyt sitten kuitenkin täällä on hirvittävästi väkivaltaa, rasismia, tällaisia kauheita asioita. Miksi tänne sitten haluaa niin paljon porukkaa muuttaa, jos täällä kerran ollaan niin kestämättömiä? Se ihmetyttää, miksi se jono on tänne päin eikä täältä poispäin.
Tämän tasa-arvokeskustelun suurin ongelma on se, ettei tunnusteta sitä suurinta tasa-arvo-ongelmaa, joka meillä on, eli miesten ja poikien asemaa. Kyllä siitä puhutaan, todetaan, että miehet ja pojat ovat huonommassa asemassa, mutta ne toimenpiteet, mitä tämän korjaamiseksi oltaisiin valmiita tekemään — mitä täällä sanotaan? Meillä on ensimmäinen feministinen hallitus. Meillä on intersektionaalista feminismiä. Meillä käydään tekemään feminististä ulkopolitiikkaa. Kyllä näillä puheilla loppuu se vähäkin syntyvyys, mitä meillä tällä hetkellä on. Niin siinä vain käy.
Puhutaan naisen eurosta. Se puhe on paikkansapitämätöntä. Ei naisen euro ole 84 senttiä, kun siitä siivotaan pois muuttuvat tekijät: työvuorojen pituus, todellisuudessa tehtyjen työtuntien määrä, vastaavat seikat. Puhutaan ennemminkin 94 sentistä, ellei pienemmästäkin erosta. Suomessa eri palkan maksaminen sukupuolen perusteella on laitonta. On erikoista, että eduskunnassa esitetään väitteitä, että suomalaiset työnantajat maksavat sukupuolen perusteella eri palkkaa, kun se on laitonta. Jos te voitte todistaa, että jossain näin tapahtuu — tai että edes epäillään, että näin tapahtuu — te voitte tehdä siitä rikosilmoituksen, poliisi selvittää, rankaisee kyseiseen rikokseen syyllistyneitä. Älkää esittäkö väitteitä, vaan viekää ne tutkintaan.
Sen, että mies tekee enemmän töitä kuin nainen, tuntimääräisesti täytyy tietenkin tarkoittaa sitä, että mies saa siitä enemmän palkkaa. Ja puhutaanko naisen eurosta vai miehen vuodesta — eli siitä, kauanko keskimäärin nainen elää pidempään kuin mies, eri syistä? Miehen vuosi muistaakseni loppuu jossain marraskuun kohdalla verrattuna naisen vuoteen.
Kun taas sitten ne todelliset ongelmat ovat oikeasti olemassa. Eli perhevapaan kustannukset lankeavat kylläkin naisten työnantajille enemmän kuin miesten työnantajille. Puhutaan joistain pienistä kampaamofirmoista: ei sellaista käytännössä pysty perustamaan, koska jos sinne tulee vaikka kaksi työntekijää, jotka lähtevät äitiyslomille, niin se firma kaatuu siihen paikkaan. Näin se vain menee. Eli se on todellinen tasa-arvon este, että työnantajan kustannuksia perhevapaista ei jaeta tasaisemmin työnantajien kesken mies- ja naisvaltaisilla aloilla. Siihen pitäisi kenties puuttua.
Tasa-arvosta puhuttaessa yleensäkin pitäisi pysyä tieteellisissä tosiasioissa identiteettipolitiikan sijasta. Voi olla, että kokemuksia siitä, mitä sukupuolta joku edustaa, on useita, mutta biologisia sukupuolia on olemassa vain kaksi: mies ja nainen. Erityisesti lapsia pitäisi suojella pään sekoittamiselta erilaisilla woke-ideologioilla ja gender-ideologioilla ja antaa heidän kasvaa tyttöinä ja poikina ilman minkäänlaista painostusta tai vaikuttamista tällaisilla erikoisilla kansainvälisillä uskonkappaleilla, USA:sta tulleella woke-kulttuurilla.
Minun mielestäni meidän ei pitäisi kopioida Suomeen muualla olevia ongelmia — tai muualla kuviteltuja ongelmia — joita meillä Suomessa aidosti ei ole olemassa. Meidän pitäisi elää täällä suomalaisessa kulttuurissa. Kyllä täällä ennenkin on pärjätty. Meidän pitäisi keskittyä keinoihin, millä saadaan tasa-arvo täällä toimimaan, millä saadaan täällä syntyvyys toimimaan, eikä tuoda vieraista kulttuureista negatiivisia vaikutteita sen enempää Välimeren kuin Atlantinkaan takaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T19:50:43,2022-09-14T19:55:31,Hyväksytty,1.1
2022_91_80,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_81,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tehtävämme on toimia tasa-arvon puolesta. Tasa-arvoa voi lähestyä toki monista eri näkökulmista. Tässä selonteossa lähestymistapa on keskittynyt sukupuoleen. Tämä näkökulma jättää varjoonsa monia asioita, jotka vaikuttavat osaltaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja tasa-arvoon yleensä.
Tasa-arvo toteutuu silloin, kun siitä ei tarvitse edes puhua. Otan esimerkin perhe-elämästä. Jos puolisot kunnioittavat toisiaan ja tekevät parhaansa yhteiseksi hyväksi, keskustelua tasa-arvosta ei välttämättä tarvitse edes käydä. Silloin tehtävät ja vastuut jakautuvat sopivuuden ja mielenkiinnon mukaan. Molemmat joustavat ja täydentävät toisiaan.
Perhevapaauudistus antaa uusia mahdollisuuksia ja joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen. Tämä palvelee sekä miehiä että naisia. Ei ole aina ongelma, jos miesten ja naisten edustus ei joka paikassa ole pilkulleen sama tai jos tietyille aloille hakeutuu enemmän poikia kuin tyttöjä tai toisinpäin. Toisaalta on myös niin, että meillä on vahvasti rakenteellisia ja periytyviä malleja ja asenteita, joita on syytä ravistella. Jako mies‑ ja naisvaltaisiin aloihin on Suomessa melko jyrkkä. Kannustetaan tyttöjä ja poikia opiskelemaan kaikille aloille. Naisten osuus yritysten johtopaikoilla on yhä melko vähäinen. Tämän asetelman muuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä muun muassa koulutuksen kautta.
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisessa osallistumisessa on selonteon mukaan suuria alueellisia eroja. Maaseudusta, syrjäseuduista tai alueiden elinvoiman merkityksestä tasa-arvon näkökulmasta ei niinkään puhuta. Tätä on pakko vähän ihmetellä. Selonteon mukaan matalin eliniänodote on maaseutumaisissa kunnissa asuvilla miehillä. Suomi on maantieteellisesti suuri maa. Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että huolehdimme koko maasta.
Keskustan esitys erityistalousalueista olisi yksi vastaus tähän haasteeseen. Maaseudun elinvoiman tukeminen on vankkaa työtä tasa-arvon hyväksi.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden tasa-arvo lepää yhä vankemmin koulutuksen harteilla. Peruskoulutasolla Suomi voi olla edelleen ylpeä, mutta on toki huolta esimerkiksi poikien lukutaidosta ja poikien välisistä oppimisen eroista. Koulujen eriytyminen on kehityskulku, johon meidän tulee puuttua. Kaupungeissa koulujen väliset erot alkavat olla paikoin suuria. Opetusalan houkuttavuudesta pitää huolehtia, ettemme ajaudu Ruotsin tielle. On aivan keskeistä, että jokainen lapsi ja nuori saa hyvät mahdollisuudet käydä koulua. Tällä kaudella toteutettu laajennettu oppivelvollisuus on iso päätös, joka selonteon mukaan lisää sukupuolten yhdenvertaisuutta. Pidetään kaikki koulupolulla mukana.
Arvoisa puhemies! Suomalaista koulua tulee kehittää niin, että yksikään lapsi ei syrjäydy. Jos nuori ei viihdy koulussa vaikkapa rasististen kokemusten vuoksi, hän menettää uskonsa koulunkäyntiin sekä tulevaisuuden opiskelu‑ ja työmahdollisuuksiin ja putoaa lopulta kelkasta. Suomeen voi muodostua pysyvästi syrjäytyneitä vähemmistöjä, joissa on kasvupohjaa radikalisoitumiselle ja ääriliikkeille. On tärkeää pitää kaikki mukana.
Suomen kouluissa on oikeus opiskella uskontoa oman uskontokunnan mukaan. Myös vähemmistöt voivat saada oman uskontonsa opetusta ja uskonnottomat elämänkatsomustiedon opetusta. Pidän tätä tärkeänä. Kun lapset ja nuoret oppivat tuntemaan juurensa ja saavat tietoa myös muista uskonnoista, he saavat pohjaa erilaisuuden ymmärtämiseen ja lähimmäisten kunnioittamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-14T19:55:44,2022-09-14T20:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_82,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_83,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin käyttää vielä tämän oman, vähän henkilökohtaisemman puheenvuoron kahdesta syystä. Toinen liittyy intersektionaalisuuteen ja toinen liittyy palkka-avoimuuteen.
Tässä keskustelussa on selvästi käynyt ilmi se, että emme ehkä ihan tiedä, mitä sillä intersektionaalisuudella tarkoitetaan, koska osa kokee sen ikään kuin negatiivisena ja samaan aikaan puhuu siitä, että tasa-arvokysymyksissä pitäisi ottaa huomioon useampia muuttujia kuin vain se, mikä tulee sukupuolesta ja siihen liittyvistä kysymyksistä. Itse asiassa intersektionaalisuus on tullut akateemisista piireistä suomalaiseenkin keskusteluun ja jo 1989 siinä pohdittiin sitä, että jos meillä on vaikkapa nainen, joka on vammainen nainen ja vaikkapa etniseltä taustaltansa muuta kuin valtaväestöä, ja meillä on mies, joka on samassa tilanteessa, niin he kokevat monenlaista syrjintää monenlaisen aseman vuoksi. Ja siihen syntyi tämä sana, jolla haluttiin kuvata sitä, että on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat, että se ei ole pelkästään sukupuoli, vaan sukupuolen lisäksi ihmisellä voi olla sellaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat siihen, että hän tulee monin verroin syrjityksi. Tällä tätä ristiinajattelua on haluttu synnyttää, mutta jotenkin siitä on syntynyt sellainen kirosana, vaikka minusta se on juuri se tapa, jolla tasa-arvoa pitää arvioida, elikkä katsotaan monia eri muuttujia.
Toinen syy liittyy palkkatasa-arvoon. Olen itse ajatellut pitkään ja kansainväliset tuloksetkin kertovat siitä, että palkka-avoimuus on itse asiassa yksi tehokas väline, jolla naisten ja miesten välisiä perusteettomia palkkaeroja voidaan suitsia. Siitä oli selkeä kirjaus hallitusohjelmassa, ja kun kuulin, että tuon lain valmistelu on jämähtänyt erimielisyyksiin ja se ei tulisikaan eduskuntaan, niin tuli suoraan sanottuna surullinen, vihainen ja pettynyt olo, koska niin kauan kuin olen tasa-arvoasioista puhunut, olen puhunut myös palkka-avoimuuden puolesta. Jos me ajattelemme, että EU-maissa sukupuolten palkkaero on keskimäärin 14,1 prosenttia ja Suomessa se on 16,6 Eurostatin mukaan, niin se kertoo siitä, että tässä me olemme jäljessä muuta Eurooppaa, ja siksi me tarvitsemme vahvempia välineitä, joilla me näemme, perustuvatko ne palkkaerot siihen työtehtävään, perustuvatko ne ikään kuin hyväksyttäviin syihin vai ovatko ne sellaisia, joissa pärstäkerroin merkitsee. Sen takia meidän pitäisi päästä tässä asiassa eteenpäin. Hieman lohdutti se, että ministeri sanoi, että vielä katsotaan joitakin palasia, joita ehkä voitaisiin tämän syksyn aikana tuoda eduskuntaan, ja toivon todellakin, että niitä tehdään, koska eihän palkkatasa-arvo tarkoita sitä, että kaikilla on sama palkka, vaan sitä, että perusteettomista palkkaeroista päästään eroon.
Suomen perusteettomiin palkkaeroihin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa YK ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten valvontaelimet — eivät siis ihan mitkä tahot tahansa. Kyse ei ole ideologisista ajatuksista, vaan kyse on yleismaailmallisesti hyväksytyistä reiluus- ja ihmisoikeusasioista, ja sen vuoksi palkka-avoimuuden edistämisessä pitää pitää mielessä se, että se ei tarkoita sitä, että palkat kuulutetaan kaikelle kansalle, kuten vaikkapa verotiedot, vaan sitä, että tietoa reilun palkkauksen edistämiseksi on saatavilla. Silloin voi tehdä niitä ikään kuin oikeusprosesseja epäreilusta palkkauksesta, kun tietää, mitkä palkkauksen perusteet ovat, ja niin kauan kuin me emme niitä tiedä ja niin kauan kuin asianosaiset, jotka epäilevät palkkasyrjintää, eivät sitä tiedä eikä työpaikoilla tiedetä, näihin asioihin on hyvin vaikea puuttua.
Jos ajattelemme, onko liikaa vaadittu se, että työnantajan tulisi kerran vuodessa selvittää henkilöstölle työnantajan noudattama palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen ja muut palkan määräytymisperusteet ja palkitseminen ja se, miten työntekijä voi vaikuttaa omaan palkkaansa, niin uskon, että tämä edistäisi työpaikoillakin ihan sitä reiluuden tuntua. Esitys olisi parantanut työntekijöiden mahdollisuuksia arvioida työpaikan tasa-arvotilannetta, omaa palkkaansa suhteessa muihin työntekijöihin ja tunnistaa näitä perusteettomia palkkaeroja ja ryhtyä toimiin niiden korjaamiseksi. Myös tasa-arvosuunnitelman ja siihen sisältyvän palkkakartoituksen olisi oltava koko henkilöstön saatavilla. On tärkeää, että kun meillä hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus tästä asiasta, niin jos ei laajemmasta paketista päästä sopuun, niin ainakin se minimi, mikä hallitusohjelmassa on selkeästi linjattuna, tuotaisiin eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-14T20:01:08,2022-09-14T20:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_84,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_85,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tasa-arvo on erittäin tärkeää, mutta mielestäni reki ajetaan pahasti sepelille, jos tasa-arvo on sitä, että suositaankin enemmän vähemmistöä ja heikommassa asemassa olevia. Pieleen mennään etenkin silloin, kun moninaisuuden nimissä sukupuoli nostetaan kiintiöillä kaikkien muiden tekijöiden edelle ja pätevämpi henkilö jätetään valitsematta tehtävään. Itse jopa luopuisin nais- ja mieskiintiöistä ja jättäisin sijaa osaamiselle ja ammattitaidolle. 
Edustaja Kiviranta toi debattipuheenvuorossaan esille sen, että Suomi on kansainvälisesti mitattuna toiseksi tasa-arvoisin maa maailmassa 86 prosentin tuloksella, ja se on loistava tulos. Kaikessa kuitenkaan tasa-arvo ei voi toteutua, ja tämä johtuu miesten ja naisten ominaisuuksista. Jos esimerkiksi raskaampi työ vaatii enemmän voimaa, täydellisen tasa-arvon vaatiminen sukupuolien välillä ei välttämättä toimi. Tai voi olla aloja, joilla vain naisen fyysiset ominaisuudet ovat etu. Esimerkiksi kuulin, että isoihin kaivosdumppereihin haetaan mielellään naisia siitä syystä, että kaivoksilla koneet rikkoutuvat naisten käsittelyssä harvemmin. 
Pääasiassa me perussuomalaiset haluamme kohdata ihmiset yksilöinä eikä vain sukupuolensa edustajina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-14T20:06:09,2022-09-14T20:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_91_86,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_87,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä tasa-arvopoliittista selontekoa, ja nostan muutamia, täällä jo moneen kertaan esillä olleita näkökulmia esiin.
Tuossa hieman järkytyin, kun huomasin itse asiassa keskustan ryhmäpuheenvuorossa yhden noston, joka täällä jo aiemmin tänään otettiin esille. En usko, että keskusta oikeasti ajattelee niin, että Suomessa lihaa syövä heteromies, joka ajaa autolla, on se, joka eniten tässä maassa kaipaisi sitä tasa-arvoa. Olisinkin toivonut, että täällä Hanna-Leena Mattila, joka sen puheenvuoron piti, olisi ehkä kertonut myös oman näkökulmansa, sillä tätä eivät kyllä tue mitkään tilastot, eivät työelämässä eivätkä muutoin yhteiskunnassa. Se on tietenkin sääli, jos tällainen tunne on tullut ihmisille siitä, että yhteiskunnassa halutaan enemmän niin sukupuolten välistä tasa-arvoa kuin muuten yhteiskunnassa tasa-arvoa toteutuvan.
Arvoisa puhemies! Vähän myös puutun tähän intersektionaalisuuden käsitteeseen, jota täällä edustaja Filatov käsitteli. Uskon, että vastustuksessa on osittain kyse siitä, ettei nimenomaan ymmärretä, mitä se tarkoittaa, ja sen vuoksi ehkä toivoisinkin, että mekin käyttäisimme sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. On aivan turhaa sellainen miekkailu, se on ikään kuin varjomiekkailua, kun emme pääse puhumaan niistä oikeista ongelmista, kun puhumme siitä identiteettipolitiikasta, että kuka on vähemmän tasa-arvoinen kuin joku toinen.
Siihen toiveeseen kuitenkin yhdyn, että perusteettomat palkkaerot esimerkiksi työmarkkinoilla voitaisiin poistaa. Tässä työmarkkinoiden epätasa-arvoisuudessa tai siinä, että meillä edelleen ohjautuu pääosin joko miehiä tai naisia tiettyihin ammatteihin, ei varmaan ole kyse siitä, etteivätkö nämä työtehtävät pääosin soveltuisi toiselle osapuolelle. Joskus totta kai näinkin voi olla, että on etua, jos on mies tai nainen jossakin tietyssä työssä. Ehkä enemmänkin on kyse siitä, että meillä on edelleen aika vahvoja sukupuolittuneita käsityksiä siitä, minkätyyppinen työ sopii naisille tai miehille, ja tässä mielestäni on paljon vielä tehtävää ihan siellä koulujen opinto-ohjauksessa asti. Olen nimittäin kuullut tarinoita siitä, että siellä jo ehkä asetetaan välillä päähän ajatuksia, minkätyyppisiin koulutuksiin tai työtehtäviin kannattaa hakeutua tai ei kannata hakeutua.
Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä nosto täällä edustaja Mäkelältä oli työnantajien kustannukset. Ne kyllä kasautuvat aivan selvästi edelleen enemmän naisten työnantajille ja ovat erityisesti pienille yrittäjille, jotka toimivat naisvaltaisilla aloilla, erittäin suuri haaste. Viime hallituskaudella niihin puututtiin ja niitä hieman tasattiin, mutta se ei vielä riitä.
Toivoisin, että Suomessa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, ja pitkälle olemmekin tässä jo päässeet. Entistä vähemmän sukupuoli määrittelee sitä, minkälaisiin työtehtäviin tai minkälaiseen asemaan voit yhteiskunnassa päästä.
Kuitenkin on edelleen tilanteita, joissa epätasa-arvo on käsin kosketeltavaa myös sukupuolten välillä. Kävin jokin aika sitten vierailulla Vantaan Hakunilassa, joka on yksi meidän vieraskielisimmistä lähiöistämme, jopa siihen pisteeseen asti, että se on tietynasteinen haaste, sillä koulun aloittavista luokista iso osa, enemmistö, on vieraskielisiä. Siellä yhteisötalossa käy pääosin maahanmuuttajanaisia, monet heistä islaminuskoisia, ja siellä törmäsin siihen tilanteeseen, että naiset kokivat, että haluaisivat oppia kieltä, mutta siihen jopa saattaisi toimia paremmin pieni velvoite, jotta heillä olisi mahdollisuus ikään kuin perustella kotona sitä, että tämä on heidän oikeutensa oppia suomen kieltä — sehän on nimittäin edellytys edelleen Suomessa erittäin moniin ammatteihin, että edes jonkintyyppinen kielitaito löytyy.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä nostan kuitenkin esiin ehkä sen suurimman tasa-arvo-ongelman: Suomi on edelleen EU:n toiseksi turvattomin maa naisille, ja perheväkivalta, lähisuhdeväkivalta, se on erittäin suuri ongelma. Suurimmassa osassa tapauksista tekijänä on nykyinen tai entinen kumppani. Ratkaisuna tähän ei tietenkään voi olla pelkästään se, että lisäämme esimerkiksi turvatalopaikkojen määrää, [Puhemies koputtaa] vaan kyllä myös rangaistuksia on kiristettävä ja muutoinkin tämän ongelman juurisyihin puututtava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-14T20:08:07,2022-09-14T20:13:22,Hyväksytty,1.1
2022_91_88,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_89,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on keskusteltu tämän hallituksen tasa-arvopoliittisen selonteon lähtökohdista ja periaatteista, ja hallitushan on itse määritellyt, että selonteon lähtökohtana on sukupuolen moninaisuus ja sitten tämä intersektionaalinen tasa-arvonäkemys. Sukupuolen moninaisuus määritellään vielä selonteossa näin: ”Sukupuolia eivät ole ainoastaan mies ja nainen, vaan henkilö voi olla molempia yhtä aikaa, jotain siltä väliltä tai jotakin muuta.” Sitten todetaan, että joillakin ei ole sukupuolta lainkaan. Kyllähän tämä, arvoisa herra puhemies, on aikamoista ideologista hölynpölyä. Meillä tasa-arvolaissakin lähdetään kahdesta sukupuolesta, niin kuin myös biologinen todellisuus siitä lähtee.
Täällä edustaja Hopsu otti esiin sen saman väitteen tai ajatuksen, mikä esiintyi päivällä myös useissa puheenvuoroissa, eli varoiteltiin anti-gender-liikkeistä, jotka vaarantavat tasa-arvokehityksen. Toivoisin, arvoisa puhemies, että joku täällä kertoisi, mitä nämä anti-gender-liikkeet ovat, missä ne näkyvät, keitä ne edustavat. Jos näillä tarkoitetaan niitä kansalaisia, jotka puolustavat syntymättömän lapsen elämää — jotka ovat esimerkiksi mukana keskustelussa raskaudenkeskeytyksestä — niin eihän siinä ole kysymys ihmisoikeuksien universaaliuden kieltämisestä tai kiistämisestä, vaan päinvastoin jokaisen ihmisen oikeuksien ja elämän puolustamisesta iästä ja koosta riippumatta. Tai jos sillä tarkoitetaan luonnonoikeuteen ja biologiaan perustuvaa sukupuolikäsitettä, niin juuri siltä pohjalta voidaan parhaiten edistää miesten ja naisten samanarvoisuuteen perustuvaa tasa-arvoa.
Itse haluan kiinnittää huomion tässä erityisesti ikääntyneiden naisten tasa-arvoon. Meillä on tietenkin tasa-arvo-ongelma, se, että miehet kuolevat nuorempana — he sairastuvat ja kuolevat nuorempana — mutta sitten ikääntyvät naiset kärsivät niistä ongelmista, joita esimerkiksi tulemme tässä hoitajakysymyksessä käsittelemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-14T20:13:24,2022-09-14T20:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_91_90,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_91,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi tästä anti-gender-liikehdinnästä, se on siis todellinen kansainvälinen ilmiö, joka on todennettu ja jonka vaikutukset näkyvät myös täällä Suomessa osassa puheenvuoroja. Tuntuu, että myös täällä eduskunnan täysistuntosalissa tämän anti-gender-liikehdinnän mukainen puhe on lisääntynyt myös suomalaisessa tasa-arvokeskustelussa. Kysymys on siitä, että anti-gender-liikehdintä ei tunnista rakenteellista syrjintää tai rakenteellisia tasa-arvohaasteita, vaan nämä ohitetaan ja todetaan, että tällaisia tasa-arvohaasteita yhteiskunnassamme ei ole.
Arvoisa puhemies! Suomi on tasa-arvossa pitkällä, mutta ei missään nimessä valmis, vaan työtä tasa-arvon edistämiseksi on vielä paljon jäljellä, ja tätä työtä on tärkeää tehdä. Jos me ajatellaan, miten Suomi on tullut sellaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi, sellaiseksi oikeusvaltioksi ja sellaiseksi tasa-arvomaaksi kuin me tänä päivänä olemme, niin tämän työn takana on valtava määrä sellaisia ihmisiä, jotka ovat systemaattisesti, järjestelmällisesti, pitkäjänteisesti halunneet edistää tasa-arvoa ja kohdanneet juuri sentyyppistä vastakkainasettelua ja vastustusta kuin joissakin puheenvuoroissa tänäänkin olemme valitettavasti tässä salissa joutuneet kuulemaan. Mutta siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi tätä tasa-arvotyötä on tärkeää jatkaa, vahvistaa. Tasa-arvon tärkeäksi arvoksi kokevien tulee tehdä yhteistyötä ja sitä yhteistyötä tiivistää.
Tätä tärkeää työtä tehdään myös järjestöissä, ja Suomessa on paljon sellaisia tasa-arvolle omistautuneita järjestöjä, jotka ovat tehneet tasa-arvotyötä jo toista sataa vuotta ja ovat olleet mahdollistamassa niitä tasa-arvon saavutuksia, joista mekin tänä päivänä voimme täällä nauttia. Näiden järjestöjen työlle on nyt ehkä vielä suurempi tarve kuin menneinä vuosina, suurempi tarve kuin ehkä aikoihin, ja näiden järjestöjen toimintaedellytykset on välttämätöntä tässä ajassa myös turvata. Olen ymmärtänyt, että salissa käydyssä keskustelussa on kyseenalaistettu myös tasa-arvotyötä tekevien järjestöjen rahoitustarpeita. [Sanna Antikaisen välihuuto] 
Arvoisa puhemies! Tasa-arvo ei tule koskaan valmiiksi, vaan tasa-arvon eteen pitää tehdä ikuisesti töitä. Kaikki ne saavutukset, joita on tähän mennessä saavutettu, on saavutettu työllä, ja nyt me olemme viime vuosina joutuneet näkemään, että sillä hetkellä, kun tasa-arvon etenemiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota, tasa-arvo ottaa takapakkia ja taka-askeleita. Samalla on tärkeää muistaa, että tasa-arvo on kiinteässä yhteydessä demokratiaan ja oikeusvaltioon ja ylipäätänsä siihen, minkälaiseen suuntaan meidän yhteiskuntamme kehittyvät. Mitä vahvempi tasa-arvo ja ihmisoikeudet, sitä vahvempi demokratia, sitä vakaampi yhteiskunta. Näin ollen nämä teemat ovat mitä suurimmissa määrin myös turvallisuuspoliittisia, niin kuin tämän päivän isot haasteemme liittyvät esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaan.
Tasa-arvovaltuutettu luovutti eduskunnalle keväällä tasa-arvon tilaa käsittelevän kertomuksensa, ja myös tässä tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa varoitetaan siitä, että emme tuudittautuisi ajattelemaan, että Suomi on tasa-arvon mallimaa. Me olemme nyt jo nähneet, että jos me tuudittaudumme siihen ja pysähdymme tasa-arvon sijasta muiden teemojen äärellä tai muut menevät näiden teemojen ohitse, niin me otamme näissä teemoissa takapakkia. Ja se ei missään tapauksessa ole meidän yhteiskuntamme kannalta edullinen asia, vaan se on suuri uhka suomalaiselle yhteiskunnalle, vakaudelle ja kestävälle tulevaisuudelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T20:16:39,2022-09-14T20:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_91_92,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Lindén, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_93,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä erittäin poikkeuksellista lakiesitystä. Kyseessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana. 
Ensiksi totean, että tilanne, jossa ja johon tätä lakia esitetään, on ensisijaisesti ratkaistavissa sopimalla työ- ja virkaehdoista nyt lakon julistaneiden järjestöjen ja työnantajan eli KT:n kesken. Vain näin saadaan tilanne terveydenhuollossa normaalistumaan. Odotuksemme meneillään olevasta sovittelusta ovat siis suuret, ja toivon täydestä sydämestäni, että löytyy kompromissihalua ja viisautta tehdä sopimus.
Arvoisa puhemies! Olen koko aikuisen elämäni tehnyt työtä terveydenhuollon kehittämiseksi ja nähnyt sen palveluiden valtavan laajentumisen 1970‑luvulta nykyhetkeen verrattuna. Eräät palvelut, esimerkiksi sydäntoimenpiteet, ovat lukumääräisesti yli 30-kertaistuneet ja useat muut kymmenkertaistuneet. Myös niiden laatu on aivan eri tasolla kuin menneinä vuosikymmeninä. Siksi suomalaisten elämä on tällä hetkellä lähes 15 vuotta pidempi kuin 50 vuotta sitten. Tämän olemme saaneet Suomessa aikaiseksi. Lääketieteen kehityksellä on siinä ollut merkittävä osuus, mutta ennen kaikkea etulinjan työntekijät — hoitajat, lääkärit ja muu henkilöstö — ovat tämän konkreettisesti tehneet. 
Nyt esiteltävä lakiesitys on välttämätön. Hallituksen tehtävä on vastuullisesti turvata potilaiden henki ja terveys myös tällaisen poikkeuksellisen työtaistelun uhatessa. Se, että riippumaton oikeuslaitoksemme on tänään tehnyt turvaamispäätökset koskien ilmoitettuja teho-osastojen työtaisteluita kieltämällä ne, on hyvä asia. Sen vaikutus arvioidaan huolella. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet tekevät sitä yhdessä muun muassa oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten kanssa. 
Itselläni ei ole ollut vielä käytössä näitä käräjäoikeuden päätöksiä, mutta Yleisradion suoran sitaatin mukaan: ”Käräjäoikeus toteaa, että asiaa ei ole käsittelyn tässä vaiheessa mahdollista arvioida enemmälti vastaajia kuulematta. Turvaamistoimenpiteillä ei ratkaista sitä, onko tehohoitajilla ylipäänsä oikeus mennä lakkoon vai ei. Käytännössä kyse on siitä, että asian ratkaisuun on näin saatu lisäaikaa, koska asiaa ei olisi ehditty ratkaista ennen lakkojen alkua. Sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet, että ne aikovat esittää vastaavan kieltovaatimuksen teho-osastolakoille myös pääasian käsittelyssä.” — Tämä sitaattina. 
Tämä nyt esiteltävä lakiesitys ei ole lakonkieltämislaki. Tämä on itse asiassa lievempi kuin käräjäoikeuden nyt tekemät turvaamispäätökset. Otan esimerkin nyt puheena olevasta tehohoidosta: 20-paikkaisen teho-osaston kokonaishenkilömäärä on yli 150. Hoitajien määrä on kuusi jokaista hoitopaikkaa kohti. Tämä määrä tarvitaan, jotta tehohoidon potilas saa jokaisena tuntina tarvitsemansa hoidon. Työnantajan tulee tämän lain mukaan käyttää ensin kaikki keinot ennen lakkoa ja lakon aikana potilaiden hengen turvaamiseksi: Onko liittoihin kuulumattomia lakon ulkopuolella olevia tehohoitajia? Mitä voivat muut ammattiryhmät sairaalassa tehdä? Voidaanko esimerkiksi leikkaussalien heräämöissä hoitaa potilasta hieman pidempään? Ja niin edelleen. Kaikki ennalta suunnitellut suuret leikkaukset, joiden jälkeen tarvitaan tehohoitoa, on siirrettävä lakon yli, ellei siirto uhkaa potilaan henkeä tai vaaranna vakavasti potilaan terveyttä. Äkillisesti tehohoitoa tarvitsevat, jotka muodostavat noin kaksi kolmasosaa teho-osastojen potilaista, on ohjattava — tämän lainkin siis ollessa voimassa — muihin sairaaloihin aina silloin, kun se on mahdollista. Näiden sairaaloiden on vastaavasti supistettava omilla teho-osastoillaan ennalta suunniteltuja toimenpiteitä, jotta tilaa olisi lakonalaisen sairaalan teho-osaston potilaille. 
Tämän kaiken jälkeen vasta voisi aluehallintovirasto, valtion toimivaltainen yksikkö, määrätä ammattihenkilöstöä suorittamaan potilasturvallisuustyötä. Oma arvioni on, että tällöin olisi kyseessä korkeintaan noin puolet teho-osaston normaalista miehityksestä. Heidät tarvitaan niitä potilaita varten, joita ei voida siirtää muihin yksiköihin ilman kuolemanriskiä. 
Arvoisa puhemies! Kaikki edellä sanomani koskee myös haavoittuvassa asemassa olevia vanhuksia, joista osa joutuisi hengenvaaraan tai terveyden vakavan vaarantumisen tilaan, jos heille ei turvata riittävää kotihoitoa, esimerkiksi jatkuvaa lääkitystä, juomaa tai virtsaamisen ja ulostamisen mahdollisuuksia. Aivan samasta logiikasta tässä laissa on kyse myös kotihoidon osalta: ensiksi kaikki muut toimenpiteet ja vasta sitten asiakasturvallisuustyömääräykset. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-14T16:04:02,2022-09-14T16:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_91_94,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Mennään keskusteluun. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_95,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus on eilen antanut eduskunnalle niin sanotun potilasturvallisuuslain, jolla hoitajalakon aikana turvattaisiin välttämätön terveydenhuollon ja kotihoidon toiminta. Laissa työntekijäjärjestölle säädettäisiin velvollisuus huolehtia riittävästä henkilökunnasta työtaistelun aikana. Laki sisältää velvoitteita myös työnantajalle ja työntekijälle.
Hallitus on katsonut välttämättömäksi antaa lakiesityksen, kuten äsken ministeri Lindénin esittämänä kuulimme, ja eduskunta on aloittanut lain asianmukaisen käsittelyn tässä kuitenkin poikkeuksellisen kiireellisessä aikataulussa. Onkin erittäin valitettavaa, että näin merkittävä lakiesitys tuodaan näin tiukassa aikataulussa eduskunnan käsiteltäväksi, vaikka ministeri Lindén aloitti sen valmistelun jo viime keväänä. On tärkeää, että hoitajien näkemykset lakiesityksestä ja vaikutukset heidän työhönsä ja arjen suunnitteluun olisi huomioitu ministeriössä riittävällä tavalla jo valmisteluvaiheessa. 
Käsittelyssämme olevan lakipaketin sisältö aiheuttaa arvokeskustelua, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien ja lakko-oikeuden punnintaa. Kyse on teknisen lain ohella myös arvoista, etiikasta ja siitä, miten jokainen ihminen, niin työntekijä kuin sairas potilas, on arvokas ja jolla on oikeuksia. Jokaisella työntekijäryhmällä on oikeus ajaa oikeuksiaan myös lakon kautta. Terveydenhuollon lakolla on aina omat haasteensa, kun ollaan terveyden ja heikossa asemassa olevien ihmisten auttamisen äärellä. Kansalaisilla on keskimäärin hyvä luottamus suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lakon aikanakin kansalaisten on kuitenkin voitava luottaa siihen, että jos esimerkiksi läheinen saa aivoverenvuodon, vastasyntynyt joutuu kiireelliseen sydänleikkaukseen, ihminen saa sydänkohtauksen ja elvytetään ja joutuu teholle tai vanhus ei pysty vastaamaan omasta hoidostaan ja selviytyminen kotona on muiden henkilöiden varassa, hän saa avun.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne on ollut erittäin huolestuttava jo pidempään. Ihmisten palvelutarve on kasvanut väestön ikääntyessä, hoitojonot ovat pitkät, maassamme on mielenterveyskriisi erityisesti lasten ja nuorten osalta, ja vanhustenhoidon tilanne on vain pahentunut. Hallituksen toimet ovat kuitenkin terveydenhuollon tilanteen parantamiseksi jääneet kumisemaan tyhjyyttään. [Arto Satonen: Näin on!] Sen sijaan hallitus on omilla toimillaan jopa heikentänyt tilannetta. Hallitus ratkaisi esimerkiksi hoitajapulan sillä, että laitettiin paperille 0,7:n sitova hoitajamitoitus, mutta ei tehnyt juuri mitään sote-alan työvoimapulan ratkaisemiseksi samalla, vaikka tästä olivat monet eri asiantuntijat varoitelleet. [Jussi Saramo: Enemmän kuin teidän hallitukset yhteensä!]
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella hallitus on tehnyt monia julkista terveydenhuoltoa kurittavia toimenpiteitä. Elämme nyt tilanteessa, jossa yli 3 000 hoivapaikkaa on suljettuna hoitohenkilöstön saatavuusongelmien ja pitkälti hallituksen säätämän hoitajamitoituksen takia. Lainaa on otettu kaikkeen mahdolliseen niin, että Suomi on velkaantuneempi kuin koskaan. Uniper-sotkun takia Suomi on saanut miljardeja takkiinsa, mutta siinä kohtaa rahalla ei tuntunut olevan merkitystä. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta ei ole laitettu kuntoon, terapiatakuu torpattiin eduskunnassa hallituspuolueiden toimesta, hoitojonoihin ei ole saatu korjausta, Kela-korvaukset hallitus on alas ajamassa ja hyvinvointialueiden rahoitus on monilla alueilla, kuten Uudellamaalla ja kasvukeskuksissa, ihmisten palveluja kurjistava. [Jussi Saramo: Kukas sen Uniperin osti?] Palkkaharmonisaation rahat puuttuvat käytännössä kokonaan. Tällä tavallako luodaan kansalaisille ja työntekijöille uskoa tulevaan? Käykö niin, että tulevilla hyvinvointialueilla hoitajat ja palvelua tarvitsevat taistelevat samoista rahoista, kun hallitus ei ole huomioinut rahoituksen riittävyyttä edes lakisääteisten palvelujen turvaamiseen saati sitten palkkojen korotukseen tai yhtenäistämiseen?
Arvoisa puhemies! Ihmisten henki ja terveys on pystyttävä turvaamaan, ja uskon, että sekä työntekijöillä että kansalaisilla on yhtenäinen näkemys asiasta ja he pitävät tätä suuressa arvossa. Olisikin paras, että tässä tilanteessa neuvotteluteitse päästäisiin ratkaisuun. Vastakkainasettelulle ei ole sijaa. Omasta puolestani suosittelen lämpimästi nyt kaikkien osapuolten neuvotteluhalukkuutta löytää tilanteeseen sellainen ratkaisu, jolla voitaisiin mennä eteenpäin. Samaan aikaan on välttämätöntä tarttua meillä oleviin sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin haasteisiin, jotka kipeästi tarvitsevat parannusta työolojen parantamisen, henkilöstön saatavuuden ja kansalaisten palvelujen turvaamisen osalta.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun kysyn vielä ministeri Lindéniltä: miksi hoitajien tarpeita ei ole kuultu lainvalmistelussa, kun esitystä on kuitenkin valmisteltu jo pitkään, ja miksi hallitus ei ole tehnyt mitään terveydenhuollon kriisin ja henkilöstön saatavuuden ja työolojen parantamiseksi? [Veronika Honkasalo: Mikä on kokoomuksen kanta lakiesitykseen?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-14T16:10:08,2022-09-14T16:16:10,Hyväksytty,1.1
2022_91_96,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt näyttää siltä, että on tarpeen debatin käynnistäminen. Mennään debattiin, noin puoli tuntia. — Edustaja Lohi aloittaa sen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_97,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä hyvästä esittelystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta aloitti jo ennakkokäsittelyssä tämän hallituksen esityksen osalta kuulemiset. Oikeastaan oma viestini on niittenkin perusteella se, että on tärkeää, että ei tule väärää käsitystä, että nyt lähdettäisiin jotenkin säätämään lakia, jolla on tarkoitus rajoittaa työtaistelutoimia eli lakkoja, vaan nyt on tarkoitus tällä lailla vain turvata, että kaikissa olosuhteissa on tilanne, jossa me pystymme suojelemaan ihmishenkiä. Sitä myöten tällä lailla rajoitetaan työtaistelutoimia ainoastaan siten, mikä on aivan välttämätöntä ihmishenkien ja terveyden vakavan uhan suojelemiseksi.
Tässä edellä edustaja Laiho totesi, että hallitus ei ole mitään tehnyt sosiaali- ja terveydenalan ongelmien ratkaisemiseksi, ja minusta se ei kyllä pidä paikkaansa. Todella paljonhan tässä on tehty. [Ben Zyskowicz: Niin, aiheutettu lisää ongelmia!] Kaksi vuotta sitten tämä hoitajamitoituskin, jos en väärin muista, hyväksyttiin täällä myös oppositiopuolueitten toimesta. Siihen sisältyi kyllä ponsia, mutta kaikki olivat sen takana täällä. Ja nyt, kun vaaditaan soteen lisää rahoitusta, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin pitää muistaa sekin, että samaan [Puhemies koputtaa] aikaan sanotaan, että liikaa velkaannutaan. Se on minusta vähän ristiriitaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-14T16:16:25,2022-09-14T16:17:51,Hyväksytty,1.1
2022_91_98,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_99,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hoitajien työtaistelu ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Tämä on toistoa vuodelta 2007, jolloin täällä käsiteltiin myös pakkolakia. Olin silloin itse yöhoitajana ja seurasin tilannetta, ja totesin, että voi luoja, toivottavasti ei koskaan enää uudelleen. Nyt täällä on pakkolaki, jolla aiotaan kyykyttää ja kurmuuttaa suomalaista ammattitaitoista hoitajaa. Nyt toivoisin, että niin hallitus kuin työnantajapuoli katsoisivat tarkasti hoitajien tekemän esityksen kertaalleen läpi ja tulisivat vastaan siinä esityksessään, jotta me pääsemme tässä työtaistelussa eteenpäin ja saamme rauhan työrintamalle.
Potilasturvallisuus on tärkeä asia, mutta toivoisin, että potilasturvallisuuteen kiinnitettäisiin huomiota ympäri vuosien. Meillä potilasvahingot vain lisääntyvät, eli potilasturvallisuuden heikkeneminen ei ole mikään uusi asia. Eikö ole näin, ministeri, ja mitä te olette sille tekemässä? Ja 0,7 ei voi jäädä vain paperille, pitää tuoda myös ne hoitajat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-14T16:17:51,2022-09-14T16:19:01,Hyväksytty,1.1
2022_91_100,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_101,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on lakiesitys, jonka koko hallitus ja kaikki ministerit puolueeseen katsomatta ovat hyväksyneet eduskunnalle esitettäväksi. [Oikealta: Jaha, jaha! — Mari Rantanen: Ei kuulosta siltä!] Perimmäinen kysymys tässä lakiesityksessä on se, että on kaksi arvoa: työtaisteluoikeus ja ihmisten oikeus henkeen ja elämään. Perimmäinen kysymys on se, voiko työtaistelulla asettaa ihmishenget vaaraan. Tätä kysymystä me emme pääse pakoon, ja, arvoisa puhemies, minun kantani on se, että työtaistelulla ei voi asettaa ihmishenkiä vaaraan. [Päivi Räsänen: Näin on!] Lakko-oikeus on tärkeä oikeus, me tuemme sitä. Se on voimassa ja on tämänkin jälkeen, mutta on tärkeää, että lakko-oikeutta toteutetaan ja käytetään vakiintuneella tavalla, niin kuin on vuosikymmenet Suomessa käytetty, ilman että ihmisiä asetetaan hengenvaaraan, ja silloin on tärkeää, [Puhemies koputtaa] että suojelutyötä tarjotaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-14T16:19:03,2022-09-14T16:20:08,Hyväksytty,1.1
2022_91_102,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_103,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli ihmisten palveluista on yhteinen meillä ja hoitajilla. Monet hoitoa odottavat ja apua tarvitsevat sekä heidän omaisensa ovat peloissaan. Sote-palveluiden on annettu ajautua kriisiin. Ei ole palveluita, jos ei ole hoitajia. Tätä hallitus ei ole ymmärtänyt vaan on jättänyt tekemättä ne toimet, joilla hoitoalan pito- ja vetovoimaa oltaisiin voitu vahvistaa. Tilanne on erittäin vakava ja sekava. Moni kysyy, onko hallitus tehnyt kaikkensa, ettei viimesijaista potilasturvalakia tarvittaisi — siihen olisi hyvä vastata — mutta ennen kaikkea suomalaiset ovat hyvin huolissaan siitä, kykeneekö hallitus turvaamaan palvelut tässä kriisitilanteessa, koska hallitus on kovin erimielinen. Kysynkin nyt ministeriltä: mikä on hallituksen vastaus?
Ja sanon sen, että ihmisten henki ja terveys on kyettävä joka tilanteessa aina turvaamaan. Sen puolesta kokoomus tekee työtä, ja todellakin me toivomme, että nyt päästäisiin sopuun, osapuolet pääsevät sellaiseen sopuun, joka todellakin vauhdittaisi ja [Puhemies koputtaa] edistäisi hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Se olisi kaikkein parasta, sille kaikki tuki. [Markus Lohi: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-14T16:20:10,2022-09-14T16:21:22,Hyväksytty,1.1
2022_91_104,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_105,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä näihin edellä mainittuihin puheenvuoroihin. Kaikki ovat oikeusvaltiossa sitä mieltä, että on tärkeää turvata työtaistelutoimet, mutta ne eivät voi mennä sen yli, mitä tulee ihmisten oikeuteen henkeen ja terveyteen, ja siksi tietenkin tämä poikkeuksellinen laki — joka on tarkkarajainen, joka on määräaikainen, joka on hyvin tiukasti rajattu, kuten vuonna 2007:kin — on tässä tilanteessa perusteltu.
Ja haluan ehkä todeta vielä sen, että kun monesti puhutaan hoitoalalla, totta kai, että kaikki työntekijät ovat palkkansa ansainneet niin jos Suomen talouskasvu olisi parempaa, niin varmasti olisi mahdollisuuksiakin monenlaisiin hyviin toimiin, mutta kun Ruotsin vaaleissa, Norjan vaaleissa keskustellaan, niin vaikka siellä on hoitajien palkkataso suurempi kuin meillä, silti siellä kärsitään hoitajapulasta, joten pelkkä raha ei tule ratkaisemaan tätä asiaa. [Välihuutoja oikealta] Minä tietenkin tuen tässä asiassa sitä, että teho-osastot pystyvät toimimaan lakon uhasta huolimatta, ja siksi tämä asia täytyy eduskunnan eteenpäin viedä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-09-14T16:21:24,2022-09-14T16:22:29,Hyväksytty,1.1
2022_91_106,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_107,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus ei voi väistää vastuutaan siitä, että terveydenhuolto on nyt tässä kriisissä. Eduskuntaryhmämme on koko tämän vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan hoitajapulaa ja tehnyt listan konkreettisia esityksiä. Muun muassa ojensimme ministeri Lindénille viime viikolla oman korjaussarjamme ja olemme esittäneet puolen miljardin euron panostusta tämän kriisin ratkaisemiseksi. Alan houkuttelevuutta on välttämätöntä parantaa ja katkaista tämä noidankehä. Työn kuormittavuutta voidaan vähentää lisäämällä työntekijöitä ja vetovoimaa lisätä parantamalla palkkausta.
Ja muistutan, että, ministeri Lindén, te olette itse tviittaillut pitkin kesää ja vaatinut lisää terveydenhuollon julkista rahoitusta, [Jani Mäkelä: Olisivatpa demarit hallituksessa! — Sari Sarkomaa: Olisipa ministeri Lindén ministerinä!] mutta yhtä selvää on, että missään olosuhteissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita, [Puhemies koputtaa] tehohoidon potilaita, ei voi jättää hoitamatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-14T16:22:31,2022-09-14T16:23:41,Hyväksytty,1.1
2022_91_108,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_109,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Potilasturvallisuus vaarantuu tässä maassa joka ikinen päivä, ja se on ollut kestoprosessi vuodesta 2007 saakka. Juurisyitä voi jokainen päätöksentekijä etsiä itsestään, ja peiliin katsomisen paikka on joka ikisellä puolueella tässä salissa ja monella tekijällä myöskin tämän salin ulkopuolella. [Sari Sarkomaa: Ja vastuu on hallituksella!]
Nyt kun käräjäoikeuden kieltopäätökset tulivat, katsoisin, että vain pelkän kotihoidon varassa emme voi tätä lakia edistää, sillä jo tänä päivänä kotihoidossa menee työhön ihmisiä vailla perehdytystä, koska sitä perehdytystä ei ehditä antaa. Ihmishenget vaarantuvat, kun kaikkien tarvitsevien luona ei ehditä käydä. On aikalisän paikka. Voimavarat on suunnattava sovinnon löytymiseen työmarkkinapöydässä, ja kaikki tuki, mitä sinne voidaan, on annettava, myös viestit siitä, että taloudellinen vastuu kannetaan [Puhemies koputtaa] yhteisesti tässä salissa siltä osin, että palkkarahat löytyvät. [Arja Juvonen: Hyvä puhe! — Sari Sarkomaa: Eipä näy budjetissa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-14T16:23:43,2022-09-14T16:24:53,Hyväksytty,1.1
2022_91_110,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_111,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onko hallitus tehnyt voitavansa hoitoalan tilanteen helpottamiseksi? Mielestäni ei ole tehnyt voitavaansa. Edelleenkin se tartuntatautilain 48 a § on voimassa: koronarokotuksia ottamattomia hoitajia pakotetaan pois töistä. Sitä asiaa ei ole korjattu.
Eilen tuli tieto, että paperittomien terveydenhuoltoa tehostetaan eli suomalaisten terveydenhoitoon meneviä resursseja jaetaan edelleenkin myös paperittomien hoitamiseen. Lääkärien palkkoja kylläkin nostetaan vuoteen 27 mennessä 12 prosenttia, niin kuin ne lääkärien palkat eivät ennestään riittäisi.
Tämä lakiesitys on tuotu eduskuntaan aivan järkyttävän kiireellisesti. Tässä odotetaan, että valiokunnat, jopa perustuslakivaliokunta, saavat valmista päivässä tällaisesta asiasta, missä puhutaan aivan perustavanlaatuisista perusoikeuksista eli esimerkiksi siitä, että töihin tuotaisiin ihmisiä, jotka ovat irtisanoutuneet tai luopuneet ammattioikeuksistaan. Minkä takia tällaista asiaa ei voitu tuoda esittelyyn eduskuntaan aiemmin, jos tätä on keväästä asti valmisteltu? Miksi meidät pistetään taas toteamaan tosiasioita ja tapahtuneen eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T16:24:54,2022-09-14T16:26:07,Hyväksytty,1.1
2022_91_112,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä. [Saara Hyrkkö: Hopsu ei ole paikalla!] — Anteeksi, edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_113,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti jos verrataan Suomea muihin Pohjoismaihin, niin isona erona on, että Suomessa hoitajat tekevät paljon sellaista työtä, jota muissa maissa tekevät lääkärit, ja tämähän puhuu sen puolesta, että palkkauksen olisi Suomessa syytä olla pikemminkin korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Sen sijaan olemme jääneet jälkeen suhteessa muihin Pohjoismaihin.
Tilanteen ratkaiseminen vaatii kaikkien puolueiden sitoutumista. Tarvitaan kaikki paikallispäättäjät sieltä kunta‑ ja aluetasolta lähtien. Tarvitaan myös tulevan hallituksen sitoutumista, koska on selvää, että tätä ei millään pikaratkaisuilla hoideta. Tarvitaan kestävä rahoituspohja, ja kestävää rahoituspohjaa on vaikea synnyttää, jos todella toimitaan vaikkapa sen kokoomuksen kritiikin mukaan, kun on syytetty siitä, että nyt annetaan hyvinvointialueille liikaa rahoitusta. Tämä viestihän vaikuttaa vähän päivä päivältä vaihtelevan: välillä sanotaan, että on liikaa, välillä sanotaan, että on liian vähän. [Sari Sarkomaa: Ei ole kukaan näin sanonut! Pysykää totuudessa!]
Mielestäni on selvää, että meidän on nyt yhdessä katsottava tämä tilanne ja varmistettava, että kestävä rahoitus on. Jos samalla toteutetaan miljardin veronkevennykset, niin silloin on hyvin vaikea varmistaa, [Puhemies koputtaa] että raha riittää hoitoalan kriisin ratkaisuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-14T16:26:09,2022-09-14T16:27:16,Hyväksytty,1.1
2022_91_114,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_115,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin kaikki, mitä voidaan tehdä hengen ja terveyden eteen, pitää tehdä. Se on tietenkin lähtökohta, mutta nyt tässä on hyvä ymmärtää, mikä on syy ja mikä on seuraus. Se, että työmarkkinatilanne hoitoalalla on näin tulehtunut kuin se tällä hetkellä on ja joudutaan tällainen esitys tähän saliin tuomaan, kertoo siitä, että aika moni asia on mennyt jo aikaisemmin pieleen.
Hoitoalan pito‑ ja vetovoima on todella heikko. Koulutuspaikat eivät tule täyteen. Ei ole myöskään työperäistä maahanmuuttoa ollut riittävästi. Ja se on totta, kuten täällä taisi edustaja Kyllönen sanoa, että tämä ongelma on ollut jo pidempään, mutta on kyllä pakko sanoa, että teidän vahtivuorollanne tämä hoitoalan veto‑ ja pitovoima on suorastaan romahtanut. [Jari Myllykoski: Saatiin kuitenkin lomarahat takaisin!] Ja se asia on hallituksen vastuulla, ja sille teidän pitäisi tehdä jotain, koska siitä tämä kaikki johtuu. Jos hoitajia on riittävästi eivätkä ihmiset vaihda alaa ja ovat siellä töissä, [Puhemies koputtaa] niin sitten meillä myös palvelut toimivat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-14T16:27:18,2022-09-14T16:28:22,Hyväksytty,1.1
2022_91_116,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_117,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Vi har framför oss en proposition som på inget sätt är lätt att ta ställning till. Det är viktigt att poängtera att det nu inte är fråga om att begränsa vårdarnas rätt att strejka. Den här yrkeskåren utför ett livsviktigt arbete och intensivvården är helt beroende av ett tillräckligt antal vårdare dygnet runt. Därför måste skyddsarbetet garanteras.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-14T16:28:22,2022-09-14T16:28:49,Hyväksytty,1.1
2022_91_118,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministerin sanoja vähän mukaillen täydestä sydämestäni suurin toive kaikista on se, että työmarkkinaosapuolet löytävät sovun mahdollisimman pian. Neuvottelijat todella tarvitsevat tässä tilanteessa neuvottelutaitoja ja myös niitä pelimerkkejä. 
Hallitus ei ole työmarkkinariidoissa osapuoli nyt eikä vuodenvaihteen jälkeenkään. Tähän saakka tässä maassa järjestöt ovat itse rajanneet henkeen kohdistuvat lakot työtaistelutoimien ulkopuolelle. Nyt tämä laki olisi voimaan tullessaan viimesijainen väline turvata ihmishenget. Mediasta on voinut saada kuvan siitä, että tämä olisi ensisijainen tavoite. Voin täydestä sydämestäni todeta: ei todellakaan ole. Työnantajan on ennen tämän lain käyttöä mahdollistettava kaikki muut toimet: on peruttava suunnitellut leikkaukset, siirrettävä potilaita muihin sairaaloihin, hyödynnettävä ostopalvelut ja tehtävä muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyötä [Puhemies koputtaa] ja priorisoitava. 
Arvoisa ministeri, miten olemme ajautuneet tähän tilanteeseen? [Ben Zyskowicz: Se on varmaan kokoomuksen vika! — Vasemmalta: Niin on! — Jari Myllykoski: Sieltä on hyvä lähteä liikkeelle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-09-14T16:29:23,2022-09-14T16:30:39,Hyväksytty,1.1
2022_91_119,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_120,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken edustaja Kulmuni totesi, että jos olisi rahaa, niin voisi ehkä maksaa enemmän hoitajillekin. Nyt täytyy kyllä sanoa, että te olette velkaantuneet 40 miljardia tämän hallituskauden aikana mutta siitä ei ole kyllä euroakaan tullut tähän hoitajien palkkaukseen itse asiassa tänne julkiselle puolelle, ja veroeuroillahan ne maksetaan joko kunnissa tai jatkossa siellä hyvinvointialueilla. 
Mutta, arvoisa puhemies, nyt tämä laki on tuotu tänne, ja tässä on ollut hyvin hämmentävää seurata tätä tilannetta. Antaessanne tämän kerroitte, että tämä on koko hallituksen antama laki. Eilen tuli ulos vasemmistoliitto, että tämä ei vasemmistoliitolle käy, ja tänään kuoroon yhtyvät vihreät. Kysyisin teiltä, ministeri Lindén: kenen lakiesitys tämä lakiesitys on, jos ei sitä kaksi hallituspuoluettakaan kannata?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-14T16:30:41,2022-09-14T16:31:44,Hyväksytty,1.1
2022_91_121,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_122,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska olen hoitaja, olen hoitajien puolella ja samasta syystä potilaitten puolella. 
Itse asiassa halusin vain muistuttaa teitä, arvoisa ministeri Lindén, siitä, että olin samassa tilanteessa kuin te nyt 9. päivä marraskuuta 2007. Pyytäisin, että luette tämän pöytäkirjan siitä lähetekeskustelusta ja erityisesti sen, mitä te sosiaalidemokraatit sanoitte siellä. [Oikealta: Kyllä!] Tässä on meille koko illaksi puheita, jos me haluamme näitä käyttää. Täällä on sata puheenvuoroa, ja se, mitä täällä peräänkuulutetaan, on sopiminen, ja te olette itse sanonut, että tästä ei selvitä muuta kuin rahalla. [Naurua] Ja teillä on ollut paljon moneen muuhunkin rahaa. Näyttäkää nyt se, että te laitatte sitä oikeaan paikkaan kerrankin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-14T16:31:44,2022-09-14T16:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_91_123,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä. [Antti Lindtman: Vaadittiin lisää valtionosuuksia, ja nyt niitä on opposition mielestä annettu liikaa! — Leena Meri: Älkää nyt meitä syyttäkö omista päätöksistänne! — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_124,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että tämän välikeskustelun tässä keskeytän. — Meidän on hyvä nyt muistaa, että tämän salin ja meidän kaikkien kansanedustajien merkittävin tehtävä on varmistaa kansalaisten henki, terveys ja elämä. Mitään sen suurempaa tavoitetta ei ole olemassakaan. Tätä samaa tavoitetta kohti etenimme, kun kamppailimme virusta vastaan tai Venäjän aggressiivisia toimia vastaan.
Tietenkin me täällä salissa puolustamme hoitajien työtä ja heidän oikeuttaan työtaisteluun. Hoitajat ovat meidän jokaisen elämälle tärkeitä huippuammattilaisia, joihin hädän hetkellä nojaamme. Puhemies, siksi uskon puhuvani meidän kaikkien suulla, kun vetoan, että mahdollisimman nopeasti, siis kasvoista kasvoihin neuvottelemalla, löydettäisiin ratkaisu, jonka kanssa jokainen voisi elää. [Puhemies koputtaa]
Puhemies! Kuitenkin henki ja terveys on jokaisen oikeus, ja siksi tämä esitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-14T16:32:56,2022-09-14T16:34:13,Hyväksytty,1.1
2022_91_125,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_126,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Potilasturvallisuus on äärimmäisen tärkeää, se on ykkösasia meille kaikille. Se on sitä myös hoitajille, jotka korkealla ammattietiikalla ja suurella sydämellä hoitavat potilaita. 
Terveydenhuollon ja hoitajatilanteen kriisiytymisestä ja samalla potilasturvallisuuden päivittäin lisääntyvästä vaarantumisesta on kuulunut hoitajien hätähuutoja jo pitkään. Sitä ei olla otettu riittävällä vakavuudella. Ajattelisin, että nyt kun he ovat esittäneet tällaisen äärimmäisen lakkokeinon, teho-osastojen sulkemisen, niin eikö sen viimeistään pitäisi herättää päättäjiä ja työnantaja havahtumaan siihen, mikä on todellinen konkreettinen tilanne siellä kentällä. Myös tehoyksiköissä potilasturvallisuus vaarantuu. Edellisellä lakkojaksolla, jolloin kriittinen suojatyö määriteltiin, monelta kantilta tuli palautetta, että heillä oli silloin enemmän hoitajia töissä kuin normaalisti [Puhemies: Kiitoksia!] viikkojen aikana samassa yksikössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-14T16:34:15,2022-09-14T16:35:24,Hyväksytty,1.1
2022_91_127,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_128,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teho-osastoihin kohdistuva lakko ja kieltäytyminen suojelutyöstä ovat painavia keinoja, jotka kouriintuntuvasti osoittavat sen hoitajien työn merkityksen: he pitävät meitä hengissä. Ja juuri tämä on se syy, miksi tämä laki on tässä akuutissa tilanteessa jouduttu eduskunnalle valmistelemaan. Päättäjinä meillä on vastuu huolehtia, että kukaan ei joudu hengenvaaraan. 
No, nyt tietysti näiden käräjäoikeuden päätösten myötä niiden vaikutukset tähän lakiin on tietysti eduskunnassa huolellisesti arvioitava, ja tätä olemme vihreissä tuoneet esiin. Luotan, että valiokunnat tekevät tässä huolellista työtä. 
Hoitajat ja muut sote-alan ammattilaiset ovat pitkään varoitelleet hoitajapulasta, venyneet osaltaan. Näitä siemeniä on kylvetty jo kauan, eikä tilanteeseen ole mitään helppoja tai nopeita ratkaisuja. Korjaaminen edellyttää sitä koko keinovalikoimaa palkkauksesta työoloihin, kuormituksesta johtamiseen. Ennen kaikkea itsekin toivon tietysti, että työmarkkinapöydissä löytyisi sopu, joka osaltaan myös auttaisi ratkomaan tätä syvenevää hoitajapulaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-14T16:35:26,2022-09-14T16:36:32,Hyväksytty,1.1
2022_91_129,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_130,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä en kyllä ainakaan henkilökohtaisesti ole nyt saanut selvää siitä, ovatko hallituspuolueet sitä mieltä, että raha ratkaisee tämän vai eikö raha ratkaise tätä. Edustaja Kulmuni keskustasta toi esille, että raha ei tätä yksin ratkaise. Vihreiden ja vasemmiston edustajien puheenvuoroissa puhuttiin siitä, että rahoitus on turvattava kestävällä pohjalla. Te olette hallituksessa. Turvatkaa se rahoitus kestävällä pohjalla.
Minun on pakko palata myös vuoden 2007 ajatuksiin sosiaalidemokraattien puheenvuoroista täällä eduskunnassa. Te olette silloin olleet sitä mieltä ryhmäpuheenvuorossanne, että ratkaisu ei missään tapauksessa ole pakkolaki vaan sovittelu ja neuvottelu, ja olette peräänkuuluttaneet sitä, että hallituksen olisi pitänyt ennakoida ja vahvistaa silloin kuntataloutta. Oletteko te oppineet omista ajatuksistanne? Olisitte nyt vahvistaneet tätä taloudellista tilannetta. No, ette te ole. Te sanotte kyllä, mutta ongelma ja kriisiytyminen ovat. Totta kai työnantajat maksaisivat palkkaa, jos sitä rahaa olisi. Luvatkaa heille rahaa. [Jani Mäkelä: Tuleeko rahaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-14T16:36:32,2022-09-14T16:37:45,Hyväksytty,1.1
2022_91_131,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_132,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, edelleen olemme sitä mieltä, että sovintoratkaisu tässä on ainoa oikea tavoiteltava tie, ja annamme kaiken tuen sille. [Mari Rantanen: Mutta toitte tämän lain!]
Mitä tulee vuoden 2007 tilanteeseen, jolloin taustalla oli todella silloin vaaleissa joidenkin puolueiden lupaamat 500 euroa ja niin edelleen, niin kyllä, esitimme silloin ratkaisuksi kuntien talouden vahvistamista. Ja arvoisa puhemies, tällä vaalikaudella olemme tehneet toimia kuntien talouden vahvistamiseksi niin paljon, että sitä perussuomalaiset ovat jopa kritisoineet. [Ben Zyskowicz: No sittenhän meillä ei mitään ongelmaa tässä olekaan! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-14T16:37:47,2022-09-14T16:38:29,Hyväksytty,1.1
2022_91_133,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_134,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tämä tilanne tosiaan ole tullut meille kenellekään yllättäen. Kuulun itsekin niihin hoitajiin, jotka ovat lähteneet alalta jatkuvan kiireen ja riittämättömyyden tunteen vuoksi. Minä olen tosi pahoillani, että me ollaan jouduttu ylipäätänsä tällaiseen tilanteeseen, ja kyllä, minun mielestäni koko tämä sali, kaikki puolueet, on vastuussa siitä, että sote-sektorilta, julkiselta sektorilta, palveluista on leikattu, hoitopaikkoja on vähennetty, [Mari Rantasen välihuuto] hoitohenkilöstön pitovoimasta ja vetovoimasta emme ole huolehtineet. [Sari Sarkomaa: Miksi ette ole?]
Arvoisa ministeri, olisin kysynyt teiltä, kun tämä esitys on nyt valmisteltu melkoisella kiireellä ja samoin tämä käsittelyn aikataulu on tiukka täällä eduskunnassa: kun tänään olemme kuulleet, että tehohoitoon kohdistuneet työtaistelut kielletään käräjäoikeuden päätöksellä, onko eduskunnan tarpeen ylipäätään enää käsitellä tätä hallituksen esitystä näiden päätösten jälkeen tai voidaanko asian käsittelyyn ainakin ottaa eduskunnassa lisäaikaa, [Puhemies koputtaa] jotta voimme perehtyä tähän huolella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-09-14T16:38:31,2022-09-14T16:39:37,Hyväksytty,1.1
2022_91_135,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_136,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jo näiden aiempien käytettyjen puheenvuorojen perusteella voin tehdä sen yhteenvedon, että me kaikki olemme yksimielisiä siitä, että sopu tähän työmarkkinariitaan on löydettävä mahdollisimman pikaisesti.
Hallitus on antanut meille esityksen potilasturvallisuuslaista, ja täällä eduskunnassa me aivan varmasti huolellisesti arvioimme sitä. Kun me pohdimme omaa kantaamme siihen, niin silloin meillä ovat vaakakupissa nämä eettiset periaatteet ja työtaisteluoikeudet: oikeus henkeen ja elämään ja sitten se, voidaanko taistella niin, että ihmisten henki vaarantuu. No, käräjäoikeuden tämänpäiväisen päätöksen mukaan teho-osastoihin ei saa kohdistaa lakkotoimia.
Me olemme nähneet kevään aikana jo vuoronvaihto- ja ylityökieltoja, ja suojelutyötä ei ole saatu riittävästi. Kysyn ministerin näkemystä siihen, miten te hallituksessa olette varautuneet siihen, [Puhemies koputtaa] että tämä tilanne pitkittyy eikä sopua löydy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-14T16:39:39,2022-09-14T16:40:47,Hyväksytty,1.1
2022_91_137,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_138,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajat ovat ansainneet palkan, ja ehdottomasti meidän pitää vahvistaa hoitoalan veto- ja pitovoimaa tulevaisuudessa yhdessä koko eduskuntana. [Sari Sarkomaa: Miksei nyt?] Ja varmasti kaikki ollaan yhtä mieltä siitä, että tähän työmarkkinakysymykseen on löydettävä ratkaisut. On totta, että mekään emme ole tehneet tarpeeksi tämän kriisin ratkaisemiseksi, [Leena Meri: Hyvä, että myönnätte! Ryhdikästä!] mutta voin toisaalta sanoa, että ei ole tehty myöskään sieltä laidalta. Jos miettii lomarahojen leikkauksia, ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja henkilöstömitoituksen jarruttamista, niin ne eivät ole parantaneet hoitoalan pitovoimaa. Nyt me olemme tässä tilanteessa.
Työtaisteluoikeus on perusoikeus, ja meidän pitää pitää siitä kiinni. Mutta haluaisin kysyn ministeri Lindéniltä, miten me vahvistetaan nyt sitä sopimisen kulttuuria. Työnantajalla on velvollisuus ennen tämänkin lain käyttöä käyttää kaikki mahdolliset keinot potilaan hengen ja terveyden turvaamiseksi: asiakkaiden ja potilaiden siirtäminen, tehohoitoa vaativan elektiivisen leikkauksen siirtäminen, ostopalvelut, palvelusetelit, työntekijöiden siirrot, siirrot eri kuntiin ja kuntayhtymiin. Miten varmistetaan, että tämä neuvottelu hoidetaan ja kaikki mahdollinen tehdään ennen kuin tähän joudutaan viimesijaisena turvautumaan? [Leena Meri: Hienoa, että myönsit, ettei ole kaikkea tehty!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-14T16:40:47,2022-09-14T16:42:08,Hyväksytty,1.1
2022_91_139,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_140,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viimeksi tämän asian äärellä täällä eduskunnassa sosiaalidemokraateilla oli kovin erilainen ääni kellossa. En lue kaikkia puheenvuoroja, mutta lyhyt ote silloisesta edustaja Filatovin puheenvuorosta: ”On selvää, että sosiaalidemokraatit ovat sopimisen, eivät pakon, kannalla, ja nyt hallitus on välttänyt tätä sopimisen tietä ja lähtenyt esittämään pakkoa.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tässä tilanteessa, arvoisat hallituspuolueiden edustajat, on aivan turha edustaja Suomelan täällä tai pääministeri Marinin Kuntatalolla syyttää kokoomusta. Me olemme omalta osaltamme kantaneet omaa vastuutamme eri vaalikausilla, mutta tällä vaalikaudella te olette vastuussa. Te, hallituspuolueet, olette vastuussa. Tästä tilanteesta, joka meillä nyt on käsillä, te olette vastuussa. Ei kokoomus, eivät menneiden hallitusten synnit. Ja teidän pitää nämä asiat myös ratkaista. [Iiris Suomela: Pitääkö sote-alaan käyttää enemmän vai vähemmän rahaa?] — Vähemmän hallintoon, enemmän hoivaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-14T16:42:10,2022-09-14T16:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_141,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_142,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhukaamme nyt siitä rahasta, mitä hoitajaliitot vaativat. Hoitajaliitto esittää viiden vuoden palkkaohjelmaa, jolla heidän palkkojaan korotettaisiin 3,6 prosenttia yli normikorotusten viidessä vuodessa, ja esimerkinomaisesti tämä tarkoittaisi sitä, että sairaanhoitajan peruspalkka, 2 500 euroa, nousisi vähän vajaaseen 3 000 euroon viiden vuoden kuluessa. Kustannukset — hoitajaliitot ovat laskeneet — olisivat 300—350 miljoonaa vuodessa.
Voin sanoa vuosien kokemuksella, että siinä vaiheessa kun hoitajien palkoista aletaan puhumaan, valtiolta loppuvat rahat heti siihen paikkaan, mutta moneen toisarvoisempaan kohteeseen niitä löytyy kuin taikaseinästä. 
Arvoisa ministeri Lindén, [Puhemies koputtaa] Suomessa on tulossa hoivakriisi, se on päällä, ja se vain pahenee. Minä kysyn: [Puhemies: Kiitoksia!] missä vaiheessa hallitus käyttää valtaansa ja keskeyttää tämän pelin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-14T16:43:19,2022-09-14T16:44:41,Hyväksytty,1.1
2022_91_143,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron, edustaja Filatov, ja sen jälkeen ministeri Lindén. — Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_144,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! Sen vuoksi pyysin, kun nimi tässä mainittiin. — Silloin edellisellä kerralla meillä oli aika toisenlainen laki käsittelyssä, koska sillä kiellettiin itse asiassa lakko-oikeus siinä tilanteessa. Tässä sen sijaan pyritään siihen, että suojatyö varmistetaan. [Paula Risikko: Ei pidä paikkaansa!] Silloin meillä ei ollut tilannetta, jossa hoitajaliitto olisi kieltäytynyt suojatyöstä. Meillä on sen jälkeen ollut tilanteita, joissa on ollut riitaa siitä, [Paula Risikko: Ei kannata puhua väärää todistusta täällä!] mille tasolle suojatyö pitää asettaa, ja nyt tässä lähdetään siitä, että ikään kuin avit kolmantena osapuolena määrittävät sen silloin, jos tilanne on riitainen. Uskon, että me kaikki olemme vahvasti sitä mieltä, että suojelutyötä meillä tarvitaan tilanteessa, jossa meillä on lakko päällä, ja sen vuoksi mielestäni ministeriö on tehnyt tarkkaa työtä työministeriön ja muiden kanssa sen suhteen, miten tätä lakia on määritelty, niin että se on todellakin tarkkarajainen, poikkeusluonteinen ja siinä vaaditaan kaikki muut toimenpiteet ensin. 
Meidän pitää nähdä, että tämänhetkisen kriisin taustalla ovat osittain ne toimet, joita meillä on ollut aikaisemmin käytössä, mutta että on myös tehty paljon. [Puhemies koputtaa] On lisätty koulutuspaikkoja, ja hoitajamitoitus muuten on yksi väline, [Puhemies: Kiitoksia!] jolla sitä vetovoimaa turvataan, ja meidän on huolehdittava ne hoitajat. [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Mikäs meillä on sitten tämä ongelma sylissä? — Jani Mäkelä: Kaikki on hyvin, mikä ongelma?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-14T16:44:43,2022-09-14T16:45:54,Hyväksytty,1.1
2022_91_145,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Ministeri Lindén, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_146,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirjasin tarkkaan tämän arvokkaan keskustelun ja siinä esitetyt mielipiteet. Käytössä olevan kolmen minuutin puitteissa pyrin vastaamaan niihin nyt siinä järjestyksessä kuin mielestäni olivat tärkeimpiä.
Ihan ensimmäiseksi totean, että meillä on välikysymyskeskustelu kaiketi parin viikon kuluttua, joten siihen laajempaan, koko tähän hoitotilanteeseen, en tässä nyt lähde muilta osin kuin että totean, että nyt on tässä kolmen viime vuoden aikana lisätty sairaanhoitajakoulutusta: ensiksi plus 700, sitten se sama 700 — eli ei päälle uutta 700:aa — ja sitten 960, eli 4 000:sta sisään otetusta nyt melkein 5 000 otetaan tällä hetkellä sisään. 5 000 on lähihoitajakoulutukseen lisätty, kolmelle vuodelle 1 700, ja sitten meillä on hoiva-avustajakoulutus nyt juuri sovittu budjettiriihessä, niin että me kahdella ja puolella tuhannella pystymme sitä lisäämään. Se on yksi pieni kokonaisuus tässä, mutta kuitenkin tämän ehdin tässä nyt sanoa. Paljon, paljon muuta tullaan tarvitsemaan.
Täällä kysyttiin, onko tämä hallituksen yksimielinen esitys. Hallituksen kokouksessa eilen tämä luonnollisesti annettiin yksimielisesti. Tiedän, että täällä varmasti syntyy painotuskeskustelua sillä tavalla, mutta se on tullut yksimielisesti hallituksesta tänne eduskuntaan.
Miksi ei aiemmin? Tämä on aika tärkeä kysymys: miksi ei aiemmin? Toisaalta olen kuullut kritiikkiä siitä, että tätä ei olisi missään nimessä saanut ruveta niin sanotusti rauhallisempana aikana valmistelemaan, koska se olisi sitten koettu signaalina niihin työmarkkinapöytiin, joissa kuitenkin neuvotteluja käytiin. Olin jossain määrin harmistunut, kun esimerkiksi vähän elokuun puolivälin jälkeen työnantajaosapuoli ikään kuin vaati, että tällainen laki pitää antaa. Siinä tilanteessa, jos olisi heti ilmoitettu, että kyllä, kyllä, tällainen annetaan, se olisi juuri toiminut vääränlaisena signaalina. Odotimme sitä tilannetta, että lakkovaroitukset ovat tulleet, ja sitten välittömästi käynnistimme nämä valmistelut, koska nyt on kuitenkin jossain määrin erilainen tilanne tässä työtaistelussa kuin oli keväällä, ja sen takia lain nimikään ei ole ihan sama.
Mitä tehdään, jos tämä pitkittyy? Se on hyvä kysymys. Lääkärilakko vuonna 2000 alkoi maaliskuussa ja päättyi elokuussa. Oli kolme eri sovittelulautakuntaa, ja lopulta sitten aikamoisessa paineessa saatiin se ratkaisu aikaiseksi. Tässä yhteydessä, kun tuon mainitsin, oman työelämäurani aikana olen nähnyt vuoden 83 hoitajalakon, vuoden 95 hoitajalakon, vuoden 2007 joukkoirtisanoutumistilanteen, lääkärilakot vuosina 84 ja 2000. Aina ne lopulta on saatu ratkeamaan. Olen optimisti tälläkin kertaa. On tietysti erittäin valitettavaa, että joudumme tällä tavalla lainsäädännön kautta tätä asiaa lähestymään.
Mutta yksi asia loisti keskustelussa poissaolollaan: Ikään kuin olisi unohdettu se, että Suomen terveydenhuolto kävi läpi kaikkien aikojen maanjäristyksen, koronakriisin, ja ilman sitä meillä varmasti olisi monella tavalla parempi tilanne. Se haittasi myös esimerkiksi lainsäädäntötyötä. [Puhemies koputtaa] Me laitoimme 5 miljardia euroa rahaa terveydenhuoltoon ja kuntien tukemiseen koronan aikana. Nyt on jälleenrakentamisen aika tästä eteenpäin — sama Euroopan muissa maissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-14T16:45:59,2022-09-14T16:49:24,Hyväksytty,1.1
2022_91_147,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika on kulunut umpeen. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_148,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä, ja keskustelu jatkuu. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_149,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ei voi väistää vastuutaan siitä, että olemme nyt tässä tilanteessa, että terveydenhuolto on tällaisessa kriisissä ja että joudumme käsittelemään varsin poikkeuksellista ehdotusta eli lakia välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana. Totean, että nämä käräjäoikeuden päätökset tänään olivat sinänsä kyllä valtavan suuri helpotus esimerkiksi omalla alueellani Kanta-Hämeessä, että tuo ensi maanantaina uhkaava lakko ei ole siellä omalla teho-osastollamme ainakaan nyt tässä vaiheessa toteutumassa, mutta asiahan ei ole nyt kuitenkaan todellakaan pois pöydältä.
Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan tämän hoitajapulan ja tehnyt konkreettisia esityksiä sote-kriisin estämiseksi. Muun muassa esitimme viime vaihtoehtobudjetissa puoli miljardia euroa hoitovajeen korjaamiseksi, samoin olemme esittäneet soten rahoituksen korjauspaketin. 
Hallitus on kyllä osannut tehdä vanhuspalveluiden ja terveydenhoidon pykäliä eli niitä parantavia pykäliä mutta ei niitä toimia, joilla olisi turvattu resurssit ja henkilöstö näiden hyvien aikeiden toteuttamiseksi. Hallitus asetti työryhmän, joka ei ole kuitenkaan saanut yhtään toimivaa esitystä aikaan, ja nyt olemme siinä tilanteessa, että lakkoihin kärjistyvä sote-kriisi uhkaa jo välittömästi kansalaisten henkeä. Saimme myös kesän aikana valitettavasti viestejä terveydenhuollon kentältä, että näitä läheltä piti ‑tilanteita ja potilasturvallisuuden vaarantavia tilanteita tapahtui jo ilman lakkojakin.
Sosiaali‑ ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, arviolta jopa lähes 100 000, tekee töitä joissain muissa kuin oman alansa töissä, eikä tämä kärjistynyt tilanne, johon olemme joutuneet, kyllä houkuttele pysymään alalla eikä hakeutumaan sinne, eli nyt tarvittaisiin todellakin kiireesti korjausliikkeitä, joilla tämä sote-alan veto‑ ja pitovoima saataisiin parannettua. Tarvittaisiin toimia, jotka kannustaisivat hoitajia myös tästä suuresta, valtavan suuresta reservistä palaamaan alalle. Eli alan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä.
Työn kuormittavuutta voidaan vähentää lisäämällä työntekijöitä ja vetovoimaa lisätä parantamalla palkkausta. Samalla totean, että hallituksen tulee luopua esimerkiksi tästä järjettömästä, puhtaasti ideologisesta päätöksestä leikata sairaanhoidon Kela-korvauksista. Tällainen päätös ruuhkauttaisi entisestään julkista terveydenhoitoa, heikentäisi pienituloisten pääsyä erikoislääkäreille, esimerkiksi naistentautien tai silmätautien erikoislääkärille tai fysioterapiaan. Näiden Kela-korvausten tasoa tulisi romuttamisen sijaan vahvistaa, jotta palveluruuhkaa saataisiin purettua. Hoitovelkaa on erityisesti koronan jäljiltä runsaasti, eikä siitä selviydytä ilman yksityisen palvelutuotannon tukea. Ja samalla totean, että mielestäni nyt olisi korkea aika luopua myös sote-henkilöstön koronarokotevelvoitteesta, koska sille ei ole lääketieteellistä perustelua.
Muistutan myös, että ministeri Lindén on kesän aikana tviittaillut tästä terveydenhuollon tilanteesta ja vaatinut terveydenhuollon julkiseen rahoitukseen lisäystä ja muistuttanut, että Suomen terveysmenot ovat kymmenen prosenttia pienemmät kuin muissa EU-maissa, joten varaa todellakin tähän tilanteen korjaamiseen olisi.
Hoitajat ovat siis huolessaan ja vaatimuksissaan oikeassa, mutta yhtä selvää mielestäni on se, että missään oloissa tätä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien potilaiden tehohoitoa ei saa jättää työtaistelun jalkoihin. Eli kaikkein haavoittuvimmat, esimerkiksi osa tehohoidon potilaista, eivät kestä edes siirtoa toiselle teho-osastolle. Kenen tahansa omainen tai kuka tahansa meistä voi olla tilanteessa, jossa tarvitsemme tai omaisemme tarvitsee tehohoitoa, ja sitä täytyy olla saatavilla.
Arvoisa puhemies! Muistutan vielä lääkärilakon aikaisesta periaatteesta. Vuonna 84 lääkärit menivät lakkoon ja sitten kerran sen jälkeenkin. Mieleeni on jäänyt se, että otsikkolause valittiin vuoden 84 lääkärilakon tunnukseksi, ”Lääkäri on lääkäri lakossakin”, ja ajattelen, että myös hoitaja on hoitaja lakossakin. Lakko on lain sallima keino, jolla voidaan painostaa työnantajaa parantamaan työsuhteen ehtoja, mutta se ei koskaan saa olla seurauksiltaan muulle yhteiskunnalle kohtuuton eikä se saa vahingoittaa potilaita, ei saa saattaa kenenkään henkeä tai terveyttä uhatuksi, eli tästä eettisestä terveydenhuollon periaatteesta tulee sekä hoitajien että lääkäreiden pitää kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-14T20:22:02,2022-09-14T20:28:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_150,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_151,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kiinnostavaa, että täällä itse asiassa tänään on keskusteltu aika vähän tästä itse lakiesityksen sisällöstä. Sen sijaan puheenvuoroissa on hyvin paljon keskitytty tähän sosiaali- ja terveysalan yleiseen tilanteeseen, josta luulen, että olemme kaikki siinä huolessa ihan samaa mieltä ja samalla tavalla myös kriittisiä tämän rahoituksen suhteen, mutta on myös jokseenkin huolestuttavaa, että meillä on näin merkittävä lakiesitys käsittelyssä ja täällä niin harva puuttuu sen keskeisiin sisältöihin ja pohtii kriittisesti niitä.
On lainsäätäjän vastuu turvata ihmishenkiä. Työtaisteluoikeus osana yhdistymisvapautta on keskeinen perusoikeus, jota ei voi rajoittaa kevyin perustein ja varmuuden vuoksi. Tämä on siis se asetelma, jonka ääressä olemme tänään. Haluan tällä puheenvuorolla tuoda esille kolme tärkeää lakiesitykseen liittyvää asiaa:
Ensinnäkin, tämä lakiesitys ei ole ratkaisu sote-alan kriisiin ja hoitajapulaan, sen me tiedämme kaikki. Me kaikki toivomme, että asiassa saavutettaisiin molempia osapuolia tyydyttävä sopu mahdollisimman pian. Sopimus neuvotellaan aina työmarkkinapöydässä. Kun sopu palkankorotusten suuruudesta on neuvotteluissa löytynyt, on poliitikkojen tehtävä turvata rahoitus neuvotteluissa saavutetuille ratkaisuille. Me vasemmistossa olemme jo pitkään nostaneet esille, että jos hoitajapulaa halutaan vakavasti ratkaista, pitää parantaa muun muassa työoloja, työehtoja ja palkkoja. Olemme vaatineet tähän myös palkkaohjelmaa. Tätä kysymystä on tarkasteltava yhtenä isoimmista sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Toiseksi haluan nostaa esille sen tosiasian, että läpi pandemian me olemme täällä säätäneet hyvin nopeassakin aikataulussa lakeja, jotka ovat puuttuneet merkittävällä tavalla ihmisten perusoikeuksiin. Kiire ei ole muodostunut esteeksi eduskunnan vastuulliselle ja tehokkaalle toiminnalle. Sivistysvaliokunnassa olemme lausuneet lukuisia kertoja yksimielisesti, että perusoikeuksia voidaan rajata vain tarkkarajaisesti ja aivan välttämättömistä syistä. Olemme läpi pandemian korostaneet, ettei perusoikeusrajoituksia voi tehdä ennakoiden, spekulatiivisesti ja varmuuden vuoksi. Tämän periaatteen pitää koskea myös käsillä olevaa lakiesitystä.
Arvoisa puhemies! Kolmanneksi haluan korostaa myös sitä, ettei lakko-oikeuksien rajaaminen ole asia, joka tulisi ottaa täällä kevyesti. Perustuslain suojaamiin perusoikeuksiin kuuluu ammatillinen yhdistymisvapaus, johon sisältyy työtaisteluoikeus. Tämän lisäksi Suomi on ratifioinut ILOn yleissopimukset, minkä lisäksi Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, Euroopan sosiaalinen peruskirja sekä YK:n keskeiset ihmisoikeussopimukset sääntelevät ja turvaavat työntekijöiden lakko-oikeuden. Työtaisteluoikeutta voi rajoittaa vain, jos työtaistelu saattaa yhteiskunnan turvallisuuden tai ihmisten hengen ja terveyden vaaraan, eikä lailla voi puuttua työtaisteluoikeuteen enempää kuin on väistämätöntä.
Arvoisa puhemies! Edellä mainittujen syiden vuoksi meidän tulee Suomen ylimpänä päätöselimenä tehdä kaikkemme sen eteen, ettemme heikennä jo valmiiksi heikossa asemassa olevien naisvaltaisten alojen työntekijöiden oikeuksia enempää kuin viimesijaisena keinona on välttämätöntä ihmisten hengen turvaamiseksi. Me emme säädä tässä lakia vain tähän hetkeen, sillä niillä ratkaisuilla, joita perusoikeuksien rajoittamisen suhteen nyt teemme, on kauaskantoiset seuraukset. Lain perusoikeudellisen välttämättömyyden arviointi asettuu tänään vielä uuteen valoon käräjäoikeuden ratkaisun myötä. Se myös asettaa koko lain tarpeellisuuden uudelleenarvioitavaksi, koska akuuttia aikataulupainetta ei nyt ole. Toivon, että tämä asia otetaan nyt vakavasti harkintaan. Aikalisä on tarpeen. Meidän on täällä vaalittava demokratiaa ja pidettävä siitä hyvää huolta. Siihen kuuluu huolellinen lainvalmistelu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T20:28:28,2022-09-14T20:33:21,Hyväksytty,1.1
2022_91_152,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso poissa, edustaja Holopainen, Hanna poissa, edustaja Rantanen, Mari poissa, edustaja Tanus poissa. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_153,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vuonna 2018 nykyinen pääministeri Sanna Marin tviittasi seuraavaa: ”Naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys ja arvostus saataisiin ylös kuopastaan. Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella.” Nyt kun hoitajat yrittävät saada hoitajat ylös palkkakuopasta, samainen pääministeri ja hänen puolueensa SDP säätävät pakkolakeja estääkseen ja vaikeuttaakseen hoitajien työtaistelua. Näyttääkin siltä, että SDP on tiivistettynä sitä, että oppositiossa vaaditaan naisvaltaisille aloille palkankorotuksia vaalihuijauksen vuoksi, huudetaan yleislakkojen perään ja järjestetään ay-liikkeen kautta mielenosoituksia. Myöhemmin sitten hallituksessa sorvataankin pakkolakeja lakkojen estämiseksi.
Arvoisa puhemies! Tässä laissa on monia epäkohtia, joita nyt luettelen.
Lain tarkoitukseksi on ilmaistu ”estää tilanne, jossa työtaistelun aiheuttama henkilöstövaje aiheuttaisi asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai terveyden vakavan vaarantumisen”, mutta ei kuitenkaan työtaistelun toteuttamisen estäminen. Vastaavasti esitetään, että laissa säädettyjä keinoja ei voitaisi käyttää miltään osin työtaistelun murtamiseen eikä työvoimapulasta tai siihen osoitettujen voimavarojen riittämättömyydestä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen. Kuitenkin laki itsessään on tarkoitettu nimenomaan työtaistelun murtamiseen, koska sillä voidaan pakottaa työntekijät töihin vastoin tahtoaan käytännössä työnantajapuolen yksipuolisella päätöksellä. Riippumatonta ulkopuolista tahoa, joka arvioisi, onko työnantaja käyttänyt kaikki muut mahdolliset käytettävissään olevat keinot hoidon järjestämiseksi muilla tavoilla, ei lain mukaisessa menettelyssä ole olemassa.
Esityksestä ei käy myöskään ilmi, missä muodossa työtaistelu olisi ylipäänsä mahdollista toteuttaa, kun samaan aikaan esimerkiksi hoitoalaa vaivaa krooninen hoitajapula, esimerkiksi teho-osastoilla tai kotihoidossa ei ole normaalissakaan tilanteessa ylimääräistä henkilökuntaa ja vanhuspalveluiden kriisiä pyritään ratkaisemaan sitovalla hoitajamitoituksella, joka ei normaalioloissakaan täyty läheskään kaikkialla.
Lakiesityksestä ei käy myöskään tyhjentävästi ilmi, missä tilanteissa henkilön irtisanoutuminen katsotaan varsinaiseksi työtaistelutoimenpiteeksi, jolloin aluehallintovirasto voisi määrätä henkilön potilasturvatyöhön, vaikka hänellä olisi jo tässä vaiheessa uusi työsopimus ja työnantaja, ja milloin niin sanotuksi tavalliseksi irtisanoutumiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitaja olisi saanut tarpeekseen ja vaihtanut alaa saatuaan tiedon tästä pakkolain säätämisestä.
Lakiesityksessä hoitohenkilökuntaa voidaan pakottaa töihin välttämättömän hoidon turvaamiseksi, vaikka kyse ei olisi kiireellisestä hoidosta. Hoito kuitenkin voi olla ei-kiireellistä, vaikka se pitkällä aikavälillä olisi välttämätöntä. Esimerkiksi hoitojonossa hoidon saaminen kestäisi joka tapauksessa pidempään kuin työtaistelun kesto.
Arvoisa puhemies! Olisi tärkeää, että perustuslakivaliokunta arvioi esityksen perustuslainmukaisuuden erityisesti pakkotyötä koskevilta osin sekä siltä osin, missä tapauksissa lain soveltaminen on viimesijaista suhteessa muihin työnantajan käytettävissä oleviin keinoihin. Samoin olisi erittäin tärkeää huomioida suurempi kuva: vaikka esitetyllä pakkolailla ratkaistaisiin lakon kohteena olevien sote-palveluiden työvoiman tarve lyhyellä aikavälillä, niin kysymys siitä, johtaako se tilanteeseen, jossa kaikkien sote-palveluiden työvoiman saatavuus vaarantuukin pitkällä aikavälillä, on varsin aiheellinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T20:33:40,2022-09-14T20:39:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_154,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_155,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhumme tänään käsittelyssä olevasta suojelutyölaista, on katsottava tätä päivää kauemmas. Meidän päättäjien velvollisuus on miettiä sitä, miksi olemme joutuneet tähän tilanteeseen. Tämä ei ole tippunut yhtäkkiä taivaasta syliimme, vaan on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Taustalla on valitettavasti ajattelumalleja, joissa julkisen sektorin merkitystä taloudelle ja tuottavuudelle ei haluta tunnistaa. Kyse on myös mitä suurimmassa määrin sukupuolesta. Monet poliittiset toimet ovat osoittaneet, ettei naisvaltaisia aloja nähdä yhtä tärkeinä ja tuottavina kuin miesvaltaisia aloja. Meidän on vihdoinkin haastettava ajatus taloudesta, jossa naisvaltaisen julkisen sektorin alat nähdään pelkkinä kuluerinä, joille on täysin oikeutettua maksaa vähemmän ja joilla työtä tehdään pelkästään kutsumuksena.
Hyvät kollegat, ei se näin saa mennä, jos haluamme puuttua sote-alan yhä kasvavaan työvoimapulaan. Meidän on kuunneltava työntekijöitä siinä, että potilasturvallisuus vaarantuu joka ikinen päivä riittämättömien resurssien vuoksi. Näin on ollut jo liian pitkään, ja siksi meidän on tehtävä omalta osaltamme kaikkemme sote-alan oikeudenmukaisen palkkauksen toteutumisen, työssäjaksamisen ja laadukkaan koulutuksen eteen. Nyt on viimeinen hetki avata silmät ja nähdä julkisen sektorin merkitys taloudelle ja haastaa oikeistolainen talouspuhe. Naisvaltainen julkinen sektori on talouden moottori siinä missä yrityksetkin.
Arvoisa puhemies! Minun on todettava, että hallituksen esitys on monin tavoin ongelmallinen. Se ei ole riittävän tarkkarajainen vaan sisältää laajan listan toimintoja, joihin potilasturvatyötä voidaan määrätä. [Sanna Antikaisen välihuuto] Nyt esitys ei tosiasiassa rajaudu selkeästi ihmishenkiä uhkaavaan tilanteeseen, vaikka sillä esitystä perustellaan. Voin sanoa, että minulle on myös todella ongelmallista kajota lakko-oikeuteen lainsäädännöllä. Haluan vahvasti painottaa sitä, että kyse on työelämän perusoikeudesta ja ihmisoikeudesta. Vielä ongelmallisempaa on rajata tätä kaikille työntekijöille pyhää oikeutta varmuuden vuoksi, niin kuin hallituksen esityksessä sen nykyisessä muodossa tehdään.
Vasemmistolaisena haluan painottaa sitäkin, että lakko-oikeudessa on kyse myös neuvottelujen heikomman osapuolen suojelusta ja valtasuhteiden tasapainottamisesta. Lakko-oikeutta on puolustettava, jos haluaa puolustaa demokraattista yhteiskuntaa. Lakko-oikeutta on puolustettava, jos haluaa yhteiskunnan, jossa hierarkiassa ylemmät eivät vain kyykytä heikommassa asemassa olevia. Lakko-oikeudella on historiassa ollut ja on edelleen merkittävä asema työntekijöiden aseman parantamisessa.
En voi myöskään mitenkään ymmärtää tai hyväksyä ajatusta siitä, että jopa irtisanoutuneet voidaan pakottaa töihin. Miten tällainen voisi olla käytännön tosielämässä edes mahdollista ilman, että ihmisen vapauteen ja perusoikeuksiin kajotaan? Meidän on myös kysyttävä itseltämme, miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan alan työntekijöiden hyvinvointiin ja alan vetovoimaan — tuskin myönteisesti, ja lakiesitystä on kutsuttu jopa orjalaiksi.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on ilmoittanut, että me emme voi tätä lakia tässä muodossa hyväksyä. Tietysti ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen on meille kaikille se ykkösasia. Mutta voimmeko oikeasti pakottaa ketään töihin, vaikka säätäisimme tässä salissa minkälaisia lakeja tahansa? Joka tapauksessa minustakin tärkeintä olisi nyt saada sopu aikaan, ja se onnistuu parhaiten oikeudenmukaisella palkkaratkaisulla, ei hoitajien lakko-oikeutta murtamalla.
Tässä välissä haluan muistuttaa siitä, että vasemmistoliitto on johdonmukaisesti seissyt naisvaltaisen julkisen sektorin puolella. Tämä on viime vuosina näkynyt esimerkiksi kilpailukykysopimuksen vastustamisena. Siinäkin me jäimme yksin puolustamaan muun muassa hoitajien lomarahoja. Vaikka paljon päätetään työmarkkinapöydissä, me poliittiset päättäjät emme voi kiertää vastuutamme julkisen sektorin tilanteen tai ylipäätään työelämän haasteiden korjaamisessa. Valitettavasti minunkin on sanottava ääneen se, että kun on ollut kyse esimerkiksi hävittäjien hankkimisesta, pankkien pelastamisesta tai vaikkapa sähköyhtiöiden riskin sosialisoinnista, niin rahaa on löytynyt miljardeja miljardien päälle, mutta kun on kyse aidosti ihmisten elämää ja terveyttä varjelevasta hoitotyöstä, niin sitä rahaa ei sitten löydykään mistään. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin meidän päättäjien arvovalinnoista kaikilla päätöksenteon tasoilla.
Tänään Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoi Ylen haastattelussa, että käräjäoikeuden turvaamispäätös tarkoittaa sitä, että potilasturvallisuuslain käsittelyä ei voi viedä eteenpäin, koska valtiovallalla ei ole enää perustetta puuttua työtaisteluvapauteen, koska sellaista työtaistelua ei ole, mihin sitä lakia tarvittaisiin. Siksi on pakko kysyä: miksi tätä lakiesitystä edelleen viedään eteenpäin? [Mikko Lundén: Hyvä kysymys!]
Lopuksi haluan todeta, että tätä nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä en voi hyväksyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-09-14T20:39:23,2022-09-14T20:44:49,Hyväksytty,1.1
2022_91_156,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee poissa, edustaja Kiuru Pauli poissa, edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_157,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos ministerille, kun on edelleen paikalla täällä.
Hallitus on potilasturvallisuuteen vedoten tuonut eduskuntaan nyt käsittelyssä olevan pakkolakiesityksen. Lailla puututtaisiin hoitohenkilökunnan työtaisteluoikeuteen rankalla kädellä ja heidät voitaisiin pakottaa töihin, vaikka he olisivatkin irtisanoutuneet ja solmineet muualle uuden työsopimuksen. Perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla, ja julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Tuntuu suomalaiselle yhteiskunnalle varsin vieraalta, että irtisanoutuneen hoitajan perusoikeuksia voitaisiin polkea ja pakottaa hänet töihin, vaikka hän olisi päättänyt vaihtaa ammattia.
Arvoisa herra puhemies! Hoitajien työtaistelu ei varmasti tullut hallitukselle yllätyksenä. Edellisen kerran, kun vastaava pakkolaki esitettiin vuonna 2007 eduskunnassa, erään nykyisen hallituspuolueen kansanedustaja totesi ryhmäpuheessaan seuraavaa: ”Hallituksen olisi pitänyt ennakoida tilanne ja vahvistaa kuntataloutta, jotta kuntatyönantajalla olisi paremmat edellytykset neuvotella ratkaisu olemassa olevaan kiistaan.” Tähän tämä tilanne tälläkin kertaa kiteytyy. Hallitus on polttanut miljardikaupalla rahaa ympäri Eurooppaa, mutta 20 miljardin euron vuotuisesta sote-budjetista ei riitä 300 miljoonaa hoitajien palkkakuopan korjaamiseen.
Arvoisa puhemies! Iso kysymys tämän lain käsittelyssä ei kuitenkaan ole se, onnistuuko hallitus murtamaan hoitajien lakon tällä pakkolailla. Niin se varmasti onnistuu tekemään, jos perusoikeuksista ei välitetä ja perustuslaissa taattu oikeus työhön päätetään unohtaa. Paljon tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, mitä hoitajien jatkuva käyttäminen heittopusseina jo koronapandemian alusta lähtien tekee hoitoalan arvostukselle ja houkuttelevuudelle. Suomi nimittäin tarvitsee hoitajia jatkossakin, ja jos tulevaisuudessa nuoret eivät enää halua opiskella hoitoalalle tämän farssin seurauksena, niin tämä hallitus on tehnyt emämunauksen.
Arvoisa herra puhemies! On erittäin lyhytnäköistä edes esittää lakia, joka osoittaa, ettei hoitajien työpanosta arvosteta eikä heidän äänensä kuulu yhteiskunnassa. Työntekijöiden oikeuksien polkeminen kostautuu viime kädessä oikeuksien polkijalle — niin tulee käymään myös tässä asiassa. Tämä hallituksen esitys on vieras suomalaisille työmarkkinoille ja sopimusyhteiskunnalle. Sitä ei olisi pitänyt tuoda eduskuntaan lainkaan, ja kun se kerran tänne tuotiin, se pitäisi hylätä. Hoitajat ansaitsevat palkankorotuksensa ja nyt vielä anteeksipyynnön hallitukselta. Eikö näin ole, arvoisa ministeri Lindén? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-14T20:45:05,2022-09-14T20:47:32,Hyväksytty,1.1
2022_91_158,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_159,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu paljon potilasturvallisuudesta ja terveyspalvelujen saatavuudesta. Olemme nyt keskellä akuuttia tilannetta. Olemme keskellä hoitajien työtaistelua, mutta tokihan tämänhetkisen tilanteen juuret ovat hyvin kaukana. On ollut jo pitkään nähtävissä se, että meitä uhkaa hoitajapula, ja on ollut tietysti monia hallituksia nykyistä hallitusta ennen, jotka eivät ole tehneet riittävästi toimia, jotta tätä oltaisiin voitu korjata ja jotta oltaisiin voitu parantaa tämän hoitoalan veto- ja pitovoimaa niin, että siellä olisi riittävästi tekijöitä. Nyt on puhuttu paljon palkkauksesta, joka on varmasti yksi keskeinen tekijä tässä veto- ja pitovoimassa, mutta varmasti on myös hyvin monia muita asioita, jotka liittyisivät työolosuhteisiin ja muihin työehtoihin, joitten korjaamisella olisi ollut kiire jo aiemmin, mutta joiden suhteen toimia tarvitaan nyt kipeämmin kuin koskaan. 
Nyt täällä tänään ollaan käsittelemässä hallituksen esitystä, jolla ollaan puuttumassa hoitajien työtaisteluoikeuteen. On ihan selvää, että tällainen toimi on hyvin poikkeuksellinen, ja täytyy ehdottomasti toimia niin, että tämän toimen käyttöönotto on täysin viimesijainen keino ja että sitä käytetään vain sellaisessa tilanteessa, jossa vaihtoehtona on se, että on potilaita, joitten terveys ja henki on vaarassa. Nyt täällä eduskunnassa, kun tätä käsitellään, on totta kai perattava koko tämä lakiesitys tarkkaan ja on pohdittava, kuinka siitä tarkkarajaisuudesta pidetään huolta. 
Täällä on noussut useammissa puheenvuoroissa esiin se, että meidän täytyi myös muita keinoja miettiä. Hallitus ei tietenkään voi ryhtyä työtaistelun osapuoleksi sinänsä ja ei pysty vaikuttamaan työtaisteluosapuolten neuvotteluihin, mutta toki on syytä nyt pikaisesti käynnistää erilaisia toimia, joilla sitten koko tämän alan veto- ja pitovoimaan voidaan pitkällä tähtäimellä vaikuttaa. Ja kysyisinkin ministeriltä: mitä kaikkia muita toimia hallitus on ryhtymässä tekemään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-14T20:47:34,2022-09-14T20:49:57,Hyväksytty,1.1
2022_91_160,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_161,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hoitajia koskeva pakkotyölaki on kyllä — pakko se on sanoa suoraan — demareilta erittäin nolo esitys. Tämä siksi, että oppositiossa ollessanne vuonna 2007 vastaavan lain käsittelyn yhteydessä esititte aivan päinvastaisia kantoja ja olitte silloin tätä samaa asiaa vastaan.
Tosiaan silloin vuonna 2007 oppositiolta, jossa SDP oli, ei herunut ollenkaan tukea hallituksen suunnitelmille rajata hoitajien työtaistelua poikkeuslailla. Silloinen SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma ei katsonut hyvällä työtaisteluoikeuden rajoittamista. Hän totesi esimerkiksi näin: ”Hallitus on lähtenyt tässä väärälle tielle. On väärin kuvitella, että tämä riita ratkeaisi jollain pakkolainsäädännöllä. Nyt ei pitäisi tuhlata energiaa pakkolailla uhkailuun vaan sovun hakemiseen.” Mutta kuinka kävi 15 vuotta myöhemmin? Nyt pääministeripuolue SDP ajaa pakko- ja orjatyölakeja ja uhkailee hoitajia mutta ei hae sopua.
Arvoisa puhemies! Puhutaan vielä lisää tästä vuodesta 2007. Silloin tosiaan oppositiopuolueiden edustajat vasemmalta syyttivät hallitusta vastuunpakoilusta ja työnantajan puolelle asettumisesta. Vasemmalla laidalla syyteltiin hallitusta yrityksestä murtaa Tehyn työtaistelu. Ainoana ratkaisuna tilanteeseen pidettiin valtion lisärahaa. Nykyisinkin eduskunnassa istuva SDP:n silloinen ryhmänjohtaja Tarja Filatov lausui seuraavaa: ”On kyseenalaista, että hallitus puuttui pakkolailla terveydenhuoltoalan neuvotteluihin, kun ne olivat vielä kesken, ja asettui kiistassa suoraan työnantajan puolelle.” No, nyt 15 vuotta myöhemmin SDP itse asettuu työnantajan puolelle eikä nähtävästi enää edes muista, että, toden totta, valtiohan voisi antaa lisärahaa hoitoalalle, kuten te itse olette sanoneet jo aiemmin. Kysymys kuuluu: miksi ette toimi siten, kuten olette viimeiset 15 vuotta saarnanneet?
Arvoisa puhemies! Jatkaisin vielä mielelläni seuraavassa puheessani käymällä läpi näitä SDP:n ryhmäpuheenvuoroja tuolta vuodelta, ja mikäli siellä ei ole puheenvuorovarauksia, niin...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Teillä on vielä kolme ja puoli minuuttia aikaa tässä puheenvuorossa.] No, voin tietenkin osan käydä läpi, mutta saanko sitten varata puheenvuoron tuolta?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Täällä on teidän jälkeenne vielä puheenvuoropyyntöjä.] Onko? No niin, sitten lopetan tähän ja jatkan vielä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T20:50:13,2022-09-14T20:54:09,Hyväksytty,1.1
2022_91_162,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_163,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto lähtee tosiaan siitä, että lakko-oikeutta ei tule rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä ihmisten hengen vaarantamisen estämiseksi, ja tässä se soveltamisala on laajempi, ja niin kuin puheessani sanoin, perusoikeuksia ei voida rajoittaa varmuuden vuoksi. 
Perussuomalaisilta oli täällä ihan hyviä kriittisiä puheenvuoroja, ja nostettiin esille juuri tämän lakiesityksen kriittisiä kohtia, mutta on ehkä hyvä muistaa tosiaan se, että hallitus ei ole se, joka tässä tilanteessa siellä työmarkkinapöydässä neuvottelee, mutta tietenkin hallituksen vastuulla on turvata se rahoitus.
Sen sijaan kiinnostaisi kyllä tietää, mikä on sitten perussuomalaisten ratkaisu tilanteeseen, jossa suojelutyötä ei esimerkiksi siellä teho-osastoilla tarjota. Ymmärrän tämän kovan kritiikin tätä lakiesitystä kohtaan, mutta olisi tärkeätä tietää, mikä se teidän oma ratkaisunne on. Jos olisitte hallitusvastuussa, mitä sitten tekisitte tässä tilanteessa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T20:54:11,2022-09-14T20:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_91_164,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_165,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalon kysymykseen teho-osastoista: tästähän on vastikään annettu oikeuden päätös, joten asia taitaa olla hoidossa.
Mutta tosiaan tuossa viime puheessani kerroin, että käyn läpi vuoden 2007 vastaavaa tilannetta sekä pääministeripuolue SDP:n muuttuneita kantoja. 2007 olimme vastaavassa tilanteessa. Ainoa eri asia olivat tietenkin voimasuhteet ja se, että SDP oli silloin oppositiossa.
Ennen kuin luen alta kohtia tästä demareiden ryhmäpuheesta vuodelta 2007, haluaisin esitellä tämän oivan kommentin aiheesta. Silloinen kansanedustaja Liisa Jaakonsaari vastauspuheenvuorossaan 9. marraskuuta kertoi näin: ”Tässä koko ajan unohtuu pääasia, että tämä on kahden herran ratkaistavissa, valtiovarainministeri Kataisen ja pääministeri Vanhasen. Se on niin yksinkertaista, se on erittäin yksinkertaista. Nyt on vaan mielenkiintoinen poliittinen kysymys, miksi näin ei tapahdu, koska uskon todella, että ministeri Kataisella on suuri halu ratkaista se. Onko kysymys siitä, että tässä on tämmöinen porvarillisten puolueitten kukkulan kuningas ‑taistelu näin vakavalla asialla?”
Haluaisinkin kysyä tässä Jaakonsaarta mukaillen ja sanoa, että tässä nyt taitaa unohtua pääasia, että tämä tilanne on kahden rouvan ratkaistavissa, valtiovarainministeri Saarikon ja pääministeri Marinin. Se on niin yksinkertaista, se on erittäin yksinkertaista. Nyt on vaan tosiaan mielenkiintoinen poliittinen kysymys, miksi näin ei tapahdu, koska todella uskon, että pääministeri Marinilla on suuri halu ratkaista se. Onko kysymys siitä, että tässä on tämmöinen vasemmistolaisten puolueiden kukkulan kuningatar ‑taistelu näin vakavalla asialla?
Arvoisa puhemies! Sanoin tosiaan alussa, että otan kohtia demareiden ryhmäpuheesta vuodelta 2007. Sen piti silloinen ja nykyinen kansanedustaja Anneli Kiljunen. Pakko sanoa jo heti näin alkuun, että mielestäni tämä todistaa pääministeripuolueen häikäilemättömän poliittisen pelin hoitajien työoloilla.
Kiljunen kertoi silloisessa ryhmäpuheessa: ”Me emme hyväksy pakkolakia. Lähtökohtana on oltava sovittelu ja neuvottelu. Suojelutyön rajoista tulee pakottamisen ja yksipuolisen määräämisen sijasta sopia neuvottelemalla paikallisesti kunnan tai kuntayhtymän ja Tehyn paikallisen osaston välillä. Tällöin molemmat osapuolet tuovat parasta asiantuntijuutta potilasturvallisuuteen ja kantavat vastuunsa suojelutyön tekemisestä.” Kysymys teille, SDP: miksi te ette tee nyt näin?
 Kiljunen jatkaa: ”Tosiasia on, että potilaiden turvallinen hoito voidaan taata vain sopimalla olemassa oleva hoitoalan työkiista.” Ja hän jatkaa myöhemmin: ”Kansainvälisen työoikeuden tulkintakäytännön perusteella työtaistelun osapuolia ovat yhteisöt, eivät yksilöt. Lakiehdotus sisältää kuitenkin mahdollisuuden tuomita uhkasakko suojelutyöstä kieltäytymisestä yksittäiselle työntekijälle. Tämä ei ole hyväksyttävää ja on myös vastoin kansainvälistä ihmisoikeuskäytäntöä.”
Tämä SDP:n ryhmäpuhe jatkuu näin: ”Tehyläisten irtisanoutumiset ovat vakava uhka potilasturvallisuudelle. Tämän vuoksi hallituksen olisi pitänyt keskittyä erityisen tarkoin siihen, että molemmille työtaistelun osapuolille tarjotaan parhaat mahdolliset välineet kriisitilanteen ratkaisemiseen. Mutta mitä on tapahtunut? Hallitus on tullut mukaan työtaisteluun kuntatyönantajan rinnalle tehyläisiä vastaan.” No, nyt tosiaan, kun SDP on pääministeripuolue, niin nähtävästi tehyläisten mahdolliset ja jo toteutuneet irtisanoutumiset eivät kiinnosta, ja nyt tosiaan SDP itse on kuntatyönantajan rinnalla tehyläisiä vastaan. Huh huh. 
Tämä puhe jatkuu niin, että ”Pakkolakiesitys on vaikeuttanut ratkaisun löytämistä. Työtaistelu on laajenemassa, paine neuvottelupöydässä on heikentynyt. Hallituksen olisi pitänyt pysytellä työtaistelun ulkopuolella ja kantaa oma vastuunsa sovun aikaansaamisesta ja terveydenhuollon turvaamisesta nyt ja tulevaisuudessa.” Niin, paljon on vettä virrannut Tammerkoskessa Tampereella, että nyt 15 vuotta myöhemmin demarit eivät itse malta vallassa ollessaan pysyä työtaistelun ulkopuolella eivätkä kanna omaa vastuutaan sovun aikaansaamisesta ja terveydenhuollon turvaamisesta nyt ja tulevaisuudessa. 
Tässä ryhmäpuheessa otettiin esille myös oheinen asia, joka pitää paikkansa tänäkin päivänä: ”Sekä hallituksen kyvyttömyys ratkaista palkkaongelmaa että hätäavuksi keksitty pakkolaki johtavat pahimmillaan terveydenhuollon syvään kriisiin myös pidemmällä aikavälillä.” No, nyt 15 vuotta myöhemmin nähtävästi SDP:tä ei kiinnosta pätkääkään hoitajien palkkaongelma eikä edes terveydenhuollon syvä kriisi pidemmällä aikavälillä.
Edelleen tämä puhe jatkuu. — Anteeksi, puheenvuoroni on mennyt yli, saanko vielä jatkaa loppuun?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Voitte jatkaa, täällä ei ole puheenvuoropyyntöjä.] Kiitos paljon, arvoisa herra puhemies! — No niin, eli SDP:n ryhmäpuhe vuodelta 2007 jatkuu: ”On pelättävissä, että nyt aikaansaatu sotku entisestään vähentää alan houkuttelevuutta. Yhä harvempi lähtee opiskelemaan hoito- ja hoiva-alalle. Vaarana on myös, etteivät irtisanoutuneet hoitajat enää palaa takaisin entisiin töihinsä. Hoitajien kokemusta työn raskaudesta ja palkkauksen jälkeenjääneisyydestä ei haluta ymmärtää ja ottaa vakavasti, vaan uskotaan, että pelkkä kutsumus riittää työn motiiviksi edelleen. Hallituksen tulisi nyt osoittaa arvostuksensa terveydenhuoltoa ja sen alalla työskenteleviä työntekijöitä kohtaan, jotta alan tulevaisuus pystytään turvaamaan.” Haluan kysyä pääministeripuolue SDP:ltä, mihin teiltä ovat nyt hallituksessa ollessanne unohtuneet teidän nämä aiemmin lausumanne sanat, kun toimitte aivan täysin toisella tavalla.
Lopuksi vielä tässä demareiden ryhmäpuheessa edustaja Kiljunen lausuu viimeiseksi toiveen: ”Toivoimme, että laki olisi saanut sellaisen muodon, joka olisi todellisuudessa taannut potilasturvallisuuden ja jossa ei olisi yksipuolista työhön pakottamista. Vain yhteisesti sopimalla voidaan tässä tilanteessa taata parempi potilasturvallisuus.” Pidän näitä viisaina sanoina. Surullista on kuitenkin se, että nyt pääministeripuolueen ollessa vallassa potilasturvallisuuden todellinen takaaminen tai työhön pakottaminen ei näytä kiinnostavan sitä. Nähtävästi tämän yhteisesti sopimisenkin te olette haudanneet ja tilalle olette ottaneet orja- ja pakkolait.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kysyä teiltä, arvoisa SDP, aiemmin puhutun jälkeen, jossa kaikki voivat nähdä aiempien sanojen ja nykyisen toimintanne ristiriitaisuuden: eikö teitä edes hävetä hiukan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T20:55:00,2022-09-14T21:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_166,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_167,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jos minä oikein äsken kuulin, niin edustaja Honkasalo peräänkuulutti sitä, mikä olisi ollut meidän ratkaisumme tähän hommaan. Me oltaisiin, niin kuin minä puheessani mainitsin, ennakoitu tätä asiaa. Me olisimme vahvistaneet kuntataloutta jo aikaisemmin, että kuntatyöntekijällä olisi ollut paremmat mahdollisuudet neuvotella tätä asiaa. Me olisimme priorisoineet, mihin me rahan laitamme, koska kun tämä ei kumminkaan ole mikään tämän viikon juttu, vaan tässä on ollut vuosia aikaa tämä asia hoitaa, niin sinne lisää rahaa ja jostain muusta pois. — Näin, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-14T21:05:42,2022-09-14T21:06:13,Hyväksytty,1.1
2022_91_168,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_169,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos paljon tästä vastauksesta. Tämä asettuu ehkä hieman outoon valoon sikäli, että olette myös esimerkiksi talousarviokeskusteluissa aika kovasanaisesti kritisoineet sitä, että hallitus haaskaa rahaa esimerkiksi kuntatalouteen, ja usein myös talouspoliittiset linjanne ajavat jopa kokoomuksesta oikealle. Teillä on edustajia, jotka nimenomaan kritisoivat sitä, että julkiseen sektoriin pistetään aivan liikaa rahaa. Ne puheet ovat hurjaa kuultavaa, ja tämä asettuu täysin ristiriitaan sen kanssa, että nyt sitten esitetään ratkaisuksi sitä, että oltaisiin vahvistettu kuntataloutta. — Se on hyvä, että mieli tässä on muuttunut.
Ehkä se, mitä peräänkuulutin, oli se perussuomalaisten ratkaisu tähän akuuttiin tilanteeseen. Se, että turvaamistoimia haetaan käräjäoikeuden kautta, on raju toimenpide, joka itse asiassa on toimenpiteenä jopa radikaalimpi kuin mitä lainsäädännöllä, mahdollisesti huolellisella lainsäädäntötyöllä, voitaisiin saavuttaa. Ehkä tässä vain ajattelisin niin, että omaa argumentaatiota vahvistaa myös se, jos on niitä omia ratkaisuja esitettävänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T21:06:15,2022-09-14T21:07:51,Hyväksytty,1.1
2022_91_170,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_171,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Niin, en nyt saanut selvää edustaja Honkasalon puheesta, kannatatteko te nyt tätä lakia vaiko ette. Tosiaan täytyy vielä katsoa, kun äsken puhuin vuoden 2007 tapahtumista, että silloinhan vasemmistoliitto oli myös näitä ns. pakkolakeja — jotka olivat käytännössä sama tilanne kuin nyt — vastaan.
Mitä tulee kuntasektoriin, niin sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi osa koko kuntasektoria. Emme ole missään ajaneet, että sosiaali- ja terveydenhuollosta pitäisi leikata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T21:07:53,2022-09-14T21:08:46,Hyväksytty,1.1
2022_91_172,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_173,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan loppuun vielä nopeasti, että minä ehkä ilmaisin itseäni väärin, eli ei me olla leikkaamassa yhtään hoitajilta tai poliiseilta tai palomiehiltä, vaan hallinnosta tai jostain muusta, mutta ei näistä tekevistä käsistä. Halusin vaan täsmentää tämän edustaja Honkasalolle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-14T21:08:46,2022-09-14T21:09:04,Hyväksytty,1.1
2022_91_174,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_175,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallinnossakin istuu niitä tekeviä käsiä, ja sieltä tämmöisiä leikkausmääriä ei saada, mitä olette itse ehdottanut.
No, joka tapauksessa tässä on päivänselvää se, että tämän viikon aikana on käynyt selväksi, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä suhtautuu tähän lakiesitykseen siinä muodossa, jollainen se tällä hetkellä on, erittäin kriittisesti eikä voi sitä siinä muodossa hyväksyä. Haluan tämän tässä nyt vielä tehdä selväksi. Se kävi myös tuossa omassa puheenvuorossani hyvin selväksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T21:09:05,2022-09-14T21:09:44,Hyväksytty,1.1
2022_91_176,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_177,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Niin, valtioneuvoston istunnossa kuitenkaan vasemmistoliitto ei vastustanut tätä. Tämä näyttäytyy käytännössä takinkääntönä vasemmistoliiton osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T21:09:46,2022-09-14T21:10:03,Hyväksytty,1.1
2022_91_178,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_179,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Valtioneuvoston jäseniä sitoo tässä tietty juridinen velvoite. Olemme tiedottaneet hyvin avoimesti myös muita hallituspuolueita ja myös ministeri Lindéniä tästä tilanteesta, missä eduskuntaryhmä otti kauttaaltaan kriittisen kannan tähän lakiesitykseen. Me tiedetään kaikki myös, että tässä on valtavat aikataulupaineet. Tämä on ihan normaali osa meidän demokraattista lainsäädäntötyötä, että eduskuntaprosessissa vielä katsotaan lakien sisältö ja järjestetään asiantuntijakuulemiset, jotta nimenomaan esimerkiksi näihin perusoikeuskysymyksiin saadaan kunnollinen vastaus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-14T21:10:05,2022-09-14T21:10:53,Hyväksytty,1.1
2022_91_180,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_181,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp,"Kiitos puheenjohtaja! Siis käytännössä vasemmistoliitto on ilmoittanut tai siis teidän eduskuntaryhmänne on ilmoittanut, että ette kannata tätä lakia, mutta sitten kuitenkin vetoatte siihen, että täytyisi saada vielä asiantuntijakuulemiset käytyä, jotta voitte ottaa tähän kantaa. Tämä nyt on hiukan ristiriidassa. Ja toisaalta ei ole mitään juridista velvoitetta valtioneuvoston istunnossa olla samaa mieltä asioista muiden kanssa. Aivan hyvin teidän ministerit olisivat voineet tehdä vastaesityksen ja äänestää vastaan. Hiukan jopa ehkä säälittää muut hallituskumppaninne, koska tällainen toiminta on vain yksinkertaisesti epäreilu tapa toimia muita hallituspuolueita kohtaan. 
Olemme tietenkin asiasta nähtävästi samaa mieltä, että emme kannata tätä pakkolakia. Mutta ehkä teidän kannattaisi tarkastella omia toimintatapojanne ja ehkä teidän kannattaa jotenkin parantaa teidän ministereiden ja eduskuntaryhmän yhteistoimintaa niin, että te olisitte samaa mieltä joka kohdassa asian käsittelyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-14T21:10:55,2022-09-14T21:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_91_182,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_183,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksellä esitetään säädettäväksi laki muutoksista nykyiseen kaivoslakiin. Nykyinen kaivoslaki astui voimaan 1.7.2011. Siihen on muutamaan otteeseen tehty muutoksia lähinnä kullanhuuhdontaa koskevan sääntelyn osalta.
Keväällä 2019 selvityshenkilö, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti emeritus Pekka Vihervuori, arvioi kaivoksia koskevan lainsäädännön toimivuutta. Vihervuori totesi, ettei kaivoslaissa ole suurta vikaa, mutta hän tunnisti mahdollisuuksia parantaa ja selkeyttää kaivosten sääntelyä. Kaivosala on toimintaa, jota säädellään usean eri lain nojalla. Vihervuori ei tarkastelussaan ottanut kantaa politiikkalähtöisiin seikkoihin, kuten mahdolliseen erityisveroon. Vihervuoren keskeiset havainnot ja ehdotukset olivat hallitusneuvottelijoiden käytettävissä, ja hallitusohjelmassa onkin joukko kaivostoimintaa koskevia kirjauksia, joiden toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta käynnistettiin ministeriössä lainsäädäntöhanke.
Eduskuntakäsittelyyn eteni keväällä 2019 myös Kaivoslaki Nyt ‑kansalaisaloite, joka oli esitys muutoksiksi kaivoslakiin. Eduskunta ei hyväksynyt kansalaisaloitetta mutta nosti syksyllä 2020 kirjelmässään aloitteessa esitettyjä asioita huomioitavaksi ministeriössä käynnissä olevassa lakihankkeessa. Kirjelmä ja sen huomiot edellyttivät lisäaikaa lakihankkeen aikatauluun. Virkamiesvalmistelun tueksi asetettiin keväällä 2020 sidosryhmistä koostuva työryhmä ja kaikki hankkeen valmisteluaineisto koottiin työn edetessä ministeriön julkisille verkkosivuille. Kansalaisten osallistamiseksi järjestettiin kaksi verkkopohjaista kuulemistilaisuutta varsinaisen lausuntokierroksen lisäksi.
Arvoisa herra puhemies! Nyt esityksessä ehdotetaan paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, että kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä olisi kunnan hyväksymä kaava ja että muut elinkeinot otettaisiin lupaharkinnassa paremmin huomioon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on hyvä!]
Kiinteistön omistajan asemaa parannetaan. Alueen asukkaiden kokemien haittojen vähentämiseksi esitetään tiukennuksia malminetsintäluvan voimassaolon jatkamista koskeviin edellytyksiin ja esimerkiksi maanomistajien suostumusta edellytetään, kun malminetsintälupa on ollut voimassa kymmenen vuotta. Tiedonsaannin ja dialogin parantamiseksi esitetään luvanhaltijoille velvollisuutta vuosittaisista avoimista yleisötilaisuuksista.
Varsinaista maastossa tehtävää malminetsintää edeltävään, varausta koskevaan sääntelyyn esitetään useita muutoksia, joista merkittävimmät ovat varausaluetta koskevan veronluonteisen maksun eli varausmaksun käyttöönotto ja varausajan lyhentäminen.
Ympäristönsuojelun tasoa parannetaan. Lupaharkinnassa huomioidaan maisemalliset ja ympäristölliset sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset nykyistä tehokkaammin.
Esityksessä ehdotetaan myös muutoksia kaivoslain mukaisiin yleisiin periaatteisiin muun muassa siten, että kaivostoiminnan kaikissa vaiheissa toiminnanharjoittaja hyödyntää kaikki alueella tavatut kaivosmineraalit, jotka ovat toiminnanharjoittajalle teknis-taloudellisesti hyödynnettävissä.
Viranomaisten neuvontavelvollisuutta täsmennetään ja kiinteistön omistajan suostumuksella toteutettavaan malminetsintään esitetään ilmoitusvelvollisuutta.
Esityksessä ehdotetaan tiukennuksia ja täsmennyksiä vakuussääntelyyn ja kaivostoiminnan lopettamista koskevaan sääntelyyn. Kaivoksen vaiheittainen sulkeminen jo kaivostoiminnan aikana huomioidaan nykyistä paremmin, ja kaivoksen lopullinen sulkeminen toteutetaan vastuullisesti.
Saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana koskeviin säännöksiin esitetään terävöitystä luvan hakijan selvitysvelvollisuuteen. Kaikkien paliskuntien asemaa yhdenmukaistetaan tiedottamista ja osallistumista koskevien säännösten osalta.
Lain toimivuutta parannetaan tekemällä muutoksia luvan siirtoa ja kaivostoimitusta koskevaan sääntelyyn ja hallintopakkosääntelyyn sekä tekemällä kaivosrekisteriä koskeva säännös. Esityksessä mahdollistetaan tarkempien säännösten antaminen valtioneuvoston asetuksella useista kaivosviranomaisten lupatoimintaan liittyvistä seikoista. Tässä esityksessä esitetään myös tarvittavat lisäykset lupaviranomaisten voimavaroihin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä vastataan niihin kaivostoiminnan sääntelyn kehittämisehdotuksiin, joihin on toimivalta kaivoslain puitteissa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-14T16:49:55,2022-09-14T16:55:23,Hyväksytty,1.1
2022_91_184,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_185,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Käsittelyssä on kaivoslain uudistaminen, laaja paketti, ja haluan keskittyä tässä puheenvuorossa nimenomaisesti yhteen huoleen.
Kaivoslakiin ehdotetuilla uudistuksilla tehtäisiin merkittävä muutos kuntien asemaan kaivoslupaharkinnassa. Uudessa esityksessä kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä olisi kunnan hyväksymä kaava. Kunnilla olisi siis oikeus päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella, kun kaivostoiminta perustuisi kunnan laatimaan kaavaan.
Ministerin esityksessä tätä asiaa, muutosta, perusteltiin paikallisuudella, mikä sinänsä kuulostaakin hyvältä tarkoitukselta, mutta itselläni herää huoli nimenomaan malminetsinnän näkökulmasta. Malminetsinnässä siis yhtiö hankkii ensin varauspäätöksen ja sitten malminetsintäluvan. Malminetsintäprosessi kestää useita vuosia ja on hyvin riskialtista. Itse asiassa monet tai jopa useimmatkin näistä etsintäprojekteista eivät johda taloudellisesti kannattavaan näkymään kaivostoiminnalle. Mutta osa johtaa, ja näissä tapauksissa, kun menestyksekkään malminetsinnän jälkeen tulee aika varsinaiselle kaivosluvalle, kunnilla olisi kaavoituksen kautta harkintavalta sen suhteen, myönnetäänkö toiminnanharjoittajalle kunnan alueella kaivoslupaa.
Näen tässä mahdollisesti merkittävänkin poliittisen riskin. Malminetsintä ja kaivostoiminta ovat hyvin pitkäjänteisiä toimintoja. Miten on riittävästi ennakoitavuutta, kun päätöksenteko voi vaihdella kunnittain ja ajoittain? On siis aika hankala tilanne, jos toimijat joutuvat ikään kuin tekemään valistuneita arvauksia siitä, mikä on tulevaisuudessa alueellisesti paikallinen tahtotila. On myös helppo nähdä mahdollisia eturistiriitoja. On myös mahdollista sekin, että kun tällainen etsintäalue kattaa laajan alueen, niin vaikutukset ja hankaluudet voisivat ulottua eri kuntien alueille, jos sitä operointia tehdään eri kuntien alueella.
Edelleen totean ennakoitavuuteen liittyen, että myös määräaikalyhennyksien osalta kannattaisi vielä ehkä käyttää enemmän harkintaa, nimittäin 12 kuukauden varausaika on tässä toiminnassa kovin lyhyt aika ja myös malminetsintäluvan 10 vuoden aikaraja. On ymmärrettävää, että kaivostoiminnassa kyseessä ovat hyvinkin suuret investointiprojektit, ja projektien kannattavuus on tietysti kaiken a ja o.
Näen siis riskiä siitä, että kaivoslakiin esitettävät muutokset voivat vaarantaa tai ainakin heikentää ennakoitavuutta alalla, ja ainakin tältä osin esitystä tulisi tarkastella erityisen huolella, kriittisesti, ja varmistaa, että esittämäni huolet eivät pääse toteutumaan. Sen vuoksi kysyn arvoisalta ministeriltä: Miten te suhtaudutte tähän esittämääni huoleen? Voidaanko ennakoitavuus turvata, ja miten nämä riskit voitaisiin välttää. Onko syytä harkita vielä mahdollisia muutoksia eduskuntakäsittelyssä? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-09-14T16:55:28,2022-09-14T16:59:20,Hyväksytty,1.1
2022_91_186,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, poissa. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_187,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä kaivoslakia on odotettu pitkään ja hartaasti. Odotukset ovat olleet aika suuria, ja siinä mielessä tämä on monelle ollut kuitenkin pieni pettymys, vaikka tässä joitakin parannuksia onkin. Suurin puute on se, että ympäristölupaa ei vaadita ennen kaivoslupaa. Toivon, että valiokunnassa voitaisiin vielä joitakin muutoksia tähän tehdä, koska ympäristölupa on aivan olennainen silloin, kun puhutaan kaivoksista, ja se pitäisi ehdottomasti vaatia ennen kuin kaivos saa rakentamisluvan.
Kun ympäristölupaa ei vaadita ennen kaivosluvan myöntämistä, tilanne on aika nurinkurinen. Kaivoslupaa myönnettäessä pitäisi pystyä arvioimaan hankkeen yleisiä ja yksityisiä etuja ja vaikutuksia, vaikka hankkeen toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei ole vielä selvitetty kattavasti. Kaivosten ympäristövaikutusten arviointi, yva, ei ole riittävä prosessi, sillä kaivoshankkeen yva on kaivosyhtiön konsulttimielipide, jonka oikeellisuus ratkaistaan vasta ympäristölupavalituksissa. Yva on vain arviointia, se pitäisi aina muistaa. Se ei ole mikään lupa, siitä ei voi valittaa. Ainoa, mikä tässä lasketaan, on ympäristölupa. Ympäristölupa on sellainen, mistä voidaan valittaa, jos eivät sen ehdot täyty.
Kunnan vaikutusmahdollisuutta on lisätty siten, että kunnalle tulee kaavoitusoikeus, mutta kunnalla ei ole oikeutta vastustaa malminetsintää muuta kuin erityisestä luonto‑ tai kulttuuriarvoihin perustuvasta syystä, ei esimerkiksi siitä syystä, että kunta haluaisi satsata matkailuun ja pitää kunnan monimuotoisena, luonnonläheisenä ja saada matkailutuloja vuosikymmeniksi eteenpäin, eli tällä perusteella se ei voi vastustaa sitä malminetsintää. Tämäkin on hieman pieni lapsus täällä laissa. Myöskin tähän tulisi kiinnittää huomiota.
Sitten muutama sana vakuuksista ja jälkihoidosta: Kaivoksen jälkihoidon tarpeelliseksi ajaksi määritellään vähintään 30 vuotta, vaikka kaivannaisjätedirektiivin ja ‑asetuksen 190/2013 mukaiset pitkien aikojen vaikutukset esimerkiksi happamasta kaivosvuodosta ulottuvat tätä paljon pidemmälle. Kaivosyrityksen jälkihoidon vakuuden täytyisi kattaa jätteiden pysyvä jälkihoito tai stabilointi. Tästä esimerkiksi Kittilän kunta on jättänyt erittäin hyvän lausunnon. Se löytyy sieltä lausuntopalautteista, joita tämän lain valmistelussa on kerätty. Siellä on muitakin erittäin hyviä lausuntopalautteita. Kehottaisin valiokuntaa lukemaan esimerkiksi kaikki kansalaisjärjestöjen palautteet ja lausunnot hyvin tarkasti, koska siellä on hyviä esityksiä siitä, millä tavalla tätä lakia voitaisiin muuttaa.
Sitten vielä kaivoksen sulkemisesta: Yleensä ottaen kaivoksen sulkemissuunnitelma vaaditaan liian myöhään. Tästä johtuu se, että kaivosyhtiön kapasiteettia tarvittavaan jälkihoitoon ei selvitetä kaivoslupaa myönnettäessä ja että kaivosyhtiö voi ajautua konkurssiin ennen kaivoksen sulkemista jättäen jälkivastuut muille. Sulkemissuunnitelman ja kaivannaisjätesuunnitelman tulisi olla osa yva‑, kaivoslupa‑ ja ympäristölupakäsittelyä jo kaivosta suunniteltaessa.
Arvoisa puhemies ja ministeri Lintilä! Toivon, että valiokunnassa perehdytään huolellisesti lausuntokierroksella tulleisiin lausuntoihin ja tehdään tarvittavia muutoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-14T16:59:34,2022-09-14T17:03:58,Hyväksytty,1.1
2022_91_188,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä poissa, edustaja Holopainen, Hanna poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_189,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoslain muutos on onnistunut kokonaisuus. On tärkeää, että ympäristönäkökohdat ja sosiaalisten vaikutusten hallinta ovat tulevaisuudessa sisäänrakennettuja kaivostoimintaan koko kaivoksen elinkaaren ajan. On huolehdittava esimerkiksi siitä, että kaivostoiminnasta välttämättä koituvat ympäristövaikutukset hoidetaan kaivostoiminnan loputtua, eli kaivokset siivoavat sotkunsa.
Kaivostoiminta tulee sovittaa paikallisesti yhteen kunkin kaivospaikkakunnan muun elinkeinotoiminnan kanssa. Muille elinkeinoille aiheutuvia haittoja tulee välttää. Kaivostoiminnan osalta paikallisilla asukkailla, maanomistajilla ja elinkeinotoiminnalla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluiksi ja vaikuttaa. Kunnilla pitää olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta kunnan alueella ylipäätään mahdollista. Kaikki yllä mainitut asiat sisältyvät tähän lakiehdotukseen.
Arvoisa puhemies! Lakiluonnokseen sisältyvä veronluonteinen varausmaksu menee valtiolle. Maksun tavoitteena on luoda varauksen tekijälle taloudellinen kannustin varausalueen järkevään ja tarkoituksenmukaiseen rajaamiseen. Kaivoskunta ja sen asukkaat hyötyvät alueillaan sijaitsevasta kaivoksesta. Tähän liittyvä kaivosvero ei ole mukana kaivoslaissa, mutta etenee vielä tänä syksynä.
Hallituksen aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti kaivosveron tuotoista 60 prosenttia kanavoidaan kaivosten sijaintikuntiin ja 40 prosenttia valtiolle. Toiminta-alueiden osalta kansallispuistot ja luonnonpuistot ovat kaivostoimintakiellon alla, mutta eivät kaikki luonnonsuojelualueet. Merkittävän elinkeinon suhteen ei pidä tehdä hätiköityjä päätöksiä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen tarvitsevat tuekseen myös kaivosmineraaleja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-14T17:04:18,2022-09-14T17:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_91_190,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_191,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivostoiminta ei ole Suomessa kestävää. Siitä kertoo osaltaan se, että olemme tällä eduskuntakaudella saaneet käsiteltäväksi kaksi kansalaisaloitetta: Kaivoslaki Nyt ja Kaivostoiminnalle rajat. Kaivoslakia on uudistettu viimeksi vuonna 2011, joten tähän uudistukseen on latautunut paljon odotuksia. Kiitos kaikille, jotka olette tehneet työtä ja luoneet painetta paremman kaivoslain puolesta. Kansalaisaloitteella ja kansalaisaktiivisuudella on ollut tärkeä rooli nykyisen kaivoslainsäädännön epäkohtien esiin nousemisessa.
Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on askel oikeaan suuntaan, mutta askeleita jää otettavaksi myös tuleville hallituksille. Vihreät ovat vaatineet kansalaisaloitteessakin esitettyjä parannuksia koko lainvalmisteluprosessin ajan. On harmillista, että esimerkiksi eri elinkeinojen välistä intressivertailua ei saatu lakiin mukaan. Työtä tämänkin asian parissa on syytä jatkaa.
Tärkeä muutos nykylakiin on se, että jatkossa kaivoksen avaaminen edellyttää kunnassa hyväksyttyä kaavaa. Jatkossa päätös kaivoksen avaamisesta on siis kuntalaisten valitsemien päättäjien käsissä. Arvokkainta luontoamme turvataan sillä, että tässä yhteydessä luonnonsuojelulakiin tehdään sovitut malminetsinnän kiellot kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Lisäksi malminetsinnän ehtoja muilla luonnonsuojelualueilla tiukennetaan. Vihreät olisivat halunneet kieltää malminetsinnän kaikilla luonnonsuojelualueilla.
Laajoja ja huolta herättäviä kaivosvarauksia tullaan hillitsemään perimällä kaivosvarauksista varausmaksu ja puolittamalla varauksien voimassaoloaika kahdesta vuodesta yhteen vuoteen. Euro per hehtaari on varausmaksuna pieni ja suorastaan mitätön suurille kaivosyrityksille, ja olisimme tätä olleet valmiita korottamaan. Onneksi nyt kuitenkin on sovittu, että maksun suuruutta tarkastellaan kolmen vuoden päästä.
On tärkeää, että saamme vielä tällä kaudella käsiteltäväksi ja hyväksytyksi myös kaivosveron, jonka hallitus on tuomassa. Näin varmistamme, etteivät kallisarvoiset mineraalimme ole kaivosyhtiöille ilmaisia. Ja toinen tärkeä, vielä tulossa oleva uudistus on uuden ympäristövastuurahaston perustaminen.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmaan kirjattiin yhdeksi uudistuksen lähtökohdaksi ympäristönsuojelun tason parantaminen. Suomen ympäristökeskus totesi luonnosvaiheessa, että uudistuksen myönteiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat verrattain vähäisiä. On hyvä, että tämän arvion jälkeen lakiin on lisätty esimerkiksi toiminnanharjoittajalle velvoite aktiivisesti ehkäistä ympäristöhaittoja. Pidän tärkeänä, että paneudumme ympäristövaliokunnassa tähän vielä tarkemmin ja käymme läpi ne keinot, joita on ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä tiedossamme olevat mineraalivarat eivät riitä fossiilittomaan energiaan pohjautuvan infrastruktuurin rakentamiseen globaalisti. Tapamme käyttää neitseellisiä raaka-aineita on muututtava, jotta voimme sovittaa kulutuksemme maapallon kantakyvyn rajoihin ja säilyttää luontomme myös tuleville sukupolville.
Vihreän siirtymän kestävä toimeenpano edellyttää uutta teknologiaa, jonka avulla voimme taata mineraalien ja metallien hankinnan kestävyyden. Tämän lisäksi on löydettävä menetelmät, joilla mineraalit, metallit ja muut materiaalit saadaan pidettyä tehokkaasti kierrossa. Akkuteollisuuden osalta Suomen kannattaa edistää ja vauhdittaa kiertotalouden periaatteisiin nojaavaa akkujen valmistusta, joka ei ole lähtökohtaisesti riippuvaista pääosin kaivosteollisuudesta saatavista neitseellisistä mineraaleista. Tähänkin on valiokuntakäsittelyssä tarpeen vielä huolella paneutua.
Arvoisa puhemies! Tämä kauan odotettu ja pitkään työstetty kaivoslain uudistus on nyt tärkeä viedä eteenpäin. Samalla on kuitenkin jatkettava työtä sen eteen, että tulevaisuuden kaivostoiminta on Suomessa vastuullista, arvokasta luontoamme mahdollisimman vähän tuhoavaa, muut elinkeinot huomioivaa sekä alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittavaa. Sen me olemme velkaa tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-14T17:06:53,2022-09-14T17:11:21,Hyväksytty,1.1
2022_91_192,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_193,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivosteollisuus on teollisuudenala, joka muokkaa maisemaa ja ympäristöä radikaalilla tavalla. Nyt käsittelyssä oleva kaivoslaki ei ole täydellinen, mutta se on toki parannus nykytilanteeseen. Tärkeä uudistus on, ettei kansallispuistoihin ja luonnonpuistoihin saa enää malminetsintälupaa, minkä lisäksi malminetsinnän jatkolupiin saatiin tiukennuksia. Luonnonsuojelua ei voida enää asettaa toissijaiseksi asiaksi elinkeinoelämän edessä.
Kaivoslain tavoitteena on ollut ympäristösääntelyn vahvistamisen lisäksi lisätä paikallisten asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia kaivoslupaprosesseissa. Kaivostoiminta edellyttää jatkossa kuntakaavaa, ja tämä on hyvä uutinen kuntademokratialle, ja toivottavasti muutos turvaa paremmin paikallisten virkistysmahdollisuuksien säilyttämisen ja myös muiden elinkeinojen aseman.
Esitys ei kuitenkaan onnistu suojelemaan kaikkia luontoarvoltaan korvaamattomia alueita. Tämä on sääli. Lisäksi kaivosyhtiöillä tulisi vastaisuudessa olla kaivosjätteistään pidempi huolehtimisvastuu. On itse asiassa melko käsittämätöntä, että ympäristöön niin pysyvää jälkeä tekevä teollisuus on saanut melkeinpä viisveisata jätteidensä pidempiaikaisesta hoidosta ja ne ovat jääneet veronmaksajien huoleksi joissain tapauksissa. Yhtiöitä, jotka tekevät ympäristöön merkittävän pysyvää jälkeä, tulisikin vastaisuudessa ohjata tiukemmalla sääntelyllä suunnittelemaan toimintansa niin, että kaivostoiminnan pidempiaikaiset vaikutukset minimoidaan ja tarvittaessa myös kompensoidaan.
Toivoisin, että täällä eduskuntakäsittelyssä näille parannuksille löytyisi tukea myös muista puolueista. Vasemmiston pitkän aikavälin tavoitteet ovat kunnianhimoisempia. Kaivoslupaa myönnettäessä pitäisi aina kyetä punnitsemaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen arvo tärkeänä intressinä muiden joukossa.
Biodiversiteetin suojelun tärkeyteen on herätty hiljalleen. Teollisuudenalojen, mukaan lukien kaivosteollisuuden, tulisi olla valmis siihen, että luontoa tuhoava toiminta ei enää kohta ole eikä se saa olla kannattavaa. Se ei toki tarkoita kaiken kaivostoiminnan kieltämistä, tietenkään, vaan meidän on pakko hyväksyä se, että planetaarisia rajoja kunnioittava kaivostoiminta on kuitenkin välttämättömyys myös reilun vihreän siirtymän onnistumiselle. Juuri tämän takia tarvitsemmekin Suomeen jatkossa vielä vahvemman kaivoslain, joka määrittelee nuo elintärkeät rajat. Tämä työ jää eduskunnan vastuulle, ja toivon tähän tukea muilta puolueilta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-14T17:11:25,2022-09-14T17:14:34,Hyväksytty,1.1
2022_91_194,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_195,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä on tarpeellista ja tärkeää, että kaivostoimintaa Suomessakin harjoitetaan soveltuvilla paikoin. Jossainhan sen kaivoksen tietenkin täytyy sijaita, ja se, että rajoitetaan liikaa sitä, missä se saa sijaita, aiheuttaa sen tilanteen, ettei malmivaroja sitten voida hyödyntää sieltä maaperästä siinä määrin kuin niitä olisi.
Kaivoksia on monenlaisia, ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutuksetkin ovat sitä kautta monenlaisia. En tiedä, moniko aktiivisesti esimerkiksi tietää sen, että jo kahden kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta, Saimaan rannasta sijaitsee valtava avolouhos, on sijainnut vuosikymmeniä. Sen useat ihmiset uskovat vasta ilmakuvasta näkemällä. Junalla kun menee ohi siitä, niin kenties näkee pienen vilauksen siitä kaivoksesta. Eli kaikki kaivokset eivät aiheuta Talvivaaran kaltaisia ympäristökatastrofeja. Se maine on osittain myöskin jossain määrin joidenkin kaivostyyppien osalta liioiteltu.
Tämä esitys tästä kaivoslaista vie asioita käsittääkseni pääasiassa parempaan suuntaan, en ainakaan keksi, missä suhteessa erityisesti huonompaan suuntaan. Paria asiaa kuitenkin valiokuntakäsittelyssä toivoisin huomioitavaksi.
Eli kun nyt tässä sinänsä kannatettavalla tavalla lisätään kunnallista päätöksentekomahdollisuutta näissä kaivosasioissa, niin soisin huomioitavaksi myös sen, että kaivoksella voi olla vaikutuksia muuallakin kuin sen sijaintikunnassa, jolloinka myös muilla kunnilla toivottavasti olisi sanottavaa näihin kaivosasioihin.
Tämä kaivosten lopettaminen ja ympäristön saattaminen mahdollisuuksien mukaan jossain määrin entiseen kuntoon pitäisi huomioida paremmin myös niissä tilanteissa, kun tämä kaivosyhtiö, joka sitä toimintaa harjoitti, olisi jo kaatunut. Eli tähän tarvittaisiin jotain konkretiaa.
Ja tämän ajattelutavan siitä, että malmivarat ovat kansallisomaisuutta ja niitä ei pitäisi pystyä hyödyntämään ilman, että siitä joka tapauksessa jää hyöty Suomeen, olipa yhtiö sitten suomalainen tai ulkomaalainen, soisi näkyvän paremmin lainsäädännössä ja siinä, millaisia korvauksia malmien maaperästä louhinnasta joutuvat joka tapauksessa maksamaan myös nämä ulkomaalaiset yhtiöt, jotka ovat varsin suuria. Kun ne kerran sinne päästetään, niin ne toimivat niin kuin niitä huvittaa. On etukäteen lainsäädännöllä estettävä tai rajoitettava niiden toimintaa ja määriteltävä niille ehdot, miten ne voivat maahan tulla. Tässä on myös tiettyjä riskejä näiden kansainvälisten kauppasopimusten ja niiden sijoittajansuojan suhteen, eli jos mennään tekemään sopimuksia, niin niiden kanssa voidaan olla kansallisesti melko suurissa vaikeuksissa, jollei asioita ole huomioitu ennalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T17:14:38,2022-09-14T17:17:14,Hyväksytty,1.1
2022_91_196,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_197,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulen kaivospaikkakunta Outokummusta. Meillä kaupungissa onkin nähtävillä kaivostoiminta niin valo- kuin varjopuolineen. Valoa ovat ehdottomasti sen tuomat työpaikat ja muun muassa maamme maksetut sotakorvaukset, jotka maksettiin Outokummun malmilla. Varjopuolena on entisaikainen 1900-luvun käsitys kaivostoiminnan jätteistä, joita edelleenkin kaupungissamme siivotaan muun muassa kaikkien meidän maanrakennushankkeiden alta. Kaupunkimme onkin kokenut olevansa varsin yksin noiden pilaantuneiden maiden kanssa.
Minulle ja keskustalle on tärkeää, että ympäristönäkökohdat ja sosiaalisten vaikutusten hallinta ovat tulevaisuudessa sisäänrakennettuja kaivostoiminnan koko elinkaaren ajan. On huolehdittava esimerkiksi siitä, että kaivostoiminnasta välttämättä koituvat ympäristövaikutukset hoidetaan kaivostoiminnan loputtua. On erittäin hyvä, että kaivosteknologia on edennyt huimasti niistä ajoista, kun kaivostoimintaa harjoitettiin Outokummun vanhan kaivoksen mäellä.
Kaivostoiminta tulee myös sovittaa paikallisesti yhteen kunkin kaivospaikkakunnan muun elinkeinotoiminnan kanssa. Muille elinkeinolle aiheutuvia haittoja tulee välttää. Kaivostoiminnan osalta paikallisilla asukkailla, maanomistajilla ja elinkeinotoiminnalla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi ja vaikuttaa.
Kuntapäättäjänä haluan tuoda esille myös kunnan tärkeää roolia. Kunnilla pitää myös olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko kaivostoiminta kunnan alueella ylipäätään mahdollista. Tällöin kuitenkin on myös huolehdittava siitä, että linjaukset ovat pitkäjänteisiä eikä mielipide kunnan näkemyksestä kaivostoimintaan sen alueella muutu neljän vuoden välein kuntavaalikauden mukaan. Poukkoileva päätöksenteko on kaivosalan yritykselle aivan kohtuuton. Yritykset tarvitsevat pitkäjänteistä päätöksentekoa ja tulevaisuuden näkymää. Kuntapäättäjille tuleekin uuden lain jälkeen vähintäänkin moraalinen velvollisuus ottaa asiasta faktapohjaisesti selvää eikä tehdä päätöksiä tunteiden tai somepalstojen tiedon varassa.
Keskusta on pitänyt tärkeänä myös sitä, että kaivoskunnat ja niiden asukkaat hyötyvät niiden alueella sijaitsevista kaivoksista. Tähän liittyvä kaivosvero ei ole mukana kaivoslaissa, kuten olemme täällä salissakin jo kuulleet, mutta se tulee toivottavasti etenemään tänä syksynä. Hallituksen aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti kaivosveron tuotosta 60 prosenttia kanavoidaan kaivosten sijaintikuntiin ja 40 prosenttia valtiolle. Lakiluonnokseen sisältyvä veroluontoinen varausmaksu menee valtiolle. Verotusta tulee kuitenkin valmistella myös niin, että se ei heikennä liikaa maamme kilpailutilannetta verrattuna muihin maihin, kuten naapurimaahamme Ruotsiin.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kompromissi. Kaivosteollisuus pelkää maamme kilpailukyvyn heikkenevän naapurimaahan Ruotsiin verrattuna. Toisaalta luonnonsuojelujärjestöt puolestaan kokevat, että laki ei tuo mitään uutta luontoarvoja parantavaa. Olisikin onnetonta, mikäli tekisimme äkkivääriä päätöksiä puoleen tai toiseen merkittävän elinkeinon suhteen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen tarvitsevat tuekseen myös kaivosmineraaleja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-09-14T17:17:18,2022-09-14T17:20:50,Hyväksytty,1.1
2022_91_198,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, poissa. Edustaja al-Taee, poissa. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_199,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaivoslainsäädäntö ja keskustelu kaivoksista on hyvin tunteita herättävää, ja siksi haluankin tietenkin onnitella elinkeinoministeriä ja hallitusta, että nyt kaivoslaki on saatu tähän saliin. Ei tämä nyt ihan valtaisaa debattia toistaiseksi ole täällä herättänyt — varmasti julkisuudessa keskustelu jatkuu edelleenkin. 
Pidän näitä kaivoslaissa olevia muutoksia erittäin perusteltuina. Ne eivät ole toki suuren suuria, mutta asian ristiriitaisesta luonteesta ehkä kertookin se, että jos halutaan saada jotain aikaiseksi, sitten kannattaa mennä pienillä askelmilla. Ja täytyy toki muistaa, että kun tehtiin se kaivoslain kokonaisuudistus, se vei vuosia — siis muistaakseni kahdeksan vuotta — ja sillä ei ole vielä luvitettu yhtä ainutta uutta kaivosta. Nämä prosessit ovat tavattoman pitkiä.
Tulen Lapin vaalipiiristä, ja tietenkin, niin kuin hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan, iso osa niistä malminetsintäluvista on itse asiassa Lapissa ja keskittyy erityisesti Keski-Lappiin — olikohan 72 prosenttia kaikista malminetsintäluvista Lapin maakunnassa. Meillä on myös paljon kaivoksia: neljä toimivaa kaivosta ja merkittävä määrä potentiaalisia uusia kaivosinvestointeja, joista osa on ristiriitaisempia kuin osa. Ja on tietenkin selvää, että Suomi ja etenkin pohjoinen osa maasta on erittäin mineraali- ja malmirikasta, kun ne samat Fennoskandian malmialueet menevät tänne, mitkä menevät Ruotsiinkin. Jos mietitään sitä Pohjois-Ruotsin suurta teollisuuskasvua, muistini mukaan tuon LKAB:n, Ruotsin valtion omistaman rautamalmikaivoksen, investoinnit sähköisyyteen ja vihreään siirtymään tulevat olemaan 44 miljardia euroa, Ruotsin teollisuushistorian suurimmat, joten kyllä — vaikka Suomen kansantaloudessa kaivokset eivät ole siellä suurimpien vientialojen joukossa — se kertoo siitä, miten merkittävä myös kaivosala on meidän teollisuudellemme niin kuin myös naapurimaassa se on.
Yksi esimerkki siitä: Euroopan ainoa kromikaivos on Kemissä, ja sen välittömässä läheisyydessä on tietenkin sitten ruostumattoman teräksen tehdas Torniossa, ja kromi on välttämätön raaka-aine ruostumattomalle teräkselle. Seuraavat kaivokset löytyvät muistini mukaan Kazakstanista ja Turkista. Ja tämä ehkä esimerkkinä siitä, kuinka kokonaisuuden kannalta ongelmallista on, että jos kritisoidaan kaivoksia, niin pitäisi pystyä sitten myös tuomaan modernin elämäntavan keinoja, kuinka me korvaamme kaikkia niitä tarvittavia raaka-aineita. Ovathan ne luvut hurjia, jos pari vuotta sittenkin Suomeen tuotiin nelinkertainen määrä metallimalmirikasteita kuin mitä me veimme, joten balanssi ei ole tietenkään sen kaltainen, mitä toivoisimme sen olevan: että tehdään sitä mieluummin vastuullisesti Suomessa kuin tuodaan ehkä sitten alueilta, joista emme niin tarkkaan tiedä, mistä ne metallimalmirikasteet ovat peräisin.
Pidän perusteltuna, että kunta saa nyt myös kaivoslakiin merkinnän siitä, että kunta kaavoittaa sen. Toki maankäyttö- ja rakennuslaissahan tämä on tietenkin ollutkin jo kunnan vastuu ja velvollisuus, enkä olisi huolissani siitä, että se jotenkin investointiympäristöä epävakauttaisi, vaan minusta se on erittäin tärkeä sosiaalinen toimilupa kunnalle ja kuntalaisille, että sitten niissä kuntavaaleissa tehdään niitä isoja päätöksiä sen suhteen, että jos kaivosinvestointeja on tulossa, niin haluavatko alueen asukkaat niitä vai eivät.
Samoiten minusta on perusteltua, että vakuusvaatimuksia kiristetään, ja sikäli pidän hyvinä niitä muutoksia, joita tämä kaivoslaki nyt tuo.
Toki odotamme edelleenkin tällä vaalikaudella vielä saapuvaksi kaivosveroa. Oma tavoitteeni toki siinä on — jos täällä osa hallituspuolueista on kritisoinut tätä kaivoslakiesitystä, että se ei ole riittävän hyvä — että minusta se kaivosveroprosentti ei ole riittävän korkea, mitä kuntaan on tulossa. Samalla lailla kuin kiinteistöverotulot tulevat vaikka tuulivoimasta tai sähkövoimaloista sinne kuntaan, niin kyllä minä pitäisin perusteltuna, että myös kaivosveron tuotto on siellä kunnassa, koska siellä ovat silloin siitä myös hyödyt ja haitat.
Ehkä päätän oman puheenvuoroni siihen, että mietitään vaikkapa Kittilän kuntaa, joka on kaikissa elinvoimamittareissa aivan maan paras, se on pieni, mutta se on erittäin elinvoimainen sen takia, että siellä on monipuolinen elinkeinorakenne: siellä on luonnontalouteen pohjautuvia elinkeinoja, on porotaloutta, siellä on suurta matkailua, siellä on Euroopan suurin kultakaivos. Ja on tietenkin niin, että pelkkä kaunis maisema ei elätä, vaan siihen tarvitaan joko yrittäjiä, jotka ovat valmiita rakentamaan sitä aluetta, laittamaan omat rahansa kiinni ja palkkaamaan ihmisiä, tai tarvitaan muuten kuntaan vireyttä, ja ainoastaan jos nämä kaikki toteutuvat, kunta voi olla vireä ja elinvoimainen. Ja ne on myös mahdollista yhdistää, niin porot, matkailu kuin kaivoksetkin, kuten vaikkapa Kittilässä on hyvin osoitettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-09-14T17:21:09,2022-09-14T17:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_91_200,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_201,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tulee nyt tämmöinen papukaijaefekti, kun voi yhtyä edustaja Kulmunin sanoihin ja näkemyksiin kaivoslaista. Olemme tarvinneet uudistamista, ja nyt sitä uudistamista on tehty. Toki jotkut olisivat halunneet vielä enemmän, mutta olen samaa mieltä, että pienin askelin pitää kehittyä. Emme voi asettaa itsellemme semmoista tahtotilaa, että meille luonnonvarojen hyödyntäminen olisi mahdotonta. Vastuullinen kaivostoiminta Suomessa on vastuullisempaa kuin monessa muussa maassa, ja kyllä me vihreän siirtymän toteuttamiseksi tällä teknologisella tietämyksellä tarvitsemme kaivoksia. Ja niiden hyöty siinä, että me voimme muuttaa meidän ympäristöä ja sähköistää tätä maata ja maapalloa, edellyttää kaivostoimintaa. Silloin pitää vain olla kriittisiä ja tarkastella myös luontoarvoja samalla kertaa.
On oikein kritisoida, mutta ehkä vanhoja syntejä ei tähän päivään kannata tuoda. Näenkin, että tämä kokonaisuus, mitä nyt valmistellaan, kaipaa lisäksi sen, mitä voidaan verokeskustelussa sitten tuoda. Itse olisin tavallaan toivonut, että tässä yhteydessä voitaisiin keskustella myös siitä, että olisi tämmöinen kaivosrahasto, missä kaikki kaivokset ovat yhteisvastuullisia, ja kuinka siellä olisi sellaiset vakuudet, mistä sitten mahdollisia Nivalan kaltaisia toimenpiteitä tehdään, etteivät ne jää valtion siivottaviksi miljoonakustannuksilla. Tiedän tälläkin hetkellä, että eräs kohta sulkeutuva kaivos on varannut enemmän rahaa kuin lainsäädäntö edellyttää, kun kaivos suljetaan. Eli kyllä siellä myös toimijoilla on itsellään ollut näkemystä ja vastuuta siitä, kuinka asioita pitää tehdä, mutta lainsäädäntö ei riittävästi huomioi ehkä sitä, että konkurssitilanteissa ollaan niin sanotusti varmassa nakissa ja asiat tulevat hoidettavaksi toiminnanharjoittajien maksamina.
Voi näin jälkikäteen onnitella, että kun Tornion terästehdas rakennettiin, niin se sattui oikeaan kohteeseen. Tarkoitus oli rakentaa se Poriin alun perin, mutta edesmennyt presidentti Kekkonen laittoi merkinnät, että ei, se on täällä, ja se oli kyllä hieno yhteensattuma, kun kaivos sitten sijaitsee niin vieressä.
Uskon, että meidän tulee käydä keskustelua siitä, että kun meillä viedään jalometalleja sieltä Kittilästä, niin Suurikuusikon osalta siihen haluaisin jonkun sellaisen elementin, kun näen, että meidän malmiot, joista tulee kuparia ja nikkeliä, kiertävät tässä maassa niin hyvin, että me saamme niistä verotuloja kyllä. Mutta kun meillä kulta myydään ulkomaille pääsääntöisesti, niin siitä meillä ei ole oikein mitään, mistä me saisimme sen verran, mitä tulee kuparikaivoksesta tuloja tälle valtiolle. Jonkinnäköinen järjestelmä pitäisi olla, että jotain provikkaa pitäisi Suomelle tulla kyllä jalometallien ulosviennistä. Koska niitä ei jalosteta tässä maassa, niin jonkinnäköinen väline pitäisi pystyä rakentamaan, että me saisimme siitä omamme pois. Se olisi minun mielestäni oikeudenmukaista kohtelua kaivosyhtiötä kohtaan, että Suomi saisi samanlaisen tulon kuin siitä, että meillä kuitenkin malmioita hyödynnetään täällä tehden teräksestä, kuparista niin sanottua lopputuotetta.
On ministerille annettava kuitenkin melkein papukaijamerkki. Kyllä tämä on hyvin hoidettua lainsäädäntötyötä, ja siinä mielessä luottavaisin mielin uskon siihen, että emme ainakaan tällä estä hyvää ja kannattavaa kaivostoimintaa, joka tuo tähän maahan hyvin paljon rahaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-14T17:26:48,2022-09-14T17:31:56,Hyväksytty,1.1
2022_91_202,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt meillä on tätä asiaa varten tässä vaiheessa varattuna neljä minuuttia aikaa, johon kuuluu myöskin ministerin puheenvuoro, pari minuuttia. — Edustaja Sirén ottaa tämän huomioon, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_203,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitos, puhemies! On mahdollista ottaa huomioon, kun on hyviä puheenvuoroja kollegojen toimesta käytetty.
Tämä on kovasti odotettu lakiesitys, johon on liittynyt monenlaisia odotuksia, myös varsin vastakkaisia, ja vastakkainasettelua on ollut ilmassa, mutta tässä salikeskustelussa sitä minunkin mielestäni jopa yllättävän vähän on ollut ja hyviä puheenvuoroja on pidetty. 
Lain tarkoitus ja tavoitteet ovat oikein kannatettavia. Nyt lähdetään käsittelemään lakia huolella ja etsitään eri intressejä punniten hyviä kokonaisratkaisuja yhteiskunnan ja kestävän kasvun näkökulmasta. Suomella on hyvät mahdollisuudet nimenomaan vastuullisen kaivostoiminnan mahdollistamiseksi, ja tämä on juuri semmoista toimintaa, mitä Suomi ja maailma tarvitsevatkin. Sitä meidän kannattaa nimenomaan tästä vastuullisesta näkökulmasta edellyttää.
Tämä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on tosi tärkeää myös siitä näkökulmasta, että Suomi on houkutteleva ja vakaa investointikohde alan toimijoille. Samalla meidän on ilman muuta tärkeää pitää koko ajan mielessä, että me emme millään tavalla heikennä esimerkiksi Suomen houkuttelevuutta luontomatkailukohteena, tasapainoillaan näiden tavoitteiden välillä. Meillä on vastuu huolehtia meidän upeasta luontoympäristöstämme, ja kaivoksilla aina on vaikutuksia ympäristöön tavalla tai toisella. Erityisesti nämä vesistökysymykset ovat tärkeitä.
Koska tiivistän puheenvuoroa ja ministeri vielä pitää puheenvuoron, niin kysyisin ministeriltä sitä, onko lainvalmistelussa pohdittu kaivosalueella kaivostoiminnan jälkeisen ajan hyödyntämistä nimenomaan ajatellen energian talteenottoa ja varastointia, koska meillä tämä energiamurros on tässä parhaillaan käynnissä ja varhaisesta vaiheesta lähtien suunnittelu- ja kaavoitusvaiheessa pitäisi huomioida, mitä tapahtuu sitten kaivostoiminnan jälkeen. Kaivosveroon on viitattu, se käsitellään erikseen, mutta kokoomus suhtautuu myönteisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T17:32:13,2022-09-14T17:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_91_204,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia hyvin tiivistetystä puheenvuorosta. — Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_205,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Helppo yhtyä edustajien puheenvuoroihin. Salissa pidettiin rakentavia, hyviä puheenvuoroja vähän omista näkökulmista, joita tulee tällaisessa asiassa, joka herättää tunteita, ja täysin ymmärrettävästi. Itse asiassa olen aina ollut sitä mieltä, että jos valiokunta yksimielisesti löytää tiettyjä selkeitä muutoskohtia, niin sitten oman tarkasteluni jälkeen olemme pääsääntöisesti ne olleet sitten hyväksymässä, ja totta kai eduskunta sanoo aina viimeisen sanan. 
Muutama kohta:
Edustaja Juuso otti esille tämän, että ympäristölupaa ei vaadita ennen kaivoslupaa. Pitää paikkansa periaatteessa, mutta sitten pitää muistaa, että nämä kaikki luvat vaaditaan ennen toiminnan aloittamista. Tämä kaivoslupamenettely tuo ympäristöluvassa vaadittavia tietoja, eli se on periaatteessa tietojen syöttämistä jo sitä ympäristölupaa varten, mutta toiminta ei voi alkaa ennen kuin on se ympäristölupa, eli se on muistettava siinä. 
Sitten oikeastaan sellainen asia, joka tuli tässä edustaja Sirénin puheessa: onko käyty valmistelua tai ovatko olleet esillä tällaiset hyödyntämiset. Meillä on TEMissä laitettu hanke, jolla me vauhditetaan nimenomaan kaivannaisjätteitten hyödyntämistä eri tavoilla. Ja me on tietysti tehty myös energia-avustuspäätös Pyhäjärven kaivoksen muuttamiseksi energiakäyttöön, eli tällainen, onko se nyt, vapaan veden voimala on tulossa, joka on merkittävä. Se on Euroopan syvin, muistaakseni 1 408 metriä, ja tämä on ihan uutta teknologiaa. Kyllä me käydään näitä erittäin tarkasti läpi.
Kiitoksia edustajille keskustelusta, ja toivon valiokunnassa [Puhemies koputtaa] hyvin perusteellista käsittelyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-14T17:34:49,2022-09-14T17:37:04,Hyväksytty,1.1
2022_91_206,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,Kiitoksia. — Tässä vaiheessa varattu 45 minuuttia on kulunut umpeen. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_207,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_208,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen pinta-alasta on eriasteisten kaivosvarausten ja malminetsintälupien peitossa noin 15 prosenttia. Kaivoslaki on yksi seuratuimmista uudistuksista tällä kaudella. Valtavia alueita on varattu niin Lapista kuin Saimaalta. Kaivoslain korjaamiseen kohdistuu siksi syystä runsaasti suomalaisten odotuksia. On ollut hienoa nähdä, kuinka ihmiset ympäri Suomen ovat puolustaneet elinympäristöään, ja eduskunnassakin olemme saaneet käsitellä jo kaksi kansalaisaloitetta kaivoslain korjaamiseksi. Me vihreät olemme aktiivisesti vaatineet kaivoslain neuvotteluissa parannuksia ympäristön, paikallisten ihmisten, muidenkin elinkeinojen ja alkuperäiskansan oikeuksiin. Niitä lakiesityksessä on, mutta suoraan sanottuna pitkän väännön ja runsaan palautteen jälkeen muutokset kuitenkin jäävät varsin pieniksi vaikutuksiltaan. 
Ensin kuitenkin tiiviisti parannukset ja sitten murheet:
Malminetsinnän rajoitusten osalta etsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa. Valtion maiden luonnonsuojelualueiden malminetsintäehtoja tiukennetaan. Hyvä suunta, muttei riittävä.
Kuntakaava tulee kaivoksen edellytykseksi. Kaivosta ei tule, jos kunta ei sitä kaavoita. Tämä vahvistaa muiden elinkeinojen asemaa ja paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia demokraattisia päätöksenteon kanavia pitkin. Kaivosvero on valmistelussa, ja esitys tulee syksyn aikana. Verosta emme halua uutta kannustinta kuntiin kaivosten synnylle.
Riski, että kaivoksesta mahdollisesti syntyvät ympäristövahingot päätyvät veronmaksajien maksettavaksi, pienenee esityksen myötä, sillä kaivosten vakuuksia vahvistetaan ja myöhemmin on tulossa myös ympäristövahinkorahasto, jota edustaja Myllykoski täällä aiemmin kyseli.
Saamelaisten oikeudet vahvistuvat hitusen. Kaivosluvan hakijan pitää selvittää vaikutukset saamelaisiin, ei saamelaisten itsensä. Lupamääräyksiä tulisi jatkossa antaa laajemmin saamelaisten oikeudet turvaten.
Päätösesitykset ovat askelia kohti parempaa, mutta luontoa suojelevaa työtä pitää jatkaa.
Suomen kaivoslainsäädäntö antaa käsittämättömän anteliaasti varausoikeudet mille tahansa yhtiölle, joka ehtii tekemään ensimmäisen varauksen. Lakiesitys ei ole juuri tuomassa parannuksia tähän, eikä se myöskään juurikaan lisää ihmisten oikeuksia vaikuttaa siihen, mitä heidän maillaan tai lähialueillaan tehdään. Maanomistajien enemmistö saisi vaikuttaa vasta kymmenen vuoden päästä malminetsintälupaan. Kaivosyhtiöitä velvoitetaan pitämään infoja, mutta riippumatonta tietoa tämä kaivosyhtiön info ei välttämättä tarjoa.
Varausmaksuksi esitetään euroa per hehtaari. Ymmärrämme, että tällä ei suuria varauksia estetä eikä se isojen firmojen budjetissa tunnu edes hidasteena.
Koska Suomen mallissa mineraalien omistajuutta ei ole valtiolla, yhteiskunnan pitäisi asettaa riittävät reunaehdot ympäristön ja ihmisten suojaksi. Kysymyksen ei pitäisi olla puoluepoliittinen vaan laajasti yhteiskunnallinen, niin kuin suomalaiset ovat antaneetkin ymmärtää. Yhteiskunnalla täytyy olla selkeästi mahdollisuus määritellä, milloin malminetsintä ei ole mahdollista ja mille alueelle kaivostoiminta ei sovellu. Ilman sitä tullaan näkemään kansainvälisiä investointisuojaoikeudenkäyntejä kaivosjättejä vastaan. Kaksi eduskuntaa on vaatinut korjaamaan lain tältä osin. Kolin ympäristövaraus on esimerkki siitä, etteivät nykyinen tai uusikaan esitys valitettavasti tältä osin toimi.
Selkein kohta lakiesityksessä on kunnan kaavoitusmonopolin vahvistaminen kaivoslupavaiheessa. Nykyisellään epäselvän lakikohdan korjaaminen on hyvin tarpeellista.
Eduskunta oli edellyttänyt, että hallitus varmistaa kaivostoimintaa ohjaavalla lainsäädännöllä nykyistä selkeämmin muille elinkeinoille ja asumiselle tärkeiden tai luontoarvoiltaan korvaamattomien alueiden suojelun sekä varmistaa korvauskäytäntöjen oikeudenmukaisuuden haittojen kärsijöille. Toivon, että valiokuntatyössä tähän voidaan vielä paneutua.
Malminetsintä tulisi kieltää kaikilla arvokkailla luontoalueilla, luonnonsuojelualueilla ja saamelaisten kotiseutualueella. Kaivostoiminnan ehdoksi tulisi saada saamelaisten ennakkosuostumus.
Lisäksi ympäristövaikutuksen huomioimisen kynnystä pitäisi laskea, ja yhteiskuntana meidän tulee entisestään kierrättää materiaaleja, sillä maapallon kantokyky ei kestä nykyisen tasoista luonnonvarojen tuhlausta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-14T21:12:48,2022-09-14T21:18:09,Hyväksytty,1.1
2022_91_209,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_210,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hienoa, että olemme viimein saaneet kauan odotetun kaivoslain uudistuksen eduskuntaan. Nyt tässä uudistuksessa keskustan vaatimusten mukaisesti kaivostoiminnassa annetaan jatkossa enemmän päätösvaltaa alueille ja kansalaisille. Kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä tulee olemaan kunnan hyväksymä kaava. Päätösvallan tulee olla ilman muuta alueen asukkailla, joita kuntapäättäjät edustavat. On hyvä, että esityksessä myös parannetaan kaikkien kuntalaisten tiedonsaantia niin, että kaivosten on pidettävä vuosittain avoimia yleisötilaisuuksia. Esimerkiksi Kuusamon Juomasuon kaivoksen vuosia kestänyt prosessi on vahva muistutus siitä, että tällainen kuntalaisten päätösvaltaa vahvistava uudistus olisi pitänyt luoda jo ajat sitten, mutta hyvä, että se vihdoin on toteutumassa.
Hallituksen esitys tukee keskustan tavoitteita siitä, että kaivostoiminta sovitetaan yhteen kaivospaikkakunnan muun elinkeinotoiminnan kanssa ja että mineraalien jatkojalostus toteutetaan pääosin Suomessa. Kaivoslain uudistaminen onkin erittäin tarpeellista tässä ajassa, jossa olemme keskellä suurta energiakriisiä ja samalla kilpailu mineraaleista yhä kiihtyy. Suomen kannattaa pyrkiä omavaraisuuteen myös mineraalien osalta, kun ympäristö jätetään jälkipolville hyvässä kunnossa. Kaivosalan pelisääntöjen selkeytyminen on kaikkien ja erityisesti suomalaisten etu. Uudistus tulee karsimaan alalta pois epäluotettavia toimijoita ja tasapainottamaan alan sisäistä kilpailua.
Arvoisa puhemies! Tästä uudistuksesta on rakennettu varsin toimiva kokonaisuus, joka parantaa mahdollisuuksia harjoittaa ihmisen ja luonnon kannalta kestävämpää kaivostoimintaa. Erittäin myönteisenä seikkana tulee mainita myös se, että kun kaivosvero vielä etenee tämän syksyn aikana eduskuntaan, niin kaivosveron tuotoista suurin osa eli 60 prosenttia kanavoidaan kuntiin. Aiemmin kaivosalalla on voitu kiertää veroja varsinkin konsernilainojen avulla. Tällöin Suomessa toimiva kaivosyhtiö on lyhentänyt emoyhtiölle siltä saamaansa velkaa, jotta tuottoa ei ole jäänyt Suomessa verotettavaksi.
Tällaisten suurten uudistusten valmistelu vaatii työtä ja aikaa, mutta nyt olemme kaivosasioiden kanssa paremmassa suunnassa. Toivon kaivoslaille ja aikanaan myös kaivosverolle perusteellista ja samalla rivakkaa käsittelyä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-14T21:18:09,2022-09-14T21:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_211,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_212,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä täällä nyt yhtä tämän eduskuntakauden varmasti odotetuinta lakihanketta, kaivoslakia. Kansalaiset ovat ennennäkemättömällä aktiivisuudella kirittäneet tämän lain valmistelua peräti kahden kansalaisaloitteen voimin. Haluankin kiittää kansalaisaloitteiden taustalla olevia aktiiveja ja kymmeniätuhansia aloitteiden allekirjoittajia.
Kansalaiset ovat aivan oikeutetusti huolissaan, sillä kaivostoiminta ei ole nykyisin lainkaan kestävällä pohjalla Suomessa. Pinta-alastamme jopa yli kymmenesosa on varattu kaivostoimintaan tähtäävälle malminetsinnälle. Etsintävarauksia on tehty myös luonnonsuojelualueille, saamelaisten kotiseutualueelle sekä puhtaiden järvien Saimaan ja Päijänteen rannoille. On aivan selvää, että kaivokset eivät sovi kaikkialle ja että kaivostoimintaan sisältyy usein riski peruuttamattomista, laajoista ympäristövahingoista. Kaivosten etuajo-oikeus onkin syytä poistaa, kuten kansalaiset ovat vaatineet. Ympäristöltään ja kulttuuriltaan arvokkaiden alueiden koskemattomuus on turvattava rajaamalla ne kaiken kaivostoiminnan ulkopuolelle niin sanotuiksi no-go-alueiksi, ja lupia myönnettäessä on huomioitava kaivostoiminnan koko elinkaaren aikaiset vaikutukset ympäristölle ja muulle elinkeinotoiminnalle.
Nyt käsiteltävä laki on parannus. Se on askel oikeaan suuntaan. Siinä on monia hyviä asioita, jotka vievät eteenpäin niitä tavoitteita, joita kansalaisetkin ovat tämän kansalaisaloitteen myötä vaatineet ja nostaneet esiin. On kuitenkin selvää, että myös jatkossa parannettavaa jää. Meidän onkin syytä pitää huolta siitä, että toimia tehdään myös tämän lakikäsittelyn ulkopuolella jatkossa päämäärätietoisesti.
Tässä laissa merkittävin askel oikeaan suuntaan on se, että jatkossa kaivoksen edellytykseksi tulee kuntakaava. Tämä vahvistaa kuntien mahdollisuutta vaikuttaa. Tähän asti kunta ei ole lainkaan pystynyt estämään kaivosten tuloa alueelleen. Tämä parantaa toki paljonkin paikallisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksia ja muiden elinkeinojen asemaa. Myöskin ympäristön asema paranee, kun luonnonsuojelulakiin tehdään sovitut malminetsinnän kiellot kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa ja myös malminetsinnän ehtoja muilla valtion luonnonsuojelualueilla tiukennetaan nykyisestä.
Tämän kaivoslain lisäksi on tulossa uudistuksena ympäristövahinkorahasto, mikä pienentää sitä riskiä, että kaivoksista mahdollisesti syntyvät ympäristövahingot päätyvät veronmaksajien maksettavaksi. Hallitus on myös toteuttamassa esityksen kaivosverosta, joka toki on nyt aluksi aika pienimuotoinen mutta on askel oikeaan suuntaan ja tukee sitä kehitystä, että kaivostoiminnalle ja maaperään kajoamiselle määritellään hinta, ja sikäli myös se auttaa osaltaan pienentämään tämän toiminnan haitallisia vaikutuksia.
Työtä kuitenkin edelleen jää myös tuleville hallituksille. On tärkeää muistaa, että tilanne on se, että kaivostoiminta ei ole kestävällä pohjalla, ja jatkossa on mahdollistettava se, että saadaan estettyä malminetsintä kokonaan luonnonsuojelualueilla ja saamelaisten kotiseutualueella ja että myöskin saadaan laskettua kynnystä sille, että ympäristövaikutukset huomioidaan täysimääräisemmin. 
Jatkossa olisi jo kaivosvarausvaiheessa pystyttävä tunnistamaan eri toimintojen intressit ja olisi vertailtava erilaisten intressien toteutumista. Ympäristövaikutukset ja hankkeisiin sisältyvät ympäristöriskit on tunnistettava nykyistä paremmin, ja muiden elinkeinojen merkitys on huomioitava nykyistä paremmin. On aivan selvää, että esimerkiksi Saimaan alueelle on vaikea sovittaa samanaikaisesti sekä matkailua että kaivostoimintaa. Kaivoshankkeet eivät saa jatkossa nauttia nykyisenkaltaista etuajo-oikeutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-14T21:21:04,2022-09-14T21:25:47,Hyväksytty,1.1
2022_91_213,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_214,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan tähän loppuun sanoa, että nyt mielestäni lakia ollaan viemässä oikeaan suuntaan. Tästä oivallisena esimerkkinä on esimerkiksi se, että paikallinen hyväksyttävyys paranee, kun kunnat saavat lisää päätäntävaltaa asiassa. Toisaalta vuoropuhelu lisääntyy, kun maanomistajia kuullaan jatkossa paremmin. Niin ikään jatkossa olisi annettava tarpeelliset lupamääräykset puuston ynnä muun sellaisen kasvillisuuden säilyttämiseen ja uusiin istutuksiin kaivostoiminnan aikana ja niin edelleen.
Eli nyt käsittelyssä oleva esitys on askel oikeaan suuntaan. Kaivannaisteollisuudessa on maallemme edelleen mahdollisuuksia, kun asioita viedään oikealla tavalla eteenpäin. Ja tahdon kiittää muita kollegoita. Täällä on aivan loistavia puheenvuoroja ollut tänään tästäkin asiakohdasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+6.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-14T21:25:47,2022-09-14T21:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_91_215,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_91_216,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksen tarkoituksena on hallitusohjelman mukaisesti edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä. Suomen hidastuva väestönkasvu, nopeasti vanheneva väestörakenne ja työikäisen väestön väheneminen aiheuttavat meillä haasteita huoltosuhteelle, työvoiman saatavuudelle ja kestävyysvajeen taittamiselle. Tosiasia on, että Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta. Ilman maahanmuuttoa Suomen työikäinen väestö vanhenee kymmenillätuhansilla vuodessa, ja 2000-luvulla työntekijöiden määrä olisi laskenut ilman vieraskielistä työvoimaa.
Parhaista yritysten kasvua vahvistavista osaajista käydään tällä hetkellä kovaa globaalia kilpailua. Suomella on OECD-maista suurin pula korkeaa osaamista omaavista työntekijöistä. Suomi on sijalla 18 OECD:n julkaisemassa osaajien houkuttelevuutta koskevassa maavertailussa, jossa kaikki muut pohjoismaat ja Viro sijoittuivat Suomea paremmin.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on muuttaa työperusteista oleskelulupajärjestelmää siten, että se tukee Suomen tavoitteita kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa sekä tukee osaajien houkuttelua ja työperäisen maahanmuuton volyymin kasvattamista. Haluamme tehdä Suomesta entistä houkuttelevamman kohdemaan investoida, sijoittaa, tehdä töitä, harjoittaa elinkeinoa ja asua.
Työperusteisten oleskelulupien keskeisiksi ongelmiksi on tunnistettu prosessin pullonkaulat ja hakemuskäsittelyn kokonaiskesto. Hitaat lupaprosessit vaikeuttavat osaajien rekrytoimista ulkomailta yritysten ja tki-toiminnan tarpeisiin, ja ne ovat myös mainehaitta työnantajien ja osaajien keskuudessa. Tämä vaikeuttaa työmarkkinoiden toimivuutta.
Voimassa oleva ulkomaalaislain työntekoa ja yrittäjyyttä koskeva sääntely on vanhentunutta eikä vastaa niihin tarpeisiin, joita meillä on sujuvan ja nopean lupamenettelyn ja tehokkaamman valvonnan osalta. Jo nyt 80 prosenttia työntekoon perustuvista hakemuksista ratkaistaan myönteisesti, mutta sääntelyn niukkuus ja epätarkkuus ovat aiheuttaneet lupaprosesseihin turhia viiveitä.
Ulkomaalaislain uudistuksella edistämme oleskelulupaprosessien sujuvuutta, joka on keskeinen tekijä osaajien houkuttelussa rekrytoinnin ja integroitumisen näkökulmasta. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työ- ja koulutusperusteisten hakemusten käsittely kestäisi keskimäärin enintään yhden kuukauden. Tavoittelemme lyhempien käsittelyaikoja lisäksi sujuvaa prosessia niin työnantajille kuin tänne tuleville. Tavoitteenamme on, että prosessi on mahdollisimman pitkälle automatisoitu, mikä mahdollistaa sekä nopean että tasalaatuisen käsittelyn. Tämän myötä resursseja voidaan kohdentaa tehokkaammin niihin hakemuksiin, jotka vaativat enemmän tarkastelua, kun hakemukset seulotaan automaation avulla.
Päätöksenteossa hyödynnetään viranomaisten rekistereissä jo olevaa tietoa, jolloin esimerkiksi työnantajan taustat on mahdollista selvittää niistä eikä työnantajan ole yleensä tarpeen toimittaa selvityksiä. Hakijoiden ja työnantajien verkkoasioinnin merkittävä lisääminen on keskeistä hakemusmenettelyn nopeuttamiseksi. Kun menettely tapahtuu sähköisessä ympäristössä ja paperityö vähenee, edellytykset nopealle päätöksenteolle ovat hyvät. Verkkoasioinnin tulee olla mutkatonta ja nopeaa, jotta yhä useampi jättäisi hakemuksensa verkossa.
Esityksessä selkeytetään luvan myöntämisen edellytyksiä, jolloin asiakkaan sekä työnantajan on helpompi liittää tarvittavat tiedot mukaan heti hakemusvaiheessa. Mitä täydellisemmät tiedot hakemuksessa on, sitä nopeammin asia saadaan ratkaistua.
On syytä huomata, että lupaprosessien sujuvoittamista ei tehdä työvoiman hyväksikäytön kustannuksella. Hallitus on tehnyt jo aiemmin useita lakimuutoksia ja toimia ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi, ja työtä jatketaan tälläkin esityksellä. Hakemusten riskiperusteinen käsittely mahdollistaa ennakkovalvonnan resurssien suuntaamiseksi niihin tapauksiin, joissa on hälytysmerkkejä. Työnantajalle määritellyt selkeät vastuut mahdollistavat selkeämmät seuraamukset rikkomuksista. Myös Migri saa oikeuden pidättäytyä hakemusmenettelystä työperusteisissa luvissa niiden työnantajien kohdalla, jotka ovat toistuvasti laiminlyöneet velvoitteitaan. Tämän pidättäytymispäätöksen maksimivoimassaoloaikaa myös pidennettäisiin nykyisestä kuudesta kuukaudesta vuoteen.
Työvoiman saatavuusharkintaa ei poisteta tai heikennetä tässä esityksessä. Hallitusohjelmassa olemme sitoutuneet siihen, että työperäisessä maahanmuutossa noudatetaan EU- ja Eta-alueen ulkopuoliseen työvoimaan sovellettavaa saatavuusharkintaa eurooppalaisen valtavirran mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Mainitsen seuraavaksi joitakin konkreettisia ehdotuksia, joita hallituksen esitys sisältää lupamenettelyn sujuvoittamiseksi ja nopeuttamiseksi:
Kaikkia työntekoon perustuvia oleskelulupia koskien esitetään säädettäväksi yhteisistä luvan myöntämisen edellytyksistä. Lakiin auki kirjoitetut edellytykset edistävät lupamenettelyn läpinäkyvyyttä. Työnantajan roolia kasvatettaisiin lupaprosessissa, koska tällä on kattavimmat tiedot työstä ja työolosuhteista, joihin oleskelulupaa haetaan. Jatkossa kaikkien työn perusteella myönnettävien oleskelulupien osalta säädettäisiin selkeästi, minkä tietojen antaminen on työntekijän ja minkä työnantajan vastuulla. Työnantajalle säädettävä nykyistä selkeämpi selvittämisvelvollisuus mahdollistaa myös aiemmin mainitsemani pidättäytymispäätöksen käytön laajentamisen, kun velvollisuuksien rikkominen on helpommin osoitettavissa kaikissa lupakategorioissa.
Laissa esitetään säädettävän työnantajan sertifioinnista. Se olisi tarkoitettu hallinnollisen taakan keventämiseen isoille työnantajille, jotka rekrytoivat paljon ulkomaista työvoimaa. Saadakseen sertifioinnin työnantajan tulisi olla huolehtinut työnantajavelvoitteistaan, olla taloudellisesti vakaa ja osoittaa kokemusta asiallisesti hoidetuista aiemmista oleskelulupaprosesseista. Sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä säädettäisiin asetuksella, jotta voidaan seurata uutena käyttöön otettavan sertifiointijärjestelmän toimivuutta ja tarvittaessa tehdä muutoksia lain säätämistä ketterämmin. On huomattava, että oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä ei tingitä vaan ne olisivat samat kuin ei-sertifioitujen työnantajien kohdalla. Sertifiointi voitaisiin myös peruuttaa, jos epäkohtia havaitaan. Sertifioinnin uudelleen hakemiselle voitaisiin asettaa karenssiaika.
Lisäksi säädettäisiin myös erityisasiantuntijan oleskeluluvasta. Tällä hetkellä lupamenettely perustuu erityisasiantuntijan kohdalla pitkälti vakiintuneeseen hallintomenettelyyn eikä luvan myöntämisen edellytyksistä säädetä tarkasti. Nyt esitetään säädettävän luvan myöntämisen edellytyksenä olevasta minimibruttopalkkatasosta, joka tulisi ylittää. Palkkarajaa ei jatkossa voisi myöskään kerryttää enää luontoiseduilla. Tämä lisää prosessin läpinäkyvyyttä ja tukee myös automatisaation käyttöä.
Oleskeluluvan hakeminen on prosessi, joka alkaa usein ulkomailla. Oleskeluluvan hakemiseen ulkomailla tai Suomessa ei esitetä muutosta. Verkkoasioinnin lisääminen sujuvoittaa kuitenkin prosessia selkeästi. Tunnistaminen tapahtuu ulkomailla Suomen edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan toimesta. Jos hakijaa olisi kuultava suullisesti, esitämme, että Maahanmuuttovirasto voisi kuulla hakijaa etäyhteyden välityksellä. Muutos myös sujuvoittaisi prosessia sekä hakijan että myös Maahanmuuttoviraston osalta.
Työnantajan selkeät velvollisuudet ja tarkempi lupaedellytysten sääntely mahdollistavat myös työsuojeluviranomaisille ulkomaalaislain noudattamisen tehokkaamman valvonnan. Työnantajan ulkomaalaisrikkomuksen säännöstä ehdotetaan täsmennettävän siten, että on helpompi todeta, koska ulkomaalaisen työnteko on luvatonta.
Arvoisa puhemies! Oleskelulupaprosessien nopeuttaminen on mittava kokonaisuus, joka edellyttää lainsäädännön uudistamisen lisäksi prosessiuudistuksia, menettelytapojen kehittämistä ja laajamittaista järjestelmäkehitystä. Sujuva lupakäsittely on kuitenkin vain osa työperusteisen maahanmuuton sujuvoittamista. Käynnissä on laaja kattaus erilaisia toimia, joilla edistämme kansainvälisten osaajien houkuttelua ja Suomeen juurtumista.
Tällä hallituskaudella edistämme osaajien maahanmuuttoa työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimalla Talent Boost -toimenpideohjelmalla. Keskeisiä toimia ovat osaavan työvoiman houkuttelu, oleskelulupien käsittelyaikojen lyhentäminen ja työn perusteella muuttaneiden asettautumisen ja kotoutumisen tukeminen. Pitkän aikavälin konkreettisten toimien ja tavoitteiden, koulutuksen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi hallitus linjasi asiaa koskevassa tiekartassa viime syksynä, ja näiden linjausten toimeenpano on hyvässä vauhdissa. Vaikuttavat ratkaisut vaativat pitkäjänteistä sitoutumista toimintojen kehittämiseen ja myös resursointiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-14T17:37:40,2022-09-14T17:47:35,Hyväksytty,1.1
2022_91_217,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_218,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, hallituksella on todella laaja kattaus erilaisia toimia maahanmuuton lisäämiseksi, sillä tässäkin salissa tunnutaan nyt joka päivä puhuttavan tästä asiasta syystä tai toisesta. Hallitus on myös hyvin, hyvin huolissaan siitä, että pitäisi saada tänne lisää työvoimaa, mutta maahanmuutollako te aiotte tämän terveydenhuollon kriisinkin ratkaista? Siltä se vähän kuulostaa.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on jatkumoa Marinin hallituksen esityksille, joissa pyritään lisäämään Suomeen erilaista maahanmuuttoa — sitä sanotaan toki tässä työperäiseksi — työperäistä sekä humanitääristä. Ja täytyy nyt todeta, että ihmettelen hieman sitä, että meillä puhutaan koko ajan työntekijäpulasta, osaajapulasta, tarvitaan korkeakoulutettuja osaajia maahan. Heinäkuun tilastojen mukaan maassa oli yli 270 000 työtöntä ihmistä. Heistä 49 000 oli maahanmuuttajia, vieraskielisiä, ja näistä vieraskielisistä 22 prosenttia on korkeakoulutettuja. Hämmästelen suunnattomasti, että sen sijaan, että pyrkisitte työllistämään jo maassa olevia töihin, kun heitä tuntuu täällä olevan, te pyritte vain tuomaan lisää lainsäädäntöä, jolla helpommin maahan päästään.
Ja täytyy kyllä sanoa, että kun meillä on SDP:n johtama vasemmistohallitus tässä maassa, niin tämä on nyt toinen esitys tänään, jota ammattiliitot vastustavat. Siis ammattiliitot vastustavat vasemmiston esityksiä, joten silloin täytyy sanoa, että jotakin niissä todennäköisimmin täytyy olla pielessä.
Mutta käydään muutamia tilastotietoja läpi. Meillä puhutaan hyvin usein erityisasiantuntijoista tai ‑osaajista tai moniosaajista. Näitä erityisasiantuntijoita on tähän mennessä tullut tänä vuonna noin 1 500 Suomeen, ja kun se kokonaismäärä työperäisestä maahanmuutosta on kuitenkin lähestulkoon 12 000, niin kyllä se aika häviävän pieni osa on. Nämä erityisasiantuntijan oleskeluluvalla tulijat ovat juuri niitä, jotka ovat korkeakoulutettuja ja tienaavat vähintään sen 3 000 euroa kuukaudessa. Loput tulevat halpatyövoimaksi Suomeen, ja jotta meille voi päästä työperäisellä luvalla, niin palkan pitää olla pikkasen reilu 1 200 euroa. No, kukin meistä ymmärtää sen, että ei pääkaupunkiseudulla elä tällä rahalla ilman, että saa tulonsiirtoja.
Ja on hyvä huomata sekin, että meidän asumisperusteinen sosiaaliturva on käytössä kaikilla tulijoilla silloin, kun he tienaavat 716 euroa kuukaudessa eli käytännössä katsoen osa-aikaisesti työskentelevät maassa. Nyt jos mietitään, kuinka paljon 1 200 eurosta, puhumattakaan 700 eurosta maksetaan veroja, niin kyllä valitettavasti on niin, että meillä nämä tulonsiirrot muodostavat varsin suuren osan näiden ihmisten toimeentulosta, ja tämä ei ole kyllä kestävää tässä maassa.
Itse asiassa ensimmäistä kertaa näen, että asiantuntijalausunnoissa on tähän kiinnitetty huomiota. Näin kirjoittaa myös Rakennusliitto. He ovat todenneet omassa lausunnossaan, että volyymien lisääminen uhkaa lopullisesti rapauttaa lailliset työehdot. Kansantaloudellisestikaan ei ole järkevää, että meillä lisääntyisi kehittyvissä maissa tunnettu ilmiö ”race to the bottom”, jossa työntekijän palkka ei riitä asumiseen ja elämiseen perheen kasvattamisesta puhumattakaan.
Mutta sitähän itse asiassa Marinin hallitus tekee tällä hetkellä. Me otamme ja pyrimme haalimaan maahan sellaisia työntekijöitä, jotka joutuvat sitä elämistänsä maksamaan tulonsiirtojen mukana, ja tässä tulee... Itse asiassa tämä on hyvin mielenkiintoista, koska voitaisiin ajatella, tavan ihminen ajattelee, että hirveän hyvä, että joo, työperäinen maahanmuutto ja ihminen tulee tänne ja tekee töitä. Juu, varmasti näin, mutta jos tämä ei maksa veroja edes sen verran kuin hänelle kuukaudessa maksetaan tulonsiirtoja, niin se ei ole järkevää. Sen lisäksi se sakkauttaa ja rapauttaa meidän peruspalveluita, koska ei kahden litran ilmapalloon voi tunkea neljää litraa ilmaa. Se räjähtää. Näin on käynyt varhaiskasvatuksessa, näin on käynyt terveydenhuollossa. Mutta ehkä tällä hallituskaudella tähän ei tulla kiinnittämään huomiota. [Hussein al-Taee: Mitään ratkaisuja ei ole kuultu!] — Nyt minä kerron, mikä täällä on ongelma, mennään sitten ratkaisuihin.
Sitten on todettava myöskin se, että SAK, joka ymmärtääkseni on hyvin lähellä SDP:tä, toteaa, että tässä laissa esitetty työnantajien sertifiointi ei missään nimessä ole kannatettavaa. He toteavat, että kiinnijäämisen riski on pieni ja sanktiot lähes olemattomia. Näin on, ja kun me vielä tiedämme sen, että meillä on yhä paheneva ihmiskauppaongelma muun muassa pääkaupunkiseudulla, niin kyllä hämmästelen suunnattomasti, että tässä pyritään vain tekemään nopeita väyliä tulla Suomeen, tulla matalapalkkatyöhön sen sijaan, että me pohtisimme, millä ehkäistään työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa ja minkälainen maahanmuutto ylipäätänsä tähän maahan on tämän vastaanottavan yhteiskunnan edun mukaista. Se on itse asiassa valitettavasti kokonaan tästä unohtunut.
Enpä paljon toivoani pohdi vihreiden osalta, mutta sen sijaan SDP:n osalta kyllä sopisi olla hiukan vastuullisempia esityksiä, joita tähän saliin tuodaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-14T17:47:47,2022-09-14T17:54:28,Hyväksytty,1.1
2022_91_219,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_220,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa tarvitaan runsaasti ammattitaitoista ja osaavaa työvoimaa eri aloilla. Työlupien sujuva käsittely ilman tarpeetonta byrokratiaa on tärkeä palanen, kun maatamme yritetään tehdä houkuttelevammaksi osaajille. Ulkomaalaislain uudistamisen yhtenä tavoitteena on lyhentää työperusteisten oleskelulupien käsittelyaikaa kuukauteen. Nykytilanteessa on usein nähty, että byrokratian rattaissa käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä. On tärkeää, että tähän nyt saadaan muutos.
Arvoisa puhemies! Maatalouden kausityöt tarvitsevat tekijänsä. Kausityöläisten työlupaprosessissa on viime vuosina ollut runsaasti ja monipuolisesti parantamisen varaa. Toivottavasti tilannetta nyt saadaan korjatuksi. Kotimaisen elintarviketuotannon merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta alkaa olla kaikille selvää. Tähän liittyy myös maatalouden kannattavuuskriisi, joka tietysti tarvitsee omat ratkaisunsa, mutta se on tietenkin kokonaan eri veisu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-14T17:54:28,2022-09-14T17:55:46,Hyväksytty,1.1
2022_91_221,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_222,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen alhainen syntyvyys ja väestön ikääntyminen on johtanut nykytilanteeseen, jossa työmarkkinoilta poistuu eläkkeelle enemmän ihmisiä kuin nuoria tulee tilalle. Työvoimapulan ratkaisuksi tarvitsemme maahanmuuttoa. Tässä esitys työperäisen maahanmuuton helpottamisesta ja nopeuttamisesta on varsin tervetullut.
Hallitus on ottanut yhdeksi kärkitavoitteekseen työperäisen maahanmuuton helpottamisen, jotta saisimme hyvinvointivaltiomme turvattua ja talouden kasvuun. Työvoimamarkkinoiden edustajat ovat samaa mieltä: työperusteista maahanmuuttoa on lisättävä ja helpotettava sekä Suomesta tehtävä houkuttelevampi kohde kansainvälisille osaajille. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan lähes 75 prosenttia yrityksistä tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa. Heiltä puuttuu työvoimaa.
Pula työvoimasta on kasvun este joka kolmannessa palvelualan yrityksessä, ja teknologiateollisuus tarvitsee kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa. Hoitajapula on meille kaikille tuttu, sote-ala laajemminkin, varhaiskasvatus, ohjelmistokehitys — voidaan valita oikeastaan mikä tahansa ala ja mikä tahansa tapaaminen, kontakti, jota yrityspuolelta, kunnan, julkisen sektorin puolelta tulee, ja työvoimapula on se, joka nostetaan esiin keskustelussa. Oikeastaan perussuomalaisille kysymys: Minkälaista Suomea te haluatte kehittää näillä linjoilla? Sellaistako, joka näivettyy? [Mari Rantasen välihuuto]
Keskuskauppakamarin kyselyssä vain noin kuudella prosentilla vastaajista, näistä maahanmuuttajia työllistäneistä, on ollut negatiivisia kokemuksia. Siis lähes kaikki ovat tyytyväisiä, ja tämä on todella hieno tulos, vaikka meidän yhteiskunnan ilmapiiri valitettavan kriittinen tuntuu olevan ja eurooppalaisissa mittauksissa ollaan Euroopan rasistisin maa.
On hienoa, että ulkomaalaislakia uudistetaan, sillä ulkomaalaisten kohtaamia haasteita Suomen työmarkkinoilla ovat muun muassa lupaprosessien hitaus, kielikoulutuksen puute ja byrokratia. Me ollaan nähty useita kuvia jonoista, joissa työlupia ja oleskelulupia jonotetaan pakkasessa ulkona, ja tätäkään ei olla kovin helposti saatu kuntoon.
Vaikka esitys on pääpiirteissään hyvä, niin muutamia kehitysajatuksia siihen vielä.
Esimerkiksi tämä työnantajien sertifiointi, joka on Ruotsissa jo toimiva menetelmä: sen kriteerit ovat melko tiukkoja tässä esityksessä. Arviolta noin kaksisataa yritystä Suomessa täyttäisi tämän sertifioinnin kriteerit, jos ne jäävät eduskuntakäsittelyn jälkeen tällaisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että uudet ja pienet yritykset eivät pääse sertifioinnin piiriin lainkaan ja kasvuyritykset voivat jäädä usein myös ulkopuolelle, koska vaatimuksena on positiivinen tulos, ja kasvuyritykset vaativat investointeja. Kriteerien sijaan olisi parempi tehdä esimerkiksi tarkastelu kahden edellisen vuoden ajalta ja luopua tulosvaatimuksesta. Aiempien oleskelulupien edellytystä voisi myös helpottaa.
Lisäksi tässä tämä erityisasiantuntijan oleskeluluvan palkkavaatimus itse asiassa — toisin kuin perussuomalaisten puheessa väitettiin — kiristyy, koska tämä nykyinen 3 000:n vaatimus on nyt palkansaajan keskimääräinen bruttoansio, se on määritelty näin, ja kun sen tarkistaa, niin Tilastokeskuksen mukaan se on 3 400 euroa. Tämmöistä kiristämistarvetta ei mielestäni kyllä ole.
Meillä on valtava tarve osaavalle työvoimalle, ja tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Nämä muutokset tulevat helpottamaan sitä jonkun verran, mutta selkeä tarve lisätoimille jää myös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-14T17:55:53,2022-09-14T18:00:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_223,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_224,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aina kysytään, miksi perussuomalaiset puhuvat joka päivä maahanmuutosta. No, koska hallitus tuo joka päivä tänne istuntosaliin uusia esityksiä, joilla sitä maahanmuuttoa yritetään tavalla tai toisella helpottaa. Ilmeisesti siinä jotain tuloksia on tullutkin, koska esimerkiksi tänä vuonna 22 on tehty taas uusia ennätyksiä ulkomaalaisen halpatyövoiman maahan tuomisessa. Tässä puhutaan harhauttavilla termeillä osaajista, kun todellisuudessa tarkoitetaan käytännössä kuitenkin halpatyövoimaa, joka tulee tekemään Suomeen työtä sellaisilla ehdoilla, joihin suomalaiset eivät suostuisi. Teille uutiset kertoakseni voin sanoa, että eivätpä nämä maahanmuuttajatkaan kovin pitkään tule siihen työntekoon suomalaisia huonommilla ehdoilla suostumaan, vaan siirtyvät sosiaaliturvan asiakkaiksi.
Tosiasia on se, että meillä ei ole työvoimapulaa, vaan meillä on työn ja työn teettämisen kannattavuuskriisi. Meillä ei kannata tehdä työtä tai teettää työtä. Miksi Suomi sijoittuu huonosti tilastoissa maista, mihin halutaan muuttaa? No, koska täällä ovat elämisen ja asumisen kustannukset niin korkeita ja täällä on verotus niin korkea — kuulostaako tutulta? Ei näitä asioita saada ratkaistua mitään työlupia polkumyymällä. Jos maahanmuutto olisi ratkaisu tähän niin sanottuun työvoimapulaan, niin miten selitätte sen, että maassa jo olevat ulkomaalaiset eivät työllisty tämän paremmin?
Muistutan myös, että aina, kun puhutaan näistä työperäisistä maahanmuuton kysymyksistä, tarkoitetaan EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa. Miksi me tarvitsemme EU:n ulkopuolista maahanmuuttoa? Miksi EU:n sisämarkkina-alue ei riittäisi meille työvoiman saatavuuden ongelmiin, jos olettaisimme, että Suomessa sellainen työvoiman saatavuuden ongelma todellisuudessa olisi? Millä perusteella ulkomailta tulevat työntekijät ovat osaavampia kuin suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyneet? Suomessa on käyty peruskoulua yhdeksän vuotta, keskiastetta vähintään kolme—neljä vuotta, ehkä korkea-astetta, ja sitten ollaan työttöminä. Millä perusteilla ulkomailta tulevat olisivat osaavampia kuin nämä äidinkielenään suomen kieltä puhuvat henkilöt, jotka ovat nyt työttöminä? Ei nyt puhuta väärillä termeillä, ei nyt sekoiteta, vaan puhutaan asioista niin kuin ne ovat.
Tästä esityksestä lausuntopalaute — jopa ammattiliitoilta — on erittäin tyrmäävää. Sen perusteella, mitä lausunnossa sanotaan, tämä esitys olisi suorastaan vahingollinen suomalaisten työmarkkinoiden kannalta. Niinpä tätä ei missään tapauksessa tule edistää nykyisessä muodossaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T18:00:17,2022-09-14T18:02:50,Tarkistettu,1.1
2022_91_225,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Edustaja Kaleva, poissa. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_91_226,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse siitä, että todella viime aikoina on ollut tilanne, jossa suomalaiset yritykset ovat kovasti halunneet työntekijöitä, mutta eivät ole onnistuneet niitä saamaan sisämarkkinoilta. Meillä on valitettava tilanne, jossa työntekijä ja työnantaja eivät kohtaa, ja viime hallituskaudella yritettiin esimerkiksi tämmöisen aktiivimallin kautta saada aikaiseksi tähän ratkaisu, ja sekin epäonnistui todella pahasti.
No, onko sitten ulkomailta tuleva työvoima hyvä ratkaisu? [Mari Rantasen välihuuto] No, ehkä osittain on. 75 prosenttia suomalaisista yrityksistä kertoo tarvitsevansa työvoimaa, ja sen työvoiman voi saada tai haluta tuolta ulkomailta.
Nostaisin tähän uudistukseen liittyen muutaman asian. Ensinnäkin, nyt on ollut uutisissa, että Helsingissä ei ole ajettu metroa sen takia, koska ei ole ollut kuljettajia. Tämä on yksi sellainen asia, johon täytyy tarkentaa: onko niin, että meillä ei ole metronkuljettajia, raitiovaununkuljettajia tai bussinkuljettajia? Ovatko meillä nämä peruspalvelut nyt menossa niin huonoon kuntoon todella, että me emme pärjää enää pelkästään suomalaisella työvoimalla, ja jos ovat, niin onko ainoa ratkaisu tämä ulkomaalainen työvoima? Jos on, niin tämä laki on ehdottomasti paikallaan.
Sitten toinen kysymys, joka liittyy tähän lain kokonaisuuteen. Yksi asia, joka on noussut paljon keskusteluissa esiin viime aikoina, on ollut se, että nykyiset opiskelijat — Suomessa opiskelevat suomalaiset opiskelijat tai ulkomaalaiset opiskelijat — työllistyvät, heistä noin 10 000 vaeltaa ja lähtee Suomesta, ehkä EU:n markkinoille, ehkä muille markkinoille. Se ei välttämättä ole EU:n kokonaisuuden kannalta huono asia, mutta se on Suomen kannalta kuitenkin todella vaikea asia. Meiltä noin 10 000 ihmistä lähtee vuodessa. Mitä voisimme tehdä, jotta meidän pitovoimamme näistä opiskelijoista vahvistuisi suomalaisissa yliopistoissa ja korkeakouluissa? Miten varmistamme, että näille ihmisille löytyy työpaikkoja tästä maasta ja että tämä maa on kaikille suomalaisille ja Suomessa opiskeleville houkutteleva maa jäädä työskentelemään?
Toinen kysymys, joka on noussut viime aikoina, on ollut se, että yli 30 000 ukrainalaista on tullut Suomeen viime aikoina. Miten voimme valjastaa? Nämä ihmiset ovat tunnettuja siitä, että rakastavat työtä, tekevät sitä hyvin ahkerasti. Suomalaiset tuntevat heidät muun muassa kausityöntekijöinä. Miten me voimme varmistaa, että juuri heille löytyy erilaisia, omaan ammattiinsa ja osaamiseensa soveltuvaa työtä, ja millä tavalla tätä, arvon ministeri, on tarkasteltu viime aikoina?
Sitten vielä tähän lakiin liittyvää ihan tässä kiitoksen sanojen muodossa: Tämä elektroninen tunnistautuminen, sertifiointi, ja nämä muut kysymykset ovat hyviä myös siksi, että viime aikoina esimerkiksi eräs suomalainen tietotekniikan alan yhtiö on sanonut, että heidän intialaiset it-alan asiantuntijansa perheineen jonottavat monia tunteja poliisilaitoksen ulkopuolella tunnistautumista varten. Tämän koetaan olevan alentavaa, mutta se on ennen kaikkea sitä, että se kertoo myöskin siitä, että meidän järjestelmämme on niin heikko, että me emme pysty järjestämään ja mahdollistamaan sellaisille ihmisille, joille on jo myönnetty viisumi ja jotka ovat tulleet sen viisumin varassa tänne maahan, tunnistautumista suomalaisilla poliisiasemilla niin, että se sujuisi jouhevasti. Tämä on sellainen kysymys, jota toivon, että työministeriö ja sisäministeriö pohtisivat keskenään ja ratkaisisivat.
Mitä muuta? No, toinen kysymys, joka viime aikoina on noussut esiin, on ollut tämä, että hyvin moni ihminen on saanut työntekomahdollisuuden Suomessa, ja tästä kiitos työvoimapalveluille, että se on ollut mahdollista. Mutta sitten kun tämä henkilö on saanut ensin työsopimuksen ja sitten työluvan mahdollisuuden, kun näissä prosesseissa saada tämä henkilö maahan tai saada tälle ihmiselle työoleskelulupa on kestänyt yli kuusi kuukautta, niin työpaikka on mennyt alta. Ja tämä laki ja uudistushan nyt keskittyy nimenomaan siihen, että kuukaudessa tämäkin asia tulisi ratkaista. 
Sitten viimeinen kommentti, arvoisa puhemies, liittyy Suomen vetovoimaan ylipäänsä. Se ei todella auta meitä, että Suomi on yksi Euroopan ahdasmielisimmistä maista, kun kyseessä ovat maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Se ei todellakaan auta meitä. Se ei auta niitä markkinatalouteen uskovia yrityksiä, se ei auta suomalaisia ihmisiä, jotka työskentelevät tuolla kylillä ja etsivät työntekijöitä. Se ei auta ketään, koska tällä hetkellä, kun hyvin monet bulgarialaiset, romanialaiset, hyvin monesta maasta olevat ihmiset, osaajat EU:n sisäpuolelta ja EU:n ulkopuolelta etsivät työpaikkaa, Suomi ei ole ensimmäinen kohde, vaan Ranska voi olla ensimmäinen kohde, Saksa voi olla ensimmäinen kohde, jopa Espanja. Suomi ei ole tällä hetkellä ensimmäinen kohde. Se ei ole Euroopan ja Pohjoismaiden houkuttelevin maa, ja minun mielestäni meidän täytyisi eduskuntana yhteisesti pohtia, miten me Suomesta tekisimme houkuttelevamman maan tehdä täällä töitä, elää, kasvattaa perheensä ja voida hyvin ja kuulua myöskin suomalaiseen yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-14T18:02:53,2022-09-14T18:08:47,Tarkistettu,1.1
2022_91_227,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_91_228,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tuntuu olevan kyllä hyvin houkutteleva maa. Meillä on nimittäin erinomainen houkuttelukeino, ja sen nimi on Kela. Kyllä tänne vaan tullaan pikemminkin muuta tekemään kuin työtä.
Mutta täytyy tähän nyt vielä ihmetellä sitä, että täällä on nyt tuotu esiin se, että yritykset eivät saa työntekijöitä. No, ulkomailtako ne heitä saavat, kun meillä on maassa heinäkuun tilastojen mukaan yli 270 000 työtöntä ja heistä yli 49 000 on vieraskielisiä. On se nyt kummallista, etteivät yritykset saa näistä kenestäkään työntekijää tässä maassa, vaan nyt täytyy kolmansien maiden kansalaisille tehdä näitä helpotuksia, lähestulkoon joka päivä tähän saliin tuodaan jotakin uutta. Jos eivät yritykset löydä, niin ottakaa nyt hyvänen aika yhteyttä TE-keskuksiin. Siellä näitä ihmisiä on.
Ja sekin on sanottava, että kun Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan, mikä täällä esiteltiin, yritykset ovat hyvin tyytyväisiä maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin, niin mikä kumma on sitten siinä, että heitä on työttöminä yli 49 000. Sieltä voisivat nyt yritykset näin ensi alkuun kysellä itsellensä työntekijöitä.
Sitten on pakko nostaa kyllä vielä uudestaan tämä, minkä edustaja Mäkelä ihan erinomaisesti tässä toi, että jos meillä on omassa maassa yli 270 000 työtöntä ja meillä on 500 miljoonan ihmisen avoin työmarkkina eli EU-alue tässä, niin on jokseenkin outoa, että me joudumme hakemaan työntekijöitä aivan toiselta puolelta maapalloa. Meidän ongelma on minun nähdäkseni se, kun tässä edustaja al-Taee puheenvuoroni aikana huuteli niitä ratkaisuja ja vaihtoehtoja, että jotta me voisimme tehdä asioita kestävästi, ei siis niin, että meille tuodaan maahan ihmisiä, jotka tekevät pienellä palkalla työtä ja täydentävät elämisen kustannuksiansa sosiaaliturvalla, niin silloin täytyisi olla näiden sääntöjen selkeät, siis niin, että täällä on maksettava palkka, jolla ihminen tulee toimeen. Itse asiassa aika monessa Euroopan maassa on järjestelmä, jossa ensimmäiseen kolmeen vuoteen ei ole oikeutettu sosiaalitukiin ja sosiaaliturvaan, se voi olla jopa vähän pidempikin se pätkä, mutta meillähän se tulee saman tien, heti kun sinulla on 716 euroa kuukaudessa palkkaa, ja se on kyllä iso ongelma tässä. Sen lisäksi, että näillä sääntelyillä ehkäistään taloudellisesti suomalaisille veronmaksajille epäedullinen toiminta, niin vaatimalla riittävä palkkataso me ennaltaehkäisemme myöskin työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, ja siltä osin perussuomalaiset tekisivät nämä asiat täysin toisin kuin nyt Marinin hallitus tekee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-14T18:08:48,2022-09-14T18:11:57,Hyväksytty,1.1
2022_91_229,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_230,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on vissi totuus kyllä kollegan suusta. Kysyisinkin ministeriltä: miten tämä valvontapuoli nyt tehostetaan ja varmistetaan, että tällaista riistoa, ihmiskauppaa ei tule? Tiedän, että hallituksella on ollut toimia tähän liittyen aikaisemmin, mutta miten me varmistamme jatkossa, että riistoa ei tapahdu ja että se palkkataso on sen tyyppinen, että ihmiset eivät joudu ensimmäisen kriisin tullessa sosiaalitukien varaan. Minun mielestäni tämä on hyvä kysymys, jota täytyy katsoa.
Toinen kysymys liittyy näihin olemassa oleviin maahanmuuttajataustaisiin tai vieraskielisiin, jotka löytyvät Suomesta, joilla on korkea koulutus. Kysyisin arvon ministeriltä, millä tavalla tämä kohtaanto nyt sitten katsottaisiin. Tiedän, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulle ja suuriin kuntiin on keskittynyt, totta kai ja ymmärrettävistä syistä, monia vieraskielisiä. He kokevat turvaa omassa porukassa ja löytävät myöskin palveluita helpommin, muun muassa kauppaa, ruokaa ja ihan näitä perusasioita. Mutta kysyisin, millä tavalla me voisimme kunnissa paremmin houkutella näitä ihmisiä työllistymään sellaisissa paikoissa, joissa ehkä heillä ei ole sitä omaa väkeä ja omaa yhteisöä ja omaa turvaa, mahdollisuuksia oman kielen käyttöön, mutta kuitenkin löytyisi se työpaikka? Mikä olisi sellainen porkkana, että Kauhavalle saadaan autokorjaamoon työntekijöitä tai esimerkiksi maanviljelyyn ihmisiä pääkaupunkiseudulta siirtymään näihin kuntiin? Onko tämäntyyppistä kokeiltu, ja mitkä voisivat olla porkkanat tähän suuntaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-14T18:11:58,2022-09-14T18:13:43,Hyväksytty,1.1
2022_91_231,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Tähän kysymykseen käytettävissä oleva aika vähitellen alkaa valua loppuun. Mikäli ministeri haluaa ottaa osaa keskusteluun vielä, niin olkaa hyvä. — Ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_232,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista. Tämä keskustelu ei ollenkaan ole vähäpätöistä. Tämä on tärkeä aihepiiri suomalaisessa yhteiskunnassa, että me käymme tätä läpi, mutta kävisimme sitä myös oikeanlaisilla termeillä ja tiedon varassa.
Edustaja Rantanen, puhuitte näistä työttömien määristä: heinäkuu 22, tilastotieto 36 556 työtöntä ulkomaista työnhakijaa, ja se tarkoittaa sitä, että se oli seitsemän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitä ennen, [Mari Rantasen välihuuto] pitkäaikaistyöttömiä 13 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Totta kai he ovat ihmisiä, jotka pitää saada työmarkkinoille ja työhön, ja siihen meillä välineet ovat ne normaalit, ne, mitkä ovat muillekin suomalaisille ja Suomessa työtä hakeville: TE-palveluiden kautta autetaan heitä löytämään työpaikka. Sitten tietenkin heidän kohdallaan on erityisen tärkeää kotoutuminen, kotoutumistoimet. Kotoutumisselonteko on ollut eduskunnassa käsittelyssä, ja kotoutumislainsäädäntöä täsmennetään, parannetaan, ja se tulee eduskuntaan vielä syksyllä käsiteltäväksi. Mutta totta kai, kun meidän keskuudessamme on vieraskielisiä ihmisiä ja täällä on suomea, ruotsia puhuvia ihmisiä, niin näiden joukossa on sitten välillä myös työttömiä, ja kaikille pitää etsiä keinoja, jotta he pääsevät työhön kiinni. [Mari Rantasen välihuuto]
Olen havainnut myös kiertäessäni Suomea, että on myös tällaista piiloista syrjintää, että ei oteta edes korkeakouluharjoittelupaikkoihin, jos nimi viittaa muuhun kuin eurooppalaiseen nimeen. Ja minusta suomalaisen yhteiskunnan tämmöinen arvolähtökohta pitää panna tarkasteluun: miten me suhtaudumme ihmisiin. Osaaminen, kielitaito, kaikki kohdallaan — ei pääse edes harjoittelemaan. Olen myös kiertänyt yrityksiä ja tavannut yritysjohtajia eri puolilla, ja on tullut myös viestiä, että saattaa olla henkilöstönkin keskuudessa sitä, että vierastetaan sitä, että tulisi vieraskielisiä, ulkomaalaistaustaisia ihmisiä tekemään niitä töitä, joita se yritys tarvitsee. [Mari Rantanen: Väitättekö, että suomalaiset syrjii niitä ja se on syy, miksi ne on työttömiä?]
Minun kysymykseni on niin päin, että jos yrityksen mahdollisuus kasvaa ja kehittyä on se, että he saavat osaajat jostain EU:n ulkopuolisesta maasta, niin jos heitä ei oteta ja kasvun edellytykset tyssäävät siihen, niin onko sitten vaihtoehto, että käperrytään tänne ja kuihdutaan ja ikäännytään? [Jani Mäkelän välihuuto] Eli me ollaan kyllä todellisten asioiden äärellä siinä, miten me hallitusti voidaan tätä maahanmuuttoa tehdä. [Mari Rantanen: Afrikassako ne osaajat on?] Työperäisessä maahanmuutossa on saatavuusharkinta, jossa on kaikki selkeät systeemit, ja niitä vielä kirkastetaan tässä lainsäädännössä. Valvonta paranee muun muassa tulorekisterin kautta, jonka kautta voidaan tarkastella sitä, millaista palkkaa tämä yritys, joka rekrytoi työvoimaa, on maksanut kuluneen vuoden aikana, ja jos palkanmaksussa on epäselvyyttä eikä makseta TESin mukaisia palkkoja, niin voidaan evätä myös tämä luvan antaminen. [Mari Rantasen välihuuto] Meillä on yhä enemmän keinoja käytettävissä verottajan, tulorekisterin ynnä muiden keinojen kautta, joilla voidaan tätä vilpillistä toimintaa estää. Olen aivan samaa mieltä siinä, että täällä Suomessa työ pitää tehdä samoilla ehdoilla ja kaikkia ihmisiä pitää kohdella samalla tavalla, mutta se koskee, myös ne pelisäännöt, myös rekrytointitilannetta, eli kohdellaan kaikkia ihmisiä samalla tavalla.
Eikä tässä ehdoin tahdoin haalita sieltä EU:n ulkopuolelta ihmisiä, työntekijöitä. [Mari Rantanen: Kyllä te haalitte!] Meillä on vapaa liikkuvuus EU:n alueella, mutta kun olen kiertänyt Euroopassa ja tavannut kollegoita, niin kuulkaa, se viesti on, että on aivan valtava työvoimapula, ja he, jos ketkä, tekevät määrätietoisesti, isosti rekrytointia muualta, jotta saisivat yrityksiin työvoimaa, koska jos yrityksiin ei ole työvoimaa täällä, niin ei niitä yritysten koneita ole pultattu sinne lattiaan kiinni, ne yritysten koneet lähtevät muualle tekemään sen työn. Eli me puhutaan Euroopassa siitä, ikäännymmekö me täällä keskuudessamme vai hyväksymmekö sen, että tänne voi tulla työhön, tekemään työtä, maksamaan veroja, kasvattamaan lapsiaan. Ja totta kai maahanmuuttajataustaiselle työntekijällekin järjestetään lapsille koulut ja päiväkotipaikat, sehän on selvä asia. Me emme harrasta syrjintää kieli- tai etnisillä perusteilla.
Edustaja Hussein al-Taee esitti hyvän kysymyksen siitä, miten me saadaan pysymään nämä osaajat. Tämä ei ole ollenkaan sanottua, että tänne halutaan tulla ehdoin tahdoin Suomeen, Pohjolan perukoille kylmään maahan, ja se, miten me saadaan nämä ulkomaiset opiskelijat myös täällä pysymään, tämä pitokysymys, on tosi tärkeä. Sitä on helpotettu sillä, että opiskelija saa nyt oleskeluluvan koko opintojen ajaksi, [Mari Rantasen välihuuto] ja sitten just taannoin myös päätettiin, että voi olla täällä sitten kaksi vuotta etsimässä työtä, hakemassa työtä, koska eihän se työpaikka heti löydy. Eli näillä tavoilla on haluttu myös edesauttaa sitä, että tänne jäädään. Se onkin tärkeä portti, tämä opiskelu, koska sitä kautta juurrutaan, tullaan osaksi yhteiskuntaa, löydetään ystäviä, ehkä pariudutaan ja perustetaan perheitä ja jäädään tänne sitten työhön, eli se on todella tärkeä väylä. 
Miten sitten tätä riistoa estetään? Kaikilla näillä keinoilla. Vuosi sitten tuli lainsäädäntö, jossa uhrin asemaa parannettiin, eli uhrin ei tarvitse lähteä: jos hän nostaa siitä kanteen, niin ei tarvitse palata sinne lähtömaahan, voi vaihtaa työnantajaa tai alaa. Ja sitten myös, jos nämä hyväksikäyttäjät, työnantajat, jäävät siitä kiinni, heille voidaan asettaa rekrytointikielto. Eli monia asioita on tehty.
Minusta on tärkeää, että hallitus on pystynyt hyvin yksimielisesti suhtautumaan tähän asiaan hyvin järjellisesti. Meidän pitää huolehtia siitä kotoutumisesta, suomen, ruotsin kielen taidon omaksumisesta ja siitä, että nämä ihmiset pääsevät yhteiskuntaan kiinni ja kokevat itsensä tervetulleiksi. [Mari Rantanen: Eikö ne tulleetkaan töihin? Ne tulee kotoutumaan eikä töihin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+7.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-14T18:13:54,2022-09-14T18:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_91_233,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_234,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp","Arvoisa puhemies! Työ‑ ja elinkeinoministeriö on valmistellut esityksen laiksi hankintalain, erityisalojen hankintalain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta. Hankintalakiin sekä erityisalojen hankintalakiin tehtävät muutokset liittyvät pääosin pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelmassa olevien hankintalakiin liittyvien kirjausten toteuttamiseen.
Lisäksi huomioidaan Euroopan unionin hankintojen ilmoittamista koskevat muutokset, parannetaan Kilpailu‑ ja kuluttajaviraston toteuttamaa hankintojen valvontaa sekä tehdään eräitä muita teknisiä korjauksia.
Muutoksella edistetään hallitusohjelman mukaisesti vastuullisuuden toteuttamista julkisissa hankinnoissa. Hankintayksiköitä kannustetaan huomioimaan entistä paremmin ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys julkisia hankintoja tehdessään. Lisäksi hankintojen laadun toteutuminen tulee läpinäkyvämmäksi, kun hankintayksiköille tulee perusteluvelvollisuus siitä, miten se on laadun kulloisessakin hankinnassa huomioinut.
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin lisätään eräät ympäristörikokset tarjoajien pakollisiksi poissulkemisperusteiksi. Lisäksi selkeytetään hankintayksiköiden tiedonsaantioikeuksia alihankkijoiden poissulkemisesta silloin, kun näihin voidaan soveltaa pakollisia poissulkemisperusteita.
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin esitettävillä muutoksilla edistetään myös hankintojen kaksikielisyyttä ja huomioidaan Euroopan unionin lainsäädännön hankintojen ilmoittamista koskevat muutokset. Jälkimmäisen toteuttamiseksi annetaan valtiovarainministeriölle valtuus säätää tarkemmin eräistä hankintamenettelyyn liittyvistä seikoista.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-14T18:21:00,2022-09-14T18:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_91_235,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_236,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Haataiselle esittelystä. Julkisten hankintojen vuosittainen arvo on Suomessa yli 47 miljardia euroa, ja tuossa summassa piilee valtava potentiaali toteuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti vastuullisia, kestäviä hankintoja ja ratkaisuja. Tätä potentiaalia ei ole yrityksistä huolimatta saatu parhaalla tavalla hyödynnettyä, ja siksi on perusteltua, että sitä nyt näin lainsäädännölläkin vauhditetaan ja ohjataan.
On tärkeätä, että ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös tämä laadun merkitys nousee tässä vahvasti ja sitä korostetaan valintaperusteena.
Hallituksen esityksessä todetaan ympäristövaikutusten osalta, että vaikutusten merkittävyys riippuu ensi sijassa siitä, miten paljon hankintayksiköt painottavat ympäristönäkökulmia omissa hankintapäätöksissään, ja onkin tärkeää, että me satsataan nyt edelleen hankintaosaamiseen kaikissa julkisissa hankintaorganisaatioissa, jotta niin nämä laadulliset kuin sitten kestävyyskriteerit otetaan laajasti myös käyttöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-14T18:23:06,2022-09-14T18:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_91_237,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp",Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_238,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 115/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hankintalaki on jo nyt varsin monimutkainen ja teettää melko paljon töitä. Tavoite siinä on todella hyvä, mutta ehtoja, joita pitää hankinnassa täyttää, jotta se olisi laillinen, on valtavasti. Muistelen — en ihan varma ole, onko muistini enää oikea — että kun talousvaliokunnassa runsas kymmenen vuotta sitten tätä hankintalakia käsiteltiin, niin Kuntaliiton edustaja, asiantuntija, sanoi, että siellä olisi laissa 250 kohtaa, joiden perusteella voi hankintaa moittia ja viedä oikeuteen. Jos näin paljon on, niin voimme vain kuvitella, kuinka paljon tulee oikeudenkäyntejä, ja ne ovat aina hankalia ja kalliita sekä hankkijoille että toimittajille.
Tässä esityksessä näyttää olevan uusia ehtoja. Ne ovat osin perusteltuja, mutta osin kyllä sellaisia, että niitä kannattaa miettiä. Toki osa on jälleen kerran EU:n sanelemia meille, koska meidän päätösvaltamme tällaisissa markkinatalouden perusasioihin kuuluvissa kohdissa on vahvasti rajoitettu eli olemme EU:n orjia siinä, että noudatamme julkisissa hankinnoissa markkinaehtoisuutta. Siinä on todellakin hyviä ja huonoja puolia. Tältä osin on valiokunnan syytä kyllä tarkkaan käydä läpi, mitkä on pakko ottaa mukaan lakiin ja miten sitten varmistetaan se, etteivät byrokratia ja valitukset ja sitä kautta ongelmat kasaudu ja entisestään lisäänny.
Erityisesti kiinnitän huomiota tuohon ympäristörikoksista tuomion saaneiden tarjoajien poissulkemiseen. Miksi vain ympäristörikokset on otettu huomioon? Onko talousrikos esimerkiksi vastaavassa asemassa? Ja toisaalta, onko pakko nyt jo ottaa huomioon se, mistä on rangaistus saatu ja rangaistus kärsitty, ja sitten sulkea pois tarjouskilpailusta — tätä kannattaa ehkä miettiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-14T18:24:14,2022-09-14T18:27:01,Hyväksytty,1.1
2022_91_239,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_240,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä. Esitys liittyy hallituksen hiilineutraaliutta koskevaan tavoitteeseen.
Ilmastorahasto Oy on vuonna 2020 Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalle perustettu osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on edistää ilmastonmuutoksen torjumista, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamista ja digitalisaatiota Suomessa. Laki antaisi Ilmastorahastolle mahdollisuuden myöntää valtiontukea sellaisissa yhtiön toiminnan tarkoituksenmukaisissa hankkeissa, joissa valtiontuen käyttö on perusteltua ja jotka muuten jäisivät toteutumatta tai toteutuisivat myöhemmin tai pienemmässä mittakaavassa. Kyse ei olisi avustusmuotoisesta rahoituksesta, vaan valtiontukielementin yhdistämisestä muutoin markkinaehtoiseen rahoitusinstrumenttiin. Laissa olisi myös säännökset yhtiön toiminnan tarkoituksesta ja tehtävistä sekä taloudellisista toimintaperiaatteista. Lisäksi lailla säädettäisiin yhtiön ohjauksesta ja valtiontukien myöntämiseen läheisesti liittyvistä muista seikoista kuten valtiontukien valvonnasta, maksatuksen keskeyttämisestä ja takaisin perimisestä sekä rikosoikeudellisesta virkavastuusta. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät ehdotetaan annettavaksi työ- ja elinkeinoministeriölle.
Yhtiön valtiontukitoiminnan tavoitteena on nopeuttaa suomalaisen elinkeinoelämän siirtymistä ilmaston ja ympäristön kannalta kestävään tuotantoon ja liiketoimintaan. Lisäksi sillä halutaan myötävaikuttaa yritysten tuote- ja palveluvalikoiman uudistumiseen ja niiden kilpailuaseman vahvistumiseen globaaleilla markkinoilla. Yhtiö voisi valtiontukitoiminnassaan hyväksyä markkinaehtoista rahoitusta pienemmän tuoton tai suuremman riskin, jolloin valtio ei saisi yhtiön varallisuudelleen yhtä suurta tuottoa kuin jos sijoitus toteutettaisiin markkinaehtoisesti. Yhtiön valtiontukea sisältävät sijoitukset olisi rahoitettava muilla kuin yhtiölle vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa varatuilla varoilla, kuten yhtiön olemassa olevilla varoilla tai yhtiön omistuksessa olevista osakkeista saatavilla osinkotuotoilla. Tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-14T18:27:25,2022-09-14T18:30:01,Hyväksytty,1.1
2022_91_241,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_242,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä täytyy ihmetellä sitä, miksi tällaista ei-markkinaehtoista tukimuotoa ylipäänsä tarvittaisiin, koska meillähän on täällä koko ajan vakuuteltu, että nämä ilmastosijoitukset ovat yrityksille valtava bisnes, että yritykset itse haluavat näitä hiilineutraaliustavoitteita edistää ja kokevat, että se edistää heidän liiketoimintaansa ja kilpailukykyänsä. Näin meille siis on vakuutettu. Nyt meille tullaan sanomaan, että valtion täytyy antaa valtiontukea näihin niin sanottuihin innovaatioihin, jotka eivät saisi rahoitusta vapailta markkinoilta. Miten tähän ollaan tultu?
Esitys sisältää mielestäni montakin epäilyttävää kohtaa. Tämä alkuperäinen Vake oli jo ideologisesti vähän erikoinen ajatus, että valtion osakeomaisuutta realisoitiin ja siirrettiin sitä pois eduskunnan ulottuvilta hallituksen käsiin ja hallituksen johdettavaksi. Kyse oli kuitenkin riskipääomasta. Nyt sitä riskipääomaa ohjattaisiin vielä ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin. Miten tässä varmistetaan, että nämä hankkeet, joihin nämä valikoituvat, eivät ole jollain tavalla joidenkin piirien suosikkihankkeita, lempihankkeita, joihin halutaan sitä rahoitusta laittaa ja jotka eivät tule koskaan tuottamaan mitään, ja sitten todetaan, että tässä nyt yritettiin kuitenkin hyvää tarkoitusta edistäen tehdä ilmastotoimia. Eli jos valtion omaisuutta käytännössä lahjoitetaan tuhlattavaksi näihin ilmastohankkeisiin ilman taloudellista tulosvastuuta, niin kuinka tässä nyt näin kävi? Miten tällainen esitys voidaan tehdä? Ja jos ei olisi näin, että nämä uhkakuvat, joita esitetään, ovat totta, niin miten varmistetaan, että ne uhkakuvat eivät toteudu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T18:30:02,2022-09-14T18:32:01,Hyväksytty,1.1
2022_91_243,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,Edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_244,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin kun Sipilän hallituksen aikana Valtion kehitysyhtiö Oy perustettiin, tarkoituksena oli saada taseet töihin. Tarkoituksena oli myös tehdä bisnestä valtionyhtiöiden pääomalla, jota sijoitettiin Vakeen noin 2,3 miljardia. Vaikka edellistä hallitusta haukuttiin, tunnustuksena täytyy antaa Sipilälle, että hänellä on ollut kyllä bisnes- ja talousosaamista toisin kuin nykyhallituksella, jolla sitä ei valitettavasti ole. Vake ei päässyt edes kunnolla alkuun, kun Sipilän hallitus erosi. Vake siirtyi Rinteen ja Marinin hallitukselle, ja nimi vaihdettiin Ilmastorahasto Oy:ksi, ja siinä samassa yhteydessä toiminnan tarkoitus muutettiin bisnesajattelusta rahanjakoautomaatiksi. Eli tuoton ja omaisuuden säilyttämisen sijaan rahaa alettiin jakamaan ilmastohankkeisiin. 
Rahanjaosta voidaankin sitten olla monta mieltä, varsinkin siitä, ovatko kaikki rahat menneet tarpeellisiin projekteihin vai eivät, mutta selkeää tulosvastuuta ei vihervasemmistotyyliin tällä yhtiöllä enää ole. Aina löytyy joku meriselitys pieleen menneeseen rahoitukseen, ja rahaa on kylvetty hankkeisiin, joihin ei varmasti yksityinen sektori olisi edes sijoittanut. Tappiotkin voidaan perustella sillä, että ainakin tuli kokeiltua ja yritettyä ilmastotavoitteiden täyttämistä. Käytännössä tässä on annettu vihreille oma leikkirahasto, jossa rahaa ja jopa valtiontukea voitaisiin jakaa vihreiden lempihankkeisiin ilman, että tavanomainen tulosvastuu olisi riesana. Aina kun rahaa jaetaan muilla periaatteilla kuin tuotto- ja arvonsäilytysnäkökulmasta, tappioita tulee varmasti. Rahat menevät kavereille, ja lopulta voidaan kertoa, että hyvin on mennyt, kun ilmastotavoitteita on edistetty. Nyt tämän Ilmastorahasto-yhtiön rahoitukseen haetaan myös valtiontukea. Mielestäni pitäisikin pohtia, tarvitaanko tällaista yritystä enää, koska meillä on jo sellaisia kuin Business Finland tai Suomen Teollisuussijoitus Oy. Lisäksi tämän esityksen perusteella jää vaikutelma, että Ilmastorahasto toimisi talousarvion ulkopuolella. 
Näkisin, että yhtiö pitää joko palauttaa alkuperäiseen tehtäväänsä tai lopettaa ja palauttaa sen pääoma valtiolle. Monta tällaista rahanjakoyhtiötä ei todellakaan tarvita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-14T18:32:01,2022-09-14T18:34:41,Hyväksytty,1.1
2022_91_245,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_246,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kuultukin jo varsin perusteltuja puheenvuoroja, joissa on tätä hanketta ihmetelty, ja itsekin yhdyn siihen, että pohdin, miksi tällainen uusi, toki Vaken pohjalle rakentuva rahasto tarvitaan. Meillehän on koko ajan hallituksen toimesta — ja myös median ja kaikkien, jotka tätä vihreää siirtymää ajavat väkivalloin eteenpäin — kerrottu ja kehuttu, että se on niin hyvää bisnestä, että se nostaa Suomen näistä velkaantumisen ja hoidon ja kaikista muista kriiseistä valtavaan kasvuun. Eikö näin tapahdukaan ilman sitä, että veronmaksajien lopulta maksamia etuuksia jaetaan juuri tälle sektorille?
Tämä tietysti perustuu siihen, että hallituksen hiilineutraalisuustavoitevuosi on vuosi 2035, joka on huomattavasti kireämpi, nopeammin tuleva vuosi kuin muissa EU-maissa, EU:ssa yleensä ja naapurimaissa, ja se, että tähän pyritään, vaatii monenlaisia vippaskonsteja, ja tässä nyt on yksi sellainen.
Meillä on, niin kuin edustaja Mäkynen hyvin totesi, vastaavia rahastoja jo olemassa, ja niitä tulisi käyttää eikä sulkea käyttöä vain eräälle alalle tai eräälle osalle yritystoimintaa. Valtion panostukset on syytä panna tki-panostusten kasvattamiseen ja sitä kautta saada aikaan tulosta yleensä Suomen elinkeinoelämässä ja kehityksessä, koska sillä me pärjäämme.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä totean myös, että tämä päivä on äärimmäisen synkkä päivä sen johdosta, että Euroopan parlamentti on äänestänyt puun käytön energiakäyttöä vastaan. Se on aivan järjetön ratkaisu. Niin kuin MTK:n puheenjohtaja on juuri lausunut, se on askel Putinin eduksi, kun tälle tielle Euroopan parlamentti pyrkii viemään unionia, ja Suomellehan se on vakava isku. Onneksi parlamentti ei tätä päätä, mutta se on kuitenkin merkki siitä, että olemme Euroopan unionissa sellaisessa seurassa, joka pyrkii tuhoamaan suomalaista viisasta talous- ja elinkeinopolitiikkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olisiko syytä lähteä pois?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-14T18:34:41,2022-09-14T18:37:50,Hyväksytty,1.1
2022_91_247,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_248,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ehkä syytä kuitenkin muistuttaa myös tämän valtion tukitoiminnan tarkoituksista, vaikka sinällään oppositiosta käsin ei ehkä ole välttämätöntä hallituksen esityksiä puolustaakaan, mutta pidän kuitenkin tärkeänä, että tässä salissa muistutetaan niistä tavoitteista ja tarkoituksista, mitä tälle toiminnalle on asetettu. Tarkoitus on siis tukea suomalaista elinkeinoelämää ja liike-elämää siirtymisessä kestävämpiin toimintatapoihin, ratkaisuihin, joita siis koko maailma tarvitsee nyt ja ennen kaikkea tulevaisuudessa. Se on Suomen ja suomalaisten etu, jos suomalaiset yritykset pystyvät näillä globaaleilla markkinoilla kilpailemaan, tuomaan esille omia ratkaisujaan ja innovaatioitaan, ja siinä tämä voi olla yksi väline. Tietenkin tarvitaan myös muita keinoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T18:37:52,2022-09-14T18:39:14,Hyväksytty,1.1
2022_91_249,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 6/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Juha Sipilän esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Sipilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_91_250,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ja edelliset eduskunnat ovat tehneet paljon töitä asuntopolitiikan edistämiseksi. Ympäristövaliokunta asuntopolitiikasta vastaavana valiokuntana on kehittänyt alan lainsäädäntöä monipuolisesti ja tarkastusvaliokunnan kanssa tarkastellut myös asuntopolitiikan suurta kuvaa edellyttäen hallitukselta toimia erityisesti asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden kehittämiseksi. Valtioneuvoston asuntopoliittinen selonteko, josta ympäristövaliokunta on laatinut nyt käsiteltävänä olevan mietinnön, vastaa tähän vaatimukseen. Ympäristövaliokunta on saanut asiaa käsitellessään sekä tarkastusvaliokunnan että valtiovarainvaliokunnan lausunnon.
Ympäristövaliokunta pitää mietinnössään kehitysohjelmaa tärkeänä ja keskeisiä asuntopoliittisia tavoitteita olennaisina niin asuntomarkkinoiden toimivuuden kuin asumisen sosiaalisen, yhteiskunnallisen ja taloudellisen ulottuvuuden sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Eri toimijat ovat kannattaneet ohjelman linjauksia lähtökohtaisesti, ja sillä voidaan katsoa olevan laaja tuki.
Valiokunta katsoo, että ohjelmassa on otettu hyvin huomioon lähivuosien keskeiset asuntopolitiikan kehittämiskohteet vahvistamalla asuntopolitiikan ennakoitavuutta seuraavien vuosien aikana. Kehittämisohjelman linjaukset valtion keskeisistä asuntopoliittisista välineistä, esimerkiksi MAL-sopimuksista ja valtion tukemasta asuntotuotannosta, luovat tarvittavaa jatkuvuutta ja pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikalle.
Asuntopolitiikalla edistetään kaikkien mahdollisuutta hyvään asumiseen sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asuinympäristöönsä. Toimivat asuntomarkkinat edistävät työvoiman liikkuvuutta ja tukevat alueiden talouskasvua. Kasvavilla kaupunkiseuduilla korkea asumisen hinta voi haitata työvoiman liikkumista ja saatavuutta ja siten hidastaa alueen talouskasvua. Valtion tukeman kohtuuhintaisen asuntotuotannon tavoitteena on tuottaa kohtuuhintaista asumista, edistää asuntomarkkinoiden toimivuutta, ehkäistä segregaatiota, edistää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa asuinoloja. Kunnilla on keskeinen rooli siinä, että rakentamiskelpoisia tontteja kaavoitetaan riittävästi ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Oikein sijoittunut ja määrältään riittävä tonttitarjonta muodostaa edelleen perustan pitkäjänteiselle asuntopolitiikalle kunnissa ja yleisemmin seuduilla.
Asuntopoliittisten tavoitteiden edistäminen monipuolisin keinoin on olennaista valtion tukeman asuntotuotannon rinnalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että kehittämisohjelmassa tunnistetaan samanaikaisesti tuetun tuotannon rinnalla se, että suotuisa investointiympäristö yksityisille toimijoille ja toimijoiden monipuolisuus tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta. Omistusasumisella, yksityisillä vuokranantajilla ja institutionaalisilla toimijoilla on valtion tukeman tuotannon ohella oma tärkeä roolinsa asuntomarkkinoiden toimivuuden turvaajana.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kilpailullisilla asuntomarkkinoilla huolehditaan myös pienten toimijoiden toimintaedellytyksistä terveen kilpailun ylläpitämiseksi. Hintapaineiden hillitsemiseksi tärkeä on kehittämisohjelman linjaus siitä, että asuntopolitiikassa turvataan niin omistusasumisen, vuokra-asumisen kuin niiden väliin sijoittuvien asumismuotojen edellytykset.
Suomalainen asuntopolitiikka on keskeisiltä osiltaan varsin onnistunutta, eikä tarvetta perustavanlaatuisille muutoksille ole. Pienimuotoisempaa kehittämistä kuitenkin tarvitaan jatkuvasti, kun kaupungistumiskehitys, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, digitalisaatio, asuntomarkkinoiden alueellinen polarisoituminen ja muut vastaavat, maailmanlaajuisetkin trendit vaikuttavat asuntomarkkinoiden kehitykseen.
Arvoisa puhemies! Tämän sanottuani on todettava, että harvoin ehtii maailma muuttua niin paljon kuin nyt on tapahtunut mietinnön valmistumisen kesäkuun puolivälissä ja tämän hetken välillä. Erityisesti energian hinta on nyt vaikuttamassa asumiseen aivan ennennäkemättömällä tavalla. Ympäristövaliokunta oli kuitenkin mietintöä tehdessään ja hyväksyessään hereillä ja korosti, että koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet perusteellisesti tilannekuvaa. Ne saattavat johtaa pitkäaikaisiin, monialaisiin muutoksiin taloudessa ja asuntomarkkinassa. Tästäkin paineesta riippumatta valiokunta arvioi, että kehittämisohjelman hyvät tavoitteet toimivat muuttuneessakin tilanteessa, mutta keinot ja linjausten toteuttamistavat voivat muuttua, sillä asuntopolitiikankin tulee elää ajassa ja muuttua olosuhteiden muutosten edellyttämällä tavalla. Venäjän Ukrainassa aloittama sota hidastaa todennäköisesti laajasti koko maailmantalouden tasolla kasvua samalla, kun inflaatio kiihtyy ja korkojen nousu on alkanut.
Riski ennustettua heikommasta talouskehityksestä on kuitenkin merkittävä. Hallitus onkin budjettiriihen päätöksin vastaamassa energian hinnannousun aiheuttamaan poikkeukselliseen asumiskustannusten nousuun. Sähkötuki, määräaikainen sähkövähennys sekä arvonlisäveron laskeminen ovat toimina sellaisia, joiden positiiviset vaikutukset ulottuvat vahvasti asuntopolitiikan sektorille. Asuminen on energiakriisin keskeisimpiä osa-alueita, ja näille tukitoimille on vakaan asuntopolitiikan turvaamiseksi suuri tarve.
Mietinnössään valiokunta nostaa esiin muista rakenteellisista muutoksista erityisesti etätyön määrän kasvun ja sen vaikutukset asuntopolitiikkaan. Tähän perustuen maakuntakeskusten ja keskisuurten kaupunkien laadukas ja kohtuuhintainen asuminen voivat olla vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät alueiden ja koko Suomen elinvoimaa ja kilpailukykyä. On otettava uudella tavoin huomioon myös mahdollisuudet monipaikkaisuuden kasvuun ja keinot asuntotuotannon muunneltavuuteen sekä käyttötarkoituksen muutosten joustavoittamiseen. Valiokunta korostaa, että vuoropuhelua kuntien kanssa tulisi vahvistaa kaikessa asuntopoliittisessa valmistelutyössä.
Valiokunta korostaa mietinnössään energiatehokkuusremonttien ja lämmitystapamuutosten tukemisen ja niihin kannustamisen tärkeyttä asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisärahoitusta on päätetty ohjata rakennusten energiaremontteihin, öljylämmityksestä luopumiseen sekä sähköautojen latausinfran rakentamiseen tarjottaviin avustuksiin. Korjausavustusten ohella on toteutettu öljylämmitysremonttien korotettu kotitalousvähennys, joka on voimassa 2022—2027. Samoin valiokunta korostaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatetta siten, ettei kenenkään asuminen kallistu kohtuuttomasti.
Toisaalta energian hinnannousu merkitsee sitä, että energiatehokkuusremontit maksavat itsensä takaisin myös entistä nopeammin. Energian hinta on nyt akuutti kysymys, mutta asuntopoliittisen ohjelman ytimen eli energiatehokkuuden parantamisen, kiertotalouden edistämisen ja päästöjen vähentämisen tavoitteet edistävät asumisen hinnan kohtuullisuutta myös pitkällä tähtäimellä. Rakennusten ja rakennusmateriaalien käyttöiän pidentäminen, asuntojen muunneltavuus, täydennysrakentaminen sekä puurakentaminen ovat käytännön esimerkkejä keinoista, jotka edistävät monipuolisesti asumisen kohtuuhintaisuutta pitkällä tähtäimellä.
Valiokunta nostaa mietinnössään esiin, että keskisuuret kaupungit ovat jääneet kehittämisohjelmassa vähemmälle huomiolle. Asuntokannan kehittäminen ja korjausrahoituksen saatavuus on erittäin tärkeää varmistaa myös näillä alueilla. Toimiva keino näiden alueiden kehittämiseen voisi liittyä liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseen käytössä olevia MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla maakuntien keskuskaupunkien kanssa. Valiokunta korostaa yleisellä tasolla tarvetta tiivistää yhteistyötä valtion toimijoiden ja kaupunkien kanssa.
Arvoisa puhemies! Vallitsevassa tilanteessa huomio kiinnittyy helposti polttavimpaan kysymykseen eli energian hintaan. Valiokunta korostaa mietinnössään sen merkitystä, että asuntopolitiikka kytketään ohjelmallisesti tiiviisti muihin politiikkasektoreihin. Asuntopolitiikkaa ei voida tarkastella irrallaan muusta, kuten talous‑ ja sosiaalipolitiikasta. Tärkeää on myös asukasnäkökulman linkki ihmisten arkikokemukseen ja hyvinvointiin. Myös laadullisesti hyvää asumista tulee edistää, ja asuinympäristöllä on pelkkää asuntoa laajempi merkitys ihmisten yleiselle hyvinvoinnille. Lähiympäristö ja kaupunkikuva, palvelut ja liikkuminen linkittyvät kiinteästi laadukkaaseen asumiseen. Valiokunta korostaa, että myös asuntopolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja elää ajassa.
Arvoisa puhemies! Hyvästä yrityksestä huolimatta emme saaneet aivan yksimielistä mietintöä aikaiseksi, vaan mietintöön sisältyy kaksi ihan hyvin perusteltua vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-09-14T18:39:00,2022-09-14T18:50:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_251,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_252,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteossa on käyty läpi asuntomarkkinoita varsin kokonaisvaltaisesti ja huomioitu asumisen ja asuntomarkkinoiden eri ulottuvuudet. Selonteossa on esitetty laaja joukko asuntopoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä, joista osa on kannatettavia, osa puolestaan ei. Valiokuntaryhmämme näkee, että joidenkin toimenpiteiden lopullista muotoa tulisi pohtia tarkemmin. Näitä ovat esimerkiksi ilmastopoliittiset toimenpiteet asuntopolitiikassa.
Selonteossa konkretisoidaan joitain asuntopolitiikan suuntaa tukevia toimenpiteitä, kuten kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöremontteihin. Tämä on ryhmämme mielestä hyvä asia. Hyvää on, että kannustetaan korjausremontteihin, koska ne pidentävät rakennusten käyttöikää. Tämä kehitys ei kuitenkaan saa nostaa hintoja kohtuuttomasti.
Valitettavasti selonteko jää osin vain erilaisten selvitysten tasolle. Näin hallituksen koko vaalikauden kestänyt helmasynti jatkuu. Se tekee vain ja ainoastaan selvityksiä selvitysten perään eri politiikan sektoreilla ilman todellisia tuloksia.
Tulevaisuudessa sekä asuntorakentamisen että asuntotuotannon haasteet ovat suuret. Yhtäältä maaseutu autioituu vähitellen nykyisen hallituksen harjoittaman ilmasto- ja asunto- ja energiapolitiikan seurauksena, mikä nostaa asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannuksia koko maassa muun muassa polttoaineiden veronkorotuksen johdosta. Toisaalta taas Helsingin seudulla tilanne on erityisen haastava sinne pakkautuvan väkimäärän vuoksi. Tilannetta ei helpota yhtään nykyisen hallituksen harjoittama löysä maahanmuuttopolitiikka.
Perussuomalaiset näkevätkin, että jotta aidosti pystyttäisiin vastaamaan pääkaupunkiseudun ja muiden kasvukeskusten asuntopolitiikan haasteisiin, tulisi huolehtia ensinnäkin riittävän tiukasta maahanmuuttopolitiikasta ja sen toimeenpanosta. Maahanmuuttopolitiikalla on iso vaikutus erityisesti suurten kaupunkien niissä osissa, joihin maahanmuuttajat keskittyvät. Tämä segregaatiokehitys näkyy muun muassa alueiden vetovoimaisuuden, asuntojen hintojen sekä turvallisuuden heikentymisenä.
Ongelmallista on myös se, että muuttotappiopaikkakunnilla voi olla vaikeuksia saada lainaa tarvittaviin peruskorjauksiin. Tämä taas voi pitkässä juoksussa vaikuttaa terveysturvalliseen asumiseen negatiivisesti. Tilannetta ei yhtään helpota sekään, että hallitus on selonteon mukaan tuomassa sektorille uutta sääntelyä taloyhtiöiden lainojen lyhennysten vähennysoikeuden rajoituksilla. Tämä muutos voi rajoittaa asuntojen rakentamista etenkin alueilla, joilla on jo ennestään pulaa esimerkiksi vuokra-asunnoista. Tämä taas ei tee hyvää jo olemassa olevalle työpaikkojen kohtaanto-ongelmalle maassamme.
Nostan vielä esiin sen, että perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota valtion ja koko julkisen sektorin vastuuseen toimintojen sijoittamisesta alueellisesti siten, ettei olemassa olevien toimintojen siirtäminen tai lakkauttaminen johda ei-toivotun rakennemuutoksen vauhdittumiseen.
Ryhmämme nostaa esille myös tarpeen kehittää asuinalueita, jotta voidaan ehkäistä niiden eriarvoistumista ja turvattomuutta. Tässä toimenpiteessä auttaa nykyistä tiukempi maahanmuuttopolitiikka. Selonteossa hehkutettu periaate ”hyvää ja kohtuuhintaista asumista kaikille” on suorastaan loukkaava tilanteessa, jossa hallitus tekee Suomen kansaa vahingoittavia päätöksiä asumisen, elämisen ja liikkumisen kustannusten nousulla.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 sekä seuraavat vastalauseen kannanottoehdotukset:
”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maahanmuuttopolitiikan uudistamiseksi siten, että maahanmuuton kielteiset vaikutukset asuntopolitiikkaan poistetaan.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten sijoitustuottojen kasvulle ja asumistukivarojen siirtymiselle sijoittajille asetetaan nykyistä tiukemmat rajat.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ilmastopolitiikan jokaisen toimenpiteen osalta vaikutukset asumiskustannuksiin ja toteuttaa toimenpiteet kasvun estämiseksi.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi muun muassa asuntopolitiikkaan liittyvillä vero- ja markkinatukikeinoilla.
5. Eduskunta edellyttää, että ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteitä ja tavoitteita tarkistetaan tavalla, joka ottaa maksimaalisesti huomioon kotimaiset joustovarat rakentamisessa ja rakennusluvissa ilman turhaa säätelyä.
6. Eduskunta edellyttää, että kannamme kansallisomaisuudestamme, josta rakennukset ovat yksi osa, parempaa huolta.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-14T18:50:41,2022-09-14T18:55:08,Hyväksytty,1.1
2022_91_253,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_254,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella on oikeus hyvään ja kohtuuhintaiseen asumiseen, omaan kotiin sekä hyvinvointia tukevaan asuinympäristöön. Siihen nyt käsittelyssä olevalla kahdeksanvuotisella asuntopoliittisella kehittämisohjelmalla tähdätään. Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle valiokunnan mietinnön esittelystä.
Kuten puheenjohtajakin totesi, asuntopolitiikka elää vahvasti ajassa ja kaipaa jatkuvaa kehittämistä. Muun muassa kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen vaikuttavat Suomessa asuntomarkkinoiden kehitykseen. Juuri nyt epävarmuutta lisää energiakriisi, joka voi nostaa asumisen kustannuksia sähkölaskun muodossa jopa tuhansia euroja kuukaudessa. Nähtäväksi jää, onko koronalla pitkäaikaisia vaikutuksia ihmisten asumistoiveisiin.
On tärkeää, että asumisesta puhuttaessa huomioidaan asunnon lisäksi myös asuinympäristön merkitys ihmisen yleiselle hyvinvoinnille. Asunnon valintaan vaikuttavat asunnon lisäksi myös lähiympäristön viihtyisyys ja turvallisuus sekä toimivat liikenneyhteydet. Valtion tukema asuntotuotanto ja suurten kaupunkien ja valtion kesken solmittavat MAL-sopimukset varmistavat osaltaan, että asuntoja rakennetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan, ja että kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on kestävällä pohjalla.
Valtion tukemalla asuntotuotannolla on tärkeä rooli markkinaehtoisen asuntotarjonnan täydentäjänä ja segregaation ehkäisyn työkaluna. Pitkällä korkotuella rakennettavien asuntojen määrää pyritään lisäämään kohti 35 prosentin osuutta uudistuotannosta voimakkaimmin kasvavilla kaupunkiseuduilla. On tärkeää, että valtion tukeman asuntotuotannon sijoittelussa varmistetaan, että kaikilla asuinalueilla on kaikenlaisia asumismuotoja. Näin voidaan ennaltaehkäistä alueiden sosioekonomista eriytymistä.
Asuinalueiden eriarvoistumiskehitykseen on puututtava määrätietoisesti, ja siinä kaupungeilla on suuri rooli. Tällaisilla alueilla tarvitaan vahvoja uudistustoimia, jotka tuovat alueelle vapaarahoitteisten asuntojen ja palvelujen myötä uutta vetovoimaa. Segregaation torjunta on varmasti yhteinen, laajasti jaettu tavoite, ja sen on tärkeää olla mukana, kun MAL-sopimuksista seuraavan kerran neuvotellaan. Yleisesti ottaen vuoropuhelua kaupunkien ja kuntien kanssa tulee vahvistaa kaikessa asuntopoliittisessa valmistelutyössä.
Myös omistusasumisella, yksityisillä vuokranantajilla ja institutionaalisilla toimijoilla on valtion tukeman tuotannon ohella oma tärkeä roolinsa asuntomarkkinoiden toimivuuden turvaajana. Kuten täällä jo puheenjohtajakin, edustaja Sipilä, totesi, kilpailullisilla asuntomarkkinoilla on huolehdittava myös pienten toimijoiden toimintaedellytyksistä terveen kilpailun ylläpitämiseksi.
Arvoisa puhemies! Asumisen ympäristö- ja ilmastovaikutuksilla tulee olla läpileikkaava rooli kaikessa asuntopoliittisessa päätöksenteossa. Rakennusten osuus on noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta, ja ne aiheuttavat 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. Pelkästään asuntojen lämmitys kuluttaa noin 15 prosenttia kaikesta loppuenergian käytöstä Suomessa.
Asumisen kehittämisessä on kiinnitettävä määrän ohella myös laatukysymyksiin. Asuntojen tulisi vastata ihmisten asumistoiveisiin ja olla muunneltavia. Kehittämisohjelmassa linjataan, että Suomessa on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä on todella tärkeä tavoite väestömme ikääntyessä.
Mutta myös nuoret ovat tärkeitä, kun asumisesta puhutaan. On tärkeätä, että me mahdollistetaan kaikille oman asunnon tavoitteleminen varallisuudesta riippumatta, ja tähän asp-laina on tärkeä väline. Täällä edustaja Peltokangas totesi, että hallitus vain selvittää asioita, mutta ollaan me tehty myös päätöksiä. Asp-lainan osalta on päätetty järjestelmän uudistamisesta. Siitä tehtiin näin selkeämpi, yhdenvertaisempi ja paremmin nykyistä asuntomarkkinatilannetta vastaava. Tämä uusi laki tulee voimaan vuoden 23 alusta.
Nuorten asumistilannetta halutaan helpottaa myös opiskelija-asuntojen tuotantoa lisäämällä. Tavoitteena on nostaa opiskelija-asuminen korkeakouluopiskelijoiden yleisimmäksi asumismuodoksi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämän arvioidaan edellyttävän noin kymmenentuhannen opiskelija-asunnon rakentamista kuluvan vuosikymmenen aikana. Tämän toteutuminen edellyttää sitä, että varmistamme erityisryhmien investointiavustuksen myöntövaltuuden riittävyyden.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva kahdeksanvuotinen asuntopoliittinen kehittämisohjelma luo hyvää pohjaa pitkäjänteiselle asuntopolitiikalle Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-14T18:55:11,2022-09-14T19:00:17,Hyväksytty,1.1
2022_91_255,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_256,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen asuntopolitiikka pohjautuu muun muassa konkreettiselle tavoitteelle poistaa asunnottomuus vuoteen 2027 mennessä. Tavoite on iso, mutta se osoittaa, että hallitus on syvällisesti ymmärtänyt, että jokaisella on oikeus kotiin. Tätä asuntopolitiikan ydinajatusta vasemmisto on ajanut kunnianhimoisesti jo pitkään, ja olemme olleet iloisia tästä hallitusohjelman kirjauksesta.
Asuntopolitiikan ei tule tukea mahdollisimman suuria voittoja asuntosijoittajille, vaan sen tulee edistää eriarvoisuuden poistamista sekä yhdenvertaista mahdollisuutta jokaiselle asua kohtuuhintaisesti ja ekologisesti kestävästi. Yhtenä osana vasemmiston konkreettisia tavoitteita on ollut, että julkisen vallan tulee jatkossakin pitää vuokralaisen puolta. Tämä on lähtökohta jo nykyisessä lainsäädännössämme, mutta me haluamme vahvistaa vuokralaisten asemaa entisestään, kuten olemme tähänastisessa hallitustyössä tehneet sinnikkäästi neuvottelemalla. Asumiskustannusten nousun ja inflaation myötä on valitettavasti nyt nähtävissä suuri uhka, että vuokrankorotuksissa saatetaan nähdä lähiaikoina ylilyöntejä. Vuokralaisen asemaa tulee vahvistaa juuri tässä tilanteessa, jotta kukaan ei joudu maksamaan ylisuuria vuokrankorotuksia ja jotta ketään ei häädetä huonoilla perusteilla. Inflaation ja energiakriisin aiheuttamat häädöt on torjuttava ja ennalta ehkäistävä. Olisi myös vastoin hallituksen tavoitetta asunnottomuuden poistamisesta, jos tähän ei puututtaisi, ja se olisi vastoin ihmisten oikeutta omaan kotiin.
Arvoisa puhemies! Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 21—28 sisältää nyt useita toimenpiteitä, jotka parantavat vuokralaisen asemaa. Olen itse pitänyt asiaa vahvasti esillä, sillä vuokralaisten oikeusturva riita-asioissa on tällä hetkellä uhattuna kuluttajariitalautakunnan valtavan ruuhkautumisen ja resurssipulan vuoksi sekä raskaiden ja erittäin hitaiden oikeusprosessien vuoksi. Lisäksi keinoja puuttua mahdollisiin ylisuuriin vuokrankorotuksiin tullaan nyt parantamaan tehostamalla tietoa tarjolla olevasta neuvonnasta sekä käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista. Tämä on meidän työmme tulosta.
Valiokunnan mietintö toteaa kantamme mukaisesti lisäksi, että yhteishallintolain uudistus on saatava maaliin tämän kauden aikana, jotta voidaan lisäksi vahvistaa vuokralaisen asemaa valtion tukemassa asuntotuotannossa ja yhteishallinnossa siellä.
Arvoisa puhemies! Julkinen asuntotuotanto on avainasemassa kestävässä asuntopolitiikassa niin asuinalueiden eriytymisen estämisen, suhdannevaihtelujen tasaamisen kuin rakentamisen ja asumisen päästöjen vähentämisen kannalta. Kehittämisohjelman kirjaukset pitkän korkotukimallin ripeästä uudistamisesta ovat meille erittäin tärkeä asia. Ohjelmassa linjataan, että valtion tukemaa ARA-tuotantoa lisätään ja tuotannossa painotetaan pitkän korkotuen asuntoja. Pitkän korkotuen uudistamisen ehdot ovat vielä tällä hetkellä hallituksen pöydällä, mutta ne ovat toivottavasti pian täällä käsissämme. Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus antaa esityksensä syksyn 2022 aikana, jotta eduskunta ehtii käsitellä sen tämän kauden aikana. Tätä peräänkuulutan nytkin, sillä toteutuessaan pitkän korkotuen uudistus vahvistaa asuntopolitiikan linjaa julkisen palvelun asumisessa myös jatkossa.
Tämän lisäksi on aivan olennaista, että eduskunnan tahtoa kunnioitetaan myös Valtion asuntorahaston uusien tulolähteiden määrittelemisessä vielä tämän kauden aikana. Tämä on myös sovittu hallitusohjelmassa, se on sovittu kehittämisohjelmassa ja ympäristövaliokunnan mietinnössä, ja tässä vasemmisto on sitä mieltä, että tämä tulee toki myös toteuttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-14T19:00:25,2022-09-14T19:05:16,Hyväksytty,1.1
2022_91_257,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_258,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Peltokankaan tekemää vastalausetta ja lausumakannanottoehdotuksia.
Tässä puhutaan nyt aika paljon tästä energiakriisistä, joka onkin iso aihe, mutta kyllä asuminen sinällään oli aivan liian kallista Suomessa jo ennen tätä energiakriisiä. Jo ennen energiakriisiä asumistukimenojen jatkuva kasvu oli ongelma. Tuet menivät pahimmillaan jopa verovapaille vuokrankiskojille. Se ei tietenkään vasemmistoa ja ammattiyhdistysliikkeitä harmita, kun he ovat siinä hyötyvänä osapuolena.
Suomessa se asunto täytyy lämmittää jollain joka tapauksessa, ja nyt kun ympäristömääräyksillä on saatu aikaan tilanne, että maalämpöä ei voi rakentaa, energiamääräyksillä sellainen tilanne, että suoraa sähköä ei oikeastaan voisi rakentaa, pian kenties ollaan kieltämässä tulisijojakin, kun niistä tulee liikaa hiukkaspäästöjä, niin haluaisin kuulla, millä tässä ilmastoihme-Suomessamme nyt sitten sen talon voi lämmittää, varsinkin kun Euroopan parlamentti teki tänään sellaisen päätöksen, että vuodesta 2030 lähtien Suomessa ei enää kasva puuta eli puu ei ole uusiutuva energian lähde. Tämä on aivan järjetön tilanne.
Ongelmamme on toisaalta se, että asuntojen arvo jossain on totaalisesti romahtanut. Tilanne on se, että talo ei kelpaa takausarvoksi itselleen, sitä vastaan ei saa pankkilainaa eikä edes sen talon korjaamiseen ja remontointiin saa pankkilainaa. Toisaalta sitten kun tullaan tänne Ruuhka‑ tai niin sanottuun Sopuli-Suomeen, niin ihmisten rahoista aivan kohtuuttoman suuri osuus menee asumiseen ja elämiseen. Puhutaan, että tienataan vaikka 2 500 euroa bruttona palkkaa, asunto maksaa yli 1 000 euroa kuukaudessa nettona vuokraa, niin eihän siinä ole kerta kaikkiaan mitään järkeä tällaisessa tilanteessa.
Tämä siis oli ennen energiakriisiä. Miten energiakriisi nyt pahentaa tätä tilannetta: todennäköisesti käy niin, että näissä romahtaneen arvon asunnoissa ylläpidon kustannukset suorastaan räjähtävät ja saavat aikaan sellaisen tilanteen, että Suomi on aivan valtavassa kriisissä, suomalaiset ovat aivan valtavassa kriisissä. Tässä eivät auta kuin isot ratkaisut, sellainen, että luovutaan kokonaan päästökaupasta joksikin aikaa, viivästetään näitä ylimitoitettuja ilmastotoimia. Jotain tällaista on pakko tehdä, että tämä tilanne saadaan ratkaistua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-14T19:05:18,2022-09-14T19:07:42,Hyväksytty,1.1
2022_91_259,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_260,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaalikauden tärkein asuntopolitiikkaa koskeva ja yli vaalikausien sitä linjaava strategia on käsitelty perinpohjaisesti ja hyvässä hengessä ympäristövaliokunnassa. Tällä kertaa emme valitettavasti saavuttaneet yhteisymmärrystä asuntopolitiikan pitkästä linjasta opposition kanssa, toisin kuin vuonna 2018, jolloin tarkastusvaliokunta tuotti perinpohjaisen tutkimuksen ja yksimielisen mietinnön asuntopolitiikan kehittämiskohdista. Tämä strategia pohjaa tuohon työhön, ja keskeiset johtopäätökset ovat mielestäni edelleen hyvin samankaltaiset. Uskon, että pääperiaatteiltaan eduskuntapuolueilla on kuitenkin yhteneväiset näkemykset asuntopolitiikan suurista linjoista. Kun luin opposition vastalauseita, moneen asiaan on helppo yhtyä.
Kuten perussuomalaiset, myös SDP pitää tärkeänä, että ilmastopolitiikan toimien kustannukset pienituloisille selvitetään ja kompensoidaan. Tätä on ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus. Vastustamme turhaa säätelyä yhdessä opposition kanssa ja haluamme, että työvoiman liikkuvuutta tullaan edistämään entisestään. Rakennusten kunnosta tulee myös pitää huolta, sehän on itsestäänselvyys. 
Kokoomuksen kanssa olemme samaa mieltä siitä, että asuntotarjonnan lisääminen on tärkeä keino hillitä asumisen kustannuksia ja kysyntään vastaamiseksi tarvitaan monipuolista asuntotarjontaa. Yhdymme kokoomuksen näkemykseen myös siinä, että toimintaympäristö ei ole tällä hetkellä vakain ja ennustettavin ja työtä sen eteen, että näin olisi, tehdään ja tulee tehdä joka päivä. Yhdyn myös pettymykseen, joka on siellä kokoomuksen eriävässä siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ei etene tällä vaalikaudella suunnitellusti.
Arvoisa puhemies! Suomalainen asuntopolitiikka on keskeisiltä osiltaan varsin onnistunutta, eikä tarvetta perustavanlaatuisille muutoksille mielestäni ole. Näin toteaa mietintö, ja tähän on hyvä yhtyä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kehitettävää koko ajan ole, ja uutta ilmaantuu jatkuvasti. Pitkäjänteisyys ja muutosten hitaus tuovat omat haasteensa asuntopolitiikan kokonaisvaltaiseen ja kestävään kehittämiseen. Tänään tehty päätös näkyy todennäköisesti vasta vuosien päästä. Kaikki välineet eivät ole myöskään valtion käsissä. Kunnat vastaavat maapolitiikasta ja kaavoituksesta itsenäisesti. 
Tällä hetkellä elämme erittäin sumuisia aikoja taloudessa, markkinoilla ja energiapolitiikassa, ja tämä heijastuu väistämättä asuntopolitiikkaan. Etenkin kasvavien energiakustannusten keskellä tarvitaan nopeita toimia, ja niitä hallitus onkin tehnyt viimeksi budjettiriihessä. Keskeiset asuntopolitiikan prinsiipit kuitenkin pysyvät, vaikka maailma ympärillämme myllertää. Ilmastonmuutos ja luontokato etenevät, ja myös asuntopolitiikalla täytyy vastata näihin. Pelkästään säämuutoksista johtuvat olosuhteet aiheuttavat haasteita asuinalueille ja asunnoille jo nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän. 
Asumisen hintaa on jatkuvasti tarve saada alennettua. Ei voi olla niin, että ihmisen koko palkka menee asumiskustannusten kattamiseen. Tässäkin on erotettava pitkän linjan työ sekä nykyiset kriisitoimet toisistaan. Elämme nyt erittäin poikkeuksellisia aikoja energiamarkkinoilla, sen varmasti jokainen tässä salissa tiedostaa. Työvoiman liikkuvuuteen vaikuttaa onnistunut asuntopolitiikka niin kasvukeskuksissa kuin maakuntien keskustoissa. Haja-asutusalueilla asuntojen arvot alenevat, ja tätä muutosta koetetaan pehmentää myös valtion avulla esimerkiksi purkamisen tuella tyhjille kohteille. Näiden eteen tehdään työtä edelleen pitkäjänteisesti.
Asumismenojen kalleus kohdistuu väestöryhmiin eriarvoisesti, ja etenkin vuokralla asuvat ja pienituloiset maksavat asumisestaan suhteessa muita enemmän. Niin ikään tämän eron kaventaminen vaatii työtä pitkäjänteisesti myös seuraavalta hallitukselta. Asunnottomuus vähenee, mutta emme ole siinäkään vielä tavoitteessamme.
Arvoisa herra puhemies! Rakennusten rooli ilmastopäästöistä on merkittävä, kun niiden osuus on noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta ja ne aiheuttavat 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. SDP:lle on tärkeää, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaate tulee huomioida ilmastopäätösten vähentämiseen liittyvissä toimissa siten, ettei kenenkään asuminen kallistu ilmastotoimien vuoksi kohtuuttomasti. Toisaalta energianhinnan nousu merkitsee sitä, että energiatehokkuusremontit maksavat itsensä takaisin myös entistä nopeammin. Energiaremontteja on tuettu ja tuetaan edelleen tällä kaudella merkittävillä summilla sekä kotitalousvähennyksen kautta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomi ikääntyy vauhdilla. Tämä aiheuttaa ison haasteen asuntokannalle, kun kotien pitäisi soveltua myös apuvälineiden käyttöön ja muihin iän tuomiin tarpeisiin. On olennaista, että valtio tukee korjausremontteja ja hissien jälkiasennuksia kaikilla tasoilla ja kunnissa, kuntayhtymissä, hyvinvointialueilla ja järjestöissä mietitään, miten ikäihmisten hyvä asuminen taataan. Tähän kokonaisuuteen liittyvät myös toimivat sosiaalipalvelut sekä liikenne- ja muut asuinalueiden palveluratkaisut. 
Voi siis todeta lopuksi, että vaikka peruspalikat asuntopolitiikassa ovat kunnossa, haasteita riittää myös jatkossa. Niiden selättämiseen ohjelma antaa hyvän lähtökohdan, ja seuraavaksi odotamme eduskunnan käsittelyyn keskeisiä ohjelmaan liittyviä lakiesityksiä, jotta ne ehditään käsitellä vielä tällä kaudella. Näitä ovat esimerkiksi esitys asumisneuvonnan vakinaistamisesta ja säätämisestä lakisääteiseksi toiminnaksi sekä pitkän korkotuen kehittämiseen tähtäävä esitys ja yhteishallintolain muutos vuokralaisen aseman parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-14T19:07:45,2022-09-14T19:13:37,Hyväksytty,1.1
2022_91_261,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_262,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos valiokunnan puheenjohtaja Sipilälle kehittämisohjelman esittelystä.
On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus asua kohtuuhintaisesti toiveiden ja elämäntilanteen mukaan. Suurelle osalle se tarkoittaa itse omistettua kotia, osalle se tarkoittaa vuokralla asumista. Olemme puhuneet tänään täällä eduskunnassa tasa-arvosta. Asuntopolitiikan lähtökohtana on hyvä olla ihmisten ja maan eri osien välinen tasa-arvo. Suomessa pitää olla erilaisia asumisen mahdollisuuksia. Kaikkia ei voi laittaa samaan muottiin. Asuntomarkkinoilla tarvitaan erilaisia asumisen muotoja: omistusasumista, asumisoikeusasuntoja, yksityisiä vuokranantajia, institutionaalisia toimijoita sekä valtion tukemaa asuntotuotantoa. Valtion tulee kohdella kaikkia asumisen muotoja tasapuolisesti.
Jokaisella suomalaisella pitää olla vapaus valita, mihin rakentaa kotinsa ja elämänsä. Meidän tulee lisätä kohtuuhintaista asumista etenkin isommissa keskuksissa ja samalla pitää huoli, että asua voi myös väljemmillä vesillä, luonnon keskellä, harvaan asutulla seudulla. Koko maan asuttuna pitäminen liittyy isänmaamme kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Siksi kiinteistöjen arvojen romahtamista harvaan asutulla seudulla tulee torjua. Siihen meidän täytyy yhdessä löytää konkreettisia keinoja.
Yksi asuntopolitiikan keskeinen tehtävä on alueiden tasa-arvoistaminen. Alueiden eriytymiseen tulee suhtautua vakavasti. Asumisen lisäksi eriytyminen vaikuttaa niin koulunkäyntiin, liikenteeseen kuin mahdollisuuksiin harrastaa.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme niin yksityistä kuin valtion tukemaa asuntotuotantoa. Meidän tulee samalla kulkea kohti väljempää Suomea, joka on keskustan keskeinen tavoite. Väljempi Suomi on hyvinvoivien ihmisten maa, jossa kaikilla on oikeus ja mahdollisuus tehdä työtä ja elää siellä, missä tuntee itsensä ja perheensä onnelliseksi. Aikaa ja energiaa vapautuu, kun etätyö lyhentää työmatkoja ja poistaa ruuhkia. Yritysten tuottavuus paranee, kun aikaa ei käytetä matkustamiseen. Samalla hidastetaan ilmastonmuutosta, kun päästöt pienenevät. Yhä useammille väljempi Suomi tarkoittaa monessa paikassa asumista, arjen jakamista useamman paikkakunnan kesken — aivan kuten meillä kauempaa tulleilla kansanedustajilla.
Arvoisa puhemies! Luonnonläheisyys parantaa tutkitusti hyvinvointiamme. Siksi jokaisella suomalaisella pitää olla oikeus maahan, luontoon ja viihtyisän elinympäristöön. Kun kaupunkisuunnittelussa luonnon läsnäolo nostetaan tärkeäksi tavoitteeksi, yhä useampi kaupunkilainen pääsee nauttimaan luonnosta puistoissa, viljelyspalstoilla, siirtolapuutarhassa tai vaikka oman taloyhtiön puutarhapihassa. Itsellänikin porkkanat kasvavat täällä laatikossa Helsingin-kodin takapihalla.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme myös toimivia internetyhteyksiä tämän etätyön, etäopiskelun ja eri paikoissa asumisen tukemiseksi. Tarvitsemme toimia, jotta väljempi Suomi, jonka kehitys on jo alkanut, voi jatkua kestävään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-14T19:13:50,2022-09-14T19:18:36,Hyväksytty,1.1
2022_91_263,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_264,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olemme tärkeän aiheen äärellä. Asuntopolitiikka vaikuttaa ihan jokaisen suomalaisen elämään ja arkeen, ja tässä kehittämisohjelmassa asuntopolitiikkaa tarkastellaan usea vuosi eteenpäin.
Nyt käsiteltävänä olevassa selonteossa tunnistetaan tämä asuntomarkkinoiden merkitys niin tavoitteissa kuin päätöksenteon periaatteissa, ja näitä on ilman muuta helppo kannattaa myös oppositiosta käsin. Olemme kuitenkin eri mieltä siitä, edistetäänkö näitä kehitysohjelmassa nimettyjä hyviä tavoitteita ja päätöksenteon periaatteita tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti niillä keinoilla, jotka ohjelmaan on nostettu. Selonteko siis asettaa hyvät tavoitteet mutta ei esitä riittäviä keinoja asuntomarkkinoiden pitkäjänteiselle kehittämiselle. Ohjelman vakava puute on se, että se ei esitä konkreettisia toimenpiteitä asuntomarkkinoiden paremman toiminnan edistämiseksi. Oli ilo huomata, että ainakin mainio kollega Taimela oli myös opposition vastalauseisiin tutustunut — samoin kuin valiokunnan puheenjohtaja Sipilä, totta kai — ja paljon on sellaista, mistä meidän oli helppo löytää yhteistä linjaa, mutta nämä konkreettiset keinot markkinan toimijuuden edistämiselle ovat ennen kaikkea se, jota jäimme vielä kaipaamaan.
Tämä selonteko valitettavasti myös sivuuttaa joiltakin osin tutkittua tietoa ja asiantuntijoiden antamia arvioita. Toisin kuin näissä asetetuissa tavoitteissa, selonteon toimenpide-ehdotuksissa ei riittävästi huomioida sitä, miten tärkeää asuntomarkkinoiden toimiminen on. Esimerkiksi asumisen kustannusten kohtuullisuus on aivan erinomainen tavoite, jota totta kai kannatamme. Tuota tavoitetta voitaisiin edistää tehokkaasti esimerkiksi sellaisilla toimenpiteillä, jotka lähtevät toimivasta kaavoituksesta, tonttien ja rahoituksen saatavuudesta sekä monipuolisesta asuntotuotannosta. Asuntotarjonnan lisääminen luonnollisesti on hyvä, toimiva keino hillitä asumisen kustannuksia.
Tässä käsittelyn aikana nousi selkeästi esiin, että etenkin vapaarahoitteista rakentamista lisäämällä saataisiin lisää monipuolista, erilaisia tarpeita vastaavaa, kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tässä selonteossa kuitenkin painopiste on vahvasti valtion tukeman asuntotuotannon tukijärjestelmän kasvattamisessa ja vahvistamisessa. Asiantuntijoiden näkemyksiin pohjaten kokoomuksessa olemme sitä mieltä, että nämä tuetut asunnot tulisi kohdentaa nykyistä paremmin heille, joilla tarve on suuri. Olemme myös sitä mieltä, että tuotantoa — siis tuettua asuntorakentamista — tulisi ajallisesti kohdentaa ennen kaikkea sellaisiin hetkiin, kun rakentaminen on laskusuhdanteessa.
Olisimme toivoneet selonteolta myös sitä, että se olisi tunnistanut paremmin liikenneinfran kehittämisen merkityksen ja nykyistä sujuvammat prosessit esimerkiksi kaavoituksessa. Valitettavasti niiden sijasta selonteko esittää lisää sääntelyä ja lisää valtion tukimuotoja.
Arvoisa puhemies! Selonteko tosiaan katsoo asuntopolitiikkaa eteenpäin vuoteen 2028 asti. Niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Sipilä esitellessään totesi: juuri tässä maailmantilanteessa, jossa nyt olemme, olisi erittäin tärkeää kaikin mahdollisin toimin edistää vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä rakentamisessa ja asuntomarkkinoilla.
Arvoisa puhemies! Olemme kokoomuksessa todellakin jättäneet vastalauseen, ja vastalauseessa on kannanottoehdotus, jossa on neljä kohtaa. En lue niitä nyt läpi, mutta mainitsen, että kolmannessa edellytämme palaamista Sipilän hallituksen asettamiin, kestävää kasvua luoviin tavoitteisiin, kuten sujuvuuden lisäämiseen, ja neljännessä kohdassa edellytämme, että valmistelun pohjaksi tehty virkamiesraportin esitys — jossa esitettiin muun muassa varainsiirtoveron alentamista — olisi huomioitu paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T19:18:39,2022-09-14T19:24:04,Hyväksytty,1.1
2022_91_265,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_266,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puheenvuorossa haluan tuoda esille joitakin keskeisiä kohtia tarkastusvaliokunnan ympäristövaliokunnalle antamasta lausunnosta.
Kuten edustaja Taimela puheenvuorossaan toi esille, niin vuonna 2018 valmistui asuntopolitiikan kehittämiskohteista tarkastusvaliokunnan mietintö, jonka ensimmäisessä kannanottoesityksessä edellytettiin, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen ja tavoitteellisen asuntopoliittisen kehittämisohjelman. Nyt onkin ilo neljä vuotta myöhemmin olla käsittelemässä tätä kehittämisohjelmaa täällä eduskunnassa.
Nyt tarkastusvaliokunta omassa lausunnossaan korosti muun muassa politiikan pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden merkitystä, ajan muutosten huomiointia, asuntopolitiikan laajaa yhteiskunnallista merkitystä, laajaa yhteistyötä hallinnonalojen välillä, asumisen valtiontuen kehittämistä sekä lähiöiden merkitystä. Koska kyse on ihmisten arjen ja laajemminkin yhteiskuntamme kannalta niin merkittävästä kysymyksestä, on pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen politiikka erittäin tärkeää. Sen tulee kuitenkin myös pystyä tarvittaessa muuntautumaan vastatakseen alati muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.
Puhemies! Tarkastusvaliokunta nosti lausunnossaan esille myös joitakin kehittämiskohteita tähän ohjelmaan liittyen. Asiantuntijakuulemisissa kritiikkiä nousi muun muassa ohjelman konkretian puutteesta, suuresta määrästä lisäselvityskohteita ja tavoitteiden toteutumisen mittaamisen haastavuudesta. Hyvänä nähtiin puolestaan muun muassa muuttuneen toimintaympäristön, kuten koronan ja ilmastotoimien, vaikutusten huomiointi.
Tarkastusvaliokunta piti hyvänä, että selonteossa pyritään vastaamaan asuntopolitiikan kahteen keskeiseen ongelmaan eli asuntojen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon sekä asuntomarkkinoiden eriytymiseen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla ja väestöltään vähenevillä alueilla on molemmilla omat ongelmansa, joihin tulee löytää erilaisia ratkaisuja. Toisaalla jatkuvasti nousevat kalliit hinnat vaikeuttavat työvoiman saantia ja pienituloisten arkea, ja toisaalla laskevat hinnat vaikeuttavat lainansaantia peruskorjauksiin ja vaikeuttavat muuttoa tilanteiden muuttuessa.
Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan lausunnon yhtenä keskeisenä viestinä oli myös ikäihmisten asunto-olojen parantamisen tarve. Keskeistä on varmistaa kotona asumista tukevien palvelujen riittävyys ja taata riittävästi esteettömiä asuntoja uudistus‑ ja korjausrakentamisessa. Itse haluan korostaa myös, että esteettömyys ei ratkea pelkästään poistamalla liikkumisen esteet vaan myös varmistamalla kiintokalusteiden käytettävyys huoneistojen sisällä, ja tästä meillä on ihan liian vähän osaamista. Toisaalta esteettömyys tarkoittaa muutakin kuin liikuntaesteettömyyttä. Esteettömässä ympäristösuunnitelmassa ja rakentamisessa tulee huomioida kaikki aistit.
Asunto-olojen parantamisessa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön merkitys on suuri meille kaikille, mutta asia korostuu erityisesti ikäihmisten kohdalla. Tarvitsemme uudenlaista ajattelutapaa muun muassa asuntojen yhteisöllisyyden, monisukupolvisten kortteleiden ja uusien asumisvaihtoehtojen kehittämisessä. Onkin tärkeää, että pelkän asunnon, yksikön tai laitoksen sijaan jokaisella tulisi olla oikeus kotiin, vaikka kunto olisikin jo huono. Tämä edellyttää myös hoito‑ ja hoivakulttuurien muutosta, jotta asumiseen saadaan kodin tuntu, olipa koti sitten missä tahansa. Myös luonto ja yhteisöllinen toiminta ovat tärkeitä hyvän kodin rakennuspalikoita.
Puhemies! Tarkastusvaliokunta nosti lausunnossaan yhdeksi tärkeäksi teemaksi myös asuinalueiden eriytymisen. Vaikka tilanne Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna melko hyvä, lähiöiden sosioekonominen kehitys on ollut epäsuotuisaa tulo‑ ja koulutustason heikkenemisen ja työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Erityisen huolestuttavaa on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien kasvava eriytyminen, kuten esimerkiksi etninen eriytyminen Turussa ja Jyväskylässä.
Lähiöt ovat puolentoista miljoonan ihmisen koti, ja niiden kehittämiseen ja eriytymisen ehkäisyyn on tärkeää panostaa. Asuinalueiden eriytymiseen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa puuttumalla segregaation perussyihin, kuten koulutukseen, työllisyyteen ja palveluiden saatavuuteen. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää keväällä täällä eduskunnassa hyväksymäämme lakia, jossa opetus‑ ja kulttuuritoimen rahoituslakiin lisättiin säännös niin sanotun tasa-arvorahan myöntämisestä eniten lisää tukea tarvitseville kouluille. — Onko tämä viiden minuutin puheenvuoro?
[Puhemies Matti Vanhanen:  Suositus.] No, jos saan vielä muutaman lauseen sanoa, niin ei tarvitse toista puheenvuoroa pyytää. — Eli lähiöiden kehittämisen yhtenä ongelmana on tutkimus‑ ja seurantatiedon puute, mikä vaikeuttaa eri asuinalueiden tilanteen ja kehittämistoimien vaikutusten arvioimista ja vertaamista. Eriarvoistumisen ehkäisyn tueksi tarvitaankin entistä kattavampaa tietopohjaa alueiden tilanteista ja eroista sekä niiden taustoista. Kaiken kaikkiaan asuntopolitiikan kehittämisessä tarvitaan nykyistä parempaa tutkimuksellista tietoperustaa. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-09-14T19:24:11,2022-09-14T19:30:00,Hyväksytty,1.1
2022_91_267,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_268,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkuun teen kokoomuksen vastalauseen 2 mukaisen kannanottoehdotuksen, jota edustaja Sirén aiemmin tässä jo esitteli.
Arvoisa puhemies! On hienoa, että meillä on näin tärkeä asia kuin asuntopolitiikka tänään täällä käsittelyssä. Valitettavasti yksi viimeisistä asioista tämän päivän asialistalla. Asia on kuitenkin niin tärkeä, että soisi jokaisen kansanedustajan tähän asiaan hiukan ajatusta laittavan. 
Tämä asuntopoliittinen selonteko on sinällään tärkeä ja hyvä väline linjata asuntopolitiikkaa pitkälle yli vaalikausien. Valitettavasti tällä kertaa ei onnistuttu siinä, että selonteko tai sitä linjaava mietintö olisi ollut yksimielinen. Käyn tässä läpi muutamia syitä siihen, minkä vuoksi kokoomus jätti tähän oman vastalauseensa.
Tämä selonteko, kuten edustaja Sirénkin aiemmin tuossa kuvaili, valitettavasti ohittaa toimivien asuntomarkkinoiden merkityksen. Kuten muillakin markkinoilla, asuntojen hintaa, eli sitä kohtuuhintaisuutta, määrittelee eniten kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Kun rakennetaan riittävästi ja kaavoitetaan riittävästi sellaisia asuntoja sellaisille alueille, joissa ihmiset haluavat asua, niin silloin hinnat pysyvät kohtuullisina. Jos taas kaavoituksista on niukkuutta, silloin hinnat nousevat. Valitettavasti toki meillä on sellaisia alueita, joille tällä pelkällä kaavoituksella ei voida vaikuttaa, esimerkiksi tämä Helsinginniemi nyt ei vain mittaansa enempää laajene tuonne merelle, vaikka kuinka Helsinki sitä täyttää. Joka tapauksessa asuntojen hinta on erittäin tärkeää informaatiota siitä, minne tulisi kaavoittaa lisää asumista. Esimerkiksi tämä näkökulma on tässä selonteossa lähes tyystin unohdettu.
Asumisen kustannuksiin vaikuttavat siis kaavoitus ja rakentaminen ja erityisesti se, kuinka paljon rakennetaan vapaahintaisia asuntoja. Tämän asuntopoliittisen selonteon toimenpiteet käytännössä keskittyvät siihen, kuinka saisimme lisää ARA-tuotantoa eli tuotantotuettua asuntorakentamista. ARA-tuotantoa on monesti pidetty ratkaisuna asumisen kohtuuhintaisuuteen. Valitettavasti on tutkimustiedollakin osoitettu, että sillä saattaa olla yleisen asuntomarkkinan hintatasoon jopa päinvastaisia vaikutuksia. Kun rakennamme ARA-tuotantoa, se syrjäyttää vapaarahoitteista asuntotuotantoa näin nostaen vapaarahoitteisen asuntotuotannon hintaa siellä, missä tonttitarjonnasta on niukkuutta, kuten vaikkapa täällä pääkaupunkiseudulla. ARA-tuotantoa pitäisi sen vuoksi mielestämme kohdentaa tiukemmin sitä tarvitseville, kuten asunnottomille ja muille erityisryhmille, kuten esimerkiksi täälläkin esiin nostetuille erityisryhmille, vanhuksille tai vaikkapa opiskelijoille. Opiskelija-asuntojen ARA-tuotannon lisääminen on sinällään hyvä tavoite, ja sitä kannatan.
Täällä on esille nostettu keskustelussa myös liikenneinfran kehittämisen merkitys ja MAL-sopimukset. MAL-sopimukset ovatkin oiva keino siinä, kuinka toimivaa liikenneinfraa ja siten myös hyvää tonttimaata voidaan ikään kuin tuoda hyvien liikenneyhteyksien äärelle lisää, ja sen vuoksi toivottavasti tulevallakin hallituskaudella MAL-sopimuksia käytetään edelleen valtion toimesta yhteistyön tekemiseen kasvavien kaupunkiseutujen kanssa.
MAL-sopimuksissa on kyllä mielestäni kuitenkin yksi merkittävä valuvika, ja se liittyy jälleen ARA-tuotantoon. Asuntorakentamisen tavoite eli se, että vapaarahoitteista asuntotuotantoa lisätään riittävästi kasvavilla kaupunkiseuduilla, on sinällään tärkeä tavoite. Mutta MAL-tavoitteisiin on sidottu yleensä se, että ARA-asuntotuotantoa pitää olla — alueesta riippuen se prosenttimäärä vaihtelee — esimerkiksi pääkaupunkiseudulla 30 prosenttia. No, tämä johtaa helposti varsinkin Vantaan kaltaisissa kaupungeissa, joissa meillä on alueita, joissa segregaatiokehitys on jo nyt huolestuttavaa, siihen, että tätä asuntotuotantotavoitetta ei haluta nostaa kovin ylös, sillä halutaan päästä asuntotuotantotavoitteeseen mutta ei kuitenkaan pystytä rakentamaan niin paljon ARA-tuotantoa kuin MAL-sopimuksissa ikään kuin edellytetään. Tämä siis toimii päinvastoin kuin toivottaisiin: että saataisiin lisää asuntotuotantoa. Itse asiassa ei sitten tavoitella niin korkeita asuntotuotannon määriä, koska ARA-rahoituksella rahoitettua tuotantoa ei voida niin paljon sinne mahduttaa.
Arvoisa puhemies! ARA-tuotannossa on myös muita haasteita, mitä tulee segregaatioon. Siinä nimenomaisesti usein päädytään rakentamaan kokonaisia kortteleita, ja kun sinne ohjaudutaan pienituloisuuden perusteella, valitettavasti sen segregaatiovaikutus on sitä lisäävä eikä vähentävä. Sen vuoksi mielestäni tämän asuntopoliittisen selonteon toimenpiteissä olisi jo pitänyt paljon laajemmin pohtia myös sitä, millä tavalla tämä ARA-tuotanto aidosti vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja ovatko ne kaikki toimenpiteet sen suuntaisia kuin me toivoisimme, sillä tavoitteista asuntopolitiikan suhteen olemme yllättävänkin samanmielisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-14T19:30:02,2022-09-14T19:35:28,Hyväksytty,1.1
2022_91_269,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_270,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä varmuuden vuoksi kannatan edustaja Multalan tekemää ehdotusta pohjaten meidän vastalauseeseemme numero 2. 
Samalla haluaisin vielä muutaman sanan sanoa selonteon valmistelusta. Nimittäin useissa nyt käytetyissä puheenvuoroissa on viitattu aikaisemmin tehtyihin asiantuntijaraportteihin, jotka olisivat todellakin luoneet hyvää, kestävää pohjaa tälle asuntopolitiikan kehittämisohjelmalle, mutta näiden raporttien näkemyksiä ei huomioitu riittävällä tavalla tässä selonteossa eikä siellä esiin nostettuja huolia huomioitu riittävällä tavalla tässä selonteossa. Puhutaan siis tästä kehittämisohjelmaa valmistelemaan asetetusta työryhmästä, joka sai työnsä päätökseen pari vuotta sitten, vuonna 2020, ja tätä ennen, vuonna 2017, tarkastusvaliokunta tilasi asiantuntijaraportin. Olemme samaa mieltä siitä, että näiden raporttien pohjalta tämä kehittämisohjelma olisi luonut kestävää pohjaa asuntopolitiikalle.
Vielä palaan lisäksi valmistelun pohjaksi tehtyyn virkamiesraporttiin, jossa siis todellakin esitettiin sitä, että pitkällä aikavälillä asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen varainsiirtoveroa alennettaisiin. Tämä oli siis virkamiesraportin esitys, joka ei tähän selontekoon päätynyt mutta on kokoomuksen vastalauseen kannanottoehdotuksena mukana. Lisäksi esitämme, että eduskunta edellyttäisi, että hallitus selvittää varainsiirtoveron poistamista riittävällä siirtymäajalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T19:35:30,2022-09-14T19:37:42,Hyväksytty,1.1
2022_91_271,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_272,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hieman äskeistä puheenvuoroani.
Käsittelemme siis valtioneuvoston asuntopoliittista selontekoa ja siitä tehtyä ympäristövaliokunnan mietintöä, johon kokoomus on jättänyt vastalauseen. Tässä vastalauseessa yksi keskeisimpiä näkökulmia on se, että tässä ei ole riittävästi tunnistettu asuntomarkkinoiden toimivuutta hyvän asuntopolitiikan välineenä.
Otan esiin yhden asian, joka tällä hallituskaudella on oikeastaan mennyt päinvastoin tai ylösalaisin siihen verrattuna, mitä viime kaudella yritimme yhdessä keskustapuolueen kanssa tehdä. Siihen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka nyt tällä hallituskaudella on typistynyt hyvin pieneksi kaavoitus- ja rakennuslain uudistukseksi, ja ehkäpä nyt senkin osalta näyttää siltä, että enpä tiedä, onko se ehtimässä eduskunnan käsittelyssä läpi.
Viime hallituskaudella maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen tavoitteena pidettiin aluekäytön suunnittelun edellytysten parantamista ja joustavoittamista sekä sujuvoittamista. Nyt sen sijaan tämä hallituskausi on muuttanut täysin nämä tavoitteet ja valmistellut entisestään lisää sääntelyä ja hallinnollisia menettelyjä ja kaavatasoja lisäävää esitystä. Tämä on erittäin merkittävä asia, mitä tulee asuntopolitiikkaan erityisesti täällä kasvavilla kaupunkiseuduilla, vaikkapa pääkaupunkiseudulla.
Meidän eduskuntaryhmämme, kokoomuksen eduskuntaryhmä, haluaa selkeyttää, yksinkertaistaa ja nopeuttaa kaavoitusprosesseja sekä maankäyttöperiaatteita. Haluaisimme tuoda esimerkiksi kaavoitustakuun, jonkinlaisen takuun sille, että kun maanomistaja haluaa kehittää omaa aluettaan esimerkiksi asuntotuotantoon, hän saisi siihen edes jossain määräajassa vastauksen kaupungista tai kunnasta, onnistuvatko sen suuntaiset kehittämissuunnitelmat, mitä on ajateltu. Edelleen kuitenkin kannatamme sitä periaatetta, että kunnilla olisi monopoli kaavoituksessa, sitä emme mekään halua poistaa.
Rakentamista rajoittavia, täydennysrakentamista vaikeuttavia määräyksiä ja sääntelyä tulisi keventää ja purkaa. Täällä aiemmin otettiin esteettömyys yhtenä esimerkkinä. Sitä tarvitaan monissakin asunnoissa, kaikissa ei kuitenkaan. Sen sijaan erilaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettua rakentamista ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia tulisi entisestään helpottaa, jotta esimerkiksi aiemmin toimistokäytössä olevista rakennuksista saataisiin helpommin asuntorakentamiseen tai asumiseen soveltuvia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-14T19:37:42,2022-09-14T19:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_91_273,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_274,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluan yhden yksityiskohdan nostaa täältä meidän vastalauseestamme, joka siis niin ikään pohjaa tähän tarkastusvaliokunnan antamaan lausuntoon, jossa korostetaan erityisesti tarvetta varmistaa kuntien asuntopolitiikan ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaalipalveluiden yhteistyön toimivuus silloin, kun järjestetään ikääntyneiden ja erityisryhmien tarkoituksenmukaisia palveluja ja asumista. Tästä esimerkki: Seniorikodeissa tai vammaisten asumisyksiköissä on tärkeää mahdollistaa omaishoidettavien henkilöiden lyhytaikainen asuminen silloin, kun omaishoidon lakisääteiset vapaapäivät tulevat kysymykseen. Erityisryhmien osalta lyhytaikaishoitopaikkojen määrää tulisi siis meidän mielestämme kasvattaa nykyisestään. Nykyisin se on kymmenen prosenttia. Tämä on yksi keskeinen yksityiskohta, josta olisi toivottavaa, että löytyisi laajaa yhteistä näkemystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-14T19:40:33,2022-09-14T19:41:55,Hyväksytty,1.1
2022_91_275,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Edustaja Filatov. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_91_276,91/2022,2022-09-14,14.00,21.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En haluaisi pidentää keskustelua, mutta on oikeastaan pakko käyttää puheenvuoro yhdestä asiasta, johon olen tässä arkielämässä törmännyt. Meidän tavoitteemme on se, että ikäihmiset pystyisivät asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään ja me tuemme sitä kotihoidon tuella. Mutta ennen kuin ihminen on sen kotihoidon tuen tarpeessa, hänen liikkumisensa saattaa vaikeutua voimakkaasti ja on esimerkiksi rollaattoria tai muita. Ja meillä on paljon vuokra-asuntoja, jopa esimerkiksi valtion omistamia, joissa sitten kuitenkaan ei huolehdita siitä, että rollaattorilla pääsisi siihen asuntoon sisälle ja että sieltä pääsisi pois, mikä johtaa siihen, että se liikkuminen, joka pitäisi ihmisiä kunnossa, se vähäinenkin liikkuminen, estyy ja ihmiset ikään kuin hautautuvat kotiinsa, koska liikkuminen on vaikeaa. Huomaan, että jos meillä on vammaispalvelulain mukaisia tilanteita, ne on helpompi hoitaa, koska silloin vammaispalvelulainsäädäntö ja kunnan sosiaalitoimi tulevat vastaan, mutta jos on kyse ikääntyneestä ihmisestä, jonka toimintakyky on heikentynyt ja jonka pitäisi päästä paremmin siellä asunnossa liikkumaan, asia onkin todella vaikea. Sen vuoksi toivoisin, että me katsoisimme ikään kuin kokonaisvaltaisesti myös asuntopolitiikassa niitä tarpeita, joita me haluamme myös muissa politiikoissa toteuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_91+2022+10.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-14T19:42:00,2022-09-14T19:43:19,Hyväksytty,1.1
2022_92_1,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, että ne eivät häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_2,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Aloitetaan. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_3,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Matkustaminen Suomeen ei ole ihmisoikeus. Se ei ole sitä etenkään Venäjältä, joka käy raakaa hyökkäyssotaa Euroopassa Ukrainaa vastaan. EU on mahdollistanut tiukemman viisumipolitiikan jäsenmaille. Liettua, Latvia, Viro ja Puola aikovat kieltää venäläisten matkustamisen rajojensa yli kokonaan. Tästä huolimatta Suomen hallitus on ilmoittanut, ettei se aio estää venäläisten matkustamista Suomeen. Samalla Suomi toimii porttina venäläisille muualle Eurooppaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]
Näin suomalaisena minua hävettää tämä hallituksen haluttomuus estää Venäjän kansalaisten huvimatkailua Suomeen. Arvoisa pääministeri, miksi ette lopeta kokonaan turistiviisumien myöntämistä venäläisille?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-09-15T16:01:22,2022-09-15T16:02:18,Hyväksytty,1.1
2022_92_4,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_5,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huomioisin sen, että ulkoministeri ja sisäministeri, jotka tätä asiaa syvällisemmin tuntevat, eivät ole paikalla. Omalta osaltani voin tietenkin vastata niiden tietojen valossa, joita itselläni on, mutta olisi hyvä, että täällä olisivat myös vastuuministerit paikalla, kun tätä asiaa käsitellään. [Välihuutoja oikealta]
Olen keskustellut viime viikolla tästä kyseisestä asiasta komissaari Ylva Johanssonin kanssa ja kertonut hyvin vahvasti sen viestin, että me toivomme yhteisiä EU-alueen ratkaisuita, Schengen-alueen ratkaisuita, jotta saisimme juridisen selkänojan myös EU:lta siitä, että voisimme kokonaan kieltää turistiviisumien käytön EU-alueella, eli me haluamme ennen muuta EU-tasoisia ratkaisuja. [Välihuutoja] Me tiedämme, että eri maat ovat ottaneet erilaisia toimenpiteitä käyttöön. Hallituksen selkeä tahto on se, että me emme sallisi enää EU-alueelle venäläisturistien tuloa sen vuoksi, että Venäjä tappaa siviileitä Ukrainassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ei ole oikein, että venäläisturistit voivat vapaasti liikkua EU-alueella, Schengen-alueella ja olla turisteja. [Puhemies koputtaa] Tämä on hallituksen selkeä tahto, ja tämä voitaisiin kieltää. [Puhemies: Kiitoksia!]
Seuraavassa vastauksessa voin mennä sitten syvemmälti tähän varsinaiseen problematiikkaan, joka liittyy tämän asian käytännön hoitamiseen juridisesta näkökulmasta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:02:18,2022-09-15T16:03:35,Hyväksytty,1.1
2022_92_6,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Kiitoksia, pääministeri. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_7,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus yrittää nyt piiloutua tässä viisumikysymyksessä EU:n selän taakse. Täytyy kuitenkin muistaa, että EU ei tälläkään hetkellä estä Suomea lopettamasta venäläisten turistien maahantuloa.
Lisäksi te olette vedonneet siihen, että turistien maahantulon estäminen on hankalaa, koska oikeusperusta ei muka mahdollista sitä. Eduskunta on se taho, joka Suomessa säätää lait — jos halua on, te voitte estää turistiviisumit venäläisiltä. Myös Schengenin säännösten tulkintaa voidaan päivittää vastaamaan muiden jäsenmaiden tulkintalinjaa.
Arvoisa pääministeri, suora kysymys: kyllä vai ei, aiotteko tuoda esityksen turistiviisumien kieltämiseksi venäläisiltä? Nyt tarvitaan itsenäistä, rohkeaa päätöksentekoa. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-09-15T16:03:43,2022-09-15T16:04:40,Hyväksytty,1.1
2022_92_8,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_9,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Olli Immonen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 134/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tahto ei ole tässä lainkaan epäselvä. Hallituksen tahto on se, että venäläiset turistit eivät tule EU-alueelle ikään kuin vapaasti matkustamaan samaan aikaan kun Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa, mutta kyllä hallitus joutuu myös toimimaan niiden juridisten kehikkojen puitteissa, joita meillä on. Me olemme selvittäneet ja ulkoministeriö on selvittänyt kysymystä siitä, millä tavalla me voisimme kansallisvaltiona nämä kieltää.
Olen viime viikolla keskustelut komission edustajan kanssa tästä asiasta, ja lainsäädäntövälineet — ne välineet, mitä komission puolelta on meille tähän asti tullut — ovat olleet sen kaltaisia, että voidaan hidastaa viisumien myöntöprosesseja ja voidaan sitä kautta ruuhkauttaa tätä viisumien myöntöä eli käytännössä hidastaa niin paljon, että estetään ihmisten tulo. Mutta meillä ei ole sellaista juridista selkänojaa tai käytäntöä, jolla me ikään kuin pystyisimme kieltämään näillä viisumeilla tulon vaikkapa Suomen alueelle Schengen-maiden osalta. Meillä ei yksinkertaisesti ole — minun tämänhetkisten tietojeni mukaan — Suomessa viranomaisia, jotka esimerkiksi suostuisivat sanomaan, että joka ikinen venäläinen, joka Suomen rajan yli tulisi, [Puhemies koputtaa] olisi potentiaalinen turvallisuusuhka. Ja kun näin ei ole, niin hallitus ei pysty tässä tilanteessa kategorisesti estämään näiden ihmisten tuloa. [Puhemies: Kiitoksia!] Siksi me haemme EU-tasoisia ratkaisuja ja Schengen-alueen tasoisia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:04:42,2022-09-15T16:05:57,Hyväksytty,1.1
2022_92_10,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Tähän samaan aihekokonaisuuteen on toinenkin eduskuntaryhmä päättänyt esittää kysymyksen. Pyydän nyt huomioimaan sen, että täältä puuttuu vastuuministeri tähän kysymykseen liittyen. — Edustaja Atte Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_11,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Toivottavasti tähän, arvoisa puhemies, suhtaudutaan vakavasti myös siellä salin vasemmalla puolella.
Arvoisa puhemies! Venäjä käy raakaa tuhoamissotaa Ukrainassa. Kokoomuksen mielestä on väärin, että samaan aikaan, kun venäläiset joukot syyllistyvät sotarikoksiin Ukrainassa, venäläiset turistit matkustavat lomalle Suomeen ja Suomen kautta muualle Eurooppaan. Kokoomuksen linja on selvä: turistiviisumien myöntäminen venäläisille on lopetettava. Baltian maat ja Puola ovat jo päättäneet lopettaa viisumien myöntämisen ensi maanantaista lähtien. Lisäksi maat rajoittavat venäläisten maahantuloa. Onko tämä EU-säädösten vastaista?
Pääministeri Marin, te vaaditte tiistaina Euroopan parlamentissa, että viisumien myöntämistä on rajoitettava voimakkaasti. Suomesta on tästä huolimatta tulossa ainoa maa, josta venäläiset pääsevät maitse suoraan EU-alueelle. Kysynkin nyt, pääministeri, teiltä: Milloin siirrytte sanoista tekoihin? Milloin Suomi lopettaa viisumien myöntämisen venäläisturisteille?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T16:06:13,2022-09-15T16:07:10,Hyväksytty,1.1
2022_92_12,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_13,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on jo tehnyt päätöksiä sen osalta, millä tavalla me voimme tätä viisumien myöntöprosessia hidastaa niin, että käytännössä, siis Suomen myöntämillä viisumeilla, venäläisturistien tulo tulee hyvin pieneksi. Eli tämä on se, mitä me olemme pystyneet näiden juridisten reunaehtojen puitteissa tekemään. Tätä on hyvin huolellisesti selvitetty ulkoministeriössä, sisäministeriössä, ja näiden reunaehtojen puitteissa me olemme työtä tehneet. Me olemme jatkuvasti, koko ajan systemaattisesti peräänkuuluttaneet laajempia harteita, EU-tasoisia ratkaisuja, Schengen-tasoisia ratkaisuja, niin että me voisimme myös estää Suomen kauttakulun muihin Schengen-maihin. Tämä on hirveän monimutkainen kokonaisuus, [Toimi Kankaanniemen välihuuto] ja toivoisin, että voisin täällä sanoa yksinkertaisia vastauksia, että huomenna loppuu ihmisten tulo, mutta valitettavasti minulla ei ole sellaisia työkaluja eikä sellaista tietoa, että se olisi mahdollista. 
Puola ja Baltian maat: Heidän viranomaisensa ovat voineet tehdä tulkinnan ja he ovat tehneet tulkinnan, että venäläisturistit, venäläiset, ovat kansallinen uhka. He ovat uhka, [Puhemies koputtaa] ja sen vuoksi he ovat voineet tämän viisumien myönnön ja ihmisten tulon estää ja kieltää. [Välihuutoja oikealta] [Puhemies: Kiitoksia!] Meillä ei ole sellaisia viranomaisia, jotka antaisivat meille sellaisen tulkinnan ja sellaisen selkänojan, joilla näitä ratkaisuja tähän perustaa. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:07:10,2022-09-15T16:08:28,Hyväksytty,1.1
2022_92_14,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_15,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat kiihtyneet. Kauppaa ei käydä niinkään venäläisten ja suomalaisten välillä vaan venäläisten kesken. Kiinteistöjä pilkotaan ja myydään esimerkiksi sukulaisille. Yksi motiivi lienee se, että kiinteistönomistus toimii pääsylippuna rajan yli Venäjältä Suomeen.
Kokoomuksen mielestä venäläisten kiinteistökaupat on pysäytettävä Suomessa kokonaan. Kyse on sekä Suomen turvallisuudesta että Venäjän painostamisesta. Pakotteita tarvitaan, jotta Putinin hallinto lopettaa brutaalin sodan Ukrainassa. Kysynkin pääministeriltä: aikooko hallitus estää venäläisten kiinteistökaupat Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T16:08:32,2022-09-15T16:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_92_16,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin. — Ahaa, ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_17,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Atte Kaleva kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 135/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kiinteistölupien kokonaan epääminen pelkästään venäläisiltä ei olisi yksinkertainen asia juridisesti eikä myöskään puolustusministeriön asia yksin päättää, [Kai Mykkäsen välihuuto] mutta joka tapauksessa olemme kyllä laittaneet jo vireille lainvalmistelun, jossa oleellisesti kiristetään tätä lainsäädäntöä, mikä koskee EU- ja Eta-maitten ulkopuolelta tulevien kiinteistökauppoja Suomessa. Tämän lain valmistelu on loppusuoralla, ja voimme sen varsin pian tuoda eduskunnan käsiteltäväksi, minkä jälkeen eduskunta voi ottaa asiaan kantaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-15T16:09:20,2022-09-15T16:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_92_18,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Edustaja Turtiainen, myös teidän ryhmänne on esittämässä tähän kysymystä. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_19,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on näköjään kollegoita, joiden mielestä venäläisten turistien pääsy Suomeen ja muualle Eurooppaan pitäisi muka nyt estää kokonaan. [Oikealta: Kyllä!]
Koettakaa, hyvät kollegat, ymmärtää, että tällaiset toimet ovat mahdollisia vain poikkeustilavaltuuksin. Voidaanko enää alemmaksi vajota, kun ollaan vetämässä jo Schengen-säännöstöä ja yksilön oikeuksia vessasta alas? Tällainen mielivalta vaikuttaa lähinnä poliittiselta sotavalmistelulta. 
Jos joku siellä kotisohvilla ei vielä tiedä, niin tätä maata johdetaan tällä hetkellä Suomen ulkopuolelta, ja on selvää, että Nato haluaa sotia Venäjää vastaan meidän maaperällämme vaikka viimeiseen suomalaiseen. [Ben Zyskowicz: Ihan totta?] 
Kysyn: onko hallituksessa joku, jonka mielestä jonkun ihmisryhmän matkustaminen EU:hun ei olekaan enää ihmisoikeus? — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Oppositio rakoilee!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-09-15T16:09:57,2022-09-15T16:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_92_20,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_21,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse katson tätä kysymystä moraaliselta kannalta. Ei minun mielestäni eikä Suomen hallituksen mielestä ole oikein, että samaan aikaan kun Venäjä on hyökännyt Ukrainaan brutaalilla hyökkäyssodalla ja tappaa siviileitä, naisia, lapsia, vanhuksia, tavallisia kansalaisia joka päivä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja miehiä!] venäläiset turistit voivat matkailla vapaasti Euroopassa. Se ei ole oikein. Tämän viestin me olemme vieneet EU:hun, tämän viestin me olemme vieneet komissioon, ja me haluamme yhteisiä ratkaisuja tämän kysymyksen äärellä — koska se ei ole oikein. 
Me teemme myös töitä jatkuvasti ja joka päivä sen eteen, että tämä sota loppuisi, antamalla Ukrainalle sotilaallista puolustusmateriaaliapua, antamalla humanitääristä apua, antamalla rahallista tukea, vastaanottamalla pakolaisia Ukrainasta. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joissa meidän pitää katsoa, olemmeko me historian oikealla puolella vai väärällä puolella. Minun mielestäni ei ole oikein, että tässä tilanteessa, jossa siviileitä kuolee, venäläiset voivat vapaasti matkailla, [Puhemies koputtaa] ja sen vuoksi me olemme tätä kysymystä vieneet hyvin johdonmukaisesti eteenpäin kaikissa EU-pöydissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:11:07,2022-09-15T16:12:17,Hyväksytty,1.1
2022_92_22,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_23,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisista on jo maaliskuussa esitetty kirjallinen kysymys hallitukselle näiden venäläisten viisumien myöntämisestä, ja jo tuolloin mentiin sinne EU:n selän taakse. Tämä linja on jatkunut. Te, pääministeri Marin, kyllä kävitte puhumassa EU-parlamentissa, kuinka nämä viisumit pitäisi kieltää, mutta sen sijaan teidän hallituksenne ei ole esittänyt minkäännäköisiä muutoksia tähän kansalliseen lainsäädäntöön, joka mitä ilmeisimmin nyt siellä on esteenä, kun ulkoministeriöstä todetaan, että ei ole oikeusperustaa.
Te ette voi mennä tässä mielestäni EU:n selän taakse ettekä myöskään syyttää viranomaisia. Nyt on kysymys poliittisesta tahdosta, nyt on kysymys siitä, tuodaanko tähän saliin sellaisia esityksiä, joilla tämä oikeusperusta muutetaan. Viisumi ei ole subjektiivinen oikeus, kuten tänään presidentti Niinistökin on todennut.
Olen itse jättänyt tänään toimenpidealoitteen siitä, [Puhemies koputtaa] että hallitus tuo nämä esitykset tänne, ja siihen voi nyt eduskunta ottaa sitten kantaa. [Puhemies: Kiitoksia!] Kysyisin: aiotteko te muuntaa nyt meidän oikeusperustan sellaiseksi, että se mahdollistaa turistiviisumien jäädyttämisen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-15T16:12:20,2022-09-15T16:13:38,Hyväksytty,1.1
2022_92_24,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_25,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, ettei hallitus ole eikä se pyri menemään yhtään kenenkään selän taakse — ei EU:n selän taakse, ei Schengen-alueen selän taakse, [Välihuutoja oikealta] ei virkamiesten selän taakse. Mutta me olemme osa EU-aluetta, ja me olemme osa Schengen-aluetta, [Leena Meren välihuuto] ja kyllä, on kyse myös näistä muiden maiden viisumeilla tulevista ihmisistä, ja sen vuoksi tämä kysymys ei ole laisinkaan yksiselitteinen eikä yksinkertainen.
Jos meillä olisi täällä paikalla ulkoministeri, jos meillä olisi paikalla täällä sisäministeri, jotka tuntevat tuon substanssin paremmin, he varmasti pystyisivät paremmin myös kuvaamaan tätä lainsäädäntöprosessia ja näitä juridisia reunaehtoja, ja toivottavasti tälle keskustelulle löytyy myös mahdollisuus silloin, kun vastuuministerit ovat paikalla. Mutta olen yrittänyt tässä kuvata sitä haastetta, joka liittyy niin siihen, että me olemme näiden yhteisten Schengen-alueen toimien alla, [Mari Rantasen välihuuto] me olemme osa EU:ta ja me pyrimme siellä pöydissä vaikuttamaan, kuin siihen, että sitten meillä ovat myös nämä omat reunaehtomme. Esimerkiksi se väline, mitä voitaisiin käyttää, on se, että todetaan, että nämä henkilöt ikään kuin aiheuttavat kansallisen uhan, [Puhemies koputtaa] jonka nojalla me voisimme kieltää heitä tulemasta. Kun me olemme oikeusvaltio, meillä Suomessa ei ole tällä hetkellä sellaisia viranomaisia, [Ben Zyskowiczin välihuuto] jotka sanoisivat, [Puhemies: Kiitoksia!] että jokainen venäläinen aiheuttaa Suomelle turvallisuusuhan, toisin kuin Baltiassa, toisin kuin Puolassa tämä tilanne on ollut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:13:38,2022-09-15T16:14:56,Hyväksytty,1.1
2022_92_26,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_27,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vierailin suuren valiokunnan edustajana Ukrainassa vastikään. Tapasin poliittista johtoa, kansalaisia ja myös tiedotusvälineiden edustajia. Tiedotusvälineiden ensimmäinen kysymys oli eurooppalaisille EU-maiden kansanedustajille, miten tämä viisumiasia aiotaan hoitaa. Ja nyt me kysymme sitä hallitukselta: mitä Suomen hallitus on tekemässä, jotta tähän kysymykseen saadaan vastaus ja ratkaisu ja voimme sen kertoa myös Ukrainalle? Ukrainan keskeinen viesti oli, että he tarvitsevat lisää apua, he tarvitsevat lisää tukea, he tarvitsevat lisää aseita, ja meidän tulisi päästä tästä kysymyksestä selkeän vastauksen kera eteenpäin niin, että pääsemme näiden tärkeämpien, isompien ratkaisujen ääreen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-15T16:14:59,2022-09-15T16:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_92_28,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_29,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on omilla ratkaisuillaan tehnyt sen, minkä me voimme, eli hidastanut näitä viisumien myöntöprosesseja niin, että käytännössä ihmisiä ei tule kuten aiemmin on tullut. Tämä on hyvin tarkasti käyty ulkoministeriön asiantuntijoiden ja virkamiesten kanssa läpi ja tätä on eri tasoilla käsitelty, ja me olemme tehneet sen, mitä olemme tässä kohtaa voineet. Me olemme jatkuvasti olleet myös yhteydessä EU-komissioon, me olemme jatkuvasti olleet yhteydessä EU:hun ja peräänkuuluttaneet yhteisiä ratkaisuja. Tästä olen viime viikolla komissaari Ylva Johanssonin kanssa keskustellut ja viestinyt hänelle edelleen nämä samat vahvat viestit siitä, että me toivomme yhteisiä EU-ratkaisuja, selkeitä EU-ratkaisuja. Mutta valitettavasti myös tuolla nämä juridiset kysymykset muodostavat hankaluuksia, ja sen vuoksi sieltä ei olla vielä tähän asti saatu esimerkiksi sellaista kategorista turistiviisumeiden kieltolinjausta, vaan sekin perustuu siihen samaan hankaluuteen, minkä kanssa Suomen hallitus on ollut tekemisissä, eli välineet ovat käytännössä prosessien hidastaminen, ruuhkauttaminen ja sitä kautta käytännössä ihmisten [Puhemies koputtaa] tulemisen estäminen EU-alueelle. [Ben Zyskowicz: Seli seli!]
Valitettavasti minulla ei ole tähän tämän yksinkertaisempaa vastausta antaa. Hallitus on kyllä sitä [Puhemies: Kiitoksia!] tietä yrittänyt kaikin keinoin tarkastella, ja uskon, että ministeriöissä edelleen tätä työtä ja arviointia tehdään. Tahdosta tämä ei ole kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:15:57,2022-09-15T16:17:21,Hyväksytty,1.1
2022_92_30,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_31,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Useat EU-maat, etenkin Venäjän naapurit kuten Baltian maat ja Puola, kuten täällä on tuotu esiin, ovat kuitenkin tehneet päätöksensä, [Ben Zyskowicz: Ne eivät ole oikeusvaltioita!] että venäläisille ei turistiviisumeita myönnetä. Te vetositte siihen, että Suomi on oikeusvaltio ja että Euroopan unionin juridiset kehikot tai komissio muodostaisivat esteen niin, että Suomi ei voi tällaista samanlaista päätöstä tehdä. Nyt kysyn: onko teillä tiedossa, että komissio tai sitten nämä kuvaamanne juridiset kehikot muodostaisivat jonkinlaisen esteen nyt näiden Baltian maiden tai Puolan osalta sille? Ne ovat kuitenkin päätyneet tähän ratkaisuun. [Ben Zyskowicz: Ne kuuluvat samaan sopimukseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-15T16:17:22,2022-09-15T16:18:17,Hyväksytty,1.1
2022_92_32,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_33,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskoisin, että näiden maiden ratkaisuiden osalta tullaan vielä näkemään jatkoaskelia ja tätä asiaa varmasti tullaan tarkastelemaan. Se ei ole Suomen hallituksen tai Suomen valtion tehtävä tätä arviointia tehdä, mutta uskoisin, että näiden maiden ratkaisujen ja päätösten osalta tulemme vielä näkemään erilaisia vaiheita.
Toivoisin, että täällä olisivat vastuuministeri paikalla, jotka tuntevat tämän sisällön paremmin ja pystyisivät tähän paremmin vastaamaan, [Välihuutoja oikealta] mutta vastaan nyt niillä tiedoilla, mitä itselläni on: Minun käsitykseni on se, että nämä maat ovat estäneet ihmisten tulon tai estävät ihmisten tulon sillä perusteella, että nämä turistit muodostaisivat kansallisen uhkan. Eli heillä on viranomaiset, jotka sanovat: nämä henkilöt muodostavat kansallisen uhkan, ja sillä perusteella me voimme estää heitä tulemasta. Suomessa meillä ei ole semmoinen tilanne, että meillä olisi turvallisuusviranomaisten joukko, jotka sanoisivat kategorisesti, että kaikki venäläiset, jotka rajan yli tulevat, muodostavat kansallisen turvallisuusuhan. [Jussi Halla-aho: Kyllä se on poliittinen päätös!] Kun meillä ei ole tätä, niin silloin me emme kategorisesti pysty kieltämään. [Ben Zyskowicz: Tämä on hallituksen päätös!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:18:17,2022-09-15T16:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_92_34,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_35,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on hyvin minun mielestäni tullut esiin, että tämä moraalinen kysymys tässä velvoittaa todella pitkälle. Emme me voi tuoda yli 30 000:ta ukrainalaista Suomeen ja samanaikaisesti venäläisiä turisteja. He kohtaavat — toiset ovat huvimatkoilla, ja toiset lähtevät sotaa pakoon. Minusta hallitus ja erityisesti SDP monin tiedottein ovat tuoneet tätä näkemystä esiin. Sitä on kuultu keskustasta, vihreistä, ja niin edelleen. Tässä eduskunta on hyvin yksimielinen. 
Mutta venäläisestä sodasta Ukrainaa vastaan eivät ole vastuussa ne pienet venäläistaustaiset lapset, jotka ovat suomalaisessa koulussa, kolmatta sukupolvea, toista sukupolvea. Ministeri Andersson, miten me kouluissa pidämme huolta siitä, että venäläistaustaisia lapsia ei syyllistetä siitä sodasta, minkä diktaattori Putin on aloittanut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T16:19:24,2022-09-15T16:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_92_36,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_37,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä huomio. — Kyllä itse opetusministerinä haluaisin kiinnittää kaikkien edustajien huomiota siihen, että meillä on iso venäjänkielinen vähemmistö tässä maassa, suomalaisia, jotka elävät täällä, lapsia, jotka käyvät koulua, aikuisia, jotka käyvät töissä. Meillä on myöskin ukrainalaisten pakolaisten joukossa ukrainalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään venäjää. Ja kun me keskustelemme kysymyksistä, kuten kiinteistöjen hankinnasta tai viisumipäätöksistä tai muuta, niin pitäisimme kuitenkin muistissa myöskin sen, että me emme anna sellaista kuvaa, että kaikki venäjänkieliset olisivat syyllisiä tähän sotaan, emmekä myöskään levitä sellaista ilmapiiriä yhteiskunnassa, joka voisi hankaloittaa näiden lasten tai näiden aikuisten tai näiden ukrainalaisten pakolaisten arkea täällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-15T16:20:27,2022-09-15T16:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_92_38,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_39,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä venäläisten turistiviisumiasiassa ei meidän mielestämme pitäisi missään tapauksessa mennä EU:n selän taakse, mutta niin kauan kuin meinaatte vedota tähän, niin meillä perussuomalaisilla on yksi konkreettinen ehdotus. Kävisikö tämä teille: nostettaisiin näitten venäläisten turistiviisumien hinta aivan pilviin, niin että isolla osalla ei olisi mahdollisuutta sitä maksaa, ja niiden osalta, rikkaitten ihmisten osalta, keillä se olisi mahdollisuus maksaa, me kertoisimme, että tämä rahasumma menee lyhentämättömänä Ukrainaan näitten hyökkääjien tappamiseksi. [Jussi Halla-aho: Erittäin hyvä!] Kysyisin teiltä, pääministeri Marin: olisiko teillä mahdollisuus hallituksena harkita myöskin tällaista ratkaisua niin, että venäläisiä turisteja ei tulisi tänne? — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Mikäköhän ihmisoikeus tämän estäisi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-15T16:21:27,2022-09-15T16:22:19,Hyväksytty,1.1
2022_92_40,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_41,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä oli ihan mielenkiintoinen ehdotus, ja kyllä hallitus on myös keskustellut siitä, voisimmeko me nostaa näiden viisumien hintaa. Aikaisemmin tässä on ollut haasteena se, että meillä on ollut tämmöinen viisumihelpotussopimus EU:n ja Venäjän välillä. Nyt meillä on tuore päätös, joka on erittäin hyvä ja tärkeä, siitä, että tämä viisumihelpotussopimus on pantu jäihin EU:n puolelta. Tässä komissio on tehnyt työtä, tämä on nyt saatu jäihin, eli nyt meillä olisi mahdollisuutta näiden viisumien hintaa korottaa. 
Kyllä, ehdottomasti kaikkia näitä välineitä me olemme valmiita tarkastelemaan. En usko, että hallituksen ja opposition välillä tässä on kovinkaan suurta poliittisen tahdon eroa. Kyse on siitä, että meidän hallituksena pitää huomioida kaikki nämä juridiset reunaehdot, vaikka ne kuulostavat teknisiltä ja ne kuulostavat ehkä teidän näkökulmastanne selittelyltä, mutta me joudumme silti näiden kanssa olemaan tekemisissä. Tahdosta ei ole kyse, vaan siitä, että meitä sitovat nämä eri reunaehdot ja niiden puitteissa me toimimme. Mutta kyllä, ilman muuta me olemme valmiita tätä tarkastelemaan ja katsomaan, ja teemme kaiken sen eteen, että myös EU-tasolla me saamme järkeviä ratkaisuja aikaiseksi. [Juho Eerola: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:22:21,2022-09-15T16:23:24,Hyväksytty,1.1
2022_92_42,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_43,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turistiviisumien käyttö maahantulossa on yksi tapa Suomeen tulossa ja yksi tapa käyttää Suomea kauttakulkumaana. Ja kuten aikaisemmassa keskustelussa on jo todettu, venäläiset todella käyttävät näitä kiinteistöomistuksia siinä reittinä. Meillä on paljon Suomessa venäläisten kiinteistöjen omistuksia, joita jaetaan erikoisillakin tavoilla monien venäläisten kesken, ehkä sukulaisten, mutta sitä ei ole mitenkään rajoitettu, keitä siinä omistajina sitten on.
Haluaisin vielä tarkennusta tähän, milloin tämä on tulossa eduskuntaan, koska tällä on kiire. Näitä järjestelyjä, olen kuullut, tapahtuu kaiken aikaa todella kovaa vauhtia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-15T16:23:29,2022-09-15T16:24:26,Hyväksytty,1.1
2022_92_44,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_45,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö on ollut kiireellisenä valmistelussa puolustusministeriössä. Olen tavoitellut nimenomaan sitä, että tämä eduskunta ehtisi sen vielä hyvin käsitellä. Tällä tietoa arvioni on, että saamme sen eduskuntaan todennäköisesti lokakuun aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-15T16:24:26,2022-09-15T16:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_92_46,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_47,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos on tahtoa, niin kyllä se tiekin löytyy. Eli kun meillä on niin vahva yhteinen tahtotila siitä — sekä täällä eduskunnan salissa että siellä —, että tämä viisumikysymys on ratkaistava, niin me todella toivomme ja varmasti vähän edellytämmekin, että hallitus todellakin etsii sen tien ja mahdollisimman nopeasti, koska tämä on kestämätön tilanne, mikä tällä hetkellä on.
Mutta kysymykseni haluaisin osoittaa puolustusministerille. Me ollaan nähty, miten Ukrainan sotavoimat ovat menestyneet Ukrainassa, mutta huoli siitä, riittääkö Ukrainalla aseita, on suuri. He ovat viestineet siitä, että varastot tyhjenevät, eurooppalaisten maiden varastot tyhjenevät, ja Yhdysvalloistakaan ei loputtomasti aseita riitä. Voidaanko me luottaa siihen, että apu Ukrainalle on riittävää, ja onhan niin, että Suomi tekee oman osansa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-15T16:24:47,2022-09-15T16:25:46,Hyväksytty,1.1
2022_92_48,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_49,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin viime viikolla edustamassa maatamme Ramsteinissa, Saksassa, jossa oli koolla yli 40 maata, jotka ovat Ukrainaa auttamassa puolustusmateriaalilla, ja tästä tilanteesta keskusteltiin. Siellä oli myös Ukrainan kollegani Reznikov. Ukraina tarvitsee edelleen vahvasti erilaista puolustustarvikemateriaalia. Ja kyllä tuossa kokouksessa oli se henki, että apu jatkuu, siihen etsitään uusia keinoja, ja kaikki ovat siihen sitoutuneet. Mutta täytyy sanoa, että tarvitsemme myös teollisuuden vahvempaa roolia tässä, jotta saadaan nopeammin uutta tavaraa tuotantoon. Mitä Suomeen tulee, niin olemme tähän mennessä tehneet kahdeksan erillistä päätöstä puolustusmateriaalitarvikeavusta. Olen todennut, että se on sisältänyt myöskin raskasta aseistusta, ja olen antanut äskettäin ohjeet puolustusministeriöön alkaa valmistella yhdeksättä pakettia, eli kyllä Suomi jatkaa tukeaan myös tällä tavalla Ukrainalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-15T16:25:46,2022-09-15T16:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_92_50,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_51,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maahantulokielto on tarpeellinen ja perusteltu. Se kohdistuu tavallisiin venäläisiin, mutta nykyisetkin pakotteet ja toimet kohdistuvat tavallisiin venäläisiin. Pakotteilla ei lopeteta sotaa, mutta niillä osoitetaan venäläisille, että maan valitsema linja merkitsee loppua keskiluokan tähänastiselle elämäntyylille. Huomautan, että riippumattomienkin kyselyiden mukaan valtava enemmistö venäläisistä tukee sotaa, vaikka he tietävät, että Venäjä pommittaa systemaattisesti siviilikohteita Ukrainassa. 
Kysyisin pääministeriltä: me kaikki haluaisimme yhteisen EU-tason ratkaisun, mutta jos sellaista ei tule, eikö teidän mielestänne ole ongelmallista ja kiusallista, että ensi maanantaina Suomesta tulee EU:n itärajan heikko lenkki, se maa, jonka kautta venäläinen sotaa kannattava keskiluokka voi jatkossakin lentää Teneriffalle loikoilemaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-09-15T16:26:50,2022-09-15T16:27:54,Hyväksytty,1.1
2022_92_52,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_53,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä pidän sitä hyvin ongelmallisena, ja pidän myös hyvin ongelmallisena sitä, että kun Baltian maat ja Puola ovat omia ratkaisuita tehneet, heillä on erilainen tulkinta esimerkiksi sen suhteen, aiheuttavatko nämä ihmiset turvallisuusuhan, jonka nojalla he voivat sitten estää maahantuloa. Meillä tällaista viranomaisarviota ei ole, eli ainakaan vielä me emme näin pysyy toimimaan, vaikka varmasti haluaisimme, ja pidän sitä ongelmallisena. Pidän sitä ongelmallisena myös siitä syystä, että tämä painehan nyt tulee kohdistumaan entistä enemmän Suomeen ja Suomen kautta kulkuun, ja sen vuoksi hallitus on tätä asiaa hyvin tarkasti selvittänyt. Sen vuoksi me olemme olleet yhteydessä komissioon systemaattisesti, ja sen vuoksi ulkoministeri Haavisto tätä asiaa koko ajan käy läpi. Eli kyllä hallitus etsii tähän ratkaisuja ja pyrkii käyttämään kaikki ne keinot, mitä meillä on käytettävissä. Mutta kuten olen yrittänyt kuvata, niin valitettavasti, vaikka me kuinka toivoisimme, tämä asia ei ole niin mustavalkoinen ja niin yksinkertainen kuin me toivoisimme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:27:57,2022-09-15T16:28:53,Hyväksytty,1.1
2022_92_54,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_55,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saamme täällä tänä päivänä uutisista lukea Lappeenrannan lentokentästä, josta on paljastunut huomattava määrä liikelentoja, joita varakkaat venäläiset ovat tehneet yksityissuihkareilla. Ennen sotaa Lappeenrannan kentältähän tehtiin tämmöisiä lentoja noin 50 vuodessa, ja nyt syyskuun loppuun mennessä niitä on tehty 40, elikkä määrä ei ole laskenut yhtään.
Tässä kohtaa pitää kyllä muistuttaa, että venäläisten henkilöiden ja yhtiöiden omistamilla ja vuokraamilla lentokoneilla ei EU:ssa saa liikennöidä. Se on kielletty. Lappeenrantaa on käytetty myös toiseen suuntaan. Sinne on korkea-arvoisia henkilöitä tullut presidentistä lähtien. He ovat menneet Venäjälle ja käyttäneet Suomea ihan selkeänä kulkureittinä. Miten tämä voi olla mahdollista? Eivätkö tässä jo Suomen luotettavuus ja uskottavuus kärsi? Näinkö helppo meitä on vetää nenästä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-15T16:28:56,2022-09-15T16:30:05,Hyväksytty,1.1
2022_92_56,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,Kiitoksia. — Liikenneministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_57,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä todellakin on vakava epäkohta, ja se on jatkuvassa tarkkailussa.
Tämä uutinen, joka tuli juuri äskettäin ulos, sisälsi myös sen tiedon, että Traficom on tähän mennessä torpannut näitä lentoja useita kymmeniä. Täysin aukoton tämä valvonta ei ikävä kyllä voi olla, mutta vakuutan, että viranomaiset tekevät kaikkensa sen eteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-15T16:30:06,2022-09-15T16:30:37,Hyväksytty,1.1
2022_92_58,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä kaksi lisäkysymystä tähän kysymyskokonaisuuteen. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_59,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri, te olette nyt monessa vastauksessanne tuonut esille, että te olette turistiviisumien estämisen kannalla, mutta Suomi ei voi tehdä mitään. En voi olla huomaamatta yhtäläisyyttä aiemmin käytyyn keskusteluun, kun kyse oli koko itärajan sulkemisesta laajamittaisen maahantulon edessä. Kun perussuomalaiset tekivät välikysymyksenkin asiasta, hallituksesta meille kerrottiin, että Suomi ei voi tehdä niin, me emme voi sulkea koko itärajaa edes tilanteessa, jossa vihamielinen valtio, Venäjä, vyöryttää siirtolaisia tarkoituksella Suomeen. No, kuinka sitten kävikään? Vaadittiin eduskunnassa paljon työtä, vaadittiin perussuomalaisten periksiantamattomuutta ja johdonmukaisuutta, ja niinpä kesällä saatiin aikaiseksi lainsäädäntö, joka mahdollistaa koko itärajan sulkemisen tarvittaessa. [Mika Niikko: Hupsista!] Tämä oli mahdollista. Voitteko vielä harkita sitä, että Suomi kykenisi myös turistiviisumeista [Puhemies koputtaa] päättämään itsenäisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-15T16:30:44,2022-09-15T16:31:52,Hyväksytty,1.1
2022_92_60,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_61,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purran puheenvuorosta unohtuu kokonaan se, että myös hallitus teki tuon asian eteen paljon, paljon työtä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Me olemme olleet tuon... — Ei tämä ole mikään naurun asia. Ei tämä ole mikään naurun asia, hallitus on tehnyt koko kevään ja kesän parlamentaarisesti yhdessä eduskunnan kanssa työtä löytääkseen keinot, millä tavalla tätä uhkaa voidaan estää. Ja me olemme löytäneet siihen yhteisiä keinoja, ei sitä ole syytä väheksyä. Ja voin sanoa, että ei sitä pelkästään opposition voimin ole tehty. [Välihuutoja oikealta] Kyllä meillä ovat ministerit ja koko hallitus olleet tämän asian kanssa tekemisissä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja yhdessä teidän kanssanne tästä ollaan keskusteltu.
Voin myös sanoa tämän viisumikysymyksen osalta, että emme me täällä hallituksessa kädet suorana tämän asian edessä ole. [Oikealta: Siltä näyttää!] Me olemme koko ajan tehneet töitä tämän kysymyksen parissa. Me olemme selvittäneet ulkoministeriössä tätä erittäin perusteellisesti. Me käymme jatkuvasti keskusteluita EU-komission kanssa. Ymmärrän, että oppositiosta on helppo vaatia ja sanoa, miksi heti huomenna tämä asia ei ole hoidettu, miksi heti huomenna [Puhemies koputtaa] näitä kaikkia kysymyksiä ei ole ratkottu. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies: Kiitos!] Mutta me joudumme tekemään reaalipolitiikkaa täällä hallituksessa ja selvittämään näitä kaikkia asioita hyvin huolellisesti, etsimään ne kaikki keinot, miten me voimme toimia. [Eduskunnasta: Teillä oli puoli vuotta aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:31:53,2022-09-15T16:33:11,Hyväksytty,1.1
2022_92_62,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän muistamaan sen, mitä äsken totesin tästä välihuutelusta keskustelun aikana. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_63,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, ehkä se mielikuva johtuu siitä, että te täällä tänäänkin ensin menitte EU:n selän taakse, kun sanoitte, että EU-säädöstöön pitää tehdä muutoksia mutta Suomessa ei voida tehdä ensin, ja sitten sanoitte, että virkamiehet tämän päättävät, että virkamiehet eivät suostu tulkitsemaan kansalliseksi uhaksi venäläisiä. Käsittääkseni Suomessa virkamiehet toimivat lain mukaan, ja maan hallituksella on vastuu siitä, minkälaisia lakeja täällä säädetään, joten todella, kun olette puoli vuotta harkinneet, niin ehkä tekisimme nyt täällä ne muutokset.
Ehkä vielä tärkeämpää Putinin heikentämisen kannalta: Tarkistin vielä äsken tutkijoilta, että meillä ei vieläkään ole voimassa pakotetta, jolla kreikkalaiset varustamot estettäisiin kuljettamasta venäläistä öljyä Aasiaan. Tämän takiahan Putinin öljytulot ovat vain kasvaneet, kun pääosin kreikkalaiset varustamot sitä kuljettavat. Kysyn, pääministeri: Milloin me painamme päälle, että tämä pakote, joka on jumissa neuvotteluissa, saadaan säädettyä? Mitä olette tehneet sille? Ja jos ei pääministerillä ole tietoa, niin varmaan eurooppaministeri ja ulkomaankauppaministeri täydentävät. Tällä oikeasti voidaan vaikuttaa siihen, [Puhemies: Kiitoksia!] kuinka paljon dollareita Putinilla on sotaansa. [Jussi Halla-aho: Tuppurainen neuvottelee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-15T16:33:18,2022-09-15T16:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_92_64,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_65,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 136/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on systemaattisesti tukenut kaikkia pakotteita. Me olemme systemaattisesti viestineet komissiolle, että me vaadimme ja haluamme lisäpakotteita, ja me olemme olleet tiukempien pakotteiden puolesta, ovat ne energiapakotteita tai muita pakotteita. Suomi on ollut tässä hyvin johdonmukainen, mutta Suomi ei myöskään yksin päätä kaikesta, vaan me päätämme yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Me edustamme hyvin tiukkaa linjaa, ja sitten meillä on jäsenmaita, joilla on erilaisia tulokulmia eri pakotekysymyksiin, mutta kyllä tätä työtä koko ajan tehdään.
Olen pahoillani, jos olin epäselvä aikaisemmissa vastauksissani. Tarkoitus ei ole ollut mennä EU:n selän taakse tai viranomaisten selän taakse, vaan olen pyrkinyt kuvaamaan sitä todellisuutta, jonka puitteissa me kuitenkin joudumme töitä tekemään. Jos meillä ei ole Suomessa viranomaisia, jotka sanovat, että jokainen venäläinen on potentiaalinen turvallisuusuhka Suomelle, niin me emme kategorisesti pysty kieltämään. Näiden EU-sääntöjen puitteissa, joiden puitteissa myös Puola ja baltit toimivat, meillä ei ole keinoa kieltää ihmisten tuloa maahan, kun meillä ei ole viranomaisia, jotka sanovat, että jokainen venäläinen on potentiaalinen turvallisuusuhka Suomelle, ja kun näin ei ole, me emme kategorisesti tätä kieltoa pysty tekemään. [Puhemies koputtaa] Balteissa ja Puolassa kenties on sitten viranomaisten puolelta tehty erilaista tulkintaa, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta siihen me emme tietenkään voi nojata, vaan omien viranomaistemme arvioon asiasta. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:34:31,2022-09-15T16:35:45,Hyväksytty,1.1
2022_92_66,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_67,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaiselle tässä salissa istuvalle on käynyt selväksi, että Suomessa on meneillään erittäin vaikea terveydenhuollon kriisi. Pitkään kehittynyt tilanne on kulminoitunut hallituksen valmistelemaan hoitajien pakkolakiin.
Hoitajakriisissä on kyse pitkälti rahasta. Hallitus on koko kriisin ajan viestinyt, että asia tulee ratkaista työantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelupöydissä. Tämä on mielestämme vastuun pakoilua. Hallitus on vastuussa koko terveydenhuollon sektorista ja sen toimivuudesta — myös riittävästä rahoituksesta. KD on jo aiemmin esittänyt puolen miljardin lisärahoitusta hoitajakriisin lievittämiseksi.
Arvoisa ministeri, hallitus on osoittanut paljon rahaa monille tahoille, ja kysyisinkin nyt: miksi hallitus ei osoita rahaa myös hoitajakriisin ratkaisemiseksi?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-15T16:35:49,2022-09-15T16:36:52,Hyväksytty,1.1
2022_92_68,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_69,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mekanismi tässä asiassa menee niin, että meillä on työmarkkinajärjestöt, jotka neuvottelevat näistä. Siellä on ammattilaiset — niin kuin tiedämme — niin sanotusti pöydän kummallakin puolella. Siellä aikanaan tullaan päätymään johonkin ratkaisuun, toivottavasti sellaiseen, joka on meille kaikille hyvä — tarkoitan hyvä potilaille, veronmaksajille ja ennen kaikkea hoitohenkilökunnalle.
Valtion osuus tässä menee sillä tavalla, että meillä on hyvinvointialueiden rahoituslaissa pykälä — muistaakseni kuudes pykälä — joka määrittelee, mikä on hyvinvointialueen indeksi. Siellä on 60 prosentin painoarvolla yleinen ansiotason kehitys, johon tietenkin näin merkittävän alan kuin hoitoalan palkkauskin vaikuttaa. Siellä on 30 prosentin painoarvolla kuluttajahintojen nousu, ja 10 prosentin painoarvolla sosiaaliturvamaksujen muutos. Tämä sitten johtaa siihen, että se rahoitus tulee. Nyt esimerkiksi on arvioitu, että tämä indeksi voisi olla noin 3,7 prosenttia siitä koko 22 miljardista, [Puhemies koputtaa] jolloin kysymys on sadoista miljoonista euroista, jotka sitten tähän järjestelmään siirretään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:36:52,2022-09-15T16:38:03,Hyväksytty,1.1
2022_92_70,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_71,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Indeksejä ja lukuja niiden takana on monenlaisia. Tosiasia kuitenkin on, että hoitajakriisissä on kyse rahasta, ja sitä jaettavaa rahaa tulee olla ei vain tulevilla hyvinvointialueilla vaan jo nykyisillä kunnilla. Siinä mielessä hallitus on vastuussa koko terveydenhuoltosektorista ja myös sen riittävästä rahoituksesta. Sitä vastuuta ei voi mikään hallitus pakoilla.
Me saamme jatkuvasti viestejä eri puolilta Suomea terveydenhuollon valtavista ongelmista. Eilen lehdet kertoivat Jorvin sairaalan päivystyksen katastrofaalisesta tilanteesta, ja HUSin lääkäreitä irtisanoutuu, koska Apotti-tietojärjestelmän toimimattomuuden ja sen suurten ongelmien vuoksi potilaiden hoito on vaikeutunut. Mietimme, onko hallituksella tietoa ja todellista ymmärrystä terveydenhuoltosektorin kentän todellisesta tilanteesta. Terveydenhuollon kriisi on todella vaikea tällä hetkellä, ja kysynkin ministeriltä: mihin pikaisiin toimenpiteisiin ryhdytte tilanteen helpottamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-15T16:38:14,2022-09-15T16:39:21,Hyväksytty,1.1
2022_92_72,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_73,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon tilanne koronan jälkeen ei todellakaan ole helppo meidän maassamme. Kaksi ja puoli vuotta elimme koronamaanjäristystä. Sinä aikana valtio laittoi viisi miljardia lisää rahaa kunnille, siitä suoraan terveydenhuoltoon kolme miljardia ja kaksi miljardia yleistä kuntatalouden vahvistamista, ja kunnat ovat kuitenkin ne tahot, jotka Suomessa ylläpitävät ja rahoittavat terveydenhuoltoa, kuntayhtymiä myös. 
Tiedän, että meillä on ollut vaikeita tilanteita terveydenhuollossa. Olen itse kiertänyt tänä kesänä erittäin monta terveydenhuollon toimipistettä. Mainitsen vaikka esimerkkinä Forssan terveydenhuollon, jossa kävin ja jossa esimerkiksi päivystys toimi niin hyvin, että siellä ei ole koskaan yli tunnin mittaisia jonoja. Sitten tiedän nämä HUSin kriisit, tiedän monta muuta kriisiä. Minulla on ollut työhuoneessani sosiaali- ja terveysministeriössä kaikkien Suomen terveydenhuoltokuntayhtymien edustajat. Olemme yhdessä käyneet läpi tätä tilannetta. [Puhemies koputtaa] Olemme todenneet, että se kaikkein tärkein asia on nyt saada siellä vanhustenhuolto pelaamaan, [Puhemies: Kiitoksia!] koska monta kertaa se päivystysruuhka syntyy siitä, että potilaita ei saada sieltä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:39:21,2022-09-15T16:40:36,Hyväksytty,1.1
2022_92_74,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_75,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään avattiin Sairaanhoitajapäivät, ja sieltä tuli vahva viesti: Jos hoidamme hoitajien asiaa, voimme myös pelastaa suomalaisen terveydenhuollon. Jos ei ole hoitajia, ei ole myöskään palveluita.
Nyt pitäisi tehdä niitä toimia hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamiseksi. Te vasta vuosi sitten perustitte työryhmän tätä työtä tekemään, mutta yhtään esitystä ei sieltä ole tullut. Valtiovarainministeri Saarikko moitti vahvasti hallitusta ja myös itseään, että toimenpiteitä ei ole tehty. Elokuussa vielä, ministeri Lindén, ette edes tiennyt, toimiko tuo työryhmä vai ei, ja Tehyn varapuheenjohtajan piti sanoa, että pää punaisena tehdään töitä mutta hallitus ei tuo esityksiä eduskuntaan. Miksi te olette näin toimineet? Kun ette ole työtä tehneet, niin terveydenhuolto on ajautunut kriisiin. Tilanne on vakava. Miten te vastaatte: tuleeko niitä toimenpiteitä vai ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-15T16:40:38,2022-09-15T16:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_92_76,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_77,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin merkittäviä toimenpiteitä on tullut. Otan esimerkkinä vaikka sen, että budjettiriihessä sovittiin 2 500 hoitoavustajan kouluttamisesta ihan uutena asiana, ja tämä perustui pitkälti siihen, että kesäkuussa Valvira muutti tulkintansa siitä, mikä saa olla hoiva-avustajien osuus vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä.
Tämä mainitsemanne työryhmä on asetettu marraskuussa. Sen työ käynnistyi keskellä koronakriisiä, joka meillä vielä tammikuussa oli. Se on jakaantunut seitsemään eri kokonaisuuteen, joissa ovat mukana kansainvälinen rekrytointi, digitalisaatio, koulutusjärjestelmän lisääminen, johtamisen parantaminen, työnjakokysymykset ja koko palvelujärjestelmän kehittäminen. Kaikilla näillä tapahtuu toimenpiteitä, mutta ymmärrätte, että kun asia on niin vaikea, että vuonna 2000 tässä salissa on puhuttu hoitajakriisistä ja sanottu, että tarvitaan 10 000 hoitajaa lisää, niin tämä ei ole mikään sellainen asia, että yhdessä kuukaudessa tämä asia olisi ratkaistavissa. [Puhemies koputtaa] Mutta kovasti tehdään töitä, ja varsinkin koulutusmääriä ollaan lisätty ja oltu yhteydessä kaikkiin tahoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] joiden kanssa tässä täytyykin olla. [Sari Sarkomaa: Vuosi on kulunut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:41:31,2022-09-15T16:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_92_78,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_79,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, miten niitä hoitajia saadaan lisää, jos tämä hoitoalan työn arvostus ei näy esimerkiksi palkassa tai työolosuhteiden parantamisessa? Me ollaan koko tämä hallituskausi kipuiltu näitten asioitten kanssa, ja mitään konkreettista esitystä ei ole tullut. Ja kyllä yksi tosiasia on se, että kyllä hoitajatkin ansaitsevat vähän parempaa palkkaa. Inflaatio on tällä hetkellä lähes 8 prosenttia, ja tämän vuoden aikana ostovoima tulee heikkenemään laskelmien mukaan 5 prosenttia, ja nyt esitetyt palkankorotukset eivät tule kattamaan edes sitä inflaation nousua, joten ymmärrettävistä syistä johtuen, ymmärrän, että hoitajat haluavat lisää liksaa. 
Mutta yksi tärkeä kysymys: kun hoitajista on pulaa, niin milloin te aiotte poistaa tämän tartuntalain 48 a §:n, joka estää hoitajia menemästä töihin, jos ei heillä ole rokotteita tarpeeksi? Tämä on niin vanha laki, että esimerkiksi Vantaalla Foibe-niminen yritys heitti kahdeksan vuotta työssä olleen henkilön, joka ei ollut koskaan ollut pois, pihalle tuosta vaan, sen takia, [Puhemies koputtaa] kun ei enää rokotesuoja ole voimassa, kun tartuntoja ei ole tullut riittävästi.[Puhemies: Kiitoksia!] Koska te poistatte tämän pykälän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T16:42:47,2022-09-15T16:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_92_80,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_81,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selitykseksi kaikille niille, joille asia ei ole tuttu, että mikä on tartuntatautilain 48 a §. Se on se pykälä, joka kieltää kokonaan rokottamattoman hoitohenkilön työskentelyn esimerkiksi vanhustenhuollon ympärivuorokautisissa laitoksissa. [Mika Niikon välihuuto] Koronakriisi ei ole ohi, vaikka meillä ei enää onneksi ole rajoituksia. Juuri eilen me istuimme koronaministerityöryhmässä. Meillä on WHO:n arvio siitä, meillä on EU:n arvio siitä, meillä on 545 koronapotilasta sairaaloissa. Meillä kuolee koronaan joka viikko 100 henkilöä. [Mika Niikon välihuuto] Minäpä epäilen, että jos me emme olisi pitäneet tätä lakipykälää voimassa, niin täällä kysyttäisiin, että milloin hallitus tekee jotain sille, että ihmiset menevät vanhustenhuollon laitoksiin ja tartuttavat siellä potilaita, haavoittuvassa asemassa olevia. Me arvioimme tämän asian aivan lähiviikkoina. Todennäköistä on, että tämä toistaiseksi voimassa oleva lakipykälä tullee poistumaan, mutta en pysty [Puhemies koputtaa] vielä, ennen asiantuntijoiden arviointia sanomaan tarkkaa päivämäärää. [Jussi Halla-aho: Estääkö rokote tartunnat?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:43:58,2022-09-15T16:45:05,Hyväksytty,1.1
2022_92_82,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_83,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on ensinnäkin tärkeää, että kaikki puolueet sitoutuvat yhdessä etsimään ratkaisuja tähän hoiva-alan kriisiin. Meistä monet ovat kuntapäättäjiä, hyvinvointialueiden päättäjiä, ja sen takia tämä on yhteinen asia. Varmasti myös vaalien alla tästä paljon keskustelua tullaan käymään.
No, samalla meillä on käsillä tämä akuutti tilanne, jossa on kova huoli siitä, että mitä tahansa lainsäädäntöä täällä eduskunnassa tehdään, toimitaanko varmasti työpaikoilla sitten sen mukaan. On kova huoli ensinnäkin siitä, tulkitaanko lainsäädäntöä oikein, ja toisaalta siitä, että jos käy niin, että työnantaja tulkitsee lainsäädäntöä ikään kuin väärin, niin saako nopeasti aluehallintoviranomaiseen yhteyden ja sen oikean tulkinnan. Miten varmistetaan, että saamme valvottua työpaikkojen tilannetta ja varmistettua, että lain mukaan toimitaan aina kaikissa tilanteissa, myös poikkeustilanteissa, joissa voidaan joutua aika yllättävienkin tilanteiden eteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-15T16:45:08,2022-09-15T16:46:11,Hyväksytty,1.1
2022_92_84,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_85,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä viitattiin aluehallintovirastoihin, aveihin, jotka aikaisemmin olivat lääninhallitusten tiettyjä osastoja. Ne ovat valtion alueellisia yksiköitä, ne ovat puolueettomia, niissä toimitaan korkealla asiantuntemuksella ja virkavastuulla. Esimerkiksi eräiden asioiden yhteydessä perehdyin Lounais-Suomen avin tekemään päätökseen, joka oli erittäin yksityiskohtainen kaikkine liitteineen, ja tiedän, että koska sillä oli paljon vaikutusta eri asioihin, se oli syvällä virkavastuulla tehty. Eli me luotamme tässä aluehallintoviranomaisiin. Toki sitten myös Valvira ylimpänä terveydenhuollon valvojana valvoo tätä tilannetta.
Tiedän, että vuoropuhelu siellä työpaikoilla usein työtaistelun aikana on kovin kireää, mutta luotan tässä ihan täysin aluehallintoviranomaisten puolueettomaan arvioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:46:14,2022-09-15T16:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_92_86,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_87,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitohenkilökunta on ollut todella kovilla koronakriisin aikana. Hoitajilta on vaadittu paljon venymistä. Kiitosta hoitajille ei ole juurikaan kuulunut. Mielestäni sitä ei ole kuulunut edes hallitusaitiosta.
Koronakorvauksia ei ole hoitajille tullut. Eivätkö he olisi ne ansainneet? Ketkä menivät etulinjassa, ambulanssissa, päivystyksessä vastaanottamaan potilaita sairaudessa, josta kukaan ei tiennyt mitään? He olivat todella peloissaan.
Tämä työtaistelu on täysin ymmärretty ja ymmärrettävä, ja siellä puhutaan rahasta. Suomalainen terveydenhuollon sektori on ollut alibudjetoitu koko ajan vuosikausia. Vuodesta 2007 ei opittu mitään.
Minkä taaksesi jätät, sen edestäsi löydät, ja nyt meillä on tilanne päällä. Ainoastaan se ei riitä, että me sanomme, että suomalainen hoitaja ansaitsee arvostuksen, vaan meidän täytyy sanoa, että suomalainen hoitaja ansaitsee palkkansa. [Puhemies koputtaa] Mitä te teette, hyvä hallitus, tälle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-15T16:47:05,2022-09-15T16:48:14,Hyväksytty,1.1
2022_92_88,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_89,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen useilla foorumeilla — kaikilla, millä kuljen — kiittänyt suomalaista hoitohenkilökunta ja teen sen tässäkin. Muistan, kun tasavallan presidenttikin tässä yhteydessä otti Winston Churchillin tunnetun sitaatin, viitaten korona-aikaan, ja totesi: ”Harvoin ovat niin monet kiitollisia niin harvoille.”
No, mitä nyt tulee sitten näihin korvauksiin, näihin taloudellisiin palkitsemisiin, olen itsekin ollut siitä huolissani, että kun katsotaan kuinka valtavan paljon rahaa valtio siirsi kunnille — itse asiassa niin, että vuosina 20 ja 21 kunnat tekivät ylijäämää — miksi ei siitä riittänyt sitten tarpeeksi kohdennettua rahaa esimerkiksi kaikkein vaativimmissa tilanteissa olevalle hoitohenkilöstölle. Tiedän tapauksia, joissa on riittänyt. Helsingin Sanomat kertoi Herttoniemen koronasairaalasta, jossa kiiteltiin sitä työilmapiiriä, sitä tasa-arvoa, sitä itsehallintoa, joka siellä oli, ja mainittiin, että jokainen sinne siirtynyt sai 500 euroa ylimääräistä kuukaudessa. On ollut myös fiksuja työnantajia. [Puhemies koputtaa] Valtio on antanut rutkasti rahaa tätäkin tarkoitusta varten. [Mari Rantanen: Olisitte korvamerkinneet ne!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T16:48:14,2022-09-15T16:49:22,Hyväksytty,1.1
2022_92_90,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_91,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin kaupunki on kamppaillut kuukausia palkkausjärjestelmä Sarastian kanssa, ja pienituloiset ovat joutuneet odottamaan palkkojaan kuukausia, nimenomaan matalapalkkaiset ihmiset, ja tilanne on ollut aivan katastrofaalinen eikä sitä ole ratkaistu vielä kokonaan. Tähän on myös konsultteja palkattu miljoonilla. Nyt ilmeisesti monet hyvinvointialueet ovat ottamassa tämän saman palkkausjärjestelmän käyttöön, ja kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: miten estetään se, ettei missään nimessä jouduta hyvinvointialueilla samanlaiseen katastrofaaliseen tilanteeseen kuin mihin Helsingissä on jouduttu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-15T16:49:25,2022-09-15T16:50:15,Hyväksytty,1.1
2022_92_92,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_93,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella tärkeä kysymys, ja tämä on hyvin karmaiseva esimerkki, mitä voi käydä, kun ei varmistauduta riittävillä henkilöstöresursseilla, riittävällä koulutuksella tämmöisiin suuriin muutoksiin.
Meillä on kaksi tärkeätä tehtävää vuodenvaihteessa: huolehtia siitä, että palvelut siirtyvät vuodenvaihteen yli ja että henkilöstön asiat hoidetaan ja siinä tärkeimpänä palkkaus. [Sari Sarkomaan välihuuto] Meillä on monilla alueilla järjestelmät, jotka ovat toimineet kuntayhtymäpohjaisina, ja ne ovat järjestyneet aivan loistavasti ilman mitään ongelmia. On koottu yhteen eri palkkausjärjestelmät. Nyt näihin tapauksiin, missä erityisesti on näitä sirpalemaakuntia, joissa kootaan yhteen, me olemme antaneet valtiovarainministeriöstä ohjeen, että jos on semmoinen tilanne, että ei ole varmuutta siitä, käytetään vielä kuntien järjestelmiä. Se on mahdollista tehdä virka-apupyyntönä niin, että kuntien palkkausjärjestelmät maksavat sen vuodenvaihteen yli, jotta voidaan varmistaa tämä keissi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-09-15T16:50:15,2022-09-15T16:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_92_94,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_95,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen täällä jo kysyinkin sitä, miten on mahdollista, että kun teillä on sitä rahaa ollut levittää aika moneen kohteeseen, niin tätä ei ole hoidettu. Kerrankin olisi ollut sellainen kohde, johon tarvitaan rahaa: terveydenhuoltoon, hoitajien palkkoihin. 
Mutta varsinainen kysymykseni on pääministerille: Olitte eilen Kuntaliiton järjestämässä paneelissa, ja siellä kun keskustelitte näistä hoitaja-asioista ja hoitajamitoituksesta ja yleensä tästä kehittämisestä, niin te sanoitte näin: ”Kokoomuksen vastaus on se, ettei tehdä mitään. Ei mitoituksia, ei lisää koulutuspaikkoja, ei paranneta palveluita ja jätetään vanhukset heitteille.” Kuinka te kehtaatte puhua näin potaskaa? Miten se on mahdollista, ja mihin te perustatte tämän teidän virkkeenne ja nämä lauseet? Haluan siihen vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-15T16:51:23,2022-09-15T16:52:20,Hyväksytty,1.1
2022_92_96,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_97,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on ollut hallitusvastuussa erittäin pitkään, ja sinä aikana tämä tilanne on vain pahentunut. [Sari Sarkomaan välihuuto] Tämä hallitus on pitkästä aikaa ensimmäinen hallitus, joka tekee aidosti laadullisia parannuksia vanhustenhoivaan. Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on pitkästä aikaa vanhustenhoidon laatua parantava uudistus. [Jani Mäkelä: Hoitajamitoitus, joka meni ihan käsille! Älkää viitsikö!] Tämänkaltaisia uudistuksia ei kokoomusvetoisilta eikä sellaisilta hallituksilta, joissa kokoomus on ollut mukana, ole nähty.
Kokoomus tuli tämän lainsäädännön taakse täällä eduskunnassa pitkän, pitkän väännön jälkeen, ja eilisessä paneelissa puheenjohtaja Orpo vihjasi siihen suuntaan, että te olisitte vetämässä tukea tältä esitykseltä pois. [Paula Risikon välihuuto] Toivon, että näin ei ole. Toivon, että kokoomuskin on edelleen sitoutunut 0,7:n hoitajamitoitukseen, [Sari Sarkomaan välihuuto] koska se on ensimmäinen parannus pitkään, pitkään aikaan vanhustenhoivan laatuun. SDP pitää siitä kiinni. Me olemme valmiita tarkastelemaan lain voimaantulon aikataulua, jos se on välttämätöntä riittävän hoitohenkilökunnan turvaamiseksi, mutta me emme ole valmiita tuosta tavoitteesta luopumaan, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että kokoomuskaan ei ole siitä valmis luopumaan, koska se on laadullinen parannus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:52:23,2022-09-15T16:53:29,Hyväksytty,1.1
2022_92_98,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_99,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, ette te voi sanoa noin. Minä en eilisessä keskustelussa sanonut, että hoitajamitoituksesta pitäisi luopua. Minä sanoin sen saman, minkä on sanonut ministeri Lindén, että sitä ei pystytä nyt tässä aikataulussa tuomaan voimaan. Samoin on sanonut ministeri Saarikko. Sanoin sen aivan selkeästi. Miksi te vääristelette toisten sanomisia? [Kokoomuksen ryhmästä: Puhukaa totta!] Me tiedämme, että ei tällä hetkellä ole riittävästi hoitajia, jotta hoitajamitoitus voisi tulla ensi keväänä koko voimallaan voimaan. Kun hoitajia ei ole riittävästi, niin tällä hetkellä kotihoidossa ei ole riittävästi hoitajia. 3 000 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa on suljettuna, koska ei ole riittävästi hoitajia. Tämä on tosiasia. Se on se tilanne, mikä on nyt. Te olette olleet vastuussa kohta neljä vuotta tämän asian hoitamisesta. [Maria Guzenina: Korjaamassa teidän sotkujanne!] Tästä asiasta olette olleet vastuussa neljä vuotta. [Puhemies koputtaa] Teidän tehtävänne on laittaa nämä asiat kuntoon tänään. Vanhukset voivat huonosti tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-15T16:53:31,2022-09-15T16:54:42,Hyväksytty,1.1
2022_92_100,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_101,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kyllä nyt toivoisin puheenjohtaja Orpolta suoraa ja selkeää vastausta siihen, oletteko te sitoutuneet 0,7:ään. [Oikealta: Oletteko itse? — Naurua] Oletteko te sitoutuneet siihen? Toivon saavani tähän suoran vastauksen. Te olette kyllä kovia luettelemaan erilaisia ongelmia, mutta kokoomukselta ei ole mitään ratkaisuita tullut vanhustenhoivan kriisiin. [Välihuutoja oikealta] Minä haluan kuulla, että te olette sitoutuneet tähän tavoitteeseen, ja jos näin on, niin erittäin hyvä, [Anne-Mari Virolainen: Te olette hallituksessa!] erittäin hyvä, että olette siihen sitoutuneet. Toivon tämän kuulevani suoraan, koska tämä on tärkeä kysymys. 
Me kaikki muistamme ne järkyttävät uutiset, minkälaisessa kunnossa meidän ympärivuorokautisen hoivan hoito on ollut, ja se ei ole ollut sellaista, jolla ollaan voitu turvata ihmisten inhimillinen, arvokas vanhuus. Siksi me olemme tämän lain säätäneet. Siksi me olemme pitkästä aikaa tehneet laadullisia parannuksia vanhustenhoivaan, koska tilanne on ollut kestämätön. Teidän aikananne on leikattu hoitajien ja muiden julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja, on kurjistettu tilannetta, on ajettu niin hoitajat kuin muutkin julkisen puolen työntekijät sellaiseen tilanteeseen, että he tuntevat, että he eivät enää jaksa. Tämä hallitus on saanut tämän perinnön, [Puhemies koputtaa] ja me teemme parhaamme korjataksemme tätä tilannetta, mutta kuten ministeri Lindén kuvasi, niin ei tämä asia aivan kuukaudessa hoidu. Mutta töitä teemme kyllä sen eteen. [Sari Sarkomaa: Neljä vuotta on kulunut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:54:42,2022-09-15T16:55:57,Hyväksytty,1.1
2022_92_102,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Nyt näyttää syntyvän sellaista jännitettä, että edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_103,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme sitoutuneet. [Vasemmalta: Hyvä!] Me olemme sitoutuneet, mutta minä haluan käydä keskustelua siitä, että hallitus on itse usealla suulla sanonut, että hoitajamitoitusta ei voida tuoda suunnitellussa aikataulussa voimaan, koska ei ole riittävästi hoitajia. [Raimo Piirainen: Se on eri asia!] Ja koska hoitajamitoitus on jo nyt kun sitä on kiristetty, johtanut siihen, että vanhustenpalvelut ovat huonommassa tilassa kuin ne ovat olleet kertaakaan modernin Suomen historiassa. [Maria Guzenina: Teidän jäljiltänne!] Tänään omaishoitajat uupuvat, tänään kotihoidossa on huonompikuntoisia vanhuksia, koska ei riitä hoitajia, [Vasemmalta: Eihän se siitä johdu!] tänään on 3 000 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa kiinni, koska ei riitä hoitajia.
Te voitte aina sättiä kokoomusta kaikesta, mutta tosiasia on se, että te olette hallituksessa ja te olette olleet siellä neljä vuotta. Tämä oli teidän keskeinen vaalilupauksenne. Hoitakaa tämä asia kuntoon. [Puhemies: Kysymys?] Älkää moittiko muita. [Mika Niikko: Missä ne hoitajat ovat?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-15T16:56:00,2022-09-15T16:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_92_104,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_105,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hoitajien työtaistelun ratkaisemisesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 137/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä painan tämän päivämäärän mieleeni: 15. syyskuuta 2022 Petteri Orpo lupasi tässä salissa, että te pidätte kiinni 0,7:n hoitajamitoituksesta — kiitoksia! Kiitoksia! [Sari Sarkomaa: Voisitteko tehdä jotakin?] Minä muistan tämän lupauksen — minä muistan tämän lupauksen — ja nyt meillä on siitä eduskunnan pöytäkirjoissa mustaa valkoisella, että te lupasitte, että te pidätte kiinni 0,7:n hoitajamitoituksesta, 15. syyskuuta 2022. Tämä oli erittäin tärkeä viesti, ja nyt me voimme kaikki olla sitä mieltä, että tämä tulee voimaan. Aikataulua me voimme katsoa, mikä on realistista, mutta tämä tulee voimaan — niin te tänään lupasitte. [Sari Sarkomaa: Orpo ei ole pääministeri vielä, vaan te!] 
Hallitus on myös tehnyt paljon vanhushoivan kuntoon laittamiseksi. Me olemme säätäneet hoitajamitoituksen. Me olemme antaneet kotihoidon puolelle tärkeitä esityksiä. Ministeri Lindén voi varmasti näitä tarkemmin käydä läpi. Me olemme juuri budjettiriihessä päättäneet esimerkiksi hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämisestä. [Sanna Antikainen: Pakkolakeja!] Me olemme kiinnittäneet erittäin paljon huomiota myös työperäiseen maahanmuuttoon, [Puhemies koputtaa] miten sitä kautta saadaan Suomeen lisää työvoimaa, jonka puutteesta ei kärsi vain julkinen sektori vaan koko työvoimakenttä laajemminkin. [Puhemies: Kiitoksia!] Hallitus on tehnyt työtä, mutta kyllä, paljon on vielä työtä tehtävänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-15T16:57:06,2022-09-15T16:58:18,Hyväksytty,1.1
2022_92_106,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Uniper-neuvotteluista Saksan valtion kanssa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 138/2022 vp,"Seuraava kysymys. Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_107,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Uniper-neuvotteluista Saksan valtion kanssa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 138/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Fortumin ja Uniperin kriisiä ei voi enää hoitaa vasemmalla kädellä, sähköpostikokouksilla ja tekstiviesteillä. Nyt on myöhäistä puhua omistajaohjauksen tai pörssiyhtiön pelisäännöistä. Saksa on valinnut tyylilajin. Saksan valtio on kansallistamassa suomalaisten omistaman pörssiyhtiön, ja valtionjohto on liittokanslerin johdolla ollut alusta alkaen mukana hankkeessa.
Nyt on viimeinen hetki puolustaa suomalaisten etua. Uniperissa on kiinni hirvittävä summa euroja, enemmän kuin tämä vasemmistohallitus ottaa ensi vuonna lisää velkaa. Tuntuu karmealta katsoa, etteivät miljardit enää tunnu merkitsevän tässä velkarallissa mitään.
Pääministeri Marin, millä kokoonpanolla hallitus lähtee neuvottelemaan Uniperin kohtalosta Saksan valtionjohdon kanssa, ja miten itse osallistutte näihin neuvotteluihin? [Sebastian Tynkkynen: Nokia kolmekolmekymppi!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-15T16:58:22,2022-09-15T16:59:29,Hyväksytty,1.1
2022_92_108,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Uniper-neuvotteluista Saksan valtion kanssa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 138/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_109,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Uniper-neuvotteluista Saksan valtion kanssa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 138/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio-omistajan intressi on tässä kokonaisuudessa ennen kaikkea Fortumissa. Suomen valtio on Fortumin enemmistöomistaja. Se on meille monella tavalla erittäin tärkeä yhtiö sekä arvonmuodostuksensa kannalta että myös siitä syystä, että kolmannes maamme sähköstä tulee Fortumista. Meidän intressissämme on huolehtia, että Fortumin ydinliiketoiminta on jatkossakin kannattavaa ja että tämä huoltovarmuuskriittinen toiminta voi jatkua.
Nyt ovat kesken neuvottelut Fortumin, Uniperin ja Saksan hallituksen välillä siitä, millä tavalla kesällä sovittu vakautuspaketti pannaan toimeen. Hyvin vaikeassa tilanteessa näitä neuvotteluita käydään muuttuneessa toimintaympäristössä, jossa Saksallekin se karu totuus on valjennut, että halvan venäläisen maakaasun aika on nyt lopullisesti ohi. Aivan selvää on, että Suomi ei tule suostumaan siihen, [Puhemies koputtaa] että Saksa voisi kansallistaa Uniperin ilman korvauksia. Tästä kuuluu tulla Suomelle korvaukset, ja me pidämme siitä myös kiinni, [Leena Meren välihuuto] että Fortumin Uniperille antama kahdeksan miljardin euron rahoitus [Puhemies koputtaa] säilyy edelleen meille saatavana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-15T16:59:29,2022-09-15T17:00:36,Hyväksytty,1.1
2022_92_110,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Uniper-neuvotteluista Saksan valtion kanssa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 138/2022 vp,"No niin, jos salin saisi pikkuhiljaa rauhoittumaan, niin päästään asioissa eteenpäin. Pyydän siirtymään muita keskusteluja käymään salin ulkopuolelle, että päästään asiassa eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_111,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 1.12.2022. Lähetekeskusteluun varataan enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Oikeuskansleri Pöysti, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_112,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston oikeuskanslerille on perustuslaissa uskottu ylimpään hallitusvaltaan kohdistuva laillisuusvalvonta riippumattomana tehtävänä. Osana tätä tehtävää on ennakollinen säädösvalvonta ja muu lainvalmistelun laillisuusvalvonta. Lainvalmistelu on tärkeimpiä valtioneuvoston valtiosääntöisiä tehtäviä. 
Laillisuusvalvonnan tulee vastata suomalaisen yhteiskunnan odotuksiin. Professori Mikael Hidén kirjoitti vuonna 1974 julkaistussa tutkimuksessaan, Säädösvalvonta Suomessa, ettei lakien säätämisjärjestyksen valvontaa ole mielletty oikeuskanslerin tehtäväksi. Tutkimukseen haastatelluista aikaisemmista oikeuskanslereista vain Olavi Honka toi esille, että oikeuskanslerin kuuluisi valvoa oikeaa säätämisjärjestystäkin lain valmisteluvaiheessa. 
Vuonna 2022 suomalainen yhteiskunta odottaa oikeuskanslerin riittävän jämäkästi valvovan hallituksen esityksen ja valtioneuvoston ja tasavallan presidentin asetusten perustuslainmukaisuutta ja hyvää lainvalmistelutapaa lainvalmistelussa. Suomalaisen yhteiskunnan odotukset ovatkin oikeita. Dialogiin useiden valtioelinten välillä perustuva perustuslakikontrolli on osoittautunut niin kansainvälisesti kuin meilläkin tehokkaimmaksi. 
Omassa laillisuusvalvontakäytännössäni tunnistetun seitsemän tyyppitapauksen ja menettelyiden kuvauksen avulla kerron oikeuskanslerin kertomuksen avauspuheenvuorossa, missä tapauksissa ja miten nykyisin tartumme puutteisiin hallituksen esityksissä ja asetusehdotuksissa.
Tyyppitapauksia ovat ensinnäkin, että esityksillä ei ole oleellista perustuslakiliityntää ja lainsäätäjällä on laaja harkintavalta. 
Toiseksi: on perustuslain kannalta ongelmattomia esityksiä. 
Kolmanneksi: on vakiintuneen perustuslain tulkinnan puitteisiin valmisteltuja esityksiä, joissa perustuslakia on tulkittu. 
Neljänneksi: on esityksiä, joissa on uutta ja jännitteistä perustuslain tulkintaa, mutta lainsäätäjän liikkumavaraa on esityksessä, ja hallitus hakee uusia tulkintoja. 
Viidenneksi: on esityksiä tai saattaa olla esityksiä, joissa säätämisjärjestyskysymyksestä haetaan vakiintuneen perustuslain tulkinnan muuttamista avoimesti ja perustellusti. Demokratiassa hallituksella on ja pitää olla tähän oikeus, ja kansanvallassa lainsäätäjällä on aina harkintavaltaa. 
Kuudenneksi: voi olla perustuslain kannalta olennaisesti puutteellisia esityksiä. 
Ja viimeksi, seitsemänneksi: voi olla selvästi perustuslain tai pakottavien EU:n ja kansainvälisen oikeuden vastaisia esityksiä.
Aikaisempaa herkempi puuttuminen valmistelun päätteeksi oikeuskanslerin toimesta parantanee eduskunnan perustuslakivaliokunnan mahdollisuuksia keskittyä riittävän huolellisesti valmisteltujen esitysten perusteella sille perustuslaissa säädettyyn perustuslakikontrollin tehtävään asioissa, jotka aidosti vaativat perustuslakivaliokunnan kannanottoa. Oikeuskansleri tai muukaan perustuslakikontrolli ei siten korvaa tai paikkaa hyvää lainvalmistelua, joka on valtioneuvoston ja sen virkamiesten vastuulla. 
Oikeuskansleri on riippumaton laillisuusvalvoja, ei kruununjuristi. Oikeuskanslerille säädetty tehtävä antaa tasavallan presidentille ja valtioneuvostolle tietoja ja lausuntoja on ennakollista säädösvalvontaa. Sen menettelyjä kuvataan puheenvuorossani, ja ne ovat varsin määrämuotoisia ja päätyvät dokumentoituihin kannanottoihin julkisissa asiakirjoissa. Menettelyt vastaavat useiden eurooppalaisten oikeusvaltioiden ennakollista valtiosääntövalvontaa tekevien riippumattomien elinten, kuten esimerkiksi Ranska ja Hollanti, ylimpien hallintotuomioistuinten ja Ranskan perustuslakineuvoston tai Ruotsin Lagrådetin menettelyitä. 
Kertomuksessa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen käsittele laillisuusvalvojan ja median suhdetta. Laillisuusvalvonta on julkista toimintaa, ja sillä on yhteyksiä mediaan. Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvonnassa on käytettävä muitakin tietolähteitä kuin kanteluita, ja erityisesti tutkiva journalismi voi tuoda esiin asioita, jotka voisivat jäädä perinteiseltä laillisuusvalvonnalta piiloon. Apulaisoikeuskansleri kirjoittaa ihmiskaupparikosten esitutkinnan viivästyksiä koskevasta omasta aloitteestaan ja merkittävästä päätöksestään, ja siinä median ja laillisuusvalvojan riippumattomuutensa puittensa tekemät toimet osaltaan edistivät toisiaan täydentävästi ongelmien paljastumista ja ratkaisuja. Viivästykset ja puutteet olivat merkittäviä ja useissa tapauksissa lainvastaisia. Poliisi ei ollut tunnistanut ihmiskaupparikosten ja siihen liittyvien rikosten tunnusmerkistöjä, mutta viivästykseen oli muitakin syitä, kuten poliisien vähäiset tutkintaresurssit, ongelmat tulkkauksessa ja ongelmat viranomaisyhteistyössä. 
Ensiksi koronaepidemia, sitten Afganistanin hallinnon romahdus ja länsimaiden kaoottinen vetäytyminen sekä lopulta Euroopan turvallisuustilanteen kiristyminen ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa sivuvaikutuksineen ovat tuoneet esille uudenlaisia oikeudellisia kysymyksiä ja lainsäädännön ja hallinnon kehittämistarpeita hankalassa turvallisuustilanteessa. Poikkeuksellisina aikoina tarvitsemme ajantasaista, realistista ja riittävän joustavaa yleislainsäädäntöä sekä sille nojaavaa taitavaa mutta yksityisten oikeudet ja hyvän hallinnon turvaavaa lainsoveltamista maailmassa, jossa on yllättäviä riskejä, ja jossa paha on monella tapaa läsnä. 
Valtioneuvosto ja tasavallan presidentti ovat käsitelleet ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta merkittäviä asioita, kuten evakuointioperaatiota, Puolustusvoimien hävittäjäjärjestelmien hankintaa ja muita vastaavia asioita. Oikeuskansleri valvoo päätöksenteon valmistelussa, että asiat menevät kansanvaltaisen oikeusvaltion periaatteiden mukaisesti ja että muun muassa eduskunnan asianmukainen tiedonsaanti toteutuu. 
Valtioneuvoston työskentelyä on leimannut koronavirusepidemian torjunta. Valtioneuvoston yleisistunnosta viime vuonna yli puolet oli normaalin istunnon lisäksi järjestettyjä ylimääräisiä istuntoja. Samoin koronan vaikutukset ovat näkyneet hallinnon ja lainkäytön laillisuusvalvonnassa, mutta koronaselitystä ei ole laillisuusvalvonnassa hyväksytty sellaisenaan, vaikka korona on johtanut viipeisiin. Huomiota on kiinnitetty koronasta riippumattomiinkin syihin ja viivästysten vaikutuksiin kantelijan oikeusturvalle.
Arvoisa puhemies! Laillisuusvalvonnan työmäärä ja asioiden moninaisuus ja vaikeusaste ovat vakiintumassa aikaisempaa korkeammalle tasolle. Viime vuonna pääosin jälkikäteisessä laillisuusvalvonnassa Oikeuskanslerinvirastossa ratkaistiin 3 417 kappaletta asioita, joita oli satakunta enemmän kuin niitä tuli vireille. Ruuhkautumista oli, mutta ruuhkaa puramme. 
Näillä sanoilla luovutan oikeuskanslerin kertomuksen ja sen sisältämät eduskunnan valtiosääntöisen tehtävän kannalta olennaiset havainnot lainsäädännöstä ja lain noudattamisesta eduskunnan käsiteltäväksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2022-09-15T17:02:12,2022-09-15T17:09:34,Hyväksytty,1.1
2022_92_113,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä, oikeuskansleri Pöysti. — Mennään keskusteluun. Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_114,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viranomaisten tarjoamien sähköisten palvelujen toimivuus ja niiden vaikutus asiakkaiden perusoikeuksien ja hyvän hallinnon periaatteiden toteutumiseen on noussut ja nousee toistuvasti esille oikeuskanslerin laillisuusvalvonnassa. Näiltä osin kysymys on ennen kaikkea ollut viranomaisasioinnissa käytettävien verkkopalvelujen vaikeaselkoisuudesta ja teknisistä ongelmista tai yleisimmin siitä, että palvelut eivät ole tasapuolisesti eri asiakasryhmien saavutettavissa tai käytettävissä siitä syystä, että kaikilla ei ole palvelujen käyttöön liittyvää osaamista tai välineitä. Esimerkiksi kuulovammaisten henkilöiden kohdalla saavutettavuus ei aina toteudu ja palveluihin pääsy on hankalaa useista syistä johtuen. Tilanne on heikentynyt palvelujen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Kuulovammaisia ajatellen palveluntarjoajien tulisi tarjota myös muita tapoja ottaa yhteyttä asiakaspalveluun kuin pelkkä puhelinnumero, sillä kuurot eivät voi esimerkiksi käyttää lainkaan viime vuosina runsaasti yleistynyttä takaisinsoittopalvelua. Valtion laitosten, kuten TE-palveluiden ja poliisin, lupapalveluiden sivuilta sen sijaan ei löydy lainkaan viittomakielisiä ohjeistuksia, jolloin tiedon saaminen tai ajan varaaminen on erittäin haastavaa tai jopa mahdotonta. Nämä epäkohdat täytyy pystyä korjaamaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-15T17:09:37,2022-09-15T17:11:08,Hyväksytty,1.1
2022_92_115,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_116,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021 sisältää erittäin paljon sellaisia näkökohtia, joihin voisi tarttua, mutta kiinnitän nyt erityisesti huomiota siihen, että vuonna 2021 elettiin voimakkaiden koronarajoitusten aikaa. Täällä kertomuksessa on yksi kappale omistettu näiden perus- ja ihmisoikeuksien turvaamiselle epidemiaoloissa ja pohdittu näitä erilaisia rajoitteita, joita myös vuonna 2021 sekä suunniteltiin että toteutettiin. Todellakin, jos ajatellaan näitä poikkeusoloja koskevaa valmiuslakia ja vaarallisia tartuntatauteja koskevaa tartuntatautilakia, täällä todetaan, että ne eivät riittävästi tunnistaneet pandemian ja yleisvaarallisen epidemian asettamia vaatimuksia.
Mehän elämme nyt tällä hetkellä siinä tilanteessa, että tietoa on tullut lisää. Niin hallitus kuin eduskunta joutuivat aika puutteellisilla tiedoilla tekemään näitä merkittäviä rajoituspäätöksiä. Tällä hetkellä tiedämme, että esimerkiksi koronarokotteet eivät pysty estämään tartuntoja eivätkä myöskään tartuttavuutta, ja toisaalta myös THL:n johtaja Mika Salminen on hiljattain todennut sen, että karanteeneilla ja eristyksilläkään ei juuri pystytä pysäyttämään epidemiaa. Eli tähän tietoon nähden elettiin kyllä sellaista aikaa, jolloin nämä toimenpiteet olivat varsin voimakkaita. Tietysti me kaikki täällä olemme osaltamme näistä vastuullisia, mutta muistutan, että tuona vuonna 2021 hallitus ehdotti jopa liikkumisvapauden väliaikaista rajoittamista, mikä olisi kieltänyt henkilöiden liikkumisen tietyillä alueilla tai muualla kuin omassa asuinpaikassa. Tämähän sitten lopulta vedettiin pois, ja tässä yhteydessä käytiin myös paljon keskustelua oikeuskanslerin roolista, mihin täällä kertomuksessakin viitataan tämän käsittelyn suhteen.
Täällä myös puhutaan ratkaisusta, joka liittyy koronavirusepidemian hoitoa koskevan päätöksenteon avoimuuteen, ja päätöksen perusteluina ministeriöt todellakin käyttivät sellaisia taustatietoja ja mallinnuksia, joita ei riittävällä tavalla ja riittävän avoimella tavalla kerrottu julkisuuteen, ja päätöksiä jouduttiin myös eduskunnassa jonkin verran puutteellisin tiedoin tekemään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-15T17:11:10,2022-09-15T17:14:26,Hyväksytty,1.1
2022_92_117,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_118,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen kerran tästä kertomuksesta. Siitä olisi pitkiäkin puheita mahdollista pitää ja nostaa esiin, mutta jatkan oikeastaan samasta aihepiiristä, josta tässä edellä edustaja Räsänen puhui. Muistelisin, että viime vuonna, kun kävitte esittelemässä kertomusta — tuolloin olivat nämä koronatoimet framilla ja puheissa — silloin puhuttiin siitä, että jatkossa ehkä pitäisi arvioida näiden toimien kokonaisvaikutuksia, ei pelkästään sen tartuntataudin osalta vaan muutoinkin yleisemmin esimerkiksi lapsiin ja nuoriin ja vanhuksiin ja omaishoitajiin kohdistuen, sitä, minkälaisia vaikutuksia näillä toimilla oli. Ja muistelisin — korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä — että silloin tuitte voimakkaasti tämäntyyppisen kokonaisselvityksen teettämistä, ja kysyisin: onkohan tämä mahdollisesti etenemässä, tai tiedättekö, että olisi ollut tällaista puheissa?
Sitten oikeastaan tähän liittyen: Tässä puhuttiin näistä rajoituksista, ja nythän rajoitukset mahdollistaa se, että korona on yleisvaarallisten tartuntatautien listalla, joka on siis sosiaali- ja terveysministeriön asetus. Tästä on luovuttu ymmärtääkseni muissa Pohjoismaissa, mutta meillä ei ole luovuttu, ja sitä on aika ajoin kyseenalaistettu, riittävätkö nämä kriteerit. Tiedustelisin, valvooko oikeuskansleri tämäntyyppisiä asioita. Sivulauseesta voi lukea, että sitä ehkä halutaan pitää siellä, jos näihin rajoitustoimiin täytyy vielä mennä, ja siltä osin se ei voi tietenkään perusteena, ymmärtääkseni, olla, vaan kriteerit löytyvät muualta. 
Sitten viimeisenä nostaisin vielä kysymyksen siitä, että julkisuudessa on tämän koronakriisin aikana käsitelty oikeuskanslerin roolia, että onko se pikemminkin jälkikäteinen laillisuusvalvonta vai onko se sitten hallituksella myös konsulttikäytössä. Kun olen ymmärtänyt näin, että olette itsekin tätä asiaa pohtinut, niin minkälaisiin johtopäätöksiin olette päätynyt siinä, mikä on se oikeuskanslerin rooli? Voiko oikeuskansleri olla kovin tiukasti siinä varsinaisen lain kirjoittamisessa mukana, vai onko se pikemminkin niin, että pitäisi pyrkiä olemaan pikkasen erillään näistä valvottavista? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-15T17:14:26,2022-09-15T17:17:19,Hyväksytty,1.1
2022_92_119,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko poissa. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_120,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oikeuskanslerille tämän raportin esittelystä. Ajattelen, että päällisin puolin se on erittäin hyvin koottu ja informatiivinen myös meille kansanedustajille.
Maailma on nykyään hyvin epävarma, monimutkainen ja täynnä mitä erilaisempia haasteita ja riippuvuuksia. On ympäristökriisejä, koronaa ja tänäänkin salissa keskusteltu osaajapula, sota. Kaikki nämä koskettavat tietenkin yhteiskuntaamme ja tekevät tästä perus- ja ihmisoikeuksien punninnasta varsin monimutkaista ja jatkuvasti ehkä monimutkaistuvaa. Ajattelen, että tämä uudistus, johon myös tässä raportissa viitataan eli Oikeuskanslerinvirasto valmistautuu valtioneuvoston, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen välisen tehtävien jaon uudistukseen, osaltaan vastaa tähän muuttuneeseen kompleksiseen toimintaympäristöön, ja toivon, että se onnistuu mahdollisimman hyvin, jotta myös aikaa tälle laillisuusvalvonnalle on. Perustuslakivaliokunnan jäsenenä näen sen, kuinka merkittävää on oikeuskanslerin työ suomalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
Viittaisin samaan kysymykseen kuin edustaja Räsänen aikaisemmin tässä keskustelussa, nimittäin 2020 raportissa erityisesti punnittiin koronaa ja tulokulmia sen osalta. Silloin raportissa viitattiin siihen, että valmiuslaki ja tartuntatautilaki tulisi perata läpi myös näitä poikkeusoloja ja muuttunutta ympäristöä ajatellen. Meillä käynnistettiinkin eduskunnassa parlamentaarinen työ valmiuslain muuttamiseksi, mutta sitten kevään mittaan tuli aiheeksi tämä itärajan sulkemiskysymys, joka vei vähän huomiota tältä laajemmalta valmiuslain uudistustyöltä. Nyt toivon kuitenkin, että pääsisimme vauhdilla valmiuslain uudistamiseen, nimittäin olen itsekin havainnut tässä eduskuntatyössä, että valmiuslaissa on puutteita ja sen uudistamista tulee siksi kiirehtiä.
Viimeiseksi haluaisin nostaa esiin automatisaation. Nimittäin automatisaatio päätöksenteossa tulee väistämättä lisääntymään. Tämän osalta olen törmännyt myös siihen, että Suomen peruslainsäädäntö tunnistaa hirveän huonosti automatisaatiota toimintamuotona, ja myös tämä on nostettu raportissa esille. Haluan kuitenkin kysyä oikeuskanslerilta: miten näette, tulisiko myös automatisaation osalta tätä peruslainsäädäntöpohjaa tarkastella, jotta me voisimme nähdä automatisaation apuna esimerkiksi maahanmuuttopolitiikassa, turvapaikkahakemusten käsittelyprosessissa tai vastaavissa monesti aika mekaanisissakin hallinnon tavoissa toimia? Ajattelen, että joustava lainsäädäntö, tähän automatisaatioon [Puhemies koputtaa] joustava lainsäädäntö, auttaisi myös suomalaisia esimerkiksi kustannuspaineissa ja sitten [Puhemies: Kiitoksia!] toisaalta oikeusturvan varmistamisessa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-15T17:17:21,2022-09-15T17:20:35,Hyväksytty,1.1
2022_92_121,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_122,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Käsittelyssä on oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021. Kertomuksessa käydään läpi apulaisoikeuskanslerin tekemää selvitystyötä, joka koskee ihmiskaupparikoksia ja niiden tutkintaa Suomessa. Tapauksen taustalla ovat mediaan keväällä 2021 nousseet tiedot vakavista puutteista ihmiskaupparikosten esitutkinnoissa.
Suomessa on maailman huippua oleva poliisi, mitattiinpa sitä millä mittarilla tahansa. Maailman huippua olevan poliisin työtä rajoittaa kuitenkin jatkuva resurssipula. Jos kiristämällä selvitään yhdestä vuodesta, epävarmuus seuraavasta vuodesta odottaa jo nurkan takana. Apulaisoikeuskanslerin tekemä tutkimus osoittaa resurssipulan konkreettiset seuraukset: poliisi ei pysty tekemään työtään.
Kun tutkittiin 50:tä poliisin esitutkintaa ihmiskaupparikoksista, apulaisoikeuskansleri antoi lukuisia huomautuksia. Useimmat esitutkinnoista olivat viivästyneitä, ja viivästyksiä oli lähes jokaisessa poliisilaitoksessa. Pisimmällä esitutkinnalla oli mittaa yli neljä vuotta. Apulaisoikeuskanslerin sanat puhuvat puolestaan: ”tulokset ovat todella huolestuttavia”. Selvityksissä poliisi ilmoitti viivästysten syiksi useita tekijöitä, kuten ongelmat tulkkauksessa, mutta listauksen ensimmäisenä on valitettavan tuttu tekijä: poliisin vähäiset tutkintaresurssit. 
Kun poliisi antoi viime vuonna hallintovaliokunnalle lisäselvityksen ihmiskauppaa koskeviin kysymyksiin, totesi se seuraavalla tavalla: ”Erityisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön perustuvaan ihmiskauppaan liittyy merkittävästi piilorikollisuutta, jota ei ilman aktiivista tiedonhankintaa saada paljastettua. eikä siihen ole ollut resursseja kohdentaa.” Näin vakavia rikoksia on siis ties kuinka kauan jäänyt paljastamatta, koska ei ole ollut resursseja.
Tilanne on ollut kestämätön, ja viime vuoden talousarviossa poliisille myönnettiinkin lisäresursseja, joilla voitiin perustaa ihmiskaupan torjuntaan keskittyvä ryhmä. Kun tämä oli ollut toiminnassa vasta pari kuukautta, poliisi totesi, että lisäresursseilla on onnistuttu tehostamaan seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan paljastumista. Tulokset näkyivät heti. Tämä osoittaa, että poliisi kyllä tekee työnsä, jos sillä on siihen mahdollisuus. Yksittäinen uusi ryhmä voi korjata tilannetta yksittäisellä osa-alueella, mutta poliisin kenttä on valtavan laaja. Jos poliisin annetaan riutua vuodesta toiseen, aika näyttää, mitkä palaset sieltä kentältä päätyvät seuraavina vuosina oikeuskanslerin kertomuksiin. Vasta sittenkö ollaan valmiita reagoimaan paikkaavalla lisämäärärahalla?
Arvoisa herra puhemies! Seuraavallekin vuodelle poliisin rahoitus on 15 miljoonaa euroa vajaa nykyisen toiminnan ylläpitämiseksi. Viiteen vuoteen poliisin määrärahat eivät ole olleet riittäviä suhteessa poliisin menoihin ja tehtäviin. Puutteita on paikattu vuosi kerrallaan lisäbudjeteilla, mutta ero rahoitustarpeessa ja määrärahoissa tulee vain tulevina vuosina kasvamaan. Tarvitaan tuntuvia panostuksia poliisiin, mutta tähän hallitus ei ole ollut valmis. Seuraukset näkyvät poliisin työssä ja uhrien elämässä, ja ne näkyvät nyt myös oikeuskanslerin kertomuksessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-15T17:20:36,2022-09-15T17:24:39,Hyväksytty,1.1
2022_92_123,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_124,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näiden koronarajoitusten jälkipyykkiä tosiaan olisi syytä alkaa vähitellen käymään. Rajoituksia asetettiin varsin mielivaltaisesti, ja niihin kohdistuneet kantelut ovat johtaneet kovin heikosti minkäänlaisiin tuloksiin. Tuossa kun tilastoa katsoin, niin satoja kanteluita ja hyvin harvoja konkreettisia toimenpiteitä, mihin ne ovat johtaneet. Onko tässä sitten se, että toimivaltaa niihin puuttumiseen ei ole, vai mistä tässä on kysymys? Kuitenkin lopputulos on se, että niihin ei ole puututtu, ja kuitenkin aika rajuja rajoituksia tehtiin ihmisten tapaamisoikeuteen omia läheisiään kohtaan ja näin edespäin. Eli tämä täytyisi käydä läpi, että jollakin on vastuu niistä asioista, mitä silloin tapahtui ja jäi tapahtumatta.
Toisena asiana nostaisin esille kertomusvuonna 21 oikeuskanslerin toimintaan kohdistuneen poikkeuksellisen arvostelun, joka liittyy Oikeuskanslerinviraston itsensä 6. huhtikuuta julkaisemaan kansleri Pöystin ja pääministeri Sanna Marinin sekä valtioneuvoston kanslian virkakunnan välillä käytyyn sähköpostiviesteilyyn. Kun tuota viesteilyä katsoo, niin se on varsin vaivaannuttavaa luettavaa. Siellä konsultoidaan hallitukselle, miten sen pitäisi valmistella lakeja, siellä kerrotaan pääministerille, kuinka hänen olisi viisasta esiintyä julkisuudessa näyttääkseen uskottavalta. Tämä toiminta herättää varteenotettavan epäilyn siitä, onko oikeuskansleri kyvykäs toimimaan tehtävässään. Oikeuskanslerin pitäisi valvoa hallituksen toiminnan laillisuutta. Nyt kuitenkin oikeuskansleri on katsonut tehtäväkseen tukea valtioneuvoston toimintaa myös poliittisen valmistelun tasolla. Tämä on erittäin, erittäin eriskummallinen tilanne, ja tätä ei tässä kertomuksessa erityisen paljon sivuta. Ilmeisesti se on hieman kiusallinenkin asia.
Ylipäänsä valtioneuvosto salaa kaiken mahdollisen toiminnasta, joka näyttää kiusalliselta pääministerin kannalta. Eduskunnan tiedonsaannin kannalta tämä on todellinen ongelma. Koronapäätökset tehtiin pimennossa, mutta niin oli myös asia tämän al-Holin tapauksen suhteen ja monen muun asian suhteen. Ja kun valtioneuvosto salaa kaiken mahdollisen, niin mitä oikeuskansleri on tehnyt tähän salailuun puuttuakseen? Se, että eduskunnan tiedonsaanti asioista perustuu mediaan tulleisiin vuotoihin, ei liene tapa, miten oikeusvaltiossa ja demokratiassa voidaan toimia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-15T17:24:40,2022-09-15T17:27:14,Hyväksytty,1.1
2022_92_125,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_126,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa oikeuskansleri! Apulaisoikeuskansleri on tehnyt ratkaisuja Tenojoen kalastuksen järjestämisestä, ja siellähän tapahtui sillä tavalla, että paikalliset tilanomistajat vuokrasivat sellaisia oikeuksia, joita heillä ei ollut olemassakaan. Hieman ihmetyttää, että apulaisoikeuskansleri vetoaa omassa ratkaisussaan siihen, että kun on laillisuudesta tehty kantelu, niin perusteena sille, että ei oikein vastata ratkaisussa juuri mihinkään, on se, että ollaan juuri säätämässä uutta lakia. Ei kai se uuden lain säätäminen voi vaikuttaa siihen, että vanhaakaan ei olla noudatettu? Tämä kysymys on hyvin periaatteellinen, ja se on varmasti aika monelle aiheuttanut suuriakin pettymyksiä, koska Suomi ja Norja ovat solmineet valtiosopimuksen, ja en oikein tiedä, kuinka paljon suomalainen oikeusjärjestelmä tuntee tämmöisiä erioikeuksia — joihin kohta palaan — koska nehän ovat valtavan riidan aihe, jos yhdenvertaisessa ja tasa-arvoisessa maassa lähdetään erioikeuksia lain suhteen jakamaan. Oma käsitykseni on, joka oli kyllä jo silloin, ja tein siitä kirjallisen kysymyksen, että kun Tenon voimaansaattamislain 12 §:ää ei käsitykseni mukaan yksiselitteisesti noudatettu ja jos siitä kansalaiset tuohtuneena tekevät kantelun Oikeuskanslerinvirastoon, niin luulisi, että ratkaisussa tähän otettaisiin kantaa. Mutta näin ei ole tapahtunut. 
Arvoisa oikeuskansleri, kun te nyt olette täällä, niin kun viittasin äsken eriarvoisuuteen ja erioikeuksien jakamiseen, niin kyllä ihmettelen hieman korkeinta oikeutta, koska se antoi saamelaisille luvan kalastaa, vaikka kalastuslaki ja siitä johdettu asetus ja kalastusaika sen kielsivät, ja kalastuslaki oli käynyt perustuslakivaliokunnassa. Ja kun me emme edes tiedä, keitä saamelaiset ovat — heitä asuu ympäri maailmaa, varmaan New Yorkissakin — niin voiko olla oikeasti näin, että jos ihmisen oletetaan olevan saamelainen, hän saa kalastaa semmoisena aikana, minkä laki kieltää ja siitä johdettu asetus kieltää. Kyllähän on aikamoinen erioikeus annettu tällaisille ihmisille — ja niitä samoja Suomen ja Norjan valtiosopimuksen säätelemiä lohia eivät omistajat saa kalastaa. 
Eli kun tämmöinen vaikea asia kuin rajajokisopimus ja siihen liittyvät yksityiskohdat tulevat eduskuntaan seuraavan kerran, niin toivoisin, että sekä valiokunta että koko eduskunta tarkasti määrittelevät sitten nämä eri perusoikeudet eivätkä lähde jonkun puolelle, koska on kiusallista, jos omaisuudensuoja ja saamelaisten oikeudet pannaan tappelemaan keskenään. [Puhemies koputtaa] Siitä ei tule hyvää jälkeä, niin kuin nyt ei ole tullut.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-15T17:27:14,2022-09-15T17:30:25,Hyväksytty,1.1
2022_92_127,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_128,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisi todellakin tärkeää, aivan kuten edustaja Mäkelä tässä aiemmin totesi, tehdä näistä koronarajoituksista ja koronatoimista perusteellinen ja itsekriittinen jälkikäteinen selvitys. Itse asiassa odotin vielä hiukan analyyttisempaa näkökulmaa tässä oikeuskanslerin kertomuksessa näihin toimiin liittyen. Esimerkiksi tämä kappale, jossa kerrotaan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta, epidemiaoloista, on aika luettelonomainen, eli siinä ei mielestäni ole kovin syvällisesti analysoitu tätä tilannetta.
Meillä oli ongelmia viestinnässä, tiedottamisessa, oli ongelmia nimenomaan päätöksenteon perusteluiden avoimuudessa, lisäksi ylimitoitettuja rajoituksia, joista aiheutui sekä kansalaisille että yrityksille merkittäviä haittoja. Ongelmia myös oli siinä, että kansalaiset ja yrittäjät eivät saaneet riittävää selvyyttä siitäkään, olivatko erilaiset rajoitukset suosituksia vai olivatko ne lainsäädäntöä.
Vaikka nyt olemme näistä rajoituksista päässeet — ja korostan sitä, että toki olimme kaikki niihin osallisia, täällä eduskunnassa päätöksiä teimme — niin mielestäni tämä itsekriittisyys jälkikäteen olisi paikallaan, koska tämä oli hyvin erityislaatuinen tapahtumaketju Suomen ja itse asiassa maailmanhistoriassa. On täysin mahdollista, että jokin vastaava on meillä vielä edessäkin.
Vaikka nyt emme enää näitten rajoitusten aikaa elä, niin näitä häntiä meillä vielä on, esimerkiksi tämä sote-henkilöstön velvoite ottaa koronarokotteita aika ankarien sanktioiden uhalla. Kun nyt THL:n johdosta on todettu, että korona voitaisiin hyvin poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien joukosta ja tiedämme myös sen, että koronarokotteet eivät kykene estämään tartuntoja eivätkä tartuttavuutta — toki niillä on oma tärkeä paikkansa näiden vaikeiden taudin muotojen ehkäisemisessä — niin ajattelen, että olisi korkea aika myös päästä eroon tästä tartuntatautilain 48 a §:stä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-15T17:30:27,2022-09-15T17:33:30,Hyväksytty,1.1
2022_92_129,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_130,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin samaan asiaan huomiota kuin edustaja Räsänen koskien näitä covid-aikaisia rajoituksia ja myös sitä, onko oikeuskansleri riittävän ripeästi toiminut siinä, että hän olisi puuttunut henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeuteen ja elinkeinovapauteen ja myös ansiotulon ansaitsemismahdollisuuteen. Nimittäin olen kuullut, että vasta lokakuun aikana on valmistumassa vastaus näitten työntekijöiden valituksista, jotka ovat menettäneet työpaikkansa sen johdosta, etteivät ole suostuneet ottamaan rokotetta. Nyt tämä tartuntatautilain 48 a §:n tulkinta on erilaista ympäri Suomea. Esimerkiksi Tampereella edelleenkin tulkitaan niin, että henkilö, jolla ei ole riittävää määrää rokotuksia, ei voi työskennellä haavoittuvassa asemassa olevien tai yleensäkään sairaalaosastolla olevien henkilöiden parissa, ja ainoa poikkeus, miten voi työskennellä, on se, jos on kuusi kuukautta vanha todistus siitä, että on saanut tartunnan ja sairastunut siihen — siitäkin huolimatta, vaikka on todettu jo kauan sitten, että rokotetut levittävät sitä tartuntaa ehkä jopa enemmän kuin rokottamattomat. Kyllä oikeuskanslerin pitäisi puuttua tällaisiin perustavanlaatuisiin tulkintoihin, koska esimerkiksi Vantaalla me päätimme niin — olen itse päättäjänä siellä myös kuntapolitiikassa — että yhtään työntekijää ei covidin aikana irtisanottu sen johdosta, kun tämä 48 a § eduskunnassa päätettiin. Siellä kaikessa tehtiin niin, että jos oli pakko siirtää henkilö toiseen tehtävään, niin hänelle löytyi työpaikka, mutta ketään ei laitettu pois. Siellä edelleenkin työskentelevät kotisairaanhoidon puolella, sairaalassa ja vanhustenkodissa henkilöt yhdenvertaisesti, oli rokotettu tai ei.
Tänään kuultiin ministeri Lindéniltä väärä todistus siitä, että nämä työnantajat, jotka ovat estäneet työntekijöitä saamasta elannon, ovat noudattaneet lakia. Laki ei suoraan kiellä sitä, etteivät he voi työskennellä. Meillähän on laissa pykälä, että jos työnantajalla on pula työntekijästä, joka on pakkolomautettu ilman palkkaa ja ilman ansiosidonnaista työttömyyskorvausta, koska ei ole ottanut rokotetta, niin hänet voidaan kutsua silti samoihin tehtäviin, jos se työpaikan palvelu kriisiytyy henkilöstöpulan johdosta. Tämä on niin kaksijakoista, niin ristiriitaista, niin epäoikeudenmukaista — riippuen siitä, missä päin Suomea hoitaja on asunut, hän on menettänyt ansiotulon mahdollisuuden. Ja nyt ministeri Lindén on maininnut kyllä, että nyt pikaisella vauhdilla tämä 48 a § tullaan poistamaan, ennen vuodenvaihteen loppua.
Arvoisa oikeuskansleri, teillä on vireillä useita valituksia, joihin olette kuulemani mukaan luvannut vastata tämän tai ensi kuun aikana. Mitä näissä vastauksissa tullaan näille ihmisille sanomaan, jotka ovat menettäneet työssäkäynnin oikeuden?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T17:33:30,2022-09-15T17:36:30,Hyväksytty,1.1
2022_92_131,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten oikeuskansleri Pöysti, kolme minuuttia — tai vähän pitempäänkin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_132,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisalle edustaja Mäkelälle: Ei ole minulle kiusallista keskustella siitä omasta roolistani, joka liittyi näihin liikkumisrajoituksiin. Minä itse julkaisin myöskin sen sähköpostikirjeenvaihdon. Sitä ei julkaissut valtioneuvoston kanslia, minä itse julkaisin sen. Olen vähän eri mieltä myöskin siitä, neuvonko poliittisessa kommunikaatiossa, nimittäin historiasta ilmenee se, että oikeusministeriön virkamiesten ja minun vaatimuksestani sitä lakia muutettiin niin, että siinä keskityttiin kontaktien rajoittamiseen, ja se oli se niin sanottu lain henki, mutta se ei tässä asian käsittelyssä noussut eteenpäin. Ylipäänsä se oli jossain määrin onneton hanke, jossa voi omaakin rooliani katsoa, mutta se meni niin, että aina olivat valmistelijat tehneet lakiesityksen, joka heidän mielestään, siis valmistelijoitten mielestä, oli valmis, ”päätetään se”, ja se palautui, ja siinä joutui tämmöiseen konsultatiiviseen rooliin. — Mutta hyvä.
Me on tarkasteltu Oikeuskanslerinvirastossa ja myöskin minä olen tarkastellut sitä omaa toimintaani. Se toimintatapa, mitä nyt noudatetaan, lukee siinä puheenvuorossa. Se on vähän tekninen, mutta siinä on otettu myöskin sitä edustaja Rantasen tarkoittamaa etäisyyttä. Me käytiin myöskin verifioimassa johtavia eurooppalaisia oikeusvaltioita, että miten vastaavat valtiosääntöelimet toimivat, ja nyt on koeponnistettu näitä menettelytapoja, eli niitten pitäisi vastata niitä.
Oikeuskanslerin toiminta on aina ennakollista valvontaa. Me ei varsinaisesti neuvota, mutta neuvonnan ja ennakollisen kannanoton aiotun toimenpiteen laillisuudesta rajanveto voi olla häilyvä. Nämä kansainväliset eurooppalaiset kollegat tekevät jopa vaihtoehtoisia pykälämuotoiluja. Me olemme siitä toistaiseksi pidättäytyneet, mutta silloin tällöin on tarpeen tarvittavan jämäkästi myöskin ohjata sitä valmistelua oikeille raiteille, jos se on eksynyt väärille teille. Mutta painotamme tätä ennakollista valvontaa, ja nyt vaadimme ennen kuin annamme mitään neuvoa, että on ministeriön, joka on valmisteluvastuussa, oma analyyttinen muistio ja ratkaisuehdotus, mitä kommentoida, eli blankoon kysymykseen emme vastaa, ja se on yksityiskohtaisesti tässä kertomuksessa kuvattu.
Sitten muihin asioihin: Nämä oikeuskanslerin toimintatavat on arvioitu uudelleen, ne löytyvät siitä puheenvuorosta liitteineen. Tämä koronaa yleisvaarallisena tartuntatautina koskeva teema on kanteluna myöskin vireillä, että onko valtioneuvosto... Eli kyllä valvoo.
Koronasta vielä sen verran, että tämä soveltamisratkaisujen yhtenäisyys voi olla ongelma, eli se, epäyhtenäisesti lakia sovelletaan, ja mehän ei voida tietää kaikkia näitä yksityiskohtia. Tämä on juuri sitä kantelu-/mediapohjaista. En voi vastata täällä yksittäiseen kanteluun, varsinkaan sellaiseen, mitä ei ole ratkaistu, mutta katsotaan asia. Jälkikäteisesti voin sanoa, että monia toimia kyllä myöskin korjattiin. Eli vierailurajoituksia kumottiin. Liikkumisvapaudestahan niitä oli kaksi: oli myöskin tämä Uudenmaan sulku, ja se purettiin heti, kun meidän laillisuusvalvonnassa, minun laillisuusvalvonnassani, todettiin, että edellytyksiä sen ylläpitämiseen ei ole. Seuraavana päivänä valtioneuvosto vähän kiivaahkon keskustelun jälkeen sen purki. Eli näihin on puututtu.
Tämä päätöksenteon avoimuus oli ongelma, ja on edellytetty, että julkaistaan sekä asiakirjat että oikeat perustelut että myöskin sitten avointa dataa. Tässä oli myöskin tämän tautitilanteen osalta tarve saada myöskin avointa dataa kriittisen yhteiskunnan arvioitavaksi. Siinä oli itse asiassa vähän tämmöinen julkisuusperiaatteen aukkokohta meillä, että yksittäiset asiakirjat olivat valmistuttuaan julkisia, mutta tässä tarvittiin myöskin dataa arvioitavaksi. Se oli oppimiskokemus, ja siitä on meiltä merkittävä ratkaisu, jossa edellytetään, että julkisuusperiaatetta pitää tulkita avoimen tiedon [Puhemies koputtaa] ja avoimen datan periaatteiden mukaisesti.
Automaatiosta — siirryn toiseen asiaan. Totean tässä lyhyesti sen, että meillä on useita semmoisia periaateratkaisuja viime vuoden puolelta, ja on todettu, että se tarvitsee hyvän yleislainsäädännön ja jonkin verran erityislainsäädäntöä tuekseen. Käsitykseni on, että nyt ensi maanantaina eduskunta saa käsiteltäväkseen laajan hallituksen esityksen automaattista päätöksentekoa koskevaksi yleislainsäädännöksi ja myöskin semmoisen pienemmän esityksen, missä osassa esimerkiksi ulkomaalaisasioita sitä voidaan ottaa. Ja itse asiassa tänään annettiin tämmöistä itserekisteröintiä koskeva digitietopaketti, mikä on täällä käsittelyssä.
Olemme näissä kalastusasioissa seuranneet myöskin tiiviisti tätä korkeimman oikeuden käytäntöä, [Puhemies koputtaa] mutta tämä täysistuntokeskustelu ei nyt aikataulullisesti salli mahdollisuutta yksityiskohtiin mennä tässä Tenojoen asiassa, ja tietysti siellä lainsäädännössä on nyt jatkossakin yritettävä sovittaa yhteen erilaisia intressejä.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Tässä apulaisoikeuskanslerin pitkässä ratkaisussa ja sen jatkoseurannassa on kiinnitetty huomiota siihen, että oikeudenhoidon ketjussa lähtien poliisista on tarvetta turvata resurssit niin, että asiat eivät sinne jää viipymään.
Arvoisa puhemies! Tässä vastaukset.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2022-09-15T17:36:34,2022-09-15T17:42:03,Hyväksytty,1.1
2022_92_133,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_134,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Parista seikasta täydennystä keskusteluun. Ensinnäkin Oikeuskanslerinviraston laillisuusvalvonnasta hallituksen esityksiä annettaessa: Nythän, kun edellisen kolmen vuosikymmenen ajalta arvioi tuota tilannetta, tässä on tapahtunut sitä, että oikeusministeriössä on suhteessa vähentynyt sitä asiantuntijakapasiteettia ja resursseja. On myös organisoitu uudelleen ministeriötä siten, että sen antama apu muille ministeriöille vaativien lakiesitysten laatimisessa — erityisesti perusoikeus- ja säätämisjärjestyskohdan osalta mutta muutoinkin lainsäädännön valmistelun tason arvioinnissa ja tukemisessa — on vähentynyt, ja on ikään kuin paine siirtynyt Oikeuskanslerinviraston suuntaan. Siihen nähden virasto on kyllä hyvin selvinnyt, kun samaan aikaan näitten kanteluiden määrä on kasvanut, tehtävä on monipuolistunut, mutta myös lainvalmistelun viime vaiheeseen, ennen kuin esitys tulee valtioneuvostoon, keskittyvän työn määrä on kasvanut. Tulevaisuuteen päin varmaan kannattaisi vielä uudelleen miettiä, pitäisikö ottaa pari askelta taaksepäin niin, että oikeusministeriössä olisi tätä koottua lainvalmistelun laadun ja säätämisjärjestyskysymysten vahvaa asiantuntemusta, niin että tulisi jo siinä vaiheessa, kun ministeriöt antavat toisilleen lausuntoja, asioiden parempi valmistelutaso turvattua.
Toiseksi korona-ajan poikkeussääntelystä ja asetuksista, valmiuslain soveltamisesta ja muusta: Tästä asiasta perustuslakivaliokunnassa keskusteltiin erityisesti eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksen yhteydessä. Hyvä olisi, että molemmat laillisuusvalvojat nyt, kun tilanne vähitellen rauhoittuu, normalisoituu, kokoaisivat näitä havaintojaan, mikä koskee sekä koko tätä lainsäädäntökehikkoa, valmiuslakia, poikkeustilalainsäädäntöä että myös näitä tapoja, millä sitten asetusten kautta pystytään nopeasti hyvin mietittyjä poikkeussäännöksiä saamaan voimaan. Tässä on tärkeätä myöskin kansainvälinen vertailu. Meillä on varmaan tarkinta ollut tämä oikeudellinen arviointi näitä määräaikaisia säännöksiä annettaessa, mutta siinäkin voi tehdä sitä vertailua, erityisesti tulevaa valmiuslain uudistusta varten, minkälaiset toimintatavat olisivat tehokkaimpia mutta samalla oikeusturvan varmistavia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-15T17:42:04,2022-09-15T17:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_92_135,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt totean, että tähän asiaan varattu aika tällä erää on päättymässä. Lyhyet puheenvuorot voi käyttää: jos on minuutin mittaiset puheenvuorot käytettävissä tässä vaiheessa, niin voidaan ottaa ne tähän. Onko näin myös edustaja Eestilällä? [Mika Niikko: Kyllä minulle sopii! — Markku Eestilä: Sopii!] — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_136,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin palata, oikeuskansleri, tähän asiaan, kun tässä kertomuksessa on seitsemän sivun verran puhuttu tästä ”Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen epidemiaoloissa”. Täällä mainitaan erilaisia toimenpiteitä, mihin ollaan kiinnitetty huomiota, kuten Uudenmaan rajan sulkeminen ja ravintoloiden aukioloajat ja vaalit ja sen semmoista, mutta täällä ei puhuta ollenkaan työntekijöitten oikeuksista ansiotuloon tai terveydenhuollon henkilön oikeudesta koskemattomuuteen, omaan kehoonsa. Miten voi olla mahdollista, oikeuskansleri, että eri puolilla Suomea on koko ajan noudatettu eri lailla lainsäädäntöä, tulkittu eri lailla? Miksi siihen ei ole kiinnitetty huomiota? Teille on tullut tietojeni mukaan 120 hoitoalan henkilön kantelu siitä, kuinka heitä on kohdeltu näissä asioissa, ja siihen ei ole tullut vastausta vieläkään. Mitä te sanotte siihen, että tälläkin hetkellä ihmiset menettävät työpaikkansa yhdessä yössä sen johdosta, kun esimerkiksi ei ole otettu uutta rokotetta, mitä on tarjottu? Ja kaikki tietävät, että tämä velvoite kohta poistuu, koska siitä ei ollut sanottavaa hyötyä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T17:45:10,2022-09-15T17:46:25,Hyväksytty,1.1
2022_92_137,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_138,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen täällä ollut vähemmän aikaa kuin edustaja Koskinen, mutta olen kyllä tässä asiassa edustaja Koskisen kanssa samaa mieltä, että olen monta kertaa miettinyt, että kyllä oikeusministeriössä ja itse asiassa muissakin ministeriöissä pitäisi olla perusoikeustietämyksen kuitenkin kohtalaisen korkealla tasolla, niin että jo siellä, kun laki lähtee eteenpäin menemään — totta kai oikeuskanslerikin tekee työtään — sen pitäisi olla jo punnittu siellä sillä osaamisella, mutta valitettavasti näkee monta kertaa, että eivät ne ihan ole vielä punnittuja. Kun me ajatellaan sitä valtavaa valitusmäärää, mikä tulee käsittääkseni eduskunnan oikeusasiamiehelle ja Oikeuskanslerinvirastoon, niin kai näitä aika mahdoton on loppujen lopuksi juuriaan myöten kaikkia tutkia. Eli kyllä tätä oikeudellista osaamista pitää pohtia, ja sitä pitää vahvistaa kyllä ministeriöissä. Siitä halusin tämän lyhyen puheenvuoron käyttää. 
Vielä lopuksi, arvoisa puhemies ja arvoisa oikeuskansleri: jossain määrin olen huolestunut myös siitä, että meillä korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus alkavat aika paljon suomalaista kulttuuria ohjaamaan, [Puhemies koputtaa] ja ehkä se olisi kuitenkin eduskunnan tehtävä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-15T17:46:25,2022-09-15T17:47:41,Hyväksytty,1.1
2022_92_139,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Oikeuskansleri Pöysti, lyhyt vastaus.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_140,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kertomus on kirjoitettu vuoden 2021 osalta, ja tämä edustaja Niikon problematiikka on vielä menossa ja tulee 2022 kertomukseen. Siinä on lyhyt vastaus, enkä ennakoi tässä, mitä on.
Toisena asiana: Oikeusministeriön rooli lainvalmistelussa on äärimmäisen tärkeä. Se pääsi olemaan aliarvostettu, ja sitä on ryhdytty korjaamaan. Esimerkiksi meidän tässä ennakkotarkastustyössä aivan systemaattisesti katsotaan, että ministeriöt ovat asianmukaisesti hyödyntäneet ja huomioineet oikeusministeriön lausunnon. Se näkyi muun muassa tänään valtioneuvoston istunnossa, jossa 15 jaetusta hallituksen esityksestä seitsemään tehtiin oikeuskanslerin vaatimia korjauksia, jotka olisivat kyllä löytyneet myöskin oikeusministeriön asiantuntemuksesta, jos sitä olisi ajoissa hyödynnetty. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2022-09-15T17:47:44,2022-09-15T17:48:33,Hyväksytty,1.1
2022_92_141,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_92_142,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, jossa tehdään muutoksia toimeentulotukilakiin ja muutamiin muihin lakeihin. Muutosten tavoitteena on parantaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa toimeentulotuen hakijoina. Muutokset ovat tarpeen, jotta viimesijaisen ja harkinnanvaraisen toimeentulotuen käsittelyssä pystyttäisiin entistä paremmin vastaamaan niiden asiakkaiden tuen tarpeeseen, jotka tarvitsevat tukea kaikkein eniten.
Toimeentulotukilain toimeenpano muuttui vuoden 2017 alussa, kun niin sanottu Kela-siirto tuli tuolloin voimaan. Siitä lähtien toimeentulotuen toimeenpano on jakautunut Kansaneläkelaitoksen ja kuntien sosiaalihuollon viranomaisten kesken. Kansaneläkelaitos on myöntänyt perustoimeentulotuen, ja sosiaalihuolto on vastannut täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä sosiaalityön palveluista. Toimeentulotuki on kaikkein viimesijaisin tukimuoto, eikä tuen luonnetta tässä esityksessä nyt muuteta. 
Toimeentulotukilain muuttaminen sisältyy Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Myös eduskunta edellytti Kela-siirron muutokset hyväksyessään vuonna 2015, että uudistuksen vaikutuksia tulee seurata ja että toimeentulotukilaki tulisi kokonaisuudessaan uudistaa. Eduskunta totesi tuolloin lausumassaan myös, että uudistuksessa tulee pyrkiä vahvistamaan toimeentulotuen luonnetta viimesijaisena ja väliaikaisena etuutena. Lisäksi eduskunta toi esiin, että uudistuksen tavoitteena tulee olla moniammatillinen yhteistyö Kelan ja kuntien välillä sekä sellaiset toimintakäytännöt, jotka tukevat toimeentulotukea saavan itsenäistä suoriutumista ja ehkäisevät syrjäytymistä.
Nyt Kela-siirron kokemuksia on saatu, ja alkuhankaluuksien jälkeen yhteistyö Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä on parantunut. Silti matkan varrella on käynyt ilmeiseksi, että yhteistyöstä tulisi säätää kuitenkin lainsäädännön tasolla aiempaa tarkemmin.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi toimeentulotuen hakemista koskevasta menettelystä nykyistä tarkemmin. Esitykseen sisältyvät säännökset asiakkaan oikeudesta henkilökohtaiseen palveluun sekä toimeentulotukiasioita koskevasta Kansaneläkelaitoksen ja hyvinvointialueen yhteistyöstä. Toimeentulotukiasiointi olisi toteutettava eri asiakasryhmien tarpeet huomioiden saavutettavasti ja esteettömästi. Toimeentulotukiasioiden käsittelyssä sosiaalihuollon näkemysten huomioimisesta säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Tämä koskisi muun muassa perusosan alentamistilanteita. Lisäksi tarkennetaan säännöksiä tietojen luovuttamisesta viranomaisten välillä sekä täsmennetään tietojen käyttöön liittyvää sääntelyä.
Myös toimeentulotuen määräytymistä ja rakennetta koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarkennettavaksi. Lain rakenteeseen tehdään myös selkeyttäviä muutoksia. Lakiin ehdotetaan myös välttämättömiä muutoksia, jotka aiheutuvat siitä, että sosiaalihuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille.
Viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseksi ehdotetaan säädettäväksi valtakunnallisesta toimeentulotukiasioiden neuvottelukunnasta sekä alueellisista neuvottelukunnista, jotka toimisivat hyvinvointialueiden yhteydessä. Näiden tarkoituksena olisi varmistaa viranomaisten välisen yhteistyön toteutumista ja tuoda esiin myös kehittämistarpeita. Tarvittaessa niissä voitaisiin huomioida myös asiakasnäkökulma toimeentulotukiasioiden käsittelyn kehittämisessä
Muutokset tulisivat voimaan 1.1.2023. Neuvottelukuntien kautta on tarkoitus saada aiempaa systemaattisemmin tietoa toimeentulotukeen ja sen toimeenpanoon liittyvistä kehittämistarpeista.
Esityksen lausuntokierroksella jotkut lausunnonantajat kaipasivat laajempaa uudistusta pienituloisimpien ihmisten asemaan joko toimeentulotukea tai perusetuuksia korottamalla. Tässä esityksessä ei kuitenkaan puututa toimeentulotuen määrään. Sosiaaliturvakomitea työskentelee parhaillaan, ja sen tavoitteista on todettu, että sosiaaliturvan uudistamisella pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähentämiseen.
Jatkossa perusturvan ja toimeentulotuen päällekkäisyyden tarkoituksenmukaisuuden arviointia on tarpeen jatkaa ja toimeentulotuen roolia säännönmukaisesti perusturvaa täydentävänä tuen muotona tulisi pyrkiä kaventamaan. Toimeentulotuen tarpeen taustalla vaikuttaa useita syitä, kuten muun muassa pitkäaikaistyöttömyys ja asumisen korkea hinta. Näihin juurisyihin on pyrittävä edelleen määrätietoisesti löytämään ratkaisuja. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T17:48:58,2022-09-15T17:54:09,Hyväksytty,1.1
2022_92_143,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_144,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Puhemies! Iso kiitos ministerille asian sujuvasta esittelystä. Tämä lakiehdotus todella perustuu hallitusohjelmakirjaukseen: ”Toteutetaan toimeentulotuen kokonaisuudistus, jolla varmistetaan riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset palvelut.” Ehkei tämä esitys yllä ihan kokonaisuudistuksen tasolle, mutta paljon hyvää siinä tapahtuu. Tavoitteena on parantaa erityisesti sosiaalihuollon ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden asemaa toimeentulotuen hakijoina. Tämä on erittäin tarpeellinen ja myös odotettukin toimenpide.
Kuten ministeri sanoi, tässä laissa siis jykevöitetään asiakkaan oikeutta saada henkilökohtaista apua ja monialaista palvelua. Asiointi tulisi siis järjestää saavutettavalla ja esteettömällä tavalla niin, että eri asiakasryhmien tarpeet on otettu huomioon, ja ylipäätään tietysti niin, että asiointi on kaikille mahdollista. Pidän tätä henkilökohtaista lähestymistapaa hyvinkin kunniakkaana, inhimillisenä ja myös tuloksellisena. Täydentävä toimeentulotuki olisi entistä selkeämmin henkilön tai perheen erityiseen tarpeeseen tai olosuhteeseen perustuva harkinnanvarainen tuki.
Puhemies! Ehkäisevä tuki olisi edelleen siis harkinnanvarainen ja sitä myönnettäisiin hyvinvointialueen myöntämin perustein. Esityksessä säädettäisiin myös mahdollisuudesta myöntää asiakkaalle maksusitoumus. Lisäksi säädettäisiin Kelan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä toimeentulotukiasioissa. Nämä kaksi merkittävää tahoa ovat aivan keskeisessä asemassa sen osalta, että niiden yhteistyö tai sen puute ratkaisee monin paikoin toiminnan sujuvuuden.
Tässä esityksessä ei puututa toimeentulotuen määrään. Hallituksen budjettiriihessä sopimat muutokset toimeentulotukeen sisältyvät erilliseen hallituksen esityskokonaisuuteen, jota paraikaa valmistellaan.
Puhemies! Hallitus kyllä tekee kunniakasta työtä sen osalta, että pienituloiset selviäisivät näistä ajoista, jossa elämisen kustannukset ovat aiheuttamassa vakavaa uhkaa ihmisten taloudellisten ja inhimillisten olosuhteiden osalta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-15T17:54:12,2022-09-15T17:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_92_145,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Kiitoksia! — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_146,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äkkäseltään vaikuttaa siltä, että tämä esitys on hyvinkin tämmöinen hyvää tarkoittava ja hyvinkin tämmöinen, mitä ministeri tässä kuvaili, mutta itse asiassa tässä muutetaan ihan tätä peruskuviota oikeudesta toimeentulotukeen, kun aikaisemmassa laissa lukee seuraavasti: ”Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa, eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.” Mutta nyt tässä laissa tätä sovelletaan: ”Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Oleskelun tosiasiallinen luonne on selvitettävä yksilöllisesti jokaisen hakijan kohdalla.” ”Jokaisella maassa oleskelevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tilanteessa tukea välttämättömän avun turvaamiseksi siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu.” Mielestäni tässä on aika merkittävä ero tämän myöntämisen osalta. 
Aiemmin on katsottu niin, että kaikki muut keinot pitäisi katsoa aikaisemmin ja lähtökohta on ollut se, että henkilö asuu maassa, mutta nyt tässä alleviivataan sitä, että riittää, kun oleskelee maassa, ja nähdäkseni tämä on hyvin merkittävä linjanmuutos ja liittynee varmasti tähän samaan asiaan, mistä toissapäivänä tässä salissa ryöpytin teitä, ministeri Lindén, kun toitte laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon laajennuksen tänne, ja nyt näyttää siltä, että tuottekin tästä toimeentulotuen laajennuksen heti perässä, mikä on kyllä käytännössä kummallista. 
Tässähän todetaan, että jokaisen yksilön, joka hakee toimeentulotukea, oleskelun luonnetta tulisi selvittää, mutta lain perusteluosioissa taas todetaan, että eipä, ei tarvitse, jos ei näytä siltä, että olisi selvittämisen tarvetta. Ja täytyy nyt sanoa, että ymmärtääkseni tämä hallitus on velkaantunut sen 40 miljardia tällä kaudella. Meillä sakkaa aika paljon tässä maassa peruspalveluita. Myöskin rahoituspohja alkaa murtua, kun näyttää siltä, että meillä menee enemmän kuin tulee, aivan kuten ensi vuonnakin, ja siltä osin tämäntyyppiset palveluiden laajennukset käytännössä katsoen kenelle hyvänsä, joka Suomeen tulee, ei ole kyllä vastuullista politiikkaa, ei sitten millään tavalla. 
Nythän meillä on myöskin tämän toimeentulotuen osalta ollut nimenomaan ulkomaalaisten kanssa ongelma, tai tulee todennäköisemmin ongelma, ja on ollut Kelankin mukaan ongelmaa esimerkiksi kolmansista maista tulevien opiskelijoiden osalta. Heillähän on ollut tämmöinen vuosittainen tuloraja. Heidän pitää osoittaa ne varat elämiseensä opiskelun ajalta, mutta nythän hallitus muutti tätäkin lakia siten, että jatkossa ei tarvitse tätä elämisen rahoittamista osoittaa kuin vuodeksi kerrallaan, ja se on laskettu, että 560 euroa kuukaudessa riittää opiskelijalle. No, kuten tiedämme, se ei riitä, ja me tiedämme myöskin hallintovaliokunnan saamien lausuntojen perusteella sen, että Kelalla on näkemys, että siellä käy niemenomaan kolmansista maista tulevia opiskelijoita toistuvasti toimeentulotukea hakemassa, mutta Migri ei saa näistä tietoa, koska tämän tiedon luovuttaminen ei ole mahdollista. No, nythän tämä sitten vielä lisääntyy, jos me rupeamme myöntämään toimeentulotukea vain oleskelun perusteella, ja en, suoraan sanoen, ministeri Lindén, oikein ymmärrä teitä. Kuten sanoin jo viimeksi, että ymmärrän, että vihreät ja vasemmisto tämäntyyppistä kannattaa, mutta minne on hävinnyt se kuitenkin ennen vanhaan vastuullinen valtionhoitajapuolue, ja puolue, joka kykenee kantamaan vastuuta? Mikä teitä vaivaa, SDP ja keskusta?
Ja tähän yhteyteen on vielä pakko todeta se, että nyt, kun näitä käyttöaloja laajennetaan näin valtavasti, niin miksi te ette tuo samaan aikaan valvontaa? Esimerkiksi tämä toimeentulotuki: katsotaan, että tämä on arkaluonteinen tieto, jota ei voi luovuttaa, ei sen enempää Migrille oleskelulupien valvontaa varten, mutta ei oikein kellekään muullekaan, ja mielestäni tässä kohtaa, jos jotain halutaan jaella sinne sun tänne, niin kyllä nämä täytyisi vähintäänkin tulorekisteriin laittaa, jolloin valvontamahdollisuus helpottuu. Kysymys on kuitenkin — mielestäni kyse ei ole nolosta asiasta — rahasta, jota hyvinvointiyhteiskunnan pitääkin viime kädessä antaa suomalaisille ja kansalaisille, mutta silloin, kun sitä ryhdytään roiskimaan oleskelun perusteella, niin tämä suuntaus ei ole huono, ja totean kyllä sen, että olemme perussuomalaisissa kritisoineet tätä asumisperusteista sosiaaliturvaa. Sen kuuluisi olla kansalaisuusperusteinen, mutta nähtävästi näyttää nyt siltä, että Marinin hallitus menee vielä pidemmälle ja pyrkii luomaan Suomeen oleskeluperusteisen sosiaaliturvan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-15T17:57:27,2022-09-15T18:03:49,Tarkistettu,1.1
2022_92_147,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_92_148,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin kuulevinani edustajan puheesta, että mikä tahansa hyväkin laki pitää torpata, jos siitä on hyötymässä yksikään muu kuin Suomessa pysyvästi oleskeleva, asuva ihminen, [Mari Rantanen: Laittomasti!] vaikka siitä todellisuudessa voisivat hyötyä sadattuhannet kantasuomalaiset, jotka ovat asuneet tässä maassa iät ja ajat. Tämä on se linja, joka tässä kyllä näistä maahanmuuttovastaisista puheista tulee jatkuvasti läpi, ja on todella valitettavaa, että suomalaisille muutenkin tärkeitä lakeja täytyy estää, koska niiden mainostetaan olevan jotenkin jollekin maahanmuuttajaryhmälle, sadoille tai kymmenille, hyödyksi.
Yksi tällainen tapaus oli viimeksi, kun käsiteltiin lastensuojelun jatkoa. Aikaisemmin tätä jälkihuoltoa katsottiin sinne 20 ikävuoden paikkeille, mutta sitten näitten turvapaikanhakijoiden kannalta se oli 18:aan. Tässäkin kohtaa eräät kansanedustajat olivat sitä mieltä, että missään tapauksessa näihin ei pidä ulottaa tätä jälkihoitoa ja jälkihuoltoa, vaan heidän pitää antaa rypeä, ja jos he joutuvat sitten väärille teille tai rikollisuuteen tai mihin vaan, niin menkööt, yhteiskunta voi sen maksaa — tämä on se politiikka, joka tulee näistä puheenvuoroista läpi.
Minä olisin ministeri Lindéniltä nyt kysynyt tähän lakiin liittyen kahta asiaa:
Ensinnäkin, miten koette, kun tässä on harkinnanvaraiseen liittyen joskus ollut joissain kunnissa tällaisia tapauksia, joissa ihmiselle, joka on liikkumisen kannalta täysin rajoittunut — eli hänellä on mahdollisesti pyörätuoli — ei myönnetä harkinnanvaraista, vaikka hän ansaitsisi sen? Joskus tällaiset ihmiset asuvat hieman isommassa asunnossa kuin mitä korvattavaan neliömäärään kuuluu, mutta he tarvitsevat sen tilan siksi, että voivat pyörätuolissa kääntyä keittiössä tai olohuoneessa tai vessassa, ja siksi niitä ylimääräisiä neliöitä on. Tässä tapauksessa ohje ei ole selkeä, että juuri tällaisia ihmisiä tämmöisissä neliöihin perustuvissa tuissa voitaisiin armahtaa, ja heille se seitsemän neliömetriä asunnossa lisää voitaisiin tässä kohtaa taata, koska se on heille elintärkeä ympäristö.
No, sitten toinen kysymys, arvon ministeri, mistä olisin halunnut kysyä: Toimeentulotukeen tällä hetkellä katsotaan lapsilisät tuloksi. Näin ollen, kun lapsilisiä esimerkiksi joulun alla tullaan korottamaan, ne perheet, jotka eivät hae toimeentulotukea, saavat tavallaan sen lapsilisän täysimääräisesti ja sitten niillä perheillä, jotka hakevat toimeentulotukea, se lapsilisä taas katsotaan tuloksi, jolloin tässä tuloerot tavallaan näitten perheiden välillä korostuvat ja nousevat. Millä tavalla, ministeri Lindén, voitaisiin tähän lakiin tai johonkin tulevaan lakiin tehdä sellainen korjaus tai muutos, [Puhemies koputtaa] että lapsilisä ei näkyisi näille köyhimmille tulona?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T18:03:50,2022-09-15T18:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_92_149,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_150,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministeri Lindénille tämän toimeentulotukea koskevan uudistuksen esittelystä. Toimeentulotukihan on aivan viimesijainen taloudellinen tuki, jolla turvataan yksilön ja perheen välttämätön toimeentulo ja itsenäinen elämä, ja siis siitä syystä erittäin tärkeä tuki. 1.1.2017 alkaen Kela on tehnyt päätökset perustoimeentulotuesta, ja täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäi tuossa uudistuksessa kuntien vastuulle ja sosiaalitoimen vastuulle. 1.1.2023 alkaen tämä tietysti siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle.
Tämä muutos on tarkoittanut päivittäistä tiivistä yhteistyötä ja tiedonkulkua Kelan ja sosiaalitoimen välillä. Kuten Lindén totesi, alussahan meillä oli huomattavia haasteita tämän uudistuksen toteutuksessa, virkailijoista oli valtava pula ja oli epäselvyyttä käytännöistä. Siitä onneksi on tultu jo aimo harppaus eteenpäin, ja tilanne on muuttunut parempaan suuntaan. Uudistuksen yhteydessä eduskunta edellytti tiivistä seurantaa ja toimeentulotukilain kokonaisuudistusta painottaen moniammatillista yhteistyötä. Marinin hallitusohjelman tavoitteena, yhtenä tärkeänä sellaisena, on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen. Itse näen, että toimeentulotukijärjestelmä on keskeinen arvioitava elementti tässä tavoitteessa.
Toimeentulotuki on aina viimesijainen ja edellyttää yksilökohtaista harkintaa. Joidenkin kohdalla pelkkä toimeentulotuki ei tietenkään riitä, vaan tulee olla tiivis yhteys laajempaan sosiaalihuollon tukeen ja palveluihin. Kelan vastuu onkin tuon yhteyden ylläpitäminen ja sosiaalipalveluiden tarpeen ilmaantuessa olla tiiviisti yhteydessä sosiaalitoimeen. Paljon arvioita on tehty toimeentulotuen uudistuksen jälkeen, ja asiakkaista osan tilanne on parantunut, osan huonontunut.
Nyt on keskeistä tässä uudistuksessa, että säännökset toimeentulotuen hakemista koskevasta menettelystä tarkennetaan, asiakkaan oikeudesta henkilökohtaiseen palveluun ja Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyöstä tarkennetaan säädöksiä ja jatkossa eri asiakasryhmien tarpeet otetaan paremmin huomioon. Tärkeitä tavoitteita kaikki. On tärkeää, että Kela ja hyvinvointialue voivat tulevaisuudessa tehdä entistä tiiviimmin yhteistyötä moniammatillisesti asiakkaan vuoksi. Ihminen tarvitsee toisinaan toimeentulotuen lisäksi sosiaalihuollon palveluita, jotka parhaimmillaan edistävät taloudellista toimintakykyä, esimerkiksi päihdepalvelut tai kuntouttava työtoiminta. Näin päästään parhaimmillaan irti toimeentulotukiriippuvuudesta. Mutta kuten Lindén totesi, kuitenkin tärkeää on myös paneutua niihin juurisyihin, jotka ovat toimeentulotukitarpeen syitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-15T18:07:07,2022-09-15T18:10:19,Hyväksytty,1.1
2022_92_151,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_152,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa yhtenä päivänä kun joku kysyi, miksi perussuomalaiset puhuvat joka päivä maahanmuutosta, niin sutkautin siihen, että koska hallitus tuo joka päivä eduskuntaan esityksen maahanmuuton helpottamisesta tavalla tai toisella. Ei olisi pitänyt vitsailla vakavalla asialla, koska taas ollaan sellaisessa päivässä, että hallitus tuo sellaisen esityksen tänne eduskuntaan käsiteltäväksi — tässä vieläpä siinä muodossa, että aivan uloskirjoitetusti sidotaan toimeentulotuki oleskelemiseen riippumatta oleskelun laillisuudesta tai laittomuudesta.
Tässä 27 §:n määrittelyssä muuten, edustaja al-Taee, ei ole mitään sellaista, mikä olisi kantasuomalaisen kannalta oleellista, eli tämän määrittelyn tässä vastustaminen ei millään tavalla kaataisi tai vaarantaisi tässä esityksessä mukana kenties muulle väestölle tulevia positiivisia vaikutuksia. Tässä on kysymys vain siitä, että määritellään selvästi auki, että oleskelet millä tahansa perusteella, olet oikeutettu tiettyihin asioihin. Ei tätä mitenkään muuten voi ymmärtää. Vähintäänkin luvatta maassa oleskelevan ja toimeentulotukea saaneen tiedot pitäisi luovuttaa maahanmuuttoviranomaisille — sen nyt vähintään pitäisi olla edellytyksenä, jos sellaista tukea maksetaan jollekin.
Toisena asiana tämä Kela-siirron toimivuus ylipäänsä: Saamani palautteen perusteella se ei oikein toimi vieläkään, koska Kelan palvelut on niin karsittu pois kunnista, asioiminen onnistuu lähinnä nettisivujen kautta. Se jo sinänsä syrjäyttää digitalisaatiosta syrjässä olevia ihmisiä ennestään ja vaikeuttaa tukien hakemista, kun huomioidaan vielä, että Kelan käyttämä kapulakieli on hyvin vaikeaselkoista. Ne hakemukset ovat vaikeita täyttää, niissä pitää ottaa kantaa moniin monimutkaisiin ja hankaliin asioihin. Puuttuu kontaktihenkilö, joka osaisi neuvoa kenties näissä asioissa, ja käsittely kestää. Ja kun käsittely kestää, ihmisen perustoimeentulo on vaarassa, ja se aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Tällaista palautetta on tullut koko ajan näistä toimeentulotukihakemuksista tämän Kela-siirron jälkeen, eikä niitä ole saatu korjattua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-15T18:10:19,2022-09-15T18:12:38,Hyväksytty,1.1
2022_92_153,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_154,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On pakko tässä nyt ensin vastata edustaja al-Taeelle, että ei tässä esityksessä ole kysymys siitä, että tehtäisiin suomalaisille jotakin erityisen hyvää lainsäädäntöä. Kun te puhutte haavoittuvassa asemassa olevista, niin ette te koskaan puhu vanhuksista tai vammaisista tai lapsista, te puhutte aivan jostain muusta eli maahanmuuttajista, mistä muustakaan.
Sitten on todettava se, että kun tässä edustaja al-Taee myös kysyi näistä pyörätuolia käyttävien ihmisten mahdollisuuksista asua isommassa asunnossa, niin käsitykseni mukaan tämä on täysin mahdollista tällä hetkellä. Se huomioidaan niissä neliöissä eri tavalla. 
Sitten on pakko vielä nostaa tähän keskusteluun se, että jotenkin tämä on tavattoman hämmästyttävää, kun eihän yhteiskuntaa voi rakentaa sillä tavalla, että se perustuu tämmöiseen oleskeluyhteiskuntaan. Me tiedetään esimerkiksi se, että tässä maassa vähenevät ja vähenevät ne ihmiset, jotka käyvät työssä, niin onko tämä nyt se paras tapa pyrkiä edistämään ihmisten työllistymistä ja siihen syrjään kiinni pääsemistä, että me jopa lainsäädännössä tunnustamme, että oleskelu riittää. Kyllä kait voisi ajatella, että voisi lähteä vähän toisellakin tavalla liikkeelle. 
Sitten kiinnitin huomiota näihin neuvottelukuntiin. En tiedä, missä toiminnoissa näistä yleensä on ollut kovasti hyötyä, mutta pidättekö te hallinnon purkamisen ja eritoten rahankäytön osalta järkevänä sitä, että meillä on näitä neuvottelukuntia näin paljon tällaisessa asiassa. Eli voivatko ne ongelmat olla niin syviä, että tarvitaan tämmöinen ylimääräinen hallintohimmeli sinne väliin taas niitä palautteita antamaan, kun voisi jotenkin kuvitella, että kehittämisestä asiakkaat osaavat antaa ehkä parasta palautetta? En sitten tiedä, muodostuuko se paras palauteväylä siitä, että muodostetaan neuvottelukuntia, joissa istuu kenties poliittisia edustajia ja järjestöjen edustajia. Miten olette päätyneet tällaiseen esitykseen tässä yhteydessä?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-15T18:12:40,2022-09-15T18:15:17,Tarkistettu,1.1
2022_92_155,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_92_156,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikoinaan kun minut valittiin tänne eduskuntaan, päätin olla yksi niistä edustajista, jotka vartioivat tämän salin integriteettiä, siinä mielessä että kun provosoidutaan, niin silloin tämän salin keskustelut menevät sivuraiteille eikä päästä niin kuin oikeasti asioista puhumaan. Silloin kun demarille sanotaan, että al-Taee, te ette puhu vanhuksista tai sairaanhoitajista tai koululaisista tai opiskelijoista, niin annetaan hallitusohjelman puhua puolestaan, oikeastaan miten hienosti niin valtavan monta asiaa, jotka me olemme saaneet perintönä edellisiltä hallituksilta, me olemme parhaamme mukaan yrittäneet korjata ja parantaa tulevaisuuden varalle yhdessä muiden hallituskumppaneiden ja porukan kanssa. Näin ollen tällaisella muunnellulla puheella tässä salissa ei oikeastaan ole arvoa, koska teot puhuvat puolestaan ja olemme tekojen puolue ja hallitus. 
Mitä sitten tulee keskusteluun siitä, kenelle tämä lainmuutos on tarkoitettu, niin haluaisin kuulla ministeri Lindéniltä: Onko tässä ajateltu kaikkia suomalaisia, onko tämä hyödyksi kaikille suomalaisille? Ja millä tavalla tämä kirjaus tästä oleskelusta on tähän päätynyt? Ovatko ne sellaisia ihmisiä, jotka ovat tulleet Suomeen esimerkiksi niin, että ovat olleet kauttakulkumatkalla ja hetkellisesti viikon tai pari joutuneet jäämään jostain syystä tai muuta, mistä tämä johtuu? Ja kuinka monta ihmistä tämä koskettaa, niin sanotusti kantasuomalaisista, ja entäs muusta maailman väestä? Veikkaisin, että puhutaan kymmenistä muun maailman väen ihmisistä mutta sitten taas yleisesti ottaen kaikista suomalaisista. 
Lopuksi haluaisin sanoa, että jos niiden ihmisten osalta, jotka ovat huonossa asemassa tällä hetkellä syystä tai toisesta ja jotka haluavat päästä töihin — kantasuomalaiset tai muut — tällä harkinnanvaraisella pystytään kannattelemaan sitä perheen tilannetta, että mielenterveysongelmat eivät siitä puhkea tai jotkin muut ongelmat, ja nämä ihmiset todella pääsevät sitten sen jälkeen jaloilleen ja pääsevät töihin, niin tämähän on mitä vahvimmin panostus nimenomaan kaikkien heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten eduksi. Eikö niin, ministeri Lindén?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T18:15:17,2022-09-15T18:17:50,Hyväksytty,1.1
2022_92_157,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, alkaa olla aika melkein käytetty, mutta edustaja Viljanen, jos pystytte tiivistämään yhteen minuuttiin oman puheenvuoronne, ja sitten vielä ministerin loppupuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_158,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aivan varmasti pystyn tiivistämään. — On varmaan meidän kaikkien yhteinen tavoite tässä salissa, että pitkää toimeentulotukiriippuvuutta ei synny, ja mikä ihanteellista olisi, että meillä mahdollisimman moni saisi olla työssä ja tehdä sellaista työtä, mihin omat voimavarat riittävät, ja olisi riippumattomuus tällaisista tukilähteistä. Itse olen tehnyt pitkän työuran päihderiippuvaisten kanssa, ja väitän, että suurin osa asiakkaistani on ollut toimeentulotukiriippuvaisia, ja ajattelen, että jos me löydetään joitain konsteja, joilla me voidaan tukea näitä ihmisiä tiivistämällä sitä heidän henkilökohtaisen tukensa määrää, niin kuin tässä tehdään, niin silloin me kyllä parannetaan nimenomaan näiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien mahdollisuuksia selvitä ilman tällaista yhteiskunnan viimesijaista turvaa — kyllä itse ajattelen, että nyt puhutaan nimenomaan niistä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-15T18:17:59,2022-09-15T18:19:03,Hyväksytty,1.1
2022_92_159,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Lindén, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_160,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että kun tuli aika monta kysymystä, niin osa niistä oli niin spesifisiä, että varmasti se kaikkein paras vastaus saadaan vaikkapa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiltä. Itse ajattelin lähestyä tätä aika periaatteelliselta kannalta. Kun pidin tuon esittelypuheenvuoron, niin siinähän on pitkälti kysymys usein siitä, että pyritään tiivistämään se lain sisältö tuollaiseen viiden minuutin puheenvuoroon. Siinä puheenvuorossa on taustalla virkamiesvalmistelua, mutta nyt tässä itse täysin vapaasti haluan välittää seuraavat ajatukset.
Monta kertaa olen miettinyt, että kun olen itse asiassa läpi koko elämäni itse ollut hyvätuloinen, hyvässä asemassa oleva ihminen — edelleenkin tietenkin ministerin tehtävissä ja pitkään hyväpalkkaisissa tehtävissä olleena — niin onko minulla ollenkaan riittävästi ymmärrystä niiden ihmisten asemasta, jotka elävät siellä toimeentulominimin alarajalla. Meillähän valtion budjetissa on tälle vuodelle budjetoitu 715 miljoonaa euroa perustoimeentulotukeen. Se oli vielä kaksi vuotta sitten 768 miljoonaa. Sitä ei ole leikattu, se ei joudu siitä, vaan työllisyystilanteen parantumisen myötä ihmisten asema on parantunut sillä tavalla, että harvempi on ollut toimeentulotuen piirissä.
Kun itse tulin peräti 50 vuotta sitten mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan, niin tämän toimeentulotuen nimi oli ”huoltoapu”. Se annettiin kunnassa aina harkinnanvaraisesti. Olen itse ollut Turun sosiaalilautakunnan kokouksissa, joissa yksilöjaostossa äänestettiin jopa siitä, annetaanko polttopuut halkoina vai klapeina. Äänestys saattoi päätyä 4–3. En ota kantaa, mitkä puolueet voittivat ja mitkä olivat mitäkin mieltä. Eli kyllä tässä on perimmiltään kysymys kaikkein köyhimpien ihmisten viimesijaisesta auttamisesta.
Pyrin vertaamaan noita kohtia, joihin edustaja Rantanen viittasi. Minusta 14 a §, siis nykyisin voimassa oleva pykälä, puhuu oleskelusta jokseenkin samalla tavalla kuin muutettu pykälä. Eli en näe tässä nyt mitään tällaista maahanmuuton kiihoketta, eikä se varmasti ole tämän muutoksen taustana, vaan se, että lisätään yksilötasolla tehtävää työtä niin, että tämä apu kohdentuisi mahdollisimman hyvin ja että ihmiset nousisivat siellä todella ansiotulojen piiriin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-15T18:19:05,2022-09-15T18:21:33,Hyväksytty,1.1
2022_92_161,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 122/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_92_162,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion henkilöstölle etätyöstä johtuvissa olosuhteissa sattuneiden tapaturmien korvaamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 122/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Esityksessä on kyse uudesta laista, jonka mukaan valtion henkilöstön etätöissä sattuneet työtapaturmat korvattaisiin nykyistä laajemmin. Tavoitteena on, että laki tulisi voimaan vuoden 23 alusta.
Tällä hetkellähän valtion työntekijöiden tapaturmaturva perustuu työtapaturma- ja ammattitautilakiin, jonka mukaisesti Valtiokonttori korvaa etätyössä sattuneita työtapaturmia suppeammin kuin varsinaisella työpaikalla sattuneita tapaturmia. Tämä on heikentänyt tapaturmaturvaa yleisemmin, kun etätyöt valtiolla ovat yleistyneet rajusti koronaepidemian aikana ja työnantaja on jopa ajoittain suositellut etätyöskentelyä. Esimerkiksi yksityisellä sektorilla on joissakin yrityksissä otettu tämän vuoksi erillisiä vakuutuksia, joilla on laajennettu työntekijöiden etätyön tapaturmaturvaa. Valtiolla työtapaturmaturva ei kuitenkaan perustu vakuutussopimuksiin vaan lakiin, joten asia on syytä ratkaista lainsäädäntöteitse. Näin varmistetaan valtion työntekijöiden tasapuolinen kohtelu ja säästetään myös hallinnollista taakkaa ja kuluja, kun ei tarvita erillisiä vakuutuksia yli 70 000 työntekijälle.
Tällä esityksellä laajennetaan valtion työntekijöiden tapaturmaturvaa etätöissä eräisiin varsinaisen työnteon oheisiin tilanteisiin, joita nykyinen työtapaturma- ja ammattitautilaki ei kata. Näin tapaturmaturva vastaisi tasoltaan pitkälle yksityisen sektorin vakuutusten tasoa ja olisi lähempänä samaa tasoa kuin työpaikalla työskenneltäessä. Tämän esityksen perusteella korvattavan etätyötapaturman tulee liittyä työntekoon tai työnteon vuoksi tehtävään siirtymiseen esimerkiksi asunnon ja etätyöpaikan välillä, etätyöpaikan läheisyydessä ruokatauon aikana tai vaikkapa lasten päivähoidon järjestämisen vuoksi tehdyllä matkalla etätyöpaikalta hoitopaikkaan. Toisaalta työhön liittymättömissä toimissa, kuten vaikkapa lumitöissä tai harrastuksissa, sattuneita vahinkoja ei tietenkään edelleenkään korvattaisi.
Esityksen on arvioitu laajentavan työtapaturmaturvaa enimmillään joissakin kymmenissä tapauksissa vuosittain. Tapaturmaturvan laajentamisesta aiheutuvien korvausmenojen arvioidaan kokonaisuudessaan jäävän vuosittain alle 100 000 euron. Toisaalta on olennaista huomata, että etätyön lisääntyminen on vähentänyt työmatkoilla sattuneita vahinkoja. Korvattavien tapaturmien määrä on laskenut jopa sadoilla tapauksilla, mistä syntyneet säästöt ovat olleet merkittävät. Tämä johtuu siitä, että työmatkat ja niillä aiheutuneet tapaturmat ovat vähentyneet etätyön myötä.
Esitys on siis periaatteellisesti tärkeä, sillä tavoitteemme on lisätä valtiolla monipaikkaista työtä ja tehdä etätyöstä entistä useammin aidosti tasavertainen vaihtoehto. Joustavuus lisää valtion houkuttelevuutta työpaikkana ja parhaimmillaan parantaa sitä kautta myös työn laatua. Joustavampi työskentely tuo valtiolla mahdollisuuksia myös tilatehokkuuteen ja sitä kautta saataviin energia- ja kustannussäästöihin. Näin samalla rahalla voidaan tarjota ihmisille parempia julkisia palveluita — hyötyä siis henkilöille, työntekijöille itselleen, mutta myöskin valtiolle, koko yhteiskunnalle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-09-15T18:22:00,2022-09-15T18:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_92_163,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. — Mennään keskusteluun. Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_92_164,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten aina kansalaisaloitteiden kohdalla, kiitän tässäkin yhteydessä kansalaisaloitteen tekijöitä tästä aloitteesta, jonka he ovat nähneet hyvin tärkeäksi.
Eduskunta ja hallintovaliokunta ovat käsitelleet aivan vastikään tätä kertalaillistamisasiaa siinä yhteydessä, kun yhdenvertaisuusvaltuutettu antoi oman kertomuksensa, jossa hän esitti tätä yhtenä ratkaisuvaihtoehtona laittomasti maassa olevien tilanteeseen. Tuossa yhteydessä eduskunnassa on tätä asiaa hallintovaliokunnassa käsitelty ja tultu siihen lopputulemaan, että kertalaillistamista ei tule edistää, ja se on katsottu epäasialliseksi tavaksi pyrkiä pääsemään eroon siitä, että ihmiset jäisivät Suomeen laittomasti.
Tässä yhteydessä pysyn edelleen tällä kannalla, johon hallintovaliokunta päätyi, tokikin hiukan eriävine mielipiteineen vihreiden ja vasemmiston osalta. En näe, että tätä asiaa olisi syytä edistää myöskään tämän kansalaisaloitteen pohjalta. Ihmisillä on lupa elää, kuten tässä kansalaisaloitteessa todetaan, mutta välttämättä kaikilla ei ole lupaa elää Suomessa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-15T18:26:13,2022-09-15T18:27:50,Hyväksytty,1.1
2022_92_165,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_166,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi myös minä haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja kaikkia allekirjoittajia. Kiitos, että välitätte.
Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että niille henkilöille, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ennen vuotta 2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa, tulisi myöntää nelivuotinen jatkuva oleskelulupa. 
No mikä sitten on tämänhetkinen tilanne? Nyt tilanne, voidaan sanoa, on kehittynyt humanitääriseksi kriisiksi. Arvioiden mukaan vähintään 5 000 ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakenutta ihmistä elää edelleen epävarmuudessa jatkonsa suhteen. Tämä tietenkin altistaa nämä ihmiset hyväksikäytölle, ja tämä tietenkin aiheuttaa vakavaa henkistä ja psyykkistä haittaa. Tämä ei yksinkertaisesti ole inhimillistä. Eikä tämä myöskään ole järkevää: samaan aikaan pysähdyksissä oleva tilanne aiheuttaa myös yhteiskunnalle kustannuksia pitkittyneiden turvapaikkaprosessien takia, ja samaan aikaan tämä myös esimerkiksi lisää harmaata taloutta. Eli on ihan oikein sanoa, että tämä ei ole kenenkään etu. 
No, tämän kansalaisaloitteen kohderyhmä on rajattu, eikä se siis koske kaikkia turvapaikanhakijoita, mutta kyseessä on kuitenkin suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin epätyypillisessä tilanteessa oleva ja suhteellisen suuri määrä ihmisiä, jotka ovat odottaneet oleskelulupaa jo vuosia. Heidän tilanteensa tulee nyt ratkaista pikimmiten, ja heidän tilanteensa tulee ratkaista inhimillisellä tavalla. 
Samaan aikaan sitten sosiaalisen median joissain kulmissa vaaditaan muun muassa tässä kansalaisaloitteessa kuvattujen ihmisten palaamista tai jopa pakkopalauttamista lähtömaihinsa. Itse haluan tähän muistuttaa, että monien tässä kansalaisaloitteessa kuvatussa välitilassa olevien ihmisten palauttaminen lähtömaihinsa ei olisi mahdollista edes pakkokeinoin, sillä pitkittyneet prosessit ovat yhä kesken. On myös täysin ymmärrettävää, että mahdollisesti hengenvaarassa lähtömaassaan olevat ihmiset ja täällä Suomessa näiden vuosien aikana ihmissuhteita, kulttuurisia suhteita ja siteitä luoneet henkilöt eivät myöskään tietenkään voi palata vapaaehtoisesti.
No, arvoisa puhemies, tämä on kriisi yksilöille, mutta lopulta tässä on kyse myös suuremmasta rakenteellisesta ongelmasta. Tilanne, jossa meillä on Suomessa tuhansia paperittomia ihmisiä, on epäonnistuneen ja epäinhimillisen turvapaikkapolitiikan tulos. Vuosina 2015—2017, jolloin iso osa tämän kansalaisaloitteen kohderyhmästä on tullut Suomeen, oli turvapaikkaprosesseissa järkyttäviä ongelmia. Joitain mainitakseni: hakemusten käsittely oli ruuhkautunut, turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikennettiin muun muassa kaventamalla oikeusapua ja lyhentämällä valitusaikoja, tulkkauspalveluissa esiintyi vakavia ja jatkuvia puutteita, ja valitusprosessien läpivieminen oli toisinaan jopa mahdotonta. Näitä samoja haasteita tietenkin esiintyy myös edelleen, mutta tuolloin nämä ongelmat olivat poikkeuksellisen vakavia. Suuressa kuvassa paperittomuuteen onkin puututtava korjaamalla nämä oleskelulupamenettelyn ongelmat. Lisäksi pitkään maassa olleille on tarjottava mahdollisuus oleskelun laillistamiseen, ja on varmistuttava siitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden työntekijöiden palautuksia ei panna täytäntöön kesken työlupaprosessin.
Arvoisa puhemies! Inhimillisen turvapaikkapolitiikan keskiössä ovat kansainväliset sopimukset, viranomaisten yhteistyö sekä nopeat ja turvapaikanhakijan oikeusturvaa kunnioittavat turvapaikkaprosessit. Kansalaisaloitteen nimi ”Lupa elää” kuvaa minun mielestäni erinomaisesti tämän kansalaisaloitteen tavoitetta, joka on hyvin yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä. Välitilassa olevan ihmisen joutuessa palaamaan lähtömaahansa voi hänen elämänsä olla vaarassa, mutta Suomeen jäädessään hänellä ei ole näissä nykyisissä olosuhteissa aitoa mahdollisuutta elää ihmisarvoista elämää. Annetaan siis näille ihmisille mahdollisuus päästä eteenpäin tästä pysähtyneestä tilanteesta ja lupa elää elämäänsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-15T18:27:56,2022-09-15T18:33:33,Hyväksytty,1.1
2022_92_167,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_168,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen äärimmäisen iloinen, että tämä kansalaisaloite saavutti lopulta vaadittavan määrän allekirjoituksia ja saapui eduskuntaan. Haluan omasta puolestani kiittää niitä lukuisia kansalaisaktivisteja, jotka kuukausien ajan tekivät töitä tämän kansalaisaloitteen eteen. [Mika Niikon välihuuto] Heidän joukossaan oli monia, joita paperittomuus koskee konkreettisesti, mutta myös monia sellaisia, jotka ovat vuosien ajan pistäneet koko elämänsä peliin, jotta turvapaikanhakijoiden oikeudet toteutuisivat tässä yhteiskunnassa. Se on vaatinut monelta aktivistilta ihan äärimmäistä tarmoa ja venymistä. 
Kaikki nämä ihmiset ovat käytännössä hoitaneet sen tehtävän, joka olisi kuulunut oikeusvaltio Suomelle. [Mai Kivelä: Juuri näin!] Tämä tilanne on myös ollut epäoikeudenmukainen yksittäisiä turvapaikanhakijoita kohtaan, sillä kaikilla ei ole ollut tukena ja turvana vapaaehtoisia auttajia. 
Meillä on tässä yhteiskunnassa muutamia ihmisryhmiä, joista on lupa puhua äärimmäisen leimaavalla tavalla. Tässäkin salissa kuulee harva se kerta, kun puolueet oikein kilpailevat keskenään, kenellä on tiukin suhtautuminen turvapaikanhakijoihin ja mikä puolue vetää tiukinta linjaa turvapaikkapolitiikassa. Samaan aikaan koko maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään usein vain turvapaikanhakijoiden kautta, vaikka he muodostavat kaikista Suomeen tulleista vain pienen osan. Edelleenkin maailmasta turvaa haetaan pääasiassa muualta kuin Euroopasta, kun konfliktialueiden naapurimaat vastaanottavat suurimman osan maailman pakolaisista. 
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan myötä olemme nähneet sen, että jos halua on, koko Eurooppa pystyy tehokkaasti auttamaan ja ottamaan vastaan hätää kärsiviä. Euroopan maat ovat tehneet sen, mitä jokaisen pakolaisen kohdalla tulisi tehdä. Samanaikaisesti tilanne on tuonut selkeästi esille sen, miten eri tavoin Euroopan maissa suhtaudutaan nyt vuonna 2022 turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun verrattuna vuoden 2015 tilanteeseen. 
Meillä ei voi olla niin, että meillä on kaksoisstandardit ihmisten tausta- ja lähtömaan suhteen ja että nämä tekijät määrittelevät auttamishalua tai sen nopeutta. Ero on valtava, ja sitä eroa selittää rasismi. 
Olen surullisena pohtinut, miltä on mahtanut tuntua esimerkiksi niistä afganistanilaisista, jotka ovat vuosikaudet odottaneet oleskelulupaa Suomessa. Miltä heistä on tuntunut seurata sitä vieraanvaraisuutta, jolla ukrainalaiset otettiin vastaan? Miksi heitä ei oltu valmiita auttamaan samalla lämmöllä tai innolla? Solidaarisuus ei ole solidaarisuutta, jos se on valikoivaa ja selektiivistä. 
Arvoisa puhemies! Ennen eduskuntaan nousua toimin 15 vuotta nuorisotutkijana. Viimeisin tutkimushankkeeni käsitteli yksin Suomeen ilman huoltajaa tulleita alaikäisiä. Jo tässä tutkimuksessa yhdeksi nuoren mielenterveysongelmia lisääväksi tekijäksi nousivat pitkät oleskelulupaprosessit, epävarmuus omasta tulevaisuudesta ja huoli omista perheenjäsenistä. Nämä nuoret pyrkivät olemaan kaikin tavoin kuuliaisia suomalaisen yhteiskunnan jäseniä, mutta mitä tahansa he tekevät, suomalainen yhteiskunta, sen asenneilmapiiri ja byrokraattinen maahanmuuttojärjestelmä viestittävät heille, etteivät he tähän yhteiskuntaan kuulu. Olen tutkimuksissani kuvannut, että ihmisten odotuttaminen ilman tietoa aikarajasta ja mahdollisesta päätöksestä on institutionaalista väkivaltaa. Se syö motivaatiota tulevaisuuden rakentamiselta, opiskelulta ja elämänhalulta. 
Arvoisa puhemies! Meillä on käsiteltävänä kansalaisaloite, joka tarjoaa käsillä olevaan humanitääriseen kriisiin tehokkaan ja yksinkertaisen ratkaisun, johon on turvauduttu jo aiemmin useassa Euroopan maassa. Kansalaisaloite on järkevä ja ihmisarvoa kunnioittava ehdottaessaan nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä turvapaikkaa Suomesta ennen 1.1.2017 hakeneille henkilöille, jotka eivät ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.
Me emme yhteiskuntana hyödy siitä, että ihmisiä pidetään vuosikaudet löysässä hirressä ja oikeudettomassa tilanteessa. Ihmisille on annettava mahdollisuus rakentaa yhteiskuntaa ja omaa tulevaisuuttaan Suomessa. Toivon, että Lupa elää ‑kansalaisaloite saa syvällisen ja asianmukaisen eduskuntakäsittelyn ja että sen tavoitteet toteutettaisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-15T18:33:40,2022-09-15T18:38:49,Hyväksytty,1.1
2022_92_169,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_170,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Lupa elää” kuulostaa tunteisiin vetoavalta. Kun luin tätä kansalaisaloitetta läpi ajatuksen kanssa, huomasin hyvin nopeasti, että tämä on taas sitä samaa maahanmuuton edistämistä, mitä olemme syysistuntokauden alusta saakka kuulleet, nyt vain hienolla ja raflaavalla otsikolla. Meillä on Suomessa olemassa Suomen laki, jonka mukaan laittomasti maassa olevan täytyy poistua maasta. Tämä nyt vaan ei näytä menevän joidenkin tajuntaan.
Kun Suomessa päätettiin antaa mahdollisuus kielteisen päätöksen saaneille aloittaa uudelleen hakuprosessi, niin tällainen ongelma on meille nyt syntynyt. Eli käytännössä me itse olemme aiheuttaneet tämän ongelman, josta nyt täällä salissa keskustelemme. Ongelmasta pääsee helposti eroon, kun noudattaa lakia ja laittomasti maassa oleva poistuu tai poistetaan maasta. Laki on kylmä, mutta ilman pelisääntöjä Suomessa olisi villin lännen meininki. Näitä sääntöjä halutaan nyt väen vängällä romuttaa, ja vain siksi, että saadaan omat ideologiset tavoitteet maaliin.
Tämä nimenomainen kansalaisaloite on jätetty eduskunnalle muutama kuukausi sitten juuri ennen eduskunnan kesätaukoa. Huomasin, että useita tärkeitä aikaisemminkin, jopa viime vuonna, jätettyjä kansalais- ja lakialoitteita, jotka koskevat suomalaisten hätää, turvallisuutta tai elinkustannusten nousua, makaa jossakin pölyttymässä.
Arvoisa herra puhemies! Juuri eilen tässä salissa puhuttiin hienoja, suorastaan kauniita sanoja tasa-arvosta, ja nyt joudun miettimään, että ilmeisesti käytännössä toteutus onkin ihan eri juttu. Jos ja kun suomalaisella on tällaisena aikana todellinen hätä, niin se ei näköjään kosketa niin paljon kuin laittomasti maassa olevan huoli tulevaisuudestaan. Tämä kesäkuussa jätetty kansalaisaloite pääsi siis kiireellisenä jonon kärkeen. Johtuuko se kenties raflaavasta, tunteisiin vetoavasta otsikosta vai siitä, että se ehditään varmasti käsitellä tämän hallituskauden aikana?
Nyt on vain oltava kylmä ja todettava, että kaikenlainen ylimääräinen humanitäärisen maahanmuuton edistäminen pitää lopettaa tai siirtää prioriteettina tärkeimpien asioiden taakse, koska meillä ei ole enää varaa tähän. Suomi on parasta aikaa energian, ruuan ja talouden osalta menossa kohti katastrofia, eli suomalaisilla on nyt hätä.
En kannata aloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-15T18:39:02,2022-09-15T18:42:12,Hyväksytty,1.1
2022_92_171,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_172,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos minultakin aloitteen tekijöille ja kaikille sitä tukeneille — teidän ääntänne tarvitaan. [Veronika Honkasalo: Todella!] Samalla pahoittelut, ettei tätä ratkaisua ole hallituksessa saatu vielä tehtyä ja maaliin, vaikka asiantuntijaselvitys ja ministeri Mikkonen ovat tätä esittäneet.
Paperittomien tilanne Suomessa on osaltaan järjestelmämme aiheuttama. Edeltävät hallitukset ovat poistaneet käytöstä keinoja, joilla yksilöiden umpikujia on voitu ratkoa, kuten muukalaispassin myöntö tai humanitaarisen suojelun käyttö. Taustalla on myös epäonnistuneita lupaprosesseja, joissa emme ole kyenneet selvittämään yksilöiden lähtötilannetta tai turvaamaan riittävää oikeusapua. Tämä on edellisen hallituksen itse teettämän selvityksenkin mukaan näin. On kyettävä myöntämään, että me emme ole yhteiskuntana onnistuneet takaamaan asianmukaista turvapaikkaprosessia.
On paitsi järkevää myös inhimillistä ja oikein antaa Suomessa pitkään oleskelleille mahdollisuus aloittaa vihdoin elämänsä täällä ilman pelkoa ja epävarmuutta huomisesta. Kukaan ei halua olla paperiton. Yhteiskunnan reunalla eläminen on sietämättömän vaikeaa, raskasta ja turvatonta. Sairaudet, puutteellinen terveydenhuolto, kehnot asuinolosuhteet ja köyhyys ovat monen arkea. Tällainen yhteiskunnan laidalla elävä joukko on iso haaste ei vain yksilölle itselleen vaan yhteiskunnalle. On parempi integroida täällä asuvat, kitkeä harmaata taloutta, kitkeä ihmiskauppaa, parempi vaalia ja luoda yhtenäisyyttä Suomeen kuin lietsoa hajottavaa ”me ja muut” ‑ajattelua. Tämä ei ole keneltäkään pois, vaikka moni niin koettaa väittää.
Arvoisa puhemies! Irlannin hallitus on päätynyt mahdollistamaan tuhansien maassa pitempään oleskelleiden paperittomien laillistamisen. Maassa yli kolme vuotta oleskelleet lapsiperheet ja muut yli neljä vuotta paperittomana oleskelleet voivat tänä vuonna hakea oleskeluluvan ja sen saada sitä haettuaan. Mahdollisuutta tarjotaan myös yli kaksi vuotta turvapaikkaprosessissa olleille, koska ajan katsotaan venyneen kohtuuttomaksi. Meillä prosessien kestot ovat monen kohdalla olleet paljon tätä pidempiä. Kaikista pahiten toimimattomasta prosessista ovat kärsineet ennen vuotta 2017 tulleet, joihin tämä aloite kohdistuukin.
Vuonna 2015 Suomeen saapui pakolaiskriisin seurauksena turvapaikanhakijoita yhteensä 32 000 henkilöä. Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomessa oleskelee arviolta vajaat 3 000 henkilöä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015 tai 2016 tai sitä aiemmin ja jotka joko ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeisin lainvoimainen kielteinen päätös. Heistä joka kymmenes on lapsi, joka on maassa vanhempiensa kanssa. Venyneiden prosessien aikana moni on ehtinyt juurtua Suomeen, oppinut kielen, tehnyt työtä, perustanut perheen. Samaan aikaan Suomessa on merkittävä työvoimapula, joka olisi ratkaistava monin eri keinoin. Mitään järkeä ei ole suomea puhuvia, tänne kotiutuneita, täällä opiskelleita tai täällä työllistyneitä pyrkiä poistamaan maasta. On äärimmäisen ristiriitaista ja valheellista väittää, että nämä ihmiset eivät kelpaisi osaksi yhteiskuntaamme ja osaltaan ratkaisemaan työntekijäpulaamme. Osa vuonna 2015 Suomeen tulleiden turvapaikkaa hakeneiden ihmisten lapsista on Suomessa syntyneitä, esikoululaisia vailla statusta. Onko tämä jostakusta teistä oikein?
Meidän järjestelmämme on pettänyt monet turvapaikkaa hakeneet ja jättänyt heidät tyhjän päälle. Tämä nykytilanne altistaa heidät riistolle ja hyväksikäytölle. Epävarmuus on katkaistava ja annettava lopulta lupa elää rauhassa ja suunnitella elämäänsä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-15T18:42:22,2022-09-15T18:46:59,Hyväksytty,1.1
2022_92_173,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_174,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyse ei ole paperittomista ihmisistä. Suomessa suurin osa näistä ihmisistä on kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Heillä todellakin on paperit, ja niissä sanotaan, että oikeutusta kansainväliseen suojeluun tai oleskelulupaan ei ole. He eivät ole paperittomia vaan maassa laittomasti oleskelevia.
Kansalaisaloitteessa sanotaan, että paperittomuuden lisääntyminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle ja että jopa kuusi vuotta turvapaikkaa hakeneita ja paperittomuusuhan alla eläviä on Suomessa vähintään 5 000. Ratkaisu tähänkään valtavaan ongelmaan ei ole tehdä laittomasta laillista vaan edistää kaikin tavoin lakien noudattamista. Suomen ajama maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka sen sijaan aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, miljardeja joka vuosi. Suomen turvapaikkajärjestelmä kannustaa esimerkiksi hukkaamaan matkustusasiakirjat. Se ei voi olla oikein, eikä sen tarvitsisi olla näin. Esimerkiksi Tanskassa papereiden hukkaaminen ja muut vilpilliset toimet vaikeuttavat henkilön turvapaikkakäsittelyä. Suomessa tämä hukkaaminen taas, uskomatonta kyllä, helpottaa turvapaikanhakijan asemaa. [Veronika Honkasalo: Millä tavalla?] Ei ihme, että vuonna 2015 tulleista yli 80 prosentin kohdalla henkilöllisyyttä ei kyetty kirjaamaan — siis 27 000 saapujan kohdalla. Vasemmiston narratiivi tietenkin on, että paperit olivat tippuneet kumivenematkalla kovassa merenkäynnissä. Tosiasiassa ne olivat tainneet kuitenkin päätyä lentoaseman roskikseen.
Arvoisa puhemies! Kaksi eniten turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta rapauttavaa tosiasiaa ovat 1) laittomasti maassa olevien tosiasiallinen tai käytännössä tapahtuva laillistaminen ja 2) tähän liittyen haluttomuus poistaa maasta kielteisen päätöksen saaneet. Vihervasemmiston hyödyntämä vahva emotionalismi vetoaa toki joihinkin, [Veronika Honkasalo: Voi hyvänen aika!] empatia ja kyynelsilmät. Nämä eivät kuitenkaan voi ohjata valtiollista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Lisäksi luulisi, että kotimaisistakin väestöryhmistä, kuten vaikkapa vanhuksista, löytyisi sellaisia, joista olla riittävästi huolissaan ja suruissaan, ilman että tarvitsee kutsua koko maailmaa kylään.
Laittomasti maassa olevan ja laillisen oleskelun välisen eron hämärtäminen hallitukselta ja tämän kansalaisaloitteen pohjalta on väärä tie. Muistuttaisin myös, että hallintovaliokunta on aika vasta ollut sitä mieltä, että tällainen kertalaillistaminen ei käy. Tähän jätettiin eriävä mielipide vasemmistosta ja vihreistä, mutta muut hallituspuolueet olivat tätä mieltä. [Veronika Honkasalo: Voi kyynel!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-15T18:47:01,2022-09-15T18:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_92_175,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_176,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lupa elää ‑aloitteessa ei ole kyse koko maailmasta eikä koko maailman kansan laillistamisesta tai kutsumisesta Suomeen. Eikä ole mitään ristiriitaa myöskään hoitaa ja hoivata kaikkia suomalaisia vanhuksia ja kaikkia niitä, jotka Suomessa asuvat, jotka Suomen valtioon nojautuvat. Näin ollen tällainen puhe, mikä perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralta tuli, ei ollut oikeastaan kovin tarkkaa ja pyrki tavallaan itsekin emotionaalisesti vaikuttamaan suomalaisiin antaen sellaisen ymmärryksen, että tässä hoidetaan vain näiden ihmisten, hassun määrän ihmisiä, asioita ja jätetään ne 5,5 miljoonaa muuta suomalaista oman onnensa nojaan. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. [Veronika Honkasalo: Juuri näin!] Tässä on kyse todella muutamasta tuhannesta ihmisestä, ja haluaisin nyt omassa puheenvuorossani tavallaan mennä niihin tekijöihin, jotka ovat johtaneet siihen, että niin moni ihminen on jäänyt ilman laillista oleskelulupaa Suomessa.
Kohtaan näitä erilaisia ihmisiä eri maista, kansallisuuksista — he puhuvat erilaisia kieliä — Suomessa suhteellisen usein, ehkä kerran viikossa, ja kuuntelen tarkasti, mitkä ovat ne syyt, minkä vuoksi he eivät ole saaneet laillista asemaa Suomessa. Hyvin monia heistä — ja tämähän koskee pääasiallisesti ennen vuotta 2017 tulleita — on koskenut tilanne, jossa esimerkiksi kielenkääntäjä tai tulkki, jolla ei ole muodollista pätevyyttä, on kääntänyt heidän keissinsä väärin. On tällaisia tilanteita eräällä henkilöllä, joka on tällä hetkellä ilman laillista lupaa Suomessa. Hänen kaappaustilanteensa käännettiin tulkin toimesta papereissa tällaiseksi haastatteluksi. Kun hänet kaapattiin tällaiseen rakennusfirman parakkiin, jossa häntä pidettiin silmät, kädet sidottuina, niin se parakki käännettiin asuntovaunuksi. Tulkki sai kuulostamaan tämän koko asian tällaiselta retkeltä eikä varsinaisesti kaappaukselta tai hengen uhalta. Tämmöisiä vastaavia keissejä on todella monia.
On myös sellaisia tapauksia, joissa suomalainen juristi, asianajaja, ei ole ollut tarpeeksi perehtynyt kansainväliseen lainsäädäntöön. Nythän suomalaiset juristit, jotka ovat käsitelleet maahanmuuttoon liittyviä asioita, ovat jo paremmin varustautuneita. Mutta silloin, kun ihmisiä oli yli 30 000 paikalla, tämä oli hyvin monelle yritykselle mahdollisuus ansaita ja monet yritykset tekivät hyvää voittoa, mutta heidän juristinsa eivät olleet perehtyneitä kansainväliseen lainsäädäntöön eivätkä näiden ihmisten hätään kovin hyvin ottaen huomioon myöskin sen, että lähestulkoon kaikissa näissä tilanteissa on ollut kielenkääntäjä tai tulkki paikalla, joka on kääntänyt tälle juristille asiat tietyllä tavalla, ja juristi sitten on ymmärtänyt ne mahdollisesti täysin väärin.
Kolmanneksi, Suomessa ei ollut käsittelijöitä 2015 tarpeeksi montaa, niin että oltaisiin pystytty näiden ihmisten asioita käsittelemään reilulla tavalla. Näin ollen hyvin monen ihmisen asian käsitteli sellainen ihminen, jolla ei ollut tarpeeksi hyvää koulutusta tai ymmärrystä käsitellä tämäntyyppisten ihmisten asioita, ja tapahtuikin sellaisia keissejä, joissa toinen kahdesta identtisestä veljeksestä tai sisaruksesta sai yhden käsittelijän toimesta oleskeluluvan Suomeen ja sitten toinen sisaruksista ei saanut oleskelulupaa Suomeen. Tämä on selkeä keissi, räikeä keissi siitä, että niistä ihmisistä, joilla on identtiset geenit ja sitten vielä kaiken lisäksi täysin sama asia, täysin sama uhka, sama talo, missä ovat asuneet, samanlainen porukka heidän perässään, toinen sai luvan jäädä ja elää Suomessa ja toinen jouduttiin itse asiassa poistamaan maasta. Näitä keissejä on monia muita. Ja tässä tapauksessa Migri sitten itse teki tutkimuksen ja päätyi siihen, että osaa näistä keisseistä on käsitelty väärin, mutta näitä ihmisiä ei löytynyt. Joko he ovat itse poistuneet maasta, tai sitten heidät on pakkopalautettu. Moni heistä on ollut yhteydessä myöskin Suomeen ja sanonut, että kuuluu niihin keisseihin, joissa Migri on heidän kohdallaan tehnyt menettelyvirheen.
No, sitten joku saattaa sanoa, että tässähän on mahdollisuus hakea uudestaan turvapaikkaa, jos on edelleen Suomessa ja kokee, että on tullut väärin kohdelluksi. Tässä on kaksi asiaa, jotka estävät käytännössä tämän onnistumisen reilulla tavalla. Ensimmäinen on se, että kun poliisi haastattelee näitä henkilöitä, kun he hakevat uudestaan turvapaikkaa, niin näissä tapauksissa on käynyt sillä tavalla, että on verrattu siihen edelliseen keissiin, riippumatta siitä, kuinka virheellinen se on ollut alun alkaen, että onko tullut uutta tietoa, jonka vuoksi tälle ihmiselle kannattaisi sitten mahdollistaa uusi haastattelu ja uusi turvapaikkahakemus. Jos tämä ihminen ei ole jostain kumman syystä pystynyt keksimään, mitä nyt tähän lisäisi, kun nämä vaativat jotakin uutta verrattuna tähän edelliseen, väärään keissiin, mitä se tulkki on kääntänyt tai juristi ei ole saanut eteenpäin selvällä tavalla tai sitten viranomainen ei ole ymmärtänyt, niin niissä on jouduttu sitten tilanteeseen, jossa ei ole haluttu valehdella ja on jääty sitten maan alle nojaamaan ja odottamaan mahdollisuutta tämän Lupa elää ‑aloitteen mukaisesti tai että hallituksen esitykset olisivat sen mukaisia, että nämä ihmiset saisivat toisen mahdollisuuden.
Toinen asia, joka tähän liittyy, joka on ollut vaikea, on ollut hallinto-oikeuden ja käräjäoikeuden keissi, josta eilen itse asiassa puhuttiin eräässä muussa yhteydessä, jossa hallinto-oikeudessa ja käräjäoikeudessa ylipäänsä syntyy tällaisia ennakkotapauksia, joiden puitteissa viranomaisen kädet on sidottu noudattamaan sen hallinto-oikeuden päätöstä ja käyttämään sitä kaikkiin niihin ihmisiin, jotka ovat samassa ja vastaavassa tilanteessa. Tämmöinen esimerkki on ulkomaalaislain, muistaakseni, 50 tai 51 §, jossa esitellään näitä siteitä Suomeen. Siteet voivat olla avioliittositeitä, ne voivat olla lapsi, joka on syntynyt Suomessa — näillä ihmisillähän on siis satoja lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa.
Ja sitten yrittäjyys. No, yhdessä keississä on syntynyt tilanne, jossa esimerkiksi yrittäjyyttä, jossa on ollut kahden miljoonan euron liikevaihto tällä yrittäjällä, ei ole pidetty Suomessa tarpeeksi hyvänä syynä jäädä maahan. Sen ei katsottu olevan tarpeeksi hyvä side jäädä maahan, ja tällainen ihminen, jolla on yritys, kahden miljoonan euron liikevaihto, on sitten haluttu poistaa maasta. Näitä keissejä, räikeitä rikoksia ihmisyyttä vastaan tämmöisissä tapauksissa, joissa joku laittaa kahden miljoonan euron liikevaihdolla olevan yrityksen pois, joku joutuu eroamaan lapsestaan, joka on syntynyt Suomessa, ei ole pidetty tarpeeksi hyvinä siteinä tähän maahan. Nämä ihmiset ovat nyt jääneet vähän niin kuin ilman mitään suojaa.
Kansakunta, sen eheys, sen hyvinvointi, [Puhemies koputtaa] tunnetaan siitä, kuinka hyvin se pitää huolta niistä kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Tämä Lupa elää ‑aloite, jonka on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, on viesti tälle eduskunnalle, että nämä ovat todella heikossa asemassa, arvoisa puhemies, ja että heistä on pidettävä huolta juuri nyt, koska muut keinot eivät ole heitä auttaneet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T18:49:59,2022-09-15T18:57:43,Hyväksytty,1.1
2022_92_177,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_178,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevan aloitteen lähtökohtana on, että jokaisen haluavan pitäisi saada tulla Suomeen ja jäädä tänne. Tässä on melko perinpohjainen väärinkäsitys. Suomeen tuleminen ei ole ihmisoikeus. Se ei ole välttämättä oikeus ollenkaan. Kun puhutaan paperittomista, puhutaan todellisuudessa laittomasti maassa olevista ihmisistä. Aloitteen tekijät ovat huolissaan siitä, että nämä ihmiset eivät olisi saaneet ratkaisuja Suomeen jäämisen suhteen. Todellisuudessa heistä käytännössä kaikki ovat saaneet useita ratkaisuja. He ovat saaneet kielteisiä päätöksiä hakemuksiinsa. He ovat valittaneet ja saaneet kielteisiä päätöksiä tuomioistuimista. Monet heistä ovat koko valitusprosessin läpi käytyään yksinkertaisesti aloittaneet alusta uuden kierroksen. [Hussein al-Taeen välihuuto] Prosessista on tehty ikiliikkuja. — Kuunnelkaa, edustaja al-Taee, voitte oppia jotain.
Ongelma ei ole siinä, ettei Suomessa olisi kyetty antamaan ratkaisuja hakemuksiin. Ongelmia on siinä, etteivät hakijat ja heitä ihannoivat suomalaiset ymmärrä sanaa ”ei”. Ei ole laillista perustetta jäädä maahan. Se tarkoittaa, että maasta pitää poistua. Kun sanotaan ”ei”, silloin myös tarkoitetaan ”ei”. Tuskin missään muussa asiatyypissä kuin maahanmuutossa voidaan toimia niin, että hakemus ja oikeusprosessi aloitetaan aina uudestaan ja uudestaan. [Veronika Honkasalon välihuuto] Oikeusvaltioon kuuluu myös se, että tehdyt päätökset laitetaan täytäntöön.
Oikeusturva toteutuu siten, että hakemukseen annetusta viranomaisen päätöksestä voi valittaa ja asian voi saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Koko valitustien läpikäyneen pitää kuitenkin myös ymmärtää ja hyväksyä tehty päätös. Oikeusvaltion ajatukseen ei kuulu, että jokainen saa toivomansa ratkaisun. [Veronika Honkasalon välihuuto] Oikeusvaltioon kuuluu se, että jokainen saa asiansa asianmukaisesti käsitellyksi. On kerrassaan kestämätön ajatus, että ihmisiä palkitaan siitä, että he toimivat väärin. [Inka Hopsun välihuuto] Niin tämän aloitteen mukaan pitäisi toimia. Ihminen on saanut kielteisen päätöksen ja valittanut siitä. Hän on koko valitustien jälkeenkin saanut kielteisen päätöksen, ja nyt hänet pitäisi palkita siitä, ettei hän ole noudattanut päätöstä. Tämä on aika tavalla kummallinen ja tavaton ajatus. [Inka Hopsun välihuuto] Lakia pitää noudattaa, paitsi jos ei halua. Niinkö?
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteet kuuluvat demokraattiseen järjestelmäämme. Aloitteet ansaitsevat tietyin edellytyksin tulla asianmukaisesti käsitellyiksi tässä talossa. Tämäkin aloite on demokratian nimissä otettu käsiteltäväksi. Mutta tässäkin salissa voidaan sanoa myös ”ei”, ja niin tulee tämän aloitteen kohdalla tehdä. 
Suomeen muuttaa paljon ihmisiä muista maista. He voivat tulla maahan työperusteisesti, humanitaarisista tai vaikkapa perhesyistä. Hakijan itsensä pitää tietää, miksi hän tänne haluaa. Useimmat tänne haluavat toivotetaan tervetulleeksi. Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, ja meille kyllä mahtuu tekemään työtä ja rakentamaan elämäänsä. Joillekin olemme myös halukkaita tarjoamaan turvaa. Aivan kaikkia me emme kuitenkaan tänne halua. Siihen voi olla erilaisia syitä, mutta yhtä kaikki, me itse saamme päättää, millä edellytyksillä tänne voi tulla ja ketkä ovat tervetulleita. [Hussein al-Taeen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan pitää kannustaa kansalaisia ja muita maassa olevia toimimaan oikein. Me haluamme kannustaa ihmisiä ahkeruuteen, opiskeluun, työhön. Haluamme kannustaa ihmisiä kohtelemaan toisiaan humaanisti ja kunnioittavasti. Me haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa on hyvä elää. Tämä aloite antaa täysin väärän viestin. Se kannustaa ihmisiä olemaan piittaamatta laista ja lainkäytöstä. Se palkitsee ihmisiä siitä, että he toimivat väärin. Kaikkien maahantulijoiden ja etenkin turvapaikkaa hakevien etu on, että yhteiskuntamme ja turvapaikkajärjestelmämme toimii. Toimiva yhteiskunta ja toimiva turvapaikkajärjestelmä edellyttävät, että teemme asianmukaisia päätöksiä ja laitamme ne asiallisesti täytäntöön. Käsillä oleva aloite on tänään tullut tässä salissa asiallisesti käsitellyksi, eikä sen pohjalta ole tarpeen ryhtyä enempiin toimiin. Ei tarkoittaa ei.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T18:57:48,2022-09-15T19:01:52,Hyväksytty,1.1
2022_92_179,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_180,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisen puhujan tavoin [Hälinää — Puhemies koputtaa] olen sitä mieltä, että tätä aloitetta ei ole syytä edistää. Noihin kertomuksiin, joita edustaja al-Taee esitti, voisin kertoa eräästä hyvin luotettavaksi kokemastani lähteestä kuulemani version tästä asiasta. Hyvinkin monet hakijat ovat kertoneet saman, ihmissalakuljettajien sepittämän tarinan, ja koska liian moni henkilö on kertonut saman tarinan, tarinaa ei pidetä uskottavana, ja se on johtanut siihen, että turvapaikkapäätös ei ole syntynyt. Eli periaatteessa tällainen sepitetty tarina on johtanut siihen, että turvapaikkakäsittelyssä on tullut negatiivinen tulos. Ei olisi kannattanut sepittää. Olisiko kannattanut puhua totta? 
Edustaja Honkasalolla taas on faktat hukassa. Mitä tulee ukrainalaisiin pakolaisiin, Ukrainan suhteenhan käytettiin ensimmäistä kertaa EU:n tilapäisen suojelun direktiiviä. Eli prosessi oli muodollisesti erilainen kuin tämä kansainvälisen suojelun menettely, josta tässä puhutaan. Muotoseikan lisäksi voisi asiallisesti ottaen todeta, että Ukrainasta on paennut Suomeen lähinnä naisia ja lapsia, [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] jotka useimpien järkevien ihmisten mielestä tarvitsevat kansainvälistä suojelua sotatilassa silloin, kun miehet, aivan oikein, jäävät taistelemaan ja puolustamaan maatansa.
Tämä aloite lähtee erikoisesta lähtökohdasta, ikään kuin siitä, että turvapaikan saaminen olisi subjektiivinen oikeus. Näinhän ei ole. Kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikan hakeminen on subjektiivinen oikeus: ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa. Suomi on oikeusvaltio, josta voi hakea kansainvälistä suojelua. Suomi on kenties enemmän oikeusvaltio ja kansainvälisen suojelun hakemisen kohde kuin mikään muu maa maailmassa. Suomi on useissa mittareissa sijoittunut oikeusvaltiokehityksessään kärkipäähän — ellei ykköseksi, niin ainakin kärkikolmikkoon koko maailman maista. Meillä on kenties maailman liberaalein turvapaikkapolitiikka. Useat Pohjoismaat ovat tiukentaneet vaatimuksiaan turvapaikan saamisen suhteen ja kansalaisuuden saamisen suhteen. Suomessa kansalaisuuden saa paljon helpommin kuin vaikka Ruotsissa. Asumisaikavaatimukset ovat paljon löysempiä Suomessa ja näin edespäin. Suomessa nämä asiat on hoidettu hyvin, ainakin hakijan näkökulmasta hoidettu hyvin.
Turvapaikan saaminen ei ole subjektiivinen oikeus. Jos ihminen kokee tarvitsevansa suojelua, hän voi sitä hakea, jolloin hänen asiansa selvitetään Maahanmuuttovirastossa. Jos päätös ei tyydytä, siihen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudessa, sen jälkeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja jos tämä käsittely maailman kenties kehittyneimmässä oikeusvaltiossa ei tuota henkilölle kansainvälisen suojelun oikeutta, niin epäilemättä hänelle ei sellaista oikeutta tulisi käytännössä missään muussakaan maassa maailmassa, eli suomeksi sanottuna hänellä ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, [Inka Hopsu: Ei pidä paikkaansa!] hänellä ei ole oikeutta oleskella muullakaan perusteella, jolloin hänen pitää poistua.
Tähän paperittomuuden ongelmaan on sellainen ratkaisu, että yhteiskunnan täytyy puuttua hakemusten perusteettomaan uusimiseen. Eihän tässä ole mitään järkeä, että turvapaikkahakemuksen voi uusia täysin mielivaltaisesti tämän kolmiportaisen käsittelyn jälkeen oikeusvaltiossa keksimällä vain jonkin uuden perusteen, että nyt on tällä tavalla ja minäpä teen uuden hakemuksen, käyn uuden polun läpi. Siinä tulee helposti venyneeksi tämä käsittelyaika, kun Suomessa on oikeudessa pitkiä käsittelyaikoja, aivan kantaväestöäkin koskien.
Hallinto-oikeudet ovat hyvin kuormittuneita näiden kansainvälisen suojelun hakemusten käsittelystä. Se kuormittaa oikeuslaitosta. Se syö Suomen oikeuslaitoksen resursseja, pitkittää käsittelyaikoja muissakin tapauksissa. On täysin kohtuutonta syyttää Suomen oikeuslaitosta pitkistä käsittelyajoista näissä asioissa, kun ne käsittelyajat ovat muissakin asioissa aivan yhtä pitkiä. Itse asiassa päinvastoin nämä perusteettomat uusintahakemukset vaikeuttavat sekä suomalaisten asioiden käsittelyä että niiden turvapaikkaa hakevien käsittelyä, joilla tosiasiassa voisi olla oikeus sen kansainvälisen suojelun saamiseen jossain muuallakin kuin omassa mielikuvituksessaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-15T19:01:57,2022-09-15T19:06:25,Hyväksytty,1.1
2022_92_181,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, huomaan, että täällä sekä edustaja al-Taee että edustaja Honkasalo ovat pyytäneet vastauspuheenvuoroa, mutta ajattelen niin, että jos edustajat Niikko ja Hyrkkö, jotka eivät ole vielä päässeet pitämään varsinaista puhettaan, pitävät omat puheensa ja sitten sen jälkeen on reipas debattikierros, niin päästään tyhjentämään pajatsot molemmilta puolin salia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_182,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille, että olette tuoneet tämän tematiikan eduskunnan keskusteltavaksi. Kyseessä on siis kansalaisaloite, jossa haluttaisiin, että kaikki ne henkilöt, jotka ovat saapuneet Suomeen ja jättäneet turvapaikkahakemuksen käsittelyyn ennen 1.1.2017 ja saaneet kielteisen päätöksen, saisivat tänne oleskeluluvan.
Tämä on ensinnäkin nyt hirveän ongelmallinen siltä näkökannalta, mitä me lainsäätäjät ajatellaan tästä aloitteesta. Meillä on totuttu tässä salissa luottamaan oikeusprosesseihin ja olemassa oleviin lakeihin, että niiden perusteella meidän viranhaltijat sitten toimeenpanevat niitä lakeja. Tässä tapauksessa, kun on hyvin paljon tullut turvapaikanhakijoita — 32 000 henkilöä vuonna 2015 ja siinä vuoden 2016 taitteessa — niin on totta, että se ruuhkautti turvapaikkakäsittelyjärjestelmän. Sekin on totta, että niitä hakemuksia käsiteltiin hyvin huolimattomasti useissa tapauksissa. Itsekin olin vuonna 2016 Maahanmuuttovirastossa keskustelemassa johdon kanssa siitä, millä tavalla nämä päätökset syntyvät. Kävi nimittäin ilmi, että esimerkiksi jos jostain kansanryhmästä tuli henkilöitä, niin automaattisesti, luokkaa 94 prosenttia, he saivat kaikki myönteisen turvapaikkapäätöksen, ja sitten jos tuli jostain toisesta kansanryhmästä, niin hyvin suuri osa oli kielteisiä päätöksiä. Ja tällöin myös tunnustettiin Migrissä, että aikaa näihin kunnon käsittelyihin ei ole ollut.
No, vaikka me puolueet ollaan eri mieltä siitä, millaista maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi tehdä, niin me ollaan kuitenkin kaikki samaa mieltä siitä, että aidosti turvaa hakevia henkilöitä, joilla on aito hengenhätä, on syytä suojella. Ei me olla mitään kylmäsydämisiä tässä salissa, etteikö me ymmärretä, että ihmisille, jotka meinaavat menettää henkensä, pitää turvaa antaa. Ongelmaksi tämän tilanteen tekee kuitenkin se, että kun vuonna 2015 turvapaikkavyöry tuli Eurooppaan, niin monet päättivät vaeltaa läpi Euroopan Ruotsin kautta Suomeen asti. Kaikilla näillä henkensä hädässä olevilla ja myös niillä, jotka taloudellista toimeentuloa hakivat omalle osalleen, olisi ollut mahdollisuus jäädä mihin tahansa muuhun maahan kuin Suomeen tämän matkan varrella.
Itse olin sattumoisin vuonna 2015 Tukholmassa, jolloin valtava määrä turvapaikanhakijoita saapui rautatieasemalle ja sinne Tukholman alueelle. Keskustelin muutaman afganistanilaisen kanssa, jotka olivat menossa Tornion-bussiin, jonne ihmisiä ohjattiin, että menkää Suomeen, että Suomessa on paljon paremmat oltavat. Ruotsissa oli järjestöjä ja toimijoita, jotka työnsivät turvapaikanhakijoita Ruotsista Suomeen. Kysyin heiltä: tiedättekö te sen, että kun te tulette Suomeen, niin täällä, teitä kun on nytten tuossa neljä miestä, teistä korkeintaan kolme saa matikan mukaan turvapaikan, tai ehkä kaksi, ja puolet, kaksi, saa kielteisen päätöksen? Että meillä on kuitenkin suhteellisen hyvä tämmöinen systeemi ja tiukka seula, että tänne ette niin vaan pääse. Ja he kysyivät minulta: Mistä sinä tämän tiedät? Minä sitten annoin käyntikortin heille ja kerroin sen, että Ruotsissa on hiukan löysempi turvapaikkajärjestelmä. Nämä neljä henkilöä eivät menneet Tornion-bussiin, vaan he jäivät Tukholmaan. Elikkä jos he olisivat kaikki, jotka tulivat tänne Suomeen, tienneet, että Ruotsissa on helpompi saada oleskelulupa tai tilapäistä suojelua tai mikä tahansa päätös, niin hyvin moni varmasti miettisi asiaa uudelleen.
No, joku voi sanoa, onko tämä hyvä vai huono asia. Mielestäni on hyvä asia, että meillä on tiukka lainsäädäntö. Eihän maahan laittomasti saa jäädä, saati laittomasti tulla.
Täytyy inhimillisyyden nimissä sanoa, että kun olen tutustunut hyvin moneen turvapaikkahakemukseen, niin kyllä siellä on tehty hyvin paljon myös virheitä. Eräänkin perheen kohdalla, Irakista tulleen perheen kohdalla, muut ovat saaneet joko tilapäistä suojelua tai turvapaikkapäätöksen tai ovat oleskeluluvan saaneet, mutta heidän isänsä ei ole saanut, koska ei ollut näitä papereita. Isä, joka oli todettu papereissa kidutetuksi niin vankilassa kuin poliisien toimesta, uhattu tapaa heimon puolesta, ei edelleenkään ole kuuden vuoden aikana saanut oleskelulupaa, ei edes henkilöpapereita mistään. Hän on laittomasti maassa. Kun luin näitä papereita, joissa sanottiin, että tämän isän pitäisi palata Irakiin, ja kun hän kysyi, miten hänen perheensä sitten käy, he sanoivat, että perhe voi lähteä mukaan — perhe, joista osa on Suomen kansalaisia ja kaikki ovat integroituneet Suomeen ja puhuvat suomea. No totta kai inhimillisenä päättäjänä itsekin mietin, että eihän tämä nyt voi olla oikein. Eihän se voi olla oikein, jos perheen sisällä on näin: eriarvoisia päätöksiä tehdään hallinto-oikeuksissa ja jopa korkeimmassa oikeudessa asti nähtävästi, mistä päätös on, viimeinen päätös, tulossa.
Sinänsä siis ymmärrän tämän hädän. Eihän henkilöitä, jotka on todettu kidutetuiksi ja vammautuneet niistä, voi pakottaa palamaan. Mutta sitten taas on henkilöitä, jotka ovat tulleet muista syistä, ja kun me emme kaikkia tiedä, keitä nämä henkilöt ovat, jotka tulivat 2015—2016, niin meidän lainsäätäjien on ikävä kyllä noudatettava sitten näitä viranomaispäätöksiä. Tämä on tragedia monen ihmisen kohdalla, että lainsäädäntö on, sanottaisiko näin, aika kylmä. Kaikkia koskevat silloin samat päätökset.
Arvoisa puhemies! Olisin toivonut sitä, että hallitus, joka kyllä lisäsi hivenen resursseja Maahanmuuttoviraston turvapaikkakäsittelymenetelmiin, olisi myös lisännyt asiantuntijuutta sinne, koska se asiantuntijuushan on se a ja o, kun näitä käsittelyjä käydään lävitse. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi monia henkilöitä, joita on vaikka uskonnon vuoksi vainottu, uskoon tulleita kristittyjä Suomessa, on pakkokäännytetty takaisin islaminuskoisiin valtioihin, joissa heitä odottaa kuolemantuomio. Tällainen asia on vakava asia, ja näitä päätöksiä olen lukenut heidän kohdaltaan, kuinka heitä on pakkokäännytetty. Ja olen kyllä puuttunut jo muutamiin asioihin, ja ne on kyllä tutkittu uudestaan. Vaikka me emme puutu yksittäisiin hakemuksiin, niin kyllä me kysyä saamme, ja silloin kun me kysytään, niin kyllä ne jostain syystä on jotkut tutkittu sitten uudelleen ja ehkä siellä on löytynyt jonkunnäköinen uusi näkökulma. Tämä on huolestuttavaa, että meidän lainsäätäjien pitää puuttua yksittäisiin asioihin.
Arvoisa puhemies! Suomeen jääminen ei ikävä kyllä ole ihmisoikeuskysymys, vaikka meidän lakimme on kylmä, ja tämä toki on meille kaikille yhteinen huolenaihe.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T19:06:49,2022-09-15T19:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_92_183,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vielä edustaja Hyrkkö, ja sen jälkeen siihen lupaamaani debattiin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_184,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Niikolle, joka hyvin esimerkin kautta kuvasi tämän meidän nykyisen tilanteemme järjettömyyttä, ja lämmin kiitos myöskin siitä, että on perehtynyt tähän asiaan, vaikka johtopäätökseni onkin eri kuin edustaja Niikolla. Ajattelen itse, että epätäydellinenkin ratkaisu voi olla monesti parempi kuin ei ratkaisua ollenkaan, ja tällaisessa ikään kuin valinnan paikassa me mielestäni tässä ollaan. Suomessa elää tosiaan muutama tuhat näinä vuosina 15—16 tullutta turvapaikanhakijana saapunutta paperitonta, jotka eivät syystä tai toisesta — niitä syitä kollegat ovat täällä avanneet — voi palata lähtömaahansa. He ovat ikään kuin jumissa tässä meidän järjestelmässä. Moni on näiden vuosien aikana hankkinut ammatin, oppinut kielen, perustanut perheen. He haluaisivat tehdä töitä ja rakentaa tätä yhteiskuntaa. Lapsia on joka kymmenes, täällä syntyneitä ja kasvaneita.
Tilanne on sekä näiden ihmisten kannalta että myöskin meidän yhteiskunnan kannalta kestämätön. Kukaan ei halua olla paperiton. Se elämä yhteiskunnan reunamilla on raastavaa, se on turvatonta. Paperittomat ovat alttiita syrjäytymään, joutumaan hyväksikäytön tai jopa ihmiskaupan uhreiksi, päätymään rikollisuuden pariin. Tällaisen varjoyhteiskunnan torjuminen on meidän jokaisen etu.
No, arvoisa puhemies, mitä siis pitäisi tehdä? Yhtenä ratkaisuna on tosiaan selvitetty tätä kansalaisaloitteessakin esitettyä kertalaillistamista eli sitä, että tämän tietyn, hyvin poikkeuksellisen ajanjakson aikana saapuneille turvapaikanhakijoille myönnettäisiin anomuksesta oleskelulupa, ja niin kuin ollaan täälläkin kuultu, niin sitä on sitten eri puolueista myöskin vastustettu. Täytyy sanoa, että sinänsä ymmärrän sen periaatteellisen kysymyksen, mikä tässä hiertää, mutta tilanne on kuitenkin se, että muitakaan ehdotuksia ei ole varsinaisesti kuulunut, ja omasta mielestäni silmien sulkeminen tältä tilanteelta ei ole vaihtoehto.
Yksi syy paperittomien määrän kasvuun on se turvapaikkajärjestelmän tuntuva heikentäminen silloin vuosina 2015—16. Järjestelmä, jonka pitäisi olla luotettava ja oikeudenmukainen, ei sitä enää ollutkaan. Virheitä tapahtui, ja ajattelen, että meidän yhteiskuntana on niistä myös kannettava vastuu. Nämä ihmiset ovat täällä, halusimme tai emme, ja tilanne on todellakin hyvin poikkeuksellinen, ja ehkä tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa myös se ratkaisu voisi olla poikkeuksellinen.
Vilpittömästi toivon, että eduskunta vielä vakavasti harkitsisi asiaa, paneutuisi tähän kysymykseen. Toki rehellistä lienee myöntää, että ei se kauhean todennäköiseltä vaikuta, että tämä aloite täällä hyväksyttäisiin. Välillä kieltämättä tuntuu siltä, että on jotenkin tärkeämpää välittää tällaista viestiä kovuudesta kuin etsiä tosielämän ongelmiin toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-15T19:14:19,2022-09-15T19:17:30,Hyväksytty,1.1
2022_92_185,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Ja nyt siihen lupaamaani debattiin. — Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_186,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Niikosta sanoa, että kyllä näkee, että olemme kummatkin juoneet Keravanjoesta ja asuneet sen varrella. Teistä on kuoriutunut varsinainen humanisti ja ihmisoikeuksien puolustaja, ennen kaikkea ihminen, joka todella perehtyy ja tutustuu näitten ihmisten hätään ja keisseihin ennen kuin puhuu valmiiksi kirjoitettua ja luettua mantraa, ja olen siitä todella tyytyväinen ja iloinen, ja varmaan Vantaan valtuustossa keskenämme sitten juodaan kahvit ja jutellaan siitä lisää. Kiitos siitä.
Todella toivon, että tämä sali olisi se sali, jossa — kuten nyt edustaja Zyskowicz, joka on hyvin kokenut, kokenein meistä kaikista täällä — me kuuntelisimme toisiamme ja vastaisimme toistemme repliikkeihin ja puheenvuoroihin. Tämä on nyt mahdollisuus keskustella ja katsoa toisiamme silmiin ja olla keskustelematta toistemme ohi ja lukea valmiita asioita. Nyt on mahdollisuus ratkaista hyvin pienen joukon elämän täysin pysäyttänyt kokonaisuus, johon meillä on valta puuttua, joten puututaan nyt siihen ja pelastetaan nämä ihmiset tältä ahdingolta. Se ei ole todellakaan kutsu koko maailmalle, [Puhemies koputtaa] vaan tämä on mahdollisuus antaa lupa elää näille ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T19:17:31,2022-09-15T19:18:43,Hyväksytty,1.1
2022_92_187,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_188,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Mäkelä täällä esitti, että olisin jotenkin vääristänyt faktoja: Viittasin siihen, että ukrainalaisille löytyi EU-tason ratkaisu hyvin nopeasti ja tätä tilapäisen suojelun direktiiviä käytettiin ensimmäisen kerran. Eli tällä viittasin siihen, että jos halua on, niin auttamisen ratkaisuja löytyy hyvin nopeasti, ja viittasin tähän kaksoisstandardiin, että meillä samaan aikaan on ihmisiä, jotka ovat vuosikaudet odottaneet oleskelulupaa Suomessa. Me tiedetään, minkälainen kriisi Afganistanissa oli, siellä oli evakuointi käynnissä, ja silti nämä ihmiset odottavat oleskelulupaa, sen takia että ne käsittelyajat ovat ruuhkautuneet.
Myös edustaja Mäkelä hyötyy siitä, että meillä on toimiva ja asianmukainen turvapaikkajärjestelmä ja oikeusjärjestelmä. Vuonna 2018 hallinto-oikeudet palauttivat 30—40 prosenttia turvapaikkahakemuksista takaisin Migrille. Se kertoo, että se järjestelmä ei toimi. Meillä on myös lukuisia akateemisia selvityksiä siitä, mitä ne aukkokohdat ovat. [Puhemies koputtaa] — Kiitos. Jatkan myöhemmässä puheenvuorossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-15T19:18:43,2022-09-15T19:19:56,Hyväksytty,1.1
2022_92_189,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_190,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän EU:lta löytyi vuonna 2015 ratkaisu tilanteeseen, mikä silloin vallitsi. EU katsoi sormien läpi sen tilanteen, että sekä Schengenin että Dublinin sopimuksen pettivät. Väen annettiin tulla Eurooppaan ilman että he rekisteröityvät turvapaikanhakijoiksi, ja heidän annettiin vaeltaa maasta toiseen täysin estämättä Schengenin sopimuksen turvin, eli kyllähän se eräänlainen ratkaisu tähän tilanteeseen silloin oli.
Puhutaan useasti näistä vääristä kielteisistä päätöksistä, mutta kuka puhuisi vääristä myönteisistä päätöksistä, eli siitä, että joku on saanut turvapaikan väärin perustein? Käsitykseni mukaan tämä on pelkästään Migrin omien selvitysten ja itsevalvonnan varassa eikä niitä päätöksiä sinänsä pyörretä, jotka ovat vääriäkin myönteisiä. Miten tämä asia voitaisiin ratkaista, niin vapaaehtoista palautusta tehostamalla. Monethan voivat käydä lähtömaissaan jopa lomilla, ja kyllähän sinne kenties jonnekin voisi muuttaa takaisin, jos siellä lomailukin onnistuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-15T19:19:56,2022-09-15T19:21:03,Hyväksytty,1.1
2022_92_191,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_192,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tokihan me ollaan ihmisten puolella kaikki kansanedustajat, ja al-Taeelle sanon, että vaikka haluan oikeutta jokaiselle ihmiselle, niin en siitä huolimatta voi tätä kansalaisaloitetta kannattaa. Kerron teille miksi: Me päättäjät tiedämme, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneissa on myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat jopa suojelupoliisin seurannan listalla olevia vaaralliseksi luokiteltuja henkilöitä. Nyt jos me automaattisesti hyväksyttäisiin tällainen lista ihmisiä, jotka ovat tulleet ennen vuotta 2017 maahan ja jättäneet hakemuksen, niin samalla päästäisimme maahan jäämään laillisesti sellaisia ihmisiä, jotka erityisesti meidän virkavalta haluaa pois maasta. Tämä on ongelmallinen kysymys.
Toisekseen me olisimme odottaneet, että tänne olisi tullut turvapaikanhakijoina liuta lapsia ja äitejä perheineen eikä liuta nuoria miehiä yksinään rajan yli hakemaan turvaa tai sitten parempaa elintasoa. Ei kukaan tiedä, mistä syystä ketäkin tuli, [Puhemies koputtaa] ellei niitä kunnolla tutkita, ja sen takia korostankin sitä, että nämä käsittelyt olisi pitänyt tehdä huomattavasti huolellisemmin, ja edustaja Mäkelänkin mainitsemat väärät päätökset olisi huomioitu silloin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T19:21:03,2022-09-15T19:22:22,Hyväksytty,1.1
2022_92_193,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Kyllä kyllä. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_194,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä ymmärrän kotimaisesta kontekstista tämän ajattelun naisista ja lapsista, ja meidän historiasta sodan, jossa miehet ovat taistelleet perheiden ja kotien puolesta. Mutta sitten, kun me siirrytään Afganistanin kontekstiin, siellä on heimoja, siellä on vähemmistöjä, joiden asemaa on poljettu. Siellä ei ole tällaista sotaa. Siellä ei ole mahdollisuutta sellaiseen sotaan, jossa sinä käyt puolustamaan maata, jota sinulla ei tavallaan edes ole. Eli tilanne on aivan eri. Taleban on rekrytoinut siellä nuoria miehiä, he ovat siis pakkorekrytoineet. Heitä on kadonnut. Jos he eivät ole suostuneet, heidät on tapettu. He ovat olleet juuri niitä riskissä olevia ihmisiä, jotka sieltä ovat paenneet. Toki tällä hetkellä tilanne on sellainen, että ei tietenkään Afganistaniin voi palauttaa ketään, ja se on yksi osa tätä kysymystä, että meillä on myös joukko afganistanilaisia, joita me emme pysty palauttamaan mihinkään. Kuinka kauan ajattelette, että semmoista tilannetta voi jatkaa, että he voivat olla maassa [Puhemies koputtaa] ja me emme anna pysyvää oleskelulupaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-15T19:22:22,2022-09-15T19:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_92_195,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Ja viereen, edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_196,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän edustaja Niikon esiin nostamaan turvallisuusnäkökulmaan, itse jotenkin kallistun kuitenkin ajattelemaan näin: ensinnäkin ajattelen niin, että ei tule myöskään leimata koko joukkoa sen perusteella, että siellä ehkä tällaisia henkilöitä on, mutta myös ajattelen, että on parempi meidän turvallisuuden kannalta tietää, missä nämä ihmiset ovat, ja saada heidät tähän meidän järjestelmään sen sijaan, että syntyy tällainen varjoyhteiskunta, joka myös altistaa ihmisiä rikollisuudelle. Tavallaan tämän kehityksen pysäyttäminen olisi minusta ihan turvallisuusnäkökulmastakin perusteltua.
Edustaja Hopsu kuvasi hyvin tavallaan näitä eri sotien, eri konfliktitilanteiden, erilaisten maiden monimutkaisia erilaisia tilanteita, joista johtuen ne ihmiset, jotka sieltä joutuvat hengenvaaraan ja joutuvat pakenemaan, voivat olla erilaisia. Itse ajattelen niin, että myös nuorten miesten henki on arvokas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-15T19:23:36,2022-09-15T19:24:43,Hyväksytty,1.1
2022_92_197,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Nyt vielä edustaja Kaleva, ja sen jälkeen siirrymme takaisin puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_198,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo sanoi täällä, että järjestelmä ei toimi, kun kerran palautettiin. Silloin, kun oli kova paine ja kiire tehdä näitä päätöksiä, niin 30—40 prosenttia palautui oikeudesta takaisin Maahanmuuttovirastoon. No, minun nähdäkseni tämä järjestelmä juuri osoittaa siinä toimivuutensa, eli kun huomattiin, että näitä ei ole käsitelty asianmukaisesti, niin ne palautettiin jo siinä vaiheessa. Sitten ne käsiteltiin uudestaan, niistä tuli ehkä kielteinen päätös, josta saatettiin valittaa ja joka käsiteltiin oikeudessa. 
Kun tämä prosessi on käyty loppuun, niin olisin hyvin varovainen siinä, että lainsäätäjinä tässä salissa me ruvettaisiin sanomaan, että tämä ei nyt ole minun mielestäni oikea päätös, koska tässä on näitä humanitäärisiä syitä sun muita. Totta kai oikeus on ottanut myös nämä syyt huomioon. Ei me voida valittaa oikeuden päätöksestä täällä sillä perusteella, että se ei meitä miellytä. Kyllä meidän täytyy oikeusvaltiossa tyytyä siihen, minkälaisia lainvoimaisia päätöksiä meidän oikeuslaitos antaa. Jos henkilöllä ei ole oleskeluoikeutta Suomeen, niin silloin hänet pitää poistaa maasta. Se on näin yksinkertaista. Jos kaikille annetaan tämä oleskeluoikeus, silloinhan meidän turvapaikanhakujärjestelmältä putoaa kokonaan pohja pois, ja se olisi täysin kestämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T19:24:45,2022-09-15T19:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_92_199,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Nyt takaisin puhujalistaan. — Edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_200,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tekisi joskus varmaan hyvää monelle edustajalle, että he tutustuisivat esimerkiksi nyt paperittomiin ja keskustelisivat heidän kanssaan. Tutustuisivat siihen tutkimukseen, jota paperittomista on tehty — niitä on lukuisia Suomessa. Meillä istuu täällä kansalaisaloitteen tekijöitä, joista monet ovat tässä tilanteessa. Tavatkaa näitä ihmisiä, niin kuin edustaja Niikko on tehnyt.
On todella ikävää, että annetaan kielteisten mielikuvien ohjata sitä omaa päätöksentekoa ja osoitetaan myös tämmöisiä vääriä mielikuvia siitä, mitä täällä on sanottu. Ei kukaan ole täällä salissa esittänyt, että tiettyihin tapauksiin pitäisi edustajien päästä vaikuttamaan, ei todellakaan, mutta meidän järjestelmä ei toimi. En tiedä, kuinka paljon faktaa tarvitaan osoittamaan se, jos meillä on lukuisia akateemisia tutkimuksia, jotka kertovat aivan selkeästi, että järjestelmä ei toimi. Ei voi olla myöskään niin, että ne turvapaikanhakijat, joilla on ollut niitä aktiivisia ja hyviä kansalaisaktivisteja tukena auttamassa, tekemässä valituksia ja hakemuksia, saavat oikeutta, ja sitten ne, joilla ei sitä resurssia ole, eivät sitä vastaavaa tukea saa. Ei, näin ei toimita oikeusvaltiossa. 
Mutta tosiaan haluaisin myös kuulla, mikä teidän ratkaisunne on. Ei käy paperittomien välttämättömät terveyspalvelut, ei käy kertalaillistaminen. Kuka hyötyy siitä, että meillä on ihmisiä näin marginaalisessa asemassa tässä yhteiskunnassa? Olen itse tavannut tutkimusten kautta nimenomaan näitä nuoria, jotka ovat yksin tulleet Suomeen. He ovat opiskelleet, valtavasti, oppineet nopeasti suomen kielen, tehneet kaikki ne asiat, joita te, hyvät edustajat, täällä vaaditte koko ajan, mutta mikään ei riitä todistamaan sitä, että he ovat suomalaisen yhteiskunnan kunnon jäseniä — ei mikään. Ja me investoidaan näihin yksin tulleisiin nuoriin valtavasti, monen, monen vuoden ajan, ja sitten heitetään tämä potentiaali täysin hukkaan. Tämä järjestelmä on täysin järjetön, tässä ei ole järjen häivää, mutta sen sijaan tämä kansalaisaloite nimenomaan on hyvin inhimillinen ja hyvin järkevä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-15T19:26:00,2022-09-15T19:28:32,Hyväksytty,1.1
2022_92_201,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_202,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä väitettiin, että tämä esitys, tämä kansalaisaloite, vie pohjan pois koko meidän maahanmuuttojärjestelmältämme. Tässä kuitenkin esitetään kertaluontoista päätöstä. Se ei ole mikään — ylipäätään itse kyseenalaistan tämän Suomen houkuttelevuuden tai meidän palveluidemme houkuttelevuuden — tällainen päätös, joka koskee ajanjaksoa, jolloin meidän lupaprosesseissamme on ollut haasteita, jotka ovat jo kauan aikaa sitten tapahtuneet. Tämä ei ole mikään sellainen teko, joka veisi pohjan meidän koko turvapaikkajärjestelmältämme. 
Myös se turvapaikkajärjestelmä on aikaa myöten elänyt, ja se on yksi syy, minkä takia me olemme haasteissa. Siellä on ensinnäkin nämä, mitkä on monta kertaa mainittu, ongelmat siinä menettelyssä 2015—2017. Sitten tilapäisten lukujen edellytyksiä muutettiin kesken prosessia. B-lupien edellytyksiä tiukennettiin 2015, ja sitten luovuttiin humanitäärisistä syistä myönnetystä suojelusta. Tämmöiset vaikuttivat kesken sen prosessin, ja myös siihen, minkälaisia päätöksiä oikeudesta kukakin saa. Me kaikki tiedämme, että siihen vaikuttaa se, minkälaista oikeusapua sinä saat, minkälainen juristi sinulla on käytössä. Ja valitettavasti myös oikeusasteet ovat käyttäneet näitä Migrin tekemiä selvityksiä osana sitä päätöksentekoa, joten ne samat virheet ovat kantautuneet siellä mukana koko tämän prosessin ajan. 
No, toivoisin, että kun me keskustelemme, niin toisimme esiin niitä ratkaisuehdotuksia, mistä täällä edustaja Honkasalo myös kysyi. Niitä on otettu käyttöön muualla maailmassa, kertaluontoisia päätöksiä. En ymmärrä, mikä on sitten se vaihtoehto: lisätä resursseja, käydä nämä kaikki päätökset, joista onneksi täällä suoraan todetaan myös muista puolueista se, että niissä on virheitä, että uudelleen käsitellään ne vielä kertaalleen, kun ne palautusmahdollisuudetkaan eivät toteudu. Mutta tämmöinen, että jätetään ihmiset tyhjän päälle vuositolkulla — viisi vuotta kuluu, kymmenen vuotta, nehän oikeuttavat jo kansalaisuuteen tavallisesti tällaiset, tämänmittaiset oleskelut maassa. Että ratkaisuesityksiä pöytään, jos tämä ratkaisuesitys ei käy.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-15T19:28:34,2022-09-15T19:31:01,Hyväksytty,1.1
2022_92_203,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_204,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä nyt jatkuvasti näyttää toistuvan sellainen ikään kuin narratiivi, että Migri olisi jotenkin huono, että siellä tehtäisiin jatkuvasti valtavan huonoa työtä ja vääriä päätöksiä. Tämä on aika erikoista, koska jos näin tapahtuisi, luulisi, että vihreä sisäministeri olisi puuttunut asiaan ja hoitanut tämän viraston kuntoon. Mutta nythän puhutaan siitä aikajaksosta 2015—17, jolloin tämä paine, turvapaikanhakijatulva, oli aivan ennennäkemätön, ja Migri joutui siinä sellaiseen tilanteeseen, johon he eivät olleet varautuneet. Silloin tietysti, aivan kuten edustaja Honkasalo sanoi, tuli paine kiirehtiä näissä hakemuksissa, ja sitten niitä palautettiin oikeudesta takaisin ja ne tehtiin uudestaan. Eli kyllähän tämä meidän järjestelmämme toimii. 
Nyt meillä menee sekaisin usein — tai sanotaanko, että joillakin näyttää menevän sekaisin — se, että kaikki maahanmuutto ei ole samanlaista. Jos henkilö tulee hakemaan humanitääristä suojelua, vaikkapa turvapaikkaa, ja hänellä eivät siihen edellytykset täyty, hänellä ei siis oikeutta tähän suojeluun ole, niin silloinhan hänet palautetaan maasta. Meillä on muita väyliä, jotka voivat olla vaikka työperäisiä tai opiskeluperäisiä maahanmuuton väyliä. 
Pitää täysin paikkansa, että Suomi ei osaa rekrytoida kansainvälisiä osaajia. Me olemme aika heikkoja saamaan tänne esimerkiksi työvoimaa. Tiedän sen, että usein puhutaan, että työperäinen maahanmuutto on ikään kuin tämmöinen deus ex machina, joka lasketaan ulkopuolelta, joka ratkaisee meidän kaikki ongelmamme. Näin ei tapahdu, koska me ei houkutella niitä työntekijöitä tänne. Jos nämä henkilöt, jotka tulevat nyt vaikka Afganistanista taikka Irakista taikka Iranista tai Syyriasta, haluavat tulla tänne tekemään töitä, niin meidänhän pitää tarjota heille väylä tulla tekemään töitä. Mutta jos heidän humanitäärisen suojelun edellytyksensä eivät täyty, niin silloin he eivät turvapaikkaa voi saada, eivätkä sitä myötä oleskelulupaa, ja silloin heidät pitää karkottaa maasta. Näinhän tämä tilanne menee.
Minä toivon, että täällä nyt puhuttaisiin tästä kokonaisuudesta, ymmärrettäisiin se, että totta kai tapahtuu tällaisia valitettavia tilanteita yksittäisten ihmisten kohdalla, mutta näyttäkää minulle, hyvät edustajat sieltä salin vasemmasta laidasta, missä maailmassa toimii sellainen oikeusjärjestelmä, jossa yksikään tuomio ei koskaan ole väärä. Että nyt kyllä siellä argumentit ovat aika löyhällä pohjalla. Täytyy valitettavasti, arvoisa puhemies, näin todeta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T19:31:03,2022-09-15T19:33:16,Hyväksytty,1.1
2022_92_205,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_206,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa kansalaisaloitteessa siis ehdotetaan nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan myöntämistä henkilöille, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ennen vuotta 2017 eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.
Arvoisa puhemies! Nähdäkseni Suomen turvapaikkajärjestelmä tarjoaa kaikille turvapaikanhakijoille nykyisin erinomaiset edellytykset sekä hakea turvapaikkaa että valittaa mahdollisesta kielteisestä päätöksestä, vieläpä toistuvasti. Järjestelmämme ei ole kuitenkaan varautunut siihen, että kielteisestä turvapaikkapäätöksestä voidaan valittaa hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa yhä uudelleen ja uudelleen. Joissakin tapauksissa samalle hakijalle on annettu kielteinen turvapaikkapäätös lähes kymmenen kertaa, ja tämä on varmasti tapahtunut erittäin perusteellisen oikeudellisen harkinnan jälkeen.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Mäkelä täällä salissa aiemmin totesi, hallinto-oikeudet ovat hyvin kuormittuneita ulkomaalaisasioiden käsittelystä. Niiden osuus hallinto-oikeuksissa käsiteltävistä asioista lähentelee jo 50:tä prosenttia, ja tämä on taloudellisesti hyvin kuormittavaa.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitejärjestelmä on instituutiona hyvin tärkeä, ja myös tämä kansalaisaloite ansaitsee asiallisen käsittelyn. En kuitenkaan kannata tätä aloitetta, joka myöntäisi ennen vuotta 2017 turvapaikkaa hakeneille ja toistuvasti kielteisen päätöksen saaneille automaattisesti oleskeluluvan. Tähän samaan näkemykseen on aiemmin päätynyt myös eduskunnan hallintovaliokunta. Luotan sen asiantuntemukseen tässä asiassa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-09-15T19:33:16,2022-09-15T19:35:27,Hyväksytty,1.1
2022_92_207,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_208,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän on osoitettava arvostusta kaikille niille yli 50 000 ihmiselle, jotka tämän aloitteen ovat allekirjoittaneet, ja myöskin kaikille niille aktivisteille ja ihmisille, jotka ovat tämän puolesta kampanjoineet. He ovat tehneet valtavan työn, koska he ovat toimineet tuulimyllyjä vastaan ja käytännössä vastavirtaan tämän asian edistämiseksi ja saattamiseksi tänne eduskuntaan ja tämän istuntosalin käsiteltäväksi. Me olemme hyvin monelle heistä viimeinen toivo.
Nyt en haluaisi, että me puhumme täällä lämpimiksemme, vaan meidän on nyt löydettävä ratkaisuja, aitoja ratkaisuja näiden perheellisten, yksin tulleiden ja monien muiden ihmisten tilanteeseen. Moni heistä on erittäin haavoittuvassa asemassa. Moni heistä elää maan alla, vaikeissa oloissa, jonkun nurkissa, ja talvi on tulossa ja tilanne on todella todella hankala. He katsovat meitä nyt varmasti, ja meidän täytyy löytää joitain ratkaisuja. Ne ratkaisut voivat olla tämmöisiä pätkittäisratkaisuja, niin kuin nyt varmaan on ollut, joissa varmistetaan terveydenhuolto, joissa varmistetaan asuminen ja säälliset olosuhteet ja niin edelleen, ja jos on paperittomuudesta kyse, varmistetaan hetkellisesti tämmöinen muukalaispassi tai matkustusasiakirja, jolla voi käydä hakemassa papereita ja varmentaa henkilöllisyytensä. Mutta ei anneta heidän tavallaan lähteä tästä tilanteesta, missä olemme nyt, kun tässä salissa tästä asiasta puhumme, ajatellen, että siitä ei ollut mitään hyötyä, että he tekivät kaikkensa saadakseen ne 50 000 allekirjoitusta päästäkseen tämän salin käsittelyyn. Toivon todella, että me, salin vasen laita, keskilaita ja oikea laita, yhdessä nyt antaisimme heille viestin — niin kuin edustaja Niikko minun mielestäni antoi sen viestin — että he ovat ihmisiä, me näemme heidät ihmisinä, me haluamme löytää heidän varalleen ratkaisuja ja jos heidän oma kotimaansa ei ota heitä syystä tai toisesta vastaan, me yritämme löytää heille, heidän lapsilleen ja heidän suomalaisille puolisoilleen mahdollisesti jonkun tämmöisen ratkaisun edes hetkellisesti, jotta me voitaisiin varmistaa heille lupa elää.
Olen varma, että se viesti maailmalle on nyt lähtenyt, että tänne Suomeen ei oikeasti kannata tulla hakemaan turvapaikkaa, että tämä ei ole mikään lintukoto tai semmoinen paikka, mikä on aivan ihana turvapaikanhakijoille. Ja jos olisi EU-lainsäädäntö, jolla pystyisi hakemaan enemmän kuin yhdessä maassa turvapaikkaa, nämä ihmiset todennäköisesti olisivat jo jättäneet Suomen ja yrittäneet hakea turvapaikkaa jostakin muualta, mutta kun se on alun perin haettu Suomesta, heidät väkisin tuodaan kuitenkin Suomeen joka tapauksessa takaisin. Ja heistä moni on tullut tänne maahan sen takia, että silloinen pääministeri 2015 sanoi: ”tervetuloa Suomeen, tulkaa tänne, tulkaa tänne”. [Mika Niikko: Juuri näin, keskustan vika!] Tämä on se kutsu, joka on saanut monet heistä tulemaan, mutta nyt olemme kaikki sanoneet, että täällä ei ole kiva olla, ja he ovat nyt viestineet tuonne, mistä ovat tulleet, että täällä ei ole kiva olla. Muutama ihminen on enää jäljellä. Autetaan heidät jäämään. Me ollaan heidät tänne kutsuttu, ja nyt se olisi oikeudenmukaista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T19:35:29,2022-09-15T19:38:40,Hyväksytty,1.1
2022_92_209,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Vielä edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_210,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan halusin kysyä erityisesti edustaja Kalevalta, voiko sitten tämmöinen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut kuitenkin teidän mielestänne hakea työperäistä lupaa, jos on täällä työllistynyt, ja jäädä sillä perusteella maahan. Tai jos hän on mennyt täällä naimisiin, saanut lapsen, voiko hän sitten tämän perhesiteen perusteella hakea lupaa ja jäädä maahan? No, lupa hakea näitä lupia toki on, mutta valitettavasti tämä meidän tilanne ja prosessi on sellainen, että tämän ensimmäisen käsittelyn perusteella on tullut kielteisiä päätöksiä ja valitusten jälkeenkin kielteisiä päätöksiä näihin aivan relevantteihin oikeisiin syihin, jotka ovat kaikkien meidän oikeustajun mukaan — tässä on useampi käyttänyt puheenvuoron — niitä perusteita, joilla tänne saa jäädä. Haluaisitteko tätä tilannetta korjata vai oletteko sitä mieltä, että oikeasti palautus, joka on usein mahdoton, olisi se askel ja sitten pitäisi uudestaan yrittää yhdistää perhe tai palata siihen menetettyyn työpaikkaan? Tästä ovat meille useat työnantajatkin antaneet palautetta, että he ovat investoineet, alun perin kouluttaneet työntekijöitä ja sitten me lähetämme heitä pois.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-15T19:38:40,2022-09-15T19:40:07,Hyväksytty,1.1
2022_92_211,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Ja vielä edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_212,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan tässä edustaja Hopsulle, kun hän minulle sen kysymyksen osoitti. On tietysti, niin kuin sanoin äsken, juuri niin, että meidän pitäisi rekrytoida enemmän nimenomaan työperäistä maahanmuuttoa. Meidän pitäisi oikein rekrytoida sieltä lähtöalueelta työntekijöitä tänne. Se ei jostain syystä meillä ole onnistunut. Onhan päivänselvää, että on hölmöä lähteä sinne rekrytoimaan, jos meillä on täällä työssä jo joku henkilö, joka voisi jatkaa sitä työntekoa ja säilyttää sen työpaikan. Tällaisia esimerkkejä, kun täällä nyt on lueteltu useita — onhan näitä olemassa: esimerkiksi niitä, että joku on tullut kausityöntekijänä tänne ja haluaisi työllistyä metallimieheksi, joka on hänen oikea ammattinsa, ei ole saanut ottaa sitä paikkaa vastaan. Tämä meidän järjestelmämmehän on hyvin byrokraattinen kokonaisuutena maahanmuuttoa katsottuna. Ja tässä on kyllä paljon korjattavaa. Kyllähän on niin, että jos me halutaan ulkomailta työvoimaa, niin olisihan järkevämpi rekrytoida sitä, joka täällä maassa jo on. Tästä minä olen ihan täysin samaa mieltä.
Sitten herää kysymys, miksi tämä henkilö on ylipäätään tullut hakemaan humanitaarista suojelua ja useita kertoja toistanut tämän prosessin, jos ne edellytykset eivät täyty. Miksi hän ei ole silloin alun perin voinut tulla työperäisesti maahanmuuttoon? No, varmasti sen takia, että tällaista väylää ei ole ollut hänelle tarjolla sieltä tulla. Tässä voitaisiin katsoa esimerkiksi Kanadaa taikka Australiaa, meidän verrokkimaitamme, joissa on juuri tällaisia pisteytysjärjestelmiä, joiden kautta henkilö, joka luultavasti työllistyy siinä maassa, saa sen työoikeuden ja oleskeluoikeuden. Meillä se on erittäin byrokraattista. Meillä täytyy täyttää valtavasti papereita, että saadaan vaikka Etelä-Intiasta joku it-osaaja ohjelmointiyhtiöön. Tässä ei ole mitään järkeä. Tämä on ihan täysin selvää.
Mutta tässä pitää erottaa humanitaarinen maahanmuutto työperäisestä maahanmuutosta. Ne voivat mennä osittain limittäin. Osittain ne valitettavasti eivät mene limittäin. Eli jos ihminen ei saa humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluoikeutta, niin avataanko me sitten seuraava väylä, että hän voi yrittää saada töitä ja muuta? Ehkä siinä olisi järkeä. Sitä täytyy pohtia. Mutta vain se, että hän ei ole saanut sitä prosessia läpi humanitaarisen suojelun perusteella, hänellä ei ole oikeutta saada turvapaikkaa ja hän täällä piilottelee viranomaisilta sen tietyn aikajakson, ei voi tehdä sitä oikeutta, että hän saa sen oleskeluoikeuden. Siinä se pohja putoaa pois tältä meidän turvapaikkajärjestelmältämme. [Hussein al-Taee pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-09-15T19:40:09,2022-09-15T19:42:29,Hyväksytty,1.1
2022_92_213,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Jos vastaatte kymmenessä sekunnissa, niin perutteko toisen puheenvuoronne? — Saatte peräti minuutin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_214,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti, koska nostitte tärkeän asian esiin, joka on: millä perusteella ihminen on tullut maahan. Me olemme jo osoittaneet, että siellä on ihmisiä, jotka ovat käsittelyn perusteella joutuneet sellaiseen limboon, että eivät ole saaneet oikeutta — oikeusvaltio ei silloin ollut valmis lakimiesten, tulkkien ja sitten viranomaisten näkökulmasta käsittelemään 30 000:ta ihmistä. On tapahtunut tämmöisiä oikeusasioita. Mutta sitten siellä on ollut taustalla myös jonkin verran sellaisia ihmisiä sen silloisen Suomen lainsäädännön mukaisesti — sen silloisen Suomen lainsäädännön mukaisesti — jossa humanitäärinen mahdollisuus tulla maahan, jäädä maahan, on ollut olemassa silloin, ennen kuin asiaa heikennettiin 2017, jotka ovat tulleet sillä verukkeella ja sillä kutsulla, eli he ovat tulleet humanitäärisistä syistä. Ja koska se poistettiin, he ovat hakeneet turvapaikkaa, mutta kun se ei ole ollut olemassa, he ovat joutuneet hakemaan työpaikkaa ja työperäistä maahanmuuttoa sen vuoksi. Eli siellä on osa ihmisistä todella sellaisia, jotka ovat tulleet sen silloisen suomalaisen lainsäädännön mukaisesti, ja heiltä on evätty tämä mahdollisuus jäädä sen takia, koska laki muuttui hyvin nopeasti heidän ollessa maassa ja Migrin käsitellessä näitä tuhansia hakemuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T19:42:29,2022-09-15T19:43:53,Hyväksytty,1.1
2022_92_215,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_216,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 olin hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja tuolla valtiovarainvaliokunnan budjettijaostossa, ja me käsiteltiin näitä kysymyksiä silloin, koska me haluttiin joulurahoina, eduskunnan rahoina, rahoituksia tiedottamiseen näille turvapaikanhakijoille. Itse halusin nostaa tämän rahan, että he saavat oikean tiedon siitä, millainen prosessi Suomessa on — että tänne ei niin vain pääse — koska mielestäni ei ollut oikein se, että pääministeri Sipilä mainosti, että tänne pääsee humanitäärisistä syistä suhteellisen helposti. Hänhän lupasi — muistatte vielä? — oman kotitalonsakin vielä antaa näille turvapaikanhakijoille, mikä ei tosin toteutunut, ja monet meistä, jotka täällä istumme, tiedämme, mistä syystä hän perui sen. Tapahtui ikäviä asioita hänen omassa kotikylässään.
 Mutta joka tapauksessa monet ihmiset, jotka tulivat silloin 2015 läpi Euroopan, tulivat eri syistä. Elikkä joillakin oli humanitäärisen suojelun tarve, se on totta, mutta monella oli myös parempi elämänlaatu mielessä, elikkä päästä rakentamaan elämää perheille, itselle ja sukulaisille ja päästä Eurooppaan, sen takia tultiin Suomeen saakka. Nytten kun turvapaikkajärjestelmässä pyritään löytämään ne oikeat syyt, niin se on äärimmäisen hankalaa. Sitä ei pysty todentamaan vedenpitävästi välttämättä kovinkaan monen kohdalla. Alkujaan kun näitä turvapaikkahaastatteluja tehtiin, se oli muistaakseni kolmen tunnin prosessi, koko prosessi, minkä aikana tehtiin päätös ”kyllä” vai ”ei”. Sehän oli ihan onneton se tapa, miten käsiteltiin — kun ei ollut henkilökuntaa eikä ollut edes osaamista siihen — ja ymmärrän sen, että ei tullut asianmukaista käsittelyä kaikille.
Sen verran täytyy antaa siimaa vasemmalle puolelle tässä kysymyksessä, kun puhutaan ihmisoikeuksista, niin olen samaa mieltä siitä — kuten itse olen lukenut useista kertomuksista, näitä oikeusasiakirjoja olen lukenut — että jos on todettu, että henkilö on ollut vainottu, hän ollut vankilassa, hän on saanut jopa kuolemantuomion, ja sitten on perheen kanssa tullut, koko perhe päässyt Suomeen asti, niin jos kaikki muut saavat oleskeluluvan tai turvapaikan ja kansalaisuuden paitsi yksi henkilö sen takia, kun häneltä puuttuvat asiakirjat, ja vaikka on todettu oikeuden papereissa, että kyllä hän on perheen isä ja hän on tätä samaa porukkaa, siis on todettu, että hän on se, mutta hän ei saa edes oleskelulupaa perhesyiden perusteella, koska hänellä ei ole matkustusasiakirjaa, jota hän ei voi hakea, koska hänellä ei ole muukalaispassia, niin onhan totta, että tämä järjestelmä on silloin heikko. Näihin asioihin meidän kansanedustajien, totta kai, pitää puuttua, että saa sen oikeudenmukaisen käsittelyn ja mahdollisuuden osoittaa identiteettinsä ja ne tosiseikat, ja sen vuoksi en minä ainakaan ole semmoinen edustaja, joka heitän kaikki samaa mukiin ja sanon, että kaikki ovat jollakin tavalla väärin perustein pyrkineet maahan. Kyllä siellä on aidosti vainottuja ihmisiä etnisyyden perusteella ja monen muun syyn perusteella, [Puhemies koputtaa] ja sen takia meidän täytyy asiaa jollakin tavalla saada oikaistua, mutta valitettavasti, kuten täällä nyt kuultiin, nämä kansalaisaloitteet eivät tahdo menestyä tässä talossa, joten näitä asioita täytyy jollakin muulla tavalla tasapainottaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-15T19:43:53,2022-09-15T19:47:16,Hyväksytty,1.1
2022_92_217,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,Kiitos. — Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_92_218,92/2022,2022-09-15,16.00,19.50,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lupa elää – Suomessa pitkään asuneille turvapaikanhakijoille myönnettävä oleskeluluvat>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolla on jälleen hyviä pointteja. Eli tämä lupa-asiakirja-asia on asia, joka on ymmärtääkseni nyt lausuntokierroksella. Eli ulkomaalaislakia heikennettiin silloin tämän suhteen, muistaakseni 34 §, tämä matkustusasiakirjaan liittyvä pykälä, jossa matkustusasiakirjaa pidettiin ainoana virallisena todisteena siitä, kuka henkilö on. Hänellä saattoi olla kymmenen muuta asiakirjaa, vaikkapa syntymätodistus, mutta sitä ei pidetty asiakirjana, vaan häneltä nimenomaan vaadittiin passia. Ja koska hänen perheensä oli jo saanut vainon perusteella oleskeluluvan, niin hänen olisi ollut täysin epäjohdonmukaista mennä sen maan lähetystöön, jossa häntä on vainottu, ja sanoa, että ”hei, saanko minä teidän maan passin ja asiakirjan”, tai mennä sen maan rajojen sisäpuolelle vaatien tätä asiakirjaa. Sehän olisi ollut aivan hullua. Sen vuoksi moni on jäänyt ilman asiakirjoja. Nyt tämä on lausuntokierroksella, että tämmöisille ihmisille pyritään mahdollistamaan edes lyhytaikaisesti asiakirja, jotta heidät voitaisiin laillistaa tämän perusteella.
Ja sitten lopuksi: Kyllä suurin osa näistä ihmisistä, jotka ovat tulleet paremman elämän toivossa, on varmasti palannut, koska kukaan hullu ei jäisi Suomeen seitsemäksi tai kahdeksaksi vuodeksi maan alle kärvistellen edes ilman kuuttakymppiä, viittäkymppiä, neljääkymppiä taskussaan — muutama euron hilunen, ei tiedä, mitä huomenna syö. Kahdeksaksi vuodeksi! Jos hän olisi tullut paremman elämän toivossa, häntä varmasti odottaa tätä heikkoa elämää parempi elämä siellä omassa kotimaassaan, ja sen takia moni heistä on IOM:n eli tämän YK:n järjestelmän kautta jo palannut, ja nyt jäljellä ovat vain sellaiset, jotka kokevat todella suurta vääryyttä tämän meidän järjestelmän takia.
Migrin puolesta pitää sanoa se, että he ovat nyt parantaneet juoksua jonkin verran, mikä on todella positiivista, mutta on edelleen parantamisen varaa. Siellä esimerkiksi kansalaisuusasioissa on palvelulupaus vuosi, nyt menee jo 28 kuukautta, oleskelulupa-asioissa menevät kaikkien muiden oleskeluluvat ja asiat näiden ihmisten edelle ja niin edelleen. He ovat yrittäneet nyt jonkin verran parantaa juoksua, mutta edelleen sinne sisäministeriön ja Migrin suuntaan täytyy lähettää terveisiä, että parantamisen varaa on. Toivon, että kun siellä on nyt tämä uusi johtaja, niin hän ottaisi näistä asioista niskalenkin ja hoitaisi loppuun.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_92+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-15T19:47:18,2022-09-15T19:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_93_1,93/2022,2022-09-16,12.59,16.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 6/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 14.9.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mauri Peltokangas Jani Mäkelän kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, ja edelleen Sari Multala on Saara-Sofia Sirénin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_93_2,93/2022,2022-09-16,12.59,16.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Asuntopoliittinen kehittämisohjelma vuosiksi 2021‒2028>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 64/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 6/2022 vp,Ensin äänestetään Mauri Peltokankaan ehdotuksesta Sari Multalan ehdotusta vastaan ja lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_93_3,93/2022,2022-09-16,12.59,16.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 9/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 9/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja varaumasta sekä sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_93_4,93/2022,2022-09-16,12.59,16.37,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 9/2022 vp,"Nyt täysistunto keskeytetään suuren valiokunnan, tiedusteluvalvontavaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokousten vuoksi. Istuntoa jatketaan kello 15.30 valiokuntien kokousten päätyttyä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_93_5,93/2022,2022-09-16,12.59,16.37,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 91/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 9/2022 vp,Nyt jatketaan kello 13.05 keskeytynyttä istuntoa., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_93+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_94_1,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_94_2,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssähän on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana, eli voi sanoa, että potilasturvallisuuslaki. Esittelen tässä valiokunnan mietinnön.
Voin alkuun todeta, että mietinnössään valiokunta pitää ehdotetun lain säätämistä välttämättömänä. Hallituksen esityksen sekä valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella terveydenhuoltoon ja kotihoitoon kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet voivat ilman suojelutyöstä sopimista varsin suurella todennäköisyydellä johtaa potilaiden ja asiakkaiden hengen vaarantumiseen ja terveyden vakavaan vaarantumiseen. Asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai asiakkaiden tai potilaiden terveyden vakavan vaarantumisen estäminen on valiokunnan näkemyksen mukaan voitava turvata kaikissa olosuhteissa, myös työtaistelun aikana. Tässähän on vastakkain kaksi perusoikeutta, ja viime kädessä valiokunta näkee, että myös eduskunnassa lainsäätäjän tehtävänä on lainsäädännön toimin turvata ihmisten oikeus elämään niin, että kenenkään henki ei vaarannu työtaistelun aikana.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi keinoista välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Ehdotus sisältää kolme erilaista sääntelykokonaisuutta: 1) työntekijäjärjestölle asetettavia velvollisuuksia, muun muassa velvollisuus neuvotella suojelutyön määrästä, 2) työntekijän työskentelypaikkaan, työaikaan ja vuosilomiin liittyviä poikkeuksia sekä 3) sääntelyn siitä, millä edellytyksillä henkilö voidaan velvoittaa asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön. Ehdotus sisältää säännökset näistä velvollisuuksista ja niihin liittyvistä hallintomenettely-, muutoksenhaku- ja seuraamussäännöksistä.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan sääntelyn tarve johtuu siitä, että työtaistelun osapuolet eivät ole sopineet jo ilmoitettujen työnseisausten aikaisesta riittävästä suojelutyöstä siten, että asiakkaiden tai potilaiden hengen tai heidän terveydentilansa vakavan vaarantumisen estämiseksi tarvittava välttämätön hoito ja huolenpito voitaisiin turvata. Hallituksen esityksen tavoitteena on turvata välttämätön terveydenhuolto ja kotihoito tilanteissa, joissa asiakkaiden tai potilaiden henki vaarantuu tai asiakkaiden tai potilaiden terveys vakavasti vaarantuu kunnan tai kuntayhtymän järjestämää terveydenhuoltoa tai kotihoitoa koskevan työtaistelun aiheuttaman henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi eivätkä voimassa olevan lainsäädännön mahdollistamat ensisijaiset keinot ole riittäviä edellä mainittujen asioiden turvaamiseksi.
Laissa säädettyjä keinoja voitaisiin esityksen mukaan soveltaa kunnan tai kuntayhtymän järjestämässä terveydenhuollossa tai kotihoidossa vain, jos muut keinot eivät ole riittäviä asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi, ja vain siinä laajuudessa kuin se on mainituissa tarkoituksissa välttämätöntä. Lain tarkoituksena on estää tilanne, jossa työtaistelun aiheuttama henkilöstövaje aiheuttaisi asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai terveyden vakavan vaarantumisen, mutta sen tarkoituksena ei ole estää työtaistelun toteutumista. Laissa säädettyjä keinoja ei voitaisi käyttää työtaistelun murtamiseen eikä työvoimapulasta tai siihen osoitettujen voimavarojen riittämättömyydestä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotetun lain sääntelyä eri keinojen käytön porrastamisesta perusteltuna. Porrastamisella turvataan valiokunnan näkemyksen mukaan sitä, että kulloinkin käytettävät keinot ovat oikeasuhtaisia, jotta ensinnäkään työtaistelutoimet eivät aiheuta ihmishenkien menetyksiä tai terveyden vakavaa vaarantumista ja toisaalta työtaistelutoimia ei rajoiteta tätä laajemmin.
Arvoisa puhemies! Lakiehdotuksen mukaan työntekijäjärjestöihin kohdistuva 2 §:n mukainen velvoite huolehtia yhteistyössä kunnan tai kuntayhtymän kanssa välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamiseksi tarvittavasta henkilöstöstä ja tätä koskeva 3 §:n mukainen neuvottelumenettely ovat ensisijaisia työntekijöihin kohdistuviin keinoihin nähden. Neuvottelu suojelutyöstä on lakiehdotuksen 2 §:n perusteella edellytyksenä sille, että työntekijäjärjestö voi toimeenpanna työnseisauksen tai joukkoirtisanoutumisen.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että mahdollinen uusi työtaistelutoimenpiteen siirtämis- että keskeyttämismääräys voidaan antaa enintään kolme kertaa, ja ehdottaa 10 §:ää tältä osin muutettavaksi jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa, että kun aluehallintovirastoille annetaan ääritilanteissa mahdollisuus keskeyttää tai siirtää työtaistelutoimenpiteitä viikoksi kerrallaan, se voidaan tehdä yhteenlaskettuna enintään neljä kertaa.
Valiokunta kävi keskustelua myös tämän lain toimialasta ja siitä, että sen piiriin kuuluu myös kotihoito — soveltamispiiriin kuuluu siis myös kotihoito — , ja halusimme mietinnössä erityisesti korostaa, että sen piiriin kuuluu vain sellainen kotihoito, jota ilman asiakkaan henki vaarantuu tai terveys vaarantuu vakavasti.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että ehdotetun lain tarkoituksena ei ole missään tapauksessa estää työtaistelun toteuttamista, eikä laissa säädettyjä keinoja voida käyttää työtaistelun murtamiseen eikä työvoimapulasta tai siihen osoitettujen voimavarojen riittämättömyydestä aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon ja kiinnittää siinä huomiota siihen, että lakiehdotus sisältää järjestöille määrättävän uhkasakon ohella myös yksittäiseen työntekijään kohdistuvan uhkasakkotehosteen, ja esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä harkitsee henkilökohtaisen uhkasakkovaateen tarpeellisuutta. Lausunnon mukaan Suomen työoikeudessa keskeisenä lähtökohtana on pidetty sitä, että työtaistelun seurauksista vastuun kantaa työtaisteluun ryhtynyt järjestö, eivät sen henkilöjäsenet eli työntekijät. 
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että vastuun työtaistelun seurauksista kantaa työtaisteluun ryhtynyt järjestö, ja ehdottaa yksittäiseen työntekijään kohdistuvan, 5 ja 9  §:ään perustuviin määräyksiin kohdistuvan uhkasakkotehosteen poistamista tältä osin.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää myös muutamia muita pykäläkohtaisia muutosehdotuksia, jotka ilmenevät tuosta meidän mietinnöstämme. Osa niistä on teknisiä, mutta osalla on myös sisällöllistä merkitystä. En lähde niitä tässä yksityiskohtaisesti käymään läpi. Haluan vain todeta, että tämä mietintö ei ollut yksimielinen. Siihen on jätetty yksi hylkäävä vastalause, joka tullaan täällä varmasti erikseen esittelemään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-16T16:56:00,2022-09-16T17:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_94_3,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_4,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä meillä tänään, tässä ja nyt, hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana, niin sanottu pakkolaki.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että potilasturvallisuudesta huolehditaan. Tämä kuitenkin ratkesi jo käräjäoikeuden päätöksellä, eli nyt käsiteltävä laki on tarpeeton. [Mikko Savolan välihuuto] Perussuomalaiset eivät halua pakottaa hoitajia töihin. Työtaisteluun on löydettävä kestävä ratkaisu sovinnon muodossa. [Antti Lindtmanin välihuuto] Hallituksen junttaama pakkolaki ei ratkaise sen enempää hoitajien työtaistelua kuin hoitajapulaakaan, vaan ainoastaan lisää vastakkainasettelua. Hoitajat ovat loukkaantuneita. Laki, joka on selvästi tarkoitettu lakon murtamiseen, osoittaa sen, ettei hallitus arvosta hoitotyötä tekeviä. [Mikko Savola: Ihmishenkiä pelastetaan!]
Me perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajat vastustimme tänään pakkolakia. Tässä lain ensimmäisessä käsittelyssä täällä esitämme siihen pientä parannusta, joka liittyy suojelutyöhön pakotetuille hoitajille suojelutyöstä maksettavaan korvaukseen, eli tänään täällä ensimmäisessä käsittelyssä teemme pykälämuutosesityksen. Hallitus esittää tähän korvaukseen 1,3-kertaista palkkaa. Se tarkoittaa esimerkiksi 16 euron tuntipalkkaan — arvatkaapa kuinka paljon korotusta? Vajaan 5 euron korotusta. Näin pieni korotus ei luo työnantajapuolelle motivaatiota sovinnon etsimiseen näin pikaisella aikataululla.
Me perussuomalaiset esitimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että tämä korvaus olisi kolminkertainen. Tämä esitys tarkoittaisi tuntipalkkaan 32 euron korotusta suojelutyössä. Tämä jos joku olisi kohtuullista. Tämä myös tarkoittaisi käytännössä, ettei hoitajia pakotettaisi suojelutyöhön silloin, kun siihen ei ole oikeasti tarvetta. Jos hallituspuolueet ovat oikeasti sitä mieltä, ettei lain tarkoitus ole lakon murtaminen, he varmasti voivat äänestää pykälämuutoksemme puolesta.
Me sosiaali- ja terveysvaliokunnan perussuomalaiset jäsenet tulemme esittämään maanantaina lakiesityksen hylkäystä, mikäli emme saa kannatusta tälle pykälämuutosesitykselle, mutta myös meidän lausumille, joita on kuusi kappaletta. Nämä lausumat ovat erittäin tärkeitä. Ne liittyvät muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon pito- ja vetovoiman ylläpitoon, taistelutoimien mahdollisimman nopeaan päätökseen saamiseen ja rauhan palautumiseen hoitoalalle, tämän yleisen hoivakriisin ratkaisemiseksi etsittäviin keinoihin, koulutuspoliittisiin keinoihin nopeuttaa alalle saapuvien opiskelijoiden pääsyä työelämään sekä siihen, että hoivapalveluissa olisi riittävät tukipalvelut.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tapa suhtautua naisvaltaisiin, palkkakuopassa oleviin hoitajiin on loukkaava ja jyrkässä ristiriidassa vaalipuheiden kanssa. [Vilhelm Junnila: Gustafsson kuuntelee!] Sanna Marin, pääministeri, esitti oppositiossa ollessaan ennen vaaleja, että naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys ja arvostus saataisiin ylös kuopasta. Marinin mukaan Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella. Nyt Sanna Marin on pääministeri ja hänen hallituksellaan olisi mahdollisuus korjata tilanne, mutta mitä hän tekee? Hän päästää ministeri Lindénin kurmoottamaan hoitajia pakkolailla. Ei näin.
Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaiset pykälämuutosesitykset.
Korostan vielä sitä, että ilman sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tuolla kentällä emme selviäisi nyt emmekä tulevaisuudessa. Vuoden 2007 pakkolain jälkeen olisi luullut, että olemme oppineet jotakin ja laittaneet hoitajien palkka-asioita kuntoon. Kuten kerroin, hoitajat ovat loukkaantuneita, ja tässä alkaa olla jo periaatteellisia kysymyksiä, millä tavalla suomalaista ammattitaitoista hoitajaa kohdellaan. — Kiitos. [Jussi Saramon välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-16T17:05:29,2022-09-16T17:10:33,Hyväksytty,1.1
2022_94_5,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia! — Totean, että nämä muutosesitykset tehdään vielä sitten siinä yhteydessä, kun äänestetään asioista konkreettisesti. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_6,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Keskellä hoivakriisiä on aika uskomatonta, että hallitus ensin potkii hoitajat töistä sen takia, ettei ole kaikkia rokotuksia, ja nyt heidät halutaan sitten pakottaa töihin ja sekaannutaan siihen työmarkkinaosapuolten neuvotteluun, mistä on tähän mennessä koko ajan sanottu, että hallitus ei sekaannu työmarkkinaosapuolten neuvotteluun. Nyt kuitenkin ollaan sekaantumassa ja pakottamassa hoitajat töihin — siis tämä on aivan uskomatonta.
Oletteko te tutustuneet siihen, mikä on se palkkaohjelma, mitä hoitajat vaativat palkkaa? Heillä on ihan kohtuullinen esitys, ja siihen pitäisi ilman muuta suostua. Tämä asia ratkeaa sillä, että hoitajat saavat sen palkan, mitä he ovat esittäneet. [Välihuutoja vasemmalta] Se on kohtuullista, ja se ei edes peitä sitä inflaatiota, mikä meillä tällä hetkellä on. 
Kannatan edustaja Juvosen esityksiä. [Jussi Saramo: Samaa mieltä ollaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-16T17:10:39,2022-09-16T17:11:40,Hyväksytty,1.1
2022_94_7,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Asian vakavuudesta huolimatta pyydän, että näitä välihuutoja huomioidaan tässä keskustelussa niin, että varsinaiset puheet kuuluvat. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_8,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Asia on todellakin vakava, ja tämä lakiesitys on mielestäni myös erittäin vaikea, poikkeuksellisen vaikea, koska tässä punnitaan vakavia perusoikeuksia keskenään ja sitten toisaalta tehdään ikään kuin ratkaisuja tilanteessa, jossa pitäisi todellisesti vaikuttaa tähän terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanteeseen ja hoitajapulaan eikä yrittää paikata sitä siinä tilanteessa, kun ollaan jo tällaisen lakkouhan edessä.
No, nyt valiokunnalle haluan siitä antaa kiitoksen, että tätä esitystä on kyllä viety oikeaan suuntaan — eli ne korjaukset, mitä valiokunta on tehnyt, ovat kannatettavia — mutta ihmettelen, miksi hallituspuolueiden edustajat eivät siellä valiokunnassa ole hyväksyneet tätä korkeampaa suojelutyön palkkausta. Yksi merkittävä kiistakysymys tässä on ollut se, että on epäilty, että suojelutyötä käytetään ikään kuin liikaa eli että lakon aikana suojelutyössä on miehitystä jopa enemmän kuin normaalityöaikana. Jos suojelutyön palkkaus vietäisiin riittävän korkealle tasolle, niin kuin täällä oppositiosta on ehdotettu, niin kynnys käyttää suojelutyötä nousisi oikealle tasolle eikä sitä käytettäisi ikään kuin turhaan. Sen takia toivon, että hallituspuolueiden edustajatkin vielä tätä harkitsisivat vakavasti, koska se kyllä parantaisi tilannetta.
Lisäksi on kyllä kysyttävä, onko oikeasti tämä lakiesitys nyt aivan välttämätön, koska oikeuslaitos on jo ottanut näihin työtaistelutoimiin, onneksi, kantaa olemassa olevan lainsäädännön turvin. Olen kyllä huolestunut siitäkin, että jo pelkästään se, että tällaista esitystä täällä salissa käsitellään ja sitä tuodaan, kiristää työntekijöiden ja työnantajan välejä ja kärjistää näitä ristiriitoja ja ajaa ikään kuin entisestään hoitajia tältä alalta pois.
Hoitajat ovat huolissaan ja vaatimuksissaan oikeassa, mutta mielestäni kyllä yhtä selvää on, että missään oloissa esimerkiksi tehohoitoa tai heikossa asemassa olevia, välttämätöntä kotihoitoa tarvitsevia potilaita ei saa jättää työtaistelun jalkoihin. Eli kyllä on terveydenhuollon lakkotilanteissa aina huolehdittava siitä, että suojelutyötä on tarjolla, mutta hallitus ei voi väistää omaa vastuutaan tässä tilanteessa siitä, [Puhemies koputtaa] että se on päästänyt terveydenhuollon tällaiseen kriisitilaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-16T17:11:46,2022-09-16T17:14:52,Hyväksytty,1.1
2022_94_9,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_10,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Tänään meillä on käsittelyssä potilasturvallisuuslaki, ja tätä on valiokunnassa tarkkaan ja hartaasti käsitelty ja asiaa katsottu eri kulmista. Ensimmäistä kertaa olimme tilanteessa, jossa tehohoitoon ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kotihoitoon julistettiin lakko, jossa suojelutyötä ei annettaisi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä aiheuttaisi ihmisille vakavaa hengenvaaraa, koska niin lääkkeiden jakaminen kotihoidossa kuin hengenvaaralliset tilanteet tehohoidossa uhkaisivat jäädä hoitamatta. Valiokunnalle on myös selvää, että meillä on tällä hetkellä jo krooninen henkilöstövaje ja meillä mennään äärirajoilla ja näitä tilanteita jo tapahtuu, mutta näin laajamittainen toimi, kokonaan suojelutyöstä kieltäytyminen, olisi uhannut monien ihmisten henkeä ja terveyttä. Samaan aikaan koen, että olimme vähän puun ja kuoren välissä siinä, miten samaan aikaan turvaamme hoitajien lakkotoimenpiteet ja selvän tuen alalle mutta taas toisaalta suojellaan haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten henkeä ja terveyttä.
Tänään olemme saaneet neuvoteltua yhdessä tämän potilasturvallisuuslain, jonka viimesijaisena keinona on turvata tämä suojelutyö lakkotilanteissa. Työnantajalla ja työntekijällä on jatkossakin velvollisuus sopia suojelutyöstä. Työnantajalla on velvollisuus käyttää kaikki keinot ennen suojelutyöstä päättämistä ja tähän lakiin turvautumista. Tällaisia keinoja ovat muun muassa asiakkaiden ja potilaiden siirtäminen, ostopalvelut, palvelusetelit, kuntien kanssa tehtävä yhteistyö, priorisointi, uudelleenorganisointi, neuvottelu ja vielä kerran uudelleenneuvottelu. Mikäli tämänkään prosessin jälkeen ei päästä suojelutyöstä yhteisymmärrykseen, niin siinä tilanteessa viranomainen auttaa määrittämään sen suojelutuen määrän, jolla ihmisten henki turvataan siinä lakkotilanteessa.
Mitä tämä sitten tarkoittaa yksittäisen työntekijän tai hoitajan näkökulmasta? Tämä on esitetty pakkolakina, ja julkisuudessakin on ollut kuvia, joissa haetaan poliiseilla ja muilla töihin. Tämähän ei todellakaan pidä paikkansa, ja tämä on tarkoituksenmukaista: halutaan herättää vielä ristiriitaa ja hämmennystä alalle. Me poistimme tästä esityksestä tämän henkilökohtaisen uhkasakon, eli mikäli työntekijä kieltäytyy suorittamasta tätä suojelutyötä, hänellä on edelleen oikeus olla tekemättä työtä eli hän voi osallistua lakkoon ja hänen ei tarvitse osallistua suojelutyöhön. Mutta jos työntekijä päättää viranomaisen toimesta, jos se on hänelle määrätty, osallistua tähän suojelutyöhön, maksetaan hänelle 30 prosentin korotuksella palkkaa. [Arja Juvonen: Neljä euroa!]
Ennen kaikkea vahvistamme tällä esityksellä sovintoa. Haluamme luoda työmarkkinoille vahvempia rakenteita, joilla tarkoituksenmukaiset, puolueettomat ja nopeat sovittelu- ja neuvottelumenetelmät työriidan ratkaisemiseksi voidaan luoda tulevaisuudessa, ja tälläkin esityksellä me halutaan vahvistaa tätä yhteistä sovinnon tietä.
Arvoisa puhemies! Yleisesti tämä kriisi on... Varmasti jokainen meistä tietää tämän tilanteen vakavuuden ja sen, mitä haittaa tästä on koko hoiva- ja hoitoalan vetovoimalle ja koko alan tulevaisuudelle. Me kaikki tiedetään täällä, että meidän on ratkaistava tämä hoitajien kysymys koko meidän terveydenhuollon kestävyyden näkökulmasta. Itse haluan korostaa sitä, että hoitajat ovat palkkansa ansainneet. Toisaalta olen myös surullinen siitä, että hoitajat ovat nähneet ainoaksi vaihtoehdokseen ne työtaistelutoimet, jotka kohdistuvat suoraan potilaiden henkeen ja terveyteen. Se kertoo ikävää kieltä sopimisen kulttuurin murentamisesta, ja toisaalta työnantajapuoli on halunnut rikkoa näitä neuvottelurakenteita, kun se on näkynyt näin isona levottomuutena työmarkkinoilla.
Meillä nämä haasteet on tunnistettu, ja me haluamme tuoda esiin näitä kehittämiskohteita ja olemme tehneet sitä pitkään. Me olemme lisänneet hallituksena hoitoalan koulutuspaikkoja erittäin merkittävästi. Olemme käynnistäneet ohjelman, jonka tehtävä on löytää ratkaisuja sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaan. Olemme lisänneet näitä koulutuspaikkoja ja saaneet alalle uutta henkilöstöä ja yritämme parantaa näitä työoloja.
Mutta, arvoisa puhemies, tämä esitys on ollut erittäin vaikea tehdä, mutta tässä tilanteessa se on välttämätön, ja edelleen toivon, että työmarkkinoille saadaan sopimus syntymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-16T17:14:56,2022-09-16T17:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_94_11,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_12,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi tänään kokouksessaan ja mietinnössään, että Suomessa on kova pula hoito- ja hoivahenkilökunnasta ja siksi pitää ryhtyä pikaisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joilla turvataan ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyys myös tulevaisuudessa. Myös työoloja pitää kehittää niin, että alan houkuttelevuus paranee.
Tämän nyt käsittelyssä olevan lain tarkoitus on hyvin rajattu, ja se on ainoastaan estää potilaiden hengen ja terveyden vaarantuminen. Se ei esimerkiksi voi estää työtaistelun toteutumista. Lakia ei voi käyttää vaikkapa lakon murtamiseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti, että ensisijaisia keinoja välttämättömän henkilöstön turvaamiseksi työtaistelun aikana ovat esimerkiksi semmoiset keinot kuin potilaiden siirtäminen tai ostopalvelut tai palvelusetelit tai muut vapaaehtoisuuteen perustuvat järjestelyt tai yhteistyö muiden kuntien kanssa.
Eli mihinkä tätä lakia sitten saatetaan tarvita? No, tänään hoitajajärjestöt ilmoittivat aloittavansa tiistaina lakon Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa kotihoitoyksikössä. Alan johtajan mukaan kaupungista sanotaan, että tämä kyseinen kotihoidon lakko vaarantaisi hauraiden vanhusten hengen ja terveyden. Tällaista potilasturvallisuuslakia tarvitaan lähinnä turvaamaan kotihoidon turvin pärjäävien heikkokuntoisten vanhusten hoito.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-09-16T17:20:28,2022-09-16T17:22:07,Hyväksytty,1.1
2022_94_13,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_14,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa on ikävä olla. Olemme säätämässä lakia, joka turvaa välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon työtaistelun aikana. Olisi erittäin tärkeää, että tällaiset asiat pystyttäisiin sopimaan neuvottelupöydissä. Suojelutyön määrästä pitäisi pystyä sopimaan työnantajan ja järjestöjen kesken, koska uskon, että me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että hengen ja terveyden suojeleminen on tärkein tehtävä, mitä meillä myöskin kansanedustajina, päättäjinä, on.
Olimme tässä pakkotilanteessa mukana hyväksymässä tätä lakia, minkä hallitus on eduskuntaan tuonut, niin että viimesijaisena keinona, jos suojelutyötä ei saada riittävästi, voidaan hoitohenkilökuntaa myös määrätä töihin. Olemme tässä esityksessä kuulleet useita asiantuntijoita, mutta aikataulu on ollut erittäin tiukka, eli se on ollut valiokunnalle suhteettoman tiukka aikataulu. Saimme myös asiantuntijakuulemiset vasta tällä viikolla järjestettyä tiheässä aikataulussa. Täytyy sanoa, että oli myös ikävä todeta, että oppositiopuolueita ei otettu mukaan keskustelemaan yhdessä tämän lain sisällöstä ja saimme tämän mietinnön vasta tänään valiokunnan pöydälle jaettuna, niin että emme tienneet sen sisältöä ja jouduimme lukemaan asiat median välityksellä. Näin ei pitäisi tietenkään olla, vaan tässä ollaan yhteisellä asialla.
Tähän lakiluonnokseen tehtiin korjauksia valiokunnassa asiantuntijakuulemisten perusteella. Siellä on niitä useita, ja niitä on huomioitu. Myös tänään valiokunnassa jatkoimme niiden käsittelyä. Itse näin merkittävänä, että esimerkiksi uhkasakko työntekijöille poistettiin: mikäli on tällaista, ettei suojelutyötä anneta, niin uhkasakko kohdistetaan työmarkkinajärjestöille, ei sille yksittäiselle työntekijälle, joka on tässä tietyllä tavalla välikädessä. Ehdotimme myös, että sitä korvausta, kun tätä viimesijaista lakia käytettäisiin eli jos joudutaan määräämään työntekijä töihin, nostettaisiin kaksinkertaiseksi, kun se tässä lakiesityksessä on 1,3-kertainen eli 30 prosenttia korkeampi. Mutta me ehdotimme, että se olisi 100 prosenttia korkeampi. Näimme tämän perusteltuna sen takia, että tätä lakia on tarkoitus käyttää hyvin poikkeuksellisesti, silloin ollaan hyvin ääritilanteessa. Ja kun se korvaus on riittävän korkea, niin se myöskin hillitsee liiallisen suojelutyövoiman käyttöä, joka joissakin kommenteissa julkisuudessa on ollut esillä. Sitä kautta se hillitsee suojelutyön tarvetta, jos tällaista olisi ylimääräistä. Toinen asia on tietenkin se, että kun työntekijä määrätään töihin, niin on se kohtuullista, että hän saa siitä paremman korvauksen kuin normaali korvaus.
Me kokoomuksessa teimme valiokunnassa esityksen, että korvaustasoa nostettaisiin kaksinkertaiseksi, mutta valitettavasti hallituspuolueet sen torppasivat. Mutta teen tämän esityksen nyt täällä salissa uudelleen, eli esitämme 5 §:ään ja 9 §:ään muutoksen niin, että 1,3:n sijalla on kaksinkertainen korvaus.
Arvoisa puheenjohtaja! Toivottavasti tätä lakia ei tarvitsisi ottaa käyttöön käytännössä ja sovittelukeinoin päästäisiin sopimukseen ja pystyttäisiin alkamaan purkamaan hoitojonoja ja suuntaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon resurssia sitä kipeästi tarvitseviin kohtiin. Samalla tarvitsemme sekä pito- että vetovoimatekijöiden lisäämiseksi selkeitä parannuksia työnjohdollisiin asioihin, parannusta johtamiseen, työoloihin, hoitajien mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja työaikaansa. Meillä on paljon kehittämisen kohteita, ja näitä asioita pitää pystyä ratkaisemaan rakentavalla tavalla ja niin, että sosiaali- ja terveydenhuolto on houkutteleva työpaikka meidän nuorille ja myöskin siellä tällä hetkellä työskenteleville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-16T17:22:17,2022-09-16T17:28:18,Hyväksytty,1.1
2022_94_15,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_16,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että hoitajilla alkaa olla mitta täynnä. He ovat jo vuosia varoittaneet hoivakriisistä, hoitajapulasta ja myös venyneet äärimmilleen. On selvää, että me tarvitsemme kestäviä ratkaisuja hoitajapulaan. Me tarvitsemme lisää hoitajia, me tarvitsemme reilua palkkausta, me tarvitsemme inhimillisiä työoloja hoitajille. On selvää myös, että meidän on saatava työmarkkinapöydistä palkkasopu, joka osaltaan auttaa ratkomaan tätä syvenevää hoitajapulaa.
No, meidän päättäjien vastuulla on ennen kaikkea varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä rahoitus, jotta kaikki tämä on mahdollista, ja tässä akuutissa ja aika poikkeuksellisessa työtaistelutilanteessa meidän velvollisuutemme on myös varmistaa tarvittaessa lailla, ettei kenenkään henki tämän lakon takia vaarannu. Ymmärrän hyvin senkin, että tämä voi tuntua epäoikeudenmukaiselta.
Tämä potilasturvallisuuslaki ei ollut vihreille mikään läpihuutojuttu. Me olemme pitkin matkaa halunneet varmistaa, että laki on aivan viimesijainen keino ja että ihmisten perusoikeuksia rajoitetaan niin vähän kuin on aivan välttämätöntä. Laki on nyt rajattu vain tilanteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä tai aiheuttavat terveyden vakavan vaarantumisen.
Näiden käräjäoikeuden päätösten myötä oli tärkeää minusta vielä kertaalleen punnita tämän lain sisältöjä, ja näin myös eduskunnassa tehtiin. Tämä tehohoidon lakkouhan poistuminen ei ikävä kyllä poista tämän lain välttämättömyyttä. Suojelutyön puuttuminen hauraiden vanhusten kotihoidosta voi olla yhtä lailla kohtalokasta.
Arvoisa puhemies! Tiedän, että poliitikkojen sanat eivät tässä tilanteessa hoitajia auta tai lohduta. Tuntuu kuitenkin minusta reilulta pyrkiä avaamaan, miksi tämä kiistelty ja vihattukin laki säädetään. On selvää, että se ei auta ratkomaan tätä isoa kysymystä hoitajapulasta, ja olen ainakin itse pahoillani, että olemme ylipäänsä joutuneet tähän tilanteeseen, jossa laki joudutaan säätämään. On kiistatta häpeällistä, että Suomessa ei ole vuosikausiin kyetty ratkaisemaan hoivakriisin juurisyitä ja kuromaan umpeen naisvaltaisten alojen palkkakuoppaa. [Arja Juvonen: Nyt on aika tehdä se! — Veronika Honkasalo: Tehdään se yhdessä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-16T17:28:20,2022-09-16T17:30:55,Hyväksytty,1.1
2022_94_17,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_18,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Täytyy aloittaa, että tässä tilanteessa en missään nimessä päättäjänä haluaisi olla. Tilanne hoitoalalla on poikkeuksellinen, äärimmäinen jopa. Samoin on tilanne hoitoalan työkiistassa.
Olen aiemmin työskennellyt pitkään hoitoalalla eri tehtävissä likimain 20 vuotta ja nähnyt tilanteen pahentumisen läheltä. Tiedän, että hoitajilla on jo pitkään ollut suuri huoli potilaiden hengestä ja terveydestä, jotka vaarantuvat, kun hoitajia ei ole tarpeeksi. Työolosuhteet ovat huonot, ja työtään ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi.
Ikinä ei ole ollut oikea aika hoitaa alan palkkausta ja työolosuhteita kuntoon. Sen takia tilanne on niin tulehtunut ja kireä kuin se nyt on. Hoitajat ovat aivan loppu. [Arja Juvonen: Kyllä!] Voi jo nyt sanoa, että olemme menettäneet hoitajien luottamuksen siihen, että heidän tilannettaan parannettaisiin. [Arja Juvonen: Kyllä!] On aika siirtyä sanoista tekoihin, juhlapuheista arkiseen toimintaan. Luottamusta täytyy rakentaa pala kerrallaan takaisin, myös sen jälkeen, kun työmarkkinakiista ratkeaa. Hoitoalan tulevaisuus täytyy pelastaa Suomessa, ja tähän ihan jokaisen puolueen täytyy sitoutua.
Arvoisa puhemies! Olemme käsitelleet hallituksen lakiesitystä terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana nopeasti, mutta kuitenkin perusteellisesti sekä työelämä- ja tasa-arvo- että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Valiokuntakuulemisissa tuli selkeästi esille, että laki pitää säätää vahvimman perusoikeuden, oikeuden elämään, suojelemiseksi, mistä syystä meillä ei valitettavasti ollut edellytyksiä olla puoltamatta/hyväksymättä lakiesitystä valiokunnissa. Valiokunnissa onkin käytetty kaikki mahdollinen aika ja energia siihen, että saimme tehtyä lakiin mahdollisimman monta työntekijöiden asemaa parantavaa muutosta.
Pidän valiokuntakäsittelyssä lakiin tehtyjä muutoksia hyvin tarpeellisina. Laista esitetään poistettavaksi muun muassa mahdollisuus yksittäistä työntekijää koskevaan uhkasakkoon, ja työnantaja, joka rikkoo tahallaan tai huolimattomasti työaikasäännöksiä, voidaan tuomita sakkoon työaikarikkomuksesta. Työnantaja voidaan esityksen mukaan tuomita sakkoon myös vuosilomarikkomuksesta, mikä on tärkeää tässä tilanteessa.
Työntekijän oikeus käyttää avustajaa, kun häntä kuullaan ennen työtehtävien ja työskentelypaikan muuttamista koskevan määräyksen antamista, säädettäisiin valiokunnan esityksen mukaisesti myös lakiin. Lisäksi aluehallintoviraston mahdollisuus siirtää tai keskeyttää työtaistelutoimenpiteitä rajataan tässä esityksessä maksimissaan kolmeen kertaan.
Arvoisa puhemies! Viime keväälle suunniteltua potilasturvallisuuslakia vastustin jyrkästi, sillä silloin suojelutyöstä käytiin jatkuvasti neuvotteluja eri puolilla maata. Nyt kuitenkin suojelutyön antamattomuus ja työtaistelun kohteena olevien paikkojen haavoittuvuus ovat yhdistelmä, joka tekee tilanteesta vaikean hoitoa tarvitseville ja erittäin heikossa asemassa oleville potilaille. Kansalaisten hengen ja terveyden suojeleminen on hallituksen ja vastuuministereiden velvollisuus kaikissa tilanteissa. Sen takia perusoikeudet, oikeus elämään ja lakko-oikeus, on jouduttu valitettavasti asettamaan tässä tilanteessa vastakkain ja niiden välistä suhdetta on jouduttu miettimään.
Valitettavasti on myös tunnistettava, että samalla, kun viime keväänä neuvotteluja käytiin, luottamus niiden puolueettomuuteen koki isoja kolauksia. Näin ei olisi saanut käydä, ja ikävä kyllä osin siitä syystä olemme nyt tässä vaikeassa tilanteessa, jossa työntekijäjärjestöt eivät ole olleet valmiita neuvottelemaan suojelutyöstä. Luottamusta neuvottelujen tasapuolisuuteen ei enää ole. Tähän luottamuspulaan tulee löytää jatkoa ajatellen ratkaisu esimerkiksi edustuksellisen elimen perustamisen kautta, joka turvaisi osapuolten tulkintojen tasapuolisuutta ja yhdenmukaisuutta eri puolilla Suomea.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa nostetaan hyvin esille suojelutyöneuvottelujen kehittämistarve sekä erillisen sovittelumenettelyn tarve suojelutyöneuvottelujen ristiriitatilanteisiin. Pidän erittäin tärkeänä, että vaikka asiaa ei suoraan lakipykäliin nyt kirjattukaan, niin näitä asioita lähdetään heti tarkastelemaan, jotta välttyisimme kevään lakkojen kaltaisilta konflikteilta.
Suojelutyöneuvotteluja tulee parantaa niin, että kumpikin osapuoli kokee tulleensa kuulluksi ja lakko-oikeuden harjoittaminen työvoimapulasta kärsivällä alalla onnistuu siten, että sitä voidaan perusoikeutena myös käyttää. Työnantajapuolen on myös tunnettava vastuunsa suojelutyön antamattomuudesta. Olemme tässä tilanteessa hyvin pitkälti siis siitä syystä, koska neuvottelut eivät ole onnistuneet ja luottamus osapuolten välillä on murentunut.
Arvoisa puhemies! Lakko-oikeus on perusoikeus, jolla on vahva kansainvälinen suoja muun muassa ILOn sopimuksista, jotka Suomi on ratifioinut. Ammatillinen yhdistymisvapaus ja siihen linkittyvä työtaisteluoikeus on taattu aina perustuslaissa asti. Myös julkisen sektorin työntekijöillä tulee olla mahdollisuus puolustaa asemaansa lakon kautta mahdollisimman vähällä lakko-oikeuteen puuttumisella. Tämän pitää toteutua siitäkin huolimatta, että yhteiskunnassamme on kriittisiä toimintoja, joita pitää suojata myös työtaistelutilanteessa.
Käsittelyssä olevan lain lähtökohtana onkin, ettei sillä puututa työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin eikä työntekijöiden yhdistymisvapauteen ja siihen perustuvaan työtaisteluoikeuteen. [Toimi Kankaanniemi: Se vielä puuttuisi!] Työtaisteluoikeuteen kohdistuvien rajoitusten tulee myös olla soveltumisalaltaan ja ajallisesti tarkkarajaisia, välittömään uhkaan perustuvia ja oikeasuhtaisia sekä viimesijaisia. Perustuslakivaliokunta toteaa omassa lausunnossaan, että tällä lailla ei loukata työtaisteluoikeutta, sillä laista huolimatta jää edelleen varsin laaja mahdollisuus toteuttaa työtaistelutoimenpiteitä, koska se rajoittuu ainoastaan kotihoitoon ja kriittisimpiin terveydenhuollon osa-alueisiin.
Näen kuitenkin, että jatkossa meillä tulee olla mekanismi, jolla työtaisteluoikeuden harjoittaminen myös hoitoalalla on mahdollista ilman, että eduskunta joutuu puuttumaan potilasturvallisuuden toteutumiseen lainsäädännön keinoin. [Arja Juvosen välihuuto] Tähän on löydettävä kestävä ratkaisu, jossa myös esimerkiksi teho- ja kotihoidossa työskentelevät pystyvät lakkoilemaan parempien työolojen puolesta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Nyt työnantajapuolelle jää liian iso pelivara siitä, että julkisen vallan on pakko puuttua tilanteeseen, kun potilasturvallisuus uhkaa vaarantua.
Arvoisa puhemies! Oikeudella elämään on kuitenkin niin vahva suoja perusoikeutena, että sen rinnalla muista perusoikeuksista, myös lakko-oikeudesta, voidaan joutua joustamaan elämän turvaamiseksi. [Toimi Kankaanniemi: Näin ei ollut 2007!] Tämä näkemys on vahvistettu myös asiantuntijakuulemisissa sekä perustuslakivaliokunnan lausunnossa, joiden mukaan ilman tätä lakia kaikista vahvinta perusoikeutta, oikeutta elämään, ei voida turvata. Virkavastuulla toimivat asiantuntijat ovat tuoneet esille, että ilman suojelutyötä ihmisiä tulee menehtymään. Myös perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ehdotettua sääntelyä voidaan pitää välttämättömänä. Valitettavasti hallitukselle ja eduskunnalle ei tässä tilanteessa ja näillä perusteilla jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin säätää tämä laki, sillä se on viimesijainen keino varmistaa, että suojelutyöstä neuvotellaan ja potilaiden henki turvataan.
Painotan vielä lopuksi, että nyt on otettava kaikki viimeisetkin ratkaisut käyttöön, jotta hoitajapulaan löydetään viimein ratkaisu. Kiista on jatkunut aivan liian pitkään työmarkkinaosapuolten välillä, jo seitsemän kuukautta. Tämänhetkisen tilanteen tiukkuus ja tulehtuneisuus ovat jatkuneet aivan liian pitkään, ja hoitajat ovat venyneet muiden puolesta. Sen takia valitut keinotkin ovat äärimmäisiä, että tilanteen vakavuus lopulta ymmärrettäisiin. Vetoan erityisesti kuntatyönantajaan ja myös valtioneuvostoon, että tunnustettaisiin hoitoalan tilanteen vakavuus ja sen vaatimat poikkeuksellisetkin ratkaisut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-09-16T17:31:03,2022-09-16T17:41:33,Hyväksytty,1.1
2022_94_19,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_20,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Siinä edellä pääministeripuolue demareiden tehyläinen jäsen osasi kuorrutella tätä lakia pyörittelemällä erilaisia kauniita sanoja muun muassa luottamuksesta kuitenkin tuoden lain, joka pakottaa hoitajia töihin — joka siis pakottaa hoitajia töihin. Te olette kyllä merkillinen pääministeripuolue. Tämmöisenä päivänä teidän edustajanne menee tuonne eduskunnan portaille huutamaan hoitajille, että ”hiljaa”. He ovat taistelleet tässä maassa koronan läpi, ovat tehneet työtä, joustaneet — ja mikä on demareiden vastaus hoitajille? [Jukka Gustafssonin välihuuto] Se on se, että te käytte huutamassa heille ”olkaa hiljaa” ja tuotte tämmöisen lain tänne. Sanoisin, että jotain muutakin kyllä tässä olisi ehtinyt kolmen vuoden aikana tehdä. [Välihuutoja]
Mutta mennäänpä siihen nyt. Tämä hoitoalan ja terveydenhuoltoalan kriisi on jatkunut jo pitkään. Se on jatkunut jo pitkään, ja se on erityisesti nyt tullut päätökseensä tämän koronakriisin jälkeen, jossa hoitajat hyvin suojautuneina, kuumissa suojapuvuissa, maskeissa hoitivat tätä tehtäväänsä saamatta siitä yhtään mitään sen enempää maan hallitukselta, kuin eipä kyllä paikallistasollakaan onnistuttu. Ajatelkaapa, että HUSissa oli työryhmä, joka pohti, kuinka voidaan palkita hoitajia, ja kun se tuli ulos, niin heidän esityksensä oli, että printatkaa toisillenne kiitoskortteja. Miettikää, missä tilanteessa me ollaan tämän terveydenhuollon johtamisenkin kanssa. Tämä on käsittämätöntä, ja nyt Helsinki sitten vaihtoi palkanmaksujärjestelmänsä niin, että hoitajat eivät saa edes palkkoja. Kyllä sanoisin, että ei, ei, tämä ei mene kyllä hyvin paikallistasolla, jos ei mene kyllä täällä valtionkaan tasolla.
Marinin hallitus, te olette tuhlanneet koko tämän ajan, kun te olette olleet hallituksessa. Te olette roiskineet, velkaannuttaneet meitä 40 miljardilla. Montako euroa sieltä meni suoraan terveydenhuoltoon ja hoitajien palkkoihin? [Jussi Saramon välihuuto] Kuinka monta sieltä meni? [Veronika Honkasalon välihuuto] Ei minkäännäköistä rahaa ole siellä näkynyt koko tänä aikana, korona-aikana. Korona-aikana valaistiin rakennuksia ja ajateltiin, että mahtavat hoitajat olla iloisia, kun meillä on heille oikein valaistu rakennuskin.
Nyt on niin, että on selvää, että ilman rahaa tästä ei selvitä, ja jos ollaan ihan rehellisiä, niin kyllähän tämä terveydenhuolto siirtyy tämän talon rahoitettavaksi ensi vuoden alusta, kun mennään hyvinvointialueille. Näin se nyt vaan on, ja silloin täytyy tehdä valintoja. Marinin hallitus on valinnut toisenlaisia asioita tärkeämmiksi. Te olette valinneet esimerkiksi kehitysavun, jota te olette korottaneet useilla sadoilla miljoonilla euroilla. [Jukka Gustafsson: No niin, tulihan se sieltä!] Sen rahan olisi voinut laittaa omaan terveydenhuoltoon. [Välihuutoja]
Sen lisäksi, että tämä raha-asia on pielessä, on sanottava, että myös alan sisällä on ongelmia: siellä on ongelmia johtamisessa, siellä on ongelmia työn joustavuudessa, siellä on ongelmia potilastietojärjestelmissä. Kaikki tässäkin salissa ovat varmasti kuulleet muun muassa tästä Apotista, joka on hankala ja joka itse asiassa vaarantaa potilasturvallisuutta ja jonka vuoksi myöskään ihmiset eivät pysy tällä alalla.
Sitten on todettava se, että meillä on aika erikoinen koulutusjärjestelmä tässä maassa. Meillä on hyvin pitkiä koulutuksia: lähihoitajan peruskoulutus kestää kolme vuotta, ja siihen päälle on opiskeltava sairaanhoitajaksi kolme ja puoli vuotta. [Arto Satonen: Kyllä!] Näitä on pystyttävä jollakin tavalla tekemään palikoina niin, että niitä lyhennetään ja lisätään sitä osaamista aina seuraavalla palikalla. Tässä järjestelmässä ei ole mitään järkeä, joten toivoisin, että ratkaisuihin liitetään myöskin tämä hoitoalan koulutusasia, jolloin me emme joudu odottamaan ihmistä, joka ei halua käydä lukiota vaan haluaa käydä sen lähihoitajakoulutuksen, sairaanhoitajaksi yli kuutta vuotta. Se on järjetön systeemi.
On kuitenkin todettava, hoitoalan ihmisenäkin: puolustan tätä hoitajien työtaistelua ja heidän työtaisteluoikeuttaan ja ymmärrän heidän väsymyksensä, mutta tässä yhteydessä on sanottava, että myös työntekijäjärjestöillä on vastuunsa ja työtaistelu täytyy tehdä vastuullisesti. Se tarkoittaa sitä, että silloin näistä ihmisten hengen ja terveyden tehtävistä huolehditaan suojelutyöllä. On muitakin tapoja tehdä tämä asia. Ja tämä asia on kuultu, ainakin itse olen kuullut, ja toivottavasti se kuullaan laajemminkin, niin että tässä päästään eteenpäin.
Mutta on aivan selvää, että kehotan omasta puolestani omaehtoiseen ja oma-aloitteiseen riittävän suojelutyön tarjoamiseen näissä tilanteissa. Nimittäin kun tätä lakia katson, niin tämä soveltamisala on varsin laaja, ja tosiasiassa halutessaan työnantaja voi käyttää tätä kyllä varsin laajoihin tehtäviin. Tämä ”välttämätön” on sellainen sana, joka laajentaa tämän varsin merkittäviin asioihin, ja minä toivoisin, että nämä asiat pystyttäisiin sopimaan ja hoitamaan. Ja siltä osin annan kyllä palautetta myös hoitajajärjestöille: Ei ehkä ihan päätyyn asti kannata mennä. Nyt hoitajilla on ollut myöskin kansan syvien rivien laaja tuki. Älkää ihmeessä mämmikö tätä sillä, että menette liian kovilla otteilla.
Lopuksi tähän haluan sanoa sen, että elämää on näiden työtaisteluidenkin jälkeen ja se on aivan selvää, että tällä lailla me emme terveydenhuollon kriisiä ratkaise. Ne ratkaisut löytyvät aivan muualta. Ne löytyvät työehdoista, palkkauksesta, työoloista, johtamisesta, koulutusjärjestelmästä. Ja ne ratkaisut näkyvät tässä työssä niin, että työ voidaan tehdä jatkossa hyvin, ilman että siellä tarvitsee kieli vyön alla pyrkiä viimeisillä voimillansa huolehtimaan tämän maan [Puhemies koputtaa] erittäin sairaista ja heikoista ihmisistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-16T17:41:45,2022-09-16T17:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_94_21,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_22,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tuota edustaja Rantasen lennokasta puheenvuoroa kuunnellessa tulee mieleen, onko perussuomalaisten ratkaisu sitten vapaaehtoisen suojelutyön tarjoaminen. Uskotteko todella itsekään siihen, että se olisi riittävä ratkaisu tähän todella hankalaan tilanteeseen? Me olemme tänään voineet todistaa tässä Eduskuntatalon edustalla hoitajaliittojen mielenosoitusta, ja kuten tiedämme, heidän ratkaisunsa hoitajapulaan on palkkauksen ja työolojen parantaminen — tämä ei yllätä ketään. Aivan niin kuin edustaja Berg täällä aiemmin totesi, nämä ovat jo kuukausitolkulla jatkuneita mielenilmauksia eri puolilla Suomea, ja niihin täytyy kerta kaikkiaan saada ratkaisu. Ja sanonpa kuitenkin sen, että hallituksella on se viimekätinen vastuu siitä, miten tässä käy. Teillä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa ratkaista tämä, ja silti täällä kuuluu puheenvuoroja siitä, mitä kokoomus on tehnyt viime kaudella. Miten se tähän asiaan liittyy? Eikö teillä ole kuitenkin vallan avaimet tällä hetkellä käsissänne?
Me olemme tehneet viime viikolla välikysymyksen kahden muun puolueen kanssa siitä, millä tavalla tämä terveydenhuollon ja vanhustenhoidon kriisi ratkaistaan. On todella traagista näiden vanhusten ja aktiivista hoitoa tarvitsevien ihmisten kannalta, että te ette tuo mitään ratkaisuja tänne eduskuntaan, ja nyt me olemme sitten siinä tilanteessa, että me joudumme tekemään potilasturvallisuuslain eli käytännössä velvoittamaan ihmiset töihin, jos tilanne sitä vaatii.
Me kokoomuksessa toki kannamme vastuumme tästä. Jos ei ole hoitajia, niin sitten pitää säätää tällainen laki, koska perustuslain 7 §, jossa sanotaan että valtiovallan tehtävä on suojella henkeä ja terveyttä, on meille tärkeä. Sen takia me kannatamme tätä lakia, mutta ei ole kiva säätää sellaista lakia, jossa ihmiset velvoitetaan työskentelemään.
 Kun tänään käsittelimme tätä lakia mietinnössä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, niin toki kiinnitimme erityistä huomiota siihen, millä edellytyksillä alalla työskentelevä henkilö voidaan sitten velvoittaa työskentelemään asiakas- ja potilasturvallisuustyössä, ja kuten valiokunnan varapuheenjohtaja Laiho tässä aiemmin kommentoi, niin yksi asia, johon me kokoomuksessa otimme kantaa, on se korvaus, joka siitä maksetaan, ja niinpä olemme tekemässä täällä lainmuutosesityksen. Kannatan sitä jo tässä vaiheessa. Edustaja Laiho tulee sitä esittämään myöhemmin. Elikkä 5 ja 9 §:iin teemme sellaisen muutoksen, että työhön velvoitetulla on oikeus saada kunnalta tai kuntayhtymältä vähintään kaksinkertainen korvaus verrattuna hänen normaalisti säännölliseltä työajalta saamaansa palkkaan — pohjassahan se kerroin on 1,3. Meidän mielestämme tällaisella työntekijällä pitääkin olla parempi korvaus kuin normaalitilanteessa, mutta on myös pidettävä huoli siitä, ettei suojelutyötä ikään kuin väärällä tavalla teetetä liikaa.
Sen lisäksi me halusimme tehdä valiokunnassa lausuman, jossa korostimme sitä, että jatkossa tällaiset suojelutöiden ristiriitatilanteet tulisi työtaisteluosapuolten päättää yhdessä, ja mieluiten myös niin, että siinä olisi ulkopuolinen edustuksellinen taho mukana, ettei tällaisia tilanteita pääse syntymään.
Me kaikki toivomme, että tätä lakia ei jouduta soveltamaan vaan että asioihin saadaan ratkaisut. Emme halua kukaan joutua sellaiseen tilanteeseen, että ihmisiä menehtyy joko sairaalan tehohoitoon taikka koteihin sen takia, että hoitajia ei ole.
Arvoisa puhemies! Kannatan tätä lakia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-16T17:49:04,2022-09-16T17:53:29,Hyväksytty,1.1
2022_94_23,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_24,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! On tietenkin selvää, että ihmisten hengen ja terveyden turvaaminen on aina ykkösasia, ja sen vuoksi tätä lakiesitystä kannatan. Yhtä selvää kuitenkin on, että kun sellaiseen tilanteeseen ollaan ajauduttu, että tällainen laki täällä eduskunnassa edessä on, niin se tarkoittaa sitä, että tilanne työmarkkinoilla on todella pahasti jo tulehtunut ja siellä on tehty paljon virheitä niin, että tässä vaiheessa ollaan.
Tämä pitäisi nyt nähdä sellaisena asiana, että se, että hoitoalan työtilanne on nyt niin vaikea, on oire siitä, kuinka huonosti siellä on mennyt jo pidempään. Me tiedetään, että sieltä hoiva-alalta on lähtenyt ihmisiä toisille aloille, on lähtenyt ihmisiä opintovapaille, on siirrytty alan sisällä kevyempiin tehtäviin, ja sitten niiden, jotka ovat jääneet jäljelle, työkuorma on ollut entistä suurempi. Ja se on aiheuttanut jaksamisongelmia, se on aiheuttanut sairaspoissaolojen kasvua ja kaikkea tätä. Ja tämä on se asia, jolle hallituksen olisi jotain pitänyt tehdä.
Teillä on ollut tämä työryhmä, kuten täällä ministeri Lindén eilen sanoi, oliko se viime marraskuusta asti, mutta totuus on se — ja se ei kuulosta edes surkuhupaisalta — että sinä aikana, kun tämä teidän työryhmänne on ollut voimassa, jonka on pitänyt tätä hoitoalan veto- ja pitovoimaa parantaa, niin hoitoalan veto- ja pitovoima on vain huonontunut ja työllisyystilanne on heikentynyt ja hoitajapula on pahentunut. Eli tämä veto- ja pitovoima on nyt romahtanut, ja sen takia me olemme tässä tilanteessa, missä me nyt olemme. Tämä on nyt syytä ymmärtää.
Varmasti on niin, että palkka on yksi asia. Me emme täällä palkoista päätä, mutta palkka on varmasti yksi asia. Totta kai kaikilla toimialoilla tällä hetkellä, kun inflaatio juoksee, palkka on tärkeä asia. Ja jos palkat nousevat jonkun verran enemmän kuin muilla aloilla, niin se on yksi vetovoimatekijä, mutta ei se ole ainoa. Minä luulen, että aika moni hoitaja on siirtynyt muihin tehtäviin tai tehnyt oman ratkaisunsa sen takia, että he kokevat, että he eivät voi tehdä sitä työtä niin hyvin kuin he haluaisivat. Tämä on vakava viesti meille, ja se täytyy täällä ymmärtää, että nyt me olemme hoitamassa tällä lakiesityksellä oiretta, emme sairautta, jolloin tässä on isompi asia takana, joka pitää kyetä ratkaisemaan. Muuten tästä asiasta ei eteenpäin päästä.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä pariin yksityiskohtaan: Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että tähän valiokunnan mietintöön sisältyy lausuma siitä, että edellytetään, että nämä suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja mahdollisesti lainsäädäntöehdotukset tullaan tekemään niin, että ne eivät ole tulevissa ristiriitatilanteissa päällä. On erittäin tärkeää nämä pelisäännöt saada selväksi. Se helpottaa myös tulevien työmarkkinatilanteiden toimivuutta. Ja aivan lopuksi, näen kyllä varsin kohtuullisena sen, mitä kokoomuksen puolelta ja muunkin opposition puolelta tässä on esitetty: silloin kun henkilö töihin määrätään, niin kyllä hän on tuplapalkan ansainnut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-16T17:53:32,2022-09-16T17:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_94_25,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_26,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin ikävää todeta, että tässä maassa on ennenkuulumaton terveydenhuollon sektorin kriisi. Me tiedämme, että terveydenhuoltosektori seisoo tai kaatuu riippuen siitä, onko meillä riittävästi ammattitaitoista ja riittävän kokenutta henkilökuntaa kentällä, ja vaikuttaa siltä, että tällä hetkellä tuolla työmarkkinapöydissä ei ehkä ymmärretä terveydenhuoltosektorin ja nimenomaan hoitajien merkitystä. On erittäin ikävää, että työtaistelu on jatkunut jo näin monta kuukautta, ja toki toivomme, että siellä pikaisesti löytyy sellainen ratkaisu, että kaikki hoitajat voivat olla siihen tyytyväisiä. Uskomme, että meistä jokainen arvostaa hoitajien työtä sillä tavoin, että he ovat todella palkkansa ja nimenomaan oikean tasoisen palkkansa ansainneet.
On erittäin ikävää, että meillä on tällainen lakiesitys nyt käsittelyssä. Täytyy myöntää, että valiokuntakäsittelyssä se on parantunut, ja työntekijäosapuolta ajatellen siellä on tullut parannuksia. Mutta kaiken kaikkiaan potilasturvallisuuslaki tuodaan tässä tilanteessa tällä tavoin, kun olisimme odottaneet, niin kovasti odottaneet, että hallitus olisi pikimmiten tuonut sellaisia esityksiä, joilla tätä henkilökunnan, sairaanhoitajien, terveydenhuoltosektorin kriisiä oltaisiin saatu lievitettyä: vaikka laki hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamisesta, vaikka jonkinlainen määräaikainen lainsäädäntö, vaikka jonkinlaisia määrärahoja, korvamerkittyjä, joilla oltaisiin saatu lievitettyä tätä akuuttia tilaa. Kristillisdemokraatithan on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan jo aiemmin puolen miljardin lisärahoitusta tälle sektorille. Tällaisia me oltaisiin odotettu.
Nyt tuodaan potilasturvallisuuslaki. Minä ymmärrän, että monet ovat säikähtäneet sitä, että hoitajat toivat lakkouhkana tehohoitoyksiköiden sulkemisen, sen, että sinne ei annettaisi suojatyötä. Itse ajattelen, että se oli sellainen äärimmäinen hätähuuto, että herätkää, kentällä todella on niin vakava tilanne, että siellä ei ole riittävästi henkilökuntaa myöskään tehohoitoyksiköille. Tänään juuri sain kuulla, että todellakaan lakkotilanteita ei tarvittu, vaan tässä lähisairaalassa alkuviikosta tehohoitoyksikkö oltiin jouduttu sulkemaan sen takia, että siellä ei ollut riittävästi osaavaa henkilökuntaa, jotta se yksikkö olisi voinut olla toiminnassa, ja sen vuoksi todellakin toivoisin, että nämä perusoikeudet, oikeus elämään ja hoivaan ja toisaalta oikeus siihen työtaisteluun, todellakin täytyy säilyttää. Mutta tässä on kyse myös siitä, että hoitajat taistelevat tällä hetkellä myös sen vuoksi, että meidän potilaat ja asiakkaat saisivat sen hoidon ja hoivan, [Puhemies koputtaa] jotka heille perustusoikeudellisesti kuuluvat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-16T17:57:24,2022-09-16T18:00:35,Hyväksytty,1.1
2022_94_27,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_28,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että ei kukaan haluaisi seistä tänään tässä ja olla säätämässä tämänkaltaista lakia. On aivan selvää, että se on yhteiskunnan valtava epäonnistuminen, että olemme ajautuneet tähän tilanteeseen. [Lulu Ranteen välihuuto] Siihen on ajauduttu jo pikkuhiljaa, mutta kauan sitten on tämä kehitys alkanut, ja kenttä on siitä kyllä jo vuosia ja vuosia kertonut. Olemme keskellä soten henkilöstökriisiä. Tämä työtaistelu on tuonut nyt ainoastaan näkyväksi sen, mikä tilanne kentän arjessa on: kun ei ole ammattilaisia, ei ole palveluita, ja kun ei ole palveluita, ei ole mitään, millä turvattaisiin terveyttä ja henkeä.
Olen kiertänyt kenttää ja kuullut suoraan ammattilaisilta, minkälaisesta hädästä on kyse. Olen työskennellyt sote-alalla monissa eri tehtävissä. Tiedän minkälaista on venyä, minkälaista on joustaa, ja vastineeksi tuntea, ettei työtä arvosteta. Siellä kentällä työskentelee minunkin ystäviäni, kollegoitani, läheisiäni. On aivan varmaa, etten haluaisi heille olla kertomassa tänään, että tämä laki säädetään, sillä heistä jokainen tekee vuoroissa työtä, joissa he pelastavat epäsuorasti tai suoraan ihmishenkiä, turvaavat suomalaisten terveyttä. Heillä on korkea moraali ja huipputason osaaminen. Ei siis auta nyt seistä tänään tässä pöntössä ja pahoitella täältä käsin. Toimet varmistaa sote-sektorille riittävästi ammattilaisia ovat olleet riittämättömiä jo vuosien ja ehkä vuosikymmentenkin ajan, ja se näkyy siellä ammattilaisten arjessa päivittäin, kun he tekevät sitä työtä riittämättömin henkilöstöresurssein. Mutta haluan tässä puheenvuorossa korostaa, että tämä laki ei ole, eikä se sitä yritä olla, ratkaisu hoitajapulaan, ei tietenkään. Tämä laki on pelkästään välttämätön toimi tilanteessa, jossa työtaistelun osapuolet eivät ole päässeet sopuun suojelutyöstä. Tämä laki turvaa ainoastaan suojelutyötä ja sitä kautta ihmishenkiä työtaisteluiden aikana.
Arvoisa puhemies! Olemme lainsäätäjinä velvoitettuja kuuntelemaan virkakoneistoa ja asiantuntijoita heidän todetessaan, että työtaisteluiden seurauksena tullaan todennäköisesti menettämään ihmishenkiä. Sellaisessa tilanteessa päättäjien vastuu on lailla varmistaa, ettei niitä ihmishenkiä menetetä, mutta totta kai olemme samaan aikaan vastuullisia kuuntelemaan kenttää, sitä, kuinka sieltä ammattilaiset kertovat, että potilasturvallisuus vaarantuu kroonisen henkilöstövajeen vuoksi jo ilman lakkojakin.
On aivan välttämätöntä, että tämä laki on käytettävissä vain ja ainoastaan viimesijaisena keinona. On välttämätöntä, että tästä laista tehtiin nyt mahdollisimman tarkkarajainen. On aivan keskeistä, että tämän lain tarkoitus ei ole estää laajaa oikeutta työtaisteluihin, eikä se saa sellaiseen tilanteeseen johtaa. Emme vihreässä eduskuntaryhmässä ole missään vaiheessa olleet valmiita hyväksymään sellaista esitystä, joka tarpeettomasti rajoittaisi työtaisteluoikeutta, se kun tuntuu tässä yhteiskunnassa oleva matalapalkkaisille naisvaltaisille aloille ainoa keino tulla kuulluksi.
Haluan korostaa, että uutta lakia saa soveltaa vain silloin, kun muut keinot eivät ole toimineet. Ennen kuin lakia voidaan ottaa käyttöön, on esimerkiksi tehtävä henkilösiirtoja lakon ulkopuolisista työntekijöistä, on pyrittävä ostamaan palveluita yksityiseltä, on pyrittävä siirtämään potilaita muihin yksiköihin ja pyrittävä neuvottelemaan suojelutöistä. Jos nämä toimet eivät kykene turvaamaan suomalaisten henkeä, on tälle laille viimesijainen paikkansa.
Me olemme nyt valiokunnassa yhdessä tehneet työtä sen eteen, että lakia rajattiin tarkemmin. Olemme varmistaneet, että yksittäisiin hoitajiin kohdistuva uhkasakko poistui. Yksittäisiä henkilöitä ei tule sanktioida, mutta työntekijäjärjestöt ovat kyllä vastuussa, jos eivät toimi vastuullisesti. Nyt eduskunnassa rajoitettiin myös avien mahdollisuuksia keskeyttää ja lykätä lakkoja, jotka turvaavat työtaisteluoikeuksia.
Arvoisa puhemies! Kun käräjäoikeuden päätökset tulivat, halusimme eduskunnassa tarkat perusteet sille, onko laki yhä tarpeellinen, ja kun asiantuntijat meille osoittivat lain olevan sitä, että se on välttämätön, olimme tilanteessa, jossa me poliitikot jouduimme valitsemaan huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon ja muovaamaan sitä. Ilman lain edistämistä kotihoidon piirissä olisi nimittäin ollut ihmisiä hengenvaarassa alkavan lakon aikana ilman suojelutyötä. On äärimmäisen valitettavaa, etteivät työmarkkinaosapuolet ole päässeet sopuun eikä suojelutyötä ole turvattu, mutta olisi ja on päättäjiltä vastuun väistämistä väittää, ettei tätä lakia mukamas nyt tarvittaisi. Tietysti meistä jokainen toivoo, ettei tätä lakia koskaan tarvitse soveltaa, vaan ratkaisut todellisiin ongelmiin, eli soten henkilöstökriisiin, löydetään pikaisesti muita teitä, sillä siihen kriisiin tämä laki ei edes kuvittele vastaavansa, vaan vain ja ainoastaan se pyrkii turvaamaan ihmishenkiä näiden valitettavien työtaisteluiden aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-09-16T18:00:36,2022-09-16T18:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_94_29,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_30,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kokoomus täällä kovasti peräänkuuluttaa sitä, että ei saisi muistella, mitä viime vaalikaudella tapahtui täällä salissa. Kaikilla asioilla on kuitenkin syy—seuraus-suhteensa. Se, miksi tämä Marinin hallitus on ajamassa 0,7:n mitoitusta, on juuri siksi, että vanhukset saisivat säällisen hoivan ja jotta hoitajilla olisi säälliset työolot. [Sari Sarkomaa: Kuinkas on käynyt? Vanhustenhoidon taso heikentyi!] Viime vaalikaudella kokoomus ei halunnut tätä edistää, mutta — syy—seuraus-suhteet — edustaja Sarkomaa, jos kokoomus olisi jo 2011 alkaen tukenut 0,7:n mitoitusta, meillä ei olisi tällä hetkellä tämänkaltaista hoivakriisiä. [Kokoomuksen ryhmästä: Niinkö?] Tätä mieltä ovat niin Tehy kuin SuPer, jotka ovat pitkään peräänkuuluttaneet, että vihdoinkin kentällä olisi riittävästi hoitohenkilökuntaa. Tämä on vaikuttanut alan vetovoimaan ja alan pitovoimaan, sen lisäksi tietenkin, että palkkauksenkin täytyy olla kunnossa.
Perustuslakivaliokunta sai lausuntonsa tähän lakiin valmiiksi tänä aamuna ja korosti tässä omassa lausunnossaan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että tämä laki on viimesijainen keino, ennen sen käyttämistä on tehtävä kaikki muu mahdollinen. Tämä on todella keskeistä ja todella tärkeää. Kyseessä on äärimmäinen laki äärimmäisessä ajassa ja tilanteessa. Hoivakriisi on totta — tästä me emme pääse yli emmekä ympäri. Saimme kuulla perustuslakivaliokunnassa, että laajamittainen suojelutyöstä kieltäytyminen voisi saattaa haavoittuvassa asemassa olevien terveyden ja hengen vaaraan. Siksi tämä laki on välttämätön. Mutta niin on hoitajien työtaistelukin oikeutettu. Hoitajien palkkausta ja työoloja on parannettava, ja alan vetovoimaa ja pitovoimaa olisi pitänyt jo aikaa sitten pystyä parantamaan, myös edellisten hallitusten toimesta, sen sijaan, että edellisessä hallituksessa muun muassa heikennettiin — heikennettiin — vanhustenhoivan tilannetta. [Toimi Kankaanniemi: Kymmenen vuotta sitten, kun olitte ministerinä!]
Juuri nyt, tässä tilanteessa, ratkaisun pitää löytyä neuvottelupöydästä, tämän kokonaispoliittisen ratkaisun, johon liittyy tämä palkkaus. Sen jälkeen on tämän salin vuoro toteuttaa muun muassa se 0,7:n mitoitus ja muut tämän hallituksen hallitusohjelmaan kirjatut parannusesitykset. Meillä on vielä aikaa. Mutta on erittäin hyvä, että eilen kyselytunnilla kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo lupasi ja vannoi, että kokoomus ei tule toista kertaa enää sabotoimaan tätä 0,7:n mitoitusta vaan sitoutuu viemään sen eteenpäin. Tämä on erittäin hyvä uutinen, tämä on erittäin tärkeää, ja toivon myöskin, että tuolla kentällä hoitajat kuulevat tämän ja näkevät, että kyllä tällä salilla on tahtotilaa parantaa vanhustenhoivan tilannetta, hoitajien työehtoja, hoitajien työoloja. [Oikealta: Mitä te olette tehneet?]
Ja toivon kovasti, että täällä salissa lopetettaisiin nokittelu tämän asian osalta. [Oikealta: Ohhoh!] Tämä on valtavan vaikea tilanne. Täällä on ennen kaikkea kokoomus nyt syyttänyt nykyistä hallitusta siitä, että me emme ole pystyneet vaikuttamaan niihin syy— seuraus-suhteisiin, jotka te olette laittaneet liikkeelle. Hyvät kokoomuslaiset, katsokaa itseänne peiliin, ja sen jälkeen kun olette katsoneet, jatketaan yhteistyössä, hoidetaan tämä asia kuntoon. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sinipunaako pukkaa?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-16T18:05:40,2022-09-16T18:09:48,Hyväksytty,1.1
2022_94_31,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Ja edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_32,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kunnioitettu puhemies! Pitkään olen tässä talossa saanut työtä tehdä, pitkään olen myös tehnyt työtä hoitajana. Harvoin koen näin surullista mieltä ja huolta siitä, voidaanko me tässä ja nyt tehdä toimia, kun tuon edellisen puheenvuoron tuossa kuulin. [Maria Guzeninan välihuuto]
Tällä hetkellä Suomea johtaa sosiaalidemokraattinen hallitus. Suomessa on hoivakriisi, ja ainut vastaus tässä vaikeassa tilanteessa on se, että te sanotte ”mutta kun kokoomus”. Toivon, että koko sosiaalidemokraattinen ryhmä ja hallitus nyt oikeasti miettivät, mitä tässä tilanteessa hallituksen pitäisi tehdä. Ja yksi asia on ylitse muiden: se on se, että tehdään toimia sen eteen, että hoitoala on vetovoimainen, että siellä on pitovoimaa. [Maria Guzenina: Ilman muuta, yhdessä tehdään!]
Oli hyvä, että hallitus asetti työryhmän tätä asiaa käsittelemään. Ikävä kyllä se oli vasta vuosi sitten, ja hallitus on kohta kautensa istunut. Ja mitä me kuulimme elokuussa? Ministeri Lindén totesi, että hän luuli, että tuo työryhmä oli lopettanut työnsä. Tehyn varapuheenjohtajan piti tulla kertomaan hallitukselle, että pää punaisena tehdään työtä. Mutta hallitus ei ole tuonut yhtään esitystä. Toivon nyt, että ymmärrätte, että kiistelemällä ja syyttämällä tämä asia ei parane, ja nyt toivon, että hallitus tuo esityksiä. Siksi me kysymme niitä teiltä, koska te olette hallituksessa.
Me oppositiopuolueet olemme tehneet esityksiä vaihtoehtobudjetissa, ja lähestulkoon jokaisella lakiesityksellä, jolla olisimme omalta osaltamme ehdottaneet sitä, miten tuota pito- ja vetovoimaa voitaisiin parantaa, olisimme voineet ehkäistä tämän terveydenhuollon kriisiin ajautumisen, mutta te olette äänestäneet ne kumoon. Ja siksi me teimme välikysymyksen, jotta me herättäisimme hallituksen toimimaan, estämään sen, että hyvinvointialueille siirryttäisiin siinä tilanteessa, että vanhustenhuollon lisäksi koko terveydenhuolto on kriisiytynyt, Sen takia tehtäisiin niitä toimia, ettei siirretä niitä tulevalle hallitukselle, ja todellakin toivon, että niitä toimia tehdään.
Nyt meillä on käsitteillä lakiesitys, ja meidän on joskus vaikeitakin päätöksiä kyettävä tekemään, myöskin hallituksen. Kukaan ei tässä tilanteessa haluaisi olla, mutta viime kädessä meidän tehtävänä on pitää huolta siitä, että ihmisten henki ja terveys turvataan, ja siksi tämä lakiesitys on täällä.
Täällä edustaja Nurminen sanoi, että olette pohtineet sitä, miten voitaisiin osoittaa tukea hoitajille, ja haluan sanoa sen, arvoisa puhemies. Sairaanhoitajapäivät avasi liiton puheenjohtaja. Hän sanoi, että jos hoidamme hoitajien asiaa, niin voimme myöskin pelastaa terveydenhuollon. Toivon, että hallitus nyt ymmärtää, että ilman hoitajia ei ole palveluita. Ja siltä työryhmältä, jota suuresti arvostamani ministeri Lindén johtaa ja joka on hänen vastuullaan, toivon, että toisitte nyt niitä toimia, joilla voidaan parantaa sitä hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Se on vaikeaa — monet ovat sanoneet, että ollaan tosi vaikeassa tilanteessa — mutta mikään ei muutu, jos ei yritetä ja tehdä. Me olemme valmiita tukemaan toimenpiteitä, jos te vain tuotte esityksiä.
Ja voin ihan lopuksi sanoa vielä, että me — Sairaanhoitajaliitto yhdessä hoitajataustaisten kansanedustajien kanssa — teimme noin vuosi sitten kannanoton, jossa on pitkä lista asioita. Siellä on palkka-asiat, mutta ne ovat työmarkkinaosapuolten ratkaistavissa, ja siellä on paljon yksittäisiä asioita, joita hoitajat ovat itse esittäneet. Toivon, että ne luette ja tuotte vielä niitä esityksiä. Olen erittäin pettynyt siihen, että hallituksen viimeinen budjettiriihi meni eivätkä viimeiseenkään budjettiriiheen mahtuneet ne toimenpiteet, joilla hoitoalan pito- ja vetovoimaa parannetaan. Sen takia mekin alamme olla todella huolissamme yhdessä hoitajien kanssa, että niitä ei hallitukselta tule.
Todellakin toivomme kokoomuksen eduskuntaryhmässä, että sopu löytyisi noissa neuvotteluissa, että löytyisi semmoinen sopu, että kaikki osapuolet olisivat tyytyväisiä ja siellä olisi semmoinen elementti, joka todellakin lisäisi hoitoalan houkuttelevuutta, koska meistä jokainen tarvitsee terveydenhuoltoa, ja kun ikäännymme, niin toivottavasti saamme hyvät palvelut. Sen eteen kokoomuksen eduskuntaryhmä tekee työtä ja haluamme tehdä yhteistyötä. Tuokaa esityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-16T18:09:52,2022-09-16T18:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_94_33,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_34,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Maamme terveydenhuollon järjestelmä on helisemässä. Hoitohenkilökuntaa on yksinkertaisesti liian vähän, mikä heijastuu potilastyöhön sekä potilasturvallisuuteenkin. Esimerkiksi vanhustenhuollon ongelmat ovat olleet pinnalla jo vuosikausia. Siitä huolimatta tälläkin hetkellä Suomessa makaa vanhuksia omassa ulosteessaan apua odottelemassa. Pahimmassa tapauksessa apua ei kuulu lainkaan, kuten Pöytyän tapauksessa kävi. Terveydenhuoltoon ei tunnu rahaa irtoavan, vaikka hallitus ottaa miljarditolkulla lisää velkaa.
Tänään oli mielenilmaus hoitajilla tuossa Eduskuntatalon edessä. Olin myös käymässä siellä, ja siellä voi todeta, kuinka paljon hoitajilla oli tuskaa, raivoakin, pitkään kestänyttä patoutumaa huolista. Itse olen ollut hoitajana 70-, 80- ja 90-luvuilla. Jos mietin, miksi alalle joskus menin, niin ei se ollut tietystikään palkkaus, vaan jotenkin se ala kiinnosti kovin. Palkka ei ollut kaksinen, ja nyt kun katson tämänhetkistä tilannetta, ei se paljon ole kehittynyt parempaan.
Hoitajien palkka on jäänyt työn vaativuuteen ja kuormittavuuteen nähden aivan liian pieneksi. Työntekijöiden määrä on aivan liian vähäinen. Työ kuormittaa valtavasti. Totta kai korona teki siitä vielä entistä raskaamman. Koska hoitajilla on sitten oikea aika tai paikka, sopivaa, ilmaista vaatimuksensa ja esittää ongelmat, joihin pitäisi löytää ratkaisu — ei ilmeisesti koskaan. Aina on kysymys siitä, kuinka potilaiden hyvinvoinnin käy. Entäs potilaiden henki?
Pakkolain esittäminen asian hoitamiseksi nyt on väärä signaali alalle, jossa jo nyt on huutava pula työntekijöistä. Kuka enää haluaa tälle alalle? Hoitajat eivät halua vaarantaa potilaiden terveyttä, ja tämä raskas paine olla tässä ristiriitaisessa tilanteessa on henkisesti todella kovaa heille. Sitä vastoin myös monet omaiset ovat kauhuissaan läheistensä puolesta, jotka ovat teholla tai ylipäänsä hoidon tarpeessa nyt ja tulevaisuudessa.
Vaikka palkkaneuvottelut eivät suoranaisesti kuulu eduskunnalle, mietin kovasti myös sitä, että hallitus on ottanut velkaa järkyttävän paljon, kohta jo 40 miljardia. Kyllä siitä olisi luullut liikenevän jotain jo hoitajillekin. Tehylle ja SuPerille, näille järjestöille, antaisin viestin: sopikaa fiksusti, etteivät hoitajat saa sitä taakkaa siitä, että he eivät hoitaisi potilaita, koska varmaan he sen haluavat tehdä.
Kannatan perussuomalaisten vastalausetta pakkolaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-16T18:14:35,2022-09-16T18:18:40,Hyväksytty,1.1
2022_94_35,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_36,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kun olen tätä keskustelua kuunnellut, olen huomannut, että varmasti meitä kaikkia yhdistää huoli siitä, että tämä työmarkkinatilanne hoitoalan neuvotteluissa on tosi umpisolmussa. Me kaikki varmaan toivomme, että se ratkeaisi siellä. Kun tässä on nyt osoitettu hallitusta, miksi ette ole kolmeen ja puoleen vuoteen toimineet, tai katsottu ehkä vähän taaksepäin, mikseivät edelliset hallitukset, niin kyllä minä kuitenkin uskon, että me toivomme kaikki, että ei hallitus ole se, joka menee osallistumaan työmarkkinaneuvotteluihin. Emmekä toivo, että työmarkkinaosapuolet tulevat säätämään lakeja, vaan me tuemme sitä, että he pääsisivät siellä tulokseen ja he neuvottelevat sen. Ei ole hallituksen tehtävä mennä sinne neuvottelemaan.
Haluan sanoa senkin, että tässä laissahan ei ole kysymys siitä, miten ratkomme hoitajapulaa tai miten alan veto- ja pitovoimaa voitaisiin parantaa. Se ei ole ratkaisu myöskään meidän terveydenhuollon tämän hetken ongelmiin ja tuleviin, vaan tämän lain ainoa tehtävä on varmistaa, että meneillään olevassa työtaistelussa ei tulisi ihmisuhreja. Että lainsäätäjä lakiperusteisesti turvaa, että tässä tilanteessa, kun tehdään erilaisia työtaistelutoimenpiteitä, kenenkään terveys ei olisi vakavasti uhattuna eikä henki uhattuna. Tämän lain tehtävä ei ole mikään muu.
Se rajoitus työtaistelutoimenpiteisiin on niin vähäinen kuin se vain voi olla. Tiedän, että jokainen, joka on käsitellyt tätä valiokunnassa tai tutustunut muuten, tietää tasan tarkkaan, että eihän tätä lakia oikein voi vastustaa millään muulla perusteella kuin sillä, että ei halua rajoittaa työtaistelutoimenpiteitä. Ja silloin se henkilö, joka vastustaa, joutuu panemaan vastakkain kaksi perusarvoa, toinen on oikeus työtaistelutoimenpiteisiin eli lakkoon ja toinen on oikeus henkeen ja terveyteen, joutuu punnitsemaan, kumpi näistä on merkittävämpi oikeus. [Kaisa Juuson välihuuto]
Perustuslakivaliokunta on tehnyt tätä arviota myös, koska sen tehtävä erityisesti on arvioida näitä perusoikeuksia. Se on lausunnossaan todennut: ”Perustuslakivaliokunta katsoi aiempaa sääntelyä arvioidessaan, että tämänkaltaiselle sääntelylle on perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävät ja erittäin painavat perusteet. Nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä esitettyjen tietojen ja arvioiden perusteella terveydenhuoltoon ja kotihoitoon kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet voivat ilman suojelutyöstä sopimista varsin suurella todennäköisyydellä johtaa potilaiden ja asiakkaiden hengen vaarantumiseen ja terveyden vakavaan vaarantumiseen.” Siksi perustuslakivaliokunta toteaa, että tämä on välttämätön.
Ne, jotka painavat nyt punaista nappia, tietoisesti, tietoisesti, laittavat lakko-oikeuden korkeammalle kuin oikeuden henkeen ja elämään. Miettikää vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-16T18:18:43,2022-09-16T18:21:48,Hyväksytty,1.1
2022_94_37,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_38,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Jokainen meistä tietää, että suojelutyölaki ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulaa. Ainoa ratkaisu on työmarkkinaosapuolten välinen neuvottelusopimus, joka korjaa aidosti työehtojen epäkohtia. 
Suojelutyölailla velvoitetaan ensisijaisesti neuvottelemaan suojelutyöstä, jolla turvataan ihmishenkiä lakon aikana. Hengen ja terveyden turvaaminen menee perusoikeuspunninnassa muiden perusoikeuksien edelle.
Me olemme yhdessä tehneet kovan työn, jonka tuloksena tähän lakiesitykseen on myös saatu asianmukaisia muutoksia. Laki on nyt tarkkarajaisempi, kohdistuen vain olemassa oleviin uhkiin, ja oikeus työtaisteluun kuuluu aivan kaikille tämän lain säätämisen jälkeenkin. Nyt esitettävässä laissa ei rajoiteta lakko-oikeutta yhtään sen enempää kuin mikä on välttämätöntä ihmishenkien turvaamiseksi viimesijaisena keinona — nimenomaan viimesijaisena keinona, jota ennen on käytettävä kaikki muut keinot.
Vasemmistoliiton mielestä hoitajat ansaitsevat nykyistä paremman palkan ja oikeudenmukaiset työehdot. Me olemme lähettäneet jo aiemmin neuvottelupöytiin vahvan viestin: kun sopu palkankorotusten suuruudesta on neuvotteluissa löytynyt, me olemme valmiita taistelemaan riittävät rahat myös niiden maksuun.
Henkilöön kohdentuvan uhkasakon poistaminen oli äärimmäisen tärkeä asia. Vastuut kohdennetaan työmarkkinajärjestöille, ei yksittäisille hoitajille.
Ketään ei tulla kotoa hakemaan virkavallan tai kenenkään muunkaan toimesta, niin kuin on kentällä keskustelu pyörinyt.
Meille on ollut erittäin tärkeää, että laki on tarkkarajainen, ja olemme painottaneet koko ajan, että perusoikeuksia on mahdollista rajoittaa ainoastaan hyvin tarkkarajaisesti ja välttämättömästä syystä, viimesijaisena keinona, ja se välttämätön syy päätyä näin rajuihin ratkaisuihin on hengen ja terveyden suojaaminen. Työtaisteluoikeutta emme ole rajoittamassa varmuuden vuoksi vaan aidosta, perustellusta syystä.
Hoitajat ovat ihan oikeassa siinä, että hoitajapula vaarantaa ihmishenkiä joka ikinen päivä eri puolilla Suomea. Tilanne on normaalioloissakin erittäin haasteellinen, jopa vaarallinen, kun hoitajia on vuoroissa liian vähän.
Me toivomme koko sydämestämme, että palkkaratkaisu saadaan tässä kokonaisuudessa aikaan mahdollisimman pian. Voi sanoa, että me olemme kyllä vääntäneet kaikilla niillä voimilla, mitä meillä on, saadaksemme tämän lain paremmaksi, ja kiitän kaikkia kollegoitamme yhteisistä parantamistoimista. Jatketaan samassa hengessä vastaamalla koko hoitoalan veto- ja pitovoiman korjaamiseen. Tämä on, vailla syyttelyitä, yhteinen savotta ja yhteinen ponnistus suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tervehdyttämiseksi ja työolojen parantamiseksi. Eikä se asiallinen palkka raskaasta, arvokkaasta, merkityksellisestä työstä ole todellakaan turhaa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-16T18:21:55,2022-09-16T18:25:46,Hyväksytty,1.1
2022_94_39,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Pauli Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_40,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Monessa puheenvuorossa on aiheellisesti sivuttu alan pito- ja vetovoimaa, sitä, miten hoitajat jaksavat tärkeässä työssään, ja sitä, riittävätkö hoitajat. Viime viikonloppuna luin talouselämän klassikkoa, Peter F. Druckeria, kun valmistelin erästä juhlapuhetta, ja sieltä sattui silmääni tarina, jonka tiivistelmän tässä luen teille:
Suuri paikallissairaala kamppaili hoitajapulaa vastaan. Sairaala kysyi hoitajilta, kuinka he itse määrittelevät tehtävänsä. Jokainen hoitaja sanoi, että heidän tehtävänään pitäisi olla potilastyö. Jokainen sanoi myös, että heitä kuormitettiin sellaisilla toimilla ja paperin pyörittelyllä, joilla ei ollut mitään tekemistä potilaiden hoidon kanssa. Mitä tehtiin ratkaisuksi? Palkattiin toimistotyöntekijä, yksi kullekin osastolle. Ja mikä oli lopputulos? Hoitajien mieliala nousi, vaihtuvuus miltei katosi ja hoitajapulan asemasta töihin haluavia oli enemmän kuin sairaala tarvitsi.
Tämä sama ongelma tuntuu olevan monella muullakin alalla. Se koskee opettajia, jotka kamppailevat inkluusion kanssa, se koskee asiantuntijoita, professoreita, jotka tekevät kesällä, kesälomallaan, sitä tutkimustyötä, jota heidän pitäisi tehdä talvella. He tekevät sihteerin töitä, postittajien töitä, erilaista kirjaamista, kehittämishankkeita ynnä muita.
Kannustan meitä kaikkia tarkastelemaan tätä yhteiskuntaa ja työnjakoa siitä näkökulmasta, tekevätkö ihmiset, teemmekö me kaikki sitä työtä, mihin me olemme saaneet koulutuksen, koska se on se paras keino saada työn tuottavuus mahdollisimman suureksi. Se ei ole kenenkään selkänahasta pois, se on työn tuottavuuden lisäämistä, mielekkyyden lisäämistä ja tehokkuuden lisäämistä ilman, että ihmiset joutuvat tekemään kannaltaan ja koulutukseltaan sellaista työtä, joka ei ole heidän vahvinta osaamisaluettaan. Organisaatioiden viilaaminen entistä ohkaisemmiksi on kyllä monella alalla mennyt aivan liian pitkälle. [Tuula Haatainen: No ni! — Jussi Saramo: Hyvin puhuttu! — Aki Lindén: Julkista sektoria on leikattu liikaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-16T18:25:49,2022-09-16T18:28:36,Hyväksytty,1.1
2022_94_41,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_42,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua, ja varmasti kaikille on tullut selväksi, että hoitajat tarvitsevat korotuksensa palkkoihin.
Olin itsekin tuolla Eduskuntatalon rappusilla kuuntelemassa tehyläisten ja superlaisten huolia, ääntä ja hätää ja sitä sydämen ääntä, että nyt on aika laittaa naisvaltaisen hoitoalan asiat kuntoon. SDP:n edustaja Jukka Gustafsson, huusitte siellä hoitajille ”hiljaa” ja yrititte näyttää kaapin paikkaa, mutta ei se mene enää niin. Se ei mene enää niin. [Jukka Gustafsson pyytää vastauspuheenvuoroa] Hoitajat ovat esittäneet toivomuksen, ja se tulee liittojen kautta.
Täällä on myös työntekijäjärjestöjen vastuuta peräänkuulutettu. Työntekijäjärjestöt ovat hoitajien äänitorvena nyt liikkeellä. Heillä on mandaatti toimia. Eivät he siellä ole oman päänsä mukaisesti, vaan he ovat saaneet mandaatin hoitajilta viedä asiaa eteenpäin.
Mennään mihin päin tahansa tästä, niin olen työskennellyt yli 20 vuotta täällä Helsingissä — joka suunnasta löytyy, Laakso, Kivelä, Koskelan sairaala — ja tiedän, mitä se hoitotyö on. 15 vuotta yötyötä. Täällä puhutaan työvuoroista. Harva hoitaja valittaa siitä työvuorostaan, mitä hän joutuu tekemään. En varmaan koskaan valittanut, että en suostu tekemään yötyötä. Rakastin yötyötä, 15 vuotta. Kyllä se suurin ongelma hoitoalalla on se palkka. ”Palkkaus kuntoon” on se asia, mitä hoitajat puhuvat, ja se täytyy huomioida.
Potilasturvallisuus on äärettömän tärkeä asia. 2011 tullessani eduskuntaan se oli yksi tärkeimpiä teemoja. Tein valtavasti erilaisia valtiopäivätoimia, ja olen edelleen hyvin huolissani siitä, minkä takia potilasvahingot eivät Suomessa vähene. Meillä on potilasturvallisuusstrategia, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä, analysoida ja vähentää potilasvahinkoja. Ne eivät vähene, vaan ne vain lisääntyvät koko ajan. Tänä vuonna kesäkuuhun mennessä on maksettu 20,5 miljoonaa euroa korvauksia — korvauksia on noin tuhat analysoitu, ja niitä on maksettu. Eli meillä on kyllä valtava kivireki vedettävänä perässämme, kun me parannetaan potilasturvallisuutta. Tämä laki ei sitä yksinomaan tee, mutta toki lain tarkoitus on turvata sitä, että ihmiset voivat hyvin.
Toivon todellakin, sydämeni pohjasta, vilpittömästi, että työmarkkinapöydässä ratkaistaisiin tämä ongelma. Varmasti kaikki osapuolet ovat tämän hätähuudon kuulleet. He tietävät, mitä hoitajat pyytävät ja toivovat. Tulkaa nyt, hyvänen aika, siellä työmarkkinapöydässä vastaan, jotta saamme ongelmat ratkaistua. Pyydän vilpittömästi. Siellä ei ole niin suurista palkkakorotuksista kyse. Tulkaa vastaan toinen toisianne, jotta me saamme työrauhan, koska sitä hoitajat myös haluavat ja tarvitsevat. Hoitaja laittaa laastarin pienimmänkin haavan päälle ja haluaa tehdä työnsä hyvin, ja sitä kohti meidän on mentävä. Löytäkää ratkaisu. Vaikuttakaa, hallitus, edes siihen, että saatte osapuolet pöydän ääreen keskustelemaan, jotta me saadaan rauha, yhteiskuntarauha ja myös hoitajille rauha tehdä työtään. [Puhemies koputtaa] He ovat sen ansainneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-16T18:28:38,2022-09-16T18:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_94_43,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Sen laajempaa debattia aloittamatta, äskeisen puheenvuoron perusteella vastauspuheenvuoro, joka keskittyy vastaamaan tähän äskeiseen puheenvuoroon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_44,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Halusin osoittaa omaa arvostustani Tehyn ja SuPerin työntekijöitä kohtaan olemalla paikalla mielenosoituksessa, ja sain myöskin käyttää lyhyen puheenvuoron. Minä olen varmaan tästä porukasta osallistunut elämäni aikana eniten erilaisiin mielenosoituksiin, niin mielenosoittajana kuin myöskin vastaamassa, eikä mieleeni tulisi ”huutaa” mielenosoittajille, jotka ovat tärkeällä asialla liikkeellä. Mutta siellä oli aika paljon kohinaa, ja pyysin, että olkaa hiljaa, että on myöskin paljon mielenosoittajia, jotka oikeasti haluavat kuunnella, mitä kansanedustajalla on asiaa — ja sain sanottua tärkeimmän asian, miksi puheenvuoron käytin: perustuslakivaliokunnan jäsenenä halusin todeta heille, että perustuslakivaliokunta on yksimielisesti päätynyt siihen, [Puhemies koputtaa] että perustuslain mukaan tärkein perusoikeus on suojata elämää ja terveyttä. [Puhemies: Kiitoksia!] Ja tämä oli luettavissa ensimmäisestä koonnista, jonka Ilta-Sanomat teki. Mutta tällaista tämä media tänä päivänä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-16T18:31:52,2022-09-16T18:33:15,Hyväksytty,1.1
2022_94_45,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_46,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa tarinat ovat kyllä muuttuneet siitä vuodesta 2007, kun viimeksi tätä samantyyppistä lakia on tässä salissa käsitelty. Täytyy sanoa, että edustaja Maria Guzeninan esitys erityisesti on kyllä muuttunut siitä, mitä hän puhui silloin 2007 oppositiossa ollessaan. Lainaan häntä: ”Tämä ei ole uusi ongelma, eikä tämä ole tämän työtaistelun tuoma ongelma — potilasturvallisuus — vaan se on pitkäaikainen ongelma, ja siihen on ratkaisuna ainoastaan raha, herra pääministeri.” Hyvin pitkälti on muuttunut.
Täytyy sanoa, että pidin kyllä pikkuisen alhaisena edustaja Lohen mainintaa siitä, että ne, jotka painavat punaista nappia tässä salissa, ovat vastuussa hengistä ja terveydestä. Joku raja populismillakin täytyy olla. Kysymys ei ole siitä. Ihmettelen suunnattomasti, minkä vuoksi tämä potilasturvallisuus ei tunnu kiinnostavan muulloin. Meillä on jatkuvalla syötöllä näitä tilanteita, joita hoitajat raportoivat eri sairaaloista. Ja itse asiassa HUSin sairaalassa on laiton tilanne: siellä on yli kuusi kuukautta jonottaneita ihmisiä jonossa yli 7 000. Eikö se ole potilasturvallisuusasia? [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]
Ja mitä hallitus on tässä tilanteessa tehnyt? Itse asiassa tänä aamuna televisiossa oli oikein hyvä juttu siitä, että tätä jonoa ei voida purkaa yksityispuolella, koska se on lailla kielletty: anestesiatoimenpiteitä ei siellä saa tehdä. Missä on teiltä esitys, että niitä voitaisiinkin siellä tehdä? Kyllä siellä osataan ortopediaa tehdä, ja hyvin usein itse asiassa anestesialääkärit, jotka privaattipuolella käyvät, ovat töissä julkisella puolella ja tekevät sitä ylimääräisenä työnä. Joten hämmästelen suunnattomasti näitä potilasturvallisuuspuheita ja sitä, että juuri täällä päätetään hengestä ja terveydestä, puhumattakaan sitten, että siitä ovat vastuussa pelkästään ne hoitajat, jotka ovat siellä. Kyllä se vastuu itse asiassa on työnantajalla ja päättäjillä — ja myöskin tässä talossa. Me täällä päätämme, mihin asioihin me panostamme rahaa, ja sitten alaspäin se menee siitä siihen malliin. Pidän kyllä tuota puheenvuoroanne hyvin erikoisena.
Toivoisin, että hallitus toisi tähän saliin sellaisia lakiesityksiä, joilla potilasturvallisuutta ja potilaiden henkeä ja terveyttä todella voidaan suojata. Mutta tämä ei ole se, koska oma pelkoni on se, että tämä laki itse asiassa kriisiyttää tätä tilannetta entisestään alan veto- ja pitovoiman osalta, ja pelkään myös sitä, että jatkossa nuoret eivät hakeudu tälle hyvälle ja hienolle alalle, jossa merkityksellistä työtä voi tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-16T18:33:17,2022-09-16T18:36:27,Hyväksytty,1.1
2022_94_47,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Totean, että en anna pitkittää tätä keskustelua vastauspuheenvuoroilla, mutta tässä tilanteessa on viimeinen vastauspuheenvuoro edustaja Lohella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_48,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Haluan edustaja Rantaselle todeta, että en sanonut, että täällä joku olisi vastuussa hengestä tai terveydestä. Voitte sen minun puheenvuoroni varmasti jälkikäteenkin lukea ja todeta, että näin en todennut. Halusin vain kertoa sen, että kun myös perustuslakivaliokunta, jonka tehtävä on punnita perusoikeuksia, on nimenomaan punninnut sitä, että tässä laissa on kysymys vain oikeudesta työtaistelutoimenpiteisiin ja toisella puolella oikeus henkeen ja elämään, niin tätä lakiahan ei voi vastustaa oikein millään muulla perusteella kuin sillä, että laittaa arvokkaammaksi ja tärkeämmäksi perusoikeudeksi oikeuden työtaisteluihin, lakkoihin, kuin oikeuden henkeen ja elämään. Ja ne, jotka painavat punaista nappia tietoisesti, siis tekevät tämän arvovalinnan. En sanonut, että he olisivat vastuussa mistään, mutta he tekevät äänestäessään arvovalinnan, eli he pitävät arvokkaampana lakko-oikeutta kuin oikeutta elämään. Ja tämä on täysin selvää, koska käsittelyssä on tämä arvio, aivan niin kuin myös edustaja Gustafsson tuossa äsken hyvin sanoi siitä punninnasta, mitä perustuslakivaliokunta teki. [Puhemies koputtaa] Tämä on se näkökulma, jonka halusin tuoda esille, ja tämä on täysin selvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-16T18:36:29,2022-09-16T18:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_94_49,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_50,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että edes tässä vaiheessa täällä salissa puhutaan potilasturvallisuudesta, koska kyllä tuolla kentällä jatkuvasti on tilanteita, mitkä voivat olla vähältä piti -tilanteita tai tapahtua potilaalle, ja sen takia siihen on kiinnitetty huomiota ja otettu erilaisia järjestelmiä käyttöön, millä seurataan näitä tilanteita. Nyt pitäisi tietenkin myöskin olla aikaa tehdä näitä ilmoituksia niihin järjestelmiin ja että ennen kaikkea ne käsittelyt olisivat asianmukaisia. Mutta itsekin kun käytännön työtä olen tehnyt sekä hoitajana että lääkärinä viime vuodet, niin kyllähän tuntuu turhauttavalta siellä myöskin se, että eduskunnasta tulee erilaista lakiesitystä, vaatimusta erilaisista asioista, kirjaamisen tarkennuksista, ja muuta sellaista hallinnollista, jotka vaikeuttavat henkilöstön työtä. Eli kyllä meidän pitää enemmän pystyä kuulemaan, kun me teemme lakiesityksiä, millä tavalla me niillä voidaan myöskin vaikeuttaa, vaikeuttaa sekä työnantajien että työntekijöiden tilannetta. Yksi hyvä esimerkki oli tämä hoitajamitoituslakiesitys, jossa kuultiin kyllä asiantuntijoita, mutta siitä huolimatta se haluttiin viedä eteenpäin, vaikka tiedettiin ne riskit ja ongelmat, mitä siihen liittyi.
Sinänsä, jos ajatellaan myöskin tätä, miksi meidän henkilöstömme ei riitä, yksi asia on se, että meille ovat tulleet nämä it-järjestelmät, jotka jossain kohtaa voivat tukea henkilöstön työtä, mutta kyllä se monin paikoin on niin, että ne lisäävät heidän työtänsä, ja meidän työmme tuottavuus on laskenut meidän it-järjestelmiemme takia, koska henkilöstön aika menee niihin kirjauksiin, mitä siellä tehdään, ja ne ovat liian monimutkaisia. Niistä ei ole kuultu käyttäjien mielipidettä, kun niitä on hankittu. Eli jos meillä olisi toimivat tietojärjestelmät, niin myöskin meidän henkilöstön tarve vähenisi, koska pystyttäisiin hoitamaan potilaita enemmän, olemaan läsnä siellä potilaan luona ja katsomaan — lääkärikin — enemmän potilaita, jos tietojärjestelmät siihen olisivat soveliaat.
Olin tänään myöskin tuolla mielenosoituksessa, ja kyllähän ne viha ja turhautuminen huokuivat, mitä hoitohenkilökunta tällä hetkellä kokee, ja tunne siitä, ettei heitä kuulla ja mihinkään ei voi vaikuttaa. Yksi asia on palkka, mutta on tärkeätä myös niitä työoloja parantaa niin, että pystyy enemmän vaikuttamaan omiin työaikoihinsa niin, että myöskin jaksaa tehdä arjessa perheen kanssa muuta. Kyllä tässä pystytään paljon enemmänkin tekemään kuin pelkästään se palkka, mutta kaikki ne [Puhemies koputtaa] vaativat tietenkin ratkaisuja ja päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-16T18:37:41,2022-09-16T18:40:47,Hyväksytty,1.1
2022_94_51,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_52,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Varasin tämän puheenvuoron, kun alkoi hirveä ärsyyntyminen kasautua, kun kuuntelin tätä keskustelua. Kaikki puolueet syyttelevät toisiaan siitä, että hoitajia ei ole tarpeeksi ja hoitajien palkkaa ei ole korotettu tarpeeksi. Varsinkin edustaja Guzeninan puheenvuoro oikein kunnostautui tässä taiteenlajissa. Minua alkoi ihmetyttää, kuinka asiat eivät ole vielä paremmin kuin ne ovat, kun kaikki ovat herttaisen yhtä mieltä siitä, että hoitajia tarvitaan lisää ja he ansaitsevat sen palkan työlleen.
Toisaalta mieleen juolahtaa se kysymys, eikö, hetkinen, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen tähän asti ja vielä tälläkin hetkellä ole kuntien vastuulla. [Sirpa Paatero: Kyllä!] Siis kunnathan niistä ovat päättäneet. Kunnat — tai kuntien omistamat ja rahoittamat sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, sairaanhoito, erikoissairaanhoidon yksiköt — ovat palkanneet käytännössä niitä hoitajia. Aika moni kansanedustaja on mukana kuntapolitiikassa, niin että käsi ylös kaikki ne, jotka eivät ole olleet siellä kunnassa päättämässä asiasta viimeiseen kymmeneen vuoteen. Aika harvoihin jäävät ne henkilöt, jotka voivat tässä vain syytellä toisiaan. Meidän pitäisi nyt ensin kyetä tunnistamaan ja tunnustamaan se oma vastuu, mikä on ollut tämän tilanteen muodostumisessa, ja vasta sen jälkeen voidaan ehkä siirtyä ratkaisuihin.
Tässä on tänä vaalikautena eduskunnassa onneksi joissain asioissa kyetty tämmöiseen puoluerajat ylittävään yhteistyöhön kaikista tärkeimmissä asioissa. Ehkä nyt tämä laki tänään avaa oven siihen, että voidaan näitä hoitajien ongelmia laittaa myös yhdessä kuntoon, mutta ei se onnistu sillä, että syytellään vain toisia puolueita, vaan kyllä siinä täytyy myöntää myös itse tehdyt virheet ja tehdä yhteistyötä niiden ongelmien ratkaisemisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-09-16T18:40:49,2022-09-16T18:42:55,Hyväksytty,1.1
2022_94_53,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_54,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä tänään hyvin vaikean asian äärellä. On punnittava eri arvojen ja oikeuksien järjestystä. Eri arvojen ja oikeuksien punnintaa joutuvat terveys- ja sosiaalialan työntekijät tekemään jokaisessa työvuorossaan. Nyt me olemme sen edessä, niin kuin me tietysti olemme täällä monesti päättäjinä.
Arvoisa puhemies! Koska olen hoitaja, olen hoitajien puolella, ja samasta syystä potilaiden puolella. Hoitajien toive paremmasta palkasta on oikeutettu. Kyllä tehdystä, vaativasta työstä on saatava asianmukainen palkka. Me tarvitsemme hoitajia. Ilman heitä täällä ei yksinkertaisesti sosiaali- ja terveydenhuolto onnistu. Mutta pitää muistaa, että kutsumuksella ei laskuja makseta eikä arvostukseksi riitä kiitos pelkästään. Niin, täällä me usein aina juhlapuheissa kyllä kehutaan hoitajia ja sitä, miten arvokasta työtä he tekevät. Nyt pitäisi sitten olla niitä tekoja. Tästä selvitään tässä vaiheessa, kun on lakkouhka ja tämä tilanne, vain sopimalla ja rahalla. Lisäksi on tehtävä tietysti monia muita tekoja, esimerkiksi työolosuhteisiin, mutta se on sitten pidemmänaikainen työ meille kaikille. Ja meidän pitää kaikkien katsoa peiliin siinä, mitä me voimme tehdä. Me ollaan kaikki tuolla eri alueilla päättäjiä, ja meillä on tehtävää siellä, mutta sitten meidän pitää myöskin täällä valtakunnan tasolla tehdä oma työmme. Jokaisella on nyt tekemistä. Emme me voi siirtää vastuuta, muuta kuin katsoa peiliin.
Sitten, arvoisa puhemies, toiseen aiheeseen hieman — samaa aihetta, mutta nyt ihan kohdistettuna eräälle kollegalleni: 
Kuuntelin tuolla työhuoneessani edustaja Guzeninan puhetta, ja jälleen samat syytökset kokoomusta kohtaan kuin mitä pääministeri on eri aiheista koko tämän eduskuntakauden harjoittanut. Kokoomus on ollut syyllinen hyvin moneen eri asiaan, ja aina, kuinka ollakaan, se on ollut kokoomus. Ymmärrän oikein hyvin, että kokoomuksen teot ottavat pattiin siitä syystä, että me näemme vähän kauemmas ja me osaamme katsoa kokonaisuuksia ja tiedämme, mitä ei voi tehdä milläkin aikataululla ja mitä voi taas tehdä. Se ymmärrettävästi ottaa päähän, mutta politiikassa en ole nähnyt näiden viiden kauden aikana tällaista kautta, jossa yhtä puoluetta sätitään tällä tavalla, ja vielä pääministerin suulla. Mutta nyt sitten myöskin lankesi kollega Guzenina tähän samaan, huolimatta siitä, että vuodesta 2011 lähtien on vanhuspalveluista vastaavan ministerin salkku ollut joko sosiaalidemokraattien tai keskustan käpälässä. On kovin kummallista, että sitten väitetään, että kokoomus on syyllinen tähän kaikkeen 11 vuoden aikana.
Olin itse peruspalveluministerinä 2007—2011. Silloin oli myöskin vakava kriisi vanhuspalveluissa, ja me käynnistimme vanhuspalvelulain valmistelun. Muistan, kun lähes kaikki puolueet vastustivat sitä, varsinkin oppositiopuolueet, siitä syystä, että sitä ei ole hallitusohjelmassa. Ja toinen syy oli se, että eihän mitään ikäryhmää kohtaan tehdä omaa lakia. Silloin sanoin, että onhan meillä lastensuojelulakikin. Sitten siihen tehtiin valmis lainsäädäntö odottamaan seuraavaa hallitusta, ja hallitusohjelmaneuvotteluissa kokoomus sai neuvoteltua sen lain sinne hallitusohjelmaan. Ja niin sitä ruvettiin tekemään. Mutta sitten tuli sosiaalidemokraatti tähän salkunkantajaksi, nimenomaan edustaja Guzenina, ja se laki, mitä oli esitetty tehtäväksi ja valmiiksi tehty, kuinka ollakaan, vesitettiin. Siitä on kaikki todistusaineistot olemassa. Niin että tätä vasten pidin todella erikoisena entisen ministerin puheenvuoroa täällä — sätti kokoomusta sellaisesta, mitä on ollut itse tekemässä. 
Mutta tämä ei jää tähän, ja olen sitä mieltä, että nyt alkaa olla mitta täynnä tuosta sättimisestä. Kyllä meiltäkin löytyy kertomuksia, mitä on tehty. Otetaanpa esimerkiksi tämä, kun 2007 marraskuussa, 9. päivä, oli tämä sama keskustelu täällä. Minäpä luen, mitä Maria Guzenina, silloinen Guzenina-Richardson, sanoi: ”Hallitus kääntää tällä tavalla selkänsä” — voi voi — ”ja siihen on ratkaisuna ainoastaan raha.” Niin, pitäisikö nyt kaivella myöskin Guzeninan nämä tekstit ja katsoa, mitä on silloin tullut sanottua? — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-16T18:43:00,2022-09-16T18:48:41,Hyväksytty,1.1
2022_94_55,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_56,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! ”Miten hoitohenkilökunta pystyy tulevaisuudessa luottamaan valtiovaltaan, jos valtiovalta tällä tavalla vie heiltä toimintaedellytykset tehdä se työnsä niin hyvin kuin he haluavat.” Näin todettiin vuoden 2007 pakkolakien käsittelyssä. Tämä ei ole uusi ongelma eikä työtaistelun tuoma ongelma, potilasturvallisuus, vaan pitkäaikainen ongelma, ja siihen on ratkaisuna raha.
Meillä on ollut työtaistelu käynnissä pidemmän aikaa, nimittäin meillä osaava hoitohenkilökunta valuu ulkomaille, irtisanoutuu koulutuksensa avulla saamastaan työstä ja vaihtaa alaa. Nyt tämä pakkolaki ei ainakaan kannusta ihmisiä jäämään töihinsä.
Eduskunta on nyt antamassa vääränlaista viestiä suomalaisille hoito- ja hoivaihmisille, miten me estämme sen toisen työtaistelun, sen hiljaisen työtaistelun, jonka vuoksi meillä ei tälläkään hetkellä ole riittävästi hoito- ja hoivahenkilökuntaa. Aikooko hallitus säätää näiden ihmisten irtisanoutumisen ja alanvaihdon vuoksi jonkin toisenkin pakkolain?
Hyvät edustajat, edellä mainitut sanat oli sellaisenaan lainattu edustaja Guzeninan puheesta 15 vuotta sitten. Siis 15 vuotta on kulunut, ja nyt sosiaalidemokraatit itse kaivavat menneisyydestä muita syyllisiä, vaikka ovat itse toisin toimineet. Nyt viesti hoitajille on olla hiljaa, mitä sosiaalidemokraatit eivät edes ymmärrä pahoitella. Siis 15 vuotta on syytetty muita, vaikka teillä on ollut valta toimia. Nyt sosiaalidemokraatit johtavat hallitusta, ja hyvä hallitus, teillä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa siirtyä jälleen puheista tekoihin, ja tämän lopputuloksen näimme tuolla portailla. Hyvät edustajat, se ei ole kunniaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-16T18:48:42,2022-09-16T18:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_94_57,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_58,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Potilasturvallisuus vaarantuu joka päivä Suomessa. Tästä on todisteena ja merkkinä muun muassa ne yli 5 000 vaara- ja läheltä piti -tilanneilmoitusta Valviralle, joita jo tämän vuoden aikana on annettu.
Tämä lakiesitys on käsitelty hyvin pikaisesti, ja näin tapahtui myös perustuslakivaliokunnassa. Haluaisin nostaa, kun tässä on esitetty ja pitkälti tätä myös käsitelty kahden perusoikeuden vastakkainasetteluna — oikeus elämään ja terveyteen ja toisaalta oikeus työtaisteluun — haluaisin sanoa, että tässä tilanteessa tämä on monimutkaisempi asia ja nimenomaan sen takia, että meillä hoitajat eivät ole työtaistelussa ainoastaan omien etujensa tai palkkansa, paremman palkkansa takia, vaan he taistelevat potilaiden perusoikeuksien paremman toteutumisen puolesta. Ja minkä takia meiltä lähtee paljon hoitajia — tällä hetkellä on yli 100 000 hoitajaa muissa töissä — minkä takia he lähtevät pois? Sen takia, että he eivät jaksa tai he eivät voi katsoa sitä tilannetta, mikä siellä kentällä on. Heillä on korkea ammatillinen etiikka ja suuri sydän, ja kun he näkevät niitä läheltä piti -tilanteita, tulipalojen sammutusta on joka päivä, niin he eivät jaksa.
Perustuslakivaliokunnan lausunnossa sanottiin, että tämän hallituksen esityksen eteenpäin antamisella voi olla tosiasiallista vaikutusta työtaisteluoikeuden käyttämiseen, mutta kyselin asiantuntijoilta myös sitä, minkälainen vaikutus tämän esityksen eteenpäinviemisellä on mahdollisesti potilaiden perusoikeuksiin, eli oikeuteen elämään ja terveyteen, tälle sektorille. Kun me tiedämme, että jos viime vuonna oli 50 ammattihenkilöä, jotka pyysivät ammattinimikkeen poistamista, niin tänä vuonna näitä ammattinimikkeen poistamista pyytäneitä on jo yli 500, näin olen ymmärtänyt. Todennäköisyys tämäntyyppisen lain eteenpäinviemisessä on se, että entistä enemmän meiltä lähtee hoitajia alalta, ja myös niin, että he pyytävät poistamaan ammattinimikkeensä, mikä on aivan ennenkuulumatonta.
Todellakaan itse lääkärinä, potilaiden ja hoitajien puolella, en valitettavasti voi olla painamassa vihreää valoa tälle lakiesitykselle, tällaisessa tilanteessa tuodulle lakiesitykselle. Paitsi että tämä on hoitajien puolella olemista, se on myös potilaiden puolella olemista, ja se on sen puolella olemista, että meillä potilaiden oikeus henkeen ja terveyteen toteutuisi paremmin.
Tämähän on viimesijainen lakiesitys, mitä tulee käyttää, ja haluaisinkin nopeasti vielä kysyä: [Puhemies koputtaa] Lääkäreitä on saatu [Puhemies: Kiitoksia!] paremmalla palkalla? Ollaanko hoitajille tarjoamassa parempaa palkkaa, jotta heitäkin saataisin enemmän? [Arja Juvonen: Hieno puhe, edustaja Tanus!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-16T18:50:56,2022-09-16T18:54:12,Hyväksytty,1.1
2022_94_59,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_60,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies, värderade talman! I dag har social- och hälsovårdsutskottet fått klart sitt betänkande om patientsäkerhetslagen. Regeringens förslag har inte varit en lätt fråga att behandla. Jag vill understryka att vårt förtroende för och uppskattning av vårdarna är stort och vi har en stark förståelse för yrkeskårens situation och frustration.
I det här ärendet handlar det ju om två viktiga grundrättigheter. Strejkrätten är en demokratiskt viktig rättighet, men rätten till liv och hälsa är något vi i alla lägen måste försvara och trygga. I detta fall är det inte ens fråga om att begränsa vårdarnas rätt att strejka, utan vi vill garantera en tillräcklig personal i skyddsarbetet inom intensivvården och den kritiska hemvården under en arbetskonflikt — och detta bara om inga andra åtgärder eller förhandlingar leder till resultat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-16T18:54:18,2022-09-16T18:55:16,Hyväksytty,1.1
2022_94_61,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty tänään hyvää keskustelua, paikoin ehkä syyllistytty turhaankin syyttelyyn. Valitettavasti en usko, että vaikka meillä olisi koko maailman hyvä tahto ja jopa vähän enemmän rahaakin, niin kykenisimme tästä salista käsin ratkaisemaan kaikkia niitä haasteita, jotka vaikuttavat syntyneen hoitoalalle ja sen pito- ja vetovoimaan. On selvästi syntynyt todella suuri luottamuspula, että ollaan päädytty tällaiseen tilanteeseen — oikeastaan tätä voi kutsua pahimmaksi mahdolliseksi pattitilanteeksi työmarkkinakiistassa.
Tällaisessa tilanteessa valitettavasti kuitenkin myös eduskunnan velvollisuus on huolehtia siitä perustavanlaatuisesta oikeudesta, jonka meidän perustuslakimmekin turvaa, eli oikeudesta henkeen ja elämään. Sen vuoksi kannatan tämän lain säätämistä, ja kiitän valiokuntaa siitä, että teitte huolellista työtä kiireellisessä aikataulussa ja huolehditte siitä, että tätä lakia ei voida käyttää turhaan tai väärin ja aina ensin on pyrittävä neuvottelemaan suojelutyön antamisesta.
Arvoisa puhemies! Toivon kuitenkin, että tämä keskustelu on herättänyt meidät aidosti pohtimaan sitä, mitä me voimme tässä salissa tehdä parantaaksemme työoloja kentällä. Välttämättä se, että me säädämme uusia mitoituksia tai lakeja tai uusia sääntöjä, ei auta joka kerta — eikä välttämättä edes sen yhden kerran, kun näin teemme. Ehkä kerrankin olisi aika kuunnella hoitajia ja hoitotyön esimiehiä, mitkä ovat ne pahimmat puutteet tällä hetkellä palkan lisäksi — sen viestin me olemme vahvasti tännekin kuulleet. Uskon, että yksi suurimmista syistä siihen, että tilanne on näin tulehtunut, on luottamuspulan lisäksi se, että hoitajat tuntevat tällä hetkellä, että eivät voi tehdä työtään riittävän hyvin. He selvästi myös tuntevat, etteivät voi vaikuttaa omaan työhönsä riittävästi eivätkä voi korjata havaitsemiaan epäkohtia. Ja — ehkä vielä pahempaa — heillä vaikuttaa olevan tunne siitä, että he tuntevat, että heitä ei kuunnella.
Uskon, että nyt on se tilanne, että me kuuntelemme — toivottavasti kaikki kuuntelevat — mitä hoitajilla on sanottavana, ja voimme tehdä yhdessä niitä toimenpiteitä, joilla hoitotyön pito- ja vetovoimaa voidaan parantaa. Uskon, että niitä on tehtävissä myös tästä talosta käsin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-16T18:57:13,2022-09-16T19:00:04,Hyväksytty,1.1
2022_94_62,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_63,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, herra puhemies! Eilen eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Marin oli ”mutku kokoomus” -linjalla. Tänään tässä keskustelussa esimerkiksi edustaja Guzenina on ollut samoilla linjoilla. Kokoomus on aikanaan ollut hallituksessa ja kantanut silloin vastuuta asioiden hoitamisessa. Politiikkamme ei aina ole ollut onnistunutta, niin kuin ei minkään hallituksen politiikka aina ole ollut onnistunutta, mutta omasta tekemisestämme ja tekemättä jättämisestämme olemme tietysti, kuten demokratiaan kuuluu, kantaneet myös vaaleissa poliittisen vastuun. Mutta nyt, tällä hetkellä meillä on pääministeri Marinin johtama vasemmistohallitus. Tämä Rinteen—Marinin hallitus on ollut tässä maassa vallassa noin kolme ja puoli vuotta. Nyt te olette vastuussa. Nyt on kyse siitä, mitä te ja teidän hallituksenne on tänä aikana tehnyt niille ongelmille, joista me nyt keskustelemme. Eli lopettakaa ainakin tältä osin kokoomuksen sättiminen ja tunnustakaa oma vastuunne siitä, missä nyt ollaan.
Herra puhemies! Itse asiasta sanon sen, että pidän perusteltuina hoitajajärjestöjen palkkavaatimuksia, siis vaatimuksia palkan tuntuvasta korottamisesta. [Arja Juvonen: Hienoa!] Samoin pidän perusteltuina muidenkin julkisen sektorin naisvaltaisten ja usein hyvin koulutettujen alojen vaatimuksia palkkojensa korottamisesta suhteessa esimerkiksi teollisuuden miesvaltaisiin aloihin.
Samalla on kuitenkin sanottava, että kun nyt on kyseessä perusoikeuspunninta, onko tärkeämpää lakko-oikeus vai onko tärkeämpää ihmisten elämä ja henki, terveys ja henki, niin minulle ei ole hetkeäkään vaikeata valita, kumpi näistä oikeushyveistä on tässä punnintatilanteessa perustellumpi, painavampi. Jollekin sosiaalietiikan professorille voi olla vaikeata päättää, onko tärkeämpää tämä lakko-oikeus vai ihmisten terveys ja henki. Minulle on aivan selvää, että tällaisessa punnintatilanteessa, johon valitettavasti olemme tämän lain osalta joutuneet, tämä ihmisten terveys ja henki on tärkeämpi oikeushyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-16T19:00:06,2022-09-16T19:03:02,Hyväksytty,1.1
2022_94_64,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_65,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää istuntoa. Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, monia, edustaja Multala muun muassa tässä edellä, mutta halusin nostaa vielä perustuslakivaliokunnan lausunnosta, kun siellä oli todellakin alleviivattu, että perustuslakivaliokunta painottaa säädettäväksi ehdotetun viimesijaisuuden merkitystä, ja on kirjattu, että näitä laissa säädettyjä keinoja voidaan soveltaa vain, jos muut keinot eivät ole riittäviä asiakkaiden tai potilaiden hengen vaarantumisen tai asiakkaiden tai potilaiden terveyden vakavan vaarantumisen estämiseksi. Täällä aiemmin istunnossa on hallituspuolueiden edustajien toimesta lueteltu monia niitä toimenpiteitä, mitä voidaan ja mitä kuuluu käyttää ennen kuin sitten otetaan käyttöön mahdollisia viimesijaisia keinoja, joita toivon mukaan ei koskaan edes tarvitsisi käyttää. [Aki Lindénin välihuuto]
Haluaisin tässä edelleen nostaa tuon, mitä edellisen puheenvuoron lopussa nostin esiin, että kun lääkäripula on monin paikoin ollut hyvin suuri ja hankala, niin silloin kyllä on otettu euroja peliin ja nostettu korvauksia, nostettu palkkoja ja nimenomaan monia muita tämmöisiä houkutustekijöitä, jotta saisimme lääkäreitä riittävästi niille eri alueille. Ja nyt haluaisinkin kysyä ja haluaisin vedota hallituspuolueisiin, että myös tämä euroelementti otettaisiin käyttöön, ja vaikka koko ajan hallituksen taholta on sanottu ja alleviivattu, että nämä asiat ratkaistaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelupöydissä, niin hallituksella kuitenkin on vastuu terveydenhuollon sektorista ja sen toimivuudesta kokonaisuudessaan ja myös siitä riittävästä rahoituksesta, ja kun hallitus on tälläkin kaudella osoittanut ja antanut suuriakin eurosummia monelle, monelle eri taholle, niin kyllä me vetoaisimme tässä, että myös jonkinlaista korvamerkittyä rahaa tälle terveydenhuoltosektorille ja nimenomaan niille aivan ydintoimijoille, sairaanhoitajille, voitaisiin olla osoittamassa ja mahdollisesti joitakin muitakin esityksiä voitaisiin vielä tuoda, sellaisia, jotka voisivat nopeasti lievittää sitä kriisitilannetta, koska meillä on ammattitaitoisia, suurella ammattietiikalla ja suurella sydämellä toimivia hoitajia, jotka todella ovat sydän vereslihalla sen takia, että työolosuhteet ja tilanteet ovat sellaisia kuin ne ovat kentällä. Vetoan heidän puolestaan, että hallitus miettisi vielä joitakin ehkä pikaisia uusia keinoja, jotta nopeasti voitaisiin lievittää tätä kriisitilannetta, ja se olisi myös [Puhemies koputtaa] kaikkien potilaiden etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-16T19:03:03,2022-09-16T19:06:09,Hyväksytty,1.1
2022_94_66,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_67,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! En malta olla tarttumatta tässä tähän punnintakysymykseen, kun tässä edellä nyt edustajat Lohi ja Zyskowicz ovat erityisesti korostaneet sitä, että tässä punnitaan, onko tärkeämpää henki ja elämä vai työtaisteluoikeudet. Lienee aivan selvää tässä salissa jokaiselle tämä punninta: se on aina henki ja elämä. Kysymys on sitten siitä, millä tavalla näitä asioita ratkotaan, mitkä ovat ne työkalut, mitkä otetaan käyttöön.
Jos te ajattelette tällä tavalla... Katsoin juuri tuota vuoden 2007 äänestystulosta, ja silloin vasemmistoliitto ja SDP esittivät tämän lain hylkäämistä. Oliko niin, että silloin eivät olleet SDP:llä ja vasemmistoliitolla henki ja elämä tärkeimpiä, vai mikä tässä oli taustalla? Minusta tämä argumentti ei sinänsä suoraan... Tämä on monimutkaisempi asia kuin se, että laitetaan kaksi perusoikeutta, joista toinen on selkeästi tärkein, punnittavaksi. Tämä on monimutkaisempi asia. On muitakin työkaluja, kuten tässä keskustelussa on esitetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-16T19:06:11,2022-09-16T19:07:26,Hyväksytty,1.1
2022_94_68,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_69,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti sanon vielä, että tässä on moni vedonnut siihen, että pitää nyt vielä tarkastella, ja on tarkasteltu, sitä, onko tämä laki tarpeen. Käsitykseni mukaan on jo ensi viikolle suunniteltu Helsinkiin kotihoitoon lakkoja, joissa ei ole voitu sopia suojelutyön antamisesta riittävällä tavalla. Silloin tämä laki saattaa tulla kyseeseen, jos edelleenkään ei pystytä sopimaan lakon mahdollista siirtoa ja sitä, että annetaan riittävää suojelutyötä. Tässähän kyse ei ole pelkästään tehohoidosta, vaan kaikesta sellaisesta, jossa turvataan sitä aivan välttämättömintä hoitoa, joka turvaa hengen ja elämän.
Mutta en pitkitä keskustelua enempää. Tässä on varmasti keskusteltu aivan riittävästi, ja uskon, että tämä sali on vihdoin päässyt siihen tilanteeseen, että kykenemme tänään äänestämään pykälistä ja voimaantulosta maanantaina, ja myöskin olemme varmasti heränneet sen asian äärelle, että terveydenhuollon tilanne kokonaisuudessaan vaatii paljon muutoksia ja pohdintaa, mitä voimme tehdä alan vetovoiman parantamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-16T19:07:27,2022-09-16T19:08:53,Hyväksytty,1.1
2022_94_70,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_71,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyllä esitetty voimakkaita vetoomuksia. Omassakin puheenvuorossani esitin vetoomuksen siitä, että työmarkkinajärjestöt, työntekijäjärjestöt myöskin, tulevat näihin talkoisiin mukaan ja se suojelutyö täytyy saada sovittua.
Sitten muistutan, kun tuotte esiin koko ajan, että tiistaina lakko alkaa: Tämä on viimesijainen keino, mitä voi käyttää. Sitä ennen on käytettävä kaikki muut keinot — kuten yksityiset, kuten ostopalvelut ja niin edelleen — mutta nyt jotenkin tästä keskustelusta tulee valitettavasti semmoinen ajatus, että nyt edustaja Multala ajattelee, että selvä, tärkeintä, että tämä on voimassa, kun tiistaina tarvitaan tätä lakia voimaan. Ei, tämä on viimesijainen, ja pitää ensin käyttää kaikki muut keinot. [Sari Multala: Kyllä, näin on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-16T19:08:56,2022-09-16T19:09:46,Hyväksytty,1.1
2022_94_72,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_94_73,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja, ja toistan sen toteamuksen, että kaikki olemme sitä mieltä, että terveydenhuoltoala ansaitsee korotuksen — tuntuvan korotuksen — jotta ihmisillä säilyy hyvä hoito jatkossa ja sosiaali- ja terveydenhuolto on pelastettu, koska nyt siellä on suuri kriisi.
Täällä on kysytty, mistä ihmeestä, mistä rahakirstusta sitä rahaa otettaisiin sinne sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vuoden alusta hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, ja jo sieltäkin puuttuu rahoitusta, muun muassa sähköisistä järjestelmistä, joiden tulee olla toimivia ja hyviä — ei haluta Apotin kaltaista katastrofia jakaa hyvinvointialueille. 27.8.2022 eli elokuussa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi Helsingin Sanomissa näin: ”Vihreään siirtymään olisi hallitus voinut laittaa rahaa maltillisemmin.” Täällä on yksi kohde, jota voitte, hyvä hallitus, tarkkailla — ja josta voimme täällä eduskunnassakin käydä keskustelua.
Kysymys on priorisoinnista. Me joudumme priorisoimaan ja miettimään, mitkä ovat ne tärkeimmät asiat tässä yhteiskunnassa. Tärkein asia on se, että kun ihminen sairastuu, hän pääsee lääkärille — meillä ei ole riittävästi lääkäreitä, ja se asia on ratkaistava — ja kun ihminen vanhenee, hän saa hyvän hoivapaikan ja arvokkaan, hyvän hoidon. Meillä on systemaattisesti vähennetty pitkäaikaishoivapaikkoja, ja nyt meidän käsissämme on se tilanne, että ihmiset eivät pääse palvelutaloon eivätkä pääse hoivapaikkaan vaan ovat yksin kodeissaan, täysin hyljättynä. Se on laiminlyöntiä, ja se on heitteillejättöä.
Meillä odotetaan, että omaishoitajat tekevät sen työn, minkä kuuluisi olla siellä hoivayksikössä, mutta omaishoitoonkaan ei ole hallitus riittävästi kiinnittänyt huomiota. Me perussuomalaiset olemme ajaneet sitä, että omaishoidon tuki olisi verovapaa, täysin verovapaa, ja siinä olisi myös yksi keino kannustaa omaishoitoon ihmisiä, kaikenikäisiä, koska omaishoito koskettaa myös nuoria vanhempia, ei ainoastaan ikääntyneitä aviopuolisoita ja avopuolisoita.
Toivon vakavasti ja vahvasti, että, hallitus, olette kuulleet tänään opposition äänen siitä, että terveydenhuoltoala tarvitsee teidän korvanne ja sen rahakirstun avaimen ja te avaatte sitä rahakirstua ja teette vaikkapa niin kuin budjettipäällikkö Mika Niemelä on todennut, että vihreään siirtymään olisi hallitus voinut laittaa rahaa maltillisemmin. Laitetaan ne rahat sinne terveydenhuoltoon, koska me olemme jokainen siellä joskus asiakkaana, ja silloin on ikävää, että huomaa, kun itse kokee, mitä olisikaan pitänyt tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-16T19:09:46,2022-09-16T19:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_94_74,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Äänestys tapahtuu tässä täysistunnossa tauon jälkeen. Istunto ja asian käsittely keskeytetään ja istuntoa jatketaan kello 19.20., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_94_75,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Nyt jatketaan kello 19.13 keskeytynyttä istuntoa ja päiväjärjestyksen 6. asian käsittelyä. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_94_76,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Teen pykälämuutosesityksen 5 §:ään perussuomalaisten vastalauseen mukaisena., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_94_77,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,,,,
2022_94_78,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 5 §:ään pykälämuutosesityksen. , ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,,,,
2022_94_79,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Laihon esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,,,,
2022_94_80,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin äänestetään Arja Juvosen ehdotuksesta Mia Laihon ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_94_81,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen 9 §:ään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_94_82,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,,,,
2022_94_83,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Teen 9 §:ään pykälämuutosesityksen, joka on jaettu pöydälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,,,,
2022_94_84,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Laihon esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,,,,
2022_94_85,94/2022,2022-09-16,16.54,19.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin äänestetään Arja Juvosen ehdotuksesta Mia Laihon ehdotusta vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_94+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_95_1,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_95_2,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Esitän, että käsittelyssä oleva pakkolaki hylätään.
Arvoisa puhemies! On erikoista, että hallitus tuntuu yhtäältä suhtautuvan hoitotyöhön niin tärkeänä, että hoitajat on pakotettava pakkolailla töihin, mutta toisaalta ei kuitenkaan niin tärkeänä, että hoitajille pitäisi maksaa työstään palkkaa, jolla tulee toimeen. Muissa Pohjoismaissa hoitajien palkkataso on aivan toinen kuin Suomessa ja heille maksetaan paljon suurempaa palkkaa. Myös koronapandemian aikana, kun hoitajat joutuivat venymään äärimmilleen ja riskeeraamaan oman terveytensä, muualla Euroopassa yhteiskunnan arvostus hoitajia kohtaan näkyi palkassa. Suomessa arvostusta näytettiin ehdottamalla, että hoitajat voisivat tulostaa toisilleen kiitoskortteja. Hyvä hallitus, ei näin!
Arvoisa puhemies! Suomea on vaivannut jo pitkään hoitajapula. Hoitoalalla työskentelee yli 10 000 hoitajaa vähemmän kuin pitäisi, samaan aikaan moni suomalainen hoitaja joko vaihtaa alaa tai menee ulkomaille töihin. Suomi käyttää terveydenhuoltoon merkittävästi vähemmän rahaa asukasta kohden kuin muut Pohjoismaat. Melkein kaikkeen muuhun hallitukselta tuntuu riittävän rahaa, mutta ei hoitajille. Jopa valtiovarainministeriön budjettipäällikkö on huomauttanut julkisesti, että vihreään siirtymään olisi voitu laittaa maltillisemmin rahaa. Hallitukselta riitti siihen yli miljardi euroa — ja tämä EU:n rahoituksen päälle.
Arvoisa puhemies! Vaalipuheissa nykyinen pääministeri Sanna Marin kehotti hoitajia menemään lakkoon arvostuksen ja palkkatason nostamiseksi. Kun puheet pitäisi lunastaa käytännössä, rahaa ei löydy. Mitään ymmärrystä tai tukea naisvaltaisten alojen pienipalkkaisille ja ammattitaitoisille työntekijöille ei naisvaltaiselta hallitukselta löydy.
Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet eivät tunnu ymmärtävän, että tämä pakkolaki ei ratkaise työtaistelua millään muotoa, vaan ainoastaan pahentaa vastakkainasettelua. Tämä lisää katkeruutta, hoitajat ovat syystäkin loukkaantuneita. Meillä on ollut jo vuosia koko ajan paheneva terveydenhuollon kriisi. Potilasturvallisuus vaarantuu harva se päivä, kun henkilöstöä on liian vähän, ja tämä näkyy käytännössä kasvavana potilasvahinkojen määränä. Vuonna 2021 potilasvahinkoja kirjattiin yli 9 000, siis yli 24 joka päivä. Tästä hallitus ei ole kuitenkaan huolissaan, vaan ainoastaan hoitoalan lakosta. Kuinka teillä on pokkaa toimia näin?
Arvoisa puhemies! Valiokunnissa kuullut työoikeuden asiantuntijat ottivat selkeän kannan ja kritisoivat esityksessä erityisesti aluehallintovirastojen roolia. On käsittämätöntä, että tahosta, jonka pitäisi olla puolueeton valvontaviranomainen, tehdään työtaistelun osapuoli. Jo nykyisen lainsäädännön perusteella käräjäoikeus voi kieltää lakon, mikäli potilasturvallisuus on vaarassa lakon takia, ja tämä nähtiin jo käytännössä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on selkeä kuva siitä, mitä hoitoalan ongelmien ratkaisemiseksi on tehtävä. Sen lisäksi, että pakkolaki on hylättävä, esitämme kuutta lausumaa tilanteen korjaamiseksi. Esitämme lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia, jotta hoitajille voidaan maksaa palkankorotukset, ja hallitukselta konkreettista tukea työriidan ratkaisemiseen sopimalla lakon murtamisen sijasta. Esitämme toimenpiteitä sote-alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi palkkaamalla riittävän määrän pätevää ammattitaitoista ja kielitaitoista työvoimaa — tämä on tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta. Esitämme koulutuspoliittisia keinoja hoitoalan opintokokonaisuuksien nopeuttamiseksi, ja esitämme muun muassa, että hallitus palauttaisi opintopolun, jolla sairaanhoitaja voi opiskella lääkäriksi neljässä vuodessa. Esitämme myös toimenpideohjelmaa hoitotyön johtamisen ja työn organisoinnin kehittämiseksi. Eli esitämme kuutta lausumaa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ymmärtävät, että tämä kaikki maksaa. Kyseessä on arvovalinta: me asetamme suomalaisen terveydenhuollon maailmanparantamisen edelle. Hyvät hallituspuolueiden edustajat! Nyt teillä on mahdollisuus näyttää, arvostatteko te hoitohenkilökuntaa ja haluatteko nostaa hoitajat arvostus- ja palkkakuopasta vai ette. Jos arvostatte hoitajia ja heidän tekemäänsä työtä, äänestäkää pakkolaki nurin.
Ja työmarkkinapöytään terveiset: tulkaa hoitajia vastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-19T12:01:08,2022-09-19T12:06:32,Hyväksytty,1.1
2022_95_3,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_4,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Suomen hoivakriisi on kytenyt jo vuosikausia, yhä useampi hoitaja uupuu työssään. Jäljellä olevista hoitajista moni on jo hakeutunut opiskelemaan toiselle alalle tai siirtynyt hoitoalan töihin naapurimaihin. Esimerkiksi Lapissa yhä useampi hoitaja valitsee työskentelyn rajan toisella puolella Ruotsissa. Lähihoitajalle se tarkoittaa kuukausipalkkaan 1 000 euron korotusta — aivan oikein kuulitte, 1 000 euron kuukausipalkkaan korotus lähihoitajalle, kun menee Ruotsin puolelle Tornionjokea töihin. Sairaanhoitajille tietysti vieläkin enemmän, Norjan palkoista ja työehdoista puhumattakaan.
Väestö vanhenee, ja hoivapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Ongelmaa ei ratkaista filippiiniläishoitajilla, sillä hoitajapula ei kosketa vain Suomea, vaan heistä kilpaillaan jo kansainvälisesti. Erityisesti suomalaisten hoitajien ammattitaitoa arvostetaan ulkomailla. Suomessa hoitajia siirtyi myös yhä enemmän vuokrafirmojen listoille paremman palkan ja joustavamman työajan houkuttelemana. Se taas johtaa siihen, että vakituisten hoitajien työaikaa kuluu koko ajan vaihtuvien keikkalaisten opastukseen — hoitovirheet kasvavat, ja vakihoitajat väsyvät entisestään.
Arvoisa puhemies! Työvoimapula alalla on järkyttävä ja pahenee koko ajan. Jonot erikoissairaanhoitoon kasvavat, vanhusten tilanne heikkenee, kotipalveluja ei ole saatavissa, eikä palvelukotipaikkoja ole tarpeeksi. Väestö vanhenee, ja hoivavelka kasvaa koko ajan. Työvoimapula on akuutti. [Sanna Antikainen: Ja mitä hallitus tekee!]
Hoitajaliitot ovat laskeneet, että heidän esittämänsä palkkaohjelman kustannukset olisivat vuositasolla 306–353 miljoonaa euroa. Vuosien saatossa olen huomannut, että valtiolta loppuvat rahat aina silloin, kun puhutaan hoitajien palkoista. Moniin muihin — mielestäni toisarvoisempiin — kohteisiin rahaa kuitenkin löytyy kuin ihmeen kaupalla. Mielestäni hoitajaliittojen palkkavaatimus on kohtuullinen, ja se pitäisi hyväksyä. Ihmettelen Kuntatyönantajien toimintaa palkkakiistassa. Tarkoituksena on ilmeisesti romahduttaa Suomen terveydenhoitojärjestelmä lopullisesti. [Sanna Antikainen: Ja demarit tukee!] Siltä tämä nyt kovasti näyttää.
Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät. Nyt, jos koskaan, on arvokeskustelun paikka. Hyvinvointivaltion olennaisin tunnusmerkki on se, että apua tarvitsevia autetaan ja heikommista huolehditaan. Nyt se vaatii sen, että hoitajien työskentelyolosuhteita ja palkkoja parannetaan tuntuvasti, jotta ala houkuttelisi jatkossakin opiskelijoita. [Sanna Antikainen: Mutta demarit eivät kannata tätä!]
Suomessa vain vähän aikaa sitten hoitajia potkittiin palkattomalle vapaalle koronarokotusten puuttumisen vuoksi. Nyt heitä ollaan pakottamassa töihin laillisen työtaistelutoimenpiteen aikana. Tähän asti, arvoisa hallitus, olette vannoneet käsi sydämellä, että työmarkkinaosapuolten välisiin neuvotteluihin ei puututa. No, nyt te puututte menemällä Kuntatyönantajien puolelle tässä työtaistelussa. Se on virhe. Se on virhe, joka tulee vaikeuttamaan neuvotteluita entisestään ja kasvattaa joukkopakoa alalta. Pakko sanoa, että toimintanne ei ole mitenkään ratkaisuhakuista eikä pitkäjänteistä, ainoastaan hätäisesti kyhättyjä pakkolakeja hoitajille. Tästä teidät tullaan muistamaan. [Maria Guzenina: Ihmishenkien suojelusta!]
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen hylkäysesitystä ja lausumia. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-19T12:06:39,2022-09-19T12:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_95_5,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_6,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää esitystä tämän lakiesityksen hylkäämisestä.
Hoitajien hätähuutoa terveydenhuollon sektorin tilanteesta, äärirajojen yli venymisestä, jatkuvista tulipalojen sammuttamisista ja tuhansista vaaratilanteista ei olla kuultu eikä otettu riittävällä vakavuudella, ei tässäkään talossa. On äärimmäisen ikävää, että työtaistelussa ei olla päästy sopuun. Äärimmäisenä keinona hoitajajärjestöt toivat tehohoitoyksiköihin kohdistuvan lakkouhan. Sekään ei tuntunut herättävän työnantaja- ja päättäjäosapuolia näkemään kentän todellista hätää.
Hoitajajärjestöt siirsivät aiemmin joihinkin tehohoitoyksiköihin kohdistuvaa lakkouhkaa, ja sitten käräjäoikeus käytti toimivaltaansa niiden perumiseen, ja järjestöt vetivät tuon uhan pois. Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskisenkin mukaan oikeuden päätöksen jälkeen myöskin potilasturvallisuuslain valmistelu olisi pitänyt keskeyttää. Tätä lakiesitystä hoitajien perusoikeuksia loukkaavana, tällä tavoin kiireessä valmisteltuna ja hyvin voimakkaasti vain toisen osapuolen näkökulmia kuulleena ja esiintuovana ei olisi pitänyt näin ja tässä vaiheessa tuoda tähän saliin. Jos lakonaikaisesta suojelutyöstä haluttaisiin lain tasolla linjata, se laki pitäisi valmistella asianmukaisesti, hyvin huolella ja kaikkia osapuolia ja monia asiantuntijoita kuullen. Hoitajat eivät halua jättää ketään hoitamatta, jos heillä vain on mahdollisuus hoitaa potilaita.
Tehohoitoyksiköiden potilaspaikkojen tai koko yksikön sulkemiseenkaan ei ole tarvittu lakkotoimia, vaan viimeksi viime viikolla tämä tapahtui, koska ei ole riittävästi hoitajia käytettävissä. Potilasturvallisuus vaarantuu Suomessa joka päivä. Tästä kielivät tuhannet ja tuhannet ilmoitukset Valviraan. Potilasturvallisuudesta ovat vastuussa työnantajat ja osaltamme me päättäjät ja valtiovalta. Vuosien ajan panostukset terveydenhuollon sektorille ovat olleet aivan liian pienet.
Olen pahoillani, että olemme tässä tilanteessa. Oma syvä vetoomukseni on, että työmarkkinajärjestöt saavat sovun aikaiseksi. Vetoan erityisesti työnantajaosapuoleen. Potilaat tarvitsevat hoitajia. Meidän omaisemme ja läheisemme tarvitsevat hoitajia. Me tarvitsemme hoitajia. Monia toimia tarvitaan alan veto- ja pitovoiman, alan arvostuksen ja kunnioituksen parantamiseksi, mutta on aivan selvää, että ilman kunnon palkkatason nostoa meillä ei ole riittävästi hoitajia terveydenhuollossa. Kyse ei ole vain jostain tulevaisuuden tilanteesta, vaan tuo tilanne on käsillä jo nyt, ja on suuri riski, että ilman merkittäviä toimia tuo tilanne pahenee nopeasti entisestään.
Monilla toisilla sektoreilla perustellaan huomattavasti korkeampaa palkkatasoa sillä, että palkansaaja on vastuussa suuresta liikevaihdosta, suurista euromääristä, on tekijänä mukana monimutkaisessa teknologiateollisuudessa tai tarkkailee merkittävän teollisuuskoneen prosessien toimivuutta tarkkaamossa. Kyllä, monien työ on tärkeää ja merkittävää, mutta mikä on ihmiselämän ja terveyden hinta? Nuorena sitä ehkä harvoin ajattelee, ellei menetä äkillisesti terveyttään ja toimintakykyään. Iän myötä terveyden merkitys ja arvostus nousee, ja viimeistään ikääntymisen myötä ihmiselämän ja elämän päivien arvo nousee. Jos yhtään pysähtyy miettimään näitä asioita — tavattoman arvokasta ihmiselämää ja terveyttä — niin viimeistään silloin luulisi olevan ilmiselvää, että terveydenhuollon sektorille kuuluu merkittävä palkkatason nosto.
Olen pitkän linjan lääkäri, aina potilaiden elämän ja hyvän hoidon puolella. Se tarkoittaa siis, että olen myös hoitajien puolella. Olen todella huolissani siitä, mikä on tämän lakiesityksen vaikutus potilaiden perusoikeuksien, elämän ja hyvän hoidon, toteutumiseen jatkossa, kun terveydenhuollon alalta poistuu hoitajia ja myös ammattinimikkeiden poistoa pyydetään jatkuvasti enenevässä määrin. Kuka meitä hoitaa jatkossa?
Olen pahoillani, että olemme tässä tilanteessa, ja vetoan hoitajiin. Kaikista vastoinkäymisistä ja tilanteen vaikeudesta huolimatta älkää jättäkö terveydenhuollon alaa älkääkä luopuko ammattinimikkeistä. Teitä tarvitaan — ilman teitä emme pärjää. Teidän arvostuksenne ja kunnioituksenne tulee saada kohdilleen, ei vain puheissa, vaan sen tulee näkyä myös käytännön toimissa. Sen toivon toteutuvan myös tässä salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-19T12:11:16,2022-09-19T12:16:29,Hyväksytty,1.1
2022_95_7,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_8,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriö julkaisi tänään tilaston, että kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna noin kuusi ja puoli prosenttia, ja sellainenkin tosiasia on olemassa, että sairaanhoitajan peruspalkka jää suomalaisen keskiansiosta lähes 600 euroa jälkeen kuukaudessa. Kun me tiedetään tämä tosiasia, mikä inflaation laukkaaminen on tällä hetkellä ja sairaanhoitajan työtaakka ja vastuu ja työolosuhteet, niin ammattijärjestöjen vaatima 3,6 prosentin palkankorotus viiden vuoden ajalle tämän yleiskorotuksen lisäksi ei ole kohtuuton. Tällä me oltaisiin saatu kuntoon nämä asiat. Toki ymmärrän, että se raha on vaikeaa jostain raapia, koska silloin joudutaan jostain tasapainottamaan, mutta tämä hallitus nyt on sitä velkaa tehnyt muutenkin jo yli 40 miljardia tämän vaalikauden aikana, joten kumma, että sitä ei koskaan riittänyt tänne saakka, hoitajien työolosuhteiden parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tässä on yksi ironia, mitä tämä hallitus on onnistunut tekemään tämän vaalikauden aikana: Vaalikauden alkupuolella hallitus pakotti tuhansia hoitajia pois töistä koronarokotevelvoittavuuden takia, ja nyt pakotetaan hoitajat töihin sakon uhalla. Vaikkakin sakko kohdistuisi ammattijärjestöihin, se tarkoittaa silloin myös sitä, että työntekijöiden arvostus on mitattu hallituksessa todella kevyeksi. Me ymmärrämme potilasturvallisuuden, ja myös me perussuomalaiset kannamme huolta siitä, että potilasturvallisuus toteutuu tehohoitoyksiköissä — se on selvää — mutta tapa, jolla hallitus toimii, on väärä. Käräjäoikeus osoitti jo sen, että meillä on olemassa järjestelmä, jolla me pystytään turvaamaan potilaiden turvallisuus tehohoitoyksiköissä. Ja kun tämän hallitus nyt tietää, siitä huolimatta se haluaa tänään väkisin runnoa tämän lain läpi, koska se haluaa osoittaa hoitajille kaapin paikan. Tästä on kyse. Teidän arvostuksenne näkyy pakolla. [Vasemmalta: Ei, ei!] Aikaisemmin pakotitte pois töistä, nyt pakotatte töihin. Tämä ristiriita jää teidän hallituksen historiaan. Inhimillisyys on puuttunut joka kerta, kun hoitajista on ollut kyse. Aina syy on eri, mutta hoitajat ovat saaneet joka kerta maksaa kovan hinnan.
Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Juvosen ehdottamaa epäluottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-19T12:16:31,2022-09-19T12:19:13,Hyväksytty,1.1
2022_95_9,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_10,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Teen ensin tässä potilasturvallisuuslakiin liittyen kokoomuksen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy välittömästi toimiin, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön veto- ja pitovoima riittävän henkilöstön turvaamiseksi.”
Sosiaali- ja terveydenhuollon tilanne on ollut erittäin huolestuttava jo pidempään. Ihmisten palvelutarve on kasvanut väestön ikääntyessä, hoitojonot ovat pitkät ja maassamme on mielenterveyskriisi, erityisesti lasten ja nuorten osalta, ja vanhustenhoidon tilanne on vain pahentunut tämän hallituksen aikana. Hallitus ei ole tehnyt käytännössä mitään terveydenhuollon tilanteen parantamiseksi. Pelkästään paperilla tehdyt mitoitusmäärittelyt eivät tuo lisää hoitajia eivätkä paranna hoitoa.
THL on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää, kun huomioidaan eläköityminen mukana. Hoitajamitoituksen henkilöstötarpeet, muun terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden tarpeet sekä eläköityminen huomioiden hallituksen tekemät toimet eivät ole lähimainkaan riittäviä. Tarvitaan useita ratkaisuja hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi.
Olemme tässä tilanteessa nyt hoitajalakon edessä, jossa on jouduttu turvautumaan tähän lakiin, mitä tällä hetkellä käsittelemme. Täytyy sanoa, että on surullinen tilanne se, että ylipäätänsä toimenpiteitä ei ole tehty riittävästi, niin että henkilöstötilanne ja terveydenhuollon kriisi olisi lähtenyt laukeamaan, mutta surullinen myös siksi, että suojelutyöstä ei ole pystytty sopimaan normaalilla tavalla neuvotteluteitse. Nyt ollaan tietynlaisessa pattitilanteessa, ja jotta potilaiden henki ja terveys pystytään turvaamaan, niin tämä laki nyt valitettavasti on välttämätön.
Ymmärrän kuitenkin erittäin hyvin hoitajia ja heidän tilannettaan. Esimerkiksi täällä pääkaupunkiseudulla palkalla on vaikea tulla toimeen. Asumiskustannukset ovat nousseet, bensakustannukset nousseet, elinkustannukset kaiken kaikkiaan, ja nyt vielä kun tuli tämä energiakriisi, niin tulee yhä kalliimmaksi käydä töissä. Myös jos ajatellaan julkisella puolella työntekijän etuja, mitä on saatavilla, niin toki se, että on pysyvä työpaikka ja siihen voi luottaa, on varmasti hyvä etu, mutta tällä hetkellä, kun henkilöstöstä on puute joka puolella, työpaikkoja on varmasti tarjolla joka paikassa.
Mutta jos ajatellaan työntekijöiden työetuja, niin kyllähän ne aika vähissä ovat muuten. Esimerkiksi työterveyshuolto on usein todella minimaalista. Hoitajat ovat usein vain sen lakiin kirjatun työterveyshuollon piirissä, ja esimerkiksi sairaustapauksissa pitää tukeutua julkiseen terveydenhuoltoon, joka tällä hetkellä on tukossa. Yksityisellä vastaanotolla heitä kyllä käy hakemassa sairauslomatodistuksia tai hakemassa lääkityksiä tai muita tarpeitaan, mutta tämänkin mahdollisuuden hallitus on poistamassa ajamalla alas Kela-korvaukset, mikä on suunnittelussa. Me ajetaan ihmisiä yhä ahtaammalle.
Yksi asia on myös esimerkiksi parkkimaksut. Esimerkiksi Helsingissä on aika vaikea tulla autolla töihin. Sitten kun tekee kolmivuorotyötä ja kymmenen aikaan illalla lähtee julkisella liikenteellä harvennetulla vuorovälillä menemään kotiin, niin se on suhteettoman pitkä aika, kun seuraavana aamuna pitää olla taas töissä.
Toki meidän pitää kiinnittää huomiota myös työn johtamiseen ja siihen, että hoitajat pystyisivät enemmän vaikuttamaan omaan työnkuvaansa ja omiin työaikoihinsa. Meidän kuormittavat it-järjestelmät eivät yhtään edesauta henkilöstöpulaa, päinvastoin, ne ovat sitä pahentaneet. Ne ovat vähentäneet työn tuottavuutta. Yhä vähemmän pystytään ottamaan asiakkaita vastaan esimerkiksi vastaanotoilla tai hoitamaan sairaaloissa, ja eläkeläisiä ei voida käyttää auttamaan keikkatöissä, koska tietojärjestelmäsysteemit ovat liian monimutkikkaat perehdytykseen. Eli kyllä tässä on paljon myös itse aiheutettua ongelmaa.
Lauantaina ministeri Lindén Ykkösaamussa kertoi jotenkin helpotuksena, että kyllä tämä palkka-asia sitten hyvinvointialueille siirryttäessä helpottaa, kun hoitajille tulee 800 miljoonaa euroa. Minusta tämä oli aikamoista harhaan johtamista, koska se ei pidä paikkaansa. Me kaikki tiedämme, että tässä sote-muutoksessa raha on hyvin tiukassa. Soten rahoituslain mukainen indeksikorotus vuonna 2023 on vajaa 2,5 prosenttia, kun samaan aikaan inflaatio on noin 7 prosenttia, ja tätä indeksikorotusta ei ole merkitty palkkoihin. Palkkojen osuuskin tästä kohdistuu kaikille henkilöstöryhmille, ei vain hoitajille. Eli hyvinvointialueuudistus ei korjaa hoitajien palkkoja, otetaan tämä nyt tässä selkeästi esille. Me ollaan tilanteessa, jossa asiakkaat ja palkat ovat siinä samassa lokerossa ja sen pitää riittää kaikille. Sen takia tämä sote-uudistus onkin käsittämätön: me laitetaan hallintoon miljoonia euroja, satoja miljoonia euroja, kun samaan aikaan meidän palvelut ovat kriisissä ja hoitajat ovat palkkakuopassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-19T12:19:19,2022-09-19T12:26:39,Hyväksytty,1.1
2022_95_11,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_12,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Meidän kaikkien kannalta on hyvin valitettavaa, että hoitajien työkiista on johtanut tähän pisteeseen. Työmarkkina-asiat ovat tässä maassa ensisijaisesti liittojen välisiä. Nyt olemme tilanteessa, jossa potilasturvallisuuden vuoksi myös käräjäoikeus on puuttunut kiistaan olemassa olevan lainsäädännön puitteissa, ja se on lausunut, että tehohoitoa uhanneet lakot on kielletty. Siksi voidaan esittää kysymys, onko tämän lain säätäminen eduskunnassa tarpeetonta, onko tällä lailla loppujen lopuksi muuta vaikutusta kuin tehdä hoitoalasta entistä vähemmän vetovoimaista. Onko eduskunnassa nyt säädettävä laki tarkoitettu perustuslainkin turvaavan työtaisteluvapauden murtamiseen? Osoittaako tämä hallituksen arvostusta hoitajiin ja hoitotyöhön?
Hoitajien merkitys yhteiskunnalle on kiistaton. Työelämässä heitä on noin 150 000. He tekevät vaativaa ja vastuullista tehtävää. Monesti on sanottu, että he tekevät työtä kutsumusammatissa. Rajansa kuitenkin kaikella. Viimeistään meneillään oleva korona-aika on osoittanut sen tosiasian, että meillä on liian vähän hoitajia, he ovat alipalkattuja ja myös liiallisella työkuormalla kuormitettuja. Valitettavasti viime vuosina entistä useampi hoitaja on vaihtanut alaa, ja tämä kehitys tulee varmasti tämän käsittelyssä olevan lain myötä kiihtymään.
Asioille olisi jo vuosia sitten pitänyt ja voinut tehdä muutakin kuin pelkkiä sanoja ja juhlapuheita. Täällä eduskunnassakin on pidetty satoja puheita hoitajien puolesta — eikä vähiten henkilömitoituksen nostosta 0,7 hoitajaan hoidettavaa kohden. Ongelma tässä, kuten niin monessa muussakin, on rahoituksen puute. Sote-sektorilla on krooninen rahoitusvaje, johon hallitus ei ole esittänyt ratkaisuja. Onpa viime marraskuussa perustettu työryhmäkin hoitajaongelmaa ratkaisemaan. Missä ovat tämänkin työryhmän tulokset, tietääkö kukaan? Tilanne on eskaloitunut äärimmäisen vaikeaksi. Liitot eivät ole löytäneet ratkaisuja, ja samanaikaisesti hoitajat irtisanoutuvat tehtävistään, mikä entisestään vaikeuttaa tilannetta ja samalla hoitajapulaa.
Me perussuomalaiset vastustamme pakkoja ja toivomme loppuun asti sopuratkaisuja. Jos ja kun pakkolaki tulee voimaan, niin silloin hoitajille odotamme tehdystä työstä kolminkertaista palkkaa. Valitettavasti eduskunta äänesti tämän pykälämuutoksen perjantaina nurin. Keskustelussa on asetettu keskiöön, kohteeksi, toisaalta ihmiselämän suojeleminen ja toisaalta oikeus lakko-oikeuteen. Oma mielipiteeni on, että tähän vaikeaan tilanteeseen vastaamme parhaiten laittamalla hoitajien asiat kuntoon. Siinä tarvitaan myös liittojen vastaantuloa. Hoitajien työstään saama korvaus ja työolosuhteet pitää saada työtä ja vastuuta vastaavalle tasolle, välittömästi. Näin parhaiten suojelemme myös ihmishenkiä.
Hoitajat eivät voi olla aina viimeisten joukossa, kun tarkastellaan arvostusta ja palkkausta. Lääkäritkin työskentelevät usein työpareina hoitajien kanssa. Lääkärit kyllä pitävät aina hyvin puolensa, kun katsotaan palkkauksia, arvostusta ja muita etuja. Myös esimiestaitoihin ja johtajuustaitoihin pitää saada kohennusta. Hyvällä johtamisella voidaan parantaa työilmapiiriä ja samalla vähentää sairauspoissaoloja ja lisätä tehokkuutta.
Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina. Panostuksia pitää saada erityisesti heidän hoivaansa. Emme voi jättää maamme hyvinvoinnin rakentajia oman onnensa nojaan. Erityisesti omaishoitajat jätetään usein aivan liian vähälle huomiolle näissä keskusteluissa. Omaishoitajia on maassamme jopa 350 000, vaikka vain vajaa 50 000 heistä saa omaishoidon tukea. Omaishoito tuo jo tällä hetkellä yli parin miljardin säästöt sote-kustannuksiin. Omaishoitajien tekemä työ on korvaamatonta, ja sitä työtä tehdään varmasti rakkaudesta eikä rahasta. Vähintä, mitä yhteiskunta voisi heidän asiansa parantamiseksi tehdä, on heidän pienen palkkionsa säätäminen verovapaaksi. Tämä olisi valtiolle pieni mutta merkittävä ele, kun etsitään ratkaisuja hoitoalan kriisiin.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäämisehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-19T12:26:41,2022-09-19T12:31:32,Hyväksytty,1.1
2022_95_13,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_14,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olen tällä hetkellä erittäin, erittäin surullinen — surullinen siitä, että sosiaali- ja terveysala on tässä tilanteessa, ja surullinen siitä, miten te, hallitus, kohtelette hoitajia tämän pakkolain myötä.
Arvoisa hallitus, meillä on takana raskas korona-aika. Muistatteko te vielä, ketkä olivat etulinjassa auttamassa ja hoitamassa sairastuneita laittaen samalla itsensä vaaraan? No, jos olette unohtaneet, niin he olivat hoitajia ja ovat edelleen. Kun muut menivät etätyöhön ja suojelivat itseään ja perheitään, niin hoitajat olivat siinä potilaan lähellä hoitamassa ja auttamassa edelleen laittaen itsensä ja jopa perheensä vaaraan. No, mitä hoitajat saivat sitten taas tästä korvaukseksi? Eivät mitään. Eduskunnassa moni edustaja, itse myös, teki toimenpidealoitteita erillisestä koronakorvauksesta hoitajille. Mitä hallitus teki? Ei mitään.
Arvoisa puhemies! Olen seurannut hoitoalan kehitystä vuodesta 2008 asti, kun aloitin lähihoitajan opintoni, ja sitten vuonna 2019 valmistuin sairaanhoitajaksi, mikä oli pitkäaikainen haaveeni ja tavoitteeni. Rakastan ammattiani, ihmisten auttamista. Tämä kansanedustajuus on luottamustehtävä, mutta hoitajuus on ammattini ja identiteettini. On ollut surullista ja turhauttavaa seurata alan ongelmien jatkuvaa lisääntymistä ja sosiaali- ja terveysalan kriisiytymistä.
Kriisiytyminen on kiihtynyt voimakkaasti viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta mitä te hallituksessa olette tehneet? Te olette rakennelleet viimeiset kolme vuotta hyvinvointialueita, jotka eivät ratkaise hoitajapulaa tai hoitajien palkkaongelmaa. Viime kaudella SDP:stä väitettiin, että hoitajamitoitus on kahden tunnin työ. No nyt te, hallitus, olette sorvanneet hoitajamitoitusta kolme vuotta, ja siltikin joudutte lykkäämään sen voimaantuloa. Kysykää itseltänne, miten meni.
Arvoisa puhemies! Hoitajat ovat kaikki nämä vuodet varoitelleet potilasturvallisuuden vaarantumisesta. On tehty uutisjuttuja, kirjoituksia, tiedotteita, ilmoituksia ja niin edelleen. Jatkuvasti on yritetty kertoa meidän sosiaali- ja terveysalan ongelmista ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Miten hallitus on nyt reagoinut asiaan? Ei mitenkään. Mutta annas olla, kun hoitajat itse vaativat lisää palkkaa vastaamaan työn kuormittavuutta, niin hallitus ja SDP etunenässä syyttävät hoitajia potilasturvallisuuden vaarantamisesta ja sorvaavat neuvottelujen sijaan pakkolakeja.
On mainittava myös, että potilasturvallisuuden vaarantuminen johtuu oikeastaan aina siitä, ettei työnantaja saa hoitajia tarpeeksi tai ettei työnantaja saa sijaista poissa olevan tilalle. Nolla — siis nolla kertaa potilasturvallisuus on vaarantunut lakon takia, mutta silti te, hallitus, olette tänään hyväksymässä pakkolait hoitajia vastaan. Kysyisin teiltä: eikö edes hiukan hävetä?
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa, että kun hoitajat viime perjantaina vaativat palkankorotuksia eduskunnan rappusilla, niin pääministeripuolue demarit vastasivat edustaja Gustafssonin suulla: ”Hiljaa.” Tiedoksi demareille ja tiedoksi koko hallitukselle, että ehkä te voisitte joskus olla hiljaa, lopettaa selittelyn ja kuunnella edes kerran, mitä hoitajilla on sanottavana. Toiveeni on tämä: tekisitte tämän myös ollessanne vallassa ettekä vain vaalityön takia.
Toimintanne pakkolakien suhteen on törkeyden huippu, enkä voi missään tilanteessa kannattaa tätä teidän pakkolinjaanne. Kannatan edustaja Juvosen lain hylkäämisesitystä. Äänestän pakkolakia vastaan, ja hallitus, teidän pitäisi myös tehdä niin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-19T12:31:37,2022-09-19T12:37:21,Hyväksytty,1.1
2022_95_15,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_16,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kokoonnumme nyt täysistuntoon varmasti osittain hyvin ristiriitaisinkin tuntein. Ainakin omat tunteeni ovat hieman ristiriitaisia, koska minusta on selvää, että hoitoala tarvitsee pitempiaikaisen palkkaohjelman, joka korjaa heidän tilannettaan. Me kaikki varmasti toivomme, että sopimus syntyisi hoitoalalle ja tätä lakia ei koskaan tarvitsisi soveltaa. Suomalaiset hoitoalan ammattilaiset eivät ansaitse pelkästään arvostusta, vaan he ansaitsevat sen mukana myös asianmukaisen palkan ja työolosuhteet. Mieleni tekisi ottaa asiaan kantaa paljon yksityiskohtaisemminkin, mutta haluan kunnioittaa sitä periaatetta, että palkoista ja muista työehdoista ei päätetä täällä eduskunnassa, ei edes hallituksessa, vaan niistä päättävät työmarkkinaosapuolet neuvotteluissa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Jukka Gustafsson: Juuri näin!]
Tunteeni ovat hyvin ristiriitaisia myös siksi, että tiedämme, että tätä lakia vastustetaan hyvin laajasti hoitajien keskuudessa. Osa vastustaa lakia tietoisena lain sisällöstä. Useimmat ovat kuitenkin muodostaneet käsityksensä sen viestin varassa, joka heille on laista kerrottu. Tässä joukossa on varmasti paljon niitä, jotka luulevat, että tämä laki estäisi hoitajien työtaistelut. [Sanna Antikaisen välihuuto] Näinhän ei ole, eikä saakaan olla. Hoitajilla pitää olla samalla tavalla oikeus taistella parempien työehtojen puolesta kuin muillakin ammattiryhmillä. Sekin on avoimesti todettava, että yhdenkään hoitajan palkka tai työolot eivät parane sillä, hyväksytäänkö tämä laki vai hylätäänkö se.
Arvoisa puhemies! Tässä laissa on kysymys itse asiassa vain yhdestä asiasta: suojelutyöstä. Jos suojelutyötä olisi annettu suunniteltujen työtaistelujen ajaksi riittävästi, niin että ihmishenkiä suojellaan aivan samalla tavalla kuin kaikissa tähänastisissa työtaisteluissa aina aikaisemmin, tätä lakia ei olisi tarvittu. [Sanna Antikainen: Kova syytös!] Tämän lain tavoitteena on pelkästään ja vain varmistaa ihmishenkiä säästävä suojelutyö. [Sanna Antikainen: Törkeä väite!] Koko tämän lain keinovalikoima, niin neuvotteluvelvoite osapuolille kuin sitten kutsuminen tai siirtäminen toisista tehtävistä toisiin terveydenhuollon tehtäviin tai viime kädessä aluehallintoviraston määräys työtehtäviin, tähtää siihen, että silloin puhutaan suojelutyöstä, joka on välttämätöntä, jotta ihmishenkiä ei menetettäisi.
Arvoisa puhemies! Politiikassa on viime kädessä kysymys kahdesta asiasta: arvoista ja yhteistyöstä. [Sheikki Laakso: Nyt ei ole arvoja!] Yhteistyöllä olemme päättäneet viime perjantaina suurella enemmistöllä tämän lain sisällön. Ja nyt, kun kysymys on lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä, olemme perimmäisten arvokysymysten äärellä. [Sanna Antikainen: Kyllä!] Vastakkain on nimittäin kaksi perusoikeutta: oikeus työtaisteluun, eli lakkoihin, tulee pitkälti kansainvälisten sopimusten kautta, mutta toisella puolella on perustuslaista lähtevä julkisen vallan velvollisuus edistää kaikkien oikeutta elämään.
Asiantuntijat ovat todenneet kaikissa tätä lakiehdotusta käsitelleissä valiokunnissa, että ilman tätä lakia muun muassa huomiselle ilmoitettu lakko tulee hyvin todennäköisesti aiheuttamaan ihmishenkien menetyksiä. [Anna Kontulan välihuuto] Jokainen meistä on tästä tietoinen. Siksi jokainen meistä joutuu nyt äänestysnappia painaessaan tekemään selkeän arvovalinnan, kumpi on tärkeämpi oikeus: oikeus elämään vai rajoittamaton oikeus lakkoihin. Ymmärrän senkin, että joidenkin painetta päätöksenteossa varmasti helpottaa se, että voi ajatella, että kyllä ne muitten jaa-äänet riittävät tämän lain hyväksymiseen, mutta silti jokainen joutuu tekemään nyt oman arvovalinnan. [Sanna Antikaisen välihuuto — Jukka Gustafsson: Vakavahenkinen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-19T12:37:27,2022-09-19T12:42:29,Hyväksytty,1.1
2022_95_17,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_18,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Myönnän avoimesti, että tämä lakiesitys on poikkeuksellisen vaikea itsellenikin ja se on hyvin herkkä. Ymmärrän hyvin perustelut tälle esitykselle, jotka edustaja Lohi, valiokunnan puheenjohtaja, tässä kyllä hyvin kirkasti, ja valiokunta on myös vienyt tätä oikeaan suuntaan. Kiitos siitä valiokunnalle. Todellakin ihmisen henki ja terveys menevät edelle lakko-oikeuden, joka toisaalta sekin on tärkeä perusoikeus. [Jukka Gustafsson: Kyllä!]
Pidän vakavana eettisenä ongelmana sitä, että nyt ensimmäistä kertaa terveydenhuoltoalaa uhkaa lakko ilman suojelutyötä. Ja ajattelen, että ihmisen henkeä ja terveyttä ei saa vaarantaa lakonkaan oloissa. Se on niin hoitajille kuin lääkäreille tärkeä ammattieettinen periaate. Mieleeni on jäänyt lääkärilakon tunnuslause vuodelta 84, jolloin jo itse työskentelin lääkärinä, ja se oli: ”Lääkäri on lääkäri lakossakin.” Ajattelen, että samalla tavalla hoitaja on hoitaja lakossakin. Ja silloin painotettiin sitä, että kaikista potilaista, jotka ovat välittömän tutkimuksen ja hoidon tarpeessa, pidetään huolta, kenenkään hoitoa ei keskeytetä, jos keskeyttäminen aiheuttaa sairauden tai vamman pahenemisen, ja myös välttämättömästä ennalta ehkäisevästä toiminnasta huolehditaan.
Kaikkein heikoimpien potilaiden suojaksi niin tehohoidossa kuin kotihoidossa tarvitaan siis myös suojelutyötä. Suojelutyöstä tulee maksaa tuntuva, korkea korvaus. Pidän valitettavana, että hallituspuolueen edustajat myös vasemmistosta hylkäsivät perjantai-iltana tätä koskevan parannusehdotuksen. Ja kuten aluksi sanoin, tämä aihe on vaikea. Nimittäin toisaalta kyllä lakonuhka on hoitoalan hätähuuto, joka meidän päättäjien tulee kuulla. Hoitajat ovat huolessaan ja vaatimuksissaan oikeassa. Terveydenhoito on todellakin kriisissä, ja tilanteen kärjistymisestä hallitus ei voi väistää vastuutaan. Eikä hoitajapulaa ratkaista nyt tällä lailla, jota eduskunta käsittelee. Vähintä, mitä hallituksen olisi nyt tullut tehdä, olisi ollut tuoda tänne samanaikaisesti esitykset, joilla hoitajapula ratkaistaan. Ja kyllä, siinä tarvitaan rahaa, lisää liksaa. Tarvitaan lisää resursseja, jotta työn kuormittavuutta voidaan keventää ja alan pito- ja vetovoimaa parantaa.
Hoitajien jättimäistä koulutustarvetta kiihdyttää myös lähivuosien eläköityminen. Kunta-alalla eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana neljäsosa nykyisistä sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Ja sote-alan koulutuksen saaneista 70 000 tai jopa 100 000 tekee töitä tällä hetkellä muualla kuin koulutuksensa mukaisissa töissä. Sote-työn houkuttelevuutta tulisi pikaisesti vahvistaa, jotta tuosta reservistä saataisiin alalle tekijöitä. Jos mitään ei tehdä, on käymässä päinvastoin. Moni suunnittelee tälläkin hetkellä alanvaihtoa, ja pelkään, että nuo uhkaukset, joita me saamme, varmasti jokainen, sähköposteihimme ja muilla kontakteilla, todellakin ovat vakavia uhkauksia.
Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole nyt varaa luopua. On todellakin suuri vaara, että tämä laki entisestään kiihdyttää alalta pakoa, varsinkin kun sitä mielestäni, tosin osin harhaanjohtavasti, nimitetään pakkolaiksi.
Valitettavasti eduskunnan enemmistö on äänestänyt kumoon esityksemme muun muassa puolen miljardin euron lisäyksestä terveydenhoitoon ja vanhuspalveluihin. Koko tämän vaalikauden ajan eduskuntaryhmämme on patistanut hallitusta tämän uhkan edessä ratkaisemaan hoitajapulan, ja olemme tehneet useita konkreettisia esityksiä. Hallitus on kyllä osannut tehdä hyviä pykäliä esimerkiksi henkilöstömitoituksen tai hoitotakuun edistämiseksi, mutta nämä hyvät pykälät tarvitsisivat rinnalleen resursseja.
Tuo hallituksen asettama työryhmä, josta on kerta toisensa jälkeen kyselytunneilla aina ministeri vastannut, että on työryhmä, joka pohtii, ei ole saanut aikaan yhtään toimivaa ehdotusta. [Aki Lindénin välihuuto] Samalla sanon, että hallituksen tulisi kyllä nyt näissä oloissa luopua ideologisesta päätöksestään leikata sairaanhoidon Kela-korvaukset, koska se ruuhkauttaa entisestään tätä julkista terveydenhuoltoa. Sen sijaan nyt tulisi tilapäisesti ruuhkan purkamiseksi Kela-korvausten tasoa nostaa. Tässä pienenä yksityiskohtana mainitsen vielä senkin, että kyllä nyt kiireesti tulisi luopua sote-henkilöstön koronarokotevelvoitteesta, koska ei sille ole lääketieteellisiä perusteita. Sekin on osalle terveydenhoitohenkilöstöä varsin ongelmallista.
Omassa punninnassani myös käräjäoikeuden päätöksellä on suuri merkitys. Tämä päätös osoitti sen, että suojelutyön kieltävä lakko voidaan jo nykyisen lainsäädännön pohjalta kieltää. Siksi mielestäni voidaan kyllä ihan perustellusti jopa todeta, että potilasturvallisuuslakia ei aivan välttämättä tässä tilanteessa tarvita. Voitaisiin nojautua myös olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi mielestäni voidaan perustellusti myös pohtia sitä, että vaikka tällä lakiesityksellä on oikeat eettiset perustelut, niin se ei ratkaise hoitoalan kriisiä ja sen antama signaali voi olla hoitoalalle todellakin tuhoisa, niin kuin täällä on tuotu esiin. Se olisi ehdottomasti vaatinut rinnalleen toimet hoitajapulan ratkaisemiseksi, koska ei kai kukaan täällä kuvittele, että tällä lailla tätä hoitajapulaa ratkaistaisiin. [Arja Juvonen: Ei todellakaan!] Eikä tässä ole lain välttämättömyyttä arvioitaessa otettu huomioon oikeuslaitoksen jo tekemää linjausta ja päätöstä aivan olemassa olevan lainsäädännön pohjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-19T12:42:34,2022-09-19T12:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_95_19,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_20,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Päätin tulla puhumaan tänne vasemmalle, kun ehkä enemmän vasemmistoa koskee nyt tämä hoitajien kurjistaminen.
Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on jättänyt mietintöön vastalauseen, jota luonnollisesti kannatan. Me perussuomalaiset siis vastustamme tätä hoitajien pakkolakia. Edustaja Lohi vetosi äsken lakia säädettäessä hengen ja terveyden suojelemiseen. Itsekin tunnustan, että tämä aihe on vaikea, mutta näen, että hallitus on romuttanut suomalaista terveydenhuoltoa koko tämän hallituskauden, erityisesti helmikuun ensimmäisestä päivästä lähtien, jolloin te sääditte mielestäni perustuslain vastaisen hoitajien pakkorokotuslain.
Kunnioitettu puhemies! Tämä ei siis ole ensimmäinen kerta, kun nykyhallitus säätää lakeja, jotka heikentävät hoitoalan veto- ja pitovoimaa tai ovat hoitajien perusoikeuksien kannalta kyseenalaisia. Puhuin jo viime vuoden joulukuussa hoitoalalle syntyvistä ja aiheutuvista ongelmista, kun eduskunnassa käsiteltiin hallituksen esitystä tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta eli hoitajien pakkorokotuksista. Kannoin jo tuolloin huolta hoitajien riittävyydestä jo ennestään kuormittuneella alalla. Lisäksi olin huolissani hoitajien perusoikeuksista, enkä ollut edes ainoa. Itä-Suomen yliopiston sosiaalioikeuden yliopistonlehtori ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiainen nimittäin kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvistä perustuslakivaliokunnan lausunnoista ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta. Hallitus kiristi silloin hoitajia tällä palkanmenetyksellä ottamaan rokotteen. Eli te veitte hoitajilta oikeuden omaan kehoonsa.
Tämän vuoden helmikuussa, samana päivänä, kun laki astui voimaan, jätin eduskunnan käsiteltäväksi lakialoitteen, jolla eduskunnan hyväksymä pakkorokotuslaki kumottaisiin, koska jo tuolloin sen perusteet olivat jopa asiantuntijalausuntojen mukaan vanhentuneet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi tammikuun 2022 lopussa, että omikronin jyllätessä yhteiskunnassa ei hoitajien rokotevelvoitetta voi enää perustella potilaiden suojaamisella.
Arvoisat kollegat! Hoitajien asia on kytenyt pitkään. Vertaisin tilannetta nuotioon: kun sinne kaadetaan bensaa, se roihahtaa. Hoitajat eivät ansaitse tällaista pakkoa pakon perään. Palkanmaksun keskeyttämisellä kiristettiin hoitajia ottamaan rokote. Jos hallitus oikeasti arvostaisi alaa, se lähtisi ratkaisemaan ongelmia hieman eri tulokulmalla ja lopettaisi tämän pakkorokottamislain välittömästi ja pyytäisi syvästi anteeksi hoitajilta — tämä nimittäin on vienyt satoja tai tuhansia työntekijöitä alalta. Väitetään, että rokottamattomia hoitajia on pieni määrä kaikista hoitajista. On kuitenkin myös rokotettuja hoitajia, jotka eivät kuitenkaan hyväksyneet kollegoidensa rokottamista pakolla. Heitäkin on, eivätkä he näissä tilastoissa rokottamattomien hoitajien määristä näy.
Arvoisat edustajakollegat! Nyt eletään jo syyskuuta. Onko hallituksessa mitään tapahtunut asian suhteen? No, sen verran on, että perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén kertoi viime torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hoitohenkilöstöltä lakataan todennäköisesti edellyttämästä koronavirusrokotteiden ottamista. Hän totesi: ”Me arvioimme tämän asian lähiviikkoina. Todennäköistä on, että tämä toistaiseksi voimassa oleva lakipykälä poistetaan, mutta en pysty vielä ilman asiantuntijoiden arviota sanomaan tarkkaa päivämäärää.” Vai lähiviikkoina? Mitä asiantuntijanäkemyksiä Lindén vielä tarvitsee, kun itselläni oli jo helmikuussa asiantuntijalausunto, jossa koko pakkorokotus kyseenalaistettiin? Miksi on odotettu näin kauan?
Tämä on luonut epävarmuutta hoitajien keskuuteen ja laittanut heidät tilanteeseen, että he ovat ikään kuin toisiaan vastaan siellä. Lainaan tässä vastalausettamme: ”Valiokuntaryhmämme huomauttaa lisäksi, että hallituksen erittäin poikkeuksellinen suhtautuminen hoitoalan työtaisteluun voi heikentää hoitoalan houkuttelevuutta entisestään: jos hoitoalalla työskentelevien perusoikeuksia ei kunnioiteta, hallitus säätää lain, jota perusteluista poiketen käytännössä käytettäisiin lakon murtamiseksi. Seurauksena voi olla, että tulevaisuudessa moni nykyisistäkin hoitajista siirtyy joko muille aloille tai ulkomaille töihin.”
Arvoisa puhemies! Asia on vaikea, mutta nyt pitää löytää ratkaisu ilman tällaisia pakkolakeja. Itse toivoisin, että tämä hoitajien pakkorokotuslaki ihan ensi tilassa — siitä on lakialoite olemassa — tai vaikka heti kumottaisiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-19T12:50:21,2022-09-19T12:57:38,Hyväksytty,1.1
2022_95_21,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_22,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on viitattu ihmishenkeen, ja ihan oikeutetustikin, mutta silloin on hyvä muistaa, että ihmishenki on uhattuna nytkin päivittäin, ja jos tämä lakiesitys tulee voimaan, riskinä on, että vielä enemmän hoitajia vaihtaa alaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä, just näin! — Arja Juvonen: Viisasta puhetta!] mikä johtaisi siihen, että on vielä enemmän ihmisiä, joiden henki on uhattuna.
Arvoisa puhemies! Olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, miksi tähän niin sanottuun pakkolakikäsittelyyn on jouduttu. Hallitus on halunnut pysyä poissa hoitajien palkkauksen korjaamisesta, ja asiaa on pidetty vain työmarkkina-asiana. Arvoisat kollegat, ketkä istuvat niissä työmarkkinapöydissä? Muun muassa kuntien edustajat. Kenellä on valtaa kunnissa? Ainakin valtapuolueilla on. Katsokaamme peiliin, itse kukin.
Hoivahenkilöstön puute ja aliresursointi ei ole uusi ongelma, vaan tämä ongelma on ollut esillä koko 2000-luvun ajan. Ennen viime eduskuntavaaleja kaikki puolueet lupasivat lisää hoitajia vanhustenhoitoon. Lähi- ja perushoitajaliiton mukaan hoitajamitoituksen käsite kirjattiin hallitusohjelmaan epämääräisesti. Liitto vaati ja halusi nimenomaisesti lupausta saada lisää koulutettuja lähi- ja sairaanhoitajia. Nyt lähes neljän vuoden hallitusvastuusta huolimatta hallitus ei ole ratkaissut terveydenhuollon kriisiä. Vajaa vuosi sitten kirjoitin seuraavasti Eduskunnasta-kolumnissani: ”Vaikka hallitus on kasvattanut velkataakkaa seitsemällä miljardilla eurolla, se ei ole priorisoinut ja sijoittanut tarpeeksi budjettivaroja sinne, missä tarve on suurin — esimerkkinä hoitojonojen lyhentäminen ja lisähoitajien palkkaaminen.”
Arvoisa puhemies! ”Monet asiantuntijat ovat varoittaneet vakavasta terveydenhuollon kriisistä jo pitkään. Suurimmalle osalle terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa työskentelevistä työtilanne on erittäin haastava. Henkilökunta haluaa tarjota hyvää ja ihmisarvoista hoitoa, mutta aivan liian usein heidän on pakko tinkiä omista arvoistaan ja siitä, miten he todella haluaisivat huolehtia asiakkaistaan. Tähän syynä on usein ajan puute. Henkilökuntaa on liian vähän, eikä palkka ole kilpailukykyinen verrattuna muihin toimialoihin — puhumattakaan pohjoismaisesta vertailusta. Monet sairaanhoitajat ovat valinneet ammattinsa, koska he ovat kokeneet sen kutsumukseksi. Mutta tämä kutsumus hiipuu tai hämärtyy, kun työmäärä muuttuu liian raskaaksi.”
Edellä lainattu teksti kolumnistani on tänään yhtä ajankohtainen. Terveydenhuollon kriisi on suurelta osin rahakysymys, mutta koko kriisin ajan hallitus on siirtänyt, niin kuin sanoin, vastuutaan ja vaatinut asian ratkaisemista työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen neuvottelupöydissä. Arvoisat kollegat, hallituksella on vastuu koko terveydenhuoltoalasta ja sen toimivuudesta sekä riittävästä rahoituksesta. Suomi on tällä hetkellä Pohjoismaiden ainoa maa, jossa sairaanhoitajien peruspalkka on selvästi alle maan keskipalkan.
Hoitajat ovat kertoneet, että jos laki tulee, niin se vaikuttaa todella pitkään hoitotyön motivaatioon. Alalle aikovat eivät ehkä enää mene opiskelemaan hoitotyötä. Esimerkiksi Vaasan ammattikorkeakouluun ei ole edes saatu tarpeeksi hakijoita hoitotyön opiskeluun, vaikka aikaisemmin sinne oli ollut todella vaikea päästä. Nyt hallitus on jälleen valinnut helpoimman tien akuutin hoidon varmistamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-19T12:57:44,2022-09-19T13:02:44,Hyväksytty,1.1
2022_95_23,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä ja lausumia. Hallituksen esitys ei millään tavoin lisää sote-alan pitovoimaa, vaan se heikentää todella sote-alan vetovoimaa. Pääministeri Marin on monissa yhteyksissä todennut, ettei hallitus aio puuttua meneillään oleviin työmarkkinaneuvotteluihin eikä hallitus halua omilla toimillaan aiheuttaa sitä, että työmarkkinatilanne menisi entistä enemmän solmuun. Mutta mitä tapahtui tällä viikolla? Hallitus toi eduskuntaan yhdistetyn kielto- ja pakkolain, jolla se tekee valtiovallasta työmarkkinariidan osapuolen.
Hallituksen esityksessä on paljon elementtejä, jotka tekevät siitä sekä kieltolain että pakkolain. Muutama esimerkki: Laki antaisi mahdollisuuden rajoittaa lakkoja — kieltolaki. Aluehallintovirasto voisi työnantajan hakemuksesta siirtää tai keskeyttää lakon tai joukkoirtisanoutumisen — kieltolaki. Hoitohenkilöstöä voitaisiin velvoittaa töihin — pakkolaki. Lomat voitaisiin perua, taukoja ei tarvitsisi noudattaa — kieltolaki. Kunta tai kuntayhtymä voisi määrätä hoitajia tekemään tavanomaisten työtehtäviensä lisäksi tai niiden sijaan muita ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä, ja työntekijä voitaisiin määrätä töihin myös toiseen toimintayksikköön — pakkolaki. Työnantajalla olisi mahdollisuus poiketa työaikasäännöksistä, jotka koskevat yötyötä, työajan enimmäismäärää, päivittäisiä taukoja, vuorokausilepoa ja viikkolepoa — kieltolaki. Työnantaja saisi myös poiketa työntekijän vuosilomalain säännöksistä, siirtää jo ilmoitetun vuosiloman ajankohtaa sekä keskeyttää jo aloitetun vuosiloman — kieltolaki. Irtisanoutunutkin voitaisiin määrätä töihin — pakkolaki.
Arvoisa puhemies! Hoitajien avunpyyntö hallitukselle on mennyt kuin kuuroille korville, mutta työnantajan pyyntöä hallitus on taas kuunnellut herkällä korvalla. Hallituksen tahtotila onkin nyt seuraavanlainen: ei lisää liksaa vaan lisää töitä hoitajille. Tämän takaa hallituksen eduskunnalle nyt tuotu yhdistetty kielto- ja pakkolaki. Arvoisa hallitus, kun teidän keskuudestanne on usein kuultu, ettei hallitus sekaannu työmarkkinaosapuolten työmarkkinaneuvotteluihin, niin onko nyt käsiteltävä esitys kieltävä pakkolaki vai hallituksen erityisoperaatio? Vai oletteko te nyt oikeasti sekaantuneet työmarkkinaosapuolten työriitaan menemällä työnantajapuolen taistelutueksi? Hallituksen entiset työväenpuolueet, te olette nyt jättäneet duunarit yksin. Hallituksen entiset työväenpuolueet, te olette nyt valinneet puolenne, ja se on työnantajapuoli, ja samalla olette jälleen jättämässä työntekijät yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-19T13:03:48,2022-09-19T13:07:42,Hyväksytty,1.1
2022_95_24,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_25,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on punnittu tarkoin ja analyyttisesti eduskunnan valiokunnissa, ja erityisen painavia ovat ilman muuta perustuslaki- ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiot, muutokset, täydennykset ja poistot.
On erityisen selvää, että kukaan meistä ei ole riemusta kiljuen tätä lakia säätämässä. Uskon puhuvani meidän jokaisen suulla, kun totean, että hoitajien työ saa meistä jokaisen sydämen läpättämään ja ymmärrämme erittäin hyvin työn vaativuuden, tärkeyden ja kuormittavuuden. Tunnistan myös todella hyvin sen, että alan vetovoimassa, palkkauksessa ja hoitajien saatavuudessa on ristiriitaisuuksia, jotka ovat tarpeettomalla tavalla pesiytyneet yhteiskunnallisesti arvokkaan työntekijäjoukon kannettavaksi. Siinä tilanteessa, jossa nyt ollaan, ei ole varmaankaan millekään puolueelle kunniamerkkejä jaossa.
Mutta, puhemies, tämä lakiesitys on tehtävä — mutta vain viimesijaisena ja vain siinä laajuudessa, mikä on välttämätöntä. Laissa säädettyjä keinoja ei voida käyttää miltään osin työtaistelun murtamiseen eikä työvoimapulasta aiheutuvien ongelmien ratkaisemiseen. Lain tarkoituksena on siis estää tilanne, jossa työtaistelun aiheuttama henkilöstövaje aiheuttaisi potilaiden hengen vaarantumisen, siis kuolemanvaaran, tai terveyden vakavan vaarantumisen. Tarkoitus on siis suojella elämää silloin, kun tilanne on kaikessa haavoittuvuudessaan kriittisimmillään.
Puhemies! Lopulta kyse on siitä, että ihmisen hengen ja terveyden vaaliminen on tärkein tehtävämme täällä eduskunnassa. Kukaan meistä ei pääse sitä vaadetta pakoon, olkoon kyse sitten virustaistelusta, Nato-päätöksestä tai potilasturvallisuuslaista.
Siksi, puhemies, vetoan myös siihen, että poteroituneet asetelmat sopijaosapuolten kesken liikahtaisivat lähemmäksi toisiaan, ja kuten elämässä useimmiten, vain sopimalla päästään eteenpäin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja rahalla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-19T13:07:52,2022-09-19T13:11:03,Hyväksytty,1.1
2022_95_26,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_27,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Hoitajat ovat meille kaikille äärettömän tärkeitä, ja jotta meillä hoitajia on, on tietysti hoitotyön oltava houkuttelevaa. Mutta jotta hoitotyö on houkuttelevaa ja jotta se pysyy houkuttelevana, siihen pitää tehdä paljon töitä.
Nykyään aika monet hoitajat ovat lähteneet ihan kokonaan eri aloille, kouluttautuneet ihan muihin tehtäviin, vaikka heillä on taustalla ammattitaitoinen hoitotyön koulutus. Osa on lähtenyt myös ulkomaille töihin, esimerkiksi Norjaan, Ruotsiin, koska on ollut houkuttelevampaa lähteä sinne. Muun muassa palkkaus ja monet muut edut ovat olleet houkuttelevia ulkomailla. Se on valitettavaa, että Suomessa ei ole saatu pysymään hoitajia, jotka ovat olleet ammattilaisia ja koulutettuja sille alalle. Osa on lähtenyt pois — osa on toki meille jäänyt, mutta osa on kadonnut muihin tehtäviin, ja se on aina harmi, että on menetetty.
Kysyin Krista Kiurulta reilu vuosi sitten kirjallisessa kysymyksessäni, onko mitä aiottu tehdä sen eteen, että hoitotyö olisi houkuttelevaa, ja mitä tälle aiotaan tehdä, mutta se vastaus, minkä Krista Kiurulta sain, oli oikeastaan sitä, että koulutusta ja muuta on lisätty ja tällä tavalla tehty, mutta hän oli vastannut tähän sillä tavalla aika itsestäänselvän asian. Hän vastasi tähän kysymykseen tällä tavalla: ”Huolehtimalla riittävistä koulutusmääristä ja koulutuksen laadusta, tarkoituksenmukaisesta työnjaosta ja työn organisoinnista, hyödyntämällä teknologisia ratkaisuja sekä panostamalla hyvään johtamiseen, henkilöstön ammatilliseen kehittymiseen ja työhyvinvointiin voidaan varmistaa henkilöstön riittävä saatavuus ja henkilöstön pysyminen hoitoalalla.” Niin, tämä on itsestäänselvyys, kyllä, mutta mitä aiotaan tehdä — ministeri ei vastannut siihen, mitä aiotaan tehdä, että tämä tosiaan toteutuu. Kysynkin edelleenkin: mitä hallitus aikoo tehdä, että hoitotyö säilyy houkuttelevana?
Myös omaishoito on semmoinen, joka puhuttaa. On myös lupailtu, että omaishoitoasioihin kiinnitetään enemmän huomiota, mutta ei tällä hallituskaudella oikeastaan ole tapahtunut juurikaan mitään. Omaishoidon tuesta edelleenkin joudutaan veroja maksamaan, eikä edelleenkään omaishoidon tuki ole tasapuolinen joka kunnassa. Vaikka tätä on hallitus ajanut, niin ei hallitus ole tehnyt oikeastaan elettäkään siihen, että joka kunnassa olisi tasapuolinen omaishoidon tuki.
Täysi tuki hoitajille näissä asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-09-19T13:11:03,2022-09-19T13:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_95_28,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_29,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tämä päivä on historiallinen päivä. Koko Suomen kansa seuraa tänään meitä, miten me aiomme ratkaista terveydenhoidon kriisin. Tämä kriisi ei johdu terveydenhoidon henkilöstöstä, ei työntekijäjärjestöistä, vaan yksinkertaisesti meidän päättäjien pitkäaikaisesta kykenemättömyydestä tehdä poliittisia ratkaisuja, niin käytännön asioiden suhteen kuin rahoituksen suhteen. Jos tässä syyllistä tarvitaan, niin minä ilmoittaudun — tämä kriisi on osaltaan myös minun syytäni. Olisi myös väärin sanoa, että tämä tilanne on ainoastaan tämän istuvan hallituksen kykenemättömyyttä, sillä tämän tilanteen on annettu jatkua ja kehittyä jo vuosikymmeniä. Kyse on siis poliittisesta kykenemättömyydestä — ja siksi tätä lakia ei pitäisi säätää.
Meidän ei pidä rangaista terveydenhoidon henkilöstöä omasta kykenemättömyydestämme. Tämän lain sijaan meidän pitäisi istua yhdessä alas ja pitäisi tehdä pikavauhtia kaikki ne toimet, jotka palauttavat terveydenhoitajien edellytykset harjoittaa omaa ammattiaan kunniakkaasti, ilman painostusta ja uhkailua, ja heitä tulisi tukea sellaisella korvauksella, jolla tulee toimeen ja joka vastaa koulutusta.
Puhemies! Täällä todettiin, että tämä laki ei estä työtaistelua. Minä kysyn: mitä järkeä on työtaistelussa, kun sen voi pakolla keskeyttää ja kumota ja pakottaa taistelijat työhön?
Arvoisa puhemies! Nyt ylhäältä tulevalle viisaudelle olisi käyttöä. Siitä sanotaan, että se on rauhaisaa, lempeää ja taipuisaa ja täynnä laupeutta. Se, miten me nyt yhteiskunnassa käsittelemme sairaanhoidon kriisiä, on kaukana ylhäältä tulevasta viisaudesta; me olemme riitaisia, uhmakkaita ja hyökkääviä sekä vailla sopua ja yhteiskuntarauhaa. Tämä ylhäältä tuleva viisaus on kuitenkin saatavilla, kunhan vain pyytää, ja se on parhaimmillaan toimimista oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti.
Me päättäjät tiedämme, ettei rauha palaudu, ellei hoitajakriisiin tehdä selkeää oikeudenmukaisuusliikettä. Heidän huolensa omasta jaksamisesta ja taloudesta ovat päättäjille tärkeitä. Tarvitsemme ratkaisun, joka palauttaa hoitohenkilöstön uskon siihen, että heidän työtään arvostetaan. Joten muutama oikeudenmukaisuuteen perustuva soveltava ajatus:
Ensinnäkin nostetaan hoitoalan palkkoja merkittävästi palkkaohjelmalla, joka paremmin vastaa heidän koulutustaan. Näin ovat tehneet monet maat, ja hoitajat ovat palanneet omaan ammattiinsa. Suomessa noin 70 000 hoitoalan henkilöä on muussa kuin ammattiaan vastaavassa työssä.
Toiseksi palautetaan työn mielekkyys nostamalla hoitajamitoitusta tasolle, jolla hoitaja voi keskittyä siihen työhön, johon hänet on koulutettu.
Kolmanneksi varataan näihin toimiin varat valtion talousarvioon — heti. Meillä on tähän varaa. Olemme laittaneet velaksi rahaa moniin paljon vähempiarvoisiin hankkeisiin. Miksi emme voisi sitten laittaa rahaa, vaikka velaksi, hoitajakriisin ratkaisemiseksi? Tämä varmasti maksaisi itsensä takaisin.
Arvoisa puhemies! Miksi tämä on oikein? Siksi, että me suomalaiset olemme maksaneet korkeana verotuksena jo ennakkoon hyvästä hoidosta, ja toiseksi: hoitohenkilöstö ansaitsee paremman ansiotason. Nämä epäkohdat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Nämä ovat tosiasioita, jotka päättäjien — meidän siis — on ymmärrettävä, tai muuten on kyllä syytä hakeutua toisenlaisiin tehtäviin. Nyt on suunnan vaihtamisen aika — tänään, ei huomenna. [Arja Juvonen: Hyvä puhe! — Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro oppositiosta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-09-19T13:13:48,2022-09-19T13:18:49,Hyväksytty,1.1
2022_95_30,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_31,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Pari viikkoa sitten alkoi käydä ilmeiseksi, että teho-osastojen lakko saattaa maksaa ihmishenkiä. Lakkovaroituksen antaneet hoitajaliitot kieltäytyivät antamasta suojelutyötä. Pätevää työvoimareserviä ei tehohoidossa ole, sillä erikoislaitteita käyttämään ei noin vain siirretä henkilöstöä muista toiminnoista eikä yksityinen sektori tuota tehohoitoa. Monia potilaita ei myöskään voi siirtää. Tässä tilanteessa hallituksen oli päätettävä, säätääkö laki, jolla velvoitetaan lakkoilevat hoitajat suojelutyöhön, esittääkö sitä eduskunnalle.
Sen jälkeen on tapahtunut yhtä ja toista. Tänään meillä on edessämme määräaikainen laaja-alaisesti sosiaali- ja terveysalalle kohdistuva laki, joka velvoittaa työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan suojelutyöstä ja viime kädessä yksilöitä töihin. Alkuperäistä uhkaa tehohoidon lakoista ei enää ole. Laki kohdistunee kotihoidon lakkoon ja mahdollisesti erikoissairaanhoidon joukkoirtisanoutumiseen, joista kummassakin suojelutyön järjestäminen muilla keinoin on käsitykseni mukaan kallista, mutta ei mahdotonta.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva laki on monin tavoin parempi kuin lukuisat aikaisemmat versionsa. Kiitos tästä kuuluu sitkeille ja vastuullisille neuvottelijoille hallituksen valmistelussa ja täällä eduskuntakäsittelyn aikana. Tarkennuksista ja kohtuullistamisista huolimatta on keskeinen ongelma siellä edelleen, nimittäin se, mihin tätä lakia tarvitaan. Kuten perustuslakivaliokuntakin lausunnossaan toteaa, lain säätäminen jo itsessään tarkoittaa kajoamista työtaisteluoikeuteen. Kun jotakin perusoikeutta rajoitetaan, on siihen syytä olla painavat perusteet. Ihannetapauksessa laki säädetään aina yleisellä tasolla, ei jotakin tiettyä tapausta varten. Kun tästä pääsäännöstä poiketaan, pitäisi osoittaa, miten kyseinen tapaus poikkeaa muista, eli toisin sanoen: miten nyt käsillä oleva hoitajaliittojen työtaistelu-uhka poikkeaa kaikista muista työtaisteluista, joita Suomen historiassa on käyty, joista ei ole säädetty lakia.
Tehohoidon kohdalla tämä erityisyys oli verraten helppo perustella. Kyse on aivan poikkeuksellisella tavalla ihmisten henkeä turvaavasta toiminnasta, jonka suojelutyöhön ei koko valtakunnasta välttämättä löydy pätevää väkeä työtaistelussa olevien ulkopuolelta. Käsillä olevan lakiesityksen kohdalla vastaavaa perustelua ei nähdäkseni voi käyttää, päinvastoin. Ainakaan kotihoidon osalta näkemäni selvityksen mukaan suojelutyön tekijöitä ei ilmeisesti ole edes yritetty etsiä laajasti niillä keinoilla, joita muissa sote-alan henkilöstöpulmatilanteissa jo vakiintuneesti käytetään. Viittaan tällä ennen muuta yksityisten palvelutuottajien kattavaan läpikäyntiin, huomattavasti tavanomaista palkkatasoa korkeammalla palkkiolla houkutteluun ja eläkeläisreservin hyödyntämiseen. Ja jos näin on, ei meidän pitäisi olla lähelläkään tilannetta, jossa asioita on ryhdyttävä hoitamaan perusoikeusrajoituksin. Emme ole tilanteessa, jossa vastakkain olisivat lakko-oikeus ja oikeus elämään, kuten lakiesitystä on perusteltu ja kuten ehkä alkujaan olikin. Vastakkain ovat nyt lakko-oikeus ja raha.
Arvoisa puhemies! Nähdäkseni lain hyväksyminen avaa kaksi vaihtoehtoista kehityssuuntaa. Ensinnäkin lakia saatetaan käyttää, jolloin se edellä kuvatun valossa tarkoittaisi lakiin turvautumista aiemmin kuin viimesijaisena keinona, siis lainvastaisesti. Toisaalta on tietysti myös mahdollista, että lakia ei sen voimassaoloajan puitteissa käytetä. Silloin sen tärkeimmäksi vaikutukseksi jää eduskunnan periaatteellinen kanta työtaisteluoikeuden rajoittamisen ehtoihin, mikä todennäköisesti laskee kynnystä vastaaviin ratkaisuihin myös tulevaisuudessa. Näistä syistä en voi lakia kannattaa. [Leena Meri: Hyvä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-09-19T13:18:51,2022-09-19T13:23:40,Hyväksytty,1.1
2022_95_32,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_33,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomus kantaa suurta huolta siitä, että Marinin hallituksen toimikaudella Suomessa terveydenhuollon ja hoivan tilanne on päätynyt romahduspisteen partaalle. Tämä tilanne, jossa olemme, on erittäin vakava. Tässä mielessä kannatan lämpimästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Laihon esittämää lausumaa siitä, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän välittömästi toimiin, joilla varmistetaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön veto- ja pitovoima riittävän henkilöstön turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti laaja kokonaisuus toimenpiteitä, joita tulee tehdä, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon veto- ja pitovoima turvataan riittävän henkilöstön saamiseksi, mutta se ei vähiten ole palkkakysymys. Täällä on monissa puheenvuoroissa viitattu vaikkapa siihen, kuinka naapurimaamme Ruotsi ja Norja maksavat hoitoalan osaajille paremmin. Onko tämä arvovalinta, vai onko kysymys kansantalouksien kantokyvystä? Se on ehkä molempia.
Suomessa pitää tehdä se arvovalinta, että hoitajille maksetaan työstä sellainen palkka, jonka hoitajat ovat ansainneet. Mutta toivoisin kyllä, että maan hallitus tekisi myös sen arvovalinnan, että Suomi on kansantaloutena sellainen dynaaminen talous, joka kykenee myös asiallisesti maksamaan nämä julkisen sektorin palkat. Kun vertaan vaikka Ruotsiin ja Norjaan, niin nämä ovat maita, joissa investoidaan kaiken aikaa, joissa työllisyys on korkealla tasolla. Ne ovat maita, jotka eivät häpeile hyödyntää kestävästi esimerkiksi omia luonnonvarojaan tavalla, joka tuottaa heille suurta vaurautta. Tässä mielessä viittaan vaikka viimeviikkoisiin lakikäsittelyihin täällä salissa, kun hallitus tuo lähes päivittäin uusia esityksiä, joilla taas Suomea heikennetään investointiympäristönä. Tämä on kestämätön tie aikana, jona joudumme elämään muutenkin velaksi.
Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että tosiaan kannatan tätä edustaja Laihon tekemää lausumaehdotusta, vetoan kyllä maan hallitukseen, että se ryhtyisi tekemään kasvupolitiikkaa, jolla Suomelle rakennetaan valoisaa tulevaisuutta niin hoiva- ja hoitoalan — sosiaalialamme — suhteen kuin kaiken kaikkiaan kansakuntana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-19T13:23:42,2022-09-19T13:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_95_34,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_35,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kesällä 2005, 17 vuotta sitten, rajavartijat olivat lakossa. Oli tulossa yleisurheilun maailmanmestaruuskisat Helsinkiin eli alkamassa sinä kesänä, ja tuolloin hallitus, pääministeri Vanhasen hallitus, pelästyi, että turvallisuus ei ole taattu maassa, kun rajavartijat eivät ole töissä. Sisäministeri, sosiaalidemokraattien Kari Rajamäki, toi eduskuntaan lakiesityksen, jolla olisi Rajavartiolaitoksen ylemmät virkamiehet määrätty rajalle rikkomalla lakossa olevien lakkoa. Tämä lakiesitys ei edennyt muistaakseni pitemmälle, vaan Rajavartioliitto teki sovintoesityksen, jonka valtakunnansovittelija Salonius viimeisteli sitten sopimukseksi, ja näin tuosta päästiin. Tässä on oleellista se, että sosiaalidemokraattinen sisäministeri oli valmis kuitenkin rikkomaan lakko-oikeutta tällä tavalla eli siirtämässä toisia tekemään lakossa olevien töitä.
Vuonna 2007, kaksi vuotta myöhemmin, 16. päivä marraskuuta tässä salissa käsiteltiin toisessa käsittelyssä hallituksen esitystä potilasturvallisuuden turvaamiseksi terveydenhuollossa työtaistelun aikana — tuo laki sai silloin sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton toimesta termin ”pakkolaki” tai ”pakkotyölaki”, eli tämä nimike ei ole tällä kertaa meidän keksimä. Tuo laki silloin todellakin meni pitkälti eteenpäin, itse asiassa se säädettiin. Täällä äänestettiin siitä, ja voin todeta, että 13 nykyistä sosiaalidemokraattista kansanedustajaa ja kaksi vasemmistoliiton nykyistä kansanedustajaa äänesti tuota lakia vastaan siinä toisessa käsittelyssä, myös edustaja Gustafsson. Ja muistan tuota keskustelua... Niin, itsekin äänestin sitä vastaan silloin, eli luotin ehkä siihen asiantuntemukseen, mikä tuli erityisesti vasemmalta, ay- ja työmarkkinakysymyksissä. Tuo laki kuitenkaan ei sitten toteutunut sen tähden, että sopu tuli senkin jälkeen aika pian ja näin sitten ei tapahtunut tätä joukkoirtisanoutumista, jota vastaan tämä hallituksen esitys oli suunnattu.
Nytkin tässä käsittelyssä olevassa laissa puhutaan myös joukkoirtisanoutumisesta. Tässäkin on mielenkiintoista se, että kun sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto olivat 2005 valmiit tuomaan rajavartijoiden osalta pakkolain ja toivat sen saliin ja 2007 olivat tätä potilasturvallisuuslakia vastaan jyrkästi, niin nyt olemme käsittelemässä lakia, jota sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto voimakkaasti ajavat. Kuitenkin tilanne on pitkälti samanlainen, jopa nämä kaksi viimeistä, vuoden 2007 laki ja tämä, kohdistuvat samaan henkilöstöryhmään. No, tässä nyt olemme, ja näemme sitten pian äänestyksessä, miten tässä käy.
Arvoisa puhemies! Käräjäoikeus teki päätöksen tältä osin, ja muun muassa Tehy tyytyi siihen hyvin selkeästi. Ja voidaan nähdä, että siinä on tietynlainen vaihtoehto tälle laille, eli tämä laki ei, niin kuin täällä on tullut ilmi, ole välttämätön. Silloin on katsottava, onko tästä laista jotakin muuta hyötyä, ja voi sanoa, että ei ole. Päinvastoin, tämä aiheuttaa mahdollisesti joukkopakoa hoitoalalta, ja se on meille tässä tilanteessa erittäin vahingollista.
Arvoisa puhemies! Totean vielä, että kun edustaja Anneli Kiljunen 2007 edustaja Erkki Virtasen kannattamana esitti, että silloinen lakiesitys hylätään, niin edustaja Anneli Kiljunen esitti Jacob Södermanin kannattamana myös lausumaa, joka on hyvin mielenkiintoinen — edustaja Gustafssonin ja vasemmistossa teidän kaikkien kannattaa se lukea. Siinä on vaihtoehto, jota silloin tarjositte siihen tilanteeseen, ja mielestäni se sopii hyvin nytkin. Silloin totesitte, että laki ei takaa potilasturvallisuutta, ja nyt on johtopäätös pitkälti sama. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Perustuslakivaliokunta nyt näkee asian toisin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-19T13:26:34,2022-09-19T13:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_95_36,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_37,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Terveydenhuoltoalalla olevat ongelmat eivät ole syntyneet yhdessä yössä. Palkkaukseen ja muihin työehtoihin liittyvät ongelmat ovat johtaneet siihen, ettei hoitoala houkuttele enää — samalla, kun väestö kuitenkin ikääntyy ja terveydenhuoltopalveluiden kysyntä kasvaa. Miten hallitus sitten rupesi ratkomaan näitä hoitoalaa koskevia ongelmia? Ensin rokottamattomat hoitajat ajettiin työpaikoiltaan ulos, ja nyt jäljelle jääneiden, korona-aikana kaikkensa antaneiden hoitajien ei anneta käyttää työtaistelutoimenpiteitä vedoten potilasturvallisuuteen — potilasturvallisuuteen, joka on vaarantunut jo aiemminkin ja johon hallitus ei ole aiemminkaan puuttunut riittävästi.
Eikä hoitoala ole ainoa ala, jossa päivittäin ihmishenget vaarantuvat mutta jolle hallitus ummistaa silmänsä. Myös esimerkiksi pelastusalalla vallitseva rahoitusvaje saattaa ihmisiä vaaraan ympäri Suomen nyt ja tulevaisuudessa, kun sote- ja pelastustoimi joutuvat keskenään kilpailemaan pienenevästä kokonaispotista.
Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että hallitus olisi alkanut kauden alussa panostamaan hoitoalan vetovoimatekijöihin, hallitus valmisteli kallista sote-himmeliä, joka hyvinvointialueena nykyään tunnetaan. Hyvinvointia tämä himmeli kyllä lisää, mutta ei potilaille eikä hoitajille, sillä se lisää hyvinvointia johtajille ja poliitikoille palkkojen ja palkkioiden myötä, joita on heti aluksi tulevilla hyvinvointialueilla korotettu. Lisäksi poliittista hallintoa on paisutettu muhkeilla ryhmärahoilla.
Arvoisa puhemies! Vain alle vuosi ennen vaaleja pääministeri kehotti naisvaltaisia aloja yleislakkoon. Ilmeisesti lakko kuitenkin on ok vain, jos se tehdään jonkun muun vahtivuorolla. Vuonna 2007 niin sanotun Tehy-lain yhteydessä sosiaalidemokraatit eivät hyväksyneet silloisen hallituksen esitystä vaan halusivat, että asiasta neuvotellaan ja sovitaan paikallisesti. Toivon, että joku vastaavista sosiaalidemokraateista kertoisi, miksi nämä keinot eivät tällä kertaa kelpaa.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä ja tulen äänestämään pakkolakia vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-19T13:32:19,2022-09-19T13:35:17,Hyväksytty,1.1
2022_95_38,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_39,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! En toista tässä perjantaina sanomaani tämän lain osalta, mutta muutama kohta vielä on syytä käydä läpi.
Tässä laissa on aivan liian laaja soveltamisala. Käytännössä tätä voidaan käyttää nyt kaikkeen muuhunkin kuin kiireelliseen ja niin kutsutusti välttämättömään toimintaan, ja se on tässä ongelma.
Toinen ongelma on se, että täällä on lisätty nimenomaan aluehallintovirastolle valtaa tehdä päätöksiä. Se on hallintoviranomaisena hiukan hankala paikka. Olisi kannattanut ehkä tehdä niin, että jatkossakin riippumaton oikeuslaitos tekee nämä päätökset, joilla voidaan ihmisiä muun muassa velvoittaa työntekoon. Tämähän toimikin jo, kuten viime viikolla nähtiin.
Sitten tässä tulee yhtenä ongelmana tämä viimesijaisuus. Nythän, kun laki tulee voimaan todennäköisimmin huomisesta alkaen, Helsinki jo kertoi mahdollisesti käyttävänsä tätä torstaina kotihoidon lakkotilanteessa, joka Helsinkiin on annettu. Sopii tietysti kysyä, onko niin, että Helsinki ei eteläisessä kotihoidossa pysty hoitamaan sitä yksityisen palveluntuottajan, kolmannen sektorin ostojen osalta, tai ovatko he kysyneet esimerkiksi omaishoidon mahdollisuuksia. [Maria Guzenina: Ovat kysyneet!] Ja tässä on nyt se ongelma, oma pelkoni on se, että tätä tullaan käyttämään ennen kuin on käyty kaikki muut mahdollisuudet läpi.
Sitten on sanottava vielä kertaalleen se, että kyllä Marinin hallituksen tärkeysjärjestys on tällä vaalikaudella ollut perin kummallinen. Sen sijaan, että te olisitte puuttuneet terveydenhuollon ongelmiin, te olette luoneet uuden hallintohimmelin nimellä hyvinvointialueet, jotka eivät kyllä valitettavasti paranna tätä meidän terveydenhuoltomme kriisiä. Se todennäköisimmin vain pahentaa sitä. Te olette syytäneet rahaa ilmastotoimiin, te olette syytäneet rahaa kehitysapuun, te olette syytäneet rahaa ideologisiin hankkeisiin, mutta tänne alueelle sitä rahaa ei ole löytynyt. Ja kyllä se fakta vain on se, että raha on ainoa, millä tästä päästään yli. On tietysti selvää, että kuten tänään valtiovarainministeriö madonluvut antoi, niin me emme voi jatkaa tämänkaltaista velkaantumista, mitä viimeiset neljä vuotta, vaan nyt on asiat laitettava jatkossa tärkeysjärjestykseen, ja perussuomalaisissa me kuvastamme kansan ajatusta tässä. Ensimmäisenä tulee turvallisuus, terveydenhuolto ja koulutus.
Sitten sanon vielä tähän loppuun sen — kuten tässä edustaja Kankaanniemi äskeisessä puheenvuorossansa varsin osuvasti viittasi luottaneensa työmarkkina- ja työntekijäasioissa SDP:hen ja vasemmistoliittoon aikaisemmilla kausilla — että edellisen kerran tämän samantyyppisen potilasturvalain hylkyä esitti tässä salissa SDP. SDP siis äänesti samantyyppistä lakia vastaan [Petri Huru: Ohhoh!] silloin edellisen kerran, kun tämä laki tuotiin. On sanottava, että näin teidän tulisi toimia nytkin, sillä tämä ei ole onnistunut laki. Päinvastoin tämä todennäköisimmin pahentaa tilannetta entisestään, kärjistää entisestään. Siitä on jo meillä näyttönä muun muassa se, että jos viime vuonna hoitajia, jotka pyysivät ammattiharjoittamisoikeutensa poistamista, oli 46, niin nyt viime viikolta niitä on satoja. Tilanne tulee hankaloitumaan.
Senkin vuoksi en kannata tätä lakia, vaan kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-19T13:35:23,2022-09-19T13:39:52,Hyväksytty,1.1
2022_95_40,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_41,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Työtaisteluoikeus on erittäin tärkeä perusoikeus, joka on voimassa ennen tätä lakia, tämän lain aikana ja sen jälkeen. Kysymys on siitä, käytetäänkö työtaisteluoikeutta niin kuin tässä yhteiskunnassa on vakiintuneesti käytetty, mikä tarkoittaa sitä, että mikään työtaistelu ei voi mennä ihmishenkien ohi. Kun kyseessä on kaksi keskeistä perusoikeutta, oikeus työtaisteluun ja ihmisen oikeus henkeen ja elämään, niin tätä kysymystä yksikään kansanedustaja tässä salissa ei pääse karkuun — kumpi menee edelle? Minulle vastaus on selvä: ihmisen oikeus henkeen ja elämään menee työtaisteluoikeuden edelle. Sen vuoksi kyse on siitä, että työtaisteluoikeutta, jota tässä valtakunnassa on iät ja ajat käytetty, on käytettävä niin, että sillä ei aseteta ihmishenkiä vaaraan.
Arvoisa puhemies! Tässä on keskustelussa esitetty erilaisia näkökohtia siitä, miksi tätä lakia ei pitäisi hyväksyä. Yksi usein esitetty näkökohta on se, että käräjäoikeus on jo nämä lakot kieltänyt, ja ikään kuin on pidetty sitä hyvänä asiana. Hyvät kollegat, käräjäoikeuden tuomarin turvaamismenettelypäätös on paljon rajumpi lakko-oikeuden rajaaminen kuin mikä on tässä laissa. Täällä on esitetty, että antaa käräjäoikeuden tämä ratkaista — mutta se on paljon kovempi keino kuin se, mihin tällä lakiesityksellä nyt portaittain suojelutyön tarjoamisvelvoitteen kautta mennään. Toiseksi eduskunta ei voi säätää lakeja sen oletuksen varassa, mitä tuomioistuimet tekevät. Kannattaa, arvoisat edustajat, perehtyä tähän turvaamistoimimenettelyyn. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se tarkoittaa sitä, että sen jälkeen kun se on annettu, hyvin lyhyellä aikavälillä käräjäoikeus kuulee osapuolet ja sen jälkeen päättää, jatketaanko turvaamistoimimenettelyä. On mahdollista, että se purkautuu, ja tämänkin jälkeen jos jatketaan, niin sillä taholla — tässä tapauksessa työnantaja — joka turvaamistoimimenettelyn on tehnyt, on noin kuukausi aikaa jättää siviilikanne käräjäoikeuteen. Tiedättekö, kuinka monta siviilikannetta tämmöisessä tilanteessa Suomessa on jätetty historian aikana? Ei yhtään — ei yhtään. Arvoisat kollegat, me emme täällä pääse tämän turvaamistoimimenettelyn taakse. Toisekseen se on paljon kovempi keino.
Sanon lopuksi, arvoisa puhemies, tästä rahasta: On selvä, että ratkaisun pitää löytyä nyt neuvottelupöydässä. Kun perussuomalaiset täällä ovat vaatineet nyt lisää valtionosuuksia ja että tähän olisi pitänyt puuttua keväällä, niin herää tietysti kysymys: miksi heidän vaihtoehdossaan näihin valtionosuuksiin lisäystä on kokonaiset nolla euroa? [Jukka Gustafsson: Oho!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-19T13:39:55,2022-09-19T13:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_95_42,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_43,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Mietin, miksi terveydenhuoltoalalle haetaan, miksi haluaa tulla hoitajaksi. Se ei ole palkka, vaan ihan joku muu: halu auttaa toisia, halu olla tosi tärkeässä ammatissa avuksi.
70-, 80- ja 90-luvuilla olin itse hoitajana, ja täytyy sanoa, että ei se palkkatilanne ole siitä kohentunut yhtään minnekään, päinvastoin suhteessa. Tärkeää olisi, että tulevaisuudessakin meillä olisi hoitajia. Se ei ole ainoastaan palkasta, se on myös työolojen parantamisesta kiinni, vaikka palkka on tärkeä.
Edustaja Laukkanen nosti tuossa esille asian, että eduskunta ei ole asioita vienyt näitten vuosien aikana tarpeeksi hyvin eteenpäin hoitajien osalta, ja voin todeta, että kyllä se vähän meidän kaikkien vika on. Mutta nyt siihen on mahdollisuus, nyt kun hoitajat ovat seinä edessä, on se perälauta jo nostettu. Viime perjantaina Eduskuntatalon edessä oli hoitajien mielenosoitus. Vuosia on kulunut, ja pienipalkkaisten naisten tilanne on yhä huono laajalla rintamalla. Kehitystä parempaan ei juuri ole tullut vuosien mittaan, ja hoitajat ovat juuri näitä pienipalkkaisia naisia. Nyt on heidän vuoronsa viimein saada työlleen myös taloudellista arvostusta. Hoitajat ovat sen ansainneet. Nyt on heidän aikansa.
Hoitajat eivät missään nimessä halua jättää ketään hoitamatta, ja en usko, että koskaan mentäisiinkään niin pitkälle ylipäätään. Aina pitää päästä sopuratkaisuun. Pakkolaki ja lakkoilu ovat vältettävissä, kun tälle ammattikunnalle vihdoin annetaan se, mikä heille kuuluu. Tehylle ja SuPerille, neuvottelijoille, myös viesti: kuten edustaja Juvonenkin puheessaan sanoi, malttia ja myös diplomatiaa nyt kehiin.
Ja hallitukselle: Miljardit ovat vilisseet budjetissa, velkaa on otettu, mutta määrätyistä asioista ei anneta periksi, vaikka perussuomalaiset ovat esittäneet selvästi, mistä voidaan tinkiä oman maan kansalaisten eduksi. Pakkolaki. Hallitus, minkä signaalin tämä teidän mielestänne antaa hoitoalaa harkitseville? Hyvät ihmiset! Tämä vasta vaarallista peliä on, kun hoitajista on muutenkin huutava pula.
Perussuomalaiset kantavat suurta huolta terveydenhuollon tulevaisuudesta. Kannatan edustaja Juvosen esitystä ja lausumia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-19T13:43:19,2022-09-19T13:46:50,Hyväksytty,1.1
2022_95_44,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_45,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsillä pitkäaikainen kriisi. Taustalla on myös työmarkkinoiden rakenteellinen epätasa-arvo. Suomessa on poikkeuksellisen sukupuolittuneet työtehtävät. Hoitajapulan ratkaisemiseksi tarvitsemme toimia, jotka kohdistuvat pitkään ratkaisematta jääneiden naisvaltaisten alojen palkkakuoppiin.
Kun esimerkiksi kuljetus- tai it-alalta puuttuu tekijöitä, yleensä hyväksytään, että palkkaa tehtävässä voidaan nostaa, jotta saadaan riittävästi osaavia tekijöitä. Kun sairaanhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa — ja kyllä, on ollut jo pitkään — liian moni ajattelee, ettei asiaa tarvitse ratkaista, ei ainakaan palkalla. Mutta tällä hetkellä työllisyysaste on korkea ja ihmisillä on enemmän varaa valita. Näin tekevät myös ihmiset hoitoalalla, etenkin nuorempi sukupolvi, joka on valmis liikkumaan työtehtävästä toiseen. On turhauttavaa nähdä, kun jopa osa ekonomisteista, joiden ydinosaamista tämä aihe on, esittävät osaan tehtävistä kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi kilpailukykyisempää palkkaa ja toisille aloille palkkamalttia. Emme voi olla vaiti, kun puhutaan palkkaratkaisuista ja siitä, mitä ne vaativat myös valtiontaloudelta — haasteista mutta myös kustannuksista, joita aiheutuu, mikäli palkkaratkaisuja ei olla valmiita löytämään. Julkinen puoli kustantaa suurelta osin terveydenhuollon, samoin koulutuksen, puolustusmenot ja monta muuta tärkeää kohdetta.
Moni perussuomalainen on syyttänyt täällä hallitusta, mutta niin monesti teidän budjettivalintanne ovat olleet aivan toisenlaisia, kuten bensaverojen alennuksia, joilla syödään myös kykyä rahoittaa terveydenhuoltoa. Kokoomuksen ideologiseen ytimeen ei kuulu julkisten palveluiden tasosta huolehtiminen. Se näkyi esimerkiksi kaatuneessa sote-mallissa, jota kokoomus pyrki viemään eteenpäin, vaikka malli olisi aiheuttanut merkittäviä leikkauksia sote-palveluihin ja sote-alalle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Sain tehyläisiltä kirjeen, jossa sanotaan: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon kriisiytyminen on ollut nähtävissä pitkään. Alalla työskentelevät ovat nähneet tilanteen jo vuosia omakohtaisesti. Ammatillinen ylpeys, halu antaa hyvää hoitoa ja työn merkitys auttavat kuitenkin jaksamaan raskaassa mutta palkitsevassa työssä. Ne luovat myös laatua ja potilasturvallisuutta. Samaan aikaan näistä tekijöistä on kuitenkin valjastettu syitä olla tekemättä vaikuttavia muutoksia.”
Tarvitaan palkkaohjelma ja palkkaratkaisuja, joilla pystytään korvaamaan vuosikymmenien saatossa syntyneitä palkkakuoppia tietyissä tehtävissä. Jos samoja prosentuaalisia palkankorotuksia tehdään kaikille aloille, perustelemattomia palkkaeroja ei koskaan korjata. Nämä prosentuaaliset korotukset eivät etenkään korjaa pieniä palkkoja. Hoitajatkin ovat palkkansa ansainneet, ja myös työolot, joissa voi kokea vaikuttavansa niihin epäkohtiin, joita työn organisoinnissa on havaittu. Tarvitaan työtä vähentävää, ei lisäävää, it-järjestelmää ja apua niihin tehtäviin, jotka vievät työaikaa, kuten kirjaamiseen.
Omakin äitini on työskennellyt sote-alalla. Vastuuntuntoiset, välittävät naiset ja miehet tekevät työnsä, ja monet venyttävät palkkansa riittämään arjen menoihin. Edes kokemus tai lisävastuun kantaminen ei tuo monella naisvaltaisella alalla kuin pieniä lisiä. Pääkaupunkiseudulla sama palkka ei tarkoita samaa ostovoimaa. Tilanne on vaikea myös rekrytoinnin kannalta. Ei voi olla niin, että vain tiettyihin naisvaltaisiin aloihin kohdistetaan erilaista ajattelumallia siitä, motivoiko palkka.
Nyt tämän kehityksen seurauksena päätetään potilasturvalaista, jota tuskin kukaan haluaa. Tehohoitopaikkojen sulkemisen estämiseen ja kotihoidon heikkojen potilaiden hengenvaaran estämiseen pyrkivästä laista on pyritty tekemään niin tarkkarajainen kuin mahdollista tilanteessa, jossa työtaistelun osapuolet eivät ole päässeet sopuun suojelutyöstä. Tarkkarajaisuus ja sen edelleen täsmentäminen on tärkeä edellytys sille, että tämä laki on edennyt tänne. Aiemmin käräjäoikeus päätyi siihen, ettei usean sairaalan teho-osastoille kohdistettuja lakkoja ilman suojelutöitä voi aloittaa. Tämä johtuu siitä, että tehohoidon tarpeessa esimerkiksi leikkauksen tai onnettomuuden jälkeen olevia ihmisiä todennäköisesti kuolisi.
Arvoisa puhemies! Ratkaisuja on löydettävä neuvotteluissa, työpaikoilla ja budjeteissa, mutta jos ei löydy, lakko-oikeus on edelleen ja uusia lakkoja on mahdollista aloittaa. Lakko-oikeutta on suojeltava. Ihmisiä kuolee myös pitkäaikaisen kehityksen seurauksena ilman mitään lakkoja, kun kiire ajaa siihen, ettei potilaita aina ehditä hoitamaan kunnolla, kun ammattilaisia lähtee. Tämä on meidän kaikkien asia.
Lopuksi haluaisin todeta, että kenenkään ei tarvitse olla hiljaa eikä kannata olla hiljaa. Meillä kaikilla on vapaassa yhteiskunnassa täysi oikeus puhua, huutaa Eduskuntatalon edessä mielenosoituksessa. [Leena Meren välihuuto] Toivoisin, että kulttuuriimme kuuluisi enemmänkin sanominen, kun asiat eivät toimi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-19T13:47:01,2022-09-19T13:53:06,Hyväksytty,1.1
2022_95_46,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_47,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä potilasturvallisuuslaissa on kysymys sellaisesta laista, jota kukaan ei oikeastaan haluaisi säätää. Täällä useat edustajat ovat puhuneet siitä, että tämä on nimenomaan viimesijainen laki — vasta siinä vaiheessa, kun kaikki muut keinot tilanteen ratkaisemiseksi on käytetty: on käytetty esimerkiksi palveluseteleitä, ostopalveluita, potilaiden siirtämistä muihin hoitopaikkoihin ja niin edelleen. Ja vasta siinä tilanteessa, kun mikään näistä muista keinoista ei toimi, sovelletaan tätä.
Mutta, arvoisa puhemies, kun valiokunnassa olemme tehneet pohdintaa tästä asiasta, tässähän on vastakkain kaksi perustuslaillista oikeutta: ensinnäkin 7 §:n mukainen oikeus saada valtiovallalta suojelua henkeä ja terveyttä kohtaan ja toisaalta 13 §:n oikeus yhdistyä, johon kuuluu tietenkin myös työtaisteluoikeus. Ja näitä olemme sitten punninneet.
Itse olen sitä mieltä, että aina tällaisissa tilanteissa, joissa joudumme punnitsemaan eri perustuslaillisia oikeuksia, tukeudun siihen, mikä on heikoimman puolella. Eli katson asian olevan niin, että viime tilassa meidän täytyy kuitenkin laittaa potilaan oikeus saada turvaa ja hoivaa työtaisteluoikeuden edelle. Ja kannattaa muistaa kuitenkin, että tämä lakihan ei ole sellainen, joka kieltää tai kumoaa tai poistaa työtaisteluoikeuden, vaan se ainoastaan antaa aluehallintovirastolle mahdollisuuden siirtää tai keskeyttää nämä toimet.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin harmissani siitä, että hoitajien palkkakiistaan ei ole löydetty ratkaisua. Tämä kiista on ollut olemassa jo seitsemän kuukautta, ja itse asiassa tämä koko kiista on jo pitkään, jo useamman vuoden ajan, muhinut yhteiskunnassamme. Tällä hallituksella on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa ratkaista tämä kysymys, mutta ei rahoja eikä ratkaisua ole löytynyt. On aivan välttämätöntä, että emme jatkossa joudu enää turvautumaan tämänkaltaisiin pakkolakeihin vaan löydämme sopivat palkkaratkaisut ja muut työehdot hoitajille, jotka varmasti ne ansaitsevat.
Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhteydessä myöskin kannattaa edustaja Laihon esittämää lausumaa, joka koskee alan veto- ja pitovoimaa. Eli siinä ehdotetaan, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin alan veto- ja pitovoiman parantamiseksi sosiaali- ja terveysalan riittävän henkilöstön turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Meillä on tällä hetkellä tässä käytössä vain huonoja vaihtoehtoja, mutta kannattamalla tätä potilasturvallisuuslakia valitsen mielestäni vähemmän huonon vaihtoehdon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-19T13:53:08,2022-09-19T13:56:11,Hyväksytty,1.1
2022_95_48,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_49,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"<Arvoisa puhemies! En kannata laittomia lakkoja, mutta työtaisteluoikeutta kannatan. Itse asiassa tuen tätä hallituksen esitystä sen takia, että eduskunnan täytyy tämmöisessä kriittisessä tilanteessa ottaa niin sanotusti johto käsiin ja pistää rajat sille, kuinka työtaistelua voidaan läpi viedä. Minun mielestäni on täysin oikein, että eduskunta säätää lain, jossa työntekijäjärjestöille määrätään velvollisuus yhdessä kuntien työnantajan, kuntayhtymien kanssa määritellä pelisäännöt, jotta estetään se tilanne, että varsinkin terveydenhuollossa potilaan henki vaarantuu tai sitten terveys vakavalla tavalla vaarantuu. Minusta pitäisi jo työtaistelua suunnitellessa olla selvät periaatteet.
Kuten edustaja Kauma täällä erinomaisesti pohti näitä perustuslaillisia perusoikeuksia, niin itse olen samalla kannalla, ja olisikin ollut huomattavasti parempi, että tähän tilanteeseen ei olisi tultu, että eduskunta joutuu tämmöisen lain säätämään. Olen monessa asiassa hallituksen kanssa eri mieltä, mutta tässä asiassa kyllä asetun hallituksen tueksi, koska minunkin mielestäni henki ja terveys ovat ihmiselle niin tärkeitä, että me emme voi millään väärin mitoitetulla työtaistelulla tai muulla keinoin sallia sitä, että me lähdemme polkemaan omia perusoikeuksiamme. Sen takia olen hallituksen esityksen kannalla. Toki on esitetty yksityiskohtiin täällä lausumia, ja niistä tulen äänestämään, mutta peruslähtökohta on se, että eduskunnan täytyy kantaa vastuu tämmöisessä tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-19T13:56:13,2022-09-19T13:58:08,Hyväksytty,1.1
2022_95_50,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_51,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvostettu puhemiehemme! Tämä asia, tämä hoitajien ongelma ja hoitajien riittämättömyys, ei todellakaan ole tullut kenellekään yllätyksenä. Ihan pikaisella internetin selauksella katsoin esimerkiksi jo tuossa hallituskauden alkupuolella tammikuussa 22 tehtyä Tehyn tutkimusta hoitajille, missä he kertoivat, että 85 prosenttia erikoissairaanhoidon hoitoalan henkilökunnasta mietti alan vaihtoa. Tästäkin on jo kaksi ja puoli vuotta. Hoitajamitoituksesta me puhuttiin viime kaudella. Sehän säädettiin sekä hoitajien että asiakkaiden turvaksi: hoitajilla on riittävästi työkavereita ja potilailla riittävästi hoitajia — ei lainkaan uusi asia.
No, tähän samaiseen pakkolakikeskusteluun 2007 on pakko kyllä sen verran palata, että katsoin tuossa esimerkiksi sosiaalidemokraattien monenlaisia kannanottoja, joista he tänään nyt pesevät käsiään, minkä ehtivät.
Pitkäaikainen työministeri, sosiaalidemokraattien edustaja Filatov kertoi, että hallitus suorastaan pakoilee vastuuta ja asettuu työnantajan puolelle ja tarkoituksena on murtaa työtaistelu, ja ainoa ratkaisu oli Filatovin mielestä tuolloin valtion lisäraha.
No, edustaja Guzenina kertoi, että miten hoitohenkilökunta enää pystyy luottamaan valtiovaltaan, jos se tällä tavalla vie heiltä heidän toimintaedellytyksensä tehdä työnsä niin hyvin kuin he pystyvät. Ja hän totesi edelleen tuolloin puheissaan, että ongelma on pitkäaikainen ja se ei ole uusi ja siihen ainoa ratkaisu on raha. No, tästähän on menty jo pitkälle yli kymmenen vuotta, ja rahaa ei ole korvamerkittynä ollut valtionosuuksissa kunnille, esimerkiksi ohjattuna ja korvamerkittynä. Tämä olisi ollut mahdollista. Kyllä varmasti rahat olisi käytetty palkankorotuksiin, jos näin valtiovalta olisi halunnut. Ja edelleen tuolloin edustaja Guzenina oli huolestunut siitä, mitä tämä tarkoittaa alan pitovoimalle: se johtaa edelleen irtisanomisiin.
Katsoin tuossa Facebook-ryhmää Hoitajat, johon kuuluu lähes 40 000 hoitajaa, ja he siellä kertoivat siitä, minne he ovat sitten lähteneet, kun heidät näin ajetaan aliarvostettuina alalta. Ei ole riittäviä resursseja eikä riittävästi työkavereita. Jokainen meistä ymmärtää, että jos koko ajan on sama määrä töitä, ehkä lisääkin, ja aina yksi kaveri häviää siitä ympäriltä, niin jossain vaiheessa se kamelin selkä katkeaa ja sitten lähdetään muuhun työhön. Kukaan ei halua jättää potilasta heitteille. Siellä oli monenmoista ammattisiirtymää: toimistotöihin, kosmetologiopiskeluihin, koodareiksi ja myös maatalouspuolelle. Elikkä ihmisiä lähtee alalta, ja heitä on lähtenyt kymmeniätuhansia viime vuosien aikana, ja tämä pakkolaki ja pakottaminen lähes ase ohimolla töihin ei varmasti ketään motivoi. Jokainen voi miettiä, että jos on tosiaan kymmenen ihmisen hommat yhdellä ja sitten ilmoitetaan vain ase ohimolla, että mene töihin tai menet väkisin töihin — siitä voi miettiä jokainen, mitä se tekee työmotivaatiolle.
Sitten täällä vihreiden edustaja toi esille ja paheksui sitä, että perussuomalaiset ovat puhuneet esimerkiksi polttoaineverosta ja että laittaisimme rahaa siihen. Juu, kyllä kansalaisten ostovoimaan tulee laittaa rahaa. Ihmisten pitää voida kulkea edullisesti, sähkölaskuihin pitää voida olla rahaa. Minä en kehtaisi paheksua näitä, sitä, että me panostamme suomalaisten ostovoimaan, kun samaan aikaan tämä vihervasemmistohallitus, SDP mukaan lukien, tuo tänne jatkuvasti aivan naurettavia esityksiä. [Heli Järvisen välihuuto] Esimerkiksi tämä: laittomasti maassa olevien terveydenhuollon parantaminen. Nyt on hyvä muistaa, että se on myös lainvastainen teko. Se on ulkomaalaisrikkomus, josta on määrätty sakkorangaistus, ja te palkitsette nämä henkilöt. Miettikää nyt vähän, kuinka kehtaatte täällä tulla meitä arvostelemaan, että me ajamme suomalaisten ostovoimaa, kun te teette arvovalinnan muun muassa laittomasti maassa olevien terveydenhuoltotoimien parantamiseksi. En kyllä kauheasti kehtaisi muita paheksua.
Tulen esittämään hylkyä tälle aivan järjettömälle lainsäädännölle. Kuten esimerkiksi te, pääministeripuolue sosiaalidemokraatit, olette sanoneet, ainoa ratkaisu on raha. Miksi te ette ole sitä antaneet?
 Ja edustaja Lindtman, sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja, täältä jo lähtikin, ehti tuossa haukkua perussuomalaiset. Nyt on hyvä muistaa, että me emme ole hallituksessa. Me emme ole päättämässä. Te päätätte näistä rahoista, ja te pesette käsiänne monin eri tavoin. Venkuroitte tästä aikaisemmasta kannastanne, jolloin te olette pitäneet tätä aivan järjettömänä, tämmöistä pakkolakia ei saisi säätää, ja nyt kun te ette muuta keksi, haukutaan joko perussuomalaisten polttoainekannat tai ylipäätään se, että perussuomalaiset eivät nyt anna rahaa. Siis juu, antaisimme, mutta kun me emme ole vallassa. Te olette — tehkää toimia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-19T13:58:20,2022-09-19T14:04:09,Tarkistettu,1.1
2022_95_52,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_95_53,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana tästä pakkolaista. Nythän tämä laki on siltä osin jo tarpeeton, että Helsingin käräjäoikeus on määrännyt, että suojelutyötä täytyy teho-osastoille löytyä ja hoitajaliitot ovat siihen suostuneet. Tällä hetkellä tämän lainsäädännön pointti on siinä, että kotihoitajat, ne, jotka käyvät kotona hoitamassa potilaita, voitaisiin pakottaa töihin. Ihmettelen, miksi. Tässä on monta päivää ollut aikaa, miksi halutaan pakottaa nämä järjestäytyneet hoitajat nyt töihin. Meillä on Suomessa myöskin järjestäytymättömiä henkilöitä, ja lakko ei koske heitä. Normaalitilanteessa käytetään myöskin yksityistä puolta, vuokratyövoimaa, kaikkia mahdollisia, jotta saadaan se henkilöstö myöskin sinne kotihoitoon. Tässä ei ole edes yritetty tehdä sitä, vaan suoraan lähdetään säätämään tämmöisiä pakkolakeja hoitajille. Minusta tämä on ala-arvoista toimintaa ja myöskin hyvin ymmärtämätöntä sitä hoivakriisiä kohtaan, mikä meillä Suomessa on päällä ja mikä tämän lakiesityksen hyväksytyksi tultua tulee entisestään pahenemaan.
Tällä hetkellä jo noin 500 hoitajaa on pyytänyt Valviraa poistamaan oikeutensa rekisteristä, koska he pelkäävät, että heidät pakotetaan töihin. Miettikää, 500 hoitajaa. He ovat opiskelleet vuosikausia, ja nyt he haluavat poistaa hoivaoikeutensa sieltä rekisteristä, koska sieltä rekisteristä, Terhikki-rekisteristä, voi löytää kaikki hoitoalan tutkinnon suorittaneet henkilöt Suomessa. Opiskelijat miettivät — olen saanut viestiä useilta opiskelijoilta — kannattaako heidän edes jatkaa opintojaan. He ovat järkyttyneitä siitä, että mitä: he ovat tulleet alalle ja haluavat hoitaa ihmisiä, ovat empaattisia hienoja ihmisiä, ja nyt näiden pakkolakien ja pakkorokotusten myötä he harkitsevat vakavasti siirtymistä, ja monet ovat jo siirtyneetkin, toiselle alalle, it-alalle, insinööriopintoihin, tradenomiopintoihin — kaikille muille aloille mutta ei hoitoalalle.
Hoitajan huima palkkakehitys ilmenee esimerkiksi tästä esimerkistä, jonka sain erikoissairaanhoitajalta lastenpsykiatriassa. Hän kertoi minulle, että hänen tuntipalkkansa vuonna 2012 oli 16 euroa 52 senttiä ja tuntipalkka vuonna 2022 on 18 euroa 12 senttiä. Miettikää, mikä huima palkkakehitys, mikä hirveä palkkakehitys heillä on ollut. Tämä ei voita edes inflaatiota, eli itse asiassa hoitajien palkkahan on laskenut koko ajan, jos huomioidaan se inflaatio — erityisesti tänä vuonna, kun ollaan jo kahdeksassa prosentissa. Kyllä hoitajat ovat nyt vihaisia, ja se palkka täytyy nyt vihdoinkin saada kuntoon. Tästä ei muulla pääse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-19T14:04:11,2022-09-19T14:07:26,Hyväksytty,1.1
2022_95_54,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_55,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset hoitajat tekevät valtavasti sellaisia töitä, mitä Pohjoismaissa lääkärit tekevät, mutta se ei näy hoitajan palkkapussissa. Se ei näy etenemisessä, kun kouluttaudutaan, saadaan parempia kredenssejä, pystytään potilasta palvelemaan paljon laajemmin, helpotetaan lääkärin työtä — tästä huolimatta hoitajat eivät saa kohtuullista korvausta. Samanaikaisesti vaikuttaa myöskin siltä, että nämä digihankkeet, joita tässä vuosien mittaan sairaanhoitopiirit ja muut ovat ottaneet käyttöön, eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia, eli työ ei ole siitä syystä helpottunut. Viime hallitusten leikkaukset sihteeripalveluihin, hallintoon, lomarahoihin, kikyyn ja niin edelleen ovat tuottaneet sen, että elämme tänä päivänä — juuri tänä päivänä — hyvinvointivaltion erittäin synkkää, mustaa päivää, sillä nämä kaikki leikkaukset, heikennykset, ovat johtaneet siihen, että hoitajat ovat voineet päivä päivältä huonommin.
Sen lisäksi, että rahaa on puuttunut palkoista, niin myöskin johto on ollut retuperällä sairaanhoitopiireissä. Sairaaloissa ja muissa hyvinvointipalveluissa ei ole osattu arvostaa hoitajia, johtaa heitä oikein. Tähän ei ole puututtu oikealla tavalla, ja tämä näkyy myöskin jatkuvasti hoitajien arjessa. Jos hoitajan lapsi sairastuu, niin hän ei itse asiassa välttämättä voi pitää vapaapäivää ja hoitaa tätä lasta. Se vaatii jo sairaustodistuksen siltä yhdeltä päivältä — ei edes kolmelta päivältä, vaan yhdeltä päivältä. Vuoroista ei oikeastaan voi ollenkaan laistaa edes legitiimeillä, hyvillä syillä. Ainoastaan sairauspäivät ovat sellaisia, joista voi hetkellisesti saada helpotusta. Hoitajat uupuvat tällä hetkellä sairaaloissa ja muissa paikoissa, ja he eivät pääse tästä ahdingostaan eroon.
Tänään käsiteltävä esitys potilasturvallisuuslaista on vain piste, yksi taistelu tässä valtavassa sodassa. Tänään se laki todennäköisesti menee läpi suurella enemmistöllä ihan vain lähettääkseen signaalin, että kotihoidosta ja teho-osastoilta ei voi jättää ihmisiä kuolemaan — se on laitonta, suojelutyötä pitää pystyä tarjoamaan, ja se on se viesti, joka tänään lähtee. Mutta toinen viesti, jonka tänään pitäisi lähteä, on se, että yhtä tarmokkaasti kuin olemme tulleet tänne tänään ja viime päivinä säätämään potilasturvallisuuslakia ja siitä käymään keskustelua, niin samalla tarmokkuudella pitäisi perustuslakivaliokunnassa lähteä keskustelemaan siitä, miten on perustuslain mukaista, että hoitajien ihmisarvo, ihmisoikeudet ja terveys kärsivät, kun joka päivä he venyvät. [Puhemies koputtaa] — Voisinko tulla jatkamaan siitä nyt? [Puhemies: Oikein mielellään. — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Leena Meri: Onko sosiaalidemokraatit hallituksessa?]
Kiitos, arvoisa puhemies! Kollegat, me olemme tulleet sellaiseen tilanteeseen nyt, että meidän täytyy eduskuntana sopia yli vaalikautisesti tapa, jolla me hoidamme tämän palkkakriisin, nämä raha-asiat. Me emme enää voi loputtomiin syyttää toisiamme, emme vuodesta 2007 emmekä siitä eteenpäin, emmekä tulevaisuudessakaan. Tämä on yhteinen vastuu nyt. [Leena Meri: Aha, nyt se on yhteinen!] Meidän on pakko tulla yhteen ja yhteisesti nyt kantaa vastuu tästä.
Tämä hoitajien asia — ylipäänsä naisvaltaisten alojen asia — ei enää ole pelkästään yhden hallituksen tai yhden vaalikauden asia, vaan meidän täytyy tässä yhteisesti nyt sitoutua sen korjaamiseksi. Ja minusta olisi oikein nyt, että tästä eduskunnasta lähtee viesti, että me yhdessä allekirjoitamme sen, että tämä on yhteinen asia. Riippumatta siitä, mikä hallituskoalitio olisi ensi vaalikaudella, me sitoudumme tekemään yhteistyötä palkkojen ja tilanteen parantamiseksi. [Välihuuto — Heli Järvinen: Tuo on oikeasti noloa! — Hälinää — Puhemies koputtaa — Puhemies: Edustaja al-Taeella on nyt puheenvuoro.] En haluaisi tilannetta, jossa tässä kohtaa — kun yritämme korjata tätä asiaa — seuraavalla hallituskaudella kukaan tekisi heikennyksiä, kukaan tekisi leikkauksia hoitoalalta, sote-alalta, vaan meidän täytyy nyt yhteisesti sitoutua.
Ne puheet, joita oppositio tällä hetkellä pitää siitä, että pitää sitoutua parantamaan hoitajien asemaa, palkkausta, työoloja, hyvinvointia, ne ovat niitä samoja puheita, joita täytyy pitää sitten hallitusvastuussa tulevaisuudessa. Vain tällä tavalla, [Leena Meri: Siis aivan käsittämätöntä!] kun koko yhteiskunta sitoutuu siihen, että sote-alan asiat saadaan kuntoon, muutamassa hallituskaudessa voimme palata puhumaan hyvinvointivaltiosta. Sitä ennen tämä on vain nokittelua. [Leena Meren välihuuto — Sari Sarkomaa: Mitä jos aloitettaisiin tällä hallituskaudella!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-19T14:07:28,2022-09-19T14:13:14,Tarkistettu,1.1
2022_95_56,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_95_57,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kuulostaa ihan poskettomalta se tapa, millä te puhutte siitä, kuinka te ette ikään kuin pystyisi tekemään yhtään mitään tällä hetkellä, vaikka teillä on valta, enemmistö eduskunnasta on teidän takananne, teillä on sen lisäksi virkamiesarmeija, teillä on ministeriöt, valmistelevat virkamiehet, jotka pystyvät valmistelemaan teille erilaisia ratkaisuja, jos teiltä vain löytyy sitä poliittista tahtotilaa ja myöskin sitä, että te haluatte laittaa rahaa niihin kohteisiin, mihin tarvitaan. Mitä tulee siihen, mitä on tehty vaikkapa edellisen hallituksen aikana tai sitä ennen — täällä viitattiin erilaisiin leikkauksiin tai muihin, mitä tietyt puolueet olivat tekemässä — niin kaikki sellaiset päätökset, mitä te ette hyväksy, te voitte purkaa. Ja jos te ette pura, niin se tarkoittaa, että te annatte siunauksen linjalle, jota jatketaan. [Leena Meri: Juuri näin!] Teillä on se valta, ei se ole kenenkään muun käsissä.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ja kunnioitan suuresti, että tänä aamuna kello kuusi meidän edustajat, edustaja Arja Juvonen ja edustaja Kaisa Juuso, perussuomalaisten puolesta tulivat tänne talolle jonottamaan ja tekemään perussuomalaisten esitykset, jotta tämä pakkolaki saataisiin kaadettua. Ja tänään joka ikinen täällä eduskunnassa pääsee äänestämään. Jos haluatte sen kaataa, niin antakaa tuki perussuomalaisten esitykselle.
Minua ihmetyttää se, että vaalipuheissa edellisellä kaudella sosiaalidemokraattien osalta oltiin niin kovasti hoitajien ja naisvaltaisten alojen puolella. Silloin edustaja Marin puhui jopa siitä, että naisten pitäisi ruveta yleislakkoon. Ja voi että, kun tämäntyyppinen ihminen olisi pääministerinä, niin mitä voisi tapahtua. [Sanna Antikainen: Ajatella!] Ei mutta hetkinen, koko maailmahan tietää itse tästä henkilöstä: hän on Suomen pääministeri, suuresti arvostettu. Mutta perustuuko se tekoihin vai joihinkin tämmöisiin pinta-asioihin? Te voisitte ansaita kunnioituksen näille puheille laittamalla toteutukseen sen, että kun on tämä hoitoalan kriisi, niin saataisiin rahaa sinne, saataisiin paremmat työolot ja niin edelleen. Te voisitte puuttua näihin asioihin, koska teillä on valta, mutta sen sijaan — niin kuin täällä on kuultu — oli aivan järkyttävää kuunnella sitä mielenosoitustilannetta. Kansanedustaja, jonka pitää olla siis edustamassa kansaa ja joka vielä sanoo, että on tullut kuuntelemaan kansalaisia, heidän hätäänsä, sanoo heille, että hiljaa, ja vielä kädellä huitoo: ”Hiljaa!” Ja se tulee vielä niin kuin selkärankaisena reaktiona, että on tottunut siihen, että voi hiljentää toiset ihmiset, kun pitäisi kuunnella. Ja sen jälkeen hän menee vielä lehdessä sanomaan muunneltua totuutta, että hän ei huutanut heille. Se kaikki on nauhalla. Sen lisäksi, että näin sanotaan ihmisille, joilla on hätä, sen jälkeen vielä kiistetään ja puhutaan muunneltua totuutta. Tuo on ihan hävytöntä. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eikä edes ymmärtänyt pahoitella!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-19T14:13:14,2022-09-19T14:16:30,Hyväksytty,1.1
2022_95_58,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Näin. — Ja edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_59,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunta on huolella arvioinut laajasti asiantuntijoita kuultuaan perusoikeuksia, joita tähän lakiesitykseen kuuluu. Niitä ovat perustuslain 7 §:ssä turvattu oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen, 10 §:ssä turvattu oikeus henkilötietojen suojaan, 13 §:ssä turvattu oikeus ammatilliseen yhdistymisvapauteen, 18 §:ssä turvattu oikeus työhön ja elinkeinon vapauteen ja 19 §:n 1 momentissa turvattu oikeus välttämättömään huolenpitoon. Lisäksi 19 §:n 3 momentissa on turvattu jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Edellä lueteltujen perusoikeuksien turvaaminen perustelee eri perusoikeuksien punnintatilanteissa merkittäviäkin toisten perusoikeuksien rajoituksia. Perusoikeuksien mahdollisessa kollisiotilanteessa — eli tämmöisessä yhteentörmäystilanteessa — perusajatuksena kuitenkin on optimaalisen tasapainon löytäminen sääntelykontekstissa jännitteisessä suhteessa keskenään olevien perusoikeuksien välillä. Siten perusoikeuksia ei voida rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä rajoitusten taustalla olevan toisen perusoikeuden tai muun yhteiskunnallisesti painavan intressin turvaamiseksi. Rajoituksen tulee lisäksi täyttää muut perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset, kuten rajoituksen täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus sekä vaatimukset riittävistä oikeusturvatakeista.
Punnitessaan näitä perusoikeuksia valiokunta on yksimielisesti katsonut, että tämän lain säätämiselle on hyväksyttävät ja erittäin painavat perustelut. Asiakkaiden ja potilaiden hengen vaarantumisen tai asiakkaiden tai potilaiden vakavan terveyden vaarantumisen estäminen on voitava turvata kaikissa olosuhteissa myös työtaistelun aikana. Valiokunnan arvion mukaan tätä ei muuta se, että arvioitaessa hallituksen esitystä eduskuntakäsittelyn aikana on päätetty käsillä olevia lakkoja koskevista turvaamistoimista.
Laki on rakennettu porrastetusti siten, että neuvottelu suojelutyöstä on edellytyksenä sille, että työntekijäjärjestö voi toimeenpanna työnseisauksen tai joukkoirtisanoutumisen, ja jos työntekijäjärjestöön kohdistuva suojelutyötä koskeva neuvotteluvelvollisuus ei osoittaudu riittäväksi, voidaan seuraavaksi kohdistaa toimenpiteitä tai määräyksiä työntekijöihin. Jos 2 ja 3 luvussa osoitetut keinot eivät ole riittäviä, voidaan määräys asiakas- ja potilasturvatyöhön kohdistaa vastaavin edellytyksin kuin työtaisteluun osallistuvaan työntekijään myös sellaiseen sote-alan ammattihenkilöön, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä kyseisen työnantajan palveluksesta. Oikeasuhtaisuutta arvioitaessa tällä porrastuksella on merkitystä.
Edustaja Koskela pohti täällä aiemmin tänään, murretaanko tässä hoitajien lakko-oikeus. Näin ei suinkaan ole. Lakkoilla voi, mutta työtaisteluoikeudella ei saa vaarantaa ihmisten henkeä ja terveyttä. Tässä tilanne on hyvin poikkeuksellinen, koska lakonuhka kohdistuu tehohoitoon ja suojelutyöstä ei ole päästy sopimukseen. Puhumme nyt kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista potilaista, joita ei voida siirtää teho-osastolta muualle ilman, että henki ja terveys vaarantuvat. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotettu sääntely jättää edelleen varsin laajan mahdollisuuden toteuttaa työtaistelutoimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Vain kaikkein kriittisimmät sosiaali- ja terveydenhuollon alat on rajattu pois, kuten ensi- ja tehohoito, synnytykset ja muut hoidot, joiden laiminlyönti johtaa potilaan terveyden vakavaan vaarantumiseen. Ehdotettu sääntely ei siten puutu perustuslain turvaaman työtaisteluoikeuden ydinalueelle. Tämä ei siis ole lakonkieltämislaki. Tämä oli yksimielinen valiokunnan kanta.
Omana henkilökohtaisena mielipiteenäni ja kantanani toivon, että työmarkkinaosapuolet löytäisivät toisensa ja osapuolia tyydyttävä ratkaisu saataisiin aikaiseksi, mikä takaisi työrauhan. Hoitajat olisivat tyytyväisiä palkkaansa, ja alan pito- ja vetovoima lisääntyisi. Tiedän, että valtakunnansovittelija tekee väsymättä töitä ratkaisun löytämiseksi. Työtaisteluita on aina ollut, ja aina ne ovat ennen pitkää ratkenneet, ja tässäkin tapauksessa haluan olla optimisti. [Sanna Antikainen: SDP oli vuonna 2007 samankaltaista lakia vastaan, kummallista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-09-19T14:16:32,2022-09-19T14:21:13,Hyväksytty,1.1
2022_95_60,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Näin. — Edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_61,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Hoitajien työtaistelutilannetta on seurattu pitkään. Sopijaosapuolet eivät ole löytäneet ratkaisua, joka olisi tyydyttänyt molempia osapuolia. Työn vaativuus, hoitajapula, kasvava palveluntarve ja palkkojen jälkeenjääneisyys ovat keskeisiä tekijöitä, joiden vuoksi me olemme tässä tilanteessa.
Käsissämme on laki, jonka tarkoitus on varmistaa, että perustuslakiin kirjattu ihmisen oikeus terveyteen ja elämään, jota yhteiskunnan on vaalittava, toteutuu. Silloin kun mikä muu tarve tahansa on vastakkain tämän oikeuden kanssa, oikeus terveyteen ja elämään menee edelle.
Olen istunut viimeiset kolme vuotta perustuslakivaliokunnassa. Tänä aikana tämä lakiin kirjattu oikeus on moneen kertaan tullut testattua, kun koronalakeja on lausuttu. Tässä ei ole mielestäni mitään epäselvyyttä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä juuri puhui perusteet selkeästi.
Työtaistelutilanteessa on aina niin, että osa taistelee myös toisten puolesta. Tämän lain hyväksymisen jälkeen tehohoidossa työtä tekevien puolesta muut ovat tarvittaessa lakossa heidän työnsä turvaamiseksi. [Sanna Antikainen: Tehohoidon lakot on jo peruttu!]
Olen valmistunut ensimmäiseen terveydenhuollon ammattiin 1974. Olin mukana edellisessä Tehy-lakossa 1995. [Sebastian Tynkkynen: 2022!] Olin lakossa, kun työkaverit huolehtivat kriisityöstä, ja kun he eivät enää selviytyneet ja pystyneet pitämään potilaita hengissä, minut kutsuttiin takaisin töihin, ja toiset hoitajat jatkoivat lakossa olemista minunkin puolestani. Lopulta silloinkin ratkaisu löytyi.
Arvoisa puhemies! Minä uskon, että ratkaisu löytyy myös tässä tilanteessa, mutta ajattelen, että se kyllä vaatii yhden askeleen molemmilta osapuolilta toista vastaan. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-19T14:21:19,2022-09-19T14:23:47,Hyväksytty,1.1
2022_95_62,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_63,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Meillä Pohjanmaalla on sellainen vitsi, että isäntä maksaa vaikka 200 euroa siitä, ettei naapurin isäntä saa viittäkymppiä. Kun katsoo tätä terveydenhuoltoalan palkkakehitystä, niin täytyy sanoa, että tämä vitsi on muuttunut juuri todeksi. Ollaan aloitettu vuosia kestänyt sote-uudistus ja perustettu maakuntahimmeli hyvinvointialueineen. Eli ollaan nähty hirvittävästi vaivaa, ja rahaa on palanut siihen, etteivät hoitajat vain olisi saaneet palkankorotusta. Koko sote-uudistusta ei ehkä olisi tarvittu, jos oltaisiin palkat laitettu heti alkumetreillä kohdilleen. Eli toimiva järjestelmä on nyt käytännössä romutettu ja puuhasteltu sote-uudistuksen maakuntahallinnon ja hyvinvointialueiden kanssa, ja rahaa ja aikaa on saatu kulumaan jo järkyttävä määrä, sen sijaan, että hoitajien palkka-asiat olisi laitettu kerralla kuntoon.
Ja nyt ollaan jo pakottamassa hoitajat töihin ja lakko-oikeutta rajoitetaan. Lisäksi elinkustannusten raju nousu ei enää innosta tekemään työtä, jolla ei rahallisesti arjessa pärjää. Taisi joku tässä aikoinaan sanoakin, että hoitajamitoitus ei saisi olla rahasta kiinni mutta tällä hetkellä meillä ei ole siihen rahaa. Nyt miljardit lentelevät ja hoitajat kärsivät. Suomen kielellä tällaista kutsutaan tunaroinniksi. Mitä jos nyt vain laitetaan ne palkat kohdalleen ja turvataan meidän terveyspalvelumme ja sen laatu, ennen kuin koko ala menettää houkuttelevaisuutensa.
Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysymys enemmän moraalista kuin perustuslaista. Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysehdotusta ja lausumia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-19T14:23:47,2022-09-19T14:25:45,Hyväksytty,1.1
2022_95_64,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Kiitos. — Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_65,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos heille, jotka ovat kannattaneet perussuomalaisten tekemää hylkäysesitystä ja lausumia.
Mitähän mahtaisi Florence Nightingale, tuo sairaanhoidon esiäiti 1800-luvulta, nyt tuumata, kun näkisi, missä tilanteessa me olemme? Hän lähti 1854 Turkkiin Krimin sodan uhreja hoitamaan, vapaaehtoistyöhön, yli 30 muun naisen kanssa. Mahtaisiko hän nyt sanoa: ”Enhän minä sitä tarkoittanut, että laupeudesta ja sydämen hyvyydestä tätä hoitotyötä tehdään. Mennään pahimpaan paikkaan, mennään tehohoitoon, mennään leikkaussaleihin, mennään päivystykseen, ambulanssiin. En tarkoittanut, että tämä on laupeutta, ei ole enää kutsumusta, vaan vaatikaa vuonna 2022 korvaus siitä tekemästänne työstä. Kutsumus ei elätä.”
Florence Nightingale teki paljon muutakin. Hän oli tilastotieteilijä, ja hän kirjoitti paljon kirjoja. Hän totesi muun muassa näin 1850-luvulla: ”Naisten työuran hankkimista haittaavat esteet pitäisi purkaa.” Ja täällä me mietimme sitä, miten me saamme naisvaltaiselle alalle työntekijöitä, mistä heitä löytää. No, ei ainakaan laupeudesta, ei ainakaan kutsumuksesta enää. Hoitoala ei periydy enää äidiltä tyttärelle, niin kuin esimerkiksi itseni kohdalla. 
Valmistuin 1986 jouluna Tukholmankadulta sairaanhoito-opistosta. Olin hyvin nuori ja menin Myllypuroon töihin. Siitä siirryin Laakson sairaalan töihin, ja vuonna 1995 olin lakossa, mutta olin lakkovahtina siellä yövuorossa. Sitten siirryin töihin Kivelän sairaalaan, välissä kävin Koskelan sairaalassa, ja sieltä siirryin ikääntyneiden kehitysvammaisten, muistisairaiden ja ikääntyneiden muistisairaiden ryhmäkotiin hoitajaksi. Eli pitkä rupeama. Silloin kun on kokenut, tehnyt omilla käsillään, juossut omilla jaloillaan pitkiä sairaalan käytäviä, tietää, mistä puhuu, ja silloin kukaan ei voi sanoa, että ei ymmärtäisi asioita. Vuosikausiahan täällä on puhuttu siitä, että hoitajien työolot pitäisi laittaa kuntoon. En ole juurikaan kuullut hoitajia, jotka valittaisivat siitä, ettei viitsi eikä jaksa mennä iltavuoroon tai yövuoroon. Tein itse yötyötä pitkälle yli kymmenen vuotta ja rakastin työtäni, koska se oli mukavaa ja hauskaa, ja arvostin sitten myös vapaapäiviä, joita siitä yövuorosta sai. Ne olivat henkilökohtaisia valintoja, mutta jotta yhteiskunta pyörii, niin hoitajat tarvitsevat myös palkkaa.
Arvoisa puhemies! Työoikeuden asiantuntijat ovat nostaneet esiin tässä lakiesityksessä sen, ettei esitys noudata periaatetta siitä, että työtaisteluun pitää puuttua mahdollisimman vähän. Tämä on ongelmallista perustuslain mukaisen työtaisteluvapauden näkökulmasta. Työtaisteluoikeuteen kohdistuvien rajoitusten tulee olla soveltamisalaltaan ja ajallisesti tarkkarajaisia, välittömään uhkaan perustuvia ja oikeasuhtaisia sekä viimesijaisia.
Arvoisa puhemies! Minua hämmentää se, miksi ministerit eivät käytä täällä lainkaan puheenvuoroja. [Mauri Peltokangas: Erikoista!] Missä vastuun kantajat ovat, kun heidän pitäisi perustella toimintaansa? Eikö vasemmistoliiton edustajilla edustaja Anna Kontulaa lukuun ottamatta — huomaan, että, edustaja Kyllönen, olette kyllä salissa ja puheenvuoronne on tuossa listalla — ja vihreiden edustaja Holopaista lukuun ottamatta ole mitään sanottavaa? Entä missä on RKP? Eikö teillä ole mitään sanottavaa, teillä, jotka olette Länsi-Uudellamaalla muun muassa hyvinvointivaltuutettuina esimerkiksi minun kanssani ja pidätte niin tärkeänä sitä, että ruotsin kieli säilyy sote-palveluissa? Voisitte tulla tänne puolustamaan hoitajia ja kannustamaan heitä, että tämän pakkolain lisäksi he palvelevat kansallisilla kielillä Suomessa, tekevät sitä tärkeää hoitotyötä. Eipä teitä näy täällä. [Jukka Mäkynen: Kyllä ne ovat sitten, kun äänestetään!]
Täällä on nostettu esiin, että tätä esitystä on valiokunnissa punnittu huolella ja tehty tarkasti. Vastalause: Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai mietinnön nenänsä eteen juuri silloin, kun valiokunnan kokous alkoi. Meillä ei ollut mitään aikaa tutustua mietintöön etukäteen, vaan siltä istumalta jouduimme päättämään ja tekemään muutosesitykset, pykälämuutokset, tutustumaan mietintötekstiin, punnitsemaan jokaista sanaa, mitä mikäkin tarkoittaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tämä on hallituksen tapa toimia!] Se on uskomatonta, millaista lainsäädäntötyötä. Olen ollut pitempään hoitajana kuin politiikassa, mutta jos jotain olen tästä politiikasta oppinut, niin sen, että on kaksi tapaa: toinen on viivytellä, toinen on väsyttää. Perjantaina väsytettiin. Oli paljon edustajia, joilla oli jo sovittuja menoja, ja heidän piti esimerkiksi viikonloppuna olla jossakin muualla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kanssani oleva arvostamani Kaisa Juuso joutui lähtemään pohjoiseen, koska hänellä oli siellä sovitut työtehtävät. Perjantaina meitä väsytettiin, jotta saatiin mahdollisimman pian asioita vietyä, ja nyt viedään sitten kiireellä läpi.
Arvoisa puhemies! Puhuin ihan sydämeni kyllyydestä ja sanoin sen, mitä minä tunnen. Tämä on surun päivä, sillä hienot puheet täällä eivät tuo hoitajalle isompaa rahakukkaroa eivätkä tuo sinne rahaa. Vuonna 2007, kun täällä tehtiin edellistä pakkolakia, olin silloinkin yövuorossa. Sieltä jostakin yövuorosta ja potilaiden keskuudesta pohdin, että voi, kunpa ääneni kuuluisi eduskuntaan ja kunpa ne tietäisivät, mitä siellä terveydenhuollossa tapahtuu. Mutta eiväthän ne äänet kuuluneet, mutta onneksi nyt on tilanne toinen.
Minä olen jo vanha hoitaja, mutta me teemme tulevaisuutta nuoremmille hoitajille: meidän tyttärille, meidän pojille, niille, jotka ottavat sen hoivakentän. Ja he ovat muuten aika erikoisia ja kummallisia tänä päivänä: eivät he enää halua virkaa eivätkä toimea, vaan he äänestävät jaloillaan. He vaihtavat alaa, niin kuin eräs nuori lähihoitaja laittoi minulle viestin ”minä lähden nyt kaupanalalle” ja luetteli listan, miksi näin on: ei jaksa enää, nuutuu ja nääntyy raskaan työtaakan alla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-19T14:25:47,2022-09-19T14:33:02,Hyväksytty,1.1
2022_95_66,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Ari Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_67,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Viime vuoden elokuussa kirjoitin, miten Deal Henkilöstöratkaisut etsi asiakkaalleen lähihoitajia Helsinkiin noin 3 700 euron palkalla. Kaikkiaan hakemuksia tuli reilu 200 kappaletta, mikä on normaalin rekryyn verrattuna noin kymmenkertainen määrä. Ainakin osa hoitoalan ongelmista ratkeaisi reilulla palkalla, ja siihen auttaisi totta kai myös työn verotuksen alentaminen.
Samassa yhteydessä rekrytoiva yritys kertoi, että heille yllättävintä oli alalle palaavien hakijoiden runsas määrä. Moni oli halukas palaamaan hoitotehtäviin, jos palkkaus oli tällainen. Veikkaan, että yritys on saanut motivoituneita ja laadukkaita hoitajia, jotka ovat sitoutuneet työhönsä. Jokainen ymmärtää, että tästä hyötyvät myös hoidettavat.
Kenttää kuunnellessa käy hyvin selväksi, että palkkauksen lisäksi hoitoalalla on muitakin kipupisteitä, kuten työolot, omaan työhön vaikuttaminen ja johtaminen. Tilanteen jatkuessa tällaisena katoavat sosiaali- ja terveyspuolelta pian viimeisetkin ammattitaitoiset, täydellä sydämellä työtään tekevät hoitajat.
Halvalla ei saa hyviä johtajia, mutta sama pätee työntekijöihin. Hyvään palkkaan ei voi vedota vain yrityksen tai organisaation johtajia hakiessa, vaan se pätee myös työntekijöihin. Osaavat ja hyvinvoivat työntekijät ovat menestyneiden yritysten ja organisaatioiden selkäranka. Meidän tulisi nähdä paremmin hyvinvoivien työntekijöiden tuomat säästöt esimerkiksi poissaolojen vähentymisenä, työn tuottavuudessa ja koko organisaatioiden onnistumisina — näistä hyötyvät kaikki. Ei tämä mitään rakettitiedettä ole. Juhlapuheiden sijaan tarvitsemme tekoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-19T14:33:05,2022-09-19T14:35:26,Hyväksytty,1.1
2022_95_68,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_69,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! On vedottu siihen, että lainsäädäntö olisi tullut tarpeettomaksi siinä hetkessä, kun käräjäoikeuden päätökset lakkojen osalta tulivat. On todettava, että muutama tunti käräjäoikeuden päätösten jälkeen myöskin tämän lainsäädännön suhteen maali siirtyi. Meille ilmoitettiin, että tulee siirtokielto ja aloitetaan joukkoirtisanoutumisiin valmistautuminen koko erikoissairaanhoidossa, mikä tarkoittaa koko kokonaisuuden laajenemista itse asiassa paljon isommalle kuin mitä tähän mennessä on edes keskusteluissa käyty. Erikoissairaanhoito tarkoittaa koko maan erikoissairaanhoitoa, ei yhtä yksittäistä yksikköä. Sillä tiimoin hengen ja terveyden osuus on tässä vielä merkityksellisempi kuin silloin, kun puhutaan vuoden 2007 lakosta tai vuoden 2022 kevään tilanteesta. Tilanne on siinä mielessä myöskin työmarkkinoiden näkökulmasta poikkeuksellinen, että aiemmin ei ole kieltäydytty suojelutyön tekemisestä, joka on ollut yksi työtaistelutoimien kirjoittamattomista säännöistä: tehdään suojelutyötä, ja ihmishenkiä ei vaaranneta.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan jäsenenä on ollut surullista kuulla tässä salissa, että on annettu ymmärtää puheenvuoroissa, että hallitus on roiskinut kohteettomasti rahaa ympäriinsä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on!] Minä väitän, että meillä on semmoinen valtiovarainministeri, nimeltänsä Annika Saarikko, joka ei mahdollista tässä hallituksessa minkään rahan roiskimista yhtään mihinkään. [Sanna Antikainen: Te voitte väittää, mitä haluatte! Emme silti usko! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Ihan samalla tavalla allekirjoittaneella on puheoikeus kuin edustaja Gustafssonillakin oli silloin, kun hän kävi mielenosoituksessa ja halusi kertoa oman mielipiteensä. Jukka sanoi ”hiljaa” vain sen takia, että häntäkin olisi kuunneltu — ei siksi, että hän olisi halunnut vaientaa mielenosoittajat. [Sebastian Tynkkynen: Eivät nämä selittämällä parane! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Voin sanoa sen näin, koska seisoin siinä Jukan vieressä ja kuulin ja näin, mitä tapahtui.
On surullista itse asiassa se, että rahan roiskimiseksi kuvataan ne koronapaketit, mitä meillä on täällä tehty: [Sari Sarkomaa: Eihän niin ole kukaan täällä sanonut!] kunnille 5 miljardia euroa, joista 3 miljardia meni suoraan koronatoimien tekemiseen. Sen lisäksi me olemme joutuneet tekemään laajoja paketteja myöskin Puolustusvoimille. Jos se on rahan roiskimista, että me olemme laittaneet puolustusmenoihin 1,6 miljardia, F-35-hävittäjiin 1,45 miljardia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vasemmisto vastusti!] energiatukiin ihmisten selviämiseksi haasteellisesta taloudellisesta ajasta, sähkölaskujen ja muiden kasvavien kulujen maksamiseksi, jos se, että me olemme auttaneet Ukrainaa, olemme tukeneet sisäministeriötä yli miljardilla, jotta me pystyisimme vastaamaan poliisin ja Rajavartioston [Hälinää — Puhemies koputtaa] erilaisten laitteiden, koneistojen ja rajavalvontajärjestelmien uusimisesta, jos se on todella rahan roiskimista ja seisotte sen ajatuksen takana, niin se on hienoa kuulla tässä salissa ja ihan julkisesti. Sen sijaan hallitus on pyrkinyt laittamaan rahaa myöskin vanhuspalveluihin, 265 miljoonaa, lastensuojeluun, tilanteen helpottamiseen siellä, hoitotakuuseen, kokonaisjärjestelmään, soteen. Sinne on todellakin laitettu rahaa, mutta mikään raha ei tällä hetkellä tunnu riittävän niitten kokonaisuuksien korjaamiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Outoa!]
Itse asiassa olen äärimmäisen iloinen, että suuresti arvostamani kollega Antero Laukkanen ilmaisi olevansa ensimmäinen syyllinen. Minä, rakas Antero, ilmoittaudun toiseksi. Jos se helpottaa, että täällä etsitään syyllisiä ja syytellään toinen toisiamme, niin meitä on jo kaksi syyllistä. Syyttäkää meitä. Keskitytään nyt, kun syylliset ovat löytyneet, ongelmien ratkaisuun ja asioiden korjaamiseen. [Arja Juvonen: Minä olen ollut kentällä töissä!]
Tässä lainsäädäntökokonaisuudessa on hyvin määritelty ja eritelty ne säädöskokonaisuudet, millä tavalla mainittuun lakko-oikeuteen voitaisiin puuttua. Ja kun täällä on sanottu, että rajoitetaan lakko-oikeutta, niin siitä tässä lainsäädännössä ei ole suinkaan kysymys. Tässä on tarkoitus viimesijaisena keinona mahdollistaa suojelutyö ja edellyttää suojelutyöstä neuvottelemista semmoisessa tilanteessa, jossa ovat vastakappaleet niin vahvasti toistensa kimpussa, että myöskin hengen ja terveyden turvaaminen unohtuu. Tätä lainsäädäntöä ei voida käyttää ennen kuin on hoidettu ne velvollisuudet, mitä niin työntekijäjärjestöille kun työnantajallekin kuuluu. Pitää pystyä rakentamaan kokonaisuus siitä lähtökohdasta, että yhdenkään ihmisen henki ja terveys eivät vaarannu sen takia, että ihmiset käyttävät lakko-oikeuttaan, joka on yksi perusoikeus. Mutta väistämättä, kun nämä työtaistelutoimet ilmoitettiin käräjäoikeuksien ratkaisujen jälkeen uutena tuleviksi — nimenomaan uusina täydellinen siirtokielto ja joukkoirtisanoutumiset — ei meillä hallituksena kovin paljon ollut muita vaihtoehtoja kuin tuoda tämä lainsäädäntö tänne saliin. Ja siitä on yhteisesti neuvoteltu, siitä on yhteisesti väännetty.
Edelleen saan viestiä siitä, minkä takia esimerkiksi Helsingin kaupungin viestiä ei ole riittävässä mitassa kuultu, kun edelleen tulee palautetta siitä, että kotihoitoon ei tarvittaisi lainsäädäntötoimia turvaamaan viimesijaista hoitoa. On arvioitu vuokratyövoiman mahdollisuutta, ostopalveluita, erityisiä järjestelyitä, mutta siitä huolimatta arviolta 200–300 ehdottoman välttämätöntä asiakaskäyntiä jäisi päivässä toteuttamatta. Väitän, että siinä joukkueessa on ihan varmasti heitä, [Puhemies koputtaa] joilla on viimesijaista lääkitystä ja tarve aidosti saada hoitoa, jotta elämä ja henki pystytään varmistamaan.
Meistä ei tätä lakia kukaan täällä ilomielin ole edistämässä. Mutta perusoikeuksista, kun puntaroidaan asioita, henki ja terveys asettuvat kaiken edelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-19T14:35:28,2022-09-19T14:43:06,Hyväksytty,1.1
2022_95_70,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Kiitos. — Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_71,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! ”Te olette nyt sotkemassa työmarkkinoita todella rajulla tavalla tällä pakkolakipaketilla”, kuvasi hallituksenmuodostaja Antti Rinne edellistä käsittelyä vuonna 2015. [Sanna Antikainen: Ohhoh!] ”Eräs neuvo voisi olla — tai ainakin toivomus — hallitukselle: Älkää tuoko näitä pakkolakiesityksiä tänne eduskuntaan hosumalla. Jättäkää aikaa järjestöille rauhassa nyt neuvotella.” Tämä viesti on entiseltä työministeriltä Lauri Ihalaiselta. Mutta viestit kaikuivat kuuroille korville, ja pikkuhiljaa on edetty tilanteeseen, jossa sosiaalidemokraatit eivät kuuntele edes omiaan, ja nekin, jotka haluavat käyttää kansalaisoikeuksiaan, saavat huutoa vastineeksi. Vielä keväällä pääministeri Sanna Marin vetosi: annetaan sovittelulautakunnalle työrauha. Nyt tiedämme, miten hyvin tämäkin lupaus on pidetty. Se herättää kysymyksen, kuinka hyvin sosialidemokraatit kuuntelevat kansalaisia, kun eivät näköjään pääministeriäkään. Ylipäätään suhtautuminen on ollut korostetun ylimielistä, kopeaa ja piittaamatonta ja suorastaan pöyhkeän julkeaa.
Hallitusohjelman sivulta yhdeksän alkaa kokonainen kappale lupauksista kansalaisille.
Ensimmäisessä kohdassa tehdään lupaus hallinnon jatkuvasta oppimisesta. Siinä mainitaan, että hallitus etsii tietoa ja kokeilee, jotta osaisi toimia tavoilla, joista suomalaiset hyötyvät. Pakkolainsäädäntöä on ollut eduskunnassa ainakin vuosina 2007 ja 2015. Menneisyydestä on siis voinut ottaa oppia.
Toisessa kohdassa luvataan uudenlaista vuorovaikutusta: ”Uudenlainen vuorovaikutus tarkoittaa sekä ihmisten osallistumista julkisen hallinnon toimintaan huomattavasti nykyistä vahvemmin ja uusien vuorovaikutusmenetelmien etsimistä ja kokeilemista.” Moniko täällä ajatteli, että vahvemmat vuorovaikutusmenetelmät tarkoittivatkin pakottamista, pelottelua ja painostamista?
Hoitajat ovat äärimmäisen pettyneitä. He ovat tuoneet esiin työolojensa kestämättömyyden. He ovat vaatineet toimia potilasturvallisuuden parantamiseksi, mutta nyt heitä itseään kohtaan hyökätään potilasturvallisuuden nimissä. Esimerkiksi edustaja Ilmari Nurmisen mukaan jokaisella hoitajalla on moraalinen vastuu huolehtia potilasturvallisuudesta. Ajatelkaa, kuinka röyhkeää on syyllistää hoitajia, jotka ovat erittäin ahtaalla työolojensa, jaksamisensa ja taloutensa kanssa. [Sanna Antikainen: Yrittävät parhaansa joka päivä!]
Hallitus on nyt onnistunut vähentämään noin 500 hoitajaa, ja vielä 300 hakemusta on jonossa heidän oikeuksiensa poistamiseksi. Ajatelkaa, että nämä 800 hoitajaa ovat vuosia opiskelleet ammattiinsa ja toimineet alalla vuosia. Useilla heistä on kotona suita ruokittavaksi. Viime vuonna näitä hoitajia poistui 46. Tässä näkyy kaikkein karuimmin, minkälaisen viestin hallitus heille antaa. [Sanna Antikainen: Kiitos vaan!] Aluevaaleissa 22 SDP mainosti, kuinka sote-henkilöstön hyvinvointi on keskeisin tavoite. Sama toistui kuntavaaleissa 21, ja arvatkaa missä: eduskuntavaaleissa 19. Sote-henkilöstö antoi heille tukensa, vaikka ei saanut mitään vastineeksi. Hävettää heidän puolestaan, kuinka vähän teidän sanat ja teot ovat kohdanneet toisensa. Ministerit, siis hallituksen suurimmat vallankäyttäjät, eivät edes ole vaivautuneet tänne paikalle kertomaan kolttosistaan. Tämäkö on teidän näkemyksenne työväenpuolueesta? [Mika Karin välihuuto] Forssan kokouksen henki on haihtunut, ja näyttää siltä, että olette juopuneet vallasta. [Sanna Antikainen: Nähtävästi!]
Arvoisa puhemies! Hallituksen tiedonantoon sisältyvä pakkolakipaketti on syvässä ristiriidassa sopimusvapauden kanssa ja muutoksien jälkeenkin sisällöllisesti epäoikeudenmukainen. Ei ole ihme, että ihmiset kokevat tulleensa kohdelluiksi epäoikeudenmukaisesti.
”Hallitus on pakkolakipaketilla tiedostaen tai tietämättään sitonut itseään kauluksiaan myöten työmarkkinasopimisen osapuoleksi ja työnantajille mieluisten esitysten muodossa. Poliitikkojen sotkeutumisesta sopimus- ja palkkapolitiikkaan ei ole ollut hyviä kokemuksia. Viisas hallitus pyrkii aktiiviseen rooliin, mutta tasapainoisesti.” Nämäkin sanat ovat Lauri Ihalaisen. Ja hän on myös todennut: ”Lopuksi haluan sanoa: Olisi hyvä löytää yhteisymmärrys. Olisi hyvä, että työmarkkinapolitiikkakin säilyisi ensisijaisesti taito- eikä voimalajina. Meidän on palattava hyvän, luottamukseen rakentuvan kolmikantayhteistyön tielle.” Jos ette kuuntele hoitajia tai ymmärrä meitä, niin luottakaa Lauri Ihalaisen kokemukseen. Entinen työministeri Ihalainen on kirvesmies, ja näyttää vahvasti siltä, että jälkienne siivoamiseenkin tullaan tarvitsemaan kirvestä. Toivottavasti ei käy niin, että viimeinen sammuttaa valot. [Puhuja sammuttaa puhujakorokkeen valon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-19T14:43:14,2022-09-19T14:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_95_72,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Järvinen. [Vasemmalta: Kesäteatteria! — Jukka Gustafsson: Tampereen Komediateatteri! — Aki Lindén: Koko ajan on ollut ministeri paikalla! — Välihuutoja] — Edustaja Järvisellä on nyt puheenvuoro. Hiljennytään kuuntelemaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_73,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Heli,Järvinen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä täällä lakia, jota pakkolaiksikin kutsutaan, ja minusta se on aika osuva nimi, sillä tämä laki yksinkertaisesti on pakko laatia. Miksei silloin puhuttaisi pakkolaista? Siihen meitä jopa oikeuskansleri suorastaan hoputtaa. Tämä on vain tehtävä. Siitä huolimatta varmasti yksikään meistä ei tästä tilanteesta nauti, niin kuin ei ole nauttinut aiemmistakaan pakkolaeista.
Arvostan suuresti suomalaisia ammattijärjestöjä, myös Tehyä, mutta kun Tehy näissä mielenosoituksissa hoitajien puolesta vetoaa kyltillä ja plakaatilla, jossa lukee ”hoitajapula ei korjaannu pakkolailla, hoitajapula korjaantuu rahalla”, haluan nyt osoittaa sanani etenkin Tehylle: Tästä ensimmäisestä lauseesta olen prikulleen samaa mieltä. Hoitajapula ei todellakaan tällä pakkolailla korjaannu, mutta se huono uutinen on se, että ei se hoitajapula, kuulkaa, korjaannu myöskään pelkällä rahalla. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meillä on ollut tämä sama tilanne vuonna 2007. Silloinkin laadittiin pakkolaki. Silloinkin oli pakko laatia vastaava laki. [Sanna Antikainen: Ja demarit olivat sitä vastaan!] Silloin hoitajat vaativat isoa palkankorotusta, ja he myös saivat sen. He saivat silloin vähintään 16 prosentin palkankorotuksen neljän vuoden kaudelle, mikä oli paljon yleistä palkankorotustasoa suurempi. Ja kuinka kävikään? Siitä korotuksesta, siitä tasokorotuksesta ei ole mitään jäljellä.
Tässä tilanteessa, jossa nyt jo inflaatio laukkaa niin kovaa kuin laukkaakin, ja jos ja kun tulossa on vielä monia aloja omine palkanvaatimuksineen, jos laajalle joukolle korotetaan palkkoja näin kovasti, se tarkoittaa sitä, että inflaatio tulee entisestään laukkaamaan vauhdikkaammin. Iso uhka on se, että tällaisestakaan palkankorotuksesta ei oikeastaan ostovoima kasva, [Sanna Antikainen: Eli sanokaa suoraan, että ette halua maksaa hoitajille!] ja se on surullinen uutinen. Haluan vain korostaa tällä sitä, että tämä hoitajapula, joka meillä on ollut kauan, tämä on ollut viime vaalikaudella, tämä on ollut edellisellä vaalikaudella, tämä on ollut ihan kaikkien puolueiden aikana. Tätä ei korjata pelkällä rahalla. Me tarvitsemme paljon keinoja.
Meillä on aivan kaikkien puolueiden vastuu siitä, että me saamme hoitajia tähän maahan lisää. [Leena Meri: Te olette hallituksessa!] Kuten sanoin, tämä ongelma on ollut hyvin pitkään, koska tilanne on yksinkertaisesti se, että jos me haluaisimme saada Suomeen riittävästi hoitajia, kaikkien suomalaisnuorten pitäisi hakeutua hoitoalalle, ja jokainen meistä ymmärtää, että se on täysi mahdottomuus, koska työntekijöitä tarvitaan kovin monella muullakin alalla. Me tarvitsemme siis monenlaisia toimia, ja sen takia toivon jatkossa kaikilta puolueilta enemmän hartioita olla myös näiden pakkoratkaisujen takana, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] koska voin sanoa.... — Voin sanoa teille, perussuomalaiset, että valitettavasti todennäköisesti tekin tulette löytämään tämän tilanteen edestänne. [Leena Meri: Niin, kun te ette korjaa sitä!] Silloin kaivetaan esiin joka ainoan puheenvuoro, ja varmasti kuulette ne vielä moneen kertaan. Näitä tilanteita valitettavasti vain tulee. [Perussuomalaisten ryhmästä: Huono argumentti! — Hälinää — Puhemies koputtaa] Siksi arvostan etenkin kokoomuksen ratkaisua. Kokoomus on tällä hetkellä oppositiossa mutta aikoo äänestää tämän lain puolesta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Totta kai!] Minusta se on ryhdikästä. Se on ryhdikästä vastuunkantoa. Te tiedätte, millaisissa tilanteissa olemme olleet aiemmin, te tiedätte sen vastuun, ja tätä toivon myös niiltä puolueilta, jotka nyt ovat hallituksessa, sitten tulevaisuutta ajatellen, että hekin muistavat sen, millaista on tämän pakkolain edessä olla. [Hälinää — Välihuutoja]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  No niin, ja edelleen edustaja Järvisellä on puheenvuoro. Keskitytään kuuntelemaan.] Täällä on aika moneen kertaan keskustelussa mainittu edustaja Gustafsson ja hänen [Leena Meri: Hiljaa-huutonsa!] sinänsä harmillinen ja harmilliseen paikkaan osunut kehotus, jonka kuitenkin ymmärrän kovin hyvin. Itselläni on tässä pömpelissäkin aika usein sellainen olo, että tekisi mieli käyttää samaa ilmaisua, mutta vetoan vain puhemieheen ja luotan siihen, että hän hoitaa tehtävänsä.
Tuleville kansanedustajille haluaisin sanoa, että olen ollut tässä talossa ja tässä salissa vasta kolme kautta ja tuntenut sen ajan edustaja Gustafssonin. Jos tulevat kansanedustajat pystyvät samanlaiseen nöyryyteen [Naurua] suhteessa eri mieltä oleviin, suhteessa siihen, että on valmis tulemaan puhumaan omien arvojensa mukaisia puheita vaikka aamuviideltä, tai puolustamaan niitä asioita, joita kukaan, yksikään teistä esimerkiksi ei puolustanut, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vai niin!] kuten esimerkiksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitosta viime kaudella, [Sari Sarkomaan välihuuto] niin povaan aika pitkää uraa. Kannattaa ottaa monesta asiasta opiksi. Siitä huolimatta lausahdus tuli harmilliseen paikkaan harmilliseen aikaan.
En ilakoi siitä huolimatta myöskään esimerkiksi, perussuomalaiset, teille, teidän erilaisille sakkotuomioille, muille tuomioille. [Leena Meri: Mites vihreillä?] Teiltä löytyy useampi edustaja sieltä teidän puoleltanne, joilla on erilaisia tuomioita. Täällä olisi ilakoinnin aihetta kovin monelle. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt pyydän, edustaja Järvinen, pysytäänpä tässä otsikon aiheessa.] Täällä on monta kertaa sanottu sitä, että sote ei tuo ratkaisua. Te tiedätte ja muistatte varmasti, että en ole tämän tehdyn sote-ratkaisun kannalla. En äänestänyt sen puolesta, mutta siitä huolimatta väitän, että suurelle osalle hoitohenkilökuntaa se tuo mukanaan jotakin hyvää pelkästään jo sen takia, että tapahtuu palkkaharmonisaatio ja tulee aivan uudenlainen kilpailu työntekijöistä, mikä taatusti tulee nostamaan ja korottamaan palkkoja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten niihin silloin on varaa?]
Haluan vedota tulevaan sote-uudistukseen myös siltä puolelta, että meitä on täällä iso liuta sellaisia edustajia, jotka toimimme myös hyvinvointialueilla päättäjinä, ja nyt esitän kaikille hoitajille toiveen: Olkaa yhteydessä, kertokaa, mitä toimia palkkaratkaisujen lisäksi te toivotte, [Vilhelm Junnila: Jos saa äänensä kuuluviin!] jotta te viihtyisitte töissänne paremmin, mihin toimiin olette itse valmiita. [Puhemies koputtaa] Meitä on täällä monta edustajaa, jotka haluamme viedä tätä viestiä eteenpäin, sillä me kaikki tulemme tarvitsemaan teitä.
Joka tapauksessa edustaja Kyllönen kokosi hyvin: Meillä ihmisoikeus henkeen ja elämään menee kaiken edelle. Valitettavasti siksi pakkolaki täytyy tänäänkin säätää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Heli Järvinen,930,2022-09-19T14:49:06,2022-09-19T14:56:53,Hyväksytty,1.1
2022_95_74,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt, edustaja Järvinen, aika on täynnä. [Leena Meri: Saisiko vastauspuheenvuoron?] — Odotetaan vielä hetki, jos täältä tulee lisää mahdollisuuksia debatoida. — Edustaja Guzenina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_75,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kyllönen täällä aiemmin kiteytti hyvin sen, miksi tämä tämänhetkinen tilanne eroaa vuoden 2007 työtaistelusta. Perustuslakivaliokunta sai oman lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle valmiiksi perjantaina aamusella, ja tämä perustuslakivaliokunnan lausunto oli yksimielinen. Tässäkin salissa istuu kaksi perussuomalaista, jotka olivat mukana tuota lausuntoa antamassa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä], ja se oli yksimielinen. Perustuslakivaliokunta antoi lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka teki siis tästä mietinnön. [Välihuutoja]
Se on totta... [Hälinää — Puhemies koputtaa] Se on totta, että usean vuoden ajan päivittäin, valitettavasti, ihmishenget ovat olleet vaarassa meidän sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisjärjestelmässä. [Sanna Antikainen: Ja se ei ole hoitajien vika!] Tilanne on jatkunut jo vuosia, tästä olen aivan samaa mieltä opposition kanssa. Annan suuren arvon myöskin sille, että kokoomus on tämän käsittelyn yhteydessä nähnyt tämän tilanteen vakavuuden, samalla tavalla kuin perustuslakivaliokunnassa kokoomuksen edustajat ja perussuomalaisten edustajat ovat olleet tukemassa yksimielisesti tätä PeVin lausuntoa. Sen sijaan täällä salissa perussuomalaisten edustajat nyt mölisevät, naureskelevat, viis veisaavat sille, mitä ovat itse olleet päättämässä perustuslakivaliokunnassa. Kokoomuslaiset toimivat tässä ryhdikkäästi ja selkärankaisesti. [Leena Meri: Vai niin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä on valiokunnan tehtävä!] Sille annan todella suuren arvon. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Ja puhemies, huomaatteko, kuinka perussuomalaisten laidalta kuuluu jatkuvasti mölinää. Tätä keskustelua on ollut äärimmäisen vaikea seurata. Olen halunnut kuulla, mitä eri edustajat täällä puhuvat, ja minulla on ollut vaikeuksia kuulla. [Arja Juvonen: Kun teitä ei ole ketään siellä!] Olisin halunnut kuulla ne puheenvuorot. — Olen kuunnellut [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] perussuomalaisten puheenvuoroja...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt pyydän perussuomalaisia olemaan hiljaa.] ...maltillisesti. Olen halunnut kuulla, mitä teillä on sanottavaa. Ja tiedättekö, hyvin monessa asiassa olen aivan samaa mieltä kuin te. Tämän hoivakriisin on annettu jatkua aivan liian pitkään. Edustaja Juvonen, minä annan valtavan arvon sille työlle, mitä te olette tehnyt hoitajien ja hoivatyön puolesta, ja on hienoa, että olette tuonut sitä esille täällä salissa.
Minä toivoisin myöskin, että osaisimme nyt, kun keskustelemme täällä salissa, paitsi kuunnella toinen toisiamme myös erottaa sen, mistä me nyt olemme täällä päättämässä. Nyt me olemme päättämässä, niin kuin perustuslakivaliokunnassa on edellytetty, siitä, että me emme saata ihmishenkiä vaaraan. Perustuslakivaliokunta kuuli, että mikäli tätä lakia ei nyt säädetä, on esimerkiksi siellä Helsingin kotihoidossa suurena vaarana ihmishenkien menetykset. Haluanko minä tai haluatteko te, perussuomalaiset, ottaa tämän kontollenne? En usko. Sen takia meidän pitäisi pystyä erottelemaan nyt nämä asiat. Vaikka te kutsutte tätä pakkolaiksi ja itsekin olen kutsunut tätä pakkolaiksi, niin meidän pitää pystyä näkemään, mikä on ihmishenkien turvaamista ja mikä on hoitajien oikeuksien ajamista. Ja siksi minä toivon, että me pystymme nyt täällä salissa etenemään sillä tavalla yhteistyössä, että emme sotke näitä asioita, ja me — niin oppositio- kuin hallituspuolueet — yhdessä löydämme ne keinot, joilla pystymme tähän hoivakriisiin löytämään ratkaisut. Ne ratkaisut eivät löydy mölisemällä, naureskelemalla tai huutelemalla. Ne löytyvät ainoastaan sillä, että me katsomme kaikki samaan suuntaan ja pyrimme löytämään ylihallituskautiset ratkaisut. Tämä hallituskausi alkaa olla lopussa, edellinen hallituskausi sekin loppui aikanaan ja sitä edelliset hallituskaudet. Täällä moni jo sanoi, että on syyllinen — Kyllönen taisi olla se syyllinen numero kaksi, Antero Laukkanen syyllinen numero yksi. No minäkin sanon, että toki minäkin olen syyllinen. Ja toivon, että me kaikki ymmärrettäisiin se meidän oma vastuumme tässä asiassa ja lopetettaisiin puheet ja että vihdoinkin alkaisi tapahtumaan sellaisia tekoja, joilla tämä kriisi aidosti saadaan hoidettua. Mölisemällä tämä ei ratkea. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-19T14:56:57,2022-09-19T15:01:51,Hyväksytty,1.1
2022_95_76,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Sarkomaa. [Hälinää] — Ja nyt edustaja Sarkomaalla on puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_77,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Varmasti koko eduskunta voi yhtyä siihen toiveeseen, jonka kokoomuksen eduskuntaryhmä on viestittänyt joka päivä, että olisi koko Suomen etu, että nyt näissä vaikeissa pitkittyneissä työmarkkinaneuvotteluissa löydettäisiin vihdoin sopu, sellainen sopu, että se olisi kestävä, kaikki osapuolet voisivat olla tyytyväisiä ja siihen sopimukseen sisältyisi aidosti sellaisia elementtejä, että ne lisäisivät hoitoalan pito- ja vetovoimaa. [Maria Guzenina: Juuri näin!] Hoitajilla on kaikki oikeus työtaistelutoimin vaatia parempaa palkkaa ja parempia työolosuhteita. Nuo vaateet ovat varsin perusteltuja, ja työmarkkinaneuvotteluissa on sitten niihin löydettävä ratkaisu.
Iso huoli on ollut siitä, että tällä kertaa suojelutyötä ei ole tarjottu. Se on huolestuttanut varmasti hoitajia itseäänkin, se on huolestuttanut kansalaisia, se on huolestuttanut eduskuntaa. Ja kun puhutaan perusoikeuksista ja niitä on punnittava, niin erityisen painava arvo on laitettava perustuslakivaliokunnalle, joka punnitsi tätä asiaa, tätä lainsäädäntöä, tätä potilasturvalakia. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että tämän lain säätämiselle on painavat perusteet, ja siellä tekstissä oli jopa, että pidettiin sitä välttämättömänä. Mutta se, mikä on tärkeää sanoa, on se, että perustuslakivaliokunta toteaa, että tämän pitää olla viimesijainen, on paljon eri keinoja, jotka täytyy ensin käyttää. Ja todellakin, tämä ei vie työtaisteluoikeutta, eli jää monia keinoja toteuttaa työtaisteluoikeutta. Nämä on tässä hyvä sanoa ääneen, kun lähestymme pian äänestystä.
Mutta se, minkä perustuslakivaliokunta myöskin sanoi, mitä täällä ei ole ääneen ehkä sanottu, on se, että tämä saattaa syventää hoitajapulaa. Sen takia toivon, että hallituspuolueet ymmärtävät, miksi me oppositiosta olemme nostaneet vakavan huolen hoitajapulasta ja niistä laiminlyödyistä toimenpiteistä. Kun tämän hallituksen viimeinen budjetti julkaistiin, ministeri Saarikko moitti itseään ja koko hallitusta ja sanoi, että miksei yhtään toimenpidettä ole hallitukselta vielä tullut. Ja mielestäni olisi ollut kohtuullista ja on välttämätöntä, että hallitus toisi nyt niitä toimenpiteitä. Me emme halua syytellä ketään. Me haluamme, että tulee niitä esityksiä. Kun tulee perusteltuja esityksiä, varmasti annamme tukemme.
Me olemme olleet niin huolissamme, kun niitä toimia ei ole tullut. Olemme ottaneet opposition vahvimman aseen, tai paremminkin työkalun, käyttöön ja tehneet välikysymyksen. Ensi viikolla käydään välikysymyskeskustelua, ja toivomme, että siinä vastauksessa tulee, mitä uusia toimia hallitus tuo, jotta hoitoalan pito- ja vetovoimaa voidaan parantaa. Ja toivon, että ministeri, joka istuu siellä takarivissä — toivoisin, että täällä olisi ministereitä paikalla kuulemassa tätä keskustelua, tätä vakavaa keskustelua hoitoalan pito- ja vetovoimasta, johon perustuslakivaliokuntakin todella tarkkaan kiinnitti huomiota — kuulisi sen Sairaanhoitajapäivien avajaispuheen, jossa todettiin, että jos hoidetaan hoitajien asia, voidaan myöskin sosiaali- ja terveydenhuolto pelastaa. Se on tärkeä viesti. Mutta me tiedämme kyllä oppositiossa, että työvoimapulaa on kaikkialla, sitä on varhaiskasvatuksessa, koko Suomessa. Ja sen takia onkin tärkeää, että hallitus tekisi tässä toimia.
Ei kukaan ole sanonut, että tämä on nykyhallituksen yksin aiheuttama syy, mutta kun toimiin ei ole ryhdytty, niin se on kriisiyttänyt vanhustenhuollon ja terveydenhuollon. Nyt täytyy tehdä toimia — kukin hallitus vastuullaan — ja me varmasti tuemme, kun niitä hyviä esityksiä tosiaan tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-19T15:01:55,2022-09-19T15:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_95_78,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_79,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi olla ihmettelemättä tätä sosialidemokraattien jojoliikettä. Tässä on kuultu useissa puheissa, kuinka 2005 ja niihin aikoihin te olitte vastustamassa tällaisia samanlaisia. Nyt te asetatte tuolla puhepöntössä vastakkain elämän ja lakko-oikeuden. Miten se oli silloin? Ovatko teidän takkinne rullilla, vai mikä tässä on tämä tilanne?
Minun on pakko ottaa tässä esiin, vaikka tässä salissa on jo kertaalleenkin kuultu — en tiedä, voi olla useaankin kertaan — Tehyn puheenjohtaja Rytkösen hieno muistutus, ansiokas muistutus, pääministerille. Tämä siis koskee sitä, että pääministeri on tviitannut 2018 seuraavasti: ”Naisten pitäisi mennä yleislakkoon, jotta naisvaltaisten alojen palkkakehitys saataisiin ylös kuopastaan. Suomi pyörii pientä palkkaa saavien ja palkatonta työtä tekevien naisten uurastuksella.” Tämän siis tviittasi sosiaalidemokraattien nykyinen pääministeri vuonna 2018. Tällaisin lupauksin mentiin vaaleihin. Voi hyvänen aika! Tänään sama porukka on kieltämässä lakko-oikeuden näiltä kyseisiltä naisvaltaisilta aloilta, esimerkiksi nyt tässä kohtaa hoitajilta. Voi aikoja, voi tapoja!
Arvoisat hoitajat! Te tulette tänään näkemään, kuinka sosialidemokraattinen puolue tekee itsestään, koko puolueestaan, pelkän vappusatasen. Ne teille tehdyt lupaukset petetään tänään tässä salissa raakasti. Seuratkaa.
Arvoisa puhemies! Tulen äänestämään pakkolain hylkäämistä. Kiitän edustaja Juvosta erinomaisista esityksistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-19T15:05:55,2022-09-19T15:08:06,Hyväksytty,1.1
2022_95_80,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kiljunen Kimmo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_81,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas kehotti ihmisiä seuraamaan, mitä sosiaalidemokraatit puhuvat. Tässä puhuu nyt yksi sosiaalidemokraatti. Olen seurannut tätä keskustelua koko iltapäivän ja vähän hämmästellyt sitä, että me jaksamme riidellä näin voimakkaasti ikään kuin vastakkainasettelun kautta teemasta, jossa olemme täsmälleen samaa mieltä kaikista asioista. [Leena Meri: Olemme eri mieltä!] Olemme täsmälleen samaa mieltä kaikista asioista. 
Tässä on kolme isoa kysymystä, jotka ovat esillä ja joita me olemme eri puolilta ottaneet esille.
Ensimmäinen on tietysti hoivan tilanne ja hoitajien palkkaus ja työolosuhteet. Tässä salissa todennäköisesti ihan jokainen on sitä mieltä, että hoiva-ala ansaitsee sekä arvostusta että myöskin pitkäjänteisesti vahvan palkkakehityksen. Se on jäänyt Pohjoismaistakin jälkeen. Kuten tiedämme, hoiva-alalla palkat ovat Pohjoismaissa keskitasoa korkeammalla, Suomessa eivät. Eli tässä on aidosti tähänkin vertaukseen olemassa tarvetta. Myöskin on hoivapulaa, ja tässä kaikki kokevat sen asian voimakkaasti. Solidaarisuutta vahvasti haluamme osoittaa hoiva-alan työntekijöille.
Kaksi: Kaikki ovat tässä salissa samaa mieltä, että työtaisteluoikeutta on syytä kunnioittaa. Se on perustuslaissa määritelty oikeus, ja jokainen on sitä mieltä, että tätä pitää kunnioittaa ja vahvasti. Ja tässäkään laissa ei tätä työtaisteluoikeutta myöskään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla poisteta. Eli tämä on selkeä lähtökohta.
Ja kolmanneksi, arvoisa puhemies, minusta me olemme kaikki ihan samaa mieltä — itse asiassa myöskin Euroopan neuvoston tasolla, jossa itse vaikutan hyvinkin paljon ja jossa on keskeiset ihmisoikeudet määritelty — että oikeus elämään on kaikkein keskeisin, perustavin ihmisoikeus. Se on tietysti suojattu meillä myöskin perustuslaissa. Ja tästäkin kolmannesta asiasta tässä salissa ollaan samaa mieltä.
Hämmästelen vain sitä kiihkeätä keskustelua, joku voisi sanoa jopa politikointia, jota tässä harrastetaan, [Leena Meren välihuuto] koska tuntuu tarpeettomalta tämän ristiriidan rakentaminen näin pitkälle, koska johtopäätöshän meille kaikille täytyisi olla selkeä: oikeus elämään on perustavin ihmisoikeus, perustavin oikeus, ja se sanelee kaikki muut, siitä lähtevät kaikki muut eteenpäin. Sen takia minä sosiaalidemokraattina, aidosti sosiaalidemokraattina, joka myöskin kunnioittaa työtaisteluoikeutta loppuun saakka, äänestän tämän lakiesityksen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-19T15:08:08,2022-09-19T15:10:39,Hyväksytty,1.1
2022_95_82,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_83,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pidin jo aiemmin täällä puheen, mutta nyt kun olen kuunnellut hallituspuolueiden edustajien puheita, joudun pitämään vielä toisenkin puheen.
Ensiksi haluaisin kommentoida edustaja Guzeninan puheita perustuslakivaliokunnasta: Pidän hiukan outona, että otitte esille, kuinka perustuslakivaliokunnan mietintö on ollut yksimielinen. [Maria Guzenina: Lausunto!] — Lausunto, anteeksi. — Te olette ollut täällä paljon, paljon kauemmin kuin minä, ja olen itse tässä kolmen vuoden aikana oppinut siihen, että perustuslakivaliokunta on ei-poliittinen ja se tulkitsee vain perustuslakia, ja tässäkin kohtaa se oli tulkinnut vain ja ainoastaan perustuslakia, mutta tässä asiassahan on myös muita näkökulmia ja näkökohtia. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tietenkin jos te haluatte mennä siihen, että perustuslakivaliokunnasta tulee poliittinen, niin sitten se on varmaan asia, josta koko eduskunnan ja ryhmien täytyy keskustella, mikäli te todella sitä haluatte.
Toinen asia, joka tuli hallituspuolueitten puheissa ilmi: Edustaja Järvinen otti esille sen, että hän pyysi hoitajia ja muita kansalaisia olemaan yhteydessä. No, hoitajat yrittivät perjantaina kertoa teille tuntojaan, ja mikä oli vastaus? ”Hiljaa!” Vastaus oli: ”Hiljaa!” [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja — Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua ja teidän hallituspuolueitten edustajien puheita on kuunnellut, niin varsinkin demareiden kohdalla tulee olo, että takki on todellakin kääntynyt, ja vielä monta kertaa, koska vuonna 2007 te olitte aivan toista mieltä. Luin lähetekeskustelussa teidän edustajien puheita vuodelta 2007 ja esimerkiksi myös teidän ryhmäpuheenvuoron. Se kävisi myös tähän päivään.
Haluaisin vielä ottaa esille sen, että kun edustaja Guzenina puhui täällä mölinästä, niin otin täältä esille sitten teidän kyseistä toimintaanne. En tiedä, muistatteko tätä puhettanne, mutta tämä sopii hyvin tähänkin päivään. Edustaja Maria Guzenina-Richardson: ”Arvoisa puhemies! Tämä on todella surullinen päivä toisen surullisen päivän perään. Nyt kun me puhumme perusoikeuksista riittävään hoivaan ja huolenpitoon ja hallitus kääntää tällä tavalla selkänsä, se on hyvin surullista näiden kaikkien potilaiden, heidän omaistensa ja hoitohenkilökunnan puolesta, [Maria Guzenina pyytää vastauspuheenvuoroa] sillä miten hoitohenkilökunta pystyy tulevaisuudessa luottamaan valtiovaltaan, jos valtiovalta tällä tavalla vie heiltä toimintaedellytykset tehdä se työnsä niin hyvin kuin he haluavat? Ne viestit, jotka ovat tulleet pitkin päivää hoitohenkilökunnalta, tehyläisiltä, viestittävät suuresta surusta ja hädästä myöskin potilaiden puolesta mutta jo pidemmältä ajalta. Tämä ei ole uusi ongelma, eikä tämä ole tämän työtaistelun tuoma ongelma — potilasturvallisuus — vaan se on pitkäaikainen ongelma, ja siihen on ratkaisuna ainoastaan raha.” Edustaja Guzenina, nyt te olette puhunut aivan toista. Allekirjoitatteko te vielä tämän puheenne? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-19T15:10:43,2022-09-19T15:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_95_84,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos. — Nyt tuli niin suora kysymys edustaja Guzeninalle, että annan minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron, ja myös heille, jotka tässä aikaisemmin halusivat vastauspuheenvuoroa käyttää, avataan debatti, olkaa hyvät. — Edustaja Guzenina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_85,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kiitos, kun referoitte tuota puhetta. Se oli todella hyvä puhe, [Sanna Antikainen: Kyllä!] ja olen edelleen sitä mieltä, että tämä asia ratkeaa rahalla. Me emme vain ole siellä työmarkkinapöydissä nyt sopimassa, vaan siellä ovat toiset tahot, ja me odotamme heidän ratkaisuaan. Ja te tiedätte, että kun se ratkaisu tulee, niin tämä sali päättää sitten sen ratkaisun mukaisesti. Ymmärrättehän te, miten työmarkkinapolitiikka toimii? Hyvä, että ymmärrätte.
Vielä sen haluan, arvoisa puhemies, sanoa, että silloin lakiin kuului henkilökohtainen sakko, mitä nyt tässä esityksessä ei ole. [Leena Meren välihuuto] Me demarit emme olisi hyväksyneet henkilökohtaista sakkoa. Me emme hyväksyneet sitä silloin, emmekä me hyväksy sitä nyt, ja sitä ei tässä laissa ole. Mutta ihmishenget täytyy turvata. Ihmettelen perussuomalaisia, jotka sanovat puheenvuoroissaan, että perustuslailla ei ole väliä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jo on aikoihin eletty, että Suomessa perustuslailla ei ole väliä vaan perussuomalaisten mielipiteiden mukaan pitäisi lait säätää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-19T15:15:27,2022-09-19T15:16:40,Hyväksytty,1.1
2022_95_86,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Näin. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_87,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Miten te kehtaatte, edustaja Guzenina, vääristellä täällä sanoja? Kukaan ei ole sanonut, että perustuslailla ei ole väliä, vaan me kerroimme siitä... [Maria Guzeninan välihuuto] — Älkääpäs nyt möliskö minun päälleni vaihteeksi, kun te siitä muita arvostelette. [Puhemies: Edustaja Merellä on puheenvuoro!] — Elikkä te arvostelitte sitä, että perussuomalaiset eivät tehneet perustuslakivaliokunnassa eriävää, vaikka me olemme eri mieltä tästä asiasta. Sehän olisi politikointia perustuslailla — sitähän te nimenomaan tunnutte vaativan. Siellä selvitetään, onko laki perustuslain mukainen, punnitaan välttämättömyyttä ja punnitaan, ollaanko ihmisoikeussopimuksien mukaisesti menossa ja säädetäänkö laki tavallisella lainsäätämisjärjestyksellä. Minä olen istunut perustuslakivaliokunnassa, ja tiedän sen toimenkuvan.
Se, että esimerkiksi edustaja Immonen ei politikoi siellä, osoittaa selkärankaa, ja minä olen nyt huolestunut siitä, kuten edustaja Antikainen sanoi, että te myönnätte, että te ilmeisesti politikoitte siellä ja tekisitte eriävän vain sen takia, että te olette jostain eri mieltä. Tämähän on todella huolestuttavaa. [Sebastian Tynkkynen: Järkyttävää, aivan järkyttävää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-19T15:16:41,2022-09-19T15:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_95_88,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_89,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kyllä useaan otteeseen perustuslakivaliokunnassa jättäneet eriäviä mielipiteitä. Tämän lain kohdalla perussuomalaiset edustajat eivät niin tehneet, mutta monen muun lain kohdalla. Ehkä edustaja Immonen voi referoida niitä lakeja, joiden osalta te olette jättäneet eriäviä. Se on tietenkin teidän tehtävänne. Minä en viitsi niitä luetella. [Sanna Antikaisen välihuuto]
Toivon, että perussuomalaiset itse täällä eivät vääristelisi omia puheenvuorojaan. Edustaja Antikaisen puheenvuoron ennen minua voi lukea sitten tuolta referaatista. Meillä on hienot kirjurit täällä, jotka yleensä sanatarkasti ne kopioivat myöskin kirjallisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-19T15:17:43,2022-09-19T15:18:24,Hyväksytty,1.1
2022_95_90,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_91,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa herra puhemies. Tuota, miksi, edustaja Guzenina, vääristelette sanojani? En ole sanonut noin puheessani, mutta me voimme tietenkin tarkistaa sen jälkikäteen. Toivoisin, että jos kommentoitte toisten puheita, niin kuuntelisitte edes sen, ettei tulisi tällaisia tilanteita, että sitten levitetään väärää tietoa.
Mitä tulee tähän perustuslakivaliokunta-asiaan, niin näyttää, että te haluaisitte muuttaa sen toimintaa. Näinkö on? — Kiitos, puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-19T15:18:26,2022-09-19T15:19:17,Hyväksytty,1.1
2022_95_92,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt viimeinen vastauspuheenvuoro edustaja Guzeninalle, ja sitten aletaan ottaa pikkuhiljaa muitakin edustajia mukaan. — Edustaja Guzenina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_93,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt ihan tavatonta. Perussuomalaiset vaativat, että tältä puolelta salia kuunneltaisiin heidän puheenvuorojaan, kun he eivät kuuntele itsekään omia puheenvuorojaan, vääristelevät, mitä täällä on sanottu, eivät kuuntele, mitä muut ovat sanoneet. Esimerkiksi edustaja Kyllönen täällä luetteli kaikkia niitä toimia, joita hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi. [Leena Meren välihuuto] Te väititte, että mitään ei ole tehty. Te olette käyttäneet sanoja [Leena Meren välihuuto — Puhemies koputtaa] ”tämä hallitus ei ole tehnyt mitään”.
Nyt minä toivon, että täällä pidättäydyttäisiin tässä keskustelussa totuudessa ja asiallisuudessa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja pyrittäisiin sellaiseen rakentavaan vuorovaikutukseen, jolla olisi aidosti jotain vaikutusta myöskin siihen, että tilanne tuolla kentällä... Mehän puhumme nyt hoitajien tilanteesta, kyse ei ole minusta, kyse ei ole edustaja Antikaisesta, [Leena Meri: Hallituksen päätös!] vaan kyse on hoitajista ja heidän tilanteestaan, joka vaatii akuuttia korjaamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-19T15:19:19,2022-09-19T15:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_95_94,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja nyt otetaan muitakin edustajia mukaan. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_95,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tämä koko lakiesitys on toki vain laastari avohaavaan, mutta sekin on tässä yhteydessä toki tehtävä. Mutta olennaista tässä mielestäni on nyt se, että meidän pitää nyt vihdosta viimein päästä siihen, mitä valiokunta on esittänyt, että nämä suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja siitä tekemät lainsäädäntöehdotukset tullaan tekemään ennen kuin ollaan seuraavan kerran ristiriitatilanteessa. Se tulee helpottamaan myös asioiden sopimista työmarkkinoilla, että nämä pelisäännöt tiedetään. Ja varsinkaan, kun en tiedä, ovatko seuraavan kerran, kun ollaan vastaavassa tilanteessa, sosiaalidemokraatit hallituksessa vai oppositiossa, niin sitä suuremmalla syyllä haluan, että tämä asia saadaan oikeasti ratkaistua, koska tämäntyyppinen päätöksentekotilanne, missä nyt ollaan, ei ole hyvä koko järjestelmän kannalta eikä helpota yhtään tilannetta työmarkkinoilla, vaikka tämä laki onkin säädetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-19T15:20:22,2022-09-19T15:21:28,Hyväksytty,1.1
2022_95_96,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_97,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ärade talman! Hoiva-alalla on kriisi. Työn houkuttelevuus on heikkoa, resursseja on liian vähän, työntekijöitä on liian vähän, koulutusta pitää lisätä. Tässä salissa ei kuitenkaan päätetä palkoista. Palkoista päätetään kunnissa, joissa monet meistä ovat. Palkoista päätetään hyvinvointialueilla, joissa jotkut meistä ovat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä raha tulee?] Palkoista päätetään neuvottelupöydissä.
Jos päädytään siihen, että hoitajat tarvitsevat enemmän palkankorotuksia [Sanna Antikainen: Tarvitsevat!] kuin mitä kunta-alan yleinen sopimus tai harmonisointi tuo mukanaan, sitten siihenkin joudutaan tässä ottamaan kantaa. Mutta nyt puhumme siitä, miten potilasturvallisuus turvataan.
Vielä kommentti keskusteluun edustaja Gustafssonin lipsahduksesta. Kukaan, joka on työskennellyt edustaja Gustafssonin kanssa, ei voi kyseenalaistaa sitä, etteikö hän kuuntelisi, etteikö hän välittäisi, etteikö hän haluaisi oikeudenmukaisuutta. Ja politiikka on rumimmillaan silloin, kun hetkellistä lipsahdusta [Puhemies koputtaa] käytetään lyömäaseena kollegaa kohtaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies huomauttaa ajasta] Ja kun sitä aikoo käyttää, kannattaa jokaisen pohtia, että itsekin voi olla siinä tilanteessa joskus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-19T15:21:30,2022-09-19T15:22:50,Hyväksytty,1.1
2022_95_98,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja minuutti on aikarajana tässä. — Sitten edustaja Koskinen. [Sanna Antikainen: Entä jos kyse olisi ollut perussuomalaisista?] — Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_99,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos. — Edustaja Adlercreutz oli aivan oikeassa noissa viime kommenteissaan. Olin itse 2007 perustuslakivaliokunnassa varajäsenenä ja taas tässä tilanteessa perustuslakivaliokunnassa varajäsenenä ja ihan samalla linjalla puuttumassa kulloisenkin hallituksen esitykseen. Yhdessä Jacob Södermanin kanssa kirjoitettiin 2007 eriävä mielipide lausuntoon, kun katsoimme, että siinä silloisessa lausunnossa ei riittävästi otettu tätä henkilökohtaista työtaisteluoikeutta huomioon ja olisi sakotettu henkilötasolla, siinä tapauksessa joukkoirtisanoutumiseen lähtijöitä. Tällä kertaa erikoisvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, muutti esitystä perustuslakivaliokunnan, joka ei laittanut sitä ponnen taakse, mutta sen suositusten mukaisesti siten, että poistettiin muun muassa tämä henkilötason uhkasakko. Tässä on toiminut ihan normaalisti tämä perustuslakikontrolli. Silloin sosiaalidemokraatit oppositiossa päätyivät äänestämään vastaan ja nyt perussuomalaiset. [Puhemies koputtaa] Siinä se, että äänestää vastaan, ei tarkoita sitä, että olisi jotenkin väärässä tämä hallituksen esitys siitä, [Puhemies: Minuutti täynnä!] että potilaat pitää turvata kaikissa tilanteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-19T15:22:50,2022-09-19T15:24:16,Hyväksytty,1.1
2022_95_100,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja seuraavaksi edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_101,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heli Järvinen täällä puhujapöntöstä totesi, että raha ei ole ratkaisu, mutta kyllä se raha, kuulkaa, on ratkaisu. Se on ihan oikeasti ratkaisu. Hoitoalalle hakeutuvat sitoutuvat kolmivuorotyöhön, yötyöhön, iltavuoroihin, viikonlopputöihin, siihen, että ollaan uutenavuotena töissä, jouluna töissä. Minulla oli itselläni esimerkiksi — jos en nyt väärin muista — liki seitsemän joulua töissä. Sitten kalenteri kääntyi ja se siirtyi niin, että oli uudetvuodet töissä. Elikkä kun oli säännöllinen vuorotyörytmi, niin näin se meni.
Helsingin kaupunki palkitsi vuonna 87 tuoreita, uusia, nuoria hoitajia maksamalla kaksi ylimääräistä ikälisää, ja se esimerkiksi pelasti minun — nuoren hoitajan — talouteni, koska minulla oli ihan pohjapalkka silloin. Eli kyllä raha on se ratkaisu. Raha on se ratkaisu ja palkka. Eivät hoitajat työvuoroistaan valita eivätkä siitä, että joutuu menemään yövuoroon tai iltavuoroon, vaan siitä, että palkka on liian pieni. Siitä on kysymys, rahasta on kyse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-19T15:24:16,2022-09-19T15:25:25,Hyväksytty,1.1
2022_95_102,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Näin. — Ja edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_103,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Me ollaan täällä vakavan asian äärellä. Täällä lähetystä seuraa varmasti tuhansia hoitajia ja kansalaisia, ja toivoisin, että tämä keskustelu voitaisiin käydä arvokkaalla tavalla. Tässä on kyse kuitenkin ihmisten terveydestä ja hengestä, joihin tämä lakiesitys nyt liittyy, eli tällä turvataan kiireellisessä hoidossa jokaisen suomalaisen henki ja terveys ja täällä hoidossa olevat. Eli siinä mielessä tämä on tarpeellinen esitys.
Palkkakeskustelu sinällänsä ei tähän kuulu, mutta siltä osin olemme halunneet kuitenkin kokoomusryhmässäkin tuoda esille tämän palkan, että mikäli hoitaja tämän lain valossa määrätään nyt aluehallintoviraston määräyksellä töihin, niin on oikeus ja kohtuus, että hän saa siitä tuplapalkan. Ja se oli valitettavaa, että hallituspuolueet eivät tätä hyväksyneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-19T15:25:25,2022-09-19T15:26:36,Hyväksytty,1.1
2022_95_104,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kiljunen Kimmo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_105,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Minä pyysin vastauspuheenvuoroni pohdiskellakseni vähän tätä keskustelukulttuuria, mikä meillä tässä tänään on ollut, en vain tätä vastakkainasettelua niin kuin edellisessä puheenvuorossani vaan epäkollegiaalista tapaa siteerata toinen toisia. [Sanna Antikaisen välihuuto] Kun on viitattu edustaja Gustafssonin sanaan ”hiljaa” tuolla eduskunnan rapuilla olleessa mielenosoituksessa, se on irrotettu kontekstistaan erilleen, jopa käytettiin myöskin termiä, että se olisi ”lipsahdus”. [Leena Meren välihuuto] Itse asiassa, jos tarkasti katsotaan, se ei edes ollut lipsahdus, [Puhemies koputtaa] mitä edustaja Gustafsson käytti. Minä olen seurannut sen puheenvuoron tarkasti. Edustaja Gustafsson puhuu tällä tavalla: ”Olen tullut kuuntelemaan teitä...” — Perään hän sanoo hieman voimakkaasti ilmaisten ”hiljaa”. — ”...voidaksemme...” [Naurua] — Kyllä, hiljaa. — [Puhemies: Nyt hiljaa!] ”...saada selvää, mitä te sanotte, mitä teillä on sanottavana, jotta me kuulisimme teidän mielipiteenne.” [Naurua — Puhemies koputtaa] Se on täsmälleen sama tilanne kuin nyt puhemies juuri pyytää teiltä, että hiljaa, jotta me voimme puhua toisillemme. Tämä oli se konteksti, missä se sanottiin. Ja on liian helppoa politikointia sanoa, että hän halusi vaientaa hoitajat. Sitä hän ei halunnut tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-19T15:26:38,2022-09-19T15:27:48,Hyväksytty,1.1
2022_95_106,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Näin. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_107,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Minua todella paljon häiritsee se, että sosiaalidemokraatit tekevät politiikkaa todella halvalla tavalla. Isot ovat puheet ennen vaaleja, oli kyse siitä, kuinka naisten pitäisi mennä yleislakkoon tai vappusatasesta, mutta sitten kun ollaan vallassa, niin teot ovat aivan toisenlaisia.
Tässä aikaisemmin edustaja Guzenina sanoi sillä tavalla, että meille demareille ei sellainen olisi käynyt, että olisi ollut tämä sakkouhka hoitajille, mutta nyt katseeni kohdistuu sinne taakse, jossa taidan nähdä demariministeri Aki Lindénin. Meillä on pääministerinä sosiaalidemokraatti, ja teidän hallituksenne toi tämän alkuperäisen esityksen, demarivetoinen hallitus. Ja haluaisin kysyä teiltä, ministeri: oliko siellä tämä hoitajien sakkouhka mukana, koska kuulemma edustaja Guzeninan mukaan demareille tämä ei kävisi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-19T15:27:49,2022-09-19T15:28:57,Hyväksytty,1.1
2022_95_108,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_109,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olen rehellinen ja suorasanainen: esityksessä, jonka minä olen tuonut hallitukselle, se oli mukana, mutta sitten se muutettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokouksessa, jossa olin hallitusryhmien kuultavana ja annoin sosiaali- ja terveysministeriön kannan, että se voidaan muuttaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-19T15:28:58,2022-09-19T15:29:20,Hyväksytty,1.1
2022_95_110,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_111,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Täällä välillä puhutaan hiljaa ja välillä puhutaan kovaa. Tunteet kuumenevat niin, että korvia kuumottaa ja varpaita kuumottaa.
Haluaisin nostaa esille Savon Sanomista artikkelin 17.9. Luen tästä lainauksia, joissa asiantuntija kertoo kantaansa. Elikkä lehdestä suoraan, emeritusprofessori Koskinen toteaa, että potilasturvallisuuslaki on turha: ”Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen kritisoi hallitusta siitä, että se ajaa edelleen potilasturvallisuuslakia, vaikka käräjäoikeus päätti kieltää lakot teho-osastoilla kaikissa sairaanhoitopiireissä. Hoitajajärjestöt Tehy ja SuPer ilmoittivat noudattavansa oikeuden päätöstä.” Niin, eikös tämä laki nyt ole sitten aivan turha? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-09-19T15:29:22,2022-09-19T15:30:21,Hyväksytty,1.1
2022_95_112,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos. — Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille al-Taee, Ranne ja Rantanen, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_113,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tässä kuuntelin, kun edustaja Antikainen siteerasi Guzeninaa. Sehän oli kai vuodelta 2007, lähes 20 vuotta sitten. [Sanna Antikainen: Sama asia! — Leena Meri: Asia on ihan sama!] Eikös niin? Me olemme kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että lähes 20 vuotta olemme puhuneet samoista asioista. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä. Nyt sen sijaan, että katsomme tätä asiaa perussuomalaisina ja demareina ja kokoomuslaisina ja muina, olisi aika pohtia yhdessä, yli vaalikautisesti, miten tämä asia saatetaan maaliin niin, että me emme ole täällä riitaisia vaan ratkaisuhakuisia. [Leena Meri: Tuokaa esitys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-19T15:30:23,2022-09-19T15:31:07,Hyväksytty,1.1
2022_95_114,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_115,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Hoitoalan kriisistä on meillä varmasti semmoinen yhteinen tilannekuva, mutta, hallitus, teillä on ollut nyt yli kolme vuotta aikaa lähteä ratkaisemaan näitä ongelmia. Teillä on ollut valta ja vastuu. Te ette ratkaise ongelmia, te teette niitä lisää.
Katsokaa meidän kansanterveyden ja kansantalouden tilaa. Katsokaa tätä pakkolakiesitystä. Se ei ratkaise asioita, se pahentaa niitä, kun meillä pitäisi nimenomaan jatkossa olla mahdollisuus houkutella hoitajia. Meillä täytyisi olla mahdollisuus tehdä asioita paremmin.
Mitä te teette? Te vedätte mattoa siltä tulevaisuudelta alta. Voin todella tiivistää teidän politiikkanne niin, että te ette ratkaise ongelmia, te teette niitä lisää. Ja seuraavilla hallituksilla tulee olemaan todella karmea tilanne edessään. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-19T15:31:09,2022-09-19T15:32:11,Hyväksytty,1.1
2022_95_116,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt vielä edustaja Rantanen Mari, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_117,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken väkevästi edustajat Koskinen ja Guzenina esittivät, että demareille ei käy tämä henkilökohtaisen sakon asia. Mutta tehän toitte, niin kuin ministeri Lindén äsken totesi, nimenomaan tämän lakiesityksen SDP:n esittelevän ministerin toimesta tähän saliin, ja siinä tämä henkilökohtainen sakko oli. Mielestäni tuo ajatus, että te sen vuoksi olette nyt eri mieltä [Hälinää — Puhemies koputtaa] kuin vuonna 2007, ei voi pitää paikkansa. Te puhutte palturia täällä ihmisille.
Ja sitten toinen asia: Tässä on puhuttu, täällä kävi edustaja Kyllönen kertomassa, kuinka paljon on tehty asioita, mutta tosiasia on se, että mikään näistä ei ole hoitoalan kriisiä ratkaissut. Ja kun me tiedetään, että ne ovat rahat, työolot, johtaminen, omaan työhön vaikuttaminen, niin sitä, mitä lainsäädännöllä pitäisi tehdä — tuokaa niitä esityksiä — ei ole näkynyt. Sen sijaan te olette hankaloittaneet terveydenhuoltoa laajentamalla laittomasti maassa olevien [Puhemies koputtaa] terveydenhuoltoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-19T15:32:11,2022-09-19T15:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_95_118,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Näin. — Nyt takaisin puhujalistaan. Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_119,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Olen käytännössä seurannut koko iltapäivän keskustelua ja olen paljon miettinyt, että kun tätä varmaan paljon suomalaiset katselevat ja kuuntelevat, mitä tuntoja se herättää. Uskoisin, etten ole ihan hirveästi väärässä, jos oletan, että osa on aika hämmentynyt tästä ilmapiiristä, missä tätä keskustelua on käyty. Ainakin minä olen jotenkin kokenut, että kun kuitenkin ollaan 95-prosenttisesti ihan samaa mieltä oikeastaan kaikistakin asioista tässä, niin sitten sytytetään tavallaan sentyyppisiä, en nyt käytä ihan sanaa vihan puheita, mutta ei kierrä hirveän kaukaakaan.
Sitten täytyy sanoa, että kun nyt olen pitkän linjan sosiaalidemokraatti ja tunnen ammattiyhdistysliikkeen historiaa ja työtä ja sen merkittäviä saavutuksia, niin kuka nyt kuvittelee, joka kuuntelee ja seuraa tätä keskustelua, että sosiaalidemokraattien pitkä linja olisi jotenkin niin kuin muuttunut. Eivät sattumalta työntekijät työpaikoilla valitse sosiaalidemokraatteja luottamusmiehiksi, ammattiosaston puheenjohtajiksi tai ammattiliittojen johtoon, vaan sen takia, että heillä on näyttöjä siitä työehtojen valvonnasta, jota työpaikoilla tehdään. En sano tätä rehvastellen, mutta kuitenkin jotenkin sellainen historiattomuus nyt siellä puolella ainakin minua kiusaa ja vaivaa.
Mietin monesta syystä pitkään, tulenko käyttämään tähän puheenvuoron, mutta palaan vielä siihen henkilöön, joka nyt on kolme ja puoli tuntia seurannut tätä keskustelua koko ajan ja on aika hyvin kärryillä, mitkä ovat ydinasiat. Minulla on itselläni tässä kolme avainkäsitettä: suojelutyö, lakko-oikeus ja sitten tämä palkkakysymys. Ne ovat näitä ydinjuttuja.
Suojelutyöstä nyt sen verran, että minulla on tässä perustuslakivaliokunnan lausunto: ”Perustuslakivaliokunnan mielestä työntekijäjärjestöön kohdistuvaa neuvotteluvelvollisuutta suojelutyöstä voidaan tässä yhteydessä pitää perusteltuna.” Siis tulee neuvotteluvelvollisuus työntekijäjärjestölle, ja tässähän nyt tämä ongelman pihvi on. Minulle osin tuntemattomasta syystä tilanne on nyt niin hankala ja vaikea, että neuvotteluosapuolilla, hoitajajärjestöillä ja KT:llä, kuntatyönantajalla, on niin sukset ristissä, että hoitajajärjestöt ovat kieltäytyneet neuvottelemasta ja sopimasta suojatyöstä. Tämmöinen tilannehan ei voi olla, koska, niin kuin on moneen kertaan todettu, suomalaisen kansalaisen terveys ajaa kaiken edelle. Mutta tässä on luotu nyt sentyyppinen ikään kuin neuvottelujärjestelmä ja etenemistapa, että tästä suojatyöstä vähän niin kuin pakon voimalla pannaan nyt neuvottelut käyntiin.
Sitten mitä tulee tähän lakko-oikeuteen, uskaltaisin melkein sanoa, että se on sosiaalidemokraateille lähes pyhä asia. Lakko-oikeus pitää olla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hienoa!] Ja niin kuin täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Lohi puheenvuorossaan totesi, ei estä työtaistelua tämä laki — ei estä — mutta pitää hoitaa suojelutyö kuntoon. Eikös tämä ole aika selvä juttu? [Maria Guzenina: Se on juuri näin!]
Sitten tämä kolmas asia, mikä liittyy palkkakysymykseen: Sanoisin, että me ollaan 95-prosenttisesti yhtä mieltä siitä, että hoitajien palkka-asiat pitää saada nopeasti, mahdollisimman nopeasti, kuntoon. Se vaatii varmaan jonkunlaisen pidempiaikaisen palkkaohjelman. Se pitää tehdä, ja siihen pitää rahat löytyä, tarvittaessa, niin kuin monet ovat todenneet, vaikka sitten jollakin aikavälillä itse kunkin veroastetta x prosentilla nostamalla. [Leena Meri: Tästä me ollaan eri mieltä!] Se on meidän kunniavelka, mitä pitää maksaa, ja nyt vain pitää panna pököä pesään, että näissä neuvotteluissa tapahtuu edistystä.
Uskon, että ainakin sosiaalidemokraatit ja varmaan muutkin haluavat, että nyt tapahtuisi nopeasti, koska tämä ilmapiiri on senkaltainen, niin kuin täällä on todettu oikealta vasemmalle, että tämä ei tee hoitotyölle ja sen tulevaisuudelle hyvää. Tämä ilmapiiri on senkaltainen. Itse sen takia menin sinne mielenosoitukseen perjantaina. Ei sinne minua kukaan pyytänyt. [Naurua] Minua vain oikeasti kiinnosti, mitä ihmisten mieliala ja tunto ja tunteet siellä ovat. Ja se ei ollut mikään viihdetilaisuus. Se oli henkisesti rankka kaikille, erityisen rankka niille hoitajille, [Puhemies koputtaa] jotka siellä olivat. — Arvoisa puhemies, kiitos. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-19T15:33:31,2022-09-19T15:39:35,Tarkistettu,1.1
2022_95_120,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Kiitos. — Edustaja Rantanen Mari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_95_121,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Lienee selvää, että tästä ei tällä lailla päästä eteenpäin. Ja tosiasia on se, että neuvotteluosapuolten on pakko olla samassa pöydässä ja pyrkiä siihen, että tämä tilanne jossain kohtaa loppuu. Mutta otan kyllä sitten sen lisäksi, mitä tässä on jo aiemmin sanottu, esiin muutaman asian, mitkä liittyvät tähän kyseiseen kriisiin ja kriisiytymiseen.
Ensimmäinen on se, että en voi ymmärtää, että tässä maassa on 2022 tilanne, jossa meillä on sellaisia tietojärjestelmiä, jotka hankaloittavat sitä työtä niin paljon, että itse asiassa se työn tuottavuus ja mielekkyys meillä terveydenhuollossa kärsivät. Nämä asiat täytyy saada kuntoon. Ei voi olla tilanne sellainen, mitä luettiin viime viikolla mediasta, että meillä on jopa sellaisia lääkäreitä, jotka eivät suostu menemään HUSiin, ja hoitajia, jotka eivät suostu menemään HUSiin, kun siellä on niin huonot tietojärjestelmät. Apotti vie siis niin paljon työaikaa. Ja niin kuin olette varmaan seuranneet tätä Helsingin tilannetta, nyt eivät hoitajat saa edes palkkojansa ylipäätänsä, koska meillä on sellainen tietojärjestelmä, joka ei kykene tähän palkanmaksuun. Kyllähän tämä on varsin kummallista. Ajatelkaa nyt tätä tilannetta. Nämä eivät ainakaan helpota tätä ongelmaa.
Sitten ylipäätänsä... Täällä on paljon viitattu Ruotsiin ja Norjaan, ja oman näkemykseni mukaan — korjatkaa, jos olen väärässä — siellä esimerkiksi työnjako on täysin erilainen kuin Suomessa. Ja kyllä meillä ehkä menneisyydessä on tehty virheitä siinä, minkätyyppisiä työnjakoja ja rekrytointeja ja minkälaisia virkoja meillä ylipäätänsä missäkin on. Kyllä nämä kaikki täytyisi kyetä katsomaan, jotta sitten tämän kriisin jälkeen päästäisiin eteenpäin.
Sitten en malta olla nostamatta tähän — tiedän, että kauhea mölinä varmasti alkaa, mutta nostan sen — myös sitä, että hallitus on esimerkiksi tehnyt sen, että meillä lisääntyy maahanmuutto aivan valtavasti joka vuosi. Katsokaa niitä Migrin tilastoja, paljonko siellä on haettu ensimmäisiä oleskelulupia viime vuosina, silloin kun Marinin hallitus on tullut valtaan. On nimittäin selvä, että nämä ihmiset myös käyttävät terveydenhuoltomme järjestelmiä. Ja jos se on mitoitettu... Jos meillä on kahden litran ilmapallo ja tunget sinne neljä litraa ilmaa, niin sehän räjähtää. Eli kyllä ainakin pääkaupunkiseudulla on ihan turha ummistaa silmiänsä myöskään tältä ongelmalta. Siinä olisi syytä nyt pohtia sitä, mihin ylipäätänsä suomalainen yhteiskunta pystyy ja kykenee ja mitä se pystyy ottamaan vastaan. Nyt näyttää siltä, että ainakaan nämä päätökset eivät ole tätä tilannetta myöskään helpottaneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-19T15:39:37,2022-09-19T15:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_95_122,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_123,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ärade talman! Maahanmuutto, suurin osa maahanmuutosta, on työperäistä maahanmuuttoa. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Suurin osa on työperäistä maahanmuuttoa, maahanmuuttoa, jota me tarvitsemme. Humanitäärinen maahanmuutto on ollut itse asiassa pienenemään päin tähän vuoteen asti, ja silloin onkin kysymys se, onko niin, että perussuomalaiset vastustavat sitä, että otamme vastaan ukrainalaisia pakolaisia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Mauri Peltokangas: Tämä on törkeää!] Sitäkö te vastustatte, koska tämä on se lisäys? [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä on se lisäys. [Leena Meri: Ovatko ne laittomasti maassa?]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Adlercreutzilla puheenvuoro.] Kun puhutaan hoiva-alasta, niin on totta, että alan houkuttelevuus on heikko. On totta, että se liittyy johtamiseen, se liittyy resurssipulaan, se liittyy työn luonteeseen, ihan niin kuin edustaja Rantanen tuossa otti esille, ja liittyy se myöskin palkkatasoon. Voi perustellusti kysyä, auttaako tämä laki sen houkuttelevuutta, auttaako tämä keskustelu sen houkuttelevuutta. Tuskin auttaa, mutta meillä ei tässä tilanteessa ole vaihtoehtoja. Sekin on tosiasia.
Suurin osa meistä varmaan kokee, että hoitajat ansaitsevat lisää palkkaa, suurin osa meistä varmaan kokee, että ala-asteen opettajat sitä ansaitsevat, että varhaiskasvatuksen henkilökunta sitä ansaitsee. Suurin osa on varmasti sitä mieltä, että iso osa naisvaltaisista aloista on tietynlaisessa palkkakuopassa. Mutta me tiedämme myöskin, että me emme niistä asioista, niistä palkoista päätä täällä, vaan se päätetään työmarkkinapöydissä. Tiedämme myöskin, että viimeisellä kerralla, kun tästä tuli vaalikeskustelu 2007, tulokset eivät olleet kovin onnistuneet.
Nyt punnitaan sitä, tai sanotaan, nyt meidän ensisijainen vastuu tässä — vaikka kaikki ymmärrämme, että tähän lakiesitykseen liittyy ongelmallisuuksia — on potilasturvallisuus. Se on se vastuu, joka kuuluu tässä eduskunnalle. Se on se vastuu, joka vie meidät siihen, että tämäkin lakiesitys on hyväksyttävä.
Sitten meidän pitää myöskin tunnistaa, että tämä ei ratkaise hoiva-alan ongelmia, että niiltä emme voi ummistaa silmiämme, että niihin on tartuttava. On isot asiat kyseessä. Siinä tilanteessa, kun terveydenhoitosektori ei kestä sitä rasitusta, joka sille asetetaan, niin moni muukin asia on heikoissa kantimissa. Siihenkin keskusteluun pitää päästä, mutta ensin tämä lakiesitys on hyväksyttävä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-19T15:42:42,2022-09-19T15:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_95_124,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_125,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Vielä yksi puheenvuoro, mihin kokoan asioita, joita vielä haluan korostaa.
Ihan ensin kyllä haluan kiittää edustaja Maria Guzeninaa kauniista sanoistanne ja arvostuksesta, mitä sanoissanne totesitte liittyen hoitotyöhön. Se on välillä ollut raskasta. Se on ollut piinaavaa. Varsinkin kun olin pienten lasten äiti, niin silloin oli joskus raskasta lähteä yövuoroon. Mutta haluan kiittää teitä myös tästä: Muistan, kun silloin tutustuimme politiikan parissa ja ryhdyimme puhumaan tästä henkilöstömitoituksesta, niin kyllä te olitte ihan sydämenne pohjasta sitä mieltä, että 0,7 on se oikea henkilöstömitoitus, ja siitä yhdessä hyvin usein juteltiin, keskusteltiin ja käytiin läpi, miten se olisi mahdollista toteuttaa. Siinä mielessä uskon, että te olette vahvasti ollut sitä mieltä, että tämä on se ainoa oikea luku, ja kiitän siitä, koska se on ollut vilpitöntä. Se on erittäin hyvä tietää, että edelleen teillä on mielessä se, että 0,7 on se oikea, tärkeä luku. Olen kanssanne täysin samaa mieltä.
Potilasturvallisuudesta täällä on nyt paljon puhuttu. Meillähän on käytössä terveydenhuollossa HaiPro-järjestelmä, joka on ottanut mallia ilmailualalta. Ilmailualalla halutaan ennalta ehkäistä lento-onnettomuuksia, ja kun vaaran paikkoja löydetään, riskeistä opitaan ja sillä tavalla ennalta ehkäistään. Eli ennakoidaan, analysoidaan ja estetään. Ongelma on vain se, että kaikki ne pienetkään lääkevirheet ja vahingot, mitä kentällä tapahtuu, eivät välttämättä päädy sinne HaiProhon, saati että ne tulisivat sieltä julki ja niitä analysoitaisiin. Se on yksi erittäin iso asia, mikä täytyy tehdä, jotta potilasturvallisuus Suomessa paranisi.
Vuonna 21 meillä oli valtavasti potilasvahinkoja. Ne ovat lisääntyneet vuodesta 2010 jatkuvasti, onko peräti 30 prosenttia se määrä — ministeri, ehkä muistatte. Tänä vuonna tammikuusta kesäkuuhun meillä on tehty 5 000 ilmoitusta potilasvahingoista. Niistä 4 000 on käsitelty ja noin 1 000 on saanut korvauksia. Kaiken kaikkiaan puolen vuoden aikana on 20,5 miljoonaa euroa maksettu vahingoista. Siellä on pieniä vahinkoja, mutta siellä on myös valtavan isoja vahinkoja, siellä voi olla myös menehtymisiä, ja siellä on tapahtunut virheitä. Mitä ne virheet ovat? Päivystyksessä on kiirettä, ehkä on sijaisia, joita ei ole perehdytetty, ei ole ollut aikaa. Se opettaminen ja neuvominen sijaiselle voi olla hankalaa, vaikka näin tulisi kuitenkin tehdä. Eli potilasvahinkojen kimppuun on kyllä käytävä tosi terävästi.
Palkkauksesta jo mainitsinkin. Kyllä palkka on se ykkösasia, jota hoitajat odottavat ja jolla asioita voidaan saada kuntoon.
Ulkomainen työvoima. Jos meille tuodaan ja tulee ulkomaalaisia työntekijöitä, on tärkeätä, että hallitsevat kielen. Olen hämmentyneenä seurannut tätä Filippiineiltä tuotavien hoitajien saapumista Suomeen. Arvostan heitä, he ovat korkeasti koulutettuja sairaanhoitajia, tulevat tänne Suomeen ja sitten tekevät sitä hoiva-avustajan työtä, sitä kaikkein matalimmin palkattua. Heillä on toiveena se, että he voisivat pätevöityä sairaanhoitajiksi, mutta monesti se kaatuu siihen, että heillä ei kuitenkaan riitä kielitaito. Meidän täytyy kannustaa heitä, jotka tulevat tekemään työtä, että he oppisivat myös kielitaidon.
Sitten haluan nostaa esille nämä toimimattomat tietojärjestelmät. Todellakin, Apotti on kyllä sellainen murheenkryyni, että oksat pois. Hoitajan täytyy osata tehdä se hoitotyö, kantaa vastuu, noudattaa hoidon eettisiä periaatteita, mutta olla myös varsinainen atk-nero ja -guru ja hallita ne monimutkaiset erilaiset tietoliikennejärjestelmät, ja se on liian iso ja painava asia niissä tilanteissa, kun osastolla on kiire. Silloin tietojärjestelmien kanssa joutuu painimaan.
Sitten vielä muutama sana laittomasti maassa oleskelevien terveyspalveluista. Todellakin hallitus on nyt tuomassa myös kiireetöntä hoitoa laittomasti maassa oleskeleville, ja perussuomalaisten kanta on kyllä se, että laittomasti maassa oleskelevat täällä Suomessa eivät ole kenenkään etu. Siellä tulee mukana rikollisuutta, ihmiskauppaa ynnä muita ilmiöitä, joita emme kyllä halua tänne Suomeen, ja jos me sallimme laajentaa erilaisia terveyspalveluja, se tarkoittaa lisää rahaa ja resursseja sinne, lisää terveydenhuollon henkilöstöä. Kohtasin torilla erään rouvan, joka sanoi, että pitäisi päästä kiireettömään pieneen toimenpiteeseen, mutta valitettavasti aikoja ei saa. On tärkeää, että me annamme sitten aikoja kaikille, ja rahastahan siinäkin on kysymys.
Mutta kiitän kaikkia hyvästä keskustelusta ja toivon, että yhdessä laitamme hoitajien asiat kuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-19T15:45:32,2022-09-19T15:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_95_126,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_127,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! On häirinnyt ihan valtavan paljon se, kuinka paljon täällä salissa on syyllistetty hoitajia, ja en nyt viittaa pelkästään esimerkiksi SDP:n edustaja Nurmisen puheenvuoroon vaan moniin muihin puheenvuoroihin. Ollaan puhuttu hoitajista ikään kuin uhkana potilasturvallisuudelle ja niin edelleen. Tämä on eri tavoilla toistunut monessa eri puheenvuorossa, mutta oikeastihan tässä on siis kyse siitä, että hoitajapuoli on mennyt, kyllä, todella pitkälle, mutta he ovat menneet pitkälle koko tämän suomalaisen yhteiskunnan puolesta. Tässä yritetään jotenkin typistää tämä siihen, että hoitajat vain haluavat itselleen lisää rahaa ja niin edelleen, mutta meillä on käytännössä sote-puoli aivan järkyttävässä kriisissä. Ihmisiä lähtee alalta pois sen takia, että ei voi hyvin. On kilpailevia maita, Ruotsia ja Norjaa, joissa on erilaisia palkkoja, jonne suomalaisia hoitajia lähtee ja niin edelleen. Tämä on vähän niin kuin semmoinen todella pitkälle viety viimeinen hätähuuto koko alan puolesta, mitä he nyt tekevät.
Ja mikä on sitten hallituksen vastaus? No se on se, että nyt yritetään ottaa ne keinot heiltä pois, että he voisivat herättää koko suomalaisen yhteiskunnan siihen, mitä siellä tapahtuu. Meillä on viimeinen hetki oikeastaan poliitikkoina herätä tähän tilanteeseen, laittaa asiat kuntoon, mutta minä vähän pelkään, että sen sijaan, että mitään todellisuudessa tehtäisiin, keskitytään nyt siihen, että nyt tällä kertaa vain pysäytetään nämä taistelutoimet ja sitten unohdetaan koko asia, ja jossain kohtaa tämä vyöry lähtee jälleen liikkeelle, mutta se vaan, että me ollaan siinä kohtaa vielä pahemmassa tilanteessa meidän hoitoalan suhteen. Eli todellisuudessa hoitajat ovat itse asiassa tällä hetkellä herättelemässä koko meidän suomalaista yhteiskuntaa siihen. Me poliitikot ei olla tajuttu sitä, missä tilanteessa ollaan, tai ehkä varmaan suurin osa meistä on tajunnut, mutta ollaan käännetty selkä, koska rahaakin vaadittaisiin. Oikeasti: tämä ei ole hoitajien vika, meidän pitäisi nyt herätä tähän, ja tänään itsekin tulen äänestämään ehdottomasti edustaja Juvosen tekemän esityksen ja edustaja Kaisa Juuson aktivoiman esityksen puolesta, että kaadettaisiin tämä pakkolaki.
No, ehkä sanon vielä sen lisäksi tähän, kun puhemies antoi edustaja Järviselle mahdollisuuden puhua myöskin muista aiheista. Kun hän ehkä ei pystynyt puolustamaan hallituksen toimia oikeilla argumenteilla, lähti hyökkäämään sitten vähän joka rintamalla ja puhui siitä, kuinka meillä ei edes puheoikeutta ole näihin asioihin, kun on sakkoja ja muuta tullut. Nämä sakot ovat tulleet juuri siitä asiasta, että me ollaan nostettu oikeita ongelmia esille, mutta on haluttu sakottaa sen vuoksi, että ollaan haluttu viedä ihmisten sananvapautta pois, ja tämä on se tulkinta oikeuslaitoksessa tällä hetkellä. Mutta me perussuomalaiset joka tilanteessa kannatamme sananvapautta, emme sitä, että ihmisten pitäisi olla hiljaa oikeitten ongelmien keskellä. Tällaisia terveisiä kunnioittamalleni edustajakollegalle Heli Järviselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-19T15:50:44,2022-09-19T15:53:48,Hyväksytty,1.1
2022_95_128,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_129,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Tänään olemme jälleen tämän vakavan asian äärellä. Koko päivä on keskusteltu, ja toivon, että pääsemme tästä nyt kohtapuoliin eteenpäin, nimittäin Suomi tarvitsee monia, monia asioita tämän asian korjaamiseksi jatkossakin.
Mutta haluan nyt muistuttaa vielä tästä vuoden 2007 tilanteesta. Täällä on yritetty nyt sanoa, että oli aivan eri tilanne. Kyllä tilanne oli se ja totuus on se, että silloin sosiaalidemokraatit olivat vastaan sitä lakiesitystä, jonka täällä esittelin, ja nyt esimerkiksi täällä oleva henkilö, en sano nyt nimeä, sanoi: ”Minä en olisi halunnut” — puhui siis minusta — ”että te ja pääministeri ja hallitus kohtelette suomalaisia naisia ja hoitajia näin ala-arvoisella tavalla.” Kun katsoo pöytäkirjaa täältä, niin kyllä te tätä vastaan olitte, ja piste. Mutta nyt olette tämän puolesta.
Mutta minä nyt haluan tällä sanoa, että tällä kokemuksella, mitä minulla on tästä eduskunnasta, haluan muistuttaa, että kunpa me jokainen muistaisimme, että ei yritettäisi kerätä niitä poliittisia pikavoittoja, kun se asia saattaa tulla vastaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä, kuten tässäkin nähtiin. Se, mitä nyt vastustaa, voi tulla vastaan, ja sitä pitääkin puolustaa, ja se on valitettavasti vakava juttu sille henkilölle, että samaa asiaa kymmenen vuoden välein ensin vastustaa ja sitten puolustaa. Totta kai maailma muuttuu, mutta tässä tilanteessa ei ole muuttunut mikään.
Siitä olen samaa mieltä, mikä täällä pöytäkirjoissa on, että tämä ratkeaa vain sopimalla ja rahalla, ja muistuttaisin vielä, että tämä hallitus on ottanut lisää velkaa 40 miljardia tämän eduskuntakauden aikana. Eikö siitä olisi ollut laittaa myöskin hoitotyöhön?
Sitten kysyisin vielä sitä, että kun työ- ja tasa-arvovaliokunta teki yksimielisen lausunnon sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että tämä suojelutyö maksettaisiin kaksinkertaisena, niin miten on mahdollista, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei sitä hyväksynyt. Jos täällä on joku sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, niin voisiko kertoa, miksi sitä ei hyväksytty? Me jouduttiin täällä siitä äänestämään kokoomuksen esityksenä, ja se ei sitten saanut taaskaan kannatusta, mutta ihmettelen sitä, että se oli yksimielinen lausunto, ja siellä olivat sosiaalidemokraatitkin. Miten on mahdollista, että sitten ei täällä kannatettu? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-19T15:53:50,2022-09-19T15:56:38,Hyväksytty,1.1
2022_95_130,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minun oli pakko ottaa tämä puheenvuoro, kun halusin vähän muistella sitä, kun sosiaalidemokraatit olivat oppositiossa. Te täällä kovasti näissä muutamissa puheenvuoroissa, esimerkiksi edustaja Gustafsson, olette tuoneet esille, kuinka ahdistavaa on tämä keskustelu, ja puhuitte jostakin vihapuheista ja ilmapiiristä. [Jukka Gustafsson: Yritin sanoa sen sitaateissa!]
Ensinnäkin olemme asioista eri mieltä ja silloin tuomme näkemyksemme esille. Muistan hyvin, kun olimme tuolla eduskunnan väistötiloissa viime hallituskauden alussa, sosiaalidemokraatit olivat silloin oppositiossa. Käytän nyt ihan semmoista sanontaa, että kyllä siellä kitarisat heiluivat, kun sosiaalidemokraatit huusivat ja olivat eri mieltä. Keskeytyksiä oli lähes jokaisen puheenvuoron yhteydessä, usein joutui odottamaan, että saa oman puheenvuoronsa, ja muistan, että kutsuitte ministereitä rosvoiksi, eli kyllä teillä oli kovaa kielenkäyttöä. Nyt ei tarvitse yrittää hurskastella ja oikeastaan hiljentää meitä, koska minä koen tämän nyt niin, että on jatkuvaa tämmöistä syyllistämistä. Kuten edustaja Tynkkynen tuossa erinomaisesti toi esille, niin tässä on hoitajia syyllistetty. Me olemme tuoneet sitä hoitajien näkökulmaa ja niitä syitä ja niitä terveydenhoito-ongelmia, ja nyt te syyllistätte meitä. Olisitte nyt hiljaa, kun tämä ei ole kauhean kiva puheenaihe, että kun me olemme kaikesta samaa mieltä. Eihän me nyt kaikesta olla samaa mieltä, jos meillä on täällä pykälämuutokset. Me ratkaisisimme… Ensinnäkin me olemme äänestyttäneet perjantaina pykälämuutoksista, hoitokorvauksen määrästä, meillä on täällä lausumia, ja me esitämme tämän lain hylkäämistä, niin miten ihmeessä me olisimme muka samaa mieltä?
Toiseksikin: Missään tapauksessa perussuomalaiset eivät ole samaa mieltä siitä, miten tämä rahoitetaan. Te kerroitte, että sosiaalidemokraatit ovat valmiita esittämään veronkorotuksia. Tämä oli hyvä, että kerroitte tämän ennen vaaleja, elikkä te tulette ilmeisesti esittämään veronkorotuksia, jotta hyvinvointivaltion palvelut saadaan järjestymään. Me kylläkin esitämme asioiden etusijajärjestykseen laittamista.
Tämä kuvastaa hyvin sitä samaa linjaa, mitä vihreiltä tuli tänään aikaisemmin. Te paheksuitte, että perussuomalaiset ovat esittäneet muun muassa polttoaineveron alennuksia. Todellakin haluamme, että ihmisten rahat riittävät elämiseen, ja meillä on arvovalintaeroja. Se liittyy muun muassa tähän laittomasti maassa olevien hyysäämiseen, jota te suoritatte. Teidän tulee muistaa, että tämä on ulkomaalaislaissa sakonuhkainen rikos. Teidän mielestänne se ei ole mitään, että siitä pitää palkita.
Edustaja Adlercreutz, toitte esille, että eivätkö perussuomalaiset halua auttaa ukrainalaisia. Juu, kyllä, me olemme moneen kertaan puheenjohtajan suulla sen sanoneet. Mutta kun eivät ukrainalaiset ole täällä laittomasti. He ovat täällä ihan luvan kanssa, että älkää sotkeko asioita. [Anders Adlercreutzin välihuuto]
Ja sitten, edustaja Adlercreutz, toitte esille, että potilasturvallisuus on ykkösasia. No, ettekö te sitten ole samaa mieltä perustuslakivaliokunnan kanssa, kun olette nyt monet edustajat halunneet korostaa, mitä perustuslakivaliokunta on sanonut? Perustuslakivaliokunta toteaa, että ”hallituksen esityksestä ilmenee, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on pulaa työvoimasta”. No niin. Perustuslakivaliokunta jatkaa: ”On mahdollista, että ehdotettu sääntely saattaa heikentää tilannetta.” Elikkä te myönnätte itse omalla esityksellänne, että siellä on nyt jo ongelmia ja tämä teidän esityksenne saattaa sitä heikentää. Tästä te olette siis samaa mieltä, ja tämän olette allekirjoittaneet.
Vielä haluan nyt muistuttaa tästä perustuslakivaliokunnan roolista. Minä olin todella huolestunut tästä keskustelusta, jonka edustaja Guzenina aloitti. Olen itsekin istunut Guzeninan kanssa perustuslakivaliokunnassa, ja erittäin asianmukaisesti olette toimineet, ja siellä ei politikoida. Jos jostain asiasta tulee sellainen käsitys, että se ei ole perustuslain vastaista tai ihmisoikeussopimusten vastaista ja se voidaan tehdä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, niin silloin ei tule politiikan vuoksi keksiä sinne eriäviä. Jos siellä jakautuvat mielipiteet, niin silloin joskus tehdään eriäviä, koska siellä on useita tulkintoja, ja tästä syystä varmasti perussuomalaiset ovat tehneet siellä tietyissä asioissa myös eriäviä, koska siellä ovat asiantuntijoidenkin näkemykset riitautuneet. Mutta missään tapauksessa siellä ei saisi lähteä sille linjalle, että teemme tämän siksi, että voimme sitten salissa politikoida. Toivottavasti tästä ollaan samaa mieltä. [Maria Guzenina: Kyllä ollaan!] — No hyvä. Kiitos, tämä oli tärkeä tieto.
Sitten minun täytyy kanssa vielä palata tuohon vihreiden edustaja Järvisen puheisiin, että kenellä täällä on puheoikeus ja mitä kukakin on tehnyt. Edustaja Tynkkynen toi esille, että meillä tosiaan on edustajia yritetty viedä käräjille, ja viety, siitä, että on ollut puheita, ja sitten on myös syytteitä hylätty, kuten esimerkiksi edustaja Peltokankaan kohdalla. On todettu, ettei ole syyllistytty mihinkään tämäntyyppisiin kiihottamisiin, että siellä on kiihottunut nyt joku muu kuin kansa, lähinnä syyttäjä. [Naurua]
Mutta sitten on ihan pakko mainita: En nyt halua täällä sen enempää, mutta kehottaisin nyt vihreitä katsomaan ihan googlaamalla ”vihreät tuomiot rikos”. Siellä on aika ikäviä nimikkeitä, katselin tuossa, eläinsuojelurikos, törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kuntapolitiikasta. En nyt ehkä tulisi tänne hurskastelemaan puhtoisilla saavutuksilla. Mutta jokainen, joka saa tuomion, tuomionsa kärsii, ja sitä en tullut tähän nyt vääntämään. Mutta halusin nyt todeta, että en ymmärrä tämmöistä, että tänne tullaan hurskastelemaan ja osoittelemaan muita sormella ja viemään vielä puheoikeus siinä samassa yhteydessä.
Tulen tosiaan äänestämään perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti. Kunnioitan kaikkien näkemyksiä, mutta eri mieltä saa kiivaastikin olla.
Ja, edustaja Gustafsson, minä olen katsonut sen videon. Itse asiassa oppositio ei nostanut sitä mitenkään, vaan se oli iltapäivälehdistö, joka nosti sen. Kyllä minä olen kuunnellut sen moneen kertaan, sen videon ja sen kohdan. Siinä te tulette siihen tilanteeseen, kerrotte, että te haluatte kuunnella tuntoja ja olette sitä varten paikalla. Ja sitten sieltä huudetaan ”lisää liksaa” ja te huudatte ”hiljaa”. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Ja sitten te jatkatte siitä, että ”perustuslakivaliokunta”. Ette te sen takia sanonut, että olkaa hiljaa, että ”en kuullut, mitä te sanoitte”. Kyllä te kuulitte, että sieltä huudettiin ”lisää liksaa”. Tai ainakaan te ette kysynyt, että sanokaa nyt kovempaa, kun en kuullut. [Mika Niikko: Kiusallista!] Ainahan sitä tietysti voi peitellä asioita. Minusta olisi ollut reilua, että te sen sanotte, kun täällä esimerkiksi muutama edustaja totesi, että vähän kiusalliselta hallituskumppaneista kuulosti. Olisitte sanonut, että hetki, sanoin vähän hölmösti, että eihän nyt tarkoitus ole, kun tulen tilaisuuteen, kiistää ketään puhumasta. Mutta se on teidän valintanne, te haluatte nyt muuttaa sen asian joksikin muuksi. Kyllä sen kaikki näkevät, mitä te siellä sanoitte. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-19T15:56:42,2022-09-19T16:03:54,Hyväksytty,1.1
2022_95_131,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_132,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyt kommenttini tähän hiljaa-keskusteluun. Miksi nyt täällä salissa olemme sen ottaneet esiin, tai puhun omasta puolestani, miksi olen ottanut sen esille, se liittyy siihen, että olen saanut siitä niin paljon palautetta tavallisilta kansalaisilta ja varsinkin hoitajilta. Yksi yleisin kysymys on ollut, että todellako kansanedustaja sanoo meille, että meidän on oltava hiljaa.
Tähän liittyy myös edustaja Tynkkysen mainitsema keskustelukulttuuri tämän salin vasemmalta laidalta koskien hoitajia. Itse perhe- ja peruspalveluministeri Lindén sanoi Ylen Ykkösaamussa, että hoitajat ajavat letkut irti ‑toimia. Siis että hoitajat ajavat letkut irti ‑toimia. Tämä on järkyttävä syytös hoitajia kohtaan, koska hoitajien — olen itse hoitaja — pääasia on pitää huolta ihmisestä, hoitaa, auttaa heitä. Tällaiset väitteet ministeriltä ovat erittäin, erittäin vakavia. Toivon, että todella katsotte vaikka jälkikäteen omia puheitanne ja mietitte, miltä se tuntuu siitä loppuun palaneesta hoitajasta, joka yrittää tehdä päivästä toiseen parhaansa niukkojen ja koko ajan niukentuvien resurssien keskellä. He ovat erittäin, erittäin väsyneitä, ja katkeamispiste on tulossa, ja siksi me olemme nyt tässä tilanteessa. Se johtuu siitä.
Haluan vielä sanoa tähän raha-asiaan, että vuonna 2007 vasemmalta laidalta oppositiosta ehdotettiin sitä, että valtio kohdistaisi lisää rahaa kunnille, kaupungeille, kuntayhtymille ynnä muille, jotta heillä olisi varaa maksaa hoitajille lisää palkkaa. Eli todellakin teillä on avaimet kädessänne, te voitte budjetoida hoitajille lisää rahaa. Mutta kysymys kuuluu: Miksi te ette tee niin? Miksi? Minun käsitykseni on se, että nyt kun te olette vallassa, te olette haluttomia tekemään, koska kyse on aina ollut vain ja ainoastaan vaalipuheista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-19T16:03:54,2022-09-19T16:06:45,Hyväksytty,1.1
2022_95_133,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_134,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! ”Istuin kahvilassa Turussa noin kuukausi sitten, kun eräs nainen tuli puhumaan. Hän oli jo eläkkeellä omasta työstään varhaiskasvattajana mutta teki edelleen satunnaisia työvuoroja ja sijaisuuksia. Hän kertoi, miten ala on muuttunut ja kuinka hän on järkyttyneenä saanut nähdä, miten usein hänen nuoremmat kollegansa itkevät, koska työ uuvuttaa. Samat henkilöt, jotka pitävät huolta meidän lapsistamme päivittäin, jotka lastemme hyvinvoinnin ja oppimisen eteen opastavat, leikkivät, laulavat, lohduttavat, vastaavat kysymyksiin ja tekevät arvokasta kasvatustyötä, joutuvat työskentelemään arjessa, joka on niin uuvuttava, että se itkettää.” Tämä koskettava kertomus alan todellisesta tilanteesta kuultiin opetusministeri Li Anderssonin vappupuheessa keväällä. Alan ongelmat ovat siis hyvin kattavasti tiedossa kaikilla asianosaisilla.
Täällä edustaja Tynkkynen viittasi kaikenlaisiin, yleensä vappuna tehtyihin lupauksiin, ja tässä on erinomainen esimerkki siitä. Sinä vappuna sadepilvien piirtyessä Helsingin rautatientorin yläpuolelle siirtyi ministeri Andersson lähemmäksi mikrofonia ja puhkui. ”Me emme usko mihinkään työoikeuksia polkeviin pakkolakeihin tämän työmarkkinakiistan ratkaisemiseksi, emmekä tule sellaisia hyväksymään”, Vasemmistoliiton puheenjohtaja muistutti työväkeä.
On aika käsittämätöntä, miten usein juuri vappuna tehdään erilaisia lupauksia, on sitten kyseessä sosiaalidemokraattien ehdottama ilmainen raha eli vappusatanen tai sitten tässä tapauksessa vasemmistosta kumpuava tahtotila puolustaa työoikeuksia. Mutta vielä käsittämättömämpää on se, kuinka vähän näitä lupauksia lopulta pystytään pitämään. Siksi on annettava kiitosta edustaja Kontulalle, joka on rohkeasti täällä ollut puolustamassa arvojaan. En kuitenkaan muista, että kukaan muu Vasemmistoliiton edustaja olisi puheita pitänyt. Jos työväestön asiat ovat heille merkityksellisiä, niin on aika kyseenalaista, että silloin kun niistä keskustellaan ja silloin kun niistä päätetään, ollaan vasemmalla hiirenhiljaa.
Toinen kiitos on annettava ministeri Lindénille, joka rehdisti totesi, mitä esitys piti sisällään, ja on täällä ollut kuuntelemassa kansanedustajien puheita. Vaikka asioista olisi eri mieltä, on tämä ministerin osoittamaa vastuunkantamista. Samaa olisin odottanut ministeri Anderssonilta, joka on sentään puolueensa puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-19T16:06:47,2022-09-19T16:09:41,Hyväksytty,1.1
2022_95_135,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Rantanen Mari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_136,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Aivan äskettäin tuli mediaan tieto, että käräjäoikeus on kieltänyt hoitajien lakon myös Helsingin kaupungin kotihoidossa, ja näin ollen näyttää siltä, että meillä on tässä yhteiskunnassa järjestelmät, jotka suojaavat henkeä ja terveyttä. Tässä tapauksessa ei ole ollut tätä lakia voimassa, mutta silti sieltä saadaan tällaisia päätöksiä. Mielestäni tämä osoittaa sen, että nyt käsiteltävänä oleva lainsäädäntö ei ole välttämätön. Nyt nimittäin on niin, että nähtävästi juuri näissä paikoissa, joissa henkeä ja elämää tuleekin turvata, käräjäoikeus kieltää nämä lakot, ja niissä paikoissa, joissa näin ei ole, sitä ei voida kieltää, mutta ongelmaksi tulee sitten tämä laki, jota jo tässä poikkeustilanteessa, jos meillä ei ole riittävästi hoitohenkilökuntaa, pystyy käyttämään, ja se on ehkä ongelma, joka itse asiassa on tuotu esiin myös asiantuntijalausunnoissa.
Arvoisa puhemies! On pakko tarrata sen verran edustaja Adlercreutzin puheisiin, että hän tietää varsin hyvin, että perussuomalaiset eivät vastusta ukrainalaisten auttamista emmekä ole koskaan sitä kritisoineet. Me olemme Euroopassa, me olemme Ukrainan lähialue ja me autamme näitä tulijoita, mutta ilmeisesti edustaja Adlercreutz ei kauheasti seuraa Migrin tilastoja, koska hänellä ei näytä olevan hajuakaan siitä, että meillä tulee lähes saman verran muita ihmisiä Suomeen. Jo tämän vuoden aikana meille on jätetty 77 000 oleskelulupahakemusta yhteensä, ja jos me näin jatkamme joka vuosi, niin kai jokainen ymmärtää, että se vaikuttaa myös meidän palvelujärjestelmäämme, niin sinne terveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen kuin kouluihinkin. Toivoisin, että perussuomalaiset eivät ole ainoita, jotka näistä asioista puhuvat ja ymmärrämme, miten asiat vaikuttavat toiseen ja että ne ongelmat saattava kertautua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-19T16:09:43,2022-09-19T16:11:55,Hyväksytty,1.1
2022_95_137,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Vi diskuterar en svår fråga. Balansgången mellan olika grundrättigheter är inte lätt. Vårdarna ska få strejka för berättigade rättigheter till bättre arbetsförhållanden och lön. Det är inte det som vi nu diskuterar här, det har de all rätt till, men vår uppgift är att garantera att vi i alla lägen kan säkerställa rätten till liv och hälsa för alla. I den här diskussionen vill man medvetet blanda ihop lite olika frågor, blunda för fakta och tala förbi varandra. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-19T16:11:57,2022-09-19T16:12:46,Hyväksytty,1.1
2022_95_138,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Usein on kysymys rahasta ja niin on tässäkin asiassa, ja aina voi asioita miettiä, että entäs jos, entäs jos asiat olisivatkin toisin. Jos mietitään, että meillä on laittomasti maassa olevia henkilöitä, siis laittomasti maassa olevia henkilöitä, ja heidän terveydenhuoltoonsa käytetään rahaa — voi olla, että isojakin summia rahaa — niin entäs jos nämä rahat käytettäisiinkin hoitajien palkkoihin? [Jussi Saramo: Ei sellaisia ole!] Entäs jos tehtäisiin näin? Asiat voi tehdä monella tavalla.
Ja entäs jos me ei tehtäisi tätä sote-uudistusta? Tässä puhuttiin näistä atk- ja ict- ja tietokonesysteemeistä, nämä eivät keskustele keskenään. Entäs jos tämä sote-uudistus olisikin jätetty tekemättä, tai ei olisi ainakaan tehty niin kiireellä? Olisi vaikka uudistettu silleen, että meillä olisi ollut vain yksi ainut tietokonejärjestelmä — atk-, ict-systeemi — niin että ne olisivat keskustelleet keskenään. Nyt on sillä tavalla, että ihan sekavia juttuja kuulee tuolta, että ne eivät keskustele keskenään ja voi olla, että tehdään turhia verikokeita, lääketiedot eivät siirry, että tulee vaaranpaikkoja siitä, kun on niin paljon näitä eri systeemejä. Entä jos olisikin se uudistus aloitettu siten, että olisi lähdetty siitä, että olisi luotu vain se yksi systeemi, joka olisi sitten ollut järkevä? Tämäkin vaikuttaa hoitajiin paljon.
Tässä olivat keskusteluun nousseet myös nämä veronkorotukset. Jotenkin hirvityttää tämä, että ihan oikeasti veronkorotuksia tässä tilanteessa — ollaan kohta melkoisessa lamassa. Entäs jos puhuttaisiin veronalennuksista? Entä jos puhuttaiin oikeasti veronalennuksista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-09-19T16:13:21,2022-09-19T16:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_95_139,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_140,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa puhemies! Moni on täällä sanonut, että tämä ratkeaa vain sopimalla ja rahalla, ja asia on juuri näin. Keväällä me sanoimme, että emme hyväksy lakonmurtolakeja, ja emme hyväksy jatkossakaan. Tämä lakiesitys on muuttunut matkalla ratkaisevasti: hoitajia ei sakoteta, eivätkä avit voi estää lakkoja. Päinvastoin kuin täällä nyt on nostettu esiin, käräjäoikeudet estävät koko ajan lakkoja muillakin sektoreilla, ja välillä myös aika heppoisin perustein. Itse asiassa ongelma onkin tämä meidän vanha lainsäädäntö eikä niinkään tämä uusi, nyt kun tämä lakiesitys on laitettu kuntoon.
Arvoisa puhemies! Ei ole tietenkään helppoa äänestää lakko-oikeuden rajaamisesta, mutta koska tämä esitys ei enää murra lakkoja vaan ainoastaan turvaa ihmishenget suojelutyöllä, niin totta kai on vastuullista äänestää tämän lainsäädännön puolesta. Mutta ratkaisu on kuitenkin neuvottelupöydässä. Siellä KT:ssa muuten on kaksi perussuomalaistakin enemmän kuin meidän edustajia. [Eduskunnasta: Se kyllä harmittaa!] Kun te vielä pääsitte valtaan, te olitte heikentämässä hoitajien työoloja, heikentämässä hoitajamitoitusta jopa siitä kriisiytyneestä tilasta, jota me olemme nyt jo parantaneet. [Arja Juvonen: Ei pidä paikkaansa!] Te päätitte leikata hoitajien palkkoja kikyllä. Te olette heikentäneet säännönmukaisesti — silloin, kun te olette hetken valtaa saaneet pitää, niin te olette toimineet hoitajia vastaan, toisin kuin tämä puoli salia. [Sanna Antikainen: Te olette nyt vallassa!] Tämä puoli salia on suunnannut miljardeja terveyspalveluihin, mutta tietysti se on iso laiva käännettäväksi. Töitä riittää vuosiksi, mutta sitä työtä pitää tehdä vastuullisesti. Sitä työtä ei voi tehdä pelkällä populismilla. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pakkolakivasemmisto!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-19T16:15:02,2022-09-19T16:17:08,Hyväksytty,1.1
2022_95_141,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_142,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo, katsotaan nyt tosiasioita ihan suoraan silmiin. Vasemmistoliitto on omalla päätöksellään tehnyt ja tekemässä niin, että tänään äänestää hallituksen esityksen puolesta, elikkä työntekijöitä vastaan. Te äänestätte nyt ihan suoraan sanottuna lakko-oikeuden rajoittamista vastaan. Tätä ei selittelyllä muuta mikään. Ja nyt te yritätte taitavana poliitikkona kääntää vielä tämän perussuomalaisten syyksi, joka oli kyllä aika huono veto. Perussuomalaiset ei ole missään vaiheessa pyrkinyt heikentämään sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkoja eikä heidän työolojaan, vaan päinvastoin olemme määrätietoisesti — ainakin niin kauan, kuin itse olen ollut tässä eduskunnassa, pian 12 vuotta — ajaneet näitä asioita. [Maria Guzenina: Entäs se kiky! — Perussuomalaisten ryhmästä: Demarit äänesti kikyn puolesta!] Ja se, että hallituksen jäsenet alkavat nyt selittelemään muiden syyksi viime vaalikauden tai muiden vaalikausien aikaansaannoksia tai saamattomuuksia, ei poista sitä tosiasiaa, että te olette vallassa nyt. Te ette ole tämän vaalikauden aikana saaneet juuri mitään parannuksia ainakaan sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työolosuhteiden parantamiseksi. Palkatkaan eivät ole kovin kehittyneet siihen suuntaan, että työpaikka olisi houkutteleva.
Arvoisa puhemies! Nyt se asia, mitä halusin tässä sanoa. Tässä on palaute eräältä hoitajalta, joka on seurannut tänään tätä keskustelua. Lainaan hänen kirjoitustaan: ”Minä olen tienannut edellisen kahdeksan kuukauden aikana noin 1 000 euroa keräämällä mustikoita. Olen tehnyt pitkiä päiviä tukien näitä sotelaisia, joita meidän hallitus on parhaansa mukaan yrittänyt tuhota.” Tässä henkilö kuvaa tuntoja siitä, kuinka hänet pakotettiin pois töistä sen tähden, kun hän ei suostunut ottamaan rokotetta, vaikka on terve henkilö. Ja nyt, kun hallitus tarvitsee työntekijöitä, heidät pakotetaan töihin.
Ihmiset eivät oikeasti ymmärrä tätä logiikkaa, millä tavalla tämä hallitus on toiminut. Välillä potkitaan päähän, ja välillä vedetään narusta takaisin talliin. Ei työntekijöitä voi kohdella tällä tavalla. Te olette antaneet kuitenkin liian kovaa viestiä tuonne kentälle siitä, millä tavalla työntekijöitä voidaan kohdella, ja tämä on se iso epäkohta. Olisitte voineet hiukan pehmeämmällä tavalla tuoda tätä asiaa ihmisten tietoisuuteen ja saada myös niitä hankalampia kulmakiviä pois lakihankkeestanne.
Arvoisa puhemies! Toivon että hallituksessa — erityisesti vasemmistoliitossa — vielä keskustellaan pitkään siitä, mitä te oikeastaan tänään olette päättämässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-19T16:17:08,2022-09-19T16:20:08,Hyväksytty,1.1
2022_95_143,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_144,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kunnioitettu herra puhemies! Salin vasemmalla laidalla on kärvistelty sen keskellä, kun olemme nostaneet teidän aikaisempia puheitanne, mitä olette äänestäjille luvanneet, ja olette itse puhuneet näissä puheenvuoroissa tänään täällä salissa, että ei pitäisi vain sanoa ja pitää puheita vaan että nyt tarvitaan tekoja ja yhdessä pitää hakea ratkaisuja. Oli sitten kyse siitä, että nykyinen pääministeri edustajana sanoi, että naisten pitäisi mennä yleislakkoon, tai esimerkiksi edustaja Junnilan nostama puheenvuoro siitä, kuinka ministeri Li Andersson oli puhunut siitä, kuinka työntekijöitten taisteluoikeuksia ei pitäisi rajoittaa, tai esimerkiksi vappusatanen, niin se, miksi me nostamme esille näitä teidän omia sanojanne, on se, että te olette päässeet näillä puheilla valtaan. Viime vaaleissa perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien välinen ääniero oli vain 7 000 ääntä. Todella halvoilla lupauksilla te voititte luottamuksen puolellenne. Meidän tehtävä perussuomalaisina nyt täällä oppositiossa on muistuttaa niistä puheista, mitä te itse olette puhuneet, eli mitä te tekisitte, jos te saisitte vallan. [Sanna Antikainen: Normaalia demokratiaa!] — Kyllä, aivan kuten edustaja Antikainen hyvin totesi, tämä on normaalia demokratiaa. — Nyt te olette vallassa, ja jos me emme näitä nostaisi, niin te jättäisitte toimet tekemättä, ja sen jälkeen, kun mennään seuraaviin vaaleihin, sitten alkaisivat jälleen kerran nämä kovat vaalipuheet, kuinka jos me nyt päästään läpi ja päästään isoimmiksi puolueiksi, nämä tulevat olemaan ne asiat, mitä me tullaan tekemään — ja sitten taas ne jäävät tekemättä. Eli tämän vuoksi me haluamme muistuttaa niistä asioista, joilla te olette itsellenne hankkineet tämän mandaatin.
Täytyy ottaa myöskin esille edustaja Rantasen erinomainen puheenvuoro. Hän ensimmäisenä täällä salissa nyt toi tämän Ylen uutisen, jossa todettiin, että käräjäoikeus kielsi kotihoidon lakon Helsingissä. Eli nyt tämäkin tieto on meillä myöskin käytettävissä tänään, kun käydään kohti tätä äänestystä, ja haluaisin kysyä: oletteko nyt näidenkin uusien tietojen valossa, mitä on tullut, vieläkin valmiita äänestämään tämän esityksen puolesta? Tämä on käytännössä tällä hetkellä nyt tässä vaiheessa aika pitkälle suoraa hoitajien härnäämistä, ja neuvottelut ovat päällä. Aiotteko te vieläkin hetken päästä — tässä on muutama puheenvuoro enää — äänestää tämän esityksen puolesta? Me perussuomalaiset tehtiin tänään hylkyesitys, ja meillä on täällä valmiina kuvat, jotka odottavat vain äänestystulosta. Katsotaan, miten tulette toimimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-19T16:20:08,2022-09-19T16:23:09,Hyväksytty,1.1
2022_95_145,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_146,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Tynkkynen piti äsken erittäin ansiokkaan puheenvuoron siitä, kuinka demokratia toimii. Toivon todella, että te siellä vasemmalla laidalla ymmärrätte sen, että myös silloin kun te olette vallassa, myös silloin demokratia toimii, ja myös silloin on oppositio, jonka ei tarvitse olla hiljaa. Tätä kautta on leimannut se, että aina kun me tuomme teille kehittämiskohteita, ja joskus jopa arvostelemme, niin aina te katsotte taaksepäin. Te katsotte taaksepäin, syytätte muita ettekä ota itse nyt teille kuuluvaa vastuuta omiin käsiinne. Nimittäin jos te haluatte olla vallassa, jos te haluatte tehdä oman puolueenne mukaista politiikkaa, niin ymmärtäkää, että silloin kun te olette hallituksessa, niin teillä on avaimet käsissänne, te voitte tuoda tänne hallituksen esityksiä. Ja mikäli ne ovat hyviä, me voimme niitä kannattaa. Tämä ei nyt tietenkään ole sellainen hyvä.
Haluaisin vielä viitata siihen, että tosiaan, niin kuin edustaja Tynkkynen ja edustaja Rantanen täällä aiemmin mainitsivat, käräjäoikeus on juuri tehnyt päätöksen siitä, ettei kotihoidon lakkoa voi aloittaa, joten on täysin selvää, että tämä hoitajien pakkolaki on tarpeeton, ja oletan, että te äänestätte tätä lakia vastaan, koska teidän lakinne on nyt käynyt tarpeettomaksi. Nyt on todistettu, että järjestelmä toimii, joten toivon todella, että olette ajan hermolla ja äänestätte tätä esitystänne vastaan.
Vielä lopuksi haluan sanoa yhden asian, ja se liittyy siihen, että olen hiukan ihmetellyt, kuinka työväen puolueena esiintyvä SDP on toiminut eri tavalla vuonna 2007 ja eri tavalla nyt, vaikka on kyse täysin samasta asiasta. [Vasemmalta: Ei ole!] Minulle on tullut sellainen mielikuva tai sellainen päätelmä teidän toimistanne, että kun te olette vallassa, niin te haluatte, että ay-liike pysyy kurissa eikä ainakaan arvostele teitä tai ole teitä vastaan. Te haluatte tässä näyttää ay-liikkeelle kaapin paikan, kun te olette vallassa. Silloin kun te olette oppositiossa, niin silloin heillä on teidän mielestänne oikeus tehdä mitä tahansa. Tietenkin minäkin tuen heidän oikeuksiaan, mutta teille se on sitä, että kun te olette vallassa, heidän pitäisi olla hiljaa. — Kiitos, arvoisa puhemies. [Vasemmalta: Siinä ei ollut kyllä päätä eikä häntää!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-19T16:23:11,2022-09-19T16:26:25,Hyväksytty,1.1
2022_95_147,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_148,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää keskustelua, kaksi asiaa ihan lyhyesti:
Edustaja Meri ei ole nyt paikalla, mutta hän viittasi käyttämääni puheenvuoroon, jossa pohdiskelin sitä, että kun kaikki haluamme ratkaisua tähän hoitajakysymykseen, palkkaratkaisua, se tulee olemaan ilmeisesti pitkäaikainen ohjelma. Ja totesin siinä yhteydessä, että yhtenä mahdollisuutena on myöskin se, että joudutaan käyttämään veronkorotuksia. En korvamerkinnyt niitä mihinkään, mutta minusta on syytä rehellisesti sanoa näin. Sitä paitsi, kun tapaan ihmisiä, olen tavannut viikkojen, kuukausien aikana, hyvin monet sanovat näin, että kyllä minä olen, Jukka, valmis maksamaan myöskin pikkasen lisää veroa, jos tiedän, että se menee hoitajien palkankorotuksiin. Tämän kummemmasta asiasta ei ole kysymys, ja edustaja Meri tietää sen, että minulla ei ole semmoisia natsoja, että minä esittäisin täällä mitään demarien eduskuntavaalivero-ohjelmaa. Se oli minun ajatteluani, ja vastaan siitä.
Sitten unohdin kiittää edustaja Adlercreutzia, edustaja Kyllöstä ja edustaja Järvistä, jotka hienolla tavalla halusivat myöskin ymmärtää perjantaina käyttämäni puheenvuoron ikään kuin siinä hengessä kuin sen käytin. Jos siinä sitten oli huono sanavalinta, mikä on tietysti mahdollista, ymmärrän senkin tulkinnan. Mutta suoraan sanoen en hirveästi tykkää siitä, että yhdessä poliittisessa liikkeessä toinen toisensa perään mätkii tällä asialla. Sellainenko on perussuomalaisten ihmiskäsitys? Mutta kiitän näitä, jotka tavallaan haluavat nähdä tämän kontekstikysymyksenä — yksi sana: turpiin vaan ja onnea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-19T16:26:26,2022-09-19T16:28:39,Hyväksytty,1.1
2022_95_149,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_150,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Täytyy kuitenkin sanoa, että viimeiset kaksi vuotta ovat kirkastaneet aukon meidän säädöspohjassa. Ei ole mitenkään hyvä asia, että alvariinsa käräjäoikeudet turvaamistoimin ovat rajoittamassa meidän työtaisteluoikeutta. Kun käytetään turvaamistoimea, kyseessä on yhden tuomarin harkinta minimissään. Se ei perustu yleensä kattavaan dokumentaatioon vaan on summaarista. Se ei sisällä asianmukaista valitusoikeutta tai välttämättä edes oikeutta tulla kuulluksi, ja se on alun perin turvaamistoimityövälineenä säädetty aivan muuhun tarkoitukseen. Sitä säädettäessä ei ole ajateltu tai arvioitu työtaisteluoikeuksien rajoittamista. Näistä syistä sitä ei tulisi käyttää sellaisessa tilanteessa, kun on kysymys niinkin vakavasta asiasta kuin keskeisen perusoikeuden ydinalueelle käyvästä rajoitustoimesta.
Tältä pohjalta on minun nähdäkseni ilmeistä, että tarvitaan suojelutyötä työtaistelutilanteessa turvaava lainsäädäntö. Me tarvitsemme sellaisen lainsäädännön. Miksi tämä laki ei sitten ole se lainsäädäntö? Sen takia, että kun se laki säädetään, sen pitää olla yleislaki, joka ei kiinnity mihinkään tiettyyn alaan saati tiettyyn työtaisteluun vaan henkeen ja terveyteen ja niiden suojaamiseen ja koskee kaikkia työtaisteluita yhtäläisesti. Sen tulee olla toistaiseksi voimassa oleva edellä mainituista syistä. Se tulee säätää normaalissa lakiprosessissa, johon kuuluu esimerkiksi asianmukainen lausuntokierros, jota nyt ei ollut. Sen tulee sisältää suojelutyön määrän ja laadun arviointiin neutraali mekanismi, joka ei ole sillä tavoin työnantajalähtöinen kuin mitä se näissä suojelutyökiistoissa on tupannut olemaan. Sen tulee sisältää myös suojelutyölle normaalin palkkatason ylittävän korvauksen tae.
Tästä näkökulmasta ja tähän tarkoitukseen tämä laki ei tietenkään käy, vaan tästä jää meille väistämättä kotitehtävä hoitaa asia kuntoon jossakin rauhallisemmassa ajassa, syvemmällä harkinnalla kuin mihin nyt on ollut mahdollisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-09-19T16:28:39,2022-09-19T16:31:26,Hyväksytty,1.1
2022_95_151,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_152,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Joudun vielä kerran tulemaan tänne edustaja Saramon puheenvuoron takia. Ikään kuin olisin kuullut, että sanoitte, että perussuomalaiset heikensivät hoitajamitoitusta. [Jussi Saramo: Olitte sopineet niin!]
No, minäpä kerron, mitenkä tämä kaikki meni. Minä nimittäin olen elänyt ja kokenut nämä ikäihmisten palvelujen laatusuositukset, joissa henkilöstömitoituksista on säädetty. Minä olen kulkenut se ikäihmisten palvelujen laatusuositus vuodelta 2008 kädessä työpaikallani — toimin silloin luottamusmiehenä, olin perussuomalainen luottamusmies — kertomassa työnantajalle, että tässä on ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja täällä on mitoitukset. Minäpä kerron, millaiset ne olivat vuonna 2008.
Siellä kerrottiin, että henkilöstön vähimmäismäärä on 0,5–0,6 asiakasta kohden vuorokaudessa — se oli valtakunnallinen suositus — mutta korkeampi vaihtoehto vähimmäismitoitukseksi 0,6 on suositeltava silloin, kun kyseessä on asiakas, jolla on vaikeita somaattisia tai käytösoireita tai kun hoitoympäristön koko ja rakenteelliset puitteet aiheuttavat henkilöstön lisätarvetta. Puhumme esimerkiksi gerontologisista asiakkaista tai potilaista, jos käytetään nyt sitä ilmaisua.
No, sitten: Hyvä henkilöstömitoitus ympärivuorokautisessa hoidossa on 0,7 ja 0,8, ja mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa, niin tämä mitoitus on 0,6—0,7, ja 0,8:aakin täällä väläytellään. Elikkä 2008 ministeri oli todennut, että jopa 0,8 on se hyvä henkilöstömitoitus.
Sitten mennään vuoteen 2013, ja ketäs silloin olikaan hallituksessa? Oli heinäkuu, ja ikäihmisten palvelujen laatusuositus uudistettiin. Minä sen kyllä huomasin kesälomalla ollessani, ja sinne mitoitus kirjattiin, 0,5. Te voitte sen tarkistaa. Vuonna 2013 henkilöstömitoitus kirjattiin, 0,5. Jäi ainoastaan yksi mitoitus voimaan, se oli silloinen ikäihmisten palvelujen laatusuositus, ja sen 0,5:n kannoillahan me olemme nyt kulkeneet.
No, mitä tapahtui viime kaudella? Kyllä, siellä oli hurjia ajatuksia, että sitä olisi vielä edelleen heikennetty 0,4:ään, mutta me vastustimme, ja itse erityisesti vastustin. Tein swot-analyysin, esittelin sen Pikkuparlamentissa, järjestin ison tilaisuuden ja analysoin swot-analyysin ja lähetin sen moneen ministeriöön, jossa kerroin, että henkilöstömitoitusta ei voi laskea 0,5:stä, eikä sitä laskettukaan. Sitä ei laskettu siitä mihinkään. Nyt tämä hallitus ja me kaikki olemme samaa mieltä, se on nostettu 0,7:ään, ja se on tärkeää. Se on myös se, mistä aikoinaan, edustaja Guzenina, kun olitte ministeri, kanssanne kävin keskustelua. Eli me emme ole heikentäneet sitä henkilöstömitoitusta, vaan tämä on se tarina ja sen te voitte tarkistaa. Ja miksikö sen tiedän? Tiedän, koska olen työtä tehnyt näitten mitoitusten kanssa ja muistan tasan, mitenkä nämä asiat ovat menneet.
Mutta nyt tietysti, kun me olemme tässä suuressa kriisissä ja täällä on todettu, että 0,7:ää ei voida saada aikaan 1.4.2023 — se on aprillipäivä — niin toki siitä tulee tunne, että pilaksiko se nyt sitten meille kaikille tehtiin, että mitoitusta 0,7 ei saada aikaan. Sille on nyt ministeri myös esittänyt siirtymäaikaa, että se olisi välillä jopa 0,6—0,65 ja sitten katsotaan, miten saadaan se mitoitus toteutettua. Olen sitä mieltä, että kun vanhuslakiin on kirjattu nyt mahdollisuus myös hoiva-avustajien käyttämiseen, niin otetaan heitä kentälle mukaan. Otetaan myös kylvettäjät mukaan tekemään tärkeää työtä, tukitoimiin ihmisiä, jotka voivat helpottaa sitä itse koulutettujen ammattihoitajien työnkuvaa. Sillä tavalla me saamme tämän hoitajamitoituksen toteutettua. Kyllä se 0,7 on hyvä luku, ja sitä kohti mennään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-19T16:31:27,2022-09-19T16:35:52,Hyväksytty,1.1
2022_95_153,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_154,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty todella monipolvista keskustelua. Ymmärrän kyllä erittäin hyvin hallituspuolueiden edustajien kipuilua tämän asian kanssa. Itsekin olen sitä mieltä, että oikeus elämään ja henkeen on se kaikkein tärkein arvo, jonka tätä lainsäädäntöä punnittaessa täytyy olla johtotähtenä. Terveydenhuollon mahdollisten tulevienkin lakkojen aikana suojelutyö on välttämätöntä, jotta voimme turvata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hengen ja terveyden.
Samalla on todettava, että terveydenhuoltomme on niin kriittisessä tilanteessa, että potilasturvallisuus on vaarantunut jo ilman lakkojakin. Tämä lainsäädäntöhän ei missään nimessä ratkaise tätä varsinaista ongelmaa, varsinaista kriisiä — sitä, josta hoitajat ovat nyt tätä hätähuutoa tulleet meillekin esittämään.
Omalla kohdallani käräjäoikeuden päätökset ja varsinkin nyt tämä tuoreinkin päätös ovat aika lailla olleet ratkaisevia siinä, miten aion itse tässä äänestää. Olen kyllä tavattoman helpottunut siitä, että käräjäoikeus nyt hyväksyi myös kotihoidon osalta turvaamistoimihakemuksen ja kieltää tämän kotihoidon lakon, koska kyllä myös siellä on satoja sellaisia potilaita, joiden henki olisi ollut ilman tätä toimea vaarassa. Pidänkin tämän ja näiden aiempienkin tehohoitoa koskevien päätösten jälkeen tätä lakiesitystä nyt tarpeettomana ja ajattelen, että se jopa tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä, koska se kärjistää entisestään asetelmaa työntekijöiden ja työnantajan välillä. Siksi toivoisin sitä, että eduskunta voisi nyt jättää tämän lakiesityksen sivuun ja keskittyä siihen, millä lailla terveydenhuollon toimintakykyä voidaan parantaa ja millä tavalla tuodaan todellisia avaimia tähän hoitajapulaan, joka vaarantaa potilasturvallisuutta aivan jokaisena päivänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-19T16:35:52,2022-09-19T16:38:36,Hyväksytty,1.1
2022_95_155,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_156,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä vasemmistohallitukselta, missä olette olleet ja mitkä ovat olleet teidän toimenne silloin, kun miesvaltaiset alat ovat lakkoilleet, joskus laittomastikin, kun satamat ovat menneet kiinni, kun vienti ja tuonti ovat pysähtyneet tai kun kokonaisia paperitehtaita on suljettu — lakkoja, jotka ovat aiheuttaneet miljardivahinkoja maallemme, aiheuttaneet sellaisia kustannuksia, joista on ollut seuraamuksia myöskin julkiselle terveydenhuollolle, heikentäneet julkisen sektorin rahoituspohjaa. Vallan kolmijako-oppi on perustava osa länsimaisten demokratioiden hallintamuotoa. Vallanjako-oppi on valtioteoriaa, jonka mukaan toimeenpanon, lainsäädännön ja tuomiovallan on kuuluttava eri elimille. Se on vaikuttanut useimpiin nykyaikaisiin valtiosääntöihin. Nyt, kun käräjäoikeus hyväksyy turvaamistoimihakemuksen ja kieltää Helsingin kaupungin kotihoidon huomisen lakon miljoonan euron sakon uhalla, ihmettelen — ihmettelen — miksi hallitus jääräpäisesti haluaa viedä tätä pakkolakia eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-19T16:38:38,2022-09-19T16:40:10,Hyväksytty,1.1
2022_95_157,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_158,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ensin pari huomiota tästä käydystä keskustelusta. Täällä on aika paljon keskusteltu siitä, onko yksittäinen hiljaa-sana asiayhteydestään irrotettuna paha vai erittäin paha asia. No, voin kertoa tietysti, että tässä salissa on äänestetty tällä kaudella aiemmin siitä, murretaanko kansanedustajan syytesuoja yksittäisen istuntosalissa lausutun sanan takia. Siitä äänesti 121 kansanedustajaa, tällä kaudella istuvista, että murretaan syytesuoja. Muun muassa edustajat Adlercreutz, Guzenina ja, kuinka ollakaan, Gustafsson äänestivät sen syytesuojan murtamisen puolesta. [Kimmo Kiljunen: Konteksti oli erilainen!] Eli jos nyt irrotetaan näitä asioita asiayhteydestä, niin tehdäänkö sitten sellainen sopimus vastaisuudessa, ettei myöskään perussuomalaisten sanomisia irroteta asiayhteydestä, [Kimmo Kiljusen välihuuto] jos näin kova puolustelu tulee demarien asiayhteydestään irrotetuille sanoille.
Toinen huomio keskustelusta: On erittäin, erittäin huolestuttavaa, että perustuslakivaliokunnan varsinaisen jäsenen toimesta käydään täällä hieromaan perustuslakivaliokunnan lausuntoja muiden edustajien naamaa vasten. Toivon, ettei näin koskaan enää toimittaisi, koska tämä on omiaan politisoimaan perustuslakivaliokunnan käsittelyn. Jos sieltä tullaan sanomaan, että te ette siellä politisoineet asiaa, älkää politisoiko täälläkään, niin se johtaa siihen, että perustuslakivaliokunta politisoituu. Uskon, että kukaan tässä salissa ei halua tätä kyseistä kehitystä nähdä. [Sanna Antikainen: Paitsi Guzenina!]
Mitä tulee itse tähän asiaan ja opposition, nykyisen hallituksen, kritiikkiin aiemmissa tilanteissa, niin muistikuvani on se, että kaikissa asioissa, kun työntekijän oikeuksiin puututtiin tavalla tai toisella viime kaudella, punainen oppositio huusi kuin hinaaja. Ammattiliitot olivat yleislakoilla uhkailemassa mielenosoituksissaan pitkin turkuja ja toreja tuolla. Eli kyllä te nyt aika helpolla pääsette näistä eläkeputken katkomisistanne, pakkolaeistanne, kaikesta muusta työntekijöiden oikeuksien polkemisesta, kun nyt ovat ammattiliittojen poliittiset osastot hallituksessa. Eli älkää nyt valittako yhtään siitä, jos oppositio teitä hieman arvostelee täällä salissa, älkääkä yrittäkö viedä kenenkään puheoikeutta. Ei teistä siihen ole. Me emme sitä puheoikeutta anna, mutta älkää tuhlatko kaikkien aikaa myöskään sellaisilla puheilla.
Totean myös sen, että eipä täällä ole paljon ministereitä näkynyt. Ministerit puolustelevat, etunenässä pääministeri Marin, että ministereillä on ministerivastuulain nojalla velvollisuus tehdä tämä esitys. No, eipä ole näkynyt kuin ministeri Lindén täällä puolustelemassa tätä esitystä. Pääministeri Marin kuulemma nähtiin äsken kahviossa, ei ole näkynyt keskustelussa — noinkohan hän tulee äänestämään tämän lain puolesta? Kaikki kirjataan ylös ja kaikki julkistetaan, voitte olla siitä täysin varmoja.
Ylipäänsä tämä on tällaista eduskunnan arvovallan halveksimista, tämä koko käsittely ja keskustelu, jos todellakin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tuodaan nämä mietinnöt nenän eteen ”ala siitä tekemään sitten vastalauseita” ‑periaatteella. Kiire on kova. Miksei tätä esitystä ole tehty aikaisemmin? Miksi eduskunta asetetaan toteamaan tosiasioita pakkotilanteen eteen, että hyväksykää tämä tai itkekää ja hyväksykää tämä? Tämä on täysin järjetöntä eduskunnan arvovallan halveksimista. Jo pelkästään sen takia äänestäisin tämän esityksen hylkäämisen puolesta, että hallituksen pitää ymmärtää, mikä sen asema on. Eduskuntaa ei voi halveksia. [Sanna Antikainen: Erinomainen puhe! Toivottavasti hallituspuolueet kuuntelivat tarkasti sen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-19T16:40:13,2022-09-19T16:43:45,Hyväksytty,1.1
2022_95_159,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_160,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Kunnioitettu herra puhemies! Hoitajien keskellä tällä hetkellä käy kiivaat keskustelut, ja sen varmasti jokainen meistä pystyy huomaamaan myöskin niitten viestien määristä, mitä tällä hetkellä tulee. Tätä istuntoa todellakin tällä hetkellä seurataan, ja kohta ollaan tekemässä todella tärkeätä päätöstä.
Puoli tuntia sitten minulle yllättäen tuli tällainen viesti, joka oli kyllä ihan pakko tulla tänne pönttöön lukemaan, nimittäin alkaa näin: ”Hei, vaikka demari olenkin, lähetän sinulle tätä eduskunnan lakikäsittelyä varten tiedoksi Twitter-ketjun, missä kerrotaan hoitajapulan aiheuttamasta todellisuudesta terveydenhuollossa. Käytä, jos haluat.” Ja hän pyysi, että en tämän henkilön nimeä julkaise, mutta jos joku epäilee, että tämä ei ole aito, niin voin kyllä näyttää tämän tilin teille, mutta luvataan vain, että henkilön nimi ei tule julkisuuteen. Hän on demari, joka on vaikutusvaltaisessa asemassa teillä.
Tämä ketju, minkä hän linkkasi, löytyy Twitteristä myöskin julkisena, ja täältä luen: ”Potilasvahingot/vaaratilanteet ruuhkien ja aliresursoinnin vuoksi. Tehdäänkö ketju, arvon hoitajat?” Ja sitten ketju lähti tulemaan Twitterissä. Jokainen voi käydä lukemassa sieltä. ”Näytetään, että vaaratilanteita on ihan joka päivä ilman työtaistelua. Jos et uskalla julkaista nimelläsi, lähetä tilanne inboxissa.”
Ensimmäinen: ”Noin viisi vuotta sitten päivystys: Armoton ruuhka, kaikki pedit täynnä. Päivystyksessä on koko päivän ollut vanhus, joka oksentelee. Illan lääkäri huomaa, että potilaalla on kallonmurtuma. Hoito viivästyi noin 12 tuntia.”
Seuraava: ”Potilaalla mahakipua. Verikokeet päivystyksessä ok. Paitsi yksi, mutta sitä ei kukaan huomaa, sillä sydänmerkkiaineen verikoeputki on kiireessä unohtunut vastata. Potilas menee kuusi tuntia myöhemmin huonoon kuntoon. Sydämeen jää vaurio, sillä infarktin hoito viivästyi.”
Seuraava: ”Yövuoro löytää päivystyksestä potilaan, jota ei ole listoilla. Potilas olisi pitänyt lähettää neurologin hoitoon jo illalla aivoverenkierron häiriön oireiden takia. Jatkakaa, arvon kollegat!”
Seuraava viesti: ”Jouduin raskaana ollessa yksin työpisteeseen, jossa normaalisti neljä—viisi hoitajaa. Suuri osa potilaista sängystä siirrettäviä. Ergonomisesti todella vaikea toteuttaa, kun potilas painaa sata kiloa ja patja tarttuu sängynreunoihin, siirtomatka pitkä. Aikani siinä odotin, tuleeko apua, ja sitten tuli jo itku, että tähän minä en oikeasti pysty. Esihenkilöä ei näkynyt eikä kuulunut. Lopulta ihanat lähihoitajakollegat potilassiirroista tulivat avuksi. Potilassiirtojen seurauksena kuitenkin loukkasin selkäni ja jouduin pitkälle sairauslomalle. Olin nuori, enkä osannut puolustaa itseäni. Nykyisellään en ikinä suostuisi tekemään töitä yli rajojen. Mielestäni moraalitonta työnantajalta laittaa kokemattomia nuoria tuollaisiin tilanteisiin.”
Tässä ketjussa on valtava määrä näitä tapauksia, mitä se tilanne tällä hetkellä siellä kentällä on, ja voin vaikka julkaista tämän ketjun omalla Twitter-tililläni, josta voi käydä lukemassa niitä enemmän, pidemmälle en mene, mutta tämäkin hoitaja sanoi, että en ikinä enää suostuisi tähän. Tällä hetkellä, mitä nyt hoitajat ovat tekemässä, he ovat antamassa meille sitä viimeistä hätähuutoa menemällä näin pitkälle kuin mihin ollaan menossa, kertomassa ja herättämässä koko suomalaista yhteiskuntaa, että terveydenhoito, sote-järjestelmä, siis tämä on aivan järkyttävässä kriisissä. Me ei voida toimia sillä tavalla, että sen keskellä me nyt vyörytetään tämmöinen pakkolakipaketti, jossa me käytännössä käännetään selkä, vaan nyt pitäisi nimenomaan herätä siihen hoitajien hätään.
Me ainakin perussuomalaisissa oltaisiin valmiita — ja nyt katson sinne meidän suuntaan, voitte nyökätä, jos tämä pitää paikkansa — siihen, että kun nyt saatiin myöskin tuo Helsingin käräjäoikeuden päätös siitä, että kotihoidon puolelta lakkoa ei voi tehdä, ja siis käytännössä tätä lakia ei ole tarkoituksenmukaista viedä eteenpäin, niin pidettäisiin muutaman minuutin tauko ja ryhmät voivat itse neuvotella, viedäänkö tätä lakiesitystä eteenpäin. Oltaisiinko me valmiita siihen? Uskon, että tähän ainakin meillä olisi valmius, että voimme odottaa hetken aikaa ennen äänestystä, tarvitseeko meidän härnätä kaikkia hoitajia, jotka tällä hetkellä ovat tässä aivan karmeassa tilanteessa, ja edes äänestää tästä lakiesityksestä vai voitaisiinko tämä vetäistä pois. Me ainakin ollaan valmiita harkitsemaan tätä, mutta jos te meinaatte, että tämä siitä huolimatta tulee äänestykseen, niin me perussuomalaiset ainakin ollaan äänestämässä tätä pakkolakipakettia vastaan. — Kiitos, arvoisa puhemies! [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin! — Arja Juvonen: Kaikki tilanteet tunnistin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-19T16:43:50,2022-09-19T16:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_95_161,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_162,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on pian viisi tuntia keskustellut hoitajien työoloista ja tästä tulevasta pakkolaista, jonka hallitus tässä hetken päästä tulee runnomaan läpi. Mutta tämä keskustelu on ollut arvokas, koska tässä on tullut nyt kuitenkin nostettua esille niitä asioita, mitkä ovat hallitukselta unohtuneet. Me emme eduskunnassa osoita arvostusta tällä tavalla, että me pakolla sanelemme, kuka menee töihin ja ketkä eivät. Pakko ei ole koskaan johtanut yhtään mihinkään hyvään — sen olen muistanut jo nuorena miehenä ollessani, kuinka ruvettiin kapinoimaan kaikkia auktoriteetteja kohtaan, ja semmoinen sovittelevampi ja parempi lähestymistapa myös toimii työelämässä varmasti paremmin.
Kiitän tietysti siitä, että ministeri Lindén on ollut täällä paikalla kuulemassa koko ajan ja tekee omalta osaltaan sen, mitä hallituksessa olette päättäneet tehdä, mutta kuitenkin olisin toivonut vielä, että olisi ollut vähän pehmeämpiä tapoja. Ikävä kyllä, hallitus — vaikka se onkin vihervasemmistohallitus keskustan tukemana — on ottanut linjakseen, että työmarkkinatilanne ei ole teidän mielestänne enää sen arvoinen, että sen annettaisiin keskenään sopia asiat parhaalla mahdollisella tavalla.
Me toivomme toki — kuten täälläkin jotkut puheenvuoron pitäneet — että hoitajat edelleen jatkaisivat työtä, koska ilman hoivahenkilöstön panosta meidän ikäihmisemme eivät tule selviämään tulevina vuosina, mutta se vaatii, ikävä kyllä, myös rahaa. Se vaatii parempia resursointeja niin kotisairaanhoidon puolelle kuin terveyskeskukseen ja laitoshoitoon. Vantaalla on ollut useasti erityisen huono tilanne, ja se on vähän semmoinen aaltoileva tilanne. Välillä tuntuu, että asiat rullaavat hyvin, on työntekijöitä jonkun aikaa, ja sitten välillä tuntuu, että ei ole juuri laisinkaan.
Erityisen läheltä olen päässyt vuosia seuraamaan kotisairaanhoitoa, ja ne henkilöt, jotka joutuvat työskentelemään äärirajoilla siellä — joskus ilman ruokavuoroja — kyllä ovat kertoneet useasti sen, että tämä ei korjaannu millään muulla kuin työn houkuttelevuudella ja parantamisella. Siihen tarvitaan, ikävä kyllä, rahaa. Toivottavasti ensi vaalikauden jälkeen syntyy sellainen hallitus, joka tämän asian laittaa kuntoon. Nyt on tehty selväksi, että tämä hallitus ei sitä halua tehdä kuntoon, tässä vain pelataan aikaa. Ja kuten täällä edustaja Junnilakin sanoi, sitten alkavat, ikävä kyllä, vaalien alla taas ne uudet lupaukset vasemmistovihreiltä puolueilta, mutta luulen, ettei niihin kovin moni enää usko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-19T16:49:04,2022-09-19T16:52:04,Hyväksytty,1.1
2022_95_163,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_95_164,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti haluan todeta, että täällä on käyty pitkä keskustelu ja sen kuluessa on nostettu esiin myös se, että tämä lainsäädäntö, joka meille on tänne eduskuntaan tuotu, on nostanut esiin sen — tai oikeastaan tämä tilanne on nostanut esiin sen — että meillä on meidän lainsäädännössämme aukko. Sitä vartenhan sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietintöönsä ottanut myös lausuman, jossa eduskunta edellyttäisi, että valtioneuvosto selvittäisi suojelutyötä koskevia kehittämistarpeita ja valmistelisi tarvittaessa myös lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyön järjestäminen turvataan ristiriitatilanteissa. Tilannehan, jossa me nyt olemme — eli käräjäoikeudet yksi kerrallaan kieltävät lakko-oikeuden kokonaisuudessaan kohdistuen tiettyihin paikkoihin, kuten teho-osastolle tai kotihoitoon — rajoittaa lakko-oikeutta huomattavasti enemmän kuin se, että pystyttäisiin sopimaan siitä suojelutyöstä. Ja sen vuoksi pidän erittäin tärkeänä, että tätä nyt hallitus edistäisi, kuten eduskunta toivottavasti nyt mietinnön mukaisesti tässä kohtaa äänestyksen myötä hyväksyessään tämän lain edellyttää. Tämä olisi tärkeää monestakin syystä — ensinnäkin siitä syystä, että aina, kaikissa tilanteissa, voisimme turvata hengen ja terveyden, mikä on se ensisijainen perusoikeus, mutta myös siitä syystä, että lakko-oikeus voitaisiin turvata. [Maria Guzenina: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-19T16:52:06,2022-09-19T16:53:34,Hyväksytty,1.1
2022_95_165,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Keskustelun kuluessa on tehty hylkäysehdotus ja seitsemän lausumaehdotusta, joten ehdotuksista on äänestettävä. Äänestykset tapahtuvat tässä täysistunnossa tauon jälkeen. Istunto ja asian käsittely keskeytetään ja istuntoa jatketaan kello 17.05.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_95_166,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Nyt jatketaan kello 16.53 keskeytettyä täysistuntoa ja päiväjärjestyksen asiakohdan 6 käsittelyä. Keskustelussa on Arja Juvonen Kaisa Juuson kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Arja Juvonen Kaisa Juuson kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kuusi lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa on Mia Laiho Heikki Auton kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille (Liite 6A).", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_95_167,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Hylkäysehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_95_168,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_95_169,95/2022,2022-09-19,11.59,17.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi välttämättömän terveydenhuollon ja kotihoidon turvaamisesta työtaistelun aikana>>>Hallituksen esitys  HE 130/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 14/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Mia Laihon lausumaehdotus ja Arja Juvosen lausumaehdotus 2 koskevat samaa asiaa, joten ensin äänetetään Arja Juvosen lausumaehdotuksesta 2 Mia Laihon lausumaehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_95+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_96_1,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan eli viimeistään 27.10.2022. Valtiovarainministeri Annika Saarikon esittelypuheenvuoron jälkeen lähetekeskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään seitsemän minuuttia. Ryhmäpuheenvuorojen ja debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 4.—54. asiasta. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_96_2,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan, se ravistaa yhteiskuntaamme monin tavoin eikä vähiten taloudellisesti. Putinin Venäjän käynnistämä energiasota on laukaissut maailmanlaajuisen energiapulan ja rajun hintojen nousun. Talouden kuva, se on nyt synkkä. Yritysten nousevat kustannukset, kuluttajien rapautuva ostovoima sekä nousevat korot, ne syövät luottamusta, tuovat epävarmuutta, ne syövät kulutusta, ja investointeihin tulee lisää harkittavuutta. Talouskasvu uhkaa hidastua vuodenvaihteessa nollaan. 
Ja vaikka edessä on synkkiä pilviä, niin silti totean, ettei talouden äkkinäistä romahdusta kuitenkaan ole näköpiirissä. Hyvä työllisyyskehitys — kiitos suomalaisten työnantajien — ja verotulojen kasvu — kiitos talouskasvun — ne ovat kannatelleet Suomen taloutta toistaiseksi. Tuleva talvi, se on todellinen koetinkivi kuluttajien kukkarolle sekä yritysten kannattavuudelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. 
Arvoisa puhemies! Käsissämme on Venäjän hyökkäys sekä energiakriisi, eikä koronapandemiakaan ole vielä hävinnyt. Valtion ensi vuoden budjetti on valmisteltu näiden kolmen globaalin kriisin keskellä. Budjetin suurin panostus liittyykin Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Esitämme puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. Tästä suurin osa kohdistetaan Puolustusvoimien materiaalihankintoihin, ja kokonaisuudella me vahvistamme Puolustusvoimien henkilöstömäärää, me toteutamme puolustushankintoja, parannamme asevelvollisten asemaa ja lisäämme kutsuja kertausharjoituksiin. Me korotamme myös vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten varusrahaa ja vahvistamme myös Rajavartiolaitosta 200 miljoonan euron potilla. 
Myös poliisin rahoitusta nostetaan merkittävästi ensi vuodelle. Sisäinen turvallisuus on maan hallitukselle tärkeää: poliisien määrä ei vähene. 
Kokonaisturvallisuuden ytimessä — turvallisuus kun on muutakin kuin rajaa ja puolustusta — on myös huoltovarmuus ja omavaraisuus. Me esitämme noin 240 miljoonan euron pakettia, jolla turvataan ruoan saantia omasta maasta ja edistetään kotimaisia energiainvestointeja. Me vauhditamme vetyhankkeita, biokaasuinvestointeja, sähköautojen latausinfran kehittymistä sekä öljy- ja kaasulämmityksestä muihin lämmitysmuotoihin siirtymistä suomalaisissa kodeissa. Hallituksen viesti on: ruokaa ja lämpöä omasta maasta. [Mika Niikko: Kreikkaan asti!]
Arvoisa puhemies! Turvallisuuden jälkeen budjetin toiseksi suurin kokonaisuus liittyy kansalaisten tukemiseen nousseiden hintojen keskellä. Energiasodan seurauksena erityisesti sähkön hinta on moninkertaistunut. Valtio, se ei voi eikä sen pidä markkinataloudessa kompensoida nousseita kustannuksia kokonaan, mutta kovinta iskua me lievitämme, kuten tekevät myös useat muut maat. 
Hallitus valmistelee ja toteuttaa tuloverotukseen määräaikaisen sähkövähennyksen. Sen kautta kuluttajia tuetaan noin 300 miljoonalla eurolla sähkölaskujen maksamisessa, kohdistuen erityisesti niihin omakotiasujiin, joiden sähkölaskut sähkölämmitteisissä taloissa kohoavat kohtuuttomiksi. Lisäksi hallitus valmistelee ja ottaa käyttöön erillisen määräaikaisen sähkötuen kotitalouksille, jotka eivät oman tulotasonsa vuoksi voi tuota verovähennystä hyödyntää. Näiden toimien lisäksi kaikkia suomalaisia sähkönkäyttäjiä koskee arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin, ja nämä kaikki toimet ovat määräaikaisia tuleville talvikuukausille.
Arvoisa puhemies! Yleinen hintojen nousu, se iskee erityisesti lapsiperheisiin. Lapsiperheiden kustannukset ovat keskivertoa suuremmat niin ruokakaupassa, liikkumisessa kuin asumisessa. 90-luvun lamassa lapsiperheköyhyys kaksinkertaistui, ja tällä hetkellä yli 110 000 lasta asuu pienituloisessa perheessä. Perheiden hyvinvoinnilla on ratkaiseva merkitys Suomen tulevaisuuden kannalta. Tämän takia budjettiin sisältyy parannuksia työttömyysturvan lapsikorotukseen, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan, opintorahan opiskelevien perheiden huoltajakorotukseen ja yksinhuoltajaperheiden lapsilisään. Nämä toimet ovat inflaatiotoimia hintojen nousua vastaan tueksi lapsiperheille. Ne ovat täsmätoimia, ja ne ovat voimassa määräaikaisesti ensi vuoden. Nopeimmin lapsiperheitä auttaa tulevan jouluaaton aattona maksettava ylimääräinen lapsilisä, josta hyötyy jokainen perhe, koska tämä ylimääräinen lapsilisä ei leikkaa toimeentulotukea. Nämä toimet perheille, nämä eivät ole ihmelääkkeitä, mutta ne ovat sitäkin tärkeämpi viesti maan hallitukselta suomalaisille: lapset ja vanhemmat, perheet, te olette arvokkaita, teistä pidetään huolta.
Olen muuten jatkossakin valmis puolustamaan universaaleja etuuksia yhteiskuntamme eheyden kivijalkana. Meidän on seisottava perheiden puolella. 
Arvoisa puhemies! Myös liikkumisen kustannukset ovat kohonneet valtavasti. Aihe on puhuttanut meitä täällä eduskunnassa kuukausia, ja siksi ensi vuoden budjetissakin autoilijoita ja työmatkailijoita tuetaan liikenteen nousseiden kustannusten keskellä. Matkakuluvähennyksen määräaikaista korotusta jatketaan autoileville työssäkäyville myös ensi vuonna, ja lisäksi liikenteen polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentaminen jatkuu myös ensi vuonna. Se muutos, joka näkyi kesällä jo bensa- ja dieselpumpuilla, noin 12 sentin alennus, tulee jatkumaan.
Hallituksen toimet — nämä edellä kertomani sekä sähkön hinnannousuun vastaamiseksi ja ostovoiman tukemiseksi — ovat mittavia, ne ovat miljardiluokan päätöksiä. Painotan kuitenkin niiden kertaluonteisuutta ja määräaikaisuutta, juuri kuten talousasiantuntijat ovat todenneet ja toivoneet. 
Hallituksen tukipaketti lisää valtion menoja kertaluonteisesti tälle ja ensi vuodelle mutta ei pysyvästi. Hallitus pysyy näillä päätöksillä viime keväänä hyväksytyn valtiontalouden menokehyksensä puitteissa. 
Siis merkittäviä, täsmällisiä, kertaluonteisia toimia: talouspolitiikka, se on vastuullista hallitukselta. Toisin olisi opposition lääkkeillä: Miljardiluokan veronkevennykset sinne tänne. Ne lisäisivät velanottoa tästä eteenpäin joka vuosi, ja tuskin mitään näistä hallituksen luettelemista toimista jätettäisiin silti tekemättä. [Välihuutoja oikealta — Oikealta: Höpö höpö!] 
Arvoisa puhemies! Sananen eläkeläisten toimeentulosta. Eläkeläisten ostovoima kehittyy ensi vuonna suhteellisen hyvin, ja meidän pitää olla tyytyväisiä suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden onnistumisesta myös kriisien keskellä. Minusta lomautusjärjestelmä ansaitsee tunnustuksen: se esti massatyöttömyyden koronan pysäyttäessä talouden. Vastaavalla tavalla voimme olla tyytyväisiä sosiaaliturvan indeksijärjestelmään, joka nyt esimerkiksi työeläkkeitä tulee korottamaan automaattisesti ensi vuoden alusta. Keskimäärin 1 600 euroa eläkettä saava saa ensi vuonna 75 euroa kuussa enemmän käteen eläkkeestään. Paljon lääkkeitä käyttävien — moni ikäihminen kuuluu tähän ryhmään — elämää helpottaa hallituksen päätös lääkekaton jäädytyksestä. Se tarkoittaa sitä, ettei lääkekorvausten vuosiomavastuu nouse nyt hintojen mukana vaan pysyy nykytasollaan.
Arvoisa puhemies! Olen keskittynyt puheenvuorossani näihin ajankohtaisiin ja eduskuntaa ja suomalaisia kiinnostaviin ostovoimalinjauksiin, mutta kyllä todellisuudessa ensi vuoden budjetin merkittävin muutos on hyvinvointialueiden aloittaminen ensi vuoden alusta. Ne nostavat budjetin loppusummaa, kun sote- ja pelastuspalvelut siirtyvät kunnilta valtiolle nyt kokonaisuudessaan. Tuo summa on 22 miljardia euroa, kun lasketaan jo tänä vuonna hyvinvointialueille maksettavat erät. Tämä on yli neljännes valtion budjetista tästä eteenpäin. Hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden suunnittelua kannattaa tehdä nyt siitä lähtökohdasta, että tämä rahoitus riittää. Hyvinvointialueiden tilanteen ja sote-alan pahenevan työvoimapulan helpottamiseksi budjettiin sisältyy määrärahat 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttamiseksi. Pidän tätä tärkeänä päätöksenä. Ja totta kai hallitus seuraa hyvinvointialueiden valmistelua ja tuota rahoitustilannetta tiiviisti. [Sari Sarkomaa: Miksi vasta nyt?]
Arvoisa puhemies! Nostan esiin vielä muutamia seikkoja. Venäjän hyökkäyksen vaikutukset ovat iskeneet erityisen kovaa itäiseen Suomeen: venäläisturistit, Saimaan kanavan hiljeneminen, raja, joka muuttui railoksi. Me teemme nyt merkittäviä panostuksia Karjalan radan parantamiseen, jotta itäinen Suomi on saavutettava sekä tavaran että henkilöliikenteen osalta. Me haluamme vahvistaa itäisen Suomen osaamisperustaa ja matkailun vetovoimaa. Käynnistämme myös opintolainahyvityksen kokeilun 25:ssä itäisen Suomen kunnassa. Nämä ovat ensimmäisiä askelia itäisen Suomen uuden elinvoiman synnyttämisessä muuttuneessa tilanteessa. 
Työllisyystoimista, arvoisa puhemies: Budjettiin sisältyy esitys yli 60-vuotiaiden porrastetusta työtulovähennyksestä, joka kannustaa jatkamaan töissä pidempään. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan taas uudella päätöksellä, sekin kannustaa pienten lasten vanhempia ottamaan työtä vastaan. Nämä ovat vastauksia myös huutavaan työvoimapulaan. Lisäksi toimeenpannaan päätöksiä aiempien työllisyystoimien 110 miljoonan listan mukaisesti. Myös t&k, tutkimus- ja kehitystoiminta, nauttii laajaa parlamentaarista arvostusta, ja haluamme siihen yhdessä panostaa. Yksi muoto siitä on t&k-verovähennys, joka on viesti pienille ja keskisuurille yrityksille uuden luomisen, palvelujen ja työpaikkojen puolesta. 
Arvoisa puhemies! Kriisiajat, ne ovat näkyneet hallituksen budjeteissa. Kun koronapandemia iski, piti tehdä toimia ihmishenkien suojelemiseksi. Valtio velkaantui miljarditolkulla. Hienoa, että tuo politiikka myös nautti laajaa yksituumaisuutta tässä parlamentissa. Nyt Venäjän hyökkäys ja energiasota, ne vaativat uudenlaisia panostuksia.
Oppositiosta on haukuttu hallitusta holtittomasta velanotosta. Siksi kysynkin nyt teiltä, arvoisa oppositio: jättäisittekö te tekemättä panostukset turvallisuuteen, huoltovarmuuteen vai energiaomavaraisuuteen, kun haukutte hallituksen politiikkaa? [Välihuutoja oikealta] Kerron teille, että turvallisuudesta ja heikommista huolehtiminen maksaa, ja toisin kuin, oppositio, te luulette, kakkua ei voi samanaikaisesti syödä ja säästää. Hyvinä aikoina säästetään, jotta huonot ajat kestetään, ja Suomen talous on kestänyt nämä ajat hyvin. [Anne-Mari Virolainen: Ette säästäneet hyvinäkään aikoina!] Työllisyys on kasvanut, mutta tilanne on muuttumassa vakavammaksi myös korkomenojen vuoksi. [Sari Sarkomaa: Historiaan jää ministeri Saarikko kyllä!] 
Oppositiosta peräänkuulutetaan säästöjä ja menojen priorisointia. Tämä on aivan oikein, koska budjetin alijäämä pysyy ensi vuonnakin suurena, yli 8 miljardissa eurossa, mutta tässäkään me emme jää toimettomiksi, vaan nyt panemme toimeen 370 miljoonan euron pysyvät säästöt. Menoja leikataan, kehystasoa alennetaan, mutta heikommista pidetään huolta. Tätä sopeutustahtia ei muuten kannata vähätellä. Tällä vuosivauhdilla valtiontaloutta sopeutettaisiin vuoteen 2030 mennessä 3 miljardilla eurolla. Valtion talouden tasapainottamisen tueksi olen antanut valtiovarainministeriön virkakunnan tehtäväksi laatia menokartoituksen, [Sari Sarkomaa: Vaje on 10 miljardia euroa!] jotta jatkossa onnistumme yhä paremmin yhdessä menojen priorisoinnissa. [Oikealta: Rahat ulkomaille!] 
Me tarvitsemme, arvoisa puhemies, jatkossa kaikkein eniten työtä ja yrittäjyyttä tähän maahan, talouskasvua ja tulopohjan vahvistamista. [Oikealta: Kyllä!] Siihen tämä hallitus on valmis. [Timo Heinonen: Jos ei nyt keskustan kannatus nouse, niin on ihme!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T12:01:41,2022-09-20T12:14:07,Hyväksytty,1.1
2022_96_3,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Lindtman, sosiaalidemokraattinen ryhmä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_4,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ryhdymme käsittelemään ensi vuoden valtion tuloja ja menoja uuden kriisin varjossa. Juuri kun maailmantalous oli toipumassa koronapandemiasta, Venäjä aloitti rikollisen sotansa Ukrainassa. Julman ja oikeudettoman tuhoamissodan lisäksi Venäjä käynnisti vielä energiasodan Eurooppaa vastaan. Tämän kolmannen kriisin keskellä rakennamme nyt talousarviota ensi vuodelle. Idästä puhaltaa kylmä tuuli.
Arvoisa puhemies! Kriisit näkyvät valtion taloudessa ja taloudenpidossa. Koronapandemian jälkeen valtio on joutunut ottamaan iskua vastaan. Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa panostamme puolustukseen ja huoltovarmuuteen sekä kannamme vastuuta sotaa pakenevista. Ensi vuoden alijäämä on hiukan yli kahdeksan miljardia. Se ei ole pieni luku. Velkaan ei pidä suhtautua välinpitämättömästi, [Timo Heinonen: Oikein hyvä! Kuunnelkaa, keskusta! — Toimi Kankaanniemi: Toimenpiteitä!] etenkään tässä tilanteessa, kun korot ovat nousussa. Samalla on syytä huomata, että pandemia ja sota ovat koskettaneet kaikkia EU-maita. Valtiot ovat velkaantuneet. Onneksemme Suomen velkaantuminen koronapandemian puhjettua on ollut suhteellisesti euromaiden neljänneksi pienintä — siis euromaiden neljänneksi pienintä. Olemme toipuneet pandemiasta ensimmäisten joukossa.
Työllisyys on tuon keltaisen kirjan tärkeimpiä lukuja, ja siitä olemmekin tässä salissa ankarasti väitelleet. Helmikuussa ryhmäpuheenjohtaja Mykkänen esitti kokoomuksen arvion: ”Hallitus on jäämässä murto-osaan itse asettamastaan työllisyystavoitteesta.” [Oikealta: Kyllä! — Arto Satonen: Työtuntien määrä on vähentynyt!] Kuinkas sitten kävikään? Hallitus on saavuttanut työllisyystavoitteensa. Työikäisen väestön keskuudessa tehtyjen työtuntien määrä ei ole vuosikymmeniin ollut näin korkea. Nuorisotyöttömyys on alimmalla tasolla 15 vuoteen, ja työllisyysasteessa ero Ruotsiin on kaventunut pienimmäksi tällä vuosituhannella. [Jukka Gustafsson: Kova suoritus!]
Kriisivuosina Suomi on pärjännyt sittenkin kohtuullisen hyvin. Mihinkään itsetyytyväisyyteen ei ole aihetta, sillä talouden näkymä on nyt poikkeuksellisen sumea ja ensi vuosi voi tuoda vielä yllätyksiä.
Arvoisa puhemies! Tärkeä osa tätä budjettia on hintojen noususta, erityisesti korkeista energiahinnoista, kärsivien kotitalouksien auttaminen. Hallitus tulee nyt suomalaisten tueksi nopeasti toteutettavalla verotuksen sähkövähennyksellä, jota suomalaiset pääsevät hyödyntämään heti tammikuussa. Kaikkein pienituloisimmille räätälöidään sähkövähennys. Sähkön arvonlisäveron lasku tuo sekin kaivattua helpotusta tilanteeseen. Kansalaisten suoran tukemisen lisäksi tarvitsemme sähkömarkkinoiden isompaa remonttia EU-tasolla. Sähkön ja myös maakaasun hintakatot ovat välttämättömiä.
Inflaation vaikutukset iskevät eniten pienituloisiin, tarjoilijaan selvästi enemmän kuin toimitusjohtajaan. Siksi yleisten toimien ohella tukea kohdistetaan pieni- ja keskituloisille, erityisesti lapsiperheille, pitkää työmatkaa ajaville ja eläkkeensaajille.
Lapsiperheiden päivähoitomaksuja alennetaan pysyvästi, jo toisen kerran tämän hallituskauden aikana. Yhdessä aiemman päätöksen kanssa nyt keskituloisen nelihenkisen pikkulapsiperheen varhaiskasvatusmaksut alenevat pysyvästi 270 euroa kuukaudessa. Eikä vaikutus kannustinloukkujen purkamiseen ole sekään vähäinen. Monen kotihoidon tuelta tai työmarkkinatuelta työhön siirtyvän vanhemman käteen jäävä tulo yli kaksinkertaistuu tämän hallituskauden päätösten ansiosta. Yksinhuoltajien tilannetta parannetaan nostamalla etuuksien yksinhuoltajakorotuksia. Ylimääräinen lapsilisä joulukuulle tulee myös monelle perheelle tarpeeseen.
Myös ulosoton suojaosaa vihdoin korotetaan. Tämä SDP:n pitkäaikainen tavoite helpottaa ylivelkaantuneiden asemaa ensi vuonna.
Eläkkeensaajiakaan ei ole unohdettu. Heidän asumistukeensa tehdään kohonneisiin lämmityskustannuksiin vastaava parannus. Lääkkeiden maksukatto jäädytetään samalla, kun työeläkkeisiin tulee ensi vuoden alussa merkittävä korotus.
Oppositiosta hallituksen toimia on kritisoitu ja vaihtoehtona esitetty suurituloisia suosivaa miljardiluokan yleistä veronkevennystä. Ehkä olisi reilua avata suomalaisille eri vaihtoehtojen vaikutukset. Keskituloiselle lapsiperheelle päivähoitomaksut ja pitkää työmatkaa ajavien työmatkavähennys tuovat käteen yhteensä yli 300 euroa kuukaudessa vaikeana ensi vuonna, yleinen tuloveroale 45 euroa.
Hintojen nousun hillitsemiseksi oikeisto-oppositiosta on esitetty myös, että ilmastotavoitteita ja irrottautumista fossiilisesta tuontienergiasta pitäisi lykätä. Tätähän on kokeiltu. Britannian konservatiivihallitus taannoin kehotti lopettamaan viherhumpan: ”Cut the green crap.” Nyt lontoolainen pienyrittäjä on kaatumassa jopa 10 000 punnan energialaskuun. Brittikotitaloudet ovat ennennäkemättömässä ahdingossa. [Sari Sarkomaa: Edustaja Lindtman, missä työllisyystoimet?] Virossa, jossa iso osa energiasta on edelleen fossiilista, inflaatio on Euroopan korkeimmalla tasolla. Toisin sanoen niissä maissa, missä on suhtauduttu viivytellen ilmastotavoitteiden toteuttamiseen — mitä tästäkin salista on esitetty — kansalaiset maksavat nyt itsensä kipeäksi. Jokainen voi miettiä, kumpi on parempi vaihtoehto: hallittu ja oikeudenmukainen siirtymä pois fossiilisista vai cut the green crap ‑politiikka, jossa kansalainen maksaa?",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-20T12:14:11,2022-09-20T12:20:30,Hyväksytty,1.1
2022_96_5,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjetista tulee mieleen sanonta, jonka mukaan kameli on komitean suunnittelema hevonen. Olette tehneet perustellut esitykset Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, mutta olette tehneet sen muuttamatta mitään muuta. Budjetti on velkaa velan päälle. Pöydillemme jaetussa keltaisessa budjettikirjassa jo ensimmäisellä sivulla kerrotaan, että velkasuhde alkaa kasvamaan uudelleen ja että menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertoi juuri miinusta olevan 9 miljardia.
Vetoatte siihen, että korona ja sota ovat tulleet yllätyksenä. Kyllä, mutta se selitys ei tässä salissa enää kanna. Olette lisänneet koronaan tai sotaan liittymättömiä menoja tällä vaalikaudella, omilla päätöksillänne, yli 10 miljardia euroa. [Oikealta: Ohoh!] Seuraava hallitus saa perintönänne 2 miljardin euron vuosittaiset lisämenot samaan aikaan, kun kriisiuutiset terveydenhuollosta, kouluista, vanhustenhoidosta jatkuvat. [Sari Sarkomaa: Mihin rahat menee?]
Keltaisessa budjettikirjassa eivät edes ole mukana hallituksen kaikki saavutukset. Kun koronakriisi leimahti, lahjoititte yli miljardi euroa muiden maiden työttömyyskorvauksiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oi oi! — Ohoh!] Koronassa jaoitte satatonnisia yrityksille kevytkenkäisesti. Lahjoititte yli 4 miljardia euroa elpymispakettivedätykseen sitoen meidät eurooppalaiseen velkakurimukseen. Teitte sote-uudistuksen, joka lisää menoja. Tuli lisää hallintoa, tuli lisää johtajia, lisää strategiapapereita kaukana arjen todellisuudesta, jossa terveydenhuollon vaaratilanteet seuraavat toinen toisiaan ja hoitajat poistuvat alalta. Fortumissa — joka liittyy tänään jättämäämme välikysymykseen — hävitään eri arvioista riippuen 10, jopa 15 miljardia euroa, josta yli puolet on kansalaistemme yhteistä omaisuutta. [Timo Heinonen: Kalliita tekstiviestejä!]
Eurooppalaista solidaarisuutta teiltä siis ainakin löytyy. EU tulee pian tuomaan meille päätettäväksi pitkälle ulottuvia sitoumuksia niin ilmaston kuin elvyttämisen saralla. Suomalaisille lankeaa taas maksajan osa. EU näkee energiakriisissä mahdollisuuden saada lisää päätösvaltaa, nitistää omaamme. Jokainen kriisi käytetään Brysselissä hyväksi, mutta Suomen keräämää goodwilliä ei käytetä koskaan. Siitä nautitaan eurooppalaisissa salongeissa, joissa vaihdetaan poskisuudelmia eurooppalaisten johtajien kesken kaukana kotimaan kurjuudesta. [Anu Vehviläinen: Aika paha! — Välihuutoja keskeltä ja vasemmalta]
Arvoisa puhemies! Tavalliset työssäkäyvät ihmiset ovat ajautuneet vaikeuksiin korkomenojen, ruoan ja etenkin energian kallistumisen myötä. Talvesta voi tulla hyvin vaikea, mikäli säätila pysyy pakkasella. Jos ei tuulekaan, olemme liian heikoksi ajetun säätövoiman ja tuonnin varassa. Olkiluoto kolmoseen on ladattu paljon toivoa. Onneksi hallituksen ydinvoiman vastustajat ovat hiljentyneet. Tapahtuisipa sama turpeen ja niiden muutaman edelleen pystyssä olevan kivihiilivoimalan käynnissä pitämisen kanssa. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan, ei uskomiseen tai ideologiaan. [Eva Biaudet: Ehkä vähän talouteenkin!]
Toiveiden ja todellisuuden välinen ero energia- ja ilmastopolitiikassa on räikeämpi kuin koskaan. Venäjän roolista ja venäläisen energian — niin fossiilisen kuin vaikkapa hakkeen — tuonnin lopettamisesta kukaan ei ole eri mieltä. Näistä muista vaikuttimista sitten enemmänkin. EU-parlamentissa enemmistö suomalaismepeistä muuten oli sitä mieltä, että puu ei edes uusiudu.
Me sen sijaan haluamme suomalaista työtä, turvallisuutta ja sinivalkoista siirtymää.
Kotitalouksien sähkötuet ovat huonosti kohdennettuja. Osa niistä maksetaan vasta myöhemmin, jolloin niistä ei ole apua tässä ja nyt, kun laskuja pitäisi maksaa. En tiedä, itkeäkö vaiko nauraa, kun luin uutisista, että Kela joutuu palkkaamaan satoja uusia työntekijöitä värkkäämään sähkötukienne kanssa. Selviätteköhän tästäkään pulmasta ilman työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta? Vetoatte tehokkaiden ja kohdennettujen kotitalouksia auttavien lakiesitysten valmistelun vaikeuteen, mutta tämä on teidän valintanne.
Samaan aikaan olette saaneet ministeriöt laatimaan eduskuntaan jatkuvasti lähetettäviä uusia maahanmuuttoesityksiä. Keskellä historiallisen pahaa sote-kriisiä on esimerkiksi tarjolla laittomasti maassa oleskeleville parempia sote-palveluita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siihenkö talous kaatuu?]
Hallitus tarjoaa hoitajille pakkolakia ja kansalaisille ministeriä, jonka suu käy huolta ja huolestumista, mutta mitään ei tapahdu. [Suna Kymäläinen: Röyhkeää, tosi törkeää!] Muistatteko te, arvon hallituspuolueet, miten ylevästi kerroitte hoitajista ja soten ongelmien korjaamisesta ennen aluevaaleja? Me muistamme ja me kyllä muistutamme teitä.
Budjettikirjan sivuilta ilmenee, että julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin uppoaa 183 miljoonaa, mistä kotoutumiskoulutukseen lähes kolmannes. [Eva Biaudet: Rajat kiinni ja ulkomaalaiset ulos, sehän on se perussuomalaisten vastaus!] Maahanmuuton menoeriä voi budjettikirjan luvuista ja lukujen ulkopuolelta ynnäillä toivottomuuteen saakka. SAK ja Rakennusliitto muuten ovat kovin eri mieltä demarihallituksen työperäisen maahanmuuton esityksistä. Miksi ette kuuntele niitä?
Arvoisa puhemies! Jos laittaisitte virkakoneiston hoitamaan huoltovarmuuden ja kohtuuhintaisen energian tapaisia kysymyksiä, asiat olisivat paremmin. Yhdessäkin ministeriössä on energiaosastolla 50 virkamiestä. Kuunnelkaa energiapolitiikan ja luonnontieteiden asiantuntijoita, älkää vain ilmastoasiantuntijoiksi kääntyneitä entisiä kommunisteja. [Naurua]
Mikäli jo viime syksynä nähtyihin päästökaupan hinnannousuihin ja energiakriisin merkkeihin olisi herätty, ette nyt talven tullen hermostuisi oppositiolle ministeriaitiosta, kun me kysymme, mitä aiotte tehdä ja miksi se kestää niin kauan. Me perussuomalaiset olemme peräänkuuluttaneet energiatoimia ainakin viime syksystä lähtien.
Hyvä hallitus, Suomen taloudelliset vaikeudet ovat syventyneet. Eduskuntavaalit lähestyvät, ja se saa monet puolueet entistäkin enemmän sivuuttamaan nämä madonluvut. Hyvinvointiyhteiskunta kuitenkin tarvitsee terveen julkisen talouden. Rikkaat selviävät aina, ehkä rikastuvatkin lisää, mutta entä muut? Meidän on saatava talous kuntoon.
Perussuomalaiset toivovat, että kaikki puolueet jakaisivat saman tilannekuvan — sen, minkä valtiovarainministeriön budjettipäällikkökin kertoi — ja sitten yhdessä sitoutuisimme siihen, että julkinen talous pannaan kuntoon seuraavan kahden vaalikauden aikana. Se on mahdollista, mikäli tahtoa löytyy. Mutta asiat pitää oikeasti panna tärkeysjärjestykseen. [Vihreiden ryhmästä: Olipa rakentava puheenvuoro! — Jukka Gustafsson: Perussuomalainen tuhkapilvi laskeutui taloon! — Perussuomalaisten ryhmästä: Hiljaa!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-20T12:21:39,2022-09-20T12:29:12,Hyväksytty,1.1
2022_96_6,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoro, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_7,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Rahaa jaetaan vaalien takia välttämätöntä enemmän. Budjettiriihessä nähty holtiton velanotto ei ole kunniaksi hallitukselle. Se on kestämätöntä ylisukupolvista politiikkaa.” Näin totesi keskustalainen Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen keskustalaisen valtiovarainministeri Annika Saarikon talousarvioesityksestä. Pentikäisen mukaan hallitus jatkaa perusteetonta velkaantumista.
Huolestuttavinta tämä vasemmistolainen talouspolitiikka on nimenomaan heille, jotka eniten hyvinvointiyhteiskunnan palveluita tarvitsevat. Velkaantuminen vaarantaa kyvyn pitää pahimpina hetkinä huolta kaikista, ja siksi vasemmistoliiton kansanedustaja Outi Ojala aikanaan totesi: ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä.” Ja siksi suunta on käännettävä. — Suomi on laitettava kuntoon, vai mitä, ex-pääministeri Sipilä? [Välihuutoja vasemmalta]
Arvoisa puhemies! Valtionvelka ylittää vaalikauden lopussa 150 miljardia. Uutta velkaa Rinteen—Marinin hallitus on ottamassa jopa noin 50 miljardia. Koko Suomen historian ajalta näihin päiviin asti periytyneestä velasta kolmannes tulee teidän kaudeltanne, vain neljän vuoden ajalta. Se on ennätys, minkä takia ei kakkukahveja juoda. Korkomenot paisuvat puolitoista miljardia, nousua lähes miljardi vuodessa. Tämä vastaa koko poliisitoimen budjettia. Ilmaisen rahan kupla on puhjennut.
Pääministeri Marin, teidän retoriikkanne on historiatonta. Selittely, että Suomi eläisi sotataloudessa, ei pidä paikkaansa. Pääministeri Marin, Ukraina elää sotataloudessa. Sotataloudessa kaikesta ylimääräisestä karsitaan ja koko kansantalous valjastetaan sotaponnisteluihin. Olen miettinyt, mitä teidän retoriikastanne ajattelisivat esimerkiksi Kallio, Ryti tai Tanner. Sanon suoraan: velkaantumisen selittely väittämällä, että me eläisimme nyt sotataloudessa, on loukkaus niin Suomen menneitä kuin Ukrainan nykyisiä uhrauksia kohtaan. [Välihuutoja vasemmalta — Kimmo Kiljunen: On viisastelua, historiatonta viisastelua!]
Hallituksen taloudenhoito keskustan johdolla muistuttaa enemmän vaalibudjettia. Vasemmistohallitus teki keskustan tuella ja keskustan johdolla jo neljännen velkabudjetin. Velka on ollut teidän tapanne hoitaa asioita. Pohjoismaista Suomi on selkeästi velkaisin maa, ja tilannettamme heikentää mittava kestävyysvaje. Eikä tämä velkaantuminen johdu yksin maailman tapahtumista, vaan tämä oli, arvon hallitus, teidän tietoinen valintanne. Menoja lisättiin miljardiluokkaa velaksi jo vuonna 2019, jolloin koronasta tai Venäjän hyökkäyssodasta ei ollut tietoakaan. Te valitsitte vekselivedon ja velkapolitiikan. [Johannes Koskisen välihuuto]
Rahan jakaminen, arvoisa puhemies, on poliitikoista valtaosan ydinosaamista, itse asiassa se on aika helppoakin, mutta eivät teitä, ministerit Marin ja Saarikko, jälkipolvet tule tästä osaamisesta kiittelemään. Lapset ja lapsenlapset tämän teidän politiikkanne maksavat.
Kriisimenoja me olemme kokoomuksestakin tukeneet: rokotteet on hankittava, puolustusta vahvistettava, heikoimmista pidettävä huolta energiakriisinkin aikana. [Vasemmalta: Mitä tuo sitten on? — Eva Biaudet: Sieltä se velka tulee!] Ei velkakritiikissä olekaan kyse siitä, että olisimme jättäneet kriisimenot tekemättä. Budjetti kuitenkin sisältää 80 miljardia menoja yli 500 momentilla. Kyllä sieltä priorisoitavaa olisi löytynyt. [Antti Lindtman: Kosteikkoviljely!]
Kyse on siis siitä, pystyykö tekemään välttämättömiä valintoja, jotta myös tulevaisuuden kriiseistä selvitään. [Antti Lindtman: Avustajien määrä!] Hallitukselta puuttuu kuitenkin suunnitelma epätasapainon korjaamiseksi. Tuntui ja näytti, että teiltä puuttui tähän jopa tahto. Teidän hallitustanne yhdistää aikanaan Matti Nykäsen kanssa mäkeä hypänneen englantilaisen Eddie Edwardsin kanssa surkeat tulokset, mutta teitä erottaa Eddie Edwardsista kuitenkin se, että Eddie Edwards yritti aina parhaansa ja teki joka kerta parhaansa. Te menitte siitä, mistä aita oli matalin. Jätitte vaikeat asiat tuleville hallituksille.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointipalveluiden saattaminen kestävälle tolalle vaatii mittavia uudistuksia usealla vaalikaudella, työllisyyden kasvua ja, kyllä, myöskin menojen asettamista tärkeysjärjestykseen. Onkin oikein hyvä, että vasemmistosta on vihdoin herätty tilanteeseen ja pyydetty tänäänkin kokoomukselta apua. Keinoja kyllä löytyy.
Suomi tarvitsee talouskasvun lisäksi säästäväisyyttä. [Suna Kymäläinen: Tässä sitä rakennetaan yhteistyötä sana sanalta!] Hyvä raami on talouspolitiikan arviointineuvoston suositus yhteisestä sitoutumisesta vuosittaiseen sopeutukseen. Me olemme kokoomuksessa valmiita tähän, ja toivottavasti muutkin haluavat pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
Säästöjä löytyy haitallisista yritystuista, lähes 50 miljardin kilpailutuksien järjestämisestä siten, että mukaan otetaan paikalliset, pienemmätkin yritykset.
Uudistuksen tarpeessa olisi myös asumistuki, joka on paisunut miljardilla vuosikymmenessä, myös ansiosidonnainen, jonka porrastamista myös suomalaisten enemmistö kannattaa.
Ensi vaalikaudella tulee käynnistää myös julkista sektoria koskeva tuottavuusohjelma. Budjettikirja pitää perata läpi rivi riviltä, katsoa, mikä on kaikkein tärkeintä, ja panostaa siihen ja säästää siitä, mitä ilman vaikeassa paikassa selviämme. [Välihuutoja]
Tässä vain muutama esimerkki lukuisista keinoista.
Olemme aloittaneet johdollani kokoomuksen vaihtoehtobudjetin laadinnan ja tulemme siinä esittelemään reformit, [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Leikkauksia!] joilla menojen kasvua voidaan taittaa samalla, kun ihmisiä ja yrityksiä tuetaan vaikeassa paikassa. Me emme väistä vastuuta laittaa Suomea kuntoon. [Välihuutoja vasemmalta]
Arvoisa puhemies! Jokaisen hyvinvointipalveluita kannattavan poliitikon täytyy tulevassa keskustelussa esittää keinoja julkisen talouden sopeuttamiseksi. Kokoomus on toistanut oman ehdotuksensa jo kolme kertaa. Se perustuu kasvun kaavaan: [Suna Kymäläinen: Miljardiveronkevennykset hyvätuloisille, velaksi!] työmarkkinat on päivitettävä, kannustinloukkuja purettava, byrokratiaa raivattava investointien teiltä ja verojärjestelmä rakennettava kannustavaksi, sillä loppujen lopuksi vain kestävä kasvu ja työ turvaavat hyvinvoinnin, verotulot ja tärkeät palvelut.
Kokoomuksen vaihtoehdossa näytetään, että velkaantumista voidaan vähentää samalla, kun tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen satsataan ja toteutetaan mittavat työn verotuksen keventämiset kaikille tuloluokille ja myös eläkeläisille. Tältä pohjalta rakennamme vaihtoehtomme myös tänä syksynä.
Sen sijaan hallituksesta ei ole onnistuttu esittämään mitään uskottavaa keinoa velkaantumisen päättämiseksi. Toivoisin, että tulevassa keskustelussa kuulisimme kerrankin myös vasemmiston — siis myös keskustan — keinoja menojen sopeuttamiseksi, koska me kaikki tiedämme, että velaksi ei voi loputtomasti elää. Te olette sen velkaa, hyvä hallitus. Olette omassa ohjelmassanne luvanneet lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella elämisen. Vaalibudjettinne myötä tuo lupaus on lopullisesti rikottu.
Ministeri Saarikko, te olisitte pystynyt parempaan. [Jussi Halla-aho: En ole kyllä varma! — Välihuutoja vasemmalta]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-20T12:29:22,2022-09-20T12:37:05,Hyväksytty,1.1
2022_96_8,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Seuraavaksi keskustan eduskuntaryhmän puheenvuoro, edustaja Kalli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_9,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat keskustan tärkeimmät tavoitteet. Ajat ovat vakavat. Nyt pitää toimia tavalla, joka vahvistaa suomalaisten luottamusta tulevaan. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-20T12:37:17,2022-09-20T12:37:46,Hyväksytty,1.1
2022_96_10,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pöydillemme on jaettu tämän kauden viimeiset paksut keltaiset pumaskat, joissa linjataan, kuinka Suomen valtio varansa kerää ja käyttää vuonna 2023. Tämän kauden aikana poikkeuksellisuudesta on tullut normi; tämäkin budjetti on laadittu poikkeuksellisena ajankohtana. Pandemia alkaa olla väistynyt, mutta sen vaikutusten pitkä häntä painaa taloutta yhä. Nyt budjetin valmistelua on määrittänyt suurelta osin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, joka edellyttää meiltä panostuksia omaan turvallisuuteemme ja ukrainalaisten tueksi. Ukrainaa ei saa unohtaa, ja ukrainalaisia on tuettava heidän taistelussaan hirmutekoja vastaan ja vapauden puolesta. Pelissä on meidänkin tulevaisuutemme.
Oppositio on kritisoinut ja tulee kritisoimaan hallitusta velanotosta. Jaan itsekin huolen Suomen julkisen talouden kestävyydestä ja velasta. Vihreiden linjana on, että julkinen talous on tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä. Se edellyttää sekä tulopohjan että menojen tarkastelua, työllisyyden vahvistamista, työperäistä maahanmuuttoa ja kestävän kasvun ja toimivan kilpailun turvaamista sekä reipasta panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan. Mutta mitä velanottoon tulee, olen täysin varma, että mikä tahansa hallituspohja olisi ottanut roimasti velkaa koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan ravistellessa seurauksineen meitä ja maailmaa ympärillämme. [Petri Hurun välihuuto]
Pääministeri Marin totesi Suomen elävän ikään kuin sotataloudessa. On perusteltua kuvailla tilannetta näin. Suomalaisia ei toki, pientä joukkoa vapaaehtoisia lukuun ottamatta, taistele rintamalla, eikä meidän tarvitse suojautua siviilikohteiden raukkamaisilta pommituksilta. Sota ei ole Suomessa, mutta sota koskettaa meitäkin monin tavoin. Se määrittää taloutemme prioriteetteja nyt, se heijastuu suoraan julkiseen talouteen ja kotitalouksiin. Suoraan sota heijastuu niin, että me vahvistamme puolustustamme, liitymme Natoon ja tuemme Ukrainaa [Juha Mäenpää: Saksaa!] sekä sodan voittamisessa että humanitäärisessä kriisissä ja maan jälleenrakentamisessa.
Ehkä merkittävin heijastevaikutus näkyy sähkölaskuissamme. Energian hinta on kivunnut korkealle, kun olemme, aivan oikein, katkoneet liian syväksi päästettyä riippuvuuttamme Venäjän tuontienergiasta. Hintojen nousun juurisyyhyn, energian niukkuuteen, on rajallisesti keinoja tarttua nopeasti, mutta hintojen helpottamiseksi sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulu—huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.
Nämä toimet ovat perusteltuja, jotta energian hinnat eivät johtaisi kohtuuttomuuksiin. Samalla on todettava, että ne ovat työkaluina hieman tylppiä eivätkä vielä sellaisenaan kannusta säästöön ja joustoon. Energian korkea hinta sitä kyllä toki tekee. On kuitenkin tärkeää saada kaikki mukaan säästötalkoisiin ja etsimään tapoja tasata huipputuntien kuormaa. Tähän toivon hallituksen vielä etsivän, ja löytävän, keinoja. Myös sähkömarkkinoiden ohjauksen osalta on huolehdittava siitä, että se vastaa tällaisiin vaikeisiin aikoihin.
Lopulta energiakriisi selätetään vain rakentamalla korvaavaa, päästötöntä energiaa. Tätä on nyt vauhditettava. [Oikealta: Lisää ydinvoimaa!] Siksi vihreän siirtymän investointien ohituskaista tulee tarpeeseen ja monet muut linjatut toimet vauhdittamiseen. Vaikka energiapolitiikan fokus on ymmärrettävästi nyt seuraavassa talvessa, ei pidä unohtaa sitä, että siirtymä pois fossiilisista polttoaineista olisi väistämättä edessä joka tapauksessa, jotta ilmastonmuutos saadaan taltutettua ja riittävä energiaomavaraisuus turvattua. Vihreä siirtymä ei ole energiakriisin syy. Liian hidas vihreä siirtymä tähän mennessä on. Se on ojentanut Putinille kiristysruuvin, mutta me kestämme, ja me vauhditamme siirtymää.
Teollisen mittakaavan investointien ohella kotitalouksien tasolla aika arkisilla hankinnoilla voidaan saada paljon aikaan. Jokainen energiatehokkuusremontti ja katolle asennettu aurinkopaneeli on nyt avuksi ja isänmaan etu. Siksi energiaomavaraisuuslainan eteneminen on sekin hieno asia — koko yhteiskuntaa hyödyttävien investointien toteutuminen ei saa jäädä rahoituksesta kiinni.
Arvoisa puhemies! Energian hinta ajaa voimakasta inflaatiota, ja ostovoima huolettaa suomalaisia. Suomalaisten luottamus talouteen mataa synkissä luvuissa. Tilanne on vakava, ja siksi ostovoimaa tuetaan muun muassa varhaiskasvatusmaksuja alentamalla, työttömyysturvan, toimeentulotuen ja opintorahan kohdennetuilla korotuksilla sekä lääkekaton indeksikorotuksen tekemättä jättämisellä. Erityisesti lapsiperheet on huomioitu. Myös opiskelijoiden ateriatukea korotetaan ja lisäksi kohdennetaan rahaa leipäjonoissa jaettavan ruoka-avun tukemiseen. Ulosoton suojaosan korotukseen tähtäävä kokeilu on sekin tärkeä.
Joukkoliikenteen tukeminen puolestaan on perusteltua sekä ostovoimaan että energiakriisiin tarttumiseksi. Joukkoliikenne säästää energiaa, tilaa ja koko yhteiskunnan euroja, ja on välttämätöntä huolehtia sen edullisuudesta ja saavutettavuudesta koronan aiheuttaman iskun jälkeen. Linjatun veroalen kohdentuminen tehokkaasti pitää toki vielä varmistaa. On ylipäänsä Suomen talouden kannalta aivan kriittistä huolehtia kasvukaupunkien ja kaupunkiseutujen elinvoimasta samalla, kun vastataan energian hinnasta pahemmin kärsivien haja-asutusalueiden huoliin ja maatalouden kannattavuuskriisiin. Koko Suomen edun pitää sisältää niin kaupungit kuin maaseutukin.
Akuuttien kriisien ohella meitä koettelevat vaaralliset globaalit, hiipivät kriisit. Toinen näistä on ilmastonmuutos, toinen luontokato. Mikäli taloutta ei saada ympäristön kannalta kestäviin raameihin, koko talouden ja kaiken hyvinvoinnin pohja romahtaa lopulta. Talous ei ole pitkään vauras, jos luonto köyhtyy. Vaikka haasteet ovat globaaleja, niitä pitää ratkoa myös paikallisesti. Erityisesti luonnon suhteen on hyvä muistaa, että suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Siksi on hienoa, että luonnonsuojelun historialliset satsaukset jatkuvat.
Arvoisa puhemies! Tämä budjetti vastaa vaikeaan aikaan kattavasti. Vihreille tärkeää on, että ajan haasteisiin tartutaan, että arki turvataan kaikille ja että se tehdään kulkematta ojasta allikkoon, kestävää tulevaisuutta rakentaen: ihmisistä, luonnosta, taloudesta ja ilmastosta huolehtien, turvallisuudesta tinkimättä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-20T12:44:49,2022-09-20T12:51:35,Hyväksytty,1.1
2022_96_11,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Seuraavaksi vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenvuoro, edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_12,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talvi on tulossa. Energiayhtiöiden omistajat nauttivat energiakriisin mukanaan tuomista kasvavista rahavirroistaan, kun samaan aikaan inflaatio kurittaa kansalaisia ja heiluttelee maailman hallituksia. Monia kansalaisia pelottaa. Ei niinkään kaukana täältä ukrainalaiset taistelevat hyökkääjää vastaan. Muu Eurooppa yrittää pyristellä irti venäläisestä energiasta. Jos riippuvuussuhdetta ei saada katkaistua, syydämme jatkossakin rahaa Venäjän sodankäyntiin ja myös planeettamme elinkelpoisuudesta vähät välittäville fossiilikapitalisteille. Riippuvuussuhteen katkaisu on vaikeaa, mutta se on ainoa kestävä ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Venäläisestä energiasta irtautuminen ja todennäköinen sähköpula tulevat osumaan monien kohdalle kohtuuttomina kustannuksina. Tarvitsemme nyt aimo annoksen solidaarisuutta sekä kohdistettuja toimia heille, jotka tukea todella eniten tarvitsevat. Tällä hetkellä valmistellaan sähkötukea pienituloisille, joille sähkön kallistuminen aiheuttaa ongelmia. Vasemmistoliiton vaatimuksesta suoran tuen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin niin ikään kohtuuttomia sähkökuluja helpottavan väliaikaisen verovähennysjärjestelmän. Lisäksi sähkön arvonlisäveroon tehdään väliaikainen alennus.
Riihessä päätettiin valmistella sähköntuottajien ylisuuriin voittoihin puuttuva windfall-vero. Se ei saa jäädä vain valmistelun tasolle. Se on otettava käyttöön mahdollisimman pian, kuten useissa muissa maissa on jo tehty. Tarvitsemme lisäksi EU-tason toimia. Sähkölle on säädettävä hintakatto. Lisäksi vasemmistoliitto kannattaa sähkömarkkinoiden korjaamista niin, että edullisempien uusiutuvien energialähteiden hinnat eivät enää määrittyisi kalliin venäläisen maakaasun mukaan.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto varmisti, että budjettiriihen päätöksissä huomioidaan pienituloiset aina lapsiperheistä eläkeläisiin. Työeläkkeisiin on tulossa historiallisen suuri indeksikorotus ja kansan- ja takuueläkkeisiin jälleen uusi huomattava indeksikorotus vuoden 23 alussa. Hallitus korottaa ulosoton suojaosaa määräaikaisesti. Myöskään lääkkeistä itse maksettava osuus ei nyt nouse hintojen noustessa. Vasemmistoliitto korostaa, että hallituksen on kyettävä tarvittaessa luomaan nopeasti samankaltaisia kohdennettuja lisätoimia.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on yleistynyt jo ennen koronakriisiä, ja nyt hintojen nousu vaikeuttaa tilannetta entisestään. Tutkimusten mukaan pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet lapsena aiheuttavat aikuisena monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. On siis perusteltua, että lapsiperheisiin kiinnitetään budjetissa nyt erityistä huomiota. Vasemmistoliiton aloitteesta toimeentulotuen lasten perusosiin tehdään korotukset. Lisäksi joulukuussa maksettavan ylimääräisen lapsilisäkuukauden kohdalla ei huomioida sitä tulona toimeentulotuessa — tämä on oikein. Ensi vuonna tehtävät työttömyysturvan lapsikorotuksen, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen parannukset tuovat väliaikaisesti helpotusta pienituloisille perheille. Pienituloisten lapsiperheiden toimeentuloa on kuitenkin pyrittävä neuvottelemaan jatkossa pysyvästi paremmaksi. Riihen pysyvänä päätöksenä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonalla, joka kompensoidaan kunnille.
Arvoisa puhemies! Vihreän siirtymän investoinnit ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Mikään julkinen alijäämä ei ole verrattavissa siihen, jos jätämme tuleville sukupolville tekemättömät ilmastotyöt. Budjetissa huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan noin 241 miljoonan euron määrärahoja. Kestävän kasvun ohjelmaa tukevat lisäksi EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmassa aiemmin sovitut merkittävät panostukset. Oikeudenmukainen vihreä siirtymä on nyt saatu hyvään alkuun, ja sitä on seuraavien hallitusten syytä jatkaa.
Arvoisa puhemies! Aina kun taloudessa on tiukkaa, koulutus ja kulttuuri ovat joutuneet lyhytnäköisten taloudenhoitajien tulilinjalle. Onneksi nyt on toisin. On hienoa, että tämän budjettiriihen tuloksena ammatillisen koulutuksen pysyvää perusrahoitusta korotetaan 50 miljoonalla. Indeksikorotukset, mukaan lukien perusopetuksen rahoitus, kasvavat ensi vuodelle yhteensä 37 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen rahoitus 22 miljoonaa ja lukiokoulutuksen rahoitus 53,5 miljoonaa. Hallituksen pöydällä on koulutuksen rahoituksen kehittämisen lisäksi erittäin tärkeä asia, nimittäin sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tukeminen, ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen sekä koulupudokkuuden ehkäiseminen.
Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön rahoituksen turvaaminen ovat perusta sille, että ihmisten arki on muutakin kuin pelkkää selviytymistä. Yhteiskunnan pitää pystyä tarjoamaan lapsille, nuorille ja myös aikuisille harrastusmahdollisuuksia. Kulttuurialan koronakurimus oli monille kohtuutonta, ja nyt veikkausvarojen laskiessa uusi uhka oli jo näköpiirissä. Onneksi budjettineuvotteluissa pidettiin huolta siitä, ettei alaa unohdeta. Kulttuurialan rahoitusta turvataan lisäeuroilla, ja lisärahoitusta saavat nyt myös liikunta ja nuorisotyö.
Arvoisa puhemies! Tulemme kuulemaan ja olemme kuulleet oikeisto-oppositiolta jälleen samaa kulunutta virttä velkaantumisesta, joten on syytä muistuttaa suhteellisuudentajusta. Kaikki maat ovat velkaantuneet viime vuosien kriiseissä. Suomen julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on lähes 25 prosenttia matalammalla tasolla kuin euromailla keskimäärin. [Välihuutoja oikealta] Työllisyys on Suomessa huippulukemissa, mikä vahvistaa julkista taloutta. Faktat huomioon ottaen velkapelottelu on vastuutonta. Oppositio-oikeistolla ei ole takataskussaan mitään taikatemppua, jolla he olisivat voineet välttää viime vuosien kriisit ja niiden hallintaan tarvittavat investoinnit. Investoinnit puhtaaseen kotimaiseen energiaan, ilmastokriisin torjuminen ja ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen kriisien keskellä ovat olleet hallituksen prioriteetteja, ja tämä jos mikä on vastuullista talouspolitiikkaa. [Jussi Halla-aho: Mikäs tässä sitten! — Timo Heinonen: Kumpaan te kuulutte, hallitukseen vai oppositioon tällä hetkellä?]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-20T12:51:39,2022-09-20T12:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_96_13,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Seuraavaksi ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenvuoro, edustaja Adlercreutz.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_14,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ärade talman! För ett år sedan stod jag i denna talarstol och började mitt tal så här: ”Vi lever i en tid av snabb ekonomisk tillväxt. Trots att vi varit tvungna att med hårda restriktioner begränsa många näringars verksamhet för att rädda liv verkar de flesta kunnat återgå till en relativt normal vardag.”,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-20T12:59:00,2022-09-20T12:59:35,Hyväksytty,1.1
2022_96_15,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme saaneet pöydillemme Marinin hallituksen viimeisen budjettikirjan. Hallituskausi on ollut ulkoisten kriisien sävyttämä, ja valitettavasti myös vielä huonompiin päiviin pitää nyt varautua.
Korona-aika velkaannutti valtiota, ja viime ajat on investoitu kansalliseen turvallisuuteen, huoltovarmuuteen ja apuun Ukrainalle. Näille menoille löytyy ymmärrystä oppositiota myöden, mutta tuskastuminen liittyy julkisen hallinnon ja pysyvien menojen paisumiseen ja kyvyttömyyteen priorisoida menoja. Tuntuu siltä, että hallitus ei edes etsi keinoja kehityksen kääntämiseksi. Kuvaavaa on, että vuosi sitten, kun Venäjän hyökkäyssodasta ei vielä ollut tietoakaan ja talouskasvu pandemiarajoitusten höllennyttyä oli reipasta, hallitus toi silloin eduskunnalle seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin ja tänä syksynä pistettiin vielä miljardi pahemmaksi. [Jussi Halla-aho: Aina on hyvä hetki ottaa velkaa!] 
Eilen julkaistun valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaisesti tilanne näyttää nyt erittäin huolestuttavalta. Tällä tahdilla koko julkisen talouden alijäämä vuonna 2026 tulee olemaan noin 12 miljardia ja valtionvelan korkomenot nousevat useampaan miljardiin tulevien vuosien aikana. On selvää, että ikääntyvän ja velkaantuvan kansantaloutemme kyky reagoida tuleviin kriiseihin heikkenee.
Marinin hallituksen uusi talousdoktriini siitä, ettei valtionvelalla ole niin väliä, on totisesti tullut tiensä päähän. Pelkkiin korkoihin menee ensi vuonna miljardi enemmän rahaa, eli velan hoitomenoihin hupenee yhteensä koko lailla sama summa kuin aloittavat hyvinvointialueet tarvitsisivat alirahoituksensa kattamiseksi. [Anne-Mari Virolainen: Kyllä!] On käsittämätöntä, että samat puolueet, jotka kertovat puolustavansa hyvinvointipalveluita, ovat valmiita vaarantamaan niiden rahoituspohjan holtittomalla taloudenpidolla.
Kristillisdemokraateille vastuullinen ja kestävä talouspolitiikka on väline huolehtia kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Emme tarvitse ylijäämiä rikkaimpien veronalennuksiin, vaan laadukkaisiin vanhuspalveluihin, varhais- ja perusopetukseen, hyviin vammaispalveluihin, ennaltaehkäisevään lastensuojeluun, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin ja kuntoutukseen. Kasvava valtionvelka ja kroonisesti alijäämäinen julkinen talous vaarantavat tämän kaiken.
Politiikassa on palattava valintojen aikaan. Tämä hallitus on karttanut vaikeita päätöksiä, kuten julkisen talouden sopeuttamista ja työllisyystoimia. Kuitenkin ilman välttämättömiä rakenteellisia toimia hyvinvointipalveluilta katoaa rahoituspohja, eli kuten ylijohtaja Spolander sen eilen sanoi: ""Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on se, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, ei lakisääteisiin eikä muihin menoihin.""
Pohdin, mitä se tekee kansalaisten luottamukselle politiikkaa kohtaan, jos jatkuvasti hallitus lupaa enemmän kuin pystyy täyttämään. Jokainen tietää, missä kunnossa terveydenhuoltomme on käytännön tasolla ja miten väsyneitä sairaanhoitajat, samoin kuin vanhusten hoitajat ja myös monet varhaiskasvatuksen työntekijät ovat. Pelkät lakipykälät eivät auta, jos samanaikaisesti ei pidetä huolta henkilöstö- ja talousresursseista.
Me kristillisdemokraatit olemme pitäneet esillä hoitoalan rahoituksen riittävyyttä koko vaalikauden ajan. Viimeksi viime syksynä KD esitti vaihtoehtobudjetissaan puolen miljardin euron panostusta hoitajien palkkaamiseen ja hoitojonojen purkamiseen, mutta hallitus ei tätä viestiä kuunnellut. Lisäksi KD julkaisi hiljattain oman esityksensä soten rahoitusmallin ilmiselvimpien ongelmien paikkaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Monen pienituloisen suomalaisen huoli kohdistuu julkisen talouden lisäksi omaan kukkaroon: miten selvitä perushyödykkeiden, kuten ruuan, liikkumisen ja asumisen, kasvavista kustannuksista. Budjetin hurjia lukuja siloteltiin ostovoima- ja sähköpaketeiksi nimetyillä kädenojennuksilla kansalaisten hätään, ja toki ne ovat tarpeen.
Sen sijaan eniten hämmästystä aiheuttaa se, ettei miljardeja jaellessa mitään riittänytkään pk-yritysten ja maatilojen sähkökriisiin. Tilat ja yritykset ovat ajautumassa maksuvalmiusongelmiin, koska niiden on vaikea siirtää kovaa kustannusten nousua hintoihin. Jos maataloutta ei tässä tilanteessa tueta, meillä on kyllä energiakriisin lisäksi käsillä vielä ruokakriisikin. Kristillisdemokraatit julkaisi jo elokuussa sadan kohdan paketin kriisikestävyyden parantamiseksi, ja vaihtoehtobudjetissamme asiaan palaamme.
Arvoisa puhemies! Talouden kasvua siis tarvitaan, jotta kansalaisille annettu lupaus palveluista voidaan pitää. Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanosten lisäämistä, yritysten nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä, panostusta uusiutuviin luonnonvaroihin ja kiertotaloutta. Tarvitsemme työmarkkinoiden ja sosiaaliturvan uudistamista, enemmän notkeutta julkiseen sektoriin ja vähemmän byrokratiaa. Työnteon kannusteiden parantamisen lisäksi tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden edellytysten kohentamista. Kohtaanto-ongelmiin tarvitaan ratkaisuja, sillä yritysten kasvun yhtenä esteenä on pula osaavasta työvoimasta.
Sanalla sanoen, arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tarvitsemme Suomeen suunnanmuutoksen, ja siihen voimme kaikki äänestämällä vaikuttaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-20T13:06:31,2022-09-20T13:13:14,Hyväksytty,1.1
2022_96_16,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi Liike Nytin eduskuntaryhmän edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_17,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Arvoisa puhemies! Ensi talvesta on tulossa kylmä ja pitkä. Ihmisten sietokyky ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ovat kovassa paineessa.,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-20T13:13:20,2022-09-20T13:13:42,Hyväksytty,1.1
2022_96_18,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hienoa, että meitä kansanedustajia ja puolueita yhdistävät samat, suuret, suomalaisiakin huolettavat asiat, joihin olemme löytäneet yhteisiä ratkaisuja. Kiitos siitä, että me olemme olleet yksituumaisia koronan äärellä, Venäjän hyökkäystä vastaan, Suomen turvallisuutta vahvistavissa toimenpiteissä, tutkimuksen ja kehityksen tulevaisuudessa, hoitajien määrässä, ikäihmisten hoivassa, Veikkauksen edunsaajien aseman turvaamisessa — kiitos tästä yhtenäisyydestä ja tästä listasta, joka on talousarviomme keskeisin ydin.
Opposition päävaihtoehdoista ja puheenvuoroista totean seuraavaa: Perussuomalaisten puheenvuorosta ei varsinaisesti valonpisaroita tihkunut suomalaisille. Totean vain kaksi päähuomiota. Teidän energiapolitiikallanne Suomi olisi Putinin taskussa. [Juha Mäenpää: Ohhoh!] Maahanmuutosta olen kanssanne täysin eri mieltä siinä, tarvitseeko Suomi osaajia myös ulkomailta — kyllä tarvitsee, ja myös työnantajat tietävät tämän. Epäselväksi jäi näkemyksenne ukrainalaisia kohtaan, kuuluvatko he hyviin vai huonoihin maahanmuuttajiin, joita olisitte valmiita hyväksymään osaksi suomalaista työelämää. Me tuemme ukrainalaisia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeää puhetta! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Erityisen suurella millimetrin tarkkuudella tulen möyhentämään kokoomuksen vaihtoehdon.
Arvoisa puhemies! Ehkä jätän suomalaisten arvioitavaksi edustaja Heinosen pohdinnan, miten helpolla tämä hallitus on päässyt, ovatko nämä viimeiset vuodet olleet Suomelle helppoja vai eivät. Mutta arvostan sitä, että teitte nyt pari konkreettista esitystä, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] mistä te niitä säästöjä velkaa vastaan löytäisitte. Asumistuki — se on totta, sen määrä ja mittakaava ovat kasvaneet, mutta onko nyt asumiskustannusten noustessa todella, edustaja Heinonen, ensi vuonna oikea aika leikata asumistuesta? Toinen kohta oli yritystuet, joka on ollut politiikan niin sanottu helppo lista heitettäväksi. Edustaja Heinonen ja kokoomus, olisitteko te siis valmiita nyt korottamaan teollisuuden sähköveroa, jonka tämä hallitus laski, tai pidättekö aivan epäonnistuneena politiikkaa, jolla olemme tukeneet maataloutta, suomalaista ruokaturvaa ja itse asiassa tuplanneet energiaveron palautuksen? Tekö poistaisitte sen kokonaan? [Välihuutoja] Ja oletteko liittyneet europarlamentaarikko Pietikäisen linjoille ja olisitte sitä mieltä, että puupohjaisten polttoaineiden verottomuus joutaakin mennä? [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tällaisia nämä asiat sillä yritystukilistalla ovat, edustaja Heinonen. Pitää myös ymmärtää tehdä politiikkaa ajassa ja katsoa maailman olosuhteita.
Edustaja Heinonen, se on kyllä niin, että te pystytte parempaan. [Timo Heinonen: Saarikko, pystytte parempaan!] Te olette tehnyt tälle vuodelle pelkästään yksittäisenä edustajana 55 miljoonan euron edestä talousarvioaloitteita. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Ohhoh!] Nyt jäämme katsomaan, onko teidän listallanne miinusmerkkisiä toimia tälle vuodelle, kun tänäänkin näytätte sosiaalisessa mediassa keräävän pelkästään lisätoimia, mihin pitäisi käyttää enemmän rahaa. [Välihuutoja] Te totesitte olevanne vaihtoehtobudjetissa päävastuussa, kokoomuksen johtava talousasiantuntija, ja siksi kritiikkini kohdistuu nyt teidän toimintaanne. [Välihuutoja] Onko se niin, edustaja Heinonen ja hyvä kokoomus, että kellä säästölista on, se säästölistan kätkeköön, [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] vai onko se niin, että älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä opetan? [Kokoomuksen ryhmästä: Taitaa mennä tunteisiin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T13:19:52,2022-09-20T13:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_96_19,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja vastauspuheenvuoroihin. — Kun ministerillä meni 20 sekuntia yli, niin edustaja Heinonen saa 10 sekuntia lisää minuuttiin. [Naurua] — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_20,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttää selvältä, että tätä vasemmistohallitusta, sen toimintamallia, koko vaalikauden on vienyt malli, jossa ei velkaantumisella, rahankäytöllä ole ollut mitään rajaa, ei minkäänlaista vastuuta. Budjettipäällikkönne Mika Niemelä totesi tänään, että viimein ”pitää alkaa miettimään, mihin varoja käytetään”. Hän toteamuksellaan paljasti, että te, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, ette tämän vasemmistohallituksen kanssa ole edes miettineet, mihin rahaa laitetaan. Te olette jakaneet sitä sinne ja tänne. [Antti Lindtmanin välihuuto] Välillä olette lepytelleet keskustalaisia, jotta he pysyvät teidän kyydissänne, välillä vihreitä, jotta he pysyvät teidän kyydissänne. [Jukka Gustafsson: Vanhaa retoriikkaa!] Oletteko te, ministeri Saarikko, nyt samaa mieltä edes oman budjettipäällikkönne kanssa, että ajattelumallia pitäisi muuttaa? Pitäisi alkaa edes miettimään, mihin sitä velkarahaa jaetaan, vai jätättekö te tämänkin seuraavalle hallitukselle? Vai onko niin, että tämä on budjettipäällikön tyypillinen viimeinen työpäivä, kun hän näin kovaa on teidän kanssanne eri mieltä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-20T13:23:35,2022-09-20T13:24:52,Hyväksytty,1.1
2022_96_21,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_22,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee budjettia kolmannen kriisin keskellä, ja samaan aikaan on tärkeää vahvistaa kasvun edellytyksiä ja pitää huolta kansalaisista. Se on tärkeää.
Haluaisin vielä tähän talouskeskusteluun sanoa, että kestävyysvaje tällä hetkellä on prosentuaalisesti neljänneksen pienempi kuin tämän hallituksen aloittaessa. Sekin on hyvä muistaa.
Arvoisa puhemies! En voi kyllä olla liittymättä tähän valtiovarainministerin aloittamaan ihmettelyyn. Katsoin itse asiassa, edustaja Heinonen, että noin puolet puheestanne käytitte velkaantumisen kritisointiin. [Timo Heinonen ja Petteri Orpo pyytävät vastauspuheenvuoroa] Olisiko ollut reilua kertoa, että te hyväksytte armollisenkin tulkinnan mukaan 90 prosenttia siitä velasta, jota te täällä kritisoitte, 98 prosenttia koko valtionvelan tasosta, ja teidän vaihtoehdossanne korkomenot eivät laskisi 1,5 miljardista kuin 1,47:ään?
Ja todella on niin, että te täällä sanotte, että menoja pitää laittaa tärkeysjärjestykseen, kritisoitte velkaantumista, [Timo Heinonen: Kyllä!] mutta juuri ennen kuin te tulitte saliin, te täällä Facebookissa sanoitte, että kerään nyt teitä, mitkä eniten kaipaavat uutta asfalttia, listaa myös muista liikennehankkeista, [Naurua] myös muut hankkeet — risteysjärjestelyt, kevyen liikenteen tarpeet — on hyvä nostaa esille, niin teette näistä esityksen. Onko tämä nyt sitä, että syötte kakkua ja haluatte katsoa sitä samaan aikaan? [Timo Heinosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-20T13:24:52,2022-09-20T13:26:23,Hyväksytty,1.1
2022_96_23,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_24,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä valtiovarainministeri Saarikko kiittää yhtenäisyydestä muun muassa tämän parlamentin suhtautumisessa Venäjään ja muista tähän liittyneistä toimista. Sen jälkeen hän käyttää sangen kuluneen Putin-korttivertauksen, jolla ei ole minkäänlaista perustetta. Minä tiedän, että te ette suinkaan ole niin tyhmä kuin tuo teidän äskeinen puheenvuoronne antoi ymmärtää. [Veronika Honkasalo: Mitä ihmettä, ala-arvoista!] Sillä, että me arvostelemme teidän energiapolitiikkaanne, ei ole tekemistä näiden asioiden kanssa. Mitä mieltä te olette turpeesta, onko tämä hallitus tehnyt virheitä sen kanssa? Entä tiettyjen fossiilisten polttoaineiden liian nopea alasajo, joka on aiheuttanut muun muassa sen, että Venäjältä on tähän maahan jouduttu kuljettamaan rekkakaupalla puuhaketta? Te puhutte ainoastaan tästä yhdestä seikasta mutta jätätte tämän koko energiapoliittisen kuvan huomiotta. Samaan aikaan koko Euroopassa eräänlaiset kaasuputkilobbarit, joita Suomestakin löytyy, ovat nimenomaan edesauttaneet tämän tilanteen syntymistä, jossa Saksa ja sen myötä koko Eurooppa tällä hetkellä on. Te tiedätte myös aivan hyvin, mitä mieltä perussuomalaiset ovat ukrainalaisista pakolaisista ja meidän omien lähialueidemme ihmisten auttamisesta. Nämä eivät voi olla teille epäselviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-20T13:26:25,2022-09-20T13:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_96_25,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt kaikilla vastauspuheenvuoron pitäneillä menee reippaasti yli minuutin. Voimme me siirtyä varsinaiseen keskusteluunkin, jos sitä halutaan. Mutta nyt pidetään debatti debattina ja minuutin puheenvuoroja. — Edustaja Kalli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_26,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella on nyt tiukkaa pärjäämisen kanssa, ja huoli tulevaisuudesta on suuri. On selvää minusta, että näihin huoliin vastaaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä, ja siksi kuuntelin myös opposition puheenvuorot erittäin tarkalla korvalla. Niissä oli toki tärkeitä huomioita ja myös joitakin vähintäänkin harkinnan arvoisia esityksiä mukana, mutta johdonmukaisuudesta ei kyllä valitettavasti voi kiitellä.
Kuten täällä on jo kuultu, niin velkaa — josta on iso huoli, joka on yhteinen huoli — on jouduttu ottamaan nimenomaan siihen, että Suomi ja suomalaiset pärjäisivät, ensin koronan, sitten sodan ja nyt tämän energiakriisin kanssa. Hyvä oppositio, te olette siis olleet tukemassa tätä linjaa, ja nyt te kuitenkin syytätte hallitusta holtittomasta taloudenpidosta. Joutuu kysymään: missä on johdonmukaisuus ja uskottavuus, etenkin kokoomuksen kohdalla, kun te ottaisitte vielä lisää velkaa mittaviin veronalennuksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-20T13:28:05,2022-09-20T13:29:16,Hyväksytty,1.1
2022_96_27,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_28,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Budjetti on eduskunnan tärkeimpiä päätettäviä kokonaisuuksia, ja ilolla tervehdin rakentavaa keskustelua salin eri puolilta.
Mutta sitten on kyllä tullut aika sakeaakin tavaraa. Tässä ajassa on äärimmäisen tärkeätä, että me pidämme huolta siitä, että me nopeutetaan meidän irtaantumista fossiilienergiasta, ja että me pidetään huolta, että länsi ja Eurooppa ovat yhtenäisiä tässä tilanteessa. Minun tehtäväni ei ole arvioida muiden motiiveja, mutta kuulostaa siltä, että täällä salissa halutaan hyökätä nimenomaan näitä toimia kohtaan, ja sen seuraukset ovat kyllä meille erittäin tuhoisia.
Perussuomalaisten edustaja Purra peräänkuulutti fysiikkaa. Minä insinöörinä arvostan sitä — itsekin haluan, että meidän energiapolitiikkamme perustuu fysiikalle — mutta sitä ei kannata käyttää kauhean valikoivasti.
Ja fysiikasta voidaan sitten siirtyä poliittisiin tieteisiin. Minun tietääkseni kommunismin määritelmä ei ole se, että on eri mieltä perussuomalaisten kanssa. [Riikka Purra: Entä ilmastopaneeli?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-20T13:29:18,2022-09-20T13:30:20,Hyväksytty,1.1
2022_96_29,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_30,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin arvokasta, että oppositio tuo oman vaihtoehtonsa tähän budjettikeskusteluun. [Sari Sarkomaa: Se on vasta marraskuussa, nyt käsitellään hallituksen esitystä!] Olisi kuitenkin rehellistä tuoda tähän keskusteluun myös aitoa konkretiaa. Kun kokoomus ehdottaa miljardiveronalennuksia velkarahalla tehtäväksi, se ei samaan aikaan arvostelisi hallitusta lisävelasta, samalla kun kokoomus esittää lisämenoja erilaisiin kohteisiin, esimerkiksi edustaja Heinosen suulla, se ei arvostelisi hallitusta siitä, kuinka suurta velanottoa tässä tehdään. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa]
Kokonaiskuva on se, että tällä hallituskaudella on menty kriisistä kriisiin, mutta siitä huolimatta jo viime vuonna Suomen velkasuhde saatiin laskuun. Tänä vuonna tuo lasku jatkuu, ja meillä on hyvät mahdollisuudet vielä onnistua ensi vuodenkin osalta. Tätä ei tietenkään oppositiossa haluta huomata, kuten ei myöskään niitä tuloksia, joita työllisyydessä on saatu aikaan: ollaan paljon korkeammalla tasolla kuin esimerkiksi valtiovarainministeri Orpon aikakaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-20T13:30:22,2022-09-20T13:31:15,Hyväksytty,1.1
2022_96_31,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_32,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Valtiovarainministerin puheenvuoro oli varsin leimaava ja aika vilkaskin mielikuvitukseltaan. 
Te, hyvä hallitus, olette romuttaneet suomalaiset turvekoneet. Perussuomalaiset ovat puolustaneet kotimaista turvetuotantoa. Se ei ole suinkaan Venäjän pussiin pelaamista, eihän?
Tämä hallitus on ottanut 40 miljardia uutta velkaa hallituskauden aikana. Se on yli 40 prosenttia lisää valtionvelkaan. Tilanne on järkyttävä. Hyvinvointivaltio nakertuu teidän vahtivuorollanne. Edustaja Kalli tuossa sanoi, että oppositio hyväksyisi tämän velkarahalla tuhlailun — ei todellakaan hyväksy. Me ollaan esitetty jatkuvasti leikkauskohteita.
Tässä 40 miljardissa eli 40 000 miljoonassa eurossa on hyvin vähän tukea tavallisille kansalaisille. Jokainen eläkeläinen ja työssäkäyvä voi pohtia, kuinka paljon he ovat saaneet hallitukselta tuosta 40 miljardista. Kyllä tässä tarvitaan nyt asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-20T13:31:15,2022-09-20T13:32:24,Hyväksytty,1.1
2022_96_33,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_34,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että te nostitte tämän teiden kunnon esille. Kyllä, tämän hallituksen aikana tiestö on mennyt historiallisen huonoon kuntoon. On tuntunut, että tällä kaudella ei ole liikenneministeriä ollut lainkaan, ja itse asiassa, kun ministeri Saarikko luetteli, mihin jaatte tätä velkarahaa, niin ainoat leikkaukset, arvon keskusta, tehtiin tiestön pitoon. Liikennesektorille tehtiin merkittävimmät säästöt, ja ensi vuonna teitä asvaltoidaan vielä vähemmän.
Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että te, pääministeri Marin, ette halua meitä kuunnella, mutta kuunteletteko te edes valtiovarainministeriön budjettipäällikköä? Mika Niemelä totesi: ”Suomi on elänyt yli varojensa, ja suunta on välttämätöntä kääntää.” Nyt kysyn, pääministeri Marin, teiltä — te olette istunut täällä hissun kissun: Onko teillä mitään näkemystä tähän Suomen taloudelliseen tilanteeseen ja siihen, että tulisi edes joku suunnitelma, koska tämä velkaantuminen loppuu? Sillä nämä paperit, joita tänäänkin on jaettu, kertovat siitä, että tämä velkakierre vain jatkuu ja pahenee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-20T13:32:24,2022-09-20T13:33:40,Hyväksytty,1.1
2022_96_35,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_36,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Heinonen, ehkä teidän kannattaisi siellä maakunnassanne olla hiukan hissun kissun, kun täällä te sanotte, että nyt ei saa kuluttaa rahaa, nyt pitää leikata ja säästää. [Timo Heinonen: Ei!] Sitten on näitä, mitä edustaja Lindtman mainitsi, että te Facebookissa keräätte näitä tiehankkeita, joita te sitten edistätte täällä.
Mutta ei tämä ole ainoa, mitä kokoomuksen suunnasta tulee. Katselin eilen, kun edustaja Vikman Aamulehdessä sanoi: ”En suinkaan vaadi lisärahaa kaikkialle, mutta koulutuksen perustaa ei ole varaa rapauttaa, vaan sitä on vahvistettava.” Heikki Autto totesi täysistunnossa, että on arvovalinta, että hoitajille maksetaan työstä sellainen palkka, jonka he ovat ansainneet. Edustaja Risikko totesi, että tämä ratkeaa vain sopimalla ja rahalla. [Paula Risikko: Kyllä!] Eli kyllä teillä esityksiä tulee näistä kuluista. Orpo on vaatinut terapiatakuuta. [Välihuutoja]
Eli kun te nyt valmistelette sitä vaihtoehtobudjettia, niin tehkää se nyt rehellisesti sillä tavalla, että te kokoatte menot ja tulot tasapainoon, koska nyt näistä teidän puheistanne tulee enemmän menoja kuin tuloja. [Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-20T13:33:42,2022-09-20T13:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_96_37,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_38,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositiolla näyttää olevan kriisitietoisuus ja lähihistorian muisti hukassa. Koronakriisi, Ukrainan sota, inflaatio ja energiakriisi ovat olleet ja ovat asioita, jotka on vain hoidettava riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat hallituksessa.
Julkinen velkasuhde kuitenkin taittui jo kertaalleen viime vuonna. Tästä voidaan kiittää niin Suomessa kuin muualla maailmalla harjoitettua elvyttävää finanssipolitiikkaa. Hyvä työllisyyskehitys, sote- ja koulutuspanostukset sekä vihreä siirtymä — nämä ovat edellytyksiä kestävälle taloudelle ja ohjaavat kestävien alojen kasvuun.
Oppositio on vaatinut leikkauspolitiikkaa, mutta positiivisesti täytyy kommentoida edustaja Essayahin esille nostamaa huolta hyvinvointialueiden rahoituksesta, siihen huoleen haluan yhtyä. Tämä hallitus on kuitenkin ennen kaikkea panostanut tällä kaudella siihen, että ketään ei jätetä selviytymään kriisien keskelle yksin. Ei jätetä kansalaisia eikä jätetä toivottavasti myöskään hyvinvointialueita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-20T13:34:45,2022-09-20T13:35:56,Hyväksytty,1.1
2022_96_39,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Ovaska äsken luetteli niin monta nimeä, että heidän puolestaan edustaja Orpo saa nyt vastauspuheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_40,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Mutta kun kokoomus, mutta kun kokoomus.” Kyllä minä sen ymmärrän, että valtiovarainministeri ja edustaja Lindtman ja kumppanit haluavat kääntää katseen oppositioon ja kokoomukseen, kun ovat itse tehneet politiikkaa, joka on ajanut Suomen nyt siihen tilanteeseen, että niin kauas kuin katse kantaa, Suomi ottaa velkaa, vuonna 26 julkisen talouden ennusteen mukaan miinus yhdeksän ja puoli miljardia. [Välihuutoja] Se on järkyttävää.
Se on järkyttävää, mutta kyllä, arvoisa valtiovarainministeri, kyllä me olemme eri mieltä teidän tekemänne politiikan kanssa. Me mietimme kokoomuksessa, mistä me saisimme lisää tuloja, miten saada aikaan kasvua [Antti Lindtmanin välihuuto], miten saataisiin lisää verotuloja valtiovarainministeriön kassaan, jotta voimme huolehtia meidän tulevaisuudesta. Teitä se ei tunnu kiinnostavan yhtään. Me olemme eri mieltä, meillä on vaihtoehto. Se on vaihtoehto, jossa on suomalaisilla enemmän töitä, Suomessa on enemmän yrityksiä, tänne syntyy investointeja. [Välihuutoja] Sitä kautta vain, edustaja Lindtman, me hoidamme suomalaisten hyvinvoinnin kestävästi, ei velkarahalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T13:35:58,2022-09-20T13:37:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_41,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_42,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä työllisyydestä varmaan olemme samaa mieltä, ja toivoisinkin, edustaja Orpo, että nyt te voisitte todeta, että teidän arvionne siitä, että hallitus ei saavuta työllisyystavoitettaan, oli väärä. [Välihuutoja] Välillä olisi myös rehellistä tunnustaa se. Te olette täällä huutaneet vuositolkulla, että hallitus ei tule saavuttamaan sitä — hallitus on sen saavuttanut, ja tästä eteenpäin pitää jatkaa töitä, jahdata kannustinloukkuja ja vahvistaa kasvua.
Arvoisa puhemies! Syy, minkä takia nyt tästä keskustellaan: Ei tässä tarvitse hallituksen kenenkään selän taakse mennä, edes kokoomuksen selän taakse, [Petteri Orpo: No siltä se näyttää!] vaan kysymys on siitä, että kun te viikosta toiseen täällä olette kritisoineet ja kauhistelleet tätä velkaantumista — ja olen samaa mieltä, että velka on iso ja siihen ei pidä suhtautua välinpitämättömästi — niin te piilotatte sen tosiseikan, että te olisitte ottaneet 90 prosenttia siitä hallituksen ottamasta velasta, yhdeksän euroa kymmenestä. Te hyväksytte 98 prosenttia siitä valtionvelan tasosta, joka sisältyy tähän budjettiin. Ja kun Tavio yritti väittää muuta, niin se vaihtoehto, minkä te olette esittäneet, on, että 40 miljardista te olette hyväksyneet 99 prosenttia [Ville Tavio pyytää vastauspuheenvuoroa] siinä teidän vaihtoehdossanne siitä velkaantumisesta, jonka Suomi on ottanut, [Välihuutoja] joten jotain kohtuutta tähän teidän arvosteluunne. Siitä on kysymys. Kysymme teidän oman aidon vaihtoehdon perään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-20T13:37:13,2022-09-20T13:38:49,Hyväksytty,1.1
2022_96_43,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi ja hänen jälkeensä pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_44,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me elämme nyt niin vakavaa aikaa, että on syytä kuunnella toinen toisia ja etsiä ratkaisuja. Tässä lähetekeskustelussa oppositio ei voi esittää lyhyissä puheenvuoroissa kaikkia ratkaisuja. Ne tulevat meiltä vaihtoehtobudjetissa ja vastalauseissa syksyn mittaan.
Vaihtoehtoja on, ja niitä on oltava. Hallituksen politiikka on ollut velanottoa ja hulvatonta rahan syytämistä niihinkin kohteisiin, jotka eivät ole olleet koronan tai sodan tai muun tilanteen takia välttämättömiä. Tässä tarvitaan suunnanmuutos, ja se on syytä aloittaa heti. 
Kansalaisista valtava määrä pelkää tulevaa talvea. Heille on tuotava toivoa mutta myös mahdollisuuksia selvitä sähkölaskuista ja ruuan ja kaikkien muiden kustannusten noususta, mikä meillä on tällä hetkellä käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-20T13:38:50,2022-09-20T13:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_96_45,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_46,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositiossa on oikeus — ja kenties helppo — olla hyvin epäjohdonmukainen. Me kaikki muistamme koronakriisin ajan. Valitettavasti pandemia ei ole vieläkään maailmasta poistunut, mutta erityisesti vuonna 2020 ja vielä sen jälkeenkin kokoomus itse asiassa vaati enemmän tukia yrityksille, enemmän tukia ihmisille, eli suinkaan ei ollut niin, että kun te nyt kritisoitte velkaa, te ette sitä olisi ottaneet, vaan kenties te olisitte ottaneet sitä siinä kohtaa enemmänkin. 
Nyt sodan vyöryessä Eurooppaan te olette tukeneet kaikkia niitä mittavia panostuksia esimerkiksi puolustukseen, Ukrainan tukemiseksi. Te olette tämänkin kesän ja syksyn aikana vaatineet mittavasti tukea kotitalouksille, yrityksille tämän energiakriisin seurauksena. Eli jälleen te ottaisitte velkaa tähän tarkoitukseen, vaikka te täällä kovaan ääneen velkaa kritisoitte.
Edustaja Heinonen yksin on tainnut tällä hallituskaudella tehdä aika pitkänkin listan uusista menokohteista, mitä te haluaisitte aina budjettiin sisällyttää. Nämä tienpätkät ovat yksi esimerkki tästä kokonaisuudesta. [Timo Heinonen: Ne on luvattoman huonossa kunnossa!] Kokoomus on myös tukenut esimerkiksi sitä, että me panostamme tki-toimintaan. Mielestäni tämä on oikein, se on järkevää tulevan kasvun kannalta, mutta kyllä sekin maksaa. Ja nyt te olette tehneet välikysymyksen vanhustenhoivan tilasta. Luuletteko te, että se ratkeaa ilman rahaa?
Toisella kädellä te sanotte, että te leikkaisitte, te ette ottaisi velkaa, mutta sitten toisella kädellä kuitenkin jatkuvasti te esitätte näitä lisämenokohteita [Puhemies: Aika!] ja vielä enemmän panostaisitte tukiin yrityksille, ihmisille, kaikkeen vaikeuteen, minkä keskellä me valitettavasti olemme joutuneet elämään sen vuoksi, että me olemme kohdanneet kolme erittäin isoa kriisiä tällä hallituskaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T13:40:00,2022-09-20T13:41:47,Hyväksytty,1.1
2022_96_47,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_48,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiapolitiikassa tosiaan kannattaa lähteä fysiikasta ja talouspolitiikassa aloittaa matematiikasta. Viime vuoden vaihtoehtobudjetissa meillä oli neljä miljardia euroa menojen vähennyksiä ja tulojen lisäyksiä yhteensä — neljä miljardia euroa. Niistä kohdensimme 500 miljoonaa meille tärkeisiin menolisäyksiin, muun muassa koulutukseen, tienpätkiinkin. [Sari Sarkomaa: Vanhustenhoitoon!] — Vanhustenhoitoon. — Teimme miljardin veronkevennykset, ja vastaavasti samalla kuitenkin vähensimme velkaantumista miljardiluokassa. En oikein ymmärrä, mistä on se 90 prosenttia, — joka on välillä 98 prosenttia Lindtmanin puheissa — jonka hyväksyisimme, kun tosiasiat ovat... [Antti Lindtmanin välihuuto] — Ai, nyt se olikin perussuomalaisten eikä kokoomuksen synti, no hyvä. — Me emme kuittaa niin suurta velkaantumista vaan murto-osan siitä.
Työllisyystavoitteen osalta, kun, Lindtman, otitte sen toistuvasti esille, kesäkuussa Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että kun hallitus tavoitteli kahden miljardin eurolisäystä työllisyydellä, niin siitä on tulossa miinus 125—628 miljoonaa euroa. [Eduskunnasta: Ei voi olla totta!] Ei se ole kaksi miljardia. Ette pääse tavoitteeseenne, ja se näkyy nyt siinä, että joudutte ottamaan valtavaa velkaa. Kysynkin hallitukselta: kun täällä on sanottu, että keskipitkällä aikavälillä velkaantuminen loppuu, niin, pääministeri Marin, valtiovarainministeri Saarikko, koska se keskipitkä aikaväli mahdollisesti koittaa, kun tässä taloussuunnitelmassa tämä paha velkaantuminen jatkuu hamaan tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-20T13:41:49,2022-09-20T13:43:22,Hyväksytty,1.1
2022_96_49,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_50,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko, te täällä iloitsitte siitä, että meiltä löytyy kuitenkin tässä salissa monista asioista yhteistä. Mutta harmittaa, että sieltä hallituksen sisältä näyttää löytyvän aika iso juopa suhteessa siihen, mitä se valtionvelka oikein on, onko se hyvästä vai onko se pahasta. Vaikka täällä edustaja Lohikosken kanssa olemme kyllä samaa mieltä siitä, että nämä hyvinvointialueet ovat alirahoitettuja ja niitten rahoitusmallissa on valuvika, niin kyllä kuuntelin aika pöyristyneenä sitä lausuntoa hänen ryhmäpuheestaan, että velkapelottelu on vastuutonta [Veronika Honkasalo: Niinhän se on!] — että velkapelottelu on vastuutonta. Arvoisa valtiovarainministeri, olivatko eilen valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa ylijohtaja Spolanderin tahikka budjettipäällikkö Niemelän varoitukset vastuuttomia? Mikä on Suomen talouden tilanne korkojen noustessa tässä kasvavassa velkaantumisessa? Mikä on meidän taloutemme liikkumatila tulevaisuudessa?
Arvoisa puhemies! Onko tällä velkaantumisella väliä vai ei? Mikä on hallituksen linja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-20T13:43:22,2022-09-20T13:44:36,Hyväksytty,1.1
2022_96_51,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Saarikko, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_52,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useampaankin kertaan viitattu valtiovarainministeriön virkakuntaan. Haluan nyt erikseen alleviivata: Tänne sopii minusta rohkea ja reipaskin retoriikka, mutta oli aika erikoinen heitto edustaja Heinoselta, että tarkoittaako se, jos esittää arvioita valtiontalouden tilasta, budjettipäällikölle viimeistä työpäivää. Ei tarkoita. Se ei kuulu minun johtamiseni tapaan. On oikein ja velvollisuus virkamiesten kertoa näkemyksiään, ja olemme tehneet erinomaista yhteistyötä. Tämä oli minusta hämmentävä, poikkeuksellisen erikoinen kommentti.
Velalla on erittäin paljon väliä, ja siksi täällä salissakin taidetaan asiasta nyt poikkeuksellisen kuumasti keskustella. Ja juuri siitä syystä minä haluan haastaa myös teitä, jotka sanotte, että velka huolettaa: Se huolettaa meitä kaikkia. [Petteri Orpo: Ei näytä siltä!] Kertokaa sitten reippaasti, miten siitä päästään eroon.
Petteri Orpo, kun te totesitte, että ”ei velkaa” on kokoomuksen linja, niin millä aikataululla? Teidän omat edustajanne... Esimerkiksi talousasiantuntijaksenne valittu Timo Heinonen on tehnyt pelkästään omina esityksinään 55 miljoonaa tälle vuodelle enemmän esityksiä kuin hallitus. Jos koko ryhmänne toimii samoin, se on kaksi miljardia pelkästään näistä toimista. Te totesitte täällä, että asumistuesta voidaan leikata. Hyvä — miten leikataan? Totesitte, että yritystuista — lähtevätkö teollisuuden sähköverot nousemaan, lisätäänkö maatalouden kustannuksia?
Puhutaan sitten konkretiaa, koska niin mekin joudumme hallituksena [Puhemies: Aika!] tekemään kaikista näkemyseroistamme huolimatta: yhden yhteisen budjetin momentteineen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T13:44:37,2022-09-20T13:46:06,Hyväksytty,1.1
2022_96_53,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_54,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Jos kyseenalaistaa luonnontieteet, ilmastotieteet siltä pohjalta, että ajattelee, että tiedemiehillä tai -naisilla, tutkijoilla, on tietynlainen poliittinen tausta, ehkä menneisyys, ehkä mieltymys, niin silloin ollaan kyllä vaarallisella tiellä, jos vaatii tiedesektorilta poliittista oikeaoppisuutta. Sitä on kyllä tietyissä maissa tehty, mutta jäljet ovat aina olleet karmaisevia.
Kun puhutaan siitä, miten tämä siirtymä etenee, niin meillä ovat tietyt polttoaineet, jotka ovat kalliita: turve on kallista, hiili on kallista, kaasu on kallista. [Välihuutoja] Mitä nopeammin me päästään näistä pois, sen paremmin meillä menee. Tämä kriisi selätetään investoimalla, ja silloin ennustettavuus on tärkeä asia. Silloin ei pidä, kuten itse asiassa perussuomalaiset ja kokoomus ovat tehneet, väläytellä päästökaupan keskeyttämistä, vaan nimenomaan luoda ennustettava polku, jotta päästään tästä ulos. On kyse kysynnän ja tarjonnan välisestä kuilusta, tilanteesta, jossa viimeinen megawatti yleensä on se, joka ratkaisee sen hinnan. Tällä hetkellä se on kaasu, siksi näistä fossiilisista pitää päästä pois ja siksi tämä, että nyt näitä lupaprosesseja kiihdytetään, on äärimmäisen tärkeää.
Kysyisin: Minkä arvioitte olevan sen vaikutuksen ensi vuonna? Miten paljon arvioitte valtiovarainministeriössä, että puhtaan energian uusia projekteja saadaan ensi vuonna siihen pisteeseen, että vuoden päästä ne olisivat jo tuotannossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-20T13:46:08,2022-09-20T13:47:45,Hyväksytty,1.1
2022_96_55,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_56,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"- Kiitos, kunnioitettu puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää siitä, että hallitus on huomioinut tekemäni budjettialoitteen Poikkimaantien osalta. Tämä investointi toivottavasti toteutuu, kun se täällä budjetissa on. Se lisää pohjoisen elinkeinoelämää ja on hyvin olennainen Oulun sataman ja muunkin Oulun ja koko Pohjois-Suomen elinkeinoelämän kannalta. Kiitos tästä!
Minä uskon, että koko tämä sali jakaa yhteisen huolen siitä, miten valtionvelka saadaan taitettua, miten me saadaan se taitettua, koska tämä valtion budjettihan kasvattaa valtionvelkaa 1 450 euroa asukasta kohti ja finanssipolitiikan linja on tällä velanotolla elvyttävä, mutta voi tulla vielä tilanne, että meidän täytyy jollain tavalla tukea kotitalouksia sähkön hinnannousun takia, meidän täytyy tukea maataloutta tai sähköintensiivistä teollisuutta, ja tämä vaatii lisää velanottoa. Tämä on sinänsä huolestuttava asia, ja minä luulen, että meillä on yhteinen toive siitä, että suomalaiset kotitaloudet ja kaikki muutkin pääsevät tämän talven yli ja tähän täytyy tämän salin löytää jotakin vaihtoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-20T13:47:47,2022-09-20T13:49:02,Hyväksytty,1.1
2022_96_57,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_58,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Velka on suuri, se huolettaa kansalaisia, mutta se huolettaa myös Suomen Keskustaa. Nyt täytyy huomioida se, että tätä velkaa ei ole otettu kepein mielin, vaan sen vuoksi, että Suomi selviytyisi. Realismia on, että kuluja on alettava karsia, ja siihen tarvitaan myös menokartoituksia. Kasvu ja työpaikat ovat kuitenkin kestävin ratkaisu myös velkaantumiseen. [Petteri Orpo: Hyvä!] Siksi nyt pitää tehdä kaikki mahdollinen, että kasvu paitsi jatkuu myös kestää.
Talouden kasvun ja työllisyyden tukemiseksi keskustan eduskuntaryhmäkin on valmis kaikkiin työmarkkinoita uudistaviin ratkaisuihin, jotka parantavat työllisyyttä. Mutta tämän lisäksi, puhemies, tarvitaan myös teollisuuspoliittisia toimia, että vientiteollisuus vetää ja sitä kautta kansantalous saadaan nousuun ja velka maksettua pois. [Petteri Orpo: Olipa hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T13:49:03,2022-09-20T13:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_59,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Niin, se oli ensimmäinen alle minuuttiin mennyt vastauspuheenvuoro. [Tuomas Kettunen: Siinä vähän leikattiin puheenvuorosta!] — Edustaja Rydman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_60,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On varmastikin niin, että koronakriisin aikaan ja nyt sitten Ukrainan sodan aikaan minkä tahansa värinen poliittinen hallitus olisi tehnyt alijäämäisiä budjetteja. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa velka tai miten suuri velka tahansa olisi perusteltavissa ja oikein.
Tämän hallituksen perusongelma on ollut se, että samaan aikaan, kun se on velkarahalla rahoittanut aivan oikeutettujakin ja erittäin laajasti kannatettuja kriisitoimenpiteitä ja hankkeita, se on myöskin lisännyt jatkuvasti pysyviä menoja erilaisten uudistusten, kuten vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisen, sote-uudistuksen [Suna Kymäläinen: Tärkeä uudistus!] tai muun uuden sääntelyn, muodossa, ja nämä pysyvät menot ovat sellaisia, joita ei etenkään tällaisina kriisiaikoina pitäisi velkarahalla rahoittaa. Ongelma on se, että tällä hallituksella ei ole oikeastaan missään vaiheessa ollut kykyä eikä oikeastaan ehkä edes halua priorisoida menoja, niin kuin olisi näissä olosuhteissa tarvinnut.
Todettakoon lisäksi, että koko eduskuntaurani aikana en ole tehnyt mitään muuta kuin miinusmerkkisiä talousarvioaloitteita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-09-20T13:50:10,2022-09-20T13:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_96_61,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_62,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esille fysiikka ja matematiikka. Pannaan vielä tilastotiede mukaan. 
Edustaja Lindtman ryhmäpuheenvuorossaan totesi, että Suomen velkaantuminen on koronan puhjettua euromaiden neljänneksi pienintä. Toistan: neljänneksi pienintä. Miten te, kokoomus, olette tässä omassa retoriikassanne kehdanneet hokea tätä, että on ollut holtitonta, samalla kun tämä keskustelu on kiistatta osoittanut sen, että olette lähes maksimaalisesti tukeneet niitä välttämättömiä kohteita, jotka ovat liittyneet koronan hoitoon ja myöskin nyt tämän Venäjän ja Ukrainan sodan jälkitoimiin, jotka ovat — se on pakko rehellisesti myöskin todeta — varsin kallista toimintaa mutta yhteisvastuun takia aivan välttämätöntä. 
Siis sanoisin, arvoisa puhemies, yhteenvetona lopuksi: Tämä Marinin—Saarikon hallitus ansaitsisi paremman opposition. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-20T13:51:21,2022-09-20T13:52:43,Hyväksytty,1.1
2022_96_63,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_64,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus käyttää vihreää siirtymää jonkinlaisena taikasanana, jolla ohitetaan kaikki todellisuudesta lähtöisin oleva kritiikki. Vihreä siirtymä on kaunis idea, mutta meillä ei oikeasti ole vielä riittävää teknologiaa sähkön varastointiin tai riittävästi korvaavia energiamuotoja. Vihreän siirtymän ajaminen väkisin ei ole hyväksi Suomelle eikä edes koko ilmastolle. Helsingin Sanomissa eilen uusiutuviin energiamuotoihin paljon investoinut Mika Anttonen kritisoi yltiökunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Hän sanoi, että energia-ala ei kykene tuottamaan tasaista puhtaan sähkön tuotantoa sitä vauhtia kuin fossiilisesta energiasta haluttaisiin eroon. Arvoisa hallitus, oletteko valmiita tarkastelemaan vihreän siirtymän toimenpiteitä kriittisesti ja johdonmukaisesti ja ottamaan aikalisän ilmastotavoitteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-20T13:52:43,2022-09-20T13:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_96_65,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_66,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me maksamme nyt kovaa hintaa nimenomaan fossiilisen energian hinnannoususta. Kovinta hintaa tästä kaikesta, sodasta, maksavat tietysti ne ukrainalaiset, jotka maksavat hengellään. Tämän toteaminen ääneen ei ole Putin-kortti vaan ukrainalaisten uhrausten tunnistamista ja samalla tosiasioiden tunnistamista.
Edustaja Lindtman nosti hyvin esiin, että jos me emme pyri eroon fossiilitaloudesta, jatkossa me maksamme vielä kovempaa hintaa energiasta, kuten nyt esimerkiksi virolaiset maksavat. Nyt pitää todella olla rohkeutta katsoa paitsi sitä fysiikkaa myös matemaattisia lukuja ympäri Euroopan: niissä maissa, jotka ovat ilmastotoimiin panostaneet, kansalaisten energialaskut ovat pienimmät.
No, samalla tarvitaan tietysti myös suoraa tukea kansalaisille, kuten tässä salissa on laajasti kuultu, mutta eurot puhuvat enemmän kuin sanat. Kokoomushan vaihtoehtobudjetissaan leikkaisi satoja miljoonia nimenomaan työttömiltä ja pienituloisilta ja rahoittaisi tällä veroalen, joka kohdistuu lähinnä hyväosaisiin. Tämä hallitus haluaa katsoa, voitaisiinko asumistuen kautta tukea paremmin pienituloisia energian hinnasta kärsiviä suomalaisia. Kokoomus leikkaisi nimenomaan asumistuesta. Yhtenä argumenttina käytetään opiskelijoita, joilta nimenomaan kokoomus leikkasi viime hallituskaudella historiallisen paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-20T13:53:53,2022-09-20T13:55:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_67,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_68,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään hallituksen esitystä, [Antti Lindtman: Kyllä!] budjettiesitystä. Valtiovarainministeri, jäätte varmasti historiaan valtiovarainministerinä, joka on unohtanut sen, että kun se velka otetaan, se pitää myöskin maksaa. Ja millä se maksetaan? Se maksetaan työllisyystoimilla, työllä ja yrittäjyydellä. Täällä demareiden ryhmäpuheenjohtaja sanoi, että työllisyystavoite on saavutettu, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. [Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa] Juuri kesäkuun alussa Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että vaalikauden työllisyystoimet ovat kaukana tavoitteista. Ja kuinka se on näin? Se on niin, koska te olette hallitusohjelmassa todenneet, että sen lisäksi, että tulee uusia työpaikkoja, on julkista taloutta tasapainotettava kahdella miljardilla. Jos lasketaan ne työllisyystoimet, joita te olette tehneet, tasapainotus menee jopa pyöreään nollaan. Eli velkarahalla, velkavetoisella politiikalla ollaan saatu työpaikkoja, se on hyvä, mutta hallitusohjelman tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta ei ole toteutunut. Kysynkin pääministeriltä... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Mikrofoni on pois päältä.] ...miksi pääministeri ei huolehtinut siitä, että hallitus olisi...",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-20T13:55:10,2022-09-20T13:56:08,Hyväksytty,1.1
2022_96_69,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Äskeisessä puheenvuorossa mikrofoni meni pois päältä, mutta kyllä kuulimme. Ja myös kello meni päältä pois. — Edustaja Yrttiaho.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_70,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettiin esitetään 6,1 miljardia euroa sotilasmenoihin. Hallituskauden alussa puolustusministeriön pääluokkaan oli osoitettu 3,1 miljardia. Nykyinen hallitus on kaksinkertaistanut sotilasmenot. On valmistauduttu Suomen Nato-jäsenyyteen. Energian ja ruoan hinnat nousevat, ja ihmisten toimeentulo heikkenee, mutta valtion kompensoivat toimet ovat kitsaita. Reaaliansiot ovat viimeksi pudonneet yhtä paljon vuonna 77.
Sotilasmenojen kasvua selittää hävittäjähankinta. F-kolmevitosten hinta kallistuu merkittävästi inflaation, euron heikkenemisen ja korkojen nousun myötä. Kyse on useista miljardeista kymmenen vuoden hankinta-aikana. Ensi vuodelle hävittäjiin budjetoidaan miljardin vuotuisen hankintamenon päälle 271 miljoonaa valuuttakurssista ja 100 miljoonaa kaupan indeksiehdosta johtuen — lähes 400 miljoonaa ylimääräisiä kuluja veronmaksajille. Paljon vähemmän maksaisi esimerkiksi hoitajien palkkaohjelman käynnistäminen. Miksi rahaa riittää aseisiin muttei toimeentulon ja palveluiden turvaamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-09-20T13:56:35,2022-09-20T13:57:47,Hyväksytty,1.1
2022_96_71,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_72,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä debatista tulee väkisin semmoinen olo, että kokoomus ja hallitus ovat sopineet etukäteen tällaisesta näytelmästä. Sinipunaa pukkaa, mutta kumpikaan teistä ei kykene osoittamaan, miten me lähdettäisiin toteuttamaan isänmaallista talouspolitiikkaa jatkossa. Miettikää EU-elvytyspakettia, Saksaa, kehitysapua, maahanmuuttoa, ilmastohankkeita. Teidän ratkaisunne eivät ratkaise Suomen taloutta jatkossa. Hallitus tulee lopulta ottaneeksi liki 50 miljardia euroa uutta velkaa. [Antti Lindtman: Perussuomalaiset hyväksyisi 99 prosenttia!] Se on yli kolmasosa budjettitalouden koko velasta — siis yhdessä hallituskaudessa. Teillä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa tehdä jotain muutakin kuin piiloutua kriisien taakse. Te ette ole tehneet yhtään mitään julkisen talouden tasapainottamiseksi. Te ette ole edes yrittäneet pistää asioita, tärkeysmenoja, tärkeysjärjestykseen, niin että Suomi olisi ensin. Suomi on Pohjoismaiden surkein. Tämä on matematiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T13:57:47,2022-09-20T13:58:49,Hyväksytty,1.1
2022_96_73,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_74,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Mykkäselle, joka kyseli tästä, mihin perustuu tämä arvio siitä, että kokoomus on hyväksynyt noin 90 prosenttia sen velan tasosta, joka on otettu, [Sari Sarkomaa: Vastaisitteko työllisyystavoitteeseen!] ja sitten ehkä edustaja Lulu Ranteelle myöskin perussuomalaisten osalta. Jos nyt katsoo ne opposition esittämät vaihtoehdot, jotka tämän koronakriisin alkamisen jälkeen ovat tulleet, niin niiden tasapaino — jos sieltä unohdetaan nekin, jotka ovat vähän niin kuin ilmassa, kuten julkisen talouden tehostamiset ja muut — [Petteri Orpo: Miten ne kasvutoimet, työllisyystoimet?] velan määrällä mitattuna tarkoittaisi suurin piirtein, että on noin kymmenyksen, yksi euro kymmenestä, vähemmän velkaa. Eli voi sanoa, minkä nyt itse asiassa totesitte myöskin tuossa puheessa, että olette isolta osalta antaneet tukenne tälle velkaantumiselle. Ja mielestäni olisi rehellistä sanoa — se olisi rehellistä sanoa — kun te näitä lukuja kauhistelette, että perussuomalaisten kahden viimeisen vaihtoehtobudjetin osalta se tasapainoheilahdus on yhteensä noin 300 miljoonaa pienempi kuin hallituksella, eli perussuomalaisten osalta tämä lukema on 99 prosenttia. [Puhemies koputtaa] Eli voi sanoa, että isolla parlamentaarisella tuella tätä on nyt tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-20T13:58:50,2022-09-20T14:00:16,Hyväksytty,1.1
2022_96_75,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko, olkaa hyvä. [Hälinää] — Nyt on ministeri Saarikolla puheenvuoro. [Annika Saarikko: Arvoisa puhemies! Nyt ei toimi mikrofoni.] — Ai, siitäkös se johtui? [Annika Saarikko: Nyt, uudemman kerran.]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_76,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sali jakaa laajasti huolen velkaantumisesta, ja koska on hirvittävän paljon helpompi sanoa, että pitää laittaa menoja tärkeysjärjestykseen, näin paljoa velkaantumista me emme kestä, niin silloin kun näin sanoo, on oikeutettua kysyä vastakysymys. Mennään sitten konkretiaan, mitä se olisi, ja siksi minä olen haastanut useampaan kertaan.
Nyt täällä kokoomus toi kaksi uutta esitystä: yritystuet ja asumistuen. Kertokaapa, miten niiden suhteen sitten toimitaan ottaen huomioon inflaatio, kansalaisten heikko ostovoima ja yritysten taantumariski.
Mutta siitä jaan arvion täysin, josta edustaja Tuomas Kettunen erittäin hyvin täällä puhui, että enemmän me saisimme kyllä yhdessä keskustella myös tuloista, kasvusta, yritysten pärjäämisestä, jonka eteen tämän hallituksen saldo on erittäin hyvä. Me tuimme yrityksiä korona-aikana. Se oli viisasta politiikkaa. Me nousimme talouskasvuun mukaan, ja nyt meidän pitää huolehtia, että yritysten rohkeus investoida säilyy.
Kyllä, me olemme huolissamme myös valtion tuloista tästä näkökulmasta, ja siksi näkemyksemme on eri kuin kokoomuksen miljardin veronkevennys, [Puhemies koputtaa] koska sen te rahoittaisitte velalla. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei kokoomus!]
Ja erittäin eri mieltä olen perussuomalaisten kanssa vihreän siirtymän riskitekijöistä. Sinnehän ne investoinnit juuri syntyvät: uusiutuvaan energiaan, kotimaiseen energiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T14:00:16,2022-09-20T14:01:43,Hyväksytty,1.1
2022_96_77,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt on aika täyttynyt. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_78,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin kuulla ministeri Saarikolta, mitä pahaa näette sinivalkoisessa siirtymässä. Sinivalkoinen siirtymä tukee taloutta ja ihmisiä siinä ajassa, kun on realistista ihmisillä ottaa käyttöön uusia teknologioita, sikäli mikäli ne ovat syntyneet. Me kannustamme huoltovarmuuden säilyttämiseen siten, että meillä on monipuolinen energiapaketti kaikkina aikoina. Suomi on hyvin pitkälle päästötön energiantuotannossaan, mutta silti sähkön hinta on sidottu fossiilisiin polttoaineisiin, ja tästä syystä meidän puolueen puheenjohtaja on esittänyt myös sähkömarkkinoiden erottamista omakseen. En ymmärrä, mitä vikaa tässä meidän sinivalkoisessa siirtymässä on, ja sen haluaisin kuulla.
Myös esimerkiksi presidentti Niinistö on ollut huolissaan omavaraisuudesta ja todennut, että nälkä tulee nopeammin kuin ilmastonmuutos. Eli olisimmeko me samassa ajassa muun Euroopan kanssa, emmekä turhaan hakkaisi niin sanotusti omaa kilpailukykyämme ylimitoitetuilla odotuksilla. Haluan vastauksen, mitä vikaa on teidän mielestänne sinivalkoisessa siirtymässä. [Inka Hopsu: Mikä se on?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-20T14:01:45,2022-09-20T14:03:02,Hyväksytty,1.1
2022_96_79,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_80,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko totesi, että jaamme huolen velkaantumisesta. Se ei, hyvä valtiovarainministeri, näy teidän teoissanne. Ei tässä budjettiesityksessä ole yhtään uutta toimea, joka toisi lisää tuloja, emmekä me näe, kun me käymme sen läpi, mistä olisi säästetty, missä olisi priorisoitu. Tämä on se ongelma.
Edustaja Lindtmanille: Tiedätte aivan hyvin, että kun me olemme esittäneet jokaisessa vaihtoehtobudjetissa alempaa menotasoa, ne ovat pysyviin menoihin. Sen lisäksi me olemme esittäneet työllisyystoimia, rakenteellisia uudistuksia, jotka olisivat tuoneet kasvua ja tuloja. Velkamäärä olisi ollut näin ollen jo tässä vaiheessa paljon pienempi. Työllisyys olisi korkeampi.
Haluaisin kysyä valtiovarainministeri Saarikolta, kun te kysyitte säästämisestä ja velkaantumisesta: Teidän eli hallituksen oma talouspolitiikan arviointineuvosto käskee aloittamaan sopeutuksen heti, käski itse asiassa jo vuosi sitten, 0,2—0,4 prosenttia bkt:stä eli puolesta miljardista reiluun miljardiin. Oletteko te tästä samaa mieltä? Jos ette ole, [Puhemies koputtaa] eli että ei pidä sopeuttaa, se on uutinen. Mutta jos te olette, niin kertokaa te, mistä te sitten seuraavaksi säästäisitte, kun te ette ole tähän mennessä tehneet yhtään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T14:03:02,2022-09-20T14:04:23,Hyväksytty,1.1
2022_96_81,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt koetetaan leikata näitä puhenvuoroja sen verran, että pysyvät minuutissa. — Edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_82,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin käytti budjettiriihessä tätä hallituksen linjaa puolustaessaan termiä ”elämme sotataloudessa”. Kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Saarikko: elämmekö me teidän mielestänne sotataloudessa? Sotataloushan on tilanne, jossa taloutta joudutaan sopeuttamaan sotatilan vuoksi.
No, onneksi emme ole sotatilassa, sen sijaan Ukraina on. Venäjän sota Ukrainassa vaikuttaa talouteemme, mutta se ei ole suinkaan ainoa selitys sille tilanteelle, jossa olemme. Hallitus on aivan sodasta riippumattomista syistä vaikeuttanut esimerkiksi energiakriisiä ja maatalouden ahdinkoa samoin kuin terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden kriisejä, joista eilen täällä keskustelimme.
Me aiomme tuoda marraskuussa oman vaihtoehtobudjetin, jossa esitämme rakentavan ehdotuksen hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-20T14:04:23,2022-09-20T14:05:34,Hyväksytty,1.1
2022_96_83,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_84,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettu, niin ehkä kuitenkin jossain olemme onnistuneet, vai mitä, valtiovarainministeri? Meidän velkaantumisemme pandemian alettua, toden totta, on ollut euromaiden neljänneksi pienintä. [Petteri Orpo: Talouskasvu hitainta!]
Tietenkin siinä suhteessa olisin hieman huolissani minäkin tästä kokoomuksen linjasta, kun kuuntelin kovasti tätä ryhmäpuhetta, jossa yli puolet ajasta te todellakin paheksuitte velanottoa [Kai Mykkänen: Syystä!] ja puhuja oli sama, joka itse olisi lisäämässä aloitteillaan menoja 55 miljoonaa tällä kertaa, joskus aikaisemmin aika paljon, joskus sanoimme häntä miljardiluokan lisääjäksi. [Petteri Orpo: Tiedättekö miljoonan ja miljardin eron?] Ja sitten kuitenkin, ei tässä vielä kaikki, puhemies, pitää ottaa huomioon, että tehän totesitte, että tarvitsemme lisää tuloja. No, miten ihmeessä, puheenjohtaja Orpo, te sitten selitätte sen, että esimerkiksi olette todennut, että meillä on varaa miljardin veronkevennyksiin vaikka velaksi? Kun kuulin tämän A-Studiosta, kuuntelin uudestaan ja kelasin, sanotteko todellakin, [Puhemies koputtaa] että meillä on varaa miljardin veronkevennyksiin velaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-20T14:05:36,2022-09-20T14:06:48,Hyväksytty,1.1
2022_96_85,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja puheenjohtaja Orpo vastaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_86,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"En muista niin sanoneeni, ja tehdään tämä nyt selväksi: meidän veronkevennyksemme rahoitetaan ensinnäkin muita veroja kiristämällä [Suna Kymäläinen: Mitäs veroja?] ja julkista taloutta muualta leikkaamalla. Kaikissa... [Välihuutoja — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Orpolla puheenvuoro!] Kaikissa meidän vaihtoehdoissamme, jotka olemme tehneet, velkaa on otettu miljardeissa vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Veroja suomalaiset tavalliset ihmiset, palkansaajat, eläkkeensaajat, maksavat vähemmän kuin teidän vaihtoehdossa, ja sen lisäksi on pystytty panostamaan palveluihin. Me emme kevennä veroja velaksi, vaan velkaa otetaan meidän jokaisessa vaihtoehdossa vähemmän kuin hallituksen esityksessä, silti ihmisille jää enemmän käteen. 
Minä nyt kysyn edelleen: Valtiovarainministeri Saarikko, te olette itsekin vielä vuosi sitten puhunut työn verotuksen keventämisestä, mihin ne puheet nyt ovat hävinneet? Eivätkö ihmiset tässä tilanteessa, jossa tuskaillaan sähkölaskujen kanssa, ruuan hinnan kanssa, ansaitsisi omasta rahastaan enemmän käteen? Jos tehdään nyt päätös veron keventämisestä, se osuisi suhdannepoliittisesti mitä todennäköisimmin erittäin hyvin alkuvuoteen ja tukisi vielä talouskasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T14:06:48,2022-09-20T14:08:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_87,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja edustaja Peltokangas, ja sen jälkeen ministereille vastauspuheenvuorot.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_88,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Peltokankaalla on puheenvuoro.] Täällä keskustan edustajat puhuvat rinta röyheänä energiapolitiikasta. Muistuttaisin tässä kohtaa, että siitä ei pääse yli eikä ympäri, että te, arvon kollegat, kävelitte sinne samaan avantoon vihervasemmistolaisen äärivihreän politiikan kanssa ja tuhositte turvetuotannon energiamuotona sellaisena kuin se Suomessa aikaisemmin oli. [Välihuutoja keskustan ryhmästä]
No, siirrytäänpäs maahanmuuttopolitiikkaan. Olisi yksi kysymys, arvoisa hallitus: Jälleen kerran te dumppaatte noin miljardin tuonne savanneille tietoisina siitä, että suuri osa siitä ammattilaisten mielestä menee korruptioon ja väärinohjautuu. [Eduskunnasta: Keiden ammattilaisten?] Eli te otatte velkaa Suomen kansalle ja jaatte sen rahan ulos tietoisina, että on olemassa valtavasti väärinkäytöksiä. Oletteko te ryhtyneet toimenpiteisiin, ja jos ette ole, niin aiotteko ryhtyä toimenpiteisiin, että nämä väärinkäytökset ainakin poistetaan ja ettei kehitysapua mene sellaisiin maihin, [Puhemies koputtaa] joihin ei ole palautussopimusta, eikä Venäjän käsikassaroille? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-20T14:08:00,2022-09-20T14:09:16,Hyväksytty,1.1
2022_96_89,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja nyt ainakin ministeri Saarikko ja ministeri Harakka ovat pyytäneet puheenvuoroa. Ensin Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_90,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle kohdistettiin muutamia suoria kysymyksiä, joista yksi oli, mitä minä ajattelen sinivalkoisesta siirtymästä. No, ajattelen sillä tavalla, että haluaisin ymmärtää, mitä sillä tarkoitatte. Minulle on täysin epäselvää, mitä se on, koska minun silmiini isänmaallisinta ja sinivalkoisinta energiapolitiikkaa juuri nyt on hankkiutua eroon venäläisestä energiasta ja fossiilisesta energiasta noin ylipäätään, ja se on ollut pitkä linja omalle puolueelleni useamman vaalikauden ajan: korostaa suomalaista uusiutuvaa energiaa, joka tuo mukanaan myös työtä ja investointeja Suomeen. [Juha Mäenpää: Onko turve fossiilista?] Minusta se on sinivalkoista siirtymää, mutta epäselvää on, mitä te sillä tarkoitatte. 
Sitten, edustaja Orpo, tämä sopeuttamisten tie. Me olemme tähän hallituksen budjettiin ensi vuodelle toteuttaneet 370 miljoonan kokonaisuuden, jossa on mukana muun muassa se, että uusia tiehankkeita ei aloiteta. Tämä on hiukan ristiriidassa omatalousasiantuntija Heinosen linjan kanssa, mitä te kuvaatte. 
Mitä tulee näihin veronkevennyksiin, tässä vaiheessa me kohdistimme keskeisimmät veronkevennykset sähkön kautta, koska sähkölaskut ovat kansalaisille kohtuuttomia, ja ne menevät varmasti oikeaan paikkaan silloin, [Puhemies koputtaa] kun ne kohdistuvat ihmisiin, joiden sähkölaskut ovat suurimpia. Ja eläkeläisten työtulovähennystä parannetaan, mikä on niin ikään veronkevennys työtä tekeville eläkeläisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T14:09:16,2022-09-20T14:10:39,Hyväksytty,1.1
2022_96_91,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt on aika taas täyttynyt. — Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_92,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron, kun kuulin, että sama edustaja Heinonen, joka täällä syyttää hallitusta rahan käyttämisestä, samaan aikaan kutsuu Facebookissa ihmisiä ideoimaan vapaasti tienparannukseen lisämenoja, jotka hän lupaa vielä esittää kokoomuksen vaihtoehdossa. [Timo Heinonen: Hyvä! Kerro vielä, mihin voi lähettää ne!] Tarkistin ja hämmästyin. Voitteko kertoa, onko piikki kokonaan auki vai panetteko sen poikki muutaman miljardin lisävelkaantumisen jälkeen.
Ja kertokaa nyt samalla näille toiveikkaille ihmisille, montako miljardia se tienpito maksaa. Tänä vuonna perusväylänpitoon ja asfaltointiin laitetaan 1,2 miljardia euroa, ja koko hallituskaudella olemme lisänneet ylimääräisen miljardi euroa — miljardi euroa — tähän tarkoitukseen. [Timo Heinonen: Tiet on huonommassa kunnossa kuin koskaan!] Ja me joudumme tänä vuonna laittamaan 50 miljoonaa euroa pelkästään kustannuksien lisäyksiin, joten saamme isommalla rahalla vähemmän kilometrejä. Bitumin hinta on vuodessa noussut 40 prosenttia, ettekä ikinä arvaa, mistä ilmansuunnasta suurin osa on tähän asti tullut. Olen ilahtunut, että te ette omassa elämässänne ole huomannut Ukrainan kriisiä. Meille muille se on näkynyt, varsinkin tienkäyttäjille. [Oikealta: Voi voi!] 
Kustannusten nousu myös uusissa rakennushankkeissa vaatii yksin 50 miljoonaa lisää, [Puhemies koputtaa] että saadaan nämä nykyiset työmaat valmiiksi. Ja uskokaa pois, näitä menojen lisääjiä ja samaan aikaan tienrakentajia liikenne- ja viestintäministeri kohtaa joka päivä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-20T14:10:41,2022-09-20T14:12:02,Hyväksytty,1.1
2022_96_93,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Jälleen kerran aika on päättynyt. — Ja nyt vielä puolustusministeri Kaikkonen [Timo Heinonen: Hän on hyvä mies!] ja sitten ainakin ne edustajat, joidenka nimi mainittiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_94,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt täytyy vähän nöyränä todeta, että kyllähän puolustuksen kasvanut budjetti on osa tätä kokonaisuutta. Meillä on ensi vuonna käsittääkseni kaikkien aikojen suurin puolustusbudjetti. Kiitän siitä, että — niin olen kokenut — on varsin laaja tuki eri puolilta salia, ei nyt aivan sata prosenttia, mutta varsin laaja tuki ympäri salia, tälle lisäpanostukselle, joka puolustukseen on tullut. Ensi vuonna se tarkoittaa varsinkin F-35-hankkeeseen lisää menoja, mutta myös jo keväällä linjattuja lisäpanostuksia materiaalihankintoihin, aivan varastojen täydentämistä, ja myös henkilöstöön panostetaan lisää. Ja tämän lisäksi joudumme vielä jonkun verran lisäämään menoja tulevan Nato-jäsenyyden takia. Se tarkentuu vielä myöhemmin, luultavasti vielä tämän syksyn aikana. Toki meille ei ole vielä aivan selvää, koska tämä Naton täysjäsenyys tulee voimaan, mutta mitä pikemmin, sen parempi.
Mutta, arvoisa puhemies, sanoisin kuitenkin, että sellaisena aikana, missä nyt elämme, jännitteisessä maailmassa, on kovin perusteltua, että pidämme puolustuksestamme hyvää huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-20T14:12:05,2022-09-20T14:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_96_95,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_96,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että te ette halua puhua tästä teidän omasta budjettiesityksestänne, sillä tämä on niin huono ja vastuuton. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Mutta siksi tämä päivä on varattu tälle keskustelulle, ja me haluamme puhua tästä.
Ministeri Kaikkonen on hoitanut rootelinsa hyvin, muista ei voi samaa sanoa. Suomalaisia huolettaa tämä arhinmäkeläinen politiikka, [Veronika Honkasalo: Mitä!] velkapolitiikka, jossa velan otolla ei ole mitään väliä. Velkaa ei tarvitse koskaan muka maksaa takaisin. On hyvä, että budjettipäällikkö Niemelä saa ajatella edes ääneen, ja toivottavasti te, ministeri Saarikko, häntä kuuntelette.
Me tulemme esittelemään kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Siinä tulee olemaan vähemmän velkaa kuin teidän esityksessänne, enemmän yrittäjyyttä ja työllisyyttä, panostuksia koulutukseen, sillä me pystymme priorisoimaan. Ja siinä tullaan pitämään, ministeri Harakka, parempaa huolta tämän maan teistä kuin teidän vahtivuorollanne. Tämän maan tiet ovat menneet huonompaan kuntoon, kun te olette ollut liikenneministeri. [Puhemies koputtaa] Ja meidän vaihtoehtobudjetti [Puhemies: Aika päättyy!] tulee olemaan suomalaisille parempi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-20T14:13:15,2022-09-20T14:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_96_97,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_98,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusteltaessa venäläisten viisumeista piiloutui pääministeri Marin virkamiesten ja unionin selän taakse. Keskusteltaessa julkisesta velasta piilopaikka on löytynyt erilaisten kriisien takaa. Pitää paikkansa, että vuosina 20 ja 21 covid-pandemiasta aiheutuneet toimenpiteet olivat menolisäyksistä suurimpia, mutta tänä vuonna Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei väitteistänne huolimatta ole aiheuttanut suurimpia menolisäyksiä vaan hallituksen päättämät muut harkinnanvaraiset toimet mukaan lukien hallitusohjelmatoimet. Valtiovarainministeri Saarikko, tämä selviää valtiovarainministeriön eilen julkaistun talouskatsauksen sivulta 42. Hallituksen omat toimet ovat siis aiheuttaneet koronaan tai Venäjään liittymättömiä menolisäyksiä peräti 11 miljardin euron edestä hallituskauden aikana. Arvoisa hallitus, älkää piiloutuko koronan tai Venäjän selän taakse, [Puhemies koputtaa] kun valtiovarainministeriön madonluvut osoittavat, että suurimmat menolisäykset te olette aiheuttaneet itse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-20T14:14:30,2022-09-20T14:15:45,Hyväksytty,1.1
2022_96_99,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_100,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole sanonut, ettei velalla ole väliä. [Mari Rantanen: Kyllä on!] Päinvastoin, kun hallitus on tietysti velaksi elvyttänyt, niin työllisyys on uudessa ennätyksessä, mitä ei uskoisi, kun kuuntelee tässä kokoomuksen puheita. Verotulot kasvavat rajusti ja sosiaalimenot pienenevät, ja sen takia myös velka-aste laski rajusti ennen sotaa. Tietysti lasku hidastuu nyt, kun käytämme miljardeja puolustukseen, kuten tässä käytettiin, mutta siitäkin tässä salissa olemme olleet samaa mieltä. Silti veroastekin on laskussa: veroaste ensi vuonna on 10 prosenttia pienempi kuin vuosituhannen alussa. 
Kokoomus on antanut vääriä todistuksia muistakin asioista, esimerkiksi tästä tiestöstä, mistä Heinonen koko ajan puhuu. 300 miljoonaa euroa on vuosittain käytetty enemmän tiestön kunnossapitoon kuin kokoomuksen valtakaudella, ja vaikka nyt sitä 300:aa pienennettiin, niin vieläkin 200 miljoonaa käytetään enemmän kuin teidän aikana. Te päästitte tiet aivan rapakuntoon, ja niiden korjaaminen on ollut todella kallista, niin kuin kaiken muunkin korjaaminen teidän jäljiltänne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-20T14:15:47,2022-09-20T14:17:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_101,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_102,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaihtoehtoja kuuluu esittää, ja kritiikkiäkin hallituksen esityksiä kohtaan sopii antaa. Se kuuluu kansanvaltaan ja tähän saliin, mutta kyllähän tämä velkakritiikki on jokseenkin falskia, kun samaan aikaan oppositio on hyväksynyt kaikki ne kriisinhoitoon tarvittavat toimet, joita on yhdessä tehty, ja sitten esitetään vielä päälle miljardin euron lisävelanottoa.
Mutta jos oppositio ei halua keskustella velasta, niin puhutaan toisesta asiasta, joka tavoitetasolla yhdistää, eli kasvusta ja työllisyydestä. Tavoitetasolla se siis yhdistää, mutta uskon, että kun mennään keinoihin ja tarkempiin konsteihin, niin eroja löytyy. Keskusta uskoo, että kasvu syntyy sillä tavalla, että panostetaan koko Suomen elinvoimaan ympäri maan. Kokoomuksen vaihtoehto on kovin usein ollut keskittävä. Kun katsotaan esimerkiksi eroamme koulutuspolitiikkaan liittyen, niin kyllä sieltä eroja löytyy. — Samaten perussuomalaiset, oletteko tosiaan sitä mieltä, että kaikki ne investoinnit, joita tällä hetkellä [Puhemies koputtaa] kaikissa meidän kotimaakunnissamme tehdään bio‑ ja kiertotalouteen liittyen, jotka ovat sitä ilmastohumppaa, pitäisi jättää tekemättä? [Leena Meren välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-20T14:17:02,2022-09-20T14:18:14,Hyväksytty,1.1
2022_96_103,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt vaihtuu edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_104,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että muutkin kuin herra H pääsevät keskusteluun mukaan. Perussuomalaiset hyvät, viime kädessä jokainen valmistuva tuulimylly vähentää sinunkin energialaskuasi ja napsaisee myös Putinin sotakassaa. Ei vihreä siirtymä ole tämmöstä höpönlöpöä vaan entistä kiireisempää ja kriittisempää. Nämä ovat myös niitä investointeja ja menoja, jotka jo hallitusohjelmassa sovittiin ja joista ei olla nyt valmiita joustamaan. 
Ensi vuosi on merkittävä monella tapaa. Täällä ei ole keskusteluun vielä noussut se, että hyvinvointialueet aloittavat ja se työstö käy nyt kuumimmillaan. Edustaja Essayah jonkun verran viittasi siihen, että meidän täytyy löytää tasapaino sote-menojen, sotu-menojen ja koulutusmenojen välillä. Tämä vaatisi koko tämän salin yhteistä keskustelua. Me emme voi kääntää kuntien taloudelle ja koulutuksen riittävälle turvaamiselle selkäämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-20T14:18:16,2022-09-20T14:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_96_105,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_106,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä käytiin pitkä keskustelu potilasturvallisuudesta. 2016 tein kirjallisen kysymyksen siitä, kun huomasin, että budjettikirjasta on poistettu kokonaan potilasvahinkojen määrä ja se, kuinka paljon niihin on mennyt rahaa. Eli toisin sanoen potilasturvallisuuskeskustelu on raivattu pois tästä budjettikirjasta. Nyt eilen kuitenkin kaikki me täällä totesimme, miten tärkeää on potilasturvallisuus. Hallitus, olitte säätämässä pakkolakia, jota perustelitte sillä, että se parantaa potilasturvallisuutta. Nyt kysyisinkin teiltä, kun tämä pakkolaki on astunut voimaan ja hoitajat tuolla syvästi loukkaantuneina ja kauhistuneina pohtivat, mitä hallitus heille oikein tarjoaa: mitä te teette nyt tästä päivästä lähtien potilasturvallisuudelle, että se ihan oikeasti paranisi Suomessa? Vuodesta 2010 alkaen vahinkojen määrä on vain lisääntynyt.
Ja opetusministeriltä kysyisin koulutuspolitiikasta: millä tavalla turvaatte sen, että alalle hakeutuu [Puhemies koputtaa] hyviä opiskelijoita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-20T14:19:23,2022-09-20T14:20:36,Hyväksytty,1.1
2022_96_107,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Otetaan vielä edustaja Grahn-Laasonen, ja sen jälkeen ministereiltä taas vastauksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_108,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on ollut harvinaisen arvoton keskustelu. [Jussi Saramo: Niin on!] Niin paljon kuin tietysti mielellään puhutaan kokoomuksen vaihtoehdosta — jonka tulette näkemään ja joka tulee sisältämään vastuullisemman vaihtoehdon — niin tänään on kuitenkin kysymys hallituksen budjettiesityksestä. Kun on olemassa sellainen instanssi kuin talouspolitiikan arviointineuvosto, jonka virallinen tehtävä — siellä on professoritason edustus — on arvioida hallituksen talouspolitiikkaa, niin suora sitaatti Jouko Vilmuselta, talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajalta: ”Mitään talousneuvoja ei noudateta. Taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi.” Niin ette te kyllä pääse nyt sitä pakoon, että tämä hallitus on ottanut ennätysmäärän velkaa eikä se velka kokonaisuudessaan selity kriiseillä — vaikka niitä on tietysti jouduttu hoitamaan ja yhteistyössäkin tehty — vaan on myös lisätty pysyviä menoja jo ihan hallituskauden alusta alkaen, jo ennen kuin koronasta oli tietoakaan.
Näin ollen kysynkin teiltä, valtiovarainministeri Saarikko: Mikä on hallituksen suunnitelma talouden tasapainottamiseksi? Onko sellaista suunnitelmaa? Kun nyt näyttää siltä, ettei kanneta huolta yhtään huomista pidemmälle, vaan tehdään vain vaalibudjetti ja siirretään ongelmia seuraavan hallituksen maksettavaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-20T14:20:36,2022-09-20T14:21:54,Hyväksytty,1.1
2022_96_109,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, ja nyt ovat ainakin ministerit Saarikko, Harakka ja Andersson pyytäneet puheenvuoroa. — Saarikko aloittaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_110,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä selvästi oppositiota harmittaa se, että puhutaan myös siitä teidän haastamisestanne ja siitä, onko sillä totuuspohjaa. Minusta se on tavallaan aivan oikeaa poliittista debattia. Meidän vaihtoehtomme on avoin ja julki. Se on kaikkien luettavissa. Olen sitä omassa avauspuheenvuorossani perustellusti esitellyt, [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] ja nyt kun te ikään kuin jaatte tällaista laajaa velkahuolta suomalaisten kanssa, niin sitten on oikein myös kertoa, miten itse sen aikoisitte paremmin ratkaista. [Anne-Mari Virolainen: Se aika tulee!] 
 Kun katsotaan menneen vaalikauden toimia, niin oppositiopuolue kokoomus on käyttäytynyt aika lailla sillä tavalla kuin oppositiossa puolueet käyttäytyvät. Käsitykseni mukaan pelkästään vuonna 20, jolloin ei ollut näistä suurista kriiseistä vielä tietoakaan, teidän eduskuntaryhmänne edustajien tekemät talousarvioaloitteet ylittivät monin verroin hallituksen budjetin kokonaissumman, [Kokoomuksesta: Tulee vaihtoehtobudjetti!] sen päälle ikään kuin lisämenoina.
Kun pohditte ja aivan oikein kysyitte, mikä on suunnitelma talouden tasapainottamiseksi, niin tietenkin kaikkein tärkeintä olisi tehdä kaikki voitava sodan loppumiseksi ja energiamarkkinan rauhoittamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi, [Puhemies koputtaa] mutta tärkein inflaatioon liittyvä toimi on se, [Puhemies koputtaa] että nämä ovat täsmätoimia, kertaluontoisia eivätkä jää rasittamaan valtiontaloutta pidemmän päälle. Sitten me pääsemme kohti normaalia, vakaampia aikoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T14:21:58,2022-09-20T14:23:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_111,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Sitten seuraavaksi ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_112,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin aika ihmeellistä, että täällä moni väittää, että hallitus ei ole priorisoinut menoja eikä tehnyt säästöjä, vaikka valtiovarainministeri heti kättelyssä muistutti tehdyistä 370 miljoonan säästöistä. Näistä yli 100 miljoonaa on kohdennettu minun toimialalleni. Olen kannattanut sitä ja kannustanut siihen. Miksi? Hallitushan on koko kaudellaan panostanut paitsi tuon ylimääräisen miljardi euroa perusväylänpitoon myös panostanut uuteen rakentamiseen paljon enemmän kuin edelliset hallitukset. Me olemme aikaistaneet hankkeita ja panneet esimerkiksi koronakesänä 20 lisäbudjetissa liikkeelle rakennushankkeita, 250 miljoonaa, silloin, kun se oli vielä järkevän hintaista. Ajoitus oli oikea.
Jokainen, joka ymmärtää talouspolitiikkaa, näkee nyt, että juuri näin suhdannepolitiikkaa täytyy tehdä: elvytetään oikea-aikaisesti ja säästetään nyt oikea-aikaisesti, kun rakentaminen on kallistunut rajusti. Kukaan, joka ymmärtää mitään taloudesta, ei kehota julkisesti kansalaisia tekemään menolisäyksiä ja lupaa hövelisti toteuttaa niitä nyt, kun rakentaminen [Puhemies koputtaa] on kaikkein kalleinta, ja samaan aikaan vaadi vielä leikkauksia. Ihmeellistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-20T14:23:14,2022-09-20T14:24:27,Hyväksytty,1.1
2022_96_113,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_114,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen, minä en pysty opetusministerinä vaikuttamaan siihen, kuka nuori hakeutuu millekin alalle opiskelemaan, mutta ajattelen, että hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että ne nuoret, jotka hakeutuvat opiskelemaan hoitoalaa, saisivat mahdollisimman hyvät eväät sen koulutuksen aikana työelämään siirtymiseksi. Siksi ne panostukset, mitä hallitus jo on tehnyt ammatillisen koulutuksen laadun vahvistamiseksi ja lähiopetuksen määrän lisäämiseksi, ovat äärimmäisen tärkeitä.
Tämä linja myöskin jatkuu ensi vuonna, kun tähän talousarvioesitykseen sisältyy 50 miljoonan euron pysyvä korotus ammatillisen koulutuksen perusrahoitukseen. Se on tarkoitettu nimenomaan koulutuksen laadun, opetuksen ja ohjauksen vahvistamiseksi. Tämän lisäksi hallitus on ohjannut 133 miljoonaa euroa lähihoitajakoulutuksen määrien lisäämiseksi. Sillä saa yhteensä 5 000 uutta lähihoitajaa, ja tätä kautta myöskin on pyritty siihen, että me koulutusjärjestelmän puolella huolehdimme siitä, että saisimme uusia ammattilaisia koulutettua alalle, kun me tiedetään, [Puhemies koputtaa] miten huutava tarve työvoimalle on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-20T14:24:28,2022-09-20T14:25:38,Hyväksytty,1.1
2022_96_115,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_116,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että on hyvä, että meillä on täällä yhteinen näkemys siitä, että on voitu ottaa velkaa koronan hoitoon ja myös turvallisuuden lisäämiseen. Mutta sitten yhdyn kyllä siihen kysymykseen, minäkin haluaisin kuulla, että mitä oppositio olisi jättänyt tekemättä niistä, mitä tällä vaalikaudella on tehty. Olisiko jätetty tekemättä perhevapaauudistus, olisiko jätetty tekemättä koulutukseen satsaukset? Näistä olisi mielenkiintoista kuulla. Ja sitten totean, että ei pidä loukkaantua siitä, että täällä kysytään opposition vaihtoehtoja. Ei meidän tarvitse vielä tietää teidän vaihtoehtoa ensi vuodelle — meille riittää, kun te kerrotte ensin, mitä te olisitte tehneet toisin tällä vaalikaudella, [Oikealta: Me ollaan kerrottu!] ja se ei ole kyllä kovinkaan isoa asiaa, mitä olisitte tehneet täällä säästöjen puolella. On helppo puhua tuottavuuden lisäämisestä, asumistukiuudistuksesta tai sitten näistä yritystukien leikkaamisesta, mutta ne ovat hyvin abstrakteja asioita. [Puhemies koputtaa] Konkretiaa, kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-09-20T14:25:44,2022-09-20T14:27:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_117,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt tuli selkeitä kysymyksiä oppositiolle. — Ja siellä edustaja Vähämäki on valmiina pystyssä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_118,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Mitä me olisimme jättäneet tekemättä? Me olisimme jättäneet tukematta saksalaisten maakaasulaskuja, me olisimme jättäneet lähettämättä sinne Italiaan valtavan tukipaketin, [Suna Kymäläinen: Olitte kuitenkin myymässä Uniperin!] me olisimme myöskin jättäneet tekemättä tämän espanjalaisten ansiosidonnaisuuspaketin. Eli siis suomalaiset ovat näitä olleet maksamassa, tukemassa muita maita, ja tämän me olisimme jättäneet väliin.
Mutta sen minä haluan sanoa, että Suomen talouspoliittinen linja ei saa olla mikään huutoäänestys. Meillä on yhteiset huolet tässä olemassa, ja minä tulen tukemaan kaikkia niitä esityksiä, mitä hallitus tekee, jotta me saadaan tavalliset kotitaloudet, tavalliset sähkönkäyttäjät yli tämän hankalan talven, koska se tukee myöskin suomalaista elinkeinoelämää.
Ja ihan lopuksi haluan sanoa senkin, että me oppositiossa tehdään näitä budjettialoitteita, mutta niin tekevät myöskin hallituksen edustajat. Että kaikki me olemme hiukan syyllisiä siihen, että näitä on tehty. [Suna Kymäläinen: Ei kaikki tee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-20T14:27:01,2022-09-20T14:28:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_119,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja kokoomuksen puolesta näihin kysymyksiin vastaa ryhmänjohtaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_120,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Niin, tämä onkin vähän tällainen hallituksen kyselytunti oppositiolle. Vähän ihmettelen, että täällä hallitus yleensä aika vähän viittaa näihin vaihtoehtobudjetteihin, kun esittää kysymyksiä, joihin nimenomaan niissä vastataan. Täällä nyt edellisessä puheenvuorossa jo kävin läpi sen, miten me todella toimme budjettiin tilaa neljä miljardia. Sillä teemme ne painopistelisäykset koulutukseen, tiestöön ja turvallisuuteen, ja emme rahoita veronkevennyksiä velalla vaan tulojen lisäyksillä ja menojen säästöllä. Ja meillä oli vuosi sitten tässä listassa — joka on koko ajan internetissä olemassa — 2,6 miljardin euron menosäästöt. Ne eivät ole helppoja eivätkä mukavia, mutta vaikeiden asioiden takiahan täällä ollaan. [Jussi Saramo: Eikä ne olleet uskottavia!] 
Harakka piti erinomaisen puheenvuoron äsken siitä, että elvytyksellä on oma paikkansa silloin, jos se oikeasti osuu siihen. Nyt se paikka tuleville vuosille Harakan mielestä ei ole, mutta silti velkaelvytys vain jatkuu. Kysyn nyt uudestaan valtiovarainministeriltä: koska se keskipitkä aikaväli saapuu, kun tässä teidän esityksessänne kuitenkin nyt 2024 [Puhemies koputtaa] julkisyhteisöjen velkasuhde palaisi [Puhemies: Ja nyt aika päättyi!] pahimman koronavuoden tasolle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-20T14:28:13,2022-09-20T14:29:29,Hyväksytty,1.1
2022_96_121,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja kristillisdemokraateista on paikalla edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_122,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on äänensävy välillä aika kova, enkä usko, että me pystymme ratkomaan tätä velkakierrettä sillä, että me huudamme toisillemme ja syytämme toisiamme. Minusta valtiovarainministeri Saarikko teki ihan oikeutetun kysymyksen, kun hän haastoi oppositiota, että millä tavalla me ratkaisisimme ongelmat. Vehviläinen taas kysyi meiltä, mitä me olisimme tehneet toisin nyt tällä hallituskaudella. Arvoisat hallituksen edustajat ja ministerit, te tiedätte, aivan niin kuin edustaja Mykkänen viittasi aikaisempaan vaihtoehtobudjettiin, että kaikki oppositiopuolueet ovat tehneet joka vuosi vaihtoehtobudjetin, ja nyt tänäkin vuonna tulee sellaisia budjetteja. Mutta uskon samalla, että jos me olemme rehellisiä toisillemme ja itsellemme, pelivara ei ole kovin suuri, ellemme me halua lähteä leikkaamaan kovasti nykyisestä perusturvasta. Siis me ei puhuta isoista miljardeista, [Puhemies koputtaa] vaan silloin puhutaan sadoista miljoonista, mitä se poikkeaa hallituksen budjetista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-20T14:29:31,2022-09-20T14:30:53,Hyväksytty,1.1
2022_96_123,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt joudun leikkaamaan ajasta tässä kohtaa. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_124,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus tekee minusta vastuullista politiikkaa ajassa, ja minusta ministeri Harakan puheenvuoro oli juuri sitä liikennepolitiikan näkökulmasta. Meillä on kahden miljardin liikenneinvestoinnit parhaillaankin käynnissä.
Hallituksen kultainen nuora on ollut kaikkien näitten hallituskauden kriisien aikana pitää suomalaisista kotitalouksista ja pienituloisista huolta. Tämä budjetti vuodelle 23 jatkaa minusta sitä hyvää: pelastetaan suomalaiset kotitaloudet. Ja toinen on, että vahvistetaan ja varmistetaan koulutuksella ja investoinneilla, että Suomen kasvu jatkuu. Sitäkin tämä vuoden 23 budjetti pitää sisällään.
Erityiskiitos hallitukselle tietysti Itä-Suomi-paketista, joka meille on äärimmäisen tärkeä. Sitä ei täällä keskustelussa ole nostettu esille, mutta Venäjän vaikutukset ovat olleet meille kovia, ja liikenneinvestoinnit ja koulutus- ja investointipanostukset ovat meille äärimmäisen tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-20T14:30:53,2022-09-20T14:31:55,Hyväksytty,1.1
2022_96_125,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari Koponen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_126,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten oppimisen kannalta erittäin tärkeä, jopa kriittinen kolmiportaisen tuen korjaaminen ja sen hallitusohjelman kirjaukset jäävät Oikeus oppia ‑työryhmän loppuraporttiin. Tätä koskevat hallitusohjelmakirjaukset ovat siis täysin tyhjiä. Onko kyse rahasta vai mistä, ministeri Andersson?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-20T14:31:56,2022-09-20T14:32:33,Hyväksytty,1.1
2022_96_127,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Sankelo. — Edustaja Sankelo, laittakaa mikrofoni päälle, niin kuuluu kunnolla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_128,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaikutti olevan välillä hallituksen kyselytunti edustaja Heinoselle, mutta ajattelin, että en nyt kysy Heinoselta mitään.
Kuuntelin tarkasti valtiovarainministeri Saarikon puheenvuoroa, kuten yleensäkin teen. Te totesitte siinä: ”Oppositio esittää veronalennuksia sinne tänne.” Tämä oli sanatarkka sitaatti. No mitä kokoomus on esittänyt? Meidän mielestämme esimerkiksi jokaisesta ansaitusta lisäeurosta vähintään 50 prosenttia kuuluu työntekijälle itselleen. Se on oikeus ja kohtuus. Mutta teidän mielestänne ilmeisesti tämäntyyppiset esitykset eivät ole oikeus ja kohtuus.
Te olette esittänyt meille kysymyksiä työn verotukseen liittyvistä asioista. Olemme sitä mieltä, että vasemmistohallitus on tällä hetkellä selkeästi veronmaksajan taskussa, ja meidän lähtökohtamme on se, että tällainen sulle—mulle-periaate, [Puhemies koputtaa] jota hallitus keskenään käyttää, ei sovi tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-20T14:32:33,2022-09-20T14:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_96_129,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_130,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on tätä keskustelua kuunnellut, niin kyllä minusta yksi tämän debatin suurimmista uutisista on se, että kokoomus, joka mielellään profiloitui matalien verojen puolueena, on esittänyt täällä veronkiristyksiä puheenjohtajanne Orpon suulla ja myös ryhmäpuheen pitäjän toimesta nimenomaan ilmeisesti yritystukiin liittyen. [Vilhelm Junnila: Haluavat sinipunaa!] Elikkä te esitätte sitä, kenties, että tämä teollisuuden alempi sähkövero, 800 miljoonaa, sitä poistetaan, [Kokoomuksen ryhmästä: Ei!] dieselin alempaa verokantaa, kevyt polttoöljy vai kenties ruuan alempi arvonlisävero. Nämä ovat niitä yritystukia. Mitä te oikein olette sieltä leikkaamassa? [Sari Multala: Se on siellä meidän vaihtoehtobudjetissa!] Jotain näitä ne varmaan ovat.
Mutta arvoisa hallitus, tietenkin se yhteinen huoli, mikä koko talolla täytyisi olla, liittyy siihen, että myös vuonna 2026 edelleenkin valtion alijäämä olisi erittäin merkittävä, ja sitä ei voi tietenkään perustella ei koronalla, ei Ukrainan sodalla tai energiakriisilläkään. [Puhemies koputtaa] Mitä sille asialle meinataan tehdä, on tärkeä kysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-09-20T14:33:49,2022-09-20T14:35:02,Tarkistettu,1.1
2022_96_131,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_96_132,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun kokoomus esiintyy täällä talousosaajapuolueena, se ei edelleenkään paljasta, mitä sen malli vahvan talouspohjan rakentamiseksi tarkoittaisi konkreettisesti. [Sari Multala: Ollaanhan me kerrottu!] Minäpä kerron: se tarkoittaisi sosiaaliturvaleikkauksia, kurjaa menoa pienituloisille, lapsiperheille, opiskelijoille, köyhille. Todennäköisesti se tarkoittaisi myös lisää uusia koulutusleikkauksia, joista ei ole vieläkään toivuttu. [Sari Multala: Ei, ei!] Tämä tilanteessa, jossa ihmiset kamppailevat nousevien hintojen ja sähkölaskujen kanssa. Tämä on vastuutonta talouspolitiikkaa. Vastuullista on sen sijaan tukea ihmisiä pärjäämään näissä täysin poikkeuksellisissa oloissa. Se tulee myös talouspoliittisesti halvemmaksi pitkällä tähtäimellä hyvinvointivelkaa ja niitä tulevaisuuden lapsia ajatellen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-20T14:35:04,2022-09-20T14:35:55,Hyväksytty,1.1
2022_96_133,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_134,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos täällä hallituspuolueiden edustajista edes puolet olisi joskus katsonut meidän vaihtoehtobudjettiamme, niin huomaisitte, että sen sijaan, että olisimme leikanneet koulutuksesta, olisimme itse asiassa panostaneet sinne. Olisimme panostaneet sinne enemmän pysyviä menoja ottamatta lisää velkaa, toisin kuin hallitus on tehnyt. Sellaisen vaihtoehtobudjetin kokoomus on tehnyt joka vuosi tähän asti, ja tulemme tekemään myös tulevana vuotena. Toisin kuin hallitus: esimerkiksi tällä hetkellä päättyvät tasa-arvorahoitukset, jotka ovat olleet 140 miljoonaa tälle vuodelle, ensi vuoden budjetissa ovat 15 miljoonaa. Tämä tulee iskemään peruskouluihin ja varhaiskasvatukseen esimerkiksi kasvavina ryhmäkokoina.
On pakko kommentoida tässä sitä, että on totta kai niin, että olemme kuitanneet myös niitä menoja, joita te olette tehneet, kukaan ei ole väittänyt toisin, mutta olemme vuodesta toiseen tehneet vaihtoehdon, joka olisi lisännyt enemmän tuloja ja ottanut enemmän menoja kuin mitä te olette tehneet, ja se olisi kääntänyt tämän hallituskauden aivan erinäköiseksi, [Puhemies koputtaa] kuten tapahtui esimerkiksi edellisellä hallituskaudella. [Suna Kymäläinen: Leikkasitte koulutuksesta silloin aika rankalla kädellä — Sanni Grahn-Laasonen: Niin kuin sitä edellinenkin hallitus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-20T14:35:55,2022-09-20T14:37:05,Tarkistettu,1.1
2022_96_135,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_96_136,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ministeri Saarikko ja edustaja Kettunen käyttivät sanoja... [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on edustaja Mäenpäällä puheenvuoro.] ...”sotatalous”,”vihreä siirtymä” ja ”pyrkiminen eroon fossiilisista”. Tämä varmasti tarkoittaa myös valtionyhtiö Gasumin kiinni laittamaa kaasutoimitusta, elikkä putkea pitkin ei enää tule kaasua tänne. Mutta miten on mahdollista, että samaan aikaan sama yhtiö tuo nesteytettynä tätä samaa kaasua Venäjältä Suomeen? Tämä nyt kysymyksenä.
Sitten semmoinen asia, että olen erittäin kiitollinen puolustusministeriölle ja puolustusministeriön hallinnonalalle siitä, että lisää on saatu rahaa, mutta kyllä minä sitä ihmettelen, miten työ- ja elinkeinoministeriö on näin lepsusti toiminut, että samaan aikaan kun Puolustusvoimat hankkii ajoneuvokalustoa, ostetaan satoja autoja, me päädymme siihen, että kotimainen kuorma-autoteollisuus [Puhemies koputtaa] miljoonan häviää, kun autot ostetaan Saksasta. Tämä on aivan käsittämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-20T14:37:05,2022-09-20T14:38:18,Tarkistettu,1.1
2022_96_137,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Seuraavaksi edustaja Mäkynen, Matias Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_96_138,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeksi viime viikolla Vladimir Putin sanoi, että Eurooppa on sekaisin vihreästä agendasta, ja syytti, että korkeat energian hinnat Euroopassa johtuvat siitä, että täällä toteutetaan vihreää siirtymää. Se on tietysti Vladimir Putinille erittäin iso pelko, että Eurooppa ei enää olisi riippuvainen hänen fossiilienergiastaan, ja siksi on oikein, että nyt investoidaan. Suomessa tehdään ennätysinvestointeja tänäkin syksynä vihreään siirtymään. Uutta tuotantoa nousee, tuulivoimaa, toivottavasti saamme myös uutta ydinvoimaa käyttöön vielä tämän syksyn aikana. On erittäin harhaanjohtavaa ja jopa vahingollista Suomelle väittää, että vihreä siirtymä olisi tässä tilanteessa virhe tai nostaisi meidän kustannuksiamme, kun se toimii täysin päinvastoin.
Sinänsä edustaja Mäenpää kiinnitti huomiota tärkeään asiaan, että kaasun tuonti Suomeen täytyy lopettaa, ja siitä olisi ministeri Lintilän syytä tuodaan lakiesitys, jolla kiellettäisiin fossiilisten polttoaineiden tuonti [Puhemies koputtaa] Venäjältä mahdollisimman pian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-20T14:38:20,2022-09-20T14:39:28,Hyväksytty,1.1
2022_96_139,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_140,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, herr talman! Kun puhutaan yritystuista, niin kannattaa muistaa myöskin, että vientituetkin lasketaan yritystuiksi. Ja kun puhutaan hallituksen tekemisestä, niin veikkaan kyllä, että jos kymmenen vuoden kuluttua joku tästä salista on sitä mieltä, että oppivelvollisuudessa pitäisi pakittaa kolmen vuoden verran, niin tarjoan kyllä sille henkilölle oluen.
Kun katsotaan tätä alijäämää, mistä se rakentuu, niin tänä vuonna ovat lisääntyneet sosiaalimenot 2,4 miljardia indeksikorotuksen takia, 2,1 miljardia on puolustusta, omavaraisuutta, vihreää siirtymää eli turvallisuutta, noin miljardi on korkomenoja — se on toki hyvä pitää mielessä velkaantumista ajatellen — 0,8 miljardia on energiakriisiin vastaamista. Eli uskon, että ilman näitä menoeriä me kaikki oltaisiin ehkä hieman surkeammalla päällä tänään.
Koska tässä on puolustusministeri paikalla, kysyn: [Puhemies koputtaa] mitä kaikkea hyvää sillä satsauksella saadaan, ja miltä kertausharjoitukset näyttävät ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-20T14:39:30,2022-09-20T14:40:47,Hyväksytty,1.1
2022_96_141,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,No niin. — Nyt on ministereille taas liuta kysymyksiä. Jospa ministeri Harakka aloittaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_142,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Mykkästä ja edustaja Eskelistä kiitoksista. Vastauksena hänen nostamaansa kysymykseen: me tiedämme, että elvytyshankkeista tienrakentaminen on parasta, mutta kun kustannukset nousevat näin rajusti — siis bitumin osalta 40 prosenttia — niin nyt suhdannepoliittinen ratkaisu on nostaa jalkaa kaasulta.
Olemme vetäneet ennennäkemättömät määrät asfalttia kesällä 2020 ja samoin ne suurimmat rakennusinvestoinnit silloin, joiden ansiosta näitä uusia kohteita on tällä hallituskaudella käynnistetty enemmän kuin vuosikymmeneen. Hallituksen vastaus tähän tilapäiseen kustannusten nousukriisiin täsmällisillä toimilla on sekin fiksua suhdannepolitiikkaa. Nämä toimet eivät rasita tulevia vuosia, jos työllisyys pysyy korkealla ja usko talouden tulevaisuuteen pysyy. Ja meidän suurin menolisäyshän liittyy turvallisuuteen, Puolustusvoimiin ja myös kyberturvallisuuteen, [Puhemies koputtaa] ja siitä lienemme yhtä mieltä, että se ei ole suhdannekysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-20T14:40:49,2022-09-20T14:42:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_143,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_144,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Multala, koulutuksen rahoituksesta on edelleen syytä painottaa sitä, että toisen asteen koulutuksen perusrahoitus nousee ensi vuonna ja se on noussut vaalikauden alusta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen perusrahoitus nousee ensi vuonna ja on noussut lähes 300 miljoonaa verrattuna tämän vaalikauden alkuun. Näiden määräaikaisten hankerahoituksien taso, joita on tähän asti jaettu käytettäväksi aina lukuvuodeksi kerrallaan, on vaihdellut vuodesta toiseen niin tämän hallituskauden kuin edellisen hallituskauden kuin sitä edeltävän hallituskauden ajan. Otan esimerkkinä hallituskauden, jolloin kokoomuksella oli opetusministerin salkku: vuonna 2015, kun te aloititte, tasa-arvorahoituksen määrä oli 56,8 miljoonaa, ja vuonna 2017 se oli 17,028 miljoonaa. Eli tämä taso on vaihdellut [Sanni Grahn-Laasonen: Mikä se oli 2019?] vuodesta toiseen, aivan kuten se tekee myöskin tämän hallituskauden ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-20T14:42:01,2022-09-20T14:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_96_145,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_146,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon edustaja... [Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ministeri Kaikkosella on puheenvuoro.] ...Adlercreutzin kysymykseen siitä, minkälaisia hankintoja tehdään: Voin toki hieman tätä avata. Hankitaan muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseita, taistelijan varusteita, tykistöampumatarvikkeita, kenttähuoltomateriaalia ja meri-ilmapuolustuksen ohjuksia, täydennetään nykyisiä ampumatarvike- ja ohjusvarastoja, lisäksi hankinnoilla vahvistetaan muun muassa tiedustelukykyä, kyberpuolustusta ja pimeätoimintakykyä. Ja lista on vielä vähän tätäkin pidempi: lennokki-, droonipuolta myöskin vahvistetaan, eli aika monipuolista varastojen täydentämistä. Tämän lisäksi todella kertausharjoituksia, mistä kysyitte, lisätään tänä vuonna jo 9 000:lla, ja ensi vuonna vielä 10 000:een nousee tuo lisäys. Elikkä kun meillä sodanajan vahvuus on Puolustusvoimissa 280 000 sotilasta, niin kymmenisen prosenttia laskennallisesti vuodessa saadaan kertautettua tästä porukasta, mikä on semmoinen aivan hyvä ja sopiva määrä. Aikaisemmin tämä on ollut liian alhaisella tasolla, eli nämä ovat erittäin tarpeellisia lisäyksiä kyllä nyt. Ja todella hyvä, että niille on hyvä tuki tästä salista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-20T14:43:05,2022-09-20T14:44:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_147,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_148,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo Suomen historiaa, Suomi velkaantui noin sata miljardia ensimmäisten sadan vuoden aikana, joka tarkoittaa noin miljardi per vuosi, ja nyt sitten viimeisten neljän vuoden aikana olemme velkaantuneet 40—50 miljardia. Asiantuntijat sanovat, että kolmasosa tästä ei mene koronaan tai tähän hyökkäyssotaan tai energiakuluihin, joten siitä jää noin kolme—neljä miljardia vuosittain, joka menee kaikkeen muuhun. Se, joka täällä salissa sanoo, että sieltä ei pystyisi ottamaan mitään pois, on kyllä täysin väärässä. Kyllä sieltä varmasti pystytään ottamaan pois. 
No, nyt tilanne on se, että seuraavat hallitukset joutuvat tämän hallituskauden jälkeen kyllä merkittävän huonoon valoon, ja varmasti leikkauksia ja säästöjä tulee joka puolelta. Ministeri Saarikko, kuinka ylpeä olette tämän hallituksen perinnöstä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-20T14:44:20,2022-09-20T14:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_149,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_150,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko on aivan oikeassa, kun hän on viitannut siihen, että tällä hallituskaudella ikäihmiset on huomioitu monella tavalla, mukaan lukien takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin tehdyt tasokorotukset. Te viittasitte avauspuheenvuorossanne tänään siihen, että myöskin työeläkkeisiin tulee vuodenvaihteessa tavanomainen indeksitarkistus, joka on merkittävä korotus, koska 1 600 euron keskimääräiseläke nousee 75 eurolla eli 5 prosentilla. Tässä kannattaa huomioida kuitenkin se, että tässä on kyse työeläkkeestä, joka on siis tärkein vanhuuseläkkeemme, ja tässä on otettu huomioon varsinaisesti ainoastaan se inflaatiovaikutus ja sekin vajavaisesti, koska inflaatio on suurempaa kuin tämä.
Ongelmana on myöskin se, että 1.8. me tehtiin aikaistettu tarkistustakuu kansaneläkkeisiin — koska tämän jätti-inflaation oloissa eläkeläisten elintaso on laskenut erityisesti pienimpiä työeläkkeitä ja vanhuuseläkkeitä saavilla ja myöskin takuu- ja kansaneläkeläisillä — mikä oli oikein, mutta työeläkkeissä tätä vastaavaa ei tehty. Ja sitten on tämä rakenneongelma, taitettu indeksi, mikä meillä on edelleen olemassa, koska tulevissa palkkaneuvotteluissa [Puhemies koputtaa] ilman muuta huomioidaan tämä eli kustannustason nousu ja rahan arvon heikkeneminen, ja sen päälle tulee reaaliosa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-20T14:45:18,2022-09-20T14:46:36,Hyväksytty,1.1
2022_96_151,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Mari Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_152,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, milloin te, valtiovarainministeri Annika Saarikko, olette viimeksi lukenut teidän hallitusohjelmaanne, mutta siellä todetaan tästä talouspoliittisesta päätöksenteosta muun muassa seuraavasti: ”Hallitus sitoutuu tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen.” Nyt kuitenkin tämän hallituskauden aikana ja tässä budjetissa edelleen velkaannutaan. Olisin odottanut teiltä keskustassa pikkusen enemmän. Ymmärrän, että muut hallituspuolueet, vasemmalta eritoten, haluavat toteuttaa kaikki hallitusohjelman tavoitteet, mutta kun siellä on myös tämä talouspuoli. Olisin tiedustellut teiltä, joka olette sanonut, että keskusta ei ole sellaisessa hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa: miksi te aloititte nyt vasta tämän menokartoituksen, josta te puhuitte, [Puhemies koputtaa] ettekä aikaisemmin, kuten teidän oma hallitusohjelmanne toteaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-20T14:46:36,2022-09-20T14:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_96_153,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Nyt on ministeri Saarikolle tullut monta kysymystä monessa puheenvuorossa, mutta annetaan sitä ennen vielä edustaja Pirttilahti, jos vähän miettimisaikaa vielä siitä tulee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_154,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monessa kotitaloudessa ollaan huolissaan ensi talvena, mitä sähkö maksaa ja mitä polttoaine maksaa, kannattaako töissä käydä. Hallitus on ottanut hyvin tästä vaarin, ja tässä meidän budjetissa on tällä hetkellä muun muassa sähkön alvin alennus ja myös muita sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä.
Toki ei hallitus ja valtio voi ottaa kaikkea vastuuta hintojen korotuksesta, mutta tämä pahin kärki on taitettu. Pitää kiittää hallitusta mutta myös eduskuntaa hyvin nopeasta päätöksestä viime viikolla: sähköyhtiöille annettiin 10 miljardia valtiontakauksia, mikä alensi heti sähkön hintaa huomattavasti ja antoi luottamusta sähkömarkkinoille. Sama tapahtui silloin keväällä, kun otettiin jakeluvelvoitteista pientä kevennystä — se katkaisi silloin polttoaineen hinnan kärjen. Jopa tällä hetkellä on nähtävissä alle 2 euron dieselin hintoja, se on hyvin positiivinen asia miettien ensi talvea.
Mietin tuossa myös tätä tieasiaa. Todellakin meillä oli 4 000 kilometrin päällystetavoite tälle vuodelle, siitä toteutuu 2 000 ja ensi vuonna ehkä 1 000—1 500 kilometriä. [Puhemies koputtaa] Hintojen nousu on todella voimakas, niin miten tähän inflaatioon voidaan muuten vielä vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-20T14:47:55,2022-09-20T14:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_96_155,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_156,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahti nosti esiin aivan oikeat kiitokset eduskunnalle, ripeydestä, erityisesti, joka kohdistui tähän sähkönjohdannaismarkkinan erittäin epävakaaseen tilanteeseen, jota meidän ja Ruotsin päätös varmasti osaltaan rauhoitti. Se vaara ei ole ohi, mutta tilanne nyt on tasapainottuneempi. 
Edustaja Wallinheimon kysymys oli tosi puhutteleva: olenko ylpeä, häpeänkö työtäni? En häpeä työtä. Seison erittäin suoraselkäisenä niiden päätösten kanssa, joita esimerkiksi tämä vuosi on tuonut tullessaan. Aivan varmasti vuosi sitten esitin erilaisia arvioita edessä olevasta. Kukaan meistä ei toivonut eikä uskonut Venäjän hyökkäävän, eikä varmasti vuosi sitten kukaan olisi vielä ajatellut, että Suomi tekee niin yksituumaisen ratkaisun Nato-jäsenyydestä. Suomalaisen ruoan omavaraisuuden arvostus on huipussaan, ja perustellusti tällaisina kriisiaikoina. 
Minun tärkein ohjenuorani on kyetä tekemään taloudellisia valintoja ajassa. Historia tulee sitten osoittamaan, ovatko ne olleet oikeita vai vääriä, mutta ne valinnat, joita Suomi teki esimerkiksi koronan keskellä — nyt jo on kulunut sen verran aikaa, että rohkenemme sanoa — olivat oikeita valintoja, [Puhemies koputtaa] koska Suomi selvisi maailman maiden vertailussa siitä erittäin hyvin, mitattiin sitä kuolonuhreilla tai taloudella. [Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus, juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T14:49:08,2022-09-20T14:50:26,Hyväksytty,1.1
2022_96_157,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_158,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Tämä on jo kolmas budjetti, joka tehdään täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa: ensin kaksi vuotta koronaa, nyt Venäjän hyökkäyssota, energiakriisi. Budjetit ovat myöskin poikkeuksellisia, se vain on niin. Sen lisäksi vielä olemme jo viime vuoden puolella erittäin vahvasti panostaneet suomalaisen puolustuksen suorituskykyyn. Kaikki nämä yhteensä — ja se vielä, että me haluamme turvata jokaisen suomalaisen sujuvan arjen, turvan, tulevaisuudennäkymät, omavaraisuuden, huoltovarmuuden — tietävät sitä, että ne toimet ovat olleet raskaita. Velkaa on otettu paljon, se on ollut täysin välttämätöntä, mutta yhtä välttämätöntä on myöskin se, että me huolehdimme tuloista: yritysten toimintaedellytyksistä, työllisyydestä, investoinneista. Ja niin kuin täällä valtiovarainministeri totesi, keskipitkän aikavälin budjetin täytyy olla tasapainossa, ja hän sanoi kaksi vaalikautta. Se on mielestäni ihan realismia näin. Ei se yhdessä vaalikaudessa tule, sekin on realismia. 
Ovat erittäin tärkeitä asioita, mitä on tehty. [Puhemies koputtaa] Mikä olisi se vaihtoehto ollut? En itse näe ainakaan kovin paljon muita vaihtoehtoja kuin se, mitä on tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-20T14:50:30,2022-09-20T14:51:45,Hyväksytty,1.1
2022_96_159,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Eestilä, näkyykö vaihtoehtoja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_160,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Leppä piti hyvän puheenvuoron. [Ari Torniainen: Juuri näin!]
Itselleni tulee viestiä ihan tavallisilta kansalaisilta, kun ne varmaan ovat omassa elämässään törmänneet semmoisiin asioihin, että tulot eivät riitä niihin mukavuuksiin, mitä itse haluaa ostaa, mutta eihän tämä valtiontalouden tasapainotus ole sen kummempaa. Pitää vain keskittää kaikki esitykset ja voimat siihen, että valtio hankkii enemmän rahaa eli vientituloja, ja sitten pitää keskittää, ikävä kyllä, kaikki energia siihen, että joka sivulta ruvetaan katsomaan, millä tavalla valtion kroonisesti alijäämäistä tai liian isoa kulurakennetta lähdetään pienentämään. Tämä on itse kullakin omassa elämässä edessä, että on itsellä haluja ostaa vaikka mitä, mutta kun rahat eivät riitä. Ei tämä ole sen kummempaa.
Minä haluaisin nyt valtiovarainministeri Saarikolta vastauksen: Mikä on teitä jo neljä vuotta estänyt tekemästä tämmöisiä arvioita joka sivulle, [Suna Kymäläinen: Kriisiajat!] miten valtiontalous saadaan tasapainoon? Onko se ylileveä hallitus, vai mikä on syy? [Suna Kymäläinen: Olisiko ne kolme kriisiä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-20T14:51:45,2022-09-20T14:52:52,Hyväksytty,1.1
2022_96_161,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_162,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn niitten edustajien puheenvuoroihin, joissa on käsitelty vakavalla tavalla ihmisten ostovoimaa ja ihan tavallisia arkeen liittyviä palveluita ja niitten turvaamista juuri tässä ajassa, ja uskon, että tässä budjettikirjassa on hyvin monia siihen suuntaan olevia parannuksia. Itse mietin, miten tätä rahoitettaisiin. Yksi ehdotus on ollut windfall-vero. Tässähän sähköyhtiöt ovat saaneet valtavia voittoja, ja moni näistä avustuksista, jotka menevät kansalaisille sähkölaskuihin, menee itse asiassa sähköyhtiöille. Miten me voisimme Suomessa pitää huolta siitä, että nämä sähköyhtiöt, jotka tekevät valtavia voittoja juuri nyt tämän johdannaismarkkinatilanteen ja fossiilisten kytköksen vuoksi, voitaisiin saada maksamaan osan tästä rahasta takaisin suomalaisille verojen myötä ja näin ollen vähentämään valtionvelkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-20T14:52:54,2022-09-20T14:53:48,Hyväksytty,1.1
2022_96_163,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_164,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, te menette kriisien taakse piiloon. Me perussuomalaiset ajamme isänmaallista talouspolitiikkaa, jossa julkinen talous tasapainotetaan kahdessa kaudessa, trimmataan, priorisoidaan, politiikkaa, jossa rahat sijoitetaan nimenomaan siihen kotimaiseen: koulutukseen, työpaikkoihin, yrityksiin, energiahuoltovarmuuteen, siihen puolustukseen, josta meillä on hyvin yhteinen linja kaikilla. Yhteiset rahat on käytettävä täysin ja yksiselitteisesti ensisijaisesti suomalaisten hyväksi. Te ette ole onnistuneet tässä. Se on sitä sinivalkoista siirtymää. Suomi ensin.
Mutta täysin Suomen edun vastaista ovat kohtalokkaat laiminlyöntinne omistajaohjauksessa. Fortumin vihreät Uniper-seikkailut ovat tulossa nyt maksuun. Bloombergin tietojen mukaan sopimus Uniperin kansallistamisesta on nyt tehty. [Leena Meri: Voi ei!] Suomen ja Saksan hallitukset eivät kommentoi. Ministeri Saarikko, paljonko suomalaisille tulee takkiin? Mistä miljardit otetaan? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T14:53:50,2022-09-20T14:55:06,Hyväksytty,1.1
2022_96_165,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_166,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt edustaja Karilla on puheenvuoro.] Jos sopii, kiitos. — Edustaja Leppä tuossa hyvin totesi näistä poikkeuksellisista vuosista, ja jokainen hallitus elää aina omassa ajassaan ja sen oman realiteettinsa äärellä. Ja kun puhutaan kotimaisesta huoltovarmuudesta, turvallisuudesta, taloudesta, energiasta ja niin poispäin, kulloinenkin hallitus joutuu tekemään niitä ratkaisuja siinä ajassa, jossa eletään.
Itse haluan antaa — luonnollisesti hallituspuolueen kansanedustajana mutta myös kansanedustajana — hyvän arvosanan hallituksen kyvystä reagoida erilaisten kriisien äärellä. Se on kansalaisten suojaamista. Se on tämän tasavallan perusoikeuksien suojaamista mutta myös kansalaisten suojaamista erilaisilta riskeiltä ja kriiseiltä, kuten vaikkapa sodalta.
Mahdollinen Nato-jäsenyys on tuossa oven takana. Nato-maat sijoittavat puolustukseensa alle kaksi prosenttia bkt:stä. Kysyisin niin valtiovarainministeriltä kuin puolustusministeriltä: Talouden suunnitelmavuosille on myös puolustuksen osalta allokoitu [Puhemies koputtaa] nyt jo määrärahoja. Onko odotettavissa, että Nato-jäsenyys mahdollisesti nostaisi meidän puolustuksemme määrärahoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-09-20T14:55:08,2022-09-20T14:56:22,Hyväksytty,1.1
2022_96_167,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_168,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko, te olette taitava puhuja. Käytätte suomen kieltä kauniisti, välillä vaativasti ja vastuullisestikin, kun puhutte valtiontalouden velkaantumisen taittamisesta. Valitettavasti nämä puheet kohdistuvat usein ennen budjetti- ja kehysriihiä, ja ne eivät aina ole johtaneet toivottuun lopputulokseen. Älkää ottako tätä minulta henkilökohtaisena moitteena, vaan ne ovat Suomen johtavat taloustieteilijät, talouden arviointineuvosto, jotka ovat näitä arviointeja tehneet.
Minua on itse asiassa häirinnyt tässä keskustelussa valtava vastakkainasettelu. Äänenpainot ovat nousseet erittäin paljon, ja minulla on sellainen illuusio, että meidän kaikkien Suomen kansanedustajien pitäisi pitää huolta siitä, että meillä on vahva valtiontalous ja me voimme luoda uskoa ja toivoa tuleville sukupolville. Siksi, ministeri Saarikko, haluaisin kysyä teiltä, [Puhemies koputtaa] miten te luotte uskoa ja toivoa niille nuorille aikuisille, jotka ovat nyt tulleet työelämään, haluavat perustaa perheen ja ostaa asunnon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-20T14:56:24,2022-09-20T14:57:40,Hyväksytty,1.1
2022_96_169,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_170,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun käsitellään ensi vuoden talousarviota, niin on aivan luonnollista ja ymmärrettävää se, että se aiheuttaa myöskin kritiikkiä ja arvostelua opposition taholta, mutta samalla itse kyllä olisin toivonut, että kun esittää sitä kritiikkiä, niin silloin myöskin kerrotaan, mitä tekisitte oppositiossa vähemmän kuin mitä täällä keltaisessa kirjassa mainitaan. Itse toivoisin näin. Esimerkiksi vaikkapa kun hallitus panostaa nyt turvallisuuteen, perheisiin, hoivaan, sähkönsaannin turvaamiseen kansalaisille itäiseen Suomeen — omasta mielestäni nämä ovat tärkeitä asioita, joihin tulee myöskin panostaa — leikkaisiko oppositio näistä asioista?
Ja mitä sitten tulee tähän velkaantumiseen, niin kyllä omasta mielestäni talouden kasvu, työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen ovat keskeisin ratkaisu siihen, miten me pystytään velkaantumista pienentämään ja [Puhemies koputtaa] velkaantumista estämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-20T14:57:40,2022-09-20T14:58:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_171,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_172,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä hallituksen velanotto hirvittää. On fakta, että tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt alijäämäisiä budjetteja yli 44 miljardin euron edestä ja hallitus on nostanut valtion velkasaldon 150 miljardiin.
Täällä on kyselty perussuomalaisen vaihtoehdon perään, mistä me säästäisimme. Me säästäisimme haitallisesta maahanmuutosta, kehitysavusta, Yle-verosta, rahan tuppaamisesta Suomen rajojen ulkopuolelle. Kyllä näitä säästökohteita löytyy, jos vain tahtoa siihen löytyy. Arvoisa hallitus, miten on mahdollista, että ette edes tällaisessa taloudellisessa tilanteessa löytäneet tämän enempää säästökohteita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-09-20T14:58:50,2022-09-20T14:59:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_173,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_174,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomukselle on valtavan tärkeää, että Suomi on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta myös tuleville sukupolville. Tässä mielessä tämä hallituksen velkaantumispolitiikka — edustaja Gustafsson täällä sanoi, että sitä ei saa holtittomaksi kutsua, mutta kutsutaan sitä sitten vaikka tällaiseksi Kreikka-henkiseksi — on todella vaarallista. Koska jos hallitus perustelee velkaantumista sillä, että Suomella on vähemmän velkaa kuin toisilla euromailla, niin sehän on aivan täysin väärä viiteryhmä. Kysykää kreikkalaisilta, kuinka mukavaa oli joutua IMF:n ja komission holhoukseen 12 vuodeksi. Tämä hallituksen politiikka johtaa siihen, että Suomi ei kykene suoriutumaan tulevaisuudessa niistä palveluista, tulonsiirroista, jotka hyvinvointilupauksena olemme suomalaisille antaneet. Kyllä suomalaiset ansaitsevat aivan samalla tavalla kuin ruotsalaiset tai norjalaisten tai tanskalaiset hyvän [Puhemies koputtaa] elintason myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-20T14:59:50,2022-09-20T15:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_96_175,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_176,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietyt asiat eivät muutu: kokoomus leikkaisi kaikkein heikommassa asemassa olevilta [Anne-Mari Virolainen: Eikä leikkaisi!] ja antaisi hyväosaisille lisää. Toki te osaatte välillä pukea tämän ikuisen päämäärän kauniisti.
Se ei myöskään muutu, että perussuomalaisille maahanmuutto on ikuinen runsaudensarvi, [Leena Meri: Te ette ole leikanneet siitä kertaakaan!] ja siihen liittyvistä menoista leikkaaminen on ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kuitenkaan te ette esitä uskottavia ratkaisuja esimerkiksi matalapalkka-alojen työvoimapulaan ja teidän antinne talouskeskusteluun ei ole lainkaan ratkaisukeskeistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-20T15:01:02,2022-09-20T15:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_96_177,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_178,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on täysin selvää, että tämä hallitus tulee jäämään historiaan hallituksena, joka uskoi hyvin vahvasti velkavetoiseen politiikkaan, sillä se on päivänselvää, että tämän hallituksen aikana valtionvelkaa tullaan ottamaan yli 50 miljardia euroa, ja se tarkoittaisi sitä, että kolmasosa Suomen valtionvelasta on otettu tämän neljän vuoden kauden aikana. Tämä toivottavasti nyt on herätys myös vasemmistopuolueille korkojen nousun myötä, että tämä ilmaisen rahan kupla on viimein puhjennut ja on aika nyt muuttaa myös sitten suuntaa.
Mutta oikeastaan kysymys nyt vasemmistopuolueille ja myös keskustalle, kun te täällä moititte kokoomusta: [Vilhelm Junnilan välihuuto] Aidostiko te uskotte, että mitään leikkauksia ja sopeutusta, jos velkaa otetaan nyt kehyskaudella 9 miljardia euroa, ei siis tarvita? Missä on teidän vastuullinen taloudenpito? Hämmästelen erityisesti keskustan toimintaa tässä. Millä tapaa te meinaatte äänestäjillenne perustella tämän hallituksen vastuuttoman politiikan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T15:01:48,2022-09-20T15:03:01,Hyväksytty,1.1
2022_96_179,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt otetaan vastaukset ministereiltä, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan, vaikka täällä vielä debattipuheenvuorojakin on toivottu, sillä meillä tulee tänä iltana vielä monta hyvää mahdollisuutta debatoida. Nyt ministereiden vastaukset. — Ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_180,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Virolaisen kysymys oli niin ikään hyvä ja puhutteleva: miten luoda uskoa ja toivoa nuorille? Ajattelen, että tätä meidän on kaikkien kysyttävä itseltämme. Ennusmerkit tulevaan ovat täynnä epävarmuutta. Minun käsitykseni mukaan nuoria ihmisiä yläkouluissa, toisella asteella huolettaa tällä hetkellä kaiken tämän koronan ja sodan keskellä myös ilmastonmuutos — paljon enemmän kuin ehkä tässä salissa keskustelussa kuuluukaan. Se on heidän sukupolvelleen asia, jonka he kohtaavat väistämättömänä tosiasiana.
Samalla ajattelen niin, että on paljon sellaista, josta kannattaa pitää kiinni ja joihin nuoria rohkaista, kuten vaikkapa maksuton koulutusjärjestelmämme, jonka taso on erinomainen. Siitä kannattaa pitää kiinni kaikissa olosuhteissa. Kun maailma on tuulinen ja epävarma, pidetään kiinni suomalaisista hyveistä: koko Suomen merkityksestä, tasa-arvosta, yrittäjyyden arvostuksesta ja edelläkävijyydestä, joka liittyy vaikkapa tähän ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Täällä on viitattu myöskin Kreikka-esimerkkiin. Tämän laitan myös itselleni ylös. Se on aika kova syytös tällaisen vaalikauden loppusuoralla, jossa on kohdattu naapurimaan aloittama hyökkäyssota Euroopassa ja maailmanlaajuinen pandemia. En kuitenkaan tuohon viittaukseen vielä uskoisi, kun luottoluokituksemme on edelleen parasta mahdollista sarjaa.
Ja mitä tulee vielä puheenvuorooni, jonka nuorille suuntaisin, väestön huoltosuhde on edessä oleva iso ongelma. Tämä maa tulee tarvitsemaan lisää työtä, enemmän työvoimaa, enemmän työtunteja, ja siksi on tärkeää myös pitää huolta nuorten ihmisten mielenterveydestä. [Mari Rantanen: Vastaatko Uniperiin? Paljonko meni?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T15:03:13,2022-09-20T15:04:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_181,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_182,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Karin kysymykseen Nato-jäsenyyden kustannuksista: Sitä voi oikeastaan tarkastella kahdessa sarjassa. Yhtäältä on Naton tavoite, että jäsenmaat käyttävät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen. Se on se iso linja, ja sen me täytämme lähivuosina. Mutta sitten tästä itse jäsenyydestä tulee myös käytännön kustannuksia, jotka ovat huomattavasti pienempää luokkaa, lähtien siitä, että vaikkapa henkilöstöä pitää rekrytoida, ja se on siis aloitettu jo. Mutta meillä on vielä tarkat laskelmat kesken tästä asiasta ensi vuoden osalta, ja toki on niinkin, että me emme vielä tarkkaan ottaen edes tiedä, olemmeko me Naton täysjäseniä vaikkapa ensi vuoden alusta alkaen. Parhaassa tapauksessa olemme sitä jo tämän vuoden puolella, mutta meillä ei tähän ole vielä päivämäärää, vaikka ratifiointiprosessi onkin mennyt hyvin. Tätä asiaa on tarkoitus tarkastella vielä täydentävässä budjetissa tämän vuoden aikana. Tällä hetkellä arvioisin, että puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista niissä lisäkustannuksissa ensi vuoden osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-20T15:04:53,2022-09-20T15:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_96_183,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Rydman.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_184,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on useammissakin puheenvuoroissa todettu, että ei tästä Suomen nykyisestä velkaantumisen tahdista pitäisi olla niin kovasti huolissaan, koska euroalueella laajasti velkaannutaan ja velkaannutaan myös laajemmin kuin mitä Suomi tällä hetkellä tekee. Mutta kuten edustaja Autto tuossa aiemmin totesi, niin tämä on väärään viiteryhmään vertaamista. Paljon olennaisempi havainto olisi se, että Suomi on tällä hetkellä hyvin poikkeavassa taloudellisessa tilanteessa, kun sitä vertaa sen läheisimpään maaryhmään, nimittäin Pohjoismaihin. Me olemme itse asiassa jääneet jo pidemmän aikaa jälkeen positiivisesta talouskehityksestä suhteessa pohjoismaisiin verrokkeihimme. Sen sijaan velkaantumisemme on ollut aivan omassa luokassaan. Tämä on hyvin huolestuttavaa etenkin sellaisessa tilanteessa, jossa valtionvelan korkomenot ovat myöskin jyrkässä kasvussa.
On toki selvää, että tälle hallitukselle eivät ole osuneet mitkään helpot vuodet hallittavaksi. Tässä on ollut koronakriisi, ja nyt on energiakriisiä päällä, Euroopassa käydään julmaa hyökkäyssotaa, Venäjä on hyökännyt Ukrainaan, ja olisi hallituksen kokoonpano ollut mikä tahansa, niin varmasti alijäämäisiä budjetteja olisi tehty. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mikä tahansa hallitus olisi tehnyt näin alijäämäisiä budjetteja kuin mitä tämä hallitus on tehnyt vuodesta toiseen.
Hallitus on pyrkinyt piiloutumaan sen taakse, että kyllähän velkaa olisi joka tapauksessa jouduttu ottamaan ja että sitä on käytetty ihan perusteltuihin ja oikeutettuihin hankkeisiin, mutta tosiasia on se, että samalle kuitille hallitus on kyllä laittanut sellaisiakin menoja, jotka eivät millään tavalla ole perusteltavissa niillä kriisiajoilla, joiden läpi tässä on kuljettu. Hallitus on itse asiassa tehnyt lukuisia sellaisia uudistuksia, jotka ovat lisänneet pysyviä menoja, siis sellaisia menoja, jotka kumuloituvat joka ainoalle vuodelle — olkoon sitten kyse oppivelvollisuuden pidentämisestä taikka hyvin kalliista hallinnollisesta uudistuksesta uusien niin kutsuttujen hyvinvointialueiden muodossa taikka sitten kaikesta siitä muusta uudesta sääntelystä, jota hallitus on ollut omiaan tekemään.
Hallitukselle on ollut hyvin leimallista se, että se ei ole kyennyt priorisoimaan menojaan, eikä se ole oikeastaan ehkä sitä erityisemmin edes yrittänyt. Hyvä kysymys on sekin, että kun ollaan tilanteessa, jossa talven aikana hyvin suurella todennäköisyydellä kansalaiset joutuvat kärsimään hyvin poikkeuksellisistakin oloista ja erittäin kalliista hinnoista, niin edes tällaisessa tilanteessa hallitus ei ole kyennyt sen laajempaan Suomen kehityspolitiikan tai kehitysavun uudelleenarviointiin kuin mitä se on tehnyt. Muodon vuoksi siellä on kyllä muutaman kymmenen miljoonan leikkaus varsinaisessa kehitysyhteistyössä, mutta se ei poista sitä, että kaiken kaikkiaan puhutaan toista miljardia kattavista menoista usean eri hallinnonalan alueella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-09-20T15:05:59,2022-09-20T15:09:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_185,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Edustaja Mäkynen, Matias poissa, edustaja Tavio poissa. — Edustaja Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_186,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, lakisääteisiin ja muihin. Haluamme tarjota pohjoismaisten verrokkiemme tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Tätä juurisyytä ei pääse pakoon, eikä se korjaannu itsestään.” 
Tämä sitaatti kuultiin eilen valtiovarainministeriön infossa, kun sen vastuulliset virkamiehet kertoivat toimittajille lähiaikojen talousnäkymistä. Sitaatti on ristiriidassa vasemmistohallituksen tämän päivän puheiden kanssa. Hyvinvointivaltiomme rahoituskriisistä on puhuttu vain vähän. Pääpaino on sen esittelyssä, montako euroa mihinkin hyvään tarkoitukseen on jaettu. 
Arvoisa puhemies! Vielä vähemmän hallitus puhuu omasta osuudestaan tämän VM:n esille nostaman kestävyysongelman synnyttämisessä, ja ymmärrettävistä syistä. Marinin hallitus on Suomen historian nopeiten velkaantunut hallitus. Neljässä vuodessa velkaa on otettu yli 40 miljardia euroa — lähes puolet siitä, mitä kaikki teitä edeltäneet hallitukset ovat saaneet yhteensä kasaan. Kaiken tämän päälle tulevat vielä korkomenot, jotka tänä vuonna nousevat puoleentoista miljardiin. 
Silti vakavin huoli koskee tämän hallituksen vaikutusta julkisen talouden alijäämään. Se on tällä hetkellä noin 8,1 miljardia euroa, ja lisää tulevina vuosina on luvassa. Kontrasti aiempaan onkin räikeä. Neljä vuotta sitten, kun tässä samaisessa salissa käytiin vuoden 2019 lähetekeskustelua, silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo uskoi, että vuonna 20 teemme tasapainossa olevan budjetin. Nyt onkin pakko kysyä arvoisalta valtiovarainministeriltä sitä, miten tämä on ollut mahdollista. — Eipä ole paikalla. 
Yleisin tekosyy, johon vetoatte, ovat korona ja Ukrainan sota, vaikka se ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan mukaan 11 miljardia hallituksen velanotosta on syntynyt ihan jostain muusta kuin kriisien suorista menoista. Kyse on ollut hallituksen tietoisesta valinnasta elää yli varojensa. Miljardiluokan menoja, surullisenkuuluisia tulevaisuusinvestointeja, lyötiin lukkoon jo hallituksen ensimmäisenä vuonna vailla tietoa niiden maksajista. Ja sama meno jatkuu tässä budjetissa.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on ottanut koko tämän vaalikauden ajan VM:n esittämät huolet Suomen julkisen talouden tilasta vakavasti ja laatinut vaihtoehtobudjettinsa sieltä tulleiden ohjeistusten mukaan. Niin teemme tänäkin syksynä. Oma talouspolitiikkamme perustuu kasvun kaavaan. Kasvua saadaan lisää työvoiman saantia parantamalla, kasvuun ja työntekoon kannustavalla verotuksella ja sosiaaliturvalla, joustavilla työmarkkinoilla sekä panostamalla energian saatavuuteen, osaamiseen sekä tutkimukseen ja innovaatioihin. Kokoomuksen tavoite on saada vuoteen 30 mennessä neljä viidestä työikäisestä suomalaisesta työelämään ja 10 000 työllistävää yritystä lisää sekä kasvattaa kotitalouksien varallisuus puolitoistakertaiseksi nykyisestä. 
Toinen tärkeä elementti talouspolitiikassamme on halu ja kyky priorisoida menoja. Lisää liikkumatilaa julkiseen talouteen on mielestäni saatavissa esimerkiksi näistä kohteista: panostetaan reilumpaan kilpailuun ja toimivampiin markkinoihin, parannetaan julkisten hankintojen kilpailullisuutta, toteutetaan sote-uudistus tehokkaammin, porrastetaan ansiosidonnainen työttömyysturva ja uudistetaan sosiaaliturva ja asumistukijärjestelmä. Tässä on listaa niin SDP:lle kuin keskustallekin reposteltavaksi. Tosin reilua olisi myös vastata itse omaan kysymykseensä, että millä te sitten hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaisitte. 
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä Keski-Suomen toiveista ja tästä budjetista. Tilanne on sama kuin aiempina vuosina. Meille tärkeisiin liikennehankkeisiin ei tälläkään kertaa löytynyt rahaa, ja tämä tilanteessa, jossa valtio on osoittanut tällä vaalikaudella ennätyksellisen määrän rahaa uusiin tiehankkeisiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-20T15:09:22,2022-09-20T15:14:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_187,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_188,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Marinin viimeinen budjetti on ennen kaikkea budjetti, jolla halutaan varmistaa, että tavalliset suomalaiset pärjäävät tämän sodan ja energiakriisinkin aikana. Hallitus on tehnyt toimia, jotta niin sähkön kuin polttoaineen hintaan voidaan puuttua. Kiitos valtiovarainministeri Saarikko, että pumppuhinnat ovat laskeneet muun muassa jakeluvelvoitetta keventämällä, ja myöskin ministeri Harakalle varmasti kiitos tästä.
Mutta tuon hyvin vakavan viestin, hyvät edustajakollegat. Yhä useampi suomalainen on saanut kirjeen sähköyhtiöltään: hinnat ovat moninkertaistuneet ja moninkertaistumassa. Meillä on paljon kansalaisia, jotka asuvat sähkölämmitteisissä taloissa, paljon yksin eläviä eläkeläisiä, joilla sähkölaskuun eivät vain riitä rahat. Ruoka ja lääkkeet vievät jo suuren osan eläkkeestä. Siksi kiitos hallitukselle, että sähkön arvonlisäverotusta kevennetään ja tuloverotuksessa otetaan käyttöön sähkövähennys. Myös asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin esitetään muutoksia. Uskon silti, että nämä eivät vielä riitä ja syksyn ja talven aikana hallitus joutuu vielä puuttumaan tilanteeseen.
Hyvä puhemies! Me tiedämme, että tämä on Marinin hallituksen viimeinen budjetti. Meidän on käännettävä katseemme tulevaan, ja tämän päivän keskustelusta näkyy, että jokainen eduskuntaryhmä kääntää katseensa nyt ensi kevääseen, sillä talvesta tulee kylmä ja pimeä. Emme ole vielä käsittäneet, miten vaikeat ajat ovat edessä. Uskon, että vanhemmat sukupolvet ovat tottuneet säästämään ja varautumaan. Kysymys kuitenkin kuuluu: olemmeko me kaikki?
Moni on tottunut siihen, että valtiot ja kotitaloudet voivat velkaantua. Keskuspankit ovat vain painaneet lisää rahaa. Näin ei voi jatkua. Monella perheelläkin on satojentuhansien eurojen velkataakka, ja nyt korot nousevat, ja se koron nousu koskee myös valtiota. Korkomenot kasvavat pelkästään jo yhdellä miljardilla eurolla verrattuna tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon. Niin valtion kuin kotitalouksien on kyettävä selviytymään korkeammista kustannuksista. Jokaisen on luovuttava jostakin.
Kun kuuntelin tänään näitä puheita, näyttää siltä, että ainakin keskustalla, sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella on valmiuksia julkisen talouden tasapainottamiseen. Meidän on saatava aikaiseksi kahden vaalikauden aikainen julkisen talouden tasapainottaminen — mutta arvoisa kokoomus, se vaatii myös teiltä vastuuta. Tehkää realistinen vaihtoehtobudjetti, jossa kokoatte yhteen rehellisesti menot ja tulot, [Sinuhe Wallinheimo: Tietenkin!] myös ne lisämenot, joita teillä on valitettavan usein tapana esittää tässä salissa.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen arvovalinnat ovat olleet oikeita. Se ei ole toteuttanut kokoomuksen vaatimia sosiaalietuuksien leikkauksia keskellä kriisejä. Se ei myöskään ole taipunut perussuomalaisten vaatimuksiin ilmasto‑ ja energiapolitiikassa. Suomen on oltava riippumaton venäläisestä energiasta. Se on hallituksen linja. Kotimainen, puhdas energia, se on myös keskustan linja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-20T15:14:11,2022-09-20T15:17:43,Hyväksytty,1.1
2022_96_189,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Suomela, edustaja Suomela poissa. Edustaja Saramo, edustaja Saramo poissa. Edustaja Löfström, edustaja Löfström poissa. Edustaja Rantanen, edustaja Rantanen poissa. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_190,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuohon keskustan edustaja Ovaskan puheenvuoroon siitä, että emme ole vielä käsittäneet ensi talvea. Se oli tietysti hallituspuolueen edustajalta vähän huolestuttava kommentti, koska hallituksen pitää käsittää ensi talvi ja sen vaikeudet ja siihen vastaaminen eikä pelkästään keskittyä eduskuntavaaleihin — edustaja Ovaska antoi ymmärtää, että katseet ovat ensi keväässä. Kyllä katseiden täytyy olla tässä budjetissa.
Keskustan edustaja Kiviranta lähti tuossa. Hän sanoi, että perussuomalaisilla ei ole mitään ratkaisuja halpatyövoiman parantamiseksi ja matalapalkkojen alentamiseksi ja tilanteen parantamiseksi. Huomaan kyllä, että hän ei ole kuunnellut eikä seuraa ollenkaan meidän politiikkaa. Meillä on näistä esityksiä, ja otankin esille tämän Suomen Perustan tutkimuksen, jossa on Tilastokeskuksen ja Kelan lukujen valossa tarkasteltu erilaisia indikaattoreita, joista on vedetty yhteenvetona se, että matalapalkka-alojen maahanmuutosta hyötyvät matalapalkka-alojen työnantajat, jotka saavat edullista työvoimaa, ja täten myöskään palkkataso ei nouse. Näitten tutkimusten mukaan kokonaisuudessaan tämmöinen halpa ulkomainen työvoima tulee erittäin kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle, sillä se aiheuttaa julkiselle taloudelle enemmän menoja kuin tuo verotuloja. Ja kuten äsken sanoin, se heikentää matalapalkka-alojen palkkakehitystä. Me olemme esittäneetkin esimerkiksi, että ulkomaiselle työvoimalle — lukuun ottamatta näitä kausityöntekijöitä — Ison-Britannian mallin mukaisesti yleinen vähimmäistuloraja voisi olla esimerkiksi 3 000 euroa kuukaudessa. Tämä täydentäisi tätä alakohtaista vähimmäistulorajaa. Tässä hän esitti, että meillä ei ole mitään ratkaisuja, mutta tämä on juuri tätä, kun ei kuunnella ja hoetaan sitä samaa mantraa.
Toinen, mikä täällä tuotiin esille, on, että oppositiossa ei ole leikkauskohteita. No, aina toivoisin, kun puhutaan oppositiosta, että erotettaisiin, että täällä oppositiossa on useita puolueita. Ja perussuomalaiset tuntuvat olevan kyllä ainoa puolue, jolla on esittää niitä leikkauskohteita. Kuitenkin niitä valtavasti kritisoidaan ja sanotaan, että kun teillä on tämä haitallisen maahanmuuton leikkauskohde, että mitä te nyt sitä hoette. No ensinnäkin, kun te ette ole tehneet yhtään leikkausta siitä kohteesta, niin vähän vaikea on kehua teidän maahanmuuttopolitiikkaanne. Teillä on esimerkiksi viimeisimpänä hullutuksena tämä laittomasti maassa olevien palveluiden parantaminen, joka nyt on täysin järjenvastaista ottaen huomioon, että on rangaistava teko ylipäätään olla maassa laittomasti.
Mutta siihen arvosteluun — edustaja Kiviranta myös keskustan puolesta toi tämän esille — että mitä te sitä maahanmuuttoa esittelette, että ei se mitään ratkaise. No taaskin otan esille tämän Suomen Perustan tutkimuksen vuodelta 21, jossa on Tilastokeskuksen ja Kelan tilastojen mukaan käyty läpi erilaisia elinkustannus- ja elinkaarikuluja. Tässä on otettu esimerkiksi muutamissa maissa, kuten Irakissa, Somaliassa ja Afganistanissa, syntyneiden kulurakenteita. Tässä on esimerkkinä, että jos 1 000 afgaania tulee tänne, niin heidän elinkaarikustannuksensa ovat noin 500 miljoonaa euroa, ja mikäli tulee perheenyhdistämisiä, niin tämä summa nousee vielä 1 000 miljoonaan euroon. Ja Tilastokeskuksen tietojen mukaan Lähi-idästä ja sen lähialueilta saapuneet maksavat vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja ja käyttävät julkisia palveluita. Lisäksi selvitysten mukaan heillä on matalammat työllisyysasteet ja palkat ja kymmenkertaiset toimeentulotuet kantaväestöön verrattuna. Kun me nyt otetaan näitä tämäntyyppisiä asioita, minkä takia me esimerkiksi olemme sitä mieltä, että ihmisiä tulisi auttaa lähialueilla — kuten nyt esimerkiksi ukrainalaisten osalta olemme tehneet, autamme heitä lähialueilla eli Suomessa — niin ajatellaanpa, mitä tämä meille maksaa. Jos me lähtisimme muuttamaan meidän maahanmuuttopolitiikkaamme toisenlaiseksi, niin vuosien saatossa puhumme miljoonista ja miljardeista. Tässä on teille mittava leikkauskohde, josta te ette ole leikanneet euron latiakaan. Päinvastoin lisäätte koko ajan kuluja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-20T15:18:08,2022-09-20T15:23:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_191,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_192,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät suomalaiset! Demokratia ei ole sampo. Me emme voi äänestää itseämme vauraiksi ja hyvinvoiviksi. Vauraus, hyvinvointi, elintaso syntyvät ainoastaan työstä, yrittämisestä, osaamisesta, talouskasvusta, ja Suomi on valtava menestystarina siinä, että nousimme yhdestä Euroopan köyhimmistä maista elintason kärkeen koko maailmassa — yhdeksi maailman parhaista maista — mutta valitettavasti tällä hetkellä me ollaan selvästi näivetyksen tiellä, kaikilla mittareilla jääty pohjoismaisesta kelkasta eli siitä viiteryhmästä, jossa me haluamme olla.
Tästä hyvin vakavasta syystä Suomen talouspolitiikan ykköspainopisteen täytyy olla uuden talouskasvun aikaansaaminen, ja se tarkoittaa meidän olosuhteissa valitettavasti aika isoja talousuudistuksia. Pienellä viilaamisella suunta ei käänny. Suomi tarvitsee mittavat työmarkkinaremontit. Meidän työmarkkinat ja työmarkkinoiden kokonaisuus ovat täysin aikansa eläneet. Työmarkkinat täytyy päivittää tälle vuosituhannelle. Samoin sosiaaliturvassa on jäänteitä, jotka lukitsevat liian monta suomalaista työmarkkinoiden ulkopuolelle. Suomen veroaste on aivan maailman huippuja. Täällä verokarhu voi liian pulskasti, ja erityisesti työn ja yrittämisen verotuksessa tarvitaan mittava tason lasku, jotta työtä, toimeliaisuutta kannattaa aina ottaa vastaan. Meidän investointien lupaprosessit ovat aivan liian jäykkiä. Jos kansainvälinen yritys harkitsee investointia Ruotsiin tai Suomeen, Ruotsiin saa vähintään kuukausia, pahimmillaan vuosia, nopeammin toteutettua tämän investoinnin. Ja lisäksi useita muita pienempiä uudistuksia tarvitaan Suomessa.
No, toiseksi tärkeimmän painopisteen täytyy olla meidän julkisen talouden kuntoon laittaminen. Siellä tilanne on vielä akuutimpi, vielä paljon akuutimpi, kuin talouskasvun puolella, ja se johtuu siitä, että erityisesti viime vuosina Suomen poliittiset päättäjät eivät ole uskaltaneet asettaa menoja tärkeysjärjestykseen. Me emme voi äänestää itseämme vauraiksi, vaan menot täytyy asettaa tulojen raameihin. Usein tätä tilannetta kuvataan valtavan kokoiseksi haasteeksi, mutta todellisuudessa ei ole mistään mahdottomuudesta kyse.
Vaikka Suomi on velkaantunut viime vuosina hurjasti ja näyttää myös tulevina vuosina valitettavasti velkaantuvan, talouspoliittinen arviointineuvosto, eli parhaat asiantuntijat Suomessa, on arvioinut, että noin miljardin valtiontalouden vahvistaminen vuodessa riittäisi kääntämään meidän julkisen talouden kestävälle polulle — noin miljardin — ja pelkästään valtiontalous on ensi vuonna talousarvion mukaan yli 80 miljardia. Eli on kyse siitä, että me pystyttäisiin alle puolitoista prosenttia valtion menoja sopeuttamaan vuodessa esimerkiksi seuraavan kahdeksan vuoden ajan — puolitoista prosenttia. Se ei ole mitenkään mahdoton urakka, mutta se toki vaatii säntillistä asioiden hoitamista ja sitä, että sopeuttaminen aloitetaan välittömästi. Meillä ei koskaan tule sellaista tilannetta, että joku myllerrys ei olisi meneillään. Se, että odotetaan sateetonta kesää, tarkoittaa, että katto jää kyllä paikkaamatta. On parempi aloittaa uudistukset välittömästi, kun meillä siihen on vielä hallittu mahdollisuus.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti Suomen talous on kuralla ja me tarvitaan rohkeita talousuudistuksia. Ne olisi jo pitänyt toteuttaa, mutta viimeistään nyt viipymättä julkinen talous kuntoon, velkaantuminen loppumaan, työllisyys nousuun ja talous kasvuun.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-20T15:23:17,2022-09-20T15:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_96_193,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_194,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi vuotta sitten elokuussa 2020 historioitsija Walter Russell Mead kirjoitti The Wall Street Journal -lehdessä seuraavasti: ”Maailma on astumassa suuren muutoksen aikakauteen. Korona on edessä olevien haasteiden kenraaliharjoitus. Edessä olevat kamppailut testaavat johtajia, arvoja, instituutioita ja ideoita, jotka ohjaavat yhteiskuntaa.” Hän osui oikeampaan kuin varmasti arvasikaan.
Vaalikauden viimeinen budjettiesitys on tehty jälleen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Elämme keskellä suurta muutosta. Nyt, talven kynnyksellä, testataan meitä, kansanedustajia. Suomalaiset katsovat meihin ja kysyvät, miten selviän talvesta, riittävätkö rahani leipään ja lämpöön, säilyykö työpaikka. Nyt testataan päättäjien arvot ja ideat, jotka ohjaavat yhteiskuntaa. Siksi nyt käsillä olevan budjetin suurin ja kantavin ajatus on tuoda turvaa talveksi.
Arvoisa puhemies! Tämä on perusasioiden budjetti: sähkö, lämpö ja leipä talvea varten. Talvesta tulee kylmä ja pimeä, kuten edustaja Ovaska profetoi. Meillä kaikilla on syytä säästää. Jokaisen on opeteltava luopumaan jostakin. Tarvitsemme pitkässä juoksussa julkisen talouden tasapainottamisen ohjelman, joka toteutetaan monella vaalikaudella. Nyt hallitus vastaa hirmuisiin sähkön hintoihin monin eri keinoin. Sähkön arvonlisäveron alennus oli nopeasti käyttöön saatava toimi, joka vaikuttaa jokaisen sähkölaskuun. On myös kohdennetumpia keinoja. Talven ajaksi tuleva sähkövähennys kohtuullistaa keskituloisten lämmityskustannuksia. Pienituloisimmat saavat sähkötukea.
Arvoisa puhemies! Kun meillä on yhteinen huoli velasta, pitää katsoa kauemmaksi. Tulojen ja kestävän kasvun lisäämisen lisäksi tarvitsemme välttämättä rakenteellisia uudistuksia, kuten on tehty sote ja oppivelvollisuuden laajentaminen. Me tarvitsemme tämän hetken ratkaisuja, kuten ylimääräinen lapsilisä. Koronan, sodan ja hintojen nousun ja energiakriisin seurauksena perheet, lapset ja nuoret ovat vaikeuksissa. Lasten, nuorten ja perheiden huono-osaisuus, toimeentulo-ongelmat, oppimisen erot ja pahoinvointi ovat lisääntyneet. Moni jo valmiiksi heikoilla ollut lapsi ja nuori on vieläkin heikommalla. Kelan mukaan 16 000 perhettä on hintojen nousun seurauksena joutunut köyhyyteen. Eriarvoisuutta ja osattomuutta ei saa päästää laajenemaan. Jokainen suomalainen ja koko maa tulee pitää mukana, se on keskustan linja. 
Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuuden laajentaminen on entistä perustellumpi ratkaisu. Samat tahot, jotka vastustivat aikanaan peruskoulua, vastustivat nyt sen laajentamista täysi-ikäisyyteen saakka. Taloustieteilijä Roope Uusitalo on kehunut uudistusta viisaaksi. Viime joulun ja kevään tiedot olivat jo lupaavia. Ilman koulupaikkaa oli murto-osa verrattuna vuotta aikaisempaan tilanteeseen. 
Tukalan tilanteen tämän hetken ratkaisuna joulukuun ylimääräinen lapsilisä perheille tulee todella tarpeeseen. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotus ja työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen lapsi- ja huoltajakorotukset tulevat tarpeeseen. Kun lapset, nuoret ja perheet pärjäävät, kun kodit pärjäävät, koko Suomi pärjää. Mitä vaikeammat ajat meille tulevat, sitä enemmän meidän tulee puhaltaa yhteen hiileen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-20T15:28:03,2022-09-20T15:33:04,Hyväksytty,1.1
2022_96_195,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Holopainen, Mari Holopainen. Edustaja Holopainen, Mari poissa. — Edustaja Yrttiaho.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_196,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Marinin hallitus jää Suomen historiaan paitsi ulkopoliittisen takinkäännön hallituksena myös sotilasmenoja ehkä historiassa eniten nostaneena hallituksena. Hallituksen aloittaessa 2019 oli puolustusministeriön pääluokkaan budjetoitu 3,1 miljardia euroa; nyt budjettiesitys antaa aseisiin ensi vuodelle peräti 6,1 miljardia. Marinin hallitus käytännössä kaksinkertaistaa Suomen sotilasmenot neljän vuoden kautensa aikana.
On valmistauduttu Nato-jäsenyyteen muun muassa F-35-hävittäjähankinnalla ja nostamalla sotilasmenojen bkt-osuus reippaasti yli Naton vaatiman kahden prosentin. F-35-hankkeen kustannuksiin budjetoidaan ensi vuodelle lisämenoina lähes 400 miljoonaa aiemmin tiedossa olleen miljardin hankintamäärärahan päälle. Valuuttakurssien muutos eli euron heikkeneminen on huomioitu 271 lisämiljoonalla, ja sopimuksen indeksiehtoon varaudutaan 100 lisämiljoonalla ensi vuonna. Hinnan nousu voi olla miljardeja kymmenen vuoden hankinta-aikana. Tähän päälle tulevat vielä korkojen noususta aiheutuvat kasvavat korkomenot. Alkuperäiseltä hinnaltaan 10 miljardin hankintahan tehdään velaksi. Suomen Kuvalehden mukaan tällä hetkellä tuotannosta valmistuvien F-35-koneiden hinta nousi Yhdysvalloissa jylläävän inflaation vuoksi peräti 75 prosenttia. Ensimmäinen Suomen hankkima kone valmistuu 2025. Vastaava korotus tarkoittaisi 64 koneelta 3,9 miljardin lisähintaa. Ja tämä siis pelkistä koneista, lisäksi tulee kaikki kauppaan kuuluva varustelu. Hävittäjien tilausvaltuus hyväksyttiin vuonna 2020 käytännössä niin, että piikki jäi auki. Suomen eduskunnalle ei riskeistä kerrottu eikä valtio ole näiltä riskeiltä suojautunut. Olen tästä yrittänyt varoitella kuluneen kauden aikana useaan otteeseen.
Arvoisa puhemies! Ulkopolitiikan uusi suunta maksaa nyt Suomelle myös kasvavana energian hintana ja sitä myöten yleisen hintatason nousuna. Paheneva energiakriisi ja hintojen nousu ovat seurausta kiristyneistä Yhdysvaltojen ja EU:n pakotepolitiikasta, vastapakotteista ja pakotteista riippumattomista kansallisista poliittisista päätöksistä. Iso vaikutus hintoihin on myös sillä, että eurooppalaiset valtiot, etupäässä Saksa, ovat täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta ennakoivasti kaiken mahdollisen. Energiapakotteet eivät ole johtaneet toivottuun tulokseen eli Venäjän talouden heikkenemiseen, vaan hintojen nousu on lisännyt maan energianvientituloja. Euroopan talous sen sijaan uhkaa vajota taantumaan ja jopa talouslamaan. Saksan talouden ongelmat näkyvät nopeasti myös Suomen vientiteollisuudessa. Uhkana on myös työllisyyden heikkeneminen.
Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä ei ole todella merkittäviä pieni- ja keskituloisten toimeentuloa helpottavia toimia. Hallitus puuttuu energiahintoihin hyvin keveillä toimilla. Sähkön alvin laskun siirtyminen kuluttajahintoihin ei ole lainkaan varmaa, ja alvin lasku syö pohjaa valtiontaloudelta 200 miljoonan euron arvosta. Isoin panostus eli suurten sähkölaskujen 300 miljoonan verovähennysoikeus on jälkikäteinen tuki ja hyödyttää tosiasiallisesti vain niitä hyvätuloisia, joiden tulot ja talouspuskurit kestävät kovia hintoja yli verovuoden. Kelan vielä valmistelussa oleva 300 miljoonan euron tuki pienituloisille ei ole suuren suuri sekään. Lisää tukea kansalaisille tulisi saada hintojen nyt rajusti noustessa. Tämä ylimääräinen lapsilisäkuukausi on tietenkin oikeansuuntainen toimi, kun se maksetaan kaikille suoraan, mutta kovin pieni kertaluontoinen tuki sekin, kun hintojen nousu euroalueella lähentelee siis jo 10:tä prosenttia. On muistettava myös, että lapsilisän reaaliarvo on pudonnut 90-luvun puolivälistä lähes 40 prosenttia ja sitä on leikattu viimeksi rajusti vuonna 2015. Etuutta ei myöskään ole sidottu indeksiin. Entä sitten yksin elävien ja eläkeläisten tukeminen? Tällaisia toimia budjetissa ei näy.
Paitsi energian myös ruoan ja yleisen hintatason nousu tulisi kompensoida kunnollisilla sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotuksilla sekä palkankorotuksilla kansalaisille. Valtiovarainministerinkin mainostamat indeksikorotukset sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin eivät ole mikään lisäys tai helpotus vaan lainmukainen automaatti, joka sekin vain osin kompensoi elinkustannusten nousua. Indekseillä valtiovarainministerin on siis turha paukutella henkseleitään. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-09-20T15:33:17,2022-09-20T15:38:26,Hyväksytty,1.1
2022_96_197,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_198,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Kyseessä on siis tämän hallituksen viimeinen budjetti, ja kun muistelee taaksepäin vuotta 2019 Säätytalolla, niin kyllä meininki oli aika lailla erilaista. Silloin puhuttiin muutamista miljoonista, kun puhuttiin teknologiateollisuuden globaalien ekosysteemien kehittämisestä, ja nyt on miljoonista tullut miljardeja. On ollut pandemiaa, on ollut Venäjän hyökkäyssotaa, ties mitä — energiakriisi, valtava energiasota, käytännössä globaali sellainen. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-09-20T15:38:30,2022-09-20T15:39:11,Hyväksytty,1.1
2022_96_199,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituskausi on ollut kokonaisuudessaan täysin poikkeuksellinen. Nyt kun ollaan tekemässä tämän kauden viimeistä budjettia, on hyvä katsoa myös taaksepäin.
Puheenvuoroni alussa haluan antaa kiitosta ministereille, jotka ovat joutuneet joka päivä elämään ikään kuin poikkeusaikaa. Monia asioita on varmasti tehty oikein, mutta on paljon, mitä näin taaksepäin katsoen olisi voitu tehdä toisin. Koronakriisi, Venäjän aloittama hyökkäyssota, energiakriisi, maatalouskriisi, inflaation kiihtyminen ja niin edelleen — tuntuu siltä, että hallitus on joutunut elämään kriisien ehdoilla, ja moni tärkeä asia on jäänyt pakostakin kriisien jalkoihin.
Tämä hallitus jättää jälkeensä valtavasti kasvaneen valtionvelan. Suomi on elänyt velaksi viimeiset 15 vuotta, ja näyttää siltä, että velkaantumiselle ei ole loppua näkyvissä. Valtion menoja tulee jatkossa tarkastella paljon nykyistä kriittisemmin. Jos emme saa velkaantumista pysäytettyä, on meille jatkossa odotettavissa yhä suurempia ongelmia. Jo nyt velanhoitokulut kasvavat merkittävästi. Voikin kysyä, uskooko joku todella, että nollakorkojen aikakausi voisi jatkua pitkään eikä velkoja tarvitsisi koskaan maksaa takaisin.
Viimeiset kuukaudet ovat osoittaneet, että päätöksenteon tulee olla omissa käsissämme. Käsillä oleva energiakriisi on karmea esimerkki siitä, kuinka ajopuun lailla emme voi vaikuttaa oman maamme ja omien kansalaistemme tilanteeseen. Tähän täytyy saada muutos. Omavaraisuuden tulee jatkossa olla keskiössä, ja kansallista päätäntävaltaa tulee palauttaa. 
On itsestäänselvää, että Suomen tulee tukea ja auttaa Ukrainaa tilanteessa, jossa Venäjän silmitön hyökkäys aiheuttaa valtavia inhimillisiä ja taloudellisia tuhoja. Täysin toinen asia on se, onko Suomella varaa antaa miljardeja euroja erilaisiin EU-hankkeisiin, joilla kerta toisensa jälkeen tuetaan muita EU-maita, esimerkkinä vaikkapa ne rahat, joilla esimerkiksi Italiassa tehdään energiaremontteja. Uskoisin, että noille euroille olisi ollut käyttöä myös meillä täällä Suomessa.
Hoitajakriisi on osoitus siitä, että meillä on kotimaassa ongelmia, joita ei voi ratkaista muutoin kuin lisäämällä rahoitusta. Terveydenhuolto tulee tarvitsemaan tulevina vuosina huomattavan lisärahoituksen. Väestön ikääntyminen ja hoitohenkilökunnan puute vaativat suuria panostuksia terveydenhoitoon.
Toivoisin, että hallitus miettisi vielä uudestaan myös Kela-korvauksien kohtaloa. Tässä akuutissa tilanteessa olisi paljon järkevämpää korottaa Kela-korvauksia kuin leikata niitä. Huomauttaisin, että myös parlamentaarinen työryhmä päätyy Kela-korvausten säilyttämiseen eikä suinkaan Kela-korvausten poistamiseen.
Koronakriisi aiheutti julkiseen terveydenhuoltoon valtavan hoitovelan. Nyt olisi oikea aika ottaa myös yksityiset terveydenhoitoyritykset mukaan hoitojonojen purkamiseen. Esimerkiksi suuri määrä erilaisia leikkauksia voitaisiin suorittaa yksityisellä puolella. Tämä olisi ehdottomasti myös potilaan etu, samalla kun se poistaisi painetta julkisesta terveydenhuollosta.
Kun puhutaan miljardiluokan budjettialijäämästä, tuntuu hieman kummalliselta joutua joka vuosi puhumaan samasta asiasta: keliakiakorvauksesta. Keliakia on sairaus, joka hoitamattomana aiheuttaa vakavia ongelmia. Ainut hoito, ehdoton gluteeniton ruokavalio, on kuitenkin kallista. Moni keliaakikko, erityisesti pienituloinen keliaakikko, todella tarvitsisi tukea pystyäkseen elämään sairautensa kanssa, ja toivonkin, että keliakiakorvaukseen saataisiin sisällytettyä ensi vuoden talousarvioon 15 miljoonaa — ainakin siihen, joka tulee toteutumaan.
Tein viime vuonna lakialoitteen eturauhassyöpäseulontojen aloittamisesta. Eturauhassyöpä on Suomen yleisin syöpä, johon sairastuu 5 500 miestä ja kuolee yli 900 miestä joka vuosi. Seulontoja ei voida aloittaa ilman tarvittavaa rahoitusta, ja toivonkin, että asia nähtäisiin niin tärkeäksi, että myös tälle hankkeelle löytyisi rahoitus.
Lopuksi vielä muutama sana verotuksesta.
Suomessa on nopeasti paheneva työvoimapula. Monella alalla on jo erittäin vaikea löytää osaavaa henkilökuntaa. Tämä vaikeuttaa jo nyt monien yritysten toimintaa. Olen esittänyt, että voitaisiin muuttaa eläkeläisten mahdollisuutta työntekoon niin, että se olisi myös taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.
Esittämässäni kahden erillisen verokirjan mallissa eläkeläisillä olisi kaksi erillistä verokorttia niin, että eläkkeen lisäksi tulevaa ansiotuloa ei verotettaisi lisäprosentilla vaan työtuloa verotettaisiin erillisenä huomattavasti kevyemmin. Moni eläkeläinen voisi tehdä osa-aikatyötä niin, että työssä käyminen olisi taloudellisesti palkitsevaa. Esimerkiksi terveydenhoitoon voitaisiin saada nopeastikin [Puhemies koputtaa] suuri joukko kokeneita, ammattitaitoisia hoitajia. Työvoimapula pahenee nopeasti, joten on tärkeää löytää uusia ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-20T15:42:46,2022-09-20T15:48:09,Hyväksytty,1.1
2022_96_200,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_201,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on ollut monenlaisia budjetteja tällä kaudella: on ollut koronaan liittyen, sitten Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, ja tätä budjettia selvästi hallitsevat hintojen nousu ja erityisesti energian hinnan korotuksista kärsivien kotitalouksien auttaminen ja ihmisten selviytyminen tästä tilanteesta eteenpäin.
Ehkä hallitsevin elementti täällä on energian hintojen nouseminen, ja minun mielestäni on hyvä, että hallitus esittää tätä sähkövähennystä, jota pääsee heti ensi vuoden alusta hyödyntämään. Ja kaikkein pienituloisimmille räätälöidään omanlainen sähkövähennys, niin että hekin hyötyvät tästä tilanteesta, koska heille tämä on kaikista akuutein ja tukalin. Toisaalta myös sähkön arvonlisäveron lasku tuo kaivattua helpotusta tilanteeseen. Yleisesti tähän koko sähkön hinnan nousuun ja sähkömarkkinoille tarvittaisiin isompaa remonttia EU-tasolla, ja ylipäätänsä näihin ylisuuriin voittoihin olisi välttämätöntä puuttua.
Tässä budjetissa on hyviä parannuksia: lapsiperheiden päivähoitomaksujen alentaminen pysyvästi, ylimääräinen lapsilisä. Tervehdin ilolla myös tätä ulosoton suojaosan korottamista. Ja myös eläkkeensaajille on tässä toimia, joilla tässä kasvavien hintojen ahdingossa voidaan auttaa niin lämmityskustannuksissa mutta myös lääkkeiden maksukatossa. Indeksi on jäädytetty, eli se ei nouse, ja myös työeläkkeisiin on tulossa iso korotus nyt tämän indeksin myötä. Lisäksi tällä budjetilla lisätään ylipäätänsä koulutusta. Kun täällä on paljon puhuttu tästä terveydenhuollon tilanteestakin, niin meillä on sinne lisää koulutuspaikkoja ja rahaa työolojen parantamiseen, ja se on tärkeätä.
Yleisesti pidän myös hyvänä, tässä kun taloudesta puhutaan, että meillä työllisyys on vahvistunut ja vahvistuu edelleen, ja esimerkiksi nuorisotyöttömyys on alimmillaan, mitä se on 15 vuoden aikana ollut, ja tämä on todella, todella tärkeätä.
Tämä hallituksen talousarvioesitys antaa hyvät edellytykset vastata niihin tuleviin haasteisiin, joita meillä tulevaisuudessa on. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-20T15:48:09,2022-09-20T15:51:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_202,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_203,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on selvää, että kriisitilanteissa, kuten koronapandemiassa ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamassa talouskriisissä, täytyy elvyttää ja auttaa kotitaloudet ja yritykset akuutin kriisin yli. Näistä kriiseistä ei hallitusta voi syyttää, mutta se, miten kriiseissä on toimittu, jättää parantamisen varaa. Vielä enemmän parannettavaa löytyy, kun huomioi, millä tavalla hallitus on pistänyt rahaa haisemaan omilla harkinnanvaraisilla menolisäyksillään.
Talouskasvun heikentyessä bruttokansantuote jää ennakoitua pienemmäksi, jolloin velkasuhde ei tasapainotu vaan kasvaa. Päätökset maanpuolustuksen ja rajaturvallisuuden vahvistamisesta ja ukrainalaisten auttamisesta ovat tietenkin olleet perusteltuja ja kannatettavia päätöksiä, joista lähes kaikki ryhmät ovat olleet yksimielisiä. Määrärahojen kasvua selittävät kuitenkin hallituksen lempihankkeet: kehitysyhteistyö, EU-tukiaiset ja ilmoittautuminen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etulinjaan — maksajaksi. Se, mitä hallitus kutsuu vastuun kantamiseksi, on käytännössä tulonsiirtoa ja vastuita vieraiden valtioiden hyväksi.
Kaikilta lisämenoilta ja veronkorotuksilta ei voi välttyä, mutta pelkästään valtionvelka on nousemassa ensi vuonna 146 miljardiin euroon. Se on yli 26 000 euroa kansalaista kohti vauvasta vaariin ja mummoon. Pelkästään valtionvelan korkomenot ylittävät jo 1,5 miljardia euroa. Menoja olisi osattava karsia varsinkin tilanteessa, jossa pidemmällä aikavälillä valtion tulot ja menot ovat epätasapainossa ja ikääntymisen seurauksena julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Hallitukselle pitäisi olla selvää, että vaikka kriisien takia menokehykset eivät ole mälläystä rajoittamassa, se ei tarkoita, että kaikki ideologiset ideat tulisi toteuttaa. On vastuutonta kasvattaa menoja sateenkaarihallituksen kaikkien osapuolien mieliksi ja jättää ikävät leikkaukset seuraavan hallituksen rasitteeksi. Maltillisemmalla linjalla jotain hallituksen perinnöstä voisi jäädä elämään muutenkin kuin velkana.
Jos menoja halutaan kasvattaa ilman lisävelkaantumista, tarvitaan talouskasvua ruokkivia uudistuksia. Sote-uudistus on hallituksen uudistuksista suurin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisin. Asiantuntijalausunnoissa sen arvioidaan kuitenkin vain lisäävän lähivuosien menoja — täksi vuodeksi yli 12 ja ensi vuodeksi lähes 14 miljardia euroa tässäkin budjetissa. Lisäksi hallitus kaavailee laittomasti maassa oleville paperittomille pääsyä ei-kiireellisen hoidon pariin lisäten sote-sektorin kuluja entisestään ja vahvistaen Suomen houkuttelevuutta maailman sosiaalitoimiston lisäksi myös maailman terveyskeskuksena.
Valtiovarainministeriö tiedotteessaan toteaa, että talousarvioesitys sisältää merkittäviä toimia ihmisten ostovoiman vahvistamiseksi. Mitä ne sitten ovat? Varhaiskasvatusmaksujen alentamista, jouluna maksettava ylimääräinen lapsilisä ja korotuksia useisiin etuuksiin. Taas kerran unohtui keskiluokka, joka ei etuuksia nauti ja jonka rooliksi jää maksaa kaikki niin kauan kuin maksukykyä on.
Hallitus on toki esittänyt tukimallit sähkökriisistä selviämiseen, mutta tässä keksitään jälleen pyörää uudestaan, koska naapurimaissa Norjassa ja Ruotsissa käytössä on valmis yksinkertainen tukimalli, jossa kotitalouksia tuetaan sähkönkulutuksen suhteen: kotitalouden sähkön hinnasta korvataan 80 prosenttia siitä hinnasta, joka ylittää 0,7 kruunun kilowattitunnin hinnan 5 000 kilowatin kulutukseen asti kuukausittain. Kotitalouksille siis taataan tietty määrä sähköä kohtuullisella hinnalla. Hallituksen mallissa tuet tulisivat joskus myöhemmin veroalen muodossa, vaikka rahaa laskujen maksuun tarvitaan nyt eikä vaikkapa ensi keväänä. Ministerien suusta on kuultu, että jos sähkölaskuun eivät rahat riitä, saa sossun luukulta apua — ajatelkaa.
Arvoisa puhemies! Suorien menojen lisäksi takausvastuut ovat koronan, Venäjän hyökkäyssodan, inflaation ja EU:n vedätyspaketin takia kasvaneet nykyisen hallituksen aikana huomattavasti tavallista nopeammin. Hallitus on väittänyt, että velkaantuminen on johtunut koronasta aiheutuvista toimenpiteistä ja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä suurimmat menonlisäykset aiheutuvat hallituksen päättämistä muista harkinnanvaraisista toimista. Tämä selviää valtiovarainministeriön eilen julkaistusta talouskatsauksesta. Koronaan tai Venäjään liittymättömiä menolisäyksiä [Puhemies koputtaa] on tehty tai budjetoitu tehtävän peräti 11 miljardia euroa tämän hallituskauden aikana. On siis vastuutonta piiloutua koronan tai Venäjän selän taakse ja väittää, että tehdyt ratkaisut ovat olleet välttämättömiä ja [Puhemies koputtaa] että syyllinen velkaantumiseen on jossakin muualla kuin valtioneuvostossa.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön luvut osoittavat karun todellisuuden, että velkaantumisen aiheuttaneet menonlisäykset on tehty hallituksen toimesta. Siksi tämäkin budjetti on kuin harakan lento: porstuaan jää läjä jöötiä, kun hopealusikat katoavat paremmille pesäpaikoille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-20T15:51:04,2022-09-20T15:57:00,Hyväksytty,1.1
2022_96_204,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Muistutan arvoisia edustajia tästä viiden minuutin aikasuosituksesta. — Edustaja Kiviranta näyttää mallia., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_205,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin näkymiä varjostavat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi, korkea inflaatio ja nousevat korot. Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa yli yhdeksään prosenttiin. Euroopan keskuspankki ilmoitti hiljattain historiallisen suuresta koron nostosta ja aikoo kiristää rahapolitiikkaa todennäköisesti vielä useamman kerran.
Taloudessa on nyt poikkeuksellisen paljon epävarmuustekijöitä. Euroalueella talouskasvun piristymistä ei ole näköpiirissä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Maailmantalouden kasvu hidastuu. Tuleva talvi koettelee varmasti suomalaisten kriisinsietokykyä, sillä energian hinnat pysyvät korkealla tasolla.
Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 budjettiesityksessä perusasiat ovat keskiössä, kuten pitääkin. Budjetti turvaa ostovoimaa, vahvistaa turvallisuutta ja huoltovarmuutta sekä lisää energiaomavaraisuutta. On tärkeää, että maanpuolustukseen ohjataan merkittävästi lisärahoitusta muun muassa materiaalihankintoihin ja toimintamenoihin. Myös Rajavartiolaitoksen suorituskyvyn kasvattaminen ja kyberturvallisuusuhkiin varautuminen on erittäin tärkeää.
Monet tämän vaalikauden panostukset ovat olleet ilmeisen välttämättömiä. Suurin osa tästä hallituskaudesta on eletty poikkeuksellisia aikoja. Ensin tuli koronapandemia ja sen jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. On ollut välttämätöntä ottaa velkaa.
Arvoisa puhemies! Poikkeukselliset tapahtumat eivät kuitenkaan ole ainoa syy velanotolle. Budjetti on kroonisesti alijäämäinen, ja myös tässä vuoden 2023 budjetissa velkaa otetaan yli 8 miljardia euroa lisää.
Suomen vakavin keskipitkän aikavälin haaste on edelleen heikentyvä huoltosuhde ja se, ettei talouden rakenteellisia uudistuksia ole tehty riittävästi. Tarvitsemme mittavaa talouskasvua pystyäksemme rahoittamaan nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion myös tulevaisuudessa. Suomen täytyy olla houkutteleva paikka investoida, yrittää ja työllistää, jotta voimme säilyttää asemamme pohjoismaisena hyvinvointivaltiona.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-20T15:57:02,2022-09-20T15:59:59,Hyväksytty,1.1
2022_96_206,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Edustaja Hopsu, edustaja Hopsu poissa. — Ledamot Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_207,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Elämme edelleen todella haasteellisia aikoja, ollaan nyt keskellä niitä — ei olisi uskonut, kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin. Koronan ja Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät todella vahvasti myös ensi vuoden talousarviossa monellakin momentilla. Alijäämä on suuri, yli kahdeksan miljardia, velanotto huolestuttaa kansalaisia ja meitä, mutta olemme nyt siinä tilanteessa, että pitää panostaa. Inflaatio osaltaan ajaa meitä tähän, ja todella haasteellinen talvi odottaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-09-20T16:00:05,2022-09-20T16:00:59,Hyväksytty,1.1
2022_96_208,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän lupaa saada pitää koko puheeni täältä paikalta, kiitos. [Puhemies: Lupa myönnetty!] — Kiitoksia.
Odotin tätä talousarviokirjaa mielenkiinnolla monestakin syystä. Eniten ehkä sen takia, että se on viimeinen talousarvio, johon voin itse osallistua ja josta keskustella, koska olen päättänyt luopua ehdokkuudestani enkä asetu enää ehdolle.
Tänään syötin hakusanalla tähän talousarviokirjaan kaksi sanaa: ”ruoka”, ”apu”. Kaikki täällä tietävät, että seitsemän vuotta olen puhunut ja paasannut tästä ruoka-avun rahoituksen saamisesta valtion talousarvioon ikään kuin kiinteänä määrärahana. No, tänään hieman ilahduin, koska tänne oli kirjattu ruoka-apu ja sen kehittämiseen yksi miljoona euroa. Näytin valiokunnassa sitä ystävilleni keskustasta ja totesin: ”Jippii, tämä on työvoitto.” Eräs kollega sanoi, että se on sitten varmaan Lex Laukkanen. No, luin muutaman sivun eteenpäin ja petyin yhtä nopeasti kuin innostuin, sillä kävi ilmi, että tämä miljoonan lisäys oli siirtomääräraha tältä vuodelta, koska sosiaali‑ ja terveysministeriö ei ole tänä vuonna onnistunut jakamaan sitä miljoonaa, jonka eduskunta oli osoittanut vähävaraisten auttamiseen, joten nyt se miljoona siirretään sitten ensi vuodelle.
Arvoisa puhemies! Eilen puhuin täällä hieman poliittisesta kyvyttömyydestä, ja sanoisin näin, että jotenkin tämä vähävaraisten auttaminen on meillä nyt muuttunut tällaiseksi akateemiseksi köyhyyspuuhasteluksi. Me perustamme työryhmiä, valitsemme niihin tohtoreita ja professoreita ja me ajattelemme, että jollakin tavalla kehittämistyöllä voimme poistaa ihmisten näläntunteen. Täällä talousarviokirjassa todetaan vaikuttamistavoitteena sosiaali‑ ja terveysministeriön osalta, että sosiaaliturva kannustaa työhön, köyhyyden ja syrjäytyneiden määrä on vähentynyt, vaikuttavat palvelut ja toimeentuloturva muodostavat yhteentoimivat kokonaisuudet, oikea-aikaiset ja luotettavat palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Voisi sanoa, että millä tahansa mittarilla mitattuna näissä kaikissa ollaan jääty jälkeen. Jotenkin iloitsen siitä, että valtiovarainministeri on täällä, ja niin kuin hän hyvin tietää, hänen työtänsä paljon arvostan, ja ajattelin, että olisikohan vielä mitenkään mahdollista, että me sitten kuitenkin saisimme jotenkin tämän vähävaraisia auttavien yhdistysten pysyvän määrärahan. Minulta ministeriöstä kysyttiin, mikä se summa minun mielestäni pitäisi olla — kaikki tietävät, että olen 14-vuotiaasta saakka tehnyt työtä vähävaraisten parissa, ja aikanaan presidentti Halonen myönsi tästä syystä minulle sosiaalineuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta työstä — ja sanoin, että jos pääsisimme kahdella miljoonalla vauhtiin, niin voisimme sitä sitten tarkastella vuosien varrella, mutta sitä ei saisi ohjata mihinkään kehittämistyöhön vaan nimenomaan näille sadoille yhdistyksille, jotka tuolla ruohonjuuritasolla auttavat ihmisiä. Tällä hetkellä tilannehan on muuttumassa vakavammaksi kuin koskaan ennen Suomessa. Me lähenemme kohta näitä 90-luvun laman lukuja tuolla leipäjonoissa.
Hyvät kansanedustajat, kaikki kansalaiset, jotka sattuvat kuulemaan tätä puhetta! Minusta tämä olisi oikeus ja kohtuus, että eduskunta tarttuisi tähän asiaan ja ne, jotka valtiovarainvaliokunnassa istuvat, voisivat tämän asian vielä kerran ottaa pöydälle, niin sitten minäkin voisin tästä työstä, luottamustoimestani, poistua ja sanoa, että sain kerrankin yhden asian aikaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-09-20T16:05:23,2022-09-20T16:10:01,Hyväksytty,1.1
2022_96_209,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Kvarnström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_210,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade talman, arvoisa puhemies! Marinin hallitus jatkaa kriisiaikojen vastuun kantamista. Se jatkaa toimenpiteitään, joilla pyritään käytännöllisten ratkaisujen löytämiseen lyhyellä aikavälillä ja samalla strategiseen ohjaukseen kohti kestävää kehitystä. Venäjän kammottava hyökkäyssota on johtanut pahenevaan energiakriisiin, ja ensi talven tärkein asia on se, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä ja tukee Ukrainaa vielä entistä enemmän. Tässä tilanteessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla lisätään vakautta ja tulevaisuudenuskoa.
Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioehdotus pyrkii toisaalta parantamaan ostovoimaa ja toisaalta olemaan pahentamatta inflaatiota. Tämä on taas kriisibudjetti, jonka alijäämä on suurempi kuin mitä olisimme halunneet, mutta sen menot ovat välttämättömiä maamme turvallisuuden, kasvun ja hyvinvoinnin kannalta. On oikein ja tärkeää, että vahvistamme Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta ja jatkamme tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan sekä reiluun vihreään siirtymään panostamista.
Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta aiheutuvat määrärahakohdennukset ovat yli kaksi miljardia euroa. Kyse on tarpeellisista panostuksista, joista täällä varmasti ollaan suurelta osin yksimielisiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-09-20T16:10:04,2022-09-20T16:11:34,Hyväksytty,1.1
2022_96_211,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtion talousarvio vuodelle 2023. Esitys on noin kahdeksan miljardia alijäämäinen, mutta voimme olla aivan varmoja siitä, että lopullinen ensi vuoden alijäämä on lisätalousarvioiden myötä paljon suurempi. Pitää muistaa myös todennäköisesti vastaan tulevat erilaiset EU-tason kriisipaketit, jotka tulevat lisäämään suomalaisten veronmaksajien kustannuksia entisestään.
Tämä hallitus on joka vuosi ottanut rutkasti lisää velkaa, ja oli tietysti selvää, että eduskuntavaalien edelläkään velkajarrua ei paineta. Me perussuomalaisissa emme kritisoi suoraan koronasta tai Ukrainan sodasta aiheutuviin kuluihin otettavaa velkaa. Hallitus on ollut niiden suhteen pakkoraossa, ja olemme täällä oppositiossa näitä kriisitoimia kannattaneet. Hyväksyimme jopa sen, että näitä tiettyjä menoja on siirretty kehysten ulkopuolelle, vaikka velka on velkaa sielläkin.
Sen sijaan emme voi kannattaa sitä, että kehysten ulkopuolelle on siirretty myös esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviä määrärahoja. Sellaisiin pitäisi löytyä rahoitus kehysten sisältä, jos sellaisia nyt yleensäkään pitää tässä määrin myöntää. Kriisejä ei pidä käyttää hyväkseen kauttaaltaan ideologisen vihreän politiikan ajamiseen.
Ensi vuonna pelkästään korkomenot ovat näillä näkymin puolitoista miljardia euroa, ja korkomenot todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa entisestään. Tästä on valtiovarainministeriön budjettipäällikkökin ollut huolissaan. Korkomenojen suuruusluokasta kertoo se, että budjetoidulla puolellatoista miljardilla voitaisiin vaikka paikata hyvinvointialueiden rahoitusvajetta. Kokonaan se ei onnistu, sillä sote-menojen suuruudessa on käytetty pohjana kuntien alibudjetoituja sote-kuluja. Mitä hallitus tekee, kun hyvinvointialueilta kysytään miljardien edestä lisää rahaa?
Arvoisa puhemies! Talouden sopeuttamistoimet ovat siis välttämättömiä, mutta hallituksella ei näytä olevan minkäänlaista halua esimerkiksi leikata kehitysavusta tai käydä tiheämmällä kammalla läpi keskustelua aiheuttaneiden veikkausrahoitteisten järjestöjensä avustuksia. On jotenkin eriskummallista, että kansalaisilta tullaan tulevana talvena vaatimaan kulutuksesta tinkimistä, mutta hallitus itse ei ole valmis näyttämään minkäänlaista esimerkkiä säästämisestä. Valtio jatkaa kuluttamista entiseen malliin ja jopa lisää ei-välttämättömiä menoja.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä palata velkaantumiseen vihreän siirtymän nimissä. Hallitus puolustelee sitä sillä, että vihreä siirtymä parantaisi omavaraisuuttamme ja vähentäisi riippuvuutta fossiilisesta energiasta. Mutta onko se todella näin? Euroopassa toteutettu vihreä siirtymä on pikemminkin lisännyt riippuvuutta Venäjästä, ja Saksan ydinvoimavastaisuuden takia energiaa on tuotettu maakaasulla ja tuotantoakin on siirtynyt enemmän saastuttaviin maihin. Vihreäksi katsottu tuulivoimakin tarvitsee tuekseen säätövoimaa, joka monesti on fossiilisella tuotettua. Emmekä voi syyttää pelkästään Keski-Euroopan energiapolitiikan virheitä, sillä Suomessakin tiedämme, että turvealan alasajo lähinnä lisäsi riippuvuutta venäläisestä hakkeesta.
Meidän pitää lopettaa tällainen vihreässä harhassa eläminen, ja pitää ymmärtää, että täällä Suomessa tarvitsemme niin turvekenttiämme kuin metsiämmekin, joiden käyttöä EU:ssa nyt halutaan järjenvastaisesti rajoittaa. Kokoomuksen mepitkin valitettavasti EU-parlamentissa äänestävät tyhjää tai jopa metsien käytön rajoittamisen puolesta — hämmästyttävää.
Nyt tarvitsemme panostuksia perussuomalaisten ajamaan, omavaraisuutta aidosti parantavaan sinivalkoiseen siirtymään. Se on Suomelle ja Suomen kansalle ja myös maailmalle parhaaksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä pari sanaa hoitoalasta. Hallitus haluaa viedä, aivan oikein, 0,7:n henkilöstömitoituksen huhtikuussa 2023 lävitse. Valitettavasti vain rahaa tähän ei ole, ja on jo tullut lukuisia varoituksia siitä, että mitoitus tulee tarkoittamaan yksityisten hoivakotien sänkypaikkojen pitämistä tyhjänä. Olisiko nyt järkevintä varmistaa rahoitus edes nykyään voimassa olevan 0,6:n mitoituksen saavuttamiseksi? Eilen eduskunnassa hyväksytty pakkolaki ei tule hoitoalan ongelmia ainakaan helpottamaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-20T16:15:17,2022-09-20T16:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_96_212,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_213,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä kehitys tarkoittaa sosiaalista kestävyyttä, vastuuta ympäristöstä sekä vastuuta taloudesta. Jos Rinteen—Marinin hallitukset alkukaudesta puhuivat kestävän kehityksen politiikasta, niin tänä päivänä sille on enää varsin vähän katetta. Jatkuva velkaantuminen nimittäin yksinkertaisesti ei ole kestävää.
Suomen yhteiskunnalliset rakenteelliset haasteet eivät ole yllätys kenellekään, ne ovat olleet pitkään tiedossa. Sellaiset sanat kuin ”kestävyysvaje” ja ”huoltosuhde” ovat ehkä jo ihan sanoinakin kärsineet inflaatiosta, mutta nämä perustavaa laatua olevat ongelmat, joita meillä Suomessa on ratkaistavana, eivät ole kadonneet mihinkään. Käsiimme on tullut uusia kriisejä, mutta nämä peruskysymykset, taloutemme perusta, ovat edelleen ratkaisematta. Näiden perushaasteiden ratkaisemisen sijasta hallituksen talouspolitiikan ohjenuora on ollut kulutuksen ja menojen lisääminen. Vaikeat tilanteet on ratkaistu lisävelan otolla, ja se ei ole kestävä tapa hoitaa asioita.
Tätä keskustelua tänään täällä salissa kuunnellessa saattoi hämärtyä se, että nyt on kysymys hallituksen talousarvioesityksestä. Kokoomus ja muutkin oppositiopuolueet tulevat esittämään oman vaihtoehtonsa, mutta tänään tässä käsittelyssä me käymme läpi hallituksen talousarvioesitystä. Kokoomus tulee esittämään vaihtoehtonsa, jonka kokoomus on esittänyt joka vuosi, ja joka vuosi kokoomuksen vaihtoehto on ollut vastuullisempi ja kestävämpi kuin hallituksen. Kokoomus lähtee kestävän kasvun edellytysten tukemisesta. Kasvua ei synnytetä sillä, että kulutetaan lisää veronmaksajien rahaa tai ulkomailta lainattua rahaa jatkuvasti enemmän. Kestävä kasvu syntyy siitä, että luodaan edellytyksiä työlle ja yrittämiselle. Tällä hetkellä taloutemme ei kasva, kasvu hiipuu, ja tämä erottaa meidät niistä verrokkimaista, joihin haluaisimme verrata itseämme ja joiden kaltaista hyvinvoinnin ja palveluiden tasoa haluaisimme Suomessa ylläpitää, josta haluaisimme nauttia. Ero on se, että meillä ei ole siihen varaa.
On ihan totta, että tällä kaudella kriisejä on riittänyt, ja on ihan totta, että näiden kriisien hoitaminen on edellyttänyt menolisäyksiä ja velanottoa. Näitä kriiseihin liittyviä menolisäyksiä olemme myös oppositiosta tukeneet. Hallituspuolueiden edustajilta tulevissa kommenteissa kuitenkin unohtuu järjestään se, että korona ja sota eivät selitä kuin osan tästä hallituksen velkaantumisen linjasta. Menolisäykset ja velkaantuminen alkoivat jo heti hallituskauden alussa, ennen kuin koronasta oli tietoakaan, saati tästä Venäjän brutaalista hyökkäyssodasta, ja joka vuosi hallitus on lisännyt merkittävästi sellaisia menoja, jotka eivät liity näihin kriiseihin millään tavalla. Rahaa jaetaan välttämätöntä enemmän, ja se ei ole kestävää. Meillä voi olla myös edessä kriisejä. Kukaan meistä ei tiedä, minkälaisia haasteita kohtaamme tulevina vuosina, ja kestävä taloudenpito valmistaisi meitä kohtaamaan myös mahdollisia edessä olevia kriisejä paremmin.
Hallitukselta puuttuu näkymä tulevasta. Tällä hetkellä näkymä on lisää velkaa, ja valtiovarainministeriönkin mukaan velkasuhde on kasvamassa koko sen ajan, mihin ennustejakso nyt ulottuu. Vastuullinen talouspolitiikka, kestävä kehitys ja ylipäätään strateginen, eteenpäin katsova johtamisen ote edellyttäisivät, että hallitus olisi kyennyt esittämään edes suunnitelman siitä, miten tämä kehitys käännetään. Tätä hallitus ei tehnyt, vaan jätti senkin tuleville.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T16:20:36,2022-09-20T16:25:53,Hyväksytty,1.1
2022_96_214,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Otetaan tähän väliin valtiovarainministeri, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_215,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen edustaja kävi läpi hyvin samantyyppisiä syytöksiä hallitusta kohtaan velkalinjasta, mitä aiemmin debatissa kuultiin, ja haluan vain vielä alleviivata muutaman pääviestin.
On aivan totta, että koko alijäämää ja velkaantumista menneiltä vuosilta eivät selitä pelkästään Venäjän hyökkäyssota ja sen seuraukset tai korona-aika. On aivan totta, että esimerkiksi osa tuosta alijäämästä selittyy HX-hankkeella, jota laitettiin liikkeelle jo ennen sodan aikaa Euroopassa, itse asiassa Sipilän hallituskauden loppusuoralla, ja siihen kaikki puolueet ovat sitoutuneet. Se on Suomen historian suurin hankinta, liki 10 miljardin euron kokonaisuus. Ja on myös aivan totta, että koronan ja sodan määritteet eivät pidä sisällään niitä yhteisiä sitoumuksia, joita hallituspuolueet opposition kanssa ovat tässä talossa antaneet Veikkauksen edunsaajien aseman turvaamisesta myös tulevaisuudessa nyt, kun veikkausvoittovarat ovat pienentyneet, eivätkä myöskään sitä tutkimuksen ja kehityksen sitoumusta, joka on tuleville vuosille merkittävä satsaus Suomen talouden kasvuun ja uuden luomiseen. Näitä kaikkia myös oppositiopuolue kokoomus on osaltaan kannattanut.
Totesitte myös, edustaja Sirén, että ne kaikki velkaantumisen vuodet eivät ole pelkästään koronan jälkeistä vaan hallituksella on ollut menolisäyksiä jo vuoden 20 osalta. Sekin pitää paikkansa. Ne ovat olleet niitä arvovalintoja, joita me halusimme olla tukemassa, jotka liittyvät vaikkapa lapsiperheisiin, pienituloisten asemaan tai koulutukseen. Muun muassa korkeakoulutukseen olemme tehneet kunnianpalautuksen ja kohdistaneet sinne pysyviä menolisäyksiä, jotta suomalaisten osaamisesta pidetään huolta. — Se oli muuten samainen budjetti, johon kokoomuksen edustajat talousarvioaloitteinaan tekivät 1,9 miljardin euron edestä enemmän menolisäyksiä kuin hallitus reaalimaailmassa toteutti. Eli jos hallitusta haastetaan velkaantumisesta, minä lupaan haastaa samalla mitalla takaisin. [Saara-Sofia Sirén: Kokoomus esittää vaihtoehdon!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T16:25:53,2022-09-20T16:28:03,Hyväksytty,1.1
2022_96_216,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_217,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme eläneet erittäin poikkeuksellisia aikoja, mikä näkyy tietysti valtion velkaantumisena, mutta meidän pitää nyt luoda katse eteenpäin. Tilanne Ukrainassa ei varmaan ole vuodessakaan ohi, eikä kahdessa — veikkaan, että tämä vuosikymmen siihen menee. Valtionvelan korot vievät ensi vuonna noin puolitoista miljardia euroa. Tiedetään, että Euroopan keskuspankki nostaa korkojaan, ja sitten luottoluokittajien katseet ovat meissä, kun velkataso nousee. Jos luottoluokituksemme heikkenee, se tietää armotta koronnousua. Kipurajana tällä hetkellä voidaan pitää sitä normaalia käytäntöä eli 60:tä prosenttia bkt:stä, mikä on tällä hetkellä noin 160 miljardia. Sitä rajaa kyllä kannattaisi joka ainoan kansanedustajan ja varsinkin ministerin pitää mielessä, että se on se raja, jonka yli ei parane mennä.
Energian hinnannousu, järjetön hinnannousu, on kotimaisen tuotantotalouden yksi suurimmista murheista ja varmaan suurin syy siihen, miksi Suomi voi tällä hetkellä huonosti. Se vaikuttaa totta kai kotitalouksiin, mutta vientivaltaisena maana, vientiteollisuuden tuloista riippuvana maana Suomelle se on kohtalonkysymys. Tässä maassa tehtiin iso virhe, kun tämä vihreä siirtymä aloitettiin aivan väärällä kyljellä ja väärällä tahdilla. Ensinnäkin päästökauppa pitää oikaista. Ne 15 miljoonaa tonnia turhia päästöjä ja pienennettyjä hiilinieluja pitää oikaista. Arvoisat veronmaksajat, tämä lysti maksaa. Nämä väärät luvut, joita ilmastoprofessori Markku Ollikainen jatkuvasti syytää maailmalle eri seminaareissa ympäri maailmaa, maksavat suomalaisille tämänhetkisellä hiilipörssin hinnalla 1,1 miljardia euroa joka ainoa vuosi. Miksi näitä ei oikaista? Miksi, arvoisa ministeri Saarikko, te ette lähde ajamaan tätä asiaa? Ei suomalaiselle veronmaksajalle voi esittää väärillä perusteilla verolappuja eteen. Minä en maksa itse ainakaan yhtään väärää verolappua, minkä verotoimisto on minulle toimittanut. Ne ovat olleet kyllä virheitä, ja verotoimisto on kiitettävästi ollut apuna, ja ne on oikaistu — kiitoksia hyville virkamiehille siitä.
Turvepeltojen vihaaminen, soiden vihaaminen ja metsien suojelu ovat johtaneet siihen, että Suomi on kohta sellaisessa liemessä, josta ei selvitä sitten millään. Nyt vielä tällä hetkellä meillä on tilanne sellainen, että kun tämä päästökauppa on aiheuttanut sen, että turve on kirottujen aineiden joukossa, niin me tällä hetkellä, arvoisa puhemies, poltamme valtavat määrät arvokasta puuta, jonka pitäisi mennä sellutehtaille ja sahoille, mutta se ei mene. Antti Asikainen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusjohtaja, on tehnyt tästä tutkimuksenkin. Kaikki ne motit, jotka jäävät jalostamatta tai poltetaan tässä tapauksessa turhaan kaasuna taivaalle, aiheuttavat Suomelle miljardien vahingot joka vuosi. Miten monta miljardia tämä porukka vielä haluaa lisää vahinkoa? Onhan se aivan käsittämätöntä, että Suomea, joka ihan aidosti elää puusta ja puujaloilla, ollaan tuhoamassa määrätietoisesti. En halua provosoida, mutta sanon sen suoraan, koska tätä asiaa ei voi kierrellä. Meillä ei ole varastoja ensi talven lämmitykseen. Kaikki kuivat puut on poltettu kovan sähkönhinnan takia, ja meillä on varastossa pystypuita, jotka ovat talvella jäässä. Niistä ei energiaa tule. Jos joku ei minun puheitani usko, yrittäköön lämmittää saunaa jäisillä, märillä puilla. Siinä jää sauna kylpemättä ja saunaoluetkin jäävät juomatta.
Meillä ei ole näköalaa ensi talven jälkeen siihen, millä me seuraavana talvena selviämme. Arvoisat ministerit, teidän on nyt äkkiä tehtävä päätös siitä, että ensi kesänä nostetaan tässä maassa turvetta tosissaan. Teidän on tehtävä päätös siitä, kun arvokkaat urakoitsijat odottavat hallituksen päätöksiä siitä, että ensi kesänä tämä homma pannaan isolleen. Päästökaupasta on saatava turve pois ja verot pois turpeelta, muuten tämä vinouma ei lopu koskaan. Ja kun laskelman luvut ovat väärin, me menemme koko ajan väärään suuntaan ja Suomen kansa maksaa.
Olemme nyt sillä rajalla, arvoisa puhemies, että jos näihin virheisiin ei tartuta, tämä tietää sitä, että Suomi on tippumassa pohjoismaisesta hyvinvointivaltioporukasta kokonaan pois. Meidän kansantaloutemme tulevaisuus riippuu vientituloista ja siitä, että kansantalous toimii, ja ne päätökset tämän kotimaisen energian hyväksi on tehtävä heti. Arvokkaat suot odottavat siellä turpeen korjaajaa, ja Suomen valtio odottaa sitä, että sieltä tulisi verotuloja ja ennen kaikkea edullista energiaa suomalaisiin koteihin ja suomalaisiin sähköverkkoihin. CHP-sähkönä tuotetaan talvella kovan pakkasen aikaan yli 3 000 megawatin teholla sähköä. Se on enemmän kuin Olkiluoto kolmonen kertaa kaksi. Siis tässä leikitään sellaista rulettia, jossa ei ole muita häviäjiä kuin kaikki suomalaiset.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Euroopan unioni työntää nyt uutta RED kakkosta elikkä uusiutuvan energian säännöksiä, joiden mukaan puu ei ole uusiutuvaa. Luulin sitä ensiksi vitsiksi, mutta se ei ole sitä, ja taksonomia painaa päälle.
Lopuksi, arvoisa puhemies, yksi sana: Haluan kiittää kuitenkin Itä-Suomen kohtalosta tässä budjetissa, koska Itä-Suomi on alue, joka on kärsinyt sijainnista sen jälkeen, [Puhemies koputtaa] kun nykyinen talvisodan raja jäi voimaan. Kiitoksia siitä, mutta se ei saa jäädä 30 miljoonan ratakorjauksesta kiinni. Sinne pitää tulla myös pysyvä lentoliikenne ja tierahoja lisää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-20T16:28:10,2022-09-20T16:33:36,Hyväksytty,1.1
2022_96_218,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna poissa. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_219,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! I regeringens budgetproposition ser man att regeringen fortsätter sitt målmedvetna arbete i enlighet med regeringsprogrammet, satsningarna på utbildningen finns med och löftet till jordbrukarna om att stöden inte minskar — man kan räkna upp många sådana här saker. De punktinsatser regeringen föreslår på grund av energikrisen är också välmotiverade för att lindra situationen för medborgarna, men samtidigt är det klart att vi alla måste vara oroade över skuldsättningsläget. Räntorna stiger, inflationen stiger. Detta påverkar oss alla, medborgarna, konsumenterna, kommunerna, företagen och så vidare.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-09-20T16:33:42,2022-09-20T16:34:34,Hyväksytty,1.1
2022_96_220,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toukokuussa 2019 hallitusneuvotteluita vetänyt Antti Rinne luonnehti neuvotteluita lauseilla: ”Tämän hallituksen ei tarvitse lähteä leikkaamaan menoista. Tämä hallitus voi käyttää merkittävästi lisää rahaa sekä pysyviin menolisäyksiin että investointiluontoisiin menoihin.” Kun kolme vuotta sitten syksyllä 2019 käsittelimme tässä salissa vuoden 2020 talousarviota, neljä kuukautta vanha Rinteen hallitus oli jo pistänyt menemään miljardin pelkästään menolisäyksinä. Sama tahti on jatkunut, eikä loppua näy. Kriisit ovat olleet hallitukselle tekosyy velkaantua ja paisuttaa julkista taloutta. Kun Marinin hallituksen toimista putsataan pois koronaan ja Venäjään liittyvät toimet, tulee hallitus lisänneeksi vuosina 20—23 harkinnanvaraisilla toimillaan valtion nettomenoja liki 11 miljardilla eurolla. Tämä hallitus tulee ottaneeksi noin 50 miljardia euroa uutta velkaa, yhdessä kaudessa. Se on yksi kolmasosa budjettitalouden koko velasta.
Viherpunaista hallitusta on varoitettu kasvavan valtionvelan ja julkisen talouden velan korkoriskistä lukemattomia kertoja, mutta turhaan. Nyt se korkoriski on lauennut. Pelkästään ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat ainakin miljardilla eurolla, koska miljardi ei merkitse tälle hallitukselle mitään. Havainnollistan sen: miljardi euroa on yli kilometrin korkea pino sadan euron seteleitä. Miksi tätä korkoasiaa sitten pitää painottaa? Koska jatkuva velkaantuminen yhdessä nopeasti kasvavien korkomenojen ja olemattoman talouskasvun kanssa johtavat pian tilanteen riistäytymiseen käsistä. Suomalainen veronmaksaja tuntee sen jo nyt nahoissaan. Hallituksen talouspolitiikka ei ole isänmaallista, se on vastuutonta.
Arvoisa puhemies! Korkojen kasvun vakavuus ei ole merkinnyt hallitukselle mitään. Valtiovarainministeriön viime kevään kestävyysvajelaskelmassa arvioitiin koko julkisen talouden vuoden 2021 korkomenoiksi 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Korkomenot lähtisivät repeämään laskelman mukaan 30-luvulla. Ne olisivat tätä menoa 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2040 ja huikeat 8,5 vuonna 2070. Tämän hallitus on sivuuttanut kokonaan. Korot kirmaavat nyt karkuun, ja jo ensi vuoden, 2023, budjetissa pelkästään valtion korkomenot ylittävät 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ellei kestävyysvajetta kateta vuoteen 2030 mennessä, korot lähtevät täysin käsistä.
Oikaisen nyt vielä kerran hallituksen ja kokoomuksen yhteisen luulon siitä, että tilanne olisi korjattavissa talouskasvulla — se ei nimittäin ole mahdollista. Suomen Pankin viime joulukuun laskelmien mukaan talouskasvu jää lähivuosikymmeninä 1,2 prosenttiin ja hiipuu entisestään 40-luvulta eteenpäin. Tätäkin voi pitää optimistisena, sillä tänä päivänä syntyvät kasvutekijät eli inhimillinen ja kiinteä pääoma eivät ole enää entisen veroisia. Päinvastoin mukavihreät, kuluttajien ostovoimaa syövät investoinnit, kasvava pseudotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus sekä julkista taloutta rasittava maahanmuutto tuhoavat kasvutekijöitä. Sekä verokiila että velkaantuminen kasvavat edelleen jarruttaen taloutta tehokkaasti. Elvytys tai veroale velaksi ei ole vaihtoehto.
Perussuomalaisten pitkäaikaiset vaatimukset julkisten menojen tärkeysjärjestykseen laittamisesta, turhasta ja hukasta luopumisesta sekä isänmaallisesta talouspolitiikasta on kuitattu populismiksi. Tänäänkin tässä salissa on naureskeltu perussuomalaisten sinivalkoisille linjauksille ja pilkattu niitä. Jos me emme itse halua pistää Suomen hyvän ylläpitämistä, puolustamista ja rakentamista, suomalaisia, ykköseksi, kun kohdistamme verorahojamme, niin kuka sitten haluaa? Kuluvan vuoden ja tulevan talven tapahtumat tulevat osoittamaan vaatimuksemme [Puhemies koputtaa] paitsi oikeiksi myös välttämättömiksi yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen ja suomalaisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T16:36:16,2022-09-20T16:41:35,Hyväksytty,1.1
2022_96_221,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman poissa, edustaja Torniainen poissa, edustaja Elo poissa, edustaja Heinäluoma poissa, edustaja Virolainen poissa. — Nyt valtiovarainministeri, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_222,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin edustaja Ranteen puheenvuoroa tarkkaan, kun ruoditte tätä velan tuskaa. Se on varmasti kaikille suomalaisille yhteinen huoli; ainakin valtaosa suomalaisista jakaa perinteisen talouskäsityksen, jossa velka ei ole hyvä asia. Mutta tekisi mieli sanoa, että te, edustaja, ikään kuin vähän unohditte puheenvuorostanne sen toisen puolen, miksi velkaa on jouduttu ottamaan — ei ikään kuin velkaantumisen ilosta vaan niistä ratkaisuista, joita myös teidän puolueenne on tukenut.
Täällä muistaakseni edustaja Lindtman taisi käydä läpi puolueiden välisiä näkemyseroja ja totesi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetit ovat käytännössä likipitäen saman mittakaavan asioita kuin hallituksen budjetit. Voi olla, että vaikka käyttäisitte rahaa työperäisen maahanmuuton edistämiseen vähemmän kuin mitä hallitus haluaa tehdä, niin mittakaava teidän vaihtoehtobudjeteissanne on ollut ihan sama kuin hallituksella. Eli tätä puheenvuoroa vasten odotan kyllä erityisellä mielenkiinnolla perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, kuinka merkittävän paljon se on velkaantumisen osalta pienempi, kun tunnistan, että esimerkiksi eilen profiloiduitte voimakkaasti julkisten menojen lisäämisellä hoitajien palkkauskysymyksessä. En siis tarkoita, että se linjana olisi jotenkin huono tai väärä, te olette halunneet tämän kannan ottaa, mutta korostan, että ei voi käydä velkakauhistelukeskustelua erillään siitä, mihin sitä rahaa käytetään.
Sitten, edustaja Ranne, en ole juurikaan teitä kokeneempi, mutta kuitenkin kolmatta kautta eduskunnassa, ja minä olen ymmärtänyt niin, että olisi parempi, että me emme arvioisi ainakaan täällä suuressa salissa edustaja‑ ja ministerivastuullamme toinen toistemme isänmaallisuuden määrää. Pahoittelut, jos olen itse sellaiseen syyllistynyt — toivon, että en — mutta kuvasitte toimintaamme jotakuinkin isänmaallisuuden vastaiseksi. Se on raskas syytös tässä salissa. [Jukka Gustafsson: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-20T16:41:52,2022-09-20T16:43:47,Hyväksytty,1.1
2022_96_223,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia.— Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_224,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on vuoden 23 budjetti. Kiitos valtiovarainministeriölle ja ‑ministerille tästä esittelystä tämän päivän aikana. Kyllähän se on näin, että tässä käsissä on nyt perusasioiden budjetti. Meillä on niin paljon ollut ympäristössä muutoksia ja kriisejä ja muuta, että kyllä tämä kansa ja kotitaloudet odottavat, että budjetistakin tulisi näitä tekijöitä, stabiilimpia tekijöitä, niin että me pystyttäisiin tätä hallitsemaan.
Nostan tässä nyt ensin tämän energian, kun se tuohon kielen päälle ensin tulee: Meillä kotitaloudet pohtivat, mikä on sähkön hinta tai polttoaineen hinta, kaikkenansa polttoaineiden hinta, ensi talvelle. Pitää sanoa, että hallitus on hyvin ottanut asian ohjakseensa, ja tässä budjetissa on muun muassa juurikin sähkön arvonlisäveron alentaminen ja sähkötuki ja myös sitten heikompiosaisille vielä erillinen sähkön huomiointi. Pitää kiittää eduskuntaakin ja hallitusta siitä päätöksestä, että tehtiin nopeasti viime viikolla se kymmenen miljardin euron valtiontakauspäätös, joka oli näillä johdannaismarkkinoilla ja futuurimarkkinoilla rauhoittava tekijä. Se on nyt jo näkynyt osittain sähkönhintatarjouksissakin, mitä on tämän viikon aikana kuullut.
Toinen asia: Hallitusta on myös syytetty, että ei näitä toimenpiteitä olisi tehty polttoaineen hintaan tai sähkön hintaan, mutta niitähän on tehty. Toinen on juuri tämä jakeluvelvoitteeseenkin puuttuminen, kun olivat juuri polttoaineen hinnat kovassa nousussa, ja siinä saatiin 12 sentin alennus. Se katkaisi tavallaan tämän nousukiidon, ja tällä hetkellä pumpulla on löydetty jopa dieselissä alle kahden euron hintoja, niin että tämäkin on rauhoittunut ainakin väliaikaisesti. — Joku kysyi, missä: se oli lentokentän ja Helsingin välissä.
Nyt tulee vielä panostaa tähän energiasiirtymään. Se on iso kysymys meille todellakin, kun tämä Venäjän raja sulkeutuu. Me tarvitsemme niitä energioita, mitä sieltä on tullut, puhutaan nyt vaikka esimerkkinä puusta, hakkeesta; meidän täytyy löytää se omista metsistä. Lisäksi tämä lämpöenergia, mitä sieltä on tullut noin kymmenen miljoonaa kuutiota vuodessa, ja nelisen miljoonaa pyöreätä puuta, koivua ja näin edelleen. Meidän täytyy aktivoida omia metsänomistajia ja saada tämä puoli hyvinkin käyntiin.
Tähän samaan hengenvetoon: Tuossa edustaja Hoskonen otti esille turpeen hinnoittelun ja kivihiilen hinnoittelun ja koko Euroopankin energiakriisin. Meidän on hyvin tarkkaan seurattava, mitä Saksa tekee kivihiilen kanssa. Se on mielestäni yhtäläinen päästökauppakohde kuin meillä on turve Suomessa. Jos siellä tulee näitä linkkuja siten, että kivihiili on yrityksille ja muille kannattavampaa ja Saksan valtio lähtee yhtäkkisesti maksamaan päästökauppamaksuja, niin meidänkin tulee myös pohtia, mikä meidän turpeen asema tässä on ja voidaanko sitä helpottaa. Toki hallitus on nyt helpottanut osaltaan näitten pienten voimaloiden päästökauppamaksuja, ja onneksi myös sitten Vapo on nostanut meille turvetta ensi talveksi. Se on tärkeä asia, millä omavaraisuus ja huoltovarmuus myös lämmön osalta saadaan.
Kaikkenaan hallituksen esityksessä monta hyvää osiota: Mietitään perheitä ja eläkeläisiä. Meillä on korotuksia lapsiperheiden arkeen, meillä on hoivaan tulevia kohtia, eli pidetään ihmisistä huolta tässä kriisien keskellä.
Itä-Suomen paketti — viitaten tähän Venäjän rajankäyntiin — on tärkeä osa-alue sitä, että kaikkenansakin tässä meidän Suomen markkinatilanteessa, kun on tämä Venäjä-tilanne, Itä-Suomi ottaa vastaan monta miinusta, kun puhutaan matkailusta ja monista raaka-aineista. On hyvä, että sitä puolta vahvistetaan.
Kaikkenansa iso rahoitusosuus myös menee turvallisuuteen. Me emme saa unohtaa Ukrainaa sinänsä, ja me tullaan sitä avustamaan, mutta myös oman puolustusbudjetin korotus on merkittävä, [Mikko Lundén: Hyvä!] ja sitä tullaan edelleen vahvistamaan. Plus sitten tähän tulee vielä Naton kustannukset, joihin on myös osaltaan varauduttu.
Liikenteen osalta pari sanaa: Olen huolissani toki tästä siitä syystä, että tänä vuonna ei asvaltoida niin paljon kuin viime vuonna, mihin syynä on inflaatio. Mutta on monta muutakin asiaa, [Puhemies koputtaa] ja meidän tulee tarkastella liikenteen olosuhteita vielä tarkemmin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-20T16:43:50,2022-09-20T16:49:03,Hyväksytty,1.1
2022_96_225,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_226,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmissa puheenvuoroissa on tullut jo esille kokoomuksen talouspolitiikan linja, jolla pyrimme luomaan kestävää kasvua, tuloja ihmisille, verotuloja valtiolle ja turvaamaan hyvinvointipalveluiden rahoituksen. Omassa puheenvuorossani haluan keskittyä oikeushallinnon alaan, koska riittävän oikeusturvan takaaminen suomalaisille on oikeushallinnon tärkein tehtävä. Epävakaassa maailmantilanteessa korkealaatuisesta oikeusturvasta huolehtiminen on keskeinen osa sekä yksilön että yhteisön kokonaisturvallisuutta, sillä oikeusturvalla varmistetaan myös yritysten kilpailukyky ja toimintaympäristön ennakoitavuus. Vaikka hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut huolehtia oikeusturvan toteutumisesta, ei sen arvostus valitettavasti näy budjetissa oikeushallinnolle osoitetuissa resursseissa.
Arvoisa puhemies! Oikeusturvan tulee olla kaikkien saatavilla kohtuullisessa ajassa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea useamman kerran oikeudenkäyntien kohtuuttoman pitkästä kestosta. Pitkittyneiden käsittelyaikojen taustalla vaikuttaa jatkuvasti kasvava työmäärä. Tilanne on uuvuttanut allensa alimiehitetyn henkilöstön, joka tekee säännönmukaisesti harmaata ylityötä, jolla paikataan henkilöstövajetta. Eräs syyttäjä totesikin minulle tekevänsä säännönmukaisesti 240 tuntia kuukaudessa töitä laskennallisen työajan ollessa 150 tuntia. Tiedän tämän omasta kokemuksestanikin.
Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti, kun tiedämme oikeushallinnon olevan tilanteessa, jossa kamelin selkä on katkeamassa, hallitus lisää työtehtäviä antamatta mahdollisuuksia selviytyä vanhoista. Uskon, että jokainen salissa jakaa toiveen lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttamisesta, mutta toiveen toteuttamiseksi on myös annettava työkaluja. Olen saanut useita huolestuneita yhteydenottoja syyttäjiltä hallituksen esityksen numero 144/2022 lakimuutokseen liittyen. Hallituksen esityksen tavoitteet ovat ehdottomasti tavoittelemisen arvoisia, mutta Syyttäjälaitoksen viesti on selkeä: ehdotus lisää kiireellisesti käsiteltäviä asioita tilanteessa, jossa laitos on jo nyt kroonisesta resurssipulassa.
Niin poliisien kuin syyttäjien tilastojen valossa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien rikosten määrä on kasvussa. Viime vuonna koko maassa on ollut 7 084 rikosnimikettä, joissa on ollut alle 18-vuotias asianomistaja. Etelä-Suomen osuus tästä oli 2 463 rikosta, ja näistä pelkästään pahoinpitelyitä ja seksuaalirikoksia oli 1 420. Jo nyt kiireellisinä käsiteltäviä alle 18-vuotiaiden vastaajien juttuja oli koko maassa 10 907. Näistä Etelä-Suomen osuus oli 5 219 juttua, eli hallituksen esityksen jälkeen pelkästään Etelä-Suomessa olisi priorisoitavia juttuja 7 682, ja tällä alueella näihin rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden juttuja hoitamassa on erikoissyyttäjiä 24 kappaletta.
Uuden kiireellisyysperusteen luominen hidastaa syyteharkinnassa jo pidempään olleiden juttujen käsittelyä tilanteessa, jossa Syyttäjälaitos on jo nyt hankaluuksissa yli vuoden syyteharkinnassa olleiden juttujen kanssa. Lapsiin kohdistuvat rikokset menisivät siis näidenkin tapausten ohi jättäen ne odottamaan jälleen omaa käsittelyvuoroaan. Syyttäjälaitos on jo ilmaissut useasti aiemmin, ettei kroonista resurssipulaa tulee ratkaista säätämällä yksittäisiä asiaryhmiä kiireellisiksi. Pistemäisessä asianhoidossa kokonaisuuden hallinta kärsii, eikä kokonaisuudessaan käsittelyn joutuisuus tehostu.
Arvoisa puhemies! Vuodesta toiseen avunhuudot riittävien resurssien puolesta ovat kaikuneet seinille. Oikeushallinnon rahoitusvajeen kattamiseen käytettävät summat eivät olisi valtion kokonaistalouden kannalta suuria, mutta toisivat sitäkin merkittävämmät välittömät ja välilliset vaikutukset yhteiskuntaamme.
Oikeudenhoidon osuus valtion budjetista on vain prosentin luokkaa. Poliittista tahtoa tulee löytyä oikeusturvan toteuttamiselle. Kansalaisten oikeusturvan toteutumattomuudesta on yhteiskunnassamme tullut uusi hyväksytty normaali. Näin ei voi jatkua itseään oikeusvaltioksi kutsuvassa maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-20T16:49:13,2022-09-20T16:54:20,Hyväksytty,1.1
2022_96_227,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_228,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun päivällä kuuntelin debattia ja siihen osallistuinkin, niin minua jäi oikeasti vaivaamaan opposition, erityisesti nyt perussuomalaisten niin synkkä kuva Suomesta, että kuinka huonosti kaikki asiat ovat. Olin juuri lukenut tuoreen ”Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys” ‑kirjan, jonka lähtökohtana oli akateemikko Erik Allardtin mukainen hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017. Allardthan oli sosiologi, tunnettu maailmalla, joka loi nämä tunnetut käsitteet teoksessa ”Att ha, att älska, att vara: om välfärd i Norden”. Suomeksi kirja ilmestyi 1976 nimellä ”Hyvinvoinnin ulottuvuuksia”, jonka tutkimuskäsitteistöä ”having, loving, being” käytetään kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa edelleen. Tässä tuoreessa kirjassa on seuraava teksti, käsittelee hyvinvoinnin muutossuuntia Suomessa 50 vuoden aikana lähes tähän päivään: ”Kansainvälisessä vertailussa Suomi on vuosi vuoden perään kärjessä erilaisissa selvityksissä, joissa on vertailtu yhteiskuntien kehityksen tasoa. Suomi on vakaa, turvallinen ja vapaa niin kansalaisilleen kuin mediallekin. Hallinto on parhaasta päästä, ja oikeuslaitos on riippumaton. Perusoikeuksia suojellaan, ja inhimillisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vertailussa olemme kärkisijoilla. Köyhyys ja tuloerot ovat pienimmästä päästä. Ihmisten elämäntyytyväisyys on korkealla tasolla ja ympäristön tila korkea.” Että näin.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattina kannan, voi sanoa laajemminkin, sosiaalidemokraatit kantavat juuri nyt huolta jokaisesta suomalaisesta. Me olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren ja poikkeuksellisen ison kriisin: globaali pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimeisimpänä energiakriisi. Sosiaalidemokraatit ovat aina olleet toivon ja tulevaisuuden puolue. Me teemme päivittäin töitä ja etsimme ratkaisuja, jotta kohtaamiemme kriisien vaikutukset jäisivät kaikilta osin mahdollisimman pieniksi ja jokainen suomalainen voisi elää mahdollisimman normaalia elämää. Mitä kauemmin tämä kriisi kestää, sitä tärkeämpää on mielestäni huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin ja että kaikista pidetään huolta.
Tämän nyt käsittelyssä olevan budjetin henki ja päätökset edustavat tätä linjaa. Nyt ei ole mielestäni aika tehdä leikkauslistoja. Kestävyysvajeemme on pitkäaikainen ongelma, jonka taltuttamiseen tarvitaan lisääkin tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole nyt järkevää eikä edes realistista tehdä sopeutumistoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa. [Matias Marttinen: Eikö siis mitään?] — Kyllä on tehty ja tehdään säästöjä: 370 miljoonaa euroa kehysriihessä tehtiin menoleikkauksia. — Hallitus on huolehtinut ja huolehtii julkisesta taloudesta.
Toistuvista kriiseistä huolimatta kestävyysvaje ei ole tällä vaalikaudella myöskään kasvanut. Vaalikauden alussa valtiovarainministeri arvioi tämän vajeen olevan neljä prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen, nyt tuorein arvio on kolme prosenttia. Kestävyysvaje on siis pienentynyt tällä vaalikaudella. Oppositio, rehellisyyttä nyt peliin.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, lempiaiheeseeni, miten talouskasvu syntyy koulutuksella ja osaamisella. Nyt kriisienkin keskellä on oltava rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Tällä hallituskaudella on tehty merkittäviä koulutukseen liittyviä tulevaisuusinvestointeja, ja nyt yhdessä sovituilla tki-panostuksilla varmistetaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessakin talouskasvua, kiinnostavia investointeja ja työpaikkoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-20T16:54:26,2022-09-20T16:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_96_229,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_230,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisen hallituksen velanotto hirvittää. Neljässä vuodessa hallitus on ottanut velkaa yli 40 miljardia euroa. Hallitus on nostamassa valtion velkasaldon yli 150 miljardiin euroon, ja valtion korkomenot nousevat tappiin. Hallituksen olisi pitänyt etsiä säästökohteita ja priorisoida menoja. Vaikeat päätökset tämä hallitus puolestaan jättää härskisti seuraavan hallituksen hoidettavaksi.
Toisin kuin hallitus me perussuomalaiset haluamme veronalennuksilla vahvistaa suomalaisen palkansaajan ostovoimaa ja luopua turhista menokohteista. Tällaisia kohteita ei ole edes vaikea löytää. Me leikkaisimme haitallisesta maahanmuutosta, kehitysavusta ja Yle-verosta emmekä kaataisi EU:n kautta rahaa tukipaketteihin ylivelkaantuneille maille. Erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa on tärkeää, että rahavirrat ulkomaille pysäytetään.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, pakotteet sekä energia‑, ruoka‑ ja kovaa vauhtia tulossa oleva eurokriisi haastavat Suomen entisestään vaikeaa taloustilannetta. Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen talouden kasvavan 0,5 prosentilla vuonna 2023. Inflaation odotetaan rauhoittuvan ensi vuonna kolmen prosentin kieppeille. Tämä valtiovarainministeriön talousarvioennuste on kuitenkin liian optimistinen yksinkertaisesti siitä syystä, että energian kallistuminen johtaa yksityisen kulutuksen supistumiseen, kun käytettävissä olevat varat eivät kasva hintojen mukana. Kannattavuusongelmia tulee esiintymään, ja työllisyysnäkymät todennäköisesti heikkenevät. Sosiaaliturvamenot tulevat kasvamaan, kun sähkölaskun saaneet pienituloiset hakevat toimeentulotukea.
Arvoisa puhemies! Hallitus uskoo edelleen, että euro, niin kutsuttu vihreä siirtymä ja maahanmuutto ovat menestystarinoita Suomelle. Hallitus on tässä asiassa täysin väärässä. Humanitaarisen maahanmuuton alkuperäisiin menomomentteihin ei ole koskettu lainkaan. Päinvastoin hallitus kaksinkertaisti pakolaiskiintiön vuodesta 2019 vuoteen 2022. Kaikilla riittää ymmärrystä Ukrainan pakolaisille, mutta valitettavasti hallitus on luonut väylän helpottaa humanitaarista maahanmuuttoa myös muista maista. Lisäksi hallitus on tehnyt terveydenhuollon, työlupien ja oleskelulupien helpottamiseksi kaiken mahdollisen. Hallituksen piikki on auki, ja tämä tulee veronmaksajille kalliiksi.
Työperäisen maahanmuuton osalta puolestaan huomiota on kiinnitettävä elinkaarikustannuksiin. Selvitykset osoittavat, että osa saatavuusharkinnan piiriin kuuluvista EU:n ulkopuolelta saapuvista työntekijöistä päätyy työkomennuksen päätyttyä työttömiksi aiheuttaen huomattavaa rasitetta julkiselle taloudelle. Maahanmuuttajien kotouttaminen on kustannuksiinsa nähden heikkotehoista, ja julkisen talouden kestävyyden kannalta olisi edullisempaa minimoida sellaista maahanmuuttoa, joka edellyttää mittavia kotouttamistoimia.
Perussuomalaiset ovat korostaneet, että Suomen valtion ensisijaisena tehtävänä on toimia suomalaisten edunvalvontakoneistona. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Piikki on laitettava kiinni. Hallituksen on pyrittävä minimoimaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutettava se vähäinenkin väliaikaiseksi. Työperäisessä maahanmuutossa on vaadittava kykyä tulla toimeen omalla työtulolla sekä palautettava ajalliset ja tulorajalliset karenssit maahanmuuttajien oikeuteen sosiaaliturvaan.
Arvoisa puhemies! Hallitus on kutsunut vihreää siirtymää ja oppivelvollisuuden pidentämistä rakenteellisiksi ja välttämättömiksi uudistuksiksi, ja jopa kasvua ja työllisyyttä vahvistaviksi. Se on venyttänyt kestävyysajattelun puhtaasti fiskaalisesta tarkastelusta sukupuolten tasa-arvoon, kansainväliseen solidaarisuuteen, ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Tämä on hämärtänyt valtiontalouden hoitamisen perimmäisiä tarkoituksia tavalla, joka ajan myötä vaarantaa valtion kriittiseksi katsottavat toiminnot.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vaativat hallitukselta isänmaallista talouspolitiikkaa, jossa keskitytään Suomen kansan kannalta tärkeisiin asioihin ja tuetaan Suomen taloutta. Tavallisten työssäkäyvien suomalaisten ostovoimaa ja kansantaloudellemme välttämätöntä yksityistä kysyntää ei tule heikentää. [Puhemies koputtaa] Kansa ansaitsee parempaa ja odottaa tekoja sen hyvinvoinnin varmistamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-09-20T16:59:42,2022-09-20T17:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_96_231,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli poissa. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_232,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen viimeinen budjetti tällä vaalikaudella keskittyy perusasioihin. Se, mitä tapahtuu Ukrainassa juuri nyt, vaikuttaa myös meihin suomalaisiin ja muihin eurooppalaisiin. Kun tuskailemme suuria sähkölaskuja ja ihmettelemme elintarvikkeiden kohonneita hintoja, syyllinen löytyy itänaapurista.
Kiitos edellisten hallitusten kaukonäköisyyden Suomi on säilyttänyt vuosikymmenien aikana korkean omavaraisuuden niin energia‑ kuin ruokaturvassa. Eurooppalaisten kumppaniemme kaunis ajatus sitoa Venäjä tiiviiseen Euroopan yhteyteen on osoittautunut karmeaksi virheeksi. Nyt kun venäläisellä kaasulla lämmenneet eurooppalaiset kodit alkavat kylmetä, alkavat näiden maiden kansalaiset kuumeta raivosta ja osoittaa tyytymättömyyttä maansa päättäjiä kohtaan. Jo jonkin aikaa on ollut ilmassa merkkejä Euroopan valtioiden solidaarisuuden heikkenemisestä pakoterintamassa Venäjää vastaan. On esitetty Ukrainalle kehotuksia astua neuvottelupöytään, jossa ei ole tarjolla mitään tyydyttävää maalle, joka ei ole aloittanut sotaa ja joka joutui Venäjän brutaalin ja maan suvereeniudesta piittaamattoman hyökkäyksen kohteeksi. Juuri tähän Venäjän johtaja pyrkiikin, siihen, että Euroopan maiden yhteisrintama horjuisi, kun energiakriisi kylmentää koteja ja nostaa elintarvikkeiden hintoja.
Niin dramaattiselta kuin se kuulostaakin, elämme nyt sotatalouden aikaa. Vaikeina hetkinä meidän on tosiaan hyvä muistaa, että ukrainalaisilla on paljon vaikeampaa. Vain vuosi sitten hekin elivät rauhassa omaa elämäänsä, kävivät töissä ja koulussa, lomailivat ja tekivät suunnitelmia tulevaisuuden varalle, johon eivät takuulla kuuluneet sota ja sen mukanaan tuomat kauheudet. Sota näkyy jokapäiväisessä elämässämme kohonneina elinkustannuksina: ruoka on kallistunut, sähkön hinta on noussut suorastaan järkyttävällä tavalla, ja korot ovat lähteneet nousuun. Asuntovelalliset tulevat vielä olemaan hankaluuksissa isojen lainojensa kanssa. Tavallisen palkansaajan ostovoima on heikentynyt. Niillä, joilla elämä on ollut kamppailua toimeentulon kanssa jo ennen maailmanmenon sekoittanutta Ukrainan sotaa, elämä vaikeutuu entisestään.
Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus välittää kansalaisistaan. Käsillä oleva budjetti sisältää toimia, joilla turvataan kaikkien kansalaisten, mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia selvitä kohonneiden elinkustannusten haasteissa. Energiakriisiin vastataan oikeudenmukaisesti: lapsiperheet saavat kohdennettua tukea ja kohtuuttoman suuriin sähkölaskuihin saa apua. Joulukuun ylimääräinen lapsilisä ja päivähoitomaksujen alentaminen tulevat näkymään konkreettisesti perheiden kukkaroissa. Budjettia voi kutsua perusasioiden budjetiksi. Tarvitaan turvaa talven kylmälle ajalle, turvaa sähkön, lämmön ja leivän saamiseksi. Hallitus esittää keinoja pärjäämiseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen.
Se, mikä harmittaa, on valtionvelan lisääminen. Keskustalaiseen ideologiaan kuuluu viisas taloudenpito, jossa menot sovitetaan tulojen mukaan. Kuluneen hallituskauden aikana hyvät taloussuunnitelmat ovat osoittautuneet hyviksi aikeiksi. Ei tämä hallitus alun alkaen halunnut historiaan merkittävänä velanottajana, vaan halusimme tulla muistetuksi julkisen talouden tasapainottajina, ennätyshyvän työllisyysasteen saavuttajina ja sote-uudistuksen maaliin viejinä. Sen sijaan hallitus on joutunut luotsaamaan kansalaiset ja yritykset yli kaksi vuotta kestäneen koronakurimuksen. Nyt sitten elämme Venäjän aikaansaamaa talouskriisiä, jossa on välttämätöntä auttaa ihmisiä ja yrityksiä selviämään liian nopeasti kohoavista elinkustannuksista.
Talouden suunnittelusta on tullut yhä epävarmempaa ja vaikeasti ennustettavaa. Tämä taitaa olla uusi normaali tila. Talouden kasvu ja työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen ovat kestävin ratkaisu velkaantumiseen. Talous on myös väline huolenpidolle tärkeimmistä asioista: Suomen turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että koko maa pysyy mukana. Näistä keskusta haluaa pitää huolta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-20T17:05:07,2022-09-20T17:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_233,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_234,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Budjettia on sorvattu jälleen tänä vuonna hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa suhteessa siihen, mihin tällä vuosituhannella on saatu tottua. Julkisen talouden tasapainottamiseksi välttämättömien säästöjen tekeminen ja rakenteellisten, yhteiskunnan keskeisiin ongelmiin vastaavien uudistusten toteuttaminen on ollut varsin vähäistä. Talouspolitiikan kannalta vaalikautta tulee tarkastella kokonaisuutena. Koronaan ja Ukrainan sotaan liittymättömiäkin menoja on lisätty yli 10 miljardilla ja velaksi. Muistan varsin hyvin, kun joitakin vuosia takaperin punavihreä siipi oikein himoitsi täällä eduskunnassa valtionvelan tolkutonta kasvattamista, jotta rahaa voisi pumpata mielin määrin vaikkapa poliittisesti värittyneille järjestöille tai siihen kuuluisaan viherhumppaan. Punavihreät talousviisaat nojasivat fiksuun oletukseen siitä, että nollakorot olisivat ikuisia, ja mainostivat ajatusta, että valtionvelan paisuttaminen on ihan jees. Nyt kun korot ovat nytkähtäneet tuntuvasti ylös, on huomattukin, ettei näin olekaan ja velkaantuminen voi olla valtiollekin kallista lystiä — miljardipeliä, kuten Uniper.
Pitkässä juoksussa vastuullinen talouspolitiikka on välttämättömyys, eikä tästä perusperiaatteesta sopisi liikaa tinkiä. Elvyttäminen on toki tietyissä tilanteissa välttämätöntä, vaikka se tapahtuisikin velkarahalla. Tämä ei tietenkään saa olla syy hallituksen osittain hulppeallekin rahankäytölle tai esimerkiksi syy tehdä sellaista politiikkaa, joka heikentää esimerkiksi teollisuuden toimintaedellytyksiä, mikä puolestaan ehdyttää verotulojen karttumista ja vähentää työpaikkoja.
Yhtä kaikki, vanhojen puolueiden johtamien hallitusten viime vuosikymmenten talouspolitiikka on ajanut Suomen siihen jamaan, ettei budjetin puolesta ole pelivaraa hoitaa äkillisiä kriisejä. Valtionvelan korkomenoista onkin kirjoiteltu reippaasti tänä syksynä, ja on selvää, ettei velkapolkua voi taivaltaa loputtomiin. Budjettia laadittaessa tavallisten suomalaisten hyvinvoinnin tulee olla keskiössä. Vanhuksista on huolehdittava, terveydenhuollon toimintakykyä on varmistettava, sekä päivähoidon ja koulutuksen toimivuus on mahdollistettava riittävillä resursseilla. Näillä kaikilla kolmella tuiki tärkeällä yhteiskunnan osa-alueella ovat mittarit pahasti punaisella. Äärimmäisen tiukassa taloustilanteessa ja heikkojen tulevaisuudennäkymien vallitessa vihreän siirtymän vauhdittaminen muun muassa ajamalla turvetuotanto alas ja yritykset sulkemaan suuria tuotantolaitoksiaan ei saa tippaakaan ymmärrystäni. Isossa kuvassa nyt olisi ehdottoman tärkeää tehdä sellaista politiikkaa, joka lisää kierroksia talouteen ja luo työtä sekä hyvinvointia eikä päinvastoin.
Arvoisa puhemies! Energian arvonlisäverotuksen keventämistä me perussuomalaiset olemme jo pitkään peräänkuuluttaneet. Se oli hallitukselta oikea ratkaisu. Sen sijaan energiatukipaketti kokonaisuudessaan ei ole optimaalisesti toteutettu, ja esimerkiksi takautuvasti maksettavat hyvitykset eivät auta ihmisiä suurimman hädän keskellä. Vaikka jokainen ylimääräinen euro on monille suomalaisille lapsiperheille tarpeen, haiskahtaa joulukuun ylimääräinen lapsilisä puhtaalta vaalimainokselta veronmaksajien piikkiin. Sen sijaan varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on parempi ja rehdimpi tapa tukea lapsiperheitä.
Liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan meno huolestuttaa minua suuresti, koska jo nyt tiestön korjausvelka on valtava ja tiehankkeista nipistetään yli 100 miljoonaa euroa. Kriisissä oleva Suomen maatalous jää myös vähille tuille. Kun maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonalan määrärahoja vähennetään kolmella prosentilla, se on suuri määrä.
Kun oppositiosta käsin katselee hallituksen toimia, ei voi muuta kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta. Perussuomalaiset tulevat varjobudjetissaan esittämään realistisen suunnitelman eli myös sen, mistä voidaan leikata, ja edustaja Immonen jo valaisi asiaa edellisessä puheessaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-20T17:09:55,2022-09-20T17:14:40,Hyväksytty,1.1
2022_96_235,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_236,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on tällainen välttämättömyyksien budjetti, näin tätä ajattelin, kun olen kuunnellut keskustelua talousarviosta täällä salissa tänään. Minulla ja keskustalla, joukkueellani, on suuri huoli Suomen taloudesta ja velkaantumisesta, ja siitä ajattelin hiukan puhua.
Suomen vuoden budjetti on 80 miljardia, ja tällä maalla on velkaa yli 100 miljardia. Jokainen suomalainen ymmärtää tässä yhtälössä, että velka on syntynyt yli 14 vuoden huonon taloudenpidon seurauksena. Sillä polulla ainoa valopilkku on itse asiassa Sipilän hallitus, joka sai hiukan parannusta aikaiseksi. Nyt kuitenkin arvioimme tämän hetken tilaa tässä budjetissa: mistä se velka on koostunut Suomen ensi vuoden talousarvioesityksessä. 
Ensin luettelen miljardiluokan. Valtionvelka koostuu koronasta, sodasta ja energiakriisistä. Sen lisäksi velka koostuu hävittäjähankinnasta, tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiorahoista sekä Veikkauksesta eli kaikkien suomalaisten järjestöjen tulevaisuuden turvaamisesta. Näistä miljardiluokan kysymyksistä eduskunnan puolueet ovat käsittääkseni yhtä mieltä.
Sitten hyppään miljooniin, eli mittaluokka menee huomattavasti pienempään suuntaan. Uskon, että tässä kohtaa löydämme eroja, ja niitä olemme tänäänkin kuulleet. Olemme tehneet oppivelvollisuusiän pidentämisen, satsanneet varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoihin kautta Suomen. Näitä en kuitenkaan jättäisi tekemättä, ja jopa talousviisaista monet ovat esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentämisen kohdalla kääntäneet kelkkansa: sillä on sittenkin taloudellista arvoa.
Toisin sanoen nyt on ollut välttämätöntä ottaa velkaa koronan ja sodan hoitamiseen, mutta jatkossa pitää menokuria pystyä taannuttamaan. Tärkein kysymys on se, saadaanko me, keskustan joukkue, muista puolueista työmyyriä talouden kunnostustalkoisiin. Nyt turvataan ihmisten selviäminen talven yli ja kasvussa kiinni pysyminen. Sitten lähdetään kahden vaalikauden kunnostustalkoisiin. On tehtävä vähintään muutaman vaalikauden työ, jotta Suomen pitkän linjan velkaantuminen saadaan paremmaksi. Koska kriisin keskellä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä, on talouden kasvu saatava jatkumaan niin pitkään kuin mahdollista, erityisesti nyt. Taantuma näyttää todennäköiseltä ensi vuoden puolella, mutta sen jälkeen, viimeistään silloin, kun Ukrainan sota päättyy ja jälleenrakentaminen alkaa, tulee väkisinkin kasvupyrähdys, ja Suomen on oltava silloin huippukunnossa.
Nostan esimerkin Päijät-Hämeestä, kotimaakunnastani. Nimittäin kun korona oli pahimmillaan, niin Scanian bussikoritehdas kaatui. Maakuntaamme tuli satoja työttömiä. Valtion, alueen ja erityisesti yritysten kovan työn tuloksena meillä on nähty sen jälkeen onnistumisen tarinoita. Tällä hetkellä Helsingin pörssiin listautunut Kempower näyttää kasvavan hurjaa vauhtia ja on yksi nousevista valopilkuista. En usko, että se olisi ollut mahdollista ilman Scanian bussikoritehtaan satoja työntekijöitä ja tiloja, joihin uusi liiketoiminta, uusi yritys, on ollut mahdollista rakentaa. Toki menestykseen tarvitaan aina hyviä yrittäjiä, joilla on näkemystä, visiointikykyä ja kykyä toteuttaa suunnitelmansa, ja myös sitä on rutkasti löytynyt.
Suurin haaste yrityskentällä on loppujen lopuksi osaajapula ja komponenttipula. Tähän nähdäkseni hallitus on kyennyt tuomaan hiukan lääkkeitä. Nimittäin nämä aloituspaikat ja esimerkiksi tki-verokannustin, alueellinen opintolainahyvitys ja yli 60‑vuotiaiden työtulovähennys ovat toimia, joilla pyritään helpottamaan osaajapulaa.
Tämän budjetin isoin kokonaisuus keskittyy ehdottomasti energiaan ja huoliin siitä. Venäjän valmistautuminen hyökkäyssotaan vähentämällä kaasutoimituksia käynnisti tuon energiakriisin, ja tässä budjetissa siihen pyritään vastaamaan muun muassa verotuksen keinoin sekä pienituloisten kustannuksia helpottamalla. Pidän energiakokonaisuutta erittäin tärkeänä osana ensi vuoden budjettitoimia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-20T17:14:47,2022-09-20T17:19:49,Hyväksytty,1.1
2022_96_237,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_238,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tässä nyt on kuunnellut jonkun aikaa opposition puheenvuoroja, niin on tullut arvioita siitä, että hallitus on ottanut velkaa ja heitellyt sitä rahaa sitten sinne sun tänne. [Lulu Ranne: No niinhän te olette!] Minä nyt esitän kysymyksen: olisiko pitänyt koronapandemian hoito heittää markkinoitten armoille yritysten osalta ja päästää konkurssiin ja sitä myöten myös työttömyys useisiin kymmeniin prosentteihin? [Mikko Lundén: Ei tietenkään!] Ja myös: mitenkä olisi käynyt terveydenhoidon tilan? Siis suuri määrärahamenohan on aivan selvä asia. Sitten on tietenkin laitettu rahaa hankkeisiin, joilla on ollut elinkeinoelämää parantava vaikutus, elikkä väyliin: parannettu niitten kuntoa ja kehitetty sen puolen toimintoja. Nyt on puhuttu hyvin paljon tästä talouden tilanteesta. Niin kuin täällä aikaisemmin muistaakseni edustaja Gustafsson kertoikin, kestävyysvaje on alentunut tämän hallituksen aikana. Se ei ole kasvanut. Se on pudonnut neljästä prosentista kolmeen prosenttiin. Elikkä kyllä tässä niin paljon ollaan hyvää tehty, vaikka tuntuu sitten, kun opposition puheita kuuntelee, että ollaan vain nakeltu rahaa sinne sun tänne.
Arvoisa puhemies! Nyt eletään Suomessa syksyä, jolloin on erittäin tärkeää, että jokaisesta pidetään huolta. Olemme kulkeneet tämän vaalikauden aikana läpi kolmen suuren ja poikkeuksellisen kriisin: globaali pandemia, sota Euroopassa ja nyt viimeisimpänä energiakriisi. SDP on aina ollut toivon ja tulevaisuuden puolue. Teemme päivittäin töitä, etsimme ratkaisuja, jotta kohtaamiemme kriisien vaikutukset jäisivät kaikilta osin mahdollisimman pieniksi ja jokainen voisi elää mahdollisimman normaalia elämää. Mitä kauemmin kriisi kestää, sitä tärkeämpää on huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin, kaikista pidetään huolta.
Kriittisessä toimintaympäristössä ja sumeassa säässä talouspolitiikan tehtävänä on nyt luoda vakautta ja turvaa. Suomi ja koko Eurooppa ovat keskellä energiakriisiä, jonka juurisyynä on Venäjän aloittama sota ja hyökkäys Ukrainaan. Sodan vaikutukset vaikeuttavat suomalaisten yrityksien ja kotitalouksien tilannetta. Tässä tilanteessa talouspolitiikan tehtävänä on luoda vakautta ja vastata poikkeuksellisten aikojen ja tapahtumien edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin. Talousnäkymien synkistyessä ja taantumariskin noustessa nyt ei ole oikea aika tehdä leikkauslistoja, niin kuin täällä on esitetty. Ja niin kuin totesin jo aikaisemmin, kestävyysvaje on pitkän ajan ongelma, jonka taltuttamiseen tarvitaan lisää tekoja, mutta keskellä energiakriisiä ei ole järkevää eikä realistista tehdä sopeutustoimia, jotka väistämättä lisäisivät suomalaisten kotitalouksien ahdinkoa.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tehnyt julkisen talouden vahvistamiseksi jo paljon. Työllisyystoimet on sovitusti toteutettu, ja työllisiä on nyt noin 100 000 enemmän kuin hallituksen aloittaessa. Kehysriihessä sovitut 370 miljoonan euron menoleikkaukset ovat toteutumassa, ja verotuottoja lisääviä päätöksiä on tehty, veropohjaa on laajennettu ja vuotoja tukittu ja tukitaan edelleen. Toistuvista kriiseistä huolimatta kestävyysvaje ei ole tällä vaalikaudella myöskään kasvanut.
Arvoisa puhemies! Talouskasvu syntyy koulutuksella ja osaamisella sekä niistä kumpuavalla tuottavuuden kasvulla. Kriisienkin keskellä on oltava rohkeutta katsoa tulevaisuuteen. Vaalikaudella tehdyillä koulutukseen liittyvillä tulevaisuusinvestoinneilla ja yhdessä sovituilla tki-panostuksilla varmistetaan, että Suomeen syntyy tulevaisuudessakin talouskasvua, kiinnostavia investointeja ja työpaikkoja, jotka vahvistavat julkista taloutta. Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa vain koulutuksella ja osaamisella, siksi työtä on jatkettava. SDP:n tavoitteena on tehdä Suomesta jälleen koulutuksen kärkimaa maailmassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-20T17:19:57,2022-09-20T17:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_96_239,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari poissa. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_240,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen on tiivistänyt erinomaisesti maan vasemmistohallituksen budjettiesityksen eräässä haastattelussaan: ”Suomen hallitus ei kanna mitään huolta siitä, että velan kasvu jatkuu. Taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi.” Hän jatkaa edelleen: ”Kun alijäämäongelmaa ei pystytä ratkomaan, lapsille jätetään todella paha perintö.” Todella paha perintö, hyvät kollegat. Vasemmistohallituksen budjettiesitys on saanut, aivan oikeutetusti, kovaa kritiikkiä rajusta velanotosta ja löperöstä taloudenpidosta. Jälleen kerran vasemmistohallituksen budjettiesitys rakentuu rajun velanoton varaan.
Herra puhemies! Yksi asia on selvä: tämä hallitus jää historiaan löperön ja velkavetoisen talouspolitiikan kannattajana. Hallituksen aikana Suomi velkaantuu yli 50 miljardilla eurolla. Tämähän tarkoittaa siis sitä, että joka kolmas valtion velkaeuro on nostettu tämän hallituksen kaudella — joka kolmas. Vasemmistohallitus ei todella ole kaihtanut velanottoa. Näyttää siltä, että suomalaisen vasemmiston suhtautuminen velanottoon on muuttunut huolettomammaksi viimeisten vuosien aikana.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö huomioi osuvasti kesällä, kuinka vielä pari vuotta sitten kaikkia velasta varoittajia pidettiin boomer-porukkana, joka ei oikein ymmärrä uutta taloustiedettä. Nyt korkomenojen nousu on ollut herätys kaikille puolueille. Ilmaisen rahan aika on totisesti ohi, tämä kupla on puhjennut. Samalla presidentin huomautus osoitti aivan oikein, ettei talousteoria ole muuttunutkaan eikä velka ollutkaan vaaratonta. Nimittäin ensi vuonna valtion korkomenot ovat kaksinkertaistumassa puoleentoista miljardiin euroon, jolla voitaisiin rahoittaa jo pelkästään koko Suomen poliisitoimi tai muita tärkeitä menoja, ja nämä menot tulevat edelleen vain kasvamaan tulevien vuosien aikana.
Herra puhemies! Tässä kuuntelin edustaja Kempin puheenvuoroa, ja täytyy todeta siihen sen verran, että tässä oli minusta nyt hieman jo tämmöistä käsienpesun makua ilmassa, sillä keskusta on viimeiset vuodet ollut tämän vasemmistolaisen, velkavetoisen politiikan takaajana tässä maassa. Te olette valinneet tämän hallituspohjan, ja te olette valinneet sen, että tällaista löysää finanssipolitiikkaa tehdään tässä maassa. Yli 50 miljardia euroa uutta velkaa, ja teidän ministerinne on kuitannut paitsi kehyksen rikkomisen useaan otteeseen myös sen, että paitsi ensi vuonna niin myös koko kehyskauden vuoteen 2026 saakka Suomen valtion raju velkaantuminen jatkuu. [Hilkka Kempin välihuuto] Ja samaan aikaan, herra puhemies, samaan aikaan, kun tämä hallitus aloitti, sovittiin näistä mittavista menolisäyksistä, mutta sitten kuitenkaan päätöksiä siitä, mistä taas uusia tuloja voidaan saada, ei tehty. Oliko sitten niin, että päätöksenteko oli vaikeaa ja oli helpompaa siirtää se päätöksenteko tuonne työryhmiin? Mutta vaikka olemme kysyneet monta kertaa sen perään, missä viipyy paikallisen sopimisen edistäminen, josta on hallitusohjelmassa kirjaus, jonka puolesta keskustalaiset kollegani ovat monta kertaa myös nostaneet asiaa esille tässä salissa, niin taitaa olla niin, että tämä asia haudattiin vain hiljaa työryhmätyöhön kolmen ja puolen vuoden odotuksen jälkeen. On aivan selvää, että eivät nämä yrittäjät teitä palkitse tästä velkavetoisesta politiikasta ja politiikasta, jossa nimenomaan tulojen lisääminen on jätetty sivuun ja haluttu vain lisätä valtion velanottoa.
Herra puhemies! Tälle vastuuttomalle politiikalle on olemassa vaihtoehto. On mahdollista tehdä priorisointeja, on välttämätöntä tehdä myös menoleikkauksia. Uskoisin, että valtaosa suomalaisista on täysin samaa mieltä sen kanssa, että me emme voi elää loputtomiin velaksi. On tehtävä myös aitoja päätöksiä siitä, että velanotto saadaan kuriin. Samaan aikaan tarvitaan päätöksiä suomalaisen yrittäjyyden, omistajuuden ja työnteon eteen, työn verotuksen keventämistä, paikallista sopimista, laajamittaisia toimenpiteitä suomalaisen yrittäjyyskentän ja teollisuuden hyväksi, ja nämä kaikki toimenpiteet ovat kokoomuksen vaihtoehtobudjetin sisällä.
Herra puhemies! Me tulemme totta kai tekemään jälleen oman uuden vaihtoehtobudjettimme tämän syksyn aikana, mutta on selvää, että tämän hallituksen vastuuton esitys tulee saamaan vaihtoehdon meiltä oppositiosta, ja toivon, varsinkin keskustan kollegani, että tulette vastuullisemmalle linjalle ja olette valmiita tukemaan myös muutoksia täällä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T17:24:59,2022-09-20T17:30:07,Hyväksytty,1.1
2022_96_241,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt keskeytetään puhujalistan käsittely ja siirrytään pääministerin puheenvuoroon. — Pääministeri Marin, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_242,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päätöksiä vuoden 2023 budjetista on valmisteltu poikkeuksellisessa tilanteessa. Suomen työllisyys on noussut ennätyslukemiin, mutta samalla talouden näkymään vaikuttaa Venäjän sota Ukrainassa.
Venäjän hyökkäyksen myötä kiihtynyt inflaatio ja voimakkaasti nousseet energian hinnat heikentävät ostovoimaa ja uhkaavat talouskasvua. Samalla muuttunut tilanne edellyttää uudenlaisia panostuksia huoltovarmuuteen, puolustukseen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.
Poikkeuksellisen epävarmuuden vuoksi hallituksen budjettipäätösten tavoitteena on luoda vakautta ja vastata kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin. Samalla varmistetaan edellytykset vihreän siirtymän investoinneille ja tulevaisuuden kestävälle kasvulle.
Hallitus esittää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan ihmisten ostovoimaa tässä hyvin vaikeassa tilanteessa. Erityisenä panostuksena on lapsiperheiden tukeminen.
Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Uudistus toteutetaan siten, että työnteon kannustimet paranevat ja pieni‑ sekä keskituloisten perheiden asema kohenee.
Työttömyysturvan lapsikorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa nostetaan vuoden 2023 ajaksi. Lisäksi opintorahan huoltajakorotukseen ja lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ehdotetaan määräaikaisia korotuksia.
Lisäksi syksyn lisätalousarvioesityksessä esitetään, että loppuvuonna 2022 maksettaisiin ylimääräinen kuukausi lapsilisää siten, että se ei vaikuta toimeentulotuen tasoon.
Lääkekattoon ei vuonna 23 tehdä indeksikorotusta. Lääkekatto säilyy siis tämän vuoden tasolla, vaikka lääkkeiden hinnat ja indeksiin sidotut etuudet nousevat.
Osana kokonaisuutta käynnistetään myös ulosoton suojaosaa koskeva vuoden kestävä kokeilu, jonka tavoitteena on korottaa suojaosaa takuueläkkeen tasolle.
Toimia tehdään myös liikenteen ja työmatkojen osalta. Henkilökuljetusten arvonlisävero lasketaan nollaan vuoden ensimmäisen neljän kuukauden ajalta. Työmatkavähennyksen korotusta jatketaan ja yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan portaittain.
Arvoisa puhemies! Venäjä kiristää energian saantia Euroopassa ja yrittää siten murentaa tukemme Ukrainalle. Tämän vuoksi hallitus on tehnyt päätöksiä tukeakseen erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti‑ ja rivitaloissa asuvien pieni‑ ja keskituloisten toimeentuloa.
Hallitus valmistelee määräaikaisen sähkövähennyksen tuloveroon. Voimakkaasti kohonnutta sähkön hintaa kompensoidaan rahallisella sähkötuella niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verovähennystä. Sähkövähennystä ja ‑tukea valmistellaan parhaillaan nopealla aikataululla ja ne pyritään saamaan eduskunnan käsiteltäviksi ensi kuussa. Tavoitteena ovat muille kuin suurituloisille kohdentuvat tukimallit, jotka ovat nopeasti otettavissa käyttöön.
Sähkön korkean hinnan vaikutuksia lieventääkseen hallitus esittää myös, että sähköenergian arvonlisäverokantaa alennetaan 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Tässäkin on kyse määräaikaisesta toimesta.
Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään tarkistuksia. Lisäksi hallitus aloittaa windfall-veron valmistelun sekä suosittaa, että energiayhtiöt myöntävät tavanomaista pidempiä maksuaikoja.
Arvoisa puhemies! Muuttunut tilanne edellyttää uudenlaisia panostuksia puolustukseen, huoltovarmuuteen sekä kestävään kasvuun ja hyvinvointiin.
Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan yhteensä noin miljardin panostusta. Määrärahoilla muun muassa vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää, toteutetaan materiaalihankintoja ja lisätään kertausharjoituksia.
Rajavartiolaitokselle osoitetaan varoja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseen sekä uusien valvontalentokoneiden hankintaan. Kyberturvallisuusuhkiin varautumiseen panostetaan entistä enemmän.
Itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan toimenpiteillä, jotka keskittyvät saavutettavuuteen, osaamisen kehittämiseen, matkailuun sekä energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymään.
Kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin vastaamisen ohella budjettiehdotus tukee ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Tavoitteena on nostaa tutkimus‑ ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.
Samoin ehdotukseen sisältyy lähes 600 miljoonaa euroa EU:n elpymis‑ ja palautumissuunnitelman panostuksia. Ne kohdistuvat muun muassa uusien energiainvestointien tukemiseen, tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiotoiminnan rahoitukseen sekä hoitotakuun toteutumiseen ja hoitovelan purkamiseen.
Budjettiesitys siis vastaa kriisin edellyttämiin tarpeisiin samalla varmistaen edellytykset vihreän siirtymän investoinneille ja tulevaisuuden kestävälle kasvulle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T17:30:14,2022-09-20T17:35:32,Hyväksytty,1.1
2022_96_243,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrytään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_244,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa pääministeri, kiitos tästä hyvästä alustuksesta, jonka piditte.
Venäjän hyökkäys on koetellut meitä monella tavalla, ja se näkyy myös liikenneinvestoinneissa. Kustannusten noustessa pystymme samalla rahalla päällystämään teitä vähemmän. Ja erityisesti tästä kiitän hallitusta, että tälle perusväylänpidon rahoitukselle on osoitettu 50 miljoonan euron lisärahoitus kustannustason nousuun vastaamiseksi. Samaan aikaan kiitän myöskin siitä ymmärryksestä, joka on koskenut Itä-Suomea ja Kaakkois-Suomea. Tämä Venäjän sota on tuonut paljon ikäviä vaikutuksia niin matkailuun, matkailu on hiljentynyt, kuin kuljetukseen, kun kuljetusketjuja on jouduttu järjestelemään uudestaan. Kiitän, kun tämä hallitus tekee lukuisia toimia [Puhemies koputtaa] Itä-Suomen elinvoiman tukemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-20T17:35:45,2022-09-20T17:36:56,Hyväksytty,1.1
2022_96_245,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_246,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, teidän hallituksenne tulee jäämään Suomen historiaan hallituksena, joka perusti koko talouspolitiikkansa velanoton varaan. Tämä alkoi jo 2019, kun ei ollut vielä mitään tietoa koronasta eikä Ukrainan sodasta. Te ette pääse koronan taakse tässä piiloon. Me tiedämme sen, että teidän hallituskautenne aikana uutta velkaa tullaan ottamaan yli 50 miljardia euroa, elikkä joka kolmas valtion velkaeuro nostetaan tämän teidän hallituskautenne aikana. Samaan aikaan olemme ihmetelleet oppositiossa, missä ovat teidän toimenpiteenne tämän velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi.
Pääministeri, oletteko te aidosti lainkaan huolissanne siitä, että valtio ottaa ensi vuonna melkein yhdeksän miljardia uutta velkaa? Ajatteletteko te, että Suomen valtio voi elää velaksi loputtomiin, vai näettekö myös, että leikkauksia on tehtävä, jotta tuleville sukupolville ei jää ylivelkaantunutta maata hoidettavaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T17:36:58,2022-09-20T17:38:06,Hyväksytty,1.1
2022_96_247,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_248,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kokoomuspuolue on pitkälti koko päivän arvostellut hallitusta velkaantumisesta, ja nyt edustaja Marttinen nosti esiin vuoden 2019, siis ajan ennen kuin kriisit syntyivät. No, silloin kokoomus esitti lähes kahdella miljardilla eurolla lisämenoja jo ennen kuin kriisit syntyivät, joten hieman myös kokoomuksen oman talouspolitiikan perään katsoisin tässä tilanteessa. Tänään aiemmin tässä salissa heidän oma talousedustajansa Timo Heinonen kertoi, kuinka täytyy elää suu säkkiä myöten, mutta toisaalta hän on tehnyt nyt kolmen vuoden aikana 133 miljoonan euron edestä talousarvioaloitteita. Jos kaikki tässä salissa tekisivät talousarvioaloitteita yhtä paljon kuin Heinonen, se tarkoittaisi 11 miljardia euroa lisämenoja. Tätäkö on kokoomuslainen talouspolitiikka, kun puhutaan vastuullisesta talouspolitiikasta? Tämä on sitä talousosaamista, jota kokoomus täällä esittelee. Ja nostan esille senkin, että meidän täytyy nimenomaan huolehtia taloudesta siten, [Puhemies koputtaa] että se on uskottavaa. [Puhemies: Kiitoksia!] Ei voi heitellä yhtä ja sanoa toisaalla toista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-20T17:38:08,2022-09-20T17:39:15,Hyväksytty,1.1
2022_96_249,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_250,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On hyvä huomata, että työllisyys on uudessa ennätyksessä. Ennen sotaa velka-aste oli rajussa laskussa, ja sodan takia tietysti, ja koska Suomi varautuu, tämä lasku toki hidastuu. Verotulot kasvavat todella paljon, kun talous pyörii hyvin. Toisin oli viime vuosikymmenellä, kun oikeisto johti maata. Silti veroastekin on laskussa, vaikka verotulot kasvavat niin rajusti: jopa kymmenen prosenttia alempi veroaste ensi vuonna kuin vuosituhannen alussa.
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että tämä hallitus todella jää talouspoliittisesti historiaan. Me olemme tehneet nyt vastasyklistä talouspolitiikkaa, ja siitä pitää onnitella. Suomessahan on aina nälkävuosista asti tehty maailman mittakaavassa aika omintakeista talouspolitiikkaa. Silloin kymmenesosa suomalaisista kuoli, kun ei otettu velkaa, ja Suomi siinä köyhtyi sen takia. 90‑luvun laman osalta vielä maksetaan sitä kallista hintaa sen huonosta hoidosta. Nyt on tehty [Puhemies koputtaa] suorastaan oppikirjamaista talouspolitiikkaa, ja se on onnistunut. [Puhemies: Kiitoksia!] Siitä onnittelen pääministeriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-20T17:39:17,2022-09-20T17:40:25,Hyväksytty,1.1
2022_96_251,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_252,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! On ollut aikamoinen kausi: on ollut pandemiaa, on ollut sotaa, on ollut Nato-prosessia ja ties mitä. Iso kiitos pääministerille erinomaisesta työstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-09-20T17:40:25,2022-09-20T17:40:37,Hyväksytty,1.1
2022_96_253,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn näihin kiitoksiin, mitä on esitetty pääministerille ja koko hallitukselle. Tämän parlamenttikauden aikana on hoidettu koronaa ja on hoidettu sotatilanteita ja pyritty pitämään yritykset pystyssä. Jotenkin tuntuu, kun tuolta opposition puolelta kuuntelee heitä, että ei ymmärretä sitä tai ei haluta ymmärtää, miten tärkeätä tämä yritysten pystyssä pitäminen ja tukeminen tässä tilanteessa on ollut, ettei työttömyys lähde sitten laukkaamaan ihan uusille urille.
Tuo Itä-Suomen tilanne meni sotatoimien myötä kyllä vähän uusille urille, ja sen takia toivon tietysti, että hallitus siihen nyt panostaa, niin kuin on tehnytkin, ja tarkkailee tilannetta ja antaa mahdollisuuden myös näihin infrakehittämishankkeisiin, mitä nyt sitten on tullut, kun on hakenut EU:lta rahoitusta myös tähän Karjalan osaan.
Eli kiitoksia tässä vaiheessa. Kestämistä tässä kyllä vielä on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-20T17:41:36,2022-09-20T17:42:38,Hyväksytty,1.1
2022_96_254,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_255,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvon puhemies! Toistan nyt uudelleen: kriisit ovat olleet hallitukselle tekosyy velkaantua ja paisuttaa julkista taloutta. Tämä ei tarkoita sitä, ettemmekö me olisi tukeneet koronaan ja Venäjään liittyviä toimia ja investointeja, mutta te tulette lisänneeksi vuosina 20—23 harkinnanvaraisilla toimilla nettomenoja 11 miljardilla eurolla.
Me olemme vaatineet pitkään, että meillä pitäisi olla todellinen julkisen talouden tasapainottamisohjelma. Nyt se näyttää venyvän jopa siihen, että sen pitää olla kahden kauden mittainen, yhdessä kaudessa se ei enää onnistu. Suomi on Pohjoismaiden surkimus taloudessa. Haluamme tietenkin tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, mutta faktat ovat kuitenkin nämä.
Täällä salissa on naureskeltu tänään sille, kuinka perussuomalaiset haluavat sinivalkoista linjaa. Me emme halua, että EU-elvytyspaketit [Puhemies koputtaa] tai erilaiset ratkaisut vievät rahoja ulos Suomesta. Me haluamme ne tänne. Ettekö tekin halua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T17:42:40,2022-09-20T17:43:49,Hyväksytty,1.1
2022_96_256,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_257,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kääntää katsetta hieman tuohon tulevaan vaalikauteen. Meillä on nyt nähty, että valtiontalouden ennusteessa vielä vuodelle 26 tällä politiikalla valtio joutuu ottamaan velkaa yhdeksän ja puoli miljardia, siis vuonna 26. Näyttää siltä, että siellä taustalla on se, että meidän talous vajoaa taantumaan jo vuoden alussa. Meillä on meidän ikääntyminen, mikä painaa päälle todella voimakkaasti. Valtionlainojen korot ovat nousemaan päin. Minä haluaisin kysyä teiltä, pääministeri, miten te koette tämän tilanteen: onko nyt oikein, että ei tehdä kasvua lisääviä toimia, ei aloiteta sopeuttamista jo nyt? Ja haluan myöskin kysyä, mikä on teidän mielipiteenne: pitääkö sopeutustoimet aloittaa ensi kaudella? Jos te sanotte ”ei”, se on merkittävä uutinen, eli ei pidä sopeuttaa, vaikka on tällainen velkaantuminen. Jos te sanotte ”kyllä”, [Puhemies koputtaa] niin sitten on teidänkin kerrottava, mikä on leikkauslista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T17:43:51,2022-09-20T17:44:59,Hyväksytty,1.1
2022_96_258,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_259,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talous on väline huolenpidolle, siis Suomen turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että näemme Suomen kokonaisena. Näissä asioissa olemme myös onnistuneet, ja tähän panostetaan myös tässä budjetissa. Velkaa joudumme ottamaan, mutta vaihtoehtona olisi turvattomuuden kasvu, toimeentulovaikeuksien kärjistyminen ja kansallisen yhtenäisyyden rakoilu. Tätä emme halua, tätä emme hyväksy.
Puhemies! Hyvän työllisyystilanteen eräs kääntöpuoli on työvoimapula. Siksi laajat ponnistelut osaavien työntekijöiden saamiseksi ovat tarpeen. Korotamme yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä, mikä osaltaan helpottaa työntekijäpulaa ja tuo pitkää kokemusta työelämän hyödynnettäväksi. Arvoisa pääministeri, mitä muita sellaisia keinoja näette ensi vuoden budjetin osalta, jotka ovat kohdennettuja nimenomaan taklaamaan tätä yhteiskunnallista vitsausta ja kehityksen ja kasvun hidastajaa nimeltään työvoima‑ tai osaajapula?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-20T17:45:01,2022-09-20T17:46:15,Hyväksytty,1.1
2022_96_260,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_261,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on monissa puheenvuoroissa nostettu esiin huoli velasta, ja tämä on asia, jonka jaan. Myös minä olen huolissani siitä, että Suomi velkaantuu ja Suomi on velkaantunut tällä hallituskaudella raskaastikin johtuen siitä, että me olemme eläneet kolme hyvin poikkeuksellista kriisiä, ja yhden keskellä me paraikaa olemme.
Korona yllätti kaikki maailman maat, myös Suomen, ja sen johdosta me jouduimme tekemään hyvin poikkeuksellisia toimia: rajoittamaan sellaista reaalitalouden toimintaa, mitä emme vielä hetkeä aikaisemmin ajatelleet, asettamaan erittäin voimakkaita rajoituksia, monet yritykset joutuivat sulkemaan ovensa, monet tapahtumat pistettiin pitkäksi aikaa tauolle, puututtiin valtion toimesta hyvin monella tavalla normaaliin toimintaan ihmisten kesken ja yritysten toiminnassa. Mielestäni oli täysin perusteltua tuossa tilanteessa myös tukea yrityksiä, [Puhemies koputtaa] ihmisiä keskellä kriisiä niin, että kun korona väistyy ja on väistymässä, niin yhteiskunta selviää mahdollisimman vähin vaurioin ja kasvu lähtee käyntiin. [Puhemies huomauttaa ajasta] Mielestäni tämä oli oikeaa politiikkaa, ja me näimme voimakasta kasvua, me näimme voimakasta työllisyyden paranemista. Nuo päätökset, mitä tuolloin tehtiin, olivat oikeita, mutta ne tarkoittivat myös velkaantumista, ne tarkoittivat sitä, että valtio otti tätä iskua enemmän [Puhemies huomauttaa ajasta] vastaan kuin tavalliset kotitaloudet, yritykset, mutta politiikka oli kyllä oikeaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T17:46:16,2022-09-20T17:47:53,Hyväksytty,1.1
2022_96_262,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_263,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haasteelliset vuodet ovat seuranneet toinen toistaan. Ensi vuoden budjetti sisältää paljon helpotuksia lapsiperheille ja myös ikäihmisille, ja tästä on syytä kiittää ja sanoa, että hallituksen linjaus on täysin oikea. On autettava heitä, joilla on kaikkein vaikeinta.
Tarvetta on varmasti moneen suuntaan, on pieniä asioita ja isoja asioita. Ensi‑ ja turvakotien liiton palveluissa päihdeäitien ja heidän lastensa auttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Puhun Pidä kiinni ‑palveluista. Arvoisa pääministeri, budjettikirjassa ei tähän toimintaan ole varausta, ja toivon, että tarvittava rahoitus löytyy, sillä juuri nämä perheet tarvitsevat apua ja erityisesti ammattitaitoista apua, jota Ensi‑ ja turvakotien liitto heille tarjoaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-20T17:47:56,2022-09-20T17:48:52,Hyväksytty,1.1
2022_96_264,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_265,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä päivänä on jälleen järjestetty mielenosoitus tai mielenilmaus mielenterveyspalveluista. Kysyisinkin, kun tuossa kovasti toitte esille, mitä kaikkea nyt on taas laitettu lisää, mistä osa on varmasti tuiki tarpeellista, mutta kyllähän koronan ja sodan varjolla on viety sellaisiakin asioita, mitkä eivät ihan niin tarpeellisia olisi olleet, niin mikä olisi ollut tarpeellista. Terapiatakuu. 35 miljoonaa olisi tarvittu, ja me emme olisi tällaisessa tilanteessa, missä me nyt olemme. On ihan oikeutettua, että tänään on puhuttu jälleen mielenterveyspalvelujen edistämisestä.
Toinen asia liittyy sitten näihin lääkekorvauksiin, mistä puhuitte äsken, että niihin tulee nyt huojennusta, mutta sehän otetaan aika pitkälle apteekeilta pois. Oletteko tietoinen siitä, että se järjestelmä, mitä nyt olette ajamassa, vie yliopistoilta rahoitusta? Olisihan sen voinut tehdä silläkin tavalla, että yliopistot eivät siitä kärsisi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-20T17:48:54,2022-09-20T17:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_96_266,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_267,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni jäi äsken hieman kesken. Kuvasin sitä, minkälaisia panostuksia ja minkä vuoksi valtio velkaantui koronan takia. No, myös sodan seurauksena me olemme joutuneet ottamaan velkaa. Me olemme joutuneet tekemään ja mielestäni aivan oikeutetusti olemme tekemässä mittavat panostukset suomalaiseen puolustukseen, Rajavartiolaitokselle, sisäiseen turvallisuuteen — tämäkin johtuu sodasta. Tämä johtuu siitä, että me olemme kohdanneet toisen ison kriisin Euroopassa. Nämä panostukset ovat tärkeitä, oppositio on näitä toimia tukenut, eli kun te moititte valtiota ja hallitusta velkaantumisesta, muistakaa, että te olette itse tukeneet näitä toimia, joiden vuoksi me nyt joudumme velkaa ottamaan. Mielestäni nämä panostukset turvallisuuteen, puolustukseen ovat täysin oikeat tässä tilanteessa, aivan kuten energiakriisin myötä, inflaation myötä, sen takia, että hinnat nousevat, on tärkeää ja oikein tukea kotitalouksia. On tärkeää ja oikein tukea suomalaista teollisuutta, suomalaista maataloustuotantoa, on tärkeää tukea suomalaisia yrityksiä, koska meidän pitää yhdessä varmistaa, että tämänkin kriisin yli selviämme mahdollisimman yhtenäisesti.
Me emme ole ottaneet velkaa kevyesti, me emme velkaannu kevyesti, me emme suhtaudu tähän asiaan kevyesti, mutta johtuen siitä, että me olemme kohdanneet [Puhemies koputtaa] kolme poikkeuksellisen suurta, vaikeaa, haastavaa, vakavaa kriisiä, kyllä, me olemme joutuneet ottamaan velkaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että me olisimme näitä kriisejä halunneet tai että me haluaisimme velkaa kevyin perustein ottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T17:49:58,2022-09-20T17:51:31,Hyväksytty,1.1
2022_96_268,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_269,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siis on pitänyt ottaa velkaa sekä koronan hoitoon että Ukrainan kriisiin, Suomen turvallisuuden takaamiseen, ihmisten hengen ja terveyden suojaamiseen, työpaikkojen suojeluun. Meidän kritiikkimme on ollut koko tämän matkan se, että teiltä ovat puuttuneet samaan aikaan ne keinot, millä saadaan kasvua, millä saadaan lisää tuloja, ne rakenteelliset keinot, joita todella tarvittaisiin nyt, kun näyttää siltä, että Suomi on menossa taantumaan. Tämä on se iso kritiikin kohde, ja se vaikuttaa sinne, miltä se tuleva näyttää. Siksi ne seuraavat neljä vuotta näyttävät todella lohduttomilta, ja minä uudistan sen kysymyksen, miten te näette sen neljä vuotta, jotka ovat edessä, koska nyt te puolustatte sitä politiikkaa, mitä on tehty tähän asti. Mutta miten jatkossa: pitääkö sopeuttaa, paljonko, ja mistä? Jos ei pidä, niin kuten sanoin aikaisemmin, sekin on uutinen, jos te olette sitä mieltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T17:51:33,2022-09-20T17:52:31,Hyväksytty,1.1
2022_96_270,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Haluaako pääministeri vastata?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_271,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin toki vastata näinkin. Minulle sopii myös se, että kansanedustajat pitävät puheenvuoroja ja kirjaan ylös ja sitten kerralla vastaan hieman pidemmässä puheenvuorossa.
Näihin keinoihin, millä tavalla meidän sitten pitää tähän velkaantumiseen tarttua ja puuttua, koska huoli on yhteinen — varmasti tässä salissa jaetaan yhteisesti huoli siitä, että meidän pitää pystyä taittamaan velkaantumista, ainakin hallitus näin ajattelee: Tärkeintähän on luoda kasvun edellytyksiä ja työllisyyden edellytyksiä, ja näin hallitus on toiminut. Tällä hallituskaudella me olemme nähneet erittäin vahvaa, hyvää työllisyyskehitystä. Me olemme nähneet erittäin vahvaa, hyvää talouskasvua. Valitettavasti sota Euroopassa on tullut meidän vaikeudeksemme sen orastavan taloudellisen kasvun eteen, ja kaikki Euroopan maat ovat valitettavasti tässä samassa tilanteessa, ja on myös uhka ja riski siitä, että meillä on edessä itse asiassa erittäin vaikeat taloudelliset ajat, jopa taantuma.
Mutta tarvitaan kasvua, tarvitaan vahvempaa työllisyyttä, ja tähän lääkkeenä ovat erityisesti osaamiseen, koulutukseen panostaminen, tki-satsaukset, mitä me olemme yhdessä parlamentaarisesti sopineet, ja sen lisäksi me tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa. Meidän yksi isoin kasvun tulppamme on se, että Suomessa ei ole tarpeeksi tekijöitä. Me tulemme tarvitsemaan [Puhemies koputtaa] vahvoja panostuksia työperäiseen maahanmuuttoon, [Petteri Orpo: Entä se sopeutus?] ja toivoisin, että seuraava hallitus tulee jatkamaan sitä työtä, mitä tämä hallitus on käynnistänyt erityisesti osaajien houkutteluun Suomeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T17:52:33,2022-09-20T17:54:03,Hyväksytty,1.1
2022_96_272,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_273,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri saatujen tietojen mukaan Fortumin neuvottelut Uniper-asiassa lienevät kohtuullisen pitkällä, jopa ratkenneet, ainakin lehtitietojen mukaan. No, se on oma tarinansa. Mutta se tärkeä tarina suomalaisen metsäteollisuuden raaka-ainepulaan: Venäjältä tuli yli kymmenen miljoonaa mottia vuoteen puuta, nyt sitä ei tule, ja nyt tällä hetkellä meillä on semmoinen tilanne, että meidän ensi talven kiinteän polttoaineen varastot ovat loppumassa, arvokkaat kuitupuut ovat nyt menossa polttoon. Kiertelin kesällä tuolla eri paikoilla ja näin sen valtavan murheen, mikä on. Hallitusohjelmassa lukee, että arvopuuta ei polteta, mutta sitä palaa tänä päivänä miljoonia motteja. Meillä on turvevarat loppumassa. Tämä talvi jotenkuten selvitään.
Arvoisa pääministeri, nyt on kiire tehdä päätöksiä tulevaa satokautta varten. Urakoitsijat tarvitsevat viestin heti kunnostaakseen koneita, varatakseen työvoimaa, kunnostaakseen kenttiä. Oletteko valmis tekemään päätöksiä heti, niin että saadaan tämä kotimainen kiinteän polttoaineen CHP-kattila toimimaan? Siellä tulee yli 3 000 megaa sähköä kovilla pakkasilla. Sitä meillä ei ole varaa menettää tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-20T17:54:05,2022-09-20T17:55:21,Hyväksytty,1.1
2022_96_274,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_275,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Orpo kysyi kahteen otteeseen, pääministeri, teiltä hyvin selkeän kysymyksen siitä, miten te näette Suomen tulevien vuosien taloudenhoidon. Toistan tämän kysymyksen: Näettekö te, että Suomessa täytyy tehdä sopeutustoimia tulevina vuosina? Paljonko? Ja jos ei, niin sekin on iso uutinen, koska silloin te hyväksytte tämän holtittoman velkaantumiskehityksen, joka jatkuu tulevat vuodet jopa yhdeksän miljardin euron tasolla. Nyt, pääministeri, toivon, että vastaatte eduskunnan edessä tähän simppeliin kysymykseen, joka on monta kertaa teille esitetty. Olkaa hyvä, vastatkaa meille ja kertokaa, miten te näette Suomen julkisen talouden hoidon tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T17:55:23,2022-09-20T17:56:14,Hyväksytty,1.1
2022_96_276,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_277,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Också jag vill tacka statsministern och hela regeringen för ledarskapet under denna kris.
Vi lever i osäkra tider där det är viktigt att statsbudgeten skapar trygghet och stabilitet, som gör att familjer och företag känner framtidstro trots den mörka bakgrund som vi lever i, med krig i Europa och en energikris som spär på inflationen och som skapar en rädsla hos många för hur man ska klara sig. Oro och rädsla är starka känslor. Det är inte lätt att säga att allt kommer att ordna sig om man redan vänt på slantarna före nuvarande kostnadsökningar.
Statsbudgeten innehåller många satsningar för att skydda de människor som drabbas värst och som annars kanske inte skulle klara sig. Budgeten innehåller också satsningar för att alla ska få minskade kostnader för el och bränsle. Det är också viktigt att vi alla hushållar med energin.
Vårt samhälle har klarat oss genom många kriser. Jag är säker på att vi kommer klara oss genom denna kris också. Jag vill fråga statsministern: Hur kan man i dessa mörka tider kommunicera framtidstro till alla finländare?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Käännös, olkaa hyvä.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2022-09-20T17:56:16,2022-09-20T17:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_96_278,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_279,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli huojentavaa kuulla, että myös pääministeri jakaa huolen tästä valtavasta velkamäärästä. Haluan muistuttaa tässä yhteydessä meidän tilannekuvasta: Meillä on valtava työvoimapula, ehkä historian suurin. Meillä on valtavasti avoimia työpaikkoja. Meidän kasvu on hyytymässä, ennusteena ensi vuodelle on puolen prosentin kasvu ja sitä seuraavalle 1,4 prosenttia. Me ymmärrämme, että tämä yhtälö sen velkataakan, kallistuvien korkojen aikana on aivan mahdoton, ja kuitenkin meidän pitäisi pystyä vastaamaan kriisinkestävyydestä mahdollisten tulevien kriisien varalle — tämä pandemia ei varmaankaan jää viimeiseksi. Meillä työikäisten määrä vähenee ja ne mainitut korkokulut kasvavat, niin että tämä yhtälö tuntuu aivan karmealta.
Mutta löysin Nobel-palkittu Bengt Holmströmin listan, jonka hän on esittänyt jo jollekin aiemmista hallituksista. Hänen mukaansa julkisen sektorin velkaantuminen pitää kääntää laskuun, työn verotusta pitää laskea, yritystukia on karsittava ja palkoista olisi sovittava paikallisesti. Kannatatteko tämän Nobel-palkitun herran ehdotuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-20T17:59:16,2022-09-20T18:00:33,Hyväksytty,1.1
2022_96_280,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_281,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että oppositio jakaa sen käsityksen, että koronan takia, sodan takia ja myös tämän energian takia me joudumme ottamaan velkaa.
Mutta sitten minä haluan siitä asiasta muistuttaa, että meidän pitää kyllä ymmärtää, kun puhutaan sopeutustoimista ja niitä toinen toisillemme täällä jankkaamme, että ei se ole kyllä helppoa yhdellekään puolueelle eikä ministerille eikä myöskään kansanedustajalle, jotka ovat olleet niitä tekemässä. Minäkin olen ollut tekemässä niitä edustaja Orpon kanssa ja monien perussuomalaisten kanssa, ja se on muuten ihan hirveätä hommaa. [Petteri Orpo: Kyllä!] Sen takia nyt kannattaa suhtautua tähän asiaan aika suurella vakavuudella.
Ja se on totta, että meidän kaikkien pitää ymmärtää se, että julkinen talous ei voi olla tässä kunnossa tulevina vuosina. Se vaatii osittain sopeutustoimia, rakenneuudistuksia, jotka helposti jäävät aika abstraktille tasolle kaiken kaikkiaan. Se vaatii myös kasvun buustaamista, niin että me saamme kasvua tähän maahan. Ja kaikista suurin ongelma on, että meillä on valtavan suuri työvoimapula. Näistä aineksista itse kunkin pitää tätä kakkua ruveta leipomaan tulevina kuukausina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-09-20T18:00:33,2022-09-20T18:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_96_282,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_283,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sekä verokiila että velkaantuminen kasvavat edelleen, ja ne jarruttavat taloutta tehokkaasti. Paisuva julkinen talous on terveen talouskehityksen este. Aina mutta erityisesti kriiseissä on mietittävä, miten niitä menokohteita priorisoidaan. Kriisit eivät voi olla tekosyy sille, että julkista taloutta ei edes yritetäkään tasapainottaa. Verokiila pienemmäksi, suomalaisten ostovoima paremmaksi.
Pääministeri Marin, sitoudutteko te talouden tasapainottamisohjelmaan, jossa valtiontaloutta trimmataan kahdella miljardilla vuodessa ja suomalaisten etu pistetään ykköseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T18:01:48,2022-09-20T18:02:32,Hyväksytty,1.1
2022_96_284,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_285,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio sanoo mielestäni nyt vähän epäpyhästi — ja itse asiassa pidän sitä vähän onnettomana yrityksenä — että tässä hallitus on ikään kuin velkaantunut ja on väärin, että mennään näiden kriisien, koronan tai Venäjän hyökkäyssodan tai energiakriisin, taakse. Tässä on pidetty ihmisistä ja yrityksistä huolta ja pidetty niitä pystyssä.
Edustaja Risikko otti mielenterveysongelmat täällä mielestäni ihan ansaitustikin esille. Jos ihmisiä ja yrityksiä ei olisi tuettu ja pidetty pystyssä, niin olen aivan vakuuttunut, että mielenterveysongelmia olisi tulevassa yhteiskunnassa huomattavasti paljon enemmän. Jos meillä on jo nyt haastetta näihin vastataksemme, niin missä tilanteessa me olisimme, jos me menisimme näihin verokiilan kaventamisiin ja muihin, joita perussuomalaisetkin täällä esittävät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-20T18:02:32,2022-09-20T18:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_96_286,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_287,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen käytti tärkeän puheenvuoron. Nimittäin se, jos joudutaan tekemään leikkauksia, on karmeaa puuhaa, ja kun se kuitenkin on rajallinen määrä, mistä niitä leikkauksia voidaan tehdä, niin silloin joudutaan menemään oikeasti hyvinvointiyhteiskunnan tärkeisiin asioihin. Sitä ei kukaan halua, ja se on se syy, miksi me kritisoimme liiallista velanottoa ja sitä, että me emme näe, että sitä velanoton määrää yritettäisiin hillitä tai olisi yritetty hillitä. Velka nousee 150 miljardiin. Nyt nousivat korkomenot 900 miljoonaa tällä pienellä koronnousulla. Jos se nousee vaikka kolme prosenttiyksikköä, mikä on vielä pientä 90-luvun alkuun verrattuna, niin se lisälasku voi olla neljä miljardia, ja se on pois, hyvät ihmiset, meidän lapsilta, hyvinvoinnista. Siksi me olemme huolissamme tästä. Siksi me puhumme siitä, että velkaa ei voi liian leväperäisesti ottaa. Nyt ovat useat tutkimuslaitokset, useat ekonomistit todenneet sen, että liikaa on otettu velkaa, myös muuhun kuin koronaan. Ja siksi on oikein kysyä sitä, mitä on kysytty pääministeriltä, ettei mennä sammutetuin lyhdyin: mikä on [Puhemies koputtaa] teidän linjanne tulevaisuudessa suhteessa tähän velkaan, mikä on se politiikka, mitä te ajatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T18:03:35,2022-09-20T18:04:52,Hyväksytty,1.1
2022_96_288,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_289,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se ei kyllä pidä paikkaansa, ettei hallitus sopeuttaisi yhtään. Nimittäin ensi vuonna budjetissa on 370 miljoonan säästöt, ja jos tästä eteenpäin sopeutettaisiin tällä vauhdilla, niin vuoteen 2030 mennessä taloutta olisi tasapainotettu kolmen miljardin euron verran. Eli säästöjä kyllä tehdään, mutta samaan aikaan myös pidetään huolta, että kasvu ylläpitää.
Pidämme myös huolta siitä, että esimerkiksi lapsiperheköyhyydessä emme päädy tilanteeseen, missä olimme 1990-luvun jälkeen, kun lapsiperheköyhyys roihahti tässä maassa. Kela on arvioinut, että tälläkin hetkellä 16 000 lapsiperhettä on köyhyysriskissä kohonneen inflaation, rahanarvon heikkenemisen myötä. Kiitos hallitukselle, että se satsaa tähän kysymykseen. Tietenkin ylimääräinen lapsilisä, varhaiskasvatusmaksut ja niin edelleen, kaikki nämä toimet ovat tärkeitä. Arvoisa pääministeri: miten me pidämme huolta, että aloittavat hyvinvointialueet myös näkevät merkittävyytensä esimerkiksi lapsiperheköyhyyden ratkaisuissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-20T18:04:54,2022-09-20T18:06:05,Hyväksytty,1.1
2022_96_290,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_291,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön uunituoreen ennusteen mukaan velkasuhteen lasku jatkuu ensikin vuonna, vaikka otamme nyt miljardeja ylimääräistä Puolustusvoimien investointeihin ja Eurooppa on menossa taantumaan — siis jatkuu ensikin vuonna tämä velkasuhteen lasku. [Petteri Orpo: Kiitos tuesta siinä!]
Kysyisinkin pääministeriltä, jos pääministeri voisi kertoa: mitä pitäisi tapahtua, jotta meidän keskikorko nousisi kolmeen prosenttiin, kuten tässä edustaja Orpo sanoi? [Petteri Orpo: Mielenkiintoista kuulla vastaus!] Niin kuin Orpokin varmasti tietää, valtionlainat ovat kiinteäkorkoisia ja siinä kestää aika kauan, ennen kuin se valtion maksama todellinen korko nousee sille tasolle. [Petteri Orpo: Ei kestä!]
Mutta sitten varsinainen kysymys, miksi pyysin puheenvuoron: Kun työllisyys on yhä ennätystasolla mutta tämä globaali tilanne kyllä sitä heikentää — nyt jo nähdään, että työttömyyttä se tulee nostamaan — mitä me voitaisiin lyhyellä aikavälillä tehdä? Voidaanko me vielä tehdä tätä onnistunutta suhdannepolitiikkaa? Pidemmällä aikavälillä, vastasittekin, koulutus ja maahanmuutto ovat ainoat ratkaisut, mutta lyhyellä aikavälillä pitääkö meidän tarttua tähän kokoomuksen reseptiin, ruveta leikkaamaan, [Puhemies koputtaa] ajaa talous taas siihen näivettymiseen, [Puhemies: No niin, ja nyt leikataan puheenvuoro poikki!] missä se oli ennen tätä hallitusta, vai voidaanko vielä tehdä suhdannepolitiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-20T18:06:07,2022-09-20T18:07:23,Hyväksytty,1.1
2022_96_292,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_293,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että hallituksen voi olla vaikeaa ottaa vastaan viestejä opposition suunnasta, mutta haluaisin kysyä pääministeriltä, miten suhtaudutte asiantuntijoiden viesteihin ja kritiikkiin, joita tämä budjettiehdotuksenne on kohdannut. Asiantuntijoiden kommentit ovat olleet, voisi sanoa, jopa tyrmääviä. Puhutaan vastuuttomasta, masentavasta, holtittomasta esityksestä. Mitään talousneuvoja ei noudateta, mistä esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvostossa ollaan huolissaan.
Myös valtiovarainministeriöstä kuuluu huolestuneita puheenvuoroja. Kuuleeko hallitus näitä puheenvuoroja ja huolia? Onko hallitus tutustunut esimerkiksi tähän tuoreeseen talouden katsaukseen, joka jo johdantokappaleessa antaa muun muassa edellistä puheenvuoroa synkemmän kuvan?
Haluaisin kysyä myös, [Puhemies koputtaa] miten pääministeri suhtautuu koronan aikana tilattuun [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] ekonomistien strategiaan, jota ei ole noudatettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T18:07:23,2022-09-20T18:08:41,Hyväksytty,1.1
2022_96_294,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_295,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä olin aiemmin monta tuntia salissa ja kuuntelin keskustelua. Tässähän nyt on poliittinen oikeisto valinnut sellaisen linjan, että pitää aika julmillakin kysymyksillä lähestyä pääministeriä. Ei niin, etteikö valtionvelan kasvu huolestuta meitä kaikkia, ihan oikeasti todella huolestuttaa, mutta tässähän on hallitus tehnyt nyt ensi vuoden kohdalta arvovalinnan.
Minä tähän listasin itselleni: meillä on vakava lapsiperheköyhyys päällä, meillä on 300 000—400 000 pientä työeläkettä saavaa, meillä on lähes 20 000 huostaanotettua lasta, ja meillä on erittäin vakava lasten ja nuorten pahoinvointi, mielenterveysongelmia. [Petteri Orpo: Miten tähän on päädytty? Vasemmistohallitus!] Siis minä sanoisin näin, että nyt ei ole se oikea aika leikata näistä palveluista. Ja niin kuin iltapäivällä lukuisissa puheenvuoroissa todettiin, [Puhemies koputtaa] tämä on vähintään kahden hallituskauden ajan vaativa ohjelma, että me ajetaan tämä valtiontalous hyvään kuntoon. [Puhemies huomauttaa ajasta] Me demarit ollaan valmiita tekemään se, mutta ei tässä ja nyt. Tämä on minun mielipiteeni. On kiva kuulla, mitä mieltä pääministeri on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-20T18:08:41,2022-09-20T18:10:03,Hyväksytty,1.1
2022_96_296,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kinnusella on nyt seuraava puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_297,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle siitä, että tällä vaalikaudella työllisyys on saatu nostettua niin korkealle. On tehtävä kaikki sen eteen, että kestävä kasvu paitsi jatkuu myös kestää, että usko tulevaisuuteen lisääntyy. Työmarkkinoita on syytä uudistaa, niin että työllisyys edelleen paranee. Tällä hetkellä kärsimme työntekijäpulasta ja osaajapulasta. Suomi pärjää, kun yritykset pärjäävät. Siksi niiden toimintaedellytyksiä tulee edelleen edistää, ja tähän alueelliseen työvoimapulaan meidän täytyy löytää uusia ratkaisuja.
Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen. Tehtävämme on ratkaista haasteet ja luoda toivoa, ja kysyn pääministeriltä: miten hoidamme julkista taloutta niin, että suomalaiset voivat luottaa tulevaisuuteen, ja miten selvitämme tämän kasvavan osaajapulan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-20T18:10:03,2022-09-20T18:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_298,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_299,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa puhuin jo noista mielenterveysongelmista. Ne ovat kyllä todella vakavia tällä hetkellä. Sitten tuo hoitovelkahan meillä kasvaa tällä hetkellä osittain koronasta johtuen, mutta monesta muustakin syystä. Minä olen nyt todella huolissani siitä, miten meillä riittää henkilöstöä ja miten meillä riittävät rahat tulevaan soteen. Kysynkin, kun tiedän, arvoisa pääministeri, että teidän puolueenne ei niinkään tätä sote-mallia aikoinansa kannattanut: miten te olette ajatellut, että selvitään tulevaisuudesta? Sitten tietysti ihan kysyisin tästä hoitovelasta. Eikö nyt olisi aika nostaa nimenomaan niitä Kela-korvauksia eikä missään nimessä vähentää? Ja mikäli joudutaan siirtämään sitä 0,7:n mitoituksen käynnistymistä, niin sehän on yleensäkin ajateltu niin, että Kela-korvauksista otetaan siihen raha, ja jos sitä siirretään, niin voisiko palauttaa ne sinne Kela-korvauksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-20T18:11:20,2022-09-20T18:12:24,Hyväksytty,1.1
2022_96_300,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_301,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensinnäkin hallitukselle Itä-Suomen vaikean tilanteen huomioimisesta.
Tässä opposition puolelta pääasiallisesti tätä talouskeskustelua on käyty. Pitää muistaa, että meillä on Suomessa 15 vuotta ollut kestävyysvaje taloudessa — 15 vuotta. Aika monta hallitusta on yrittänyt laivaa kääntää, ja edelleen ollaan tässä tilanteessa, ja tietysti nyt tämä kriisi on oma luku sinänsä. Kysynkin kokoomukselta: ettekö olisi laittaneet 20:tä miljardia yrityksille korona-aikaan, jotta Suomessa pyörät pyörivät? Suomen talous ja työllisyys ovat hyvässä asennossa. Olisitteko laittaneet viisi miljardia kuntatalouteen? Kuntatalous tällä hetkellä selviää tämän sillan 23—24 yli. Nämä ovat välttämättömiä panoksia olleet, millä olemme Suomen saaneet Euroopan vertailussa aika hyvin pidettyä työllisyyden ja talouden kanssa kilpailukykyisenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-20T18:12:25,2022-09-20T18:13:31,Hyväksytty,1.1
2022_96_302,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_303,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Onhan tämä nyt, pääministeri, melkoista kuurupiiloa, mitä täällä saamme teidän kanssanne käydä. Teiltä on nyt jo useaan otteeseen kysytty, miten te näette tulevien vuosien osalta, tuleeko teidän näkemyksenne mukaan lähteä tekemään sopeutustoimia vai eikö tule. Nyt me täällä jo kuulimme, että edustaja Gustafsson viittasi kyllä siihen, että tarvitaan kahdeksan vuoden ohjelma. Eli Gustafsson jo avasi vähän täällä ovea, mutta me emme oikeastaan tiedä, onko tämä Gustafssonin linja nyt SDP:n virallinen linja vai onko se kenties joku muu linja. Olisi kyllä hyvä nyt kuulla pääministeriltä, miten asia oikeasti on.
Edustaja Gustafsson myös viittasi, että tämä on jotenkin julmaa, että oppositio täällä julmalla tavalla kysyy näitä asioita pääministeriltä. Minusta kuitenkin, kun kyseessä on Suomen tasavallan korkein vallankäyttäjä, on aika olennaista tietää, miten hän näkee tämän tilanteen, kun raju velanotto vaan jatkuu vuoteen 26 saakka: hyväksyykö hän tämän linjan, vai haluaako hän tehdä myös sellaisia toimenpiteitä, että velanotto myös päättyy? Arvoisa pääministeri, olkaa hyvä ja vastatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T18:13:31,2022-09-20T18:14:41,Hyväksytty,1.1
2022_96_304,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt annetaan pääministerille mahdollisuus vastata, eikä olla ollenkaan julmia, vaan sellainen reilu kaksi minuuttia aikaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_305,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paras tapa hoitaa velkaantumista, taittaa velkaantumista. on luoda edellytyksiä talouskasvulle. Velkaantuminen ei taitu millään muulla kuin kasvulla ja vahvalla työllisyydellä, ja sen vuoksi meidän pitää kaikki panokset laittaa siihen, että Suomessa on tulevaisuudessakin kasvuedellytyksiä, vahvaa työllisyyttä, sitä kautta me pärjäämme. Leikkaamalla — leikkaamalla me emme tätä velkaantumista hoida. Se hoidetaan vain kasvulla, ja sen vuoksi tällä hallituskaudella on, aivan oikein, niin kuin oppositio on sanonut, myös tehty panostuksia julkiseen talouteen. On tehty panostuksia siihen, että on kasvuedellytyksiä tulevaisuudessa. Monet menolisäykset, jotka ovat pysyviä, ovatkin liittyneet esimerkiksi lasten ja nuorten tilanteen parantamiseen ja koulutuksen parantamiseen. On esimerkiksi panostukset subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamiseen, toisen asteen reformi oppivelvollisuuden laajentamiseen ja monet panostukset koulutukseen ja osaamiseen, tki-panostukset. Nämä ovat pysyviä menoja, mutta me uskomme, että niiden avulla me varmistamme sen, että Suomessa on paremmin voivia lapsia ja nuoria, meillä on osaavampia ihmisiä ja sitä kautta myös edellytyksiä talouskasvulle. Sen vuoksi me olemme panostaneet myös työperäisen maahanmuuton vahvistamiseen, siihen, että me voimme houkutella osaajia Suomeen, koska tämäkin on aivan keskeisimpiä keinoja, millä me varmistamme talouskasvua tulevaisuudessa.
Minä en näe, että Suomi tulee pärjäämään tulevaisuudessa sillä, että me kurjistamme, leikkaamme. Kokoomus on esittänyt sosiaaliturvaleikkauksia, te olette esittäneet asumistuen leikkauksia tilanteessa, jossa meillä inflaatio laukkaa, hinnat nousevat ja ihmisten asumismenot, ‑kustannukset, kasvavat. Te haluatte tässä tilanteessa leikata sosiaaliturvaa, te haluatte leikata asumistukea, ja te haluatte vaikeuttaa ihmisten tilannetta. Minä en usko, että se on oikea tie, vaan nimenomaisesti tällaisessa kriisitilanteessa meidän pitää auttaa ihmisiä tämän kriisin yli oikeudenmukaisesti, niin että samalla myös ihmisten, kotitalouksien, tuki Ukrainalle tässä erittäin vaikeassa tilanteessa säilyy. En siis usko siihen kurjistavaan linjaan, mitä kokoomus edustaa, vaan uskon kasvun, toivon, valoisamman tulevaisuuden linjaan. Sitä hallitus edustaa esimerkiksi niillä panostuksilla, mitä me teemme koulutukseen, osaamiseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen, osaajien houkutteluun Suomeen. Uskon, että se on oikea linja.
Ja me tarvitsemme myös investointeja vihreään siirtymään, me tarvitsemme investointeja puhtaampaan energiaan senkin vuoksi, että tällä hetkellä Venäjä käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Me tarvitsemme myös investointeja tulevaan, mitä tulee vihreään siirtymään. Mielestäni sekin on oikea linja.
Mutta se ei täysin pidä paikkansa, kun te väitätte täällä, että hallitus ei tee mitään sopeutustoimia. Kyllä me teemme. Tässäkin budjetissa on 370 miljoonaa euroa, aivan kuten edustaja Kemppi täällä totesi. Ja nämäkin säästöt ovat olleet kipeitä, ei niitä ole ollut helppo löytää, mutta silti me olemme tehneet ne. Aivan kuten kehysriihessä olemme yhdessä sopineet, näitä sopeutustoimia paraikaakin tehdään. Mutta samanaikaisesti haluamme pitää huolta siitä, että jokainen tässä maassa pysyy kyydissä, pärjää näissä vaikeissa olosuhteissa, mitkä me kaikki olemme kohdanneet. Sen vuoksi on esimerkiksi tämä Itä-Suomen paketti tässä vaikeassa tilanteessa, jonka Itä-Suomi on sodan myötä kohdannut — haluamme myös pitää huolta siitä, että alueellinen tasa-arvoisuus toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T18:14:43,2022-09-20T18:18:17,Hyväksytty,1.1
2022_96_306,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_307,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkään se, että jos te leikkaatte jostain 370 ja samaan aikaan lisäätte toisaalla paljon, paljon enemmän, ei ole sopeuttamista, se on uudelleenkohdentamista. Sopeuttaminen tarkoittaa sitä, että vähennetään oikeasti sitä menotasoa. [Sanna Marinin välihuuto] Siinä on valtava ero. Käytännössä minä tulkitsin tämän nyt niin, että teidän mielestänne sopeutustoimia ei tarvita. No se tarkoittaa sitä, että tähän velkaantumiseen ei puututa, siihen, että meidän julkiset menot kasvavat ja kasvavat ja kasvavat. Te puhuitte kauniisti kaikesta siitä, mihin on lisätty, mutta tämä johtaa siihen, että jos velkaantumista ei saada kuriin, joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa hyvinvointiyhteiskunnan peruspalveluista, perusturvasta. Me joudutaan menemään sinne, jos tätä taloutta ei saada oikeasti tasapainoon.
Tarvitaan kaksi asiaa: Tarvitaan voimakasta talouden kasvua, ja siihen tarvitaan toimia, ei se itsekseen tule. Nyt meille ennustetaan joidenkin ennusteiden puolesta lähes nollakasvua ensi vuodelle ja seuraavalle vuodelle. Me tarvitaan vahvoja kasvutoimia. Niitä ei ole tässä budjettiesityksessä uusia, vaikka tilanne on vaikeutunut. Samaan aikaan tarvitaan säästäväisyyttä, menokuria ja sopeutusta. [Puhemies koputtaa] Ja teidän mielestänne näitä ei siis tarvittu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T18:18:17,2022-09-20T18:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_96_308,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_309,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä nyt ottaa vähän kantaa tuohon, mitä Orpokin käsitteli. Täällä on aikaisemmin salissa puhuttu, että mitä perussuomalaiset olisivat tehneet. Minä itse näen, että hallitus on tehnyt muutamia virheitä tässä hallituskauden aikana. Tämä elvytyspaketti: sinne ei olisi pitänyt laittaa. Ulkomaille kehitysyhteistyöhön meiltä menee aika paljon rahaa. Ja nyt kun näistä on aika paljon tiedotettu ja ihmiset ovat saaneet näitä tietoonsa, niin he ovat erittäin pettyneitä siitä ja heidän veronmaksuhalukkuutensa on kadonnut. Tiedän joitakin ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet tähän ja ovat jääneet pois töistä, koska he haluavat elää vähän samalla tavalla kuin osa maahan muuttaneista henkilöistä elää täällä. Eikö tämä teidän linjanne johda siihen lopulta, [Puhemies koputtaa] että joudutaan leikkaamaan perusturvasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-20T18:19:35,2022-09-20T18:20:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_310,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_311,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että tulevan talven hintalappu voi olla monille perheille raskas kantaa. Vaikka valtio ei tietenkään voi kaikkea hoitaa, niin silti autettava on. Vastuullinen hallitus tekee niin. Siksi tulevat esimerkiksi nämä sähkön alvin laskut, ja myös tuomme sähkövähennyksen ja tuemme pienituloisia sähkötuella. Perheitä ei todellakaan voi jättää yksin — täällä on hyviä puheenvuoroja pidetty esimerkiksi edustaja Gustafssonin osalta lapsiperheköyhyydestä. Siksi ylimääräinen lapsilisä joulukuussa sekä korotukset perheiden tukiin ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ovat todella tarpeen, ja myös yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottaminen.
Puhemies! Suomessa on paljon myös yksin asuvia pienituloisia, ja kysyisinkin pääministeriltä: miten te näette heidän selviämisensä niin asumismenojen osalta [Puhemies koputtaa] kuin myöskin elämisen kohonneista kustannuksista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-20T18:20:52,2022-09-20T18:22:04,Hyväksytty,1.1
2022_96_312,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_313,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri ja monet hallituspuolueiden edustajat toistavat velkaantumisen taustasyinä koronaa ja sotaa. On juuri niin, että myös oppositio on tukenut määrärahojen lisäämistä näiden kriisien hoitoon. Kritiikki ei kohdistu siihen, vaan kritiikki kohdistuu kahteen asiaan: ensinnäkin siihen, että menolisäyksiä on tehty myös muilla perusteilla, jotka eivät liity millään tavalla näihin kriiseihin, ja toiseksi siihen, että samanaikaisesti hallitus ei ole tehnyt sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla me voisimme varmistaa kasvua tulevaisuudessa, sellaisia uudistuksia ja reformeja, joita Suomi kipeästi kaipaa ja joita ei ole tässä rinnalla edistetty.
Pääministeri puhui pitkään tästä koronan hoidosta, ja on niin, että koronakriisin aikana todellakin tilasitte ekonomisteilta strategian nimenomaan tästä talouspolitiikasta kriisin hoidossa. Koetteko, että olette noudattaneet tätä strategiaa, jossa edellytettiin, [Puhemies koputtaa] että elvytyksen rinnalla tuodaan myös kipupaketti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T18:22:04,2022-09-20T18:23:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_314,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_315,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Velanotto huolettaa meitä kaikkia tai ainakin meitä melkein kaikkia, se on ihan selvä asia. Minusta pääministeri kiteytti asian aika hyvin, miten ja mihin se velka on käytetty, miksi se on otettu, tässä aiemmissa puheenvuoroissaan.
Me aloitimme sillä, että kun asiat eskaloituivat, vahvistimme meidän turvallisuutemme suorituskykyä — Puolustusvoimille mittavat uudet isot määrärahat — varmistimme suomalaisen ruoantuotannon — huoltovarmuuspaketti maatalouteen — varmistimme omavaraisuuden kasvattamisen meidän energiantuotannossa, me varmistimme sen, että perheet pärjäävät ja että pienituloisimmat otetaan huomioon tässä turbulentissa tilanteessa. Niihin se velka on mennyt.
On selvää, että näin emme voi jatkaa. Meidän on pakko saada, totta kai, kasvua lisää. Se on ihan oikein, kasvun eväitä tarvitaan, samoin kuin me tarvitsemme tuleville vuosille ja tulevilla kahdella vaalikaudella kaikkia mahdollisia toimia talouden tasapainottamiseen. Siihen tarvitsee kaikki mahdolliset keinot — kasvun lisäys, työllisyyden lisäys, innovaatiot, investoinnit, [Puhemies koputtaa] myös sopeutustoimet — kaikkia tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-20T18:23:20,2022-09-20T18:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_96_316,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_317,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä VM:n tuoreessa taloudellisessa katsauksessa lukee, että julkisen taloudenpidon kestävyysongelman juurisyy on, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, lakisääteisiin ja muihin. No, mikä ratkaisuksi? Kaksi ratkaisua: 1) Säästö ja valtiontalouden tasapainottaminen tapahtuvat sillä tavalla, että kaikkea ei tarvitse tehdä. Meidän koko eduskunnan on aivan pakko laittaa menot tärkeysjärjestykseen ja rahojen loppuessa ostoslista poikki. Niin tehdään kodeissakin. Ja 2) Tekemistä voi jatkuvasti parantaa. Eduskunta asettaa ministeriöille tulosvastuun ja antaa työkalut tekemisen jatkuvaan parantamiseen. Esimerkiksi automaattinen päätöksenteko. Muistakaa tämä, että 36 maan OECD-vertailututkimuksessa selvisi se, että Suomen julkiset palvelut olisi mahdollista tuottaa paljon pienemmillä kustannuksilla vähintään samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Eikö tälle olisi nyt aika, pääministeri Marin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-20T18:24:32,2022-09-20T18:25:37,Hyväksytty,1.1
2022_96_318,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_319,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On aivan totta, että julkisen alijäämän kasvusta on oltava huolissaan, ei niinkään kriisivuosien aikana otetusta velasta, koska se on otettu tarpeeseen, aivan kuten pääministeri puhuikin, mutta kyllä seuraavan, vähintään kahden hallituskauden aikana, saattaa mennä kolmekin, riippuu, miten pitkään tämä kriisitilanne jatkuu, meillä on oltava selkeä suunnitelma siitä, miten julkinen talous tasapainotetaan. Tarvitaan varmasti sopeutustoimia, tarvitaan kasvun eväitä, tarvitaan niitä keinoja, joilla työllisyys paranee tässä maassa, kun me haluamme säilyttää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan, ja on oltava valmiutta uudistaa, ei siis leikata, mutta uudistaa, muun muassa sosiaaliturvajärjestelmää siten, että työn vastaanottaminen on aina kannustavampaa, ja asumistukijärjestelmää siten, että pääsemme eroon tällaisesta kehityksestä, jossa asumistuki syö ja syö enemmän rahaa joka vuosi. Tarvitaan työmarkkinoiden joustavuutta, paikallista sopimista, näitä reformeja. Ei niitä voi paeta yksikään tuleva hallitus. Nyt aika on mennyt kriisien hoitoon, mutta näitä uudistuksia, [Puhemies: Nyt aika on mennyt!] sopeutustoimia on myös valmisteltava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-20T18:25:38,2022-09-20T18:26:45,Hyväksytty,1.1
2022_96_320,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_321,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin, vahva talous on osa huoltovarmuutta. Keskustalle on selvää, että kriisien jälkeen valtion menokuria tulee parantaa. Suurin yksittäinen kansantalouttamme uhkaava ongelma on alhainen syntyvyys, mutta hallitusta voi kiittää siitä, että hallitus on tehnyt hyvin johdonmukaista lapsi‑ ja perhepolitiikkaa. Perheitä ja perheellistymistä on tuettu monin tavoin ensimmäisestä hallituksen antamasta talousarviosta alkaen, ja esimerkiksi koulutusta on vahvistettu. Nyt talouden kasvu on saatava jatkumaan, ja keskustan tavoitteiden mukaisesti parannamme nyt esimerkiksi yritysten toimintaedellytyksiä pysyvillä tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan verokannustimilla, ja alueellisilla opintolainahyvityksillä taas pyritään saamaan työntekijöitä sinne, missä kärsitään työvoimapulasta.
Arvoisa puhemies! Isänmaan rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, ja nyt on pidettävä huoli, että kaikki pysyvät mukana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-20T18:26:47,2022-09-20T18:27:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_322,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_323,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin punamultahallitus satsaa turvallisuuteen, puolustukseen, rajaturvallisuuteen. Turvallisuutta on myös huoltovarmuus: 240 miljoonaa, paketti ruoantuotantoon. Turvallisuuspolitiikkaa on myös se, puhemies, että valot palavat ympäri Suomenmaan, ja hieman ihmetyttää, nimittäin kokoomuksellakin on ollut vaihtoehtobudjeteissaan tämmöinen Koko Suomi kuntoon ‑paketti, mutta minun mielestäni tämä on tietynlaista sananhelinää. Nimittäin viime vuoden vaihtoehtobudjetissa te osoititte tällä Koko Suomi kuntoon ‑paketilla 522 miljoonaa euroa, mutta mihin ne rahat sitten loppujen lopuksi kohdentuivat? [Juha Mäenpää: Se oli Sipilän paketti!] Ne kohdentuivat sitten loppujen lopuksi tänne pääkaupunkiseudulle, muun muassa Helsinki—Riihimäki-radan kapasiteetin lisäämiseen 273 miljoonaa ja Espoon kaupunkirataan 137 miljoonaa euroa. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] Olen huolissani siitä, jos teidän vaihtoehtobudjetissanne ei osoiteta koko Suomen kehittämiseen rahoitusta. Jäämme sitä odottamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T18:27:50,2022-09-20T18:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_96_324,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_325,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri kiinnitti vastauspuheenvuorossaan erittäin perusteellisesti huomiota kasvuun ja siihen, että meidän pitää saada Suomeen ulkomaisia osaajia. Näitä osaajia käydään houkuttelemassa. Meillä on erilaisia ohjelmia, mutta ongelmaksi muodostuu se, että he eivät saa tänne työlupia — se prosessi on meillä niin monimutkainen ja ongelmallinen, että ne ihmiset ovat siinä vaiheessa jo menneet Piilaaksoon tai vaikka Portugaliin, jolle on tehty erityisiä ohjelmia, että houkutellaan yrityksiä sijoittumaan sinne — samoin englanninkieliset koulut. Onko teillä näkemystä siitä, mitä meidän pitäisi tehdä, jotta saadaan uusia osaajia ja uutta osaamista tähän maahan? Se edellyttää myös sitä, että näiden ihmisten, jotka ovat tulossa tänne, putki siihen sopeutumiseen on nopea, mutta myös sitä, että heidän puolisoilleen löytyy töitä ja heidän lapsilleen koulutusta.[Eduskunnasta: Tarveharkinta pois!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-20T18:28:59,2022-09-20T18:30:06,Hyväksytty,1.1
2022_96_326,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_327,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä totean sen, että täällä on montakin eduskuntaa tehnyt myös tietynlaisia virheitä ja monet hallitukset ovat tehneet virheitä. Otan esimerkiksi vaikka sen, että meillä on näin valtava hoitajapula. Siihen olisi pitänyt pystyä puuttumaan aikaisemmin. Samalla tavalla ajattelen niin, että on suomalaiselle sivistysyhteiskunnalle hankalaa, että meillä on melkein 20 000 lasta huostaan otettuina. Se kertoo, että me ei olla osattu puuttua näihin asioihin ajoissa.
No nyt kun me ajatellaan tätä tulevaisuutta, niin meiltä jokaiselta vaatii sen, että me ymmärretään, että pelkästään sillä syntyvyydellä ja sillä, mitä meillä on työvoimaa, me ei pystytä pärjäämään ja saamaan tätä meidän taloutta kuntoon ja hyvinvointia vahvistettua. Sen takia minä luulen kyllä, että tulevina vuosina on pakko jokaisen puolueen, jokaisen edustajan ja ministerin miettiä sitä, mitkä ovat ne valtion ydintehtävät, mistä huolehditaan ja varmasti ja hyvin ja kaikissa olosuhteissa, ja tämä on meidän edessämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-09-20T18:30:08,2022-09-20T18:31:29,Hyväksytty,1.1
2022_96_328,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Gustafsson. — Nyt vielä mikrofoni päälle., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_329,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marin puhui mielestäni oikeaa asiaa ja sisältöä hetki sitten, kun hän korosti voimakkaasti tätä taloudellista kasvua ja sen merkitystä. Minulle vain siinä yhteydessä nyt tuli mieleen se, että hallitus minun mielestäni erittäin kiitettävällä tavalla taustoitti tämän parlamentaarisen tki-työryhmän työtä, jolla nyt ollaan sitouduttu yksimielisesti pidemmän aikavälin tki-panostusten nostoon vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Erittäin merkittävä työllisyyspäätös, teknologian kehittämispäätös ja takaa meidän pärjäämisen maailmanmarkkinoilla, uskaltaisin sanoa näin.
Toinen yhtä hyvä esimerkki löytyy tästä Veikkaus Oy:n tilanteesta. Meillä myöskin oli tällainen parlamentaarinen seurantatyöryhmä. Minä otan tämän asian sen takia esille, [Puhemies koputtaa] koska se lähivuosina turvaa merkittävän kansalaistoiminnan nuoriso‑, kulttuuri‑, liikunta‑ ja muissa järjestöissä. [Puhemies: Ja taas on aika vierähtänyt yllättävän nopeasti!] Yksimielisesti tehtiin esitykset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-20T18:31:31,2022-09-20T18:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_96_330,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_331,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kyllä nyt näin on, arvoisa pääministeri, että pitkän kyselyn jälkeen te lopulta sitten suostutte vastaamaan, ja tosissaan, jos nyt oikein teidän puheenvuoronne tulkitsen, te ette näe tarvetta julkisen talouden sopeutukselle tulevina vuosina. Eli toisin sanoen te hyväksytte sen, että julkinen talous tulee säilymään yli yhdeksän miljardia alijäämäisenä koko kehyskauden ajan. Minusta, herra puhemies, tämä on aika tärkeä asia saada eduskunnan pöytäkirjaan ja myös Suomen kansalle tiedoksi, että meidän pääministerimme ei todella näe tarvetta pysäyttää tätä velkaantumiskehitystä, joka tulee uhkaamaan tulevien, nuorempien sukupolvien elämää, heidän saamiaan palveluita tässä maassa.
Herra puhemies! Yhdeksän miljardin alijäämä tulee siis jatkumaan, ja nyt oikeastaan, pääministeri, haluan varmistaa teiltä, olenko nyt tulkinnut teitä oikein. Onko tosissaan nyt näin, että te ette näe tarvetta sopeutustoimille tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-20T18:32:56,2022-09-20T18:34:28,Hyväksytty,1.1
2022_96_332,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt kun olen katsonut, että jokainen, joka on puheenvuoroa pyytänyt, on kohta päässyt sen tilaamaan ja osa jopa kahteen kolmeen kertaan, niin annetaan pääministerille vähän pidempi mahdollisuus vastata. Ne, mitä puheenvuoropyyntöjä sen vastauksen aikana vielä tulee, otetaan ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan. — Mutta nyt pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_333,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen, ehkäpä te voisitte sieltä pöytäkirjasta sitten tarkastaa myös sen, että itse asiassa jo tällä hetkellä, jo ensi vuoden budjetissa, me sopeutamme. [Petteri Orpo: Eikä!] Kun te täällä peräänkuulutatte meiltä sopeutustoimia, niin hallitus niitä jo tekee, 370 miljoonaa, kuten täällä on moneen kertaan todettu, ja nämä ovat pysyviä säästöjä budjetista. Monet näistä lisäyksistä, joiden vuoksi me olemme joutuneet ottamaan runsaasti velkaa, ovat kyllä määräaikaisia, esimerkiksi koronan takia aiheutuneet yritysten tukeminen, kotitalouksien tukeminen, eri tahojen tukeminen, muun muassa ne mittavat kuntapaketit, mitä me olemme tehneet, ovat olleet määräaikaisia. Ne eivät ole olleet pysyviä menolisäyksiä, eivätkä monet niistäkään panostuksista, mitä me tällä hetkellä vaikkapa tämän energiakriisin osalta teemme. Nämä ovat tarpeellisia, koronatuet ovat olleet tarpeellisia, kuntien tukeminen ollut tarpeellista. On myös tärkeää ja tarpeellista panostaa puolustukseen tässä tilanteessa, ja on tärkeää ja tarpeellista tukea kotitalouksia, tavallisia ihmisiä, että tämän energiakriisin yli mahdollisimman yhtenäisesti yhdessä selviämme. Monet näistä panostuksista ovat määräaikaisia. Ne eivät ole pysyviä, ne eivät tule tulevina vuosina rasittamaan valtion budjettia, koska ne ovat määräaikaisia.
Mutta myös joitakin, kuten aikaisemmin totesin, pysyviä menolisäyksiä ollaan tehty. Edustaja Sirén täällä sanoi, että hallitus ei ole tehnyt rakenteellisia uudistuksia. Tämä ei pidä paikkaansa. Hallitus on tällä hallituskaudella tehnyt poikkeuksellisen paljon rakenteellisia työllisyystoimia. Me olemme saavuttaneet ne työllisyystoimet, tavoitteet, jotka olemme asettaneet, ja sen lisäksi me nyt näemme, että työllisyysaste on ennätyksellisen korkealla. Talouskasvu on ollut hyvin vahvaa. Valitettavasti tämä sota Euroopassa sumentaa meidän näkymäämme, mutta tähän asti talouskehitys on ollut vahvaa, ja myös ensi vuodelle ennustetaan vielä taloudellista kasvua niin kuin siitä eteenkinpäin. Mutta tulevaisuus on hyvin epävarma. Tähän tilanteeseen emme voi tuudittautua, vaan pitää tunnustaa se, että edessä voivat myös olla taloudellisesti hyvin paljon vaikeammatkin ajat. Mutta rakenteellisia uudistuksia todella ollaan tehty työllisyyden puolella.
Yksi niistä pysyvistä määrärahalisäyksistä, mikä ollaan tehty ja minkä takana kyllä vahvasti seison, on oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle. Se on tarkoittanut pysyviä menolisäyksiä, mutta se on yksi tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista, joka tällä hallituskaudella on tehty. Väitän, että se on varmasti tämän kuluvan vuosikymmenen yksi tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista, jonka olemme tehneet. Se tarkoittaa sitä, että aivan joka ikinen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen. Se on myös ollut merkittävä tasa-arvoteko sille, että oppimateriaalit, oppikirjat ovat muuttuneet maksuttomiksi. Tämä on erittäin iso, tärkeä ja rakenteellinen uudistus, ja se on uudistus, joka tulee tulevaisuudessa tukemaan talouskasvua, tulee tukemaan työllisyyttä. Väitän ja uskon vakaasti, että se tulee maksamaan itsensä takaisin, vaikka se on tarkoittanut myös pysyvien menolisäysten laittamista budjetteihin.
Sitten täällä peräänkuulutettiin näitä sopeutustoimia. On hyvä muistuttaa kokoomusta siitä, että sopeutustoimet eivät tarkoita vain menoleikkauksia vaan sopeutustoimet tarkoittavat myös tulolisäyksiä. Ja sen vuoksi esimerkiksi hallitus paraikaa selvittää windfall-veroa, jota on esitetty myös EU-tasolta, eli sitä, että tällä hetkellä, kun meillä on ennätyksellisen korkea energian hinta ja monet energiayhtiöt itse asiassa tekevät ennätyksellisiä voittoja, osa tästä rahasta voitaisiin verottaa ja käyttää vaikkapa ihmisten tukemiseen. Eli myös tulolisäykset ovat sopeutustoimia. Itse kyllä näen, että meillä on syytä tarkastella hyvin vahvasti myös verotuksellisia keinoja, millä tavalla me samanaikaisesti aikaansaamme talouskasvua ja saamme kerättyä myös valtiolle enemmän verotuloja. Emme siis halua sellaisia verotuksellisia elementtejä, jotka haittaavat talouskasvua tai työllisyyttä, mutta on löydettävissä paljon sellaista, mikä toisi valtion kassaan lisää euroja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T18:34:34,2022-09-20T18:38:28,Hyväksytty,1.1
2022_96_334,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt listalla on vielä kahdeksan debattipuheenvuoroa. Myönnän ne, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_335,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen nosti päivällä täällä esiin huoltovarmuuden ja teollisuuden, ja haluan kertoa nyt esimerkin siitä, kun olemme sotaa lähellä olevana maana olleet helmikuusta lähtien ja meidän pitäisi miettiä, kuten ministerikin äsken sanoi, työllisyyttä, vientiä, talouskasvua ja panostaa puolustukseen.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimat kilpailutti useita satoja kuorma-autoja, ja siellä oli kolme tarjoajaa, joista yksi tarjosi 64 miljoonaa, suomalainen tarjosi 53 miljoonaa ja toinen ulkomaalainen 52 miljoonaa. Miten on mahdollista, että me valitaan ulkomainen toimittaja tällaiseen toimitukseen? Eikö sopeutustoimena voisi olla sellainen, että suosittaisiin suomalaisia tuotteita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-20T18:38:35,2022-09-20T18:39:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_336,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_337,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On huomionarvoista se, että osa näistä menolisäyksistä on todellakin, niin kuin täällä on todettu, kertaluontoisia. Ne ovat myöskin täsmätoimia, jotka eivät aiheuta sitten pidemmällä juoksulla ongelmia valtion taloudenhoitoon. Tämä kannattaa aina myöskin muistaa.
Mutta sitten, puhemies, tämä kasvun asia on todella tärkeä, ja siinä koko Suomi, kaikki suomalaiset on pidettävä myöskin mukana. Siksi on erittäin hyvä, että tämän itäisen Suomen ohjelman ensimmäinen vaihe, joka nyt on meillä myöskin budjetissa, on toteutettu. Sitä hiukan ihmettelin, että silloin alkuun, kun tätä esitettiin, muun muassa kokoomus tyrmäsi sen, ja se oli minusta erikoinen veto. [Keskustan ryhmästä: Ohhoh!] No, nyt se on olemassa siellä, ja tälle tietysti tarvitaan myös jatkoa, mutta hyvin on tässä asiassa alkuun päästy. Samoin, kun koko Suomi on mukana, se on myöskin hajautettu toimintamalli, joka on myös resilientimpi, se on paljon huoltovarmempi, paljon iskunkestävämpi kuin keskitetty malli monin eri osin, ja siksi koko Suomen asia on tosi tärkeä — se on tässä budjetissa onneksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-20T18:39:51,2022-09-20T18:41:01,Hyväksytty,1.1
2022_96_338,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_339,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siis se ei ole sopeuttamista, jos otetaan 370 miljoonaa pois ja lisätään pari miljardia. Ei se ole sopeuttamista. Se on vähän niin kuin ottaisi ensin kauhalla ammeesta ja kaataisi ämpärillisen tilalle. Kyllä se vesimäärä siinä kasvaa. Mutta tämä oli nyt sivuseikka.
Yhteenvetona voisi todeta, että meidän politiikalla on todellakin eroa. Siis tämä ei tällä menolla johda mihinkään muuhun kuin erittäin suureen hyvinvointiyhteiskunnan katastrofiin, ja siitä kärsivät eniten pienituloiset ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Jos julkinen talous menee romuksi, jos meillä ei ole kykyä pitää meidän hyvinvointiyhteiskuntamme palveluista, heikoimmista huolta, meillä on velkaantumisen ongelma, meillä on ikääntymisen ongelma, meillä on kasvavat menot eri puolilla. Jos tulee seuraava kriisi, me ollaan käytetty meidän liikkumavaramme. Me ollaan erittäin huolissamme tästä, ja tämä osoittaa, että meidän politiikalla on ero. Me tarvitaan kasvua ja kasvutoimia. Me tarvitaan sopeuttamista, ehdottomasti. [Puhemies koputtaa] Kun te nostitte esille verotuksen, niin meidän kokonaisveroaste on jo maailman huippuluokkaa. Sillä ei oikein voi enää toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T18:41:03,2022-09-20T18:42:15,Hyväksytty,1.1
2022_96_340,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_341,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että suomalaiset kokevat olevansa turvassa, ja on tärkeää, että me otamme ukrainalaisia vastaan ja autamme heitä töihin ja kouluun, kotoutumaan. [Juha Mäenpää: Luukulle!]
Kiitos siitä, että puolustukseen panostetaan historiallisen paljon, materiaalista varautumista parannetaan ja kertausharjoituksia lisätään ja palkataan lisää henkilöstöä. Samalla valmistaudutaan tulevaan Nato-jäsenyyteen. Puolustusbudjetti nousee merkittävästi, ja Suomi saavuttaa lähivuosina Naton vaatiman kahden prosentin puolustusmenojen osuuden bkt:stä eli bruttokansantuotteesta. Tämä on viesti liittolaisille siitä, että puolustamme maatamme. Se on viesti myös siitä, että tänne ei kannata hyökätä. Kysyisin pääministeriltä: miten suhtaudutte pohjoismaiseen turvallisuusyhteistyöhön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-20T18:42:15,2022-09-20T18:43:27,Hyväksytty,1.1
2022_96_342,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_343,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen ymmärtänyt tämän päivän keskustelusta, että olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että velanotto on ollut hyväksyttävää, kun on korjattu näitten kriisien ongelmia ja hankaluuksia. Kokoomus on moneen puheenvuoroon sisällyttänyt: mutta on laitettu velkarahoja myös sinne, minnekä ei olisi pitänyt. Tänä päivänä on tullut esille tämä toisen asteen maksuttomuus, joka näyttää hiertävän kokoomuksen kengässä, ja nyt minä haluaisin edustaja Orvolta listan siitä, mitkä ovat ne muut kohteet, joihinka teidän mielestänne on väärin kohdennettu tätä velaksi otettua rahaa. [Lulu Ranne: Elvytyspaketti!] Kertokaa nyt meille, mitkä ovat ne asiat, joissa te olisitte olleet eri mieltä, jotta ihmiset tietävät, mitkä olisivat olleet poissa heidän elämästään, jos te olisitte olleet hallituksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-20T18:43:28,2022-09-20T18:44:26,Hyväksytty,1.1
2022_96_344,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Risikko vastaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_345,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä edelleen kysyn niitä samoja kysymyksiä kuin jo aikaisemmin, kun en ihan vielä pääministeriltä saanut niihin vastauksia. Kysyin terapiatakuusta, kysyin hoitovelasta, kysyin Kela-korvauksista, voisiko ne nyt uudelleen kuitenkin harkita.
Sitten liittyen tähän toisen asteen koulutukseen: Tällä hetkellähän se, mitä valtio on antanut siihen, ei valitettavasti kata niitä kustannuksia, ja nyt minä toivoisin, että te oikeasti toimitte. Sitä, mikä on luvattu jo aikoja sitten, että kaikki uudet tehtävät kompensoidaan, kun nimenomaan tämä toisen asteen koulutus ja oppivelvollisuuden pidentäminen luvattiin kompensoida kunnille, ei ole tehty. Kunnat ovat aika vaikeassa tilanteessa, ja siitä syystä toivon, että tähän nyt kiinnitetään erityistä huomiota.
Ja sitten tietysti minä vielä peräänkuulutan tätä sote-uudistusta. Valitettavasti sieltä puuttuu sekä henkilöitä että rahaa — vakavampi tilanne on tietysti henkilöistä. Mitä te olette ajatelleet tehdä, että todellakin näitä henkilöitä sinne saadaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-20T18:44:26,2022-09-20T18:45:35,Hyväksytty,1.1
2022_96_346,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_347,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Marinin punamultahallitus keskustan vahvalla myötävaikutuksella on koko Suomen kehittämisen ja pärjäämisen linjalla, eikä heikompia jätetä varsinkaan poikkeusolojen aikana pulaan.
Edustaja Orpo, te olette täällä perännyt ja penännyt säästöjä. Ei se teidän säästölistanne paljon häikäise. 1.9. A-studiossa te esititte sen: kosteikkoviljelystä 30 miljoonaa euroa, poliittisista avustajista miljoona euroa, sekä lisäksi kaasuautojen tuki poistetaan tai tuesta otetaan pois. Tässäkö on se säästölista, edustaja Orpo? Mikäli nyt olisi jo lisää tulossa, niin mielelläni kuulisin jo tässä vaiheessa, ennen kuin se teidän vaihtoehtobudjettinne Koko Suomi kuntoon ‑paketilla on tulossa tänne isoon saliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T18:45:35,2022-09-20T18:46:40,Hyväksytty,1.1
2022_96_348,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisat edustajat, tässä on nyt tarkoitus keskustella lähinnä hallituksen ensi vuoden budjetista eikä haastaa muita puolueita, mutta kun edustaja Orpon nimi nyt noin moneen kertaan mainittiin ja vastausta tivattiin, niin poiketaan hieman aiheesta. [Petteri Orpo: Kiitos siitä!] — Edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_349,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ensinnäkin, ne olivat esimerkkejä. Kuten edustaja Kettunen luultavasti hyvin tietää, kun käydään rivi riviltä ne 500 kohtaa budjettikirjasta läpi, niin sieltä löytyy vaikka ja mitä. Sieltä löytyy. [Saara-Sofia Sirén: Pienistä puroista!] Minä olen tehnyt kolme vuotta sitä työtä, muuten erittäin hyvässä yhteistyössä keskustan kanssa. Tehtiin neljän miljardin sopeutussäästöohjelma, joka vietiin läpi. Suomi saatiin tolalleen, velkaantuminen melkein nollattiin, julkinen talous tuotiin melkein tasapainoon, 140 000 uutta työpaikkaa. Ja sitä samaa politiikkaa minä haluaisin jatkaa. Sen, että Suomen talous saadaan tasapainoon, lisää töitä ihmisille, pitää olla pyrkimys. En minä halua leikata, eikä kokoomus, keneltäkään, mutta ilman talouskasvua, ilman tervettä taloutta tämä johtaa siihen. Ymmärrättekö nyt hyvät ihmiset, että tämä menee siihen, jos me emme saa aikaan talouden kasvua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-20T18:46:46,2022-09-20T18:47:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_350,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_351,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rohkenen kysyä teiltä, arvoisa pääministeri, tämän kysymyksen, koska olen ymmärtänyt, että te olette hyvin liikunnallinen ihminen. Eräs kansantaloutta ja myös sosiaali‑ ja terveysmenoja kasvattava harmillinen yhteys liittyen suomalaiseen yhteiskuntaan on siinä, että liikkumattomuudesta aiheutuu kansantaloudelle useiden miljardien eurojen vuotuiset kustannukset. Tämä on paitsi yhteiskunnan taloudellinen kysymys myös hyvinvointikysymys. Tällä hallituskaudella me olemme fiksusti luoneet muun muassa harrastamisen Suomen mallin, tehneet Liikkuva-ohjelmia ja niin edelleen, mutta silti kysyisin: miten voisimme edelleen vauhdittaa kansakunnan terveyttä, siis liikunnallisuutta, ja taklata näitä useiden miljardien eurojen [Puhemies koputtaa] liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-20T18:47:52,2022-09-20T18:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_96_352,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_353,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että hallitus tekee myös joitakin leikkauksia. Muun muassa tässä kansainvälisten globaalien kriisien keskellä hallitus leikkaa merkittävissä määrin kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä. Mutta se ei ole varsinainen sopeutustoimi, kun samalla lisätään hallituksen harkinnanvaraisia menoja kahdella miljardilla eurolla — vaikka otettaisiin huomioon nämä hallituksen tekemät leikkauspäätökset, joista tämä kehitysyhteistyö on yksi merkittävä esimerkki.
Näistä työllisyyspäätöksistä: Kuunnellaan taas asiantuntijoita. VTV:n mukaan hallitus ei ole pääsemässä tavoitteeseensa liittyen työllisyyteen, ja VTV on arvioinut myös, että hallituksen työllisyyspäätökset eivät ole pahimmillaan vahvistaneet julkista taloutta. Nyt peräänkuulutamme nimenomaan sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat meidän julkista talouttamme, niitä me tarvitsemme, ja toivottavasti VTV:n viesti otetaan hallituksessa vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T18:49:06,2022-09-20T18:50:16,Hyväksytty,1.1
2022_96_354,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Aittakumpu ja sen jälkeen pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_355,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään aiemmin täällä salissa puhuttiin liikenteestä, ja haluaisin vielä nostaa sen esille ja tuoda myöskin pääministerin tietoon tätäkin kautta, että esimerkiksi meillä pohjoisessa, ja joka puolella Suomea, ihmiset ovat varsin usein tuoneet esille huolta siitä, että erityisesti alempiasteinen tieverkko on pelottavankin huonossa kunnossa, niin että ajaminen varsinkin esimerkiksi sadekelillä saattaa olla jopa vaarallista sen takia, että veden alle peittyneet kuopat voivat heittää auton jopa pois tieltä. Tällä kaudellahan perusväylänpitoon on saatu merkittävä 300 miljoonan euron vuosittainen korotus eli korjaushankkeet on pystytty tekemään, mutta nyt bitumin hinta on noussut, ja se on hidastanut näitä teiden parannuksia. Keskustalle on erittäin tärkeää, että myös yksityisteiden rahoitusta on tällä kaudella hyvin merkittävästi nostettu, ja sehän on edellytys muun muassa meidän metsäteollisuudelle, että metsäautotiet, jotka ovat yksityisteitä, myöskin pidetään hyvässä kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-20T18:50:16,2022-09-20T18:51:26,Hyväksytty,1.1
2022_96_356,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pääministeri Marin, minuutti, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_357,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, kyllä, meidän politiikassamme on eroja. Tässä tilanteessa, kun inflaatio on korkealla, energian hinta on korkealla, asumiskustannukset nousevat, te olette valmiita leikkaamaan asumistuesta, sosiaaliturvasta, heiltä, jotka kaikkein eniten tukea tässä tilanteessa tarvitsevat. Hallitus on valinnut toisen tien. Me olemme valinneet sen tien, että me tuemme ihmisiä tässä hyvin vaikeassa tilanteessa, koska meidän mielestämme se on välttämätöntä. Eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaan näin toimivat kaikki muutkin Euroopan maat.
Yhtä lailla, mitä tulee tähän puheeseen velkaantumisesta, on myös hyvä havaita, ettei tämä ole poikkeuksellista, kun me suhteutamme ja vertaamme muihin maihin. Itse asiassa Suomi on ottanut vaikkapa koronan hoitoon ja moniin muihin kysymyksiin suhteessa vähemmän velkaa kuin monet muut maat. Me vain nyt elämme näin poikkeuksellisia aikoja. Emme me sitä ole halunneet, emme me ole halunneet näitä kriisejä, jotka me olemme tällä hallituskaudella kohdanneet, mutta siitä huolimatta, olemme me niitä halunneet tai emme, me olemme niitä joutuneet hoitamaan. Ja mielestäni on ollut oikea valinta, että niin koronassa, niin sodan keskellä kuin nyt tämän energiakriisin keskellä me olemme valinneet sen tien, että me haluamme pitää aivan joka ikisen ihmisen mukana tässä yhteisessä veneessä. Me haluamme pitää aivan joka ikisen suomalaisen mukana riippumatta siitä, asuuko ihminen Helsingissä, asuuko hän Utsjoella, asuuko hän Joensuussa tai asuuko hän vaikkapa sitten Vaasassa. Me haluamme pitää kaikki suomalaiset kyydissä, ja sen vuoksi me olemme tehneet politiikkaa, jolla me autamme tavallisia kotitalouksia, tavallisia ihmisiä, suomalaisia yrityksiä ja suomalaista teollisuutta riippumatta siitä, missäpäin nämä ihmiset ja yritykset ovat, yli näiden erittäin vaikeiden aikojen. Ja kyllä se on tarkoittanut velkaantumista, mutta monet näistä toimista ovat olleet tarkasti kohdennettuja, ne ovat olleet kertaluontoisia, ne eivät aiheuta pysyviä menolisäyksiä tulevina vuosina.
Sen sijaan monet niistä toimista, mitä esimerkiksi kokoomuksen suulla on esitetty, esimerkiksi nämä mittavat veronalennukset, jotka kohdistuisivat kaikkein hyväosaisimpiin kaikkein eniten, olisivat pysyviä aukkoja siihen verokertymään, mitä me valtiona kipeästi tarvitsemme.
Ja on myös hyvä muistuttaa, vaikka en pidäkään siitä, että kauheasti menneitä muistelemme, että kyllä, kun kokoomus on ollut hallitusvastuussa pääministeripuolueena tai valtiovarainministeripuolueena, Suomi on velkaantunut erittäin voimakkaasti ja erittäin paljon, eli ei ole suinkaan niin, että kokoomus olisi harjoittanut vastuullista talouspolitiikkaa ja tämä punamultahallitus sitten tekisi jotenkin täysin holtitonta talouspolitiikkaa.
Meidän syymme velanottoon ovat olleet hyvin selvät: poikkeukselliset kriisit, poikkeuksellisen vaikeat ajat. Tätä velkaa ei olla otettu kevyin mielin, ja kyllä, me jaamme sen yhteisen huolen siitä, että velkaantumisastetta pitää taittaa, mutta se tapahtuu vain vahvalla kasvulla, vahvalla työllisyyskehityksellä ja panostamalla erityisesti tulevaisuuteen, lapsiin ja nuoriin, mistä tämäkin budjettiesitys on hyvä osoitus — panostamalla lapsiin, nuoriin, lapsiperheiden tukemiseen. Uskon, että siinä on eväitä myös tulevaisuuden talouskasvuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-20T18:51:30,2022-09-20T18:54:38,Hyväksytty,1.1
2022_96_358,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt, kuten todettiin, menemme puhujalistaan. — Edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_359,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mieleeni palasi, kun joitakin vuosia sitten keskustelimme tässä salissa hallitusohjelmasta, miten siinä mainitsin olevani erityisen tyytyväinen muutamiin seikkoihin, muun muassa siihen, että hallitusohjelmaan kirjattiin vahvasti koko Suomi ja aluepolitiikka, se, että pyritään pitämään kaikki suomalaiset asuinpaikasta riippumatta mukana, ja myöskin toisena seikkana oli perhepolitiikka, joka on hallitusohjelmaan vahvasti kirjattu. Ne molemmat näkyvät myös tässä nyt käsillä olevassa budjettiehdotuksessa.
Käsissämme on, voisi sanoa, perusasioiden talousarvio. Tarvitsemme turvaa epävarmalle talvelle, ja siihen on etsitty keinoja. Keskusta pitää aivan välttämättömänä, että nyt sijoitetaan suomalaisten pärjäämiseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. On tarjottava ratkaisuja tässä tilanteessa.
Keskusta on kotien ja perheiden puolella, ja kuten jo kuultu tässä salissa useaan kertaan tänään, nyt sijoitetaan mittavasti suomalaisiin lapsiperheisiin. Pienituloisten ohella yhä useampi keskituloinenkin on tiukoilla, kun sähkölasku tulee kotiin. Siksi on erittäin tervetullutta, että sähkön arvonlisäveroa alennetaan ja otetaan käyttöön sähkövähennyksen kotitalousvähennys sekä sähkötuki pienituloisille. Nämä ratkaisut tuntuvat nopeimmin ihmisten sähkölaskuissa, ja EU-tasolla pitää saada ratkaisuja muun muassa hintakaton kautta.
Lapsiperheet saavat kohdennettua tukea, ja kohtuuttoman suuriin sähkölaskuihin saa apua. Keskustan ajama joulukuun ylimääräinen lapsilisä ja päivähoitomaksujen alentaminen näkyvät konkreettisesti perheissä. Paljon lääkkeitä kuluttaville on merkittävä kädenojennus lääkekaton jäädyttäminen niin, ettei lääkekorvausten vuosiomavastuu nouse.
Arvoisa puhemies! On selvää, että talouden kasvu on saatava jatkumaan erityisesti näin poikkeuksellisina aikoina. Keskustan tavoitteiden mukaisesti parannamme nyt yritysten toimintaedellytyksiä. Yritykset saavat esimerkiksi ensi vuodesta alkaen pysyvän tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan verokannustimen. On selvää, että työntekijäpulaan ei ole yksittäistä ratkaisua, ja siksi laajat ponnistelut osaavien työntekijöiden saamiseksi ovat tarpeen. Nyt korotetaan yli 60‑vuotiaiden työtulovähennystä, mikä helpottaa työntekijäpulaa ja tuo pitkää kokemusta työelämän hyödynnettäväksi. Alueellisella opintolainahyvityksellä pyritään saamaan tekijöitä maakuntiin.
Arvoisa puhemies! Talouden kasvu ja työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen ovat kestävin ratkaisu myös velkaantumiseen. Velkaa joudumme ottamaan edelleen, mutta vaihtoehtona olisi turvattomuuden kasvu, toimeentulovaikeuksien pahempi kärjistyminen koko maassa ja kansallisen yhtenäisyyden rakoilu. Tätä emme halua. Kuka olisi valmis kantamaan sen laskun, joka seuraisi esimerkiksi siitä, jos nyt leikkaisimme sosiaaliturvasta, mitä kokoomus on esittänyt? Talous on väline, väline huolenpidolle tärkeimmistä asioista: suomalaisten turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että koko maa pysyy mukana. Näiden asioiden eteen on tehty töitä, ja näihin sijoitetaan myös tässä talousarviossa. 
Arvoisa puhemies! Valitettavan moni suomalainen voi huonosti. Nyt tässä vaikeassa tilanteessa ihan oikein sijoitetaan suomalaisten hyvinvointiin ja huoltovarmuuteen koko maassa. [Juha Mäenpää: Maalaisliitto pelastaa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-20T18:55:04,2022-09-20T18:59:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_360,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_361,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä talossa saa harrastaa työpaikkaliikuntaa: huomasin tuolla Pikkuparlamentin puolella, että seuraavana on puheenvuoroni, joten jos tässä vähän hengästyneenä puhun, niin suokaa se anteeksi.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos hallitukselle tästä vastuullisesta ja tasapainoisesta talousarvioesityksestä. Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana keskityn puheenvuorossani ennen kaikkea liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan rahoitukseen.
Venäjän hyökkäys on koetellut meitä monella tavalla, ja sen vaikutukset näkyvät myös liikenneinvestoinneissa. Kustannusten noustessa pystymme samalla rahalla päällystämään vähemmän teitä ja kehittämishankkeiden hintalappu kasvaa.
Toimiva ja hyväkuntoinen väyläverkko on yhteiskunnan toiminnan elinehto. Siksi pidän ensiarvoisen tärkeänä, että hallitus turvaa budjettiesityksessään perusväylänpidon rahoituksen osoittamalla momentille 50 miljoonan euron lisärahoituksen kustannustason nousuun vastaamiseksi. Lisäksi aiemmin perusväylänpitoon suunniteltu 15 miljoonan euron leikkaus on peruutettu. Samaan aikaan on keskeistä, että hallitus huolehtii myös käynnissä olevien hankkeiden rahoituksen riittävyydestä. Tähän palataan syksyn aikana lisätalousarviossa ja täydentävässä talousarvioesityksessä.
Haluaisin muistuttaa oppositiota siitä, että tämä hallitus on panostanut liikenneverkkoon ennätyksellisen paljon. Tällä hallituskaudella on korjausvelan vähentämiseksi toteutettu perusväylänpidon rahoitukseen 300 miljoonan euron pysyvä tasonnosto hallitusohjelmakirjausten mukaisesti. Elvytyksen nimissä aiempina vuosina perusväylänpitoon on investoitu reilusti tämän ylikin. Parhaillaan on käynnissä liikennehankkeita yli kahden miljardin euron edestä, sillä hankkeita on haluttu laittaa etupainotteisesti liikkeelle. Tällä kaudella on parlamentaarisesti sovittu valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tuleville vuosille. Hallituksen liikennepolitiikassa näkyykin ennen kaikkea sosiaalidemokraattien kädenjälki.
Arvoisa puhemies! Tässä ensi vuoden budjetissa, josta nyt lähetekeskustelua käydään, on erityishaasteena vastata Venäjän hyökkäyksen aiheuttamiin muutoksiin. Sodan vaikutukset ovat koetelleet kovalla kädellä erityisesti Itä-Suomea. Sekä kauppa että matkailu ovat itärajalla hiljentyneet, kuljetusketjuja on jouduttu järjestelemään uudelleen. Siksi on tärkeää, että hallitus vastaa alueen hätään ja toteuttaa valtiosihteerityöryhmän suosittamia toimia Itä-Suomen elinvoiman tukemiseksi. Saavutettavuus on alueen elinvoiman kannalta keskeisimpiä tekijöitä.
Kaakkois‑ ja Itä-Suomessa on paljon merkittävää teollisuutta, joka on riippuvaista toimivista raideyhteyksistä. Siksi olenkin erityisen tyytyväinen, että suurin yksittäinen kokonaisuus Itä-Suomea koskettavassa paketissa on Karjalan radan parantaminen, jolle ehdotetaan 31,1 miljoonan euron rahoitusta. Näin ollen Karjalan rataan investoidaan se, mikä ensi vuonna olisi investoitu Saimaan kanavan kehittämiseen, mikäli tilanne olisi toinen. Karjalan radan hankkeella tavoitellaan niin liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden kuin täsmällisyydenkin parantamista sekä korjausvelan vähentämistä. Tähän liittyen ensi vuonna toteutetaan myös 13 miljoonan euron hanke Syrjäsalmen ratasillan uusimiseksi.
Logistisesti tärkeitä toimia ovat Itä-Suomen kannalta ratahankkeiden lisäksi esimerkiksi alueellisen kuljetustuen laajentaminen sekä uuden, raaka-ainekuljetuksiin keskittyvän alueellisen väliaikaisen kuljetustuen käyttöönoton selvittäminen.
Kiitosta haluan antaa myös siitä, että Karjalan radan hankkeen lisäksi hallitus esittää 12,5 miljoonaa euroa valtuutta Kutilan kanavan rakentamiseen. Kutilan kanavan hanke on Saimaan alueelle tärkeä, sillä se yhdistää Pien‑ ja Suur-Saimaan Taipalsaaren Rehulassa.
Liikennehankkeiden lisäksi Itä-Suomen elinvoimaa tuetaan monin keinoin. Hallitus esittääkin toimia niin matkailuun, osaamisen kehittämiseen, aluekehitykseen kuin energiaomavaraisuuteen ja vihreään siirtymäänkin. Vetovoima-aloille lisätään Itä-Suomen korkeakouluihin koulutuspaikkoja, tki-panostuksia vahvistetaan ja osatyökykyisten työllistymistä helpotetaan Työkanava Oy:n kautta. Matkailun edistämiseen taas panostetaan muun muassa luonto‑ ja retkeilymatkailun edellytyksiä ja palveluita parantamalla.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että hallitus turvaa [Puhemies koputtaa] tällä budjetilla kasvun edellytyksiä ja ihmisten toimeentuloa koko maassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-20T18:59:23,2022-09-20T19:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_96_362,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, edustaja Rantanen poissa. Edustaja Kauma, edustaja Kauma poissa. Edustaja Könttä, edustaja Könttä poissa. Edustaja Mäkinen, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Mäenpää, edustaja Mäenpää paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_363,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Olemme siis aivan eduskunnan ydintehtävien äärellä. Eduskunta säätää Suomessa kaikki lait ja päättää valtion talousarviosta. Budjettivallan käyttäminen on lainsäädäntövallan ohella toinen eduskunnan perustehtävistä. Eduskunta käyttää budjettivaltaansa ennen muuta käsittelemällä valtion talousarvion.
Pääministeri Marinin ja valtiovarainministeri Saarikon esittämä talousarvio ei nosta hymyä huulille. Talouden näkymät ovat haasteelliset. Lainaan esityksen yleisperusteluja: ”Vuonna 2022 bkt:n kasvu yltää 1,7 prosenttiin hyvän alkuvuoden siivittämänä. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuonna 2022 ja jäävän alkuvuonna 2023 hitaammaksi kuin vielä kesällä ennakoitiin. Vuonna 23 bkt:n ennakoidaan kasvavan 0,5 prosenttia. Inflaatio on korkeimmillaan vuonna 2022 ja hidastuu keskimäärin 3,2 prosenttiin vuonna 2023. Vaikka inflaatio hidastuu vuonna 2023, heikentää se edelleen kotitalouksien ostovoiman kasvua ja yksityisen kulutuksen kasvunäkymät pysyvät heikkoina.”
Valtiovarainministeriön ennusteesta ja sen osastopäällikön, ylijohtaja Spolanderin katsauksesta talouteen uutisoitiin eilen valtakunnan viestimissä. Hänen mukaansa ensi vuotta kohti kuljettaessa edessä on seisahtuvan kasvun vaihe eikä talouden ajautumista taantumaan voi sulkea pois. Julkisen talouden epätasapaino alkaa syventyä uudelleen. Näkymät taloudessa ovat alkuvuonna synkentyneet, kun inflaatio eli hintojen nousu on kiihtynyt voimakkaaksi ja talouden kasvunäkymät himmentyneet. Rapautuva ostovoima ja nousevat korot leikkaavat kulutuksen ja investointien kasvua kaikkialla.
Vaikka loppuvuonna 2023 tilanteen odotetaan parantuvan, korkealle kohonnut hintataso ja työllisyystilanteen heikentyminen jarruttavat ministeriön arvion mukaan edelleen kotitalouksien ostovoimaa. Ensi vuonna myös maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikommat kuin tänä vuonna, mikä hillitsee kotimaisia investointeja.
Kunnioitettu puhemies! Arvoisat kansamme edustajat! Käsittelyssä oleva talousarvio toteaa yleisperusteluissaan julkisesta taloudesta seuraavaa: ”Nähtävissä oleva vaimea talouskasvu ei riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa ja alijäämä pysyy mittavana lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa muun muassa väestön ikääntymisen johdosta, eikä julkinen talous siksi ole kestävällä pohjalla.”
On totta, etteivät koronapandemia tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä niistä aiheutuvat taloudelliset haasteet ole Marinin—Saarikon hallituksen vika. Sen sijaan se on nykyisen demarijohtoisen hallituksen vika, ettei näinkään vakavassa tilanteessa kriisistä toiseen astuessamme maamme poliittinen johto ole kyennyt laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja leikkaamaan edes toissijaisesta ja turhasta. Me perussuomalaiset olemme toistaneet näitä vaatimuksia täysistunnosta ja vuodesta toiseen, mutta tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville. Valtion budjettitalouden tasapaino heikkenee noin yhdellä miljardilla eurolla verrattuna vuoden 2022 varsinaiseen talousarvioon. Vuoden 2023 talousarvioesitys on noin kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Politiikka on arvovalintoja.
Meillä on Suomessa, totta kai, tuiki tärkeitä menoja, joihin täytyy löytyä rahaa, mutta miksi meidän valtiomme ottaa velkaa lähettääkseen rahaa meidän suomalaisten kannalta toissijaisiin kohteisiin ulkomaille muun muassa kehitysyhteistyön muodossa? Miksi Suomen tavoite on tuoreen talousarvionkin mukaan olla hiilineutraali jo vuonna 2035, kun Euroopan unioni sitoutuu siihen [Puhemies koputtaa] vasta vuoteen 2050 mennessä? Miksi otamme edelleen satoja turvapaikkahakemuksia vastaan kaukomaista, vaikka auttaminen lähialueilla olisi taloudellisesti paljon huokeampaa ja kannamme jo nyt kortemme kekoon tarjotessamme suojaa Venäjän hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille, pääosin naisille ja lapsille? [Puhemies koputtaa]
Me perussuomalaiset asetamme Suomen ja suomalaiset etusijalle. Nykyhallitus ja suuri osa muusta oppositiostakin taas viskelee veronmaksajien rahasäkit mielellään rajan yli saamatta mitään merkittävää paluupostia takaisin. [Puhemies: Aikaraja!] Puolueissa ja poliitikoissa on eroja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-20T19:05:13,2022-09-20T19:11:10,Hyväksytty,1.1
2022_96_364,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Ja muistutetaan edustajia tästä viiden minuutin suosituksesta. — Edustaja Autto, edustaja Autto poissa. — Edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_365,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on vakavassa tilanteessa — dramaattista mutta totta. Ihmiset ovat vaikeuksissa kustannusten nousun seurauksena. On siis toimittava. Valtio ei voi eikä pysty kaikkea hoitamaan, mutta autettava on. Venäjän sota ja pakotteet tuntuvat arjessa sähkön, ruoan, polttoaineiden ja ylipäätään elämisen rajuna kallistumisena. Pienituloisten ohella tiukoilla on yhä useampi, myös keskituloinen, ja vielä laajemmin, useimmat suomalaiset.
Talouden näkymät ovat epävarmuuden jyllätessä heikentyneet. Lähtökohta on, että päätökset eivät näissä oloissa lisää ihmisten ja yritysten kuluja. Budjetissa tuemme ennen muuta pieni‑ ja keskituloisten pärjäämistä olemassa olevia keinoja käyttämällä. Sähkön hinnannousuun vastaamme esimerkiksi alentamalla sähkön arvonlisäveroa, ottamalla talveksi käyttöön sähkövähennyksen ja erillisen sähkötuen pienituloisille. Nämä ratkaisut tuntuvat suorimmin ja nopeimmin ihmisten laskuissa.
Valtaosa perheistä on pieni‑ ja keskituloisia, joilla rahat menevät arjen kuluihin. Perheet saavat ylimääräisen lapsilisän joulukuussa. Se ei vähennä pienituloisten toimeentulotukea, vaan auttaa siinä, että perheillä on leipää ja lämpöä. Lisäksi nostamme väliaikaisesti lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä työmarkkina‑, toimeentulo‑ ja opintotuen huoltajakorotuksia. Alennamme päivähoitomaksuja, mikä näkyy pikkulapsiperheiden taloudessa. Jatkamme ensi vuonna sekä polttoaineiden jakeluvelvoitteen alennusta että matkakuluvähennyksen korotusta, jotta ihmiset pääsevät töihin ja muutenkin liikkumaan. Silti on todettava, että köröttely autoilla on yhä kallista.
Puhemies! Suomi pärjää, kun yritykset pärjäävät. Parannamme edelleen yritysten toimintaedellytyksiä. Yksi ratkaisu on tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan verokannustin, josta tulee pysyvä ensi vuonna. Lisäksi yritysten kannalta on oleellista, että kulutus jatkuisi. Monilla aloilla kautta maan on pulaa työntekijöistä. Yksi ratkaisu on alueellinen opintolainavähennys, jonka kokeilemisesta nyt päätimme. Tykitystä tulee myös opetukseen ja koulutukseen. Korotamme myös yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä. Myös se helpottaa työntekijäpulaa samalla, kun saamme näiden ihmisten kokemuksen käyttöön työelämässä. Yli kuusikymppisissä on monta seppää, joita nyt tarvitsemme.
Budjetissa turvaamme Suomen puolustuksen ja pidämme huolta, että valtakunnanrajat pitävät ja poliiseja on tasa-arvoisesti kautta maan. Emme ole tämän osalta vielä täysin satamassa mutta suunnassa kuitenkin. Samoin vahvistamme Suomen ruoka- ja energiaomavaraisuutta. Näinä erikoisina ja hulluinakin aikoina tämä on täysin välttämätöntä. Pohjalaisittain voimme myös iloita Seinäjoki—Kaskinen-rautatieyhteyden 3,5 miljoonan euron kunnossapitotuesta. Tämäkin ratkaisu on erinomainen lisä maamme huoltovarmuuden kannalta.
Puhemies! On totta, että budjetti on tuntuvasti alijäämäinen. Velkaa on viime vuosina jouduttu ottamaan ja joudutaan ottamaan myös ensi vuonna. Miksi? Siksi, että Suomi kestäisi ensin kulkutaudin, nyt sodan ja pakotteiden seuraukset. Vaihtoehto nyt valitulle linjalle olisi turvattomuuden kasvu ja toimeentulovaikeuksien kärjistyminen. Ja kyllä, me selviämme, olemme hieno maa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-20T19:11:19,2022-09-20T19:16:29,Hyväksytty,1.1
2022_96_366,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin tapahtuu. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo, edustaja Kiljunen, Kimmo poissa. Edustaja Antikainen, Sanna, edustaja Antikainen poissa. Edustaja Multala, myös edustaja Multala poissa. Edustaja Kettunen, edustaja Kettunen poissa. Edustaja Eskelinen, edustaja Eskelinen poissa. Edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_367,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kahden koronabudjetin jälkeen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttama korkea inflaatio ja energian hinnannousu pakottavat hallituksen taas poikkeuksellisiin toimiin, jotta jokainen suomalainen pärjää läpi mahdollisesti hyvinkin vaikean talven. On erittäin tärkeää, että hallitus tukee erityisesti pieni‑ ja keskituloisia elämisen hintojen noustessa. Toivomme tietysti, että pahimmat ennusteet energian hinnannoususta eivät toteudu, mutta siihen mahdollisuuteen on valmistauduttava. Hallituksen päättämät kohdennetut tuet kuluttajille ovat välttämättömiä. 
Erityisen hienoa on, että hallitus on päättänyt tukea lapsiperheitä muun muassa varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi alentamalla ja korottamalla tukien huoltajakorotuksia.
On myös selvää, että vihreän siirtymän edistäminen on tällä hetkellä aivan keskeistä. Nopea vihreä siirtymä on välttämätöntä Suomessa ja koko Euroopassa sekä fossiilisten polttoaineiden riippuvuuden vähentämiseksi että myös ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, ilmastokriisi ei ole hävinnyt minnekään.
Puhemies! Tämä käsiteltävänä oleva valtion talousarvio on myös toisella tapaa poikkeuksellinen, ensimmäinen laatuaan. Ensi vuonna aloittavat toimintansa uudet hyvinvointialueet. Hyvinvointialueiden haasteena ja huolena on kuitenkin ensi vuoden rahoitus. Rahan vähäisyys hankaloittaa esimerkiksi uusien toimintatapojen käynnistämistä ja erilaisia tulevaisuusinvestointeja, muun muassa hyvinvointi-investointeja ja palvelujen digitalisoimista. Toivonkin, että hyvinvointialueiden rahoituslakia vielä katsottaisiin uudelleen, sillä tiettyjen investointien siirtyminen tulevaisuuteen aiheuttaa kulujen kasvua alueilla mutta myös valtakunnallisesti. Esimerkiksi nyt valmistelussa oleva laki niin sanotusta yliopistosairaalalisästä on kohtuuton hyvinvointialueille. Nyt olisi aika ymmärtää, että perinteisen talousajattelun rinnalle tarvitaan hyvinvointitaloutta ja vaihtoehtoiskustannusten laskentaa eli sitä, että osaamme arvioida myös tekemättömyyden hintaa. Liian ahdas talousraami ja budjettivuosi kerrallaan eläminen hyvinvointialueiden alkutaipaleella tarkoittaa sitä, ettei välttämättömiä muutoksia ja investointeja pystytä tekemään.
Puhemies! Kiitos hallitukselle siitä, että hallituksen esityksessä huomioidaan Venäjän raa’asta hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneiden pakotteiden ja rajan sulkeutumisen vaikutukset Itä-Suomeen. Itä-Suomelle ja Pohjois-Karjalalle tärkeitä alueen saavutettavuuden ja kuljetusten kannalta ovat Karjalan radan parannuksiin ja perusväylänpitoon tehtävät panostukset. Pidemmällä aikavälillä taas alueen elinvoiman kannalta erittäin tärkeää on, että alueen korkeakoulutusta vahvistetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahalla aloituspaikkojen lisäämiseksi. Koulutus ja osaava työvoima ovat elinkeinoelämän edellytyksiä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä puhua hetken hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä: hoitotyöntekijöiden tilanteesta. Valitettavasti tämä talousarvioesitys ei riittävästi huomioi tilanteen vakavuutta. Vaikka täällä eduskunnassa ei päätetä palkoista, monia muita tärkeitä asioita voimme täällä kyllä päättää.
Nyt tarvitaan muun muassa uudenlaista koulutusta urakehitysmallien rakentamiseksi hoitotyöntekijöille. On hyvä, että vanhustenhoitoon tulee hoiva-avustajia ja niitä koulutetaan lisää, mutta samalla pitäisi huolehtia, että jokaisessa työyhteisössä on riittävästi osaamista heidän ohjaamiseensa. Koulutushaasteet eivät ratkea alueellisesti, ellei ole valtakunnallista koulutusrakennetta ja rahoitusta. Esimerkiksi hoitotyön erikoistumiskoulutuksen toteuttamista on selvitetty jo vuosikausia eikä vieläkään ole mitään päätöksiä tehty.
Hoitotyön arvostuksen puutteet näkyvät osittain tässäkin budjetissa, vaikka sitä ei varmaankaan ole tarkoitettu sellaiseksi. Esimerkiksi nytkään ei huomioida Hoitotyön tutkimussäätiön rahoitustarvetta, ja siellä todennäköisesti joudutaankin vähentämään henkilökuntaa rahoituksen vähenemisen takia, vaikka lääketieteen puolella sinne kohdistuva Käypä hoito ‑suositus saakin lisärahoitusta. Enkä tarkoita tätä tällä sitä, että vastustaisin Käypä hoito ‑suositusten rahoitusta, mutta en voi olla ihmettelemättä, miksi hoitotyön suosituksia ei nähdä yhtä tärkeinä sosiaali‑ ja terveydenhuollon vaikuttavaa toimintaa kehittävinä työkaluina, vaikka hoitotyöntekijät ovat suurin ammattiryhmä sosiaali‑ ja terveysaloilla. Pienillä teoilla on suuri merkitys, ja myös tekemättömyydellä.
Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miksi hoitotyöntekijät ovat nyt niin pettyneitä. Heille toiminta ja päätöksenteko näyttäytyvät siltä, että aina vain selvitetään mutta mitään ratkaisuja ja päätöksiä ei tehdä, ja toisaalta, että hoitotyön kohdalla voi aina säästää. Tällainen toimintatapa on johtamassa siihen, että sosiaali‑ ja terveydenhuollon suurin ammattiryhmä on niin sanotusti laittamassa hanskat tiskiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-09-20T19:17:03,2022-09-20T19:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_96_368,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Viitanen, edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Asell.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_369,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on valtion talousarvio. Keskityn tässä puheessani pääosin opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, koska sivistysvaliokunnan jäsenenä olen siihen paremmin perehtynyt ja olen sitä mieltä muutenkin, että se on yksi keskeinen tai keskeisin hallinnonala tulevaisuuden rakentamisen suhteen, puhutaan sitten Suomen menestymisestä globaaleilla areenoilla tai puhutaan sitten yksilötasolla ihmisten hyvinvoinnista ja sen edistämisestä.
Tässä budjetissa jatketaan hallituksen johdonmukaista, pitkäjänteistä koulutuspolitiikkaa, joka on ollut SDP:n keskeinen tavoite tämän koko kauden alusta alkaen. On siis tehty, luvattu koulutuksen kunnianpalautus ja käännetty pitkään jatkunut näivettymisen ja leikkausten suunta. Nyt vahvistetaan edelleen koko koulutusketjua aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun ja tutkimuksesta, tki-politiikasta, jatkuvaan oppimiseen.
Tällä kaudella on tehty monia parannuksia varhaiskasvatukseen. Maksuja on alennettu, ryhmäkokoja pienennetty, on panostettu lasten varhaiseen tukemiseen ja palautettu yleensäkin varhaiskasvatusoikeus kaikille lapsille.
Suomen tulevaisuus riippuu paljon siitä, miten hyvinvoivia lapsia ja nuoria meillä kasvaa ja millaiset mahdollisuudet heillä on hyvään koulupolkuun. Korona-aika toi ison lisähaasteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin osalta, ja sen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseen on edelleen budjetissa varattu resursseja. Toki jo aiemmin, ennen koronaakin, koululaisten kyselyissä ilmeni henkisen puolen ongelmia. Onkin hyvä, että oppilashuoltoon on tällä kaudella satsattu.
Yhtenä isoimmista Marinin hallituksen uudistuksista on ollut oppivelvollisuuden laajennus ja maksuton toinen aste. Tähän resursoidaan vuosittain noin 130 miljoonaa euroa. Suurin osa siitä menee oppivälineiden hankintaan. Se onkin ollut tämän uudistuksen yksi merkittävä tasa-arvoteko, jolla on madallettu erityisesti pienituloisten perheiden lasten ja nuorten mahdollisuuksia kouluttautua. Ilmaiset oppikirjat ja ‑välineet tarjoavat mahdollisuuden kaikille edetä oppipolullaan niin pitkälle kuin kiinnostusta ja muita edellytyksiä on. 
Tasa-arvoisuuden lisäksi oppivelvollisuuden laajennus on myös työllisyyttä lisäävä uudistus. Muistamme varmasti kaikki sen, että ilman toisen asteen koulutusta olevilla, joita on noin 15 prosenttia, työllisyysaste on vain hieman yli 40 prosentin paikkeilla, kun työllisyysaste tällä hetkellä kaikki laskien on 74 prosentin paikkeilla ja korkeakoulutetuilla paljon sen yli. Ja kun tiedetään, että prosentin lisäys työllisyysasteessa vahvistaa julkista taloutta lähes miljardilla, niin 130 miljoonan euron panostukseen verrattuna se on kannattavaa.
Varhaiskasvatus‑ ja peruskoulupanostuksien lisäksi korkeakoulujen ja Suomen Akatemian rahoitus vuodelle 23 on turvattu hallituskauden aiemmilla ratkaisuilla eli esim. pysyvällä kehyslisäyksellä yliopistoille ja ammattikorkeakouluille heti vuoden 2020 alusta alkaen. Koronapaketeissa oli lisäksi aloituspaikkalisäykset, sitten Veikkaus-ratkaisujen osana Suomen Akatemia.
Arvoisa puhemies! Veikkauksen tuloutuksia on pitänyt kompensoida tällä kaudella. Se on kuitenkin ollut välttämätöntä: niillä on turvattu järjestöjen toimintaa, liikunnan rahoitusta ja kulttuurirahoitusta sekä nuorisotyön rahoitusta.
Olen erittäin tyytyväinen, että ennen talousarvioriihtä ja sen aikanakin esillä ollut liikunnan rahoitusvaje kyettiin yhdessä tuumin paikkaamaan. Se on ollut meille sosiaalidemokraateille tärkeä asia, ja olemme siinä olleet aloitteellisia. Kun hyvinvointia parannetaan ja edistetään ja halutaan tehdä sitä tärkeää ongelmia ennaltaehkäisevää työtä, niin on hyvä huomioida, että liikuntaharrastuksilla ja kulttuuriharrastuksilla on valtava merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Liikunta edistää terveyttä niin fyysisesti kuin henkisestikin, luo sisältöä elämään, luo sosiaalisia suhteita, vapauttaa energiaa ja lisää sitä muun muassa opiskeluun ja työntekoon. Sen lisäksi, että se on yksilölle tärkeää, liikunnalla on myös iso yhteiskunnallinen merkitys, ja sen vaikutukset näkyvät — tai ovat sitten näkymättä — muun muassa sote-sektorilla. Liikkumattomuus maksaa miljardeja yhteiskunnallemme. Siksi on tärkeää pitää liikunnan puolia ja pitää sitä aina esillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-09-20T19:22:21,2022-09-20T19:27:21,Hyväksytty,1.1
2022_96_370,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, näin. — Ja edustaja Satonen, edustaja Satonen poissa. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_371,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun Antti Rinne kävi hallitusneuvotteluja keväällä 2019 viiden puolueen kanssa, niin noihin neuvotteluihin lähdettiin ja niistä tultiin ohjelmalla, johon olivat kaikki viisi puoluetta saaneet toiveensa läpi menoista ja tuloista piittaamatta. Kerrotaan, että keskustalla oli kymmenen tavoitetta hallitusohjelmaan ja se sai yksitoista läpi. Eli hallitus muodostettiin täysin piittaamatta talouden realiteeteista. [Hilkka Kempin välihuuto] Niinpä sitten on syntynyt toistakymmentä miljardia euroa pysyviä menoja valtiolle, ja siihen päättyi myös sitten se edellisellä kaudella sentään jonkin verran harjoitettu tiukka talouspolitiikka.
Hallitusohjelmassa ei luonnollisesti ollut koronasta eikä Venäjän brutaalista hyökkäyksestä mitään tietoa eikä merkintää, ja niihin hallitus on varautunut pääosin ihan hyvin, ottanut velkaa ja rahoittanut tarpeellisia tukia ja varautumistoimenpiteitä, ja perussuomalaiset ovat hyväksyneet tämän velanoton näillä perusteilla, että niillä on selvitty tästä tilanteesta, mutta muuhun velanottoon olemme olleet hyvin kriittisiä ja olemme edelleen. Varoitamme siitä, että tuo toistakymmentä miljardia, mitä on nyt otettu kolmen neljän vuoden aikana uutta velkaa, tulee jäämään tuleville sukupolville lahjana tältä hallitukselta, ja kiitosta tuskin siitä tulee. Talouden näkymät ovat poikkeuksellisen synkät, ja nyt jos koskaan olisi otettava tarkasteluun se, miten tästä mennään eteenpäin.
Kun korona ja sota tulivat, hallitus ei avannut hallitusohjelmaa vaan jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut, menojen kasvattamista myös siltä osin, mikä ei liittynyt näihin ongelmiin. Näin ollaan tässä tilanteessa, ja se on valitettavaa, sillä tulevaisuus näyttää todella harmaalta ja jopa synkältä lähivuosina pitkälle tulevaisuuteen, ja tämänhän hallitus on sekä budjettikirjassa että muutoin tunnustanut, että edessä on vaikeita vuosia. Kehyspäätöksetkin sen ovat kertoneet. Mutta toimenpiteet puuttuvat, ja nyt käsittelyssä olevasta budjettikirjasta niitä ei löydy.
Arvoisa puhemies! Täällä on hallituspuolueiden suunnalta syytetty, että perussuomalaiset olisivat ottaneet ja ottaisivat nytkin saman määrän velkaa kuin hallitus. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Meillä on ollut pienempi määrä velanottoa joka syksy vaihtoehtobudjetissamme, mutta se ei ole oleellista, vaan oleellista on se, että perussuomalaiset ovat vaihtoehtobudjetissaan ja vastalauseessaan aina osoittaneet kohteet, joita me priorisoimme, ja vastaavasti kohteet, joista me olemme valmiit leikkaamaan ja haluamme leikata julkisia menoja. Eli me olemme vaatineet hallitukseen nähden selkeää uudelleenkohdentamista, määrärahojen priorisointia. Ja se priorisointi tapahtuisi kotimaisen kasvun vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen, yritysten edellytysten vahvistamiseen, hyvinvointiin ja kulutukseen. Kaikki nämä lisäisivät talouden dynamiikkaa, toisivat merkittävästi lisää verotuloja, vahvistaisivat kansalaisten ostovoimaa, ja tätä kautta syntyisi uusia verotuloja, joilla voisimme sitten hoitaa asioita niin, ettei tällaista hirvittävää velkaantumiskierrettä pidettäisi yllä, mitä hallitus tällä hetkellä pitää.
Vastaavasti me haluaisimme leikata ja olemme valmiit leikkaamaan niin Eurooppaan kuin Euroopan ulkopuolelle jaettavia miljardeja, joita hallitus suruttomasti edelleen jakaa. Saksalaiset iloitsevat, italialaiset iloitsevat vielä enemmän, kun Suomi rahoittaa heidän kotitalouksiaan monin eri tavoin. [Puhemies koputtaa] Ja sitten ovat pakolaiset ja muut. Me haluamme tukea Ukrainan pakolaisia, koska he ovat Suomen lähialueelta. Ukrainaan on suunnilleen sama matka kuin Utsjoelle tästä, eli he ovat lähialueella, eurooppalaisia, mutta [Puhemies koputtaa] emme sen kauemmaksi halua rahojamme jakaa muuta kuin erittäin huolellisesti harkiten humanitääriseen apuun siellä, missä kärsivät ovat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-20T19:27:29,2022-09-20T19:33:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_372,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Lohi, edustaja Lohi poissa. Edustaja Rehn-Kivi, edustaja Rehn-Kivi poissa. Edustaja Vähämäki, edustaja Vähämäki poissa. Edustaja Salonen, edustaja Salonen poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka, paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_373,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kylmä hiki oli otsalla budjettikirjaa lukiessa, varmaan siksi sivut ovat vähän nihkeät. Kyllä tässä muutama kyynelkin taisi tippua, sen verran oli surullista luettavaa: miinusta yhdeksän miljardia. Tämä budjetti ei tarjoa Suomelle minkäänlaista näkymää, jonka pohjalle voidaan rakentaa kestävää tulevaisuutta. Ensi vuonna alkaa sellainen alamäki, jossa liu’utaan todella vauhdilla alaspäin. Vaikka hallitus kuinka yrittää tuoda positiivisia työllisyysuutisia, niin turha on asioita enää yrittää kaunistella totuuden edessä.
Nykyiset palvelut eivät enää tule säilymään, se vain on fakta. Jos yritämme pitää saman elintason velkarahalla, tulevat sukupolvet elävät enää hyvinvointivaltion raunioilla. Silloin on päättäjien turha väittää, ettei sitä kukaan voinut ennakoida.
Fakta on sekin, että velanotto talouskasvun eteen on nyt tiensä päässä, mutta sillä tiellä me kuitenkin olemme. Tätä kutsutaan jo syömävelaksi. Korkomenojen kasvu romuttaa loputkin toiveet paremmasta taloudesta.
Nykyinen hallitus jättää seuraavalle hallitukselle sellaisen perinnön, joka on perijälle valtava taakka, enkä povaa kovin isoa kansansuosiota seuraavalle hallituksellekaan. Kaikki puolueet ovat vuorollaan käyneet hallitusvastuussa, ottaneet velkaa ja auttaneet suomalaisia elämään makeaa elämää. Siitä se alijäämä on syntynyt. Turha on syyttää Wuhanin lepakoita tai Putinin hyökkäystä alijäämästä.
Nyt on eletty yli varojen ja syöty kuin hienossa ravintolassa. Tarjoilija on nyt tuomassa laskua ja totuus iskee silmille. Olisikohan se jälkiruoka pitänyt jättää ottamatta? Jälkiruokana maistuvat lainan korkomenot katkeralle. Tälle vuodelle niihin on budjetoitu puoli miljardia, ja niitä maksetaan enemmän. Ensi vuodelle korkomenoihin on budjetoitu puolitoista miljardia, ja lähivuosina maksetaan miljardeja. Tätä olemme odottaneet, siitä on varoitettu, ja nyt se on todellisuutta.
Arvoisa puhemies! Edessä ainut pelastusrengas on sinivalkoinen siirtymä, jossa suomalaisten asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-20T19:33:40,2022-09-20T19:36:19,Hyväksytty,1.1
2022_96_374,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kalmari, edustaja Kalmari poissa. Edustaja Hänninen, edustaja Hänninen poissa. Edustaja Vestman, edustaja Vestman poissa. Edustaja Sankelo, edustaja Sankelo poissa. Edustaja Rantanen, Piritta, edustaja Rantanen poissa. — Ledamot Löfström på plats.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_375,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Vi lever i osäkra tider där det är viktigt att statsbudgeten skapar trygghet och stabilitet som gör att familjer och företag känner framtidstro trots den mörka bakgrund som vi lever i, med krig i Europa och en energikris som spär på inflationen och som skapar en rädsla hos många för hur man ska klara sig. Oro och rädsla är starka känslor. Det är inte lätt att säga att allt kommer att ordna sig om man redan vänt på slantarna före nuvarande kostnadsökningar.
Statsbudgeten innehåller många satsningar för att skydda de människor som drabbas allra värst och som annars kanske inte skulle klara sig. Budgeten innehåller också satsningar för alla personer för att minska kostnaden för el och bensin, även om kostnadsökningarna via dyrare råvaror och en dyrare dollar gör att sänkningar på moms och nya avdrag inte på långt när kommer att kompensera de befarade kostnadsökningarna.
Därför är det också viktigt att också hushålla med energin så att inte kostnadsökningarna behöver bli så stora. Genom det kan vi påverka marknaden samt att vi verkställer de av regeringen beslutade satsningarna som försnabbar tillståndsprocesser som bidrar till den gröna omställningen och som gör att vi blir mindre beroende av fossila bränslen.
Vårt samhälle har genom åren klarat många kriser. Vi kommer klara också denna och framtida kriser. Därför gäller det att planera, men utan att göra oron till en självuppfyllande profetia. Det är viktigt att vi också från politiskt håll har beredskap att göra ännu mer om krisen förvärras. Det är ett viktigt budskap att kommunicera det, så att vi inte låter oron lamslå oss som samhälle.
Ärade talman! För Ålands del är det viktigaste som riksdagen bestämmer oftast frågor som berör självstyrelsen, svenska språket och sjöfarten. Alla dessa saker syns också tydligt i budgetförslaget. För självstyrelsens del syns det nya ekonomiska systemet för självstyrelsen som förändrat sättet att fastställa den så kallade avräkningen, klumpsumman. Alla bosatta på Åland är skattskyldiga på samma grunder som alla andra finländare. De skatteinkomsterna redovisas ingenstans separat, utan går in i samma klump med moms, bilskatt och acciser som för alla andra finländare. Ålands självstyrelse får sedan tillbaka en bestämd del av dessa skatter som på Åland bekostar saker som i övriga Finland bekostas av staten, exempelvis vägar, statsandelar till kommuner och utbildning.
Ärade talman! Fundamentet i Ålands självstyrelse är det svenska språket. Då Nationernas förbund i Genève för drygt 100 år sedan slog fast Ålands självstyrelse och beslöt att Åland skulle vara enspråkigt svenskt men förbli en del av Finland och inte byta nationstillhörighet till Sverige, förpliktades även att kommunikationen mellan staten och Åland skulle fungera på svenska. Detta är något som också regleras i nationell lagstiftning. Detta har tyvärr blivit mer problematiskt för staten att i praktiken tillgodose då svenskakunskaperna i statsförvaltningen, myndigheter och samhället försvagats överlag.
Lagarna måste också fungera i praktiken. Ur det perspektivet är det bra och viktigt med de nya och extra satsningarna på timresurserna i svenska språket i skolan. Det kommer bidra till att förbättra svenskakunskaperna, som bland annat behövs för att kunna tillgodose statlig service på Åland och kontakterna till Åland. Dessutom är det viktigt för kontakten till övriga Norden, som är oerhört viktig för Finland.
Ärade talman! Åland är en ö, i likhet med Finland. 90 procent av Finlands utrikeshandel går med sjöfart, och man brukar därför säga att Finland är en ö i Europa. För Åland är den siffran ännu högre eftersom det är omöjligt att hämta något till eller från Åland helt via landväg. Av den anledningen är Åland mycket beroende av sjöfart för att tillgodose våra kommunikationer. Sjöfart är enligt självstyrelselagen rikets behörighet, och hörnstenarna i sjöfartspolitiken är nettolönesystemet och farledsavgifterna.
Nettolönesystemet, det som i budgeten kallas för bemanningsstöd, är livsviktigt för sjöfart under finländsk flagg. De fortsatta halverade farledsavgifterna är livsviktiga i rådande läge med extremt höga bränslekostnader för rederierna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-09-20T19:36:52,2022-09-20T19:41:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_376,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vuoden 2023 talousarvioesitys on noin yhdeksän miljardia alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisävelkaa, jälleen kerran. Vuoden 23 lopussa talousarvion mukaisesti valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Luku on hurja. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin puolitoista miljardia euroa, mikä on yksi miljardi euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Miljardeja sinne tänne ilman vastuuta, seuraavien hallitusten päänsäryksi. Tulee kalliiksi kevytmielinen velkaantuminen jo nyt, ja korkojen nousu vain kiihtyy.
Arvoisa herra puhemies! Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan yli kahta miljardia euroa. Muutoksia toimintamenomäärärahoihin aiheuttavat muun muassa Suomen turvallisuusympäristön muutokset johtuen tietenkin tästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, tasokorotus, palkkausten tarkistukset sekä hinta‑ ja kustannustasotarkistukset. Tämä on hyvä asia, siitä kiitos. Ukrainaan annettavaan tukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron lisärahoitusta, josta 10 miljoonaa euroa käytettäisiin kehitysyhteistyön olemassa olevilla määrärahoilla. Osoite on selvästi oikeampi kuin Afrikkaan ja Lähi-itään kipatut rahat vailla vastinetta.
Arvoisa herra puhemies! Poliisien määrää pyritään nostamaan 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 22 mennessä. Toimintakyky turvataan, mutta toiminnan johdonmukaisuus ja jatkuvuus ovat vaakalaudalla. Tehokas toiminta ei voi perustua yt-neuvottelujen uhan alle. Osan budjettikakun lisäyksestä saavat myös Rajavartiolaitos sekä pelastustoimi ja Hätäkeskuslaitos, joiden toiminta on turvattava kaikissa olosuhteissa ympäri maata. Käyttöä minä silti pohdin varsinkin poliisin osalta, koska tämä kuuluisa bensan hinta on lähes kaksinkertaistanut. Toivottavasti se ei näy mitenkään siinä, miten poliisi voi liikkua kentällä. 
Lisärasitetta aiheuttaa maahanmuutto, johon on satsattu tuntuvasti enemmän rahaa kuin aiemmin. Olisi perusteltua keskeyttää kiintiöpakolaisten vastaanotto. Pitää muistaa, että maahanmuutto ei ole kuitenkaan tae osaavalle ja ammattitaitoiselle työvoimalle.
Arvoisa herra puhemies! Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3,5 miljardia euroa, joka on 68 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Yksi Suomen valttikorteista on laadukas opetus ja tutkimus eri alojen korkeakouluissa.
Huolta aiheuttaa sen sijaan tieverkostomme surkea kunto. Määrärahoja supistetaan, kun pitäisi tehdä aivan päinvastoin.
Arvoisa herra puhemies! Tähän loppuun: Kannan suurta huolta vuodenvaihteessa aloittavista hyvinvointialueista ja niiden rahoituksesta. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden alussa, kuten jokainen tietää, mutta jo tässä kohtaa on selvää, ettei niillä ole edellytyksiä suoriutua tehtävästään. Ylen hyvinvointialuejohtajille tekemän kyselyn mukaan rahoitusta puuttuu ensi vuodelta puolitoista miljardia euroa. Hallitus mainosti suureen ääneen säätämäänsä hoitajamitoitusta, joka kuitenkin ratkaisi hoitajapulan ainoastaan paperilla. Arvioiden mukaan hoitajavaje on yli 10 000, ja pelkästään hoitajamitoituksen takia tarvittaisiin THL:n mukaan 3 400 hoitajaa lisää. Terveydenhuoltomme on vakavassa kriisissä, jota Marinin hallituksen toimet, tai toimettomuus, eivät ole ainakaan korjanneet parempaan suuntaan. Sen sijaan, että rahaa olisi käytetty hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, rahat menevät hallintoon. Hallintohimmelien kautta maksetaan miljoonia piilopuoluetukea ja hyvinvointialueiden johtohenkilöt nostavat ministeritason palkkaa. Sen sijaan hoitohenkilökunnalle vihervasemmistohallituksella ei riitä rahaa eikä ymmärrystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-20T19:42:11,2022-09-20T19:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_377,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Hopsu, edustaja Hopsu on poissa. — Edustaja Sirén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_378,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus tulee jäämään historiaan: tämä hallitus tulee jäämään historiaan siitä ennätysmäisestä velkaperinnöstä, jonka hallitus jättää seuraaville hallituksille ja tuleville sukupolville, ja tämä hallitus tulee jäämään historiaan hallituksena, joka jätti hyödyntämättä kehysmenettelyn, josta on pitkät, hyvät kokemukset. Hallitus ei ole käyttänyt kehysmenettelyä vaan jättänyt sen huomiotta, ja kehykset tuntuvat menettäneen täysin merkityksensä tällä kaudella.
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ymmärtävät kyllä, että tällainen talouspolitiikka ei ole vastuullista. Suomalaisten DNA:ssa on ajatus siitä, että syömävelkaa ei pitäisi ottaa. Syömävelka ei ole kestävä tie. Meidän ei pitäisi elää tulevien sukupolvien kustannuksella, ja näin hallituskin linjaa hallitusohjelmassaan. Hallitusohjelmassa tehdään lupauksia ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta, luvataan: ”Emme halua myöskään elää tulevien sukupolvien kustannuksella.” Mutta hyvä hallitus, tällaisilla budjeteilla, joita te olette tällä kaudella tehneet, te nimenomaisesti elätte tulevien sukupolvien kustannuksella.
Emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ja edessä voi olla vielä monenlaisia muitakin kriisejä kuin mitä tällä kaudella on kohdattu. Yksi ratkaisemattomista kriiseistä on esimerkiksi ilmastokriisi, ilmastonmuutos, johon pääministerikin puheenvuorossaan viittasi, kun paikalla vielä oli. On ihan selvää, että ilmastonmuutoksen ratkaiseminen edellyttää mittavia toimenpiteitä ja investointeja. Investointitarpeet voivat tarkoittaa sitä, että talouden suorituskyky väliaikaisesti niiaa. Juuri siksi taloudellisesta kestävyydestä tulisi pitää huoli. Sitä voimakkaammin voimme vastata ilmastonmuutoksen kaltaisiin suuriin haasteisiin. Mitä vahvemmin hoidamme talouden pohjan, sitä vahvemmin olemme valmistautuneita tuleviin. Kysymyksessä ei ole siis joko—tai vaan sekä—että. Kokoomus haluaa valmistautua paremmin ja hoitaa taloutta vastuullisemmin.
Taloudenpidosta huolehtiminen on nimenomaan hyvinvointipalveluista huolehtimista. Kokoomus haluaa kestävää ja vastuullista taloudenpitoa, jotta me voimme turvata ne hyvinvointipalvelut, jotka ovat ihmisille tärkeitä ja joita jokainen meistä elämänsä aikana tarvitsee. Niillä, joiden hoitoon on uskottu yhteiset varat, suomalaisten varat, on velvollisuus huolehtia siitä, että näitä varoja käytetään kestävällä tavalla ja että Suomi kestää taloudellisesti, tuli eteen mitä tahansa.
Usein kansalaisilta odotetaan, että pienestäkin säästetään, ja kansalaisia kehotetaan varautumaan monenlaisiin edessä oleviin haasteisiin. Saman ajattelun tulisi päteä myös meidän talouteemme, valtiontalouteen, yhteisten varojemme käyttöön. Me tiedämme, että velat ja velkojen korot lankeavat jonakin päivänä maksuun. Onko joku antanut hallitukselle luvan ottaa velkaa tässä määrin tulevien sukupolvien nimiin?
Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että politiikan helpoin osuus on rahan jakaminen. Jokainen meistä pystyy helposti luettelemaan ison määrän hyviä, tärkeitä kohteita, joita olisi perusteltua rahoittaa ja jotka ansaitsisivat lisää rahaa. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin myös sen toisen puolen pohdintaa: Mistä nämä lisämenot rahoitetaan? Onko meillä varaa kaikkiin näihin lisämenoihin? [Jukka Mäkynen: Lainaahan ei tarvitse maksaa takaisin!] — Näin kuulemma.
Arvoisa puhemies! Täällä on haastettu kovasti kokoomusta, vaikka kyseessä ja käsittelyssä on hallituksen esitys, mutta toistettakoon vielä, että kokoomus esittää oman vaihtoehtonsa, niin kuin me olemme esittäneet joka vuosi. Tälläkin kertaa tulemme esittämään vastuullisen, kestävän vaihtoehdon, jossa otetaan hallitusta vähemmän velkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T19:45:34,2022-09-20T19:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_96_379,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Edustaja Hoskonen, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Kemppi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_380,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jokainen hallitus jää tietenkin historiaan. Kokoomuksen Kataisen hallitus otti velkaa finanssikriisin aikaan tätäkin enemmän. Sitä titteliä tuskin saamme tälle hallitukselle. Haluan kuitenkin jättää historian kirjoittamisen sitä tekeville ja keskittyä tulevaisuuteen, koska se on meidän kansanedustajien tärkein tehtävä. Haluan puhua vielä sähköstä ja lapsiperheköyhyydestä.
Energiaan kohdistuvat tuet ovat nimittäin isoin osa tätä pakettia. Sähkön tukkuhinta on noussut ennätyslukemiin, ja talven lämmityskausi paitsi haastaa sähkön saatavuutta myös nostaa sen hintaa entisestään. Sähkökriisi koskettaa jokaista suomalaista. Sähkökriisiin liittyvät toki esimerkiksi Fortumin mielestäni huonot valinnat, yhtiöiden puuttuvat vakuudet ja kohtuuttomat sähkönsiirtohinnat. Vaikka olen sitä mieltä, että sähköön liittyviä yhtiöitä olisi pitänyt johtaa voimakkaammin huoltovarmuuden kannalta ja pitää huolta riittävästä kansallisesta omistuksesta, isoin huoleni tässä keskustelussa on kuitenkin sähkön hinta. Tulevan talven hintalappu voi nimittäin olla monille suomalaisille pieni‑ mutta myös keskituloisille aivan liian kova. Siksi laskemme sähkön verotusta ja tuomme pienituloisille sähkölisän. Pyrimme hallitsemaan kustannusten nousun vaikutuksia suomalaisissa perheissä. Sähköntuotannossa vain omavaraisuus on riittävän turvallinen tavoite, ja siihen meidän tulisi yhdessä pyrkiä. Tavoitteenamme on, että Suomi tuottaa kaiken tarvittavan sähkön itse omavaraisesti ensi vaalikauden loppuun mennessä. Olin ajamassa tätä tavoitetta jo vuonna 2015, kun lanseerasimme puolueeni keskuudessa siitä merkittävän kampanjan Keskustanuorten johdolla. Loppujen lopuksi investoiminen on ainoa keino laskea sähkön hintaa kestävästi. Siksi pyrimme tässä ensi vuoden budjetissa myös jouduttamaan tuntuvasti investointeja uusiutuvan energian tuotantoon. On mielestäni innostavaa ajatella, että ehkä jo vuoteen 2027 mennessä Suomen tuulivoimainvestoinnit ylittävät ydinvoiman tuottaman sähkön. On innostavaa ajatella, että muutoksia myös energian tuotannossa voidaan saada aikaan.
Kiitos hallitukselle myös, että se on ottanut lapsiperheköyhyyden tosissaan. Suomella ei ole varaa inflaation uhreihin. Köyhyysriskissä on Kelan mukaan 16 000 lapsiperhettä esimerkiksi inflaation myötä — noin 60 000 suomalaista. Vanhempien rahahuolet lisäävät riskiä lasten syrjäytymiseen, terveysongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Mielestäni tämä on yksi meidän yhteisistä haasteistamme. Toivon, että myös oppositio tukee näitä keinoja, mitä on esitetty lapsiperheköyhyyden poistamiseksi. Lähes puolessa köyhistä lapsiperheistä on töissäkäyviä huoltajia, mutta palkka ei vain yksinkertaisesti riitä elämiseen. Tilanne on tietenkin pahentunut inflaation myötä. Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja yksinhuoltajien lisä, esimerkiksi, helpottavat monen arkea. Elämisen kustannusten laskemiseksi esimerkiksi lääkekaton jäädytys nykytasolle on merkittävä päätös ja auttaa erittäin haavoittuvassa asemassa olevia. Poliisin määrärahalisäyksetkin liittyvät voimakkaasti lapsiperheköyhyyden poistamiseen, sillä poliisien määrällä on merkitystä lasten hyvinvoinnille.
Tämän budjetin isoin asia on ilman muuta se, mistä me olemme hirveän vähän puhuneet, eli tämä 22 miljardin euron siirto, määrärahasiirto, joka johtuu hyvinvointialueiden aloittamisesta tammikuussa. Ajattelen ja toivon, että tulevilla hyvinvointialueilla pystyttäisiin näkemään myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja sen investointivaikutukset erittäin selkeästi, ja toivotan siihen voimia jokaiselle hyvinvointialueelle. Toivon, että esimerkiksi lapsiperheköyhyys on yksi niistä ilmiöistä, joihin uusi hyvinvointimalli pystyy puuttumaan.
Ovatko nämä sellaisia budjettitoimia, jotka oppositio pystyy hyväksymään? Jos te ette tee sitä hallituksen vuoksi, niin toivon, että te tekisitte sen suomalaisten lasten vuoksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-20T19:51:02,2022-09-20T19:55:47,Hyväksytty,1.1
2022_96_381,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Marttinen, edustaja Marttinen poissa. — Nyt edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_382,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään pitkälti käyty keskustelua tietenkin ensi vuoden talousarviosta, puolueiden erilaisista vaihtoehdoista. Hallituspuolueet toki, kuten kuuluukin, puolustavat esittelemäänsä budjettia, mutta ehkä huolestuttavinta tässä keskustelussa on tietynlainen huolettomuus siitä, että velkaantuminen näyttää jatkuvan vuoteen 2026 näillä päätöksillä. Se huoli puuttui lähes tyystin näistä puheenvuoroista. Joitakin vastuullisiakin puheenvuoroja onneksi hallituspuolueidenkin riveistä kuultiin.
Keskustelua leimasi se, että monet hallituspuolueiden edustajat ja ehkä vielä leimallisemmin ministerit keskittyivät kysymään kokoomukselta meidän vaihtoehdostamme. On todella hienoa, että kokoomuksen vaihtoehto kiinnostaa, ja me tulemme varmasti sen kertomaan yhtä yksityiskohtaisesti kuin aina aikaisemminkin.
Mutta se, mistä valitettavan vähän tänään on keskusteltu, on se, millä aikataululla ja millä keinoilla tulee Suomi saamaan oman taloutensa tasapainoon, sillä suunta on käännettävä. Joko me teemme sen itse tai toinen vaihtoehto on se, että Suomi törmää seinään ja selkä seinää vasten toteutamme sellaisia toimia, jotka sitten meille kerrotaan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esittelemä talousarvio vuodelle 2023 asettaa synkän kuvan maamme hallituksen tekemästä taloudenpidosta. Valtiovarainministeriön eilen julkistettu talouskatsaus toteaa olennaisia asioita julkisesta taloudesta ja sen tulevaisuudesta. Jos ei hallitus halua kuunnella meitä, kuunnelkaa teidän keskeisiä valmistelijoitanne, keskeisiä asiantuntijoitanne.
Julkisen taloudenpidon lähtökohta on, että tulot ja menot sovitetaan talouden suorituskyvyn asettamaan raamiin. Lisäksi julkisessa taloudessa pitää ylläpitää liikkumavaraa epäsuotuisamman kehityksen varalle eli niin sanotusti varautua kriiseihin. Taloudenpidon raami on ahdas, ja jatkuva velkaantuminen ja muiden vastuiden kasvu syövät liikkumavaraa raamin sisällä. Tämä siis käytännössä tarkoittaa sitä, että Suomen talouden kriisinsietokyky heikkenee jatkuvasti lisääntyvän velkaantumisen myötä.
Julkisen talouden kestävyysongelman juurisyy on, että taloutemme suorituskyky ei riitä julkisen sektorin tarpeisiin, lakisääteisiin tai muihin. Me haluamme tarjota pohjoismaisten verrokkiemme tasoiset julkiset palvelut ja etuudet, vaikka taloutemme suorituskyky on verrokkejamme heikompi. Tätä juurisyytä ei pääse pakoon eikä se korjaannu itsestään. Luulisi näiden valtiovarainministeriön talouskatsauksen esipuheen sanojen viimeistään herättävän myös hallituspuolueet, erityisesti keskustan, sillä muistelen, että teidän kynnyskysymyksenne hallitukseen menemiselle olivat lähes samat kuin kokoomuksella. Nyt kuitenkin kaikki näistä kynnyskysymyksistä on vedetty viemäriin. [Hilkka Kemppi: Ei pidä paikkaansa! — Tuomas Kettunen: Ei pidä!] — Kyllä tämä pitää paikkansa.
Valitettavasti, arvoisa herra puhemies, ainoa asia, jota tässä talouskatsauksessa peräänkuulutettiin ja josta voidaan myös todeta, että valtiovarainministeri Saarikko on nyt tässä sanonut käynnistäneensä, on menokartoitus. Valitettavasti kuitenkin näyttää siltä, että hallitus on jättämässä kaiken menojen läpikäynnin ja niiden priorisoinnin sekä kaikki merkittävät taloutta vahvistavat rakenteelliset uudistukset seuraavan hallituksen tehtäväksi. Tässä unohtuu nyt vaan se, että mitä enemmän jätetään nyt tekemättä, sitä vaikeampaa on tulevan hallituksen työ. [Hilkka Kempin välihuuto] Ja hyvin todennäköisesti ainakin joku nykyisistä hallituspuolueista on myös tulevassa hallituksessa.
Hallitus ei voi mennä vain kriisien taakse piiloon. Jo ennen koronakriisiä vuonna 2019 ensimmäistä budjettiaan tehdessään hallitus aloitti velkapohjaisen menolisäysten tien. Tämän hallituksen polku on jo hallitusohjelmassa rakennettu sen varaan, että kaikki hallituksen toteuttamat työllisyyspäätökset käytännössä maksaisivat nämä menolisäykset. Hallituksen omassa talouskestävyyden tiekartassa arvioitiin, että työllisyyspäätöksillä tulisi saada aikaan kahden miljardin tasapainotus julkiseen talouteen. No, valtiontalouden tutkimuskeskus on arvioinut, että hallituksen työllisyyspäätökset vahvistavat julkista taloutta parhaimmillaankin vain puoli miljardia euroa. Tämä siis tarkoittaa, että omilla päätöksillään hallitus on käytännössä aiheuttanut velkaantumista miljardikaupalla — ilman sotaa tai koronaa.
Arvoisa puhemies! Jatkan vielä myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-20T19:56:03,2022-09-20T20:01:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_383,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_384,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Käsittelyssämme on budjetti, joka keskittyy perusasioihin. Tarvitsemme turvaa epävarmalle ja kylmälle talvelle ja tulevaisuuteen. [Mikko Lundén: Turvetta!] Siihen on nyt etsitty keinoja — kiitos siitä punamultahallituksen. Nyt satsataan suomalaisten pärjäämiseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen, ja tarjolla on ratkaisuja.
Kaikkien suomalaisten perustarpeet — ravinto, asunto, vaatetus, koulutus ja sairaanhoito — pitää kohtuullisin kustannuksin tyydyttää. Jos tässä epäonnistutaan, kansan luottamus poliittiseen järjestelmään kokonaisuudessaan voi saada pahoja säröjä.
Elämme haastavia aikoja, ja velkaakin on jouduttu ottamaan. Sillä on ollut painavat perusteet: kolme suurta ja odottamatonta kriisiä, jotka ovat vaatineet resursseja ja myös rahaa. Jaan kuitenkin yhteisen huolen talousnäkymistä ja valtionvelasta. Varsinkin julkinen talous pitää saada tasapainoon, mutta se vie aikaa, ja tulevien hallitusten ja eduskuntien pitää sitoutua tähän määrätietoisesti. Emme esimerkiksi tiedä, miten pitkään Venäjän hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset koettelevat koko maata, mutta erityisen rajusti tilanne koettelee itäistä Suomea. Siksi on oikeudenmukaista, että itäiselle Suomelle nyt kohdennetaan tukipaketti ja rakennetaan siltaa uudenlaiseen kasvuun.
Arvoisa puhemies! Suomalainen hyvinvointi syntyy maakunnissa. Kun huolehdimme myös itäisen Suomen elinvoimasta, kilpailukyvystä, huolehdimme samalla koko Suomen elinvoimasta, kilpailukyvystä, huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta. [Mikko Lundén: Hienoa!] Siksi on oikeudenmukaista, että myös itäiselle Suomelle kohdennetaan tukea ja rakennetaan siltaa.
Matkailun kehittämisessä on katsottava uusiin suuntiin. Siksi itäisen Suomen matkailun kehittämiseen panostetaan nyt 7,5 miljoonalla eurolla. Itäisen Suomen upeita matkailukohteita tullaan viemään uusille markkinoille. Tämä on olennainen osa myös alueen elinvoimaa.
Itäisen Suomen tulevaisuudennäkymät ovat nyt tietynlaisessa murroksessa. Koko alueen yhteinen visiotyö tullaan aloittamaan, jotta itäiseen Suomeen saadaan luotua lisää elinvoimaa, työpaikkoja ja ennen kaikkea yrittäjyyttä.
Itäinen Suomi myös pidetään liikkeellä panostamalla yli 31 miljoonaa euroa ratahankkeisiin. Sujuvat yhteydet itäiseen Suomeen ja koko Suomeen ovat alueitten elinehtoa.
Arvoisa puhemies! Osaaminen on elinvoiman merkittävin edellytys. Itäisen Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään nyt ja tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan myös panostetaan. Osaavien työntekijöiden saaminen on kriittistä alueen yritysten sekä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta.
Alueellinen opintolainahyvitys tulee nyt. Siitä olen tyytyväinen. Myös oma maakuntani Kainuu tulee olemaan kokonaisuudessaan tässä kokeilussa mukana. Tällä vahvistetaan alueellista vetovoimaa ja houkutellaan osaajia monilta aloilta kokeilemalla opintolainahyvityksen vaikuttavuutta. Sitä on useasta suunnasta nyt arvosteltu ja mielestäni aika perusteettomasti. Tämä on kokeiluluontoinen, jolla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. [Sari Multala: Tai sitten ei!] Itäisessä Suomessa on nimittäin huutava pula osaajista, esimerkiksi opettajista, hoitajista ja lääkäreistä. Erityisesti Itä-Suomessa ihmiset ovat monin paikoin sairaampia, saattavat kuolla nuorempina ja lapset saavat huonompia Pisa-tuloksia kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Ehkäpä se olisi sitten hyväksyttävää, että tätä tilannetta yritetään parantaa tällä kokeilulla.
Täällä salissa on myös väitetty — arvoisa puhemies, aika alkaa kyllä loppumaan, mutta nyt mennään vähän liikennepolitiikkaan — vahvasti esimerkiksi kokoomuksen suunnalta edustaja Heinosen suulla, ettei tiestöön olisi muka panostettu. Minä kummeksun näitä väitteitä, mitä tämän päivän aikana on täällä esitetty. Tällä hallituskaudella nimittäin perusväylänpidon määrärahoja on korotettu vuositasolla 300 miljoonalla eurolla koko hallituskauden aikana. Nyt toki on suunnitelmissa leikata 15 miljoonalla eurolla perusväylänpidosta, mutta sehän nyt peruttiin, ja kustannusnousujen takia esitetään jopa 50 miljoonan lisärahoitusta — tämä on hyvä. Perusväylänpitoon on panostettu. Teiden korjaushankkeita on ympäri Suomen kehitetty, viety eteenpäin, ja se on näkynyt myös maakunnissa. Tiestön korjausvelka ei ihan heti lopu, mutta suunta on oikea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T20:01:21,2022-09-20T20:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_96_385,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tähän väliin, kun puheenvuoroja on verraten vähän jäljellä, kerron, että vaikka tänään puheenvuorolista päättyisi ennen kymmentä, niin yleiskeskustelua ei päätetä, vaan sitä jatketaan huomenna, eli pakko ei ole tänään kymmeneen saakka kenenkään venyttää myöskään. [Naurua] En sitä epäillytkään, mutta ei tarvitse huolehtia siitä, että poissa olevat edustajatoverit eivät pääsisi puhumaan. He pääsevät kyllä seuraavina päivinä puhumaan. — Edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_386,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn nyt vain tähän isoon kuvaan. Kyllä me ymmärrämme kokoomuksessa erittäin hyvin sen, että korona on aiheuttanut lisämenoja valtiolle ja erityisesti tämä Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut paljon lisämenoja ja tarvetta esimerkiksi puolustuspuolen hankintoihin. Kyllä me tämän käsitämme, ja me käsitämme myös sen, että tämä Venäjän hyökkäyssota ja energiahinnat ovat johtaneet erittäin korkeaan inflaatioon ja reaalipalkkojen alentumiseen, jolloin me ymmärrämme oikein hyvin sen, että esimerkiksi sähkön hinta on nyt sillä tasolla, että tässä tarvitaan poikkeuksellisia ratkaisuja, joilla myös sellaisia ihmisiä autetaan, jotka normaalisti eivät sosiaaliturvaa tarvitse, esimerkiksi keskituloisia, ja näin. Nämä ovat kaikki ihan perusteltuja toimia. Mutta me tiedämme myös sen, että toistakymmentä miljardia velkaa on otettu ihan muihin asioihin kuin näihin.
Arvoisa puhemies! Keskitynkin nyt tähän velkakysymykseen, koska se on mielestäni kaikkein olennaisin asia tässä budjetissa. Kaikkineen tässä budjetissa otetaan reilu kahdeksan miljardia euroa velkaa 80 miljardin budjettiin, eli se on kymmenen prosenttia. Ja jos sitä nyt sitten vertaa, mitä se kymmenen prosenttia on ja mitä se tarkoittaa, niin otetaan sellainen esimerkki, että kun lapset syövät koulussa aterian päivässä, niin joka toinen viikko yksi ateria syödään velaksi. Silloin kannattaa syödä hyvin, koska se lasku tulee aikuisena maksettavaksi.
Erityisen outoa tässä velkaantumisessa on se, että hallitus ei mielestäni ole edes pyrkinyt tätä velkaantumista tosissaan kitkemään. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilmunen toteaa: ”Hallitus ei kanna mitään huolta siitä, että velan kasvu jatkuu, taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi.” Hallitus ei ole millään tavalla reagoinut esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvoston, valtiovarainministeriön tai Etlan varoituksiin, vain muutamia tahoja mainitakseni. Ilmeisesti oli niin — korjatkaa, hallituspuolueiden edustajat, jos olen väärässä — että kun tätä budjettia nyt tehtiin — kehyksistähän jo aiemmin luovuttiin, kuten täällä hyvin kerrottiin aiemmin — niin ilmeisesti ei käyty edes keskustelua siitä, olisiko näitä lisämenoja korvaamaan löydetty säästöjä. Ilmeisesti tällaista keskustelua ei edes käyty. Ja jos näin on, niin se kuvaa kyllä hyvin välinpitämätöntä asennetta sen suhteen, miten tätä Suomen taloutta hoidetaan.
Ja miksi tämä on niin tärkeä asia? Etla ennustaa ensi vuodelle bkt:n kasvua tasan nolla, valtiovarainministeriön talousennusteen mukaan kestävyysvaje on yhdeksän miljardia. Täällä paljon hallituspuolueiden taholta kehuttu työllisyysaste on 73,8. Mutta jos kestävyysvaje on yhdeksän miljardia ja noin yksi prosenttiyksikkö työllisyysasteeseen tarkoittaa miljardia julkiseen talouteen, niin edes 80 prosentin työllisyysasteella ei pidetä tätä laivaa vielä pinnalla. Ja tämä 80 prosenttia on aika kova tavoite. Työllisyysasteen kohottamiseksi pitäisi ottaa ihan välittömästi käyttöön se, mitä kokoomus on esittänyt ja mitä Etla on esittänyt, tämä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen, jotta me saataisiin nopeammin ne avoimet työpaikat täyttymään ja sitä kautta edes hiukan paikattua tätä talousvajetta.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Se olennainen kysymys on se, onko Suomi Pohjoismaa vielä tulevaisuudessa. Me tiedetään — Norjaan nyt ei kannata verrata, kun öljyä pulppuaa — että Ruotsin ja Tanskan talous on kestävällä pohjalla, vaikka nekin ovat kohdanneet koronan ja nekin ovat kohdanneet energian hinnannousun. Mutta meidän taloutemme ei ole kestävällä pohjalla, ja ensi keväänä on se valinnan hetki, haluavatko suomalaiset valita sellaisen hallituksen, joka sitoutuu tekemällä koviakin toimia siihen, että myös seuraavat sukupolvet saavat nauttia tästä pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja niin, että sen talous on vakaalla pohjalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-20T20:07:30,2022-09-20T20:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_96_387,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_388,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esko Aho kirjoitti tai ehkä hänestä kirjoitettiin kirja ”Mustien joutsenten vuosi”. Se oli vuosi 1991. Silloin oikeastaan kaikki ne ongelmat, mitkä saattoivat langeta kansakunnan ylle, lankesivat. Nyt me elämme sellaisessa tilanteessa, että mustia joutsenia lentää tuolla Suomen horisontissa taivaalla useampia yhtä aikaa. On koronan uusiutumisen tai uuden aallon vaara olemassa. Sota on päällä, ja on mahdollista, että se voi laajentua. Sitten on tämä energiakriisi, joka voi jatkua ja pahentua, meillä omana Fortum-Uniper-kysymys, joka saattaa olla yksi musta joutsen. Ja ainakin inflaatio on tällä hetkellä jo sellainen, että se luo synkän varjon tulevaisuuden ylle. Varmasti näitä löytyy yhä enemmänkin. En halua niitä etsiskellä tämän enempää, mutta totean, että tällaisia näkymiä meillä tässä on, ja kysyn: miten Marinin hallitus on näihin varautunut?
No sen verran voin sanoa, että valtiovarainministeri Saarikko oli aamupäivällä valtiovarainvaliokunnassa esittelemässä tätä budjettia ja hän totesi, että näihin ei ole varauduttu. Ymmärrän sen, että kaikkiin mahdollisiin synkimpiin tapahtumiin, onnettomuuksiin ja muihin, joita voi tapahtua, ei voi varautua etukäteen kovinkaan pitkälle, mutta tämä inflaatiokysymys on sellainen, joka on ja luo hyvin erikoisen varjon talouden ylle tällä hetkellä. Se liikkuu tuolla kahdeksan prosentin luokassa, ja ensi vuodelle ennuste taisi olla kuuden ja puolen vaiheilla ja siitä eteenpäinkin vielä saattaa olla, emme tiedä, minkäkokoinen se on. Tällä hetkellä se kuitenkin nostaa ja on nostanut kaikkia meidän arkisen elämämme välttämättömyyksiä, tai ei inflaatio ole nostanut, vaan hinnat ovat nousseet, ja sen myötä inflaatio on sitten noussut uusiin lukemiin. Tätä kun ajatellaan, niin nyt tällä hetkellä se on ollut kustannusinflaatiota, joka iskee kyllä erittäin raskaasti tavallisiin kotitalouksiin. Yksi tai useampikin tekijä, jotka ovat sellaisia, jotka kaikkia koskevat, on ruoka, koska ihmiset syövät joka päivä. Toinen on asumiskustannukset, koska tässä kylmässä pohjoisessa maassa jokaisen pitää jossakin asua. Ja kolmas on liikkuminen, liikenne, jota likipitäen meidän kaikkien myös pitää välttämättä harrastaa päivittäin. Nämä kaikki perusasiat ovat kallistuneet merkittävästi tänä vuonna. Lisäksi korot ovat nousseet, ja ne, joilla on paljon velkaa, ovat sen tähden yhä suuremmassa ahdingossa.
Voidaanko näihin jotenkin varautua? Mielestäni hallitus ei ole riittävästi varautunut näihin. Vain energiapuolella on varauksia, mutta myös sosiaalipuolella joudutaan sen tosiasian eteen varmasti uusilla hyvinvointialueilla, että pitää tukea kotitalouksia paljon enemmän kuin tähän asti. Ne ovat yhteiskunnan menoja, Kansaneläkelaitoksen menoja ja sitten hyvinvointialueiden menoja ensi vuoden puolella.
Tähän sote-uudistukseen liittyen ministeri Saarikko totesikin, että tämä 22 miljardia tässä budjetissa pitää riittää sote-alueille rahoitukseksi ensi vuonna. Hän totesi, että tämä hallitus ei tule antamaan tähän määrärahaan lisäystä, vaan se on seuraavan hallituksen murhe, ja se on ehkä jopa puolitoista miljardia, jos aiotaan nykyisen lainsäädännön takaamat etuudet ja perustuslaillinen tilanne turvata tässä maassa.
Eli nämä inflaatioon ja sitten sote-uudistukseen liittyvät kustannukset on syytä valiokunnissa nyt kyllä tarkkaan harkita ja katsoa, ja sen pohjalta joudumme toteamaan, että ehkäpä se ensi vuoden velanoton määrä onkin sitten toistakymmentä miljardia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-20T20:12:51,2022-09-20T20:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_96_389,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_390,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen ymmärtänyt, että voidaan keskustella kaikista tämän päivän pykälistä. [Puhemies: Kyllä!] — Kiitos. 
Kysymyksessä on hallituksen esitys eduskunnalle 133/2022 digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi. Ministerityöryhmä hyväksyi kesäkuussa päälinjat digitaalista henkilöllisyyttä ja henkilötunnuksen uudistusta koskevista esityksistä, joita nyt käsitellään. Kyse on siis mobiilisovelluksista, joilla poliisi ja Digi- ja väestötietovirasto voivat varmistaa henkilöllisyytemme. Tämä on se esityksen pääasiallinen sisältö lyhykäisyydessään. Tarkoitus on tietenkin sujuvoittaa ja helpottaa arkea, mutta sitten tässä on muutamia arveluttavia seikkoja, joita haluan tuoda esiin ennen kuin laki lyödään lukkoon.
Ensin voidaan kysyä, ollaanko tässä aivan turhan luottavaisia teknologiaan. Kun tämänkaltaisia tunnistautumisjärjestelmiä kehitetään, kehittääkö sen kansallinen viranomainen vai esimerkiksi kansainvälinen yhtiö? Tämä sovellus täytyy siis ladata älylaitteeseen eli puhelimeen, läppärille tai tablettiin. Nämä ovat pakostakin ulkomaalaisten valmistajien laitteita. Miten ihmeessä voidaan taata se, etteivät laitteet välitä tietoja ulos tahattomasti tai kenties jopa tahallisesti? Miten esimerkiksi varmistetaan se, kun joku on ostanut älylaitteen suoraan Kiinasta, ettei siellä ole haitta‑ tai vakoiluohjelmia esiasennettuina? Vaarana siis on, että henkilökohtaiset tietomme joutuvat vääriin käsiin.
Monet ovat huolissaan myös siitä, että digitaalinen henkilökortti tulee osaksi niin sanottua digitaalista lompakkoa, johon laitetaan pikkuhiljaa kaikkea sitä, mitä lompakossa yleensäkin on: luottokortti, henkilökortti, Kela-kortti tai muita henkilökohtaisia kortteja, kuten esimerkiksi rokotuspassi tai Omakannan terveystiedot. Voidaanko tulevaisuudessa uuden pandemian aikana evätä henkilöltä tiettyjä palveluita, jos rokotepassi on puutteellinen? Hurjimmissa skenaarioissa onkin heitetty, että kulkuvälineeseen ei pääse tai kaupan kassalla ei voikaan maksaa, jos puuttuu joku senhetkinen pandemiarokote.
Entä jos puhelin tai älylaite katoaa tai rikkoutuu? Miten varmistetaan tietoturva tässä tapauksessa?
Monet, jotka ovat matkustaneet USA:han, ovat huomanneet, että rajatarkastuksessa viranomaiset tietävät meistä todellakin paljon. Yhdysvaltalaiset digijätit ja niiden ties mitkä kumppaniyritykset ja valtiolliset toimijat tietävät meistä jo monin verroin enemmän ja henkilökohtaisempia asioita kuin valtio. Mille kaikille tahoille nämä tiedot leviävät ja mihin tietoja käytetään?
Arvoisa puhemies! Toivotaan, että tämä digiuudistus toimii kunniallisesti ja sitä käytetään helpottamaan arkea eikä sitä laajenneta keräämään meistä sellaisia tietoja, joita voidaan käyttää hyväksi ja vääriin tai jopa rikollisiin tarkoituksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-20T20:18:39,2022-09-20T20:22:30,Hyväksytty,1.1
2022_96_391,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_392,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahdon tähän loppuun sanoa ihan lyhyesti, että minä olen — ja luulisin, että jokainen muukin on tässä maassa — huolissani elintarvikeketjumme tilasta. Esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat nyt kolmessa neljässä vuodessa vähintään viisinkertaistuneet, sika‑ ja siipikarjatuotteisiin on tulossa todennäköisesti jopa 30—40 pinnan korotus. Kuten mainitsin, kannan tosi suurta huolta tästä elintarvikeketjun tilanteesta, enkä hirveästi liioittele, kun sanon, että pelkään, että meidän ketjumme on romahtamassa. Kun lannoitteiden hinta on nyt huipussaan, puupelletti on kortilla, kaikki energia on käsittämättömän korkealla hinnalla, jokainen ymmärtää tilanteen.
Kerron vielä helpon laskutoimituksen: Jos tuotantopanokset pysyvät nykytasolla, viljelijän pitää saada viisikymppiä enemmän viljatonnista kuin mikä on tämänhetkinen hintataso päästäkseen nollatulokseen. Se tarkoittaa esimerkiksi kananmunalle vähintään 10 sentin korotusta johtuen viljan hinnasta, koska rehukustannus nousee. Elintarviketeollisuuden ja kaupan kulujen nousun vuoksi kuluttajahinnan pitää nousta kananmunissa vähintään 20—30 senttiä. Koko elintarvikeketjun kannattavuus on niin huono, että kustannukset valitettavasti maksaa loppupeleissä kuluttaja.
Loppuun tahdon sanoa: Mitä hallitus tekee sille, millä me tulevaisuudessa ruokitaan Suomen kansa ja pidetään Suomen kansan kodit lämpiminä? Oletteko esimerkiksi harkinneet ruoan alvin alentamista? Näihin ei valitettavasti tästä kirjasta löytynyt vastausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-20T20:22:31,2022-09-20T20:23:56,Hyväksytty,1.1
2022_96_393,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_394,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken joku kollega puhui mustista joutsenista, ja tulevaisuuden tutkimusta opiskelleena futuristina tämä termi herätti mielenkiintoni. Mustista joutsenistahan puhutaan silloin, kun on kysymys tapahtumista, jotka ovat täysin yllättäviä, epätodennäköisiä, erittäin epätodennäköisiä, sellaisia tapahtumia, jotka ovat erittäin vaikeasti jos ollenkaan ennakoitavissa tai ennustettavissa. Tässä on useissa eri puheenvuoroissa viitattu päällämme nyt tällä kaudella olleisiin kriiseihin. Oikeastaan mikään näistä kriiseistä ei ole suoranainen musta joutsen.
Jos ajatellaan vaikka koronakriisiä, niin globaali pandemia on ollut sellainen skenaario, jota on osattu odottaa tulevaksi ennemmin tai myöhemmin. Se ei ole ollut erittäin epätodennäköinen tapahtuma, johon ei olisi voitu ennakoida. Kukaan ei tietenkään tiennyt täsmälleen, koska pandemia meihin iskee ja minkälaiset vaikutukset sillä tulisi olemaan, mutta musta joutsen korona ei ollut.
Myöskään tämä Venäjän aloittama brutaali hyökkäyssota ei ole määritelmällisesti musta joutsen, koska se oli jatkumoa sille toiminnalle, jota Venäjä oli jo vuosia käyttänyt, joista viimeisin esimerkki oli Krim ja esimerkiksi Georgia aikaisemmin.
Myöskään tämä energiakriisi ei ole musta joutsen, koska meillä on ollut nähtävillä tämä vahva riippuvuus nimenomaan venäläisestä fossiilienergiasta, ja on ollut ennakoitavissa, että se saattaa aiheuttaa meille ongelmia.
Myöskään tämä nyt edessämme häämöttävä talouden kriisi ei ole musta joutsen. Pikemminkin aivan täysin päinvastoin, nimittäin ne talouden haasteet, meidän rakenteelliset, krooniset haasteet, joita Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa on, ovat olleet hyvin pitkään tiedossa, ja silti ne ovat edelleen ratkaisematta.
Jo aikaisemmin lukuisten mainittujen haasteiden lisäksi haluaisin nyt kiinnittää huomion yhteen aivan keskeiseen asiaan, nimittäin työvoimapulaan. Työvoimapula on aivan keskeinen kasvumme este tällä hetkellä Suomessa, ja tällä hetkellä Suomessa työvoimapula on suurempi kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Työikäisten määrä vähenee samalla, ja samaan aikaan meillä on kasvavat valtionvelan korkomenot, kuten useaan kertaan mainittu, ja meillä ei ole näköpiirissä oikein minkäänlaista kasvua. Meillä on korkea inflaatio ja heikot kasvunäkymät. Lisäksi meillä on erittäin kireät työmarkkinat verrattuna moniin muihin verrokkimaihin. Ja kaikki tämä huomioon ottaen hallitus kuitenkin jatkaa elvytystä, lisäelvytystä, näissä olosuhteissa, näissä reunaehdoissa. Vaarana on, että hallitus toimillaan myös ruokkii inflaatiota entisestään.
Tähän työvoimapulaan meidän on aivan kriittistä ja välttämätöntä löytää ratkaisuja. Se on meidän tulevaisuuden kestävyytemme keskeisiä tekijöitä. Me tarvitsemme lisää työvoimaa. Me tarvitsemme lisää ihmisiä tänne tekemään työtä. Tämänhetkinen yhtälö on aivan mahdoton. [Arto Pirttilahti: Mikä on esitys ratkaisuksi?]
Me tarvitsemme joustavuutta työmarkkinoille. Meidän pitää kehittää työmarkkinoiden toimivuutta. Esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen, jota kokoomus on vuosia ehdottanut ja toivonut, on yksi ratkaisu siihen, että ihmiset voivat paikallisesti paremmin sopia muun muassa työehdoistaan ja palkoistaan. Etla on kertonut meille, että mitä paikallisempi se työehdoista sopiminen on, sitä korkeammat myöskin ne palkat ovat, eli tämä hyödyttäisi myös sitä palkansaajapuolta. [Arto Pirttilahden välihuuto] Mutta työmarkkinauudistuksia me tarvitsemme, me tarvitsemme lisää työvoimaa ja me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-20T20:24:07,2022-09-20T20:29:21,Hyväksytty,1.1
2022_96_395,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_396,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluvan vuoden talousarvion puolustusministeriön menoihin on budjetoitu 5,1 miljardia euroa. Ensi vuonna määrärahat kasvavat merkittävästi, 6,1 miljardiin euroon, vallitsevan turvallisuuspoliittisen tilanteen johdosta.
Perussuomalaiset kannattavat merkittävää panostusta puolustukseen. Suomen täytyy tukea erityisesti puolustusmenoissa hankintalinjaa, jossa kotimaista tuotantoa suositaan aina, kun se on vain mahdollista. Tämä on Suomen puolustusteollisuudessa myös merkittävä työllisyystekijä, ja kotimaiset hankinnat tukevat huoltovarmuutta, sillä kriisiaikoina Euroopan maiden hamstratessa taistelu‑ ja suojatarvikkeita saatavuus ulkomailta voi heikentyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-20T20:29:23,2022-09-20T20:30:18,Hyväksytty,1.1
2022_96_397,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_398,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelusta tulee varmasti aika kaksijakoinen kuva. Hallituspuolueet kehuvat sitä, kuinka hienoa on, että siihen ja tähän ja tuohon laitetaan nyt rahaa, kun taas oppositio arvostelee sitä, että velkaantumiskehitykselle ei näy tulevan loppua. Kuten tuossa aiemmassakin puheenvuorossani jo totesin, on valitettavan todennäköistä — tai itse asiassa hyväkin, että on todennäköistä — että nykyisistä hallituspuolueista jotkut mahdollisesti tulevassakin hallituksessa istuvat. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, näkisin äärimmäisen tärkeäksi, että tässä salissa käytäisiin keskustelua myös siitä, millä aikataululla ja millä keinoilla Suomen valtiontalous joskus saadaan tasapainoon. Nyt tätä keskustelua leimaavat ehkä enemmänkin kysymykset kokoomukselle, miten me sen tekisimme, ja me toki tulemme oman vastauksemme tähän antamaan vaihtoehtobudjettimme myötä.
Arvoisa puhemies! Täällä on kovasti kehuttu sitä, kuinka kovasti hallitus on uurastanut työllisyystoimien parissa. Valitettavasti totuus on kuitenkin se, että hallitus on käytännössä laskenut jo ennen koronaa ja ennen sotaa talouskehityksen sen varaan, että hallituksen tekemät työllisyystoimet vahvistaisivat julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. No, Valtiontalouden tarkastusvirasto on arvioinut, että parhaimmillaankin hallituksen tekemät työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta puoli miljardia euroa. Miksi hallitus ei siis tehnyt budjettiriihessä uusia päätöksiä työllisyyden vahvistamiseksi siten, että julkinenkin talous vahvistuisi? Ja miksi edes valtiovarainministeri Saarikko ei esittänyt uusia keinoja, vaikka on valtion ylimmän tarkastusviranomaisen toimesta todettu, ettei hallitus ole pääsemässä lähellekään tavoitettaan?
Arvoisa puhemies! Muutama sana myös niistä asioista, mitkä ovat hyviä ja mitä ehkä voisi tehdä vielä lisää.
Kokoomus on jokaisessa vaihtoehtobudjetissaan tähän mennessä osoittanut, että on mahdollista samanaikaisesti panostaa enemmän rahaa koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, keventää veroja ja silti vähentää velkaantumista. Näin tulemme tekemään myös tulevassa vaihtoehtobudjetissamme.
Hallitus esittää tulevassa talousarviossaan, että vuodelle 2023 koulutukseen eli perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen suunnattu tasa-arvorahoitus — tuki, jolla on tuettu erityisesti haasteellisempien alueiden kouluja, pienennetty ryhmäkokoja, lisätty opettajien määrää ja tuen määrää näissä kouluissa, jotka toimivat erityisesti haasteellisimmilla alueilla — on ensi vuodelle romahtamassa. Tänä vuonna tätä tukea on jaettu 140 miljoonaa, ensi vuodelle sitä on budjettiin 15 miljoonaa. Se tarkoittaa pelkästään Vantaan kaupungissa satoja opettajia vähemmän ensi vuonna, jos tähän ei eduskuntakäsittelyssä tule minkäänlaista muutosta.
Arvoisa puhemies! Kun täällä hallitus puhuu arvovalinnoista, niitä ei kuitenkaan ole kyetty tekemään edes koulutuksen hyväksi. Toki täytyy se tunnustaa, että hyviäkin asioita koulutuksen saralla tapahtuu. Esimerkiksi tämä t&k-paketti, josta eduskunta on päässyt yhteisymmärrykseen, on nyt sellaisenaan myös tähän talousarvioon viety. Samoin ammatillisen koulutuksen pätkärahoista osa ollaan nyt vakinaistamassa tässä talousarviossa.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti tulevien päivien aikana väittelyn lisäksi saamme joitakin vastauksia ainakin joiltakin hallituspuolueilta siihen, mikä olisi hallituksen vastaus ja aikataulu siihen, milloin näkisimme taas sen vuoden, kun Suomessa julkinen talous olisi tasapainossa. Kukaan meistä ei haluaisi joutua tilanteeseen, jossa joudumme valitsemaan niin sanotusti ruton ja koleran välillä ja tekemään niitä vaikeita päätöksiä leikkauksista, mutta tällä menolla valitettavasti niitäkin on roppakaupalla tulevan hallituksen edessä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-20T20:30:28,2022-09-20T20:35:24,Hyväksytty,1.1
2022_96_399,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_400,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu valtionvelasta ja julkisesta velasta, ja tämän valtionvelan päälle meidän täytyy laittaa sitten julkisyhteisöjen ja kuntien velka, jotta päästään julkiseen velkaan. Täällä muistutukseksi vain, että 2011—2015 sinipunahallituksen aikana, Stubbin ja Kataisen hallituksen aikana, julkinen velka kasvoi 46 miljardia, [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] 130 miljoonaa päälle, Sipilän hallituksen aikana 17 miljardia, ja tässä vaiheessa, kun tämä on kvartaali ykkönen vuonna 2022, täällä on Marinin hallituksella 26 miljardia. Todennäköisesti se tulee sitten hieman nousemaan. Mutta olisi ihan mielenkiintoista tosiaan sinipunahallituksen kokoomukselta kysyä, miten tämä velka tuli silloin otettua ja miten tätäkin meinataan sitten hoitaa. Se on tuplaantunut siinä ajassa.
Tähän muuhun kokonaisuuteen todellakin nykyhallituskin tulee ottamaan velkaa. Valtionvelka tulee kasvamaan — puhutaan nyt pelkästään valtionvelasta — 156 miljardiin euroon. Toki iso osa tästä tulee vielä näihin meidän kriisiasioihin, mutta hyvinvointialueidenkin rahoitus tulee tähän vielä mukaan, eli kaikkinensahan meidän budjetti kasvaa 80,5 miljardiin.
Huoli minulla on tietenkin hyvinvointialueitten rahoituksesta, ja kyllä meidän valtiovarainministerin viesti oli selvä kunnille ja uusille hyvinvointialueille, että tulee kyllä pyrkiä elämään rahojensa mukaisesti eikä valtio ole näitä kaikkia asioita korvaamassa, mitä siellä keksitään. Tämä oli selvä viesti. Tämä tietää kyllä kunnille ja hyvinvointialueille aika kovaakin kuuria, kun katsotaan, mitä nämä tämänhetkiset taloudelliset tavoitteet siellä ovat. Mutta toivon sydämestäni, että sote-alueet lähtevät hyvin käyntiin ja tämä sosiaali‑ ja terveydenhuollon toiminta saadaan niille urille, mitä ajatellaan.
Itse ajattelen kanssa, että olisi hyvä, jos olisi ollut niitä kannustimia vielä tämän kustannustason leikkaukseen, mitä edellisen hallituksen sote-uudistuksessa oli, mutta toivotaan, että ne edes jollain henkisellä tasolla sitten tässä nyky-sotessa tulevat toteutumaan.
Täältä oltiin huolissaan, edustaja Lundén otti esille maatalouden ahdingon. Se on ihan relevantti asia. Siellä on koko viime vuosi sitä asiaa pohdittu, ja varsinkin lannoitehintojen ja polttoainehintojen nousu on ollut merkittävä. Yksi asia tuohon edustaja Lundénin esitykseen, että kananmunaan olisi tarvinnut 10 senttiä lisää: oikeasti tarvitsee 20 senttiä sille tuottajalle lisää, että päästään näihin tuotantokustannuksiin edes jollain tasolla, saatikka sitten että päästään lyhentämään niitä velkoja, mitä näillä meidän kananmunantuottajilla on. Eli millä tavalla me saadaan nämä eri maatalouden haarojen ja tuotteiden kustannukset teollisuuden hintoihin, ja millä tavalla ne tietenkin väkisinkin nousevat sieltä kuluttajahintoihin?
Mitkä ne välineet sitten ovat vaikuttaa markkinoihin? Maa‑ ja metsätalousministeriössä tietenkin tämän hallituksen aikana annettiin 300 miljoonan maatalouden kehittämispaketti siinä toivossa, että myös markkinat ja teollisuus tulisivat mukaan näihin asioihin, mutta jos ei näin rupea toteutumaan, niin siellä on myös sitten markkinalainsäädäntöön puututtava ja katsottava sitä kautta, millä tavalla mahdollistetaan kotimainen ja omavarainen maatalous vielä jatkossakin.
Pitää myös huomioida se, että EU-lainsäädäntö on maataloudessa aika tiukka ja nämä EU-rahoitukset siellä hyvin johtavat. Meillä on liikkuvia osia tässä omassa tuessa ehkä ainoastaan näiden kotimaisten tukien vaikutus.
Talouteen vaikuttavat myös metsätalouden puolella vielä nämä EU:n tulevat, ensi vuonnakin käsittelyssä olevat asiat, ja se ei näy tässä meidän kirjassa, mutta olen kyllä hyvin huolissani näistä EU:n tulevista asioista.
Edustaja Sirén otti hyvin esille nämä mustat joutsenet, ja näistä olen ihan samaa mieltä, että ne ovat yllättäviä ja ne tulevat, jos ne tulevat. Pitäisi enemmän puhua mustista norsuista eli sellaisista, mitkä ovat tässä tilassa ja mitkä me tunnistamme ja mitä me voidaan niitten eteen tehdä. Mielestäni tämä valtionvelka on yksi semmoinen asia, että meidän pitäisi tämän kimpussa kaikkien yhteisesti, parlamentaarisesti pohtia, millä tavalla tullaan tämä tulevaisuudessa hoitamaan [Saara-Sofia Sirén: Kyllä!] ja tekemään siitä parlamentaarinen, yhteinen esitys, kuten oli esimerkiksi tki-menoissa tai yhtä lailla meillä oli näissä Liikenne 12 ‑asioissa.
Positiivinen asia todellakin kasvuun ja kehitykseen on tki-rahoitus ja siihen olevat vähennykset, ja toivon, että me saamme sen järjestelmän tki-työryhmässä tehtyä siten, että se palvelee hyvin pk-sektorin yrityksiä, palvelee hyvin yliopistotoimintaa ja sitä kaikkea yksityisen ja julkisen yhteistyötä, niin että me saadaan lisää vientiä ja lisää toimeliaisuutta ja lisää työpaikkoja Suomeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-20T20:35:33,2022-09-20T20:41:03,Hyväksytty,1.1
2022_96_401,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_402,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Lundén käytti tärkeän puheenvuoron. Hän toi esille ruokahuollon ja myös maatalouden tilan. Siitä olen tyytyväinen, että tässä budjettikirjassa on nyt 240 miljoonan paketti ruoantuotannon tukemiseen, mutta tämähän ei varmasti tule riittämään. Tarvitaan vielä lisätoimenpiteitä, ja haluan vielä tässäkin puheenvuorossani korostaa sitä, että myös kauppa ja teollisuus, sieltä yhteiskuntavastuuta omaavat toimijat, ottakaa tosissaan tämä tilanne, tulkaa vastaan suomalaista viljelijää, pidetään huoli, että viljelijät saavat asianmukaisen korvauksen tehdystä työstä ja siitä tuotannosta, että meillä tässä maassa huoltovarmuus, ruokahuolto, ruokaturva säilyvät. Se on kotimaisen ruoantuotannon ansiota.
Puhemies! Tässä on nyt puhuttu tästä valtion velkaantumisesta. Edustaja Pirttilahti toi ansiokkaasti esille, että aikaisemmatkin hallitukset ovat velkaa ottaneet julkisen talouden suuntaan. Julkisen velan lisäys kaudella 2011—2015 Kataisen pääministerivastuuaikana oli 46 miljardia euroa. Ja totta kai jokainen hallitus näköjään nyt on velkaa ottanut ja viimeisten vuosien ja vuosikymmenen aikana on velaksi eletty, mutta nyt pitää olla ratkaisukeskeisyyttä myös näin ilta-aikaan tässä salissa ja etsiä niitä ratkaisuja, kuinka näitä velkoja maksetaan sitten takaisin. Sehän tulee työllisyyden kautta. Edustaja Sirén ansiokkaasti toi esille sen, että tarvitaan osaavia tekijöitä. Kokoomuksella on myös vaihtoehtobudjeteissaan ollut esityksiä. Yksi esitys kokoomuksen suunnalta on ollut melko kallis, nimittäin olette vaatineet ansiotuloverotuksen keventämistä 800 miljoonalla eurolla. On laskettu, että se toisi 6 000 työpaikkaa lisää. Minun mielestäni se on aika iso hintalappu 6 000 työpaikalle. Mutta työllisyyden lisäksi tarvitaan teollisuutta, tarvitaan eritoten vientiteollisuutta, ja siitä olen tyytyväinen, että tällä hallituskaudella yksi tärkeä tavoite elikkä teollisuuden sähkövero on saatu sinne EU:n sallimaan minimiin, mitä kautta ollaan sitten saatu kilpailukykyä suomalaiselle teollisuudelle, eritoten vientiteollisuudelle, jolla me tulemme saamaan kansantalouteen niitä kaivattuja lisäeuroja, millä me maksamme tätä otettua velkaa takaisin. Olen myös siitä tyytyväinen, että teollisuuden suunnalla, kun tässä maassa aika paljon tuotteita liikkuu kumipyörillä ja tämä ammattidiesel on raskaalle liikenteelle ja raskaan kuljetuksen yrittäjien suuntaan todella tärkeä, nyt sitä viedään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T20:41:05,2022-09-20T20:44:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_403,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_404,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden tasapainottaminen olisi äärimmäisen tärkeä toimi tässä vaiheessa, ja olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten toimenpiteitä sen suhteen. Jos katsotaan nyt tätä keltaista kirjaa, niin yllättävän paljon saadaan mahdutettua tähän velkaa, miljardikaupalla. Tämä sisältää todella paljon velkaa, mutta hyvin vähän leikkauksia, pienen pieniä leikkauksia, ja ne ovat aika yllättävistä kohdista otettuja.
Minä otan yhden esimerkin, 4H-toiminta, jonka budjetista on nyt höylätty 300 000 pois. Minä hämmästelen tämmöisiä pikku, pikku leikkauksia lapsilta ja nuorilta. [Ari Koponen: Ennaltaehkäisevää!] 4H-toiminta on äärimmäisen tärkeätä toimintaa. Minä voin antaa teille pienen muistutuksen sinne keskustaan, jos on päässyt unohtumaan tämmöinen järjestö. Se on erittäin merkittävää lasten ja nuorten harrastustoimintaa sekä työllistämistä ja yrittäjyyttä edistävä järjestö, jonka toimintaan osallistui vuonna 21 yli 150 000 lasta ja nuorta. Ja jos nyt tulisi tämä 300 000:n leikkaus, mikä tarkoittaa seitsemän prosenttia tuosta budjetista, niin pelkästään tästä 4H-järjestön mahdollistamasta palkkatulosta, mikä tulee nuorille yrittäjille — se palkkatulo on itse asiassa 6,1 miljoonaa — tippuisi yli 400 000 euroa ja työllistettyjen nuorten ja 4H-yrittäjien määrä tippuisi liki 600 nuorella ja veisi edullisen harrastustoiminnan 3 000 lapselta. Miettikääpä nyt näitten tämmöisten pienten leikkausten vaikutuksia. Mitenkä te keskustassa tämmöistä oikein voitte tehdä? Miten te voitte olla tämmöisten leikkausten takana? Minä en voi tätä ymmärtää [Tuomas Kettusen välihuuto] millään tavalla varsinkaan tämmöisenä aikana, jolloinka meillä on ihan selkeästi lapsilla ja nuorilla hyvin suuria vaikeuksia syrjäytymisen suhteen, mielenterveysongelmien suhteen ja elämässä pärjäämisen suhteen ylipäätään. Täällä tehdään tämmöisiä leikkauksia, kun samalla otetaan miljardiluokan lisävelkaa. Täysin käsittämätöntä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-20T20:44:13,2022-09-20T20:46:57,Hyväksytty,1.1
2022_96_405,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_406,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Voin tässä tuoreeltaan edustaja Kilpeä lohduttaa sillä, että näin on suunnilleen joka vuosi tehty, että tässä budjettikirjassa 4H-yhdistykseen rahoitusta on annettu paljon vähemmän kuin mitä edellisenä vuonna, mutta siellä on myös momentti, taikka ei täällä kirjassa vaan yleensä — jaa, on siellä kirjassakin se mainittu — tuo niin sanottu jakovara eli ne kuuluisat joululahjarahat. Hallitus tietää sen, että 4H-toiminta on hallitusryhmiä sydäntä lähellä, ja niin sitten joululahjarahoista siinä valtiovarainvaliokunnan loppupuristuksessa joulukuun alussa 4H saa sen, mitä ennenkin, ja ehkä vähän enemmänkin. Tämä on ihan taktinen veto hallitukselta ja ollut aina ainakin sen ajan, kun itse olen valtiovarainvaliokunnassa ollut, nyt seitsemän vuotta. No se siitä, mutta katsotaan, että se tulee nyt sitten hoidetuksi.
Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä puheenvuorossa pohdin tuota inflaatiokysymystä, ja on selvä, että inflaatiota vastaan pitää taistella. Sitä taistelua tietysti johtaa Euroopan keskuspankki, ja se keino on lähinnä korkotason nostaminen, ja näin on nyt tapahtunut. Kun korkoa nostetaan, niin tietysti se painaa inflaatiota alemmaksi, mutta samalla se nostaa lainakustannuksia ja kaikki velkaiset joutuvat sen inflaation alas painamisen maksajiksi. Nyt tämä inflaatio on todella, niin kuin totesin, kustannuspuolella eli pitkälti johtuu energiasta, myös kyllä muustakin, tietysti ruoasta ja niin edelleen, mutta energia ehkä suurimpana tekijänä.
Nyt on vaara, että jos tämä inflaatio jatkuu merkittävänä, niin kuin nyt vielä ainakin on, niin että se siirtyy palkkoihin eli palkankorotusvaatimuksiin, jos näin käy, niin olemme kyllä todella hankalassa kierteessä. Inflaatio vaikuttaa tietysti ensin siihen, että kulutuskysyntä vähenee, ja sitten toisaalta siihen, että jos se menee palkkainflaatioksi, niin myös Suomen kilpailukyky heikkenee, ja sitten ollaan hankaluuksissa, koska se näkyy työllisyydessä, talouskasvussa, viennissä ja niin edelleen. Eli tämä on hyvin vakava kysymys, ja hallituksen osaltaan tulee tehdä siinä kaikkensa, niin kuin meidän kaikkien, ja maltilliset palkankorotukset olisivat tässä yksi tärkeä osa.
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua erilaisista yksittäisistä asioista varsin paljon, ja niistä tietysti voidaan keskustella enemmän tuossa pääluokkakohtaisessa käsittelyssä, mutta tämmöisenä laajempana asiana tämä maaseutu, maatalous, metsä on todella tärkeä kysymys ja nousi tässä nyt viimeksi esille. Maatalouden tilanne on edelleen äärimmäisen huolestuttava. Se on ollut sitä oikeastaan jo kymmenen vuotta, ehkä sitäkin kauemmin, oikeastaan siitä lähtien, kun Euroopan unioniin liityttiin. Silloin tehtiin maataloudelle tukipaketti, jonka sitten Lipposen hallitus heti romutti, ja sen jälkeen maatalousneuvottelut EU:ssa, koska me olemme yhteisessä maatalouspolitiikassa, ovat epäonnistuneet taikka olleet Suomen kannalta aina pala palalta heikentämässä maatalouden kannattavuutta. Me olemme maatalouden osalta käytännössä kokonaan EU:n orjia, ja se vaikutusmahdollisuus on siellä valitettavan heikko. Toivon, että ministeri Kurvinen nyt pystyy hoitamaan paremmin kuin aikaisemmin on onnistuttu tässä. Tämä on koko maaseutua koskeva asia, ruokahuoltoa koskeva asia, monella tavalla tärkeä asia.
Mutta sitten toinen kysymys on tämä metsäpolitiikka. Se on äärimmäisen huolestuttavaa, että komission varapuheenjohtaja Timmermans on ilmastopolitiikan kautta viemässä suomalaisen metsäpolitiikan Euroopan unionin päätösvaltaan. Tämä pitää ehdottomasti estää. [Tuomas Kettunen: Aivan samaa mieltä!] Askel askeleelta, pala palalta murretaan erilaisilla operaatioilla ilmastopolitiikan varjolla. Vetoan tässä erityisesti keskustaan: pitäkää huoli siitä, että tämä politiikka katkeaa. Muutoin me olemme todella hukassa. Tämä viimeinen päätös, että puu ei ole uusiutuvaa vuoden 30 jälkeen, onhan se käsittämätön, aivan järkyttävä. [Tuomas Kettunen: Se ei ole ihan lopullinen päätös!] — Se ei ole lopullinen päätös, se on parlamentin kanta, mutta on kuitenkin huolestuttava. — Siinä on meidän selkäranka. Jos se murtuu, niin selkäranka murtuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-20T20:47:00,2022-09-20T20:52:51,Hyväksytty,1.1
2022_96_407,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_408,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi nosti tässä tärkeän asian eli maatalouden esiin. Se on perussuomalaisille erittäin, erittäin tärkeässä roolissa. Tänään oli silmiinpistävää, kun ryhmäpuheita puhuttiin, että keskustan ryhmäpuheessa ei mainittu maataloutta kertaakaan, mikä on hyvin, hyvin omituista.
Edustaja Kettunen nosti täällä tapetille tiestön ja sen kunnon, mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että tiestöä pystytään tänä vuonna päällystämään vain noin 2 300 kilometriä ja ensi vuonna ollaan jäämässä kauas tästäkin lukemasta. [Tuomas Kettunen: Johtuu bitumin hinnasta!] Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaatimus olisi vähintään 4 000 kilometriä vuodessa. [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa!] Tilanne on tällä hetkellä erittäin hälyttävä. Tiestön korjausvelan kasvu on pysäytettävä ja käännettävä myös laskuun. Se on investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä, josta leikkaamalla syntyisi säästöjä. Suomessa lähes 90 prosenttia teollisuudesta kulkee kumipyörillä. Tähän odotan keskustalta tekoja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-20T20:52:53,2022-09-20T20:54:13,Hyväksytty,1.1
2022_96_409,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_410,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelu alkaa tässä kaarrella yleiskeskustelun osalta jo aika lailla loppusuoralle. Täällä on käyty vakavaa ja tärkeää keskustelua siitä, miten tämä ensi vuoden budjetti johtaa ja luotsaa Suomea pois näistä vaikeista ajoista, joita nyt elämme.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti kyllä huoleni on tänään kasvanut, koska maan hallitus ei selvästikään ota vakavasti sitä suomalaisten laajaa huolta ja tänään monissa puheenvuoroissa opposition hyvin kuvaamaa ja kiteyttämää huolta, että valitettavasti tämän velkapolitiikan tie tulee jossain vaiheessa päätepisteeseen. Korot ja sitä myötä korkokustannukset valtiolle tulevat kasvamaan niin suuriksi, että ylivelkaantumisen aika on ohi.
Arvoisa puhemies! Aiemmin päivällä, kun käytiin tällaista nopeatahtista keskustelua, viittasin siihen, että kun hallitus toivoo, että tätä heidän velanottoaan ei kutsuttaisi holtittomaksi, niin pitäisikö sitä kutsua tällaiseksi kreikkalaistyyliseksi. Tällä tarkoitin sitä, että eiväthän Kreikankaan päättäjät silloin vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä varmasti halunneet sitä, että heidän maansa joutuisi tilanteeseen, jossa ylivelkaantumisen seurauksena joudutaan IMF:n, EKP:n ja EU:n komission holhoukseen 12 vuodeksi — 12 vuodeksi holhoukseen, josta Kreikka vapautui vasta viime kuussa. Ja kun Kreikan pääministeri kuvasi sitä, kuinka rankkaa tämä aika on kreikkalaisille ollut, kuinka se on repinyt maata monella tavalla, niin en ikinä toivo, että Suomi joutuisi sellaiseen tilanteeseen.
Arvoisa puhemies! Niin kuin olemme hallituspuolueiden puheenvuoroista kuulleet, tokihan Suomella vielä on matkaa tuohon pisteeseen, mutta ei se saa olla Suomen tavoitekaan. [Tuomas Kettunen: Ei se olekaan!] Suomen tavoitteenhan tulee olla Pohjoismaiden viiteryhmässä. Suomen tavoitteen tulee olla vauras, menestyvä maa, maa, jota maailmalta katsotaan maailman parhaana. Suomalainen yhteiskunta on aiempina vuosikymmeninä pystynyt antamaan kansalaisilleen senkaltaisen hyvinvointilupauksen, jossa luvataan, että meillä on maailman paras koulutus. Jokainen saa omasta taustastaan riippumatta niin pitkälle kouluttaa itseään kuin rahkeita riittää, ja kun siltä pohjalta jokainen työikäinen ja työkykyinen osallistuu työntekoon, niin silloin meillä on kansakuntana varaa pitää yllä tällaista hyvinvointia, jota pohjoismaiseksi hyvinvoinniksi kutsutaan. Silloin meillä on varaa huolehtia myös niistä, jotka eivät elämäntilanteestaan tai esimerkiksi työkyvystään johtuen voi siihen työntekoon osallistua, mutta silloin me olemme yhteiskunta, jossa kaikki voivat hyvin.
Arvoisa puhemies! Nyt pelkään, että hallitus on näillä holtittomilla velanottotoimillaan rikkomassa tätä lupausta tulevilta sukupolvilta. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] Koska velan korot kasvavat, ei valtiolla ole enää varaa panostaa samalla tavalla koulutukseen, ja koska hallitus laiminlyö niin näillä budjettipäätöksillään kuin ylipäätään rakenteellisten uudistusten tekemättömyydellään sen, että jokainen suomalainen pääsisi osallistumaan työnteolla tämän yhteisen hyvinvointimme kasvattamiseen, niin meillä ei ole enää varaa lunastaa tulevina vuosikymmeninä tätä hyvinvointilupausta. [Tuomas Kettunen: Leikkaisitteko maakuntien koulutuksesta?] Ja se on kyllä sillä tavoin valitettavaa, että kun katsomme naapurimaitamme, tätä pohjoismaista viiteryhmää — jonka mielestäni pitäisi maankin hallituksella olla se ryhmä, johon vertaillaan kehitystä, ei niinkään Etelä-Euroopan maat tai edes euroalueen keskiarvo — niin näemme, kuinka Ruotsissa ja Norjassa investoidaan tulevaisuuteen, kuinka nämä maat vaurastuvat, koska siellä on korkeampi työllisyysaste, siellä on tekemisen meininkiä, jolla viedään maita eteenpäin. Silloin ei tarvitse esimerkiksi hoitajien mielenosoituksessa huutaa: ”Olkaa hiljaa.” Silloin voidaan tehdä senkaltaista yhteiskuntapolitiikkaa, jossa myös esimerkiksi terveyspalvelut, hoivapalvelut pystytään turvaamaan sellaisina kuin myös suomalaiset hoivaa ja hoitoa tarvitsevat ikäluokat olisivat ne ansainneet. He ovat rakentaneet meille hyvän maan. Toivottavasti hallitus haluaa säilyttää tämän hyvänä maana myös tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-20T20:54:19,2022-09-20T20:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_96_411,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_412,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autto nosti tässä esiin koulutuksen, joten sanotaan siitä vielä muutama sana. Suomi on tosiaan päässyt nauttimaan maailman parhaan koulutusjärjestelmän korkeasti koulutettujen ja motivoituneiden opettajien kädenjäljestä, missä perusasioissa pysymällä olemme niittäneet mainetta maailmalla ja kasvattaneet lapsia ja nuoria, joiden perustaidot antavat eväät jatko-opintoihin ja mahdollisuuden puhjeta täyteen kukoistukseen. Koulun on pystyttävä tarjoamaan perustaidot jokaiselle, sillä ilman niitä jatko-opinnot tai jatkuvasti koventuvassa työelämässä pärjääminen eivät voi onnistua.
Nyt tilastoja katsellessa ja alan ammattilaisten tilannekuvaa kuunnellessa täytyy rehellisesti todeta olevamme vedenjakajalla. Koulutusjärjestelmämme laadun takaaminen edellyttää vahvaa investointia koulutukseen ja etenkin sen kivijalkaan eli perustaitoihin. Laskevat oppimistulokset ja radikaalisti eriytyvä osaaminen eivät käänny nousuun itsestään, vaan se vaatii rahaa ja keskittymistä koulun perustehtäviin. Se on investointi tulevaisuuteen, mikä maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.
Helsinki on näyttänyt tässä tilanteessa kammottavaa esimerkkiä siitä, miten käytämme valtion ja kuntien varoja täysin vääriin asioihin ja säästämme tärkeimmistä. Osassa Helsingin kouluja oppilaat opiskelevat säästösyistä ilman koulukirjoja tai kirjoja vuorotellaan muiden oppilaiden kanssa. Tämä jos mikä tappaa oppimisen ilon. Kaikille yhdenvertainen ja korkealaatuinen koulutus Suomen jokaisessa kunnassa varmistetaan vain rahoitusta lisäämällä sekä pitämällä huolta opettajien jaksamisesta ja koko kouluyhteisön hyvinvoinnista. Pelkät kauniit sanat juhlapuheissa eivät enää auta. Tarvitsemme tekoja, ja ne vaativat pitkäaikaista rahoitusta koulutukseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-20T20:59:39,2022-09-20T21:01:42,Hyväksytty,1.1
2022_96_413,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_414,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän vielä tämän illan kenties viimeisen puheenvuoroni. Haluan tämän käyttää sen takia, koska edustaja Koponen nosti esille myös tämän maatalouden. Suomalainen ruoka on maailman parasta, puhtainta ja kestävästi tuotettua. Budjettiehdotuksessakin punamultahallitus on päättänyt edelleen panostaa muun muassa ruokaturvaan, huoltovarmuuteen ja puhtaan veden saatavuuteen. Suomalainen ruoka, se on parasta tässä maailmassa.
Edustaja Autto, käytitte puheenvuoron, jossa nostitte esille koulutuksen, ja opposition suunnalta, teidän puolueenne suunnalta, on myös tuotu esille, että nyt kun tätä velkaa on jouduttu ottamaan, niin myös joudutaan tekemään leikkauksia. Mutta onko tosissaan niin, että tulevina vuosina, tulevilla vaalikausilla, jos joudutaan leikkaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, niin kuin toitte esille, onko tosiaan niin, että te lähtisitte vaikka leikkaamaan koulutuksesta? Tämä hallitushan on pitänyt huolen, että myös korkeakoulutuksen lisäpaikkoja on tullut maakuntiin asianmukaisesti, koska tällä on pidetty ja tullaan pitämään huoli siitä, että osaaminen kehittyy, koska tuolla maakunnissa ovat ne meidän huoltovarmuutemme pelipaikat ja pelipisteet, puhutaan siis biotalouden osaamisesta, puhutaan kaivannaisteollisuudesta ja erinäköisistä vientiteollisuuden työpaikoista. Nimittäin kun katson tätä teidän vaihtoehtobudjettianne, minkä te viime vuonna julkaisitte tälle vuodelle, niin te korostatte, totta kai, niin kuin tuleekin tehdä, tieteen ja koulutuksen suhteen mutta vain niin, että vahvistetaan osaamiskeskittymiä Suomessa ja että näillä nostetaan Suomi maailman huipulle. Mitä tarkoittaa tämä ”osaamiskeskittymiä”? Ovatko nämä vain suurten kaupunkien suunnalta, vai ajatellaanko, että koko Suomessa ajatellen kaikkia maakuntia, että osaamiskeskittymiä tulee olemaan myös maakunnissa? Tämä jää hieman epäselväksi. Jos näin on, että nämä osaamiskeskittymät ovat vain suurissa kaupungeissa, niin tässä kyllä tulee suuri linjaero kokoomuksen ja keskustan suhteen. Nimittäin me haluamme, että vahvalla toiminnalla myös maakunnatkin tulevat pärjäämään, ja ennen kaikkea heikompia ei jätetä varsinkaan tämmöisinä poikkeusaikoina pulaan, vaan pidetään huoli, että koulutuksen toiminta on turvattu koko Suomessa, kaikissa maakunnissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-20T21:01:44,2022-09-20T21:04:29,Hyväksytty,1.1
2022_96_415,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_416,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koskien koulutusta se on a ja o, että ollaan kilpailukykyisiä myös tulevaisuudessa, ja huoli on kyllä ihan aiheellinen, ja siihen kanssa on tässä panostettu, muun muassa ammatillisen koulutuksen laatuohjelmiin. Mutta tekemistä on, ja tämä opettajien jaksaminen on ensisijaisen tärkeää.
Haluaisin nostaa esille myös koskien koulutusta ja liittyen hoivapuoleen, että hoiva-avustajien koulutukseen lisätään vähän päälle kymmenen miljoonaa, niin että koulutetaan 1 500 uutta hoiva-avustajaa työvoimapulaa auttamaan hoivapuolella. Tämä ei tosin kyllä ratkaise koko haastetta ja ongelmaa mutta kuitenkin tarjoaa helpotusta.
Asia, joka on minun mielestäni ehkä yksi niistä kaikkein tärkeimmistä asioista, joka nyt ei ehkä ole saanut niin paljon näkyvyyttä viime aikoina, on se, että halutaan, että Suomi olisi tulevaisuudessa maailman lapsiystävällisin maa ja tähän liittyen perustetaan kansallinen lapsistrategiayksikkö. Mehän ollaan tehty ensimmäinen kansallinen lapsistrategia, ja on todella tärkeää, että sitä toteutetaan kanssa yksikön kautta ja seurataan, miten lasten oikeuksia toteutetaan. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-09-20T21:04:29,2022-09-20T21:06:05,Hyväksytty,1.1
2022_96_417,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä koulutusasia on tavattoman tärkeä, ja nythän hallitus, tämä Marinin hallitus, ja erityisesti vasemmistoliitto, jolla on opetusministerin salkku, ovat kuuluttaneet, että tällä kaudella suoritetaan koulutuksen kunnianpalautus. Arkista on nyt kuitenkin se, että esimerkiksi meillä Jyväskylässä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia tämän viikon perjantaina päättää hallituksessa johtajan esityksestä 105:n henkilöstöön kuuluvan työntekijän vähentämisestä, eli 105 pannaan pois eri tavoin. Se on valtava määrä senkokoisessa koulutuskuntayhtymässä. Tämä Gradia toteuttaa sekä ammatillisen koulutuksen että lukiokoulutuksen Jyväskylän osalta, ammatillisen koulutuksen laajemmilta osilta, ja se on tavattoman tärkeä. Teinkin tästä kirjallisen kysymyksen ministerille, kun olen niin huolestunut oman seudun nuorten koulutusmahdollisuuksista, sekä määrällisestä että laadullisesta koulutuksesta.
Mitä hallitus aikoo tehdä, kun se puhuu koulutuksen kunnianpalautuksesta ja kuitenkin kentällä tapahtuu tällaista koulutuksen alasajoa? Tämä on huolestuttava kehitys. En tiedä tilanteesta muualla maassa, mutta Jyväskylän seudulla tämä on arkea. Siksi toivon, että valtiovarainvaliokunnan jaostossa ja sivistysvaliokunnassa hyvin tarkkaan paneudutaan tähän koulutuksen todelliseen tilanteeseen tällä hetkellä. Siellä on, niin kuin on tässä tullut ilmi, monia muita ongelmia, erityisesti henkilöstön uupumusta työtaakan alla koronan ja monien muiden tekijöiden vaikutuksesta ja muutoinkin. Näihin on syytä paneutua ja todellakin katsoa, ovatko hallituksen puheet koulutuksen kunnianpalautuksesta pelkkää puhetta. [Tuomas Kettunen: Ei ole! On tullut lisää koulutuspaikkoja!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-20T21:07:22,2022-09-20T21:09:52,Hyväksytty,1.1
2022_96_418,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_419,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunenhan on tunnettu taitavaksi kansanedustajaksi, ja hänelle täytyy antaa aivan erityistä tunnustusta siitä, miten tarkkaan hän on opiskellut tuota kokoomuksen vaihtoehtobudjettia. Ja todella tietysti vetoan myös hallituksen ministereihin ja laajemminkin hallituspuolueiden kansanedustajiin, että näin toimittaisiin, koska sieltä todella löytyy keinot siihen, miten menopuolen allokointia tekemällä, asioita priorisoimalla voidaan esimerkiksi juuri koulutukseen panostaa enemmän kuin mitä hallitus esittää. Tehdään se kuitenkin niin, että velkaannutaan vähemmän ja suomalaisille jää heidän omista rahoistaan enemmän käteen. Valtion tarvitsee kerätä vähemmän verotuloja. Eli kaikki tämä on mahdollista. Valtiontalouden hoito on tietysti taitolaji, ja tässä kokoomus on pyrkinyt koko vaalikauden tuomaan hallitukselle myös sinne hallituksen työkalupakkiin keinoja käyttöön. Nämä kokoomuksen esittelemät keinot ovat ilman muuta kaiken aikaa hallituksen käytettävissä. Tämä isänmaan asia on yhteinen, ja tässä mielessä emme pane ollenkaan pahaksemme sitä, mikäli hallitus hanakammin haluaa näihin esittelemiimme keinoihin tarttua.
Arvoisa puhemies! Vielä koulutuspolitiikkaan ja alueiden kehitysnäkymiin: On aivan totta, kuten edustaja Kettunen mainitsi, että Suomen eri alueilla on monia mahdollisuuksia ja tarvitsemme tähän maahan investointeja. Siinä mielessä itse olen kantanut huolta vaikka viime viikon keskusteluissa, kun joka täysistunnossa hallitus tuo esityksiä, jotka varmasti sinällään yksittäisinä lakiesityksinä ovat aivan hyvää tarkoittavia mutta isona kokonaisuutena heikentävät Suomea investointiympäristönä. Tässä mielessä tämä hallituksen politiikka ei kyllä avaa sellaisia kasvunäkymiä kuin pitäisi, jotta näitä investointeja Suomeen tulee ja ne ympäri maata olevat kasvumahdollisuudet saataisiin hyödynnettyä täysimääräisesti. Tässäkin asiassa viittaan vaikka Ruotsiin ja Norjaan, jotka ovat huomattavasti Suomea edellä.
Tässä mielessä kyllä edustaja Kettuselle toteaisin myöskin sen — ja uskon, että emme tästä nyt ole eri mieltä — että kyllä nimenomaan työllisyyspolitiikka, hyvä työllisyyden hoito ja tämmöinen vahva investointi‑ ja teollisuuspolitiikkakin, voi sanoa, ovat sitä parasta aluepolitiikkaa myös siinä mielessä, että kun alueelle syntyy työpaikkoja, alueelle tulee perheitä, perheisiin syntyy lapsia ja tulevaisuus nähdään valoisana, niin kyllä niitä koulutuspaikkojakin silloin on joka puolella maata. Toisaalta taas päinvastaisessa tilanteessa, jossa alueet tyhjenevät eikä lapsia ja nuoria ole, eihän silloin myöskään se kannettu vesi siellä kaivossa pysy. Elikkä tässä mielessä kyllä meillä varmasti on yhteistä pohjaa löydettävissä myös näistä koulutuspoliittista linjauksista. Olennaista on, että kokoomus haluaa puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Haluamme voimavaroja, joilla satsata siihen, että koulutukseen panostetaan nykyistä enemmän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-20T21:09:54,2022-09-20T21:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_96_420,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_96_421,96/2022,2022-09-20,12.00,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On upea nähdä, että hallituksen yövahti Kettunen on vielä puolustamassa hallituksen linjoja tähänkin aikaan iltaa täällä salissa. On myös upeaa, että näinkin myöhään puhumme koulutuspolitiikasta, sillä Suomen tulevaisuuden kannalta se on aivan kriittisessä osassa.
Edustaja Kankaanniemi kysyi hallituksen koulutuksen kunnianpalautuksesta, ja kyllähän se nyt on yliampuva termi, ei siitä vain pääse mihinkään. Esimerkiksi lasten ja nuorten oppimisen kannalta erittäin tärkeä, voisi sanoa, jopa kriittinen kolmiportaisen tuen korjaaminen ja sen hallitusohjelman kirjaukset ovat jäämässä Oikeus oppia ‑työryhmän loppuraporttiin. Tätä koskevat hallitusohjelman kirjaukset ovat siis täysin tyhjiä. Onko kyse rahasta vai mistä, tätä kysyin tänään opetusministeri Anderssonilta saamatta minkäänlaista vastausta, ja onneksi, jos lukujärjestystä katsoo, torstaiaamuna 10—12 tämä pääluokka on keskustelussa, ja silloin mielelläni kuulisin vastauksen, miksi tämä tosiaan on jäänyt vaille toimenpiteitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_96+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-20T21:13:03,2022-09-20T21:14:31,Hyväksytty,1.1
2022_97_1,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan, eli viimeistään 27.10.2022. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 20.9.2022 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 3.—53. asiasta. Keskustelu jatkuu. Esittelypuheenvuoro, ministeri Mikkonen, ympäristöministeriön pääluokka, olkaa hyvä. — Anteeksi, sisäministeriön. Vanhaa tietoa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_97_2,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, todellakin sisäministeriön pääluokka nykyään.
Hyvät edustajat, arvoisa puhemies! Panostamme vuoden 2023 talousarvioesityksessä merkittävästi Suomen sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen ja Ukrainasta sotaa pakenevien auttamiseen. Ehdotamme sisäministeriön pääluokkaan määrärahoja yhteensä noin 2,27 miljardia euroa, mikä on noin 689 miljoonaa euroa ja peräti 43 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Muuttuneessa maailmantilanteessa panostukset varautumiseen ja valmiuteen ovat välttämättömiä. Haluamme huolehtia suomalaisten turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. Turvallisuus koostuu paljon muustakin kuin sotilaallisesta toiminnasta. Siksi osoitamme lisäresursseja muun muassa Rajavartiolaitokselle, poliisille ja pelastustoimelle.
Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuuden vahvistamiseksi esitämme Rajavartiolaitokselle ensi vuoden talousarviossa yhteensä 489 miljoonan euron rahoitusta, mikä on 209 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ministeri Mikkonen, ihan hetki. — Pyydän, että salissa muut keskustelut väistyvät tuonne sivulle, kun me keskitytään tähän asiaan. — Olkaa hyvä.] Kiitos! — Lisäykset Rajavartiolaitokselle liittyvät kevään 2022 kehyspäätöksessä tehtyihin rajaturvallisuuden ja valmiuden resurssilisäyksiin sekä kasvaviin toimitilakustannuksiin. Lisäksi esitämme 163 miljoonan euron lisäystä kahden uuden valvontalentokoneen hankintaan. Tämä yhdessä aikaisemmin päätetyn kahden uuden ulkovartiolaivan hankinnan kanssa lisää Rajavartiolaitoksen suorituskykyä ja edellytyksiä vastata rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin, laittomaan maahantuloon, vakaviin meripelastustehtäviin, merellisiin ympäristöonnettomuuksiin ja Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin. Rajavartiolaitoksen suorituskykyä kehitetään myös maa‑ ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen esitettävällä 15 miljoonalla eurolla jatkona aikaisemmin myönnetylle rahoitukselle sekä alusten ylläpitokustannuksiin esitettävällä kolmen miljoonan euron lisäyksellä.
On hyvä muistaa, että Suomen rajaturvallisuus on tällä hetkellä hyvällä tasolla ja rajoillamme on rauhallista, mutta kaikenlaisiin mahdollisiin muutoksiin on kuitenkin varauduttava, ja sen me haluamme tehdä.
Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella nostaneet poliisien määrän 7 500 poliisiin. Tästä tasosta pidämme kiinni myös ensi vuonna. Esitämme poliisille ensi vuoden talousarviossa 854 miljoonaa euroa, mikä on 43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Haluamme taata turvallisen arjen kaikkialla Suomessa. Panostamme paitsi henkilöstömäärän ylläpitoon myös ict-suorituskyvyn ylläpitoon ja modernisointiin. Näiden lisäysten arvioidaan mahdollistavan sen, että poliisi välttyisi tässä vaiheessa henkilöstöön kohdistuvilta sopeutumistoimilta, mutta samaan aikaan poliisissa on käynnissä myös muita toimia talouden vakauttamiseksi pitkällä tähtäimellä.
Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyvät poliisin osalta myös hallituksen esitykseen liittyvät lisäykset seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen 0,8 miljoonaa, lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuuden kompensoitiin 0,3 miljoonaa, lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn 0,6 miljoonaa sekä lähestymiskiellon tehostamiseen 0,3 miljoonaa. Esitykset lisäävät poliisien resursseja rikosten tutkintaan ja parantavat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa.
Suojelupoliisille puolestaan ehdotamme kehyspäätöksen mukaisesti pysyvää resurssilisäystä laittoman tiedustelun sekä valtiollisen vaikuttamisen torjuntaan sekä ict-infran turvallisuuden varmistamiseen, yhteensä noin viisi miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten arjen turvallisuuden kannalta korvaamattoman tärkeitä ovat myös pelastuspalvelut. Kun hätä on suuri, on avun oltava lähellä. Suomea vaivaa kuitenkin pelastajapula. Sisäministeriön selvityksen mukaan vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan 1 000 pelastajaa enemmän nykyiseen koulutusmäärään verrattuna. Tämä tarkoittaa pelastajakoulutuksen kaksinkertaistamista vuodesta 2024 lähtien vuoteen 2030.
Nyt valmistaudumme lisäämään pelastajakoulutettavien määrää osoittamalla Pelastusopistolle ensi vuoden talousarviossa lisärahoitusta koulutusmäärien kaksinkertaistamiseen tarvittaviin järjestelyihin sekä kaluste‑ ja varustehankintoihin. Lisäksi osoitamme 0,88 miljoonan euron rahoituksen sisäministeriön pelastusosastolle pelastustoimen valtakunnallisiin johtamisjärjestelyihin. Hätäkeskuslaitokselle puolestaan ehdotetaan kehyksen mukaista 2,35 miljoonan euron lisäystä hätäviestijärjestelmän uudistamiseen. Yhteensä pelastustoimen, Pelastusopiston ja Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan ensi vuonna 95 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Maahanmuuton rahoituksen osalta varaudumme Ukrainasta saapuvien ihmisten auttamiseen. Maahanmuuttohallintoon yhteensä ehdotetaan noin 526 miljoonaa euroa. Suomeen on tähän mennessä saapunut miltei 40 000 Ukrainan sotapakolaista. Kodin tai läheisten menettäminen sodassa on kokemus, jota kenenkään ei tulisi joutua käymään läpi. Meidän tehtävämme on auttaa ukrainalaisia pääsemään Suomessa kiinni turvalliseen arkeen niin pian kuin mahdollista.
Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon sekä vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettaviin tukiin ehdotamme ensi vuodelle 458 miljoonaa, mikä on noin 365 miljoonaa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Lisäykset aiheutuvat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta hyökkäyssodasta johtuvista tilapäisen suojelun hakemuksista. Maahanmuuttovirastolle ehdotetaan kehyksen mukaista 6,1 miljoonan euron lisäystä aiheutuen Ukrainasta pakenevien henkilöiden aiheuttamasta resurssitarpeesta sekä 1 miljoonan euron lisäystä tietojärjestelmien kehittämiseen lupakäsittelyjen nopeuttamiseksi ja automaation lisäämiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-21T10:00:49,2022-09-21T10:08:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_3,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_4,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille tästä esittelystä.
Sisäministeriön budjetissa on paljon hyvää ja välttämätöntä erityisesti tähän tämänhetkiseen tilanteeseen liittyen. Voisin nostaa esille montakin asiaa, mutta lähden nyt pelastustoimesta. Hallituksen sote-uudistus valitettavasti uhkaa edelleen kriisiyttää tämän pelastustoimen. Niin vakinaisissa kuin sopimuspalokunnissakin pulaa on rahasta, viroista, ajanmukaisista varusteista, terveellisistä tiloista, kalustosta, koulutuksesta, siis oikeastaan kaikesta.
Tämä hyvinvointialueille osoitettu rahoitus on osoittautunut täysin riittämättömäksi, ja valitettavasti tämä pieni mutta elintärkeä pelastusala on se, josta todennäköisesti ensimmäisenä näitä summia nitistetään. Kuluvan vuosikymmenen aikana pelastustoimeen tarvittaisiin kuitenkin noin tuhat pelastajaa lisää pelkästään tämän [Puhemies koputtaa] lakisääteisen tason saavuttamiseksi.
Toivoisin, että ministeri kommentoisi tarkemmin tätä pelastusalaa ja sen tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-21T10:08:31,2022-09-21T10:09:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_5,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_6,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että panostamme kokonaisturvallisuuden osalta myös sisäiseen turvallisuuteen, ja tietenkin erityisesti sisäministeriön budjetissa näkyvät panostukset rajaturvallisuuteen. Suomi ei suinkaan elä sotataloudessa, ja vaikka on tärkeää, että puolustusvoimien suorituskykyä nostetaan, niin ketkä ovat ne, jotka vastaavat hybridiuhkaan, verkkohäirintään, kyberrikollisuuteen, lukuisiin mielenosoituksiin ja muihin? Ketkä ovat siellä turvaamassa suomalaisten arkea? Ne ovat poliisit. Poliisilta puuttuu yhä 16 miljoonaa euroa siitä 40 miljoonan euron vajeesta, jonka poliisi toi viime keväänä meille tietoon. Ja toivon, että tähän nyt yhteisesti koko sali laidasta laitaan osallistuu, kun kymmenen vuotta on todettu, että tämä on parlamentaarisesti yhteinen asia, niin että tähän myöskin muutos tulee.
Myös tämä pelastajapula on ollut nähtävissä, ja toivottavasti sisäministeri kommentoi tätä vielä erikseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-09-21T10:09:47,2022-09-21T10:10:50,Tarkistettu,1.1
2022_97_7,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_8,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministerin esittelystä käy ilmi, tämä budjettihan on turvallisuuden vahvistamisen budjetti. On ollut hienoa myöskin, että meillä on ollut tässä salissa laaja yhteisymmärrys siitä, että näinä aikoina on tärkeää vahvistaa turvallisuuttamme niin poliisin resurssien turvaamisella kuin myöskin rajaturvallisuuden varmistamisella. Hallitushan on lisännyt poliisin resursseja koko vaalikauden ajan, ja tässä budjetissa sitä työtä myöskin jatketaan. Sen lisäksi, niin kuin tiedämme, meillä on suuri huoli rajaturvallisuudestamme, ja siksi on erityisen tärkeää, että ministeri täällä myös esitteli tärkeitä panostuksia rajoillemme.
Mutta jaan kyllä tämän huolen, joka on tässä edellä tullut esille, pelastusalaan liittyen ja erityisesti meidän osaajapulaan liittyen, ja kysyisin: kun olemme tehneet päätöksiä Helsingin Pelastuskoulun jatkamisesta, niin onko ministerillä näkemystä, onko meillä mahdollisuutta valtion budjetista tukea Helsingin Pelastuskoulun [Puhemies koputtaa] jatkamista tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-09-21T10:10:50,2022-09-21T10:12:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_9,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_10,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on jo aiemmin tullut ilmi se, että on hyviä panostuksia tässä budjetissa, mutta ihmettelen kyllä suunnattomasti sitä, että tässä on reagoitu toimintaympäristöön, joka liittyy tähän Ukrainan sotaan ja Venäjään, mutta ei sen sijaan poliisiin, joka viimeiseksi Helsingin rikospoliisin päällikkö Markku Heinikarin suulla kertoi katujengi-ilmiöstä Suomessa ja kertoi, että se on todellinen, se liittyy erityisesti maahanmuuttajataustaisiin nuoriin täällä pääkaupunkiseudulla. Hämmästelen kyllä suunnattomasti sitä, että tekstiosioissa tässä budjetissa tähän asiaan ei ole otettu minkäänlaista kantaa, ja nyt kysyisin kyllä ministeri Mikkoselta: minkä vuoksi te ette ole ottaneet budjetissa kantaa näihin katujengeihin ettekä myöskään siihen juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton rajoittamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T10:12:07,2022-09-21T10:13:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_11,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_12,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rajaturvallisuutta pitää vahvistaa heikentyneen turvallisuustilanteen ja Venäjän kasvaneen uhkan takia. Hallitus on tehnyt tärkeitä panostuksia rajaresursseihin ja siten rajaturvallisuuteen. Tämä on hyvä asia. 
Kaksi merkittävää puutetta hallituksen toimissa vielä on, kaksi merkittävää asiaa ratkaisematta.
Ensinnäkin raja-aidan rakentaminen: Eduskunta antoi kesällä hallitukselle sen mahdollisuuden, että itärajan turvallisuutta voidaan vahvistaa rakentamalla sinne raja-aita ja näin estää hybridivaikuttamista. Ministeri, onko hallitus tehnyt tästä raja-aidan rakentamisesta nyt sen päätöksen, ja milloin hallitus antaa raja-aidan rakentamiselle rahoituksen?
Toinen kysymys liittyy venäläisturismin estämiseen. Oikeuskansleri vahvisti eilen, että siinä on tulkinnanvaraa, kuinka tarkkaa arviota siitä uhkasta kansalliselle turvallisuudelle voidaan tehdä. [Puhemies koputtaa] Minkä takia hallitus ei ole tätä tulkintamahdollisuutta käyttänyt, [Puhemies: Kiitoksia!] kuten Baltian maat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-21T10:13:12,2022-09-21T10:14:23,Tarkistettu,1.1
2022_97_13,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_14,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus on panostanut historiallisen paljon Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen: ensi vuodelle, kuten ministeri sanoi, sisäministeriön hallinnonalalle 2,3 miljardia euroa, mikä on 700 miljoonaa euroa enemmän kuin tälle vuodelle. Lisää rahaa poliisille, lisää rahaa pelastuslaitokselle ja lisää rahaa Rajavartiolaitokselle.
Poliisien määrä on laskenut maassamme tasaisesti...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni on pois päältä. ] Pahoittelut! Voin aloittaa alusta, arvoisa puhemies. [Naurua — Välihuutoja]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ette voi.] Poliisien määrä on laskenut tasaisesti maassamme koko 2010-luvun. Onneksi hallitus on tehnyt tähän muutoksen, ja olemme saavuttaneet tuon seitsemän- ja puolituhatta poliisia, mikä oli hallituksen lupaus. Pelastajien määrää lisätään, ja nyt näiden uhkaavien uutisten myötä, kun Venäjällä on osittainen liikekannallepano julistettu, myös rajojemme turvallisuudesta pidetään huolta. 
Mutta sen sanon, että edustaja Vestman on oikeassa siinä, että tähän venäläisten turistiviisumikysymykseen hallituksen olisi kyllä saatava suoraselkäinen vastaus. Me tarvitsemme tekoja puheiden lisäksi, ja mikäli meillä on vain puheita mutta ei tekoja, ne ovat mielipiteitä. Tarvitsemme tekoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T10:14:23,2022-09-21T10:15:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_15,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_16,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on aiemmissa puheissa todettu, turvallisuus on nyt tärkeämpää kuin koskaan, ja on hienoa huomata, kuinka hallitus panostaa siihen — sekä poliisien resursseihin että myös Rajavartiolaitoksen resursseihin. Tietenkin poliisien määrärahojen osalta on huoli siitä, kuinka sinne saadaan jatkuvuutta ja pysyvyyttä, ja jää tietenkin nyt sitten tulevan hallituksen tehtäväksi pitää kiinni tästä hyvästä linjasta, joka nyt on tällä hallituskaudella vallinnut.
Sitten täällä on nostettu esiin huoli pelastustoimen tulevaisuudesta. On tietenkin tärkeää, että myös arjen turvallisuudesta vastaavien pelastajien kouluttaminen nostetaan sille tasolle, jolla meillä riittää resursseja ja tekijöitä tulevaisuudessakin.
Olisin vielä lopuksi kysynyt Ukrainasta tulleista pakolaisista. Meille on tullut paljon pakolaisia, mikä on todella hienoa — Suomi kantaa vastuunsa solidaarisuudesta Ukrainaa kohtaan. Miten hyvin sitten on toiminut heidän kotoutumisensa tänne [Puhemies koputtaa] ja yhteistyö kuntien kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-21T10:15:52,2022-09-21T10:17:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_17,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_18,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sisäisen turvallisuuden osuus on erittäin tärkeä kokonaisuus meille, ja on hyvä, että on panostettu näihin meidän turvallisuustekijöihin niin rajalla kuin poliisiin ja pelastajiinkin.
Haluaisin vielä vähän varmistella tätä pelastajakoulutuksen määrää. Siihen kuitenkin lisätään rahaa. Mitenkä hoidetaan tulevaisuus sillä tavalla turvallisesti, että se kokonaismäärä, mitä meillä on pelastajia poistumassa, saadaan turvattua kokonaan? Se on meidän palvelukentän koon ja tarpeen mukaan erittäin tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-21T10:17:02,2022-09-21T10:17:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_19,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_20,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Lisäpanostukset sisäiseen turvallisuuteen ovat aivan välttämättömiä nykymaailman ja lähialueidemme tilanteen takia. Hyvät valmistelut ja riittävät resurssit tarjoavat parasta mahdollista turvaa.
Ahvenanmaalle merivartioston rooli on erityisen tärkeä turvallisuuden kannalta. Hyvä yhteistyö merivartioston ja muiden viranomaisten välillä palvelee kansallista etua. Lisäresurssit merivartiostossa ovat tärkeät. Ja haluan kiittää hallitusta siitä, että nyt järjestetään merivartijoiden peruskurssi ruotsiksi ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.
Poliisi kuuluu itsehallintolain mukaan enimmäkseen Ahvenanmaan toimivaltaan, mutta myös valtakunnan toimivaltaan kuuluu merkittäviä osia, jotka hoidetaan joko sopimusasetuksilla tai suoraan. Tässä on erittäin tärkeä turvallisuusympäristön joustava yhteistyö ja se, että ei problematisoida lain toimivaltaa koskien resursointia, jotta taataan turvallisuus, joka on valtion ydintehtävä myös Ahvenanmaalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mats Löfström,1345,2022-09-21T10:17:46,2022-09-21T10:18:52,Tarkistettu,1.1
2022_97_21,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_22,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä aamuna on ilmoitettu hätäpuheluissa häiriöitä, eli nämä 112-puhelut eivät välttämättä mene läpi, mikä on tietysti erittäin huolestuttava ja vakava asia, koska siellä saattaa olla ihmisen henki kyseessä. Mutta vielä vakavampaa on se, että hätäkeskuspäivystäjät kertovat uuvuttavasta työtahdista, joka aiheuttaa pakoa alalta, pitkiä sairaslomia. Hätäkeskuksen työntekijöistähän on ollut jo pitkään pulaa, ja hädässä olevan ihmisen ensimmäinen auttaja on hätäkeskuspäivystäjä, eli juuri tämän toiminnon tulisi olla kunnossa, joten mitä ministeri tälle aikoo tehdä?
Sitten toinen asia, mihin kiinnitin ja haluan kiinnittää huomiota, on se, että meillä huumausaineiden määrä ja niiden ympärillä lieveilmiöt ovat lisääntyneet. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen näkyy nuorisorikollisuuden raaistumisena. [Puhemies: Kiitoksia!] Mitä tälle tehdään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-21T10:18:52,2022-09-21T10:20:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_23,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Rantanen Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_24,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sisäinen turvallisuus on tullut entistä konkreettisemmaksi ja tärkeämmäksi viimeaikaisten tapahtumien vuoksi. Tässä talousarviossa poliisien määrärahaan esitetään korotuksia, jotta 7 500 poliisin tasotavoitteesta voidaan pitää kiinni. Samalla määrärahoja lisätään myös rajaturvallisuutemme takaamiseen, ja pyrimme siis huolehtimaan turvallisuudestamme tälläkin saralla. 
Venäjän aloittama raakalaismainen sota Ukrainaa kohtaan on kuitenkin tuonut meillekin paljon sotaa pakoon lähteneitä. Olemme varautuneet 700 miljoonalla eurolla Ukrainasta pakenevien vastaanottoon Suomessa. Ukrainalaisten auttaminen ja heidän kotoutumisensa ja työllistymisensä tänne ovatkin erinomaisen tärkeitä sosiaalipoliittisia, mutta myös taloudellisia asioita. Kysyisinkin ministeri Mikkoselta: kuinka olemme varautuneet huolehtimaan ukrainalaisten lupa-asioiden sujumisesta niin, että asiat eivät siiloudu eri ministeriöissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-09-21T10:20:02,2022-09-21T10:21:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_25,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_26,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaiset eivät halua ja hallitus ei halua, että venäläiset turistit tällä hetkellä matkustavat Suomeen ja Eurooppaan. Tähän on moraalisia syitä. Ei haluta, että sotaa käyvän, raakaa sotaa käyvän maan kansalaiset tulevat Eurooppaan lomailemaan. Mutta tähän on myös järkevä poliittinen peruste: halutaan luoda painetta Putinin hallintoa kohtaan. Ja nämä, jotka tänne matkailevat, varsinkin Eurooppaan, eivät ole niitä köyhiä venäläisiä, vaan kuuluvat eräänlaiseen taloudelliseen eliittiin.
Nyt Viro, Latvia, Liettua, Puola, Hollanti, Belgia ovat katsoneet voivansa kansainvälisten sopimusten puitteissa lopettaa uusien turistiviisumien myöntämisen venäläisille. Suomi ei. Miksei? No kun Suomi on kuulemma oikeusvaltio. On se kurjaa, että Suomi näyttää olevan Euroopan, ellei koko maailman ainoa oikeusvaltio. Rouva ministeri: milloin hallitus tässä asiassa [Puhemies koputtaa] ryhtyy sanoista tekoihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-21T10:21:03,2022-09-21T10:22:09,Tarkistettu,1.1
2022_97_27,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_28,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinäluoma puhui viisaasti omassa puheenvuorossaan todeten, että tämä on turvallisuutta vahvistava budjetti, ja kiitän siitä hallitusta. On todella tärkeää, että poliisien määrää nostetaan, ja myös näitä merkittäviä panostuksia rajaturvallisuuteen tarvitaan. Se on äärettömän tärkeä asia.
Edustaja Vestman nosti esille omassa puheenvuorossaan tämän raja-aidan. Tässä on syytä tietysti korjata, että koko itärajaahan ei tulla aitaamaan, mutta tietyille strategisille osuuksille aidan rakentaminen on varmasti perusteltua.
Yhdyn kyllä tässä osaltaan myös edustaja Zyskowiczin kysymykseen ministerille. Pidän järkyttävänä sitä, että venäläisten turismi edelleen Suomeen jatkuu, ja toivon tässä kyllä toimenpiteitä hallitukselta. Mainostan tässä myös omaa lakialoitettani, joka on kansanedustajilla allekirjoitettavana. 
Kysyisin ministeriltä myös sitä, että nyt kun Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon, miten aiotaan varmistaa se, että kaksoiskansalaiset tai Suomessa oleskelevat venäläiset eivät pääse Ukrainaan [Puhemies koputtaa] käymään hyökkäyssotaa. [Ben Zyskowicz: Meidän pitää tehdä tästä keskustan kanssa yhteinen välikysymys! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-09-21T10:22:11,2022-09-21T10:23:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_29,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_30,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden ylläpito on yksi valtion perustehtävistä, ja se korostuu erityisesti kriisiaikoina ja tässä budjetissa, niin kuin useat ovat jo täällä todenneet.
Tärkeinä satsauksina poliisin osalta haluan nostaa lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellisen käsittelyn sekä parisuhdeväkivallan torjunnan tehostamisen. Kestävässä turvallisuusajattelussa olennaista on ongelmien juurisyihin puuttuminen. Onkin tärkeää, että poliisilla riittää resursseja myös ennalta estävään toimintaan. Koronakriisin aiheuttama lasten ja nuorten hyvinvointivelka näkyy moniammatillisen viranomaisyhteistyön tarpeena. Julkisten turvallisuuspalvelujen vaikuttavuuden ja laadun kannalta keskeistä onkin eri viranomaisten välisen yhteistyön tehostaminen, ja olisinkin kysynyt vielä ministeriltä, miten tätä on sisäministeriön toimesta edistetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-21T10:23:21,2022-09-21T10:24:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_31,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_32,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ilahduttavaa, että ministeriössä ollaan reagoitu pelastajakoulutuksen tilanteeseen. Kuitenkin haluaisin kysyä tästä, kun tämä ongelma on ehkä laajempi kuin on osattu arvioida. Sopimuspalokuntien vetovoima ei ole enää alueilla sellainen kuin ennen, ja esimerkiksi Satakunnassa sopimuspalokunnat huolehtivat suuresta osasta maakunnan palo- ja pelastusturvallisuudesta. Nyt tämä koulutuskysymys on erityisen tärkeä. Satakunnassa on pelastusharjoitusalue, joka on tämän maan toiseksi kattavin ja paras. Nyt toivoisinkin, että ministeriössä pohdittaisiin, että alueellista pelastusalan koulutusta voitaisiin ajatella laajemmassa mittakaavassa, jotta vain keskittynyt koulutus, joka on kustannuksiltaan kallista... Toki Kuopio pitäköön sen, mitä on, mutta nyt on järkevää tehdä ratkaisuja, joilla mahdollistamme edullisemmin pelastusalan koulutuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T10:24:21,2022-09-21T10:25:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_33,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_34,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Satakuntalaisena kansanedustajana on helppo yhtyä edelliseen puheenvuoroon, jonka edustaja Myllykoski ansiokkaasti piti. Me kaikki satakuntalaiset kansanedustajat yli puoluerajojen ollaan pidetty yllä tätä alueellista pelastajakoulutusta. Näen, että nyt kun meillä on tämä suuri pelastajapula, niin oikeasti tätä alueellisen koulutuksen mahdollisuutta — kuten sitä takavuosina on toteutettu — pitäisi miettiä ihan realistisesti ja konkreettisesti uudestaan, koska pula pelastajista on niin valtava, että kaikki realistiset keinot ja mahdollisuudet pitäisi ottaa käyttöön. Ja siihen Satakunnassa todella olisi mahdollisuuksia.
Mutta kaiken kaikkiaan voi vaan kiitollisuudella ottaa vastaan tämän budjetin sisäisen turvallisuuden osalta ja kiittää määrärahoista poliisille. Niillä turvataan poliisien määrän pysyminen 7 500:ssa ja näin myöskin työrauhaa sinne suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-21T10:25:29,2022-09-21T10:26:32,Tarkistettu,1.1
2022_97_35,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_36,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella niin, että kevään kehysriihessä tehtiin esimerkiksi Puolustusvoimien ja rajaturvallisuuden kannalta täysin oikeita ratkaisuja ja näitä on myös jatkettu tässä budjetissa. Mutta hyvin monet näistä ovat kuitenkin aika kertaluonteisia, ja ongelmat kumuloituvat jatkossa. Inflaatio ja kustannuskehitys ylipäätään on erittäin kovaa, ja yleensä kun tämä huomioidaan vaikka henkilöstön osalta, ei oteta ict-menoja ja muuta huomioon.
Puolustusvoimillahan on hyvä tilanne siinä mielessä, että kustannuskehitys ja sen taso otetaan huomioon ja se tulee ikään kuin automaationa huomioiduksi myös tulevina vuosina, mutta kysyn arvoisalta ministeriltä: milloin myös Rajavartiolaitos ja ylipäänsä rajaturvallisuuden kanssa tekemisissä olevat tahot, kuten vaikkapa poliisi, suojelupoliisi ja niin edelleen, sidotaan vastaavalla järjestelmällä, jotta tämä kustannuskehitys tulee huomioiduksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-21T10:26:34,2022-09-21T10:27:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_37,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_38,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itselläni on huoli pelastustoimen resursseista. Tällä hetkellä, kun on katsottu niitä, niin koko ajan tarpeet muuttuvat näihin pelastustoimen hommiin ja tavoitteet nousevat, mutta valitettavasti rahoituksen suhteen, kun se on siellä yleiskatteellista, on pelko, että sote vie sen.
Toinen huoleni on syrjäytyminen. Aikoinansa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todettiin, että syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka. Tällä hetkellä on hyvin paljon pahoinvointia, meillä on hoitovelkaa, meillä on mielenterveysongelmia, ahdistuneisuutta. Miten SM, miten sisäministeriö on tässä mukana?
Sitten vielä yksi asia: nämä turistiviisumit. Tiedän, että te olette päättäväinen ministeri. Ottakaa te koppi nyt tästä turistiviisumien kieltämisestä. Nimittäin tätä selkärangattomuutta, mikä hallituksessa on, on kyllä todella kauhea katsella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T10:27:37,2022-09-21T10:28:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_39,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_40,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin pelastustoimesta tulee olla huolissaan. Pelastustoimen budjetin osuus on hyvinvointialueitten budjetista vain kaksi prosenttia. Jo viime vuonna itse ministeriö esitti tasokorotusta 80 miljoonaa ja sopimuspalokunnille 50 miljoonaa, mikä tulisi täyttää vuoteen 30 mennessä. Juuri varusteisiin ja muihin noin 130 miljoonaa pitäisi vähintään löytää. 
On hieno asia, että koulutukseen saadaan nyt valmistelurahaa, mutta itse koulutuksen lisäys on kuusi miljoonaa euroa, mikä tarvitaan vähintäänkin vuoden 23 raamineuvotteluissa. Tämä on tuhat ammattipelastajaa, mutta tästä puuttuu kokonaan se, että myös 4 500 sopimuspalokuntalaista tulee kouluttaa vuoteen 2030 mennessä, niin että me myös varmistamme juurikin sopimuspalokuntalaisten toiminnan ja tämän aktiviteetin, mitä tässä on otettu eri puolilla esille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T10:28:36,2022-09-21T10:29:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_41,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_42,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että poliisin ja Rajavartiolaitoksen tarpeisiin on näinkin hyvin pystytty varautumaan budjetissa. Pelastuslaitoksen osalta sali tuntuu olevan hyvin yksimielinen siitä, että eläköityvän henkilöstön tilalle näiden koulutuksen määrien suhteen meidän täytyy tehdä jatkossakin lisää työtä, ja hyvä, että sekin tässä alkaa.
Arvoisa puhemies! Kunnissa on ennätysmäärä pakolaisia, ukrainalaisia tilapäisen suojelun perusteella tulleita, ja kysyisinkin ministeriltä: kun he ensi keväänä ovat olleet jo vuoden Suomessa ja voivat kuntalaisten tavoin päästä palveluihin, miten tähän yhdessä muiden ministeriöiden kanssa varaudutaan? Esimerkiksi Espoossa tämä voi tarkoittaa yli tuhatta lasta kerrallaan palveluihin, ja tämä tietysti vaatii paljon henkilöstöä myös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-21T10:29:33,2022-09-21T10:30:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_43,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt otetaan ministerin vastauksia tähän väliin kolme neljä minuuttia. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_44,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista ja kiitos myös siitä tuesta, mitä eduskunta on antanut siihen, että sisäisen turvallisuuden rahoitusta on nyt voitu merkittävästi nostaa. Totta kai tämä muuttunut turvallisuustilanne on siinä ollut se syy. Koetan nyt mennä teemoittain vähän ja sitten seuraavassa puheenvuorossa jatkan, jos jää kesken.
Pelastustoimi nousi monessa puheenvuorossa esiin, ja kuten tuossa sanoin, niin todellakin me tarvitsemme lisää pelastajia, ja sen takia me tällä hallituskaudella olemme jo nostaneet pelastajakoulutettavien määrää ja olemme myös tehneet näitä alueellisia kursseja. Tällä hetkellä esimerkiksi on ruotsinkielinen kurssi Vaasassa. Kymmenen vuotta sitten viimeksi järjestettiin ruotsinkielinen kurssi, ja tämä tuli nyt todella tarpeeseen, ja jatkossa pitää huolehtia, että niitä järjestetään säännöllisesti. Tässä budjetissa olemme nyt siis varautuneet siihen, että vuonna 24 pystytään koulutusmääriä merkittävästi nostamaan. Miksi sitä ei tehty jo ensi vuonna: ihan sen takia, että siihen suunnitteluun, niiden varusteiden hankkimiseen ja niin edelleen tarvitaan tämä aika, jotta sitten toivottavasti vuonna 24 tämä koulutusmäärän lisäys voidaan merkittävästi toteuttaa. Siinä tietysti tämä kehyspäätös, mitä edustaja Pirttilahti nosti esiin, on tärkeä. 
Mutta sopimuspalokuntien turvaaminen on aivan yhtä tärkeää. Meillä on valtaosa alueista sellaisia, että sopimuspalokunnat ovat ne, jotka ensin tulevat paikalle ja hoitavat tehtävät, ja sen takia se yhteinen iso huoli on se, miten me varmistamme myös sopimuspalokuntien tulevaisuuden ja sen, että sinne riittää toimijoita ja ihmisiä. Meidän lakimuutoksissa nyt tätä sopimuspalokunnan roolia ollaan vahvistamassa niin, että myös siellä puolella se vahvemmin näkyy.
Pelastuksesta vielä nousi tämä hyvinvointialueiden rahoitus ja se, miten siellä on turvattu pelastustoimi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee VM:n budjetin kautta, ja pelastuksen osuus on siitä noin puoli miljardia, ja tämä on asia, mitä täytyy totta kai seurata ja varmistaa, että alueilla voidaan nämä palvelut kaikille turvata.
No, sitten poliisin osalta tuli myös paljon kommentteja ja kysymyksiä. Se, että me pystymme pitämään poliisien määrän siinä 7 500:ssa myös ensi vuonna, on äärimmäisen tärkeää. Tällä hallituskaudella poliisien määrää on nostettu, ja tämä taso halutaan ylläpitää myös jatkossa. Poliisin osalta meidän täytyy vielä täydentävällä talousarviolla varmistaa, että saamme riittävät resurssit toimitilavuokriin ja ict-kehittämiseen. Tästä on käyty hyvää keskustelua VM:n kanssa, ja myös Poliisihallituksen kanssa on yhdessä huolehdittu siitä, että katsomme, että poliisien toiminnan taso turvataan. Mutta sitten pitkällä tähtäimellä meidän pitää katsoa, että me emme ole joka vuosi siinä tilanteessa, että joudumme täällä salissa puhumaan poliisille riittävästä rahoituksesta, ja tähän on nyt lähdettävä vakauttamisohjelmalla yhdessä Poliisihallituksen ja sisäministeriön kanssa etsimään ratkaisuja, ja toivon, että myös tämä sali yhdessä sitoutuu siihen, että niitä ratkaisuja löytyy ja pystymme pitkällä tähtäimellä turvaamaan poliisin resurssit.
Hätäkeskuksesta, minkä edustaja Räsänen nosti esiin: On äärimmäisen tärkeää, että huolehdimme sen toimivuudesta, huolehdimme ihmisen jaksamisesta. Tähän on aloitettu toimenpiteitä työolojen parantamiseksi. Tänä vuonna on järjestetty ylimääräinen hätäkeskuspäivystäjien kurssi, niin että nyt valmistuu enemmän työntekijöitä kuin aiemmin, millä pystymme tätä tilannetta myös parantamaan niin, että saamme sinne päivystäjiä riittävästi. Mutta se on juuri niin kuin sanoitte: hätäkeskus on se ensimmäinen paikka, mihin otetaan yhteyttä, ja pitää huolehtia siitä, että se toimii.
Menen näihin muihin, raja- ynnä muut asioihin, seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-21T10:30:25,2022-09-21T10:34:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_45,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Hyvä. — Nyt jatketaan debattia, ja edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_46,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin, kuten edustaja Risikko, olen huolissani syrjäytymisestä. Syrjäytymisen pahimmat ilmentymät ovat radikaalit ilmiöt, muun muassa terroristiseen toimintaan liittyminen. Meillä oli Kankaanpäästä tästä yksi esimerkki, jossa pahoinvoivat, varmasti pahoinvoivat, ihmiset liittyivät tällaiseen ryhmään, josta he hakivat varmastikin kuuluvuuden tunnetta ja niin kuin hyvää oloa siitä, että joku ryhmä on ympärillä, ja he halusivat myöskin toimia terroristisessa tarkoituksessa — näin ilmenee. Myös muita ryhmiä on. Ääri-islam on toinen ilmentymä, jossa syrjäytyminen voi pahimmillaan johtaa hyvinkin vakaviin tekoihin.
Mitä me teemme ennalta estävän toiminnan näkökulmasta? Mitä kuuluu exit-toiminnalle, jossa näitä syrjäytyneitä nuoria pyritään saamaan pois? Mitä tapahtuu vankiloiden sisällä tällä hetkellä tämän suhteen? Entäs siviilissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-21T10:34:39,2022-09-21T10:35:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_47,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_48,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on tullut varsin selväksi, niin pelastajapula on tosiaan tosiasia. En näe tässä budjetissa rahoja uudelle pelastusopistolle Uudellemaalle Kuopion lisäksi. Onko tästä ollut vielä puhetta? Se olisi selkeä ratkaisu tähän pelastajapulaan. Tällä hetkellä pelastusopiston opiskelijoista suhteellisen suuri osa tulee Pohjois-Savosta tai sen lähiseuduilta. [Eduskunnasta: Mitä pahaa siinä on?] Heillä ei ole niin suurta intoa lähteä töihin Ruuhka-Suomeen, missä on kuitenkin suurin osa pelastajanviroista. Tuntiopettajia saataisiin helposti pääkaupunkiseudun isoista pelastuslaitoksista, eikä Turussa ja Tampereeltakaan olisi pitkä matka. Myös puhuttu ruotsinkielinen opetus olisi helpompi järjestää juuri Uudellemaalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T10:35:43,2022-09-21T10:36:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_49,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_50,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan tähän rajaan ja turistiviisumikysymykseen. Nyt valitettavasti, niin kuin edustaja Zyskowicz tässä esille toi, muut maat ovat EU:ssa tehneet päätöksen, ja me olemme EU:n heikoin lenkki. Me olemme pyöröovi tällä hetkellä venäläisille lomailijoille ja turisteille Eurooppaan ja pakotteidenkin porsaanreikä, valitettavasti. Oikeuskansleri eilen selvästi toi esille, että uudet viisumit on mahdollista lopettaa poliittisella päätöksellä. Keskustalla näyttää tähän olevan valmiutta. Kysyisin, onko muilla hallituspuolueilla. Voimassa olevien mitätöinti vaatisi sitten Rajan päätöstä, ja toivottavasti myös tässä hallitus voisi olla aktiivinen. On esitetty erillislakia, jolla vanhat ja uudet lait voitaisiin kumota, ja Pöysti totesi: ”En usko, että komissio olisi kovin herkkä puuttumaan tähän.” 
Kysyn teiltä, arvoisa ministeri: mistä se nyt kiikastaa, että hallitus puhuu toista ja tekee toista? Tämä pyöröovi pyörii, ja eilenkin yli 7 000 juhlivaa venäläistä saapui Suomeen [Puhemies koputtaa] ja EU:hun Suomen rajan kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-21T10:36:46,2022-09-21T10:38:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_51,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_52,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman turvallisin arki. Korona ja Venäjän sota Ukrainassa ovat horjuttaneet ihmisten turvallisuudentunnetta, mutta yleisellä tasolla suomalaisten turvallisuudentunne on edelleen korkealla tasolla. On äärimmäisen tärkeää ja hyvä, että tässä budjetissa nyt vahvistetaan sisäistä turvallisuutta. Suomen tulee olla jatkossakin maailman turvallisin maa, ja tätä pitää edelleen vahvistaa. 
Sisäisestä turvallisuudesta huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää jo silloin, kun erityistä kriisiä ei ole, koska kriisin keskellä perustan pitää olla jo valmis ja kunnossa, ja on hienoa, että tällä hallituskaudella määrätietoisesti poliisien määrää on lisätty sieltä 7 200:sta 7 500:aan poliisiin, mutta on nimenomaan näin, että poliisi tarvitsee pitkäkestoisen rahoituksen yli vaalikausien sillä tavalla, [Puhemies koputtaa] että ei jatkuvasti jouduta lisäbudjeteilla poliisin rahoitusta korjaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-21T10:38:05,2022-09-21T10:39:14,Tarkistettu,1.1
2022_97_53,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, Mika, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_54,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Puhemies! Hyvä, että hallitus on nyt tarttunut tähän sisäisen turvallisuuden toimijoiden kokonaisrahoitukseen. Mutta haluan nostaa, niin kuin ministeri itsekin nosti esiin, että myös tällä kaudella vaikkapa esimerkiksi poliisien määrärahojen hoitaminen oikealle tasolle on ollut jatkuvaa soutamista ja huopaamista. Minä olen saanut olla 11 vuotta eduskunnan hallintovaliokunnassa, jossa käsitellään nimenomaan poliisin, Rajan, Tullin, sisäisen turvallisuuden toimijoiden, pelastustoimen ja muiden budjetteja, ja tämä sama ilmiö on ollut kaikkien hallitusten aikana, kaikkien puolueiden ollessa hallituksessa, tavalla tai toisella. Ja se on vaikuttanut erityisesti poliisiin niin, että poliisin pitkän tähtäimen suunnittelu on ollut vaikeaa. Pitkäjänteisyys puuttuu, koska budjetit hoidetaan viime kädessä lisätalousarvioiden kautta, ja tällainen toiminta ei tietenkään jatkossakaan ole millään tavalla hyväksyttävää. Arvoisa ministeri, viittasitte jo [Puhemies koputtaa] tähän ongelmaan. Myös ratkaisuja tarvitaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-09-21T10:39:14,2022-09-21T10:40:24,Tarkistettu,1.1
2022_97_55,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_56,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakolaisten auttaminen heidän kotiseutunsa lähialueilla on kaikkein tehokkainta. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Suomi on Ukrainan lähialuetta, joten on tärkeää, että otamme vastaan lähinnä naisia ja lapsia, jotka sieltä tulevat sotapakolaisina.
Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko antoi eilen ymmärtää, että soten eli hyvinvointialueiden rahoitus jätetään tietoisesti nyt tämän hallituksen toimesta seuraavan hallituksen, keväällä aloittavan hallituksen, vastuulle. Siellähän on noin puolentoista miljardin euron aukko, ja se koskettaa erittäin vahvasti myös pelastustointa. Oletteko, ministeri Mikkonen, samalla linjalla, ja onko se hallituksen linja, että teidän toteuttamanne uudistus jätetään seuraavan hallituksen rahoitettavaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T10:40:26,2022-09-21T10:41:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_57,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_58,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tarkastelee hallituksen toimintaa turvallisuusasioissa, niin toiminta vaikuttaa vähän jähmeältä aika ajoin: reagoidaan, ei olla proaktiivisia. Viittaan tällä erityisesti siihen alkukesästä käytyyn tiukkaan vääntämiseen rajavartiolain uudistamisesta, jolla pakolaisten käyttö hybridiaseena estettiin. Sehän syntyi vain opposition tiukan vääntämisen ja vaatimisen seurauksena — tai sen tuella.
Mutta nyt jälleen turvallisuustilanne on muuttunut, juuri tänä aamuna. Millä tavoin hallitus reagoi? Venäjälle on julistettu liikekannallepano. Venäjän puolustusministeri Šoigu on todennut, että Venäjä ei ole niinkään sodassa Ukrainaa vastaan vaan länttä vastaan. Arvoisa ministeri, Suomi on länttä. Olisiko nyt vihdoin aika panna itäraja kiinni rajat ylittävältä turistiliikenteeltä ja sulkea raja kokonaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-09-21T10:41:33,2022-09-21T10:42:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_59,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_60,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia panostuksista muun muassa poliisin, maahanmuuton, rajaturvallisuuden ja pelastustoimen osa-alueille.
Olen kyllä samaa mieltä edustaja Köntän kanssa siitä, että rajat on saatava kiinni Venäjän turistiviisumeille. Venäjällä on alkanut osittainen liikekannallepano, joka vakavoittaa tilannetta entisestään. Ihmettelen sitä, miten Suomen kanssa samaan EU‑ ja Schengen-alueeseen kuuluvat Baltian maat kykenevät pysäyttämään nämä turistiviisumit mutta Suomi ei, kun Suomelle tämä ei ole ollut mahdollista. Suomen tulee saada päättää omista rajoistaan, ja nähdäkseni nimenomaan tämä turistiviisumi ei ole ihmisoikeuskysymys.
Suomea totta tosiaan vaivaa pelastajapula. Pelastajankoulutus tulisi kaksinkertaistaa välittömästi, ja edustaja Pirttilahti pitikin tästä hyvän puheenvuoron. Kiitän ministeriä 95 miljoonan lisäyksestä pelastustoimelle ja Hätäkeskuslaitokselle ja toivon, että myös tätä ministerin hyvin kuvaamaa [Puhemies koputtaa] aikatauluhaastetta saataisiin joudutettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-21T10:42:29,2022-09-21T10:43:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_61,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_62,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On täysin ymmärrettävää, että täällä on esitetty vahvoja näkemyksiä siitä, kuinka itärajamme pyrittäisiin sulkemaan tiukemmin kuin tähän asti. On kuitenkin hyvä muistaa, mitä Venäjän sodanvastainen oppositio Hodorkovskista Kasparovin ja Navalnyin joukkoihin toteaa: älkää eristäkö Venäjän kansaa Euroopasta, koska se on juuri sitä, mitä Putinin hallinto tällä hetkellä haluaa.
Hallitus on tällä hetkellä varautumassa ensi vuonna sotapakolaisiin Ukrainasta. Olemmeko varautumassa siihen mitä todennäköisimpään ilmiöön — mitä todennäköisimpään ilmiöön — että Venäjältä tulee ensi vuonna erittäin paljon turvapaikanhakijoita, jopa massiivinen määrä pakolaisia? Siinä on aseistakieltäytyjistä sotakarkureihin, toisinajattelijoista ihmisoikeustaistelijoihin, opposition edustajista toimittajiin. Tämä on se ilmiö, minkä kanssa me olemme nyt juuri tekemisissä. Kuinka hallitus on varautumassa siihen, että meillä on pakolaisvirtaa mahdollisesti tulossa, turvapaikanhakijoiden virtaa tulossa nimenomaan Venäjältä? [Jukka Gustafsson: Realismia mukaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-21T10:43:41,2022-09-21T10:44:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_63,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_64,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä satakuntalaiset kansanedustajat puhuivat ansiokkaasti tästä alueellisesta pelastajakoulutuksesta. Haluaisin itsekin kysyä suoraan, onko teillä siihen realistista kykyä vastata, koska Satakunta esimerkiksi pystyy järjestämään kyllä alueellista koulutusta, jos ei huomenna, niin todella nopeasti kuitenkin. [Jari Myllykoski: Ensi viikolla!] — Juuri näin. [Naurua] — Vaasassa aloitettiin ruotsinkielinen koulutus, kuten sanoitte, mutta me tiedämme sen, että tarvitsemme pelastajia sen kaksi- ja puolituhatta vuoteen 2030 mennessä, ja nykyinen koulutustahti ei riitä.
Mitä tulee hyvinvointialueiden rahoitukseen, pelkkä seuraaminen ei riitä. Tiedämme, että pelastustoimella on yli 80 miljoonan rahoitusvaje jo nyt, ennen kuin hyvinvointialueet ovat edes alkaneet. Onko teillä valmiutta reagoida [Puhemies koputtaa] tähän tarpeeseen jo nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-21T10:44:44,2022-09-21T10:45:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_65,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_66,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katujengi-ilmiö on vahvistunut Suomessa, ja viranomaiset ovat meitä siitä varoittaneet. Rikollisilla on myös enenevässä määrin laittomia aseita, joista aiheutuu vaaraa ei vain viranomaisten vaan myös sivullisten turvallisuudelle. Jengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat huolestuttavan kehityksen, jotta emme ole Ruotsin tiellä. Kokoomuksessa olemme asiasta huolissamme ja esitimme jo keväällä kymmenen toimenpidettä jengirikollisuuteen vastaamiseksi. Olen itse tehnyt lakialoitteen laittomien aseiden osalta rangaistusten koventamisesta, ja yli sata kansanedustajaa allekirjoitti sen.
Kuten edustaja Rantanen täällä jo totesi, niin budjetissa ei kuitenkaan tämä jengirikollisuus nouse esille, eikä hallituksen lainsäädäntösuunnitelman perusteella hallitus ole ryhtymässä mihinkään merkittäviin toimenpiteisiin loppuvaalikauden aikana. Kysyisinkin ministeriltä: onko tämä totta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-21T10:45:54,2022-09-21T10:46:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_67,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_68,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan osaltani kiittää hallitusta siitä, että sisäiseen turvallisuuteen ja turvallisuuteen ylipäätään satsataan ja panostetaan, että meillä on tällainen turvallisuutta vahvistava budjetti käsillämme. Ja on hienoa myös se, että tätä salia yhdistää laidasta toiseen tämä sisäisen turvallisuuden merkitys kansalaisille ja meidän koko yhteiskunnallemme. Samalla tavalla tässä yhteydessä tietysti pitäisi puhua myös syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja myös mielenterveysongelmiin puuttumisesta ja niiden ennaltaehkäisemisestä ja siitä kokonaisuudesta, mitä kaikkea sisäinen turvallisuus meille kaikille merkitsee.
Mutta itsekin haluan kyllä esittää huoleni pelastustoimesta: sopimuspalokuntalaisten tilanteesta, määrästä, tulevaisuudesta. Ja kun me budjettikirjassa edellytämme, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan toimintaedellytykset täytyy turvata koko maassa, [Petri Huru: Heti!] niin idässä, lännessä, pohjoisessa kuin etelässä, niin kysyisin vielä kerran: millä tavalla me konkreettisesti tämän teemme?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-09-21T10:47:00,2022-09-21T10:48:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_69,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_70,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että sisäiseen turvallisuuteen panostetaan, sanon näin rajan immeisenä, ja erityisesti Rajavartiolaitoksen rahoitus ja lisäresurssit ovat tarpeen.
Poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan hattua päässä pitäen on tärkeää, että tuosta hallitusohjelman tavoitteesta, 7 500:sta poliisista, nyt sitten pidetään kiinni, mutta huoli on edelleen, mitenkä nämä rahat nyt sitten ict:n ja kiinteistöjen osalta riittävät. Sitä on, niin kuin ministeri totesi, syytä katsoa.
No, sitten pelastajiin. Kuopion Pelastusopiston osalta täällä kyllä jaettiin väärää tietoa, että nuo opiskelijat tulevat Pohjois-Savosta. Ei pidä paikkaansa, siellä käy ympäri Eurooppaa tällä hetkellä ryhmiä kouluttautumassa. Ja tämä rahoitus, minkä nyt ministeriö on osoittanut, on aivan heidän toiveittensa mukainen: suunnittelurahaa tälle vuodelle ja sitten lisäkoulutuspaikkoja 24. Mutta huolihan tästä on tulevaisuudessa — vetovoima on tällä hetkellä ihan hyvä, [Puhemies koputtaa] mutta tuota koulutusta tarvitaan lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-21T10:48:02,2022-09-21T10:49:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_71,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_72,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Katujengeistä ja ylipäätänsä tähän liittyvästä rikollisuudesta on useampi edustaja täällä kysynyt, ja toivottavasti ministeri siihen vastaa. Tietenkin tärkein keino ennalta ehkäistä tällaista rikollisuutta, kuten Ruotsissakin, olisi puuttua siihen juurisyyhyn eli tämänlaiseen maahanmuuttoon, mutta en usko, että tämä hallitus on siihen tekemässä mitään, joten kysyn kolme muuta hallituksen tärkeintä ennaltaehkäisykeinoa sille, että meidän tilanteemme ei ole kuten Ruotsissa esimerkiksi seuraavan vuosikymmenen aikana. 
Sen lisäksi haluan kysyä tuosta itärajasta: Nyt kun Vladimir Putin on pitänyt jälleen uuden puheen, jossa on kerrottu osittaisesta liikekannallepanosta ja muutenkin uhottu, niin oletettavasti Venäjän kansassa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka haluavat paeta tällaisesta maasta. Mihin he sitten pakenevat? He pakenevat tuosta itärajan yli Suomeen. [Puhemies koputtaa] Miten hallitus aikoo reagoida tähän? [Puhemies: Kiitoksia!] Tiedämme, että meillä on eräänlainen rajalaki olemassa, joka keskittyy välineellistämiseen ja laajan maahantulon estämiseen, mutta mitä muita keinoja teillä on, mikäli tilanne eskaloituu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-21T10:49:10,2022-09-21T10:50:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_73,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_74,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että tänään on tullut uusia uhkia, mutta kyllä minusta tämä viisumiasia on sellainen, että me ollaan jäämässä kyllä tässä historian väärälle puolelle, jos me olemme Turkin kanssa sellainen kauttakulkumaa venäläisille turisteille tässä tilanteessa. Eli kyllä se on oikeasti noloa. Se, mihin sitten varaudutaan jatkossa, on toinen kysymys, ja se on tietysti myös hyvin vakava kysymys. 
Menen vielä tähän sisäiseen turvallisuuteen: Tässä jo edellisessä puheenvuorossa mainittiin katujengit. Aika vähän on puhuttu huumerikollisuudesta, joka on kuitenkin rajussa kasvussa, enkä usko ollenkaan, että sitä millään käyttöhuoneilla ratkaistaan, vaan kyllä meillä täytyy olla paljon enemmän ennalta ehkäiseviä keinoja ja myös poliisilla resursseja panostaa tähän, koska huomattava osa kaikista arjessa tapahtuvista rikoksista liittyy nimenomaan huumeiden käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-21T10:50:35,2022-09-21T10:51:38,Tarkistettu,1.1
2022_97_75,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_76,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sisäiseen turvallisuuteen panostaminen on todellakin tärkeää näinä poikkeusaikoina: poliisin toiminnan turvaaminen, myöskin pelastustoimen turvaaminen, kun uudet sote-alueet aloittavat, siellä myöskin sopimuspalokuntien toiminnan turvaaminen ja sitten tämä rajaturvallisuus ennen kaikkea.
Kyllä täytyy sanoa, että yhdyn niihin kollegoihin, jotka ovat tätä turistiviisumiasiaa nostaneet esille, ja haluan ehdottomasti siihen kiristyksiä. Kauttakulku Suomen kautta tulee saada ehkäistyä. Ja tässä ei ole pelkästään tämä turistiviisumiasia yksin, vaan siellä on itärajalla nyt paljastunut myöskin poikkeuksellisen paljon vääriä matkustusasiakirjoja, ja se vaatii myöskin sitten rajaviranomaisilta uutta paneutumista asiaan ja myöskin ehkä uusia toimintatapoja. Arvoisa ministeri, miten te tähän asiaan [Puhemies koputtaa] reagoitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-21T10:51:40,2022-09-21T10:52:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_77,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_78,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ovat useat edustajat kyselleet tästä pelastuslaitoksen tilanteesta. Olisin täsmentänyt kysymystä siltä osin, että valtiovarainvaliokunta on pariin kertaan patistellut useamman vuoden ohjelman laatimiseen, jossa rahoitusvaje paikattaisiin. Nyt kun tämä hallinnollinen siirto tapahtuu hyvinvointialueille, niin olisi korkea aika tehdä se konkreettinen suunnitelma ja kirjata se niin, että olisi ikään kuin koko valtioneuvoston käsitys siitä, millä aikavälillä tämä vaje ja saman tien myöskin se selvästi näkyvä henkilöstöpula pystytään täyttämään. Mielellään näkisi tässä ikään kuin tämän budjettikäsittelyn yhteydessä, että tällainen valtioneuvoston yhteinen linja löytyisi, koska näihin hyvinvointialueiden budjetteihin on sitten taas kymmeniä muita paineita ja tällaisen pienen osa-alueen suojaaminen voi olla hankalaa siellä hyvinvointialuetasolla, ellei tällaista [Puhemies koputtaa] valtakunnallista ohjelmaa ole. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-21T10:52:46,2022-09-21T10:53:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_79,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_80,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kysyisin tästä budjetista toisen kysymyksen. Te kirjoitatte täällä budjetin sivulla 217 tekstiosiossa, että ”laitonta maahantuloa ja maassaoloa torjutaan”. Olisin kysynyt ministeriltä, minkähänlaisia toimenpiteitä nämä mahtavat olla. Alkukaudesta muistamme, että keskusta erityisesti edustaja Kärnän suulla puhui täällä jalkapannoista, mutta meille päin tämä toiminta on nyt näyttäytynyt muun muassa näitten laittomasti maassa olevien terveydenhuoltopalveluiden laajentamisena. Täällä on puhuttu esimerkiksi kertalaillistamisesta, joka ei toistaiseksi vielä tähän saliin ole tullut. Voitteko, ministeri Mikkonen, hiukan selventää, kuinka te torjutte laitonta maahantuloa ja maassaoloa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T10:53:54,2022-09-21T10:54:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_81,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt meillä on tilanne, jossa on viisi minuuttia aikaa seuraavaan esittelyyn, ja ministerillä on aika paljon vastattavaa, joten ministeri Mikkonen, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_82,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos taas hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä.
Yksi teema, mikä tässä nousi vahvasti esiin, oli tämä Raja ja rajaturvallisuus, ja todellakin siihen on paljon satsattu, ja se on totta kai tässä ajassa tarpeen. Näitten investointien lisäksi myös koulutusmääriähän on nyt lisätty, jotta saamme myös henkilöitä rajalle lisää.
Edustaja Löfström nosti esiin tämän Ahvenanmaan oman roolin ja merivartiolaitoksen tärkeän roolin siellä. Vierailin juuri viime viikolla Ahvenanmaalla, ja tämä tuli siellä hyvin konkreettisesti esiin, ja myös se viranomaisyhteistyö, mitä täällä otettiin esiin, kuinka tärkeätä se on. Ja tätähän on tällä kaudella turvallisuusviranomaisten kesken ennen kaikkea lisätty, ja siinä esimerkkinä on näitä uusia toimitilalaitoksia vaikka Ilomantsiin ja Ivaloon, joissa poliisi ja Raja toimivat samoissa tiloissa konkreettisesti, ja se on hyvä keino tietysti sen yhteistyön lisäämiseksi.
Sitten tuli paljon kysymyksiä siitä, miten toimimme nyt tässä tilanteessa, miten estämme sen, että venäläiset turistit eivät kulje Suomen läpi muualle Eurooppaan. Me olemme tehneet jo kiristyksiä turistiviisumin saantiin, me olemme vahvasti Euroopassa hakemassa yhteistä linjaa, jotta Eurooppa kaiken kaikkiaan turismiviisumien osalta ottaisi ne pakotelistalle, ja teemme myös omia kansallisia toimia siinä. Tämä keskustelu jatkuu, ja varmasti koetamme löytää niitä keinoja, joilla toisaalta sitten samanaikaisesti varmistamme sen, että esimerkiksi nämä toisinajattelijat, opposition jäsenet tai muut, pystyvät tarvittaessa viisumin saamaan, ja sen takia tietysti tämän humanitaarisen viisumin selvittelykin on menossa.
Ja sitten kysymykseen siitä, mitä tämä tilanne mahdollisesti aiheuttaa tulevaisuudessa, tuleeko Venäjältä mahdollisesti meille turvapaikanhakijoita, pakolaisia: Kaikkeen on varauduttu. Tähän mennessä turvapaikanhakijoita Venäjältä ei ole tullut vielä suuria määriä. Ollaan oikeastaan ihan normaalivuosien tasossa, mutta totta kai riippuen siitä, miten tilanne kehittyy, tähän pitää varautua.
Sitten tuli kysymys ukrainalaisten auttamisesta. Meillähän on se tilanne, että me olemme tuomassa lakiesitystä siitä, että tilapäinen suojelu automaattisesti kaikkien osalta jatkuisi vuodella, niin kuin direktiivi sallii, sen takia, ettei synny sellaista tilannetta, että meidän lupaprosessit ja byrokratiat ruuhkautuisivat siksi, että meillä on noin 40 000 tilapäisen suojelun hakijaa Suomessa ja he kaikki joutuisivat henkilökohtaisesti käymään sen uusimassa. Tuomme lakimuutoksen, jolla se voidaan tehdä kerralla. Ja siinä kohtaa, kun ukrainalaiset ovat olleet Suomessa vuoden ajan, he voivat halutessaan hakea kotikuntaa. Tähän olemme valmistautuneet yhdessä eri ministeriöiden kanssa, koska sisäministeriö tietysti vastaa vastaanottopalveluista, mutta siinä vaiheessa, kun ihmiset siirtyvät kuntiin, niin siellä on paljon isompi rooli jatkossa STM:llä, OKM:llä, TEMillä, ja jo nyt esimerkiksi OKM:lla ja TEMillä on iso rooli siinä, miten tarjoamme koulutusta, miten lapset pääsevät varhaiskasvatukseen, miten työllisyyspalveluita hoidetaan ja huolehditaan, niin että mahdollisimman moni ukrainalainen pystyisi työllistymään.
Sitten tuli kysymyksiä tästä pelastuslaitoksesta. Tuli vielä lisää siitä, miten varmistamme koulutuksen. Todellakin se pitkäjänteinen suunnittelu on oleellista myös pelastustoimen rahoituksen osalta, aivan kuten poliisinkin rahoituksen osalta, ja tähän on nyt pyritty. Poliisin rahoituksen osalta se yhteinen selvitys, SM:n ja VM:n selvitys, viime vuonna antoi meille hyviä eväitä siihen, miten tästä jatkamme, mutta yhtä lailla pelastuksen osalta pitäisi pystyä tekemään se pitkäjänteinen suunnitelma tulevaisuuteen. Näitä alueellisia kursseja on hyödynnetty, ja varmasti se on yksi mahdollisuus myös jatkossa.
Sitten tuli poliisin osalta kysymyksiä tästä rikollisuudesta, jengirikollisuudesta, huumerikollisuudesta. No, se, että poliisin voimavarat nyt turvataan, on tietysti kaikkein tärkeintä tässä tilanteessa, jotta siellä ei tule toiminnan osalta mitään gäppiä. Mutta sitten se iso kysymys on, miten me pystymme ennaltaehkäisemään, puuttumaan siihen syrjäytymisen uhkaan, mitä tämä korona-aika on tietenkin vielä korostanut, ja siinä tarvitaan totta kai kaikkien eri hallintoalojen yhteistyötä, mutta myös sitten poliisin sisällä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa siellä kuntatasolla, alueellisella tasolla ja niin edelleen, ja tähän työhön panostetaan, ja varmasti kysymys on sitten se, tarvitaanko jonkunlaisia lainsäädännöllisiä toimia myös. Ja kaiken kaikkiaan ehkä tavallaan kriminaalipolitiikan osalta tietysti on noussut esiin esimerkiksi se, onko joitakin sellaisia rikoksia, joissa voitaisiin tätä niin sanottua [Puhemies koputtaa] esitutkintapakkoa löysentää ja sitten sakkorangaistuksella hoitaa niitä, mutta tämä on sitten semmoinen isompikin kriminaalipolitiikan asia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-21T10:54:57,2022-09-21T11:00:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_83,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten siirrymme seuraavaan pääluokkaan, ministeri Kaikkosen vastuualue, puolustusministeriön pääluokka. — Ja ministeri Kaikkonen, viisi minuuttia, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_84,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomen puolustuspolitiikassa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa vuosi 22 on ollut hyvin poikkeuksellinen. Tämä näkyy puolustusministeriön hallinnonalan talousarviossa sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle. Vuosi alkoi tuoreella joulukuussa 21 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä hankkia 64 kappaletta F-35-monitoimihävittäjiä Yhdysvalloista. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomi reagoi tähän aloittamalla sekä välittömät että pidemmän aikavälin toimenpiteet puolustuskyvyn parantamiseksi. Vuoden 22 toisessa lisätalousarviossa ja hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 23—26 linjattiin toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat tasokorotukset puolustusbudjettiin. Vuoden 23 talousarvio, mikä tässä nyt pöydällä on, toimeenpanee näitä tasokorotuksia.
Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään vuodelle 23 yhteensä 6,1 miljardia euroa. Tämä on 1,0 miljardia euroa eli noin 20 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Tasokorotukset nostavat merkittävästi puolustusmateriaalihankintojen, Puolustusvoimien toimintamenojen sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen kohdennettua määrärahaa. Talousarvioehdotus vuodelle 23 ei vielä sisällä Nato-jäsenyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia. Niiden arviointi on käynnissä, ja ne tullaan esittämään tulevissa lisätalous‑ ja talousarvioissa sekä seuraavissa kehysehdotuksissa. Liittymisellä on hintansa, johon olemme sitoutuneet, kun päätimme hakea Nato-jäsenyyttä suurella kansallisella yksimielisyydellä. Talousarvioehdotus ei myöskään sisällä korvaavaa rahoitusta Puolustusvoimille Ukrainaan toimitetun materiaalin korvaushankintoihin.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. [Mikko Savola: Se on merkittävää!] — Kyllä. — Lisäys käytetään pääosin puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuonna 22 käynnistetyt puolustuskyvyn parantamisen hankinnat kohdistuvat muun muassa panssarintorjunta‑ ja ilmatorjunta-aseistukseen, taistelijan varustuksiin, tykistön ampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri‑ ja ilmapuolustuksen ohjuksiin.
Vuodelle 23 hankintoihin esitetään 559 miljoonan euron suuruista uutta tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 23—32. Tämä rahoitus oli hallinnon kehyksissä, Puolustusvoimien kehyksissä, jo ennen toimintaympäristön muutosta. Suurin hanke uudessa tilausvaltuudessa on ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittäminen, joka linjattiin valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 21. Tämän lisäksi valtuudella muun muassa kehitetään maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.
Toimintamenot nousevat esityksessä kuluvasta vuodesta 137 miljoonaa euroa. Tällä lisäyksellä vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstön määrää, parannetaan materiaalin kunnossapidon tasoa sekä nostetaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää lähes 30 000 reserviläiseen. Tässä on nousua aiemmasta tasosta noin 10 000 reserviläistä.
Naisille maksettavan varusrahan määrää esitetään tarkastettavaksi vastaamaan paremmin niitä välttämättömiä kustannuksia, joita vapaaehtoisesta asepalveluksesta koituu muun muassa henkilökohtaisen varustuksen hankkimisesta. Asevelvollisten taloudelliseen asemaan jäi kyllä edelleen parannettavaa — sen haluan rehellisesti todeta.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ehdotetaan 8 miljoonaa euroa, jossa on noin 3 miljoonan euron tasokorotus. Tällä rahoituksella MPK:n koulutusmäärä on mahdollista kaksinkertaistaa aiempaan verrattuna. Valtionavun nostolla myös vastataan kansalaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen osallistua erilaisille maanpuolustuskursseille.
F-35-hankkeen rahoitus on merkittävin yksittäinen puolustusbudjettia kasvattava tekijä, joka tulee näkymään aina 30-luvun alkuun saakka. Vuodelle 23 on varattuna ennakkomaksuihin 1,4 miljardia euroa sisältäen 272 miljoonaa euroa varautumista hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Tämä kertoo myös osaltaan poikkeuksellisesta tilanteesta Euroopassa. Yhdysvaltain dollari vahvistuu, kun globaalisti menee heikosti.
Talousarvioehdotus sisältää noin 240 miljoonaa euroa Laivue 2020 ‑hankkeen menoja. Tämä hanke on toimeenpanovaiheessa. Vuoden 23 talousarvioehdotuksessa hallinnonalan menot suhteessa vuodelle 23 ennustettuun bruttokansantuotteeseen kasvavat lähes 2,4 prosenttiin Nato-laskentatavalla. F-35-hankkeen rahoituksella on tässä hyvin merkittävä rooli.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Vuoden 23 talousarvion määrärahasuunnitelman mukaan materiaaliseen valmiuteen käytetään 52 prosenttia puolustusbudjetista, ja tämä sisältää varsinaiset puolustusmateriaalihankinnat sekä toimintamenorahoituksella tapahtuvan joukkojen varustamisen ja materiaalin kunnossapidon menot. Suomen puolustuksesta on huolehdittava pitkäjänteisesti ja kaikissa tilanteissa. Näin myös tämä hallitus on eduskunnan tukemana tehnyt itse asiassa historiallisen suurin panostuksin.
Arvoisa puhemies! Tältä pohjalta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-21T11:00:20,2022-09-21T11:06:15,Tarkistettu,1.1
2022_97_85,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja sitten siirrytään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua keskusteluun debatin muodossa, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_86,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta ja ennen kaikkea teitä, arvoisa puolustusministeri, panostuksesta Suomen puolustuskykyyn. [Mikko Savola: Nyt on oikea ääni kellossa!] Taitaa käsittelyssämme olla maamme historian suurin puolustusbudjetti. [Eduskunnasta: Hyvä, keskusta!] Myös tärkeitä materiaalihankkeita työnnetään eteenpäin, ja se on hyvä asia. Maanpuolustuksemme selkäranka on osaava reservi ja vahva maanpuolustustahto, jota muun muassa kouluttaminen tukee. On erittäin hyvä, että reserviläisten kertausharjoitusten määrää lisätään vapaaehtoista maanpuolustuskenttää unohtamatta. [Jari Myllykosken välihuuto] Hallitus on jo tehnyt lainsäädäntötoimia vapaaehtoisen toimintakentän tukemiseksi, mutta kysymykseni kuuluu: mitä tällä saralla olisi vielä tehtävissä, ja onko kenties jotain jo valmistelussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-21T11:06:26,2022-09-21T11:07:24,Tarkistettu,1.1
2022_97_87,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mika Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_88,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhumme nyt talousarviosta luonnollisesti, ja ehkä ohitan sen lyhyesti toteamalla, että hyvä, että nämä kaikki tarpeelliset lisäykset on talousarvioon tehty. Mutta sen talousarvion taustalla on tietenkin vielä suurempi asia, ja se on tämän salin yksituumaisuus maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. Maanpuolustus on yhteinen asiamme. Se ei ole keskustan asia tai sosiaalidemokraattien, kokoomuksen, se on meidän kaikkien yhteinen kenttä, perussuomalaisista puhumattakaan. [Mikko Savola: Se on hyvä!] Ja onkin tärkeää muistaa, niin kuin sanoin tuossa sisäministeriön hallinnonalan kohdalla, että myös puolustuksen määrärahojen pitkän tähtäimen suunnitelmat varmistetaan, ettemme elä sellaista talouden elämää, jossa lisätalousarviolla asioita katetaan. Nyt budjetti menee yli kahden prosentin, ja, ministeri, viittasittekin siihen, että se on tämän niin sanotun Nato-standardin yli. Arvoisa ministeri, näkyykö Venäjän osittainen liikennekannallepano [Puhemies koputtaa] ensi vuonna lisätalousarviossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-09-21T11:07:24,2022-09-21T11:08:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_89,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_90,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pitänyt paljon esillä tuota EU:n lyijydirektiiviä, ja kiitos puolustusministerille, että hän on ottanut myös siitä vaarin. Ja haluan kertoa teille muillekin tässä salissa, että kun Suomessa on reserviläisarmeija, niin me poikkeamme hyvin paljon Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden tilanteesta. Meidän omassa maassamme reserviläiset harjoittelevat hyvin paljon, ja he ampuvat jopa yhdeksän miljoonaa laukausta vuodessa muun muassa Reserviläisliiton harjoituksissa ja noin 200 000 osallistujan toimesta.
Mikäli lyijy korvataan muulla materiaalilla, patruunoiden hinta nousee moninkertaiseksi, mutta miksi tämä on talousarviokysymys ja vaikuttaa myös sisäministeriön hallinnonalaan: jatkossa, jos EU:n lyijyasetus menee läpi, niin tämä tarkoittaa sitä, että kun luodeista tulee läpäisevämpiä, [Puhemies koputtaa] tulee sisäministeriön hallinnonalalle kuluja, koska poliisien suojavarusteiden uusimiseen menee kymmeniä miljoonia euroja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T11:08:36,2022-09-21T11:09:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_91,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_92,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kaikkonen, te olette hoitanut vahtivuoronne kuntsarin arvoisesti. Nato-päätös, F-kolmevitoset — isoja ratkaisuja. Materiaalipuoli menee ja on mennyt hyvään suuntaan. Kertausharjoitukset kunnossa, MPK kunnossa — hyvää työtä, kiitos siitä. Mikä on Laivue 2020:n tilanne? Miten uskotte sen etenevän? Ja toivon, että jatkossa seuraava kehittämisen kohde on kantahenkilökunta ja sen riittävyys. Patria, Sako, C.P.E. Production — hienoa, että näitä suomalaisia yrityksiä käytetään ja tehdään kotimaisia hankintoja.
Lopuksi kysyisin kriisinhallintaveteraaneista: Heidän posttraumaattiset stressihäiriönsä eivät tällä hetkellä ulotu tämän kuntoutuksen piiriin. Ne ongelmat tulevat usein ilmi tuon puolen vuoden aikarajan ulkopuolella, ja kysyisin teiltä, ministeri Kaikkonen: oletteko te valmis [Puhemies koputtaa] vielä käynnistämään lainsäädäntötyön, jolla myös posttraumaattisiin stressihäiriöihin saataisiin hoitoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-21T11:09:53,2022-09-21T11:11:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_93,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_94,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuusympäristön muutos ja puolustuksen vahvistaminen entisestään näkyvät todella vahvasti tässä talousarvioesityksessä. Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen panostetaan ja esitetään todellakin puolustusmenojen kasvattamista miljardilla eurolla. Tämä mittava kokonaisuus koostuu panostuksista useisiin eri kohteisiin, ja kaikki nämä ovat tarpeen ja ansaitsevat hallitukselta kiitoksen. Kuten edustaja Kari viisaasti totesi, maanpuolustus on yhteinen asia, ja uskonkin, että tämä esitys saa tältä salilta laajan tuen.
Kysyisin henkilöstömäärän lisäyksestä. Henkilötyövuosimäärää kasvatetaan noin 400 henkilötyövuodella. Tämä koskee Puolustusvoimien pysyvää henkilöstöä, ja pääosin kyse on siis sopimussotilaista ja myös määräaikaisesta siviilihenkilöstöstä. Kysyisin, millä tavalla tämä henkilötyövuosien lisäys kohdistuu eri henkilöstöryhmiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-21T11:11:05,2022-09-21T11:12:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_95,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_96,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle ja puolustusministerille erittäin perustellusta, Suomea tältä osin turvaavasta talousarvioesityksestä ja panostuksesta puolustukseen. Putinin viimeisiä puheita lukiessa on selvää, että meillä on käsillä sellaiset ajat, jolloin omasta puolustuksesta, koko lännen yhteisestä puolustuksesta ja vahvasta tuesta Ukrainalle pitää pitää huolta.
Tähän Ukrainaan ja ehkä oikeastaan myös Euroopan varustautumis- ja puolustuskyvyn ylläpitoon liittyen: tämä vaatii mittavia puolustusteollisia panostuksia, ja tässä olisin mielelläni kuullut, missä keskustelu EU:ssa menee siitä, että tässä tehdään mahdollisimman tehokasta yhteistyötä, jolloinka saadaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti sekä oma että Ukrainan taistelukyky, puolustuskyky, parannettua.
Sitten kysyisin vähän samaa asiaa kuin edustaja Ronkainen tässä. Käsittääkseni menossa on siis vapaaehtoisen maanpuolustuksen lainsäädännön tarkistamisen niin sanottu toinen vaihe. Odotan mielenkiinnolla, minkälaisia esityksiä vapaaehtoisen maanpuolustuksen [Puhemies koputtaa] kehittämiseen tulee, mutta olisin kysynyt, onko näkyvissä, että tästä jo ensi vuonna tulisi jotain, mikä tulisi näkymään tässä budjetissakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-21T11:12:18,2022-09-21T11:13:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_97,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_98,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Tämä hallitus ja te, puolustusministeri, olette toki ihan ennenkuulumattomalla tavalla vieneet Suomen puolustusta eteenpäin. Nato-jäsenyys ja nytten tämä budjetti sekä tähän liittyvät hankinnat ovat viemässä suorituskykyä ihan uudelle tasolle.
Suomi on myöskin tukenut Ukrainaa tavalla, joka ehkä olisi ollut vielä vuosi sitten ennenkuulumatonta, ja on selvää, että tämä tuki jatkuu. Nyt tämä osittainen mobilisaatio, tai millä nimellä sitä nyt tulisi kutsua, saattaa viedä sodan taas valitettavasti uudelle tasolle. Onko tämä jo saanut aikaan jotain pohdintaa puolustusministeriössä avun laadun suhteen? Onko käyty keskustelua siitä, että sellaista kalustoa, joka ehkä tähän mennessä on suljettu pois, voitaisiin liittää näihin apupaketteihin? Missä määrin näitä apupaketteja koordinoidaan eurooppalaiselle tasolle? Ja näettekö itse, että tämän aamun uutisen tulisi aiheuttaa uudelleenpohdintaa [Puhemies: Kiitoksia!] avun laadusta ja määrästä eurooppalaisella tasolla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-21T11:13:28,2022-09-21T11:14:52,Tarkistettu,1.1
2022_97_99,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_100,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen, ja tämän muutoksenhan arvioidaan olevan pitkäkestoinen, ja tämän päivän uutiset sitä kyllä todistavat. Edustaja Kari käytti ansiokkaan puheenvuoron: puolustuspolitiikassa kannattaa pyrkiä aina mahdollisimman laajaan kansalliseen yksimielisyyteen. Ja näinhän me olemme tehneet.
Reservikoulutuksella ja kertausharjoituksilla on suuri merkitys reservin kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä, ja niin kuin edustaja Mäenpää tuossa jo toi esille: yhdeksän miljoonaa laukausta ammutaan vuositasolla. Kysyisinkin ampumaratojen tilanteesta ja siitä, kuinka niitä voidaan kehittää tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T11:14:52,2022-09-21T11:15:49,Tarkistettu,1.1
2022_97_101,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_102,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös omalta osaltani haluaisin kiittää puolustusministeri Kaikkosta siitä mallikkaasta työstä, jota olette tänä vaikeana aikana tehnyt. Maanpuolustus on yhteinen asia, ja suomalainen erityispiirre on se, että tässä maanpuolustustyössä, jota täällä eduskunnassakin tehdään, ei liiemmälti puoluerajoja tunneta, vaan yhdessä teemme Suomen parhaaksi asioita. 
Näyttää siltä, että turvallisuustilanne — sen lisäksi, että se on keväällä kiristynyt olennaisesti — tämänkin aamun Venäjän liikekannallepanoilmoituksen myötä vielä kiristyy entisestään. Ja edelleen vaikuttaa siltä, ettei tästä riesasta kyllä vähään aikaan, siis lähivuosinakaan, välttämättä pois selvitä. 
Miten Suomi varmistaa asemansa jatkossa? Pystymmekö pitämään Puolustusvoimien rahoitustason siinä noin 2,3 prosentissa bkt:stä myös tulevina vuosina siten, että Nato-velvoitteet täyttyvät ja varastoissa on riittävästi tavaraa pahimman tilanteen varalle? [Puhemies koputtaa] Tämä on erittäin tärkeä asia. Miten näette tämän? Ja samalla haluaisin, [Puhemies: Kiitoksia!] jos puhemies sallii, maanpuolustuskoulutuksen tilanteesta... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-09-21T11:15:49,2022-09-21T11:17:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_103,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Palataan toisessa yhteydessä. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_104,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osaltaan olemme tilanteessa, missä maailmalta tulee tavallaan ikäviä uutisia, meidän inflaatio ja rahojen kurssivaihtelut, ja pahan ilman linnut ovat jo kertoneet, että hävittäjähankinnoista voi tulla miljardien lisäkustannukset. Kysynkin: mitenkä tähän on varauduttu, onko tämä otettu huomioon? Sama koskee tietysti Laivue 2020 ‑hankintoja: kuinka vaikuttavat komponenttipula ja muu, mitä maailmantaloudessa tällä hetkellä tapahtuu? Onko meillä pelkona, että asiat viivästyvät, mutkistuvat ja hintalappu nousee, vai onko meillä sellaiset sopimustekstit, että niillä arvioilla, joita kauppojen yhteydessä on tehty, voimme turvallisin mielin mennä eteenpäin ja luottaa siihen, että raha riittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T11:17:04,2022-09-21T11:18:07,Tarkistettu,1.1
2022_97_105,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_106,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puheenjohtaja! On helppo yhtyä kiitoksiin siitä, mitä ministeri, hallitus ja koko eduskunta ovat tehneet isänmaan puolustuksen turvaamiseksi. Meillä on puolustusbudjettiin yli 2 prosenttia saavutettu tänä vuonna ja ensi vuonna tuo 2,3 prosenttia. Pidän itsekin tärkeänä, että tällä uralla pysytään.
Tämän aamun ehkä odotetut uutiset kuvastavat sitä, että tilanne jatkuu samanlaisena myös lähivuosina, vaikeasti ennustettavana, aivan kuten edustaja Kopra tuossa jo totesi. Venäjä ei ole laittamassa pillejä pussiin, ja valitettavasti Ukrainassa varmaan nähdään vielä uudenlaisia toimia Venäjän puolesta, ja rauha näyttää olevan kaukana. Mutta hieman samaan tapaan, veljet ja siskot, taistelutoverit tai puolustustoverit, niin kuin edustaja Kari kysyi, haluaisin ministeriltä tiedustella, kuinka te näette tämän Venäjän osittaisen liikekannallepanon, miten se vaikuttaa Suomeen. Sieltä on todettu, että eivät ole taistelussa [Puhemies koputtaa] vain Ukrainaa vaan koko länttä vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T11:18:07,2022-09-21T11:19:15,Tarkistettu,1.1
2022_97_107,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_108,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt puolustuksen hyvässä kunnossa ja maanpuolustustahdon korkealla. Meillä on olemassa poikkeuksellisen hyvä järjestelmä, reserviläisjärjestelmä, jossa jokainen mies kutsutaan asepalvelukseen, ja myös iso osa naisista on kiinnostuneita. Tällaisessa maailmanajassa tämä järjestelmä tietysti enemmän kuin puoltaa paikkaansa.
Sillä, että resursseista pidetään huolta, tuntuu olevan kansallinen konsensus talon ulkopuolella ja myös tässä talossa. Kiitos nyt myös siitä yhteistyöstä ja hallituksen panoksesta, joka näihin resursseihin on tässä tilanteessa osoitettu.
En usko, että Venäjä liikekannallepanomallissaan täysimääräisesti onnistuu. Esimerkiksi Suomella on omanlainen järjestelmänsä, jossa reserviläisten kutsuminen on paljon tehokkaampaa ja jota on harjoiteltu enemmän. Mutta olisin myös pyytänyt puolustusministeriltä tästä ajankohtaisesta tilanteesta lyhyttä arviota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-09-21T11:19:15,2022-09-21T11:20:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_109,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_110,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri hyvin totesi sen, että Suomessa on pitkä perinne siinä, että huolehditaan pitkäjänteisesti kaikissa oloissa puolustuksen turvaamisesta, ja niin on ehdottomasti viime kuukausina tehty ja nähty, että täällä eduskunnassa sekä myös yhteistyössä koko Suomessa on tähän tartuttu turvallisuusympäristön poikkeuksellisesti muuttuessa.
Tarvitsemme tietenkin nimenomaan pysyvyyttä ja jatkuvuutta, niin kuin monissa puheenvuoroissa on täällä kuultu. Totta kai ajatuksemme ovat nyt näissä tämänkin päivän uutisissa, jotka tietysti huolettavat, ja on mielenkiintoista kuulla ministerin tuoreita kommentteja niistä: mitä ajatuksia nämä herättävät?
Täällä on puhuttu paljon nyt siitä, että vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja tarvitaan lisää. Tuossa alkuvuodesta kysyntä ja tarjonta eivät aivan kohdanneet. Varsinkin naisten vapaaehtoisen kouluttautumisen puolella oli tätä resurssiongelmaa. Olisinkin ministeriltä kysynyt: Mikä on näkymä nyt? Kuinka pystytään kysyntään vastaamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-21T11:20:26,2022-09-21T11:21:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_111,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_112,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Harjanteen ja edustaja Myllykosken kysymyslinjaa liittyen tähän kriittisen sotilasmateriaalin saatavuuteen ja hintaan tällä hetkellä maailmanmarkkinoilla — koskee sekä ampumatarvikkeita että suojaimia ja niin edelleen. Voisi tietysti kysyä, onko tämä kansainvälinen yhteistyö riittävää tässä tilanteessa, kun pitäisi lisätä tuotantokapasiteettia ja pitäisi kuitenkin yhteishankinnoilla ja muilla tavoilla varmistaa, että ainakin juuri nämä etulinjan maat saisivat kriittiset materiaalivarannot täytettyä. Tässä voisi varmaan soveltaa osin niitä metodeja, joita käytettiin pandemiassa rokotteiden ja lääkkeiden ja muiden tarvikkeiden saatavuuden parantamiseksi. Tämä tilannehan muistuttaa sitä, kun samanaikaisesti käydään sotaa ja useat maat parantavat puutteellista varustautumistaan. Kysyisin tästä, miten EU:n ja Naton ja [Puhemies koputtaa] rauhankumppanien puolelta tässä pystyttäisiin etenemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-21T11:21:38,2022-09-21T11:22:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_113,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_114,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuuden varmistaminen on valtion ydintehtävä, josta ei voida tinkiä. Olen tyytyväinen puolustusministeriön hallinnonalan määrärahoitukseen suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi entistä epävarmemmassa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa. Budjetti edistää hallinnonalan toiminnallisen tulostavoitteen toteutumista eli Puolustusvoimien valmiutta torjua sotilaallisen voiman käyttö ja sillä uhkaaminen koko maan alueella.
Tietenkin ensisijaisena painopisteenä on nyt Suomen puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta. Lisäksi toteutuva Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan yhteiskunnan eri aloilla laajasti, ja se ei tietenkään kuulu kokonaan vain puolustusministeriölle ja puolustusministerille, mutta kysyisin kuitenkin nyt puolustusministerin näkökulmaa siihen, [Puhemies koputtaa] onko jo valmisteilla jonkinnäköistä koordinaatiota siitä, miten tässä työssä edetään ja mihin kaikkeen tulee vaikutuksia olemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-21T11:22:45,2022-09-21T11:23:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_115,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_116,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Määrärahojen näkökulmasta tämä budjetti, kuten ministerin ja koko hallituksen toiminta, on hyvällä tasolla. 400 henkilötyövuotta lisää, pitkään kaivattua henkilökuntaa lisää, 1,6 miljardia materiaalihankintoihin, ja erityisen lähellä on sydäntäni tämä, että maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen tulee vihdoin riittävät määrärahat, joilla pärjätään nyt eteenpäin siltä osin.
Mutta kysyisin oikeastaan nyt tässä vallitsevassa tilanteessa, johon on viitattu useissa puheenvuoroissa: Venäjän hyökkäyssota on jatkunut, 300 000 henkilöä itänaapurissa laitetaan liikekannallepanolle. Meiltä on kysytty nyt arviota, tätä määräraha-arviota, mutta kysyisin oikeastaan Suomen näkökulmasta sitä, että kun 2014 Krimin valtauksen jälkeen alettiin Suomessa panostamaan voimakkaasti valmiuteen, niin mikä on Suomen valmiuden taso tällä hetkellä, että Suomi pystyy yllättäviinkin kriiseihin vastaamaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T11:23:59,2022-09-21T11:25:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_117,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_118,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä tämän aamun uutiset Venäjän liikekannallepanosta ovat varmasti herättäneet huolta monessa kodissa Suomessa ja varsinkin se, miten presidentti Putin ja puolustusministeri Šoigu ovat tätä selittäneet. Eli ei enää ole kyse niin kutsutusta erikoisoperaatiosta Ukrainassa, vaan taistelusta länttä vastaan. Ja... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Puhemies: Mikrofoni lähti pois.]
Arvoisa puhemies! Kysyn teiltä, puolustusministeri Kaikkonen, miten te tulkitsette tätä, että Putin ikään kuin uhkaa toimilla länttä ja myös perustelee tätä liikekannallepanoa kollektiivisella lännen aiheuttamalla uhkailulla ja uhalla? Mietin sitäkin, että eikö tästä tule nyt perusteita vahvemmin puhua myös turvallisuusuhasta esimerkiksi viisumipolitiikan yhteydessä. Ja yhdyn myös niihin kysymyksiin, joita täällä on esitetty siitä, millä tavalla puolustusministeriössä aiotaan tähän varautua. [Puhemies koputtaa] Nyt täytyy sanoa, [Puhemies koputtaa] että on kyllä hienoa, että meillä on Nato-hakemus [Puhemies: Kiitoksia!] vireillä. Toivottavasti se saadaan maaliin pian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-21T11:25:06,2022-09-21T11:25:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_119,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt tähän väliin ministeri Kaikkonen, vastauksia. Viisi minuuttia, olkaa hyvä. [Antti Kaikkonen huokaa syvään — Naurua]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_120,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhisin vain sitä, mitenköhän tämän viidessä minuutissa hoitaa, mutta aloitetaan ja yritetään.
Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä huomioista ja kysymyksistä.
Edustaja Ronkainen, toitte esiin vahvan maanpuolustustahdon. Se on erittäin tärkeä osa meidän puolustusta. Todella, kertausharjoituksiin panostetaan. Mitä vielä tehtävissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta? Tähän viittasi myös edustaja Harjanne. Meillä on käynnissä työ sen kehittämiseksi. Tätä tehdään yhteistyössä järjestöjen kanssa, todella pohditaan, miten saataisiin se hyödyttämään vielä paremmin meidän maanpuolustustamme.
Edustaja Kari kysyi tästä osittaisesta liikekannallepanosta. No se ei sinänsä vielä näy tietysti budjetissa muutoin kuin siten, että olemme tietysti sikäli varautuneet tähän yleensä jännitteiseen tilanteeseen näillä voimakkailla lisäpanostuksilla, eli siinä mielessä tämäntapaisetkin skenaariot on huomioitu. Sanoisin tässä vaiheessa, että on syytä varautua siihen, että tämä sota jatkuu vielä pitkään. Tämä sota jatkuu vielä pitkään, sellaiset ovat valitettavasti merkit.
Edustaja Mäenpää otti esiin EU:n lyijykiellon. Puolustusministeriö vastustaa selkeästi ja voimakkaasti tätä lyijykieltoa, ja pyrimme siihen vaikuttamaan.
Edustaja Heinonen, Laivue 2020 ‑hanke: Siinä on ollut valitettavia aikatauluhaasteita. Viive on noin 18 kuukauden luokkaa, mutta sinänsä hanke kyllä tällä hetkellä etenee. Otitte esiin myös kriha-veteraanien posttraumaattiset stressihäiriöt. Se on tärkeä asia. Nämä kuntoutukseen liittyvät asiat ovat sosiaali‑ ja terveysministeriön alla, mutta sinänsä on arvokasta, että asia on esillä, ja heidän tilannettaan on pyrittävä kyllä edelleen parantamaan.
Edustaja Kalli, tämä henkilöstömäärän lisäys: Siinä puhutaan itse asiassa vieläkin hieman suuremmista määristä. Selontekohan linjasi 500 tehtävää lisää lähivuosille. Nyt olemme aikaistamassa sitä, elikkä sitä täytetään nopeammalla aikataululla ja työ on aloitettu jo tänä vuonna. Se kohdistuu hyvin monipuolisesti eri henkilöstöryhmiin. Sieltä on vaikea poimia yhtä tai kahta, vaan hyvin laajalla tavalla henkilöstöä tullaan lähivuosina värväämään, sekä sotilaita että siviilejä.
Edustaja Harjanne, miten puolustusteollisuus Euroopan unionissa? Tässä on eurooppalainen keskustelu käynnissä. Meillä oli viime EU:n puolustusministerikokouksessa tämä asia vahvasti esillä. Tästä on aloite käynnissä, miten voitaisiin yhteistyötä lisätä, mutta me todella tarvitaan kyllä eurooppalainen puolustusteollisuus vahvemmin mukaan. On ollut lievä pettymys kyllä itselleni se, miten hitaasti puolustusteollisuus on pystynyt reagoimaan tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Se on kyllä tuskaisenkin hidasta, mutta tähän nyt koetetaan luoda kovasti painetta ja etsiä välineitä, millä teollisuus voisi vastata tarpeisiin. Tulen käymään tästä myös kotimaassa keskustelua oman teollisuutemme kanssa.
Edustaja Adlercreutz, jatkamme kyllä ilman muuta tukea Ukrainalle. Käymme jatkuvasti keskustelua Ukrainan kanssa siitä, minkälaisia tarpeita siellä on ja mikä se meidän roolimme tässä voisi olla. Koordinaatio on varsin vahvaa. Meillä on pari kolmekin koordinaatiofoorumia. Kaikkien ei tarvitse antaa samanlaista tukea, mutta on tärkeätä, että se kokonaisuus on riittävällä tavalla koordinoitu ja auttaa niihin Ukrainan tarpeisiin. Me olemme antaneet kahdeksan pakettia, ja yhdeksännen paketin valmistelu on aloitettu, ja palataan siihen sitten vielä syksyn mittaan. Apua tarvitaan, ja ajattelen itse niin, että Suomen täytyy olla valmis tukemaan Ukrainaa muitten kanssa niin kauan kuin tarvitaan.
Edustaja Kettunen, ampumaratojen tilanne: No siellä on se lyijykiellon synkkä pilvi päällä. Minä olen ollut yhteydessä ympäristöministeriöön. Tavoitehan pitäisi itse asiassa olla, että meillä ampumaharrastuksen mahdollisuudet helpottuvat eivätkä vaikeudu, ja tässä olen esittänyt toiveita myös ympäristöministeriön suuntaan, että esimerkiksi luvituksia voitaisiin tarkastella hieman väljemmin.
Edustaja Kopra, tämä bruttokansantuoteosuus: Se on kahden prosentin paikkeilla tai ylikin tulevina vuosina muistaakseni vuoteen 26 saakka. Jossain kohtaa tarvitaan tietysti poliittisia päätöksiä tältäkin salilta siitä, ollaanko valmiita pitämään se siellä yli kahdessa prosentissa. Kyllä puolustusministerinä sanon, että pitäisi olla. Tätä on tietysti puolueitten hyvä tulevaisuudessa lähivuosina miettiä. En usko, että se paine tai tarve tulee häviämään, ja se on joka tapauksessa Nato-kriteeri myös tulevaisuudessa.
Edustaja Myllykoski, todella, valuuttakurssit tulevat lisäämään kustannuksia meillä F-35-hankkeessa nyt ensi vuodelle, mutta tämä maksu on jyvitetty hyvin monelle vuodelle. Valuuttakurssit tyypillisesti kyllä menevät välillä ylöspäin ja välillä alaspäin, eli on mahdollista, että vaikka nyt tulee lisäkustannusta, niin jonain muuna tulevana vuonna taas saattaa tilanne kääntyä toiseen suuntaan, mutta näitä en minä pysty ennustamaan ja tuskin kukaan muukaan kovin tarkkaan. Sen voi sanoa, että komponenttipula ja kysyntä luovat ylipäätänsä hintapainetta kaikille puolustusmateriaalihankinnoille.
No sitten vielä tähän liikekannallepanoon yhteisesti, puhemies: Se on tietysti tämän aamun uutisia, mutta ei se nyt suuri yllätys sitten kuitenkaan ollut. Kyllähän tämäntapaista on osattu odotella. Nähtäväksi jää, mitä kaikkea se käytännössä tarkoittaa, tarkoittaako se joitakin ikäluokkia vai onko se joillakin tietyillä alueilla toimeenpantava. Tämä tulee selviämään lähiaikoina. Mutta se on kyllä käsittääkseni selvää, että 300 000:ta sotilasta ei kovin nopeasti kouluteta ja varusteta sinne alueille, eli kyllä se aikaa tulee minun käsitykseni mukaan ottamaan.
Suomen lähialueilla sotilaallinen tilanne on edelleen rauhallinen, mutta seuraamme tilannetta luonnollisesti tarkasti. Tätä tematiikkaahan kysyivät myös ainakin edustajat Häkkänen ja Holopainen.
Jatkan varmaan myöhemmässä vaiheessa, mutta totean vielä edustaja Savolalle, että valmiutemme taso Suomessa on aivan hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-21T11:26:53,2022-09-21T11:32:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_121,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Jatketaan keskustelua. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_122,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan kiittää ministeri Kaikkosta. Olette saanut todella hyvän puolustusbudjetin, vasemmiston puristuksesta huolimatta, meille tänne eduskuntaan, ja tämä on todella hyvä asia. [Mika Kari: Häpeällinen kommentti, todella häpeällinen!]
Itseänikin kanssa kiinnostaa tämä, kun maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen on kahdeksan miljoonaa euroa — elikkä on todella hyvä asia, että saadaan jo ilman lisäbudjettia sinne tämä summa, josta suurin osa menee MPK:lle. Kysyisin tätä, mitä olen teiltä aikaisemminkin kysynyt: miten muut reserviläisliitot, niin kuin Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Naisten Valmiusliitto, onko heidän tukeensa tulossa nytten ensi vuodelle kunnon korotusta, kun jäseniä tulee ovista ja ikkunoista ja toimintaa tarvitaan?
Sitten toinen kysymys: Kun monet reserviläiset ylläpitävät maanpuolustustaitojaan vapaa-ajalla, monia tunteja viikossa, ja se ei ole mitenkään halpaa toimintaa, niin edustaja Antikainen on tehnyt toimenpidealoitteen, [Puhemies koputtaa] että yksityishenkilöiden hankkimien maanpuolustusvälineiden ja -tarvikkeiden hankinnasta saisi verovähennyksiä tehtyä. Miten te suhtaudutte tähän asiaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-21T11:32:51,2022-09-21T11:34:07,Tarkistettu,1.1
2022_97_123,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_124,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Arvoisa ministeri! Nyt Venäjä on järjestämässä Ukrainassa niin sanottuja kansanäänestyksiä, joiden oikeampi nimi olisi varmasti teatteriesityksiä, joissa pääosaa esittää petos. Tavoitteena tietysti on, että kun nämä alueet liitetään Venäjään ja kun Ukraina sankarillisesti taistelee omien alueittensa vapauttamiseksi Venäjän miehityksestä, niin voidaan väittää, että Ukraina hyökkää Venäjän alueelle Venäjää vastaan. Mitä länsi, ja Suomikin, tässä tilanteessa tekee? Yhä häikäilemättömämmäksi käyvää Putinia ei tule pelätä, lännen ei tule antautua — päinvastoin. Saksa ja Ranska pitävät hienoja puheita YK:ssa. Nyt tarvitaan entistä enemmän kaikenlaista tukea Ukrainalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-21T11:34:09,2022-09-21T11:35:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_125,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_126,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä edustaja Zyskowiczin puheenvuorosta: Pidän kyllä todella julmana, että samaan aikaan kun YK:n yleiskokous on koolla, YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen tekee liikekannallepanon, vaikkakin osittaisen liikekannallepanon. Itse ajattelen kyllä sillä tavalla, että liikekannallepanohan tarkoittaa sotaa — silloin ei enää puhuta erikoisoperaatiosta vaan puhutaan sodasta — ja haluaisin kysyä vielä ministeriltä: kun suomalaiset ehkä osittain vähän jo tässä kuukausien aikana ovat turtuneetkin siihen, että Ukrainassa on sota, osa vähemmän ja osa seuraa hyvin intensiivisesti, niin mikä teidän viestinne on tästä tilanteesta? Luulen, että monia hermostuttaa se, että meidän naapurissa tehdään liikekannallepano. Mikä on teidän viestinne?
 Sitten toisaalta haluan kommenttina vielä todeta, kun täällä on keskusteltu edellisen tunnin aikana myös tästä viisumikysymyksestä, että itse kyllä näen niin, että jos Šoigu sanoo, [Puhemies koputtaa] että Venäjä on sodassa länttä vastaan, niin eikö siinä ole perustetta EU:lle silloin tehdä tiukka rajaus viisumeitten osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-09-21T11:35:16,2022-09-21T11:36:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_127,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_128,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat osallistumassa sotilaalliseen läsnäoloon Baltian maissa, mukana maajoukot ja ilmavoimat. On selvää, että tällainen toiminta olisi Suomen turvallisuusetujen vastaista ja omiaan lisäämään epävakautta Itämeren piirissä. Puolustusministeri Kaikkonen, missä vaiheessa tällaiset valmistelut ovat, milloin tuotte asian eduskuntaan, ja mitä kaikki tämä tulee meille maksamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-09-21T11:36:34,2022-09-21T11:37:18,Tarkistettu,1.1
2022_97_129,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_130,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Tässä tilanteessa eduskunta varmaan on kokonaisuudessaan tyytyväinen siihen, että meillä on yleinen varusmiespalvelus Suomessa, ja myöskin siihen, että nyt kutsuntoja tullaan kehittämään, kutsunta tulee koskemaan koko ikäluokkaa. Varusmiesten motivaatiota on seurattu vuosien mittaan, ja pääsääntöisesti kehitys on ollut kohtalaisen myönteinen, ja varusmiespalvelusta on kehitetty. Onko puolustusministeriössä tällä hetkellä näkymää siihen, miten sota Ukrainassa on vaikuttanut motivaatioon, siihen miten varusmiehet ja ‑naiset kokevat oman asepalveluksensa ja miten se näkyy motivaatiossa ja arkisessa tekemisessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-21T11:37:18,2022-09-21T11:38:20,Tarkistettu,1.1
2022_97_131,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mika Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_132,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, viittasittekin juuri siihen, että puolustusbudjettimme ylittää tämän niin sanotun Nato-standardin tai Nato-maiden itselleen asettaman tavoitteen, johonka aika harva Nato-maa muuten itse pystyy. Ja jotta tulevaisuudessa voisimme varmistaa oman puolustuskykymme rahoituksen oman maanpuolustustahtomme lisäksi, joka on kaiken pohja, tarvitaan laajaa yhteistä parlamentaarista näkemystä. Nyt tämän yli kahden prosentin meidät vie F-35-hanke, yli kymmenen miljardia, ja laivoihin parin miljardin verran, joten jos tulevaisuudessa haluamme pysyä siellä kahden prosentin rajalla tai vaikkapa vähän sen yli, se vaatii tuntuvia lisäpanoksia tulevaisuudessa. Olen näiden lisäpanosten kannattaja, mutta toivoisin, että tämä sali tai eduskuntapuolueet vielä ehkäpä ennen vaalejakin keskustelisivat yhdessä myös siitä pitkän tähtäimen panostuksen tarpeesta [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa. Ministeri, viittasitte itse siihen, että tämä tulee kestämään vuosia tai pitkään, ja sen takia [Puhemies: Kiitoksia!] myös tämmöistä valmistautumista eduskunnalta kaivataan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-09-21T11:38:21,2022-09-21T11:39:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_133,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_134,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun: perussuomalaiset kannattavat merkittäviä panostuksia puolustukseen. Suomen täytyy tukea erityisesti puolustusmenoissa hankintalinjaa, jossa kotimaista tuotantoa suositaan aina, kun se on vain suinkin mahdollista. Tämä on Suomen puolustusteollisuudessa myös merkittävä työllisyystekijä, ja kotimaiset hankinnat tukevat huoltovarmuutta, sillä kriisiaikoina Euroopan maiden hamstratessa taistelu- ja suojatarvikkeita saatavuus ulkomailta heikentyy. Ministeri Kaikkonen, jatkuuhan tämä hankintalinja kotimaisen tuotannon osalta, ja pystymmekö lisäämään ja laajentamaan tätä kapasiteettia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T11:39:36,2022-09-21T11:40:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_135,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_136,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin haluan antaa kiitosta ministerille hyvästä työstä maanpuolustuksen eteen. Kuten ministeri on kertonut, Suomi aikoo moninkertaistaa Natoon sijoittamiensa sotilaiden määrän tulevina vuosina. Tämä on hyvä asia ja ehdottomasti kannatettavaa. 
Tähän liittyen kysyisin kuitenkin aiheesta, joka on puhuttanut ja huolestuttanut jo vuosia, eli puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamisesta. Miten kommentoisitte tätä asiaa eli puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamista ja siihen panostamista? Ja kysyisin myös, mitä kuuluu kyberpuolustuksen suorituskykyjen kehittämiselle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-09-21T11:40:21,2022-09-21T11:41:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_137,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_138,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustuksemme tukipilareita ovat edelleen yleinen asevelvollisuus, hyvin koulutettu ja säännöllisesti harjoitteleva reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys. Lämmin kiitos ministeri Kaikkoselle vahvasta työstä turvallisuutemme eteen. Näihin kaikkiin on syytä panostaa. 
Kysyisin liittyen järjestöihin, jotka kouluttavat reserviläisiä, jotta nämä pysyvät kenttäkelpoisina, mutta jotka myös tekevät työtä maanpuolustustahdon eteen: Millä tavalla tämä maanpuolustustahto, joka on korkealla, pidetään siellä? Ja miten nämä järjestöjen rahat kohdistuvat käytännössä heidän työhönsä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-21T11:41:05,2022-09-21T11:42:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_139,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_140,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia puheenvuoroja täällä salissa. Edustajat Zyskowicz ja Vehviläinen kuvasivat hyvin, miten absurdia Venäjän toiminta tässä tilanteessa yhä edelleen on, miten se kuoppa siellä vain syvenee. Selvää on, että järkähtämätön, vahva tuki Ukrainalle on ainoa oikea linja, tie tästä eteenpäin jatkossakin. 
Sota Ukrainassa on näyttänyt modernin sodan monenlaiset kasvot. Siellä nähdään samaan aikaan kylmän sodan panssareita ja uusinta tietotekniikkaa, sekä määrää että laatua. Sotaa käydään maalla, merellä ja ilmassa, mutta myös informaatioympäristössä, kyberverkoissa ja tietyssä määrin myös avaruudessa erityisesti tiedustelukyvykkyyden kautta. 
Olisin kysynyt, mitäs meidän avaruuspuolustuksen saralle kuuluu, jossa aika selvästi myös siviiliyritykset ja se teollinen pohja siinä ovat merkittävässä osassa, joten tämä nähdäkseni vaatii aika paljon sekä poikkihallinnollista että kansainvälistä yhteistyötä. Onko avaruuspuolustuksen saralla minkälaiset näkymät ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-21T11:42:10,2022-09-21T11:43:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_141,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_142,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Haluan yhtyä näihin kiitoksiin, joita on tässä salissa annettu puolustuksen eteen tekemistänne panoksista, herra puolustusministeri.
Kysyisin kuitenkin liittyen rauhanturvaamiseen: Vuodesta 56 lähtien lähes 50 000 suomalaista on osallistunut erilaisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin. Täällä kysyttiin aikaisemmin jälkihoidosta, ja sen merkitys on iso, koska tämän päivän kriisinhallintaoperaatiot ovat paljon vaativampia kuin ehkä aiemmin ovat olleet. Itse olen kolmeen eri kriisinhallintaoperaatioon osallistunut, ja näen tämän jälkihoidon tarpeen erittäin suurena. Vaikka se kuuluu STM:n hallinnonalaan, niin onko mahdollista, että voisitte osaltanne puuttua tähän rahoitukseen, niin että se saataisiin STEA-tyyppisestä, epävarmasta rahoituksesta budjettiperusteiseksi rahoitukseksi [Puhemies koputtaa] tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-21T11:43:16,2022-09-21T11:44:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_143,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_144,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten puheenvuoroista kuulemme, ministeri Kaikkonen, te olette todellakin ollut mies paikallanne, ja kiitän koko hallitusta tästä budjetista.
Tilanne on kuitenkin vakava. Meillä on nyt tuossa itärajan takana naapuri, joka on julistanut osittaisen liikekannallepanon, jolla se tavoittelee 300 000:n sotilaan kutsumista palvelukseen. Tämä varmasti huolestuttaa monia suomalaisia. Toisaalta näitä huolia varmasti lieventää se, että Venäjän armeijan suorituskyky Ukrainassa on osoittautunut perin kehnoksi.
Mielestäni tässä tilanteessa on tosiaankin tärkeää ratkaista tämä viisumiasia, mistä edustaja Vehviläinenkin omassa puheenvuorossaan puhui, lopettaa venäläisten turismi Eurooppaan ja samalla varmistaa, että yksikään kansalainen tai Euroopassa oleskeleva venäläinen ei lähde sotimaan sinne Ukrainaan. Tähän täytyy mielestäni hallituksen kiinnittää huomiota.
Kysyn ministeri Kaikkoselta: aikooko Suomi kiihdyttää tässä tilanteessa aseapuaan Ukrainalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-09-21T11:44:25,2022-09-21T11:45:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_145,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_146,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn näihin kiitoksiin ja totean, että tämä onkin ainoa budjettiluokka, missä ei ole määrässä marmattamista.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeri Kaikkoselta tähän Nato-prosessiin liittyen: oletteko te havainneet puolustusministeriössä, kuinka paljon on tämmöisiä lainsäädännön muutostarpeita tämän jäsenyyden myötä, esimerkiksi nyt ylipäänsä puolustuksen puolelle, mutta myös tänne tiedustelun puolelle? Ja nyt liittyen tähän samaan puheeseen, mihin tässä moni edustaja on viitannut, tähän Venäjän tämänpäiväiseen ilmoitukseen ja siitä seuraaviin seurauksiin, olisin tiedustellut, kuinka te, ministeri Kaikkonen, pyritte toimimaan siten, että turistiviisumiasia nyt saadaan sellaiseen jiiriin kuin se kuuluu saada, eli jäädyttää ne, ja onko sen lisäksi jotakin muuta, jolla pitäisi nyt reagoida. Esimerkiksi tämä kaksoiskansalaisuus tai omistukseen liittyvät viisumit, joihin itse asiassa [Puhemies koputtaa] presidentti Niinistökin viittasi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T11:45:28,2022-09-21T11:46:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_147,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_148,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Kaikkoselle erittäin vahvasta työstä Suomen puolustuksen vahvistamiseksi ja suorituskyvyn varmistamiseksi ja modernisoinniksi ja myöskin siitä tavasta, jolla olette sen tehnyt. Olette pitänyt kaikki mukana, kokonaismaanpuolustus on ollut kaiken aikaa myöskin tuossa paletissa vahvasti esillä. Kaikki eduskuntapuolueet ovat teidän takananne. Tämä on harvinaislaatuinen tapa toimia, ja siitä parhaat kiitokset.
Kaksi kysymystä, jotka on täällä jo kylläkin kysytty. 
Tuo aamun uutinen Venäjän osittaisesta liikekannallepanosta — mitä se merkitsee asetelmallisesti? Minkälaisia vaikutuksia sillä on suoraan Suomeen, välillisesti Suomeen, Eurooppaan, Natoon, koko läntiseen maailmaan, mutta myös mitä tekevät Kiina ja muut löyhät liittolaiset, joita näkyy Putinilla joitakin edelleenkin tässä maailmassa olevan? Vaikuttaako tämä jollain tavalla siihen toimintamalliin, vaikkapa niihin viisumeihin ja niin edelleen, [Puhemies koputtaa] mitkä täällä ovat olleet esillä?
Toinen on huoli vielä tästä ampumarata-asiasta. Tämä näkyy myöskin [Puhemies: Kiitoksia!] tässä kokonaismaanpuolustuksessa. Me tarvitsemme yhteistyötä, niin että ampumarataverkosto säilyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-21T11:46:37,2022-09-21T11:47:55,Tarkistettu,1.1
2022_97_149,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_150,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Kari täällä penäsi puolueelta kantaa tulevaan määrärahatasoon, jonka pitää olla nouseva, niin kyllähän se tämän päivän uutinenkin vaikuttaa siihen, että varmasti sen pitää olla nouseva. Se on toinen juttu sitten, että jostain muualta pitää ruveta säästämään.
Mutta, arvoisa puhemies, kun puhutaan maanpuolustuksesta ja maanpuolustustahdosta, niin kyllä minä itsekin haluan nostaa nämä ampumaradat esille, vaikka tämä on puolustusministeriön hallinnonalaa, koska se on niin poikkitieteellinen asia ja näitä ampumaratoja tarvitsevat poliisit, reserviläiset, ampumaharrastajat, metsästäjät. Ja kai meistä nyt jokainen senkin tunnustaa, että metsästäjät luonnossa liikkuessaan parantavat omaa tietoa maastosta ja harjoittelevat juuri sitä, mikä liittyy maanpuolustukseen ja maanpuolustustahtoon. Toivoisin, että lainsäädännössäkin priorisoitaisiin näitä ampumaratoja silloin, kun ollaan lunastuskysymyksissä tai jossakin muussa, ettei tapella sitten oikeuksien kanssa. Tämä on niin tärkeä kysymys, että toivottavasti [Puhemies koputtaa] ministeri omalla tavallaan vie [Puhemies: Kiitoksia!] sitä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T11:47:56,2022-09-21T11:49:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_151,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_152,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helppo yhtyä kollegoiden kiitoksiin koskien tätä budjettia. Oma kysymykseni koskee meidän kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustustahdon vahvistamista ja varmistamista myös pitkällä aikavälillä. Maanpuolustusvelvollisuushan koskee kaikkia Suomen kansalaisia, ja on pakko myöntää, että tänä päivänä tuntuu hiukan vaikealta perustella, että meidän lainsäädäntö silti velvoittaa vain miehiä suorittamaan asepalveluksen tai siviilipalveluksen. Kysyisin ministeriltä: eikö olisi korkea aika uudistaa tämä järjestelmä sukupuolineutraaliksi, tietenkään varushenkilöiden määrään tai reservin kokoon puuttumatta, niin että se vastaa edelleen Puolustusvoimien tarpeita, kuten tänäkin päivänä?
Itse uskon, että nuorten yhdenvertainen kohtelu on myöskin pitkässä juoksussa meidän maanpuolustustahtoa vahvistava tekijä. Tähän liittyy tietenkin monia käytännön kysymyksiä, kenties isoimpana itse asiassa siviilipalveluksen uudistaminen niin, että se vastaa meidän kokonaisturvallisuuden tarpeisiin mielekkäällä ja julkisen talouden kannalta kestävällä tavalla. Mutta ajattelen, että tämä valmistelutyö [Puhemies koputtaa] olisi hyvä aloittaa mahdollisimman pian, ja kysyn ministeriltä: [Puhemies: Kiitoksia!] päästäisiinkö jo tällä vaalikaudella kenties tekemään niitä pohjatöitä [Puhemies: Kiitos!] sen puolesta, että jokaiselle löytyy oma paikka tämän kokonaisturvallisuuden alalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-21T11:49:03,2022-09-21T11:50:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_153,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_154,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä haluan vielä vähän tätä meidän läntistä maakuntaa tuoda esille ja toivon, että puolustusministeriössä varmaan on tällä hetkellä ainakin suunnittelua, kuinka tulemme turvaamaan suomalaisen kuljetuksen, kun tiedetään, että Porissa sijaitsee kaikkein jäävapain satama ja meillä on siellä Satakunnan lennoston vanhat perinteet. Mutta kuinka tärkeäksi katsotte, että meillä tässä kohtaa myös varmistettaisiin Porin lentokentän säilyminen mahdollisen kriisitilanteen varalta? Ja ilman muuta tähän liittyy nyt Ukrainan sota, mutta myös muualta on sitten tämä Nato-liittyminen. Enkä saata olla sanomatta: kuinka hyvin keskustelette liikenneministeriön kanssa siitä, että kyllä Pori—Haapamäki-rata on erittäin keskeinen kulkuväylä Niinisalon varuskunnalle ja niin edelleen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T11:50:21,2022-09-21T11:51:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_155,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_156,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Haluan myös antaa kiitoksen tästä puolustusbudjetista puolustusministerille. Tämä on todella semmoinen, että tähän ei ole paljon nokan koputtamista. Semmoisia huomioita, mitä on keskustelussa tullut: Toivoisin, että kun puolustusvälinehankintoja tehdään, niin huomioitaisiin kotimaista teollisuutta paremmin. Se parantaa meidän huoltovarmuutta ja myöskin luo vientimahdollisuuksia näille yrityksille. Toivonkin, että työ- ja elinkeinoministeriön ottaisitte mukaan tähän varmistamaan, että kotimainen teollisuus saa näitä hankintoja.
Uskon, että maanpuolustustahtoa pystyisi parantamaan sillä, että yhä enenevässä määrin otettaisiin mukaan näitä Puolustusvoimille palkattuja urheilu-upseereita, ja en halua tai en voi olla [Puhemies koputtaa] mainitsematta myöskin Kauhavan mahdollista vanhaa lentosotakoulua tässä huomioon, [Puhemies: Kiitoksia!] aivan kuten Myllykoskikin esitti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T11:51:27,2022-09-21T11:52:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_157,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_158,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun nähdään, että tuo Venäjän suunnittelema operaatio ei ole edennyt niin kuin he olisivat halunneet ja Ukraina pystyy lännen tuella puolustautumaan, niin tilannehan luonnollisesti silloin myös Venäjän näkökulmasta kiristyy, ja heidän tavallaan viimeinen korkkiruuvinsa on pelote ja kiristäminen ydinaseiden käytöllä. Jos Venäjä ydinasetta käyttäisi, niin varmasti sitä ei tuomittaisi pelkästään lännessä, vaan varmasti Kiina tulisi tuomitsemaan tämän, niin ikään Intia tulisi tuomitsemaan, ja tämä tuomittaisiin hyvin laajasti maailmalla, ja Venäjä tällä menettäisi myös sen viimeisen korttinsa. Ja oikeastaan kysyisinkin ministeriltä sitä, että kun Venäjä pelottelee tällä ydinaseella, niin kuinka Suomi tähän pelotteluun on varautunut ja siihen suhtautuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T11:52:42,2022-09-21T11:53:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_159,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_160,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun täytyy todeta, että suomalaisilla on erittäin korkea maanpuolustustahto, ja tämä yhdistää koko kansaa, vaikka Nato-kannasta oltaisiin mitä mieltä tahansa, ja joka tapauksessa jatkossakin Suomen puolustus nojaa vahvaan omaan puolustukseen ja yleiseen asevelvollisuuteen. 
Täytyy noihin syytöksiin tuolta oikealta laidalta vastata, että itsekin olen käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin ja tällä hetkellä kolmas poikani on suorittamassa vuoden asepalvelusta Sodankylässä ja neljäs on lähdössä armeijan harmaisiin tammikuussa. Elikkä kyllä se maanpuolustustahto on meillä kaikilla yhteinen. [Mikko Savola: Hyvä!]
Huolestuttavaa on kuitenkin se, että hävittäjien hinta on nousemassa 75 prosenttia elikkä peräti 8,6 miljardiin, ja kysyisinkin: millä tavalla tähän varaudutaan? 
Sitten kysyisin: miten huonokuntoisten varuskuntien kiinteistöjen kunnostukseen tulevaisuudessa löydetään määrärahat? [Mika Kari: Kuuliko edustaja Lehto tuon puheenvuoron?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-09-21T11:53:43,2022-09-21T11:54:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_161,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_162,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Maanpuolustus, isänmaan puolustaminen, kuuluu meille kaikille, ja meidän itsemme ei tule aiheuttaa kiilaa toistemme väliin — se on juuri sitä, mitä Venäjä haluaa. Kun on tavannut ulkomaisia kollegoita, on kiitetty siitä panostuksesta, jonka Suomi on laittanut maanpuolustukseen vuosikausien ajan ja laittaa edelleen, ja se viesti on ollut, että huolehtikaa tästä myös jatkossa, vaikka meistä tulee Nato-jäsen, mikä aivan oikein onkin.
Kysyn ministeriltä: Kun eduskunnassa oli parlamentaarinen asevelvollisuutta uudistava komitea, joka teki suosituksia parlamentaarisen yhteistuumaisuuden jälkeen — muun muassa kutsunnat kaikille, siviilipalveluksen kehittäminen vastaamaan paremmin erilaisia kriisejä vastaan — niin missä nämä edistysaskeleet ovat menossa? Olen itse henkilökohtaisesti sitä mieltä, että asevelvollisuus on uudistettava sukupuolineutraaliksi, mutta kun parlamentaarisesti teimme parhaamme ja saimme kuitenkin lähes yksituumaisen mietinnön aikaiseksi, [Puhemies koputtaa] niin missä tämän selvityksen johtopäätökset ja askeleet ovat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T11:54:48,2022-09-21T11:55:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_163,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_164,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan osallistunut Ukrainan avustamiseen niin siviili- kuin puolustustarvikeavullakin. Tämä on erittäin perusteltua. Ukraina kuitenkin taistelee osaltaan myös eurooppalaisen vakauden puolesta. 
Puolustusvoimat tarkastelee materiaalitarvetta jatkuvasti ja poistaa tarpeettoman kaluston. Puolustusvoimat järjestää huutokauppoja käytöstä poistetulle materiaalille. Samoin pelastuslaitosten kalustoa on netissä myynnissä. Ukraina kuitenkin tarvitsee kaiken mahdollisen avun tällä hetkellä, moottorikalustosta vaatteisiin asti. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: olisiko mahdollista, että Puolustusvoimat jäädyttäisi huutokauppansa tässä kohtaa ja tarjoaisi kaiken tarpeellisen, toimivan materiaalin Ukrainan avuksi? Tässä voisi jopa tehdä yhteistyötä sisäministeriön kanssa, [Puhemies koputtaa] kun käsitellään tätä pelastuskalustoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-21T11:55:58,2022-09-21T11:57:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_165,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt, ministeri Kaikkonen, teille jäi kolme minuuttia aikaa vastata. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_166,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopaiselle vielä edelliseltä kierrokselta: Aika hyvin on pystytty vastaamaan tähän lisääntyneeseen kurssikysyntään. Ja se suurin kysyntäpiikki ehkä näyttää olleen tuolla kevät- ja alkukesän puolella, mutta se on hyvällä tasolla edelleen.
Edustaja Lehto, reserviläisjärjestöjen tuesta valtaosa todella menee MPK:lle, mutta myös muitten järjestöjen tukea on pystytty hieman nostamaan.
Edustaja Antikaisen kysymykseen: perehdyn kirjallisen kysymyksen perusteisiin, ja jos se tulee pöydälleni, niin vastaan sitten.
Edustaja Zyskowicz, kommentoitte niitä kansanäänestyksiä. Niillä varmaan pyritään hakemaan jotain oikeutusta toimille tai alueitten liittämiselle Venäjään, mutta selvää on, että ei meidän tai lännen näkökulmasta tietenkään mitään oikeutusta sillä tavalla voi saada. [Ben Zyskowicz: Eikä toivottavasti kenenkään muun!] — Juuri näin.
Edustaja Vehviläinen, kysyitte viestiä. Sotilaallinen tilanne lähialueillamme on rauhallinen ja vakaa. Meidän oman valmiutemme taso on hyvä, meillä on hyvät puolustusvoimat. Olemme hereillä, Nato-jäsenyys etenee. Me tuemme Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan. Ja pyrimme totta kai siihen, että tämä sota, tämä hulluus, joku päivä loppuisi — mitä pikemmin, sen parempi.
Ja viisumilinjasta: se on enemmän toisen ministeriön työlistalla, mutta kyllä tiukemmalle linjalle olisi mielestäni perusteita olemassa. Tämähän on työn alla.
Edustaja Yrttiaho, nämä Nato-jäsenyyskeskustelut etenevät. Vielä ei olla siinä vaiheessa, että sovittaisiin, miten Suomi osallistuu Naton rauhanajan toimintaan. Ne ratkaisut ovat vielä tuonnempana edessä, emmekä ole vielä jäseniäkään, mutta totta kai tähän asiaan palataan myös eduskunnan osalta heti, kun on sen aika.
Edustaja Adlercreutz, varusmiesten motivaatio on ollut hyvällä tasolla, ja palautteet varusmiehiltä ovat erittäin hyviä myös tänä vuonna. Eli koulutuksessa tehdään kyllä käsittääkseni paljon oikein.
Edustajille Mäenpää ja Koponen kotimaisen teollisuuden tukemisesta: Kyllä tilauksia on tehty kotimaiseen teollisuuteen. Totta kai tehdään, voi sanoa, aina kun mahdollista. Pystytäänkö lisäämään ja nostamaan kapasiteettia, tästä aion käydä lähiaikoina keskustelua kotimaisen teollisuuden kanssa.
Edustaja Pelkoselle: Puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksaminen — no, valoa näkyy sikäli, että lisää väkeä palkataan, sen pitäisi auttaa myös tähän kysymykseen. Kyberpuolustus etenee.
Edustaja Kinnunen, nämä maanpuolustusjärjestöt saavat, voi sanoa, historiallisen suuret lisäresurssit nyt, elikkä siitä se ei ainakaan ole kiinni.
Edustaja Harjanne, avaruuspuolustuksessa olemme pieni tekijä, mutta EU-yhteistyön kautta ja Nato-yhteistyön kautta varmaan pääsemme tähän tematiikkaan paremmin kiinni.
Edustaja Rantanen kysyi lakimuutostarpeista Naton suhteen. Todennäköisesti joitakin pienehköjä lakimuutostarpeita tulee. Näitä selvitetään. Ne eivät ole este meidän jäsenyydellemme, ja ne voidaan hoitaa myöhemminkin, ja tässä työt ovat kyllä käynnissä.
Ja vielä kiinteistöomistuksista: tässä todella on tulossa — näillä näkymin lokakuun lopulla — lakiesitys, millä on tarkoitus tiukentaa tätä kiinteistöjen myyntiin liittyvää lainsäädäntöä.
Taisin käyttää aikani, vaikka pari kysymystä jäi — vaikkapa sitten huomiselle kyselytunnille. [Naurua] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-21T11:57:10,2022-09-21T12:00:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_167,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Aihe ja ministeriö vaihtuvat nyt vauhdissa. — Seuraava puheenvuoro, maa- ja metsätalousministeri Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_168,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen strateginen itsenäisyys edellyttää tekeviä käsiä maaseudulla, tekeviä käsiä ruokahuoltoon, vesihuollon toimintavarmuudesta huolehtimiseen, metsästä energian raaka-aineen hankkimiseen ja elävää maaseutua, vahvoja paikallisyhteisöjä maaseudulla. 
Olemme tällä vuosikymmenellä, 2020-luvulla, eläneet poikkeuksellisten ja peräkkäisten globaalien kriisien aikakautta. Tästä Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainaan on aiheutunut ruokaturvaan liittyvä kriisitilanne niin Euroopan mittakaavassa kuin globaalisti. Tämä pakottaa meidät arvioimaan niin Suomessa kuin koko Euroopan unionissa uudelleen meidän maatalous- ja elintarvikepolitiikkamme perusteita. Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Kuivuus kurittaa Eurooppaa, energiakustannukset ovat pilvissä ja lannoitetehtailla on vaikeuksia suorittaa tuotantoa raaka-ainepulasta johtuen. Tässä muutamia merkkejä vakavasta, aidosta huoltovarmuus- ja ruokakriisistä.
Maa- ja metsätalousministeriön osalta talousarvioehdotuksessa painotetaan perustehtäviä, kuten ruoantuotannon toimivuutta, luonnonvaratalouden ja metsäalan kestävyyden ja niihin perustuvien elinkeinojen kilpailukykyä sekä maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamista. Näiden perusasioiden merkitys on korostunut kriisien myötä entisestään. Kyse on ennen kaikkea huoltovarmuudesta, ennen kaikkea sen huolehtimisesta, että Suomi kykenee ruokkimaan jokaisen suomalaisen. Kysymys on koko yhteiskunnan toimivuudesta tässä pelottavassa tilanteessa, johon olemme ajautuneet.
Arvoisa puhemies! En voi olla korostamatta sitä tosiasiaa, että ”no farmers, no food”, ilman viljelijöitä ei ole meidän kaupoissamme ruokaa. Tämä on syytä muistaa. 
Kesällä kykenimme heinäkuussa sopimaan Euroopan unionin kanssa seuraavan CAP-kauden, -ohjelmakauden pelisäännöistä: miten Suomessa maataloustuotantoa voidaan harjoittaa ja minkä verran maataloustukia saamme ja millä pelisäännöillä maataloustuotanto toimii. Suomen CAP-suunnitelman 2023—27 toimeenpano käynnistyy ensi vuoden alusta. Manner-Suomen toimivaltaan kuuluvien toimenpiteiden vuoden 2023 määrärahat ovat 1,8 miljardia ensi vuonna budjetissa, ja ne on budjetoitu eri momenteille EU:n komission hyväksymän CAP-suunnitelman mukaisesti. Olen antanutkin jo valtioneuvoston istuntoon tarvittavan kansallisen lainsäädännön tulevan CAP-kauden toteuttamiseksi, ja eduskunta ryhtyy käsittelemään näitä hallituksen esityksiä aivan lähipäivinä. Ruokavirasto valmistelee toimeenpanon edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia. On myös, arvoisa puhemies, hyödyllistä todeta, että Suomi oli niin sanotussa ensimmäisessä aallossa näitten CAP-suunnitelmien hyväksymisessä. Vaikkapa naapurimaissamme Baltiassa on työ vielä kesken.
Vuoden 23 talousarvioesitykseen sisältyy keväällä 22 sovittuja vihreää siirtymää tukevia kansallisia määrärahoja, joilla vähennämme fossiilisista lähteistä riippuvuutta. Tähän kuuluu muun muassa maaseutuyritysten energiainvestointituki 10 miljoonaa euroa ja biokaasuun, lannankäsittelyyn, ravinnekierrätykseen ja hiilensidontaan 7,5 miljoonaa euroa, ravinteiden kierrätykseen 6 miljoonaa euroa. Maatalouden huoltovarmuutta edistetään CAP-toimenpiteiden lisäksi myös monella kansallisella toimella. 
Haluan nostaa vielä uudelleen esille tämän niin sanotun ravinnekierrätyksen. Elikkä meidän pitäisi päästä mineraalikeinolannoitteista, jotka ovat fossiilista alkuperää, vähän siihen perinteiseen malliin, positiivisella tavalla vanhaan palaamiseen, kasvinviljelytilojen ja eläintilojen yhteistyöhön niin, että sitä tavaraa, mitä eläimistä tulee, käytettäisiin taas pellolla lannoitukseen kuten ennen. Maaseudun kehittämisen momentille esitetään kaksi miljoonaa euroa määrärahaa kyläkauppatukeen, joka vakinaistetaan. 
Herra puhemies! Menestyvä metsäsektori ja toimiva metsätalouden tuotantoketju koko maassa on olennainen osa huoltovarmuuden toteutumista. Nyt valmistellaan kansallista metsästrategiaa maa- ja metsätalousministeriössä, jolla tavoitellaan pitkän aikavälin linjaa tähän asiaan. 
Luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ehdotetaan Metso-ohjelman rahoitukseen 15,8 miljoonaa euroa, jossa määrärahat nousevat 8,3 miljoonaa euroa. Myös Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamisella viedään eteenpäin luonnon monimuotoisuuden parantamista, ja siihen meidän pääluokassamme — tässähän tulee myös YM:n rahaa — on 2,2 miljoonaa euroa. Myöskin Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoa jatketaan. Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa, juomavesidirektiivin toimeenpanoon kaksi miljoonaa euroa. 
Lisäksi, puhemies, haluan vielä nostaa esille Itä-Suomen elinvoiman parantamisen: 1,6 miljoonaa euroa matkailun vahvistamiseksi. Metsähallituksen retkeilyalueita, Ruunaa ja Kylmäluoma, kehitetään eteenpäin. Ja muutenkin tavoitteeni on ministerikaudellani vahvistaa valtion retkeilyalueiden käyttöä.
Puhemies! Totean lopuksi suureen kuvaan, että suomalainen pelto ja metsä eivät ole osa kriisien ongelmaa, turvallisuuskriisin tai ilmastokriisin ongelmaa, vaan suomalainen pelto ja metsä ovat osa ratkaisua niin turvallisuuskriisiin kuin ilmastokriisiinkin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-09-21T12:00:47,2022-09-21T12:06:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_169,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Keskustelu käydään vastauspuheenvuoroja käyttäen. — Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_170,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Kurviselle. On tässä tilanteessa äärimmäisen tärkeää luoda vakautta suomalaiselle ruuantuotannolle, suomalaiselle metsätaloudelle ja koko metsäklusterille. On erittäin hienoa, että nämä perusasiat ovat peräkkäin meillä nyt tässä käsittelyssä. Äsken puhuttiin puolustuksesta, nyt puhutaan maa- ja metsätaloudesta. Tämä kuvastaa sitä kokonaisturvallisuusrakennetta, joka Suomessa on.
Mielestäni kaksi tärkeintä tehtävää tällä hetkellä, kun CAP on maalissa — hyvä niin, kansallinen toimeenpano on käynnissä — ovat markkinoiden, elintarvikemarkkinoiden, oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ja niiden saaminen toimimaan niin kuin markkinataloudessa pitää toimia. Ei niin, että kauppa määrää kaiken, vaan niin, että tasapainoa löytyy.
Toinen asia on se, että me pidämme tiukasti puolemme metsäasioissa, niin että Euroopan unioni, komissio ja parlamentti, eivät tule meidän selkeästi omaan kompetenssiin kuuluviin asioihin. Metsäpolitiikka kuuluu yksiselitteisesti jokaiselle kansallisvaltiolle, ja tästä meidän pitää tiukasti pitää kiinni. [Oikealta: Juuri näin!] Siinä ei ole varaa periksi antaa yhtään. Muuten me emme myöskään saavuta niitä tavoitteita, joita me olemme ilmasto- ja ympäristönäkökulmasta antaneet ja joihin olemme sitoutuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-21T12:06:44,2022-09-21T12:08:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_171,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_172,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme palanneet keskustelemaan elämän perusasioista, niin kuin kokonaisturvallisuudesta, energiasta ja ruuasta, ja me kaikki olemme hyvin tietoisia suomalaista maataloutta rankasti kurittavasta ajasta. Alkutuottajien ahdinko on seurausta muun muassa toimimattomista markkinoista, energian ja lannoitteiden kustannusten suuresta noususta. Kaikki aiemmat toimetkaan eivät ole kohdistuneet niihin toimijoihin, jotka voivat varmistaa meidän suomalaisen ruokaketjun toimivuuden. Nyt maa- ja metsätalousministeriökin korostaa perustehtävien, kuten ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden saatavuuden takaamisen merkitystä.
Arvoisa ministeri, pystymmekö nyt budjetissa olevilla toimilla edes avustavasti vastaamaan niihin tarpeisiin, joita suomalainen ruokaturva tarvitsee? Anarkian sanotaan olevan vain kolmen puuttuvan aterian päässä. Onko alan toimijoita nyt kuultu riittävästi tätä budjettia tehtäessä?
Ja ministerin mainitsema metsästrategia kuulostaa erinomaiselta, pitkäjänteisyyttä ja vakautta vaativilta toimilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-09-21T12:08:03,2022-09-21T12:09:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_173,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_174,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahtoisin hiukan keskustella elintarvikeketjumme tilasta. Lannoitteiden hinnat ovat kolmessa neljässä vuodessa vähintään viisinkertaistuneet. Sika- ja siipikarjatuotteisiin on tulossa todennäköisesti jopa 30—40 prosentin korotus. Kannan suurta huolta meidän elintarvikeketjustamme. En hirveästi liioittele, kun sanon, että pelkään, että meidän ketjumme on romahtamassa. Kun lannoitteiden hinta on nyt huipussaan, puupelletti on kortilla ja kaikki energia on käsittämättömän korkealla hinnalla, jokainen ymmärtää tilanteen. 
Kerron vielä helpon laskutoimituksen: jos tuotantopanokset pysyvät nykytasolla, viljelijän pitää saada viisikymppiä enemmän viljatonnista kuin mikä on tämänhetkinen hintataso päästäkseen nollatulokseen. Se tarkoittaa esimerkiksi nyt vaikka kananmunille vähintään kymmenen sentin korotusta johtuen viljanhinnasta, koska rehukustannus nousee. Kaikkien elintarvikeketjumme kulujen nousun vuoksi kuluttajahintojen pitää nousta kyseisen tuotteen kohdalla vähintään 30—40 senttiä. Suurimmassa osassa elintarvikeketjua kannattavuus on niin huono, että monet ovat luopumassa tai ovat jo luopuneet toivosta paremmasta. 
Tahtoisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, vielä varmuuden vuoksi: mitä hallitus tekee ja mitä hallitus on tehnyt sille, että me tulevaisuudessakin ruokitaan Suomen kansa kotimaisilla puhtailla raaka-aineilla ja pidetään Suomen kansan kodit lämpiminä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-21T12:09:08,2022-09-21T12:10:20,Tarkistettu,1.1
2022_97_175,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_176,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se on aikamoinen paradoksi, että silloin kun me eniten tarvitaan kotimaista ruokatuotantoa ja huoltovarmuuden turvaamista, silloin meidän maatalouden kannattavuus on kaikkein heikoimmillaan. Toki joidenkin tuotteiden hinnat ovat nyt nousseet, mutta silti kustannukset reilusti laahaavat perässä. No okei, siellä on ehkä jotain viljatiloja, jotka ovat vielä ostaneet lannoitteet vanhalla hinnalla ja saavat hyvän sadon, jotka saavat hyvänkin tuloksen. Mutta jo ennen tätä pahinta kriisiä maatalousyrittäjän tuntipalkka on ollut 4,6 euroa, ja jos joku palkkaisi henkilön sillä palkalla, niin häntä syytettäisiin alipalkkauksesta. Se kuvaa, kuinka vaikea tämä tilanne on. 
Ennen kaikkea nyt olen huolissani kehittyvistä ja kasvavista tiloista. Tämä kiinteistöveron poisto on hyvä asia ja energiaveron palautus, mutta nyt on vielä uusi uhka tämä sähkön hinta. Onko jotain keinoa, mitä me voitaisiin tehdä, että varmistetaan ainakin niitten kehittyvien ja investoivien tilojen mahdollisuus jatkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-21T12:10:22,2022-09-21T12:11:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_177,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_178,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme tänä kesänä kuulla, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielut ovat ennakkotietojen mukaan romahtaneet. Jos meillä ei ole näitä hiilinieluja ilmastopolitiikassa käytössä, se tarkoittaa, että meidän pitäisi päästä yhä suurempiin päästövähennyksiin — toisin sanoen me tarvitsemme ne hiilinielut. Maa- ja metsätalous on todellakin osa ratkaisuja, mutta ne ratkaisut myös täytyy ottaa käyttöön. 
Tässä budjetissa on tästä näkökulmasta hyviä asioita. Siellä on biokaasun ja lannan käsittelyn edistämiseksi euroja, ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan kuusi miljoonaa euroa ja turvepelloilla toteutettaviin pohjaveden pinnan korotukseen liittyviin hankkeisiin, muun muassa kosteikkoviljelyyn, isoja euroja. Nämä ovat todella hyviä asioita, mutta ne eivät riitä ratkaisemaan sitä isoa ongelmaa, mikä hiilinieluihin liittyy. Kysynkin ministeriltä: mitä aiotte tehdä tämän hiilinieluromahduksen tilanteen parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-09-21T12:11:28,2022-09-21T12:12:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_179,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_180,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kriisi on tunnistettu ja tukia on nyt lisätty. Vakautta tietenkin tarvitaan, se on aivan selvä asia, ja mitenkä tässä sitten eteenpäin mennään.
Olisin kysynyt ministeriltä, kun meillä kumminkin elintarviketuotteiden osalta on tämmöinen viennin ja tuonnin epätasapaino, millä tavalla pysyttäisiin parantamaan suomalaista vientiä? Sillä olisi vaikutusta sitten myös tänne maataloustuottajille: mahdollista kasvattaa suurempaa satoa ja lisäinvestointien kautta mahdollistaa. Tämä olisi varmaan yksi semmoinen keino, että nostetaan tämä vienti ihan uuteen ulottuvuuteen. Mutta miten se tapahtuu? Se tässä nyt vähän on mietityttänyt, ja tähän kysymykseen jos saisi vastauksen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-21T12:12:36,2022-09-21T12:13:32,Tarkistettu,1.1
2022_97_181,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_182,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maatalous on kriisissä muun muassa kasvavien energiakustannusten ja rehujen sekä lannoitteiden hinnannousun myötä. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Tuottajille maksettavat hinnat määräytyvät pitkälti tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan keskinäisten neuvottelujen tuloksena. Tähän saakka tuottajat ovat olleet heikoilla neuvotteluissa. Tilat tarvitsevat kaiken avun. Panoksena on suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuus. Kustannuskriisi on johtanut siihen pisteeseen, että maataloustuottajat eivät kestä enää yhtään kulujen nousua. Muuten alkaa tiloja kaatua entistä enemmän.
Maa- ja metsätalousministeriön budjetti pieneni hieman, eikä siitä ole näin ollen odotettavissa suurempaa lisätukea tilallisille. Millaisia keinoja hallitus on valmis käyttämään tuottajahintojen nostamiseksi? Onko hallitus varautunut puuttumaan tarvittaessa tuottajahintoihin esimerkiksi markkinalainsäädännön kautta, vai jääkö tämä kaupan ja teollisuuden hyväntahdon asiaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-21T12:13:34,2022-09-21T12:14:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_183,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_184,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on korkean kustannustason maa, ja ensimmäisen poliittisen toimenpiteen pitäisi minun mielestäni olla se, että tukipolitiikka kohdentaa ne rahat entistä enemmän niille viljelijöille, jotka tuottavat jotakin suomalaiselle yhteiskunnalle — olipa se rehua, viljaa tai sitten vaikka hevosheinää, mutta sen pitää hyödyttää yhteiskuntaa. Tämä remontti on nyt tekemättä, ja minun mielestäni on vähän ehkä turha syyttää muita, jos poliittinen järjestelmä ei itse pysty tekemään niitä tehtäviä, mitkä sille primaaristi kuuluvat.
Arvoisa puhemies! Varsinainen kysymys kuuluu ministerille: Mitä tälle Euroopan unionin parlamentille pitäisi tehdä, sillä viikko sitten se teki aivan käsittämättömän päätöksen uusiutuvan energian direktiivin suhteen? [Toimi Kankaanniemi: Se pitäisi lakkauttaa!] He kieltävät meiltä avohakkuun, he määrittelevät vanhat metsät niin, että kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa, [Välihuuto] kukaan ei tiedä, mitä se tarkoittaa, ja sehän johtaa siihen, että me joudumme kohta ottamaan kivihiilen käyttöön, kun emme pysty puuta käyttämään, turve on tapettu ulos markkinoilta. Mitä me teemme tälle Euroopan unionin parlamentille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T12:14:43,2022-09-21T12:16:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_185,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_186,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan toivottaa menestystä ja voimia ministerille ensimmäiseen syksyyn. Olette paljon vartijana. Teidän käsissänne on se, että suomalaiset saavat jatkossakin puhdasta ja turvallista ruokaa ja että suomalaisia metsiä voidaan hyödyntää kestävästi jatkossakin eikä esimerkiksi tämä edustaja Eestilän nostama uhkakuva toteudu.
Tässä salissa on aina haluttu katsoa tulevaisuuteen, ja siksi kysynkin: mikä on teidän viestinne nuorille, aloittaville viljelijöille, miten esimerkiksi CAP-uudistus ohjaa tukia siihen suuntaan, että ruoantuotanto on entistä kannattavampaa? Lisäksi haluaisin kysyä monimuotoisten tilojen kohdalta: voisiko ehkä Makeraa harkita jatkossa siten, että se ottaisi huomioon paremmin liitännäiselinkeinojenkin tulot, kun varsinainen toiminta ei oikein pidä päällään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-09-21T12:16:02,2022-09-21T12:17:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_187,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_188,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Allekirjoitan kaikki puheenvuorot, mitä täällä on päivän kokonaisuudesta puhuttu.
Haluan kysyä ministeriltä: Koska me lakkaamme nöyristelemästä tuonne EU:n suuntaan? Koska valtioneuvoston virkamiehet ottavat ohjat käteen eivätkä kulje kumarassa niin kuin vanhus sinne EU:n suuntaan? Meillä on taas käsittämätön nöyryys siihen, että meidän nautapalkkioita ei tule ajallaan maksuun. Aivan käsittämätöntä, miksei ratkaisuna ole se, että maksetaan vaikka 90 prosenttia niistä ja sitten, kun on tarkastukset tehty, maksetaan. Missä se luovuus on, kun se tukehdutetaan tähän EU-byrokratian kumarteluun? [Toimi Kankaanniemi: Erinomainen kysymys!] Jos meillä kaksi peltolohkoa yhdistetään poistamalla oja, niin tehdäänkin siitä kolme peltolohkoa. Pinta-alan osalta kaikki, mitä meillä on järjettömyyksiä — nyt pitäisi ryhdistäytyä. [Eduskunnasta: Todella hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T12:17:10,2022-09-21T12:18:23,Tarkistettu,1.1
2022_97_189,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_190,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade talman! Ärade minister, jag samstämmer i alla frågor som har kommit upp här och vill framför allt lyfta upp dem när det gäller marknaden och också byråkratin som kom fram här. När det gäller byråkratin hade jag en specifik fråga som jag vill ha säkerställd av ministern.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-09-21T12:18:23,2022-09-21T12:18:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_191,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, ilman viljelijöitä ei ole ruokaa. Aivan niin kuin edustaja Myllykoski totesi, tänä vuonna haettujen EU-eläinpalkkioiden maksatus viivästyy ensi vuoteen. Tavallisesti eläinpalkkioiden ensimmäiset osat on maksettu hakuvuoden joulukuussa. Maatiloille, jotka ovat oikeutettuja EU:n eläinpalkkioihin, maksatuksen viivästyminen seuraavan vuoden puolelle on muutenkin vaikeassa kannattavuustilanteessa todella iso kolaus. Jotain on pahasti pielessä, jos EU:sta on tullut meille sellainen auktoriteetti, että annamme maatilojemme kaatua sääntöjen ja sanktioiden vuoksi.
Tekisi mieli hiukan muuntaa ministerin aikaisempaa lausuntoa, ja sanoisin näin, että ”no Finnish farmers, no food”: ilman suomalaisia viljelijöitä ei ole ruokaa. Miten voi olla, että viljelijän täytyy maksaa sakot, jos vasikan korvamerkkiä ei ole laitettu ajoissa, mutta EU:n ja Ruokaviraston ei tarvitse tehdä mitään, vaikka viljelijöiltä jäävät tuet saamatta oikeana vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-21T12:19:13,2022-09-21T12:20:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_192,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_193,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että CAP etenee. Suomalainen ruokajärjestelmä ja huoltovarmuus pitkälti perustuvat kotimaiseen maataloustuotantoon, 80 prosenttia. Ensi talven osalta tietysti on aika isoja huolenaiheita. Moni puutarhaviljelijä, kasvihuoneviljelijä on ilmoittanut, että ensi talvena ei kasvihuoneita lämmitetä. Olisiko siihen jotain akuuttia tukea nyt sitten saatavissa?
Erityisen iloinen olen, että Luontopalveluitten puolelle edelleen lisärahoitusta saadaan. Meillä siellä noin 10 miljoonaa ihmistä vuoteen tällä hetkellä jo liikkuu, ja ministeriltä on hieno huomio myös, että Itä-Suomi-ohjelman kautta on lisärahaa saatu sitten sinne.
Toinen huolenaihe on sitten tämä Venäjän tuontipuu, 10 miljoonaa mottia. Jollakin se pitäisi korvata. Onko meillä nyt riittävästi niitä tukielementtejä olemassa, jotta ensiharvennushakkuut saataisiin liikkeelle täydellä teholla? Metsäkoneet liikkuvat tuolla mukavasti, mutta tarvittaisiin vielä jotain lisäpotkua, että kotimainen energiapuu ja kuitupuu saataisiin oikeasti liikkeelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-21T12:20:28,2022-09-21T12:21:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_194,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_195,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensi talvena saattaa tulla kylmä, mutta saattaa tulla myöskin nälkää. Turvepeltojen ilmastotoimiin on tässä talousarviossa myönnetty 30 miljoonaa euroa, mitä voi käyttää myös esimerkiksi turvepeltojen ottamiseen pois käytöstä ja tehdä niistä vesijättömaita. Tiedetään, että turvepellot sietävät paremmin kuivaa satokautta kuin kivennäispohjaiset pellot. Turvepeltojahan on kaikista viljelysmaista noin 12 prosenttia. On vähän erikoista tässä tilanteessa, jossa maatalouden ja omavaraisuuden merkitys vain korostuu, ajaa maataloutta alas. Näille 30 miljoonalle eurolle löytyisi varmasti parempiakin maatalouden elinvoimaa turvaavia käyttökohteita. Kysyisin ministeriltä: onko tätä turvepeltojen asemaa tarkasteltu riittävästi muutenkin kuin vain ilmastopolitiikan linssin läpi? Ei voi olla niin, että ilmastopolitiikka ajaa kaiken muun ohi, tarvitaan sinivalkoista ajattelutapaa tässäkin asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-21T12:21:42,2022-09-21T12:22:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_196,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_197,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministeri Kurviselle myös minun puolestani. Olette hypännyt liikkuvaan laivaan mutta selvinnyt tehtävästänne erinomaisesti.
Meillä on sota Euroopassa, ja suomalainen maatalous on kriisissä. Jos tästä Venäjän hyökkäyksestä jotakin hyvää voi hakea, niin se on se, että sanat ”ruokaturva”, ”huoltovarmuus” ja ”puhdas vesi” ovat nousseet kaikkien suomalaisten huulille. Ja enpä ole kuullut puheenvuoroja kotimaisen maatalouden alasajosta, mitä aina välillä, ennen tällaisia kriisejä, on esitetty. On todella hyvä, että olemme järjestelmästä pitäneet huolta ja pidämme edelleen.
Kysyisin kuitenkin ministeri Kurviselta: näettekö tässä tilanteessa mahdollisena, että voisimme käynnistää valtiossa valmistelun omavaraisuusstrategiasta, jolla laajalla sektorilla varmistettaisiin se ja huolehdittaisiin siitä, että kaikille suomalaisille riittää tilanteessa kuin tilanteessa lämpöä ja ruokaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-09-21T12:22:45,2022-09-21T12:23:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_198,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_199,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Tuolla kylillä kerrotaan, että te, ministeri Kurvinen, esiinnyitte erittäin jämäkästi, hyvin, tuolla Strasbourgissa viikko sitten — no, ne muut uutiset sieltä olivatkin sitten kyllä pelkkää synkkyyttä, niin kuin edustaja Eestilä totesi. [Naurua] Mutta nyt odotan teiltä myös täällä kotimaassa vahvaa jämäkkyyttä nimenomaan tämän ruokaketjun osien välillä. Kun sieltä viljelijältä tuotteet lähtevät eteenpäin, niin ne hinnat siellä nousevat mutta viljelijän osuus jää aina vain jälkeen, ja viljelijän tulotaso on niin alhainen, että suorastaan hävettää. Mitä te aiotte tehdä tälle asialle? Olemme kuulleet sieltä aitiosta monenlaisia puheita viime vuosina siitä, että tähän ongelmaan puututaan. On aika lopulta puuttua. Muutoin meillä käy niin kuin täällä joku mainitsi, että nuoret eivät lähde viljelijöiksi — käy kuin hoitoalalla — niin että olemme sitten todellakin ruokakriisissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T12:23:46,2022-09-21T12:25:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_200,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_201,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus perusti viime vuonna Saaristomeri-ohjelman, jotta meri saadaan helpommin pois hotspot‑listalta. Ohjelman tiekartan toteuttamisen on arvioitu maksavan 18 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdeksästä toimenpiteestä kuusi kuuluu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Saaristomereen valuvista ravinteista suuri osa tulee Varsinais-Suomen sika- ja karjatiloilta. Ongelman ratkaisun ytimessä on lantaravinteen siirtäminen kierrättämällä niille alueelle, joilla sitä tarvitaan. Tätä varten tarvitaan tukea kierrättämiseen, esimerkiksi kansallinen lantaravinteiden kierrätystuki, jotta jo valmiiksi ahtaalla olevilla viljelijöillä on mahdollisuus kierrätyslannoitetta käyttää. Ravinnekierrätykseen lienee budjetissa rahaa. Kuinka suuri osa tästä on varattu nimenomaan Saaristomeren valuma-alueen ravinneongelman ratkaisuun? 
Ja ministeri Kurvinen, kertoisitteko vielä, mitä muita toimenpiteitä Saaristomeri-ohjelman toteuttamiseksi on tulossa ensi vuodelle? Tämä on hyvin kriittinen kysymys merialueemme terveyden kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-21T12:25:04,2022-09-21T12:26:07,Tarkistettu,1.1
2022_97_202,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_203,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvoinnista ei koskaan voi puhua liikaa, [Vasemmalta: Kyllä!] ja kysyisinkin ministeriltä: koska saamme tänne saliin pitkään odotetun lain eläinten hyvinvoinnista?
Ja tähän liittyen: Kesän aikana olemme joutuneet seuraamaan lukuisia hyvin surullisia uutisia suurista, hyvin huonokuntoisista kissapopulaatioista. Ja kuten on tiedossa, asiantuntijoiden mukaanhan pakollinen tunnusmerkintä ja rekisteröinti ehkäisisivät tehokkaasti tällaisten villiintyneiden kissapopulaatioiden syntymistä ja auttaisivat eksyneet kissat takaisin omistajilleen ja myöskin kissojen hylkääjät vastuuseen. Kysyisinkin siis: olisiko mitenkään mahdollista säätää kissojen tunnusmerkintä- ja rekisteröintivaatimusta pakolliseksi samaan aikaan koirien vastaavan kanssa? — Kiitos. [Vasemmalta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-09-21T12:26:07,2022-09-21T12:27:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_204,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_205,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koskelalle haluan vain todeta sen, että turvepeltoja voi jatkossakin käyttää maatalouteen. Ministeri voi varmasti tämän vahvistaa.
Edustaja Elorannalle haluan todeta vain sen verran, että jos suomalaisella viherrakentamisella olisi samat standardit kuin maataloudella, niin sillä olisi todellista vaikutusta Itämeren päästöihin. Tällä hetkellä golfkentälle saa ajaa fosforia ihan niin paksusti kuin lystää eikä sille käytännössä oikein ole minkäänlaisia rajoitteita. Tässä olisi todellista vaikuttavuutta maatalouden syyttämisen sijaan.
Tämä toimintaympäristö ei ole helppo. Ministeriö on hypännyt liikkuvaan laivaan, aivan kuten edustaja Kärnä totesi, ja toiminut siinä hyvin. Tuotantokustannusten nousu, EU:n mukanaan tuomat rajoitteet, ohjelmakauden vaihtuminen, tuottajien rooli tässä markkinaketjussa, viljelijöitten jaksaminen, ympäristö- ja ilmastovaatimukset, nämä kaikki. Mutta peräänkuulutan sitä edustaja Lepänkin peräänkuuluttamaa vakautta. Kyllä suomalaisen maatalouden tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Se, että jokaisella suomalaisella on ruokaa, mitä syödä, on se keskeisin tehtävä, ja siihen kannustan ministeriä kaikin mahdollisin toimin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T12:27:04,2022-09-21T12:28:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_206,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_207,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimaalla elelee semmoinen mukava eläin kuin norppa, ja sen kanta on päässyt kasvamaan kohtuullisen hyvin näitten vuosien rauhoituksen aikana, ja siihen ovat liittyneet nämä verkkokalastuksen kevätkielto ja tietty silmäkoko niihin verkkoihin. Kysyisin ministeriltä tässä vaiheessa: Miltä näyttävät Saimaalla kalastuksen mahdollisuudet ja suhde siihen norppaan siihen nähden, että vielä pystytään jossakin vaiheessa kalastamaan verkolla siellä? Onko tähän tulossa mitään muutoksia tähän verkkokalastukseen niin, että sitä norppaa suojellaan mutta kalastuskin olisi mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-21T12:28:16,2022-09-21T12:29:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_208,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_209,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen keskustan ministeri Saarikko esitteli talousarvion, eikä sanaakaan maataloudesta. Mielestäni juuri siinä sitä olisi tarvittu. 
Tein viime vuonna lakialoitteen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistosta pitkäaikaisella perspektiivillä, mutta hallitus kopioi sen vain vuoden ajaksi. Tein sen, jotta se vahvistaisi uskoa maatalouteen, sen kannattavuuteen ja vakauteen sekä tietoa siitä, että päättäjät todellakin arvostavat maataloustuottajia. Vielä kerron sen, että juuri sain pari viikkoa sitten puhelun: maitotilallinen on päättänyt lopettaa noin 40 lehmää. Poika haluaisi jatkaa, mutta isä on päättänyt, että nyt vihelletään pilliin ja pannaan peli poikki. Arvoisa ministeri, mitenkä näette, olisiko tällä maatalouden kiinteistöveron poistolla jatkossakin merkitystä tähän vakauden ja uskon luomiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T12:29:08,2022-09-21T12:30:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_210,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_211,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Ruuan tuotanto on keskeinen osa meidän huoltovarmuutta: joka päivä pitää syödä ja toivon mukaan kotimaista laadukasta ruokaa. Tässä samalla pitää huomioida se ikuisuusaihe: ruuan tuotannon pitää olla kannattavaa näille tuottajille. 
Myös metsät ovat keskeinen elementti Suomen hyvinvoinnissa. Kun katsoo vientitilastoja, niin kyllä ne sieltä kärjestä löytyvät. Tähän keskeisesti kuuluu tietysti edunvalvonta Euroopan kentillä, ja äskettäin on tosiaankin esille tullut Euroopan parlamentista metsäenergiaesitys. Sen lisäksi EU-komissio on tuonut pöytään ennallistamisesityksiä, joissa on hyviä tavoitteita. Ja se tarkoittaisi sitä, että nämähän koskisivat jopa miljoonia hehtaareita Suomessa. Näissä kysymyksissä on tärkeää, että yhtenäinen viesti lähtee Suomesta. Onko hallitus yhtenäinen metsäenergiaan ja ennallistamisesityksiin liittyvissä asioissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-21T12:30:21,2022-09-21T12:31:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_212,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_213,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU uhkaa puuttua yhä useammalla säädöksellä Suomen metsien hoitoon ja käyttöön. Tämä on erittäin huolestuttava asia koko Suomen kansantalouden kannalta. Ja mikä huomionarvoisinta, osa näistä säädöksistä on tulossa voimaan jäsenvaltioita suoraan sitovina asetuksina, ainakin tätä yritetään. On kestävän rahoituksen taksonomiaa, on uusiutuvan energian asetusta ja on ekosysteemien ennallistamisasetusta, monta reittiä puuttua Suomen metsien hoitoon ja käyttöön. 
Arvoisa ministeri, kysyisin teiltä: onko ministeriössä ohjattu riittävästi asiantuntijoita näitä asioita hoitamaan, kun ministerikään ei voi itse kaikkea tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-21T12:31:34,2022-09-21T12:32:35,Tarkistettu,1.1
2022_97_214,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_215,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisen tiedeyhteisön selkeä viesti on se, että ruokajärjestelmän on muututtava kestäväksi, ja keskeisenä keinona tähän nähdään kasvisruoan lisääminen. On siis jo suorastaan yleissivistystä tunnistaa, että ruoantuotannon ja kulutuksen painopisteen muuttaminen kasvispainotteiseksi on välttämätöntä. Se on tapa edistää ilmastotavoitteita, edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa, eläinten oikeuksia, maanviljelijöiden toimeentuloa sekä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Ja nyt, kun Euroopassa soditaan, on yhä selvempää, että se on myös tapa lisätä ruokaturvaa.
No, maa- ja metsätalousministeriön tehtävä on luoda kestävä ruokajärjestelmä. Kestävä ruokajärjestelmä on sellainen, jossa nämä yllä mainitsemani tavoitteet toteutuvat. Ja kyllä, nämä ovat yhteensovitettavissa. Oletteko ministeri tästä samaa mieltä? Ja kun tätä on myös sovittu edistettävän hallitusohjelmassa, niin voisitteko käydä läpi, kuinka tämä tavoite nyt edistyy? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-21T12:32:35,2022-09-21T12:33:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_216,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Pylväs., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_217,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin surullinen siitä, että kansallisen ja suomalaisen ruoan arvostus tuli vasta siinä vaiheessa kaikille tietoon, kun Venäjä teki raakalaismaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Sen jälkeen kaikki rupesivat puhumaan myös kotimaisesta ruoasta ja sen merkityksestä. Monille tuottajille tämä tuli liian myöhään. Moni on lopettanut, ja monella on viimeiset tällä hetkellä piipussa — enempää ei löydy, niin kuin täällä keskustelussa on kuultu.
Tuottajat eivät tarvitse yhtään keppiä, vaan porkkanaa. Näitä syytöksiä on kuultu ihan tarpeeksi. Hallitus on onneksi tehnyt paljon hyviä asioita tämänkin hallituskauden aikana tuottajien tilanteen helpottamiseksi. Siellä on sähkövero minimiin, LFA- ja ympäristötukijärjestelmä on turvattu, Välitä viljelijästä ‑projektiin on saatu rahoitusta tässäkin budjetissa, energiaveron palautus on saatu — kiinteistöverohaku on muuten käynnissä, kannattaa sitä hakea.
Mutta silti kysyisinkin ministeriltä: miten te, ministeri, kannustaisitte tilanpitoa harkitsevaa nuorta alalle? [Eduskunnasta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-09-21T12:33:46,2022-09-21T12:34:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_218,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti. Sen jälkeen kaikki ovat kertaalleen saaneet vastauspuheenvuoron. Otetaan hänen jälkeensä ministerin puheenvuoro, sitten jatketaan. — Edustaja Pirttilahti.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_219,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin leipää ja lämpöä, nämä ovat ne pääasiat. Kiitos ministerille hyvästä lähdöstä tähän ministerin tehtävään ja ahkerasta työnteosta.
Todellakin leivän osalta meillä on kustannusten tason nousu. Tämä 300 miljoonan paketti oli erinomainen, mutta se on määräaikainen. Miten sen jatkuvuus tullaan varmistamaan näillä maatiloilla? Miten tämä markkina on sitten tähän suhtautunut? Tämähän oli kädenojennus markkinoitten suuntaan, että tulkaahan tekin siihen mukaan. Onko perattu kaikki kotimaiset järjestelmät? Esimerkiksi pohjoisen kotieläintukea — joka on suomalainen tuki — ei ole koskaan maksettu EU:n maksimiin. Täälläkin pohjoisella pallonpuoliskolla, kun lehmät syövät heinää ja tekevät tästä ihmisille syömättömästä materiaalista meille tuotteita, niin on tosi tärkeää, että meillä toimii kotieläintoiminta.
Lämpöasia tuli hyvin esille: mistä me löydämme sen ensi talven lämmön ja energian, mikä korvaa venäläisen. Sitten yksi pieni detalji: 4H-nuorille on selkeä leikkaus — ainakin tässä keltaisessa kirjassa — ensi vuoden budjetissa 4H-toimintaan. [Toimi Kankaanniemi: Joululahjarahoilla hoidetaan! — Jari Myllykoski: Ei kai taas!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T12:34:59,2022-09-21T12:36:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_220,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_221,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Pyrin vastaamaan, mitä ehdin, jonkun verran läpijuoksua ja kootusti. Tietyistä teemoista jatketaan sitten seuraavissa puheenvuoroissa. 
Edustaja Pelkoselle: eläinten hyvinvointilaki on huomenna valtioneuvoston istunnossa.
 Edustaja Semille: ei ole tulossa norppien osalta ja kalastukseen mitään muutoksia. 
Ehkä sitten tässä koottuja asioita: Täällä nousi esille tämä nautapalkkioiden tilanne, eläinpalkkioiden tilanne, joka on juuri sellainen, kuten useampi edustaja kuvasi: erittäin epäoikeudenmukainen tilanne, joka oli riski, joka tuli, kun komissio vaati ohjelmakauden lopulle järjestelmän muutoksen. Olen asian ympärillä tehnyt töitä, ja työ jatkuu. Tiedotan heti ennen kaikkea eduskunnalle ja kaikille suomalaisille, kun selviää, mitä asialle voi tehdä. 
Asiassa on ehkä hieman haasteena täällä se — mistä edustaja Myllykoski puhui, ehkä muutkin — nöyristelemmekö EU:lle. Emme nöyristele EU:lle. Me nöyristelemme omalle oikeusjärjestelmällemme. Meillä on sellainen tulkinta, että selkeästi EU-oikeuden vastaisia lakeja ja asetuksia eivät virkamiehet suostu esittelemään eikä valtioneuvoston oikeuskansleri niitä hyväksy. Jos Kurvinen lähtee sellaisia esittämään tai joku muu ministeri, niin valtakunnanoikeus sitten kutsuu, ja se ei ole kovin miellyttävä asia, eli tämä Venäjän sortokausien perintö kääntyy nyt kielteisesti meitä vastaan. Meillä on hyvin tiukka tulkinta EU-oikeuden osalta, mutta työ jatkuu, enkä ole heittänyt hanskoja tiskiin eläinpalkkioitten osalta. 
EU-vaikuttaminen nousi täällä esille monessa puheenvuorossa, mikä oli erinomainen asia ja todella tärkeä asia. Itse olin koko viime viikon Euroopassa. Olin Strasbourgissa europarlamentissa tapaamassa meppejä. Sen lisäksi olin epävirallisessa maatalousministerien neuvostossa Prahassa viime viikolla. Osallistun ensi maanantaina Brysselissä seuraavaan maatalousministereitten viralliseen neuvoston kokoukseen. Olen ministerikaudella kaikkiin neuvoston kokouksiin tähän asti osallistunut. Tapasin kaksitoista meppiä, kaksitoista europarlamentaarikkoa, viime viikolla, ei suomalaisia. Siis suomalaisille tarjosin myös lounaan, mutta kaksitoista ei-suomalaista meppiä tapasin, muun muassa maatalousvaliokunnan puheenjohtajan, puolueryhmien valiokuntavastaavat valiokunnista. Juuri toimme tämän ennallistamisen osalta Suomen näkökulmia esille, hakeasioita, maatalouden tilannetta käytiin läpi. 
Edustaja Eestilä kysyi, mitä europarlamentille pitäisi tehdä. No, esimerkiksi sinne pitäisi äänestää Suomesta sellaisia meppejä, jotka eivät ota sellaista kantaa, että hake ei ole uusiutuva, kuten vaikkapa kokoomuksen Sirpa Pietikäinen äänesti, että ei ole uusiutuvaa hake. Mutta onneksi europarlamentin kanta ei ole se viimeinen kanta EU:ssa, vaan käynnistyvät tällaiset trilogineuvottelut, kolmikantaneuvottelut, jossa ovat komissio, europarlamentti ja neuvosto mukana, ja uskon, että niissä voidaan asiaan vielä vaikuttaa. 
Sitten, puhemies, yritän vielä tiiviisti näihin muutamiin koottuihin juttuihin vastata. Sähkön osalta hallitus seuraa tilannetta: onko tehtävissä toimenpiteitä vielä sähkökulujen osalta. Elintarvikemarkkinalain osalta olen tuomassa eduskuntaan vielä tällä kaudella tällaisen korjaussarjan, vähän niin kuin kovennetun paketin markkinatilanteen auttamiseen. Lisäksi toivon, että kaikki puolueet sitoutuvat vaaliohjelmissaan seuraavissa vaaleissa avaamaan kilpailulain ruokamarkkinan osalta. 
Edustaja Pitkolle toteaisin, että muun muassa Helmi-ohjelmalla ja Metso-ohjelmalla huolehditaan hiilinieluista, ja kasvava metsä sitoo hiilinieluja. Meidän pitää saada nuorten metsien rästityöt kuntoon, eli hakkuita pitää tapahtua nuorissa metsissä, jotta ne ovat voimakkaampia hiilinieluja. 
Sitten otan, puhemies, vielä yhden asian esille. Lannoitteitten saatavuudesta olen äärimmäisen huolissani, ja siltä osin tarvitaan Euroopan unionin laajuisia toimenpiteitä, koska lannoitemarkkinat ylittävät maiden rajat. Pitäisi ehkä esimerkiksi näitä energiayhtiöitten kohtuuttomien voittojen tuottoja suunnata sitten lannoiteteollisuuden tukemiseen.
Pahoittelen, arvoisat edustajat, että en voi tämän enempää vastata. Ehkä saan viisi minuuttia muiden kysymysten jälkeen. Monia detaljeja jäi vastaamatta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-09-21T12:36:13,2022-09-21T12:40:22,Tarkistettu,1.1
2022_97_222,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Huomioidaan tämä. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_223,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Suurpedot aiheuttavat miljoonien eurojen arvosta vahinkoja Suomessa. Kannanhoidollinen metsästys on osaltaan auttanut hillitsemään tätä ongelmaa. Se on nyt jäissä tällä hetkellä niin suden kuin myös karhunkin osalta erinäköisten valitusten myötä. Miten, herra ministeri, näette kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksen vahinkojen aiheutumiseen ja esimerkiksi ihmisarkuuden säilymiseen? Ja mitä osaltanne aiotte tehdä, jotta suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on mahdollista tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-21T12:40:24,2022-09-21T12:41:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_224,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_225,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri ei vastannut minun kysymykseeni. Minä toistan sen edelleenkin ja nostan siihen vielä sitten nämä nuoret viljelijät.
Elikkä jos meillä vienti lähtisi vetämään paremmin kuin tuonti elikkä kääntyisi päinvastoin, niin ainakin minä uskon, että nuoret viljelijät saattaisivat hyvin kiinnostua siitä, että lähtevät investoimaan ja laajentamaan toimintaa ja pystyvät maatalouden kannattavuutta ja tuottajien käteenjäävää osuutta entisestään kasvattamaan. Tällä olisi Suomenkin elintarviketuotantoon merkittävä vaikutus, koska meillä on kumminkin tämä niin sanottu ruokaturvallisuus korkealla tasolla, ja uskoisin, että sillä olisi myös Euroopassa ja ympäri maailmaa viennissä mahdollisuuksia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-21T12:41:12,2022-09-21T12:42:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_226,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_227,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille vastauksesta. Itse totean, että taisivat ne äänestysluvut olla semmoisia, että äänestipä Pietikäinen puolesta tai vastaan, niin sillä ei ollut mitään merkitystä. [Toimi Kankaanniemi: Mielipide kuitenkin!] Äänestysluvut olivat yli 400 ja 109. Mutta kaikkea voi tietenkin spekuloida.
Mutta, arvoisa ministeri, kyllä tämä ihan oikea huoli on, että Euroopan unionin komission valmistelu on ala-arvoista. Se on irtaantunut täysin käytännöstä, ja se tauti on levinnyt parlamenttiin. Siellä äänestellään ideologian perusteella, ja ne faktat, mitä siellä esitetään, eivät päde Suomen kohdalla. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta ei mainitse metsiä, joten epäsuorasti voitaisiin jopa vetää johtopäätös, että Suomen metsäpolitiikka on Suomen omissa käsissä. Mutta nyt näyttää kyllä vakavasti siltä, että siellä on komissio ja parlamentti, jotka ilmasto- ja energiapolitiikan kautta ottavat todellisuudessa vallan suomalaisesta metsäpolitiikasta. Kysymys kuuluu, kuten edustaja Sankelokin kysyi: onko hallitus nyt yhtenäinen, kun se menee neuvottelemaan esimerkiksi uusiutuvan energian direktiiviä vastaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T12:42:06,2022-09-21T12:43:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_228,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_229,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan selvää, että meidän tulee yhtenäisesti puolustaa Suomen metsien käytön oikeutusta, sillä on sekä hiilensidonnan että monimuotoisuuden kannalta tärkeää, [Toimi Kankaanniemi: Onko hallitus yhtenäinen?] että meidän metsäpäätöksenteko pysyy omissa käsissä, ja se on tärkeää myös kansantalouden kannalta.
Mutta varsinainen kysymykseni kohdistuu vielä tähän viime aikojen sähkön kustannusten nousuun. Esimerkiksi kasvihuonetiloilla saattavat sähkön kustannukset olla yli 20 prosenttia kustannuksista, ja jokainen voi kuvitella, että jos ne vaikka viisinkertaistuvat, niin tätä ei pystytä siirtämään hintoihin. On huoltovarmuudenkin kannalta merkityksellistä, pidämmekö meidän kasvihuonetuotannon yllä vai annammeko sen loppua, ja loppuminen ei välttämättä tapahdu pelkästään talvikuukausien ajaksi, vaan voi olla pitempiaikaisia seurauksia, ja tällöin ruoan ostaminen faktisesti siirtyy Pohjois-Afrikkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-09-21T12:43:27,2022-09-21T12:44:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_230,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_231,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun arvostettu entinen ulkoministeri Heikki Haavisto tuli Brysselistä EU-jäsenyysneuvotteluista maaliskuussa 94, hän oli erittäin synkällä mielellä. Hän totesi, että Suomen maatalouden käy huonosti Euroopan unionin jäsenyydessä. Nyt on kulunut lähes 30 vuotta, ja näemme sen tosiasian, että Suomen maatalous on mennyt alaspäin monella tavalla. Sitä on kahlittu erittäin voimakkaasti Brysselin päätöksenteolla. Se, että suomalaiset ovat päätöksenteossa mukana, ei ole näkynyt juuri millään tavalla. On aika pysähtyä miettimään, onko Euroopan unionista Suomelle kaiken kaikkiaan, ja erityisesti Suomen maa- ja metsätaloudelle, mitään hyötyä, onko pelkkää miinusta ja maatalouden, metsätalouden ja maaseudun alasajoa, jota tämä jäsenyys merkitsee. Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T12:44:36,2022-09-21T12:45:52,Tarkistettu,1.1
2022_97_232,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_233,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa eläinsuojelusta vastaava ministeri! Ihmiset haluavat nähdä näinä päivinä parannuksia eläinten oloissa. Olemme saamassa eduskuntaan eläinsuojelulain, joka sisältää parannuksia eläinten hyvinvointiin. Se ei kuitenkaan sisällä lainkaan parannuksia turkiseläinten oloihin, joka on selvästi se meidän Suomen eläinpolitiikan pimeä kohta, jos niin voisi sanoa.
Suomalaisten tuki nykymuotoiselle turkistarhaukselle on jo menetetty. Samalla on nähty, että turkistarhoilla on ahdinko ja se ahdinko on vain syventynyt tämän maailmanpoliittisen tilanteen myötä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Olisin toivonut, että tässä budjetissa oltaisiin esitetty turkistuottajien luopumis- ja siirtymistukea, jotta tuottaja voisi luopua heikosti kannattavasta elinkeinosta ja saada avun uuteen siirtymisessä. Samalla kenties meiltä säästyisi julkisia tukirahoja vaikka ruoantuotannon tukemiselle. Voisitteko, ministeri, harkita tällaisen tuen valmistelun käynnistämistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-09-21T12:45:52,2022-09-21T12:46:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_234,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_235,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tavattiin tuossa aamupäivällä Ranskan senaatin edustajia täällä eduskunnassa ja puhuttiin muun muassa metsien käytöstä, ja pidin siellä kunnon luennon sitten siitä, kuinka vastuullista tämä metsien käyttö Suomessa on ja meillä riittää metsää moneen tarkoitukseen. Siellä kyllä yksi Suomen hallituspuolueen edustaja tämän minun paasauspuheenvuoroni jälkeen sanoi, että olen eri mieltä. Ei ole kyllä aiheetonta perätä sitä, että meillä pitää olla yhtenäinen kanta, kun puolustamme Suomen metsiä eurooppalaisilla kentillä. Kyllä hallituksessa pitää käydä perusteellinen keskustelu, että se viesti on yhtenäinen.
Toinen asia, jonka tässä otan esille, liittyy sukupolvenvaihdoksiin. Nimittäin meidän maatilat pitää saada siirtymään aina seuraaville sukupolville, meillä on perheviljelmiä, ja ajankohta on se tärkeä asia. Jos sitä sukupolvenvaihdosta ei tehdä ajoissa, jälkipolvet ovat kerenneet lähtemään jo muualle, ja se jää tekemättä. Mikä on ministerin ajatus, mitä tässä pitäisi tehdä luopumisjärjestelmien osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-21T12:46:57,2022-09-21T12:48:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_236,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_237,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja edustaja Kivelä! Sille on syynsä, että Suomessa tuotetaan lihaa. Edustaja Kivelä voi tulla kokeilemaan lappilaiselle nurmipellolle viljellä kurpitsaa — siitä ei tule yhtään mitään. Mutta sen sijaan meillä on lehmät, meillä on lampaat, evoluution ihmeet, jotka kykenevät muuttamaan tämän ihmisravinnoksi kelpaamattoman biomassan sitten ravinnoksi, maidoksi ja lihaksi. Ja Suomessa se tehdään maailman eettisimmin, ekologisimmin, ja kaikkien eläinten hyvinvoinnista huolehditaan. Eikö tämä ole juuri sellaista tuotantoa, jota meidän täytyy ehdottomasti tukea? Ja emme myöskään saa unohtaa poroa, riistaa ja villikalaa, niissäkin meillä on valtavasti potentiaalia. Kysyisinkin ministeri Kurviselta: mihin toimenpiteisiin voisimme ryhtyä lihantuotannon lisäämiseksi maassamme? [Petri Huru: Syötetään nurmipellot lehmille eikä hanhille!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-09-21T12:48:12,2022-09-21T12:49:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_238,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_239,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Milloin, ministeri Kurvinen, hallitus julistaa maatalouden hätätilan ja ryhtyy toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi? Mitkä ovat ne konkreettiset toimet, millä tähän päästään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T12:49:05,2022-09-21T12:49:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_240,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_241,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä se nyt vain on niin, että Lounais-Suomi on koko Itämeren suurimpia fosforin ja typen valuman lähteitä. Tämä kaupunkien ja teollisuuden vedenpuhdistus on parantunut, mutta maatalouden osuus näistä ei-luonnollisista lähteistä on kolme neljäsosaa fosforipäästöistä ja kaksi kolmasosaa typpipäästöistä, tämä on fakta. Ja tämä johtuu siitä, että meillä Varsinais-Suomessa on niin paljon sika‑ ja siipikarjatiloja, että kun se lanta levitetään sinne, niin sen takia se valuu. Minä en ole syyttänyt viljelijöitä vaan nimenomaan pyytänyt heille apua kierrätyskorvauksen muodossa, jotta he voivat sitä lantaa kierrättää ja sitä voidaan kuljettaa niille alueille Suomessa, joilla sitä tarvitaan. Minä olen pyytänyt apua tähän enkä syyllistänyt ketään.
Toivon edelleenkin ministeriltä vastausta näistä Saaristomeri-ohjelman toimista, joihin ette vielä ehtinyt vastata. Eli mitä toimenpiteitä siellä on? Tiedän, että budjetissanne on ainakin kuusi toimenpidettä tähän liittyen. Olen varma, että niitä saada eteenpäin, jotta me voimme viljelijöiden ja muiden kanssa yhdessä tehdä sellaisia toimia, että saamme Saaristomeren pois sieltä hotspot-listalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-21T12:49:27,2022-09-21T12:50:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_242,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_243,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy kyllä todeta edustaja Pitkon puheenvuoron johdosta, että ajatteletteko todellakin niin, että Suomen talous on nyt niin hyvässä mallissa, että me voidaan yhdestä elinkeinosta, joka on alueellisesti erittäin merkittävä, kuten turkistarhaus on varsinkin Pohjanmaan suunnalla, ihan huolettomasti luopua eikä siinä ei ole mitään ongelmia. En todellakaan näin itse näe, vaan sitäkin elinkeinoa tulee kehittää, ja varmasti kestää kansainvälisen vertailun se tapa, miten Suomessa asioita hoidetaan.
Vielä varsinaisesti tähän metsätalouteen ja Suomen edunvalvontaan EU-tasolla: Täällä on jo puhuttu siitä, kuinka näillä metsillä on tärkeä ympäristöllinen merkitys ja kansantaloudellinen merkitys. Otan vielä esille myöskin aluepoliittisen merkityksen. Tämä metsien raha jää nimenomaan maaseudulle siihen tuotantoketjuun. Metsäteollisuus on pääosin pienillä paikkakunnilla. Mikään aluepolitiikka, tehdään me alueellista opintohyvitystä tai mitä hyvänsä, ei tule korvaamaan sitä, jos metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä ei pidetä yllä. Toivon, että sitä pidetään tärkeänä. [Eduskunnasta: Juuri näin! — Keskeltä: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-21T12:50:34,2022-09-21T12:51:47,Tarkistettu,1.1
2022_97_244,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_245,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia, ministeri Kurvinen, että olette jatkanut vahvaa vaikuttamistyötä ja edunvalvontatyötä Euroopan unionissa, sen kaikissa toimielimissä ja jäsenmaiden kesken. Juuri tätä me tarvitsemme, jotta Suomen erityisolosuhteet siellä otetaan huomioon, oli sitten kysymys metsistä, oli kysymys maataloudesta. Meidän pohjoinen sijaintimme, havumetsävyöhykkeemme, on ihan erilainen kuin keskimäärin alueet Euroopassa, ja tätä viestiä meidän pitää tuoda yhtenäisesti — korostan: yhtenäisesti — koko kansakunnan taholta. Siellä ei soraääniä saa olla.
On myöskin erittäin hyvä kuulla, että päivitätte elintarvikemarkkinalain, tuotte siihen korjaussarjan. Se on tarpeen, se on äärimmäisen tärkeä asia. Lisää kaluunoita pitää elintarvikemarkkinavaltuutetulle saada, jotta tämä markkinatasapaino saadaan paremmaksi.
Ja sitten, hyvät kollegat, äärimmäisen tärkeä asia on se, että me sitoudumme seuraavassa hallitusohjelmassa siihen, että kilpailulakia uudistetaan. Tämä ei toimi nyt. Se nähdään kaikessa, että kauppa korjaa potin tilanteessa kuin tilanteessa. Ei ole tässä maassa vielä syntynyt sellaista tilannetta, jossa kauppa ei pärjäisi. Se pärjää aina, tekee vuosi vuodelta parempaa ja parempaa tulosta, viljelijät huonompaa ja huonompaa. Näin ei voi jatkua, ja siksi me tarvitaan lainsäätäjän työtä tähän.
Ja sitten täällä tuli esille, että suomalaiset hiilinielut olisivat jotenkin romahtaneet. Eivät ole. Ainoastaan hiilinielujen kasvu on pienentynyt. Sekään ei ole loppunut — se ei ole romahtanut mihinkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-09-21T12:51:47,2022-09-21T12:53:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_246,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_247,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä edustaja Kalmarin linjoilla ja lähden tätä asiaa purkamaan siltä osin.
Tänään sain sähköpostia kokemäkeläiseltä pieneltä marjatilalliselta, joka on ahdingossa sähkölaskujensa kanssa. Hänelle tulee 2 900 euron sähkölasku elokuulta, ja hän on pyytänyt Fortumilta 30 päivän siirtoa, mikä on aiemmin onnistunut, mutta justiin tässä tilanteessa Fortum ei siihen suostu. Tämä ei tietysti ole ministerin pelikenttä, mutta toivoisin, että valtioneuvostossa käytäisiin nyt keskustelua siitä — kun on valtionyhtiöstä kysymys ja tästä sähkötilanteesta kaiken kaikkiaan — että kaikki keinot otettaisiin käyttöön. Olisi jopa ikävää ja vastuutonta antaa valtionyhtiön kaataa meidän tilallisemme tässä suuressa sähkökriisissä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T12:53:21,2022-09-21T12:54:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_248,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Vielä edustaja Östman, ja sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_249,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksistanne koskien eläinpalkkioiden maksatuksia. Silti toivon, tai oikeastaan edellytän, että viette vakavan viestin ihan pohjalaasittain — tiedätte hyvin — sekä kotimaan virkamiehille että EU:n pöytiin, että nyt tarvitaan unionin laajuista päättäväisyyttä siinä, että ruoantuotannon säilyttäminen on meille prioriteetti eikä sitä missään tapauksessa ainakaan EU:n tai Suomen virkamiesten omilla toimenpiteillä ajeta alas.
Vielä haluaisin puhua toisesta haasteesta, mihin edustaja Kalmarikin viittasi: miten käy meidän kasvihuoneviljelijöille. Kotimaista kurkkua, tomaattia ja salaattia on todennäköisesti vähemmän tarjolla ensi talvena sähkökriisin vuoksi. Ja jos näin käy, onko meillä tulevaisuudessa kotimaisia tomaatteja ja kurkkuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-21T12:54:23,2022-09-21T12:55:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_250,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_251,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Vastasin edellisessä puheenvuorossa tähän sähkökysymykseen, ja sitä hallitus seuraa ja tutkiskelee.
Edustaja Elorannalle: Saaristomeren tilan otan erittäin vakavasti, ja työtä sen eteen pitää tehdä. Ja siinä on tärkeää tosiaan, että mitään syyttelyä ei tapahdu, vaan se on kaikkien yhteinen asia, ja koen itse, että Lounais-Suomen maataloustuottajat myös ottavat tämän tilanteen vakavasti. Ja meillä on tämmöinen tiekartta olemassa, on ojituksia, peltojen kipsityksiä, peltojen kasvipeitteisyyttä ja erilaisia toimenpidekokonaisuuksia, jotta saataisiin tilanne paremmaksi. Se on huono tällä hetkellä, ja ehdottomasti parempaan suuntaan meidän pitää päästä.
Täällä ainakin edustaja Piirainen, parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja, maataloustyöryhmän puheenjohtaja, otti esille tämän ruokaviennin, ja se on meillä huono, ja sen eteen meillä nyt on tällainen toimeenpanosuunnitelma. Tästä asiasta tehtiin iso selvitys, ja sen eteen on nyt myös toimeenpanosuunnitelma tällä vaalikaudella syntymässä. Keskustelin erään elintarvikevientiä tekevän ison yrityksen kanssa, ja heidän edustajansa sanoi aika hienosti, että meidän pitäsi päästä ruokaviennistä elintarvikkeitten kansainväliseen kauppaan, eli meillä pitäisi saada, sen sijaan, että me viemme... On hyvä, että me viemme maitojauhetta maailmalle, mutta olisi parempi, kun se olisi juustoa tai kun me saisimme huonompien ruhonosien lihan viennin sijaan vietyä jotakin kinkkua, joka tunnettaisiin pitkin maailmaa, niin kuin monella muulla maalla on. Ja mielestäni Irlanti on sellainen pieni maa, josta voisimme ottaa mallia. He ovat nostaneet parissakymmenessä vuodessa valtavasti omaa elintarvikevientiään.
No, sitten täällä edustaja Koskela otti esille turvepellot. Haluan nyt vähän kehua itseäni, kuin eteläpohjalainen saa kehuakin joskus itseään. Näissä CAP-neuvotteluissa puolustin voimakkaasti turvepeltojen asemaa ja pidin juuri tästä asiasta huolta, että turvepeltoja voi viljellä jatkossakin. Niihin oli tulossa valtavia rajoituksia pohjaesityksessä, mutta saimme ministeriön hyvän virkakunnan tuella ja koko Suomen EU-vaikuttamisella aikaan sen, että jatkossakin voivat ruuantuotannossa olla turvepellot hyvin voimakkaasti. Ja perussuomalaisille ja oppositiolle kiitos tuesta, kun se on tukea antanut — hintsusti, mutta silloin kun on tukea antanut, niin kiitos siitä. [Oikealta: Näissä asioissa!]
Ja sitten nousi esille tämä EU:n metsävaikuttaminen, ja vastaukseni kokoomuksen edustajien kysymyksiin on se, että kyllä, hallitus on yhtenäinen ja meillä on olemassa esimerkiksi ennallistamisesta hyvin selkeä kanta. Jaan monen edustajan huolen siitä, että nyt liikutaan jo myös EU:n toimivallan rajoilla. On tietysti selvää, että EU:lla on toimivaltaa energiapolitiikkaan ja EU:lla on toimivaltaa luonto- ja ympäristöpolitiikkaan, mutta tietenkään se ei sieltä saa liukua sitten sinne ydinmetsäpolitiikkaan. Ja ehdottomasti olen sitä mieltä ja hallitus on sitä mieltä, että metsäpolitiikka kuuluu jäsenvaltioille. Me pidämme siitä hyvin voimakkaasti kiinni. Tietysti aina on yksittäisiä edustajia ja on varmasti hallituspuolueilla yksittäisillä edustajilla yksittäisiä kantoja, mutta niin tuntuu olevan myöskin oppositiopuolueilla, niin että toivon, että myös kokoomus kertoo, kun vaalit lähenevät, äänestäjille, mitä mieltä todella te olette metsäpolitiikasta ja ylipäänsä luonnonvarojen käytöstä. Itselle on ainakin jäänyt hieman se asia epäselväksi. [Markku Eestilä: Meillä on paperi siitä!]
No, sitten katson, mitäs muita kysymyksiä on, mihin en vielä ole vastannut. 
Edustaja Kärnän omavaraisuusstrategiakysymys — hyvä ajatus, laitetaan myös sitäkin tuolla työn alle.
 Ja edustaja Kankaanniemi esitti hyvin tämmöisen todella ydinkysymyksen siitä, että Euroopan unioni ja maatalous... Tosiasia on se, että maataloudessa ja kalataloudessa Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta ja kaikissa asioissa joudumme Brysselistä asioita kyselemään. Se on tullut tässä viiden kuukauden aikana hyvinkin tutuksi. Mitä EU on tuonut maataloudelle? On tuonut vaikeuksia ja byrokratiaa, mutta on tuonut tietysti myös ennustettavuutta. Edetään viiden vuoden, seitsemän vuoden putkissa, eivät ole maataloustuet riippuvaisia mistään kansallisista maataloustuponeuvotteluista, eivät ole maataloustuet täysin riippuvaisia hallituspohjan muutoksista. Se on tietysti tuonut ennustettavuutta ja on positiivinen asia. Myös uudessa CAPissa on positiivisia piirteitä, ei valtavaa parannusta, mutta on esimerkiksi mahdollisuus muuttaa viljelyssuunnitelmiaan, mahdollista ottaa omilta lohkoiltaan kuvia, tarkastus ei ole niin paljon semmoisen silmämääräisen tarkastajan varassa vaan digitaalisuutta hyödynnetään voimakkaasti, ja on vahva ilmasto-, ympäristöpainotus myöskin. Mutta toki on EU tuonut vaikeuksiakin, ja viime kädessä se on sitten tämmöinen kansallinen, hyvin tämmöinen eksistentiaalinen kysymys, missä porukassa me olemme, [Toimi Kankaanniemi: Natossa!] varsinkin kun tiedetään, että Euroopassa riehuu sota ja käydään taistelua demokratian ja autoritääristen järjestelmien välillä.
No, sitten ehkä loppuun haluan vielä antaa vastauksen kahteen kysymykseen, juuri valiokunnan puheenjohtajan kysymykseen, kun se oli minusta niin tärkeä, ja siellä aikaisemmin nousi esille, koska julistetaan hätätila.
Arvoisa puhemies! En usko semmoisiin julistuksiin ja liturgioihin, vaan töitä pitää joka päivä tehdä ja yrittää saada pieniä parannuksia aikaan äärettömän vaikeassa tilanteessa. Kannanhoidolliseen metsästykseenkin vaikeassa tilanteessa yritetään saada parannuksia aikaan.
Hallitus on huoltovarmuuspaketin tuonut edeltäjäni, ministeri, edustaja Lepän aikana, 300 miljoonaa huoltovarmuuspaketin kautta, kiinteistöveron palautus 16 miljoonaa. Teen itse töitä sen eteen EU:ssa, että se saataisiin pysyväksi, käytännön töitä.
Ja mitä haluaisin sanoa nuorelle tuottajalle tai nuorelle pariskunnalle, joka harkitsee tilan jatkamista, mistä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari kysyi: Ensinnäkin uudessa CAPissa meillä on investointitukia, aloitustukia — ne ovat tärkeitä — mutta kaikista isoin asia on se, että kyllä me syödään joka päivä useamman kerran päivässä. Ei ruokaileminen mihinkään lopu, ja itse näen, että tässä tilanteessa, kun nähdään, mikä turvallisuuskriisi Euroopassa on, en tiedä kovempaa maanpuolustustyötä ja turvallisuustyötä kuin se, että lähdetään aamulla navettaan ja lähdetään hoitamaan tämän vuoden sadonkorjuu kuntoon ja hoitamaan niitä meidän peltojamme. Ja onneksi, kun teen paljon tilavierailuja, kierrän kenttää, tapaan MTK:n ja SLC:n johdon lisäksi myös niitä käytännön viljelijöitä aika paljon, niin kyllä nuorilla tuottajilla on uskoa ja he pitävät huolta omasta osaamisestaan, ainakin yrittävät pitää huolta omasta jaksamisestaan, ja he menevät eurot edellä, eläinten hyvinvointi ja ympäristön tila edellä. Ja olen ihan varma, että suomalainen maatalous menee tämänkin vaikean kriisin läpi.
Kiitos erinomaisesta keskustelusta erittäin tärkeässä asiassa. Kiitos teidän voimien toivotuksistanne.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-09-21T12:55:33,2022-09-21T13:02:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_252,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Siirrytään sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. — Ministeri Sarkkinen, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_253,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä vahvistetaan sosiaaliturvaa ja tuetaan kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun keskellä. Esityksessä myös uudistetaan työttömyysturvaa, kuntoutusetuuksia ja muita sosiaaliturvaetuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle esitetään määrärahoja 15,9 miljardia euroa, joka on 21 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Talousarvioesitys sisältää useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kansalaisten ja erityisesti lapsiperheiden ostovoimaa sekä vastataan elinkustannuksien nousuun. Hallituksen esitykset budjettiriihessä päätetystä ostovoimakokonaisuudesta tuodaan eduskunnalle mahdollisimman pikaisesti tulevina viikkoina. Työttömyysturvan lapsikorotukseen ehdotetaan 20 prosentin sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan 10 prosentin korotusta vuoden 2023 ajaksi. Lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen ehdotetaan 5 euron nostoa kuukaudessa vuoden 23 ajaksi. Lisäksi OKM:n vastuualueeseen liittyen opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron nostoa kuukaudessa vuoden 23 ajaksi. Edellä mainittuihin toimenpiteisiin varataan yhteensä noin 47 miljoonaa euroa.
Joulukuussa lapsiperheille maksettava ylimääräinen kuukauden lapsilisä tuodaan eduskuntaan tämän vuoden lisätalousarvion yhteydessä. Toimi toteutetaan siten, että myös pienituloisimmat, toimeentulotukea saavat perheet hyötyvät siitä.
Lisäksi varhaiskasvatusmaksujen alennuksen yhteydessä linjattiin, että yksityisen hoidon tuen hoitolisään ehdotetaan 100 euron korotusta, jonka vaikutukset kompensoidaan kunnille.
Arvoisa puhemies! Myös eläkkeensaajia tuetaan nousevien kustannuksien keskellä. On hyvä huomata, että työeläkkeisiin tulee vuodenvaihteessa poikkeuksellisen suuri, arviolta 6–7 prosentin indeksikorotus. Myös takuu- ja kansaneläkkeisiin tehdään vuodenvaihteessa jälleen indeksikorotus. Jo kuluvana vuonna takuueläkkeen taso on nostettu noin sata euroa korkeammalle tasolle kuin se oli vaalikauden alussa.
Ikäihmisiä auttaa myös se, että lääkekattoon ei vuonna 23 esitetä tehtäväksi indeksikorotusta, mikä lisää valtion menoja noin 8,7 miljoonalla eurolla ja estää kansalaisten lääkekulujen nousua korkean inflaation olosuhteissa.
Eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormia korotetaan vuodesta 23 alkaen. Energian hinnannousun vuoksi arvio korotustarpeesta on 57 prosenttia. Vastaavalla prosentilla korotetaan yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 1.1.23 alkaen. Esitysten lisäkustannus vuodelle 23 on yhteensä arviolta noin 6,3 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan verotukseen tehtävän sähkövähennyksen täydentäjäksi Kelan kautta toteutettavaa sähkötukea, joka auttaa nousevien sähkönhintojen kanssa ongelmissa olevia, sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia pienituloisia kotitalouksia. Täydentävään talousarvioon tuleva tuki on tarkoitettu niille, ketkä eivät tulojen pienuuden vuoksi voi täysimääräisesti hyödyntää verovähennystä.
Arvoisa puhemies! Työttömyysturvaan ehdotetaan ensi vuodelle 2,3 miljardia euroa, joka on vajaa 0,3 miljardia vähemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu työttömien määrän arvioidusta laskusta, eli positiivinen työllisyyskehitys tuo säästöjä valtiontalouteen. Työttömyysturvassa on huomioitu myös palkansaajan työssäoloehdon uudistaminen tuloperusteiseksi, josta myöhemmin annettavaa esitystä työstetään edelleen lausuntopalautteen pohjalta. Tuloperusteinen työssäoloehto ei lisää valtionosuutta työttömyysturvamenoista.
Tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Muutos lisää valtionosuutta työttömyysturvamenoista noin 1 miljoonalla eurolla.
Sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamisen selkeyttäminen ja nykyistä laajemmat opiskelumahdollisuudet työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä lisäävät valtionosuutta työttömyysturvamenoista noin 5 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Arvoisa puhemies! Sairausvakuutukseen ehdotetaan ensi vuodelle 2,3 miljardia euroa, joka on vajaat 120 miljoonaa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Sairausvakuutuksen määrärahatasossa on huomioitu miljoona euroa valtionkorvauksen paperittomille annetun välttämättömän hoidon kustannuksiin sekä 10 miljoonaa euroa rajat ylittävää terveydenhuoltoa koskevista lainmuutoksista aiheutuviin menoihin.
Kuntoutusrahaetuuksien kehittämiseen on varattu 2,7 miljoonaa euroa, jolla toteutetaan kuntoutuskomitean ehdotuksia.
Sairausvakuutuksessa on huomioitu myös hoitajamitoituksen rahoitukseen liittyvinä muutoksina yksityisen sairaanhoidon korvausten säästöä 42,7 miljoonaa euroa sekä lääkesäästöä 46 miljoonaa euroa. Näihin liittyviä hallituksen esityksiä valmistellaan edelleen lausuntopalautteen pohjalta, ja ne annetaan tulevina viikkoina eduskunnalle.
Elokuussa 22 voimaan tullut perhevapaauudistus lisää määrärahatarvetta 5,4 miljoonaa euroa vuodelle 2023.
Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 373,6 miljoonaa euroa, joka on 11,2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahasta 50 miljoonaa euroa on taseen jakamattomien voittovarojen purkua ja 64,25 miljoonaa euroa niin sanottua budjettirahoitteista kompensaatiota.
Vuonna 2024 rahapelitoiminnan tuotoilla rahoitettujen järjestöjen avustukset siirtyvät parlamentaaristen linjausten mukaiseksi osaksi valtion budjettirahoitusta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-21T13:02:34,2022-09-21T13:08:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_254,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Lindén, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_255,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan vähän rauhallisemmalla tahdilla ja hengitänkin välillä. [Naurua] Kuuntelin ihaillen kollega Sarkkisen äskeistä puheenvuoroa.
Budjetista ei voi puhua ilman numeroita ja lukuja, se on ihan selvä, mutta paksussa kirjassa on valtavan paljon tärkeitä asioita. Ja tuskin teistä moni, en niin tiedä, on kiinnittänyt huomiota siihen, että sivulla 774 on yhdellä pienellä rivillä äärettömän tärkeä asia. Ainakin minun mielestäni se on tärkeä. Se liittyy siihen arvioon, miten meillä perusterveydenhuollon lääkärivastaanottokäyntien määrä kehittyy vuosina 20—23. Meillähän on toistuvia kansainvälisiä arvioita tehty siitä, mikä on Suomessa terveydenhuollon suurin ongelma. Se on ollut perusterveydenhuollon jälkeenjääneisyys, itse asiassa, aleneva suorituskyky. Ja sillä rivillä todetaan, että kun meillä viime vuonna toteutui 8,6 miljoonaa lääkärikäyntiä, niin ensi vuonna on 11 miljoonaa. Se on kasvua 28 prosenttia. Se on itse asiassa niin merkittävä kasvu, että se pitkälti ratkaisee tämän kenties tärkeimmän ja kiperimmän asian, mikä meidän koko terveydenhuoltojärjestelmässä on.
No, sitten menen paljon isompiin lukuihin. Tuossa ministeri Sarkkinen esitteli tätä pääluokkamme kokonaisuutta. Voidaan todeta, että tästä 80 miljardin euron budjetista itse asiassa melkein puolet on sosiaaliturvan tai sosiaali- ja terveyspalvelujen määrärahoja, koska niitä on 20,6 miljardia siellä hyvinvointialueilla, joka on VM:n pääluokassa, joka myöhemmin tänään käsitellään, ja sitten 16 miljardia tässä STM:n pääluokassa.
Kun lähtee katsomaan, mitä uudistuksia ensi vuonna on tarkoitus tehdä, niin itse asiassa merkittävimmät palvelujärjestelmän uudistukset — ja koska budjetista on kysymys, niiden rahoitus — löytyvät nimenomaan sieltä hyvinvointialueiden kohdasta. Siellä on 71 miljoonaa euroa hoitotakuun rahoittamiseen, siellä on 128 miljoonaa plus erillinen 10 miljoonaa euroa tähän hoitajamitoitukseen. Siellä on 37 miljoonaa euroa ikääntyneiden kotihoidon kehittämiseen, siellä on 22 miljoonaa euroa vammaispalveluihin, siellä on 18 miljoonaa euroa mielenterveys- ja päihdepalveluihin, lastensuojeluun kootusti kolmesta eri kohdasta 20 miljoonaa, oppilashuoltoon 8,6 miljoonaa. Näistä, jotka äsken luettelin, tulee yhteensä 295 miljoonaa euroa.
Lisäksi siellä on yleiseen, huom. yleiseen, palvelutarpeen kasvuun se yksi prosentti, joka on rahassa 253 miljoonaa euroa. Sitten siellä on kustannustason muutokseen, joka on tämä paljon puhuttu hyvinvointialueiden indeksi, 756 miljoonaa euroa. Lisäksi meillä STM:n pääluokasta löytyy omalla kohdallaan hoitotakuun rahoittamiseen tämän RRF-mekanismin kautta yhteensä 118 miljoonaa, ja sitten meiltä löytyy OKM:n ja TEMin budjetista merkittävä panostus, yhteensä 37 miljoonaa euroa, jolla nimenomaan lisätään sitten hoitohenkilöstön koulutusta. Näistä tulee yhteensä 1 460 miljoonaa euroa. Nyt kun täällä kysyttiin aiemmissa keskusteluissa muihin asioihin liittyen, mitä hallitus tekee, niin hallitus panostaa 1 460 miljoonaa euroa lisää ensi vuonna nimenomaan näihin kysymyksiin. Tämän halusin tässä lyhyesti todeta.
Tässä käytettävissä olevan ajan puitteissa en mene yksityiskohtiin sen pidemmälle, mutta ehkä mainitsen tuosta varsinaisesta STM:n pääluokasta, joka koostuu, niin kuin tässä ministeri Sarkkinen totesi, ennen kaikkea näistä neljästä suuresta sosiaaliturvakokonaisuudesta: työttömyysturvasta, eläkkeestä, perhe-etuuksista ja sairausvakuutuksesta, jossa työttömyysturvan menot vähenevät parantuneen työllisyyden takia ja muut näistä edellä mainituista jonkun verran sitten kasvavat. Sitten sieltä rahoitetaan kuutta seitsemää isoa STM:n alaista laitosta, siis THL:ää, Työterveyslaitosta ja niin edelleen, mutta myös varsinaisiin palveluihin on kohdistettu sinänsä pieniä määrärahoja, mutta äärimmäisen tärkeitä.
Lääkärihelikopteritoimintaan 3,6 miljoonaa euroa enemmän kuin aikaisemmin, mielenterveyspalveluihin YTHS:n puitteissa 1 miljoonaa euroa, turvakotitoimintaan, kansalliseen lapsistrategiaan, Pohjanmaan hyvinvointialueelle sijoitettavaan potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskukseen 1,1 miljoonaa ja niin edelleen. Ja mikä kaikkein tärkeintä, myös tieteellisen tutkimuksen lisäämiseen 5 miljoonaa euroa, joka kääntää tämän pitkään tapahtuneen laskun uudelleen nousuun. — Kiitoksia. [Sari Sarkomaa: Kun ensin leikkasitte, mitä eduskunta lisäsi! Plus miinus nolla!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-21T13:08:14,2022-09-21T13:13:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_256,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Sitten siirrytään minuutin vastauspuheenvuoroilla käytävään keskusteluun. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_257,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille. Nostan muutamia kysymyksiä. Yksi liittyy potilasturvallisuuteen. Toissa päivänä hyväksyttiin pakkolaki, ja nyt sitten kysyn, millä tavalla potilasturvallisuutta jatkossa edistetään. Toivoisin, että tänne budjettikirjaan palautettaisiin ne luvut niin sattuneista vuosittaisista vahingoista kuin kustannuksista, ja pyytäisin esimerkiksi ministeri Lindéniltä, kun arvostatte näitä erilaisia kirjoja, joissa on paljon hyvää tietoa meille, että saisimme ne sinne takaisin. Ne on poistettu vuonna 2017.
Kysyisin paperittomien terveydenhuollon laajentamisesta: Mitenkä näette tämän tilanteen, kun meillä on myös ihan suomalaisia ihmisiä, jotka eivät pääse lääkärin vastaanotolle myöskään kiireettömässä hoidossa? Millä tavalla paikataan tämä lovi, että kaikki pääsevät lääkärille?
Sote-kustannuksista on arvioitu, että puolitoista miljardia on alueitten rahan tarve. Mitenkä paikkaatte tämän?
Lopuksi lääkekorvauksista. Nyt kun hoitajamitoitus on siirtymässä ja alun perin oli suunniteltu, että kustannukset hoitajamitoitukseen otetaan näistä lääkekustannuksista, niin eikö tulisi viivästyttää myös näitä säästöjä lääkehoidosta, koska mitoituskin siirtyy? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-21T13:13:42,2022-09-21T13:15:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_258,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_259,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sosiaali- ja terveysministeriön kustannuksista ja rahankäytöstä ensi vuonna, niin on pakko tietenkin ottaa tähän esille tämä edessä oleva suuri muutos, sosiaali- ja terveysuudistus, jossa palveluiden järjestäminen ja paljolti tuottaminenkin siirtyy hyvinvointialueille. Jos ajatellaan tätä muutostilannetta, niin varmaan siihen liittyy paljon epävarmuuksia, mutta itse näen tärkeänä sen, että me kaikki täällä voisimme kuitenkin painottaa ennen muuta niitä mahdollisuuksia, mitä se tuo. Palvellaan suomalaista ihmistä tällä sektorilla kokonaisvaltaisemmin.
Haluan ottaa, vaikka se ei liity rahoihin, tässä esille yhden minusta tärkeän yksityiskohdan, ja toivon, että siihen saataisiin korjaus. Nimittäin hyvinvointialueen hallitusten jäsenten kelpoisuusehtoihin on jäänyt sellainen, voi sanoa, virhe, josta on syntynyt tulkinta, että jos olet missä tahansa työsuhteessa tai virkasuhteessa hyvinvointialueella, et voi olla hallituksen jäsen hyvinvointialueella. Tämä ei ollut tavallaan lainsäätäjän tahto, mutta tätä on tulkittu näin. Tämmöinen pieni korjaus olisi tärkeää nopeasti tuoda, vaikka se ei liity rahan käyttöön.
Tässä on paljon tärkeitä lukuja tullut, ja haluan lopussa, arvoisa puhemies, todeta vain sen, miten me pystymme rahoittamaan kaikki nämä hyvät asiat, mitä nyt tulee lisää. On ainoastaan yksi vaihtoehto: se, että me saamme suomalaiset yritykset menestymään pitkällä tähtäimellä. Suomalaisten yritysten menestyminen, työllistäminen ja kasvu on ainoa vaihtoehto, jolla me pystymme parhaiten palvelemaan myös sitä, että meillä riittää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-21T13:15:03,2022-09-21T13:16:50,Tarkistettu,1.1
2022_97_260,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Pidetään minuutin aikarajasta kiinni. Meillä on kaksi tuntia tähän teemaan, uskoakseni jokainen saa useita vastauspuheenvuoroja, jos haluaa. — Edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_261,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministereitä hyvistä esittelyistä. Tässä budjetin kohdassa on hyviä täsmätoimia, jotka liittyvät näihin tämän hetken hinnannousuihin — kiitän näistä lapsiperheisiin, energiaan, asumiseen ja lääkkeisiin liittyvistä täsmätoimista, jotka tulevat erityiseen tarpeeseen ja ovat tärkeitä.
Kuitenkin samaan aikaan on hyvä muistaa, että tässäkin budjetissa on valmistauduttu nyt tulevien hyvinvointialueiden aloittamiseen ja näihin tuleviin tehtäviin. Tervehdin ilolla näitä rahallisia panostuksia näihin rakenteellisiin uudistuksiin, mitä hallitus on nyt vienyt eteenpäin. Mainittakoon täältä kotihoidon kehittäminen, henkilöstömitoituksen nosto — se on äärettömän tärkeää myös työhyvinvoinnin ja asiakkaiden näkökulmasta — ja on myös tämä hoitotakuun kiristäminen ja nyt tämä vammaispalvelujen uudistaminen ja monet muut. Eli täällä on erittäin paljon tärkeitä ja oikeansuuntaisia viestejä, joita me voidaan kentällä sitten edistää. Kiitän ministereitä tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-21T13:16:52,2022-09-21T13:18:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_262,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_263,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille puheenvuoroista. Siihen kaikkein tärkeimpään jäi vastaamatta. Tällä hetkellä suomalainen vanhustenhuolto on kriisissä. Yhä useampi vanhus jää ilman apua ja tukea, mitä kipeästi tarvitsee. Vanhustenhuollon kriisi on laajentunut terveydenhuoltoon, ja hyvinvointialueet ovat aloittamassa siinä tilanteessa, että kaikki palvelut ovat vaarassa kriisiytyä.
Kysynkin nyt: Mikä meni vikaan? Miten voi olla, että velkaa on otettu näin paljon? Rahaa on laitettu mittavasti, ja siihen yhteen, kaikkein tärkeimpään, hoitoalan pito- ja vetovoimaan, ei ole riittänyt rahaa. Nyt joitakin toimia tehtiin, mutta aivan liian vähän, liian myöhään. Miksi hallitus teki tällaisen valinnan? Omalla toiminnallanne ajoitte sote-palvelut pahaan tilanteeseen. Olemme hyvin huolissamme. Mitä toimia te aiotte nyt tehdä? Istutte vielä hallituskauden loppuun — ehkä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-21T13:18:00,2022-09-21T13:18:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_264,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_265,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministereitä hyvistä esityksistä. Erityisesti iloitsen toimista, joilla velkaantuneiden asemaa on helpotettu ja ylivelkaantumiseen on tässäkin kohtaa puututtu. Tästä esimerkkinä haluan nostaa esityksen sosiaalisesta luototuksesta, joka tulee jatkossa hyvinvointialueilla järjestettävistä toimista lakisääteiseksi palveluksi. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää jatkossa, tämän lain astuttua voimaan, henkilöille, joilla ei ole pienituloisuutensa tai vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja joilla kuitenkin on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Tällä hetkellä tämä on kuntien vapaaehtoinen tehtävä, jota kaikki kunnat eivät ole ottaneet käyttöön. Kiitos siis tästä hallituksen toimesta, joka tulee poistamaan alueellista epätasa-arvoa tältä osin ja tulee helpottamaan aivan varmasti monen pienituloisen arkea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-09-21T13:19:00,2022-09-21T13:19:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_266,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_267,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat aloittamassa tosiaankin tammikuussa, ja nyt syksyllä siellä tehdään talousarviot ja lasketaan niitä menoja ensi vuodelle. Kas kummaa, jokainen hyvinvointialue on todennut, että ei ole tarpeeksi rahaa, sitä rahaa puuttuu. Tässä minua erityisesti huolestuttavat tietysti Lapin hyvinvointialueen tilanne ja siellä tämän kahden sairaalan malli.
Tässä Länsi-Pohjan ja Savonlinnan sairaaloiden rahoituksen tulevaisuus on edelleenkin vaakalaudalla, vaikka se hallituksen esitys on nyt tulossa pikkuhiljaa, toivottavasti vielä syksyn aikana, eduskuntaan ja katsotaan, voidaanko sille asialle jotakin tehdä, mutta se tarvittava rahoitus siinä on kyseisten hyvinvointialueiden oman arvion mukaan noin viisi—kuusi miljoonaa euroa per hyvinvointialue. Toivoisin, että ministeri kiinnittäisi tähän asiaan huomiota, koska se on näille alueille todella tärkeätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-21T13:19:59,2022-09-21T13:21:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_268,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_269,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille myös omasta puolestani selkeistä esittelyistä. On hyvä ja tärkeä kuulla, että nyt kohdennetaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon hoito‑, kuntoutus‑ ja palveluvelan purkuun sekä hoitoonpääsyyn lisärahoitusta, mutta on hyvä tiedostaa, että tässä ollaan suuren haasteen edessä, jotta pystyttäisiin vastaamaan siihen tarpeeseen, missä meidän sote-kenttä tällä hetkellä on.
Meillä on takana monta kriisiä ja kriisi päällä, ja siitä ovat todella monet ihmisryhmät kärsineet enemmän kuin toiset. Olen itse erityisen huolissani meidän vammaisista henkilöistä, lapsista ja nuorista, mutta erityisesti myös nuorista. Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt hälyttävällä tavalla, ja meidän on tärkeää näihin pystyä vastaamaan nyt, kun lähdetään tätä hoitovelkaa purkamaan ja vastaamaan siihen velkaan, että ei olla päästy hoitoon ajallaan. Se ei onnistu, jos meillä ei ole työntekijöitä tätä työtä tekemässä, ja tämä on tärkeä asia tunnustaa ja tunnistaa. Sen haasteen edessä me olemme nyt kaikki, ja meidän syytä pohtia, miten me saadaan sote-sektorin veto‑ ja pitovoima paremmaksi, jotta me voidaan tosiasiallisesti tätä hoitovelkaa purkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-09-21T13:21:03,2022-09-21T13:22:23,Tarkistettu,1.1
2022_97_270,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_271,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä budjettia voisi kokonaisuutenansa pitää turvallisuuden, toimeentulon ja tulevan talven budjettina, ja se toimeentulo tietysti liittyy STM:n pääluokkaan kaikkein eniten. Tässä on hyvinvointialueista puhuttu, ja varmasti siellä se keskeisin asia on, miten me saamme henkilö... [Mikrofoni sulkeutuu] niitä toteuttamaan.
Mutta tällä kertaa kysyisin toimeentulosta ja tästä työttömyysturvan euroistamisesta. Ministeri sanoi hyvin, että se on vielä tässä jatkovalmistelussa, ja itse olen huolissani siitä, että kun me olemme vaikkapa työttömyysturvan ja monen muun etuuden kohdalla pyrkineet parantamaan ihmisten toimeentuloa sen vuoksi, että energian hinta ja muut kustannukset ovat nousussa, niin itse asiassa tämä euroistaminen — niin hyvä kuin se periaatteessa onkin, ja niin moderni ajatus kuin siellä taustalla onkin — uhkaa aika monen toimeentuloa ja uhkaa pidemmällä aikavälillä tiputtaa ihmisiä, jotka ovat saaneet pätkätyönsä tai osa-aikaisen työnsä lisäksi toimeentuloa työttömyysturvan kautta, jopa sellaiseen tilanteeseen, että vaikka heillä itse asiassa täyttyy ehto siihen, että he saisivat ansiosidonnaista, niin he eivät kuitenkaan sitä saa. Kun ajattelemme, että meillä tällä hetkellä ansiosidonnaisella olevista ihmisistä noin 40 prosenttia on työssä, niin on hyvin merkityksellistä, millaisia uudistuksia me tällä puolella teemme, ja toivon, että tästä voitaisiin vielä tarkkaan katsoa sitä, miten se kokonaisuus toteutuu, ja jopa miettiä sitä säästöosuutta, koska sehän se leikkurin tähän sinänsä hyvään periaatteeseen tekee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-21T13:22:24,2022-09-21T13:24:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_272,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_273,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli kyllä mielenkiintoinen kysymys sote-valiokunnan puheenjohtajalta äsken, että milläs tämä kaikki rahoitetaan. Toivoin, että tätä olisitte miettineet ennen, ennen kuin tuotte tämän velkaisen budjetin tänne. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] Sinänsä tietysti hämmästyttää, että ei ole pohdittu ja priorisoitu, niin kuin me nähdään tästä budjetista. Kuten kuultiin, niin tänne on lisätty rahaa sekä paperittomien terveydenhuoltoon että kielteisen päätöksen saaneiden sosiaalihuoltoon ja niin edelleen.
Mutta olisin, arvoisa puhemies, kysynyt ministereiltä sitä, mihin perustuvat lähes 100 miljoonan euron lisäykset maahanmuuttoon — perhe-etuuksiin, asumistukeen ja perustoimeentuloon — jotka täällä näkyvät, kun samaan aikaan esimerkiksi ruoka-apuun on kyetty antamaan miljoona, joka ei varmasti riitä avuntarvitsijoille tässä kustannustilanteessa. Eli onko tämä nyt teidän tärkeysjärjestyksenne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T13:24:05,2022-09-21T13:25:17,Tarkistettu,1.1
2022_97_274,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_275,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos molemmille ministereille selkeistä esityksistä.
Kysyisin ministeri Sarkkiselta, kun nyt koronasta on hieman selvitty mutta jälkikaikuja tietenkin on esimerkiksi luovien alojen kohdalla — sehän oli aika katastrofaalinen luoville aloille: oletteko käynnistänyt luovien alojen sosiaali‑ ja työttömyysturvan uudistamista, koska se jos joku tarvitsee nyt uudistusta?
Sitten kysyisin ministeri Lindéniltä sote-rahoituksesta. Nythän on lausunnoilla tämä, miten yliopistosairaaloille ja niille alueille annetaan lisää rahoitusta. Mikä teidän kantanne on: otetaanko se sieltä sisältä, vai tuleeko siihen till-rahoitus, koska sehän vaatii erityisrahoituksen? Sitten vielä yhtenä: Rahaahan puuttuu myös tuolta vanhustenpalveluista. Juuri Helsingin Sanomista saadun tiedon mukaan Turusta tuli uutinen, että iäkäs pariskunta riutui kotiinsa Turussa. Kotihoito ei ehtinyt apuun. Miten kommentoitte tätä? Ymmärrän, että ette voi ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen, mutta kotihoidossa on vakava tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T13:25:17,2022-09-21T13:26:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_276,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_277,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energia, ruoka ja asuminen kallistuvat niin, etteivät palkat ja sosiaalietuudet meinaa pysyä perässä. Vasemmisto ei turhaan pitänyt ääntä pienituloisten puolesta budjettineuvotteluissa.
Mutta sähkön hinnannousu pelottaa monia edelleen. Olen saanut viestiä, että Kela on hylännyt nousseita sähkölaskuja toimeentulotuessa. Toivon, että tämä asia tarkistettaisiin.
Hallitukselle kiitos siitä, että se on nyt tehnyt päätöksiä pienituloisten tilanteen helpottamiseksi ensi talvelle. Onneksi hallitus päätti riihessä Kelan kautta maksettavasta erityisestä sähkötuesta pienituloisille, mutta kysyn asiaa, jota minulta on kysytty: miten ”pienituloinen” tässä yhteydessä määritellään, minkäsuuruisilla tuloilla sähkötukea voi saada, ja millä aikataululla tuki tulee? Monessa kodissa kallis sähkösopimus johtaa ahdinkoon jo nyt. Heidän kannaltaan on tärkeää, että Kelan tuen käsittely saataisiin mahdollisimman pian rullaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-21T13:26:30,2022-09-21T13:27:30,Tarkistettu,1.1
2022_97_278,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_279,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Värderade talman! Tack till ministrarna. Vi står inför ett historiskt skede då vår social- och hälsovård flyttar över från kommunerna till staten i årsskiftet, och med en stram budget. Vi måste kunna göra hälsoekonomiska satsningar på lång sikt, och därför är investeringar i förebyggande syfte det enda vettiga.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-21T13:27:31,2022-09-21T13:27:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_280,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä budjettikirjassa ei valitettavasti ole vastausta aloittavien hyvinvointialueiden kipeimpään kysymykseen eli siihen, mistä saadaan tekijät hoitajapulan kurittamiin palveluihin. Pyydän, voisiko ministeri vielä selvittää, mikä on tämän työryhmän tämänhetkinen tilanne. Onko sieltä tulossa mitään esityksiä?
Sitten pari kysymystä ministeri Sarkkiselle.
Ensinnäkin Keliakialiiton teettämän selvityksen mukaan gluteeniton ruokavalio maksaa sairastuneille jopa yli 700 euroa vuodessa, ja meillä on 100 000 suomalaista, jotka sairastavat keliakiaa. Tämä korvaushan lakkautettiin vuonna 2016. Täällä on hyvin monesta puolueesta laajasti vaadittu tämän keliakiakorvauksen palauttamista. Miksi sitä ei tästä löydy?
Ja sitten kysyn diabeteskorvauksista. Vuonna 2017 poistettiin muiden kuin insuliinin osalta tämä ylempi korvausluokka, ja se on johtanut selvitysten mukaan vaikeuksiin: lisäsairauksiin ja ongelmiin. Milloin tämä korjataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-21T13:28:41,2022-09-21T13:30:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_281,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Mattila ja sen jälkeen ministereitten puheenvuorot, ja sitten jatketaan vastauspuheenvuoroja. — Edustaja Mattila.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_282,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana on tehty hyvää sosiaali- ja terveyspolitikkaa, ja haluankin antaa kiitokseni peruspalveluministerin tehtäviä hoitaneille Aki Lindénille ja hänen edeltäjälleen Krista Kiurulle [Sari Sarkomaa: Vanhuspalvelut ovat kriisissä!] kuin myös ministeri Sarkkiselle ja hänen edeltäjälleen, ministeri Pekoselle.
Vanhuspalvelulain toisen vaiheen lakipakettiin saatiin kirjaus ikääntyvien ihmisten neuvolatoiminnan tarjoamisesta uusilla hyvinvointialueilla yhtenä keinona edistää vanhenevan väestön toimintakykyä. Ikäneuvolatoimintaa on ollut monenkirjavana palveluna eri puolilla Suomea jo ennen tätä kansallista kirjausta lakiin. Kysyisinkin ministeri Lindéniltä: onko mahdollista vielä tämän hallituskauden aikana käynnistää valmisteluja kansallisten standardien laatimiseksi, jotta ikääntyvien neuvolapalveluja voitaisiin tarjota yhtä kattavasti ja laadukkaasti joka puolella Suomea samaan tapaan kuin lastenneuvolapalveluja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-21T13:30:01,2022-09-21T13:31:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_283,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_284,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kommentoin tätä kokonaisuutta, että tästä pääluokan kokonaisuudesta nähdään se, kuinka merkittävä vaikutus työllisyyden kehityksellä on menotasoon ja kuinka työllisyyden paraneminen vähentää automaattisten vakauttajien kautta koko pääluokan menotasoa, ja siitä voimme päätellä työllisyyden vahvistumisen hyvin merkittäväksi koko julkisen talouden ja valtiontalouden kannalta.
Käytän tässä läpi nyt näitä kysymyksiä, mitä on esitetty.
Ensinnä, edustaja Räsänen kysyi keliakiakorvauksesta. Muutoksia siihen ei ole tässä budjetissa, se vaatisi kehysvarauksen, samoin kuin tämä diabeteslääkkeiden korvaustason muutos vaatii kehykseen muutoksen, ja näen, että se on asia, johon hallitusohjelman kautta sitten voidaan muutosta hakea.
Sitten näistä lääketalouden säästöistä: Lääkehuoltoon ollaan tosiaan hakemassa kustannustehokkuutta, niin että valtion menot pienenisivät ja samalla lääkkeiden hinnat kuluttajille laskisivat, ja tämä osa tätä hoitajamitoituksen rahoituskokonaisuutta. Esitystä ollaan lausuntopalautteen pohjalta juuri työstämässä siten, että muutosten negatiiviset vaikutukset apteekkiverkkoon olisivat mahdollisimman vähäiset. Vaikka tätä hoitajamitoituksen voimaantuloaikataulua päädyttäisiin muuttamaan, niin itse kyllä näen, että hyvinvointialueet tarvitsevat niille vanhuspalveluiden vahvistamiseen varatut rahat, jotta ne voivat tehdä toimia palveluiden ja työolojen kehittämiseksi.
Sitten kysymys edustaja Filatovilta työttömyysturvan euroistamisesta: Todella tämä esitys liittyy hallituksen 110 miljoonan työllisyystoimipakettiin, ja käymme parhaillaan lausuntopalautetta läpi, ja nämä lausuntokierroksellakin esiin nousseet huolet on huomioitu ja katsotaan juuri tätä sisältöä parhaillaan. Tämän työssäoloehdon euroistumisen periaate, että vähennetään hallintoa ja hyödynnetään tulorekisteriä ja modernisoidaan työttömyysturvaa sillä tavalla, että se työaika ei niin paljon vaikuta siihen, on hyvä, mutta on tiedostettava samalla, että vaikka se nostaa joitain ansiosidonnaisen piiriin, niin se voi pienentää sitten osalla sitä tuen tasoa. Mutta toteutettiin tämä muodossa tai toisessa, niin se ei tule heti voimaan, koska se vaikutus sitten ihmisille tulee ikään kuin vasta myöhemmin, koska se vaikuttaa siihen viiveellä. 
Sitten kulttuurialan sosiaaliturvaan: Me ollaan käyty keskustelua kulttuurialan kanssa sosiaaliturvan kehittämisestä, ja kuten totesitte, niin korona on iskenyt sinne erityisen kovasti. Yhdistelmävakuutus on yksi, mikä voisi olla kulttuurialan tekijöille potentiaalinen kehityssuunta. Sen ennakkoehto on tämä työttömyysturvan euroistaminen, mistä äsken puhuin. Sen lisäksi TE-toimistojen erilaisista tulkinnoista on käyty dialogia ja pyritty niitä myös kehittämään. Ja sitten tämä tekijänoikeustulojen sovittelun kehittäminen nyt korjataan sitten tässä budjetissa, mutta on varmasti niin, että jatkossakin kulttuurialan sosiaaliturvassa tarvitaan kehittämistä, ja tämä on hyvä myös sosiaaliturvauudistuksen kokonaishankkeessa ottaa huomioon.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-21T13:31:05,2022-09-21T13:34:35,Tarkistettu,1.1
2022_97_285,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_286,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laskin tuossa viitisentoista kysymystä, ja olen sitä mieltä, että kun tänään iltapäivällä myöhemmin käsitellään valtiovarainministeriön pääluokkaa ja siellä tietysti suurin yksittäinen luku on tämä hyvinvointialueiden rahoitus, niin siinä yhteydessä pystytään varmaan perusteellisesti käymään sitä keskustelua. Ministeri Paatero on silloin täällä paikalla. Itsellänikin olisi siihen kantoja, mutta katsotaan, mihin tämäkin kaksituntinen riittää.
Sitten taas toinen kysymys — nyt menen ihan konkreettisiin asioihin: Tässä edustaja Risikko mainitsi Turussa tapahtuneen asian kotisairaanhoidossa. Jos se on eri tapaus kuin tuo niin sanottu Pöytyän tapaus, niin en ole tästä vielä itse kuullut, mutta kävin sunnuntaina keskustelun Mehiläisen Lounais-Suomen vanhustenhuollon palvelupäällikön kanssa, ja se, mikä minulle jäi siitä keskustelusta mieleen — nyt tietysti referoin toisen henkilön kanssa käymääni keskustelua — oli, että hän totesi, että Porissa on sellainen tilanne, että siellä kaupungilla olisi rahaa ostaa yksityiseltä tehostettua palveluasumista mutta heillä on ollut vaikeuksia saada ainakin erääseen hoitokotiin henkilökuntaa, mutta Turun tilanne on toisinpäin: heillä on henkilökunta yksityisellä puolella ja palvelutalot, mutta kaupunki ei osta — kaupunki ei osta, Turun kaupunki. En politisoi tätä kysymystä, mutta tällaisen viestin siinä yhteydessä sain. 
Toinen kysymys, yliopistosairaalalisä: Se on asia, jossa on tarkoitus lausunnoilla olevan esityksen mukaan, että 300 miljoonan euron vähennys tehdään koko tähän hyvinvointialueiden rahoitukseen asukaslukupohjaisesti, [Sari Sarkomaa: Mikä on ministerin vastaus?] eli noin 55 euroa per asukas, ja sitten se kohdennetaan takaisin niille hyvinvointialueille, joiden alueella on yliopistollinen sairaala, jolloin se saanto on käytännössä noin 90 euroa, koska väestöpohja on 3,4 miljoonaa asukasta, jolloin se nettolisäys on sitten siellä tuollainen 35 euroa. Sitten minun kantani on, että se pitää jakaa takaisin yhteistyöalueiden eli nykyisten ervojen asukaslukujen suhteessa, mikä jossain määrin tasapainottaa sitä — ketkä asuvat eri puolilla Suomea, tietävät, mikä vaikutus tällä sitten olisi. Tässä samassa yhteydessä, kun tämä laki on lausunnolla, kehotan, että ainakin Lapin alueelta sitten otetaan kantaa myös siihen ongelmaan, minkä edustaja Juuso nosti esille, kun siinä käsitellään muutenkin koko hyvinvointialueiden rahoitusta.
Rokotteista sanoisin, että asiantuntijat kävivät tämän läpi eivätkä nähneet tässä vaiheessa nyt tarpeelliseksi laajempaa pneumokokkirokotuksen aloittamista. 
Paperittomien osuus tämän lakiesityksen mukaan olisi yksi miljoona euroa meidän noin 15 miljardista terveydenhuollon eurosta, eli ei se nyt kyllä näitä budjetteja mihinkään heilauttele. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-21T13:34:36,2022-09-21T13:37:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_287,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_288,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisilla on monilla suuri hätä energian ja muiden kustannusten noustua ja valtava huoli siitä, miten selviytyy tulevista kuukausista, kun joka puolelta tulee vain hyvin synkeätä viestiä ja tulevaisuus on hyvin sumuinen. Ministeri Sarkkinen, kerroitte, että ostovoimaa tuetaan, ja se on erittäin tärkeätä, ja on tärkeätä, että saada nopeasti näitä hallituksen esityksiä myöskin tänne eduskuntaan käsittelyyn, sillä asioilla on kiire. Kriisiaika kohdentuu voimakkaimmin juuri heihin, joilla ei ole mahdollisuutta taloudelliseen varautumiseen ja yllättäviin kustannusten nousuihin, ja voin kertoa, että heitä on todella paljon. 
On aivan oikein, että työttömyysturvan lapsikorotus tehdään, toimeentulotuen lasten perusosan korotus tehdään ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus tehdään. Näin tuetaan lapsiperheitä. Lisäksi lääkekatto ensi vuoden osalta indeksien osalta jäädytetään, ja se auttaa meidän ikäihmisiä. 
Nämä kaikki helpotukset ovat erittäin tärkeitä, ja kyllä se niin on, että ihmisten selviytyminen on meidän kaikkien tärkein asia tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-21T13:37:48,2022-09-21T13:39:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_289,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_290,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuodesta 1956 lähtien lähes 50 000 suomalaista on palvellut rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä. Kaikkiin operaatioihin on liittynyt ja liittyy sekä vaaratilanteita että arjen elämisen haasteita. Palvelusaika voi altistaa sekä rauhanturvaajat että heidän läheisensä stressille ja traumaattisille kokemuksille. Sosiaalinen tukiverkosto auttaa kuormittavien kokemusten käsittelyssä, ja Rauhanturvaajaliitto järjestää vertaistukitoimintaa. 
Tätä toimintaa on rahoitettu muun muassa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoituksen kautta, mutta se on epävarmaa ja riittämätöntä. Lisäksi se ei varmista pitkäaikaista toimintaa, vaikka tarvetta on stressihäiriön jälkihoidolle yhä vaativampien kriisinhallintaoperaatioiden jälkeen. Arvoisa ministeri, miten aiotte varmistaa riittävän rahoituksen tälle toiminnalle, ja oletteko valmiita siirtämään rahoituksen tulevaisuudessa budjettiperusteiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-21T13:39:02,2022-09-21T13:40:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_291,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_292,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeri Lindéniä. Vastasitte minun mielestäni erittäin hyvin tähän hyvinvointialueiden rahoituslakiuudistukseen, joka tällä hetkellä on lausunnoilla ja todennäköisesti tulee tänne suureen saliin sitten marraskuussa lähetekeskusteluun. Tämä hyvinvointialueiden rahoitus on sillä tavalla tärkeä, että se alkuperäinen sisälsi minun mielestäni kaksi ongelmaa: oli liian suuri asukasperusteisuus ja se, että yliopistosairaalat jätettiin ilman. Jokainenhan tietää, että kustannukset ovat normaalia hyvinvointialuetta suuremmat, jos siellä on yliopistollinen sairaala. Sehän tarkoittaa 230—370 miljoonaa lisää rahoitusta näille isoille alueille. Sekin on erinomainen vastaus teiltä, arvoisa ministeri, että koette niin, että se on tämä yhteistyöalue, jolle se rahoitus kohdennetaan. Mutta kysymys kuuluu: tuleeko tämä hallituksen esitys tänne suureen saliin marraskuussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T13:40:09,2022-09-21T13:41:17,Tarkistettu,1.1
2022_97_293,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_294,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostan esiin kaksi merkittävää tekoa, joita nyt tapahtuu.
Hoiva-avustajien koulutusta lisätään, mihin siis ehdotetaan 11 miljoonan euron lisäystä. Tällä on siis tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 23—25. Tämä on merkittävä asia siltä osin, että saamme terveydenhoidon ammattilaisten työpanoksen siihen, mihin heidät on koulutettu. Tällä hetkellä he tekevät liikaa ohityötä, joka on perustyöstä pois.
Lisäksi sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintojen harjoittelukorvauksiin ehdotetaan 12 miljoonaa euroa. Jatkossa siis harjoittelukorvaukset maksettaisiin valtion varoista harjoittelun järjestäjille, kun aikaisemmin maksajana ovat olleet ammattikorkeakoulut. Tämä on myös kokoaan suurempi asia, joka poistaa epäjohdonmukaisuuksia ja epäoikeudenmukaisuutta ammattikorkeakoulukentältä — siis pitkän historian vääryys, joka nyt poistuu. Myös Seinäjoen ammattikorkeakoulu kiittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-21T13:41:18,2022-09-21T13:42:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_295,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_296,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä kiinnittäisin huomiota vielä näihin ikääntyneiden palveluihin. Tässä on hyviä kohdennuksia niin henkilöstömitoituksen kuin kotihoidon kehittämisen kuin hoitotakuun kautta. Mutta jos pohditaan vielä toimeentuloa, niin tietenkin hyvä on, että näihin Kela-sidonnaisiin indekseihin tehtiin elokuussa tarkastus ja toinen on tulossa. Sitten tämä lääkekorvausten parantaminen on hyvä, samoin asumistuki.
Mutta kun paljon on tullut kysymyksiä myös työeläkeläisiltä, minkälainen työeläkkeiden indeksikorotus on nyt tulossa, ja meillä on paljon myös sellaisia eläkeläisiä, jotka saavat kansaneläkettä ja soviteltua työeläkettä ja on nämä rajapinnat, niin huolehditaanko sitten, että kun nämä nousevat, niin sitten ei samaan aikaan leikata esimerkiksi näitä kansaneläkkeitä ja muita. Eli kysyisin ministeri Sarkkisen kantaa, miten varmistetaan tämä ostovoima näiden indeksikorotusten jälkeen, että meillä jää enemmän käteen elämiseen, koska siellä on iso tarve. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-21T13:42:38,2022-09-21T13:43:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_297,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_298,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla päätetty ja perussuomalaisten vastustama pakkolakihan on heikentänyt taas huomattavasti lisää sote-alan pito- ja vetovoimaa. Samoin nyt tekee tämä hyvinvointialueiden rahoitus, joka on todella vajaa. Hallituksenhan pitäisi tehdä toimia, joilla sote-alan pito- ja vetovoimaa lisättäisiin, ja tätä kysynkin nyt: onko hallituksella vielä tulossa tähän budjettiin ennen vuodenvaihdetta joitain lisäyksiä, millä oikeasti tätä pitovoimaa ja vetovoimaa lisättäisiin, kun sitä tarvitaan?
Toinen kysymys on tämä, että vanhustenhoitohan on todella pahassa kriisissä ja tässä kun katsoo budjettikirjaa, niin kotipalveluihin olisi tulossa lisää asukkaita ja samaan aikaan vanhusten palveluasumisesta ollaan vähentämässä. Perussuomalaisethan on esittänyt, että ympärivuorokautisesta palveluasumisesta säädettäisiin subjektiivinen oikeus silloin, kun henkilö sitä tarvitsee, ja näitä henkilöitä on paljon, ketkä eivät pääse sinne palvelutaloon ja tehostettuun palveluhoitoon. Tästä tulee paljon hätähuutoja, eli aikooko hallitus tehdä jotain korjaavaa tähän, että ihmiset oikeasti pääsisivät hoitoon ja omaiset saisivat pienennettyä huoliansa siitä omasta hoidostaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-21T13:43:47,2022-09-21T13:45:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_299,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_300,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nythän tilanne on se, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kasvaa Suomessa tulevina vuosina. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka paljon se kasvaa. Kun meillä viime hallituksen aikana tehtiin vähän oikeistolaisempaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, silloin rahoitus olisi kasvanut vähemmän kuin tämän hallituksen aikana. Meillä on samaan aikaan se tilanne, että ainakin kokoomus on esittänyt hyvinvointialueilta leikkauksia, leikkauksia vaikkapa it-kustannuksista viime vaihtoehtobudjetissa, ja sitten samalla tullaan saliin sanomaan, että oikeastaan rahaa tarvittaisiin lisää.
Selvää on, että hyvinvointialueiden tarpeisiin pitää pystyä vastaamaan, pitää pystyä tuomaan ratkaisuja esimerkiksi tähän henkilöstöpulaan. Kysyisinkin: olisiko tässä palkkaharmonisaation yhteydessä mahdollista antaa hyvinvointialueille pientä varaa nostaa erityisesti niiden ammattiryhmien palkkoja alueellisesti, joista on kaikista eniten pulaa? Tiedetään, että monet kunnat ovat joutuneet toteuttamaan palkkaohjelmia. Kyse ei ole ollut politiikasta vaan siitä, että todella ilman jonkinlaista palkkaohjelmaa paikallisesti ei ole riittävää henkilöstöä saatu.
Ennen kaikkea, oli miten oli, meidän on taattava hyvinvointialueille riittävä rahoitus. Toivon, että tämä on yhteinen asia. Toivon, että yksikään oppositiopuolue ei ensi vuodelle esitä hyvinvointialueilta leikkauksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-21T13:45:09,2022-09-21T13:46:30,Tarkistettu,1.1
2022_97_301,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_302,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuonna veteraanien määrärahat pienentyvät odotetusti, koska veteraaneja on entistä vähemmän. Suomessa on vielä noin 3 400 sotiemme veteraania, ja veteraanit ansaitsevat kaiken tuen ja avun.
Nyt on tapahtumassa tosiaan suuri muutos, kun sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle, ja näin tapahtuu pitkälti myös veteraanien palveluille. Sote-uudistus on lähtökohtaisesti hyvä asia, sillä se mahdollistaa muun muassa palveluiden yhtenäistämisen alueilla. Vastikään veteraanijärjestöjen Kenttäpostia-lehdessä kuitenkin kyseltiin huolestuneena, miten veteraaniasiat hoituvat hyvinvointialueilla, ja on selvää, että näillä alueilla on otettava veteraanipalveluissa käyttöön sellaiset käytännöt, jotka ovat osoittautuneet parhaimmiksi. Haluaisinkin kysyä arvoisalta ministeriltä: miten veteraanipalvelut näyttävät hyvinvointialueilla toteutuvan, ja miten varmistetaan, että veteraanit saavat parhaan mahdollisen avun ja tuen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-21T13:46:32,2022-09-21T13:47:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_303,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_304,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-palvelut ovat tämän tästä keskustelussa tässä salissa, ja haluan tällä kertaa nostaa esiin kaksi asiaa.
Ensimmäinen niistä liittyy hyvinvointialueisiin, jotka muutaman kuukauden kuluttua aloittavat toimintansa. Hyvinvointialueiden johdolta on saatu sellaista tietoa, että alueiden rahoituksesta puuttuu peräti puolitoista miljardia euroa, jotta ne pystyisivät toimimaan kunnolla, eikä tässä ole vielä laskettuna niitä hoitoalan palkankorotuksiin tarvittuja rahoja. Kysyisin teiltä, ministeri Lindén: miten tämä asia hoidetaan?
Arvoisa puhemies! Toinen kysymykseni liittyy Kela-korvauksiin. Kun me tiedämme, että jo tällä hetkellä on vaikeuksia päästä hoitoon, niin miksi, arvoisa hallitus, te leikkaatte 64 miljoonaa euroa Kela-korvauksilta? Miksi ei tehdä esimerkiksi samalla tavalla kuin tehtiin aikaisemmin: esimerkiksi vielä 2015 oli Kela-korvauksien osuus huomattavasti suurempi kuin se on nyt. Kuten tiedätte, se on noin 14 prosenttia lääkärinpalkkiosta tällä hetkellä, ja vielä seitsemisen vuotta sitten se oli 21 prosenttia. Mielestäni nämä Kela-korvaukset pitäisi mieluumminkin kaksinkertaistaa kuin poistaa kokonaan, koska muuten nämä samat ihmiset ovat siellä julkisen puolen jonoissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-21T13:47:35,2022-09-21T13:48:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_305,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_306,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työntekijät ovat ne kaikkein tärkeimmät, mutta tänään täällä salissa on hyvin paljon puhuttu hyvinvointialueiden rahoituksesta kuten edellisessäkin puheenvuorossa.
Me tiedämme, että 22,5 miljardia on siellä isossa kirjassa, ja tämä ei tule todellakaan riittämään. Niin kuin hetki sitten kuulimme, siellä on 1,5 miljardin vaje. Tässä on kysymys harmonisoinnista, palkkakierroksesta, inflaation jälkeen. Mutta siihen on myöskin lisättävä: on tiedossa jo nyt etukäteen, että koska tämä laskelma perustuu kuntien ilmoittamiin sote-kustannuksiin ja kunnat ovat aika massiivisestikin alibudjetoineet sote-menojaan, niin tämä puolitoista miljardia ei tule todennäköisesti riittämään.
Tätä asiaa on tietysti valtionvarainministerin kanssa käyty aikaisemmissa keskusteluissa, ja hän ei kyennyt siihen vastaamaan, ja siksi kysynkin nyt ministeri Lindéniltä — hänellä on varmasti tähän ajatuksia: Miten sote-alueilla saadaan taattua ensinnäkin riittävät lakisääteiset palvelut kaikille, ja miten nämä rahat tulevat riittämään? Ja mitä vastaatte, kun sieltä sote-alueelta soitetaan ja kysytään, että nyt on rahat loppu, mitä tehdään? — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-21T13:48:58,2022-09-21T13:50:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_307,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_308,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työsuojelun puolelle: Ei voi ainakaan nyt hallitusta moittia, kun on kuitenkin henkilötyövuosia lisätty — vaikkakin se on vain kuusi — ja rahaa jonkun verran laitettu lisää. Meillä on kuitenkin työsuojeluvalvonnan osalta suuret haasteet. Meidän epärehellinen yrittäjäkenttä valitettavasti on tuonut lisää, laajentanut sitä pelikenttää, ja nyt meillä on rakennuspuolella ulkomaalaisten työntekijöitten osalta tuotu tämmöinen pitchaus kuin kevytyrittäjyys. Ja valitettavaa vielä on, että suuri joukko näistä ei tiedä olevansa yrittäjiä ja sitä kautta eivät osaa perätä omia oikeuksiaan, kun sopimusehdot ovat ehkä vieraskielisiä. Kysynkin, millä lailla turvataan tämä laajeneva kenttä. Nyt ollaan kuitenkin tuomassa taas uusia toimenpiteitä, millä pyritään tehostamaan työsuojelutarkastuksia ja velvoittamaan ja antamaan välineitä työsuojeluviranomaisille, jotta he ilmoittavat alipalkkauksesta poliisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T13:50:13,2022-09-21T13:51:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_309,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_310,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että Suomi saa kansallisen lapsistrategiayksikön, joka vahvistaa lasten oikeuksien toteutumista. Panostukset lapsiin ovat panostuksia tulevaisuuteen, ja siksi ne ovat kannattavia. Monella lapsiperheellä on nyt taloudellisesti vaikeaa, ja siksi on hyvä, että heitä tuetaan. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintotuen huoltajakorotus, ylimääräinen lapsilisä ja varhaiskasvatusmaksujen pysyvä alentaminen vähentävät arjen stressiä perheissä, joissa on taloudellisesti tiukkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-21T13:51:21,2022-09-21T13:51:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_311,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kivisaari aikaisemmin otti esiin ammattikorkeakoulujen uudistuksen niin, että sote-alan opiskelijoiden osalta ei enää ammattikorkeakoulujen tarvitsisi maksaa työpaikoille siitä, että nämä opiskelijat pääsevät työharjoittelujaksoille. Tällä muutoksella lisätään sitä, että eri kouluasteiden välinen tasa-arvo lisääntyy, sillä tähän astihan ei muilla koulutusasteilla ole tällaisia harjoittelumaksuja sote-alalla ollut. On huomioitava, että työharjoittelut on keskeinen osa itse koulutusta ja ihan merkittävä ja välttämätön osa sote-alan koulutusta. On mielestäni myöskin huomattavasti järkevämpää, että nämä säästyvät rahat pystytään näin ollen siihen itse koulutukseen kohdistamaan ja sen laadun kehittämiseen panostamaan. Ja sitten myöskin se, että opiskelijat saavat jalan sinne työpaikan sisään ja näin myös taklataan niitä haasteita, joita alalla on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-21T13:52:30,2022-09-21T13:53:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_312,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tehdään uudistuksia. Aika muuttuu ja meidän on muututtava sen mukana ja tehtävä hommat mahdollisimman hyvin. Ongelmaksi osoittautui Siun soten, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella... Se toki muuttuu sitten vuoden alussa hyvinvointialueeksi, mutta olemme kokeneet sen jo maaseutukunnissa. Keskuspaikalla Joensuussahan on lääkäreitä vaikka kuinka paljon. Eräs ystäväni kuvasi tilannetta niin, että terveysasemalla oli lääkäreitä niin paljon, että päät kolisi kulmakohdissa yhteen, kun sen sijaan maaseutukunnissa, kotikunnassani Ilomantsissa lääkäriin pääsy on käytännössä lähes mahdotonta. Olen ikävä kyllä joutunut todistamaan pari tapausta, en onneksi ihan lähipiiristä, mutta kuitenkin auttanut lähimmäistäni, kuntalaista tilanteessa, jossa hän välttämättä tarvitsi lääkärin apua ja terveyskeskukseen ei päässyt. Hänet toki ohjattiin sitten Joensuun kautta, yksityisen lääkärin kautta apuun, ja hän selvisi niistä pahoista vaikeuksista. Miten te, arvoisa ministeri, miten voisimme tämän ongelman ratkaista, koska tämä on se kaikkein tärkein, koska vähävaraisilla ihmisillä ei ole yksityislääkäreiden käyttöön kovinkaan paljon mahdollisuuksia? Tämä on se suurin ongelma: potilas ei tapaa lääkäriä. Siinä on reuna-alueiden iso ongelma",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-21T13:53:42,2022-09-21T13:54:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_313,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_314,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Lindén, teidän esittämänne yliopistorahoituksen malli, jolla jaetaan tämä raha yhteistoiminta-alueen kokonaisväestömäärän suhteessa, on toiseksi paras malli. Paras, ehdottomasti, on se, että tätä rahaa ei leikata niiltä muilta alueilta, jotka ovat rahapulassa jo ensi vuonna. [Paula Risikko: Juuri niin!] Näin vetoan, että teette — että etsitte siihen uuden rahan. 
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksessa on tietoisesti yli miljardin aukko tässä budjettiesityksessä. Ministeri Saarikko antoi eilen ymmärtää, että tämä hallitus ei tule tätä vajetta täyttämään vaan hallitus velvoittaa alueet järjestämään sote- ja pelastuspalvelut riittämättömällä rahoituksella. Verotusoikeutta ei ole, ja velkaa ei saa ottaa, ja maksutulotkin ovat vähäiset. Toteutatte uudistuksen ja jätätte sen rahoituksen tietoisesti seuraavalle hallitukselle. Pidättekö, ministeri Lindén, tällaista menettelyä moraalisesti kestävänä? Teiltä tullaan kysymään, kenet jätetään hoitamatta, kun rahat eivät riitä. Mitä vastaatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T13:54:56,2022-09-21T13:56:14,Tarkistettu,1.1
2022_97_315,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Räsänen, ja sen jälkeen taas ministerit, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_316,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden toimeentulo on todellakin tiukilla sekä liikkumis- ja asumiskustannusten että ruuan kallistumisen vuoksi. Siitä täytyy antaa tunnustusta, että tässä budjettikirjassa löytyy nyt joitakin myönteisiä viestejä ja myönteisiä vastaantuloja lapsiperheille — ne ovat hyviä. 
Kaiken kaikkiaan perhepolitiikka on todella tärkeää tulevaisuuspolitiikkaa, koska tämä kestävyysvajeongelma, jonka kanssa nyt painimme ja joka vaikuttaa muun muassa siihen, että meillä ovat terveydenhuolto ja vanhuspalvelut kriisissä, johtuu nimenomaan tästä heikentyneestä syntyvyydestä. Lapsilisien reaaliarvo on romahtanut. Kysyn teiltä: Voitaisiinko ajatella, että valmisteltaisiin uudistusta, jossa lapsilisät sidottaisiin indeksiin? Tai mitä mieltä olette kristillisdemokraattien ehdotuksesta vauvatonnista, joka antaisi viestin, että jokainen syntynyt vauva on tervetullut tähän yhteiskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-21T13:56:14,2022-09-21T13:57:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_317,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_318,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin hyvistä kysymyksistä. 
Ensinnä edustaja Lohikoskelle tästä sähkötuesta: Budjettiriihessä päätettyä sähkötukea ja sähkövähennystä, joilla pyritään auttamaan sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia suomalaisia, jotka kärsivät kohtuuttomasti tästä sähkönhintojen noususta, valmistellaan parhaillaan. Vähennys tulee verotukseen, ja sitä valmistellaan valtiovarainministeriön puolella, ja sähkötuki tulee Kelan kautta, ja sitä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä, mutta on tärkeää yhteensovittaa nämä tukimuodot, ja näitä yksityiskohtia vielä valmistellaan. Sähkövähennys tulee niille, keillä ei ole riittävästi tuloja siihen, että he voisivat tehdä täysimääräisen vähennyksen verotuksesta. Tarkkaa tulorajaa siihen, millä tulotasolla on ikään kuin vähennyksen ja millä tulotasolla tuen piirissä, ei pysty antamaan senkään takia, koska se riippuu siitä, saako palkkaa, eläkettä vai muuta etuutta, koska verotasot tulolajien välillä vaihtelevat. Tukea tultaisiin hakemaan Kelasta, ja sitä maksettaisiin 1.1.—30.4. väliseltä ajalta. Ja on tärkeää varmistaa sujuva toimeenpano. 
Sitten täällä edustaja Huru kysyi kriisinhallintaveteraanien järjestötoiminnan rahoituksesta. No, ehkä siihen liittyen totean, että kaikki STEA-avustukset siirtyvät budjettirahoitukseen 2024 alkaen, mutta todennäköisesti jatkossakin järjestöjen rahoitus tapahtuu tällaisten hakumenettelyiden kautta. Mutta tarkastellaan myös tätä hakemisen ja myöntämisen kokonaisarkkitehtuuria.
Sitten oli kysymys maahanmuuttajille suunnatuista etuuksista ja siitä, miten ne näkyvät täällä STM:n pääluokassa. Totean, että tänä vuonna on Suomeen tullut erittäin paljon ukrainalaisia pakolaisia, jotka tulevat saamaan, jos he sitä hakevat, kotikuntastatuksen ensi vuodesta lähtien, jolloin he siirtyvät asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, ja se tulee näkymään sitten myös täällä budjettitalouden puolella. Tietenkin toivotaan, että mahdollisimman moni työllistyy ja työllä pystyy sitten itsensä elättämään, mutta siellä on esimerkiksi lapsia paljon.
Edustaja Nurminen kysyi eri eläkemuotojen yhteensovituksesta. Kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitukseen ei esitetä nyt muutoksia, mutta lähtökohtaisesti kasvava työeläke näkyy myös ikäihmisten nettotuloja kasvattavasti. Erittäin pientä työeläkettä saavat voivat olla takuueläkkeen piirissä, jolloin se ei välttämättä näy, mutta takuueläkkeen määrää on nostettu jo yli sata euroa, ja siihen on tulossa uusi korotus vuodenvaihteessa.
Kauma kysyi Kela-korvausten leikkauksista. Näillä Kela-korvaussäästöillä lisäresursoidaan hyvinvointialueita ja vanhuspalveluita, mistä tässä on paljon puhuttu. Ja itse näen terveyspalveluiden saatavuuden kannalta olennaisena laittaa perusterveyspalvelut kuntoon, ja tähän muun muassa hoitotakuulla pyritään.
Sitten edustaja Myllykoski kysyi työsuojeluasioista. Alipalkkaukseen on todella tulossa uutta lainsäädäntöä työsuojelun puolella, jotta tulee keinoja puuttua alipalkkaustilanteeseen. Ja jo aiemmin tällä vaalikaudella on lisätty 15 henkilötyövuotta ulkomaalaisvalvontaan. Varsinaisen kevytyrittäjyyden väärinkäyttö kuuluu työministerin vastuualueeseen, ja siihen on tulossa työsopimuslain muutosesitys pian eduskuntaan, mutta toki tämä teema on myös työsuojeluvalvonnassa huomioitava.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-21T13:57:30,2022-09-21T14:00:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_319,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_320,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeitä kysymyksiä esititte. Olkoon tämä eräänlainen tärkeysjärjestys, mistä aloitan vastaamisen. 
Tässä kysyttiin veteraanien tilanteesta, ja aivan niin kuin kysyjä ilmaisi, johtuen siitä luonnollisesta ikärakenteen aiheuttamasta syystä tämä veteraanien tukemisen ja auttamisen määräraha on pienenemässä. Mutta kysymys oli se, voidaanko hyvinvointialueilla hoitaa paremmin tätä veteraanien kuntoutusta ja auttamista kuin aiemmin kuntajärjestelmässä. Minun mielestäni voidaan, koska meillä kuitenkin on ollut hyvin suuria kuntakohtaisia eroja eri palveluissa ja hyvinvointialue tässä suhteessa mahdollistaa jäljellä olevien veteraanien kannalta toivottavasti paremman toimintamallin.
Sitten kysyttiin jo ihan tässä ensimmäisellä kierroksella lapsista ja lapsiperheistä — muistaakseni edustaja Koposen kysymys oli siitä, ja on tullut kolme neljä muuta kysymystä siihen samaan aihepiiriin liittyen. Minun mielestäni tässä budjettikirjassa — se löytyy sieltä sivuilta 72—76 — on erinomaisella tavalla uloskirjoitettu tämä lapsibudjetointi. Siinähän päädytään siihen, että meillä on selvästi lapsiin ja nuoriin kohdistuvia määrärahoja tulossa vähän yli 10 miljardia, mikä tarkoittaa noin 10 000:ta euroa lasta kohti. Siinä on erinomainen erittely.
Sitten kysyttiin — edustaja Rehn-Kivi kysyi — tulisiko tämä lapsistrategiaraportti sitten, kun se on valmistunut, saada tänne meille käsittelyyn. Erinomaisen tärkeä ja hyvä ehdotus, vastaan siihen: kyllä.
Sitten täällä oli lukuisia muita kysymyksiä. Otetaan tämä potilasturvallisuusasia, joka tietysti on erittäin laaja kysymys ja joka tuli jo ihan siellä edustaja Juvosen ensimmäisen puheenvuoron yhteydessä. Suomessa on tehty kymmenisen vuotta erittäin hyvää työtä potilasturvallisuuden kehittämiseksi. Kaikilla sairaanhoitopiireillä on potilasturvallisuussuunnitelmat, ja nyt meillä tuli ihan rahoitusta ensimmäisen kerran tähän valtakunnalliseen potilasturvallisuuskeskukseen. Potilasvahingot ovat jossain määrin eri asia. Tällaisessa asiassa kuin terveydenhuolto, jossa ollaan vakavasti sairaiden ihmisten kanssa tekemisissä akuuttien tilanteiden kanssa, tietty määrä potilasvahinkoja tapahtuu. Aikanaan näytin hyvin paljon omissa puheenvuoroissani tilastoa, joka kertoo siitä, paljonko oli korvattuja potilasvahinkoja minkäkin sairaanhoitopiirin alueella, ja se meni — en tiedä, onko se teitä hämmästyttävä asia — täysin lineaarisesti sairaanhoitopiirin väestöpohjan mukaan. Mitä suurempi sairaanhoitopiiri, jolloin on mahdollisuus erikoistuneempaan palveluun myös päivystysaikana, sitä vähemmän oli potilasvahinkoja. Jos on pienempi sairaanhoitopiiri, sitten tulee — pienessä sairaanhoitopiirissä vaikka synnytystilanne, pikkukeskonen syntyy tai jotain muuta — riski siihen, että tapahtuu potilasvahinkoja sieltä vakavammasta päästä ja niitä on enemmän.
Palataan tähän hyvinvointialuerahoitukseen — vastaan itse kyllä mielelläni siihenkin kysymykseen, kun meillä tässä aikaa on, mutta seuraavalla kierroksella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-21T14:00:55,2022-09-21T14:03:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_321,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Jatketaan debattia. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_322,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nostin esiin suomalaisen elinkeinoelämän menestymisen tärkeyden, huomasin, että se hämmensi joitakin edustajia — ja itse asiassa hämmensin tarkoituksella. Nimittäin kun katsotaan pitkää aikajanaa, niin kyllä me olemme Suomessa luoneet hyvinvointivaltion, johon meillä ei näyttäisi olevan varaa. Me olemme katsoneet palveluiden ja sosiaaliturvan osalta [Sari Sarkomaan välihuuto] verrokkina muita Pohjoismaita, mutta niitten taloudellinen tilanne on aivan erilainen kuin meillä. [Mari Rantanen: Nytkö te heräsitte?] Sen takia on valtavan tärkeätä, että me kiinnitämme huomion tulevaisuudessa siihen, että meidän yritykset menestyvät, työllistävät ja tuovat verotuloja, jotta meillä on varaa näihin palveluihin entistä paremmin.
Miksi velkaantuminen on huolestuttavaa? Sen takia, että nousevat korkokulut luovat uhan kattaa näitä meidän sosiaaliturvakustannuksia. Sen takia hyvinvointialueillakaan ei voi olla piikki auki, ei voi olla piikki auki. Uskon, että useimmat kykenevät sillä heille tulevalla rahoituksella hoitamaan palvelut, mutta jos kysytään, tarvitsetteko lisää rahaa, niin totta kai jokainen sanoo, että tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-21T14:04:03,2022-09-21T14:05:22,Tarkistettu,1.1
2022_97_323,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Juvonen. [Mikrofoni on kiinni] — Anteeksi? [Arja Juvonen: Väärän henkilön nimi.] — Nyt on oikea henkilö siellä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_324,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Budjettikirjan mukaan on odotettavissa, että yhä useampi 75-vuotias asuu omassa kodissaan. Siellä asuu paljon henkilöitä, jotka eivät kotiin kuuluisi, vaan tarvitsisivat hoivapaikan. Mitä teette sille, että hoivapaikkoja riittää ikääntyneille?
Omaishoitajilta odotetaan paljon, sen sijaan omaishoitajien määrän ei odoteta lisääntyvän. Voisi kuitenkin kuvitella, että kun ihmiset ovat entistä huonokuntoisempina kotona, niin omaishoitajia tarvitaan. Perussuomalaisten ajatus ja esitys on ollut, että omaishoidon tuki olisi verotonta. Milloin voisi olla tällaisen uudistuksen aika?
Kysyisin saattohoidosta. Joitakin vuosia sitten eutanasia-aloitteen yhteydessä päätettiin perustaa asiantuntijatyöryhmä pohtimaan suomalaisen saattohoidon tilaa. Tein asiasta myös kaksi lakialoitetta. Niissä esitettiin muutoksia muun muassa terveydenhuoltolakiin, ja nämä samat esitykset myös asiantuntijatyöryhmä toi. Kysyisin teiltä: milloin terveydenhuoltolakiin saamme subjektiivisen oikeuden saattohoidosta?
Lopuksi vielä Kela-korvauksiin liittyen: Kela-korvausten leikkaus ei ole [Puhemies koputtaa] pitkällä tähtäimellä hyvä asia, se heikentää ihmisten terveyttä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-21T14:05:24,2022-09-21T14:06:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_325,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_326,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taaskaan eivät hoitajat mahtuneet hallituksen agendalle. Ministeri sanoi, että hän priorisoi vastauksia ja jätti vastaamatta sen, missä vaiheessa menee se työryhmä, jonka hallitus asetti vasta vuosi sitten tekemään toimenpiteitä, jotta hoitoalan pito‑ ja vetovoimaa voitaisiin lisätä. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] Ministeri Saarikko moitti vahvasti hallitusta ja myös itseään siitä, että viimeisessä budjetissakaan ei ollut toimia tähän. Tämä on vakava virhe. Ministeri myönsi elokuussa, että hän ei itse edes tiennyt, missä tuo työryhmä työskentelee. Luulitte, että työryhmän työ oli päättynyt. Toivon, että nyt vastaatte: Mitä tälle asialle aiotte tehdä? Millä nämä maksetaan?
Velalla maksetaan, edustaja Lohi. Hallitus on laiminlyönyt työllisyystoimenpiteet. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi, että hallitus jää kauas työllisyystavoitteistaan, koska työllisyystoimilla oli tarkoitus vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla. Jos lasketaan ne toimet, jotka vähentävät työllisyyttä, tulos on pyöreä nolla. Hyvä on kysyä... [Markus Lohen välihuuto] — Edustaja Lohi, julkista taloutta piti niillä vahvistaa. Velalla ollaan elvytetty. — Työpaikat ovat hyviä, [Puhemies koputtaa] mutta niiden pitäisi vahvistaa julkista taloutta, ja sitä ei nyt tapahdu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-21T14:06:38,2022-09-21T14:07:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_327,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt on aika täynnä. — Edustaja Lohen nimi mainittiin niin monta kertaa, että saatte nyt vastata, mutta se on sitten viimeinen tässä debatissa, jos ei enempää nimeä mainita.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_328,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa totesin ja voin sanoa tähän edelliselle edustajalle, niin eihän täällä valtion budjetissa nyt lähdetä puuttumaan tämän hetken keskeneräisiin työehtosopimusneuvotteluihin, joissa katsotaan, mikä on se palkkaratkaisu hoitajien puolelta. [Sari Sarkomaa: Eihän sitä kukaan esittänytkään!] Varmasti jokainen meistä, aivan varmasti, toivoo, että mahdollisimman pian sinne löytyisi ratkaisu, joka olisi omiaan houkuttelemaan nuoria alalle, ja niin, että ihmiset eivät hakeutuisi toiselle alalle. Ei olisi oikea tapa, eikä varmaan mikään mukaan hallitus laittaisi tänne jollekin momentille rahaa, kun tässä kaivataan rahaa sinne hoitajille. Se on selvää, että nämä momentit ovat täällä varmasti tarpeen ja täällä on erittäin tarpeellisia lisäyksiä.
Haluan vielä ottaa tässä kantaa siihen, että kun on puhuttu nuorten pahoinvoinnista, niin onneksi on niin, että viimeisimmän laajan kouluterveyskyselyn mukaan suomalaisten nuorten pahoinvointi ei ole lisääntynyt vaan yhä useampi nuori voi entistä paremmin. Sitten on olemassa valitettavasti niitä, jotka voivat huonosti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-21T14:07:54,2022-09-21T14:09:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_329,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt muitakin mukaan. — Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_330,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua monesta eri aiheesta. Muutama edustaja nosti täällä puheenvuoroissa tämän hoitoonpääsyn, että ihmiset eivät pääse lääkäriin. Toivoisin, että ministeri Lindén voisi vähän vielä avata tätä hoitotakuuesitystä, joka merkittävällä tavalla nyt sisältyy tähän budjettiin. Eli kun meillä on 71 miljoonaa varattu rahaa nimenomaan lääkäriin pääsyn nopeuttamiseksi — tämä on meillä valiokunnassa nyt tällä hetkellä käsittelyssä — niin millä tavalla näette, että me pystytään saavuttamaan tämä, ja minkälaisia toimia nyt edellytetään alueilla, että tähän päästään? Kun on päivänselvää, että me tarvitaan myös yksityistä sektoria vahvasti mukaan näihin talkoisiin, joilla hoitoonpääsyä nopeutetaan, niin toivoisin, että voisitte avata tätä.
Täällä on paljon puhuttu sote-uudistuksesta ja rahoituksesta. Jos mietin viime hallituskaudelta keskustelua, niin tämä teidän ajamanne markkinamallihan kaatui täällä salissa omaan mahdottomuuteensa, siihen, että se olisi ollut liian kallis. [Sari Sarkomaa: Kaatui perustuslakivaliokunnassa, pysytään faktoissa!] Toisaalta keliakiakorvaukset, [Puhemies koputtaa] diabeteslääkkeet ja muut leikattiin viime kaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-21T14:09:05,2022-09-21T14:10:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_331,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_332,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvät ministerit! Olen myöskin erittäin huolissani tästä meidän hoitajatilanteesta sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. Huomaan, että täällä on varattu sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelmaan, hyvän työn edellytysten ohjelmaan, 1,5 miljoonaa euroa — aika iso summa. Olisin kysynyt tästä tarkempia tietoja, mitä tämä pitää sisällään. [Eduskunnasta: Työryhmän!] — Työryhmän. Onko tälle työryhmän työskentelylle varattu peräti 1,5 miljoonaa? Onko se tämä työryhmä, mistä ei ole tullut ensimmäistäkään esitystä vielä siihen hoitohenkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen?
Sitten kysyisin myöskin vankiterveydenhuollon yksiköstä. Siellä on huima kasvu ulkopuolisten terveyspalvelujen ostoon, 1,7 miljoonasta 2,8 miljoonaan, kasvua 1,1 miljoonaa euroa. Osaatteko sanoa, mistä tämä johtuu, koska se ei ilmene sieltä perusteluista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-21T14:10:16,2022-09-21T14:11:24,Tarkistettu,1.1
2022_97_333,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_334,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on paljon puhuttu tuosta sote-rahoituksesta, ja haluan vain korostaa sitä, mitä kokoomus haluaa. Me halutaan sitä, että hallintoon ei menisi rahaa, vaan hoitoon.
Ja toinen, mihin haluan kiinnittää huomiota, on nimenomaan se, kun meillä on potilasdirektiivilainsäädäntö implementaatiossa — mikä on sinänsä hyvä, sitähän nyt on odotettu aivan kieli pitkällä. Totean vain sen, että onhan se kovin erikoista, että sinä saat lähteä yksityiselle ulkomaille, mutta kotimaassa et saa, kun Kela-korvaukset ovat vähentyneet. Miten te aiotte tämän oikein ratkaista?
Tässä edustaja Lohi käytti hyvän puheenvuoron siitä, että meidän pitää yrityksiin satsata. No, nyt me satsaamme sillä tavalla, että me sanomme niille, että menkääpäs tuonne ulkomaille järjestämään palveluja, kun sieltä suomalaiset saavat nämä kustannukset yksityiseltä. Nythän tässä käy niin, että mennään Viroon ja Ruotsiin, siirretään sinne omia firmoja.
Sitten vielä kysyisin tuosta terapiatakuusta, ja kysyisin myöskin sen, mistä ne otetaan ne 3 400 hoitajaa siihen 0,7:ään ensi huhtikuussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T14:11:26,2022-09-21T14:12:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_335,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Taas edustaja Lohi mainittiin, mutta annetaan puheenvuoro edustaja Lohikoskelle. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_336,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä olisin myös halunnut tästä hyvinvointialueiden rahoituksesta vielä kysyä. Eikö kuitenkin ole niin, että rahoitus perustuu siihen tämän vuoden tilanteeseen, mitä kunnissa on sote-palveluihin budjetoitu? Ja varmasti meillä kaikilla, jotka ollaan kuntapäättäjinä — aika monikin tässä salissa — on jotain tekemistä sen asian kanssa, millä tasolla se nyt on. 
Tähän hoitajapulaan: Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä toimia täällä on, kun oppositiokin on kysynyt näistä työryhmän ehdotuksista. Onko sieltä tulossa jotain muuta, jotain sellaista, mikä on jotain muuta kuin tätä työehtosopimusneuvottelua? Onko jotain, mitä hallitus voisi tehdä?
No, sitten nuorten pahoinvoinnista täällä aikaisemmin käytettiin puheenvuoroja. Toivoisin tähän kommentteja, miten voitaisiin puuttua. Nyt tässä pääkaupunkiseudulla radan varressa meillä Keravallakin on siis nuorten väkivaltaisten ryöstöjen tilanne eskaloitunut, on tapahtunut jengiytymistä. Kysyisin: Mitä tällaiselle ylisukupolviselle syrjäytymiselle [Puhemies koputtaa] voisi budjetin momenteilla vielä antaa, jotta saadaan siihen puututtua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-21T14:12:36,2022-09-21T14:13:53,Tarkistettu,1.1
2022_97_337,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_338,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Lohi ehti jo lähteä, mutta kyllähän tuo on ihan käsittämätöntä, että keskusta on toiminut vihervasemmistolaisen tuhlaavan hallituksen aisankannattajana viimeiset kolme ja puoli vuotta, ja nyt kun on vaalit tulossa, niin he alkavat kysyä, että hetkinen, milläkäs nämä palvelut muuten rahoitetaan. Sanoisin, että olisi kannattanut herätä vähän aikaisemmin, varsinkin kun keskusta on myös valtiovarainministerin salkun omaava puolue. 
Arvoisa puhemies! Tässä itse asiassa edustaja Risikko kysyikin tätä asiaa, onko tulossa muutosta siihen, että ei käy niin, että mennään ulkomaille hakemaan niitä Kela-korvauksia sen sijaan, että voisi kotimaassa hoidattaa itsensä.
Sitten kysyisin tästä kompensaatiosta näille järjestöille, kun totesitte, ministeri Sarkkinen, että 62 miljoonaa tulisi näihin Veikkauksen voittovarojen kompensaatioihin. Milloin viimeksi oletteko lukenut, mitä kaikkea sieltä STEAn kautta rahoitetaan, [Puhemies koputtaa] koska kyllä minä sanoisin, että siellä voisi olla kyllä jotain ihan säästettävää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T14:13:53,2022-09-21T14:15:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_339,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Aika on täyttynyt. — Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_340,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä heitettiin hiukan kysymysmerkkejä ilmaan keskustan linjasta. Keskustan linjahan on ollut koko hallituskauden aivan täsmälleen samanlainen. Hallitus on toiminut erittäin yritysmyönteisesti, ja yrityksiä on tuettu ja tuetaan myös tässä keltaisessa kirjassa, ja näemme edelleen, että juuri työn ja toimeliaisuuden kautta me voimme turvata peruspalvelut. Ja kun tarpeita yhä monimutkaisemmaksi käyvässä yhteiskunnassa on yhä enemmän, joudutaan tietysti pohtimaan sitä, mitä priorisoidaan ja millä me rahoitamme kaiken uuden. 
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy todella monin tavoin, ja on tärkeää kuulla niitä myönteisiä uutisia, joista edustaja Lohi tuossa kertoi. Nyt täysin aiheesta hallitus sijoittaa lapsiperheisiin. Joulukuussa tulee ylimääräinen lapsilisä, ja haluaisin sosiaali- ja terveysministerille vielä nostaa tämän tärkeän kysymyksen: kun lapsilisä on ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu indeksiin, miten näette tämän indeksiin sitomisen mahdollisuuden lapsilisän kohdalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-21T14:15:08,2022-09-21T14:16:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_341,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_342,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut erinomaista keskustelua liittyen tähän sote-alan työntekijäpulaan. Ajattelen, että se on asia, joka meidän täytyy akuutisti pystyä ainakin jollain tavalla laittamaan prosessiin, jossa kaikki keinot ovat erittäin tervetulleita. Näkisin, että tässä myös se, että me tuemme yrittäjien toimintaedellytyksiä, on sillä tavalla isossa roolissa, koska he ovat myös erittäin tärkeä palveluiden tuottaja sote-palveluiden saatavuuden näkökulmasta. 
Haluan hallitusta kiittää siitä, että olemme tekemässä nyt muutoksia siihen, että jos elämässä on tullut vastaan jotain muuta haastetta, niin helpommin pääsee työelämään kiinni, kuten esimerkiksi se, että jatkossa työtön voi sivutoimisesti opiskella menettämättä etuuttaan ja tätä myöten päästä nopeammin työelämään takaisin kiinni. Sama kuntoutusrahan osalta: tähänkin on tulossa helpotuksia. Mutta olisin kysynyt: millä tavalla hallitus aikoo tukea sitä, että voisimme vahvistaa tätä täsmätyökykyisyyttä ja myös sitä kautta vahvistaa työntekijöiden saatavuutta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-09-21T14:16:14,2022-09-21T14:17:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_343,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Filatov. [Mikrofoni on kiinni] — Edustaja Filatov, mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_344,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi nosti tässä aikaisemmin tämän kokonaisrahoituksen, ja sosiaali- ja terveyspalveluthan ovat osa sitä, millä me selviämme, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä siitä, että meidän elinvoimaamme pitää lisätä, jotta se onnistuu, ja kun myös nostamme työllisyysastetta, niin sitä kautta meillä tulee enemmän liikkumavaraa. Hän viittasi myös Pohjoismaihin ja siihen, että siellä on enemmän resurssia käytettävissä. Nämä vertailut ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että jos me katsomme vaikkapa meidän työllisyysastetta, niin itse asiassa olemme sillä pohjoismaisella tasolla, mutta jos me katsomme veroastetta, niin meidän verotuksemme on kevyempää kuin vaikkapa Ruotsissa ja Tanskassa. Jos meillä olisi Tanskan verotus, niin meidän kestävyysvajeemme kuroutuisi umpeen.
Myös nämä ovat niitä asioita, joita meidän pitää pohtia. Enkä toki esitä verotusta ratkaisuksi, vaan ennemminkin sitä, että mietimme, miten me työllisyysastetta saamme parannetuksi. Jos ajatellaan näitä erilaisia haasteita, joita meillä on ollut — me taklasimme lastentauteja [Puhemies koputtaa] rokotuksilla ja monia muita — niin kysyisin nyt: miten me taklaamme tätä mielenterveysongelmaa, koska se on yksi niistä suurimmista tulevaisuuden haasteista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-21T14:17:27,2022-09-21T14:18:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_345,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"No niin, aika on täynnä. — Edustaja Ranne.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_346,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sote-uudistushan on Marinin hallitukselle erittäin tyypillinen uudistus. Se ei ratkaise ongelmia, vaan tekee niitä lisää. Tässä salissa ollaan jo kuultu tämä kansantaloudellinen vaikutus, eikä ole mitään merkkiä siitä, että kansanterveys tästä kohenisi, saati että hoitoon pääsy helpottuisi, ammattilaisia saataisiin lisää, prosessit, johtaminen paranisivat. Tilannehan on katastrofaalinen. Tästä on myöskin seuraamassa kuntaliitossyndrooma, eli palveluja ajetaan alas suurissa säästöpaineissa siellä haja-asutusalueilla ja pelastustoimi on uhattuna. Tämä ei ole tasa-arvoista, tämä ei ole kansanterveyden tai kansantalouden kannalta hyvä ratkaisu.
Ja sitten on aika hassua kuunnella täällä hallituksen edustajien huutoa siitä, mistä rahat. Miten te aiotte estää tämän? Ei voi olla niin, että seuraava hallitus on tässäkin korjaamassa teidän katastrofejanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-21T14:18:45,2022-09-21T14:19:42,Tarkistettu,1.1
2022_97_347,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_348,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika monet asiantuntijat ovat todella sitä mieltä, että terveyskeskukset on Suomessa aliresursoitu. Ja yksi mahdollisuus on tutkia tätä asiaa, kuinka monta kliinistä työtä tekevää lääkäriä sitten Suomessa on tuhatta asukasta kohden ja vertailla vähän muihin Pohjoismaihin, niin että saadaan sitten kohtalaisen luotettava vastaus. Mutta jos mennään tähän terveyskeskusten aliresursointiin, niin se on sillä tavalla vaarallista, että se muodostaa pakkotahtisen työn ja ihmiset lähtevät pois, lääkärit lähtevät pois, jos nyt puhutaan pelkästään lääkäreistä. Olen myös saanut ymmärtää, ettei ole kyse pelkästään lääkäreitten lukumäärästä, vaan joidenkin tahojen mukaan terveyskeskusten lääkäreistä jopa kaksi kolmasosaa pitäisi olla yleislääketieteen erikoislääkäreitä tai erikoislääkärieitä. Eli kysymys on lukumäärästä, mutta myös laadusta. Mitä korkeampi taso terveyskeskuksessa on ammatillisesti, sitä vähemmän tulee lähetteitä erikoissairaanhoitoon. Mitä mieltä, ministeri Lindén, te olette? [Puhemies koputtaa] Onko tämä Suomessa nyt kohdallaan, vai pitäisikö asiaa parantaa lukumäärän ja laadun mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T14:19:42,2022-09-21T14:20:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_349,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_350,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitajakeskustelussa puhuttiin paljon työssäjaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Työnantajien kannattaakin olla kiinnostuneita työntekijöidensä jaksamisesta, sillä kun työuupumuksesta johtuvat sairaspäivät muutetaan euroiksi, puhutaan itse asiassa aika vaikuttavista asioista. 
Työnohjauksen avulla voidaan edistää työntekijöiden selviytymistä arkityöstä ja parantaa työpaikkojen kokonaisvaltaista kehittymistä. Työnohjauksen tulisi olla luonteva osa työpaikkojen arkea ja toimintaa, mutta sitä ei käytetä samassa määrin kuin työterveyshuollon toimintoja, joiden kuluja Kela korvaa työnantajalle. Kysyisinkin ministeri Sarkkiselta: olisiko mahdollista saada työnohjaus Kela-korvattavien toimien joukkoon?
Ja arvostaisin kovasti, jos saisin vielä ministeri Lindéniltä vastauksen aiemmin esittämääni kysymykseen ikääntyvien neuvolatoiminnasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-21T14:20:58,2022-09-21T14:21:55,Tarkistettu,1.1
2022_97_351,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_352,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen rahoitus, jota nyt tässä pääosin ollaan käsitelty, on avainkysymys paitsi ihmisten hyvän hoidon myös Suomen julkisen talouden kannalta. 
Ensinnäkin olisin palannut tähän kysymykseen henkilöstöpulasta ja siihen vastaamisesta alueellisten ratkaisujen kautta, jota moni muukin on salissa kysynyt. 
Sitten toiseksi olisin vielä tiedustellut ministeriltä: miten varmistetaan alueille riittävät kannustimet löytää tehokkaita ratkaisuja ja hakea säästöjä sieltä, mistä niitä pystyy saamaan, ja sitten toisaalta panostaa sinne, missä tiedetään, että lisärahaa tarvitaan? Esiin nostettiin vaikkapa terveyskeskusten tilanne. On jo pitkään ollut tiedossa, että kun meillä on ollut erillisissä siiloissa perusterveydenhuolto ja sosiaalityö ja toisaalta erikoissairaanhoito, niin se perustaso on laiminlyöty, kun taas erikoissairaanhoidosta on voitu lähettää laskut kunnille, ja siinä kohtaa kunnilla on aika vähän ollut sanottavaa. Nythän riskinä on, että hyvinvointialueille syntyy samanlainen mekanismi — kun meillä ei kerran ole hyvinvointialueilla mitään tapaa hankkia itse lisätuloja, [Puhemies koputtaa] ei ole mitään maakuntaveroa — että myös sieltä sitten vain lähetetään lasku valtiolle. Miten varmistetaan, että näin ei käy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-21T14:21:56,2022-09-21T14:23:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_353,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Nyt otetaan vielä edustaja Semi, ja sen jälkeen ministereille vastausmahdollisuus.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_354,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen käynyt eritasoisissa hoitopaikoissa ja hoitokodeissa ja sairaaloissa, kun ikää alkaa olla sen verran, että vanhat työkaverit alkavat olla niissä paikoissa hoidossa. Kun olen seurannut toimintaa niissä, niin siellä on erittäin hyvin toimivia palvelupisteitä ja erittäin heikosti toimivia palvelupisteitä, ja tämä on jäänyt minua pohdituttamaan sitten, mitenkä tässä on näin käynyt, kun kuitenkin henkilöstömitoitukset suurin piirtein ovat samat kaikissa. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että johtamisessa pitää olla jotakin pikkasen pielessä näissä heikommissa paikoissa, jotka eivät pärjää niin hyvin eivätkä saa kunnolla annettua hoitoa. Onko ministeriössä pohdittu tämmöistä johtajakoulutuksen kehittämistä ja sitä, että työtehtävät jaetaan oikein, ettei kukaan rasitu liikaa niissä tehtävissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-21T14:23:13,2022-09-21T14:24:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_355,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Nyt päästetään ministerit vastaamaan, ja sen jälkeen jatketaan debattia vielä niin, että ainakin jokainen salissa nyt oleva kerkeää saamaan yhden puheenvuoron. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_356,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty keskustelua työllisyydestä ja taloudesta, ja toistan sen, minkä toin jo esittelypuheenvuorossani esille, että vahvistunut työllisyys näkyy tässä budjetissa siten, että sosiaaliturvamenot vähenevät merkittävästi ensi vuonna ja ne ovat vähentyneet myös tänä vuonna, mikä on lisätalousarviossa sitten huomioitu. Myös työllisyyspäätöksiä on tällä hallituskaudella tehty erittäin paljon.
Sitten täällä edustajat Räsänen ja Aittakumpu kysyivät lapsilisistä ja niiden indeksisidonnaisuudesta.
Ensinnäkin totean, että on totta, kuten sanottiin, että väestörakenne ja sen haasteet ovat meidän monien muiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden taustatekijänä, ja siinä toki perhepolitiikka on tärkeää, mutta toki perhepolitiikka ja lapsiperheiden toimeentulon tukeminen ja lapsiperheköyhyyden vähentäminen on tärkeää myös ihmisten hyvinvoinnin ja syrjäytymisen estämiseksi. En usko sinällään, että syntyvyys ratkeaa yksistään rahalla, vaan se vaatii laajempaa yhteiskuntapolitiikkaa, mutta kyllä lapsiperheköyhyyden torjunta on äärettömän tärkeä yhteiskunnallinen tavoite, ja myös EU on siihen liittyen asettanut tavoitteita, ja myös Suomi on asettanut omia tavoitteita, ja olemme parhaillaan työstämässä köyhyyden vähentämisohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriössä.
Lapsilisien ostovoima on romahtanut, koska ne eivät ole indeksiin sidottuja. Itse kannatan sitä, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin, mutta se on niin iso ja merkittävä taloudellinen päätös, että käytännössä se on hallitusohjelmatason kysymys. Nyt tehdään kertaluontoinen kolmastoista lapsilisä tukemaan lapsiperheiden toimeentuloa tässä vaikeassa tilanteessa, kun elinkustannukset nousevat. — Kysyn, oliko kaksi vai kolme minuuttia.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Reilut kaksi.] Selvä, jatkan seuraavassa puheenvuorossa.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Reilu kaksi, saatte jatkaa.] No, edustaja Juvoselle olisin vastannut tästä elämän loppuvaiheen työryhmästä omalta osaltani. Olemme asettaneet selvityshenkilön selvittämään työryhmän ehdotusta turvata saattohoidettavien omaisten toimeentuloa siinä vaiheessa, kun saattohoidossa on omainen.
Sitten totean edustaja Rantaselle, että sosiaali- ja terveysalan järjestöt tekevät erittäin tärkeää työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja osallisuudessa, enkä näe, että niiltä pitäisi tai voisi leikata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-21T14:24:27,2022-09-21T14:27:13,Tarkistettu,1.1
2022_97_357,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja samat reilut kaksi minuuttia myös, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_358,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirjasin 26 kysymystä, ja vastaan mielelläni niihin kaikkiin, mutta en ole ihan niin ihmeidentekijä, että kahdessa minuutissa ehtisin. [Puhemies: Reilussa!]
Otetaan ensimmäiseksi terveyskeskusten tilanne: Meillä on 1 600 lääkäriä tällä hetkellä erikoistumassa yleislääketieteeseen. Nyt kysymys on pitkälti siitä, että terveyskeskukset voidaan muuttaa työolosuhteiltaan sellaisiksi, että vetovoima lisääntyy. Me tulemme tarvitsemaan myös ja käytämme myös yksityissektoria tässä ostopalveluna tukena, niin että saamme tämän hoitotakuun toteutettua, johon täällä muun muassa edustaja Nurminen viittasi. 
Tämä laki yliopistosairaalarahoituksesta saadaan varmasti marraskuuhun mennessä.
Sitten mennään tähän isoon kysymykseen: mitä tälle työryhmälle kuuluu? Nyt tietysti tästä on kehitetty semmoista myyttiä, että olisin sanonut, että en ole tiennyt tätä työryhmää. Eihän näin ole tietenkään. Olen saanut raportit siitä työryhmästä suunnilleen kuukauden päästä siitä, kun aloitin ministeriössä ministerinä. Siinä vaiheessa, maaliskuussa, oli sellainen hetkellinen tilanne, että kun olivat neuvottelut alkaneet työmarkkinaratkaisuista, niin siellä oli vetäydytty pois niistä työryhmistä, mutta sitten nämä jäsenet palasivat niihin työryhmiin.
Me olemme käsitelleet joka sote-ministeriryhmässä huhtikuusta lähtien ensimmäisenä asiana yleensä aina tätä työryhmän tilannetta, ja sieltä on tullut ihan konkreettisia ehdotuksia. Ensimmäinen merkittävinhän oli se, että Valvira muutti tulkintojaan hoiva-avustajien käytöstä vanhustenhuollossa niin, että se pitkälti avasi sen ratkaisun, että me voimme oikeasti saada sinne 2 500, ehkä 3 000 hoiva-avustajaa lisää ensi kevääseen mennessä, ja budjettiriihessä sitten tuntuva rahoitus pystyttiin järjestämään näiden koulutuksen lisäämiseen.
Siellä on käyty työnjakokysymyksiä ihan merkittävästi. Kuuntelin täällä, kun toissa päivänä muistaakseni edustaja Rantasella oli erinomainen puheenvuoro, jossa hän kertoi, miten ensin pitää lukea lähihoitajaksi ja jos sitten haluaa jatkaa sairaanhoitajaksi, niin pitää aloittaa alusta lähtien. Siinähän ei ole mitään järkeä, kuten ei ole myöskään mitään järkeä siinä, että kun aikoinaan itse olen voinut yhden vuoden lääketieteen opiskelujen jälkeen olla lähihoitajan sijaisena ja kahden vuoden lääketieteen opiskelujen jälkeen sairaanhoitajan sijaisena, nyt se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Meidän täytyy purkaa — ja näitä työryhmä käy läpi — kaikkia tällaisia työnjakoihin liittyviä ihmeellisyyksiä, joita meillä on tänne tullut.
Siellä on kansainvälinen rekrytointi, jossa ollaan tällä hetkellä miettimässä, miten pätevyysvaatimuksia voitaisiin nopeuttaa. On viitattu maassa oleviin ukrainalaisiin sairaanhoitajiin ja lääkäreihin ja niin edelleen. 
Siinä on kuusi alatyöryhmää, ja heillä on 40 konkreettista asiaa, mutta me ratkotaan asiaa, joka on muhinut 20 vuotta. Tässä eduskuntasalissa käytiin 18.10. vuonna 2000 aika huikea keskustelu hoitajapulasta, jossa monet kansanedustajat sanoivat, että heti tarvitaan 10 000 hoitajaa lisää ja se pitää ratkaista. Kun me nyt yritämme ihan oikeasti ratkaista tätä asiaa, niin ei se ole tehtävissä yhdessä kuukaudessa, [Sari Sarkomaa: Neljässä vuodessa, ministeri! Neljässä vuodessa!] mutta erittäin merkittäviä panoksia tulee koulutukseen ja johtamiseen, [Puhemies koputtaa] ja sitten on työmarkkinaratkaisut tietysti erikseen. — Edelleenkään aika ei ilmeisesti riittänyt tähän hyvinvointialueiden rahoitukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-21T14:27:16,2022-09-21T14:30:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_359,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ei, vaikka näin reilu kaksi minuuttia oli. — Jatketaan debattia. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_360,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Lastensuojelu on semmoinen asia, mikä Suomessa tuntuu nielevän rahaa käsittämättömän paljon. Olen tutustunut näihin asioihin aika paljon, ja siellä on tilanne, jossa on tämmöisiä neuropsykiatrisia sairauksia lapsilla, ja näyttää, että jo se on riittävä, että lapsia otetaan huostaan. Nyt kun olen perehtynyt asioihin, niin siellä on tullut esiin, että siellä on jo toisessa polvessa näitä neuropsykiatrisia sairauksia, ja vanhemmathan, joilla on esimerkiksi Aspergerin syndrooma, varmaan ansaitsisivat jotain apua siihen lastenkasvatukseen. Ja nyt, kun vanhemmilla ei ole itsestään diagnoosia ja he ottavat lääkäriin yhteyttä, niin he törmäävät useiden kuukausien tai jopa vuosien jonoon siinä, [Puhemies koputtaa] että he saisivat itselleen diagnoosin. Miten tämä on mahdollista, ja voitteko korjata asiaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T14:30:40,2022-09-21T14:31:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_361,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_362,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveys- ja päihdepalvelua koskeva lainsäädäntö uudistetaan, ja on aikakin, sillä nykyinen päihdehuoltolaki on vuodelta 86 ja maailma on aika tavalla muuttunut siitä. Paljon puhutaan huumekuolemien määrän noususta etenkin nuorten keskuudessa, ja siitä sietääkin puhua, mutta vähemmälle huomiolle jää kuitenkin se meidän kaikkein suurin ongelma eli alkoholi. Se on edelleen Suomessa suurin haittoja aiheuttava päihde, se meidän pitää muistaa. Vuonna 2020 rekisteröitiin liki 35 000 sairaalahoitojaksoa ja yhteensä liki 93 000 hoitovuorokautta alkoholiperäisten sairauksien vuoksi. Tästä kirjoittivat HUSin lääkärit elokuussa Helsingin Sanomissa, ja tämä on aika pysäyttävä tieto. Maksasairauksiin liittyvät kuolemat lisääntyvät erityisesti 55—64-vuotiaitten ikäryhmässä. He ovat työikäisiä, ja työstä poissaoloja on valtavat määrät. Tällaisen kriisin aikana pitää huomioida, että tulevaisuudennäkymät ovat monilla aika epätoivoiset. Meillä saattaa olla [Puhemies koputtaa] melkoinen päihdetaakka vielä edessä. Mitä ajatuksia herättävät ministereissä nämä luvut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-21T14:31:54,2022-09-21T14:33:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_363,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_364,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun luomme Suomesta lapsiystävällistä maata, niin nuoret luottavat tulevaisuuteen ja uskaltavat sitoutua, he perustavat perheitä ja saavat ja kasvattavat lapsia. Toivo ja luottamus koostuvat monesta asiasta. Lapsiperheköyhyys on kaksinkertaistunut Suomessa 90-luvun laman jälkeen. Hintojen nousu koskettaa erityisesti lapsiperheitä. Joulukuinen ylimääräinen lapsilisä onkin tärkeä ja tulee tarpeeseen. Ihmettelen sitä, että on ollut myös kriittisiä kommentteja tähän liittyen. Lapsilisää ei ole pakko hakea, sen voi myös peruuttaa. Lapsilisä ei ole automaattinen etu, vaan sitä haetaan, ja varmasti tämä tulee tarpeeseen. Kysyn ministereiltä: [Puhemies koputtaa] miten huolehdimme siitä, että nuoret ja lapset ja perheet voivat luottaa tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-21T14:33:07,2022-09-21T14:34:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_365,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_366,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko tervehtiä tyytyväisenä sitä, että lääkekaton jäädytystä jatketaan. Se on erinomainen asia ja turvaa ainakin nyt tällä hetkellä niitten ihmisten osalta, joilla on kyky maksaa niitä tarvitsemiaan lääkkeitä, jos niillä sitten koko vuoden pärjää. 
No, niin sanottu apteekkilaki on perusteiltaan ja tavoitteiltaan aivan oikea, eli pyritään lääkkeiden hinnan laskemiseen, ja se on totta kuluttajan näkökulmasta erinomainen asia. Jollakin tavalla olen kuitenkin huolissani siitä, että ne pienet apteekit, jotka eivät ole mitään rahasampoja, sijaitsevat yleensä pienillä paikkakunnilla, ja juuri siitä syystä murheellisin mielin olen katsomassa sitä nyt sivusta — toivottavasti ei toteudu — että siellä syntymä- tai lapsuuteni kotipaikalla Luopioisissa apteekki suljetaan. [Puhemies koputtaa] Tiedetään, että lääkkeet ovat kalliita, mutta pitää olla joku ratkaisu, ettei pienen apteekin tarvitsisi pitää näitä kalliita lääkkeitä määräykseen asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T14:34:21,2022-09-21T14:35:39,Tarkistettu,1.1
2022_97_367,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_368,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina keskustelin Uuraisilla pienyrittäjä Markku Koskisen kanssa, ja hän kertoi murheenaan, että joka aamu näinä aikoina hän katsoo, mikä on sähkön hinta, kannattaako höyläkonetta ja sirkkeliä käynnistää. Useana aamuna joutuu toteamaan, että ei kannata, tulee tappiota, jos tekee töitä. Kysyn arvoisilta ministereiltä: miten tällaisen yrityksen ja yrittäjän tilannetta voitaisiin helpottaa? Teidän ilmeisesti se kolmiosainen paketti ei suoraan tähän anna vastausta.
Toisaalta kysyn myös yrityksiin liittyen, kun eduskunnassa on käsittelyssä tämä yrittäjän eläkelain uudistus: oletteko nyt tässäkin tilanteessa sitä mieltä, että eläkemaksuja voidaan yrittäjille lisätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T14:35:39,2022-09-21T14:36:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_369,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_370,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitoalasta puhuttaessa pitää muistaa myös omaishoitajat, ja täällä jo edustaja Juvonen toi aikaisemmin esiin heidän merkityksensä. Se on koko sote-sektorille aivan ensiarvoisen tärkeä. Omakohtaistakin kokemusta asiasta on, ja tiedän, että se on myöskin hoidettavalle hyvin tärkeää, että saa siellä kotona olla läheistensä kanssa. Omaishoitajia on maassamme noin 350 000 — tämä luku on kyllä alimitoitettu, heitä on enemmän — mutta vain 49 000 heistä saa omaishoidon tukea ja on sen piirissä.
Ilman omaishoitajien tekemää arvokasta työtä sote-sektorin kustannukset olisivat jopa kaksi miljardia, elleivät enemmänkin, nykyistä suuremmat. Omaishoitajien keski-ikä on jo sangen korkea, ja moni heistä tulee piakkoin itsekin tarvitsemaan hoitoa. Omaishoidon tuki on todella pieni, kun mietitään työn tärkeyttä ja raskautta, ja taitaa olla kolmessa eri hintaluokassa. Me perussuomalaiset olemme esittäneet [Puhemies koputtaa] omaishoidon tuen verotuksen madaltamista ja verovapautta pidemmällä aikavälillä. Olisitteko, arvoisa ministeri, valmis tarttumaan tähän ehdotukseen? Haluan toistaa tämän Juvosen kysymyksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-21T14:36:43,2022-09-21T14:37:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_371,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_372,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkkiselta semmoisesta asiasta kysyisin, kun Kela järjestää tällä hetkellä kuuroille sitä palvelua, että jos soittaa hätänumeroon 112... Silloin aikoinansa, kun olin sisäministerinä, sovittiin, että Kela hoitaa tällaisen kuurojen hälytyksen välittämisen, ja nyt siellä on ilmennyt ongelmia. Onko teillä tietoa tästä, miten saataisiin tuo 112-palvelu pelaamaan myöskin kuuroille?
No sitten kysyisin tuosta terapiatakuusta. Varmasti ministeri Lindén tietää sen, että meillä on todella vakava tilanne tuolla mielenterveyspalveluissa tällä hetkellä. Tässä ei nyt tämä hoitotakuu kyllä valitettavasti auta, vaan nyt tarvitaan nimenomaan niitä mielenterveyspalveluja, ja niitä ei valitettavasti saa. Silloin aikoinansa, kun meillä sodasta selvittiin, päättäjät tekivät nimenomaan mielenterveyspalvelujen suhteen tekoja. Nyt kannattaisi tehdä myöskin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T14:37:58,2022-09-21T14:39:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_373,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_374,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuluneen viikon aikana puheet täällä eduskunnassa ovat kertoneet vahvasti siitä, että hoitajien asia on meille tärkeä. Hoitajamitoituksen kaltaisilla toimenpiteillä pystymme turvaamaan inhimillisen määrän työtä hoitotyötä tekeville ja laadukkaan hoidon sitä tarvitseville. Hoitajapula vaikeuttaa kuitenkin hoitajamitoituksen toteutumista, jonka oli määrä astua voimaan porrastetusti. Tämän syksyn budjettiriihessä mitoitukseen ei otettu vielä kantaa, mutta eduskuntaryhmissä taitaa olla melko lailla sama tilannekuva kuin myös vastuuministerillä, ettei mitoitusta voida toteuttaa aiemmin suunnitellulla tavalla vaan toimenpanoa on pakko siirtää tuonnemmaksi. Rohkenenkin kysyä: minkälaisella aikataululla hoitajamitoituksen täyttä toimeenpanoa siirtävä lakiesitys tulee eduskunnan käsiteltäväksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-21T14:39:03,2022-09-21T14:39:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_375,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_376,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan muutamaan asiaan, jotka täällä salissakin ovat nousseet.
Edustaja Risikko nosti tämän rajat ylittävän terveydenhuollon esityksen, joka on tulossa, ja myös omasta mielestäni tähän esitykseen pitää nyt paneutua kunnolla, kun se tulee meille eduskuntaan. Kun itsekin on nyt ennakkotietona tutustunut lausuntokierroksella olevaan, niin siihen sisältyy paljon ongelmia ja riskejä nimenomaan meidän suomalaisten yritysten ja tämän koko meidän järjestelmän näkökulmasta. Ja meidän pitää valiokunnassa perehtyä tähän ja yhdessä miettiä, mitkä ne EU:n rajat tässä asiassa ovat, millä voidaan edetä. Mutta oma viestini on, että ehdottomasti tähän pitää pureutua ja taklata näitä haasteita.
Sitten mitä tulee tähän yliopistosairaaloiden rahoitukseen, niin toivon, että kun ministeri antaa tämän esityksensä, niin esitys huomioi vahvasti näitten yliopistosairaaloiden erityispiirteet tässä koulutuksen ja tutkimuksen saralla. Eli sinne meidän on panostettava, jos me halutaan tätä meidän huippuhoitoa ja koulutusta ja tutkimusta kehittää Suomessa, ja ehdottomasti heidät on huomioitava tässä [Puhemies koputtaa] rahoitusesityksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-21T14:39:54,2022-09-21T14:41:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_377,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari Rantanen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_378,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja — anteeksi, puhemies! [Puhemies: No niin!] Ministeri Sarkkinen tässä aikaisemmin totesi, että järjestökentältä ei ole mitään leikattavaa, mutta toivoisin, että te kävisitte läpi sen, mihin kaikkeen sieltä STEAsta sitä rahaa menee. Ja jos ette itse arvaa perata, niin tässä kohtaa siitä olisi varmaan ylipäätänsäkin syytä asettaa jonkunnäköinen riippumaton selvitys, sillä kaikkinensa kaikki rahat sieltä eivät valitettavasti kyllä ole millään lailla yleishyödyllisiä eivätkä sellaisia, jotka ovat perusteltuja jatkossa budjetista rahoittaa.
Mutta mitä tulee tähän hoitajien koulutusasiaan, niin itseäni on vaivannut tässä keskustelussa kovasti se, että nyt oikeastaan asiaa kuin asiaa hallitus pyrkii ratkaisemaan maahanmuutolla. Tässä hoitoalan kysymyksessäkin tämä on nostettu. Minkä vuoksi näiden suomalaisten hoitajien houkuttelu ei ole teillä listalla, siis muista töistä takaisin hoitoalalle ja ulkomailta takaisin Suomeen? Siellä olisi kielitaitoisia, taitavia hoitajia mahdollisesti [Puhemies koputtaa] saatavilla jopa useita tuhansia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T14:41:04,2022-09-21T14:42:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_379,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_380,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää maailman Alzheimer-päivää! Tänä päivänä on hyvä muistaa muistisairaita ja heidän perheitään. Oli todella valtava virhe, että hallitus katkaisi valtakunnallisen muistiohjelman. Hallitusneuvotteluissa juuri nyt sitä olisi tarvittu, kun muistisairaiden ihmisten ja omaishoitajien hoitopolut olisi saatu sen avulla parempaan kuntoon.
Hoitajien muistamisesta: Hoitotyön tutkimus on erittäin tärkeää. Sillä luodaan hyviä käytänteitä hoitotyöhön, ja oli harmillista, että ministeri unohti sen tässä budjetissaan, vaikka eduskunta on useaan otteeseen todennut, että se on paikka, johon kannattaisi satsata voimavaroja. 
Olisi hyvä, että hallitus keskuudessaan miettisi näitä lakiesityksiä. Valtaosasta lakiesityksistä, joita on tulossa eduskuntaan, täällä edustajat sanovat, että nyt eduskunnassa mietitään. Aiemmin tehtiin niin, että tehtiin lakiesityksestä mahdollisimman hyvä, ennen kuin se tuli tänne, koska sitten teillä ei ole mandaattia muuttaa niitä. 
Eli toivon nyt, että tuo rajat ylittävän terveydenhuollon lainsäädäntö tehtäisiin sellaiseksi, [Puhemies koputtaa] että siinä ei vaurioiteta enempää suomalaisia [Puhemies: Aikarajat ylitetty!] yrityksiä kuin mitä hallitus on jo tähän mennessä tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-21T14:42:17,2022-09-21T14:43:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_381,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koponen Noora., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_382,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todettava tähän edustaja Mäenpään kommenttiin, että neurokirjo tai lääketieteellisesti neuropsykiatrinen häiriö ei ole sairaus, ja vielä tähän, että jos autismikirjon vanhemmat itse perheenä kokevat tarvitsevansa tukea kasvatukseen, niin se on toki kannatettavaa, mutta toivon, että ette tarkoittanut, että he eivät olisi kykeneviä kasvattamaan lapsia. [Juha Mäenpää pyytää vastauspuheenvuoroa]
Tähän samaan tematiikkaan on todettava, että hyvinvointivaltiohan on juuri niin vahva, miten se pitää huolta sen heikoimmista ja pienimmistä jäsenistä, ja olen erittäin iloinen siitä, että nyt panostetaan muun muassa turvakotitoimintaan ja Ukrainasta tuleviin perheisiin ja lapsiin, joissa myös on joukossa vammaisia henkilöitä.
Mutta se on sanottava, että siihen olen hiukan pettynyt, että vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden määrärahoja ollaan vähentämässä, sillä tosiasiallisestihan se ei vahvista osallisuutta vaan heikentää, ja toivonkin, että hallitus ottaa tavoitteekseen nimenomaan vahvistaa vammaisten henkilöiden osallisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-09-21T14:43:31,2022-09-21T14:44:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_383,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vastauspuheenvuoro tähän, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_384,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, eikö edustaja Koponen kuunnellut vai enkö puhunut kyllin selvästi: Minä nimenomaan olin huolissani siitä, että neurokirjon lapsia otetaan huostaan herkemmin, siis minun mielestäni perusteettomasti. Totta kai he ovat kykeneviä hoitamaan lapsia, ja juuri heidän oikeuksiaan minä täällä yritän perätä, eikä siten kuin te asian esititte. [Noora Koposen välihuuto]
Eli on todellakin siis useita tapauksia nyt, että jos vanhemmilla on joku neurokirjosairaus, [Noora Koponen: Ei ole sairaus!] he eivät välttämättä yhtä helposti saa tukea siihen, jos vanhemmiltakin on tämä neurokirjon sairaus [Puhemies koputtaa] tai ominaisuus tunnistamatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T14:44:45,2022-09-21T14:45:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_385,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja nyt vaihdetaan edustaja Koposta Ari Koposeen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_386,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Oikein paljon kiitoksia, arvon puhemies! Valtion laitosten, kuten TE-palveluiden ja poliisin lupapalveluiden, sivuilta ei löydy lainkaan viittomakielen ohjeistuksia, jolloin tiedon saaminen on erittäin haastavaa tai jopa mahdotonta. Arvon ministeri, tullaanhan tähän asiaan puuttumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T14:45:59,2022-09-21T14:46:24,Tarkistettu,1.1
2022_97_387,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Filatov. — Edustaja Filatov, jälleen kerran mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_388,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa aiemmin puhuttiin siitä, millä saadaan rahat riittämään, niin kyse on tietysti siitä, että työllisyysaste voi nostaa meidän käytettävissä olevia rahoja, mutta kyse on myös siitä, miten me saamme kustannuksia alas, ja jos katsomme historiasta oppia, niin vaikkapa silloin, kun lastentaudit levisivät, niin rokottamalla saimme kustannuksia alaspäin. Toisaalta kun sairastuimme sydän- ja verisuonitauteihin, niin valtiovalta pyrki voimakkaasti vaikuttamaan elintapoihimme, ja siinäkin jonkun verran onnistuimme, ja nyt jos ajattelemme näitä isoja haasteita, niin mieleeni tulee lähinnä se, miten meillä ikääntyneiden ihmisten kuntoutus toimii. Meillä saa kyllä kotiapua, mutta se, että saisi sen oman kunnon ylläpitämiseen apua, on usein paljon vaikeampaa, ja kyse on myös omaisten ja ikäihmisen itsensä osaamisesta, ja toivoisin, että se olisi yksi asia, johon tulevaisuudessa panostaisimme.
Toinen on tietenkin mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy, ei pelkästään jälkihoito, ja siinä mielestäni hallituksen strategia on lähtenyt oikein, että kyse on siitä, mitä tapahtuu työpaikoilla, mitä tapahtuu koulutuksessa ja muualla, mutta sitä hoitoakin tarvitaan [Puhemies koputtaa] 
Ja kolmantena vielä, arvoisa puhemies, Alzheimerin päivän nimissä: millä me voisimme näihin muistisairauksiin puuttua samalla voimalla [Puhemies: Näin!] koska ne näkyvät jo työelämässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-21T14:46:24,2022-09-21T14:47:48,Tarkistettu,1.1
2022_97_389,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tätä emme saa unohtaa. — Edustaja Juuso. — Edustaja Juuso, nimenne on mainittu.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_390,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Anteeksi, en kuullut. 
Joo, oli ilo kuulla ministeri Lindéniltä, että tätä hoitajien koulutuspolkua on oikeasti mietitty siellä ryhmässä ja että joitakin tuloksia mahdollisesti saadaan.
Haluan tähän nostaa vielä kuitenkin sen toisen mahdollisuuden, mikä oli käytössä Turun yliopistossa vuosina 2003–2007. Silloin Turun yliopisto järjesti muuntokoulutuksen sairaanhoitajille: lääkäriksi neljässä vuodessa. Silloin tarkoituksena oli nopeuttaa lääkärien saamista, ja kun todettiin, että ihan ei siihen päästy, vaan ne opinnot kestivät keskimäärin viisi ja puoli vuotta, niin silloin keskeytettiin tämä muuntokoulutus. Mutta olen sitä mieltä, että tämä olisi yksi vetovoimatekijä, jotta me saataisiin henkilöstöä alalle, eli lähihoitajasta sairaanhoitajaksi, sairaanhoitaja neljässä vuodessa lääkäriksi. Tämä nyt ei varsinaisesti STM:n budjettiin kuulu, vaan se menee tuonne sivistys- ja kulttuuritoimen budjettiin, mutta nämä ovat läheisesti yhteydessä, ja mielestäni tämä on tärkeä asia, ja toivon, [Puhemies koputtaa] että muistaisitte sen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-21T14:47:50,2022-09-21T14:48:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_391,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja vielä ovat listalla edustajat Aittakumpu, Juvonen, Niikko ja Lohi. — Edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_392,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käyty todella tarpeellista keskustelua niin ikääntyneiden kuin vammaisten, lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Nythän on tilanne sellainen, että yhdessä tärkeässä ennaltaehkäisevässä palvelussa, sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperheiden kotipalvelun saatavuudessa on ollut isoja haasteita. Parhaimmillaanhan kotipalvelu lapsiperheissä toimii ennaltaehkäisevänä palveluna, ja tarve tukeen voi syntyä esimerkiksi väsymyksen, sairastumisen tai muun syyn takia. Olisi tärkeää, että palvelu toimii kaikissa kunnissa, ja nythän se siirtyy hyvinvointialueille, ja me saimme vastikään kesäkuussa muutettua sosiaalihuoltolakia niin, että lapsiperheen oikeus kotipalveluun korostuu. Se on selkeästi subjektiivinen palvelu, ja haluankin kannustaa hallitusta varmistamaan, että tämän kotipalvelun saatavuus toteutuu hyvinvointialueilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-21T14:49:04,2022-09-21T14:50:09,Tarkistettu,1.1
2022_97_393,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_394,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin nostettiin esille huolet kodin ulkopuolella olevien lasten sijoituksesta. Tässä yhteydessä olisin ministerille vielä lisännyt kysymyksen: onko tässä asiassa millään tavalla edistytty, jotta huostaanottojen määrät ja kodin ulkopuolella olevien sijoitusten lukumäärät saataisiin laskemaan? Se on erittäin kallista kunnille, ja usein se on osin myös jopa epäinhimillistä toimintaa, koska useat yritykset valitettavasti tekevät tätä vain voitontavoittelu mielessä. Se ei silloin anna parasta mahdollista kasvuympäristöä lapsille, kun he joutuvat tämmöisen pelin kohteeksi. Muistan aikoinaan, että oli joskus muinoin, oliko, 17 000 lasta kodin ulkopuolelle sijoitettuina. En tiedä, mikä tämän vuoden lukumäärä on. Mitä tälle kasvavalle trendille voitaisiin tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-21T14:50:09,2022-09-21T14:51:14,Tarkistettu,1.1
2022_97_395,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Otetaan äsken mainitun listan lisäksi vielä edustaja Laukkanen. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_396,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiiruhdin tänne, kun huomasin, että täällä on STM:n ala. Haluaisin ministereiltä ihan kysyä: Ruoka-apu on ollut sydämelläni ja elämässäni aika iso asia. Nyt täällä oli ruoka-apuun varattu miljoona euroa, mutta sitten kävikin ilmi, että se on siirtomääräraha tältä vuodelta. Se on todella kurja juttu, että tänä vuonna sitä miljoonaa, jonka eduskunta oli tälle vuodelle varannut, ministeriö ei ole saanut jaettua, vaan nyt se on siirretty sitten vuodelle 23. Kysyisin: mikä on tämä ongelma siinä, että tätä pysyvää määrärahaa ei saada näille yhdistyksille, jotka auttavat vähävaraisia? Tämä olisi oikeus ja kohtuus — varsinkin nyt, kun kaikkien elämä on menossa tiukempaan suuntaan. Ruokajonojen määrä kasvaa. Mitään kehitystoimia tällä alueella ei enää lisää tarvita. Tarvitaan rahaa sinne ruohonjuuritasolle. [Puhemies koputtaa] Tähän toivoisin vastausta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-09-21T14:51:14,2022-09-21T14:52:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_397,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_398,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän Hesarissa nimimerkki Arvottomat kirjoittaa, että lääkäri ei tervehtinyt koko minuutin ajan kestäneen tapaamisen aikana eikä myöskään katsonut silmiin. Hän kirjoittaa siinä, että kiire on asia, mikä vallitsee terveydenhuoltoalalla ja erityisesti terveyskeskuksissa. Nyt hoitajien pakkolaki uhkaa viedä hoitajat myös terveyskeskuksista pois, ja lääkäreiden kiire lisääntyy entisestään. Mitä teette, että ihmiset pääsevät tänä päivänä ja myös tulevaisuudessa lääkäriin?
Elinsiirtoviikkoa vietetään lokakuussa, ja maksasairauksiin liittyy edelleen paljon häpeää. Täällä nousivat maksasairaudet esiin, ja tällainen sairaus voi tulla myös geneettisen perimän tai piirteen kautta. Munuais- ja maksasairaudet ja niiden tilanne tulee huomioida rahoituksessa ja erityisesti myös hyvinvointialueilla. Kysyn ministereiltä: miten te sen teette? Arvostan suuresti muun muassa HUSin tekemää työtä elinsiirtopotilaiden parissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-21T14:52:25,2022-09-21T14:53:35,Tarkistettu,1.1
2022_97_399,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja nyt vielä valiokunnan puheenjohtaja debatin päätteeksi. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_400,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtaosa Suomessa tuotettavasta ikäihmisten hoivasta ja hoidosta on erittäin korkealaatuista ja ammattilaisten tuottamaa. Samaan aikaan on tunnustettava, että meillä on kyllä ongelmia. Meillä on ongelmia myös siinä, että kun meidän kotihoito ei toimi riittävän hyvin, niin se kuormittaa palveluasumista ja niin edelleen, ja se on johtanut siihen, että me emme kykene erikoissairaanhoidosta riittävän ajoissa tai sovittuun aikaan kotiuttamaan henkilöitä ja joudumme perumaan myös erikoissairaanhoidon suunniteltuja hoitoja. Nyt sitten onkin erittäin tärkeää ja kiitoksen arvoista, että jos oikein luen, niin tänne on ikääntyneiden kotihoitoon kehittämiseen varattu 37 miljoonaa lisää rahaa. Haluaisin kysyä ministeri Lindéniltä: millä tavalla tämä rahoitus, 37 miljoonaa, on tarkoitus käyttää ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-21T14:53:35,2022-09-21T14:54:49,Tarkistettu,1.1
2022_97_401,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministerit pääsevät vastaamaan. Molemmille kaksi ja puoli minuuttia jää aikaa noin suunnilleen. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_402,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta omalta osaltani.
Edustajat Koponen ja Mattila kysyivät täsmätyökykyisistä ja työkyvystä. Ensinnäkin tällä hallituskaudella ollaan viety näitä kuntoutuskomitean esityksiä eteenpäin, ja nyt tässä budjettilakina on esimerkiksi tämä osasairauspäivärahan saamisen edellytysten ja enimmäisajan pidentäminen ja kuntoutusetuuksien joustavoittaminen. Näen osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi tärkeänä myös asennemuutoksen ja syrjinnän vähentämisen työmarkkinoilla. Sotu-uudistuksessa myös työkykyyn liittyvät teemat ja sosiaaliturvan yhteensovitus ovat merkittävä asia, mitä siellä parlamentaarisesti työstetään.
Edustaja Kinnunen kiinnitti myös huomiota lapsiperheköyhyyteen. Itse näen lapsiperheköyhyyden vähentämisen äärettömän tärkeänä yhteiskunnallisena tavoitteena, mitä myös tässä budjetissa pyritään tekemään, kieltämättä hyvin haastavissa olosuhteissa, kun elinkustannukset nousevat. Pidän tärkeänä, että tämä kolmastoista lapsilisä, joka nyt maksetaan joulukuussa kaikille perheille, toteutetaan niin, että myös toimeentulotukea saavat pienituloisimmat perheet siitä hyötyvät.
Edustaja Myllykoski kysyi tästä apteekkitalouden säästöesityksestä. Ollaan lausuntopalautetta käymässä läpi ja muokkaamassa esitystä niin, että sillä olisi mahdollisimman vähän negatiivisia vaikutuksia apteekkiverkkoon ja että erityisesti tätä kalliiden lääkkeiden erityisongelmaa pystyttäisiin ratkomaan.
Edustaja Kankaanniemi kysyi YEL-uudistuksesta. Uudistuksen tavoite on vahvistaa yrittäjien eläke‑ ja sosiaaliturvaa ja varmistaa myös voimassa olevan lain asianmukaista toimeenpanoa. Finanssivalvonta edellyttää alivakuuttamisilmiöön puuttumista, ja kolmikannassa on haettu yksimielinen esitys yhdessä yrittäjäedustajien kanssa, ja esitys on nyt eduskunnan käsissä.
Edustaja Risikko kysyi kuurojen tekstipuhelupalvelusta, joka on niin sanottu rajapintatoiminta, joka liittyy vähän eri ministeriöiden toimintaan. Tähän ollaan hakemassa pysyvää ratkaisua, mutta väliaikaisena vaihtoehtona voi kenties toimia STEA-rahoitus.
Koponen kysyi tulkkauspalveluiden määrärahoista. Ymmärtääkseni kyseessä on arviomäärärahan muutos, eli sen ei tulisi vaikuttaa palvelutasoon, vaan nämä arviomäärärahan tasot vaihtelevat vuosittain, ja toteuma sitten voi olla joku muu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-21T14:54:49,2022-09-21T14:57:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_403,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_404,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli isoja kokonaisuuksia ja pienempiä, konkreettisia asioita. Yritän parhaani mukaan näihin vastata. 
Elinsiirroista kysyttiin. Viime vuonna tehtiin ennätys nimenomaan elinsiirroissa, ja se kertoo siitä, että Suomessa tämä toiminto on vaativassa erikoissairaanhoidossa erittäin korkealla tasolla. 
Luin myös Helsingin Sanomista tämän kirjoituksen tänään. Huonoa käytöstä ei voi tietenkään koskaan perustella millään tavalla, ja se oli minusta ihan järkyttävä kirjoitus. Siitä ei minusta kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä koko terveydenhuoltojärjestelmää koskien. 
Muuntokoulutus tuli esille. Ministeri Maija Raskin aikana sitä todellakin silloin edistettiin, ja minusta se oli erittäin hyvä malli. Seurasin sitä aika läheltä vierestä. 
Alzheimer-päivä, muistisairaat tulivat esille. Sanon näin, että puoluejärjestön pinssin ohella ainoa, mitä käytän, on tämä neula, muistineula, ja tämä liittyy tietenkin siihen, että tämä tilanne on tullut läheisyydessä omakohtaisesti koettua, ja meillä on todella suuri kansantauti tämä Alzheimer ja kaikki siihen liittyvät sairaudet. 
Jo paljon aikaisemmin täällä kysyttiin ikäneuvoloista. Edustaja Mattila on kauan odottanut vastausta siihen, voitaisiinko se operationalisoida ohjeistuksella. Minusta se oli erittäin hyvä ajatus, ja olen valmis viemään sitä eteenpäin. 
Mutta otetaan sitten muutama tämmöinen isompi kysymys. Tässä kymmenkunta tämmöistä pienempää jäi edelleen vastaamatta, mutta tämä rajalaki: Me olemme täällä rajalaki-nimellä kutsuneet useitakin eri lakeja, mutta rajat ylittävän terveydenhuollon laki, jonka edustaja Risikko täällä nosti esille ja myös edustaja Nurminen — tämähän on niin kuin erittäin suuri vaikutuksiltaan. Aluksi se näyttää aika pieneltä, ja siihen on varattu kymmenen miljoonan euron rahoitus, mutta itse asiassa tämä laki voi johtaa koko meidän palvelujärjestelmän muuttumiseen vakuutuspohjaiseksi, koska silloin meiltä poistuu budjettirajoite. Meillähän on ollut tähän asti kuntakohtainen budjettirajoite, ja nyt meillä on hyvinvointialuekohtainen budjettirajoite, mutta kun me käytämme sitten vakuutuspohjaista rahoitusta, silloin rahoitusta ruvetaan säätelemään omavastuuosuuksien suuruudella, niin kuin lääkekorvauksessa esimerkiksi tehdään. Toivon sitten, kun tämä laki esitellään, tästä erittäin perusteellista keskustelua. 
Ehkä viimeisenä nyt sitten monta sellaista kysymystä, joiden yhteinen sana on ennaltaehkäisy, niin mielenterveyspalvelut, ylisukupolvinen syrjäytyminen kuin monet muut: Kyllä meidän täytyy yhteiskunnassa tehdä sellaisia muutoksia, että meillä ei pahoinvointi kaiken aikaa lisäänny, että meillä ei sukupolvelta toiseen periydy syrjäytyminen. Ei meidän palvelujärjestelmä, vaikka palveluita pitää kehittää, koskaan voi olla niin täydellinen, että me pystymme korjaavilla palveluilla ongelmia sitten poistamaan. Meidän täytyy paneutua tähän ennaltaehkäisyyn. 
Ja sitten myöhemmin valtiovarainministeriön osalta käydään varmaan tämä hyvinvointialueiden rahoitus läpi. [Puhemies koputtaa] Olisin hyvin mielelläni keskustellut siitäkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-21T14:57:36,2022-09-21T15:00:42,Tarkistettu,1.1
2022_97_405,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vaihdamme sektoria. Siirrymme oikeusministeriön hallinnonalaan. — Ja ministeri Henriksson, olkaa hyvä, varsågod.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_406,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja. Näitä ovat muun muassa kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta ylimmistä tuomioistuimista alueellisiin alioikeuksiin, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit.
Oikeusministeriön hallinnonalan budjetiksi ensi vuodelle on ehdotettu noin miljardi euroa. Budjettimitoitus on noin 42 miljoonaa suurempi kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida.
Oikeusvaltiossa keskeistä on, että kansalaiset ja yritykset pystyvät luottamaan sekä lainsäädäntö- että oikeusprosesseihin. Korkealaatuinen ja tehokas oikeudenhoito lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Oikeudenhoidon toimijoiden määrärahoilla varmistamme oikeusvaltion toimivuutta.
Oikeusministerinä olen hallituksen jokaisessa riihessä määrätietoisesti peräänkuuluttanut, että oikeudenhoidon määrärahat ja toimintaedellytykset on turvattava. Tällä hallituskaudella olemme lisänneet oikeudenhoidon turvaamiseen suurimmille oikeudenhoidon toimijoille pysyviä määrärahoja lähes 80 miljoonaa euroa. Lisäksi hallitus on tehnyt merkittäviä kertaluontoisia lisäyksiä, kuten koronapandemian aiheuttaman ruuhkan purkuun.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-21T15:00:47,2022-09-21T15:02:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_407,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministeri Henrikssonille. Uskon, että te olette tehnyt voitavanne, mutta kysyisin teiltä oikeastaan, mistä se kiikastaa, kun vuosia lakivaliokunta ja eduskunta on puhunut tästä pysyvän rahoituksen puutteesta ja tästä tulee paljon ulostuloja, esimerkiksi Lakimiesliitto toi äskettäin esille juuri näitä ruuhkautumisen ongelmia, ja kun ei pääse oikeuteen, oikeus ei toteudu.
Me täällä eduskunnassa teemme jatkuvasti hyviäkin lakeja, ja tuomioistuin sitten turvaa viime kädessä nämä seikat. Esimerkiksi tässä hoitajalakossa huomasimme, että tuomioistuin toimi kuten pitääkin, mutta se ei toimi, jos siellä ei ole riittävästi ihmisiä, jotka pystyvät tekemään työnsä ja rahoitus olisi pysyvästi turvattu.
Kerrotteko, ministeri Henriksson, mistä syystä tämä hallitus ei ole halunnut satsata sitä pysyvää rahoitusta, jota tekin varmasti olette puolustanut, vaan pelataan enemmän näillä vuotuisilla määrärahoilla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-21T15:06:36,2022-09-21T15:07:42,Tarkistettu,1.1
2022_97_408,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_409,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn liian pitkään kestoon ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa eduskunnan oikeusasiamies ja lapsiasiainvaltuutettu kertomuksissaan. Niin kuin kaikki tiedämme, niin lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja on aina lapsen edun mukaista, että ratkaisut kaikissa heitä koskevissa asioissa saadaan mahdollisimman nopeasti.
Voimmekin olla erityisen iloisia siitä, että lapsiin kohdistuvien rikosten nopeampaan käsittelyyn tulee nyt lisärahoitusta ja koko rikosprosessia pystytään lasten osalta nopeuttamaan aina esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn asti. Prosessien nopeutumisen myötä myöskin näitä kaikkia erilaisia negatiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle voidaan nyt vähentää, elikkä suuret kiitokset ministerille siitä.
Tässä puhuttiin oikeudenhoidon alan lisärahoitustarpeesta, ja se on tietenkin tärkeätä ja hyvä, että rahaa on nyt tullutkin, koska tietenkin se on selvää, että tämmöinen toimiva oikeusjärjestelmä rakentaa myös yhteiskunnallista luottamusta ja ylläpitää vakautta yhteiskunnassa, etenkin tämmöisinä aikoina, kun meillä on kaikennäköisiä kriisejä tässä olemassa. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-21T15:07:42,2022-09-21T15:08:52,Tarkistettu,1.1
2022_97_410,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_411,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden. Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi vanginvartijat joutuvat usein työskentelemään yksin eikä vangeille kyetä järjestämään riittävästi läsnäolevaa valvontaa. Yksin työskentely on ongelmallista myös työturvallisuuden näkökulmasta. Vanginvartijoihin kohdistuu uhkauksia, ja väkivaltakin on yleistymään päin.
Rikosseuraamuslaitos tarvitsisi yksin työskentelyn vähentämiseen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen pysyvän tasokorotuksen. Tällaista ei kuitenkaan sisälly tähän hallituksen talousarvioesitykseen. Kysyisinkin oikeusministeriltä: miten aiotte puuttua näihin ongelmiin, ja miten aiotte kohentaa vanginvartijoiden työturvallisuutta ja työhyvinvointia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-09-21T15:08:54,2022-09-21T15:09:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_412,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_413,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti, kun tiedämme oikeusprosessien käsittelyjen olevan kohtuuttoman pitkiä, juttujen vaikeutuneen ja niiden määrän kasvaneen ja henkilöstön uupuvan, hallitus lisää työtehtäviä antamatta mahdollisuutta selvitä edes vanhoista. Hallitus esittää lapsiin kohdistuvien rikosten säätämistä kiireelliseksi. Uskon, että jokainen meistä tässä salissa jakaa tämän toiveen käsittelyjen nopeuttamisesta, mutta toiveen toteuttamiseksi on annettava myös työkaluja, muuten se on vain toive. Esitys johtaa tilanteeseen, jossa jo jonossa olevat jutut jätetään odottamaan vuoroaan. Entistä harvemmin esimerkiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tai pahoinpitelyn tapauksissa on erikoissyyttäjää, jolla olisi tämän alueen osaaminen, hoitamaan tällaista juttua. Kysynkin ministeriltä: miten uudistuksen hyvät tavoitteet on oikeasti ajateltu saavutettavan, kun riittäviä resurssilisäyksiä ei budjetista löydy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-21T15:09:59,2022-09-21T15:11:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_414,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_415,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille. Nyt tehtävät panostukset muun muassa lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn, saamelaisille oikeudenhoitoon ja ulosoton suojaosan korotukseen ovat erittäin tärkeitä tekoja meidän oikeusvaltion puolesta. Olen myös todella tyytyväinen, että valmisteilla on lakivaliokunnan aloitteen mukaisesti tämä oikeudenhoidon selonteko, ja itse toivon, että sen yhteydessä voitaisiin löytää pitkäjänteisiä sitoumuksia rahoituksen turvaamiseksi ja myöskin tarvittavien rakenteiden uudistamiseksi tämän meidän oikeusvaltion vahvistamiseksi.
Kysyisin ministeriltä vielä tästä seksuaalirikoslain uudistuksesta — historiallinen päätös, joka eduskunnassa vietiin maaliin — mutta ennen kaikkea sen toimeenpanosta. Siihen varataan nyt tietysti ensi vuodelle rahaa, mutta työ on varmasti jo käynnissä, ja se tulee vaatimaan monialaista yhteistyötä ei vain oikeudenhoidon ja poliisin puolelta vaan myös sote- ja koulutussektoreilta, jotta saadaan oikeasti aikaan se tarvittava asenne- ja kulttuurinmuutos myöskin [Puhemies koputtaa] seksuaalirikosten hyväksyttävyyden saralla. Kysyisin: mitä tälle työlle kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-21T15:11:03,2022-09-21T15:12:14,Tarkistettu,1.1
2022_97_416,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_417,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä todettiin valiokunnan puheenjohtajan suulla, olemme kyllä tietoisia, että oikeusministeri on halunnut paljon panostaa siihen, että tämä pysyvä rahoitusvaje, joka oikeuslaitospuolella on, saataisiin korjattua.
Nämä hallituksen omat tavoitteet siitä, että oikeus toteutuisi kaikille kohtuullisessa ajassa, eivät nyt toteudu. Ne eivät toteutuneet tällä vaalikaudella eivätkä viime vaalikaudella, en tiedä, toteutuvatko seuraavalla vaalikaudella. Tämä on meidän yhteinen huolemme, ja tästä pitää puhua aina, kun se on mahdollista. Me moitimme muita maita oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta, mutta täälläkään se ei kohta ole enää kovin hyvällä tolalla.
Kysyisin: miksi ulosoton suojaosuus korotettiin vain yhdeksi vuodeksi, kun tarve on pysyvä? Tätä ei oikein maalaisjärjellä ymmärrä. [Puhemies koputtaa] Se on erittäin tärkeä juuri nyt, kun kaikkien tilanne huononee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-09-21T15:12:16,2022-09-21T15:13:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_418,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin on, mutta nyt eteenpäin. — Ja edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_419,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Nyt tehdyt korotukset ovat erittäin tärkeitä, ja on hienoa myös, että korona-aikana pystyttiin reagoimaan nopeasti. Mutta on selvää, että nyt oikeudenhoidon selonteossa on luotava se pidempi näkymä tulevaisuuteen siitä, miten oikeudenhoidon resurssit turvataan.
Pelkkä raha ei ole ratkaisu tähän oikeudenhoidon kriisiytymiseen tai jonojen pituuteen, vaan on tärkeää käydä keskustelu myös suomalaisesta kriminaalipolitiikasta. Tällä kaudella esimerkiksi kansalaisaloitteiden kautta on käsitelty useita uusia kriminalisointiesityksiä, ja tuntuu, että uusiin sosiaalisiin ongelmiin hyvin usein ratkaisuna esitetään jonkun asian kieltämistä rikoslaissa. Miten ministerinä näette: onko tällaista tendenssiä nähtävissä, onko nähtävissä tämmöistä suuntausta tiukempaan kriminaalipolitiikkaan sen sijaan, että, kuten esimerkiksi STM:n pääluokan alla äsken, keskusteltaisiin ennaltaehkäisystä — ja ehkä sen epäonnistumisesta — johon suuntaan meidän Suomessa pitäisi edetä? Miten näette esimerkiksi budjettivaikutukset, jos jatkuvasti kriminalisointeja lisätään? Nyt esimerkiksi [Puhemies koputtaa] tähän hyvään uudistukseen seksuaalirikoslainsäädännössä varataan ensi vuodelle melkein kaksi miljoonaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-21T15:13:28,2022-09-21T15:14:41,Tarkistettu,1.1
2022_97_420,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_421,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille esittelystä. Kysyn tästä hallituksen esityksestä laiksi ulosottokaaren muuttamisesta. Tämä lakialoite tulee tarpeeseen, ja se pitäisi käsitellä kiireellä, koska suojaosuus on ollut jo pidemmän aikaa liian matala verrattuna elinkustannuksien rajuun nousuun. Liian matala suojaosuus heikentää ulosottovelallisen mahdollisuutta selvitä veloistaan ja aiheuttaa syrjäytymistä sekä mielenterveydellisiä ongelmia. Suurempi suojaosuus kannustaisi myös työntekoon, siksi tämä aloite on yhteiskunnallisesti erittäin tärkeä, kun velkaongelmat muodostavat mittavan haasteen ja ongelman yhteiskunnassa. Kansalaiset kyselevät asiasta paljon, koska nyt monella ulosottovelallisella on hätä kasvavien elinkustannusten kanssa.
Arvoisa puhemies! Kysyn oikeusministeriltä: Koska tämä laki on tulossa täytäntöön, ja mikä olisi uuden suojaosuuden määrä? Onko mitään aikataulua arvioitavissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-21T15:14:42,2022-09-21T15:15:48,Tarkistettu,1.1
2022_97_422,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_423,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti: Tiedämme, että oikeusprosessit ovat venyneet — se on tämän maan yksi iso ongelma — jolloin lopullista tuomioistuimen ratkaisua saa joskus, pahimmillaan, odottaa vuosia. Ja vielä ikävämmäksi asian tekee se, että tähän maahan on syntynyt varsinkin hallinto-oikeuspuolelle valtavan pitkä jono sellaisia valituksia, että ei voi välttyä vaikutelmalta — olen asiaa seurannut — että kysymyksessä on pelkkä jarrutusvalittaminen. On paljon puhuttu siitä, että luotaisiin tämmöinen nopea käsittelymenettely hallintotuomioistumille. Siellä siivilöitäisiin ne aidot valitukset, joilla on ihan vahva oikeudellinen perusta, ja sitten nämä tällaiset valitukset, joita olen ikävä kyllä omankin työurani, edellisen työurani, aikana joutunut seuraamaan läheltä, kun jarrutetaan ja jarrutetaan ja valitetaan ja valitetaan — tavoitteena vain hankkeen pysäyttäminen, tai toivotaan, että investoija lähtee karkuun, kun kyllästyy. Varmaan joku edustaja on tästä jo kysynyt, mutta omalta osaltani kysyn vielä: Onko tähän tulossa jotain parannusta? Tiedän, että se vaatii varmaan uuden hallitusohjelman, mutta onko tämä mahdollista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-21T15:15:48,2022-09-21T15:16:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_424,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_425,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus uudistaa lähestymiskieltoa koskevaa lainsäädäntöä, ja tervehdin tätä suurella ilolla. Lähisuhdeväkivalta on Suomessa yksi isoimmista ihmisoikeusrikkomuksista. Me tiedetään, että lähisuhdeväkivalta ei suinkaan lopu siihen, kun suhde päättyy, tai siihen, kun uhri pääsee pois turvakodista, vaan usein vainoaminen, kiusaaminen ja häiriköinti jatkuvat jopa vuosia. Me tiedetään, että lähestymiskieltoja on määrätty viimeisten kymmenen vuoden aikana noin 11 000. Näistä jopa 30 prosentissa on rikottu kieltoa vähintään kerran, ahkerimmat ovat rikkoneet kieltoa yli 20 kertaa. Tästä huolimatta nämä keissit eivät välttämättä etene, uhrit eivät saa oikeutta. Suomi on saanut tästä myös kritiikkiä kansainvälisesti, ettei tapauksia tutkita. Kysyisinkin ministeriltä: miten tähän aiotaan jatkossa kiinnittää huomiota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-21T15:16:56,2022-09-21T15:17:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_426,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_427,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! I den här budgeten ingår resurser för ett lagförslag för att försnabba behandlingen av brott som har att göra med barn. Vi ska också införa en snabbfil för beslutsärenden som har att göra med den gröna omställningen, och båda de här belastar ju på sätt och vis våra domstolar. Nu får vi lite mera resurser. Med tanke på den stora helheten, var ser ni att resursbehovet nu i dag är som störst? Vad borde vara nästa fokus för att vi ska garantera att de här lagförslagen, de här processerna, går framåt på ett ändamålsenligt sätt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-21T15:18:00,2022-09-21T15:18:42,Tarkistettu,1.1
2022_97_428,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä etenkin siitä, että koko hallituskauden ajan on tehty määrätietoisesti toimia ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi. Esimerkiksi viime keväänä maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa lyhennettiin, ja tämä oli erittäin merkityksellinen asia monelle luottotietonsa menettäneelle mutta velkansa takaisin maksaneelle. Myös velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta on uudistettu velallisen uuteen alkuun pääsemisen helpottamiseksi. Mutta kiristynyt taloustilanne, korkea inflaatio ja nousseet sähkönhinnat kurjistavat ylivelkaantuneiden jo ennestään hankalaa tilannetta. On inhimillistä, että hallitus esittää vapaakuukausiuudistusta, jolla lisätään ulosotossa annettavien vapaakuukausien määrää. Myöhemmin syksyllä on tulossa annettavaksi esitys myös ulosoton suojaosuuden määräaikaisesta korotuksesta, jolloin velallisen käyttöön jää nykyistä enemmän tuloja ulosmittauksen jälkeen. Kumpikin näistä on ollut SDP:n tavoitteena pitkään, ja onneksi olemme näkemässä nämä inhimilliset uudistukset täällä eduskunnassa tällä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-09-21T15:19:01,2022-09-21T15:20:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_429,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, ja sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_430,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo todettu, suurin osa tämän budjetin lisäyksistä tulee hallitusohjelman lainmuutoksista. Valitettavasti tämä ei korjaa oikeudenhoidon perusrahoitusta. 
Tässä aiemmin edustaja Immonen nosti hyvin esiin Rikosseuraamuslaitoksen tarpeen vähentää yksin työskentelyä ja lisätä työturvallisuutta, mutta, ministeri Henriksson, teidän budjetissanne lukee sivulla 194: ”Henkilöstön työturvallisuutta parannetaan maalittamista ehkäisemällä ja yksin työskentelyyn liittyviä riskejä vähentämällä.” Sen sijaan että te lisäisitte henkilöstöä, jolloin yksintyöskentely vähenisi ja mieluusti loppuisi, te haluaisitte vähentää näitä riskejä, ja kysyisin: miksi näin, miksi te ette lisää tähän rahaa, kun on todettu monin suin, että vankiloiden työturvallisuus tällä hetkellä heikkenee lujaa vauhtia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-21T15:20:12,2022-09-21T15:21:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_431,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia, ja sen jälkeen jatkamme debattia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_432,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä kysymyksiä. Aloitan tästä edustaja Meren ihan perustellusta kysymyksestä tästä pysyvän rahoituksen puutteesta: Haluan tuoda esille taas jälleen kerran, että tällä hallituskaudella Rinteen ja Marinin hallitus on lisännyt oikeudenhoitoon pysyvästi melkein 80 miljoonaa euroa. Se on paljon enemmän kuin edellinen hallitus. Se ei ole vielä riittävää, mutta siihen verrattuna, minkälainen se tilanne on ollut, se on huomattava summa, ja myös tässä budjetissa lisätään oikeudenhoidon kaikkiin suurimpiin luokkiin resursseja. On äärimmäisen tärkeätä, että tällä tiellä jatketaan. Elikkä se puhe, että nyt ei oltaisi tehty, ei pidä paikkaansa, vaan ollaan tehty, ja näihin etsitään ratkaisuja. Tällä hetkellä, niin kuin edustaja Meri ja kaikki lakivaliokunnan edustajat tietävät, meillä on käynnissä oikeudenhoidon selonteon tekeminen oikeusministeriössä. Siinä tullaan nyt kartoittamaan tarkasti, mitä tuomioistuinlaitos tarvitsee, mitä syyttäjälaitos tarvitsee, mitä pitää tehdä Ulosottolaitoksen ja vankeinhoitolaitoksen osalta, ja me tullaan palaamaan tähän kysymykseen. Itse toivon, että kaikki tässä huoneessa ottavat omaksi tehtäväkseen, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa todella panostetaan tähän. Olemme löytäneet sen oikean tien ja olemme oikealla tiellä, mutta vielä on tekemistä. 
Lapsiin ja lasten rikosprosesseihin: Kiitos siitä, että tämä saa myönteistä palautetta. Tähän esitykseen sisältyy myös määrärahaa, edustaja Keto-Huovinen. Ei tämmöistä esitystä anneta ilman määrärahaa, niin että myös tähän tulee, ja se perustuu siihen, mitä Syyttäjälaitokselta on tullut.
Edustaja Immonen kysyi yksin työskentelystä: Olen käynyt tästä myös Risen pääjohtajan kanssa keskustelua. Siellä tartutaan tähän problematiikkaan, siellä on tehty paljon, ja siellä otetaan tämä asia vakavasti. Suurin ongelma tällä hetkellä vankeinhoidossa on se, että me ei saada työvoimaa, ja senkin takia olen käynyt myös keskustelua siitä, miten me voidaan kouluttaa enemmän vanginvartijoita, mitä me tarvitaan tulevaisuudessa, kun me näemme, että muun muassa seksuaalirikoslainsäädännön myötä me tullaan saamaan enemmän ihmisiä, jotka joutuvat vankilaan. 
Sitten edustaja Laukkasen kysymyksestä, ja oli myös joitakin muita edustajia, jotka nostivat tämän suojaosuuden: Erittäin tärkeä kysymys. Se on valmistelussa, ja se esitys tullaan tuomaan tänne eduskuntaan nyt lokakuussa, ja se valmistellaan pikaisella aikataululla. Se tehdään vuodeksi sen takia, että halutaan kokeilla, minkälaisia vaikutuksia tällä on, mitkä ovat ne opit, jotka sitten sen vuoden jälkeen voidaan tästä saada. [Puhemies koputtaa] Sen takia tämä on nyt tähän kriittiseen tilanteeseen tehty vuodeksi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-21T15:21:21,2022-09-21T15:24:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_433,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Packalén., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_434,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vankiloiden työvoimapula osaavien ja koulutettujen vartijoiden osalta on suuri. Kyseessä on yksi maailman haastavimmista työpaikoista, jossa edessä on kovaa rikollisuutta, huumeongelmaa ja raakaakin väkivaltaa. Jos Rikosseuraamuslaitokselle ja nimenomaan vartijoiden palkkaamiseen korvamerkittyä rahaa ei kyetä osoittamaan, alkaa Suomessa olla todellisuutta se, että rikolliset hallitsevat vankiloita.
Vankilaturvallisuuden ylläpitäminen edellyttää, että vartijoiden määrässä palataan vuosien 2007—2010 tasolle, mikä tarkoittaa valtakunnallisesti noin 20—30 prosentin lisäystä vartijoiden määrään. Rikosseuraamuslaitos tarvitsee siten kiireesti osaavan henkilöstön saatavuuteen ja vankilaturvallisuuden parantamiseen pysyvän resurssien tasokorotuksen — korostan, pysyvän resurssien tasokorotuksen. 
Haluaisinkin kysyä ministeriltä: eikö rikollisuuden kovetessa ole aika palauttaa turvallisuus keskeisimmäksi arvoksi Suomen vankeinhoidossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-09-21T15:24:46,2022-09-21T15:25:56,Tarkistettu,1.1
2022_97_435,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_436,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapset ovat yhteiskunnassamme erityisen haavoittuvassa asemassa, ja siksi hallitus esittää useita budjettilisäyksiä, joilla lapsen oikeuksia Suomessa vahvistetaan. Hallitus esittää lakimuutoksia, jotka nopeuttavat lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyä, ja tavoitteena on parantaa lapsiuhrien asemaa rikosprosessissa. Rikosprosessit ovat sekä lapselle että hänen huoltajilleen todella kuormittavia, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, etteivät käsittelyajat nykyisestä enää viivästy.
Lapsen haavoittuva asema tunnistetaan myös uudessa seksuaalirikoslaissa, jossa uudeksi rikosnimikkeeksi on lisätty lapsenraiskaus. Tämä muutos vahvistaa lapsen koskemattomuutta ja mahdollistaa ankarampien rangaistusten soveltamisen lapsia koskeviin seksuaalirikoksiin. 
Tärkeä lapsen oikeuksia vahvistava budjettilaki on myös poliisin antama maksuton virka-apu lastensuojelussa. Muutoksen myötä lastensuojelun ja sosiaaliviranomaisten ei tarvitse pohtia virka-avun kustannuksia omalla momentillaan, vaan huomio kiinnittyy lapsen auttamiseen ja suojelemiseen. Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään, suojeluun ja huolenpitoon. Me aikuiset olemme siitä [Puhemies koputtaa] vastuussa, ja kiitän hallitusta lapsen oikeuksien [Puhemies: Näin.] parantamisesta tällä kaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-09-21T15:25:56,2022-09-21T15:27:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_437,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_438,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ministeri nyt punastumatta pystyy kuuntelemaan kehuja, niin hyvä niin. Kyllä tämä hallitus ja ministeriö ja ministeri ovat hienosti toimineet. Täytyy muistaa, että maksuhäiriömerkinnät olivat siellä jo heti, voisi sanoa, alkupäässä. Reagoitiin koronan aiheuttamiin ongelmiin, ja siinäkin vaiheessa pystyttiin helpottamaan niitä, jotka ovat ulosoton piirissä. 
Ja nyt tämä vuodeksi toteutettava, nyt voi käyttää sanaa kokeilu: onko resursoitu kuitenkin riittävästi rahaa, että sitä seurataan ja analyyttinen päätelmä voidaan sitten rakentaa? 
Ja sitten viimeisenä kysymyksenä, joskaan ei niin hienona: koska ulosotossa päästään eroon siitä, että se ei ole voutien rahasampo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T15:27:08,2022-09-21T15:28:15,Tarkistettu,1.1
2022_97_439,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Biaudet., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_440,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Minäkin haluan itse asiassa jatkaa ministerin kiittämistä. On todella hienoa, että meillä on oikeusministeri, joka on niin sitoutunut tämän alansa kehittämiseen. Se vaatii varmasti kyllä aikamoista tahtoa tällaisessa ajassa, jolloin monet asiat ovat jotenkin niin polttavasti päällä koko ajan. Se, että tuomioistuinlaitoksen rahoitukseen on panostettu, on ollut aivan poikkeuksellista, mutta toki on tärkeätä, että se jatkuu, ja siinä mielessä olen iloinen siitä. Me kaikki ymmärretään, miten tärkeää se on koko yhteiskunnalle, puhumattakaan niistä, jotka ovat siellä töissä tai joiden oikeudet ovat siitä kiinni.
Paitsi että haluan kiittää ministeriä siitä, että tasa-arvoa ja naisten asemaa on parannettu, niin itse asiassa myöskin toivon, että ministeri kiittää henkilökuntaansa, koska on aivan huikeata, että rikoslain uudistus, seksuaalirikosten kokonaisuudistus, on saatu aikaiseksi. Ja tässähän itse asiassa tavoitteena on myös selventää sitä, mikä on oikein ja väärin. [Puhemies koputtaa] Kun se on selkeätä, että raiskaus on aina silloin, kun ei ole sanonut kyllä, niin se vähentää varmasti myöskin rikoksen tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-09-21T15:28:17,2022-09-21T15:29:30,Tarkistettu,1.1
2022_97_441,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja seuraavaksi edustaja Koponen, Ari Koponen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_442,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rikosseuraamusalalle tuli uusi organisaatiomuutos 1.9.22, jolloin tuli myös 15 uutta kallispalkkaista johtajaa. Koska, arvon ministeri, turvaatte kenttätasolla työskentelevien virkamiesten rahoituksen? Nyt lisätään pelkästään johtoporrasta.
Kaupan alan varkaushävikki on noin puolitoista miljoonaa euroa päivässä. Ruotsissa Svensk Handelin tekemän tutkimuksen mukaan kaupan yrityslähestymiskielto todella toimii. 75 prosenttia kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa. Näemme tutkimuksissa ja käytännössä tämän toimivan. Milloin tämä tulee Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T15:29:30,2022-09-21T15:30:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_443,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_444,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harvoin ehkä tässä salissa tulee kyseltyä ministeriön rahojen perään. Täällä tietysti puhumme siitä, mihin ministeriö käyttää ja ohjaa rahoitusta, on se sitten syyttäjä, poliisi, tuomioistuin ja niin edelleen, mutta oma huoli lakivaliokunnan jäsenenä kyllä kohdistuu myös oikeusministeriön resursseihin. Onko sillä ministeriöllä tarpeeksi voimavaroja valmistella lakeja ja huolehtia siitä, että ne lait, joita tähän taloon tulee, tulevat ajallaan ja ovat laadukkaita? Tästä kannan huolta, koska tämä ministeriö on kuitenkin yksi tärkeimmistä, jos ajatellaan, miten oikeuslaitos tässä maassa toimii ja miten ihmiset saavat myös asiansa hoidetuksi. Jos ministeri voisi vastata tähän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-21T15:30:21,2022-09-21T15:31:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_445,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_446,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on saanut pitkään huomautuksia kansainvälisiltä tuomioistuimilta saamelaisia koskevissa asioissa. Viimeksi viime kesänä YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ratkaisun mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä yleissopimusta. Suomen lainsäädäntö rikkoo saamelaisten itsemääräämisoikeutta, kuten me kaikki hyvin tiedämme.
Tässä budjetissa on saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen tarkoitettuihin määrärahoihin iso lisäys — kiitos siitä valtavasti ministerille. Se vahvistaa myös itsehallintoa, mutta sen lisäksi me tarvitaan se saamelaiskäräjälakiesitys myös tänne saliin. Hallitus on työstänyt tätä saamelaiskäräjäin uudistamista, ja oikeusministeriön työryhmä sai aiheesta valmiiksi mietinnön jo puolitoista vuotta sitten. Arvoisa ministeri, voitteko luvata, että saamme tämän esityksen saamelaiskäräjälain uudistamiseksi pikaisesti eduskuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-09-21T15:31:11,2022-09-21T15:32:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_447,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_448,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eräs tuttu sai kunnianloukkauksesta tuomion — tietysti se oli rikos — jossa tuomiona oli vajaa tuhat euroa sakkoa, noin 1 500 euroa kipukorvauksia ja kaksi‑ ja puolituhatta euroa vastapuolen oikeudenkäyntikuluja, sitten tietysti omat kulut päälle. Hän koki tämän erittäin raskaana, että näin kovat maksut tulivat, ja kysynkin, pitääkö ministeri näitä kohtuullisena ja mitä aiotte tehdä tämän asian osalta.
Toinen kysymys tästä Risen osalta: Täällä todetaan budjettikirjassa, että Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteena on vähentää rangaistusta suorittavien riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Tästä olen monta kertaa puhunut ja kysyn nyt: mitä näihin suunnitelmiin kuuluu, että ihmiset eivät palaisi uudelleen ja uudelleen vankilaan vaan saisivat asioista kiinni, ja onko esimerkiksi sote-uudistuksessa [Puhemies koputtaa] tässä jotakin tehtävää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T15:32:12,2022-09-21T15:33:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_449,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_450,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade talman! Jag skulle vilja börja med det som minister Henriksson också i sitt inledningsanförande betonade: att ministeriets område är viktigt för hela vårt demokratiska system och tilliten till samhället. Här har lyfts upp många goda förslag som finns i det här budgetförslaget, och det vill jag också tacka för. Speciellt vill jag ändå lyfta upp barnen, som många andra har gjort här, och den förbättring som sker när vi förkortar behandlingstiderna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-09-21T15:33:26,2022-09-21T15:34:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_451,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Koponen tuossa jo aloitti, ja minä jatkan. Tämä minun kysymykseni koskee myymälävarkauksia ja näpistyksiä. Kauppoihin kohdistuvat varkaudet ja näpistykset ovat kasvussa. On mielestäni täysin kestämätöntä, että samat henkilöt tulevat päivästä toiseen näpistelemään tai varastamaan muun muassa päivittäistavarakaupoista saamatta rangaistusta teoista. On arvioitu, että varkaudet ja näpistykset aiheuttavat vuosittain noin 550 miljoonan euron kustannukset. Mikään raha ei kuitenkaan korvaa sitä henkistä tilaa, minkä ihminen kokee esimerkiksi kaupan kassalla, kun sinne tullaan hänen työvuorollaan ryöstämään esimerkiksi puukolla uhaten. Tätä tapahtuu valitettavasti joka päivä jossain päin Suomea, ja ryöstäjien tuomiot ovat täysin naurettavia, jos he edes saavat tuomioita, koska jokainen tietää, mitkä ovat poliisin ja syyttäjälaitoksen resurssit tällä hetkellä. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: oletteko valmiina pohtimaan esimerkiksi sellaista, että kaupat voisivat hakea lähestymiskieltoa jatkuvasti häiriötä aiheuttaville henkilöille, koska jotain on tehtävä pikaisesti? Tilanne on kestämätön tälläkin saralla. — Kiitos. [Oikealta: Hyvä idea!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-21T15:34:21,2022-09-21T15:35:17,Tarkistettu,1.1
2022_97_452,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Och nu minister Henriksson, tre minuter.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_453,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä järjestäytyneestä rikollisuudesta. Se on totta, että vankiloissa järjestäytynyt rikollisuus aiheuttaa päänvaivaa, mutta myös se on totta, että siihen on puututtu. Tällä kaudella jr-vangit on nyt keskitetty neljään suljettuun vankilaan — Mikkeli, Sukeva, Turku ja Riihimäki — ja näihin on perustettu tehostetun valvonnan osastoja. Ja se on äärimmäisen tärkeätä, että nämä vaaralliset vangit voidaan pitää erillään muista. Tähän tullaan jatkopanostamaan ja tullaan myös miettimään — olen keskustellut myös tästä asiasta Risen johdon kanssa — onko tulevaisuudessa syytä mennä sellaiseen järjestelyyn, joka on myös muissa maissa, että on kaikille turvatarkastus, myös henkilökunnalle, kun tulee aamulla töihin tai iltapäivällä tai iltavuoroon, että jokainen käy sen turvatarkastuksen lävitse. Se aiheuttaisi sen, että ei ole mahdollista tuoda sinne vankilaan sellaista tavaraa, mitä sinne ei kuulu. Muun muassa Yhdysvalloissahan tämmöiset järjestelmät ovat olleet pitkään, ja kun itse viimeksi kävin siellä, niin myös ministeri haluttiin saada sen turvatarkastuksen lävitse, elikkä kaikki kulkevat sitä kautta. Itse ajattelin, että se on hyvä ajatus. 
Tästä lähisuhdeväkivallasta. Edustajat, muun muassa Honkasalo, Biaudet, nostivat ne asiat tässä esille. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että me nyt saadaan tänne budjettilakina laki, joka parantaa lähisuhdeväkivallan uhrien tilannetta, joka tekee tästä lähestymiskiellosta tehokkaamman. Me saadaan elektroninen valvonta niissä tapauksissa, joissa on kyse törkeästä loukkauksesta, ja me saadaan järjestelmä, joka on nyt maksuton tälle hakijalle. Tällä hetkellä se on ollut niin, että jos tuomioistuin on evännyt tämän hakemuksen, niin henkilö on joutunut sen maksamaan itse. Nyt ei ole kyse siitä, onko varaa hakea lähestymiskieltoa vai ei. Näinhän se ei saisi olla, ja nyt se poistuu, ja ylipäänsä väkivallalle on saatava loppu. Meidän yhteiskunta voisi paljon paremmin, jos me pystyisimme vielä paremmin ennaltaehkäisemään kaiken väkivallan. 
Edustaja Ovaska nosti ministeriön oman rahoituksen esille — äärimmäisen tärkeä huomio. Ja olen iloinen siitä, että olen saanut miljoonan nyt tähän lisää. Sillä miljoonalla voidaan palkata kuitenkin aika monta asiantuntijaa, jotka tarvitaan oikeusministeriössä, jotka tarvitaan myös siihen, että me pystymme avustamaan muita ministeriöitä muun muassa erittäin tärkeissä ja vaikeissa valtiosääntöoikeudellisissa kysymyksissä.
Saamelaiskäräjälain osalta valitettavasti, edustaja Pitko, näyttää siltä, että meillä on hyvin suuria vaikeuksia hallituksen sisällä löytää tästä yhteisymmärrystä. Itse olisin valmis tuomaan sen esityksen, joka on valmis, tänne eduskuntaan, mutta se ei ole mahdollista, jos eivät kaikki hallituspuolueet siihen sitoudu.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-21T15:35:18,2022-09-21T15:38:36,Tarkistettu,1.1
2022_97_454,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Debattiin. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_455,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan sen verran korjata ministeriä, että kukaan ei täällä mielestäni ole todennut, että mitään ei ole tehty. Itse ainakin korostin sitä, että uskon, että ministerillä on tahtotila korjata perusrahoitus. Kysyin oikeastaan sitä, mistä hallituspuolueesta se on kiinni, sillä kun täällä kuuntelee esimerkiksi keskustan edustajia, niin he ovat huolestuneet näistä ruuhkista, jotka johtuvat riittämättömistä resursseista pääosin. Ette ilmeisesti ymmärrä, jos ette siihen kehtaa vastata, mutta se oli oikeastaan se keihääni kärki. Täytyy sanoa, että kyllä tällä kaudella kuultavat tuomioistuimet ja korkeimmatkin tuomioistuimet ovat jo kertoneet, että se kamelin selkä on katkennut ja ne hätähuudot ovat pahentuneet jatkuvasti. Sen takia olisin halunnut tietää, mistä puolueesta se on kiinni, kun tämä pysyvä rahoitus ei tule turvatuksi.
Toinen asia, mistä haluaisin kysyä teiltä, on tuo vankilatilanne: Oletteko te ollut yhteydessä esimerkiksi Vankilavirkailijain Liittoon tai henkilökuntaan? Nythän on tullut viestejä, että johto ei kuuntele henkilökuntaa ja siellä on pelkoa — elikkä onko riittävää, että te keskustelette vain Risen johdon kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-21T15:38:42,2022-09-21T15:39:53,Tarkistettu,1.1
2022_97_456,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäkynen. Matias Mäkynen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_457,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, toitte hyvin esiin näitä uusia toimia, joita ylivelkaantumisen kitkemiseksi tehdään, ja tässä salissa on jo vuosien aikana saatu kiitellä esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämistä. Ollaan tehty useita uudistuksia niin koronan aikana kuin nyt, esimerkiksi tässä budjetissa ulosoton suojaosan korotus, maksuvapaiden kuukausien lisäys, sosiaalisen luototuksen tekeminen koko maan kattavaksi. Haluaisin kysyä, onko oikeusministeriössä tehty arvioita näiden toimien kokonaisvaikutuksesta. Miten paljon on nähtävissä esimerkiksi, että maksuhäiriömerkinnät tai ylivelkaantuminen kokonaisuudessaan tulisi laskemaan näiden kaikkien toimien myötä? Ja onko ylivelkaantumisen pitkän aikavälin kehitys tulevaisuudessa myös oikeudenhoidon selonteon yhtenä osana, siis koko tämä kokonaisuus, joka koskee ylivelkaantumista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-21T15:39:53,2022-09-21T15:40:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_458,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_459,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli oikeusvaltiosta ja oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä on puhuttanut tässä salissa ja erityisesti lakivaliokunnassa viime vuosina, ja valiokunnan huolen pohjalta hallitus käynnistikin oikeudenhoidon selonteon valmistelun, mistä kiitos hallitukselle, sillä aihe on hyvinkin tärkeä. Erityisesti ajankohtainen turvallisuustilanne muistuttaa meitä entisestään oikeusvaltiosta huolehtimisen tärkeydestä, ja olisin tiedustellut ministeriltä, onko selonteko tarkoitus antaa ensi kuussa.
Toinen kysymys koskee tätä Aipa-järjestelmää, joka on tarkoitus ollut ottaa oikeuslaitoksessa käyttöön ja joka on aikataulustaan pahasti viivästynyt. Eilen kuulin, että oikeuslaitoksen toimijat ovat kieltäytyneet ottamasta käyttöönsä tätä keskeneräistä järjestelmää, mikä on ollut toimimaton. Olisin kysynyt, mikä tällä hetkellä on tämän hankkeen tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-21T15:40:53,2022-09-21T15:41:55,Tarkistettu,1.1
2022_97_460,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_461,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän saamelaiskäräjälain osalta pidän kyllä aika mahdottomana tilannetta, jossa hallitus ei antaisi korjaavaa esitystä eduskunnalle, kun me kuitenkin olemme toistuvasti saaneet kansainvälisiä huomautuksia tästä nykytilanteesta. Tiedän, että ministeri on tehnyt parhaansa ja laki olisi valmiina, joten vetoan sitten pääministeriin, jotta tämä laki todella saataisiin vietyä läpi ja tuotua eduskuntaan.
Mutta varsinainen kysymykseni tässä kohtaa koskee tehokkaita keinoja ehkäistä rikollisuutta. Olen paljon tätä pohtinut viime aikoina. Suomessakin herkästi keskustelussa, julkisessa keskustelussa, ikään kuin tarjotaan keinoksi rangaistusten koventamista, vaikka useimmiten tärkeämpää olisi ehkä tunnistaa niitä syitä siellä rikollisuuden ja myös rikosten uusimisen taustalla. Meillä käsittääkseni peräti puolet vangeista uusii viiden vuoden sisällä vapautumisesta. Yksi kriittinen ajankohta puuttua tähän on tietenkin se vankilassa olo ja myös sieltä vapautuminen, ja me tiedetään, että vangeilla on paljon haasteita päihteiden, asunnottomuuden ja oppimisen vaikeuksien kanssa, ja ne vaikeuttavat sitä arkeen paluuta. Kysyisin: millä keinoilla me voitaisiin parantaa sitä vankeinhoidon tilaa ja mahdollisuuksia myöskin [Puhemies koputtaa] puuttua nimenomaan tähän rikosten uusimiseen ja rikos- ja päihdekierteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-21T15:41:57,2022-09-21T15:43:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_462,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_463,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta. Nämä lähestymiskieltotapaukset ja ylipäänsä lähisuhdeväkivalta ja seksuaalirikokset — me tiedetään tutkimuksenkin perusteella, että näitä ei tutkita tarpeeksi nopeasti. Nämä keissit eivät etene niin kuin niiden pitäisi, ja tämä on usein uhrille ikään kuin kaksinkertainen trauma, että sen lisäksi, että on joutunut kokemaan raakaa väkivaltaa vuosien ajan, kohtaa oikeusjärjestelmän, joka vähättelee näitä uhreja. Kysyisinkin ministeriltä: millä tavalla tähän puututaan ihan asennekoulutuksen tasolla, eli millä tavalla annetaan täydennyskoulutusta esimerkiksi poliisille kohtaamaan lähisuhdeväkivallan uhreja?
Sitten tästä itse lakiesityksestä liittyen lähestymiskieltoon: Toivon nyt, että lakivaliokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tätä häirintää ja vainoamista esiintyy myös sosiaalisessa mediassa näiden uhrien kohdalla. Eli kun me eletään myös sosiaalisessa mediassa, [Puhemies koputtaa] niin myös tämä puoli pitää huomioida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-21T15:43:08,2022-09-21T15:44:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_464,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja edustaja Laukkanen. [Leena Meri: Onko se siellä hallituksen esityksessä? — Veronika Honkasalo: No, kyllähän se valiokunnassa voidaan huomioida!] — Edustaja Laukkasella on nyt puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_465,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeusministeri mainitsi täällä, että on hyvä muistaa, että tällä kaudella on lisätty määrärahoja 80 miljoonaa euroa. Olisi hyvä tarkastella tätä isoa lukua siitä näkökulmasta, että aika iso osa tästä rahasta on mennyt pelkästään näihin lisävelvoitteihin, joita EU:n kautta meille tulee. Ja tämä selvitys olisi hyvä tehdä myös oikeusministeriössä, että kun näitä direktiivejä tuonne valiokuntaan tulee koko ajan, niin jokaisella on hintalappu. Se 80 miljoonaa ei ole käsittääkseni kohdistunut tämän oikeustilan parantamiseen ja resursointiin. Eli ongelma on meillä pysyvä, ja tähän on kyllä ihan pakko puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-09-21T15:44:20,2022-09-21T15:45:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_466,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_467,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä haluaisin korostaa tätä samaa asiaa, mitä edustaja Laukkanen juuri toi esille, elikkä todellakin oikeudenhoidon alalle on tullut tällä hallituskaudella se lähes 80 miljoonaa euroa, ja se on todella suuri summa, ja se on sitä pysyvää rahaa. Halusinkin kiittää ministeriä siitä, että kyllä aivan valtavan suuri määrä uudistuksia tällä kaudella on tehty ja vielä ensi vuodelle tulee, niin kuin täällä olemme, edustajat, niitä luetelleet, ja ministeri myöskin. Todella monissa asioissa mennään eteenpäin, ja se on valtavan hyvä asia.
Esimerkiksi tämä ulosottovelallisten asema, johon useat ovat kiinnittäneet huomiota: nyt kun inflaatiotilanne pahenee, on tosi hyvä, että tulee tämä yksi vapaakuukausi lisää, eli tulee kolme nykyisen kahden sijasta. Sitten nämä Istanbulin sopimukseen liittyvät lähestymiskieltoasiat: tosiaan sähköisen valvonnan ohella sitten voi tulla tämä väliaikainen lähestymiskielto poliisin omasta aloitteesta ja juurikin se, että sitä maksua ei peritä, jos lähestymiskieltohakemus hylätään. Eli kyllä nyt on kiitoksen paikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-21T15:45:17,2022-09-21T15:46:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_468,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_469,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittääkseni tästä kaupan lähestymiskiellosta on nyt puhuttu täällä koko tämän eduskuntakauden ajan, ja kun tähän nyt ei ole minkäänlaista vastausta saatu, niin olisi nyt kiva kuulla ministerin mielipide tästä. Niin kuin nähdään, tutkimukset osoittavat, että se toimii esimerkiksi Ruotsissa, enkä näe, miksi se ei toimisi täällä meillä. 
Sitten totta kai pitää myös kiittää näistä, mitä täällä on laajasti jo kiitelty. Eli tämä suojaosuus, lapset ja lähisuhdeväkivalta — näihin osoitetuista varoista ehdottomasti iso kiitos. 
Tosiaan tuosta kaupan lähestymiskiellosta mielelläni kuulisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-21T15:46:23,2022-09-21T15:47:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_470,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_471,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun en kaikkia kiitoksia vielä kerennyt tuossa äskeisessä puheenvuorossani kertomaan, niin otan vielä esimerkiksi täällä todellakin jo useaan kertaan mainitun hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta. Pidän sitä erittäin hyvänä ja keskeisenä esityksenä, joka helpottaa velallisen asemaa konkreettisesti, ja tästä työstä täytyy antaa kyllä suuri kiitos. Tiedossa on jo nyt, että esitys tulee voimaan ensi keväänä ja ei kerkeä nyt tähän meidän sähkölaskukatastrofiin, mikä täällä meillä on, mutta nythän sitten toinen väline koettaa tulla siihen apuun, kun tulee tämä määräaikainen korotusosa. Mutta onko ministerillä mitään ajatusta aikatauluista, koska ne tietojärjestelmät saadaan siihen kuntoon, että voimme ottaa täysipainoisesti lain käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T15:47:01,2022-09-21T15:48:15,Tarkistettu,1.1
2022_97_472,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt, arvoisat edustajat, mikäli oikein tulkitsen, ovat kaikki paikalla olijat päässeet esittämään debattikysymyksensä ja kiitoksensa, joten annetaan ministerille vastauspuheenvuoro ja sen jälkeen ehdimme hetkeksi siirtyä yleiskeskustelun pariin, joten tämä myös sinne työhuoneisiin tiedoksi. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_473,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein paljon kiitoksia teille kaikille tästä keskustelusta. On erittäin hyvä todeta nyt se, että olemme samassa veneessä, me haluamme lisätä resursseja oikeudenhoitoon. Tämä selonteko on tässä meidän tärkein työvälineemme. Se tulee nyt lokakuussa. Se on työn alla. Se tulee lokakuussa, ja silloin me saamme kaikki arvioida, mikä se tilanne on näissä eri kohdissa, mikä on tuomioistuinten tilanne, mikä on syyttäjälaitoksen tilanne, mikä on oikeusavun tilanne, mikä on vankiloitten tilanne, ja sen perusteella pystymme kansanedustajina ottamaan kantaa siihen, mitä tämä vaatii meiltä tulevaisuudessa, jotta meillä kansalaisten luottamus pysyy tähän sektoriin, joka on äärimmäisen tärkeä demokratiassa.
Tästä muusta, mitä on nostettu esille, haluaisin todeta myös sen, että tämä kaupan lähestymiskielto on käsittääkseni TEMin asia. Se ei ole varsinaisesti OM:n asia, mutta se on varmasti asia, josta voi keskustella. Katsoisin myös, niin kuin edustaja Mäkynen nosti esille täällä aikaisemmin, että on periaatteessa myös hyvä miettiä aina sitä, onko muita mahdollisuuksia löytää ratkaisuja ongelmiin kuin esittää kriminalisointeja. Tavallaan se on helppo tie, että kun halutaan näyttävästi julkisuudessa tuoda jotain esille, niin halutaan esittää, että jotain kriminalisoidaan. Mutta täytyy aina muistaa, että kriminaalipolitiikassa se kriminalisoiminen on aina se viimeinen tie, jos ne muut tiet eivät ole johtaneet siihen toivottuun lopputulokseen. Tämä ei ole nyt kannanotto tähän kaupan lähestymiskieltoon. Se oli yleinen kannanotto siihen, että ei aina pidä huutaa tiukempien kriminalisointien perään.
Mutta, hyvät edustajat, me olemme tehneet merkittäviä uudistuksia tällä hallituskaudella. Merkittävä uudistus on myös se, että käräjäoikeudessa nyt tullaan vastaanottamaan todistelu sillä tavalla, että se tallennetaan videolle ja se todistelu hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa voidaan nähdä siitä videotallenteesta, elikkä meidän käräjäoikeudet, hovioikeus ja korkein oikeus siirtyvät nyt tämän hallituksen toimenpiteitten johdosta digiaikaan.
Suomi on myös saanut vihdoin modernin seksuaalirikoslainsäädännön, ja siitä olen äärimmäisen iloinen. Olen iloinen siitä kaikesta suuresta tuesta, jonka olen myös tämän osalta saanut täältä, ja vien myös ne Eva Biaudetin terveiset virkamiehille.
Ylivelkaantumiseen ja ylivelkaantuneitten henkilöitten asemaan hallitus on panostanut paljon ja merkittävästi. Tässä kysyttiin sen perään, voidaanko arvioida näitä vaikutuksia. No, tietenkään emme vielä voi arvioida, mutta on tärkeätä, että katsotaan, mihin kaikkiin hyviin tuloksiin tämä johtaa ja mitkä ovat mahdolliset haittavaikutukset.
Positiivinen luottotietorekisteri tullaan ottamaan käyttöön ilmeisesti vuonna 24. Velkajärjestelyyn pääsyä ja yrittäjien uutta alkua on helpotettu. Kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä tiukennetaan, mistä tulee vielä nyt syksyllä tänne esitys tältä osin, ja talousosaamista vahvistetaan, ja tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Haluan muistuttaa teitä kaikkia myös siitä, että me kannamme vastuun myös siitä, että kansalaiset saavat myös talousosaamisensa taitojen osalta apua, jotta Suomesta tulisi se kansakunta maailmassa, jossa on kaikki paras talousosaaminen.
Sitten palaan vielä tähän oikeudenhoidon selontekoon ja siihen, että meillä on paljon asioita, jotka olemme tehneet oikein tässä maassa. Siihen kuuluu riippumaton tuomioistuinlaitos, mutta meidän pitää huolehtia myös siitä, että meillä on tulevaisuudessa ihmisiä, jotka jaksavat tehdä sitä työtä, että meillä on syyttäjäpuolella ihmisiä, jotka jaksavat tehdä sitä tärkeätä työtä, ja että ylipäänsä nämä demokraattisen oikeusvaltion keskeiset toimijat saavat tulevaisuudessa ne tarvittavat resurssit, mitkä he myös ansaitsevat. Olen iloinen siitä, että olemme oikealla tiellä, mutta vielä on paljon tehtävää, ja tähän meidän kaikkien panos tarvitaan. — Kiitoksia, tack så mycket.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-09-21T15:48:20,2022-09-21T15:53:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_474,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, tack så mycket. — Ja kun nyt meillä tosiaan on pieni hetki aikaa, niin siirrymme budjetin yleiskeskusteluun. — Edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_475,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä ennenaikaisesta joululahjasta tässä kohtaa. — Palaan hieman siihen, mitä täällä on jo tänään keskusteltu, mutta itselläni on suuri murhe tulevaisuudesta ja nimenomaan pelastajien osalta ja pelastajien riittävyyden osalta eri maakunnissa ja hyvinvointialueilla. Ongelma on moninainen. Meillä tarvitaan tuhat uutta pelastajaa sen lisäksi, että heitä myös eläköityy meiltä. Alan vetovoima ei ole tällä hetkellä mikään huumaava. Koulutus tapahtuu liian keskittyneesti, ja sitä pitäisi alueellisesti tarkastella. Kun niillä tulevilla rahoilla, nyt tällä parilla miljoonalla, hankitaan kalustoa ja suunnitellaan koulutusta järkevään sapluunaan, niin pitäisi nähdä, että meillä Satakunnassa on tämän maan toiseksi varustelluin ja korkeatasoisin harjoitusalue.
Satakunnassa pelastajakoulutus voitaisiin käynnistää melko nopeassa tahdissa, sillä siirtyminen koulutukseen pitkien matkojen taakse ei ole houkuttelevaa ja tuntuu, että myöskin opettajaresursseja on ollut vaikea saada ja niitä koetetaan pyrkiä ratkaisemaan vuorotöillä, mutta jos ei opettajia ole riittävästi, ei se vuorotyökään sitten siellä opetuksessa auta. Kyllä se siltä osin on selkeää. Eli toivotaan, että Helsingissä mutta myös muilla alueilla voidaan järjestää koulutusta, jotta tämä tilanne ei niin sanotusti räjähdä käteen. On parempi sammuttaa nuotio ajoissa kuin antaa sen roihahtaa metsäpaloksi.
Tätä ongelmaa lisää tuolla alueilla vielä se, että kun sopimuspalokunnat ikääntyvät ja väki vähenee, niin edelleen sitä kautta tulee lisää paineita hyvinvointialueen vakituiselle palokuntalaiselle, jotta turvallisuus voidaan taata. Haja-asutusalueilla merkittävä osa näistä kuuden minuutin sisällä olevista lähdöistä kyllä tulee sopimuspalokunnista. Ei meillä Satakunnassa ilman sopimuspalokuntaa tällä hetkellä voitaisi elää siinä valmiudessa, joka on, kun meillä kohtuullisenkin hyvä hälytysvalmius on ja pelastaja saapuu nopeasti paikalle. Siitä on jatkettava ja pidettävä kiinni.
Kun Suomi nyt on laittanut paperin sisään, että haluamme Natoon, ja kun yhdessä katsotaan tämän hetken Venäjän toimia liikekannallepanoineen sitä varten, että lännen uhkaan vastataan, niin näen tärkeänä, että nyt ainakin Puolustusvoimissa yhdessä liikenneministeriön kanssa pohditaan ratkaisuja, joilla turvataan toimintakykyinen lentokenttäverkosto, joka erityisesti Porissa on koko ajan spekulaation piirissä. Siinä mielessä haluaisin korostaa, että henkilöliikennetuki pitää ulottaa myös Porin kentälle ja siihen lentoliikenteeseen, jotta se infra säilyy siellä käytettävänä ja voi vastata oletettavasti vaikkapa Satakunnan lennoston tarpeisiin. No, Satakunnan lennostolla on enemmänkin vain helikoptereita, mutta näen, että kyllä Puolustusvoimilla pitää olla rannikolla myös hävittäjätoimintaa vastaava lentokenttä.
Meidän huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että meillä huomioidaan se, että Satakunnassa on Suomen rannikon jäävapain satama. Jos halutaan vielä varmistaa sisämaan liikennettä siltä osin, niin raiteet ovat se, jolla pystytään varmistamaan. Pori—Haapamäki-radan parempi kunnostaminen ja sen alkupään osalta nykyaikaiseen kuntoon saattaminen on ratkaisu, jolla voimme turvata poikittaisliikennettä siltä osin kuin se on tarpeellista. Se ei sulje pois sitä, että meillä on siellä tämän radan varressa varuskunta, jonka kuljetuksiin tällä hetkellä radan kunto kyllä on kelvollinen. 
Me tarvitaan päämäärätietoista ajattelua kokonaisuutena, ei vain pelkästään yksittäisissä asioissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-21T15:53:18,2022-09-21T15:58:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_476,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt siirrytään seuraavaan pääluokkaan, ministeri Harakan vastuualue, liikenne- ja viestintäministeriö. — Olkaa hyvä, ministeri Harakka, esittelypuheenvuoro, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_477,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat!
Hallitus esittää liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahaksi vuodelle 23 yhteensä noin 3,34 miljardia euroa. Liikenne- ja viestintäverkkoihin ehdotetaan 1,9 miljardia euroa, liikenteen ja viestinnän palveluihin 853 miljoonaa euroa sekä hallintoon ja toimialan yhteisiin menoihin 656 miljoonaa euroa.
Hallitus pyrkii vastaamaan voimakkaasti kohonneisiin kustannuksiin ja muihin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin. Perusväylänpitoon lisätään 50 miljoonaa euroa ja aiemmin päätetty 15 miljoonan leikkaus perutaan. Saimaan kanavan keskeytetystä kehittämishankkeesta vapautuva raha ohjataan muualle itäiseen Suomen saavuttavuuden ja logistiikan parantamiseen, yli 30 miljoonaa euroa valtiosihteerityöryhmän esityksen mukaisesti.
Myös liikenne- ja viestintäministeriön koordinaatiovastuulle kuuluvaan kyberturvallisuuteen panostetaan vahvasti. Siihen kohdennetaan 1,3 miljoonan euron lisäys liikenne- ja viestintävirastolle, ja kokonaisuudessaan hallinnonalan kyberturvallisuuteen on varattu 54 miljoonaa euroa. Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle. Korkea kyber- ja tietoturvan taso sekä osaaminen pitävät yllä talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla kaikkina aikoina. 
Digitalisaation lisäksi Suomen elinkeinoelämän tukemiseksi tarvitaan panostuksia infraan. Hallitus esittää uutena hankkeena Oulun Poikkimaantien kehittämistä. Valtion osuus siinä on 30 miljoonaa euroa ja ehdollinen Stora Enson investointipäätökselle.
Hallituksen tavoitteena on myös muun muassa ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja uuden toimintamallin käyttöönottamisella nopeuttaa strategisten investointien saamista Suomeen. Tähän liittyy vahvasti oikea-aikainen tarpeiden selvittäminen ja suunnittelu liikenneinfran osalta. Tästä on hyviä esimerkkejä Äänekosken ja Kemin teollisten investointien kohdalla.
Arvoisa puhemies! Väylänpidossa huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 ‑suunnitelman tavoitteet ja linjaukset. Rahoituksen kohdentamisessa priorisoidaan liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaativat toimet. Kohonneiden hoito- ja ylläpitokustannusten vuoksi tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että korjauksista ja parantamisista joudutaan tinkimään.
Vaikka perusväylänpidon osalta hallitus on neljän vuoden aikana pysynyt sovitussa 300 miljoonan vuosittaisessa korotuksessa, ei se nyt riitä kattamaan nyt jo noin 100 miljoonaan euroon nousevaa vuosittaista vajetta ostovoiman suhteen. Onneksi hallitus päätti jo viime vuonna aikaistaa perusväylänpidon rahoitusta vuosille 21 ja 22. Tällä tavoin saatiin enemmän aikaan kuin nyt, kun kustannukset ovat nousseet. 
Näiden perusväylänpidon korotusten lisäksi hallitus esittää Kuhmon Hyryntien hankkeelle 2,6 miljoonaa euroa sekä Seinäjoki—Kaskinen-radan tehostettuun kunnossapitoon 3,5 miljoonaa euroa vuodelle 23. Yhteensä perusväylämomentille esitetään siis 1,29 miljardia euroa. — Ja nyt on pakko sanoa, että eturivin keskustelu vähän häiritsee tätä puheenpitoa. — Se on itse asiassa suurempi summa kuin tämä parlamentaarisesti sovitun Liikenne 12 -suunnitelman rahoituskehys.
Yksityistieavustuksiin ehdotetaan 23 miljoonan euron määrärahaa. Vuoden 23 väylien kehittämisen määrärahalla jatketaan merkittäviä hankkeita, jotka kohdistuvat muun muassa keskeisiin pääväyliin ja niiden kehittämiseen. Käynnissä on viisitoista ratahanketta, kahdeksan tiehanketta ja yksi vesiväylähanke. Valtuudet näihin hankkeisiin koko toteuttamisajalta ovat yhteensä 1,7 miljardia euroa, ja voi sanoa, että koko hallituskaudella tarkasteltuna uusiin väylähankkeisiin on panostettu enemmän kuin useiden aikaisempien hallitusten aikana. Myös monissa näissä hankkeissa on kuitenkin valitettavasti kustannusten nousun aiheuttamia paineita. On selvää, että pyrimme huolehtimaan siitä, että työmaat eivät keskeydy, joten ne edellyttävät vielä rahoitusratkaisuja neljännessä lisätalousarviossa 22 ja vuoden 23 täydentävän talousarvion esityksen osalta.
Haluan vielä kerran näin lopuksi kiittää koko salia siitä yhteisestä ponnistuksestamme, jonka ansiosta Liikenne 12 -suunnitelman pitkäjänteinen suunnittelu on mahdollistanut sen, että Suomi on menestynyt hyvin myös EU:n rahoitushauissa. Kokonaisuutena vuoden 21 haun tulos Suomen saannin osalta ylitti100 miljoonaa euroa. Seuraava hakukierros on jo käynnistynyt.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-21T15:59:08,2022-09-21T16:04:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_478,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Sitten mennään debattivaiheeseen. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua keskusteluun, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_479,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää ministeri Harakkaa hyvästä alustuksesta ja oivallisista toimenpiteistä, joita ensi vuoden budjettiin esitetään. On hyvä, että väyläverkosta pidetään huolta kustannusten noususta huolimatta lisärahoituksella. Kiitos ministerille myös ymmärryksestä Itä-Suomi paketin osalta, jotta Saimaan kanavasta vapautuneet rahat käytetään nyt Karjalan radan parannuksiin — alueella on paljon meille, Suomelle, tärkeää teollisuutta. Myöskin Oulun osalta on huomioitu Stora Enson investoinnit, ja sinne osoitetaan rahaa. Ylipäätänsäkin käynnissä olevat hankkeet viedään loppuun.
Geopoliittisesti Itä-Suomi on nyt turvallisuusrajana, ja on tärkeää, että Itä-Suomen elinvoimasta huolehditaan. Ja sen vuoksi tähän Venäjän hyökkäyssotaan liittyen ja liikekannallepanosta johtuen on tärkeää, että koskaan ei ole näin paljon panostettu kyberturvallisuuteen, johon tässä tässä budjetissa nyt panostetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-21T16:04:58,2022-09-21T16:06:13,Tarkistettu,1.1
2022_97_480,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_481,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Kymäläinen onkin tyytyväinen Itä-Suomen asukkaana, minä en kyllä ole tyytyväinen näihin rahoihin. Saimaan kanavan sulkemisesta jäävät rahathan ovat viimevuotisesta budjetista suurin piirtein se, mitä meille sinne siirrettiin Karjalan rataan, elikkä me ei saatu tämän vuoden budjettiin käytännöllisesti katsoen mitään uutta.
Muutenkin kun äsken kehuttiin, kuinka paljon näihin asioihin on satsattu, niin totuudessahan me ollaan satsattu ainoastaan humppahankkeisiin, kaikennäköiseen suunnitteluun ja pähkäilyyn ynnä muihin tämmöisiin. 40 miljoonaa tuhlataan valtion rahaa itäradan suunnitteluun ja sen lisäksi vielä 40 miljoonaa kuntien rahaa. Tällaisiin hankkeisiin, joita ei koskaan tulla toteuttamaan, mätkitään rahaa. Eilen ikäväkseni huomasin kaikkein typerimmän humppahankkeen: ruvetaan selvittämään raideleveyden kaventamista, [Puhemies: Kiitoksia!] muuttamista Suomen osalta. Aivan järjettömiä hankkeita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-21T16:06:15,2022-09-21T16:07:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_482,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_483,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taitaa olla niin, että nykyinen liikenneministeri ei kyllä jää historiaan mitenkään myönteisestä suhtautumisesta raideliikenteen kilpailuun ja ylipäänsä raideliikenteen ja -yhteyksien laajentamiseen Suomessa. Nimittäin tällä hetkellä meidän lainsäädäntö tosiasiassa estää sen, että muut kaupunkiseudut kuin HSL-alue voisivat halutessaan järjestää ja kilpailuttaa henkilöliikennettä omalle seudulleen, jonka tarkoituksena nimenomaan on parantaa julkisen liikenteen yhteyksiä, ja samalla me toivottavasti saisimme myös muita operaattoreita toimimaan tänne meidän markkinaan, joten samalla voitaisiin myös säästää veronmaksajien varoja. Kysynkin teiltä nyt, liikenneministeri Harakka: arvoisa ministeri, aiotteko te tuoda eduskunnan käsittelyyn vielä lainmuutoksen, jolla tämä henkilöjunaliikenteen järjestäminen sallittaisiin myös muille [Puhemies koputtaa] kaupunkiseuduille kuin pelkästään HSL-alueelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T16:07:27,2022-09-21T16:08:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_484,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_485,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä hyvästä esittelystä ja nostan muutaman seikan tässä esille.
On erinomaista, että polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamista nyt jatketaan. Pumppuhinnat ovat jakeluvelvoitteen alentamisen jälkeen laskeneet, ja tätä pitää tarvittaessa jatkaa myös pitempään, mikäli hinnannousupaineet eivät hellitä.
Matkakuluvähennyksen korottaminen auttaa niitä suomalaisia, joiden on pakko käyttää omaa autoa töissäkäymiseen, erityisesti siis niitä, jotka asuvat alueilla, joissa julkista liikennettä ei ole käytössä. 
Kuljetusalaa on tuettu myös omalla kustannustuella polttoaineiden hinnannoususta johtuen, ja lisäksi on laitettu valmistelu ammattidieseliin. Haluaisinkin kysyä ministeriltä: mitä ammattidieselin valmistelulle kuuluu? 
Samalla kiitän tästä Stora Enson tehdasinvestointipäätöstä edellyttävän Oulun Poikkimaantie-hankkeen 30 miljoonan euron tuesta, mikä on koko Pohjois-Suomelle ja Suomelle hyvin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-21T16:08:39,2022-09-21T16:09:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_486,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_487,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenteen suhteen ollaan päästöjen vähennyksessä lähdetty jo vauhtiin tällä kaudella, erityisen kovasti tämän fossiilittoman liikenteen tiekartan myötä. On hyvä, että siinä oltiin vauhdissa jo ennen kuin tämä sota tänä vuonna syttyi, koska se on vain entisestään lisännyt perusteita sille, että meidän täytyy irtautua fossiilisista liikennepolttoaineista mahdollisimman pian ja kaikkia keinoja käyttäen. Tässä budjetissa on asioita liittyen tähän. Ehkä kiitän erityisesti tätä alvialea joukkoliikenteelle, joka on tulossa. Toisaalta haluaisin kysyä ja hieman ihmettelen tätä pyöräilyn määrärahojen leikkaantumista — jo kehyksessä keväällä ihmettelin tätä. Silloin sanoitte, että yritämme hoitaa sen kuntoon, että pyöräilyn määrärahat pysyisivät korkeammalla tasolla, mutta nyt näyttää, että merkittävä lasku olisi tapahtumassa. [Puhemies koputtaa] Kysyn ministeriltä: miten tähän asiaan voitaisiin reagoida?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-09-21T16:09:45,2022-09-21T16:10:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_488,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kautto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_489,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset ministeri Harakalle esittelystä. Täytyy todeta, että ministeri on selvinnyt haastavasta hallituskaudesta vähintäänkin tyydyttävästi, ellei jopa kiitettävästi. Tässäkin lajissa tietysti ovat aina parhaat pelaajat täällä vaihtopenkillä tai opposition lailla jopa katsomassa. [Naurua]
Pysyn yleisellä tasolla ja kiitän hallitusta, kun aiempaan kehyspäätökseen sisältyvä leikkaus perutaan ja jopa lisää rahaa osoitetaan perusväylänpitoon, mikä onkin välttämätöntä kustannusten nousun vuoksi. Alueellinen yhdenvertaisuus on rahanjaossa tärkeää myös liikenteen osalta, jotta kaikkialla Suomessa olisi mahdollista asua, elää hyvää elämää, tehdä töitä ja yrittää. Tällä kertaa oli Itä-Suomen vuoro, ja nämä panostukset suon sinne hyvilläni — etenkin, kun omaa aluettani, Keski-Suomea, on huomioitu viime vuosina tuntuvasti. Itä-Suomi kärsii alueellisesti eniten Ukrainan sodan seurauksista, [Puhemies koputtaa] ja on vähintään oikeutettua, että se saa nyt erityishuomion.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-09-21T16:10:55,2022-09-21T16:12:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_490,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_491,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä nyt ymmärtänyt parlamentaarisen liikennejärjestelmätyöryhmän jäsen Laakson puheenvuoroa ollenkaan. Nyt on harpattu liikennepolitiikassa iso askel oikeaan suuntaan 12-vuotissuunnittelujärjestelmän myötä, ja sitä on nyt sitten ruvettu toteuttamaan. Tärkeätähän tässä on nyt se päivittäminen. Näissä on huomattu nyt tämän Itä-Suomen tilanteen osalta, miten neljässä vuodessa maailma muuttuu, ja tulevan hallitusohjelman yhteydessä sitten päivittäminen tehdään. Kiitoksia Itä-Suomi-paketista. Jos tätä kustannusnousua ei olisi tullut, olisimme saaneet jo tällä kaudella korjausvelan kääntymään alaspäin, mutta ikävä kyllä näin tapahtui.
Yksi huolenaihe on edelleen tuo lentoliikenne, maakuntien lentoliikenne, ja toivon kovasti, että sille nyt sitten jatkoa löytyisi. Hyvä, että nyt saatiin sitten väliaikainen ratkaisu ja Joensuuhunkin jo sitten lokakuun lopulla pääsee lentämällä, mutta kyllä meidän kansainvälinen teollisuus ja elinkeinoelämä [Puhemies koputtaa] tarvitsevat niitä lentoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-21T16:12:03,2022-09-21T16:13:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_492,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_493,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että tällä hetkellä teiden korjauksia ympäri Suomen on käynnissä erittäin paljon, ja se on hyvä asia, mutta sitten tietysti huolestuttavaa on se, onko tulevaisuudessa niitä yhtä paljon. Tärkeää on se, että nyt panostetaan sinne perusväylänpitoon. Se on myöskin keskustan linja, että perusväylänpitoon nimenomaan panostuksia kaikenasteisille teille, myöskin alempiasteisille ja myöskin sinne yksityisteille, joita nyt tällä hallituskaudella on erittäin hyvin huomioitu määrärahoissa. 
Tässä jo edellinen puhuja nosti esille Itä-Suomi-ohjelman. On erittäin hyvä, että nyt ministeri Saarikon aloituksesta tämä lähti liikkeelle ja se saatiin käytäntöön ja toteutukseen. Se on hyvä, että Karjalan rataa nytten lähdetään kunnostamaan niiltä osin kuin on suunnitelmia jo valmiina, mutta tärkeä on myöskin se Luumäki—Joutsenon kaksoisraiteen rakentaminen. Se on pullonkaula tällä hetkellä. [Puhemies koputtaa] 
Ja tietysti mitä tulee polttoaineiden hinnannousuun, niin jakeluvelvoitteen lasku oli hyvä asia, ja toivottavasti sitä voidaan jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-21T16:13:12,2022-09-21T16:14:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_494,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_495,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen itäratahanke on tarpeeton, ja tästä syystä itäratahanke tulisikin keskeyttää. Itäradan kustannuksilla voitaisiin poistaa koko maan rataverkon korjausvelka. Olisiko siis järkevämpää kehittää kannattavasti koko rataverkkoa kuin laittaa kaikki rahat yhteen kannattamattomaan hankkeeseen? Kuten edustaja Laakso tässä totesikin, nyt valtio hukkaa 40 miljoonaa itäradan hankesuunnitteluun. Jos halutaan nopeuttaa väyliä Itä-Suomeenkin päin, niin eikö olisi kannattavampaa katsoa tätä uutta selvitystä? Elikkä tuoreen selvityksen mukaan nostamalla nopeuksia nykyisillä rataosuuksilla sekä jatkamalla Lahden oikorataa Mikkeliin asti matka-aikasäästöt Itä-Suomeen voitaisiin saavuttaa nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla. Elikkä jatketaan Lahden oikorataa Heinolan kautta Mikkeliin, silloin Helsinki—Mikkeli-välin matka-aika putoaisi yli tunnilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-09-21T16:14:29,2022-09-21T16:15:35,Tarkistettu,1.1
2022_97_496,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_497,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka, sanoitte, että Suomeen on näitä kehittämishankkeita tullut tällä kaudella enemmän kuin monena muuna hallituskautena, ja hyvä niin. Tässä on vain yksi ongelma: Keski-Suomi on jäänyt valitettavasti täydelliseksi mustaksi aukoksi. Kun katsoo näitä kehittämishankkeita, niin Kataisen ja Stubbin aikana 18 prosenttia kaikista valtakunnallista rahoista tuli Keski-Suomeen, Sipilän hallituskauden aikana vielä 14, mutta valitettavasti tällä hallituskaudella Keski-Suomi on jäänyt vain 2 prosenttiin. Eli tällä hallituskaudella Keski-Suomi on valitettavasti jätetty täysin mopen osille, ja kysyisinkin: miksi näin, eivätkö keskisuomalaiset mielestänne ansaitse uusia kehittämishankkeita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-21T16:15:35,2022-09-21T16:16:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_498,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_499,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Ensinnäkin ministerille kiitokset yksityistieavustuksista. Meillä on ollut hallituskausia, jolloin yksityistieavustukset ovat olleet nollassa tai lähes nollassa, ja nyt niihin panostetaan merkittävällä tavalla. Se on tärkeää, kun puhutaan vaikkapa puuhuollosta ja siitä, että suomalainen tieverkostokin koostuu niistä pienemmistäkin teistä. Se on erittäin tärkeää.
Toinen kiitos hallitukselle — tähän edustaja Eskelinenkin kiinnitti huomiota — tulee tästä lentoliikenteestä. Meillä elinkeinoelämä ja korkeakoulut tarvitsevat lentoliikenneyhteyksiä, ja nyt ne on turvattu maakuntakentille. Se on äärettömän tärkeää, ja kysymys on toisaalta myös meidän huoltovarmuudesta. Meidän pitää huolehtia siitä, kun katsotaan tätä maailmanpoliittistakin tilannetta, että meillä on laaja, kattava lentoasemaverkosto tässä maassa. Ja toivon, että jo nykyinen hallitus voisi tehdä esitöitä sen eteen, että seuraava hallitus huolehtii koko Suomen kehittämisestä ja koko Suomen lentoliikenteestä. Tämä on tärkeää, kun mietitään, että tämä maa ei ole pelkästään Helsinginniemi, [Puhemies koputtaa] vaan koko laaja Suomenmaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T16:16:27,2022-09-21T16:17:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_500,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_501,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn omasta puolestani kiitoksiin Liikenne 12 ‑työn aikaansaannoksista tällä kaudella.
Mutta sitten takaisin raiteille. Päärata on Suomen tärkein raideyhteys. Yli puolet suomalaisista asuu pääradan varrella, ja sen vaikutusalueella syntyy valtaosa Suomen bruttokansantuotteesta. Päärata on koko Suomen raideliikenteen valtasuoni, ja vaikutuspiiri ulottuu koko maahan. Investoinnit nykyiseen päärataan ovat ehdoton edellytys koko Suomen elinvoimalle. Siksi on hienoa, että hallitus nyt jatkaa tärkeitä investointeja päärataan yhteensä 430 miljoonan euron edestä. Se tarkoittaa pääradan varrella asuville sujuvampia matkaketjuja ja lyhyempiä matka-aikoja. Suomi-rata-hankeyhtiön selvitys uutta oikorataa koskien Tampereen ja Helsingin välille julkaistaan syyskuun lopussa. Kaikilla mittareilla mitattuna pääradan nykylinjauksiin rakennettavat lisäraiteet ovat paras ratkaisu pääradan välityskyvyn parantamiseksi. Kysynkin ministeri Harakalta: koska valtioneuvosto on linjaamassa Suomi-radan linjauksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-09-21T16:17:36,2022-09-21T16:18:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_502,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_503,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeriä nyt siitä, että Itä-Suomi on huomioitu kohtuullisen hyvin tässä talousarviossa. Tosin Pohjois-Savo on jäänyt vähän pienemmälle osuudelle tästä paketista kokonaisuudessaan.
Kun miettii tätä kantaverkkoon laitettavaa rahaa, niin on erittäin tärkeää meidän vientiteollisuuden osalta, että meidän tavarat pääsevät lähtemään hyvin ulkosatamiin, mistä ne lähtevät maailmalle. Sen takia pitää verkoston olla kunnossa, ja myös kantatieverkoston pitää olla hyvässä kunnossa, koska esimerkiksi metsäteollisuus hakee sieltä puut. Ne joutuvat ajamaan ympäri maakuntia erittäin tiukoissa olosuhteissa välillä, ja sen takia toivoisinkin, että mietittäisiin semmoista jatkuvaa pitkän ajan suunnitelmaa, että saadaan se kantatieverkko semmoiseen kuntoon, että siellä kärsii ajaa suurilla rekkakuormilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-21T16:18:47,2022-09-21T16:19:53,Tarkistettu,1.1
2022_97_504,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_505,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Niin kuin täällä on todettu, niin Itä-Suomi joutui tässä sodan tiimellyksessä nyt sitten kurimukseen, ja siihen on tullut apuja — kiitos siitä.
Vuoden 2020 budjetissa, muistaakseni, laitettiin liikkeelle isoja hankkeita, jotka ovat nyt menossa parasta aikaa, elikkä täytyy muistaa, että ne eivät välittömästi lähde liikkeelle. Siellä on suunnittelua, ja kun täällä viitattiin tähän, että on suunnitteluun ja kaikkeen laitettu rahaa, niin suunnittelu on erittäin tärkeää, että pystytään toteuttamaan niitä hankkeita. Nyt ne ovat siellä menossa, ja ne näkyvät eri puolilla Suomea — kiitos siitä.
Kun etukäteen laitettiin pintoja aika pitkälti kuntoon silloin edullisen bitumin aikana, niin nyt olisi saatu huomattavasti vähemmän, että kyllä tässä sillä velallakin on saatu paljon hyötyä aikaiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-21T16:19:53,2022-09-21T16:20:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_506,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_507,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä.
Talousvaliokunnan mietintö kuljetusyritysten polttoainetuesta valmistui, ja maanteiden tavaraliikenteelle ollaan myöntämässä 75 miljoonaa euroa tukea. Lakiesityksessä tukitaso on kuitenkin laskettu niin, että varatusta 75 miljoonasta tullaan jakamaan selvästi alle puolet. Onko tämä tietoisesti tehty, vai onko tämä vain virhe? Tuki on haettavissa vasta marraskuussa kuluvaa vuotta, vaikka tarve olisi juuri nyt. Verrokkimaihin verrattuna Suomi on ollut muutenkin hidas, ja näyttää siltä, että luvatutkin tukitoimet ovat lässähtämässä.
Lisäksi monet kansalaiset ihmettelevät, miksi dieselin käyttövoimavero on edelleen voimassa. Perustetta tällaiselle verolle ei enää ole, koska diesel on nyt jo samanhintaista tai jopa kalliimpaa kuin bensiini.
Arvoisa ministeri, nimimerkki ”Vaihtopelaaja oppositiosta” [Puhemies koputtaa] pyytää vastausta näihin kysymyksiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-21T16:21:01,2022-09-21T16:22:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_508,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_509,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai liikenneinvestointien osalta tarvitaan myös Länsi-Suomi-paketti. [Naurua]
Toimiva liikenneverkko on edellytys isoille teollisuusinvestoinneille. Muutama päivä sitten saimme Pohjanmaalle myönteisiä uutisia, kun Metsä Board ilmoitti aloittavansa esisuunnittelun uuden taivekartonkitehtaan rakentamisesta Kaskisiin. Tämän investoinnin arvo tulee olemaan noin miljardi.
Puutavara tuolle tehtaalle tulee jatkossa pääsääntöisesti Suupohjan rataa pitkin, ja nythän tässä budjettiesityksessä on kolmen ja puolen miljoonan euron määräraha tämän Suupohjan radan tärkeisiin, aivan kriittisiin korjauksiin. Mutta on selvää, että tämä rata tarvitsee laajemman korjauksen, kun puun käyttö kasvaa ja myös Kaskisten sataman toiminnan turvaaminen on nyt tärkeää — siinähän on riski, että se putoaa TEN-T-verkosta pois. [Puhemies koputtaa] Mitä toimenpiteitä Suupohjan radan ja Kaskisten sataman osalta on odotettavissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-21T16:22:08,2022-09-21T16:23:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_510,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_511,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille siitä covidin aikaisesta päällystepaketista — sillä saatiin paljon pintaa aikaiseksi edullisesti — mutta pitää samaan hengenvetoon todeta, että me tarvitaan se 4 000 kilometriä päällystettä per vuosi, että me saadaan tätä korjausvelkaa kiinni. Nyt tällä hetkellä korjausvelka on se puolitoista miljardia teillä ja saman verran raiteilla, mutta joskus ehkä saavutamme sitten senkin tason.
Raiteista myös kiitos. Meillä on tämä raidepilotti Pirkanmaalla, Rakastu raiteisiin ja niin poispäin. Tampereella on erittäin hyviä hankkeita tullut sitä myöten ja myös sitten kehitystä. Kiitos myös siitä, että me saatiin VR:n kanssa pitkäaikainen ostopalvelusopimus varsinkin näille haja- ja reuna-alueitten palveluille. Se on erittäin tärkeää pitkäjänteisyyttä.
Teistä vielä: Perusväylänpitoon pitää saada tosiaan lisää rahoitusta. Yksityisteistä kiitoksia. Ja yhdyn täysin Soinikosken näkemyksen pääradan osalta, mutta sitä päärataa tulee myös jatkaa siitä Tampereelta ylöspäin tuonne Ouluun asti ja saada sinne hyvät raideyhteydet, jotta me saadaan nopeat junayhteydet Etelä-Suomeen asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T16:23:19,2022-09-21T16:24:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_512,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_513,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erityisesti suurissa kaupungeissa joukkoliikenne, pyöräily ja kävely ovat kilpailukykyisiä tapoja liikkua, ja niihin satsaaminen on tärkeää niin ilmastopäästöjen vähentämisen kuin ihmisten sujuvan arjen kannalta. On hienoa, että hallitus satsaa kaupunkien pikaratikoihin ja lähijunaliikenteeseen. Joukkoliikenteen suoraa tukea tarvitaan myös, kun käyttäjämäärät valitettavasti edelleen laahaavat koronan takaisesta ajasta. Alv-alennus on tervetullut, mutta tilannetta on edelleen seurattava ja on etsittävä parhaita ratkaisuja yhdessä kaupunkien ja joukkoliikennetoimijoiden kanssa.
Edustaja Pitkon lailla ihmettelen pyöräliikenteen ja jalankulun investointien pientä määrää: ensi vuodelle vain se 3,5 miljoonaa euroa. Sillä saadaan alle kymmenen kilometriä pyörätietä, kävelypainotteisia katuja tai muita kestävän liikenteen ympäristöjä. Kysyisinkin ministeri Harakalta: millä keinoin hallitus nyt edistää pyöräilyä [Puhemies koputtaa] ensi vuonna, ja miten joukkoliikenteen jatkuvuus turvataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-21T16:24:30,2022-09-21T16:25:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_514,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_515,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on autoilijoiden puolue ja autoilijoiden puolesta. Autoilijoilta peritään edelleen noin kahdeksan miljardia veroina ja maksuina. [Raimo Piirainen: Siellä on muitakin kuin perussuomalaisia!] Koko tieverkko aina yksityisteistä Eurooppa-teihin asti on pidettävä kunnossa. Se on kokonaisuus, joka on arvokas kansallisvarallisuutemme, ja se pitää jättää tuleville sukupolville paremmassa kunnossa kuin mitä olemme sen saaneet. Nyt korjausvelka on liian suuri.
Nostan esille TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan Suomen tärkeimmän väylän, valtatie 4:n, ja sen pahimman pullonkaulan Vaajakoskella. Sama väylä on valtatie 4, 9, 13 ja 23, ja lisäksi sillä on lähiliikennettä. Tie on maan läpi kulkeva ylivoimaisesti tärkein tie. Kysynkin ministeriltä: ollaanko siihen hakemassa EU-rahoitusta, [Puhemies koputtaa] ja milloin se toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T16:25:39,2022-09-21T16:26:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_516,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_517,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me ollaan tuolla Itä-Suomessa mietitty, että kun pohditaan jakoperusteita eli sitä, minnekä raha pitää kohdentaa, niin onkohan meillä oikeasti selvillä...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Puhukaa vähän enemmän mikrofoniin, niin kuuluu paremmin.] Joo, anteeksi, arvoisa puhemies! — onko meillä selvitetty, missä päin Suomea oikeasti on huonoimmat tiet. Me tiedämme nämä päällysteongelmat, sillä ne on helppo katsoa, me voimme katsoa, että joku silta on huonossa kunnossa, mutta minulla on se käsitys, että me emme oikeasti tiedä, missä rungot pettävät ja on se korjaustarve iso, ja itse ajattelen niin, että ne rahat pitää kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Jos se ei ole omassa vaalipiirissä, niin siitä huolimatta ne pitää kohdentaa sinne, missä tarve on suurin. Ja kun nyt ajatellaan tätä peruskansanedustajan toimenkuvaa, niin ainahan, jos kysytään, missä on huonoimmat tiet, niin ne ovat omassa vaalipiirissä tietenkin. Ja mitä hankkeita kannattaa vastustaa? Ne ovat yleensä niitä, mitkä eivät ole omassa vaalipiirissä, niin että kyllä minä toivoisin, että tämä kokonaisnäkemys olisi kuitenkin semmoinen, että yritetään koko Suomea kehittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T16:26:45,2022-09-21T16:27:53,Tarkistettu,1.1
2022_97_518,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_519,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille rohkeista teoista. Tieverkon ylläpito on kieltämättä varmaan yksi ristiriitaisimpia tehtäviä, mitä ministerin pestille voi sattua. Perinteinen sanonta on, että jos haluaa kunnon riidan joissakin asiassa, niin tieasioista kannattaa aloittaa heti puhumaan — siitä yleensä saa aika hyvän rähäkän aikaseksi. Mutta vakavasti puhuen, Suomihan on edelleen valtio, joka seisoo puujaloilla. Vaikka on yritetty todistaa, että metsäala on kuollut ala, niin se on päinvastoin: se on nouseva ala, ja se on kaikin puolin Suomen kansantalouden kannalta äärimmäisen tärkeä.
Alemman tieverkon puolesta olen huolissani sen takia, kun soratiellehän joka ainoa puumotti, mikä metsästä hakataan, nousee käytännössä aina kumipyörällä ja tuodaan sieltä rautatieasemalle, josta se viedään sitten tehtaalle taikka viedään suoraan tehtaalle sillä samalla autolla. Ja nyt kun alemman tieverkon osalta on tilanne semmoinen, että tiehöyliä ei ole enää ollut käytössä kahteen vuosikymmeneen, niin voisitteko te, arvoisa ministeri, harkita sitä, että pantaisiin tämä homma uusiksi, kun rahaa ei siihen tarvitse juurikaan lisää. Oikea kalusto hoitamaan sorateitä, [Puhemies koputtaa] niin pääsisimme ongelman yli — rahaa ei siihen juurikaan tarvita lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-21T16:27:55,2022-09-21T16:29:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_520,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_521,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tässä on ehkä syytä yhdistää länsi ja itä, sillä surukseni olen huomannut, että budjettikirjassa ei mainita ollenkaan yhtä tärkeää osaa liikenneverkostamme eli poikittaisratayhteyksiä. Näiden tärkeys tässä muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa on aivan ensiarvoisen tärkeää. Suomi tarvitsee kehäratansa Porista Niinisalon kautta Parikkalaan. Tämä ratakäytävä meillä on jo valmiina yhtä siltaa lukuun ottamatta. Tarve on nyt tässä puolustuspoliittisessa tilanteessa ajankohtainen ja myös korostunut. Tämän aamun tiedot Venäjän uusista toimista eivät ainakaan vähennä sen merkitystä. [Petri Huru: Juuri näin!] 
Arvoisa ministeri, nyt on korkea aika avata silmät ja nähdä tämän maailmanpoliittisen tilanteen yhteys maamme liikennepolitiikkaan. Kun vielä olemme pääsemässä Natoon, radan varrella oleva Niinisalon varuskunnan harjoitusalue tulee olemaan tärkeä kansainvälisillekin joukoille. Arvoisa ministeri: voitteko luvata, että joulurahoista hallitus määrää suunnittelurahaa tämän ratayhteyden uudelleenkäyttöönottoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-21T16:29:03,2022-09-21T16:30:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_522,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_523,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan myös lähteä vähän isommasta kuvasta, eli jos lähdetään siitä liikkeelle, mitä hankkeita olisi järkevä toteuttaa, niin mielestäni siinä on kaksi asiaa. 
Ensimmäinen on se, mikä on liikennemäärä. Se on aika olennainen asia myös, että siellä missä on ruuhkaa, siellä tarvittaisiin investointeja. Toinen on se, kun nyt kaikki merkit viittaavat siihen, myöskin Suomen Pankin ennusteet, Etlan ennusteet, että me ollaan menossa kohti taantumaa, niin eikö silloin, kun me ollaan menossa kohti taantumaa, pitäisi käynnistää näitä uusia hankkeita, joilla me pidetään taloutta käynnissä? Se on ihan hyvä, että meillä on tämä Karjaan radan hanke ja meillä on tämä Stora Enson hanke Oulussa. Mutta ihmettelen kyllä, että Suomen vilkkaimman kaksikaistaisen tien, vt 9 Tampere—Orivesi, joka on Väyläviraston investointiohjelman kiireisimmässä 1A-korissa, toteutuksesta vuosille 2023—2026 ei ole mitään mainintaa budjettikirjassa. Miksi näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-21T16:30:16,2022-09-21T16:31:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_524,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_525,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu lentoliikenteestä ja sen merkityksestä maakuntien elinvoimalle. Vaikka budjetissa kotimaan lentoliikennettä tuetaan, on Porin ja Satakunnan lentoliikenne kuitenkin jäänyt edelleen ilman tukea. Koko Suomen viennistä lähes jopa kahdeksan prosenttia tulee Satakunnasta, kahdeksan prosenttia siitä huolimatta, että väestön osuus vastaa neljää prosenttia maamme väestöstä. Koronan takia Porin lentokentän matkustajamäärät romahtivat, eikä nykytilanne anna oikeaa kuvaa tulevasta, sillä ennen pandemiaa koneiden täyttöaste oli hyvä. Porin kaupunki on tukenut lentokenttää miljoonilla, mutta jätetäänkö tuki edelleen Porin kaupungin varaan vai tunnistetaanko Satakunnan elinkeinoelämän merkittävyys myös hallituksessa? Oletteko valmis tukemaan myös Satakunnan lentoliikennettä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-21T16:31:26,2022-09-21T16:32:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_526,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoroa: edustaja Torniainen ja edustaja Kymäläinen. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_527,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikeutetusti tässä keskustelussa tämän puolen tunnin aikana ovat nämä liikenneväylät nousseet esille jo siitä syystä, että me jokainen käytämme niitä joka päivä ja kaikki kansalaiset myöskin käyttävät niin maanteitä kuin rautateitä. Mutta pitää muistaa, että noin 90 prosenttia kaikesta liikenteestä kulkee kumipyörillä, ja sen takia maantiet ovat se tärkeä asia ja sinne tulee olla panostuksia. 
Mutta omassa puheenvuorossani haluan myöskin nostaa esiin, koska on liikenne- ja viestintäministeri kyseessä, että kyllähän tämä laajakaistarakentaminen on myöskin tärkeä liikenneyhteys, ja itse toivon, että siihen kiinnitetään huomiota. Siihen on ensi vuoden budjetista ja myöskin EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä saatavia euroja, joilla voidaan rakentaa nimenomaan niitä laajakaista- ja valokuituyhteyksiä. Toivon, että siihen kiinnitetään huomiota, ja että ne rahat tulevat myöskin täysimääräisesti käytettyä siinä.
Toinen asia, minkä haluan myöskin nostaa, on kyberturvallisuus. Se kuuluu myöskin liikenne- ja viestintäministerille pääosin. Se on tänä päivänä yhä tärkeämmäksi nouseva asia etenkin tässä, kun ollaan Venäjän sodan vaikutuksen alaisena. Itse toivon, että siitä myöskin ministeri sanoisi muutaman sanan tähän osioon. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-21T16:32:33,2022-09-21T16:34:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_528,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_529,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne yhdistää, ja niin se on, että liikenne- ja viestintäministerin tärkein tehtävä on huolehtia koko Suomen liikenneverkosta, ja näin on tehty. Me kansanedustajat olemme jännää joukkoa siinä, että me tulemme hyvin herkästi katkeriksi ja katsomme, että jos ei meille ensi vuodelle jotain esitetä, niin meillä on oikeus siitä sitten täällä valittava sanamme sanoa huomioimatta sitä, onko edellisenä vuotena tai edellisinä vuosina kuinka paljon rahaa osoitettu.
Edustaja Wallinheimolle voin todeta, että Keski-Suomeen on edellisen hallituskauden ja tämänkin hallituskauden aikana satoja miljoonia laitettu tieinvestointeihin, ja kun ajelin Jyväskylään Vitostietä pitkin, niin harmikseni huomasin, että matka hidastui, mutta toisaalta huomasin, että hyvä hallitus on hoitanut sinne tieinvestointeja, jotta siellä saadaan parempaa tietä.
Ja vielä edustaja Marttiselle totean, [Puhemies koputtaa] että esimerkiksi Nokia on ostanut paljon ostoliikennejunapalvelua Tampereelle, ja sitä liikennettä on muuallakin kuin HSL:n alueella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-21T16:34:04,2022-09-21T16:35:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_530,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Harakka, vastauksia, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_531,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä tuli aika paljon perussuomalaisten edustajilta kysymyksiä, jotka liittyvät verotukseen ja jotka siltä osin kuuluvat melko lailla täydellisesti valtiovarainministeriön toimialaan. Esimerkiksi ammattidieselin valmistelusta kysyttiin, liikennepalveluiden alvista kysyttiin muualtakin. Käsittääkseni on näin, että eduskunta on esimerkiksi kansalaisaloitteen käyttövoimaveron poistamista käsitellyt tälläkin kaudella. Myöskin joululahjarahoista kysyttiin, ja niitä en lupaa jakaa minnekään, koska se on nimenomaan eduskunnan pyhä vastuu ja velvoite osoittaa hyviin hankkeisiin ne varat.
Ehkä vähän pitemmin edustaja Pitkolle, kun hän ja myöskin Soinikoski kysyivät näistä pyöräilystä, kävelystä ja kestävästä liikenteestä. Se on juuri näin, että ilmastonmuutos ei pidä mitään sotataukoa ja kestävä liikenne on edelleen tämän hallituksen kärkihankkeita. Nyt kävely- ja pyöräilyrahat ovat olleet tällaisia vuosilisäyksiä, mutta Väyläviraston ikään kuin omassa toimintaohjeessa on osoittaa tietty osuus myöskin tästä perusväylänpidosta nimenomaan kävely- ja pyöräteistä huolehtimiseksi. On mainittava ehkä tässä yhteydessä, että tähän budjettiin sisältyy myöskin Helsingin, pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksen raitiotiehankkeen rahoitus, jonka kokonaisvaltuus nousee vuosien varrella 105 miljoonaan valtion osalta, ja raidehankkeiden kokonaismäärä on kohtuullisen huomattava.
Oli tietysti hauskaa nähdä, että edustajat Kautto ja Wallinheimo olivat täysin eri mieltä Keski-Suomen saanneista. Näihin edustaja Wallinheimon prosentteihin vaikuttaa ratkaisevasti se, että ministeri Ihalaisen kätilöimänä Keski-Suomeen saatiin aivan poikkeuksellisesti 170 miljoonan euron väyläinvestoinnit Äänekosken tehdasinvestoinnin yhteydessä. Jokainen sen näkee, kun ajaa Kirrin uutta moottoritietä, joka on kuitenkin rakennettu tämän hallituksen aikana. Mutta sanottakoon nyt niin, että vihdoinkin, 18 vuotta tämän traagisen Konginkankaan onnettomuuden jälkeen, 18 vuotta sen jälkeen, on vihdoin rakennettu Äänekoskelta pohjoiseen, ruvetaan rakentamaan niitä keskikaiteita, ja se rahoituspäätös tehtiin ennen tätä uutta traagista onnettomuutta. Lisäksi Jyväskylä—Tampere-raideväliin on panostettu, ja tietenkin maakunnan ja muidenkin maakuntien saavutettavuutta auttavat ne hankkeet, jotka tehdään esimerkiksi maakunnan ulkopuolella, eteläpuolella, joko Päijät-Hämeen puolella Nelostiellä taikka sitten Pasila—Riihimäki-ratakorjaukset muualla.
Vielä tähdennyksenä näistä hankeyhtiöistä. Itärata on hallitusohjelman mukainen hankeyhtiö. Se on toiminnassa, ja sen osalta ei ole mitään muutoksia.
Edustaja Lehdolle on sanottava, että 40 miljoonaa ei kyllä riitä korjaamaan montaakaan kilometriä ratojen korjausvelkaa, [Rami Lehdon välihuuto] ja mitään sijoitus- ja rakentamispäätöksiä ei ole tehty eikä vähään aikaan tullakaan tekemään, joten niitä rahoja on turha jakaa tässä vaiheessa edes tässä salissa.
On myös sanottava edustaja Soinikoskelle, että nämä hankeyhtiöt toimivat itsenäisesti, mitään ratalinjauksia ei ole tässä vaiheessa vielä esitetty. [Petri Huru: Entäs lentoliikenne?]
Radoista puheen ollen, edustaja Sankelo kiinnitti huomiota Suupohjan rataan. Tässä oli hyvää ennakointia, että pidämme sen liikenteessä tällä 3,5 miljoonan euron kriisirahoituksella, muuten siinä olisi liikennöinti katkennut vuodenvaihteessa. Tässäkin jatkamme Metsä Groupin kanssa hyvää yhteistyötä, samoin kuin näissä aikaisemmissakin suunnitelmissa ja investoinneissa, joihin tässä aikaisemmin olen viitannut. [Petri Huru: Lentoliikenne!]
Mitäs vielä? Budjetissa on huomioitu myöskin Porin saavutettavuus pienellä määrärahalla.
 Nyt ehkä lopuksi edustaja Satoselle: Te vaaditte elvytystoimia. Tekisi mieli pyytää kokoomusta päättämään, moititteko hallitusta liiasta rahankäytöstä vai moititteko siitä, ettei panna enempää rahaa liikkeelle nyt, kun tämä kustannustaso on näin korkea. Toistan sen, että liikennerakennushankkeet ovat parasta elvytystä, [Puhemies koputtaa] jota taantumassa voi harjoittaa, mutta yhtä lailla suhdannepolitiikan toinen puoli edellyttää sitä, että kun kustannustaso on korkea, ihan niin kuin vaikkapa omakotitalon rakentamista harkitessa, nyt ei ole oikea aika painaa kaasua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-21T16:35:22,2022-09-21T16:40:38,Tarkistettu,1.1
2022_97_532,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Jos on tarpeen vielä debattia käydä, niin olkaa hyvät, nyt voi painaa V-painiketta ja nousta seisomaan. — Edustaja Väätäinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_533,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, tiedän, että olette koko ajan paineessa, ja se tulee tietysti valtavista tarpeista ja riittämättömistä euroista. Koko maan tasapuolinen kohtelu on haastava yhtälö. Oma maakuntani Pohjois-Savo on huolissaan saavutettavuuden osalta. Korona kuritti meillä lentoliikennettä Kuopiossa, ja nyt ollaan palaamassa oikeaan suuntaan, mutta Joensuu on edelleen tukalassa tilanteessa, ja se odottaa kyllä nopeasti ratkaisuja. Myös junaliikenne odottaa nopeampia raiteita, ja alempi tieverkko on paikoin kovasti korjauksen tarpeessa. Toivon, että Pohjois-Savon ja Itä-Suomen osalta saavutettavuus tulevaisuudessa paranisi ja varmistuisi, koska tämä on erittäin tärkeätä yrittäjyydelle, kansalaisten liikkuvuudelle ja sille, että elämä myös Savossa voisi parantua ja olla enemmän voimissaan kuin se tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-21T16:40:57,2022-09-21T16:42:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_534,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_535,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta elämästä Savossa on hyvä jatkaa, elikkä itsekin puhuisin näitten ratahankkeiden puolesta, nimenomaan olemassa olevien ratojen parantamisen puolesta. Nuo oikoradat ovat varsin kalliita hankkeita, ja voi olla, että niihin ei äkkiä rahoja löydy. Mutta jos puhutaan Karjalan radan parannustöistä — siitä, että saataisiin Luumäki—Imatra-kaksoisraide loppuun saatettua, siitä, että Kouvolan ja Lappeenrannan välillä olisi täysi kaksoisraide, sitten myös Lahden ja Kouvolan välillä olisi kaksoisraide, ja rataa parannettaisiin eteenpäin Imatrasta, ja rataa parannettaisiin eteenpäin Kouvolasta Kuopion suuntaan — niin nämä olisivat sellaisia hankkeita, joilla saataisiin parannettua saavutettavuutta ja teollisuuden logistiikkakykyä itäiseen Suomeen ja myöskin sinne Pohjois- ja Etelä-Savon suuntaan, kun nyt Saimaan kanava näyttäisi olevan kiinni emmekä tiedä, milloin se avautuu.
Ja toisena asiana toisin esille Finavian ulkopuolisten lentokenttien tuen. Se pitäisi saada vakaammalle pohjalle, ettei olisi joka vuosi samanlaista arpomista kaupunkien budjeteissa siitä, [Puhemies koputtaa] tuleeko sitä rahaa valtiolta vai ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-21T16:42:04,2022-09-21T16:43:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_536,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_537,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä on paljon puhuttu tästä saavutettavuudesta, niin ihan jos saisin vielä sellaisen kiteytyksen siitä, mitkä niiden painopisteiden teidän mielestänne pitää tulevaisuudessa olla, kun meillä on tietysti kauhea hätä maanteiden toimivuudesta ja meillä pitäisi olla radat kunnossa ja vesiliikenteenkin pitäisi joustaa ja niin edelleen. Mikä on teidän visionne siitä? Sitten tietysti tämä saavutettavuus tulee myös digitalisaation kautta. Eli miten tämä sähköinen puoli?
Sitten ihan lopuksi vielä kysyisin tästä, kun meillä on näitä surullisia tapahtumia, näitä nuorten onnettomuuksia, hyvin paljon. Silloin aikoinansa, kun olin liikenneministerinä, meillä oli oikein sellainen projekti — Liikenneturvan ja silloisen Trafin kanssa oli tällainen hanke ihan — että otettiin nuoria ja keskusteltiin heidän kanssaan ja pohdittiin, mitä voidaan tehdä. Onko teillä ollut liikenne- ja viestintäministeriössä tämäntyyppistä toimintaa, jossa nuoret otettaisiin mukaan pohtimaan, mitä tälle liikennekulttuurille voisi tehdä, että näitä järkyttäviä tapahtumia nuorille ei tapahtuisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T16:43:12,2022-09-21T16:44:18,Tarkistettu,1.1
2022_97_538,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_539,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitos ministerille, että tarkensit tätä ratayhtiötilannetta. Kaikille nyt vielä kertaalleen: ratayhtiö ajaa yhtiön etua, sen pääosakkaiden etua, ja tämä on erittäin valitettavaa, koska koko tällaisten yhtiöiden perustaminen oli iso virhe. Ne ovat demokraattisen päätöksenteon ulkopuolella ja menevät omia menojaan hyvin vahvasti.
Sitten varsinaiseen kysymykseen: Onko teillä suunnitteilla tai onko teillä jo jollain lailla ollut yhteistyöharkintaa tämän kyberturvallisuusstrategian osalta Pohjoismaiden kesken? Eli sinnehän tarvittaisiin tällainen yhteinen strategia ja siihen toimenpidesuunnitelma. Onko tästä ollut puhetta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-21T16:44:19,2022-09-21T16:45:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_540,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_541,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tulo- ja menoarviossa on julkisen henkilöliikenteen ostoihin varattu entistä vähemmän rahoitusta. Vuoden 21 tilinpäätökseen verrattuna budjettiin on varattu peräti lähes 40 prosenttia vähemmän rahoitusta vuodelle 2023. Kun maamme julkisesta liikenteestä yhä vähemmän pystytään hoitamaan markkinaehtoisesti, niin julkisen liikenteen käyttämisen mahdollisuudet näyttävät vähenevän edelleen varsin voimakkaasti. Tämä on varsin ristiriitainen tilanne budjetissa esitettyjen tavoitteiden suhteen. Tilanne on kaiken kaikkiaan varsin erikoinen: lentoliikenteen vuoroja tuetaan kymmenillä miljoonilla, ja näin saadaan matkustajia siirrettyä lentokentälle esimerkiksi Helsinkiin, mikä on tietysti hyvä asia, mutta samanaikaisesti mahdollisuus päästä julkisella liikenteellä näille ei niin vilkkaille lentokentille heikkenee entisestään. Liikennepalvelulain myötä myös taksiliikenteen saatavuus on monilla alueilla heikentynyt merkittävästi, kun kannattamatonta liiketoimintaa ei kukaan voi harjoittaa.
Arvoisa ministeri Harakka, miten liikenne- ja viestintäministeriö aikoo varmistaa tällä tulo- ja menoarviolla liikkumisen mahdollisuuden koko maan alueella, ja miten varmistetaan erityisesti niin sanotusti viimeisen kilometrin taksipalveluiden saatavuus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-21T16:45:14,2022-09-21T16:46:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_542,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_543,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla budjettikirjassa on tavoitteita yhteiskunnallisista vaikuttavuuksista. Täällä on tämmöistä hiiletöntä liikennettä, viestintää ja sitten myös kestävää kehitystä. Mutta yksi mielenkiintoinen tavoite on tämä sukupuolten tasa-arvo. Siinä kiinnitetään huomiota siihen, että eri sukupuolten välillä on havaittavissa eroja liikkumismuodoissa. Tässä kannetaan huolta siitä, että erityisesti nuoret, ajokortti-ikäiset miehet tekevät paljon päivittäisiä matkojaan henkilöautolla, ja katsotaan, kuinka paljon vähemmän sitten taas naiset tekevät. Mikä on niin kuin huolenaihe tässä, että henkilöt, jotka tarvitsevat ajoneuvoa, kulkevat ajoneuvolla, autolla, töihin tai harrastuksiin?
Sitten toisekseen: Millä muulla tavalla tätä kestävää kehitystä aiotte edistää, kun teillä on tavoitteena kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen? Onko muita keinoja kuin se, että polttoaineen hinta on äärettömän kallista? [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-21T16:46:19,2022-09-21T16:47:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_544,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_545,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä näistä päällysterahoista ja eri maakuntien tilanteista: Pirkanmaalla meillä on noin 100 000 reikää, ja meillä menee reikien paikkaukseen kuusi miljoonaa euroa, kun meillä on käytettävissä kaikkinensa päällystämiseen 12 miljoonaa euroa. Eli tämä tilannehan vain kumuloituu ja pahenee varsinkin seututeillä. Tietenkin pääverkkotiet ovat kohtuuhyvässä kunnossa.
Vielä tuohon poikittaisliikenteeseen, mitä täällä on hyvin nostettu esille: Olen kanssa huolissani Ysiväylästä — täällä edustaja Satonenkin sanoi Ysitien — koko Ysiväylän merkityksestä. Nyt on puhuttu itäpaketista. Se on aivan oivallinen ja hyvä paketti, mutta pitäisi katsoa, mihinkä materiaalien virrat siirtyvät: siirtyvätkö ne läntisiin satamiin, ja tuleeko läntisistä satamista enemmänkin itään päin materiaalia? Eli siinä mielessä on tosi tärkeää tutkia poikittaisyhteyksiä niin teiden kuin raitioteittenkin osalta — mutta myös rahoittaa tätä puolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T16:47:27,2022-09-21T16:48:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_546,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_547,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi kehittyy investointien kautta. Eli käytännössä on ihan sama, ovatko ne yksityisiä investointeja vai julkisia investointeja: ne vetävät puoleensa yrityksiä, työvoimaa, palveluja ja sitä kautta asukkaita. Näin Suomi on viime aikoina kehittynyt, ja sen takia liikenneinvestointien kohdentuminen eri puolille Suomea ja eri maakuntiin on äärimmäisen tärkeätä, koska ne ovat sitten ikään kuin moottoreita sille, että siellä on yrityksiä, palveluja, ihmisiä töissä ja ihmiset eivät lähde pois — päinvastoin saattavat tulla.
Tämä johdanto liittyy siihen, että omasta mielestäni tämän hyöty—kustannus-suhteen, niin sanotun hk-indeksin, pitäisi olla enemmänkin alaindeksi ja pitäisi kiinnittää näissä arvioinneissa aina huomiota WEI:hin, joka tarkoittaa ’wider economic impacts’ — eli laajemmat ekonomiset, taloudelliset vaikutukset. Silloin me päästään vähän lähemmäksi totuutta, mitä nämä investoinnit todellisuudessa ovat. Ne ovat kehityksen moottoreita [Puhemies koputtaa] ja aluepoliittisia moottoreita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T16:48:29,2022-09-21T16:49:38,Tarkistettu,1.1
2022_97_548,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_549,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Kymäläiselle Pirkanmaan esimerkistä: Kyllä, pitää paikkansa, mutta sen sijaan, että kaupunkiseuduille olisi annettu vapaus päättää itse, miten liikenne järjestetään, nyt on valittu tie, jossa käytännössä kaupunkiseutujen täytyy luottaa siihen, että valtio suostuu asian hoitamaan taas ostoliikennesopimuksen kautta. En ymmärrä, minkä takia kaupunkiseuduille ei annettaisi työkalua halutessaan järjestää itse junaliikennettä seudulle, jolloin voitaisiin parantaa asukkaiden julkisia yhteyksiä, kehittää kaupunkiseutuja. Mikä on syy siihen, arvoisa liikenneministeri, että tämä lainmuutos ei tunnu nyt teidän kautenne aikana liikahtavan lainkaan eteenpäin, vaikka esimerkiksi edustaja Könttä hallituspuolueesta on tehnyt erinomaisen lakialoitteen tämän asian osalta? Mikä on se syy? Siis aiotteko te vielä tuoda tämän hallituksen esityksenä taloon, vai jääkö tämä asia sitten hamaan tulevaisuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T16:49:38,2022-09-21T16:50:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_550,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_551,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanha sanonta on, että joka päivä oppii uutta, ja tänään opin erään asian, mikä on ihmetyttänyt itseäni jo ennen kuin olen tullut tähän taloon. Se on juuri se, minkä takia Itä-Suomi jää aina kerjäläisen asemaan näissä hankkeissa. Mutta tänään se selvisi: koska Itä-Suomen omat edustajat kehuvat näin olematonta pakettia hyväksi paketiksi, niin sehän tarkoittaa sitä, että Itä-Suomen edustajat eivät ole vain pitäneet puoliaan. Mutta onneksi tähän on tällä kaudella saatu muutosta. [Timo Harakan välihuuto] 
Olen puhunut aikaisemminkin turhanpäiväisistä hankkeista. Me tehdään oikeasti tällä hetkellä niin järjettömällä tavalla tätä koko järjestelmää. Me ensin laitetaan kymmeniä, satoja miljoonia kiinni kaikennäköisiin suunnitelmiin, ja niistä yksi kymmenesosa korkeintaan toteutetaan. Ruvetaan tekemään mieluummin asiat niin, että päätetään, mihin tehdään joku hanke, [Puhemies koputtaa] ja suunnitellaan se sitten sen jälkeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-21T16:50:45,2022-09-21T16:51:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_552,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_553,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, että Kaskisten miljardi-investointi on noteerattu ja työ Suupohjan radan kehittämiseksi jatkuu. 
Muutama sana vielä pääradasta, tämän radan aktiivikäyttäjänä: Sen keskeiset ongelmat ovat pääkaupunkiseudulla ja sitten tuossa Tampere—Seinäjoki-välillä, missä ei ole kuin yksi raide ja se on jatkuvaa odottelua henkilöliikenteen osalta. Sehän on vilkkain rataosuus yksiraiteisena, ja siinä täytyy selkeästi tehdä ratkaisuja. 
Vielä sitten yksi asia ratoihin liittyen: Kun esimerkiksi päärataa käytetään, niin siellähän on pääasemien lisäksi väliasemia, esimerkiksi vaikka Kauhavan asema. Mitä ratkaisuja on siihen, että tämmöinen syöttöliikenne näiltä pienemmiltä asemilta esimerkiksi vaikka Seinäjoelle ja Tampereelle onnistuu ja sieltä mennään sitten Pendolinolla [Puhemies koputtaa] ja vastaavilla eteenpäin? Onko näitten pienempien asemien käyttöä mietitty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-21T16:51:51,2022-09-21T16:53:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_554,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_555,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on, että valtatie 4 ja valtatie 9 ovat Suomen pääväylät. Nyt kun itään päin ei juuri liikennettä ole, niin näiden merkitys entisestään kasvaa. Nämä tiet ovat siis Vaajakosken kohdalla muutaman kilometrin matkalla yhdessä kapealla sillalla, ja siellä on valtavat ruuhkat ja onnettomuuksia paljon. Se on kiireellinen hanke, ja liikennemäärät edellyttävät kyllä, että siellä tehdään tämä korjaustyö.
Arvoisa puhemies! Tässä ei ole nyt liikenneturvallisuudesta kovin paljon puhuttu, mutta kun kuuntelee Radio Suomea, niin aika usein tulee liikennetiedotteita, joissa sanotaan, että raskaan liikenteen ajoneuvon nostoa varten on tie suljettu. Onko ministeriössä selvitetty esimerkiksi juuri tätä raskaan liikenteen onnettomuusalttiutta? Siinä on isot varallisuuserät kysymyksessä ja isot riskit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T16:53:03,2022-09-21T16:54:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_556,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_557,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olisi hyvä kuulla edustaja Marttisen hyvään lähijunaliikennekysymykseen vastaus ministeriltä.
Toisekseen täytyy sanoa kiitokset myös siitä, että nämä maakuntakentät saivat rahoitusta tässä budjetissa ja nämä kaiteet todellakin siellä Konginkankaan alueella laitetaan nyt viimein kuntoon.
Mutta lopuksi, ministeri Harakka, ette te voi ottaa krediittiä siitä, mitä viime hallituskaudella on päätetty. Se oli minusta ala-arvoista, ja toivottavasti te pystytte parempaan. [Timo Harakka: En minä niin sanonut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-21T16:54:14,2022-09-21T16:54:49,Tarkistettu,1.1
2022_97_558,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_559,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytyyn keskusteluun haluan sanoa, että toivottavasti edustaja Laakso perehtyy Itä-Suomi-ohjelmaan. Siellä ei ole pelkästään liikennehankkeita, tätä yhtä Karjalan radan kunnostushanketta, siellä on paljon monia muitakin asioita, erittäin hyviä asioita. Minuutin aikaraja ei riitä kertomaan niitä, niin että en käy siihen paneutumaan sen enempää.
Kuten tässä keskustelussa on tullut selvästi esille, niin kyllä koko Suomeen tarvitaan parempikuntoiset tiet. Tosiasia on, että joka puolella Suomea on tarpeita niille. Tämänhetkisellä kustannustasolla, mikä on, on tosiasia, että päällystyksiä, asvaltointeja, ei saada yhtä paljon kuin esimerkiksi vaikkapa vuonna 2020. Ensi vuonna ei saada näillä kustannuksilla yhtä paljon päällystekilometrejä, sekin on tunnustettava.
Mutta sitten haluaisin sanoa sen, että kun uusia hankkeita ja myöskin peruskorjauksia tehdään, niin silloin tulee ottaa huomioon [Puhemies koputtaa] ne liikennemäärät mutta ennen kaikkea myöskin elinkeinoelämän tarpeet, mitä liikennettä on missäkin puolella Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-21T16:54:49,2022-09-21T16:56:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_560,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_561,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laaksolle: vähän ihmettelen kyllä tätä puhetta. Tietysti humpatessa ei ehkä näe sivuille ja ei pysty keskittymään kaikkeen — opposition humppamestari oli nyt äänessä. Esimerkiksi Kymenlaaksoon on satoja miljoonia euroja tällä kaudella osoitettu rahaa sataman raidepihan nostoon, Kouvola—Kotka-rataan, Paimenportin risteykseen. Meillä oli päätös muun muassa Saimaan kanavasta, meillä oli myös päätöksiä satojen miljoonien eurojen arvosta, jotka on Venäjän hyökkäyssodan myötä jouduttu perumaan. Sen vuoksi tämä reilu 30 miljoonaa, joka Itä-Suomi-paketissa nyt ensi hätään on, tai ne ensi vuodelle varatut rahat, jotka piti Saimaan kanavaan käyttää, on luonnollista — liikenne- ja viestintävaliokuntakin tästä, jonka jäsen olette, kirjoitti niin omaan mietintöönsä — osoittaa korvaaviin liikenneinvestointeihin, [Puhemies koputtaa] ja näin on tehty. Ja on luonnollista, että siitä kiitetään, mutta on huomionarvoista, että tuo 30 miljoonaa [Puhemies: Kiitoksia!] on kovin pieni summa. Ja kuten täällä edustaja Eestiläkin sanoi, tämä on hyvä alku, mutta tästä täytyy jatkaa, jotta turvallisuusrajamme, Nato-rajamme, pysyy elinvoimaisena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-09-21T16:56:03,2022-09-21T16:57:22,Tarkistettu,1.1
2022_97_562,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt, ministeri Harakka, kolme minuuttia aikaa vastata, kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_563,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä vilkkaasta keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä. Ensimmäisellä kierroksella jäi todellakin vastaamatta muutamaan, koetetaan aloittaa niistä.
Edustaja Marttiselle: todellakin tämä paikallinen raideliikenne on tämän hallituksen tärkeysjärjestyksessä korkealla, mainittu Tampereen seudun liikenteen vilkastuttaminen on tästä hyvä esimerkki. Myös Kouvolan ja Kotkan välinen lähijunaliikenne on kasvanut. Ja erittäin suurella tyydytyksellä huomasin, että siellä Turun seudulla on menty sanoista tekoihin: lähdetty hankkimaan kalustoa, perustamaan yhtiöitä, miettimään aikatauluja, toteuttamista. Se ei jää siitä kiinni eli siitä, milloin joku laki valmistuu tai aloite etenee. Meillä on kuitenkin liikenne- ja viestintäministeriössä tästä asiasta selvitystyö käynnissä, millä edellytyksillä — kaikin mokomin — positiivinen, paikallinen järjestämisoikeus voisi nykyisestä laajeta. Mutta tässä sitten salissa sanottuna, niin siinä vaiheessa, kun tullaan valtiolta anomaan rahaa sen paikallisjunaliikenteen järjestämiseksi, käännän sen vastuun toiseen suuntaan: eikö tämä nyt ollut tärkeä paikallisesti rahoitettava, markkinaehtoinen toimenpide?
Edustaja Eestilälle en myöskään muistanut vastata siihen, että kyllä Väylävirasto kantaa vastuutaan teiden ja tierakenteiden kriittisen kunnon selvittämisestä mahdollisimman ennakoivasti, niin että emme joudu tilanteeseen, jossa pakosti joudumme näitä rajallisia resursseja käyttämään tällaisen hätätilanteen hoitamiseen, kuten esimerkiksi Paraisten siltojen suhteen jouduttiin tekemään — tämä on ehdottomasti tärkeä asia, ja kiitos, että kiinnititte siihen huomiota.
Sitä en oikein ymmärrä, minkä takia nämä nykyiset radat ja hankeyhtiöt asetetaan vastakkain, kun niin pääradan kuin sitten tämän Karjalan radankin, tai tämän itäradankin, osalta nämä kunnostukset ovat edellytysinvestointeja sille, että nämä isommat hankkeet joskus toteutuvat. Jos ne jäävät toteutumatta, niin joka tapauksessa matka-aika lyhenee kaikissa oloissa.
Myöskin edustaja Risikko, joka ikävä kyllä jo poistui, tässä kysyi visiota. Kyllä ne kolme suurta ratahanketta tietenkin osoittavat suuntaa kestävään ja kilpailukykyiseen ja kilpailtuun raideliikenteeseen. Täällä on varmuutta siitä, mitkä toteutuvat ja mitkä eivät. Viime vuosien shokit ovat minulle opettaneet nöyryyttä ennustamisen suhteen, ja juuri edustaja Eestilän mainitsemat laajat talousvaikutukset pitää ottaa huomioon. Ne muuttuvat varmaankin ajassa suuntaan tai toiseen — nähtäväksi jää, mitä sitten tapahtuu.
Toinen kiinnostava visio liittyy sähköiseen lentoliikenteeseen. Olen samaa mieltä kaikkien edustajien kanssa, jotka halusivat huolehtia siitä, että myöskin koko Suomen alueella lentopaikat pidetään kunnossa. Sähköisen lentämisen, digitaalisen lentokenttätoiminnan valmistelu on täydessä käynnissä, ja siitä ensimmäinen osoitus on valmistelemamme matalalentoverkosto, jossa on tarkoitus moninkertaistaa lentopaikkojen määrä helikoptereiden ja pienkoneiden osalta.
Lopuksi kiitän myös kysymyksistä, jotka liittyvät liikenneturvallisuuteen. Meillähän on aivan tuore liikenneturvallisuusstrategia, jossa tärkeässä osassa on sekä valistustyö yleensä että nuorten kanssa tehtävä työ erikseen. Turvallisuuden eteen yli sata toimenpidettä. [Puhemies koputtaa] Ja myöskin rahoitusta liikenneturvallisuusjärjestöille on pitkästä aikaa kasvatettu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-21T16:57:24,2022-09-21T17:01:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_564,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrytään seuraavaan pääluokkaan. — Ministeri Tuppurainen ja oma pääluokkansa, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_565,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtion ensi vuoden talousarvio, jossa omaisuustulot ovat yksi tärkeä osa tulopuolta. Näiden tulojen saaminen valtiolle on tietysti tärkeää. Niillä rahoitetaan monia hyvinvointivaltiomme kannalta tärkeitä menoja.
Valtion yhtiöomistukset ovat olleet sangen tuottoisia valtio-omistajalle, mikä on tässä yhteydessä syytä avata, sillä Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut hyvin merkittävästi globaaleihin markkinoihin ja sen myötä myös valtionyhtiöiden liiketoimintaan. Valtion yhtiöomistukset jaetaan erityistehtäväyhtiöihin ja strategisen intressin yhtiöihin, ja kolmanneksi on olemassa yhtiöt, joihin meillä on finanssi-intressi. Omaisuustuloja saamme suurimmasta osasta yhtiöitä vaihtelevissa määrin.
Tuloarvio omaisuustulojen osalta vuoden 2023 talousarvioesityksessä on 1 023 miljoonaa euroa eli vähän päälle miljardin. Vuosiin 2021 ja 2022 verrattuna tuloarvio on selvästi alhaisempi, koska vuosille 21 ja 22 oli kohdennettu yhteensä noin kahden miljardin euron suuruinen tulevaisuusinvestoinneista johtuva tuloutustarve. Tulevaisuusinvestoinneista johtuva tuloutustarve nosti väliaikaisesti momentin loppusumman 2,4 miljardiin varsinaisissa talousarvioissa vuosina 21 ja 22.
Lisäksi esitys sisältää vähennyksenä 400 miljoonan euron teknisen myyntioletuksen, mikä osaltaan vaikuttaa momentin loppusummaan edellisvuosien talousarvioihin verrattuna laskevasti. Tämä tekninen myyntioletus perustui aiemman käytännön mukaiseen oletukseen, että valtion omaisuutta myytäisiin 400 miljoonan eurolla vuodessa. Mahdolliset osakemyynnit arvioidaan aina yhtiökohtaisesti huomioiden yhtiöiden tilanne ja totta kai markkinatilanne.
Luonnollisesti omaisuustulot budjetissa ovat aina vain arvio, ja vasta ensi vuoden aikana pystymme analysoimaan tarkemmin, kuinka paljon osinko- ja myyntituloja valtion budjettiin saadaan yhtiöistä. Epävarma talousympäristö, inflaatio ja energiakriisi vaikuttavat luonnollisesti myös valtio-omisteisten yhtiöiden liiketoimintaan ja lisäävät epävarmuutta yhtiöiden osingonmaksukyvystä. Tässäkin on syytä nostaa esille Venäjän käymän hyökkäyssodan vaikutukset. Valtion omaisuustulot eivät ole immuuneja tälle sodalle. Juuri kun yritykset olivat palautumassa koronaepidemiasta, jouduttiin markkinoilla Venäjän toimien seurauksena hyvin alavireiseen tilaan. Tässä tilanteessa onkin erittäin epävarmaa esittää ennustetta siitä, mitä omaisuustulojen kanssa tulevana vuonna tapahtuu.
On hyvä katsoa myös isompaa kuvaa. Omistajapolitiikka on muutakin kuin omaisuustulojen keräämistä yhtiöistä. Hallituksen omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu omistajapolitiikan keskeiset linjaukset, joita me noudatamme. Tänäänkin omistajapolitiikasta käytävässä keskustelussa on syytä muistaa, että keskeisimpänä periaatteena on, että valtio noudattaa omistajaohjauksessaan osakeyhtiölain mukaista tehtävien ja vastuiden jakoa. Lisäksi sovelletaan hyvää hallintotapaa, siis operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluvat yhtiöiden johdolle ja hallitukselle. Valtio on aktiivinen ja aloitteellinen omistaja. Tämä tarkoittaa sitä, että asetamme tavoitteet yhtiön omistajana sekä vaikutamme ja otamme tarvittavalla tavalla kantaa yhtiön strategisiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
Omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä on linjattu valtio-omistajan näkemyksiä omistajapolitiikan yritysvastuuseen liittyvistä tavoitteista. Linjauksissa on edellytetty yhtiöiden integroivan yritysvastuun liiketoimintaan ja on edellytetty tavoitteellisuutta yritysvastuun johtamisessa. Lisäksi edellytetään ilmastovaikutusten tunnistamista sekä Pariisin ilmastosopimuksen ja hallituksen hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2035 huomioon ottamista. Näiden lisäksi edellytetään ihmisoikeuksien tunnistamista sekä otetaan kielteinen kanta aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Vakautta ja varmuutta valtion omistajuuteen luo osaltaan kyky seurata ja arvioida tarkoin toimintaympäristöä. Omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti valtionyhtiökohtaisia omistajastrategisia linjauksia arvioidaan läpi koko hallituskauden ja tarvittaessa niitä suunnataan uudelleen.
Arvoisa puhemies! Valtio on ja haluaa olla vakaa omistaja. Omistajapoliittiset periaatteemme ovat sellaiset, että niitä pystytään noudattamaan valtionyhtiöissä johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Omistajaohjauksemme on ennustettavaa, eteenpäin katsovaa ja valtion strategiset intressit turvaavaa. Sen tunnus on Vaurautta vastuullisella omistajuudella. Tämä tuo turvaa ja vakautta myös kriisien keskellä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-21T17:01:29,2022-09-21T17:06:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_566,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja nyt siirrytään debattivaiheeseen. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tässä debatissa keskustella, nousemaan pystyyn ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_567,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Täytyy sanoa, että olette kyllä toiminut tässä tilanteessa erittäin vastuullisesti. On ollut haasteita valtionyhtiöitten kanssa, monenlaista vääntöä, ja ennen kaikkea nyt viimeisimpänä tässä Fortumin ja Uniperin tilanteessa. Voi vain toivoa, että tämä nyt sitten saadaan loppuun vietyä sillä tavalla, että Suomelle ei nyt niin merkittäviä tappioita tässä tilanteessa tulisi ja Fortum pystyisi jatkamaan toimintaansa. 
Nyt oikeastaan kysyisin: pystyttekö vielä tässä tilanteessa arvioimaan, mikä on todellinen lopputulos sitten tässä Fortumin ja Uniperin tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-09-21T17:06:36,2022-09-21T17:07:30,Tarkistettu,1.1
2022_97_568,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_569,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Fortum kertoi tänään, että se myy koko Uniper-omistuksensa Saksan valtiolle, ja on arvioitu, että Fortumin tappiot nousevat kuuteen miljardiin euroon. Tämä on varmasti ennätys siinä historiassa, mitä olemme nähneet valtion omistusten hupenemisen suhteen. Tämä on suuri tappio suomalaisille veronmaksajille. On tappio myös se, että menetimme vesi- ja ydinvoiman Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tässä kaupassa.
Arvoisa puhemies! Palaisin vielä hetkeksi heinäkuun tapahtumiin, jolloin myöskin Suomen neuvottelijat olivat mukana Saksassa neuvottelemassa Uniperin tilanteesta: Itse olen miettinyt, miten voi olla niin, että meidän pääministerimme on tekstiviestin välityksellä käynyt keskustelua näin vakavasta kaupasta. Olen ollut pitkään kansainvälisessä kaupassa ennen kansanedustajuutta ja tiedän, [Puhemies koputtaa] että näissä tilanteissa on paljon merkitystä sillä, [Puhemies: Kiitoksia!] kuinka paljon on neuvotteluvoimaa siinä tilanteessa. Miksi jätitte tämän näin heikkoihin kantimiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-21T17:07:30,2022-09-21T17:08:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_570,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_571,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta Fortum-kaupasta tulee kuuden miljardin euron tappiot, noin pyöreästi mitattuna, ja lisäksi me menetämme siinä vesivoiman ja ydinvoiman Ruotsissa, jotka tuskin myyntiin tulevat ja siten eivät ole Fortumin ostettavissa. Kun sanoitte ”vaurautta vastuullisella omistajuudella”, tuli mieleeni toinen yhtä huvittava lause: ”iloa, valoa ja hauskuutta”. Tämä on todella vakava asia, ja haluaisin kysyä: kun talousvaliokunta kokoontui ensimmäisen kerran — oliko se heinäkuuta — niin eikö siellä todella tullut parempia vaihtoehtoja talousvaliokunnan jäseniltä esittää menettelytavaksi tähän Fortumin rahoittamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T17:08:46,2022-09-21T17:09:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_572,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_573,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella vakavia aikoja tämän Venäjän sodan takia. Ja sitten valtionyhtiöille tulevia tappiota on tullut. Ja teillä on varmaan valtiovarainministeriössä ja myös VN:ssä pohdittu sitä, paljonko esimerkiksi tästä on tullut tappiota VR:lle ja muillekin yhtiöille, energiayhtiöille, kuten tässä on jo Fortumin Uniper mainittu, ja todellakin niihin liittyvät vielä eri vesivoimalat myös Venäjän puolella.
Mutta toinen, positiivisempi asia: Nostan tässä esille tämän Suomen Malmijalostus Oy:n ja tavallaan valtion sijoittamisen tämmöiseen uuteen toimintaan ja sitä kautta jalostukseen, uuteen sähköistämiseen ja elinvoimaisuuteen. Miten tämä on edennyt ja sitä kautta sitten tämä meidän ympäristörahastomme, tai oliko nyt oikein, mikä Vaken jälkeen tuli? Miten tämä on kehittynyt sitten? [Puhemies: Kiitoksia!] Ilmastorahasto taisi olla oikea nimi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T17:09:53,2022-09-21T17:10:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_574,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_575,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ei ole todellakaan helppoa olla omistajaohjausministeri näinä aikoina, jos se on ollut herkkua koskaan. [Oikealta: Eikä muutenkaan!] Tänä päivänä me elämme haastavia aikoja kaikkialla Euroopassa liittyen Venäjän brutaaliin hyökkäyssotaan Ukrainassa. Itse pohdin tämän epävarman tilanteen vaikutuksia myöskin omistajaohjaukseen ja sitä, miten me kyetään varmistamaan laajemmin omavaraisuutta kotimaassa. Ja erityisesti energiakokonaisuudessa tämä on äärimmäisen iso kysymys.
Kun me puhumme Uniperistä ja Fortumista, on hyvä myöskin muistaa roolit, kun puhutaan pääministeristä tai omistajaohjausministeristä. Fortumin hallitus osti ja Fortumin hallitus myy. Ja sen vuoksi täytyy aina muistaa täällä eduskunnassakin, että jokaisella on omat roolinsa näissä asioissa ja voidaan puuttua siltä osin, miltä voidaan puuttua, kun on kysymys pörssiyhtiöstä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-21T17:10:59,2022-09-21T17:12:11,Tarkistettu,1.1
2022_97_576,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_577,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtiolla on omistuksia useissa pörssiyhtiöissä. Olemme nyt nähneet malliesimerkin siitä, miten valtion omistajaohjausjärjestelmä toimii — tai ei toimi. Kaiken kaikkiaan tästä aiheutuu vajaan kuuden miljardin kustannus Fortumille — huom. jos ei huomioida osakkeen arvon pudotusta. Tälläkin kaudella on täällä eduskunnassa tällainen parlamentaarinen ohjausryhmä, jossa istuu kansanedustajia varmaan joka puolueesta. Lisäksi useimmissa yhtiöissä on hallintoneuvostoja ja neuvottelukuntia. Mitä hyötyä on näistä? Mistä neuvotellaan? Mitä hallitaan, kun tieto ei kulje eikä valtio voi puuttua operatiiviseen toimintaan millään tavalla? Tämä on tällainen kysymys, joka kuuluu meille kaikille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-21T17:12:13,2022-09-21T17:13:13,Tarkistettu,1.1
2022_97_578,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_579,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri Tuppurainen, kerroitte juuri tiedotustilaisuudessa, että Uniperin tappiot ovat kasvaneet moninkertaisiksi heinäkuusta, mutta myös, että Fortumin tase kestää Uniperin myynnistä johtuvat alaskirjaukset. Fortumin oma pääoma oli kesäkuun 22 lopussa 1,3 miljardia, pudotusta vuoden 21 lopusta oli yli 12,3 miljardia. Uniperin tappioita yhdistellään Fortumin tulokseen osakkeiden myyntihetkeen asti. Lisäksi osakkeiden myynnistä aiheutuu ainakin se 6 miljardin alaskirjaus. Ministeri Tuppurainen, väitättekö siis, että Fortumin oma pääoma pysyy positiivisena näistä huolimatta, ja mihin tietoihin tämä väite perustuu — omistajaohjauksen, Rauramon? Aiotteko erota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-21T17:13:15,2022-09-21T17:14:07,Tarkistettu,1.1
2022_97_580,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_581,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen, totesitte, että valtion omistajaohjaus on ennakoivaa. En ole ihan varma, onko se viime aikoina ollut niin ennakoivaa, jos puhutaan Fortumista. Mutta meillä on myös mahdollisuus olla muissa erityistehtäväyhtiöissä ennakoiva, esimerkiksi Veikkauksen kohdalla. Veikkauksen toimitusjohtaja antoi tässä muutama viikko sitten hätähuudon, että Veikkauksen järjestelmä pitäisi saada toisen sääntelyn piiriin eli lisenssijärjestelmän piiriin. Tällä hetkellä me häviämme Suomena rahaa plus me emme pääse pelihaittoihin kiinni, koska ihmiset pelaavat valitettavasti ulkomaille. Olisiko millään lailla mahdollista, että te omistajaohjausministerinä ottaisitte kaikki ryhmäpuheenjohtajat koolle ja tekisimme selvityksen siitä, onko mahdollista tehdä tällaista selvitystä lisenssijärjestelmään siirtymisestä, koska tällä hetkellä aika on rahaa ja me häviämme tällä hetkellä pelihaitoissa paljon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-21T17:14:09,2022-09-21T17:15:07,Tarkistettu,1.1
2022_97_582,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_583,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille asian esittelystä. Kuten ollaan vuosien saatossa huomattu, niin omistajaohjausministerillä ei ole helppo tehtävä. Se on tullut jo aikaisemminkin hyvin esille, ja kiitos ministerille siitä, miten olette hoitaneet tuota omistajaohjausta kaiken kaikkiaan.
Sanoitte, että omistajaohjaus on ennakoivaa. Tänä päivänä me tarvitaan ennen kaikkea huoltovarmuutta ja myöskin omavaraisuutta Suomessa. Mutta voin yhtyä edustaja Kyllösen näkemyksiin monista asioista, joita hän toi esille. Oikeastaan kysymykseni kuuluu ministerille: miten te näette, tuleeko valtion jatkossa olla mukana pörssiyhtiöissä kaiken kaikkiaan, ja millä tavalla olla pörssiyhtiöissä mukana, vai tulisiko tästä asiasta herättää enemmänkin keskustelua jatkossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-09-21T17:15:09,2022-09-21T17:16:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_584,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_585,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin joskus, mikä voi olla veronmaksajille vielä epäedullisempi kuin eurotukipaketti, ja tulin siihen tulokseen, että kyllä se on valtionyhtiön ulkomaan sijoitus. Tämä Fortumin ja Uniperin katastrofi ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun olisi ollut edullisempaa ostaa ulkomailta olutta suomalaisille ilmaiseksi jaettavaksi ja sen jälkeen palauttaa ne tölkit ja saada panteista enemmän rahaa kuin niistä sijoituksista, mitä on tehty. Siinä olisi samalla kansa pysynyt kaljoissa, ja iloa ja valoa olisi riittänyt. 
Vakavastikin puhuen: Kenen avainkortti lakkaa toimimasta ensi maanantaina tämän Fortumin tapauksen johdosta? Kuka tästä kantaa vastuun? Kuka saa potkut? 
Toinen vakava kysymys: Mitä tehdään, jotta valtio ei enää sekaannu näihin ulkomaan sijoitusseikkailuihin rahalla, joka kuuluu veronmaksajille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-21T17:16:08,2022-09-21T17:17:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_586,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_587,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tässä ollut kyllä melkoinen näytelmä käynnissä, riippumatta siitä, onko nyt ollut itse siellä lavalla vai sitten parvella tai permannolla seuraamassa — kalliiksi tulee kaikille.
Kun tässä nämä tiedot ovat käsillä, ja niitä yritetään analysoida... Tässä tuli jo esille tämä Ruotsissa sijaitseva vesi- ja ydinvoima, ja ymmärrän niin, että tässä on haettu jotain optiomallia sille, että voitaisiin jatkossa löytää ratkaisu, jolla ne päätyisivät uudelleen Fortumin omistukseen. Tämähän on se keskeinen asia Uniperin niin sanottujen terveiden osien osalta. 
Niin kuin sanottu, kyllä tästä kysymysmerkkejä jää, ja ehkä nyt tässä vaiheessa kysyn vain: mitä tästä katastrofista voidaan nyt tässä vaiheessa ottaa opiksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-21T17:17:05,2022-09-21T17:18:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_588,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_589,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämän päivän Uniper-uutinen tarkoittaa väistämättä, että Fortumin on tehtävä yli kuuden miljardin euron alaskirjaus. Tämän päivän toinen uutinen: Venäjä on aloittanut osittaisen liikekannallepanon. Onko tällä hetkellä mitään syytä, etteikö Fortumin pitäisi tehdä myöskin Venäjä-omistuksistaan alaskirjaukset? [Arto Satonen: Se on hyvä kysymys kyllä!] Näitten alaskirjauksien summahan on noin viisi miljardia euroa. Tämän jälkeen on se seuraava kysymys: onko Fortumilla enää pääomia pysyä pystyssä? 
Millä tavalla hallituksessa on varauduttu nyt tämän päivän uutisiin, Fortumin pääomittamiseen, ja millä tavalla todellakin aiotte nyt eduskuntaa pitää näissä käänteissä kärryillä? Itsekin istun omistajaohjauksen parlamentaarisessa työryhmässä, ja täytyy sanoa, että täysin hyödytöntä siellä istuminen on ollut tämän Uniper-Fortumin kohdalla. [Puhemies koputtaa] Mitään sellaista lisätietoa tai taustatietoa emme ole saaneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-21T17:18:10,2022-09-21T17:19:16,Tarkistettu,1.1
2022_97_590,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_591,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sanon, että vaikka asioista pitää ja voi haastaa tiukasti, niin ainakaan itse en halua olla levittämässä semmoista asennetta, että näitä olisi helppo hoitaa kuntoon, ja siinä mielessä tiedän, että ministeri ja koko hallitus esimerkiksi näiden Fortum-asioiden kanssa on äärimmäisen vaikeassa raossa, ja haluan toivottaa kyllä paitsi viisautta niin myöskin voimia ja kohtuullisuutta siihen taakan kantamiseen. 
Minua on tässä viime päivinä mietityttänyt Fortum-Uniperin vyyhdin osalta erityisesti se, että mitä johtopäätöksiä pitäisi tehdä siitä, kun Saksa viikko sitten antoi ymmärtää, että he eivät noudatakaan heinäkuun diiliä eivätkä anna lokakuussa kustannusnousun mennä Uniperin myyntihintoihin. Vaikuttiko se teidän arvionne mukaan siihen hintaan, joka tänään Uniperin osakkeista saatiin? Ja voiko väistää ajatusta, että Saksalle sopi varsin hyvin antaa ulos tieto, että hinnat eivät lokakuun alusta nouse, jolloin Uniper ajautuu polvilleen ikään kuin viimeisenä naulana arkkuun, ja [Puhemies koputtaa] muodostui näin nyt pilkkahinnalla sitten Saksan omaisuudeksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-21T17:19:16,2022-09-21T17:20:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_592,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_593,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kyllähän se näin on, että heinäkuun neuvottelut ovat olleet kammottava epäonnistuminen. Tänään on synkkä päivä suomalaiselle omistajuudelle, ja tämä johtaa kaikki siihen, että heinäkuussa tehtiin huono neuvottelutulos saksalaisten kanssa. Niin kuin äsken tässä kuultiin, niin mehän annettiin saksalaisille, heidän valtionpankillensa, oikeus myöntää etuoikeutettua velkaa. Tämä johti siihen, että saksalaisille menivät tässä kohtaa sitten myöskin vesivoimat pilkkahintaan. 500 miljoonaa saadaan näistä, yksi kymmenesosa todellisesta hinnasta, ja sitten vaihtokaupassa mukamas saadaan oikeus ostaa ne joskus takaisin. Ei se hinta silloin tule olemaan 500 miljoonaa, se tulee olemaan paljon enemmän.
Mitä olisi pitänyt tehdä? Ei olisi pitänyt pääomittaa heinäkuussa, olisi pitänyt ajaa yhtiö selvitystilaan, pesänselvittäjä paikalle. Tällöin myöskin suomalaiset olisivat saaneet osansa näistä vesivoimaloista, todennäköisesti [Puhemies koputtaa] valtaosan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-21T17:20:35,2022-09-21T17:21:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_594,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_595,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämänpäiväinen Uniper-sopimus ei onneksi toteuttanut pahimpia pelkoja, mutta vähintään 6 000:n miljoonan tappio Fortumin omistajille on tehty. Puolet tästä on veronmaksajien piikissä valtio-omistuksen kautta. Kun ostaa 7 miljardilla ja myy 500 miljoonalla, ei se kovin hyvä kauppa ole.
Nyt syytetään poliitikkoja. Kansalaiset luulevat, että poliitikot ovat aiheuttaneet ja tehneet nämä vahingot. No, ei ole. Ei ministeri Tuppurainen eikä ministeri Marin, ei ministeri Lintilä eikä ministeri Sipilä. Fortumin johto ja hallitus ovat vastuussa. Eivät tällaista yksittäistä vahinkoa poliitikot edes pysty tekemään, kyllä siihen yritysjohtoa vaaditaan, mutta poliitikot siivoavat jäljet ja kansa maksaa. 
Tuolla yritysmaailmassa on kuulemma semmoinen linja, että tulos tai ulos. Missäköhän se näkyy? [Välihuutoja — Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-21T17:21:42,2022-09-21T17:22:50,Tarkistettu,1.1
2022_97_596,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_597,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisestä puheenvuorosta on kyllä hyvä jatkaa. Jos vähän katsotaan tätä Fortumin historiaa, niin sehän lähti siitä, että täysin varmasta liiketoiminnasta, kotimaisista sähköverkoista, haluttiin luopua, ja nimenomaan Fortumin johto halusi niistä luopua. Toki silloinen hallitus teki sen virheen, että siihen aikoinaan suostui. Myöskin tämä Uniperin osto oli varmastikin Fortumin johdon idea. He luopuivat myös esimerkiksi Tukholman kaukolämmöstä. Eli kyse oli nimenomaan siitä, että koko strategia rakennettiin sen varaan, että Venäjä säilyy hyväntahtoisena ja mitään ongelmia ei aiheudu. Ja kun vielä sitten ne voimalat ovat siellä Venäjällä, mihin edustaja Essayah viittasi, niin kaikki romahti kerralla, kun Putin veti maton alta. 
Kysymys kuuluu vähän samalla tavalla kuin edustaja Torniainen kysyi: Onko valtion järkevää ylipäätään olla tällaisessa bisneksessä, vai [Puhemies koputtaa] pitäisikö kotimaisten valtionyritysten keskittyä ainoastaan kotimaiseen huoltovarmuuteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-21T17:22:50,2022-09-21T17:24:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_598,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_599,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en niitä syyllisiä niin lähtisi etsimään. Kun aikanaan Fortum osti Uniperin, niin ajattelin itse, että se vain osinkokoneen osto, että ei tuommoisessa mustassa energiassa niin kovin paljon ole järkeä, mutta se on osinkokone. En minä ainakaan tiennyt, että Venäjä hyökkää Ukrainaan ja tekee siellä kansanmurhaa ja muuttaa koko energiapolitiikan. [Eduskunnasta: Ei kukaan muukaan, pitäis ottaa riskit huomioon!] — Eikä kukaan muukaan, mutta se on täysin eri asia kuin se, mitä kesällä neuvoteltiin.
Nyt meidän täytyy, kuten edustaja Mykkänen täällä totesi, miettiä enemmänkin, minkälainen investointisuoja yrityksillä on Euroopassa. Saksa on ilmiselvästi ainakin oman käsitykseni mukaan aiheuttanut tämän Uniperin osakkeen syöksykurssin näillä erikoisilla toimenpiteillä. Saksa on täysin poliittisesti sekaantunut näitten pörssiyhtiöiden tulevaisuuteen. He ovat itse tehneet poliittisella päätöksellä sen, että ei mennä kriisitilanteessa sinne kolmannelle asteelle, jolloin voitaisiin tukea yritystä ja saksalaista teollisuutta ja kansalaisia. Kyllä tässä Saksa pitää jollain tavalla haastaa vaikka [Puhemies koputtaa] markkinaoikeuteen tai mihin tahansa. Se ei ole toiminut oikein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T17:24:00,2022-09-21T17:25:08,Tarkistettu,1.1
2022_97_600,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_601,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä päivä jää hyvin synkkänä päivänä Suomen historiaan siinä, miten valtavat tappiot Fortum ja suomalaiset veronmaksajat tässä ovat tehneet.
Herra puhemies! Kyllä minusta tämä kaikki julkisuuteen tullut tieto antaa olettaa sen, että kyllähän Saksa oli erittäin hyvin valmistautunut näihin kesän neuvotteluihin. On vaikea myös kuvitella, etteikö Saksalla olisi ollut myös näkymää ja pelikirjaa siihen, miten he haluavat, että tämä asia tulee hoidettua kuntoon, sillä kuten täällä on todettu jo aikaisemmin, nämä sopimusehdot ovat johtaneet myös siihen, että Uniperin tilanne on ollut erittäin vaikea ja nyt sitten Saksa on pystynyt yhtiön kansallistamaan.
Nyt oikeastaan minua kiinnostaa se, onko Suomen valtionjohto tehnyt todella kaikkensa, jotta me pystymme antamaan kaikkemme näissä neuvotteluissa. Ja erityisesti se, että pääministeri Marin on tekstiviestitse [Puhemies koputtaa] hoitanut asiaa liittokanslerin kanssa, on minusta asia, jota eduskunnan täytyy edelleen selvittää ja josta pitää saada tarkat vastaukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T17:25:08,2022-09-21T17:26:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_602,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_603,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin kun yritykset laajenevat uusille markkinoille ja uusiin maihin toimintansa kannalta, niin siihen liittyy aina merkittäviä riskejä. Erityisen suuria nämä riskit ovat silloin, kun toimintaa laajennetaan maihin, joissa korruptio on mädättänyt koko yhteiskunnan. Niiden tietojen mukaan, mitä olen itse saanut, Fortumin johtoa ja myös omistajaohjausta on varoitettu niistä korruptioon liittyvistä riskeistä, niistä väärinkäytöksistä, joihin myös jopa Fortum itse on Venäjällä syyllistynyt. Onko teillä tietoa tästä asiasta, ja miten tämä tieto on käytetty hyväksi toiminnan poliittisessa omistajaohjauksessa?
Venäjästä vielä sen verran, että Fortumhan ei ole ainoa, joka siellä toimii. Esimerkiksi Nokian Renkaista valtio omistaa Solidiumin kautta lähes kymmenen prosenttia, eli riskejä näissä maissa kyllä riittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-21T17:26:21,2022-09-21T17:27:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_604,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_605,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tulee vahvasti mieleen sen toisinto, kun Saksa sai suomalaisilta veronmaksajilta huijattua yli neljä miljardia euroa aikoinaan Soneran kautta myymällä olemattomia toimilupia sinne. Nytten tämä jatkuu: Saksa jälleen pääsi veronmaksajien kukkaroihin käsiksi, koska omistajaohjaus on ymmärtääkseni ollut puutteellista. 
Tosiasia tietenkin on, että Fortumin johto ei kiinnittänyt mitään huomiota niihin riskeihin, joita oli jo ilmassa ja jotka olisi pitänyt ymmärtää silloin, kun Putin alkoi puhua energian käyttämisestä aseena Eurooppaa kohtaan ja uhkasi myös sulkea kaasuhanat. Kyllä silloin olisi pitänyt herätä jo tähän. Nyt kun Fortumin johto sai touhuta rauhassa eikä omistajaohjaus seurannut sitä asiaa lainkaan, tällainen vahinko pääsi tapahtumaan. Ei näin arvokasta ja strategisesti keskeistä omistajuutta voi jättää johdon käsiin yksistään. [Puhemies koputtaa] Pitääkö, ministeri, paikkansa, että edes Fortumin hallituksessa ei ollut jäseniä ollenkaan pääomistajan osalta kuin vasta tänä vuonna, [Puhemies: Kiitoksia!] että sitä ei ole millään tavalla valvottu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-21T17:27:28,2022-09-21T17:28:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_606,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_607,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jotkut edustajat ovat jo nostaneet esiin, mitä me voimme oppia tästä onnettomasta Uniper-tapauksesta. Itse mietin ainakin sitä, että kun valtio päättää olla enemmistöomistaja jossakin yhtiössä, niin eikö silloin kannattaisi saada omistajan ääni paremmin kuuluviin. Meillä on esimerkiksi Neste-osakeyhtiö, jossa omistajan ääni ei luultavasti kuulu siellä hallituksessa kovinkaan hyvin vielä. Millä tavalla aiotte parantaa omistajaohjausta näiden suurten yhtiöiden näkökulmasta, jotka ovat pörssissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-21T17:28:45,2022-09-21T17:29:28,Tarkistettu,1.1
2022_97_608,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Tuppurainen, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_609,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Hyvät kollegat! Arvoisa puhemies! Muutamalla sanalla kommentoin tätä päivän uutista ja vastaan siinä toivottavasti ainakin joihinkin kysymyksiinne, mutta totean, että tämä on varmasti keskustelu, jota tässä salissa käydään vielä useamman kerran syksyn aikana.
Mutta tänään on iso uutispäivä, jolloin Fortum, Uniper ja Saksan hallituksen edustajat ovat kertoneet julkisuuteen, että nyt sopimus on allekirjoitettu, nimet ovat paperissa ratkaisusta, jonka seurauksena Saksan valtiosta tulee nyt Uniperin enemmistöomistaja. Fortum luopuu omista Uniper-omistuksistaan. Uniperin taloudellinen tilanne on heikentynyt todella nopeasti, ja riskit yhtiön ympärillä ovat kasvaneet moninkertaisiksi verrattuna tilanteeseen, joka oli heinäkuussa, kun aiempaa vakaussopimusta Uniperin osalta sovittiin. Johtopäätös on nyt selvä: Fortumin hallitus on huolellisesti harkinnut ratkaisua, ja sen seurauksena nyt on päätetty myydä koko omistus saksalaisessa energiayhtiö Uniperissä.
Tässä yhteydessä on syytä kerrata tämän tarinan alkujuuret. Ei tämä ole tullut tähän millään tavalla yllättäen, vaan Uniperin oston alkuvaiheet kiertyvät päätöksentekoon vuonna 2017, jolloin Fortumin hallituksen päätöksellä Fortum päätti lähteä omistajaksi Uniperiin, ja tämä oli hallituksen päätös, jonka myötä tämän yrityskaupan seurauksena Fortumista tuli EU:n kolmanneksi suurin päästöttömän sähkön tuottaja. Tämä oli varmasti yhtiön strategisena tavoitteena tuolloin, ja samalla yhtiön liiketoiminta kuitenkin laajeni fossiilienergian tuotantoon ja hyvin laajaan hyödyke-, tradingtoimintaan Keski-Euroopassa, ja samalla toiminnan laajuus kasvoi myös Venäjällä. Nämä olivat kyllä valtio-omistajan näkökulmasta riskejä, ja näitä riskejä ei ole piiloteltu. Voi hyvin sanoa, että Fortumin silloinen hallitus ja toimiva johto tekivät aikanaan valintoja. Ne olivat senhetkisen tiedon, senhetkisen toimintaympäristön ja senhetkisten näkymien perusteella, varmasti senhetkisen harkinnan perusteella, varmoja valintoja.
Mutta nyt me tiedämme paremmin. Nämä valinnat ovat osoittautuneet vakaviksi virheiksi. Mutta ei jälkiviisaus meitä vie millään tavalla eteenpäin. Meille kaikille on selvää — kuuntelin puheenvuoronne tarkoin — että kriisi johtuu ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan ja Putinin energiakiristyksestä. Tähän mennessä ei kukaan, edes täällä läsnä oleva oppositio, ole voinut ennustaa näiden tapahtumien kulkua, mutta valtio ei voi ottaa sitä riskiä, että tulevaisuudessa tulisi vielä uusia ennakoimattomia käännöksiä. Sen vuoksi oli tärkeää, että saimme aikaiseksi tämäntyyppisen periaatesopimuksen. On tärkeää ylläpitää vakautta. Se oli Suomen valtiolle ensisijaisen tärkeää tässä ratkaisussa. Tämä kriisi on nyt saatu ratkaistua Fortumin tehtyä Saksan valtion edustajien kanssa tämän ratkaisun. Tämä oli väistämätön päätös — sen on Fortumin hallitus, joka on toimivaltainen tässä kysymyksessä, ratkaissut.
Tämän periaatepäätöksen keskeinen sisältö oli siis se, että Saksan valtio merkitsee nyt Uniperin uusia osakkeita noin kahdella miljardilla eurolla ja Saksan valtio hankkii kaikki Fortumin Uniperin osakkeet 1,70 eurolla per osake eli yhteensä noin 500 miljoonalla eurolla. Tämän osakepääoman korotuksen jälkeen Saksa omistaa Uniperistä noin 98,5 prosenttia. Mutta meidän kannalta tärkeää on se, että osana tätä sopimusta Fortumin Uniperille myönnetty neljän miljardin euron laina maksetaan takaisin, ja Fortumin Uniperille myöntämä neljän miljardin euron emoyhtiötakaus vapautuu. Tämä ei ollut millään tavalla itsestäänselvää, mutta näin tähän pakettiin sovittiin. Ja järjestelyehtojen perusteella Uniperiä ei siis enää yhdistellä Fortum-konserniin vuoden 22 kolmannesta neljänneksestä lähtien, ja sillä tulee olemaan positiivinen vaikutus konsernin omaan pääomaan. Tämä järjestely edellyttää vielä viranomaishyväksyntöjä ja myös Uniperin ylimääräisen yhtiökokouksen, mutta tällä hetkellä Fortumin odotukset ovat, että tämä järjestely saatetaan päätökseen vielä tämän vuoden loppuun mennessä.
No mitä valtio tässä tavoitteli? Me tavoittelimme sitä, että Fortum varmistaa tämän neljän miljardin euron osakaslainan takaisinmaksun ja neljän miljardin euron emoyhtiötakauksen vapautumisen ja että tämän neuvotellun ratkaisun johdosta yhtiön omistajat eivät joudu Uniperin kriisin vuoksi pääomittamaan Fortumia — ja nämä tavoitteet toteutuivat. Mutta kaikista tärkein tavoite valtio-omistajalle on kuitenkin se, että Fortum pystyy toteuttamaan tehtäväänsä valtioenemmistöisenä strategisen intressin sähköyhtiönä, jonka on varmistettava sähköntuotanto kaikissa oloissa. Valtion intressi Fortumissa on varmistaa, että yhtiö pystyy toteuttamaan huoltovarmuustehtävänsä häiriöttömästi ja että sen pidemmän aikavälin toiminta ja investointikyky suomalaisilla energiamarkkinoilla olisi turvattu. Tietenkin, jos katsotaan Fortumin taloudellista merkitystä valtiolle, niin pitää todeta, että se on ollut yksi meidän salkun kaikkein tärkeimmistä, suurimmista osingonmaksajista vielä viime vuosien noin 500 miljoonan euron valtiolle maksetulla vuosittaisella osinkosummalla. Tässä uudessa tilanteessa joudumme toteamaan, että yhtiön hallitus arvioi osingonmaksukykyä ensi keväänä senhetkisen tilanteen mukaan. Tämän parempaa arviota ei ole esittää, mutta Fortumilla on suomalaisessa yhteiskunnassa osinkojaan ja kokoaan suurempi merkitys. Fortum tuottaa kolmanneksen suomalaisesta sähköntuotannosta.
Arvoisa puhemies! Kun keskustelemme Fortumista, niin kyllä me samalla keskustelemme huoltovarmuudesta ja vakaudesta, suomalaisen yhteiskunnan selviytymisestä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka saa potkut?]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-21T17:29:30,2022-09-21T17:35:35,Tarkistettu,1.1
2022_97_610,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että tällä hetkellä keskustellaan siis pääluokasta, joka liittyy omistajaohjauksen talousarvioon, ja meillä on tulossa tästä asiasta laaja keskustelu välikysymyksen muodossa. Pyydän, että keskitytään nyt sitten tähän valtion talousarvioon tällä hetkellä ja siihen kokonaisuuteen. — Mennään vielä vastauspuheenvuoroihin. [Mika Niikon välihuuto] Ne, jotka haluavat osallistua debattiin, olkaa hyvä ja painakaa V-painiketta, ja lähdetään keskustelemaan. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_611,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille. Täytyy tähän itse asiaan sen verran vielä palata, että on sinänsä hyvä, että Fortum-Uniper-saaga näyttää saaneen nyt tyydyttävän tai siedettävän ratkaisun. Virheet, joita tässä on taustalla, että tähän tilanteeseen on päädytty, ovat raskaita. Ytimessä on saksalainen energiapolitiikka, joka on täysin unohtanut Venäjän geopoliittisen riskin, ja siihen on lähdetty mukaan. Tästä on varoiteltu, ei tätä voinut suoraan ennakoida. Minäkin aikaisemmassa elämässäni tutkijana olen kirjoittanut tästä asiasta. Veli-Pekka Tynkkynen, professori Helsingin yliopistosta, on kirjoittanut tästä asiasta. Se oli geopoliittinen riski, vaan siitä ei välitetty. Kaasu ei ollut kestävä siltapolttoaine: ei geopoliittisesti, ei ilmastollisesti. Enkä näe sinänsä mitään moitittavaa, että hallitus ei olisi hoitanut tätä suomalaisten etua tässä juuri niin kuin pitääkin.
 Mutta tähän omistajaohjaukseen liittyen näkisin, että tässä on varmaan semmoinen kohta miettiä sitä tarkemmin ja miettisin myös eduskunnan roolia — tähän olisi kiinnostavaa kuulla ministerin näkemys. Meillähän on nyt tämä neuvottelukunta ja vastaavaa. Voisiko tämä olla pysyvämpi, [Puhemies koputtaa] ehkä elimissä parlamentaarisesti seurattaisiin tätä omistajaohjauksen strategiaa ja ikään kuin poliittista otetta, [Puhemies: Kiitoksia!] mikä meillä näihin yrityksiin on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-21T17:35:39,2022-09-21T17:36:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_612,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_613,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla on noin 14 kovapalkkaista tai erittäin kovapalkkaista ihmistä töissä. Heillä on hoidossa 30 yritystä, joista 24:ssä hallituspaikka ja niiden mukaiset palkkiot. Saavatko he valtiolta vielä palkkaa, se ei budjettikirjasta selviä. Omistajaohjauksen edustus istuu esimerkiksi kasvinjalostusyhtiön hallituksessa, mutta Fortumin edustus saatiin vasta 28.3. tänä vuonna. Kaikkien aikojen riskimälli pääsi kehittymään syksystä 21 alkaen ilman, että omistajaohjaus mahtoi tai tahtoi tehdä asialle yhtään mitään.
Arvoisa omistajaohjausministeri Tuppurainen: Miten perustelette nykymuotoisen omistajaohjausosaston olemassaolon ja kustannukset, kun se ei toimi juuri silloin, kun tarvittaisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-21T17:36:51,2022-09-21T17:37:50,Tarkistettu,1.1
2022_97_614,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_615,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Fortumin tragedia, tuo virheiden saaga, alkoi jo vuonna 2010. Silloin poliitikot — ei Fortumin johto — tekivät hirvittävän virheen. Fortumille ei annettu lupaa rakentaa kolmatta ydinreaktoria Loviisaan. Kokoomus halusi tuolloin antaa luvan kaikille kolmelle hakijalle: Fortumille, TVO:lle ja tuolloin E.ONin Fennovoimalle. Vihreät vastustivat hallituksessa kaikkia lupia, ja keskusta vastusti Fortumin lupaa. Jos Fortum olisi tuolloin saanut luvan, ne miljardit, jotka upotettiin Saksan energiakatastrofiin, olisi ehkäpä investoitu tänne kotimaahan.
Valtion omistus Fortumissa on tosiaan perusteltu — kuten, ministeri, totesitte — tällä strategisella intressillä sähköntuotannossa. Nyt sähkökriisin keskellä tiedustelen: onko Fortumille annettu selkeää omistajaohjausta siitä, että Fortumin kaikki sähköntuotantokapasiteetti [Puhemies koputtaa] pidetään toiminnassa ja markkinoilla tuottamassa suomalaisille sähköä kohtuullisella hinnalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-21T17:37:50,2022-09-21T17:39:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_616,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_617,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kysyin kysymyksen Veikkauksesta, joka todennäköisesti on tällä hetkellä valtion arvokkain yhtiö, ja Veikkaus on vaikeuksissa. Siksi kysyin sitä, olisiko nyt mahdollista selvittää mahdollisuus, että ensi hallituskaudella siirryttäisiin lisenssijärjestelmään. Tällä hetkellä Veikkaus menettää kuukaudessa miljoonia euroja ja emme pääse kiinni pelihaittoihin. Mitä mieltä omistajaohjausministeri on siitä ajatuksesta, että nyt laitettaisiin pystyyn selvitys kaikkien puolueiden hyväksymänä, jotta seuraava hallituskausi pystyisi tekemään sitten rationaaliset päätökset Veikkauksen suhteen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-21T17:39:02,2022-09-21T17:39:48,Tarkistettu,1.1
2022_97_618,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_619,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ymmärsin kyllä puhemiehen huomautuksen siitä, että meidän tulisi keskittyä keskustelemaan tästä pääluokasta, mitä nyt käsittelemme, mutta toisaalta siihenkin liittyy se, että tulevaisuudessa me emme tule saamaan sellaisia osinkoja kuin mihin me olemme tottuneet aikaisemmin, ja sen takia pidän hyvin tärkeänä, että me käymme kunnon keskustelua tästä omistajaohjauksesta. Olette varmaan kaikki havainneet, että kukaan tässä salissa ei ole syyttänyt ministeri Tuppuraista tästä, että hän olisi yksin syyllinen tähän. Kyllä tässä on pitkä tapahtumaketju ollut vuosien varrella, joka on johtanut tähän tilanteeseen. Mutta juuri tämän takia olisi erittäin tärkeää saada vastausta näihin kysymyksiin. En odota vastausta tänään, mutta lähitulevaisuudessa. Eli miten valtio aikoo tulevaisuudessa hoitaa omistajaohjauksen, erityisesti niissä yhtiöissä, [Puhemies koputtaa] missä meillä on 51 prosentin omistusosuus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-21T17:39:50,2022-09-21T17:40:58,Tarkistettu,1.1
2022_97_620,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_621,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustajakollega Satosen kanssa kysyttiin molemmat tästä, miten omistajaohjauksessa suhtaudutaan ajatukseen yleisesti omavaraisuuden kokonaisuuden vahvistamisesta omistajapolitiikassa, ja kuulisin mielelläni vastausta siihen. 
Liikenneyhtiöiden osalta on huolestuttava tilanne, niin VR:n kuin Finnairinkin osalta. Maailmantilanteen muutos on vaikuttanut molempien strategisiin valintoihin, ja tulevaisuudenkuva on haasteellinen monella tapaa. Miten me voimme vahvistaa yhteistyötä myöskin täältä eduskunnan suunnasta, että voisimme varmistaa, että meillä olisi tulevaisuudessakin omat valtionyhtiöt liikenteen tärkeällä alalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-21T17:40:58,2022-09-21T17:41:44,Tarkistettu,1.1
2022_97_622,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_623,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee Finnairia, joka on Fortumin tavoin joutunut myöskin Venäjän hyökkäyssodan kohdalla toteamaan, että se entinen strategia ei vain kerta kaikkiaan enää toimi, ja itse asiassa Finnairin kohdalla voi sanoa, että koko siltä strategialta on tipahtanut pohja pois. Nyt sitten tässä tilanteessa me olemme jo täällä eduskunnassa avittaneet Finnairia viime vuonna ja tukeneet sitä, ja samanaikaisesti meillä on tehty kilpailutuksia maakuntakentille, jotta pystyisimme näitä muutamia maakuntien lentokenttiä pitämään hengissä. Nyt tässä viimeisimmässä kilpailutuksessa Finnair on näistä muutamista kentistä tullut myöskin mukaan kilpailemaan ja voittanutkin muun muassa Joensuun kentän, mutta siitä huolimatta näyttää siltä, että meillä ei todennäköisesti sinne olla lentämässä. Onko tällaisessa tilanteessa, kun valtio on tukenut vahvasti omaa valtionyhtiötä, omistajalla intressi pitää huolta siitä, että maakuntakentille edelleenkin lennetään ja että voidaan pitää maakuntien lentoyhteyksistä huolta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-21T17:41:44,2022-09-21T17:42:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_624,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Tuppurainen, kolme minuuttia — muista kuin Fortumista pääsääntöisesti. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_625,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Puhemies! Jos sallit, niin vastaan kuitenkin tuohon edustaja Vestmanin tärkeään kysymykseen siitä, millä tavalla omistaja on huolehtinut siitä, että Fortum vastaa tähän strategiseen intressiin.
Energiavirastohan on nyt päättänyt, että ensi vuodelle ei tule tätä sähköreserviä. Kilpailutusta käytiin, mutta vain yhden tarjouksen saatuaan Energiavirasto päätti, että reserviä ei tehdä, ja tämän ainoan tarjouksen jätti Fortum nimenomaan Meri-Porin kivihiililauhdevoimalasta. Eli kun tämä tarjous hylättiin, niin Fortum on ilmoittanut perjantaina julkisuudessa, että tämä voimalaitos joka tapauksessa valmistellaan kaupalliseen käyttöön. Ja tämän pistämme mielihyvällä merkille: me tarvitsemme nyt kaiken kapasiteetin käyttöön, ja näin yhtiö kantaa myös vastuutaan.
Useissa puheenvuoroissa kysyttiin, mitä tästä kaikesta pitää ottaa opiksi ja mikä valtion vaikutusvalta oikeasti yhtiöissä on. Minä haluan muistuttaa, että osakeyhtiölaki, jonka tämä eduskunta on säätänyt, määrittelee hyvin tarkoin tehtävät ja vastuut, joilla vaikutamme. Yhtiön johto vastaa operationaalisesta toiminnasta ja hallitus kantaa vastuun strategisista valinnoista, muun muassa valitsee toimitusjohtajan, mutta me käymme tiivistä dialogia hallituksen puheenjohtajan ja myös toimivan johdon kanssa omistajastrategisista kysymyksistä, ja tätä dialogia on entisestään tällä vaalikaudella tiivistetty.
Olemme myös johdonmukaisesti nimittäneet valtion virkamiesedustajan niihin strategisen intressin julkisesti listattuihin yhtiöihin, jotka ovat meillä tuolla omistajaohjausosaston suorassa omistajaohjauksessa: SSAB:hen, Finnairiin ja nyt viimeksi Fortumiin vastineena tähän kiristyneeseen geopoliittiseen tilanteeseen. Olen ottanut myös kantaa Nesteen hallitusvalintoihin toteamalla, että tulevan kevään yhtiökokousta valmisteltaessa nimitystoimikunnan tulee huolehtia siitä, että myös valtion edustaja yhtiön hallitukseen nimitetään.
Meidän on tärkeä muistaa, että tuolloinkin, kun virkamies toimii osakeyhtiön hallituksessa, hän edustaa siellä yhtiön etua. Mutta kun siellä on virkamies, niin hän tietää valtio-omistajan tahtotilan ja voi sitä kautta välittää myös tämän salin yhteistä näkemystä siihen, millä tavalla valtio odottaa strategisen intressin toteutuvan niissä strategisissa päätöksissä, joita yhtiön hallitus sitten tekee.
Me varmistamme nyt, että yllätyksiä ei tule. Fortum on hallituksensa päätöksellä tehnyt aikanaan päätöksen investoida Uniperiin, ja valtio-omistajalle se tämän kaiken julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella tuli yllätyksenä. Hallituksella oli mahdollisuus se päätös tehdä oman toimivaltansa puitteissa, mutta jatkossa tällaisia yllätyksiä tuskin enää tulee, koska myös Fortumin hallituksessa on nyt virkamiesjäsen, joka huolehtinee siitä, että hallituksen puheenjohtaja tällaisissa isoissa kysymyksissä lähestyy merkittävää enemmistöomistajaa ja tuo tällaiset asiat yhteiseen omistajaohjausdialogiin. Tätä kautta olemme vahvistaneet omistajaohjausta, kuitenkin aina hyvän hallintotavan ja osakeyhtiölain puitteissa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-21T17:42:59,2022-09-21T17:46:01,Tarkistettu,1.1
2022_97_626,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, ministeri Tuppurainen. Nyt siirrytään puhujalistaan, niihin viiden minuutin puheenvuoroihin. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_627,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tänään allekirjoittaneella on debatissa ollut mahdollisuus lausua kantansa hyvin ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, mutta tässä varsinaisessa puheenvuorossani haluan vielä kaikkein kiperimpiin kysymyksiin palata. Kaikki liittyvät tavalla tai toisella ensi vuoden budjettiin.
Aloitimme päivän puhumalla viisumeista venäläisille turisteille. Pääministeri Marin vakuutti muutama päivä sitten tässä salissa, että Suomella ei ole oikeudellisia edellytyksiä kieltää viisumien myöntämistä venäläisille turisteille, ei ole, koska Schengen-sopimus sen estää. Kuitenkin samassa sopimuksessa olevat useat maat, kuten Baltian maat, kuten Puola, kuten Belgia ja Hollanti, voivat tulkita sopimusta eri tavoin ja olla myöntämättä venäläisille turisteille viisumeita Schengen-alueelle.
Miten se on mahdollista, että sama kansainvälinen sopimus sitoo Suomea tiukemmin kuin muita saman sopimuksen osapuolena olevia valtioita? Selitys on kuulemma se, että kun Suomi on oikeusvaltio. Kun kuuntelee näitä puheita, tulee mieleen, onko Suomi Euroopan ainoa tai peräti koko maailman ainoa oikeusvaltio. Vai olisiko niin, että myös esimerkiksi Viro tai Hollanti ovat oikeusvaltioita? Mutta kun Suomella on tämä ylikireä tulkintalinja, joka koskee sekä meidän omaa perustuslakiamme että Suomen solmimia kansainvälisiä sopimuksia, niin tässä ollaan.
Hyvät kollegat, ennustan, ettei mene monta päivää, kun Marinin hallitus toteaa, että Suomella on oikeudelliset edellytykset tulkita sopimusta tiukemmin ja Suomi kieltäytyy myöntämästä uusia turistiviisumeja venäläisille. Ja se on aivan oikein, se on sekä moraaliselta kannalta oikein, mutta se on oikein myös ajateltaessa paineiden luomista Putinin rosvohallintoa kohtaan, koska nämä, jotka Eurooppaan matkustavat, eivät ole niitä Siperian mummoja, vaan kyllä he ovat Venäjän taloudellista eliittiä ja kyllä heidän näkemyksillään jonkinlainen vaikutus on Venäjän johtoon, vaikka Venäjä ei tietystikään ole mikään demokratia vaan on diktatuuri.
Herra puhemies! Täällä puhuttiin myöhemmin myös puolustusministeriön kohdalla Venäjän raakalaismaisesta ja rikollisesta hyökkäyksestä Ukrainaa ja rauhaa vastaan, joka hyökkäys on pitänyt sisällään sotarikoksia, silmitöntä siviilien pommittamista. No, tänään Venäjä on eskaloinut asiaa, Venäjä aikoo tällaisten sirkusmaisten niin sanottujen kansanäänestysten jälkeen liittää uusia Ukrainan alueita itseensä, ja kun Ukraina taistelee urhoollisesti vapauttaakseen omia alueitaan Venäjän miehityksestä, niin Venäjä aikoo väittää, että Ukraina käy sotaa Venäjää vastaan Venäjän maaperällä.
Putinin tämänaamuisesta puheesta voi sanoa, että kaikki, mitä hän sanoi totuutena, oli valhetta. Kun Putinin puhetta tulkitsee näin, niin pääsee suunnilleen perille siitä, mistä on kyse. Lännen ei pidä pelästyä, lännen ei pidä antautua Putinin uhkausten edellä, päinvastoin, Ukrainan pitää saada lisää tukea, lisää aseita, lisää taloudellista tukea, lisää humanitääristä tukea.
Herra puhemies! Eilen keskustelussa ministeri Saarikko kysyi kokoomukselta ja edustaja Heinoselta, mistä voitaisiin leikata, voitaisiinko muka asumistuesta leikata. Kyllä voitaisiin. Viime vaalikaudella tehtiin uudistus, jonka arvioitiin maksavan noin 40 miljoonaa, joka maksoi 150 miljoonaa, ja se tarkoitti opiskelijoiden siirtämistä pois opintotuen asumislisän piiristä yleisen asumistuen piiriin. 150 miljoonaa siitä, että opiskelijat eivät joudu asumaan siellä kaupunkien reunamailla vaan kilpailevat niistä vuokrayksiöistä kaupunkien keskustoissa. Olisiko tuon uudistuksen peruuttaminen sellainen esimerkki, josta voitaisiin aloittaa säästäminen asumistuesta?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-21T17:46:15,2022-09-21T17:51:37,Tarkistettu,1.1
2022_97_628,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä poissa, edustaja Kärnä, poissa. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_629,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalaan vaikuttaa paljon Venäjän julma Ukrainassa käynnissä oleva sota. Myös tietty epävarmuus Euroopan sotilaallisesta sekä taloudellisesta tilasta kertoo sen, kuinka Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja muutoksen vaikutukset näkyvät ensi vuoden 2023 valtion talousarviossa. Nyt meidän on pidettävä huolta omasta turvallisuudestamme ja myös autettava sotaa pakenevia. Kokonaisuudessaan tähän talousarvioon Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta aiheutuvat määrärahakohdennukset ovat tulevalle vuodelle noin 2,1 miljardia euroa. Hallitus linjasi näistä määrärahoista pääosin jo huhtikuussa tänä vuonna kehysriihen yhteydessä ja teki niiden osalta kehyspoikkeuksen. Poikkeuslausekkeen mukaiset menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina. Sisäministeriön alaisuudessa esityksessä otetaan huomioon rajaturvallisuuden parantaminen. Rajan menokohdalle esitetään lisäystä 48 miljoonaa euroa kriisinsietokyvyn ja keskeisten suorituskykyjen kehittämiseksi sekä 163 miljoonaa euroa uusien valvontakoneiden hankintaan. Myös kyberturvallisuus on osa tämän päivän sisäistä turvallisuutta. Sen osa-alueelle ja niihin uhkiin täytyy varautua. Hallitus esittääkin kyberuhkiin varautumisen parantamiseksi noin 59 miljoonaa euroa. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille, mikä kuvastaa sisäisen turvallisuuden laaja-alaisuutta.
Talousarvion mukainen vuoden 2023 pakolaiskiintiö on 1 050 henkilöä. Tähän liittyvänä hallitus esittää kotouttamiskorvaukseen sekä kotouttamiskoulutukseen varattavan 1,4 miljoonaa euroa, mikä on lisäys, jotta pakolaiset saadaan kotoutettua maahan mahdollisimman hyvin. Kotouttamisen kannalta on hienoa, että hallitus panostaa ukrainalaisten ja nuorten koulutukseen myös opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Panostuksia on niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksen valmentavassa opetuksessa. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja palveluiden järjestäminen sekä työllistämisen edistäminen ovat tärkeä osa kotouttamista. Tämän vuoksi on hyvä turvata kuntien matalan kynnyksen moniammatillinen osaamistoiminta ja maahanmuuttajien ohjaus- sekä neuvontapalvelut. Tähän on varattu 3,5 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Erillisenä määrärahakohteena ovat Ukrainan sodan aiheuttamat vaikutukset, sillä Ukrainasta sotaa pakenevat henkilöt ovat tämän vuoden elokuuhun mennessä jättäneet Suomeen noin 37 000 tilapäisen suojelun hakemusta. Siksi maahanmuuttomenoihin ehdotetaan poikkeuslausekkeen puitteissa 791 miljoonaa euroa. Tosin tähän määrärahan riittävyyteen liittyy suurta epävarmuutta, sillä se on riippuvainen muun muassa tulijoiden toteutuvasta lukumäärästä ja heidän työllistymisestään. Meillä ei kuitenkaan ole muuta mahdollisuutta kuin auttaa näitä ihmisiä — mikään muu vaihtoehto ei ole oikein.
Kokonaisuudessaan kunnille ja hyvinvointialueille ehdotetaan maksettavan valtion kotouttamiskorvauksia niiden tilapäistä suojelua saavien osalta, joille on myönnetty kotikunta. Tätä varten ensi vuodelle ehdotetaan noin 122 miljoonan euron lisäystä kotouttamiskorvauksiin ja vajaan kahden miljoonan euron lisäystä ely-keskuksille.
Sisäiseen turvallisuuteen liittyen talousarvioesityksessä huomioidaan myös poliisin toiminnan tason säilyttäminen, sillä määrärahoja korotetaan lähes 31 miljoonaa euroa tämän vuoden tasoon nähden. Myös varautuminen tarvittavan pelastajamäärän ylläpidossa huomioidaan talousarvioesityksessä pelastusopiston koulutuspaikkojen ja määrärahan lisäyksinä. Kokonaisuutena näen sisäministeriön hallinnonalalle kohdistuvat panokset oikeina ja välttämättöminä. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-21T17:51:45,2022-09-21T17:56:29,Tarkistettu,1.1
2022_97_630,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt tehdään sillä tavalla, että siirrytään seuraavaan pääluokkaan, ministeri on paikalla. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä. Esittelypuheenvuoro, 5 minuuttia. Vähän tuli yllättäen, mutta. [Puhuja etsii silmälasejaan] — On tärkeätä, että näkee jotain.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_631,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviolla hallitus turvaa ihmisten arjen palvelut näitten haastavien aikojen keskellä. Hyvinvointivaltio on osoittanut myöskin näissä kriiseissä olevansa paras vakuutus kaikille meille. Siksi sen palveluista ja toimintakyvystä on tärkeätä huolehtia myöskin epävarmoina aikoina. Hallitus on vastannut tähän kansainväliseen turvallisuustilanteeseen tekemällä mittavia panostuksia digiturvallisuuden varmistamiseksi, ja myöskin tietosuojaa parannetaan julkisen hallinnon kriittisillä alueilla.
Merkittävä osa budjetista liittyy sote-uudistuksen toimeenpanoon, joka on todellakin tärkeä ja pitkään odotettu uudistus. Uudistus mahdollistaa sote-palveluiden kehittämisen uudella tavalla seuraaville vuosikymmenille ja sen jälkeen. Hallitus seuraa tarkasti hyvinvointialueiden valmistelutilannetta, käymme palavereita viikoittain, ja olemme sitoutuneet varmistamaan alueiden toimintaedellytykset käynnistämisvaiheessa.
Seuraavaksi joitakin yleisiä huomioita pääluokan kokonaisuudesta:
Vuonna 23 kunnan peruspalveluiden valtionosuus on 2,7 miljardia euroa. Valtionosuus laskee vuoden 22 varsinaiseen talousarvioon verrattuna noin reilut 5 miljardia euroa, sillä sote-uudistuksessa valtionosuuksia siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu ensi vuonna pääosin kunnalta siirtyviin palveluihin ja niiden rahoitukseen.
Alueiden yleiskatteinen valtion rahoitus on 22,5 miljardia euroa. Kunnilta siirtyy kustannuksia vuoden 22 tasossa hyvinvointialueille 21,2 miljardia euroa, joten siihen nähden hyvinvointialueiden rahoitus nousee 1,3 miljardia euroa vuoteen 23. Tästä noin miljardi euroa perustuu kustannusnousun vuoksi siihen olevaan indeksikorotukseen ja sitten palvelujen tarpeen kasvun huomioimiseen ja uusiin tehtäviin.
Talousarvion lähtökohta on, että hyvinvointialueille osoitettu rahoitus on riittävä peruspalvelujen järjestämiseksi. Olennaista on, että vuodenvaihteessa palvelut siirtyvät katkeamatta ja henkilöstön osalta välttämättömät asiat, kuten palkanmaksu, sujuvat ongelmitta, mutta on varauduttava plan B:llä. Hallitus turvaa hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisessä myöskin aluehallintovirastojen resursseja 7,6 miljoonan euron lisärahoituksella, jotta soteen sisältyvät valvontatehtävät pystytään hoitamaan.
Arvoisa puhemies! Julkisten palvelujen digitalisointi on yksi tämän hallituskauden tärkeä tavoite. Suomi on vuodesta toiseen pysynyt näissä EU-vertailuissa kärjessä sekä sähköisissä palveluissa että kansalaisten digikyvykkyydessä mitattuna. [Tuomas Kettusen puhelin soi] Tästä pidetään kiinni tulevaisuudessakin. Isoja uudistuksia ovat esimerkiksi digitaalisen henkilötodistuksen käyttöönotto ja henkilötunnuksen uudistaminen. Henkilöllisyyden osoittamiseen luodaan mobiililaitteisiin soveltuva sovellus, joka tulee käyttöön passin ja henkilökortin rinnalle. Uudistus tuo helpotusta arkeen ja parantaa yksilöiden tietosuojaa ja yhdenvertaisuutta, kun sähköinen tunnistautuminen ei ole riippuvainen esimerkiksi pankeista. Henkilötunnistusjärjestelmän uudistamisella varmistetaan henkilötunnusten riittävyys ja helpotetaan muun muassa ulkomaisten asiointia suomalaisissa palveluissa muun muassa työperäisen maahanmuuton kohdalla, kun viranomaispalveluita voidaan hoitaa jo etäasioinnilla ennen kuin tullaan maahan.
Talousarviossa huolehditaan myöskin muiden viranomaisten resurssitarpeista, joita palvelujen tarpeen ja tehtävien lisääntyessä on olemassa. Näistä muun muassa Digi- ja väestötietovirasto saa lisäresursseja oikeusturvaohjelmaan, sillä nyt ajat ovat käsittelyissä olleet liian pitkät. Nopeutetaan käsittelyaikoja, puretaan näitä ruuhkia, jotka ovat tällä hetkellä syntyneet. Valtion sisäisten palveluiden digitalisointia jatketaan, muun muassa Kieku-järjestelmää. Tilastokeskukselle rahoitusta lisätään, jotta tutkijapalveluiden käyttäjien hinnat eivät nouse, ja toisaalta lisätään 400 000 euroa satsauksena datahuoneille, jotka palvelevat tutkijoita ja tietoperusteista päätöksentekoa.
Senaatti-konsernin investointivaltuus pidetään aiempaa korkeammalla elikkä noin 700 miljoonan euron tasolla, jolla mahdollistetaan erityisesti turvasektorin ja Puolustusvoimien tilahankkeiden toteutus. Senaatilla on myöskin keskeinen rooli valtion uuden toimitilastrategian toteutuksessa sekä tietenkin tässä energian säästämisessä, josta on saatu hyviä tuloksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Eduskunta pääsee keskustelemaan laajemmin Senaatista ja valtion toimitiloista, kun lokakuussa tuomme selonteon tänne eduskunnan käsiteltäväksi. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-09-21T17:57:02,2022-09-21T18:02:24,Tarkistettu,1.1
2022_97_632,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitokset ministerille. — Esittelypuheenvuoron aikana edustaja Kettusen mobiililaitteen sovellus antoi äänimerkin, ja se tarkoittaa sitä, että edustaja Kettunen tarjoaa kahvit kaikille läsnäolijoille. — Ja nyt siirrymme debattiin. — Edustaja Viljanen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_633,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri totesi, hyvinvointivaltio on osoittanut olevansa paras vakuutus kriisien varalle, ja kriisejä tässä viimeisinä aikoina on kyllä riittänyt. Palvelujen pitää olla kunnossa, ja toimintojen tulee olla sujuvia. Julkista palvelujärjestelmää koetellaan nyt varsin monin tavoin, ja työmäärä tuntuu vaan lisääntyvän.
Heikentynyt turvallisuustilanne heijastuu myös siihen, että julkisen hallinnon tietosuojaa on parannettava erityisesti kaikkein kriittisimmillä alueilla. Digitalisaatio kehittyy valtavaa vauhtia, ja sähköisten palvelujen määrä lisääntyy. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönotto on jälleen uusi harppaus eteenpäin digitalisaatiossa, mutta tokikin sen pitäisi parantaa yksilön tietosuojaa ja tuoda helpotusta arkeen. Kuitenkin on huolehdittava, että digitukea pitää olla saatavilla, ja myös heitä on paljon, jotka edelleen tarvitsevat kasvokkain tapahtuvaa asiointia. Heistä meidän pitää myöskin edelleen pitää huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-21T18:02:43,2022-09-21T18:03:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_634,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_635,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, ja onnittelut siitä, että teillä on todella mahtava summa rahaa salkussanne — yli 22 miljardia yksistään hyvinvointialueille. Totesitte, että se runsas 22 miljardia perustuu kuntien menoihin tänä vuonna. Onko siinä otettu huomioon se, että sairaanhoitopiireissä on varsin suuria alijäämiä, jotka on myös katettava? Ovatko ne tässä ensi vuoden laskelmassa pohjalla? Ja mitä mieltä olette siitä, että 1,5 miljardia rahoitusta puuttuu, ja valtiovarainministeri totesi, ettei tämä hallitus sitä edes etsi eikä anna hyvinvointialueille, vaan ne joutuvat elämään ensi vuoden kurjuudessa — köyhyydessä — ja näin ollen etsimään ratkaisuja palveluja heikentämällä, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen pitäisi parantua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T18:03:46,2022-09-21T18:04:55,Tarkistettu,1.1
2022_97_636,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_637,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisenä haluan kiittää ministeri Paateroa siitä, että en ole kertaakaan kuullut teidän lausuvan täällä salissa, että kokoomuksen syy, eikä edellisiä hallituksia ole kritisoitu — kiitos siitä. [Arto Pirttilahden välihuuto]
Mutta varsinaisesti tähän. Tänä päivänä on keskusteltu tästä sote-rahoituksesta. Täällä oli ministeri Lindén paikalla, ja hän sanoi ja viittasi nimenomaan teidän salkkuunne ja teidän sektoriinne ja käski teiltä kysyä. Miten nyt on sitten tämän sote-rahoituksen kanssa, miten se aiotaan saada riittämään? Ja tämä on vähän retorinen kysymys.
Mutta sitten kysyisin myöskin sitä, että kun siellä nyt nämä yliopistosairaalat ovat sanoneet, että he tarvitsisivat enemmän rahaa, niin otetaanko se lisäraha sisältä, vai tuleeko siihen joku lisäpotti?
Sitten minä kysyisin myöskin tästä, mikä täällä nousi esille, näistä digitalisoiduista palveluista. Kaikki eivät pysty niitä käyttämään. Miten tehdään tämä saattaen vaihto, eli vaihto face to face ‑palveluista digitalisoituihin palveluihin? Siinä on vielä ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T18:04:57,2022-09-21T18:06:03,Tarkistettu,1.1
2022_97_638,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_639,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme varsin mielenkiintoisia aikoja kuntatalouden näkökulmasta. Nyt moni iso asia siirtyy kunnilta laajemmille hartioille, ja siinä mielessä varmaan tuo tuleva vuosi on monellakin lailla utuinen. Huolta varsinaisesti kannan näistä pienimmistä kunnista, jotka eivät nyt oikein tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Muuttotappio, demografinen kehitys, on kumminkin monelle pienelle kunnalle semmoinen haasteellinen yhtälö. Kuntaliitokset ovat monessakin vaiheessa olleet semmoinen vaihtoehto näille pienille kunnille, mutta aina ne eivät toimi. Kysyisinkin ministeriltä: miten on, onko hallituksessa pohdittu näitä erilaisia tapoja tehdä kuntien välillä yhteistyötä, joilla pystytään välttämään niitä mahdollisia kuntaliitoksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-09-21T18:06:05,2022-09-21T18:06:57,Tarkistettu,1.1
2022_97_640,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_641,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntatalous on todellakin suuressa myllerryksessä ensi vuonna, kun sote-uudistus astuu voimaan. Kuntien verotulot pienenevät 70 prosenttia, valtionosuudet vähenevät 70 prosenttia. Tosiaan pidemmälle tulevaisuuteen kuntatalouden ennustaminen on tällä hetkellä todella vaikeaa näiden isojen muutosten johdosta. Edustaja Pylväs nosti tässä esiin pienet kunnat. Itse nostaisin esiin suuret kasvukaupungit ja huolen niiden elinvoiman turvaamisesta ja kyvykkyydestä investoida kestävän kasvun kannalta keskeisiin hankkeisiin, kuten esimerkiksi raideliikennehankkeisiin.
Tätä kuntien erilaistumista on pohjustettu tässä Tulevaisuuden kunta -hankkeessa, ja olisi hyvä kuulla, missä sen kanssa nyt sitten mennään. Varmasti tulevan hallituksen asioita paljon myös, mutta mitä ehditään vielä tällä kaudella tehdä?
Ja vielä nostan tämän Suomeen tulleiden ukrainalaisten kotouttamisen. Kun he alkavat hakea maaliskuussa näitä kuntapaikkoja, niin miten tähän on, ministeri, teidän rootelinne osalta valmistauduttu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-21T18:06:57,2022-09-21T18:08:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_642,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_643,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuntien energiatilanne näyttää omalta osaltaan myöskin varsin haastavalta jo tällä hetkellä, ei pelkästään ensi talven osalta. Miten tilanteeseen on varauduttu siellä ministeriön suunnalla? Onko varmistettu, että kuntien kantokyky tämän kalliin ja kallistuvan energian aikakautena pystytään varmistamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-21T18:08:07,2022-09-21T18:08:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_644,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_645,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me todella keskusteltiin täällä, kuten edustaja Risikko sanoi, ministerin kanssa aiemminkin näistä hyvinvointialueen rahoituskuvioista ja siitä vajeesta, mikä kohdentuu erityisesti näille yliopistosairaala-, hyvinvointialueille. Nyt siinä lakiluonnoksessa, mikä oli tuolla lausunnolla tai on vieläkin siellä ja tullee marraskuussa hallituksen esityksenä takaisin, on kolme vaihtoehtoa: yksi on hyvinvointialueen väestömäärän perusteella, ja sitten on tämä entisen erva-alueen eli yhteistyöalueen väestömäärä, ja sitten 50—50. Ne ovat kolme vaihtoehtoa. Voisitteko vähän avata, mitä ne rahallisesti tarkoittavat ja mihin kenties itse olisitte eniten mieltynyt? Se on hyvin tärkeätä, että nämä yliopistosairaala- ja hyvinvointialueet tietävät jo hyvin aikaisessa vaiheessa budjettia suunnitellessaan, tuleeko tämä hallituksen esitys menemään läpi ja paljonko rahaa on tulossa, koska niillähän on mittavat kymmenen miljoonan lainanottovaltuudet ja anovat vielä lisää, ja kun lainat pitää aina maksaa takaisin, niin onhan tämä vähän erikoinen tilanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-21T18:08:42,2022-09-21T18:09:50,Tarkistettu,1.1
2022_97_646,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_647,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. — Todellakin tämä hyvinvointialueitten rahoitus yhtä lailla tuolla Pirkanmaalla kiinnostaa, kun meillä on suurin ja kaunein hyvinvointialue. Siellä pienetkin heitot tekevät sitten aika paljon. Tietenkin hyvinvointialueita ja kuntia on ohjeistettu, että ollaan talouden mukaan ja eletään sen mukaisesti, mutta todennäköisesti tulee monia kohtia tässä tulevassa. 
Yksi kohta on varmaan sitten, kun ajatellaan maakunnan kaikkia kuntia, vapautuvat kiinteistöt, mikä on kuntien rasitteena tulevassa, ja onko näihin jotain lääkettä sitten, ja toisaalta se, että meidän hyvinvointialue saa riittävät toimitilat. 
Useampi kunta on tietenkin taloudellisesti aika tiukilla, ja jos sopeutusohjelmia tehdään, niin onko rahoitus ensi vuodellekin kriisikuntien ja erityisrahoituksen osalta kunnossa?
Senaatti-kiinteistöistä vielä, huoltovarmuudesta ja kotimaisuusasteesta heidänkin lämmitystoiminnassaan: olen ainakin käsittänyt, että siellä on paljon pellettiä käytetty [Puhemies koputtaa] ja on aikamoinen määrä tullut pellettiä myös Venäjältä kohteiden lämmitykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T18:09:52,2022-09-21T18:11:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_648,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_649,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan hyvinvointialueista, aluehallintouudistuksesta, täällä on keskusteltu, ja kokoomus on varoittanut ja varoitamme taas kerran siitä, että on todella suuri riski, kun vanhustenhuolto on kriisiytynyt ja se on laajentunut terveydenhuoltoon ja tässä kriisitilanteessa järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille, joilta on tullut todella suuria hätähuutoja siitä, että voimavarat eivät riitä eikä olla valmiina. 
Erikoissairaanhoito on vaarassa romuttua. Uudistuksen tarkoitushan oli parantaa perusterveydenhuoltoa, mutta nyt näyttää, että uudistuksen yksi keskeinen seuraus on se, että erikoissairaanhoito on suuressa vaarassa. Eilen illalla myöhään vielä palaveerasin HUSin johdon kanssa, ja huoli on valtava. Toivonkin nyt, että täältä tulisi jotain sellaista viestiä, että ei valtakunnallista vastuuta kantava yliopistollinen sairaala joutuisi ajamaan toimintojaan alas.
Toivon myös, että kerrotte, mitä toimia tehdään, jotta kaupunkien investointikyky säilyy. Kaupungin kassa ryöstetään — näin ainakin Helsingissä koetaan — ja samaan aikaan meidän sote-rahoitus vähenee. [Puhemies koputtaa] Tilanne on aika hankala. Mitä te vastaatte pääkaupungille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-21T18:11:04,2022-09-21T18:12:21,Tarkistettu,1.1
2022_97_650,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Otetaan ministerin vastaukset edustaja Kalmarin puheenvuoron jälkeen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_651,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin tästä hyvinvointialueitten rahoituksesta kysyisin: Kun kuuntelee Rytkösen ja kumppaneitten sinänsä oikeutettuja puheita, niin siitä tulee väistämättä se johtopäätös, että kun tähän vielä pistetään palkkojen harmonisointi päälle, niin palkkakustannukset nousevat aika paljon hyvinvointialueilla. [Puhelimen ääntä lehteriltä] Oletteko te tehneet sormiharjoituksia, mitä tämä miljardeissa tarkoittaisi ja miten tästä voidaan siellä hyvinvointialueilla sitten selvitä? 
Sitten kysyisin sen lisäksi: onko huomioitu, että joissain kunnissa painelaskelmat näyttävät, että kun rahoitus siirtyy nyt sieltä kunnilta pois, niin valtionosuudet saattavat pienentyä jopa 70 prosenttia tai tässä mittaluokassa? [Puhemies koputtaa] Se on aika merkittävä pienentyminen, ja sen kanssa on todella vaikea selvitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-09-21T18:12:21,2022-09-21T18:13:34,Tarkistettu,1.1
2022_97_652,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Nyt tosiaan ne mobiililaitteet äänettömälle sekä salissa että lehterillä. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_653,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on monta kysymystä — jos vastaan ensin näihin, mitkä ovat niin sanotusti muita, ja sitten mennään hyvinvointialueisiin.
Digituki on lainsäädännöllisesti tällä hetkellä mukana siellä DVV:n toiminnassa ja pitää kattaa koko maa. Siihen toisaalta tulee avuksi myöskin se, että meillähän palveluverkkoa lisätään koko Suomessa niin, että fyysisten palvelujen pitää olla saatavilla aina julkisten palveluiden osalta. Toinen, mikä tulee auttamaan, mikä tulee eduskuntaan käsiteltäväksi, on vielä joidenkin palveluiden tai päätösten automatisointi.
Edustaja Kyllönen kysyi energiatilanteesta, ja Kuntaliittohan on tehnyt hyvää selvitystä kunnilta siitä, minkälaisia energiaratkaisuja nyt erityisesti säästön osalta mutta myöskin uusiutuviin siirtymisen osalta on tehty eri kunnissa, ja niitä on käyty läpi, niin että kunnissa on aika hyvä valmius omissa budjeteissaan tätä käydä läpi. Sitten kun kunnallisilla energiayhtiöillä on näitä johdannaisiin liittyviä kysymysmerkkejä myöskin sinne johdannaispörssiin, niin Kuntarahoitus ja Kuntien takauskeskus ovat luvanneet, että sieltä kautta — jos kunnat ovat siinä tietysti anovina — niitä pystytään järjestämään. 
Kuntien osalta tilanne todellakin on ensi vuodesta eteenpäin hyvin poikkeuksellinen ensimmäisen kerran sataan vuoteen, ja aivan varmasti kuntien valtionosuudet mutta kyllä myöskin kuntien rahoitus muuten, elikkä verotulojen tuotto, joudutaan katsomaan, mistä kautta ne kunnat tulevaisuudessa sitä rahoitusta saavat. Sanon jo tässä kohtaa, koska se laki on tulossa tänne, että meillähän kuntien peruspalveluiden valtionosuuksissa tulee ensi vuodelle myöskin tilanteita, että tulee negatiivisia kuntia, elikkä kunnat joutuvat maksamaan valtiolle päin takaisin — elikkä ei pelkästään niin, että niitä valtionosuuksia sieltä leikkaantuu, vaan että peruspalveluiden valtionosuuksissa voi käydä myöskin näin päin.
Sitten jos mennään hyvinvointialueisiin, niin meillähän on olemassa tämä rahoitusmalli, johonka edustaja Kankaanniemi hyvin viittasi, että meillä on tilinpäätökset vuodelta 21 ja talousarvio vuodelta 22, joittenka pohjalta se ensimmäinen summa on tehty, ja siihen tulee lisää sitten se 1,3 miljardia euroa. Elikkä siihen summaan, mitä kunnat tällä hetkellä ovat käyttäneet, tulee se 1,3 miljardia euroa, ja sitten kun tilinpäätökset vuodelta 22 kunnista saadaan tietää, mitä tänä vuonna on käytetty, niin sehän korjataan myöskin hyvinvointialueille, elikkä vuoden 24 rahoitus tulee sitä kautta korjaantumaan. Sen, että ensi vuosi on tiukka, olemme kaikki kuulleet ja huomanneet, mutta tavoitteenahan on, että sillä taloussuunnitelmakaudella, mikä on kuntapäättäjille jo tuttu, pitää olla se positiivinen tulos. Elikkä sillä aikajänteellä — se on noin kolme vuotta — pitää pystyä sitten katsomaan, että se hyvinvointialue pärjää omillaan. Tämä tulee olemaan realiteetti, ja sen takia ensi vuonna varmaan ihan kaikilla alueilla ei päästä siihen positiiviseen tulokseen.
Tämä yliopistosairaalakysymys, mitä muun muassa edustajat Risikko ja Eestilä kysyivät, on lausuntokierroksella, ja tällä hetkellä siellä on siis ajatus, että se kootaan kaikilta alueilta ja sitten se jaetaan sinne yliopistosairaalatoimintaan. Mutta siihen, onko se jakokulma pelkästään sen hyvinvointialueen asukaspohja vai onko se koko yta-alueen asukaspohja vai 50—50, en ota nyt kantaa vielä, mikä se on, koska se on nyt lausuntokierroksella. Samoin sen summan, joka on siis THL:n arvio, haarukka oli 270:n ja 370:n miljoonan välillä, lausuntokierroksella oleva on nyt 300 miljoonaa, ja kun me yhdessä täällä eduskunnassa olemme sitä käsitelleet, niin jossain siellä 300:n huitelissa tällä hetkellä varmaan on se tarve, mitä kunnat ovat tähän mennessä, tällä hetkellä, sinne sijoittaneet, erityisesti sinne yliopistosairaaloiden toimintaan.
Pirttilahti kysyi kiinteistöistä. No, tällä hetkellähän se 3+1-malli turvaa kunnille tuoton sen prosentin perusteella, mikä siellä on, mutta nyt meillä on tällä hetkellä kysymys siitä, mikä on kuntien halu pitää ne kiinteistöt toistaiseksi, koska viestiä on tullut aika paljon siitä, että kunnat ovat myymässä niitä kiinteistöjä. Ja tässä on tietysti kaksi riskiä: jos ne myydään sellaiselle toimijalle, joka sitten rupeaa nostamaan vuokria, niin hyvinvointialueella ei ole ehkä siihen kapasiteettia, tai äärimmäisempi riski on siitä, että ne myydään jollekin sellaiselle toimijalle, jolla ei esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta ole sitä yhteiskunnallista vastuuta tai ne eivät ole enää meidän hoidossa niin sanotusti, vaikkapa jotkut sairaalarakennukset.
Tästä palkkojen harmonisoinnista ja palkkaratkaisusta: Palkkaratkaisu normaalisti tulee niin päin, että työmarkkinajärjestöt neuvottelevat sen, ja sitten tässä mallissa, jossa meillä on hyvinvointialueelle oma indeksi, jossa siis 60 prosenttia siitä indeksistä tulee yleisistä palkkaratkaisuista ja 30 prosenttia kustannusten yleisestä tasonnoususta ja sitten 10 prosenttia sotesta, sitä kautta myöskin se hyvinvointialueiden indeksi sitten kasvaa. Toinen on se, kuinka paljon kustannukset ovat realisoituneet tältä vuodelta kunnista ja sitten ensi vuonna hyvinvointialueilta — nehän ovat ne, mitkä peilataan sitten, ensi vuoden kustannukset sinne vuoden 25 tulokseen. Elikkä tämä on tämä mekanismi, mikä on kuntapuolelta ihan tuttu, että ne seuraavat pari vuotta perässä, kun katsotaan ne toteutuneet kustannukset ja siihen sitten pohjataan.
Nyt en muista, paljonko minulla oli aikaa, mutta hyvin meni.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-09-21T18:13:41,2022-09-21T18:19:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_654,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Olette kolminkertaisesti ylittänyt aikanne. [Naurua — Sari Sarkomaa: Kaupungit unohtuivat!] — Nyt jatketaan debattia. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_655,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen myötä väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvupaine poistuu osittain kuntataloudesta. Toki on todettava, että kuntien vastuulla olevat peruspalvelut — sosiaali- ja terveyspalveluja ja pelastustointa lukuun ottamatta — edelleen painottuvat siis merkittävällä tavalla kuntatalouteen. Kunnat edelleen siis huolehtivat esimerkiksi kaupunkiympäristöstä, luovat kulttuuria ja liikuntapalveluita ja toimivat myös terveyden edistäjinä.
Voi kuitenkin sanoa, että kuntien tehtävät painottuvat tämän uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin nuorten ikäluokkien palveluihin, kuten vaikka varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kysyisinkin vielä ministeriltä, miten te näette: kääntyvätkö siis kuntien mahdolliset säästöpaineet entistä voimallisemmin myös näihin palveluihin, eli pitääkö olla huolissaan, vai pärjäävätkö kunnat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-21T18:19:58,2022-09-21T18:21:14,Tarkistettu,1.1
2022_97_656,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_657,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän yliopistolisään vielä puutun. Ministeri Lindén ymmärtääkseni totesi iltapäivällä, että hän kannattaa sitä mallia, jossa se raha jaetaan koko yhteistoiminta-alueen väestöpohjan mukaisella järjestelmällä, ja se on askel parempaan kuin se, mikä oli tämä aikaisempi malli. Toivon, että vähintään se menee läpi, mutta kyllä pitäisin erittäin tärkeänä ja vetoan siihen, että tällä mallilla ei leikata näiltä alueilta, [Paula Risikko: Se on se pääjuttu!] joilla ei ole yliopistosairaalaa. [Paula Risikko: Juuri niin!] Eli se rahoitetaan niin kuin lisänä. Se on aivan kohtuutonta esimerkiksi, kun Keski-Suomi on suurin näistä ei-yliopistosairaala-alueista ja meillä se leikkaus on lähelle parikymmentä miljoonaa. Se on valtava raha tässä uudistuksessa. Vetoan tähän, että niin meneteltäisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T18:21:14,2022-09-21T18:22:33,Tarkistettu,1.1
2022_97_658,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa. — Edustaja Sarkomaa, mikrofoni ei lähtenyt päälle.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_659,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Pahoittelut kokemattomuudestani napin painalluksessa. [Naurua]
Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoshan on selvittänyt yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta, ja se on noin 11 prosenttia korkeampi kuin muussa erikoissairaanhoidossa. On todella tärkeää, ettei tämä uudistus romuta meidän yliopistollisia sairaaloita ja ei myöskään romuta meidän kliinisen tutkimuksen mahdollisuuksia, ja tästä olen vakavasti huolissani.
Kannan huolta myös kaupunkien roolista. Kaupungithan ovat Suomen kasvun vetureita, ja tämä malli on hyvin pitkälle katsottu pienten kuntien erilaisten alueiden osalta, mutta siinä ei olla kyetty ottamaan huomioon kaupunkien tilannetta, ja on aivan välttämätöntä, että me varmistetaan kaupunkien investointiin mahdollisuudet ja ehkä vapaus toimia. Tämä uudistushan ei tuo yhtään mitään hyvää esimerkiksi Helsingille — tuo vain lisää byrokratiaa. Kaupunkien vapauttaminen tästä aluehallinnon ikeestä pitäisi tehdä. Mutta kysyn nyt, että mitä toimia tehdään, jotta kaupungit eivät kuole ja leikkaukset eivät osu sitten sinne [Puhemies koputtaa] varhaiskasvatukseen ja opetukseen, mikä on vaarassa käydä suurissa kaupungeissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-21T18:22:33,2022-09-21T18:23:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_660,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_661,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ole hyvinvointialueitten hallinnossa mukana — voin ehkä kysyä vähän tyhmiäkin. Nämä yliopistosairaalat ovat tosi tärkeä asia yhtä lailla meille, mutta myös yhtä lailla niiden omat yhtiöt. Meillä Pirkanmaalla Coxan ja Sydänsairaalan rooli on varsinkin mukana siinä, ja on ihan tärkeä, että nämä myös sitten pysyvät mukana ja toimivat.
Tuon hyvinvointialueen rahoituksen osalta myös tämän Kuntarahoituksen roolijaosta: onko se pelkästään nyt kunnille, vai voivatko myös hyvinvointialueet jollain tavalla tähän tulla mukaan, vai takaako valtio sitten näitten hyvinvointialueitten investoinnit ja lainat?
Kolmas kysymys sitten on tästä pelastustoimen osuudesta hyvinvointialueilla: sisäministeriöhän arvioi omalta osaltaan, että siellä on tasokorotuksen tarvetta noin 80 miljoonaa, ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto arvioi vielä siihen viisikymppiä päälle, eli 130 miljoonaa vuoteen 2030. Onko tämä tasokorotus myös sitten [Puhemies koputtaa] hyvinvointialueitten rahoituksessa mukana, ja kuinka sisäministeriö on pitänyt puolensa niin valtiovarainministeriön kuin VN:n suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T18:23:56,2022-09-21T18:25:10,Tarkistettu,1.1
2022_97_662,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_663,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä näistä ukrainalaisista ja heidän kotoutumisestaan. Arvion mukaan meillä on vuoden lopulla 48 000 ukrainalaista sotapakolaista Suomessa, suurelta osin naisia ja lapsia. On meidän kaikkien etu ja tärkeää, että heistä saadaan täällä nopeasti aikuiset töihin ja lapset päivähoitoon, varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Tämä on valtava ponnistus kunnille, ja siinä valtion tukea osaltaan myös tarvitaan.
Ja tosiaan nytten, kun edellytykset kotikunnan saamiselle täyttyvät maaliskuusta — sitten, kun vuosi oleskelua tulee täyteen, he voivat sitä kotikuntapaikkaa hakea — niin tässä ovat myös kaupungit esittäneet huolta siitä, valuvatko he sitten suuriin kaupunkeihin töiden ja asuntojen perässä vai miten sijoittuvat eri puolille Suomea ja miten siihen paineeseen pystytään vastaamaan. Mielellään olisin tosiaan kuullut, miten valtion puolelta sitä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien kanssa tässä asiassa tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-21T18:25:12,2022-09-21T18:26:17,Tarkistettu,1.1
2022_97_664,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_665,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nyt siirtyvät hyvinvointialueille. Kunnille jää tärkeitä palveluita: totta kai kaavoitus, kehitys ja ennen kaikkea myös koulutus.
Julkisten palvelujen on oltava saavutettavissa. Suomi on pitkien välimatkojen maa. Edustaja Pylväs tuossa kysyi aikaisemmin siitä — mihin mielestäni emme saaneet vielä vastausta — kun on vähän ehkä saatettu vihjatakin, että onko tulevaisuudessa jopa tämmöisille pakkokuntaliitoksille tarvetta. Mutta olen sitä mieltä, että kun ollaan pitkien välimatkojen Suomessa ja julkisten palvelujen on oltava saavutettavissa, niin ainakaan pohjoisessa Suomessa tämmöisille pakkokuntaliitoksille ei ole tarvetta.
Haluaisin myöskin kysyä kiinteistöistä. Moni kunta on jäänyt kiinteistöjen kanssa pulaan, elikkä kiinteistöillä ei ole enää käyttöä, niistä pitäisi päästä eroon. Olisiko jonkunnäköistä purkutukea kustannuksiin saatavilla tulevaisuudessa?
Arvoisa puhemies! Pitää paikkansa, mobiililaitteeni soi. Edustajakollegat ovat onnellisessa asemassa. Tarjoan tämän keskustelun jälkeen kahvit kuppilassa, myös puhemiehelle ja ministerille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T18:26:19,2022-09-21T18:27:40,Tarkistettu,1.1
2022_97_666,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Valitettavasti puhemies joutuu vielä tässä jatkamaan tämän keskustelun jälkeen, mutta kiitos tarjouksesta. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_667,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä otin tähän kanssa puheenvuoron, kun tiedän, että ministeri Paatero paljon tietää tästä kuntatilanteesta. Olen vähän huolissani siitä, kun ihminenhän asuu kunnassa, ei hän asu missään hyvinvointialueella, ja nyt kun meillä on sitten se hyvinvointialue tulossa, ettei käy niin, että se häntä rupeaa heiluttamaan koiraa. Elikkä nämä yhdyspintatoiminnot, siis asuminen... Esimerkiksi ikäihmisten asumisesta pitäisi olla koko ajan tieto, koska se ikäihminen asuu siellä kunnassa, mutta hän saattaa tarvita sitä palvelua. Sitten meillä on esimerkiksi järjestöt, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Täällä viitattiin hyvin tähän liikuntapuoleen ja siihen, että eihän kunta voi, kun siellä kuntalaissa sanotaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, sälyttää sitä sille hyvinvointialueelle.
Eli tällaista yhdyspintatyötä pitäisi tehdä, ja minä suosittelisin, että käynnistettäisiin ihan sellainen suunnitelma siitä, että se menisi sinne rakenteisiin, ihan tällainen. Meillähän on lautakunta, yhdyspintalautakunta, mutta sen pitäisi olla myös kunnan taholta sellainen, että vetovastuuta on myöskin kunnilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-21T18:27:41,2022-09-21T18:28:52,Tarkistettu,1.1
2022_97_668,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pylväs., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_669,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki uudistukset aina herättävät vastustusta ja pelkoa siitä, mitä uudistus tuo mukanaan. Harvemmin jäädään miettimään sitä, mitä mahdollisuuksia nämä uudistukset tuovat. Hyvinvointialueiden myötä monelta kunnalta on poistunut se taakka, että pohditaan, mistä löydetään ne eurot sote-menoihin. Elikkä nyt sitä taakkaa ei niillä kunnilla ole, vaan pystytään rakentamaan aivan eri lailla nyt sitä kunnan elinvoimaa, jossa yhteistyö kaupunkilaisten, kaupungissa toimivien yritysten sekä eri alojen järjestöjen kanssa on olennaisen tärkeä kokonaisuus. Kun tämä elinvoima on monelle kunnalle se tärkeä näkökohta ja rahat ovat vähissä, niin kysyisinkin vielä sitä, miten tätä kuntien elinvoiman tukemista voidaan jatkossa vahvistaa niin, että nämä kunnat sitten pärjäävät myös uusien hyvinvointialueiden rinnalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-09-21T18:28:52,2022-09-21T18:30:05,Tarkistettu,1.1
2022_97_670,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, en näe listalla enää muita nimiä kuin edustajat Kalmari ja Kankaanniemi. Jos ei enempää nimiä ilmesty, niin niiden jälkeen ministerin loppupuheenvuoro. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_671,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse kysyisin vielä tukipalveluista, jotka tehdään yhdessä kuntien kanssa. Nimittäin moni asia, sekä teknisen puolen palvelut että esimerkiksi ruokahuolto, on monissa kunnissa ollut yhtenäinen, ja nyt osa siitä menee hyvinvointialueelle ja osa sitten kunnan toiminnoiksi. Tiedän, että ministeri pohti näitä ratkaisuja, miten tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, ja haluaisinkin kuulla, ovatko ratkaisut valmiita. Ja samalla kysyn sitä, että kun monissa kunnissa on tehty erittäin hienoja päätöksiä kestävyyden näkökulmasta, esimerkiksi päätetty hankkia kotimaista ruokaa, niin miten nämä päätökset sitten tapahtuvat silloin, kun on tämmöisestä yhteisestä palvelusta kyse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-09-21T18:30:07,2022-09-21T18:31:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_672,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_673,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ja kun kunnan sosiaali- ja terveysmenot kasvavat tänä vuonna, niin sen kasvun aiheuttamat menolisäykset leikkaavat tulevien vuosien kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tämä on aika erikoinen tilanne. Ja nyt kun on ollut näitä kaikenlaisia sosiaali- ja terveysmenoja kasvattavia ongelmia, kunnissa ei tätä koeta ollenkaan oikeudenmukaisena. Kun totesitte muutoinkin, arvoisa ministeri, tuosta, että tulee muun muassa negatiivinen valtionosuus joillekin kunnille, niin missä vaiheessa valtionosuusjärjestelmä voidaan uudistaa ja on suunniteltu uudistettavaksi, ja onko myös verojärjestelmään tulossa uudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T18:31:08,2022-09-21T18:32:02,Tarkistettu,1.1
2022_97_674,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Paateron vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen tosiaan yleiskeskustelun puhujalistaan — tämä sinne työhuoneisiinkin tiedoksi. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_675,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Seuraavalle hallituskaudelle jää kyllä tämä kuntien rahoitusmallin uudistaminen, johon siis liittyy sekä verotuspuoli että tämä valtionosuuden puoli. Tällä hallituskaudella sitä ei kokonaan keretä käydä läpi. Pohjia on tehty.
Samaten tähän kysymykseen, minkälaisia näistä kuntien tulevaisuusskenaarioista otetaan käyttöön: pohjatyötä on tehty, mutta myöskin ne linjaukset... Kaikille kollegoille vain tiedoksi, että miettikää hallitusohjelmavalmisteluihin niitä, minkälaisella skenaariolla sitten halutaan eteenpäin. 
Tähän liittyy myöskin tämä kuntien yhteistyö tai kuntien yhdistyminen. Meillähän on yhä edelleen mallit, joilla kunnat voivat tehdä yhteistyötä, elikkä kuntayhtymät, jotkut tekevät yhtiöitä tai sitten niin, että esimerkiksi on yhteinen lautakunta, niin kuin pelastustoimen osalta on monissa ollut. Kuntien yhdistymiseen meillä on yhdistymisselvityksiin sekä yhdistymisiin tukea. Elikkä yhä edelleen, jos halutaan tehdä kuntayhdistymisiä, niitä voidaan tukea. Näitä malleja aivan varmasti tullaan tarvitsemaan esimerkiksi koulujen osalta. Kun meillä on noin sata semmoista kuntaa, jossa ei synny sitä pariakymmentä lasta, niin ei ole mitään järkeä, että jokainen kunta järjestää omia kouluja, vaan niitä sitten pitää ruveta miettimään, mitenkä niitä tehdään.
Tähän kysymykseen ukrainalaisten kotikuntakysymyksistä: Tässä juuri mainitsin, että DVV:lle lisätään rahoitusta, ja yksi peruste on siellä se, että nämä kotikuntakysymykset voidaan mahdollisimman ripeästi käsitellä siinä kohtaa, kun he itse ovat päättäneet, mikä on se kunta, mihin he haluaisivat asettua, mistä löytyy työpaikka ja missä on perheelle koulumahdollisuuksia ynnä muuta.
TEMin puolelta on tulossa kotouttamisesta lainsäädäntö, jossa muun muassa vahvennetaan sitä mahdollisuutta, että tänne muuttaneitten varhaiskasvatusoikeus paranee, mutta yhä edelleen vastuu kotouttamisesta on siellä kunnissa, elikkä kunnat vastaavat siitä. Tiedän, että monilla alueilla on myöskin tehty alueellisesti kotouttamissuunnitelmia ja ‑strategioita.
Yliopistosairaalarahoituksen osalta äsken jäi mainitsematta, että sehän ei ole tulossa siis ensi vuonna vaan vuodesta 24 eteenpäin, elikkä ensi vuoden rahoitus tehdään näillä muilla spekseillä eikä sitä vielä tarvitse huomioida.
Sitten tämä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kahden toimijan vastuulla, elikkä kuntien sekä hyvinvointialueiden, ja osittain sinne lakiin on kirjoitettu, miten sitä tulee tehdä, muun muassa yhteisiä terveyden edistämisen strategioita ja suunnitelmia, mutta kyllä iso vastuu on siellä alueella, koska erilaisilla alueilla niitä voidaan myöskin tehdä eri tavalla. Joillakin niitä on tehty nopeammin ja joillakin sitten ehkäpä hitaammin.
Samalla tavalla tämä kysymys Kalmarilta näistä tukipalveluista: kun tämän päivän keskusteluissa olen tätä käynyt läpi, niin on ollut ehkä valtiovarainministeriön virkakunnalle ja itselleni hieman kysymysmerkki, mitenhän nämä sujuvat, mutta itse asiassa ne ovat sujuneet varsin hyvin. Suurimmaksi osaksi kaikilla alueilla on päästy hyvään yhteistyöhön niin, että on perustettu yhteisiä toimintoja yhtiömuotoisena tai sitten ne järjestellään erikseen, mutta niistä ei ole tullut isoja ongelmia. Kiinteistönhoito, ruokahuolto ja tämmöiset kaikki palvelut ovat pääasiassa järjestyksessä kaikkien alueiden kohdalta.
Senaatin osalta unohdin myöskin sen sanoa, että meillähän sen selonteon yhteydessä käydään myöskin tätä energiakysymystä läpi, ja nyt siellä on erikseen laitettu työryhmä pohtimaan, mitenkä Senaatin — tai siis kaikkien julkisten kiinteistöjen, joita on siis tuhansia ja tuhansia — osalta voidaan energiaa säästää. Se on tämmöinen niin kuin ensimmäinen tavoite. Voidaan tehostaa toimintaa ja voidaan muuttaa sitä myöskin enemmän ympäristöystävälliseksi.
Taidan löytää täältä nyt suunnilleen kaikki kysymykset, mihinkä vastasin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-09-21T18:32:07,2022-09-21T18:36:26,Tarkistettu,1.1
2022_97_676,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin se ilmeisesti on, ja kiitokset ministerille. — Siirrytään tosiaan talousarvion yleiskeskusteluun. — Edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_677,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan perusasioihin, ruokaan, lämpöön ja energiaan. Keskusta on puolue, joka on aina halunnut turvata nämä tärkeät perusasiat suomalaisille, kivijalat, ja nyt keskustelussa yleisemminkin palataan näihin.
Meille vihreä siirtymä ei ole koskaan ollut autoilijoiden tai maatalouden tai metsäteollisuuden syyllistämistä, vaan meille se on aina ollut ratkaisuja, jotka ohjaavat pois ulkomaisesta fossiilitaloudesta kohti kotimaisia ratkaisuja. Oma auto on usein ainoa vaihtoehto liikkumiseen — ihmisten pitää päästä töihin ja harrastuksiin. Jokainen kotimaassa tuotettava, uusiutuva kilowatti on pois Venäjän tukemisesta ja avuksi Ukrainalle. Jokainen kattilaan heitetty klapi on osa huoltovarmuutta. Omakotitaloihin olisikin syytä vaatia tulisijaa huoltovarmuuden kannalta. EU:sta tuli esitys, että kaikissa rakennuksissa tulee olla aurinkovoimaa, mutta mielestäni Suomessa pitäisi huolehtia siitä, että meillä on tulisija. Puun kestävyydestä ei tule päättää Euroopassa niiden toimesta, jotka ovat omat metsänsä hävittäneet. Meidän tulee huolehtia niin omissa kuin Euroopan pöydissä, että puun ja turpeen käyttö mahdollistuu.
Perusratkaisuja energialle tulee olla riittävästi, eikä mitään muotoja tule sulkea pois. Samalla kun tuuli- ja aurinkovoima lisääntyvät, meidän tulee huolehtia siitä, että on säätövoimaa: joko paljolla sähköllä ja huonolla 30 prosentin hyötysuhteella tuotettua vetyä, valtavia akkuja, jotka vaativat paljon uutta kaivostoimintaa, tai ehkäpä vähiten ympäristöä rasittavaa vesivoimaa lisää. Olen pohtinut, pitäisikö meidän harkita uudelleen aiemmin torpattuja tekoaltaita ja myös pumppuvoimaloita, eli halvalla ylimääräisellä sähköllä pumpattaisiin vettä altaisiin ja tarvittaessa kalliin sähkön ja suuren tehontarpeen aikaan laskettaisiin vesi turbiinin läpi säätötehoksi tuuli- ja aurinkovoimalle.
Tänään käytiin hyvää keskustelua Fortumin merkityksestä. Se on yhtiö, joka on strategisesti tärkeä nimenomaan sen takia, että se on tuottanut Suomelle energiaa. Tällaisten strategisten yhtiöitten omistuspohjaa pitäisi miettiä jopa niin, että tulevissa hallitusneuvotteluissa sovittaisiin pitkän linjan strategia siitä, että näihin tämäntyyppisiin yhtiöihin täytyy olla määräysvalta. Ehkäpä pörssimuoto ei olekaan ihan oikea. Joka tapauksessa siellä on tehty järkyttäviä virheitä, ja kyllä samojen miesten, jotka ovat bonuksia aikanaan korjanneet, on nyt aika kantaa vastuu. En ymmärrä, miksi he palkintonsa ja paikkansa pitäisivät. Sähköpörssi, yleiset siirtoyhteydet ja suuryritysten valta aiheuttavat sen, että kansalta ryöstetään surutta. On hyvä, että tätä raakaa kapitalismia suitsitaan Euroopankin tasolla nyt.
Ruoan huoltovarmuus ei ole huolettanut niinkään muita puolueita ennen kriisiä. Nyt kun tarve suomalaiselle ruoalle on suurinta, ovat viljelijät taloudellisessa ahdingossa. On hyvä, että kriisipaketilla ja tulevalla CAP-ratkaisulla osaltaan tuetaan suomalaisen ruoantuotannon säilymistä. Markkinoiden on kuitenkin syytä toimia paremmin.
Mitä sitten kansalaiset? Heidän täytyy syödä ja lämmittää ja valaista kotinsa. Energiankäyttöä kyllä voidaan hillitä ja valmistaa ruokaa itse enemmän, että säästetään, mutta mielestäni on hienoa, että tämä hallitus on pystynyt tekemään toimia, joilla vaikeimman yli selvitään. Lapsiperheet saavat ylimääräisen lapsilisän. Kohtuuttoman suuriin sähkölaskuihin saa apua: sähkön alvia lasketaan, tuomme sähkövähennyksen ja tuemme pienituloisimpia sähkötuella. Kela-etuuksiin tuli ylimääräinen 3,5 prosentin korotus elokuusta alkaen, siis kansaneläke, takuueläke, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa nousivat. Polttoaineitten hinnannousu saatiin taitettua, ja hinta laski jakeluvelvoitteen alentamisen jälkeen. Etäisyydet Suomessa ovat pitkiä, ja selkosilla on pakko käyttää energiaa liikkumisiin. Siksi meidän on tulevaisuudessakin [Puhemies koputtaa] mietittävä uusia toimia, jos nämä eivät riitä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-09-21T18:36:50,2022-09-21T18:42:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_678,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiljunen Kimmo. Edustaja Kiljunen Kimmo poissa. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_679,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on joutunut tällä kaudella tekemään kriisibudjetin toisensa perään. Tämän hallituksen viimeistä budjettia leimaa Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi sekä varautuminen ukrainalaisten auttamiseen. Tällä hallituksen talousarvioesityksellä vastaamme Ukrainan sodasta ja inflaatiosta johtuviin vaikutuksiin, vahvistamme turvallisuutta, huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta sekä jatkamme satsauksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vihreään siirtymään. On selvää, että kriisin keskellä meidän on pystyttävä vastaamaan kansalaisten akuuttiin hätään. Siksi hallitus päätti pikavauhdilla keinoista, joilla loivennamme energiakriisin ja elinkustannusten nousun vaikutuksia erityisesti pienituloisille ja lapsiperheille. Tärkein keino sähkön hinnan voimakkaan nousun kompensoimiseen ihmisille on arvonlisäverokannan alentaminen 10 prosenttiin joulu—huhtikuun osalta. Tämän lisäksi valmistellaan erillinen sähkövähennys ja määräaikainen sähkötuki.
Vihreät korostivat neuvotteluissa, että avustustoimien tulisi kohdistua mahdollisimman tarkasti niitä eniten tarvitseville. Vaikka systeemimme ei kaikilta osin tähän taivu nopealla aikataululla, niin nähdäkseni kokonaisuus vastaa tarpeisiin kohtuullisen hyvin. Samalla, kun vastaamme akuuttiin hätään, meidän on ponnisteltava irti fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla päästöttömän energian investointeja sekä satsaamalla energiansäästöön ja energiatehokkuuteen. Kansalaisten energiaremontteja ja ‑investointeja helpottamaan valmistellaan energiaomavaraisuuslaina, jota vihreät ovat pitäneet esillä.
Ilmastokriisiä torjuva ja luontoa vahvistava talous mahdollistaa kestävää kasvua ja luo hyvinvointia. Luontokatoa, ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta on ratkottava entistäkin systemaattisemmin yhtenä kokonaisuutena. Se edellyttää siirtymistä viipymättä kiertotalouspohjaisiin ratkaisuihin neitseellisten luonnonvarojen ylikulutuksen sijaan. Eikä liikaa voi korostaa, että satsaukset puhtaaseen teknologiaan ja hiilineutraalisuuteen ovat myös suomalaisen talouden etu. Elinkeinoelämän viesti on selvä: Suomen tulee kiihdyttää vihreää siirtymää, ei kääntää siinä kelkkaansa. Tässä maailmanajassa energiaomavaraisuuden kasvattaminen lisää myös maamme vakautta ja turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Koronakriisi jätti jälkeensä hyvinvointi- ja oppimisvelkaa, joka on kurottava umpeen. Siksi meidän on pidettävä huoli kaupunkien ja kuntien elinvoimasta ja kyvystä tarjota laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta sekä hyvinvointia lisääviä kulttuuri- ja muita hyvinvointipalveluita. Hoitoalan kriisi on ratkaistava, jotta meillä riittää hoitohenkilökuntaa jatkossakin. Pääkaupunkiseudulla meillä on käsissämme myös varhaiskasvatuksen kriisi, kun päiväkodeista puuttuu henkilökuntaa ja vaihtuvuus on suurta. Myös kouluissa on resurssipulaa, joka näkyy liian vähänä henkilökuntana ja puuttuvina oppikirjoina. Naisvaltaisten julkisen sektorin alojen palkkaukseen ja työoloihin on löydettävä yhdessä kestäviä ratkaisuja. Kysymys on rahasta, mutta myös sen kohdentamisesta. Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia — jotta taloutta voidaan kohentaa ilman leikkauksia ihmisille tärkeistä palveluista — toimia työllisyyden parantamiseksi, työperäistä maahanmuuttoa sekä sosiaaliturvan uudistamista niin, että työnteko on aina kannattavaa.
On tärkeää, että tuemme myös Ukrainaa ja ukrainalaisia. Ukrainalle annetaan humanitaarista apua 30 miljoonalla eurolla, ja sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tueksi varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistetaan rahoitusta. Yhteistyö erityisesti suurten kaupunkien ja valtion välillä on välttämätöntä, jotta ukrainalaisten sotapakolaisten asuminen ja työllistyminen sekä lasten päiväkoti- ja koulupaikat saadaan järjestettyä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana joukkoliikenteestä. On todella tärkeää, että hallitus jatkaa koronan kurittaman joukkoliikenteen tukemista. Keinona on henkilöliikenteen kuljetusten arvonlisäveron poistaminen alkuvuoden ajaksi. Suora tuki joukkoliikenteelle olisi ollut toivotumpi keino, ja nyt pitääkin varmistaa, että tämä alvialennus pystytään toimeenpanemaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Arvonlisäveron määräaikaisella poistolla on tarkoitus vähentää painetta korottaa lipun hintoja ja karsia palveluista ja tukea näin joukkoliikenteen käyttäjiä. Joukkoliikenteen tuki ylläpitää joukkoliikenteen houkuttelevuutta yli vaikeiden korona-aikojen ja ohjaa ihmisiä kestävämpään liikkumiseen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-21T18:42:34,2022-09-21T18:47:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_680,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja ledamot Löfström, Löfström borta. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_681,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoroni keskittyy nyt liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan, johonka nyt budjetissa ehdotetaan 3,34 miljardin euron määrärahoja ensi vuodelle. Tästähän valtaosa, tämä noin 1,3 miljardia euroa, nyt kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon. Budjettikeskustelun alkupäivinä käytiin voimakastakin keskustelua siitä, että tien pitäminen ja tienhoito olisi unohdettu. Tämähän ei pidä paikkaansa: 300 miljoonan euron tasokorotus perusväylänpitoon — se näkyy tuolla tiestön suunnalla.
Eritoten kaikista paras tilannehan oli vuonna 2020, kun korona alkoi ja bitumin hinta oli melko alhaalla. Silloin hallitus teki ansiokasta suhdannepolitiikkaa. Kun bitumin hinta oli alhaalla, niin lisätalousarvioon lisättiin rahoitusta niin, että asvalttia vedettiin se vähän yli 4 000 kilometriä tähän maahan. Harmillisesti tänä vuonna, 2022, päällystykset ovat romahtaneet johtuen kustannusten noususta bitumin osalta. Kilometreissä nyt tämä on tarkoittanut laskua sieltä 4 000 kilometristä vähän reiluun 2 000 kilometriin, ja syynähän on Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota. Bitumihan on tullut aiemmin Venäjältä, ja tähän bitumiin ja sen saatavuuteen kyllä pitää tulevaisuudessa miettiä ratkaisuja, että saadaan hyvin päällystettyä myös tulevaisuudessa meidän teitä.
Haluan myös tähän tienpitoon nostaa tärkeän kohdan, yksityistienpidon määrärahat. Ne ovat olleet 30 miljoonaa euroa vuonna 2021, ja 20 miljoonaa euroa vuonna 2020. Täytyy nyt muistuttaa siitä, että on myös ollut hallituskausia, jolloin yksityistierahat ovat olleet lähes nollassa, ja onneksi Suomen Keskustan ansiosta nyt on korkeat tasot yksityistieavustuksissa.
Mutta mennään, puhemies, teiltä ilmaan: Minun mielestäni, kun liikenneinfrasta puhutaan, niin liian usein unohdetaan ilmailu ja se, että lentokenttiin tulisi panostaa enemmän. Toivon, että se olisi vahvemmin budjetissa seuraavissa hallitusohjelmissa — nimittäin tämä vuosittainen valtion ylläpito on ollut noin 900 000 euroa. Vertailun vuoksi Ruotsissa esimerkiksi lentoasemayhtiö Swedavia investoi kymmeneen lentokenttäänsä 4,2 miljardia euroa vuosien 2016–2025 aikana. Puhemies, olen siitä tyytyväinen, että edustaja Könttä nosti aiemmin tämän lentoliikenteen omassa puheenvuorossaan esille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T18:47:40,2022-09-21T18:51:00,Tarkistettu,1.1
2022_97_682,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin teki. — Ja nyt edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_683,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ensi vuoden budjetti, vuodelle 23, on tämän viikon käsittelyn aiheena. Ja jos lähtee perkaamaan tätä vaalikautta ensinnäkin alusta, niin mietitään niistä lähtökohdista, joilla taloudellisesti lähdettiin tähän vaalikauteen. Pohjat Sipilän hallitukselta olivat hyvät. Me olimme taloutta saaneet parannettua viime kaudella voimakkaasti: työllisyys nousuun, yritykset luottivat vahvasti tulevaisuuteen, investoivat, ja itse asiassa saatiin valtion velkamäärä myöskin vaalikauden lopussa taittumaan, ja siitä oli selkeä suunnitelma eteenpäin. 
Oli tavallaan hyvät lähtökohdat lähteä tähän vaalikauteen mukaan. [Toimi Kankaanniemi: Se oli silloin, entäs nyt?] Ja tietysti työllisyystavoite, talouskasvun tavoite, nämä kaikki asetettiin hallitusohjelmassa, ja niitä kohti lähdettiin menemään. Ja itse asiassa, jos työllisyysastetta katsotaan tällä hetkellä, niin se on suunnitelmien mukaan edennytkin.
Paljon on kuitenkin myrskyä ollut tällä vaalikaudella, mikä lähti tietysti siitä, että koronapandemia iski päälle, ja kun koronapandemia iski päälle, jouduttiin tekemään erittäin voimakkaita elvytystoimia. Monien yritysten toimintaa jouduttiin rajoittamaan sillä lainsäädännöllä, joka täällä tehtiin pandemian vuoksi. Kansalaiset joutuivat toimimaan eri tavalla kuin mihin oltiin totuttu. Tuli hyvin paljon rajoituksia siihen, kuinka pystyttiin kokoontumaan. Esimerkiksi tapahtuma-ala oli hyvin suurissa vaikeuksissa. Nämä kaikki vaativat rahaa hyvinkin paljon siihen, että pystyttiin pääsemään pahimman yli ja vältyttiin turhilta konkursseilta. 
Sen lisäksi elvyttäviä hankkeita tuli erittäin merkittävä määrä, erilaisia tiehankkeita, vastaavia eri puolille Suomea, ja näitten elvyttävien hankkeiden osalta nimenomaan haluttiin työtä ja toimeentuloa, ja nämä työt ovat tietysti lähteneet jo käyntiin. 
Mutta euroja näihin on tietysti palanut aika paljon, ja kun tästä velkaantumisesta on paljon puhuttu täälläkin, niin aika moni näistä päätöksistä on niitä, jotka yksimielisesti tässäkin salissa hyväksyttiin.
No, sitten kun pandemia juuri ja juuri alkoi liudentumaan, tuli sota päälle, Venäjän raakalaismainen sota Ukrainassa, hyökkäyssota sinne, ja ollaan taas oltu uuden edessä. Osittainen liikekannallepano on tänään Venäjällä tapahtunut, ei merkkejä siitä, että tämä tilanne tulisi lientymään tai muuttumaan Ukrainassa kovinkaan lyhyellä aikavälillä. Kaikki se uhittelu, mitä ollaan nyt tänäänkin kuultu Venäjän suunnalta, ynnä muuta — nämä eivät ole luottamusta herättäviä asioita. Sen takia tässä budjetissa panostetaan niihin perusasioihin, elintärkeisiin asioihin: huoltovarmuuteen, turvallisuuteen, maanpuolustukseen, joka viime vuoden tasoon nähden on noin yksi miljardi euroa enemmän kuin mitä tänä vuonna. 
On tehty viime vuonna merkittävät päätökset HX-hankkeesta eli Hornetien seuraajasta. On tehty sitä ennen päätökset laivueesta eli Merivoimien kalustosta. 
Tässä budjetissa satsataan erittäin paljon kertausharjoituksiin. 10 000:lla kertausharjoitusmäärä nousee, vapaaehtoinen maanpuolustus. Olen itse toiminut vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön, Reserviläisliiton puheenjohtajana, ja silloin ei ollut niin, että olisi ollut budjetissa rahat, vaan piti aina käydä näitten jakovarojen kautta, mitä haluttiin lisää tukea ja ylipäätään keskustelua siitä, mutta tässä budjetissa huolehditaan siitä, että vapaaehtoinen maanpuolustus saa myöskin euronsa. 
Suomi on siis varautunut turvallisuuteen, ja tämä on erittäin, erittäin keskeinen asia, ja olen siitä hyvilläni tämän budjetin osalta. 
Herra puhemies! Lyhyesti kahdesta asiasta: 
Alkutuotannosta ensiksikin: Suomalaisen maatalouden keskeisin tehtävä on tuottaa ruokaa suomalaisille. Tämä on se ydintehtävä, ja siitä on pidettävä kiinni. Kannattavuus on ollut erittäin suurien vaikeuksien edessä, ja sitä on tämä sota entisestään pahentanut. Tähän tietysti on toimenpiteitä, mutta lisää on tehtävä huomattavan paljon.
Sitten haluan sanoa tiestön kunnosta vain sen verran, että on hyvä, että tämä budjetti pitää sisällään muun muassa tämän Suupohjan radan rahoituksen ensi vuodelle, että siitä päästään yli. Siellähän on nyt iso metsäteollisuuden investointi, ja tämän investoinnin myötä on varmasti lisää myönteistä tulevaisuutta myöskin tälle radalle tulossa. 
Herra puhemies! Nämä tässä vaiheessa budjetin 2023, talousarvion, lähetekeskusteluun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T18:51:06,2022-09-21T18:56:23,Tarkistettu,1.1
2022_97_684,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_685,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vuosi ja Venäjän toiminta ovat osoittaneet, että sotilaallinen voimankäyttö ja etupiiriajattelu eivät ole maailmasta kadonneet. Turvallisuusympäristön muutos Euroopassa on historiallinen, ja kiitänkin hallitusta siitä, että se on reagoinut tähän voimakkaasti. Suomi on liittymisprosessissa puolustusliitto Natoon, mutta sitäkin tärkeämpänä Suomi on huolehtinut ja huolehtii omasta maanpuolustuksestaan. Suomi on toiminut oikein säilyttäessään ja vahvistaessaan omia Puolustusvoimiaan jopa pitkän rauhan ajan vallitessa.
Suomen ulkoisen turvallisuuden turvaamiseksi puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään 6,1 miljardin euron määrärahaa. Se on noin miljardi enemmän kuin edellisessä, vuoden 2022 talousarviossa.
Sotilaallisen maanpuolustuksen alla tärkeänä kirjauksena on, että kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrän nostoa jatketaan noin 10 000 reserviläisellä nykyisestä noin 19 000 reserviläisen tasosta. Tarpeeksi suuren koulutetun ja maanpuolustustahtoisen reservin ylläpitäminen on kansallisen maanpuolustuksemme selkäranka. Päätös on merkittävä ja omiaan vahvistamaan suomalaista puolustuskykyä. Se tarkoittaa, että sodanajan 280 000 henkilön vahvuudesta runsaat kymmenen prosenttia osallistuu kertausharjoituksiin vuosittain.
Reservin kertausharjoitusten lisäksi tarvitaan mahdollisuuksia myös omaehtoiseen harjoitteluun. Hallitusta käy kiittäminen niin rahoituksesta kuin uudesta vapaaehtoisen maanpuolustuksen laista, joka mahdollistaa Puolustusvoimien aseiden ja materiaalin käytön Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaallisia valmiuksia palvelevassa koulutuksessa. 
Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään runsaan 1,5 miljardin euron määrärahaa, joka on noin puolet enemmän kuin viime vuoden talousarviossa. Materiaalinen kehittäminen perustuu Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä rakennettaviin suorituskykyihin. Kehittämisohjelmiin lukeutuu logistiikan, tiedustelun, maa‑, meri- ja ilmatoiminnan sekä näiden yhteensovittamisen tukemista, jotka ovat kaikki osoittaneet merkityksensä paraikaa käytävässä Ukrainan sodassa.
Suomi on myöntänyt lahjoituksia Ukrainaan, niin puolustustarvikkeita kuin siviiliapuakin. Avun antaminen on perusteltua. Ukrainalaiset eivät sodi ainoastaan kansallisen itsenäisyytensä puolesta, vaan myös laajemminkin Euroopan vakauden puolustajana.
Arvoisa puhemies! Yksi suuri Puolustusvoimia rasittanut tekijä jo tämän vaalikauden alussa olivat vuosi vuodelta kohonneet kiinteistökustannukset, jotka uhkasivat jo varsinaisen toiminnan rahoitusta. Vastaukseksi hillitsemään näitä kuluja perustettiin Puolustuskiinteistöt Senaatti-kiinteistöjen tytärliikelaitokseksi. Sen myötä Puolustushallinnon rakennuslaitos lakkautettiin ja sen toiminta siirtyi Puolustuskiinteistöille.
Arvoisa puhemies! Suomen suuret materiaalihankinnat HX ja Laivue 2020 edistyvät omalla aikataulullaan. Kyse on historiallisen suurista hankkeista, joiden merkitys Suomen puolustuskykyyn on valtava. Suurten hankkeiden lisäksi Puolustusvoimissa tehdään jatkuvaa kehittämistä ja pienemmän kokoluokan hankintoja.
Sen lisäksi, että Suomi on vuosikymmeniä tehnyt puolustusyhteistyötä ja ‑hankintoja kansainvälisesti, on Suomi parhaillaan Nato-liittymisprosessissa. Kansainvälinen yhteistyö tulee laajenemaan ja lisääntymään ja tiivistymään, jos ja kun Suomi hyväksytään Nato-jäseneksi. Talousarvioesityksessä ei ymmärrettävästi voida arvioida kansainvälistä ulottuvuutta tarkemmin ennen kuin Nato-jäsenyys on varmaa. Siksi esitys toteaakin vain lyhyesti, että puolustuksen yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta toimeenpannaan asteittain jäsenyyden astuttua voimaan. Haasteena tulevaisuudelle näenkin, mitä kansainvälinen yhteistyö tulee pitämään sisällään. Se ei koskaan korvaa omaa kansallista maanpuolustusta, mutta parhaimmillaan se tukee ja täydentää sitä. Nyt esitetyillä vankoilla puolustuksen määrärahoilla on hyvä jatkaa luottavaisena tulevaisuuteen niin itsenäisenä toimijana kuin myös vahvana Nato-jäsenenä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-21T18:56:29,2022-09-21T19:01:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_686,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_687,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin budjetti pitää sisällään leipää, lämpöä ja liikennettä — ainakin tässä puheenvuorossa näihin keskityn.
Todellakin tänään saimme kuulla maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan selonteon, ja mielestäni siinä ministeri Kurvinen on tehnyt erinomaista työtä meidän CAP-uudistuksen puitteissa ja monessa muussakin tuohon EU:hun suuntautuvassa asiassa. Hyvä paketti tuli viime keväänä rakennettua, tämä 300 miljoonan paketti maatalouden ahdinkoon. Ja samalla tällä paketilla olisi tarkoitus, että myös sitten markkinat lähtisivät mukaan korjaamaan tätä maatalouden ahdinkoa omalta osaltaan. Se ei ehkä ole täysin toteutunut, ja siinä mielessä vielä täältä ministerin laatikosta löytyy myös markkinalainsäädäntöön sitten uusia keinoja. Toivon kyllä kovastikin, että myös markkinat, jotka tahkoavat tällä hetkellä kaupan puolellakin kovia voittoja ja myös yhtä lailla lannoiteteollisuuden puolella kovia voittoja, huomioisivat tämän meidän maatalouden ahdingon.
Todellakin maatalouden tarkoitus on tuoda leipää pöytään kaikille meille suomalaisille, kotimaista ruokaa. Meillä on hyvin korkea omavaraisuusaste tällä hetkellä tämän ruuan puolesta, ja toivottavasti se myös säilyy ja meidän yrittäjät jaksavat. Tässä keltaisessa kirjassa on panostus myös tähän Välitä viljelijästä -hankkeeseen. Tämä henkinen jaksaminen on erittäin tärkeää ja varsinkin nuorilla viljelijöillä ja juurikin tilaa laajentaneilla viljelijöillä, että se tulevaisuuden näkymä ja toivo säilyvät myös tämän oman yritystoiminnan ympärillä.
Metsän osalta olen kyllä huolissani tästä EU:lta tulevasta suuntauksesta. Ja kuten myös ministerikin on ollut aktiivinen tässäkin suhteessa, meillä on noin kymmenen erilaista metsätalouteen tulevaa uhkaa EU:n suunnasta. Ja ainakin viimeksi kun oli tämä äänestys siitä, onko puu uusiutuvaa polttomateriaalia vai ei ja minkä suuntaista se on, niin kyllä hävettää katsoa suomalaisia meppejä, jotka tässä painoivat nappia, että puu ei ole siinä mielessä uusiutuvaa. Kyllä pitäisi katsoa myös oman maan ja oman vihreän kullan, oman elinkeinon etua. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Olen kestävän metsänkasvatuksen kannalla, olen kestävän talouden kannalla, mutta siinä on aina kolme tukijalkaa, siinä on sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen tukijalka, ja näitä pitäisi tasapainoisesti kehittää. Tässä nyt mennään niin sanotusti vain ekologinen jalka edellä. Tässä suomalaisessa keskustelussa minua kanssa hieman hämää se, että aina kun puhutaan luonnon asiaa, ilmastoasioista, niin siellä on ilmastopaneelin puheenjohtaja tai sitten luontopaneelin puheenjohtaja kertomassa meille totuuksia. Ministeri Kurvinen on ollut aktiivinen, ja teon alla on metsä- ja biotalouspaneeli. Tämä tulisi tasapainottamaan tätä meidän omaa yhteiskunnallista keskusteluamme, mutta toivon, että sillä saadaan myös EU:n suuntaan vahvaa otetta.
Energia-asioista on kerrottu jo aiemminkin täällä. Tämä sähkömarkkinan kymmenen miljardin valtiontakaus antoi markkinoille vakautta. Ja tässä budjetissa olevat sähkön kotitalouksiin liittyvät tuet ja alvin alennukset ovat todella mainiot sinne kotitalouksiin, ja toivottavasti myös sähkömarkkina näistä rauhoittuu.
Liikenteen osalta olen tietenkin Pirkanmaan kansanedustajana huolissani Kolmostiestä ja Ysitiestä ja meidän pääradasta, kuinka ne tulevat toteutumaan. Onneksi päärataan tässä nyt on 430 miljoonaa euroa laitettu lisää rahoitusta, ja toivottavasti sillä saadaan päärata vetämään. Näen, että päärata on tästä Tampereelta ylöspäin, myös Seinäjoelta Ouluun asti, ja sitä tulisi edelleen vahvasti kehittää.
Tässä budjetissa on yksityistierahoitukseen 23 miljoonaa euroa plus sitten vielä 10 miljoonaa euroa tähän huoltovarmuuteen ja puukuljetuksiin. Ja tämä mahdollisuus lähteä näitä yksityisteitä kunnostamaan täytyisi saada nyt markkinoitua hyvin ely-keskusten kautta näille yksityisteiden- ja metsänomistajille.
Erinomainen asia tässä budjetissa on myös laajakaistarahoitus, joka on 16,9 miljoonaa. Se on 1,9 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Se on todella tärkeää, kun mietitään meidän maaseudun yhteyksiä, maaseudun yrittäjyyttä ja sitä kaikkea aktiivitoimintaa, mitä siellä on. Mutta tässä on myös se toinen asia, tämä etätyön tekeminen, ja olen aina ollut huolissani tästä junakuuluvuudesta. Kun tehdään töitä tuossa junassa, niin aina ne yhteydet pätkivät eivätkä toimi. Toivottavasti osa tästä saadaan myös siihen, että meidän työmatkoilla nämä meidän yhteydet toimivat.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-21T19:01:47,2022-09-21T19:07:04,Tarkistettu,1.1
2022_97_688,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_689,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! [Joonas Könttä: Ei ole yhtään naista!] Meillä on käsittelyssä talousarvio vuodelle 23. Itse kuitenkin aion omassa puheenvuorossani kurkottaa hieman vielä pidemmälle tulevaisuuteen ja haluan kertoa näkemyksiäni, jotka liittyvät puolustusministeriön hallinnonalaan, sisäministeriön hallinnonalaan, ympäristöministeriön hallinnonalaan ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Edustaja Kettunen tuolla varmasti myhäilee, että se Mäenpää aikoo puhua taas lyijystä, ja aion puhua lyijystä. Olen puhunut siitä täällä eduskunnassa ja olen puhunut siitä Viron suuntaan ja Saksan suuntaan ja Ranskan suuntaankin oikein kunnolla.
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin kemikaalivirasto julkaisi 3. helmikuuta 2021 uuden ehdotuksensa komissiolle lyijystä valmistettujen luotien, haulien ja kalastuspainojen käytön rajoittamiseksi. Lopullinen päätös ja äänestysaikataulu asian suhteen ovat vielä avoimia, mutta alustavan aikataulun mukaan kemikaaliviraston riskinarviokomitea RAC ja sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea SEAC kertovat yhteisen kantansa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän jälkeen ovat vuorossa komission ja jäsenvaltioiden keskustelut mahdollisine äänestyksineen.
EU:ssa on jo vuosia mietitty rajoituksia lyijyn käyttöön, ja tarkoituksena on vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin, mutta samalla ollaan luomassa suuria haasteita etenkin ampumaharrastukselle, ja uudemmassa Euroopan unionin esityksessä halutaan rajoittaa aiempien, jo hyväksyttyjen toimien lisäksi myös lyijystä valmistettuja luoteja ja hauleja ja kalastuspainoja. Koska Suomessa on Euroopan unionin muista maista poiketen reserviläisarmeija, tämä koskee erityisesti Suomen reserviläisiä.
Muun muassa Suomen Metsästäjäliiton mukaan Euroopan kemikaaliviraston julkaiseman lyijynrajoitusesityksen hyväksyminen sellaisenaan tarkoittaisi takapakkia ampumaratojen ympäristönsuojelutyössä Suomessa ja vaarantaisi merkittävällä tavalla ampumaharrastuksen. [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa!] Suomen eduskunnan puolustusvaliokunta taas antoi toukokuussa 2022 yksimielisen lausunnon: ”On tärkeää varmistaa, että mahdollinen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei heikennä reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja harjoitustoimintaa.”
Suomen perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Asevelvollisuus koskee 18—60-vuotiaita miehiä, ja myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina palvelukseen. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset saavat korkeatasoisen sotilaskoulutuksen, ja varusmiespalveluksen suorittanut kuuluu Puolustusvoimien reserviin. Miehistö on reservissä 50-vuotiaaksi asti, ja kertausharjoituksia reservissä on korkeintaan 80 tai 150 päivää. Upseerit ja aliupseerit ovat reservissä 60-vuotiaaksi asti, ja kertausharjoituksia on korkeintaan 200 päivää. Jokainen 18—60-vuotias kuuluu varareserviin. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista. Puolustusvoimien sodanajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.
Kymmenettuhannet reserviläiset kuuluvat reserviläisyhdistyksiin. Esimerkiksi yli 40 000 jäsenen Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustuksen tukena oleva vapaaehtoisjärjestö. Liiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten niin sanottua kenttäkelpoisuutta. Yksi sen yleisimmistä toimintamuodoista on ammunta.
Pelkästään keskeiset reserviläisliitot järjestävät vuosittain yli 30 000 ase- ja ampumakoulutustapahtumaa, joissa ammutaan vuosittain reilut yhdeksän miljoonaa laukausta noin 200 000 osallistujan toimesta. Ase- ja ampumakoulutukseen liittyen lyijykielto olisi suoranainen alasajo suorituskyvylle. [Puhemies koputtaa] Mikäli lyijy korvataan muulla materiaalilla, patruunoiden hinta nousee moninkertaiseksi. Tämän vuoksi vaarantuu myös sodanajan varalle tehtävien patruunoiden valmistus heikentäen koko Euroopan huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Luulin, että on seitsemän minuutin puheenvuoro, voinko jatkaa? 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Näissä suositus on tämä viisi minuuttia, mutta siellä on tilaa sitten vielä listalla.] Olisiko mahdollista nyt jatkaa?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Mielellään ei, kun tässä on ihmisiä jonossa ja muutkin odottavat vuoroaan. Mielellään ei.] Selvä, minä pidän sitten viimeisenä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T19:07:08,2022-09-21T19:12:49,Tarkistettu,1.1
2022_97_690,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Se sopii oikein hyvin. — Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_691,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopassa eletään vaarallisinta aikaa sitten toisen maailmansodan. Rajanaapurimme Venäjä on tänään päättänyt käynnistää osittaisen liikekannallepanon. Putinin ilmoituksesta ei aiheudu Suomelle kuitenkaan välitöntä vaaraa. Rajoillamme on rauhallista, ja turvallisuusviranomaisemme ovat valveilla. Puolustusvoimat ovat tähän varautuneet.
Uutiset ovat kuitenkin huolestuttavia, ja ymmärrän, että ne huolettavat suomalaisia. On ollut viisasta ja kaukonäköistä, että Nato-ratkaisun lisäksi teemme myös budjetissa mittavia panostuksia Suomen puolustukseen, raja- ja muuhun sisäiseen turvallisuuteen sekä maamme ruoka- ja energiaomavaraisuuden parantamiseen. Suomen puolustus tulee pitää kunnossa myös puolustusliiton jäsenenä. Turvallisuudesta ei pidä tinkiä, vaikka talouden kuntoon laittaminen odottaa meitä tulevina vuosina. Huolenpito suomalaisten ja Suomen turvallisuudesta on tärkeintä.
Viime päivinä on puhuttu paljon venäläisten turistiviisumeista. Suomalaisten turhautuminen on hyvin ymmärrettävää. Venäläisten turistiviisumien myöntäminen pitää saada loppumaan. Siihen tulee löytää laillisesti kestävät ratkaisut.
Arvoisa puhemies! Talvesta asti olemme seuranneet Ukrainan taistelua olemassaolostaan. Ukrainalaiset ovat puolustaneet maataan mittaamattomin uhrauksin. Venäjä suorittaa Ukrainassa kansanmurhaa. Uusia hirvittäviä raakuuksia paljastuu koko ajan. Länsi on seissyt Ukrainan tukena, ja Ukraina on saanut sodassa Venäjää yllättänyttä menestystä. Nyt, presidentti Niinistön sanoin, Putin on laittanut ”all in”. Meidän on varauduttava kaikkeen.
Arvoisa puhemies! Venäjä ilmoitti tänään liikekannallepanostaan. Tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että Venäjä julistaa virallisesti sodan Ukrainalle. Venäjän hyökkäys ja ydinaseilla pelottelu osoittavat, miten viisasta on ollut ylläpitää vahvaa omaa puolustusta. Pitkäjänteinen varautuminen on ollut viisasta. On perusteltua, että Suomen sodanajan joukkojen vahvuus pidetään 280 000:ssa.
Suomella on vahvat puolustusvoimat. Suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiinsa, kuten ministeri Kaikkonen sanoi tänään. Nato-jäsenyyden seurauksena turvallisuutemme lisääntyy vielä nykyisestä, kun liitymme asteittain kiinteäksi osaksi läntistä puolustusliittoumaa. Suomi on kokoonsa nähden sotilaallisesti erittäin vahva.
Arvoisa puhemies! Puolustuksemme tukipilareita ovat edelleen yleinen asevelvollisuus, hyvin koulutettu ja säännöllisesti harjoitteleva reservi, koko maan puolustaminen, korkea maanpuolustustahto ja kansallinen yhtenäisyys. Näihin kaikkiin meidän tulee panostaa. Suomen puolustukseen satsataan ensi vuonna ministeri Kaikkosen johdolla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Koko puolustushallinnon määräraha on 6,1 miljardia euroa. Toimintaa kehitetään niin maalla, merellä kuin ilmassa.
Varusmiespalvelusta on syytä kehittää työryhmän ehdotusten pohjalta. Kutsunnat on hyvä laajentaa koko ikäluokalle. Kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää nostetaan 10 000:lla. Ensi vuonna melkein 30 000 reserviläistä pääsee kertaamaan. Muutos on merkittävä. Paikallisjoukkoja kehittämällä reserviläisten osaaminen ja paikallistuntemus saadaan entistä paremmin käyttöön. Reserviläisiä kouluttavat myös vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt. Niiden toiminta on isänmaamme kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeää. Järjestöt saavat suuremman rahoituksen. Tälle on aito tarve.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-21T19:12:55,2022-09-21T19:18:09,Tarkistettu,1.1
2022_97_692,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_693,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen käytin muutaman puheenvuoron, ja yhdessä niistä pohdin mustia joutsenia, kielikuvia siitä, minkälaisia uhkia saattaa olla elämässä ja tässä tapauksessa Suomen kansan yllä. Niihin emme voi kovin konkreettisesti varautua etukäteen, koska ne voivat olla hyvin monenlaisia, niin kuin olemme kokeneet yllättäen tulleen koronapandemian ja sitten tämän Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen naapurimaahansa ja siitä seuranneet energia- ja monet muut ongelmat, mitä meillä nyt on käsillä. Mutta kun eilen tätä pohdin, niin en osannut kuvitella, että tänään jo voimme todeta, että on tapahtunut mustien joutsenten ilmestyminen. Tämä Fortum-Uniper-tapaus on osaltaan sellainen. Oli tietysti arvattavissa ja nähtävissä, että se laukeaa jossakin vaiheessa, ja nyt se todella ikävällä ja hyvin raskaalla tavalla kaatuu suomalaisten syliin. Menetykset ovat monien miljardien luokkaa. — Siitä en tässä yhteydessä sen enempää.
Mutta tämä toinen tämän päivän suuri uutinen, murheellinen uutinen, on tämä Venäjältä tullut uutinen osittaisesta liikekannallepanosta. Mitä siitä seuraa, sitä emme tiedä ja sitä on hieman vaikea arvioida. Hieman vastaavanlainen tilanne oli 31 vuotta sitten, kun Moskovassa oli vallankaappausyritys ja Neuvostoliitto oli hajoamassa. Silloin pelättiin ja arvioitiin, että itärajan yli voi tulla ihmisiä 50 000 tai 500 000 tai jopa enemmän, jos silloisessa Neuvostoliitossa tapahtuu väkivaltaisuuksia ja valta siirtyy sellaisille voimille, jotka eivät käytä sitä oikealla tavalla. No silloin selvittiin siitä varautumalla tällaiseen tilanteeseen, ja pelottelematta sen enempää tällä hetkellä on syytä todeta, että meillä pitää olla varautuminen myös nyt tällaisiinkin tapahtumiin.
Kaikkein tärkeintä on nyt se, että raja pannaan kiinni. — Täytyy vaihtaa paikkaa. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Muuten tulee aikaraja kiinni. Täällä saa puhua viiteen minuuttiin saakka.] Arvoisa puhemies! Todellakin tärkeintä on, että raja pannaan nyt kiinni. Suomi liittyi Euroopan unioniin ja aikanaan Schengen-sopimukseen siksi, että ne tarjoavat meille rauhaa ja turvallisuutta, mutta jos ne tänä päivänä ovat itärajan kiinnipanemisen este, kieltävät sen ja uhkaavat Suomea rangaistuksilla, jos rajamme panemme kiinni, niin voimme todeta, että EU ja Schengen-sopimus eivät ole Suomen turvan takuita vaan Suomen turvallisuuden riskitekijöitä. Vetoankin voimakkaasti hallitukseen: tehkää nopeasti ne toimenpiteet, joilla itäraja suljetaan ja näin estetään ne mahdollisuudet, jotka siellä nyt ovat rajan ylittämiseen. Tämä on välttämätöntä.
Arvoisa puhemies! Tässä budjettikeskustelussa on käyty monenlaisista asioista keskustelua. Henkilökohtaisesti nostan nyt kyllä esille tämän vihreän siirtymän, joka on tälle hallitukselle tällainen uskonkappale, [Tuomas Kettunen: Biotallous!] joka yli kaiken järjellisyyden vie asioita eteenpäin ja joka on meille suorastaan maatalouden, maaseudun ja metsätalouden uhka tänä päivänä. Miksi ihmeessä [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Puhemies koputtaa] tällaista ilmastopolitiikkaa... 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Kankaanniemellä puheenvuoro. ] ...pitää harjoittaa, joka aiheuttaa Brysselin kautta meille vain ongelmia?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-21T19:18:14,2022-09-21T19:23:19,Tarkistettu,1.1
2022_97_694,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Pitko, edustaja Pitko on poissa. Edustaja Koskela, edustaja Koskela myöskin poissa. — Edustaja Kivisaari on paikalla.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_695,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puheeni ehkä enin kärki koskettaa erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa.
Suomi on moderni hyvinvointivaltio. Olemme jo pitkään sijoittuneet kärkipäähän hyvinvointia ja elämänlaatua kuvaavissa vertailuissa. Valmiita emme kuitenkaan ole. Kaikilla ei todellakaan mene hyvin, ja ongelmilla on valitettavakin tapa kasaantua. Yhteiskuntaa on tietenkin vietävä eteenpäin, ja kaikki on pidettävä kehityksessä mukana. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että myös takapakkia voidaan hetkellisesti joutua ottamaan. Kriisit ja muutokset koettelevat erityisesti niitä, joilla ei ole myöskään taloudellisia puskureita pahan päivän varalle. Pienetkin parannukset vaikuttavat paljon, kun ne osuvat tiukkaan, hankalaan tilanteeseen.
Puhemies! Maailmantalous on monella tavalla sekaisin, ja valtio velkaantuu vauhdilla. Meillä on ollut tietoinen valinta, että velkaantumisesta huolimatta tuemme vaikeuksissa olevia. Jatkamme myös Sipilän hallituksen aloittamaa linjaa ja nostamme pienempiä etuuksia. Panostamme siis tulevaisuuteen ja yritämme minimoida nykyisten kriisien jättämän jäljen. Erityisesti lasten ja lapsiperheiden tilannetta pyritään helpottamaan monin keinoin. Esimerkiksi joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä helpottaa lapsiperheiden taloudellista tilannetta kohoavien kustannusten keskellä. Ylimääräinen lapsilisä ei leikkaa toimeentulotukea. Myös lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan. Samoin nostetaan työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen lapsi- ja huoltajakorotuksia. Nämä ovat osoituksena siis siitä, että olemme pienempien puolella.
Puhemies! Sähkön arvonlisäveron alentaminen, ruoka- ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen ja edellä mainitut teot lapsiperheiden hyväksi myös kuormittavat valtiontaloutta. Nämä ovat kuitenkin tekoja tulevaisuuden puolesta ja osoitus uskosta myös parempaan huomiseen. Hyvä taloudenpito mahdollistaa kansalaisten tukemisen siis kriisien keskellä.
Puhemies! Hyvä taloudenpito tarkoittaa kuitenkin myös säästeliäisyyttä ja puskureiden kasvattamista parempina aikoina. Näitä parempia aikoja todellakin jo tarvitsemme.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-21T19:23:31,2022-09-21T19:26:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_696,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_697,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sanna Marinin hallitus haluaa vahvistaa vastuullisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakykyä vuoden alussa aloittavilla hyvinvointialueilla. Sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ja toteutetaan monenlaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan sote-henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta. 
Hallitus haluaa lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta noin 275 miljoonalla eurolla tähän kuluvaan vuoteen nähden. Suurimmat kohdennukset hyvinvointialueille osoitetussa rahoituksessa jakaantuvat uudistuksiin, joita on tehty ikääntyneiden kotihoitoon, hoitotakuun toteuttamiseen, vammaispalvelujen kokonaisuudistukseen, mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevaan lainsäädäntöön sekä sosiaaliseen luototukseen. 
Rahaa osoitetaan myös jo aiemmin päätettyihin uudistuksiin, joiden voimaantulo laajenee vuoden 2023 aikana. Näitä ovat vanhuspalvelujen henkilöstömitoitus, lastensuojelun jälkihuollon laajennus sekä lastensuojelun henkilöstömitoituksen vahvistaminen. Lisäksi vammaispalvelulain uudistus vaatii muuta lisähenkilöstöä noin 200 henkilötyövuotta. Nämä kaikki eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. 
Tärkeät uudistukset eivät toteudu ilman lisähenkilökuntaa. Uudet ja laajentuvat tehtävät vaativat lisää henkilöstöä vuonna 2023 arviolta 5 500 henkilötyövuotta. Uusia lähihoitajia tarvitaan 4 300, sairaanhoitajia 400, sosiaalityöntekijöitä 150, sosionomeja 80, psykologeja 340 ja lääkäreitä 230. 
Arvoisa puhemies! Kuluneen viikon aikana on puhuttu paljon hoitajista, ja ihan aiheesta. Edellä luetellut hyvät uudistukset vaativat toteutuakseen riittävän määrän henkilöstöä, tai muuten ne jäävät vain hyviksi aikeiksi. Hoitajapula vaikeuttaa hoitajamitoituksen toteutumista, jonka oli määrä astua voimaan porrastetusti. Tämän syksyn budjettiriihessä mitoitukseen ei otettu vielä kantaa, mutta eduskuntaryhmissä on laaja yhteisymmärrys, kuten myös vastuuministerillä, ettei mitoitusta voida toteuttaa aiemmin suunnitellulla tavalla vaan toimeenpanoa on pakko siirtää tuonnemmaksi. Tämä on valitettavaa, mutta välttämätöntä. Hoitajien parhaaksi ja hyvän hoidon takaamiseksi laadittiin mitoitus, mutta näissä olosuhteissa, kun on suuria vaikeuksia saada riittävä määrä henkilöstöä jo nykyistä mitoitusta varten, ei muuta ole tehtävissä. Hoitajien ja hoidettavien ei tarvitse kuitenkaan pelätä, että eduskunta olisi mitätöimässä lain riittävästä määrästä hoitajia tehostettuun palveluasumiseen. Hallituspuolueet ovat sitoutuneet tähän päätökseen, ja tästä pidetään kiinni, mutta siirretyllä aikataululla. 
Kuluneen viikon puheet täällä eduskunnassa viestivät minulle, että ei ainakaan tästä talosta jää kiinni hoitajien asian edistäminen. Täällä eduskunnassa pystymme juuri hoitajamitoituksen kaltaisilla toimenpiteillä turvaamaan hoitotyötä tekeville inhimillisen määrän työtä ja pystymme myös myöntämään rahaa palkkojen maksuun aloittaville hyvinvointialueille. Aivan ensimmäiseksi täytyy kuitenkin löytyä sopu työmarkkinaosapuolten välille. Hoitajien totisesti soisi saavan jo työrauhan, ja potilaiden hyvä hoito pitäisi pystyä turvaamaan. Myönteinen kehitys hoitoalalle pitää saada syntymään. Muuten kaikki hyvät uudistukset valuvat hukkaan. 
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana on tehty hyvää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Haluan antaa kiitokseni peruspalveluministerin tehtäviä hoitaneille Aki Lindénille ja hänen edeltäjälleen Krista Kiurulle. Jo pelkästään sote-uudistuksen maaliin saattaminen yli kymmenen vuoden punnertamisen jälkeen oli historiallista. Nyt sitten seuraamme tarkkaavaisesti, miten uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. On selvää, että kompurointejakin on tulossa, kuten kaikissa suurissa uudistuksissa, mutta käytännölliselle hallitukselle riitti motto, että hyvä riittää, ei tarvitse olla paras.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-21T19:26:47,2022-09-21T19:31:12,Tarkistettu,1.1
2022_97_698,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mari Rantanen poissa, edustaja Antero Laukkanen poissa, edustaja Niikko poissa, edustaja Laakso poissa, edustaja Marttinen poissa, edustaja Piirainen poissa. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_699,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomenniemen ympärillä tuulee. Viima käy koteihimme asti, mutta Suomi kestää. Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Suomen ja Euroopan tilanne on kuitenkin vakava. Ukraina puolustaa tällä hetkellä itsenäisyyttään, ja Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon. Suomen ja koko läntisen yhteisön on oltava erittäin valppaana. Venäjä ei ole laittamassa pillejä pussiin, vaan sota tulee valitettavasti jatkumaan. Venäjä sotii Ukrainassa ja pyrkii repimään Euroopan ja Suomenkin rivejä. Tässä Venäjä ei saa onnistua, eikä se tulekaan onnistumaan.
Hallitus on ottanut historiallisia askelia Suomen turvallisuuden ja isänmaan itsenäisyyden puolesta. Tämä eduskunta on kantanut vastuuta. Puolustusmiljardi puolustukseen, turvallisuuteen, itsenäisyytemme takaamiseksi — puolustukseen panostetaan ensi vuonna miljardi euroa enemmän kuin tänä vuonna. Kokonaisuudessaan tämä tarkoittaa 20 prosentin kasvua. Puolustusmateriaalihankintoihin esitetään 1,6 miljardia euroa, 750 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Puolustusmenoja lisätään nyt ympäri Eurooppaa. Luotettava suomalainen on näissäkin hankinnoissa varma valinta.
Arvoisa puhemies! Satsaukset maamme puolustukseen tuovat turvaa kaikille suomalaisille. Puolustushallinnon henkilötyövuosimäärä kasvaa noin 400 henkilötyövuodella, ehkä jopa enemmälläkin. Kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää lisätään 10 000:lla. Ensi vuonna vajaat 30 000 reserviläistä pääsee kertausharjoituksiin.
Olemme huolehtineet omasta puolustuksestamme myös rauhallisempina aikoina. Ylitimme Naton suosittaman 2 prosentin puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta jo tänä vuonna, ja ensi vuonna tuo osuus nousee 2,3 prosenttiin. Tällä linjalla on jatkettava johdonmukaisesti, ja tästä linjasta olemme saaneet myös kiitoksia kumppaneiltamme.
Arvoisa puhemies! Suomi hakee Pohjois-Atlantin puolustusliiton Naton jäsenyyttä. Suomen ei tule asettaa rajauksia jäsenyydelle, sillä meidän on toimittava täysivaltaisena liittokunnan jäsenenä oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Euroopan on samalla otettava puolustuksestaan suurempi vastuu. Tämä tarkoittaa puolustuskyvyn ja budjettien nostamista liittokunnan sisällä ja käyttökelpoisen nopean toiminnan joukon rakentamista Euroopan unionin sisällä. Kovan puolustuksen ydin ja rakenne on kuitenkin Euroopassa Nato.
Arvoisa puhemies! Se, millainen Nato-maa Suomesta tulee, on omissa käsissämme. Itämeren vakaus on intressimme, ja esimerkiksi Baltian ilmatilan valvonta sopii hyvin Suomen kyvykkyyksiin. Norjalle ja Suomelle ovat yhteisiä samat rajanaapurit, Ruotsi ja Venäjä. On selvää, että pohjoinen ulottuvuus ja arktisen kasvava merkitys ovat Suomen kannalta keskeisiä. Tutkavalvonta ja rajankäynnin seuranta ovat Suomen ja Norjan luontevia yhteisiä tehtäviä. Itämerellä puolustus... korjaan, Itämerellä pohjoismainen yhteistyö lisääntyy — no, varmasti myös yhteinen puolustus lisääntyy.
Puolustusministeriön ja puolustusvoimien työ tässä haastavassa tilanteessa ansaitsee kiitokset. Nyt esitetty budjetti näiltä osin ansaitsee kiitokset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T19:31:33,2022-09-21T19:35:45,Tarkistettu,1.1
2022_97_700,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_701,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Haluan vielä puhua hieman liikenteestä — nimittäin puheenvuoroni jäi kesken, kun enemmän keskityin maantieliikenteen suuntaan, mutta ilmailusta haluan vielä puhua hieman:
Nytten kun liikenneinfrasta puhutaan, liian usein unohdetaan ilmailu, ja lentokenttiin tulisi panostaa nyt enemmän tulevaisuudessa, sekä tulevissa hallitusohjelmissa että myös budjeteissa. Ilmailu olisi huomioitava vahvemmin valtion budjeteissa ja erityisesti seuraavassa hallitusohjelmassa. Vuosittainen valtion ylläpitotuki on ollut noin 900 000 euroa kenttien suuntaan. Vertailun vuoksi Ruotsissa lentoasemayhtiö Swedavia investoi kymmeneen lentokenttäänsä 4,2 miljardilla eurolla vuosien 2016—2025 aikana. Esimerkiksi viime vuonna Ruotsissa investoinnit olivat noin 183 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Ruotsin 26 kunnalliselle lentokentälle on myönnetty vuosittain 37—57 miljoonan euron tukia. Mainittakoon myös, että oma kotikaupunkini Kuhmo on investoimassa 850 000 euroa oman kunnallisen lentokentän kehittämiseen, eli melkein yhtä paljon kuin valtion panostukset Suomen kaikkien kenttien ylläpitokustannuksiin ovat yhteensä.
Haluan tässä nyt tuoda esille, että sähköinen lentoliikenne on mullistamassa myös saavutettavuuden ja kulkemisen. Olen tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäministeriön suunnalta on viime aikoina kuulunut myös hyviä puheenvuoroja sähköisen lentoliikenteen edistämisestä. Sähköisen ilmailun kehittämiseen kuitenkin tarvitaan myös kattavaa kenttäverkostoa, mikä meillä tässäkin maassa on. Valtionavustuksen myöntäminen esimerkiksi vaikka Kuhmon lentokentän peruskorjaukselle ja muille lentokentille on hyvä signaali tulevaisuuden kestävien liikenneratkaisuiden kehittämisen puolesta. Tämä on tärkeä aihe, joka tulee ottaa vakavasti huomioon jo tänä päivänä, mutta myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T19:35:48,2022-09-21T19:38:30,Tarkistettu,1.1
2022_97_702,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_703,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lopetin edellisen puheenvuoroni Suupohjan rata ‑kysymykseen. Rata saa tämän budjetin myötä ja hallituksen tekemien linjausten myötä nyt määrärahaa, jolla pystytään turvaamaan liikennettä radalla eteenpäin. Tämä raideyhteyksien ja poikittaisten raideyhteyksien merkitys tulee kasvamaan entisestään, ja erityisesti läntisessä Suomessa pääsy Sisä-Suomesta satamaan ja myöskin satamasta pääsy Sisä-Suomen merkittäville teollisuuslaitoksille sekä myöskin ihmisten kulku taas tietysti toisilla ratayhteyksillä on asia, mistä on pystytty nyt huolehtimaan ja josta pitää huolehtia. 
Kyllä Suupohjan radan suhteen ollaan valitettavasti menty tämmöisiä kymmenen vuoden syklejä. Silloin kun olin ensimmäistä kautta kansanedustajana 2011—15, niin käytiin juuri samanlainen keskustelu radan tulevaisuudesta, saatiin jatkomääräraha ja sitä kautta radan kunnostus ja ylläpito jälleen käyntiin niin, että ollaan tässä 11 vuotta jäljemmässä ajassa — ja nyt ollaan taas samassa tilanteessa, määräraha on myönnetty, saadaan jatkoa, mutta nyt jaksan uskoa kyllä siihen, että kun alueelle on Metsä Group ilmoittanut merkittävästä investoinnista, niin rata saa käyttöä ja radalla on tulevaisuutta, ja on tietysti meidän tehtävä myöskin sen perään katsoa.
Poikittaisliikenteen osalta toimin Vaasa—Seinäjoki—Jyväskylä-liikennekäytävän kehittämisryhmän puheenjohtajana, ja siinä on nyt samoihin kansiin saatu koottuna niin ratayhteyden tarpeet kuin tieliikenneyhteyksien tarpeet, ja tässä korostuu tietysti Haapamäen rata eli Seinäjoelta Haapamäen kautta joko Jyväskylään tai Tampereelle kulkeva yhteys, ja tämän osalta on tärkeä päätös tehty viime vuonna siitä, että ostopalvelusopimus on tälle vuosikymmenelle turvattu ja liikennöinti radalla jatkuu. Pitkän tähtäimen tavoitteena tässä on tietysti radan sähköistäminen, ja tämän sähköistämisen myötä sitten pystytään entistä elinvoimaisemmin keskistä Suomea sekä sitä matkaliikennettä niin tavaroiden kuin henkilöitten osalta niin rannikolle kuin pääradalle palvelemaan.
Toinen merkittävä tieyhteys siinä on valtatie 18 ja Myllymäki—Multia-välin oikaisu, joka on ollut pitkään tapetilla. Asianmukaiset selvitykset on nyt pystytty tekemään, ja tämä on hanke, jonka suunnittelumääräraha täytyy nopeasti saada vireille, jotta hanke voisi toteutua. Nämä kysymykset varmasti tulevat talousarvioaloitteitten muodossa myöskin käsittelyyn, ja Vaasan vaalipiirin kansanedustajat ja, uskon, myöskin Keski-Suomen kansanedustajat ovat näissä kysymyksissä aktiivisia, koska nämä yhdistävät meitä.
Herra puhemies! Haluan alkutuotannosta sen verran vielä sanoa, koska siitä varsin lyhyesti edellisessä puheenvuorossani puhuin, että se, mitä ennen kaikkea tuottajakentällä nyt tarvitaan ja vaaditaan, on se, että on vakaa toimintaympäristö. Tuotantokustannusten kasvu on ollut erittäin kovaa johtuen tietysti näistä kriiseistä, mitä meillä osaltaan on ollut, mutta lannoitteitten hinnat ovat moninkertaiset, polttoaineitten kustannukset ovat moninkertaiset, ja nyt tämä sähkön hinta yhtenä osana lisäksi tekee kannattavuudesta entistä vaikeampaa. Sen takia kaikki ne toimenpiteet, joita pystytään tekemään maatalouden kannattavuuden parantamiseksi, on nyt tehtävä, tukipolitiikkaa on ennustettava EU-ohjelmakauden myötä, mutta tässä on huolehdittava se, että tämä siirtymävaihe tapahtuu nyt mahdollisimman joustavasti vähällä byrokratialla ja tukimaksatukset saadaan liikkeelle. Huoltovarmuuspaketin eurot tulevat tänä syksynä maksuun, ja ne ovat erittäin kaivattuja euroja, mitä tuolla tiloilla tällä hetkellä tarvitaan, jotta tästä yli päästään. Valitettavaa on se, että vaadittiin nämä kriisit, että suomalaisen ruuan arvostus pääsi jokaisen huulilla niin korkealle kuin se nyt on. Nyt siitä kaikki puhuvat ja nyt sitä arvostetaan, mutta töitä meidän on tämän suhteen tehtävä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T19:38:34,2022-09-21T19:43:46,Tarkistettu,1.1
2022_97_704,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_705,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan aikaisemmin käyttämääni puheenvuoroa. Kerroin siinä lyijyasetuksesta. Halusin sen nostaa nyt esiin, vaikka käsittelemme valtion talousarvioaloitetta vuodelle 23, sillä vuoden 23 aikana teemme ratkaisuja, jotka sitten vaikuttavat tulevaisuuteen. Kerron, miksi. Viranomaisille tulee ongelmia ja kustannuksia, jos me sen hyväksymme tai jos sen Euroopan unioni hyväksyy ja velvoittaa meidät sitä noudattamaan.
Euroopan unionin lyijyasetuksen vaikutukset eivät kuitenkaan koskisi ainoastaan reserviläisiä, vaan uhkakuvat sen suhteen ovat moninaisemmat. Vaikka viranomaiskäyttö on rajattu ehdotuksen ulkopuolelle, olisi rajoituksella merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi poliisin varusteiden uusimisesta aiheutuviin kustannuksiin, poliisin ja sivullisten turvallisuuteen, poliisin toimintakykyyn, poliisin toimintaan liittyen patruunoiden saatavuuteen ja poliisin käytettävissä olevien ampumaratojen vähenemiseen. Koska siviilit eivät voisi ostaa lyijyluoteja markkinoilta, niiden tarjonta vähenisi ja tämän myötä myös poliisin mahdollisuus hankkia lyijyluoteja heikkenisi. Lyijyluotien vaihtuessa korvaaviin materiaaleihin luotien läpäisykyky kasvaa, minkä seurauksena poliisin oma suojautuminen vaikeutuisi ja mahdollisuus säädellä voimankäyttöä ja voimavaikutusta kohteessa hankaloituisi. Tämä on paitsi sisäisen turvallisuuden kysymys myös julkisen talouden ongelma, jos poliisin edelleen mahdollisesti käyttämien lyijyluotien hinta kasvaisi, kun tarjontaa on vähemmän. Jos lyijy-ydinluodit joudutaan korvaamaan muulla materiaalilla, pelkästään jo Suomen poliisille aiheutuu merkittäviä kustannuksia, arviolta useiden kymmenien miljoonien eurojen arvosta. Tämän päälle tulevat vaikutukset Rajavartiolaitokseen ja Tulliin.
Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 8 000 poliisia, ja kustannusvaikutusten on ennustettu olevan kymmeniä miljoonia. Euroopan maissa on huomattavan paljon enemmän poliiseja, ja nämä kustannukset sitten tulevat myös heille moninkertaisina. Sen takia tämä asia pitäisi välittää kaikkiin maihin, että he ymmärtäisivät, mihin ovat astumassa.
Kävimme viime viikolla Ranskassa tutustumassa puolustushallintoon, ja nyt haluan kiittää hallitusta ja valtioneuvostoa siitä, että puolustusbudjetti on kohdallaan. Siihen on satsattu hyvin paljon, ja olen siihen tyytyväinen. Meillä on poikkeuksellinen tilanne tässä naapurissa, ja on syytä, että me varustaudumme hyvin. Kuten tuolta Ranskastakin saimme kuulla, sieltä tuli neuvona meille, että pitäkää yllä itsenäisyyttä ja autonomiaa Nato-jäsenyydestäkin huolimatta. Siellä oli myös semmoinen plakaatti Seine-joella, jossa luki ”si vis pacem, para bellum”, ja tätä meidän pitää täällä yhdessä noudattaa jatkossakin.
Muita huomioita, joita olen budjetista tehnyt ja joista haluan kiittää: Edustaja Savola äsken kertoi tuosta Kaskisen radasta. Se on erittäin merkityksellinen myöskin Puolustusvoimien huoltovarmuuden kannalta, ja on hyvä, että tähän rataan on löytynyt rahaa se kolme ja puoli miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Lopetan tähän.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-21T19:43:51,2022-09-21T19:48:27,Tarkistettu,1.1
2022_97_706,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_707,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokenut edustaja Kankaanniemi nosti esille viime päivien mustia joutsenia, haasteita, jotka meidän tulee ratkaista yksi kerrallaan. 
Arvostan kovasti vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen työtä. Niiden toiminta on isänmaamme kokonaisturvallisuuden kannalta elintärkeää. Erityisen tärkeää on reserviläisten kouluttaminen. Järjestöt pitävät yllä reserviläisten kenttäkelpoisuutta ja meidän kaikkien maanpuolustustahtoa. On tarpeen mahdollistaa myös omaehtoinen harjoittelu. On hyvä asia, että järjestöjen rahoitusta lisätään nyt 3,2 miljoonalla eurolla. 
Suomalaisten maanpuolustustahto on korkealla, ja se tulee pitää yllä ja korkealla myös jatkossa. Puolustusvoimien kannattaisi lisätä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, että lapset ja nuoret saavat kokemuksen isänmaan puolustuksesta. Veteraaneja, lottia ja sodan kokeneita tarvitaan kouluihin vieraaksi. He voivat kertoa lapsille ja nuorille isänmaan vaiheista. Historia opettaa. 
Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään ensi vuonna 1,6 miljardia euroa. Se on merkittävä summa. Se on 750 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Puolustusvoimien toimintamenoihin laitetaan 137 miljoonaa euroa lisää. Puolustushallinnon henkilötyövuosimäärä kasvaa noin 400:lla. Jatkossa huomiota tulee kiinnittää entistä enemmän työntekijöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin. 
Arvoisa puhemies! Vahva puolustus on rakkautta isänmaahan. Se on halua rakentaa rauhaa. Antiikin ajan historioitsija Thukydides kirjoitti yli 2000 vuotta sitten, että itsensä suojattomaksi jättävä valtio on tuhon oma, koska sodat seuraavat väistämättä toisiaan. Historia on osoittanut tämän todeksi. Sotilaallisilla tyhjiöillä on tapana täyttyä. Suomessa tyhjiötä ei ole, siitä pidämme huolen. 
Vuoden 2007 eduskunnan tulevaisuusvaliokunta arvioi Venäjän tulevaisuutta. Synkimmässä skenaariossa arvioitiin, että Venäjä kehittyy kohti vahvojen valtaa, jossa sitä hallitaan pelolla ja jossa se näkee muut ympärillään uhkana. Tätä kehitystä pidettiin kaikkein epätodennäköisimpänä. Juuri sellainen Venäjästä kuitenkin kehittyi. Pienelle maalle kansallinen yhtenäisyys on kaikki kaikessa. Tehtävämme on vahvistaa tätä yhtenäisyyttä, ei repiä vaan rakentaa. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Pidetään huoli siitä, että Suomi on jokaisen täällä asuvan mielestä puolustamisen arvoinen. 
Arvoisa puhemies! Mustia joutsenia on lipunut taivaalle, mutta muistetaan, että valkoisia joutsenia on aina enemmän. [Tuomas Kettunen: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-21T19:48:34,2022-09-21T19:52:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_708,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_709,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisista ja Suomesta on pidettävä huolta kriisien keskellä. Käsiteltävän budjetin tärkein tehtävä on kantaa Suomi yli alkavan talven mahdollisimman pienin vaurioin. Ensi vuoden budjettiin sisältyvät kansalaisia tukevat päätökset ovat tarkkarajaisia ja kertaluonteisia täsmätoimia, eivätkä ne lisää valtion kuluja määräajan jälkeen. Tuemme pienituloisia eläkeläisiä: eläkkeet nousevat, lääkekatto jäädytetään, ja pienituloisille tehdään uusi sähkötuki. Tuemme lapsiperheitä: ylimääräinen lapsilisä joulukuussa, päivähoitomaksuja alennetaan, ja yksityisen hoidon tukea korotetaan sadalla eurolla kuukaudessa. Tuemme ahkeria suomalaisia: sähkön verotusta kevennetään, jakeluvelvoitteen alentaminen pysyy, ja työmatkavähennyksen korotusta jatketaan.
Arvoisa puhemies! Valtion velkaantumisessa on sekä ymmärrettäviä että huolestuttavia piirteitä. Kriisivuosien aikana kasvanut velka on ymmärrettävää. On vastattu globaaliin koronapandemiaan, tuettu Ukrainaa Venäjän raukkamaisen hyökkäyksen edessä, reagoitu inflaatioon ja toimittu uhkaavan energiakriisin ytimessä. Näihin vastaamiseen on mennyt miljardeja euroja, mutta ne päätökset ovat hyväksyttäviä. Näin olisi myös oppositio toiminut vaihtoehtobudjettiensa mukaisesti. 
Tulevasta talvesta tulee vaikea. Pidän tärkeänä, että hallitus on tukenut kotitalouksien ja keskituloisten ostovoimaa monilla luettelemillani tavoilla. Kertomani korotettu työmatkavähennys, polttoaineen jakeluvelvoitteen alennus ja päivähoitomaksujen alennus vaikuttavat kaikki käytettävissä oleviin euroihin. Sähkön korkean hinnan vaikutuksissa suomalaisia on tuettava mahdollisimman tarkkojen ja räätälöityjen tukien kautta, jotta tilanteesta eniten kärsiviä autetaan pahimman yli. Keskustan johdolla veronkevennyksiä on päätetty kohdentaa etenkin pieni- ja keskituloisille sekä lapsiperheille. Tämä hallitus panostaa eniten Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen ja puolustukseen vuosikausiin — siis eniten, [Tuomas Kettunen: Kyllä!] enemmän turvallisuuteen ja puolustukseen kuin useat hallitukset ovat tehneet tätä ennen yhteensä.
Arvoisa puhemies! Sen sijaan julkisen alijäämän kasvusta on oltava huolissaan. Työllisyysaste on parantunut ollen korkeimmalla tasolla vuosikausiin, mutta pysyvät menot ovat karanneet käsistä. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan on kyettävä uudistumaan. Asumistuki, joka hyödyttää eniten vuokranantajia, tulisi uudistaa, ehkä jopa asteittain purkaa pitkällä aikavälillä. Tämä pakottaisi lopulta vuokranantajat alentamaan vuokria. Toinen vaihtoehto olisi siirtää yleinen asumistuki kuntien vastuulle. 
Sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisessä pitää ottaa askelia Tanskan suuntaan, missä terveitä, työkykyisiä ihmisiä ohjataan aina töihin tai opiskelemaan kannusteiden avulla. Kotona lorvimisesta ei tule yhteiskunnan palkita. 
Työmarkkinoiden joustavuus ja paikallinen sopiminen ovat kilpailukykymme säilyttämisen kannalta avainasemassa, eikä näitä uudistuksia voi enää paeta. Nämä uudistukset on kerta kaikkiaan tehtävä. 
Muun muassa nämä reformit ovat edessä seuraavalla hallituksella. On rehellistä sanoa ja rehellistä todeta, että nykyinen koalitio ei enää näitä kysymyksiä kerkeä eikä toisaalta kykenekään ratkaisemaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T19:53:07,2022-09-21T19:57:31,Tarkistettu,1.1
2022_97_710,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_711,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Tosiaan turvallisuuteen satsataan — edustaja Köntältä todella hyvä, arvokas puheenvuoro.
Tosiaan maanpuolustuksen suunnalla maanpuolustustahtoa tuetaan, maanpuolustuskykyä rakennetaan asevelvollisten laadukkaalla koulutuksella ja reserviläisten kertausharjoituksilla. Reservin koulutuksella ja kertausharjoituksilla on suuri merkitys reservin kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Edustaja Mäenpää aikaisemmissa puheenvuoroissa on ansiokkaasti tuonut esille sen, kuinka tämä EU:n lyijykielto tulee haittaamaan, pahentamaan reserviläistoimintaa, ja toivottavasti nyt järki löytyy siellä EU:n suunnalla sen suhteen, että tämä kieltoasetus nyt kumoutuu.
Puhemies! Olen tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa käyttänyt tuonne liikenteen suuntaan puheenvuoroja, ja unohdin tässä vielä sanoa sen, että tiesittehän, että logistiikan tärkein virta on tiedon virta ja tärkeintä on, että tieto kulkee ympäri Suomen. Ja olen siitä tyytyväinen, että laajakaistahankkeen jatkamisiin esitetään nyt 17 miljoonan euron rahoitusta. Se on aika pieni raha suhteessa, kun ajatellaan koko maata, mutta pääasia, että laajakaistarakentamista kehitetään.
Totta kai olen tyytyväinen myös siitä, että tässä keltaisessa budjettikirjassa on ihan maininta siitä, että Kuhmon Hyryntien hankkeelle esitetään 2,6 miljoonan euron rahoitus. Tällä huolehditaan siitä, että tie siirtyy teollisuuden edestä, valtion tie siirtyy teollisuuden edestä, ja paikallinen sahalaitos pääsee laajentamaan toimintaansa. Mikä tärkeintä, tämän sahalaitoksen tuotteista suuri osa menee vientiin, ja tämä on juuri sitä toimintaa, millä kansantalouteen tulee lisätuloja ja millä tuloilla tätä velkaa, mitä on jouduttu monen hallituskauden aikana ottamaan, maksetaan pikkuhiljaa takaisin.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T19:57:33,2022-09-21T19:59:51,Tarkistettu,1.1
2022_97_712,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_713,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio eilen erityisen kärkkäästi arvosteli tätä budjettia ja erityisesti velanottoa, mitä tässäkin budjetissa ensi vuodeksi joudutaan ottamaan, sekä tällä vaalikaudella otettua velkaa. Tosiasia kuitenkin on se, että oppositiopuolue kokoomus on käytännössä yli 90-prosenttisesti tukenut kaikkia niitä toimia, jotka ovat aiheuttaneet velanottoa tällä vaalikaudella. Itse asiassa arviot siitä, paljonko tässä samankaltaisuuksia on, taitavat olla likempänä 100:aa prosenttia kuin edes sitä 90:tä prosenttia.
Eilen kokoomus esitti ratkaisuehdotuksekseen sitä, että leikataan yritystukia. Viime vaalikaudella oli työryhmä pohtimassa yritystukien leikkauksia. Käytännössä se tarkoittaisi Suomen teollisuudelle kalliimpia sähkölaskuja ja suomalaiselle maataloudelle kalliimpaa polttoainetta — niistähän nämä yritystuet muodostuvat. Ja siinä harjoituksessa, jonka kaikki puolueet yhdessä tekivät, ne eivät kyllä käytännössä löytäneet niitä kohteita, mistä voitaisiin yritystukia leikata. Siinä mielessä kuulisin mielelläni esimerkiksi arvostamaltani kollegalta, edustaja Marttiselta, mikä se kokoomuksen aito ja oikea leikkauslista on.
Asumistuesta kokoomus eilen myös kertoi leikkaavansa. Tilanne on erittäin vaikea siinä, kun sähkölaskut ovat korkeat, elämisen kustannukset ovat korkeat, eläminen on epävarmaa — olisiko tämä nyt se oikea hetki leikata niistä? Varmasti tehostamisen varaa olisi, mutta onko tämä se oikea hetki siihen? Tämä oli myöskin kokoomuksen vaihtoehdossa.
Sen vuoksi voitaneen todeta, että tämä budjetti, joka nyt on rakennettu, on nimenomaan kriisiajan budjetti ensi talven yli. Sillä pyritään siihen, että ihmiset pärjäisivät sähkölaskujensa suhteen, lämmityslaskujensa suhteen, ja kaiken kaikkiaan hillitsemään tätä kriisiä, mikä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen myötä on kohdistunut meillä energialaskuihin ja epävarmuuteen. Tätä se pyrkii paikkaamaan ja kompensoimaan.
Arvoisa herra puhemies! Tuleva talvi ei tule olemaan helppo. Sen takia tämä budjetti pyrkii vastaamaan siihen, että ensi talvena kansalaiset pystyvät laskunsa maksamaan ja pystyvät ensi talven yli pärjäämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T19:59:51,2022-09-21T20:02:54,Tarkistettu,1.1
2022_97_714,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_715,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin, kyllähän tässä näkee sen, että keskustan kollegoilla on kova hätä tämän budjettinsa kanssa. Kaikki tämä hyökkäys vastuullista oppositiota kohtaan kertoo siitä, että se teidän oma hätänne ja tyytymättömyytenne siihen talouspolitiikkaan, mitä teidän hallituksenne on tehnyt, kyllä kuultaa ja näkyy läpi teidän toiminnastanne kaikkinensa.
Herra puhemies! Muutamia faktoja vielä kollegoille, että nyt varmasti muistatte, mistä on kysymys. Tämän hallituksen aikana Suomen valtionvelka tulee kasvamaan yli 150 miljardin euron, ja tämä hallitus tulee ottamaan näistä valtion velkaeuroista siis joka kolmannen. Yli 50 miljardia euroa tullaan nostamaan velkaa näiden neljän vuoden aikana. Samoin te ette myöskään pääse näiden kriisien taakse piiloon, vaan kuten olemme täällä monta kertaa teitä muistuttaneet, niin jo hallituksen aloittaessa päätettiin lisätä mittavasti julkisia menoja ilman mitään tietoa siitä, miten nämä uudet menot tullaan rahoittamaan. Perustettiin työryhmiä. Muun muassa tämä paikallinen sopiminen, joka lukee teidän hallitusohjelmassanne: Edustaja Könttä täällä hienosti julisti, että paikallisen sopimisen täytyy olla sitten tulevan hallituksen ohjelmassa. Se on kyllä ihan kauniisti sanottu, mutta minkä takia te ette ole hoitaneet asiaa kuntoon nyt tämän hallituskauden aikana? Tämä on ollut aivan kummallinen tilanne, [Mikko Savolan välihuuto] että oikeastaan kolme ja puoli vuotta tätä asiaa on siirretty vain eteenpäin pelkissä työryhmissä, ja minusta se kertoo aika hyvin myös tämän hallituksen työllisyyspolitiikasta, että aika monet asiat ovat jääneet aika lailla sitten myös näihin ryhmiin pyörimään. [Tuomas Kettusen välihuuto] 
Mitä tulee tähän budjettiesitykseen laajemmin, niin kyse ei ole pelkästään siitä, että oppositio on kritisoinut teitä, vaan myös siitä, että laajasti suomalaiset talousasiantuntijat, nyt yhtenä esimerkkinä vaikka talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Jouko Vilhunen, ovat antaneet erittäin kovaa ja raskasta kritiikkiä hallituksen talouslinjaa kohtaan. Budjettiesitystä on moitittu löperöksi. Sitä on moitittu siitä, että ei ole pystytty tekemään valintoja, menoja ei ole pystytty priorisoimaan. Ja kyllä se näkyy tästä läpi: jos ensi vuonna velkaa otetaan se yli yhdeksän miljardia euroa ja edelleen siis kehyskauden lopulla vuonna 2026 noin yhdeksän ja puoli miljardia euroa, [Keskustan ryhmästä: Paljonko Kataisen hallituksen aikana otettiin velkaa?] niin se kertoo siitä, että siis jo 2019 käytännössä teidän aloittamallanne massiivisella julkisten menojen lisäyksellä se häntä tulee näkymään pitkälle tuonne 2020-luvun puolivälin jälkeen.
No sitten kokoomuksen vaihtoehto, mistä täällä hyvät kollegat jo kysyivätkin: Ihan pelkästään lukemalla meidän vaihtoehtobudjettiamme selviää se, että kokoomus on esittänyt rehellisesti ja suoraan meidän leikkauskohteemme, joista myös puheenjohtaja Orpo on puhunut suoraan. Me olemme valmiita käymään läpi asumistuen. Me haluamme porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Me olemme valmiita käymään läpi kaikki momentit budjetista, koska kyllä sieltä leikattavaa löytyy. Ja on myös pakko löytyä, jos me haluamme laittaa tämän maan talouden kuntoon. Samaan aikaan kokoomus esittää mittavasti uusia työllisyyspäätöksiä ja työllisyystoimia, joilla yli 100 000 suomalaista pääsee töihin, ja se myös pienentää vastaavasti sosiaaliturvamenoja merkittävästi.
Olemme myös esittäneet, kyllä, toisin kuin taas hallitus, joka puhuu toista — Annika Saarikko on puhunut voimakkaasti tuloverotuksen keventämisen puolesta, mutta en tiedä, onko tässä ollut kyse sitten, edustaja Könttä, enemmän tämmöisestä vaalipuheesta, koska on puhuttu toista ja tehty toista — hyvin mittavaa ansiotuloverotuksen keventämistä, koska meidän näkemyksemme mukaan se on käytännössä meidän verotuksemme keskeisin ongelma. Elikkä toisin sanoen meillä lisätöiden tekeminen ei ole kannattavaa, ja hyvin kireä verotus iskee jo aivan tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin. Tämä asia meidän täytyy laittaa myös uuteen uskoon, ja näin tulemme myös sitten vastaavasti tekemään.
Herra puhemies! Sanoisin näin, että tästä hallituskaudesta jää paitsi pääministeripuolueelle kyllä myös valtiovarainministeripuolueelle aikamoinen perintö historiankirjoihin siitä, että keskusta käytännössä lähtemällä mukaan tähän vasemmistohallituksen kelkkaan on ollut se päätekijä, mestari, sen taustalla, että tämmöistä velkavetoista, hyvin velkavetoista, vastuutonta finanssipolitiikkaa on tehty tässä maassa neljä vuotta. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] Ja veikkaanpa niin, että eivät teidän kannattajanne tuolla kentällä teitä tästä palkitse.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T20:02:56,2022-09-21T20:08:06,Tarkistettu,1.1
2022_97_716,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_717,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen monesta asiasta edustaja Marttisen kanssa yleensä samaa mieltä, mutta nyt tässä puheenvuorossa se kyllä keskittyy pitkälti yhteiseen huoleen julkisen talouden velkaantumisesta. Se on totta, ja siihen meidän on löydettävä nyt ja tulevaisuudessa vastauksia.
Mutta totta on myös se, että meidän työllisyysaste on ennätyskorkealla, edustaja Marttinen, tällä hetkellä — ennätyskorkealla. Ja kun te puhutte siitä, että hallitus olisi ottanut 50 miljardia velkaa, te unohdatte mainita, että yhdessä parlamentaarisesti on aiemmin sovittu, että puolustusinvestoinnit tulevat kehyksen ulkopuolelta, ja muun muassa tästä HX-hävittäjähankkeesta, jonka tämä hallitus on ansiokkaasti toteuttanut, 10 miljardia, oli aiemmin yhdessä sovittu, että nämä menevät kehyksen ulkopuolelta. En tiedä, onko sitten kokoomus livennyt tästä yhteisestä ajatuksesta tai ettekö kannata sitä, että hallitus on panostanut Puolustusvoimiin ennätyksellisen paljon. Se olisi mielenkiintoista kuulla, jos näin on. Mutta olen ymmärtänyt, että tämä aiempi sopimus oli teidänkin hyväksymänne.
Ja jos katsomme, edustaja Marttinen, taaksepäin, kuinka hallitukset ovat velkaantuneet, tämä hallitus on kriisien aikana velkaantunut vajaat 40 miljardia euroa. Se on paljon rahaa, mutta se on pitkälti käytetty koronaan, inflaatioon, Ukrainan puolustamiseen Venäjän massiivista hyökkäystä vastaan. Se on käytetty tähän energiakriisiin, suomalaisten auttamiseen. No, entä aiemmat hallitukset? Keskustajohtoinen Sipilän hallitus velkaantui 17 miljardia euroa. Se on vähemmän, ja keskustan johdolla saatiin taloutta, julkista sektoria, suomalaista yhteiskuntaa kuntoon.
Mutta mikä on sitten kokoomusjohtoisen hallituksen historia? Kataisen—Stubbin sateenkaarihallitus: 46 miljardia euroa julkisen talouden velka. Eli jos näitä faktoja nyt katsotaan, niin kuin edustaja Marttinen peräänkuulutti, niin kyllä se on aika lohdutonta katsottavaa. Kyllä se on aika lohdutonta katsottavaa.
Ja te annatte aika usein sellaisen kuvan, että tämän Rinteen—Marinin hallituksen ottamasta noin 40 miljardin euron velasta, joka on siis kriisiaikoina toteutettu — tässä on ollut paljon kriisejä, jotka aiemmin luettelin — kokoomus olisi ottanut nolla euroa velkaa. Eihän se niin mene. Kyllä kokoomuskin olisi varmasti panostanut koronan hoitoon, panostanut inflaatioon, auttanut Ukrainaa, varautunut puolustusmenoihin — näin ainakin toivon. Ja kaiken päälle vielä tämä energiakriisi.
Joten, edustaja Marttinen, ei se teidänkään track record niin vahva tässä asiassa ole.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T20:08:08,2022-09-21T20:10:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_718,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_719,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen, täytyy nyt todeta, niin kuin edustaja Könttä tässä sanoi: työllisyysaste ennätyskorkealla, meillä on huutava pula osaavista tekijöistä niin pääkaupunkiseudulla kuin myös koko Suomea ajatellen maakunnissa. Nyt täytyy muistaa myös se, että tämän punamultahallituksen ansiosta teollisuus on investoinut tähän maahan. Sille on annettu mahdollisuuksia ja eritoten annettu pitkän linjan kuva siitä vakaasta politiikasta, että tähän maahan kannattaa investoida. Täytyy muistaa, että kemiallinen metsäteollisuus on tehnyt suuria tehdasinvestointeja tämän hallituskauden aikana.
Mitä on tehty hallituksen toimesta sen suhteen, että kilpailukyky olisi asianmukaisella tasolla? Yksi esimerkki: teollisuuden sähkövero on laskettu EU:n sallimaan minimiin. Tämä on antanut signaalia teollisuuden suuntaan, ja se on antanut signaalia myös maatalouden suuntaan, että nyt on hyvä aika investoida ja tehdä toimia.
On totta, että aika on ollut myös haasteellinen — on ollut koronaa, on tullut tämän jälkeen Venäjän hyökkäyssota Ukrainan suuntaan. Tämä on pakottanut myös ottamaan velkaa, mutta täytyy muistaa, että paljon hyvääkin on tehty tämän punamullan ansiosta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T20:10:43,2022-09-21T20:12:13,Tarkistettu,1.1
2022_97_720,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_721,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Täällähän on oikein tämmöinen reipas tunnelma, kun saan yksin edustaa täällä oppositiota ja vastata kollegoiden väittämiin. — Jos käydään ensin läpi tämä työllisyyspolitiikka, joka nyt meitä kaikkia kiinnostaa: On totta, että työllisyysaste on noussut ennätyskorkealle. Se, mikä ongelma meillä edelleen on, on se, että työllisyysasteen nousu ei enää vahvista samaan tapaan julkista taloutta kuin se aikaisemmin on tehnyt. Oikeastaan on harmi, että SDP:n ja vasemmistoliiton kollegoita ei ole paikalla, mutta muistan oikein hyvin Sipilän hallituksen aikana, miten täällä salin vasen laita kritisoi silloista hallitusta siitä, että työllisyyden kasvu on tullut ennen kaikkea osa-aikatyön kasvun kautta — ja nythän on juuri käynyt niin, ja kas kummaa, nyt se asia ei olekaan mitenkään ongelmallista vaan siihen ollaankin oikeastaan tyytyväisiä. 
Totta kai täytyykin olla tyytyväinen; jokainen tehty työtunti on pelkkää plussaa, ja mitä useampi suomalainen saa mahdollisuuden tehdä töitä ja työllistyy, sitä paremmin meidän yhteiskunta pärjää ja pääsemme eteenpäin. Mutta samaan aikaan täytyy muistaa myös se, että meillä on myös ennätysmäärä avoimia työpaikkoja tarjolla ja meillä työttömät ja avoimet työpaikat eivät kohtaa. Meillä on erittäin korkea rakenteellinen työttömyys, ja se tarkoittaa myös sitä, että tarvitaan sekä näitä pehmeitä keinoja — koulutuspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, aluepolitiikkaa — mutta myös sitten esimerkiksi vaikka ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja myös työn verotuksen keventämistä, joilla tuetaan näiden toimien kanssa yhdessä sitä, että työtä myös otetaan vastaan. Sanotaan, että kyllä teillä työkalupakki on jäänyt pahasti tältä osin toisaalle. 
Täytyy myös todeta, että kun te niin kovasti täällä mainostatte, miten loistavaa työllisyyspolitiikka te olette tehneet, niin kannattaa lukea Vesa Vihriälän blogipostaus, jossa hän käy läpi aika hyvin viime hallituskauden työllisyyspolitiikkaa ja tämän hallituskauden työllisyyspolitiikkaa. Hän toteaa siinä, että tämän hallituksen aikana tapahtuneessa työllisyyden kasvussa hyvin merkittävältä osin vaikuttavat taustalla Juha Sipilän porvarihallituksen tekemät työllisyyspäätökset — muun muassa kilpailukykysopimus vaikuttaa taustalla ja myös muut, rakennepäätökset. Elikkä ollaanpa nyt aivan rehellisiä tässä nyt keskenämme, että kun te kehutte työllisyyden kasvua ja vahvistumista, niin nostakaa nyt samalla esille myös se, että iso osa siitä kunniasta ja arvostuksesta kuuluu Juha Sipilän hallitukselle, senaikaisille ministereille ja päättäjille siitä työstä, mitä he ovat isänmaan hyväksi tehneet. — Herra puhemies, jatkanen seuraavan puheenvuoron osalta sitten muiden aiheiden parissa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T20:12:13,2022-09-21T20:15:15,Tarkistettu,1.1
2022_97_722,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_723,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se on ihan totta, että Sipilän hallituksen aikana tehtiin oikeita ratkaisuja työllisyyden suhteen ja saatiin myöskin taloutta kuntoon. Eipä silloin vaan tiedetty, mikä kriisi tällä hetkellä Suomea ja Eurooppaa koettaa, ja siihen on nyt sitten jouduttu vastaamaan erinäisin toimin — niin pandemian kuin nyt sitten Ukrainan kriisin osalta.
Mutta tämä kokoomuksen arvostelu velanotosta, mitä olemme täällä nyt jo kaksi päivää saaneet kuulla, on erittäin ohuella pohjalla. Ensinnäkin siitä syystä, että velanotosta ja päätöksistä esimerkiksi maanpuolustukseen, pandemiaan ja koronakriisiin liittyen kokoomus on hyväksynyt yli 95 prosenttia — ollut samaa mieltä niistä päätöksistä, mitä on tehty. Ne ovat olleet välttämättömiä päätöksiä, ne on jouduttu tekemään.
Mutta ei siinä, kokoomus on omassa vaihtoehdossaan, omissa lisäesityksissään, vuonna 2020 esittänyt yli 900 miljoonalla eurolla enemmän menolisäyksiä kuin hallitus, vuonna 21 taas 720 miljoonalla enemmän kuin hallitus ja niitä lisämenoja, jotka nimenomaan kehyksiin vaikuttavat. Ja vuoden 22 varsinaisen budjetin vastalauseessa kokoomus esittää 570 miljoonalla enemmän menoja kuin mitä hallitus esittää. Joten tässä on se ristiriita. Esiinnytään puheissa vastuullisena taloudenhoitajapuolueena, mutta siitä huolimatta ollaan käytännössä hyväksytty ne samat menolisäykset, mitä on jouduttu ottamaan ja tekemään, ja esitetty vielä paljon lisämenoja. Oppositiosta on äärimmäisen helppo — itsekin olin ensimmäisellä kaudella oppositiossa — tehdä esityksiä, mutta kun se vastuu on hallituksella. Ja loppuviimeksi, kun näitä perataan, ollaan aika lähellä samalla viivalla. Joten tämä on meidän kaikkien syytä muistaa tässä keskustelussa — mitä on päätetty, mitä ollaan loppuviimeksi yhdessä hyväksytty, ja minä luulen, että tämän myös arvostamani kollega, edustaja Marttinen, tietää.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-21T20:15:17,2022-09-21T20:17:42,Tarkistettu,1.1
2022_97_724,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_725,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pidän itse henkilökohtaisesti aika tärkeänä sitä, että olivat ne mittarit sitten hyviä tai huonoja, niin esimerkiksi työllisyysaste on pitkään käytetty mittari, joka on mitannut sitten työllisyysastetta tässä maassa. Kyllä, siinä on valuvikoja aivan varmasti, mutta pidän erikoisena sitä, jos yhden hallituksen aikana sitä kritisoidaan niin kuin vasemmisto aikanaan teki, ja sitten toisen hallituksen aikana se olisi hyvä mittari. Minusta se on yksi mittari, jolla voidaan mitata sitä, miten työllisyysaste kehittyy. Ja on tärkeää, että riippumatta hallituksista meillä on tilastopohjaa, joka on samankaltaista, ettemme muuta mittaustapaa kesken juoksun.
Ja mitä tulee tähän julkiseen velkaan, niin kyllä, siitä on oltava huolissaan. Mutta aivan kuten edustaja Savola sanoo, valtaosan siitä velasta, joka on jouduttu ottamaan, on myös oppositio hyväksynyt.
Mutta, arvoisa puhemies, haluan puhua täällä myös aika perinteisistä arvoista ja asioista. Tänään on nimittäin ollut myös maa- ja metsätalousministeriön budjettiluokan esittely, ja erityisesti haluan nostaa metsästyksen, luonnossa liikkumisen, vielä tähän myöhäisiltaan esille. Meillä on valitettavasti maassa kehittynyt sen kaltainen kulttuuri, jossa pitkäaikaista metsästystä — kuten vaikkapa karhujen metsästystä — on valittamisten kautta pyritty haastamaan ja aika onnistuneesti valitettavasti myös evätty tässä maassa, ja siihen toivon ja tiedänkin, että maa- ja metsätalousministeri Kurvinen on jo käynnistänyt toimenpiteet, jotta nämä valitukset voitaisiin käsitellä ajoissa. Siihen täytyy varata myös oikeusasteille rahaa, jotta nämä valitukset voitaisiin käsitellä ajoissa, metsästyskulttuuria ei tällä tavalla haitattaisi ja toisaalta jotta se valitusoikeus, joka myös demokratiaan kuuluu, tulee käsitellyksi asianmukaisesti.
Toisena nostona vielä saman teeman piiristä haluan nostaa suden kannanhoidollisen metsästyksen. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt hiljattain tuoreen mietinnön tästä aiheesta. Toivon, että tämän mietinnön johtopäätökset etenevät, ja tässä maassa sallitaan suden maltillinen kannanhoidollinen metsästys. Aika usein täälläkin kuulee väärää käsitystä siitä, että olisi olemassa vain Suomen susikantapopulaatio. Täytyy muistaa, että eläimet eivät noita rajoja kunnioita siinä missä valtioiden tulee valtakunnan rajoja kunnioittaa, ja sen takia kannatan itse sitä, että niin ikään maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ympäristöministeriön ja oikeusministeriön kanssa edistää myös suden kannanhoidollista metsästystä, jotta voimme turvata erityisesti itäisessä Suomessa kansalaisten ja kotieläinten turvallisen elämän jatkumisen myös tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-21T20:17:42,2022-09-21T20:20:43,Tarkistettu,1.1
2022_97_726,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Olisikohan tämä, Marttinen, nyt viimeinen puheenvuoro? — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_727,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies, sovitaan näin! Edustaja Könttä puhui oikein hyvin ja viisaasti, ja pystyn kyllä nämä ajatukset jakamaan, mutta nyt vielä, kun te, hyvät kollegat, sanotaan, haastoitte vastuullista oppositiota tästä talouspolitiikasta, niin yksi puheenvuoro vielä, että saan vähän nyt oikoa näitä teidän näkemyksiänne.
Ensinnäkin mitä tulee tähän koronakriisin hoitoon, puolustusmenoihin, mehän olemme todenneet sen, että emmehän me vastusta menojen käyttämistä näihin kohteisiin. Se, mitä me olemme kritisoineet, aivan oikeutetusti, on se, että tämä hallitus on leväperäisesti näiden, ikään kuin perusteltujen, kriiseihin liittyvien menojen lisäksi hussannut julkisia varoja moneen, moneen muuhun paikkaan, jotka olisi pitänyt käydä tarkemmin läpi ja pohtia, onko tämä perusteltua. Minusta yksi osoitus tästä on se, että tämä hallitus on 2000-luvulla ensimmäinen hallitus, joka on päättänyt rikkoa asettamansa menokehyksen, [Joonas Köntän välihuuto] ja tämä, hyvät kollegat, ei ole muuten aivan pieni asia, vaan kyse on siis käytännössä erittäin merkittävästä työkalusta, jolla finanssipolitiikkaa ohjataan, ja teidän vahtivuorollanne — siis teidän vahtivuorollanne — kehys rikottiin ja sen kautta ikään kuin avattiin ovi sille, että julkisia menoja pystyttiin lisäämään ja hassaamaan hyvin voimakkaasti. Muistan hyvin vielä sen, että miten valtiovarainministeri Saarikko halusi osoittaa, että hän on vahvana neuvotteluissa, ja kun viikkoa myöhemmin selvisi, mitä on sovittu, niin tosiasiassa kehys oli rikottu ja menoja lisätty miljarditolkulla joka suuntaan. Joten ei se nyt, kollegat, kovin vahvasti tainnut lopulta sitten myöskään mennä. 
Sitten vielä tähän menokokonaisuuteen: kyllähän myös monet ekonomistit ovat osoittaneet sen, että kun kuitenkin vielä tänä vuonna on eletty tätä noususuhdanteen huippua, niin samaan aikaan tämä hallituksen finanssipolitiikka on ollut hyvin löysää ja itse asiassa olisi ollut kaikki perusteet myös kiristää finanssipolitiikkaa, elikkä nimenomaan hakea keinoja siihen, miten menojen kasvua voidaan hillitä. Uskon, että edustajat Könttä, Kettunen, Savola, kaikki olette samaa mieltä siitä, että kyllähän näitä julkisia varoja täytyy pystyä käyttämään paljon, paljon vastuullisemmin kuin tällä hetkellä niitä siis käytetään. 
Herra puhemies! Yhtä kaikki tälle koko salille, seuraavalle eduskunnalle jää valtava urakka pohtia sitä, miten isänmaan taloutta laitetaan taas kuntoon, koska nyt kehys näyttää siltä, että vuonna 26 vielä yhdeksän ja puoli miljardia otetaan lisää velkaa — se jää perinnöksi tältä hallitukselta.
Mutta totean lyhyesti: tarvitaan siis panostuksia kasvuun, tiukkaa menokuria, rakennetoimia, hyvää työllisyyspolitiikkaa ja hyvää veropolitiikkaa myös, ja näiden kaikkien yhteisenä tavoitteena tulee olemaan se, [Puhemies koputtaa] että tulevina vuosina julkinen talous tasapainotetaan ja työllisyysaste tullaan nostamaan korkealle pohjoismaiselle tasolle.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T20:20:45,2022-09-21T20:23:59,Tarkistettu,1.1
2022_97_728,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_729,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy edustaja Marttiselta kysyä nytten se teidän säästölista. Nimittäin teidän puheenjohtajanne, puheenjohtaja Orpon säästölista ei häikäise. Hänhän toi sen esille 1.9. A-studiossa, jossa hän toi esille muun muassa, että säästölistanne koostuu kosteikkoviljelystä, 30 miljoonaa euroa, poliittisista avustajista otetaan miljoona euroa pois, ja lisäksi myös kaasuautojen tuki poistetaan. Pitääkö kaasuautojen tuki poistaa? Kysyn sitä nyt vielä näin illan kuhjassa, koska tämä teidän säästölistanne ei häikäise, mutta jos, edustaja Marttinen, teillä on vielä jatkaa tähän listaan, niin mielellämme kuuntelemme vielä tähän loppuiltaan sen teidän säästökohdelistan.
Ja ihmettelen kyllä suunnattomasti, jos te lähdette maakuntien Suomesta säästämään. Olen siitä tyytyväinen, että tämä hallitus on pitänyt huolen siitä, että saavutettavuudesta on pidetty... [Välihuuto eduskunnasta] — Kyllä, on pidetty mukana. Saavutettavuudet lentojen toimesta on ansiokkaasti pidetty yllä. 
Haluaisin nyt vielä tietää sen säästölistan, jos edustaja Marttiselta se vielä löytyy tähän illan kuhjaan. [Joonas Könttä: Nyt se kuullaan!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-21T20:24:01,2022-09-21T20:25:17,Tarkistettu,1.1
2022_97_730,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_731,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Tarkoitukseni oli kyllä jo lopettaa tämä keskustelu, mutta nyt, jotta jää myös pöytäkirjoihin, niin kuten totesin jo aikaisemmin, kokoomus on koko meidän oppositioaikanamme tehnyt joka vuosi vaihtoehtobudjetin, johon sisältyy siis myös meidän esityksiämme siitä, miten menoja leikataan. Mainitsin muutaman tuolla, kun kävin pöntössä: ansiosidonnainen työttömyysturva, asumistuki ja sen lisäksi lukuisille momenteille pienempiä leikkauksia. Ne kaikki löytyvät sieltä, ja olen varma, että tänä syksynä, kun teemme uuden vaihtoehtobudjetin, tulemme käymään myös paljon keskustelua niistä esityksistä.
Mutta, edustaja Kettunen, luulenpa, että teidän huolenne ei pitäisi olla nyt ennen kaikkea se, pystyykö kokoomus näyttämään leikkauskohteita, vaan se, mitä teidän hallituksenne tekee, ja ennen kaikkea se, oletteko te itse valmiita laittamaan tämän maan taloutta kuntoon sen jälkeen, kun neljä vuotta te olette sallineet hyvin leväperäisen finanssipolitiikan ja erittäin raskaan velanoton tässä maassa. Ja luulenpa niin, herra puhemies, ja toivon oikeastaan, että tästä alkaa nyt myös keskustelu, jossa nimenomaan nyt myös keskusta ja SDP kertovat, miten he näkevät tulevina vuosina Suomen julkisen talouden kehityksen. Itse asiassa tässä todistustaakka ei ole meillä, vaan se on itse asiassa teillä, koska me olemme tehneet joka vuosi meidän vaihtoehtomme, joka vähentää velanottoa usealla miljardilla eurolla. Se on totta, että se ei vielä riitä... [Mikko Savola: Se ei muuten pidä paikkaansa! — Keskustan ryhmästä: Se oli viime vuonna 700 miljoonaa!] — Mutta joka tapauksessa se on tärkeä alku, ja on myös täysin kohtuutonta ajatella, että Suomen julkinen talous voitaisiin tasapainottaa yhden vuoden aikana. Eihän se voi niin olla, vaan nyt laajasti puolueet ovat puhuneet siitä, että tämä lienee kahden vaalikauden mittainen urakka. Jos siis yhden vuoden aikana voidaan usealla miljardilla jo painaa velanottoa alaspäin, tehdä mittavia rakennetoimia, mittavia työllisyyspäätöksiä, viisasta veropolitiikkaa ja vauhdittaa talouskasvua, niin siinä on aika paljon kuitenkin asioita, mitä me toivomme, että hallitus voisi nyt tästä suoraan jo ottaa ja viedä myös siltä osin sitten eteenpäin.
Joten, herra puhemies, nyt oikeastaan vielä, jos kollegat haluavat tästä nyt puheenvuoron käyttää, käännän tämän keskustelun toisinpäin, että nyt oikeastaan kuulisin mielelläni, miten keskusta näkee Suomen julkisen talouden tilanteen tulevaisuudessa, mitä pitäisi tehdä. Me kävimme täällä eilen hyvin mielenkiintoisen keskustelun pääministerin kanssa, ja aika monen tivauksen jälkeen lopulta emme saaneet vastausta siihen, miten hän näkee tämän tilanteen. Hän mainitsi kyllä veronkorotukset yhtenä vaihtoehtona, mutta se nyt on aivan vihonviimeinen keino. Jos veronkorotuksilla tämän maan taloutta halutaan laittaa kuntoon, niin se tie ollaan kyllä nähty hyvin nopeasti, ja sitä tietä kokoomus ei kyllä halua kulkea. [Joonas Könttä: Orpo mainitsi myös veronkorotukset!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-21T20:25:19,2022-09-21T20:28:25,Tarkistettu,1.1
2022_97_732,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tätä keskustelua on mielenkiintoista kuunnella täällä, mutta se pyörii aika samoissa asioissa. — Tuokohan edustaja Kilpi sitten uusia asioita, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_97_733,97/2022,2022-09-21,9.59,20.32,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen parhaani tässä tilanteessa. — Itse asiassa nyt kun imeydyin tähän keskusteluun mukaan, haluaisin vähän tuoda pikkasen happea ja raikkautta tähän keskusteluun siitä, mitä valtionvelka on ja mitä ne leikkaukset siinä tarkoittavat ja millä tavalla näihin asioihin pitäisi suhtautua. 
Mehän kovasti nyt väännetään kättä juurikin siitä, miten paljon tässä velkaannutaan ja miten paljon tässä pitäisi tosiasiallisesti leikata, ja minua pikkasen häiritsee se, että kun siihen valtionvelkaan pitäisi suhtautua ihan normaalina rahoitusinstrumenttina, millä rahoitetaan valtion toimintaa, niin jos sitä tehdään niin kuin nykyhallitus on tehnyt, niin että sitä otetaan syömävelkana, joka ei tuota käytännössä mitään, eikä sitä käytetä investointeihin niin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, jossa kun velkaa otetaan, niin sen määrää ei kauhistella, juuri siitä syystä, koska se tuottaa, se on investointi, se on sijoitusta tulevaisuuteen. Mutta jos sitä käytetään niin kuin te olette käyttäneet, syömävelkana, joka ei tuota mitään, niin sehän on kuopan kaivamista itselle. Tämähän pitää meidän ymmärtää. Sitten varsinkin kun se tehdään siinä vaiheessa, kun taloudessa vielä menee hyvin, kun on nousukautta, ja otetaan silloin sitä syömävelkaa, niin silloinhan tehdään tuplatappio, kun me ollaan menossa, ikävä kyllä, taantuman suuntaan ja silloin pitäisi pystyä elvyttämään. [Tuomas Kettunen: Korona-aikana elvytettiin!] Silloin pitäisi juurikin estää sitä, ja se mahdollisuushan meillä menee nyt, kun sitä velkaa työnnetään tähän väärään kohtaan, täysin väärään kohtaan. Tämä on äärimmäisen huolestuttava asia. 
Sitten haluaisin kyllä pompata toiseen hyvin mielenkiintoiseen asiaan, missä te kumpikin olette kyllä kultivoituneet ja ottaneet isoa roolia, varsinkin siellä edustaja Könttä: Turvallisuus on tärkeä asia, eikö niin? Kyllä. Nyt tässä talousarviossa jälleen kerran poliisi jää miinukselle. Miten se voi olla mahdollista? Mitenkä te tämän oikein selitätte? 16 miljoonaa miinukselle. Miksi? Sehän tarkoittaa, että poliisi joutuu jälleen kerran olemaan siinä tilanteessa, että pitää sopeuttaa. Ette pääse omaan hallitusohjelmatavoitteeseenne. Kertokaa minulle: miksi tämä on jälleen kerran tällä tavalla? 16 miljoonaa. Otatte miljardiluokan velat tuosta noin, mutta turvallisuus tämmöisenä aikana jätetään tämmöiseen asemaan, poliisin toiminta. Vastaako tämä teidän käsitystänne kokonaisturvallisuudesta, ja millä tavalla? Tämä olisi kiva kuulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_97+2022+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-09-21T20:28:25,2022-09-21T20:31:29,Tarkistettu,1.1
2022_98_1,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Edustaja Riikka Purra ja 42 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 3/2022 vp energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_98_2,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan eli viimeistään 27.10.2022. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 21. syyskuuta pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 5.—55. asiasta. Keskustelu jatkuu, ministeri Andersson.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_98_3,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on toteutettu koulutuksen kunnianpalautus. Olemme panostaneet taloudellisesti niin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen kuin toiseen asteeseenkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan siitä, että se käänsi suunnan koulutusleikkausten ja näivettämisen tietä kohti koulutuksen arvostamista. Ensi vuonna varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen perusrahoitus kasvaa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 922 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa.
Huolehdimme Ukrainasta saapuvien lasten mahdollisuuksista kouluttautua ja osallistua varhaiskasvatukseen varaamalla varhaiskasvatuksen lisämenoihin tähän tarkoitukseen 60 miljoonaa euroa ja perusopetukseen valmistavan opetuksen lisämenoihin 120 miljoonaa euroa. Vapaan sivistystyön kotouttamiskoulutuksen määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi viidellä miljoonalla eurolla. Erityisesti sodasta pakenevien kohdalla arjen rutiinit on tärkeää palauttaa, ja koulutus on tässä keskiössä.
Lisäksi tämän budjetin yhteydessä vakinaistamme kehuja keränneen koulupudokkuuteen puuttuvan sitouttavan kouluyhteisötyön mallin. Sitouttava kouluyhteisötyö on projekti, jonka kautta halutaan sekä ennaltaehkäistä että vahvistaa koulupoissaoloihin varhaista puuttumista. Hankkeessa on osoitettu rahaa muun muassa sellaisten kasvatus- tai sosiaalialan ammattilaisten palkkaamiselle, joilla ei ole opettamiseen sidottua työaikaa. Heillä on siis aikaa niille nuorille, joilla on vaikeaa. Tämä toimintamalli vakiinnutetaan ensi vuodesta lähtien, ja siihen kohdistetaan pysyvä kahdeksan miljoonan euron määräraha.
Suomeen/ruotsiin toisena kielenä sekä oman äidinkielen opetuksen laajentamiseen lisätään 2,5 miljoonaa euroa, ja B1-kielen osalta yhden vuosiviikkotunnin lisäämiseen käynnistetään opetussuunnitelmien valmistelutyö, johon kohdistetaan ensi vuonna yksi miljoona euroa.
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Ensi vuoden rahoitustaso nousee 12 miljoonaa euroa, ja lisäksi vastaavaa rahoitusta on hyvinvointialueiden valtionosuuksissa 17 miljoonaa euroa. Lasten ja nuorten hyvinvointia on äärimmäisen tärkeää tukea erityisesti pandemian jälkeen.
Lisäksi osana hallituksen kansalaisten ostovoimaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen kohdistetaan 70 miljoonaa euroa. Maksutulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla.
Oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden toimeenpanoa jatketaan, sillä tämä hallitus haluaa varmistaa tasa-arvoiset kouluttautumismahdollisuudet kaikille. Uudistuksen määrärahataso nousee ensi vuonna 102 miljoonaan euroon, ja sen piirissä aloittaa jo kolmas ikäluokka. Ensimmäisten tulosten perusteella oppivelvollisuuden laajentuminen on vaikuttanut odotustemme mukaisesti, sillä esimerkiksi lukiolaisbarometriin vastanneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista lähes puolet arvioi oppimateriaalien maksuttomuuden vaikuttaneen heidän päätökseensä hakeutua lukioon. Kaikkein eniten maksuttomuus on vaikuttanut opiskelijoilla, joiden vanhemmat eivät ole korkeasti koulutettuja, joilla vähintään toinen vanhemmista on työtön tai äidinkieli on muu kuin suomi. Oppivelvollisuuden laajentaminen on siis vähentänyt koulutuksellista eriarvoisuutta jo nyt. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tasoa!]
Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen ehdotetaan 50 miljoonan euron pysyvää korotusta perusrahoitukseen vuodesta 23 lähtien. Tällä voidaan turvata opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus sekä parantaa opettajien työskentelyolosuhteita.
Lukiokoulutuksen laatua vahvistetaan pian valmistuvan lukiokoulutuksen laatustrategian avulla. Ensi vuoden aikana laatustrategiaa viedään käytäntöön kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla kehittämistoimilla, joihin koulutuksen järjestäjillä on käytettävissään kuluvan vuoden lopulla myönnettävää rahoitusta.
Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen ehdotetaan ensi vuodelle jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 30 miljoonaa euroa ja oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun viisi miljoonaa euroa.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Ehdotamme myös hoiva-avustajakoulutuksen lisäämiseen työvoimakoulutuksen rahoitusta ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin lisäystä rahoitukseen, ja kaikkiaan tavoitteena on 2 500 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen vuosien 22—25 aikana.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-22T10:16:36,2022-09-22T10:22:04,Käsitelty,1.1
2022_98_4,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_5,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 jatkaa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, kulttuuriin ja taiteeseen sekä liikunta- ja nuorisotyöhön investoimista. Myös opiskelijoiden taloudellista asemaa parannetaan. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 522 miljoonaa euroa, joka on 68 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan jatketaan myös. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion t&k-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan tulevana vuonna 2,4 miljardia euroa. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panokset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen Akatemian rahoitukseen. Tässä talousarviossa Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi 427,5 miljoonaa euroa, joka sisältää EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen 4,75 miljoonan euron valtuuden.
Korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 125,5 miljoonalla eurolla. Aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti asiakirjallisen aineiston digitointiin ehdotetaan Kansallisarkistolle 1,5 miljoonaa euroa.
Niin sanotussa Itä-Suomi-paketissa osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Itä-Suomeen. Osaajapulaan vastaamiseen tähdätään myös erityisesti itäisessä Suomessa Norjan mallia mukailevalla alueellisella opintolainahyvityksen kokeilulla.
Hallitus tukee opiskelijoita. Opintotukeen ehdotetaan 757 miljoonaa euroa, mikä on 54 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Myös opintorahan huoltajakorotusta nostetaan jo toistamiseen kuluvalla hallituskaudella. Tällä kertaa kyseessä on määräaikainen 10 euron tasokorotus. Lisäksi opiskelijan omia tulorajoja ehdotetaan nostettavaksi 1.1.2023 lukien 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta, mikä mahdollistaa opiskelijalle nykyistä enemmän työtuloja opintotuen ohella. Lisäksi opiskelijaravintoloille maksettavaa ateriakohtaista avustusta ehdotetaan korotettavaksi 25 sentillä 1.1.2023.
Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan 599 miljoonaa euroa. Näillä määrärahoilla vahvistetaan luovan työn tekemisen edellytyksiä ja osallisuutta.
Talousarvioehdotuksessa edistetään valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurirakennushankkeita. Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa, arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun 0,6 miljoonaa euroa ja arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön pääomitukseen 2 miljoonaa euroa.
Lisäksi yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha säilyy vuoden 2022 tasolla eli 11 miljoonassa eurossa.
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 154 miljoonaa euroa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan vuonna 2023 hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.
Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 77 miljoonaa euroa. Panostuksella nuorisotyöhön parannetaan nuorten edellytyksiä yhteiskunnassa, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista.
Lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 miljoonaa euroa. Niin kutsuttu Harrastamisen Suomen malli takaa koululaiselle maksutonta, mieluisaa harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.
Merkittävä esitys kulttuurin, taiteen ja liikunnan kuin myös nuorisotyön kannalta on rahapelitoiminnan edunsaajien tuotannon alentamista koskeva kompensaatio, joka toteutetaan samalla tasolla kuin kuluvana vuonna eli vuonna 2022. Lisäksi hallinnonalan määrärahoihin sisällytetään lakisääteiset indeksitarkistukset.
Arvoisa puhemies! Ylipäätään käsittelyssä oleva talousarvioesitys pyrkii vastaamaan tämän ajan kriittisiin haasteisiin osaamisen ja sivistyksen keinoin. Myös vahva aluepoliittinen tahto näkyy jälleen hallituksen työssä. Suomen menestys nojaa jatkossakin korkeaan osaamiseen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-22T10:22:11,2022-09-22T10:26:55,Käsitelty,1.1
2022_98_6,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuorot, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta, eli keskustelu käydään minuutin vastauspuheenvuoroilla. — Edustaja Risikko.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_7,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos paljon näistä esittelyistä. Otan tässä ensimmäisessä puheenvuorossa kysymyksen nimenomaan ministeri Anderssonille. Olette monesti kertonut siitä, että tämä hallitus on pystynyt panostamaan enemmän rahallisesti koulutussektoriin. Se on aivan totta, viime kaudella satsattiin moniin asioihin ja yritettiin saada Suomi pysymään raiteilla — ja niin kanssa saatiin, mutta nyt on otettu velkaa.
Mutta tähän itse asiaan. Raha ei näytä nyt kuitenkaan ratkaisevan tätä asiaa. Jos katsoitte OAJ:n puheenjohtajan Katariina Murron kommentin ”Opetusalalle kasaantuneisiin ongelmiin on viimein puututtava”, niin meillähän on tällä hetkellä Pisa-tulokset heikentyneet, meillä joka kahdeksas oppilas valmistuu perusopetuksesta ilman perustaitoja, meillä on paljon hyvinvointiongelmia ja meidän opettajat ovat todella väsyneitä erilaiseen byrokratiaan ja hankkeisiin. Mitä aiotte tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T10:27:12,2022-09-22T10:28:17,Käsitelty,1.1
2022_98_8,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_9,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä tehdä tässä nyt ihan keskustelun aluksi selväksi, että tämä hallitus todellakin on tehnyt koulutuksen kunnianpalautuksen lisäämällä kaikille koulutusasteille sekä pysyvää että määräaikaista rahoitusta. Olemme tehneet merkittäviä koulutuksen laatua ja tasa-arvoa vahvistavia rakenteellisia uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentamisen. Me olemme paikanneet, me olemme parantaneet, me olemme kehittäneet koko koulutuspolkua varhaiskasvatukselta toiselle asteelle ja siitä ylöspäin, ja me jatkamme sitä ensi vuonna.
Esimerkiksi jos otetaan tämä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pysyvä rahoitus, se on noussut tällä hallituskaudella lähes 300 miljoonaa euroa. Myöskin ensi vuonna koulutukseen käytetään enemmän rahaa kuin tänä vuonna.
Työllisyys on ennätyskorkealla tällä hetkellä, 74 prosenttia, mutta monilla aloilla kärsitään osaajapulasta, ja se on jopa monien yritysten kasvun este. Me kannetaan erityisen suurta huolta hoitohenkilöstön saatavuudesta. Minä kysynkin ministereiltä: Miten OKM:n sektorilla vastataan tähän osaajapulaan, joka yhteiskunnassamme vallitsee — erityisesti tähän sote-alan pulaan? Paljonko hoitajien koulutukseen tulee lisärahoitusta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-22T10:28:18,2022-09-22T10:29:27,Käsitelty,1.1
2022_98_10,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_11,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa nähdä, että lehtereiltä löytyy tänään lapsia ja nuoria, sillä teidän tulevaisuudestakin puhumme täällä tänään. [Timo Heinonen: Ja rahoista!] Lasten ja nuorten oppimisen kannalta erittäin tärkeä, jopa kriittinen kolmiportaisen tuen korjaaminen ja sen hallitusohjelman kirjaukset jäävät Oikeus oppia -työryhmän loppuraporttiin. Tätä koskevat hallitusohjelman kirjaukset ovat siis täysin tyhjiä. Ministeri Andersson, uudemman kerran maanantain jälkeen kysyisin saman kysymyksen: johtuuko tämä rahasta, vai mistä se johtuu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-22T10:29:27,2022-09-22T10:30:13,Käsitelty,1.1
2022_98_12,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_13,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä budjetti on isoilta linjauksiltaan niin erinomainen, joudun kiinnittämään huomiota erääseen pieneen yksityiskohtaan. [Sari Sarkomaa: Seitsemän miljardin velkaan!] Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiin sisältyy budjetin kokoon nähden suhteellisen pieniä, mutta sitäkin tärkeämpiä avustuksia muun muassa järjestöille: kotitalousneuvontajärjestöille, monille naisjärjestöille, käsi- ja taideteollisuusjärjestöille, Karjalan Liitolle. Nämä määrärahat on vuosikaudet lähes jäädytetty. Niitä ei ole korotettu nytkään, vaikka inflaatio jyllää. Eduskunta on tehnyt vuosittain pieniä lisäyksiä. Arvoisat ministerit, onko jäädytys harkittua näissä, voitaisiinko tehdä parannus?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-22T10:30:15,2022-09-22T10:31:03,Käsitelty,1.1
2022_98_14,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_15,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että ammatillisen koulutuksen opettajaresurssin pysyvä rahoitus vahvistuu tässä budjetissa. Hienoa myös, että sote-alan harjoituspaikkakorvaukset pystytään varmistamaan, ja sillä, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään, helpotetaan sote-alan työntekijätilannetta ainakin hieman.
Erityistä huolta kannan perusopetuksen osaamiserojen kasvusta erityisesti kaupungeissa. Alueelliset erot ja vieraskielisten lasten määrät luokissa ja opetusryhmissä myös varhaiskasvatuksessa näkyvät selvästi. Kysynkin hallitukselta, minkälaisia toimia näiden erojen kuromiseen voidaan jatkossa tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T10:31:05,2022-09-22T10:31:48,Käsitelty,1.1
2022_98_16,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_17,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varhaiskasvatuksella on erittäin merkittävä hyöty lapsen kasvatuksen ja kehityksen kannalta ja myös valmiuteen aloittaa koulu, ja tästä syystä on erittäin hyvä, että tavoitteena on, että entistä useampi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Tämän lisäksi olen erittäin iloinen myös siitä, että tämä hallitus on myös alentamassa varhaiskasvatuksen maksuja ja tätä kautta varmistaa sen, että entistä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatukseen. 
Nyt kysynkin sitä, että kun on tärkeätä, että meillä on myös riittävästi varhaiskasvatuksen ammattilaisia, niin miten hallitus varmistaa sen, että meillä on riittävästi koulutuspaikkoja niin varhaiskasvatuksen alalla kuin myös muita alan ammattilaisia: erityisopettajia sekä myös muita tarvittavia alan ammattilaisia, jotka tukevat lapsen kehitystä varhaiskasvatuksessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-09-22T10:31:49,2022-09-22T10:32:52,Käsitelty,1.1
2022_98_18,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_19,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huomiot sukupuolten tasa-arvosta: Tässä esityksessä lukee näin: ”Sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita edistetään osana toisen asteen koulutuksen kehittämistoimia, joilla tuetaan oppivelvollisuuden laajentamisen ja jatkuvan oppimisen uudistusten tavoitteiden toteutumista.” Täällä lukee myöskin: ”Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ja hallituksen tasa-arvopolitiikan toteutumista edistetään vakiinnuttamalla sukupuolinäkökulman huomioivat hallinto- ja toimintatavat asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.”
Arvoisat ministerit, missään ei mainita poikien huolestuttavan huonoa koulumenestystä ja syrjäytymistilastoja, jotka tunnistetaan myös tämän vuoden tasa-arvopoliittisessa ohjelmassa. Miksi ei?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-22T10:32:54,2022-09-22T10:33:49,Käsitelty,1.1
2022_98_20,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_21,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hyvin pettynyt hallituksen päätökseen vähentää radikaalisti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitettuja määrärahoja. Rahoituksesta poistuu noin 140 miljoonaa euroa. Kyse on siis nyt päättyvistä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen jaetuista avustuksista, joilla on saatu palkattua lisää henkilöstöä, vahvistettua oppimisen tukea ja pienennettyä ryhmäkokoja. 
Meiltä Tampereelta viesti on, että tämä päättyvä rahoitus vastaa yksistään Tampereella noin 75 ammattilaisen poistumista perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tämä näkyy muun muassa suurempina ryhmäkokoina perusopetuksessa. Koko Suomen peruskouluissa nyt päättyvä rahoitus on vastannut yli 1 400 opettajan palkkoja tänä vuonna. Miten olette tehneet tällaisen arvovalinnan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-22T10:33:51,2022-09-22T10:35:01,Luonnos,1.1
2022_98_22,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Luonnos,1.1
2022_98_23,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys vuodelle 2023 todella jatkaa hallituksen koulutusmyönteistä linjaa, mutta, ministeri Andersson, budjetissa on eräs yksityiskohta, joka on ehkä kokoaan ja kömpelöä nimeäänkin suurempi: koulupoissaolojen ehkäisyyn kehitetty sitouttavan kouluyhteistyön malli vakiinnutetaan ja sille esitetään siis pysyvää 8 miljoonan euron rahoitusta. 
Puhemies! Ettemme unohtaisi todellisuutta, niin kouluilta kuuluu myös hätäviestiä. Lasten ja nuorten koulukuntoisuus, ihmiseksi kasvuun liittyvät kivut, käytöshäiriöt ja myös vanhemmuuteen liittyvät ongelmat vievät leijonanosan opettajien ajasta ja energiasta. Olenko ymmärtänyt oikein, että juuri tämä rahoitus pyrkii vapauttamaan opettajien aikaa perustyöhön, siis siihen, että ympärillä on ongelmiin tarttuvia resursseja, rinnalla kulkevia ihmisiä, jotka ovat keskeisenä linkkinä esimerkiksi koulupoissaolojen ja pahoinvoinnin juurisyiden selvittelyssä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-22T10:35:03,2022-09-22T10:36:19,Luonnos,1.1
2022_98_24,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Luonnos,1.1
2022_98_25,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olisin kysynyt ministeri Anderssonilta tästä e‑lainauskorvauksesta, koska jos nyt oikein ymmärsin — ai, anteeksi, se kuuluukin viereiselle ministerille — niin tässähän on käsittääkseni selvityshenkilö asetettuna tutkimaan asiaa, kun mehän vuonna 2021 annettiin koko eduskunnan yhteinen lausuma lainauskorvausasiasta, ja myös käsittääkseni kevään kehyksessä oli vuodelle 23—26 tämä miljoona euroa osoitettu, mutta tätä ei kyllä nyt mielestäni löydy budjettikirjasta enkä myöskään näe, että tässä olisi sitä lakiesitystä, mikä tähän tarvitaan. Onko nyt käynyt lapsus, vai onko todellakin nyt sitten matto vedetty e‑lainauskorvausasian alta, jota kuitenkin koko eduskunta täällä oli viemässä eteenpäin?
Toinen asia, mitä kysyisin ministeri Honkoselta: Liikkuva varhaiskasvatus, ja siellä erityisesti nimenomaan varhaiskasvatuksen kohde, elikkä liikkuvat ohjelmat — käsittääkseni näistä on huolehdittu budjetissa, mutta millä tavalla varhaiskasvatusosuus täällä näkyy? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-22T10:36:21,2022-09-22T10:37:32,Käsitelty,1.1
2022_98_26,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Gustafsson., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_27,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Kansalaisten sivistämisen ja sen myötä toimivan demokratian ytimessä on koulutusjärjestelmä, joten tulevaisuusvalmiuksien vahvistaminen sen sisällä on keskeistä kaikilla koulutusasteilla. Valiokunta muistuttaa, että myös historian opetus vahvistaa opiskelijan yleissivistystä, kulttuurien tuntemusta ja edellytyksiä ymmärtää oman aikansa maailmaa sekä sen muutosprosesseja.” Tämä oli lainaus eduskunnan vastauksista koulutuspoliittiseen selontekoon. Itse kannan kovin huolta demokratiasta Suomessa laajemminkin. Polttavimmat ongelmat ovat eriarvoisuus, ympäristökriisi ja sodat. Miten opetusministeri näkee nyt ja lähitulevaisuudessa yhteiskunnallisen sivistyksen, tiedon ja ymmärryksen merkityksen opetustyössä ja opetustoiminnassa? Onko sen merkitys kasvamassa vai vähentymässä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-22T10:37:34,2022-09-22T10:38:42,Käsitelty,1.1
2022_98_28,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_29,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisäraha ei ratkaise, jos ruohonjuuritasoa ei kuunnella. Maailman parhaat opet väsyvät. Meillä ei ole riittävästi varhaiskasvatusopettajia, meillä ei ole riittävästi erityisopettajia. Pisan alamäki laskee, digidigit menevät överiksi, poikien lukutaito heikkenee, perustaidot heikkenevät. Inkluusio estää sen, että kaikki koulussa eivät saa sitä, mitä he tarvitsevat. Tämä on vakava kehitys. Arvoisa ministeri, voisitteko te kuunnella paremmin kenttää, kuunnella sitä, mikä se todellisuus siellä on? Raha ei ratkaise, jos te ette ratkaise niitä oikeita ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-22T10:38:43,2022-09-22T10:39:33,Käsitelty,1.1
2022_98_30,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Multala., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_31,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime aikoina erityisesti Helsingin Sanomissa on keskusteltu paljon nimenomaan oppimisen tuesta ja niin kutsutusta inkluusiosta. Huomasin, että myös ministeri Andersson oli ottanut siihen kantaa ja oli ajatuksia, millä tavalla tätä tukea voitaisiin uudistaa. Uudistamista toki tarvitaan, mutta ennen kaikkea sitä, että meillä on riittävät resurssit siihen, että myös pienryhmä on vaihtoehto silloin, kun siitä on hyötyä lapselle. Tällä hetkellä näin ei joka puolella ole. Mitä ajattelette, ministeri Andersson, tästä, kun juuri tasa-arvorahoitus on ollut yksi keino varmistaa, että opetusryhmät ovat riittävän pieniä niillä alueilla, joissa on enemmän haasteita, ja nyt se on romahtamassa? Millä tavalla voisimme nyt jatkossa tukea kouluja, joissa tätä lisätukea tarvitaan?
Kysyn myös ministeri Honkoselta opintolainahyvityksestä: Miksi se ei sisällä työssäolovelvoitetta? Eikö nimenomaan se olisi tämän tarkoitus, että yritetään saada sinne syrjäseuduille ihmisiä töihin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-22T10:39:34,2022-09-22T10:40:42,Käsitelty,1.1
2022_98_32,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_33,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koulutus auttaa, kun ympärillä on epävarmaa ja muutoksia. Olen erityisen ylpeä siitä, että me puolueet olemme yhdessä priorisoineet sitä, että koulupolku on sellainen, että aina pitää päästä jatkamaan, kun tahtoa on.
Kiiltokuvassa on kuitenkin säröjä. Helsinki on oppimisen kriisissä. Se on myös valtion ongelma, vaikka osittain kyse on kaupungin omista päätöksistä.
Varhaiskasvatushenkilökunnan vaje ja tuen puute peruskoulussa tarkoittavat sitä, että kaikilla ei ole mahdollisuutta oppia. Viimeksi uutisoitiin siitä, että koulukirjoja ei enää riitä kaikille. Ruudun äärellä vietetty aika pitenee, ja lukutaito heikkenee. Kotitehtäviä jää tekemättä. Kiitän hallitusta näistä panostuksista muun muassa varhaiseen tukeen. Asia ei ole ollenkaan niin kuin edustaja Vikman totesi, että varhaiskasvatuksesta olisi leikattu, vaan varhaiskasvatukseen on nimenomaan panostettu. Pidän tärkeänä myös sitä, että ammatillisen koulutuksen perusrahoitus kasvaa ja muun muassa maahanmuuttotaustaisten tuki lisääntyy.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-22T10:40:42,2022-09-22T10:41:52,Käsitelty,1.1
2022_98_34,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_35,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! OECD:n selvityksen mukaan vuosina 2012—2018 valtaosa OECD-maista panosti koulutukseen ja lisäsi koulutuksen rahoitusta — poikkeuksena Suomi, joka meni toiseen suuntaan. Siellä oli kokoomus silloin vallassa ja vastuussa. Tämä hallitus on lisännyt koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. On hyvä huomata, että pysyvä rahoitus on noussut lähes 300 miljoonaa verrattuna hallituskauden alkuun.
Kokoomuksen spinnaus ei kerta kaikkiaan toimi. Te olette vastuussa niistä edellisten hallitusten valtavista koulutusleikkauksista, joiden seurauksia me olemme joutuneet paikkaamaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-22T10:41:52,2022-09-22T10:42:47,Käsitelty,1.1
2022_98_36,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Strand., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_37,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ärade talman! Den här budgetboken innehåller många fina satsningar på utbildning. Det är bra att man bland annat satsar på språkkunskaper.,Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-09-22T10:42:47,2022-09-22T10:42:55,Käsitelty,1.1
2022_98_38,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan edustaja Koposen puheenvuorosta, ja vastaus on kyllä: kyse on rahasta. Inkluusion ongelma ei ole periaate inkluusiosta, siis siitä, että jokainen lapsi olisi oikeutettu saamaan tarvitsemaansa tukea oppimiseen omassa lähikoulussaan. Ainakaan itse en toivo paluuta siihen vanhaan ennenaikaiseen malliin, jossa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat eristetään omiin luokkiin tai jopa kokonaan omiin kouluihin. Kyse on siis siitä, että järjestelmä toimiakseen tarvitsee riittävästi resursseja, ja juuri niitä resursseja siellä kentällä peräänkuulutetaan, kun halutaan lisää mahdollisuuksia pienryhmiin ja pienempiä yleisopetuksen ryhmiä. Itse toivon, että tämä oppimisen tuen uudistus tehdään ensi vaalikaudella ja se tehdään riittävästi resursoituna, koska itse en usko, että me pystymme puuttumaan niihin ongelmiin ilman, että me osoitetaan siihen riittävästi määrärahoja.
 Mitä tulee koulutuksen rahoitukseen, niin syytä on vielä kerran muistuttaa kokoomusta, joka tässä tarkoituksella nyt hämmentää ja sekoittaa perusrahoituksen ja määräaikaisen hankerahoituksen. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen perusrahoitus nousee ensi vuonna ja on vaalikauden alusta noussut lähes 300 miljoonaa. Tämän lisäksi hallitus on jakanut määräaikaista hankerahoitusta, valtionavustuksia, joita ei ole tarkoitettu perustoimintaan, vaan ne myönnetään käytettäväksi aina lukuvuodeksi kerrallaan. Tähän tulee onneksi muutosta meidän tekemien lakimuutosten seurauksena, eli ensikaudella on mahdollista jakaa näitä jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan.
 Tämän rahoituksen taso on vaihdellut vuosittain, aivan niin kuin se vaihteli myöskin viime kaudella, kun kokoomuksella oli opetusministerin salkku. Kun te aloititte, määräraha oli vähän päälle 56 miljoonaa, vuonna 2016 se oli enää 20 miljoonaa, vuonna 2017 se oli enää 17 miljoonaa. Taso on vaihdellut vuodesta toiseen, ja seuraava hallitus sitten päättää, paljonko tähän tasa-arvorahoitukseen käytetään. Erotuksena edelliseen kauteen on se, että edellisenä kautena tehtiin lähes miljardin edestä leikkauksia perusrahoitukseen koulutuksen eri asteilla, [Välihuutoja] kun me tällä kaudella ollaan vahvistettu sitä jokaisella koulutusasteella. — Kiitoksia, arvoisa puhemies!", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-22T10:43:32,2022-09-22T10:46:00,Luonnos,1.1
2022_98_39,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Luonnos,1.1
2022_98_40,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Kiviranta kysyi näistä järjestöavustuksista. Tämä ongelma, jota kuvasitte, siitä, että järjestöjen kulut kasvavat samalla tavalla kuin muussakin yhteiskunnassa inflaation vaikutuksesta, on todellinen ongelma, ja se väistämättä, kun nämä järjestöjen avustuksiin varatut rahat eivät nouse samassa suhteessa, tarkoittaa sitä, että olosuhteet niukkenevat ja rahoituskyky, ikään kuin se rahoitustaso, tulee niukkenemaan sikäli kuin tämä kustannusten nousu jatkuu, niin kuin odotettavaa on. Mutta totta kai sitten, kun näitä varsinaisia avustuspäätöksiä eri järjestöjen välillä tehdään, niitä kohdennuksia on mahdollista siinä kohtaa tehdä.
Edustaja Eloranta kysyi tästä sote-alan koulutuksesta. Nythän tässä budjettiesityksessä on hyvä huomata, että nyt nämä sote-alan harjoittelukorvaukset, joita ammattikorkeakoulut ovat tähän saakka joutuneet maksamaan, siis siitä, että sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan muun muassa julkisille ja yksityisille työnantajille opintojen aikana, poistuvat, tämä korvauksenmaksuvelvollisuus ammattikorkeakouluilta poistuu. Se ei kuitenkaan vähennä niiden rahoitusta, vaan se kompensoidaan, ja nämä harjoittelukorvaukset maksetaan jatkossa sitten valtion toimesta. Uskon, että tämä on äärimmäisen tärkeää siinä, että voidaan tätä sairaanhoitajakoulutuksen laatua siellä parantaa. Tämä on yksi pieni osakokonaisuus tässä, miten hallitus toimii sote-alan koulutuksen lisäämiseksi.
Tähän edustaja Kiljusen äärimmäisen tärkeään kysymykseen varhaiskasvatusalan työvoiman saatavuudesta: Tämä nykyinen hallitushan on lisännyt merkittävästi varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen rahoitusta. Siellä on hienoisena ongelmana se, että nämä koulutuspaikat eivät ole aina ihan täyttyneet, ja sitten moni varhaiskasvatuksen opettaja haluaakin jatkaa luokanopettajakoulutukseen ja haluaakin jatkaa sinne maisterintutkintoon. Tämä johtaa siihen, että aivan kaikki, jotka aloittavat ne varhaiskasvatuksen opettajan opinnot yliopistossa, eivät sitten kuitenkaan päädy sinne varhaiskasvatuksen opettajiksi. Ja tämä on haaste, mutta on aivan selvää, että tähän vaaditaan ratkaisuja ja sen rahoituksen tason on oltava riittävän korkealla tasolla.
No, edustaja Essayah kysyi tästä e-lainauskorvauksesta. Tässähän on siis kyse lyhyesti siitä, että kirjailijoille maksetaan myöskin tästä e-lainauksesta korvauksia. Tähän asti on vain perinteisten kirjojen lainauksesta maksettu korvauksia. Ministeri Kurvinen toimiessaan tällä paikalla asetti Kristiina Harengon tekemään selvitystyön tästä lainsäädännöstä, joka välttämättä vaaditaan, jotta voidaan maksaa tätä e-lainauskorvausta. Se on tekijänoikeuslainsäädäntöä. Tiedämme tässä salissa hyvin, kuinka monimutkaista ja vaikeaa lainsäädäntöä se on. Näinä päivinä luovutetaan tämä lopullinen selvitys allekirjoittaneelle, ja sen jälkeen sitten lähdetään tähän lainvalmisteluun. Sitä esitystä ei ole voitu tässä talousarviossa ilman lainsäädäntöä tuoda. [Pia Lohikoski: Tuokaa se pian!]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-22T10:46:02,2022-09-22T10:49:05,Käsitelty,1.1
2022_98_41,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_42,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä moni puhuu peruskoulun kunnianpalautuksesta. Erittäin hyvä niin — ainakin itse toivon, että se peruskoulun kunnianpalautus, niin kurinpalautus kuin myöskin panostukset, on keskeinen osa seuraavan hallituksen taipaletta, ja se edellyttää myös valintoja resursseissa. Tällä hallituskaudella siitä kymmenien miljardien lisävelanotosta aika vähän on kyllä tähän riittänyt.
Täällä ministeri voi toki aina sanoa, että ne 1 400 opetusalan ammattilaista, joiden palkkarahat OAJ:n arvion mukaan päättyvät nyt vuodenvaihteessa, ovat alun perinkin olleet väliaikaisilla rahoilla. Näin suurimmaksi osaksi on. Mutta eikö kuitenkin tosiasia ole se, että siellä kouluissa nimenomaan laatu- ja tasa-arvorahoilla toimineilta ammattilaisilta, joista useat ovat myöskin tukeneet näitä inkluusion kanssa haasteellisessa tilanteessa olevia luokkia ja oppijoita, nyt loppuvat rahat ensi vuoden alusta? Ja eikö ole niin, että itse asiassa jos tämän ukrainalaisten lasten tarpeellisen valmistavan koulutuksen ottaa pois, joka on 120 miljoonaa euroa lisää, niin tämän jälkeen perusopetuksen kokonaismäärärahat laskevat ensi vuonna tähän verrattuna?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-22T10:49:07,2022-09-22T10:50:25,Käsitelty,1.1
2022_98_43,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_44,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että aiotut säästöt kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisoon peruttiin. Näihin panostaminen maksaa itsensä takaisin.
Mutta, ministeri Honkonen, juuri tästä lainauskorvausasiasta haluan minäkin sanoa. Tunnen erittäin hyvin sen historian jo vuosien takaa. Kysehän on siitä, että nyt kun e-aineisto tulisi saada lainauskorvausten pariin, niin sivistys- ja tiedejaosto oli valmis jo tälle vuodelle varaamaan sen puuttuvan yhden miljoonan. [Pia Lohikoski: Näin on, kyllä!] Mutta kävi ilmi, että lainsäädäntöä tarvittiin. Ja kuten sanottu, taistelimme siitä, että jo ensi vuoden kehykseen tulee tämä miljoona. Nyt olisi äärimmäisen tärkeää saada tämä lakiesitys vielä tällä kaudella eduskuntaan, jotta se ei jää taas seuraavalle hallituskaudelle. Ja nyt en kysy, aiotteko, vaan aiottehan, tuoda ripeästi tämän lain vielä tällä kaudella eduskuntaan. Se on tärkeä. Se on tekijänoikeuskysymys, joka tuo näille tekijöille toimeentuloa, turvaa ja arvostusta. [Sari Sarkomaa: Missä laki viipyy?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-22T10:50:27,2022-09-22T10:51:45,Käsitelty,1.1
2022_98_45,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_46,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhä useampi lapsi tarvitsee tukea oppimiseen kouluissa, ja kysymys kuuluukin: ovatko ne resurssit riittävät, jotta lapset sitä saavat? Liikuntaan pitää panostaa. Lapset liikkuvat liian vähän, niin kuin kaikki suomalaiset tänä päivänä. Jo varhaiskasvatuksessa tähän täytyy kiinnittää huomiota.
Varsinainen kysymykseni menee ministeri Honkoselle tästä Harrastamisen Suomen mallista. Se on erittäin tervetullut ja toimii jo kunnissa melko hyvin, mutta kysymys kuuluukin: Onko ohjaajia tarpeeksi sen piirissä? Ja se vapaaehtoistyö, mitä tehdään myös asian tiimoilta, on ensiarvoisen tärkeää — panostetaanko siihen vai onko asetettu esteitä paljon? Se on hyvä alku myös työpaikan saamiseksi varsinkin nuorille. Elikkä Harrastamisen Suomen malli on positiivista, mutta se toteutuu vasta osittain tuolla kunnissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-22T10:51:45,2022-09-22T10:52:50,Käsitelty,1.1
2022_98_47,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_48,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen tässä salissa puhuttiin maanpuolustuksesta ja kokonaisturvallisuudesta, ja tänään puhumme siitä, miksi tätä maata kannattaa puolustaa, miksi se on puolustamisen arvoinen. 
Kulttuurilla ja sivistyksellä on suuri merkitys myös kansakuntamme kriisinkestävyydelle. Näiden kaikkien akuuttien kriisien keskellä meillä on sylissämme tikittävä aikapommi nimeltä nuorten pahoinvointi. Tämä on, näin ajattelen, yksi myös tulevan hallituksen kenties tärkeimmistä, ellei tärkein, kysymys, ja vetoan kaikkiin puolueisiin, että sitoutuisimme siihen, että emme kerta kaikkiaan tässä yhteiskunnassa tekisi yhtäkään sellaista päätöstä, joka kasaa yhtään enempää paineita lasten ja nuorten niskaan. Ei nimittäin riitä, että me hoidamme sitä nuorten pahoinvointia, vaan on aivan välttämätöntä myöskin tunnistaa, mikä sitä tässä ajassa ja tässä yhteiskunnassa aiheuttaa, ja siinä tämä opetus- ja kulttuuriministeriön sektori on todella tärkeä.
Kysyisin ministeri Honkoselta: näettekö, että olisi mahdollista jo tällä kaudella käynnistää pohjatyö siihen, että tuleva hallitus voisi heti tarttua toimeen kautensa alussa, tietäisi, mitkä ovat niitä vaikuttavimpia keinoja puuttua nuorten pahoinvointiin, ja tarvittaessa myöskin perua sellaisia viimeisten vuosikymmenten päätöksiä, jotka kenties sitä pahoinvointia ovat aiheuttaneet?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-22T10:52:52,2022-09-22T10:54:11,Käsitelty,1.1
2022_98_49,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Semi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_50,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki hyvinvointimittarit osoittavat, että itäinen Suomi on päätöksenteossa huomioitava nykyistä paremmin. Suomessa erityisesti itä- ja pohjoissuomalaiset lapset ja nuoret ovat syrjäytymisvaarassa. Olenkin erittäin iloinen siitä, että hallitus osoitti budjetissaan rahoitusta juuri Itä-Suomeen ja kohdentaa 10 miljoonaa euroa muun muassa itäisen Suomen korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Tällä satsauksella me saamme paljon lisää pitovoimaa Itä-Suomeen, kun muistamme sen, että kotiseutujaan lähellä olevat korkeakoulut ovat myös tärkeä asia koulutuksen tasa-arvon lisäämisessä. Tästä kiitos ministereille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-22T10:54:11,2022-09-22T10:54:58,Käsitelty,1.1
2022_98_51,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_52,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mykkänen väitti juuri, että tasa-arvoraha olisi loppumassa kouluilta ensi vuoden osalta. Itselläni on sellainen tieto, että näin ei ole asian laita. Ehkä ministeri voi tämän vielä korjata, ettei jää tällaista väärää käsitystä elämään. 
Kokoomuksesta on myös usein annettu ymmärtää, että toisen asteen oppimateriaalien muuttuminen maksuttomiksi olisi turhaan tuhlattua rahaa. Itse katson, että kaikkien perheiden lapsilla pitää olla mahdollisuus saada toisen asteen koulutus. Tämän uudistuksen myötä tavallinen suomalainen perhe saa useiden satojen eurojen helpotukset talouteensa, eikä tämä uudistus suuntaudu vain maksuttomaan toisen asteen oppimateriaalikokonaisuuteen. Tähän merkittävänä toimena sisältyy myöskin perusopetukseen suunnattu tukiopinto-ohjaus niin, että nuoret pääsevät nivelvaiheen yli mahdollisimman hyvin, ja tämä on mielestäni erittäin tärkeä ja tähdellinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-22T10:54:58,2022-09-22T10:56:03,Käsitelty,1.1
2022_98_53,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_54,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Anderssonilta meinasi esittelypuheenvuorossa loppua aika kesken, kun hän luetteli, mihin kaikkeen hyvään koulutussektorilla hallitus on panostanut lisää miljoonia. Hyvä niin, hyvä kun olette panostaneet. Mutta kaiken — kaiken — kaiken te teette velaksi, [Eduskunnasta: Ohhoh!] kun mistään vähemmän tärkeästä ette pysty säästämään yhtään mitään. Edustaja Hyrkkö täällä sanoi, että pitää sitoutua, ettei enää lasten ja nuorten niskaan kasata mitään uutta ongelmaa. Kaiken tämän maksavat tämän päivän lapset ja nuoret. [Veronika Honkasalo: Eihän maksa!] Kysyn, ministeri Andersson... — Niin, vasemmistoliiton mielestä velkoja ei tarvitse maksaa. [Välihuutoja] Mutta jatketaan keskustelua. — Kysyn, ministeri Andersson: Onko kovin vaikeata olla ministerinä, kun saa jakaa velkarahaa käytännössä ilman juurikaan mitään budjettirajoitetta kaikkiin hyviin tarkoituksiin? Onko tuo kovin vaikeata? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-22T10:56:04,2022-09-22T10:57:07,Käsitelty,1.1
2022_98_55,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_56,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehtävämme on huolehtia lasten ja nuorten hyvästä tulevaisuudesta, ja tämä hallitus on panostanut todella paljon koko koulupolkuun, myös varhaiskasvatukseen, koulupolun vahvaan alkuun. Sipilän hallitus alensi viime vaalikaudella varhaiskasvatusmaksuja kahteen otteeseen, tämä hallitus on jatkanut samalla linjalla ja alentaa nyt jo toista kertaa maksuja. Maksujen alentamisen vaikutukset kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuden kautta. Jako-osuuden käyttäminen on kuitenkin ongelmallista. Etelä-Suomen isot kaupungit saavat tästä jako-osuudesta leijonanosan, esimerkiksi Helsinki saa 18—19 miljoonaa ja Oulu vain 1,5 miljoonaa. Tämä tuo Oululle varhaiskasvatuksen kustannuksia noin 2 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Kysyn ministeriltä: miten tähän hyvään ja tärkeään asiaan löydetään oikeudenmukainen malli?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T10:57:08,2022-09-22T10:58:17,Käsitelty,1.1
2022_98_57,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_58,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Anderssonilta haluaisin kysyä, kun tavallansa inkluusiosta on nyt todettu, että sillä haettiin semmoista erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa-arvoista kohtelua opintopolussa ja oikeastaan kaikki opettajien palautteet antavat viitteitä siihen, että se on ollut huono järjestelmä ja tarvittaisiin erityisluokkia ja erityisryhmiä. Nyt kun kuitenkin tänne pääkaupunkiseudulle on tullut suuria maahanmuuttajaryhmiä ja saattaa olla, että suomalaisia kantaväestön nuoria on pieniä määriä luokalla, niin voidaanko heidät katsoa tämmöisiksi erityisoppilaiksi? Entä korreloivatko Pisa-tulokset tämän maahanmuuton kasvun myötä käänteisesti, että se laskee Pisa-tuloksia, mitä enemmän on maahanmuuttajia koulussa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-22T10:58:19,2022-09-22T10:59:34,Käsitelty,1.1
2022_98_59,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_60,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutus on investointi. Sitra on tehnyt tästä viime vuosina erinomaisen selvityksen, jossa on seurattu, kuinka moninkertaisesti koulutuspanokset tulevat takaisin. Kuuntelin eilen kokoomuksen puheenvuoroja, joissa kuitenkin esimerkiksi teihin oli valmiutta ottaa velkarahaa, myös puolustukseen voidaan ottaa velkarahaa, mutta kuinka tämä sitten maksetaan takaisin, jos me emme pitäisi huolta meidän lasten ja nuorten osaamisesta ja hyvinvoinnista? Kuulosti todella pahalta tämä edustaja Zyskowiczin puheenvuoro, jos te olette seuraavan hallituskauden pääministeripuolue ja suhtautuminen koulutuksen rahoitukseen on tällainen.
Haluaisin kysyä ministeri Honkoselta harrastusten mallista. Se on tosi hienoa, että saadaan se nyt pysyvään rahoituksen, mutta miten saataisiin kuntia laajentamaan sitä kirjoa, minkälaisiin harrastuksiin nuoret pääsevät mukaan? Nimittäin se, että nuori saa mieluisan harrastuksen, auttaa sitä hyvinvointia ja juuri tätä haastetta, jota täällä on nostettu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T10:59:36,2022-09-22T11:00:45,Käsitelty,1.1
2022_98_61,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_62,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys on meidän kaikkien suomalaisten pääarvo, ja minä uskon, että me kaikki jaetaan se hyvin laajasti tässäkin salissa, ja koulutus taas on päätyökalu tämän arvon edistämiseen. Koulutuksen kulmakivi on peruskoulu, [Hussein al-Taee: Hyvä, juuri näin!] joka Suomessa on ollut maailmanluokkaa, mutta nyt valitettavasti me ollaan nähty viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana huolestuttavaa kehitystä: Pisa-tulokset ovat kaukana palkintopallilta, kun aikaisemmin me oltiin aina mitalisijoilla. Miten ministeri näkee tilanteen, jossa resurssit eivät julkisen talouden tilanteen vuoksi voi voimakkaasti tulevaisuudessa kasvaa, mutta meidän pitäisi päästä takaisin Pisa-kärkeen? Mitkä ovat niitä käytännön työkaluja? Mitä meidän tarvitsee muuttaa toimintatavoissamme, jotta kipuamme jälleen mitalisijoille koulutuksessa? — Kiitos. [Eduskunnasta: Hyvä kysymys! — Hussein al-Taeen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-22T11:00:47,2022-09-22T11:01:47,Käsitelty,1.1
2022_98_63,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja al-Taee. — Edustaja al-Taee., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_64,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Jäin kannustamaan kollegaa, arvoisa puhemies, [Puhemies: Huomasin!] mutta en kannusta kyllä kollega Zyskowicziä äskeisestä puheenvuorosta senkin vuoksi, [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa — Puhemies: Toinen kerta.] että on aivan selvää, että rahavelka ja opiskelijoiden mielellinen velka, nämä kaksi asiaa, niissä aina häviää se, että ihmisiin ei panosteta, koska yrityksetkin ottavat velkaa, jotta heidän ihmisensä sitten pärjäävät myöhemmin. On aina investointeja silloin, kun puhutaan opiskelusta ja tiedon kartuttamisesta, ja siinä mielessä kokoomus on kyllä hakoteillä näissä kysymyksissä. 
Ministeri Andersson: eikö tämä pidä paikkaansa, että velkaa kannattaa ottaa silloin, kun sillä panostetaan opiskelijoihin, lapsiin, tekoihin, tulevaisuuteen? Ministeri Honkoselta kysyisin vielä nopeasti: Ministeri, meillä ei ole opettajarekisteriä. Moni opettaja jää nyt tällä hetkellä eläkkeelle, syntyvyys laskee, on paljon liikkuvuutta, kaupungistumista. Olette luvannut, että opettajarekisteri perustetaan. Mitä tälle hankkeelle kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-22T11:01:49,2022-09-22T11:02:55,Hyväksytty,1.1
2022_98_65,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_66,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta koulutuksen lisäpanostuksista. Yhdyn myös edustaja Viitasen kommenttiin e-lainauskorvauksista.
Koronan jälkihoidossa on nyt käännettävä katse lapsiin ja nuoriin. Emme saa toistaa 90-luvun laman virheitä, jotka aiheuttivat ylisukupolvista syrjäytymistä. Nyt kuuluu huolestuttavia tietoa nuorten pahoinvoinnista, syrjäytymisestä, jengiytymisestä, ja näyttää siltä, että etsivän nuorisotyön rahoitus jäisi budjetissa nyt vajaaksi. Näin ei saa olla, ja tämä asia täytyy korjata budjetin eduskuntakäsittelyssä.
Lisäksi harrastusmahdollisuuksien yhdenvertainen toteuttaminen takaa sen, että taustastaan huolimatta jokainen lapsi ja nuori voisi toteuttaa itseään ja löytää ystäviä. Kulttuurikasvatuksella voimme edistää yhdenvertaista pääsyä taiteen pariin. Taidetestaajat-toiminta on mahdollistanut 60 000 yläkoululaiselle pääsyn taiteen luo, ja tämä on tasa-arvoteko. Olemme tukeneet sitä valtiovarainvaliokunnassa edellisinä vuosina jakovarasta joulun alla. Olisi toivonut, että sille olisi löytynyt pysyvä rahoitus. Kysyn: aiotaanko Taidetestaajien kaltaisen toiminnan edellytyksiä tukea muilla tavoin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-22T11:02:57,2022-09-22T11:04:10,Käsitelty,1.1
2022_98_67,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_68,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jätin toissa viikolla keskustelualoitteen liittyen lukutaidon merkitykseen ja käsillä olevaan suoranaiseen lukutaidon kriisiin. Kiitos aloitteen allekirjoittaneille!
Lukutaidon rapautuminen on ongelma, jota budjettiesityksessä ei riittävästi ratkota. Peruskoulusta pääsevistä nuorista jopa 14 prosentilla on riittämätön lukutaito arjen tilanteista selviämisen kannalta. Erityisesti ongelma koskettaa nuoria miehiä, jotka muutenkin ovat suurimmassa syrjäytymisvaarassa. Hallitus on satsannut koulutukseen muun muassa pidentämällä oppivelvollisuutta, mutta toisella asteella on äärimmäisen vaikeaa, jos perustasolla ei ole saanut vankkaa pohjaa. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: miten aiotte tämän ongelman ratkaista? Ilman lukutaitoa on myöskin turha käydä koulua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-22T11:04:12,2022-09-22T11:05:11,Käsitelty,1.1
2022_98_69,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kulmuni., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_70,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa vaalikautta olisi tietenkin toivottavaa, että puolueet vasemmalla voisivat kunnioittaa myös edellisen hallituksen työtä, jossa myös hallituskumppaninne keskusta oli matkassa. Me tehtiin myös ihan hyviäkin koulutukseen liittyviä panostuksia ja asioita. [Paula Risikko: Juuri niin!] Ja on totta, että tämä hallitus on voinut lisätä rahaa merkittävästi moniin asioihin, koska alijäämä on miljardeja suurempi kuin Sipilän hallituksen viimeinen alijäämä, [Paula Risikko: Juuri niin!] alle kolme miljardia, nyt se on yli kahdeksan miljardia.
Arvoisa puhemies! Haluan kuitenkin kysyä opetusministeriltä: On esitetty, että ammatillisen koulutuksen rahoituslaki tuotaisiin jälleen eduskuntaan, ja tämä on kuitenkin aika vastikään uudistettu ja viime vaalikauden ehdottomasti yksi positiivinen uudistus oli se, että jatkuva oppiminen ja oppivelvollisten osuus ammatillisesta koulutuksesta laitettiin yhteen. Miksi nyt on tarkoitus uudistaa vain tämä oppivelvollisuusosuus eikä jatkuvan oppimisen osuutta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-09-22T11:05:13,2022-09-22T11:06:24,Käsitelty,1.1
2022_98_71,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_72,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä inkluusiosta on paljon viime päivinä puhuttu ja sen toimivuudesta — tai toimimattomuudesta. Kysyisinkin Anderssonilta, kuinka turvataan jokaiselle lapselle mahdollisuus oppia ja opiskella siten, että riittävä tuki on mahdollista. Tällä hetkellä lainsäädäntömme tämä kolmiportainen tuki ei näyttäisi joka paikassa toimivan, koska kunnat säästävät pienryhmissä ja erityisopettajien palkkaamisessa.
Toisena asiana nostaisin edustaja al-Taeen esille nostaman opettajarekisterin. Siitä olisi kyllä suurta hyötyä, ja toivon, että myös oma puheenvuoroni vauhdittaisi sen käyttöönottoa. Kuitenkin sen avulla pystyttäisiin kartoittamaan, minkälaisia päteviä opettajia on, ja pystyttäisiin nykyistä paremmin ennakoimaan myös niitten kouluttamista.
Lopuksi haluan kiittää ministeri Honkosta opintolainahyvityksen käyttöönotosta, siitä, että toitte esityksen siitä meille eduskuntaan käsiteltäväksi.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-09-22T11:06:26,2022-09-22T11:07:29,Käsitelty,1.1
2022_98_73,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Heinonen, ja hänen jälkeensä ministerit.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_74,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson kehui, miten rahaa jaetaan moneen, ja tässä viitattiin lapsiin, jotka tuolla lehtereillä olivat. He valitettavasti jo poistuivat, mutta olisin heitä muistuttanut, että ennen kuin liikaa innostuvat, niin tietävät sen, että he kaikki tämän velan joskus aikanaan maksavat. [Välihuutoja vasemmalta] 
Haluan ministeri Honkosta kannustaa pitämään huolta liikunnan ja urheilun, myös huippu-urheilun, rahoituksesta tulevaisuudessa. Siinä on isoja haasteita.
Itse tulen tähän inkluusioon: Idea on kaunis ja hieno, mutta näillä resursseilla todellisuudessa mahdoton. Näin totesi eräs opettaja, ja opettajien mukaan koululuokat ovat sillisalaattia, jossa kukaan ei opi tällä hetkellä kunnolla. Kysyisin ministeri Anderssonilta tästä oppimisen tuesta: miten näette, miten voisimme saada tämän inkluusion toimimaan, vai onko niin, että pitäisi myöntää, että nyt täytyy tehdä myös yksi askel ehkä takaisinpäin ja rauhoittaa tavallisia luokkia ja antaa myös erityisoppilaille sellaisia paikkoja, missä heilläkin on mahdollisuus aidosti oppia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-22T11:07:31,2022-09-22T11:08:47,Käsitelty,1.1
2022_98_75,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_76,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä inkluusiosta edelleen, koska olen hieman huolissani itse tästä keskustelusta, jossa ikään kuin johtopäätös on se, että inkluusio periaatteena olisi jotenkin väärä: 
Siis periaatteena se tarkoittaa sitä, että vammaiset nuoret ja opiskelijat tai oppimisen tukea tarvitsevat nuoret ja opiskelijat ovat oikeutettuja saamaan tuen omassa lähikoulussaan muiden lasten kanssa sen sijaan, että eristetään ja eriytetään niin, että meillä olisi vammaisille nuorille tai tukea tarvitseville nuorille omat luokat tai jopa omat koulut, niin kuin ennen vanhaan oli. Ongelma tässä järjestelmässä minun nähdäkseni on, niin kuin totesin, resurssien puute, [Eduskunnasta: Kyllä!] se, että meidän lainsäädäntö ei ohjaa kuntia tällä hetkellä resursoimaan oppimisen tukeen riittävästi. [Eduskunnasta: Juuri näin!] 
Missään ei ole linjattu, että pienryhmistä pitäisi luopua. Kunnilla on kaikki mahdollisuudet ja pitäisi myöskin olla ikään kuin velvollisuus järjestää oppimisen tukea sillä tavalla kuin se on sen yksilöllisen oppijan kannalta järkevää.
Olen tavannut erityisen tuen päätöksen saaneita nuoria, jotka ovat sanoneet, että heidän oppimistuloksensa paranivat yleisopetuksen ryhmissä. [Timo Heinonen: Kyllä!] Olen tavannut nuoria, jotka sanoivat, että ne paranivat vasta sitten, kun he pääsivät pienryhmään. Nuoret ovat erilaisia, oppijat ovat erilaisia, ja me tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja. 
Tällä hetkellä kuitenkin, johtuen siitä, että koulumaailma on vähemmän normitettua kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, liian usein kunnat ovat säästäneet eli käyttäneet inkluusiota säästökeinona; on lisätty vain erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden määrää yleisopetuksen ryhmissä ilman että on pienennetty ryhmäkokoa tai annettu riittävästi lisää aikuisresurssia ja opetusresurssia tai huolehdittu siitä, että pienryhmä olisi mahdollinen kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Eli me tarvitsemme paremman kytköksen meidän lainsäädännön ja sen välillä, miten me ohjataan kuntia käyttämään rahaa. Tämä on minun nähdäkseni se keskeisin asia, mitä pitää ratkaista.
Edelleen, edustaja Mykkäselle: Haluan korjata sen väärinkäsityksen, että opettajien työsuhteet olisivat vuodenvaihteessa loppumassa. Tämä määräaikainen rahoitus, joka on myönnetty viime keväänä, on käytettävissä vuosina 22 ja 23. Kunnat itse päättävät, miten ne tällaista määräaikaista rahoitusta käyttävät, mutta tämä raha itsessään on käytettävissä vielä koko ensi vuoden ajan. Tämän lisäksi hallitus on jo kolmannen peräkkäisen kerran myöntänyt koronarahoitusta kunnille, eli ensi vuodelle tulee myöskin yli sata miljoonaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjille, jolla on tarkoitus tukea koulutuksen järjestäjiä siinä, miten vastataan nuorten tuentarpeisiin ja hyvinvointiongelmiin. Eli tällaistakin rahoitusta koulutuksen järjestäjille on tulossa.
Vielä, arvoisa puhemies, liittyen varhaiskasvatusmaksujen kompensaatioon: Tällä kaudella jo kahdesti on kompensoitu yhteisöverojako-osuuksien kautta. Samantyyppinen verotuksen kautta tehty kompensaatio tehtiin myöskin viime kaudella. Oikeudenmukainen, oikein osuva malli tehtäisiin valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta ongelma on ollut se, että silloin se on kehysvaikutteinen meno ja tämä nykyinen valtiontalouden kehysmenettely helposti ohjaa päättäjät tekemään ratkaisuja veropuolella sen sijaan, että tehtäisiin niitä ikään kuin menopuolella.
Viimeisenä, arvoisa puhemies, edustaja Zyskowiczille: Tämä hallitus on tehnyt valinnan — on tehnyt valinnan — siinä, että panostetaan koulutukseen, lapsiin ja nuoriin. [Ben Zyskowicz: Hyvä!] Se on ollut hallituksen yhteinen tahtotila. Siinä on toki helpottanut opetusministerin tehtävää, että olen voinut luottaa siihen, että kun me mennään kehys- tai budjettiriiheen, niin en ole kertaakaan joutunut siellä tappelemaan oman hallinnonalani rahojen puolesta — niin kuin edustaja Honkonen osittain on joutunut. [Naurua] Minä en ole joutunut, ja olen voinut luottaa siihen, että myös muissakin hallituspuolueissa halutaan pitää huolta koulutuksen rahoituspohjasta ja halutaan pitää huolta lapsista ja nuorista. [Ben Zyskowicz: Sehän on hyvä! — Jukka Gustafsson: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-22T11:08:48,2022-09-22T11:13:09,Käsitelty,1.1
2022_98_77,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_78,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Puhemies! Vielä tästä e-lainauskorvauksesta. Edustaja Viitanen kuvasi aivan oikein sen prosessin, mikä tässä taustalla on ollut. Oma periaatteeni on ”no artist, no art”, eli taiteilijan pitää saada tekemästään työstä oikeudenmukainen korvaus. Tämä koskee myös kirjailijoita. Nyt tähän saakka, kun näitä kirjoja on e-lainattu kunnallisten kirjastojen kautta, kirjailijat eivät käytännössä ole saaneet siitä oikeudenmukaista korvausta, on ikään kuin ollut tällainen ryöstöviljely vallalla, ja sen takia nyt sitten tarvitaan tämä e-lainauskorvaus. Olen täysin sitoutunut sen eteenpäinviemiseen. [Vasemmalta: Hienoa!] Siksi asetettiin paras asiantuntija, yksi niistä harvoista, jotka ylipäätänsä pystyvät Suomen juristikunnasta tätä asiaa selvittämään, eli hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko, tätä selvittämään. Tämän selvityksen — miltä pohjalta voitaisiin tämä e-lainauskorvaus nyt sitten säätää, miten, millä perusteella, kenelle sitä maksetaan — saan lähipäivinä, ja sen jälkeen teen kaikkeni, että saadaan vielä tällä vaalikaudella eduskuntaan se esitys. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Sillä on kiire, mutta teen kaikkeni.
No, sitten tähän Harrastamisen Suomen malliin. Todellakin siinä aivan olennaisessa osassa on tietenkin ollut se, että lapset ja nuoret saavat itse vaikuttaa ja toivoa, mitä harrastuksia järjestettäisiin. Tämä malli tavoittaa jo lähes 90 prosenttia Suomen kunnista. Tämä on ollut hieno asia, tämä on ollut suorastaan menestys. Olennaista nyt on arvioida sitä. Nyt on käynnissä arviointi tämän mallin toimivuudesta. Olennaista on nyt kiinnittää huomiota siihen, pääsevätkö harrastuksiin juuri ne nuoret, jotka muuten eivät harrasta mitään. Osa nuorista harrastaa paljonkin, liikkuu, harrastaa taidetta, opiskelee vapaa-ajalla, mutta iso osa ei harrasta mitään. Nyt on olennaista taata tämän mallin jatkokehittämisessä se, että harrastamisen piiriin pääsisivät juuri ne nuoret, jotka muuten ovat täysin sen ulkopuolella. Tällä on iso, merkittävä vaikutus syrjäytymiseen ja muita lasten ja nuorten hyvinvointiin. 
Ja todellakin tämä ohjaajien osaaminen: Nythän tämän mallin rahoitusta on käytetty nimenomaan ohjaajien palkkioihin ja kilometrikorvauksiin ja näin. Siinä on muun muassa urheiluseuroja hienosti osallistettu monissa kunnissa. Mielestäni jatkossa esimerkiksi urheiluopistoja, joita meillä Suomessa on todella hyviä ja useita, voitaisiin käyttää esimerkiksi tämän Harrastamisen Suomen mallin ohjaajien koulutukseen, eli voitaisiin tukeutua niihin oppilaitoksiin ja koulutukseen, mitä meillä Suomessa on jo saatavilla.
Lopuksi haluan vielä kommentoida nyt tähän koulutuksen rahoitukseen yleisesti. Ekonomistikuntahan näkee laajasti, että nämä koulutukseen tehdyt panostukset ovat merkityksellisiä myös tulevaisuuden talouskasvun kannalta [Ben Zyskowicz: Hyvä!] torjuessaan syrjäytymistä, pahoinvointia ja parantaessaan väestön osaamista, nostaessaan tuottavuutta. Niillä on todella iso merkitys myös talouskasvun ja taloudellisen toimeliaisuuden luomisessa ja kansantalouden kasvuedellytysten takaamisessa, iso merkitys tulevaisuudessa. En todellakaan vähättelisi niitä koulutuspanostuksia, mitä tämä hallitus on tehnyt myöskään tämän talouskasvun näkökulmasta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-22T11:13:12,2022-09-22T11:16:22,Käsitelty,1.1
2022_98_79,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_80,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Ben Zyskowicz: Enkö saa vastata, kolme kertaa jo...!] Opetusministeri totesi, että tämä vaalikausi tullaan näkemään ja muistamaan koulutuksen kunnianpalautuksena, mutta budjettikirjasta jää kyllä vähän erilainen kuva tästä selvitysosuudesta. Täällä todetaan, että väestön koulutustason nousu on pysähtymässä, inhimillisen pääoman ennakoidaan kääntyvän laskuun, nuorten oppimistulokset ovat laskeneet ja tiede on jäämässä myös kilpailijamaista, eli kehitys ei valitettavasti kaikilta osin näytä hyvältä. Ja kyllä myös opettajilta tulee toisenlaista viestiä kuin ministeriltä — nostan esiin nyt erityisesti tämän varhaiskasvatuksen, jonka työntekijät ja opettajat ovat kuormittuneita. Heitä kuormittaa myös byrokratia, joka on varsinaisesta kasvatustyöstä pois, ja nythän te tuotte budjettilakina vielä yhden lisän eli yhdenvertaisuussuunnitelman. Se on tietysti tärkeää, että tyttöjä ja poikia kohdellaan yhdenvertaisesti, mutta tämä on jälleen kerran yksi asia, joka vie aikaa pois siitä varsinaisesta kasvatustyöstä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-22T11:16:23,2022-09-22T11:17:38,Käsitelty,1.1
2022_98_81,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_82,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oma kulttuuri on identiteettimme perusta, ja siitä koostuu se, mitä me puolustamme ja myös meidän henkiset voimavaramme. Liikunta lisää myös henkisiä voimavaroja ja sitä huoltovarmuutta Suomessa, jota meidän on tässä nyt viime kevään, kesän ja ehkä myös eilisten uutisten toimesta syytä muistaa. Joten olen todella iloinen, että yhteisesti — parlamentaarisesti — olemme saaneet sovun näistä veikkausmomenttivaroista, ja lisäksi siitä, että nyt tässä budjetissa liikunnalta, urheilulta, taiteelta, kulttuurilta, nuorisolta ja tieteeltä ei näiltä osin leikata. Tosi hyvä uutinen on myös tämä e-lainauskorvauksen valmistelu ja sen eteenpäin meno, kiitokset siitä ministerille.
Itäisen Suomen ohjelmassa tullaan osoittamaan rahoitusta osaamiseen, tutkimukseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella osaajia Itä-Suomeen. Tästä kokonaisuudesta olisin kysynyt ministeri Honkoselta sen toimeenpanosta. Se on todella tarvittu lisä sinne kotiseudulleni, koska tiedämme hyvin tämän Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset erityisesti meille itäsuomalaisille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-22T11:17:38,2022-09-22T11:19:14,Käsitelty,1.1
2022_98_83,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_84,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän inkluusioasiaan. Luin tänä aamuna Twitteristä erityisopettaja, väitöskirjatutkija Ilona Ruizin Twitter-ketjun, jossa hän tuo esiin Helsingin Sanomiin kirjoittamansa mielipidekirjoituksen inkluusiosta. Siinä ketjussa kyllä selkeästi tulee esiin se, että tuntuu, että opettajia ei tässä tilanteessa ole kyllä kuultu kovin hyvin. On totta, että tämä inkluusio kuulostaa hyvältä, mutta tosiasia kuitenkin on se, että nyt tällä hetkellä erityisesti täällä pääkaupunkiseudun kouluissa meillä on luokissa valtava määrä eri kieltä puhuvia lapsia, siellä on myöskin muita erityistarpeisia lapsia, ja tämä tuntuu olevan melkoinen hässäkkä näissä kouluissa. Onko nyt niin, että jatkamme tällä tiellä, vai onko niin, että tätä koko inkluusion ajatusta tulisi arvioida uudelleen ja kuunnella nimenomaan näitä opettajia, jotka siellä avokonttoreissa pyrkivät pyörittämään Peltorit päässä tätä arkea?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-22T11:19:14,2022-09-22T11:20:36,Käsitelty,1.1
2022_98_85,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_86,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on tehty koulutuksen ja tietenkin kunnianpalautus. On investoitu Suomen harrastusten malliin, varhaiskasvatuksen ryhmäkoot on palautettu edellisen hallituksen jäljiltä, toisen asteen maksuttomuus on toteutettu ja on myös sitouduttu parlamentaarisesti saavuttamaan tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus noin neljään prosenttiin bkt:sta. Totta kai meillä on vielä paljon tehtävää, mutta on aika selvää, että tämä kokoomuksen korttitalo kyllä murenee ja on murennut jo kauan sitten. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]
Te olette Helsingissä. Täällä on tuotu Helsingin tilanne esiin. Mitä tekee kokoomus Helsingissä? Kokoomus haluaa joka vuosi saada budjettiin 0,5 prosentin niin sanotun tuottavuustavoitteen, [Maria Guzenina: Myös Espoossa!] joka tarkoittaa säästöjä. Kertokaa suoraan teidän äänestäjillenne, mitä te ajatte. Te ette koskaan ole ollut se puolue, joka haluaa puolustaa julkisia palveluja, hyvää koulutusta ja terveydenhuoltoa. Ymmärrän, että puolueilla on erilaisia tavoitteita. Teillä on ollut tavoite se, että esimerkiksi velkaantuminen ei kasva, mutta sanokaa suoraan, että te ette ole puolustamassa pääkaupunkiseudulla koulutusta. [Sari Multala pyytää vastauspuheenvuoroa] Muut puolueet joutuvat sitten korjaamaan teidän jälkiänne, yrittämään löytää budjetista rahoitusta ennen kuin siitä lopullisesti päätetään. Näin on tehty Helsingissäkin joka vuosi. [Maria Guzenina: Myös Espoossa!] Totta kai puolueilla on eri tavoitteita, mutta olkaa avoimia siitä, mitä te olette saaneet aikaiseksi. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-22T11:20:36,2022-09-22T11:22:07,Käsitelty,1.1
2022_98_87,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_88,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksinäisyys on hyvin vakava ongelma Suomessa, ja siitä kärsivät kaikenikäiset ihmiset ja valitettavasti yhä useammin myös lapset ja nuoret. Esimerkiksi kouluterveyskyselystä ilmenee, että lasten ja nuorten kokema yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäluokissa. Tiedämme hyvin, että pitkään jatkuessaan yksinäisyys kasvattaa lasten ja nuorten riskiä sairastua erilaisiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen, ja myös oppiminen vaikeutuu. Kysyisin molemmilta ministereiltä: miten näette ja koette, että nuorten kokemaa yksinäisyyttä voitaisiin vähentää nykyistä tehokkaammin ja miten siihen voitaisiin puuttua? Kenenkään ei kuulu tahtomattaan joutua olemaan yksin, varsinkaan lasten ja nuorten. [Vasemmalta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-09-22T11:22:07,2022-09-22T11:23:02,Käsitelty,1.1
2022_98_89,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_90,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on tässä salissa ainoa puolue, joka tosiasiassa pitkäjänteisesti puolustaa niin laadukasta koulutusta kuin muitakin hyvinvointipalveluita, [Vasemmalta: Oho!] nimittäin meidän vaihtoehtomme on se, joka turvaa näiden tärkeiden palveluiden rahoituksen myös tuleville vuosille. [Maria Guzenina: Ministeriäkin naurattaa!] Perusopetus ja laadukas koulutus ovat se, mitä ei tule rapauttaa, vaan oppimisen perustaa on meidän mielestämme vahvistettava. [Veronika Honkasalon välihuuto] Tosiasia on se, [Maria Guzenina: Se ei ole tosiasia!] että hallituksen ensi vuoden budjettiesityksessä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta poistuu 140 miljoonaa euroa päättyviä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen jaettuja avustuksia. Vaikka te tätä kuinka väännätte ja käännätte, niin tämä tosiasia ei muuksi muutu, ja kysyisinkin edustaja Kempiltä, mikä tässä väitteessä ei ollut totta, kun näin väititte.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-22T11:23:02,2022-09-22T11:24:09,Käsitelty,1.1
2022_98_91,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_92,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä senpäiväistä sumutusta, että oksat pois. [Sari Multala: Eikä ole, se on totta! — Sofia Vikman: Mikä ei ollut totta?] Kokoomus, minä haluan teiltä sitoumuksen siitä, että kun seuraavalle hallituskaudelle siirrytään, koulutuksen määrärahoja lisätään jokaisella koulutusasteella. [Välihuuto vasemmalta] Me olemme vasemmistoliitossa siihen sitoutuneita. [Sari Sarkomaa: Velaksi, velaksi!] Sen sijaan, että te sumutatte täällä nyt tällä määräaikaisrahoituspyörityksellä, niin kertokaa, aiotteko, jos pääsette hallitukseen, satsata koulutukseen jokaisella koulutusasteella. Ajattelen niin, etteivät lapset ja nuoret todellakaan ole niin tyhmiä, etteivätkö he ymmärtäisi tätä, että koulutukseen panostaminen on nimenomaan investoimista lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessa. [Sofia Vikmanin välihuuto] Meillä ovat 90-luvun laman merkit todellakin tiedossa. Kertokaa rehellisesti: aiotteko lisätä koulutuksen määrärahoja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-22T11:24:09,2022-09-22T11:25:17,Käsitelty,1.1
2022_98_93,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Multala., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_94,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuntuu jälleen kerran siltä, että ainakaan edustaja Honkasalo ei ole katsonut meidän vaihtoehtobudjettejamme. Jos kokoomus yksin saisi päättää, [Kimmo Kiljusen välihuuto] olisimme vakinaistaneet koulutuksen tasa-arvomäärärahat budjetissa sille tasolle, mitä hallitus on esittänyt niitä määräaikaisena joka vuosi tällä kaudella.
Sitten kannattaa muistaa sekin, että me emme ole sumuttaneet tässä kertaakaan. Mitä tulee tasa-arvon ja laadun määrärahoihin, ne 140 miljoonaa päättyvät ensi vuodelta. Sinne pohjiin jää 15 miljoonaa, mikä on ollut siellä pidempään. [Maria Guzenina: Ministeri juuri kertoi, että niitä on ensi vuodelle!] Ja ministeri Andersson täällä vetoaa siihen, että juu, ne ovat aina vaihdelleet. Toki, mutta viime hallituskauden loppuvaiheessa me nimenomaisesti viimeiselle vuodelle lisäsimme sinne varhaiskasvatukseen 10 miljoonaa, [Vasemmalta: Paljonko leikkasitte?] jätimme sen korkeimmalle tasolle, mitä se oli sen kauden aikana ollut, jotta ei tulisi katkoksia. Nyt tätä rahoitusta toki ensi vuodelle on käytettävissä, mutta vain kevätlukukauden loppuun. Sen jälkeen rahoitus seuraavalle syyslukukaudelle on täysin ilmassa. [Maria Guzeninan välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-09-22T11:25:17,2022-09-22T11:26:23,Käsitelty,1.1
2022_98_95,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_96,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Honkasalon kysymys oli varsin paikallaan: aiotaanko ensi hallituskaudella panostaa jokaiselle koulutusasteelle vai leikata? Silloin, kun kokoomuksella oli opetusministerin salkku, kaikilta koulutusasteilta leikattiin. [Sari Multalan välihuuto] Olin silloin opiskelijana, ja se kyllä näkyi ja tuntui. Suomalaiset opiskelijathan elävät köyhyysrajan alapuolella, ja se viime kauden 90 euron leikkaus opintorahasta todella näkyi ihmisten arjessa. No, tilannetta onneksi paikkasi opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Viime vuoden vaihtoehtobudjetissa kokoomus oli tätä toimea perumassa ja tiputtamassa opiskelijat takaisin 200 euron asumislisän piiriin. Vaihtoehtobudjetissa ihmeteltiin, miten yleistä asumistukea nyt menee opiskelijoille näin paljon. Se johtuu siitä, että 200 euron kuukausittainen tuki ei riitä mihinkään. Moni ihminen maksaa viikossa enemmän vuokraa kuin 200 euroa, varsinkin nyt kun asumiskulut ovat nousseet. Tämä toimi — todella toivon — ei löydy enää vuoden 23 vaihtoehtobudjetista, koska se tietäisi todella kylmää kyytiä opiskelijoille. Opiskelijoilla nimenomaan heikko toimeentulo on suurin syy mielenterveysongelmiin, ja sen takia vastuullinen päättäjä kyllä ennemmin korottaa kuin leikkaa opintorahaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-09-22T11:26:25,2022-09-22T11:27:41,Käsitelty,1.1
2022_98_97,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_98,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vastuullinen päättäjä toteuttaisi terapiatakuun. Se on kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa. Meidän vaihtoehtobudjetissa otetaan vähemmän velkaa, [Matias Mäkysen välihuuto] ei näin hulvattomasti ylistetä ylisukupolvisten mahdollisuuksien syömistä, niin kuin täällä ilakoidaan. [Veronika Honkasalon välihuuto] Samaan aikaan tehdään vakava arvovalinta, eli varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämisrahat, laadun kehittämisrahat, leikkautuvat 140 miljoonalla eurolla. Se tarkoittaa vähemmän opettajia, vähemmän oppimiseen tukea, isompia ryhmäkokoja. Kun te otatte kriiseihin 30 miljardia euroa velkaa, sen päälle otatte lähes 10 miljardia velkaa kaikkeen rahan jakamiseen, niin miksi te sitten sen päälle vielä leikkaatte koulutuksesta? Tosiasiahan on, että se määräraha loppuu, se leikkautuu. Esimerkiksi Helsingille tämä merkitsee kahdeksan miljoonaa euroa. [Veronika Honkasalon välihuuto] Tämä on erittäin ruma arvovalinta, ja kun kysyttiin, mitä kokoomus tekee, niin me emme sitä leikkausta tee. Se sisältyy meidän vaihtoehtobudjettiin: vähemmän velkaa, [Puhemies koputtaa] emme leikkaa koulutuksesta. Me kuuntelemme opettajia. Kouluun tarvitaan nyt työrauha, [Puhemies: Aika!] ja vakinaistaisimme nämä pätkärahat. [Maria Guzeninan välihuuto] Lopetetaan se hankerumba, sitä opettajat haluavat.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-22T11:27:43,2022-09-22T11:29:00,Käsitelty,1.1
2022_98_99,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_100,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää koko tätä salia ja kaikkia puolueita siitä, että olemme nyt saavuttaneet yhteisymmärryksen siitä, että Suomessa halutaan panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiitos myös ministereille siitä, että nyt tämä aidosti konkretisoituu, kun tutkimukseen satsataan ensi vuonna enemmän kuin tänä vuonna. 
Sen sijaan tässä salissa tuntuu puuttuvan yhteinen ymmärrys siitä, että jotta tällaiset neljän prosentin tavoitteet saavutetaan, se edellyttää osaajia, se edellyttää koulutusta, se edellyttää, että koko koulutusketju on kunnossa lähtien perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta aina meidän korkeakoulutukseen asti. Silloin puheet kokoomuksen koulutusleikkauksista, jotka uudelleen haluaisitte laittaa toimeen viime kauden tapaan, ovat täyttä myrkkyä Suomen talouskasvulle, ne ovat myrkkyä Suomen tutkimuspanostuksille. Me emme ikinä tule pärjäämään 2030-luvulla tai edes 2020-luvulla, jos me toteutamme teidän ehdottamaanne politiikkaa, jossa koulutuksesta kerta toisensa jälkeen leikataan. Ei riitä, että laitamme Suomen Akatemiaan rahaa tai Business Finlandille rahaa, jos meillä ei ole koulutettuja ihmisiä ja ihmisiä, jotka voivat hyvin. Siksi lisäykset sekä opiskelijoiden toimeentuloon, mielenterveyteen että myöskin koulutuspaikkoihin ovat tarpeellisia, ja siksi kysyisin ministeriltä: miten me saavutamme tämän 50 prosentin koulutusmäärän, että puolet opiskelijoista, puolet nuorista koulutetaan korkeakoulutukseen asti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-22T11:29:01,2022-09-22T11:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_98_101,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_102,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Paljon arvostamani edustaja Zyskowicz, Suomea rakennetaan myös vaikeina aikoina koulutuksella, sivistyksellä ja osaamisella. Marinin punamultahallitus on pitänyt huolen siitä, että tasa-arvoinen kouluttautuminen toteutuu myös alueellisesti. Koulutuspaikkoja on lisätty maakuntien ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin, kiitoksia siitä. Alueellinen opintolainahyvitys on työvoimapoliittinen keino, tällä saadaan opettajia myös maakuntiin. Itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi vielä korkeakoulujen aloituspaikkoihin. 
Täällä on käytetty hyviä, myös voimakkaita, puheenvuoroja. Myös oppositiopuolue kokoomukselle pääarvo on koulutus, teillä on tiede ja koulutus tärkeä arvo. Mutta minä olen lukenut, edustaja Multala, teidän vaihtoehtobudjettinne. Siellä lukee näin, että kokoomus korostaa, että ”vain vahvistamalla osaamiskeskittymiä Suomi voi nousta maailman huipulle” — osaamiskeskittymiä. Minusta tämä tarkoittaa sitä, että tässäkin maakunnat nyt jätetään tulevaisuudessa oman onnensa nojaan. [Välihuutoja ja naurua kokoomuksesta — Ben Zyskowicz: Ymmärsitteköhän ihan oikein!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-22T11:30:24,2022-09-22T11:31:44,Hyväksytty,1.1
2022_98_103,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_104,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Edellisessä puheenvuorossani onnistuin huonosti välittämään näkemykseni, ja puheenvuoroni on monen edustajakollegan toimesta ymmärretty väärin. Sanoin näistä koulutuspanoksista ministeri Anderssonille, että hyvä kun panostatte koulutukseen, mutta sanoin myös, että kun jostain vähemmän tärkeästä ei säästetä, niin kaikki nämä panostukset tehdään velaksi, ja kaikki muut kuin vasemmistoliitto ymmärtävät, että velanhoitokulut on joskus vuosien saatossa hoidettava ja että kun korkotaso nousee, ne syövät yhä enemmän vuotuisista budjeteista. Ministeri Andersson, arvovalinta ei ole, että kaikkeen panostetaan — mikäs arvovalinta se on? Arvovalinta on, että tärkeisiin asioihin, kuten koulutukseen, panostetaan ja jostakin vähemmän tärkeästä otetaan pois.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-22T11:31:44,2022-09-22T11:32:52,Käsitelty,1.1
2022_98_105,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_106,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Honkonen, opettajarekisteristä kysyttiin nyt kolme kertaa teiltä, ja vastausta siihen ei ole tullut, vaikka olette julkisuudessa asialle näyttänyt vihreää valoa. Siitä olisi mukava kuulla. 
Sitten myös kiitetään, kun on sen paikka: väkivallan ja kiusaamisen vastainen ohjelma on erittäin tervetullut, sitouttava kouluyhteistyö ‑malli, tki-panostukset — iso kiitos näistä.
Pakko tarttua vielä tähän kolmiportaisen tuen uudistukseen tai korjaamiseen: En ymmärrä, miten se voi olla rahasta kiinni, jos puhutaan koulutuksen kunnianpalautuksesta. Edustaja Mäkynen puhui täällä, että koko tämän ketjun pitää olla kunnossa. Me tiedetään kaikki tällä hetkellä, että peruskoulu ei ole kunnossa. Miten tähän ei muka löydy rahaa, jos me ollaan tehty koulutuksen kunnianpalautus?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-22T11:32:52,2022-09-22T11:33:49,Käsitelty,1.1
2022_98_107,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Asell., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_108,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on tehty paljon hyviä toimia varhaiskasvatukseen. On alennettu varhaiskasvatusmaksuja, pienennetty ryhmäkokoja ja tehty tasa-arvotoimia, eli tukea on lisätty. Varhaiskasvatuspalvelut ovat aiempaa houkuttelevampia, ja se on tietysti omiaan myös lisäämään työllisyyttä. Ongelmana on ollut monin paikoin pula henkilöstöstä, ja olikin hyvä kuulla, että myöskin tähän varhaiskasvatuksen opettajakoulutukseen on lisätty rahoitusta.
Mutta sitten vielä tästä Harrastamisen Suomen mallista. On erittäin hyvä asia, että sitä edistetään niin paljon, että saataisiin se jokaiseen kuntaan, kaikkiin kouluihin. Tärkeä tavoite. Kaikilla lapsilla pitäisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen. Harrastukset lisäävät hyvinvointia ja luovat sosiaalisia suhteita ja antavat energiaa opiskeluun ja ehkäisevät syrjäytymistä. Ongelmiakin tietysti on, ja erityisesti haja-asutusalueilla näitten kuljetusten suhteen. Miten näitä voitaisiin parantaa? Onko tähän mitään täsmätoimia hallituksella?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-09-22T11:33:49,2022-09-22T11:34:48,Käsitelty,1.1
2022_98_109,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_110,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhutaanpa nyt niistä leikkauksista. Edellisellä hallituskaudella 690 miljoonaa [Sofia Vikmanin välihuuto] leikattiin koulutuksesta, 150 miljoonaa tki-rahoituksesta. Sitä edellisellä, Kataisen ja Stubbin kaudella useita satoja miljoonia leikattiin koulutuksesta. Että kuka tässä nyt sitten koulutuspuolue tällä hetkellä on? Hallituksella on ollut todellakin savottaa sitten korjata näitä.
On hienoa, että nyt on tartuttu ja pystytty sitten ammatillisen koulutuksen reformi purkamaan ja palauttamaan ammatillinen koulutus niille hyville urille, millä se oli. Erityisesti Itä-Suomeenkin on saatu satoja uusia koulutuspaikkoja korkeakouluihin kaiken kaikkiaan, ja samoin myös ammatillisessa koulutuksessa englanninkielinen koulutus on avattu.
Erityisen iloinen olen budjetissa siitä, että oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamiskokeilu käynnistyy. Se on iso työkalu tulevaisuuden työvoimapulaa varten.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-09-22T11:34:48,2022-09-22T11:35:59,Käsitelty,1.1
2022_98_111,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_112,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni meidän ei kannata täällä jankuttaa edestakaisin viime kaudesta ja tästä kaudesta vaan miettiä, mitä pitää tehdä nyt. Mielestäni meidän pitää pelastaa nuoret jo lapsena. Ja kun olen kysynyt opettajilta, että mitä pitäisi tehdä, niin he toteavat, että työrauha pitäisi tulla, turhat projektit pois, byrokratiaa pois, ryhmäkoot pienemmäksi, oppimisen tuki kuntoon, nopeampi apu sotesta. Nämä ovat niitä sellaisia, joihin meidän pitäisi yhdessä täällä nyt pistää kaikki paukut ja miettiä, koska nyt näyttää siltä, että vaikka sitä rahaa on kyllä laitettu, niin niitä tuloksia ei nyt ole. Aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa totesi, te itsekin tunnistatte sen tuolla talousarviokirjasessa, että eivät ole tulokset ihan paikallansa.
Kaiken kaikkiaan näkisin, että myös varhainen puuttuminen, myös esiopetukseen satsaaminen, kaksivuotinen esiopetus, ja laatuun satsaaminen ovat tuiki tärkeitä. Ja kaiken kaikkiaan on tärkeää se, että me nyt kuunneltaisiin opettajia, mutta ennen kaikkea laitettaisiin se lapsi ja nuori siihen keskiöön. [Jari Myllykoski: Minä äänestän edustaja Risikkoa!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T11:35:59,2022-09-22T11:37:11,Käsitelty,1.1
2022_98_113,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_114,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vahva, toimiva koulutussektori on yhteiskunnan aivan ydinsektoreita. Ilman sitä meillä ei ole tulevaisuutta, ilman sitä yhteiskunta ei jatkossa toimi eivätkä myöskään yksilöt pärjää. Tämä on valtavan iso ja tärkeä sektori. Siitä erottautuu muutama aivan ydinasia siihen vaakakupin toiseen kuppiin, ja ne ovat perusasiat ja niiden heikkous peruskoulussa. Minä puhu luku-, lasku- ja kirjoitustaidosta. Meillä tänä päivänä oppilaita menee seuraaville luokille ja seuraaville asteille ilman riittäviä perustaitoja. Kysyisinkin nyt ministeriltä: luku-, lasku- ja kirjoitustaito, millä tavalla satsaatte, että jokainen oppilas oppii peruskoulussa nämä riittävät perustaidot? Ja ajattelen myös, millä tavalla ehkä hankkeet, jos jotakin on, auttaisivat opettajia myös siinä, että luokat rauhoittuvat. Ovatko meillä kännykät pois luokista oppituntien aikana? Onko vanhempien kanssa yhteistyötä esimerkiksi siinä, että meidän lapset nukkuvat illalla eivätkä ole ruutujen äärellä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-22T11:37:13,2022-09-22T11:38:28,Käsitelty,1.1
2022_98_115,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_116,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuoda vielä esille erityisen teon ja ehkä myös historiallisen vääristymän, jonka hallitus nyt tomerasti ministeri Honkosen johdolla korjaa.
Tähän asti siis ammattikorkeakoulut ovat kaivaneet omaa kuvettaan korvatessaan sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden harjoittelumaksuja, mikä on ollut toiminnasta pois. Jatkossa harjoittelukorvaukset kustannettaisiin harjoittelun järjestäjälle valtion toimesta eikä tätä vastaavaa summaa leikata pois ammattikorkeakoulun rahoituksesta. Tämä on oikeudenmukainen teko, tällaisen erikoisen vääristymän poisto, josta ammattikorkeakoulut opiskelijoineen kautta maan kiittävät myös Seinäjoella ja Etelä-Pohjanmaalla.
Ministeri Honkonen, millaisena te näette ammattikorkeakoulun aseman suomalaisessa yhteiskunnassa muun muassa osaajapulan taklaamisessa, joka valitettavana ilmiönä näyttäytyy myös läntisessä Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-22T11:38:28,2022-09-22T11:39:44,Käsitelty,1.1
2022_98_117,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Semi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_118,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta erityisesti ammatillisen koulutuksen pysyvän rahoituksen lisäämisestä 50 miljoonalla eurolla. Kiitän myös Oikeus osata ‑ohjelmasta, jossa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen on ohjattu 270 miljoonaa euroa tälle vaalikaudelle. Summalla on voitu palkata lisää opettajia ja näin ollen lisätä elintärkeätä lähiopetusta. Nämä ovat merkittäviä konkreettisia tasa-arvotekoja, joilla pidämme lapset ja nuoret aikuisetkin mukana oppimassa koko maan laajuisesti.
Ennen kaikkea pitää muistaa, että Suomi on niin pieni kansa, että meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, ja siksi nämä panostukset ovat erittäin tärkeitä siihen, että meidän vientiyritykset saavat tarvittavia ammattilaisia, sillä niillä on nyt tällä hetkellä koko Suomen alueella jatkuva ammattilaispula. Kiitos näistä panostuksista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-09-22T11:39:46,2022-09-22T11:40:49,Luonnos,1.1
2022_98_119,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Luonnos,1.1
2022_98_120,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa tarvitaan tämän vuosikymmenen aikana 30 000 uutta hoitajaa — tämän ovat hoitajaliitot laskeneet — plus sitten eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan ne korvaajat. Nyt hoitoavustajien koulutuspaikkoja on lisätty, se on hyvä, mutta se ei ratkaise meidän hoivakriisiä. Juuri äsken tuli Yleltä julkaisu, jonka mukaan yhteishaussa hakeutuminen sairaanhoitajien koulutukseen on romahtanut. Vuonna 2018 oli vielä neljätuhatta hakijaa suomenkieliseen sairaanhoitajakoulutukseen ja tänä vuonna vain kaksi- ja puolituhatta. Tämä on todella huolestuttavaa, ja tämä tarkoittaa sitä, että tälle täytyy jotakin tehdä.
Itse ajattelen näin, että tietenkin palkan, mistä nyt taistellaan, lisäksi on myöskin sitä veto- ja pitovoimaa lisättävä uudistamalla koulutusjärjestelmää esimerkiksi sillä tavalla, että lähihoitajasta sairaanhoitajaksi voisi edetä pienemmillä opinnoilla, elikkä sieltä lähihoitajaopinnoista tulisi hyväksilukuja, ja myöskin että sairaanhoitajasta voisi edetä lääkäriksi esimerkiksi samalla tavalla kuin Turun yliopistossa kokeiltiin vuosina 2003—2007, jolloin neljän vuoden täydennyskoulutuksella sairaanhoitaja saattoi edetä lääkäriksi. Nämä ovat asioita, jotka lisäisivät hoitoalan veto- ja pitovoimaa. Kysyn: onko näistä keskusteltu?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-22T11:40:50,,Luonnos,1.1
2022_98_121,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Luonnos,1.1
2022_98_122,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä opettajien ja opiskelijoiden viesti on se, että hanketoimintaa vähennetään ja enemmän keskitytään siihen opetukseen, ja kaikkia niitä asioita, jotka häiritsevät sitä opetusta, vähennetään. Se on kyllä se yksiselitteinen viesti. 
Arvoisa puhemies! Valtiosihteerityöryhmä esitti 10 miljoonaa euroa Itä-Suomen yliopistolle ja korkeakoululle aloituspaikkojen lisäämiseen ja tutkimusinfran kehittämiseen. Nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioista, mutta kysyn ministereiltä, että kun Itä-Suomen yliopisto haluaisi lisätä aloituspaikkoja englanninkielisiin koulutusohjelmiin, niin onko joku säädös tai syy, että näin ei voi autonomisesti tehdä, vaan mistä on kysymys? Ja mikä mielipide teillä on, että ovatko nämä englanninkieliset koulutusohjelmat teidän mielestänne semmoinen asia, mitä pitää myös Itä-Suomessa kehittää, koska niille tuntuu olevan kysyntää?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-22T11:42:16,2022-09-22T11:43:17,Käsitelty,1.1
2022_98_123,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_124,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien on syytä olla huolissaan opiskelijoitten hyvinvoinnista. Tällä hetkellä tutkimusten mukaan opiskelijoiden psyykkinen oireilu on yleisempää kuin koko väestöllä keskimäärin. Voisi puhua myös mielenterveyden kriisistä tai hätätilasta. Tällä hetkellä hoitoa edellyttävistä psyykkisistä vaikeuksista kärsii jo useampi kuin joka kolmas opiskelija, ja 13 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on viimeisen vuoden aikana saanut diagnoosin masennuksesta. Tämän ratkaisemiseksi tarvitaan tietysti pitkäjänteisiä toimia ja panostuksia koulutuspolitiikkaan. Meidän pitäisi miettiä tämmöisiä inhimillisiä tulokulmia ihan kaikilla eri sektoreilla liittyen tähän kokonaisuuteen. Tarvitaan lisäresursseja mielenterveyspalveluihin, riittävät hyvinvointi- ja ohjauspalvelut ja muita opiskelukykyä edistäviä toimenpiteitä. Lisäksi opiskelijat tarvitsisivat myös taloudellista vakautta elämäänsä. Tilanteessa, jossa mielenterveys järkkyy ja arki on kuormittunutta, on todella hankala tilanne, jos samalla joutuu kantamaan stressiä tulorajoista ja opintotukikuukausien määrästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-22T11:43:17,2022-09-22T11:44:33,Käsitelty,1.1
2022_98_125,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_126,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mari Holopainen täällä totesi, että kokoomus ei puolusta pääkaupunkiseudulla koulutusta. Seurasin tätä keskustelua huoneestani ja havahduin ja tulin tämän takia tänne saliin kuullessani edustaja Zyskowiczin puheenvuoron, jonka ymmärsin siten, että kokoomus ei puolusta myöskään valtakunnallisesti koulutusta, kun hän lähti päivittelemään sitä, että velkarahallako näitä hoidetaan ja koska se tulevaisuudessa, kuka sen tulevaisuudessa maksaa, muistakaa sitä. Häkellyin täydellisesti kahdesta kulmasta: [Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!] Ensinnäkin Suomen velka-aste, bruttovelka-aste suhteessa kansantuotteeseen on yksi Euroopan unionin alhaisimpia, 68 prosenttia tällä hetkellä, kun unionin keskiarvo on 90 prosenttia. Ja toiseksi, koulutus jos mikä on investointi tulevaisuuteen. [Sari Multalan välihuuto] Se on investointi inhimilliseen pääomaan, nuoriin, lapsiimme, ja on harvinaisen järkevä kohde myöskin velan kautta arvioida. Tulevaisuusinvestointi voidaan hyvin myöskin maksaa tulevaisuudesta käsin, jolloin tässä jos missä meillä on korkea aika panostaa voimakkaasti koulutukseen. Ja toivoisin, että kokoomus tulisi tähän yhteiseen joukkoon mukaan tässä suhteessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T11:44:33,2022-09-22T11:45:51,Käsitelty,1.1
2022_98_127,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_128,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, kokoomus on juuri se puolue, joka todella on hyvinvointipalvelujen ja laadukkaan koulutuksen puolustaja. [Välihuutoja vasemmalta] Meidän vaihtoehtomme on se, joka turvaa kestävän rahoituksen näille kaikista tärkeimmille palveluille. [Tuomas Kettusen välihuuto] 
Edustajille Mäkynen ja Kiljunen suosittelenkin tutustumista kokoomuksen vaihtoehtobudjetteihin — sen tulemme esittämään myös tänä vuonna myöhemmin — ja tutustumista niihin aiempiin. Nimittäin kokoomus ei ole näissä vaihtoehdoissaan kertaakaan — ei kertaakaan — esittänyt leikkauksia koulutukseen, joten nämä väitteet, esimerkiksi edustaja Mäkysen väite siitä, että kokoomus on ehdottanut koulutusleikkauksia, eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa. [Veronika Honkasalon välihuuto]
Ja vielä toinen asia lyhyesti, puhemies. Kysyisin sitä, että kun hallitus ei tälläkään kertaa vastaa koulutus- ja kasvatusalan osaajapulaan — OAJ on vaatinut aloituspaikkojen nostamista vähintään 1 400:lla, ja sen kustannus olisi 2,3 miljoonaa euroa — miksi ette nostaneet varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoja, kuten me kokoomuksessa olemme esittäneet ja vaatineet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-22T11:45:51,2022-09-22T11:47:13,Käsitelty,1.1
2022_98_129,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_130,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen kasvun edellytys on osaaminen ja siihen satsaaminen, ja se on ollut tämän hallituksen linja. Hallituskauden mittaisten kehittämishankkeiden päättyminen sitten taas ei ole koulutusleikkaus, toisin kuin oppositio yrittää väittää; niin kuin sanottu, niitä rahoja voidaan käyttää vielä ensikin vuonna. [Sari Multalan välihuuto] Perusopetuksen rahoitus kasvaa tältä vuodelta ensi vuodelle 37 miljoonaa euroa. 
Minulla olisi kaksi kysymystä vielä: 
Varhaiskasvatuksen laadun parantamiseksi on kelpoisuusvaatimuksia nostettu siten, että kolmanneksella henkilöstöstä tulee olla se pedagoginen opettajankoulutus. Ollaan lisätty vaka-opettajien koulutusta, mutta onkohan niitä nyt sitten tarpeeksi? Kysyisin ministeriltä: Miten me ratkaistaan tämä osaajapulaongelma tässä kohtaa? Pitäisikö niitä aloituspaikkoja vielä lisätä? Kuitenkaan kelpoisuusehtojen laskeminen ei ole kestävä ratkaisu, vaan siellä koulutuspolun alussa pedagogisella osaamisella on olennainen merkitys. 
Sitten vielä toinen kysymys — toivon, että saan kysyä vielä sen: Sivistysvaliokunta on useissa kohdin kiinnittänyt huomiota oppimisen tukeen, siihen että oppimisen haasteita kokevat jäävät usein vaille tarvitsemaansa tukea. Kolmiportaisen tuen lainsäädännössäkin vaikuttaisi olevan vielä korjattavaa. Eduskunta on linjannut, että oppimisvaikeuksien tuentarpeen tunnistamisen sekä oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saavutettavuuden parantamiseksi tulee laatia kansallinen toimenpideohjelma. Kysyn ministeriltä: miten tämä työ etenee?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-22T11:47:13,2022-09-22T11:48:39,Käsitelty,1.1
2022_98_131,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_132,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Puhemies! Näinä vihaisien ja sotaisien puheiden ja tekojen aikoina sivistys uhkaa painua barbarian jalkoihin ympäri Euroopan. Te molemmat ministerit vastaatte siitä, ettei näin kävisi meillä Suomessa. 
Uuden kirjastolain mukaan kirjastojen tulisi muun muassa edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua ja tarjota tukea monipuoliseen lukutaitoon. Aluehallintovirastojen tekemä peruspalvelujen arviointi osoittaa, että kirjastojen työntekijämäärä on vähentynyt kaikissa Suomen maakunnissa suhteessa asukaslukuun. Vuodesta 2013 koko maassa henkilökunnan määrä on vähentynyt kuusi prosenttia absoluuttisesti. Vain kolmannes kirjastoista arvioi, että niillä on riittävästi osaavaa henkilökuntaa — vain kolmannes. Ympäri maata ongelmia on palveluverkon, aukioloaikojen ja vaikkapa koulujen ja päiväkotien palvelemisen suhteen. Miten vuoropuhelun sekä kriittisen ja monipuolisen lukutaidon käy, miten sivistys voi voittaa barbarian, jos kirjastoilta puuttuvat niiden toimintaedellytykset? Arvoisat ministerit, mitä aiotte tehdä suomalaisen kirjastolaitoksen pelastamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-09-22T11:48:39,2022-09-22T11:50:03,Käsitelty,1.1
2022_98_133,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministereille kolmen minuutin puheenvuorot, ja sen jälkeen ainakin vielä valiokunnan puheenjohtajalle ja jaoston puheenjohtajalle puheenvuorot.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_134,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin isosta kuvasta: 
Hyvät edustajat, onko koulutustason nousun pysähtyminen alkanut tällä kaudella? Ei ole. Onko oppimistulosten eriytyminen alkanut tällä kaudella? Ei ole. Varsinkin koulutuksen osalta on niin, että niin hyvien kuin huonojen päätösten vaikutukset näkyvät ajan myötä. Siksi ne virhearviot, mihin lähes kaikki puolueet ovat syyllistyneet tässä maassa, mitä tulee koulutusleikkauksiin, näkyvät ja tulevat näkymään edelleen useiden vuosien ajan, ja siksi on niin tärkeää, että tämä suunta nyt on käännetty, ja olisi äärimmäisen keskeistä, että siitä pidetään kiinni tulevien vuosien ja tulevien hallituskausien ajan. [Kimmo Kiljunen: Myös kokoomus!] Meidän koulutusjärjestelmä ja meidän opetusalan ammattilaiset eivät kestä enää sitä, että lupauksista huolimatta kohdistetaan vähennyksiä ja leikkauksia koulutuksen rahoitukseen. 
Mitä pitäisi tehdä? Minä kiinnittäisin erityistä huomiota varhaiskasvatuksen laatuun, työntekijöiden työskentelyolosuhteisiin varhaiskasvatuksen puolella, peruskoulun oppimisen tuen uudistamiseen sekä oppimisen tuen rakenteiden ja hyvinvointirakenteiden vahvistamiseen toisella asteella.
Edustaja Rantanen: Ongelma on se, että opettajia ei ole kuultu, kun kunnissa tehdään päätöksiä. Luin itse tämän erityisopettajan kirjoituksen Helsingin Sanomissa. Mielestäni siellä ei yhdessäkään kohtaa esitetty, että inkluusiosta pitäisi luopua. Hän esitti yleisopetuksen ryhmille enimmäisoppilasmäärärajoitusta. Hän esitti, että jokaisessa koulussa pitäisi olla pienryhmä ja että jokaisella erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla pitäisi olla subjektiivinen oikeus pienryhmäopetukseen. Mikään näistä esityksistä ei ole ristiriidassa inkluusioperiaatteen kanssa. Kunnat voisivat halutessaan tehdä tämän nyt, jos kunnat haluaisivat käyttää tähän rahaa. Jos me päätämme, että koko Suomen valtakunnassa pitää tehdä näin, silloin valtion pitää rahoittaa nämä muutokset kunnille, ja se maksaa satoja miljoonia euroja. Minun mielestäni se on investointi, mikä kannattaa tehdä, mutta se on niin mittava, että siihen pitää varautua jo hallitusneuvottelujen yhteydessä, jotta siihen riittävästi rahoitusta löytyy.
Viimeisenä kommenttina: Edustaja Sarkomaa, kokoomuksen puheenvuoroilla ylipäätään ei ole päätä eikä häntää — pahoittelen, hyvät edustajat. Tasa-arvorahoitus ei lopu ensi vuonna. Se on lähestulkoon samalla tasolla kuin mitä se oli kahtena peräkkäisenä vuotena kokoomuksen ollessa hallituksessa opetusministerin tehtävässä. [Sofia Vikmanin välihuuto] Ettehän te samaan aikaan voi käyttää koko tätä istuntoa peräänkuuluttaaksenne lisää hankerahoitusta tasa-arvorahoituksen muodossa ja sitten lopettaa puheenvuoron sanomalla, että lopetetaan hankerumba! [Sari Multala pyytää vastauspuheenvuoroa] Nythän ensi vuoden osalta nimenomaan perusrahoitus kasvaa ja vahvistuu. Hankerahoituksen osalta taso vaihtelee vuodesta toiseen, aivan kuten se on tehnyt tähänkin asti.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-22T11:50:05,2022-09-22T11:53:27,Käsitelty,1.1
2022_98_135,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_136,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman parhaat opettajat, ja se on vahvuus, jota meidän ei ole vara menettää. Tässä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko nosti todella tärkeän asian esille eli sen, mitkä edellytykset opettajilla on sitä omaa työtään tehdä. Se lähtee tietenkin laadukkaasta opettajankoulutuksesta, hyvästä opettajien täydennyskoulutuksesta ja monista muista tekijöistä, muun muassa siitä, että nuorilla, aloittavilla opettajilla on riittävä tuki siinä uran alkuvaiheessa, niin että he eivät uuvu siellä kouluelämässä heti kättelyssä. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia.
Opettajarekisteri: Sen valmistelua viedään opetus- ja kulttuuriministeriössä eteenpäin. Tällä vaalikaudella se ei tule valmiiksi, mutta nyt toteutetaan niitä alustavia valmisteluita, joita joka tapauksessa tällaisen rekisterin loppuun vieminen edellyttää. Tämä rekisteri tarvitaan, koska meillä ei tällä hetkellä ole riittävää tietoa siitä, onko meillä tarpeeksi opettajia eri alueilla, eri alojen opettajia ja mikä ovat heidän koulutusvaatimuksensa, esimerkiksi täydennyskoulutusvaatimuksensa. Mielestäni on oikein, että samalla tavalla kuten terveydenhuoltoalalla, monella muulla alalla tulee opettajarekisteri ja opettajan ammatista tulee suojattu sen kautta, koska se on aivan keskeinen ammattiryhmä Suomen menestymisen ja Suomen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta.
 Edustaja Kivisaari nosti tärkeän asian esille. Ammattikorkeakoulujen tki-toimintaan lisätään viisi miljoonaa euroa tässä talousarviossa, ja muutenkin tällä kuluneella hallituskaudella on ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja lisätty, uusia koulutusohjelmia on perustettu. Tiivis yhteistyö yritysrajapinnassa, mitä ammattikorkeakoulut tekevät, on tietenkin aivan olennainen osa sitä koulutusta.
 Tässä edustaja Mäkynen, joka on tehnyt hyvää työtä parlamentaarisen tki-työn puheenjohtajana, kysyi koulutuspaikkojen lisäyksestä. Aloituspaikkojen lisäys, joka on tällä vaalikaudella tehty, on tietenkin aivan olennainen osa väestön koulutustason nostoa ja pääsemistä tähän 50 prosentin tavoitteeseen. Tulevaisuudessahan meitä haastaa ikäluokkien pieneneminen voimakkaasti ja se, kuinka nämä koulutuspaikat siihen sopeutetaan, mutta tämä vaatii vielä paljon työtä. Se tavoite on vielä hyvin kaukana.
 No sitten haluan vielä kommentoida kuljetuksia Harrastamisen Suomen mallissa. Mielestäni nyt, kun tämä kirjataan lakiin — jos eduskunta tämän nuorisolain päivityksen hyväksyy — niin seuraava askel tämän mallin jatkokehittämisessä on taata kaikille lapsille tämä mahdollisuus harrastukseen asuinpaikasta riippumatta.
Haluan vielä loppuun, arvoisa puhemies, kommentoida noin yleisesti. Tässä edustaja Gustafsson käytti alussa todella hyvän puheenvuoron sivistyksen merkityksestä yhteiskunnassa. Pitää muistaa, että sivistyshän ei ole pelkkiä tutkintoja. Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tehtävä ei ole pelkästään olla tutkintotehdas, vaan niiden tehtävä on kasvattaa ihmisiä sivistykseen, sivistyneeseen ja valistuneeseen kansalaisuuteen, toisia arvostavaan käytökseen ja tapaan toimia yhteiskunnassa. Itse ajattelen niin, että jos me tässä yhteiskunnassa enemmän keskityttäisiin sivistykseen ja kasvamaan ihmisenä eikä niinkään tähän vastakkainasetteluun, nostettaisiin sivistys tämän tällaisen ikään kuin tyhmentämisen tilalle, joka meidän yhteiskunnassa saa alaa, niin Suomen tulevaisuus menisi huomattavasti parempaan suuntaan. [Markku Eestilä: Se oli hyvä puhe hallituspuolueitten edustajalta!]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-09-22T11:53:28,2022-09-22T11:57:06,Hyväksytty,1.1
2022_98_137,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Neljä puheenvuoroa vielä tästä pääluokasta. — Edustaja Risikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_138,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni meidän yhteinen kanta on täällä nyt kuitenkin ollut näistä kaikista jankkaamisista huolimatta se, että sivistys ja osaaminen pitävät meidät raiteilla, ja siitä syystä niihin kannattaa satsata. Samoin kulttuurilla on suuri merkitys, ja tällainen kulttuurin kunnianpalautushan pitää tämän koronan jälkeen sitten tehdä. Meidän on pakko miettiä sitä, miten me luovien alojen työttömyys- ja sosiaaliturvaa kehitetään ja miten luodaan kulttuurin kasvuohjelma ja kaikki se, koska kulttuurilla on valtavan suuri hyvinvointivaikutus.
Se, mitä olen itse yrittänyt oppia tässä politiikassa, on se, että älä koskaan syytä edellistä tekijää, koska itse olet puikoissa. En minä esimerkiksi terveydenhuollon opettajana kymmenen vuoden aikana koskaan voinut soittaa ala-asteen opettajalle, että sinäkö tästä teit näin heikon, tästä opiskelijasta. Yritin tehdä parhaani.
Toinen asia, minkä haluaisin muistuttaa: Perttu Pölönen, joka piti nuorisoparlamentissa esityksen siitä, mitä ovat tulevaisuustaidot, sanoi, että kaikkein tärkein tulevaisuustaito on myötätunto. Ja sitä myötätuntoa minä koen nyt opettajia kohtaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T11:57:12,2022-09-22T11:58:32,Käsitelty,1.1
2022_98_139,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni päälle.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_140,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouden kasvu pitää saada jatkumaan ja paranemaan ja tuottavuuskehitys selvästi kohentumaan. Tässä on tärkeä merkitys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, jonka merkittävästä edistämisestä hallitus on päättänyt, pohjana tietysti parlamentaarisen työryhmän työ. Tavoitteena on nyt viimein se, että saavutettaisiin tuo tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenojen neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta. Sehän on hyvin pitkäaikainen tavoite.
Hallitus on päättänyt pysyvästä tki-verovähennyksestä, jota koskeva esitys on tulossa eduskunnalle. Se on erittäin positiivinen uutinen yrityksille ja merkitsee parempaa toimintaympäristöä nimenomaan kehittyville yrityksillemme. Tulossa on myös esitys valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi.
Tässä ei ollut kysymystä. Kiitos hallitukselle tästä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-22T11:58:32,2022-09-22T11:59:43,Käsitelty,1.1
2022_98_141,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_142,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Sopii hyvin tähän loppusuoraan se, mitä sanon.
Tässä keskustelussa ei ole tullut yhtään kriittistä sanaa oppivelvollisuuden laajentamiseen. Tämä on erittäin tärkeä näkökulma mielestäni, kun professori Roope Uusitalo haastattelussaan Suomen Kuvalehdessä totesi, että se on Rinteen—Marinin hallituksen poliittisesti merkittäviin esitys ja saavutus. Minkä takia näin? Koska tämä mahdollistaa sen, että koulupudokkaat, potentiaaliset koulupudokkaat, pidetään kiinni koulussa ja myöhemmin toivottavasti myöskin yhteiskunnassa. Oppivelvollisuuden onnistuminen edellyttää myöskin peruskoulun kehittämistä, erityisesti yläasteen — olen sanonut sen tässäkin salissa monta kertaa — mutta se muodostaa sen kokonaisuuden, jolla sitten koko Suomen koulutustaso kasvaa ja nousee. Tästähän on kysymys. — Kiitos hallitukselle ja kiitos ministereille hyvistä puheenvuoroista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-22T11:59:43,2022-09-22T12:01:10,Käsitelty,1.1
2022_98_143,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_144,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnä sanoa, kun täällä on kritisoitu eri hallituskausien aikaisia leikkauksia, että käsitykseni mukaan kyllä aina, kun vasemmistopuolueet ovat olleet hallituksessa, sen jälkeinen hallitus joutuu ne leikkaukset jostain tekemään, niin kuin käy nyt teidänkin jälkeenne.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän: Suomessa on ollut maailman paras peruskoulu, ja nyt tämä tilanne on ajautunut siihen, että esimerkiksi Helsingissä meillä peruskoulun oppilailta puuttuu koulukirjoja. Ja kyllä täytyy sanoa, että jollakin tavalla se käsitys, mikä minulla on opettajien puheista, on se, että he toivovat perusasioihin palaamista. Nythän meillä on ongelma se, että meillä peruskoulusta pääsee ulos ihmisiä, jotka eivät osaa lukea ja kirjoittaa, eikä tällainen ennen vanhaan tullut kuuloonkaan. Tältä osin kysyn: olisiko peruskoulun kehittämisessä syytä katsoa pikemminkin kaksi askelta taaksepäin kuin lisätä sinne uudenlaista humppaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-22T12:01:10,2022-09-22T12:02:21,Käsitelty,1.1
2022_98_145,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_146,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varsinkin silloin, kun me puhutaan koulutuspolitiikasta, on syytä pitää mielessä se, että kunnat toimivat koulutuksen järjestäjinä. Jaan edustajan järkytyksen siitä, jos Suomen varakkaimpiin kuntiin kuuluva Helsingin kaupunki ei pysty järjestämään oppilaille koulukirjoja. Tästä voimme varmasti olla yhtä mieltä tässä salissa, että on tärkeätä, että myös kuntatasolla päättäjät kantavat vastuuta koulutuksesta ja huolehtivat siitä, että nimenomaan ne perusasiat ovat kunnossa. [Kimmo Kiljunen: Kokoomusvetoinen kaupunki!]
Mitä tulee laajemmin tähän peruskoulun kehittämiseen ja rooliin, niin kuin olen todennut, niin itse näen tämän oppimisen tuen järjestelmän uudistamisen aivan kriittisenä. Niin kuin monet edustajat ovat todenneet, siitä tulee valtavasti palautetta opettajilta, vanhemmilta tulee, oppilailta itseltään. Ongelma ei ole se periaate itsessään vaan se tapa, miten se on toteutettu: ilman riittäviä resursseja ja liian usein myöskin säästökeinona.
Noin muuten, [Puhemies koputtaa] pitääkö katsoa taaksepäin vai eteenpäin? Keskeinen ongelma peruskoulun osalta on myöskin se, että me tarvitsemme uudentyyppisiä välineitä, uudentyyppistä yhteistyötä, joilla erityisesti sosiaalisiin ongelmiin voidaan vastata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-09-22T12:02:23,2022-09-22T12:03:43,Käsitelty,1.1
2022_98_147,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt tämä keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja siirrytään seuraavaan kokonaisuuteen, ministeri Blomqvistin kokonaisuuteen, ja siinä on useampia ministeriöitä. — Olkaa hyvä, ministeri Blomqvist, esittelypuheenvuoro, viisi minuuttia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_148,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelmassa on runsaasti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita, joita täsmennetään muun muassa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Tasa-arvo-ohjelman toimeenpanossa ovat mukana kaikki ministeriöt, ja pääosin toimenpiteitä tehdään ministeriöiden perusrahoituksella. Lisärahoitusta osoitetaan tasa-arvo- ja samapalkkaisuusohjelmiin 0,5 miljoonaa euroa vuosittain. Lisärahoituksella toteutetaan muun muassa samapalkkaisuuteen liittyviä tutkimus‑ ja kehittämishankkeita.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-22T12:04:16,2022-09-22T12:05:00,Käsitelty,1.1
2022_98_149,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun puheenvuoroni on enemmän työjärjestystyyppinen. Tässähän on käyty budjetin lähetekeskustelua nyt kauttaaltaan eri ministeriöt läpi käyden huolellisesti, huolellisesti valmisteltuina, ja myöskin ministerit ovat täällä olleet paikalla. Ministeri Blomqvist edustaa tässä nyt kolmea ministeriötä — oikeusministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä ja ennen kaikkea tietysti ulkoministeriötä — ja osittain tämä puheeni liittyykin teidän rooteliinne ulkoasiainministeriössä.
Nyt jäin pohtimaan sitä, että kun oikeusministeri oli täällä ja molemmat sosiaali- ja terveysministerit olivat täällä esittelemässä omat pääluokkansa, miten tämä työjärjestys nyt kulkee ulkoministeriön isojen hallinnonhaarojen osalta koskien sekä kehitysyhteistyötä että yleistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Elämme hyvin kriittisessä tilanteessa Suomessa. Onko meillä nyt tilaisuutta käydä keskustelua ohitse ministerin esittämän ohjelman? Halusin tätä oikeastaan kysyä puhemieheltä: kuinka toimitaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T12:09:56,2022-09-22T12:10:53,Käsitelty,1.1
2022_98_150,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Keskustellaan ministeri Blomqvistin kokonaisuuksista, pohjoismaisen ministerin vastuusta sekä tasa-arvoasioista. Meillä on tulossa ensi viikolla tiistaina ministeri Skinnari kehitysyhteistyön ja ulkomaankaupan puolesta tänne keskusteluun. Elikkä siis pitäydytään niissä kokonaisuuksissa, jotka ovat ministeri Blomqvistin kokonaisuudessa. — Seuraavaksi edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_151,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan nostaa tässä keskustelussa esiin työelämän tasa-arvon ja myös ilmaista huoleni naisten asemasta, erityisesti matalasta eläkekarttumasta, joka johtuu pätkätöistä ja lyhyistä työsuhteista, kun naisilla on pääasiallinen vastuu perhevapaista. Varsinkin kun me verrataan 25—35-vuotiaden naisten työllisyysastetta esimerkiksi Ruotsiin, niin Suomessa se on huomattavan alhainen. Ja sen takia haluankin kysyä teiltä, tasa-arvosta vastaava ministeri: Kun hallitus teki perhevapaauudistuksen, tavoitteet olivat erinomaisen hyvät ja kannatettavat. Tästä mallista kuitenkin puuttuvat konkreettiset ratkaisut siitä, miten isiä kannustetaan käyttämään vanhempainvapaita. Onko teillä näkemyksiä siitä, miten me voimme budjettiteknisesti ratkaista tätä asiaa? [Puhemies koputtaa] Mutta ennen kaikkea kysymys on varmaan myös asenteellisista uudistuksista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-22T12:11:24,2022-09-22T12:12:35,Käsitelty,1.1
2022_98_152,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_153,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri kertoi muun muassa, että budjetissa tulee tehdä sukupuolivaikutusten arviointi. Nyt jos olen ollut oikein havaitsevinani, niin tämä arviointi keskittyy lähinnä miehiin ja naisiin vaikuttaviin asioihin, mutta samaan aikaan kuitenkin hallituksenne puhuu hyvin paljon siitä, että sukupuolia on satoja. Miten te näette nyt tämän sukupuolivaikutusten arvioinnin, joka tulisi nyt sitten budjeteissa tehdä?
Toinen kysymys liittyy tähän yhdenvertaisuuslain uudistamiseen, josta kerroitte. Hämmästelen hivenen sitä, että haluammeko me luoda nyt yhdenvertaisuusvaltuutetulle ikään kuin tuomarin roolin, ottaen huomioon, että Suomessa on varsin toimiva ja hyvä oikeuslaitos, jonka tulisi kyllä ratkaista tämäntyyppiset asiat, joissa esimerkiksi korvauksia jaellaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-22T12:12:35,2022-09-22T12:13:45,Käsitelty,1.1
2022_98_154,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_155,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan tänä epävarmana aikana entistä enemmän. Kun Pohjola liittyy kaikkinensa samaan puolustusliittoon, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö varmasti syvenee. Uskon, että tämä syventyminen tapahtuu myös laajemmin, esimerkiksi myös koulutuksen saralla. 
Sivistys ja koulutus, kulttuuri ovat investointi tulevaisuuteen ja tuovat myös hyvinvointia kriisiaikoina. Kun nyt kehitämme Pohjolasta maailman integroituneinta ja kestävintä aluetta, emme saa unohtaa sosiaalista kestävyyttä, johon koulutus ja kulttuuri kuuluvat. Huoli on nyt kulttuurin rahoituksesta Pohjoismaiden tasolla. Olen huolissani Orkesteri Nordenin rahoituksesta ja monesta muusta. Miten tätä asiaa voisimme vielä korjata?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T12:13:47,2022-09-22T12:14:55,Käsitelty,1.1
2022_98_156,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_157,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Blomqvistille työstä tasa-arvon puolesta. Tasa-arvo kuuluu aivan kaikille sukupuolesta riippumatta, ja on surullista, että sitä tänäkin päivänä vimmaisesti eri puolilla maailmaa haastetaan, ja tätä näkee myös Suomessakin.
Yksi ajankohtaisista esimerkeistä on tietysti keskustelu aborttioikeudesta. Meillä eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite, joka hyväksytyksi tullessaan vahvistaisi itsemääräämisoikeutta — Yhdysvalloissa ja Puolassa näemme puolestaan päinvastaista kehitystä. On hyvin tärkeää tiedostaa, että nämä keskustelut eivät ole toisistaan irrallisia, ne eivät tapahdu tyhjiössä ja että itse asiassa samat naisten ja vähemmistöjen oikeuksista piittaamattomat tahot haluavat myöskin rajoittaa ihmisoikeuksia ja jarruttaa tasa-arvokehitystä laajemminkin kuin vain tämän aborttioikeuden osalta.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus rakentuvat paitsi lakien niin myös asenteiden rakenteiden tasolla, [Puhemies koputtaa] ja pidän tärkeänä, että myös varhaiskasvatuksessa vahvistamme osaamista — tietoisuutta — näistä asioista kiinnostuneille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-22T12:14:55,2022-09-22T12:16:09,Käsitelty,1.1
2022_98_158,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_159,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Genom nordiskt samarbete har vi länge metodiskt försökt desarmera alla de gränshinder som finns och öka rörligheten både vad gäller människor, kapital, företag, handel överlag. När man talar om studerandes rörlighet inom Norden — det är visserligen en fråga som kanske inte riktigt faller på ert bord, men jag kan tänka mig att ni ändå har diskuterat det här med era motparter i övriga nordiska länder — så är den här rörelsen ganska asymmetrisk. Från Finland åker man ganska mycket till Sverige, men från Sverige kommer man inte till Finland. På samma sätt så upplever jag att finländare gärna söker sig bort men att våra nordiska länder kanske inte riktigt har hittat Finland som ett land där man kan studera. I vilken mån beror det här på attityder, eller är det en marknadsföringsfråga, i vilken mån tycker ni att man kunde titta på de strukturer som finns [Puhemies koputtaa] bakom våra antagningsförfaranden, examina och så vidare? Kunde man här förenhetliga dem för att öka symmetrin?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kiitoksia, tack. — Käännös, olkaa hyvä.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv:fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-09-22T12:16:10,2022-09-22T12:17:25,Käsitelty,1.1
2022_98_160,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_161,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viikko sitten keskustelimme tässä salissa tasa-arvopoliittisesta selonteosta, ja tuo selonteko tukee osaltaan hallituksen tavoitetta tasa-arvon kärkimaasta, johon toki on vielä paljon käytännön konkretiaa tehtävänä. Nyt toteutetaan yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus, ja tasa-arvolautakunnalle ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle saadaan lisärahoitusta. Tasa-arvoteoksi itse ajattelen tältä vaalikaudelta muun muassa sen, että me toteutimme perhevapaauudistuksen ja palautimme subjektiivisen päivähoito-oikeuden lapsille. Muun muassa palkka-avoimuus, sama palkka samasta työstä työelämässä ja turvakotien riittävä määrä sen sijaan vaativat jatkossakin vielä työtä ja tekoja, ja väitän ja toivon, että meidän hallitus pystyy niitä tekemään, mutta niin pitää pystyä tekemään myös seuraavien hallitusten. Se, mihin itse haluaisin kiinnittää erityistä huomiota tasa-arvoministerin hallinnonalan kohdalla, on aito poikkihallinnollinen työ tasa-arvon puolesta. Jos emme onnistu siinä, niin ajattelen, että tasa-arvoasioiden toteutuminen on kovin näennäistä meidän yhteiskunnassamme.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-09-22T12:18:42,2022-09-22T12:19:52,Käsitelty,1.1
2022_98_162,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Biaudet., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_163,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei toivottavasti tarvitse kääntää, vaikka puhun ruotsia, koska sanoin ”arvoisa puhemies”.
Här har varit ganska intressanta diskussioner om anti-gender-rörelsen, och det väcker ganska stor debatt. När man diskuterar jämställdhet hörs det plötsligt röster som om jämställdhet på något sätt skulle vara emot någon, som om det skulle vara emot män att man främjar jämställdhet och till exempel talar om diskriminering mot kvinnor. Jag undrar vad man skulle kunna göra här. — Det skulle vara väldigt viktigt att på något sätt höja nivån på diskussionen, speciellt bland oss politiker, så att vi alla skulle inse att vi alla har att vinna på jämställdheten. Om vi tänker helt konkret på familjeledighetsreformen så handlar den ju faktiskt om att ge båda föräldrarna möjlighet att vara med sina små barn, och barnen möjlighet att knyta band med sina båda föräldrar. Vi vet att männens liv blir bättre och längre när de har ett starkare band till sina barn. Finns det något, ärade minister, som ni ännu skulle kunna göra för att höja nivån på diskussionen och få männen mer engagerade i jämställdhetsfrågor?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kiitoksia. — Käännös.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv:fi,Eva Biaudet,351,2022-09-22T12:19:54,2022-09-22T12:21:03,Hyväksytty,1.1
2022_98_164,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Totean, että tekstissä pitää olla suomen kieltä, jotta ei käännöstä toteuteta. [Eva Biaudet: Sanoin ”arvoisa puhemies”!] — Se ei riitä. [Eva Biaudet: Ja yhden lauseen!] — Se ei riitä. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_165,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on naiselle Euroopan unionin toiseksi turvattomin paikka asua. Suomen on sanottu olevan väkivaltatyön kehitysmaa johtuen siitä, että Suomi on pitänyt EU:n tilastojen kärkisijoja, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Lisäksi naiset kohtaavat työssään ja vapaa-ajallaan häirintää, maalittamista ja itsemääräämisoikeuden loukkauksia. Jokaisella on oikeus elää vapaana ilman, että henkilökohtaista koskemattomuutta ja omaa itsemääräämisoikeutta loukataan. Kenenkään ei tulisi pelätä etenkään omassa kodissaan. Jokaisella on myös oikeus työrauhaan ja vapaa-ajan viettoon. Valitettavasti työnantajat eivät kuitenkaan puutu riittävästi työpaikoilla koettuun häirintään. Kysynkin ministeriltä: mitkä ovat ne konkreettiset toimet, joilla pystymme parantamaan tilastosijoitustamme ja kitkemään tällaisen sukupuolittuneen väkivallan ja häirinnän?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-22T12:22:29,2022-09-22T12:23:30,Käsitelty,1.1
2022_98_166,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_167,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ärade talman! Jag vill tacka minister Blomqvist. Han har många viktiga strängar på sin lyra.
Det pågående kriget har visat att vi är som starkast när vi arbetar tillsammans. Det nordiska samarbetet är ju redan starkt på många områden, och det är någonting som vi bör fortsätta med att utveckla, som vi alla har hört här att också andra tycker. Därför gläder det mig att höra att man gått in för att utveckla samarbetet inom försörjningstrygghet och beredskap.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-09-22T12:23:30,2022-09-22T12:24:00,Käsitelty,1.1
2022_98_168,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Blomqvistille esittelystä. Työnantajan velvollisuus on valvoa myös työpaikalla toteutuvaa yhdenvertaisuutta. Siihen oiva väline työpaikoille on muun muassa yt-laki, ja sitä ollaan tässä hiljattain uudistettukin. Mutta se vaatii myös työnantajalta tahtoa. Jos on tahtoa tehdä niitä pitkäaikaisia muutoksia myös työmaalla sen osalta, että työelämä voi olla jatkossa tasa-arvoisempaa niin miehille kuin naisille, siihen kuuluu isona osana myös se, että samasta työstä maksetaan sama palkka. Siksi kysyisinkin ministeriltä: mitä muita toimia kuin tässä esiin tulleet ministeri on ajatellut sen eteen, että meillä myös tulevaisuudessa olisi oikeasti tasa-arvoinen, yhdenvertainen työelämä, jossa maksetaan myös kunnollista palkkaa kaikille työntekijöille?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-09-22T12:24:25,2022-09-22T12:25:24,Käsitelty,1.1
2022_98_169,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Strand., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_170,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade talman! Tässä ovat edustajat Adlercreutz, Kinnunen ja Norrback puhuneet hyvin pohjoismaisesta yhteistyöstä, ja sehän on ollut nyt viimeisen puolen vuoden aikana ehkä tiiviimpää kuin koskaan, etenkin Suomen ja Ruotsin välillä tietenkin tästä turvallisuuspoliittisista tilanteesta johtuen. Eri seuduilla toki ollaan satoja vuosia harrastettu erittäin läheistä yhteistyötä. Itse edustan tätä Merenkurkun seutua. Me Pohjalaismaakunnat ja vastaava alue Ruotsin puolella oltiin viimeksi eilen Skellefteåssa: yhdessä edistetään akkuarvoketjuun liittyviä investointeja ja tki-panostuksia, ollaan rakennettu laivoja ja suunnitellaan kiinteää yhteyttä seuraavalle vuosikymmenelle tuonne Vaasan ja Uumajan väliin. Mutta ollaan todettu, että kansallisella tasolla aika poteroissa ollaan. On hyvin vaikea saada pohjoismaiset infrastruktuuriministerit saman pöydän ääreen. Meillä on edelleen erilliset energia- ja ilmastostrategiat ja paljon muuta, vaikka toimitaan kimpassa. Niin miten ministeri näkee, että tässä päästäisiin vielä enemmän eteenpäin ja saataisiin tuettua vahvemmin näitä seutuja, joissa aidosti tehdään sitä käytännön pohjoismaista yhteistyötä?
Vielä totean sen, että hyvä, että näitä välillä käännetään. Kysehän ei ole meistä, vaan mahdollisista katsojista.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-09-22T12:25:26,2022-09-22T12:26:36,Käsitelty,1.1
2022_98_171,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_172,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuus on sana, jota käytetään yleensä juhlapuheissa. Tosiasiassa yhdenvertaisuus on hyvin konkreettinen asia. Sen toteutuminen on kiinni käytännöstä. Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos sähköpyörätuoli jää kiinni kynnykseen, kun työntekijä pyrkii työpaikalle tai viranomaisten pakeille. Se ei myöskään toteudu, jos lapsi joutuu varhaiskasvatuksessa häirityksi oman vähemmistöasemansa vuoksi tai ei saa sen vuoksi tarvitsemaansa apua.
Tahtoisin kiittää hallitusta siitä, että se toteutti hallitusohjelmassakin kaavaillun yhdenvertaisuuslain osauudistuksen. Sen myötä saamme uusia työkaluja yhdenvertaisuuden edistämiseen yhä laajemmin yhteiskunnassa. Lakiesityksessä merkillepantavinta on se, että yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajennetaan koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia toimintapaikkakohtaisesti — ensimmäiset elinvuodet ovat niin merkittävät ihmisen elinkaaressa. Lapsuudessa luotu kokemus siitä, että saa olla turvassa oma itsensä, se kantaa usein pitkälle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-09-22T12:26:38,2022-09-22T12:27:41,Käsitelty,1.1
2022_98_173,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_174,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden yhteistyö on erittäin tärkeää, ja mielestäni Pohjoismaiden yhteistyötä pitäisi tiivistää sillä tavalla, että tekisimme enemmän yhteistyötä myöskin tuolla EU-pöydissä. Kysyisin: Suomi on hyvin pieni maa, 14 mepin ansiosta siellä meidän vaikutusvaltamme on hyvin pieni. Jos pystyisimme tekemään enemmän yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, niin ehkä me voisimme vaikuttaa vähän enemmän niihin päätöksiin, mitä siellä tehdään. Onko teillä ajatusta siitä, millä tavalla me voisimme tätä pohjoismaista yhteistyötä edistää siihen suuntaan, että se yhteistyö myöskin siellä EU:n pöydissä olisi vahvempaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-22T12:27:41,2022-09-22T12:28:27,Hyväksytty,1.1
2022_98_175,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_176,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee tasa-arvoisia työuramahdollisuuksia. Edelleen pahin rakenteellinen este naisten tasa-arvoisten työuramahdollisuuksien tiellä on vanhemmuuden kustannusten epätasainen jakautuminen ja kohdentuminen äitien työnantajille. Se heikentää naisten ura- ja palkkakehitystä sekä vaikuttaa naisten mahdollisuuksiin työllistyä vakinaisesti, ja tämä kaikki heijastuu aina naisten eläkkeisiin saakka.
Hallituksen toteuttaman perhevapaauudistuksen perheille tuomat parannukset ovat tietysti kannatettavia ja tervetulleita, mutta ilmeisesti on kuitenkin niin, että hallitus ei myöskään itse usko tämän uudistuksen vaikuttavan merkittävästi siihen, paljonko isät lopulta vapaita tulevat käyttämään. Eli nyt kun te ette päätyneet tämän perhevapaauudistuksen keinoin parantamaan työelämän tasa-arvoa [Puhemies koputtaa] ja tähän kustannusten tasaamiseen, niin onko teillä joitain muita keinoja, joilla tasaatte vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvia kustannuksia?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-22T12:28:29,2022-09-22T12:29:42,Käsitelty,1.1
2022_98_177,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_178,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Våld mot kvinnor är ett av Finlands största människorättsproblem. Bland EU-länderna är Finland det land där kvinnor är näst mest utsatta för våld.
Erfarenheten har visat att våldet mot kvinnor och sexuellt våld internationellt sett ofta ökar under kriser och speciellt under militära konflikter. Finland har bland annat förbundit sig till att förverkliga Istanbulkonventionen sedan 2015, men trots detta har det under pandemin rapporterats en ökning av fallen åtminstone i det antal personer som kontaktar hjälptelefoner och chattjänster.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-22T12:29:42,2022-09-22T12:30:18,Käsitelty,1.1
2022_98_179,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juuso kyseli tästä EU-yhteistyöstä Pohjoismaiden kesken. Voin sen omasta kokemuksestani todeta, että ainakin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitusten välinen yhteistyö on erittäin tiivistä ja toimivaa. 
Mutta asia on askarruttanut myöskin Pohjoismaiden neuvostoa, jolla on ollut jo pitkään tarvetta korostaa tätä omaa rooliaan pohjoismaisen Eurooppa-politiikan koordinoijana. Mutta kysymys on siinä, että Pohjoismaiden neuvostolla ei ole mitään mandaattia eikä oikein ehkä asiantuntemustakaan tässä asiassa, vaan meillä on kaikissa Pohjoismaissa erittäin pitkälle menevillä valtuuksilla varustautuneet Eurooppa-valiokunnat, meillä suuri valiokunta. Ja Pohjoismaiden neuvosto on pyrkinyt osaltaan nyt saattamaan näitä valiokuntia lähempään yhteistyöhön. Silloin, kun on kysymys lainsäädäntöasioista, niin kaikilla näillä meidän valiokunnillamme on todellista vaikutusvaltaa [Puhemies koputtaa] siihen, mitä tapahtuu EU:ssa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-09-22T12:31:02,2022-09-22T12:32:11,Käsitelty,1.1
2022_98_180,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_181,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri otti esiin tämän rajaestetyön, ja täällä useissa puheenvuoroissa on tullut esiin myös se, kuinka merkityksellistä se on. 
Edustaja Strand nosti tämän Merenkurkun alueen ja sen, miten pitää löytää myös uusia mahdollisuuksia, ei pelkästään yrittää poistaa rajaesteitä. Jos me ajattelemme pohjoista Suomea, niin siellä raja-alueilla käydään työssä rajan yli, ja meillä on edelleen valtavasti ongelmia näissä käytännön asioissa. 
No, meillähän on Suomessa rajaesteneuvonta, jossa eri ministeriöiden virkamiehet kommunikoivat keskenään ja myös vastinpariensa kanssa, mutta silti meidän pitäisi pystyä pääsemään eroon näistä käytännön ongelmista. Esimerkiksi jotta suomalainen sähkömies voi tehdä Norjan puolella töitään, niin hänen pitää täyttää aika lailla monta lippulappusta vielä. Ja olen kuvitellut, että tällä Pohjoismaisella yhteistyöllä on vuosikymmenten perinteet, joten, ministeri, teille toive siitä, että saisitte [Puhemies koputtaa] vähän vauhtia tähän käytännön yhteistyöhön.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-22T12:32:13,2022-09-22T12:33:24,Käsitelty,1.1
2022_98_182,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_183,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa jäi vielä muutama asia kysymättä.
Ensin kysyisin tästä varhaiskasvatukseen nyt tuotavasta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmasta. En tiedä, kuinka tietoinen te olette varhaiskasvatuksen tilanteesta, mutta siellä hädin tuskin saadaan pidettyä lasten turvallisuudesta huolta, ja onko tämä siltä osin loppuun asti harkittu, että nyt varhaiskasvatuksen resursseja pitäisi käyttää jälleen kerran uuteen paperisotaan ja hankehumppaan?
Sitten toinen kysymys: Viittasitte tässä myös tasa-arvolain uudistukseen siltä osalta, että tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnalle tulisi mahdollisuus määritellä näitä mahdollisia korvauksia ja tehdä suosituksia siitä. Olisin kysynyt: kun tämmöinen lautakunta voi olla yhtenäinen, niin voisiko teidän mielestänne ajatella, että tämä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminto olisi yksi ja sama valtuutettu, eli toinen pois ja yhdistetään nämä tehtävät?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-22T12:33:24,2022-09-22T12:34:35,Käsitelty,1.1
2022_98_184,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_185,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri, te profiloidutte nimenomaan ulkoministeriössä pohjoismaisen yhteistyön edesauttajana. Täällä on paljon käyty keskustelua nyt pohjoismaisesta yhteistyöstä myöskin siitä kulmasta, että tämä uusi turvallisuustilanne ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, joita on täällä tehty, ovat luomassa uuden haasteen, myönteisen haasteen pohjoismaiselle yhteistyölle. Tässä tietysti erityisesti Nato-jäsenyys on varmasti sitä, että me olemme uudessa tilanteessa, ja tämä omalla tavallaan voi myöskin avittaa pohjoismaista yhteistyötä. Nordefcohan on perinteisesti ollut se yhteistyöfoorumi, jossa puolustusyhteistyötä on harrastettu.
Mutta ehkä myöskin tärkeätä on huomioida, onko väärin todettu, että Suomen on mitä mielekkäintä myöskin Naton puitteissa jatkossa profiloitua nimenomaan Pohjoismaana. Kun me liityimme, totesimme, että on meidän oma turvallisuusintressimme tämä liitos tehdä, että emme ole ketään vastaan, ja tämä pohjoismainen pragmaattinen yhteistyö kaikkialle eri suuntiin maailmaa ja myöskin ennen kaikkea yhteiset toimet, joilla pyrimme vakautta lisäämään täällä meidän omalla alueellamme, ovat sitä, joka korostaisi varmaan tätä pohjoismaista yhteistyötä.
Kysyisin ministeriltä näitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T12:34:37,2022-09-22T12:35:41,Käsitelty,1.1
2022_98_186,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt sitten viisi minuuttia vastauksia, ministeri Blomqvist, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_187,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos erittäin hyvistä huomioista ja kysymyksistä. Tack för goda frågor. Tässä ehkä ensimmäisenä nyt yritän ehtiä vastata niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.
Ensimmäisenä tässä oli edustaja Virolainen, joka nosti tämän perhevapaauudistuksen merkityksen ja sen, miten sitä seurataan ja mitä tehdään, jos ilmenee, että se ei vastaa kaikkia odotuksia. Minusta on selvää, että kaikkia uudistuksia pitää seurata ja katsoa, toteutuvatko ne tavoitteet, mitä on, ja elleivät toteudu, niin sitten pitää olla valmius ryhtyä tällaisiin täydentäviin toimenpiteisiin, joilla saadaan parannuksia aikaan. Nyt ainakin tässä vaiheessa, kun tämä on ollut voimassa reilun kuukauden, on ennenaikaista sanoa, mutta tietysti, mitä tässä muissakin puheenvuorossa tuli esille, tämä asennemuutos varmaan on sellainen asia, johon on lainsäädännöllä vaikea suoraan vaikuttaa. Mutta meillä kaikilla, ja tässä tapauksessa ehkä erityisesti työnantajilla, on myös vastuu siitä, että isille olisi aivan luontevaa, että hekin käyttävät perhevapaata. Mutta jos tavoitteet eivät toteudu, niin valmiutta pitää olla sitten parantaa tätä.
Sitten edustaja Kinnunen kysyi koulutuksesta ja kulttuurin osuudesta. Olen aivan samaa mieltä siitä, että kyllä kulttuuri ja koulutus ovat sellainen peruskivi tässä pohjoismaisessa yhteistyössä, jota pitää vaalia. Meidän budjetissamme ne ovat edelleen suurimpia osia, ja meillä on Pohjoismaiden neuvoston kanssa käyty neuvotteluja ja saatu hyvä budjettikompromissi neuvoteltua, ja luotan siihen, että sillä päästään eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-22T12:35:45,2022-09-22T12:38:06,Käsitelty,1.1
2022_98_188,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tasa-arvoministeriltä kysyä seuraavaa: 
Itse olen seurannut hyvin läheltä lastensuojelutoimenpiteitä ja myöskin avioerotilanteita, joissa näen suurta epätasa-arvoa. Monet isät avioerotilanteessa saattavat joutua semmoiseen asemaan, että heillä katkeaa yhteys omiin lapsiinsa, ja tämä on tasa-arvokysymys. 
Samaten lastensuojelussa on hyvin paljon tämmöisiä ongelmallisia tilanteita, että jos on joku neuropsykiatrinen sairaus lapsilla tai jopa niin, että se on vanhemmillakin, niin eikö heidän tasa-arvoiseen kohteluunsa löytyisi rahaa, niin että nämä asiat saataisiin kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-22T12:41:39,2022-09-22T12:42:45,Käsitelty,1.1
2022_98_189,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_190,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tasa-arvon keskeinen asiakirja saatiin vain vähän aikaa sitten täällä eduskunnassa käsitellä, nimittäin tasa-arvopoliittinen selonteko, jota oli odotettu pitkään, ja sen ympärillä käytiin erittäin tärkeää keskustelua tasa-arvosta. Työtä riittää paljon myös tuleville hallituksille, ja on tärkeää, että meillä on yhteisiä näkemyksiä siitä, mitä tasa-arvon epäkohtia Suomessa on tärkeää korjata.
Haluaisin kysyä ministeriltä sukupuolivaikutusten arvioinnista: Hallitus on itsekin puhunut siitä, että sukupuolivaikutuksia lainsäädäntötyössä tarkasteltaisiin, mutta tällä kaudella näitä suvauksia eli sukupuolivaikutusten arviointeja on tehty vähemmän kuin olisi syytä. Jotta me voimme määritellä, millä tavalla meidän lainsäädäntöhankkeet vaikuttavat tasa-arvoon, nämä vaikutukset pitäisi arvioida. [Puhemies koputtaa] Millä tavalla ministeri näkee, että sukupuolivaikutusten arviointia on hyödynnetty, ja mitä pitäisi seuraavilla kausilla tehdä paremmin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-22T12:42:45,2022-09-22T12:43:57,Käsitelty,1.1
2022_98_191,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_192,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä vastauspuheenvuorossani keskittyä siihen, että kuinka tasa-arvoista — en puhu nyt rahoista, vaan siitä periaatteellisesta kysymyksestä — on se isien asema teidän mielestänne. Ja mitä pitäisi edelleen tehdä, jotta isät, tilastojen mukaan kun lapsista kiistellään, olisivat tasa-arvoisemmassa asemassa ja heidän edellytyksiään lasten kasvattamiseen enemmän kunnioitettaisiin? Se on erittäin suuri tasa-arvokysymys, jossa valitettavasti meillä niissä tuomioissa, joita riitatilanteissa haetaan, tapahtuu juuri se, että isä jää niin sanotusti tiiron osalle siitä. Ja sitten vielä tehdään niitä, että tapaamisoikeuksiakin pyritään rajoittamaan. Joten mitkä olisivat ne tulevaisuuden välineet, millä pystytään ehkäisemään [Puhemies koputtaa] niitä riitatilanteita?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-22T12:43:57,2022-09-22T12:45:10,Käsitelty,1.1
2022_98_193,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Biaudet. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_194,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tähän viimeiseen puheenvuoroon sanoisin, että kyllä laki velvoittaa pyrkimään siihen, että halutaan tavata molempia. Sittenhän nämä riitatilanteet, jotka ovat tuomioistuimessa, ovat hyvin pieni osa kaikista eroista. Ne ovat hyvin, hyvin vaikeita, ja jokainen keissi on varmaan omansa, mutta laissa on kyllä ihan selkeät velvoitteet, että lapsella pitäisi säilyä mahdollisuuksien mukaan yhteys molempiin vanhempiin, jollei siihen ole joku erityinen syy, että ei. [Jari Myllykosken välihuuto]
Haluaisin myöskin nostaa esille tämän yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun aseman. Mielestäni ne ovat yksi meidän kaikkein arvokkaimmista tällainen rule of law ja matalan kynnyksen ihmisoikeusvalvojia. Olen tosi iloinen siitä, että myös yhdenvertaisuusvaltuutetun mandaatti työelämässä on lisääntynyt, jotta syrjintää voisi paremmin ehkäistä myöskin työelämässä. On todella, todella tärkeätä ylläpitää näitä, ja ei ole itse asiassa mitään paljon voitettavissa, että ne liitettäisiin yhteen, niin kuin täällä ehkä tänään esitettiin. [Puhemies koputtaa] Toivon, että kaikki nämä meidän erityisvaltuutetut saavat jatkossakin hyvää tukea hallituksilta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-09-22T12:45:12,2022-09-22T12:46:23,Käsitelty,1.1
2022_98_195,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_196,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa naisvangeilla ja lähisuhdeväkivallalla on selkeä kohtalonyhteys. Naisvankien yleisin päärikos on väkivaltarikos, ja samanaikaisesti naisvankeja yhdistävät syvät traumakokemukset. Rikosseuraamuslaitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan jopa 70 prosenttia naisvangeista on kumppaniensa pahoinpitelemiä. Miehillä vastaava luku on 8 prosenttia. Lähes puolet naisvangeista on joutunut seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi.
Lähisuhdeväkivallan ja naisvankiemme välillä vallitsee kohtalonyhteys, sillä naisten yleisin päärikos on tuo väkivaltarikos. Kysynkin nyt tasa-arvoministeriltä: miten lähisuhdeväkivallasta alkava kohtalon kierre aiotaan katkaista?
Naisvankien vahva traumatausta vaikuttaa siihen, minkälaisia tukitoimia he tarvitsevat, ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaisia kuin miesten osalta vankeinhoidossa. Kysyn: miten tämä on otettu tässä työssä huomioon?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-09-22T12:46:23,2022-09-22T12:47:32,Käsitelty,1.1
2022_98_197,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_198,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Blomqvistille Pohjoismaiden yhteistyön kaikenlaisesta edistämisestä. Olen kokenut vahvasti yhteistyön tiivistymisen myös Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa.
Kysyn vielä pohjoismaisen budjetin painotuksista. Kun kuljemme Pohjolan vision mukaan kohti kestävää Pohjolaa, onko perusteltua, että pientä pohjoismaista budjettia, joka on noin 130 miljoonaa euroa vuodessa, käytetään niin vahvasti ilmastoyhteistyöhön, kun kansallisesti tähän käytetään jo hyvin paljon rahaa? Tämän vuoksi kulttuuri tahtoo jäädä jalkoihin. Olisiko paikallaan selvittää, kuinka paljon ja mille sektoreille pohjoismaiseen yhteistyöhön käytetään kansallisesti eniten rahaa? Tämä olisi tärkeä tieto, jotta pohjoismaisen yhteistyön budjetti voidaan suunnata mahdollisimman vaikuttavasti.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T12:47:33,2022-09-22T12:48:39,Käsitelty,1.1
2022_98_199,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_200,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että täällä nousi esiin se, että tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen ja kaikenlaisen syrjinnän kitkeminen on aivan jokaisen ihmisen etu, ihan sukupuolesta riippumatta.
Yksi tärkeä työmaa yhdenvertaisuuden edistämiselle on työpaikoilla. Useimmat työikäiset ihmiset viettävät valtaosan hereilläoloajastaan töissä, ja juuri siksi onkin niin tärkeää, että moninaisuus ja yhdenvertaisuuden merkitys ymmärretään juuri työpaikoilla. Uusi yhdenvertaisuuslaki täsmentääkin työnantajan velvollisuuksia ja antaa myöskin yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimivaltaa valvoa tämän lain noudattamista myös työelämässä. Tämä on merkittävä muutos, sillä tähän asti kukaan ei ole kokonaisvaltaisesti valvonut sitä yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä. On erityisesti hienoa, että lakiuudistuksen myötä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voi suosittaa hyvityksen maksamista syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneille. Tämä on iso askel sen tunnistamiseksi, että syrjintä on todella iso yhteiskunnallinen ongelma, joka on [Puhemies koputtaa] jokaisella elämän osa-alueella, ja sen kitkeminen vaatii konkreettisia tekoja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-22T12:48:39,2022-09-22T12:49:56,Käsitelty,1.1
2022_98_201,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron tähän debattiin, ja sen jälkeen ministerille muutama minuutti. — Ledamot Strand, var vänlig.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_202,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, ärade talman! Jag skulle vilja veta inom vilka områden ministern ser att man nu ytterligare kunde förstärka det nordiska samarbetet med den erfarenhet som ni har nu efter ganska många år, då perioden snart lider mot sitt slut. Jag beskrev själv tidigare en del av de regionala nordiska aktiviteter som finns, men vilka är de nya spår där ni ser att man också på statlig nivå, förutom förstås försvaret, kunde förtäta samverkan ytterligare? Finns det kanske också någon mera negativ överraskning som ni har sett, där man inte har kommit så långt som man kanske tror bland gemene man?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-09-22T12:49:56,2022-09-22T12:50:30,Käsitelty,1.1
2022_98_203,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ehkä aloitan sillä — koska se on kuitenkin minusta merkittävä uudistus, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaa nyt laajennetaan — että sitä laajennetaan, koska siltä on puuttunut valvontatoimivalta työelämässä, ja se on taas vaikeuttanut valtuutetun muiden tehtävien hoitamista, kuten yhdenvertaisuuden edistämistä ja sovinnon edistämistä työelämässä. Tässä nostettiinkin, aivan oikein, että sillä, mitä työelämässä tapahtuu, on todella iso merkitys. Tämä valtuutetun toimivallan laajentaminen voisi myös edistää syrjinnän esiintuloa ja selvittämistä muilta osin. Esimerkiksi työhönottosyrjintään olisi tärkeää voida puuttua ajoissa.
Sitten tähän kysymykseen isien oikeuksista ja isien asemasta, kun tässä sen perään kysyivät sekä edustaja Mäenpää että edustaja Myllykoski, ja osittain edustaja Biaudet jo vastasi: aivan oikein, totta kai vanhempien oikeus tavata lapsiaan, siitä kaikki lähtee. En puutu nyt tuomioistuimien toimintaan, mutta siinä, minkä tässä edustaja Myllykoski nosti, varmaan meillä olisi vielä parantamista. En tunne yksityiskohtaisesti, miten se tänä päivänä toimii, mutta jos tulee sellainen tilanne, että ero tapahtuu, niin sitten pitäisi olla riittävästi sekä neuvontaa, tiedottamista että apua saatavissa, jotta tällaisiin huoltokiistoihin ei jouduttaisi ja sillä tavalla. Se on joka tapauksessa, oli tuomio mikä tahansa, tietysti erittäin repivää ja haastavaa aikaa kaikille.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-09-22T12:50:54,2022-09-22T12:52:53,Käsitelty,1.1
2022_98_204,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp," Kiitoksia, arvoisa puhemies! Koetan olla tiivis ja käytän oikeastaan nyt tämän puheenvuoroni, kun istuin tuossa kaksi tuntia pyytämässä debattia opetusministeriön pääluokkaan. Haluaisin tuoda oman näkemykseni siitä, mitä tulisi tehdä tällä sektorilla tulevaisuudessa ja kuinka hyvin rahoja on kuitenkin t&k-sektorille lisätty, mikä mahdollistaa sen, että meillä on mahdollisuuksia kehittää edelleen meidän vientiteollisuutta ja yleensä kaikkea teknologista osaamista tässä maassa. 
Me tarvitaan perustutkimusta, mutta me tarvitaan erityisesti yliopistokoulutusta, jota annettaisiin meidän yliopistokeskuksissa. Alueellinen kattavuus on tärkeä, ja on hyvä, että yliopistokeskukset ovat saaneet rahoitusta tämän hallituksen aikana, mikä vahvistaa luottamusta siihen, että me voimme ajatella siten, että meidän maamme tuottaa elinkeinoelämän tarpeisiin osaajia. Mutta tällä hetkellä se ei toteudu. Esimerkkinä voin kertoa Satakunnasta, jossa on erittäin vahva metallialan klusteri, mutta valmistuuko meillä yhtään diplomi-insinööriä sinne? 
Olisinkin kysynyt ministeri Anderssonilta, miten voimme yliopistorahoituksella jollakin tavoin ohjata autonomisia yliopistoja, jotta ne voisivat saada vaikka lisää rahaa tai sitten tukistusta, että esimerkiksi elinkeinoelämälle nimenomaan Satakunnassa voisi sille teollisuudenalalle, mikä siellä on vallitseva, saada yliopistotason koulutusta, jotta meillä diplomi-insinöörejä sillä seudulla valmistuisi. Se olisi pitovoimaa Satakunnalle, ja uskon, että siellä yritykset olisivat erittäin halukkaita ottamaan näitä opiskelijoita oppimaan sinne työhön, ja se tarkoittaisi, että t&k-rahoitusta olisi helpompi saada, kun meillä olisi alalle opiskelevia yliopistotasoisia opiskelijoita. Meillä ammattikorkeakoulu toimii hyvin, niin että soveltavaa voidaan edelleen tuoda työelämään, mutta tämä on se yksi, mikä pitää meidän korjata, ja nyt täällä ei ole enää ministeri Andersson vastaamassa. Mutta haluan tässä puheenvuorossa peräänkuuluttaa sitä, että on erittäin tärkeätä, että meillä on perustutkimus, mutta sitten meidän pitää kuitenkin rinnakkain elinkeinoelämän kanssa käydä läpi niitä tarpeita, mihinkä me tarvitsemme korkeakoulukoulutusta. Ja se on yksi edellytys tämän maan vientiteollisuudelle ja koko hyvinvoinnille. 
Samaan sektoriin kuuluu se kiitos tälle hallitukselle, että oppisopimuskoulutukseen on laitettu panoksia. Se on erittäin tärkeä väylä. Ja toivotaan, että yrityksissä oltaisiin rohkeita ja koulutuksen järjestäjät näkisivät, että tämä olisi väylä erilaisille oppijoille tulla työelämään. Tällaisille edustaja Myllykosken kaltaisille aika pahan lukihäiriön omaaville henkilöille se on se polku, jolla me voimme mennä työelämään. Tarvitaan rohkeita ratkaisuja, jotta saamme mukaan ammattitaitoiset ja osaavat nuoret, joilla ei oppimishaluja ole mutta työhaluja kyllä on.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-22T12:54:33,2022-09-22T12:59:13,Käsitelty,1.1
2022_98_205,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Istunto keskeytetään, ja sitä jatketaan kello 16 kyselytunnilla, jonka jälkeen jatkuu sitten tämä talousarviokeskustelu.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_98_206,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja nyt palataan päiväjärjestyksen 3. asiaan eli budjetin yleiskeskusteluun. — Edustaja Kinnunen. — Korjaan, tässähän on ministeri Ohisalon edustama pääluokka. Olkaa hyvä, ja anteeksi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_207,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä viikkoa värittää Venäjän julistama osittainen liikekannallepano. Olemme tämän vuoden aikana nähneet, miten tärkeää ilmastotoimien tekeminen ja energiaomavaraisuuden vahvistaminen on myös Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta. Ainoa tie ulos Venäjän hyökkäyssodan synnyttämästä energiakriisistä on vihreän siirtymän jatkaminen, ja se näkyy vahvasti myös hallituksen talousarvioesityksessä ympäristöministeriön hallinnonalan osalta.
Olemme päättäneet hallituksessa rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 miljoonaa euroa.
Muilla hallinnonaloilla aluehallintovirastoille ja elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään määräajaksi merkittävästi lisää henkilöstöresursseja investointien viranomaiskäsittelyjen nopeuttamiseen.
Asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä matalalämpöiseen kaukolämpöön siirtymistä tuetaan 69 miljoonalla eurolla. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeen pientaloissa varataan yli 45 miljoonaa euroa. Budjettiriihessä hallitus sitoutui myös varmistamaan lisätalousarvion ja täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä asuinrakennusten energia-avustuksien rahoituksen riittävyyden.
Sähköautojen latausinfran rakentamista asuinkiinteistöissä ja työpaikoilla tuetaan 10 miljoonalla eurolla.
Ilmastolakiin on tulossa kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Suunnitelman laatimista tuetaan 2,6 miljoonalla eurolla.
Arvoisa puhemies! Luonnonsuojeluun on vaalikauden aikana kohdennettu vuosittain keskimäärin yli 100 miljoonan euron lisäys. Toimet luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatkuvat vahvoina myös ensi vuonna. Helmi-elinympäristöohjelmaan varataan rahoitusta 20,4 miljoonaa euroa ja Metsoon eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan alustavasti noin 22 miljoonaa euroa. Metso-ohjelman ulkopuolisten metsien suojeluun suunnataan 6 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan on varattuna rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeri-ohjelmaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta kohdennetaan rahaa Saaristomeren suojeluun. Ravinteiden kierrätykseen panostetaan 31 miljoonan euron määrärahalla. Summalla tuetaan erityisesti Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.
Arvoisa puhemies! Valtion tuki kunnallistekniikan rakentamiselle ja vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksiin MAL-sopimuskunnissa jatkuu. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Korkotukilainoituksen valtuudella voidaan rakentaa noin 10 000 asuntoa.
Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustuksilla, joiden valtuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla 120 miljoonaan euroon. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin varataan yhteensä 21,4 miljoonaa euroa, mikä yhdessä siirtyvien korjausavustusmäärärahojen kanssa mahdollistaa, että avustuksia myönnetään hieman enemmän kuin viime vuonna tai jopa viime vuosina. Avustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen, väestöltään vähenevillä alueilla jaettavaan avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopivaksi lisätään 5 miljoonaa euroa.
Myös asumisneuvonnan laajentamiseen varataan 4,3 miljoonaa euroa. Asumisneuvonnan laajentaminen tukee osaltaan tärkeää asunnottomuuden puolittamisen ja poistamisen tavoitetta.
Osana Itä-Suomen pakettia Itä-Suomen luonnonsuojelu- ja kansallispuistoalueiden kehittämiseen ja kunnostamiseen varataan 2 miljoonaa euroa sekä alueen kaivosteollisuudessa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen miljoona euroa.
Myös Suomen ympäristökeskuksen tutkimusresursseja esitetään lisättäväksi miljoonalla eurolla ja lisäksi esitetään rahoitusta tutkimusprofessuuriin.
Valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen esitetään miljoona euroa.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-22T17:03:26,2022-09-22T17:08:44,Käsitelty,1.1
2022_98_208,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitokset. — Arvoisa ministeri, anteeksi, että olin esityslistassa ihan väärässä kohtaa. Mutta nyt ollaan oikeassa kohtaa, eli nyt te, jotka haluatte tästä asiasta käydä debattia, olkaa hyvä, painakaa V-painiketta, ja mennään eteenpäin. — Edustaja Huru.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_209,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen EU:n kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite on nostanut elämisen kustannuksia ja Suomen maariskiä huomattavasti suhteessa kilpailijamaihin. Annamme heille etumatkaa, kun Suomen hiilineutraalisuustavoite on jopa 15 vuotta EU:ta edellä. Suomen maariskiä kasvattaa myös se, että eurooppalaiset kilpailijamaat tukevat fossiilisia polttoaineita käyttäviä teollisuusyrityksiä Suomea enemmän. Kuluttajien lisäksi suomalainen teollisuus ja liike-elämä ovat valveutuneita ja arvostavat kestävyyttä, laatua sekä pitkäjänteisyyttä päätöksenteossa. Kun ilmastopolitiikkaa tehdään liian kunnianhimoisesti ja liian nopeasti eikä anneta aikaa sopeutua muutokseen, se on pahimmillaan kuolinisku yrityksille sekä velkavankeus yksityistalouksille. Lisäksi kun kotimaiset toimijat siirtyvät toimimaan muissa maissa, globaalit päästöt lisääntyvät. Suomalainen tuotanto onkin ilmaston etu.
Arvoisa ministeri, miten turvaatte suomalaisen teollisuuden toimintaedellytykset sekä ulkomaiset investoinnit maahamme jatkossa ja miten estätte hiilivuodon Suomesta saastuttavampiin maihin? Ja mitä sanotte tavalliselle suomalaiselle, joka kamppailee kohoavien elinkustannusten uuvuttamana?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-22T17:09:02,2022-09-22T17:10:25,Käsitelty,1.1
2022_98_210,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja nyt valiokunnan tuore puheenjohtaja. — Anteeksi, unohdin senkin, että nyt on vaihtunut, ja luulin, että ei ole puheenjohtaja paikalla, mutta on sittenkin. — Olkaa hyvä, edustaja Kosonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_211,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä kunniasta.
Kukaan ei olisi toivonut, että syttyy sota ja Venäjä tällä tavalla vauhdittaa fossiilisesta siirtymistä ja päästöttömiin vaihtoehtoihin siirtymistä myös. Tässä tilanteessa jos jokin on hyvää, niin se, että Suomi on ollut tällä omavaraisuuden tiellä jo pitkään, pyrkinyt omavaraisuuteen ja päästöttömään energiaan eli juurikin irti Venäjän tuonnista. Kaikki pitää pitää tässä siirtymässä mukana, se on aivan selvä asia, ja kiitänkin hallitusta monista niistä toimista, joissa tästä sosiaalisesta näkökulmasta huolehditaan. On hyvä, että hallitus luo esimerkiksi kannusteita päästöttömiin lämmitysmuotoihin siirtymiseen.
Budjetissa edistetään siirtymää luvituksen etusijamenettelyllä, ja kysynkin, millaisia muita vauhdituskeinoja investointien luvituksia varten on tulossa, koska tämä siirtymä on meille kaikille hyvin tärkeä, nyt todella ajankohtainen, ja vauhtia [Puhemies koputtaa] näihin investointeihin tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-22T17:10:27,2022-09-22T17:11:49,Käsitelty,1.1
2022_98_212,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja valiokunnan varapuheenjohtaja on myöskin paikalla. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_213,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Budjettikirja kertoo, että ensi vuonna edistämme hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita yhteensä 2,4 miljardilla eurolla. Käyttämällä nämä rahat viisaasti vahvistamme Suomen energiaomavaraisuutta ja luomme Suomeen uutta työtä ja investointeja, ja tätä työtä hallitus tekee määrätietoisesti vauhdittamalla päästöttömän energian ratkaisuja. 
Luontokatoa, ilmastokriisiä ja luonnonvarojen ylikulutusta on ratkottava entistäkin systemaattisemmin yhtenä kokonaisuutena. Se edellyttää siirtymistä viipymättä kiertotalouspohjaisiin ratkaisuihin neitseellisten luonnonvarojen ylikulutuksen sijaan. Tähän työhön tarvitaan myös elinkeinoelämä ja muut yhteiskunnan toimijat mukaan. Kysynkin ministeri Ohisalolta: mitä kuuluu valtionyritysten ja kuntien välisille kiertotaloussopimuksille, joiden solmimisesta päätettiin viime keväänä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-22T17:11:49,2022-09-22T17:12:50,Käsitelty,1.1
2022_98_214,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_215,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Joka vuosi budjettikäsittelyn aikana ympäristöministeriön alalta nostan tällaisen sinänsä hyvin pienen kohdan, joka koskee luontopalveluitten rahoitusta. 
Kansallispuistoja meillä on 40 kappaletta. Tälläkin vaalikaudella on tullut yksi lisää, ja toivottavasti myös jatkossa. Kansallispuistoissa meillä on autiotupia, niitä on Metsähallituksen hallinnassa toista sataa, ja tuvat vaativat myös jatkuvaa korjausta, ylläpitoa. Kansallispuistojen käyttö on lisääntynyt, mikä on sinänsä hieno asia. Korona kiihdytti sitä entisestään.
Autiotupaverkostossa on ollut merkittävää korjausvelkaa. Vuosina 2017—2018 saatiin erikseen vielä korvamerkattu lisäraha autiotuville. Kysyn ministeriltä: mikä on autiotupien korjausvelan tilanne tällä hetkellä, onko tupaverkosto kunnossa ja oletteko itse tällä vaalikaudella ja tänä vuonna vieraillut yhdessäkään autiotuvassa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-22T17:12:50,2022-09-22T17:14:06,Käsitelty,1.1
2022_98_216,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_217,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän kauden kriisit, koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota ja nyt tämä energiakriisikin, ovat näyttäneet, että kyllä nopeisiin ja vaikuttaviin toimiin pystytään silloin, kun on tosiaan sitä poliittista tahtoa. Kun tämä hallitus aloitti työnsä, me yhdessä sovittiin, että ilmastokriisin, luontokadon torjuminen on ihan niitä keskeisiä tehtäviä, ja nämä ovat edelleen tärkeysjärjestyksessä siellä ihan ylimmässä joukossa, koska on kuitenkin niin, että jos näissä tehtävissä ei onnistuta, silloin muutkaan hyvät kehitystavoitteet eivät voi mennä eteenpäin.
No samaan aikaan tämä haaste on tietenkin valtava tässä tilanteessa, mutta kun te ministerinä koordinoitte tätä hallituksen ilmastotyötä, niin haluaisin vielä kysyä: miten arvioitte sitä, kuinka kokonaisuudessaan [Puhemies koputtaa] nyt loppukauden osalta, ensi vuoden osalta vastataan siihen, että nämä toimet ovat riittäviä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-22T17:14:06,2022-09-22T17:15:24,Käsitelty,1.1
2022_98_218,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Viitanen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_219,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikilla ihmisillä on oikeus kohtuuhintaiseen, hyvään kotiin ja myöskin hyvin turvalliseen ja viihtyisään asuinympäristöön, ja on hyvin tärkeää, että voimme tätä edistää ja esimerkiksi ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Kaikki ymmärtävät, että tänä päivänä se on entistäkin tärkeämpää. Siksi on erittäin hyvä, että tämä hallitus on toteuttanut lähiöiden kehittämisohjelmaa. Sitä toteutettiin jo aikaisemmin, viime kaudella ei, ja nyt taas, ja tässä asuntopoliittisessa selonteossa haetaan pitkäjänteisyyttä asuntopolitiikalle, ja myös eduskunta on edellyttänyt, että osana sitä edelleen jatketaan voimakkaasti lähiöiden kehittämistä. Nyt kun kohta jo tuleva kausi koittaa, haluaisin ministeriltä tietää, millaista valmistelua ja varmistelua on tehty sen suhteen, että tämä kokonaisvaltainen lähiöiden kehittäminen saa jatkoa myös tulevina vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-09-22T17:15:26,2022-09-22T17:16:38,Käsitelty,1.1
2022_98_220,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_221,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä asia, että näitä uusiutuvan energian hankkeita viedään nyt voimalla eteenpäin, ja myöskin on erittäin hyvä asia, jos luvitus nyt saadaan nopeammin toimimaan. Korostaisin kuitenkin, että kun meille nyt tulee erittäin paljon uutta tuulivoimaa ja myöskin aurinkovoimaa — mahdollisesti jopa aurinkopuistoja sen lisäksi, sitten omakotitaloihin ja teollisuuskiinteistöihin ja maatalouskiinteistöihin niitä asennetaan — ja nämä valitettavasti ovat sellaisia energiamuotoja, että ne eivät tuota energiaa yhtä lailla läpi vuoden — aurinko ei talvella juuri lainkaan, tuulivoima paremmin toki talvella, mutta silloinkin on päiviä, jolloin ei juuri tuule — niin me tarvitaan säätövoimaa.
Ja kysynkin: Mitä aiotaan tehdä sen eteen, että lisättäisiin säätövoimana esimerkiksi vesivoimaa tai sitten pienydinvoimaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-09-22T17:16:38,2022-09-22T17:17:45,Käsitelty,1.1
2022_98_222,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_223,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa jatketaan panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen, luonnonsuojeluun ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Hallitus rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä. Tässä myös tuetaan kuntia ja maakuntia kahden ja puolen miljoonan euron avustuksella sekä myös aluehallintovirastolle ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille esitetään lisäresursseja. Tämä on erittäin hyvä asia, sillä Suomi ei saa menettää yhtään investointia hitaan lupaprosessin vuoksi. Itse asiassa lupaprosessien jouhevoittamista kaivataan vihreän siirtymän investointeja laajemminkin.
Energiakriisi on toinen puhuttava asia. Onkin hyvin kannatettavaa, että budjetissa tuetaan asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä öljy- ja kaasulämmityksestä luopumista. Kysyisin ministeriltä öljylämmityksestä luopumisesta: kuinka paljon niitä on tehty jo, ja millaisia arviointeja teillä on vielä jäljellä olevasta tarpeesta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-22T17:17:45,2022-09-22T17:18:57,Käsitelty,1.1
2022_98_224,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_225,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuodelle ympäristöministeriön puolella on paljon hyvää — erilaiset toimet, jotka edistävät kiertotaloutta, vihreää siirtymää, Saaristomeren puhtautta ja ravinteiden kierrätystä, mutta on myöskin muutama huoli.
Ensinnäkin tästä vihreän siirtymän investointien etusijaisuusmenettelystä. On tärkeää, että lupaviranomaisille ja tuomioistuimille tulee lisäresursseja, mutta nyt näyttää siltä, että resurssit valuvat tämän DNSH-periaatteen tulkinnan opetteluun ja käyttämiseen. Toivottavasti ministeri pitää huolen, että näin ei tule käymään.
Sitten näihin ARAn korkotukiin ja investointiavustuksiin nyt, kun on mahdollisuus kertoa ministerille suoraan toive. Valiokunta otti tässä asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa kannan, että ARAn korkotukilainoitukset ja erityisryhmien investointiavustukset pitäisi mahdollistaa myös lyhytaikaishoitoa tarvitseville, omaishoidettaville erityisryhmille. Eli tässä on nyt kyse siitä, että vain kymmenen prosenttia [Puhemies koputtaa] voi olla lyhytaikaista asumista, ja toivottavasti tätä voitaisiin nostaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-09-22T17:18:59,2022-09-22T17:20:16,Käsitelty,1.1
2022_98_226,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_227,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luontokadon pysäyttämisellä on entistä suurempi kiire, kiitos siis ministerille tai oikeastaan ministereille. Tämä hallitus on kohdentanut vuosittain ennätykselliset 100 miljoonaa, tai tulevana vuonna enemmänkin, luonnonsuojeluun, ja tätä pitää jatkaa. Toivottavasti tähän on salin yhteinen sitoumus.
Kesällä suomalaiset ovat aina yhteydessä, koska ovat suuresti huolissaan joko lähijärvistään tai Itämerestä tai molemmista. Tässä on panostuksia vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, ja myös merkittävää työtä tehdään ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Saaristomerelle ympäristöministeriön merkittävin hanke on kipsihanke, jossa viljelijöille on jaettu maksutonta kipsiä sinne levitettäväksi, ja tämä on perustunut vapaaehtoisuuteen. Miten kannustaisimme viljelijöitä mukaan tähän [Puhemies koputtaa] vielä entistä enemmän? Kansalaisten palaute alkaa olla, että vapaaehtoisuus ei enää riitä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T17:20:16,2022-09-22T17:21:28,Käsitelty,1.1
2022_98_228,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja sitten seuraavaksi edustaja Eloranta., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_229,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus perusti viime vuonna Saaristomeri-ohjelman, jotta meri saadaan pois HELCOMin hotspot-listalta. Ohjelman tiekartan toteuttamiseen on arvioitu tarvittavan 18 miljoonaa euroa vuodessa. Yhdeksästä toimenpiteestä kolme kuuluu ympäristöministeriön hallinnonalalle. Kysynkin ministeriltä: voitteko antaa vielä tarkennusta siitä, mitä eri toimenpiteitä ensi vuoden budjetissa oikein on tuon Saaristomeri-ohjelman toteuttamiseksi ja mikä on tämän kahden ministeriön toimialalle kuuluvan Saaristomeri-kokonaisuuden yhteissumma?
Ja sitten toinen kysymys vielä: Hallitusohjelmassa on pitkä lista, jopa 15 kappaletta, erilaisia sisäilmakysymyksiin liittyviä kirjauksia, esimerkiksi rakentamisen laadun ja valvonnan parantaminen, vastuun selkiyttäminen, pääurakoitsijan vastuu rakennusvirheistä, talon ostajan oikeusturvan vahvistaminen, kuntotarkastustoiminnan saaminen lakisääteiseksi, viranomaisten toimivaltuuksien laajentaminen. Miten nämä erilaiset asiat ovat edenneet tai miten ne vielä etenevät tässä loppuhallituskautena?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-09-22T17:21:30,2022-09-22T17:22:30,Käsitelty,1.1
2022_98_230,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja jos tässä vaiheessa otetaan ministeriltä vastauksia. Jos voitte aloittaa edustaja Elorannan esittämistä kysymyksistä, koska hänellä on kuulemma kiirus.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_231,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos! Erittäin hyviä huomioita. Budjettikirjaa on luettu tarkasti, ja se on hyvä.
Kävin yhdessä juuri edustajan kanssa täällä yhteisessä Saaristomeri-ryhmässä. Täällä Itämeren suojelu on varmasti asia, josta olemme kaikki samaa mieltä, ja on yhteinen tehtävämme poistaa tämä Saaristomeren valuma-alue sieltä hotspot-listalta. Ympäristöministeriö, joka todella vastaa isosta osasta yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa tästä työstä, on saanut budjettiin ensi vuodelle sen, mitä olemme hakeneet, eli pääsemme toteuttamaan Saaristomeri-ohjelmaa täysimääräisesti, ja muun muassa tämä kipsin levitys on näistä se keskeisin asia, ja tähän edustaja Hopsun kysymys liittyikin, kuinka innostamme entistä enemmän mukaan ihmisiä. Meillä on ryhmän kanssa myös yhteisiä suunnitelmia tästä. Toivottavasti pääsemme niitä edistämään yhdessä. Ja toivon tietysti tässä, että käytte dialogia myös sinne maa- ja metsätalousministeriön puolelle, koska heillä näitä määrärahoja on sitten vielä useampaan toimenpidekokonaisuuteen. 
No, täällä esitettiin huolta edustaja Talvitien puheenvuorossa tästä luvituksesta, ja nythän on hyvä huomata, että luvan myöntämisen edellytykset edelleen säilyvät entisellään. Tämä ei merkittävästi haittaa arviointia. Tätä sovellettaisiin vain ratkaistaessa sitä, voidaanko tämä kyseinen hanke ottaa sinne etusijamenettelyyn. [Eduskunnasta: Miksi?] Eli sitä ei käytetä siinä lupaharkinnassa. Nyt on nimenomaan ajatuksena vauhdittaa — siksi, edustajalle siellä takana — erityisesti vihreää siirtymää tekeviä hankkeita, niitä hankkeita, joissa aidosti huomioidaan päästövähennykset, joissa aidosti ei tehdä luonnon monimuotoisuudelle haittaa, ja moni suomalainen yrityshän tekee tätä työtä jo erittäin aktiivisesti. On hyvä huomata, että muun muassa elpymisvälineen rahoitushauissa on mukana myös näitä samoja periaatteita tästä: ei merkittävää haittaa. On tärkeää nähdä se itse asiassa jatkossakin eräänä entistä laajempana yritystoiminnan isona kantavana voimana.
Täällä tuli lukuisia kysymyksiä muun muassa siitä, että... Aloitettiin sillä, onko tämä siirtymä irti fossiilisista polttoaineista ja tämä vihreä siirtymä nyt sitten kestävää. Hieman tässä olen itse ihmetellyt perussuomalaisten viestejä — emmekö me nyt juuri nimenomaan halua irtautua niistä kalliista fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, kotimaisiin, hajautettuihin energiantuotantomuotoihin? [Petri Huru: Kuka sen maksaa, kuluttajatko?] Sitä työtä me tuemme muun muassa sillä, että mahdollistamme kotitalouksille irtautumisen öljylämmityksestä, maalämpöön siirtymisen, mahdollistamme uusia energiaomavaraisuuslainoja, joilla pk-yritykset, kotitaloudet, asunto-osakeyhtiöt voivat muun muassa tehdä energiatehokkuusremontteja. Nythän kaksi keskeisintä keinoa päästä tämän energiakriisin yli ovat rakentaa uutta puhdasta energiaa lisää ja toisaalta säästää jo olemassa olevaa energiaa, ja näitä keinoja vauhditetaan. On selvää, että tässä kaikessa pitää jatkuvasti pitää sosiaalinen oikeudenmukaisuus vahvana elementtinä mukana. Sen takia hallitus on päättänyt nyt syksyn budjettiriihessä, että teemme muun muassa näihin kalliisiin sähkölaskuihin tällaisen kompensaatiomahdollisuuden, sähkövähennyksen, ja toisaalta sosiaaliturvaetuuksia korotetaan ja monia erilaisia sosiaalipuolen tukia viedään eteenpäin, jotta sitten kaikki pysyvät tässä mukana. 
Valiokunnan puheenjohtaja kysyi, mitkä ovat niitä moninaisia keinoja, joilla tätä vihreää siirtymää edistetään, ja niitähän todella on lukuisia: paitsi nämä luvitusprosessit myös nämä energiaomavaraisuuslainat. Vivutamme siis lähestulkoon 700 miljoonaa euroa liikkeelle näiden energiaomavaraisuuslainojen kautta. Sen lisäksi tietysti elpymisvälineestä on päätetty jo laittaa miljardiluokan panostukset vihreään siirtymään. Viime kevään aikana tehtiin päätökset 800 miljoonasta eurosta, ja ne sisältävät muun muassa näitä kotitalouksien energiaremontteja ja juuri sitä tukea, että paitsi kotitaloudet myös pk-yritykset, kunnat, kaikki, pääsisivät irti fossiilienergiasta kohti energiaitsenäisyyttä. — En tiedä yhtään, kauanko täällä on aikaa jatkaa, mutta jatkan toki mielelläni.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Olette ylittäneet antamani ajan, mutta ei se mitään, koska sitten he kysyvät jatkokysymyksiä vähemmän.] Jatketaan. — Eli edustaja Elolle näiden kiertotaloussopimusten solmimisesta: Se työ on erittäin hyvin käynnissä paraikaa. Tähän on lähdetty mukaan innokkaasti. Olemme saaneet runsaasti kumppaneita, ja itse asiassa yli 80 toimijaa lähti jo alkuvaiheessa mukaan tähän. Kuten alkupuheenvuorossani totesin, tähän tulee myös rahoitusta. Itse ajattelen, että kiertotalous ei ole vain joku pieni uusi lisäosa, vaan totta kai meidän pitäisi pystyä muovaamaan meidän talousjärjestelmää kohti sitä, että emme jatkuvasti haali uusia neitseellisiä luonnonvaroja vaan käytämme niitä, joita jo hyödynnämme, uudestaan ja uudestaan. Tämä on paitsi pallon etu myös monesti yritysten etu, että ei tarvitse aina neitseellisiä raaka-aineita hankkia uudestaan. 
Ja kyllä nyt, kun yritykset tässä mainitsen — ja liittyen tähän vihreään siirtymään laajemmin — elinkeinoelämän viesti on hyvin yksiselitteinen ja selvä: yritykset, joissa itse vierailen, tekevät vahvasti tätä vihreää siirtymää ja lähettävät myös viestiä siitä, että on investoreille, sijoittajille, erittäin paha uutinen, jos tämä ilmastotyö, vihreä siirtymä nyt jollain tavalla vaikka lakkaisikin seuraavalla hallituskaudella. Jos olet firmassa tekemässä kymmenten tai satojen miljoonien eurojen investointeja esimerkiksi uusiutuvan energian sektorilla, nämä ovat vuosien pituisia projekteja, ja jos hallituksen toiminta nyt tästä yhtäkkiä täysin muuttuisikin, mitä meidän elinkeinoelämä silloin tekisi? Täytyy olla ennustettavuutta, jatkuvuutta, [Petri Huru: Nimenomaan, sitä pitäisi olla!] ja tähän pyrimme vahvasti yhdessä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-22T17:22:33,2022-09-22T17:28:54,Käsitelty,1.1
2022_98_232,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Jatketaan. — Edustaja Sirén., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_233,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselle todellakin kiitokset siitä, että hallitus on jatkanut sitä Itämeri-työtä Itämeri-ohjelman parissa, joka viime hallituskaudella käynnistettiin. Se on todella tärkeää työtä. Se on meidän meremme ja voi todella huonosti.
Ja kuten todettua, toimia on nyt syytä kohdentaa nimenomaan viimeiselle hotspot-alueelle eli Saaristomeren valuma-alueelle. Sen tulee olla meidän keskeinen prioriteetti tässä vesiensuojelun kokonaisuudessa.
Nyt budjettikirjassa on uusi momentti nimenomaan tälle Itämeri-asialle, Itämeri-momentti, joka ei varsinaisesti kuitenkaan sisällä uutta määrärahaa, vaan se on siirto toiselta momentilta.
Tiedustelisin ministeriltä: millä tavalla hallitus suhtautuu esittämäämme ajatukseen siitä, että Metso-ohjelman kaltaista ohjelmamekanismia käytettäisiin myös vesistöjen suojelun puolella? Metso-ohjelmastahan on erittäin hyvät kokemukset — se on pidetty, ja tulokset ovat olleet oikein positiivisia — joten [Puhemies koputtaa] eikö tätä kannattaisi laajentaa myös muihin luontotyyppeihin ja vesistöihin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-22T17:28:57,2022-09-22T17:30:14,Käsitelty,1.1
2022_98_234,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_235,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri avasi oman puheenvuoronsa toteamalla sen, että tämä brutaali hyökkäyssota, jonka Venäjä on suunnannut Ukrainaan, on aikaansaanut ainakin yhden positiivisen muutoksen nimenomaan näillä energiamarkkinoilla: sen, että me irtaudumme nyt Venäjältä tuotetusta fossiilisesta energiasta. Sillä on nyt ainakin kaksi positiivista vaikutusta. Ensimmäinen positiivinen vaikutus on se, että meidän oma energiaomavaraisuutemme tässä vahvistuu, ainakin pyritään vahvistamaan nimenomaan sitä. Ja toinen on tietysti se, että se avittaa meitä irtautumaan ylipäätään fossiilisista energialähteistä ja sitä kautta auttaa muun muassa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
Jäin kysymään ja pohdin sitä, kun tämä kriittinen kriisitilanne on nyt päällä ja me todella olemme katkaisemassa yhteistyösuhteet Venäjälle käytännössä kokonaan: Venäjä on kuitenkin jatkossakin suuri maa, keskeinen teollisuusmaa, ja on energiantuontia ja niin edelleen. Miten me jatkossa pidemmällä jännevälillä pystymme varmistamaan sen, että myöskin Venäjä pystyttäisiin pitämään mukana jollain tavalla globaaleissa ilmastotalkoissa? Globaali ilmasto on kuitenkin [Puhemies koputtaa] koko ihmiskunnan yhteinen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T17:30:14,2022-09-22T17:31:28,Käsitelty,1.1
2022_98_236,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Edustaja Risikko., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_237,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi on kiitettävä siitä, että ympäristöministeriö on antanut rahoitusta tähän ikäihmisten asumismuotojen kehittämiseen. Minä toivon, että teillä olisi mahdollisuus jatkaa sitä. Tiedän, että ympäristöministeriössä on siihen tosi hyviä virkamiehiä, jotka miettivät näitä asumisjärjestelyjä. Kyllähän tilanne on nyt se, että nyt me puhumme vain ja ainoastaan siitä aluehallinnosta, mutta kun kukaan ihminen ei asu aluehallinnossa vaan asuu kunnassa. Tarvitaan erilaisia asumismuotoja, ja sillä hyvällä asumismuodolla voidaan estää sitä, että sinne hyvinvointialueen palveluihin tarvitsee siirtyä.
Mutta sitten toinen asia, tuulivoima. On erittäin tärkeää, että sitä nyt kehitetään koko ajan, mutta nyt on pieni probleema kunnissa siinä, että meillä ei ole oikein eksaktia tietoa siitä, kuinka lähelle asuinympäristöä ne voi rakentaa. Ja siitä ne venyvät ja venyvät, koska tulee valtavasti valituksia ja niin edelleen, ja minä pyytäisin, että ympäristöministeriö tarttuisi tähän nyt topakalla tyylillä, että tulisi eksaktimpaa tietoa siitä, kuinka lähelle voi rakentaa, ja sitten me saataisiin niitä eteenpäin siellä kunnissa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T17:31:30,2022-09-22T17:32:41,Käsitelty,1.1
2022_98_238,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_239,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkökriisi on paljastanut sen, että Suomeen tarvitaan uutta sähköntuotantoa. Se on paljastanut myös sen, että Suomeen tarvitaan nimenomaan toimitusvarmaa sähköntuotantoa.
On todella hyvä, että Suomessa on investoitu voimakkaasti tuulivoimaan. Valitettavasti hallituksen track record tuulivoiman edistämisessä ei ole kovin hyvä. Tämä hallitushan lisäsi luontojärjestöille ylimääräisen muutoksenhakuoikeuden muun muassa tuulivoimaloiden rakennuslupaan ja sillä tavalla on osaltaan hidastanut näiden tuulivoimainvestointien valmistumista.
Mutta todella tuulivoima ei yksin riitä, koska sähkön tuotannon ja kulutuksen pitää olla joka hetki, itse asiassa sekunnin murto-osissa, tasapainossa. Haluankin kysyä ympäristöministeriltä: mitä hallitus aikoo tehdä muiden kuin tuulivoimainvestointien luvituksen sujuvoittamisen eteen? Siis puhun ydinvoimasta ja vesivoimasta, joita tarvitaan perusvoimana ja säätövoimana lisää [Puhemies koputtaa] Suomeen tuulivoiman rinnalle.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-22T17:32:41,2022-09-22T17:33:55,Käsitelty,1.1
2022_98_240,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_241,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministerille sellainen pohdittavaksi, että valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista vuodelta 2018 määrittelee kansallisen huoltovarmuustyön lähtökohdat, periaatteet ja kansalliset tavoitteet, jotta huoltovarmuuden toteutuminen varmistetaan jatkuvasti.
Tämä päätös määrää turpeelle ja tuontipolttoaineille varmuusvarastot. Kiinnitän nyt huomiota tähän turpeeseen. Turvetta tulee olla siis maassa varastoituna noin puolen vuoden käyttöä vastaava määrä turvetuotantokauden alkaessa. Onko tällä hetkellä niin, vai onko tästäkin laistettu? Ja kysyisin: minkälaisia toimenpiteitä arvoisa ministeri tulee tekemään siihen? Me kaikki tällä hetkellä tiedämme, että turve tulee näyttelemään ainakin osassa Suomen alueita todella, todella voimakasta lämmitysenergiamuotoa, ja meidän tulee varmistaa, että sitä on saatavilla. Minkälaisiin toimenpiteisiin tämän suhteen lähdetään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-22T17:33:57,2022-09-22T17:34:56,Käsitelty,1.1
2022_98_242,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_243,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus rakentaa vihreiden investointien kiihdytyskaistan, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan. Tämä on aivan valtavan hyvä uutinen kuntiin ja erityisesti niille alueille, joihin on lähtenyt nousemaan vihreitä investointeja eli käytännössä uutta energiaa. Tämä tehdään tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä, ja rahaa tähän on varattu 2,5 miljoonaa euroa. Lämmin kiitos tästä ympäristöministerille, ja hyvä, että olette kuullut koko Suomen huolen tämän osalta.
Sitten haluaisin kysyä tästä MAL-sopimusjärjestelystä eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusjärjestelystä. Tämä hallitus on tehnyt kovan ponnistelun, kun se on laajentanut MAL-sopimuksia kuuden kaupungin lisäksi myös yli 100 000 asukkaan kuntiin eli yhdeksään kaupunkiin tässä kohtaa. Kohtuullisiin asumiskustannuksiin kiinnitetään budjetissa huomiota, ja se tehdään erityisesti tämän MAL-sopimuksen kautta. Miten saisimme puurakentamista MAL-sopimuksessa joudutettua vielä paremmin?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-22T17:34:58,2022-09-22T17:36:12,Käsitelty,1.1
2022_98_244,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Kosonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_245,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiuru otti asianmukaisesti tässä kohdassa esiin kansallispuistojen kunnon. Tietenkin siksi, että mehän edustamme hänen kanssaan liikuntaverkostoa ja kansallispuistot jos mitkä ovat tärkeitä kuntoilu- ja liikuntapaikkoja suomalaisille. Niiden korjausvelkaa on todella hyvin tällä kaudella saatu korjattua, ja se on tietysti iloinen asia meille kaikille kuntoilijoille ja luonnosta nauttijoille. Kiitän vielä ministeriä myös tästä kahden miljoonan euron määrärahasta Itä-Suomen kansallispuistojen kohteisiin.
On merkittävää, että monimuotoisuus on otettu tosi isosti listoille ympäristöministeriön hallinnonalalla niin meriluonnon, vesien ja merenhoitosuunnitelmien kautta kuin Helmi- ja Metso-ohjelmien kautta. Kaikki kuluttajat pitää pitää mukana, mutta myös maanomistajat pitää pitää mukana, hehän niitä toimia sitten lopulta tekevät. Tästä olisin kysynyt vielä ministeriltä: [Puhemies koputtaa] Viime kaudella oli pyöreän pöydän keskusteluja aiheesta. Jatketaanko näitä esimerkiksi Metso- ja Helmi-ohjelmien osalta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-22T17:36:14,2022-09-22T17:37:36,Käsitelty,1.1
2022_98_246,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt ministeri voisi tässä välissä sellaisen reilu kolme minuuttia käyttää aikaa vastaukseen. Sitten jatketaan edelleen keskustelua., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_247,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Kososelle: Erittäin hyvä kysymys näistä pyöreän pöydän kohtaamisista, ja itse kannatan niitä hyvin paljon. Tällä viikolla juuri ministeri Kurvisen kanssa keskustelimme hiilimarkkinoiden kehittämisestä ja ylipäätään kaksoislaskennan ongelmista ja muista päästövähennystoiminnassa. 
Helmi-elinympäristöohjelma mainittiin tässä, ja haluan itse vielä nostaa sen merkitystä, että siinä missä Metso on vuosia toiminut erittäin hyvänä keinona suojella meidän arvokkaita metsäkohteitamme, Helmi-elinympäristöohjelma on perustettu muita elinympäristöjä varten, ja sillä rahalla, mitä nyt luonnonsuojeluun on lisätty, yli 100 miljoonaa keskimäärin joka vuosi, on pystytty kunnostamaan useita elinympäristöjä. Tämä on ehdottomasti ohjelma, jota ajattelen, että pitäisi pystyä jatkamaan tästä myös tuleville hallituskausille. Tämä on myös työtä, jota EU:n tasolta komissio on paraikaa asetuksellaan tai esityksellään halunnut edistää. Luonnon tilan parantaminen tulee olemaan iso keskustelu laajemmin EU:ssa, ja Suomi tekee tätä työtä jo aktiivisesti.
Edustaja Vestmanille: Tarvitaan laaja energiapaletti. En toki ole energiaministeri, mutta voin sivuta ministeri Lintilän tonttia ja todeta muun muassa sen, että näiden pienten ydinvoimaloiden osalta ydinenergialain päivityksen yhteydessä tullaan huomioimaan se, että ne ovat mukana siellä lainsäädännössä, jotta sitten kun teknologia kehittyy, niitä voidaan alkaa hyödyntämään. Tarvitsemme lukuisia eri puhtaita energiamuotoja, ja esimerkiksi vedylle, vetyhankkeelle on tälläkin hallituskaudella energiatukea jo annettu ja myönnetty.
Edustaja Kemppi puhui tärkeästä puurakentamisesta, joka on aidosti iso mahdollisuus meille Suomessa. Sen ympärillähän meillä on ihan kunnon ohjelmatyötäkin, ja sitä on ulkomailta asti tultu tänne meiltä oppimaan ja viemään maailmalle, eli Suomella on tässä aidosti esimerkin näyttämisen paikka.
Edustaja Risikko nosti esille asumisen kysymyksiä mutta myös hyvän huomion tuulivoimasta. Itse asiassa tällä hetkellä tuulivoiman rakentamiseen liittyvää tulkintaohjeistusta tullaan päivittämään ympäristöministeriössä. Olen täysin samaa mieltä, että pelisääntöjen täytyy olla yhteiset, sovitut, selvät, ja sitä enemmän voidaan sitten edistää näitä puhtaita hankkeita. 
Edustajat Kosonen ja Kiuru nostivat hyvin tämän kansallispuistokysymyksen. Tällä kaudella todella on perustettu yksi uusi kansallispuisto, ja tällä hetkellä Tiilikkajärven kansallispuistoa ollaan laajentamassa, siitä on lausuntokierros ollut käynnissä, ja näitä ehdotuksiahan meille tulee valtavan paljon. Sieltä paikalliset ihmiset nostavat niitä. Korjausvelkaa on saatu kurottua umpeen, ja siinä yhteydessä totta kai myös näitä tupia pyritään kunnostamaan mahdollisimman paljon. Mutta tämäkin on sitä tärkeää luonnonsuojelurahaa, joka pitää hallitusneuvotteluissa pystyä jo paaluttamaan. 
Edustaja Kiljunen nosti tämän Venäjä-kysymyksen siitä näkökulmasta, että Venäjähän on ollut mukana monissa kansainvälisissä yhteistyöpöydissä, sopimuksissa — ympäristö ja ilmasto eivät katso rajoja samalla tavalla kuin monet muut kysymykset, ja sen takia on erittäin vakavaa ympäristönkin näkökulmasta, että Venäjä niistä pöydistä on poistunut. Tämä on valitettavaa. Monet suhteet tällä hetkellä, siis suurin osa suhteista on täysin jäissä, eivätkä virkakunnatkaan ole voineet edistää yhteistyötä. Katsotaan, mihin tilanne kehittyy. Totta kai toivomme, että lopettavat sodan mahdollisimman pian Ukrainassa, että tämä voisi hieman avata tätä puolta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-22T17:37:37,2022-09-22T17:41:22,Käsitelty,1.1
2022_98_248,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, ja nyt jatketaan tosiaan debattia. — Edustaja Elo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_249,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, luontokato etenee ja sen pysäyttämiselle on entistä suurempi kiire. Joka yhdeksäs laji Suomessa on uhanalainen, ja metsät ovat Suomessa tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö. On todella tärkeätä, että hallitus on satsannut luonnonsuojeluun mittavasti, kuten on todettu, ja kiitos siitä, että budjettiriihessä ensi vuodelle osoitettiin vielä kuusi miljoonaa lisää rahaa luonnonsuojeluun.
Kuten muun muassa edustaja Sirén täällä totesi, nämä vapaaehtoisuuteen pohjaavat luonnonsuojeluohjelmat, Metso ja Helmi, ovat olleet todella suosittuja. Myös kunnat ovat hakeneet innokkaasti rahoitusta omille suojelu- ja ennallistamishankkeilleen. Moni lintukosteikko, suo ja perinneympäristö on saatu Kunta-Helmi-rahojen turvin ennallistettua ja kunnostettua.
Suuri osa luonnonsuojelutyöstä tosiaan tehdään kunnissa, ja on äärimmäisen tärkeää, että kuntien luontotyön jatkuvuus turvataan. Olisinkin ministeriltä vielä varmistanut: jatkuuhan Kunta-Helmi-rahoitus myös ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-22T17:41:28,2022-09-22T17:42:31,Käsitelty,1.1
2022_98_250,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Huru., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_251,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kyselitte tai ette ilmeisesti ymmärtänyt perussuomalaisten ilmastopolitiikkaa, ja koetan nyt avata tätä sinivalkoista siirtymää teille. Siis totta ihmeessä meidän pitää tehdä ilmastotoimia, mutta perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä lähtee siitä, että me turvaamme yritystemme kustannuskilpailukyvyn sekä kotitalouksiemme ostovoiman. Ei meillä esimerkiksi pienituloisilla ole välttämättä varaa vaihtaa öljykattilaa toiseen, vaikka saisi jonkunnäköisiä tukia, tai ei heillä ole varaa ostaa kymmenientuhansien sähköautoja.
Mitä tulee tähän ennustettavuuteen, josta mainitsitte, niin kyllä sanoisin, että hallituksen turvepolitiikka, jos joku, oli ennakoimatonta: ensin romutetaan koneet ja sitten pitäisi nostaa turvetta. Ette vastannut edes edustaja Peltokankaan kysymykseen tästä huoltovarmuusturpeen määrästä, että onko sitä nostettu lisää.
Olisi montakin asiaa, mutta kysyn nyt vielä: olisiko teillä valmiutta tulla tälle perussuomalaiselle sinivalkoisen siirtymän linjalle, [Puhemies koputtaa] jossa varmistetaan kustannuskilpailukyky?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-22T17:42:31,2022-09-22T17:43:47,Käsitelty,1.1
2022_98_252,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt siirtyy puheenvuoro edustaja Sirénille., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_253,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin minäkin tästä vihreän siirtymän ohituskaistasta. Sen tavoitteethan ovat erinomaisen tärkeät ja ajankohtaiset, ja näitä tavoitteita on helppo kannattaa. Mutta olemme huolissamme siitä, onko tämä hallituksen valitsema keino välttämättä kaikkein tarkoituksenmukaisin ja toimivin. Vai olisiko vielä mahdollisuus miettiä muita vaihtoehtoja?
Tämä kriteeristö, jota on nyt tarkoitus soveltaa, perustuu tähän EU-taksonomiaan, jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi tällaisessa lupamenettelylainsäädännössä. Sitä ovat asiantuntijat kommentoineet, että tämä aiheuttaa ensinnäkin epäselvyyttä ja myöskin hämmennystä, koska tämä ei ole ollut ihan selkeää, miksi juuri tämä kriteeristö on päätetty ottaa käyttöön.
Toinen kysymys liittyy siihen, että kun hallitus on asettanut tavoitteeksi, että lupakäsittelyt näille vihreän siirtymän investoinneille kestäisivät maksimissaan vuoden, [Puhemies koputtaa] niin tämä on tavoite. Eikö tämä voisi olla lupaus, että vähintään tähän vuoteen pitää päästä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-22T17:43:49,2022-09-22T17:45:03,Käsitelty,1.1
2022_98_254,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja nyt edustaja Hopsu., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_255,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä ajattelin nostaa myös tämmöisiä näkökulmia, jotka osuvat ehkä muutamankin ministeriön alueelle.
Luonnon monimuotoisuudella on avainrooli YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030:n toteuttamiselle. Biodiversiteettikadon jatkuminen yhdessä ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden lisääntymisen ja jäteongelman kanssa on maailmanlaajuinen uhka. Jos biodiversiteetin kadon pysäyttämisessä ei edistytä, esimerkiksi köyhyyden ja nälänhädän poistaminen ei etene. Siksi luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida entistä vahvemmin ja johdonmukaisemmin myös Suomen kehityspolitiikassa sekä kansainvälisessä vaikuttamistyössä.
Toinen tällainen suuri YK-sopimus, jota ollaan oltu sopimassa, on mertensuojelusopimus. Meristä on tällä hetkellä suojeltu vain noin 2 prosenttia, ja tavoitteen pitäisi olla 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, jotta merten elpyminen alkaisi. Meret ovat suurin ekosysteemimme, ja tässä meillä todella tarvittaisiin vauhtia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T17:45:05,2022-09-22T17:46:16,Käsitelty,1.1
2022_98_256,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_257,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suurin enemmistö suomalaisista haluaa, että luonnolle jätetään riittävästi tilaa ja että muiden eläinlajien asema tässä yhteiskunnassa olisi paljon nykyistä parempi. On turhauttavaa, että useiden tärkeiden luonnonsuojeluun ja eläinten aseman parantamiseen liittyvien asioiden edistäminen kärsii siitä, että liian usein meillä luontoon ja muihin lajeihin suhtaudutaan liikaa tällaisen hyväksikäytön ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Yksi syy tähän on se, miten eri vastuita on jaettu ministeriöiden välillä. Uskonkin, että jos nyt ministeriöjakoa tehtäisiin, niin se näyttäisi hyvin erilaiselta. Ja uskon myös, että ympäristöministeriössä voisi olla parempaa valmiutta käsitellä eläinten asemaa eläinten oikeuksien, lajien suojelun ja tieteen näkökulmasta. Kysyisin: tulisiko eläinsuojeluasiat siirtää ympäristöministeriöön?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-22T17:46:16,2022-09-22T17:47:27,Käsitelty,1.1
2022_98_258,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_259,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on todellakin investoitu poikkeuksellisen paljon luonnonsuojeluun, ja on ilahduttavaa nähdä, että tämä kehitys jatkuu ja on pystytty tekemään lisäpanostuksia edelleen. Tämän pitäisi olla meidän kaikkien prioriteetti aivan eri tavalla kuin miten se nyt näyttäytyy. Tänä kesänä Euroopassa nähtiin jo ennätyshelteitä, ja huoli alkaa nousta ihan tavallisten ihmisten keskuudessa hyvinkin laajasti. Välillä tuntuu, että tämä huoli tässä salissa unohtuu ja luonnonsuojelu jää vain tiettyjen puolueiden tai henkilöiden vastuulle. Niin kuin nähdään nytkin, meitä ei ole ihan hirveän paljon tässä salissa, vaikka on kyseessä kriisi, joka etenee kaikista näistä muista kriiseistä huolimatta, jotka ovat erittäin akuutisti pöydällä: sota, energiakriisi. Mutta tässä ei pitäisi nyt unohtaa fokusta hieman pidemmän aikavälin haasteista, jotka itse asiassa hyvinkin nopeasti ovat etenemässä. Ihmiset ovat [Puhemies koputtaa] huolissaan siitä, minkälaiset elinolosuhteet heidän lapsillaan on tällä planeetalla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-22T17:47:27,2022-09-22T17:48:42,Käsitelty,1.1
2022_98_260,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Vestman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_261,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Poliitikkojen pitää todella pitää energiakriisissä fokus. Fokus lyhyellä aikajänteellä on se, että suomalaisille pitää turvata sähköä kohtuullisella hinnalla, ja silloin pitää polttaa suunniteltua enemmän kivihiiltä ja turvetta. Tämä on ihan päivänselvä asia. [Petri Huru: Juuri näin!] Se ei vaaranna millään tavalla Suomen pitkän aikajänteen päästövähennystavoitteita. 
No, miten niihin päästövähennyksiin päästään? Sillä tavalla, että mahdollistetaan investoinnit niihin puhtaisiin energiamuotoihin. Tämä hallituksen kiihdytyskaista on siis periaatteeltaan hyvä asia, erityisesti se, että viranomaisia resursoidaan lisää ja siten sujuvoitetaan lupien käsittelyä. Mutta kysyn, ministeri, teiltä — edustajat Talvitie, Sirén nostivat aiemmin esille tämän DNSH-kriteerin: Ymmärrämme, että se ei ole sisällöllinen vaatimus, mutta totta kai se tulee hidastamaan lupien käsittelyä, kun viranomaisen ja tuomioistuimen pitää ensin tehdä se arvio, että täyttääkö tämä hanke teidän asettaman ylimääräisen kriteerin. Sen lisäksi huomautan, [Puhemies koputtaa] että esimerkiksi ydinvoimainvestoinnit eivät täytä tätä kriteeriä. Ettekö te ole valmiita edistämään ydinvoimaa puhtaana energiamuotona ympäristöllisissä lupamenettelyissä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-22T17:48:42,2022-09-22T17:50:00,Käsitelty,1.1
2022_98_262,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, ja nyt puheenvuoro edustaja Kiljunen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_263,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hopsu täällä avasi kysymyksen kestävästä kehityksestä, joka on YK:n globaaliagendan ytimiä. Kun aikoinaan tämä kestävän kehityksen käsitys määriteltiin Brundtlandin komission raportissa jo 40 vuotta taaksepäin, niin siinä lähtökohta oli se, että me pyrimme tyydyttämään, luomaan hyvät elämän edellytykset nykyisin maapallolla eläville ihmisille niin, että myöskin tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus tyydyttää ne samat tarpeet ja hyvän elämän edellytykset. Kuten tässä tuli esille, niin siinä keskeisinä kriteereinä ovat ympäristöllinen, ekologinen kestävä kehitys, mutta sen lisäksi myöskin taloudellinen kestävä kehitys ja sosiaalinen kestävä kehitys. 
Kun täällä meillä ei ole ollut tilaisuutta nyt keskustella kehitysyhteistyöministerin kanssa, niin haluaisin muistuttaa, että kun me puhumme globaalista etelästä ja globaalin köyhyyden ongelmista, itse köyhyys on tuolla globaalissa etelässä, kehitysmaissa, suurin ympäristöhaittatekijä. Köyhyyden voittaminen on absoluuttisen tärkeää sekä sosiaalisessa mielessä että myöskin ekologisessa ja taloudellisessa mielessä. Siinä mielessä ihmettelen sitä, kun meillä on vastustusta kehitysyhteistyörahoitusta kohtaan, [Puhemies koputtaa] koska se on niitä tärkeimpiä ympäristötekoja omalla tavallaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T17:50:02,2022-09-22T17:51:18,Käsitelty,1.1
2022_98_264,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Siitä siirrymmekin sujuvasti. — Edustaja Peltokangas., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_265,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri nyt taisi ignoorata seitsemän suomalaista maakuntaa, kun jätti vastaamatta tuohon huoltovarmuuskysymykseen. Mutta ihan nyt tässä voidaan ottaa se fakta, se vihreä politiikka, että tehän olette muutaman kerran marssineet uloskin hallituksen neuvotteluista ja aikoinaan jopa ydinvoimapäätösten takia. Jos teidän tahtonne olisi mennyt läpi, ei Olkiluoto kolmonen olisi vieläkään valmis ja tällä hetkellä eläisimme todellisen katastrofin kanssa täällä. Vihreä siirtymä ajoi meidät myös Suomessa energiaturpeen tuotannon alasajoon ja ulkomaisen hakkeen käyttämiseen, mikä sekään nyt ei ollut mikään ilmastoteko, kun valtamerilaivat seilasivat ja toivat haketta esimerkiksi meille Keski-Pohjanmaalle. Vihreä siirtymä näkyy myös kuluttajille energianhinnassa, niin sähkössä kuin polttoaineessakin. Suomalaiset tinkivät elintasostaan, mutta te ette tingi mistään. Onko todellakin niin, arvoisa ministeri, että te ette anna periksi tästä täysin järjettömästä 2035-hiilineutraalisuustavoitteesta? [Petri Hurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-22T17:51:18,2022-09-22T17:52:22,Käsitelty,1.1
2022_98_266,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. Vielä edustajat Huru ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kosonen, ja sen jälkeen ministerin loppupuheenvuoro. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_267,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin ministeriltä vielä kysyä tästä vihreästä ohituskaistasta tai siihen liittyen, ovatko muut investoinnit jotenkin huonompiarvoisia. Siis omasta mielestäni tarvitsisimme mahdollisimman paljon investointeja, ja esimerkiksi Hollannissa on 12 kuukauden aikaraja näille päätöksille investointien suhteen.
Kysyisin myös vetytalouteen liittyen, jos ja kun menemme sinne, mikä on teidän ajatuksenne metsäkatoon ja luonnon monimuotoisuuteen, kun tiedämme, että sähkönkulutus moninkertaistuu vetytaloudessa ja sitä varten joudumme rakentamaan esimerkiksi uusia sähkölinjoja ja kaatamaan metsää sen alta. Miten tähän suhtaudutte?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-22T17:52:22,2022-09-22T17:53:21,Käsitelty,1.1
2022_98_268,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Valiokunnan puheenjohtaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_269,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Marraskuussa kokoonnutaan Egyptiin kansainvälisen ilmastokokouksen tiimoilta, ja oikeastaan olisin vielä kysynyt niitä Suomen kantoja ja tavoitteita tuossa kokouksessa. Tämä ilmastonmuutos on kuitenkin koko maailman asia.
Sitten tämä toinen kokonaisuus, joka meidänkin valiokuntaa on liikuttanut ja mietityttänyt jo useita vuosia, on tietenkin monimuotoisuus-, biodiversiteettiasiat. Kansainvälinen biodiversiteettiin liittyvä kokous on ymmärtääkseni peruttu nyt usean kerran, eli tavallaan siinä on viivästystä näissä toimissa. Tähän liittyen olisinkin kysynyt, mikä on tilanne, missä siellä kansainvälisissä toimissa mennään, koska sekin on koko maailman asia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-09-22T17:53:21,2022-09-22T17:54:23,Käsitelty,1.1
2022_98_270,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_271,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja Kososelle: Todella tämä biodiversiteettikokous tullaan järjestämään myöhässä koronan takia. Se oli tarkoitus järjestää Kiinassa vuosia sitten, mutta nyt sitten on tullut tätä lykkäystä. Tämähän järjestetään vain kymmenen vuoden välein, eli kyseessä on erittäin merkittävä kokous, joka nyt tullaan pitämään Montrealissa tämän vuoden loppupuolella, muistaakseni oli joulukuu kyseessä. Siellähän sitoumuksena on se, että kun olemme sitoutuneet siihen, että vuoteen 2010 mennessä pysäytämme luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ja myöhemmin tavoite on potkittu kymmenen vuotta eteenpäin, että vuonna 20 se tehdään, niin nyt potkaisemme taas kerran eteenpäin kymmenen vuotta ja sanomme, että vuonna 30 pysäytämme luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen. Tämähän kuulostaa vastuunpakoilulta maailmanlaajuisesti, ja nyt toivon, että tämä on se viimeinen kerta, kun aidosti maat tulevat samaan pöytään ja sanovat, että nyt tälle täytyy tulla loppu ja lajikato pitää pysäyttää — erittäin tärkeä kokous tuloillaan.
Edustaja Kiljuselle täytyy sanoa, että olen täysin samaa mieltä, ja oma poliittinen sloganini viime vaaleissa ja pitkälle ennen sitä on ollut, että ilmastonmuutoksen, luontokadon ja köyhyyden torjunta ovat politiikan tärkeimpiä tehtäviä, ja ne nivoutuvat erittäin paljon yhteen, paitsi meillä kehittyneissä hyvinvointivaltioissa niin erityisesti kehittyvissä maissa.
Edustaja Hopsulle mertensuojelusta: Suomi on ollut erittäin aktiivinen asiassa, ja parhaillaan itse asiassa valmistellaan näitä sitoumuksia EU:n biodiversiteettistrategiaan, ja tavoitteena olisi suojella 30 prosenttia EU:n meristä, eli erittäin tärkeää työtä ollaan paraikaa tekemässä.
Edustaja Elo kysyi näistä Kunta- ja Järjestö-Helmistä. Se on ollut erittäin suosittua, ja hakukierros on itse asiassa parhaillaan käynnissä, ja nämä hankkeet täytyisi toteuttaa sitten vuoteen 24 mennessä.
Edustajat Huru ja Peltokangas puhuivat täällä ministeri Lintilän tontin ja TEMin tontin asioita. En valitettavasti pysty teille antamaan sieltä tontilta eksakteja lukuja vaikkapa siitä huoltovarmuusturpeen käytöstä, mutta hallitus on todella kevään aikana tehnyt päätöksiä sen osalta, että huoltovarmuuden turvaamiseksi turvetta tullaan hyödyntämään. Itse pidän selvänä, että tällaisen energiakriisin aikana poliitikkojen keskeinen tehtävä on katsoa, että jokainen koti lämpeää ja samaan aikaan emme kuitenkaan karsi siitä, että investoimme puhtaisiin energiantuotantomuotoihin. Kuten aiemmin sanoin, nämä ovat pitkiä prosesseja. Sen takia niille täytyy antaa aikaa ja sitä varmuutta myös, että ne aidosti ehtivät toteutua.
Edustaja Sirénille ja oikeastaan Vestmanille myös: Olemme tosiaan lisäämässä sekä avien että elyjen että hallintotuomioistuinten resursseja, jotta nämä luvitusprosessit olisivat entistä nopeampia ja jouhevampia. Kysehän on todella siitä... Ymmärrän toki, että yleisesti pitää nopeuttaa prosesseja kaikkinensa — tämä määräraha varmasti auttaa sitä — mutta nyt olemme tekemässä erityisesti tätä vihreää siirtymää kohti puhtaita energiantuotantomuotoja, ja silloin niitä kestävyyskriteerejä on myös tässä ensisijaisessa vaiheessa, että onko kyse nyt sitten siitä, pääseekö hanke sinne etusijalle.
Ja ehkä ydinenergiasta laajemmin: Siinähän sitten periaatepäätöstä tarvitaan täältä eduskunnan päästä, eli se ei ole ympäristöministeriön tontilla. Tässä itse esittelen näitä kysymyksiä, jotka tällä tontilla ovat. Kuten sanoin aiemmin, mielestäni tarvitaan hajautettua puhdasta kotimaista energiantuotantoa ja kestävää, uusiutuvaa sellaista, ja osana tätä palettia ydinenergia on myös mukana. Tällä hetkellä suurempia hankkeita ei ymmärtääkseni markkinaehtoisesti juurikaan ole liikenteessä, ja ehkä enemmän katseet ovat kohdistuneet näihin pieniin reaktoreihin sitten keskusteluissa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-09-22T17:54:23,2022-09-22T17:58:21,Käsitelty,1.1
2022_98_272,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, ministeri Ohisalo. — Ja nyt siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_273,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on noussut hyvinvointivaltioksi laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen ansiosta. Jos haluamme tulevaisuudessa säilyttää yhteiskuntamme laadukkaat palvelut, suomalaisten koulutustason on oltava kunnossa.
Koulutukseen on keskustalaisten tiede- ja kulttuuriministerien toimesta satsattu merkittävästi. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin on lisätty yli 12 000 uutta opiskelupaikkaa. Kenties merkittävin yksittäinen uudistus on oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokainen nuori pidetään tukitoimin ja ohjaten mukana. Myös oppisopimuskoulutukseen panostaminen kannattaa. Tämä on väylä erilaisille oppijoille päästä työelämään.
Koulutus on meille kilpailuvaltti. Se on investointi tulevaisuuteen. Tarvitsemme sen toteuttamisessa rohkeutta. Lasten, nuorten ja työikäisten kouluttamiseen laitetut eurot maksavat kyllä itsensä moninkertaisesti takaisin työuran varrella. Satsaukset eivät mene hukkaan.
Arvoisa puhemies! Tukea tarvitsevien määrä lisääntyy kouluissa. Tilastokeskuksen mukaan peruskoulun oppilaista 23 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021. On oma erittäin hyvä kysymyksensä, miksi näin on. On hoidettava asian juurisyitä. Joka tapauksessa tilanne tarkoittaa sitä, että tarvittavien erityisopettajien määrä lisääntyy. Opettajien ammattijärjestön mukaan jo nyt tarvittaisiin tuhansia erityisopettajia lisää. Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva arvioi viime vuonna, että seuraavien kymmenen vuoden aikana jopa 40 prosenttia kaikista erityisopettajista jää eläkkeelle.
Kaikki mukaan ottava koulu eli niin sanottu inkluusio ei toimi joka paikassa, tukea ja ohjausta kun ei ole ollut riittävästi. Mutta ei se kaikkialla mene huonosti. Esimerkiksi kotikunnassani Reisjärvellä se toimii oikein hyvin. Joka tapauksessa inkluusion toimivuutta tulee arvioida kokonaisuutena eri puolilla maata. Meidän tulee lisätä kaikkien opettajien tietoa ja ymmärrystä yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta sekä laajemminkin erityispedagogiikasta. Tätä osaamista tulee vahvistaa niin opettajien koulutuksessa kuin osana opettajien jatkuvaa oppimista ja täydennyskoulutusta.
Arvoisa puhemies! Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu. Siihen varataan 6 miljoonaa euroa. Opiskelijalle hyvitetään enintään 8 000 euroa opintolainasta, jos hän valmistuttuaan muuttaa erikseen määriteltyihin kuntiin Itä- tai Pohjois-Suomessa. Kotikulmiltani on mukana pieni mutta yritteliäs gallialainen kylä Pyhäntä, jossa on paljon vireitä yrityksiä ja jossa podetaan aitoa osaajapulaa. Tarkoituksena on ohjata ja helpottaa vastavalmistuneiden muuttoa harvaan asutulle seudulle, joka kärsii työvoimapulasta. Tätä ei pidä nähdä pääkaupunkiseudun tai muidenkaan kaupunkien tappiona eikä vastakkainasetteluna. Me tarvitsemme osaavaa työvoimaa ihan koko Suomeen. Kokeilusta kannattaa tehdä ajan kanssa myöskin pysyvä.
Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle oppivelvollisuuden laajentamisesta, jonka ensimmäisen vuoden seurantatiedot ovat todella rohkaisevia. Moni sai opiskelupaikan ja pysyi koulussa kevääseen asti. Osa löysi tiensä myöskin kansanopistoon. Tämä rakenteellinen uudistus oli todella kannatettava ja maksaa itsensä takaisin pitkällä juoksulla.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T17:58:42,2022-09-22T18:03:39,Käsitelty,1.1
2022_98_274,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_275,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään käytiin välillä kiivastakin debattia koulutuksen rahoituksesta ja siitä, miltä sen tulevaisuus näyttää. Onneksi tämän hallituksen aikana rahoitusta on merkittävästi parannettu. Ministeri Anderssonille olisin oikeastaan kommentoinut, että hänellä oli hyvin selkeä ajatus siitä, että koulutus on investointi, siihen kannattaa satsata, mutta kuitenkin, koska siitä palvelusta iso osa on siellä kuntien vastuulla ja kunnissa tätä palvelua ei ole tai lainsäädännöllä sitä ei ole samalla tavalla mitoituksin sidottu kuin taas sosiaali- ja terveyspalveluita on, niin usein se on ollut se kärsijän roolissa oleva. Ja uuden haasteen tuovat nyt käynnistyvät hyvinvointialueet, jotka osassa, periaatteessa puolessa, kunnista leikkaavat isomman osan rahoituksesta kuin mitä ne itse sote-palvelut ovat syöneet, jolloin se vähennys osuu sitten sinne koulutuksen puolelle.
Käytiin myös hyvää keskustelua siitä, miten inkluusiota toteutettaisiin paremmin. Tämän juuri äsken kertomani rahoitushaasteen vuoksi inkluusio on monessa kunnassa ollut säästötoimenpide, mikä sen ei missään nimessä pitäisi olla, vaan se vaatii riittävät tukitoimet onnistuakseen, ja näihin pitäisi rahoituksen riittää ja näihin pitäisi toisaalta myös lainsäädännön ohjata. Olisinkin halunnut kysyä — täällä salissa ei ole enää kovin montaa paikalla — ollaanko me seuraavalla hallituskaudella valmiita sitoutumaan henkilöstömitoituksiin vahvemmin myös siellä sivistyksen ja koulutuksen puolella. Ollaanko me valmiita perusopetuksessa varmistamaan riittävän pienet ryhmäkoot, tuomaan kertoimia, jotka huomioivat sen, että jos luokassa on tukea tarvitsevia, niin se ryhmä pienenee silloin, tai jos luokassa on merkittävä määrä muita kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, niin tämä huomioidaan silloinkin siinä ryhmän koossa? Jos haluamme perusopetusta vahvistaa — ja minä ainakin haluan — niin näitä todellisia keinoja on silloin otettava käyttöön. Nyt tilanne on esimerkiksi neuropsykologisesti oirehtivien lapsien kohdalla ollut sellainen, että kun tukea ei ole ollut riittävästi saatavissa, koulut eivät ole pärjänneet, myöskään perheet eivät ole saaneet riittävää tukea, niin näiden lasten kohdalla huostaanottojen määrät ovat olleet isosti kasvussa. Tämä on minun mielestäni todella huolestuttava mutta myös taloudellisesti kallis signaali, että tätä kautta sitten ongelmaa ratkotaan.
Arvoisa puhemies! Meillä on tilanne, että meillä on pakolaisia tullut maahan enemmän kuin aikaisemmin, ja lähestymme sellaista 40 000 pakolaisen määrää — tai nämä ovat näitä arvioita, joita on. Ensi keväänä he ovat olleet vuoden Suomessa, ja silloin heillä on mahdollisuus hakeutua kuntalaisen tavoin kunnan palveluihin. Kuusi suurinta kaupunkia on valmistellut esityksiä, joilla edistettäisiin ukrainalaisten työllistymistä, kotoutumista ja pääsyä palveluihin, kuten koulutukseen ja varhaiskasvatukseen. Tässä budjetissa on erittäin hyvin näihin kunnan vastaanottopalveluihin nyt varattu rahoitusta, mutta me tarvittaisiin jo lisätalousarvion yhteydessä panostuksia siihen, että varaudutaan siihen, jos nämä ukrainalaiset hakeutuvat asumaan sitten suuriin kaupunkeihin pääkaupunkiseudulle, kuten pakolaiset useimmissa maissa ovat tehneet ja kuten aiemmin myös Suomessa on tapahtunut. Pelkästään Espoossa tämä voisi tarkoittaa tuhansia uusia lapsia ensi keväänä palveluissa, ja esimerkiksi varhaiskasvatukseen ehdotettu esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle on, että tällä hetkellä maassa olevista ukrainalaisista etsittäisiin niitä henkilöitä, joilla on varhaiskasvatuksen koulutuksen tausta, ja tätä porukkaa koulutettaisiin jo nyt syksyllä niin, että he olisivat keväällä sitten valmiita olemaan avustavina ja toimimaan sitten täällä varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteydessä, jotta kunnialla pystyisimme palvelut tarjoamaan. Espoossa asuu nyt jo 13 prosenttia Suomen maahanmuuttajaväestöstä, ja eurooppalaisittain maahanmuutto yleensä keskittyy ja maakunnista siirrytään työn perässä. Tämä on aivan normaalia, ja tätä kehitystä ei pysty eikä kannatakaan pakkokeinoin estää, vaan siihen tulee hyvin varautua ja valmistautua.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T18:03:49,2022-09-22T18:08:57,Käsitelty,1.1
2022_98_276,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_277,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun debattiosuudessa käytiin kiivastakin keskustelua siitä, mitkä puolueet ovat panostaneet ja milloin on panostettu koulutukseen. Jos katsoo nyt tämän hallituskauden päätöksiä, joita esimerkiksi ovat Harrastamisen Suomen malli, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen palauttaminen, esimerkiksi tki-rahoituksen parlamentaarinen suunta, johon nyt on sitouduttu, niin kyllä tämä osoittaa, että nyt koulutuksen kunnianpalautus, ja tietenkin kunnianpalautus, on onneksi vihdoin tapahtunut. Tämä on sellainen käänne, josta toivon, että tulevat hallitukset riippumatta siitä, mitä puolueita siellä on, pitäisivät kiinni.
Tässä nyt käsillä olevassa talousarvioesityksessä panostetaan esimerkiksi varhaiskasvatukseen siten, että varhaiskasvatusmaksuja esitetään alennettavaksi pysyvästi, ja kieltenopetukseen sitä kautta, että me tulemme satsaamaan vahvemmin ruotsin kieleen. Ja tässäkin keskustelussa on menty eteenpäin. On aiemmin puhuttu pakkoruotsista, mutta näkisin, että meillä kaikilla suomenkielisillä pitäisi olla parempi oikeus oppia meidän toista virallista kieltä ruotsia. Tällä hetkellähän tämä oikeus ei toteudu. Me opitaan hirmu heikosti ruotsia. Tämä esitys tähtää siihen, että todellakin voitaisiin — toki riippuen siitä, mikä on äidinkieli — oppia se toinen äidinkieli paremmin. On tosi tärkeätä, että myös sotaa pakenevien ukrainalaisten tueksi varhaiskasvatukseen kohdistetaan lisärahoitusta. Tällä kaudella on pidetty paremmin huolta ammatillisen koulutuksen ja myöskin lukiokoulutuksen rahoituksesta verrattuna viime kauteen. 
Se, että täällä on paljon keskusteltu määräaikaisen rahoituksen osuudesta, ei muuta sitä, että tämä suunta on nyt onneksi käännetty.
Vielä haluaisin puhua tutkimuksesta hieman. Tosiaankin, kun edellisellä hallituskaudella päätettiin jäädyttää yliopistojen indeksit, niin nyt onneksi tässäkin suunta on kääntynyt. Kuitenkin edelleen kannan huolta siitä, että missä määrin meidän elinkeinopolitiikassa on tunnistettu se, että sieltä tutkimuksen ja osaamisen kautta syntyy myös uutta liiketoimintaa ihan kaikille toimialoille. Tuntuu, että tässä on vielä ministeriökohtaisia käsityseroja tai joitakin railoja, jotka kannattaisi jollain tavalla kuroa umpeen ja tehdä yhteinen innovaatiostrategia, tai millä tahansa nimellä sitä nyt halutaankaan kutsua, jotta meillä olisi täällä Suomessa erittäin kirkkaana tiedossa ja mielessä se, että me tämmöisenä aika syrjäisenä maana, jossa ei ole mitään erityisiä, merkittäviä resursseja muuta kuin se osaaminen, pärjätään vain sillä, että me jatkossakin ihan sieltä varhaiskasvatuksesta asti panostetaan meidän lasten, nuorten oppimiseen, hyvinvointiin ja siihen tutkimukseen, joka on kansainvälisesti kilpailukykyistä. 
Meillä on erinomaisia esimerkkejä kaikissa meidän yliopistoissa, korkeakouluissa jo nyt siitä, kuinka siellä ihmiset ovat valmiita ryhtymään yrittäjiksi yhä useammin. Ei enää hakeuduta pelkästään näihin isoihin firmoihin töihin. Halutaan luoda uutta ja käyttää sitä omaa tietotaitoa hyödyksi myös oman yrityksen perustamisessa. Tätä työtä myös yliopistot tukevat. On erilaisia hautomoita, on erilaisia koulutusohjelmia, verkostoja, sparrausta näille opiskelijoille ja tutkijoille, jotka haluavat kehittää sitä omaa osaamistaan ja tutkimustaan eteenpäin ja myöskin tehdä siitä usein yrityksen muodossa liiketoimintaa. Tämä merkitys täytyisi tunnistaa. Tämä on nyt tällä hetkellä hyvin keskittynyt tänne pääkaupunkiseudulle. Se on tietysti hyvä juttu: pääkaupunkiseudun pärjääminen ei ole muulta Suomelta pois, päinvastoin, kyllä me ollaan samassa veneessä, ja tämä on yhteinen Suomi, jossa pidetään huolta niin Itä-Suomesta silloin, kun on vaikea tilanne, niin kuin nyt, mutta ei myöskään unohdeta sitä, että tällä pääkaupunkiseudulla on erittäin tärkeä osuus meidän osaamisintensiivisestä yritystoiminnasta ja kansainvälisestä kasvusta. 
Olisikin tärkeätä vielä tunnistaa se, että siellä TEMissä silloin, kun meillä on joku EU-hanke saatu rahoitukseen, [Puhemies koputtaa], löytyisi se vastinraha, etteivät nämä hankkeet karkaa sen takia ulkomaille tai jollekin muulle taholle, [Puhemies: Kiitoksia!] että sitä vastinrahaa ei ole löytynyt.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-22T18:09:06,2022-09-22T18:14:24,Hyväksytty,1.1
2022_98_278,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Strand, poissa. Edustaja Kettunen, poissa. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_279,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, EU:n pakotetoimet, energiakriisi, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijäpula ja alan ylikuormittuminen, nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, orastava ruokakriisi ja kansainvälisen politiikan kiristyminen — tässä muutamia asioita, joiden varjossa ensi vuoden budjettia on jouduttu laatimaan. Toisaalta saamme nauttia myös valosta, jota ennätyksellisen hyvä työllisyystilanne, panostukset vihreään siirtymään ja koronakriisin hoitoon nyt Suomen taloudelle tuottavat. Elämme silti erittäin epävarmojen tulevaisuusnäkymien aikaa. Monet talouden ennustajat ovat alentaneet sekä tämän että lähivuosien kasvuennusteita ja korostaneet epävarmuuden merkitystä tulevaisuudessa. Tämä aika korostaa tarvetta valtion aktiiviselle politiikalle ja nopealle reagoinnille. 
Venäjän julman hyökkäyssodan vaikutukset ulottuvat ihan jokaiseen kotiin. Sama kauppalaskumme on aikaisempaa suurempi, sähkö ja monet muut hyödykkeet kallistuvat. Monen pieni- ja keskituloisenkin tilanne on käymässä tukalaksi. Erityisen kovaa elämän välttämättömyyksien kallistuminen osuu lapsiperheisiin, joissa lähtökohtaisesti tulot menevät usein sellaisenaan välttämättömään kulutukseen. Ruuan ja sähkön hinnan nousu ei saa johtaa siihen, että perheet säästävät esimerkiksi lasten harrastuksia karsimalla. Lapsiperheköyhyyden vaikutukset lasten hyvinvointiin kantavat pahimmillaan pitkälle aikuisuuteen. Yhteiskunnan on tehtävä kaikkensa välttääkseen lapsiperheköyhyyden kasvun ja jatkettava työtä sen kitkemiseksi. 
Kaikkia sodan vaikutuksia hallitus ei voi korjata, mutta perheiden pahimpaan ahdinkoon on ensi vuoden budjetissa apuja. Joulukuun ylimääräinen lapsilisä on kertaluontoinen kädenojennus perheiden kasvaneisiin menoihin. On hyvä, että tätä ei huomioida toimeentulotukea saavien perheiden tuloina. Pysyvämpää apua saadaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, joka tuo useille jopa satasia lisää muihin menoihin käytettäväksi. 
Maakuntien pieni- ja keskituloiset eläkeläiset, jotka asuvat aikoinaan hankkimassaan omakotitalossa, joutuvat tulevana talvena taloudellisesti myös tiukille. Moni tarvitsee päivittäiseen asiointiin tai vaikkapa terveyspalveluita käyttääkseen omaa autoa, ja talo lämpiää sähköllä tai öljyllä. Pienen avun tuo se, että yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin tehdään tarkistuksia. Pahimman hintapiikin ajaksi sähköenergian alv-kantaa alennetaan 10 prosenttiin, jotta sähkölaskuja saadaan pienennettyä. Lisäksi kotitalousvähennykseen tulee määräaikainen energiasähkövähennys, joka voidaan ottaa ennakollisesti huomioon verokortissa. Määräaikaisen sähkötuen avulla on tarkoitus auttaa arviolta satojatuhansia suomalaisia. Parhaimmillaan sähkölaskuihin voisi saada satojen eurojen helpotusta. Hallitus pyrkii näin auttamaan energiakriisin keskellä kansalaisia kattavalla toimenpidepaketilla.
Arvoisa puhemies! Vaikka alkuvuoden hyvän kasvun siivittämänä on työllisyystilanne noussut lähes ennätykselliselle tasolle, on taivaanrantaan kertynyt myös tummia pilviä. Kuluttajien ja yritysten luottamus talouteen on heikentynyt, hintojen nousu uhkaa kotimaista ostovoimaa ja energiakriisi synkistää myös keskeisten kauppakumppaniemme talousnäkymiä. Olen myös erityisen huolissani pienistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Väistämättäkin muistuu nyt mieleen 90-luvun lama, ja toivon, että teemme kaikkemme, ettei sen ajan virheitä toistettaisi. Tarvitsemme edelleen aktiivisia toimia, jotta talouskasvu ja työllisyyden hyvin alkanut kehitys voidaan turvata. Koulutuksen vahvistamisen lisäksi tulevaisuudessa tarvitsemme yhä enemmän panostuksia tutkimukseen, tuotekehitykseen ja uusiin innovaatioihin. Tämä on ensiarvoisen tärkeää taloutemme kilpailukyvyn ja sitä kautta myös työllisyyden kannalta.
Arvoisa puhemies! Hallitus vastaa ensi vuoden budjetissa jo kolmanteen kriisiin kautensa aikana. Suomi on selvinnyt kiitettävästi kahdesta aikaisemmasta yhtäkkisestä kriisistä. Kaiken keskellä olemme kuitenkin tehneet paljon myös tulevaisuustekoja panostamalla muun muassa vanhusten hoivaan, nuorten koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Mieleeni tulee kuitenkin yksi asia, joka on edessämme, mutta johon budjetti ei anna nyt suoraa vastausta. Tulevat hyvinvointialueet rahoituksineen ovat ensi vuonna osa valtion budjettia. Osa alueista aloittaa taloudellisesti tiukalla budjetilla ensi vuonna. Hyvinvointialueiden rahoituslakia on syytä ensi tilassa tarkistaa, jotta sote-uudistuksen tavoite voi aidosti toteutua. Sen lisäksi on ratkaistava ennätyksellinen hoitajapula ja sosiaali- ja terveydenhuollon kriisi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-22T18:14:32,2022-09-22T18:19:22,Käsitelty,1.1
2022_98_280,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_281,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on täällä lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 23. Käsittelemme kuitenkin samalla myös kiinteästi budjettiin liittyviä lainsäädäntöesityksiä, joten otan samalla nyt kantaa hallituksen esitykseen eduskunnalle digitaalista henkilöllisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi.
Lainaan tiivistettyä esityksen pääasiallista sisältöä: ”Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Digi- ja väestötietoviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista sekä laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Ehdotuksella on tarkoitus mahdollistaa digitaalisen henkilöllisyystodistuksen sekä ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen tuottaminen ja käyttö. Kyse olisi uusista digitaalista asiointia tukevista mobiilisovelluksista, joita Poliisi ja Digi- ja väestötietovirasto tuottaisivat vahvistettujen henkilötietojen osoittamiseksi. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimisi myös henkilöllisyyttä osoittavana asiakirjana passin ja henkilökortin tavoin ja sisältäisi lisäksi vahvan sähköisen tunnistautumisen ominaisuuden. Lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin vaihtoehtoinen tunnistusväline sellaisille henkilöille, jotka eivät halua tai voi käyttää mobiilisovellusta. Tunnistusväline toimisi julkisen sektorin sähköisessä asioinnissa, ja sen myöntäisi Digi- ja väestötietovirasto.”
Lainaan lisäksi vielä muutamaa kohtaa esityksestä: ”Luonnollisen henkilön tunnistusväline olisi tarkoitettu sellaisille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta tai halua käyttää digitaalista henkilöllisyystodistusta sen vuoksi, että se toimii älypuhelimessa olevan mobiilisovelluksen avulla. Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen hyödyntäminen edellyttää käyttäjältään älypuhelinta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 21 laatiman Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö ‑tutkimuksen mukaan 88 prosentilla suomalaisista oli käytössään älypuhelin.”
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Pakko tässä huolestuneena kysyä, menemmekö hieman väärään suuntaan asioiden suhteen. Miksi digitalisoimme vauhdilla asioita, kun huoltovarmuudenkin suhteen ongelmat ovat ilmeisiä? Toin näitä aiemmin esiin jo käteisaloitteeni muodossa. Sen jo Euroopassa riehuva sota ja energia- ja sähkökriisi ovat osoittaneet, kuinka järkevää on luottaa yhä enenevässä määrin sähköisiin järjestelmiin, kun sähkön saanti ja hinta ovat kysymysmerkki — muista mahdollisista tietoteknisistä riskeistä puhumattakaan.
Kuten jo esityksen alussa todetaan, esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Digi- ja väestöviraston digitaalisen henkilöllisyyden palveluista sekä laki digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta. Kyse on siis käytännössä valtion virallisesta henkilöllisyystodistuksesta, ei mistään sattumanvaraisen hupiporukan omasta tavasta tunnistautua.
Siteeraan vielä 19.9.22 ilmestynyttä MTV:n uutista Kiinasta. Tämä on aika raju esimerkki siitä, miten esimerkiksi autoritaarisissa maissa älypuhelin ja sovellusteknologia on valjastettu kansalaisten kontrollointiin: ”Lukemattomat kiinalaiset katsovat huolestuneina älypuhelimiaan on joka aamu. He ovat helpottuneita, jos puhelimen niin kutsuttu terveyskoodi on vihreä, mutta jos se on muuttunut keltaiseksi tai punaiseksi, he tietävät olevansa vaikeuksissa. Ilman vihreätä koodia ihmisiä ei päästetä muun muassa julkisiin kulkuneuvoihin, kauppakeskuksiin tai julkisiin rakennuksiin. Koodi muuttuu keltaiseksi tai punaiseksi vaikkapa, jos yksikin samassa kerrostalossa asuva ihminen on saanut koronatartunnan. Kesän aikana lisäksi paljastunut, että viranomaiset voivat myös poliittisista syistä muuttaa kiinalaisten koodeja. Tällä tavalla satoja ihmisiä estettiin esimerkiksi hiljattain matkustamasta Zhengzhoun miljoonakaupunkiin osallistuakseen paikallisten päättäjien vastaisiin mielenosoituksiin.”
Arvoisa puhemies! Vähän jouduin lyhentämään lainaustani, kun aika loppuu. Tämä on siis MTV-kolmosen ja STT:n uutinen, joka on myös julkaistu 20.9. Satakunnan Kansassa.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Vaikka länsimaailman ongelmat ovat huomattavasti erilaisia kuin itäisten kontrollivaltioiden, en ymmärrä, mikä tarve tälläkään on luoda huoltovarmuuden ja tietoturvan kannalta riskialttiita puitteita järjestelmille, joilla ihmisiä voisi pahimmassa tapauksessa kontrolloida tarpeettomasti. Tämän kansalaisten kontrollointivälineen valmisteluun on varattu 235 000 euroa, joka tulee poistaa talousarviosta. Meillä on jo käytössä passi ja henkilökortti, ja niitä ei kukaan pysty kyber- tai digitalisaatiokeinoin sorkkimaan. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-22T18:19:30,2022-09-22T18:25:00,Käsitelty,1.1
2022_98_282,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_283,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion yhteydessä käydään lähetekeskusteluja talousarvioon liittyvistä laeista. Yksi niistä on hallituksen esitys rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi.
Uusi rakentamislaki tulee olemaan vaikutuksiltaan mittava, sillä se määrittää, miten meillä Suomessa seuraavat vuosikymmenet rakennetaan. Vihreille keskeistä on, että uudella lailla vähennetään rakentamisen ilmastovaikutuksia, parannetaan rakentamisen laatua, edistetään kiertotaloutta sekä turvataan arvokkaita rakennuksia ja kulttuuriympäristöjä.
Nykyinen rakentamisen tapamme ei ole kestävä. Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja energiaa sekä tuottaa suuria määriä jätettä. Aivan liian moni rakennus päätyy ennen aikojaan purkuun heikon kunnon, huonon sisäilman tai yksinkertaisesti sen takia, että rakennus ei vastaa alkuperäistä käyttötarkoitusta ja purkaminen tulee halvemmaksi kuin rakennuksen käyttötarkoituksen muutos.
Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamislainsäädäntöä. Rakentamista ohjataan vähähiiliseksi ja ilmastovaikutukset huomioidaan koko elinkaaren ajalta aina suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen. Myös kiertotalous otetaan vahvasti kaiken rakentamisen lähtökohdaksi. Rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi, muunneltaviksi ja korjattaviksi. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, tavoitteena on pitää rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään.
Vaikka rakentamislaki ohjaa purkujätteen hyötykäyttöön, se ei kannusta rakennusten purkamiseen. Purkamisen edellytyksenä on, että purkaminen ei saa haitata kaavoitusta, kaavan toteuttamista tai alueiden käytön muuta järjestämistä. Yksi poikkeus purkamisen ehtoihin on: alueilla, joilla rakennuksille ei välttämättä löydy enää käyttöä tai niiden kunto- ja korjausmahdollisuudet ovat huonot, yksittäiselle rakennukselle olisi mahdollista saada purkamislupa, jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien hyötykäyttöön. Olennaista on, että rakennetun ympäristön suojelemistavoitteet eivät näissä poikkeustilanteissakaan saa vaarantua.
Julkisessa keskustelussa on noussut esiin huoli kulttuuriympäristöjen ja arvokkaiden rakennusten suojelun höllentymisestä. Vihreille on ollut koko ajan tärkeää varmistaa, että kulttuuriperinnön ja vanhojen rakennusten suojelua vahvistetaan. Uuden rakentamislain myötä kulttuuriympäristöt on huomioitava myös haja-asutusalueilla, kun nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää niiden huomioimista vain suunnittelutarvealueilla. Lain alkuun on kirjattu, että rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava kaunis, arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen ja sopusuhtainen. 
Arvoisa puhemies! Vihreiden voimakkaasti eteenpäin ajama asia on myös rakentamisen laadun parantaminen. Rakentamisen laatua parannetaan selkiyttämällä vastuukysymyksiä siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Näin pyritään varmistamaan, että rakennustyömaalla kaikki sujuu kuten pitääkin ja virheiden sattuessa löytyy vastuunkantaja. Myös digitalisaatio parantaa rakentamisen laatua, kun rakentamiseen liittyvät tiedot ovat jatkossa ajantasaisina saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Lupaprosessin digitalisointi edistää myös rakentamisen sujuvuutta, jota monet alan toimijat ovat peräänkuuluttaneet.
Arvoisa puhemies! Paljon on kritisoitu sitä, että rakentamislaki tuodaan hyväksyttäväksi irrallaan alueidenkäytön laista. Oikeusministeriö piti kuitenkin kaavoitus- ja rakentamislakia liian suurena kokonaisuutena vietäväksi eteenpäin kerralla. Ja kun kävi selväksi, ettei myöskään poliittisesti ollut mahdollista viedä molempia kokonaisuuksia läpi, pidimme tärkeänä viedä tämän rakentamislain osuuden maaliin. Rakentamisen päästöjen vähentämiseksi nyt esitetyt parannukset on kriittistä saada vietyä lainsäädäntöön.
On tärkeää, että lainsäädäntöprosessit valmistellaan avoimesti ja laajasti eri intressitahot osallistaen. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on hankaloittanut se, että valmistelua on tehty kahden eri hallituksen aikana. Se on osaltaan vaikuttanut tavoitteisiin ja odotuksiin. Seuraavaksi hallituksen esitys tulee ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi, ja valiokunnan varapuheenjohtajana pidän tärkeänä, että käymme lain huolella läpi ja kuulemme kattavasti asiantuntijoita.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-09-22T18:25:05,2022-09-22T18:29:54,Käsitelty,1.1
2022_98_284,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_285,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään ja tällä viikolla olemme keskustelleet tästä talousarviosta ja ensi vuoden budjetista. Meillä on ollut täällä erittäin hyviä keskusteluja, ja muutamia teemoja nyt nostan tässä omassa puheenvuorossani esiin. 
Tänä päivänä olemme keskustelleet opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokasta ja kävimme siellä keskustelua siitä, mitä on nyt tämän eduskuntakauden ja hallituskauden aikana ollut mahdollista tehdä. On erittäin hyvä — sanon sen vielä edelleen — että on pystytty rahoitusta lisäämään. On aivan totta sekin, että viime kaudella jouduttiin sieltä paljon supistamaan. Eihän se ollut kenellekään mieluisaa, mutta siinä painopiste oli sitten työllisyyden lisäämisessä, ja väitän, että sitten kun saadaan työllisyyttä lisää, myös talous kohenee ja saadaan näitä hyvinvointipalveluja sitten järjestettyä. Mutta vielä kerran sanon, että totta kai on hyvä asia, että nyt on pystytty. Mutta nyt pitää kuitenkin muistaa, että raha ei ole vaikutuksia tuonut riittävästi. Vaikka rahaa on satsattu, niin meillä on todella paljon ongelmia. 
Ja eräs, mikä erityisesti minua huolettaa ammatillisen koulutuksen opettajana kymmenen vuotta toimineena, on se, miten perusopetus tällä hetkellä jaksaa. Meiltähän valmistuu tällä hetkellä noin joka kahdeksas oppilas perusopetuksesta ilman, että heillä olisi riittäviä perustaitoja — on puutteita lukutaidossa, kirjoitustaidossa tai laskutaidossa — ja se taas vaikuttaa sitten monellakin ihan vaikka loppuelämään. Mikä siinä on sitten syynä? Siinä on hyvin moniakin syitä. Siellä saattaa olla neuropsykologisia ongelmia, siellä saattaa olla mielenterveysongelmia taustalla. Siellä saattaa olla jotain sellaista, että jos se olisi hyvissä ajoin huomattu, häntä olisi voitu auttaa. Kun sitten mietitään, että me haluttaisiin työuria pidemmäksi ja me halutaan tätä jatkuvaa oppimista ja sitten me yhdessä on sitouduttu siihen, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon, niin kyllä se vaan sitten edellyttää sitä, että meillä on sitä osaamista, että ihminen voi edetä sinne korkeakouluun asti. Ja jos ajattelee ammatillista koulutusta, niin ei siellä kerta kaikkiaan ole aikaa opettaa laskemista tai lukemista tai kirjoittamista, ja siitä syystä on nyt erityisesti keskusteltu perusopetuksesta. 
Totta kai meidän pitää ottaa huomioon myös varhaiskasvatus ja esiopetus, ja ehdottomasti kannatan sitä kaksivuotista esiopetusta, josta nyt on tällä hetkellä kokeilu meneillänsä. Toivottavasti saamme siitä sitten riittävästi ja mahdollisimman nopeasti tietoa, että onko siitä hyötyä vai ei. Yleensäkin kyllä kaikki maailmankin tutkimukset ovat sitä mieltä, että se varhainen tuki, ja kasvun tuki nimenomaan, auttaisi sitten myös jatkossa. 
No joka tapauksessa perusopetukseen meidän pitää kiinnittää huomiota. Tein kyselyä opettajille. Sain apua tietysti myöskin luokanopettajajärjestöltä, kun kysyin heiltä, mutta sitten tietysti minulle on toimitettu paljon tietoa siitä, mitä perusopetukselle pitäisi tehdä — myöskin OAJ on ottanut tähän kantaa. Tässä muutamia kohtia: 
Kyllä opettajilta tulee hätähuuto siitä, että nyt pitäisi saada keskittyä siihen perustehtävään. Eli se työrauha, sitä he peräänkuuluttavat. Turhat projektit pois ja nimenomaan tällainen turha paperibyrokratia, josta he kokevat, että siihen heidän työstään menee hyvin paljon aikaa. 
Heidän työpäivästään menee paljon myös perheitten asioitten selvittämiseen ja nimenomaan sen oppilaan tukemiseen, ei ainoastaan siihen kasvun tukemiseen vaan myöskin ihan elämässä tukemiseen. Opettajat on koulutettu laaja-alaisesti ja korkeasti, ja voi sanoa, että Suomen korkeatasoinen koulutus perustuu meidän korkealaatuisiin ja korkeasti koulutettuihin opettajiin, mutta rajansa se on silläkin sitten, että mihin päivä menee. Pitäisi saada keskittyä nimenomaan siihen kasvun tukemiseen, opettamiseen. No, hyvin paljon on perheillä ongelmia, välillä tarvitaan todella perheterapeuttina olemista ja terveydenhoitajana olemista ja niin edelleen.
Se, mitä opettajat peräänkuuluttavat, on nimenomaan ryhmäkokojen pienentäminen ja nimenomaan, kun puhutaan näistä erityisistä lapsista, niistä erityisistä oppijoista, jotka vaativat enemmän aikaa. Sitten tietysti tarvitaan oppimisen tukea, lisää aikuisia, ja sitten tarvittaisiin sotesta lisää apua, tätä moniammatillista yhteistyötä.
Sitten tietysti myöskin se, että huomioitaisiin tämä opettajan työn vaativuus palkassa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T18:29:57,2022-09-22T18:35:20,Käsitelty,1.1
2022_98_286,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_287,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytin jo varsinaisen yleiskeskustelupuheenvuoroni, mutta vielä pari sanaa OKM:n hallinnonalalta. On ehdottoman tärkeää panostaa koulutukseen, sillä sitä kautta syntyy korkeaa osaamistasoa edellyttävä tulevaisuuden hyvinvointi. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Suomen Akatemian rahoitukseen tulee merkittäviä lisäpanostuksia aiemmin hallituskaudella päätetyn mukaisesti.
Olennaista ei ole vain koulutuksen määrä, vaan tietenkin myös sen laatu. Korkeakoulujemme pitää tuottaa työmarkkinoiden tarvitsemia osaajia, jotta yhtälö kohtaa. Myös perus- ja ammatillisen opetuksen rahoitus kasvaa, kuten pitääkin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa edistetään myös verotuksen pysyvän tki-vähennyksen kautta.
Arvoisa puhemies! Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 600 miljoonaa euroa. Tärkeään Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen ohjataan neljä miljoonaa euroa. Myös arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmisteluun, suunnitteluun sekä toiminnan valmisteluun ja käynnistämiseen ehdotetaan tarpeellinen alkuraha, samoin kuin myös Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön pääomistukseen. Valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 ‑hanketta, joka koskee Oulua, enintään 20 miljoonalla eurolla, josta vuodelle 2023 kohdistuu 1,6 miljoonaa euroa.
Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 154 miljoonaa euroa, joka on enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Liikunnan ja huippu-urheilun edistämistä jatketaan hallitusohjelman ja liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanon mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 77 miljoonaa euroa, tästä lasten ja nuorten harrastustoimintaan 14,5 miljoonaa euroa aiempien päätösten mukaisesti. Niin kutsuttu Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Rahapelitoiminnan edunsaajien kompensaatio toteutetaan samalla tasolla kuin tänä vuonna.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-22T18:35:31,2022-09-22T18:38:33,Käsitelty,1.1
2022_98_288,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_289,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä hallituksen esitystä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023. Budjettia katsoessa ei voi kuin ihmetellä sitä intoa, jolla hallitus ottaa uutta velkaa. Tuntuu kuin hallitus ei olisi edes yrittänyt pyrkiä vähentämään julkisia menoja, vaan budjetti on yhä täynnä menoeriä, jollaisia ei tässä hetkessä voi hyväksyä. Velkataakka kasvaa kestämätöntä vauhtia, eikä loppua näy. Hallitus on täysin vauhtisokea ja lappaa kansalaisten veroeuroja holtittomasti sinne tänne. 
Samalla kun Suomessa kansa kärsii kasvaneista energiakustannuksista ja terveydenhoidon kriisitilasta, hallitus laittaa kehitysapuun mittavia summia — yli tuhat miljoonaa. Olemme saaneet lukea mediasta esimerkiksi siitä, miten Suomen valtio on tukenut Kirgisian tupakkavalistusta yli miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan meillä on varaa kustantaa yli tuhat tällaista projektia tulevassakin. Yhtä hulluja rahanlappauskohteita löytyy päätöslistoista jatkumona. Kysymys on tietenkin tässä kohtaa pienestä kuriositeetista, mutta antaa oivallisen esimerkin siitä, millaisiin kohteisiin suomalaisten veroeuroja maailmalla käytetään. 
Perussuomalaisille varojen käytön tärkeysjärjestys on kristallin kirkas ja selkeä: suomalaisten edun pitää tulla aina ennen kaikkea muuta. Maailmanhalailua eli rahan lappamista savanneille voidaan harrastaa, jos siihen riittää rahat, mutta reilu 140 miljardia täytyy jostain löytyä ennen kuin Suomi on velaton maa ja ylijäämää jää. [Kimmo Kiljunen: Missäs on velaton maa maailmassa?] Sen jälkeen voimme katsella asiaa uudelleen. Tässä hetkessä minulta ei heru ymmärrystä kehitysavulle pätkän vertaa. Velkarahan kantaminen Afrikan sarven maihin on sairasta touhua.
Arvoisa puhemies! Energiakriisin suhteen vihreiden olisi kenties syytä katsoa nyt peiliin, sillä näemme hyvin konkreettisesti Euroopassa, mihin ydinvoiman demonisointi ja vastustaminen ovat pitkällä tähtäimellä johtaneet. Saksa on tehnyt osaltaan ydinvoimapäätöksillään itsestään energiariippuvaisen Venäjästä. Tämä pyritään nyt aktiivisesti unohtamaan, mutta älkää pelätkö, me muistamme tämän kyllä. Ihan täällä kotimaassakin vihreät ovat kaksi kertaa marssineet ulos neuvotteluista ydinvoimapäätösten takia. Jos teidän tahtonne, arvon vihreät, olisi mennyt läpi, ei Olkiluoto 3 olisi valmistunut tähänkään päivään mennessä. Eläisimme todellista katastrofia. 
Vihreä siirtymä ajoi meidät myös Suomessa energiaturpeen tuotannon alasajoon ja ulkomaisen hakkeen käyttämiseen. Vihreä siirtymä näkyy myös kuluttajille energian hinnassa, niin sähkössä kuin polttoaineissakin. Suomalaiset tinkivät elintasostaan, mutta hallitus ei tingi ilmastotavoitteistaan. Ylikunnianhimoinen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on paitsi epärealistinen myös uskomattoman kallis projekti. 
Eikä tässä vielä kaikki. Hallitus aiheutti miljarditappiot Suomelle hyväksymällä EU:n elvytyspaketin. Suuren luokan huijaukselta sekin tuntuu, kun jälleen katsoo, mihin kyseistä pakettia on käytetty. Mainospuheissa puhuttiin siitä, että paketti menee koronan aiheuttamien tuhojen paikkaamiseen, mutta tosiasiassa olemme saaneet nähdä, miten italialaiset ovat saaneet valtioltaan ilmaisia energiaremontteja, espanjalaiset pilotoivat neljän päivän työviikkoja ja niin edelleen. Kyllä rahalle näköjään käyttöä on löytynyt — varmasti löytyisi myös ihan kotona Suomessakin. Tässäkin asiassa hallituksen prioriteettilistan kärkisijoilla ovat muiden maiden kansalaiset, kuten tavallista.
Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on tosiaankin ihana ja hieno asia, jos satut olemaan saajapuolella. Sitä suomalaiset eivät ole olleet enää pitkään aikaan. Sen lisäksi hallitus on ottanut uudeksi tavakseen juosta vaikeita poliittisia kysymyksiä karkuun EU:n selän taakse, aina vain enemmän ja enemmän. 
Hallituksen vastaus väestörakenteen muutokseen ja kasvavaan hoitotyön tarpeeseen on ollut sote-uudistus. Hallitus runnoi läpi mallin, joka on lisännyt Suomeen uuden hallinnontason, jonka pelkkä pystyyn saaminen syö valtavat määrät rahaa ja näyttää ajavan karille heti lähdössä. Hallintorakenteet eivät hoida vanhuksia eivätkä korjaa hoitajapulaa, mutta uudet hillotolpat ne ovat tuoneet tullessaan. Perussuomalaiset nostivat jo Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa esiin sen tosiasian, että tämä tulee kalliiksi, mutta meitä ei kuunneltu. Nyt se varmasti alkaa jo selkiytyä teillekin. Samoin maahanmuutolla pyritään vastaamaan väestörakenteen muutoksiin. On kuitenkin syytä huomata, että heikkotasoinen maahanmuutto ei tule korjaamaan hoitajapulaamme tai hoitajavajettamme, mutta se tulee entisestäänkin heikentämään julkista talouttamme, jonka tila on nyt jo hyvin huolestuttava.
Arvoisa puhemies! Lyhyesti: Olinkin hieman epäuskoinen, kun palasin istuntotauolta eduskuntaan ja välittömästi edessäni oli esityksiä, jotka toteutuessaan helpottavat entisestään ihmisten saapumista kolmansista maista Suomeen. Halukkaiden tulijoiden määrä Suomeen ei tule loppumaan, mutta suomalaisten veroeurot sen sijaan tulevat. Rahat uppoavat heikkotasoiseen maahanmuuttoon, ideologisiin hankkeisiin, vihreään siirtymään, hallinnon paisuttamiseen, kehitysapuun, EU:n tukipaketteihin ja muuhun sellaiseen, jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen hyvinvoinnin kanssa. Nykyinen hallitus on todellakin mestari rahan haaskaamisessa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-22T18:38:48,2022-09-22T18:44:31,Käsitelty,1.1
2022_98_290,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie poissa, edustaja Kinnunen, Mikko poissa. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_291,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä usein pohtii, kannattaako tällaiseen debattiin perussuomalaisten kanssa lähteä, [Mauri Peltokangas: Lähdetään vain debattiin!] kun se linja tuntuu olevan, että juuri niitä omia ehdotuksia sieltä puheenvuorosta ei kuulunut, vaan koko puheenvuoro käsitteli oikeastaan sitä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] mitä ei pitäisi tehdä, mitä ei voi tehdä, ja näkökulma oli muutenkin hyvin sisäänpäinkääntynyt. Toivon kuulevani perussuomalaisilta joskus puheenvuoron, jossa kerrotaan, minkälainen agenda on se, mikä pitää toteuttaa. [Mauri Peltokangas: Tulemme kertomaan!]
Arvoisa puhemies! Olemme tällä hallituskaudella olleet monen poikkeuksen edessä niin Suomessa, Euroopassa kuin maailmalla. Koronan vaikutukset painavat yhä, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vielä enemmän. Ilmastokriisi ja luontokato olivat hallituksen pöydällä ratkottavina hallitusohjelmaa tehtäessä eikä niistä ole päästy eikä niissä ole varaa ottaa takapakkia. Venäjän hyökkäyssota tuo mukanaan tarpeen vahvistaa omaa turvallisuuttamme, tukea Ukrainaa maansa ja kansansa puolustamisessa ja maan jälleenrakentamisessa siellä, missä siihen jo voidaan ryhtyä, sekä kyvyssä ottaa vastaan Suomenkin kohdalla ennätysmäärät pakolaisia. Näihin kaikkiin budjettiesityksessä on pyritty vastaamaan, kuten on pyritty vastaamaan läpi hallituskauden.
Eurooppaa haastetaan ja haastaa ensi talvena energiakriisi. Useat Euroopan maat ovat tehneet toimia tukeakseen kansalaisiaan kohonneissa sähkö- ja lämmityskuluissa, osa on tuonut esityksiä myös sähköä käyttävien yrityksien tueksi. Toivon, että jos Suomessa lähdetään pohtimaan myös tätä yritystukinäkökulmaa, niin huomioidaan yhteisöt myös laajemmin. Nousseet hinnat ovat asettaneet ja ovat vaarassa asettaa myös monet suomalaiset merkittävään taloudelliseen ahdinkoon. On hyvä, että hallitus on nyt kotitalouksille tuonut toimia tähän, ja nämä sähkötukipaketit ovat valmistelussa mutta tässä kohtaa jo päätetyt.
Arvoisa puhemies! Siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin on välttämätön pitkän aikavälin ratkaisu. Se vauhdittaa myös ulospääsyämme Venäjän hyökkäyssodan ja fossiilisen energian rajun hinnannousun ja hintojen vaihtelun synnyttämästä kriisistä. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energian tuotannossa ja käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Eilen oli Taloudenpuolustuskurssi, jota muun muassa Aalto-yliopisto ja Helsingin Sanomat järjestävät, ja siellä olivat kuuden suurimman puolueen puheenjohtajat tentissä, ja tiedoksi, että siellä oli ainoastaan yksi puheenjohtaja, joka oli valmis näistä tavoitteista joustamaan.
Tulevaisuuden on oltava hiilivapaa. Tässä budjetissa kiirehditään toimia ja annetaan jättipanostus energiatukiin ja vähähiilisyyteen, joilla autetaan yrityksiä merkittäviin päästövähennyksiin. Budjetin ilmastotoimet käsittävät esimerkiksi 450 miljoonan euron lisäykset energiatukiin. Samalla lupaprosesseja nopeutetaan. Siirtymistä puhtaaseen energiaan kohdennetaan rahoittamalla muun muassa uutta energiateknologiaa, vähähiilistä vetyä sekä teollisuuden sähköistymistä ja vähähiilistämistä. Edustaja Peltokangas, viime kädessä jokainen valmistuva tuulimylly vähentää myös teidän energialaskuanne ja on pois Putinin sotakassasta. [Mauri Peltokankaan välihuuto] — Metsiä pitää säilyttää myös, ja kuten äskeisessä ympäristöministeriön debatissa todettiin, niin 100 miljoonan plustaso on ollut tällä hallituksella luonnonsuojeluun, ja vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun on ollut hyvin suuri määrä innokkaita lähtijöitä. Eli toivottavasti tämä tai korkeampi taso pystytään säilyttämäänkin. Hyvä, että sille tulee tukea.
Se, minkä takia oikeastaan jäin vielä tänne saliin, on se, että kulttuurista ei ehditty puhua juurikaan tuossa OKM:n debatin aikana, ja itse näen, että kulttuuriala erilaisine toimijoineen oli yksi suurin koronakriisin kärsijöistä ja tulevat vuodet, mitä budjetti käsittelee, ja myös seuraavat ovat sen elpymisen aikaa, ja siihen tarvitaan meidän kaikkien panosta. Luovat alat ovat sellainen, jossa me Suomena tulemme niiden viennissä häntäpäässä ja voisimme tehdä paljon enemmän tämän eteen. Yksi tapa, millä kulttuurialaa voisi elvyttää — ja toivon, että tämä otetaan meillä jaostossa myös huomioon — on se, miten saamme lapset mukaan. Meillä on usean vuoden ajalta lapsia, jotka eivät ole päässeet teatteriin, tanssiin tai sirkukseen tutustumaan, ja toivon, että voimme näitä vierailukäyntejä mahdollistaa entistä enemmän.
Vielä halusin sanoa ministeri Honkoselle kiitokset siitä, että hän lupasi, että e-lainauskorvauslakiesitys etenee tänne.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-22T18:44:48,2022-09-22T18:50:17,Käsitelty,1.1
2022_98_292,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_293,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kollegoille varsin laajasta ja mielenkiintoisesta budjettikeskustelusta. Aloitan sotesta ja siirryn eläkeläisiin tämän puheenvuoron aikana.
Ensinnäkin haluan tuoda terveisiä eiliseltä keskussairaalavierailulta. Pääsin vierailemaan Päijät-Hämeen uudessa keskussairaalan osassa, joka tulee avautumaan muutaman viikon sisällä myös potilaille, asiakkaille, maakunnan ja koko Suomen asukkaille, sote- hoitoa tarvitseville. Oli varsin mielenkiintoista konkreettisen tyhjän tilan kautta hahmottaa se, mistä me puhumme, kun me puhumme valosta siellä sote-maailmassa. Vaikeidenkin olosuhteiden keskellä rakennus voi tuottaa paljon iloa, ja pääsin tapaamaan sosiaalialan ja terveysalan ammattilaisia, jotka kuvasivat sitä, miten haastava prosessi on itse asiassa siirtyä täysin uusiin tiloihin, opetella uusia hissin paikkoja ja leikkaussalien ovenkohtia. Valtava kunnioitus sille työlle, mitä he ovat tehneet jo vuosia tuon projektin maaliin saattamiseksi.
Opin konkreettisesti myös sen, mitä kustannussäästöillä tarkoitetaan. Nimittäin aiemmin tuossa rakennuksessa päiväkirurgia ja kirurgian poliklinikka ovat sijainneet aivan eri puolilla taloa, ja nyt kun ne ovat vierekkäin, samassa tilassa käytännössä, niin myös henkilökuntaa ja laitteita pystytään hyödyntämään puolin ja toisin, ja tämä on tietenkin jokaisen suomalaisen etu.
Ehkä tulee mieleen päällimmäisenä edesmenneen konkaripoliitikon sanat, kun hän sanoi, että muistakaa investoida myös vaikeiden aikojen keskellä. Ajattelen, että erityisesti sote-ala kaipaa nyt myös valoa ja johtamista ja uusien, upeiden olosuhteiden mahdollisuuksia.
Ajattelen, kun monet ovat kysyneet, mitä budjetti tarjoaa eläkeläisille, että muutamalla sanalla voisin sitä hiukan hahmottaa. Eläkeläiset ovat toki moninainen ryhmä, ja heidän kokoamistaan muutaman ranskalaisen viivan alle ei millään pysty tekemään, mutta muutamalla sanalla ajattelin hahmottaa, mitä tämä valtion talousarvio tarjoaa eläkeläisille.
Hyvä uutinen on se, että toimeentulo-ongelmia kokevien eläkeläisten osuus on pienentynyt tällä vaalikaudella. Tämä selviää tutkimuksista. Vuosi sitten kolme neljäsosaa eläkeläisistä koki, että heille jää välttämättömyysmenojen jälkeen rahaa myös jäljelle. Se on tietenkin hyvä uutinen. Samaan aikaan tuo samainen kolme neljäsosaa määritteli, että mikäli heille tulisi yli tuhannen euron välttämätön lasku, niin he pystyisivät sen maksamaan.
Se tuo hiukan lohtua nyt, kun inflaatio on nostanut esimerkiksi sähkölaskuja monelle eläkeläisellekin kohtuuttomasti, ja se on tietenkin tuonut näitä tuhansien eurojen lisälaskuja. Ajattelen, että erityisesti nämä sähkön toimenpiteet, sähkön verotuksen alentaminen ja sitten myös pienituloisten sähkölisä, tässä kohtaa koskevat voimakkaasti myös eläkeläisiä.
Terveydenhuoltokulut ovat tyypillisin meno, jonka kanssa eläkeläisillä on vaikeuksia. Lähes joka kymmenes eläkeläisistä kokee, että heidän on vaikea kattaa terveydenhoitomenoja, kulkuvälineitä ja lääkkeiden hintoja. Ajattelen, että tähän olemme pystyneet vastaamaan erityisesti tällä lääkekaton jäädytyksellä.
Sitten tietenkin polttoaineiden puolella on pystytty jatkamaan jakeluvelvoitteen alentamista, joka alentaa polttoaineen litrahintaa yli kymmenen senttiä, toistakymmentä senttiä. Se on tietenkin pieni vastaantulo isossa kuvassa, kun hinnat ovat nousseet, mutta se on merkittävä erityisesti harvaan asutussa Suomessa.
Samoin myös esimerkiksi ulosoton suojaosuus nousee, ja myös siitä uskon olevan hyötyä erityisesti niille eläkeläisille, jotka ovat velkaantuneet.
Unohdamme myös usein, että eläkeläiset voivat olla myös alle 65-vuotiaita. Suuria taloudellisia vaikeuksia kokevat erityisesti ne 65-vuotiaat työkyvyttömyydestä kärsivät, jotka ovat jääneet varhain eläkkeelle. Ajattelen, että heidän joukossaan on paljon esimerkiksi vammaispalveluiden asiakkaita. Toivon todella, että tämä uusi sote-malli, 22 miljardin kokonaisuus tuossa keltaisessa budjettikirjassa, pystyy tarjoamaan erityisesti paljon palveluita tarvitseville suomalaisille tukea ja turvaa ja myös pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-22T18:50:33,2022-09-22T18:55:41,Käsitelty,1.1
2022_98_294,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_295,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äsken oma puheenvuoroni jäi hieman kesken, puhuin siis perusopetuksen kehittämisestä.
Meidän ei pidä tietenkään unohtaa varhaisempaa vaihetta elikkä varhaiskasvatusta ja sen laatua ja sitten esiopetusta. Mutta haluan nyt erityisesti puhua perusopetuksen kehittämisestä. Tuossa kerroinkin, mitä palautetta opettajilta tulee, edellisessä puheenvuorossa kerroin niistä. Ja vielä kertaan: työrauhaa toivovat, nimenomaan sitä, että ryhmäkoot olisivat pienemmät, oppimisen tukea olisi helpompaa saada, nimenomaan moniammatillista tukea, jopa sellaista, että jos on tällaisia mielenterveysongelmia tai nepsy- eli neuropsykologisia ongelmia, niin sosiaali- ja terveydenhuollolta saataisiin sitten nopeammin sitä apua ja moniammatillista yhteistyötä. Ja tietenkin sitten on se, että tämä byrokratia tuntuisi olevan tässä oppimisen tuessa, kolmiportaisessa tuessa, aikamoista. Sitä toivovat vähemmäksi. Sitten kaiken kaikkiaan työn sisältöön liittyen toivovat, että saisi keskittyä nimenomaan siihen työhön, mihinkä on koulutuksen saanut, ja totta kai haluavat vaikuttaa myös niihin opetussuunnitelmien perusteisiin, että mitä kaikkea siellä koulussa opetetaan. He haluavat, aika monelta tuli sellainen viesti, että nimenomaan nämä tunne- ja taitoaineet olisivat tärkeitä. Ja tietysti sitten opettajien täydennyskoulutus ja työolot kaiken kaikkiaan ja hyvinvointiin satsaaminen. Itse olen tehnyt aikoinaan täällä eduskunnassa täydennyskoulutuksesta lakialoitteen, koska esimerkiksi sote-alan henkilöstöllä on täydennyskoulutusoikeus ja -velvoite, ja olisi mielestäni tuiki tärkeää, että myös opettajille mahdollistuisi täydennyskoulutus.
Sitten muutama asia näistä muista.
Jatkuvan oppimisen järjestelmä on jäämässä tältä hallituskaudelta ja eduskuntakaudelta aika paljon kesken. Sitä pitää jatkaa seuraavalla kaudella ja nimenomaan ottaa huomioon myöskin korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjonta. Sitten liittyen tähän 50 prosenttiin, mikä ikäluokasta halutaan korkeakoulututkinnon suorittaneeksi, toivon, että siihen selvä polku sitten luotaisiin. Tämä 50 prosenttiahan ei onnistu saavuttaa, ellei se perusopetus ole kunnossa.
Ja sitten tietysti kun näitä mielenterveysongelmia on aika paljon ja ahdistuneisuutta, niin vielä korostan sitä, mitä meillä sivistysvaliokuntakin korosti, että hyvinvoiva lapsi ja hyvinvoiva nuori jaksaa oppia. Siitä syystä totean, että siihen terapiatakuu olisi tärkeää ottaa myöskin huomioon ja tehdä. Se on 35 miljoonaa, ja kuitenkin siihen nähden, mitä siitä sitten hyötyä olisi — pitkät työurat ja se, että palvelujen tarve vähenisi — uskon, että se kyllä niin sanotusti hintansa haukkuisi. Eli pelastetaan nuoret jo lapsena.
Lyhyesti vielä kulttuurista: Kulttuuri on kokenut aikamoista höykkyytystä tässä koronan aikana, ja voi sanoa, että varmasti meillä päättäjilläkään ei se ansaintalogiikka ollut ihan selvillä, kun ruvettiin niitä tukimuotoja miettimään. Siitä syystä on ollut tärkeää, että ollaan sivistysvaliokunnassa kuultu luovan työn toimijoita ja tapahtuma-alan edustajia, kulttuuritoimijoita, ja sitä työtähän me haluamme jatkaa. Haluamme, että luovan työn työttömyyden sosiaaliturvaa edistettäisiin, otettaisiin huomioon se, että luova työ on myöskin kasvuala. Kannattaa myöskin sitä kasvuohjelmaa miettiä, ja sitten tässä kannattaa miettiä myös sitä kuntien roolia. Nyt kun kunnista tulee näitä sivistyskuntia, kun sote lähtee, niin on tärkeää, että mietitään, mikä on kunnan ja kulttuuritoimijoiden yhteistyö. Kyllä nimenomaan sivistys ja osaaminen on tämän yhteiskunnan ja yksilöitten pärjäämisen edellytys, ja siitä syystä siihen kannattaa satsata.
Muitakin asioita tietysti olisi tästä budjetista kerrottavana. Erityisesti haluan kiittää omasta puolestani myöskin siitä, että hallitus lisäsi näitä ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan harjoittelumaksuja sillä tavalla, että ammattikorkeakoulujen ei enää tarvitsisi niitä maksaa, vaan ne harjoittelumaksut tulevat suoraan sinne työyhteisöihin. Sehän on ollut aikamoinen lovi ammattikorkeakoulujen budjetissa. On hyvä asia, että se meni näin, ja siihenhän sivistysvaliokunta teki oman lausuntonsa, että toivomme todella sitä. Nyt vain pitää varmistaa se, että sinne sote-yhteisöihin ja niihin organisaatioihin sitten varmasti kanavoituu se raha, koska harjoittelijat vaativat sitten niitä ohjaamisresursseja ja siihen ohjaamiseen tarvitaan resursseja. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T18:55:46,2022-09-22T19:00:58,Käsitelty,1.1
2022_98_296,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_297,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kävin tässä hetki sitten pitämässä yleiskatsauksen talousarvioesityksestä, ja se tuntui menevän ainakin vihreiden edustajan ihon alle voimakkaasti. Siis mehän olemme täällä tänään ja tämän viikon käsitelleet — ja vielä tiistaina jatkuu — talousarvioesitystä 2023, ja jos jossain niin siinä kohtaa opposition tehtävä on ottaa kantaa näkemiinsä epäkohtiin.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä kohtaa kuitenkin käytän puheenvuoroni asialistan kohtaan 5, hallituksen esitys 132, esitys eduskunnalle laiksi väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi lukuisia lakeja. Tarkoituksena on, että vuonna 27 otettaisiin käyttöön uudenlainen henkilötunnus, josta ei enää kävisi ilmi henkilöön liittyviä tietoja, kuten ikää tai sukupuolta. Tämänkaltainen henkilötunnus korvaisi kokonaan nykyisen henkilötunnuksen. Kuten esityksessä tuodaan ilmi, tarkoituksena on uudistaa henkilötunnusjärjestelmää mahdollistamalla henkilötunnuksen myöntäminen ulkomaalaisille nykyistä laajemmin.
Uudistuksen myötä henkilön tiedot voitaisiin tallentaa väestötietojärjestelmään jo siinä vaiheessa, kun henkilö on hakenut kansainvälistä suojelua ulkomailta. Väestötietojärjestelmään voitaisiin siis tallentaa sellaisten henkilöiden tietoja, joiden henkilöllisyydestä ei voitaisi varmistua millään tavalla. Näen tämän hyvin ongelmallisena. Henkilö voisi rekisteröityä järjestelmään kätevästi mobiilisovelluksen kautta kotimaastaan jo ennen Suomeen saapumistaan, ja näin hän pääsisi helpommin palveluiden piiriin heti, kun astuu Suomen maaperälle.
Tällaisten henkilötunnusten jakaminen aiheuttaa takuuvarmasti päänvaivaa viranomaisille, sillä tietojen todennäköisestä epätarkkuudesta tai jopa virheellisyydestä johtuen jatkuva tietojen muuttamisen tai korjaamisen tarve on varmasti valtava. Käytännössä hyvin usein turvapaikanhakijoiden henkilötiedot osoittautuvat joiltain osin puutteellisiksi tai virheellisiksi. Näin on esimerkiksi ollut monessa tapauksessa iän suhteen, kun jotkut henkilöt ovat härskisti yrittäneet saada väitetyn alaikäisyytensä turvin helpommin turvapaikkaa maastamme.
Toinen huomionarvoinen seikka on se, että esityksestä on haastavaa saada hyvää kuvaa uudistuksen kustannuksista. Kustannukset ovat tärkeä asia. Oikeastaan ainut varma asia on se, että esityksestä koituu julkishallinnolle pysyviä ja huomattavia kustannuksia työmäärän lisääntyessä. Esityksen hyödyt sen sijaan jäävät hyvin kyseenalaisiksi, varsinkin jos ne suhteutetaan aiheutuneisiin kustannuksiin.
Esitys haiseekin kauas enemmän ideologiselta ja vähän sinnepäin valmistellulta puuhastelulta kuin tarkkaan harkitulta julkishallinnon uudistamiselta. Katson tätä esitystä hyvin tarkkaan ja epäileväisenä. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-22T19:01:07,2022-09-22T19:04:23,Käsitelty,1.1
2022_98_298,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_299,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Omalta puoleltani en halua yhtään pitkittää tätä täysistuntoa koskien erityisesti tätä budjettia, josta on nyt tässä kolme päivää puhuttu. Siellä on ollut tärkeitä isoja teemoja, me tietysti jatkamme kahta, tai ainakin jatkamme kehitysyhteistyön osalta keskustelua tiistaina ja ehkä laajemminkin ulkoasiainministeriön teemoista, jotka täällä on nyt jäänyt käsittelemättä. 
Se hallitseva teema, jos haluaa katsoa opposition kulmalta, on puhua tästä velkaantumisesta. Edustaja Kemppi täällä käytti aikaisemmin hyvän puheenvuoron, jossa hän viittasi, että jopa vaikeina aikoina täytyy kyetä tekemään investointeja. 
Minusta on hyvin tärkeä huomata tämä, että ensiksi, Suomessa velka suhteessa kansantuotteeseen on Euroopan unionin alhaisinta tasoa, 68 prosenttia bkt:stä, unionin keskiarvo on 90 prosenttia, eli me emme ole suuresti velkaantunut maa. Ja toiseksi, tulevaisuusinvestoinnit: kaikki tulevaisuutta varten, mukaan lukien esimerkiksi koulutus, perusinfrastruktuuri, ihan hyväkin, että ne voidaan jopa velkarahalla rahoittaa, koska tulevat sukupolvet voivat osallistua myöskin tulevaisuusinvestointien maksamiseen.
Edustaja Kempin puheenvuorossa oli erittäin tärkeä kohta, jonka vuoksi erityisesti halusin tämän puheenvuoron käyttää. Hän korosti eläkeläisten asemaa. Kiitos Rinteen—Marinin-hallitusohjelman, joka oli poikkeuksellinen neljännesvuosisataan siitä, että se oli laajapohjainen ohjelma ikäihmisten aseman kohentamiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Hienoa ja arvokasta työtä tämä hallituskausi on tässä suhteessa tehnytkin. Edustaja Kemppi luetteli tässäkin budjetissa olevia useita kohtia, joissa otetaan eläkeläisten asema huomioon. 
Itse haluaisin korostaa vielä yhtä seikkaa, ja sanon sen tässä: Tammikuussa tulee työeläkkeisiinkin, eli varsinaiseen vanhuuseläkkeeseemme korotus, merkittäväkin korotus, koska inflaatio on ollut sikäli suurta. Siinä on pieni kauneusvirhe, joka tuntuu tietysti eläkkeensaajienkin tilanteessa. Se on se, että inflaatio on nyt laukannut koko vuoden, ja kun kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen tehtiin tämä korotus 1.8., olisin suonut sen, että olisi ponnisteltu enemmän, että myöskin näihin vanhuuseläkkeisiin, työeläkkeisiin olisi tämä korotus voitu osittain aikaistaa. Nyt se tulee kertarysäyksellä. Hyvä, että tapahtuu edes niin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-22T19:04:24,2022-09-22T19:06:33,Käsitelty,1.1
2022_98_300,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_301,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron edustaja Risikon hyvän puheenvuoron jälkeen, nimittäin se sisälsi monia sellaisia kohtia, mitä itsekin olen pohtinut tai pyrkinyt tuomaan esiin täällä täysistunnossa.
Ensinnäkin nämä pienryhmät: Ajattelen, että tämän tuen saannin osalta kouluissa meidän tulisi laittaa aivan uutta vaihdetta silmään, ja nimenomaan yhteistyössä. Me kaikki tiedämme, millainen homma on saada koulukuraattoreiden, koulupsykologien mitoitukset riittäviksi, millainen homma on saada heitä riittävästi työmarkkinoille, niin että heitä riittää joka paikkaan Suomessa, ja sitten vielä kaiken lisäksi, millainen homma on saada kaikille apua tarvitseville lapsille tuen päätös, jotta he pystyvät oppimaan riittävästi. Oikeastaan tähän kohtaan lainaan sitä viimeistä virkettä, mihin edustaja Risikko päätti: ”Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii.” Sen takia tuen on oltava kunnossa.
Pienryhmät ja toisaalta sitten riittävä määrä ammattilaisia kouluissa auttavat siinä, että me emme päädy koulumaailmassa samaan tilanteeseen, minkälaisessa valtavassa osaajapulassa me tällä hetkellä olemme sote-kentällä.
Sitten menen tähän neuropsykiatristen häiriöiden maailmaan, jonka edustaja Risikko myöskin ansiokkaasti nosti esiin valiokunnan puheenjohtajana. Ajattelen, että tämän Oikeus oppia ‑ohjelman kautta on saatu hyviä koulutusmalleja ympäri Suomea siitä, että neuropsykiatrisia häiriöitä, nepsy-häiriöitä, on pystytty opettamaan kokonaisten kuntien lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Jotain tämänkaltaista meidän tarvitsee ajaa tähän maahan, jotta me pystymme riittävissä määrin tunnistamaan nämä nepsy-oireet ja myös puuttumaan niihin riittävän ajoissa. 
Ajattelen, että tästä on luonteva siirtyä tähän poikapedagogiikka-teemaan, nimittäin miesten tasa-arvosta on puhuttu viime aikoina, ja ajattelen, että tasa-arvo lähtee ennen kaikkea tasa-arvoisesta koulutuksesta. Me kuitenkin tiedämme oppimistuloksista, että pojat jäävät jälkeen ja meidän nykyinen koulujärjestelmä ei riittävällä tavalla kykene auttamaan poikia koulunkäynnissä samalla tavalla kuin se auttaa tyttöjä, ja tähän on saatava muutos. Keskusta on esittänyt muun muassa tukea nivelvaiheisiin, erityisesti kolmannen, viidennen ja yhdeksännen luokan kohdalle, opettajien täydennyskoulutusta tähän poikapedagogiikkaan ja sitten kolmantena itsensä johtamisen taitoja, tämmöistä voimakkaampaa voimavaraopetusta niiden osalta.  
Tässä budjetissa näkyy nyt erityisesti tämä perustaitojen tarkastelupiste, eli ajatus siitä, että sinne koulupolun alkuun laitetaan lisää voimavaroja, jotta lapsi oppii sitten riittävät perustaidot ja pääsee aloittamaan koulupolun sujuvasti.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-22T19:06:35,2022-09-22T19:09:41,Käsitelty,1.1
2022_98_302,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_303,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa käytin puheenvuoron erityisesti opetus- ja kulttuuritoimen puolelle, mutta nyt muutama sana sotesta. 
Itsekin toimin hyvinvointialueella valtuuston puheenjohtajana, ja kyllä täytyy sanoa, että vähän murehduttaa se tulevaisuus, miten riittää rahat, miten riittää henkilöstö. Vaikeampi asiahan tässä on se henkilöstö. Rahaahan pystyy siirtämään niin sanotusti toiselta momentilta toiselle, jos on sellainen lataus ja sellainen arvo ja tehdään päätös, joskin nytkin puuttuu kyllä niin paljon rahaa sieltä, että... Täällä on todettu monta kertaa, että no, nehän ovat ne samat rahat, jotka teillä on ollut aikaisemminkin, ja jaettu vain vähän eri tavalla. [Jouni Ovaska: Samat päättäjät!] Niin, mutta kun siinä ei ole otettu huomioon näitä harmonisointeja, eli palkkojen harmonisointia, joka tietysti pitää tehdä, ict-kustannuksia, eikä siinä ole otettu huomioon palvelujen harmonisointeja. Esimerkiksi omaishoidon kustannukset tulevat nousemaan, ja niin pitääkin, omaishoitajat ovat tuiki tärkeitä ja heidän inhimillinen hoitonsa, mitä he antavat, on todella tärkeä. Mutta lisäksi tarvitaan myöskin esimerkiksi vammaispalvelujen harmonisointia ja niin edelleen, ja meillä menee aika paljon nyt enemmän sitä rahaa kuin mitä ollaan tähän asti käytetty. Ja jos vielä on alibudjetoitu aikaisemmin, niin tämä yhtälö ei toimi. 
No, joka tapauksessa, yritetään selvitä. Meidän päättäjienkin pitää tehdä osamme ja tietysti hallituksen pitää tehdä osansa. Me teemme parhaamme tuolla paikallistason ja aluetason päättäjinä, kaikkemme tehdään.
Mutta sitten minä puhuisin tuosta vaikuttavuudesta. Eli Suomeen ollaan kaavailemassa, ihan selvityksen perusteella tarvittaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskus, joka tuottaisi nimenomaan sitä tietoa, mikä on kustannusvaikuttavaa toimintaa. Meillä käytetään yli 20 miljardia sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja tulevaisuudessa varmasti tarvitaan hieman enemmän, koska meillä väki ikääntyy ja palvelujen tarve lisääntyy, ja sitä suuremmalla syyllä meidän pitäisi tietää, mihin kannattaa käyttää se raha. Eli kustannusvaikuttavuustutkimusta tarvitaan. Selvitys tuotti sellaisen tuloksen — sen teki ihan yliopistotasoinen tutkijaryhmä — että me tarvitsemme todella tutkittua tietoa päätöksenteon perustaksi, ja se pitäisi nyt saada käyntiin. Tiedän, että siihen on hakemukset tehty nimenomaan tästä elvytysrahastosta, ja toivon lämpimästi, että sitä kannatettaisiin ja valtiovalta päätyisi siihen, että tällainen tutkimusyhteisö ja tällainen keskus sitten olisi. 
Sitten tietysti kannan huolta ikäihmisten palveluista kaiken kaikkiaan, koska siihenkin tarvitaan sitä vaikuttavuustutkimusta. Ikäihmisten palvelut pitää katsoa kokonaisuutena, ei pelkkää ympärivuorokautista hoitoa, vaan myöskin kotihoitoa ja kuntoutusta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T19:09:41,2022-09-22T19:12:38,Käsitelty,1.1
2022_98_304,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_305,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuohon, mitä edellä edustaja Risikko sanoi: Minä sydämestäni toivon, että omaishoitajan tuen kustannukset nousevat. Se on ainoa asia, millä me voimme sitten säästää verorahoja vanhuspalveluissa [Paula Risikko: Kyllä!] ja vammaispalveluissa, niin että meidän sosiaalinen sydän ja lähimmäisenrakkaus olisivat ne, joilla me voimme tuottaa, voisiko sanoa, aika edullisesti mutta kuitenkin inhimillisesti hoivan piirissä oleville henkilöille ja ihmisille palveluita. Eli peukutan kyllä kustannusten nousulle, koska se tarkoittaa, että myös inhimillisyys on samalla kertaa hyvällä tasolla.
Mutta tähän koulukeskusteluun: Tänään, kun se käytiin, ministeri Andersson aika useaan otteeseen toi sen esille, mikä on se kuntapäättäjän rooli, kun valintoja tehdään. Ja täytyy sanoa, että kun tulen tuolta pienestä satakuntalaisesta kunnasta, jonka nimeä en nyt tohdi tässä sanoa, niin rahaa olemme kuitenkin täältä valtiovallan puolelta antaneet, ja kun erityistä tukea vaativat oppilaat ja ryhmäkoot ovat keskustelunaiheena, niin jossain kohtaa meidän pitäisi pystyä katsomaan itseämme peilistä kuntapäättäjinä eikä olla vain siellä viranhaltijoitten puhaltamassa virrassa ja noudattamassa sitä, että kunnan taloudellinen tilanne ei mahdollista sellaista tukea meidän peruskoululaisillemme, jota he selvitäkseen tarvitsevat. Tässä semmoinen omantunnon kello soittaa edustaja Myllykoskella: olenko minä tehnyt kaikkeni niiden kotikuntani lasten oppimisen turvaamiseksi, joilla on oppimisvaikeuksia, ja että ryhmäkoot ovat sellaisia ja opetus on sellaista, jolla mahdollistetaan se täälläkin tänään hyvin esille tuotu lukutaito jatko-opintoihin?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-09-22T19:12:38,2022-09-22T19:15:04,Käsitelty,1.1
2022_98_306,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Vielä edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_307,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli pakko ottaa vielä puheenvuoro.
Edustaja Myllykoski piti erinomaisen hyvän puheenvuoron omaishoitajien puolesta. Olen itsekin samaa mieltä. Nythän todella, kun eri kunnat ovat menneet yhteen aluehallinnossa, jokaisessa kunnassa, tai kuntayhtymässä, on ollut hieman erilainen kriteeristö siihen. Vaikka laki sanoo, että on kolme palkkioluokkaa, niin sitten on ollut hieman erilainen se kriteeristö, ja sitten palvelutkin ovat olleet hieman erilaiset, ja nyt pitää ne tietenkin sitten harmonisoida. Nyt käydään sitä keskustelua, että ylimpään vai keskelle vai mihin — no, me ollaan tehty päätös siellä, että ehdottomasti ylimpään. Ja niin pitää minun mielestäni ollakin, koska yleensä ne omaishoitajat ovat ikäihmisiä, jotka itsekin jo tarvitsevat apua, ja siitä syystä meillä pitäisi olla tukea sinne. Sen lisäksi, että on se palkkio, pitäisi olla myöskin tukea niillä palveluilla, ja jos lasketaan sitä hyötyä, niin sehän on ihan miljardeissa verrattuna siihen, jos nämä kaikki omaishoidettavat olisivat laitoksessa. Ja ottaen huomioon tämän inhimillisyyden, niin se on aivan toista luokkaa, elikkä ihminen saa olla kotona, hänellä on omaishoitaja, mutta meidän pitää pitää huolta siitä, että omaishoitajat jaksavat, ja ne vapaapäivät siellä ovat lakisääteiset.
Sitten on tietysti tämä, että meillä on aika paljon työikäisiä ja työssäkäyviä, jotka hoitavat omaisiaan. Kokoomushan on nimenomaan tätä tällaista lakisääteisesti tuettua hoiva-apua ajanut sillä tavalla, että pystyisi jäämään työstä hetkeksi pois ja sitä sitten kompensoitaisiin esimerkiksi sairausvakuutuskorvausten tai muitten korvausten kautta. Vähän samalla lailla kuin on hoitovapaasysteemi, olisi sitten järjestelmä näille työssä oleville. Me kannatamme tämäntyyppistä systeemiä. Nythän on jo mahdollisuus jäädä omaistaan hoitamaan työehtosopimusten mukaan, mutta siitä ei saa mitään palkkaa eikä tukea. Ruotsissa on tällainen järjestelmä, että siihen saa myös tukea, ja mielestäni sitä kannattaisi Suomeenkin tuoda. Niin moni auttaa sitä omaistaan ja estää sen, ettei tarvitse mennä laitokseen, mikä maksaisi paljon enemmän.
Kaiken kaikkiaanhan nyt tällä hetkellä me keskustelemme siitä... Vielä sanon yhden asian näistä Kela-korvauksista: Minun mielestäni se on yksi tyhmimmistä teoista, mitä hallitus on nyt tehnyt, että on laskenut Kela-korvauksia, kun ottaa huomioon, että meillä on täällä sisällä samanaikaisesti lainsäädäntö, että sinä voit mennä yksityiselle sektorille hoidattamaan itseäsi toiseen maahan ja sitten maksetaan viulut eikä tarvitse maksaa kuin se asiakasmaksu, minkä maksaisit täällä Suomessa. Nyt kuitenkaan Suomessa ei voi mennä, ja meidän pitäisi saada purettua tätä hoitojonoa ja tätä hoitovelkaa. Siitä syystä kyllä tähän on pakko saada viimeistään ensi kaudella muutos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T19:15:04,2022-09-22T19:18:08,Käsitelty,1.1
2022_98_308,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_309,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme sodan varjossa ja autamme ukrainalaisia, se on sydämen sivistystä.
Sotaa paennut nuori taiteilija ja piirustuksenopettaja Kyrylo pakeni Ukrainan sotaa Suomeen ja pääsi opiskelemaan Karstulan evankeliseen opistoon. Hän koki kansanopiston kodikseen ja kirjoitti: ”Sieluni on saapunut tähän taloon. Kaikki on helppoa heidän kanssaan. Koen olevani kotona. Käsinkosketeltava rauhallisuus. Pelkoa on huomaamattoman vähän. Aloin elää ja luoda uudelleen tässä kaukaisessa maassa.”
Kansanopistot tekevät arvokasta työtä ukrainalaisten auttamiseksi ja sotaa pakenevien tukemiseksi eri puolilla Suomea. Kotoutuminen edistyy hyvin, kun koti ja koulu ovat samassa paketissa. Kansanopistot tarvitsevat tähän tärkeään työhönsä riittävät resurssit. Vapaan sivistystyön kotoutumisen koulutuksen rahoitus nousee ensi vuonna 5 miljoonalla eurolla — kiitos siitä. Kun sota jatkuu pitempään, rahoituksesta tulee huolehtia myös tulevina vuosina.
Arvoisa puhemies! Suomessa on 75 kansanopistoa. Moni nuori löytää opiston kautta elämälleen suunnan ja pääsee elämässä eteenpäin. Kansanopisto on oppivelvollisille yksi hyvä polku peruskoulun jälkeen toiselle asteelle ja koulupolulla eteenpäin.
Oppivelvollisuuden laajentamisen jälkeen opistoihin hakee yhä useampi nuori eri puolilla Suomea. Oppivelvollisten koulutusta järjestää tällä hetkellä 31 kansanopistoa. Tällä hetkellä meillä on rahoitus 650 oppivelvollisuusopiskelijalle kansanopistoissa. Sivistysvaliokunta lausui, että näiden koulutuspaikkojen riittävyyttä tulee seurata. Hakijoita on ollut nyt paljon enemmän. Oppivelvollisuuspaikkojen määrä onkin syytä nostaa tuhanteen, kuten alan toimijat ovat toivoneet. Uskon, että tähän löytyy yhteinen ymmärrys.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T19:18:08,2022-09-22T19:20:51,Käsitelty,1.1
2022_98_310,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_311,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua — kiitoksia, että olette keskustelua jatkaneet, niin että minäkin vielä ennätin tähän iltakeskusteluun mukaan. Haluan puhua koulutuksesta, haluan puhua sivistyksestä.
Tosiaan, käytin jo aikaisemmin päivällä puheenvuoron, mutta haluan vielä toistaa sen, että Suomeahan rakennetaan myös vaikeina aikoina koulutuksella, sivistyksellä ja osaamisella. Tänä päivänä aikaisemmin — aamupäivän puolella — opposition suunnalta annettiin ymmärtää, että tämä kaikki lisäpanostus koulutukseen tehdään velkarahalla. Velkaa on otettu, mutta nyt täytyy muistaa se, että kun koulutukseen laitetaan rahoitusta, niin se on investointi tulevaisuuteen — tämä ei ole mitään syömävelan ottamista. Haluan kiittää siitä, että tässä talousarviokirjassa varataan kuusi miljoonaa euroa alueelliseen opintolainahyvityskokeiluun, ja tämähän on tämmöinen työvoimapoliittinen keino. Tulen itse Kainuun maakunnasta Kuhmon kaupungista, rajaseutupitäjästä, ja meillä on tällä hetkellä jo haastava tilanne sen suhteen, että me emme saa opettajia. Tässä yhtenä syynä on myös se, että opettajankoulutuslaitos lakkautettiin Kajaanista aikoinaan, ja nyt me sitten siellä maakunnassa keräämme näitä hedelmiä, kun opettajia ei saada harvaanasutulle maaseudulle opettamaan ja sivistämään meidän lapsia ja nuoria. Tämä alueellinen opintolainahyvityskokeilu on tärkeä, mutta tämän suhteen haluaisin myös vielä muistuttaa, että jossakin vaiheessa — mielellään vielä tällä vaalikaudella — on tarkasteltava sitä, että saisimmeko vaikka kokeiluluontoisena opettajankoulutuksen Kainuun maakuntaan, koska sille olisi tarvetta. [Jouni Ovaskan välihuuto]
Osaajapulaan vastaamiseksi — myös osaamis- ja koulutustason nostamiseksi — Itä-Suomen korkeakouluihin lisätään opiskelijapaikkoja. Vetovoima-aloille Itä-Suomeen osoitetaan yhteensä 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin. Ja jo ennen tätä kiitoksia Marinin punamultahallitukselle, joka pitää huolta tasa-arvosta myös alueellisesta näkökulmasta katsottuna: Kajaanin ammattikorkeakoulu on saanut lisää koulutuspaikkoja ja myös koulutusvastuuta. Haluan kiittää siitä, että sosionomikoulutus alkaa myös Kainuussa Kajaanin ammattikorkeakoulun suunnalla. Nämä ovat tärkeitä tulevaisuusinvestointeja.
Puhemies, haluan vielä muistuttaa, että vaikka velkaa on jouduttu ottamaan tämmöisessä kriisiajassa — korona, aggressiivinen Venäjän hyökkäyssota Ukrainan suuntaan — niin olemme pitäneet huolta tällä hallituskaudella siitä, että koulutukseen satsataan.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-22T19:20:53,2022-09-22T19:23:58,Käsitelty,1.1
2022_98_312,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_313,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kasvu on päivän sana. Olisi helppo puhua kasvun aloista, muun muassa metsäteollisuudesta, sahateollisuudesta ja metalliteollisuudesta, mutta ajattelen, että keskityn tällä kertaa niihin teollisuuden ja kasvun aloihin, joista puhutaan ehkä hiukan vähemmän.
Yksi niistä on tänään myös mainittu tässä, nimittäin tapahtumateollisuus. Se tällä hetkellä jo tuottaa arvoa noin 2 miljardin euron verran meille tähän maahan. Kesällä minulla oli kunnia olla tapahtumateollisuuden paneelissa SuomiAreena-tilaisuudessa, ja ajattelen, että sieltä käteeni jäi muistutus siitä, että me tarvitsisimme tapahtumateollisuuteen myös kasvusopimuksia. On hyvä, että hallitus tässä budjetissa keskittyy esimerkiksi tki-rahoihin, joiden kautta pystytään kehittämään palveluita — yritykset pystyvät toivottavasti niitä myös hyödyntämään, kun siirrämme niitä yhä enemmän vielä ammattikorkeakoulukentälle ja soveltavaan tutkimukseen tämän perustutkimuksen ja akateemisen tutkimuksen lisäksi. Mutta toivoisin, että kasvusopimuksia lähdettäisiin tekemään, ja ehkä tapahtumateollisuus voisi olla yksi ala, jolle kasvusopimusta seuraavaksi muodostettaisiin. Luovan alan ohjausryhmä Creative Business Finland on tehnytkin jo kasvusopimuksen av-alan toimijoille, ja sen kaltaista toimintamallia kaipaisin tähän maahan, että me yhdessä sopisimme — valtio, yritykset ja myös ne kunnat, ne kaupungit kärjessä — yhteistyöllä saisimme tätä kasvua vietyä eteenpäin.
Kasvussa on tietenkin kyse paitsi tästä hetkestä, kasvun ylläpitämisestä nyt, jotta me pärjäämme ja saamme myös velkaantumista ajallaan taittumaan, mutta myös siitä hetkestä, kun Ukrainan sota hellittää. Me tiedämme, että jälleenrakennus tulee aiheuttamaan kasvua jälleen kerran Eurooppaan. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi pääsee siihen kasvuun kiinni ajallaan, koska viimeksi me myöhästyimme pahasti, ja siihen meillä ei nyt ole varaa.
Sitten on se toinen ala, jonka haluan vielä nostaa tähän kasvunäkökulmaan, nimittäin ratsastus, raviurheilu ja green care ‑toiminta, mitä hevosavusteisessa toiminnassa tehdään tälläkin hetkellä. Ratsastus ja raviurheilu ovat perinteinen osa hevosalaa, mutta harva meistä tietää, että hevosala kokonaisuudessaan tarjoaa työtä jo saman verran kuin Lapin matkailu tällä hetkellä. Suomessa noin 15 000 ihmistä työskentelee koko- tai osa-aikaisesti hevosaloilla, ja toivon, että myös esimerkiksi tälle alalle saisimme raivattua tilaa.
Tästä budjetista löytyy Suomen harrastamisen malli, mitä keskustan johdolla hallitus on vienyt voimakkaasti eteenpäin — tarkoittaa siis maksutonta harrastusta joka ikiselle suomalaiselle — ja toivon, että erityisesti sitä kehittämällä me saamme vietyä hevostalouden [Puhemies koputtaa] asiaa eteenpäin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-22T19:24:00,2022-09-22T19:27:09,Käsitelty,1.1
2022_98_314,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_315,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Kempin hyvän puheenvuoron innoittamana sanon tuosta, että on ihan totta, että nyt tarvitaan yhteistyötä — hyvinvointia, kulttuuria ja näitä tapahtumia. Kun miettii sitä, että jos ei tästä koronasta mitään muuta hyvää puolta ollut, niin oli se, että ihmiset ymmärsivät, mikä merkitys on kulttuurilla ja mikä merkitys on tapahtumilla. Ihminen tarvitsee toisten ihmisten tapaamista, niin se vain on. Me kaikki tiedämme tutkitun tiedon perusteellakin sen, että kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia. On paljon sellaisia tutkimuksia esimerkiksi mielenterveyspotilaille tai esimerkiksi syrjäytyneille nuorille, miten taideterapia ja tämäntyyppinen on auttanut, ja kulttuuritapahtumat — hyvä niin.
Mutta nimenomaan se, että se tehdään yhteistyössä. Ja sitä peräänkuulutin itse asiassa tuossa omassa puheenvuorossani, että kun itse olen nyt tuolla Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtajana, niin kyllä minä näen, että kun myös kuntalaissa sanotaan, että ”terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen”, niin se on myös kulttuuripalveluja nyt sitten tästä eteenpäin, kun ei se sote enää ole siellä. Siitä syystä tämä puheenvuoro. Ja tuen edustaja Kemppiä nimenomaan, että me saataisiin tällainen kasvuohjelma koko kulttuurialalle tulevaisuudessa. Toivottavasti se on hallitusohjelmassa sitten, kuka siellä sitten onkin.
Mutta sitten täällä annettiin pieni väärä todistus, eikä mikään pienikään. Sen haluan nyt täällä korjata, että ei oppositio ole koskaan sanonut, että kaikki koulutusrahat on otettu velaksi, ei todellakaan. Ovathan meillä nyt nämä perusrahoitukset olleet siellä ja meillä on ollut yleensäkin valtion budjetti määrätty, ja sitä on jaettu. Se kritiikki on meillä vain kohdistunut siihen, että sekä koronan että tämän sodan varjolla on otettu lisää velkaa, joka jossain vaiheessa pitää maksaa pois. Itse olen ollut viidessä eri hallituksessa, ja niissä hallitusohjelmissa aina on ollut pulaa rahasta, aina. Aina on jouduttu kiristelemään vöitä ja hampaita, että tästä momentilta otetaan, ja valitettavasti olen aina itse edustanut sitä sotea tai sote-puolta, jota on aina sitten pitänyt, koska on kaksi isoa momenttia, opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö, ja niistä on aina sitten otettu.
Tämä kausi on ollut parempi, että on saanut nimenomaan sitä rahoitusta, mutta sitä me kritisoimmekin, että ei ole löytynyt sitten kuitenkaan sellaista talousymmärrystä tästä hallituksesta, että olisi osattu katsoa, että myös sisältä olisi voitu ottaa — siirtää toiselta momentilta toiselle. Niin se on pitänyt tähän asti tehdä kaikkien muittenkin hallitusten. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T19:27:10,2022-09-22T19:29:56,Käsitelty,1.1
2022_98_316,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_317,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy korjata, että tietysti siirtoja on nyt tehty tässäkin, että ollaan kehyksissä tämän syksyn osalta pysytty. Tänään kun on kuunnellut erityisesti nyt OKM:n sektorin puheenvuoroja, niin kyllä on ihan selkeä muutos näkynyt aikaisempaan, että tämä punamultahallitus on kuitenkin entistä voimakkaammin ottanut sen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulman ja sen näkökulman, mihin koko suomalainen koulutusjärjestelmä on perustunut, että kaikilla pitää olla samat lähtökohdat.
Muistan ikävästi ne vuodet 2011—2015 Kataisen—Stubbin hallituksen aikaan, kun tehtiin suuret leikkaukset valtionosuuksista, kuntien valtionosuuksista, ja se oli suoraan pois siitä perustyöstä, mitä kunnat tekevät. Eli se oli pois opetuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista, ja uskon, että niitä jälkiä korjataan vieläkin kunnissa. Onneksi tämä Marinin hallitus nyt käänsi koko ajattelun tässä koulutuspolitiikassa ja näkee, että se ennalta ehkäisevä työ, mitä pitää tehdä, on sitä tärkeintä työtä. Me valitettavan usein unohdetaan juuri se, niin kuin edustaja Risikko sanoi, että kun hänkin on pitkään ollut talossa ja ollut usein leikkaamassa ja säästämässä rahoja, niin silloin ne on leikattu sieltä ennalta ehkäisevästä työstä, ja se on monesti se, mistä me sitten maksamme aina tulevina vuosina.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-22T19:29:56,2022-09-22T19:31:26,Käsitelty,1.1
2022_98_318,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_319,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Risikolle huomautuksesta. Haluan kiittää, että te olette opposition iltavahtina tässä keskustelussa — muitapa opposition edustajia ei näytä näkyvän, elikkä budjetti ei kiinnosta, mutta edustaja Risikkoa kiinnostaa, ja eritoten kun nyt puhutaan myös kulttuurista ja koulutuksesta.
Se täytyy vielä muistuttaa, että kaikki satsaukset koulutukseen, kehitykseen, sivistykseen ovat tulevaisuusinvestointeja. Ja täytyy nyt muistuttaa siitä ja huomioida se — totta kai kokoomuskin on vaihtoehtobudjettejaan esittänyt, ja hieman olen lukenutkin näitä teidän vaihtoehtojanne, ja kyllä teilläkin pääarvona on tiede ja koulutus — että teidän vaihtoehtobudjetissanne lukee vain valitettavasti näin, että vain vahvistamalla osaamiskeskittymiä Suomi voi nousta maailman huipulle. Tässä huolestuneena tätä kirjausta ja linjausta luen siitä näkökulmasta katsoen, että kyllä tässä maakunnat nyt jätetään oman onnensa nojaan, ellei tätä kirjausta nyt muuteta. Jäämme odottamaan opposition vaihtoehtobudjetteja, ja toivottavasti niissä sitten se alueellinen tasa-arvoisuus näkyy, ja niin kuin edustaja Ovaska hyvin tuossa totesi, tämä sosiaalinen oikeudenmukaisuus kyllä punamultahallituksen toimesta on tällä hallituskaudella tuotu vahvasti esille.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-22T19:31:28,2022-09-22T19:33:06,Käsitelty,1.1
2022_98_320,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_321,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sivistys ja koulutus ovat aina investointeja tulevaisuuteen. Kulttuuri ja liikunta tuovat meille hyvinvointia. Näitä tarvitaan erityisesti nyt, kun naapurimaamme puolustusministeri on todennut, että Venäjä on sodassa länttä eli meitäkin vastaan. Tehtävämme on luoda lapsille ja nuorille toivoa. Tehtävämme on pitää heidät turvassa.
Keskusta on sydämensivistyksen puolue, ja haluamme tehdä vahvaa yhteistyötä kaikkien sivistystä arvostavien puolueiden kanssa. Meillä on paljon yhteistä. Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikko totesi täällä hienosti, miten koulutukseen kannattaa panostaa. Keskusta panostaa koulutukseen koko Suomessa. Meidän ei kannata rakentaa liian suuria kouluja, joissa inkluusion toteuttaminen on haastavaa. Tarvitaan monenlaisia ryhmiä, myös pienryhmiä. Tarvitaan edelleen pieniä kouluja ja kyläkouluja, joihin toki tulee riittää lapsia. Viedään kyläkouluihin myös muita palveluita. Muodostetaan kouluihin sopivan kokoisia ryhmiä, joissa jokainen saa tarvitsemansa tuen. Otetaan erityisen tuen oppilaat ryhmän koossa huomioon.
Kun puhumme koulutuksesta, meidän ei kannata keskittää sitä keskuksiin vaan pikemminkin hajauttaa sitä ympäri maan, että voimme kouluttautua joka puolella Suomea. Koulutus kantaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-22T19:33:06,2022-09-22T19:34:59,Käsitelty,1.1
2022_98_322,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_323,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko kommentoida täällä, kun tuossa äsken Ovaska totesi, että niissä hallituksissa, missä minäkin olen joskus ollut, nyt erityisesti ennaltaehkäisevästä työstä karsittiin. Sehän on totta, kyllä se on ihan totta, että ennaltaehkäistävästä työstä on sillä tavalla, kun sitä ei pysty muuttamaan rahaksi — se on valtavan vaikeaa — aina helpompi ottaa, minä tunnistan sen kyllä. Mutta ei se nyt kyllä ihan niin yksitotista ole, että aina on otettu ennaltaehkäisevästä työstä, ja minun mielestäni tällä hallituksella ei ole kyllä minkäänlaista sellaista sananvaltaa tässä asiassa.
Jos ajatellaan, että meillä on mielenterveysongelmia tällä hetkellä nuorilla ja lapsilla, 20 prosenttia tällä hetkellä nuorista ja lapsista kärsii mielenterveysongelmista, meillä on nepsy-ongelmia ja meillä on monenlaista ahdistuneisuutta ja niin edelleen ja me ollaan terapiatakuuta yritetty saada tähän maahan, oppositio, erityisesti kokoomus, 35 miljoonaa, niin siihen ei löydy rahaa. Siitä on ihan vaikuttavuustutkimusta tehty. Lukekaa Terapiat etulinjaan ‑hankkeesta. Siellä on ihan tutkittua tietoa siitä, mitä sillä olisi merkitystä. Se pystyttäisiin järjestämään sillä rahalla ja sillä saataisiin, koska eiväthän nuoret ja lapset tarvitse välttämättä mitään pitkiä terapioita vaan heille auttaa monesti sellainen lyhytterapia ja tällainen, että joku ottaa kopin ja joku keskittyy tähän lapseen. Elikkä on aivan turha sanoa, että tämä hallitus olisi jotenkin pulmunen tästä asiasta.
Mutta sitten edustaja Kettuselle, joka täällä on myöskin ansiokkaasti, samoin edustaja Kinnunen, ja täällä on monta muutakin, Myllykoski ja Kiljunen: Totean vain sen, että kyllä, me satsaamme nimenomaan siihen tutkittuun tietoon. Minä olen itse väitellyt tohtoriksi 97 ja olen sitä mieltä, että me tarvitaan tutkittua tietoa. Kokoomus on sivistyspuolue, ja minä en olisi ikinä liittynyt kokoomukseen, jos siellä ei osaamista arvostettaisi, jos siellä ei olisi tutkimus‑ ja kehittämistyö yhtenä painopistealueena ja nimenomaan sen sivistyksen ja osaamisen tuominen Suomeen. Siinä mielessä olen kyllä sitä mieltä, että en nyt usko, että täällä on yhtäkään sellaista puoluetta, joka ei kannattaisi koulutusta, totta kai, mutta meidän pitää aina miettiä sitä, mikä on järkevää siinä koulutuksessakin, ja nimenomaan minä kannatan sitä varhaista puuttumista ja nimenomaan sitä varhaiskasvatusta ja sen laatuun satsaamista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T19:35:01,2022-09-22T19:37:52,Käsitelty,1.1
2022_98_324,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Millään tavalla rajoittamatta keskustelua totean vain, että me ollaan tästä aamusta kymmenestä lähtien keskusteltu, muutamia taukoja välissä, ja paljon koulutuksestakin, eli jospa niitä viimeisiä puheenvuoroja sitten joku keksisi. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_325,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus pitkittää iltaa vaan käydä keskustelua budjetista, ja ihan ensimmäiseksi haluan kiittää paljon kunnioittamaani edustaja Risikkoa ansiokkaasta vastauksesta.
Puhemies! Haluan ympäristöministeriön hallinnonalalle mennä seuraavaksi, koska en ollut siinä keskustelussa matkassa — kiitän, että nyt on vielä mahdollisuus käyttää puheenvuoroja. Nimittäin nyt kun tämä hallitus on joutunut ottamaan velkaa, aikaisempi hallitus on joutunut ottamaan valtiolle velkaa, sitä aikaisempi hallitus, pitemmän ajan kautta velkaa on jouduttu valtiolle ottamaan, niin haluan nyt käyttää puheenvuoron ympäristöministeriön hallinnonalalta siitä, kuinka me saamme näitä velkoja maksettua sitten takaisin. Sehän tulee vientiteollisuuden kautta, ja ehkä menee tuonne metsätalouden suuntaan, biotalouden suuntaan tämä puheenvuoroni.
Nimittäin tuolta EU:n suunnalta kantautuu synkkiä pilviä metsäpolitiikan suhteen. Haluan nyt heti ensi alkuun muistuttaa siitä, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle vaan se kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan. Nyt esimerkiksi tämä komission kaavailema ennallistamisasetus puuttuisi suoraan metsäpolitiikkaan, ja EU ylittäisi asiassa kyllä minun mielestäni toimivaltansa rajat. EU:n on pidättäydyttävä sääntelystä, joka kuuluu jäsenmaiden linjattavaksi, ja tätä EU:n toissijaisuusperiaatetta myös keskusta puolustaa.
Nyt täytyy muistaa se... Ja varmaan keskustelussa on nyt tämän päivän aikana, tai ainakin näin luulisin, näistä hiilinieluista puhuttu, elikkä vuonna 2020—2021 hakkuita tehtiin niin paljon, että se on johtanut jopa hiilinielujen pienentymiseen. Mutta nyt täytyy vaan muistaa se, että yhtenä vuotena voidaan hakata vähän enemmän metsää ja toisena vuotena vähän vähemmän — tämä ei ole nyt niin yksiselitteinen asia.
Mutta vielä tähän EU:n toimintaan. Elikkä tämä parlamentin kanta metsänhoidon sivuvirtojen määrittelemisestä uusiutuvaksi energiaksi vain, jos tuotanto säilyy 2017—2030 tasolla, ei ole vielä EU:n kanta. Neuvottelut jatkuvat nyt niin sanotuissa trilogeissa, eli direktiivin lopullinen muoto syntyy komission, neuvoston ja parlamentin välisten neuvottelujen lopputuloksena. Ja tähän myös meidän pitää kansallisella tasolla vahvasti vaikuttaa, että lopputulos on asianmukainen Suomen edun mukaisesti.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-22T19:38:05,2022-09-22T19:41:06,Käsitelty,1.1
2022_98_326,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_327,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toivon, että täällä salissa ei loukkaannuta siitä, kun puhutaan ennaltaehkäisystä, koska itselleni se on tärkeää, ja minun mielestäni tuolla kuntatasolla se monesti varsinkin unohtuu. Mutta se on hyvä, kun tuli tämä terapiatakuukin esiin. Meillä on poliittiseen retoriikkaan ehkä tänä päivänä tullut sellainen, että me vaadimme aina takuuta eri paikkaan: meillä on terapiatakuuta ja hoitotakuuta ja oikeusturvatakuuta. Kuitenkin tärkeintä on, että me täällä salissa löydämme ratkaisut siihen, miten ne asiat sitten hoidetaan, oli sitä takuuta tai ei, mutta niin, että ihminen saa asiansa hoidetuksi. Niihin pitää löytää niitä resursseja, ja parhaiten resursseja löytyy silloin, kun on panostettu ennaltaehkäisyyn. 
Eräs tuttavani tuolla torilla totesi, kokoomuslainen, kun puhuimme juuri tästä terapiatakuusta, josta hän ei ollut ihan samaa mieltä — hän ei kannattanut suoraan tätä takuu-nimeä, mutta hyvin totesi — että kyllä lasta pitää auttaa aina ennen sitä lausuntoa. Se oli hyvin todettu, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa, niin sen parempi.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-22T19:41:08,2022-09-22T19:42:15,Käsitelty,1.1
2022_98_328,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_329,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä. Minä kannatan ennalta ehkäisevää työtä, ja vielä kun sen pystyisi perustelemaan: kaikki tietävät, mitä se tarkoittaa, ja kaikki tietävät, miten hyvää se olisi, mutta kun sitä ei pysty euroiksi muuttamaan, niin sitten sitä on helppo aina vähentää. Mutta olen samaa mieltä edustaja Ovaskan kanssa ennaltaehkäisyn tarpeesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Ja jos te väitätte, että minä en sitä ymmärrä, niin kannattaa lukea kaikki nämä minun puheeni täällä vuodesta 2003, niin että ehkä teillekin valaistuu, että minä kannatan ennaltaehkäisyä.
Mutta sitten tästä terapiatakuusta: Minun mielestäni on aivan yksi lysti, mikä sen nimi on. Olkoon vaikka kukkapurkki, kun se vain toimii — sen tähden, että nämä lapset ja nuoret kärsivät. Siellä on perheissä monenlaisia ongelmia. Ennen vanhaan oli sellainen erikoinen tapa, että lapsi otettiin perheestä pois, hoidettiin pari kolme viikkoa ja palautettiin siihen hullunmyllyyn takaisin. Nyt se apu viedään sinne perheisiin, viedään sinne lähiyhteisöihin.
Takuuhan tarkoittaa sitä, että sen varmasti saa. Siitähän tässä on kysymys. En minä nyt pidä sitä niin huonona nimenä, mutta olkoon nyt vaikka sitten kukkapurkki, kunhan se vain toimisi.
Joka tapauksessa sanon, että tämä ilta on ollut hieno ilta. Kiitos myös meidän virkamiehillemme ja puhemiehelle.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-22T19:42:17,2022-09-22T19:43:36,Käsitelty,1.1
2022_98_330,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Heti, kun tämä keskustelu päättyy, minä haluan osallistua tuohon äskeiseen keskusteluun. Mutta minä päätän ensin tämän keskustelun.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_98_331,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Ja nyt jatketaan tänään kello 13 keskeytynyttä istuntoa. Päiväjärjestyksen 4. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta tälle kyselytunnille saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Ja sitten välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse sitä varsinaista keskustelua.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_332,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,Nyt ollaan valmiita aloittamaan. — Edustaja Junnila., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_333,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä julisti eilen liikekannallepanon, jolla se pyrkii jatkamaan sotaansa Ukrainassa. Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti Suomeen saapuvan liikenteen vilkastuneen. Hallitus on väittänyt tehneensä venäläisten viisumin saannin hankalaksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Tässäkin kuussa on venäläisille myönnetty yli 8 000 viisumia. Viikossa heitä on saapunut maahan kymmeniätuhansia, iso osa turistiviisumilla. Kun al-Holin Isis-äideillä oli kiire Suomeen, niin kyllä etsittiin kaikki porsaanreiät konsulilaista heidän tuomisekseen. Venäläisten kohdalla on kierrelty ja kaarreltu lakiin vedoten, ettei edes turisteja voi pysäyttää. Suomi on viimeinen maaraja, josta venäläiset vyöryvät EU-alueelle. Pääministeri Marin, tässä ei ole kysymys yltäkylläisistä lomamatkoista vaan turvallisuusuhasta. Lopettaako hallitus venäläisten turistiviisumien myöntämisen välittömästi?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-22T16:01:06,2022-09-22T16:02:17,Hyväksytty,1.1
2022_98_334,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_335,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä kattavasti käsiteltiin viime viikolla, ja mielestäni eiliset uutiset tästä osittaisesta liikekannallepanosta ja Putinin viestit kyllä aiheuttavat sen tilanteen, että mielestäni suomalaisten turvallisuusviranomaisten on syytä nyt tässä muuttuneessa tilanteessa tehdä uudelleenarviointia, muodostavatko nämä ihmiset minkälaisen kansallisen turvallisuusuhan ja -riskin, ja sen pohjalta me voisimme sitten tehdä myös päätöksiä, viranomaiset voisivat tehdä päätöksiä liittyen näihin Schengen-viisumeihin, jotka eivät siis ole Suomen myöntämiä, vaan muiden maiden myöntämiä viisumeita.
Tällä hetkellä myös ulko- ja sisäministeriössä selvitetään kansallista lainsäädäntöä, millä tavalla me voisimme omalla lainsäädännöllä estää ihmisiä tulemasta maahan, erityisesti mikäli nämä turvallisuusriskit nähdään sellaisiksi, että niihin pitää reagoida. Hallitus on tänään viimeksi tätä asiaa hyvin kattavasti virkamiesten kanssa käsitellyt ulkoministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön virkamiesten kanssa ja kuullut informaatiota siitä, millä tavalla tämä muuttunut tilanne nyt vaikuttaa [Puhemies koputtaa] tähän kokonaisharkintaan. Meillä on valtionjohdossa [Puhemies: Minuutti on täyttynyt!] mahdollisuus tätä asiaa hyvinkin pian käsitellä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:02:17,2022-09-22T16:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_98_336,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Edustaja Junnila saa jatkaa.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_337,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksesta on todettu maahan tulevien venäläisten muodostavan vain moraalisen ongelman. Ettekö todella näe turvallisuusuhkaa? Varusmiesliittokin ihmettelee, kuinka Suomi ei saa rajoja kiinni, vaikka Baltian maat ja Puola ovat siinä onnistuneet ilman Euroopan unionin moitteita. Kyselyjen mukaan suuri osa suomalaisista on itärajan sulkemisen kannalla, mutta valtiojohto ei ole sitä vielä ymmärtänyt.
Meillä on, kiitos perussuomalaisten, nyt rajalait, joilla itäraja voidaan sulkea laajamittaisen maahantulon edessä. On syytä olettaa, että paine kasvaa Suomen Venäjän vastaisella rajalla niin kauan kuin hallitus pitää auki Putinin portin Eurooppaan. Sisäministeri Mikkonen, onko hallitus valmis sulkemaan itärajan, kyllä vai ei? Suomalaisten enemmistön kanta on selkeä: raja kiinni ja viisumit seis.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-09-22T16:03:44,2022-09-22T16:04:47,Hyväksytty,1.1
2022_98_338,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_339,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Vilhelm Junnila ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 139/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten eilen kuulimme uutisia, niin tiedämme, että Venäjän liikekannallepano varmasti aiheuttaa tilanteessa muutoksia. Kuten pääministeri äsken kertoi, niin myös turvallisuusviranomaiset seuraavat asiaa tarkasti ja informoivat [Vilhelm Junnila: Mutta tekevätkö mitään?] ja varautuvat erilaisiin tilanteisiin.
Me olemme todellakin aiemmin [Mauri Peltokangas: Venkoilua!] halunneet etsiä EU-tasoista ratkaisua siihen, miten turistimatkailu Venäjältä ja Suomen läpi voitaisiin estää. Mutta koska näyttää siltä, että tuota EU-tasoista ratkaisua ei ole näköpiirissä, haluamme toimia tässä itse, ja sen takia kansallisesti nyt etsimme niitä ratkaisuja, joilla voimme estää tilannetta.
Todellakin rajan yli eilen tuli enemmän väkeä kuin normaalisti keskellä viikkoa, ja uutiset Venäjältä kertovat, että kaiken kaikkiaan venäläiset yrittävät pois maasta — itse asiassa valtaosa nimenomaan niihin maihin, mihin ei viisumia tarvitse. Me varaudumme myös siihen, että meidänkin rajallamme mahdollisesti liike lisääntyy, [Puhemies koputtaa] ja tähän Rajavartiolaitos on valmistautunut.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:04:52,2022-09-22T16:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_98_340,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Myös kokoomuksen eduskuntaryhmä sekä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ovat ilmoittaneet tämän saman kysymyksen omaksi kyselytuntiaiheeksensa, joten edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_341,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pari viikkoa sitten EU-komissaari Ylva Johansson ja sisäministeri Mikkonen vierailivat Nuijamaan raja-asemalla. Ministeri tuolloin tiedotti pontevasti Suomen viisumilinjan tiukentuvan kyseisen viikonlopun aikana. Komissaari ilmoitti komission jäädyttävän venäläisten turistiviisumit kokonaan. Tästä on nyt yli kaksi viikkoa aikaa, ja liikenne sen kuin vain jatkuu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Tuhannet turistit ylittävät rajan päivittäin. Nyt ministeri Haavisto on ilmoittanut, että valmistelutyöt turistiliikenteen rajoittamiseksi käynnistetään. 
Arvoisa pääministeri, viikko sitten kokoomus vaati turistiviisumien jäädyttämistä. Tuolloin totesitte, ettei ole juridista selkänojaa, jolla pystyisitte kieltämään Schengen-viisumeilla matkustamisen Suomeen. Onko nyt sitten siis sellainen selkänoja tai lakipykälä yhtäkkiä löytynyt? Milloin turistiliikenne rajan yli loppuu? Tapahtuuko se ennen viikonloppua, ensi viikolla vai ensi vuonna?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-09-22T16:06:07,2022-09-22T16:07:10,Hyväksytty,1.1
2022_98_342,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_343,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä juridinen kokonaisuus on aivan sama kuin viikko sitten. On syytä erottaa kaksi eri asiaa: Suomen myöntämien turistiviisumien osalta me olemme jo hidastaneet lupaprosesseja, me olemme hidastaneet tätä kokonaisprosessia sillä tavalla, [Välihuutoja oikealta] että viisumeita myönnetään paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Nämä ovat ne toimet, mitä olemme jo kesällä ottaneet käyttöön. Mutta sitten eri asia on nämä Schengen-viisumit, joiden puitteissa ihmiset voivat käyttää Suomea kauttakulkumaana ja edelleen matkustaa Suomesta muualle. Tähän kokonaisuuteen me myös haemme ratkaisua, ja mielestäni tilanne on muuttunut eilen siinä mielessä, että eilen me olemme kuulleet uutiset tästä osittaisesta liikekannallepanosta. Me tiedämme, että se aiheuttaa painetta entistä enemmän matkustamiseen Suomen kautta. Mielestäni tässä tilanteessa on varsin perusteltua turvallisuusviranomaisten tehdä uutta arviota siitä, minkälaisen riskin nämä matkustavat ihmiset aiheuttavat Suomelle, aiheuttavat esimerkiksi Suomen kansainvälisiin suhteisiin, pyritäänkö vaikkapa tätä kautta kiertämään sitten pakotteita. Valtion johto [Puhemies koputtaa] tulee tätä asiaa käsittelemään. Hallitukselta [Puhemies: Aika!] ei tahtoa puutu, me haluamme tähän tilanteeseen puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:07:10,2022-09-22T16:08:23,Hyväksytty,1.1
2022_98_344,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Edustaja Kopra, lisäkysymys.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_345,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Suomen toimettomuus turistivirran tukkimiseksi on kyllä pantu merkille maailmalla. On noloa, että EU:n yhteisen itärajan heikoin lenkki onkin Suomi. Se on jatkanut turistiviisumien myöntämistä venäläisille ja päästänyt venäläisiä itärajan yli Eurooppaan. [Vilhelm Junnila: Häpeällistä!]
Hallitus, oletteko te pohtineet sitä, miltä ukrainalaisista tuntuu se, että jopa sotarikoksiin syyllistyneet venäläissotilaat voivat matkustaa Suomen kautta lomalle Eurooppaan? Miltä mahtaa Suomeen saapuneista ukrainalaisista tuntua, kun venäläisturistit ilakoivat Helsingin kaduilla? Kysynkin pääministeriltä: Millaista päätöstä hallitus nyt sitten valmistelee? Kyllä teillä pitää olla tarkempi tieto. Onko todella niin, että raja hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa pysyy kuitenkin toistaiseksi vielä auki?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-09-22T16:08:25,2022-09-22T16:09:16,Hyväksytty,1.1
2022_98_346,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_347,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys turistiviisumien myöntämisestä venäläisille (Jukka Kopra kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 140/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten viikko sitten kerroin, aivan kuten kesällä kerroin, kerron saman viestin tänään: hallituksella on vahva tahto siihen, että tähän tilanteeseen saadaan ratkaisu, niin että turistiviisumeilla ihmisten tulo loppuu, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] myös Schengen-viisumeilla ihmisten tulo ja kauttakulku Suomen kautta loppuu, mutta ei ole suinkaan niin, kuten täällä väitetään, että Suomi olisi Euroopan heikko lenkki, päinvastoin. Me olemme jo rajoittaneet viisumien myöntöä merkittävästi. Moni Euroopan maa ei näin ole tehnyt, ja sen vuoksi näillä Schengen-viisumeilla Suomen kautta pääsee kulkemaan.
Tässä on kyse siitä, voivatko viranomaiset arvioida, muodostavatko nämä ihmiset turvallisuusriskin. Tässä suhteessa tilanne ei ole muuttunut viikon takaisesta. Viranomaiset ovat edelleen se taho, joka tämän arvion voi tehdä, mutta eilen tilanne muuttui tämän liikekannallepanon suhteen, ja mielestäni nyt on perusteltua viranomaisten arvioida tilannekuvaansa uudestaan. Hallitus on viimeksi tänään tätä asiaa käsitellyt ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön kanssa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja me tulemme tämän asian osalta työtä jatkamaan ja hyvinkin pian pitämään [Puhemies koputtaa] tästä tilanteesta lisää päätöksentekokokouksia.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:09:19,2022-09-22T16:10:26,Hyväksytty,1.1
2022_98_348,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Ledamot Östman., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_349,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viikko on kulunut, ja tänään Venäjän sota Ukrainassa on kestänyt 210 päivää — 210 päivää sotaa, kuolemaa ja kärsimystä. Kiitos ukrainalaisille siitä, että he ovat olleet ja ovat edelleen valmiita taistelemaan isänmaansa puolesta valtavista uhrauksista huolimatta. Samalla he taistelevat demokratian, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien puolesta koko Euroopassa. [Oikealta: Oikein!] Maanantaina Haminaan saapui Coral Energy -tankkeri, joka oli lähtenyt Venäjän Vysotskista ja lastattu venäläisellä kaasulla. Hallituksella on tällä kaudella ollut aikaa tuoda lukuisia ideologisia lakihankkeita eduskuntaan, mutta 210 päivän sodan jälkeen itäraja on edelleen auki venäläisille turisteille. 210 päivän sodan jälkeen Suomi ostaa vielä kaasua Venäjältä.
Hallitus pohtii, on pohtinut nyt viikon ajan, mutta haluamme vihdoinkin vastauksen: [Puhemies koputtaa] Milloin itäraja suljetaan laajamittaiselta maahanmuutolta, [Puhemies: Ja näin, aika on täyttynyt!] ja milloin kaasuostokset Venäjältä loppuvat?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-22T16:10:27,2022-09-22T16:11:43,Hyväksytty,1.1
2022_98_350,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Ja siellä ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_351,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, kuten tässä on tullut esille, että viranomaiset koko ajan seuraavat ja päivittävät turvallisuusarvioitaan, [Välihuutoja oikealta] ja niiden pohjalta me voimme toimia. On hyvä myös muistaa, että rajan yli tuleva liikenne on paljon muutakin kuin turistiliikennettä. Mutta se, että me haluamme puuttua nyt nimenomaan venäläisiin matkailijoihin ja estää heidän tulonsa Suomeen tai estää Suomen käyttämistä läpikulkureittinä, on tärkeää, ja sen eteen me teemme työtä.
Edustaja Kopra viittasi komissaari Johanssonin suosituksiin EU-maille. Me olisimme todella toivoneet, että kaikki EU-maat olisivat ottaneet nuo suositukset käyttöön ja tiukentaneet viisumipolitiikkaansa niin kuin Suomi teki. Se olisi ollut merkittävä ratkaisu tässä asiassa. Mutta koska valitettavasti näin ei ole käynyt — vaikka Suomi on moneen kertaan nostanut nimenomaan nämä turistiviisumit pakotelistalle — niin nyt me haemme niitä kansallisia ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:11:48,2022-09-22T16:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_98_352,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_353,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Junnila totesi, lainsäädäntöä oltiin kyllä valmiita venyttämään ja tulkitsemaan luovasti silloin, kun Suomeen haluttiin tuoda kalifaattiin lähteneitä islamisteja al-Holin leiriltä. Nyt pitkälti samat virkamiehet ja samat ministerit kertovat, että Suomi ei voi toimia moraalisesti oikein eikä suojella omaa turvallisuuttaan, koska pykälät estävät sen. Kuitenkin kaikki muut Venäjän rajanaapurit tulkitsevat samoja pykäliä toisella tavalla, eikä edes komissiolla ole ollut asiaan huomauttamista.
Jos Suomella ei ole uskallusta lopettaa viisumien myöntämistä ja evätä maahanpääsyä nykyisiltä viisumin haltijoilta, asiahan voitaisiin ratkaista myös käytännön toimilla, esimerkiksi sulkemalla koko Pietarin konsulaatti ja Kaakkois-Suomen raja-asema. Niiden auki pitäminen ei liene kenenkään ihmisoikeus. Huomautan, että naapurimaamme suorittaa liikekannallepanoa ja on puolustusministerin sanojen mukaan sodassa, [Puhemies koputtaa] ei Ukrainaa vaan länsimaita — siis meitä — vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-09-22T16:12:47,2022-09-22T16:14:01,Hyväksytty,1.1
2022_98_354,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_355,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Al-Holin tilanteessa oli kyse suomalaisista lapsista. Mielestäni oli täysin oikein, että me pyrimme auttamaan nämä suomalaiset lapset takaisin tänne kotimaahan, ja seison niiden päätösten takana. Mitä tulee muihin maihin, Baltiaan, Puolaan, on sekin todettava, ettei suinkaan ole niin, etteikö sinne tälläkin hetkellä tulisi ihmisiä viisumein. Heillä on erilainen lainsäädäntöpohja, mitä he käyttävät, mutta edelleen myös näihin maihin tulee ihmisiä rajan yli, vaikka uutisointi aiheesta on ollut erisuuntaista.
Tunnistan kolme kokonaisuutta tässä raja- ja viisumikysymyksessä:
Yksi on se, millä tavalla Suomi myöntää viisumeita. Tätä prosessia me olemme hidastaneet, edelleenkin voimme hidastaa. Hallitukselta ei tässä suhteessa tahtoa puutu.
Toinen kysymys liittyy Schengen-viisumeihin eli siihen, millä tavalla me voimme estää ihmisiä, joilla on jonkin muun Schengen-maan viisumi, tulemasta maahan. Ja tämä ei ole laisinkaan yksinkertainen kysymys, vaan tähän liittyy esimerkiksi viranomaisten arvio näistä riskeistä, turvallisuusuhasta, ja hallitus ei oikeusvaltiossa voi mennä viranomaiselle sanomaan, että teidän pitää tehdä näin [Puhemies koputtaa] tai teidän pitää tehdä näin. He käyttävät itsenäistä harkintaa.
Kolmas kokonaisuus liittyy rajaan, ja tätä kokonaisuutta paraikaa selvitetään sisäministeriössä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:14:05,2022-09-22T16:15:21,Hyväksytty,1.1
2022_98_356,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Ja nyt on aikaraja yritetty. — Edustaja Häkkänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_357,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä käy veristä sotaa Ukrainan kansaa vastaan, ja läntinen yhteiskunta, Suomi mukaan lukien, on mukana asettamassa pakotteita ja antamassa taloudellista ja aseellistakin apua Ukrainalle. Suomen pitää tässä rintamassa hoitaa myös oma tonttinsa kuntoon, ja siihen liittyvät nämä turistiviisumit.
Kun katsoo näitä hallituksen papereita toukokuulta, jolloin on tehty päätöksiä, siis on päätetty toukokuussa, että säilytetään viisumihakemusten vastaanottomäärät entisellä tasolla, niin syntyy vähän semmoinen mielikuva, että tähän asiaan ei ole reagoitu riittävällä vakavuudella. Vasta kun kesällä syntyi julkinen paine, niin tehtiin jonkin verran rajoituksia elokuussa. Nyt kun on syntynyt lisää painetta, niin on sanottu, että jotain tehdään. 
Nyt kysyn pääministeriltä vielä: Onko varmasti niin, että hallituksella on oikeasti myös poliittinen tahtotila toteuttaa tämä turistiviisumien lakkauttaminen, koska oikeuskansleri on sanonut, että se on oikeudellisesti mahdollista? Minkä takia hallituksella on toisenlainen linja?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-09-22T16:15:27,2022-09-22T16:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_98_358,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_359,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, hallituksella on poliittinen tahto, ja hallitus on tässä asiassa erittäin yksimielinen. Pidän erittäin tervetulleena myös sitä, että oikeuskansleri on nyt antanut uusia arvioita, ja uskon, että näihinkin nojaten me löydämme ratkaisuja. Tätä työtä paraikaa ministeriöissä tehdään, ja toivon, että tämä työ saadaan mahdollisimman ripeästi päätökseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:16:39,2022-09-22T16:17:03,Hyväksytty,1.1
2022_98_360,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Meri., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_361,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä oli nyt mielenkiintoinen tämä vastauksenne, pääministeri. Sanoitte, että odotatte uusia arvioita. Lainsäädäntö on sama. Ulkoministeriön konsulipäällikkö Tanner sanoi elokuussa: ”Voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista viisumien mitätöintiä. Se vaikuttaisi oikeusvaltion ja oikeusvarmuuden kannalta yhteensovittamattomalta nykylainsäädännön kanssa.” Ja oikeuskanslerihan on tänään todennut, että on mahdollista vetää viisumit nollaan ja myös peruuttaa myönnettyjä viisumeita. Nyt tässä kyllä ihmetyttää se, kun lainsäädäntö on koko ajan sama, että onko tässä ollut silloin aikaisemmin poliittista ohjausta ja poliittisen tahtotilan puutetta. Nyt tämä tuntuu todella hämäräperäiseltä. Lainsäädäntö on sama, ja tulkinnat vaihtelevat vähän niin kuin joka päivä. Nyt suora vastaus: Miksi tämä tulkinta ei ole ollut elokuussa tämä sama, ja mitä konkreettista aiotaan tehdä? Vedetäänkö ne nollaan ja mitätöidään nykyiset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-22T16:17:05,2022-09-22T16:18:13,Hyväksytty,1.1
2022_98_362,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_363,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tahto on ollut koko ajan sama. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se on ollut hyvin yhdensuuntainen se viesti, ja me olemme koko ajan sanoneet, että hallitus on valmis tekemään toimet, joilla me saamme tämän matkailun loppumaan niin Suomen myöntämien viisumien kuin muiden Schengen-maiden viisumien osalta. Tässä tahdossa ei ole mitään epäselvyyttä. [Petri Huru: Toteutus ontuu!] Oikeuskansleri on ollut mukana eri vaiheissa tätä prosessia, ja kyllä tervehdin näitä hänen uusimpia arvioitansa sillä tavalla ilolla, että nyt näidenkin puitteissa varmasti tätä kokonaisuutta pystytään ministeriöissä ja virkamiesten toimesta katsomaan uudessa valossa, mutta tätä työtä tehdään paraikaa ja toivottavasti se saadaan mahdollisimman ripeästi päätökseen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:18:13,2022-09-22T16:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_98_364,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_365,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun on lapsista puhuttu, niin tässä on ennen kaikkea kyse ukrainalaisista lapsista ja siitä julmasta sodasta, mitä Venäjä käy murhaten kansaa Ukrainassa. Siksi meidän pitää olla tässä yhteisessä rintamassa. Toki myös oman turvallisuutemme tähden. Nyt tällä hetkellä, siis tällä hetkellä, Suomen maarajalle suuntaa yhä enemmän ja enemmän venäläisiä. Nyt pitää toimia heti. Ja nyt, kun tämä tahto on siis hallituksessa löytynyt, pitää löytyä se tie. Tie on joko se, että tulkitaan Schengeniä ja viisumilainsäädäntöä niin, että se raja suljetaan, tai sitten se, että kansallisella lainsäädännöllä se raja suljetaan. Jompaakumpaa reittiä voi edetä. Oikeuskansleri on antanut hyväksyntänsä molemmille. [Oikealta: Kyllä!] Me haluamme nyt vain tietää, kun tämä tahto on olemassa ja tiekin on löytynyt, milloin se raja saadaan kiinni. Yhtään päivää ei saisi enää hukata.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-22T16:19:02,2022-09-22T16:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_98_366,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_367,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä tulkintaa ja näitä päätöksiä esimerkiksi Schengen-säännöstöstä tai tästä turvallisuusarviosta tekevät viranomaiset, ja kuten olen yrittänyt kuvata viime viikolla ja tänään, me elämme oikeusvaltiossa. Poliittinen hallitus ei voi mennä viranomaiselle sanelemaan sitä, miten viranomainen tulkitsee lainsäädäntöä. Me voimme omalta osaltamme edistää sen kaltaisen lainsäädännön käyttöönottamista, jossa annetaan viranomaisille enemmän selkänojaa, ja tämäkin on hyvin vahvasti viestitty ministeriöihin, että poliittista tahtoa ei puutu. Me annamme kaiken sen selkänojan ja tuen viranomaisille, ministeriöille, niin että tämä asia saadaan mahdollisimman nopeasti ratkaistua.
On myös todettava se, että Suomi on ollut erittäin johdonmukaisesti Ukrainan tukena. Me olemme toimittaneet aseellista apua, humanitääristä apua, taloudellista apua, olleet koko ajan systemaattisesti kaikkein kovimpien pakotteiden takana. Siitä Suomen hallitusta ei mielestäni ole kohtuullista syyttää, ettemmekö me olisi Ukrainan ja ukrainalaisten lasten tukena.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:20:07,2022-09-22T16:21:15,Hyväksytty,1.1
2022_98_368,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Edustaja Tuomioja. — Edustaja Tuomioja, laitatteko mikrofonin päälle, niin kuulee yleisökin.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_369,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Herra puhemies! Minusta hallitus on toiminut tässä juuri niin kuin pitääkin. Turistiviisumien määrää on radikaalisti vähennetty, ja on pyritty siihen, että Euroopalla olisi yhteinen linja.
Mutta kun täällä nyt moralisoidaan, niin haluaisin kysyä myöskin sitä, pidättekö te moraalisesti oikeana sitä, että sellaiselta henkilöltä, joka on rohkeasti Venäjällä kieltäytynyt tukemasta tätä hyökkäyssotaa ja jota uhkaa 15 vuoden vankeusrangaistus tai pahempi seuraus, evätään mahdollisuus päästä turvaan jossain muussa maassa. [Timo Heinonen: Ei kukaan ole esittänyt sellaista!] Näitä ihmisiä on kuitenkin siellä olemassa, ja heitä ei voi myöskään hylätä. [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Tuomiojalla on puheenvuoro.]  Jos me jätämme heidät sinne, niin heidät voidaan pakottaa sotimaan Ukrainaa vastaan. Tätähän me emme tietenkään halua, emmekä myöskään olla samalla linjalla tässä suhteessa kuin Viron ulkoministeri, joka on sanonut, että kieltäytyminen kansalaisvelvollisuudesta Venäjällä elikkä hyökkäyssotaan osallistumisesta ei olisi turvapaikkaperuste.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-09-22T16:21:24,2022-09-22T16:22:33,Hyväksytty,1.1
2022_98_370,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_371,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen hyvin samalla tavalla. Tämäkään kysymys ei ole mustavalkoinen. Me tiedämme, että Venäjällä on paljon toisinajattelijoita. Siellä on paljon esimerkiksi toimittajia. Siellä on ihmisiä, joilla on perusteltu syy pyrkiä pakoon Venäjältä, ja sen vuoksi hallitus on jo kesällä linjannut mahdollisuudesta ottaa käyttöön humanitaarinen viisumi. Eli voitaisiin erottaa tästä turistiviisumista oma luokkansa, humanitaarinen viisumi, jolla voitaisiin sitten esimerkiksi näistä syistä tai vaikka perhesyistä tulla maahan. Tätä selvitystyötä tehdään paraikaa, ja toivon mukaan tässäkin mahdollisimman ripeästi pystyttäisiin etenemään. Mutta ei ole tarkoituksenmukaista tietenkään se, että esimerkiksi Venäjällä olevat toisinajattelijat, toimittajat tai muut tällaiset ryhmät asetettaisiin tässä tilanteessa erittäin vaikeaan asemaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:22:34,2022-09-22T16:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_98_372,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_373,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos kesästä lähtien on ollut vahva tahtotila mutta tähän mennessä ei ole tapahtunut mitään, niin mistä muusta se voi kertoa kuin kyvyttömyydestä ja johtajuuden puutteista? Kuka tätä maata oikein johtaa?
Mutta jos on niin, että hallitus ei sitä rajaa kiinni saa, kysyn sitten pienempää yksityiskohtaa. Meillä Itä-Suomessa venäläisten ostosmatkailu on kasvanut merkittävästi koronarajoitusten poistuttua, tavaraa viedään rajan yli verovapaana, ruokaa viedään laatikoittain, siellä on oikein vientiin optimoituja Oltermanni-laatikoita venäläisten ostettavaksi. Tein vähän aikaa sitten kirjallisen kysymyksen siitä, millä tavalla tätä vientiä voitaisiin rajoittaa varsinkin ruokatavaran ja elektroniikan suhteen. Lähinnä vastaus oli niin, että toteutamme vain EU-pakotteet, emme enempää emmekä vähempää. Kysynkin: jos hallitus ei kerran usko, että Suomi on itsenäinen maa, joka pystyy tekemään näitä asioita itse, niin mitä te aiotte tehdä edes EU:ssa, että näitä pakotteita saataisiin tiukennettua?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-22T16:23:31,2022-09-22T16:24:34,Hyväksytty,1.1
2022_98_374,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_375,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on siis todellakin EU:ssa toiminut sen eteen, että saamme tiukemmat pakotteet, kuten pääministeri tuossa kertoi, ja sitä työtä me jatkamme. Mutta esimerkiksi näitten turistiviisumien osalta olemme todenneet, että meidän täytyy nyt tehdä itse ratkaisuja, koska valitettavasti, riippumatta esimerkiksi komissaari Johanssonin suosituksesta EU-maille, maat eivät ottaneet niitä käyttöön. [Ben Zyskowicz: No tehkää!]
Mutta rajalla on hyvä muistaa, että kun rajalle tullaan, niin täytyy olla asialliset matkustusasiakirjat, viisumia haettaessa on jo henkilön turvallisuutta tarkkailtu, ja siinä vaiheessa kun tullaan, vaikka olisi viisumi olemassa, niin Rajavartiolaitos edelleen käy läpi maahantulijat, ja jos siellä on ihmisiä, jotka aiheuttavat turvallisuusuhkaa, niin heiltä evätään pääsy. 
Mutta sitten näiden pakotteiden osalta Tullin tehtävä on rajalla tutkia — ja Tulli tutkii — mitä ihmiset vievät tästä maasta, ja pidämme huolen siitä, että nimenomaisesti näitä pakotelistalla olevia tavaroita Suomesta ei saa viedä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:24:34,2022-09-22T16:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_98_376,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_377,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän toteuttama osittainen liikekannallepano kertoo paljon puhuvasti siitä, ettei Putinin hallinto arvosta ihmishenkiä pätkääkään. Huonosti menevän, järjettömän sodan rintamille tarvitaan epätoivoisesti lisää sotilaita. Samalla tyytymättömyys Putinin hallintoa kohtaan ja järjetöntä hyökkäyssotaa kohtaan kasvaa. Mielenosoittajia vangitaan, useita näkyviä hallinnon kriitikoita on kuollut epäselvissä oloissa. Karut uutiset rintamalta jäytävät venäläisten, myös asevelvollisten nuorten, taistelutahtoa. Jokainen sodan vastustaja heikentää osaltaan Putinin agendaa, ja jokainen liikekannallepanoa pakeneva on pois hyökkäysarmeijan riveistä. 
Ukrainan kansa uskoo voittoon ja on näyttänyt, että se on vain ajan kysymys, kunhan vain länsimaiden materiaalinen tuki jatkuu. Venäjän uudet toimet ja uhkailut eivät muuta sitä, että Suomen linja, järkähtämätön tuki Ukrainalle, on ainoa oikea linja. Kysynkin puolustusministeri Kaikkoselta: miten Suomi voi vahvistaa tukeaan Ukrainan taisteluun itsenäisyytensä puolustamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-22T16:25:42,2022-09-22T16:26:49,Hyväksytty,1.1
2022_98_378,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_379,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi auttaa Ukrainaa monin tavoin, on auttanut ja auttaa jatkossakin. Tällä hetkellä olemme muun muassa koulutustukihankkeessa, jota vetää Iso-Britannia. Siellä suomalaisia sotilaita on kouluttamassa muiden maiden kanssa ukrainalaisille sotataitoja. Myös EU:ssa on samansuuntainen hanke vireillä, ja tutkimme, voisimmeko osallistua mahdollisesti myös siihen.
Lisäksi EU-tasolla haetaan malleja, joilla puolustusteollisuudella voitaisiin eri tavoin saada lisää vauhtia tähän apuun. Suomalainen puolustusteollisuus tekee hyvää työtä, sen, minkä pystyy, mutta olen kutsumassa myös kotimaisen puolustusteollisuuden keskustelemaan siitä, voisimmeko vielä jotenkin nopeuttaa prosesseja.
Lisäksi Suomi on tähän mennessä antanut kahdeksan pakettia puolustusmateriaaliapua Ukrainalle, ja olen laittanut valmisteluun myöskin yhdeksännen paketin. Ja katson — ja se on hallituksen linja — että meidän tulee auttaa Ukrainaa niin kauan kuin tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-22T16:26:54,2022-09-22T16:27:51,Hyväksytty,1.1
2022_98_380,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_381,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeää, että täällä tahto on sama Ukraina-asioissa, ja toivottavasti myös hallituksen toimet ripeytyisivät, ettei olla aina viimeisinä Euroopasta.
Tänään Porkkalan ulkopuolella on ollut tulessa öljytankkeri, joka vie Venäjältä Turkkiin öljyä. Yli 100 miljoonaa litraa raakaöljyä, noin 60 miljoonaa dollaria, on tämän yhden vientikuljetuksen arvo. Ja on itse asiassa myös ympäristöongelma, että yhä eksoottisemmista merirosvolaivastoista on aluksia, jotka — enemmän nyt kuin vuosi sitten — vievät öljyä Suomenlahden kautta Venäjältä muihin maihin. Ja se on tietysti myös niiden ukrainalaisten lasten kannalta asia, joka rahoittaa Putinin sotakassaa. Pääasiallinen syy, miksi he ovat pystyneet korvaamaan putkilla Eurooppaan tuotavan, myös Suomeen tuotavan, öljynmyynnin tulot: öljynviennillä Intiaan ja muualle — Turkki on yksi iso — laivoitse.
Kysyisinkin tässä nyt — erityisesti sisäministeri ja liikenneministeri toivottavasti ovat kartalla — emmekö me nyt pystyisi, jos EU:ssa ei saada kreikkalaisia varustamoita kuriin, Itämeren maiden piirissä tekemään jotain, [Puhemies koputtaa] niin että täällä ei tankata venäläisellä polttoöljyllä merellä laivoja ja täältä ei kuljeteta [Puhemies: Aika!] vaarallisella tavalla öljyä muille markkinoille.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-22T16:27:54,2022-09-22T16:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_98_382,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Nyt aika on päättynyt. — Ilmeisesti sisäministeri? Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_383,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Monella tapaa tärkeä puheenvuoro, siis ei vain sen takia, että meidän täytyy tietysti huolehtia siitä, että tällaisia öljyonnettomuuksia ei tapahdu, ja siinä tietysti merivartiosto on tässä tilanteessa auttamassa, mutta myös siitä, miten me varmistamme, että me pystymme estämään sen, että meille tulee ympäri maailmaa ja ehkä näitä pakotteita kiertäen tällaisia lasteja.
Me tarvitsemme tässä EU:n yhteistä tahtotilaa, ja tämän eteen me teemme työtä. Mutta voi olla, että jos näyttää siltä — eri asioissa — että EU:sta ei löydy sitä yhteistä tahtotilaa, niin meidän täytyy silloin ruveta miettimään myös joitakin omia ratkaisuja. Mutta pakotepolitiikassa tietysti se vaikuttavuus tulee ennen kaikkea siitä, että suuri joukko yhdessä asettaa ne pakotteet. Siinä EU:ssa meidän täytyy onnistua, ja se on EU:n keino vahvistaa sitä, että me pystymme painostamaan Venäjää ja tukemaan Ukrainaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:29:14,2022-09-22T16:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_98_384,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Edustaja Savola., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_385,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että tämä viisumiasia pitää ratkaista pian, ja kuten tässä keskustelussa jo kuulimme, näitä viisumeita tällä hetkellä myönnetään murto-osa.
Herra puhemies! Kyllä tämä Venäjän osittainen liikekannallepano on vakava asia. Retoriikka on nyt koventunut huomattavasti, puhutaan ydinaseista, puhutaan sodasta, uhasta länttä vastaan, ja se totta kai huolestuttaa kansalaisia valtavasti. Puolustusvoimat ja puolustusministeri tietysti seuraavat tilannetta ja luovat jatkuvaa analyysiä tilanteesta. Kysyisin puolustusministeriltä: Pitääkö kansalaisten olla huolissaan tästä tilanteesta? Mikä on Suomen puolustuksen valmiuden taso tällä hetkellä, ja onko Suomen rajoilla nyt rauhallista?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-09-22T16:30:26,2022-09-22T16:31:25,Hyväksytty,1.1
2022_98_386,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Puolustusministeri Kaikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_387,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa Puolustusvoimat on hyvässä kunnossa, ja suomalaiset voivat luottaa kyllä puolustusvoimiimme ja viranomaisiimme. Tilanne lähialueilla on vakaa, rauhallinenkin. Seuraamme tilannetta koko ajan. Tässä mielessä mitään välitöntä syytä huoleen Suomesta katsoen ei ole. Mutta onhan se totta kai vakava paikka, kun Euroopan sydämessä käydään sotaa ja itänaapuri julistaa osittaisen liikekannallepanon, ydinaseretoriikka on löystynyt. Totta kai nämä ovat vakavia ja synkkiä aikoja, mutta teemme kyllä parhaamme ja voitavamme sen suhteen, että Suomi on turvassa. Ja puolustukseen on tehty vielä totta kai merkittäviä lisäpanostuksia eduskunnan tuella: F-35-hanke, Merivoimien uudet investoinnit, merkittävät lisäresurssit ja Nato-jäsenyyden hakeminen, jota prosessia olemme aika ripeästi edistäneet. Itse asiassa Espanjan senaatti eilen oli 27. maa, joka ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Eli paljon tehdään Suomen turvallisuuden eteen.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-22T16:31:25,2022-09-22T16:32:35,Hyväksytty,1.1
2022_98_388,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Näin. — Ja nyt muistutan edustajia siitä vanhasta perinteestä, että oman puolueen ministereille ei mielellään kysymyksiä esitettäisi. — Edustaja Rantanen, Mari näyttää esimerkkiä tästä. [Naurua]", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_389,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kolme faktaa: Venäjä tappaa Ukrainassa, Venäjä on tehnyt liikekannallepanon ja Venäjä käy taistelua länttä vastaan. Nyt ihmisiä hämmentää se, onko tarkoitus, että nämä 300 000 ihmistä löytävät ensin Suomeen kuin että Putin saa heidät sotaratsuiksensa, ja tässä ei ehkä enää ole kysymys niinkään pelkästään viisumipolitiikasta.
Tänään luin lehdestä, että Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty nosti esiin tämän rajavartiolain 16 §:n, joka itse asiassa kesällä kovan väännön jälkeen tässä salissa muutettiin sellaiseksi, että sen pitäisi toimia myös tämäntyyppiseen tilanteeseen. Kysyn nyt: jos kerran viisumipolitiikkaa ei pystytä nopeasti uudistamaan, niin milloin te aiotte käyttää rajavartiolain 16 §:ää sulkemalla rajan Venäjälle?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-22T16:32:49,2022-09-22T16:33:54,Hyväksytty,1.1
2022_98_390,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_391,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 300 000:n ihmisen mahdollinen pakeneminen Venäjältä siksi, että he ovat osittaisen liikekannallepanon kohteita: Me tiedämme niitä reittejä, mistä Venäjältä paetaan. Näinä päivinä olemme nähneet, että ennen kaikkea paetaan niihin maihin, mihin ei tarvitse viisumia. Suomi ei ole se ensisijainen kohde, mutta on mahdollista tietysti, että myös tänne meille tullaan hakemaan turvaa, ja siinä tapauksessa tietysti aina käsiteltäisiin nämä turvapaikkahakemukset niin, että katsotaan se yksilöllinen peruste, onko sellaista.
Mutta sitten tähän rajavartiolain käyttämiseen. Siinä on todella mahdollista rajoittaa rajaliikennettä silloin, kun vakava uhka kohdistuu kansalliseen turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen tai kansanterveyteen. Ja tietysti tämmöisen vakavan uhan määritelmä on sitten viranomaisten asia, [Mari Rantasen välihuuto] että milloin ollaan tämäntyyppisessä tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Mutta kuten tässä on monta kertaa sanottu, me etsimme näitä eri keinoja, miten tähän tilanteeseen voidaan puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:33:58,2022-09-22T16:35:07,Hyväksytty,1.1
2022_98_392,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Näin, aika on täyttynyt. — Edustaja Valtonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_393,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että eilinen muutti kaiken. Kuitenkin jo viime keväästä asti on spekuloitu sillä, että Venäjä mahdollisesti käynnistäisi liikekannallepanon. Kysyisinkin teiltä, pääministeri: Pitääkö paikkansa, että oikeuskansleri olisi suositellut hallitukselle jo elokuussa sitä, että lähtisitte valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä maahantulon rajoittamiseksi? Ja jos näin on ollut, niin kuka on tehnyt päätöksen, että ette etene tässä asiassa? Onko tämä ollut TP-UTVAssa kenties, vai onko se hallituksen oma päätös? Ja toistaisin vielä kysymyksen suomalaisten puolesta: milloin aiotte saada tämän lainsäädännön voimaan, tai ainakin sen, että tosiasiassa turistiviisumeita ei myönnetä ja että venäläiset eivät viisumein pääse Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-09-22T16:35:09,2022-09-22T16:36:09,Hyväksytty,1.1
2022_98_394,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Näin. — Olkaa hyvä, pääministeri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_395,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En sanonut, että eilinen muutti kaiken. Sanoin, että tilanne eilisen jälkeen on muuttunut, ja mielestäni se on muuttunut siltä osin, että Venäjä on julistanut osittaisen liikekannallepanon. Tämä aiheuttaa mahdollisesti aivan uudenlaista painetta myös Suomen rajoille, ja sen takia mielestäni on syytä tarkastella tätä rajalainsäädäntöä, mihin täällä tänäänkin on viitattu. Ulkoministeriö ja sisäministeriö [Hälinää — Puhemies koputtaa] yhteistyössä muiden tahojen kanssa tätä kokonaisuutta arvioivat.
Kesällä me teimme päätöksiä siitä, millä tavalla me voimme hidastaa esimerkiksi näiden viisumeiden myöntämistä, sitä kautta tiputtaa niiden ihmisten määrää, jotka tänne tulevat uusilla viisumeilla. Kokonaisuuden osana totta kai me tarkastelemme myös sitä, mitä tehdään näille jo olemassa oleville viisumeille. Mielestäni on syytä alkaa käsitellä myös näiden viisumien pois ottamista, sitä kautta kenties enemmänkin ruuhkauttaa tuota uusien viisumien myöntöä, ja sitten tämä Schengen-kokonaisuus on oma kokonaisuutensa. Mutta jo kesästä asti näitä lainsäädäntömahdollisuuksia on selvitetty, näiden eteen on tehty töitä, ja tätä työtä tehdään [Puhemies koputtaa] yhteistyössä monien ministeriöiden välillä. Tämä kokonaisuus on hankala ja mutkikas, mutta hallitukselta ei tahtoa asiassa puutu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:36:13,2022-09-22T16:37:24,Hyväksytty,1.1
2022_98_396,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Näin, ja nyt on aika päättynyt. — Edustaja Honkasalo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_397,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun hallitus rupeaa valmistelemaan kansallista lainsäädäntöä, on tärkeää varmistaa, että noudatamme edelleen oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä velvoitteita. Näiden pitää kantaa myös kriisien vallitessa. Voi olla, että tämä kriisi vielä tästä pahenee. Samalla pitää varmistaa se, että sotaa vastustaville ja Putinin hallintoa vastustaville on tarjolla turvallisia reittejä. He usein tulevat nimenomaan turistiviisumeilla, koska humanitäärisen viisumin riski on se, että se leimaa heidät venäläisten viranomaisten silmissä. 
Olisin kysynyt hallitukselta, että nyt kun tämä viisumikeskustelu käy todella kuumana eikä ole niin vastuullista aina ja ylilyöntejä esiintyy, ja on paljon suomenvenäläisiä lapsia ja nuoria, jotka tätä keskustelua seuraavat: Miten huolehditaan siitä, ettei osallistuta tämmöisen venäläisvihamielisen asenneilmapiirin kiristämiseen? Tutkimukset jo osoittavat, että asenteet ovat kiristyneet huomattavasti, ja meillä on poliittisina [Puhemies koputtaa] päätöksentekijöinä tässä erityinen vastuu.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-22T16:37:25,2022-09-22T16:38:43,Hyväksytty,1.1
2022_98_398,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Ja nyt, kuka ministereistä? — Pääministeri.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_399,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni, kun me puhumme ihmisistä, jotka täällä Suomessa ovat, ei ketään kohtaan, ei minkään kielisiä ihmisiä kohtaan, ei minkään taustaisia ihmisiä kohtaan saa osoittaa minkäänlaista vihamielisyyttä, väkivaltaa, uhkailua tai muutoin ihmisarvoa loukkaavaa toimintaa. Tämän pitää olla hyvin selvä. Suomeen ei tällainen asenne mahdu, ja tämän pitää olla hyvin kirkas, niin meidän kouluissamme, päiväkodeissamme kuin yhteiskunnassa muutoin. 
Samanaikaisesti meidän on nähtävä, että on myös ymmärrettävää ja selvää, että kyllä, ihmisten asenteet niin Suomessa kuin Euroopassa muutoin Venäjää kohtaan, Venäjän hallintoa kohtaan, Putinia kohtaan, maata kohtaan ovat kiristyneet, ja aivan syystä, sen vuoksi, että Venäjä käy aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tässä meidän pitää olla hyvin selkeitä. Meidän pitää olla selkeästi ja vahvasti Ukrainan tukena niin kauan kuin on tarpeen. Mielestäni tämänkin yhtenäisyyden vaaliminen on yksi meidän tärkeimmistä tehtävistä näinä aikoina. Valitettavasti näyttää myös siltä, että monissa maissa tämä yhtenäisyys, tuki Ukrainalle, on alkanut murentua, [Puhemies koputtaa] ja Suomi pitää vahvasti huolta siitä, että tämä tuki pysyisi vahvana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei näy rajalla!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:38:46,2022-09-22T16:39:56,Hyväksytty,1.1
2022_98_400,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Nyt edustaja Wallinheimo., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_401,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palataanpa hetkeksi pääministerin vastaukseen näistä humanitäärisistä viisumeista.
Eli mikäli itärajalle alkaa ilmestyä suuria määriä humanitääristä viisumia tai turvapaikkaa hakevia poliittisia pakolaisia, kuten esimerkiksi liikekannallepanoon osallistumista vastustavia venäläisiä ja reserviläisiä, miten te hallituksena siihen reagoisitte? [Kimmo Kiljunen: Miten te reagoisitte?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-22T16:39:58,2022-09-22T16:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_98_402,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Mikkonen siellä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_403,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomesta on aina mahdollisuus hakea turvapaikkaa, ja silloin jos näin tehdään, nämä hakemukset yksilöllisesti tutkitaan — aivan niin kuin normaali käytäntö on. Tällä hetkellä venäläisten turvapaikkahakijoiden määrä on meillä ollut noin reilu 400 tämän vuoden aikana. [Mari Rantasen välihuuto] Se on itse asiassa sitä samaa suuruusluokkaa [Puhemies koputtaa] mitä meillä on ollut aiempina vuosina. Silloin, kun sota syttyi, tämä näkyi, että jonkin verran turvapaikkahakijoita Venäjältä meille tuli, mutta kaikki hakemukset yksilöllisesti tutkitaan ja selvitetään.
Meidän on hyvä muistaa, että normaalistihan meillä rajanylitysliikenne on ollut varsin vilkasta. Meillä on Rajavartiolaitos hyvin varustautunut siihen, että pystyy suuriakin määriä käsittelemään ja huolehtimaan, että esimerkiksi tulijat — niin kuin tänä päivänäkin — erikseen rajalla myös jututetaan ja varmistetaan, että kukaan heistä ei ole turvallisuusuhka. Ja tätä tehdään, vaikka ihmisellä on jo viisumi olemassakin, ja myös viisumia haettaessa näitä turvallisuusasioita painotetaan. Ja itse asiassa [Puhemies koputtaa] nyt muuttunut tilanne on johtanut siihen, [Puhemies: Ja aika on täynnä!] että kuusi kertaa enemmän näiltä evätään maahanpääsy turvallisuusriskin takia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Raja kiinni!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:40:37,2022-09-22T16:41:48,Hyväksytty,1.1
2022_98_404,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Puisto., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_405,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on hyvin vakava, ja en sitä kyllä tunnu huomaavan sisäministerin puheista aina.
Pääministeri sanoi aikaisemmin, että toimia tehdään rajaturvallisuuden eteen ja viestiä on välitetty myös ministeriöihin. Edustaja Mari Rantanen otti hyvin esille aikaisemmin tämän rajavartiolain 16 §:n, ja tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomiota siihen, että meillähän on eduskunnassa jo nytkin hallituksen esitys niin kutsutusta rajamenettelystä. Se on yksi työkalu, mutta sekin on tärkeä, ja siinä on ideana se, että tilannetta voidaan ainakin hallita siten, että osa rajan yli tulleista turvapaikanhakijoista voidaan ohjata tiettyyn paikkaan ja velvoittaa olemaan siellä ilman, että heillä olisi pääsyä sisämaahan ja kauttakulkuliikenteeseen. Ongelmana on nyt kuitenkin se, että tässä esityksessä luotetaan liikaa siihen henkilöiden haluun pysyä siellä alueella. Ja nyt kysyisin pääministeriltä: kun te olette sanonut, että tehdään toimia ja tiukennuksia, niin onko teidän ja hallituksen kanta nyt se, että tässä rajamenettelyssä [Puhemies koputtaa] voidaan ottaa liikkumisrajoitukset käyttöön maksimaalisesti?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-09-22T16:41:51,2022-09-22T16:43:07,Hyväksytty,1.1
2022_98_406,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,Sisäministeri Mikkonen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_407,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me toimimme niin, että haluamme varmistaa Suomen turvallisuuden. Meidän turvallisuusviranomaiset ovat koko ajan hereillä. He tarkkailevat muuttuvaa tilannetta, ja he esittävät tarpeellisia toimia, joita me hallituksena sitten otamme käyttöön, jos tilanne sen vaatii. Tästä me pidämme kiinni, ja sen takia esimerkiksi tässä nykyisessä tilanteessa turvallisuusuhkaa täytyy tarkkailla eri tavalla eilisen Venäjän ilmoituksen jälkeen.
Mutta tämä rajamenettelyhän, minkä edustaja nosti esille, perustuu EU:n direktiiviin. Suomessa ei ole aiemmin otettu sitä käyttöön, mutta nyt me otamme sen käyttöön. Se on yksi keino valmistautua siihen, että jos tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita, niin nimenomaisesti he jäävät silloin sinne rajan läheisyyteen eivätkä pääse siitä muualle maahan, ja tämä on yksi keino hallita tällaisia mahdollisia uhkatilanteita, ja me tarvitsemme toisaalta keinoja hallita tilanteita. Me tarvitaan niitä varmistuksia siitä, [Puhemies koputtaa] että toimimme turvallisuusviranomaisten ohjeiden mukaan, lainsäädäntömme mukaisesti silloin, jos on tarve kiristää erilaisia lainsäädäntöjä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:43:07,2022-09-22T16:44:23,Hyväksytty,1.1
2022_98_408,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vielä tästä aihealueesta, edustaja Östman.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_409,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On varmaan perusteltua, että asioita selvitetään, mutta tosiasia on se, että pitkästä sodasta huolimatta Suomen hallitus sallii edelleen venäläisturistien pääsyn yli rajan. Samaan aikaan Suomessa voi olla ukrainalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen ennen sotaa ja ovat nyt vaikeassa asemassa. Jos esimerkiksi ukrainalainen sairaanhoitajaäiti on hakenut oleskelulupaa työntekoa varten itselleen ja viidelle alaikäiselle lapselleen, vaaditaan pelkästään lasten osalta tuloja 1 500 euron edestä kuukaudessa nettona. Koko perheen oleskelulupaan ei sairaanhoitajaäidin palkka siis riitä. 
Olisi inhimillistä, että sodan jatkuessa ukrainalaiset saisivat hakea työperäistä oleskelulupaa ilman, että heidän täytyy alaikäisten lasten kohdalla täyttää toimeentuloedellytys. Miksi lapset nähdään lyhytnäköisesti vain kulueränä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-22T16:44:25,2022-09-22T16:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_98_410,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_411,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys itärajan sulkemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 141/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meille Suomeen on todella saapunut noin 40 000 sotapakolaista Ukrainasta ja he ovat saaneet kaikki tilapäisen suojelun statuksen. Me olemme päättäneet, että koska näkymä Ukrainassa on tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä se, että todennäköisesti sinne on vaikea pian palata, niin tätä tilapäisen suojelun direktiiviä käytetään niin, että automaattisesti tämä tilapäinen suojelu jatkuu elokuun 8. päivästä vuodella eteenpäin, jotta se ei vaadi erillistä byrokratiaa ihmisiltä. 
Mutta siinä kohtaa, kun on ukrainalainen asunut täällä Suomessa vuoden ajan ja hän haluaa jäädä tänne, haluaa pysyvästi tänne jäädä, hänellä on mahdollisuus saada kotikunta. Tähän me myös valmistaudumme niin, että tuo siirto olisi mahdollisimman sujuvaa silloin, kun se tulee ukrainalaisten kohdalla eteen, ja siinä teemme yhdessä muiden ministeriöiden kanssa työtä, jotta se olisi mahdollista niille ukrainalaisille, jotka näin haluavat tehdä. ",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-22T16:45:29,2022-09-22T16:46:35,Hyväksytty,1.1
2022_98_412,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, siirrymme seuraavaan laajempaan aihealueeseen. — Edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_413,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Fortum-kauppojen loppulaskua ei ole vielä nähty, neljä miljardin lainan ja neljä miljardin takuun palauttamisen aikataulusta ei tiedetä vielä mitään. Uniper-omistuksen arvo putosi lähes nollaan. Liian vähän on puhuttu siitä, että Fortumin osingot jäävät tulevina vuosina maksamatta, se on suoraan 500 miljoonaa euroa vuodessa pois valtion budjetista. Kesällä hallitus tuuletti, kuinka pääministeri sähköpostikokouksilla ja tekstiviesteillä hoiti määrätietoisesti suomalaisten etua. Nyt on hiljaista. Vastuu on Fortumin hallituksella ja toimivalla johdolla.
Pääministeri Marin toimi aikanaan erittäin rivakasti, kun hän antoi lehtihaastattelussa potkut Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtajalle maskikohun takia — toimitusjohtaja ei enää nauttinut pääministerin etua. Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo on talousjohtajana ja toimitusjohtajana ollut keskeinen tekijä Fortumin Uniper-kaupassa. Pääministeri Marin, nauttivatko Fortumin hallitus ja toimitusjohtaja teidän luottamustanne? Ja tämä kysymys on pääministerille [Puhemies koputtaa] eikä ministeri Tuppuraiselle.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-22T16:46:42,2022-09-22T16:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_98_414,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Näin. — Tämä kysymys on pääministerille eikä kenellekään muulle. Olkaa hyvä., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_415,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Omistajaohjausministeri Tuppurainen vastaa valtionyhtiöiden omistajaohjauksesta. Tämä on ministeri Tuppuraisen vastuulla, ja ministeri Tuppurainen on tätä asiaa mielestäni hyvin harkiten eilen kommentoinut [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa] ja todennut sen, että valtionyhtiön omistajaohjaus totta kai voi vaikuttaa yhtiökokouksen kautta yhtiön hallitukseen ja yhtiön hallitus on se, joka valitsee operatiivisen johdon. Näistä menettelyistä, periaatteista tässäkin tilanteessa on syytä pitää kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:48:00,2022-09-22T16:48:33,Hyväksytty,1.1
2022_98_416,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta, ja osoittakaa kysymykset vastuuministerille. — Ja edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_417,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Oliko tämä Huoltovarmuuskeskuskin pääministerin vastuualueella, vai kenen vastuualueella se oli? Ja valtio on pääomistajana Fortumissa. Kai nyt jonkun pitää päättää, onko se sama hallitus ensi vuonna siellä. Hallitus valitsee sitten sen jälkeen toimitusjohtajan. On se nyt ihme, jos ei pääomistaja pysty vaikuttamaan näihin asioihin, vaan puhutaan kaikennäköistä lööperiä.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-22T16:48:45,2022-09-22T16:49:19,Hyväksytty,1.1
2022_98_418,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_419,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti tulee vielä se aika, jolloin tämä jälkipyykki käydään, ja se pitää käydä kyllä perusteellisesti. Vastuuta tullaan aivan varmasti osoittamaan, ja vastuu tulee kantaa.
Minä olen omistajaohjausministerinä kantanut vastuun siitä, että Fortumin hallituksella on ollut tiedossa valtion enemmistöomistajan tahtotila, kun Uniperin osalta neuvotteluita on käyty. Ja tämä viesti on ollut kirkas. Se on ollut se, että me emme halua, että Fortum lähtisi tässä tilanteessa enempäänsä Uniperia pääomittamaan — ja että valtio-omistaja ei tule Fortumia pääomittamaan. Ja kun tämä reunaehto oli yhtiöllä tiedossa, niin eilen yhtiöt ovat ilmoittaneet sellaisesta ratkaisusta, jossa Saksa on se, joka pääomittaa Uniperia. Saksa on se, joka kattaa nämä tappiot.
Kuitenkin tämän seurauksena myös Fortumin omistusosuus liudentuu ja tästä tulee kirjanpidolliset tappiot. Tämä on valitettava tosiseikka. Tätä jälkipyykkiä sitten aikanaan pestään, mutta tämä vakautuspaketti pitää vielä toimeenpanna. Se on tarkoitus saada tämän vuoden aikana tehtyä. Nyt on pidettävä huolta siitä, että Fortum on kaikissa tilanteissa [Puhemies koputtaa] toimintakykyinen tämän asian viemään loppuun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T16:49:19,2022-09-22T16:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_98_420,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Näin. — Edustaja Vähämäki., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_421,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin, kyllähän se näin oli, että tämä seikkailu Saksassa oli kammottava epäonnistuminen. Ennen kaikkea eilinen oli synkkä päivä suomalaiselle omistajuudelle. Jos katsotaan sitä, mitä heinäkuussa sovittiin, niin se johti siihen eiliseen päätökseen. Siinä menivät samassa tämän neuvottelutuloksen takia yhdellä kymmenesosalla hinnastaan nämä vesivoimalat, me saatiin niistä vain 500 miljoonaa, noin yksi kymmenesosa siitä koko omistuksen hinnasta. Miten tässä olisi pitänyt toimia? Olisi pitänyt ajaa tämä yhtiö selvitystilaan, ja selvitysmies olisi sitten valvonut velkojien etua. Näin olisivat suomalaisetkin saaneet osansa näistä vesivoimaloista. 
Nyt kun nähdään, miten on toimittu, niin mitä aikoo valtioneuvoston kanslia tehdä, laitetaanko yhtiön hallitusta vaihtoon? Ja aikooko yhtiön hallitus vaihdattaa toimivaa johtoa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-22T16:50:32,2022-09-22T16:51:37,Hyväksytty,1.1
2022_98_422,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_423,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on hyvin vakava. Kysymys on Saksalle vakava, energiakriisi. Siellä tämä tilanne ei kosketa vain Uniperia vaan myös muita yhtiöitä, jotka vastaavat maan huoltovarmuuskriittisistä energiatoimituksista. Kesän vakautuspaketti tehtiin niiden oletuksien oloissa saksalaisen osapuolen näkökulmasta, että maakaasua olisi vielä jossain määrin saatavissa Nord Stream 1 ‑putkea pitkin. Mutta nyt me tiedämme, mikä on realismi. Realismi on se, että Putin on kiristänyt entisestään otettaan, käyttää energiaa aseenaan niin Saksaa kuin meitä kaikkia muitakin eurooppalaisia kohtaan ja maakaasutoimitukset ovat poikki. Se seitsemän miljardin tappioraja, joka heinäkuussa sovittiin, on nyt valjennut kaikille olevan aivan alakanttiin asetettu, ja se johti tähän uuteen todellisuuteen, missä me nyt olemme, jossa Saksa siirtyy Uniperin enemmistöomistajaksi ja tämän seurauksena Fortum luopuu Uniperista.
Jos tästä jotain myönteistä hakee, niin se on se, että nyt tämä köysi Uniperiin on katkaistu ja Fortum voi keskittyä siihen, mikä on valtio-omistajallekin tärkeää, eli ydinliiketoimintaansa [Puhemies koputtaa] pohjoismaisilla energiamarkkinoilla ja suomalaisen sähkön huoltovarmuuden turvaamiseen. [Toimi Kankaanniemi: Ei vastausta kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T16:51:37,2022-09-22T16:52:48,Hyväksytty,1.1
2022_98_424,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Zyskowicz., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_425,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on jälkikäteistä asioiden tarkastelua, mutta tosiasia, objektiivinen tosiasia, on se, että Fortumin toimiva johto ja hallitus tekivät omistajilleen 6 000 miljoonan euron tappion. Tämä on fakta. Nyt Fortumin johto selittää julkisuudessa, että heidän strategiansa ei ollut sodan kestävä. Tämä ei ole fakta. Venäjä olisi voinut vähentää kaasun vientiään Saksaan ilman sotaakin. Oli olemassa jo Krimin miehityksen aiheuttamat pakotteet ja niihin liittyvät vastapakotteet. Mikä olisi estänyt Venäjää vahvistamasta vastapakotteitaan ilman sotaakin?
Nyt kysyn teiltä, ministeri Tuppurainen, vaikka ymmärrän, että näitä asioita ei täällä eduskunnan suuressa salissa ratkaista: ei kai Fortumin hallitus ensi keväänä — esimerkiksi se — voi jatkaa nykymuotoisena?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-22T16:52:49,2022-09-22T16:53:58,Hyväksytty,1.1
2022_98_426,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,Ja ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_427,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys Fortumin Uniper-kaupasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 142/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Zyskowiczille tämän taustoituksesta. Totta on, että tämän tarinan juuret juontavat vuoteen 2017, jolloin Fortumin hallitus, Fortumin silloinen johto, on tehnyt päätöksen hankkia Uniperin osakkeita. Ja nyt jälkikäteen arvioiden, kun me tiedämme paremmin, mitä tuleman piti, tuo investointipäätös on osoittautunut hirvittäväksi virheeksi, nyt me sen tiedämme. On edelleen Fortumin hallituksen vastuulla ollut löytää tähän ratkaisu, ja tämän ratkaisun reunaehtoja valtio-omistaja on asettanut. Reunaehtoja olivat muun muassa se, että me emme enää pääomita Uniperia eikä valtio pääomita Fortumia ja että Fortumin alkuvuodesta antama rahoitus, kahdeksan miljardia — neljä miljardia lainaa ja neljä miljardia takausta — palautuu takaisin Fortumille. Näin on nyt tässä vakautuspaketissa sovittu, ja nyt tämä vakautuspaketti on tärkeätä toimeenpanna.
Kun me valmistaudumme ensi kevään yhtiökokoukseen, niin voitte olla varmoja, että valtio-omistaja vaikuttaa nimitystoimikuntaan, jotta myös valtio-omistajan ääni yhtiökokouksessa kuuluu. [Timo Heinonen: Eli vaihtuu!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.4.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T16:53:58,2022-09-22T16:55:04,Hyväksytty,1.1
2022_98_428,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_98_429,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin alkuun myöskin muistuttaa Uniper-farssin taustoista. Fortum myi aikoinaan pääomasijoittajien omistamalle Carunalle sähköverkkonsa, ja silloin vakuutettiin, että eivät sähkön hinnat nouse, mutta toisin kävi. Sähköverkkojen myynnistä saadut varat käytettiin Uniperin ostamiseen. Vasemmistoliitto vastusti hallituksessa sähköverkkojen myyntiä Carunalle ja viime kaudella eduskunnassa Uniper-kauppoja. Vastustimme Uniper-kauppoja Venäjä-riskin ja yhtiön fossiilisiin pohjautuvan tuotannon vuoksi. 
Nyt kun Uniperiin liittyvät riskit ovat lauenneet, kysyisin omistajaohjausministeriltä: Miten estetään, että jatkossa vastaavaa ei pääse tapahtumaan? Pitäisikö sähkön kaltaiset perustarpeisiin kuuluvat asiat jatkossa olla kokonaan julkisessa omistuksessa ja hoitaa muutoin kuin osakeyhtiöiden kautta, pörssin kautta? Miten omistajaohjausjärjestelmää pitäisi kehittää?", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-22T16:55:05,2022-09-22T16:56:14,Hyväksytty,1.1
2022_98_430,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_431,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on sanottava se, että kun valtio toimii markkinoilla — tässä tapauksessa omistajana, monissa isoissa pörssilistatuissa yhtiöissä ja myös monissa kaupallisissa yhtiöissä, jotka eivät ole julkisesti noteerattuja — niin aina tähän toimintaan sisältyy riskejä. Sellaista yritystoimintaa ei olekaan, joka ei mahdollisesti joskus tuottaisi tappiota, eikä täällä yksikään omistajaohjausministeri tai pääministeri voi muuttaa yritysten tappioita voitoiksi. Sellaista taikuutta ei ole olemassakaan.
Mutta on keinoja hallita riskejä, ja yksi niistä on se, että valtio on mukana niissä pöydissä, joissa yhtiöt strategisia päätöksiään tekevät, ja se muutos on laitettu liikkeelle jo Marinin hallituksen aikana. Olen henkilökohtaisesti huolehtinut siitä, että niissä strategisen intressin pörssiyhtiöissä, jotka ovat valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston suorassa omistajaohjauksessa, on nyt valtion virkamiesjäsen hallituksessa eli siellä, missä päätöksiä tehdään. Näin on teräsyhtiö SSAB:n osalta, näin on lentoyhtiö Finnairin osalta, näin on keväällä tehty myös Fortumin osalta [Puhemies koputtaa] ja näin tullaan tekemään myös Nesteen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T16:56:14,2022-09-22T16:57:24,Hyväksytty,1.1
2022_98_432,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_433,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Tuppurainen, kerroitte tiedotustilaisuudessa, että Uniperin tappiot ovat kasvaneet moninkertaisiksi heinäkuusta, mutta myös että Fortumin tase kestää Uniperin myynnistä johtuvat alaskirjaukset. Fortumin pääoma oli kesäkuun lopussa 1,3 miljardia — pudotusta vuoden 2021 lopusta yli 12,3 miljardia. Uniperin tappioita yhdistellään Fortumin tulokseen osakkeiden myyntihetkeen asti. Lisäksi osakkeiden myynnistä aiheutuu ainakin se 6 miljardin euron alaskirjaus. Ministeri Tuppurainen, väitättekö siis, että Fortumin oma pääoma pysyy positiivisena näistä huolimatta, ja mihin tietoihin tämän väitteenne perustatte? Voisitteko te kantaa vastuunne tästä 6 miljardin seikkailusta ja erota yhdessä Fortumin johdon kanssa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-09-22T16:57:26,2022-09-22T16:58:21,Hyväksytty,1.1
2022_98_434,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_435,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtio piti tärkeänä, että tilanteessa, jossa Uniper oli ajautumassa välittömään maksukyvyttömyyteen ja pahimmillaan konkurssiin, Fortumin taseasema turvataan ja että Saksa vastaa tappioiden korvaamisesta, Saksa maksaa pääomittamisesta, ja näin tässä ratkaisussa on tehty. Sen lisäksi sopuun sisältyi yhteisymmärrys siitä, että Saksa palauttaa Fortumin Uniperille maksamansa 8 miljardin lainan, ja tämä raha on oleellinen Fortumille. Se lisää 4 miljardia pääomaa, koska se laina palautuu, ja se parantaa monella tavalla Fortumin rahoitusasemaa. 
Ei ole kuitenkaan minun asemani kertoa tässä, mikä on Fortumin talouden tila, vaan siitä vastaa yhtiö itse. Yhtiö on eilen ilmoittanut, että sen tase kestää tämän erittäin suuren ja valitettavan tappion, tämän alaskirjauksen, joka on osakkeiden ostohinta miinus vuosien varrella maksetut osingot eli lähes 6 miljardia euroa. Fortumin tase sen kestää, ja se on meille hyvä uutinen. Tämän talon ei tarvitse pääomittaa Fortumia, Fortumin investointikyky säilyy. Tämä on meille kriittisen tärkeä yhtiö Suomen huoltovarmuuden kannalta. Kolmasosa sähköstä tulee Fortumista, ja se on valtion strateginen intressi Fortumiin: turvata se, että Suomessa sähköä riittää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T16:58:21,2022-09-22T16:59:40,Hyväksytty,1.1
2022_98_436,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Nyt sallin poikkeuksellisesti myös toisen ministerin vastata. — Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_437,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä tuli viittaus ministeri Tuppuraisen asemaan, niin totean tässä yksikantaan, että ministeri Tuppurainen nauttii minun ja koko hallituksen luottamusta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-22T16:59:44,2022-09-22T16:59:53,Hyväksytty,1.1
2022_98_438,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Ja viimeinen kysymys tällä kyselytunnilla, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_439,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selvää on, että Fortumin riskienhallinta on pettänyt vakavasti, ei ainoastaan silloin, kun tähän Uniper-seikkailuun lähdettiin, vaan myös silloin, kun omistusta laajennettiin, ja myös vuodenvaihteessa, kun emo sidottiin yhä kohtalokkaammin tyttäreen kahdeksan miljardin euron laina- ja takausjärjestelyillä kaasumarkkinoiden ollessa jo silloin häiriintyneitä ennen Ukrainan sotaa. Virheet ovat ensisijaisesti Fortumin toimivan johdon ja yhtiön hallituksen, ja toivoisin tietenkin, että tätä vastuuta yhtiön johdossa ensisijaisesti kannettaisiin.
Poliittisen vastuun kannalta kallis nukkuminen tapahtui kuitenkin kesällä, kun olisi pitänyt haastaa Saksan valtio siitä, että se ei ota käyttöön lainsäädännössään jo ollutta energiahätätilan kolmostasoa tilanteessa, jossa kaasun hinta on pilvissä ja Euroopassa on käytännössä energiasota. Miljardimittaluokan asioiden hoitaminen tekstiviestillä ei ole asiallista asioiden hoitoa, ja toivon, että pääministeri myöskin tähän kysymykseen vastaa.
Myös Saksan poliittisten valintojen seurauksena, [Puhemies koputtaa] osin niistä seurauksista, Uniperin arvoa menetettiin, ja Saksa saa pilkkahintaan myös toimivat vesi- ja ydinvoimalat. [Puhemies: Näin, ja aika on nyt mennyt umpeen! Nyt kysymys!] Ja olisin kysynyt, että jos kesällä olisi toimittu toisin, olisiko näitä voitu pelastaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-22T16:59:56,2022-09-22T17:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_98_440,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Tuppurainen., ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_98_441,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on nyt tärkeätä selventää: Uniperin tappiot johtuvat siitä, että se joutuu ostamaan kalliilla kaasua ja myymään sen halvalla. Ja miksi se joutuu myymään halvalla? Se johtuu siitä, että se on tehnyt — luottaen Putiniin, luottaen Venäjän kaasutoimituksiin — pitkäaikaisia sopimuksia asiakkaidensa kanssa kaasuntoimituksista. Nämä ovat sitovia ja voimassa olevia sopimuksia, ja tälle me emme voi mitään. Sellaista tahoa ei ole — vaikka aivan varmasti esimerkiksi EU-komissio tulee tämän järjestelyn tutkimaan — joka voisi muuttaa tämän tappiollisen liiketoiminnan voitolliseksi.
Totta on, että Saksalla on pöytälaatikossa olemassa ikään kuin meidän valmiuslakimme tyyppinen järjestely, jolla se voisi kumota nämä voimassa olevat sopimukset, mutta on täysin Saksan oman kansallisen suvereniteetin puitteissa, soveltaako se sitä lakia, aivan samalla tavalla kuin tässä talossa myös päätetään Suomen osalta, otettaisiinko esimerkiksi valmiuslaki käyttöön. Luonnollisesti yhtiön kannalta se olisi ollut edullista — oltaisiin voitu siirtää nämä kalliit kaasun hinnat asiakkaille ja jatkaa voitontekoa, kannattavaa liiketoimintaa. Ja tämä viesti välitettiin myös Suomen valtion näkökulmasta, [Puhemies koputtaa] että näin olisi yhtiön kannalta hyvä, mutta Saksa tekee omat ratkaisunsa, ja tähän me joudumme tyytymään.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-09-22T17:01:18,2022-09-22T17:02:34,Hyväksytty,1.1
2022_98_442,98/2022,2022-09-22,9.59,19.47,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion omistajaohjauspolitiikasta (Pia Lohikoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 143/2022 vp,"Olemme valitettavasti jo ylittäneet sen tunnin, mikä tähän kyselytuntiin on varattu. Monta kysymystä jäi varmasti kysymättä, mutta ainakin kaikki paikalla olleet eduskuntaryhmät pääsivät ääneen.", ,Hyväksytty,3.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_98+2022+4.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_99_1,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Ilmoituksia,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Norjan puhemies Masud Gharahkhani seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_99_2,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa työjärjestyksen mukaisesti lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan eli viimeistään 27.10.2022. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 22.9.2022 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 10.—61. asiasta. Keskustelu jatkuu ministeri Haataisen ja ministeri Lintilän viiden minuutin mittaisilla esittelypuheenvuoroilla. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_99_3,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimenpiteillä tuetaan hallituksen tavoitetta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä yhteiskunnasta. Tulevan vuoden talousarvioesityksellä vauhditamme kestävää kasvua edistämällä työpanoksen täysimääräistä hyödyntämistä ja tuottavuuskasvua.
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määräraha vuodelle 23 on yhteensä 3,7 miljardia euroa, mikä on hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Työmarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä positiivisempi kuin aikoihin. Työllisyysaste on noussut ennennäkemättömän korkealle, ikääntyneiden työllisyysaste on noussut ja nuorisotyöttömyys painunut nopeasti alas. Olemme saavuttaneet hallituskauden alussa asettamamme työllisyystavoitteen. Lähestymme pohjoismaista tasoa ja joillakin mittareilla olemme jo kärjessä. Taloudelliset lisäpanostukset tällä hallituskaudella ovat mahdollistaneet TE-palvelujen parantamisen merkittävästi.
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja yleismaailmallinen taloustilanteen heikkeneminen, johtuen pitkälti Venäjän hyökkäyssodasta, tulevat kuitenkin aiheuttamaan haasteita myös kotimaan työllisyysnäkymiin. Tähän vastaamme lukuisilla toimilla. Marinin hallitus on jo tehnyt enemmän työllisyystoimia kuin edellinen hallitus yhteensä, ja tämän syksyn aikana on tulossa eduskunnan käsittelyyn lukuisia esityksiä.
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli otettiin käyttöön toukokuussa. Tässä toteutuksessa korostuu yksilöllinen palvelu ja palvelujen tuonti lähemmäksi työnhakijoita ja myös yrityksiä. Malli mahdollistaa tuen ja ohjauksen tehokkaan ja nopean kohdentamisen ja ehkäisee työttömyyden pitkittymistä tehokkaasti. Työtön työnhakija hakee itse työpaikkoja, jotka kokee itselleen sopiviksi. Haettavien työpaikkojen määrä vaihtelee työnhakijan tilanteen ja alueen työtilanteen mukaan.
Toinen iso uudistus on TE-palveluiden siirto kuntien tehtäväksi. Muutos tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat kuntalähtöisiä, syntyy palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat nopeampaa työllistymistä. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja.
Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan talousarviovuodelle 183 miljoonaa euroa. Määrärahataso laskee kertaluonteisten lisäysten poistumisesta ja uudelleenkohdennuksista johtuen. Kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna se on 102 miljoonaa euroa. Kuitenkin siirtyvillä erillä pystymme ylläpitämään tämän vuoden tason palveluissa. Mikään palvelu ei ole vaarassa.
Työmarkkinoilla on kuitenkin positiivista uudenlaista dynamiikkaa työnhaun digitaalisten palveluiden uudistuksen jatkuessa. Tästä yhtenä esimerkkinä on TE-palveluiden digialustan eli Työmarkkinatorin käyttöönotto toukokuussa. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] TE-toimistoissa ja kuntakokeiluissa oli elokuun lopussa 239 000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 42 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun, samoin nuorisotyöttömyys. Lomautettujen määrä elokuussa oli alle 10 000, ja se kertoo työmarkkinoiden hyvästä vireestä.
Ensi vuoden budjetissa varataan 58,5 miljoonaa euroa 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen ja työurien pidentämiseen. Vuodesta 23 lähtien otetaan käyttöön muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työllistymistuki. Työkanava Oy:n toiminta käynnistyi tänä kesänä. Toimintaa laajennetaan ensi vuonna myös itäiseen Suomeen. Yhtiön pääomitusta lisätään 5 miljoonalla eurolla vuodelle 23.
Kohtaanto-ongelman selättämiseksi on työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan käynnissä laaja alakohtainen tiekarttatyö, jossa haetaan alakohtaisia ratkaisuja kohtaantohaasteeseen yhdessä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kanssa.
Jatkamme määrätietoisesti toimia myös nuorten työllisyyden parantamiseksi. Nuorten työllisyystilanne on edelleen jatkanut myönteistä kehitystä viime vuoteen verrattuna. Elokuussa TE-toimistoissa oli alle 25-vuotiaita työttömiä 25 500, mikä on yli 7 000 vähemmän kuin viime vuonna.
Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehdimme myös panostamalla työperäiseen maahanmuuttoon ja vahvistamalla jo Suomessa olevien ulkomaalaisten polkuja työelämään. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen, ohjaus ja palveluiden järjestäminen kotoutumisen ja työllistämisen edistämiseksi tarvitsevat riittävät resurssit. Siksi turvaamme kuntien matalan kynnyksen moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden jatkon. Tilapäistä suojelua saavat voivat saada keväästä 23 alkaen kotikunnan, jolloin kunnan ja muiden viranomaisten rooli palveluiden järjestämisessä kasvaa, ja siksi turvaamme Ukrainasta sotaa pakenevien henkilöiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisen.
Arvoisa puhemies! Tässä katsaus vastuullani oleviin esityksiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-27T14:04:17,2022-09-27T14:10:16,Hyväksytty,1.1
2022_99_4,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Hienoa, kiitoksia. — Ja nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_5,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailma näytti vuosi sitten vielä hyvin erilaiselta kuin mitä se on tänä päivänä. Vuosi sitten kamppailimme koronan kanssa. Koronan vaikutukset suomalaisille yrityksille ja elinkeinoelämälle ovat olleet merkittävät. Pahin kriisi on kuitenkin onneksi väistymässä. Olimme pääsemässä taas vahvemman kasvun tielle. Syksyllä kuitenkin, niin kuin tiedämme, idästä alkoi puhaltaa kylmää tuulta, mutta harva osasi vielä tulkita, mitä kaikkea se tulisi tarkoittamaan. Helmikuun 24. päivä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuo hyökkäys maalasi myös tulevaisuutta uusiksi. Venäjän törkeä hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut suomalaisten kuluttajien, yritysten ja alueiden tulevaisuudennäkymiä merkittävästi. Edessä näkyy nyt paljon epävarmuutta, joka tunnetusti on myrkkyä luottamukselle. Mannerlaatat liikkuvat edelleen: korot nousevat, inflaatio ja erityisesti energian hinta ovat korkealla. Halpojen hintojen aika näyttää nyt olevan ohitse. 
Tilanne on tietysti vakava mutta ei lohduton. Ensi vuoden talousarvioesityksessä hallitus painottaa sähkön hinnannousun vaikutusten hillintää, puhtaaseen energiaan siirtymisen nopeuttamista, itäisen Suomen elinvoiman lisäämistä ja tk-panostuksia. Yhtä tärkeitä ovat myös ne asiat, mitä esitys ei sisällä: yritysten toimintaedellytyksiä ei kavenneta. Kasvun mahdollisuuksista pidetään kiinni vaikeinakin aikoina.
Arvoisa puhemies! Viime vuonna bkt:mme kohosi kolme prosenttia. Valtiovarainministeriön tuoreessa julkisen talouden katsauksessa ennustetaan, että kuluvana vuonna inflaatiokehityksen ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena kasvua on enää 1,7 prosenttia hidastuen ensi vuonna puoleen prosenttiin. Matalapainetta on nähtävissä myös muun muassa pk-barometrin suhdannenäkymissä. Tuoreimmassa pk-yritysbarometrissa reilu neljäsosa pk-yrityksistä arvioi, että talouden suhdanteet heikkenevät vuoden sisällä, kun vielä viime vuonna kolmasosa arvioi suhdanteiden parantuvan. Vastaavasti suhdanteiden paranemiseen uskoi noin viidesosa.
Kasvun mahdollisuuksia on edelleen, mutta niitä on aktiivisesti myös lisättävä. Suomen kasvu syntyy tulevaisuuteen uskovista yrityksistä. Siksi esimerkiksi panostukset tuotekehitykseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat niin tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut Euroopan energian saantiin ja energian hintaan merkittävästi. Hinnat ovat nousseet, ja vanhoihin hintoihin ei ole paluuta. Sähkön saatavuuteen jokainen kansalainen ja yritys voi vaikuttaa omaa sähkönkulutustaan pienentämällä ja kulutuspiikkejä tasaamalla. Kyse on tänä talvena jokaisen yrityksen, kaupungin, kansalaisen ja muun toimijan yhteisvastuusta. Siltikin monissa kodeissa ja perheissä tulevan talven sähkölasku tulee olemaan moninkertainen. Siksi hallitus on budjettiriihessä sopinut laajasta, noin 800 miljoonan euron sähköpaketista, jolla energian hinnannousun vaikutuksiin pyritään vaikuttamaan. Hallitus ei tule jättämään suomalaisia yksin. Sähköpaketissa on useita erilaisia keinoja, joilla tasaamme suomalaisille hinnoista syntyvää taakkaa:
Ensinnäkin hallitus päätti laskea sähkön arvonlisäveron kymmeneen prosenttiin määräaikaisesti joulukuun alusta huhtikuun loppuun. Tämä on nopein keino vaikuttaa sähkön hintaan. 
Alv-alennuksen lisäksi hallitus toteuttaa määräaikaisen sähkövähennyksen kotitalousvähennyksen yhteyteen. Tällä tuetaan erityisesti heitä, joiden sähkökustannukset nousevat tulevana talvena kohtuuttoman paljon, kuten monien omakotitaloasujien kohdalla. 
Näiden lisäksi hallitus osoittaa suoraa tukea sähkölaskujen maksamiseen heille, jotka eivät pysty hyödyntämään verovähennystä täysmääräisesti. Suomalaisten tilanteet ovat erilaisia, ja siksi tarvitaan myös erilaisia keinoja. 
Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajien asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia nostetaan 57 prosenttia. 
Hallitus on tehnyt komissiolle myös aloitteen sähköpörssin enimmäishinnan tarjousten alentamiseksi.
Arvoisa puhemies! Siirtymä fossiilisista energianlähteistä uusiutuvaan energiaan on nyt tärkeämpi kuin koskaan. Suomi on ollut etunojassa. Ilman aiempia panostuksia puhtaaseen kotimaiseen energiaan olisimme vielä pahemmassa pulassa — silti uusia panostuksia tarvitaan. Siirtymää puhtaaseen energiaan tuetaan 315 miljoonan euron varauksella energiatukeen. Valtuuteen sisältyy 62 miljoonaa euroa kestävän kasvun ohjelman rahoitusta, mikä kohdistuu investointeihin, energiainfraan, uuteen energiateknologiaan, vähähiiliseen vetyyn sekä teollisuuden sähköistämiseen. Valtuuteen kuuluu 220 miljoonan euron satsaus energiaomavaraisuuteen huoltovarmuuden lisäämiseksi. [Puhemies koputtaa] 
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyksen vaikutukset näkyvät erityisen vahvasti itäisessä Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesäkuussa työryhmän selvittämään vaikutuksia itäiseen Suomeen. Sen pohjalta esitämme talousarviossa 56 miljoonaa euroa itäisen ja sitä kautta koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtimiseen.
Koska määräaika loppuu, tulen jatkamaan seuraavassa puheenvuorossa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-27T14:10:23,2022-09-27T14:16:30,Hyväksytty,1.1
2022_99_6,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt ne edustajat, jotka haluavat käydä debattia, nouskaa seisomaan ja painakaa sitä V-painiketta. — Edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_7,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on kaikkein polttavin kysymys, ja se näkyy paitsi kansalaisten arjessa ja huolissa tulevan talven pärjäämisestä myöskin yritysten ja teollisuutemme kilpailukyvyssä. Se, mitä nyt tarvittaisiin, olisi erittäin aktiivista ja nopeasti päivittyvää politiikkaa siinä, miten vaikutamme sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä ja toisaalta huolehdimme siitä, että meillä on investointiympäristö, joka kannustaa puhtaan energian investointeihin, ja näihin vaadimme hallitukselta huomiota ja toimia.
Kokoomus on tänään julkaissut oman pakettinsa siitä, miten sekä lyhyen aikavälin että pitkän aikavälin toimia tulisi tehdä. Lyhyellä aikavälillä energiansäästö on tietysti isossa roolissa, ja nyt pitäisi vaikuttaa erittäin paljon aktiivisemmin kuin mitä nyt näemme EU:ssa muun muassa hintakaton aikaansaamiseksi. Sitten pidemmän aikavälin ratkaisuissa Suomen pitäisi tavoitella sitä, että me olemme energian suhteen suurvalta, että päästäisiin niukkuudesta siihen tilanteeseen, että meillä on runsaasti puhdasta, kohtuuhintaista sähköä tarjolla, [Puhemies koputtaa] ja siihen meillä on olemassa selkeitä keinoja.
Kysynkin ministeriltä: [Puhemies: Ja minuutti on päättynyt!] mitkä keinot ovat niitä, joita voidaan tehdä nyt, jotta vaikutetaan pitkällä aikavälillä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-27T14:16:42,2022-09-27T14:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_99_8,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_9,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista löytyy eräs kohta, joka on kuin toisesta todellisuudesta. Energiakriisin ja varautumisen keskellä budjetissa todetaan, kuinka turvealan yritykset ja yrittäjät ovat ajautuneet asemaan, jossa turvealalla ei ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä. Tervetuloa tähän vuoteen! Yrittäjät eivät ole ajautuneet heikkoon tilanteeseen vaan heidät on ajettu. Turvealalla ei muka ole aiemmassa laajuudessa toimintaedellytyksiä — pötypuhetta. Nykytilanteessa edellytykset olisivat aiempaa paremmat, jos näin haluttaisiin. Nyt budjetissa lyödään 30 miljoonaa euroa pöytään ja todetaan, että tätä määrärahaa kohdennetaan turvetuotannosta luopuville yrittäjille. Voitteko uskoa, että kun Euroopassa soditaan, täällä on jaettu turvekoneiden romutuspalkkioita? Ministeri Lintilä, vihreätkö tämän maan energiapolitiikkaa johtavat, vai miksi turvepolitiikassa ei tehdä nyt U‑käännöstä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-27T14:18:03,2022-09-27T14:19:11,Hyväksytty,1.1
2022_99_10,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_11,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Sähkön hinnan raju nousu on hyvä ottaa huomioon mahdollisimman kattavassa kompensaatiomallissa. Hallitus on tekemässä nyt ihan oikeansuuntaisia ehdotuksia sekä tämän kotitalousvähennyksen kautta että sitten suoran tuen kautta. Mutta ongelmana on se, että todennäköinen sähkön hinnannousu joillakin kotitalouksilla on suhteessa talouden tuloihin niin massiivinen, että tämäkään tuki, mitä nyt ehdotetaan, ei oikein riitä, ja voisi olla hyvä malli — kun Kela joka tapauksessa joutuu käsittelemään — että siellä olisi tämmöinen suhteellisuusperiaate, että jos vaikkapa 1 000—1 200 euron tuloilla eläkeläispariskunta koettaa pitää mökkiä lämpimänä, niin tuki, jossa jäisi maksettavaa herkästi 400—600 euroa kuussa, on [Puhemies koputtaa] liian kallista, eli pitäisi olla sellainen täydentävä tukimahdollisuus tällaisiin tilanteisiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-09-27T14:19:11,2022-09-27T14:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_99_12,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_13,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiakriisi todella koettelee nyt koko Eurooppaa ja myös Suomea, ja siksi meidän on pystyttävä vastaamaan tilanteeseen tavalla, jolla meidän on tavallaan pystyttävä johtamaan kahta aikaa samanaikaisesti: vastaamaan tähän kriisiin eli johtamaan nykyisyyttä, ja samalla varmistettava, että se energiatulevaisuus, johon meidän pitää mennä, toteutuu, jotta Eurooppa irrottautuu fossiilienergiasta ja venäläisestä energiasta.
Akuutit kriisitoimet pitävät sisällään paitsi toimia, joilla tullaan vastaan suomalaisia kotitalouksia — ne on välttämätöntä saada nyt ripeästi eteenpäin — mutta toisaalta myös toimia, joita pitää tehdä yhdessä EU-tasolla. Kysyisinkin ministeriltä: miten etenevät EU-tasolla päätökset, joilla pystytään vaikuttamaan itse juurisyyhyn eli energian hintaan? Toisaalta tietysti kannustan tekemään politiikkaa ja päätöksiä, jotka varmistavat sen, että energiatulevaisuus on kestävämpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-27T14:20:25,2022-09-27T14:21:34,Hyväksytty,1.1
2022_99_14,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_15,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt hyvän paketin, noin 800 miljoonaa euroa, jolla tuetaan kuluttajien sähkölaskujen maksamista tulevana talvena.
Tänään aloitimme talousvaliokunnassa näiden EU-kriisitoimenpiteiden käsittelyn, ja on erittäin tärkeää, että tämä vaikuttaminen EU-tasolla on nyt erittäin aktiivista, koska jotta tämä 800 miljoonan euron kriisipaketti riittäisi tai jotta sitä ei edes niin suurena tarvittaisi, olisi erittäin tärkeätä, että sähkön hinnat saadaan pysymään mahdollisimman matalalla tulevana talvena. Siksi esimerkiksi hintakaton ajaminen vahvasti on tarpeellista EU-tasolla, tarvittaessa jopa kapeammalla alueella.
Myös kansallisia toimia tarvitaan. Tänään talousvaliokunnan kuulemisessa suurin yksimielisyys oli siitä, että sähkön säästäminen on paras tapa, ja siihen me tarvitsemme kysyntäjoustoa. Nyt haluaisin kysyä ministeri Lintilältä: mitä toimia tämän kysyntäjouston aikaansaamiseksi vielä enemmän Suomessa voidaan kansallisestikin tehdä? Emme voi vain odottaa, että EU-toimet tässä tulevat voimaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-27T14:21:36,2022-09-27T14:22:36,Hyväksytty,1.1
2022_99_16,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_17,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ja kun näyttää siltä, että sähkön hinta on nyt aika pitkäänkin eteenpäin tavattoman korkealla tasolla ja kotitalouksien tulot eivät lisäänny, ja meillä on jopa satojatuhansia sähkölämmitteisiä asuntoja, omakotitaloja ja näiden lasku saattaa huonossa tapauksessa sopimuksen vaihtuessa nousta todella moninkertaiseksi, niin nämä kotitaloudet ajautuvat kyllä äärettömän suureen ahdinkoon. Onko hallitus vakuuttunut, että nämä kolme, arvonlisävero, suora tuki ja verovähennys, kattavat nämä kotitaloudet — usein isot nuoret lapsiperheet, joilla on vielä iso asuntolaina, korot nousussa ja ruokamenot kasvavat ja niin edelleen — niin että ne selviävät tästä eteenpäin ajautumatta ulosottoon ja sitä kautta pitkiin ongelmiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-27T14:22:37,2022-09-27T14:23:42,Hyväksytty,1.1
2022_99_18,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_19,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä veronpalautuksia ja Kela-tukia tämän hallituksen tyylillä voidaan aika huolettomasti jakaa — 800 miljoonaa niin kuin Mäkynen äsken mainitsi — ja sinänsä tänä talvena ne tulevat sähkölämmittäjille aivan oikeudenmukaiseen tarpeeseen. Mutta kuten edustaja Mäkynen mainitsi, eihän tässä mitään järkeä ole seuraavien viiden vuoden aikana, jos me joudumme maksamaan 20 tai 50 sentin kilowattituntihintoja samalla kun 80 prosenttia sähköstä syntyy muutaman sentin hinnalla vesivoimalla, tuulivoimalla, ydinvoimalla.
Kokoomus on tänään julkistanut aika vallankumouksellisiakin ajatuksia konsensukseen nähden siitä, pitäisikö meidän tarkistaa, ovatko ne premissit, joilla Nord Poolin hinnoittelumalli luotiin 30 vuotta sitten, sellaiset, että tänä päivänä tämä tehtäisiinkin toisin. Kysynkin elinkeinoministeri Lintilältä: oletteko valmis tutustumaan tähän kokoomuksen kuusi plus kuusi toimenpidettä ‑ehdotukseen [Puhemies koputtaa] ja avarakatseisesti ja rohkeasti katsomaan muutoksia, kuten osassa Eurooppaa on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-27T14:23:42,2022-09-27T14:24:55,Hyväksytty,1.1
2022_99_20,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_21,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiantuotannossa sähkö on tällä hetkellä se kriittinen tekijä, kuten tiedetään. Tuotantotalouden kannalta — ja kotitalouksien kannalta — se on aivan halvauttava asia, jos sitä sähköä ei saa. Meillä ensi talvena kiinteäpolttoaineiset kattilat saavat kyllä raaka-aineensa, polttoaineensa. Puuta ja turvetta löytyy aikaisempien vuosien varastoista sen verran, että ensi talvi selvitään. Kaikki tietävät, että seuraavaa lämmityskautta, 23—24, varten meillä ei sitten ole enää turvetta yhtään varastossa. Tämä nykyinen meno, jolla on yritetty tätä ilmastokriisiä hoitaa tekemällä tuulimyllyjä ja luottamalla aurinkovoimaan — niistä ei ole talvella mitään apua. Ja kovimman pakkasen aikaan valtakunnan verkkoon tulee CHP-sähköä yli 3 000 megan teholla. 
Arvoisa ministeri Lintilä, aiotteko nyt lähteä neuvottelemaan turveurakoitsijoiden kanssa, että saadaan sopimukset, saadaan näkymä turpeen käytöstä tulevaisuuteen, koska tämän hoitavat yrittäjät? Tähän ei tarvita valtiota eikä tukiaisia. Poistetaan päästökaupasta turve ja verot pois, niin homma pelaa ja asuntojen lämmityksen hinta laskee, sähköä tulee markkinoille [Puhemies koputtaa] ja kaikki puu menee sellutehtaille, joista muuten myös tulee sähköä. [Petri Huru: Juuri näin, hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T14:24:57,2022-09-27T14:26:07,Hyväksytty,1.1
2022_99_22,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_23,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun energiakriisi on päällä, on tärkeää, että kotitalouksia kompensoidaan ja tullaan vastaan, mutta itse juurisyyhyn puuttuminen on tietysti se keskeinen asia. Joustoa ja säästöä tarvitaan nyt todella paljon. Pidemmän päälle vastaus on tietysti puhtaan energian rakentamisen vauhdittaminen. Olkiluoto kolmosen ja kasvavan tuulivoiman myötä me olemme piakkoin kyllä sähkössä vuositasolla omavaraisia, mutta siihen ei saa tuudittautua, koska sähkön kysyntä kasvaa teollisuuden, lämmön ja liikenteen sähköistyessä ihan valtavasti. Sen takia kaikki toimet sen eteen, että meillä korjataan tätä juurisyytä myös, sanotaan, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, ovat tarpeen. Itä-Suomeen tuulivoimaa lisää — erinomainen asia, että sitä selvitetään. Tuulivoima muuten tuottaa parhaiten talvikuukausina. Tuulettomat pakkasjaksot ovat oma haasteensa. Myös ydinenergialain uudistaminen on erittäin tärkeätä, ja olisi hienoa, jos sitä voisi vauhdittaa. Mutta kysyisin, mitä lainsäädäntöä tehtäessä voi tehdä esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön parissa sen eteen, että myös ydinvoiman [Puhemies koputtaa] mahdollinen rooli paletissa selkeytyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-09-27T14:26:09,2022-09-27T14:27:18,Hyväksytty,1.1
2022_99_24,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_25,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä puolestani haluan kiittää hallitusta niistä työllisyyttä edistävistä toimista, joita tällä hallituskaudella on tehty ja tullaan edelleen tekemään. Kunnianhimoiseksikin kuvailtu työllisyystavoite on saavutettu, ja kokoaikaiseksi muutettuna Suomen työllisyysaste on kirinyt muita Pohjoismaita. Suuri kiitos kaikkien muutosten toimeenpanemisesta kuuluu tietysti TE-toimistojen ja työllisyyden kuntakokeilujen henkilökunnalle. Uudistus toisensa perään kuitenkin kuormittaa työntekijöitä, ja työntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta. Haluaisinkin tiedustella ministeriltä: miten pidetään huolta siitä, että TE-toimistojen ja työllisyyden kuntakokeilujen työntekijät jatkavat ja jaksavat työssään, ja kuinka voidaan taata se, että pohjoismaisen työvoimapalvelumallin laatu, jonka ytimessä on nimenomaan tämä asiakkaiden yksilöllinen kohtaaminen, toteutuu ja pysyy tasaisena koko maassa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-27T14:27:18,2022-09-27T14:28:28,Hyväksytty,1.1
2022_99_26,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ledamot Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_27,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Tack, herr talman! Suomi velkaantuu nopeasti, ja se tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme kovaa talouskasvua, ellemme pysty leikkaamaan menopuolta. Me tarvitsemme työvoimaa. Se on yhtenä pullonkaulana ollut jo pitkään. Eilen olimme ministeri Lintilän kanssa samassa tilaisuudessa, missä kuultiin elinkeinoelämän suunnalta hälyttäviä viestejä.
Marinin hallitus on kirjoittanut ohjelmassaan, että varmistetaan työperusteisten oleskelulupien nopea ja sujuva käsittely tavoitteena keskimäärin kuukauden käsittelyaika. Mutta tänä vuonna työperusteista oleskelulupaa koskevien hakemusten käsittely on kestänyt Ylen tutkimusten mukaan keskimäärin 152 päivää 30 päivän sijaan. Ei mene oikein hyvin. Migri on kuulemma se pullonkaula tässä, ja tästä apulaisoikeuskansleri on huomauttanutkin. Kysyn: mitä hallitus aikoo tehdä tälle pullonkaulalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-09-27T14:28:28,2022-09-27T14:29:27,Hyväksytty,1.1
2022_99_28,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Filatov. — Edustaja Filatov, nyt mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_29,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän Migrin pullonkaulaan kannattaa kyllä lisätä myös se, mitä tapahtuu meidän kolmansien maiden lähetystöissä, koska usein siellä on se pullonkaula, jonka vuoksi Migrissä ei pystytä työskentelemään. Mutta sinänsä tärkeä asia, että resurssit olisivat kohdallaan ja työlupia saataisiin nopeasti ja muutkin lupa-asiat sujuisivat.
Itse asiassa haluaisin tästä työllisyyskehityksestä todeta, että se on ollut positiivista, ja me olemme vihdoin pohjoismaisella tasolla. Jos mittaamme työtunneilla, niin itse asiassa Tanska, Ruotsi ja Norja jäävät taaksemme. Siinä mielessä tämä on tärkeä asia, koska sillä me myös taitamme tulevaisuudessa tätä velkaantumista. Muuten me olisimme aika pulassa. Mutta tällä hetkellä näkyy, että työllisyyden suotuisa kehitys on hieman hiipumassa, ja taustalla ovat tietenkin Venäjä ja siitä aiheutuvat asiat mutta myös työvoiman saatavuus. Toivoisinkin, että ministeri hieman avaisi niitä toimia, joita työvoiman saatavuuden eteen on tehty, koska siitä saattaa tulla se iso pullonkaula meidän työllisyyden ja talouden kehityksellemme, ja myös sitä, miten turvataan häiriötön siirtymä näissä isoissa uudistuksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-27T14:29:34,2022-09-27T14:30:41,Hyväksytty,1.1
2022_99_30,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_31,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Itse pohdin sitä, kun täällä TEMin pääluokassa on poikkeuksellisen paljon näitä tuloja myöskin sekalaisten tulojen puolella, ja viittaan nyt näihin päästöoikeuksien huutokauppatuloihin, mitä on budjetoitu 450 miljoonaa ensi vuodelle. Ajattelin, että voisiko sitä oppia jotenkin suunnata vaikkapa maakaasun hintakattoon, koska maakaasu kalleimpana polttoaineena nostaa kaikkien sähkön hintaa. Jos tämä olisi jotenkin mahdollista, niin se edesauttaisi meidän teollisuutta, kotitalouksia ja maataloutta huomattavan paljon ja toisaalta sitten vähentäisi sitä 800 miljoonan pottia, sen käyttöä, kun saataisiin sähkön hintaa vain laskettua jollain lailla. Tämä pohdittavaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-09-27T14:30:43,2022-09-27T14:31:40,Hyväksytty,1.1
2022_99_32,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_33,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Energian hinta on täällä laajasti ollut esillä, sähkö, polttoaineet, niin pois päin. Yritykset ovat myös tukalassa tilanteessa, ne, jotka käyttävät myös paljon sähköä, esimerkiksi kuntosalit, mutta polttoainepuolella ammattidieseliä on lupailtu ja sen perään on kyselty. Kysyisin yritystoiminnasta vastaavalta ministeri Lintilältä: missä vaiheessa ammattidiesel on tulossa?
Sitten energiakysymys: Tämä sähkölaskutuki on erittäin tervetullut. Uskon, että myös teihin, ministeri Lintilä, ovat olleet yhteydessä kymmenettuhannet pellettilämmittäjät — tai eivät välttämättä kaikki mutta heidän edustajansa. Meillä on käynyt niin, että muutama iso toimija, Kesko, S-ryhmä, on rohmunnut kaiken sen, mikä ei ole mennyt teollisuudelle turvetta korvaamaan, ja nyt nämä kymmenettuhannet kotitaloudet ovat tilanteessa, että he eivät saa pellettiä tai hinnat ovat aivan järjettömiä. Onko tähän, arvoisa ministeri, mahdollista etsiä joitain ratkaisuja, joilla voisimme [Puhemies koputtaa] myös pellettilämmittäjien tukalaa tilannetta helpottaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-27T14:31:40,2022-09-27T14:32:55,Hyväksytty,1.1
2022_99_34,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Otetaan vielä tässä vaiheessa edustaja Pirttilahti, ja sen jälkeen ministerit pääsevät vastaamaan, ja sitten jatketaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_35,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin vähän samaan kysymykseen kuin mistä edustaja Kalli kysyi tässä, että miten tämä sähkökriisi tullaan ratkaisemaan EU-tasolla. Nämä kotimaiset toimenpiteet ovat hienoja kuluttajille ja yksityistalouksille, mutta viestiä on tullut myös yrityskentältä, että tämä sähkön kova hinta vaikuttaa muun muassa kuntosaliyrittäjien ja moneen muuhun pienempään yritystoimintaan, että onko se yleensä kannattavaa.
Heinonen otti esille pelletin. Ihan sama kysymys, että kun meille tuli 200 000 tonnia Venäjältä pellettiä, niin mikä tämä oma tuotanto on tällä hetkellä. Täytyy sanoa Heinoselle, että K-kauppias kauppasi minullekin tänään pellettiä, mutta en tarvinnut vielä sitä.
Sitten vielä ministeri Haataiselle: Tässä ovat kunnat olleet aika mylläkässä tämän sote-uudistuksen kanssa, ja tehdään myöskin uusia strategioita, sote siirtyy vuoden 23 alusta. Kun nyt on valmisteilla tämä työvoimahallinnon siirtyminen kunnille ainakin osittain, niin minkälaisessa vaiheessa tällä hetkellä nämä toimenpiteet ovat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-09-27T14:32:55,2022-09-27T14:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_99_36,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja nyt ministeri Haatainen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_37,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useissa puheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota siihen, että TE-palvelut ovat nyt tässä uudistuksessa siirtymässä valtion vastuulta kunnille ja kuntataustaisille tahoille. Tätä valmistelua parasta aikaa tehdään, ja tässä on monenlaista valmennuskoulutusta käynnistymässä. KEHA-keskus on se, kehittämisen ja hallinnon KEHA-keskus, joka tätä johtaa, ja sitä tehdään yhteistyössä ely-keskusten kanssa. Itse kierrän paljon, viimeksi olin vieraisilla Turussa Varsinais-Suomessa. Käyn aina kuntatapaamisissa läpi kuntajohtajia, te-asioista vastaavia ja kotoutumisen asioista vastaavia kuntavirkamiehiä ja TE-hallinnon väkeä, ely-keskusten väkeä. Me paljon satsataan tähän ministeriöstä käsin, jotta tämä mahdollisimman sujuvasti tapahtuisi. Totta kai se iso ponnistus on siinä, että kunnat muodostavat ensin nämä alueet, ja se keskustelu on syytä siellä alueilla jo nyt käynnistää, ennen kuin laki on edes vielä hyväksytty. Siinä on kuitenkin kaksi vuotta sitten aikaa siihen siirtymiseen. Se ei ole liian pitkä aika. Se vaatii koko ajan järjestelmällistä tekemistä.
Työvoiman saatavuuden suhteen täällä kysyi edustaja Filatov, että mitä tehdään. Meillä on paljon ihmisiä työelämässä osittain tällä hetkellä, on osatyökykyisiä ihmisiä ja osa-aikaisia työntekijöitä. Meillä on 100 000 osa-aikaista työntekijää, jotka haluaisivat tehdä kokoaikaista työtä, osatyökyvyttömiä on sellainen yhden ikäluokan verran, ja näiden ihmisten työmarkkinoille saaminen on todella tärkeää. Siinä auttaa nyt tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli, joka tuo enemmän resursseja nyt sinne, on tuonut enemmän resursseja TE-toimistoihin tehdä tätäkin työtä paremmin. Totta kai se vaatii myös yrityksiltä sitä vastaanottokykyä, ja sitä peräänkuulutankin, että yritykset heräävät siihen, että meillä on myös tätä potentiaalia olemassa, kun mietitään sitä työn organisointia uudella tavalla.
Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden keskus on sellainen uudistus, jonka hallitus on toteuttanut ja jolla nyt pystytään suuntaamaan resursseja aikuisen väestön, työelämässä olevan aikuisen väestön osaamistason kohottamiseen. Tässä meillä on ollut puutteita, sen totesi jo muutama vuosi sitten OECD-raportti, ja tähän nyt tällä jatkuvan oppimisen uudistuksella satsataan. Osaamisen päivittäminen kaiken kaikkiaan on todella tärkeää.
Miten TE-toimistoissa ja näissä palveluissa jaksetaan? Me tehdään jatkuvalla seurannalla, käydään läpi TE-toimistojen työhyvinvointia ja jaksamista, ja kyllä siellä jaksaminen kovilla oli erityisesti koronan aikaan, mutta nyt ajat ovat hieman helpottaneet, koska työttömyys on laskenut ja ihmisiä ei ajaudu lomautettuina palveluiden piiriin siinä määrin kuin vielä pari vuotta sitten. [Puhemies koputtaa] Me tuemme myös TE-toimistojen selviytymistä tässä siirtymisessä, ja muun muassa on pidetty huolta siitä, että TE-toimistojen henkilökunta siirtyy vanhoina työntekijöinä näihin uusiin kuntalähtöisiin organisaatioihin. Se varmasti helpottaa myös sitä henkistä jaksamista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-27T14:33:56,2022-09-27T14:37:30,Hyväksytty,1.1
2022_99_38,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Lintilä, myös se reilu kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_39,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin nopeasti, aika paljon tuli.
Edustaja Grahn-Laasonen, kyllä EU-vaikuttamista on tehty koko ajan ja tullaan tekemään. Tämä linja periytyi edelliseltä hallitukselta, ja tämä tulee varmasti periytymään seuraavalle hallitukselle. Yksi sellainen tyypillinen on ollut meillä, sanotaan, esimerkiksi biopuoli, mitä on haettu, tai esimerkiksi tekninen hintakatto, jota nyt on pidetty esillä. Seuraava ylimääräinen energianeuvoston kokous on ensi perjantaina tulossa taas, eli kyllä sitä tehdään hyvin. Mutta ongelma on tietysti se, että mailla on hyvin erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi maakaasun ja sähkön hinnan eriyttäminen toisistaan olisi meille tietysti ihan käypä ratkaisu mutta ei tietyille valtioille käy missään nimessä, eli kyllä näitä tulee.
Edustaja Tynkkynen, turvealalle romutuspalkkio: Pitää muistaa, että romutuspalkkio tuli ennen sotaa. Meillä oli myös siirtymäajan tuki siinä, mutta se jäi käyttämättä, ja se on siitä nyt siirtymärahana sitten jäänyt. Romutuspalkkiota käytettiin jonkun verran — lähinnä aika ikääntynyttä kalustoa — ja sitten toisaalta niille luopuneille pitää kyllä maksaa se, mikä heille on luvattu, eli ei voi tehdä sitäkään, että heille on luvattu ja sitten ei makseta.
Edustaja Koskinen, energiatuki, täydentävä: Tässä vaiheessa me mennään ihan puhtaasti sillä meidän esityksellä. Se, että tuleeko Kela tekemään muuta...
Edustaja Kalli, miten etenevät EU-tasolla päätökset: Niin kuin tuossa jo aiemmin sanoin edustaja Grahn-Laasoselle vastauksena, kyllä maitten väliset erot ovat verrattain... Ja nyt pitää muistaa se, että tämä energiakriisi on koko Eurooppaa koskeva. Tämä ei ole mikään meidän asia, vaan kyllä tämä on koko Euroopan. Ja sitten se, mistä tämä kaikki juontaa juurensa: Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Energiaa sinä et voi säilöä jonnekin, vaan kysynnän ja tarjonnan pitää olla sama, ja silloin kun kysyntä on korkeampi kuin tarjonta, niin hinta on korkea. Tämä on se juurisyy, ja tämä pitää aina tässä muistaa.
Mäkynen mainitsi jo teknisen hintakaton. Nämä kysyntäjoustot ovat tietysti semmoinen, mitä yritykset ovat hakeneet jo tällä hetkellä. Siihen, että valtio lähtisi kuittaamaan kysyntäjoustoja, en kyllä ihan hevillä lähtisi, koska se hintapiikki tulisi olemaan todella kova. Mutta uskon, että yritykset tulevat entistä enemmän hakemaan, ja yritykset ovat tehneet sitä erittäin hyvin.
Edustaja Kankaanniemi, onko hallitus vakuuttunut, että toimet riittävät: Ei ole vakuuttunut, mutta tämä on se maksimi tällä hetkellä, mihin pystytään, yli 800 miljoonaa euroa. Mutta tiedostamme erittäin hyvin tämän ongelman ja sen, että tämä on erittäin vakava paikka.
Edustaja Mykkänen, olenko valmis tutustumaan: Olen toki. Minä olen valmis tutustumaan kaikkiin realistisiin vaihtoehtoihin, mitä energiasektorilta joku minulle esittää, aivan ehdottomasti, ja hyvin lämpimästi esimerkiksi pienreaktoreita kannatan.
Hoskonen, aionko lähteä neuvottelemaan turveyrittäjien kanssa: Tänään viimeksi on sovittu turveyrittäjien kanssa palaveri. Olen jatkuvasti heidän kanssaan yhteyksissä.
Edustaja Harjanne kysyi ydinvoimalain tekemisestä, mitä voidaan tehdä sen aikana. Laki etenee, olen perjantaina tavannut [Puhemies koputtaa] John Kerryn, jonka kanssa kävimme keskustelun, että Suomi ja USA syventävät ydinenergiayhteistyötä. [Timo Heinosen välihuuto]
Vähämäki, päästökauppa menee muistaakseni yleiskatteeseen, eli se on tietysti sieltä kautta sitten.
Edustaja Heinonen, ammattidiesel: Valmistelussa valtiovarainministeriön puolella. Pellettitilanne tiedostetaan valitettavan hyvin, ja tällä hetkellä kammalla kammataan lävitse valtioita, mistä pellettejä löytyy. [Timo Heinonen: Hyvä, kiitos!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-27T14:37:32,2022-09-27T14:41:27,Hyväksytty,1.1
2022_99_40,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_41,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös nuorisotyöllisyys on ennätyskorkealla, ja siitä kiitokset tämän hallituksen toimille. Työllisyydestä olisin vielä, ministeri Haatainen, kysynyt. Nythän on sellainen tilanne, että moni maahanmuuttaja saa TE-palveluilta luvan tehdä töitä tarveharkinnan mukaisesti, mutta Migrissä kestää noin kolme kuukautta käsitellä tämä asia ja antaa se työoleskelulupa, mikä on johtanut siihen, että moni on menettänyt työpaikkansa odottaessaan, ja tässä kohtaa tämä priorisointikysymys, joka Migrin suuntaan täytyy lähettää nyt voimakkaasti, on asia, jota on nyt vältelty.
Ja sitten vielä tästä energiakysymyksestä, sähkön hinnasta. Hyvä, jos annamme sähkötukea juuri nyt, mutta windfall-verolla pitäisi ne rahat pystyä keräämään takaisin. Voisitteko vielä kommentoida, että miten me voisimme säätää sellaisen veron, jolla ne firmat, jotka tekevät suuria voittoja, maksaisivat [Puhemies koputtaa] myöskin tämän velan, jonka otamme sähkötukeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-27T14:41:31,2022-09-27T14:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_99_42,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_43,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Henriksson ohjasi kysymykset Lintilälle, joten kysytään ministeri Lintilältä. [Mika Lintilä: Hyvä!] Kaupan lähestymiskielto, voimassa jo Ruotsissa. Tutkimukset osoittavat, että 75 prosenttia näistä ihmisistä, ketkä varkaushävikkiä aiheuttavat, eivät palaa enää tähän kauppaan. Tämä tuo Suomessa meille 1,5 miljoonaa euroa varkaushävikkiä päivässä, noin 550 miljoonaa euroa vuodessa. Sitten tässä on myös se inhimillinen puoli, eli varkaat käyvät kaupassa: nämä myyjät joutuvat välillä puukkojen kanssa ja välillä muitten aseitten kanssa tämän asian kanssa toimimaan. Eli mitä tälle tehdään? Otetaanko tämä myös Suomessa käyttöön?
Edustaja Tynkkynen puhui turvetuottajista erittäin hyvin. Faktahan on se, että he eivät ajautuneet tähän tilanteeseen, vaan tosiaan hallitus talutti turvetuottajien elinkeinon teuraalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-27T14:42:40,2022-09-27T14:43:45,Hyväksytty,1.1
2022_99_44,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_45,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsitykseni mukaan keskeinen ongelma työllisyyspalveluissa Suomessa on se, että tieto ei seuraa asiakasta. Asiakas ei näin ollen omista tietoa, vaan asiakastieto jää kiinni organisaatioon, johonkin lakisääteiseen tehtävään tai suppeasti määriteltyyn rekisteriin. Työvoimatoimistoissa ja muualla palveluissa työskentelevät tekevät hyvää työtä ja saattavat löytää järkeviä polkuja viedä asiakasta eteenpäin, mutta näyttää siltä, että viranomaiset myös tekevät kaikkensa ylitulkitakseen tietosuoja-asetusta ja keksiäkseen monenlaisia keinoja, minkä takia tieto ei voi liikkua organisaatiosta toiseen. Arvoisa työministeri, näettekö, että tämä työntekijöiden lanseeraama ongelma on sellainen, mihin kannattaa työministeriössä puuttua sillä tavalla, että tämä tieto on ikään kuin asiakkaan omistamaa ja seuraa asiakasta eri organisaatioihin, [Puhemies koputtaa] jolloin asiakkaan palveleminen on paljon järkevämpää ja notkeampaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-27T14:43:45,2022-09-27T14:44:59,Hyväksytty,1.1
2022_99_46,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_47,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että ikääntyvien työntekijöitten työuriin satsataan: hallitus esittää 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämiseen ja työurien pidentämiseen 59 miljoonaa euroa. Laki 55-vuotiaiden paremmaksi työllistymiseksi sisältää myös helpotuksia osa-aikaisen työnteon mahdollistamiseksi. Kysyisinkin vastuuministeriltä, onko tässä 59 miljoonan euron kokonaisuudessa jyvitystä tähän osioon. Työurat eivät pitene pakkokeinoin ja keppiä heiluttamalla, siksi juuri osa-aikaiseen työhön siirtyminen voi olla toimiva keino tehdä työura loppuun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-27T14:45:00,2022-09-27T14:45:45,Hyväksytty,1.1
2022_99_48,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_49,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus ponnistelee pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden poistamiseksi sekä osa-aikaiseen työhön pystyvien ihmisten oikeudesta tehdä työtä nykyistä enemmän, jotta he voisivat vahvistaa omaa arkeaan ja talouttaan. Yksin yhteiskunnalliset panostukset eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan suurta myötäotetta myös yrittäjiltä. Olette varmaan arvioineet, millaista tukea ja millaisia toimenpiteitä yritykset tarvitsevat tarjotakseen työtä. Arvoisat ministerit, voitteko kertoa ne keskeiset toimet, joilla me onnistumme auttamaan yrityksiä tässä yhteisessä työllisyystavoitteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-27T14:45:45,2022-09-27T14:46:26,Hyväksytty,1.1
2022_99_50,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_51,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palataan turpeeseen. Täällä on ensi vuodeksi määrätty noin 30 miljoonaa euroa turvealan yrittäjille vauhdittamaan turvetuotannosta luopumista — siis ei romutuspalkkiota, tämä on osa turvealan tukipakettia. Siis 30 miljoonaa käytettiin jo romutuspalkkioihin, ja nyt on vielä 30 miljoonaa siihen, että muutetaan turvemaita kosteikoiksi, elikkä 100 miljoonaa yhteensä. Nämä nyt, jos mitkä, ovat kaikki vääriä toimenpiteitä, ja varsinkin tämä 30 miljoonaa. Nyt turvetta nimenomaan tarvitaan enemmän eikä vähemmän. Nyt pitäisi saada kaikki vielä jäljellä olevat turveyrittäjät jatkamaan arvokasta työtä ja turvaamaan energiatuotantomme omavaraisuutta. Heidän aktivoimisensa ei edes uhkaisi hallitusohjelman tavoitetta turvetuotannon vähentämisestä. Tämä 30 miljoonaa, minkä alussa mainitsin, pitäisikin ennemmin suunnata turvetta käyttäville lämpölaitoksille korkeiden kustannusten kompensoimiseksi. Toivon, että tällaista muutosta harkitaan vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-27T14:46:26,2022-09-27T14:47:34,Hyväksytty,1.1
2022_99_52,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_53,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan energian hinta puhuttaa, mutta eivät puheet auta, vaan pitää tehdä toimenpiteitä.
Katsoin tuossa sähkön kulutusta tällä hetkellä: Suomessa se on noin 8 500 megawattia, ydinvoimalla 40 prosenttia, ja tuonti noin 1 200. Talvellahan kuluu noin 14 000 megawattia tammikuussa, ja säästää pitäisi, näin on meille kerrottu näistä kulutushuipuista. Kysyin tuossa yhdeltä asiantuntijalta, niin sen kulutushuipun leikkauksen pitäisi olla ehkä noin 10 prosenttia, ehkä vähän alle. Miten se tehdään? Olisi mielenkiintoista kuulla.
Ja sitten viitaten siihen, mitä edustaja Koskela tuossa äsken puhui energiaturpeeseen liittyen, aika monet asiantuntijat ovat myös sitä mieltä, että varautuminen lämmityskauteen 2023—24 pitäisi aloittaa jo nyt, mutta minä en ainakaan tästä keltaisesta kirjasta löydä yhtään semmoista viivaa, joka niin kuin avaisi sitä, miten se tehdään. Ehkä ministeri osaa kertoa sen, mistä kohtaa se tästä keltaisesta kirjasta löytyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-09-27T14:47:36,2022-09-27T14:48:46,Hyväksytty,1.1
2022_99_54,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_55,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teillä on aivan hirvittävän tärkeät ministeriöt tämän ajankohtaisen tilanteen kannalta. Ajattelen, että kasvu on kaikkein tärkeintä, jotta pysymme kohtuullisessa taloudenpidossa kiinni. Erityisesti talouden kasvun osalta yritykset kiittävät ja minä kiitän, nimittäin pysyvä tki-verokannustin otetaan lopulta käyttöön, ja ajattelen, että se on erittäin tärkeä rakenteellinen, isokin uudistus.
Myös esimerkiksi matkailun saralla tämä budjetti tarjoaa piristystä, nimittäin tämä muutaman miljoonan tuki erityisesti kestävän ja digitaalisen matkailun kasvattamiseen otetaan kyllä lämpimästi vastaan niin minun vaalipiirissäni Hämeessä kuin kaikkialla Suomessa. Ajattelen myös, että sen kaltaisia kasvusopimuksia tulisi pystyä jouduttamaan.
Mutta sitten sähköstä. Sähkön osalta on tehty hirvittäviä virheitä, mitä tulee Fortumin omistuksiin ja uusiutuvan energian saatavuuteen, sen kasvattamisessa ollaan oltu tahmeita. Millä tavalla hallitus tässä kohtaa tavoittelee [Puhemies koputtaa] sitä päämäärää, että vuonna 2027 oltaisiin omavaraisia sähkön tuotannossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-27T14:48:46,2022-09-27T14:50:00,Hyväksytty,1.1
2022_99_56,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ja edustaja Mäkinen, Riitta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_57,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallituksen työllisyyspolitiikka on ollut tuloksellista. Työllisyysasteemme on korkeammalla kuin koskaan, ja tähän varmasti on vaikuttanut se, että hallitus on toteuttanut monia tervetulleita uudistuksia ja toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi.
Ensi vuoden talousarvioon sisältyy myös tärkeä palkkatukiuudistus, joka yksinkertaistaa ja nopeuttaa myöntämis‑ ja maksatusprosesseja, lisää palkkatuen määrää ja edistää yli 55-vuotiaiden työllistymistä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi tuen käyttöä myös yrityksissä, ja tämä on sinänsä kannatettava tavoite, mutta meidän tulisi myös muistaa se todellisuus, missä monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat elävät ja millaista tukea he työllistyäkseen tarvitsevat. Nyt on aivan oleellista se, että yhdistysten ja säätiöiden kyky työllistää tämän uudistuksen jälkeenkin turvataan, ja toivon, että valiokunnassa asiaa käsitellään perusteellisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-09-27T14:50:00,2022-09-27T14:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_99_58,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_59,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se kysymys kuluttajien huulilla tällä hetkellä liittyy sähkön hintaan, ja itse olen kaikkein eniten huolissani niistä noin puolesta miljoonasta kotitaloudesta, hiukan ylikin, jotka lämmittävät kotinsa suoralla sähkölämmityksellä. Nämä kotitaloudet olisivat varmasti hyvin mieluusti ottamassa kulutusjoustoja ja ohjeita siitä, milloin sähköä kannattaa käyttää. Onko se yösähkö sitten se ratkaisu tähän tilanteeseen? Se olisi yksi vaihtoehto.
Arvoisa puhemies! Meillä oli tänään talousvaliokunnassa EU:n energiahinta-asetus, jossa pureudutaan pitkälti seurauksiin tässä tilanteessa mutta ei juurisyihin, ja kokoomus on juuri tänään esittänyt useita toimia siihen, millä voidaan pureutua tähän järjestelmään, joka tällä hetkellä ei toimi. Siellä on muun muassa ehdotettu, että asettaisimme sähkön tukkumarkkinoille mieluiten EU-tasoisen hintakaton, sitten tekisimme uuden sähkön hinnoittelumallin, joka ei olisi enää niin riippuvainen kaikkein kalleimmasta fossiilituotantotavasta — siinä kaasu ja sähkö voitaisiin jopa erottaa — ja kolmanneksi se, että pureuduttaisiin näihin EU:n EMIR-säännöksiin erityisesti näiden johdannaisten perusteella, [Puhemies koputtaa] niin että ne eivät olisi enää yhtä sitovia niiden yhtiöiden osalta, joilla on omaa tuotantoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-27T14:51:12,2022-09-27T14:52:35,Hyväksytty,1.1
2022_99_60,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_61,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuttovirasto Migrin toiminta takkuilee vuodesta toiseen, vaikka sinne on annettu resurssejakin lisää. Saan jatkuvasti, joka kesä, yhteyksiä henkilöistä, jotka eivät saa kausityölupaansa päästäkseen Suomeen maatalouden kausityöntekijöiksi. Ongelmia voi olla myöskin niissä lähetystöissä, joista edustaja Filatov mainitsi. Mutta on sitten missä tahansa, niin tämä byrokratia täytyy saada toimivaksi. Tämä käsittelynopeus on liian maltillista. Saattaa olla niin, että mansikanpoimijaksi tulevan hakemus on ollut vireillä yli puoli vuotta ja silti jää se kausityölupa saamatta. Kuulin eräästä tapauksesta, jossa kävi juuri näin ja mansikat sitten jäivät osin poimimatta. Kysyisin arviota työministeriltä: saadaanko ensi kesäksi, ensi alkuvuodeksi, tähän parannus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-27T14:52:37,2022-09-27T14:53:43,Hyväksytty,1.1
2022_99_62,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Otetaan vielä edustaja Essayah ja sen jälkeen taas ministereiden vastauksia, ja sen jälkeen debatti jatkuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_63,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nostaisin edustaja Mäkisen tavoin esille huoleni tuosta palkkatukiuudistuksesta. Siitä on nyt aika paljon järjestöiltä tullut palautetta, ja on pelättävissä, että todellakin tämä 100 prosentin palkkatuen rajoittaminen de minimis -säännöksen mukaisesti siten, että se tarkoittaisi käytännössä 14:ää henkilöä kolmelle vuodelle tällä määrällä palkkatukea, tulee kyllä todella radikaalisti heikentämään esimerkiksi vaikkapa Sininauhaliiton, joka paljon työllistää päihdekuntoutujia, mahdollisuuksia viitoittaa ihmisille takaisin polkua työelämään. Tällä saattaa olla myöskin heijastusvaikutuksia ruoka-aputyöhön. Siellä on myöskin paljon näitä henkilöitä, jotka työskentelevät palkkatuettuna. Toivon, että tässä nyt hyvin tarkasti katsottaisiin, että ei aiheuteta suurta vahinkoa.
Ministeriltä vielä Työkanavasta kysyisin, miten se on lähtenyt liikkeelle, ja sitten ministeri Lintilältä yritysten ja maatalojen tilanteesta. Kaikkia muita on nyt tuettu tässä sähkön hinnannousussa — miten pk-yritykset ja maatilat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-27T14:53:45,2022-09-27T14:54:53,Hyväksytty,1.1
2022_99_64,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä. — Tai ministeri Haatainen ensin, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_65,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työkanava Oy on lähtenyt käyntiin, siellä on hallitus nimetty ja parasta aikaa siellä tehdään olennaisia rekrytointeja ja suunnitellaan strategiaa ja tämän toiminnan aloittamista. Nythän tässä budjettiriihessä vielä sovittiin, päätettiin, että me kohdennamme myös Itä-Suomeen. Tarkoitus on aloittaa täältä Uudeltamaalta, täällä ovat kuitenkin helpoimmin nämä asiakasvirrat, ja sitten Itä-Suomi on siinä mukana, ja sittenhän sen on tarkoitus olla koko valtakunnan laajuinen, ja siihen pääomitettiin vielä 5 miljoonaa euroa lisää tässä budjettiriihessä.
Edustaja Mattila kysyi tästä 55 plussasta ja siihen liittyvistä tukitoimista. Siihen suunnattiin tämä 58,5 miljoonaa euroa, ja kyllä voidaan myös osa-aikatyöhön saada tätä tukea. Voidaan antaa osa-aikatyöhön palkkatukea, jos on vähintään noin 25 tuntia viikossa — siellä on ne tarkat reunaehdot siihen, mitkä ovat nämä muut ehdot, työttömyyden jaksot, työttömyyden kesto tiettynä ajanjaksona. Mutta se pääkysymys: osa-aikatyöhön kyllä voidaan sitä myöntää.
Sitten työluvista ja tästä prosessista vielä edustaja Östman tuossa edellisellä kierroksella kysyi. Hän ei taida olla salissa enää, mutta kysyi. Hän sanoi täällä luvun, että kesto olisi noin 153 vuorokautta. Se on vanhaa tietoa. Tämän vuoden 2022 keskiarvo on 53 vuorokautta ja mediaani 29 näissä ensimmäisissä työlupakäsittelyajoissa.
Sitten se, mitä täällä yksittäisissä lupakysymyksissä tulee usein ilmi, on se, että ne hakemukset saattavat olla puutteellisia, niitä joudutaan tarkistamaan, ja tämä sitten yksittäisissä tapauksissa helposti sitä prosessia myös pidentää. Tämä kokonaisuus kuitenkin on parantunut huomattavasti, eli nämä käsittelyjaksot ovat merkittävästi lyhentyneet, ja lisäksi meillä on erityisosaajille ja startupeille luotu kahden viikon käsittelyprosessi, joka toteutuu ja jota seurataan tiiviisti. Eli tavoitteena on saada tämän hallituskauden aikana vielä yhden kuukauden työlupaprosessi vietyä maaliin, ja se siis edesauttaa sitä, että nämä nopeutuvat niin työnantajien kuin tänne tulevien työntekijöitten osalta. Eli tätä tehdään, ja siinä ovat olennaisia nämä digitalisaatioratkaisut, digipalveluiden ratkaisut, ja ulkomaalaislain uudistus, jossa muun muassa sertifioidaan näitä yrityksiä. Eli sellaiset yritykset, jotka hoitavat hommansa oikein, ovat listalla, [Puhemies koputtaa] ja heiltä ei tarvitse joka kerta kysyä sitä, miten asiat siellä ovat, maksetaanko palkat ja sosiaaliturvamaksut, vaan se hoituu tällä listalla olemisen kautta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-27T14:55:00,2022-09-27T14:58:12,Hyväksytty,1.1
2022_99_66,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_67,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja al-Taee kysyi windfall-verosta. Se käydään läpi vielä tämän hallituksen aikana. Varmasti pohja tehdään, ja sen jälkeen seuraava hallitus saa päättää, mitä sen kanssa tullaan tekemään sitten. Pitää muistaa, että se ei tähän akuuttiin tilanteeseen vaikuta. Myöhemmässä vaiheessa sillä voidaan tietysti kompensoida sitten, mutta tähän tilanteeseen se ei vaikuta.
Edustaja Koponen kysyi erittäin hyvän kysymyksen myymälävarkauksista, ja suoraan sanottuna en ollut ihan varma, kuuluuko se Henrikssonin vai minun rooteliin, mutta tiedän sen, että Ruotsissa on tullut tämmöinen yrityslähestymiskielto. Varmaan on kirjauksen paikka seuraavaan hallitusohjelmaan, [Mikko Lundén: Hyvä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Tehdäänkö me se?] ja se on varmasti paikallaan, koska ongelma tunnistetaan.
Edustajat Koponen ja Koskela, molemmat turvetilanteesta: Ei luopumistukea käytetä, jos ei sitä haeta. Ja se täytyy kokonaan sanoa turvepuolelta, että kysyntä on tällä hetkellä erittäin kovaa. Turvetta ajetaan hyvin pitkiä matkoja. Ongelma on ollut viime kesän heikko ylös saaminen, eli joillakin alueilla, merkittävillä turvetuotantoalueilla, on ollut erittäin kosteaa ja ei ole saatu sitä määrää, mutta tällä hetkellä merkittävä määrä lämpölaitoksista ajaa, voisiko sanoa, perinteisellä tavalla haketta ja turvetta, ja oma näkemykseni on, että tullaan ajamaan vielä verrattain pitkään ja myös huoltovarmuustekijänä.
Edustaja Sankelo kysyi sitten näitten huippujen leikkaamisesta. Tämä on tietysti sellainen, joka on äärettömän tärkeä teollisuuden ja myös yksityisten kuluttajien kannalta. Meillä taitaa tällä hetkellä Suomen suosituin uusi appi olla Fingridin appi, jolla pystyy seuraamaan hintahuippuja. Kun on puhuttu siitä, että tulisi lähettää tekstiviesti ja niin edelleen, niin tämä nyt käytännössä ajaa tällä hetkellä jo sitä asiaa, mutta tätä tekstiviestihommaakin kyllä tarkastellaan vielä.
Edustaja Kemppi, kiitoksia matkailupuolen kiitoksista, se on äärettömän tärkeä.
Miten omavaraisuus sitten vuonna 27? Jos kaikki menee hyvin ja tämänhetkiset tuulivoimainvestoinnit toteutuvat, niin meillä on itse asiassa realistinen mahdollisuus olla jopa ensi vuonna omavarainen sähköntuotannossa, mutta vuonna 27 tullaan olemaan kyllä varmasti.
Edustaja Kaumalle: Oli hyvä kuulla, en ollut tosiaan kerennyt perehtyä teidän esitykseenne, mutta tuo on erittäin hyvä. Ne ovat täysin linjassa siihen, mitä me ollaan haettu EU:ssa. Eli siellä on teknistä kattoa ja muita asioita, eli erittäin hyvä, että meillä on selkeästi vahva yhteinen näkemys opposition ja hallituksen välillä. [Puhemies koputtaa]
Ja edustaja Essayah, me seuraamme koko ajan tätä yritysten tilannetta, ja erityisesti olen huolissani kyllä maatalouden tilanteesta. Ongelma on se, että meillä sähkö on jo teollisuuden minimissä, [Puhemies: Kiitoksia!] ja toisaalta polttoaineesta saa energiaveron palautuksen. Eli ne elementit ovat aika vähissä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-27T14:58:12,2022-09-27T15:01:37,Hyväksytty,1.1
2022_99_68,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_69,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Täällä työministeri ja monet hallituspuolueen kansanedustajat vähän ehkä oikeudetta myös kehuvat liiaksi tätä hallituksen työllisyyspolitiikkaa, sillä kuten Vesa Vihriälä on keväällä todennut: ”Toistaiseksi toteutuneeseen työllisyyskehitykseen Rinteen/Marinin hallituksen rakenteellisilla toimenpiteillä tuskin on ehtinyt olemaan suurta vaikutusta.” Näin ollen siis teidän kyllä pitäisi, työministeri, sanoa ihan rehellisesti, että Juha Sipilän porvarihallituksen erinomainen työllisyyspolitiikka on vaikuttanut erittäin paljon siihen, mihin työllisyyden kehitys on tällä hetkellä mennyt.
Mutta haluan kysyä teiltä, kun olemme nyt kysyneet yli kolme vuotta siitä: missä paikallinen sopiminen tällä hetkellä on? Siitä on hallitusohjelmassa kirjaus, mutta tuntuu, että asia ei ole edennyt minnekään. Tuntuu, että hallitus on vain jappaistellut asian kanssa. [Puhemies koputtaa] Aiotteko te nyt tosissaan [Puhemies: Kiitoksia!] tehdä asialle jotain, vai jääkö tämä seuraavan hallituksen kontolle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-09-27T15:01:40,2022-09-27T15:02:48,Tarkistettu,1.1
2022_99_70,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_99_71,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella tärkeää tunnistaa, että osaajapula on todellisuutta, ja se täytyy ratkaista. Ja on hyvä, että meillä on toimenpiteitä tehty tällä hallituskaudella, mutta kyllä niitä täytyy jatkaa entistä määrätietoisemmin niin työperäisen maahanmuuton helpottamisessa kuin myös jatkuvan oppimisen osalta, esimerkiksi, ja totta kai uusien aloituspaikkojen lisäämisen osalta ja näille myöskin sitten turvata se riittävä määräraha. 
On hyvä, että on herätty siihen, että paljon meidän liiketoiminnastamme, mikä siellä TEMissä on tietysti keskeistä, on kiinni niistä osaajista ja siitä, saadaanko me houkuteltua tänne myös kansainvälisiä osaajia sellaisille osaajapula-alueille, joihin ei löydy riittävästi väkeä kotimaasta.
Yksittäisenä asiana haluaisin vielä nostaa huolen siitä, että näille EU-tutkimushankkeille, joille on saatu rahoituspäätös, pitäisi löytyä vastinraha. Nyt olen kuullut, että tällaisia haasteita on ollut, että aina ei ole löytynyt vastinrahaa TEMistä, kun onkin voitettu EU-rahoituksesta merkittävä hanke, [Puhemies: Kiitoksia!] ja olisin kysynyt, miten tämä haaste ratkaistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-09-27T15:02:50,2022-09-27T15:04:09,Tarkistettu,1.1
2022_99_72,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_99_73,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta sähkökriisiin kyetään vastaamaan ja hintaa laskemaan suomalaisten kuluttajien ja yritysten hyväksi, tarvitaan muutoksia siihen itse sähkömarkkinamalliin. Hallituksen esittämät tukitoimet ovat ehdottomasti kannatettavia tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, mutta ne eivät ratkaise mitään. Ministeri, kysyn teiltä: Kun totesitte, että kannatatte tätä EU:n laajuista sähkön tukkumarkkinahintakattoa, niin miten olette tätä asiaa siellä EU-pöydissä edistänyt? Kokoatteko koalitiota niistä jäsenmaista, jotka ovat valmiita tätä hintakattoa EU:ssa laskemaan? Nythän komission esityksenä on windfall-vero, joka ei millään tavalla laske kuluttajien hintaa.
Me olemme tänään esittäneet 12 vaikuttavaa keinoa siihen, miten lyhyellä aikajänteellä nopeasti ja pitkällä aikajänteellä turvataan [Puhemies koputtaa] suomalaisten sähkönsaanti ja kohtuullinen hinta, ja, ministeri, lähetän tämän meidän esityksen teille, jos voisitte niitä viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-09-27T15:04:11,2022-09-27T15:05:21,Hyväksytty,1.1
2022_99_74,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_75,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kysyntäjoustohuutokaupasta vielä sen verran, että me tarvitsemme Suomessa tulevaisuudessa myös pitkällä aikavälillä erilaisia malleja, joilla kysyntäjoustoa lisätään, koska meillä lisääntyy myös vaihtelevan tuotannon määrä tulevaisuudessa, ja toivon, että näitä asioita myös pidemmällä aikavälillä mietitään ja edistetään.
Toinen asia: Ministeriltä oli asiallinen huomautus, että tässä on kysymys eurooppalaisesta kriisistä, jonka syyllinen on Venäjä. Edelleen Suomi on näitä pakotteita, myös energia-alan pakotteita, ollut tukemassa EU-tasolla ja toivottavasti tekee niin jatkossakin. Tässä viime keväänä oli tilanne, jossa kerrottiin, että Suomeen ei enää venäläistä energiaa tule, mutta nyt viime viikkoina on selvinnyt, että Gasum edelleen tuo venäläistä LNG:tä, ja suurin syy on se, että heillä ei ole tämmöistä force majeure ‑tilannetta, koska pakotteet eivät koske vielä LNG:tä. Nyt kysyn ministeri Lintilältä: onko Suomi edistämässä eurooppalaista LNG-pakotetta, tai voisimmeko saada kansallisen ratkaisun, niin että Suomessa lainsäädännöllä kiellettäisiin fossiilienergian tuonti Venäjältä? [Mai Kivelä: Erittäin hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-09-27T15:05:22,2022-09-27T15:06:28,Hyväksytty,1.1
2022_99_76,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_77,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Saatamme olla matkalla kohti yhtä sukupolviemme vaikeimmista talvista, näin varoitti EU:n talouskomissaari Gentiloni. Maat matkaavat kohti hyytävää talvea, kukin omalla tavallaan. Yle kertoi, kuinka talouskomissaarin kotimaassa Italiassa on esimerkiksi alennettu energian siirtomaksuja, laskettu maakaasun verotusta ja jaettu 200 euron tukiraha tähän mennessä jo 28 miljoonalle kansalaiselle. Pöydällä on ollut myös työpäivien lyhentäminen valtion virastoissa energian säästämiseksi. 
Maassa on ollut käynnissä myös remonttiralli, jossa 200:aa miljardia hipovalla EU-elpymispaketilla on laitettu italialaiskoteja uuteen uskoon. Ministeri Lintilä: Etelän heikoimmissa talouksissa ei ole pulaa miljardeista eikä käytettävistä keinoista. Näettekö tässä minkäänlaista [Puhemies koputtaa] epäoikeudenmukaisuutta suomalaiskotien ja yritysten näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-09-27T15:06:28,2022-09-27T15:07:36,Hyväksytty,1.1
2022_99_78,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_79,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 23 talouden ja työmarkkinoiden kehitykseen liittyy useita vaikeasti ennakoitavia epävarmuuksia. Ukrainan sota ja tähän kytkeytyvät ilmiöt, kuten raaka-aineet, elintarvikkeet ja energian saatavuus ja hinta, ovat aiheuttaneet taloudessa epävarmuutta ja myös yleistä hintojen nousua. 
Työmarkkinoilla tarjonta ei näytä vastaavan kysyntään, ja kaikkia haettuja työntekijöitä on vaikeaa löytää, aivan kuten edustaja Holopainen äskettäin kuvasi. Keskeisessä työvoimapotentiaalissa, siis työttömissä työnhakijoissa, on merkittäviltä osin pitkään työttömänä olleita, eikä monen kohdalla enää onnistu rekrytointikynnyksen ylittäminen. 
Puhemies! Kysyisin ministeri Haataiselta, tiedostaen, että hallitus on toiminut Työkanavan osalta ja Pohjoismaiden työnhakumallin osalta, mutta mitä muita keinoja meillä on vastata [Puhemies: Kiitoksia!] tähän vääristymään kysynnän ja tarjonnan osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-27T15:07:36,2022-09-27T15:08:56,Hyväksytty,1.1
2022_99_80,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_81,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittaminen on ihan todellinen kohtalonkysymys meidän yrityksille, ja toivoisi, että tässä hallitus ottaisi vielä paljon kunnianhimoisemman vauhdin, että näitä oleskelulupaprosesseja nopeutettaisiin, niin ettei kyse olisi näissä esityksissä viikoista, vaan pitäisi saada todella sujuvat ja digitaaliset prosessit ja karsittua tuota byrokratiaa.
Kysymykseni kohdistuu kuitenkin edelleen tuonne energiasektorille ja ydinvoiman edistämiseen. On selvää, että me tarvitaan nyt näkymää niille pitkän aikavälin investoinneille, jotta päästään yli tästä niukkuuden tilanteesta, jossa eletään tällä hetkellä. Ja kun ministeri kertoi, että suhtautuu positiivisesti pienreaktoreihin, jotka ovat sitä uutta teknologiaa, niin olisiko mahdollista, että hallitus harkitsisi uudelleen sitä, että vauhdittaisi tätä ydinenergialain kokonaisuudistusta ja resursoisi myös? Ihan Säteilyturvakeskukseltakin on tullut ehdotus siitä, että se tarvitsisi lisäresurssia voidakseen kasvattaa sitä kyvykkyyttä luvittaa pienreaktoreita, ja sitä kautta saataisiin merkittävästi nopeutettua [Puhemies koputtaa] näitä prosesseja. Tässä vain yksi yksittäinen ehdotus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-27T15:08:56,2022-09-27T15:10:05,Hyväksytty,1.1
2022_99_82,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_83,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Marttisen työllisyyden rakenteellisten toimien vaikuttavuuteen: Totta kai ne vaikuttavat hitaasti, se on itsestäänselvää, mutta mistä hallituksen työllisyystulos on tullut, niin siinä taustalla taas ovat koronapolitiikka ja siihen liittyvät toimet ja se, että me onnistuimme pitämään yritykset hengissä. Se ei ole edellisen hallituksen tulosta vaan nimenomaan tämän hallituksen tulosta. 
Kiitos ministerille, että otitte esiin tämän osa-aikaisen työvoiman ikään kuin lisätyövoimana — työvoimareservi on ruma sana, mutta kuitenkin ikään kuin mahdollisuutena saada työvoimaa. Jos ajattelemme, että meillä 40 prosenttia ansiosidonnaista päivärahaa saavista on jo töissä, niin meidän pitäisi tehdä kaikkemme, että heidän työvoimaansa voisi käyttää paremmin tähän puutteeseen. Ja yksi asia on sellainen, että jos osa-aikatyössä oleva ihminen ottaa vastaan työpaikan, toisen työpaikan, ja yrittää sovitella näitä kahta työtä yhteen, että ei tarvitsisi päivärahaa, ja sitten se ei onnistu, työajat menevät päällekkäin ja hän joutuu luopumaan toisesta työtehtävästä, [Puhemies koputtaa] niin hän saa siitä karenssin. Toivon, että tähän puututtaisiin pikaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-09-27T15:10:05,2022-09-27T15:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_99_84,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_85,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Herra puhemies! Yhdyn siihen huoleen, mikä täällä esitettiin kolmannen sektorin palkkatukiasiaan. Palkkatuesta Jyväskylän seudulla kuntakokeilussa on saatu hyviä tuloksia — eilen kuulimme siitä kaupunginhallituksen selvityksen. Myös työttömät ovat omavalmentajiin varsin tyytyväisiä. Se, että työttömyys on alentunut Jyväskylän alueella noin viidenneksellä viimeisen vuoden aikana, on positiivista, on sitten ansio kenen tahansa. Ehkä kuntakokeilullakin on oma vaikutuksensa.
Ongelmana siellä nousi esille asiantuntijoita kuullessamme, että kun vielä runsas vuosi sitten puolet työttömistä oli TE-toimiston ja puolet kuntakokeilun puolella, niin nyt noin 70 prosenttia on kuntakokeilun puolella [Puhemies koputtaa] ja henkilöstöä TE-puolelta kuntakokeilun puolelle ei ole samassa määrin siirretty. Voitteko tälle tehdä jotakin, ja onko tämä ongelma ratkaistavissa helposti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-27T15:11:16,2022-09-27T15:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_99_86,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_87,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle tästä sähköpaketista, joka auttaa suomalaisia maksamaan kohtuuttomia sähkölaskujaan talvella. Summat ovat merkittäviä.
Uskon, että erittäin moni suomalainen miettii tällä hetkellä keinoja parantaa kotinsa energiatehokkuutta. Energian ja erityisesti sähkön säästäminen on kannatettava asia. Se on osa ministeri Lintilän esiin nostamaa yhteisvastuuta. Kysynkin ministeri Lintilältä: pystyisikö hallitus luomaan vielä joitakin lisäkannusteita energiaremonttien tekemiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-27T15:12:36,2022-09-27T15:13:27,Hyväksytty,1.1
2022_99_88,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_89,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Lintilältä, missä vaiheessa Suomessa on tämä virtuaalivoimalaitos. Täällähän on jo monta vuotta pyörinyt projekti, jossa isot kiinteistöt voivat liittyä, eli kysymys on juuri kysyntäjoustoista, ja periaatteessa se koskee lämmitystäkin. Mutta olisi nyt tärkeää tässä tilanteessa aloittaa jonkunmoinen projekti, jossa myös omakoti- ja suora sähkölämmitys, jos se on, liitettäisiin virtuaalivoimalaitokseen, sillä virtuaalivoimalaitos tarkoittaa, että se on ihan sama, tuottaako ydinvoimala 1 000 megawattia tehoa tai säästääkö joku 1 000 megawattia tehoa, kun siellä on tarpeeksi kiinteistöjä. Eli kysymys on ihan samasta asiasta. Nyt näyttää, että kun tuulivoima yleistyy, niin nämä backup‑voimalat, joita on liian vähän, muodostuvat ongelmaksi, ja erityisen tärkeää olisi kehittää tätä virtuaalivoimalaitosta. Minkälaiset ovat sitten ne tekniset muutokset, mitä omakotitaloon tarvitaan? Ovatko, ministeri, tällaiset projektit miten pitkällä nyt TEMissä menossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-09-27T15:13:27,2022-09-27T15:14:31,Hyväksytty,1.1
2022_99_90,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_91,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Satsaamme valtavan määrän rahaa vihreään teknologiaan, ja olisinkin ministeri Lintilältä kysynyt sen viennistä ja siinä onnistumisesta, missä siinä mennään. Olemmeko saaneet tässä jotain lihaa luiden ympärille ja onnistumisia?
Sitten vielä toisena kysymys, että jos tämä vienti ei lähde vetämään ollenkaan Suomesta, niin onko meillä mitään plan B:tä tähän? — Kiitos paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-27T15:14:33,2022-09-27T15:15:02,Hyväksytty,1.1
2022_99_92,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_93,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion tki-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan ensi vuodelle 2,4 miljardia euroa. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen Akatemian rahoitukseen. Pidän itse tätä erittäin hyvänä asiana ja kiitän hallitusta näistä tärkeistä panostuksista. Vain markkinoiden varaan jätettynä uuteen tietoon ja osaamiseen investoidaan huomattavasti liian vähän. On siis yleisen edun mukaista, että näitä investointeja kasvatetaan myös julkisesti.
Julkisella tki-rahoituksella kuitenkin voi ja pitää olla myös sisällöllisiä kriteerejä esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökestävyyteen sekä tasa-arvoisempaan hyvinvoinnin kasvattamiseen liittyen. Kysyisinkin ministeri Lintilältä: ohjaavatko nämä periaatteet tällä hetkellä vaikuttavasti tki-politiikkaa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-09-27T15:15:04,2022-09-27T15:16:07,Hyväksytty,1.1
2022_99_94,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_95,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Energian hinta vaikuttaa merkittävästi yritysten kustannuskilpailukykyyn. Polttoaineiden hinnat ovat erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa merkittävä osa kustannuksista. Tiedämme, että muualla Euroopassa polttoaineveroja on laskettu merkittävästi. Suomessa on oltu pidättyväisiä ja energian hintoihin on vastattu erilaisilla sosiaalituilla ja pitkällä aikajänteellä tulevilla veronpalautuksilla. Ne eivät auta yritysten toimintaympäristöä. Me perussuomalaiset olemme ehdottaneet dieselin käyttövoimaveron poistoa. Sille ei nähdäkseni ole perustetta tässä tilanteessa, jossa dieselin hinta on kohonnut bensiinin hinnan tasolle ja ajoittain jopa sen yli. Tästä pientä vinkkiä hallitukselle, jos haluatte auttaa yrittäjien tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-27T15:16:08,2022-09-27T15:17:06,Hyväksytty,1.1
2022_99_96,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministerit, viisi minuuttia kummallekin. Kumpi aloittaa? — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_97,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä kysymyksistä ja puheenvuoroista.
Tässä vielä edustaja Kivisaari kysyi, mitä muita keinoja on vastata siihen, että työvoiman tarjontaa voidaan turvata. Ykkönen on, pidän sitä tärkeänä, osaamisen varmistaminen ja sen vahvistaminen, ja siihen hallitus satsaa lisäämällä koulutuspaikkoja ja muun muassa tällä jatkuvan oppimisen uudistuksella. Jatkuvan oppimiseen ja työllisyyden keskus on aloittanut toimintansa, jolla tähdätään siihen, että voidaan rahoittaa koulutushankkeita, joilla voidaan työssä olevien ihmisten osaamista vahvistaa. Se tarkoittaa sitä, että myös niistä ihmisistä, jotka ovat työelämässä, pidetään huolta, että he pysyvät siellä ja ovat, jos menettävät työpaikkansa, vahvempia löytääkseen taas uuden.
Toinen on sitten tietenkin maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen ja kotoutumispalvelut. Kotoutumislainsäädäntö on eduskunnassa nyt syksyllä käsittelyssä, eli siihen satsataan selonteon pohjalta. Sitten työperäisen maahanmuuton edistäminen on tosi tärkeä asia, eivät vain nämä prosessit, vaan koko tämä kotoutumisprosessi, työmarkkinoille kiinnittyminen, ja siinä myös näiden työntekijöiden koko perheen huomioiminen. Useilla on puoliso mukana. Myös puolison pitää työllistyä, ja se on tärkeä tekijä siinä, että tänne kiinnitytään.
Varhaiskasvatusmaksuja on alennettu, mikä vähentää kynnyksiä tulla työelämään, työhön, eli edistää työllisyyttä. Samoin oppivelvollisuus on nyt laajennettu, se tulee vahvistamaan nuorten työmarkkina-asemaa. He ovat olleet tähän saakka, ennen sitä, hyvin heikoilla, mutta nyt tämä tulee merkittävästi parantamaan nuorten tilannetta työmarkkinoilla. Ja nuorten työttömyyshän on jo nyt alentunut merkittävästi, on todella alhaalla. Sitten opintotuen tulorajoja on korotettu, mikä myös tarkoittaa sitä, että opiskelijoista saadaan työvoimaa näille pula-aloille. Yrittäjät sanovat, että se on heille myös todella tärkeää, mutta pitää huolehtia myös, että ne opinnot sitten sieltä valmistuvat.
Edustaja Marttinen kyseli, minkä hallituksen ansiota nämä nyt ovat. On ihan hyvä, jos voimme jakaa sen onnen, että meillä työllisyysaste on nyt korkeammalla tasolla, mutta aivan kuten edustaja Filatov täällä sanoi, niin nämä koronatoimet oli aivan merkittävä tekijä siinä, että [Puhujan puhelin surahtaa] — tuo oli Siri, joka alkoi huudella — meillä työllisyysaste saatiin nostettua tämän koronakuopan jäljitä, joka jäi huomattavasti alhaisemmaksi. Eli kyllä hallituksen talouspolitiikalla on ollut iso rooli siinä, miten meillä työllisyysaste tällä hetkellä on.
Paikallisesta sopimisesta hallitusohjelmassa on kirjaus, että ne tehdään TESien puitteissa, ja tämä kolmikantatyöryhmä sitä työtä edelleen siellä tekee. Pitää huomata myös, että teknologiateollisuuden sopimuksessa muun muassa on merkittävästi menty eteenpäin tässä paikallisessa sopimisessa ja nimenomaan TESien puitteissa. Eli kyllä siellä työmarkkinoillakin edistymistä tapahtuu.
Edustaja Kankaanniemi kysyi TE-palveluiden ja kuntakokeilujen henkilöstöresursoinnista. Me seurataan hyvin tiiviisti tätä tilannetta kuntakokeiluissa, niin asiakasmääriä kuin myös muuta kuormitusta. Ne tilanteet vaihtelevat aika paljon, mutta sen mukaisesti sitä resurssia sinne on ohjattu.
Sitten tästä palkkatukiuudistuksesta, joka on nyt eduskunnassa. Tämä rajaus 100 prosentin osalta koskee niitä järjestöjä, joilla on suurin liikevaihto eli yli 200 000:n menevä liikevaihto. Siellä rajoitetaan sitä 100 prosentin käyttöä, mutta ei poisteta. On ollut paljon virheellistä käsitystä, että se poistuisi kokonaan, mutta sitä vain rajoitetaan. Siinä EU-kilpailulainsäädäntö, valtiontukilainsäädäntö tulee siellä vastaan, eli näin tehdään, mutta tilalle on tullut esimerkiksi 70 prosentin tuki, jota voi käyttää. Eli sitä yksinkertaistetaan ja selkiinnytetään.
Ja sitten kaikkein vaikeimmin työllistyvien osalta meillä on kyllä suunnitelmissa tehdä vielä selvitystä siitä, miten voitaisiin huolehtia tästä ryhmästä. Työkanava Oy on yksi, joka tähän 100 prosentin porukkaan, näihin ihmisiin, osuu, mahdollistaa sitä työllistämistä ja palvelujen tarjoamista voimakkaalla tuella. Mutta selvitämme vielä sitä jatkoa, miten voisimme tästä huolehtia riippumatta siitä, että tämä uudistus meidän on nyt pakko tehdä näillä reunaehdoilla.
Tässä ehkä nyt nämä pääasialliset kysymykset, joita nousi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-09-27T15:17:09,2022-09-27T15:22:15,Hyväksytty,1.1
2022_99_98,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Lintilä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_99,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käydään läpi, vaikka herrat ovat näemmä poistuneet.
Edustaja Vestman, tekninen hintakatto oli Suomen listalla jo aiemmassa neuvoston kokouksessa, ja nyt tämä hintakaton nosto, jota silloin suunniteltiin, on jäädytetty. Eli kyllä koko ajan tehdään näitä vaikuttamisia, ja ne tuottavat tulosta EU-puolella.
Edustaja Mäkynen kysyi tästä LNG-tuonnista Venäjältä. Se tieto, joka minulla on, on, että Gasumilla on ollut tilaus sieltä, ja ne ovat niin sanotusti take or pay ‑periaatteella, eli lasti pitää maksaa, otti sitä vastaan tai ei. Käsittääkseni sinne ei ole uusia tilauksia.
Edustaja Tynkkynen kysyi Italian energiatuista. Voin hyvin uskoa, että Italiassa ovat tuota kokoluokkaa olevat tuet, mutta on siellä kyllä valtiontalouskin sitten rempallaan. Eli kyllä nämä ovat sellaisia, että se tarve rahalle olisi valtavan iso ja mielellään sitä laittaisi, mutta me tiedetään se, että meillä valtio velkaantuu tällä hetkellä jo aivan liikaa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] Kyllä se on tietysti sellaista taiteilua siinä, että missä kohti mennään sitten, koska totta kai meistä jokainen saa valtavan määrän sitä postia yksittäisiltä ihmisiltä ja perheiltä, se on ihan selvä asia, mutta sitten siellä toisessa puntarissa pitää olla kyllä se valtiontalouden vastuullinen käyttäminen, ja sitä Italia ei ole tehnyt. [Sebastian Tynkkynen: Ohititte kysymyksen täysin!]
Grahn-Laasonen kysyi ydinenergialain kokonaisuudistuksesta. Se on meillä menossa. Se on jo menossa, ja se tulee jatkumaan. Se on pitkä uudistus, se tulee valmiiksi seuraavan hallituskauden aikana, ja siellä ovat nämä pienet modulaariset reaktorit mukana.
Ja sitten taas STUK: Voin kuvitella, että STUK haluaa lisää resursseja, vaikkei niillä ole kyllä mitään luvitettavaakaan tällä hetkellä. Ja sitten toisaalta STUKhan kuuluu STM:n alle, eli en tunne niin tarkasti.
Edustaja Kinnunen kysyi energiansäästöinvestoinneista. Ympäristöministeriön puolella on olemassa energiansäästöinvestointeihin tukirahaa, ja meillähän on myös sitten lämmitysmuotoihin tukia, esimerkiksi öljylämmityksestä pois saa erikseen tukirahaa.
Edustaja Eestilän mielenkiintoiseen kysymykseen virtuaalivoimalaitoksista: En ole nyt täysin varma, mutta käsittääkseni tällä hetkellä ei ole varsinaisesti toiminnassa, mutta kun meillä on tämä RRF-raha nyt haettavana, niin siellä on ainakin muutama hakemus, jotka ovat tämänpohjaisia. Toivon mukaan ne nousisivat sieltä jalalle.
Edustaja Koponen, erittäin hyvä kysymys jälleen, eli uusiutuvan energian vienti on ehdottomasti suomalaisten yrityksien yksi merkittävimpiä alueita. Meillä on itse asiassa lukuisia: meillä on tietyllä tavalla isot, joista me on tiedetty, että ne ovat merkittäviä, mutta meillä on yllättävän paljon myös pieniä, esimerkiksi ohjelmistotaloja, jotka tekevät smart energy-, smart cities- ja niin edelleen ohjelmia.
Ja oikeastaan tämä liittyy vähän tähän edustaja Kivelän kysymykseen. Kyllä nämä vihreän siirtymän asiat ovat sellaisia, jotka ovat se maailmanlaajuinen draiveri investointeihin. Meillä tällä hetkellä on semmoinen puolitoistakertainen se, mitä me pystytään viemään ulos, eli se on meille ehdottomasti tietyllä tavalla meidän vientimme syömähampaita. Tähän liittyvät myös ne tki-rahat: meillä on painotus ollut nimenomaan sinne puolelle, eli teknologian muutoksiin energiapuolella. Tämä on meille mahdollisuus: vaikka tämä on vakava paikka, niin kyllä tämä on Suomelle ja Suomen vientiteollisuudelle ehdottomasti mahdollisuus.
Sitten edustaja Koskela, polttoaineen hinnat: Saksassa käydään tällä hetkellä kovaa keskustelua. Heillähän oli tiputettu polttoainevero. Nyt he palasivat takaisin, ja siellä kysellään, oliko sillä mitään merkitystä, kun se tiputettiin. Me nähdään tällä hetkellä itsekin se, että ihan hyvin on tultu alas niistä pahimmista ajoista, nyt mennään ysivitosessa jo alle kahden euron paikoittain, eli semmoinen nelisenkymmentä senttiä on tultu alas. Kyllä tämä on niin paljon maailmanmarkkinoista kiinni. Ja kun viittasitte käyttövoimaveroon, niin se on varmasti semmoinen vakavasti pohdittava. Senhän näkee nyt, että esimerkiksi diesel on kalliimpi kuin ysivitonen, ja sehän johtuu siitä, että Keski-Eurooppa korvaa tällä hetkellä maakaasua näillä keskitisleillä, eli keskitisleillä, joista tehdään dieseliä, ja kysyntä on kovaa. Se myydään ennemmin sinne [Puhemies koputtaa] kuin sitten Suomessa dieseliin. [Jari Koskelan välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-27T15:22:17,2022-09-27T15:27:26,Hyväksytty,1.1
2022_99_100,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_101,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä budjettia käsiteltäessä on noussut esille kyllä ihan hallitsevana tekijänä energian hinta. On hyvä, että erilaisia hinnannoususta aiheutuvia ongelmia korvataan valtion budjetin kautta, mutta me olemme siinä velkatilanteessa jo tänä päivänä, että meidän on pakko ruveta etsimään ulosmenotietä siitä siten, että tukiaisia vähennetään ja omalla tuotannolla korvataan sitä, mitä meillä tällä hetkellä itsellä ei ole. 
Sähkön hinta on aivan käsittämättömällä tasolla, ja se tulee vaikuttamaan tulevana talvena tuotantotalouteen rajusti, aivan kuten kotitalouksiinkin. Tuotantoa lopetetaan, työttömiä tulee, ja kotitalouksia menee konkurssiin — varsinkin nuoria pareja tämä koskee, ja myös eläkeläisiä, joilla on pienet tulot — koska sähkön hinta on sillä tasolla, että emme pysty sen kanssa elämään. 
Meidän on itse ruvettava tekemään tuotantoa lisää. Tämä koskee tietysti sähköä, ja sen tekemisessä ensisijaisesti tietysti ydinvoima on siinä tärkeä, mutta minkä takia aikanaan esimerkiksi vihreät vastusti ankarasti Vuotoksen allasta ja Iijokeen rakennettavaa Kollajan allasta? Sieltä olisi tullut 500—600 megaa tehoa lisää. Olisimme saaneet kestävää säätövoimaa tuulivoiman kaveriksi. Nyt rakennetaan vain tuulivoimaa, jolla ei ole säätövoimaa, ja talvella siitä ei ole mitään hyötyä, kun kovalla pakkasella ei tuule. En muista yhtään kovaa pakkasta, että silloin olisi tuullut. Silloin tarvitaan sähköä, ja CHP-voimalla voimme tehdä sen yli 3 000 megaa, ja sillä yli 3 000 megan teholla sähköä valtakunnan verkkoon. 
Me tarvitsemme ensi kesänä maksimaalisen määrän turvetta, 10 terawattituntia elikkä 10 miljoonaa mottia, mutta sitä ei pysty enää nostamaan, kun turveala on ajettu niin alas, ja, arvoisa ministeri, nyt on sitten viimeiset hetket tehdä ihan oikeasti turpeennosto tässä maassa mahdolliseksi. Meillä on viimeiset turveurakoitsijat harkitsemassa tällä hetkellä, pistävätkö pillit pussiin, ja se johtaa siihen, että tämän maan kansantalous putoaa polvilleen. Samalla menee maatalous, koska jos ei kuiviketurvetta nosteta, meillä loppuu broilerin tuotanto, meillä loppuu sikalat, osittain maidontuotanto ja Kauttapuutarhaliiton tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista kasvihuoneista lopettaa, kun turve loppuu. Samalla loppuu 400 miljoonan euron vientituotanto tästä maasta, koska me myymme kasvualustoja noin sataan maahan ympäri maailmaa, ei ainoastaan Eurooppaan vaan muuallekin maailmaan. 
Elikkä olemme todella vaikeuksissa, ihan olemme omasta syystä. Emme ole ampuneet itseämme jalkaan vaan molempiin jalkoihin. Että vähän tuntuu, että alkaa elämäkin loppua tästä maasta kohta, kun tämmöisiä älyttömiä päätöksiä tehdään. Meillä on ollut varaa dumpata rahaa Saksan maakaasumarkkinoille — seitsemän miljardia on maksettu Uniperin osakkeista, ja nyt on annettu sille kahdeksan miljardia tukiaisia: neljä miljardia riihikuivaa rahaa ja neljän miljardin takuut. Saammeko koskaan niitä pois? En tiedä. Mutta olisiko nyt aika kiinnittää huomiota kotimaisen energian tuotantoon? 
Talousvaliokunta kävi Singaporessa, ja oli hieno tavata Nesteen uuden tuotantolaitoksen henkilöstöä, joka tekee sinne öljynjalostuslaitosta, jossa bioaineista tehdään lentokonepolttoaineita. Miksi ne kaikki tehtaat menevät sinne? Täällähän niitä tarvittaisiin, kotimaisen energian tuotannossa. Me pystymme itse tekemään dieselpolttoaineet turpeesta ja puusta ja ihan varmasti edullisesti. Tekniikka on olemassa, se on yksinkertaista. Miksi me teemme itsemme riippuvaiseksi yhä enemmän maailmanmarkkinoista, kun voisimme sen itsekin tehdä? Tätä pitää ilmeisesti viisaammilta kysyä, mutta onhan tämä älytöntä touhua: työntää rahat ulkomaille, teollisuusmaasta pois, ja maksaa sen jälkeen tukiaisia. Jos joku löytää tässä järkeä, niin pyydän ottamaan vaikka sähköpostilla yhteyttä, niin minäkin sen ymmärtäisin mielelläni. [Mauri Peltokangas: Hiljaiseksi jää!] 
Päästökaupan virheet tulee poistaa. Me maksamme yli miljardi euroa vuosittain veroja väärillä päästökaupan luvuilla, joita tämä maa on syöttänyt tuonne IPCC:n ilmastopaneelille, ja sitä kautta se vaikuttaa meidän veromenoihin radikaalisti. Ainespuuta palaa jatkuvasti kattiloissa miljoonien eurojen edestä. Ehkä tänä vuonna pääsemme ennätykseen, jonnekin viiteen—kuuteen miljoonaan mottiin, kun muuta ei enää ole. Ja kannattaa muistaa kaikkien intoilijoiden, jotka haluavat tätä vihreää siirtymää jatkaa, että sellutehdas itsessään on yksi erittäin tehokas sähkön tuottaja. Sen kaikki tietävät, että sellutehtaiden sähköntuotanto ympäri vuoden on tässä maassa loistavaa sähköä. Se on puhdasta sähköä ja tuottaa kansantaloudelle voittoa sekä tehtaan tuotteena että myös energiana — koskee myös kaukolämmön tuotantoa. 
Tämän takia olen siitä hyvin huolissani, arvoisa puhemies, että tämä suomalainen politiikka on mennyt siihen, että me riehumme ulkomailla, hävitämme sinne rahat ja sen jälkeen olemme oman maan kanssa suurissa vaikeuksissa, ja koskee varsinkin nuoria.
 Yksi asia vielä lopuksi, arvoisa puhemies: esimerkiksi Fortumin asioissa on rahaa vielä noin 5,5 miljardia Venäjän sijoituksissa kiinni, ja niistäkin rahoista varmaan voimme todeta, että ne on menetetty. 
Meidän tulee tehdä EU:ssa sellaista politiikkaa, että estämme sen ennallistamisasetuksen tulon tähän maahan. Sama koskee uusiutuvan energian [Puhemies koputtaa] RED kakkosta, joka on se ihan älytön säädös, joka toteaa, että puu ei ole uusiutuva raaka-aine. Jos ajattelumalli on EU:ssa tuolla tasolla, niin eipä sillä järjestelmällä kovin paljon enää toivoa ole.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T15:27:36,2022-09-27T15:32:58,Tarkistettu,1.1
2022_99_102,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_99_103,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmissa talousarvioesityksen puheenvuoroissani olen käsitellyt puolustusministeriön hallinnonalaa, joka on ansainnut oppositioltakin saamansa kiitokset. Kiitosta ei voi kuitenkaan jakaa koko talousarvioesitykselle.
Maailman epävakaa tilanne heijastuu kaikkiin turvallisuuden toimijoihin. Ulkoisen turvallisuuden lisäksi sisäinen turvallisuus on juuri nyt merkittävässä asemassa. Poliisin merkittävä määrärahalisäys verrattuna edellisen vuoden talousarvioesitykseen on perusteltu, kuten on tavoite seitsemän‑ ja puolentuhannen henkilötyövuoden osaltakin. Määrärahalisäys hoitaa kuitenkin oiretta, ei paranna tautia.
Poliisin määrärahakorotuksen taustalla vaikuttavat kiinteistöjen ja ict-järjestelmien kasvaneet kustannukset. Puolustushallinnossa kohoaviin kiinteistökustannuksiin on pystytty puuttumaan. Myös sisäministeriössä on puututtava poliisin tukitoimintojen kustannuksiin ja ennen kaikkea turvattava poliisin perustoiminnan riittävä ja johdonmukainen rahoitustaso.
Poliiseja tarvitaan kentällä juuri nyt erityisesti siksi, että väkivaltainen katujengikulttuuri on rantautunut Suomeen pysyäkseen, ja siihen poliisin tulee reagoida voimallisesti. Valitettavasti katujengit loistavat poissaolollaan, eikä niitä löydy edes mainintana koko talousarvioesityksessä.
Rajavalvontaan tehdyt panostukset ovat tarpeellisia. Hankinnat eivät kuitenkaan palvele laajaa toimintaa, mikäli laintulkinta ja rajakäytännöt laahaavat jäljessä. Hallitus on jahkaillut rajan sulkemisessa venäläisturisteilta, vaikka saman EU-lainsäädännön alaiset Baltian maat ja Puola ovat jo näyttäneet esimerkkiä sen toteuttamisessa.
Hallituksella ei ole ollut kykyä ennakointiin, ja se on toiminut vasta kriisissä. Tämä on vaivannut päätöksentekoa oikeastaan koko tämän hallituskauden. Hyvänä esimerkkinä on nyt itärajalla Rajavartiolaitoksen ilmaisema tarve aidalle, johon eduskunta antoi mandaatin jo kesäkuussa. Aitaa vasta kaavaillaan, kun sen pitäisi olla jo valmis estämään nyt havaittuja maastoylityksiä.
Arvoisa puhemies! Muualla budjetissa näyttää kuitenkin siltä, että maailmalla tapahtuvaa kehitystä ei ole huomioitu. Hallituksen lempilapsille, vähähiilisyydelle ja kehitysavulle, jaetaan rahaa aivan kuin energiakriisistä tai maailmanpolitiikan muutoksista ei olisi tietoakaan. Vihreä siirtymä nielee useita miljardeja, ja hyödyn kerrotaan tulevan joskus kaukaisessa tulevaisuudessa. Lisäksi kehitysyhteistyöhön satsataan 1,3 miljardia euroa, siis saman verran kuin poliisitoimeen ja Rajavartiolaitokseen yhteensä.
Kehitysyhteistyötä jatketaan maiden kanssa, joiden ihmisoikeustilanne ei kehity myönteisesti, ja myös sellaisten maiden kanssa, jotka ovat asettuneet tukemaan Venäjää sen brutaalissa hyökkäyssodassa Ukrainassa. Esimerkiksi merkittävä Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaa Etiopia äänesti YK:n yleiskokouksessa Venäjän ihmisoikeusneuvostosta erottamista vastaan. Muut Suomen Afrikan-kumppanit äänestivät tyhjää tai eivät olleet paikalla. Toisaalta Ukrainalle annettavaan tukeen ehdotetaan 30 miljoonaa euroa, josta 10 miljoonaa katetaan ulkoministeriön hallinnonalan olemassa olevilla määrärahoilla. Tämä on murto-osa siitä, mitä kehitysyhteistyön kokonaisuuteen satsataan.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille oman kansan turvallisuus tulee ennen venäläistä turismia. Meille Euroopan vakaus on tärkeintä, ja Afrikan kehitysyhteistyössä vaadimme tuloksia, jotta se voisi jatkua samalla tasolla. Odotamme siis vastavuoroisuutta esimerkiksi siinä, että kehitysyhteistyön piirissä olevat maat saavat palautussopimuksensa kuntoon.
Meille oman kansan pärjääminen tulee ensimmäisenä energiakriisissä ja inflaatiokurimuksessa. Mikäli se vaatii maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta luopumista, niin olkoon sitten niin. Tällä hetkellä tavoitteet ainoastaan kurittavat omaa etuamme ja vihreät innovaatiotkin odottavat keksijäänsä. Toivon todellakin, että hallitus laittaisi oman kansan edun tärkeysjärjestyksessä etusijalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-27T15:33:05,2022-09-27T15:38:10,Hyväksytty,1.1
2022_99_104,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_105,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun olen täällä puhumassa omavaraisuudesta ja turvetuotannosta, ja tuskin tämä tulee jäämään viimeiseksikään. Hallituksen politiikka turpeen suhteen on ollut kestämätöntä. Turvetuotantoa lähdettiin ajamaan nopeutetusti alas, vaikka se ei ollut edes hallitusohjelman kirjausten mukaan tarpeellista. Me perussuomalaiset varoitimme lukuisista turvetuotannon alasajon ikävistä vaikutuksista. Mainitsenpa tässä nyt vain muutamia: Turve korvautui monin paikoin venäläisellä hakkeella, kasvu- ja kuiviketurpeen saanti vaikeutui ja turpeen merkitys huoltovarmuuden takaajana väheni ilman, että mitään kotimaista korvaajaa tuli tilalle. Venäjän aloitettua julman hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan ja koko Euroopan ajauduttua energiakriisiin on turvetuotannon nopeutettu alasajo osoittautunut suorastaan katastrofiksi.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitus ei ole tehnyt uudessakaan maailmanpoliittisessa tilanteessa riittäviä toimia turvetuotannon palauttamiseksi. Tein keväällä toimenpidealoitteen siitä, että jo luvan saaneet ja jo aloitetut turvetuotantoalueet otettaisiin käyttöön. Noston jälkeen ne voisi istuttaa hiilinieluiksi, elikkä sinne saataisiin tilalle mäntyä ja kuusta. Tämä toimenpide pitäisi toteuttaa edelleen ensi vuonna. Se ei ole vanhentunut ajatuksena. Tiedämme, että luvat ovat kunnossa ja ainoa, mikä tarvitaan, on riittävän pitkän näköalan luominen turveyrittäjille: 5 tai mielellään 10 vuotta olisi sopiva aika. Nyt puhutaan parista vuodesta. Turveyrittäjille se on liian lyhyt aika, ei kannata jatkaa niillä näkymillä töitä. Se tarvitsee sen 5 tai 10 vuotta.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä hallituksen kestämätön politiikka turpeen suhteen saa siis jatkoa. Täällä kirjassakin on nyt suunnattu 30 miljoonaa euroa turvetuotannosta luopuville yrittäjille, eli tässä kannustetaan turpeentuottajia lopettamaan uransa. Tämä on tässä tilanteessa täysin järjetön tapa toimia. Nyt pitäisi kaikki jäljellä olevat koneet ja yrittäjät saada töihin. Emme voi odottaa, että energiakriisi on helpottamassa lähitulevaisuudessa. Turvetta tarvitaan tulevina vuosina, uskokaa pois. Tälle 30 miljoonalle löytyisi parempiakin käyttökohteita. Se voitaisiin käyttää esimerkiksi turvetta käyttävien lämpölaitosten kustannusten kompensoimiseksi. Jos tällainen siirto tehtäisiin, olisi sillä välittömästi positiivinen vaikutus jo seuraavan vuoden turvetuotantoon.
Hallituksen turvevastaisuus näkyy myös maa- ja metsätaloussektorin hallinnonalalla. Ministeri Kurvinen on kauniisti puhunut siitä, miten turvepeltoja saa jatkossakin käyttää, mutta talousarvioesityksessä osoitetut 30 miljoonaa turvepeltojen ilmastotoimista kertovat aivan muuta halutusta suunnasta. Nämä ilmastotoimet voivat olla esimerkiksi pellon ottamista pois käytöstä tai siirtymistä kosteikkoviljelyyn. Tämä heikentää maamme ruokaturvaa, sillä kuivina satovuosina ja kausina turvepellot tuottavat kivennäispeltoja paremman sadon. Esimerkiksi viime vuonna oli tällainen tilanne. Monet viljelijät sanoivat, että turvepellot tuottivat tuplasadon verrattuna normaalipeltoihin, kivennäismaihin. Kosteikkoviljelystä saatavilla tuotteilla ei ole myöskään aitoja markkinoita.
Arvoisa puhemies! Turvetta tarvitaan Suomessa vielä pitkään ja erityisen paljon lähivuosina. Toivoisin, että hallituksessakin ymmärrettäisiin tämä todellisuus ja tehtäisiin tarvittavat toimenpiteet, jotta suomalaisille ei tulevina talvina tulisi kylmä tai nälkä. Tarvitaan siis sinivalkovalkoista siirtymää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-27T15:38:18,2022-09-27T15:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_99_106,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_107,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtion ensi vuoden talousarvio on hallitukselta vastuullinen kriisiajan budjetti. Vuoden takaiset odotukset pandemian väistymisestä ja paluusta normaaliaikoihin ja kasvavien positiivisten talouslukujen budjetteihin ovat nyt valitettavasti romuttuneet. Jälleen hallitus joutuu reagoimaan ulkoapäin tulevaan šokkiin, jo kolmanteen kuluvan kauden aikana.
Pandemian aiheuttama šokki on vaihtunut Venäjän julman hyökkäyssodan aiheuttamaan turvallisuus‑ ja talouskriisiin. Kolmas šokkiaalto on kasvanut kesän mittaan eskaloituneen energiakriisin muodossa. Siksi hallitus toimii nyt ottaen huomioon niin muuttuvan turvallisuuspoliittisen tilanteemme kuin kansalaisten kokeman epävarmuuden arjessaan, kun hinnat nousevat kiihtyvän inflaation pyörteissä ja asuntolainojen korkojen noustessa.
Arvoisa puhemies! On selvää, että Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta pidetään huolta entistäkin tarkemmin. Olemme jättäneet Nato-hakemuksen ja kehysriihessä linjasimme mittavista lisäpanostuksista maanpuolustukseen. Ensi vuoden talousarviossa linjausta toteutetaan.
Vahvan kansallisen sotilaallisen puolustuskyvyn rinnalla meidän on varmistettava, että Suomi säilyy puolustamisen arvoisena pohjoismaisena hyvinvointivaltiona. Yhteiskunnallinen vakaus ja rauha edellyttävät kansalaisten turvallisuuden tunteen, oikeudenmukaisuuden kokemuksen ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista. Emme voi antaa kriisien repiä kansakuntaamme.
Suomessa ei pidä kenenkään pelätä, että kriisien keskellä jää yksin tai vaille apua. Tällä talousarvioesityksellä luodaan turvaa arkeen ja lievennetään sitä iskua, minkä suomalaiset joutuvat ottamaan vastaan, kun energiahinnat ja elinkustannukset karkaavat. Me haluamme tukea niin lapsiperheitä, pieni‑ ja keskituloisia kuin pitkää työmatkaa ajaviakin. Esimerkiksi varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, sähkövähennys sekä ‑tuki ja sähkön arvonlisäveron väliaikainen alentaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimenpiteitä kotitalouksien tukemiseksi.
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että talousarviossa tasapainoillaan monien vaikeiden asioiden kanssa. Kuten tiedämme, julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on asia, johon on suhtauduttava vakavasti. Nyt on kuitenkin syytä ymmärtää, ettei akuutti kriisi mahdollista suurta sopeutusta, saati isoja veronalennuksia. Kriisinhoidon rinnalla on panostettava sektoreihin, joiden avulla Suomi pysyy tulevaisuudessa kasvu-uralla, osaamiseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Samalla on huolehdittava ihmisten hyvinvoinnista ja luotava uskoa siihen, että kriisit selätetään yhdessä ja että suomalainen hyvinvointivaltio kantelee pahimman yli.
Arvoisa puhemies! Kriisinsietokykyämme parantaa tällä hetkellä se tosiasia, että hallitus on toteuttanut monia tervetulleita uudistuksia ja toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi, ja työllisyysasteemme onkin nyt historiallisen korkealla tasolla.
Tulevalla palkkatukiuudistuksella yksinkertaistetaan sääntelyä ja nopeutetaan myöntämis‑ ja maksatusprosesseja ja parannetaan tuen saamisen edellytyksiä. Palkkatukiuudistus sisältyy ensi vuoden talousarvioon.
Uudistus herättää kuitenkin järjestökentällä myös suurta huolta, johon on vastattava. Yhdistysten ja säätiöiden oikeutta sataprosenttiseen tukeen rajoitetaan merkittävästi. Tällä muutoksella pelätään olevan vakavia kielteisiä vaikutuksia yhdistysten toimintaan. [Toimi Kankaanniemi: EU!] Myös lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossaan huomauttanut, ettei niitä ole riittävästi arvioitu.
Arvoisa puhemies! Palkkatukiuudistuksen tavoitteena on lisätä merkittävästi palkkatuen käyttöä yrityksissä. Monissa tilanteissa tämä on kannatettavaa, mutta samalla tulee muistaa se todellisuus, missä monet heikossa työmarkkina-asemassa olevat elävät ja millaista tukea he työllisyyteensä tarvitsevat. Yritykset eivät pysty työllistämään kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevia ja tarjoamaan heille heidän tarvitsemaansa valmennuksellista tukea. Yritysten palkkatuettu työ sopii parhaiten jo valmiiksi lähellä työmarkkinoita olevia ihmisiä.
Järjestökentällä työskentelee palkkatuen turvin huomattava määrä tässä työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä, joilla nimenomaan tämänkaltainen tuki on tarpeen. Välityömarkkinoina järjestökenttä voi myös parhaiten järjestää tällaista tukea, henkilökohtaista ohjausta, mikä on välttämätöntä työllistymisedellytysten paranemiselle.
On aivan keskeistä, että palkkatukiuudistusta eteenpäin vietäessä vielä näihin avoimiin kysymyksiin todella pureudutaan, ja toivon, että työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa tätä kokonaisuutta käydään huolella läpi ja etsitään myös ratkaisuja näihin olemassa oleviin epäkohtiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-09-27T15:43:07,2022-09-27T15:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_99_108,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_109,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty jo erittäin hyviä puheenvuoroja tästä energiatilanteesta, mutta hyvin vähän puhutaan pienyrittäjistä, jotka toimivat sellaisilla aloilla, jotka ovat erittäin energiariippuvaisia. On aika valitettavaa, että jos tällä hetkellä joutuu maksamaan esimerkiksi 3 500 euroa kuukaudessa sähkölaskua ja on odotettavissa, että se kaksinkertaistuu tai jopa siitä yli menee, niin tällaiset yrittäjät joutuvat pistämään pillit pussiin ja ihmiset lähtevät sitten kilometritehtaalle. Näitä on aika paljon. Olisikin mukavaa ja erittäin tärkeätä, jos tähän asiaan pystyttäisiin myöskin näitten yksityistalouksien tukemisen lisäksi pikkasen panostamaan. Meillä ei tulisi sitä työttömyyttä tai edes sitä uhkaa niin paljon kuin nyt on näkyvissä. Täytyy toivoa, että näin ei käy ja että meillä pystytään sähköä tuottamaan ja talvi on leuto, mutta jos näin käy, niin tämä uhka on todellinen, ja sen vuoksi olisi hyvä, että hallitus siihen puuttuisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-09-27T15:48:19,2022-09-27T15:49:39,Hyväksytty,1.1
2022_99_110,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_111,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tki-panostukset eli verovähennykset vastaavat suunnilleen sitä, mitä parlamentaarisessa valmistelussa on sovittu. Siitä on annettava hallitukselle kiitos. Se on todella tärkeätä.
Samaa ei voi sanoa liikennerahoituksesta, joka ei vastaa ensi vuonna sitä, mikä on parlamentaarisessa Liikenne 12 ‑työssä saatu aikaiseksi.
Myöskin huoltovarmuuspanostukset ovat tässä budjetissa kohtalaiset, mutta varmasti lähikuukausina ehkä jo mitataan, ovatko ne riittävät, ja kun sitten vielä pitemmälle katsotaan, niin kyllä kansalliseen huoltovarmuuteen kaikilta osin pitää todella panostaa näinä aikoina.
Arvoisa puhemies! Yksi keskeinen osa huoltovarmuutta on tämä sähkö, josta tänään on jo paljon puhuttu. Tärkeintä on tietysti sähkön hinnan alentaminen kulutusta lisäämättä. Siihen hallitus ei ole löytänyt oikeastaan mitään ratkaisuja. Se on kuitenkin se peruslähtökohta. Jos ja kun saadaan sähkön hintaa alemmaksi eri toimenpitein, niin kaikki hyödymme ja ennen kaikkea koko kansantalous, työllisyys, vienti ja kotitaloudet, yritykset, julkinen sektori.
Hallitus on rakentanut tämän sähkötukipaketin, jossa on kolme osaa. On tämä verovähennys, kotitalousvähennyksen tyyppinen verovähennys. Se on kannatettava. Samaten sähkötuki pienituloisille on paikallaan. Arvonlisäveron alentaminen on myös osin paikallaan, mutta siitä on kyllä todettava, että se on kallis keino ja sen hyöty jakaantuu kaikille sähkönkäyttäjille, mikäli sähköyhtiöt sen panevat kuluttajahintoihin. Sitä tulee tietysti hyvin tarkkaan seurata. Erityisesti vaihtuvahintaisissa sopimuksissa vaara on, että se ei mene hintoihin.
Mutta niin kuin äsken ministeri Lintilä myönsi, niin nämä suurten kustannusten omakoti- ja asuntojen sähkölämmittäjät jäävät nyt tässä hyvin epävarmalle pohjalle. Lapsiperheet, joilla on iso asunto, iso asuntovelka, nousevat ruokakustannukset, liikennekustannukset, palkat eivät nouse, ovat näitä, jos on sähkölämmitystalo, niin kuin valitettavasti monilla on — tai toiset sanovat, että onneksi, koska sähköistykseen pyritään kiivaasti menemään tämän vihreän siirtymän myötä. Tämä on kyllä vakava ongelma, johon hallituksen pitää paneutua.
Arvoisa puhemies! Sitten puu ja turve, ne ovat suorastaan vihapuheen kohteena tänä aikana. Euroopan parlamentti — onneksi sillä ei ole tässä päätösvaltaa ainakaan yksin — teki kyllä täysin käsittämättömän päätöksen, että puu ei olisi uusiutuva vuoden 2030 jälkeen. Mikseivät samalla päättäneet, että kaikki sairaudet lopetetaan vuonna 2030? On tämä aivan järjetön päätös. Ja myös tämä kansallinen turvepäätös, että turvetta ei voida käyttää, vaikka se on kotimainen, maaseudulla työllistävä, uusiutuva, hyvä polttoaine. Sitä vihataan niin, ettei sitä voida käyttää ja maksetaan siitä sitten kallista laskua. Aivan mahdotonta hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Meillä on taantuma edessä, ainakin lyhytaikainen taantuma. Työttömyys on jo kääntynyt Tilastokeskuksen mukaan lievään kasvuun, ja se tuo isoja haasteita. Koska meidän julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, niin joudumme katsomaan kyllä huolestuneena jatkoon, ja seuraaville hallituksille tämä Marinin hallitus jättää todella synkän perinnön, joka vaatii sitten kovia toimenpiteitä. Talouspolitiikan arviointineuvosto on varoitellut — se on muuten valtioneuvoston asettama professoritason neuvosto — mutta hallitus ei sitä ole kuunnellut. Tältä osin tietysti valiokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa, kuulemme ja olemme kuulleet jo asiantuntijoita, [Puhemies koputtaa] ja varoitus tästä finanssipolitiikasta on selkeä: se on liian löysää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-27T15:49:41,2022-09-27T15:54:55,Hyväksytty,1.1
2022_99_112,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_113,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esittivät alkukeväästä lisätalousarvion käsittelyn yhteydessä 19 konkreettista toimenpidettä kotimaisen maatalouden pelastamiseksi. Valitettavasti nämä ehdotuksemme kaatuivat äänestyksissä. 
Maataloushan on ollut kriisissä jo pitkään, sen me tiedämme täällä kaikki. Viime vuodet — viime vuoden heikko satokausi ja jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa moninkertaistuneet lannoitteiden hinnat — ovat asettaneet maataloustuottajat koville. Maatilayritysten määrä vähenee noin tuhannella joka vuosi, ja vauhti varmasti on kiihtymässä, ja suunta on nyt mitä pikimmiten muutettava. Maatalousyrittäjiä on ehkä 44 000 tällä hetkellä. Siinä jo huoltovarmuuskin rupeaa vaarantumaan pikkuhiljaa.
Sekä koronakriisi että Eurooppaan tullut sota ovat nostaneet omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkitystä aivan uudelle tasolle. Tämä ei valitettavasti ole näkynyt riittävästi hallituksen toiminnassa. Tietysti hallitus on tehnyt joitakin maataloutta tukevia toimia, mutta valitettavasti yhä edelleen ilmastopolitiikalla ja niin sanotulla vihreällä siirtymällä on aivan liian suuri rooli myös maatalous- ja metsäpolitiikassa. On huomattavaa, että nimenomaan ilmastopoliittiset toimet ovat ajaneet maataloutta ahdinkoon jo pitkään ennen Venäjän hyökkäystä. Kotimainen maatalous on aina ollut vihreän ideologian hampaissa. Juuri ilmastotoimien takia tuotantokustannuksetkin ovat nousseet ja maataloudelle välttämättömiä sektoreita, kuten tässä moneen kertaan mainittu turvetuotanto, on ajettu alas. Ilmastopoliittisista syistä on haluttu rajoittaa myös turvepeltojen käyttöä maatalousmaina, vaikka ne tuottavat tosiaan hyvin kuivina kesinä.
Hallituksella ei nähdäkseni vieläkään ole selkeää suunnitelmaa siitä, miten maataloudelle tärkeiden kasvu- ja kuiviketurpeen saanti varmistetaan pitkällä aikavälillä. Kun turvetuotantoa ajetaan alas, myös näiden tuotantokustannukset nousevat. Kasvuturvetta käytetään puutarhatiloilla, joista yhdeksän kymmenestä onkin ilmoittanut lopettavansa, jos kasvuturpeen saanti tyrehtyy; kasvuturpeellahan ei ole olemassa järkevää kotimaista korvaajaa, eikä ulkomaistakaan. On suoraan sanoen käsittämätöntä tämä politiikka, jossa näennäisten ilmastovaikutusten takia ajetaan toimivia tuotantoja alas ilman mitään, millä niitä voitaisiin korvata.
Arvoisa herra puhemies! Maatalous on valitettavasti ajettu erilaisten tukien varaan. Tukea maksetaan niin kansallisesti kuin EU:nkin kautta. Tietystikään EU ei meille oikeasti mitään maksa, vaan se on meidän omaa rahaamme, josta osa jää matkalle tällä kierroksella Brysselin kautta. Hyvä sentään, että edes jotain saadaan takaisin. Nyt on valitettavasti käymässä niin, että näiden EU-tukien maksatuspäiviä on siirretty. Tämä koskee lähinnä eteläisen Suomen lypsylehmä- ja nautakarjatiloja. Aiemmin tuki on tullut tilille joulukuussa, mutta nyt se on siirretty ensi vuoden kevääseen. Maatalousyrittäjien pitää kuitenkin maksaa laskut ajallaan ja tehdä tarvittavia investointeja oikeaan aikaan. Maksupäivien siirtyminen hankaloittaa kohtuuttomasti maatilojen asemaa ja voi ajaa monta niistä vähintäänkin konkurssin partaalla. Tällainen pitää nyt estää mitä pikimmiten.
Olen tehnyt aiheesta pari viikkoa sitten kirjallisen kysymyksen, johon odotan ministerin vastausta. Voisi olla paikallaan, että valtio takaisi yrittäjille lainan, jotta he pystyvät suoriutumaan veloistaan ajallaan. Yhdenkään maatilan ei pidä joutua lopettamaan toimintaansa tällaisen puhtaasti EU-byrokratiasta johtuvan epävarmuuden vuoksi. Nyt jos koskaan meidän on aivan välttämätöntä huolehtia maataloustuotantomme säilyvyydestä, jatkuvuudesta ja omavaraisuudesta. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-27T15:54:59,2022-09-27T15:59:16,Hyväksytty,1.1
2022_99_114,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt siirrytään seuraavaan pääluokkaan, ministeri Skinnarin vastuualueeseen. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Skinnari, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_115,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana olemme eläneet läpi poikkeuksellisia aikoja niin Suomessa kuin maailmalla. Sota Euroopassa, ennennäkemätön energiakriisi sekä hauraita maita koetteleva nälänhätä ovat palauttaneet meidät perustarpeiden juurelle: rauhan ja vakauden turvaamiseen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta sekä koettelee koko kansainvälistä turvallisuutta mukaan lukien Itämerellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi Suomen historiallisen päätöksen eteen, kun keväällä yhdessä Ruotsin kanssa jätimme hakemuksemme Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi. Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta.
Ensi vuoden talousarvio tulee vahvistamaan Suomen asemaa arvopohjaisena ja vaikuttavana toimijana muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hallitus esittää ulkoministeriön pääluokkaan yhteensä 1,318 miljardia euroa, mikä on kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 talousarvioesityksessä.
Jännitteiden keskellä Euroopan yhtenäisyydestä on tullut entistä tärkeämpää. Suomi vastaa Venäjän hyökkäykseen osana Euroopan unionia. Myös pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu. Samaan aikaan monenkeskisillä areenoilla suurvaltajännitteet määrittelevät jakolinjoja uudella tavalla. Kiinan asemoituminen Venäjän hyökkäykseen tulee vaikuttamaan sen kansainväliseen asemaan. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa, ja yhteistyötä on kehitettävä.
Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys voimistuu edelleen. Myös Euroopan itäisen naapuruston kehitys vaatii erityistä seurantaa. Globaaliin ruokaturvaan sekä energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet eivät koettele maita tasavertaisesti. Syvenevä eriarvoisuus on globaali uhka, joka edellyttää yhteistä vastuunkantoa. Arvopohjan Suomen toiminnalle tulevat jatkossakin muodostamaan ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, demokratia, rauha, vapaus, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Hallitusohjelman mukaisesti konfliktinesto, rauhanvälitys ja -rakennus ovat Suomen ulkopolitiikan vahvistuva painopiste. Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan sekä laajentaa suomalaista osallistumista rauhanvälitys- ja dialogiprosesseihin. Alueellinen yhteistyö on tärkeä keino edistää vakautta, turvallisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia Itämeren, Barentsin ja arktisella alueella. Vuonna 2023 Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana, järjestää Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen sekä aloittaa Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajana. Toimimme myös YK:n ihmisoikeusneuvostossa ja valmistaudumme Etyjin puheenjohtajuuteen vuonna 2025.
Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 256 miljoonaa euroa. Ulkoasiainhallinnon rooli turvallisuus- ja kriisiorganisaationa on korostunut. Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon, joka tukee Suomen etujen ajamista maailmalla. Vaalikauden aikana edustustoverkkoa on onnistuttu kasvattamaan, ja se kattaa nyt yli 93 toimipistettä mukaan lukien syyskuussa 22 avattavat uudet edustustot Islamabadiin ja Mumbaihin. Myös tulevina hallituskausina on pidettävä huolta edustustoverkon resursoinnista erityisesti henkilöstön riittävyyden ja hyvinvoinnin osalta.
Ulkoministeriö kohdentaa talousarviossa lisäresursseja vientivalvontaan ja pakotteiden hoitoon vastatakseen liike-elämän tarpeisiin. Yhteistyössä muun Team Finland ‑verkoston kanssa jatketaan uusien vientimarkkinoiden kartoittamista ja tuetaan suomalaisyritysten vientiponnisteluja. Myös edustustojen hoitamia maahantuloprosesseja nopeutetaan osana hallituksen toimia osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi. Tieto‑, hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä kehitetään. Ulkoministeriö palaa Nato-jäsenyyteen liittyviin menoihin vuoden 23 talousarvioesityksen täydennyksessä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-09-27T15:59:25,2022-09-27T16:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_99_116,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Virolainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_117,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtion talousarvioesitys on 16. kerta, kun pääsen käsittelemään tätä, ja joka kerta täällä on noussut esiin meidän lähetystöverkoston riittävyys ja kehitysmäärärahojen riittävyys niin ikään, ja jos oikein osaan ennustaa, niin kuvittelen, että nämä kaksi asiaa tulevat nousemaan myös tässä syksyn käsittelyiden kuluessa, erityisesti kun meidän globaali toiminta ja turvallisuusympäristö ovat varsinaisessa käymistilassa.
Kokoomushan on useasti tarjonnut kasvun kaavaa, johon kuuluvat myös vientiponnistelut ja niin ikään osaavan työvoiman saaminen Suomeen, kuten ministeri jo omassa esittelypuheenvuorossaan otti esiin. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri, nyt kun me tunnistamme tämän osaavan työvoiman tarpeen, niin miten näette: pystyykö meidän ulkomainen edustustoverkosto palvelemaan meidän yrityksiä siinä, että saamme ihmisiä tänne, ja miten se yhteistyö Migrin kanssa toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-27T16:04:51,2022-09-27T16:06:05,Hyväksytty,1.1
2022_99_118,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_119,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Teidän esittelypuheenvuorossanne rauha-sana toistui monta kertaa, ja se on tietysti äärimmäisen tärkeää, että maailmaan saataisiin rauha.
Minun kysymykseni koskee näitä kehitysyhteistyömäärärahoja. Me ollaan aikaisemminkin moneen kertaan puhuttu siitä, että niissä pitäisi olla jonkunnäköinen tulosvastuullisuus. Osa kehitysmäärärahoista on mennyt venäläisiin hankkeisiin. Onko ne nyt tällä hetkellä lyöty jäihin? Ja samoin sitten kun Afrikassa meillä on monta, monta yhteistyövaltiota, niin miten näiden tukien suhteen, jos käytännössä heidän suhtautumisensa Venäjän toimiin ovat myötämielisiä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-27T16:06:05,2022-09-27T16:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_99_120,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ymmärsin niin, että ministeri käyttää vielä erillisen puheenvuoron kehitysyhteistyöhön liittyen — niin että osaatte odottaa sitäkin. — Edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_121,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Venäjän raaka ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan on ravistellut Euroopan turvallisuusjärjestystä mutta ihmisen tasolla tehnyt monen ukrainalaisen elämästä painajaismaista. Suomi on tukenut Ukrainaa aseavun ja materiaalien muodossa mutta myös humanitäärisesti, ja pidän todella tärkeänä, että tätä tukea kaikissa muodoissaan jatketaan.
Toinen kysymys, jonka haluaisin nostaa esiin, liittyy naisten ja vähemmistöjen oikeuksiin. Me näemme tällä hetkellä erittäin huolestuttavaa kehitystä tällä saralla eri puolilla maailmaa. Yhdysvaltain aborttilinjaukset ovat antaneet selkänojaa naisten oikeuksia polkeville tahoille myöskin muualla, ja tiedämme, että täällä aivan kotikulmilla, esimerkiksi Puolassa, vastaavat päätökset kurittavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia naisia ja muun muassa ukrainalaisia pakolaisia. Jos ministeri voisi ehkä puheenvuorossaan kommentoida, voisiko Suomi ottaa entistä vahvempaa roolia. Tiedän, että seksuaalioikeuksien puolesta teemme töitä, mutta kun nämä voimat vahvistuvat, niin ajattelen, että myös vastavoimia tarvitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-27T16:07:11,2022-09-27T16:08:18,Hyväksytty,1.1
2022_99_122,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_123,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on ministerille kaksi kysymystä, ja molemmat liittyvät Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Ensimmäinen kysymykseni liittyy kansainväliseen sääntöpohjaiseen yhteistyöhön. Suomelle pienenä vientivetoisena maana on tärkeää, että kansainvälinen yhteistyö, kaikki kauppajärjestöt ynnä muu toiminta on sujuvaa, ja siihen olemme paljon rakentaneet — samalla tavalla tietysti monessa muussakin asiassa. Huomasin, että viime viikolla osallistuitte YK:n yleiskokoukseen New Yorkissa, ja kysyisin sitä, että mikä teidän käsityksenne on: miten tämä Venäjän asemoituminen vaikuttaa laajemmin kansainväliseen sääntöpohjaisen yhteistyöhön? 
Toinen kysymys liittyy kansalliseen, omaan yritystemme toimintaan. Iso osa suomalaisia yrityksiä oli pakotettu, aiheellisesti, lähtemään pois Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Kysyisin, että millä tavalla nämä yritykset ovat saaneet korvaavia markkinoita aikaiseksi ja mitä valtiovalta aikoo tehdä tämän asian eteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-09-27T16:08:20,2022-09-27T16:09:27,Hyväksytty,1.1
2022_99_124,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_125,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Useita viikkoja hallitus vakuutti eduskunnalle, että me Suomessa emme voi estää turistiviisumien myöntämistä venäläisille kokonaan emmekä voi estää jo myönnettyjen turisti- ja Schengen-viisumien käyttämistä Suomeen tultaessa. Syy oli se, että ei ollut oikeusperustaa, ja syy oli se, että kun me olemme oikeusvaltio. Nyt hallitus on tekemässä täyskäännöksen asiassa, vaikka juridiikka ei ole muuttunut tippaakaan — hyvä niin, erittäin hyvä niin.
Mutta ongelmanahan on tämä ylikireä laintulkinta, kansainvälisten sopimusten tulkinta, EU-oikeuden tulkinta ja oman perustuslakimme tulkinta. Nyt kysyn teiltä, kun olette kuitenkin opiskellut juridiikkaa ja kun ulkoministeriö on tässä ylikireässä tulkinnassa ollut etulinjassa: aiotteko te siellä ulkoministeriössä nyt ottaa opiksi ja ymmärtää, että tällainen ylikireä tulkintalinja ei ole ainoa eikä edes järkevä mahdollisuus näissä asioissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-27T16:09:27,2022-09-27T16:10:40,Hyväksytty,1.1
2022_99_126,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_127,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Suomen tilanne tässä uudessa maailmassa on rajusti muuttumassa. Energia, korot, palkatkin varmaan jatkossa, inflaatio yleensä ja sitten tietysti Venäjän-kaupan loppuminen ja yhteyksien katkeaminen muuttavat Suomen ulkomaankaupan tilannetta voimallisesti. Minkälaisena te näette ja mikä on hallituksen strategia siltä osin, että jos vielä tässä tulee taantuma ja jopa lama, niin miten voidaan vahvistaa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä kansainvälisillä muuttuvilla markkinoilla? Onko tällaista ohjelmaa mielessänne tai valmisteilla, ja mitkä ovat mahdollisesti sen oleellisimmat osat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-27T16:10:42,2022-09-27T16:11:45,Hyväksytty,1.1
2022_99_128,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_129,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan ja pohjoismaisen yhteistyön merkitys korostuu, kun koko Pohjola tulee kuulumaan samaan puolustusliittoon. Itämeren turvallisuus on yhteinen asia. Uskon, että myös kaupan ja muun alan yhteistyö syvenee. Pohjoismaiden yhteisenä visiona on kehittää Pohjolasta maailman integroitunein ja kestävin alue. Näkisin tässä yhteistyössä mielelläni mukana myös Baltian maat. Kysyn ministeri Skinnarilta: mitä uusia mahdollisuuksia näette pohjoismaisessa ja Baltian maiden yhteistyössä puolustusliitto Natoon liittymisen jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-27T16:11:46,2022-09-27T16:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_99_130,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_131,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme todellakin tällä hetkellä epävarmoja aikoja, mutta uskon, että tässä salissa voimme olla yhtä mieltä siitä, että vakautta ja turvallisuutta edistetään silloin, kun vahvistetaan tasa-arvoa, demokratiaa ja oikeusvaltiota. Ja erityisesti, kun näinä vuosina on paljon globaaleja kriisejä eri puolilla maailmaa, kiinnostaisi kuulla ministerin näkemys, miksi hallitus on päätynyt leikkaamaan kehitysyhteistyömäärärahoista ja myös tästä oikeusvaltiomomentista, jossa puhutaan kuitenkin euromääräisesti varsin pienestä, kymmenientuhansien, leikkauksesta. Tämä on yllättävä linjaus ottaen huomioon, että monessa muussa kohdassa hallitus on löytänyt keskinäisen sovun siitä, että otetaan lisää velkaa ja lisätään määrärahoja, mutta tässä ajassa nyt tämä kehitysyhteistyömäärärahojen tavoite, 0,7 prosenttia, liukuu tälläkin budjetilla vain kauemmas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-27T16:12:36,2022-09-27T16:13:49,Hyväksytty,1.1
2022_99_132,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_133,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Vehviläinen, minäkin haluaisin nostaa esille ulkomaankaupan osiota. Ja kuten myöskin muut edustajat ovat jo todenneet, Ukrainan sota vaikuttaa myös vientiteollisuuteen ja kansainväliseen kauppaan. Sen vuoksi onkin tärkeää, että ensi vuoden budjetissa ulkoministeriö on lisännyt resursseja vientivalvontaan sekä pakotteiden hoitoon vastatakseen suomalaisyritysten tarpeisiin. Suurin kärsijä kaikessa on kuitenkin Ukraina ja sen kansalaiset, ja tärkeintä tietenkin on se, että Suomi osoittaa tukea Ukrainalle. Myöskin kehitysyhteistyömäärärahoista lisätukea tulee yhteensä 30 miljoonaa euroa.
Tämä sota Euroopassa on Suomessa konkreettisesti osoittanut sen, että jo ennen Ukrainan sotaa alkoi keskustelu yritysten kriisinsietokyvystä ja resilienssistä, mikä on tärkeämpää nyt kuin koskaan. Olisin kysynyt ministeriltä: miten voimme hallituksena varmistaa vientiyritysten entistä paremman kriisinsietokyvyn?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-27T16:13:49,2022-09-27T16:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_99_134,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_135,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talousarvioesityskirjan sivulla 149 on kohta Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö, jossa luvataan käyttökohteeseen reilut 192 miljoonaa euroa, ja sitten siellä seuraavalla sivulla on lueteltu maita, jotka ovat avunsaajia. Toisaalta sitten tiedämme, että osa näistä maista on YK:ssa toiminut äänestyksessä Venäjän politiikkaa tukien, ovat äänestäneet joko tyhjää tai sitten vastaan, kun on äänestetty Venäjän ihmisoikeusneuvoston jäsenyydestä. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Algeria, Eritrea, Etiopia, Irak, Syyria ja monta muuta. Eli Suomi tukee näitä maita, ja samaan aikaan nämä maat tukevat Venäjän politiikkaa. Olisiko ehkä syytä arvioida uudestaan tämän tuen suuntaamista muihin kohteisiin, vaikkapa Ukrainaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T16:14:59,2022-09-27T16:16:15,Hyväksytty,1.1
2022_99_136,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_137,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että meillä tulee kehityspolitiikasta vielä erillinen keskustelu. Keskityn tässä vielä viennin edistämiseen.
Meillähän on tunnetusti Suomessa se tilanne, että ei ole riittävästi yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ja kansainvälistyä. Meillä on kuitenkin paljon osaamista eri puolilla Suomessa, ja käsitykseni mukaan ely-keskuksissa on tällainen niin sanottu maakunnista maailmalle -hanke, mutta se ei välttämättä aina toimi niin tehokkaasti kuin me toivoisimme. Nyt korona on tietysti ravistellut yrityksiä melko lailla, ja sitten meillähän on tämä eurooppalainen elpymisväline. Pyytäisin ministerin näkemystä siitä, miten me voimme hyödyntää sitä tehokkaasti, jotta me saamme suomalaiset osaavat yritykset kansainvälistymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-27T16:16:17,2022-09-27T16:17:17,Hyväksytty,1.1
2022_99_138,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Sirén, ja hänen jälkeensä ministeri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_139,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti ministerillä olisi mahdollisuus puheenvuorossaan myös tapailla näkemystä yleiseen suurvaltapolitiikkaan, mihin tämä Venäjän brutaali hyökkäyssota on vaikuttanut, erityisesti nyt EU:n ja Kiinan väliset näkymät, miten tämä tilanne on muuttunut.
Ja jos puhemies sallii, niin tässä samassa puheenvuorossa vielä kehitysyhteistyöhön ottaisin hieman ennakkoa, nimittäin toivoisin, että ministeri kommentoisi myös sitä, millä tavalla hallitus näkee, kun erityisesti bktl-osuus laskee niin, että heikoimmassa asemassa olevien maiden osuus tippuu. Minun mielestäni nämä pudotukset sekä bktl-osuudessa että heikoimmassa asemassa olevien maiden osuudessa ovat hallituksen oman ohjelman vastaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-27T16:17:19,2022-09-27T16:18:31,Hyväksytty,1.1
2022_99_140,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri, voitte kommentoida tähänastista keskustelua ja käyttää samassa yhteydessä viisi minuuttia kehitysyhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_141,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sopii, niin käytän tämän kehitysyhteistyöasiaan, joka samalla on geopolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sivuava aihe, ja tämän jälkeen vastaan mielelläni kysymyksiin.
Suomi osallistui tosiaan viime viikolla tasavallan presidentin johdolla YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolle, ja viikon aikana kävi entistä selvemmäksi se, että maailma on monella tapaa vedenjakajalla, maailma on monella tapaa jakautumassa blokkeihin. Akuutit ilmastokysymykset, ruokaturva sekä pandemia, sen laajakantoiset vaikutukset, kysyvät yhteisvastuuta maailman rikkaimmalta osalta, eli vuoropuhelulla, kuuntelulla, kysymisellä on näinä vaikeina aikoina itseisarvo. 
Olen korostanut tässä salissa ja monissa keskusteluissa kanssanne jo reilun kolmen vuoden aikana, että kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Koskaan aiemmin tämä ei ole ollut yhtä vahvasti nähtävissä niissä pöydissä, joissa Suomikin vaikuttaa. On lukuisia maita, jotka niin sanotusti istuvat aidalla. On kansallisen turvallisuutemme etu, että aidallaistujat hakevat kumppanuuksia sieltä, missä rakennetaan vakautta monenvälisesti ja kansainväliseen oikeuteen nojaten.
Suomen kehitysyhteistyöbudjetti on osaltaan vastaus edellä mainittuihin haasteisiin, ja haluankin painottaa, että tämän hallituskauden viimeinen budjetti vahvistaa kehitysyhteistyön osalta sen, että äkkikäännöksistä on päästy eroon. Ylivaalikautisessa selonteossa eduskunta vahvisti periaatteet, joita eduskuntapuolueet ja suomalainen yhteiskunta voivat mahdollisimman laajasti tukea. Vain pitkäjänteisellä työllä saavutetaan pysyviä tuloksia.
Ensi vuoden budjettiesityksessä Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 0,42 prosentin osuutta bruttokansantulosta. Naisten ja tyttöjen oikeudet, koulutus sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen jatkuvat tärkeinä painotuksina. 
Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 710 miljoonaa euroa ja noin 400 miljoonan euron sitoumusvaltuuksia. Suomen ilmastorahoitukseksi raportoitava osuus on noin 232 miljoonaa euroa. 
Ukrainan tukemisessa lahjamuotoisen kehitysyhteistyön merkitys on oleellinen. Tähän hallitus esittää 20 miljoonan euron lisärahoitusta. Tällä tuetaan Ukrainaa Venäjän hyökkäyksen aikana, valmistaudutaan välittömän tuen antamiseen sodan päätyttyä sekä varaudutaan jälleenrakennuksen tukemiseen pidemmällä aikavälillä. 
Humanitaariseen apuun esitetään 92 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti avun tarve on nyt historiallisen suuri.
Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoitusta on kasvatettu pitkäjänteisesti koko hallituskauden ajan. Ensi vuonna taso on 88 miljoonaa euroa.
Finnfundin pääoman korottaminen ja kehitysyhteistyön finanssisijoitukset säilyvät tämän vuoden tasolla.
Arvoisa puhemies! Onkin olennaista kysyä, mitä me olemme saaneet aikaan, mikä on globaali kädenjälkemme, millaisia ovat järjestelmätason ratkaisumme. Tähän keskusteluun avautuu erinomainen mahdollisuus lähiviikkoina, kun eduskunnalle annetaan tämän hallituskauden kehityspolitiikan tulosraportti.
Haluan tuoda nostoina esiin vaikkapa sään ennakkovaroitusjärjestelmän, jossa Suomi on todella tullut kokoaan suuremmaksi ratkaisujen tarjoajaksi ilmastosopeutumisessa, tai Suomen tuella saavutetut äitiys- ja lisääntymisterveystulokset. On selvää, että kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta yksin julkisen kehitysavun varassa. Siksi yksityisen sektorin mukaan saaminen on keskeistä ja välttämätöntä. Tämän eteen me tehdään aktiivisesti töitä sekä kotona että maailmalla. — Kiitoksia. [Keskeltä: Vastaukset!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-09-27T16:18:36,2022-09-27T16:23:12,Hyväksytty,1.1
2022_99_142,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Ja vastauspuheenvuoroilla jatketaan keskustelua. — Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_143,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jäin jotenkin odottamaan vastauksia siihen kauppapolitiikan osioon, mutta ei se mitään. Ne varmaan tulevat sitten jossain vaiheessa.
Tämä oli erittäin hyvä, ministeri, että otitte esiin näitä yritysmaailman esimerkkejä siinä, miten me olemme voineet tehdä kehitysyhteistyötä. Siinä on vain sellainen ongelma, että kun me tiedostamme, että nämä yritykset ottavat valtavaa taloudellista riskiä, kun lähtevät uusille markkinoille, mutta samalla ottavat poliittista riskiä, koska mehän emme aina tiedä, miten näissä maissa se demokratiatilanne kehittyy.
Yksi suuri henkilökohtainen huolenaiheeni on tämä maailmanlaajuinen oppimisen kriisi erityisesti näissä vähiten kehittyneissä maissa. Me tiedostamme, että niitä pyyntöjä tulee Suomeen, että saisimme tarjottua opettajankoulutusta tai ammatillista koulutusta. Miten tämä koulutusvientiin panostaminen näkyy nyt tässä budjettikirjassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-27T16:23:22,2022-09-27T16:24:31,Hyväksytty,1.1
2022_99_144,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_145,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka on olennainen osa Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen avulla edistetään vakautta ja hyvinvointia kehittyvissä maissa, mikä vähentää epäsäännönmukaista muuttoliikettä.
Sota Ukrainassa on johtanut ruokaturvan heikentymiseen ja nälänhätään erityisesti hauraissa Pohjois‑ ja Itä-Afrikan valtioissa, jotka ovat riippuvaisia Venäjältä ja Ukrainasta tuodusta vehnästä. Nälänhätä taas kasvattaa muuttoliikepainetta. Suomen tulee kantaa globaalia vastuutaan tukemalla sekä Ukrainaa että muita hauraassa asemassa olevia valtioita.
Arvoisa ministeri, tiedän kysyväni vaikeita: Miten näette ruokaturvan heikkenemisen vaikuttavan maailman lapsiin? Miten voimme Suomena edelleen tukea kehittyvien maiden tyttöjen mahdollisuutta koulunkäyntiin? Ja voiko suomalainen kouluruokamalli olla osa ratkaisua ruokakriisin keskellä nälkiintyville lapsille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-27T16:24:33,2022-09-27T16:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_99_146,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_147,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kehitysyhteistyöllä on, niin kuin ministerin alkupuheenvuorossa kuulimme, jaloja arvoja ja tavoitteita Suomessa, mutta sitten täällä on vähän peräänkuulutettu, ja peräänkuulutan itsekin, realismia. Mikä on ministerin näkemys ihan kehitysyhteistyön avunannon ehdollistamiseen, eli ihan selkeästi jalojen arvojen ja päämäärien konkretisointiin, jos vastaanottajamaassa tapahtuu sellaista tietoista toimintaa, jota emme voi hyväksyä? Asetammeko silloin myös seurauksia siitä ehdollistamisen kautta?
Arvoisa puhemies! Toinen kysymys, tämä huolestuttava ruokatilanne. Ukraina on yksi maailman ruoka-aitoista, ja kun tiedämme sen tilanteen, mikä siellä on, niin siitä kysyisin, minkälaisena näette kehityksen tällä hetkellä ja ensi vuotta ajatellen. Esimerkiksi, kun hallitus on tehnyt sitoumuksia tuleville vuosille, niin ovatko ne sitoumukset sellaisia, että niitä voitaisiin kohdistaa mahdollisesti tähän ruokaongelmaan maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-27T16:25:41,2022-09-27T16:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_99_148,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_149,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukraina on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppani vuodesta 2014 lähtien, ja Suomi tukee kehitysyhteistyövaroista Ukrainaa 37 miljoonalla ensi vuonna. Euroopan unioni panostaa voimakkaasti Ukrainan koulusektorin jälleenrakentamiseen, ja opetus on myös yksi Suomen pitkäjänteisen Ukraina-yhteistyön painopiste. 
YK:n yleiskokouksen yhteydessä oli myös esillä Ukrainan koulutussektorin vahvistaminen. Millä tavalla Suomi aikoo käyttää omaa osaamistaan ja osallistua Ukrainan opetussektorin jälleenrakentamiseen ja uudistamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-09-27T16:27:04,2022-09-27T16:27:59,Hyväksytty,1.1
2022_99_150,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_151,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikka, toden totta, on paitsi osa globaalia vastuunkantoamme myös monin muin tavoin osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyörahoituksen oikeutusta haastetaan silti Suomessa tänäkin päivänä hyvin voimakkaasti, eikä tässäkään salissa, ikävä kyllä, ole kovin montaa puoluetta, jotka aivan yksituumaisesti pitäisivät kehitysyhteistyön ja maailman köyhimpien auttamisen puolia silloin, kun erilaisia menoja täytyy priorisoida. Se näkyy toki siinä, että tälläkään kaudella ei ole pystytty harppaamaan maalisuoralle 0,7:n tavoitteen osalta, vaikka viime kauden äkkiväärien leikkausten jälkeen sitä olisi kyllä kipeästi toivottu ja tarvittu.
Toivon itse, että me kehitysyhteistyön puolustajat eri puolueissa pystymme jatkossa entistä vahvemmin tuomaan esiin sitä Suomen kehityspolitiikan merkitystä, painoarvoa ja vaikuttavuutta ja sitä kautta luomaan selkänojaa sille, että 0,7:ää kohti todella päästään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-09-27T16:28:01,2022-09-27T16:29:11,Hyväksytty,1.1
2022_99_152,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_153,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aikaisemmalla kierroksella esitin kysymyksen tästä kehitysyhteistyöstä ja maakohtaisesta kehitysyhteistyöstä. Uudistan tämän kysymyksen nyt.
Suomi on antamassa ensi vuonna 192 miljoonaa euroa maakohtaista kehitysyhteistyötukea, ja näiden maiden joukossa on maita, jotka tukevat käytännössä YK:ssa äänestyskäyttäytymisellään Venäjän politiikkaa. Eli kysymys 1: Onko tämä teidän mielestänne ihmisoikeuskysymys? Venäjä rikkoo brutaalilla tavalla Geneven sopimuksia, loukkaa ihmisoikeuksia, tekee kaikki ne koiruudet, mitä vain kuvitella voi, ja YK:ssa tietyt maat äänestävät Venäjän puolesta tai pidättäytyvät äänestämästä. Kysymys 2: olisiko siis parempi kohdistaa tämä raha sellaisiin kohteisiin, jotka käyttäytyvät kansainvälisiä sopimuksia kunnioittaen, oikeusvaltioperiaatetta noudattaen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T16:29:13,2022-09-27T16:30:20,Hyväksytty,1.1
2022_99_154,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_155,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä olin vähän liian innokas, kun otin jo heti ensimmäisellä kierroksella tämän kehitysyhteistyömäärärahan keskusteluun ja itse asiassa kysyin samaa asiaa kuin edustaja Kiuru tässä juuri kertoi. Sen lisäksi kysyin näistä Venäjällä tapahtuvista kehityshankkeista. Ovatko ne nyt jäissä? Minulla on ainakin sellainen käsitys, mutta haluaisin ministeriltä vielä vahvistuksen siitä ja mikä niitten tulevaisuus on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-27T16:30:20,2022-09-27T16:30:55,Hyväksytty,1.1
2022_99_156,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_157,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkomaankauppa-asioita hoitava ministeri Skinnari on työnsä tehnyt hyvin, ja haluan kysyä ministeriltä, kun olen kuullut noita Saimaan vesistöalueen yrittäjiä, nimenomaan metsätuotantoon perustuvia yrittäjiä, sahureita, puunjalostajia, Saimaan kanavan kiinni menemisestä sattuneesta syystä. Parhaiten kuvaa tilannetta eräs joensuulainen yrittäjä, joka sanoi hyvin, että jos me ei saada Kymijoen kanavaa tähän maahan auki, niin Suomesta loppuu metsäteollisuus pikkuhiljaa pois kokonaan. Ymmärrän, että tämä on monen ministeriön toimivaltaan kuuluva asia, mutta myös teille ulkomaankauppa-asioista vastaavana ministerinä. Tämä asia on elämän ja kuoleman kysymys suomalaiselle metsäteollisuudelle, ja minä toivoisin, että ministeri ottaisi vahvasti nyt kantaa sen kotimaisen kanavavaihtoehdon puolesta. Meillä on maailman parhaat vesireitit, meillä on parhaat vedet, ja kun saadaan tämä kanava rakennettua tähän maahan ja otetaan siihen TEN-verkosta rahaa, se varmasti tulisi ympäristöinvestointina. Toivoisin, että ottaisitte kantaa tähän asiaan, koska tämä asia on Suomen metsien käytön kannalta ihan ensiarvoisen tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T16:30:55,2022-09-27T16:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_99_158,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_159,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Odotan edelleen vastausta kysymykseeni edellisellä kierroksella, mutta esitän nyt vähän evidenssiä siitä, mitä väitin, eli että ulkoministeriössä on menty aivan ylikireisiin tulkintoihin muun muassa tässä viisumiasiassa. Nimittäin 16.8. ulkoministeriöstä tehtiin nyttemmin julkiseksi tullut muistio Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun rajoittaminen. Täällä sivulla 6 kirjoitetaan: ""Kansallisuuteen perustuvaa rajoitusperustetta voidaan pitää syrjivänä."" Ja edelleen: ""Yllä esitetyn perusteella kansallinen päätös olisi oikeudellisesti kyseenalainen toimenpide, jota virkavastuulla olisi vaikea esitellä."" Nyt voisi tietysti kysyä, että kun hallitus on tehnyt tämän u-käännöksen, niin löytyyköhän sieltä ministeriöstä kuitenkin esittelijä, mutta tärkeämpi kysymys, jonka toistan: kun te olette opiskellut oikeustieteitä oikein ulkomaita myöten ja istunut eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, niin voisitteko siellä ulkoministeriössä kertoa heille, juristeille, että nämä ylikireät tulkinnat eivät ole ainoita mahdollisia näissä EU-oikeuden, kansainvälisen oikeuden tai oman perustuslakimme tulkinta-asioissa? [Toimi Kankaanniemi: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-27T16:32:03,2022-09-27T16:33:28,Hyväksytty,1.1
2022_99_160,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_161,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi puheessaan tämän Suomen ilmastorahoituksen, ja siitä olisi hyvä kuulla vähän tarkemminkin. Viime vuonna Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi raportin, jossa nostettiin esille puutteita koskien tätä Suomen ilmastorahoitusta ja erityisesti sen vastuullisuuskäytäntöjä, joten olisi hyvä kuulla, minkälaisia muutoksia tai uudistuksia ulkoministeriössä on tähän ilmastorahoituksen kokonaisuuteen tehty, kun selvästi siinä on ollut joitakin epäselvyyksiä.
Toisena teemana haluaisin kysyä tasa-arvoon perustuvasta ulkopolitiikasta, johon Suomi ei ole sitoutunut nimellisesti ja jota on ihmisoikeuksien neuvottelukunta esittänyt, ja nyt muun muassa vähän aikaa sitten kansainvälisessä konferenssissa Suomi ei päässyt istumaan niihin pöytiin, joissa tasa-arvoista ulkopolitiikkaa käsiteltiin. Tämä on haastava tilanne, koska Suomen ehdoton vahvuus on nimenomaan tyttöjen ja naisten oikeudet ja tasa-arvo, ja se on myös meidän kehityspolitiikan painopiste, joten onko tätä ulkoministeriössä tarkasteltu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-09-27T16:33:28,2022-09-27T16:34:54,Hyväksytty,1.1
2022_99_162,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru ja hänen jälkeensä ministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_163,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan edelleenkin tähän maakohtaiseen kehitysyhteistyörahaan, jota Suomi on ensi vuonna jakamassa 192 miljoonaa euroa. YK:n yleiskokous 2022 esitti, että Venäjää vaadittaisiin vetämään joukkonsa Ukrainasta. Päätöslauselmaa vastaan äänestivät Venäjän lisäksi muun muassa Eritrea, Pohjois-Korea, Syyria ja Valko-Venäjä. Ensi vuonna olemme antamassa kehitysyhteistyötukea muun muassa Syyrialle. Eikö tämä ole todellakin ihmisoikeuskysymys? Olemme tukemassa maata, joka politiikallaan tukee Venäjää, Venäjän brutaalia hyökkäystä, kaikkia niitä ihmisoikeusrikkomuksia, mitä sodassa tapahtuu, mitä ei saisi tapahtua, koska pitäisi noudattaa Geneven sopimusta. Kysyn edelleen: pitäisikö tätä maakohtaista tukea kohdentaa uudestaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T16:34:56,2022-09-27T16:36:01,Hyväksytty,1.1
2022_99_164,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri, kolme minuuttia. [Ben Zyskowicz: Viisi minuuttia!] — Viisi minuuttia, annettiin periksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_165,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten puheenvuorossani jo totesin, maailma on jakautunut ja jakautumassa blokkeihin, ja tämä erittäin paljon liittyy myös edustaja Kiurun esittämään kysymykseen, miksi tukea maita, jotka YK:n yleiskokouksessa eivät ole meidän kanssamme samanmielisiä täysin tai edes osittain. Tämä oli viime viikolla New Yorkissakin keskeinen teema, ja sen huomaa, kun seuraa eri maiden käyttäytymistä istuntosalissa, sen ulkopuolella, seminaareissa. Siksi — kun täällä kysyttiin, missä tilanteessa monenkeskinen maailma, joka vielä 2015 sitoutui kestävän kehityksen periaatteisiin monenkeskisesti, on nyt seitsemän vuoden jälkeen tässä tilanteessa, kun kahdeksan vuoden kuluttua pitäisi olla maalissa näiden kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa — arvoisa edustaja, me haluamme, että tämä on ihmisoikeuskysymys. Me autamme niitä ihmisiä, jotta se Kiinan tai Venäjän narratiivi ei olisi pitkällä aikavälillä menestyksekäs siellä kyseisessä maanosassa tai kyseisessä maassa. Tämä on tärkeää, tämä on aivan ydinkysymys, kun me haluamme toteuttaa sitä oikeudenmukaisuutta, on kysymys sitten mistä maasta tahansa. Ja on aivan oikein keskustella tästä, demokratiaan se kuuluu.
Edustaja Virolainen, osaava työvoima, edustustoverkko, edustustot, niiden rooli: Ensinnäkin on ihan selvää, että meidän pitää onnistua paremmin. Geopolitiikka muutti maailmaa. Nyt pitää kysyä ja vastata siihen kysymykseen, mikä on Suomen paikka ja miten Suomi toimii tässä uudessa maailmassa. Tämä on iso työ meille kaikille, kaikille suomalaisille, etenkin ulkoministeriölle. On selvää, että meidän pitää toimia entistä paremmin, tehokkaammin kaikkien maakuntien, kaupunkien ja yritysten kanssa. Virtual Finland -kokonaisuus virtualisoi maahanmuuttoprosessit. Se on ensi vuonna jo vaiheessa yksi, ja tämä tulee olemaan iso muutos, iso parannus yrityksille, kaupungeille, kaikille.
Edustaja Ronkainen, kehitysyhteistyörahat, menevätkö ne Venäjälle: Eivät mene. Suomi ei anna kehitysyhteistyövaroja Venäjälle. Me annamme kehitysyhteistyövaroja monelle muulle maalle. Esimerkiksi Keski-Aasiassa meillä on ollut kehitysyhteistyötä, mutta Venäjällä sellaista ei ole.
Edustaja Hyrkkö, Ukrainan tuki on erittäin merkittävää, ja voin tässä sanoa, että nämä viimeaikaisetkin toimet on tehty niin nopeasti ja niin hyvin kuin mahdollista. On ihan selvää, että tämä Ukrainan jälleenrakentaminen, johon aivan oikein suomalaiset haluavat sitoutua, jossa yritykset haluavat olla mukana, on varmasti asia, mihin palaamme. Valitettavasti sen aika ei täysimääräisesti ole vielä nyt.
Edustaja Vehviläinen, sääntöpohjainen järjestelmä: sitä jo kommentoinkin. Miten YK-kokous meni: No, kuten äsken kuvasin, tunnelma oli, voi sanoa, jännittynyt, ja siinäkin mielessä se kuvastaa tätä geopoliittista maailmaa. Vientivetoiselle Suomelle olisi äärimmäisen tärkeää, että monenkeskinen maailma pysyisi mahdollisimman yhtenäisenä. Nyt näin ei valitettavasti ole. Maailma on erittäin intressipohjainen.
Miten Venäjältä poistuville yrityksille uusia markkinoita? Tässä meidän pitää toimia nyt erittäin nopeasti, analysoida tilannetta ja tehdä rohkeitakin liikkeitä. Tätä työtä seuraavan hallituksen pitää vielä rohkeammin jatkaa.
Edustaja Zyskowicz, kysyitte virkamiesten lakien tulkinnoista, oikeusvaltioperiaatteesta. Olen kanssanne saanut toimia yhdessä perustuslakivaliokunnassa, ja te, jos kuka, tunnette oikeusvaltioperiaatteen ja virkavastuun. Totta kai suomalaisen virkamiehen tehtävä on aina noudattaa lakia myös ulkoministeriössä. Tämä tahtotila on ollut yhteinen, ja näitä ratkaisumalleja on haettu niin ulkoministeriön kuin sisäministeriön kanssa yhteistyössä oikeuskansleria kuullen. Tämän selvitystyön tuloksen kuulitte, kun siitä kerrottiin julkisuuteen, ja tähän palataan sitten valtioneuvoston periaatepäätöksen muodossa.
Edustaja Kankaanniemi, miten Suomen pitää muuttaa vientiä: Jos saan vielä toisen puheenvuoron, niin palaan siihen ja kehitysyhteistyöhön. Samalla voin palata sitten tähän edustaja Virolaisen nostamaan erittäin tärkeään asiaan, että miten suomalaiset maakunnat ja kaupungit ja pienemmät yritykset pääsevät maailmalle tilanteessa, jossa Euroopan kysyntä valitettavasti taantuu, tilanteessa, jossa on löydettävä uusia dollareita, jenejä, euroja maakuntiin ja pienillekin yrityksille eri puolille Suomea. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-09-27T16:36:02,2022-09-27T16:41:15,Hyväksytty,1.1
2022_99_166,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Saatte kyllä uuden puheenvuoron. — Vastauspuheenvuorot jatkuvat. — Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_167,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Skinnari vastasi esittämääni kysymykseen tästä maakohtaisesta kehitysyhteistyöstä. Vastaus oli osin kyllä hieman välttelevä tai pysyi siellä ulkoreunalla. On aivan oikein niin kuin sanoitte — siis tavoite on aivan oikein — että autamme ihmisiä. Siitähän tässä on kysymys. Tavoitteena on auttaa ihmisiä. Tavoitteena on, että ihmiset saavat koulutusta, saavat puhdasta vettä, oppivat lukemaan, naisia, lapsia autetaan eteenpäin elämässä, yhteiskunta toimii. Mutta edelleen esitän sen kysymyksen: onko oikein tukea maita, jotka tukevat sotarikoksiin syyllistyvää maata? Ymmärrän varsin hyvin, että näissä maissa, joita Suomi tukee, on maakohtaisia ohjelmia, ja niiden katkaiseminen kesken ei välttämättä ole se paras tapa, mutta edelleen: onko täyden tuen jatkaminen paikallaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T16:41:21,2022-09-27T16:42:29,Hyväksytty,1.1
2022_99_168,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_169,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että ministeri Haaviston työt vievät nyt ympäri maailmaa, ja se on tärkeää, että ulkoministeri sitä työtä hoitaa. Toki se vaikeuttaa tätä budjettikeskustelua tänään tässä salissa, enkä odota, että ministeri Skinnari vastaa nyt ministeri Haaviston asioihin ja ministeri Haaviston puolesta kaikkiin ulkoministeriötä koskeviin asioihin.
Haluan siitä huolimatta, että ministeri Haavisto ei tänään voi olla tässä keskustelussa mukana, nostaa esille ulkoministeriön osalta ja ensi vuoden budjetin yhteydessä ajankohtaisen turvallisuustilanteemme ja Nato-prosessimme. Uskon, että ulkoministeriön virkamiehet ovat olleet viime kuukausina täystyöllistettyjä, ja olen huolissani siitä, onko meillä riittävät resurssit ulkoministeriön osalta, jotta meillä on riittävästi henkilöstöä vastaamaan kaikkeen siihen, mitä tämä ajankuva tuottaa. Käsitykseni on, että varsinaisen Naton myötä tulevia lisätarpeita ei ole huomioitu vielä, mutta onko meillä muuten resursseja riittävästi vastata näihin jo olemassa oleviin haasteisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-27T16:42:29,2022-09-27T16:43:50,Hyväksytty,1.1
2022_99_170,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_171,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Se on hyvä, että edustustoverkostoa vahvistetaan ja tehdään lisää edustustoverkon laajentamistyötä maailmalla viennin edistämisen kannaltakin, jos se on mahdollista, ja näinkin tiukassa tilanteessa kun ollaan talouden suhteen, tämä ihan tervetulleena varmasti eduskunnassa otetaan vastaan.
Mutta toki täytyy tässä yhteydessä kyllä hiukan pohtia myös sitä, miten meillä on tällaisessa taloustilanteessa varaa korottaa varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahoja, kun kaikesta muusta leikataan. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhönhän on varattu 713 miljoonaa euroa rahaa, josta Aasiaan ja Afrikkaan menee 104 miljoonaa euroa. Toki me ymmärrämme, että kaikennäköiseen katastrofiapuun ja humanitääriseen apuun on hyvä rahaa käyttää, mutta sitten taas kun me tiedämme sen heikkouden, että kaikki tämä avustus ei todellakaan mene sinne, minne me toivomme, niin tässä vaiheessa olisin toivonut kyllä hallitukselta, että oltaisiin kammattu kunnolla läpi nämä kehitysyhteistyön kohteet ja haettu myös säästöjä sieltä, missä se tehottomuus ja myös korruptio jylläävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-27T16:43:52,2022-09-27T16:45:16,Hyväksytty,1.1
2022_99_172,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_173,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä tuosta kotimaisesta vaihtoehdosta nimenomaan vientikaupassa. Haluaisin täsmentää vielä kysymystäni sen suhteen, että koska Suomen metsäteollisuuden vienti koko viennin määrästä edustaa hieman yli 20:tä prosenttia, niin kun siihen lasketaan mukaan sitten metsäteollisuuden generoima muu tuotanto — koneet, laitteet, kemiantuotteet ja niin edelleen — niin sen todellinen vientiarvo Suomen kokonaisviennistä lienee lähellä 30:tä prosenttia, voi mennä jopa ylikin, ihan tarkkaa tilastoa en ole nähnyt. Tätä taustaa vasten, kun elämme nyt aikaa, jolloin suomalaisilla metsätuotteilla olisi aivan loistavat markkinat, kun tätä vihreää siirtymää nyt yritetään viedä eteenpäin vähän keinolla jos toisellakin, niin varmin keino viedä eteenpäin suomalaisia puutuotteita ja siihen liittyviä jalosteita vaatii edullisen kuljetusväylän. Sitä meillä ei nyt ole. Muistan, että kun tätä Saimaan kanavan sopimusta uusittiin, silloin minun järkevyyttäni epäiltiin, kun kannatin Kymijoen kanavaa. Esitin silloin kysymyksen, mitä järkeä on maksaa naapurimaassa olevan väylän ylläpitoa, kun olisi omakin vaihtoehto. Toivottavasti tämä asia nyt tulisi vihdoinkin keskusteluun, jotta saisimme tämän asian kuntoon. [Jari Kinnunen: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T16:45:16,2022-09-27T16:46:35,Hyväksytty,1.1
2022_99_174,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_175,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin miettimään vielä tätä vientiä ja viennin edistämistä. Ainakin henkilökohtaisesti ihailen toimintatapaa, jota Tanskassa ja Ruotsissa harjoitetaan, ja muistaakseni luin jostakin, että ministeri ehdotti, että Suomi ja Ruotsi voisivat jotenkin lyödä hynttyyt yhteen ja tehdä yhteisiä viennin edistämismatkoja. Kysyn: tuliko siitä mitään, vai oliko se niin, että korona esti sen? Ja sitten vielä, kun Suomi liittyy Nato-jäseneksi: miten näette, että se vaikuttaa Suomen profiiliin kansainvälisillä markkinoilla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-27T16:46:35,2022-09-27T16:47:17,Hyväksytty,1.1
2022_99_176,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Skinnari, minuutteja tarpeeksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_177,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiuru, selkeyden vuoksi: Me emme anna budjettitukea maille. Me tuemme kv. järjestöjä, YK, Punainen Risti, organisaatioita. Me emme tue maita. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidäkään tukea!] Se ei ole budjettitukea.
Edustaja Virolainen, yhteinen pohjoismainen malli. Kyllä, Nato-jäsenyys. Suomi on Pohjoismaa, joka monella tavalla, monessa asiassa johtaa osaamisessa yhdessä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa koko maailmaa: vihreä siirtymä, digitalisaatio, 5G-, 6G-verkot. Meillä on aivan ainutlaatuinen kokonaisuus, pohjoismaalainen perhe, ja siinä on valtava, valtava mahdollisuus, jota me emme osaa vielä hyödyntää. Viittasitte vienninedistämisjärjestelmään. [Mika Niikon välihuuto] Esimerkiksi Tanskalla on vain yksi toimija, joka vie. Meillä niitä on valitettavasti useita. Me saamme enemmän tehoja, kun me keskitämme asioita. Voin luvata, että silloin myös jokainen euro olisi tehokkaampi ja tämä olisi yrityksille selkeämpi järjestelmä. Tässäkin meidän pitää olla rohkeampia uudistamaan. Yritykset haluavat tuloksia, ihmiset haluavat töitä ja toimeentuloa. Siksikin meidän pitää tehdä enemmän Pohjoismaiden kesken yhdessä.
Edustaja Kinnunen myös puhui aivan oikein Pohjoismaista ja Baltiasta. Tämä on juuri se viitekehys, ja kuten sanoin, se koskee kaikkia politiikan lohkoja monella tavalla.
Edustaja Hoskonen, Saimaan kanava. Kyllä, meidän pitää reagoida erittäin nopeasti. Kun esimerkiksi Venäjän puuntuonti käytännössä seisahtui, meidän raiteilta poistui noin 15 miljoonaa tonnia liikennettä noin 40 miljoonasta tonnista. Vesitiet ovat tässä erittäin tärkeä tekijä ja myös ilmastomyönteinen tekijä. Nyt kysymys kuuluu, miten me pääsemme nopeasti länteen, lännen satamiin — Narvik, Mo i Rana Norjassa — miten me pääsemme Ruotsiin sitä kautta ja miten Suomesta pääsee ulos. [Hannu Hoskonen: Kymijokea pitkin!] On ihan selvää, että tässä pitää toimia, ja se toimi meidän pitää tehdä yhdessä, koska muuten meillä ei vienti vedä, jos ei ole logistiikkaa.
Ruokakriisi, elintarvikeala. Valitettavasti suomalaiset elintarvikeyhtiöt eivät ole kasvaneet kansainvälisesti. Tanskan vienti on noin 16 miljardia, Irlannin 8 miljardia, meillä vain 1,5 miljardia. Voi kysyä, mistä se johtuu. Tässä kyllä yrityksillä itsellään on aika suuri vastuu tehdä asioita ja panostaa pitkällä aikavälillä, ja tässä meidän pitää tehdä yhdessä.
Lannoitetuotanto, erittäin kriittinen ruokakriisin asia. Esimerkiksi Yaran rooli globaalisti maailman suurimpana lannoitetuottajana, yksittäiset komponentit äärimmäisen tärkeitä, ja siksi on tärkeää, että YK on ottanut roolia. Pääsihteeri Guterres teki erinomaista työtä, kun avasi, neuvotteli, logistiikkaketjuja, jotka mahdollistavat Mustanmeren liikenteen ja sitä kautta auttavat Egyptiä, Afrikkaa, Lähi-itää. Eli kaiken kaikkiaan tässä on paljon, paljon tehty myös onnistumisia, vaikka ne eivät aina näy tänne Suomeen asti.
Ukraina, koulutusvienti. Koulutusvienti kaiken kaikkiaan, edustaja Virolainen, on noin 500 miljoonaa tällä hetkellä. Se voisi olla kymmenkertainen, ja sen pitää kasvaa, jotta me saadaan siitä tuloja. Kaiken kaikkiaan meillä on paljon siinä yhteistyössä vielä kehitettävää kaupunkien ja kuntienkin kanssa.
Edustaja Salonen viittasi Suomeen ja Suomen Nato-profiiliin ja Nato-prosessiin. Ei varmaan nyt ole tarkoituksenmukaista mennä yksityiskohtiin, mutta kyllähän tämä kaikki tarkoittaa sitä, että Suomi on tällä hetkellä maailmalla tunnetumpi kuin koskaan, Suomesta puhutaan enemmän kuin koskaan, ja tämähän on meille kaikille mieletön mahdollisuus, samalla myös meidän yrityksille, yliopistoille. Siinäkin mielessä on erittäin arvokasta, että me olemme osaava ja sääntöpohjaisen maailman siinä mielessä esimerkkioppilas, että meihin voi luottaa. Samalla totta kai Suomi myös pysyy Suomena ja me säilytämme ne vahvuudet, mitä meillä suomalaisilla on.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä oli kysymys liittyen tähän oppimisen kriisiin ja tasa-arvoon. Jos jotain tämä hallitus on tehnyt, niin me ollaan tehty tasa-arvotyötä. Se näkyy seksuaali- ja lisääntymisterveydessä, se näkyy muuten suomalaisten yritysten ja järjestöjen valtavan paljon kehittyneessä yhteistyössä. Saamme siitä kiitosta esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin kanssa ja kautta, jonka edustajien kanssa vietin viimekin viikolla YK-kokouksien yhteydessä erittäin paljon aikaa. Eli siinä mielessä koko YK on erittäin kiitollinen suomalaiselle tasa-arvo- ja koulutusosaamiselle, ja siinäkin mielessä ne YK-keskukset, mitä Suomeen on nyt syntymässä ja syntyneet, ovat erittäin arvokkaita.
Kaiken kaikkiaanhan tässä on pohjalla se tosiasia, että Suomi on tehnyt vuosikymmeniä hyvää työtä esimerkiksi kouluruoassa. Kouluruoka, minkä Suomi kehitti keskellä sotaa 1941, toimii nyt mallina kaikille maailman maille. Itse sain kunnian viedä kansainvälisen ruokajärjestön WFP:n pääjohtajan David Beasleyn nimityksen kansainväliseksi kouluruokalähettilääksi ja mahdollistaa kouluruoka kaikille maailman lapsille vuoteen 2030. Haaste on valtava, mutta kysymyshän ei ole vain ruoasta vaan koko koulutusjärjestelmästä, ja siinä mielessä se, että Suomi voi näyttää mallia koko maailmalle ja muuten myös muutamille, aika monille Euroopankin maille, on erittäin iso kiitos ja totta kai mahdollistaa myös yrityksille paljon yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Lopetan tähän, ja vastaan vielä kysymyksiin, jos niitä ilmenee. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-09-27T16:47:20,2022-09-27T16:53:34,Hyväksytty,1.1
2022_99_178,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Jatketaan debattikeskustelua. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_179,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerille halusin vain lyhkäisesti nostaa esille sen asian, miten tätä vientiä voisi kehittää. Tästä nyt on tässä eduskunnassa puhuttu ainakin niin kauan kuin itse olen täällä ollut.
Esimerkkinä vaikkapa tämä: Varmaan ministerikin kävi Dubaissa nytten maailmannäyttelyssä messuilla, itse kävin siellä helmikuussa. Siellähän oli lähes 200 maata, jotka osallistuivat ja esittelivät omalla yrityskärjellään parastaan puolen vuoden ajan — niin pitkäkestoinenhan se maailmannäyttely aina on. Sehän on jo 1850-luvun tienoilla syntynyt pitkä perinne. Suomen lumipaviljonki oli kyllä hieno, hyvin järjestetty, ja kaikella tavalla innokasta porukkaa toimi siellä, mutta sitten kun tutustui siellä muutaman päivän aikana moneen muuhun paviljonkiin, niin kyllä niillä Suomen kollegoilla, vaikkapa Pohjoismailla, oli paljon paremmat resurssit siinä hommassa ja semmoista toisenlaista tekemisen meininkiä enemmän. Suomen budjettihan oli siellä muistaakseni 10 miljoonan tienoilla, josta yritykset maksoivat puolet, että kyllä siellä olisi tavallaan ollut enemmän saavutettavaa varsinkin, jos oltaisiin hyödynnetty vaikkapa kansanedustajia tai eduskuntaa tämän puolen vuoden aikana siten, että oltaisiin menty auttamaan yrityksiä sinne hieromaan niitä kauppoja. Itsekin kun kävin siellä, niin kyllä siellä oli suomalaisellekin kansanedustajalle enemmän kysyttävää muiden maiden paviljongeissa kuin Suomen paviljongissa, jos voisi näin kauniisti sanoa. Elikkä he osasivat kyllä hyödyntää kaiken sen poliittisen potentiaalin omassa kaupanteossaan niissä muissa maissa, mutta Suomessa ollaan totuttu perinteisesti siihen, että suutari pysyköön lestissään ja poliitikkoja ei ole haluttu sekoittaa viennin edistämisen tehostamiseen. Tässä meidän pitäisi tehdä parannusta, voisiko näin sanoa, että voitaisiin aidosti, oikeasti lähteä ja antaa parasta tukea täältä eduskunnasta myös niihin viennin edistämistehtäviin, koska meillä olisi siihen mahdollisuutta ja kykyä ja varmasti jossain määrin myös aikaa, koska eihän ministeri kaikkialle itse ehdi ja kerkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-09-27T16:53:38,2022-09-27T16:55:47,Hyväksytty,1.1
2022_99_180,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_181,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä maakohtaisesta kehitysyhteistyöstä vastasitte, että Suomi ei anna suoraa budjettitukea näihin maihin, jotka ovat tuettavien joukossa, jotka sitten taas puolestaan tukevat Venäjän politiikkaa muun muassa äänestyskäyttäytymisellään YK:ssa. No, se tästä vielä puuttuisikin, että tällaisille maille annettaisiin suoraa budjettitukea. Jokainenhan meistä tietää, että se raha tahtoo valua sitten paikalliseen korruptioon. On parempi kohdistaa se tuki suoraan sinne, mihin sitä tarvitaan, ja sen takia nämä kansainväliset järjestöt, joita mainitsitte, tekevät todellakin arvokasta työtä. Mutta on kuitenkin niin, eikö totta, että kun sitä tukea annetaan vaikka kansainvälisen järjestön kautta, niin jos se tuki loppuu, se lisää painetta maan hallintoa kohtaan muuttamaan politiikkaansa suhteessa Venäjään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T16:55:49,2022-09-27T16:56:57,Hyväksytty,1.1
2022_99_182,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Vielä edustaja Hoskonen ja sen jälkeen ministeri, ja sen jälkeen on tähän pääluokkaan varattu aika käytetty. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_183,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä tuosta kotimaisesta vesireitistä.
En oikein ministerin ajatuksen mukana pysynyt, mutta jos ajatellaan ihan oikeasti olla kehittämässä Suomen metsäteollisuutta, arvoisa ministeri, niin yli 80 prosenttia Suomen metsävaroista on Saimaan vesistöalueen tai Päijänteen vesistöalueen ympärillä, yli 80 prosenttia metsäteollisuudesta on tällä alueella. Ei ole mitään järkeä — kaikella kunnioituksella — lähteä niitä roudaamaan jonnekin Norjan Jäämeren rannalle, kun meillä on vesireitti, joka ei maksa mitään. Vesitie ei tunnetusti kulu, ei se kaipaa suolausta eikä hiekoitusta. Ja sitä paitsi se kustannusarvio on laskettukin aikanaan suurin piirtein. Se on noin kaksi miljardia, vähän yli ehkä tänä päivänä, mutta kaivu‑ ja rakennustekniikan tehostuessa pääsemme varmaan siihen summaan. Laskettu on myös, että Euroopan TEN-verkosta saa varmasti siihen rahaa, kun se on maailman paras ympäristöinvestointi. Se olisi varmasti toteuttamiskelpoinen ja toisi Suomen metsäteollisuuden täysin kilpailukykykyiseksi esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, joka on meidän pahin kilpailijamme.
Arvoisa ministeri, te tiedätte maailmankaupasta paljon enemmän kuin minä, mutta istumalla esimerkiksi Budapestissa Tonavan rannalla näkee sen, mitä vesireittien käyttäminen kuljetuksissa on. Tosin nyt siellä on vettä vähän, kun on ollut vähän kuivaa, mutta se on vain väliaikainen ilmiö.
Toivon, että tämä otetaan vakavissaan, koska muuta vaihtoehtoa meillä metsäteollisuuden ylläpitämiseksi ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T16:56:57,2022-09-27T16:58:22,Hyväksytty,1.1
2022_99_184,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Ministeri Skinnari, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_185,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen, olemme tehneet paljon yhdessä ja yleensä ymmärrämme toisiamme, joten vastaan kysymykseenne vielä kerran: Minun mielestäni on loistava ajatus yhdistää sisävesiä Päijänne—Saimaan kanavalla. Tämä aloite oli salissa jo 1990-luvulla. Nyt jos koskaan me tarvitsemme myös monipuolista ympärivuotista matkailua metsäteollisuuden lisäksi. Tarkoitin sitä, että meidän pitää päästä myös satamiin, esimerkiksi Narvikiin Norjaan, nopeasti kaikilla keinoilla, mahdollisimman hyvin, jotta me pääsemme Yhdysvaltoihin ja lännenkin markkinoille, muista puhumattakaan.
Edustaja Niikko: vienti, kansainvälinen kasvu, sen edistäminen, Dubain maailmannäyttely — ilman muuta politiikan rooli liike-elämässä on vain kasvanut. Ovien avaamiset, arvovaltapalvelut ovat äärimmäisen tärkeitä, jopa välttämättömiä suomalaisille kaiken kokoisille yrityksille, myös kaikkein suuremmille, ja siinä, miten pitäisi ja tulisi toimia, varmasti keskeistä on ymmärtää nyt ne yritysten tarpeet ja olla entistä yritysvetoisempi. Kyllä yritykset panostavat myös itse: sen ei aina tarvitse olla julkista rahoitusta, millä asioita tehdään, mutta silloin pitää luoda yritykselle aidosti arvoa. Siinä mietinnässä mielellämme varmasti olemme kaikki mukana, niin ulkoministeriö kuin myös poliittiset päättäjät, mutta nyt meillä ei ole aikaa hirveästi tässä maailmantilanteessa miettiä. Meillä ei ole hirvittävästi aikaa tehdä uusia strategioita ja suunnitella, vaan meidän pitää toimia, jotta ylläpidetään se talouskasvu, mikä tässä maailmantilanteessa Suomelle on ulosmitattavissa kansainvälisistä markkinoista. Tämä on ihan uusi tilanne, kun maailma muuttui näin nopeasti, ja siinä mielessä vetoankin kaikkiin siinä mielessä, että nyt pitää toimia, viedä käytäntöön, implementoida, ei suunnitella tai tehdä strategioita täällä Suomessa ja Helsingissä — eli pitää olla läsnä paikan päällä ja auttaa kaiken kokoisia yrityksiä.
Edustaja Kiuru, kiitos erittäin syvällisestä pohdinnasta liittyen kehitysyhteistyöhön, sen tavoitteista ja tarkoituksesta. Kyllä tämä on maratonlaji, jos ja kun me haluamme kehittää demokratioita, ihmisoikeuksia, ja meillä on maailmalla esimerkkejä, että me olemme onnistuneet. Jos katsotaan, miten tietyt maat ovat nousseet eli graduoituneet — katsotaan vaikka Nepalia, katsotaan Keniaa, katsotaan Vietnamia, aivan erilaisia maita — ne ovat yhteiskuntina onnistuneet, ja tällaisia esimerkkejä me haluamme tuottaa, koska silloin ne eivät enää tarvitse sitä kehitysyhteistyörahaa. Eli tämähän on koko tämän asian pihvi, jos näin uskaltaa sanoa. Siinäkin mielessä tämä kehitysyhteistyön rooli ja kehitysrahoituksen rooli nyt maailmassa on erittäin keskeinen, jos me puhumme ilmastohaasteista, jos me puhumme tasa-arvohaasteista, digitalisaatioista, maapallon tuottavuuden nostamisesta, miten me saamme yhdessä myös tästä kehitysrahoituksen laina- ja sijoituspohjasta enemmän irti — ja nyt en puhu siitä lahjarahasta, mihin tässäkin salissa usein viitataan — miten me saamme siihen yritykset mukaan, ja tämä liittyy myös edustaja Niikon kysymykseen. Jos me viemme kokonaisvaltaisia ratkaisuja — äsken annoin säävaroitusjärjestelmät, siellä Ilmatieteen laitos, Vaisala Oy, lukemattomissa maailman maissa pelastamme sillä ihmishenkiä — se on aika upea juttu. Se on tehty Suomessa, se on suomalaista osaamista. Se on samalla kehitysyhteistyötä, se on samalla vientiä. Ilmastoratkaisut, vihreä siirtymä, kaukolämpöverkot, vesijärjestelmät, niitä kaikkia on meillä vuosikymmeniä rakennettu. Mitä meidän tarvitsee tehdä? Tehdä niistä kaupallisesti toimivia, hyödyntää kehitysyhteistyörahoituksen instrumentteja ja sitä kautta luoda työtä ja toimeentuloa Suomeen, mutta siihen me tarvitaan just niitä muita Pohjoismaita, muuta Eurooppaakin, koska tässä maailmassa pitää nyt luoda ihan uudenlaisia kumppanuuksia, kun maailma muuttui näin nopeasti, ja siinä, edustaja Niikko, olette aivan oikeassa, meillä päättäjillä, poliitikoilla, ministereillä, kansanedustajilla on siinä yhdessä erittäin tärkeä rooli. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-09-27T16:58:22,2022-09-27T17:02:50,Hyväksytty,1.1
2022_99_186,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Nyt tähän debattiin varattu aika on käytetty. Nyt siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_187,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä liikenneolosuhteista haluan mainita. Jos halutaan tätä talousarviota oikeasti täytäntöön viedä, niin meidän on ihan oikeasti panostettava vientiteollisuuden toimintaedellytysten parantamiseen. Ymmärrän, että velkaa on otettu nyt koronan takia, sodan takia, nyt annetaan energiatukia vaikeuksiin joutuville perheille, ihmisille, joilla sähkölasku muodostaa heidän kokonaistulomäärästään merkittävän osan. Se on aivan oikein, näin pitää tehdä. Inhimillinen näkökulma pitää asiaan aina olla.
Mutta meidän pitää nyt poliitikkoina ymmärtää tämän tilanteen vakavuus sen suhteen, että velan varaan emme voi enää pitkään rakentaa. Lähestymme sitä kuuluisaa 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Se raja on jo lähellä, ja luottoluokittajat seuraavat varmasti kovin aktiivisesti sitä rajaa omissa toimistoissaan omilta tietokoneiltaan, ja kun sieltä peukalo kääntyy alas, niin me olemme sen jälkeen vaikeuksissa, joita en uskalla lähteä edes ajattelemaan. 
Äsken ministerin, arvokkaan ministeri Skinnarin kanssa käytiin arvokasta keskustelua väylien kunnostamisesta tässä maassa. Se on kaikkein parasta talousarvioon liittyvää politiikkaa, kun laitetaan vesitiet kuntoon. Toinen ongelma meillä on metsäteollisuuden toiminnan kannalta, arvoisa puhemies, todella vakava ongelma: alemman tieverkon erittäin huono kunto. Minulle soitti eilisiltana yksi rekkamies, joka ajaa puuta rautatieasemalle Ilomantsiin, ja sanoi, että kun alempi tieverkko, soratieverkko, on siinä kunnossa, niin häneltä oli tuhoutunut samasta autosta kaksi rengasta levypyörineen, kun siinä kivikossa, missä hän tietä pitkin ajaa, täydellä kuormalla ajettuna ne kivet murskasivat sekä renkaan että levypyörän. Se on tuhansien eurojen vahinko sen auton osalta. Eli kuljetus ei kannata enää. 
En tiedä, kuunteleeko monikaan tuolla ministeriön käytävillä tätä puheenvuoroani, tuskinpa kukaan, mutta eduskunnan viestinä pitää olla, että meillä on kaikki keinot alemman tieverkon hoitamiseen. Se keino löytyy, se tiedetään, pannaan tiehöylät töihin, kunnostetaan se soratieverkko siihen kuntoon ja hoidetaan sitä tiehöylillä. Sitä on 20 vuotta nyt tehty traktorin lanoilla ja vaikka millä vippaskonsteilla, ja jälki on aivan kammottavaa. Se alempi tieverkko on siis siinä kunnossa tänä päivänä, että jos joku haluaa tulla tutustumaan Itä-Suomeen, niin mielelläni lähden oppaaksi sillä ehdolla, että lähdetään sen vierailijan autolla. Omaa autoani en viitsi särkeä enää. Olen niin monta kertaa sen joutunut särkemään näillä huonoilla teillä. Viimeksi meni iskunvaimennin plus pyörän tuenta.
Mutta, arvoisa puhemies, lopuksi vielä sen verran, että kun tätä talousarviota nyt lähdetään toteuttamaan, niin pahoin pelkään, että tuo Ukrainan kriisi, Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainan kimppuun, tulee kestämään vuosia ja vuosia. Eli meidän on nyt vihdoin ja viimein ymmärrettävä, että tämä ilmastohumppa, miksi sitä moni nimittää, tämä ilmastopolitiikka, kaikki sen tietävät, että tämän vihreän siirtymän saaminen maaliin jo nykyisillä metallin hinnoilla ja olemassa olevilla metallivaroilla ei tule onnistumaan. Sitä akkuteollisuuden määrää, mikä tarvitaan, ei ole olemassakaan, eikä tule olemaankaan. Eli meidän pitää keksiä vielä parempi suomalainen vaihtoehto, ja sen me osaamme, kun annetaan siihen vain mahdollisuus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-27T17:03:06,2022-09-27T17:06:23,Hyväksytty,1.1
2022_99_188,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_189,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti ministeri ehti, tai joutui, poistumaan aitiosta, mutta varmasti sitten pöytäkirjoja lukee huolellisesti, kuten aina.
Ministeri mainitsi, että kehitysyhteistyö on maratonlaji, kestävyyslaji. Se on myös sitä, mutta se on myös joukkuelaji. Ja kun se on joukkuelaji, niin silloin täytyy valita oikeat joukkueet ja oikeat avustettavat kohteet. On niin, kuten ministeri sanoi, että tavoitteena on auttaa maita, auttaa heitä selviämään jatkossa omillaan. Meillä on hyviä esimerkkejä, esimerkiksi Vietnam, jota on tuettu pitkään, jota ei enää tarvitse tukea, koska he tulevat omillaan toimeen, tekevät töitä, investoivat ja ovat ahkeria. Mutta mielestäni Suomen tehtävä ei tässä tilanteessa ole tukea maita, jotka tukevat omalla politiikallaan Venäjän brutaalia politiikkaa Ukrainaa vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-09-27T17:06:24,2022-09-27T17:07:32,Hyväksytty,1.1
2022_99_190,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_191,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion talousarviossa on menoja 80 miljardilla eurolla ja nyt ensi vuodelle yksi menoluokka kasvaa ylitse muiden: se on valtionvelan korot. Ne ovat ensi vuonna tässä keltaisessa kirjassa puolitoista miljardia euroa. Me tiedetään kaikki, miten korot ovat kehittyneet, inflaatio nousee, ja tiedetään, minkälainen osuus myöskin Venäjän julmalla hyökkäyssodalla on tähän asiaan.
Mutta halusin käyttää puheenvuoron, kun tämän hallituskauden alussa kollegat vasemmalta sanoivat, että ei ole väliä, paljonko valtio ottaa velkaa, velkaa ei tarvitse maksaa ja korotkin ovat nollassa. Ajattelen, että puolellatoista miljardilla eurolla olisi hyvin paljon muitakin käyttökohteita kuin pelkät koronmaksut ensi vuodelle. Se tästä yleisestä budjetin isosta osuudesta.
Sitten pari pienempää asiaa. Hallitus toi rakentamislain budjettilakina, ja tässä on taustalla jo viime hallituskaudella aloitettu maankäyttö- ja rakentamislain iso uudistus. On harmittavaa, että varsinaista lausuntokierrosta ei tästä uudesta rakentamislaista ollenkaan ole käyty, ja nyt kun hallitus huonoa hallintotapaa toteuttaen asetti tämän budjettilaiksi ilman mitään suurempaa perustetta — muuta kuin se, että halutaan kiireellä eteenpäin laittaa — niin se tarkoittaa myöskin sitten eduskunnan käsittelyssä sitä, että me emme pysty ottamaan riittävää aikaa tämän rakentamislain käsittelyyn, ja sen halusin tässä asiassa vielä sanoa.
Arvoisa puhemies! On pari muutakin asiaa. — Onko se kaksi minuuttia vai kolme minuuttia paikalta, joudunko tulemaan pönttöön?
[Puhemies Matti Vanhanen:  Kolme minuuttia paikalta. Vielä on minuutti jäljellä paikalta. ]  No niin, selvä, kiitos. — Sitten budjetissa tosiaan hallitus myöskin linjasi sen, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä on tietenkin tärkeä asia jo sen osalta, että se osittain myös nostaa työllisyyttä. Mutta se tapa, miten sitten kunnille kompensoidaan tämä varhaiskasvatusmaksujen alennus: hallitus päätti, että se kompensoidaan — niin sanotusti kompensoidaan — yhteisöverotulojen kautta, ja tämä on epäreilua politiikkaa. Meillä on kuntia ja kaupunkeja, joissa on paljon lapsia varhaiskasvatuksessa. Aste on korkea, mutta ne eivät saa korkeaa yhteisöverotuottoa ja -tuloja, eli näin ollen nyt kunnille tästä hallituksen päätöksestä, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, tulee suurempi maksuosuus kuin muuten olisi tullut, jos valtion osuudesta olisi normaalisti korvattu tämä asia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-09-27T17:07:32,2022-09-27T17:10:58,Hyväksytty,1.1
2022_99_192,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_193,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta ilta ei venyisi aivan äärettömän pitkälle, niin otin tässä vaiheessa näitten muiden hallituksen esitysten osalta tämän puheenvuoroni. Päästään sitten täältä etiäpäin.
Elikkä minulla on tässä nyt ensimmäisenä tämä hallituksen esitys 135, jossa on tarkoitus muuttaa lakia kotoutumisen edistämisestä sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta ja ihmiskaupan tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 14 §:ää. 
Tässä hallituksen esityksessä on jälleen sisäänrakennettuna valtava mahdollisuus, mutta se mahdollisuus ei ole myönteinen. Se on mahdollisuus suureen venäläiseen kansainvaellukseen. Tätä hallituksen esitystä perustellaan kauniisti. Sen perusteluosa alkaa, lähes jokainen kappale alkaa Ukrainan sotaa pakoon tulevien ihmisten maininnalla, ja heillehän ilman muuta kuuluukin antaa kansainvälistä suojelua. Mutta onko tämä lakiehdotus vain ukrainalaisia varten? Onko se tilapäinen rajoittuen Ukrainan tilanteen päättymiseen sellaiseksi, että nämä ukrainalaiset voivat niin halutessaan palata kotimaahansa? Vastaus on yksinkertainen: se ei ole vain ukrainalaisille, eikä se ole määräaikainen. Tähänkin lakiesitykseen on leivottu sisään uusi, kaikille maahantulon avaava väylä. Kun huomioidaan eräät julkisuudessa annetut ohjeet siitä, kuinka venäläiset voivat sanoittaa turvapaikkahakemuksensa, tulee tämä esitys johtamaan katastrofiin. On jo käynyt ilmi, että meidän rajojemme läpi on päässyt ihmisiä autoilla, joissa on väärät rekisterikilvet. On jo esitetty väite siitä, että tänne tulijoiden joukossa on FSB:n lähettiläitä. Näitäkö hallitus tänne haluaa? Näillekö pitäisi antaa kansainvälistä suojelua, kun he tulevat Venäjältä?
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on jatkumoa niille toimille tai oikeastaan toimimattomuudelle, jolla Suomi on joutunut naurunalaiseksi, ja hyödyllisen idiootin asema Venäjän suuntaan vain jatkuu. Julkisuudessa esiintyminen on sekavaa, vaarallista ja kansalaisia harhaanjohtavaa. Julkisuudessa kerrotaan, kuinka tiukkoja toimia valmistellaan, ja sitten annetaan neuvoja, miten täältä oleskeluluvat saa. Puhutaan siitä, että raja pitäisi aidata, ja sitä aletaan valmistella, ja sitten tuodaan tällainen hallituksen esitys, joka vesittää kaiken aitaamisen. Toivon todella, että valiokuntakäsittelyssä tätä hallituksen esitystä muutetaan koskemaan vain ukrainalaisia ja laista tulee määräaikainen liittyen siihen, kun venäläiset hyökkääjät on saatu työnnettyä pois Ukrainasta ja paluu kotimaahan tulee heille turvalliseksi, jos he niin haluavat.
Sitten tämä rakentamislaki.
Arvoisa puhemies! Jälleen on käsillä hallituksen esitys, jolla ympäristöministeriön valtaa pyritään kasvattamaan yhteiskunnan kaikille aloille. ”Ympäristöministeriön valtuuttama toimielin tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyden, kun kysymyksessä on tavanomainen, vaativa, erittäin vaativa tai poikkeuksellisen vaativa tehtävä.” Tämä on byrokratian lisäämistä ja vallan keskittämistä rakentamisasioissa ympäristöministeriölle. Ei pitäisi lähteä korjaamaan sellaista, mikä toimii.
Lisäksi on todettava, että valitusasioissa toistuu lausuma: ”Valitusoikeus olisi lisäksi toimialueellaan sellaisella rekisteröidyllä yhteisöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön‑, terveyden‑ ja luonnonsuojelun edistäminen.” Tämä tulee johtamaan omaisuudensuojan kaventumiseen ja jopa sellaisiin tilanteisiin, joita voidaan pitää kiusantekona. Valtakunnalliset ympäristöjärjestöt ovat yhden asian liikkeitä, joilla ei ole intressiä huomioida yksittäisen kiinteistönomistajan etua, eikä yksityisellä kansalaisella ole useinkaan sellaisia voimavaroja, joilla hän voisi lähteä oikeudessa haastamaan yhdistyksiä, joilla on koko valtakunta toimialueenaan ja jotka vielä saavat valtion tukiaisia, joilla palkata lakimiehiä asiaansa ajamaan. Tämä on hyvä huomioida, kun tämä asia valiokuntakäsittelyyn menee.
Hallituksen esitys numero 149 eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi: 
Tässä hallituksen esityksessä piilee se riski, että tietosuojatulkinnat tulevat vaikeuttamaan ihmisten avunsaantia, koska hätäkeskuspäivystäjä ei enää saisi käyttää historiatietoja ja yhdistellä tietoja, kuten tähän saakka on voinut. Puhelussa ei aina pystytä kuulemisen perusteella päättelemään sitä, kuinka vaarallinen tilanne on kysymyksessä. Mitä jos ihminen ei pysty hengittämään eikä päivystäjä saa puheesta selvää eikä tämä saa katsoa puhelinnumeron historiatietoja? Joku saattaa menettää henkensä. Tämä on todellisuutta. Lakia valmistellut taso ei ole ajan tasalla siitä, mitä kentällä tapahtuu käytännössä.
Valitettavasti norsunluutornista ei näe, mitä kentällä tapahtuu. Pyydänkin valiokuntakäsittelyssä edustajia oikeasti perehtymään lain sisältöön ja sen seurauksiin, jotta emme aseta tietosuojaa tärkeämmäksi kuin ihmisten henkeä ja terveyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-09-27T17:11:09,2022-09-27T17:16:53,Hyväksytty,1.1
2022_99_194,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_195,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kinnunen toi tuossa esiin kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin tästä hätäkeskuslainsäädännöstä on selkeästi kerrottava, että lainsäätäjän tahtotila ei voi olla se, että tietosuoja olisi tärkeämpi kuin hädässä olevan ihmisen asia tai jopa henki. Tämä ei voi olla näin, ja tähän meidän täytyy hallintovaliokunnassa pureutua. Ei voi olla myöskään niin, että EU:n vaateet, jotka eivät ole suoraan Suomen lainsäädäntöön tuotavissa sellaisenaan, laittaisivat meidän hyvin toimivan hätäkeskusjärjestelmän ja hätäkeskustoiminnan polvilleen tämän tietosuojadirektiivin osalta.
No sitten budjetti on ensi vuodelle hallituksen ja eduskunnan tärkein asiakirja, jos ajatellaan, miten valtion taloutta ohjataan ja miten pystytään kansalaisia tukemaan tässä monen kriisin keskellä. Olisin odottanut, että hallitus olisi tehnyt vahvempia linjauksia näihin energia- ja sähköasioihin, muitakin kuin tukitoimia esimerkiksi kotitalousvähennyksen kannalta, jotka nyt toki ovat kannatettavia.
Kokoomus julkaisi tänään lyhyen aikavälin kriisitoimet teemoina muun muassa se, että sähkölle tarvitaan kattohinta ja kaikki kotimainen sähköntuotanto on valjastettava käyttöön, ja se, että edistetään energiaremontteja muun muassa sen kotitalousvähennyksen osalta mutta ei pelkästään kotitalouksille omakotitaloissa vaan myöskin asunto-osakeyhtiöissä. Pidemmän aikavälin ratkaisuina on tietenkin ydinvoima mutta myöskin se, että uudistettaisiin sähkön hinnoittelumallia.
Näistä lyhyen aikavälin kriisitoimista, muun muassa kattohinnasta ja siitä, että sähkön ja kaasun hinta irtikytkettäisiin, olisin mielelläni täällä kuullut myöskin hallituksen vastauksia, mutta aikataulusyistä nyt puheenvuoro tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-09-27T17:16:58,2022-09-27T17:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_99_196,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_197,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahtoisin sanoa muutaman sanan tästä hallituksen esityksestä 150, arpajaislain muuttamisesta.
Veikkaus haki kesällä sisäministeriöltä jatkoaikaa kuponkipelien pakollisen tunnistautumisen käyttöönotolle, koska maailmanlaajuinen komponenttipula on viivästyttänyt merkittävästi uuden myyntipäätteen käyttöönottoa. Veikkaus ei pysty ottamaan päätettä käyttöön kaikissa myyntipaikoissa vuoden 23 alkuun mennessä, jolloin kuponkipelien pakollisen tunnistautumisen on arpajaislain mukaan tarkoitus tulla voimaan asiamiesverkoston myyntipaikoissa. Veikkauksen yhteistyökumppaneiden mukaan Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n, Liikennepalvelukauppiaat ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n lausunnot ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Suomen hallituksen esitykseen eduskunnalle, jotta he saisivat riittävän siirtymäajan ja ehtivät saada uudet myyntipäätteet tukemaan kuponkipelien täystunnistautumisen onnistunutta käyttöönottoa. Myyntipäätteen laaja levitys jatkuu vuoden 23 puolelle. Mahdollisesta lisäajasta huolimatta Veikkauksen tavoitteena on ottaa uusi myyntipääte ja kuponkipelien pakollinen tunnistautuminen käyttöön mahdollisimman pian. Veikkauksen on tarkoitus korvata asioimisverkoston nykyiset totopäätteet loka—marraskuun vaihteessa. Myyntipäätteen laaja levitys kaikkiin myyntipaikkoihin jatkuu vuodenvaihteen jälkeen sen mukaan, missä aikataulussa Veikkaus saa myyntipäätteitä laitetoimittajaltaan.
Arvoisa herra puhemies! Myös nyt alkaneen pitkäkestoisen mediakampanjan tavoitteena on tukea sujuvaa siirtymistä tunnistautuneena pelaamiseen. Kampanjan tärkein kohderyhmä on vielä tunnistautumattomat kuponkipelaavat asiakkaat. Heitä aktivoidaan tilaamaan Veikkaus-kortti ja rekisteröitymään Veikkauksen asiakkaaksi. Toivon, että koko eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-27T17:19:34,2022-09-27T17:21:08,Tarkistettu,1.1
2022_99_198,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_99_199,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt sekä hallituksen esitys 143, lähestymiskiellon tehostamista koskeva laki, että sitten tämä hallituksen esitys 144, jossa keskitytään näitten lapsiuhrien asioiden nopeaan käsittelyyn.
Molemmat lait ovat äärimmäisen hyviä ja oikeasuuntaisia, siitä ei ole missään nimessä kysymys. Ne molemmat tukevat uhrien parempaa asemaa, ja tämä lähestymiskieltolaki pyrkii ennalta estämään ikäviä tapahtumia, jopa henkirikoksia. Tässä on kuitenkin sellainen pieni ongelma, että me emme voi tuudittautua siihen, että panta jalassa estää näitä kauheuksia tapahtumasta, koska se ei todellakaan estä. Jos halutaan tehdä esimerkiksi kunniamurha, niin se kyllä onnistuu panta jalassakin.
Sitten tämä lähestymiskieltolaki lisää jo ennestään työpaineessa olevan tutkinnanjohtajan työkuormaa ja työn kuormittavuutta huomattavasti. Laissa luodaan jälleen uusi oman toimen ohella hoidettava tehtävä, ja sitten kun puhutaan resursseista ja verrataan esimerkiksi tähän budjettiin, jossa kyllä on sanottu, että poliisin määrärahat nousevat — mutta näinhän ei tosiasiassa ole, koska ne ovat edelleenkin vajaat — niin tässä on laskettu kolme henkilötyövuotta poliisille lisää virkoja, kun ei entisiäkään pystytä rahoittamaan. Tämä on jotenkin ristiriitaista.
Tämä hallituksen esitys 144 rikoksen uhriksi joutuneitten alaikäisten aseman parantamisesta on todellakin vihdoinkin semmoinen erittäin kannatettava hallituksen esitys. Mutta tässäkin on se resurssiongelma: Kun jotakin juttua lähdetään viemään nopeammin, niin jotkut muut jutut ovat silloin siellä pöydän päällä. Ja jos kuvitellaan, että on yksikkö, jossa on lapsijuttuja per tutkija vaikka 50 ja ne kaikki pitää viedä vauhdilla eteenpäin, niin tämä saattaa törmätä semmoiseen käytännön ongelmaan elikkä resurssipulaan. Olisi toivottavaa, että tämä mietittäisiin tarkemmin ja hoidettaisiin sitten kuntoon ne resurssit, vaikka taitaa sekin jäädä seuraavalle hallitukselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-09-27T17:21:08,2022-09-27T17:24:00,Hyväksytty,1.1
2022_99_200,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_99_201,99/2022,2022-09-27,14.00,17.41,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tästä rakentamislaista, hallituksen esityksestä 139. Tässähän tarkoitus, kun on uudistusta tehty, olisi ollut niin, että tämä digipuoli etenee, mutta keväällä annetun tiedon mukaan oli ajatus, että tämä rakentamislaki ja alueiden käyttöön ja kaavoitukseen liittyvä lakiosuus, eli nykyinen MRL, ei olisi vielä edennyt. Kuten äsken sanoin, lausuntokierrosta ei ole kunnolla järjestetty. Luen tästä nyt yhdestä kommentista Uudenmaan liitolta: ”Lain säätämisprosessissa on tapahtunut merkittäviä virheitä. Rakentamislain uudistusprosessi ei ole edennyt valtioneuvoston ohjeiden mukaisesti, eikä lakiuudistuksesta ollut mahdollisuutta antaa palautetta. Varsinaista kuulemista ei siis järjestetty ollenkaan, ja hätäisesti järjestetty...” — oliko muutaman päivän — ”...kommenttikierros ei mahdollistanut aitoa osallistumista. Vain suomeksi tarjolla ollut aineisto ei myöskään täytä säädösvalmistelun kielivaatimuksia.” Kun nimenomaan on haluttu tehdä tämä uudistus, joka siis selkeyttäisi, yksinkertaistaisi ja nopeuttaisi kaavoitusprosesseja ja maankäytön periaatteita hyvällä hallintotavalla, tämä on tosiaan kaikkea muuta kuin sitä.
Sitten nostan ihan pienenä asiana täältä, että rakennuttamislupaa haettaessa jatkossa olisi esitettävä myös ilmastoselvitys, joten tässä tulisi siis merkittäviä lisävelvoitteitakin. Mutta tästä ilmastoselvityksestä ei ole mitään tarkempaa tietoa, onko se siis tulossa asetuksena. Lainsäädäntötasolla sitä ei kuitenkaan vielä ole, se on varmaan siis valmistelussa. On todella huonoa lainvalmistelun tasoa, että me täällä eduskunnassa päätettäisiin, että rakentamislupaa haettaessa on jatkossa esitettävä ilmastoselvitys, ja luotettaisiin siihen, että se on hyvä asia, mutta ministeriö tai hallitus ei pysty samassa tilanteessa kertomaan, mitä tämä ilmastoselvitys rakentamislupaa haettaessa tarkoittaisi. Lisäsääntely ei ole ollut tämän rakentamislain tarkoitus, joten toivottavasti tästä valiokuntakäsittelyssä ympäristövaliokunnassa voidaan luopua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_99+2022+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-09-27T17:24:02,2022-09-27T17:26:42,Hyväksytty,1.1
2022_100_1,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt annetaan vastaus Sari Sarkomaan ym. välikysymykseen VK 2/2022 vp vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Valtioneuvoston vastauksen jälkeen käydään keskustelu välikysymyksen johdosta. Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin vastauksen ja Sari Sarkomaan puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Totean, että debatti käydään ryhmäpuheenvuorojen jälkeen. — Avaan keskustelun. Ministeri Lindén, olkaa hyvä, 15 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_100_2,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Keskustelemme erittäin vakavasta asiasta: terveydenhuollosta ja vanhustenhoivasta. On erittäin hyvä, että käymme tästä keskustelun. Nämä asiat nousevat aina kärkisijoille, kun kansalaisilta kysytään, mistä palveluista poliitikkojen tulisi ensisijaisesti huolehtia. Tällä hetkellä vain ulkoinen turvallisuus nousee näiden rinnalle. Nämä asiat ovat myös Sanna Marinin hallituksen keskeisiä painopisteitä. Toivon, että keskustelu terveydenhuollon ja vanhustenhoivan tilasta voidaan käydä asiapohjalta. Se olisi asian arvolle sopivaa.
Nykyiset ongelmat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa. Lokakuussa vuonna 2000 tässä salissa keskusteltiin välikysymyksestä, jonka aihe oli ”Vanhenevan väestön palvelujen turvaaminen”. Siinä keskustelussa eri puolueiden edustajat vaativat 10 000 hoitajaa lisää turvaamaan terveydenhuollon ja vanhustenhoivan palvelut. [Sari Sarkomaan välihuuto] 2000-luvulla on tehty 11 välikysymystä terveydenhuollon ja vanhustenhoivan palveluista. Tämä kertoo asian tärkeydestä mutta on tavallaan myös surullista. Muuten: kokoomus ei ole tehnyt yhtään näistä välikysymyksistä. Jokuhan voisi kysyä, johtuuko tämä siitä, että nämä palvelut eivät ole olleet painopistealueita kokoomuksen politiikassa. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä — Ben Zyskowicz: Johtuu ehkä siitä, että olemme olleet hallituspuolue!] Kysehän on julkisesti rahoitetuista palveluista. Niitä ei voi laajentaa eikä myöskään palkkatasoa parantaa ilman verorahoitusta. Kokoomus on ollut näissä 11 välikysymyksessä... [Välihuutoja]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt, ministeri Lindén, hetkinen. — Pyydän, että välihuudot eivät häiritse keskustelua. — Kiitoksia. [Timo Heinonen: Mutta puhe häiritsee!] — Jatkakaa, olkaa hyvä.]  Kokoomus on ollut näissä 11 välikysymyksessä kymmenen kertaa vastaajana, ei kysyjänä.
Näiden aikaisempien välikysymysten yhteinen piirre on ollut huoli riittävästä palveluiden rahoituksesta. Usein viitattiin kuntien valtionosuuksien niukkuuteen, jopa niiden leikkauksiin. Jokainen tässä salissa tietää, että pääministeri Marinin hallitus on panostanut kuntien rahoitukseen enemmän kuin mikään muu hallitus 30 vuoteen. [Kimmo Kiljunen: Kyllä, se pitää paikkansa!] Terveydenhuolto ja vanhustenhuolto ovat kuntien vastuulla tämän vuoden loppuun saakka. Ensi vuonna valtio rahoittaa ne kokonaan ja palveluista vastaavat hyvinvointialueet. Niiden rahoitusta on kasvatettu 1,3 miljardilla eurolla vuodelle 2023. Lisäksi sote- ja pelastustoimen uudistuksen valmisteluun myönnetään valtionavustuksia vähintään 550 miljoonaa euroa. [Petri Huru: Mikä on riittämätöntä!]
Helmikuussa 2020 valtasi koronapandemia koko maailman. Tämä maanjäristykseksikin kuvattu ilmiö sitoi yli kahdeksi vuodeksi merkittävän osan terveydenhuollon resursseista ja johti poikkeustilaan myös vanhustenhoivassa. Hallitus panosti testeihin, rokotuksiin ja muuhun terveydenhuoltoon yli kaksi miljardia euroa ylimääräistä rahoitusta sekä vuonna 2020 että 2021. On mielenkiintoista havaita, että oppositio nyt arvostelee hallitusta siitä, että koronan riehuessa ei riittävästi kehitetty terveydenhuoltoa ja vanhustenhoivaa. Sitä nimittäin kehitettiin useilla tärkeillä uudistuksilla koronapandemiasta huolimatta, ja silloin meitä arvosteltiin, että ei pitäisi korona-aikana uusia lakeja säätää. [Antti Lindtman: Voisitteko päättää?]
Mitä olivat nämä uudistukset? Tärkein oli tietysti vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova mitoitus 0,7 hoitohenkilöä yhtä hoidettavaa kohti. Se hyväksyttiin kesäkuussa 2020 keskellä koronakriisiä ja saatettiin porrastetusti voimaan. Lisäresurssi oli 265 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen hoitohenkilöstön työvoimapulan vuoksi hallitus on arvioinut uudistuksen toteutuksen aikataulua uudelleen siten, että tavoitteesta ei kuitenkaan tingitä mutta voimaantuloa porrastetaan niin, että 1.4.2023 mitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 mitoitus on 0,7. Uudistuksen rahoitus, 128 miljoonaa euroa, pidetään voimassa. Täten luodaan edellytykset henkilöstömitoituksen saavuttamiselle. [Timo Heinosen välihuuto]
Hoitajamitoituksen säätämisen jälkeen seurasivat nopeassa tahdissa useat muut uudistukset. Hallitus on panostanut vammaispalveluihin 22 miljoonaa euroa, lastensuojeluun 57 miljoonaa euroa, mielenterveystyöhön 34 miljoonaa euroa, oppilashuoltoon 8 miljoonaa euroa, opiskelijaterveydenhuoltoon miljoona euroa ja niin edelleen. Tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelmasta on myönnetty yhteensä 221 miljoonaa euroa alueiden hankkeille perustason vahvistamiseksi. Vanhuspalveluita koskevan lainsäädäntöuudistuksen toisen vaiheen muutoksilla turvataan henkilöstöresursseja kotihoidossa 37 miljoonan euron edestä. Panostuksena pieni mutta periaatteessa tärkeä päätös oli vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen.
Omaishoidon tuki on yksi vaihtoehto hoidon ja huolenpidon järjestämiseen. Sote-uudistus lisää eri puolilla maata asuvien omaishoitajien ja omaishoidettavien yhdenvertaisuutta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hyvinvointialueet toteuttavat osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ‑ohjelmaa omaishoitoperheiden palvelujen kehittämistoimia hyödyntäen parhaita toimintamalleja. STM:n toimeksiannosta THL on laatinut selvityksen omaishoidon tuen nykytilanteesta ja arvion tuen myöntämisperusteiden ja hoitopalkkioiden yhtenäistämistarpeista ja ‑mahdollisuuksista. Selvityksen pohjalta voidaan arvioida lainsäädännön muutostarpeita.
Erityisen tärkeä uudistus on perusterveydenhuoltoa vahvistava hoitotakuun tiukentaminen, jota koskeva hallituksen esitys annettiin toukokuussa. Nykyinen, vuonna 2004 voimaan tullut hoitotakuu on suosinut toimenpidevaltaista erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollon, mielenterveystyön ja vanhustenhuollon kustannuksella. Hoitotakuun rahoitus on merkittävä sekä VM:n pääluokassa, 71 miljoonaa euroa, että STM:n pääluokassa, 118 miljoonaa euroa. Hoitotakuun tiukentaminen tulee merkitsemään perusterveydenhuollon parempaa toimintaa. Vuoden 2023 budjetissa on arvioitu, että lääkärikäynnit terveyskeskuksissa lisääntyvät 8,6 miljoonasta 11 miljoonaan. Tämä siirtää painopistettä perusterveydenhuoltoon ja vähentää sairaaloiden päivystyspisteiden ruuhkautumista.
Palvelujen laadun varmistamiseksi STM on julkaissut tämän vuoden helmikuussa vuoteen 2026 ulottuvan konkreettisen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian, jota palvelujärjestelmä toteuttaa. Lisäksi on valmisteilla uusi sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki.
Tässä yhteydessä on mainittava myös sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon ja rahoituksen uudistus eli sote-uudistus. Se oli välttämätön uudistus. Työterveyshuolto, yksityinen terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ovat lisänneet henkilöstöään viime vuosina, mutta kuntien vastuulla olleet perusterveydenhuolto ja vanhustenhuolto ovat jääneet polkemaan paikoilleen. Palveluiden kuntakohtainen rahoitus- ja järjestämisvastuu ylläpiti eriarvoisuutta ja moninaista hallintoa. Kaikki puolueet ja Suomen palveluita arvioineet kansainväliset sekä kotimaiset asiantuntijat ovat pitkään suositelleet järjestelmän muuttamista laajempiin väestöpohjiin perustuvaksi. Tämän uudistuksen hallitus toteutti.
Palveluihin on panostettu merkittävästi ja vielä koronapandemian aikana, mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa juostaan kilpaa väestön muuttuvien tarpeiden kanssa. Ikärakenteen muutos on tärkein asia. Muita merkittäviä muutoksia ovat väestöryhmien välisten erojen kasvu ja ylisukupolvisen syrjäytymisen riskit, työelämän nopeat ja rajut muutokset, kiihtyvä digitalisaatio, elintapojen ja arvojen muutokset ja turvallisuudentunteen heikkeneminen muun muassa kansainvälisten kriisien ja kiihtyvän ilmastonmuutoksen seurauksena.
Olemme myös kohdanneet hyvin konkreettisesti työntekijävajeen julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tämä haaste on asteittain lisääntynyt ja johtanut ruuhkiin ja palveluiden tarjonnan vajeisiin. Ilmiö ei ole terveydenhuollossa uusi eikä vain Suomelle ominainen. Sen syyt ovat moninaiset. Yksi niistä on yleinen työvoimapula. Kyse on nimenomaan siitä, että kasvaneelle hoitohenkilöstömäärälle on nyt tarjolla tuhansia työpaikkoja enemmän kuin aikaisemmin. Ei työntekijöiden määrä ole vähentynyt.
Mainitsen esimerkkinä HUSin hoitohenkilöstön määrän kehityksen. Vuonna 2010 lukumäärä oli 11 800, ja vuonna 2020 se oli 14 600. Mukana on myös fuusioita, mutta kasvu on niistä huolimatta merkittävä. Muita syitä nykytilanteeseen ovat kaikkien tuntema tilanne työehtosopimusneuvotteluissa, epäkohdat työpaikkojen työoloissa ja johtamisessa ja työn vaativuuden kasvu monella eri tavalla.
Mitä hallitus on tälle tilanteelle tehnyt? Moitteet siitä, että ei ole tehty toimenpiteitä, ovat perusteettomia. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen nostaminen 0,7:ään merkitsee myös hoidon laadun ja työolosuhteiden parantamista. Kun mitoituksesta säädettiin, välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottaminen oli keskeinen tavoite. Hoiva-avustajien merkittävällä lisäämisellä avustaviin tehtäviin hoitajat voivat keskittyä ammattitaitoaan vaativiin tehtäviin. Näin voidaan hoitajien saatavuutta parantaa ja samalla lisätä työn mielekkyyttä.
Hoitohenkilöstön koulutusta on lisätty merkittävästi kuluvalla hallituskaudella. Kun vuonna 2019 aloitti sairaanhoitajaopinnot alle 4 000 opiskelijaa, tänä vuonna luku on lähes 5 000. Vuoteen 2025 mennessä eri puolilla Suomea tavoitteena on kouluttaa noin 5 000 lähihoitajaa enemmän kuin aikaisemmat koulutuspäätökset edellyttivät. Tämän vuoden elokuun budjettiriihessä hallitus panosti sote-henkilöstön saatavuuteen yhteensä 38 miljoonaa euroa: ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoitteluun sosiaali- ja terveydenhuollossa, hoiva-avustajakoulutukseen, jonka on arvoitu tuottavan 2 500 hoiva-avustaja vuoteen 2024 mennessä, sekä vetovoimahankkeen toteuttamiseen. Myös viiden miljoonan euron lisääminen terveystieteelliseen tutkimustoimintaan on vetovoimatekijä.
On selvää, että avainasemassa hoitoalan vetovoiman lisäämisessä ovat varsinaiset työnantajat — sekä julkiset että yksityiset. Hallitus tukee työolojen ja työelämän kehittämistä hankerahoituksella.
Marraskuussa 2021 asetettua ja varsinaisesti tämän vuoden puolella käynnistynyttä henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden ohjelmaa on arvosteltu hitaudesta. Tässä ohjelmassa ja sen alatyöryhmissä, joissa työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä asemassa, on kyse laajasta ja pitkäjänteisestä kokonaisuudesta. Se kattaa alan koulutuksen sisällöt ja määrät, digitalisaation, työolot, työnjaot, johtamisen ja palvelujärjestelmän muutokset. Kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen on yksi keino. Sen osuudeksi vuonna 2030 on arvioitu noin kymmenen prosenttia kaikesta hoitoalan rekrytoinnista.
Konkreettisia esimerkkejä henkilöstön saatavuuden parantamisesta on yli 40. Niistä ovat jo toteutuneet muun muassa Valviran uusi suositus hoiva-avustajien osuudesta vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa ja välittömästi tähän liittynyt hallituksen päätös koulutukseen panostamisesta.
Hoitoalan työehtosopimusratkaisu, jonka osapuoli hallitus ei ole, on avainasemassa terveydenhuollon toimintakyvyn turvaamisessa. Siksi vetoan tässäkin sopimisen puolesta.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tulee jatkumaan. Maamme lääketiede ja terveydenhuolto ja niiden käytännön tekijät — lääkärit ja hoitajat ja muu henkilöstö — ovat maailman huipputasoa, ja tämän tilanteen me haluamme säilyttää. Vanhustenhuolto tarvitsee lisää resursseja. Niitä on osoitettu, ja tätä jatketaan voimakkaasti. Terveydenhuolto ja vanhustenhuolto tarvitsevat ja saavat riittävän rahoituksen ja paremmat työolot. Tällä tavalla eri ammattilaiset voivat kehittyä ja yhteistyössä pidentää potilaiden elämää, parantaa heidän toimintakykyään ja turvata vanhuksille heidän viimeisten vuosiensa arvokas elämä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T14:03:24,2022-09-28T14:17:26,Hyväksytty,1.1
2022_100_3,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymyksen keskeisin viesti on se, että hallitus kuulisi ihmisten huolen vanhuudenpäivien hoivasta ja yksin jäämisestä. Vastauksenne ei vakuuttanut, ministeri Lindén. [Timo Heinonen: Ei, vartin selittely!]
Vastavalmistuneena hoitajana tein yövuoroja vanhusten hoivaosastolla. Useimmiten yöt olivat repivää riittämättömyyden tunnetta, kun tarve oli olla kipujen kanssa kamppailevan, usein läheisiään kaipaavan ihmisen rinnalla, mutta avuntarvitsijoita oli paljon ja osaston työt painoivat päälle. Silloisina yön tunteina minusta tuli vannoutunut inhimillisen vanhustenhoivan puolustaja, ja hyvään hoivaan kuuluu se, että on aikaa ihmiselle silloin, kun hän sitä tarvitsee.
Jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja. Sitä ei ole hallitus vieläkään ymmärtänyt. Kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on ollut hallitukselta aivan valtava virhe. Seuraukset ovat nyt rujolla tavalla nähtävillä. Vanhustenhuollon ennestään vaikea tilanne ja hoitajapula ovat pääministeri Marinin hallituksen aikana vakavalla tavalla kriisiytyneet, vaikka toisin luvattiin. [Ben Zyskowicz: Ei ole, kaikki on mennyt parempaan suuntaan!] Yhä useampi yhä heikommassa kunnossa oleva yksin asuva, usein moni- ja muistisairas ihminen jää ilman välttämätöntä huolenpitoa. Tilanne on epäinhimillinen. Kun henkilöstöstöpula on kaikkialla, ei hoitajia riitä hoitajamitoituksen täyttämiseen. Hoitopaikkoja joudutaan sulkemaan, kotihoidossa työskennellään yhä useammin vajaalla henkilöstöllä. Myös jonot kotihoitoon ovat pidentyneet. Hoitajat ovat yhä kuormittuneempia, ja omaishoitajien tilanne on huolestuttava.
Vanhuspalvelukriisi heijastuu myös terveydenhuoltoon päivystysten ruuhkautumisena. Kun apua tarvitsevalla vanhuksella ei ole mitään paikkaa, minne mennä, on syntynyt päivystysruuhkia. Sairaanhoitopiireistä kerrotaan jatkuvasti potilasturvallisuuden vaarantumisesta. Koko sosiaali- ja terveydenhuolto on vakavan kriisin partaalla. [Ben Zyskowicz: Ei ole, kysykää Lindéniltä!]
Hallitus on vastuuttomalla politiikallaan vauhdittamassa palveluiden kriisiytymistä. Huolen ovat esittäneet useat asiantuntijat. [Ben Zyskowicz: Ne ovat väärässä!] Hallitus ratkaisi hoitajapulan vain paperilla kirjaamalla sitovan mitoituksen lakiin. Moni kysyy perustellusti, onko hallitus aidosti sitoutunut ympärivuorokautisen hoivan 0,7:n mitoitukseen, kun olennaiset toimet sen toteuttamiseksi jätettiin tekemättä, puhumattakaan toimista muiden vanhuspalveluiden tilan parantamiseksi. [Antti Lindtman: Mikäs teidän kantanne on?] Valtiovarainministeri Saarikkokin moitti rankasti hallituksen toimintaa julkistaessaan viimeisen budjettiesityksensä ja kysyi, miksei hoitajapulan ratkaisuun ollut vieläkään yhtään esitystä. Miksi ei? Kysyn samaa.
Rujo arvovalinta oli myös se, että runsaan rahanjaon keskellä hallitus jätti hoitajamitoituksen ilman riittävää rahoitusta — ilman riittävää rahoitusta, toistan sen. [Antti Lindtman: Ei pidä paikkaansa!] Nyt puuttuvia rahoja esitetään leikattavaksi terveydenhuollosta. On sanottava, että holtiton velkaantuminen tämän lisäksi vaarantaa tulevaisuuden palvelut. Todellakin hallituksen vastuuton politiikka on tullut tiensä päähän. [Antti Lindtman: Pitäisi olla rahaa, ja moititte velkaa!] 
Arvoisa puhemies! Hoitajapula ja hallituksen politiikan tuomat vauriot eivät voi olla yllätys. Asiantuntijoiden varoitus henkilöstön heikosta saatavuudesta ja sen riskeistä oli kirjoitettu hallituksen vanhuspalvelulain muutosesityksen perusteluihin kissan korkuisilla kirjaimilla. Toimien laiminlyönti on siksi kylmää politiikkaa. Hallitus ei välikysymysvastauksessakaan osoittanut ymmärtävänsä tilanteen vakavuutta.
Hallitus on tänään opposition välikysymyksen taivuttamana herännyt sitten pohtimaan, miten hoitajamitoituksen kiristäminen voidaan oikeasti toteuttaa. Hallituksen päätös rytmittää hoitajamitoituksen voimaantuloa... [Välihuuto] — Niinhän te olette päättäneet, eikö niin, ministeri Lindén? — Tuo voimaantulon siirtäminen ei ratkaise niitä ongelmien juurisyitä, sitä, että meillä on vakava henkilöstöpula. Toivon, että se jarruttaa sitä hoitopaikkojen sulkemiskierrettä, joka parhaillaan on, mutta se ei tuo lisää hoitajia eikä korjaa syntynyttä vanhuspalvelukriisiä. Ilman vahvoja, konkreettisia hallituksen toimia voimaantulon siirtäminen on vain vastuun pakoilua — ja onko se osoitus myös hallituksen kyvyttömyydestä tehdä niitä ratkaisuja, että hoitoalan houkuttelevuutta lisätään? [Vasemmalta: Mikä se teidän ratkaisu on?] 
Arvoisa puhemies! Hallituksen on kyettävä omalla vahtivuorollaan esittämään keinot turvata henkilöstön saatavuus ja korjata jo nyt tapahtunut palveluiden heikkeneminen. Voimaantulon siirto ostaa aikaa vain vähän, ja jos toimettomuus jatkuu, on pian edessä taas se tilanne, jossa lisää hoivapaikkoja suljetaan ja yhä useampi vanhus jää yksin ilman palvelua. Toivon, että näin ei tapahdu. [Vasemmalta: Mikä se teidän toimenne on?] 
Kokoomus varoittaa taas kerran hallitusta. On valtava virhe, että sote-palvelujen järjestämisvastuu on siirtymässä hyvinvointialueille kriisiytymisen syöksykierteessä. Hallituksen on nyt katsottava totuutta silmiin, ja nythän on todellakin viimeinen hetki tehdä toimia, ettei vanhustenhuolto ja koko sosiaali- ja terveydenhuolto ajaudu päin seinää.
Kyse tässä ei nyt ole siitä, kuka on oikeassa tai väärässä, vaan nyt on kysymys hallituksen vastuusta, siitä, että hallituksen on toimittava. Me olemme valmiina kokoomuksen eduskuntaryhmässä antamaan kaiken tuen kriisitilanteen korjaamiseksi, kunhan hallitus tekee kelpo esityksiä. [Maria Guzenina: Entä alueiden budjetit?] Kokoomus on vahvasti sitoutunut toimiin, joilla lisätään hoitotyön houkuttelevuutta, saadaan lisää hoitajia ja osaavia tekijöitä kaikkiin sote-palveluihin. [Vasemmalta: Yksityistetään koko terveydenhuolto!] 
Vanhuspalvelut on laitettava kuntoon kokonaisuutena. Kaikille ikääntyneille on turvattava hyvä hoito ja hoiva sekä inhimillinen kohtelu. [Vasemmalta: No miten te sen teette?] Terveyspalveluihin pääsy on varmistettava.
Palvelutarve kasvaa väestön ikääntyessä, sen myötä sitten myös henkilöstön tarve. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lähivuosina tarvitaan tuhansia lisähoitajia niin ympärivuorokautisessa hoivassa kuin kotihoidossakin. Jo tällä hetkellähän meillä arvioidaan olevan noin 10 000— 15 000 hoitajan vaje. Koulutuksen lisääminen — mistä kerroitte, ministeri Lindén, ja olette siitä puhuneet — ja työntekijöiden kansainvälinen rekrytointi ovat aivan olennaisia toimia, mutta ne vaikuttavat hyvin hitaasti. Kriisi on tässä ja nyt. Me tarvitsemme viipymättä ratkaisuja ihmisten hyvän hoidon ja hoivan turvaamiseksi, ja nyt pitää ottaa kaikki voimavarat käyttöön.
Mitä kokoomus sitten tekisi? Kokoomus vauhdittaisi sote-henkilöstön työnjakoa [Kimmo Kiljunen: No niin!] ja tukipalveluiden ja hoiva-avustajien käyttöä, tietenkin varmistaen sairaanhoidon ja lääkehoidon osaamisen.
Hallituksen huonon valmistelun takia vanhuspalvelulaista poistetut teknologian käyttöä edistävät pykälät pitäisi tuoda korjattuna eduskuntaan. Monipuolinen henkilöstörakenne ja teknologia on huomioitava myös hoitajamitoituksessa. Toimiva teknologia vapauttaa hoitajia raskaasta työstä ihmisten kohtaamiseen. [Pia Lohikoski: Teknologia ratkaisee!]
Peruisimme Kela-korvauksen romuttamisen, joka lisää entisestään julkisen sektorin jonoja sekä henkilöstön työtaakkaa ja jättää yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta.
Kuulisimme lääkäreiden hätähuudon. Peruisimme hallituksen päätökset romuttaa hoivakotien ja saattohoidon akuuttilääkevarastot emmekä vaikeuttaisi kaikkein hauraimpien ihmisten hyvää hoitoa.
Ottaisimme vakavasti vanhusasiavaltuutetun huolen vanhusten kuntouttavien ja terveyttä edistävien palveluiden jäämisestä aluehallintouudistuksen jyrän alle. On ymmärrettävä, että kuntoutus keventää hoitotyön kuormaa. [Vasemmalta: Ei lisää resursseja kuitenkaan!] 
Ihmisten kivut pitää hoitaa. Erityisesti saattohoitoon on tehtävä säädökset, ettei kenenkään tarvitse kuolla yksin kivuissaan.
Suomessa on yli 200 000 muistisairasta. Joka vuosi sairastuu 15 000 ihmistä. Me jatkaisimme hallituksen rumasti katkaisemaa muistiohjelmaa, jotta sairastuneet ihmiset voisivat jatkaa mahdollisimman hyvää elämää. Varmistaisimme arvokasta työtä tekeville omaishoitajille aitoja mahdollisuuksia pitää vapaapäiviä palvelusetelin, kotiavustajapalvelun ja kiertävän perhehoitajan avulla.
Hoitotyön pito- ja vetovoimaa lisääviä toimia ei siis enää voi lykätä. Hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen korkea taso, osaamisen ylläpito ja kannustavat urapolut, työn tekemisen edellytykset ja johtaminen — niiden on oltava kunnossa. Toivomme erityisesti hoitotyön houkuttelevuutta lisäävää kestävää ratkaisua työmarkkinaneuvotteluihin.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei voi enää paeta vastuutaan, vaan nyt on esitettävä itse ratkaisuja, ryhdyttävä toimiin. Kokoomus on ratkaisuja esittänyt vastalauseissaan ja vaihtoehtobudjeteissaan, mutta ne te, hallituspuolueet, olette rumasti, tylysti äänestäneet kumoon. Kyse ei ole siitä, etteikö ratkaisuja olisi, vaan siitä, että hallitus, jolla on valta ja vastuu — ja viime kädessä pääministeri — osoittaa johtajuutta ratkaisujen toimeenpanemiseksi. Hallitus on nyt istunut kautensa lähes loppuun, ja on todella kohtuullista vaatia hallitukselta myös toimia.
Mutta ihan lopuksi, puhemies, totean, että hyvä hallitus, hyvin usein te täällä istuntosalissa väistätte monta kysymystä kääntämällä aina katseen oppositioon ja aikaisempien hallitusten toimiin. Haluan muistuttaa, että samalla te jätätte vastaamatta ikääntyneiden ja heidän omaistensa hätään, jonoissa palvelua odottavien ihmisten ja kuormittuneen hoitohenkilöstön huoleen. He odottavat vastuuta ja ratkaisuja.
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen. Tämän keskeisen vaalilupauksenne te olette vahtivuorollanne jättäneet toteuttamatta.
Ja ihan lopuksi sanon, että vaikka yhteiskuntaa koettelee todella moni kriisi, niin me emme hyväksy sitä, että vanhusten asiat jätetään hoitamatta. Vanhustenhuollossa tehdään paljon valtavan hyvää ja arvokasta työtä, ja sinne jos minne tarvitaan kunnianpalautus.
Puhemies! Lopuksi totean, että perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hallitus korjaa vanhus- ja terveyspalveluiden kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta. [Vasemmalta: Jotain logiikkaa toivoisi! — Vasemmalta: Leikkaamalla lisää resursseja, hyvä kokoomus!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-28T14:18:03,2022-09-28T14:29:26,Hyväksytty,1.1
2022_100_4,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Viljanen, sosiaalidemokraattien ryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_5,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelemme tänään erittäin tärkeästä ja vakavasta aiheesta: vanhuspalveluista ja sosiaali- ja terveydenhuollosta hieman laajemminkin. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista tavalla tai toisella. Asia on täysin yhteinen.
”Jokainen ikääntynyt ansaitsee hyvän hoivan ja huolenpitoa. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittaessa saa apua ja inhimillisen kohtelun.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Samaa mieltä!] Näin todetaan välikysymyksessä, ja tähän toteamukseen on helppo yhtyä ja tätä myös vaatia. [Ben Zyskowicz: Oikein!]
Arvoisa puhemies! Väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeen kasvu eivät ole voineet tulla yhdellekään päättäjälle yllätyksenä. Kuitenkin olemme tilanteessa, jossa henkilöstön ja palveluiden määrä suhteessa kasvavaan kysyntään ei ole pysynyt tasapainossa.   Palveluiden kriisiytyminen on tapahtunut vähitellen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana, jonka vanhuspalvelulaki on ollut voimassa, jokainen hallitus on omalla tavallaan pyrkinyt näitä haasteita taklaamaan. Varmasti parasta on yritetty, mutta lopputulos ei aina ole vakuuttanut. Välillä säästötavoitteet ovat ajaneet hyvän hoidon edelle. Etenkin alkuvuonna 2019 vanhustenhoivan tilanne oli pahasti kriisiytynyt, ja se viimeistään herätti koko Suomen vaatimaan uudenlaista otetta tilanteeseen.
Pääministeri Marinin hallitus on onnistunut säätämään sosiaalidemokraattien jo pitkään vaatiman sitovan henkilöstömitoituksen ympärivuorokautiseen hoitoon. Mielestäni onkin totuudenvastaista syyttää hallitusta siitä, että ikään kuin mitään ei olisi tehty. En lähde toistamaan ministeri Lindénin äsken esittämiä toimenpidelistauksia, lainsäädäntöä, kehittämishankkeita ja rahasatsauksia uudelleen. On selvää, että tämä hallitus on paitsi satsannut rahallisesti lähes historiallisella tavalla kuntien palveluihin myös toteuttanut kunnianhimoista sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä poikkeuksellisen vaikeissa oloissa. [Ben Zyskowicz: Onko asiat siis kunnossa?]
Haluankin oikeastaan kysyä kokoomukselta, miten he vastaisivat näihin kysymyksiin, joita ovat esittämässä. Puheenjohtaja Orpo on esittänyt, että ensi vaalikaudella ja sitä seuraavalla pitää säästää miljardi euroa vuodessa, siis yhteensä kahdeksan miljardia. On selvää, että tuon kokoluokan leikkauksia ei voi tehdä ilman, että leikkuri iskee myös sote-palveluihin. [Ben Zyskowicz: Väärä tulkinta! — Sari Sarkomaa: Tämä oli SDP:n näkemys, ei kokoomuksen!]
Arvoisa puhemies! Kun nykytilanne vanhustenpalveluissa ja terveydenhuollossa on syntynyt pidemmän ajan kuluessa, ei siihen ratkaisukaan ole yksinkertainen. Tarvitaan useita yhtäaikaisia ja määrätietoisia toimia, joihin Marinin hallitus on tarttunut asiaan kuuluvalla vakavuudella.
Kaikkein keskeisin asia on riittävän henkilöstömäärän turvaaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työvoimapula läpileikkaa koko sote-sektorin. Hoitoalan koulutusta onkin merkittävästi lisätty tällä hallituskaudella. Erityisesti lähihoitajien koulutustarjontaa on lisätty huomattavasti, ja jatkossa myös tärkeiden hoiva-avustajien määrää lisätään merkittävästi.
Arvoisa puhemies! Kotihoidolla on keskeinen rooli vanhustenhoivassa. Myös kotihoidon henkilöstöresurssin puutteet ovat tiedossa. Koulutuspaikkojen lisääminen henkilöstön saamiseksi on tärkeää, mutta se ei yksin riitä. Hallitus onkin toteuttanut myös uudistuksen kotihoitoon. Vuoden alussa voimaan tulevilla muutoksilla vahvistetaan kotihoidon laatua muun muassa käyntien hyvällä suunnittelulla niin, että henkilöstön työaika riittää mahdollisimman hyvin vanhusten tarpeiden mukaisten palvelujen toteuttamiseen ja jokaisen osaaminen on oikeassa käytössä. Kokonaisuutena palvelun laatu paranee.
Ei pidä unohtaa myöskään hyvien käytäntöjen hyödyntämistä. Tosiasia nimittäin on, että vanhustyössä moni asia myös toimii hyvin ja palveluihin ollaan tyytyväisiä. Silloin hoitajat saavat arvostusta ja voivat tuntea ammattiylpeyttä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-28T14:29:33,2022-09-28T14:33:52,Hyväksytty,1.1
2022_100_6,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt hoitoala puhuu. Myös itselläni on pitkä kokemus hoitoalalta, yli 20 vuotta, yötyötä yli 10 vuotta. Tasan tarkkaan tiedän, mistä puhun.
Suomessa on kansallinen häpeätila. Maatamme vaivaa krooninen vanhustenhoidon kriisi, joka ulottuu myös kotihoitoon. Lisäksi meillä on terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita. Näihin kriiseihin Marinin hallitus ei ole tehnyt yhtään ratkaisuehdotusta. [Kimmo Kiljunen: Oho!] Olette toki pystyttäneet puolellatoista miljoonalla sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelman, mutta mitä konkreettista tämä työryhmä on tehnyt? [Antti Lindtman: Olisi kannattanut kuunnella Lindénin puhe! — Jussi Saramo: Oletteko te nukkunut?]
Suomessa oli jo ennen koronapandemiaa mittava hoitovelka, joka pahenee entisestään. Terveyskeskuksiin ei saa aikoja. Hammashoidossa muhii aikapommi, sillä hoitojonot ovat pitkät. Erikoissairaanhoitoon pääsy takkuaa. Huonokuntoiset vanhukset eivät saa tarvitsemiaan hoitopaikkoja.
Ainoa ryhmä, jolle hallitus pyrkii luomaan nykyistä paremmat terveyspalvelut, ovat laittomasti maassa oleskelevat, joille hallitus haluaa tarjota kiireettömät terveyspalvelut. [Välihuutoja vasemmalta — Vasemmalta: Onpa paksua!] Heitä eivät edes asiakasmaksut koske, koska vieraskoreuden iskiessä vihervasemmistohallituksessa ei olla köyhiä eikä kipeitä.
Suomessa on yli kymmenentuhannen hoitajan vaje, ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa ensi vuoden alussa niiden kassasta puuttuu jopa puolitoista miljardia euroa. [Jussi Saramo: Teiltä puuttuu suhteellisuudentaju!] Sote-uudistus on menossa suoraan päin seinää. Rahat ovat loppu jo alussa. Päin seinää menee myös hoitotakuu. Rahat eivät tule riittämään.
Hoitoalan ammattilaiset ovat kertoneet terveydenhuollon potilasturvallisuuden vaarantumisesta jo vuosia. Potilaat tarvitsevat ammattitaitoisia hoitajia, mutta kun hoitajat vaativat kunnon palkkaa työstään, niin mitä teki hallitus? Se valmisteli pakkolain hoitajien pakottamiseksi töihin ja rajoittamalla heidän lakko-oikeuttaan — se siitä potilasturvallisuudesta. Te ette kuulleet hoitoalan syvää ääntä.
Hallitus, olette tarjonneet hoitoalalle vain kylmää kättä ja keppiä. Te ette ole antaneet palautetta hoitajille hyvin tehdystä työstä koronakriisissä. Hyvä hallitus, oletteko te saaneet palautetta hoitajilta omasta työstänne? Me perussuomalaiset haluamme kiittää sosiaali‑ ja terveydenhuollon ammattilaisia tärkeästä ja rautaisesta työstä koronakriisin aikana. Te olitte eturintamassa vastaanottamassa sairaita, kannoitte vastuuta.
Arvoisa puhemies! Lakisääteisen tason 0,7:n hoitajamitoituksen piti tulla voimaan aprillipäivänä 2023. Hallituksen aprillipila siitä tulikin, sillä on paljastunut, että hoitajamitoitus ei toteudu. Eikä sillä ollut mitään mahdollisuuttakaan toteutua, koska toimet jäivät tekemättä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Sote-alan koulutuspolkuja on sujuvoitettava siten, että aikaisemmin opittu luetaan hyväksi jatko-opinnoissa. Sekä lähihoitajan opiskelua sairaanhoitajaksi että sairaanhoitajan opiskelua lääkäriksi on edistettävä. Tukipalveluissa on oltava riittävä henkilöstö, jotta hoitajien aika vapautuu hoitotyöhön.
Perussuomalaiset ovat esittäneet toimenpideohjelmaa, jolla kehitetään johtamista ja työn organisointia sote-alalla. Sote-alan esimiehiä ei saa jättää yksin painimaan henkilöstövajeen kanssa. Vanhustenhoidon hoivapaikkoja on lisättävä, ja omaishoidon tuki on saatava verovapaaksi, sillä omaishoitajiahan te, hallitus, toivotte avuksi vanhustenhuollon kriisissä. Saattohoito on liitettävä terveydenhuoltolakiin. Siitä on tehtävä subjektiivinen oikeus, ja tästä on tehty myös lakialoite, jonka perussuomalaiset ovat allekirjoittaneet. Työssäkäyvän omaishoitajan mahdollisuuksia osallistua läheisensä hoitoon on merkittävästi lisättävä.
Hyvä hallitus, mille nämä perussuomalaisten ideat kuulostavat? [Olli Immonen: Saa vapaasti käyttää!] Oletteko koskaan kysyneet ratkaisuja terveydenhuollon kriisiin hoitajilta? Kuuletteko lääkäreitä, jotka kertovat, kuinka heidän työaikaansa tuhlautuu toimimattomiin tietojärjestelmiin? Asiantuntemus arjen ongelmiin löytyy myös kentältä.
Arvoisa puhemies! Tähän edellä esitettyyn vedoten me perussuomalaiset toteamme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta, ja kannatan Sari Sarkomaan tekemää epäluottamuslause-esitystä. [Kimmo Kiljunen: Se oli yllätys!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-28T14:34:46,2022-09-28T14:39:54,Hyväksytty,1.1
2022_100_7,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, kokoomuksen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_8,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asenne ikääntyneitä kansalaisia kohtaan on muuttunut. Väheksyminen ja syrjään työntäminen on yhä tavanomaisempaa. Arvostuksen puute näkyy myös palvelujen heikkenemisenä ja ikäihmisten pompotteluna paikasta toiseen. Tilanne vanhuspalveluissa on erittäin vakava, jopa kriisiytynyt.
Vuodesta 2011 lähtien vanhuspalveluista ja terveyspalveluista vastaavan ministerin salkku on ollut vuoron perään sosiaalidemokraateilla ja keskustalla. Kokoomus vastasi sote-palveluista vuosina 2007—2011, ja koska silloinkin oli vaikea tilanne vanhuspalveluissa, käynnistin peruspalveluministerinä vanhuspalvelulain ja -palveluiden kokonaisuudistuksen — itse asiassa silloin käynnistettiin koko vanhuspalvelulain tekeminen. Valitettavasti lakia on sittemmin vesitetty. Laki ei anna vanhukselle vahvoja oikeuksia saada palveluja. Kokoomuslaisen opetusministerin johdolla lisättiin tuntuvasti opiskelupaikkoja sote-alan osaajien lisäämiseksi.
Nykyhallitukselta puuttuu vanhuspalvelujen kokonaisuuden hallinta poliittisten irtopisteiden keruun hämärtäessä todellisuudentajun. Tästä ja katteettomista lupauksista on saatu näyttöjä lupaamalla vanhuksille lisää eläkettä ja lisää hoitajia. Lisäksi olette massiivisella velanotolla vaikeuttamassa asioiden korjaamista tulevaisuudessa. Kokoomus ei halua tällaisen arvottoman toiminnan jatkuvan vaan haastaa kaikkia eduskuntaryhmiä sitoutumaan ikääntyneiden palvelujen korjaamiseen kokonaisuutena. Vaikka maamme taloudellinen tilanne ei tulevina vuosina näytä hyvälle, voimme silti tehdä paljon, kun yhdessä sitoudumme sekä valtiontalouden että vanhuspalvelujen saattamiseen oikeille raiteille.
Arvoisa puhemies! Asumisjärjestelyillä voidaan lisätä ikäihmisten turvallisuutta, torjua yksinäisyyttä sekä rohkaista liikkumaan ja toiminnallisuuteen. Kuntien kaavoituksessa on annettava sijaa uusille asumisen muodoille. Asuinalueiden suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota esteettömään liikkumiseen. Omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään on toki monen toive, mutta käytännössä se ei aina ole mahdollista eikä turvallista. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan määrä ja sisältö onkin mitoitettava todellista tarvetta vastaavaksi.
Hoitotakuun lisäksi ihmisellä on oltava hoivatakuu. Tästä syystä on oikeutta tarvittaviin palveluihin, palvelusuunnitelman sitovuutta ja palvelujen oikea-aikaisuutta vanhuspalvelulailla vahvistettava. Sote-keskusten kannattaa erikoistua geriatrisiin palveluihin. Yhden luukun periaatteella toimivat ikäkeskukset voivat olla kuntien, hyvinvointialueiden, yritysten, järjestöjen ja seurakuntien yhteistyössä toteuttamia. On tarpeen kehittää uusia keinoja ikäihmisten liikunnan edistämiseksi sekä kulttuuripalveluiden ja muiden harrastusten saavutettavuuden parantamiseksi. Suomessa on kaikenikäisiä ihmisiä, joille syystä tai toisesta ei digitaalisten palveluiden käyttö sovellu — siksi niille on oltava vaihtoehtoja ja tukipalveluja.
Vanhuspalveluissa tulee olla moniammatillinen, osaava ja riittävä henkilöstö, ja henkilöstön määrän tulee perustua autettavan kuntoon. Mitä huonompikuntoisia asiakkaita, sitä enemmän henkilöstöä tarvitaan.
80 prosenttia hoivasta on omaisten vastuulla. Omaisten apu vanhustenhoidossa säästää yhteiskunnan varoja jopa 2,8 miljardia euroa vuodessa. Omaishoitajien asema on turvattava asuinpaikasta riippumatta, ja omaishoitajille on myös taattava vapaapäivät — he ovat itse usein ikääntyneitä, joiden jaksamista ei pidä pitää itsestäänselvyytenä.
Arvoisa puhemies! Ikääntyneen taloudellinen pärjääminen tuo edellytykset ihmisarvoiselle elämälle. Kokoomus haluaa turvata eläkkeiden kehityksen ja ostovoiman, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden sekä eläkevarojen riittävyyden myös tuleville sukupolville. Eläkeläisten ostovoiman kehittyminen elinkustannusten noustessa varmistetaan muun muassa ostokorin kustannuksiin perustuvan indeksin avulla. Eläkeläisköyhyyden vähentämisessä erityisesti takuueläke on avainasemassa. Kokoomus kannattaa sekä palkansaajien että eläkkeensaajien verotuksen keventämistä. Sähkökustannusten nousun kompensointiin tarvitaan erityistoimia.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Tarvitaan asennemuutos ikääntyneitä ihmisiä kohtaan. Vanhuus ei ole sairaus, ja vanhaksi eläminen on hyvinvointiyhteiskunnan haluttu tulos. Ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi tarvitaan meitä kaikkia, ja Suomi tarvitsee hallituksen, joka korjaa vanhus- ja terveyspalvelujen kriisin ja varmistaa hoitajien riittävän määrän. Kannatan edustaja Sarkomaan esittämää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T14:39:57,2022-09-28T14:45:15,Hyväksytty,1.1
2022_100_9,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, keskustan eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_10,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuuntelee varmasti moni suomalainen. Haluan lähestyä sinua, hoitaja, joka teet työtä ja hädin tuskin ehdit työvuorosi aikana syömään, sinua, ikääntynyt, joka odotat kotonasi kotisairaanhoitajan tuloa, ja sinua, omaishoitaja, joka kannat huolta muistisairaan läheisesi voinnista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaalit tulossa!] Lähestyn myös sinua, vanhempi, joka odotat sairaan lapsen kanssa hoitoon pääsyä. Tiedän, että te kaikki odotatte ratkaisuja palveluiden ja hoiva- ja hoitotyön ongelmiin. Teitä ei auta yhtään vastakkainasettelu tässä salissa.
Arvoisa puhemies! Hoitajapula, päivystysten ruuhkautuminen ja se, että hoitoon ei pääse eikä hoivaa saa, ovat vakavia asioita. Etenkin huoli ikäihmisten palveluista on yhteinen. Katseemme on perustellusti usein ongelmissa. Koen kuitenkin tarpeelliseksi tuoda esiin myös toisen puolen. Tälläkin hetkellä todella monessa paikassa eri puolilla Suomea tuotetaan erinomaisia terveyspalveluita ja ikääntyneet saavat laadukasta hoivaa. Siitä kiitos kuuluu erityisesti koulutetuille, osaaville ammattilaisille. He tekevät työtänsä myös korkealla eettisellä asenteella.
Samaan aikaan meillä on myös ratkaistavia asioita. Osaan ratkaisu löytyy lainsäädännöstä tai muutoin valtakunnan tasolta, merkittävään osaan kuitenkin tulevaisuudessa hyvinvointialueelta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tavoitteena on hyvä hoito tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle kautta maan. Mitä paremmin peruspalvelut ja vanhustenhoiva toimivat, sitä vähemmän tarvitaan erikoissairaanhoitoa. Meidän pitää nyt yhdessä toteuttaa uudistus hyvinvointialueilla ihmisten tarpeista lähtien.
Ongelmien ratkaisemiseksi me kansanedustajat säädimme reilut kaksi vuotta sitten yksimielisesti lain ikääntyneiden pitkäaikaisen hoidon henkilöstömitoituksen nostamisesta 0,7:ään. Tavoitteestamme tulee pitää kiinni, mutta toteutusajankohtaa on syytä siirtää. On myös tarpeen arvioida, onko tulkinta henkilöstömitoituksesta ollut tiukempaa kuin tarkoitimme, ja onko kaikkia laissa mainittuja työntekijäryhmiä voitu palkata hoivatyöhön tarkoituksenmukaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa ikääntyneiden hoivapalveluissa on töissä selvästi Suomea enemmän muitakin kuin hoitoalan koulutuksen saaneita ammattilaisia.
Vallalla on ollut ajatus, että jatkuva henkilöstön lisääminen ratkaisisi ongelmat. Valitettavasti tämä ajatus ei enää toimi. Emme voi olettaa, että yhä useampi nuori yhä pienenevistä ikäluokista hakeutuisi hoitoalalle. Sen sijaan matala syntyvyys ja suomalaisten ikääntyminen ovat aivan erityisiä syitä toivottaa tervetulleeksi Suomeen jokainen ulkomailta saapuva hoitoalan ammattilainen.
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä nyt pitää löytää uusia keinoja parantaa hoidon ja hoivan laatua. Esimerkiksi erilaisia turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviä digitaalisia ratkaisuja pitää kannustaa ottamaan käyttöön [Kokoomuksen ryhmästä: Oikein!] nykyistä monipuolisemmin niin kotihoidossa kuin hoivakodeissakin. [Sari Sarkomaa: Missä viipyy pykälät?] Sellainen sääntely, joka hidastaa esimerkiksi lääkerobottien ja muiden henkilökunnan työtä helpottavien ratkaisujen käyttöönottoa, tulee poistaa. [Ben Zyskowicz: Eikö kolme ja puoli vuotta ole riittänyt?] Tärkeintä on kuitenkin inhimillinen läsnäolo ja kosketus — sitä ei voi koskaan korvata koneilla.
Arvoisa puhemies! Rahalla on iso merkitys, mutta hoitoalan työntekijävajeen ratkaisemisessa tärkeää on myös, että työntekijät voivat hyvin. Hoitotyön johtamista pitää parantaa ja työkykyä tukea ennakoivasti. Työhyvinvointia pitää lisätä parantamalla työn ja muun elämän yhteensovittamista ja työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa työhönsä ja työaikoihinsa. Meidän tulee myös kannustaa rohkeasti ja uusin tavoin niitä eläkeiän saavuttavia työntekijöitä, jotka ovat työkykyisiä, jatkamaan työssään pidempään, vaikkapa osa-aikaisesti.
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että tästä salista lähtisi yhteinen inhimillinen viesti, viesti siitä, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen ja että meistä kaikista pidetään huolta silloin, [Mika Niikko: Miten?] kun omat voimavaramme sairauden, ikääntymisen tai muun syyn vuoksi ehtyvät. [Mika Niikko: No ei se näytä kyllä siltä!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-28T14:45:17,2022-09-28T14:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_100_11,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Noora, vihreä eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_12,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajamäärän riittämättömyys ei ole uusi ilmiö. Se ei ole tapahtunut yhden yön aikana, ei yhden vuoden aikana eikä edes yhden hallituskauden aikana. Me olemme jo pitkään olleet tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät kädet ovat uupuneet kannattelemaan heikoimpia ja jossa omien jalkojen alta katoaa maa.
Kukaan tässä salissa tuskin on eri mieltä siitä, että vanhustenhoidon ja terveyspalveluiden kriisi on todellisuutta, sillä kyllä se on. Me näemme sen hoitajien väsyneissä kasvoissa, mutta ennen kaikkea ihmisissä, joiden henkeä ja terveyttä sosiaali- ja terveysalan ammattilainen toimillaan turvaa: me näemme sen vanhuksen, jonka jo ihostaan ikääntyneet kädet tarttuvat kahvikuppiin ja pyytävät hoitajalta kahvin kanssa hiukan lisää maitoa; sen isoäidin, jonka muisti ei enää ole tässä hetkessä terävintä mutta joka osaa kertoa meille kristallinkirkkaasti sen, miltä piparmintunmakuisen tikkukaramellin saaminen kymmenenvuotiaana tuntui; sen vammaisen, joka joka aamu odottaa ulkona hoitajan kanssa taksia kovimmassakin pakkasessa, silti hymy huulillaan.
Me vihreissä ajattelemme, että jokaisesta on pidettävä huolta, jokaisesta vanhuksesta on pidettävä huolta. Olemme sitoutuneet siihen, että vanhuspalveluiden sekä hoiva- ja terveyspalveluiden tilanne otetaan tosissaan. Meidän on korjattava se, ettei tällä hetkellä avun saaminen ole itsestäänselvyys eikä apua välttämättä saa silloin, kun ihminen sitä tarvitsee, sillä sitä sen pitäisi Suomessa olla.
Valitettavasti maassamme on lukuisia kuntia ja alueita, joissa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus on kriittisessä tilassa. Hyvinvointialueiden strategioiden suunnittelussa ja toimeenpanossa valmistelijoilta vaaditaan nyt paljon, mutta jalkoihin eivät saa jäädä he, jotka tietävät palveluiden toteuttamisesta ja asiakkaiden tarpeista kaikkein eniten, siis työntekijät. Tosiasiallisesti riittävä rahoitus palveluiden järjestämiseen alueille on turvattava, ja alueilta kantautuvaa huolta toiminnan käynnistämiseen liittyen on kuunneltava herkällä korvalla.
Arvoisa puhemies! Vanhuspalvelulaki säädettiin, sillä riittävän laadukkaita vanhuspalveluita ei kyetty enää takaamaan. Oppositio on tärkeällä asialla kirittäessään hallitusta siinä, että paitsi että palveluita olisi tarjolla, ne olisivat myös kestävästi toteutettuja. Vanhuspalvelulain keskeinen tavoite onkin juuri se, että asiakas- ja potilasturvallisuutta voidaan aidosti vanhustenhoivassa parantaa. Muutos mitoitukseen on kuitenkin tehtävä hallitusti niin, että yksikään vanhus ei jää paitsi tarvitsemastaan hoivasta.
Vaikka tilanne on vaikea, on hyviäkin asioita saatu tehtyä. Tällä hallituskaudella olemme perustaneet vanhusasiavaltuutetun toimen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Hallitus on myös päättänyt hoiva-avustajien koulutusmäärien lisäämisestä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen tavoitteena on kouluttaa noin 5 000 uutta lähihoitajaa.
Edellä mainittujen lisäksi sote-kriisin ratkaisussa on uskallettava tarkastella myös uusia toimintatapoja avun tarjoamiseen. Tässä kuntoutus, erityisesti varhainen kuntoutus, on avainroolissa. Hoivapalvelujen resurssien turvaamisen lisäksi meidän tulee varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on saatavilla kuntoutusta silloin, kun ihminen sitä tarvitsee. Kun omatoimisuutta tuetaan tai toipumista autetaan kuntouttavan ammattilaisen turvin, voi sanoa, että on kuin rahaa laittaisi pankkiin. Kuntoutuksen avulla on mahdollista vähentää hoivan ja avun tarvetta myöhemmin. Suoravastaanottotoiminnan laajentaminen ja moniammatillisen yhteistyön ja konsultaation mahdollistaminen parantavat hoitoonpääsyn oikea-aikaisuutta. Ja kaiken lisäksi tarvitsemme myös osaavaa, turvallista johtamista: esihenkilöitä, jotka toimivat työntekijöiden tukena ja laadukkaan työnteon mahdollistajina, johtajia, jotka asettavat tavoitteita yhdessä työntekijöidensä kanssa niin, että asiakas on aidosti keskiössä. Silloin sotesta saadaan rakennettua hyvä.
Arvoisa puhemies! Tärkein viimeisenä: se, miten ratkaisemme sen, että sosiaali- ja terveysalalla halutaan työskennellä jatkossakin, ja miten varmistamme sen, että tuota työtä voi tehdä tuntien, että toimii oikein, että toimii ihmisen parhaaksi ja että saa toimia juuri niin hyvin kuin on joskus ajatellut toimivansa haaveillessaan ammatista, jossa saa auttaa toista ihmistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-09-28T14:50:45,2022-09-28T14:55:39,Hyväksytty,1.1
2022_100_13,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, vasemmiston ryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_14,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat ja kotikatsomo tv:n ääressä! Ikääntyvien läheisten kanssa kohtaa terveyspalvelujen arjen, ruuhkautuneet päivystykset, jatkuvan kiireen ja äärettömän venymisen työpaineen alla. Poliittisen päätöksenteon ja työnantajapuolen tarjoama ratkaisu ei saa olla pitkittyvä työtaistelu ja itsensä irtisanominen. Onkin hyvä pohtia, miksi terveydenhuollon ja hoivan rahat tai työntekijät eivät riitä tai vanhuuden turva ei ole kaikkialla toimiva.
Arvoisa puhemies! Nykytila ei ole syntynyt hetkessä vaan on vuosien aikana tehtyjen päätösten tulosta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa maksetaan takavuosien virheistä, kun perusterveydenhuollon kehittäminen on jäänyt vähiin ja vanhustenhoidosta on haettu tehokkuutta. Silloin ei liene ajateltu, että jatkossa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa ihmisten perushoiva tapahtuu entistä useammin sairaalassa, vuodeosastoilla tai erikoissairaanhoidossa, kun muuta paikkaa ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopiste on edelleen jälkihoidossa ja raskaissa palveluissa, ennaltaehkäisy lastenkengissä: hoidetaan edelleen pääsääntöisesti sairautta, kun suunta pitäisi saada käännettyä kohti hyvinvointia ja terveyttä. Tämä vaatii myös ihmisten omaa panosta ja osallistumista yhteiskunnan panoksen rinnalla. Kumppanuutta ja ratkaisukeskeisyyttä tarvitaan yhdessä tehden julkisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Siksi hallituksen ajama sote-uudistus hyvinvointialueineen on niin tärkeä, jotta meillä on edellytyksiä saada perustaso kuntoon ja voimme turvata kestävät, oikea-aikaisesti toimivat palvelut jatkossa.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marinin hallitus on päättänyt tärkeästä lisärahoituksesta vanhustenhuollon palveluihin. Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitus on säädetty ikäihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi ja hoitajien työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mitoituksen voimaantulon maltillinen porrastaminen on ymmärrettävää tilanteessa, jossa viranhaltijat arvioivat, ettei mitoitusta ole mahdollista saavuttaa alkuperäisessä aikataulussa. Kuitenkaan 0,7:n tavoitteesta tai henkilöstön palkkaamiseen tarkoitetusta rahoituksesta ei ole varaa tinkiä.
Esitys perusterveydenhuollon hoitotakuun kiristämisestä seitsemään päivään on eduskunnan käsittelyssä, ja sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan toimia henkilökunnan saatavuuden parantamiseksi. Lisäksi kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen ja koulutusmäärien lisäämiseen on ohjattu lisäresursseja. Palveluiden korjaaminen on kuitenkin vasta alussa.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä tarvitsemme selkeän strategisen linjauksen ympärivuorokautisen hoivan paikkojen lisäämisestä. Hauraat ja toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset odottavat tällä hetkellä liian pitkään pääsyä turvalliseen hoivaan. Kriteerit ovat tiukat ja paikkoja liian vähän tarpeeseen nähden. Kotona pärjäämättömät vanhukset ruuhkauttavat päivystyksiä ja ovat sairaalapaikoilla niin päivystyksissä kuin terveyskeskusten vuodeosastoilla. Ratkaisuksi ei riitä kotihoidon lisääminen, vaan on lisättävä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja kyettävä kehittämään palveluita. Huomionsa kaipaa myös kotihoito, joka kärsii resurssi- ja hoitajapulasta. Vasemmistoliiton mielestä seuraavalla vaalikaudella on lailla säädettävä riittävä henkilöstömäärä kotihoitoonkin.
Arvoisa puhemies! Suomessa käytetään edelleen muita Pohjoismaita vähemmän rahaa vanhuspalveluihin. Eron Ruotsiin ja Norjaan on arvioitu olevan noin miljardi euroa. Merkittävä määrä vanhuspalveluista tuotetaan voittoa tavoittelevien yritysten toimesta.
Vasemmistoliitto haluaa turvata tasokkaat ja kohtuuhintaiset peruspalvelut kaikille. Oikeus arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu jokaiselle. Kasvavaan hoivatarpeeseen on varauduttava, vanhuspalveluita kehitettävä ja riittävistä resursseista ja valvonnasta huolehdittava. Omaishoitoa on vietävä eteenpäin, tukipalveluita on kyettävä kehittämään ja palkkiojärjestelmää korjattava. Julkisten palveluiden aliresursointi on lopetettava ja kyettävä tekemään investointeja hyvinvointiin ja ennaltaehkäisyyn. Olemme johdonmukaisesti vastustaneet hoidon laadun heikkenemiseen johtavia leikkauksia ja julkispalveluiden heikentämistä niin valtion tasolla kuin kunnissakin. Palveluiden taso on turvattava ja hinnat pidettävä kohtuullisina. Nyt hallituskauden lopulla voimme todeta, että näin olemme myös yhdessä toimineet, vaikka haasteet ovat edelleen mittavia.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuolto on työvoimavaltainen ala, joka toimii osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa. Toiminta ja sen laatu riippuvat siitä, paljonko ammattilaisia on, mitkä ovat heidän arvonsa ja miten heidän osaamistaan arvostetaan ja hyödynnetään. Ammattilaisilla tulee olla todelliset vaikutusmahdollisuudet työnsä kehittämiseen ja työvuorojen suunnitteluun, ja arvostuksen tulee näkyä myös palkkauksessa. Kestävä ratkaisu työmarkkinakiistaan tarvitaan pikaisesti. Vain siten voimme pitää ammattilaisistamme kiinni ja vain siten voimme tarjota riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa kaikille emmekä vain harvoille maksukykyisille. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-28T14:55:46,2022-09-28T15:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_100_15,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Och sedan ledamot Rehn-Kivi, svenska riksdagsgruppen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_16,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Värderade talman! Sjukskötare och vårdare har en central roll i vårt vårdsystem. De jobbar med liv och död. De gör krävande uppgifter och arbetar även under obekväma arbetstider. De som jobbar inom branschen har yttrat sitt missnöje och önskat bättre påverkningsmöjligheter för sina arbetstider och förhållanden. Vi vet att då du kan påverka ditt jobb är du också nöjdare och mår bättre. Det handlar om att skapa goda förutsättningar att lyckas i arbetet och framför allt att satsa på välmåendet. Här måste vi ställa oss frågan huruvida arbetsfördelningen inom vården är ändamålsenlig. Gör rätt personer rätt saker, eller kunde arbetet organiseras mer lämpligt? Det är frågor som parterna måste lösa, och här är det viktigt med dialog.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-28T15:01:09,2022-09-28T15:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_100_17,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähemmäs neljä vuotta sitten eduskunnassa käsiteltiin välikysymystä, mikä jätettiin tuolloin nykyisen pääministeripuolueen SDP:n johdolla, ja mukana oli myös useampi nykyisistä hallituspuolueista. Aiheena oli vanhustenhoidon tila. Huoli vanhustenhoidosta oli tuolloin suuri. Sanotaan, että hedelmistään puu tunnetaan. Nyt melkein kokonainen hallituskausi myöhemmin ollaan edelleen tilanteessa, jossa vanhukset jäävät vaille asianmukaista hoitoa. Koko hallituskausi teillä on ollut aikaa tehdä parannukset, joita te tuolloin oppositiosta vaaditte ja joihin vaalien alla muutosta lupailitte. [Vasemmalta: Ja niitä on tehty paljon!] Ette ole kuitenkaan lupauksia lunastaneet. Tilanne on tämän hallituskauden aikana päinvastoin vain huonontunut. Vanhukset ovat jääneet heitteille.
Juhlien aika on ohi. Me buumerit vaadimme hallitukselta tekoja. Enää lupaukset eivät riitä. [Ben Zyskowicz: Get over it!] Kyse on pitkälti asenteista ja tahtotilasta. Rahaa on niin halutessanne löytynyt miljarditolkulla muiden maiden tarpeisiin samanaikaisesti, kun yksi ja toinen sektori kotimaassa kärsivät kroonisesta rahoitusvajeesta. Hallitus on osoittanut, että miljardipäätöksiä voidaan kyllä tehdä pikaisestikin yhden viikonlopun aikana, jos vain tahtoa on. Vanhustenhoitoon ja hoitajakriisiin rahoja ette ole kuitenkaan löytäneet.
Vanhuspalvelut kärsivät koko sote-alan tavoin hoitajapulasta niin kotihoidossa kuin laitoksissa. Työtä tehdään liian vähäisellä henkilöstöllä, ylitöitä on pakko tehdä, eikä sekään aina riitä. Uupumus ja turhautuminen ajavat alalta pois. Pakkolailla ei tätä ongelmaa ratkaista.
Hallitus vei läpi hoitajamitoituksen, mutta jo valmisteluvaiheessa oli selvää, ettei hallitus huolehtinut riittävästä rahoituksesta, ja vastuu mitoituksen toteutuksestakin siirrettiin seuraavalle hallitukselle. Huonosti toteutettu uudistus uhkaakin nyt heikentää vanhustenhoidon tilannetta entisestään. Mitoituksen täyttäminen on monissa yksiköissä mahdotonta, ja yksiköitä on jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan takia. Tarvitaan selkeitä toimia työolosuhteiden parantamiseen, hoitajien työssäjaksamiseen ja alan mielekkyyteen, jotta alalle halutaan jatkossakin töihin. On ilmiselvää, että ilman merkittäviä rahallisia panostuksia ei ongelmia pystytä ratkaisemaan.
Kristillisdemokraatit esittivät jo aiemmin 500 miljoonan euron panosta hoitajakriisin lievittämiseen ja houkuttelevaa veroporkkanaa myös eläkkeellä olevien ammattilaisten houkuttelemiseksi työhön. Samalla koulutusta, hoitajia, hoiva-avustajia ja tukityöntekijöitä on lisättävä. Ikäihmiset tulee kohdata ja hoitaa hyvin. Vanhustenhoivassa tulee toteutua ainakin kristillisdemokraattien esittämät neljä takuuta: ruokailu‑, hygienia‑, ulkoilu‑ ja yhteisötakuu.
Arvoisa puhemies! Massiivinen sote-uudistus on käynnistymässä, mutta sen rahoitus on kovasti puutteellinen. Uudistuksen toimivuus on epävarmaa. Hallituksen esittämä Kela-korvausten poisto ilman merkittäviä resurssilisäyksiä julkiselle puolelle merkitsisi entistä enemmän painetta ja kasvavia jonoja julkiseen terveydenhuoltoon. Julkisella sektorilla vaikeasti saatavat gynekologi‑ ja silmälääkäripalvelut ja iso osa suun terveydenhuollostakin joudutaan hakemaan yksityissektorilta. Nämä ovat tärkeitä palveluja myös ikäihmisille. Ideologisten tavoitteiden sijaan hallituksen tulee edistää suomalaisten pääsyä sote-palveluihin, ei vaikeuttaa sitä.
Omaishoito on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle. Omaishoito on taloudellisin ja usein inhimillisin ja paras hoitomuoto, mutta sen alhainen palkkio ei vastaa työn vaativuutta. Verovapautta olemme tähän esittäneet.
Myös hyvän saattohoidon saatavuus on annetuista ohjeista ja suosituksista huolimatta Suomessa edelleen liian sattumanvaraista. Saattohoidon tulee olla kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla riippumatta asuinpaikasta.
Arvoisa puhemies! Ikääntyneiden väestöosuuden kasvaessa vanhustenhoidon kokonaistilanne jatkaa jyrkkää heikkenemistä, mikäli tilanteeseen ei puututa välittömästi. Jatkossa tarvitaan enemmän palveluita kotiin, mutta myös laitoshoidon tarve lisääntyy. On välttämätöntä, että ikäihmisten ennaltaehkäisevää ja toimintakykyä parantavaa ja sitä ylläpitävää kuntouttavaa hoitoa lisätään merkittävästi. Ikäihmiset ovat tehneet suuren työn hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. He ansaitsevat hyvän hoidon ja hyvän hoivan.
Hallitus on valitettavasti epäonnistunut toimissaan, eikä nykyisessä tilanteessa pystytä turvaamaan riittävää hoidon ja hoivan tasoa. Tästä syystä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Sarkomaan esittämää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-28T15:05:55,2022-09-28T15:11:14,Hyväksytty,1.1
2022_100_18,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten edustaja Harkimo, eduskuntaryhmä Liike Nyt, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_19,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun kuunteli ministerin puhetta, sai semmoisen käsityksen, että kaikki on kunnossa. Terveydenhuolto on täysin sekaisin, ja tämä kaaos sairaaloiden päivystyksissä on vasta alkusoittoa. Tälle kriisille on tehtävä nopeasti jotain. Ei ihmisiä voi makuuttaa vuorokausia sairaaloiden käytävillä ja joissain paikoissa tunteja ambulanssissa odottamassa. Apua tarvitsevia ihmisiä pitää ymmärtää. Heillä on aito hätä, ja heidän on päästävä keinolla millä hyvänsä hoitoon. He makaavat päiväkausia sairaaloiden päivystysten käytävillä, kun eivät muuta voi. Koko hoiva- ja hoitoketju on kriisissä, eikä nopeaa apua ole luvassa. Tällä menolla luottamus julkiseen terveydenhuoltoon rapautuu. Tämä pitää laittaa nyt kuntoon.
Mitä tekee vasemmistohallitus? Säätää mitoituksia ja takuita ja ajattelee, että nyt on hommat hoidettu. Mutta ei se mene niin — puuttuvat hoitajat, ja puuttuvat rahat. Hallintoon ja sairaaloiden seiniin kyllä rahaa löytyy, mutta ihmisten hoito ja palvelut eivät niillä parane. Jos kerran säädetään hoitotakuu ja hoitajamitoitus, niin miksei siihen varata riittävästi rahaa? Ihmiset tarvitsevat hoitoa. [Maria Guzenina: On siellä ne rahat!]
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kovin vähälle huomiolle on jäänyt, että ensi vuonna valtion budjettiin siirtyville hyvinvointialueille ollaan myöntämässä yli neljän miljardin euron valtuudet ottaa velkaa investointeihin, eli lisää julkista velkaa otetaan reippaasti, vaikka ensi vuonna pelkästään valtion nykyisistä veloista maksetaan pelkkää korkoa puolitoista miljardia euroa. Koko uudistus on täysin keskeneräinen ja täydellinen sekasotku, joka jää seuraavan hallituksen siivottavaksi. Kyse on vain ideologisesta hallintohimmelistä, joka ajettiin pakkomielteellä läpi. Tässä yritetään tehdä aivan liian paljon aivan liian lyhyessä ajassa.
Sote on ensi vuoden rahoituksen suhteen täyttä lottoa. Todellinen tarve selviää aikaisintaan vuonna 2024. Pelkästään hoitohenkilökunnan palkkojen harmonisointiin tarvitaan miljardi euroa vuodessa lisää. Tämä pitää tehdä kolmen seuraavan vuoden aikana, ja kyse on pysyvästä lisäkustannuksesta. Sote-uudistus on tämän hallituksen muistomerkki. Uudet hyvinvointialueet ajetaan talouskriisiin ja kunnat lähelle konkurssia. Uudistus on torso jo syntyessään. Ihmiset riutuvat hoitojonossa.
Kela-korvauksia pitäisi määräaikaisesti korottaa ja kohdistaa, mutta tämä hallitus ottaa loputkin korvaukset pois. Sen sijaan muissa EU-maissa yksityislääkärin palvelut korvataan sen mukaan, kuinka paljon vastaava yksityinen hoito maksaisi Suomessa. Eli vasemmistohallitus ajaa Suomen sosialismiin. Yksityisiä palveluita kotimaassa ei kunnioiteta. [Vasemmalta: Ohhoh!] Tallinnaan kannattaa mennä erikoislääkäriin, kun yhteiskunta maksaa. Eihän tässä ole järjen hiventäkään. [Oikealta: Ei niin!]
Arvoisa puhemies, ärade talman! Sote-uudistus tuo lisää hallintoa, byrokratiaa ja ict-kustannuksia. Vaikkapa pelkkä perhelääkärimallin käyttöönotto toisi nopeasti parannusta, samoin myös etävastaanottojen lisääminen. Molemmat uudistukset helpottaisivat ruuhkia välittömästi.
Suomessa on riittävästi koulutettuja hoitajia, mutta he eivät tee töitä hoitoalalla. Palkat ja työolot pitää laittaa kuntoon, niin että he palaavat koulutusta vastaavaan työhön. Eläkkeelle siirtyneitä hoitajia voi houkutella veroporkkanalla muutamaksi vuodeksi lisää töihin.
Koko terveydenhuollon ketju on kriisissä, koska hoitajamitoitus on pakottanut sulkemaan tuhansia vanhustenhoidon hoitopaikkoja. Tässä on syntynyt hallitsematon ketjureaktio, joka näkyy nyt ennennäkemättöminä ruuhkina sairaaloiden päivystyksissä. Kun hoitoketjussa aletaan vuodenvaihteessa hoitaa itse kunkin lakisääteistä tehtävää, kriisi pahenee entisestään. Apua tarvitsevat ihmiset hakevat hädissään hoitoa ja ovat sitä kautta jonoissa eri paikoissa, ja heitä pitää pystyä nopeasti auttamaan. Hoitoa pitäisi pystyä antamaan oikeassa paikassa ja riittävän nopeasti. Hallintohimmeli-sote ei heitä auta, kun puuttuvat sekä hoitajat että rahat. Koko hoitajamitoitus pitää avata ja panna uusiksi. Kaikissa vanhustenhoidon tehtävissä ei tarvita terveydenhoidon koulutusta, ja sitä vaatimusta pitäisi lieventää.
Nyt jo kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on kehitetty erinomaisia käytäntöjä, jotka pitää saada laajemmin käyttöön. Esimerkiksi vanhustenhoidossa on kiertävistä lääkäreistä saatu erinomaisia kokemuksia.
Yhdyn kokoomuksen välikysymykseen, vaikkei minua otettu siihen mukaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-28T15:11:19,2022-09-28T15:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_100_20,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Lindén, kolme minuuttia, ja sen jälkeen siirrytään debattiin. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_21,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kuuntelin hyvin tarkkaan teidän erinomaisia puheenvuorojanne — niin hallituspuolueiden kuin oppositiopuolueiden — ja ensiksi haluan todeta, että kysymyshän kuului pitkälti, mitä hallitus on tehnyt. Kerroin siitä aika yksityiskohtaisesti, mutta emme ole sanoneet, että kaikki on kunnossa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jokainen tietää, että on puutteita, ongelmia, ja tämä tilanne vaatii jatkuvaa parantamista. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Itse asiassa koronan aikana — ottaen huomioon, että meillä oli niin vakava kriisi kuin koronakriisi — me teimme hämmästyttävän paljon asioita, mutta tätä kehittämistä tulee jatkaa.
Tässä lueteltiin erittäin monia asioita, joita pitää tehdä. Minun on henkilökohtaisesti helppo yhtyä niihin. Rupesin itse asiassa laatimaan hintaluetteloa niille, eikä se ole millään tavalla päätähuimaava. Me tarvitsisimme jo nyt tehtyjen panostusten lisäksi esimerkiksi vanhustenhuoltoon 300 miljoonaa euroa, mielenterveystyöhön 100 miljoonaa euroa, suun terveydenhuoltoon 150, erikoissairaanhoitoon 300, kuntoutukseen 150, omaishoitoon 100 miljoonaa ja perusterveydenhuoltoon 300 miljoonaa euroa. Tämä on puolitoista miljardia. Nyt jokainen ymmärtää, että puoltatoista miljardia ei voida laittaa yhdellä kertaa, eikä se voisi käytännössä edes toteutua. Se on neljän vuoden ohjelma. Paljonko tämä hallitus panostaa nyt? Tuosta puolestatoista miljardista 650 miljoonaa sisältyy jo vuoden 23 budjettiin: siellä on se yleinen palvelutarpeen kasvu hyvinvointialueilla, 250 miljoonaa, siellä ovat uudet lakisääteiset tehtävät, 290 miljoonaa, ja sitten siellä on sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa EU-rahoituksen käyttö, 118 miljoonaa euroa. Me otamme jo nyt, yhtenä vuonna, 650 miljoonaa tuosta puolestatoista miljardista, joka ratkaisisi hyvin pitkälle tämän kokonaisuuden. Tästä on tietenkin jatkettava vuosina 24 ja 25.
Tutustuin kristillisdemokraattien varsin konkreettiseen ”soten korjaussarjaan”, tällaiseen monisteeseen, jonka luovutitte minulle. Se oli mielenkiintoista luettavaa. Otan siitä esille vain sen kohdan, jossa puhutte henkilöstömitoituksesta — mainitsette siinä viisi kohtaa. Ne kaikki kohdat ovat sellaisia, joita hallitus jo itse asiassa tällä hetkellä toteuttaa: koulutuksen lisääminen, hoiva-avustajien käyttöönotto, tämän hoitajamitoituksen lievä porrastus, sitten teknologian käyttö ja kansainvälinen rekrytointi. Kaikki konkreettiset viisi asiaa, mitä ehdotitte, me jo teemme, ja tätä on tämä jatkuva parantaminen. — Kiitoksia. [Jukka Gustafsson: Vetäkää ihmeessä välikysymys pois! — Ben Zyskowicz: Hiljaa! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T15:16:41,2022-09-28T15:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_100_22,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten siirrytään debattiin. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_23,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Välikysymys on jo toiminut: hallitus heräsi vihdoin miettimään, miten tuo hoitajamitoitus voidaan aidosti viedä eteenpäin. Jos sitä olisi kiristetty niin kuin te päätitte, Helsingissä olisi suljettu edelleen kymmeniä hoivapaikkoja, Espoossa 150 — Maria Guzenina, te olette sulkeneet jo sata — Vantaalla sata. On tärkeää, että näillä toimilla ei vaikeuteta vanhusten palveluita. [Antti Lindtman: Kuka sitä Espoota johtaa?] Kysynkin: nyt kun tämä on rytmitetty uudestaan ja me haluamme lisää hoitajia, voitteko luvata, ettei tämän päätöksen jälkeen yksikään hoivapaikka mene kiinni?
Ja kun te pyysitte lisäaikaa, ministeri Lindén — yleensä ministeri vastaa 10 minuuttia, saitte 15 minuuttia — ette vastannut, millä toimilla te mahdollistatte sen, että tämä hoitajamitoitus nyt voi toteutua. Miten te korjaatte ne vauriot, joita on tapahtunut teidän aikananne? [Vasemmalta: Ja teidän aikananne!]
Ja millä toimilla te aiotte lisätä hoitoalan pito- ja vetovoimaa? Sain juuri tekstiviestin: eräs hoitaja sanoi, että tänään on ilmestynyt [Puhemies koputtaa] ministeriön sivuille [Puhemies: Kiitoksia!] teidän pito- ja vetovoimatyöryhmän toimenpidesuunnitelma — tänään. Välikysymys on vaikuttanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-28T15:19:36,2022-09-28T15:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_100_24,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Nyt pyritään pysymään siinä minuutissa vastauspuheenvuoroissa. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_25,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katsotaanko, mitä politiikkaa kokoomus on ihan tällä hallituskaudella harjoittanut Suomen kunnissa ja kaupungeissa — kyllä se on ollut karsimista inhimillisestä hoidosta ja hoivasta. Nyt on itse asiassa kokoomuksella näytön paikka, nyt valmistaudutaan kaupungeissa ja alueilla ensi vuoden budjettiin. Tähän mennessä esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa [Kimmo Kiljunen: Jota kokoomus johtaa!] — jota kokoomus johtaa —, edustaja Mykkänen, sosiaalidemokraatit ovat kerta toisensa jälkeen, vuosi toisensa jälkeen, esittäneet lisärahoitusta vanhustenhoivaan, terveyskeskusten toimivuuteen. Me olemme saaneet kyllä esimerkiksi edustaja Juvoselta tukea tähän, perussuomalaiset ovat meitä tukeneet, mutta te kokoomuslaiset ette ole tukeneet, päinvastoin olette karsineet, [Mari-Leena Talvitien välihuuto] ja tämä on ollut epäinhimillistä politiikkaa. Nyt vetoan teihin, kokoomuslaiset, tulkaa historian oikealle puolelle tulevissa budjettineuvotteluissa, hyväksykää [Puhemies koputtaa] meidän esitykset. [Sari Sarkomaa: Sata paikkaa suljettu, edustaja!] — Teidän johtamassanne kaupungissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-28T15:20:50,2022-09-28T15:21:57,Hyväksytty,1.1
2022_100_26,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_27,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Herra puhemies! Suomen korkeaa veroastetta on perusteltu sillä, että täällä toimii terveydenhoito ja pääsee hoitoon. Nyt palkansaajat ovat jo pitkälti yksityisen varassa — ja lapsiperheet: lapsista yli puolella on jo terveysvakuutus. Milloin myönnetään, että ollaan jo oikeastaan menty tällaiseen vakuutusjärjestelmään ja sitä kohden mennään yhä? Valtionvelka sen kun kasvaa, te ette säästä mistään. Valtion pelkät velan korkomenot ovat 1,5 miljardia euroa. Koska te ymmärrätte ja havahdutte siihen, että hyvinvointivaltion ylläpito tarvitsee rahaa, vai onko siis teillä vaihtoehtona, että tästä tulee joku vakuutusjärjestelmä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-28T15:21:59,2022-09-28T15:22:47,Hyväksytty,1.1
2022_100_28,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_29,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palvelut siirtyvät sinne hyvinvointialueiden vastuulle jo vuoden alusta, ja se suuri huoli ja hätä siellä kentällä on se, että meillä kaikki huomio tässä sote-uudistuksessa menee tämän hallintohimmelin rakentamiseen eikä niihin todellisiin ongelmiin, joista täällä on puhuttu, ole keskitytty juuri lainkaan.
Ja sote-uudistusta kun tehdään... Esimerkkinä vaikka hoitajapula: se on päästetty pahenemaan ilman niitä toimenpiteitä, joita edustaja Sarkomaan mukaan on tänään ehkä työryhmästä saatu, mutta todellisia toimia ei ole vielä nähty hallituksen tekevän. Samoin hoitovelka on päässyt kasvamaan. Minun kysymykseni kuuluu Kanta-Hämeen hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana: Millaisia riskiarvioita te olette tehneet tätä vuodenvaihdetta varten? Miten varmistatte, että ihmiset eivät jää ilman elintärkeää hoitoa ja hoivaa tämän hallintoremontin takia? Tähän kysymykseen tarvitaan vastaus ja myöskin realistinen suunnitelma siitä, milloin päästään näihin todellisiin ongelmiin pureutumaan, hoitajapulaan ja hoitovelkaan, kun kaikki aika menee hallinnon pystyttämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-28T15:22:47,2022-09-28T15:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_100_30,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_31,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne hoitoalalla on toden totta erittäin vakava. Tilanne myös hoidon saatavuudessa on vakava. Esimerkiksi kriteerit muistisairaan hoitoonpääsyyn ovat monin paikoin epäinhimilliset.
Vierailin tänään aamulla Päijät-Hämeen hyvinvointialueen akuuttipalveluiden keskuksessa. Samalla käytävällä olivat muun muassa ensihoito, päivystävä puhelin ja kotiin vietävien palveluiden koordinointi — ihailtavia ammattilaisia, kerta kaikkiaan ihailtavia ammattilaisia — mutta on valtava pula osaajista. Yhdellä lähihoitajalla on 25 kotihoidon vierailua päivässä. Sata ihmistä puuttuu sairaspoissaolojen takia.
Päällimmäisenä mielen päällä on tietenkin kiitollisuus ammattilaisia kohtaan, häpeä poliittisen järjestelmän hitautta kohtaan. Oleellisinta on kysyä, miten pääsemme parempaan. Nopea apu tähän tilanteeseen on hoitajien saaminen. Ajattelen, että sote-uudistus vie tilannetta eteenpäin — nimittäin pysyvyyttä saadaan kentälle, [Puhemies koputtaa] ja siitä on suuri apu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-28T15:23:57,2022-09-28T15:25:06,Hyväksytty,1.1
2022_100_32,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Noora, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_33,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuuden ei pidä olla taakka yhteiskunnalle, ja jokainen ikäihminen toden totta on arvokas. Kenenkään elämän merkityksellisyyden ei tule loppua vanhuuteen, vaan jokaisella on oltava oikeus elää juuri omanlaistaan arkea iästään riippumatta. Jotta laadukas hoiva kyetään turvaamaan, on aivan olennaista kääntää katse sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden hyvinvointiin. Se koostuu monesta tekijästä, mutta paljon myös siitä, kokevatko he, että heidän työtään arvostetaan. On aivan turha puhua täällä kauniilla sanoilla ja heittää ilmaan visioita riippumatta siitä, puhutaanko hallituksen vai opposition suulla. Olennaista on, johtavatko nuo puheet myös toimiin. Hyvinvointialueen rahoituksen on oltava riittävää, jotta voimme vastata myös työvoimapulasta kärsivien alojen ongelmiin. Ja kysynkin vielä hallitukselta: miten hallitus aikoo nyt toimia sen eteen, että sote-alan houkuttelevuutta saadaan aidosti parannettua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-09-28T15:25:08,2022-09-28T15:26:07,Hyväksytty,1.1
2022_100_34,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_35,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa edustaja Guzenina nosti... [Mikrofoni sulkeutuu — Puhemies: Painakaa mikrofoni uudelleen päälle!] Arvoisa puhemies! Itse asiassa edustaja Guzenina nosti tässä erittäin hyvän kysymyksen esille. Olen ollut noin kymmenen vuotta mukana Helsingin kuntapolitiikassa ja mukana lukuisissa budjettineuvotteluissa, ja kyllä se vain niin on, että me siellä demareiden kanssa olemme saaneet vääntää kahtena puolueena yhtenä rintamana sote-palveluiden resursoinnin puolesta. Olemme saaneet vääntää siitä, että kotihoitoon resursoidaan tarpeeksi, että mielenterveys‑ ja päihdepalveluihin resursoidaan tarpeeksi. Ja on hivenen irvokasta nyt kuunnella täällä sitä puhetta, ettei hallitus tee mitään. Lukuisia toimenpiteitä on täällä tänään lueteltu. On lueteltu myös sitä, kuinka paljon resursseja on lisätty.
Hyvä kokoomus, pistäkää toimeen myös siellä kuntatasolla ja uusilla hyvinvointialueilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-28T15:26:17,2022-09-28T15:27:12,Hyväksytty,1.1
2022_100_36,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_37,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Värderade talman! Trygghet i vardagen kräver målmedvetna åtgärder. Alla människor ska ha rätt till vård av god kvalitet och vård där människovärdet respekteras. Alla ska också ha rätt att göra ett meningsfullt jobb, trivas på sin arbetsplats, känna att de har förutsättningar att göra sitt bästa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-28T15:27:14,2022-09-28T15:27:38,Hyväksytty,1.1
2022_100_38,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindénin vastaus herätti huolen, että te ette tunnista tämän tilanteen vakavuutta. Te kerrotte yksityiskohtaisia lukuja siitä, miten esimerkiksi HUSin hoitohenkilökunnan määrä on lisääntynyt, mutta te ette kerro ettekä ilmeisesti tunnista tätä suurta kuvaa. Sekä yksityiset palvelut että kunnat kertovat sitä, että meillä on 10 000—15 000 hoitajan vaje ja että hoitajapula on tänäkin vuonna pahentunut. Ministeri Lindén, ongelma tulee tunnistaa, jotta sitä voidaan hoitaa. Ihan lääkärikollegana haluan teitä tästä periaatteesta muistuttaa, ja toivon, että kerrotte meille nyt, mikä teidän tilannekuvanne tästä kokonaisuudesta on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-28T15:28:16,2022-09-28T15:29:22,Hyväksytty,1.1
2022_100_39,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä. — Mikrofoni päälle. [Harry Harkimo: Sitä minä tässä yritän!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_40,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kotihoidon tuki on mielestäni liian pieni, ja itse tiedän, koska olen mukana hoitamassa äitiäni, joka alkaa olemaan muistisairas — välillä muistaa, välillä ei. Olisinkin kysynyt ministeriltä, eikö olisi jo syytä nostaa kotihoidon tukea, koska sehän on kuitenkin paljon halvempaa kuin viedä nämä vanhukset laitoshoitoon, se olisi taloudellista yhteiskunnalle, ja jos nämä ihmiset saisivat enemmän rahaa, niin he varmaan mieluummin hoitaisivat vanhempiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-28T15:29:22,2022-09-28T15:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_100_41,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_42,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa ryhmäpuheessa sanoin, on vanhustenhoito ja sosiaali- ja terveydenhuolto meidän kaikkien yhteinen asia, ja mikäli oikein ymmärsin, ensimmäisessä kokoomuksen puheenvuorossa myöskin kerrottiin, että kokoomus on valmis tuomaan omia esityksiänsä ja tekemään sitä yhteistyötä, jotta näitä asioita saadaan kuntoon. Olisin tietysti mielelläni kuullut kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kantoja taikka muun kokoomuksen puoluejohdon kantoja tähän asiaan, mitä ollaan valmiita tekemään, mutta puolueen johdosta ei ketään ole täällä keskustelussa nyt mukana, valitettavasti. [Välihuutoja]
Mutta tämä hallitus on todella tehnyt isoja toimia: vanhustenhoidon uudistukset, terveydenhuollon hoitotakuu, lastensuojelun palveluiden vahvistaminen. Ja lisää on kuulkaa tulossa: vammaispalvelulain uudistus, päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistus — isoja, isoja hankkeita, joita on kaivattu todella pitkään. Toimia on tehty ja tullaan tekemään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-09-28T15:30:06,2022-09-28T15:31:07,Hyväksytty,1.1
2022_100_43,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_44,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli todella huolestuttavaa kuulla, että syyskuussa yhteishaussa hakijamäärä sairaanhoitajien opintoihin romahti. Tämä saatiin kuulla 22. päivä syyskuuta Yleltä. Tämä kyllä kertoo sen, että hoitajat alkavat äänestämään jaloillaan, ja oikeasti se kutsumus ei enää elätä. Se keskustelu ja tyyli, millä tavalla hoitoalaa on kohdeltu viimeisten vuosien aikana, heijastuu siihen, että opiskelijat lähtevät muille aloille. Tein edellisellä kaudella swot-analyysin liittyen henkilöstömitoitukseen, ja se on edelleenkin täysin käytettävissä oleva analyysi. Nyt pitäisin erittäin tärkeänä, että te, hyvä hallitus, tekisitte swot-analyysin elikkä riskiarviot siitä, mihinkä me menemme tämän henkilöstöpulan kanssa. Ja oikeasti, jos opiskelijat eivät tule alalle, silloin ne vähäisetkin hoitajat katoavat. Eli nyt on kyllä tarkan harkinnan paikka, mitä teette — hyvinvointialueille ei riitä työntekijöitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-28T15:31:09,2022-09-28T15:32:16,Hyväksytty,1.1
2022_100_45,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_46,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin tuota ministeri Lindénin puheenvuoroa, niin täytyy kyllä sanoa, että tulee mieleen tuo Tuntemattoman sotilaan Lahtinen, joka sanoi: ”Menes valittaan nälkääsi, niin lyödään semmonen rätinki eteesi, jossa todistetaan, ettei sinulla voi olla nälkä.” Sellaiselta se kyllä kuulosti.
Sitten siteeraan vielä teidän omaa ryhmäpuheenvuoroanne 29.9.2009, jolloin minä istuin siellä ja teillä oli välikysymys. Teidän ryhmäpuheenvuorossanne todetaan: ”Arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella, ministeri: vaikka te luettelitte kuinka paljon tahansa erilaisia toimenpiteitä, ongelma näyttää olevan se, että ne eivät toimi käytännössä.” [Antti Lindtman: No niin!] — Samat sanat: no niin.
Sitten sanon vielä sen, ministeri Lindén, että 26 johtavaa viranhaltijaa vanhustenhuollosta otti kantaa viime syksynä ja tänä keväänä ja vetosi teihin, että vaatimusten pitää olla toteuttamiskelpoisia siinä ajassa, mihin ne asetetaan ja missä ne toteutetaan. Nyt ei näin ole. Kysyn teiltä: mitä te aiotte tehdä oikeasti tälle tilanteelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T15:32:18,2022-09-28T15:33:24,Hyväksytty,1.1
2022_100_47,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_48,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun sosiaali‑ ja terveyspalveluissa on ongelmia, niin ajattelisin niin, että kyllä poliittisella järjestelmällä, meillä täällä, on myös peiliin katsomisen ja itsekritiikin paikka. Ehkä se suurin epäonnistuminen oli se, että me emme saaneet riittävän ajoissa tuota sote-uudistusta maaliin. Ja ajattelen niinkin, että jos hyvinvointialueen luottamushenkilöt ajattelevat, että me käytämme liikaa hallintoon aikaa ja me unohdamme tämän uudistuksen tärkeimmät tavoitteet, niin silloinkin kannattaa katsoa peiliin.
Mutta tässä itsekritiikissä ei kannata olla kuitenkaan liian ankara. Nimittäin minulla on tässä edessä tuoreet tilastot siitä, miten sairaanhoitajien ja lähihoitajien määrä on kasvanut kunta-alalla eli kunnissa ja sairaanhoitopiireissä. Vuodesta 2003 vuoteen 2021, vajaan 20 vuoden aikana, lähihoitajien määrä on kasvanut parillakymmenellä tuhannella, noin 49 prosenttia, sairaanhoitajien määrä noin 12 000:lla, 35 prosenttia, eli olemme siis yhdessä myös onnistuneet [Puhemies koputtaa] monessa asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-09-28T15:33:24,2022-09-28T15:34:35,Hyväksytty,1.1
2022_100_49,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_50,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille olisi todettava, että mainitsemaanne muuntokoulutusta kokeiltiin vuosina 2003—2007 Turun yliopistossa. Opetusministeriö lopetti sen aikanaan, sillä se ei nopeuttanut hoitajien valmistumista lääkäriksi. Sinällään erikoista, että kun etsimme yhdessä ratkaisuja hoitajapulaan, te esitätte muuntokoulutusta lääkäriksi ratkaisuksi siihen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-09-28T15:34:37,2022-09-28T15:35:05,Hyväksytty,1.1
2022_100_51,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_52,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessa tulee semmoinen fiilis, että terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta eivät vastaakaan kunnat tämän vuoden loppuun saakka. Kuulostaa ihan siltä kuin hyvinvointialueet olisivat jo aloittaneet täydellä höngällä työnsä. Ehkä olen tulkinnut väärin.
Haluaisin muistuttaa siitä, että Marinin hallitus on panostanut kuntien rahoitukseen enemmän kuin mikään muu hallitus 30 vuoteen. Jos sitä rahaa ei ole kohdennettu soteen, niin sehän on siellä kunta- ja kaupunkipäätöksenteossa pitkälti. [Sari Sarkomaa: Ongelma onkin hoitajapula!] Ehkä sitten aika monella alueella kokoomuksella ovat korvat kääntyneet pois kuuloluurista ja työrukkaset tipahtaneet tältä osin. Vaikka valtio olisi sitä rahaa työntänyt, niin ne eivät ole menneet niihin kohteisiin, mihin teidän toivelistanne tällä hetkellä osoittaa. [Veronika Honkasalo: Johtava kuntapuolue!] — Kiitos, puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-09-28T15:35:05,2022-09-28T15:36:02,Hyväksytty,1.1
2022_100_53,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_54,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kriisiytymistä ei ole vain kotihoidossa ja vanhustenhoitoyksiköissä, vaan kriisiytymistä on myös päivystyksissä ja tehohoitoyksiköissä. Työvuoroista puuttuu jatkuvasti useita hoitajia. Tulipalojen sammuttamista on jatkuvasti. Se on arkipäivää. Näin on myös lasten ja myös pienten vauvojen tehohoitoyksiköissä.
Lisäksi hoitajien ja lääkärien aika menee toimimattomien digitaalisten potilastietojärjestelmien kanssa takkuamiseen, ja niiden hoitamiseen kuluu ruokottoman paljon aikaa — usein paljon enemmän aikaa kuin itse potilaan hoitamiseen. Kysyisinkin arvon ministeriltä: mitkä ovat pikaiset toimet näiden ongelmien pikaiseksi ratkaisemiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-28T15:36:02,2022-09-28T15:36:53,Hyväksytty,1.1
2022_100_55,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_56,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistynyt yhteiskunta pitää huolen heistä, jotka maan ovat jälkipolville rakentaneet, ja sen takia vanhustenhoivan ja terveydenhoidon kuntoon saattaminen on ja sen täytyy olla meidän yhteinen asiamme. Sitä kyllä hieman kritisoin, että välikysymyksessä annetaan ymmärtää, että hallitus ei olisi mitään tehnyt tämän hoitajapulan ratkaisemiseksi. Ministeri Lindénin luettelosta, joka oli suorastaan hengästyttävä, kuuli, mitä on tehty.
Hoitajien koulutusta on nostettu ennätystasolle. Se on totta, että sitä olisi voitu lisätä jo aiemmin, jo esimerkiksi aikaisempien hallitusten aikana, koska koulutus vaikuttaa hitaasti. Mutta hyvä, että nyt on ryhdytty toimeen. [Sari Sarkomaa: Kyllä on lisätty aikaisemmin!]
Arvoisa puhemies! On keskeistä myös se, kuinka paljon allokoimme resursseja terveydenhoitoon. Jos puheenjohtaja Orpo olisi täällä, niin kysyisin häneltä, miten voi yhdistää hänen kaavailemansa, kahden vaalikauden aikana tehtävät [Puhemies koputtaa] kahdeksan miljardin leikkaukset niin, etteikö niistä ainakin jokin osa tulisi terveydenhoitoon. [Puhemies: Kiitoksia!] Mielestäni tämä yhtälö ei mene umpeen. [Ben Zyskowicz: Kyllä se menee! — Kimmo Kiljunen: Sanoissa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-09-28T15:36:55,2022-09-28T15:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_100_57,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_58,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen suuri, historiallinen sote-uudistus, henkilöstömitoitus, kiristetty hoitotakuu — näitä hienoja uudistuksia, joilla te itseänne kehutte. Täällä on jopa tuotu esille, että näitä terveydenhuollon ongelmia olisi voitu korjata, jos tämä sote-uudistus olisi tehty aiemmin. No, silloin kun tätä lainsäädäntöä käsiteltiin, muun muassa ennen aluevaaleja, perussuomalaiset moneen kertaan muistuttivat, että näihin ei ole rahaa, eikä ole vieläkään. Esimerkiksi joka ikinen tammikuussa aloittava hyvinvointialue tarvitsee lisää rahaa 15 miljoonaa tai jopa 120 miljoonaa. Vaje on 1,5 miljardia euroa, minkä he tarvitsevat vain ensi vuodelle palkkaharmonisointiin, tietojärjestelmiin ja niin edelleen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS joutuu sopeuttamaan toimintaansa noin 95 miljoonaa, mikä tulee tarkoittamaan esimerkiksi pienten synnytyssairaaloiden alasajoa. [Puhemies koputtaa] Kysyn hallitukselta: milloin te tuotte nämä puuttuvat rahoitukset, [Puhemies: Kiitoksia!] mistä te ne otatte, ja miten te aiotte suojella sitä, että palveluiden laatu ei heikkene?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-28T15:38:08,2022-09-28T15:39:26,Hyväksytty,1.1
2022_100_59,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_60,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se, että meillä on pulaa hoitajista, se, että kaikki vanhukset eivät saa riittävästi hoivaa, tai se, että kaikki ihmiset eivät pääse ajoissa hoitoon, on pidemmän ajan kehityksen seurausta. Ja aivan kuten edustaja Lohi aiemmin totesi, yksi keskeisimmistä syistä tähän on nimenomaan se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen tekeminen kesti aivan liian pitkään. Tästä ja ylipäätään nykytilanteesta kannamme kyllä kaikki yhteisen vastuun, ja siksi myös ratkaisut on nyt haettava yhteisesti ja niihin on yhteisesti sitouduttava.
Ensinnäkin meidän pitää huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluihin on nyt ja tulevaisuudessa riittävät voimavarat rahoituksesta alkaen ja että myös lainsäädäntö on hyvää ja joustavaa.
Ja toiseksi, hyvinvointialueilla meidän pitää nyt huolehtia siitä, että uudistuksen toteuttaminen etenee ja että palvelut saadaan kuntoon nimenomaan ihmisten ja kunkin alueen [Puhemies koputtaa] tarpeista käsin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-09-28T15:39:28,2022-09-28T15:40:35,Hyväksytty,1.1
2022_100_61,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_62,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys erittäin vakavasta yhteisestä haasteesta, siitä, miten me hoidetaan ikäihmiset kunnialla heidän tarvitsemiensa erilaisten palveluiden osalta. Kun täällä nyt on käyty vähän tällaista kaupunkien välistä maaottelua, niin ihan vilpittömästi kysyn: onko hallituksella, ministeri Lindénillä tai jollakulla muulla täällä, sellainen selkeä tilasto, jonka mukaan hoivapaikkojen sulkeutumiset keskittyvät niihin kaupunkeihin, joissa kokoomus on erityisen vahvoilla — vai olisiko kuitenkin niin, että tämä on aika laaja kysymys? [Välihuutoja vasemmalta] Käsittääkseni myös esimerkiksi Vantaalla, jonka varmaan edustaja Lindtman tuntee hyvin, on jouduttu samaan tilanteeseen.
Meillä Espoossa nyt tänä syksynä noin 150 hoivapaikkaa on jouduttu sulkemaan. Kysymys ei ole ollut siitä, etteikö olisi ollut palkkarahoja näihin varattuna, vaan siitä, että niitä hoitajia ei saada. Ja nyt kysymys on ministeri Lindénille se, että kun nyt olette viimein tehneet päätöksen, että okei, ensi keväänä mennään 0,65:een [Puhemies koputtaa] ja sitten ensi vuoden joulukuussa 0,7:ään, niin onko nyt teidän mielestänne riittävät toimenpiteet siihen, [Puhemies: Kiitoksia!] että se ensi vuoden joulukuu toteutuu, vai pitäisikö meidän oikeasti miettiä täällä paljon radikaalimpia toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-28T15:40:35,2022-09-28T15:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_100_63,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_64,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen ilahtunut tässä keskustelussa siitä, että meillä vallitsee selkeä yhteisymmärrys, että meidän tulee puhua vanhuksista ja meidän pitää pitää huolta vanhustenhoivasta. Ja minä itse asiassa arvostan myöskin sitä, että tällainen välikysymys on tehty nimenomaan tästä aiheesta.
Ainoa, mitä erityisesti ihmettelen, on se, että opposition puheenvuorojen perussävy on siinä, että syytetään hallitusta ja syytetään, että hallitus ei ole tehnyt mitään. Minä kuuntelin erittäin huolella edustaja Sarkomaata, joka välikysymyksen esitteli ja piti täällä puheenvuoron, ja sitä, mitä kokoomus aidosti esittää, ja yksi viesti siitä tuli ulos: uutta teknologiaa — tarkoittaa työn tuottavuuden nousua ja tarkoittaa suhteessa vähemmän hoitajia. Se on se, mitä te esititte konkreettisesti, mitään muuta minulle ei jäänyt käteen.
Nyt kun ministeri Lindén on esittänyt teille, että tarvittaisiin 1,5 miljardia euroa, että koko se litania, mitä tässä nyt on ongelmia vanhustenhoivassa, saataisiin hoidettua, niin se raha pitäisi jostain löytyä. Onko kokoomus valmis tähän 1,5 miljardiin nyt ensi hallituskaudella? Vastatkaa siihen ”kyllä”. [Puhemies: Kiitos!] Silloin minä uskon, että te olette uskottavia omassa argumentaatiossanne. [Sari Sarkomaa: Voi hyvä ihme!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-28T15:41:51,2022-09-28T15:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_100_65,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_66,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua ja ministeri Lindénin vastauksia kuuntelee, niin tuntuu, että te olette kovin kaukana siitä todellisuudesta, mikä meillä tällä hetkellä on terveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa. Itselläni on tässä edessä muun muassa kertomus kantelusta Valviraan, jossa on mennyt kaikki mahdollinen pieleen. Tämä sitten päätyi siihen, että tämä ikäihminen on menehtynyt, ja siltä osin ihmettelen tätä keskustelun tasoa.
Ministeri Lindén, teillä on kyllä vekkuli tapa luetella erilaisia numeroita sieltä, mutta ne varsinaiset konkreettiset esitykset, joilla näihin käytännön ongelmiin pureudutaan, kyllä puuttuvat. Itse asiassa olisin teiltä toivonut nyt hiukan enemmän, muuta kuin sitä numeroiden luettelointia tässä keskustelussa. Toivoisin, että vastaisitte nyt, kuinka te aiotte pureutua kentän, ihan ruohonjuuritason, ongelmiin ja pyrkiä ratkomaan niitä — muutenkin kuin numeroita [Puhemies koputtaa] luettelemalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-28T15:43:14,2022-09-28T15:44:22,Hyväksytty,1.1
2022_100_67,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_68,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opposition huoli on perusteltu, ja se on yhteinen. Kuitenkaan oppositiolla ei ole ollut esittää yhtään nopeaa ja samalla pätevää ja realistista ratkaisua ongelmiin. [Sari Sarkomaa: Ette ole tainneet kuunnella! — Kimmo Kiljunen: Yritettiin kuunnella!] 
Korona on osaltaan vaikuttanut hoitovelan kasvuun ja tilanteen pahenemiseen. Hoitajien työ on raskasta, ja on ymmärrettävää, että palkkoja halutaan ylöspäin. Tilanne voi ratketa vain ja ainoastaan panostamalla hoitajien koulutukseen ja palkkauksen kehittämiseen. Oppositio on täällä kuitenkin ollut kovin huolissaan velkaantumisesta. Taikaseinää ei kuitenkaan ole, ja lopulta ainoa tapa nopeuttaa asioiden ratkaisua merkittävästi on velkaraha.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-28T15:44:24,2022-09-28T15:45:13,Hyväksytty,1.1
2022_100_69,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_70,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime viikolla säädimme tässä salissa pakkolaista, siis siitä, että saisimme hoitajia töihin, kun heitä muuten ei ole. Yhä useammalla lapsella on sairauskuluvakuutus sen takia, että he eivät saa hoitoa muuten.
Tämä hallitus väittää tehneensä kaikenlaisia toimia sen eteen, että vanhuspalvelut ja terveyspalvelut paranisivat, mutta ne ovat huonommat kuin ehkä koskaan aikaisemmin tällä vuosituhannella. Meillä Espoossa on jouduttu sulkemaan muutama viikko sitten 65 vanhustenhoitopaikkaa, nyt viimeisin luku on 150. Kun mennään muutama viikko eteenpäin, niin mikä luku se mahtaa olla? [Sari Sarkomaa: Ei ole hoitajia!]
Edustaja Guzenina, te täällä syytätte kokoomusta näistä toimista, mutta mikä on teidän oma panoksenne tähän? Hoitajamitoituksen liian tiukka tulkinta on johtanut siihen, että me emme saa hoitajia ja joudumme sulkemaan näitä hoivapaikkoja. Ministeri Lindén, mitä te aiotte tehdä tälle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-09-28T15:45:13,2022-09-28T15:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_100_71,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_72,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähes 40 prosenttia vanhuksista koki yksinäisyyttä, kertoo viime vuodelta THL:n kysely. Ja eroja ei havaittu sen suhteen, olivatko vanhukset kotihoidossa vai ympärivuorokautisessa hoivassa. Korona oli toki osasyy, mutta yksinäisyys on vaivannut Suomea jo pitkään. Siihen on muitakin ratkaisuja kuin vain mitoitus ammattilaisten määrässä. Toivonkin, että tämän mitoituskeskustelun lisäksi me pystytään etsimään myös laajempaa keinovalikkoa vanhusten hyvän hoivan turvaamiseksi. Me tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia — vielä enemmän kuin mihin me ollaan nyt sitouduttu. Tarvitaan sujuvaa maahanmuuttoa, tarvitaan kielikoulutusta, oppisopimuksia. Tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamista. Tarvitaan parempaa johtamista ja hyviä työoloja. Ja ennen kaikkea me tarvitaan ikäihmisten arvostusta ja hoiva-alan arvostusta. [Puhemies koputtaa]
Ja Espooseen liittyen: kyllä nämä säästöpäätökset ovat menneet [Puhemies: Kiitoksia!] kokoomuksen ja demareiden tuella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-28T15:46:19,2022-09-28T15:47:31,Hyväksytty,1.1
2022_100_73,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_74,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote tehtiin, ja sote-hallinto on kallis, mutta se ei lisännyt tekeviä käsiä — ei lisännyt tekeviä käsiä — ja nyt ollaan kyllä ongelmissa.
Haluan kysyä omaishoitoon liittyen: eikö nyt olisi aika vihdoinkin tehdä se omaishoidon tuki verottomaksi? Perussuomalaiset ovat esittäneet tällaista ratkaisua, ja se ratkaisu on erittäin hyvä. Eikö nyt olisi aika tosiaan tehdä se verottomaksi? Jotenkin vähän tuntuu yltiökummalliselta, että rahaa kuitenkin on esimerkiksi terveydenhuoltoon laittomasti maassa oleville. Elikkä laittomasti maassa oleviin halutaan lisätä panostusta, mutta omaishoitoa ei ole mahdollista laittaa verottomaksi. [Veronika Honkasalo: Eikö mitään muuta argumenttia ole? — Mari Rantanen: Se on hyvä argumentti!]
Toinen asia, mitä haluan kysyä ja mistä ei ole paljon puhuttu, on tämä apteekkiasia: Kun tämä sote tuli ja monesti myös apteekeissa autetaan paljon ihmisiä, niin nyt on käymässä niin, että ollaan jotenkin hakemassa säästöjä, joissa ehkä kymmeniä ja kymmeniä apteekkeja Suomesta vähenee. Kuinka te nämä säästöt toteutatte sillä tavalla, [Puhemies koputtaa] että lääkehuolto ei oikeasti ihmisillä vähene ja lähiapteekit eivät ole vaarassa? [Puhemies: Kiitoksia!] Vastaisitteko, kiitos?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-09-28T15:47:31,2022-09-28T15:48:44,Hyväksytty,1.1
2022_100_75,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_76,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jos tämä kokoomuksen lupaama leikkaustaso toteutettaisiin, niin vaikka koko työttömyysturva lakkautettaisiin, kaikki hallinto lakkautettaisiin, jotenkin kaikki velan korot voitaisiin jättää maksamatta, koko kehitysyhteistyö, kulttuuri, liikunta, ympäristöministeriön hallinnonala, kaikki tämä, kokonaan lakkautettaisiin, niin se ei riittäisi. Teidän pitäisi vielä leikata sosiaali‑ ja terveyspalveluista ja koulutuksesta. Niin se vain on.
Te puhutte yhtä ja olette tehneet toista. Nyt kun sote-uudistus vihdoin rakentuu, niin toivoisin, että te tulisitte rakentavasti mukaan tämmöisen katteettoman show’n sijaan. On hämmentävää, kuinka te kehtaatte syyttää nykyistä hallitusta siitä, että vihdoin on ruvettu korjaamaan niitä ongelmia, joita te olette olleet luomassa pitkän valtakautenne aikana. Kaikki muistamme, missä tilassa vanhuspalvelut olivat teidän valtakautenne jäljiltä. [Ben Zyskowicz: Onneksi ne on nyt kunnossa!] Tiedetään, mitä on Espoossa, Helsingissä — valtavan pitkät terveyspalvelujonot — [Puhemies: Kiitoksia!] joita te hallitsette. Olkaa nyt rehellisiä. [Sari Sarkomaa: Saramo on aivan pihalla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-09-28T15:48:44,2022-09-28T15:49:54,Hyväksytty,1.1
2022_100_77,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_78,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 2000-luvulla vanhuspalvelun välikysymyksiä on tehty keskimäärin joka toinen vuosi, niin että ei kai meistä kukaan tässä ihan synnitön tähän ongelmaan ole. Eli olkoon se sitten meidänkin syntimme. [Välihuuto] — Juuri näin.
Mutta, ministeri Lindén, kulmakerroin nyt tietyllä lailla — en sano ”huononee” — vaikeutuu sen takia, koska hoitajamitoitus tulee nyt voimaan. Vanhuksia tulee koko ajan enemmän. Meillä koulutetaan noin 10 000—11 000 hoitajaa vuosittain, ja asiantuntija-arvioiden mukaan vuoteen 2035 mennessä me tarvitsemme noin 200 000 uutta hoitajaa. Te näppäränä numeromiehenä varmasti tiedätte, että tämä yhtälö ei ole läheskään toteutumassa. Mikä on teidän tiekarttanne tähän puutteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-28T15:49:54,2022-09-28T15:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_100_79,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_80,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhustenhoidon tilanne on vakava ja vaikea, mutta mielestäni tässä keskustelussa keskeistä on se, että hallitus pyrkii kaikilla toimillaan parantamaan ja antamaan konkreettisia ratkaisuja, jolloin tätä tilannetta voidaan parantaa. Me ollaan monesti viime kaudellakin oltu keskusteluissa, joissa on vain heikennetty näitä palveluita, ja nyt tämä keskustelu kulminoituu tähän, tehdäänkö me riittävästi, ja mielestäni hallitus pyrkii tässä tekemään parhaansa.
Ensimmäisenä tämä henkilöstömitoitusasia: Tämä on historiallinen ja tärkeä uudistus, jota hallitus vie eteenpäin. Tässä 0,7:n tavoite on tähtäimessä, ja me mennään koko ajan sitä kohden. Meillä jo nyt noin 30 prosenttia meidän ympärivuorokautisista hoitopaikoista täyttää tämän. Tämä rahoitus on varmistettu ensi vuodelle.
Keskeistä on myös, että me monipuolistetaan tätä. Me puhutaan henkilöstömitoituksesta, ja meillä on vanhustenhoidossa monenlaista osaamista, jolla me pystytään sitä hoiva‑ ja hoitotyötä kohdentamaan vielä enemmän tämän asiakkaan kanssa tehtävään työhön. [Puhemies koputtaa]
Ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia, he tarvitsevat apua, [Puhemies: Kiitoksia!] ja kiitän hallitusta näistä konkreettisista toimista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-09-28T15:50:53,2022-09-28T15:52:06,Hyväksytty,1.1
2022_100_81,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_82,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén sanoi tuossa puheensa alussa, että tästä aiheesta on tehty 11 välikysymystä aikaisemmin, joten kyllä meillä kaikilla varmasti on tässä peiliin katsomisen paikka, kun olemme päästäneet sen tähän tilanteeseen.
Mitä tulee hoitajatilanteeseen, niin tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että väestön vanhetessa me emme pysty täyttämään sitä hoitajatarvetta tällaisella systeemillä, mikä meillä nyt on. Filippiiniläishoitajat eivät ole ratkaisu tähän, koska hoitajista on kansainvälisesti pulaa ja Suomen palkkataso on huomattavasti alhaisempi kuin meidän naapurimaissamme ja monissa muissa maissa. Meidän täytyy keksiä uusia ratkaisuja tukea omaishoitajuutta. Kuten tässä on sanottu aikaisemminkin, se verovapaus on tärkeä, mutta myöskin muulla tavalla täytyy kehittää sitä omaishoitajuutta. Sellainen asia, mistä ei vielä ole puhuttu, on perhekodit. Uskon, että perhekoteja [Puhemies koputtaa] voitaisiin vielä kehittää, saada lisää, ja sillä vähennettäisiin sitä hoitajien tarvetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-28T15:52:06,2022-09-28T15:53:20,Hyväksytty,1.1
2022_100_83,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_84,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs vanhus- ja terveyspalveluiden epäkohdista on ollut pitkään se, että hoitajien työpanos on valunut tehtäviin, jotka ovat olleet pois itse perustyöstä eli hoivasta ja hoidosta. Heidän osaamistaan ei kannata käyttää pyykkäykseen, siivoukseen, ruokapalvelu- tai kiinteistönhuoltotehtäviin vaan siihen, että he ovat ihmisen rinnalla. Pidän äärimmäisen viisaana sitä, että hallitus on lisäämässä hoiva-avustajien koulutusta, mikä mahdollistaa sen, että aikaa vapautuu kohtaamiselle. Heitä ei pidä siis ohjata puuhastelemaan, vaan heidän tehtävänsä on varjella terveyttä ja mahdollisuutta kohdata ihminen silmien tasolta niin, että ihmisen läheisyys ja ihmisen terveydenhoito tapahtuu silmästä silmään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-28T15:53:20,2022-09-28T15:54:27,Hyväksytty,1.1
2022_100_85,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt annan puheenvuoron vielä edustaja Sarkomaalle, ja sitten ministerille viisi minuuttia. Sen jälkeen jatketaan debattia. — Edustaja Sarkomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_86,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kun kuuntelee hallituspuolueita, näyttää edelleen siltä, että te ette ymmärrä, että ongelma on se, että hoitajia ei yksinkertaisesti ole. [Kimmo Kiljunen: Sen takia koulutukseen panostetaan!] Helsingissä, Espoossa, Vantaalla on täyttämättömiä vakansseja. Siksi on suljettu hoitopaikkoja satamäärin, kun ei ole saatu hoitajia. Kysymys tässä ei ole rahasta.
Nyt kun pitäisi tehdä niitä toimia hoitoalan pito- ja vetovoiman parantamiseksi, niin tänään on ilmestynyt sinne nettisivuille teidän työryhmänne, ministeri Lindén, toimenpidesuunnitelma, vasta tänään. Välikysymys on vaikuttanut siihen. Kun katsoo niitä toimia, niin siellä tehdään hyvän työn edellytysten ohjelma vuodelle 23, tiekartta henkilöstön riittävyydeksi vuodelle 23. Eli te kaavailette, suunnittelette, toimenpiteitä, joita seuraavan hallituksen pitäisi sitten tehdä.
Kysynkin nyt: Onko mahdollista, että te oikeasti aikaistaisitte näitä toimia ja tekisitte myöskin omalta osaltanne toimia ja hoitoalan pito- ja vetovoiman lisäämiseksi? Niitä pitää tehdä myöskin kunnissa ja hyvinvointialueilla, mutta ette te voi välttää vastuutanne. Miksi te olette antaneet tämän työn valua tällä tavalla ja kiireellä sitten jotain sutaisitte sinne nettisivulle, [Puhemies koputtaa] kun välikysymyskeskustelu on tänään? Siltä hoitajista tuntuu, kun luen näitä tekstiviestejä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-28T15:54:27,2022-09-28T15:55:39,Hyväksytty,1.1
2022_100_87,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_88,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä viiden minuutin aikana niin moneen konkreettiseen kysymykseen kuin suinkin ehdin.
Tässä ihan ensimmäisessä debattipuheenvuorossa edustaja Sarkomaa kysyi, miten konkreettisella tavalla on näkynyt se, että on hoitajien määrä lisääntynyt. No, valitan, että joudun ilmaisemaan sen lukuina, koska millä muulla tavalla sen nyt voi ilmaista: Meillä oli vielä viime marraskuussa tilanne se, että siitä 0,7:n mitoituksesta puuttui 5 200 hoitajaa. Tämän vuoden toukokuussa se tilanne oli 3 400. Olimme saaneet 1 800 henkilöä lisää [Sari Sarkomaa: Hoiva-avustajia!] sinne ympärivuorokautiseen vanhustyöhön.
Edustaja Tavio kertoi näistä vakuutuksista. Minä kysyisin takaisinpäin niin, että mikä on ollut se terveydenhuoltojärjestelmä Suomessa, joka on johtanut tähän malliin, koska nimenomaan kuntakohtainen, kuntien vastuulla ollut perusterveydenhuolto on meillä sakkautunut ja on kokenut alasajon, itse asiassa viimeisen 15 vuoden aikana. Työterveyshuolto on kehittynyt, ei siellä ole henkilöstöpulaa. Miksi ei työterveyshuollossa ole henkilöstöpulaa? Hoidetaan pääasiassa terveitä aikuisia ihmisiä päiväaikaan paremmalla palkalla ja turvallisemmissa olosuhteissa. Kun meillä on yleinen työvoimapula myös hoitoalalla — kuten edustaja Sarkomaa 19.9. kello 15.07 sanoi tässä salissa, tämä ei ole tämän hallituksen vika, vaan meillä on yleinen työvoimapula — niin silloin yleensä tapahtuu niin, että vaikeammista töistä hakeudutaan niihin helpompiin töihin.
Meillä on ongelman ydin nimenomaan se, että tällä hetkellä meillä on 10 000—15 000 hoitoalan työpaikkaa enemmän kuin mihin meillä on tällä hetkellä hoitajia tarjolla. Sen takia me teemme juuri niitä ratkaisuja. Viittasitte, edustaja Risikko, siihen, että teillä oli tällainen hoitoalan johtajien kirjelmä. Minä olen saanut samanlaisen kirjelmän 13.8. Siinä ehdotetaan kolmea toimenpidettä: ensimmäinen on tämän mitoituksen ajankohdan siirtäminen vähän myöhäisemmäksi — sen me olemme tehneet — toinen on lisä- ja muuntokoulutus yhdessä OKM:n kanssa muun muassa hoiva-avustajien osalta — sen me olemme tehneet — ja kolmas on kansainvälinen osaajatuonti yhdessä TEMin kanssa — sitä valmistelemme, ja sitä paitsi järjestäjät ja tuottajat tekevät sitä tällä hetkellä itse aika voimakkaasti.
Sitten täällä tuli monia sellaisia asioita, jotka pitää korjata. Esimerkiksi edustaja Kauma totesi tästä pakkolaista. Eihän sillä nyt ole mitään tekemistä tämän nyt käsiteltävänä olevan asian kanssa, vaan te itse kannatitte sitä lakia, koska se oli siihen konkreettiseen lakkotilanteeseen suunniteltu hengen pelastava, välttämätön laki.
No, sitten täällä on mainittu esimerkiksi paperittomien hoito. Sen kustannusarvio, sen, että me hoidamme paperittomien osalta myös sellaisia sairauksia, joiden hoitamatta jättäminen johtaisi siihen, että he saavat sen hoidon kuitenkin akuuttina, mikä nyt on lain mukaista, on yksi miljoona euroa — yksi miljoona euroa. Nyt me puhumme tässä miljardeista ja puolestatoista ja sellaisista luvuista.
Edustaja Grahn-Laasonen kysyi aikaisemmin tästä hyvinvointialueiden vastuusta. Kyllä minä nyt sanoisin, että se vastuu on aika paljon myös konkreettisesti siellä hyvinvointialueilla, ja siinä edustaja Purra viittasi tähän puolentoista miljardin euron väitettyyn vajeeseen. Tiedän, että paineet ovat kovat. Tulin juuri tähän tilaisuuteen hyvinvointialueiden johtajien yhteisestä kokouksesta. Olen tavannut kaikkien hyvinvointialueiden edustajia kuten nykyisten sairaanhoitopiirien ja vanhustenhuollon ja lasten mielenterveystyön edustajia — sanon tämän vain sen takia, että tätä kenttää on tullut aika ahkerasti kyllä tässä kierrettyä. Nimenomaan, mitä tulee nyt tähän rahoitukseen, kysymys on siitä, että nyt täytyy nähdä se neljän vuoden taloussuunnitelma kokonaisuutena. Koelaskelmat osoittavat, että esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla ensimmäinen vuosi on selvästi alijäämäinen, mutta jo kolmantena vuonna se on kääntymässä ylijäämäiseksi, kun se vuoden 22 puuttuva rahoitus tulee siellä keväällä 24. — Anteeksi, että taas tuli näitä lukuja tässä mainittua. [Naurua]
Omalääkärijärjestelmä on erittäin tärkeä, edustaja Harkimo otti sen esille. Kannatan sitä voimakkaasti. Siitä oli Suomen Kuvalehdessä erittäin hyvä laaja artikkeli jokin aika sitten. Edistämme sitä tuolla sosiaali- ja terveysministeriössä.
No sitten, mikä on tämä kokonaistilannekuva? Minusta se oli erinomaisen hyvä kysymys. Kokonaistilannekuvaa olen yrittänyt koko ajan saada mahdollisimman konkreettiseksi, ja se on se, että meillä on, kun seuraamme tätä tilannetta, kuten edustaja Lohi kertoi, hoitohenkilökunnan määrä noussut, mutta meillä nimenomaan ehkä viiden viime vuoden aikana on tapahtunut erittäin voimakas palveluiden lisääntyminen ja kehittyminen, ja tämä on synnyttänyt nyt sitten tämän akuutin... Minä puhun ”hoitajavajeesta” sen takia, että ”pula” viittaisi absoluuttisen määrän vähenemiseen, ja sitä ei ole tapahtunut, vaan työtilaisuuksia on syntynyt enemmän. Sen takia me haemme koulutuksen kautta ja työelämän kehittämisen kautta ratkaisuja. Ja kun radikaaleja ratkaisuja kaivattiin, [Puhemies koputtaa] niin ne ovat pitkälti työnjakokysymyksiä esimerkiksi terveydenhuollon sisällä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T15:55:40,2022-09-28T16:00:56,Hyväksytty,1.1
2022_100_89,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin. — Ja nyt työnjako menee siten, että ministeri Sarkkinen vastaa. Kolme minuuttia, olkaa hyvä. [Hanna Sarkkinen: Arvoisa puhemies! Valtion...] — Nyt ei ole mikrofoni päällä. [Hanna Sarkkinen: No niin, onko nyt päällä?] — On, mutta eri mikrofoni. [Hanna Sarkkinen: No nytten.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_90,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Valtion merkittävimmät ja suorimmat keinot vahvistaa vanhuspalveluita ovat varmastikin rahat, lainsäädäntö ja toisaalta henkilöstön koulutusmäärät. Kuten ministeri Lindén on kertonut, paljon on tällä hallituskaudella tehty, mutta paljon on edelleen tehtävää vanhuspalveluiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi.
Hyvinvointialueet saavat rahaa vanhuspalveluiden vahvistamiseen ja hoitajamitoituksen toteuttamiseen, ja hyvinvointialueille tullaan antamaan ne rahat, mitä tähän mitoituksen saavuttamiseen on arvioitu tarvittavan. Vaikka mitoitusta maltillisesti porrastetaan, kuten ministeri Lindén tässä kertoi, niin varat tulevat hyvinvointialueille täysimääräisesti jo ensi vuoden alusta lähtien.
Täällä on kyselty näistä säästöistä, mitä vanhuspalveluiden vahvistamiseen tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi ollaan tekemässä. Varoja vanhuspalveluiden vahvistamiseen haetaan osaltaan siis yksityisen hoidon Kela-korvauksista [Ben Zyskowicz: Sillähän ne hoitojonot lyhenee!] sekä apteekkitalouden kustannustehokkuuden parantamisesta. Yksityisen hoidon Kela-korvauksia ei poisteta, mutta niitä pienennetään osittain. Apteekkitalouden kustannustehokkuustoimia muokataan tällä hetkellä parhaillaan lausuntopalautteen pohjalta. Pyrkimyksenä on, että negatiiviset vaikutukset apteekkiverkkoon ja sitä kautta ihmisten apteekkipalvelujen saatavuuteen olisivat mahdollisimman pienet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-09-28T16:01:10,2022-09-28T16:02:47,Hyväksytty,1.1
2022_100_91,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_92,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Täällä muistaakseni perussuomalaisten kansanedustaja totesi, että ministeri Lindén elää irti todellisuudesta, sanatarkka lainaus, ""irti todellisuudesta”. Minulla on sellainen käsitys, että — ei yksin tässä salissa vaan laajemminkin, kun kansalaisten kanssa on keskusteltu — ministeri Lindéniä pidetään poikkeuksellisen osaavana ja ahkerana, ja niin kuin hän nyt on täällä meille kertonut, hän on aamusta iltaan perehtynyt asioihin. Tämä minusta nyt heijastaa vähän tätä opposition tyhjyyttä tämän asian suhteen. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] 
Ja myöskin kiinnitän huomiota erääseen yksityiskohtaan [Hälinää — Puhemies: Shh!] ministeri Lindénin äskeisessä puheenvuorossa, kun hän kävi lävitse hyvinvointialan johtajien toiveet ministerille koskien mitoitusta, muuntokoulutusta ja kansainvälisiä osaajia. Kaikkiin näihin on vastattu, ja tehdään juuri näin. Siis kympin suoritus ministeri Lindéniltä [Puhemies koputtaa] ja hallitukselta. [Ben Zyskowicz: Mitä ne vanhukset sitten oikein valittaa, kun kaikki on kunnossa?] — Ei ne valitakaan vaan oppositio! [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-09-28T16:02:49,2022-09-28T16:04:02,Hyväksytty,1.1
2022_100_93,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin, nyt minuutti on täynnä. — Edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_94,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten on noussut jo moneen kertaan esille, vanhuspalvelujen tila on täysin kestämätön. Tulevaisuudennäkymät ovat vielä heikommat. Moni suomalainen vanhus kärsii, koska asianmukaista hoitoa ei pystytä järjestämään.
Hyvät ministerit, vanhustenhoito on karmeassa kriisissä — olemme varmaan siitä samaa mieltä. Oletteko tehneet riittävästi panostuksia tulevaisuuteen, jotta tilanne muuttuisi parempaan? Mitä hallitus on tehnyt sen eteen, että sairaanhoitajakoulutukseen saataisiin lisää opiskelijoita? Alalle on jo useamman vuoden ajan hakenut entistä vähemmän opiskelijoita, mikä on uhka koko terveydenhuollon toimivuudelle. Mistä saadaan terveydenhuollon tulevaisuuden tekijät? Nyt esitän osaavalle ministeri Lindénille kysymyksen: oletteko sitä mieltä, että pakkolaki houkuttelee nyt alalle uusia tekijöitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-28T16:04:02,2022-09-28T16:05:10,Hyväksytty,1.1
2022_100_95,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_96,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeaa hoitoa oikea-aikaisesti oikeassa paikassa — se on varmasti yhteinen tavoitteemme, mutta se ei valitettavasti toteudu. Ministeri Lindén, esittelypuheenvuorossa ette maininneet kertaakaan sanaa ”muistisairas”, ja muistisairaiden tilanne on valitettavan murheellinen. Annan esimerkin siitä: Muistisairas vanhus kaatuu palvelutalossa, alkaa kolmen kuukauden hoitokierre erikoissairaanhoidossa ja geriatrisessa kuntoutuksessa. Palataan takaisin palvelutaloon, harjoitellaan, miten asuminen siellä onnistuu. Seuraavana aamuna hänet löydetään kaatuneena jälleen kerran, ja alkaa sama kierre. Tämä ei varmaankaan ole sitä arvokasta vanhuutta, jota me tavoittelemme.
Siksi kysynkin teiltä, ministeri Lindén: Mitkä ovat teidän keinonne siihen, että muistisairaat vanhukset saavat oikeaa hoivaa ja hoitoa oikea-aikaisesti ja oikeassa paikassa? [Pasi Kivisaari: Tärkeä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-09-28T16:05:10,2022-09-28T16:06:15,Hyväksytty,1.1
2022_100_97,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_98,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tärkeän yhteisen asian äärellä. Haluamme kaikki parasta mahdollista hoivaa sekä arvokasta ja turvallista vanhenemista ikäihmisille — heille, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Vaikeaa hoitajapulaa pitää pystyä ratkomaan monilla eri keinoilla. Vaikka ihmisläheistä hoivaa ei pysty kukaan korvaamaan, on hoitotyössä monia osa-alueita, joihin viimeisin hoiva-alan teknologia voi tuoda helpotusta. Kysyisinkin vastuuministeri Lindéniltä: Onko tämän hallituskauden aikana mahdollista edistää sellaista lainsäädäntöä, joka kannustaisi hyvinvointialueita ottamaan hoivateknologiaa haltuun nykyistä enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-28T16:06:16,2022-09-28T16:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_100_99,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_100,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen, että kun ihmiset katsovat tätä lähetystä ja keskustelua nyt, heidän suurin huolenaiheensa ja kysymyksensä on se, kykeneekö tämä eduskunta sellaisiin yhteenvetoihin ja kirityksiin hallitusta kohtaan — ja muutenkin yhteistyössä — että hoitajapulaan, hoivakriisiin, saataisiin kunnollisia ratkaisuja nyt eikä paljon myöhemmin. Minä luulen, että tähän meidän täytyisi nyt syyttelyn sijaan tähdätä paljon enemmän. Ja samalla kun katson tavallaan, mitkä ne akuutit ongelmat ovat, mietin, mitkä olisivat ne tulevaisuuden teot, joilla saataisiin mahdollisimman vähän sairaita vanhuksia erilaisiin paikkoihin. Meillähän on kansalaisaloite vanhusneuvolasta — täällä kollegat ovat puhuneet seniorineuvolasta — jossa koko ikäluokka kutsutaan paikalle ja katsotaan ennalta estävästi, mitä kaikkea olisi tehtävissä, jotta ihmisen arvokas vanhuus pystyttäisiin takaamaan. Ministeri Lindén, miten voitaisiin edistää [Puhemies koputtaa] tätä seniorineuvolaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-09-28T16:07:07,2022-09-28T16:08:17,Hyväksytty,1.1
2022_100_101,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_102,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhustenhoidosta vastaavat enimmäkseen omaishoitajat. Me tiedämme, että omaishoitajia on Suomessa vähintään 350 000 — todennäköisesti paljon enemmän — ja vain 49 000 heistä saa omaishoidon tukea. Nyt kun vanhuspalvelut ja koko hoitoala ovat kriisissä, on selvää, että hoitovastuu tulee siirtymään entistä enemmän omaishoitajille. Valitettavasti tämä kehityssuunta on tämännäköinen, sillä me tiedämme, että omaishoitajista valtaosa on varsin ikääntyneitä, ja senkin tiedämme, että suurin osa ikäihmisistä haluaa elää elämänsä loppuun asti omassa kodissansa, mikä on tietysti ihan hyvä asia, mikäli se on vain mahdollista.
Tässä hetki sitten puhuttiin siitä, että tämä omaishoidon tuki pitäisi saada verovapaaksi, mutta tämä on enemmänkin rakkauden työtä, tämä tukihan ei ole kovin mittava. Vaikka se on kolmessa eri luokassa, niin siltikin ne ovat aika pieniä summia. Verovapaus on hyvä, mutta kysyisin nyt vastaavalta ministeriltä: [Puhemies koputtaa] millaisena näette omaishoitajien tilanteen tämän vanhushoidon kriisin edessä, ja miten varmistamme, että omaishoitajamme eivät uuvu arvokkaan työtaakan alla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-28T16:08:19,2022-09-28T16:09:30,Hyväksytty,1.1
2022_100_103,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_104,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ministeri Lindén, en lainkaan epäile osaamistanne, ja varsinkin numerot hallitsette erinomaisen hyvin, mutta kyllä minullekin tuli varsinaisesta välikysymysvastauspuheenvuorostanne mieleen Tuntematon sotilas ja Lahtinen. Te löitte eteen sellaiset rätingit, että eivät nämä vanhusten asiat voi olla huonosti, ei sairaanhoidossa voi olla kriisiä. Ja ainoa, joka teitä tuntui uskovan, on edustaja Gustafsson, ja tietysti sekin on hyvä juttu.
Mutta kun näitä miljoonia ja miljoonia on laitettu, ja kaikkihan on velkarahaa — sanokaa muuten seuraavalla kerralla se, että kaikki on velkarahaa — niin mikä on teidän vastauksenne siihen, miksi ongelmat eivät ole korjaantuneet, eivät vanhustenhoivassa eivätkä terveydenhuollossa, vaan ongelmat ovat kärjistyneet? Tämä on minun eka kysymykseni.
Toinen on se, että kun maahan on tullut kymmeniätuhansia ukrainalaisia, löytyisikö heistä kouluttamalla [Puhemies koputtaa] näitä hoiva-avustajia. [Jukka Gustafsson: Ekaan kysymykseen on vastattu jo monta kertaa! — Maria Guzenina: Viimeinen oli hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-28T16:09:32,2022-09-28T16:10:41,Hyväksytty,1.1
2022_100_105,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_106,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt viimeisetkin epäilijät alkavat nähdä sen, miten kipeä tarve oli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukselle, jota keskusta on pitkään ajanut ja joka nyt toteutuu. [Välihuutoja oikealta — Ben Zyskowicz: Palataan tammikuussa!] — Kyllä, se olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. [Eduskunnasta: Kyllä!] — Kunnilla on ollut pitkään vaikeuksia täyttää velvoitteita, ja nyt himmelit vähenevät, hallinto selkeytyy. Hyvinvointialueen sisällä on huomattavasti helpompi toteuttaa laajemmalla alueella hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi samalla hyvinvointialueella asuvien omaishoitajien yhdenvertaisuus paranee.
Arvoisa puhemies! Hoitoalan työntekijöiden saamiseksi tarvitaan ennen kaikkea kaksi ratkaisua: työstä oikeudenmukainen korvaus ja työoloja kuntoon. Sote-alalla tulee edelleen kehittää johtamista ja ottaa myös käyttöön erilaisia palkitsemiskäytäntöjä. Vastuun ottaminen ja itsensä kehittäminen eivät valitettavasti useinkaan näy palkassa. Keskustan linja on, että painopisteen tulee edelleen olla ennaltaehkäisyssä ja perusterveydenhuollossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-28T16:10:41,2022-09-28T16:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_100_107,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_108,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa käytetään yhä muita Pohjoismaita vähemmän rahaa vanhuspalveluihin. Eron Ruotsiin ja Norjaan on arvioitu olevan miljardi euroa. Me haluamme lopettaa julkisten palveluiden aliresursoinnin, ja me kaikki tässä salissa olemme sen velkaa sukupolvelle, joka rakensi hyvinvointivaltion.
Välikysymyksen tehneen kokoomuksen mielestä hallituksen vanhuspalveluihin lisäämät rahat ovat väärin, koska sote-palvelut tulevat mukaanne liian kalliiksi ja koska velka. [Ben Zyskowicz: Kuka on sanonut näin? — Sari Sarkomaa: Näinhän ei kukaan sanonut! Pitäisikö pysyä totuudessa, edustaja?] Kokoomus on toiminut aina leikkauspolitiikan airuena ollessaan hallituksessa. Näin te toimitte myös johtavana kuntapuolueena, ja pian nähdään, miten toimitaan johtamillanne hyvinvointialueilla.
Muistamme, että vuonna 2012 te, silloinen sosiaali‑ ja terveysministeri Risikko, sanoitte, että mielestänne hoitajamitoitusta ei saanut säätää, koska siitä olisi aiheutunut kustannuksia. Te ette esitä nytkään lisää rahaa, vaikka lisäresurssit ja palveluiden parantaminen vaatisivat lisäeuroja. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatiikin julkisuudessa toistuvasti [Puhemies koputtaa] tuleville vuosille miljardileikkauksia. [Ben Zyskowicz: Hänellä ei ole sitä rahasäkkiä, joka teillä on!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-09-28T16:11:47,2022-09-28T16:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_100_109,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_110,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näyttäkää minulle se mustaa valkoisella, että minä olisin sanonut, että siitä syystä ei hoitajamitoitusta voi säätää, että se tuo kustannuksia. En ole ikinä sanonut niin. Olen sanonut, että jos hoitajamitoitukseen laitetaan joku yksi luku, niin se ei hoitoisuutta silloin vastaa. Minä olen sitä mieltä ollut aina, että tarvitaan riittävästi henkilöstöä, mutta sen pitää olla hoidon tarpeen mukaan. Saattohoitopotilaalle tarvitaan kaksi henkilöä koko ajan viereen. [Maria Guzenina: Se on totta! — Ben Zyskowicz: Siinä oli ammattilaisen vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T16:12:57,2022-09-28T16:13:37,Hyväksytty,1.1
2022_100_111,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_112,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! On mukava kuulla, että ministeri Lindén on tutustunut kristillisdemokraattien ”soten korjaussarjaan”, ja toivonkin, että vielä tarkasti luette sieltä rahoituskohdan, koska sotehan sisältää vakavia valuvikoja nimenomaisesti rahoitusmallissa, ja nyt olette kuullut suoraan hyvinvointialueitten johtajilta, miten suurissa ongelmissa siellä ollaan. Eli opiskelkaa myöskin se osio sieltä.
Sen sijaan hallituksen tapa ratkaista tätä rahoitusongelmaa on sitten se, että leikataan Kela-korvauksista, ja se on kuin hölmöläisen peiton jatkoa. [Ben Zyskowicz: Hoitojonot lyhenevät!] Elikkä hoitojonot kasvavat sitten julkisella puolella, kun pieni- ja keskituloiset eivät saa edes pientä tukea siihen, että hakeutuisivat erikoissairaanhoitoon. Ja sitten meillä on aloja — esimerkiksi vaikkapa gynekologia tai esimerkiksi suun terveydenhuolto tai silmälääkärit — joilta on vaikeaa edes saada hoitoa julkiselta puolelta. Tässä tilanteessa ihmettelen sitä, että hallitus on nimenomaisesti lähtenyt leikkaamaan Kela-korvauksia. Eikö niitä olisi järkevää nyt lisätä, vaikka hetkellisesti, jotta saadaan hoitojonot purettua? Sitä kautta [Puhemies koputtaa] ihmiset ottavat vastuuta vielä oman terveytensä kohentamisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-28T16:13:37,2022-09-28T16:14:46,Hyväksytty,1.1
2022_100_113,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Väätäinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_114,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon hoitoa tarvitsevia, henkilöstöpula, vaatimustason kasvaminen määrän ja laadun suhteen, monien vaalikausien mittainen taloudellisten resurssien vaje — tämän keskellä me nyt olemme. Tilannetta ei lainkaan auta se, että henkilöstömitoituksesta joudutaan tänäänkin keskustelemaan. Meidän on sitkeästi tavoiteltava sitä, että riittävän ammattitaitoinen henkilöstö huolehtii sosiaali- ja terveydenhuollosta, ja siksi 0,7:stä kiinni pitäminen on pohja paremmalle tulevaisuudelle.
Tämä vuosi on ollut kaiken kielteisen kaivamista ja esille nostamista. Tämä ilmiö on todella tuhoisa koko alan vetovoiman kannalta. Jokainen, joka on ollut potilaana tai tehnyt sote-työtä, tietää, miten arvokasta, välttämätöntä ja palkitsevaa se on. Kaiken tämän ongelmavyyhdin rinnalla on jaksettava puhua myös alan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja ihmisen elämää ja terveyttä ylläpitävästä työstä. Kiitos kaikille sote-työntekijöille ja myös hallitukselle niistä toimista, mitä on jo nyt tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-09-28T16:14:48,2022-09-28T16:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_100_115,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_116,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällähän on nyt jo kuultu tästä julkisen sektorin rahoitusosuuden vajeesta, että se rahoitus on pienempi kuin muualla Pohjoismaissa ja meillä on jo puolentoista miljardin euron vaje aloittaville hyvinvointialueille.
Ottaisin esimerkkiä Satakunnasta, jonka ministeri Lindénkin hyvin tuntee: kun hyvinvointialueet aloittivat, niin siellä ensimmäiseksi korotettiin näitä valtuutettujen palkkioita ja luotiin tämä järjestelmä, jossa valtuustoryhmille jaetaan tuhansia per valtuutettu. Kuten pääministeri joskus aikaisemmin tästä mainitsi, niin ne ovat tietysti ehkä lillukanvarsia tässä kokonaisuudessa mutta kuitenkin antavat sen kuvan, että ensin nostetaan omat palkkiot, ja sitten toisaalla kun omaishoidon palkkioista keskustellaan, niin niitä ei olla harmonisoimassa korkeimman mukaan vaan ollaan jopa leikkaamassa. Mikä teidän näkemyksenne olisi, miten voidaan esimerkiksi näissä omaishoidon palkkioissa päästä verovapauteen, ja onko se [Puhemies koputtaa] teidän tavoitteenne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-28T16:15:54,2022-09-28T16:17:04,Hyväksytty,1.1
2022_100_117,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_118,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kokoomuksella ihan aito huoli tämän asian takana. [Keskustan ryhmästä: Kuten hallituksella! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Meillä kaikilla!] — Kuten kaikilla puolueilla. — Eli nyt tämä asia on saatava kuntoon ja vanhustenhoidon asiat korjattava kestävästi, pitkäjänteisesti, niin että alan toimijat ja omaiset ja itse vanhukset kykenevät luottamaan siihen, että nämä asiat saadaan kuntoon.
Kun täällä vasemmistopuolueet haastoivat kovasti, että kokoomuksella on talouslinja sellainen ja tällainen, niin minä kannustan meitä kaikkia katsomaan sillä lailla näitä julkisen talouden tunnuslukuja, että kun me otetaan lähes kymmenen miljardia euroa velkaa, tämä hyvinvointiyhteiskunta romahtaa tätä menoa, ja niin romahtaa sitten vanhustenhoitokin, [Välihuuto vasemmalta] jos tätä politiikkaa jatketaan. Eli otetaan Pohjoismaista mallia ja laitetaan työllisyys ja yrittäjyys kuntoon, niin rahoitus riittää.
Olisin vielä kysynyt näistä vaikutuksista. Tällä vaalikaudella tehdyistä toimenpiteistä on, ministeri Lindén, paljon puhetta mutta vähän vaikutuksia kentällä. Voitteko luvata, että vielä tällä vaalikaudella vanhustenhoito paranee näillä teidän toimenpiteillänne? Tuolla kentällä odotetaan vaikutuksia, [Puhemies koputtaa] ei pelkästään puheita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-09-28T16:17:06,2022-09-28T16:18:15,Hyväksytty,1.1
2022_100_119,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, täällä ovat vielä edustajat Hoskonen, Juvonen ja Laiho ehtineet pyytää puheenvuoroa, ennen kuin ne on laitettu kiinni. Myönnän ne, ja sen jälkeen vielä ministerille loppupuheenvuoro. Sitten siirrymme tähän puhujalistaan. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_120,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että terveydenhuoltouudistus tehdään ja tämä vastuu hyvinvointialueista siirtyy valtiolle. Sinänsä kuvio on erittäin hyvä, kun monella pienellä kunnalla siihen ei ole ollut tänä päivänä enää mahdollisuutta.
Se ongelma, minkä olen ministeri Lindénille monesti maininnut, on se, että meillä maaseutukunnissa on todellakin se lääkäripula. Tätä voisin verrata vaikka poliisihallinnon uudistamiseen. Kun poliisihallinnon uudistaminen aikanaan tehtiin, niin kyllä maaseutukunnista poliisit hävisivät. Sen jälkeen niitä ei ole näkynyt kuin ehkä joskus satunnaisesti. Toivottavasti nyt tässä terveydenhuollon uudistamisessa ei käy samalla tavalla. Se on aivan keskeinen asia, että potilas kohtaa lääkärin ja hänelle saadaan diagnoosi heti. Meillä on nykyisin semmoinen tilanne maaseutukunnissa, että monen ihmisen henki on... Tiedän tapauksia, voisin luetella, mutta en rupea siihen tietenkään nyt, vaan totean sen, arvoisa ministeri, että tämä on se pullonkaula, koska sen potilaan pitää kohdata se lääkäri ja saada diagnoosi. Moni menee tänä päivänä yksityislääkärille, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Rahat etsitään sitten jostakin. Tämä on, arvoisa ministeri, se ongelma. [Puhemies koputtaa] Toivon, että tähän kiinnitetään yhä enemmän huomiota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-09-28T16:18:24,2022-09-28T16:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_100_121,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_122,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitus, olette tuomassa lakiesityksen laittomasti maassa oleskelevien kiireettömän hoidon laajentamiseen, ja kysyisin nyt teiltä: kun maailma on muuttunut tässä hallitusohjelman laatimisen alusta — meillä on muun muassa Venäjän hyökkäyssota, ja me emme voi tietää, minkälaista esimerkiksi hybridivaikuttamista voi olla tulossa rajojen yli — niin näettekö minkäänlaista riskiä siinä, että esimerkiksi tätä terveydenhuollon laajentamista voitaisiin käyttää jonkunlaiseen hybridivaikuttamiseen, että tänne tulisi paljon ihmisiä, joilla olisi sitten myös lain mukainen oikeus saada hoitoa? Minä näen tämän erittäin vakavana kysymyksenä. Fortum jätti tekemättä riskiarviot, ja mitä tapahtui? Me olemme nyt tilanteessa, että täytyy tehdä joka asiasta riskiarviot.
Palaan vielä tähän kotihoidon tilanteeseen. Yhä useampi huonokuntoinen vanhus on omassa kodissaan vailla hoivapaikkaa, ja tuon viestin omaisilta, jotka lähestyvät aina tuolla kohdatessamme, että voinko saada ikääntyneelle läheiselleni hoivapaikan. Pyydän, että hoivapaikkoja lisätään eikä suinkaan vähennetä ja myös perhehoito otetaan yhdeksi keinoksi tehdä [Puhemies koputtaa] hyvää hoitotyötä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-28T16:19:34,2022-09-28T16:20:42,Hyväksytty,1.1
2022_100_123,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Ja nyt vielä valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Laiho, ja sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_124,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhuolto ja sosiaali- ja terveyspalvelut ovat syvissä ongelmissa. Hoivapaikkoja on suljettu noin 3 000 tässä maassa. Meillä ovat hyvinvointialueet aloittamassa vuoden alusta [Hälinää — Puhemies koputtaa] suuressa rahavajeessa, ja tässä pitäisi tehdä muutosta ja sitten vastata myöskin vanhusten palveluista — yhtälö tuntuu mahdottomalta. Samaan aikaan meillä on hoitoa ja hoivaa vaativat sotiemme veteraanit, ikääntyvät vanhukset, lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Näiden hoitoa ei pystytä toteuttamaan, ja henkilöstö uupuu työnsä alle, mutta ratkaisuja hallitus ei ole esittänyt.
Samaan aikaan hallitus on esittämässä laittomasti maassa oleville terveydenhuollon palvelujen laajentamista. Tämä ei kerta kaikkiaan mene oikeustajuun, [Veronika Honkasalon välihuuto — Hälinää — Puhemies koputtaa] että kun on resursseista pula, me ollaan keskellä kriisiä...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Laiholla on puheenvuoro.] ...ja hoitojonot ovat taustalla, niin miten tässä tilanteessa voidaan laajentaa tätä oikeutta vielä paperittomille, jotka ovat laittomasti täällä. Ja samaan aikaan ollaan ajamassa Kela-korvauksia alas suomalaisilta ja ajamassa myös suomalaisia ihmisiä hakemaan hoitoa ulkomailta, mistä saadaan sitten nopeammin [Puhemies koputtaa] hoitoa kuin kotimaassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-28T16:20:42,2022-09-28T16:22:12,Hyväksytty,1.1
2022_100_125,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministereiden vastauspuheenvuorot, ja sen jälkeen siirrytään näihin pidempiin puheenvuoroihin. — Ministeri Lindén, olkaa hyvä. [Aki Lindén: Kuinka pitkä aika?] — Kolme minuuttia, jos riittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_126,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kirjasin tuossa 12 kysymystä, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joihin yritän mahdollisimman nopeasti vastata.
Jo aikaisemmin puhuttiin tästä eläköitymisestä ja siitä, miten sitten koulutus korvaa sitä. Saamani luvut, joissa on huomioitu paitsi vanhuuseläkkeelle siirtyminen myös nykyisen arvion mukaan osittaiset työkyvyttömyyseläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet kokonaisuudessaan, puhuisivat siitä, että meillä sairaanhoitajia eläköityy keskimäärin noin 1 000 vuodessa ja lähihoitajia 1 500. Nykyiset koulutusmäärät ovat kolminkertaiset tai nelinkertaiset tähän verrattuna, joten kyllä se kompensoi tämän eläköitymisen. Mutta totta kai olisi erittäin loistavaa, jos me pystyisimme työuria jatkamaan ja jo eläkeiän saavuttaneita pitämään töissä, niin kuin käytännössä aika paljon tapahtuukin.
Omaishoito nousi täällä esille, ja hyvä, että nousi. En nyt itse kutsu itseäni sillä tavalla omaishoitajaksi, vaikka ministerikaudenkin aikana olen käynyt kerran viikossa Porissa asti muistisairaan äitini takia, koska hänellä on siellä myös hyvä kotihoito järjestyksessä. Mutta ainoa pinssi, mitä puolueen pinssien lisäksi käytän, on tuo muistineula tuossa, joka on Alzheimer-yhdistyksen, koska tämä sairaus on aika paljon minun lähipiirissäni kuitenkin ollut läsnä ja tunnen tähän liittyvät ongelmat. Ja en todellakaan ole koskaan unohtamassa muistisairaiden haasteita ja heihin liittyviä asioita. Meillähän on tällä hetkellä esimerkiksi tämä FINGER-hanke, joka käytännössä toteuttaa samaa, mitä aikanaan muistiohjelman kautta tehtiin.
Ikäneuvolat nousivat täällä esille parissakin puheenvuorossa. Nehän saatiin siihen vanhuspalvelulaki kakkoseen, ja nyt kehottaisin voimakkaasti hyvinvointialueita erimuotoisesti perustamaan ja tekemään näitä ikäneuvoloita.
Teknologia nousi esille. Aina, kun on työvoimapulaa, on tavallaan niin, että se on valitettavasti eräänlainen pakkosysäys teknologian kehittämiseen, ja olen aivan varma, että tässäkin nähdään ihan välttämättömyyden pakosta tiettyjä teknologisia ratkaisuja. Täytyy toki muistaa, että kun puhumme hauraista ihmisistä, niin ei nykyteknologia ole heille todellakaan helppoa, mutta jotain varmasti tapahtuu, niin kuin onkin jo tapahtunut. [Sari Sarkomaan välihuuto] 
No, sitten tästä ukrainalaisten hoiva-avustajien mahdollisuudesta. Olen saanut lukuja, joissa on arvioitu, että näistä maassa nyt olevista ukrainalaisista pakolaisista ehkä 150—200 voisi olla sillä tavalla koulutettuja, että hyvinkin tulisivat kyseeseen hoiva-avustajina. 
Tässä on monta asiaa vielä, mutta Kela-korvauksesta se asia, että tällä hetkellähän on se tilanne, että siitä keskimäärin 100 euron suuruisesta lääkärikorvauksesta saa 14 euroa takaisin, ja nyt jos se putoaa 8 euroon, se ei oikeastaan ole tässä nyt iso terveyspoliittinen kysymys, koska ne rahat on tarvittu nimenomaan tähän kaikkein vaikeimmin ikääntyneiden ihmisten hoitoon, niin kuin hyvin tiedämme.
Sitten tämä riskiarvioasia. En vähättele sitä, edustaja Juvonen, en vähättele tätä riskiarviota. [Sari Sarkomaan välihuuto] Ei-toivottuun maahanmuuttoon, joka varsinkin nyt voi tämän Venäjän tilanteen takia olla ajankohtainen — tarkoitan ei-toivotulla juuri tällaista poliittista vaikuttamista — täytyy suhtautua erittäin vakavasti. [Arja Juvonen: Kiitos, hienoa! Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T16:22:15,2022-09-28T16:25:33,Hyväksytty,1.1
2022_100_127,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Nyt siirrytään sitten pidempiin puheenvuorohin eli tähän puhujalistaan. — Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_128,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei se auta ikäihmisiä, että täällä salissa riidellään. Eikä se auta kotihoidossa tai hoivalaitoksessa asuvaa, että kokoomus jälleen kerran puhuu historiattomasti omasta vastuustaan vanhustenhoivan tilasta. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto]
Opposition riveistä käytetään kevyesti hyvinkin kovaa retoriikkaa: väitetään, että Marinin hallitus ei olisi tehnyt mitään hoivakriisin taltuttamiseksi. [Sari Sarkomaa: Pito- ja vetovoiman lisäämiseksi!] Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Rahoitusta on lisätty aiempaan nähden huomattavasti, uusia lakeja on säädetty, kokonaisuutta uudistettu. Se on enemmän kuin kokoomus teki silloin, kun kokoomus on ollut hallitusvastuussa.
Sekin on todettava, että ilman koronan aiheuttamaa valtavaa yhteiskunnallista häiriötilaa, jossa olemme yli kaksi vuotta nyt eläneet, nämä Marinin hallituksen ennätyssuuret panostukset olisivat olleet myöskin ennätyksellisen vaikuttavia. Mutta jossittelu ei auta. Tilanne on nyt vakava ja vaikea, ja kaikista Marinin hallituksen välttämättömistä miljarditoimista huolimatta on tehtävä vieläkin enemmän.
Nyt onkin syytä kysyä kokoomuksen sitoutumisen perään. Te vaaditte saman suun yhdellä pielellä rahapussin sulkemista, mutta toisella vaaditte lisää toimia. Te kritisoitte hallitusta tekemään enemmän, mutta samaan aikaan sanotte, että on tehty liikaa. No, oppositiossa voi toki huudella kaikenlaista ja voi olla epäjohdonmukainen, mutta jos katsotaan, mitä kokoomus on itse tehnyt, eikä tarvitse muistella edes viime vaalikauden leikkauksia... Katsotaanko, mitä kokoomus on tehnyt kuntatasolla, ihan tällä hallituskaudella? Kyllä se on ollut karsimista inhimillisestä ja elämänlaatua parantavasta toiminnasta, siis ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnista. Nyt onkin kokoomuksella näytön paikka: kunnissa ja hyvinvointialueilla valmistaudutaan juuri paraikaa ensi vuoden budjetin laatimiseen. Arvon kokoomuslaiset — no, teitä nyt tänne saliin jäi vain kaksi — vetoan teihin: Tulkaa historian oikealle puolelle. Nyt ei kokoomuksen kannata kysellä ainoastaan, mitä muut voivat tehdä tilanteen parantamiseksi, vaan kokoomuksenkin peilissä on se oma naama, jolta kannattaa kysyä, mitä itse voisi tehdä tämän tilanteen parantamiseksi. Kokoomus on valtapuolueena suurissa kaupungeissa, myös omassa kotikaupungissani Espoossa ja sen naapurikaupungeissa. Mitä jos te kokoomuslaiset kerrankin hyväksyisitte, esimerkiksi tulevissa budjettineuvotteluissa, tarpeenmukaiset lisäykset vanhustenhoivaan, ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja terveyskeskuksiin hoitoon pääsyyn? Joka vuosi me demarit olemme niitä esittäneet, ja joka vuosi te olette johdonmukaisesti nämä meidän esityksemme torpanneet. Eikö se nyt kuitenkin ole niin, arvon kokoomuslaiset, että ilman kuntien ja alueiden päätöksiä vanhuspalveluiden tilaa ei saada koskaan kuntoon?
Arvoisa puhemies! Ratkaisut löytyvät vain yhdessä tekemällä. Tehdään yhteistyötä ja — aivan kuten Marinin hallitus on tehnyt valtion budjetissa — mittavia panostuksia. Mitä jos tehtäisiin, hyvät arvon kokoomuslaiset, yhteistyötä siellä hyvinvointialueiden tasolla ja siellä kuntien tasolla ja tehtäisiin ennätyssuuret panostukset tämän vakavan kriisin hoitamiseksi? Yhdessä me siihen pystymme. Nyt on kyse teidän tahtotilastanne ja kaikkien tahtotilasta. Yhteistyöllä tästä selvitään. [Sari Sarkomaa: ”Mutta kun kokoomus” — odotimme enemmän!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-09-28T16:25:45,2022-09-28T16:29:55,Hyväksytty,1.1
2022_100_129,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_130,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Guzenina, te käytitte koko puheenvuoronne kokoomuksen arvostelemiseen. Täytyykin kysyä, onko teiltä jäänyt huomaamatta, että tässä on nyt hallituskausi likimain loppuun kulkenut ja te olette olleet hallitusvastuussa. [Maria Guzenina: Ja miljardilisäykset on! — Kokoomuksen ryhmästä: Missä se näkyy?] Tilanne on se, että kesän aikana nähtiin terveydenhuollon päivystysten täydellinen ruuhkautuminen. Vuodeosastot ovat täynnä, vanhukset joutuvat turvautumaan apuun, jonka pitäisi olla viimesijaista, siis menemään päivystykseen, kun ei ole apua siellä, missä pitäisi, vanhuspalveluissa. Hoivakotipaikkoja suljetaan, kun hoitajia ei ole. Tähän hoitoalan kriisiin ei ole herätty ajoissa. Tilanne on ihan järkyttävä tuolla kentällä, ja te käytätte aikanne kokoomuksen arvostelemiseen. Onko tämä arvokasta käytöstä tässä eduskuntasalissa, jossa käsitellään nyt kuitenkin oikeasti meidän hyvinvointiyhteiskunnan ydinkysymyksiä?
Niin kuin tässä keskustelussa on jo monta kertaa todettu, nämä ongelmat eivät ole syntyneet hetkessä ja tämä tilanne on oikeasti vakava siksi, että meillä on ikääntyvä väestö ja palvelujen tarve kasvaa koko ajan. Ratkaisuja pitäisi yhdessä pystyä löytämään, eivätkä tilannetta ole ratkaisseet ne keinot, joita tämä hallitus on lähtenyt toteuttamaan — ei ratkaissut desimaalikirjaus lakiin valitettavasti, päinvastoin. [Maria Guzeninan välihuuto] Edessä on iso haaste turvata koko ikääntyvälle väestöllemme ja meidän koko yhteiskunnalle inhimilliset olosuhteet ja hyvän elämän edellytykset, ihan jokaiselle.
Tämä tilanne on vielä korjattavissa paremmille urille. Se vaatii työtä, ja edustaja Sarkomaan johdolla esitettiin kokoomuksen ratkaisuehdotuksia, joihin toivon ministeri Lindénin pikaisesti tarttuvan. Ei voi olla niin, että nyt valmistellaan asioita, joita sitten sysätään seuraavalle hallitukselle toteutettavaksi, kun teillä on vielä hyvin aikaa viedä näitä asioita eteenpäin omalla vahtivuorollanne. Siitä riippuu paljolti se, minkälaisen perinnön jätätte, ja nyt tällä hetkellä tilanne näyttää hyvin vakavalta.
Sote-uudistushan, jota tuolla kentällä nyt toteutetaan, on hallintouudistus. Huoleni liittyi puheenvuoroissani aiemminkin jo siihen, että tämän hallinnon pystyttämiseen menee nyt sekä satoja miljoonia rahaa että kaikki energia. Nyt pitäisi huolehtia siitä, että päästäisiin ratkomaan näitä oikeita ongelmia, kehittämään niitä palveluja, ratkomaan ihmisten arjen huolia. Ja se kysymys, johon en vielä saanut vastausta, on itse asiassa tämän meidän välikysymyksemme viimeinen kysymys: ”Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta hyvinvointialueet selviytyvät niille siirtyvistä vastuista ja tehtävien siirto ei kriisiytä entisestään koronakriisin, hoitajapulan ja uusien velvoitteiden kuormittamia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita?” Te sanoitte, että se vastuu on siellä kentällä. Mutta kun siellä tehdään nyt lakisääteisesti tätä teidän hallintouudistustanne, niin ne asiat on pakko tehdä. Miten nyt huolehditaan siitä, että palvelut eivät vaarannu ja että nämä alueet koronakriisin keskellä vakavassa hoitajapulassa kykenevät selviytymään? Onko teillä olemassa tällä hetkellä jonkinlainen riskiarvio, mitä tulee vuodenvaihteessa tapahtumaan? Maksetaanko palkat ajallaan? Pääsevätkö ihmiset palveluihin? Eihän tietoa huku, kun siirrytään uusiin tietojärjestelmiin ja yhteensovitetaan järjestelmiä? Näihin kysymyksiin teillä toivottavasti on olemassa jo suunnitelma ja vastaus. Tulemme tähän varmasti palaamaan.
Arvoisa puhemies! Kun sote-uudistusta tehtiin, niin me varoitimme, että sitä ollaan nyt toteuttamassa ilman talousymmärrystä, ilman todellista vastuuta siitä, miten rahat saadaan riittämään. Nyt nähdään jo tässä vaiheessa, kun ollaan vasta aivan alussa, että hyvinvointialueet arvioivat heti kättelyssä tarvitsevansa valtiolta jopa 1,5 miljardia euroa lisää rahaa — siis nyt jo. Miten tämä on mahdollista, ministeri Lindén?
Me kaikki täällä tiedämme, että näillä velkalinjoilla, velkabudjeteilla, emme voi jatkaa. Se vaarantaa vakavalla tavalla meidän palvelut tulevaisuudessa, kun elämme velaksi kroonisesti. Se on yksinkertaisesti vastuutonta. Sen takia pitäisi olla selkeä suunnitelma ja myöskin sote-uudistuksessa selkeät elementit siitä, miten huolehditaan menokurista, siitä, että palveluja kehitetään niin, että ne on tehokkaasti ja laadukkaasti järjestetty, karsitaan turhaa byrokratiaa, toteutetaan sellaisia uudistuksia, jotka vapauttavat aikaa ja tekevät tehokkaiksi nämä meidän sosiaali- ja terveyspalvelut. Näitä elementtejä en näe tässä uudistuksessa, kuten en myöskään näe terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmaa riittävästi.
Nyt aikakin jo loppuu ja sanottavaa olisi paljon, mutta toivon, että ainakin näihin kysymyksiin saisimme tässä keskustelussa vielä vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-28T16:29:58,2022-09-28T16:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_100_131,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_132,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä voin jatkaa siitä, mihin edustaja Sanni Grahn-Laasonen jäi. Tässähän on mennyt varmaan 20 vuotta energiaa siihen, kun sote-uudistusta on yritetty tehdä, ja se varmaan on vienyt myös huomiota siltä hoitotyön kehittämiseltä, valitettavasti. Kunnat ja muut toimijat, jotka näistä palveluista huolen kantavat, ovat joutuneet lausumaan ja tekemään asioita ja miettimään, miten nämä tehdään, ja kerta toisensa jälkeen uudistukset ovat kaatuneet, monesti juuri kokoomuksen käsissä. Nyt tämä uudistus saatiin maaliin, kiitos siitä tälle hallitukselle. Työtä on paljon, ja nyt se energia pitää käyttää juuri siihen, miten sitä työtä kehitetään ja miten sitä hoitajien arkea parannetaan.
Sain juuri viestin tuosta eräältä tuttavaltani, joka hoitotyössä toimii, ja hän kirjoittaa näin: ”Isoin ongelma lienee töiden organisointi. On hullua, että sairaanhoitaja (AMK) tyhjentää pyykkitilausta vaatehuoneeseen, tekee sihteerille kuuluvia paperitöitä eli niin sanottuja ei-hoidollisia kirjallisia töitä, täyttelee kaiken maailman ruiskuja, vaippoja, hanskoja kaappeihin ja telineisiin ja niin edelleen. Jopa 30 prosenttia minun työajastani menee sellaiseen työhön, johon ei edes tarvita hoitotyön koulutusta.” Tähän päättyy hänen viestinsä. Tässä on kyllä tekemistä meillä kaikilla. Ja sen takia nyt tarvitaan tämä sote-uudistus, että ihmiset, jotka siellä töitä tekevät ja valmistelevat näitä asioita, pääsevät keskittymään siihen varsinaiseen työhön. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto]
Kokoomus on kritisoinut koko tätä uudistusta, ja tänäänkin on jäänyt epäselväksi, mitä jatkossa. Jos teistä tulee pääministeripuolue, niin mitä te teette tämän uudistuksen kanssa? [Paula Risikko: Pitkä lista!] Eli kuitenkin voimme jatkaa tällä mallilla ja sitten kehittää sitä — se on toivottavasti teidän mallinne, koska emmehän voisi antaa sellaista viestiä tuonne hyvinvointialueille, että kokoomuksen tullessa valtaan kaikki tämä työ, jota nyt on vuosia tehty, pyyhittäisiin pois. Ymmärrän, että meillä on paljon hyvinvointialueita, mistä kokoomus on vastuussa, se poliittisesti johtaa montaa aluetta. Länsi-Uusimaalla on vielä aivan kesken hommat. Pirkanmaalla kokoomusjohtoisella alueella, mistä minä tulen, nyt suunnitellaan työvuorosuunnittelua juuri tekoälyn avulla ja hoitajat ja henkilöstö ovat hyvin huolissaan, että mitä tästä oikein tulee. Tämäkö on sitä kokoomuslaista sosiaali- ja terveydenhoitopolitiikkaa, että tietokoneet hoitavat ja katsotaan sitten, hoituuko vai ei? [Sari Sarkomaa: Voi hyvä ihme sentään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-09-28T16:34:57,2022-09-28T16:37:26,Hyväksytty,1.1
2022_100_133,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_134,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen vanhuspalveluiden tilanne ja terveydenhuollon hoitajapula, tai ‑vaje, kuten ministeri Lindén sanoi, ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä. Kaikki puolueet tässä salissa ovat olleet tietoisia jo vuosikymmeniä Suomen ikärakenteen muutoksesta, palvelutarpeen kasvusta ja terveydenhuollon paineista. Lähes jokainen puolue on myös näitä haasteita pyrkinyt vuorollaan ratkaisemaan, ei vain tässä salissa vaan myös kuntatasolla, se on hyvä muistaa.
Koska ongelmat ovat kypsyneet pitkään, eivät ratkaisutkaan synny hetkessä. Tämä hallitus on ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen luonut uskottavat askelmerkit terveyspalveluiden ongelmien ratkaisemiseksi. Hoitoalan koulutuspaikkojen määrää on lisätty enemmän kuin millään muulla ammatillisen koulutuksen alalla. Tuhat uutta lähihoitajaa ja tuhat uutta sairaanhoitajaa tuovat kaivattuja osaajia sote-palveluihin. Terveydenhuollon rahoitusta on lisätty tuntuvasti. Ensi vuonna hyvinvointialueet saavat lähes 1,3 miljardia euroa enemmän kuin tänä vuonna. Sekään ei ehkä riitä. Työ on vasta alussa. Tärkeintä kuitenkin on, että terveyspalveluiden kasvaneeseen kysyntään vastataan, ja ne rahat on käytettävä vaikuttavasti hyvinvointialueilla.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus vei maaliin kauan vatvotun ja odotetun sote-uudistuksen, joka viimein siirtää myös vanhus‑ ja terveyspalvelut vahvemmille hartioille. Kokoomuksen johdolla tätä ei pystytty tekemään, vaikka puolue oli lähes 12 vuotta yhtäjaksoisesti hallituksessa. [Paula Risikon välihuuto] Nyt tämä lakiuudistus on viimein tehty ja voimme siirtyä aidosti kehittämään sote-palveluita yhdessä. Hyvinvointialueuudistus astuu voimaan vuoden alusta. Se lisää eri puolilla Suomea asuvien ihmisten yhdenvertaisuutta, kun palveluiden laatu ja saatavuus eivät jatkossa vaihtele aina kotikunnan mukaan. Sote-integraation hyödyt siintävät jo horisontissa. Esimerkiksi omaishoidossa on levitetty parhaita käytäntöjä valtakunnallisiksi tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelman kautta. Meidän on vahvistettava hyvinvointialueiden itsehallintoa ja lisättävä esimerkiksi ennaltaehkäisyyn kannustavaa rahoitusta, jotta hyvinvointialueista saadaan vaikuttavia ja tehokkaita vanhus‑ ja terveyspalveluiden järjestäjiä. Mikromanageerausta keskushallinnosta käsin on purettava, kun uudistus etenee ja alkaa saavuttaa sille asetettuja tavoitteita.
Arvoisa puhemies! Vuoteen 2030 mennessä yli 80-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 116 000:lla. Ikääntyneiden määrän kasvaminen Suomessa tarkoittaa vanhuspalveluiden tarpeen suurta kasvua. Samaan aikaan syntyvien lasten määrä vähenee. Tähän palvelutarpeen muutokseen hallitus on valmistautunut. Hallitus on lisännyt kotihoidon rahoitusta ja valmistellut hoitajamitoitusta, joka otetaan käyttöön porrastaen, ja sen rahoitus turvataan.
Lisäresurssien ohella tarvitsemme ajattelutavan muutosta. Suomen ikääntyessä meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota yhteisten tilojen ja palveluiden esteettömyyteen [Puhemies koputtaa] ja muistiystävällisyyteen, ja ikäystävällisyys on huomioitava läpileikkaavana teemana kaikessa päätöksenteossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-09-28T16:37:26,2022-09-28T16:40:42,Hyväksytty,1.1
2022_100_135,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Nyt on aika tullut täyteen. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_136,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen monesti korostanut, että se, minkälaista hoivaa ja hoitoa me turvaamme ikäihmisille, on mitä suurin ihmisoikeuskysymys, ja juuri siitä näkökulmasta meidän pitäisi myös tarkastella vanhuspalveluiden tilannetta. Ketään ei saa jättää liian huonokuntoisena heitteille aliresursoidun kotihoidon varaan, eikä ketään saa laittaa epäeettisiin olosuhteisiin tekemään töitä, mutta tämä on tällä hetkellä tilanne monissa kunnissa. Kun laitospaikkoja on ajettu alas ja palveluasumista ei ole tarpeeksi julkisella puolella, monet tuhannet jonottavat paikkaa liian huonokuntoisina. Ne ihmiset, joilla on varaa maksaa yksityisestä palveluasumisesta, ovat onnekkaammassa asemassa, mutta eivät välttämättä hekään. Täällä salissa kaikki puolueet — ehkä kokoomusta lukuun ottamatta — olivat täysin järkyttyneitä vuonna 2019 siitä, kuinka härskillä tavalla yksityiset hoivakodit tekivät voittoa [Sari Sarkomaa: Voi hyvä ihme sentään!] laiminlyöden asiakkaiden hyvinvoinnin. Juuri tuolloin kaikki puolueet kokoomusta lukuun ottamatta olivat sitä mieltä, että hoitajamitoitus 0,7 on saatava lakiin. [Sari Sarkomaa: Mutta kun kokoomus!]
Arvoisa puhemies! On hyvä, että tässä salissa on nyt yhteinen tahto pistää vanhuspalvelut kuntoon. [Sari Sarkomaa: Mitä jos kertoisitte oman näkemyksenne!] Mutta niin kuin tuossa debatissa aikaisemmin totesin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin kyllä esimerkiksi Helsingin budjettineuvotteluissa on näkynyt vuodesta toiseen se, että tämä tahto ei ole näkynyt kokoomuksen osalta kuntatasolla. Ja kokoomus on vastuussa siitä, että kunnissa on ajettu läpi äärimmäisen tiukkaa talouskuria, joka on johtanut monessa paikassa julkisten sote-palveluiden alasajoon. Vuodesta toiseen kuntien sote-budjetteja on pidetty aliresursoituina, ja jokaisesta sentistä esimerkiksi juuri vanhusten kotihoitoon on joutunut taistelemaan. Sama vääntö on koskenut myös lastensuojelua ja päihde- ja mielenterveyspalveluita.
Arvoisa puhemies! Kun nyt käsittelemme välikysymystä, joka käsittelee terveydenhoidon kriisiä, toivoisin, ettemme unohtaisi mielenterveyspalveluita. [Sari Sarkomaa: Ja terapiatakuuta! Missä se viipyy?] Laitoshoidon alasajo näkyy karusti myös mielenterveyden puolella. Pelkästään viiden viimeisen vuoden aikana psykiatriset laitospaikat ovat vähentyneet 40 prosenttia. Tämä on aivan todella dramaattinen luku. Se tarkoittaa, että yhä huonokuntoisemmat ja kroonisesti sairaat ihmiset ovat aliresursoidun avohoidon varassa. Tämä on häpeäksi koko suomalaiselle yhteiskunnalle, sillä juuri näiden potilaiden puolesta puhuu harvoin juuri kukaan, mutta myös heille kuuluu ihmisarvoinen elämä ja hoito ja hoiva, vaikka he eivät välttämättä paranisi koskaan. Nyt on harmin paikka, että ministeri Lindén ei ole enää täällä paikalla, sillä olisin kysynyt häneltä sitä, miten psykiatrien koulutus turvataan jatkossa. Meillä on nähtävissä trendi, jossa lääketieteen opiskelijat eivät välttämättä halua enää erikoistua psykiatriaan, ja nimenomaan psykiatreista on aivan huutava pula. Toivon, että täältä salistakin löytyy tarmoa tarttua tähän kysymykseen.
Sitten lopuksi vielä, arvon puhemies, haluaisin tarttua tähän paperittomien välttämättömään terveydenhoitoon. Se oli ainoa asia, jonka perussuomalaiset, joista nyt valitettavasti täällä ei ole ketään... — No nyt ministeri saapuikin paikalle. En tiedä, kuulitteko kysymykseni psykiatrien koulutuksesta ja siitä tilanteesta kentällä. — Mutta paperittomien välttämättömistä palveluista: Se oli todella ainoa asia, jonka perussuomalaiset omassa ryhmäpuheenvuorossaan mainitsivat sellaisena kohteena, josta voisi säästää resursseja, ja ministeri Lindén vastasi, että näiden välttämättömien palveluiden kustannusarvio on noin miljoona. Eikö niin, ministeri Lindén, että soten kokonaisbudjetti Suomessa on noin 20 miljardia? Eli jos ajatellaan miljoonaa suhteessa 20 miljardiin, niin on kyllä suhteellisuudentaju hukassa. [Pia Lohikoski: No juuri näin!] En päässyt itse siihen keskusteluun, jossa tästä välttämättömästä terveydenhoidosta puhuttiin, mutta kyseessähän on ihmisarvoon liittyvä kysymys ja ennen kaikkea kysymys myös hyvin järkevästä politiikasta, jossa nimenomaan hoidetaan ihmiset ajoissa, jotta oireet eivät kroonistu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-09-28T16:40:43,2022-09-28T16:45:46,Hyväksytty,1.1
2022_100_137,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_138,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Alla människor ska ha rätt till vård av god kvalitet och vård där människovärdet respekteras. Alla ska också ha rätt att göra ett meningsfullt jobb, trivas på sin arbetsplats, känna att de har förutsättningar att göra sitt bästa. Så här sade ledamot Rehn-Kivi här tidigare i sitt gruppanförande och framhöll också hur sjukskötare och vårdare har en mycket central roll i hela vårdsystemet. De gör mycket krävande uppgifter och arbetar även under mycket obekväma arbetstider, och vi har all respekt för deras arbete.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-09-28T16:45:47,2022-09-28T16:46:20,Hyväksytty,1.1
2022_100_139,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Lindéniä siitä, että tartuitte vastauspuheenvuorossa tähän kysymykseen tilannekuvasta, ja mielestäni aivan oikein totesitte sen, että palvelutarve on yksinkertaisesti lisääntynyt. Meillä on tapahtunut muutos tässä viimeisten vuosien aikana. Väestö on ikääntynyt, ja myös monenlaiset terveydelliset haasteet ovat lisääntyneet, muun muassa mielenterveysongelmat, ja ne ovat johtaneet palvelutarpeen lisääntymiseen ja siihen, että meillä tosiasiallisesti on hoitajavaje, vaikka paikoitellen nähdäänkin, että hoitajien lukumäärä olisi sinänsä kasvanut tai pysynyt ennallaan tai ei olisi niin merkittävästi vähentynyt, paikasta riippuen.
Ja sekin on totta, että kyllähän tämän hoitajavajeen juuret ovat pidemmällä. Tästä on puhuttu jo pitkään, ja tietenkin tuo korona-aika pahensi tilannetta — meillä on edelleenkin tätä koronan hoitovelkaa maksamatta — mutta väestön ikääntyminen kiihtyy edelleen, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Vaikka koulutusmäärät ovat lisääntyneet, me tiedetään, että ne eivät tule näillä suunnitelmilla riittämään, ja on erittäin huolestuttavaa, että moni suunnittelee alan vaihtoa. Ei meillä ole varaa luopua osaavasta henkilöstöstä tällä hetkellä.
Toivoisin, että ministeri Lindén myös kommentoisi tätä suurta reserviä, joka meillä on koulutetuista henkilöistä eli sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista. Jo pari vuotta sitten puhuttiin, että 72 000 tekee töitä joissain muissa kuin oman alan töissä, ja olen kuullut, että luku olisi noussut peräti 100 000:een. Pitääkö tämä paikkansa, ja osaatteko, ministeri, tarkemmin tätä kommentoida? Me todellakin tarvitsisimme sellaisia toimia, jotka kannustaisivat tätä osaavaa työvoimaa palaamaan takaisin alalle.
Senkin allekirjoitan, että kyllä te olette tällä vaalikaudella laatineet hyviä pykäliä. Olemme lämpimästi kannattaneet tätä vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta samoin kuin hoitotakuu-uudistusta ja myös kotihoidon lainsäädäntöön tehtyjä parannuksia, mutta riittävää henkilöstömitoitusta ei näiden hyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ole kyetty osoittamaan — eikä siitä kyllä vakuuttanut ministerin puheenvuorokaan, jonka tästä esititte.
Kaiken kaikkiaanhan olemme siinä tilanteessa, että Suomen terveysmenot ovat vaatimattomat moneen muuhun Euroopan unionin maahan verrattuna, myös Pohjoismaihin verrattuna, eli meillä pienellä rahamäärällä tehdään siihen budjetointiin nähden melko hyvää tulosta, mutta kyllä se käytännössä tarkoittaa sitten myös niitä vajeita, joiden kanssa tällä hetkellä elämme. Te olette, ministeri, tuonut esiin julkisessa keskustelussa sen, että nämä Suomen terveysmenot ovat noin kymmenen prosenttia pienemmät kuin muissa EU-maissa, ja tässä tietysti avaimet ovat hallituksella ja ministeriöllä nyt käsissään.
Kiitän ministeriä myös siitä, että olitte tarttunut tähän kristillisdemokraattien korjaussarjaesitykseen liittyen sote-uudistukseen, ja toivoisin, että täällä eduskunnassa ja puolueiden kesken heräisi vilkasta keskustelua siitä, minkälaisia korjauksia tähän sote-uudistukseen tarvitaan, koska varmasti aika yksituumaisia olemme siitä, että eihän tämä valmis ole ja merkittäviäkin ongelmia voi olla edessä. Nehän liittyvät ennen muuta rahoitukseen. Ne liittyvät siihen, että rahoituksessa ei ole huomioitu kaikkia niitä kustannuksia, esimerkiksi it-kustannuksia, palkkaharmonisaatiota, alan tulevia palkankorotuksia ja niin edelleen. Ja sitten määräytymisperusteissa on valuvikoja, mikä aiheuttaa palvelutarpeeseen nähden alirahoitusta, [Puhemies koputtaa] ja siitä puuttuu myöskin kannusteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-28T16:47:07,2022-09-28T16:52:31,Hyväksytty,1.1
2022_100_140,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Mäkinen, edustaja Mäkinen on poissa. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_141,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että terveyspalvelut ovat kriisiytyneet ja että hoitajapula on todellinen ongelma. Nyt kokoomus arvostelee hallitusta terveyspalvelujen kriisistä, vaikkei sillä itsellään hallituksessa ollessaan ollut esittää ratkaisuja. [Paula Risikko: Oli, muttei kelvannut!] Myöskään nyt oppositiolla ei ole tarjota ratkaisuja, vaikka se äänestäjilleen muuta lupailee.
Väestön vanhentuessa ja huoltosuhteen lähivuosina entisestään heikentyessä ei tilanteeseen ole näköpiirissä helppoja ratkaisuja. Tällä hetkellä hoitajien vaje on arviolta 10 000:n ja 15 000:n välillä, ja THL:n arvion mukaan vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.
Arvoisa puhemies! Kuntasektorilla terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien määrä on vuosi vuodelta tasaisesti kasvanut. Määrän kasvu liittyy ennen kaikkea väestön palvelutarpeen kasvuun, lääketieteen kehittymiseen ja hoitokäytäntöjen muutoksiin sekä sairaanhoitajien työnkuvan laajentumiseen aiemmasta. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa suurin osa vastaanottokäynneistä on hoitajakäyntejä ja lääkäreiden vastaanottokäyntejä on niitä vähemmän.
Missään muussa ammatillisessa koulutuksessa ei ole viime vuosina lisätty koulutustarjontaa niin voimakkaasti kuin sote-alalla nyt tapahtuu. Kuluvalla hallituskaudella lähes kaikkien sote-alan ammattiryhmien koulutusta on lisätty. Vaikka sairaanhoitajien tarve on kasvanut jo pitkään, vasta kuluvalla hallituskaudella asiaan on tartuttu ja sairaanhoitajakoulun aloittaneiden määrää on nostettu voimakkaasti. Koulutusmääriä ei lisätty kokoomuksen opetusministeriaikana. [Sari Sarkomaan välihuuto — Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Nousevan hoitajamitoituksen saavuttamiseksi on hallituskauden aikana lisätty sekä lähihoitajien että sairaanhoitajien koulutuspaikkoja eri puolille Suomea. Lisäresurssina uuteen henkilöstömitoitukseen on budjetoitu 265 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Vanhustenhuollon tilanne on kuluvalla hallituskaudella kohentunut kriisiytyneen tilanteen jälkeen. Erityisesti ympärivuorokautisissa palveluissa tuli muutamia vuosia sitten ilmi merkittäviä hoidon laatua heikentäviä ja asiakasturvallisuutta vaarantavia puutteita, joiden vuoksi viime vaalikauden puolella alkoi keskustelu ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen säätämisestä lailla. Koronapandemia on hidastanut tavoitteiden saavuttamista, mutta määrätietoista työtä on tehty jatkuvasti. Kaikki me tässä salissa haluamme taata arvokkaan vanhuuden ja laadukkaan hoivan sitä tarvitseville.
Arvoisa puhemies! ”Ihminen ei ole desimaali”, tokaisi lähes neljä vuotta sitten silloinen valtiovarainministeri Petteri Orpo. Silloin olivat eduskuntavaalit nurkan takana, ja niin ne ovat nytkin. Opposition syytökset ovat absurdeja siihen nähden, ettei oppositiolla ole minkäänlaisia ratkaisuja tähän tilanteeseen. Te tiedätte aivan hyvin sen, ettei hoitajavajeeseen ole lyhyellä tähtäyksellä yhtään nopeaa ratkaisua ja hieman pidemmälläkin aikavälillä ratkaisuna on vain ja ainoastaan raha, käytännössä velkaraha. Vaalit lähestyvät, ja ilman vastuuta on helppoa huudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-28T16:52:52,2022-09-28T16:57:27,Hyväksytty,1.1
2022_100_142,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_143,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 40 prosentilla vuodesta 2021 vuoteen 2030, 154 000:sta yli 216 000:een. Kuten ministeri Lindén täällä sanoi, työvoimapula vaivaa kipeästi Suomea lähes alalla kuin alalla. Esimerkiksi teknologiateollisuuden kymmenen vuoden tekijätarpeen on arvioitu olevan 130 000. Hoitajista samassa ajassa eläkkeelle siirtyy yli 30 000. Vanhusten määrän ja palvelutarpeen kasvu vaatii hyvinvointialan arvioiden mukaan jopa 200 000 uutta hoitajaa tässä ajassa.
Henkilöstömitoituksin pyritään nyt turvaamaan elintärkeiden palveluiden ja hyvän hoivan mahdollisuus. Koska väkeä ei riitä ja pieni palkkaus ja työn raskaus eivät ole houkuttelevia vetämään ja pitämään muuten tärkeäksi koetuilla naisvaltaisilla aloilla riittävästi henkilöstöä, tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, hoiva-avustajia, mutta myös varhaiskasvatuksen opettajia, lasten ja nuorten psykologeja, opettajia ja niin edelleen — ja kaikkia näitä vielä enemmän kuin mihin tämäkään hallitus on yltänyt. Tarvitaan sujuvaa maahanmuuttoa, kielikoulutusta ja oppisopimuskoulutusta. Myös lähtömaassa on voitava järjestää suomalaiseen tutkintoon liittyvää koulutusta. Tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamista, perustuloa tai verovapautta, jota salissa esiteltiin, toimivaa sijaishoitoa, joka mahdollistaisi omaishoitajan levon. Tarvitaan parempaa johtamista ja hyviä työoloja. Pelkästään mitoitukseen kiinni jääminen on kapea ratkaisu.
Arvoisa puhemies! Kaikkeen työhön hoivakodissa ei tarvita sote-alan koulutusta. Yksinäisyys vaivaa vanhuksiamme niin kodeissa kuin asumisyksiköissä. Tähän voidaan tuoda useita erilaisia ratkaisuja. Myös muiden koulutettujen ammattilaisten suhteellista määrää on voitava lisätä, jotta hoivan ja hoidon laatu oikeasti vahvistuu, myös kotihoidossa. Hoiva-avustajien koulutuksen määrää hallitus on lisännyt. Tätä pitää jatkaa ja huomioida nämä henkilöt niin yksityisen kuin julkisen puolen henkilöstömitoituksen osana. Myös toimivan hoivateknologian lisäämiseen pitää säilyä kannustin. Vaikkei tämän tulekaan ajatella korvaavan ihmisiä, osaltaan se helpottaa hoitajien työmäärää ja parantaa ikäihmisten turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Vanhenemisen yhteydessä muistisairaiden määrä kasvaa. Ikääntyneiden ympärivuorokautisissa hoivakodeissa asuu tällä hetkellä 50 000 asiakasta, julkisella heistä puolet ja yksityisellä puolet, ja koko tästä joukosta 75 prosentilla on muistisairaus. Pelkästään muistisairauksien ennaltaehkäisy ja tunnistaminen ja hoidon aloittaminen ajoissa olisivat merkittäviä keinoja helpottaa myös hoivan riittävyyttä, edes vähän. Arvioiden mukaan jopa kolmannes muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä hallitsemalla sairauden riskitekijöitä. Meidän tulee tukea myös vanhusten itsenäistä, turvallista ja mielekästä kotiasumista, sillä esteetön, turvallinen ja muistiystävällinen koti vahvistaa omaehtoisuutta ja liikkumista.
Ennaltaehkäisy on taloudellisesti ja inhimillisesti kestävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Tämä hyvinvoinnin edistäminen jää osittain yhä kuntien tehtäväksi, ja tässä ennaltaehkäisyn vastuunjaossa onnistuminen tai epäonnistuminen on mielestäni yksi tämän sote-uudistuksen riskipaikoista, mitä meidän pitää tarkasti seurata. Olen kyllä sitä mieltä, että sote-uudistus näin pienessä maassa niin monen alueen kokoisena tai laajuisena kuin se nyt toteutetaan, luo liikaa hallintoa ja tulee kalliiksi, ja tämän olen myös päätöstä tehdessä ääneen sanonut. Kallista on myös hallinnon rakenteiden ja ylipäätään tämän muutosvaiheen läpivieminen. Toivotaan, että niitä kustannussäästöjä ja ennen kaikkea parempaa hoivaa pystytään toteuttamaan jatkossa.
Ennaltaehkäisyyn on kunnille tulossa tämmöinen HYTE-kerroin. Toivon, että seuraavat hallitukset pystyvät tätä HYTE-kerrointa entisestään vahvistamaan, koska ennaltaehkäisyssä on myös näitä oikeita, aitoja säästöpotentiaaleja. Ikäihmisten parasta palvelua olisi vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan elää mahdollisimman pitkään omanlaista, itsenäistä elämää. Tässä myös kulttuuripalvelujen rooli on merkittävä, ja toivoisinkin, [Puhemies koputtaa] että kulttuuripalvelut voidaan lisätä tähän HYTE-kertoimeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-09-28T16:57:30,2022-09-28T17:02:47,Hyväksytty,1.1
2022_100_144,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Lohikoski, edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Salonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_145,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluista puhuttaessa puhumme usein palvelurakenteista, resursseista, hoivayksiköistä ja mitoituksista — kaikki sinällään tärkeitä asioita. Tärkein jää usein ääneen sanomatta: vanhuspalvelut koskevat äitejämme, isiämme, isovanhempiamme tai siskojamme ja veljiämme. Puhumme siis tänäänkin tosiasiassa siitä, miten haluamme, että läheisiämme Suomessa autetaan ikääntymisen tuomien avuntarpeiden vuoksi. Puhumme siitä, mitä tapahtuu heidän kodeissaan tai heidän kodinomaisissa hoitopaikoissa asuessaan, mitä hyväksymme ja mitä emme halua heidän arjessaan olevan.
Olen iloinen siitä, että tämä hallitus päätti, että Suomessa ei ole oikein se, että hoitoyksiköiden työvuorolistoihin merkitään haamuhoitajia ja että tosiasiassa siellä asuvia vanhuksia jätetään hoitamatta. Me emme enää siirrä kaikkia hoivakotiin liittyviä avustavia töitä hoitotyötä tekeville, vaan työmäärää tulee jakaa hoitotyötä tekevien sekä siistimistä, vaatehuoltoa tai ruokahuoltoa tekevien kesken. Olen tyytyväinen siihen, että enää ei tarvitse taistella valtakunnallista alimitoitusta vastaan. Kukaan ei enää väitä, että neljä hoitajaa kymmentä hoidettavaa kohden on aivan käypä tapa hoitaa ikääntyneitä. Sellainen mitoitus tarkoitti yhtä ihmistä kymmentä hoidettavaa kohden niin aamu‑, ilta- kuin yövuoroonkin. Se ei ole missään hoivayksikössä käypä määrä, päinvastoin. Ensi vuonna lainsäädäntö vaatii, että ympärivuorokautisessa hoivassa kymmentä hoidettavaa kohden on seitsemän hoitajaa. Henkilöstötarpeen nousuun on varauduttu talousarviossa, hoitoalan koulutusmäärissä sekä julkisen talouden suunnitelmassa.
Aina hyväkään tahto ei riitä. Hallituksen toimista huolimatta paheneva hoitajapula on tuonut seuraavan kriisin sosiaali- ja terveyspalveluihin: hoitohenkilöstön määrä Suomessa ei ole vähentynyt aikaisemmasta, mutta hoitohenkilöstön tarve on lisääntynyt. Tarvitsemme edelleen enemmän työntekijöitä alalle. Tilanne on nyt alalla vaikea, mutta koulutuslisäyksien uskotaan purevan asteittain ja tekevän parannuksen hoitoalan tilanteeseen. Lisäksi hallitus tukee työolojen ja työelämän kehittymistä hankerahoituksella ympäri Suomen. Hoiva- ja hoitotyössä olevat eivät odota suuria, vain sitä, että he voisivat tehdä työnsä hyvin ja tavalla, jolla heidät on alalle koulutettu työtä tekemään.
Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ratkaisemme hoitajapulan. Henkilöstön lisäämispaineissa emme kuitenkaan saa madaltaa vaatimuksia vanhusten kanssa työskentelevien pätevyydestä epätarkoituksenmukaisesti. Lähetti ei voi antaa ja jakaa lääkkeitä tai vartija hoitaa vanhuksen yöaikaista hoitotarvetta — elleivät he sitten ole saaneet myös hoiva-alan koulutusta. Jokainen vanhus ansaitsee ammattimaisen hoivan, jossa hän ei tule vain merkittyä hoidetuksi vaan kohdatuksi, kuulluksi ja autetuksi laadukkaasti.
Myös kotihoitoa ja omaishoitoa on kehitettävä. Hallitus vahvistaakin kotipalvelua ja omaishoitoa lähes 90 miljoonalla eurolla, mistä osa kohdistetaan valtionavustuksina kunnille. Lisäksi tulevaisuuden sote-keskus ‑ohjelmasta on myönnetty yhteensä 221 miljoonaa euroa alueiden hankkeille perustason vahvistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Jaamme yhteisen huolen vanhuspalveluiden tilasta. Toivon vanhuksia arvostavan ja heidän palveluihinsa panostavan poliittisen tahtotilan säilyvän myös tulevina vuosina. Palveluiden tehostaminen ei ole kestävä tie. Tulevaisuudessa väestön ikääntyminen ja — onneksemme — aikaisempaa korkeampi elinikä lisäävät palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Rahoitustarve tulee kasvamaan entisestään. Yksikään hallitus ei pääse vastuusta huolehtia parhaan kykymme mukaan tulevina vuosina ikäihmisistämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-28T17:02:58,2022-09-28T17:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_100_146,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_147,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin alkajaisiksi haukkua ainakin kolme tai neljä edellistä hallitusta siitä, että vanhuspalveluiden tilanne on päästetty tähän jamaan. En kuitenkaan tee sitä, vaan esitän muutamia ratkaisuehdotuksia.
Tällä hallituskaudella säädetty minimihoitajamitoitus 0,7 on ehdottoman tarpeellinen ympärivuorokautisessa hoivassa, eikä siitä pidä luopua, ja hyvä, että siitä ei luovuta. Näin on ministeri Lindén tänään sanonut. Hoivan piirissä olevat ovat useimmiten muistisairaita henkilöitä, joilla muistisairauden lisäksi on myös monia muita sairauksia, yleisimmin verenpainetauti, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, sydämen vajaatoiminta, erilaiset liikkumista vaikeuttavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja niin edelleen. Heidän hoitamisensa on erityisen vaativaa, sillä apua tarvitaan kaikissa päivittäisissä toimissa pukeutumisesta, peseytymisestä ja syömisestä alkaen, lääkehoidon seurannasta puhumattakaan.
Väestö vanhenee, ja hoivapalveluiden tarve kasvaa koko ajan. Ongelmaa ei ratkaista filippiiniläishoitajilla, sillä hoitajapula ei kosketa vain Suomea: heistä kilpaillaan jo kansainvälisellä tasolla. Vanhuspalveluihin on arvioitu tarvittavan 30 000 työntekijää lisää tämän vuosikymmenen aikana. Lisäksi vanhuspalveluissa on korvattava eläkkeelle siirtyvät.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ovat ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa, joten jatkossa ei voida enää syyttää kuntia vanhusten huonosta hoivasta. Hoitajapulasta johtuvaa kriisiä voidaan ratkoa ainakin seuraavilla toimenpiteillä:
Omaishoidon kriteerien ja korvausten yhtenäistäminen valtion tasolla ja korvauksen tason nostaminen: Perussuomalaiset ovat jo pitkään esittäneet omaishoidon korvauksen verovapautta. Me emme tule selviämään vanhenevan väestön hoivatarpeesta ilman omaisia. Muutoksia tulisi tehdä myös omaishoitajien oikeuteen työstä poissaoloon omaisen hoitamista varten. Nyt se oikeus on vain viiden päivän pituinen. Se ei riitä, vaan sitä tulisi lainsäädännöllä pidentää.
Perhekotien lisääminen vähentäisi kotihoidon tarvetta, joten katseet myös sinne. Muutamia perhekoteja on jo toiminnassa, mutta niiden lisäämiseen on painetta. Korvaus kohdilleen ja sopivien kiinteistöjen rakentaminen helpottaisivat tilannetta.
Palveluasumispaikkoja tulee lisätä. On kohtuutonta, että vanhuksia makuutetaan terveyskeskusten vuodeosastoilla kuukausikaupalla sen vuoksi, että palveluasumisen paikkoja ei ole riittävästi. Tämä on haaste myöskin hyvinvointialueille.
Hoiva-alan veto- ja pitovoiman lisääminen on tärkeää. Koulutuspolkua on järkevöitettävä niin, että helpotettaisiin esimerkiksi lähihoitajan mahdollisuutta opiskella sairaanhoitajaksi ja sairaanhoitajan mahdollisuutta opiskella lääkäriksi siten, että aikaisemmat hoiva-alan opinnot otettaisiin huomioon eikä tarvitsisi aina aloittaa alusta.
Lähijohtamisen merkitys on suuri. Joustavat vuorojärjestelyt helpottavat työn ja perheen yhteensovittamista, ja riittävä hoitajamäärä pitää rasittavuuden kohtuullisella tasolla ja sellaisena, että hoitotyötä on mahdollista tehdä hoitotyön eettisten periaatteiden mukaisesti ja ihmisarvoa kunnioittavasti.
Arvoisa puhemies! On varmasti monia muitakin keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Tärkeintä olisi ryhtyä toimiin eikä aina vain selvittää uusilla työryhmäkokoonpanoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-09-28T17:07:57,2022-09-28T17:12:16,Hyväksytty,1.1
2022_100_148,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin. — Edustaja Vikman, edustaja Vikman poissa. — Edustaja Mattila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_149,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään todella vakavasta aiheesta, nimittäin vanhustenhoidon nykytilasta ja hoitajien riittävyydestä. Vaikka välikysymyksen tekijät ovat nostaneet kyseiset tärkeät aiheet keskusteluun, on syyttävä asenne parasta jättää syrjään. Olemme yhteisen tärkeän asian äärellä. Haluamme kaikki parasta mahdollista hoivaa sekä arvokasta ja turvallista vanhenemista ikäihmisille, heille, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Hoitajapula ja siitä johtuva kriisi vanhustenhoidossa ei ole syntynyt yhtäkkiä vaan paljon pitemmällä ajanjaksolla, jo silloin — ja sitä ennen — kuin välikysymyksen esittäjät ovat itse olleet vuorollaan hallituksessa vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon asioista. On selvää, ettei pidemmällä ajanjaksolla syntynyttä ongelmaa ratkaista hetkessä, kun tähän tilanteeseenkaan ei ole tultu hetkessä.
Hoitajapula on koskettanut useita tuhansia perheitä, kuten myös minun perhettäni. Yli 90-vuotias appiukkoni joutui yli 70 kilometrin päähän toiseen kaupunkiin vanhustenhoitoyksikköön hoidettavaksi, koska kotikaupungista ei löytynyt hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa ei ollut, koska ei ollut tarpeeksi hoitajia. Yksiköitä on kiinni, ja ne odottavat aikaa, jolloin hoitajia on riittävästi niiden avaamiseen. Vaari sai lopulta hoitopaikan omasta kotikaupungistaan, mikä oli ennen kaikkea lähisukulaisten kannalta hyvä asia. Vaari itse on jo sellaisessa mielenmaisemassa, ettei tiedä, millä paikkakunnalla hoitokoti sijaitsee. Läheisille sijainnilla on suuri merkitys. Sillä on merkitystä puolisolle ja jälkikasvulle, onko vaari 7 vai 70 kilometrin päässä.
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon vastuuhenkilöiltä on kuulunut jo jonkin aikaa, ettei täyttä hoitajamitoitusta voida saavuttaa tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi. On sanottu suoraan, että hoitajamitoitus oli susi syntyessään, mutta nyt sitä tavoiteltaessa tulee jo karhu vastaan.
Säädimme hoitajamitoituksen 0,7 tehostettuun palveluasumiseen reilu kaksi vuotta sitten laajalla kannatuksella täällä eduskunnassa. Lain säätämistä vauhdittivat räikeät laiminlyönnit, jotka olivat tulleet ilmi vanhustenhoitoyksiköistä eri puolilta Suomea. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä oli teetätetty töitä, minkä seurauksena olivat laiminlyödyt vanhukset ja nääntyneet hoitajat, joilta oli riistetty ammattiylpeys. Asiantuntijakuulemisissa kyllä tiedostettiin hoitajamitoituksen hankala toteutettavuus juuri sen vuoksi, että hoitajista oli ollut pulaa jo monen vuoden ajan. Arvelimme kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että hoitajamitoitus voisi olla vahva väline parantaa hoitoalan vetovoimaisuutta. Mitoitus suojaisi henkilöstöä liikakuormitukselta ja parantaisi hoidon laatua.
Arvoisa puhemies! Välikysymyskeskustelu osuu hetkeen, jossa hoitoalojen työtaistelut ovat kuumimmillaan. Meidän kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä hoitajille kuuluu. Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan. He hakeutuvat pois alalta, jolla heitä on yhä vähemmän ja jolla he kokevat, ettei heitä arvosteta. Terveydenhoitoala ei kaadu yksistään alanvaihtajiin, vaan vuoteen 2030 mennessä puolet tämän hetken sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisista siirtyy eläkkeelle. Samaan aikaan merkittävä osa muistakin suomalaisista jää pois työelämästä ja siirtyy kuluttamaan terveyspalveluita kasvavalla tahdilla. Joku onkin lohkaissut, että väestöpyramidi kaatuu hoitoalan päälle. Jo nyt puuttuu 8 000 hoitajaa. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan THL:n laskelmien mukaan 200 000 uutta sote-alan osaajaa.
Hoitajat eivät kaunistele vaatimuksiaan vaan vaativat lisää palkkaa. Pakoa hoitoalalta ei kuitenkaan tilkitä yksistään palkankorotuksilla. On kiinnitettävä huomiota myös työoloihin ja rakenteisiin. Eduskunta vastaa parhaansa mukaan hoitajapulaan lisäämällä sote-ammattilaisten koulutuspaikkoja tai helpottamalla vierasperäisten osaajien maahantuloa. Eduskunnassa voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä myös hoitajien työympäristöön, työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon.
Sote-alaan kuuluu paljon myös sellaista työtä, jota pystyy tekemään muukin kuin sote-tutkinnon suorittanut henkilö. Siksi on väljennettävä tulkintaa, ketkä voivat tehdä avustavia tehtäviä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavaan hoitotyöhön. Myös hoitajamitoituksen täyttä toimeenpanoa on pakko tarkastella.
Arvoisa puhemies! Nyt on äärimmäisen tärkeää saada työrauha hoitoalalle. Toivotaan, että arvostus osoitetaan työmarkkinapöydässä. Hoidon tarve kasvaa, ja hoitajia totisesti tarvitaan niin vanhustenhoidossa kuin muualla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-09-28T17:12:34,2022-09-28T17:17:48,Hyväksytty,1.1
2022_100_150,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_151,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Hyvä hoiva vaatii aikaa ja läsnäoloa. Hyvää hoivaa ei voikaan tehostaa loputtomiin. Hoivassa ei ole kysymys mistään pehmeästä politiikasta, vaan se on ihmiselämän kovaa ydintä, vaikka se ei mahdukaan aina meidän jatkuvaa tehostamista vaativaan aikaamme. Hoiva-alan kriisissä onkin kyse mitä suurimmassa määrin loppuunpalamisen partaalle ja sen ylikin tehostetuista työntekijöistä. Yksi uuvuttavimmista asioista on tieto siitä, että et pysty tekemään työtäsi niin hyvin kuin tahtoisit.
Monet ihmiset elävät kuin hoiva ei koskisi heitä ollenkaan, mutta kukaan meistä ei elä elämää, jossa emme jossain välissä olisi itse hoivan kohteena, eikä kyse ole vain elämän alku- ja loppupäästä. Elämä on myös yllätyksiä täynnä, ja kuka tahansa meistä voi milloin tahansa olla tilanteessa, jossa tarvitsee hoivaa pitkiäkin aikoja. Hoiva-alan kriisin ratkaisu on paras vakuutus meille kaikille elämän yllättävyyden edessä.
Hoivassa on kyse myös sukupuolesta. Se on sekä julkisessa että yksityisessä elämänpiirissä edelleen vahvasti naisvaltainen ala, ja väitän, että tässä on yksi syy, miksi olemme tulleet tähän tilanteeseen. En itse halua asettaa eri aloja vastakkain, sillä kaikki työ on arvokasta ja tarpeellista. Silti itselleni on vuosien varrella piirtynyt tehtyjen päätösten ja käydyn keskustelun perusteella sellainen kuva, että meillä edelleen arvostetaan miesvaltaisia vientialoja enemmän kuin naisvaltaista julkista sektoria. Tätä asiaa ei voida kiertää valaisemalla julkisia rakennuksia hoitajien kunniaksi. Meillä on aivan liikaa konkreettisia todistuksia aliarvioimisesta. Niitä ovat esimerkiksi palkkaus ja vaikka se surullisenkuuluisa kiky-sopimus ja hoitajamitoituksen vastustaminen.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa puhutaan opposition välikysymyksestä, jossa on paljolti kyse hoiva-alan kriisistä. Kun katson, mitkä puolueet tämän välikysymyksen ovat tehneet, herää monta kysymystä. On kysyttävä, miten voidaan ensin esimerkiksi leikata naisvaltaisen julkisen sektorin lomarahat ja sitten pokkana ihmetellä täällä, miksi meillä on näillä aloilla työvoimapula, joka näkyy sekä niin, että jo valmiiksi alalla olevat lähtevät, että siten, että uusia ei enää alalle saada. Valitettavasti se on niin, että sitä saa, mitä tilaa.
Välikysymyksen allekirjoittaneet puolueet eivät myöskään ole mitenkään erityisemmin profiloituneet naisvaltaisen julkisen sektorin puolustajina, päinvastoin. Oikeiston puheessa julkinen sektori on monesti paisunut taakka, jota yksityinen kannattelee. On todella vaikea saada selkoa, mitkä ovat opposition omat ratkaisut esittämiinsä ongelmiin. Ei kai tässä kriisissä Suomella voi olla varaa ainakaan kokoomuksen viime viikonloppuna esittämiin miljardiluokan säästötoimenpiteisiin?
Arvoisa puhemies! On selvää, että säädetystä hoitajamitoituksesta ja sen rahoituksesta tulee pitää kiinni. Mitoituksella on kuitenkin henkilöstön jaksamiseen ja hoivan laatuun merkittävä vaikutus. Arvokasta ja hyvää elämää emme voi nimittäin taata ilman riittäviä ja oikeita voimavaroja. Tämä hallitus onkin laittanut resursseja hoitajamitoituksen toteuttamiseen ja lisää nyt alan koulutuspaikkoja. Lisäksi sote-alan pito‑ ja vetovoimatekijät, kuten oikeudenmukainen palkkaus ja työssäjaksaminen, on meidän yhdessä saatava kuntoon, ja tämä vaatii yhteiskunnalta myös niitä taloudellisia panostuksia. Meillä jokaisella päättäjällä on vastuu toimillamme edistää jokaisen ihmisen oikeutta oikea-aikaisiin ja laadukkaisiin sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, ja meillä jokaisella päättäjällä on velvollisuus mahdollistaa jokaiselle oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään sen alusta loppuun saakka. Tätä vastuutamme me emme voi toisillemme ulkoistaa.
Lopuksi haluan vielä sanoa, että kyse on myös arvoista ja siitä, miten näemme koko elämän kokonaisuuden. Meillä ei edelleenkään ymmärretä, miten suuri merkitys hoiva-aloilla on tuottavuuden ja verotulojen kannalta. Nämä alat eivät ole mikään tukiala. Ne ovat meidän koko yhteiskuntamme sydän, ja meillä ei tosiaankaan ole varaa antaa tämän sydämen pysähtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-09-28T17:17:52,2022-09-28T17:22:47,Hyväksytty,1.1
2022_100_152,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Ja edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_153,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Sarkomaan tekemää epäluottamuslause-esitystä.
Hallituksen politiikka sote-alan epäkohtien ratkaisemiseksi on ollut heikkolaatuista. Tehdyillä toimilla on pikemminkin syvennetty hoitoalan ongelmia kuin helpotettu niitä. Hyvää tahtoa hallituksella tietysti on ollut, esimerkiksi 0,7:n hoitajamitoituksen taustalla on kannatettava ajatus ja vilpitön pyrkimys taata parempaa hoitoa sitä tarvitseville. Valitettavasti sote-sektoria vaivaa krooninen rahoitusvaje, johon hallitus ei ole kyennyt löytämään ratkaisua. Ilman riittävää rahoitusta ei lakiin kirjatuilla tavoitteilla ole aitoa merkitystä.
Hyvinvointialueet ottavat sote-palveluiden järjestämisvastuun noin kolmen kuukauden päästä. On puhuttu puolentoista miljardin rahoitusvajeesta, mutta todellisuudessa vaje tulee olemaan paljon enemmän. Palkkakierroksen, palkkaharmonisoinnin sekä inflaation kehityksen takia ja myöskin kuntien alibudjetointien vuoksi kustannukset ovat osin hämärän peitossa — eri arvioiden välillä on miljardien vaihteluja.
Hyvinvointialueet tulevat olemaan mahdottoman tehtävän edessä, ja mahdottoman tehtävän edessä ovat myös hoitoalan työntekijät. Suuri osa on päätynyt alalle aidosta lähimmäisenrakkaudesta ja halusta tehdä hyvää ja auttaa heikommassa asemassa olevia, mutta pelkkä aito halu ei riitä, jos työtä on enemmän kuin aikaa ja voimia. Hoitoalan sairaspoissaolojen määrä on jo nyt aivan liian korkealla tasolla. Hoitajat venyivät koronavuosina uskomattomiin suorituksiin, ja nyt olisi aika saada helpotusta. Myös hoidettavien kannalta sairaspoissaolot ja lisäksi hoitajien suuri vaihtuvuus ovat ongelma.
Arvoisa puhemies! Suomessa on vähintään 10 000 hoitajan vaje, joka uhkaa pahentua entisestään väestön ikääntymisen vuoksi. Hallitus ja myös kokoomus ovat esittäneet monesti hoitajapulan ratkaisuksi työperäistä maahanmuuttoa, mutta tämä ei ole ollenkaan ongelmatonta. Ammattiliitto SuPerkin on suhtautunut tähän kriittisesti, koska ulkomailta rekrytoidun työvoiman heikon kielitaidon takia kotimaisten hoitajien työtaakka vain kasvaa siinä, kun he joutuvat ohjeistamaan näitä muualtapäin tulleita. Ratkaisuja pitääkin mieluummin löytää kotimaasta käsin.
Noin viikko sitten uutisoitiin, että suomenkieliseen sairaanhoitokoulutukseen hakeutuvien määrä on suorastaan romahtanut. Neljä vuotta sitten yhteishaussa ensisijaisia hakijoita oli noin 4 000, kun nyt määrä on vain 2 500. Tässä on vielä tärkeää huomata, että kaikki koulutuksen aloittaneet eivät syystä tai toisesta suorita tutkintoa loppuun. Tämä on keskeinen ongelma, johon meidän on löydettävä ratkaisu. Tärkeää onkin, että emme itse ainakaan turhilla toimilla vähennä alan houkuttelevuutta. Viime viikolla hyväksytty hoitoalan pakkolaki ei ollut järkevä toimi alan houkuttavuuden kannalta katsottuna.
Koulutukseen liittyen on tärkeää, että myös toisen asteen hoitajakoulutukseen hakeutuvat käyvät läpi soveltuvuuskokeet. Tällä voidaan vähentää koulutuksen keskeyttäneiden määrää.
Meidän on myös syytä joustavoittaa siirtymää lähihoitajasta sairaanhoitajaksi. Tällä hetkellä lähihoitajana tehty työ ei juurikaan lyhennä opiskeluaikaa, jos henkilö haluaa siirtyä korkeammalle asteelle. Tämä ei voi olla näin, varsinkin kun tiedetään, että lähihoitajat tekevät kentällä paljon samaa työtä kuin sairaanhoitajatkin. Koulutuspolkua ja hyväksilukuja on kehitettävä järkevämpään suuntaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että omaishoitajiin panostaminen on edelleen äärimmäisen tärkeää. Valitettavasti nyt, kun vanhustenhoidon ja kotihoidon tilanne on kriisissä, paine monesti siirtyy omaishoitajien jo ennestään kuormittuneille harteille. Vähintä, mitä voidaan tehdä, on asettaa omaishoidon tuki kokonaan verovapaaksi ja taata heille riittävät vapaapäivät, etteivät he uuvu arvokkaan työtaakkansa alle. — Kiitoksia. Ja kiitoksia myöskin, että ministeri on täällä paikalla vielä tähänkin aikaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-09-28T17:22:52,2022-09-28T17:27:38,Hyväksytty,1.1
2022_100_154,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Kemppi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_155,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvon kollegat! Ensinnäkin, ensi viikolla on Vanhustenviikko. Olen varsin onnellinen siitä, että nyt ikääntyneiden ja vanhusten asioista puhutaan myös muuna aikana kuin tuon viikon aikana. Ikääntyminen on upea asia, ja toivon todella, että myös keskustelu ikääntymisestä on kaikin puolin positiivista.
Toiseksi, tilanne kentällä on erittäin vakava sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. Sitä ei kuitenkaan voi ratkoa hokkuspokkustempuilla. Lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut alan ammattilaiset ansaitsevat rehellisempää tarkastelua. Haluan kiittää ministeriä siitä, että hän on tuonut tätä rehellisyyttä keskusteluun myös tänään.
Oppositiolle: Jos myöhästyt töistä, niin syytätkö viimeistä viittä minuuttia vai koko matkaa? Yleensä syy on myöhäisessä heräämisessä tai jahkailussa alkumatkalla. Näin on tässäkin tapauksessa. Tekoja on kiihdytetty tällä hallituskaudella, mutta tahtotila on lähtenyt liikkeelle viiveellä.
Ajattelen, että sote-uudistusta ei alettu tekemään 15 vuotta sitten turhaan vaan hyvästä syystä. Tämä kriisi oli jo silloin näkyvissä. On jokaisen puolueen syy, että ratkaisuja hoitoalan vaikeuksiin on saatu vasta nyt ja yhteisen uudistuksen valmiiksi saattaminen on kaatunut monta kertaa hallituksissa. Pidän kuitenkin tämän hallituksen ansiona sitä, että 15 vuotta valmisteltu uudistus vihdoin saatiin maaliin. Se luo lähihoitajille, sairaanhoitajille ja kaikille sote-alan ammattilaisille pitkäjänteisyyttä ja näkymää kehittämistyön sijaan.
Hyvinvointialueille tämän päivän uutinen oli todellakin se, että hoitajamitoitus siirtyy. Vaadin tätä siirtoa itsekin, mutta olen tietenkin harmissani siitä, että samalla myönnämme sen, että hoitajia ei ole mahdollista saada nopeasti ja riittävästi. Tilanne on syntynyt pitkän ajan kuluessa, ja on rehellistä sanoa, että ikäluokkien pienentyessä hoitajien määrän nopea kasvaminen ei ole rehellinen tulevaisuudenkuva — ei ainakaan, kun tänään sivistysvaliokunnassa perussuomalaiset ovat vastustaneet työperäistä maahanmuuttoa ja edelleen näköjään puolueiden kesken on erimielisyyttä siitä, voimmeko työperäiseen maahanmuuttoon kannustamalla saada Suomeen lisää osaajia. Se on sote-kentälläkin työhyvinvoinnin lisäämisen rinnalla ainoa mahdollinen näkymä osaajien määrän lisäämiseksi. Me emme voi puristaa vähenevästä lasten määrästä enemmän hoitajia.
Töissä oleville hoitajille, alalta lähteneille ja tuleville hoitajille: Onko tunnelin päässä sitten kuitenkin valoa? Minusta on. Moitteet siitä, että tällä hallituskaudella mitään ei olisi yritetty tehdä, ovat täysin epärehellisiä. Sen edessä voin katsoa peiliin, että tällä kaudella on tehty valtion toimesta tekoja. Korona-aikana sotea pelastettiin kolmen miljardin tukipaketeilla. Hallitus on panostanut kuntien rahoitukseen enemmän kuin mikään muu hallitus 30 vuoteen. Tämä on ollut selvä arvovalinta. [Sari Sarkomaa: Ja velaksi!] Koulutuspaikkoja on lisätty. Esimerkiksi koulutuspaikkojen lisääminen ja hoiva-avustajien kouluttaminen ovat olleet tältä hallitukselta oikeita valintoja. Nopeita apuja tähän tilanteeseen ovat hoitajien työolojen parantaminen ja palkan tarkastaminen päivän tasalle. Monenlainen ennakoiva työ helpottaa painetta akuutissa.
Tarvitaan myös paikallista työtä parantamaan tilannetta, ei vain lakeja ja byrokratiaa. Ensi vuoden alusta lähtee liikkeelle uusi tarveperusteiseen rahoitukseen perustuva sote-malli, joka luo vakautta ja ennakoitavuutta. Hyvinvointialueilla tehdään nyt hyvinvoinnin isoin hyppy. Jos hyvinvointialueen keskeiset päättäjät pyörivät liikaa hallinnon ympärillä, niin hälytyskellojen pitää soida. Tärkein työ nyt jokaisella alueella on hyvinvoinnista huolehtiminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen panostukset ja kokonaisuudesta huolehtiminen, poliittinen johtaminen. Se hallinnon pyörittäminen jää virkamiehille. Nyt on johdettava joka alueella sote-kriisiä kohti valoa. Se on raakaa työtä.
Ainakin omalla alueellani sen strategian, joka on jo hyväksytty, yhdessä hyväksytty, keskeisin kohta on se, että osaajien hyvinvointiin panostetaan ja asiakasohjausta parannetaan. Kun luen tarkalla silmällä oman alueeni hyvinvointialueen strategian, niin nämä kaksi asiaa siellä luvataan, ja niiden eteen ainakin itse yritän tehdä töitä, ja toivon, että jokainen hyvinvointialueen päättäjä myös tekee töitä.
Vain yhdessä tästä pääsemme eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-09-28T17:27:42,2022-09-28T17:32:53,Hyväksytty,1.1
2022_100_156,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_157,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhusten hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä asia, ja jokaisella vanhuksella tulee olla oikeus laadukkaaseen hoitoon niin kotihoidossa kuin laitoksissakin. Vanhuspalvelulaki määrittää puitteet vanhustenhoidolle ja vaikuttaa tätä kautta hoidettavien vanhusten arkeen. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin niin heikko, etteivät edes lain asettamat minimivaatimukset hoivan laadulle toteudu kaikkialla Suomessa. Aikanaan, kun laitoshoitopaikkoja systemaattisesti vähennettiin, alkoivat kotihoidon haasteet nousta tuntuvasti esille. Henkilöstövaje iskee tylyllä tavalla myös laitoshoitoon. Vanhuspalvelujen lisäksi henkilöstöongelmat koskettavat kaikkea terveydenhuoltoa kautta linjan. Kokonaistilanne on aivan kestämätön myös hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Hoitajien työtaakka kasvaa liian suureksi, kun hoitohenkilökuntaa on pidemmän aikaa liian vähän. Niin ikään myös lääkäripula on mittava, varsinkin syrjäseuduilla. Omaishoitajuus on korvaamaton apu yhteiskunnalle. Kauniita sanoja on riittänyt vuosia mutta taloudellinen apu omaishoitajille jäänyt minimaaliseksi.
Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen ollessa puikoissa tilanne on mennyt uudelle tasolle. Koko terveydenhuoltomme on kriisissä. Kysymys ei ole enää yksittäisistä ruuhkista tai puutteista hoidossa vaan paljon laajemman mittakaavan systemaattisista ongelmista, joiden seurauksena jopa potilasturvallisuus on vaarassa. Suomalaiset ansaitsevat parempaa hoivaa. On todella väärin, että tälläkin hetkellä moni suomalainen vanhus makaa hädässä omassa ulosteessaan, koska järjestelmä ei toimi.
Hallituksen hoitajamitoituksen kasvattaminen on ollut toiveajattelua. Miten voidaan odottaa, että hoitajamitoitus parantaa henkilöstötilannetta, jos tekijöitä ei yksinkertaisesti löydy? Ei ole myöskään kestävä ratkaisu, jos hoitohenkilökuntaa siirtyy muista tehtävistä henkilömitoitusta paikkaamaan. Tilanne on kuin yrittäisi tilkitä yhdellä tulpalla kahdesta kohtaa vuotavaa venettä. Myöskään sote-uudistus ei näytä tuovan toivottua helpotusta tilanteeseen. Tästä kertoo useilta hyvinvointialueilta kantautuvat avunhuudot, kun on havaittu, etteivät resurssit yksinkertaisesti riitä. Ruohonjuuritason palvelut sakkaavat, ja rahat ovat menneet hyvinvointialueiden hallintohimmeleihin ja johtajien palkkoihin. Kuulostaako tämä hallituksen mielestä onnistuneelta uudistukselta?
Kuten välikysymyksestä ilmenee, terveydenhuoltoon liittyvät äärimmäisen vakavat ongelmat eivät ole tulleet puskista hallituksen tietoon, vaan esimerkiksi vanhustenhuollon kriisi on ollut tiedossa jo pitkään. Hallituksen teot terveydenhuollon ongelmien paikkaamiseksi eivät vastaa edes sen oman ohjelman tavoitteita. Tämä asiakokonaisuus on niin merkittävä ja hallituksen toimet kuitenkin sen verran puutteelliset, että välikysymys aiheesta on enemmän kuin paikallaan.
Terveydenhuollon kriittisten ongelmien korjaamisen suhteen ei voida vitkastella nyt, sillä väestöennusteetkin kertovat meille sen tosiasian, että Suomi harmaantuu ja samanaikaisesti nuoremmat ikäluokat, joista hoitajia pitäisi löytyä, pienenevät jatkuvasti. Tämän päivän vanhukset ovat kuitenkin luoneet pohjan hyvinvointiyhteiskunnalle, jonka hedelmiä me olemme saaneet vuosia poimia. He eivät aikanaan olleet vaatimassa mitään vaan tekivät niska limassa töitä ja rakensivat hyvinvointi-Suomea. Ovatko he ansainneet loppuelämäksi tällaisen hoivan, jota me tarjoamme nyt? Tätä ei voi yksinkertaisesti hyväksyä.
Kannatan edustaja Sarkomaan esittämää epäluottamusta hallitukselle. Lopuksi totean ja kiitän ministeri Lindéniä, että hän on ollut täällä koko ajan paikalla ja on yhä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-28T17:32:55,2022-09-28T17:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_100_158,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_159,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon kriisi ja siihen nivoutuva hoitajapula ovat tosiasioita, joiden edessä olemme. Akuutti hoitajapula on aiheuttanut mittavia ongelmia maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on 1990- ja 2000-luvun alun rahoitusleikkausten rapauttama.
Erityisesti vanhustenhoivan tilanne on katastrofaalinen. Sekä julkisten että yksityisten toimijoiden on hoitajapulan takia ollut täysin mahdotonta löytää tekijöitä, mikä on johtanut ainoana mahdollisuutena sulkemaan hoivapaikan osastoja, jotta lakia ei rikottaisi. Tilanne on valvovan viranomaisen toiminnan kannalta erikoinen. Valvonnassa käytetään erittäin tiukkaa linjaa hoitajamitoituksen toteutumisessa, mutta esimerkiksi hoitojonojen osalta linja on löysempi. Hoitajamitoitusta valvotaan sanktioin, hoitojonoja kehotuksin. Hoivapaikkaa tarvitsevat vanhukset odottavat kotonaan ja kuormittavat päivystyksiä siinä määrin, että koko terveydenhuoltojärjestelmä uhkaa kaatua. Näin ei voi olla, ja olen tyytyväinen niistä toimenpiteistä, joita ministeri ja hallitus ovat tänään esitelleet.
Uusien hyvinvointialueiden osalta hoitajamitoituksen nostoa lykätään. Tämä on viisasta. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut nousevan hoitajamitoituksen vaativan tuhansia uusia työntekijöitä. Hoitajapula näyttää tällä hetkellä ehkä jopa suuremmalta haasteelta kuin etukäteen on arvioitu.
Esitin elokuun alussa hoitajamitoituksen noston lykkäämistä ja laventamista. Kirjallisen kysymykseni vastauksessa ministeri Lindén esitti, että tiettyjä tehtäviä voisi hoitaa myös vähäisemmällä koulutuksella. Lisäksi ministeri vastasi, että koulutusmäärien lisääminen on keskeinen keino. Ensimmäisestä osasta olen täysin samaa mieltä. Myös hallituksen ratkaisu lisätä koulutuspaikkoja on ajatukseltaan hyvä, mutten ole varma, saavutetaanko sille asetetut tavoitteet. Viime vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksella hoiva-avustajaksi opiskelevia oli 790, kun paikkoja oli jo silloin 1 118. Kysymys on isommasta kehityksestä, joka vaikuttaa koko maahan. Ikäpolvet pienenevät, kun Suomeen syntyy yhä vähemmän ja vähemmän lapsia. Sairaanhoitoalan houkuttelevuus ei ole suhteessa pienentynyt, mutta ikäpolvet ovat. Tämä on iso kysymys ratkaistavaksi koko eduskunnalle.
Arvoisa puhemies! On viisautta lykätä hoitajamitoituksen voimaantuloa. Koko eduskunnan kannattama hoitajamitoituksen nosto veisi muutoin koko terveydenhoitomme entistä suurempaan kriisiin. Laki toteutuessaan liian nopealla aikataululla vähentää vanhuspaikkoja, vaikka niitä tarvittaisiin huomattavasti enemmän. Tähän ei tietenkään pidä mennä. Hoitajamitoituksen nosto ensin 0,65:een tarkoittaa kahdeksan prosentin korotusta vanhuspalveluiden hoitajavahvuuteen. Tämä on hyvä askel eteenpäin. Tärkeää on, että alan julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on tiedossa selkeät tavoitteet, aikataulut ja realistinen mahdollisuus niiden toteuttamiseen. Seniorikansalaisemme ovat tämän maan rakentaneet. He ansaitsevat arvokkaan vanhuuden, ja sen takaaminen on koko yhteiskunnan kunniatehtävä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-09-28T17:37:26,2022-09-28T17:41:09,Hyväksytty,1.1
2022_100_160,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, poissa. Edustaja Antikainen, poissa. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_161,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En aio syyttää ketään tästä tilanteesta — tilanne on ajautunut vuosien mittaan siihen pisteeseen, missä se nyt on.
Kuten jo tänään aiemmin puhuin, huoleni on tulevaisuudessa ja nimenomaan siinä, mistä me löydämme Suomeen hoitajia 2030-luvulle. Eri arvioitsijat ovat arvioineet, että tarvitsemme vuoteen 2035 mennessä noin 200 000 uutta hoitajaa. Se on valtava määrä, jos miettii esimerkiksi juuri sitä, että me emme meinaa saada muutamia tuhansia nyt sitten tätä hoitajamitoitusta paikkaamaan. Tästä tiekartasta ei mielestäni olla puhuttu Suomessa tarpeeksi: mistä löytyy se tiekartta, että todellakin löydämme satojatuhansia hoitajia seuraavalle vuosikymmenelle mennessä? Tämä on mielestäni se suurin ongelma, mihin meidän pitäisi puuttua. Tällä hetkellä me koulutamme ehkä 10 000—11 000 hoitajaa vuosittain. Sehän ei riitä, se ei riitä. Riittääkö edes tuplamäärä, koska en tiedä, jäävätkö heistä kaikki sitten alalle kuitenkaan? Toivoisin, että tämän tiekartan löytämiseksi kaikki puolueet tekevät nyt yhteistyötä ja katsovat, kuinka tästä selvitään, koska tämä tulevaisuuden skenaario on se vaarallinen skenaario. Nykyään vielä pärjätään jotenkuten, mutta tulevaisuudessa ei, ja tähän toivoisin myös ministereiltä jonkunlaista tiekarttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-09-28T17:41:18,2022-09-28T17:42:54,Hyväksytty,1.1
2022_100_162,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo poissa, edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Lindtman poissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_163,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä tämänpäiväinen keskustelu on ollut arvokas. Olemme todella puhuneet vanhuksista, vanhustenhoivasta, ja siinä mielessä tämä välikysymys on ehdottomasti paikallaan ollakseen nyt sitten 11. välikysymys, mitä tästä aiheesta on viime vuosina tehty. Myöskin minä ilmaisen arvostukseni ministeri Lindénille sekä siitä, että hän on ollut täällä läsnä, että sen lisäksi — en halua vain siitä kiittää — myöskin aivan erinomaisista puheenvuoroista, jotka ovat myöskin sisältäneet faktuaalista informaatiota, jota me kansanedustajat tietenkin tarvitsemme päätöksenteon tueksi. Että siinä mielessä ministerille ja koko hallitukselle kiitos.
Kuten jo aikaisemmin ilmaisin, niin olen vähän harmissani ja huolissani ollut siitä, että me tarpeettomasti polarisoimme tätä keskustelua ikään kuin hallitus—oppositio-vastakkainasetteluksi. Me syytämme hallitusta asioista, viitaten nyt vaikka viimeisimpään kokoomuksesta tulleeseen puheenvuoroon, joista todetaan, että tässä nyt syylliset ovat vähän syvemmällä kuin siinä, että me voimme todeta, että yksittäin... Wallinheimo tässä nimenomaan käytti siinä mielessä järkevän puheenvuoron, että tämä syyllisten etsiminen on vähän tarpeetonta tilanteessa, jossa ongelma on ollut akuutti jo pidemmän aikaa. Vanhustenhoiva oli muun muassa viime vaalien alla erittäin keskeinen ja iso kysymys.
Mutta sitä minä hieman ihmettelen tietysti edelleenkin, että me emme arvosta niitä ponnisteluja, mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi. Tämä on tässä tärkeää huomioida. Kun hallitusohjelmaa tähän maahan laadittiin — alun pitäen se oli Rinteen hallitus ja sittemmin Sanna Marinin hallitus, joka on siis hallitusohjelmaltaan sama — ja kun huolella sen lukee lävitse, niin se on Suomessa neljännesvuosisataan ensimmäinen hallitusohjelma, jossa on aito ohjelma ikäihmisten elinolojen kohentamiseksi Suomessa, aito ohjelma niiden kohentamiseksi: tuloihin tehtäviä korjauksia, muun muassa nämä takuueläkkeisiin ja kansaneläkkeisiin tehdyt korotukset ja niin edelleen, eläketurvaan tehdyt muutokset, mutta ennen kaikkea [Sari Sarkomaa: Vappusatanen!] täällä hoivan puolella tehtyjä isoja, isoja kohennuksia.
Ja hallitusta pitäisi kiittää myös siitä, että on myöskin otettu konkreettisia askeleita näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Työ on vielä kesken, ja kuten ministeri täällä sanoi, niin juuri nytkin tarvittaisiin tämä puolentoista miljardin lisäpanostus näihin, jotta me voitaisiin tämä hoivamitoitusongelma ratkaista myöskin sillä tavalla, että me saadaan hoiva-alan työntekijät koulutettua, jotta me voidaan tähän kotihoitoon panostaa tämän laitoshoivan lisäksi, jotta turvataan pääsy seitsemässä vuorokaudessa kiireettömään hoitoon, ihan perusterveydenhuoltoon, mihin ministeri on täällä tänään viitannut ja mihin on haluttu panostaa, ja jotta voidaan panostaa myöskin omaishoitoon, jossa 60 prosenttia tämän päivän omaishoitajista on itse asiassa eläkeläisiä. Sekin kokonaisuus koskee erittäin paljon ikäihmisiä. Näihin asioihin on tartuttu, mukaan lukien sitten tämä vanhusasiavaltuutettu, joka myöskin hallitusohjelmassa [Puhemies koputtaa] oli.
Eikö niin, oppositio, että yhdessä todetaan, että iso työ on tehty? Ja oppositiota tarvitaan myöskin jatkossa, mukaan lukien [Puhemies: Kiitoksia!] uutta hallitusta muodostettaessa, että saadaan se puolitoista miljardia rahoitusta tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-28T17:43:03,2022-09-28T17:46:22,Hyväksytty,1.1
2022_100_164,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_165,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen täällä peräänkuulutti yhteistyötä, ja jos kuuntelitte minun puheenvuoroni, niin kyllä peräänkuulutin sitä yhteistyötä, että tehdään yhdessä talouden tasapainotusta ja pannaan raiteille valtiontalous ja samalla mietitään palveluja, koska me tarvitaan kunnon talous, jotta me pystytään palvelut hoitamaan.
Mutta sitten tähän puheenvuorooni.
Arvoisa puhemies! Maassamme on laadukkaita palveluja vanhuksille, samoin meillä on osaavaa ja vanhustyöhön motivoitunutta henkilöstöä. Meillä on myös paljon kehitettävää. Erilaisia senioriasumisvaihtoehtoja ja toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ei ole riittävästi tarjolla. Kotiin tuotavien palvelujen ja omaishoidon tuen saatavuudessa on ongelmia, ja jos palveluja saa, niin ei riittävästi. Suurin osa asiakkaista on kotihoidossa, mutta henkilöstöstä kotihoidossa työskentelee vain kolmannes. Muun muassa edellä mainituista syistä kotihoidossa olevat vanhukset voivat usein huonosti ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa nopeammin kuin tilanteessa, jossa kotihoito toimisi. Tehostettuun palveluasumiseen tai muuhun ympärivuorokautiseen hoitoon on kuitenkin pitkät jonot. Myös monessa ympärivuorokautisen hoivan yksikössä on liian vähän henkilöstöä ottaen huomioon autettavan kunto, siis se hoitoisuus.
Mitä pitää tehdä? Vanhuksen on saatava vahvempi oikeus palveluihin. Vanhuspalvelulailla pyrittiin aikoinaan varmistamaan vanhuspalvelujen riittävyys ja laatu sekä parantamaan ikääntyneiden asemaa ja hyvinvointia. Voimaan tullessaan laki oli kuitenkin vesitetty. Vahvoja oikeuksia palveluihin ei ole luotu. Palvelut ovat määrärahasidonnaisia, eli jos kunnalla — tai tulevalla hyvinvointialueella — ei ole rahaa, ei palveluja välttämättä anneta, vaikka tarve olisi todettu. Näin tapahtuu myös tulevilla hyvinvointialueilla, niin kuin totesin. Oikeuksien vahvistaminen lakiin on kaiken a ja o. Ja mitä tehdään laadukkailla palveluilla, jos niitä ei saa? Palvelut on saatava myös ajoissa. Liian usein vanhus joutuu odottamaan tarvitsemiaan palveluja. Lain mukaan kiireellinen palvelu tulee järjestää heti ja kiireetön palvelu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta. Vanhuspalvelulakia onkin kiristettävä siten, että kiireetön palvelu on järjestettävä nopeammin. Kukaan ei jaksa kolmea kuukautta odottaa, ja monella se odotus kestää vielä pidempäänkin.
Henkilöstön osaaminen on laadukkaan palvelun perusta. Palveluissa tulee olla monipuolinen, koulutettu ja riittävä henkilöstö. Henkilöstön määrän tulee perustua autettavien kuntoon. Mitä huonompikuntoisia asiakkaita, sitä enemmän henkilöstöä tarvitaan. Myös tilat ja käytössä olevat apuvälineet vaikuttavat henkilöstön määrään. Lailla voidaan säädellä henkilöstömitoitusta, mutta pitää ottaa huomioon autettavien määrä ja kunto eli hoitoisuus, ja vanhuspalvelujen kokonaisuus pitää huomioida. Pelkän vähimmäismitoituksen määrä ei riitä. Jos hoitohenkilöstömitoitus säädetään vain yhteen osaan vanhuspalveluita, on aina suuri vaara, että henkilöstö otetaan muista vanhuspalveluista tai vammaispalveluista, ja näin on nyt valitettavasti käynyt, ja siitä tämä sakkaus, tämä koko hoitoketjun sakkaus, nyt johtuu.
Valvontaakin on tehostettava. Vanhusten palveluja valvovat tällä hetkellä Valvira ja aluehallintoviranomaiset. Lisäksi valvontaa tekee eduskunnan oikeusasiamies asiantuntijoineen, joiden tehtävänä on vanhusten oikeuksien ja palvelujen ja myös valvojien valvonta. Nämä kaikki ovat toimivaltaisia viranomaisia. Meille on perustettu tämän kauden aikana myös vanhusasiavaltuutetun tehtävä, ja hänen tiedon tuottamisensa, myös se, että hän tuottaa koko ajan valvoville viranomaisillekin tietoa, on nyt tuiki tärkeää. Toivon kuitenkin, että tulevaisuudessa esimerkiksi — tätä aikoinansa esitin — tämä vanhusasiavaltuutettu sijoitettaisiin Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan, jolloin hänelle tulisi myöskin sitä kautta toimivaltuudet puuttua, ja olen edelleen sitä mieltä, niin että ihmisellä, joka on tätä varten ja jota pidän todella tärkeänä — ja Päivi Topo on suunnattoman osaava henkilö — olisi sitten myöskin sitä kautta toimivaltuuksia.
Edellä esittämäni toimet parempiin vanhuspalveluihin perustuvat tutkittuun tietoon. Tarvitaan myös lisää rahaa ja henkilöstöä, mutta talous pitää laittaa kuntoon, ja sitä kautta hyvinvointipalveluihin on sitä rahaa. Kaiken perusta on asenne ikääntyneitä kohtaan. Tärkeää on myös ymmärtää, että ei ole yhtä keinoa, jolla ongelmat saadaan pois. Hallituksen kannattaa lopettaa poliittisten irtopisteiden ja katteettomien lupausten teko. Se, mitä Suomeen tarvitaan, on poliittisista intohimoista vapaa asiantuntijaryhmän arvio siitä, mitkä toimet ovat kustannusvaikuttavimpia, ja mikäli rahaa on käytössä vain x euroa, mitä sillä kannattaa tehdä. Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 23.7. Kaisu Pitkälä ja Marja Jylhä, meidän todella asiantuntevat henkilöt, sanovat, että ”nopeasti harmaantuva Suomi tarvitsee hoivasuunnitelman”. Tästä kannattaa pitää kiinni, ensi kaudella viimeistään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T17:46:23,2022-09-28T17:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_100_166,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_167,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äsken edustaja Risikko esitti ajatuksen poliittisista intohimoista vapaista asiantuntijaryhmistä. Se on tietysti suosittu ajatus monissakin asioissa, myös tässä sotessa, ja haluaisinkin kuulla, mistä erityisesti tähän soteen tästä maasta löytyy sellainen poliittisista intohimoista vapaa asiantuntijaryhmä. [Paula Risikko: Tutkijoista ja professoreista!] En usko, että löytyy kovin äkkiä. [Paula Risikko: Löytyy!]
Kun ensimmäistä kertaa kuulin tästä välikysymyksestä kesällä, niin tuli ensimmäisenä sellainen vähän epäuskoinen olo, että eikö kokoomus nyt keksinyt mitään muuta asiaa, jolla yrittää profiloitua kauden alussa ja hankkia näkyvyyttä julkisuudessa eduskuntakeskustelussa. Puolue, joka tunnetaan lähinnä siitä, että vesitti viime kaudella soten pörriäisten lobbaamisellaan, tällä niin sanotulla valinnanvapaudellaan, ja kaatoi sen koko järjestelmän perustuslailliseen ja muuhun mahdottomuutensa, nyt sitten lähtee arvostelemaan hallitusta sote-asioista. Eikö mitään muuta keksitty? No, tässä nyt ollaan.
Mistä tässä nyt pohjimmiltaan puhutaan? Mitä on tämä kipuilu, joka liittyy tähän meidän sosiaalijärjestelmämme ja terveysjärjestelmämme todelliseen ja koettuun toimimattomuuteen? Tosiasia kuitenkin on se, että hoito on tällä hetkellä todennäköisesti parempaa kuin koskaan aikaisemmin, ja siihen käytetään myös enemmän rahaa kuin koskaan aikaisemmin, se on myös tosiasia.
Suomen ongelma on se, että me ajattelemme olevamme pohjoismainen hyvinvointivaltio, vaikka meillä oikeastaan ei enää ole rahoja olla pohjoismainen hyvinvointivaltio, verrattuna Ruotsiin ja Norjaan esimerkiksi. Eli lähtien oikeastaan 90-luvun lamasta Suomen talous ei ole koskaan toipunut sille tasolle, mille sen pitäisi olla toipunut. Nokian hulluimpina vuosina valtiontalouden alijäämää jossain määrin saatiin kurottua umpeen. Sen jälkeen on tullut vain velkaa velan päälle, syystä ja toisesta. Olemme jääneet Ruotsista ja Norjasta jälkeen erinäisistä syistä, ja meillä ei ole nyt tällä hetkellä enää maksaa hoitajille sellaista palkkaa kuin Ruotsi ja Norja maksavat — eikä sen puoleen kyllä kellekään muullekaan. Mutta kuten Ruotsista ja Norjasta voimme nähdä, niin ei se palkkakaan sitä hoitajapulaa kokonaisuudessaan kuitenkaan ratkaise. Pohjimmiltaan kysymys on siitä, että on enemmän palveluiden tarvitsijoita kuin niiden maksajia. On kysymys siitä, että syntyvyys on päästetty liian alhaiselle tasolle. Ihmiset ovat omassa mukavuudenhalussaan ja oman etunsa tavoittelussaan päätyneet sellaiseen tilanteeseen, että ei ole enää hankittu jälkikasvua niin paljon, että olisi niitä käsipareja huolehtimassa meistä.
Siihen, miksi hallitus nyt kuitenkin ansaitsee tästä hoitoasiasta epäluottamuslauseen, kun sitä olen nyt kannattamassa, on montakin hyvää syytä:
Ensinnäkin tämä sote-uudistus, joka nyt tuli, on täydellinen susi. Se on pelkästään hallinnollinen uudistus: maakunnallisia hillotolppia, uusia palkkiovirkoja, suuria ryhmämaksuja, joihin ei ole rahaa. Aluevaltuustot ovat pohjimmiltaan valtiovarainministeriön ohjauksessa toimivia leikkauskoneita, joiden tehtävä on karsia palvelut sen mukaan, mihin ei käytännössä rahaa tulla osoittamaan.
Hallitus on säätänyt hoitajamitoituksen ilman, että on antanut siihen rahoja, on säätänyt lain, jonka toteuttamiseen ei ole käytännössä mahdollisuuksia. Sen seurauksena on vain se, että sitten kärsivät jotkut muut asiat, mitkä eivät ole lakisääteisiä, ja niitä palveluita karsitaan sen pelossa, ettei rikottaisi lakia.
Lisäksi hallitus ei tingi mistään maailmanparantamishankkeistaan, ei mistään ylimääräisistä asioista. Kaikki täytyy saada läpi, kaikki oppivelvollisuuden pidentämiset, kehitysavun lisäykset ynnä muut ideologiset hankkeet translakeja myöten on saatava tästä eduskunnasta läpi. Oli meillä mikä tahansa — hoitajapula, koronakriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan — päällä, niin nämä täytyy saada läpi tästä eduskunnasta, mistään ei voi säästää.
Ja lisäksi hallitus vahingoittaa hoitoalaa tällä rokotepakolla ja pakkolaeilla, entisestäänkin vähentää sen alan houkuttelevuutta.
Siinä on monta hyvää syytä epäluottamuslauseeseen hallitukselle hoitoasioista.
Mitä pitäisi tehdä eri tavalla? Tylsää kyllä, hoitajia koskevat ihan samat lainalaisuudet kuin kaikkia muitakin. Palkan pitäisi riittää elämiseen, ja se palkka riittää elämiseen pohjimmiltaan vain niin, että niitä elämisen kustannuksia saadaan laskettua. Ei sitä palkkaa voida loputtomiin korottaa, kasata setelitukkoja pöydälle. Se aiheuttaa vain inflaatiota, kun palkkoja korotetaan tolkuttomasti. Pitää saada kustannuksia alennettua, pitää tinkiä epärealistisista ilmastotavoitteista, pitää ottaa järki käteen, suomalainen etusijalle, suomalaisen teollisuuden kilpailukyky etusijalle. Sieltä ne rahat tulevat myöskin terveydenhuollon järjestämiseen. [Kimmo Kiljunen: Kuka määrittelee suomalaisen edun?]
Mitä sotelle sitten pitäisi tehdä? Tällä hetkellä siellä on paljon tehottomuutta. Eli siitä, että käytetään lääkärien ja hoitajien aikaa sellaiseen, mikä ei ole hoitotyötä, mikä ei ole ollenkaan välttämätöntä, täytyisi tinkiä. Ja tietojärjestelmiä [Puhemies koputtaa] on välttämätöntä tehostaa. Ne ovat aivan tolkuttoman kalliita ja toimimattomia nykyään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-09-28T17:51:30,2022-09-28T17:56:45,Hyväksytty,1.1
2022_100_168,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_169,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on muutamassa puheenvuorossa sivuttu omaishoitoa, ja haluan siitä vielä muutaman sanan sanoa. Kun puhumme ikäihmisistä ja ikäihmisten kotihoidosta, niin meillä on huomattava joukko niitä, jotka haluavat hoitaa omaistaan kotona ja tekevät erittäin arvokasta työtä siinä. Mutta omaishoitajat monesti ovat itsekin iäkkäitä, saattavat olla itsekin sairaita ja tarvitsevat tukea arkeensa. Omaishoidon tuki, siis taloudellinen tuki, on tärkeä, ja sitä tulisi sillä tavoin parantaa, että kaikki omaishoitajat tosiasiallisesti olisivat tasavertaisessa asemassa riippumatta kotikunnastaan, ja ryhmämme myös on ehdottanut pitkään sitä, että omaishoidon tuki olisi verovapaata — monen omaishoitajan on aika vaikea ymmärtää, että siitä pienestä tuesta maksetaan vielä veroa. Mutta ennen muuta omaishoitajat tarvitsevat arkeensa palveluja, neuvontaa ja ihan käytännön tukea, myös ammatillista ohjaamista ja tukea, koska tilanteet voivat olla aika hankalia esimerkiksi muistisairautta sairastavan hoitotilanteissa.
Kun ikäihmisille on tehty kyselyjä siitä, mitkä ovat heidän kokemiaan merkittävimpiä ongelmia, siellä nousee kärkeen sana yksinäisyys. Tämä on kyllä meille kaikille tietynlainen hätähuuto. Miksi yhteiskunnassamme niin monet vanhukset ovat yksinäisiä? Miksi meillä rakenteet toimivat niin, että nämä kunniakansalaiset jäävät yksin? Ajattelen, että vastuu ikääntyvien lähimmäistemme elämänlaadusta on kyllä lopulta meillä kaikilla. Hyvässäkään taloudellisessa tilanteessa viranomaiset ja palvelujen järjestäjät eivät voi yksin tuottaa kaikkea hyvinvointia eivätkä varsinkaan vastata tähän yksinäisyyden haasteeseen. Eli hyvinvointi syntyy pohjimmiltaan juuri siellä ihmisten välisissä suhteissa, siellä, missä hoivataan, rakastetaan ja välitetään: perheessä, suvussa, naapurustossa, seurakunnissa, muissa verkostoissa. Siksi on tärkeää, että näillä tulevilla hyvinvointialueilla myös huomioitaisiin kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet olla tukemassa järjestöjä ja sellaista toimintaa, [Puhemies koputtaa] jossa ihmiset eivät jää yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-28T17:56:45,2022-09-28T17:59:54,Hyväksytty,1.1
2022_100_170,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_171,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja, kiitos niistä, ja kiitos myös ministerille, että hän on täällä vielä läsnä ja on vastannut meidän kysymyksiimme.
Se, mikä tässä keskustelussa on tuntunut kurjalta joidenkin hallituspuolueiden edustajien taholta, on se, kun on väitetty, että opposition välikysymys ja meidän kritiikkimme on ikään kuin vuodenaikaan liittyvää tai tulevien vaalien läheisyyteen liittyvää. Sanoisin kyllä, että silloin kun kuuntelee hoitajien hätähuutoa, silloin kun on nähnyt ikäihmisten hädän ja sen, mikä tilanne on heidän hoitoyksiköissään ja kotihoidossa, silloin kun kuuntelee heitä, jotka ovat hoitaneet pieniä lapsia, vaikka teholla niitä pieniä vauvoja — vaikka on kuinka monen hoitajan puute, vaje hoitovuorossansa päivästä ja viikosta ja kuukaudesta toiseen — ja kun on nähnyt, kuinka monta nuorta, toisaalta jo kokemuksen omaavaa hoitajaa on lähtenyt kokonaan alalta sen vuoksi, että he eivät kestä katsoa sitä veitsenterälläoloa — niin kuin joku tässä, viime vuonna taisi olla, sanoi, että pitääkö todella joku katastrofi tapahtua täällä ennen kuin joku puuttuu tähän — ja kun hoitajat vaihtuvat, vaikka ovat nuoret hoitajat tulleet osastolle, ajatelleet, että he täällä ovat pitkään — muutama kuukausi tai vuosi ja he lähtevät pois — niin kyllä se syy tähän meidän välikysymykseemme on tässä, ja varmasti se huoli on meidän kaikkien yhteinen. Ja aivan niin kuin edustaja Wallinheimo ja monet muut täällä nostivat esille, täytyy miettiä, mitenkä me saisimme riittävän paljon hoitajia tuleville vuosille ja vuosikymmenille.
Mutta miksi halusin tämän puheenvuoron? On yksi sellainen keino, mitä ajattelin, mitä kautta voisimme saada nopeasti hoitohenkilökuntaa lisää, ja pyytäisinkin, että ministeri miettisi tätä vaihtoehtoa, mitä itse olen nostanut myös monissa kirjoituksissa esiin. Meillä on paljon hyväkuntoisia eläkkeelle jääneitä hoitajia, joilla on rautainen ammattitaito ja hyvä fyysinen kunto mutta jotka eivät välttämättä tartu enää töihin sen takia, että verotus vie niin suuren osan. Eli voisimmeko ajatella vaikka väliaikaisena lakina sellaista, jonka voisi pikaisesti tuoda eduskuntaan ja laittaa voimaan, esimerkiksi sellaista, josta itse olen ehdotuksia tehnyt, että eläkeläisten eläkkeiden verotus olisi ikään kuin yhdellä verokirjalla ja sitten olisi ikään kuin aivan erillinen toinen verokirja eläkeläisten työtä varten? Elikkä sieltä lähdettäisiin hyvin pienestä tai jopa nollaveroprosentista, ja näin ollen, kun eläkeläiset tarttuisivat työhön, heille todellakin jäisi käteen siitä työstä sillä tavalla euroja, että heidän olisi kannattavaa tehdä työtä. Uskoisin, [Puhemies koputtaa] että tämäntyyppinen voisi olla sellainen mobilisoiva tekijä [Puhemies: Kiitoksia!] ja saisimme siitä reservistä paljon hoitajia työhön takaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-28T17:59:54,2022-09-28T18:03:10,Hyväksytty,1.1
2022_100_172,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_173,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toden totta on mainiota, että ministeri on ollut täällä koko tämän keskustelun ajan, mutta on pakko tässä sanoa, että valitettavasti te ette siinä välikysymysvastauspuheenvuorossa vastannut niihin kysymyksiin, joita oppositio teki, eikä tässä keskustelussa vielä ole tullut vastauksia. Ehkä keskeisin kysymys on se, että voitteko te nyt luvata, että nyt kun hoitajamitoitusta joudutaan rytmittämään uudestaan, niin kun tuo rytmitys on tehty, ei enää tarvitse sulkea ympärivuorokautisen hoivan yksikköjä.
Täällä on puhuttu, että miksi oppositio teki välikysymyksen. Itse kun olen pääkaupunkiseudulta, niin Helsingissä on jouduttu sulkemaan kymmeniä hoitopaikkoja, ja meidän tilanne on ehkä paras koko Suomessa — ei sen takia, etteikö meillä olisi rahaa, vaan kun ei ole hoitajia. Meillä on todella paljon hoitajapulaa. Vaikka kuinka olisi vakansseja, me emme saa niitä täyteen. Menemme sijaisilla ja ylityöllä. Vantaalla oltaisiin jouduttu sulkemaan 100 paikkaa, jos tämä hoitajamitoitus olisi mennyt sellaisenaan, ja Espoossa 150. Eli ongelma on se, että te sääditte hoitajamitoituksen mutta ette tehneet niitä toimenpiteitä, että se voisi toteutua. Nyt vasta te ryhdytte esimerkiksi ottamaan hoiva-avustajia suuremmalla mittakaavalla. Eli oli vakava virhe, että te annoitte palveluiden kriisiytyä.
No, sitten kun täällä on sanottu, ettei ole tullut ehdotuksia, niin niitähän tuli todella poikkeuksellisen paljon, ja kiitos arvoisalle puhemiehelle, että hän antoi lukea listani loppuun, vaikka ylitin aikani. Ne esitykset eivät todellakaan olleet rahanlisäyksiä vaan konkreettisia esityksiä, mitä voisi tehdä, jotta palvelut voisi tuottaa sillä tavalla, että hoitajat voisivat keskittyä työhönsä.
Edustaja Kiljunen, totesin, että teknologia pitäisi ottaa käyttöön. [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] Tehän ymmärsitte puheenvuoroni aivan väärin, tai ainakin halusitte sen ymmärtää väärin. Hoitajamitoituksessa pitäisi ottaa teknologia käyttöön. Ja olihan se vakava virhe, että kun meillä oli vanhuspalvelulaki, niin oli huonosti valmisteltu ne pykälät, joilla oltaisiin voitu ottaa teknologiaa, joka lisäisi hoitajien ergonomiaa ja potilasturvallisuutta, ja te poistitte ne pykälät, ja vieläkään ei tiedetä, milloin ne pykälät tulevat. Eli otetaan teknologia käyttöön, se oli meidän ehdotuksemme. Muistisairaita on valtaosa niistä vanhuksista, jotka saavat säännöllistä kotihoitoa, ja niistä, jotka ovat ympärivuorokautisessa hoivassa. Te katkaisitte muistiohjelman, valtakunnallisen muistiohjelman, joka olisi jalkauttanut hyvinvointialueille ne hyvät käytännöt muistisairaille ihmisille. Itse olen Muistiliiton varapuheenjohtaja, ja tiedän, että kenttä on todella pahoillaan. Toivon, että jatkatte sitä ohjelmaa, tuotte ne pykälät tänne, otatte hoitajamitoituksessa teknologian käyttöön. Nämä eivät maksa kuin virkamiesten valmistelutyön, joka on arvokasta, ja hallituksen kyvyn tuoda nämä esitykset tänne.
Perukaa Kela-korvauksen leikkaus. Mistä vanhukset saavat nyt silmälääkärin, muita palveluita, gynekologisiin vaivoihin vastauksia? Te sanotte, että on niin pieni se korvaus, mutta sanon kyllä, että jos puhutaan 10 eurosta, 14 eurosta, kun niitä palveluita käyttää, niin se on iso raha ikäihmisille. Ehkä me olemme liian hyvätuloisia arvioimaan tätä. Se joukko, joka sieltä tulee julkiselle sektorille, kun tuo Kela-korvaus jotakuinkin romutetaan, tulee etenkin kuntoutuksesta ja osuu etenkin Itä-Suomeen. Kyllä se on sellainen toimi, että se leikkaus kannattaisi perua. Se helpottaisi julkisen sektorin toimintaa.
Sitten te olette romuttaneet akuuttilääkevarastot hoivakodeissa, saattohoidossa. Siellä yli sata lääkäriä on vedonnut, että nuo akuuttilääkevarastot saataisiin pitää. Nyt jos ne poistetaan, niin mitä tapahtuu? Kun tulee infektio hauraalle saattohoitopotilaalle, joudutaan lähtemään jopa päivystykseen. Sitten kun sieltä tullaan vuorokauden jälkeen, jopa 60 tuntia ollaan odotettu, ei ole ehkä hoitajia, jotka hakevat lääkkeet apteekista, ja hyvin komplisoitu tilanne voi tulla. Toivon, että perutte nyt tämän päätöksen. Siitä on kirjallisia kysymyksiä, ja lääkärit ovat todella vedonneet teihin, että ei tehdä tällaista toimea, joka ruuhkauttaa päivystyksiä, tuo lisätyötä hoitajille ja heikentää ihmisten hoitoa.
No, sitten vielä toimenpide. — Haluan nämä kertoa, kun täällä todettiin, että ei ole tullut ehdotuksia. Nämä todellakaan eivät ikään kuin maksa enempää. — Vanhusasiavaltuutettu on todella huolissaan, että kuntouttavat toimet ja terveyttä edistävät toimet jäävät aluehallintouudistuksen jyrän alle, ja toivon, että tähän nyt reagoidaan. Se nousi sosiaalibarometrissä kaikkein suurimmaksi huoleksi. Jos me emme huolehdi kuntoutuksesta ja ikäihmisten terveyden edistämisestä, niin hoivan tarve lisääntyy.
Sitten kysyn vielä sitä, onko tulossa säädöksiä saattohoitoon. Se on varmasti sellainen asia, joka saattaa maksaa, mutta siitä on eduskunnan yhteinen tahto.
Ja ihan lopuksi, puhemies, sanon sen, kun täällä on liian vähän puhuttu omaishoitajista ja puhuttu siitä, miten ei viime kaudella mitään tehty, että nythän puhutaan siitä, mitä nyt tehdään. Historiaa ei voi muuttaa. Meillä oli valtavan hyvä kärkihanke omaishoidon [Puhemies koputtaa] ja kotihoidon kehittämiseksi. Siihen tuli rahaa lähes 100 miljoonaa, ja sen tulokset ovat ne, että pitkäaikaishoitoa tarvitaan vähemmän [Puhemies koputtaa] ja kotihoito on parempaa.
Eli toimia on kyllä tehty, ja toivon, että nyt kannatte osaltaan oman vastuunne. Jos tuotte esityksiä, kelpo esityksiä, me niitä kyllä tuemme. Laitetaan hoitoa [Puhemies: Kiitoksia!] parempaan kuntoon vanhuksille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-28T18:03:11,2022-09-28T18:08:46,Hyväksytty,1.1
2022_100_174,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Ministeri Lindén, onko tarvetta tässä välissä nyt vastata? [Aki Lindén: Arvoisa puhemies! Kyllä se käy, että tässä välilläkin. Minä odottelin, että josko lopussa sitten, mutta ihan mielellään tässä.] — Ei taida tietää, koska tämä loppuu. [Eduskunnasta: Loppua ei näy! — Aki Lindén: No niin joo. Otetaan tässä välissä.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_175,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Minulla on tässä listaa, mitä olen kerännyt, niistä, joihin on jäänyt osin tässä aikaisemmin vastaamatta.
Tämä omaishoitokysymys. Ehkä tässä vähän valotan tuntojanikin, kun kahdeksan kuukautta tässä nyt olen ollut ministerin tehtävässä, ja täytyy sanoa, että on kaksi semmoista asiaa, joista on tullut hyvin voimakkaasti itselle tunne, että niille täytyy todella tehdä käänteentekevästi enemmän — ne olivat omaishoito ja lastensuojelu. Lastensuojelu ei nyt ehkä tähän keskusteluun suoraan liity, mutta käynnistin sitten itse asiassa tämän lastensuojelulain kokonaisuudistuksen.
Omaishoidosta minulla oli muutama erittäin hyvä tapaaminen, joissa korostuivat juuri ne asiat, mitä täälläkin keskustelussa on otettu esille. Siinä korostui omaishoitajien tarvitsema tuki tämän meidän virallisen palvelujärjestelmän puolelta. Mutta nyt uskon tässä ihan vilpittömästi itse, että sote-uudistuksella on sillä tavalla myönteinen vaikutus tähän omaishoitoon, että me kuitenkin tämän hyvin kirjavan kuntakohtaisen järjestelmän saamme jossain määrin yhdenvertaisemmaksi, ja toki oma toivomukseni on, että saamme korvaustasoa ylöspäin. Jo täällä alkuperäisessä puheenvuorossani oli viittaus siihen, että THL on juuri tutkinut ja arvioinut näitä kriteereitä, ja se on tärkeä asia ja luo pohjaa sitten jatkokehittelylle.
No sitten tämä verovapaus. Nämähän ovat niitä hankalia asioita, joihin se monta kertaa yhdistetään, että saataisiin eläkeläisiä töihin, kun olisi verovapaus, tai että omaishoidon tuki olisi verovapaata. Se pitää tietysti aina tutkia ja selvittää, mutta sillä on myös tämmöisiä käänteisiä insentiivejä, että sillä voi olla vaikutusta niihin muihin tuloihin tai se kannustusvaikutus ei ole niin yksinkertainen kuin tässä helposti kuvitellaan. Mutta ennakkoluulottomasti minun mielestäni kaikkia näitä voi selvittää.
Otetaan ehkä vielä tämä, minkä edustaja Wallinheimo esitti. Tässä on monta muutakin kysymystä, mutta tämä oli minusta erittäin tärkeä kysymys, siis tästä pitkästä linjasta. Oikeastihan kysymys on just siitä, minkä kuvasitte, että jos meillä nyt suuret ikäluokat täyttävät 80 tässä kahden vuoden päästä, ja vaikka he ovat terveempiä kuin sen ikäiset ovat koskaan olleet, niin heitä on niin paljon enemmän, että meillä tämä hoitokuorma kuitenkin kasvaa, varsinkin kun se yhdistyy nykyiseen vaatimustasoon. Eiväthän ne yli kahdeksankymppiset ihmiset 20 vuotta sitten osanneet edes vaatia sitä, mitä nykyisin yli kahdeksankymppiset ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että kuuluu hyvään hoitoon. Ja sitten meille tulee työmarkkinoille syntymäkohortit, joissa on alle 50 000, ja kuitenkin pitäisi tehdä töitä tehtaissa, palvelualoilla, tutkimuksessa, koulutuksessa, ihan kaikessa, mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on. No, kyllähän tietenkin helposti tarjotaan tähän ratkaisuksi teknologisia innovaatioita, mutta ei se ole yksinkertainen asia, eikä se maahanmuuttokaan ole niin yksinkertainen asia. Näitä lukuja vähän tuossa tarkastelin, ja tuo 200 000... Minä en ole ihan tuohon lukuun törmännyt, ja yritin äkkiä laskea, että kun tiedän sen arvioidun eläköitymismäärän, että tuohon 2035:een mennessä eläköityy noin 50 000, niin sittenkö tarvittaisiin 150 000 lisää sen viidentoista vuoden aikana, mitä sinne on aikaa, ja sehän olisi 10 000 lisää vuodessa. No meillä on nyt se 10 000:n vajaus, mutta eihän meillä kuitenkaan, jos me nyt saisimme sen 10 000, jokaisena vuotena tästä eteenpäin sitten ole sitä 10 000:n vajausta. Että tuo lukusarja täytyy kyllä tutkia, mutta minusta se peruskysymykseni oli aivan oikea ja myös ajattelutapa siitä, että yritetään kaikki parhaat voimat koota yhdessä miettimään tähän ratkaisua. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T18:08:50,2022-09-28T18:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_100_176,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_177,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Puhemies! Minä pidän arvokkaana tätä keskustelua, mitä on omaishoidosta nyt käyty. Me ollaan puhuttu täällä hoivasta, laitoshoivasta ja sen mitoituksista. Me olemme puhuneet myöskin kotihoidosta, kotihoidon tuesta ja sen määrän kasvattamisesta, kyllä, mutta tämä omaishoitohan nyt on tässä kohdassa iso, iso, iso kakku, jossa olisi paljon enemmän tehtävissä kuin on tehty. Ja siinä mielessä arvostan edustajien Sarkomaa ja Räsänen puheenvuoroja ja nyt tietysti ministerinkin vastausta koskien tätä omaishoidon merkittävyyttä. Kannattaa muistaa se, että omaishoidon kautta saadaan säästöä noin kaksi ja puoli miljardia euroa laskennallisesti siihen nähden, mitä se tarkoittaisi, jos meillä ei olisi omaishoitojärjestelmää vaan nämä ikäihmiset hoidettaisiin esimerkiksi laitoksessa. Siihen liittyy myöskin se, että ei ole kysymys ainoastaan ikäihmisistä — joita pääsääntöisesti omaishoidon piirissä on — asiakkaina, vaan myöskin siitä, että tämä on ikäihmisten toimintaa: kuten jo aikaisemmin annoin luvun, niin 60 prosenttia omaishoitajista on yli 65-vuotiaita. Eli tässä suhteessa se koskettaa mitä suurimmassa määrin, tämä omaishoidon kuntoon saattaminen, yhteiskuntaa: sen lisäksi, että se on taloudellisesti järkevää, se on myöskin inhimillisesti järkevää, koska niin pitkään kuin omaishoitoa voi olla, se on monille ihmisille elintärkeää, että läheisin ihminen auttaa. Se on sekä sille hoidettavalle että hoitajalle tärkeää, että mahdollistetaan tämä yhteys, joka on usein koko elämänkaaren mittainen, ja sitä pitää meidän pystyä arvostamaan.
Itse olisin taipuvainen tunnistamaan, että on järkeä siinä, että pohdittaisiin tätä verovapautusta tässä. Omaishoidon tuki on nimittäin niin pieni määrärahoiltaan, että siinä voisi tulla vähän vastaan, että siihen tulisi tämä verottomuus. Ja toinen seikka — oliko se edustaja Risikko vai Sarkomaa, joka toi esille — on, että tässä olisi järkevää pyrkiä — vai oliko se Räsänen — siihen, että tämä omaishoidon tukijärjestelmä olisi yhdenmukainen koko valtakunnassa. Nyt ministeri kertoo, että se menee hyvinvointialueille ja silloin sitä kootaan vähän yhteen tästä hajanaisesta kuntarakenteesta, mutta olisiko siinä pohdittavissa, että se suoraan tulisi Kelan tukimuodoksi, jolloin se olisi valtion rahoittama järjestelmä ja tässä suhteessa toimiva?
Edustaja Risikko on seuraava puhuja, hän on menossa pönttöön. Minäkin totean sen seikan, minkä te totesitte, että on arvokasta kuulla teidän puheenvuorojanne juuri siltä osin, mikä koskee sen yhteistyön välttämättömyyttä hallitus—oppositio-rajojen ylitse. Yhden ehdotuksen nielaisen ihan välittömästi, josta on jo aikaisemminkin tässä salissa puhuttu, ja se koskee tätä vanhusasiamiehen — vanhusasiainvaltuutetun, ei missään tapauksessa ‑miehen, kun ‑asianaisesta on nykyisin kysymys — asemaa. Minullakin olisi taipumus tunnistaa se, että olisi fiksumpaa sijoittaa vanhusasiainvaltuutettu tuohon oikeusasiamiehen toimistoon juuri sillä argumentilla, jonka te toitte esille. Silloin hänellä olisi myöskin toimivaltuuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-28T18:12:46,2022-09-28T18:15:41,Hyväksytty,1.1
2022_100_178,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_179,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajista jonkin verran. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 10 000—15 000 hoitajan vaje, ja tilanne pahenee koko ajan väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden lisääntyessä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan kaiken kaikkiaan 200 000 uutta työntekijää. Lukua selittää eläkepoistuma ja väestön ikääntymisen tuoma palvelutarpeiden lisääntyminen. Sitten on arvioitu THL:n taholta, että mikäli tämä 0,7 tulee — ja tuleehan se — niin sen saavuttamiseksi tarvitaan noin 3 400 henkilön lisätyöpanos.
No, mikäs neuvoksi, millä hoitajien työ- ja vetovoimaa voidaan lisätä? Valitettavasti kovin pikaisia ratkaisuja on vähän. Se ei saa kuitenkaan estää tähän ongelmaan tarttumista kaikin mahdollisin keinoin systemaattisesti ja suunnitelmallisesti. Osa keinoista vaatii valtakunnan tason ratkaisuja, osa on tehtävä kunnissa ja kuntayhtymissä sekä tulevilla hyvinvointialueilla.
Työn vaativuutta vastaava palkkaus on yksi tärkeimmistä tekijöistä. Kutsumuksella ei nousevia sähkölaskuja makseta. Palkkauksen avulla yhteiskunta, päättäjät ja työnantajat osoittavat arvostuksensa hoitajien työtä kohtaan. Tästä hoitajan työstä on omaakin kokemusta pitkällä juoksulla: olin ensiksi hoitajana ja sen jälkeen sitten toistakymmentä vuotta koulutin hoitohenkilökuntaa tähän työhön. Luulen tietäväni, mistä on kysymys. Olen myös väitöskirjatutkimuksessa tutkinut sitä, mihin se perustuu, että arvioidaan, että työn vaativuus lisääntyy. No, se perustuu ikääntymisen tuomaan palvelutarpeeseen ja myöskin ihmisten monimutkaistuviin ongelmiin ja taloudellisten resurssien niukkenemiseen. Se on se syy, miksi siinä väitöskirjassani ennustettiin, että 2000-luvulla hoitajien työ tulee raskaammaksi, ja niin on myös käynyt.
Työolot merkitsevät paljon. Sillä on merkitystä, miten hyvin työtä johdetaan ja organisoidaan. Jos työ on pakkotahtista ja sitä on koko ajan liian paljon, ei kukaan sellaisessa työssä pidemmän päälle jaksa eikä viihdy. Ammattihenkilön on tärkeää saada tehdä työtehtäviä, joihin hän on koulutuksensa ja osaamisensa saanut. Suomessa sairaanhoitajilla on laaja-alainen koulutus, ja he tekevät paljon sellaista työtä, jota muissa maissa tekevät lääkärit. Hoitajan pitää voida tulla kuulluksi omaa työtään koskien. Hänellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä sekä mahdollisuus kehittää itseään ja työtään. Uralla etenemisenkin pitää olla mahdollista.
Sote-alan veto- ja pitovoiman lisäämiseksi tarvitaan myös työn sisällön ja menetelmien muutosta sekä teknologian ja digitalisaation hyödyntämistä monipuolisesti. Nopeasti pitää kuitenkin päästä siihen, ettei se digitalisaatio vie kohtuuttomasti aikaa potilastyöstä.
Tarvitaan myös järkevää työnjakoa eri ammattiryhmien kesken. Hoitotyö on monipuolista ja laaja-alaista ihmisen auttamista, jossa tarvitaan monipuolista osaamista, mutta kaikkiin tehtäviin ei tarvita sairaanhoitajan tai lähihoitajan koulutusta. Esimerkiksi hoiva-avustajien tarkoituksenmukainen hyödyntäminen tuo helpotusta hoitajien työhön.
Hoitotyöntekijöiden koulutusmääriä pitää edelleen lisätä, mutta siinäkin on rajansa. Koko ikäluokkaa ei voi kouluttaa sote-alalle, sillä muutkin alat tarvitsevat työntekijöitä, eikä kaikista ihmisistä ole sote-alalle, vaikka kuinka olisi laadukas koulutus. Jo tällä hetkellä on nähtävissä, että alalle suuntautuu myös heitä, jotka eivät alalle sovellu. Siksi soveltuvuustestit pitää palauttaa.
Muuntokoulutuksista, joilla sote-tutkinnon omaava henkilökunta koulutetaan ylempiin tutkintoihin, on hyviä kokemuksia. Valitettavasti aikaisemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on vielä kehittämistä. Liian usein opiskelija turhautuu jo koulutuksensa alkumetreillä, mikäli aikaisempaa koulutusta ja työkokemusta sekä niiden tuomaa osaamista ei riittävästi hyväksilueta. Niin ikään oppisopimuskoulutustyyppistä koulutusta pitää ottaa käyttöön myös sairaanhoitajien koulutuksessa. Tästä on hyviä kokemuksia lähihoitajien koulutuksessa. Miksi sitä ei voisi kokeilla myös sairaanhoitajien koulutuksessa?
Työperäisen maahanmuuton lisääminen on yksi keino lisätä hoitajia, mutta ongelma on, että moni muukin maa kärsii hoitajapulasta. Suomeen työhön haluavia henkilöitä kuitenkin on, joten heidän kouluttamisensa suomalaiseen hoitoalan työhön ja sen lainsäädäntöön pitää olla suunnitelmallista ja laadukasta. Myös kielitaidon on oltava hallinnassa jo potilasturvallisuudenkin vuoksi.
Nämä edellä kuvaamani eivät ole uusia keinoja — osa niistä toki jo toteutuukin eri työyhteisöissä — mutta niiden suunnitelmallinen ja laaja-alainen käyttöönotto vaatii kuitenkin vielä päätöksiä ja työtä myös meiltä päättäjiltä, myös tässä salissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T18:15:42,2022-09-28T18:20:35,Hyväksytty,1.1
2022_100_180,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_181,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä omaishoitajakysymys on todella tärkeä. Hallitusohjelmassa, jota te, ministeri Lindén, toteutatte, sanotaan omaishoidosta vain yhdessä kohdassa, kolmannen osion sisällä: ”Kehitetään omaishoitoa.” Kaksi sanaa: kehitetään omaishoitoa. Nyt mietin ja muistelen, että tällä vaalikaudella eduskunta ei ole käsitellyt omaishoitolainsäädäntöä varsinaisesti muutoin kuin sote-uudistuksen yhteydessä — ilmeisesti saattaa olla joku tekninen huomio siihen. Eli tämä hallitusohjelman kohta on jäänyt toteuttamatta, mutta teillä on aikaa vielä jonkin verran, muutama kuukausi, tai sitten seuraajallanne.
Ja on todella tärkeää — niin kuin edustaja Kiljunen tuossa äsken kertoi — ja erinomainen asia, että omaishoitoa kehitetään, sille on tarvetta. Tämä siirtyminen hyvinvointialueille voi tietysti olla askel parempaan suuntaan tai sitten ei. Nyt en ole ihan varma, kuinka moni kunta maksaa tällä hetkellä sen perustason yli menevää omaishoidon tukea, ja sitten siinä tulee eteen vähän sama kuin palkkaharmonisoinnissa — ja ministeri voi tietysti sitä nyt tarkentaa, tapahtuuko soten myötä omaishoidon euromääräinen nousu jossakin vai aleneminen, jos se naapurikunnissa on eri tasolla tai on eri kriteerit. Aika hyvä olisi, jos se siirrettäisiin Kelalle ja olisi koko maassa sitten samanlainen. Mutta tärkeä asia.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, minkä ministeri nosti äsken esille: tämä väestökehitys. Kun minä synnyin tähän maailmaan, myös 98 014 muuta syntyi, ja nyt syntyy 45 000 eli selvästi alle puolet siitä, ja näin on tapahtunut jo pitkään. 70-luvulla — varmaan aborttilainkin vaikutuksesta, mutta muutoinkin — perheiden koko on pienentynyt, ja nyt sitten, kun minä ja muut minun ikäiseni — valtaosa on tietysti jo eläkkeellä — vanhenemme ja raihnaistumme, niin todellakin iso haaste, jota itsekin joutuu miettimään, on se, että kun syntyvyys on ollut kovin alhainen jo 50 vuotta, niin miten tähän voidaan vastata. Se on todella iso kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-28T18:20:35,2022-09-28T18:23:46,Hyväksytty,1.1
2022_100_182,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_183,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä on ehdottomasti tarpeen, koska terveyspalveluihin pääsy on monin paikoin ruuhkautunut ja sairaaloiden kantokyky vaarassa. Syitä tähän tilanteeseen on monia, mutta keskustelussa ja myös päätöksenteossa on viime aikoina jäänyt valitettavasti erittäin vähälle huomiolle edelleen käynnissä oleva koronapandemia. Uusien muunnosten myötä toisiaan seuranneet ja seuraavat sairastumisaallot ovat johtaneet lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin useilla aloilla, ja se näkyy väistämättä myös terveydenhuollon kuormittumisena. Koronakuolleisuus on lisäksi ollut viime aikoina Suomessa väkilukuun suhteutettuna huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa korkeampaa, THL:n tilastojen mukaan lähes sata ihmistä viikossa, ja se on aivan liikaa. Myös sairaalaepidemiat ovat jälleen kasvussa.
Arvoisa puhemies! Oma kysymyksensä on se, millä perusteilla THL edelleen panttaa tehosterokotteiden jakelua alle 60‑vuotiaille riskiryhmiin kuulumattomille henkilöille. Monessa muussa maassa neljännen koronarokotteen saa jokainen täysi-ikäinen ilmaiseksi, sen sijaan Suomessa se ei onnistu edes itse maksamalla. Kauan aikaa sitten otettujen aiempien rokotteiden tehon hiipuminen näkyy väistämättä nyt uusintatartuntoina, lisääntyvinä sairastumisina ja lääkärikäynteinä sekä sairaalahoidon tarpeen lisääntymisenä koronan pitkäaikaisseurauksista puhumattakaan. Erityisessä sairastumisriskissä on terveydenhuollon henkilöstö, josta merkittävä osa on saanut kolmannen rokotteensa jo vuosi sitten, eikä uutta rokotetta ole heillekään näillä näkymin tiedossa.
Arvoisa puhemies! Tiedottamisessakin on paljon parantamisen varaa. STM:n asettama Risto Roineen johtama long covid ‑asiantuntijaryhmä on koonnut aiheesta paljon tutkimukseen perustuvaa asiantuntijatietoa, mutta valitettavasti tämä tieto on pitkälti sivuutettu päätöksenteossa. Professori Roineen mukaan pitkä korona aiheuttaa väestötasolla muun muassa merkittävää tuottavuuden laskua, ja lisäksi kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että pitkä korona altistaa myös monille muille sairauksille, joista osa voi olla hyvinkin vakavia.
Arvoisa puhemies! Jostain syystä tämä tutkimustieto ei näytä välittyneen päätöksentekijöille tai sitä ei ole kunnolla sisäistetty. Uskon tosin, että ministeri Lindén on hyvin perillä ja tietoinen mainitsemistani seikoista. Kiitos teille, että olette yhä paikalla kuuntelemassa tätä keskustelua. Kehotan teitä ja koko hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla minimoidaan erityisesti pitkittyneen koronataudin vaikutukset ja seuraukset ennen kuin [Puhemies koputtaa] siitä tulee uusi kansantauti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-09-28T18:23:46,2022-09-28T18:27:09,Hyväksytty,1.1
2022_100_184,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_185,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tärkeästä omaishoidosta on täällä paljon puhuttu, ja todellakin toivon, että ministeri tutkisi rohkeasti tätä verovapautta, omaishoitajien korvauksen verovapautta. Siitä kristillisdemokraatit ovat pitkään, pitkään puhuneet ja sitä toivoneet, verovapautta nimenomaan sillä tavalla, että se ei vaikuttaisi omaishoitajien muihin tukiin tai tuloihin pienentävästi. Toimin tällä hetkellä eduskunnan naisverkoston puheenjohtajana, ja olemme kutsuneet Omaishoitajaliiton vieraaksemme. Infolounas heidän kanssaan on ensi viikon perjantaina, ja tässä samalla esitän kutsun kaikille naiskansanedustajille tulla kuulemaan Omaishoitajaliiton edustajia ensi viikon perjantaina. [Kimmo Kiljunen: Eikö se koske miehiä ollenkaan? Eikö miehet pääse?] 
Sitten toinen asia, mistä todella toivoisin, että ministeri tarttuisi siihen ennakkoluulottomasti, on näiden eläkkeelle jo siirtyneiden tai eläkeiässä olevien hoitajien houkuttelevat veroporkkanat. Niin kuin sanoin, siellä on paljon hyväkuntoisia, ammattitaitoisia, rautaisen kokemuksen omaavia terveydenhuollon ammattilaisia, ja jos saisimme vaikka väliaikaisena lainsäädäntönä, vaikka kokeiluna, sellaisen lainsäädännön, että he voisivat toimia terveydenhuollossa hyvin pienellä veroprosentilla tai ehkä alkaen vähän niin kuin opiskelijatyyppisesti ihan nollilta, nollaveroprosenteilla ja niin, että se ei vaikuttaisi heidän muihin tuloihinsa tai tukiinsa, niin uskoisin, että me voisimme sieltä nopeastikin saada ison joukon ammattitaitoisia, rautaisen kokemuksen omaavia terveydenhuollon ammattilaisia käytännön työhön. Eli todella vetoan ja pyydän, ministeri, että voisitte tätä asiaa miettiä. Ajattelen itse, että tämä voisi olla sellainen, mitä kautta voisimme nopeasti saada sinne isonkin joukon toimijoita.
Sitten kolmas asia. Meillä on lähtenyt joukko terveydenhuollon ammattilaisia pois kentältä tuon pakkorokotuksen takia, ja niin kuin me tiedämme, väliaikainen lainsäädäntö on voimassa vuoden loppuun. Tiedämme myös, että rokotteet eivät suojaa siltä, etteikö voisi sitä virusta saada ja myöskin toisille sitä välittää, elikkä siellä kentällä ja hoitotilanteissa tarvitaan muunlaisia suojautumisia. Tätä pyytäisin myös ministeriä harkitsemaan, ja toivon mukaan se lainsäädäntö voitaisiin vetää pois jo ennen vuoden loppua, koska tiedän, että jos tämä pakkorokoteasia vedetään pois, niin siellä on kentällä tulossa väkeä takaisin hoitotyöhön. Meillä on joitakin, jotka syystä tai toisesta [Puhemies koputtaa] eivät voi tai eivät halua ottaa lisää rokotteita, ja tämä olisi yksi keino saada väkeä nopeasti lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-28T18:27:09,2022-09-28T18:30:22,Hyväksytty,1.1
2022_100_186,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_187,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilta on pitkällä, mutta vielä ihan muutama asia tässä.
Kysyn vielä ministeri Lindéniltä, kun nyt jouduitte rytmittämään tätä hoitajamitoitusta ja puhutte nyt jo sitten henkilöstömitoituksesta: Miten te rytmititte sen? Olivatko asiantuntijalausunnot vai mitkä takana? Kun katsoin tuossa THL:n arviota, jonka he tekivät kesäkuussa, niin he arvioivat, että vähintään vuosi tarvittaisiin siihen, että saadaan se määrä hoitajia. Voisitteko avata tässä vielä, miten te perustelitte sen? Ja kun katsoin, mitä oli tapahtunut vuoden sisällä, kun kesällä tätä katsottiin, niin yhtään uutta hoitajaa ei ollut tullut: ei ollut tullut perushoitajia eikä sairaanhoitajia. Hoitajia oli otettu lisää sen takia, jos oli jäänyt ihminen eläkkeelle tai mennyt hoitovapaalle. Oli tullut, oliko se, 800—900 hoiva-avustajaa. Eli on todella tärkeää nyt katsoa, minkälaiseen henkilöstörakenteeseen tämä teidän toimenpiteenne johtaa vanhustenhuollossa. Ja kysynkin nyt: Millä perusteella — ja toivon, että vastaatte nyt, tai joudumme ehkä tekemään uuden välikysymyksen, jos ei ihan perusasioihin vastata — te rytmititte tämän? Meidän mielestämme pitää tulla lisää hoitajia, mutta me olemme huolissamme siitä, mitä vaikutuksia tällä on muuhun terveydenhuoltoon, muuhun vanhustenhuoltoon. Eli millä perusteella tämä on valittu? Oliko tämä poliittinen valinta, vai oliko tässä asiantuntija-arvioita? Miten te arvioitte, että tämä vaikuttaa? Se olisi todella tärkeää nyt kuulla. Ja tosiaan on hyvä nähdä, millä tämä hoitajamitoitus on saavutettu: se on ollutkin jo henkilöstömitoitus. Tärkeää mielestäni on, että hoiva-avustajia tulee, ja me tarvitaan heitä, ja se on sinällään oikea toimenpide, mutta ihmettelen, miksi vasta nyt. Te annoitte sosiaali- ja terveydenhuollon ajautua kriisiin ja nyt vasta otatte voimakkaammin hoiva-avustajat. Te olisitte voineet tehdä tämän aikaisemmin, ja tämä on se keskeinen virhe.
Sitten vielä ihan niistä toimenpiteistä, mitä voitaisiin tehdä. Muualla Pohjoismaissa ja OECD-maissa on valtakunnalliset laaturekisterit: voidaan seurata terveydenhuollon laatua. Teidän puolueenne on niitä vastustanut. Aloitteestani eduskunta antoi rahaa, ja THL pilotoi kaksi vuotta valtakunnallisia laaturekistereitä. Nyt kun — kiitos, kun eduskunta useasti antoi rahaa, myöskin hallituspuolueet ovat olleet siinä luonnollisesti mukana, kun me olemme oppositiossa — on vakinaistettu niitä laaturekistereitä, niin mitäpä jos meillä olisi hoivarekisteri? Me nähtäisiin, minkälaista se hoivan laatu on. Se tulisi läpinäkyväksi, voitaisiin vertailla, se tulisi avoimeksi. Toivon todella, että hoitotyön laaturekisteri tulisi. Se olisi kädenojennus hoitajille, arvostettaisiin hoitotyötä.
Sitten ihan lopuksi hoitotyön tutkimus. Eduskunta on useasti laittanut siihen rahaa. Se on nyt tullut valtion budjettiin — Petteri Orpo valtiovarainministerinä vakinaisti sen, ensimmäistä kertaa laittoi siihen — mutta nyt te ikään kuin nipistätte hoitotyön tutkimuksesta, samaan aikaan kun on tällainen hoivakriisi. Eikö nyt olisi voinut osoittaa kunnioitusta hoitajille ja panostaa siihen hoitotyön tutkimukseen? Siellähän tehdään Käypä hoito ‑suosituksia, tutkimuksen perusteella hyviä käytäntöjä hoitotyöhön, sillä tavalla, että hoitajat voivat tehdä parempaa työtä: tulee vähemmän hoitovirheitä, ja hoito on laadukkaampaa.
Eli tässä oli taas kaksi esitystä. Tutkimus toki maksaa, mutta tutkimukseen on luvattu panostaa. VTR-rahoitukseenhan tuli lisää rahaa. Miksi hoitajat unohdettiin tässä? Ja sitten se hoivatyön laaturekisteri, eli nostetaan hoitotyö näkyväksi — se kannustaa hoitajia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-09-28T18:30:23,2022-09-28T18:34:05,Hyväksytty,1.1
2022_100_188,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_189,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä hoitajamitoituksesta vielä muutama sananen. Paljon täällä on keskusteltukin siitä, ja tuossa totesin, kuinka paljon siihen tarvittaisiin lisää niitä työntekijöitä. Hoitajamitoituksen tarkoitus oli hyvä, mutta hallitus ei miettinyt loppuun asti sitä, kuinka muutos toteutetaan, ja tämä on johtanut kaaokseen sekä vanhustenhuollossa että terveydenhuollossa. Tämä 0,6:n mitoitus on johtanut siihen, että ympärivuorokautiseen hoivaan pääsee entistä vähemmän vanhuksia, vaikka he sitä kipeästi tarvitsisivat. Tilanteen taustalla on hoitajapula, jonka vuoksi ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja joudutaan pitämään tyhjänä, koska hoitohenkilöstöä ei ole saatu palkattua lain edellyttämää mitoitusta vastaavaksi. Minulle on koko tämän päivän ajan tuonne kännykkään tullut eri kunnista sellaisia viestejä, kuinka paljon hoivayksiköissä on tyhjiä sänkyjä siitä syystä, kun ei saada hoitajia.
Hoitajiahan on yritetty haalia muun muassa vanhusten kotihoidosta, ja siksi kotihoidonkin saatavuus on suuresti vaikeutunut. Kotona yrittää itsekseen selviytyä yhä enemmän ja yhä huonokuntoisempia vanhuksia. Kun huonokuntoinen vanhus ei enää selviä kotona, viedään hänet päivystyspoliklinikalle, jossa ruuhkien vuoksi odotusajat venyvät kohtuuttoman pitkiksi. Poliklinikalla saadun akuutin hoidon jälkeen vanhus siirretään sairaalan osastolle tai oman kunnan terveyskeskuksen vuodeosastolle, jossa voi joutua olemaan hyvinkin pitkään, koska kotihoitoa ei ole eikä hoivapaikkoja ole. Sekä sairaaloissa että terveyskeskuksissa on tällä hetkellä satoja ikäihmisiä, jotka eivät sinne kuuluisi, mutta kun muuta paikkaa ei ole.
Vanhustenhuollon toimijat varoittivat riskeistä ennen henkilöstömitoituksen säätämistä viime vuoden syksyllä, ja viimeksi tänä keväänä joukko vanhustenhuollon asiantuntijoita eri puolilta Suomea vetosi hallitukseen, ja tähän minä nimenomaan kiinnitin huomiota. Ministeri Lindén vetosi siihen syksyiseen — kevään paperissa on eri tekstit. Nämä vetoomukset ovat kaikuneet siis kuuroille korville.
Nyt hallitus on linjannut, että 0,7:n hoitajamitoituksen voimaantuloa siirretään ja porrastetaan, mutta nyt kysyn ministeri Lindéniltä, joka täällä on paikalla: mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä, jotta tämä mitoitus pystytään tulevaisuudessa takaamaan? Mitä auttaa voimaantulon siirto, jos ei samanaikaisesti tehdä toimenpiteitä mitoituksen saavuttamiseksi? Vastaus on: ei yhtään mitään. Ilman tarvittavia toimenpiteitä hallitus vain siirtää tämänkin ongelman seuraavalle hallitukselle, ihan niin kuin olette siirtämässä seuraajallenne omalla kaudellanne 50 miljardia kasvaneen valtionvelan. Siis aina kannattaa katsoa kokonaisuutta eikä pelkkää yhtä kohtaa. Nyt tarvitaankin vanhuspalvelujen kokonaisremonttia, sitä ovat myös asiantuntijat peräänkuuluttaneet. Tällä hetkellä hallituksen katteettomista lupauksista kärsivät eniten he, jotka ovat tämän maan rakentaneet. Niin, arvoisa ministeri Lindén, mikä on se polku, millä mennään siihen 0,7:ään? Me haluamme sen kuulla tänään täällä. Me emme voi sitoutua siirtoon ennen kuin tiedetään se polku. [Sari Sarkomaa: Emmekä lopettaa keskustelua!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T18:34:07,2022-09-28T18:37:36,Hyväksytty,1.1
2022_100_190,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_191,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Sarkomaa tässä avasi oman puheenvuoronsa äsken, hän totesi siinä, että ilta on jo pitkällä. Totta kai keskusteltavaa riittää, jos niin haluamme, mutta oletan, että kun ministeri sanoi, että hän haluaa loppusanat tähän sanoa, niin ehkä olisi tarkoituksenmukaista kuunnella ne ministerin loppusanatkin.
Omalta puoleltani en ainakaan jatka keskustelua muuten kuin tällä yhdellä kysymyksellä, joka voisi ehkä olla pikemminkin retorinen, mutta se sisältää tämän dialogin erään ulottuvuuden, johon ei kylläkään kokoomus, joka on tämän välikysymyksen tekijä, nyt ole vastannut missään yhteydessä, vaikka sitä on jo useamman kerran täältä salin tältä puolelta kysytty, ja se liittyy siihen — otan sen nyt siitä kulmasta, miten se nyt vakavammin näkyy — tähän koko paketin ratkaisuun.
Ministeri tässä käytti yhdessä vaiheessa tätä keskustelua erittäin tärkeän puheenvuoron, jossa hän kävi listauksella läpi nämä isot teemat, mitkä meillä tänään ovat täällä olleet esillä. On kysymys sitten hoivasta, hoivan mitoituksesta, siihen tarvitaan rahaa. On kysymys kotihoidosta ja sen hoitamisesta kuntoon, tarvitaan rahaa. Perusterveydenhuollon tietyt korjaukset, siihen tarvitaan tietyt summat rahaa, että saadaan kuntoon, minimitasolle nyt ainakin, se, missä ne ongelmat ovat olleet vastassa. Ja sama koskee omaishoitoa, siihen tarvitaan rahaa. Edustaja Sarkomaa tässä sanoi myöskin tutkimuksen, ja te sanoitte selkeästi: siihen tarvitaan rahaa. Siitä tulee se minun kysymykseni. Kun ministeri sanoi, että tämän paketin hinta, jolla saadaan tämä asia nyt lähiaikoina kasaan — se ei ole hetken suoritus — on puolitoista miljardia, mihin hallitus on nyt jo varaamassa — ymmärsinkö oikein? — 600 miljoonaa, niin kokoomuksen suuntaan: Kun te esitätte meille kuitenkin koko ajan sitä, että ensi vaalikaudella ja ensi vuodesta eteenpäin tarvitaan tietty määrä leikkauksia, joihin on tulevan hallituksen sitouduttava — se on teidän lähtökohtanne vaaleihin mennessä ja jatkossa myöskin — niin onko teillä se lähtökohta — kun nyt ollaan puhuttu vanhustenpalveluista ja vanhustenhoivasta ja se on prioriteetti meille kaikille, jotka ovat tänään käyttäneet puheenvuoroja — ja voitteko te sitoutua siihen, että kun ensi vaalikaudelle lähdetään, niin tämän valtavan leikkauslistan, minkä te olette nyt tarjoamassa Suomen kansalle ikään kuin parannukseksi kaikkeen, sisällä ei ole vanhustenhoivaa miltään näiltä osiltaan, mitkä ministeri tässä esitteli, on sitten kysymys kotihoidosta, on kysymys omaishoidosta, on kysymys hoivasta ylipäätäänkin, koko tästä järjestelmästä, myöskin perusterveydenhuollon saatavuudesta? Kokonaanko tämä suojataan ulos siitä kokoomuksen leikkauslistasta? Siihen kysymykseen minä haluaisin vastauksen.
Tiedän, ja minun puoluetoverini ovat tämän useampaan kertaan täällä sanoneet, että velkaantuminen on teille tällä hetkellä Suomessa se suurin ongelma, joka täytyy saada kuriin näillä leikkauksilla. Sillä te myöskin tuhoatte kaiken sen argumentaation, mitä me tänään olemme kuulleet, ja olisin mielelläni kuullut vastauksen siihen ministerin kysymykseen: Onko teillä valmiutta tulla vastaan siihen, että tämä puolitoista miljardia hoidetaan ja me saadaan nämä asiat kuntoon? [Sari Sarkomaa: Työllisyystoimia, niin estätte leikkaukset!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-09-28T18:37:39,2022-09-28T18:40:42,Hyväksytty,1.1
2022_100_192,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_193,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Korjaan äskeisessä puheenvuorossani antamani hieman väärän luvun: sinä vuonna, jona itse synnyin, edustaja Kivirannan kanssa, meitä syntyi 98 085 — ei 15, vaan 85. [Kimmo Kiljunen: Moniko siihen kiinnitti huomiota?] Vuonna 2019 oli matalin syntyvyys, 45 613. — Joo, hankalia lukuja.
Arvoisa puhemies! Kun hallitus tekee lakiesityksiä ja antaa esityksiä eduskunnalle, niissä esityksissä pitää olla taloudelliset vaikutukset, ympäristövaikutukset, työllisyysvaikutukset ja tasa-arvovaikutukset. Saattaa olla joitain muitakin vielä, mitä pitää olla. Esitän arvoisan ministerin harkittavaksi, että pyrkisitte saamaan näihin lainsäädännön laatimisohjeisiin myös esimerkiksi vanhusvaikutukset tai vanhusturvavaikutukset. Se olisi kaunis ja todellinen homma siltä osin, että nämä kysymykset otettaisiin kaikissa vaiheissa vakavasti.
Arvoisa puhemies! Sitten edustaja Kimmo Kiljunen tuossa peräsi kokoomukselta, miten leikkaukset ja nämä vaatimukset osuvat yhteen. Totean perussuomalaisten osalta, että me korostamme hyvin voimakkaasti priorisointia, ja yksi kohde, jolle pitää priorisoida, kun menoja kohdennetaan, ovat suomalaiset vanhukset, jotka ovat tämän maan vapauden puolesta sotineet — no, niitä nyt ei enää ole kovin monta, jotka ovat sotineet — ja sen jälkeen jälleenrakentaneet ja luoneet sen hyvän, loistavan pohjan, mikä meillä tänä päivänä on. Heille kuuluu elämänsä viimeiseen päivään asti osuus tästä hyvinvoinnista ja turva, hoito. Me saamme tässä salissa hieman hävetä, että tilanne on näin huonoksi mennyt kuin mikä se nyt on. Tarvitaan siis priorisointia ihmisten parhaaksi, erityisesti niiden, jotka itse eivät pysty enää omia asioitaan hoitamaan.
Kiitos, arvoisa ministeri, että olette kuunnellut. Uskon, että te otatte nämä huomioon, ja toivon, että koko hallitus priorisoi näitä asioita oikealla tavalla, ja ennen kaikkea seuraava hallitus. [Sari Sarkomaa: Eikä leikkaa terveydenhuollosta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-09-28T18:40:44,2022-09-28T18:43:33,Hyväksytty,1.1
2022_100_194,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt tiedän, että ministerillä on aikataulu sillä tavalla, että kello 19 alkaa seuraava tilaisuus. — Nyt vielä edustaja Risikko, olkaa hyvä, ja sen jälkeen ministerin loppupuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_195,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Oikein paljon kiitoksia, nimittäin minulla on täällä muutama kysymys.
Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommenttikin tässä, kun edustaja Kiljunen peräänkuulutti täällä sitä, mitä kokoomus aikoo tehdä. Haluan vain sanoa, että yhteiskunnan tärkein tehtävä on huolehtia kansalaistensa turvallisuudesta, hyvinvoinnista, sivistyksestä ja oikeudenmukaisesta kohtelusta. [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] Yhteiskunnan on pidettävä huolta veteraaneista, vanhuksista, lapsista ja kaikista muistakin hoivaa ja hoitoa ja tukea ja huolenpitoa tarvitsevista ihmisistä. [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] On itsestäänselvää, että kaikki tämä on mahdollista vain silloin, kun yhteiskunnan taloudesta on huolehdittu vastuullisesti. Talouden on oltava vahva, jotta heikompien puolta voidaan pitää. Nythän meidän talous ei ole vahva, ja vähän kuulostaa siltä, että se talouspolitiikka ei teillä nyt ihan ole hallinnassa. Jos ottaa 50 miljardia lisää tämän hallituskauden aikana uutta velkaa — ja sitä ei voi perustella Ukrainalla eikä koronalla — niin pitäähän se muuten jossain vaiheessa maksaa. Eli me tehdään talouspoliittisia ratkaisuja ensin ja saadaan sitä kasvua — kokoomuksessa pitää ensin tehdä kakku, jota voidaan syödä. [Kimmo Kiljunen: Ensin vanhuksilta leikataan ja sitten mietitään, onko rahaa!] Teillä saattaa olla toisin näiden kakkujen kanssa.
Arvoisa puhemies! Sari Sarkomaa nosti täällä esille hoivayksikköjen lääkevaraston sisällön, johon on tehty nyt ratkaisuja: on otettu sieltä antibiootit pois. Onhan se kovin merkillistä. Jos siellä ikäihminen sairastuu perjantaina illalla ja tarvittaisiin antibioottia, niin kuka sieltä lähtee, kun siellä saattaa olla yksi tai kaksi henkilöä, sinne apteekkiin, joka saattaa olla tosi kaukana? Kun nyt korona-aikana on ennustettu, että influenssa on tosi paha tänä syksynä, niin kuinka voi olla mahdollista, että antibiootit otetaan sieltä pois? Se perustellaan antibioottiresistenssillä — haloo, siellä on henkilöitä, jotka varmasti tarvitsisivat antibiootteja.
Sitten vielä nämä tällaiset lupamaksut. Jos asetus sanoo, mitä siellä saa olla, ja siinä vastuulääkäri sen määrittelee, mitä siellä on, ja vastaa siitä, niin tekö ette luota omiin kollegoihinne, että se vastuulääkäri pystyisi katsomaan, että siellä on ne lääkkeet? Miksi ihmeessä pitää joku lupamaksu tähänkin nyt saada, sen haluaisin tietää.
Sitten Kela-korvauksista: Kela-korvauksia on vähennetty tilanteessa, jossa meillä hoitojonot kasvavat, aivan käsittämättömän outo juttu. Ja sitten vielä kaiken lisäksi: on hieno asia, että tuodaan potilasliikkuvuusdirektiivin implementaatio, joka aikaansaa sen, että ulkomailla saat mennä yksityiselle ja saat siitä lähes täyden korvauksen, tarvitsee maksaa vain asiakasmaksu, mutta sitten kun käyt täällä yksityisellä, niin maksat maltaita — aivan kummallista. 
Sote-uudistuksesta on kysytty, ollaanko romuttamassa. Ei olla romuttamassa peruskivijalkaa. Sehän nyt hassua olisi, että joka ikinen kausi vaihdettaisiin. Me ollaan tällä eduskuntakaudella tehty se päätös, ok, mutta olen systemaattisesti kerännyt, mitä siinä pitää korjata. Tällä hetkellä siellä on 56 kohtaa, jotka pitää korjata — kyllä sieltä listasta löytyy.
Ja sitten vielä: Täällä äsken edustaja Lohikoski kertoi, että olisin sanonut, siis vuonna 2012, kun olin sosiaali- ja terveysministeri, että sitä mitoitusta ei voi tehdä siksi, koska ei ole rahaa. Onneksi edustaja Lohikoski kävi minulle näyttämässä, mistä hän oli sen tiedon saanut. Se oli Ylen uutinen, jossa olin sanonut, että kunnilla ei ole rahaa. Ja olen edelleen sitä mieltä, että jos valtio ei anna täysimääräisesti uusiin tehtäviin rahaa, niin eihän kunnilla sitä ole. Eli kyllä minä 2012 olen todennut uutisissa, että kunnilla ei ole rahaa — silloin ei ollut. Mutta nyt hallitus on luvannut täyden kompensaation, ja se on hyvä. Mutta kun tänä päivänä tässä ei enää ole kysymys rahasta niinkään, vaan tässä on kysymys hoitajista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-09-28T18:43:43,2022-09-28T18:48:06,Hyväksytty,1.1
2022_100_196,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_100_197,100/2022,2022-09-28,14.00,18.51,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se tärkein asia, jota tässä haluan nyt korostaa, kun muutamaan kertaan sitä kysyttiin — ja toki ihan aiheesta kysyttiinkin: mikä on se polku, millä nyt sitten toteutetaan käytännössä tämä 0,65 ensi huhtikuussa ja sitten 0,7 silloin ensi joulukuussa? Sehän perustuu siihen laskelmaan, että meillä toukokuussa tänä vuonna puuttui 3 400 hoitohenkilöstön htv:tä eli laskennallista hoitotyövuosipanosta sieltä 0,7:n tasosta ja me pystyimme lisäämään sitä viime marraskuusta 1 800:lla. On aivan totta, että sairaanhoitajien ja lähihoitajien lukumäärä sinänsä ei siellä 40 000 ympärivuorokautisen työntekijän keskuudessa lisääntynyt, mutta kun lisääntyi muiden ammattiryhmien osuus, niin sieltä vapautui juuri sitä työtä, jota täällä puheenvuoroissa on arvosteltu. Esimerkiksi taisi olla edustaja Wallinheimo vai kuka, joka luki puheenvuoron siitä, että 30 prosenttia tai 40 prosenttia työstä menee vaikkapa pyykkihuoltoon, siivoukseen ja tällaiseen. Kun siihen saatiin muuta henkilöstöä, niin sitten vapautui ja laskennallisesti hoitotyöpanos lisääntyi siinä. Nyt meillä siis käytännössä puuttuu 3 400 — tai toukokuussa puuttui — ja on arvioitu, että 1 500 siitä me saamme ensi huhtikuuhun mennessä, ja se vastaa sitä 0,65:tä. [Sari Sarkomaa: Mitä hoitajia?] Sitten puuttuu vielä 2 000, ja meillä on siihen sitten kahdeksan kuukautta aikaa.
Me käytämme siinä neljää eri keinoa: On tietysti henkilöstöryhmä varsinaiset sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Sitten meillä on itse asiassa siinä henkilöstöluettelossa, joka siinä laissa on, mainittu 13 muuta ammattinimikettä, joita ei olla tällä hetkellä riittävästi käytetty, eli me voimme sinne palkata virikeohjaajia ja kuntoutusohjaajia ja muita, jotka pystyvät helpottamaan sitten hoitajien työtä. Sitten meillä on hoiva-avustajat, ja sitten meillä on ihan puhtaasti tämä tukipalveluhenkilöstö. Näillä kaikilla neljällä eri henkilöstöryhmällä me kyllä pystymme sen toteuttamaan. Kyllä nämä olivat ammattilaisten laskelmia, siis nämä laskelmat, mitkä tässä äsken totesin, ovat ammattilaisten tekemiä, mutta totta kai sitten niin kuin poliittisia päätöksiä tehtäessä ne tekevät viime kädessä poliittiset päättäjät. 
Sitten vielä tähän keskusteluun, joka on ollut sinänsä mielenkiintoista tässä: Kun meitä on täällä nyt 1950, 1951 ja 1952 syntyneitä henkilöitä — daamithan ovat syntyneet paljon, paljon myöhemmin sitten — [Toimi Kankaanniemi: Naisista ei puhuta mitään!] niin täytyy muistaa, että silloin kun me 50-luvun alussa synnyimme, lapsikuolleisuus, siis alle yksivuotiaiden kuolleisuus, oli muuten tuhannesta lapsesta 40 [Eduskunnasta: Kyllä!] ja tällä hetkellä se on 1—2. Eli on Suomi mennyt paljon eteenpäin, onneksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_100+2022+11.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-28T18:48:08,2022-09-28T18:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_101_1,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_2,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Ronkainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_3,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen on tullut Venäjän osittaisen liikekannallepanon ilmoituksen jälkeen yli 42 000 venäläistä. Tämä on enemmän kuin Suomeen on saapunut sotaa pakenevia ukrainalaisia. Jos nyt saatte edes osan turistiviisumeista jäihin, niin on todennäköistä, että rajan yli pyritään laittomasti tai turvapaikanhakijoina monilla rajanylityspaikoilla ja maastorajalla. Rajavartiolaitos on todennut, että itärajalle tarvitaan aita mahdollisimman nopeasti. Rajalain käsittelyn yhteydessä saatiin puolueiden yksimielinen kanta, että asiaa edistetään, mutta hallitus ei ole esittämässä rahaa hankkeelle.
Arvoisa sisäministeri, sanoitte eilen, että raja-aidasta on syytä käydä keskustelua, mutta nyt pitäisi alkaa toimia. Tiedämme, että kustannuksia on jo selvitetty ja tekniikka on olemassa, mutta onko hallituksella poliittinen tahtotila rakentaa raja-aita vai ei? Osaatteko tehdä päätöksiä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-29T16:00:54,2022-09-29T16:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_101_4,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_5,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja Ronkainen tässä kertoi, todellakin liikekannallepanon jälkeen Suomeen on saapunut enemmän venäläisiä kuin ennen sitä. Nyt tuo tilanne on sillä tavalla muuttunut, että eilen määrät olivat vähentyneet jo merkittävästi — ilmeisesti Venäjän puolelta estetään ennen kaikkea miesten saapumista tänne meidän puolelle rajaa. Ja tuo määrä — se, että Venäjälle on palannut vähemmän ihmisiä kuin sieltä on tullut Suomen puolelle — johtuu siitä, että valtaosa näistä ihmisistä on ollut kauttakulkumatkalla. Heillä on ollut myös muiden maiden viisumeita, ja he ovat menneet muualle Schengen-alueelle tai sitten ehkä Schengen-alueen ulkopuolellekin esimerkiksi Turkkiin tai Yhdysvaltoihin. Tämä ehkä selvennykseksi, mikä tilanne rajalla on. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!]
No, sitten tähän raja-aitakysymykseen. Meillä todellakaan ei ole aiemmin ollut lainsäädäntöäkään, joka olisi mahdollistanut tämmöisen jykevän raja-aidan rakentamisen. [Perussuomalaisen ryhmästä: Nyt on!] Viime kesänä rajavartiolain yhteydessä lainsäädäntöä muutettiin niin, [Juha Mäenpää: Se kerrottiin jo kysymyksessä!] että se on mahdollista, ja Rajavartiolaitos on sen jälkeen tehnyt selvitystä siitä, voisiko tämä aitaaminen olla kannatettavaa ja mihin osiin rajaa. Mutta varmaan kohta jatkamme keskustelua tästä. [Ben Zyskowicz: Onko teillä kantaa asiaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:02:00,2022-09-29T16:03:18,Hyväksytty,1.1
2022_101_6,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ronkainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_7,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi ollut ihan kiva kuulla vastaus siihen kysymykseen. Fakta on, ettei kukaan täysin pysty takaamaan nyt tulleiden kymmenientuhansien venäläisten todellisia taustoja tai motiiveja. Tästä syystä on estettävä venäläisten pääsy maahan, oli heillä viisumia tai ei. Laajamittainen maahantulo, esimerkiksi massoittain tapahtuva turvapaikanhaku, voidaan estää ottamalla rajalain pykälät käyttöön.
Haluamme huomauttaa, että sotilaspalveluksen pakoilu ei ole turvapaikkaperuste. Jos se olisi, oikeus turvapaikkaan syntyisi teoriassa jopa 20 miljoonalle venäläiselle. Tästä huolimatta sisäministeri eilen totesi, että rajalla valmistaudutaan jopa turvapaikanhakijoiden tulvaan niin, että heidät otetaan vastaan ja Suomeen perustetaan järjestelykeskuksia. Potentiaalisesti miljoonilleko?
Arvoisa hallitus, milloin otatte rajalain käyttöön niin, että itäraja suljetaan raakaa sotaa käyvän maan kansalaisilta ja turvapaikanhakuoikeus itärajalla keskeytetään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-09-29T16:03:28,2022-09-29T16:04:40,Hyväksytty,1.1
2022_101_8,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_9,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Jari Ronkainen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 144/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että ihmisiä huolettaa todella paljon tämä muuttunut turvallisuustilanne ja myös se, että todellakin nyt Venäjältä on tullut Suomeen, kun Baltian maat ja Puola sulkivat rajansa, kauttakulkuliikennettä ja turismi- ja ostosliikennettä. Ja sen takia, että hallitus antoi tänään periaatepäätöksen, missä tätä tuloa rajoitetaan, turistitarkoituksella ei pääse maahan, vaikka olisi viisumikin, ja nämä rajoitukset tulevat voimaan huomenna heti vuorokauden vaihtuessa, perjantaina kello 00.
Mutta sitten tähän turvapaikkahakemusasiaan: Todellakin on mahdollisuus hakea turvapaikkaa, mutta jokainen hakemus käsitellään yksilöllisesti. Ei ole mitään automaatiota, että liikekannallepano sinänsä oikeuttaa turvapaikkaan, mutta voi olla, että siellä on taustalla sellaisia asioita — vainoa poliittisen mielipiteen takia tai muuta — jotka siihen oikeuttavat.
Ehkä on hyvä myös suhteuttaa näitä asioita. Viime keskiviikon jälkeen venäläiset ovat jättäneet Suomeen 154 turvapaikkahakemusta, joista 40 on tehty rajalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:04:43,2022-09-29T16:05:56,Hyväksytty,1.1
2022_101_10,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Valkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_11,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putin ja hänen hallintonsa ovat laittomalla sodallaan suistaneet Euroopan synkkään aikaan. Näinä aikoina Suomen valtion ydintehtävä on suomalaisten turvallisuuden takaaminen, ja me olemme kiitollisuudenvelassa kaikille ammattilaisille, jotka ovat valppaana tälläkin hetkellä. Kiitos rajavartijoille, poliiseille, sotilaille ja kaikille suomalaisille, jotka pysyvät huolesta huolimatta tehtäviensä tasalla.
Tällä hetkellä itärajalla tosiaan tapahtuu, ja ilmiselvää on, että Venäjältä tulevien sotilaskoulutettujen reserviläisten osalta on kyseessä riski turvallisuusuhasta. Jatkan aikaisempaa kysymystä siitä, että tuloväylä ei välttämättä ole se merkityksellinen seikka, vaan kokonaisarvio siitä, että kun tänne mahdollisesti päätyy suuri määrä venäläisiä sotilaskoulutettuja, miten Suomi reagoi tässä tilanteessa, rajalainsäädännöllä tai muuten. Miten hallitus aikoo reagoida tähän kokonaisuuteen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-29T16:06:00,2022-09-29T16:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_101_12,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Edustaja Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_13,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilannetta seurataan hyvin tarkasti, ja tarvittaessa totta kai puututaan tilanteeseen. [Sari Sarkomaa: Millä tavalla?] On hyvä muistaa, että todellakin tällä hetkellä liikenne itärajan yli on nyt... Silloin viikko sitten, kun liikekannallepano alkoi, selvästi siinä tuli nousua, mutta nyt ne määrät ovat vähentyneet, ja sieltä on siis tullut ihmisiä, joilla on joko Suomen myöntämä viisumi tai jonkun toisen Schengen-maan myöntämä viisumi, elikkä tavallaan tiedämme, keitä ne ihmiset ovat. Kun he ovat viisumia hakeneet, niin heidän on täytynyt antaa perustelut siihen. Sen lisäksi rajalla myös tehdään ja on tehty rajatarkastukset jokaiselle tulijalle huolellisesti. 
Mutta on ihan totta, että me emme tiedä, miten tilanne kehittyy, ja meidän täytyy varautua kaikenlaisiin uhkiin, ja sitä meidän viranomaiset tekevät. He ovat myös harjoitelleet erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi tämmöisen laajan maahantulon tilanteisiin, ja heillä on valmius, jos tilanne sitä vaatii, tarttua toimiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:07:11,2022-09-29T16:08:14,Hyväksytty,1.1
2022_101_14,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Haluaako edustaja Valkonen lisäkysymyksen?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_15,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kyllä vain. [Eduskunnasta: Puhemies!] — Puhemies. — Arvoisa puhemies! Tällä viikolla olemme valitettavasti saaneet todistaa todennäköisesti myös tämän ajan ensimmäistä sabotaasia Euroopassa, kun Nord Stream ‑kaasuputkia vahingoitettiin. Tapahtuma on otettava äärimmäisen vakavasti mutta pää kylmänä. Ensiarvoisen tärkeää on toki suojata kriittinen inframme parhaalla mahdollisella tavalla, ja toiseksi lännen on löydettävä yhteinen linja sille, miten näihin hybriditoimiin vastataan. Emme voi jättäytyä sinisilmäisyyden uhriksi. Teoilla on oltava seuraukset, vaikka ne kiistettäisiinkin — näinhän tekee jokainen rikollinen.
Ja, arvoisa puhemies, siksi kysynkin: mikä on hallituksen arvio Suomen kriittisen infran turvallisuudesta tällä hetkellä, ja mitä lisätoimenpiteitä hallitus tekee infran turvaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-09-29T16:08:18,2022-09-29T16:09:24,Hyväksytty,1.1
2022_101_16,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Valtiovarainministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_17,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan kysymykseen hallituksen varautumisen ministerityöryhmän puheenjohtajana.
Ensiksikin on luotava turvaa meidän kaikkien mieliin siitä, että Suomi on varautunut vuosikymmenet. Kuten ministeri Mikkonenkin totesi, myös meidän viranomaiset harjoittelevat toistuvasti ja usein hyvin moninaisiin kriisitilanteisiin, myös sellaisiin vakaviin, joita tällä viikolla Itämerellä on todistettu. Samalla voimme luoda turvaa sillä ajatuksella, että juuri nyt tiedossamme ei ole mikään sellainen uhka, joka kohdistuisi Suomeen, siis meidän omaan kriittiseen infraamme.
Mutta kaikkeen on hyvä varautua ja näinä poikkeuksellisina aikoina myös varautumisen tasoa nostaa. Me olemme esimerkiksi oman Balticconnectorin eli vastaavan maakaasuputkemme valvontaa tehostaneet. Siitä vastaa Gasgrid-niminen kansallinen yhtiömme. Vastaavalla tavalla olemme antaneet määräyksen kaikille ministeriöille tiivistää nyt tietoisuuttaan ja varautumistaan muunkin kriittisen infran osalta. Yksi tärkeä viestimme lähtee suomalaisille kuntapäättäjille ja viranhaltijoille. Paljon kriittistä arkemme perusinfraa on myös kuntien vastuulla vaikkapa vesihuollossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-29T16:09:24,2022-09-29T16:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_101_18,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_19,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on viimein onnistunut tekemään turistiviisumien osalta päätöksen, joka vähentää tätä Suomeen saapuvan venäläisväestön määrää eli näitä huvimatkoja. Se on erittäin hyvä päätös. Mutta valitettavasti samaan aikaan tämä ongelma laajenee muille suunnille, eli käytännössä turvapaikkaa voi kuka tahansa tulla hakemaan meidän rajoiltamme, ja nyt tänään olemme kuulleet jopa, että te olette edistämässä humanitaarista viisumia nopeasti. Aiemmin tästä ilmoitettiin ministeriöstä, että sen valmistelu vie niin kauan, että se ei ehdi tälle kaudelle, mutta tämän päivän tietojen mukaan te olette tehneet siitä päätöksen ja valmistelu ei viekään kovin kauaa.
Humanitaarinen viisumi mahdollistaa sen, että sekä venäläinen että minkä tahansa muun maalainen ihminen voi käytännössä anoa turvapaikkaa edes tulematta maan rajoille, ja tähän liittyy aivan samanlaisia turvallisuusongelmia kuin turvapaikan hakuoikeuteenkin tällä hetkellä. Pääministeri, te totesitte eilen, että me emme saa olla sinisilmäisiä. Vapaa turvapaikanhakuoikeus ja jopa helpotettu humanitaarinen viisumi maasta, joka käy aggressiivista hyökkäyssotaa ja on myös meille kansallinen uhka — mitä muuta tämä on kuin sinisilmäisyyttä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-29T16:10:46,2022-09-29T16:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_101_20,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_21,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purran kysymyksestä liittyen humanitääriseen viisumiin. Todella hallitus aikaisemmin tänä syksynä iltakoulukäsittelyssään totesi, että meiltä puuttuu niitä välineitä, kun turismiviisumit kielletään, niin kuin nyt on tehty, joita voitaisiin käyttää silloin, jos on joku tietty tarve, esimerkiksi toisinajattelijalla, kriittisellä journalistilla, ihmisoikeuspuolustajalla, joka on joutunut suuriin vaikeuksiin, ja häntä haluttaisiin auttaa. Meiltä tällainen väline puuttuu. Tätä varten väline, joka on monissa maissa käytössä, olisi humanitäärinen viisumi. Sitä ulkoministeriössä valmistellaan. Valmistelu tulee viemään ainakin joitakin kuukausia. Se ei ole mikään nopea ratkaisu, mutta se vastaisi sitä käytäntöä, joka on muun muassa Baltian maissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-09-29T16:12:10,2022-09-29T16:12:54,Hyväksytty,1.1
2022_101_22,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_23,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne on todellakin erittäin huolestuttava: Venäjän raaka hyökkäys jatkuu, äänenpainot ovat koventuneet, länttä uhkaillaan ja sodan laajeneminen on ihmisten mielissä. Arvoisa hallitus, suomalaiset ovat todella huolissaan, ja nyt jos jotain tarvitaan, niin tarvitaan yksituumaisuutta. Tämä sali näytti keväällä Nato-kysymyksessä, miten me pystymme yhteistyöhön isänmaan turvallisuuden ollessa uhattuna, ja mielestämme nyt olisi samanlainen tilanne. Kokoomus on valmis keskustelemaan parlamentaarisesti ja tekemään yhteistyötä näiden ajankohtaisten turvallisuuteen liittyvien huolien ja asioiden parissa — on kyse sitten varautumisesta, rajakysymyksistä, valmiudesta tai vaikka kriittisen infran turvaamisesta.
Kysyisinkin pääministeriltä: olisitteko valmis kutsumaan eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelemaan näistä asioista ja etsimään yhdessä ratkaisuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-09-29T16:12:56,2022-09-29T16:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_101_24,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_25,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä olen valmis, ja ajattelen hyvin samalla tavalla. Kun kyse on ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, isänmaan asiasta, niin mitä laajempaa ja yksituumaisempaa yhteistyötä kykenemme tekemään, sen turvallisemmassa asemassa koko Suomi on.
Olemme myös käyneet eduskunnan kanssa keskustelua siitä, millä tavalla tätä ajankohtaista ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta voitaisiin käsitellä myös isossa salissa. Tietenkin valiokunnat käyvät koko ajan tätä tilannetta läpi — kuuntelevat ja kuulevat asiantuntijoita, käyvät keskustelua — mutta myös tämä sali on hyvä ottaa tähän keskusteluun mukaan, ja tämän osalta ymmärtääkseni puhemiehistössä on nähty, että tällainen ajankohtaiskeskustelu, jossa kuultaisiin avainministereiltä alustuksia, voisi olla se tapa. Mutta ajattelen hyvin samalla tavalla: parlamentaarista yhteistyötä tarvitaan, ja hallitus on siihen sitoutunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:13:56,2022-09-29T16:14:45,Hyväksytty,1.1
2022_101_26,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Pyrimme ensi tiistaiksi järjestämään ajankohtaiskeskustelun tästä teemasta. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_27,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oli aikanaan silmitöntä naiiviutta väittää, että Nord Stream ‑kaasuputkihanke on vain ympäristöasia eikä lainkaan turvallisuuskysymys. Näin kuitenkin aikanaan väittivät muun muassa herrat Lipponen, SDP, Stubb, kokoomus, Sipilä, keskusta, Lehtomäki, keskusta, ja muutama muu.
Nyt, kun kaasuputket vuotavat arvioiden mukaan Venäjän sabotaasin johdosta, kestikin aikaa, että pääministeri Marin kommentoi asiaan yhtään mitään. Ruotsissa hallitus kutsuttiin heti kriisikokoukseen. Täällä uutisoitiin, että entiset pääministerit syövät istuvan pääministerin kanssa juhlalounaalla. Nyt on oltava hereillä, arvoisa hallitus. Kertokaa, minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä jatkuvasti vain kiristyvän turvallisuustilanteen johdosta teette pikaisesti. Raja kiinni, aita rajalle — tulevatko nämä perussuomalaisten jo kauan ehdottamat ainoat konkreettiset keinot nyt käyttöön, eivätkä viikon tai kahden päästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-09-29T16:14:50,2022-09-29T16:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_101_28,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_29,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset viranomaiset ovat, totta kai, tarkkailleet tätä tilannetta koko ajan. [Jani Mäkelä: Ei kysytty viranomaisista!] Nuo kaasuputken vuodot ovat tapahtuneet Ruotsin ja Tanskan talousalueella. Ilman muuta molempien maiden hallitukset ovat asiaa käsitelleet. Itsekin olen ollut yhteydessä sekä Tanskan pääministeriin Mette Frederikseniin että Ruotsin pääministeriin Magdalena Anderssoniin ja keskustellut tästä tilanteesta. Aivan yhtä lailla ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen ovat olleet kollegoihinsa yhteydessä. Me yhdessä tätä tilannetta hyvin tarkasti seuraamme. Olen myös kertonut, että Suomen hallitus ja Suomi on valmis tukemaan ja auttamaan näitä maita kaikin mahdollisin keinoin, missä meistä voisi olla apua. Hallitus on myös eilen tätä tilannetta käsitellyt iltakoulussa ja pitänyt tästä tilanteesta infon myös lehdistölle ja kansalaisille. Me, totta kai, pyrimme varautumaan kaikenlaisiin tilanteisiin, ja tänään, kuten ministeri Saarikko kuvasi, varautumisen ministerityöryhmä on esimerkiksi tarkastellut tätä kriittisen infrastruktuurin kysymystä, ja kaiken aikaa me pyrimme vahvistamaan omaa varautumistamme erilaisiin mahdollisiin tilanteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:15:55,2022-09-29T16:17:04,Hyväksytty,1.1
2022_101_30,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_31,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin rohkenen tulkita puheenjohtaja Orpon puheenvuoroa tästä parlamentaarisesta työskentelystä niin, että ajankohtaiskeskustelu on hyvä, mutta ei se ole kyllä sama asia kuin oikeasti parlamentaarisen konsensuksen hakeminen näihin keskeisiin kysymyksiin, niin että toivon, että vielä harkitaan myöskin sitä pyöreän pöydän mallia tässä teemassa.
Täällä sisäministeri aiemmin vastasi, että ”kyllä ollaan valmiita” reagoimaan tilanteeseen, jossa suuri määrä asevelvollisuusikäisiä venäläisiä rajan yli syystä tai toisesta tulisi ja syystä tai toisesta Venäjän rajavartiopalvelu aikaisempien vuosikymmenten periaatteiden vastaisesti heidät päästäisi eteenpäin. Siinähän on kaksi tapaa, miten saatatte reagoida: alkaa järjestämään vastaanottokeskuksia, ottaa vuoden prosessiin turvapaikanhakijoina, vai oletteko valmis tarpeeksi nopeasti reagoimaan niin, että otetaan käyttöön rajalain uudet pykälät, joiden nojalla on mahdollista sulkea itärajan turvapaikanhaku, jos sen on mahdollista aiheuttaa kansallisen turvallisuuden uhka määrältään tai laadultaan? Oletteko valmis nopeasti reagoimaan tällä jälkimmäisellä tavalla, vai otatteko suurenkin määrän vastaanottokeskuksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-09-29T16:17:04,2022-09-29T16:18:20,Hyväksytty,1.1
2022_101_32,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_33,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys venäläisistä sotilaskoulutuksen saaneista maahantulijoista (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 145/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä kommentoin tätä parlamentaarista yhteistyötä. Olen pahoillani, jos tulkitsitte vastaukseni näin. Kuvasin sitä, että kun salista on myös toivottu ajankohtaiskeskustelua, se ilman muuta järjestetään. Hallituksen ministerit voivat alustaa, ja me voimme yhdessä käydä tässä salissa keskustelun, mutta ilman muuta sen lisäksi parlamentaarinen yksituumaisuus, yhteistyö näissä kysymyksissä on äärettömän tärkeää.
Mitä tulee tuohon rajan tilanteeseen, mahdollisiin turvallisuusuhkiin: Mielestäni kaikkiin näihin pitää suhtautua erittäin vakavasti. Mikäli meidän turvallisuusviranomaisemme antavat sellaisen arvion, että lisätoimia rajalla tarvitaan, niin ilman muuta hallitus on niihin valmis, se on yksiselitteistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Pian!] Meille isänmaan turvallisuus on kaikkein tärkein kysymys. Uskon, että se on sitä kaikille suomalaisille.
Samanaikaisesti on syytä tässä kohtaa korostaa sitä, että me emme ole havainneet, että Suomeen tällä hetkellä esimerkiksi kohdistuisi mitään aseellista uhkaa, sotilaallista uhkaa. Tässä suhteessa suomalaiset voivat tätäkin torstaita viettää rauhallisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:18:20,2022-09-29T16:19:18,Hyväksytty,1.1
2022_101_34,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_35,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nämä Venäjän aggressiot tulevat yhä lähemmäs tavallista suomalaista, ja tämä Itämereen kohdistunut sabotaasi herättää tietysti suurta huolta myös siitä, että kyseessä näyttää olevan todellakin ihan terroriteko, joka täyttää terroriteon ehdot ja jolla pyritään aiheuttamaan pelkoa ja kenties vaikuttamaan päätöksentekoon. On aika merkillistä, että myös Venäjän turvallisuuspalvelu FSB ilmoitti tutkivansa tätä terroristisena tekona, ja tämä herättää tietysti sen kysymyksen ja vaihtoehdon, että voitaisiinko tätä tekoa käyttää Mainilan laukausten tapaan syynä käynnistää erikoisoperaatioita. Kun hallitus nyt monella tavalla varautuu tähän tilanteeseen, niin oletteko ottaneet tätä huomioon?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-29T16:19:19,2022-09-29T16:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_101_36,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_37,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälinen reaktio on ollut hyvin jyrkkä näihin toimiin Itämerellä — kuka niiden takana nyt sitten onkin. Selvitykset ovat menossa, Tanska ja Ruotsi tekevät rikosselvityksiä näistä tapahtumista. On mahdollista, että koko putki on tehty käyttökelvottomaksi näillä toimenpiteillä. Selvästi tuhojen mittaluokka on sellainen, että takana on hyvin todennäköisesti valtiollinen toimija. Tutkimukset sitten varmasti selvittävät, mistä ilmansuunnasta tämä toimija löytyy.
On erittäin tärkeää, että EU on reagoinut yhdessä, ja Suomi on ollut mukana myöskin Naton reaktiossa tätä vastaan. Ja kuten täällä aikaisemmin todettiin, tähän liittyy myös kysymys siitä, mitä muita infrastruktuurihankkeita ja ‑laitteita voidaan uhata vastaavilla menetelmillä, ja sen vuoksi myöskin Suomi on tehostanut valvontaa, kuten ministeri Saarikko totesi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-09-29T16:20:23,2022-09-29T16:21:13,Hyväksytty,1.1
2022_101_38,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_39,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on todella päästy siihen tilanteeseen, että kansainvälisten suhteiden perusteella näitä turistiviisumeja on rajoitettu, mutta samalla se tekee tilanteen vähän riskialttiiksi sen suhteen, että sitten esimerkiksi Venäjältä tullaankin hakemaan täältä turvapaikkaa.
Nythän tämän päivän tiedotustilaisuudessa myös supo on nostanut esiin sen ongelman, että turistiviisumeilla aikaisemmin on tultu ja on voitu tehdä tämmöisiä sabotaaseja, mutta nyt jatkossa aivan yhtä hyvin voidaan tulla turvapaikanhakijoina. Kuten tässä äsken jo kerran kysyttiin, kysyisin nyt: Onko teillä valmius sulkea itäraja tämän rajavartiolain 16 §:n perusteella? Pääministeri Marin sanoi äsken, että kyllä on, jos sellainen arvio annetaan, mutta tänään ministeri Mikkonen on antanut Iltalehdelle haastattelun, jossa hän pikemminkin tuo esiin, että otamme kaikki vastaan ja panostamme siihen turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Kummin nyt on, onko teillä valmius sulkea itäraja vai ei? [Leena Meri: Se olisi kyllä hyvä tietää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-09-29T16:21:17,2022-09-29T16:22:32,Hyväksytty,1.1
2022_101_40,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_41,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvallisuustilanne on todellakin muuttunut viime aikoina, ja ymmärrän hyvin, että nämä asiat huolestuttavat ihmisiä, ja sen takia meidän turvallisuusviranomaiset tekevät koko ajan työtä. He ovat hyvin valmistautuneet ja varautuneet erilaisiin tilanteisiin ja myös seuraavat tilannetta hyvin tarkasti, ja kuten täällä ministeri Saarikko kertoi, näitä erilaisia tilanteita myös harjoitellaan yhdessä eri viranomaisten kanssa. [Vilhelm Junnila: Vastaus!] On aivan selvää, että jos me olemme sellaisessa tilanteessa, että meillä on vakava uhka kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle, niin silloin meillä on keinoja, mitä ottaa käyttöön, [Juha Mäenpää: Eikö nyt ole?] ja tämä rajavartiolaki on yksi, mutta täytyy huomata, että näitä keinoja pitää tehdä aina suhteessa siihen tilanteeseen. Meillä jatkuvasti turvallisuusviranomaiset valvovat tilannetta ja antavat meille arviota, miten mihinkin tulee reagoida. Meidän täytyy muistaa, että silloin kun me käytämme erilaisia keinoja, niitten todella täytyy pohjautua siihen kulloinkin olevaan tilanteeseen, emmekä voi myöskään ylireagoida asioihin. [Vasemmalta: Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:22:32,2022-09-29T16:23:50,Hyväksytty,1.1
2022_101_42,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_43,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut tällä viikollakin jännitteisemmäksi: kaasuputkea räjähtää, ja Venäjällä sisäiset levottomuudet kasvavat. Se tietysti johtaa siihen, että Suomen valtiojohto — eduskunta, hallitus, presidentti — joutuvat olemaan yhä enemmän hereillä ja yhä enemmän varautumaan itse asiassa sellaisiinkin uhkiin, jotka näyttävät täysin epätodennäköisiltä. Ja tämä rajaturvallisuus liittyy juuri tähän.
Nyt hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla julkisuudessa olevien tietojen mukaan noin 30 prosenttia vähennetään rajanylityksiä Venäjältä Suomeen — julkisuudessa olevien tietojen mukaan. Edelleen jää siis turvapaikanhakuoikeus, jolla itse asiassa aika rajattomastikin voi tulla Suomen alueelle ehkä vuoden tai parikin kestävään turvapaikkaprosessiin. Voidaan puhua ison maan väestöliikkeistä eli kymmenistätuhansista ihmisistä. Nyt kysyn pääministeriltä: kun olette tehneet tänään ratkaisuja kansainvälisen mainehaitan perusteella, niin näettekö, että tähän liittyy kansallisen turvallisuuden kannalta riskejä, jos näin isot väestömäärät ovat liikkeellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-09-29T16:23:52,2022-09-29T16:25:02,Hyväksytty,1.1
2022_101_44,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_45,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys varautumisesta Venäjän aggression laajenemiseen (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 146/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tänään tehneet valtioneuvostossa periaatepäätöksen, jolla tätä viisumikysymystä voidaan ratkoa. Myös Baltiassa, Puolassa edelleen on rajan yli liikennettä erilaisin poikkeusperustein, ja aivan yhtä lailla tässä Suomen periaatepäätöksessä on poikkeuksia, esimerkiksi perhesyyt, joiden kautta voi edelleen Suomeen tulla. Me tarkkailemme tätä turvallisuustilannetta erittäin tarkasti. Me suhtaudumme siihen vakavasti. Me olemme valmiita lisätoimenpiteisiin, mikäli turvallisuusviranomaiset niin arvioivat. Tällä hetkellä turvallisuusviranomaiset eivät ole antaneet hallitukselle sellaista arviota, että meihin kohdistuisi tällainen vakava uhka, vakava vaara, jonka perusteella esimerkiksi tuota rajalakia voitaisiin käyttää. Mutta mikäli tällainen arvio annetaan, hallitus on kyllä heti valmiudessa toimimaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:25:02,2022-09-29T16:25:57,Hyväksytty,1.1
2022_101_46,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_47,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sanoimme kuukausi sitten jo, että viisumit pitää välittömästi kieltää. Kuukausi on kulunut, eikä hallitus saa vieläkään itärajaa kiinni. Vielä jää voimaan kymmenen poikkeusta, joiden avulla venäläiset pääsevät Suomeen — kyllä mahtaa kiinteistöille riittää hoitajia ja opiskelemaan haluavia pääsykokeisiin.
Nyt ei ole kysymys mistään leikistä: Venäjä on julistanut liikekannallepanon ja sodan lännelle ja kaasuputkia räjäytellään Itämerellä. Suomella on Euroopan pisin maaraja Venäjän kanssa.
Rajavartiolaitoksen johto esitti aidan rakentamista itärajan kriittisiin kohtiin. Se maksaa miljoona euroa kilometri. Sanoitte äsken, että pienen aidan voi rakentaa, mutta isompaa ei voi rakentaa. Voitteko vähän selvittää, minkälaisen aidan voisi nyt rakentaa ja mitä meinaatte tehdä sillä välillä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-09-29T16:25:59,2022-09-29T16:26:58,Hyväksytty,1.1
2022_101_48,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_49,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tähän Rajavartiolaitoksen esitykseen raja-aidasta pitää suhtautua vakavasti. Tämä vaatii tietenkin ulkopoliittisen keskustelun, [Jani Mäkelä: Komitea?] mutta sen jälkeen tässä kysymyksessä on mahdollista edetä.
Raja on esittänyt pilottia. Itse olisin siihen valmis. Siitä olen keskustellut valtiovarainministeri Saarikon kanssa. Tätä asiaa on myös eilen hallitus iltakoulussaan sivunnut, mutta tämä vaatii myös parlamentaarista keskustelua eduskuntapuolueiden kanssa. Mielestäni tämä on asia, jota on syytä hyvinkin pian käydä yhdessä parlamentaarisesti läpi. Sanoisin näin, että tässä tilanteessa, jossa me elämme muuttunutta ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta, tämäkin kysymys pitää ottaa pöydälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:27:01,2022-09-29T16:27:49,Hyväksytty,1.1
2022_101_50,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_51,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä sisäministeri, te kuvasitte sitä, että mikäli tilanne sitä vaatii, niin rajalain pykäliä voidaan ottaa käyttöön. ”Vakava uhka”, ”suuri määrä” ja ”uhka kansalliselle turvallisuudelle” ovat kuitenkin tulkinnallisia kysymyksiä, ja suoraan lakitekstistä näihin ei löydy suoraa vastausta, ja nimenomaan taho, joka nämä päätökset tekee, on valtioneuvosto.
Tällä hetkellä, kun Suomeen on seitsemässä päivässä tullut enemmän venäläisiä kuin seitsemässä kuukaudessa ukrainalaisia, [Kimmo Kiljunen: 80 prosenttia on mennyt muualle!] joita me haluamme kaikki täällä auttaa, voidaan aivan oikeutetusti kysyä: oletteko te tämän tilanteen tasalla? Supo on todennut, että tähän saapuvaan joukkoon liittyy turvallisuushaasteita, Venäjä on vuosikaudet suorittanut erilaista sabotaasia ja omia operaatioitansa muun muassa viisumeilla maahan tulevien kautta. [Eva Biaudet’n välihuuto] Eikö tähän liity kansallisen turvallisuuden uhkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-29T16:27:51,2022-09-29T16:29:00,Hyväksytty,1.1
2022_101_52,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_53,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olen täältä aitiosta moneen kertaan sanonut, me otamme vakavasti tämän tilanteen. [Sanna Antikainen: Ei siltä näytä!] Me otamme vakavasti turvallisuusuhat. Mutta me luotamme siihen, että meidän turvallisuusviranomaisemme ovat ajan tasalla, he herkeämättä seuraavat tilannetta ja informoivat, ja silloin, jos on tarvetta, me olemme valmiita tekemään päätöksiä hyvin nopeallakin aikataululla.
Nyt on ehkä hyvä muistaa, että todellakin itärajalla venäläisten tulo on lisääntynyt, se lisääntyi silloin viikko sitten, kun Venäjä julisti osittaisen liikekannallepanon. [Juha Mäenpää: Me tiedetään!] Sitä ennen määrät olivat hyvin pieniä verrattuna aiempiin vuosiin koronan vuoksi. Nyt me huomaamme, että eilen määrät pienenivät merkittävästi ja myös tänään on ollut vähemmän tulijoita, elikkä ilmeisesti selvästikin Venäjän puolella rajoitetaan tätä tuloa. Niillä tulijoilla, jotka ovat meille tulleet, on tosiaan kaikilla ollut viisumi, joten me tiedämme, keitä he ovat, ja heistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on jatkanut pois Suomesta muihin Schengen-maihin.
Me olemme valmiita ottamaan käyttöön niitä välineitä, mitä meillä on, mutta ne otetaan käyttöön siinä ajassa, kun se tarve on. Niitä ei voida ottaa ennakoivasti, vaan käyttöönotto perustuu viranomaisten arvioihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:29:00,2022-09-29T16:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_101_54,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_55,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, te ja koko hallitus olette olleet hyvin selkeitä Venäjän hyökkäyksen tuomitsemisessa — kiitos siitä. Teiltä hallitukselta meni pari viikkoa vähintään, ja vaadittiin aikamoinen juridinen kuperkeikka, että saitte venäläisen turismin Suomeen tai Suomen kautta loppumaan. Perimmäinen syy tähän ovat ylikireät oikeudelliset tulkinnat, joita eri ministeriöissä olevat virkamiehet, juristit, tekevät. [Perussuomalaisten ryhmästä: Poliittisella ohjauksella!] Huoli on se, että myös tämän rajalain 16 §:n käyttöönotossa te tulette törmäämään samanlaisiin ylikireisiin tulkintoihin, jotka koskevat sekä EU-oikeutta että meidän omaa lainsäädäntöämme. Pääministeri Marin, voitaisiinko ajatella, että valtioneuvoston eri ministeriöiden juristeille järjestettäisiin jatkokoulutusta, jossa kerrottaisiin, että se ylikireä, kaikista kirein, tulkinta ei ole ainoa eikä edes järkevin mahdollisuus eri tilanteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-09-29T16:30:24,2022-09-29T16:31:38,Hyväksytty,1.1
2022_101_56,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,Ministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_57,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys raja-aidan rakentamisesta itärajalle (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 147/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on oikeusvaltio, ja me pohjaamme meidän päätöksemme ja hallitus pohjaa oman toimintansa tietenkin niihin juridisiin reunaehtoihin, jotka välillä kansalaisten silmissä tai tämänkin salin keskustelussa voivat näyttää jäykiltä — mutta oikeusvaltiossa me näin toimimme. [Jani Mäkelä: Se kuitenkin taipuu silloin kun halutaan!] 
Tässä tilanteessa ydinkysymys on ollut, mikä on turvallisuusviranomaisten arvio viisumeiden osalta ja arvio rajan osalta, ja näissä molemmissa tilanteissa, molemmissa kysymyksissä tällä hetkellä meillä ei ole turvallisuusviranomaisilta sellaista arviota, että Suomeen kohdistuisi ikään kuin kaikkien venäläisten osalta tällainen uhka, perusteltu epäilys uhasta. Mikäli me tuollaisen arvion saisimme, me tekisimme tietenkin siihen nojaten päätöksiä, mutta tällaista arviota viranomaisilta ei ole annettu — ei viisumikysymyksessä eikä tällä hetkellä rajan osalta. Mikäli arvio muuttuu, hallitus on valmiudessa välittömästi toimia. Me olemme tätä tilannetta jo ennalta käsitelleet ja tämän viestin hyvin selkeästi eteenpäin kertoneet, mutta totta kai me nojaamme meidän toimintamme niiden viranomaisten arvioihin, jotka tätä turvallisuustilannetta tarkkailevat. [Välihuutoja oikealta — Jani Mäkelä: Kuka tätä johtaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:31:40,2022-09-29T16:32:55,Hyväksytty,1.1
2022_101_58,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_59,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä todella jatkaa häikäilemättömiä toimiaan, joista esimerkkinä Etelä- ja Itä-Ukrainassa järjestetyt valeäänestykset, jotka näyttäytyvät lähinnä farssimaisena toimintana. Yhtä vakava asia ovat myöskin kaasuputkivuotoon liittyvät vahvat epäilyt sabotaasista, ja samaan aikaan silmitön tappaminen Ukrainassa jatkuu ja Venäjän kansalaisia kutsutaan lisääntyvässä määrin sotakentille. Päähuomion pitää olla edelleen Ukrainassa, heidän hädässään.
Kaikella tavalla arvioituna tilanne on pahenemassa, eikä sodan päättymiselle näy loppua. Siksi kollektiivista painostusta Venäjää kohtaan on jatkettava joka rintamalla. Kysyisin ulkoministeri Haavistolta: miten hallitus reagoi yhä paheneviin Venäjän sotatoimiin, ja edistääkö Suomi yhä voimakkaampia painostuskeinoja, joita toteutetaan yhtenäisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden voimin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-09-29T16:32:59,2022-09-29T16:34:16,Tarkistettu,1.1
2022_101_60,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_61,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Kiitos edustaja Kivisaarelle hyvästä kysymyksestä ja myöskin siitä huomiosta, että helposti nämä tapahtumat vaikkapa Itämerellä vievät nyt päähuomion ja emme muista, mikä on tämän konfliktin alkuperä — Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tulemme jatkamaan Ukrainan tukemista, tulemme jatkamaan Ukrainan humanitääristä tukemista, auttamaan jälleenrakennuksessa, jatkamaan myöskin aseellista tukea Ukrainalle ja samalla kiristämään Euroopan unionin taholta sanktioita Venäjää kohtaan. On ihan selvä, että lisäsanktioita tarvitaan, mutta myöskin tarvitaan selvää seurantaa siitä, että olemassa olevat sanktiot toimivat ja niitä ei kierretä.
Ja kansanäänestyksistä: Oli oikein, mitä sanoitte. Nämä ovat valheellisia kansanäänestyksiä, ja onneksi ne ovat herättäneet myöskin joitain Venäjän naapurimaita siihen, että tällaista metodia voidaan käyttää: yritetään väittää joku alue omaksi tällaisen kansanäänestyksen kautta. [Juha Mäenpään välihuuto] Se on kansainvälisesti täysin tuomittava menetelmä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-09-29T16:34:19,2022-09-29T16:35:11,Tarkistettu,1.1
2022_101_62,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_63,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit julkaisivat jo elokuussa omat sata keinoa kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi, ja on ollut tärkeää tänään kuulla tiedotustilaisuudessa siitä, että myöskin meillä nyt sitten valmiussuunnittelu ja infrastruktuurin suojaaminen, nimenomaan yhteiskunnan kannalta tärkeän infrastruktuurin suojaaminen, astuu askeleita eteenpäin.
Mutta tämän kyselytunnin aikana me olemme saaneet kuulla, että nyt presidentin kansliasta on annettu Venäjällä uudet ohjeet: tiedottamisessa ei ole kyseessä enää erikoisoperaatio, vaan puhutaan kansansodasta Natoa vastaan. Olisinkin nyt halunnut kuulla tässä puolustusministeriltä: onko Suomessa nyt ajatuksena, että esimerkiksi Puolustusvoimilla olisi aika nostaa turvallisuustasoa? Ja kyllä yhdyn tässä yhteydessä myöskin edustaja, puheenjohtaja Petteri Orpon näkemykseen siitä, että meillä varmasti olisi syytä parlamentaarisesti kokoontua ja käsitellä tätä turvallisuustilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-29T16:35:14,2022-09-29T16:36:19,Tarkistettu,1.1
2022_101_64,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Puolustusministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_65,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä viime päivien aikana, kun Pohjois-Euroopassa on pohdittu tätä kaasuputkiräjähdystä, samaan aikaan todella muitakin kehityskulkuja on. Venäjällä on liikekannallepano käynnissä, kun pyritään saamaan lisää sotilaita Ukrainaan noihin taisteluihin. On viety loppuun nämä niin sanotut kansanäänestykset, ja nähtävästi ollaan sitten jatkoaskelia ottamassa Venäjän päässä ja pyrkimässä siihen, että nuo alueet ikään kuin Venäjän mielestä olisivat osa Venäjää jatkossa. Ja niin kuin ulkoministeri sanoi, tämmöinen menettely on tietysti kansainvälisen oikeuden vastainen. Lisäksi on ollut yhä löyhempää retoriikkaa ydinaseiden käytöstä, mikä tietenkin on huolestuttavaa myöskin, niin että tämä kokonaisuus ei ole alkuunkaan hyvä.
Meidän osaltamme voin sanoa kuitenkin, että turvallisuustilanne meidän lähialueilla, Suomen rajojen välittömässä läheisyydessä, on edelleen vakaa, rauhallinenkin. Meillä ei ole mitään indikaatiota muusta. Puolustusvoimat säätelee omaa valmiuttaan aina tilanteen mukaan. Jos on syytä kohottaa valmiutta, säätää sitä jollakin tavalla, niin Puolustusvoimat tekee niin aivan oma-aloitteisesti, ja hereillä ollaan 24/7. Suomalaiset voivat luottaa kyllä turvallisuusviranomaisiimme ja suomalaiset voivat luottaa Puolustusvoimiimme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-29T16:36:19,2022-09-29T16:37:46,Tarkistettu,1.1
2022_101_66,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_67,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, tuolla Itämerellä ovat kaasuputket alkaneet katkeilla ilmeisen vihamielisen toiminnan seurauksena. Itämeren pohjassa on kaasuputkien lisäksi datakaapeleita. Kansalaisilta on tullut huolestuneita kyselyjä, että mitä tapahtuu, jos myöskin näitä datakaapeleita alkaa joku vihamielinen toimija katkoa. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: Voiko esimerkiksi käydä niin, että sähköinen vähittäismaksaminen keskeytyy? Onko meillä olemassa kansallinen varamaksujärjestelmä, vai pitäisikö ihmisten alkaa varata hieman käteistä pahemman varalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-09-29T16:37:48,2022-09-29T16:38:29,Tarkistettu,1.1
2022_101_68,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_69,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos puhemiehelle sopii, niin myös datasta ja viestiliikenteestä vastaava ministeri voi osaltaan kommentoida tämän kaapelointimme turvallisuutta. Se on osa tätä kokonaisvarautumista, jota terästämme ja jossa teemme tietenkin kaikkemme, mutta aina on riskejä.
Mitä tulee välttämättömään tietoliikenteeseen, sitä on tietenkin paljon. Olemme poikkeuksellisen digitalisoitunut ja nettiyhteyksien varassa elävä maa niin monessa palvelussamme. Yksi keskeinen on maksuliikenne; se, että palkat kulkevat, se, että kaupassa voi maksaa, se, että sosiaaliturva tulee kaikkein pienituloisimmille. Tätä vartenhan jo itse asiassa kevään aikana me valmistelimme pika-aikataululla lainsäädännön, jonka talousvaliokunta kiitollisen nopeasti vielä ennen kesää käsitteli, niin että meillä on lainsäädännön pohja ja nyt myös sille varattavat eurot tuon mallin rakentamiseksi, jotta tietoliikenneyhteyksienkin katketessa Suomessa välttämättömin maksuliikenne voidaan turvata. Tästä haluan lausua kiitoksen hyvästä yhteistyöstä myös suomalaiselle pankkisektorille, että me voimme yhdessä elinkeinoelämän ja ennen kaikkea nyt pankkien kanssa tähän varautua.
Me olemme siis varautuneet tähän tilanteeseen. Ei käteisestä kotona haittaa ole, mutta me olemme myös tietoliikenteen osalta parantaneet valmiuttamme jo kevään aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-09-29T16:38:29,2022-09-29T16:39:58,Tarkistettu,1.1
2022_101_70,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,Tähän poikkeuksellisesti kaksi ministerin vastausta. — Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_71,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys voimakkaammista Venäjän painostuskeinoista (Pasi Kivisaari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 148/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lämpimät kiitokset tuosta kysymyksestä. On selvää, että on useiden kansalaisten mielessä, mitä tapahtuu nimenomaan tietoliikennekaapeleille, jotka ovat erittäin tärkeä osa Suomen viestintäverkkojen infrastruktuuria. 
On hyvä tietää, että tärkeimmät järjestelmät ovat kahdennettuja ja esimerkiksi tärkeimmät tietoliikenneyhteydet ovat reittivarmistettuja. Esimerkiksi ulkomaille kytkeytyviä kaapeleita on suomalaisilla operaattoreilla useita ja Suomen sisälläkin tuhansia.
Tietoliikennettä voidaan uudelleenreitittää aina kun jokin vika tai laitteisto pitää korjata, ja sitten vastaavasti on hyvä huomioida se, että internet on erittäin vikasietoinen järjestelmä ja uudelleenreitityksiä tapahtuu koko ajan. 
Voimme olla melko vakuuttuneita siitä, että internetliikenne Suomeen ei ole vaarantunut. Lisäksi tietysti täytyy huomioida se, että Suomen kautta kulkee melko lailla paljon tietoliikennettä myöskin Venäjälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.5.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-29T16:40:01,2022-09-29T16:41:06,Tarkistettu,1.1
2022_101_72,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_73,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme harvinaisen yksimielisiä siitä, että kuluneen viikon tapahtumat ovat huolestuttavia. Niin valekansanäänestykset Ukrainassa Venäjän miehittämillä alueilla kuin rajakysymykset Suomen itärajalla ovat varmasti aiheuttaneet huolta kansalaistenkin keskuudessa. Kuten pääministeri ja puolustusministeri totesivat, tämänhetkisten tietojen mukaan Suomen talousalueella ja aluevesillä tilanne on kuitenkin rauhallinen.
Väistämättä tällaisilla hetkillä monen kansalaisen mielessä on myös keskeneräinen Nato-jäsenyysprosessi, vaikkei meihin kohdistu sotilaallista uhkaa. Vaikka Suomi ja Ruotsi eivät vielä ole varsinaisia Naton jäsenmaita, emme kuitenkaan ole irrallisia puolustusliitosta. Olemme osallistuneet Naton toimintaan tarkkailijajäsenenä. Kysyisinkin puolustusministeri Kaikkoselta ratifiointiprosessin ollessa kesken: miten puolustuskykyämme tuetaan Naton osalta ennen täysjäsenyyttä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-29T16:41:07,2022-09-29T16:42:13,Hyväksytty,1.1
2022_101_74,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_75,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, kun keväällä jäsenhakemuksen jätimme, sen jälkeen asiat ovat varsin ripeästi edenneet. 28 jäsenmaata on jo ratifioinut elikkä hyväksynyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyden, viimeisimpänä Slovakia tällä viikolla. Pidän kyllä 28:aa tässä aikataulussa erittäin hyvänä tuloksena, lienee nopeinta Naton historiassa. Kaksi puuttuu, ja nekin ovat työn alla, ja toivottavasti vielä tämän vuoden, loppuvuoden aikana saadaan hyvät uutiset myöskin näistä kahdesta maasta.
Me olemme Nato-kumppaneiden kanssa vahvistaneet Suomen turvallisuutta tämän prosessin aikana myös muilla tavoin. Olemme jo tarkkailijajäseniä, pääsemme lähes kaikilla oikeuksilla Naton kokouksiin, ja lisäksi olemme päättäneet lisätystä harjoitustoiminnasta Suomessa ja muusta sotilaallisesta läsnäolosta Suomessa, mitä tänä kesänä ja loppukesästä on näkynytkin Suomessa eri tavoin. Eli tämäntyyppistä lisäturvaa meille myös on järjestetty, ja sanoisin näin, että tulemme tämäntyyppistä toimintaa jatkamaan edelleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-09-29T16:42:13,2022-09-29T16:43:22,Hyväksytty,1.1
2022_101_76,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_77,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytännössä Venäjältä ei ole tullut turvapaikanhakijoita ilman Putinin hyväksyntää. Tämä kannattaa muistaa, kun pohditaan, miten pitäisi suhtautua turvapaikanhakijoihin maasta, joka käy tuhoamissotaa Ukrainassa ja jonka puolustusministeri on ilmoittanut, että Venäjä ei taistele niinkään Ukrainaa vaan länttä vastaan.
Näkeekö hallitus, onko mahdollista, että Putin voi yrittää päästää asevelvollisia turvapaikanhakuväylän kautta Suomeen mahdollisia myöhempiä tarkoitusperiään varten? Entä mikä on hallituksen näkemys, jos pohditaan ylipäänsä matkailua Venäjältä: Miksi Putin sallii nuorten miesten, liikekannallepanoikäisten miesten, matkustaa pois maasta? Voiko heillä olla hallituksen näkemyksen mukaan joku tehtävä? Esimerkiksi Ukrainahan esti asevelvollisten lähdön maasta, kun sota alkoi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-09-29T16:43:24,2022-09-29T16:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_101_78,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_79,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tuon viimeviikkoisen Venäjän osittaisen liikekannallepanon jälkeen me ollaan nähty, kuinka venäläiset nuoret miehet ovat paenneet Venäjältä ennen kaikkea sinne, mihin he eivät tarvitse viisumia, koska hyvin harvalla venäläisellä on viisumi, elikkä käytännössä esimerkiksi Turkkiin, Georgiaan, Armeniaan, Serbiaan ja niin edelleen. [Eva Biaudet: Se on hyvä asia!] Nyt selvästikin Venäjällä on ruvettu estämään tätä maasta lähtöä, ja todella myös Suomen itärajalla rajanylityspaikoilla on tässä maahantulijoiden profiilissa ollut nyt muutosta. Enää sieltä ei pääse tulemaan nuoria miehiä, kuten pääsi vielä toissa päivänä. Eilen on selvästi ruvettu rajoittamaan tätä. Arvio on, että varmastikin jossain vaiheessa Venäjä itse nimenomaisesti sulkee sen mahdollisuuden varsinkin asepalvelusikäisiltä niin, että he eivät pääsisi pois maasta. Mutta tästä ei ole tullut meille sinänsä mitään virallista tietoa, ja seuraamme tietysti rajalla tilannetta, mutta todellakin Rajavartiolaitoksen rajatarkastuspuhutteluissa tämä on selvästi käynyt ilmi, ja myös matkustajaprofiilissa näkyy tämä muutos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T16:44:35,2022-09-29T16:45:58,Hyväksytty,1.1
2022_101_80,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_81,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ylipäätään tällaisissa turvallisuustilanteissa meillä pitäisi olla valtioneuvosto ja hallitus, joka pelkän seuraamisen, odottelun, selvittämisen, lisäodottelun, harkinnan ja niin edelleen sijaan toimii ajoissa — ja korostan sanaa ajoissa. Te, hallitus, olette jo myöhässä. Eräs ylirajavartija totesi, että kun paine on jo rajalla, ollaan myöhässä. Ja paine on todellakin ollut kaakossa jo pidemmän aikaa.
Arvoisa puhemies! On täysin tiedossa, että ensinnäkin Venäjän rajavartiosto on FSB:n alainen, joten on täysin selvää, että Venäjältä ei pääse ilman FSB:n siunausta. Ei tiedetä pelkästään Ilkka Remeksen kirjoista, että FSB, GRU ja SVR käyttävät esimerkiksi turistiviisumeita hyväkseen.
Hallitus, ymmärrättekö ollenkaan, mitä te olette nyt hidastelullanne saaneet aikaan? Ymmärrättekö myös roolinne päätöksenteossa? Te linjaatte, te päätätte. Ette voi aina mennä viranomaisten selän taakse, kyseiset viranomaiset nimittäin odottavat aina ensin teidän linjauksia ja teidän päätöksiä. — Kiitos. [Välihuutoja eduskunnasta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-09-29T16:46:00,2022-09-29T16:47:28,Hyväksytty,1.1
2022_101_82,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Kysymys meni yliajalle, mutta vastauksetkin ovat menneet, eli vastaus minuutissa. — Pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_83,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hallitus päättää, hallitus linjaa, mutta hallitus perustaa oman päätöksentekonsa viranomaisten arvioihin, ja me olemme kykeneviä näitä päätöksiä tekemään tätä perustetta vasten. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Me emme ole saaneet sellaista arviota turvallisuusuhasta, joka kohdistuisi Suomeen ja johon me voisimme nojata esimerkiksi viisumikysymystä tai rajakysymystä. Mikäli viranomaisten arvio muuttuu, hallituksella on täysi kyky ja valmius tehdä päätöksiä hyvinkin nopeasti, mutta hallitus ei voi tehdä päätöksiä ikään kuin pelkästään poliittisin perustein. Kyllä me nojaamme meidän päätöksentekomme siihen tietoon, minkä me saamme suomalaisilta viranomaisilta, ja meidän viranomaisemme ovat erittäin hyviä, heihin voi luottaa. Ja itse ainakin luotan, että heidän arvionsa tästä tilanteesta on ajantasainen ja sikäli oikea. [Vilhelm Junnila: Kuka tätä johtaa? — Ben Zyskowicz: Paitsi tänään saattoi tehdä poliittisen päätöksen viisumeista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:47:32,2022-09-29T16:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_101_84,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Edustaja Jokinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_85,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedetään, että turvallisuustilanne Venäjän lähialueilla ja myös Suomessa heikkenee päivittäin, erittäin selviä viestejä siitä tulee. Valtionjohdon tärkein tehtävä on taata suomalaisten turvallisuus ja vakaus Suomen maaperällä. Pääministeri Marin, te vetoatte jatkuvasti asiantuntijoihin ja viranomaisiin, joilta te odotatte viestejä turvallisuustilanteen muutoksista. Missä on poliittinen johtajuus? Te reagoitte akuutteihin ongelmiin. Teidän johtajuutenne on sitä, että te reagoitte akuutteihin ongelmiin hätäpäissänne ja haette niihin ratkaisuja, [Välihuutoja vasemmalta] kun viisas johtajuus on sitä, että se ottaa etukäteen huomioon eri skenaariot, varautuu niihin ja tekee päätöksiä niiden pohjalta. [Kimmo Kiljusen välihuuto — Suna Kymäläisen välihuuto] Onko teidän mielestänne suomalaisten turvallisuus vähäpätöistä siltä kannalta, että te sulkisitte nyt tuon itärajan varautumismielessä, suomalaisten turvallisuuden kannalta, tulevaisuuden näkökulmasta? [Jussi Saramo: Eikö kokoomus luota viranomaisiin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-09-29T16:48:32,2022-09-29T16:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_101_86,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_87,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen puolustuskyvystä (Kristiina Salonen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 149/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, me olemme jatkuvasti yhteydessä Suomen viranomaisiin, jotka arvioivat jatkuvasti, ajantasaisesti turvallisuustilannetta. Tällä hetkellä arvio ei ole ollut senkaltainen, että meillä olisi perustetta esimerkiksi rajan täyteen sulkemiseen. Mikäli tuollainen turvallisuusarvio tehdään, hallituksella on välittömästi kyky toimia, mutta hallituksen pitää tietenkin nojata oma päätöksentekonsa niihin arvioihin, niihin perusteisiin, joita meillä oikeusvaltiossa on. Ei hallitus voi toimia mielivaltaisesti, vaan hallitus toimii tietenkin meidän oman lainsäädäntömme puitteissa, ja tällä hetkellä turvallisuusviranomaisilla ei ole sellaista arviota, että meihin kohdistuisi esimerkiksi sellainen turvallisuusuhka, jonka perusteella raja voitaisiin sulkea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:49:41,2022-09-29T16:50:31,Hyväksytty,1.1
2022_101_88,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys saamelaiskäräjälaista (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 150/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_89,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys saamelaiskäräjälaista (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 150/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin tällä viikolla täällä eduskunnassa saamelaisnuoria. Nämä nuoret kokevat, että valtio on jättänyt heidät yksin. He ovat joutuneet odottamaan jopa koko elämänsä, että laki saamelaisten itsehallinnosta uudistetaan vastaamaan ja kunnioittamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. He olivat hyvin huolissaan hallituksen lupaaman saamelaiskäräjälain tilanteesta. He kysyivät aiheellisesti, missä lakiesitys viipyy.
Oikeusministeri totesi viime viikolla, että saamelaiskäräjälain osalta hallituksessa on hyvin suuria vaikeuksia löytää laista yhteisymmärrystä. Oikeusministeri kertoi itse olevansa valmis tuomaan jo valmiin esityksen eduskuntaan, mutta se ei ole hänen mukaansa mahdollista, jos kaikki hallituspuolueet eivät siihen sitoudu. Pääministerillä on kuitenkin mahdollisuus ratkaista tämä solmu. Niin kauan kuin lakia ei uudisteta, Suomi syyllistyy ihmisoikeusloukkaukseen joka päivä.
Kysynkin pääministeriltä: mitä aiotte tehdä, jotta saamelaiskäräjälaki tuodaan viivyttelemättä eduskuntaan ja teidän johdollanne laitetaan vihdoin piste sille, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta poljetaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-09-29T16:50:36,2022-09-29T16:51:51,Hyväksytty,1.1
2022_101_90,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys saamelaiskäräjälaista (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 150/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_91,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys saamelaiskäräjälaista (Jenni Pitko vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 150/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksessa on viisi puoluetta, myös vihreät, ja hallitus neuvottelee kaikista niistä kysymyksistä, mitä se on tuomassa eduskuntaan. Ja kun yhteisymmärrys löydetään, lainsäädäntö voidaan tuoda ja täällä käsitellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-09-29T16:51:53,2022-09-29T16:52:09,Hyväksytty,1.1
2022_101_92,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden rahoituksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 151/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Pekonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_93,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sote-palveluiden rahoituksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 151/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysalan vuosia jatkunut aliresursointi on johtanut sellaiseen tilanteeseen, jossa ongelmat alkavat palikka kerrallaan kaatua niskaan. Eilen uutisoitiin HUSin pitkä lista suunnitelluista säästötoimista, joiden toteutuessa päivystystoimintaa lakkautettaisiin ympäri Uuttamaata ja myös täällä Helsingissä. Ja opposition ei kannata näistä säästöpäätöksistä syyttää hallitusta, kun koko sote-sektoria on alibudjetoitu kuntatasolla jo aivan liian kauan. Tämä hallitus sen sijaan on lisännyt sote-rahoitusta. Rahoitusta on myös kasvatettava entisestään tulevaisuudessa, kun hoivan ja hoidon tarve kasvaa. Kaikki hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna korkeammalla rahoitustasolla kuin mitä tänä vuonna palveluihin käytetään.
Kuitenkin tämänhetkiset leikkauslistat kaikkialla Suomessa kertovat siitä, että rahoitusta on laiminlyöty pitkään. Sairaanhoitomme on ylikuormittunut, ja hoitovelkaa on paljon. Kysyisinkin vastuuministeriltä: miten hallitus korjaa sote-palveluiden rahoitusta niin, että näihin leikkauksiin ei tarvitsisi ryhtyä? [Ben Zyskowicz: Kertokaa taas, paljonko hallitus on antanut rahaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-09-29T16:52:12,2022-09-29T16:53:26,Hyväksytty,1.1
2022_101_94,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sote-palveluiden rahoituksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 151/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_95,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys sote-palveluiden rahoituksesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 151/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään aamupäivällä keskustelimme sote-ministeriryhmässä tästä akuutista tilanteesta, joka on esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ympärillä ollut. Johtopäätös siinä oli se, että Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki saavat ensi vuodelle 300 miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin on se tämänvuotinen taso, mitä he käyttävät. Mutta tämä erittäin vaikea siirtymävaihe, kun siirrytään kuntajärjestelmästä hyvinvointialuejärjestelmään muualla paitsi Helsingissä, synnyttää sen tilanteen — otan ihan konkreettisen esimerkin — että kun HUS tekee tänä vuonna arvion mukaan 135 miljoonaa euroa alijäämää, niin sehän näkyy siellä kuntien rahoituksessa liian pienenä osuutena ja vasta, kun tämän vuoden tilinpäätös on valmistunut, tiedetään lopullinen rahoitus, mikä vuonna 22 on tapahtunut, ja sen hyvinvointialueet saavat sitten vuonna 24. Nyt täytyy nähdä tämä koko taloussuunnitelmakausi — 22, 23, 24 — jolloin se rahoitus tulee vahvistumaan, niin että mitään hätäisiä leikkauspäätöksiä nyt ei pidä tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-29T16:53:26,2022-09-29T16:54:45,Hyväksytty,1.1
2022_101_96,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_97,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,"Värderade talman! Vi är väldigt oroade över HUS förslag om nedskärningar inom specialsjukvården. Bland annat föreslås en avveckling av jourverksamheten vid Malm, Borgå och Lojo sjukhus. Även sjukhuset i Raseborg hotas av omorganiseringar.
Social- och hälsovårdsreformen träder i kraft vid årsskiftet och ska förbättra jämlikheten i vården. Besluten ska fattas närdemokratiskt i välfärdsområdena. Därför är det absolut nödvändigt att HUS nu inleder dialog med områdena i Nyland.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-09-29T16:54:51,2022-09-29T16:55:25,Hyväksytty,1.1
2022_101_98,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,Ärade talman! Jag svarar på finska därför att jag har bara en minut tid.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,sv,Aki Lindén,1408,2022-09-29T16:55:56,2022-09-29T16:56:12,Hyväksytty,1.1
2022_101_99,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alusta Helsingissä ja Uudellamaalla vahvasti alirahoitettuina. Kokoomus esitti jo näitten sote-lakien käsittelyn aikana vakavan huolensa rahoituksen ongelmista, samoin monet asiantuntijat ja muun muassa HUS. [Vasemmalta: Te esititte lisäleikkauksia!] HUS on nyt esittänyt leikkauslistan, jossa on sellaisia merkittäviä leikkauskohteita, jotka ovat mahdottomia toteuttaa. [Maria Guzenina: Kokoomuksen johdolla!] Täällä on niin paljon väestöä ja tilat tulevat vastaan, että päivystyksiä ei yksinkertaisesti voi vähentää eikä synnytyksiä lopettaa Lohjalta. 
Samaan aikaan me käsittelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen antamaa lakiesitystä terveyspalveluiden laajentamisesta paperittomille eli maassa laittomasti oleville henkilöille. [Vasemmalta: Ohhoh! — Veronika Honkasalo: Nyt jotain rajaa!] He kaikki saavat tällä hetkellä jo kiireellisen hoidon, ja niin kuuluu ollakin, mutta tästä terveyspalvelujen laajentaminen suuremmalle joukolle on käsittämätöntä tässä tilanteessa, kun Suomen sosiaali- ja terveydenhuolto on kriisissä, Venäjä käy hyökkäyssotaa ja olemme erittäin epävarmassa tilanteessa. Aiotteko, hallitus, vetää tämän esityksen pois tai vähintäänkin siirtää sen toimeenpanoa? [Välihuutoja vasemmalta — Jussi Saramo: Kokoomus leikkaa Uudellamaalla ja syyttää heikompiosaisia! — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-09-29T16:57:13,2022-09-29T16:58:37,Hyväksytty,1.1
2022_101_100,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_101,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys HUSin säästösuunnitelmista (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 152/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meinasin sanoa, että nyt menivät tässä kysymyksessä puurot ja vellit sekaisin, mutta oikeasti tässä menivät mannaryynit ja kurpitsat sekaisin, koska tämä paperittomien välttämätön kiireetön hoito on yhden miljoonan euron suuruinen rahoitus. Painotan sanaa ”välttämätön”, joka nimenomaan tarkoittaa sitä, että jos ei hoideta tiettyjä sairauksia, jotka sitten muuttuvat sen takia kiireellisiksi, niin silloin itse asiassa sen nykyisen käytännön mukaan kuitenkin kiireellinen hoito saadaan. Tämä lainsäädäntö koskee ennen kaikkea odottavia äitejä ja lapsia. [Välihuutoja] Uudenmaan alueella hyvinvointialueiden rahoitus on 6 000 miljoonaa euroa — siis 6 000 kertaa suurempi. Tämä, mikä nyt tässä esitettiin vastakkain, on oikeastaan, voisiko sanoa, yhden tunnin rahoitusosuus, ilmeisesti jos äkkiä lasketaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eli kyllä nyt nämä asiat täytyy nähdä kokonaisuutena eikä yrittää ottaa tällaisia pieniä asioita irti todellisuudesta. [Välihuutoja] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+2.9.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-09-29T16:58:37,2022-09-29T16:59:45,Hyväksytty,1.1
2022_101_102,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_103,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pelastuspalvelut ovat yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä palveluista. Tässä käsillä olevassa esityksessä on tarkoituksena hallitusohjelman mukaisesti uudistaa pelastuslakia kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta siten, että pelastustoimen suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet.
Kokonaisvaltainen selvitys laista tehtiin esiselvityshankkeessa, johon osallistui laaja sidosryhmien edustus. Selvityksen pohjalta pelastuslakiin on tällä hallituksen esityksellä tarkoitus toteuttaa kiireelliset ja välttämättömät muutokset. Perusteellisempaa valmistelua edellyttävät muutokset pelastuslakiin suunnitellaan toteutettavaksi seuraavalla hallituskaudella.
Hallituksen esityksellä pelastuslakiin tehtäisiin hyvinvointialueiden perustamisesta johtuvat muutokset. Laissa määriteltäisiin pelastustoiminnan yhteistyöalue, joka vastaisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöaluejakoa. Lain mukaan hyvinvointialue voisi tuottaa pelastustoimintaan kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta yhteisöltä. Sopimuspalokunnat ovat tärkeässä roolissa suomalaisten arjen turvaamisessa. Ehdotettu muotoilu korostaisi sopimuspalokuntien asemaa keskeisenä osana pelastustoimen järjestelmää. Muutoksen voidaan arvioida vahvistavan sopimuspalokuntien asemaa.
Hallituksen esityksellä täsmennettäisiin myös pelastustoimen johtamista ja tilannekuvatoimintaa sekä yhtenäistettäisiin pelastusviranomaisten johto- ja tilannekeskuskokonaisuutta. Pelastuslakiin lisättäisiin myös säännös pelastustoiminnan yhteistyöalueen puitteissa tapahtuvasta pelastustoiminnan johtamisesta. Ehdotetun säännöksen mukaan pelastustoiminnan yhteistyön järjestämisestä vastaavan pelastuslaitoksen pelastusviranomainen voisi yhteistyöalueella ottaa tilanteen johtaakseen, jos se on välttämätöntä yhteistyöalueen puitteissa tapahtuvan pelastustoiminnan yhteensovittamiseksi. Sisäministeriön pelastusviranomainen puolestaan voisi ottaa tilanteen johtaakseen, jos se on välttämätöntä tarvittavien valtakunnallisten järjestelyjen tai onnettomuuden laadun tai laajuuden takia.
Ehdotetut säännökset selkeyttäisivät viranomaisten toimivaltasuhteita sekä tehostaisivat viranomaisten yhteistoimintaa ja koordinointia pelastustoiminnassa. Esityksellä myös vahvistettaisiin ympäristönsuojelun asiantuntijan roolia öljy- ja kemikaalivahinkojen pelastustoiminnassa: jatkossa ympäristönsuojelun asiantuntijaa olisi kuultava tarvittaessa silloinkin, kun pelastustoimintaa varten ei aseteta johtoryhmää.
Arvoisa puhemies! Esityksellä vastuu palovaroittimien kunnossapidosta siirtyisi asukkaalta rakennuksen omistajalle. Asukkaan velvollisuutena olisi ilmoittaa rakennuksen omistajalle palovaroittimen vioista. Pelastuslaissa säädettäisiin myös rakennuksen omistajan oikeudesta päästä asuntoon palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvoitteen toteuttamiseksi. Majoitustilojen ja hoitolaitosten osalta hankinta- ja kunnossapitovastuu olisi rakennuksen omistajan sijasta toiminnanharjoittajalla, aivan kuten nykyisinkin.
Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovastuuseen ehdotettujen muutosten tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa asunnoissa on toimivat palovaroittimet. Esityksellä olisi vaikutusta erityisesti vanhemmissa asuinrakennuksissa, joissa on paristopalovaroittimet. Rakennuttamismääräyksissä on jo vuodesta 2009 lähtien edellytetty uudisrakentamisessa sähköverkkoon kytkettyjä palovaroittimia kaikkiin asuntoihin. Uusiin rakennuksiin palovaroittimet asennetaan jo rakentamisvaiheessa, jolloin palovaroittimen asentamisvelvoite on rakentajalla. Myös taloyhtiöissä, joissa on paristopalovaroittimet, on yleistynyt käytäntö, jossa taloyhtiö huolehtii paristojen säännöllisestä vaihtamisesta, koska rakennuksen omistajan ja asukkaiden yhteinen etu on, että kaikissa asunnoissa on toimivat varoittimet.
Pelastustoimen onnettomuustilastojen mukaan lähes joka toisessa asuinrakennuksen tulipalossa havaitaan, että asunnossa ei ollut toimivaa palovaroitinta. Muiden selvitysten perusteella voidaan arvioida, että palovaroitin puuttuu kokonaan noin 20 prosentista asuntoja. Esitetty muutos on tärkeä myös siksi, että palovaroittimen toiminnan varmistaminen voi olla vaikeaa tai käytännössä jopa mahdotonta esimerkiksi vanhuksille tai vammaisille henkilöille. Jo palovaroittimen pariston vaihtamiseen liittyy tapaturman vaara.
Arvoisa puhemies! Esityksessä myös termit ”metsäpalovaroitus” ja ”ruohikkopalovaroitus” yhdistettäisiin maastopalovaroitukseksi. Tämä helpottaisi viestintää ja asian ymmärtämistä yleisesti. Muutoksella ei olisi vaikutusta varoituksesta johtuviin velvoitteisiin tai vastuisiin. Esityksellä myös tuotaisiin selkeyden vuoksi pykälätasolle voimassa olevan lain määritelmä avotulesta. Säännöksen ei olisi tarkoitus estää sellaisenaan tulen hallittua käyttöä erityistä varovaisuutta noudattaen. Tulenteon muotojen sallimista tai kieltämistä maastopalovaroituksen aikana tulisi arvioida sen perusteella, onko tulen mahdollista päästä irti maapohjan kautta esimerkiksi tulisijan rakenteesta johtuen tai kipinöinnin vuoksi.
Lakiin lisättäisiin myös säännös, jossa säädettäisiin tarkastuksista, joita pelastusviranomainen voi tehdä rakennushankkeen aikana. Esityksellä lakia täsmennettäisiin myös valvonnassa havaittuihin puutteisiin reagoimisen osalta. Jos pelastusviranomainen valvontaa tehdessään havaitsee puutteita pelastuslaissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisessa, olisi viranomaisen puututtava niihin. Jos puutteet ovat pieniä tai merkitykseltään vähäisempiä ja ne korjataan saman tien, ei niistä olisi jatkossa aina tarpeellista antaa kirjallista korjausmääräystä.
Pelastusopistosta säädettyä lakia puolestaan muutettaisiin niin, että jatkossa Pelastusopiston tehtävänä olisi toimia ammattipätevyyden tunnustamisesta vastaavana viranomaisena pelastusalan miehistön, alipäällystön ja päällystön, nuohoojan sekä hätäkeskuspäivystäjän tehtävien osalta. Pelastusopiston tehtävänä olisi siten päättää muussa EU- tai Eta-valtiossa hankitun ammattipätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia kyseisissä tehtävissä. Ehdotetulla sääntelyllä tehostettaisiin ammattipätevyyden tunnustamista koskevaa hallinnollista prosessia.
Muutosten on tarkoitettu tulevan voimaan pääosin 1.1.2024. Palovaroittimia koskeva sääntely tulisi kuitenkin voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen tammikuussa 2026. Hyvinvointialueita koskeva sääntely puolestaan tulisi voimaan 1.1.23, kun hyvinvointialueet aloittavat.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T17:00:46,2022-09-29T17:07:59,Tarkistettu,1.1
2022_101_104,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_105,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan pelastuslaki uudistettaisiin kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta. Hallitus on kuitenkin tässä toteuttamassa ainoastaan välttämättömimmät muutokset, ja varsinainen pelastuslain uudistaminen jätetäänkin toteutettavaksi seuraavalle hallituskaudelle. Tässä lisätään velkamiljoonia hallintohimmeliin, byrokratiaan ja pääsihteereihin, mutta ei tärkeimpään eli pelastushenkilökunnan määrän tarvittavaan kasvattamiseen.
Pelastajista on jo nyt pulaa. Usea laitos ei saa rekrytoitua tarpeeksi henkilöstöä. Kymmenen vuoden aikana Pelastusopistolta valmistuu nykytahdilla 1 000 tai jopa 1 500 pelastajaa liian vähän. Koulutukseen tarvittaisiin vuosittain seitsemän miljoonaa lisää, jotta tuo vaje saataisiin täytettyä. Olisi myös ehdottoman tärkeää saada uusi, Kuopion Pelastusopistoa tukeva toinen opisto strategisesti parhaaseen paikkaan eli Uudellemaalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-29T17:08:01,2022-09-29T17:08:58,Tarkistettu,1.1
2022_101_106,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_107,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tästä pelastuslain uudistuksesta sinällänsä voi olla yhtä mieltä ja todeta, että se on tarpeellinen, niin kiinnitän huomiota kyllä siihen, kuten edustaja Koponen, että tämä tilanne tällä hetkellä pelastajien suhteen, henkilökunnan riittävyyden suhteen, on hälyttävä, eli kentältä on tuotu viesti siitä, että me tarvitsemme sen 1 000 uutta pelastajaa vuoteen 2030 mennessä. Ja tämä varallaolojärjestelmän muuttuminen työtuomioistuimen päätöksen takia aiheuttaa myöskin tätä painetta sinne.
Mutta toisin kuin edustaja Koponen tuossa sanoi, että tarvittaisiin lisää näitä pelastusopistoja, niin ei todellakaan, vaan pidetään nyt se Kuopiossa oleva Pelastusopisto siinä valmiudessa ja kunnossa, missä se on tällä hetkellä. Se on Euroopan johtava laitos, jossa pystytään todella monipuolisesti kouluttamaan pelastusalan henkilökuntaa, ja lisäksi siellä on tällaisia erilaisia kriisivalmiuden harjoitteluun tarkoitettuja maastoratoja ja vastaavia, ja voi sanoa, että tämä on ihan Euroopan mittakaavassakin ainutlaatuinen ympäristö. Siinä mielessä olenkin huolestunut siitä, että kun nyt on tähän pelastajapulaan haluttu vastata, niin on lähdetty sitten näitä alueellisia kursseja järjestämään, vaikka nämä alueelliset kurssithan tulevat kalliimmaksi kuin se, että se koulutus keskitettäisiin sinne Pelastusopistolle.
Tässä yhteydessä toivonkin, että sisäministerillä olisi mahdollisuus vähän valottaa tätä, vaikka nyt ei varsinaisesti budjettikirja-asiasta puhuta, että kun tulevan vuoden budjettiin oli muistaakseni 2,4 miljoonaa laitettu ja siellä 3 miljoonan tarve olisi siihen lisäykseen, ja jos sitä lisäystä ei tule, niin se tarkoittaa sitä, että meillä esimerkiksi sisään otettavien pelastajien määrä laskee sieltä jostain 138:sta sinne 120:een ja hätäkeskuspäivystäjien määrä laskee myöskin 48:sta 32:een, eli se ihan selkeästi näkyy välittömästi siinä, millä tavalla niitä sisäänottomääriä voidaan kehittää. Tässä yhteydessä tietenkin vielä toivon, että eduskunnassa pystyttäisiin tähän akuuttiin tilanteeseen tuomaan lisäystä tuon budjettikirjan kautta.
Todellakin, vaikka lakia on ymmärrettävästi tärkeää uudistaa tässä vaiheessa, kun hyvinvointialueet aloittavat jo ihan muutaman kuukauden kuluttua, ja tehdä ne välttämättömimmät, niin tämä kokonaisuus pitäisi pystyä nyt katsomaan sinne vuoteen 2030 ja sen yli, ja siihen meillä eivät tällä hetkellä nämä resurssit kyllä valitettavasti riitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-09-29T17:09:00,2022-09-29T17:11:48,Tarkistettu,1.1
2022_101_108,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_109,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten aikaisemmatkin puhujat, totean, että tässä hallituksen esityksessä on tarkoitus lisätä Pelastusopistosta annettuun lakiin uusi säännös, jonka mukaan Pelastusopisto olisi toimivaltainen viranomainen päättämään hankitun ammattipätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia pelastustoimessa esimerkiksi päätoimisena miehistön, alipäällystön tai päällystön virassa. Tämä on erityisen tärkeää, koska — kuten aikaisemmatkin puhujat ovat jo sanoneet — olemme aivan ennennäkemättömän pelastajapulan edessä, aivan kuten tällä hetkellä olemme hoitajapulankin edessä. Voimme oikeastaan ottaa oppia siitä, kun näemme, miten tämä kierre koko ajan pahenee ja kuinka nyt yritämme sitten reagoida koulutuspaikkoja lisäämällä jo olemassa olevaan pulaan. Nyt viimeistään meidän tulisi myöskin ennakkoon reagoida asiassa pelastajakoulutuksen osalta.
Ensi vuoden budjettiin on tosiaan huomioitu tätä tarkoitusta varten määräraha lisäkoulutuksen ”suunnittelulle”, mutta nyt meillä ei oikeastaan taida enää oikein olla aikaa suunnittelulle, vaan tarvitsemme nyt ihmisiä lisäkoulutukseen. Pahimmillaanhan suunnittelutyö vie aikaa puolitoista vuotta, ennen kuin saamme vasta lisää ihmisiä koulutukseen, ja tämän päälle sitten vielä itse koulutusaika. Olemme silloin vuosia perässä siitä tarpeesta, joka meillä siis jo on olemassa.
Koska ministeri on täällä salissa, niin minäkin olisin kysynyt: miten voisimme nopeuttaa lisäkoulutuspaikkojen saantia? Ja olisin oikeastaan kysynyt: Onko Kuopiossa valmius ottaa merkittävästi lisää koulutettavia hyvin nopeassa tahdissa? Saammeko sillä tavoin oikeasti katettua ne alueelliset tarpeet, joita meillä on esimerkiksi vaikka länsirannikonkin osalta jo tällä hetkellä olemassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-09-29T17:11:50,2022-09-29T17:14:04,Tarkistettu,1.1
2022_101_110,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_111,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aloitan oikeastaan tästä, mihin edustaja Salonen lopetti ja mitä täällä aikaisemmatkin puhujat esittivät, eli tosiaan lisäkoulutuksen suunnitteluun on sisäministeriö antanut rahaa. Olen samoilla linjoilla edustaja Salosen kanssa: onko ministeriöllä valmius selvittää tätä alueellisen kouluttamisen mahdollisuutta ja jo olemassa olevien resurssien hyödyntämistä tässä koulutuksessa? Esimerkiksi meillä Porissa on Kuopion jälkeen varmasti Suomen toiseksi paras harjoitusalue, ja ruotsinkielinen kurssi nyt meni Vaasaan, mutta itse näkisin, että tilapäisen tarpeen täyttämiseksi tulisi hyödyntää kyllä näitä alueellisia, jo olemassa olevia resursseja. Eli toivottavasti tästä ei tule mitään aluepoliittista vääntöä, että umpiniskaisesti pidetään kiinni jo olevista koulutuspaikoista, vaan tässä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi Poria ja siellä olevia resursseja. Tiedän, että se on myös vetovoimatekijä alalle, jos opiskelupaikka on hieman lähempänä kuin länsirannikolta katsottuna esimerkiksi Kuopiossa.
Kysyisin myös itse asiassa näihin pätevyyksiin liittyen, kun opistolle nyt siirtyy tämä pätevyyksien toteaminen ulkomailla saaduista koulutuksista. Onko teillä tässä kohtaa tarkoitus katsoa yhtään pelastuslain 57 ja 58 §:ää, jotka määrittävät päätoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksen, ja 58 § myönnettävät erivapaudet sopimushenkilöstölle? Eli lähinnä siltä osin, että tämä erivapaushan on tarkoitettu siihen, että jos esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ei saada päteviä hakijoita, niin ministeriö on voinut myöntää tämän erivapauden. No, esimerkiksi Satakunnassa on kuitenkin käynyt niin, että vaikka on ollut päteviä hakijoita, niin on erivapauden saanut henkilö valittu päätoimiseen virkaan, jonka sitten kuitenkin oikeus on palauttanut uuteen valmisteluun. Eli se lain henki on käsittääkseni aiemmin ollut se, että erivapaus nimenomaan annetaan sinne harva-alueille, jos ei ole päteviä hakijoita. Eli saataisiin kitkettyä pois se, jos tällä ruvetaan kikkailemaan niin sanotusti, eli tarkennettaisiin sitä siltä osin.
Taitaa aika loppua, mutta vielä kysyisin tästä toissijaisesta vastuujärjestelmästä ympäristövahinkojen osalta eli uudesta TOVA-laista. ÖSRA, Öljysuojarahasto, peruutetaan — miten varmistetaan öljyntorjunnan koulutus tulevilla hyvinvointialueilla, kun tiedämme, että jo nyt tämä rahoitus on puutteellinen? Se on iso ongelma. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-29T17:14:05,2022-09-29T17:17:33,Tarkistettu,1.1
2022_101_112,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_113,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pelastajia me todella tarvitsemme lisää tähän maahan. Sen lisäksi me tarvitsemme voimakkaita toimia tulipalojen ehkäisemiseen ja palokuolemien ehkäisemiseen. Meillä vuosittain tapahtuu tulipaloja kodeissa noin kolmetuhatta, ja suurin osa niistä alkaa keittiöstä ja liedestä. Me tiedämme, että meillä on yhä suureneva ikääntyvä väestönosa, joka pyrkii asustamaan kotona mahdollisimman pitkään, ja tiedämme, että keittiö ja lieden ympäristö on suuri vaaran paikka.
Sosiaali- ja terveysministeriön toimenpideohjelmassa ”Turvallisesti kaiken ikää. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021—2030” on linjattu ikäihmisten palokuolemien ja paloissa vammautumisten määrän vähentäminen. Arvoisa ministeri, tein vuonna 21 lakialoitteen liesivahdeista — ja nimenomaan, että pelastuslakiin lisättäisiin uusi 17 a §, jossa säädettäisiin yli 65-vuotiaiden ja erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asuntoihin asennettavasta liesivahdista, jolla pyritään vähentämään tulipalojen syttymistä. On tietysti tärkeää, että meillä on palohälyttimet, jotka hälyttävät sitten, kun savua ja liekkejä tulee, mutta me tiedämme, että jo tulipalon alkuvaiheessa voi asuntoon tulla hyvin myrkyllisiä kaasuja, ja se voi estää sammutustöitä ja toisaalta sitten lamauttaa ja vaikuttaa myös asunnossa oleviin, ja ajattelen nyt erityisesti näitä ikäihmisiä. Tällaiset liesivahdit ovat joissakin maissa jo uusiin asuntoihin pakollisia, sellainen laitetaan joka asuntoon. Ne eivät ole kalliita investointeja, ja ajattelisin, että varsinkin ikäihmisten ja erityisryhmien asunnoissa nämä olisivat todella tehokkaita, koska esimerkiksi se liesi sammuisi sitten jo siinä vaiheessa, kun se lähtisi liikaa kuumenemaan, eli se tulipalo ei edes alkaisi.
Kysyisinkin arvon ministeriltä: voisiko ajatella, että tähän pelastuslakiin voitaisiin esittämässäni lakialoitteessa ollut yksi pykälä lisätä? Ja nimenomaan viittaan tässä näihin liesivahteihin, ainakin noiden yli 65-vuotiaiden ja erityisryhmien koteihin. Näemme kyllä, että sillä olisi iso merkitys nimenomaan näiden tulipalojen määriin ja nimenomaan ikäihmisten palokuolemiin, joiden vähentäminen on myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjelmassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-29T17:17:35,2022-09-29T17:20:34,Tarkistettu,1.1
2022_101_114,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_115,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varmasti tarpeellinen ja kannatettava sinänsä, mutta valitettavasti se ei vastaa siihen tarpeeseen, joka on kirjattu hallitusohjelmaan ja itse asiassa tähän esitykseenkin tavoitteeksi, eli turvata pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat ja varmistaa, että otetaan huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Täällä on jo useissa puheenvuoroissa tuotu esiin se syvä huoli, joka meillä on henkilöstöpulasta pelastustoimen alueella.
Nämä pelastustoimen ongelmat kytkeytyvät myös siihen, että sopimuspalokuntatoiminta on valitettavasti hiipumassa. Tässä esityksessähän sivutaan lähinnä teknisluontoisesti sopimuspalokuntia, kun niiden asemaa muutettaisiin hyvinvointialuelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Todellakin valitettavasti sopimuspalokuntaan hakeutuminen ja esimerkiksi nuorena siihen harrastukseen ryhtyminen on vähentynyt. Suomi on harvaan asuttu maa, ja pelastustoimi on meillä perustunut osaltaan vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan ja sopimuspalokuntiin. Nyt olisi tärkeää löytää tänä aikana uusia keinoja ja uusia innovaatioita, joilla saataisiin esimerkiksi nuoria kannustettua sopimuspalokuntatoimintaan. Aika usein tämä harrastus tai toiminta on ikään kuin periytynyt isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle, ja on melko haasteellista polkaista sitä uudestaan käyntiin, jos toiminta on paikkakunnalla hiipunut.
Kuulisin mielelläni, minkälaisia suunnitelmia ja ajatuksia ministerillä on siitä, millä tavalla pystyisimme elvyttämään sopimuspalokuntatoimintaa, joka tukisi pelastustoimen suorituskykyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-09-29T17:20:36,2022-09-29T17:23:13,Tarkistettu,1.1
2022_101_116,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_117,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Essayah nosti tuossa esiin, että Kuopio riittäisi pelastajien kouluttamiseen, mutta näinhän se ei ole, sillä Kuopiosta ja Helsingistä tulee noin 140 pelastajaa vuodessa ja tarve on se 250. Tällä hetkellä Pelastusopiston opiskelijoista suhteellisen suuri osa myös tulee Pohjois-Savosta tai sen lähialueilta, ja heillä ei ole sitten niin suurta intoa lähteä Ruuhka-Suomeen, missä on kuitenkin suurin osa näistä pelastajien viroista. Tuntiopettajia saataisiin myös helposti pääkaupunkiseudun isoista pelastuslaitoksista, eikä Turusta ja Tampereeltakaan olisi niin pitkä matka. Myös ruotsinkielistä opetusta olisi helpompi saada Uudellemaalle.
Sitten sopimuspalokunnista puhuttiin tässä, ja siinä ei kannata tosiaan unohtaa tätä nuorisotyötä ja sen tärkeyttä, nuorten harrastamista. Se on juuri näin, kun ammattilaisia kuuntelee, että jos nyt sopimuspalokuntia aletaan ajamaan alaspäin ja niitä menee nurin, niin niiden ylös nostaminen ja uusien pystyyn pistäminen on lähes mahdotonta tällä hetkellä, eli niistä täytyy ehdottomasti pitää kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-29T17:23:13,2022-09-29T17:24:39,Tarkistettu,1.1
2022_101_118,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_119,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme nyt käymässä keskustelua tästä pelastustoimesta ja sen haasteista. Tämän nyt käsitteillä olevan lain lakimuutokset ovat pienehköjä, mutta kuten ministeri totesi, on hyvä, että sitten jatkossa tämmöinen laajempi kokonaisuudistus on tulossa, ja sille varmuudella suuri tarve on.
Nyt tässä kohtaa tietysti on kysymys siitä, että tämä pelastustoimi siirtyi hyvinvointialueitten vastuulle, ja sitten tämä taitekohta on, totta kai, tärkeää hoitaa niin, että tämä toiminta edelleenkin pyörii. Tulevaisuus on kuitenkin erittäin huolestuttava. Kuten täällä aikaisemmin on todettu, eläkepoistuma tältä alalta on noin 1 500 henkilöä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi erilaiset muutokset varallaoloon ja muuhun toimintaan liittyen tuovat vielä lisätarpeen tuhannen pelastajan verran vuoteen 2030 mennessä, joten tarvittaisiin todellakin paljon lisää toimijoita.
Tilannetta ei helpota se, että myös sopimuspalokuntien puolella on huolta siitä, että tekijöitten määrä vähenee. Kuten kaikki tietävät, sopimuspalokunnat monin paikoin nimenomaan ovat päävastuullisia näitten eri tehtävien hoitamisesta. Onkin tärkeää miettiä, kuinka myös näiden sopimuspalokuntien toimintaan mukaan tulemisen kynnystä saadaan madallettua, niin että saadaan houkuteltua lisää nuoria siihen harrastustoimintaan ja sitä kautta jäämään sinne, mutta myöskin sitä, pystytäänkö siellä esimerkiksi tehtävien kriteereitä muuttamaan joustavammiksi, jotta sitten pidempään eri tehtävissä siellä voitaisiin toimia.
Mitä tulee koko tämän alan veto- ja pitovoiman lisäämiseen, siihen tarvitaan varmasti joukko monenlaisia toimenpiteitä, ja varmasti niitä jatkossakin mietitään, mutta tärkeätä olisi tietenkin nyt varmistaa, että otetaan käyttöön uuden teknologian hyödyntäminen ja muu, jotka sitten sitä suorituskykyä osaltaan parantavat ja jotka myöskin edesauttavat sitä, että sen työn terveys ja turvallisuus ovat sellaisella tasolla, että siellä on parempi toimia. Myöskin aika keskeistä on se, että viimeistään nyt käydään läpi, että kaikilla paloasemilla ne olosuhteet ovat sellaisia, että ne ovat työterveyttä edistäviä, ja sisäilmaongelmat ja muut korjataan kuntoon.
Lisäksi on aika paljon nostettu esiin myöskin sitä, että tällä hetkellä haasteena on se, kuinka nämä pelastajat jaksavat ylipäätään sinne eläkeikään saakka ja monelta osin työkyvyttömyydestä johtuen joutuvat jäämään aiemmin pois töistä, mistä tulee kustannuksia työnantajille ja mikä myöskin aiheuttaa osaltaan heikentynyttä eläketurvaa näille pelastajille, mikä ei myöskään lisää tämän alan houkuttelevuutta. Pelastusalan unioni onkin esimerkiksi tehnyt ehdotuksia tämmöiseksi uudeksi eläkemalliksi, jossa otettaisiin käyttöön tämmöinen lisäeläke, jolla yksityisten eläkeyhtiöiden avulla saataisiin tuotettua mahdollisuutta joustoihin siellä työuran loppupäässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-09-29T17:24:40,2022-09-29T17:28:08,Tarkistettu,1.1
2022_101_120,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_121,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken tuosta äskeisestä puheestani. — Kun koulutus siellä öljyntorjunnassa tosiaan aluksi on korvattu Öljysuojarahastosta ja nyt se loppuu, niin voidaanko vähenevien rahojen kautta tätä koulutusta järjestää? Nykyiset työvuorovahvuudet eivät oikein mahdollista tätä työvuorossa kouluttautumista, joten se täytyisi järjestää työajan ulkopuolelta. On syytä varmistaa, miten se toteutuu.
Vielä palaan palomiesten koulutusmääriin: Kuten edustaja Koponen sanoi, sehän on noin pari- ja puolisataa ja nykyiset koulutusmäärät ovat vajaat puolitoistasataa per vuosi, eli vielä on sellainen sata siinä gäppiä. Vaikka edustaja Räsänen totesi, minkä myös olitte todennut kirjallisessa kysymyksessä, että alueellinen kouluttaminen saattaa olla kalliimpaa, niin kyllä näkisin, että jos me pystymme hyödyntämään jo olemassa olevia resursseja — paloautoja, haalareita ym. — niin en ehkä ihan tältä istumalta niele sitä väitettä, että se on kalliimpaa. Tarkoitus ei ole mitenkään uhata Kuopion asemaa koulutuksen tuottajana, vaan alueellisesti järjestettäisiin heidän valvonnassaan, niin kuin on ennenkin tehty. Olen itse asiassa itsekin alueellisen koulutuksen tuotos.
Tähän eläkemalliin haluaisin ehkä ottaa nopean kommentin: Se on varmasti sellainen, mitä on syytä miettiä. Itse olisin jäänyt viime vuonna eläkkeelle vanhalla eläkeiällä, kun täytin 55, ja nyt uusi on 65 tai yli. En näe, että se on realistista, että olen siinä iässä enää välttämättä toimintakykyinen savusukellukseen, ja se on nyt jo iso ongelma alalla. Toki se pahentaa tätä palomiesvajetta, mutta iso asia. Vielä siihen vetovoimaan myös tämä eläkeikä niin kuin alueellinen kouluttaminenkin todella olisivat isoja asioita.
Nopea kysymys vielä lopuksi opettajien saamisesta Kuopioon: Onko teillä ajatusta jo siitä tai tuleeko se täällä lisäkoulutuksen suunnittelun kautta varmasti, että mikä se saatavuus on? Käsitykseni on, että jo nyt on jonkunnäköisiä hankaluuksia ollut ehkä saada opettajia sinne, ja alueellinen koulutus tilapäisesti tässäkin varmasti auttaisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-09-29T17:28:09,2022-09-29T17:31:11,Tarkistettu,1.1
2022_101_122,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Edustaja Tanus, ja hänen jälkeensä ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_123,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja pelastajien ja pelastusopistojen opettajien puolesta ja yleensä alueellisen koulutuksen vahvistamisesta ammattilaisten toimesta, ja ne ovat kovasti kannatettavia puheenvuoroja ja tärkeitä kysymyksiä, mitä on nostettu esiin.
Mutta minä olisin halunnut vielä käyttää puheenvuoron näihin ikäihmisiin ja kotien turvallisuuteen liittyen, kun muistin, että teillähän hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on myös mahdollistaa ikäihmisten asuminen omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Yhä useampi vanhus Suomessakin asuu viimeisinä vuosina omassa kodissaan, joten on erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota kotien turvallisuuteen, koska tiedämme, että unohduksesta tai muusta tämmöisestä toiminnallisesta häiriöstä johtuvia vaaratilanteita tapahtuu kotona vanhuksille ihan jatkuvasti ja enenevässä määrin. Ja todellakaan tuo tavallinen palohälytin ei pysty estämään tulipaloja. Niin kuin sanottu, useimmat niistä alkavat keittiöstä ja sieltä liedestä. Palohälytin vaan sitten hälyttää, kun palo on jo alkanut, mutta tätä nykyistä teknologiaa hyödyntäen tällaiset palot olisi mahdollista ehkäistä, ja todellakin ilman suuria kustannuksia.
Ratkaisu tähän sähkölaitepalojen estämiseen on nimenomaan järjestelmä, joka tällaisen vaaratilanteen havaittuaan katkaisee virran siitä sähkölaitteesta. Tällaisten liesivahtien avulla suuri osa liesipaloista voitaisiin estää kokonaan. Ajattelen, että ainakin seniori- ja erityisryhmien asuntoihin näitä pieniä laitteita asentamalla voitaisiin vähentää oleellisesti huoneistopaloja ja niissä menehtyneiden ihmisten määrää. Niin kuin sanottu, liesivahtien käyttö yleistyy monissa maissa, ja nimenomaan niin, että jo silloin rakennusvaiheessa uusiin asuntoihin niitä asennetaan. Kun lisäkustannus on todellakin hyvin pieni ajatellen siitä saatua hyötyä, niin ajattelen kyllä, että Suomessakin tällainen uuden teknologian hyödyntäminen olisi tarpeen ja mahdollista.
Kysyisinkin vielä ministeriltä, voisiko tätä ajatella. Ja samalla vetoan, että nyt sitten eduskunnassa, kun valiokunnassa tätä asiaa käsitellään, tämä asia voitaisiin ottaa huomioon ja myös tekemäni lakialoite ehkä tämän esityksen käsittelyn yhteyteen lisätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-09-29T17:31:13,2022-09-29T17:33:59,Tarkistettu,1.1
2022_101_124,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, tarvittaessa viiteen minuuttiin asti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_125,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos todella hyvästä keskustelusta. Huomaa, että täällä on paikalla edustajia, jotka ovat todella perehtyneet tähän pelastusalaan, ja myös ammattilaisia, niin kuin esimerkiksi edustaja Huru. Tässä tuli paljon kysymyksiä tai kommentteja tähän yleiseen tilanteeseen, ei niinkään suoraan tähän lakiesitykseen. Mutta minusta on todella tärkeää, että tässä salissa puhutaan pelastajista, puhutaan pelastustoimen tärkeästä roolista ja puhutaan myös niistä haasteista, mitä pelastustoimella tällä hetkellä on. Esimerkiksi tämä pelastajapula todella on ihan konkreettinen haaste meillä tällä hetkellä. Sen lisäksi, että me tarvitaan uusia pelastajia, jotta me voidaan varmistaa sitä, että apua saa kaikkialla aina tarvittaessa, meillä myös eläköityy iso määrä — 1 400 pelastajaa on eläköitymässä tässä ihan lähivuosina — ja sen takia näitä koulutusmääriä on tärkeätä kasvattaa.
Tällä hallituskaudella me ollaan kasvatettu koulutusmääriä niin, että kurssikoko tuolla Kuopiossa on 120 kurssilaisen sijaan ollut nyt 144 kurssilaista vuosittain. Tämä nyt varmistettiin, että tämä on mahdollista myös ensi vuonna, elikkä rahoitus siihen saatiin. Viime syksynä vielä näytti kehysneuvotteluissa siltä, että sieltä jää uupumaan tällä kaudella lisätty 2,4 miljoonaa, joka varmistaa tämän koulutuksen korotetun tason jatkumisen, mutta onnistuin sen vielä kehyspäätöksen jälkeen itse sisäministeriön sisältä kaivamaan niin, että tässä ei tule minkäänlaista tiputusta. Nyt todellakin ensi vuotta ajatellen Pelastusopistolle on annettu rahaa siihen, että he voivat valmistautua koulutusmäärien tuplaamiseen vuodesta 24 lähtien, mutta se vaatii sitten uusia päätöksiä ja myös tulevalta hallitukselta sitä samaa tahtotilaa, mikä tällä hallituksella on ollut, että näitä opiskelijamääriä on korotettu. Se tahtotila — ilokseni kyllä olen huomannut — tässä salissa oli aika vahva silloin, kun keskusteltiin täällä yhdessä sisäministeriön hallinnonalan budjettiesityksestä. Nimenomaan pelastajapula oli yksi niistä suurimmista teemoista, mistä tässä keskusteltiin. Sen takia todella toivon, että tämä yhteinen tahto kantaa myös niin, että sitten ensi hallituskaudella näitä määriä saadaan merkittävästi nostettua.
Tässä tuli paljon keskustelua myös alueellisista kursseista. On nyt järjestetty niitä ja esimerkiksi todella tuo ruotsinkielinen kurssi Vaasassa. Kymmenen vuoden tauon jälkeen meillä on ruotsinkielinen pelastajakurssi. Myös itse näkisin, että tämän osalta olisi tärkeää, että näihin ruotsinkielisiin kursseihin saataisiin säännönmukaisuutta, jotta ihmiset tietäisivät, että sellaisia on tulossa, ja tietäisivät myös varustautua niihin ja tarvittaessa hakeutua alalle.
Todellakin itse ajattelen, että pelastajapulan ratkaisemiseksi on syytä käyttää erilaisia keinoja ja miettiä näitä eri malleja, miten me varmistetaan tämä varsinkin tässä ajassa, kun meidän pitää saada tämä iso gäppi kurottua umpeen.
No, sitten paljon puhuttiin myös sopimuspalokunnista. Niillä on äärimmäisen tärkeä rooli meidän pelastustoimessa, täällä moni edustaja nosti sen esille — ja myös sen, että nimenomaisesti erityisesti harva-alueilla yleensä ne ovat ne sopimuspalokuntalaiset, jotka ovat ensimmäisinä paikalla. Mutta itse asiassa myös kaupungeissa, myös tiheästi asutuilla seuduilla, sopimuspalokunnilla on iso, tärkeä roolinsa. Se ei ole pelkästään harva-alueilla tapahtuvaa toimintaa.
Tässä lakimuutoksessa nyt sopimuspalokuntien asemaa keskeisenä osana pelastustoimen järjestelmää nostetaan selkeästi esiin ja myös tuodaan sopimuspalokunnat tasa-arvoisiksi toimijoiksi tähän rinnalle. Pidän sitä tärkeänä sopimuspalokuntatoiminnan arvostuksen nostamiseksi. Äärimmäisen tärkeää on nimenomaan se, miten me huolehdimme, että me saamme niihin sopimuspalokuntiin toimijoita, ja se alkaa nimenomaan nuorisotyöstä. Meidän pitää varmistaa se, että meidän nuoret ovat kiinnostuneita tästä loistavasta harrastuksesta, mitä palokunnat voivat tarjota, ja ehkä siitä sitten tulee se polku ja ura myös sopimuspalokuntalaiseksi tai jopa pelastajaksi. Katson kyllä, että tämä on semmoinen asia, mitä meidän täytyy myös entistä vahvemmin varmistaa, että into ja houkuttelevuus siellä säilyvät.
No, sitten tuli esiin tämä ÖSRA. Todellakin nyt, kun tämä ÖSRA loppuu, tämän uuden rahaston kautta pitää varmistaa — ja sitä aiotaan nyt myös seurata — että sitä rahoitusta tulee myös tähän öljyntorjuntakoulutukseen liittyen ja niin edelleen, mitä ÖSRAsta on voitu hyvin rahoittaa.
Sitten ihan viimeiseksi otan vielä kysymyksen edustaja Tanuksen liesivahtiasiasta. Sehän ei tässä hallituksen esityksessä nyt ole, mutta itse olen ymmärtänyt, että silloin, kun nämä menevät valiokuntiin, jos on sellaisia lakialoitteita, jotka näitä liippaavat, niitä käsitellään siinä samassa yhteydessä, ja silloin se keskustelu varmaan jatkuu siellä valiokunnissa ja täällä eduskunnan päässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-09-29T17:34:04,2022-09-29T17:39:33,Tarkistettu,1.1
2022_101_126,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Etukäteen sovitun ajan puitteissa viimeinen puheenvuoro, edustaja Lundén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_127,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tähän loppuun tahdon nopeasti sanoa muutaman sanan nuohousalasta. Nuohousalalla sattuu vuosittain keskimäärin 60 onnettomuustapausta, jotka liittyvät korkealla työskentelyyn tai viallisiin kattoturvatuotteisiin. Tilannetta eivät ole parantaneet havainnot, joissa nuohoojan tekemät vikailmoitukset kattoturvatuotteista eivät ole menneet pelastusviranomaisten toimintaprosessissa eteenpäin. Toimintamallit tietojen kirjaamisessa tai tietojen käyttämisessä vaihtelevat. Lisäksi on havaintoja siitä, että ilmoitetut viat toistuvat vuodesta toiseen, koska korjaustoimenpiteitä ei ole saatettu päätökseen. Nuohoojien toimittamat vikailmoitukset palovaaraa aiheuttavista puutteista tulisi mielestäni ottaa säädösten terävöittämisen piiriin.
Nyt, kun arvoisa ministeri on paikalla, tahtoisin kysyä: onko hallituksella aikomusta kehittää lainsäädäntöä tämän vakavan ongelman korjaamiseksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-09-29T17:39:38,2022-09-29T17:40:30,Tarkistettu,1.1
2022_101_128,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Edustaja Lundén oli niin nopea, niin edustaja Kotiahokin ehtii vielä. [Mikko Lundén: No, niin mä sanoin, että se on nopea! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_101_129,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ministeri Mikkoselle kiitos, kun otti nämä vpk:t esille. Ne tekevät tärkeätä työtä ja ovat tehneet sitä vähän toistasataa vuotta Suomen historiassa. Sieltä tosiaan tulee niitä pelastajia, ja sitten semmoinen tärkeä asia, mikä on aina jäänyt vähemmälle huomiolle, on nuorisotyö. Siellä koulutetaan nuoria, nuorisoa. Se on kiinnostavaa, kun he pääsevät koneitten ja letkujen, näitten systeemien, kanssa toimimaan, ovat muusta pahanteosta pois ja oppivat kansalaistaitoja. Kiitoksia, että ministeri tämmöistä asiaa ajattelee ja vie sitä eteenpäin. Pikkuisen ne rahaa tarvitsevat, mutta eivät paljon. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Ytimekäs puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+4.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-09-29T17:40:32,2022-09-29T17:41:22,Tarkistettu,1.1
2022_101_130,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_101_131,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Polttoainetukea koskevan hallituksen esityksen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto selvittää ja tarvittaessa tekee esityksen siitä, onko varatun määrärahan puitteissa mahdollista tukea sellaisia polttoöljyä käyttäviä toimijoita, joille esityksen kuljetustuki ei tällä hetkellä kohdistu. Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä polttoainetuen muuttamisesta on kyse juuri tästä.
Hallituksen esityksessä tukea laajennettaisiin polttoöljyä käyttäville toimijoille, käytännössä työkonealoille. Työkoneilla tarkoitettaisiin esimerkiksi moottorityökoneita ja moottorityökoneiksi varusteltuja traktoreita sekä auton alustalle rakennettuja työkoneita. Tuen piirissä olisivat myös esimerkiksi satamissa tai terminaalialueilla käytettävät lastinkäsittelykoneet, kuten terminaalitraktorit, pyöräkuormaajat, trukit, lukit ja kurottajat. Työkoneena ei kuitenkaan pidettäisi käsiohjattavaa tai prosessin kiinteäksi osaksi asennettua työkonetta. Tuen piirissä eivät myöskään olisi ruohonleikkurit, lumilingot eivätkä aggregaatit eikä polttoöljyn lämmityskäyttö. 
Arvio maksettavan tuen määrästä on noin 12 miljoonaa euroa. Polttoainetukeen alun perin varattu 75 miljoonaa euroa kattaisi arvion mukaan tämänkin. Arvioihin jossain määrin vaikuttaa se, että työkoneista ei ole olemassa kattavia rekistereitä, joten arviot on tehty polttoöljyn viime vuosien käyttömäärien perusteella. Tukikausi ajoittuu tässä polttoainetuen tavoin helmi—huhtikuuhun. Myös tuen suuruus on polttoainetuen tavoin viisi prosenttia työkonekäytön polttoaineöljykustannuksista. Tuen konsernikohtainen maksimimäärä on 400 000 euroa ja pienin maksettava korvaus 250 euroa. 
Oikeusperustana sovelletaan EU:n komission tiedonantoa valtiontukitoimenpiteitä koskevista tilapäisistä kriisipuitteista talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen ja tämän nojalla annettua Suomen tukiohjelmaa koskevaa EU:n komission päätöstä. Lakia ei sovellettaisi maatalouden alkutuotannon, kalatalouden tai vesiviljelyalan yritystoimintaan eikä luotto- ja rahoitustoimintaan. 
Valtiontukiviranomaisena toimisi kustannustukien ja polttoainetuen tapaan Valtiokonttori. 
Laki tulisi voimaan 1. marraskuuta 2022, ja tukitoimet aloitettaisiin mahdollisimman pian.
Haluan samalla kiittää talousvaliokuntaa tästä. Sen alkuperäisen esittelyn mukaan valiokunnalle annettiin hyvin laajasti valtuutta liikkua, ja sen mukaan hallitus on reagoinut valiokunnan toiveisiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-29T17:41:45,2022-09-29T17:44:51,Hyväksytty,1.1
2022_101_132,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_133,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että talousvaliokunnan mietintöön perustuva eduskunnan lausuma toteutetaan näin nopeasti. On selvää, että polttoöljyä käyttävät työkoneyrittäjät tarvitsevat vastaavan tuen kuin kuljetusalan yritykset — ja vastaavalta ajalta myöskin, eli tämän vuoden helmi—huhtikuulta. Tämän alan yrittäjät ovat aivan vastaavissa vaikeuksissa, ja heihinhän kuuluu maanrakennusalan yrittäjiä, kuten kaivinkoneyrittäjiä, pyöräkuormaajayrittäjiä ja sitten metsäkonealan yrittäjiä. 
On tietysti hyvä, että lisätalousarviossa päätetty 75 miljoonaa euroa sisältää nyt myöskin tämän 12 miljoonaa euroa, mikä tässä tarvitaan, eli että se jo myönnetty määräraha riittää tähänkin tarkoitukseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-09-29T17:44:53,2022-09-29T17:46:03,Hyväksytty,1.1
2022_101_134,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_135,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esityksestä. Aivan kuten on jo todettukin, talousvaliokunta edellytti, että hallitus valmistelee esityksen, jolla kuljetusyritysten polttoainetuen kaltainen instrumentti luodaan myöskin työkoneisiin eli yritysten polttoöljyn käyttöön. Ja tämä on tietysti tärkeää, koska tiedämme kaikki tämän tilanteen, missä nyt eletään — että polttoainekustannukset nousevat ja alan yritykset ovat erittäin vaikeassa tilanteessa kasvavien kustannusten maailmassa.
Haluaisin kysyä ministeriltä kuitenkin tästä rahoituksesta, että kun aikoinaan lisäbudjetissa hallitus kaavaili ja allokoi 75 miljoonaa euroa yritysten polttoainetuelle, ja sitten siinä aikaisemmassa esityksessä kävi ilmi, että sen esityksen pohjalta vain hyvin pieni osa tästä tuesta lopulta sitten kanavoituu sinne kuljetusyrityksille. No nyt sitten tämä esitys mahdollistuu vielä tällä lisäbudjetin summalla — tämä 12 miljoonaa euroa — mutta edelleenkin käsitykseni on se, että tämä koko summa ei vieläkään tule käytettyä yritysten tarpeisiin tavalla, joka on kuitenkin luvattu näille yrityksille. Tähän ovat kiinnittäneet myös kuljetusyritykset huomiota. Näettekö vielä mahdollisuuksia korjata tätä tilannetta? Kehotatteko jopa valiokuntaa siihen? Ja osaatteko avata, mistä syystä tämä keskeinen lupaus, mikä kuljetusyrityksille annettiin, aikoinaan petettiin? Eli miksi ei kanavoitu sitä koko 75:tä miljoonaa euroa, niin kuin ala odotti? Ihan kohtuullista olisi, että he sen tuen saisivat, mikä heille kuuluu.
Ja sitten ihan perustellusti on pakko kysyä, onko meillä tulevaisuudessa enää kotimaisia kuljetusyrityksiä. Tämä tilanne alalla on niin vakava. Olen itsekin saanut, valitettavasti, omasta maakunnastani lukea niitä uutisia, että kuljetusyritykset ovat vaikeuksissa, jopa konkurssissa ja maksukyvyttömyystilassa. Mitä me voimme tehdä, että yritykset selviävät tämän vaikean tilanteen yli, kun kaikki kustannukset nousevat ja polttoaine muodostaa niin keskeisen ison osan kuljetusyritysten ja myöskin koneyrittäjien kustannusrakenteesta? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-09-29T17:46:03,2022-09-29T17:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_101_136,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_137,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus tukee kuljetusyrittäjiä väliaikaisella polttoainetuella, mutta onko tuen määrä kuitenkin liian alhainen tai tuleeko tuen hakemisajankohta liian myöhään?
Kun vertaa meidän kuljetusalan polttoainekustannuksia muiden Euroopan maiden kustannuksiin, niin ei näytä todellakaan hyvältä tämä kustannus. Jakeluvelvoite nostaa tällä hetkellä dieselin hintaa Suomessa noin 35 senttiä verrattuna sellaisiin kilpailijamaihin, joissa jakeluvelvoitteen taso on hyvin alhainen. Tulin itse juuri valiokuntamatkalta Italiasta, ja siellä polttoaineiden litrahinnat olivat keskimäärin 50 senttiä halvemmat kuin täällä meillä. Toki Italian energiatuki suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli kuusinkertainen verrattuna Suomeen, ja mikäs on tukiessa, kun muun muassa Suomenkin maksamaa elpymisrahaa on mennyt Italiaan jonkin verran.
Arvoisa puhemies! Öljyn maailmanmarkkinahinta on nyt alhaalla. Kysyn ministeriltä: miksi Suomessa polttoaineiden hinnat pysyvät edelleenkin hyvin korkeina? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-09-29T17:48:31,2022-09-29T17:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_101_138,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_139,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yritykset pyörittävät Suomea, tuovat verotuloja ja luovat työtä. Keskustan linja on, että yritysten pitää pärjätä, suomalaisten pitää pärjätä. Tässä esitetty yritysten määräaikainen polttoöljytuki on osa energiatukitoimia, joita tänä vuonna on tehty useita. On erittäin hyvä, että hallitus nyt reagoi myös työkoneyritysten tilanteeseen.
Moni työkoneyrittäjä saa edes vähän apua yrityksensä kannattavuuteen, ja tällä on vaikutusta koko Suomessa myös meidän maamme huoltovarmuuteen, sillä polttoöljyä käytetään yleisesti erilaisissa työkoneissa, jotka on suunniteltu muun muassa juuri satamiin, metsiin, rakennuksille. Esimerkiksi maarakennusala työllistää suoraan noin 45 000 ihmistä meillä Suomessa, ja alan yrittäjät ovat tyypillisesti pienyrittäjiä. Siellä on muun muassa maanrakennuskoneita, kaivinkoneita, pyöräkuormaajia ja kaivurikuormaajia. Metsäkoneyritykset taas ovat metsäalan työntekijöiden suurin työllistäjä. Suomessa on satoja koneyrittäjiä, joille energiapuun osto ja käsittely on merkittävää liiketoimintaa.
Se pitää huomata, että juuri polttoöljy on työkoneyritysten suurimpia kulueriä. Tyypillisesti se on noin 20—30 prosenttia palvelujen tuottamisen kustannuksista näissä yrityksissä. Hinnannousun siirto asiakkaille tapahtuu yleensä vasta viiveellä, myös nyt, kun öljyn maailmanmarkkinahinta oli kovassa nousussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Nythän se hinta on hiukan tästä onneksi tasaantunut, mutta polttoöljyn osalta kustannustaso on jäänyt jopa noin 50 prosenttia korkeammalle kuin ennen Ukrainan sotaa. Tämä esitys on hyvin perusteltu, tällä on tosiaan vaikutuksia myös maamme huoltovarmuuteen, ja on erinomaista, että tämä nyt saadaan toteutumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-09-29T17:50:00,2022-09-29T17:52:24,Hyväksytty,1.1
2022_101_140,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_141,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myöskin kiittää ministeri Lintilää, että tuotte tämän hallituksen esityksen nopeasti eduskuntaan. Ja totta kai kiitän myös talousvaliokuntaa ja talousvaliokunnan puheenjohtajan ansiokasta puheenvuoroa.
Tosiaan tämän esityksen tavoitteena on työkonealan yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen Venäjän aloittamien Ukrainaan kohdistuvien sotatoimien ja niitä seuranneiden pakotteiden aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa, kun tälle alalle, työkonealalla, on ominaista energian ja polttonesteiden hinnannousu sekä kuljetusmarkkinoiden muutokset. Siitä olen iloinen, että nyt maailmanmarkkinahinnat ovat alhaalla ja polttoaineitten hinnat alkavat olla alta kahden euron luokkaa.
Nyt kun tätä jakeluvelvoitetta on laskettu, sillä on ansiokkaat, hyvät tulokset myös tuolla polttoainemittarilla, hinta on mennyt myös alle kahden euron, niin haluaisin kysyä ministeriltä: onhan tätä jakeluvelvoitelaskua myös jatkossa, mikäli ja kun näyttää siltä, että tämä sotatilanne tuolla Ukrainan suunnalla jatkuu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-29T17:52:26,2022-09-29T17:53:46,Hyväksytty,1.1
2022_101_142,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_143,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minunkin täytyy kiittää ministeri Lintilää, että siihen reagoitiin nopeasti silloin — suht nopeasti.
Mutta pikkuisen olisi kysymyksiä. Elikkä tämä kuljetusyritysten polttoainekustannusten nousu alkoi jo ennen Venäjän törkeää hyökkäystä Ukrainaan, mutta sitten sen sodan johdosta kuljetuselinkeinon polttoainekustannukset ovat nousseet yli alan kestokyvyn, elikkä ennen tätä tukipäätöstä — no, se ei ole vielä voimassakaan, mutta on kumminkin paperilla. Onneksi hallitus havahtui alan hätään ja budjetoi 75 miljoonan euron määräaikaisen polttoainetuen — hyvä näin.
No, sitten koneyrittäjät havahtuivat kanssa siihen hommaan, koska polttoöljyn hintahan nousi enempi kuin dieselin hinta, ja vaativat myös polttoainetukea, mikä on kyllä kannatettava vaatimus. Hallitus otti koneyrittäjien huolen ja päätti esittää myös polttoainetukea koneyrittäjille, mutta — ja siinä se mutta tuleekin — kun se 75 miljoonaa laitettiin kuljetuselinkeinolle, niin nyt sieltä otettiin koneyrittäjien polttoainetuki, siitä 75 miljoonasta eurosta, jonka kuljetuselinkeino ihan oikeasti tarvitsee, joka sentin.
Ja sitten: onko mahdollista nostaa sitä kompensaatiota — kun se on nyt viisi prosenttia — kymmeneen prosenttiin kuljetusyrittäjille? Ja polttoainetuki sitten: oma momentti maarakentajille ja näille polttoöljyä käyttäville koneyrittäjille.
Tuossa äsken puhuttiin niistä maarakentajien polttoainekuluista — 20—30 prosenttiako siinä äsken sanottiin. Minulla on itselläni metsässä kuusi autoa, mitkä ajavat metsäenergiaa ja pyöreätä puuta, tukkia, teollisuuteen. Meillä polttoainekulu on melkein 50 prosenttia liikevaihdosta, elikkä tämä on kyllä ihan elämän ja kuoleman kysymys. Vielä on pystytty maksamaan, mutta niin kuin täällä kuultiin, on paljon semmoisia yrityksiä, mitkä eivät pysty maksujaan maksamaan, joutuvat selvitystilaan ja jopa konkurssiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-09-29T17:53:46,2022-09-29T17:56:41,Hyväksytty,1.1
2022_101_144,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_145,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran tietysti täytyy kiittää, että on reagoitu tähän. Mutta sen verran kritiikkiä on annettava, että näen aika kohtuuttoman pienenä tämän summan, ja juuri sen takia, että kuitenkin tällä hetkellä arvonlisäveron kasvu on suurempaa kuin se, mitä näihin tukiin on annettu. Ja kun ajatellaan, että kuitenkin monella muulla alalla on annettu tukea niin, että on jouduttu tekemään velkaa tai vastaavaa, mutta tässä tilanteessahan valtio tulee vielä jäämään plussan puolelle arvonlisäveron nousun myötä tulevasta lisäverosta, niin jotenkin tällaisessa tilanteessa, kun oikeasti koko ala on hätää kärsimässä, olisi oikeus ja kohtuus, että saisivat takaisin edes sen määrän tukea, mitä he maksavat itse enemmän veroja tällä hetkellä.
En osaa sanoa, kuinka hyvin ministeri alaa tuntee, mutta tämähän on sellainen takajättöinen juttu, että vaikka nyt tuntuu siltä, että yritykset vielä pyörivät ynnä muuta, niin nämä kaikki rupeavat pikkuhiljaa siunaantumaan, ja lopullinen konkurssiaalto ja omaisuuksien realisointi ja vastaava tulevat näkymään käytännössä katsoen vasta ensi vuoden puolella, ja siinä kohtaa, kun se on mennyt liian pitkälle, niin oikeasti se tilanne on mahdoton. Omasta henkilökohtaisesta kokemuksestanikin olen tämän joutunut kokemaan, ja tiedän, minkälainen kierre se on. Siinä kohtaa ei tällaisilla pikkutuilla ole enää mitään merkitystä, koska tilanne pääsee... Verot kasvavat. Tietysti verottaja antaa oman aikansa taisteluun, kun tekee maksusuunnitelmia ja kaikkia tämmöisiä, mutta totuudessaan nykyisillä katteilla näitä tappioita ei tulla koskaan kuromaan takaisin kiinni. Ongelma on vain se, että tässä menee vuosi kaksi, kun näitä kuljetusliikkeitä ja koneyrittäjiä tulee paukkumaan konkurssiin näitten nyt tulevien maksuvaikeuksien vuoksi, mitkä sitten heijastuvat vasta tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-29T17:56:43,2022-09-29T17:59:07,Hyväksytty,1.1
2022_101_146,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_147,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, tämä on hyvä asia, että on kuljetusyrityksiä lähdetty nyt edes määräaikaisesti tukemaan polttoainetuen muodossa. Se on aika lyhyt aika kuitenkin, mihin tämä tuki on annettu — se voisi olla vähän pitempi, ja ehkä se voisi olla vähän suurempikin. Kuten on esiin tullut, niin tämä tuki ei ole ollut riittävä, ja sanotaanko näin, että kuljetusyritykset eivät ole pystyneet siirtämään niitä menojaan suoraan laskutukseen — tai ainakaan osa niistä. Joillekin tämä tilanne on ollut hyvin oikeudenmukainen, ja joillekin on siitä aiheutunut kohtuutonta haittaa, ja tästä on tullut konkursseja paljon.
Elikkä ”lailla kompensoidaan 22 alkaneiden Ukrainan sotatoimien aiheuttamaa äkillistä polttonesteiden hinnannousua”, ja ”lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta lausui, että hallituksen tulee valmistella esitys tuen ulottamisesta myös yritysten polttoöljyn käyttöön”. Tämähän koski liikenneluvalla toimivia aluksia. Silloin siellä ei ollut takseja mukana, mutta itsekin otin sen tuolloin salikäsittelyssä esiin ja vaadin, että se tulisi myös takseihin. Tuolloin vaadin myös, sekä salissa että talousvaliokunnassa, että laki ulottuisi myös muun muassa maansiirto- ja metsäkoneisiin niiden saamiseksi saman tuen piiriin, ja on hyvä, että ne nyt on tässä lakimuutoksessa huomioitu. Osassa vaan saattaa hakijana olla konkurssipesä näin jälkikäteen. Tämä on vakava asia, ja minun mielestäni on hyvä, että tämä laki on, mutta juuri niin kuin edustaja Laakso ja edustaja Kotiaho äsken esiin nostivat, kyllä kohtuuton vaikeus on tullut suomalaiselle yrittäjälle toimia tällä alalla — eritoten, kun samanaikaisesti täällä meidän yhteiskunnassamme kulkee hyvin paljon semmoisia pitkäkilpisiä autoja. [Tuomas Kettunen: Ei kulje enää, ainakaan idän suunnassa! — Eduskunnasta: Balttiautot!] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-29T17:59:07,2022-09-29T18:01:59,Hyväksytty,1.1
2022_101_148,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Kiitos, kiitos. — Ja edustaja Kettunen, nyt teillä on puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_149,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kotiaho, kuljetusalan raudanluja ammattilainen monen vuoden takaa, käytti ansiokkaan puheenvuoron. Ja niin kuin toitte omassa puheenvuorossanne esille, niin kuljetusalalla — ja varsinkin kun tekin olette ajanut sitä pyöreätä puuta sieltä metsätien päästä teollisuuden suuntaan; kiitos siitä teollisuudelle, että pyörät pyörivät ja sitä kautta saadaan kansantalouteen lisätuloja — tosiaan 50 prosenttia teidänkin kuluistanne on kohdistunut sinne polttoaineitten suuntaan.
Sen takia otinkin vielä toisen puheenvuoron, kun kysyin tuossa aikaisemmin, että kuitenkin tällä jakeluvelvoitteen alentamisella on ollut myötävaikutusta siihen, että tuo polttoaineen hinta on pysynyt melko matalalla. Nyt täytyy muistaa, että silloin kevättalvellahan hinnat olivat aivan huipussaan. Ja varsinkin, niin kuin edustaja Kotiahokin tietää, silloin piti ajaa sitten rospuuton tieltä ne puut pois ja silloin polttoaineen hinta oli kova.
Mutta siitä olen hyvin tyytyväinen, että vaikkakin tämä tuki on melko pieni, niin on pääasia, että se nyt ollaan saatu tänne eduskunnan käsittelyyn ja tämähän kohdistuu tuonne helmi—huhtikuun suuntaan. Me kaikki tiedämme, että eiväthän yrittäjät halua tämmöisiä tukieuroja, vaan he haluavat, että kustannukset pysyvät kohtuutasolla ja tehdystä työstä saadaan asianmukainen korvaus.
Siitä olen kyllä tyytyväinen nyt, että tässä mentiin tuonne puuautopuolen suuntaan, sehän on ”kuningaslaji”.
Tänään saimme hienon uutisen tuolta Kainuun suunnalta. Paltamon sellutehdas sai ympäristöluvan ja vesiluvan, ja tätä myötä sitten teollisuus kehittyy ja puuta liikkuu entistäkin enemmän sieltä metsästä teollisuuden tarpeisiin, mikä luo sitten mahdollisuuden, että näitäkin tukimiljoonia, mitä nyt ollaan jouduttu ottamaan jopa velkarahaksi, saadaan sitten maksettua, kun vientiteollisuutta saadaan tähän maahan. Mutta ehkä se kaikista tärkein viesti pitää olla, että polttoaineitten hinta pitää olla kohtuullisella tasolla.
Täytyy muistaa, että vaikkakin meidän pitää sieltä fossiilitaloudesta mennä kohti biotaloutta, niin kyllä se on vain muistettava, että vielä vuosikymmeniä me tulemme ajamaan bensa-autoilla ja dieselautoilla, mutta koko ajan pikkuhiljaa me menemme niihin uusiutuvan energian toimintamuotoihin. [Juha Mäenpää: Onko Kettunen eri linjoilla keskustan kanssa?] Enkä pelkästään nosta tässä sähköautoja, vaan haluan muistuttaa, että myös biokaasu tekee voimakasta tuloa tuonne raskaan liikenteen suunnalle ja myös sitten tulevaisuudessa vetyautot ja näin edespäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-29T18:01:59,2022-09-29T18:04:51,Hyväksytty,1.1
2022_101_150,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vielä edustajat Laakso ja Kotiaho, ja sen jälkeen ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_151,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä huolestuneena kuuntelin äsken edustaja Kettusen puhetta. Olen pelännyt tätä hetkeä, että ruvetaan puhumaan, että kun hinta on alle kaksi euroa, niin se on halpa. Minä olen oikeasti tätä pelännyt kaiken aikaa, että me otetaan tämä kohta normaaliksi tilanteeksi. Kyllä kaikki tietävät, että meidän kilpailukyky ei tule kestämään tällaisia hintoja millään — eivätkä tule yrityksetkään, koska kaikilla ei polttoaineklausuuleita ole. Ennen kuin ne hinnat saadaan hilattua sille tasolle, mille ne kuuluvat, siinä on useampikin konkka poikineen ehtinyt tulla.
Sen verran oli vielä otettava puheenvuoroa tämän takia, kun kuitenkin ammattidieselistä on ollut puhetta. Onko ammattidieselistä ollut puhetta hallituksen kesken millään tavalla?
Ja sitten tietysti etenkin kiinnostaa hallitusohjelman kirjaus vinjettimaksuista, koska se olisi nyt äärettömän tärkeää, että me saataisiin nämä meidän vähäisetkin ajamiset ja kannattamattomatkin ajot mieluummin omille kuljetusliikkeille, tai omat kuljetusliikkeet pääsisivät kilpailemaan paremmin, niin ettei tässä vielä tarvitse tämän kaiken muun taistelun lisäksi taistella etenkin Baltian maista tulevien todella isojen rekkafirmojen kanssa, mitkä tilailevat 10 000 uutta kuorma-autoa vuosittain. Emme me niitten kanssa pärjää millään muulla kuin sillä, että meillä ovat kustannukset samalla tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-29T18:04:51,2022-09-29T18:06:39,Hyväksytty,1.1
2022_101_152,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,Otetaan edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_153,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Edustaja Kettunen otti esiin aikaisemmissa puheenvuoroissa sen sekoitevelvollisuuden, mikä nyt on vallalla, ja se on aivan oikein. Nythän on esitetty, että se palaa taas normaaliin ja vielä kiristyy, elikkä polttoaineen hinta nousee. Ja sitten siinä tulee vielä toinen, se, että raskaammassa liikenteessä se polttoaineen kulutus nousee elikkä päästöt nousevat, kun polttoaineesta otetaan se energia pois elikkä sitä sotketaan liikaa.
Nyt ministeri Lintilältä kysyisin: olisiko mitenkään mahdollista tämän sekoitevelvollisuuden nykytilan jatkuminen? Sitten kun nähtäisiin, miten se maailma menee, kun hintataso toivon mukaan putoaa joskus järkevälle tasolle, jatkettaisiin sillä, nykytilassa, ja sitten se ensi vuodenvaihteen veronnousu dieselissä jätettäisiin tekemättä. Se auttaisi kyllä hirmu paljon, koska niin kuin on tässä aikaisemmissa puheenvuoroissa tullut esille, niitä kustannusnousuja ei tässä kilpailutilanteessa kumminkaan pysty hintoihin laittamaan, ja sitten toinen asia on siinä, että vaikka ne pystytään laittamaan, sitten meiltä loppuvat ne käyttäjät, elikkä he eivät pysty enää käyttämään, koska he eivät taas pysty laittamaan tuotteisiinsa, vientiteollisuuden tuotteisiin, niitä hinnankorotuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-09-29T18:06:39,2022-09-29T18:08:29,Hyväksytty,1.1
2022_101_154,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt en ole aivan varma, pyysikö edustaja... [Tuomas Kettunen: Ei!] — Ei enää, selvä. — Sitten se on ministeri Lintilä. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_155,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kommenteista. — Ensinnä valiokunnan puheenjohtaja — joka on poistunut keskuudestamme jo täältä salista — kysyi, voiko korvausprosenttia nostaa, ja tähän viittasi myös edustajista Kotiaho: Se on varmaan semmoinen, jota tuossa vielä voi seurata. Tässähän on äärettömän vaikea ollut arvioida koko ajan sitä hintaa, kuinka paljon tähän tulee menemään, ja se 75 miljoonaa tähän on varattu. Tällä hetkellä näyttää, että se jää jonkun verran alas, mutta ei vieläkään tiedä, jääkö vai ei. Siinä on tietyllä tavalla se pelin paikka vielä sillä prosentilla. Ja täytyy sanoa, että minä sain kyllä SKALin toimitusjohtajalta ihan saman viestin, eli meidät on kaikki informoitu samalla tavalla ja edunvalvonta SKALin puolelta näyttää toimivan.
Sitten edustaja Mäkynen kysyi, miksi Suomessa polttoaineiden hinnat pysyvät korkealla: Kyllä ne ovat suht koht samoilla tasoilla. Tulin eilen Itävallasta, ja kyllä siellä oli samoja tasoja. Ja Saksassahan oli määräaikainen veronkevennys, ja nyt ne ovat nousseet ylös, ja nyt siellä keskustellaan, kannattiko niitä edes väliaikaisesti tiputtaa. Eli kyllä se on vain niin vahvasti kiinni maailmanmarkkinahinnasta. Mielenkiintoinen tilanne on muuten se, että Jenkeissä barreli maksaa kolme kertaa enemmän kuin 2015. Eli ei tämä ole vain Suomen tilanne, vaan kyllä tämä menee laajemminkin.
No sitten edustajat Kettunen ja Kotiaho kysyivät jakeluvelvoitteesta: Jakeluvelvoitteen lieventäminen jatkuu myös ensi vuonna. [Tuomas Kettunen: Hyvä! — Jouni Kotiaho: Hyvä, kiitos!] Eli se pidetään siellä.
No sitten edustaja Laakson kysymykseen: Tässä me tullaan tähän meidän rakkaaseen valtiovarainministeriöön. Hehän laskevat aina staattisesti kaiken, eivät dynaamisia vaikutuksia, eli vaikka hinta nousisi ja alvin tuotto nousee, sitä ei lasketa sen mukaan vaan alkuperäisten arvioiden mukaan.
Ja tunnenko alaa? Tunnen jonkun verran. Olen elättänyt itseäni kyseisellä alalla, ja minulla on useampia ystäviä kyseisellä alalla. Ainut, mikä harmittaa, on, että rekkakortti lähti pois. Nyt en saa ajaa kuin puoliperää, mutta jos näitten hommien jälkeen kansan maku on vaihtunut, niin otetaan tarjouksia vastaan.
Ammattidiesel: VM:ssä valmistelussa. Vinjetti on vaikeampi, koska nythän niin Ruotsi kuin Saksa ovat joutuneet EU:n menettelyyn vinjetistä. Mutta ne ovat VM:ssä, niin että niihin en osaa sanoa.
Se täytyy Mäenpäälle sanoa, että kyllä tämä hintojen nousu on ollut kaikilla sektoreilla kova, ja en minä nyt kävisi kuitenkaan vähättelemään, sillä tuo 75 miljoonaa on aika paljon rahaa. Kyllä se on paljon rahaa, mutta ongelma on se, miten me saadaan se ohjattua niin, että se tulee siihen tarpeeseen. Tarvetta tulee varmasti olemaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-09-29T18:08:30,2022-09-29T18:11:49,Hyväksytty,1.1
2022_101_156,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Näin, kiitokset, ministeri Lintilä. — Nyt vielä edustaja Kettunen pyytää puheenvuoroa. Jos osaatte sen kahteen minuuttiin tiivistää ja se ei aiheuta yhtään lisäpuheenvuoroa, niin saatte sen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_101_157,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Halusin ottaa tämän puheenvuoron ihan vastauksena edustaja Laaksolle siitä, onko tämä joku uusi normaali, että tulevaisuudessa polttoaineen hinta on alle kaksi euroa. Eiköhän se ole näin, että markkinat sen tulevat sitten hoitamaan.
Sen eteen pitää tehdä töitä, että siellä paletissa on myös muita mahdollisuuksia sen ysivitosen ja dieselin rinnalle. Edelleenkin haluan muistuttaa siitä, että biokaasu on osa energiapalettia, polttoainepalettia. Täytyy muistaa myös se, että siellä on vaikka esimerkiksi etanoli: nyttenkin, tällä hetkellä, muun muassa St1 tekee bioetanolia. Eli kyllähän näitä energiamuotoja toivottavasti tulevaisuudessa on lisää, mikä sitten luo markkinoille lisää vaihtoehtoja ja toivottavasti myös pitää tulevaisuudessa hinnat kurissa.
Haluan kiittää ministeri Lintilää ansiokkaista vastauksista edustajien kysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-09-29T18:11:59,2022-09-29T18:13:07,Hyväksytty,1.1
2022_101_158,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Näin. — No nyt sieltä tuli lisää puheenvuoropyyntöjä. [Tuomas Kettunen: Pysyin minuutissa!] — Te pysyitte, mutta seuraavat eivät enää tähän annettuun puoleen tuntiin ehdi, eli keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_101_159,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Nyt sitten jatketaan aiemmin, oikeastaan ihan äsken tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Siellä oli puheenvuorolistalla edustaja Kotiaho. Edustaja Kotiaho poissa. — Edustaja Mäenpää, paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_101_160,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kettunen puhui asian yhteydessä myös biokaasusta. [Tuomas Kettusen välihuuto] On todella hienoa, että keskustan Kettunen on tullut ihan perussuomalaisten linjalle ja päättänyt tukea tätä biokaasun kehittämistä. Minä arvostan tällaista alkiolaista toimintaa. Kyllä oikein sydäntä lämmittää, kun te tuette tätä meidän ajamaa asiaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-09-29T18:17:21,2022-09-29T18:18:04,Hyväksytty,1.1
2022_101_161,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 187/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään se sama 30 minuuttia kuin äskeiseenkin asiaan, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_101_162,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Näin alkuun sanon, että kuuntelin herkällä korvalla tuon äskeisen keskustelun ja olen säännöllisessä keskusteluyhteydessä myös kuljetusyrittäjien kanssa.
Mutta nyt sitten valoa pimeyteen, eli puhumme majakoista. Virallisesti hallitus siis esittää, että eduskunta hyväksyisi kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen sekä lain tämän sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tämän sopimuksen olennainen sisältö on kuvata tästä yksityisoikeudellisesta, yhteisestä, kansainväliseksi järjestöksi muuttuvan merenkulun turvalaitejärjestön oikeudellinen asema, tavoitteet, periaatteet, tehtävä ja hallintorakenne. Tämän siis suomeksi sanottuna Kansainvälisen majakkaliiton tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta ja yhtenäistää merenkulun turvalaitteita. Se julkaisee merenkulun turvalaitteita koskevia suosituksia, ohjeistuksia ja käsikirjoja. Suomessa noudatetaan Majakkaliiton ohjeita esimerkiksi vesiväylien merkitsemisessä, ja niitten mukaisesti lateraaliviittojen punainen poiju tai viitta on väylän vasemmalla puolella ja vihreä viitta tai poiju sitten väylän oikealla puolella.
Suomi pitää tärkeänä, että ollaan jäsenenä tässä liitossa, koska silloin voidaan vaikuttaa tämän liiton antamien suositusten ja ohjeiden valmisteluun. Liitto on perustettu vuonna 57, ja Suomi on ollut jäsenenä vuodesta 59. Sopimuksella ei ole merkittäviä oikeusvaikutuksia Suomessa, koska olemme noudattaneet Majakkaliiton standardeja tähänkin asti. Kansainvälisesti tällä statusmuutoksella tavoitellaan sitä, että näillä järjestön julkaisemilla standardeilla olisi suurempi painoarvo.
Tämän sopimuksen voimaantulo edellyttää, että 30 valtiota ratifioi sopimuksen, eli se ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Esitykseen sisältyy siis lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lain olisi tarkoitus tulla voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Yleissopimus tulee voimaan 90:ntenä päivänä siitä päivästä, jona 30:s ratifioimis-, hyväksymis- tai liitekirja on talletettu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+6.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-09-29T18:13:45,2022-09-29T18:16:10,Hyväksytty,1.1
2022_101_163,101/2022,2022-09-29,15.59,18.18,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 231/2021 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 15/2022 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 15/2022 vp, jossa valiokunta ehdottaa, että laki hyväksytään. Vahvistamatta jäänyt laki voidaan hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_101+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_102_1,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä>>>Välikysymys  VK 2/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Sari Sarkomaan ym. välikysymyksestä VK 2/2022 vp vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä. Keskustelu asiasta päättyi 28.9.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Sarkomaa Arja Juvosen kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A), ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_102_2,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. — Keskusteluun, edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_102_3,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallitus sääti kansalaisille uuden velvoitteen ilmoittaa komposteistaan. Hallitus vetosi tämän olevan EU-direktiivin edellytys. Nyt on kuitenkin ympäristöministeriöstä vahvistettu, että Suomi tulkitsee direktiiviä tiukemmin kuin on pakko. Miksi hallitus luo kansalaisille lisää velvoitteita? Kuka tällaista turhaa byrokratiaa tarvitsee?
Jätelain uudistuksen taustalla oleva EU-direktiivi ei edellytä kompostoimisen ilmoitusvelvollisuutta, vaan direktiivi nimenomaisesti esittää, että tietoa komposteista kerättäisiin kyselytutkimuksilla viiden vuoden välein. Marinin hallitus on päättänyt ilmoitusvelvollisuuden luodessaan eli jätelain 41 a §:n säätäessään EU-direktiivin vaatimuksia pidemmälle menevän lainsäädännön. Hallitus ilmeisesti haluaa suomalaisille lisää velvollisuuksia ja byrokratiaa, vai haluaako se Suomen olevan taas jonkinlainen EU:n mallioppilas.
Tämän aloitteen tarkoituksena on muuttaa jätelakia siten, että biojätteen kompostoinneista ei tarvitse jatkossa ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaisille. Perussuomalaiset näkevät, että ilmoitusvelvollisuus on turhaa byrokratiaa. Kompostitietojen kerääminen EU-direktiivinkin esittämällä tavalla kyselyillä viiden vuoden välein olisi riittävä ja helppo menettelytapa.
Uudistetun jätelain mukaan kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen kompostoinnista täytyy ensi vuoden alusta lähtien ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä, vaikka kiinteistöllä kompostoidaan vain osan aikaa vuodesta, kuten vapaa-ajan asunnolla. Kompostointi-ilmoitukset on uusittava viiden vuoden välein, ja myös kompostoinnin lopettamisesta tulee ilmoittaa jätehuollosta vastaavalle viranomaiselle. Tämä suomalaisille säädetty uusi ilmoitusvelvollisuus on hyvän hallinnon suhteellisuusperiaatteen vastainen. Samaan lopputulokseen päästäisiin pienemmillä viranomaisresursseilla, jos jokaisen kansalaisen henkilökohtaisen ilmoitusvelvollisuuden sijaan selvitys kompostoinnista tehtäisiin siis kyselytutkimuksella.
Lisäksi viranomaisille on säädetty mahdollisuus tehdä erikseen kompostitarkastuksia. Perussuomalaiset eivät pidä järkevänä sitä, että viranomaisten jo valmiiksi suurta työmäärää lisätään tällaisella asialla.
Arvoisa puhemies! Valtion ei pidä asettaa uusia tarpeettomia velvoitteita kansalaisilleen. Lakialoitteen allekirjoittaneet 21 kansanedustajaa ehdottavat, että jätelain 41 a §:n 2 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Kunnan jätehuoltoviranomaisen tulee kyselytutkimuksin kerätä tietoa jätteen haltijoilta biojätteen kiinteistöllä tapahtuvasta pienimuotoisesta käsittelystä vähintään joka viides vuosi sekä muiden vuosien osalta aina, kun on syytä olettaa, että käsiteltävän biojätteen määrä muuttuu merkittävästi. Kunnan jätehuoltoviranomaisen on merkittävä tiedot 143 §:ssä säädettyyn rekisteriin.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-09-30T13:08:44,2022-09-30T13:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_102_4,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_5,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavio on tehnyt hyvän esityksen. Turhaa byrokratiaa todellakin luodaan kompostien valvonnalla, viedään pidemmälle kuin olisi tarve, ja kun tästä on palautetta saanut, on tullut jollain tavalla mieleen aikoinaan säädetty jätevesiasetus, joka silloin höykytti maaseudulla asuvia oikein kunnolla. Tuntui, että nyt ollaan tekemässä uutta kompostiasetusta.
Edustaja Tavio nosti esille kompostitarkastajat, joita jo maakunnissa kiertää, ja kun täällä on paikalla keskustasta edustaja Kettunen, niin kysyisin edustaja Kettuselta: miten keskusta tähän oikein suhtautuu? Tämä on aivan käsittämätön esitys maaseudulle ja tulee aiheuttamaan paljon erikoisia tilanteita. Kyllä ihmiset tuolla maaseudulla itse asiassa osaavat nämä asiat tehdä. Siellä ovat kompostit olleet käytössä vuosikymmeniä, ja vastuullisesti niitä käytetään, sillä jokainen tietää, että jos kompostia ei käytetä oikein tai vastuullisesti, se tulee aiheuttamaan esimerkiksi tuholaishaittoja ja muuta. En kyllä siitä huolimatta, että joku komposti olisi rikkoutunut, ymmärrä, että me tarvitaan tähän kompostitarkastajat ja varmasti seuraavaksi sitten kompostivalvonnan keskusvirasto. Kysyisinkin Kettuselta: eihän tässä vain ole taustalla mikään poliittisten virkanimitysten uusi rakennelma, [Tuomas Kettusen välihuuto] jossa kompostivalvonnan keskusvirastoon tulee sitten iso määrä erilaisia viranhaltijoita? No, leikki sikseen. 
Kaiken kaikkiaan edustaja Tavion esitys on hyvä ja kannatettava. Tämäntyyppistä turhaa byrokratiaa ei pidä enempää tehdä. Viime kaudella Juha Sipilän hallitus purki turhaa byrokratiaa ja vei tätä maata parempaan suuntaan, ja nyt näyttää, että tässäkin me menemme väärään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-09-30T13:12:10,2022-09-30T13:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_102_6,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_7,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristönhoito ja jätteiden käsittely ympäristöystävällisesti ovat tärkeitä asioita. Samoin kompostointi eli biojätteen omatoiminen käsittely on tätä päivää. Perussuomalaisten lakialoite ei suinkaan kiellä ympäristöasioiden tärkeyttä vaan vastustaa sitä, että mennään EU:n direktiiviä pidemmälle ja asetetaan kansalaisia velvoittavia ylimääräisiä toimia hallituksen taholta. Tämä lakiehdotus tarkoittaa sitä, että kyselytutkimuksin tulisi kerätä tietoa jätteiden pienimuotoisesta käsittelystä viiden vuoden välein ja muiden vuosien osalta, jos biojätteen määrä muuttuu merkittävästi. Tämä on hyvä lakialoite, ja kannatan edustaja Tavion esittämää lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-09-30T13:14:30,2022-09-30T13:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_102_8,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_9,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asiahan on tavallansa vähän pieni, mutta se ei välttämättä tulevaisuudessa ole pieni. Tässä on just se, että me lisätään turhaa byrokratiaa, ja tästä periaatteessa on jo ennakkoon vastaava tilanne, kun on yritykset laitettu aikoinaan ilmoittautumaan jäterekisteriin. Ensin se oli se, että ilmoittauduttiin jäterekisteriin. Itsekin henkilökohtaisesti virkamiehelle soittelin ja kyselin, mikä tässä on taustalla, mitä hyötyä tästä on, ja eivät ne oikein tienneet itsekään sitä. Mutta nyt se on sitten viimeisen kymmenen vuoden aikana... Ensin muistaakseni oli 100 euroa se vuosimaksu, ja taisi olla viime vuonna 500 euroa, mitä joudutaan maksamaan siitä, että joku ylläpitää sitä rekisteriä. Tässä on ihan sama homma: Tässä tulee ylimääräisiä kustannuksia. Kohta sitten ruvetaan miettimään, kuka nämä kustannukset maksaa, ja todetaan, että no totta kaihan kuuluu näiden kompostien omistajien vastata tästä kustannuksesta, ja sittenhän siihen keksitään pieni lisämaksu jossain vaiheessa.
Todellisuudessa tällaisilla komposti-ilmoituksilla ja tämmöisillä ei ole minkäännäköistä merkitystä, mutta eihän näistä sitten meinata millään päästä jatkossa eroon, koska tilanne tulee olemaan se, että jokuhan tästä nyt saa sitten kivan pikku puuhastelutyön ja totta kai hän keksii siihen hyviä lisiä ja kaikennäköistä muutakin, ettei tällainen kiva pikku puuhasteluhomma sitten loppuisi. Ei meidän tehtävämme ole tehdä tällaisia aivan turhanpäiväisiä kuluja ja ilmoitusvelvollisuuksia ihmisille. Kyllä me pärjätään niillä komposteilla, mitä siellä tällä hetkellä on, ilman kompostipoliisejakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-09-30T13:15:35,2022-09-30T13:17:24,Hyväksytty,1.1
2022_102_10,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_11,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun matkailemme pitkin Eurooppaa, näemme, että monissa maissa — ehkä nyt esimerkiksi Saksaa lukuun ottamatta — kaikenlainen kierrätys ja kompostointi ovat kyllä lapsenkengissä, ja siitä johtuen en oikein itsekään jaksa ymmärtää, mitä varten me otamme ja olemme ottaneet tämän yli sen, mitä EU-direktiivissä edes edellytetään. Käytettäisiin omaa järkeä. 
Kun miettii, miten historian saatossa olemme täällä eläneet, niin olemme lannoittaneet peltoja lehmänlannalla ja hevosenlannalla, ja nyt tämä on mennyt aikamoiseksi — niin kuin moni hevosyrittäjäkin on sanonut — kakkakikkareiden kyttäämiseksi. Eräs tuttavani kertoi, että hänen piti hevostalleilla vähän siirtää sitä kakkakikkarelavaa uhkasakon nojalla. Näen, että tässä sitten tullaan toisen kotiin, kotirauhan piiriin, valvomaan sitä kompostia. Onhan vuosisatoja mökkiemme takana ollut komposteja, missä on kahvinpuruja ja kananmunankuoria, eikä me nyt olla tänne minnekään tuholaisongelmaan kuoltu eikä olla vaarannettu millään lailla terveyttä. 
Tässä on myös se, mistä olen ollut lakivaliokunnassakin huolissani, että koko ajan tulee monia lakeja, joista joillakin on hyvä tarkoitus — siis varmaan tälläkin joku hyvä tarkoitus nyt sitten on olemassa — ja koko ajan luodaan uusia tehtäviä ja rekistereitä ja sinne tarvitsee aina virkamiehen ja sitten sinne tuleekin jo sen jälkeen ehkä kompostiasioiden neuvottelukunta ja sitten tulee, joo, kompostiasioiden virasto ja niin edespäin ja sitten me kumminkin aina puhutaan, että hallintoa pitää karsia. Miten me sitä karsitaan, kun me koko ajan perustetaan uusia virkoja ja uusia virkamiehiä pilvin pimein? Ei me kuuna päivänä pystytä sellaista järjestelmää ylläpitämään, että meillä on kohta puolet kansasta, ja ehkä nyt jo onkin, kaikenlaisissa valtion viroissa, eikä varsinkaan ydintehtävissä. 
Katsoisin, että tämä pitäisi ehdottomasti pikaisesti poistaa aivan turhana edellytyksenä, ja olenkin myös itse allekirjoittanut tämän aloitteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-09-30T13:17:24,2022-09-30T13:19:47,Hyväksytty,1.1
2022_102_12,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_13,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uudistetun jätelain mukaan kiinteistöllä tapahtuvasta biojätteen omatoimisesta käsittelystä eli kompostoinnista tulee vuoden 2023 alusta ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaiselle, ja tämä perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavion tekemä lakialoite tähtää siihen, että biojätteen kompostoinnista ei tarvitse jatkossa ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaisille.
Kyllä tämä edustaja Tavion lakialoite on erittäin perusteltu. Meillä täällä eduskunnassa on ollut jonkunsorttiset talkoot, joihin kaikki olemme osallistuneet, siitä että byrokratiaa on purettava. Olisi myös toivottavaa, että lainsäädäntö olisi järkevää eikä se aiheuttaisi kansalaisille juurikin ylimääräistä byrokratiaa.
Jätelaissa on myös asia, josta ei varmaankaan ole tarpeeksi huolta kannettu. Nimittäin meillä on Suomessa paljon ikäihmisiä, jotka asuvat tuolla maaseudulla, heillä voi olla hyvinkin isoja tontteja, ja kaikki tällainen ylimääräinen byrokratia vaikeuttaa myös heidän pärjäämistään: tulee kustannuksia mutta myös nämä erilaiset ilmoitukset, joita tehdään usein esimerkiksi sähköisesti. Voi olla tilanne, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta, ei ole tietotaitoja hallita näitä sähköisiä järjestelmiä, eli vaikeutetaan suomalaisten, kansalaisten, tilannetta ja asumista ja elämistä. Suomalaiset ovat aika aktiivisia kierrättämisessä ja hallitsevat kompostoinnin ihan ilman, että siihen tarvitaan tarkastajaa tai byrokratiaa lisää. Se toki nostaa myös kustannuksia, koska kyllähän viranomaisresurssille aina myös maksetaan palkat tehdystä työstä.
Kannatan erittäin paljon edustaja Tavion lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-09-30T13:19:47,2022-09-30T13:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_102_14,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_15,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä puhujat ovatkin kertoneet, mitä ongelmia liittyy kompostitarkastajiin ja byrokratian lisääntymiseen ja ylipäätänsä kansalaisten holhoamiseen tällaisissa asioissa, ja siihen vastaa tämä edustaja Tavion tekemä aloite, joka on kaikin tavoin kannatettava.
Haluan kuitenkin tuoda vielä tietoon erään ongelman, joka koskee tätä esitystä kompostitarkastajista ja ylipäätänsä lisääntyvää byrokratiaa. Nimittäin esimerkiksi minä olen tässä kierrättämisessä ja kompostoinnissa siirtynyt niin sanotusti nextille levelille eli harrastan bokashointia, joka on eräänlainen keittiökompostoinnin muoto, joka tarkoittaa sitä, että eräänlaisten mikrobien, niin sanottujen EM-mikrobien, avulla orgaanisesta massasta tehdään hapettomassa tilassa fermentoitua massaa, eli tällaista bokashi-massaa, joka sitten voidaan hyvin nopeasti muuttaa mullaksi, jota voidaan hyödyntää puutarhassa ja miksei sisäkasvienkin kohdalla. Tämä siis on eri asia kuin varsinainen kompostointi. Tämä on japanilainen menetelmä, jota on käytetty Japanissa jo 80-luvulta asti.
Mutta kompostitarkastajat ja tämä lainsäädäntö ovat täysin tietämättömiä tällaisesta bokashoinnista, joka on kuitenkin erityisesti viime vuosina lisääntynyt. Tässä on selvästi ongelma, nimittäin kompostitarkastajat eivät tiedä, onko bokashi-massa massaa, joka kuuluu tämän lainsäädännön piiriin, vai eikö se ole. Tämä on jo nyt aiheuttanut epäselvyyttä, koska ihmiset, yleensä kaupunkilaiset, jotka harrastavat tätä bokashointi-kompostointimenetelmää, eivät tiedä, vaaditaanko heiltä toimenpiteitä, ja tätä ei tunnuta tietävän myöskään siellä jätehallinnon puolella.
Yleisesti ottaen tämä tietenkin kertoo siitä, että tällaiset lainsäädännöt ovat kertakaikkisen turhia. Me kaikki osaamme huolehtia omasta kompostoinnistamme, teimmepä sitä sitten omassa pihassamme tai keittiössämme tai vaikka saunan lauteiden alla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-09-30T13:21:40,2022-09-30T13:23:53,Hyväksytty,1.1
2022_102_16,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_17,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käytetty edellä todella asiantuntevia puheenvuoroja, mitä liittyy kotitalousjätteen, ennen kaikkea tällaisen elintarvikeperäisen biojätteen, hävittämiseen kiinteistöllä. Todella itsekin ajattelen, että kompostointi on hyvä tapa toimia, ja monet taloudet näin toimivatkin, mutta en kyllä itsekään näe, että asiaa tarvitsee tällä tarkkuudella ja näin merkittävällä byrokratialla lainsäädännön kautta säädellä. Elikkä tässä mielessä kannatan kyllä edustaja Tavion aktiivisuutta laatia tällainen lakialoite.
Kun täällä nyt on kuitenkin kansanedustajia koolla yli puoluerajojen ja yli hallitus—oppositio-rajan, niin vetoan kyllä meihin kaikkiin sen puolesta, että todella huolehtisimme siitä, että kun Suomi on tämmöinen vahva legalistisen perinteen omaava yhteiskunta, niin säätäisimme aina lainsäädäntöä, jolla on oikeasti sellainen tarkoitus ja merkitys, että se kehittää yhteiskuntaa tarkoituksenmukaisella tavalla, ja ennen kaikkea olisimme siinä sillä tavalla itsekriittisiä, että kun säädämme uusia lakeja, niin emme todella lisäisi tätä hallinnon taakkaa niin paljon, että se saattaa tulevaisuudessa jopa vaarantaa sen, riittääkö suomalaisen yhteiskunnan, kansantaloutemme, kantokyky siihen, että Suomi vielä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta, jos kaikki voimavarat hukkuvat hallintoon eikä rahaa riitä enää maailman parhaisiin palveluihin, joita suomalaiset ovat ansainneet. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-09-30T13:23:54,2022-09-30T13:25:27,Hyväksytty,1.1
2022_102_18,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_102_19,102/2022,2022-09-30,13.06,13.26,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi jätelain 41 a §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tavion lakialoite on erittäin kannatettava. Aivan kuten edellä on tullut esille, me emme tarvitse yhtään lisää byrokratiaa ja lisää kuluja valtiolle. Meillä on näille varoille paljonkin parempaa käyttöä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_102+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-09-30T13:25:29,2022-09-30T13:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_103_1,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu ulko‑ ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta. Ulkoministeri Haaviston viisi minuuttia kestävän puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja, jotka saavat kestää enintään yhden minuutin. Vastauspuheenvuorot varataan V-painikkeella. Tälle keskustelulle varataan aikaa yksi tunti. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä, avauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_2,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan on käynnissä kahdeksatta kuukautta. Venäjä on vastikään käynnistänyt osittaisen liikekannallepanon vastauksena Ukrainan joukkojen menestykseen taistelukentällä. Suomi on tukenut kansainvälisten toimien käynnistämistä Venäjän ja sen edustajien saattamiseksi vastuuseen räikeistä ihmisoikeusloukkauksista, humanitäärisen oikeuden loukkauksista ja epäillyistä sotarikoksista. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän laittoman ja väärennetyille kansanäänestyksille perustuvan annektointiyrityksen. Kansainvälinen oikeus kieltää tunnustamasta voimankäytöllä tai sen uhkalla aiheutettuja aluesaantoja. Myös EU on tuominnut valeäänestysten järjestämisen ja aikoo asettaa tapahtuneen johdosta uusia pakotteita. Niiden valmistelu on käynnissä. Nämä Suomen ja EU:n viestit on myös välitetty eilen ulkoministeriöön puhuteltavaksi kutsutulle Venäjän suurlähettiläälle.
Venäjä esti viime perjantaina veto-oikeudellaan YK:n turvallisuusneuvoston valekansanäänestykset ja alueiden laittoman liittämisen Venäjään tuomitsevan päätöslauselman. Asia tulee seuraavaksi YK:n yleiskokouksen käsittelyyn.
Nord Stream -putkien räjähdykset toivat sotaa lähemmäs myös meitä suomalaisia. Putkien räjäyttämisten tavoitteena on ollut luoda epävarmuutta ja pelkoa. Alustavat tiedot viittaavat valtiolliseen toimijaan. On tärkeää, että EU:lla on asiassa vahva yhteinen linja. Myös Naton neuvosto antoi asiasta lausunnon, johon Suomi ja Ruotsi liittyivät tarkkailijajäseninä.
Venäjän viimeaikaisessa retoriikassa ydinaseilla uhkailu ja kiristäminen ovat korostuneet. Uhkaukset ydinaseen käytöstä ovat vastuuttomia, tuomittavia ja YK:n peruskirjan vastaisia. Venäjän sotilasdoktriinin mukaan ydinaseiden käyttö on mahdollista vain vastauksena ydinaseiden tai muiden joukkotuhoaseiden käytölle tai jos tavanomaisten aseiden käyttö uhkaa Venäjän valtiollista olemassaoloa.
Arvoisa puhemies! Kuluvana vuonna Suomi on kohdentanut tukea Ukrainalle jo lähes 200 miljoonan euron edestä. Humanitäärisen avun ja kehitysyhteistyön osuus on 98 miljoonaa euroa. Materiaaliapua, kuten telttoja ja terveydenhuollon tarvikkeita, on EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta toimitettu noin viiden miljoonan euron edestä. Suomi on tehnyt päätökset kahdeksasta aseellisesta materiaalitukipaketista Ukrainaan. Näiden arvoksi arvioidaan noin 93 miljoonaa euroa. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen.
Arvoisa puhemies! EU:n Venäjälle asettamat pakotteet ovat kovia, ja ne koskevat laajasti eri sektoreita ja päätöksentekoon osallistuneita henkilöitä. Erityisen vaikuttavia ovat olleet rahoitussektorin pakotteet. Myös muun muassa teknologiavientikiellot ja komponenttien puute alkavat näkyä Venäjällä. Laajimmat vaikutukset näkyvät viiveellä, kun pakotteiden hyväksymisen yhteydessä sovitut siirtymäajat päättyvät.
Arvoisa puhemies! YK:n humanitääriset toimijat tekevät Ukrainassa tärkeää työtä. YK:n pääsihteerin johtajuus oli avainasemassa Ukrainan viljaviennin mahdollistavan sopimuksen neuvotteluissa. Kiitoksen ansaitsee myös Turkin rakentava myötävaikutus. YK:n rooli myös sotarikosten ja ihmisoikeusloukkausten tutkinnassa sekä ydinvoimaloiden turvallisuuden varmistamisessa on merkittävä. Ukrainasta on syyskuun loppuun mennessä lähtenyt 160 viljalaivaa.
Arvoisa puhemies! Venäjä kohdistaa tällä hetkellä länsimaihin vaikuttamista, joka todennäköisesti lisääntyy tulevien kuukausien aikana. Suomessa on varauduttu ulkopuolelta tuleviin vaikuttamisyrityksiin. Viranomaisemme havainnoivat jatkuvasti turvallisuusympäristössämme tapahtuvia muutoksia ja ehkäisevät Suomeen kohdistuvaa haitallista vaikuttamistoimintaa. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Suomen jäsenyysprosessi Natoon etenee, ja Suomi on tähän jäsenyyteen valmis. Suomen ja Ruotsin jäsenyys lisää kaikkien Naton jäsenmaiden turvallisuutta. Suomen liittymispöytäkirjan on tähän mennessä ratifioinut 28 maata 30:stä Naton jäsenmaasta, viimeisimpänä Slovakia. Suomi on varautunut, ja Eurooppa on yhtenäinen. Samalla huomiomme on pysyttävä Ukrainassa, tukemme Ukrainalle on jatkuttava. Tässä tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista — sitä samaa, joka on ollut läsnä myös tässä salissa koko tämän vuoden. Kiitos siitä kuuluu eduskunnalle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-04T14:00:24,2022-10-04T14:05:10,Hyväksytty,1.1
2022_103_3,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia alustuksesta. — Nyt mennään keskusteluun. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua keskusteluun, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_4,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vuonna 1939 silloinen Kansainliitto, eli YK:n edeltäjä, kykeni erottamaan Neuvostoliiton varsin samankaltaisessa tilanteessa. Nyt tilanne on siinä mielessä pahempi, että Venäjä on paitsi YK:n jäsen myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen ja pystyy estämään kaikki omaan toimintaansa kohdistuvat päätöslauselmat. Ymmärrän, että Venäjän erottaminen YK:sta tai turvallisuusneuvostosta ei ole aivan yksinkertainen prosessi, mutta tämä nykyinen tilanne on täysin kestämätön YK:n toimintakyvyn ja myös YK:n uskottavuuden kannalta. Kysyisin ulkoministeriltä: millaista keskustelua te olette havainnut kansainvälisillä foorumeilla käytävän tästä aiheesta? 
Toinen kysymys liittyy Ukrainan jälleenrakennukseen: Olisi tärkeää — sekä moraalisesti että muutenkin — että jälleenrakennus toteutettaisiin mahdollisimman suuressa määrin venäläisten rahalla. [Puhemies koputtaa] Kysyisin: millaista keskustelua käydään mahdollisuuksista ottaa haltuun ja realisoida venäläisten tällä hetkellä ulkomailla oleva jäädytetty omaisuus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-10-04T14:05:21,2022-10-04T14:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_103_5,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_6,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansainvälisistä organisaatioista YK näyttää todellakin olevan enemmän tai vähemmän halvaantunut tämän kriisin yhteydessä, mikä korostaa sen tärkeyttä, että Nato ja EU toimivat yhtenäisesti. Suomen tulee tietysti näissä viitekehyksissä — vaikka vielä virallisesti Naton jäseniä ei ollakaan — toimia nyt aktiivisesti sen kanssa, että päättäväisyys säilyy juuri tässä kriittisellä hetkellä riittävän kunnianhimoisella tasolla. Ukraina tulee voittamaan tämän sodan, jos lännen tuki säilyy vahvana ja riittävän päättäväisenä, ja siinä Suomen tulee olla myös aloitteellinen. Riittävän raskas aseistus ja taloudellinen ja materiaalinen tuki ovat juuri nyt tässä tilanteessa ratkaisevan tärkeätä. Pyytäisin vielä puolustusministeriä arvioimaan tämän tuen tärkeyttä ja sitä päättäväisyyttä, jota Suomi myös tulee tässä tilanteessa jatkamaan. 
Suomi myös tiivistää omaa puolustusyhteistyötään USA:n kanssa, joka on tässä turvallisuustilanteessa erityisen tärkeää, ja pyytäisin siihen myös vielä puolustusministeriltä vähän arviota. Kuinka tärkeänä näette tämän asian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-10-04T14:06:38,2022-10-04T14:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_103_7,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_8,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että tässä tilanteessa pitää pitää huoli ennen kaikkea omasta varautumisesta. Meidän pitää huolehtia, että länsi on yhtenäinen ja EU on yhtenäinen, mutta aina myöskin Suomen pitää varautua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Se koskee meidän rajoja, mutta se koskee myöskin niin energiaa kuin taloutta. Tämä tilanne on entistä epävakaampi täällä Pohjois-Euroopassa ja Itämeren alueella. Silloin meiltä kysytään entistä enemmän, mitä voimme tehdä meidän läheisimpien kumppaneiden eli Pohjoismaiden ja muiden Itämeren alueen maiden kanssa. Mitä vastaatte, arvoisa ulkoministeri, tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-04T14:07:50,2022-10-04T14:08:39,Hyväksytty,1.1
2022_103_9,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Tuomioja, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_10,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Herra puhemies! Euroopassa käydään sotaa. Suomi ei ole sotaa käyvä maa, emmekä me halua sellaiseksi tullakaan, mutta emme ole myöskään puolueettomia vaan tuemme Ukrainan puolustustaistelua. Mutta tällä on mahdollisuus tässä jännittyneessä kansainvälisessä tilanteessa myöskin laajentua, ja me näemme jännitteitä jo Itämeren piirissä kasvaneen. Eskalaation mahdollisuus on koko ajan olemassa.
On tärkeätä, että olemme varautuneet myöskin pahimpiin mahdollisuuksiin niin sotilaallisesti kuin muillakin tavoilla, ja on annettava kiitokset siitä, millä tavoin hallitus on tätä varautumista hoitanut. Mutta toinen puoli asiassa on aina vaikuttaminen, vaikuttaminen sen eteen, että pahin ei koskaan toteutuisi, ja tässä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja on ollut hyvinkin aktiivinen. Emme yliarvioi mahdollisuuksiamme, mutta tässä tilanteessa rohkaisen valtionjohtoa ja hallitusta [Puhemies koputtaa] toimimaan kaikin käytettävissä olevin keinoin liennytyksen ja rauhan hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-10-04T14:08:39,2022-10-04T14:09:49,Hyväksytty,1.1
2022_103_11,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_12,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä tosiaan kasaa synkkiä pilviä Euroopan ja koko maailman turvallisuuden ylle, puhumattakaan tietenkään Ukrainasta. EU:n yhtenäisyys on ollut tässä ajassa erittäin voimakas työkalu, kenties jopa yllätys monille, kuten täälläkin on moneen kertaan todettu. Siitä meidän on pidettävä kiinni myös pakkasten ja ilmapiirin kiristyessä. 
No, moni suomalainenkin pohtii, miten tämä kaikki vaikuttaa suomalaisten turvallisuuteen, ja on minusta hyvä todeta, että kaikenlaista todella voi tulla vastaan. Se informaatiovaikuttaminen ja erilainen vaikuttaminen, mitä myöskin Euroopan suuntaan kohdistuu, voi voimistua, mutta samaan aikaan meillä Suomessa ollaan hyvin varautuneita. Meidän turvallisuusviranomaisemme ja meidän Puolustusvoimamme seuraavat tilannetta herkeämättä, ja Suomella ei ole mitään hätää. Varautumisen rinnalla on tärkeää, että Suomi, Eurooppa ja koko kansainvälinen yhteisö tekevät töitä myös sen puolesta, että jännitteitä lievennetään [Puhemies koputtaa] ja että tietä kohti rauhaa rakennetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-04T14:09:51,2022-10-04T14:10:56,Hyväksytty,1.1
2022_103_13,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_14,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailman vääryyksien edessä ei voi olla puolueeton, ja Ukraina tarvitsee tukeamme nyt ja vielä pitkään. 
Venäläisestä fossiilienergiasta on viimeistään nyt luovuttava koko Euroopassa, emmekä me halua olla Lähi-idän öljyvaltioidenkaan talutusnuorassa. Onneksi Suomi on hoitanut tätä siirtymää tähänkin asti hyvin vastuullisesti. Nyt kun Euroopan taloussääntöjä uudistetaan, on todella tärkeää, että Suomi on mukana tukemassa kaikkia Euroopan maita siinä, että tätä siirtymää voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti, niin että sitä ei kaadeta heikoimpien, pienituloisten, kontolle, mutta myös siinä, että se siirtymä aidosti toteutuu. Nyt pitää tukea investointeja niin Suomessa kuin koko Euroopassa, ja tietysti globaalisti pitää ohjata kaikkia maailman valtioita siihen, että tämä siirtymä on mahdollinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-10-04T14:10:58,2022-10-04T14:11:59,Hyväksytty,1.1
2022_103_15,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Biaudet, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_16,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Ärade talman! Suurin uhka meidän turvallisuudellemme on Putinin Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa ja eskaloituminen aseellisesti sekä sodan ja sen seurausten leviäminen. Erityisen huolestuttava on ajatus siitä, että rauhan aikaansaamiseksi Venäjän vetäytymisen kautta ei tällä hetkellä vaikuta olevan keinoja vaikuttaa Ukrainan tukemisen lisäksi. 
On aivan välttämätöntä, että venäläiset itse laajemmin havahtuvat kantamaan vastuuta maansa suunnasta ja valitsevat kuulumisen kansainväliseen yhteisöön sen kaikilla säännöillä. Tie sinne kulkee venäläisten toisinajattelijoiden, opposition, ihmisoikeusaktivistien ja rohkeiden kansalaisten kautta. Euroopan unionin ja Suomen tulee siksi määrätietoisesti tukea toisinajattelijoiden ja ihmisoikeusaktivistien toimintaa ja myös tarjota heille tarkoituksenmukaista suojelua tarvittaessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-10-04T14:11:59,2022-10-04T14:12:58,Hyväksytty,1.1
2022_103_17,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_18,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta siitä, että Suomi on tukenut ja jatkaa tukeaan Ukrainalle. Tämä kiitos kuuluu niin ikään koko eduskunnalle, koska päätökset on tehty yksimielisesti. On todella tärkeää, että me epävarmoina aikoina pystymme keskustelemaan vaikeista asioista rakentavasti ja että säilytämme kansallisen yhtenäisyyden. Se on aikaisemmissakin kriiseissä ollut ja on edelleen tärkeimpiä voimavarojamme.
Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon vaatii vielä sekä Turkin että Unkarin parlamentin ratifiointia. Tilanne elää, ja nyt Unkarissa näyttää siltä, että pääministeri Viktor Orbán pelaa omaa peliään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-04T14:13:00,2022-10-04T14:13:50,Hyväksytty,1.1
2022_103_19,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjällä on liikekannallepano, viisumeja on rajoitettu ja kaasuputket räjähtelevät. Olisin kysynyt hallitukselta: onko mitään mahdollisuutta saada rajoitettua tätä, että Suomeen tuodaan vielä nestemäistä kaasua sekä bitumia laivoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-04T14:14:00,2022-10-04T14:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_103_20,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kimmo Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_21,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa ei ainoastaan ole kansainvälisoikeudellisesti laiton, Venäjä on myöskin syyllistynyt räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin, sotarikoksiin ja myöskin rikoksiin ihmisyyttä vastaan. Tiedämme, että Etyj-järjestö on käynnistänyt Moskovan mekanismin selvittääkseen näitä ihmisoikeusloukkauksia ja että samoin YK:n ihmisoikeustoimielimet tutkivat myöskin Venäjän mahdollisia sotarikoksia ja ennen kaikkea ihmisoikeusloukkauksia. Kysyisin ulkoministeri Haavistolta: millä tavoin te arvioitte, että Venäjän johto voitaisiin asettaa syytteeseen kansainvälisessä rikostuomioistuimessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-04T14:14:29,2022-10-04T14:15:21,Hyväksytty,1.1
2022_103_22,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_23,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisia huolestuttaa tilanne Euroopassa, ja olemme erittäin huolissamme esimerkiksi ydinaseiden mahdollisesta käytöstä. Tulee paljon kyselyjä siitä, saavatko suomalaiset jonkunlaista tiedotusta tai informaatiota siitä, miten tulisi toimia tällaisissa uhkakuvissa mahdollisesti. Esimerkiksi joditablettien kohdalla ihmiset kyselevät, pitääkö niitä apteekista hakea vai ei. Kysyisin teiltä, ministeri: Miten todennäköisenä näette tällaisten uhkakuvien olemassaolon? Millä tavalla voisimme suomalaisia tukea myös niissä peloissa, joita he kohtaavat, kun ajatellaan, että tällainen äärettömän järkyttävä ja hirvittävä konflikti voisi olla mahdollinen, koska sanat voivat johtaa tekoihin ja niitähän me joudumme valitettavasti kuuntelemaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-10-04T14:15:21,2022-10-04T14:16:26,Hyväksytty,1.1
2022_103_24,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_25,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkaisin samalla aihepiirillä. — Venäjän toiminta on osoittanut sen, että meidän on oltava varautuneita kaikkeen mahdolliseen — aivan kaikkeen, myös sellaiseen, mitä kaikki eivät haluaisi välttämättä edes koskaan ajatella, ja viittaan nyt Putinin toistuviin uhkailuihin ydinaseiden käytöllä.
Ydinaseista ja ydinasepelotteesta ei Suomessa juurikaan ole käyty keskustelua, osin pelkästään siksi, että vain harvalla on sellaista tietoa ja osaamista tästä aihepiiristä, että pystyisi asiallista keskustelua käymään. Tähän on tultava muutos jo ensinnäkin siksi, että Nato-maa ei tätä aihepiiriä voi vältellä, ja toisekseen yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ja väärinkäsitysten vähentämiseksi. Kysyisin hallitukselta: miten tähän asiaan on varauduttu? Jokaisella suomalaisella tulisi olla edes perustiedot ydinaseisiin ja ydinasepelotteeseen liittyen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-10-04T14:16:28,2022-10-04T14:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_103_26,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_27,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Suomen ja Suomen kansakunnan etu on aina ollut se, että olemme tehneet ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhdessä yli hallitus—oppositio-rajojen täällä eduskunnassa ja että hallitus on myös huomioinut opposition. Tämä on äärettömän viisasta Suomelle, ja näin tulee toimia myös jatkossa. Valitettavasti sota tullee jatkumaan kauan. Meillä Suomessa vaalit lähestyvät, ja senkin takia on tärkeää, että riippumatta siitä, mitkä puolueet ja ketkä hallituksessa istuvat, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka jatkuu säännönmukaisena.
Ulkoministeriltä haluaisin kysyä liittyen näihin pakotteisiin: Kun EU, länsi, tulee asettamaan uusia pakotteita, mikäli selviää tähän kaasuputkeen liittyen, että toden totta Venäjä tämän räjäytti, tai nämä julmuudet Ukrainassa jatkuvat, kuten näyttää, niin onko nyt voimaa ja tahtoa aidosti puuttua myös talouspakotteisiin, puuttua SWIFT-järjestelmään kaikin keinoin? Siellä edelleen aukkoja on. Onko tähän valmiutta, kuten Ukrainan presidentti Zelenskyi on toivonut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-04T14:17:29,2022-10-04T14:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_103_28,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_29,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan rajoja ei piirretä Kremlissä. Valeäänestykset tai harhaiset julistukset eivät liitä Venäjään yhtään mitään. Ukrainalla on kaikki oikeus puolustaa vapauttaan ja rajojaan, ja paraikaa se tekee niin, onneksi menestyksekkäästi. Me ollaan nähty ja varmaan tullaan näkemään monenlaisia yrityksiä hämmentää, uhkailla ja pelotella Venäjän toimesta. Näiden ei pidä antaa horjuttaa Suomen ja lännen linjaa ja yhtenäisyyttä. Ukraina tarvitsee voittoonsa meiltä materiaalista tukea ja koulutusapua, ja sen on virrattava jatkossakin. Meillä on tiedossa, että Venäjä yrittää myydä tätä omaa valheellista tarinaansa ympäri maailmaa, ja olisin kysynyt: mitä Suomi ja EU, ehkä länsi ylipäänsä, tekee diplomatian saralla huolehtiakseen siitä, että pakoterintama Venäjää kohtaan on mahdollisimman laaja ja nimenomaan Ukrainan asia ja näkemys kuuluvat siellä maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-10-04T14:18:34,2022-10-04T14:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_103_30,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_31,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Ärade talman! Ukraina kan klara sig i den här konflikten med vår hjälp, och det är essentiellt att vi inom EU, i hela västvärlden, klart indikerar att vårt stöd fortsätter.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-10-04T14:19:33,2022-10-04T14:19:49,Hyväksytty,1.1
2022_103_32,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä maassa ollaan varmasti oltu liian sinisilmäisiä vuosien ja vuosikymmenten ajan, mutta viimeistään nyt silmät ovat auenneet ja kaikki ovat ymmärtäneet, mihin itänaapuri valitettavasti pystyy. On järkyttävää, mitä Ukrainassa tapahtuu, mitä Euroopassa tapahtuu.
Niin kuin tässä on jo todettu, meidän pitäisi olla varautuneena ja valmistautuneena kaikkeen mahdolliseen. Erilaisia skenaarioita on hyvä miettiä. Kysyisinkin nyt ministereiltä: näettekö, että Suomen kansalaisille olisi hyvä tässä vaiheessa antaa yksityiskohtaisempia neuvoja ja ohjeita arjen eri tilanteiden varalle? Näemme kuitenkin, että sekä sisäinen että ulkoinen turvallisuus linkittyvät yhteen, ja siihen aivan tiiviisti ja keskeisenä liittyy myös se, kuinka kansalaiset pystyvät äkkitilanteissa rationaalisesti toimimaan. Naapurimaassa Ruotsissa on ohjeistuksia jo aikoja sitten kotitalouksiin lähetetty. [Puhemies koputtaa] Olisiko nyt aika toimia näin Suomessakin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-04T14:20:45,2022-10-04T14:21:58,Hyväksytty,1.1
2022_103_33,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt on tullut sen verran kysymyksiä, että puretaan niitä vähän tässä välissä. — Ministeri Haavisto ensiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_34,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kysymyksistä. — Ensin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle Halla-aholle: Kyllä YK on vaikeuksissa juuri tämän turvaneuvostorakenteen vuoksi — se hyvin siellä tiedetään. Toisaalta sitten YK on pystynyt joissakin asioissa, kuten näissä Ukrainan viljalastikuljetuksissa ja Zaporižžjan ydinvoimaturvallisuudessa, olemaan avuksi, ja myöskin tämä vankienvaihto on saatu toteutetuksi. Eli YK:lla on kuitenkin jonkinlainen ote tähän tilanteeseen, mutta olette oikeassa, että tässä tilanteessa, jossa turvaneuvoston pysyvä jäsen käyttää veto-oikeutta, meidän toivomme on oikeastaan nyt YK:n yleiskokous, jossa seuraavaksi tätä alueiden laitonta liittämistä käsitellään.
Sitten jälleenrakennuksen osalta: mielestäni meidän pitäisi puhua siitä, millaisia sotakorvauksia Venäjä joutuu maksamaan aiheuttamastaan vahingosta Ukrainassa, ja kaikki ajatukset tähän suuntaan ovat tervetulleita.
Edustaja Ovaska, totesitte Itämeren alueen maista ja erityisesti Pohjoismaista. Tietysti tässä kriisissä meidän yhteytemme myöskin Pohjoismaiden kanssa on entisestään lähentynyt, ja tietenkin se, että Ruotsin kanssa olemme yhdessä hakemassa nyt Naton jäsenyyttä, kertoo paljon tästä tilanteesta, ja yhteistyömme ja koordinaatiomme on erittäin läheistä tällä hetkellä. Tarvitsemme myös enemmän pohjoismaista yhteistyötä tässä tilanteessa.
Edustaja Tuomioja, mietitte näitä sodan laajentumiskriteereitä, puhuitte rauhan mahdollisuudesta. Niin pitkään kuin oli mahdollista ennen tätä sotaa etsiä neuvotteluratkaisua, olimme sitä tukemassa, Minskin sopimusten kautta ja niin edespäin, myöskin näissä vaiheissa, joissa Turkki pyrki välittämään Ukrainan ja Venäjän välissä konfliktin alussa. Totta kai tuimme näitä pyrkimyksiä, mutta nyt tilanne näyttää tietysti Venäjän johdosta entistä synkemmältä.
Edustaja Hyrkkö, totesitte hyvin EU:n yhtenäisyydestä. EU ei ole varmaan koskaan ollut yhtenäisempi kuin se on tässä tilanteessa, ja se, että Ukraina myöskin hakee EU:n jäsenyyttä ja haluaa EU-perspektiiviin, kertoo jotakin EU:n voimasta tällä hetkellä.
Edustaja Biaudet, totesitte opposition, ihmisoikeusaktivistien ja kriittisten journalistien tilanteen, ja olen kanssanne täysin samaa mieltä. Meidän täytyy tehdä yhdessä EU:n kanssa kaikkemme, jotta näitä ihmisiä autettaisiin.
Edustaja Östman, kysyitte, mitä tapahtuu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvotteluissa Unkarin osalta. Olen vielä toiveikas. Siellä on selvästi nyt aikatauluviiveitä parlamentissa, mutta olen tietysti keskusteluissa sekä Unkarin että Turkin kanssa sanonut, että jokainen päivä, jokainen viikko, jolla meidän ratifiointimme viivästyy, viivästyttää Suomen ja Ruotsin turvallisuustilanteen ratkaisemista mutta viivästyttää myöskin Naton vahvistumista Suomen ja Ruotsin osalta.
Edustaja Kiljunen, mietitte, miten syytteet sotarikoksista sitten aikanaan saadaan aikaan. Sen takia juuri keräämme nyt materiaalia, sen takia olemme ICC:ssä ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa aktiivisia, että kerättäisiin sitä pohjaa, jolla sitten aikanaan sodasta vastuulliset voivat siitä joutua vastaamaan.
Ydinaseista oli useampi kysymys, edustajilla Juvonen ja Pelkonen: Nostitte esille, mitä suomalaisten pitäisi tässä tilanteessa tietää. Tietysti ensinnäkin on hyvä tietää, että meillä on toimiva väestönsuojelujärjestelmä, me olemme yksi niitä maita, jotka ovat rakentaneet väestönsuojia edelleen, myöskin kylmän sodan jälkeisessä ajassa. Olemme hyvin varautuneita, mutta tietysti teemme kaikkemme, ettei mikään näistä pahimmista skenaarioista Suomen kohdalla toteutuisi.
Edustaja Könttä, kysyitte pakotteiden tehosta ja siitä, onko tulossa kovempia pakotepaketteja. Uskon, että tämä neljän alueen laiton annektointi tuottaa EU:ssa sen, että tämä kahdeksas pakotepaketti on entistä raskaampi Venäjälle.
Edustaja Harjanne, kysyitte, miten toimimme sellaisen narratiivin puolesta, jossa pystymme myöskin muualla kuin Euroopassa ja transatlanttisissa suhteissa kertomaan, mitä Venäjä on tekemässä: Teemme sitä työtä koko ajan. [Puhemies koputtaa] Itselläni on tänäänkin aamulla ollut puhelinsoittoja tahoille, joita koetamme vakuuttaa siitä, että entistä laajempi kansainvälinen rintama tarvitaan Venäjän pysäyttämiseksi", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-04T14:21:58,2022-10-04T14:26:10,Hyväksytty,1.1
2022_103_35,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_36,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Häkkänen kysyi Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyöstä: On tarkoitus tiivistää sitä, ja aloitamme neuvottelut puolustusyhteistyösopimuksesta vielä tämän syksyn aikana. Siihen kyllä menee aikaa ainakin vuoden verran, voi mennä kaksikin, että ne valmiiksi saadaan. Tämä sopimus luo aikanaan puitteet ja oikeudellisen pohjan Suomen ja Yhdysvaltain väliselle säännölliselle puolustusyhteistyölle, ja eduskunta tulee tämän asian kyllä sitten aikanaan käsittelemään. Tämä yhteistyö loisi edellytyksiä myös yhteistyön tiivistämiselle, jos turvallisuustilanne sitä edelleen edellyttäisi. On todettava, että Yhdysvallat on Suomelle tärkeä ja läheinen kumppani — jatkossa liittolainen. Sen kanssa tehtävä puolustusyhteistyö parantaa Suomen puolustuskykyä.
Sitten ydinaseista toteaisin, että pidän kyllä synkkänä, että ydinasekorttia entistä herkemmin vilautellaan tässä maailmassa. Arviomme on, että ydinaseen käytön kynnys Ukrainassa on edelleen korkea, mutta pidän mahdollisena, että Venäjä edelleen eri tavoin muistuttaa ydinaseiden olemassaolosta. Ydinaseuhkaa Suomea kohtaan ei ole päällä, ei myöskään tällä tietoa näköpiirissä. Kaiken kaikkiaan tänäänkin on todettava, että tilanne tässä välittömillä lähialueillamme ja rajoillamme on rauhallinen ja vakaa, mutta toki niin kauan kun Euroopassa soditaan, tilanne ei ole hyvä.
Lopuksi vielä edustaja Häkkäselle, ja pari muutakin edustajaa aseapuumme viittasi: Puolustusmateriaalituki on aivan keskeistä sille, että Ukraina pystyy puolustamaan omaa maataan, ja kyllä meillä on omalta osaltamme tarkoitus tätä tukea jatkaa. Yhdeksäs paketti on valmisteilla, aivan loppusuoralla, ja siitä tullaan päätöksiä tekemään varsin pian. Tuskin sekään viimeiseksi jää.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti on niin, että pitää varautua siihen, että sota jatkuu vielä pitkään, ja meidän on varauduttava tukemaan Ukrainaa vielä pitkään. Merkit ovat käsittääkseni sellaisia, että tuskin tämä sota ainakaan tämän vuoden puolella loppuu — mutta toivottavasti joku kaunis päivä kuitenkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-04T14:26:17,2022-10-04T14:28:35,Hyväksytty,1.1
2022_103_37,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_38,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On mahdollista, että sota jatkuu vielä pitkään, mutta on selvää, että Venäjä tämän sodan tulee häviämään. Se johtuu siitä, että se teki karkean virhearvion varassa päätöksen brutaalilla tavalla hyökätä Ukrainaan. Se yliarvioi omien asevoimiensa suorituskyvyn, aliarvioi Ukrainan tahdon puolustaa itseään ja aliarvioi myöskin lännen yhtenäisyyden.
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että Venäjä vastaa näihin virhearvioihin tekemällä uusia virheitä: eskaloimalla, puhumalla löysästi ydinaseista, tekemällä näytelmän laittomista alueiden liittämisistä itseensä.
Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa nyt tärkeintä on se, että lännen tuki Ukrainalle ei horju ja EU:n yhtenäisyys tulevana kylmänä talvena kestää niin, että EU yhdessä ja kansalaiset yhdessä pääsevät tämän tilanteen yli. [Puhemies koputtaa] Tiedämme, että Suomessa tästä vallitsee yksimielisyys. Olisin kysynyt pääministeriltä: onhan tässä myös Euroopan päämiesten kesken yhtenäisyys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-10-04T14:28:38,2022-10-04T14:29:51,Hyväksytty,1.1
2022_103_39,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_40,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Olemme tulleet helvetistä, ja nyt se helvetti on täällä”, kertoivat ukrainalaisäidit Salon Seudun Sanomille. Kysymys on siitä, että ukrainalaisnaiset, -lapset ja -vanhukset on sijoitettu samoihin tiloihin liikekannallepanoa pakenevien venäläismiesten kanssa. Osa on jopa menettänyt heille huoneensa.
Tilanne on järjetön. Ei kettuakaan päästetä kanalaan, vaikka kuinka vakuuttelisi vastustavansa kanojen syömistä. Muistutan, ettei rintamakarkuruus ole peruste turvapaikalle. Maahanmuuttoviraston mukaan ihmisiä ei kuitenkaan ole tarkoitus erotella vastaanottokeskuksissa. Pitääkö taas odottaa, että jotain pahaa tapahtuu, ennen kuin asiaan reagoidaan? 
Ministeri Haavisto, olette osoittanut johtajuutta sodan aikana. Hoidattehan asian kuntoon yhdessä sisäministerin kanssa, ettei ukrainalaisten tarvitse kärsiä myös Suomessa, kuten jo Salossa näyttää tapahtuneen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-10-04T14:29:51,2022-10-04T14:30:58,Hyväksytty,1.1
2022_103_41,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_42,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Häkkänen totesi, Ukraina voittaa, jos länsi tukee riittävästi ja jaksaa tukea. On erinomaista, että Suomi on sotilastarvikeapupaketeilla, useilla sellaisilla, ollut tukena, mutta todella massiivista tukea tarvitaan pitkään. Yhdysvallat on ohjannut valtavan tuen, päättänyt antaa puolitoista miljardia kuukausittain tukea Ukrainalle. Mikä on Euroopan unionin rooli? Voiko tämä olla kuinka pitkään kiinni yksittäisten jäsenmaitten ja meidän kyvystämme auttaa? Vai olisiko tässä nyt se paikka, missä niitä EU:n yhteisiä resursseja käytettäisiin pitkälle suuntautuvan sitoutumisen, riittävän laajan ja vahvan tuen osoittamisessa, mikä olisi samalla viesti myöskin eurooppalaiselle sotateollisuudelle, että tilauksia tulee ja nyt kannattaa nostaa tuotantoa ylös? Meidän täytyy varautua siihen, että sota kestää pitkään, ja siksi nyt jos jossakin tarvittaisiin myös EU:n yhteisiä toimia. Pelkään, [Puhemies koputtaa] että yksittäiset maat väsyvät ja resurssit loppuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-04T14:30:58,2022-10-04T14:32:08,Hyväksytty,1.1
2022_103_43,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_44,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itämerellä tapahtuneet kaasuputki-iskut laajentavat Ukrainan sodan heijastuksia Itämeren alueelle, ja se, että tämänkaltaista huoltovarmuushuolta tulee myös meille tällaisen valtiollisen terrorismin ja sabotaasin seurauksena, on varmasti pysäyttänyt vieläkin laajemmin myös Itämeren alueen asukkaita kuin tämä surullinen ja järkyttävä hyökkäyssota.
Suomi on varmasti hyvin varautunut omalta osaltaan, ja niin kauan kuin Ukraina tarvitsee tukea, sitä annetaan, mutta kotimaisen huoltovarmuuden ja Pohjoismaiden näkövinkkelistä Itämeri on vilkas ja iso osa meidän kaikista tarvikkeistamme tulee sieltä. Jos kävisi niin, että kauppamerenkulku jollain lailla häiriintyisi, niin kuinka Suomi huolehtii silloin, että nämä meidän läntiset yhteydet Ruotsiin ja Norjaan ovat kunnossa? [Puhemies koputtaa] Hallitus on tehnyt oikein, että sähköistetään raidetta Ruotsiin, mutta se on silloin meidän ainoa maayhteys Länsi-Eurooppaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-10-04T14:32:10,2022-10-04T14:33:20,Hyväksytty,1.1
2022_103_45,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_46,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin viime torstain Kiovassa. Tapaamamme ukrainalaiset ministerit ja kansanedustajat, heidän rauhallinen voitontahtonsa ja se järjestelmällisyys, millä he asioihin suhtautuivat, tekivät suuren vaikutuksen. On selvää, että Ukraina on tehnyt valinnan kuulua demokraattiseen Länsi-Eurooppaan, ja siinä se ansaitsee tukemme. Kun mietimme Ukrainalle annettavan tuen kustannuksia, on pidettävä aina mielessä, että mitä nopeammin Ukraina voittaa, sitä vähemmän sotatilanne ehtii myös meidän yhteiskuntiamme vahingoittaa. Ukrainalaiset olivat iloisia Suomen hallituksen viimeviikkoisesta päätöksestä sulkea raja turistiviisumilla tulevilta venäläisiltä.
Sota loppuu joskus. On tärkeää, että sitten kun sota loppuu, sotarikolliset viedään kansainväliseen rikostuomioistuimeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-04T14:33:22,2022-10-04T14:34:32,Hyväksytty,1.1
2022_103_47,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_48,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vierailin itse Ukrainassa viime toukokuun alussa. Ukrainalaisten viesti jo tuolloin oli, että maan jälleenrakentaminen on aloitettava heti. On välttämätöntä, että valtaosa tuesta on lahjamuotoista. Ukrainan talous on romutettu. Olisi epäloogista ja väärin kasvattaa tässä tilanteessa Ukrainan velkataakkaa. Ukrainan valtionvelkojen tulee korkomenoineen olla jäädytettyinä siihen asti, että tilanne muuttuu. Olisi myös perusteltua mitätöidä velka kansainvälisille instituutioille ja valtioille.
Samalla kun tuemme Ukrainaa, emme saa unohtaa muuta maailmaa. Monin paikoin globaalia etelää köyhyys ja ravintopula ovat pahentuneet rajusti koronan ja Venäjän hyökkäyssodan aikana. Ukrainalle menevää humanitääristä ja muuta tukea ei voi ottaa muista kehitysyhteistyövaroista, vaan sen tulee olla lisäistä. Miten hallitus huolehtii tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-04T14:34:34,2022-10-04T14:35:35,Hyväksytty,1.1
2022_103_49,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_50,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hybridivaikuttamiseen on syytä monin tavoin varautua, ja Rajavartiolaitoshan on esitellyt suunnitelman, jonka mukaan 10—20 prosenttia itärajasta olisi syytä aidata. Ministeri Mikkonen ei ole halunnut ottaa tähän kantaa vaan sanonut, että on hallituksen sisällä syytä käydä keskustelua aiheesta, ja hän on myös todennut, että tämä rakentaminen ei olisi nopea toimi vaan veisi kolme—neljä vuotta. Kysyn nyt pääministeriltä: Onko hallitus linjannut ja ottanut kantaa tähän raja-aita-asiaan, ja onko todella niin, että se veisi kolme—neljä vuotta? Jos katsotaan vaikka Puolaa, siellä rakennettiin suurin piirtein samanpituinen raja-aita puolessa vuodessa. Millä aikataululla hallitus aikoo tästä nyt sitten tehdä päätöksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T14:35:37,2022-10-04T14:36:48,Hyväksytty,1.1
2022_103_51,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_52,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää edelleen vahvasti tukea Ukrainaa. Suomi on tähän mennessä tarjonnut tukea niin humanitäärisen avun, kehitysyhteistyön kuin aseavunkin avulla, ja tätä tukea ei missään nimessä saa nyt lopettaa. Venäjän toiminta on aggressiivista, arvaamatonta ja kansainvälistä oikeutta loukkaavaa. Eniten se kuitenkin loukkaa Ukrainan suvereniteettia ja aiheuttaa ukrainalaisille inhimillistä kärsimystä ja tuskaa. Humanitäärisen avun tarve on valtava. Ukraina on taistellut ja taistelee edelleen raudanlujasti. Ei valtio voi laajentaa rajojaan ja pyrkiä valloittamaan toista itsenäistä valtiota sotilaallisella hyökkäyksellä ja tekaistulla kansanäänestyksellä. Suomi onkin viimeisimmäksi tuominnut jyrkästi Ukrainan alueiden laittomat liitokset Venäjään. On tärkeää, että EU:n, ja Suomen osana sitä, [Puhemies koputtaa] vahva ja vakaa linja jatkuu myös talven tullessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-04T14:36:48,2022-10-04T14:37:56,Hyväksytty,1.1
2022_103_53,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_54,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kaikki ajatukset toki Ukrainan tukemisessa, mutta kysymykseni kohdistuu, kuten perussuomalaisten edustaja Junnilalla, Suomen kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen sisäiseen tilanteeseen: Täällä on tuotu nyt puheenvuoroissa esille, että hallitus on sulkenut rajaa viisumeiden avulla, mutta kun katsoo tuota listaa erityisryhmistä, niin kyllä se kovin pitkä vieläkin on. Siellä on kymmenen kohdan lista ja lopuksi vielä muut erityiset välttämättömät syyt. En sitten tiedä, mitä kaikkea turvapaikkahakuoikeuteen kuuluu, mutta täällä on esimerkiksi poikkeuksena Suomeen hoitoon saapuminen, opiskelu, liikematkailu. Voisitteko te nyt harkita ihan aidosti: jos Venäjä on ilmoittanut, että se käy sotaa länttä vastaan, niin vaikutuksia tulee olla myös kansalaisille. Opiskelu tai hoitoon saapuminen eivät nyt ole ihan perusteltuja syitä. Voitteko tehdä lisää tiukennuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-04T14:37:56,2022-10-04T14:39:02,Hyväksytty,1.1
2022_103_55,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_56,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota aiheuttaa tarvetta paeta tuhoa, murhia, raiskauksia. Ukrainalaisten ja liikekannallepanoa paenneiden venäläisten turvapaikanhakijoiden sijoittaminen samoihin vastaanottokeskuksiin on hämmentävää, pelottavaa ja myös loukkaavaa. Yli 40 yksikössä on sekä ukrainalaisia että venäläisiä turvapaikanhakijoita. Migrin mukaan ongelmia ei ole ilmennyt, mutta ukrainalaiset ovat eri mieltä. Jevgenija Salon Seudun Sanomissa toteaa: ”Olemme tulleet helvetistä, ja nyt se sama helvetti on täällä.” Arvoisa pääministeri Marin, voitteko te todeta tässä salissa, että tästä eteenpäin venäläistä sotaa, tappamista, raiskauksia ja murhia paenneet ukrainalaiset saavat elää rauhassa ja turvassa ja myös erossa venäläisistä vastaanottokeskuksissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-04T14:39:03,2022-10-04T14:40:06,Tarkistettu,1.1
2022_103_57,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_103_58,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset voivat varmasti luottaa siihen, että hallitus, eduskunta, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja muut turvallisuusviranomaiset ovat valmiudessa ja varautuneita. Varautumisesta tietysti viestii myös se, että tällä hallituskaudella on voimakkaasti panostettu muun muassa Puolustusvoimien toiminnan ja materiaalihankintojen tukemiseen.
Energia- ja tietoverkkojen sekä muun kriittisen infrastruktuurin valvominen ja suojaaminen parhaalla mahdollisella tavalla on myös välttämätön osa Suomen kokonaisturvallisuutta. Siitä vakavan muistutuksen osoittivat myös kaasuputkivuotoon liittyvät sabotaasiepäilyt.
Puhemies! Kysyisin: miten hallitus varautuu siis Suomen oman kriittisen ja välttämättömän infrastruktuurin kannalta, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi sähkön ja vesivoiman osalta mutta myös terveydenhuollon ja ruokahuollon näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-04T14:40:08,2022-10-04T14:41:20,Hyväksytty,1.1
2022_103_59,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_60,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota muuttaa maailmaa. Sota tuhoaa elämän. Sota rikkoo luottamuksen.
Euroopassa käytävä sota tulee ymmärrettävästi meitä lähelle. Valitettavasti kauempana, toisissa maanosissa käytävät sodat eivät vaikuta meihin samalla tavalla. Tämä väistämättä näkyy myöskin kansainvälisessä yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä niiden maiden osalta, jotka kokevat tulleensa meidän kohdaltamme väärin kohdelluiksi. Se vaikuttaa myöskin osan kehittyvistä maista suhtautumiseen sotaan Ukrainassa ja suhtautumiseen Venäjän toimiin. Miten me voimme toimia ja mitä me voimme tehdä, jotta kansainvälisessä yhteisössä laajempi tuki Ukrainalle ei hiljalleen vähene ja vähene?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-10-04T14:41:20,2022-10-04T14:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_103_61,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mika Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_62,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on jo vuosikymmeniä pitänyt viisaasti huolta omasta puolustuksestaan. Me emme ole pelkästään laittaneet lisää rahaa puolustukseemme, vaan olemme myös lisänneet viranomaisyhteistyötä, tukeneet kansalaisjärjestöjen toimintaa, reserviläistoimintaa, ja niin edelleen — rakentaneet uusia lainsäädäntöjä, kuten vaikkapa viimeksi tiedustelulait. Näissä talousarviokirjoissa, jotka meidän edustajien pöydällä tällä hetkellä lepäävät, on esitys nostaa puolustusbudjettia HX-hankinnankin myötä noin 2,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kuitenkin HX-koneiden aikanaan tultua maksetuksi puolustusbudjettimme putoaa noin puoleentoista prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Itse pitäisin tarpeellisena pitää puolustuksen budjetin myös HX-maksun jälkeen siellä noin kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta, jota pidetään yleisesti Nato-maissa mielekkäänä puolustusbudjettitasona. [Puhemies koputtaa] Herra puolustusministeri, mitä mieltä te olette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-10-04T14:42:16,2022-10-04T14:43:24,Hyväksytty,1.1
2022_103_63,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_64,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainassa soditaan, kaasuputket räjähtelevät, energiamarkkinat ovat sekaisin. Tähän asti Suomeen on ollut helppo tulla Venäjältä ja vähän muualtakin, ja suuri riski on, että tulijoiden joukossa on kyseenalaisin motiivein saapuneita henkilöitä. Näiden henkilöiden tunnistamiseen ja tarkkailuun on panostettava. Tässä on kyse kansallisesta turvallisuudesta.
Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä ja on jo tehnyt vahvistaakseen tiedustelutoimintaa, jolla turvataan suomalaisten selustaa vieraan vallan operaatioilta? 
Täällä pari muutakin kansanedustajaa on nostanut esille nämä vastaanottokeskusten tilanteet. Siellä on ukrainalaisia ja venäläisiä saman katon alla, ja kuten Salon Seudun Sanomissa todetaan, siellä on ukrainaisnainen erittäin peloissaan, ja hänellä on varmaan aihetta siihen. [Puhemies koputtaa] Miten hallitus tulee reagoimaan näihin asioihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-04T14:43:26,2022-10-04T14:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_103_65,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_66,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tuon Putinin perjantaisen kylmäävän puheen länsimaisten arvojen harjoittamista vastaan kaikkialla maailmassa. Venäjä yrittää nyt saada meidät luopumaan vapausihanteistamme, keinoina pelottelu ja väsyttäminen. Sillä on kuitenkin kaksi heikkoutta:
Ensinnäkin Putin on yhä riippuvaisempi siitä reilun sadan miljardin dollarin öljyvientivirrasta, joka kulkee merillä. Itse asiassa toissa viikolla tästä öljyn merikuljetusvirrasta lähes puolet kulki tästä Suomenlahden kautta. No, tietojeni mukaan perjantaina Kreikka ja eräät muut jäsenvaltiot jälleen torppasivat kiellon eurooppalaisille varustamoille Venäjän vientikuljetusten hoitamiseen. Se on keskeinen kysymys. Eihän tätä voida hyväksyä. Täällä ulkoministeri puhuu eurooppalaisesta yhtenäisyydestä. Koska EU katkaisee tämän avun, jota itse annamme Putinin sotakassalle?
Toinen heikkous on, että Venäjä on rintamalla heikoilla tällä hetkellä, ennen kuin liikekannallepano on pitkällä. [Puhemies koputtaa] Nyt pitäisi nostaa mittaluokkaa korkeammalle aseellinen armeijan tuki Ukrainalle. On käsien ulottuvilla ottaa vallatut alueet takaisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-10-04T14:44:32,2022-10-04T14:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_103_67,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_68,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee Rajavartiolaitoksen näkemystä siitä, että itäraja aidattaisiin osittain, ja pitää tärkeänä, että päätös tehtäisiin mahdollisimman pian. Kysyisinkin pääministeriltä: onko tästä ollut puhetta, ja milloin tämä päätös tehtäisiin?
Tässä nousi hyvää keskustelua varautumisesta ja huoltovarmuudesta. Itse ajattelen, että mitä enemmän kansalaiset ovat tietoisia siitä, miten tulee toimia, sitä enemmän pelkotilat vähenevät, ja siksi siitä asiasta olisi järkevää ihan kiihkottomasti keskustella laajemminkin. Sähkökatkoistakin selviää ihan hyvin, kun tietää, miten toimia, ja toivottavasti jatkossakin on itsestään selvää, että meillä tulisijat rakennetaan jokaiseen kotiin.
Olen myös huolissani siitä, miten Euroopan yhtenäisyys pitää silloin, kun meidän pitäisi tehdä vielä astetta vaikeampia ratkaisuja. Jos tähän vielä saisi vastauksen, niin kiittäisin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T14:45:48,2022-10-04T14:46:57,Hyväksytty,1.1
2022_103_69,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_70,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaisille kerrottiin aikoinaan, että euro on turvallisuuspolitiikkaa. Kysyn valtiovarainministeriltä: onko Suomi varautunut eurojärjestelmän romahtamiseen, ja onko teillä tällä hetkellä turvallinen olo?
Ja nyt kun finanssikriisi koettelee länsimaita, niin kysyn puolustusministeriltä: Mitä luulette, kiinnostaako yhtäkään Nato-maata kohta enää Ukraina tai Suomen Nato-jäsenyys, kun jokainen Nato-maa joutuu jo kamppailemaan oman taloutensa kanssa? Ja mikä tulee teidän mielestänne olemaan Venäjä-vihamielisen valtionjohtomme kohtalo lähitulevaisuudessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-04T14:46:57,2022-10-04T14:47:59,Hyväksytty,1.1
2022_103_71,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_72,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan Eurooppaan. Se heijastuu meihin kaikkiin tavalla tai toisella, ja se näkyy osaltaan myös jo rajallamme. Viime viikolla Rajavartiolaitos esitti, että Suomen itärajalle olisi kriittisimmille osuuksille perusteltua syytä rakentaa myöskin aita. Rajavartiolaitos luonnehti, että aita tarvitaan mahdollisimman pian. Se ei liity pelkästään tämän akuutin hetken tilanteeseen vaan ylipäätään siihen käymistilaan, joka venäläisessä yhteiskunnassa on, ja myöskin tuleviin mahdollisuuksiin hyödyntää joukottaista maahantuloa kielteisen vaikuttamisen välineenä. Tällaisille operaatioille on ominaista, että ne tulevat kovin yllättäen ja nopeasti, ja tätä taustaa vasten kysynkin sisäministeri Mikkoselta: oletteko myöskin valmis kiirehtimään tätä aidan rakentamista, samaan tapaan kuin pääministeri eilen jo vihjasi, [Puhemies koputtaa] että hänellä valmiutta olisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-10-04T14:47:59,2022-10-04T14:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_103_73,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten otetaan ministereitten puheenvuorot. — Pääministeri Marin, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_74,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on hyvin noussut esille huoli Euroopan yhtenäisyydestä, ja se on huoli, jota todella on syytä kantaa. Meillä on iso riski, kun energian hinnat nousevat, syksy kylmenee ja talvi tulee, että tämä yhtenäisyys alkaa rakoilla, ja tärkeimpiä tehtäviämme tässä hetkessä on varmistaa se, että tämä yhtenäisyys säilyy, että meillä on edelleen edellytyksiä asettaa pakotteita, antaa rahallista tukea Ukrainalle ja humanitääristä tukea Ukrainalle, vastaanottaa pakolaisia ja, totta kai, toimittaa lisää asetarvikkeita, koska niitä Ukraina valitettavasti yhä tarvitsee. Eli tämä EU:n yhtenäisyys on kysymys, josta tulee kantaa huolta, ja siihen meidän kaikkien pitää erityisesti keskittyä. Eurooppa-neuvosto kokoontuu tällä viikolla Prahassa, ja tämä tulee varmasti olemaan yksi keskeisiä kysymyksiä, mistä me tulemme keskustelemaan. Tulemme myös keskustelemaan uudesta pakotepaketista ja kaikista niistä vaikutuksista, mitä sodalla meidän elämäämme on. Me olemme myös nähneet valitettavia tapahtumia aivan täällä lähialueilla. Nord Stream 1:n ja Nord Stream 2:n räjähdykset kertovat aika karulla tavalla kuvaa, minkälaisessa Euroopassa me tänä päivänä elämme, ja tämänkin keskellä meidän pitää muistaa, missä katseen on syytä olla, ja katseen on edelleen syytä olla Ukrainassa.
Me emme saa antaa nyt pelolle sijaa, me emme saa antaa pelolle periksi, me emme saa ikään kuin Eurooppana lähteä siitä näkökulmasta esittämään itsellemme kysymyksiä, miten tämä tilanne nyt vain jotenkin saataisiin lakaistua maton alle, vaan meidän pitää pysyä vankkumattomina Ukrainan tukemisessa. Se on kaikkein oleellisinta. Se on ainoa tapa varmistaa paitsi Ukrainan voitto myös eurooppalaisten arvojen mukainen toiminta.
Täällä myös kysyttiin tästä raja-aitakysymyksestä: Rajavartiolaitos on esittänyt aidan rakentamista. Itse suhtaudun siihen myönteisesti. Katson, että mikäli rajaviranomainen arvioi, että se tällaisen aidan tarvitsee hallitakseen rajaa tulevaisuudessakin, niin mielestäni siihen pyyntöön, toiveeseen, esitykseen on syytä suhtautua vakavasti. [Puhemies koputtaa] Tämän kysymyksen ulkopoliittisia vaikutuksia on arvioitu viime viikolla tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteiskokouksessa, ja tulemme pikaisesti kutsumaan myös eduskuntaryhmien johdon ja puolueiden johdon koolle, [Puhemies koputtaa] niin että saisimme tälle kysymykselle laajan parlamentaarisen tuen. Siihen en osaa vastata, kuinka pitkä tämä rakennusaika olisi. Tähän pystyvät asiantuntijat paremmin vastaamaan, mutta itse kysymykseen mielestäni on syytä suhtautua sillä vakavuudella kuin mitä Raja on esittänyt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-04T14:49:12,2022-10-04T14:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_103_75,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_76,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vahvistan osaltani sekä valtiovarainministeriön että puolueeni näkökulmasta sen, että valmius raja-aidan rakentamiseen on. Se on Rajavartiolaitoksen perusteltu esitys ja kuvastaa myös aikamme vakavuutta. Valtiovarainministeriöllä on edellytykset toimia nopeastikin hankkeen rahoittamisen osalta niin, että sen ensimmäinen vaihe saataisiin nopeasti käyntiin.
Täällä salissa tiedusteltiin myös ikään kuin laajemmin varautumisesta kansallisesti: Varautumisen ministerityöryhmä ja eri ministeriöiden virkajohto seuraavat tilannetta tiiviisti. Kuten viime viikon kyselytunnilla jo kerroin, Suomessa varautumisen tasoa oman kriittisen inframme osalta on nostettu, vaikkapa liittyen kaasuputkiin. Mutta samalla edelleen viestini liittyy vahvasti kuntakentän aktiivisuuteen kysymyksessä. Keskeinen osa arkemme turvallisuutta on suomalaisten kuntapäättäjien käsissä. On hyvin oleellista, että niin suuremmat kuin pienemmätkin kunnat varmistavat, että se kriittinen infra, arkemme turva, on kunnossa [Puhemies koputtaa] ja sen turvallisuustasovarmistettu myös näinä aikoina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-04T14:51:53,2022-10-04T14:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_103_77,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_78,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Puutun vielä kolmeen asiaan, jotka nousivat esille.
Edustaja Orpo nosti tämän eurooppalaisen aspektin, voisiko Eurooppa tehdä enemmän: Tässähän on ollut tämä European Peace Facility käytössä, ja varmasti sitä tullaan jatkossakin tarvitsemaan. Siinä on ollut yhteinen eurooppalainen rahoitusmekanismi.
Edustaja Kulmuni nosti kaasuputkien valossa koko tämän infran tulevaisuuden, niin merenpohjassa kulkevan infran kuin muunkin: Tietysti tässä on tilanne, jossa täytyy seurata infran turvallisuutta aivan uudella tavalla sekä kotimaassa että näissä merenalaisissa, olivatpa ne kaapeliyhteyksiä, kaasuputkiyhteyksiä, valokuitukaapeleita, sähköyhteyksiä. Kaikki tämä on nyt tullut uuteen valoon tämän Itämerellä tapahtuneen iskun vuoksi.
Ja viimeisenä heille, jotka tästä viisumiasiasta vielä kysyivät ja pohtivat, onko tarpeeksi tiukkoja rajoituksia, otan yhden esimerkin, johon tämä uusi viisumipäätös vaikuttaa: Täällä on ollut kova huoli venäläisten kiinteistöomistuksista, ja on mietitty, voisiko sitä jotenkin rajoittaa. Nyt siinä valtioneuvoston periaatepäätöksessä, joka tehtiin, 30.9. jälkeen hankittu kiinteistö ei ole enää viisumin myöntöperuste, eli kiinteistön voi kyllä hankkia, mutta sinne kiinteistölle ei pääse. Eli tämä esimerkkinä siitä, miten tiukat nämä uudet rajoitukset ovat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-04T14:53:00,2022-10-04T14:54:25,Hyväksytty,1.1
2022_103_79,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Skinnari, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_80,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni edustaja aivan aiheesta kysyi, miten Ukrainan tuki jatkuu, kuinka Suomi voi sitoutua, miten Eurooppa, miten koko maailma. Tietysti olemme hallituksena ylpeitä siitä, että olemme pystyneet tukemaan Ukrainaa ja samalla säilyttämään tuen humanitäärisesti ja kehityspoliittisesti muuallekin maailmaan, koska ei tässä ole kuin vähän yli vuosi Afganistanista ja maailmassa on enemmän kriisejä kuin koskaan, eli ne kriisit eivät ole kadonneet minnekään. Viimeisimpänä hallitus on toimittamassa perheasumista Ukrainaan niille perheille, jotka ovat todella, todella vaikeissa olosuhteissa. Tämä on konkreettinen pilotti Suomelta, miten voidaan sotaolosuhteissa tukea lapsia ja perheitä erittäin vaativassa tilanteessa.
Kysyitte myös, miten jatkon osalta: Itse näen, että Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja EBRD:n, koko sen kansainvälisen yhteisön, tulee yhdessä toimia pitkällä aikavälillä, jotta me voimme luoda sen miljardien ja miljardien jälleenrakentamisen työn, joka ei valitettavasti vielä ole aivan ajankohtaista. Haluankin kiittää suomalaisia yrityksiä ja elinkeinoelämää — te olette olleet todella paljon yhteydessä ja aktiivisia. On aivan varma, että me teemme yhdessä tätä vielä tulevina vuosina, toivottavasti mahdollisimman pian.
Arvoisa puhemies! Vielä logistiikasta, kuljetusreiteistä: Täällä on tänään paljon puhuttu YK:sta, aivan syystä. YK on onnistunut siinä, että viljakuljetuksia pystyttiin turvaamaan, pystyttiin tuomaan ruokaa afrikkalaisille ja Lähi-itään. Tämä oli pääsihteeri Guterresin selkeä onnistuminen. Tätä työtä pitää jatkaa, niin vaikeaa kuin se onkin, ja on selvää, että meille suomalaisille, meidän viennille ja tuonnille, Norjan satamat, Narvik, Ruotsi, Norja ja tämä yhteistyö ovat entistäkin tärkeämpiä, ja onneksi tämä hallitus on sitä rakentanut tiiviisti Ruotsin ja Norjan ja elinkeinoelämän kanssa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-10-04T14:54:32,2022-10-04T14:56:29,Hyväksytty,1.1
2022_103_81,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_82,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpolle ensin tästä EU:n roolista Ukrainan puolustusmateriaalituessa: Sillä on muutamia rooleja, tärkeitäkin. Ensinnä todettakoon, että EU:n EPF-rahaston kautta on mahdollista saada korvausta sille lahjoitetulle tuelle, mitä jäsenmaista annetaan. Lisäksi parhaillaan on suunnitteilla EU:n koulutusoperaatio Ukrainan tueksi. Meillä on parhaillaan Suomessa vierailulla Euroopan puolustustarvikevirasto EDAn pääjohtaja, ja tapasin häntä eilen ja kävimme keskustelua tästä samasta aihepiiristä ja varsinkin siitä, miten eurooppalainen puolustusteollisuus voisi nykyistä vahvemmin olla tässä tuessa mukana. EU:lla on työ käynnissä sen asian edistämiseksi, ja tähän häntä voimakkaasti myöskin kannustin. Tapasin myös kotimaisen puolustusteollisuuden edustajia tämän teeman pohjalta, ja se oli hyvä palaveri.
Edustaja Turtiainen kysyi, kiinnostaako Ukrainan kohtalo tulevaisuudessa: No en kyllä usko, että Eurooppa kääntää selkäänsä Ukrainalle, eikä Ukrainaa ole tukemassa vain Euroopan unioni tai vain Nato, vaan kyllä maailmalta löytyy muitakin tahoja Australiaa ja Uutta-Seelantia myöten, jotka ovat huolissaan tästä tilanteesta ja Ukrainaa tukevat. Uskon myös, että tuki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle jatkuu. Olemme saaneet tukea tässä prosessissa ja tulemme sitä kyllä varmasti jatkossakin saamaan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä ei ole hyötyä vain meille itsellemme, vaan siitä on hyötyä myöskin Natolle.
Lopuksi, edustaja Kari kysyi tästä kahden prosentin rajasta bkt:stä puolustukseen: No, sanoisin, että sen verran tuuliselta tämä lähitulevaisuus näyttää, että kyllä puolustusministerinä katson, että se on se taso, mihin meidän vähintään pitää tulevaisuudessakin yltää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-04T14:56:35,2022-10-04T14:58:32,Tarkistettu,1.1
2022_103_83,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haatainen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_103_84,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin huoltovarmuudesta ja siitä, miten tehdään pohjoismaista yhteistyötä: Huoltovarmuudellahan on Suomessa jo pitkä historia, ja varautuminen on erityisesti lähtenyt sotakriisitilanteista, sieltä lähtien sitä on rakennettu. Teemme tiivistä yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa, ja nyt nämä viimeaikaiset tapahtumat, erityisesti Ukrainan sota, Venäjän hyökkäys, ovat tiivistäneet entisestään yhteistyötä. Olen vieraillut ja kollegaministerin kanssa keskustellut ja tavannut sikäläisen huoltovarmuuskeskuksen johtajan, ja olemme myös tätä kautta eri tavoin yhteistyötä tiivistäneet. 
Kysyttiin eri ministeriöiden vastuualueilla olevista asioista, muun muassa liikenneyhteyksistä ja ruokahuollosta ja niin edespäin: Meillähän huoltovarmuus perustuu siihen, että kukin sektoriministeriö vastaa varautumisesta itse. Huoltovarmuusselonteko on tulossa eduskuntaan, ja siinä yhteydessä on hyvä käydä tätä keskustelua. Pidän tärkeänä, että myös nostetaan esille kansalaisnäkökulma [Puhemies koputtaa] eli tiedon vieminen ihmisille siitä, miten kriisitilanteissa toimitaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-04T14:58:32,2022-10-04T14:59:45,Hyväksytty,1.1
2022_103_85,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_86,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmuni kysyi siitä, millä tavalla ollaan varauduttu siihen, jos liikenneyhteydet tuolla Itämerellä vaurioituisivat: Nyt on hyvä huomata, että mitään muutoksia normaaliin laivaliikenteeseen ei näitten kaasuputkiräjähdysten jäljiltä ole tullut, ja lähtökohtamme on se, että liikenne toimii siellä normaalisti. Mutta totta kai olemme varautuneet, ja tästä hyvä esimerkki onkin se, että hallitusohjelmassa on mainittu nimeltä vain yksi ainoa ratahanke: se on Laurila—Tornio—Haaparanta-radan sähköistäminen, joka on käynnistynyt. Tästä varautumisesta hyvän kuvan antaa se, että siis jo huomattavasti ennen näitä nykyisiä haasteita ja kriisejä Huoltovarmuuskeskus on osaltaan ollut rahoittamassa tätä läntistä ratayhteyttä. On selvää, että me varaudumme niin, että meillä on useita yhteyksiä. 
Ja myös edustaja Kivisaarelle: tietenkin huolehdimme siitä, [Puhemies koputtaa] että tietoliikenneyhteydet, ne reititykset, kulkevat mahdollisimman montaa eri kautta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-04T14:59:45,2022-10-04T15:00:57,Hyväksytty,1.1
2022_103_87,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä ministeri Lindén, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_88,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ainakin edustaja Kivisaari kysyi terveydenhuollon varautumisesta: Välittömästi tämän Ukrainan kriisin alettua, kun pidimme valmiuskokouksen ministeriössämme, meillä oli esillä kartta, jossa oli Itämeri — siksi, että 80 prosenttia Suomen tuonnista tulee pitkin Itämerta — ja johtopäätös oli silloin, että meidän täytyy nopeasti aloittaa meidän omien sairaanhoitotarvikkeiden ja lääkevarastojen täydentäminen ja entistä parempi varautuminen sen takia, jos uhkaa tapahtua jotain Itämerellä. Nyt on jotain tapahtunut, mutta aivan kuten äsken kuulimme, onneksi se ei ole katkaissut kauppaa. Eli meillä on tällä hetkellä täydennetty lääkevarastoja ja sairaanhoitotarvikkeiden varastoja, vaikka olemme auttaneet myös Ukrainaa. Sairaalat valmistautuvat poikkeusoloissa yleensä kolmiportaisella järjestelmällä: normaalitila, kohotettu valmius, täysvalmius. Tällä hetkellä valmiutta ei ole kansainvälisen tilanteen takia vielä tarvinnut korottaa. Sitten jos ollaan sotatilanteessa, niin järjestelmähän on tietenkin ihan eri: joukkosidontapaikka, kenttäsairaala, sotasairaala -malli. Mutta sellaisesta nyt puhumme vain paperilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T15:00:59,2022-10-04T15:02:07,Hyväksytty,1.1
2022_103_89,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä ministeri Mikkonen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_90,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Ajankohtaiskeskustelu ulko- ja turvallisuuspoliittisesta tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeää, että jatkamme ukrainalaisten auttamista, ja yksi tapa auttaa on se, että olemme ottaneet tänne valtavan määrän tilapäistä suojelua tarvitsevia, ja tätä haluamme jatkaa. Meille on noin 40 000 ukrainalaista nyt tullut.
Täällä nousi esiin huoli, että jos venäläisiä ja ukrainalaisia turvapaikanhakijoita majoitetaan samoihin tiloihin: Migriä ja vastaanottokeskuksia on ohjeistettu, että näin ei tehdä vaan kaikille täytyy taata turvalliset olosuhteet myös täällä. Täytyy huomata, että meillähän ei enää ole niin paljon tämmöisiä laitosmaisia vastaanottokeskuksia, missä asutaan saman katon alla, ja sen takia voi olla, että ukrainalaisia ja Venäjältä tulleita turvapaikanhakijoita, joita on vielä varsin maltillinen määrä, on nimetty saman vastaanottokeskuksen asukkaiksi mutta käytännössä he asuvat eri paikoissa, koska on tämmöisiä asuntopohjaisia vastaanottokeskuksia nyt paljon enemmän, kun aiemmin meillä oli laitosmaisia vastaanottokeskuksia. On tärkeää, että me huolehdimme kaikkien tänne tulleiden turvallisuudesta. [Puhemies koputtaa]
Sitten vielä — jos saan sen verran jatkaa — tässä tuli tämä raja-aitakysymys esille: Rajavartiolaitos itse on pitänyt tärkeänä, että tätä raja-aitaa lähdetään tarkkailemaan tämmöisen pilottihankkeen kautta. Sisäministeriö on nyt tähän lisätalousarvioon tällaiselle pilotille rahoitusta esittänyt, koska sen pilotin avulla saadaan tietoa niin rakennustekniikasta kuin tarvittavasta turvallisuusteknologiasta, mitä siihen liitetään, ja näin edelleen. Olosuhteet Suomessa ovat kuitenkin hyvin erilaiset kuin Baltian maissa, [Puhemies koputtaa] missä näitä aitoja on aiemmin rakennettu, ja siksi tämä pilotti on ollut Rajavartiolaitokselle itselleen tärkeä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-04T15:02:11,2022-10-04T15:03:47,Hyväksytty,1.1
2022_103_91,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_92,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vammaispalvelulaki. Se sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Laki täydentäisi yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia. Hyvinvointialueen olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluita, jos vammainen henkilö ei saisi yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia, tavanomaisessa elämässä tarvitsemiaan palveluita muun lain, esimerkiksi sosiaalihuoltolain tai perusopetuslain, perusteella.
Vammaisella henkilöllä olisi oikeus vammaispalveluihin silloin, kun hänellä on vamman tai sairauden aiheuttamasta pitkäaikaisesta tai pysyvästä toimintarajoitteesta johtuva avun tai tuen tarve. Sen sijaan diagnoosi ei määrittelisi oikeutta saada palveluja — eikä mikään invalidiprosentti tai haittaluokka, mistä aikanaan keskusteltiin. Palvelun saamiseen vaikuttaisivat aina myös vammaisen henkilön elämäntilanne ja toimintaympäristö.
Kehitysvammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta, perusoikeuksien rajoittamisesta ja tahdosta riippumattomasta erityishuollosta säädettäisiin kehitysvammalaissa. Kaikki kehitysvammaisten henkilöiden palvelut järjestettäisiin kuitenkin uuden vammaispalvelulain perusteella.
Lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä estää ja poistaa niiden toteutumisen esteitä, tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Lain tarkoitus ohjaa lain soveltamista. Siihen on kiteytetty tärkeimmät Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten, kuten YK:n vammaissopimuksen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, sekä perustuslakimme keskeiset tavoitteet.
Lakia sovellettaisiin yhdenvertaisesti eri tavoin vammaisiin henkilöihin. Toimintarajoite voisi olla fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä, kunhan se olisi pitkäaikainen tai pysyvä. Toimintarajoitetta arvioitaisiin aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan.
On tärkeää huomata, että lain soveltamisessa ei olisi ikärajaa, mutta avun, tuen tai huolenpidon tarpeen tulee johtua muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta.
Lakia sovellettaisiin aikuisiin ja myös lapsiin ja nuoriin. Lapsia ja nuoria koskevat erityiset tarpeet on otettu huomioon useissa säännöksissä. Palvelut olisi toteutettava siten, että ne turvaavat lapsen ja nuoren hyvinvointia ja kehitystä sekä mahdollisuutta toimia yhdenvertaisesti muiden lasten ja nuorten kanssa.
Lisäksi lain soveltamisen edellytyksenä olisi, että vammaisen henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää välttämättä tämän lain mukaista palvelua.
Arvoisa puhemies! Onnistuneen asiakasprosessin edellytyksenä on vammaisen henkilön osallisuus asiakasprosessin kaikissa vaiheissa palvelutarpeen arvioinnista palveluiden toteuttamiseen ja seurantaan. Aito osallisuus voi toteutua vain, jos vammainen henkilö saa riittävästi tietoa ymmärrettävässä muodossa, saa käyttää hallitsemaansa kieltä tai kommunikointikeinoa, tarvittaessa tulkkauspalvelua, tai saa tukea oman näkemyksensä muodostamiseen ja ilmaisemiseen ikänsä ja kehitysvaiheensa edellyttämällä tavalla. Tätä kaikkea vammaispalvelulakia koskeva esitys sisältää.
Arvoisa puhemies! Vammaisen henkilön osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja huolenpitoa turvaavat palvelut säilyisivät vahvoina, subjektiivisina oikeuksina. Näitä olisivat asumisen tukemiseen liittyvät palvelut, henkilökohtainen apu, liikkumisen tuki ja päivätoiminta. Subjektiivisia oikeuksia olisivat myös valmennus ja lyhytaikainen huolenpito, joita saisi jatkossa useampi eri tavoin vammainen henkilö. Uusia palveluja olisivat erityinen osallisuuden tuki, joka olisi tarkoitettu erityisesti niille vammaisille henkilöille, jotka eivät voisi saada henkilökohtaista apua, sekä tuettu päätöksenteko.
Esityksen mukaiset erityispalvelut säilyisivät pääosin maksuttomina.
Esitys liittyy kiinteästi sote-uudistukseen, jossa erityishuoltopiirit purkautuvat. Siksi se olisi tärkeätä saada voimaan 1.1.2023. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T15:04:13,2022-10-04T15:09:42,Hyväksytty,1.1
2022_103_93,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_94,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On arvokasta, että tämä kauan odotettu laki on nyt käsittelyssämme, ja tämä vaatii myös huolellista valiokuntakäsittelyä, ja mahdollisesti korjauksiakin vielä tarvitaan, jotta lainsäädäntömme todella täyttäisi YK:n vammaisyleissopimuksen Suomelle asettamat velvoitteet. Päätöksenteon lähtökohtana on oltava vammaisten ihmisten ihmisarvon ja ihmisoikeuksien tunnustaminen. Tällä hetkellä vammaisten henkilöiden ja vammaisten lasten perheiden suuri ongelma on se, että meillä on monimutkainen ja byrokraattinen lainsäädäntö. Vaatii paljon vaivaa ja aikaa selvittää ja hakea erilaisia etuuksia ja palveluja.
Ennen lain hyväksymistä on tarkasteltava ja selkeytettävä tätä lainsäädäntöä, jotta yhdenkään vammaisen henkilön oikeusturva ei vaarantuisi tulkinnanvaraisen lain vuoksi, ja tästä ovat muutamat lausunnonantajat esittäneet huolia. Näissä lausunnoissa on tuotu esille se, että lain siirtymäsäännös ja valituslupamenettely heikentävät vammaisten henkilöiden oikeusturvaa. Jotta vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuisivat aidosti eri puolilla Suomea ja jokainen saisi tarvitsemansa palvelut, tarvitaan myös riittävästi resursseja ja selkeä lainsäädäntö.
Palvelutarpeen arvioinnilla ja asiakassuunnitelmalla on erityisen tärkeä merkitys vammaisten ihmisten usein elämänmittaisten, perusoikeuksia turvaavien erityispalveluiden toteuttamisessa. On tärkeää varmistaa hoidon katkeamaton jatkuvuus, pysyvät hoitosuhteet, jotka ovat erityisesti kehitysvammaisille tärkeitä. Perusteettomia ja asiakkaan hyvinvoinnille haitallisia siirtymiä palveluiden välillä tulisi välttää. Riittävillä, yksilöllisillä, tarpeisiin vastaavilla palveluilla vältetään väliinputoamisia ja samalla turvataan eri tavoin vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutuminen.
Tärkeimmät korjaustarpeet tässä nähdäkseni liittyvät asiakasmaksurasituksen kasvuun, työ- ja päivätoiminnan sekä työhönvalmennuksen järjestämiseen ja yhdenvertaiseen vapaa-ajan apuun. Perheiden maksurasituksen kasvua on hillittävä, ja vammaisjärjestöissä ollaan huolestuneita asiakasmaksujen noususta, kun moniin eri palveluihin on nyt tulossa uusia tai korkeampia asiakasmaksuja. Myös työosuusraha poistunee, kun kehitysvammalain työtoimintaa koskevat säädökset kumotaan, mikä vaikeuttaa pienituloisten kehitysvammaisten toimeentuloa.
On huomattava, että lakiin olisi nyt jäämässä henkilökohtaisen avun voimavararajaus, ja siten henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäisivät ne henkilöt, joiden osallisuuden toteutuminen vaatii kaikkein eniten apua ja tukea ja jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä.
Lisäksi tässä esityksessä työ- ja päivätoiminnan palvelut itse asiassa heikkenisivät. Päivätoiminnan palvelut tulee säätää myönnettäviksi yksilöllisen tarpeen perusteella ilman kategorisia rajauksia, ja työhönvalmennusta tulee saada myös ihan subjektiivisena oikeutena. Muuten palvelun järjestäminen on edelleen harkinnanvaraista ja todennäköisenä uhkana on palvelun saamisen heikentyminen.
Esitykseen sisältyvä ikääntymisrajaus, jota ministerikin puheessaan käsitteli, on ongelmallinen. Sitä on syytä huolellisesti arvioida. Henkilöt, joiden toimintakyvyn heikentyminen liittyy ikääntymiseen, rajataan tässä vammaispalvelulain ulkopuolelle, ja kyllä lääketieteellisesti voi olla aika vaikea todeta, milloin toimintakyvyn heikentyminen johtuu ikääntymisestä ja milloin ei. Ikääntymisrajauksen myötä voi syntyä tilanteita, joissa esimerkiksi sairauden etenemisestä tai perussairauden myötä kehittyvistä lisäsairauksista johtuva toimintakyvyn heikkeneminen ja avuntarve voidaan määritellä johtuvaksi korkeasta iästä ja näin jättää henkilö lain soveltamisalan ulkopuolelle.
Tätä esitystä on perusteltu käytettävissä olevalla rajallisella määrärahalla, minkä vuoksi jatkossa ikääntyvät henkilöt siis saisivat palvelunsa lähinnä sosiaalihuoltolain perusteella, ja tätä muutosta on perusteltu sillä, että vanhuspalvelulaki turvaa sitten taas ikääntyneiden oikeudet palveluihin. Mutta kuitenkaan vanhuspalvelulaki ei sinällään turvaa esimerkiksi riittäviä resursseja vanhuspalveluihin, miten arvioitaisiin ikääntyvien vammaisten henkilöiden tai ikääntyneenä vammautuneiden henkilöiden palvelutarve ja heihin sovellettava lainsäädäntö.
Pääsääntöisesti ihmisten siirtäminen vammaispalveluista sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin heikentää heidän tilannettaan. Asumispalveluista, asunnon muutostöistä ja liikkumisen tuesta voidaan sosiaalihuoltolain nojalla periä suurempia asiakasmaksuja, ja myös henkilökohtainen apu on monelle ikääntyneelle tarpeellinen palvelu kotihoidon palvelujen puutteellisuuden vuoksi, ja sen käyttäjämäärä on nopeasti kasvanut yli 65-vuotiailla. Onkin oltava huolellinen, että ikääntymisrajaus ei aiheuttaisi väliinputoamisia, jos henkilö ei ole oikeutettu vammaispalveluihin ja saa sosiaalihuoltolain tai vanhuspalvelulain nojalla palveluja tarpeeseen nähden liian vähän.
Arvoisa puhemies! Lopuksi korostan sitä, että vammaispalvelut on tarjottava lähipalveluina myös tämän sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen, eli vammaispalvelut ovat niitä tarvitseville vammaisille henkilöille välttämättömiä perusoikeuksien toteutumiseksi ja arjessa pärjäämiseksi. Kristillisdemokraatit ovat johdonmukaisesti painottaneet sitä, että vammaisilla ihmisillä tulee olla omien mahdollisuuksiensa mukaan oikeus vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, ja tämän mukaisesti vammaisjärjestötkin ovat yhteisessä kannanotossaan lausuneet, että henkilökohtaisessa avussa on säilytettävä [Puhemies koputtaa] nykyinen palvelun saannin edellytys. [Puhemies: Kiitoksia!] Eli vammaisilla itsellään tulee olla mahdollisuus tähän vaikuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T15:09:50,2022-10-04T15:17:06,Hyväksytty,1.1
2022_103_95,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_96,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä itse asiassa edustaja Räsänen jo nosti aika paljon asioita, joista olin itsekin ajatellut puhua. Mutta lähden ensin liikkeelle siitä, että tätä lakia on odotettu varsin kauan, ja varmasti tässä on erinomaisen hyviäkin uudistuksia, mutta sitten on pakko ihan alkuun lähteä siitä filosofiasta, joka tämän lain esityksen sivuilla tulee esiin. Täällä tulee monessa kohtaa tämmöinen normaaliusperiaate ja yhdenvertaisuus, jolla ajatellaan, että kun tasapäistetään kaikki tänne saman lain sisään, niin sillä saataisiin ikään kuin yhdenvertaisuutta aikaiseksi. Tätä kohtaa haluan hivenen kritisoida, sillä joskus aikanaan, kun kehitysvammalaki on säädetty, se on säädetty nimenomaan sitä varten, että se turvaisi kehitysvammaisten ihmisten palvelut. Nyt kun meiltä se perälauta tässä laissa poistetaan, niin kyllä tietysti murhe on erityisesti niiden kehitysvammaisten osalta, jotka ovat monivammaisia ja tarvitsevat paljon palveluita, ja mielestäni tätä olisi kyllä syytä vielä ehkä tässä talossa pohtia, sillä yhdenvertaisuutta ei saada sillä, että kirjoitetaan lain sivuille, että ollaan kovasti yhdenvertaisia ja pyritään mahdollisimman suureen normaaliuteen, koska sitä se ei kuitenkaan näiden ihmisten arjessa ja elämässä ole. 
Tästä oikeastaan muutamana esimerkkinä nostan muun muassa kuntouttavan päivähoidon, joka on aiemmin ollut kehitysvammalain mukaan maksutonta, kun se luodaan sinne henkilön erityishuolto-ohjelmaan. Nyt siitä tulee maksullista, koska täällä perustellaan, että on tavattoman tärkeää, että vammainen lapsi on ikään kuin normaali ja perhe saa ne varhaiskasvatusmaksut. En tiedä, päästäänkö tällä sitten siihen yhdenvertaisuuteen. 
Tämä on yksi hyvä esimerkki tästä. Toinen on aamu- ja iltapäivätoiminta, joka ei ole täällä vammaispalveluna, vaan se on jatkossa perusopetuslain alaista, ja silloin se on jälleen näille vammaisille, vammaisperheille, heidän lapsillensa, maksullista. Nyt jos ajatellaan vammaista lasta, niin hyvin usein perheille muutenkin tulee maksurasitetta: siellä voi olla lääkityksiä, siellä on terapiareissuja, siellä on paljon kontakteja sairaaloihin, kuntoutuksia ja niin edespäin. Nämä ovat olleet ehkä sellaisia kompensaatioita, joita perheille on voitu antaa, mutta valitettavasti tässä esityksessä näitä ollaan poistamassa. Toivoisin kovasti, että eduskunta vielä harkitsisi, ovatko nämä sellaisia asioita, joissa nyt kannattaa edetä tähän suuntaan, ainakaan yhdenvertaisuuden nimissä.
Sitten nostan tämän työ- ja päivätoiminnan, jonka edustaja Räsänenkin aiemmin otti esiin. Tässähän tulee nyt se tilanne, että myöskin näihin kuljetut matkat tulevat maksullisiksi, eli se maksurasite ihan oikeasti on nimenomaan tänne kehitysvammapuolelle nousemassa varsin paljon. Henkilökohtaisen avun voimavararajaus, josta on käyty paljon keskustelua viime vuosina, valitettavasti täällä säilyy, ja se on siinä mielessä ongelmallista, että nostan nyt esimerkiksi jälleen kerran sellaisen vammaisen henkilön, joka ei pysty kommunikoimaan, ei pysty kertomaan, että tarvitsee apua liikkumisessa ja syömisessä ja pukemisessa ja vessassa käynnissä ja niin edelleen. Mutta hekin tarvitsevat monasti kuitenkin sitä kodin ulkopuolista virkistystä ja sinne ehkä välillä jonkun muun ihmisen kuin sen äidin tai isän. Siltä osin tämä on ongelmallinen, jos nämä meidän kehitysvammaiset kommunikaatio-ongelmaiset, esimerkiksi nuoret, eivät pääse koskaan kotoa muualle kuin vanhempiensa kanssa. Pidän tätä hyvin huonona. Sinnehän on tuotu tämä erityisen osallisuuden tuki, joka kuitenkin on huomattavasti pienempi, eli jos henkilökohtaista apua on se 30 tuntia kuukaudessa, niin tämä erityisen osallisuuden tuki olisi nyt alkuun 10 tuntia ja se nousisi siirtymäajan jälkeen 20 tuntiin. Onko se riittävä? Mielestäni ei ole. Olisikin parempi ehkä edetä siten, että poistettaisiin henkilökohtaisesta avusta se voimavararajaus ja sillä tavalla luotaisiin myös kommunikaatiovaikeuksissa oleville kehitysvammaisille mahdollisuus vapaa-aikaan ja virkistäytymiseen. Toivon, että myös tätä vielä harkitaan. 
Sitten haluan nostaa täältä tällaisen uuden palvelun, joka on vammaisten lasten kodin ulkopuolinen hoito. Sinänsä on hyvä, että tuodaan lain tasolle se, että perheen tulee saada sinne kotiin kaikki mahdollinen apu, mutta joskus tilanteet ovat sellaisia perheissä ja vammaisen alaikäisen lapsen osalta, että se kotihoito ei onnistu, ja silloin tulee mahdollisuus kodin ulkopuoliseen sijoittamiseen, johonkin asumispalveluyksikköön tai ryhmäkotiyksikköön. Mutta tässä on nyt mielestäni sellainen ongelma, että nyt tässäkin on haluttu hakea yhdenvertaisuutta ja rinnastetaan tämä lastensuojelulain huostaanottopäätökseen ja peritään samanlaiset maksut. Eli käytännössä laissa maksimimäärä on yli 1 800 euroa kuukaudessa, joka vanhemmilta voidaan tähän ottaa. Nyt jos me ajatellaan näitä tilanteita, että vammaisperhe päätyy siihen, että he eivät pysty lastansa kotona hoitamaan, se on niin raskas päätös ja he ovat todennäköisimmin silloin niin uupuneita, että heillä ei ole muuta vaihtoehtoa, mutta jos me nostetaan asiakasmaksut ja maksullisuus tämmöiseen, että se voi olla melkein 2 000 euroa kuukaudessa, niin se on niin iso maksu — toki tuloihin sidottu, mutta se on niin iso maksu — että se voi vaikuttaa päätökseen, jolloin riskinä on, että he jatkavat sitä hoitoa kotona uupuen ja uupuen yhä enemmän.
Mielestäni nämä edellä mainitut asiat, maksurasitus muun muassa, on kyllä syytä perata eduskunnassa tarkoin, [Puhemies koputtaa] jotta emme tee mitään sellaista, jossa itse asiassa aiheutetaan enemmän haittaa kuin hyötyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-04T15:17:15,2022-10-04T15:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_103_97,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_98,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulakiin tehtävät muutokset ovat pääosin toki kannatettavia, mutta niin kuin täällä kollegat ovat tuoneet esille, monet vammaisjärjestöt ovat myöskin tuoneet esille huolensa, että tässä tapahtuu sellaisia muutoksia, että erityisesti näitten lakien tulkinta saattaa aiheuttaa sen, että kenties osalla palveluitten saanti heikkenee tai niitten kustannukset kasvavat.
Mistä tässä, voisi sanoa, kokonaiskuvassa on kysymys? Siitä, miten tulkitaan sosiaalihuoltolakia, vammaispalvelulakia ja kehitysvammalakia. Nämä kolme lakia ovat hyvin keskeisiä, kun katsotaan, minkä lain perusteella ihminen kulloinkin saa minkäkin palvelun, ja nämä huolet nimenomaisesti liittyvät siihen, että vammaispalvelulain puolella saatavat palvelut ovat subjektiivisia oikeuksia, kun taas sosiaalihuoltolain puolella näin ei ole. Edustaja Rantanen toi minusta hyvin esille, että henki on ehkä vähän sellainen, että kun siellä sosiaalihuoltolain puolella näitä asiakasmaksuja pystytään hyvinkin eri tavalla määräämään, niin taloudellinen paine aiheuttaa sitten kenties — toivon mukaan ei — niitä tulkintoja, että katsotaan, että esimerkiksi ikääntymisrajoituksen kautta henkilön palvelut tulevatkin sosiaalihuoltolain puolelta eivätkä sieltä vammaispalvelulain puolelta. Mutta niin kuin täällä kollegat ovat tuoneet esille, huolenaiheita, joita tässä vammaisjärjestöiltä on tullut, ovat erityisesti asiakasmaksurasituksen kasvaminen, työ- ja päivätoimintaan liittyvät muutokset sekä työvalmennukseen, vapaa-ajan apuun ja sitten tähän ikääntymisrajoitukseen liittyvät kysymykset.
Tietysti nyt on erityisen tärkeää se, miten näitä asioita ruvetaan toteuttamaan siellä hyvinvointialueella, jonneka nämä palvelut siirtyvät, ja miten myöskin näitä rajankäyntejä ruvetaan sitten linjaamaan. Siitä syntyy sitten niitä käytänteitä, joitten kanssa tulevina vuosina varmasti ollaan tekemisissä. Erityisesti ajattelen, että tässä hyvinvointialueelle siirtymisessä on nyt myöskin mahdollisuuksia, ja olen tuolla omalla hyvinvointialueellani nostanut esille, voitaisiinko tässä yhteydessä tätä henkilökohtaista budjetointia lähteä myöskin miettimään, siis että henkilökohtainen budjetointi voisi olla vammaispalvelulakiin liittyvien palveluitten pohjana. Mutta tietenkin ymmärrän myöskin sen, että tässä yhteydessä, kun hyvinvointialueelle siirrytään, on paljon keskeneräisiä asioita, ja esimerkiksi sellaisilla alueilla, missä tätä kokeilua ei ole ollut, on ehkä liian paljon vaadittu, että siihen samaan syssyyn vielä tuotaisiin mukaan tämä henkilökohtainen budjetointi.
Ihan lyhyesti muutamista näistä epäkohdista vielä. Täällä nostettiin jo esille henkilökohtaisen avun voimavararajaus, ja tämä tuntui sillä tavalla vaikealta ymmärtää, että miksi me vaadimme vammaiselta henkilöltä ja erityisesti, voisi sanoa, kaikkein eniten apua ja tukea tarvitsevilta vammaisilta henkilöiltä sitä, että heidän tulisi pystyä toimimaan avustajansa työnantajana ja ylipäätänsä ilmaisemaan se oma avuntarpeensa. Kun ajatellaan ketä tahansa meistä, niin kuinka hyvin osaamme esimerkiksi työnantajavelvollisuudet suorittaa palkka.fin tai jonkun vastaavan kautta? Useampi ihminen kyselee apua siihen, miten näistä maksuista oikein selvitään, ja jos palkkaat apuvoimia, niin mitä kautta tämä palkanmaksu tapahtuisi parhaiten — ja meillä lähdetään siitä, että vammaisten henkilöitten pitäisi tämmöisessä tilanteessa olla osaavia ja pitäisi pystyä selviytymään työnantajavelvoitteista.
Toisena kohtana nostan esille tämän työ- ja päivätoiminnan ongelmallisuuden: jos se näin kehitysvammalaista poistetaan, niin kyllä se sitten vammaispalvelulakiin tulisi kirjata, koska ei voi ajatella, että kehitysvammaisilta sitten jää tämä työtoimintaa koskeva toiminta kokonaan pois. Tähän liittyy vielä sitten se, että kun tähän mennessä työtoiminnassa on maksettu työosuusrahaa, niin jos tätä työ- ja päivätoimintaa ei ole eikä työosuusrahaa siis enää makseta, sehän tarkoittaa sitä, että asiakasmaksut väistämättä nousevat, koska useimmiten on ollut niin, että tämä työosuusraha on itse asiassa määritelty sille tasolle, mikä näitten henkilöitten ruokailumaksu on ollut, eli monesti se on ollut vähän niin kuin plus miinus nolla, että sillä työosuusrahalla olet voinut sitten kattaa sitä ruokailumaksua. Tässä on minun mielestäni kysymys siitä, että heikommassa asemassa olevien henkilöitten taloudellista tilannetta heikennetään entisestäänkin.
Sitten vielä nostaisin esille tämän ikääntymisrajoituksen. Tätä toivoisin, että ministeri myöskin kommentoisi, koska tähän ehkä kaikkein eniten tuli eri vammaisjärjestöiltä sitä huolta, että miten tätä aiotaan tulevaisuudessa tulkita ja erityisesti millä tavalla katsotaan joko ikääntyvän vammaisen tai ikääntyneenä vammautuvan henkilön kohdalla, onko hänellä oikeus näihin vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin vai katsotaanko näitä sosiaalihuoltolain puolelta. Sillä on iso merkitys, koska esimerkiksi kaikkien asuntomuutostöiden tai kuljetuksiin liittyvien maksujen maksurasitus silloin, kun ne ovat sieltä sosiaalihuoltolain puolelta, on sille vammaiselle henkilölle aivan toinen kuin sitten vammaispalvelulain puolelta.
Tietysti sitten kaiken kaikkiaankin Ihmisoikeuskeskus on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämän ikääntymisrajoituksen kohdalta tämä asia tulee perustuslain mukaan myöskin katsoa. Viime kaudellakin, kun tätä lakia oltiin tekemässä, tämä nostatti kovan keskustelun. Silloin edesmennyt Kalle Könkkölä oli tässä selvitysmiehenä, ja silloinhan tämä ikääntymisrajoitus pystyttiin torppaamaan ja katsottiin, että tämä on vastoin perustuslakia, mutta nythän Suomi on vielä sen jälkeen ratifioinut tämän vammaisyleissopimuksen. Siinä mielessä tässä ehkä toinen kysymys ministerille: miten te olette nyt katsoneet tätä asiaa perustuslakinäkökulmasta? Ilmeisesti tämä on menossakin sitten perustuslakivaliokuntaan katsottavaksi, todennäköisesti juurikin tästä syystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-04T15:24:38,2022-10-04T15:31:46,Hyväksytty,1.1
2022_103_99,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Noora, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_100,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vammaispalvelulaki on historiallinen uudistus, kuten tässä edellä on kuultu, mutta se jättää kyllä vielä toivomisen varaa. Vihreät ovat ajaneet vammaispalvelulain uudistusta pitkään, ja nyt se on viimein annettu eduskunnan käsiteltäväksi. Tätä uudistustahan on yritetty koeponnistaa jo edellisinä hallituskausina, mutta se on lopulta kaatunut ja jäänyt joka kerta toteutumatta. Myös nyt olemme tilanteessa, jossa uudistuksen käsittely alkaa verrattain myöhään hallituskautta ajatellen, mutta ymmärrän toki, että kausi on ollut poikkeuksellinen ja priorisointia sekä kriittistä, akuuttia lainsäätämistä vaativaa lainsäädäntöä on jouduttu tekemään muiden budjettilakien säätämisen ohella.
Arvoisa puhemies! Vammaisen lapsen äitinä minä laitan toivoni ja sydämeni tähän lakiin. Minä toivon, että se olisi Nuutille hyvä ja että sen myötä hänen elämänsä voisi olla hyvä.
Me olemme jokainen täällä eläneet nyt kuluneet viime vuodet elämää, jota vammainen ihminen elää joka päivä. Elämää, joka on vammaisen ihmisen arkea, ja elämää, jossa ei ole mahdollisuutta valita ja elää elämää, jossa yhteiskunta ei sanelisi sitä, mitkä sinun oikeutesi vaikkapa liikkumisen tai läheisten näkemisen suhteen ovat.
Koronapandemiasta ei ole paljonkaan hyvää sanottavaa, eikä tämäkään sitä suoranaisesti ole, mutta silti se tarjoaa jokaiselle meistä paremmin kuin ehkä mikään muu aiemmin mahdollisuuden ymmärtää oman kokemuksemme kautta sen, mitä elämä on, kun et voi itse päättää, kun et voikaan itse valita, et voikaan itse hallita tai rakentaa omia suunnitelmia ja unelmia. Me katsoimme jokainen rintaa puristaen niitä kuvia mediassa, joissa puoliso ei päässyt tapaamaan ikääntynyttä hoivakodissa asuvaa puolisoaan. Me protestoimme voimakkaasti sitä, että menetimme ansiotuloja, ahdistuimme yksinäisyydestä, jouduimme jäämään työstä pois hoitamaan lasta kotiin tai podimme suunnatonta ikävää, kun aiemmin itsestäänselvästi emme voineetkaan enää tavata meille rakkaita ihmisiä.
Arvoisa puhemies! Vammaisen ihmisen elämässä on enemmän sääntö kuin poikkeus se, että yhteiskunta asettaa rajoitteita sille, mitkä sinun oikeutesi ovat vaikkapa liikkumisen suhteen tai vuorovaikutuksen suhteen. 18 vapaa-ajan matkaa kuukaudessa, siis yhteensä yhdeksän kertaa kuukauden aikana, olet oikeutettu liikkumaan kodin ulkopuolelle, ellei kyseessä ole työ- tai opintomatka. Tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus vammaisen henkilön elämässä. Selviäisimmekö me siitä, että elämämme olisi tätä aina? Selviäisitkö sinä tai minä?
Vammaispalvelulaki tarvitaan, jotta rajoitteita ja osallisuuden toteutumisen haasteita saataisiin ihan oikeasti purettua. Olen käynyt aktiivista keskustelua lain sisällöstä pitkin hallituskautta. Monta huolta on tullut hallituksen uudessa esityksessä korjattua — kiitos siitä — mutta paljon parannettavaakin meille vielä jää. Laki on yksi tärkeimmistä työkaluista siihen, että YK:n vammaissopimuksessa määritellyt oikeudet toimeenpannaan.
On historiallista, että tuettu päätöksenteko mainitaan ensimmäistä kertaa Suomen lainsäädännössä, ja tämä vahvistaa jokaisen vammaisen osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Autismikirjon ihmisten kannalta tärkeää on, että vammaisen henkilön määritelmä muuttuu niin, että laissa sosiaalinen ja aisteihin liittyvä toimintarajoite on lisätty soveltamisalaan. Tämä ei esitystä viilatessa kuitenkaan ollut itsestäänselvyys, ja kiitän myös siitä, että nyt se siellä on.
Myöskään ydinperhe ei ole nykyaikana enää itsestäänselvyys. Vuoroasuminen, jossa lapsella on useampi kuin yksi koti, on yleistynyt. Nyt ehdotetaan, että lakiin otettaisiin mukaan uutena palveluna esteettömän asumisen tuki lapsen virallisen asuinpaikan lisäksi myös toisen vanhemman asuntoon. Hyvinvointialueet voivat myöntää tukea esteettömyyteen, kuten asunnon muutostöihin, välineisiin ja muihin teknisiin ratkaisuihin. Myös tämä muutos on hyvä asia.
Vaikka laissa otetaan tärkeitä edistysaskeleita vammaisten ihmisten osallisuuden ja oikeuksien parantamiseksi, jää siihen vielä korjattavaa esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten, nuorten ja aikuisten osalta. Olen harmissani muun muassa siitä, että osa palveluista siirtyy maksullisiksi, kuten erityishuoltona järjestetty maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta, ja tämä koskee myös laitosasumista ja kuljetuspalveluita. On hyvä muistaa, että erityislasten vanhemmat ovat usein jo valmiiksi taloudellisessa ahdingossa, eikä tämä tule suoranaisesti helpottamaan heidän arkeaan, ja siksi mietin tässä kohtaa, lisääkö laki näiden lasten ja heidän perheidensä osalta yhdenvertaisuutta riittävästi.
Myös henkilökohtaisen avun pykälä, niin sanottu voimavararajaus, johon edellisetkin puhujat tässä viittasivat: vaikkakin tämän sanoitusta on nyt pohjassa muutettu, on se yhä sisällöltään ongelmallinen. Saadakseen henkilökohtaista apua henkilön on kyettävä kommunikoimaan avuntarpeensa selkeästi. Tämä jättää avun ulkopuolelle heidät, jotka tarvitsevat kaikkein eniten apua ja tukea ja jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tätä ongelmaa yritetään nyt paikata erityisen tuen muodolla, ja onneksi sitä on nyt vahvistettu hieman. En silti näe, että tämä kokonaan korvaisi oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Ei ole ihan niin, että henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäävät olisivat kaikki sillä tavalla toimintakykyisesti rajoittuneita arjessaan tai asuisivat laitoksessa, että he eivät tarvitsisi tällaista apua pystyäkseen toimimaan aktiivisina ihmisinä yhteiskunnassa. Heidän joukossaan on valtavasti ihmisiä, joiden erilainen kommunikointitapa rajaa heitä tämän tukimuodon piiristä pois mutta jotka olisivat kykeneviä ja halukkaita elämään osana yhteiskuntaa. Meillä on fyysisiä ramppeja ja liuskoja jo rakenteilla, ja niitä on toteutettu. Olisiko seuraavaksi myös kommunikaatioramppien vuoro?
Arvoisa puhemies! Olimme neljä vuotta sitten tilanteessa, jossa lakia ei ollut, ja on tärkeää, että tämä laki nyt vihdoin saadaan, mutta onnistuneena sitä ei voi pitää silloin, jos lopputuloksena yhdenvertaisuus ei lisäänny vaan jättää heikoimpia syrjään. Siksi toivon, että toimitaan nyt yhdessä sen eteen, että niin ei käy ja tästä laista tulee hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-10-04T15:31:52,2022-10-04T15:38:56,Hyväksytty,1.1
2022_103_101,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Och sedan ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_102,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Värderade talman! I dag kan vi äntligen ta del av förslaget till ny funktionshinderservicelag, en riktig långkörare som vi väntat på länge och som beretts under två olika regeringsperioder. Den här lagen ska ersätta den gamla lagen om service och stöd på grund av handikapp, och målet är att stärka de subjektiva rättigheterna och ett brett tjänsteutbud för personer med någon form av funktionsnedsättning.
Diagnosen ska inte längre bestämma tillgången till service, utan det individuella behovet. Det här betyder att oberoende om du har en intellektuell funktionsnedsättning, hörselskada eller till exempel en synnedsättning är du berättigad att få det stöd du själv behöver i olika livsskeden. Det här är en mycket välkommen förbättring.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-10-04T15:39:02,2022-10-04T15:39:52,Hyväksytty,1.1
2022_103_103,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tein huolellisia muistiinpanoja teidän arvokkaista puheenvuoroistanne. Ymmärrän lähetekeskustelun niin, että se suuntautuu pääasiassa tietenkin valiokuntakäsittelyyn, mutta ihan siinäkin mielessä nämä ovat itselleni arvokkaita, koska aika pian tapahtuu itselläni siirto valiokuntajäseneksi, jolloin olen siinä roolissa niitä käsittelemässä. — Tämä nyt ei ollut varsinainen osa vastausta, mutta halusin sen tässä erityisesti vielä mainita.
Siellä nousi muutama yleinen kysymys. Otan tämän ikääntymisasian: Tässähän oli hyvin laaja lausuntokierros, niin kuin kaikki tiedätte. Tässä oli myös sata erillistä tilaisuutta, joissa näitä asioita pohdittiin, ja yli 200 lausuntoa ja pitkä prosessi kaiken kaikkiaan. On ymmärrettävää, että nostitte tässä esille juuri niitä kysymyksiä, joita lausuntokierroksellakin on tullut eri vammaisryhmien keskuudesta esille nostettua. Tämän ikääntymiskysymyksen näen itse — kun kysyttiin ihan ministerin henkilökohtaista näkemystä — niin, että vaikka ratkaisun pitää lopulta aina olla yksilöllinen ja suhteessa siihen, mikä on se toimintaympäristö, ihan niin kuin tuossa esittelypuheenvuorossani totesin, niin jos jollakin tavalla kaavamaisesti tätä haluaisi kuvata, tilanteenhan pitäisi mennä näin: jos meillä on nuori tai keski-ikäinen henkilö, joka on vammainen, niin kun hän ikääntyy, eihän hän lakkaa olemasta vammainen täytettyään 65 tai 70 vuotta, vaan hän on edelleen vammainen, ja tässä mielessä häntä pitää tämän lain mukaan käsitelläkin vammaisena, ja siitä olen itse lähtenyt, että se on oikea tulkinta.
Sitten jos katsomme toisinpäin, että katsomme ikääntyneitä ihmisiä, vaikka jonkun ikärajan ylittäneitä ihmisiä, niin heillähän tapahtuu niin, niin kuin kaikki tiedämme, että ihmisen ikääntymisen myötä aistit ja toimintakyky heikkenevät. Vaikka se on yksilöllistä ja vaihtelevaa, se on normaalia ikääntymistä, se ei tee ihmisestä vammaista. Mutta ikääntynytkin ihminen voi tulla vammaiseksi, hän voi saada sellaisen toimintakykyä vakavasti haittaavan tilan, että hänet tämän lain mukaan pitää arvioida vammaiseksi.
Niin kuin tässä usein on todettu, tulkinnat tulevat nyt olemaan erittäin tärkeitä tässä. Olen aikanaan itse ollut sellaisessa työroolissa, jossa tehtäväni oli valvoa ei vain terveydenhuoltoa vaan myös sosiaalipalveluja, ja näin sen valtavan kirjon, mikä kunnissa oli eri käytännöissä. Siinä mielessä uskon, että hyvinvointialueet, joita meillä on sitten harvempia ja joissa on sitten osaaminen suurempaa, pystyvät tässä ehkä — toivon mukaan pystyvät — parempaan kuin kunnat ovat aikanaan pystyneet.
Sitten tämä voimavararajaus: Olin monessa keskustelussa, jossa tätä käytiin huolella läpi. Itse olen sillä tavalla optimisti, että näen, että tuo 14 §:n tuettu päätöksenteko voi itse asiassa olla yksi keino, [Puhemies koputtaa] jolla me voimme sitten henkilökohtaisen avun arvioinnissa auttaa vammaista henkilöä niin, että tässä suhteessa saamme parannusaskelen aikaiseksi. Eli vaikka voimavarat ovat hyvin hyvin rajalliset, niin tuettua päätöksentekoa käyttämällä voimme sitten päästä parempaan tilanteeseen kuin esimerkiksi nyt. — Tässä lyhyesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T15:45:17,2022-10-04T15:48:45,Hyväksytty,1.1
2022_103_104,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_105,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_106,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todella merkittävää, että vammaispalvelulakia päivitetään vihdoin. Tällä uudistuksella on paljon hyviä vaikutuksia.
Tällä lailla parannetaan monien vammaisten ihmisten mahdollisuutta saada tarvitsemiaan palveluita. Lakiuudistuksen myötä oikeus ja mahdollisuus saada palveluita irrotetaan henkilön diagnoosista. Tulevaisuudessa oikeus palveluun määrittyy toimintakyvyn perusteella.
Tämä vammaispalvelulain uudistus on kauan kaivattu, ja on hyvä, että se meillä on nyt käsittelyssä. On kuitenkin todettava, että tämä laki jättää myös paljon parannettavaa edelleen. Näitä tarpeita kuulimme hyvin aikaisemmissa puheenvuoroissa, kun ennen käsittelyn keskeytystä siitä keskustelimme. Suuri haastehan tässä on se, että kustannusten nousua tämän lain myötä ei oteta huomioon tai sitä ei hyväksytä. Tämä tarkoittaa sitten tosiasiallisesti sitä, että kaikkia niitä tarpeellisia parannuksia vammaisten ihmisten oikeuksiin ei välttämättä pystytä toteuttamaan. Myös muun muassa Invalidiliitto on huomauttanut, että tätä lakia tulisi muokata eduskuntakäsittelyssä selkeämmäksi, tarkkarajaisemmaksi ja täsmällisemmäksi. 
Haluan nostaa yksittäisenä parannuksena esille tästä esityksestä tuetun päätöksenteon. Se tuotaisiin nyt ensimmäistä kertaa Suomen lainsäädäntöön. On todella arvokasta, että myös heille, jotka tarvitsevat enemmän tukea jokapäiväisessä elämässään, tuodaan mahdollisuus paremmin päättää omista asioistaan. Silloin, kun tämä edellyttää tukea, sitä on tarjolla ja saatavissa. Tämä vahvistaa vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta. Me tiedämme sen, että vammaisten ja vammaisten lasten perheiden on nähtävä varsin kohtuuton vaiva saadakseen heille kuuluvat palvelut. 
Toivottavasti myös tuleva, ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen tuleva hallitus ottaa vammaisten palveluiden ja itsemääräämisoikeuden kehittämisen omakseen, sillä korjattavaa riittää vielä, jotta voimme turvata vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumisen. Tiedämme, että vammaispalvelulain lisäksi todella iso kirjo lakeja vaikuttaa vammaisten ihmisten oikeuksiin. Muun muassa rakennetun ympäristön esteettömyys on edellytys monen vammaisen ihmisen itsenäiselle elämälle. Selkokieli esimerkiksi viranomaisviestinnässä voi mahdollistaa jollekin vammaiselle ihmiselle itsenäisen asioinnin. Vammaisten kuljetukset, osatyökykyisten palkkausasiat, vammaisten lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistaminen, asumisen laatukriteerit, käytännöt näissä asumisyksiköissä — näistä kaikista kuuluu palautetta, että ne eivät vielä meillä toimi niin kuin niiden pitäisi vammaisten ihmisten oikeuksien turvaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-04T19:04:08,2022-10-04T19:07:17,Hyväksytty,1.1
2022_103_107,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus poissa. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_108,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä tänään tämä on toinen pitkään odotettu lainsäädäntö, mutta odotus on palkittu. Täytyy sanoa, että korjattavaa vielä jää, kuten tuossa edellä edustaja Pitkokin totesi, mutta kuitenkin esityksen keskeinen sisältö on, että ehdotetaan säädettäväksi uusi vammaispalvelulaki, joka sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista.
Lähes kaikkiin uuden lain mukaisiin palveluihin olisi subjektiivinen oikeus, jotta jokainen vammainen henkilö voisi saada yksilöllisen tarpeensa mukaisia palveluita. Oikeus palveluihin määräytyisi tarpeen, ei diagnoosin, perusteella. Palvelut säilyisivät edelleen pääosin maksuttomina, joskin palaan tuossa myöhemmin siihen.
Täysin uusia palveluita olisivat erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko, mikä on erityisen tärkeää. Uuden lain perusteella voisi saada myös valmennusta, henkilökohtaista apua, vaativaa moniammatillista tukea, asumisen tukea, lapsen asumisen tukea, esteettömän asumisen tukea, lyhytaikaista huolenpitoa ja päivätoimintaa sekä taloudellista tukea välineiden ja teknisten ratkaisujen hankkimiseen.
Vasemmisto on tyytyväinen tästä vammaispalvelulain kokonaisuudistuksesta. Tavoitteenamme on ollut yhdenvertainen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, saavutettava ja esteetön Suomi, jossa kaikille vammaisillekin taataan inhimillinen toimeentulo ja heidän tarvitsemansa palvelut. Se, että tässä kokonaisuudessa nyt edetään, on vasemmistoliitolle erityisen merkittävä asia.
Kuitenkin täytyy todeta, että, oletettavasti ja todennäköisestikin, asiakasmaksujen nouseminen huolettaa. Täällä aiemmin ensimmäisellä kierroksella edustajat Räsänen ja Rantanen erittäin hyvin kuvasivat, mihinkä tämä tulee johtamaan, ja en lähde toistamaan niitä mainioita puheenvuoroja, joissa havaittiin, mitä tällä voi olla tai tulee olemaan seurauksia. Sen maksurasituksen taakan arvioimiseksi toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä kuulisitte sellaisia asiantuntijoita, jotka pystyvät kertomaan, mitä on tapahtumassa. Toistan vielä, ottaen huomioon, mitä edustaja Räsänenkin tässä yhteydessä toi esille, että on tärkeää, että nyt valiokunta tekee työnsä todella huolella, jotta voidaan välttää turhien sattumusten tuleminen eteen. — Arvoisa puhemies, kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-04T19:07:21,2022-10-04T19:10:55,Hyväksytty,1.1
2022_103_109,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_110,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että vammaispalvelulain kokonaisuudistus on nyt saatu vihdoin eduskuntaan. Se vie meitä toteutuessaan kohti yhdenvertaisempaa Suomea. Uudistuksen keskiössä on muun muassa vammaisten itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden parantaminen sekä yhdenvertaisuuden lisääminen. Olennaista on myös se, että jokaiselle henkilölle tarjotaan riittävät ja laadukkaat palvelut. Täysin uusia palveluita ovat erityinen osallisuuden tuki ja tuettu päätöksenteko. Nämä ovat hienoja lisäyksiä, joilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja arkeensa sekä tuetaan vammaisten mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja itsensä toteuttamiseen. 
On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että erityinen osallisuuden tuki on tarpeeksi vahva ja riittävä tukimuoto heille, jotka tarvitsevat osallisuuden toteutumiseen kaikkein eniten apua ja jotka jäävät henkilökohtaisen avun ulkopuolelle.
Lain uudistuksessa huolta on aiheuttanut myös työ- ja päivätoiminnan rajaaminen. Esimerkiksi Kehitysvammaliitto vaatii, että päivätoiminta tulisi jatkossakin myöntää yksilöllisen tarpeen mukaan, ja lisäksi myös minä haluan nostaa esiin huolen siitä, että myös vammaisten vanhusten tulee saada asianmukaisia palveluita eikä jäädä väliinputoajaksi vammaispalvelulain ja vanhuspalvelulain väliin.
Arvoisa puhemies! Me vasemmistossa näemme, että kaikilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet opiskella, työskennellä, saada erilaisia palveluita sekä olla osallisena itseä koskevassa päätöksenteossa. Näitä tavoitteita kohden olemme nyt toivottavasti menossa tämän vammaispalvelulain kokonaisuudistuksen myötä. Lain toteuttamista ja palveluiden laatua on kuitenkin seurattava nyt tarkasti koko Suomessa, jotta voidaan varmistua siitä, että tämän lain tarkoitus toteutuu sitten myös oikeasti ja tarkoituksenmukaisesti, ja nostankin tässä esiin, että esimerkiksi Invalidiliitto on esittänyt lain toteutumisen seurantaryhmän perustamista. On myös pidettävä huolta siitä, että kaikilla lain piiriin kuuluvilla on taloudellinen mahdollisuus hyötyä palveluista pitämällä asiakasmaksut kohtuullisina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-04T19:10:55,2022-10-04T19:13:40,Hyväksytty,1.1
2022_103_111,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_112,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että tämä pitkään valmisteltu vammaispalvelulain kokonaisuudistus on nyt saapunut tänne eduskuntaan. Sain työskennellä kansanopistossa kehitysvammaisten nuorten kanssa yli 20 vuotta. Erilaiset säädökset ja palvelujen hakemisen byrokraattisuus rasittivat heitä ja heidän perheitään. Kun nuoret tulivat oppilaitokseen eri puolilta ja alueilta, törmäsin siihen, että lakeja tulkittiin eri alueilla eri tavalla.
On erittäin tärkeää, että tämä kokonaisuutta katsova uudistus saadaan viedyksi maaliin — tästä kiitos hallitukselle ja myös edellisille hallituksille, joiden valmistelutyölle nyt toteutettava lainsäädäntö osin pohjautuu. Uudistamisen tarve on ollut pitkään tiedossa. Keskeiset lait ovat auttamatta vanhentuneet. Vammaispalvelulaki on vuodelta 1987, ja kehitysvammalaki on vuodelta 1977.
Hallituksen esityksessä säädetään nyt kokonaan uusi vammaispalvelulaki, joka pitää sisällään myös kehitysvammaisten erityislainsäädännön. Uusi laki sisältää säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Hyvinvointialueet ryhtyvät palvelun järjestäjinä toteuttamaan uutta lakia ensi vuoden alusta. Näen mahdollisuutena sen, että palveluihin saadaan yhdenmukaisuutta, ja toivonkin, että hyvät käytännöt leviävät eri puolille alueita ja koko Suomea. Vammaisjärjestöillä on toki ollut huolia eri lakien tulkinnasta, ja tässä uudessakin kokonaisuudessa on tärkeää, että talouden kiristyessä lakeja ei tulkita vammaisten kohdalla aikaisempaa tiukemmin.
Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmassa todetaan, yhdenvertaisuus ei nykyisellään aina toteudu vammaisten kohdalla, vaikka tilanne on monilta osin parantunut. Tämän mittavan lakiuudistuksen tavoitteena on lisätä vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. On tärkeää saada pitää yhteyttä ja osallistua yhteiseen toimintaan omassa elinympäristössä. Lakiuudistuksessa on laaja palveluiden valikoima, jolla edellä mainittuja hyviä tavoitteita edistetään. Tarkoituksena on, että jokainen vammainen henkilö voi saada omia, yksilöllisiä tarpeitaan vastaavan palvelujen kokonaisuuden.
Eri sidosryhmiä on kuultu hyvin laajasti tätä lakia valmisteltaessa. Vuonna 2021 järjestettiin peräti sata kuulemistilaisuutta, työkokousta ja keskustelua. Lausuntoja lakia varten annettiin yhteensä 223, mikä osaltaan kertoo asian tärkeydestä.
Arvoisa puhemies! On arvokasta, että jokainen voi yhdenvertaisesti vammoistaan tai rajoitteistaan huolimatta osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Osallistuminen ja osallisuus tuovat hyvinvointia. Tämä esitys sisältää uutena palveluna erityisen osallisuuden tuen. Tämän tuen tarkoitus olisi turvata mahdollisuus osallisuuteen myös niille vammaisille henkilöille, joilla osallisuuden toteutuminen edellyttää aivan erityisen paljon tukea. Se olisi yksilöllistä tukea vammaisen henkilön omista tarpeista käsin. Tuen avulla voisi tehdä itselleen mieluisia osallisuutta edistäviä asioita. Toinen uusi palvelu on tuettu päätöksenteko. Vammaisella henkilöllä olisi oikeus saada erillisenä palveluna tukea päätöksentekoonsa, jos hän tarvitsee tukea omassa elämässään merkittävien päätöksien tekemiseen. Tämä lisäisi merkittävästi vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon.
Arvoisa puhemies! Tämän mittaluokan lakiuudistus ei välttämättä tule kerralla täydellisen valmiiksi. Joka tapauksessa tarvitsemme huolellisen valiokuntakäsittelyn. On varauduttava myös siihen, että lakiin pitää tehdä tarvittaessa korjaussarjoja, kuten moneen laajaan uudistukseen kokemusten seurannan ja arvioinnin perusteella on tarve tehdä. Jatkossakin on keskeistä jatkaa kentän kuuntelua ja tarttua selkeisiin epäkohtiin, mikäli niitä ilmenee, ettei kukaan putoa väliin tai jää palvelujen ulkopuolelle.
Perustuslakivaliokunnassa käymme läpi, ovatko lain ehdotukset tasapainossa perusoikeuksien kanssa. Tehdään yhdessä tästä tärkeästä laista toimiva, sillä ajatuksella, että jokainen on arvokas. [Mikko Lundén: Näin tehdään! — Leena Meri: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-04T19:13:41,2022-10-04T19:20:08,Hyväksytty,1.1
2022_103_113,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen poissa. Edustaja Nurminen poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_114,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että kaikki hyvinvointialueet ottavat organisaatiossaan ja toiminnassaan erityisesti huomioon vammaispalvelujen järjestämisen ja niiden järjestämisen nimenomaan vammaisten tarpeet tähänastista paremmin huomioon ottaen. Hyvinvointialueilla on leveämmät hartiat kuin tähän asti palvelut järjestäneillä kunnilla ja erityishuoltopiireillä, ja odotukset ovat erittäin suuret. Kysymys on yhdenvertaisuudesta ja osallisuudesta.
Hyvinvointialueilla on velvollisuus varmistaa, että palvelut toteutetaan sisällöltään, laadultaan, määrältään ja tuottamistavaltaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisina. Tärkeää on myös palvelujen maksuttomuus, joka on ensisijainen tavoite.
Itse olen erityisesti ollut mukana viittomakielisten aseman parantamista koskevissa organisaatioissa. On erittäin tärkeää, että viittomakieliset voisivat toimia omalla kielellään kaikissa yhteyksissä, erityisesti viranomaisissa. Viittomakielisiä tulkkeja on edelleen liian vähän käytettävissä. Tärkeää on myös, että vammaisen henkilön perheenjäsenille ja muille läheisille järjestetään viittomakielen opetusta, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen käytön ohjausta ja valmennusta vammaisen henkilön elämän muutostilanteiden tukemiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-04T19:20:13,2022-10-04T19:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_103_115,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_116,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsenäinen elämä, itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus sekä osallisuus ja osallistuminen yhteiskuntaan ja sen toimintaan ovat kaikki hyvän elämän peruspilareita. Näihin tavoitteisiin päästään, kun kunkin henkilön yksilölliset tarpeet ja toiveet otetaan parhain mahdollisin keinoin huomioon. Erityisen tärkeää tämä ihmisen kokonaisvaltainen huomioiminen on silloin, kun henkilöllä on vamma tai rajoite, joka vaikuttaa hänen elämäänsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa. Myös kansainväliset sopimukset, kuten YK:n vammaissopimus, edellyttävät, että kunkin vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet huomioon ottavia palveluita ja vaihtoehtoja on oltava saatavilla.
Kaikilla on oikeus hyvään elämään. Tämä hallituksen esitys parantaa osaltaan monta kipukohtaa, mutta kuten täällä on jo moni tuonut kriittisiä kohtia esiin, haluan osaltani vielä nostaa muutamia Kehitysvammaliiton esittämiä huolia ja huomioita lakiin liittyen. Esimerkiksi jatkossakin päivätoimintaa pitäisi myöntää yksilöllisen tarpeen mukaan ilman kategorisia rajoituksia. Lisäksi Kehitysvammaliitto on ilmaissut huolensa asiakasmaksujen noususta. Nämä esimerkkeinä. Kehitysvammaliitolla oli useita huomioita tähän lakiin. Myös Invalidiliitto on pitänyt toivottavana, että laki hyväksytään, mutta useita täsmennyksiä tarvitaan. He korostavat, että ketään ei saa jättää palveluiden ulkopuolelle ja jokaisen pitää saada omiin tarpeisiinsa sopivat palvelut. Toivonkin, että nämä liittojen huolet ja näkemykset otetaan huomioon huolellisesti sitten valiokuntakäsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-04T19:22:11,2022-10-04T19:23:56,Hyväksytty,1.1
2022_103_117,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_118,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä käsittelemässä vammaispalvelulakia. Tämä laki on tärkeä osa, kun Suomi toteuttaa YK:n vammaissopimuksen tavoitteita.
Täällä on keskustelussa nostettu esiin sitä, kuinka tarpeellinen tämä lakiuudistus on, ja nostettu esiin sitä, kuinka tämän tavoitteena on mahdollistaa kaikille ihmisille erilaisista rajoitteista huolimatta täysivaltainen mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti erilaisiin toimintoihin. Lakiuudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää, itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista. Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
Tavanomaisen elämän toimintoihin katsotaan tämän lain mukaan kuuluvan asuminen, työssä käyminen, opiskelu, osallistuminen, liikkuminen, asioiminen ja vapaa-ajan viettoon kuuluvat toiminnot. Tämän vammaislain mukaisten palvelujen ja tukitoimien järjestäminen ei jatkossa perustu diagnoosiin vaan henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuvaan tarpeeseen.
Tärkeä uudistus on se, että tätä lakia sovelletaan yhdenvertaisesti eri tavoin vammaisiin henkilöihin, onpa sitten kyseessä fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite.
On hienoa, että tämän lain soveltamisessa huomioidaan monelta osin erityisesti lasten ja nuorten erityiset tarpeet ja pyritään turvaamaan kaikilta osin lasten ja nuorten hyvinvointi ja kehitys.
Täällä on noussut useissa puheenvuoroissa esiin myös huolia, joista muutaman tässä mainitsen. On puhuttu esimerkiksi huolesta, nouseeko tämän uudistuksen myötä sitten asiakasmaksurasitus, kun kaikilta osin tietenkin tässä uudistuksessa hyvät tavoitteet vaativat sitä, että meillä on riittävät resurssit, ja se voi muodostua sitten nyt haasteeksi, kuinka sitten todellisuudessa nämä lain velvoitteet pystytään toteuttamaan. Ja tosiaan sitten näitten asiakasmaksujen osalta pitää pitää huoli siitä ja sitä pitää seurata, että ne eivät sitten todellisuudessa estä ihmisten ja näitten vammaisten henkilöitten saamaa tukea ja palvelua, jos heillä ei ole taloudellista mahdollisuutta näistä asiakasmaksuista selviytyä.
Täällä on noussut esiin myöskin huoli, kuinka tämä laki kohtelee jatkossa ikääntyviä vammaisia ja toisaalta ikääntyneenä vammautuvia henkilöitä. Täällä ministeri vastauspuheenvuorossa [Puhemies koputtaa] korosti sitä, että tulkinnat tulevat olemaan keskeisiä jatkossa, kun näitä haasteita ja niiden toteutumista tarkastellaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T19:23:56,2022-10-04T19:27:14,Hyväksytty,1.1
2022_103_119,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_120,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meidän on hyvä muistaa, että kuka tahansa voi syntyä vamman kanssa tai vammautua tässä matkan varrella tai oma toimintakyky voi heikentyä esimerkiksi ikääntymisen vuoksi. Tästä syystä katsoisin, että tämä tulee erittäin huolellisesti nyt perustuslakivaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käydä läpi. En ehkä katsoisi, että tähän riittää mikään seuranta näitten asiakasmaksujen osalta, vaan nyt olisi syytä pohtia, olisiko tätä lakia syytä muuttaa, koska tämä ikääntymisrajaus kuitenkin rajaa pääsääntöisesti maksuttomien palveluiden ulkopuolelle henkilöitä, joiden palveluntarve johtuu ikääntymisen myötä seuranneesta toimintakyvyn heikkenemisestä. Tämä on erittäin merkittävä asia. Osa iäkkäistä asumispalveluiden ja liikkumisen tuen asiakkaista siirtyisi käytännössä lakiuudistuksen siirtymäajan jälkeen vammaispalveluiden käyttäjistä sosiaalihuoltolain palveluiden käyttäjiksi, mikä lisäisi merkittävästi näiltä asiakkailta perittäviä asiakasmaksuja. Tässä on yksi esimerkki, että täytyy ehdottomasti nyt tämä asia katsoa huolella. On hyvä huomata, että tämä meidän taloudellinen tilanteemme on erittäin haasteellinen ihmisille, ja se ei välttämättä nyt ihan vuosiin tule paranemaan. 
Toinen asia, mitä toivoisin kaikkien aina muistavan myös siellä katsomossa, on, että kun meillä on toimintarajoitteisia tai vammaisia ihmisiä töissä, niin heille maksettaisiin asiallinen korvaus siitä työstä. Jotenkin surettaa kuulla, että lähes ilmaistyönä koetaan sitä työtä tehtävän, ja ihan hyvää työtähän he tekevät.
Kolmas asia, minkä haluan ottaa puheeksi, on ihan tämmöinen yleinen. Olen tässä muutaman ihmisen kanssa puhunut tästä. Itsekin eräänä päivänä olin kaupassa, ja siellä oli semmoinen nuori mies, joka käveli heikosti, ja siinä sitten muutamat ihmiset alkoivat tuijottelemaan tätä, ja jotenkin tuli semmoinen olo, että ei voi olla todellista, että jos henkilö ontuu tai puhuu jollakin tavalla, niin häntä ruvetaan tuijottamaan, että kyllä niin kuin semmoisessa asenteessa pitäisi olla. Tämä nuori poika katseli vähän kengänkulmiaan siinä, ja jos olisin päässyt hänen kanssaan vähänkin juttusille — hän oli vähän kauempana — niin olisin jotakin hänelle sanonut. Minulla oikeasti teki ihan sydämestä pahaa, että ihmistä, jolla on liikuntarajoite, aletaan tollottamaan. Että kaikille siellä kotikatsomoissa ja muualla: Ihmisiä, joilla on jonkinlainen vamma, ei pidä millään lailla tuijottaa. Me voimme itse kukin tässä tulla vaikka kuinka höppänäksi muistisairaaksi, ja semmoista se elämä on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-04T19:27:14,2022-10-04T19:30:03,Hyväksytty,1.1
2022_103_121,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_122,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meren hyvään puheenvuoroon lisäisin myöskin huomion siitä, että lakipykälien lisäksi tarvitsemme laajaa ymmärrystä, syvällistä ymmärrystä, tästä yhteiskunnasta, siitä, mitä yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet, syrjimättömyys todella tarkoittavat. Niin kuin edustaja Meri hyvin kuvasi, kysymys on myös asenteista. Pykälillä ei voida niitä muuttaa, mutta meidän täytyy koko yhteiskuntana pystyä huomioimaan, kuinka mahdollistamme kaikkien ihmisten yhdenvertaisen osallistumisen. Se on ihan keskeistä.
Sitten vielä nostaisin valiokuntakäsittelyä varten evästyksenä myöskin yhden huomion. Tässä lakiluonnoksen käsittelyssä on paljon puhuttu niin sanotusta voimavararajauksesta, jossa on kysymys siitä, että saadakseen henkilökohtaista apua henkilön on kyettävä kommunikoimaan omasta avun tarpeestaan. Tästä on tietenkin noussut huoli tämmöisistä henkilöistä, joilla on kommunikaatio rajoittunutta tai on vaikeuksia siinä ympäristössä tulla kuulluksi, ettei käy niin, että sitten juuri heidän tarpeensa jäävät huomioimatta, mikä olisi erittäin traagista, koska he ovat juuri niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
Samoin nostaisin vielä esiin valiokuntakäsittelyä varten, kun esimerkiksi Invalidiliitto on nostanut huolen siitä, että tämän uuden lain myötä termi ”vaikeavammaisuus” poistuu, ettei sitten käy sillä tavalla, että nimenomaan näitten yksittäisten vaikeasti vammaisten henkilöiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin ei jatkossa pystyttäisi vastaamaan, mikä varmasti kuitenkaan ei ole tämän lakiuudistuksen tarkoitus.
Samoin nostaisin vielä esiin sen, että Invalidiliitto on esittänyt, että vammaispalvelulain toteutumisen varmistamiseksi asetettaisiin tällainen seurantaryhmä, ja vielä niin, että seurantaryhmän jäseninä olisi myös näitä vammaispalveluita käyttäviä henkilöitä, jotta myöskin sen osalta toteutettaisiin YK:n vammaissopimuksen edellytys vammaisten ihmisten osallistamisesta, ja ihan lämpimästi kannatan tätä Invalidiliiton esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+4.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T19:30:05,2022-10-04T19:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_103_123,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. Ministeri Lindén, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_124,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämä on tällainen viiden lakiesityksen esittelyilta osaltani, niin katsoin tarkasti, että tulee nyt varmasti oikeat puheenvuorot tässä.
Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta, jossa säädettäisiin sukupuolen oikeudelliseen vahvistamiseen liittyvistä menettelyistä. Voimassa oleva laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta eli niin sanottu translaki kumottaisiin. Lisäksi ehdotetaan muutoksia useisiin muihin lakeihin. Esitys perustuu hallitusohjelmaan. [Leena Meren välihuuto]
Keskeinen uudistus lakihankkeessa olisi, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista eikä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä olisi jatkossa lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia transsukupuolisuudesta. Voimassa olevassa laissa oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistettaisiin.
Henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen, on täysi-ikäinen ja on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa. Selvityksessä olisi kyse henkilön omasta selvityksestä hänen sukupuolen kokemuksestaan.
Sukupuolen vahvistamista koskeva hakemus olisi tehtävä kirjallisesti Digi- ja väestötietovirastolle. Virastolle säädettäisiin velvollisuus viipymättä antaa hakijalle tietoa hakemuksen käsittelystä ja sukupuolen vahvistamisen oikeusvaikutuksista. Hakijan olisi nämä tiedot saatuaan vahvistettava hakemuksensa, kuitenkin aikaisintaan 30 päivän kuluessa sen vireilletulosta. Hakemusmenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamista haetaan tietoon perustuen ja harkiten.
Ehdotetun lain mukaisesti vahvistettua sukupuolta olisi pidettävä henkilön sukupuolena sovellettaessa muuta lainsäädäntöä. Laissa olisi erikseen säännökset eräiden sukupuoleen sidottujen säännösten soveltamisesta sukupuolensa vahvistaneeseen henkilöön. Laissa olisi myös erikseen säännökset vanhemmuuden toteamista ja vahvistamista koskevien säännösten soveltamisesta sukupuolensa vahvistaneeseen henkilöön. Vanhemmuusnimikkeen voisi muuttaa vastaamaan vahvistettua sukupuolta. Tämä edellyttää muutoksia väestötietojärjestelmään.
Rikoslakiin tehtäisiin selventäviä muutoksia ja vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa säädettäisiin vankilaan sijoittamisesta.
Arvoisa puhemies! Esitys parantaisi sukupuolen vahvistamista toivovien henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumista, kun sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ei olisi ulkopuolisia lausuntoja tai selvityksiä vaan hakemus perustuisi henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaan. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen paranisi ja lisääntymisoikeudet toteutuisivat yhdenvertaisemmin, kun lisääntymiskyvyttömyyttä koskeva vaatimus poistettaisiin ja hedelmöityshoitolain soveltamista transsukupuolisiin henkilöihin selkeytettäisiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Vanhemmuusnimikkeen muuttamista koskevaa säännöstä sovellettaisiin sen edellyttämien täytäntöönpanotoimien vuoksi kuitenkin vasta 1.1.2024.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T15:49:18,2022-10-04T15:53:45,Hyväksytty,1.1
2022_103_125,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_126,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyyn saapunut lakiesitys kertoo yhteiskuntamme ottamasta askeleesta kohti transihmisten itsemääräämisoikeuden, henkilökohtaisen koskemattomuuden ja yksityisyydensuojan turvaamista. On sanomattakin selvää, että lakiesitys on parannus moniin nykyisen lainsäädännön ongelmiin, joista ihmisoikeussopimusten kansainväliset valvontaelimet ovat Suomea lukuisia kertoja huomauttaneet.
Olen iloinen, että hallituksemme korjaa viimein yhden suurimmista tämän päivän ihmisoikeusrikkomuksista poistamalla sukupuolimerkinnän korjaamiseen liittyvän vaatimuksen lisääntymiskyvyttömyydestä. Nyt voimassa olevassa laissa oikeudellisen sukupuolen korjaaminen edellyttää jopa vuosia kestävää lääketieteellistä prosessia ja lisääntymiskyvyttömyyttä, joka on täysin epäinhimillistä ja perustuu haitallisiin stereotypioihin ja vanhentuneisiin käsityksiin sukupuolesta. [Sari Tanuksen välihuuto] Nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä oikeudellisen sukupuolen eli rekisterimerkinnän vahvistaminen erotetaan lääketieteellistä prosessista. Sukupuolen vahvistaminen perustuu jatkossa yksilön omaan selvitykseen ja siten vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaista koskemattomuutta. Lakiesityksen tuoma muutos on siis erittäin tärkeä, odotettu ja iso parannus ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Vaikka olemme menossa oikeaan suuntaan lakiesityksen myötä, emme kuitenkaan ole maalissa vielä. Tärkeimpänä äänenä lainsäädännön onnistumisen arvioimisessa ovat transihmiset itse. Tiedän, että heidän joukossaan lakiesitys on aiheuttanut ristiriitaisia tunteita sekä pettymystä. Ilo ja onni eivät ole myöskään itselleni ainoita asioita, joita lakiesityksen osalta tunnen. Suurimpana huolena ovat erityisesti transnuoret.
Olen tuonut aikaisemminkin esille sen, kuinka tutkimusten mukaan Suomessa transnuoret voivat huonosti. Heidän itsemurha-ajatuksensa ovat esimerkiksi noin 2—6 kertaa yleisempiä muuhun väestöön verrattuna. [Mika Niikko: Miksi?] Lapsilla ja nuorilla on myös oikeus tulla kuulluiksi. Heillä on oikeus oman identiteettinsä tunnustamiseen ja turvalliseen ympäristöön, joka kunnioittaa heidän sukupuoli-identiteettiään. [Mika Niikko: Juuri näin!] Olen huolissani siitä, että pettymys lisää transnuorten pahoinvointia entisestään, kun kauan jännitetty ja odotettu helpotus ei koskekaan heitä. Toivon, että vanhemmat, kasvattajat, nuorten elämässä läsnä olevat turvalliset aikuiset tukevat nuoria tämän pettymyksen läpikäymisessä. Nuorten pettymys on oikeutettua.
Me vasemmistoliitossa lupaamme, että jatkamme työtämme sen eteen, että translaki jatkossa huomioi myös alaikäiset. Alaikäisiä koskeva lainsäädäntö tehtiin Norjassa jo vuosia sitten ja Tanskassa muutosta suunnitellaan. Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen alaikäisille on mahdollista Euroopassa myös Belgiassa, Alankomaissa, Maltalla ja Irlannissa. Sama on mahdollista myös Suomessa.
Nuorten lisäksi uusi lainsäädäntö ei tunnista myöskään muunsukupuolisia, vaan se perustuu perinteiseen sukupuolijakoon. Jatkossa meidän tuleekin tehdä töitä myös sen eteen, että sukupuolen moninaisuus toteutuu myös lainsäädännön tasolla.
Arvoisa puhemies! On tärkeää huomata, että translain vastustaminen ja siihen liittyvä väärän tiedon levittäminen liittyy yleiseen oikeistopopulistisen retoriikan nousuun Euroopassa, jossa jo valmiiksi marginaalisessa ja syrjityssä asemassa olevia sukupuolivähemmistöjä käytetään ajamaan ja lietsomaan moraalipaniikkia konservatiivisten tahojen voimaannuttamiseksi. Myös tässä salissa on jo aikaisemmin kuultu tänä syksynä tämän tapaista niin sanotulta anti-gender-liikkeeltä lainattua retoriikkaa.
Nyt kun tämän lain eduskuntakäsittely alkaa, toivon, että se saa sille kuuluvan asiallisen ja ihmisarvoa kunnioittavan käsittelyn. [Leena Meri: Niin, ja myös muita kunnioittavan! — Mika Niikon välihuuto] Tässä lakiesityksessä on kyse siitä, että ihmiset saavat olla vapaita, onnellisia ja tavoitella unelmiaan ilman, [Mika Niikon välihuuto] että laki ja yhteiskunta määrittelevät ja rajoittavat sukupuolikokemuksen epäinhimilliset reunaehdot. Tässä lakiesityksessä on kyse ihmisten oikeudesta olla olemassa omana itsenään. Vaikka tekemistä onkin vielä jäljellä, lakimuutos osoittaa, kuinka asiassa aktiivisesti mukana olleiden tahojen ja yksilöiden määrätietoinen työ tuottaa tulosta. Olen varma, että saamme muutettua tulevaisuudessa myös lainsäädännön loput puutteet. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-04T15:53:54,2022-10-04T15:59:07,Hyväksytty,1.1
2022_103_127,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_128,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on syvästi ideologinen, keskeinen osa hallituksen intersektionaalisen feminismin toteuttamista. Hallituksen esityksen kantavana tavoitteena on itsemääräämisen edistämiseksi juridisen sukupuolen irrottaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja diagnoosista, ja sen määrittäjäksi halutaan ihmisen sisäinen kokemus omasta sukupuolestaan. Esityksen mukaan sukupuolen voi vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuolen ilmaisuun tai juridisen sukupuolensa tyypillisiä ulkoisia piirteitä. Ainoa edellytys on hakemuksessa ilmaistu kokemus ja asuinpaikka Suomessa tai Suomen kansalaisuus.
Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta onkin tullut runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan, koska he kokevat, että uusi lainsäädäntö vie heiltä uskottavuuden. [Leena Meri: Ajatella!] Tämä on täysin hallituksen poliittinen linjanveto. Tätä ei Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuoden 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja lääketieteellisestä tutkimuksesta edellytyksenä oikeudelliseen muutokseen.
Transsukupuolisuus on myös suomalaisessa tautiluokituksessa sukupuoli-identiteetin häiriönä, ja myös WHO:n tuoreessa tautiluokituksessa se edelleen säilyy uudella nimikkeellä. Hallituksen esityksessä samaistetaan virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kokemuksia voi olla monenlaisia, mutta sukupuoli on ihmisen tai muun eliön ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko kyseinen yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä vai hedelmöityvä. Samalla tavalla teemme eron todellisen biologisen iän ja oman ikäkokemuksen välillä. Vaikka tuntisin itseni 40-vuotiaaksi, juridisesti olen silti 62-vuotias.
Lakiesityksessä haravoidaan pykälät, kaikki pykälät, jotka jollakin tavalla liittyvät ihmisen sukupuoleen muun muassa hedelmöityshoidoista, raskaudenkeskeytyksestä, asevelvollisuudesta, vankeuslaista tai vaikkapa poliisin henkilötarkastuksesta. Lakiesityksen ideologinen perusta avautuu hyvin esimerkiksi kohdasta, jossa arvioidaan nykyistä aborttilakia seuraavasti: ”Laki on säädetty aikana” — siis nykylaki aikana — ”jolloin oletuksena on ollut, että vain henkilö, joka on oikeudelliselta sukupuoleltaan nainen, voi olla raskaana.” Me elämme nyt siis aikaa, jolloin mieskin voisi olla raskaana. [Mauri Peltokangas: Käsittämätöntä!]
Transsukupuolisuus, kehodysforia ja niin sanottu muunsukupuolisuus ovat ilmiöinä yleistyneet valtavasti niin Suomessa kuin muissa verrokkimaissa. Oikeudellisen sukupuolensa muuttaneiden henkilöiden määrä on viisinkertaistunut Suomessa vuodesta 2010 vuoteen 2021, ja erityisen vahvasti ilmiö on kasvanut murrosikäisten tyttöjen ja nuorten naisten keskuudessa. Nuoruusiän ahdistuneisuutta, mieheksi ja naiseksi kasvamiseen liittyvää hämmennystä on varmasti aiemminkin ilmennyt, mutta nyt yhä nuoremmille esitetään ongelmiin ratkaisuksi sukupuolenkorjausta, ajatusta, että olet syntynyt väärään sukupuoleen. Kansainvälisesti verkottuneet, vahvasti rahoitetut LGBT-järjestöt vaikuttavat vahvasti etenkin sosiaalisessa mediassa.
Lakiesityksen merkittävin perustelu julkisuudessa monen järjestön rummuttamana on ollut luopuminen niin sanotusta pakkosterilisaatiosta. Tästä puhuminen on harhaan johtamista. Steriloimislakiinhan lisättiin vuonna 2002 säädetyn translain vuoksi edellytys, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elää tämän sukupuolensa mukaisessa roolissa. No, kysyn teiltä: montako henkilöä meillä on tämän pykälän pohjalta steriloitu? THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään ainoaa sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko lain voimassaoloaikana vuodesta 2003 alkaen, ei pakolla eikä vapaaehtoisesti. Eli Suomessa ei ole pakkosteriloitu transihmisiä eikä edes vapaaehtoisesti transsukupuolisuuden perusteella. Translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidolla tai lisääntymiselinten leikkauksilla.
Itsemäärittely vaikeuttaa persoonallisuushäiriöistä tai mielenterveysongelmasta kärsivien ihmisten avuntarpeen havaitsemista ja oikeanlaisen hoidon saantia. Kehodysforiasta kärsivistä suurella osalla on mielenterveysongelmia, jotka voivat jäädä vaille hoitoa, mikäli ennen sukupuolen juridista vaihdosta ei hakeuduta lääketieteelliseen arvioon, tutkimuksiin eikä hoitoon. Eihän anoreksiankaan kohdalla tueta ihmisen todellisuudesta irrotettua, dysforista käsitystä ja kokemusta omasta kehosta, vaan autetaan henkilöä työstämään omaa minäkuvaansa terveemmäksi.
Silloin, kun on kyse ristiriidasta mielen ja kehon välillä, tulisi ensisijaisesti pyrkiä auttamaan ihmisen mielen alueen kamppailuja oman sukupuoli-identiteetin suhteen. Ajatus väärään sukupuoleen syntymisestä vaurioittaa yhä useamman nuoren elämää pysyvästi. Sukupuoliristiriitaa kokevat ihmiset tarvitsevat todellakin tukea ja apua, mutta se ei saa tapahtua heidän oman mielenterveytensä, lasten kasvurauhan ja naisten oikeuksien kustannuksella.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys koskee hyvin laajaa kenttää lainsäädäntöä. Se koskee muun muassa poliisitoimintaa, se koskee vaikkapa naisten kilpaurheilua, urheilutoimintaa, [Eduskunnasta: Ei koske!] asevelvollisuutta. Sen takia, arvoisa puhemies, ehdotan, että lausuntoa tästä esityksestä pyydettäisiin myös näiden muiden valiokuntien lisäksi hallintovaliokunnalta, sivistysvaliokunnalta ja puolustusvaliokunnalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T15:59:11,2022-10-04T16:06:17,Hyväksytty,1.1
2022_103_129,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_130,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen kuin unohdan, niin kannatan edustaja Räsäsen tekemiä esityksiä lausunnon pyytämisestä näiltä edellä mainituilta valiokunnilta, sillä tämä laki todella vaikuttaa laajasti yhteiskuntaan.
Kuten tässä on todettu, niin vaikka meillä ei ole esimerkiksi pukuhuoneiden ja peseytymistilojen osalta olemassa lainsäädäntöä, niin väistämättä käy niin, että jos henkilö, joka on biologinen mies, haluaa vaihtaa oikeudellisen sukupuolensa naiseksi, niin hänellä on tämän jälkeen oikeus mennä muun muassa naisten pukuhuoneisiin, osallistua naisten urheiluun ja niin edelleen. Tältä osin tämä vaatimus on ihan täysin validi, ja ihmettelen, ettei sitä ole jo aikaisemmin eduskunnassa lähetetty näihin valiokuntiin. Tämä liittyy myöskin asevelvollisuuteen, josta tämän lain perusteella, jos tämä tulee voimaan tällaisenaan, voi vapautua myöskin, ja sitten mitä suurimmissa määrin tämä liittyy turvallisuuteen, tämä liittyy poliisitoimintaan poliisin kiinni ottamien henkilöiden osalta sekä henkilötarkastukseen henkilökatsastuksen osalta, joten siltä osin vaatimus on täysin perusteltu.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa käytiin 14.6. keskustelu vanhemmuuslaista, jossa häivytettiin äiti ja isä, ja tuolloin perussuomalaiset puhuivat siitä, että tämä kyseinen lainsäädäntö oli tarkoitettu pohjustamaan tätä nyt käsillä olevaa translakia. Silloin tässä salissa muun muassa keskustasta todettiin, että oppositio pelottelee. No, pelottelemmeko me nyt, kun huomaatte, että tämä esitys on täällä? [Veronika Honkasalon välihuuto] On täysin käsittämätöntä.
On sanottava se, että kukin tässä maassa saa olla sellainen kuin haluaa, kokea itsensä sellaiseksi kuin haluaa, ja tässä ei ole kysymys nyt ihmisarvosta, mutta sen sijaan tässä on kysymys siitä, mitä me viemme lainsäädäntöön. Itseäni vaivaa tässä erityisesti tämä kohta, jossa pelkällä ilmoituksella Digi- ja väestötietovirastoon voit vaihtaa sukupuolesi ja voit vaihdella sitä myös takaisin tarpeen mukaan halutessasi, koska siihen ei tarvitse mitään muuta kuin sen selvityksen.
Ja on täysin käsittämätöntä: Marinin hallitus on sotkenut tässä maassa yhtä ja toista asiaa lähtien taloudesta, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta, [Välihuutoja] ja tämä on kyllä vihonviimeinen naula arkkuun. Ja täytyy kyllä sanoa, ministeri Lindén, jälleen kerran, että olen pitänyt teitä hyvin asiallisena ja tolkullisena ihmisenä, mutta en ymmärrä, miten te voitte tällaisen lain tuoda tänne. Te olette lääkäri muun muassa. Olen itsekin sairaanhoitaja, ja kun ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa olen lukenut, niin ei kyllä tällaisia väitteitä niissä kirjoissa ole. Kun te olette varmasti itsekin lukenut ihmisen fysiologiaa ja anatomiaa, että nainen on sellainen henkilö, jolla on kaksi X-kromosomia ja jolla on synnyttämiseen ja raskauteen liittyvät elimet ja imettämisen ominaisuus noin muutoin, niin kuin ylipäätänsä, niin miten voi olla niin, että se ei olisikaan jatkossa enää näin? Emme kai me voi lainsäädännöllä muuttaa biologisia faktoja, eikä niitä pitäisi muuttaa. Ymmärrän sen, että ihminen kokee itsensä joksikin toiseksi. Niin saa tehdä, niin voi tehdä, ja se on aivan sallittua, mutta näiden sotkemista lainsäädäntöön pidän erittäin epäasiallisena.
Sitten nostan tähän esiin sen, että tämä laki on saanut erittäin ristiriitaisen vastaanoton myös transihmisten keskuudessa. [Välihuutoja vasemmalta] Siellä ei suinkaan hurrata tätä joka puolella, vaan sielläkin on konservatiiveja, sielläkin on ihmisiä, jotka ajattelevat ihan maalaisjärjellä tätä asiaa. [Välihuutoja] Ettekö te lue heidän palautteitansa? [Välihuutoja] Ettekö te ole koskaan kuulleetkaan, että siellä saatetaan olla eri mieltä kuin Setassa? Pidän tätä kyllä kovin kummallisena. Tämä on ideologinen hanke, kuten edustaja Räsänen äsken tässä totesi.
Ja haluan kyllä tuoda esiin nämä turvallisuusnäkökulmat. Nostakaa kätenne pystyyn te, joilla on tyttölapsia ja jotka haluatte heidän pukuhuoneisiinsa ja heidän saunoihinsa biologisia miehiä. Käsi pystyyn. [Välihuutoja] Ei näy. Tämä on yksi asia. Sitten toinen asia on se, että pidän erittäin epäasiallisena sitä, että transhenkilöiden oikeuksia käytettäisiin, koska se on oikeasti semmoinen asia, joka vaatii sen pitkän pohdinnan ja harkinnan tehdä tämä päätös, että haluan muuttaa sukupuoleni. Ei se ole ilmoitusasia, se vie aikaa, ja nyt te käytätte tätä mahdollistaaksenne esimerkiksi rikollisiin toimiin tämän lain käytön. [Leena Meri: Kyllä!]
Ajatelkaapa, että sarjakuristaja Penttilä vuonna 2009 kertoi olevansa normaalijärkinen nainen [Veronika Honkasalon välihuuto] ja seksuaaliselta identiteetiltänsä lesbo. Kuka teistä olisi halunnut hänet pukuhuoneeseen, [Välihuuto] vankilaan, naisvankilaan esimerkiksi? — Ilmeisesti edustaja Honkasalo, kun hän niin innokkaana täällä huutaa. Mutta kai te ymmärrätte, että tähän liittyy myöskin turvallisuusnäkökulmia? Kuvitelkaapa miestä, joka on pedofiili, ja hän muuttaa oman sukupuolensa naiseksi. Hän pääsee katselemaan kaikkien meidän lapsia sinne pukuhuoneisiin. Tämmöistäkö lainsäädäntöä te haluatte? Minä ymmärrän, että nämä tulevat tuolta aivan pimeistä ajatuspajoista vihervasemmistosta, mutta herranen aika, keskusta ja SDP, eikö teillä ole minkäännäköistä tolkkua enää touhuissanne? [Välihuuto]
Toivon, että nämä asiat tulevat käsitellyiksi myöskin muissa valiokunnissa näitten lausuntojen kautta niin, että tämä asia katsotaan syvemmin ja katsotaan nämä turvallisuusnäkökulmat myöskin tässä asiassa ja tämän lain hyväksikäytön mahdollisuudet. Siltä osin toivon, että ainakin keskusta ja SDP hallituksessa olisivat jonkunnäköisen tolkun puolella. — Kiitos. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-04T16:06:37,2022-10-04T16:13:47,Hyväksytty,1.1
2022_103_131,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_132,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä aluksi on tarpeen pahoitella sitä keskustelua, jota tässä salissa on käyty, [Mauri Peltokangas: Ei tarvitse pahoitella!] jokaiselle transtaustaiselle — varsinkin jokaiselle nuorelle, joka on saattanut katsella tätä. Minun viestini on, että teissä ei ole mitään vikaa. Te ansaitsette olla olemassa, ja teillä on oikeus olla juuri sellaisia kuin olette, koska jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta kehostaan, omista rajoistaan ja tulla kohdatuksi omana itsenään ilman syrjintää. Tämä oikeus ei ole mitenkään pois muilta ihmisiltä. Tämä on pelkästään hyvää meille jokaiselle, että saa olla oma itsensä ilman syrjintää.
Sukupuoli on lopulta jokaisen ihmisen oma asia. Se ei ole diagnoosi, vaan se kuuluu meistä jokaiselle. Ei ole valtion viranomaisten tai lääkärien tehtävä määrittää kenenkään identiteettiä, ja tästähän samaa mieltä on myös Maailman lääkäriliitto, joka on todennut, että ei ole lääkärien asia päättää toisten ihmisten sukupuolesta — siinä mennään lääkärin ammattiosaamisen ulkopuolelle. Monia muita asioita lääkäri voi tehdä, mutta tämä ei ole yksi niistä. Maailman lääkäriliitto kannattaakin itsemääräämisoikeutta vahvistavaa translain uudistusta. Samaa uudistusta kannattavat myös vaikkapa sairaanhoitajat: Tehy on ottanut kantaa tämän uudistuksen puolesta, joten se todistus, jota täällä annettiin lääkäreistä ja sairaanhoitajista, ei pidä paikkaansa — ja tämä on tärkeää sanoa ääneen, koska tälläkin hetkellä moni transihminen miettii, tuleeko terveydenhuollossa kohdatuksi omana itsenään. Siksi ei saa jäädä väärää kuvaa siitä, mitä lääkärit ja sairaanhoitajat ovat omien liittojensa kautta lausuneet tästä asiasta.
Transsukupuolisuutta ei voi myöskään mitenkään rinnastaa syömishäiriöön. Syömishäiriö on yksi nuorille vaarallisimmista sairauksista, se tappaa nuoria tässä maassa. Transsukupuolisuus ei ole terveydelle vaarallista. Vaarallista sen sijaan on, jos tämä nykylaki ja nykyinen ilmapiiri pääsevät pahenemaan sellaiseen pisteeseen, jossa viha transnuoria vastaan lisääntyy, koska tämä nykyinen ilmapiiri todella altistaa sukupuolivähemmistöihin kuuluvia syrjinnälle ja väkivallalle. Me tiedetään THL:n tutkimuksista, että sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kohtaavat paljon enemmän koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa kuin muut. Transnuorista psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Tilanne on siis vaarallinen transnuorille tämän nykyisen ilmapiirin takia.
Transnuoret voivat psyykkisesti heikommin kuin enemmistöön kuuluvat nuoret, mutta mielenterveysongelmat ovat yleisiä myös sukupuoliristiriitaa kokevilla lapsilla. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa, ja sehän ei valitettavasti ole ihme, kun miltei jokainen heistä on kohdannut henkistä väkivaltaa. Jos kohtaa tällaista väkivaltaa, niin valitettavasti silloin mielenterveysongelmat ovat yleisempiä — kyse ei ole siitä, että transsukupuolisuus itsessään aiheuttaisi mielenterveysongelmia, vaan että meidän yhteiskunnan asenteet, kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat näitä ongelmia. Sen takia meillä on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, puuttua väkivaltaan ja kohdata jokainen nuori ja jokainen transihminen omana itsenään. Väkivaltaahan ruokkii vaikkapa se, kun sukupuolimerkintä on väärä, opettaja käy läpi nimenhuutoa ja sanoo sen väärän nimen, väärän sukupuolen — tekee kaikille näkyväksi, että tämä lapsi poikkeaa joukosta, ja se altistaa lapset kiusaamiselle ja syrjinnälle. Sen takia on tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori tulee myös juridisesti tunnistetuksi omana itsenään.
On todellakin syytä huomata, että nyt puhutaan näistä juridisista sukupuolimerkinnöistä: siitä, mitä siellä rekistereissä lukee. Tämä siis on kokonaan erotettu mistään lääketieteellisistä hoidoista. Ne hoituvat edelleenkin lääketieteellisten kriteerien kautta, mutta nyt puhutaan vain rekistereistä, vain sukupuolimerkinnöistä. Ja kun ne ovat pielessä, se aiheuttaa tavattoman paljon harmia transihmisille — oli kyse koulusta, bussilipun tarkastuksesta tai rajatarkastuksesta, kun on matkustamassa ulkomaille. Tämä on se käytännön huoli ja murhe, jota nämä ihmiset kohtaavat ja joka voidaan tässä nyt ratkaista.
Todellakin, kuten aiemmin kerroin, kyse ei ole mitättömästä asiasta, koska se määrä syrjintää ja väkivaltaa, jota transihmiset kohtaavat, on laaja ja hengenvaarallinen varsinkin nuorille. Tilanne on siis kestämätön, eikä se voi jatkua. Jos tässä todella asetetaan varsinkin lasten ja nuorten etu ensisijalle, niin silloin puututaan tähän syrjintään ja kiusaamiseen, varmistetaan, että laki on näiden nuorten puolella eikä heitä vastaan. Sen takia on tärkeää, että tämä laki nyt vihdoinkin uudistetaan. Me olemme myöhässä: muun muassa YK ja Amnesty International ovat toistuvasti antaneet meille huomautuksia tästä. On hyvä, että nyt tänä syksynä saamme uudistuksen käsiteltäväksi. Kiire saattaa tulla, koska totta kai meillä on aina vähän aikaa jäljellä, ja sen takia tätä ei nyt pidä lähteä viivästyttämään. Tätä on odotettu todella kauan.
Kuten edustaja Honkasalo kävi läpi, tämä lakiuudistus ei ole mitenkään täydellinen. Toisin kuin monissa muissa Pohjoismaissa, monissa muissa Euroopan maissa, tämä uudistus ei huomioi riittävästi alaikäisten oikeuksia. Se on ongelma, johon on puututtava viimeistään ensi hallituskaudella, ja myös vihreät ovat tähän sitoutuneet. Tässä ei myöskään huomioida muunsukupuolisia riittävällä tavalla, ja myös se on asia, johon on palattava mahdollisimman pian — tämäkin asia on korjattava. Mutta ehkäpä tämä salikeskustelu kuvaa sitä, että on jo merkittävä edistysaskel, että edes tämä uudistus saadaan nyt vietyä maaliin. Jo se on tärkeää, ja se on tärkeä askel kohti sitä tietä, jossa sitten saadaan myös muunsukupuolisten ja alaikäisten nuorten oikeudet toteutumaan. Kyse ei siis ole lainkaan mitättömästä uudistuksesta, vaan päinvastoin yhdestä tämän kauden merkittävimmistä parannuksista ihmisoikeuksien tilaan. [Leena Meri: Niin teidän mielestä!]
Kuvaavaa todella on, että tämä Oikeus olla ‑kansalaisaloite, joka meille tuli käsiteltäväksi sen jälkeen, kun tämä uudistus oli jo päätetty käynnistää hallitusohjelman kautta, sai hyvin nopeassa ajassa, muutamissa päivissä, yli 50 000 suomalaisen tuen. Tämä on siis todella uudistus, joka on oikein. Sitä on meiltä vaadittu ja pyydetty niin asiantuntijoiden toimesta kuin Suomen kansan toimesta, ja sen takia on hyvä, että tätä uudistusta ollaan nyt tekemässä.
Viimeiseksi on sanottava, että Euroopassa käydään sotaa. Valiokunnat ovat äärimmäisen työllistettyjä, ja vihoviimeinen asia, jota minä haluan tuoda puolustusvaliokunnan pöydälle, on sellaiset lakiesitykset, jotka eivät sinne kuulu — esimerkiksi tämä lakiesitys ei sinne kuulu. Annetaan valiokuntien keskittyä ydintehtäviinsä. Ei viedä tätä kaikkiin mahdollisiin valiokuntiin, siinä alkaa olla jo vähän viivytystaktiikan makua. [Leena Meri: No ei ole!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-10-04T16:13:50,2022-10-04T16:21:19,Hyväksytty,1.1
2022_103_133,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_134,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on vihdoin uudistamassa transihmisten ihmisoikeuksia loukkaavaa lakia. Nykyisen translainsäädännön muutostarve on kiistaton. Sekä ihmisoikeustoimijat että kansalaisyhteiskunta ovat kantaneet huolta nykyisestä lainsäädännöstä, joka jättää sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt räikeästi itsemääräämisoikeuden ulkopuolelle. He ovat joutuneet odottamaan uudistusta kohtuuttoman kauan.
Hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla tehdään parannuksia vähemmistöjen asemaan, mutta korjattavaa jätetään tulevaisuuteen turhan paljon. 
Hallituksen esitys ansaitsee kiitosta siitä, että vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä. Tämä vaatimus on räikeä ihmisoikeusloukkaus, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin on todennut. Jokaisella on oikeus perheeseen ilman, että julkinen valta siihen puuttuu. Itsemääräämisoikeuden kannalta merkittävää on myös se, että sukupuolen juridinen vahvistaminen erotellaan lääketieteellisistä hoidoista.
Arvoisa puhemies! Myös kritiikille löytyy sijaa: Esityksen vakavin epäkohta on, että hallituksen esityksessä ei tunnisteta riittävällä tavalla muunsukupuolisten henkilöiden ja intersukupuolisten lasten asemaa. Lisäksi translasten ja ‑nuorten oikeuksien toteutuminen jää riittämättömäksi. Keväällä 2021 myös YK:n ihmisoikeuskomitea esitti Suomelle huolensa nimenomaan siitä, ohitetaanko lapsen oikeudet tulevassa uudistuksessa. Lausuntokierroksella valtioneuvoston oikeuskansleri, lapsiasiavaltuutettu ja lukuisat lausunnonantajat korostivat lapsen oikeuksien turvaamisen tärkeyttä. Olenkin saanut usealta translapsen vanhemmalta pelokkaita ja huolestuneita yhteydenottoja. Kun sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä hoidoista, ei jää perusteltua syytä sille, miksei alaikäinen voisi vahvistaa omaa sukupuoltaan. Erään translapsen vanhempi kuvaili minulle, kuinka väärä sukupuolimerkintä aiheuttaa lapselle jatkuvaa jännitystä ja pelkoa arjessa, esimerkiksi tämän matkustaessa tai asioidessa terveydenhuollossa. Sukupuolen juridinen vahvistaminen olisi tärkeä osa translapsen ja ‑nuoren sosiaalista transitiota, ja sen on tutkimuksissa havaittu parantavan psyykkistä hyvinvointia ja pienentävän korkeaa itsemurhariskiä. Positiiviset vaikutukset ovat suurempia kuin riskit.
Arvoisa puhemies! EU:n perusoikeusviraston kyselyssä 42 prosenttia 15—17-vuotiaista transnuorista on kertonut kohtaavansa syrjintää. Yksi syrjinnän taustatekijöistä on se, ettei translasten ja ‑nuorten ole mahdollista saada henkilötietojen sukupuolimerkintää vastaamaan omaa identiteettiään ja sen ilmaisua. Jokaisella on oikeus olla olemassa omana itsenään ja omassa sukupuolessaan. Julkisen vallan tulee turvata nämä oikeudet täysimääräisesti, ja tarvitaan kunnianhimoisempi translakiuudistus, jotta sukupuolivähemmistöt eivät joudu odottamaan puutteiden korjauksia taas toiset kymmenen vuotta. Toivoisin, että hallitus laittaa translainsäädännön kerralla kuntoon. — Kiitos. [Eduskunnasta: Erittäin hyvä puhe! Kiitos! — Leena Meri: Toivottavasti tuo ei ole koko kokoomuksen kanta!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-10-04T16:21:22,2022-10-04T16:24:49,Hyväksytty,1.1
2022_103_135,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_136,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Miksi tässä älyttömässä lakiesityksessä puhutaan sukupuolien vahvistamisesta? Ja onko tämä Jumalan luomisjärjestyksen vastainen lakiesitys muka oikeasti parantamassa sukupuoliongelmien kanssa kipuilevien ihmisten tilannetta? Jo presidentti Halosen ajoista lähtien tässä hyvinvoinnin raiskaamassa yhteiskunnassa on pyritty vain heikentämään sukupuolia, ja tällä lakiesityksellä pelkästään jatketaan sitä hulluutta. Jopa lapsillemme opetetaan tätä saastaa.
Arvoisa puhemies! Jos me haluamme vahvistaa sukupuolia, jos me haluamme vähentää mielenterveysongelmia yhteiskunnassamme, meidän täytyy alkaa korostamaan sitä, että me olemme Jumalan luomia ja että Hän loi meidät mieheksi ja naiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-04T16:24:49,2022-10-04T16:26:05,Hyväksytty,1.1
2022_103_137,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_138,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki, mikä meillä täällä eduskunnassa tällä hetkellä on käsiteltävänä lähetekeskustelussa, valitettavasti on karhunpalvelus niille, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa. Terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen sellaisen prosessin aikana henkilöllä, jolla on sukupuoliristiriitaa, on ehdottomasti etu hänelle itsellensä. Varmasti ne ihmiset, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa, tulevat myös kokemaan sen, että tämän lääketieteellisen tuen poisvieminen on heille haitta.
Juridisesti sukupuolen vahvistamisen tarjoaminen ei ole käypää hoitoa usein hyvinkin kipeisiin, syvällisiin ja myöskin monimutkaisiin haasteisiin, joita sukupuoliristiriidan kokemukseen liittyy. Lisäksi lääketieteellisen arvion poistaminen helpottaa tämän lain väärinkäytöksiä ja niitten mahdollisuutta, niin kuin täällä on kollegojen puheenvuoroissa kuultu. Tässä esityksessä ei ole lainkaan käsitelty sitä, onko mitään sellaista tilannetta, minkä perusteella hakemus sukupuolen vaihtamisesta voitaisiin evätä. Esimerkiksi vaikkapa seksuaalirikos: onko se sellainen syy, että voitaisiin evätä mahdollisuus vaihtaa sukupuolta?
Tässä laissa on nimenomaisesti kysymys sukupuolen vaihtamisesta. Kuka tahansa suomalainen, ilman että hänelle tehdään transdiagnoosia, voi tämän jälkeen vaihtaa sukupuolensa.
Merkittävin perustelu, millä tätä lakia täällä on puolustettu, on ollut edustaja Räsäsen mainitsema luopuminen niin sanotusta pakkosterilisaatiosta eli lisääntymiskyvyttömyydestä. Kuten täällä kuultiin, tämän lain voimassaolo on vuonna 2003 alkanut ja meillä ei ole THL:ään raportoitu yhtäkään pakkosterilisaatiota tämän translain johdosta, ei myöskään vapaaehtoisia sterilisaatioita. Eli tämä translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyyshän tulee seurauksena siitä, että henkilö on itse halunnut niitä muutoksia omaan kehoonsa joko leikkaushoitojen tai hormonihoidon kautta. On selvä, että kun hormonihoidot alkavat, varmastikin sitten myöskin se lisääntymiskyvyttömyys seuraa siitä.
Arvoisa puhemies! Tämän esitetyn lain myötä ihmisen juridinen sukupuoli siis tarkoittaisi käytännössä samaa kuin sukupuoli-identiteetti, ja kyseessä on kyllä hyvin iso periaatteellinen muutos, joka tyhjentää suurelta osin koko tasa-arvolain nykymerkityksessään. Potentiaalisesti laki vaarantaa osan miesten ja naisten tasa-arvon edistämiseksi tehdystä työstä, ja lailla on myös monia muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Laki synnyttäisi myös tilanteen, jossa joissakin tilanteissa tai sektoreilla henkilöitä käsiteltäisiin siis juridisen sukupuolen mukaan mutta sitten joissakin toisissa todennäköisesti olisi välttämätöntä säilyttää myös merkintä siitä biologisesta sukupuolesta, ja uskon, että tämä sekaannus näitten eri merkintöjen ja rekistereitten välillä tulee olemaan varsin suuri.
Tämä esitetty laki synnyttää tilanteen, missä kansalliseen väestötietojärjestelmään tullaan ensi kertaa kirjaamaan rekisteritietoja ihmisen identiteettikokemuksen perusteella. Tällaisen tiedon säilyttäminen väestötietojärjestelmässä — on ylipäätänsä vaikea nähdä, mitä hyötyä siitä on yhteiskunnalle tai kansalaisille. Lain perusteluissa viitataan tällaisiin hyvin ideologisiin näkemyksiin sukupuolen moninaisuudesta ja sukupuoli-identiteetin subjektiivisuudesta. Väestörekisterissä olevan sukupuolimerkinnän muuttaminen informaatiosisällöltään merkityksettömäksi ei ole loogista. Tieto koetusta sukupuolesta ei anna esimerkiksi terveydenhuoltopalvelujen järjestämisen kannalta juurikaan mitään olennaista tietoa. Sen sijaan tieto ihmisen biologisesta sukupuolesta on tarpeellinen useissa tilanteissa, esimerkiksi terveydenhuollossa vaikkapa lääkkeitten annosteluun liittyen, joten tieto ihmisen biologisesta sukupuolesta tulisi välttämättä säilyttää jollakin tavalla terveydenhuollon rekistereissä. Tämä todellakin tulee johtamaan käytännössä siihen, että meillä on sitten kaksi toisistaan riippumatonta sukupuolimerkintää.
Arvoisa puhemies! Sukupuoli on kautta historian ollut varmasti yksi keskeisimpiä käsitteitä kaikissa ihmisyhteisöissä. Ihminen ei ole voinut valita omaa sukupuoltaan syntymässä, niin kuin ei mitään muitakaan geneettisiä ominaisuuksia, ja se pyrkimys, että halutaan irtaannuttaa lainsäädäntö ja keskeinen arkielämän käsite biologian ja fysiologian todellisuudesta, on niin perustavanlaatuinen, että tämä lakiesitys välttämättä ansaitsisi paljon syvällisemmän vaikutusarvion kuin tässä laissa tällä hetkellä on.
Lain perusteluosassa viitataan useassa kohtaa sukupuolen moninaisuuteen ja subjektiivisuuteen. Lain myötä käsitteet ”sukupuoli”, ”mies ja nainen” sekä ”isä ja äiti” menettävät merkityssisältönsä. Sukupuolen moninaisuudella on kautta aikain tarkoitettu, että on hyvin monenlaisia miehiä, on hyvin monenlaisia naisia, ja tässä on tärkeää ymmärtää ja erottaa se, että on ero sillä, mikä on sukupuoli-identiteetti ja mikä on sukupuoli eli biologinen sukupuoli. Sukupuolen ilmaisemisen tavat ovat kulttuuri- ja tilannesidonnaisia, eikä ihmisen identiteettiin tai käyttäytymiseen liittyviä asioita tulisi käsitellä laissa laisinkaan, puhumattakaan väestötiedoissa. Esityksen yhteydessä tulisi paljon tarkemmin punnita, mitä hyötyä ja mitä haittaa kansalaisille ja yhteiskunnalle pidemmällä tähtäimellä on sukupuolen käsitteen muuttamisesta ilmoitusasiaksi, käytännössä koko tuon käsitteen merkityksen häivyttämisestä.
Arvoisa puhemies! Itselleni on ollut kyllä todella hämmentävää, että keskustapuolue on hallituksessa, joka tuo tällaisen lakiesityksen tänne eduskuntaan. [Mikko Kärnä ja Jouni Ovaska pyytävät vastauspuheenvuoroa] Ja koen todellakin erikoisena, että, sosiaalidemokraatit, joita myöskin olen aina pitänyt esimerkiksi miesten ja naisten välisen tasa-arvon vankkumattomana puolestapuhujana, olette tuoneet tällaisen lakiesityksen, joka hämmentää hyvin perustavaa laatua olevalla tavalla koko yhteiskunnan käsitteitä miehestä ja naisesta ja tasa-arvosta.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen tekemää esitystä siitä, että täällä talossa tätä käsiteltäisiin myöskin vielä hallinto-, puolustus- ja sivistysvaliokunnissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-04T16:26:12,2022-10-04T16:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_103_139,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_140,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu erittäin voimakassävyistäkin keskustelua, on arvosteltu tätä lakia voimakkaasti ja pitkäänkin, toisaalta on ollut kritiikkiä myös tämän riittämättömyydestä. En tietenkään käy uudelleen läpi niitä asioita, jotka tuossa esittelypuheenvuorossani esitin, mutta kun on perätty omaa kantaani esimerkiksi lääkärinä tähän, niin haluaisin sanoa, että minulle tämä on ensi sijassa ihmisoikeuskysymys. Ajattelen WHO:n terveyden määritelmää sellaisena kuin sen olen oppinut, että terveys ei ole vain sairauden puuttumista, vaan se on fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila. En lähde tietenkään ministerinä arvioimaan ja ottamaan kantaa eri edustajien puheenvuoroihin, mutta juristiedustaja Keto-Huovisen puheenvuoro kyllä puhutteli minua nimenomaan sen takia, että se osoitti, että tämä ei ole perinteisellä tavalla oikeisto—vasemmisto-kysymys, ja sitä paitsi se oli vielä juristin puheenvuoro.
Minulla ei ole tähän nyt muuta lisättävää. Oma kantani tähän on ollut se, että olen tukenut ja kannattanut hallituksen esitystä, joka sisältää tällä hetkellä, nyt tässä esityksessä tämän täysi-ikäisyysvaatimuksen ja sitten tämän harkinta-ajan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T16:33:41,2022-10-04T16:35:07,Hyväksytty,1.1
2022_103_141,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_142,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. Totean, että tähän asiaan liittyy, niin kuin aika moneen asiaan täällä, erilaisia jännitteitä, ihmisten välisiä näkemyseroja, ja toivon, että tämä keskustelu käydään erittäin arvokkaasti ja toisia kunnioittaen tästä eteenpäin, kiitoksia. [Välihuutoja] — Edustaja Pitko, olkaa hyvä. — Totesin: tästä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_143,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä päivää moni on odottanut todella pitkään. Moni on matkan varrella myös epäillyt, tuleeko tämän translain osalta valmista lainkaan, mutta nyt tämä laki on täällä. Suomalainen yhteiskunta tulee olemaan parempi paikka transihmisille, kun hyväksymme tämän lain.
Transihmisten oikeuksia koskeva uudistus on yksi tämän hallituskauden odotetuimmista lakiuudistuksista. Haluan osoittaa kiitokset jo tässä vaiheessa hallitukselle, että tämä laki on saatu vihdoin eduskunnan käsittelyyn. Tällä esityksellä tuodaan Suomen lainsäädäntöön monia tärkeitä muutoksia, jotka helpottavat transihmisten elämää. Suomi on järkyttävän pitkällä takamatkalla moniin verrokkimaihin suhteutettuna, kun puhutaan sukupuolivähemmistöjen oikeuksista. Tämä laki on iso harppaus eteenpäin, vaikka sekin jättää valitettavasti vielä edelleen tärkeitä uudistuksia odottamaan tulevia vuosia. Suurin epäkohta, joka edelleen on jäämässä voimaan, on translasten ja ‑nuorten itsemääräämisoikeuden kapeus. Edelleenkään alaikäinen ei voisi vahvistaa sukupuoltaan oman identiteettinsä mukaiseksi.
Paljon tässä lakiehdotuksessa on hyvää ja sellaista, mikä parantaa transihmisten oikeuksia. Aivan mahdottoman tärkeä asia tässä uudistuksessa on se, että vihdoin sukupuolen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä hoidoista. Samalla poistuu nykylain puitteissa vallinnut vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisen ehtona. Lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustahoilta. On hyvä, että tämä häpeätahra siivotaan nyt pois meidän lainsäädännöstämme. Yksilön vapaus määrätä ja määrittää itse oma elämänsä ja identiteettinsä tulee paranemaan merkittävästi, ja ulkopuolinen kontrolli sukupuolen vahvistamiseen lieventyy merkittävästi.
Kauan odotettu translaki on monille myös ymmärrettävästi pettymys. Hyvien uutisten rinnalle jää vielä paljon korjattavaa tuleville vuosille. Jo mainitsemani alaikäisten mahdollisuus oman sukupuolensa määrittelemiseen olisi tärkeää toteuttaa pian tulevaisuudessa. Samoin olisi tärkeää vielä entisestään helpottaa menettelyä, jolla sukupuolen vahvistaminen tapahtuu. Tulevaisuudessa pelkän ilmoituksen tulisi riittää.
Tässä salissa on erityisesti perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien suunnalta kritisoitu sitä, että lääketieteellinen puoli ja tämä ilmoitus eriytetään toisistaan. Täällä on sanottu, että sukupuolen kokemusta ei pitäisi sekoittaa lainsäädäntöön. Haluankin kysyä: Miksi ei? Miksi transihmisten oikeuksien parantaminen tällä tavalla olisi pois keneltäkään? Se ei vaikuta keneenkään muuhun kuin yksilöön itseensä. Se ei ole pois yhtään keneltäkään, ei yhtään millään tavalla. Transihmisten ihmisoikeuksien, transihmisten oikeuksien, transihmisten hyvinvoinnin edistäminen on vain ja ainoastaan hyvä asia. Se ei ole keneltäkään pois.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-04T19:32:48,2022-10-04T19:36:15,Hyväksytty,1.1
2022_103_144,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, poissa. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_145,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 
”Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, 
äitini kohdussa olet minut punonut. 
Minä olen ihme, suuri ihme, 
ja kiitän sinua siitä. 
Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, 
minä tiedän sen. 
Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, 
muotoni kuin syvällä maan alla, 
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. 
Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, 
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. 
Ennen kuin olin elänyt päivääkään, 
olivat kaikki päiväni jo luodut. 
Kuinka ylivertaisia ovatkaan sinun suunnitelmasi, Jumala, 
kuinka valtava onkaan niiden määrä!”
Luin psalmista 139 kappaleen siitä, kuinka ainutlaatuinen ja arvokas ihminen on. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisenaan, niin kuin hän on tähän maailmaan syntynyt. 
Haluan korostaa, että erilaisia miehiä ja naisia, erilaisia tyttöjä ja poikia on maailma täynnä. Me synnymme erilaisine ominaisuuksine ja erilaisine tunteine kasvamme tässä elämässä, ja mielestäni tämä keskustelu, mitä hallituksen osalta erityisesti käydään ja missä nostetaan esille, että ihminen ei ole arvokas, ellei häntä lainsäädännön keinoin tueta tunnustamaan jotain sellaista opetusta, joka nousee ihmisviisaudesta ja ihmisten omista pyrkimyksistä saada muutettua joku ihmisen identiteetti haluamallaan tavalla, jopa lainsäädännön keinoin, on irvokasta. [Jenni Pitkon välihuuto] Minä näen tämän juuri päinvastoin. Te, jotka vaaditte tällaista lainsäädäntöä, halvennatte näitä ihmisiä, jotka ovat erilaisia. Heidän tulee saada toki elää sellaisina kuin ovat ja kokea itsensä sellaisina kuin ovat, mutta tämä lainsäädännön keinoin tuleva vääntäminen menee niin pitkälle, että alkaa oikeastaan voimaan hiukan pahoin. [Jenni Pitkon välihuuto] 
Arvoisa puhemies! Lain pitäisi tuoda turvaa ja edistystä ihmisille, mutta tällainen lainsäädäntö tuo turvattomuutta ja tuo taantumusta ennen kaikkea lasten ja nuorten maailmaan. Heitä ikään kuin syyllistetään nytten tämän lainsäädännön ja teidän puheidenne kautta. [Jenni Pitko: Mitä ihmettä?] 
Arvoisa puhemies! Sukupuolen vaihtaminen ei voi mitenkään olla ilmoitusasia. Sukupuoli-identiteetissään kamppaileva nuori ei saa apua siitä, että hänelle ojennetaan kaavake, jolle hakija kirjaa perustelut, jotka käsittelee joku toimistotyöntekijä, ja silloin nuorelle tai vanhemmalle ihmiselle annetaan tavallaan sellainen polku, että hän ei koskaan kelpaa. 
Nythän niillä ihmisillä, jotka ovat esimerkiksi menossa vaikka korjaamaan sukupuolta leikkauksen kautta, tämä lisääntymiskyvyttömyys on tällä hetkellä tavallaan ollut lainsäädännössä, mitä vihreät ovat pitäneet ristiriitaisena. [Jenni Pitkon välihuuto] Elikkä nythän jos ihminen korjaa miehestä naiseksi tai naisesta mieheksi, niin eikö ole aivan luonnollista, että silloin korjataan myös ne kyvyt, mitkä biologian kautta miehille ja naisille tulevat? Mutta teillehän tämä ei tietenkään käy, koska teidän mielestänne sukupuolia ei ole tai niitä on enemmän kuin kaksi — eikö niin? Mutta tosiasia on kuitenkin toinen.
Arvoisa puhemies! Mielestäni sukupuolikriisissä olevaa henkilöä ei pitäisi altistaa erilaisille vaikeille tilanteille, ja mielestäni heitä, jotka ovat tällaisen kriisin edessä, pitäisi auttaa erityisesti henkisesti. 
Sellaista esimerkkiäkin mietin, että miehennäköinen mies, joka on ainoastaan vaihtanut juridisen sukupuolensa naiseksi ja pyrkii sen perusteella naisille tarkoitettuihin tiloihin, kohtaa varmasti paljon enemmän epäilyksiä kuin lääketieteellisen sukupuolenvaihdosprosessin myötä olemustaan muuttanut transhenkilö. Tätä lakia eivät myöskään kaikki transhenkilöt juuri tästä syystä tue, vaikka te annatte ymmärtää toisin. Ulkomailta tiedetään tapauksia, joissa miesvanki on vilpillisesti ilmoittanut olevansa nainen ja on naistenvankilaan päästyään jopa hyväksikäyttänyt naisvankeja. Hallituksen esityksessä tällaisia rikoksia pyritään näennäisesti ehkäisemään sillä, että jätetään mahdollisuus käyttää yksilöllistä harkintaa oikean osastovalinnan kohdalla. 
On väärin sälyttää täysin eri alan ammattilaisten tehtäväksi päätöksiä, jotka olisi tullut selvittää erikoislääkärin vastaanotolla ennen sukupuolen vaihtamista ja vahvistamista. Sama pätee myös Digi- ja väestötietoviraston työntekijöihin. Heidän harteilleen työnnetään psykiatreille ja muille lääkäreille kuuluva vastuu. Väärinkäytösten ja virhearvioiden ehkäisy on käytännössä mahdotonta. 
Sukupuoliahdistus voi olla, ja usein onkin, sekundääristä. Todelliset mielenterveysongelmat ja traumat jäävät hoitamatta. Tällaisen lakimuutoksen sijaan hallituksen tulisi ohjata lisää resursseja sosiaali- ja terveyshuollolle.
Arvoisa puhemies! Kaikkein eniten olen huolestunut lakimuutoksen lapsivaikutuksista. Hallituksen esityksessä annettaisiin juridisen sukupuolenvaihdon yhteydessä mahdollisuus muuttaa vanhemmuusnimike äidistä isäksi tai toisinpäin. Tällainen ei missään nimessä saisi olla mahdollista alaikäisten lasten vanhemmille. On huolestuttavaa, että mitään aitoa lapsivaikutusten arviointia ei ole tehty. Hallituksen esityksessä arviointi kuitataan sillä, että viitataan kuusi vuotta vanhaan kyselyyn, joka on tehty kahdeksalle nuorelle, [Leena Meri: Oho!] sekä lainvalmistelun yhteydessä järjestettyyn sateenkaarisisäpiiriläisten kuulemiseen, johon osallistui 16 lasta. [Leena Meri: Oho!] Kuka tahansa meistä täällä tietää, että lapsi puolustaa luonnostaan vanhempaansa ja haluaa vastata tavalla, joka miellyttää tätä. Osassa arvioita korostettiinkin, että vanhemmuusnimikkeen muutos olisi hyväksi ennen kaikkea lapsen vanhemmalle. Arvon hallitus, yllä kuvattu ei ole lapsivaikutusten arviointia. Jos mitään, se on vihervasemmistolainen valkopesuyritys. [Puhemies koputtaa] 
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä: Sekä Suomessa että maailmalla mielenterveysongelmat yleistyvät hälyttävää vauhtia. Lakiehdotus ainoastaan lisää lasten hämmennystä ja altistaa heidät ahdistaville tilanteille perheen ulkopuolisten ihmisten edessä. [Puhemies koputtaa] Sukupuolensa vuoksi ahdistuneet tarvitsevat lääketieteen ja psykiatrian erikoislääkäreiden apua sekä rakkautta — ja tähän pitäisi saada hallitukselta lisää resursseja — eivät hakemuslomaketta mitättömällä harkinta-ajalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-04T19:36:36,2022-10-04T19:44:35,Hyväksytty,1.1
2022_103_146,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitoksia. — Arvoisat edustajat, varsinkin tässä illalla tilanne on semmoinen, että jokainen yli suosituksen menevä puheenvuoro kerrallaan johtaa siihen, että toiset odottavat pidempään täällä. — Edustaja Tanus poissa. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_147,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakia me olemme joutuneet odottamaan liian kauan, mutta olen iloinen, että se on vihdoin täällä eduskunnassa. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa juridinen sukupuolimerkintä on jokaisen ihmisen oma ilmoitusasia, juuri niin kuin asian kuuluukin mennä. Tämä uudistus antaa transihmisille mahdollisuuden ilman pitkällisiä prosesseja korjata väestötietotietojärjestelmään sekä henkilöpapereihinsa oikea sukupuolimerkintä. Lakimuutoksen myötä vaatimukset lääketieteellisestä diagnoosista sekä lisääntymiskyvyttömyydestä poistuvat juridisen sukupuolen vahvistamisen vaatimuksista. Mielestäni tämä on minimitason korjaus, joka olisi pitänyt hoitaa jo vuosia sitten, sillä kyseessä on räikeä ihmisoikeusrikkomus. Suomi onkin saanut lukuisia huomautuksia niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta sekä muilta valtioilta erityisesti nykylaissa olevasta lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta. Tämän ei pitäisi olla epäselvää kenellekään tässä salissa.
Arvoisa puhemies! Jatkossa henkilön vanhemmuus voidaan muuttaa väestötietojärjestelmään vastaamaan vahvistetun sukupuolen mukaista nimikettä. Uudistus koskee myös heitä, jotka ovat vahvistaneet oikeudellisen sukupuolensa nykyisen translain aikana. Tämä on tervetullut muutos, joka turvaa sekä lapsen että vanhempien oikeudellista asemaa. Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että nyt kun lisääntymiskyvyttömyysvaatimus poistuu juridisen sukupuolen vahvistamisen kriteereistä, tulee lakia tulkita niin, että transihmisille annetaan samat mahdollisuudet esimerkiksi hedelmöityshoitoihin kuin kaikille muillekin. Minkäänlaista syrjintää hedelmöityshoitojen tarjoamisessa tai saamisessa ei saa esiintyä. Tähän näkemykseen yhtyy myös tasa-arvovaltuutettu, joka tämänvuotisissa suosituksissaan toteaa, että ""juridisen sukupuolen vahvistaminen ei saisi estää hedelmöityshoitojen saamista"".
Arvoisa puhemies! Viime viikon translakimielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä liehui translippu, jossa luki ""kiitti, mut tää ei riitä"", ja tämä on mielestäni aivan totta. Vasemmistoliitolla olisi ollut halua tehdä tästä laista kerralla sellainen, että me voisimme ylpeinä todeta translakimme olevan edistyksellinen.
Erityisesti huolta ja pettymystä on aiheuttanut juridisen sukupuolimerkinnän vahvistamisen ikärajaksi asetettu 18 vuotta. Translakia tuleekin edelleen muuttaa niin, että sukupuolen juridinen vahvistaminen sallitaan yli 15-vuotiaille omalla ilmoituksella ja alle 15-vuotiaille huoltajan tai lastensuojelun luvalla. Samaan lopputulokseen päätyi esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön alainen viranomaistyöryhmä, joka raportissaan totesi, että sukupuolen juridinen vahvistaminen olisi Suomessa mahdollista 15-vuotiaasta alkaen. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea esitti viime vuonna huolensa translasten ja transnuorten sivuuttamisesta. 
Toinen suuri kokonaisuus on se, että tulevaisuudessa on aloitettava toimenpiteet kolmannen juridisen sukupuolikategorian mahdollistamiseksi. Tämä ei tietenkään ole yksilöiden kannalta ongelmaton ratkaisu mutta antaisi enemmän vaihtoehtoja niille meistä, jotka eivät ole miehiä tai naisia. 
Lisäksi haluan nostaa esiin kritiikin siitä, että Oikeus olla ‑kansalaisaloitteessa vaadittiin myös transrekisterin poistamista. Rekisteriin on tallennettu pysyvästi tieto transihmisistä, joiden sukupuolimerkintä on muutettu. Tämä rekisteri aiheuttaa potentiaalisen turvallisuusuhan, jossa on riski vakaville väärinkäytöksille.
Arvoisa puhemies! On äärimmäisen kuluttavaa taistella oman puolison, lapsen, vanhemman, sisaruksen, ystävän tai muun tutun ihmisoikeuksien puolesta, mutta vielä tuskallisempaa on taistella omien perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien puolesta, sellaisten oikeuksien, joiden pitäisi toteutua ilman taistelemista. Haluankin siis loppuun osoittaa kiitokseni ja tukeni kaikille, jotka ovat näiden vuosien aikana tehneet töitä translain uudistamisen eteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-04T19:44:52,2022-10-04T19:50:03,Hyväksytty,1.1
2022_103_148,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Edustaja Pelkonen poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_149,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä käsiteltävässä translaissa ainakin minua hämmästyttää kohta, jossa sanotaan, että hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. [Jenni Pitko: Kyllä!] Eli koko sukupuolikäsitys aiotaan nyt muuttaa niin, että biologinen sukupuoli ei enää päde, vaan jokainen voi olla sitä sukupuolta, mitä kokee olevansa. [Jenni Pitko: Juuri näin! — Mai Kivelän välihuuto] Eli Luojan työt romukoppaan, tieteellinen, biologinen sukupuoli romukoppaan, ja tilalle ”minusta tuntuu” -sukupuoli. Eli jatkossa viranomaiset eivät pysty mitenkään kieltämään uutta sukupuolta, koska kokemusta ei pysty testaamaan. Tässä ei missään tapauksessa ole tarkoitus halveksua ketään tai mitään sukupuolta, mutta tämä translaki aiheuttaa paljon käytännön ongelmia ja mahdollistaa väärinkäytön — siis silloin, jos tämä esitys hyväksytään tässä muodossa laiksi.
Lakialoitteessa on toki hyviäkin kohtia, mutta kaikkea ei todellakaan ole mietitty loppuun asti. Joissakin maissa vastaavanlainen laki on jo hyväksytty. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, USA:ssa ja Kanadassa on lukuisia tapauksia, miten tällaista self-ID:tä käytetään hyväksi. Esimerkiksi Skotlannissa Daily Express kertoi tammikuussa tapauksista, joissa rikoksista tuomitut miehet vaihtoivat sukupuolensa naiseksi päästäkseen naisten vankilaan istumaan tuomiotaan. [Leena Meri: Oho!] Sitten vapautumisen jälkeen vaihtoivat sukupuolen takaisin siihen syntymäsukupuoleen. Lehdistä olemme voineet lukea, kuinka urheilussa transmies on kilpailut naisten sarjassa ja saanut siten kohtuuttoman kilpailuedun. Asevelvollisuudesta voi laistaa ilmoittamalla itsensä naiseksi pelkällä omalla ilmoituksella ilman lääkärillä tai psykologilla käyntiä, ilman oikeaa sukupuolidysforiaa, jossa kärsivä ihminen ei ole tyytyväinen omaan sukupuoleensa, ja ilman hoitoja. Ilmoitus vain netissä, kuukauden odotus, ja sukupuoli on vaihtunut. [Jenni Pitko: Korjattu!]
Käytännön ongelmia saattaa tulla esimerkiksi terveydenhuollossa, ja varmasti tuleekin. Tällä hetkellä — en tiedä, mutta olettaisin — tässä salissa ymmärretään se tosiasia, että miehillä ja naisilla on sukupuolityyppisiä sairauksia, joiden seuranta ja tilastointi tulee vaikeutumaan, jos tämä esitys menee tällaisenaan läpi. Sukupuolimerkinnän vaihtaneita ei ymmärrykseni mukaan kutsuta esimerkiksi seulontatesteihin, kuten rintasyöpä ja eturauhassyöpä. Sosiaalitiloissa voi tulla hankalia tilanteita, jos biologinen mies, joka on vaihtanut sukupuolensa kokemusperäiseen sukupuoleen, menee esimerkiksi uimahallissa naisten puolelle saunaan ja suihkuun. Uskon vakaasti, että tämä varmasti loukkaa naisten kehollista oikeutta yksityisyyteen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että edellä mainitun lisäksi tulee syntymään paljon erilaisia ongelmia, kun tätä translakia ei ole mietitty loppuun saakka. Romutamme kaiken normaalin, ja tilalle tuodaan korvien välinen sukupuolisuus. Tästähän puuttuu enää vain jokerisukupuolisuus, jota sitten voi vaihtaa vaikkapa kuukausittain ihan sen tilanteen mukaan. Tätäkö te todellakin haluatte? No tätähän te haluatte. — Kiitos. [Jenni Pitko: Ei kukaan tee tommosta! — Mai Kivelän välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-10-04T19:50:11,2022-10-04T19:54:19,Hyväksytty,1.1
2022_103_150,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_151,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On helppo allekirjoittaa tuo perussuomalaisten edustaja Mäkysen äskeinen loistava puheenvuoro. Siinä tuli kaikki oleellinen.
Haluaisin muistuttaa, kun tässä hetki sitten käsittelimme lakivaliokunnan mietintöä vanhemmuuslaiksi ja sen muuttamiseksi, että toimme esille siinä perussuomalaisten vastalauseessa, jossa esitimme tämän lain hylkyä, että hallitus on itsekin tuon esityksen perusteluissa myöntänyt jo, että äitiyden toteaminen ei edellytä sitä, että lapsen synnyttänyt henkilö on sukupuoleltaan nainen, eikä isyyden vahvistaminen edellytä, että isä on sukupuoleltaan mies. Täällä oli eräs keskustalainen edustaja, joka hämmästeli tätä, että onkos tämä nyt totta, ja tämä piti täältä hallituksen esityksestä hänelle lukea, ja hän oli aika pöyristynyt tästä. Toivon, että täältä löytyy enemmänkin hallituspuolueiden ihmisiä, jotka havaitsevat, että mikä tässä on menossa. No, toimme silloin esille, että translaki on seuraava vaihe, ja tässähän se nyt meidän edessämme on. En olisi voinut ajatella, että tämä päivä on edessä.
Kuten edustaja Mäkynen sanoi, tässä ei ole kysymys siitä, että jokainen aikuinen ihminen ei esimerkiksi voisi vaihtaa sukupuoltaan tai suorittaa korjaustoimenpiteitä tai olla sellainen kuin hän on, kuten edustaja Niikko toi esille, vaan kysymys on siitä, että täällä sotketaan nyt biologiset sukupuolet aivan lopullisesti. Itsekin katsoin tätä hallituksen esitystä, ja täällä tosiaan todetaan, että voi esittää selvityksen siitä, että kokee kuuluvansa — kokee — ja kuten edustaja Mäkynen sanoi, miten minä mittaan: jos minä sanon, että minä koen tässä nyt olevani mies, niin sitten minä vain koen olevani mies ja sitten se on siinä ja sitten rekisteröinti tapahtuu. Ja voit vaihtaa sitten itsesi äidiksi tai isäksi ja taas muuttaa mieltäsi ja toisinpäin. Kuten edustaja Mäkynen toi esille, tästä on esimerkkejä väärinkäytöksistä kansainvälisistä tapauksista.
Perussuomalaisten edustaja Rantanen toi tänään esille, että meillä on esimerkiksi tämä sarjakuristaja Michael Penttilä. Hän käytti esimerkkinä sitä, että hän on kertonut kokevansa olevansa nainen. No, nyt hän on vankilassa, ja jos hän kokee olevansa nainen, niin tämän esityksen perusteella tämä oikeudellinen sukupuoli, ilmoituksenvarainen sukupuoli, ratkaisee sen, mille osastolle hänet pitäisi sijoittaa. Että pitäisikö hänet nyt sitten sijoittaa sinne naisten osastolle?
Te puhutte täällä, että tämä on suuri ihmisoikeusloukkaus. Onhan tähänkin asti kaikilla näillä ihmisillä aivan samat ihmisoikeudet kuin kaikilla meillä muilla, paitsi se, että olemme edellyttäneet, että tämä lisääntymiskyvyttömyys tulee olla — jos haluat siirtyä naisesta mieheksi, niin olet lisääntymiskyvytön. Se on ainoa edellytys. Mitä muuta siinä nyt sitten on? Heillä on oikeus työhön, sosiaalitukeen, oikeus puhua, kokoontua. Te annatte ymmärtää, että ihan kuin koko heidän elämänsä olisi täynnä suuria ihmisoikeusloukkauksia. Olette tästä jopa huolestuneempia kuin vammaisten tai ikäihmisten ihmisoikeuksista tai terveydenhoidon ongelmista — kun täällä puhuttiin, että tämä on merkittävin saavutus tällä hallituskaudella. No, se on tietysti arvotuskysymys, mikä kenellekin on tällä hallituskaudella kaikista tärkeintä. 
Erityisen huolestunut olen ollut näistä puheenvuoroista vasemmistolta ja vihreiltä, ja muistaakseni tässä myös kokoomuksen edustaja Keto-Huovinen toi esille, että tähän pitäisi nyt sotkea vielä alaikäiset lapset. Ei voi olla todellista — ilmoituksenvaraisesti. Ajattelen sitäkin, mitä tässä tuotiin esille, että mitä ongelmia tässä tulee, ja en voi ymmärtää, mitä varten täällä on vastustettu sitä, että tämä huolellisesti käsiteltäisiin hallintovaliokunnassa, koskien esimerkiksi poliisin tarkastusoikeuksia, tai sivistysvaliokunnassa, koskien erilaisia yhteisiä tiloja ja kouluja, tai puolustusvaliokunnassa, koskien asevelvollisuutta. Meillä on asevelvollisuus miehillä ja vapaaehtoinen asekoulutus naisilla. Että sillä lailla.
Mutta ilmeisesti tämä on teille niin ideologinen hanke, että te olette todella iloisia, että olette saaneet nyt sotkettua sitten nämä sukupuoletkin. Äitiä ja isää ei enää pian ole, tai ainakin ne ovat niin sekaisin, ettei kukaan tiedä. Erityisen huolestunut minä olen lapsista ja voin sanoa, kun täällä kerrottiin, että ensi hallituskaudella tähän halutaan laajennuksia, että jos perussuomalaiset ovat hallituksessa, niin tähän ei kyllä haeta laajennuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-04T19:54:34,2022-10-04T19:59:39,Hyväksytty,1.1
2022_103_152,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Edustaja Forsgrén, poissa. Edustaja Soinikoski, poissa. Edustaja Kauma, poissa. Edustaja Werning, poissa. Edustaja Nurminen, poissa. — Edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_153,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tulin eduskuntaan vuonna 2019, törmäsin elämänkatsomustiedon oppikirjaan, jossa väitettiin, että nykyään mieskin voi synnyttää. Kuulitte aivan oikein. Tartuin tähän asiaan voimakkaasti ja hyvin pian löysinkin itseni AlfaTV:n suorasta lähetyksestä keskustelemassa siitä, voiko mies synnyttää. Minun vankka mielipiteeni oli silloin ja on yhä edelleen, että ei voi.
Kun käsittelemme tätä hallituksen esitystä laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi, tahdon henkilökohtaisesti korostaa, että minun mielestäni jokainen saa tuntea itsensä miksi haluaa. Siis tuntea itsensä juuri miksikä haluaa. Pysyn sataprosenttisesti taannoin lausumassani kannassa, että itsensä saa tuntea vaikka taisteluhelikopteriksi, kunhan kustantaa propellit itse, etteivät ne tule yhteiskunnan kustannettaviksi. Kun tänään käsittelemme täällä eduskuntasalissa tällaista lainsäädäntöä, suhtaudun asiaan erittäin konservatiivisesti ja kriittisesti. 
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta, jolla kumottaisiin laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lukuisia muita lakeja, jotka siihen liittyvät. Lain tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Tosiasiassa tämä kuitenkin erottaa myös lopullisesti biologisen ja juridisen sukupuolen toisistaan. Jatkossa hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi siis pelkästään henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. Toisin sanoen biologiaan perustuva sukupuoli menettää vahvistusprosessissa entisestään merkitystään, kun sen tilalle tulee pelkkä kokemus sukupuolesta. 
Esityksen läpimenon seurauksena Suomen lainsäädännössä on työkaluja, joiden avulla voidaan ideologisten oppikirjojen mukaisesti hälventää biologisen sukupuolen käsitettä. Samoin esimerkiksi sukupuolen määrittämä vanhemmuusnimike voitaisiin muuttaa ilmoituksen mukana. Sellaiset sanat kuin ”äiti”, ”isä”, ”mies” ja ”nainen” menettävät perinteiset merkityksensä, ja niistä tulee pelkkiä sosiaalisia rakennelmia vailla mitään kosketusta biologiaan. Jatkossa siis mieskin voi tulla raskaaksi, nainen voi olla isä, setä voi olla täti, ja niin edelleen. Mielestäni täysin sairasta kehitystä. 
Tosiasiassa sukupuoli on monimutkaisempi rakenne kuin pelkkä ihmisen kokemus siitä. On surullista todeta, että esityksen mennessä läpi lääketieteellinen arvio sukupuolesta lentää roskakoriin. 
Arvoisa puhemies! Kuka tahansa voi kuitenkin kokea kehodysforiaa myös muista syistä, kuten mielenterveydellisistä syistä tai ihan vain murrosiän aiheuttamien nopeiden kehollisten muutosten vuoksi, ja erehtyä luulemaan kokemustaan transsukupuolisuudeksi. Erityisesti nuorille ja kasvuikäisille tämä erehdys saattaa tapahtua hyvinkin helposti, varsinkin jos transsukupuolisuutta kaupataan, tyrkytetään ja mainostetaan ensisijaisena selityksenä kehodysforiaan. Ei ole kenenkään edun mukaista toimia näin. 
Esitys ei sentään onneksi anna alaikäisille mahdollisuutta vaihtaa juridista sukupuoltaan mielensä mukaan, vaikka sellaisia täysin vastuuttomia vaatimuksia on tässäkin salissa kuultu. 
Valmistelutyöryhmä esittää yhdeksi vaihtoehdoksi myös vain yhden kuukauden harkinta-aikaa. Millaiseen ruljanssiin tämä pahimmillaan johtaa valtion virastoissa, jos muutoksia aletaan tekemään laajasti ja kenties vieläpä edestakaisin käytännössä hyvin olemattoman lyhyellä harkinta-ajalla?
Maailmalla on ollut esimerkkejä myös toisenlaisista ongelmista. Naistenvankiloihin on päässyt seksuaalirikoksesta tuomittuja miehiä, jotka ovat vain ilmoittaneet olevansa naisia — vähän kuin päästäisi pukin kaalimaan vartijaksi. Pääsevätkö naisiksi vahvistetut biologiset miehet myös naisten julkisiin pukeutumistiloihin, jotka ovat olemassa juuri siksi, että ne tarjoaisivat naisille turvallisen tilan? Voivatko naisiksi itsensä ilmoittaneet biologiset miehet osallistua naisten sarjaan urheilussa ja näin ollen romuttaa naisurheilun ilmeisellä ylivoimallaan? Uudistus yrittää vahvistaa vähemmistöjen oikeuksia, mutta se pyrkii siihen heikentämällä muiden oikeuksia. Missä ovat feministit nyt, haloo, kun naistenkin oikeuksia aletaan polkea tasa-arvon ja translain nimissä? 
En voi missään olosuhteissa kannattaa tällaista esitystä. Kannatan ehdottoman lämpimästi edustaja Räsäsen tekemiä esityksiä siitä, että tästä lainsäädännöstä tulisi hyvien periaatteiden mukaan käydä laajaa keskustelua useammassa valiokunnassa kuin mihin sitä ollaan nyt lähettämässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-04T20:00:10,2022-10-04T20:05:53,Hyväksytty,1.1
2022_103_154,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_155,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Translaki on Suomessa pitkään loukannut ihmisoikeuksia. Tämän takia Suomen hallitus on muun muassa hallitusohjelmaan kirjannut, että translaki tulee uudistaa. Suomea on monelta taholta moitittu translakia koskien ja erityisesti siitä, että Suomi vielä tänäkin päivänä pakkosteriloi ihmisiä sukupuolenkorjauksen yhteydessä. Tämä loukkaa ihmisoikeuksia ja itsemääräämisoikeutta.
On hyvä, että uusi translaki on edennyt eduskuntakäsittelyyn ja siitä keskustellaan. Kaikkien ihmisoikeuksia on kunnioitettava yhdenvertaisesti. Tiedämme, että laki ei ole täydellinen, mutta se on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, vaikka tarkennettavaa vielä on.
Transhenkilöt kokevat Suomessa laajaa syrjintää niin viranomaisten taholta — esimerkiksi terveydenhuollossa — kuin yhteiskunnassa laajemminkin. Etenkin nuoret, jotka kuuluvat sukupuolivähemmistöihin, ovat haavoittuvassa asemassa, ja he voivat huonosti, hyvin huonosti. Tähän on puututtava. Myös RKP on pitkään tehnyt töitä transhenkilöiden oikeuksien eteen. Transhenkilöille tulee taata yhdenvertaiset mahdollisuudet ja oikeudet kuten kaikille muille ihmisryhmille. Kaikkien tulee voida olla oma itsensä ja rakastaa ketä tahtoo ilman pelkoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-04T20:05:55,2022-10-04T20:07:33,Hyväksytty,1.1
2022_103_156,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta sekä samalla ehdotetaan muutettavaksi muun muassa steriloimislakia. Tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi jatkossa henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan, ja samalla poistettaisiin voimassa oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä, ja tämä on hyvä muutos. 
Suomi on saanut useita huomautuksia EU:n ihmisoikeustuomioistuimelta. Suomen nykyistä lainsäädäntöä pidetään ihan EU-tasollakin ihmisoikeusloukkauksena, joten tämä muutos on erittäin tervetullut. Näin vahvistetaan henkilökohtaista koskemattomuutta sekä oikeutta yksityiselämään. 
Esitykseen liittyy myös kysymyksiä. Nyt esitetään, että sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys. Kuitenkin tutkimuksissa on todettu, että tällä hetkellä translapset ja -nuoret kokevat muun muassa kiusaamista ja syrjintää, joka voi jatkua koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Lisäksi heillä on ikätovereihin verrattuna enemmän hyvinvointiin liittyviä haasteita. Toivonkin, että valiokuntakuulemisissa kuullaan tarkasti myös tähän viitekehykseen liittyviä asiantuntijoita ja pohditaan tarkasti translasten ja ‑nuorten asemaa. Lisäksi kansainvälinen vertailu esimerkiksi Norjan ja Islannin kanssa olisi tarpeellista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-04T20:08:54,2022-10-04T20:10:22,Hyväksytty,1.1
2022_103_157,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_158,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Ärade talman! Vi behandlar alltså regeringens proposition till riksdagen med förslag till lag om könsfastställelse och till lagar som har samband med den. Självbestämmanderätten kommer här alltså att stärkas genom att man åtskiljer fastställande av juridiskt kön från medicinska undersökningar och behandlingar., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-10-04T20:10:22,2022-10-04T20:10:54,Hyväksytty,1.1
2022_103_159,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä hallituksen esitystä laiksi sukupuolen vahvistamisesta eli niin sanottua translakia. Tässä lakiesityksessä on kysymys siitä, että mahdollistamme jokaiselle ihmiselle oikeuden tulla kohdatuksi ja nähdyksi omana itsenään. Tässä laissa on kysymys ihmisoikeuksista, inhimillisyydestä ja ihmisyydestä. Tämä laki vahvistaa itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Vanha laki kytkee transihmisten juridisen sukupuolen vahvistamisen lääketieteellisiin hoitoihin, mikä on aivan turha vaatimus, joka ainoastaan kuormittaa yksilöitä sekä myöskin yhteiskuntaa. Suomi onkin ainoa Pohjoismaa, jossa transihmiseltä esimerkiksi vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen vahvistamiseksi sekä vuosia kestäviä lääketieteellisiä tutkimusprosesseja. Tämä uudistus ei vie keneltäkään mitään pois, toisin kuin joistakin täällä salissa tänään käytetyistä puheenvuoroista voisi päätellä, mutta tämän lakiuudistuksen merkitys transihmisille itselleen on valtava. On aivan selvää, että se voimaannuttaa transihmisiä, se vähentää tilanteita, joissa arjessa he kuormittuvat siitä, että nyky-yhteiskuntamme ihan turhaan tietyissä tilanteissa sukupuolittaa heitä väärin. Erityisesti transnuorten kohdalla tämä näkyy vahvasti, ja onkin sääli, että tämä lakiesitys on siitä puutteellinen, että se rajaa alaikäiset pois tämän lain soveltamisen piiristä, mutta toivottavasti sitten jatkossa saamme tähän myös muutoksia, kuten täällä on monessakin puheenvuorossa edellä vaadittu.
Täällä salissa joissakin puheenvuorossa tänään vaadittiin vahvempia arvioita esimerkiksi tämän lain vaikuttavuuksista ja lapsivaikutusten arviointia. Nostaisin kuitenkin esiin sen, että meillähän on varsin laajat kokemukset nykylainsäädännön tilanteesta, ja se osoittaa, että muutoksia tarvitaan. On aivan selvää, että transihmiset tällä hetkellä kokevat suurta pahoinvointia. Meillä on vahvaa tilastollista näyttöä siitä, erityisesti transnuorten pahoinvoinnista. Tutkimusten mukaan 80 prosenttia transnuorista ilmoittaa kokeneensa esimerkiksi koulussa asiatonta kohtelua, kiusaamista tai syrjintää. Useampi kuin joka toinen transnuori on ajatellut itsensä vahingoittamista tai itsemurhaa. On aivan välttämätöntä, että me yhteiskuntana puutumme siihen, ja silloin meidän täytyy tehdä uudistuksia, joilla vähennämme transihmisten kuormittumista. 
Tätä keskustelua tänään on ollut paikoin aika vaikea kuunnella. Se on tuntunut raskaalta täällä salissa, ja uskon, että moni kuulija tuolla ruutujen äärellä, lehtereillä on myös tuntenut samoin. Tähän lakiuudistukseen on kohdistunut valtavasti odotuksia, ja lähes poikkeuksetta tässä kolmen ja puolen vuoden aikana, kun olen käynyt suomalaisten nuorten kanssa läpi sitä, mitä odotuksia heillä on eduskunnalta ja meiltä kansanedustajilta, näissä keskusteluissa on nostettu esiin nimenomaan tämä lakiuudistus ja siihen kohdistuvat odotukset.
Olen aivan valtavan ylpeä suomalaisista nuorista, jotka hyvin laajasti ovat osoittaneet vahvaa solidaarisuutta omia ikätovereitaan kohtaan. Nuoret, jotka itse eivät ole transnuoria, ovat silti lähes poikkeuksetta vaatineet, että tämä asia korjataan, koska he vierestä seuraavat sitä, kuinka heidän ikätoverinsa tulevat väärin kohdelluiksi ja epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi, ja he haluavat tähän muutosta. On aika selvää, että tulevaisuudessa keskustelu näistä... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Hetki, nyt toimii varmaan. ] Aika ei ollut täynnä vielä kuitenkaan. No niin, kiitoksia.
On aivan selvää ja toiveissa on, että tulevaisuudessa keskustelu näistä asioista on helpompaa. Ajattelen, että ehkä tämä keskustelu tänäänkin ja myöskin ne yhteydenotot, mitä on tullut, kun tätä lakiesitystä on hallitus valmistellut, varmaan kertovat siitä, että tähän aiheeseen ihan aidosti liittyy myöskin epätietoisuutta ja pelkoja ja huolia, joitten hälventämiseksi tätä keskustelua tarvitaan, vaikka se ajoittain onkin raskasta, ja uskon, että osa transihmistä myös kokee tämän raskaaksi. Mutta tämä on prosessi, joka on käytävä, jotta me kaikki ymmärrämme paremmin sitä, minkälaisia erilaisia elämäntilanteita ja kohtaamisia ja kuormittumista ihmisillä täällä Suomessa on, ja pyrimme niitä korjaamaan.
Täällä on nostettu muutamassa puheenvuorossa esiin se, että mikä on se ongelma, mikä on se ihmisoikeusongelma, johon nyt tarvitaan korjausta. Kysymys on nimenomaan siitä, että todella monessa tilanteessa tämä meidän järjestelmä asettaa transihmiset — ja edelleenkin tämänkin lain voimaan tultua transnuoret, alaikäiset transnuoret — tilanteisiin, joissa he esimerkiksi bussia käyttäessään tai kirjastosta kirjoja lainatessaan joutuvat jatkuvasti tämän valtavan kuormittumisen kohteeksi, henkisen kuormittumisen kohteeksi, koska heillä on siellä semmoinen tilanne, että he pelkäävät, että tulevat sukupuolitetuksi väärin, koska edelleenkin esimerkiksi henkilöllisyyden todentamisessa käytetään paljon sukupuolittamista aivan turhaan. Myöskin meidän koulujärjestelmässä on suuria eroja siinä, mikä eri kouluissa on se osaaminen ja tietoisuus ammattilaisten kesken siitä, kuinka sateenkaarinuoria kohdataan, ja on aivan välttämätöntä, että tätä osaamista lisäämme.
Täällä on monissa puheenvuoroissa myöskin nostettu esiin ajatukset siitä, että tämän sijaan tarvittaisiin lisää resursseja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Olen aivan samaa mieltä. Tämän lisäksi tarvitaan panostuksia sosiaali- ja terveyspalveluihin. On tullut esiin se, että esimerkiksi korona-aika on aiheuttanut aivan valtavia ongelmia esimerkiksi transpolille pääsyn suhteen. Tätä ongelmaa varmaan korjaamme pitkään, niitä vaurioita, mitä se jonottaminen on aiheuttanut nuorille, ja tarvitsemme lisää resursseja. Meidän täytyy huolehtia, että vuodenvaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla on riittävät resurssit ja myös osaaminen transnuorten ja heidän läheistensä kohtaamiseen ja heidän tukemiseensa, joten työtä vielä riittää, mutta kiitoksia hallitukselle tästä lakiesityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T20:12:02,2022-10-04T20:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_103_160,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_161,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä muutamalla sanalla kommentoida tätä tänään käytyä keskustelua.
Täällä monissa puheenvuoroissa on annettu ymmärtää, että sukupuolen oikeudellisen muutoksen kytkeminen lääketieteelliseen tutkimukseen olisi jollain tavalla ihmisoikeuksien tai ihmisoikeussopimusten vastaista. Ihmisoikeussopimukset eivät edellytä sitä, että sukupuolen oikeudellinen muutos irrotettaisiin lääketieteellisestä arviosta ja tutkimuksesta. Tästä on vuodelta 2017 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu, jossa linjattiin, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja sen toteuttamiseksi määrätyistä lääketieteellisistä tutkimuksista edellytyksenä sukupuolen oikeudelliseen muutokseen. Eli tässä on täysin hallituksen oma poliittinen valinta tuoda ilmoitukseen tai hakemukseen pohjautuva sukupuolen vaihtaminen.
Työ naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi turhentuu, jos sukupuolen käsitteeltä on luonnollinen perusta ja pohja pois ja jos se korvataan ihmisen kehosta irrotetulla kokemuksella sukupuolesta. Jos sukupuoli merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, ikään kuin sisäistä kokemusta, niin miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia edes voidaan edistää? Biologinen sukupuoli on muodostanut perustan esimerkiksi tasa-arvolaille, jonka tavoite on edistää naisten asemaa, ja tällä on vaikutuksensa esimerkiksi naisten mahdollisuuteen pärjätä kilpaurheilussa tai naisten turvallisuuden takaamiseen pukeutumis-, saniteetti- ja peseytymistiloissa tai vankiloissa. Britanniassa keskustelua on herättänyt tapaus, jossa naisvangit joutuivat seksuaalisesti ahdistelluiksi miehenä väkivaltarikoksista tuomitun transnaisen toimesta.
Tätä lakiesitystä valmisteleva kuuleminen on ollut myös varsin yksipuolista. Olen hyvin huolellisesti lukenut tuon koko lakiesityksen läpi, ja esimerkiksi lausuntokierroksen aikana kuultiin lapsia ja nuoria vaikutusarvioinnin tueksi, mutta nämä toteutettiin kaikki tahojen kanssa, joilta takuuvarmasti saatiin haluttu arvio. Siellä olivat Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen vapaaehtoiset ja Sateenkaariperheet ry.
Lakipaketin tekstissä on huomattavan suuri osuus perusteluja sille — siis sivutolkulla löytyy perusteluja sille — miksi juridisen sukupuolen vaihdos tulisi ulottaa myös lapsiin, ja sitähän täällä on moni edustaja varsinkin salin vasemmalta laidalta vaatinut. Näissä ei lainkaan huomioida esimerkiksi vaikutuksia vanhempien mahdollisuuteen kantaa hoiva- ja kasvatusvastuuta lapsistaan, ja on huomattava, että tämän hallituksen esityksen mukaan alaikäinen, 17-vuotias, voi laittaa vireille hakemuksen juridisen sukupuolimerkinnän muuttamiseksi, joten tämä hallituksen esityskin jo ulottaa oman vaikutuksensa myös alaikäisiin, ja valitettavasti tämä näyttää valmistelevan seuraavaa askelta ainakin tämän hallituksen ideologiselta pohjalta. Nimittäin perusteluissa viitataan useita kertoja niin sanottuihin Yogyakartan periaatteisiin, joissa vaaditaan, että valtion tulisi asettaa saataville useita juridisia sukupuolivaihtoehtoja, turvata kaikille kehomuutoksiin toivottavat hoidot, turvata oikeudellisen sukupuolen muuttaminen ilman ehtoja ja lapsille ei mitään vähimmäisikää, siis ei mitään minimi-ikää.
Edustaja Ollikainen nosti esiin tämän käsitteen ”pakkosterilisaatio”, ja siihen täytyy kyllä puuttua, koska se on täysin harhaanjohtava käsite. Steriloimislakiin lisättiin 2002 kohta, joka koskee niitä henkilöitä, jotka pysyvästi kokevat kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja elävät tämän sukupuolen mukaisessa roolissa. THL:n rekisterissä ei ole raportoitu yhtään tapausta, jossa olisi pakolla tai edes vapaaehtoisesti steriloitu tämän lakiehdotuksen pohjalta, siis koko lain voimassaoloaikana vuodesta 2003 alkaen. Suomessa ei ole pakkosteriloitu transihmisiä. Translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehonsa hormonihoidolla tai lisääntymiselinten leikkauksilla.
Täällä salissa ja samoin tuossa lakiesityksessä on puhuttu myös käsitteestä ”muunsukupuolinen” ja kyseenalaistettu niin sanottu binäärinen sukupuolikäsite eli tämä jako mieheen ja naiseen. Suomen lainsäädäntöhän ei tunne kolmatta sukupuolta, mikä on loogista, sillä biologisesti sukupuolia ihmisellä, niin kuin useimmilla eläinlajeillakin, on kaksi. Eli sukupuolikokemuksia ja ‑identiteettejä voi olla monenlaisia, mutta sukupuoli on ominaisuus, joka määräytyy sen mukaan, onko yksilö lisääntymissoluiltaan hedelmöittävä vai hedelmöityvä. Jos puhutaan intersukupuolisuudesta, niin se on sukupuolen kehityshäiriö, josta kärsiviä syntyy vain muutamia. Geneettinen sukupuoli on kirjoitettu jokaiseen soluun, sen kromosomistoon, eikä sitä voi muuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T20:18:56,2022-10-04T20:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_103_162,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_163,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävä aloite translaista on yksi harvoista esityksistä, joihin liittyen olisi ollut paikallaan tehdä perinpohjainen sukupuolivaikutusten arviointi. Sellaista ei kuitenkaan ole tehty, vaikka se olisi pitänyt tehdä sen selvittämiseksi, millaisia kielteisiä vaikutuksia esityksellä voi olla naiseksi syntyneiden henkilöiden eli cis-naisten oikeuksiin. Lakiesityksen merkittävin ongelma liittyy siihen, että sukupuolen vaihtamisesta tehdään käytännössä ilmoitusasia. Käytän ilmaisua ”sukupuolen vaihtaminen”, koska kyseessä on nimenomaan sukupuolimerkinnän väestörekisteriin vaihtaminen, joka tehdään ilman minkäänlaista lääketieteellistä tai psykologista arviointia subjektiivisin perustein. Tämä mahdollistaa sen, että henkilö voi päätyä vaihtamaan sukupuoltaan väestörekisteriin hyötymistarkoituksessa ilman sukupuoli-identiteettiin liittyvää syytä, eikä tällaisiin sukupuolenvaihdoksiin voida puuttua millään tavoin, kun laista puuttuu kriteeristö, joka rajaisi sukupuolimerkinnän muuttamisen tapauksiin, joissa muutostarve johtuu todellisesta sukupuoli-identiteetistä.
Ensimmäinen selkeä väärinkäytösmahdollisuus liittyy kilpaurheiluun. Miehenä syntyneet henkilöt ovat Olympiakomitean lausunnosta ilmennein tavoin selkeässä etulyöntiasemassa naisena syntyneisiin sellaisissa urheilulajeissa, joissa tarvitaan fyysistä voimaa. Nyt näihin urheilulajeihin voi mennä kilpailemaan naisten sarjaan miehenä syntynyt henkilö pelkän väestörekisteriin tehdyn muutosmerkinnän jälkeen ilman minkäänlaisia hormonihoitoja. On selvää, että tällaisesta tilanteesta kärsivät kaikki naisina syntyneet urheilijat.
Toinen väärinkäytösmahdollisuus liittyy asevelvollisuuden välttämiseen. Kun sukupuolen vaihtamisesta tehdään käytännössä ilmoitusluontoinen asia ilman, että edellytetään psykologin arviota tai edes nimen vaihtamista, kuka tahansa mies, joka haluaa välttää asepalveluksen suorittamisen, voi 18-vuotiaana vaihtaa sukupuolimerkintänsä väestörekisteriin naiseksi, jatkaa elämistä entisellä nimellään ja vaihtaa sukupuolimerkinnän takaisin mieheksi täytettyään 30 vuotta.
Kolmas väärinkäytösmahdollisuus on cis-naisten kannalta kaikkein haitallisin. Kuka tahansa seksuaalirikollinen voi hakea sukupuolensa vaihtamista naiseksi, jolloin hänelle avautuu pääsy naisten vessoihin, pukuhuoneisiin, saunoihin ja liikuntatiloihin. Toimintaa voi jatkaa myös kiinni jäätyään, koska sukupuolensa vain paperilla vaihtanut henkilö päätyisi vankilaan väestörekisteriin merkityn sukupuolen mukaisesti. Ainakin Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa on jo käynyt niin, että naiseksi sukupuolensa vaihtanut seksuaalirikollinen on jatkanut raiskauksia jopa naisvankilassa. Lakiesitys ei sisällä määräyksiä edes siitä, että sukupuolta vaihtanutta miehenä syntynyttä seksuaalirikollista ei laitettaisi missään tilanteessa naisvankilaan.
Neljäs väärinkäytösmahdollisuus liittyy petosrikoksiin. Sukupuolta vaihdettuaan saa uuden sukupuolensa mukaisen henkilötunnuksen, mikä mahdollistaa käytännössä petostehtailun jatkamisen puhtaalta pöydältä. Jos jää kiinni, voi vaihtaa sukupuolta väestörekisteriin uudestaan, jolloin voi jälleen kerran aloittaa uudella henkilötunnuksella puhtaalta pöydältä.
Arvoisa herra puhemies! Useissa lausunnoissa esitettiin sukupuolen vaihtamisen edellytykseksi psykologin arviota tai harkinta-aikaa. Nämä olisi vähintään lisättävä sinne lakiin sen ilmeisimpien väärinkäytösmahdollisuuksien tukkimiseksi. Tämän lisäksi olisi syytä ottaa kantaa siihen, montako kertaa sukupuolensa voisi vaihtaa, ja vähintään säätää siitä, että henkilö saa alkuperäisen henkilötunnuksensa takaisin, jos vaihtaa sukupuoltaan toistamiseen. Tämä estäisi petostehtailun.
Arvoisa herra puhemies! Nykyisessä muodossaan lakia ei pidä hyväksyä, koska se heikentää merkittävästi cis-naisten asemaa niin urheilussa kuin seksuaalisen häirinnän uhreinakin. Sen sijaan se antaa rikolliselle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Esitys vaatii lukuisia korjauksia, jotta edes ilmeisimmät väärinkäytökset pystyttäisiin estämään. Parasta olisi, jos hallitus vetäisi esityksensä takaisin ja toisi eduskunnalle uuden esityksen, joka olisi transtyöryhmän suppean vaihtoehdon mukainen sisältäen ainoastaan sterilointivaatimuksen poistamisen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-10-04T20:26:37,2022-10-04T20:30:25,Hyväksytty,1.1
2022_103_164,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_165,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyisen lain mukaan sukupuoli määräytyy biologisten ominaisuuksien perusteella. Biologisia sukupuolia on vain kaksi. Tämä on tosiasia ollut pitkään, ja tämä tosiaan tulee muuttumaan, mikäli tämä lakiesitys menestyy ja hyväksytään. Biologisia sukupuolia on kaksi. Jos ei tapahdu fyysistä muutosta, ei muutu myöskään sukupuoli. Sisäinen kokemus ei muuta sukupuolta. Jos pieni määrä ihmisiä tunteiden tasolla kokee asian eri tavalla tai heillä on siihen liittyvä synnynnäinen poikkeama, se ei ole peruste pakottaa koko yhteiskuntaa kyseenalaistamaan luonnollisia olettamuksia henkilön sukupuolesta fyysisten ominaisuuksien perusteella. Lisäksi on tiedossa, että kaikki transihmisetkään eivät tue tätä lakimuutosta. Osa heistä perustelee tätä sillä, että transihmiselle sukupuoli on niin merkittävä asia, että valtaosa heistä on valmis käymään vuosien prosessin näyttääkseen siltä, millaisia he kokevat olevansa. Heille se, että sukupuolta ei saisi olettaa ulkonäön perusteella, on jopa loukkaus, joten täällä vasemmalta laidalta tulleet puheet siitä, että transihmiset nimenomaan haluavat tämän lainsäädännön muutoksen, eivät täysin kyllä pidä paikkaansa ainakaan niitten tietojen mukaan, mitä tännekin on toimitettu.
Arvoisa puhemies! Nykyinen translaki suojelee muutoksenhakijaa. Nykyinen translaki vaatii, että pitää olla lääkärin konsultaatio, joku lääketieteellinen selvitys, ennen kuin sukupuolen oikeudellisia asioita muutetaan. Tämä suojelee ennen kaikkea henkilöä itseään haittaavilta impulsseilta tai sosiaalisen ympäristön aikaansaamilta harkitsemattomilta päätöksiltä ja vaikutuksilta. Nykyinen lainsäädäntö siis on ollut hyväksi kaikille niille ihmisille. Tämän muutoksen myötä kuukauden sisällä tehty ilmoitusluontoinen menettely ei anna turvaa niille ihmisille, jotka sitä tarvitsisivat nimenomaan lääkärin konsultaation kautta.
Siinä mielessä, arvoisa puhemies, toivon, että tätä huolella käsitellään eduskunnassa ja, aivan kuten edustaja Räsänen on sanonut, tämä menisi mahdollisimman useaan valiokuntaan käsiteltäväksi ja, jos suinkin mahdollista, hallitus ihan rehellisesti ja oikeasti tekisi tästä sukupuolivaikutusten arvioinnin ja lapsivaikutusten arvioinnin ennen kuin tämä laki tuodaan eduskuntaan käsiteltäväksi ja mahdollisesti hyväksyttäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-04T20:30:31,2022-10-04T20:33:46,Hyväksytty,1.1
2022_103_166,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 190/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Keskustelu, edustaja Lindén. — Ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_167,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 190/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Ennakoi tulevia tapahtumia.
Tässäkin on meidän virkamiesten valmistelema erinomainen puheenvuoro, mutta esittelen tämän nyt aika lyhyesti ja vapaasti.
Tässä on pitkälti tekninen lakiesitys kyseessä. Laskin, että 79 kohdassa käsitteet ”kunta”, ”kunnat” tai ”kuntayhtymä” muutetaan muotoon ”hyvinvointialue” ja ”HUS-kuntayhtymä”. Eli kun meillä on nyt sitten tehty hyvinvointialueuudistus ja tartuntatautilaki on olemassa siltä ajalta, jolloin kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä tehtiin näitä tiettyjä ratkaisuja, niin nyt se korjataan sellaiseen muotoon, että siinä on tämä hyvinvointialueterminologia.
On tässä sitten pari sellaista pienen pientä muutakin muutosta.
Yksi on sellainen, että vielä voimassa olevassa laissa oli kohta, että kussakin kunnassa tulee olla tartuntatautilääkäri. Jos nyt siihen pantaisiin vain tämä sana ”hyvinvointialue”, niin silloinhan meillä olisi periaatteessa hyvinvointialueella esimerkiksi vain yksi lääkäri. Toki varmaan voisi olla useampia, mutta sen takia tämäkin on korjattu monikkomuotoon, että meillä voi nyt hyvinvointialueella olla useampia tartuntatautilääkäreitä.
Ja sitten kun tässä on aluehallintoviranomaisilla eli aveilla tietty erityinen roolinsa, niin sitten meillä on sellainen tilanne, että Lapin hyvinvointialue on alueeltaan sama kuin Lapin aluehallintovirasto. Se edellyttää tietyn erityismaininnan tässä, koska yleisestihän tämä aluehallintoviraston rooli tässä on ollut sellainen, että se voi tehdä yli kuntarajojen meneviä päätöksiä. Niin on jatkossakin, se voi tehdä yli hyvinvointialueiden meneviä päätöksiä, mutta jos hyvinvointialue on sama kuin aluehallintoviraston alue, niin sitten se täytyy erikseen huomioida tässä.
Kyseessä on siis tekninen laki tässä vaiheessa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T16:35:31,2022-10-04T16:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_103_168,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_169,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä ja merkittävä lakiuudistus, vaikka tätä saattaa pitää, voisiko sanoa, pinnallisesti perehtymällä myöskin teknisenä. Tässähän on kysymys siitä, millä tavalla meillä sosiaalihuoltolain sisällä käsitellään mielenterveystyötä, mitä itse asiassa on sosiaalihuoltoon kuuluva mielenterveystyö — yhteisöllinen työ, yksilötyö, niiden yhteensovittaminen, erilainen tukitoiminta, jolla estetään mielenterveyshäiriöiden kehittymistä — ja sitten toisaalta terveydenhuoltolain alainen mielenterveystyö, jossa kysymys on usein hoidosta, lääkehoidosta, terapiasta ja muista tällaisista lääketieteellisistä toimenpiteistä.
Meillähän on ollut aika vahvat lait, mielenterveyslaki ja päihdehuoltolaki, ja nyt tässä ajatus on ollut, että me otamme niistä nämä sisällölliset kysymykset nyt yleislakeihin eli terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin ja jätämme sitten vain tietyt tällaiset, voisiko sanoa, niin kuin mielenterveyslaissa esimerkiksi pakkohoitokysymykset ja samoin sellaiset myös päihdehuoltolaissa vielä niihin lakeihin. Tässä mielessä tämä on merkittävä, koska tämä tekee yhdenvertaisemmaksi ja vähemmän leimaavaksi mielenterveysasiakkaiden ja -potilaiden hoidon taikka heidän auttamisensa — haluan nimenomaan koko ajan käyttää näitä kaksia käsitteitä tässä, koska helposti tulee käytettyä terveydenhuolto- ja lääketiedepainotteisia käsitteitä, vaikka sosiaalihuolto on tässä erittäin merkittävässä asemassa asumispalveluiden suhteen, päivätoiminnan suhteen, erilaisten sellaisten palveluiden suhteen, joilla me pidämme toimintakykyisinä henkilöitä, joilla on esimerkiksi mielenterveysongelmia, ja sitten tietenkin tässä ovat mukana riippuvuusongelmat, addiktio-ongelmat, päihde- ja muu riippuvuus.
En tässäkään lähtenyt lukemaan valmisteltua puheenvuoroa, vaan halusin tällä tavalla avata tämän lain perimmäistä sisältöä. Tämä tietyllä tavalla lisää palveluita, koska tämän taloudellisiksi vaikutuksiksi on arvioitu 16,5 miljoonaa euroa, ja ennen kaikkea tulee sinne sosiaalipalveluiden puolelle, varsinkin nämä lakisääteiset päiväkeskustoiminnat. — Eli tällainen hallituksen esitys.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T16:38:08,2022-10-04T16:40:55,Hyväksytty,1.1
2022_103_170,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_171,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille tärkeän asian esittelystä. — Käsittelyssämme on hallituksen esitys sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta. Tämä nimike on ehkä hieman hämäävä, sillä varsinaisesti kyseessä on esitys, joka käsittelee tarkemmin uudistuksia nimenomaisesti mielenterveys- ja päihdelainsäädäntöön. Voisi kai ehkä puhua, että kyseessä on nimenomaan mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen. 
No, joka tapauksessa tämä esitys on tarpeellinen. Se on sitä monesta eri syystä, mutta ennen kaikkea ihmisten parempien mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelujen turvaamiseksi. Kuten kaikki täällä tiedämme, meillä on paljon tekemistä juuri näiden vaikeiden asioiden parissa: Miten ihmiset saavat palveluita mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja miten tavoitamme avun tarpeessa olevat nykyistä paremmin? Miten ihmiset voitaisiin näiden vaikeiden ja haastavien ongelmien osalta nähdä yhä enemmän kokonaisuuksina ja monimuotoista apua tarvitsevina yksilöinä? Miten hoidon ja palveluiden jatkuvuus voidaan turvata nykyistä paremmin? Näihin kysymyksiin tällä esityksellä pyritään omalta osaltaan vastaamaan. Tavoite on nimenomaan parantaa palveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta. Tärkeää esityksessä on selventää sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä ja vastuunjakoa. Lisäksi tässä esityksessä tavoitellaan entistä paremmin yhteensopivia ja yhteisesti toteutettavia palveluja. Palveluiden pirstaleisuus on yksi keskeinen ongelma nimenomaan päihde- ja mielenterveyspalveluissa.
Arvoisa puhemies! Aivan keskeistä tässä esityksessä on, että jatkossa sosiaalihuollon mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöstä sekä terveydenhuollon mielenterveyden hoidosta ja päihde- ja riippuvuushoidosta säädettäisiin ensisijaisesti yleislaeissa, kuten ministeri esittelyssä kertoi, eli sosiaalihuoltolaissa ja terveydenhuoltolaissa. Vain tahdosta riippumaton hoito ja valtion mielisairaaloita koskeva sääntely jäisivät mielenterveyslakiin ja päihdehuoltolakiin. Tällä pyritään selkeyttämään palveluiden kokonaisuutta sekä nivomaan ne tiiviisti osaksi muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. On tärkeää, että mielenterveys- ja päihdepalvelut pystytään entistä vahvemmin integroimaan osaksi kaikkea muuta sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Näin vähennetään omalta osaltaan palveluiden käyttöön liittyvää leimautumista, joka on valitettavasti edelleen yleistä, ja pahimmillaan viivästyttää tai estää hoitoon hakeutumista. Tärkeää on, että jokaiselle löydetään yksilöllisiä tarpeita vastaavat laadukkaat ja toimivat palvelukokonaisuudet.
Erityisesti tämä esitys parantaa vaikeimmin tavoitettavien asiakkaiden pääsyä ja tavoittamista palveluiden piiriin. Sosiaalihuoltolaissa säädetään hyvinvointialueille velvollisuus järjestää syrjäytymistä vähentävää etsivää työtä osana yhteisösosiaalityötä tai muita sosiaalipalveluja. Lisäksi säädetään päihdetyön erityisenä palveluna järjestettävästä päiväkeskuspalvelusta, jolla parannettaisiin apua tarvitsevien tavoittamista. Esityksellä pyritään myös vähentämään hoidon saamisen viivästymistä ja ongelmatilanteiden vaikeutumista. Apua on saatava jatkossa entistä matalammalla kynnyksellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Hoidon ja palveluiden jatkuvuus on keskeistä sekä mielenterveys- että päihdepalveluiden osalta. Erityisen kriittistä tuen saaminen on niissä tilanteissa, kun ihminen siirtyy palvelusta toiseen, esimerkiksi sairaalasta tai päihdekuntoutuksesta kotiin, tai jos nuori siirtyy nuorten palveluista aikuisten palveluihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ei voi korostaa liiaksi. Yhteistyön tulee olla saumatonta ja ihmisten tarpeista lähtevää. Ihminen on kokonaisuus, ja siksi myös palveluiden pitää sitä olla.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tarkastellaan myös päihde- ja mielenterveyspalveluiden sääntelyä. Tähän asti ihmiset ovat olleet palveluiden suhteen varsin eriarvoisessa asemassa riippuen täysin siitä, missä ihminen sattuu asumaan. On tärkeää, että sääntelyä täsmentämällä tavoitellaan tilannetta, jossa lainsäädännön soveltaminen olisi yhdenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa eri hyvinvointialueiden välillä. Lain täsmentäminen on asiakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta oikeastaan välttämätöntä. 
Tähän lakiesitykseen on liittynyt myös paljon huolia, joista ainakin henkilökohtaisesti olen saanut yhteydenottoja. Nyt asia siirtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyyn, ja tulemme pureutumaan asiaan varsin perusteellisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-10-04T16:41:02,2022-10-04T16:45:56,Hyväksytty,1.1
2022_103_172,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_173,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri esittelypuheenvuorossaan totesi, tässä on kysymys varsin tärkeästä lainsäädäntöuudistuksesta. Tämähän on osa hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamisesta. Tämä liittyy pitkälti myöskin hyvinvointialueitten perustamiseen ja siihen liittyvään tavoitteeseen palvelujen integraation vahvistamisesta, ja se onkin nimenomaan erityisesti tässä lakiesityksessä myös todettu: vahvistetaan sitä vaatimusta, että päihde- ja riippuvuuspalvelut on suunniteltava ja toteutettava jatkossa siten, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden hyvinvointialueilla tehtävän muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueilla ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa. On tärkeää muistaa, että ehkäisevä päihdetyö hyvinvointialueuudistuksesta huolimatta jää edelleen kuntien vastuulle, ja toki on sitten jatkossa pidettävä huolta siitä, että tämä yhteistyö ja rajapintayhteistyö toimivat. Tällä erityisesti vahvistetaan asiakkaiden ja heidän läheistensä oikeuksia saada monialaista hoitoa ja tukea, ja se parantaa sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia merkittävällä tavalla. 
Tässä tehdään tärkeitä uudistuksia ja tärkeää kehittämistyötä, mutta tässä on muutama asia, jotka vielä jäävät ikään kuin jatkokehittelyä varten. Nostaisin näistä esiin kaksi erillistä osiota:
Toinen koskee ensisuojia ja mahdollisuutta asunnottomuuden torjumiseen: Jossain vaiheessa, kun lakiluonnos oli lausunnoilla, siellä oli myös kirjauksia liittyen ensihoitomajoitukseen, mutta sitten se tässä lopullisessa esityksessä on jätetty pois, mikä aiheuttaa sen, että se ei varmista päihtyneen henkilön oikeusturvaa yhdenvertaisesti koko maassa, koska ensisuojatoimintaa ei järjestetä kaikkialla vaan vain niillä alueilla, joilla kolmas sektori tai hyvinvointialue valitsee näitä palveluja tuottaa.
Toinen tärkeä asia, jota ehkä sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi myöskin pohtia, liittyy päihdehuoltoasemien ja selviämisasemien tilanteeseen. Meillähän on jatkuvasti poliisilta tullut viestiä siitä, että poliisit ovat varsin kuormittuneita siitä, että niin sanotut rauhallisesti käyttäytyvät päihtyneet pitkälti kuormittavat poliisien järjestelmää, koska monessa paikassa ainut vaihtoehto on se, että he viettävät yönsä putkassa, mikä ei ole tarkoituksenmukaista eikä myöskään ole näitten asiakkaitten oikeusturvan ja terveyden ja hyvinvoinnin kannalta järkevää, koska poliisiviranomaisilla ei ole päihdetyön ammattitaitoa tai terveydenhuollon ammattitaitoa, ja siihen liittyen on monenlaisia erilaisia ongelmia. Tähän toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä vielä kiinnitetään huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T16:45:56,2022-10-04T16:49:03,Hyväksytty,1.1
2022_103_174,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_175,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Päihderiippuvuus ja siitä aiheutuvat taloudelliset ja inhimilliset kustannukset koskettavat suomalaista yhteiskuntaa hyvin laajasti, ja siinä mielessä pidän kyllä tosi keskeisenä sitä, millä tavalla meillä tulevaisuudessa, kun hyvinvointialueille siirrytään, niin ennaltaehkäisevä päihdetyö kuin myöskin päihdehoitojärjestelmä saadaan kuosiin. Tällä hetkellä sitä hajanaisuutta on, ja painopiste on tällaisessa haittoja vähentävässä päihdepolitiikassa pikemminkin kuin siinä, että paneuduttaisiin juurisyihin. Hoidossa korostuu tänä päivänä katkaisu- ja vieroitushoitopainotteisuus ja myöskin näitten riippuvuudesta aiheutuneitten sosiaalisten ongelmien korjaaminen, mikä tietenkin toki on tärkeätä, mutta niin kauan, kun me hoidetaan erilaisia terveydellisiä ongelmia tai keskitytään vaikka rikollisuuden vähentämiseen tai muuhun, mikä on seurausta päihteitten käytöstä, me emme kuitenkaan keskity siihen itse päihdesairauteen ja sen hoitamiseen.
Minusta tuntuu, että yksi suurimpia ongelmia suomalaisessa päihdehoitojärjestelmässä on, että meillä ei vieläkään tunnisteta sitä, että kysymys on sairaudesta, vaan meillä pikemminkin hoidetaan vain sitten näitä oireita. Täytyy sanoa, että meillä myöskin suomalaisessa järjestelmässä on aika hälyttävää, että meillä on oikeastaan yksi semmoinen iso toimija, joka on lähestulkoon monopoliasemassa, ja monissa pienissä kunnissa on sillä tavalla epäterveitä käytäntöjä, joissa yksi toimija määrittelee, mihinkä hoitoon kansalainen voi hakeutua tai mitä hänelle tarjotaan, ja sen jälkeen hänet ohjataan sitten samaisen toimijan pitämään hoitopaikkaan. Siinä mielessä ajattelen, että nyt kun hyvinvointialueille siirretään, on todella keskeistä ja tärkeätä, että meillä on esimerkiksi näitten palveluntarjoajien normaali kilpailutus ja vastaava ja pidetään myöskin huolta, että meillä tämä järjestelmä on läpinäkyvä.
Päihdehoitoriippuvaisten kokonaisvaltainen toipuminen ja siihen keskittyminen on jäänyt tässä nykykeskustelussa pahasti jalkoihin, ja oikeastaan aika oireellista on, että meillä tänä päivänä keskustellaan hyvin paljon esimerkiksi vaikkapa nyt huumeitten kohdalla vaikkapa nyt sitten käyttöhuoneista. Kun meillä tällä hetkellä rahoitus puuttuu siitä, että ihmiset pääsisivät ajoissa hoitoon, ja he eivät saa päihderiippuvuuteensa hoitoa, niin sitten yhtäkkiä jostakin kummasta vaan rupeaisi löytymään seiniin valtavat määrät rahoja, elikkä haluttaisiin käyttöhuoneita ja vastaavia olla pystyttämässä. Se kertoo siitä, että oikeasti näitten ihmisten elämäntilannetta ei haluta kohdata, halutaan pois silmistä, halutaan jollakin tavalla ajatella niin, että heillä ei ole ikään kuin toivoa tässä omassa elämäntilanteessaan, ja siinä mielessä toivon, että tämän lainsäädännön myötä, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa, meillä oikeasti tämä suomalainen päihdepolitiikka saisi aivan toisenlaisen suunnan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-04T16:49:03,2022-10-04T16:52:13,Hyväksytty,1.1
2022_103_176,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_177,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Då det gäller den här ändringen kring socialvårdslagen, och speciellt då det gäller mentalvårdstjänster och missbrukartjänster, är det ju någonting som berör finländarna väldigt, väldigt mycket. Speciellt under coronatiden har ju mentalvårdstjänsterna kommit upp på tapeten, men vi vet ju förstås vilka historiska band missbrukarvården har haft till finländarna och vår vård. Därför är det jätteviktigt att vi nu, då vi går in i ett brytningsskede mellan kommunernas ansvarsområde till välfärdsområdena, går genom det här så att det inte faller emellan. Den stora risken här är just att den här sociala biten faller emellan, nu då vi går in i en stor helhet. Den här hälsovårdsbiten är nog den stora grejen, men här tycker jag att man har beskrivit väldigt bra på vilket sätt man ska göra det mera tillgängligt med lågtröskelverksamhet, dagcenterverksamhet och så vidare. 
I det här sammanhanget vill jag också lyfta fram till exempel minoriteter och samarbetet mellan välfärdsområdena. I min hemkommun finns Pixnekliniken, som nu är under Österbottens välfärdsområde, som har ansvaret för hela Svenskfinlands missbrukarvård, och det är väldigt viktigt att det fortsätter.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-04T16:52:15,2022-10-04T16:53:39,Hyväksytty,1.1
2022_103_178,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä käsitellään todella tärkeää kokonaisuutta, ja kaiken kaikkiaan tämä esitys vaikuttaa kannatettavalta. Jos ajatellaan mielenterveys- ja päihdeongelmia, niin ne aiheuttavat yhä enemmän sekä varhaista kuolevuutta että varhaista eläköitymistä ja työkyvyn menettämistä ja tuottavat tietysti monella tavoin pahoinvointia yhteiskuntaan, myös päihderiippuvaisten tai mielenterveysongelmaisten ihmisten läheisille. Nyt, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, on tärkeää, että lainsäädäntö näiden palveluiden järjestämisessä on selkeä. Varmasti kaikki ei ole kiinni pelkästään lainsäädännöstä. Tarvitaan myös resursseja, ja tarvitaan resursseja nimenomaan siihen, että pystytään varhaisessa vaiheessa antamaan apua ja mielellään ennaltaehkäisemään näitä ongelmia.
Täällä edustaja Holopainen nosti esiin mielestäni hyvin tärkeän asian, nimittäin selviämispalveluiden ja selviämisasemien tarpeen. Tämähän on sellainen tilanne, jossa poliisi joutuu käyttämään omia resurssejaan sellaisten päihdeongelmaisten ja päihtyneiden säilössä pitämiseen, jotka eivät sinänsä putkaa tarvitsisi. Merkittävä osa heistä, jotka poliisin säilöön joutuvat, eivät ole vaaraksi muille tai aggressiivisia niin, että he tarvitsisivat poliisin palveluja. Kaiken lisäksi päihtyneiden selviämispalvelujen kannalta on merkittävää myös se, että palvelunantajilla on ammattitaitoa esimerkiksi todeta henkeä uhkaavia tilanteita. Meillä valitettavasti edelleenkin tapahtuu putkakuolemia, ja poliisilla ei ole näihin välttämättä sellaista osaamista ja ammattitaitoa, jota nämä edellyttäisivät. Lisäksi selviämisasemat mahdollistaisivat myös sen, että henkilöä voitaisiin ohjata kuntoutus- ja vieroituspalveluihin... [Puhemies: Mikrofoni lähti pois.] — Totean vain tähän vielä, että nyt, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, tämä selviämisasema-asia olisi hyvä tässä vaiheessa selvittää, niin että jokaisella hyvinvointialueella olisi nyt ainakin se yksi selviämisasema.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T16:54:34,2022-10-04T16:57:24,Hyväksytty,1.1
2022_103_179,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_180,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin kiitän tätä lainsäädäntöä, erityisesti siltä osin, että se kiinnittää huomiota riittävään varhaiseen puuttumiseen ja ennalta ehkäisemiseen, joka molemmissa asioissa, sekä mielenterveystyön että päihderiippuvuustyön kohdalla, on ensiarvoisen tärkeää ja nimenomaan vähentää resurssitarvetta sitten siellä muussa, vaikkapa aina erikoissairaanhoidossa asti. Monesti kun riittävän varhaisessa vaiheessa päästään asioihin puuttumaan, ei tarvita edes lääkäritason kontakteja, eli tilanne vaikkapa mielenterveydessä saattaa helpottua, kun saadaan asianmukaista kohtelua ja neuvontaa, ja näin tilanne ei pääse pitkittymään.
Meillä lienee lähes jokaisella kokemuksia myös siitä, minkälaista on olla vaikkapa perjantaina tai lauantaina päivystyksessä odottamassa omaa vuoroaan, kun siellä sitten tulee erilaisiin paikkailuihin umpihumalaisia ihmisiä. Hommanhan ei pitäisi olla näin, että ne sitten joudutaan väkisin siinä jonon ohi ottamaan ja toiset kärsivät ja kärsivät myös kaikesta siitä häiriöstä ja että jopa on turvattomuutta siellä osastoilla henkilökunnalla. Tämä liittyy siihen asiaan, että näitä selviämishuoneita, mitä Holopainen nosti, olisi hyvä olla olemassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T16:58:02,2022-10-04T16:59:59,Hyväksytty,1.1
2022_103_181,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_182,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin edellinen puhuja jäi, ja itse asiassa myös vieressäni istuva edustaja Räsänen nosti esille nämä selviämisasemat. Kun hän mainitsi, että jokaisella hyvinvointialueella pitää olla vähintään yksi, niin hieman lisäisin tähän, että tuskinpa riittää, valitettavista syistä. Esimerkiksi Pohjois-Savossa meillä on kolme pistettä — on Varkauden sairaala, sitten on Kuopion yliopistollinen sairaala ja Iisalmen sairaala — ja kyllä ammattilaisten toive on, että se selviämisasema pitää siellä olla, koska mehän kaikki tiedämme, että jos sitä ei ole, niin silloin poliisi työllistyy entistä enemmän ja meidän terveydenhuollon päivystys ja muut terveydenhuollon pisteet työllistyvät entistä enemmän. Kyllä tämä on yksi osa toimivaa hoitoketjua, sanoisinko näin. 
Kiinnittäisinkin ministerin huomiota tähän. Totta kai hyvinvointialueet itsenäisesti tekevät päätöksiä, mutta kyllä mielestäni pitää ymmärtää kaikkien päättäjienkin siellä, että näitä vain valitettavasti pitää olla, ja se, että ne ovat jossain sadan kilometrin päässä tai muualla, on huono ratkaisu. Tuen kyllä tässä suhteessa edellisiä puhujia selviämisasemien tärkeydestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-04T17:00:01,2022-10-04T17:01:13,Hyväksytty,1.1
2022_103_183,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_184,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostitte tässä keskustelussa erinomaisia asioita esille: ensisuojat, asunnottomuus, ja sitten paljon puhetta syntyi tästä selviämisasematilanteesta. Olen aivan samaa mieltä teidän kanssanne. Ainakin 20—30 vuotta muistan, että tätä asiaa on käsitelty. Tästä on tullut vähän tällainen terveydenhuollon ja poliisin välinen pallottelukysymys, ja uskon, että esimerkiksi edustaja Räsänen lääkäritaustaisena ja samalla entisenä sisäministerinä on katsonut tätä asiaa varmasti molemmilta puolilta. Yksi syy, mikä tähän varmasti on vaikuttanut, on se, että meillä myös terveydenhuollon ympärivuorokautisten pisteiden lukumäärä on harventunut, jolloin ollaan siinä tilanteessa, että voi tulla erittäin pitkät matkat. Niiden yhteydessähän näiden tulisi olla.
Muista puheenvuoroista merkitsin eräitä asioita:
Koska pidin nyt poikkeuksellisen lyhyen esittelypuheenvuoron, niin haluan tässä yhteydessä vielä todeta, että tämä etsivä työ on todella tärkeää. Se on tällainen ikään kuin, jos hienosti sanotaan, paradigma tai toimintatapa. Me olemme tottuneet sosiaali- ja terveydenhuollossa reagoimaan ongelmiin ja ratkomaan ja hoitamaan ja antamaan apua, mutta etsivä työ on aivan olennainen, ja jos se tehdään kunnolla, niin me säästymme itse asiassa monelta ongelmalta, joihin nyt ollaan jouduttu. Etsivään työhön liittyy sosiaalihuollon alainen yhteisötyö. Aikanaan tutustuin tieteellisiin tutkimuksiin, jotka liittyivät suurissa kaupungeissa eri kaupunginosien välisiin sosiaali- ja terveyseroihin, ja siellä tuli voimakkaasti esille, miten esimerkiksi mielenterveysongelmat voivat kasautua tietyillä alueilla, pitkälti muiden ongelmien seurauksena. Eli tämä ehkäisy tuli.
Sitten haluaisin vielä terveydenhuollonkin osalta sanoa sen, että kun me nyt olemme puhuneet välillä terapiatakuusta, välillä hoitotakuusta, niin tavattoman usein mielenterveyden ongelmat tulevat esille niin sanotun ruumiillisen eli somaattisen vastaanottokäynnin yhteydessä. Silloin, kun oikealla tavalla keskustellaan potilaan tai asiakkaan kanssa, sieltä löytyy paljon sellaista, mikä ei varmasti olisi johtanut käyntiin sinänsä ihan mielenterveyskäynnin nimellä.
Ihan viimeisenä vielä tämä matalan kynnyksen lähestymistapa: Vaikka nyt lisäisimme psykiatrikoulutusta, meillä eivät tule Suomessa 15 vuoteen lisääntymään psykiatrit. Me tarvitsemme uudenlaista matalamman kynnyksen palvelujärjestelmää, ja se on tässä myös mukana. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T17:01:15,2022-10-04T17:04:00,Hyväksytty,1.1
2022_103_185,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan, jolle maa‑ ja metsätalousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskusteluun, ministeri Lindén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_186,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, jossa terveydensuojelulakia, vesihuoltolakia, ympäristösuojelulakia ja eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annettua lakia muutettaisiin EU:n uuden juomavesidirektiivin täytäntöön panemiseksi. Direktiivi on pantava täytäntöön 12.1.2023 mennessä.
Uuden juomavesidirektiivin kulmakivenä on riskienhallinta, jolla parannetaan talousveden laatua ja vähennetään häiriötilanteita sekä pyritään hallitsemaan näistä aiheutuvia terveysriskejä. Direktiivi edellyttää koko vedentuotantoketjua koskevaa riskienhallintaa. Vedentuotantoketju on laaja kokonaisuus, joka alkaa talousvedeksi tuotettavan veden muodostumisalueelta, jatkuu talousvettä toimittavan laitoksen vedenotolla, käsittelyllä, varastoinnilla sekä jakelulla ja päättyy lopulta vedenkäyttäjien hanaan. Vedentuotantoketjun riskienhallinnasta ehdotetaan säädettäväksi terveydensuojelulaissa. Lisäksi terveydensuojelulaissa ehdotetaan tarkennettavaksi talousvettä toimittavien laitosten omavalvontaa, jonka avulla laitos voi hallita talousveden laatuun kohdistuvia riskejä.
Niin sanottuina ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten omistajille ehdotetaan velvollisuutta tehdä vesilaitteistoistaan riskiarviointi. Ensisijaisia tiloja ovat erityisesti julkiseen käyttöön tarkoitetut tilat, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua rakennuksen vesilaitteistosta otettavalle vedelle, kuten hotellit, kylpylät, sairaalat sekä terveyskeskusten vuodeosastot. Niitä koskevassa riskiarvioinnissa olisi erityisesti otettava huomioon Legionella-bakteerin esiintyminen. Legionella voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen eli legionelloosin, jos se pääsee lisääntymään rakennuksen vesilaitteistossa muun muassa lämpimän käyttöveden liian matalan lämpötilan vuoksi tai jos veden vaihtuvuus vesilaitteistossa tai sen osassa on vähäistä.
Vesihuoltolakiin ehdotettavan muutoksen mukaan vesihuoltolaitosten olisi jatkossa toimitettava asiakkailleen pyytämättä veden kulutus-, hinta- ja laatutietoja. Asiakkaan, kuten taloyhtiön, olisi puolestaan välitettävä tiedot asukkaille. Tällä parannettaisiin asukkaiden tiedonsaantia talousveden laadusta ja veden hinnan muodostumisperusteista. Vesihuoltolaissa säädettäisiin tarkemmin myös vesihuoltolaitosten velvollisuudesta tarkkailla käyttämänsä raakaveden laatua. Raakaveden laadun tarkkailu olisi toisaalta osa vedentuotantoketjun riskienhallintaa, ja toisaalta se lisäisi tietoa vesiympäristölle ja ihmisten terveydelle haitallisten aineiden esiintymisestä luonnossa.
Ympäristönsuojelulakiin ehdotettavalla muutoksella laajennettaisiin vesilaitosten velvollisuutta toimittaa talousveden valmistukseen käytettävän pohjaveden ja pintaveden laatua koskevia tuloksia ympäristösuojelun tietojärjestelmään, josta näitä tietoja saataisiin sekä viranomaiskäytössä hyödynnettäväksi että jaettua ympäristöhallinnon avoimen tiedon kautta kansalaisille.
Vedentuotantoketjussa veden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet, kuten vesijohdot, liittimet ja tiivisteet, voivat heikentää talousveden laatua. Juomavesidirektiivillä ja sen nojalla myöhemmin annettavilla EU-säännöksillä asetetaan talousveden kanssa kosketuksissa oleville materiaaleille koko EU:n laajuiset hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset. Hygieniavaatimusten osalta direktiivi edellyttää myös markkinavalvontaa veden kanssa kosketuksissa oleville tuotteille. Tästä ehdotetaan säädettäväksi markkinavalvontalain muutoksella, jossa tuotteiden markkinavalvonta olisi uusi tehtävä Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle ja tuotteiden ulkorajavalvonta Tullille.
Lyhennän sen verran, että totean tässä vielä, että tämä kaikki vaatii tietojärjestelmiin tehtäviä muutoksia, jotta tiedot kulkisivat mahdollisimman automaattisesti EU-tasoisesti ja olisivat myös kuluttajien nähtävillä.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Tietokokonaisuuksien laatiminen, tietojärjestelmien kehittäminen sekä eri viranomaisten riittävien resurssien turvaaminen edellyttäisivät noin viiden miljoonan euron lisäresursointia valtion talousarvioon. Tästä summasta kaksi miljoonaa euroa olisi kertaluonteista. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T17:04:22,2022-10-04T17:09:01,Hyväksytty,1.1
2022_103_187,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_188,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Vesi on välttämättömyyshyödyke, ja 1 800 vesihuoltolaitosta varmistaa sitä välttämättömyyshyödykettä sekä laadun että riittävyyden osalta. 
Meillähän oli tässä talossa kansalaisaloite Vesi on meidän, ja siinä kiinnitimme erityistä huomiota siihen — tai emme vain kiinnittäneet huomiota, vaan velvoitimme — että jatkossa vesihuoltolain valmistelun yhteydessä tulee huolehtia siitä, että vesi pysyy julkisissa kansallisissa käsissä. Tähän asiaan tulee palata, siitä oli lausuma, tämän vuoden loppuun mennessä ja kertoa, miten tämä sinänsä jopa isohkokin prosessi etenee, koska kunnallinen itsemääräämisoikeus on niin suurta.
Mutta itseäni on ennen kaikkea huolestuttanut viime aikoina se, onko meillä varautumisen taso tältä osin kunnossa. Nyt olen useammassa puheenvuorossa sieltä aitiostakin kuullut, että kuntien kanssa on tehty yhteistyötä, ja tiedän, että on tällainen varautumisen ministerityöryhmä, mutta loppujen lopuksi ne ovat aika yksinkertaisiakin asioita, mistä kunnissa pitäisi huolehtia: siitä, että ulkopuolisilla ei ole pääsyä alueelle, missä vesihuoltolaitoksissa voitaisiin sotkea vettä tai lisätä siihen sinne kuulumattomia aineita, pitäisi pystyä huolehtimaan siitä, että sähkökatkon sattuessa varavoimaa on saatavilla siellä, missä ei vesitorneilla tai muilla järjestelyillä pystytä vesihuoltoa turvaamaan, tämän tyyppisiä asioita, ja ilmeisesti asiat ovat nyt edenneet. Sitä vähän viime keväänä kuulostelin, miten kunnissa tämä asia on, ja ilmeisesti se ei ihan viimeisen päälle kunnossa ollut, eli hyvää työtä, että tätä asiaa on huomioitu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T17:09:04,2022-10-04T17:11:09,Hyväksytty,1.1
2022_103_189,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_190,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman puhtaimmat juomavedet, ja olemme ne onnistuneet sellaisina pitämään. Meillä on erittäin tarkka laadunvalvonta vesissä. Kunnalliset vesilaitokset joutuvat pitämään jatkuvaa testiä juomaveden laadussa, eikä tule kysymykseenkään se, että verkkoon menisi huonoa vettä. On totta kai yksi tapaus — muistan äkkiä — jossa sattui vahinko erään virheellisen kytkennän takia, mutta se on inhimillinen erehdys, ja ei siitä sen enempää.
Mutta on yksi asia, mikä minua vähän huvittaakin suorastaan: tämä Euroopan unionin direktiivikipeys. Eihän tässä ole mitään tolkkua enää. Euroopan unioni itse tekee itsestään pellen, tällaisia systeemejä tänne on tuottamassa meille muka valvojana. Tulee mieleen eräs järjestelmä aikanaan, eräs valtio, jota ei enää ole olemassa, jossa kaikki pelasi teoriassa älyttömän hyvin, mutta oikeasti ei pelannut mikään. Tämä on semmoista mikromanageerausta oikein pahimmasta lajista. Elikkä minkä takia Euroopan unioni puuttuu jäsenmaiden pieniin asioihin? Minun nähdäkseni Euroopan unionilla tänä päivänä on muutamia isoja asioita, joihin sen tulisi keskittyä ja tehdä niitä kunnolla, eikä ruveta hämmentämään jäsenmaiden vesihuoltoasioissa. Jättäisivät rauhaan ihmisten työntekemisen tässä maassa ja yleensä Euroopassa, kyllä ne osaavat ne hommansa hoitaa.
Voi sanoa vielä lopuksi, arvoisa puhemies, että vähintä, mitä Euroopan unioni voisi tehdä, on ruveta noudattamaan sille annettuja sääntöjä. Tämä porukkahan on nyt, niin kuin tänä päivänä olemme saaneet nähdä, ennallistamista tekemässä, menossa metsätalouden puolelle, menossa ihan joka paikkaan, asioihin, mitkä sille eivät pätkääkään kuulu, veroasioihin — tänä päivänä saimme taasen kuulla valiokunnassa, että taas on tulossa veropuolelle uusi ryntäys. Elikkä se porukka tekee itselleen tuhoa ja vaarantaa koko Euroopan unionin, sen hyvän idean, mitä varten aikoinaan Schuman puheen piti, josta tämä Euroopan unioni lähti kehittymään. Mutta tällä tavalla, mitä me tässä näemme, ei tehdä mitään muuta kuin vahinkoa.
Suomessa nämä hommat osataan, ja mitä edustaja Kalmari hyvin sanoi maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtajana, vesi, puhdas juomavesi ja kaikki luonnonvarat kuuluvat suomalaisille, mutta Euroopan unioni ei näköjään sitä usko ollenkaan, kun nyt se on menossa jo metsiin, ja sen jälkeen ei tiedä, minne se meneekään. Tällä tavalla tästä hommasta tulee vain fiasko. Toivottavasti Euroopan unionissa joku tätä kuuntelisi — en usko kyllä, että kuuntelee, kun sehän on niin täydellinen järjestö, joka ei kuuntele yhtään mitään. Se tietää kaiken, hämmentää joka puolella ja saa yleensä asiat sekaisin. Toivottavasti järki rupeaa pikkuhiljaa voittamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-04T17:11:09,2022-10-04T17:13:41,Hyväksytty,1.1
2022_103_191,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_192,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä on tarkoitus siis laittaa toimeen tämä juomavesidirektiivi, josta edellinen puhuja käytti tunteikkaan puheenvuoron. Tavoitteena tällä on siis vahvistaa talousveden laadunvalvontaa, mikäli oikein ymmärrän.
Ministeri esittelypuheenvuorossaan... [Hannu Hoskosen mikrofoni avautuu, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu — Hannu Hoskonen: Pyydän anteeksi!] — Ei mitään. — Ministeri mainitsi esittelypuheenvuorossaan tämän Legionella-bakteerin esiintyvyyden vedessä, jota on muun muassa tarkoitus valvoa tällä lailla. Tämähän liittyy säilytettävän veden väärään lämpötilaan, eli vesi ei ole joko riittävän kylmää tai riittävän kuumaa. Tämä saattaa olla ongelma, joka esimerkiksi nyt lähikuukausina lisääntyy, kun sähköä säästetään esimerkiksi kotitalouksissa alentamalla lämpimän veden lämpötilaa liian alhaiseksi. Kysyn ihan mielenkiinnosta, kun tiedän, että monet näitä erilaisia säästötoimenpiteitä tekevät ja lämmintä vettä pyritään säästämään alentamalla lämpötiloja: oletteko esimerkiksi ministeriössä tehneet havaintoja, ovatko nämä Legionella-tapaukset lisääntyneet?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T17:13:43,2022-10-04T17:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_103_193,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_194,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä direktiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön sinällänsä... No, sanotaan nyt näin, että ei siitä varmaan haittaakaan ole, mutta kyllähän meillä on Suomessa maailman puhtaimpia vesiä ja pohjavedet erityisesti kallisarvoisia ja tärkeitä, ja me olemme näistä asioista pyrkineet pitämään kyllä myös kansallisesti varsin hyvää huolta. Tietysti se on huomioitava, että meillä tämä vesihuoltoon liittyvä infra kyllä vanhenee koko ajan ja siellä on aika paljon korjausvelkaa. Mehän puhumme sinällänsä infran korjausvelasta, ja meillä aika monilla ensimmäisenä tulee mieleen meidän tiestö tai rataverkosto, mutta tämä vesihuoltoon, viemäriverkostoihin ja vesiputkiin liittyvä infra on myöskin sellainen korjausvelka, johonka yhteiskunnan tulee suhtautua vakavasti. Tässä yhteydessä olisinkin kysynyt, onko ministeriössä huomioitu myöskin tätä: ei pelkästään sitä laatuasiaa, mikä sinne putkistoihin liittyy, vaan myöskin sitten sitä, että meillä tulevaisuudessa nämä infrat pysyisivät hyvässä kunnossa.
Kun tässä on ollut myöskin sitä keskustelua, että julkisessa, kunnallisessa omistuksessa olevia infroja ovat jopa jotkut kaupungit rahapulassaan miettineet myyvänsä, niin tässä kyllä on varoituksen sana paikallaan, että ne ovat sellaista infraverkostoa, että niitä ei pidä lähteä kaupallistamaan eikä myöskään myymään erilaisille sijoitusyhtiöille ja muille vastaaville. Meillä ovat niin tuoreessa muistissa nämä Caruna-seikkailut ja muut, ja tänä päivänä nähdään nuo sähkönsiirtoon liittyvät kysymykset, ja aivan vastaavalla tavalla on ymmärrettävää, että vesi-infrassa on myöskin kysymys tällaisesta mielestäni luonnollisesta monopolista, jonka tulee olla julkisomisteinen. Ehkä tämäkin on semmoinen asia, että toivon mukaan ei tarvitse virheitten kautta oppia sitä, vaan kun on ollut niitä muutamia ajatuksia joillakin kaupungeilla, niin niissä on ymmärtääkseni tällä hetkellä kuitenkin peräännytty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-04T17:15:23,2022-10-04T17:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_103_195,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_196,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jatkoa hieman:
Totta kai direktiivi on tavallaan lainsäädännön puitelaki, ja sitten jokainen kansallinen parlamentti voi omasta kohdastaan harkita, mitä se tarvitsee siitä, mutta tämmöinen mikromanageeraus todellakin, että tällaisiin asioihin kiinnitetään huomiota... Kuten sanoin edellisessä puheenvuorossa, Euroopan unionilla olisi aidosti oikeita töitä. Katsokaa Euroopan talouden tilannetta, katsokaa, mitä Euroopassa tapahtuu, mitä tapahtuu energiamarkkinoilla — mitään ei ole semmoista järkevää vielä saatu aikaiseksi, vaan on puuhasteltu kaiken maailman pikkujuttuja, vaikka todella esimerkiksi kaasun ja sähkön hinnan eriyttämisessä toisistaan, niin että saataisiin energiamarkkinat halpenemaan, olisi oikeasti isoja töitä, eikä tämmöistä, että ruvetaan ihmisten kansallisia vesiasioita käsittelemään. On aivan oikein, niin kuin edustaja Essayah aivan hyvin sanoi, että nämä pitää pitää kansallisissa käsissä tiukasti eikä saa syntyä sitä tilannetta, että jonkun direktiivin tai ohjeen tai jonkun muun perusteella lähdettäisiin kansallisia vesivaroja ulosmittaamaan niin, että ne joutuisivat pahimmillaan ulkomaisten omistajien käsiin. Ei koskaan saa sellaista tapahtua. Meillä on monta luonnollista monopolia onnistuttu myymään jo maailmalle, ja siitä kärsitään lopun ikämme. Saammeko koskaan niitä takaisin? Tuskinpa vain.
Euroopan unioni tuntuu olevan kaikkien asioiden huippuasiantuntija, ja minulla alkaa pikkuhiljaa usko ravistua, osaako tuo enää mitään, kun kaikki asiat, mihin se on puuttunut, näihin talousasioihin, ovat menneet yhä hullumpaan suuntaan. Toivoisin, että Euroopan unioni olisi iso isoissa asioissa ja jättäisi kaikki pienet asiat kansalliseen päätösvaltaan, mutta en kyllä usko siihen enää, koska metsäasiat näköjään kiinnostavat Euroopan unionia, vaikka siitäkin on sovittu, että ne ovat kansalliseen päätösvaltaan kuuluvia asioita. Sama koskee sosiaalipolitiikkaa, sama koskee veropolitiikkaa. Mikään viesti ei ole näköjään mennyt perille. Toivottavasti jollakin nyt järki pikkuhiljaa löytyy, vai tuleeko se järki sitten sillä keinoin, että yhtäkkiä talous kun romahtaa, joudutaan aloittamaan ikään kuin alusta? Pahoin pelkään, että sekään tie ei enää kaukana ole — en sitä tietenkään toivo, mutta toivoisin, että järki löytyisi ja päästäisiin oikeasti oikeisiin töihin. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-04T17:17:37,2022-10-04T17:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_103_197,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Ministeri Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_198,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Aki,Lindén,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli yksi kysymys; ja sitten pariin muuhun asiaan ihan lyhyt kommentti.
Edustaja Räsänen kysyi Legionella-epidemiasta. Tietooni ei ole tullut, että meillä nyt olisi Suomessa ollut epidemioita. Yksittäisiä tapauksia kaiketi on ollut. Molemmat varmaan tiedämme, mistä tämä on saanut nimensä. Sehän oli sellainen suuri sotaveteraanien kokous Yhdysvalloissa, jossa erittäin moni sairastui vaikeaan keuhkokuumeeseen ja tuli paljon kuolemantapauksiakin, ja sitä kautta tartuntalähde selvitettiin ja sille tuli sitten tämä nimi Legionella.
Sitten täällä nostettiin esille huoli meidän vesihuoltoinfrasta. Olen ollut itse nyt aika pitkään pois kuntatason politiikasta — jälleen palannut siihen tässä — mutta silloin aikanaan kun olin, niin kuulin kyllä silloisessa kotikaupungissani esimerkiksi siitä, kuinka paljon vesijohdoissa menee hukkaan vettä, ja ne prosentit olivat todella korkeita. Mutta toisaalta tiedän, että aika paljonhan näihin asioihin on kunnissa panostettu, ja myös meidän raakavesilähteemme ovat tällä hetkellä varmasti paljon paremmassa kunnossa kuin mitä ne olivat vielä 20—30 vuotta sitten.
Vielä sen verta haluaisin sanoa, että minusta edustaja Hoskosen huoli ei ollut ihan aiheeton.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-10-04T17:19:55,2022-10-04T17:21:20,Hyväksytty,1.1
2022_103_199,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_200,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En sinänsä puutu tähän Euroopan unionin toimintaan. Kyllähän siinä vähän huomautettavaa on, mutta se on varmaan toisen istunnon paikka.
Mutta ihan tästä Legionella-bakteerista, kun se nousi esille: kyllä siinä ihan asiaakin on. Niin kuin edustaja Räsänen sanoi, jos liian paljon lähdetään yhtäkkiä säästämään ja sitten päästetään se lämpimän veden lämpötila putoamaan tietylle tasolle, niin silloinhan kasvaa se riski, että tulee näitä Legionella-tauteja. Eli voisi näin äkkiä sanoa, että pidetään kylmä vesi alle 20-asteisena eli kylmänä ja sitten lämmin vesi taas sinne 50—60-asteiseksi, ja silloin se riski vähenee. Vaikka meillä on pohjavettä ja puhdasta vettä, niin sitäkin pitää oikein käyttää, että ihmisten terveys turvataan.
Ja toinen asia, mikä sitten altistaa, on se, että jos vesi seisoo pitkään putkistossa, niin siellä saattaa juuri olla se väärä lämpötila. Eli silloin pitäisi vettä vähän niin kuin jatkuvasti käyttää ja juoksuttaa. Kyllä nämäkin asiat joskus voidaan nähdä terveyttä edistävinä, ei kaikkea lainsäädäntöä suinkaan tehdä kiusantekomielessä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-04T17:21:20,2022-10-04T17:22:26,Hyväksytty,1.1
2022_103_201,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_202,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikein hyvää kansainvälistä eläinten päivää kaikille! On tällainen minun mielestäni todella kiva ja mukava sattuma, että juuri tänä päivänä minulla on mahdollisuus esitellä historiallinen laki eläinten hyvinvoinnista. Olen todella onnellinen ja tyytyväinen, että olemme nyt päässeet tähän pisteeseen asti. Takana on todella perusteellinen ja pitkä valmistelu: 12 vuotta on maa- ja metsätalousministeriössä ja meidän hallinnossa valmisteltu uutta lakia, joka koskee kaikkien eläinten, niin luonnonvaraisten villieläinten kuin tuotantoeläinten ja lemmikkien, kohtelua, että saadaan tämä perusoikeusjärjestyksen lainsäädäntö valmiiksi. Sitä on 12 vuotta valmisteltu, ja nyt se on valmiina, ja olen onnellinen ja ylpeä siitä, että se on täällä eduskunnassa — erittäin iso asia.
Voimassa oleva eläinsuojelulaki, joka tällä hallituksen esityksellä, uudella eläinten hyvinvointilailla, kumottaisiin, tuli voimaan vuonna 1996. Jokainen ymmärtää, että maailma ja Suomi ovat muuttuneet paljon sen jälkeen. Myöskin tieto eläinten tarpeista ja hyvinvoinnista on lisääntynyt todella paljon, ja lisäksi eläinten asema yhteiskunnassa on muuttunut ja yhteiskunnallinen keskustelu eläinten hyvinvoinnista on paljon laajempaa. Lisäksi suomalaiset odottavat eläinten kohtelulta jotakin muuta ja parempaa ja tarkempaa kuin aikaisemmin. Eli on jo korkea aika saada tämä merkittävä uudistus valmiiksi.
Lain koko lähtökohta on se, että jokainen eläin on arvokas sellaisenaan elävänä, tuntevana olentona. Yksikään eläin, ei taloudellisessa käytössä oleva tuotantoeläin, ei lemmikkieläin tai villieläin, ole pelkästään välinearvollinen, vaan eläin on sellaisenaan arvokas. Tämä on hyvä perusasia. Esityksen tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen, suojelu ja eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi vaatimus siitä, että ihmisen hoidossa olevan eläimen tulisi voida toteuttaa eräitä olennaisia käyttäytymistarpeitaan. Kuitenkin, arvoisa puhemies, tämä laki lähtee, kuten Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmakin, siitä, että yhtään eläinten tuotantosuuntaa tai ihmisten hoidossa tai käytössä olevien eläinten käyttöä ei kiellettäisi sellaisenaan. Tässä esityksessä on haettu siis ikään kuin tasapainoa tuotantoeläinten ja hyötyeläinten ja sitten eläinten paremman hyvinvoinnin välillä, ja mielestäni siinä on kohtuullisesti onnistuttukin.
Laissa on tiettyjä rajoituksia eläinten kohteluun, ja niitä toteutetaan siirtymäajoin, jotta ne eivät olisi kohtuuttomia taloudellisesti. Esimerkiksi uusien parsinavetoiden rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin. Asetuksella lisättäisiin parsinavetoissa pidettävien lypsylehmien jaloitteluvaatimus 90 päivään vuodessa. Viiden vuoden siirtymäajalla kielletään lihanautojen sekä hevosten jatkuva kytkettynä pitäminen. Lisäksi sikataloudessa uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kiellettäisiin heti lain voimaan tullessa. Lisäksi emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen pito tiineytyshäkeissä kiellettäisiin 12 vuoden siirtymäajalla.
Lisäksi nisäkkäillä ja linnuilla tulisi olla jatkuvasti vettä saatavilla eräin poikkeuksin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää lisäksi poikkeus sellaisia pysyviä pitopaikkoja koskien, joissa veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää.
Lisäksi lakiin tulee kategorinen vaatimus eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä käytettävästä kivunlievityksestä. Merkittävä rajoitus eläintenpitoon tulee siitä, että sikojen kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla. Siirtymäajan aikana kastraation yhteydessä annettavaa kivunlievitystä tullaan tehostamaan. Tässä Suomi on edelläkävijä.
Myös eläinjalostusta koskevaa sääntelyä tarkennetaan. Eläinten jalostuksen tavoitteena tulee olla elinvoimaiset, toimintakykyiset ja terveet eläimet.
Lisäksi eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin sisällytetään uusia ilmoitusvelvoitteita huonosta eläinten kohtelusta, jos sellaista huomataan. Loukkaantuneiden ja muutoin avun tarpeessa olevien luonnonvaraisten eläinten hoitoa koskevia säännöksiä täsmennetään ja laajennetaan.
Lakiesitys pyrkii puuttumaan niin sanottuun pentutehtailuun, ja tämän vuoksi koiran- ja kissanpentujen myynti-ilmoituksiin tulee tiettyjä sisällöllisiä vaatimuksia. Lisäksi alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen kielletään, jos ne myydään täällä eteenpäin. Myyntitarkoitukseen ei saa tuoda näin pieniä pentuja.
Lisäksi, puhemies, muutetaan myös kalastuslakia. Kalastuslaissa tarkennetaan saaliiksi otettavien kalojen, rapujen sekä syöttinä käytettävien kalojen lopetusta koskevat säännökset. Tätä pidetään selkeyden vuoksi tarpeellisena, että kalastajilla ja ravustajilla on parempi tieto näiden vedenelävien, eläinten, kohtelusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-04T17:22:59,2022-10-04T17:28:24,Hyväksytty,1.1
2022_103_203,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_204,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tavoite on siis eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja suojelu sekä eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen. Nämä kaikki ovat erinomaisia tavoitteita, ja tässä laissa on monia, monia hyviä ja tärkeitä uudistuksia. Eläinten hyvinvointi on todellakin tärkeää, ja uskon, että myös yleisesti tuotantoeläinten omistajat tavoittelevat työssään eläinten hyvinvointia. Terve ja hyvinvoiva eläin on paras myös tuotannon kannalta. Tuottajien motivaatiosta eläinten hyvinvoinnin parantamiseen kertoo myös se, että monissa kohdin tuottajat ovat jo siirtyneet lakiesityksen ehdottamaan suuntaan.
Tässä esityksessä on hyvää esimerkiksi se, että lupa- ja ilmoitusmenettelyä on tarkasteltu uusiksi, on karsittu päällekkäisyyksiä ja turhia lupia. Esimerkiksi kotieläinpihat eivät enää tarvitsisi erillisiä lupia toiminnalleen, tai esimerkiksi pentutehtailun kuriin saamiseksi esitetään muun muassa alle puolivuotiaiden koiran- ja kissanpentujen maahantuontikieltoa, jos tarkoituksena on myydä ne täällä eteenpäin, ja tämäkin on kannatettavaa.
Jäin kuitenkin miettimään sitä, onko tämä hetki ja tämä aika nyt juuri uusien velvoitteiden aika, kun suomalainen maatalous käy läpi yhtä historian pahimmista kustannuskriiseistä. Siirtymäajat ovat tärkeitä, ja kiitos niistä, mutta ne eivät kuitenkaan kaikkea ratkaise. Kannattavuusnäkymät ovat heikot, ja kaikki ylimääräiset kulut ovat pois jo miinuksella olevasta kassasta.
Sen enempää kuin kuluja ei pitäisi lisätä myöskään työmäärää, mitä ilman muuta tarkoittaa esimerkiksi sinänsä hyvä nautojen pidennetty jaloittelukausi osalle tiloista. Jos Luken ennuste pitää paikkansa, esimerkiksi siipikarjatilojen kannattavuuskerroin menee tänä vuonna miinukselle, lypsykarjatiloillakin se on jäämässä minimaaliseksi. Maatalous elinkeinona on säilytettävä, ja sen vuoksi erityisesti keskustapuolueelta ja keskustalaiselta ministeriltä odottaisi sellaista lainsäädäntöä, jonka kanssa viljelijöiden on myös realistista elää.
Totesin jo, että siirtymäsäännökset ovat tämän lain kohdalla erityisen tärkeitä nimenomaan tässä kannattavuuskriisissä. Tähän lakiin sisältyy mittavia muutoksia joidenkin maatilojen arkeen. Osa niistä on tiloille elämän ja kuoleman kysymyksiä, ja ne joutuisivat lopettamaan tilanpidon kokonaan, mikäli siirtymäaikoja ei olisi. Tämä koskee muun muassa ministerinkin mainitsemaa parsinavettojen kieltoa. Parsinavettojen rakentaminen on ollut vähäistä viime vuosina, mutta siitä huolimatta noin 3 300 tilalla näitä navettoja on edelleen. Lypsylehmistä 38 prosenttia asuu parsinavetassa, ja on huolehdittava, että nämäkin tilat voivat jatkaa tuotantoa koko navettansa käyttöiän ajan. Myös siitä on huolehdittava, että laki mahdollistaa kaikki riittävät korjaukset, jotta sillä ei välillisesti lyhennetä tilojen tuotantokaarta. Sama koskee tietysti myös näiden porsitushäkkien kieltoa. Eli siirtymäsäännöksistä huolimatta on todettava, että laki asettaa monet tilat vääjäämättömästi joko suurten investointien tai tilanpidon lopettamisen eteen, ja tällä kannattavuuskehityksellä moni saattaa valita tuotannon lopettamisen.
Tässä maailmantilanteessa, ruokakriisin kolkutellessa maailmaa, meillä ei ole varaa omilla päätöksillämme ajaa tiloja yhtään ahtaammalle. Tuottajat eivät saa tuotteistaan riittävää hintaa tälläkään hetkellä. He kilpailevat edullisemman brasilialaisen naudan, uusiseelantilaisen lampaan ja baltialaisen maidon kanssa. Kuitenkaan harvassa paikassa on sellaisia vaatimuksia eläintenpidolle ja ruoan puhtaudelle kuin meillä Suomessa jo on, eli samalla kun edistämme eläinten hyvinvointia, mikä on erittäin hyvä tavoite, suomalaista maatalouselinkeinoa ei saisi päästä romahtamaan enää pahemmin. Mielelläni kuulisin ministeriltä myös arviota tästä, miten näette tämän lainsäädännön valossa tämän tilanteen. 
Todetuissa eläinsuojelurikoksissa korostuu usein se, miten tilanpitäjä voi. Hyvin usein syiden tutkiminen johtaa maatalouden ydinongelmaan, joka on huono kannattavuus. Kun raha alkaa loppua, on säästettävä ulkopuolisessa työvoimassa, kasvatettava tuotantoa, tehtävä kaikin tavoin paljon työtä, ja se on kuormittavaa, se aiheuttaa uupumusta. Uskallan väittää, että tärkein asia, mitä hallitus voi eläinten hyvinvoinnin eteen tehdä, on ratkaista maatalouden kustannuskriisi. Hyvinvoiva, tulevaisuuteen uskova viljelijä jaksaa pitää eläimistään todennäköisemmin parempaa huolta kuin ahtaalle ajettu tuottaja, joka valvoo öitä yrittäessään keksiä ratkaisun, miten eurot saadaan riittämään. Vetoankin hallitukseen, että teette nyt maatalouden tarvittavat kriisitoimet. Muussa tapauksessa tämä laki jää kuolleeksi kirjaimeksi tai pahimmillaan päädytään tuomitsemaan niitä, jotka ovat yrittäneet omalla työllään omalta osaltaan pitää huolta suomalaisesta ruokaturvasta, ja sellaista palkkaa ei työstä kenellekään toivoisi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-04T17:28:32,2022-10-04T17:35:40,Hyväksytty,1.1
2022_103_205,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_206,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen eläinsuojelulainsäädäntö on laahannut pahasti perässä kansainvälisestä kehityksestä. On erittäin tervetullutta, että eläimille kuuluvat oikeudet päivitetään tälle vuosituhannelle. Parsinavettojen ja porsitushäkkien rakennuskiellot, porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopuminen, eläinten haitalliseen jalostukseen ja pentutehtailuun puuttuminen sekä vaatimus jatkuvasta vedensaannista ovat askeleita oikeaan suuntaan.
Valitettavasti kuitenkin yli kymmenen vuotta valmisteltu uudistus on eduskunnan käsittelyyn tullessaan vanhentunut ja sisällöltään riittämätön. Siirtyminen eläintensuojelusta eläinten hyvinvoinnin aktiiviseen turvaamiseen edellyttäisi perustavanlaatuisempia muutoksia. Vaikka hallituksen esityksessä pyritään kiinnittämään huomiota lajityypilliseen käyttäytymiseen, puuttuu siitä useita konkreettisia uudistuksia. Ongelmaksi jää etenkin erilaisten poikkeuksien salliminen pitkillä siirtymäajoilla esimerkiksi liikunnassa ja vedensaannissa, kun kyse on suurista tuotantoeläinryhmistä. Taloudelliset seikat menevät siis edelleen lajityypillisten tarpeiden ohi.
Arvoisa puhemies! Euroopassa yhä useampi maa on luopunut turkistarhauksesta. Suureksi pettymyksekseni hallitus ei vieläkään esitä turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. Elinkeinoelämällä argumentoiminen ei voi enää asettua turkiseläinten eettisen, kestävän elämän edelle. Tampereen yliopiston professori Eija Vinnari on tehnyt äskettäin julkaistun selvityksen turkistarhauksen nykytilasta ja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Siinä esitetään muun muassa turkistarhauksen lakkauttamisen siirtymäajaksi 5—7 vuotta, jolla voitaisiin turvata turkisalan toimijoille riittävä sopeutuminen ja lopetettaisiin vihdoin turkiseläinten kohtuuton kärsimys. Tämänpituisella siirtymäajalla varmistettaisiin se, että valtio pystyy kohtuullisella tavalla tukemaan alan yrittäjiä.
Arvoisa puhemies! Olen käynyt eri puolilla Suomea tutustumassa valvontaeläinlääkärien työhön, ja ymmärrän hyvin sen turhautumisen, mikä heillä on, kun he käyvät esimerkiksi 17:ttä kertaa valvontakäynnillä samassa navetassa eikä aiempia toimijalle annettuja kehotuksia ole vieläkään korjattu, mutta eläimet eivät myöskään ole vielä siinä kunnossa, että ne voisi ottaa pois. Tämä on epäkohta, ja tähän tarvitaan tehokkaampia toimia.
Kun hallitus esityksessään asettaa yhä tiukempia vaatimuksia eläinten hyvinvoinnille, tulisi samanaikaisesti lisätä myös valvonnan resursseja. Valvonnan tulee olla mahdollista myös virka-ajan ulkopuolella. Jos valvovilla viranomaisilla ei ole tehokkaita työkaluja eläinten suojelemiseksi, ikävät uutiset eläinten kohtelusta tulevat jatkumaan.
Arvoisa puhemies! Olen myös huolissani siitä, kuinka ehdotus heikentää kilpailueläinlääkärin mahdollisuuksia huolehtia eläinten hyvinvoinnista kilpailutilanteissa. Väärinkäytösten uhka nousee, kun kilpailueläinlääkärillä ei ole enää oikeuksia keskeyttää kilpailua tilanteessa, jossa kilpailun järjestäjä ei noudata kilpailueläinlääkärin suosituksia. Hallituksen esitys edellyttää viranomaista keskeyttämään kilpailun, mikä hidastuttaa ja monimutkaistaa prosesseja.
Hallituksen esitys ei vastaa hallituksen esityksen perusteluissa luvattua maailman parasta eläinsuojelulakia. Suomen on aika päivittää eläinsuojelua koskevat lait vastaamaan 2020-lukua ja tulla viimein osaksi länsimaista arvoyhteisöä, jossa myös eläimellä on itseisarvo. Eläinten päivänä tämä on ainoa oikea askel. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-10-04T17:35:45,2022-10-04T17:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_103_207,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_208,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laki eläinten hyvinvoinnista on selkeä parannus nykytilaan, ja siksi siitä kaiketi pitäisi iloita. Helppoa se ei ole, sillä tämä laki on myös surkea osoitus yhteiskuntamme kykenemättömyydestä ilmeisen kohtaamiseen. Laissa tunnistetaan kiitettävästi monia eläintenpidon ongelmia. Sitä säädyttömämpää on, että erityisesti tuotantoeläinten kohdalla parannusten siirtymäajat sallivat tilanteen jatkumisen ennallaan paljon kauemmin kuin olisi välttämätöntä.
Tässä asiassa kiirehtimisellä olisi itseisarvo. Jokainen säästetty päivä nimittäin pelastaa eläimiä kärsimykseltä — kärsimykseltä, joka muistuttaa merkittävästi omaamme. Mitäpä, jos kyse olisikin ihmisistä? Saisiko kannatusta säädös, jonka mukaan kastraatiossa tulee ryhtyä käyttämään paikallispuudutusta vasta neljän vuoden kuluttua? Tai että 12 vuoden päästä ei enää saisi kahlita ketään rakenteisiin, joissa ei mahdu edes kääntymään? Niin, jos kyse olisi ihmisistä, riittäisikö perusteeksi viivyttelylle, että muutos maksaa? Sillä rahasta tässä on kyse: Siitä, että alkutuotanto on ajettu niin tiukille, ettei eläintiloilla ole taloudellista mahdollisuutta muutokseen. Siitä, että halua kaupan voitoista niistämiseen ei löydy. Ja siitä, etteivät päättäjät luota veronmaksajien tai kuluttajien suostuvan maksamaan eläinten hyvinvoinnista hiukan enemmän.
Arvoisa puhemies! Laista myös puuttuu edelleen tärkeitä, laajalti kannatettuja ja muissa maissa käyttöön otettuja säädöksiä. Näistä ilmeisin on tietysti turkistarhauksen kielto. Eduskunnan turvaportteja kolkuttelee kuitenkin myös kukkotipujen massateurastusten kielto munantuotannossa. Tästä Saksalla ja Ranskalla on jo säädöksiä. Ennustan lähivuosille laajenevaa keskustelua myös siitä, onko kohtuullista erottaa lehmät vasikoistaan ennen vieroitusikää, kun ei ole näyttöä siitä, että naudan menettämisen tuska eroaisi merkittävästi ihmislapsista ja -äideistä. Vaikka Suomi on profiloitunut eläinkysymyksissä enemmän peränpitäjänä kuin pioneerina, kyse on kehityksestä, joka hyvin todennäköisesti tulee tapahtumaan. Viivyttelyllä saavutetaan vain hieman euroja ja paljon kärsimystä. 
Arvoisa puhemies! Vertaan ihmisiä eläimiin tietoisena siitä, että edelleen monen korvaan se kuulostaa vähän höpsöltä inhimillistämiseltä. Kysymys ei kuitenkaan ole eläinten inhimillistämisestä, vaan ihmisten eläimellistämisestä, siitä ratkaisevan tärkeästä huomiosta, että me emme eroa kovinkaan paljon muista lajeista. Ihmisen erityisyys on vuosisatoja vaalittu myytti, jolla olemme oikeuttaneet toisten lajien brutaalia hyväksikäyttöä. Karttuva tutkimustieto kuitenkin haurastuttaa tätä kertomusta. Ero ihmisten ja etenkin lähisukulaistemme muiden nisäkkäiden välillä kapenee, mitä tarkemmin katsomme, ja mitä paremmin ymmärrämme tätä samankaltaisuutta, sitä vaikeammaksi käy perustella, miksi omaan lajiin soveltamamme etiikka, jota toisinaan myös inhimillisyydeksi kutsutaan, ei koskisi muita lajeja. 
Arvoisa puhemies! Eläimet pysyvät rinnallamme myös tulevaisuudessa. Nyt käsittelyssä oleva laki tullee jäämään kuriositeetiksi, kun ihmisen ja muiden lajien suhdetta määritellään lähivuosikymmeninä uudestaan. Me tarvitsemme laiduntajia ylläpitämään viljelyä tukevia perinnebiotooppeja, kun nyt tuli tuo megafauna hävitettyä, ja on viitteitä siitä, että laiduntajat myös lisäävät nurmimaan hiilensidontaa. Lemmikkien psykososiaalinen merkitys tiedetään, vaikka sitä ei vielä osata täysipainoisesti hyödyntää. Toisaalta eläintenpidossa on kyse myös vuosituhantisesta velastamme eläimille.
Villieläinten kuuluu saada olla villejä, mutta useimpien domestikoitujen lajien kohdalla ihmisen huolenpito on osa lajityypillistä elämää ja olemassaolon ehto. Tällöin eläinten itseisarvon tunnustaminen tarkoittaa yksilömäärien vähentämistä sekä eläintenpidon ehtojen ja tuen vahvistamista. Hyvä perussääntö voisi ainakin nisäkkäiden kohdalla olla, että yhden ihmisen hoidossa saisi olla vain niin monta yksilöä kuin hän pystyy nimeltä kutsumaan siten, että ne myös kutsuun vastaavat. 
Eettisesti ja ekologisesti kestävä eläintenpito edellyttää radikaalia muutosta suhteessamme eläimiin. Tämä laki on kovin pieni askel, mutta sentään oikeaan suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-10-04T17:39:56,2022-10-04T17:45:11,Hyväksytty,1.1
2022_103_209,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_210,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uusi laki eläinten hyvinvoinnista on nyt käsissämme ja käsittelyssämme. Laki parantaa eläinten hyvinvointia, mutta päällimmäiset ajatukset asiasta ovat silti tänään vahvasti ristiriitaisia. Laki tuo kauan kaivattuja parannuksia, mutta kunnianhimon taso on kaukana siitä, mitä eläimet ansaitsisivat.
Meillä vihreillä olisi ollut tahtoa paljon nyt esillä olevia suurempiin uudistuksiin ja parannuksin. Ottaen huomioon, että eläinsuojelulaki on peräisin 30 vuoden takaa, olisi voimakkaampi eläinten hyvinvoinnin edistäminen ollut enemmän kuin paikallaan. 30 vuotta on pitkä aika, ja tietomme eläinten käyttäytymisestä, hyvinvoinnista ja tarpeista on kehittynyt tällä aikavälillä huimasti. Tämä lakiuudistus ei kaikilta osin heijasta tuota kehitystä. Tulevaisuudessa nykyaikaa ja menneitä vuosikymmeniä tullaan katsomaan aikana, jolloin suhtauduimme eläimiin, etenkin tuotantoeläimiin, tarpeettoman julmasti. Mitä nopeammin siirrymme kohti parempaa, empaattisempaa suhtautumista eläimiin, sen parempi. Työtä on todella vielä tehtävänä.
Tärkeimpiä merkittäviä parannuksia eläinten hyvinvointiin tässä laissa ovat erilaisten liikkumista estävien rakenteiden rakentamisen kielto sekä porsaiden kirurgisen kastraation kieltäminen.
Nykyisin merkittävä osa navetoista on parsinavettoja, joissa lehmät viettävät merkittävän pitkiä aikoja kiinnitettynä parteen. Tämän lain myötä uusien parsinavettojen rakentaminen kielletään, mutta myös vanhat parsinavetat tulisi kieltää siirtymäajalla.
Samoin nykyisin käytössä olevien porsitushäkkien rakentaminen tullaan tämän hallituksen esityksen mukaan kieltämään. Porsitushäkissä synnyttävä emakko on kiinnitettynä paikalleen, eikä se pääse liikkumaan. Tämänkin menettelytavan, häkkien, aika on ohi, ja on oikein, että uusien rakentaminen kielletään, mutta kuten parsinavettojen kohdalla tulevaisuudessa, myös olemassa olevat häkit tulisi kieltää lailla siirtymäajalla. Eläimet eivät kuulu häkkeihin.
Yksi räikeimpiä eläinten hyvinvoinnin jatkuvia loukkauksia on ollut porsaiden kirurginen kastraatio. Urospuoleiset porsaat on voitu kastroida poistamalla kivekset veitsellä, eikä siihen ole ollut pakko käyttää edes puudutusta. Tämä julma tapa onneksi kielletään nyt. Kuitenkin siirtymäaika on aivan tarpeettoman pitkä. Pientä lisähelpotusta siihen tuo se, että siirtymäajan puolivälistä on pakko käyttää paikallispuudutusta. On todettava, että oikea ratkaisu olisi ollut ulottaa puudutuksen vaatimus vähintään heti lain voimaantulosta.
Löytyy paljon muitakin pieniä parannuksia, joista voi olla aidosti iloinen. Kissarekisteri auttaa ehkäisemään kissakriisin jatkumista. Lemmikkieläinten kauppaan ulotetaan nykyistä tarkempaa sääntelyä, sähköpannat kielletään.
Useat eläimiä koskevat vääryydet huutavat huomiota ja jatkotoimenpiteitä heti seuraavalta hallitukselta. Suuri pettymys varmasti suomalaisten enemmistölle on se, että turkistarhaus saa jatkua nykymuotoisenaan tämän lain voimaantulon jälkeenkin. Turkistarhausta ei vieläkään kielletä siirtymäajalla. Siipikarjaan kuuluvat eläimet ovat lain edessä kaikkein suojattomimpia, ja tässäkään laissa ei niiden asemaan olisi tulossa merkittäviä parannuksia.
Eläinsuojelulain uudistamiselle on ollut huutava tarve, ja nykyinen eläinsuojelulaki on jäänyt ajastaan jälkeen. Tämä uudistus tarvitaan, jotta asiat etenevät parempaan, mutta niin tarvitaan myös jatkossa voimakkaita toimenpiteitä, jotta Suomi voi aidosti olla eläimille parempi maa.
Omassa ajattelussani eläimillä on itseisarvo. Eläintoiminnassa pitäisi huomioida kaikki eläinten lajityypilliset käyttäytymistarpeet. Sydämeni särkyy aina, kun näen parteen lukitun lehmän, eläinemon, jonka lapset on viety heti syntymän jälkeen, häkissä kyyhöttävän siniketun, porsineen emakon, joka kyyhöttää kääntymisen estävässä häkissä vailla mahdollisuutta tehdä omaa pesää. Miksi me emme pysty parempaan? Sitä mietin, samalla kun toivotan tämän lain tervetulleeksi eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-04T17:45:28,2022-10-04T17:50:38,Hyväksytty,1.1
2022_103_211,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_212,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä! Tässä on lainsäädäntö, josta on syytä olla ylpeä. Eläinten hyvinvointi paranee, olipa kyse sitten lemmikkieläimestä tai tuotantoeläimestä. Mielestäni kuitenkin tämän lain lähtökohta on hyvin tasapainoinen: on ymmärretty, että saisimme globaalisti huonompaa eläinten hyvinvointia, jos tekisimme niitä toimia, mitä tässäkin istuntosalissa on esitetty, eli tulisi eläinten hyvinvointivuotoa, jos säilyttääksemme tuotannon Suomessa tekisimme sellaisia toimia, jotka eivät käytännössä ole mahdollisia. Silloinhan tapahtuisi niin, että ne tuotteet, vaikkapa kotieläintuotteet, ostettaisiin muualta, niistä maista, joissa eläinsuojelun taso on huomattavasti matalammalla tasolla kuin meillä. Siksi on tärkeää, että — aivan hallitusohjelmakirjausten mukaisesti — emme tuota kustannuksia alalle, emme kustannuksia, joista ei olisi yhdessä sovittu, ja pyrimme siihen menettelytapaan, että hyvinvointikorvauksilla ja tämän tyyppisillä voimme edetä siihen suuntaan, mitä me kaikki haluamme: että eläimillä olisi edelleenkin vielä nykyistäkin paremmat olosuhteet.
Kaiken kaikkiaanhan tässä lainsäädännössä eläinten vapaus ensinnäkin lisääntyy. Mennäkseni mielestäni hiukan mauttomaankin eläinten ja ihmisten vertaamiseen, edustaja Kontula: en ole nähnyt tässä talossa lainsäädäntöä siitä, että vanhukset pääsisivät edes 60 päivänä ulos, saati sitten sinä 90 päivänä, minä jatkossa eläimet tulevat pääsemään ulos. Eli siis tätä vertailua voidaan tehdä toisinkin päin. [Anna Kontula: Vertaus perustuu nykytutkimukseen!] — Niin, mutta todellakaan vanhukset eivät pääse näin useasti ulos. [Välihuutoja] 
Mielestäni esimerkiksi niiden lypsykarjaihmisten syyttäminen, jotka hoitavat lehmiään parsinavetassa, on ala-arvoista, ja haluankin viedä näiden puolueiden kannat niiden ihmisten tietoon, jotka koettavat pitää monimuotoisuudesta huolta ja tekevät erittäin raskasta työtä tuottaakseen suomalaisille puhdasta ruokaa. Olen nähnyt — tässä olisi ollut edustaja Eestiläkin paikalla — lukuisia parsinavetoita, jossa eläimet voivat huomattavasti paremmin kuin vaikkapa pihattonavetoissa, eli tämä ei ole ollenkaan niin yksiselitteistä kuin annetaan ymmärtää. Tässä muutos tapahtuu, ja se menee meidän kaikkien toivomaan suuntaan.
Sitten mitä tulee kivunlievitykseen, niin on erittäin hyvä, että kivunlievitys on nyt tulossa kaikissa toimenpiteissä. Mielestäni tuottajilla pitäisi olla vapaammat kädet käyttää tällaista paikallispuudutusta nykypäivänäkin. Itse asiassa kastraation kieltämistähän ei esitetä esimerkiksi lemmikkieläimille, ja jos esitettäisiin, niin luulen, että samat järjestöt, jotka nyt vaativat sitä ehdottomasti, välittömästi aloitettavaksi karjuilla, saattaisivat olla pahoillaan. Eli tässäkin kannattaa miettiä, että toimintamallit menevät niin, että ne ovat järkevästi toteutettavissa, mutta mielestäni se kivunlievitys olisi hyvä sinne tiloille tuoda.
On myös monia kipua tuottavia toimenpiteitä, joista edustaja Pitko hyvin mainitsikin. On todella hienoa, että kielletään esimerkiksi sähköpannat ja monet muut.
Yhden asian haluaisin vielä nostaa tähän keskusteluun. Se on se, että parhaimmallakaan hyvinvointilainsäädännöllä emme kuitenkaan kaikkia eläinten kaltoinkohteluita saa valitettavasti pois. Ne johtuvat siitä, oli kyse sitten lemmikkieläimestä tai tuotantoeläimestä, että siellä on tullut ihmisen elämänhallintaan joku katkeaminen — päihdeongelma, taloudelliset ongelmat, mielenterveysongelmat — ja siksi minusta olisi tärkeää, että aina kun eläinsuojeluilmoituksia tehdään, siellä olisi myös muu apu paikalla ja pystyttäisiin valvomaan jatkossa, että tällainen tilanne ei voi toistua. Pohdin sitä eläintenpitokiellonkin asettamista, että onko niitä asetettu riittävällä tavalla, koska tällainen toistuva, todellinen kärsimys eläimille ei ole suotavaa, ja toivottavasti siihenkin muutos tulee.
Mutta varsin tasapainoinen lainsäädäntöehdotus. Joitakin kohtia siitä nostin, mutta paljon jäi vielä keskustelua, ja me käymme tämän valiokunnassa hyvin tarkkaan läpi. Myös perustuslakivaliokunta tulee tämän käymään etenkin teurastuksen osalta, sillä se on myös uskonnonvapauteen liittyvä kysymys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T17:50:50,2022-10-04T17:57:03,Hyväksytty,1.1
2022_103_213,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_214,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pitkän, pitkän odotuksen jälkeen meillä on tässä salissa nyt eläinten hyvinvointilaki. Jos jostain olen pahoillani, niin siitä, että tämä on vasta nyt, koska huomaan, että yhteiskunnassa eläinten oikeuksista käytävä keskustelu on ikään kuin ymmärrettävyydeltään suuremmassa risteyksessä, ja olisi ollut hyvä, että meillä olisi jo ollut voimassa laki, jota voisimme tässä yhteiskunnallisessa kehityksessä olla edelleen kehittämässä, jotta, sanotaanko, se vastaisi vielä paremmin yhteiskunnan näkemystä, mikä on eläinten hyvinvoinnin kannalta tärkeää ja oleellista. 
Kuitenkin on sanottava, että tämä edistää — olemme sitten puutteista ja vaatimuksista eri mieltä — eläinten hyvinvointia. Eläinten pitopaikkaa ja hoitoa koskevat säännökset täydentyvät kuitenkin, ja siltä osin olemme etenemässä, ja kuitenkin pyritään mahdollisuuteen toteuttaa eläimille lajityypillistä käyttäytymistä, se on se ohjenuora. Tällä ei vielä päästä aivan maaliin asti, mutta kuitenkin voi sanoa, ja haluan toistaa sen, että keskustelu on oikeasuuntaista ja oikein hyvillä tavoitteilla.
Jos jostakin muustakin kuin tuotantoeläimistä, niin on pakko todeta, että tämä on nyt ehkä isoin askel pitkään aikaan, kun puhumme, että myös koiran- ja kissanpentujen tehtailuun pyritään puuttumaan. Pidän sitä erityisen tärkeänä. On erittäin ongelmallista, että meillä on kasvattajia, jotka Otteneissa pitävät ja kasvattavat pentueita — osittain vielä tapahtuu niin, että vaikka ovat Kennelliiton jäseniä, niin jätetään merkkaamatta eli tehdään joka juoksusta pentuja ja sitten myydään pimeästi. Tämä koiriin ja lemmikkeihin liittyvä bisnes on räikeä, ja toivon, että tällä nyt päästään sille kynnykselle, että voimme toivottavasti paremmin torjua jatkossa tällaista epätervettä eläimiin liittyvää kauppaa.
Kuten täällä jo tuli todettua, niin myös koulutuksessa ja kilpailutilanteissa pyritään huolehtimaan, että eivät koirat eivätkä yleensäkään eläimet ylirasitu ja eläinten kohtelu on oikeamittaista sen koiran, hevosen tai minkä hyvänsä suoritukseen nähden.
Kyllä vasemmistoliiton viesti kuitenkin on, että olemme tyytyväisiä siitä, että eläinten laki on vihdoin annettu eduskunnalle. Edellinen ei ole turvannut eläinten hyvinvointia ja on vanhentunut. Vasemmisto olisi halunnut eläinten hyvinvoinnin vaatimuksiin vielä paljon suurempia parannuksia ja ollut valmis tekemään niitä eduskuntavaiheessa. Mutta on erityisen tärkeätä — olen valiokunnan puheenjohtajan kanssa samaa mieltä — että pitää aina muistaa, kuinka mahdollistamme sen, että meillä ei eläintenpidossa tapahdu niin sanottua vuotoa, ettei se edelleen siirtyisi lisää jo tänäkin päivänä huonommin tuotantoeläimiä kohteleviin maihin ja meillä sitten oltaisiin sen tuskan kanssa, joutuisimme ikään kuin sulkemaan silmämme, koska emme vieläkään ole pystyneet ratkaisemaan sitä, että meillä tuonnissa liha- tai muidenkaan tuotantoeläimien kohtelu ei ole samalla tasolla kuin mitä meillä kotimaisilta tuottajilta vaaditaan.
Koska haluan olla kohtelias edustajakollega Östmania kohtaan, niin lopetan tässä vaiheessa, että hänkin vielä kerkiää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-04T17:57:06,2022-10-04T18:01:42,Tarkistettu,1.1
2022_103_215,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_103_216,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Myllykoskelle — muistan kyllä sitten, kun tavataan kahvilassa.
Terve ja hyvinvoiva eläin on paras myös tuotannon kannalta. Tämä pätee perinteisessä maataloudessa mutta myös turkistarhauksessa. Yleensä todetuissa eläinsuojelurikoksissa korostuu nimittäin usein se, miten tilanpitäjä voi. Hyvin usein syiden tutkiminen johtaa maatalouden ydinongelmaan, joka on huono kannattavuus.
Eduskunnan käsitellessä nyt tätä eläinten hyvinvointilakia on esitetty näkemyksiä, että miksi laissa ei ole lähdetty rajoittamaan tai kieltämään turkistarhausta. Täytyy muistaa, että lakiesityksessä on mukana tiukennuksia turkiseläinten osalta, ja ne ovat perusteltuja. Ymmärrän täysin näkökulman eläinten oikeuksien vahvistamisesta. Toisaalta tämä on juuri se syy, miksi suomalainen turkisala panostaa vahvasti eläinten hyvinvoinnin parantamiseen sekä toimialan vastuullisuuteen. Toisaalta kyse on myös elinkeinovapaudesta. Eduskunnassa aihetta on käsitelty muun muassa kansalaisaloitteen kautta vuonna 2013 eikä muun muassa perustuslakivaliokunta tukenut toimialan kieltämistä liiallisena perusoikeuksien rajoittamisena. On myös huomattava, ettei Suomessa tapahtuva toiminnan kielto tarkoita tarhauksen loppumista kokonaan vaan ainoastaan sen siirtymistä maihin, joissa eläintenpidon olosuhteet ovat selvästi Suomea heikommat.
Arvoisa puhemies! Lakiesitys jättää kokonaan pohdinnan ulkopuolelle juutalaisen uskonnon vaatimusten mukaisen ravinnon tuottamisen Suomen juutalaiselle yhteisölle — ja myöskin muslimiyhteisölle. Se rajoittaa usealla tavalla juutalaisten uskonnonvapautta. Tämä tekisi Suomen juutalaisille ja myöskin muslimeille mahdottomaksi teurastaa eläimiä vuosisatoja vanhojen perinteiden mukaisesti. Tämä esitys sellaisenaan huolettaa jopa Yhdysvaltojen ja Saksan hallitusta, koska asialla voi olla laajemmat vaikutukset ihmisoikeuksiin ja uskonnonvapauteen. Toivon, että tähän epäkohtaan tulee muutosta valiokuntakäsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-04T18:01:50,2022-10-04T18:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_103_217,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt meille tässä vaiheessa varattu aika on päättymässä. Ministerin puheenvuoro loppuun, muutama minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_218,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitos erittäin monipuolisista ja monia näkökulmia sisältäneistä, osin tunteikkaistakin puheenvuoroista. Tämä osoittaa, miten tärkeästä laista on kysymys. Kaikille meille eläimet ovat tärkeitä, vaikka ollaankin näistä asioista eri mieltä, ja kysymys on ihan oikeusjärjestyksen perusteisiin menevästä esityksestä.
Kuitenkin jotenkin iästäni huolimatta aika kauan, parikymmentä vuotta, politiikassa olleena minulla on sellainen olo, että tämä esitys on aika hyvä. Miksi, puhemies, pidän tätä aika hyvänä? Siksi, että täällä on esitetty näkemys, että tässä rajoitetaan liikaa eläintenpitoa, että se aiheuttaa maatiloille vaikeuksia ja eläintuotantoon vaikeuksia, ja sitten on esitetty kanta, että tämä on liian löysä. Siitä päättelen, että laki on aika lailla kohdallaan. Se vie eteenpäin eläinten hyvinvointia ja eläinten parempaa kohtelua Suomessa, mutta se ei estä sitä, ettemme voi pitää lemmikkieläimiä tai eläimiä ei voi sitten käyttää vaikkapa vaatteiden tai ravinnon valmistamiseen, eli minusta kysymys on aika hyvästä tasapainoilusta.
Täällä oli enemmän ehkä kannanottoja kuin kysymyksiä, mutta joihinkin kysymyksiin vastaan.
Edustaja Räsänen kysyi, miten viljelijät voivat tähän sopeutua ja elää näiden uusien rajoitusten kanssa. Mielestäni hyvin, koska siksi on näitä pitkiä siirtymäaikoja. Ilman näitä siirtymäaikoja tämä olisi kohtuutonta, kun tiedetään, minkälaisessa taloudellisessa kriisissä suomalainen maatalous on. Tätä lainsäädäntöä on valmisteltu pitkään, hyvässä yhteistyössä tuottajien ja maatalousyritysten kanssa, ja se tässä myöskin hyvin voimakkaasti näkyy.
Sitten kansanedustaja Östman otti esille tämän muslimien ja juutalaisten rituaaliteurastuksen. Jo nykyinen, voimassa oleva eläinsuojelulaki ei mahdollista tätä juutalaisten perinteistä kosher-teurastusta, jossa viilletään eläimen kurkku auki ilman kivunlievitystä tai tainnutusta, ja se ei ollut nytkään mahdollista, mutta tällä on perusoikeuskytkentöjä ja ihmisoikeuskytkentöjä uskonnonvapauden kautta, kuten edustaja Östman totesi, ja siksi tämä menee perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Vanhana PeVin jäsenenä uskon, että valiokunta tekee siinä tarkkaa ja huolellista, hyvää työtä. Lisäksi olen ymmärtänyt, että jonkun verran myös muslimiyhteisöllä ja juutalaisyhteisöllä on eri käsitystä tai tapoja: juutalaisten kosher ja muslimien halal eroavat jonkin verran toisistaan.
Puhemies! Olen myös samaa mieltä kuin useat edustajat täällä — edustaja Myllykoski, edustaja Östman, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kalmari — että tällainen hyvinvointivuoto pitää eläinten kohtelussa estää. Vähän sellaista nimby-ilmiötä meillä on, puhemies, minusta eläinten kohtelussa Suomessa. Tosiasia on se, että monessa EU-maassakin paljon huonommin kohdellaan tuotantoeläimiä, pumpataan antibiootteja ynnä muuta, ja me mielellään ajatellaan niin, että kun kohdellaan hyvin täällä Suomessa eläimiä, niin maailma on valmis, eikä nähdä, että sitten eläimet viedään sellaisiin maihin, missä kohtelu on ihan muuta, EU:n ulkopuolisista maista puhumattakaan. Tällaistakaan nimbyilyä ja silmien sulkemista maailman todellisuudelta en pidä kovin eettisenä toimintana.
Lisäksi olen ihan samaa mieltä kuin edustajat Östman, Räsänen ja Kalmari, että nimenomaan viljelijöitten, tuottajien, hyvinvoinnista huolehtiminen on parasta eläinsuojelutyötä, kun puhumme tuotantoeläimistä. Muun muassa Välitä viljelijästä ‑hankkeen jatko on erittäin tärkeä, ja budjettiriihessä hallitus tähän ratkaisuun päätyi.
Arvoisa puhemies! Jätän nyt valiokunnan käsiteltäväksi tämän esityksen, ja varmasti siellä tehdään huolellista työtä. Itse uskon, että tämä on ehkä esimerkki sellaisesta hyvästä lainvalmistelusta. Kun usein on tässä salissa puhuttu, että on huonoa lainvalmistelua, kiireellistä, hätiköityä, niin tässä on perustavaa laatua oleva laki, valmisteltu huolella. Erilaisia yhteiskunnallisia intressejä, erilaisia arvoja ja oikeushyviä on sovitettu yhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-04T18:04:52,2022-10-04T18:08:52,Hyväksytty,1.1
2022_103_219,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_220,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu, edustaja Kivelä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_221,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aikamme suuria vääryyksiä, että eläimiin kohdistuva massiivinen väkivalta ja hyväksikäyttö on sallittua. Ei ole mitään perustetta sille, että muunlajisia eläimiä saa hyväksikäyttää lähes ilman mitään rajoituksia. Ainoa peruste on vahvemman oikeus, ja kuten hyvin tiedämme, vahvemman oikeus ei ole hyväksyttävä peruste mihinkään yhteiskunnalliseen toimintaan, saati, että se olisi kestävä tapa rakentaa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.
Eläinten oikeuksien edistämisessä onkin kyse sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Se, että toinen yksilö, toinen tunteva ja tietoinen yksilö, on väkivallan kohde, ei muuta väkivaltaa hyväksyttäväksi, vain koska tämä yksilö kuuluu toiseen eläinlajiin kuin me ihmiset. Kun me puhumme eläimistä, niin me puhumme tämän maan suuresta enemmistöstä — enemmistöstä, joka on vähemmistön, meidän ihmisten, armoilla. Oma tavoitteeni politiikassa on, että me rakennamme maailmaa, joka on parempi myös muille eläimille kuin ihmisille. Eläimet ansaitsevat parempaa, ja eläimet tarvitsevat enemmän oikeuksia.
Toimin itse ennen eduskuntaa Animalian toiminnanjohtajana, joten tämä laki on minulle hyvin tärkeä. Olin esimerkiksi viime kaudella tämän lain ohjausryhmässä, ja olen kampanjoinut paremman lain puolesta vuosia. On aivan selvää, että eläinten oikeuksien pitäisi toteutua meidän yhteiskunnassamme paljon nykyistä paremmin. On myös selvää, ettei tämä laki vastaa tarpeeseen parantaa eläinten asemaa.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on vaatinut eläinlain uudistamista pitkään. Nykyinen eläinsuojelulaki ei vastaa nykytietoa eläimistä, niiden kokemuksesta, tarpeista, hyvinvoinnista tai älykkyydestä oikein miltään osin. Ei ole perusteltua kohdella eläimiä sillä tavoin kuin mitä nykylaki sallii.
Me lähdemme siitä, että eläimet ovat tuntevia ja kokevia olentoja, joilla on itseisarvo. Lainsäädännön ja yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana tulisi olla kaikkien eläinten itseisarvo, joka on riippumaton eläimen taloudellisesta tai muusta arvosta ihmiselle. Meidän tavoitteenamme on turvata ja vakauttaa eläinten hyvinvointi osaksi oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Eläintä ei lainsäädännössä tulisi rinnastaa esineeseen tai omaisuuteen, kuten nykyään tehdään.
Vasemmisto haluaa parantaa eläinten asemaa monin tavoin. Haluamme esimerkiksi kieltää turkistarhauksen ja tuotantoeläinten liikkumista estävät rakenteet, kuten porsitushäkit ja parsinavetat. Haluamme kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kokonaan. Haluamme kieltää eläinten hyvinvoinnille haitallisen jalostustoiminnan, mistä erityisesti broilerit kärsivät Suomessa. Haluamme luopua eläinkokeista mahdollisimman nopeasti satsaamalla vaihtoehtomenetelmien tutkimukseen, ja me haluamme lisäkouluttaa poliisia, tuomioistuimia, erävalvontaa ja rajavartiostoa eläinsuojeluasioissa. Haluamme vahvistaa valvontaa ja lakisääteistää eläinsuojeluasiamiehen ja eläinpoliisin virat. Sanalla sanoen: me haluamme korjata yhteiskuntamme vääristyneen, eläimiä aliarvioivan ja hyväksikäyttävän eläinsuhteen.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä kyllä tehdään parannuksia eläinten asemaan. Näitä parannuksia ovat esimerkiksi uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kielto, emakoiden tiineytyshäkkien kielto, vaatimus kivunlievityksestä kivuliaissa toimenpiteissä, porsaiden kirurgisen kastraation kielto. Eläintä ei myöskään saa enää kytkeä paikalleen sen pysyvissä pitopaikoissa. Esimerkiksi koirien ja kissojen pentutehtailuun puututaan. Useimmat näistä toimenpiteistä tulevat kuitenkin aivan liian pitkillä siirtymäajoilla, ja lisäksi esimerkiksi turkiseläinten tai broilerien asema ei parane. Eli tämä lakiesitys jää todella kauas siitä, mikä olisi oikein.
Näiden hallituksen esitykseen sisällytettyjen parannusten toteuttaminen on kuitenkin pieni askel kohti eläimille parempaa yhteiskuntaa. Se on liian pieni askel, mutta askel kuitenkin. Esimerkiksi Animalia on kirjoittanut, että laki tulee saada valmiiksi tällä kaudella. Mikään ei tietenkään estä tämän lain parantamista heti ensi hallitusneuvotteluissa. Siksi myös minä ajattelen, että tinkimättömien eläinoikeustavoitteiden ja paremman maailman visioinnin lisäksi eläinten oikeuksia on parannettava myös askel askeleelta. Kaikilla parannuksilla on merkitystä juuri siksi, että jokaisella eläinyksilöllä ja sen elämällä on merkitystä.
Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, kun tieto lisääntyy. Lihankulutus laskee, ja turkistarhausta kielletään ympäri Eurooppaa. Kasvissyönnin lisääntymisessä ei ole kyse ohimenevästä trendistä, vaan se on osa pysyvää ruokatottumusten muutosta. Tieto eläinten hyvinvoinnin edellytyksistä on kasvanut valtavasti, ja yhä useampi ihminen kyseenalaistaa eläinten hyväksikäytön. Suomalaiset hyvin laajasti haluavat eläimille parempaa. Siksi itsekin haluan lopuksi kiittää jokaista, joka toimii eläinten paremman aseman eteen, koska se työ ei ole koskaan turhaa, vaikka eläinten aseman parantaminen on tuskallisen hidasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-04T20:34:34,2022-10-04T20:40:49,Hyväksytty,1.1
2022_103_222,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Norrback on poissa. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_223,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Det stiftas nu en lag om djurens välfärd, och den nuvarande djurskyddslagen upphävs. Den här nya lagen utarbetades redan under förra perioden men föll då av olika orsaker. Det var väl så att den skulle till välfärdsområdena, och eftersom det inte blev av så föll den. Nu har den utarbetats vidare, och bra att den här diskussionen kommer vidare.
I det här förslaget finns många olika saker som är viktiga, bland annat då att skyldigheten att rasta mjölkkor och kvigor höjs från 60 dagar till 90 dagar om året och att huvudregeln är att däggdjur och fåglar alltid ska ha tillgång till dricksvatten. Det kan finnas vissa undantag, men så är det alltid. Strävan med avel ska vara att producera livskraftiga och funktionsdugliga friska djur. För att uppnå det ska vid avel användas fysiskt och psykiskt friska djur som kan antas överföra dessa egenskaper även till sina avkomlingar. Sedan har alla medborgare en skyldighet att hjälpa vilda djur som är i behov av hjälp. Sedan har vi striktare regler för import, för att förhindra import av valpar och katter från valpfabriker. Och sedan är en nyhet också en skyldighet för kommunerna att utarbeta och publicera statistik över omhändertagna djur inom deras verksamhetsområde, så det är många delar i det här.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-04T20:40:55,2022-10-04T20:42:44,Hyväksytty,1.1
2022_103_224,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset mielellään kehumme olevamme maailman mallimaa milloin missäkin asiassa. Eläinsuojelussa emme kuitenkaan ole sitä, ja valitettavasti tämä hallituksen esitys ei myöskään tee Suomesta eläinsuojelun mallimaata. Yksi keskeisistä epäkohdista on se, että turkistarhaus jatkuu, vaikka nykytiedon valossa ei ole mahdollista toteuttaa turkistarhausta sillä tavalla, että eläimet voisivat elää ja toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. Kuten muun muassa edustaja Kivelä totesi, niiden maiden määrä Euroopassa, jotka ovat kieltäneet turkistarhauksen, kasvaa koko ajan, ja toivon, että jonain päivänä myös Suomi liittyy näiden maiden joukkoon.
Tämä lakiesitys on askel eteenpäin, mutta kuitenkin monille eläinsuojeluaktiiveille raskas pettymys. Osa heistä onkin vedonnut, että eduskunnan pitäisi hylätä tämä lakiesitys. Heidän kanssaan en ole samaa mieltä. Hallituksen esitys sisältää parannuksia, joista jotkut ovat jopa sellaisia, että niitä ei ole hallitusohjelmassa mainittu. Useimpien parannusten siirtymäaika on kuitenkin kovin pitkä, kuten esimerkiksi parsinavetoiden kiellon, kääntymisen estävän porsitushäkkien kiellon ja porsaiden kirurgisen kastraation kiellon ilman kivunlievitystä. Tämä on tietysti pettymys, että nämä siirtymäajat sinänsä tarpeellisissa asioissa ovat näin pitkiä.
Mutta, arvoisa puhemies, meidän on syytä keskustella myöskin siitä, missä määrin suomalainen maatalous ja ruuantuotanto voivat perustua sellaisen eläinmäärän käyttöön kuin nykyisin, minkälaisia määriä eläimiä me käytämme ikään kuin teollisesti, tuotannollisesti, hyväksemme. Maailman maatalousmaastahan valtaosa on laidunta tai rehupeltoa, noin kolme neljäsosaa, vaikka eläintuotteista ihmiskunta saa kaloreistaan noin yhden kuudesosan ja valkuaisaineestakin vain noin kolmasosan. Siitä varsinaisesta ravinnosta, mitä me syömme, valtaosa tulee kasveista, mutta kuitenkin se pinta-ala, minkä me sidomme ruuantuotantoon, on sidottu valtaosin eläintuotantoon. Myös Suomen pelloista yli puolet tuottaa eläinten rehua. Laitumet ja rehupellot, esimerkiksi soijarehupellot, ovat maailmassa yksi keskeisimpiä syitä metsäkatoon, myös sademetsien hakkaamiseen, joka ei ole kestävää sen kannalta, että säilyttäisimme tämän planeetan ihmisyhteiskunnille elinkelpoisena, että säilytämme elonkehän, johon meidänkin elämämme perustuu.
On siis keskusteltava myöskin siitä, millaisia määriä eläintuotteita me tuotamme. EU:ssa ja Suomessa lihan kulutus tällä hetkellä on noin kaksinkertainen globaaliin keskiarvoon verrattuna. Suomalainen maatalouspolitiikka on kauan ohjannut viljelijöitä painottamaan eläintuotantoa. Sillä on varmasti aikoinaan ollut taloudellisia perusteita, mutta pitää pystyä kyseenalaistamaan, pitääkö tämän jatkua myöskin tästä eteenpäin. Kasvava osa ihmisistä on tietoisia niistä ympäristöongelmista, jotka eläinten hyväksikäyttöön liittyvät ja jotka eivät siis liity pelkästään eläinsuojeluun, vaan myöskin ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Kasvava määrä ihmisiä etsii vaihtoehtoja eläinperäisille ruuille. Jos haluamme turvata suomalaisen maataloustuotannon ja ruuantuotannon, maatalouselinkeinon tulevaisuudessakin, pitää aktivoitua vaihtoehtojen, kasvipohjaisten vaihtoehtojen, kehittämisessä eläintuotteille. 
Edustaja Pitko mainitsi puheenvuorossaan, että hänen sydäntään särkee, kun vasikka erotetaan äidistään liian varhain. Kenenpä sydäntä se ei särkisi, mutta minun täytyy sanoa, että minun sydäntäni särkee myös, kun kauramaidon brändäävät globaaliksi menestystuotteeksi ruotsalaiset eivätkä suomalaiset. Kasvipohjaisten innovaatioiden kehittäminen ja tuotteistaminen ovat avain suomalaisen ruuantuotannon tulevaan menestykseen — ei se, että annetaan julmille käytännöille kohtuuttoman pitkät siirtymäajat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-04T20:44:15,2022-10-04T20:50:13,Hyväksytty,1.1
2022_103_225,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_226,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Ärade talman! Tämä edustaja Hassin lopetus oli aivan erinomainen. Itsekin toivoisin, että Suomi voisi olla edelläkävijä näissä uusissa tuotteissa ja niitten kaupallistamisessa, ja viennin näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-10-04T20:50:14,2022-10-04T20:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_103_227,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitäisi olla itsestäänselvää, että eläimillä tulisi olla mahdollisuus liikkua ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Lisäksi pitäisi olla itsestäänselvää, että eläintenpitopaikoissa tulisi aina olla vettä saatavilla. Tässä lakiesityksessä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi on parannuksia nykytilaan ja eläinten hyvinvointiin. Osa on pieniä askelia, kuten esimerkiksi jatkossa eläimen liikkumista ei saa rajoittaa niin, että eläimellä ei ole mahdollisuutta kääntyä ympäri. Tämä on hyvin pieni askel, mutta tietysti parempi kuin ei mitään.
Kannan kuitenkin suurta huolta tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kuten Eläinlääkäriliitto lausunnossaan toteaa, siirtymän eläinsuojelusta eläinten hyvinvointiin tulisi näkyä selkeämmin, ja tämä koskee erityisesti tuotantoeläimiin kohdistuvia asioita. Toki on selvää, että tuotantoeläimiin liittyy paljon taloudellisia ulottuvuuksia, ja on ymmärrettävää, että myös se puoli pitää ottaa huomioon lakia säädettäessä, mutta sen ei pitäisi mennä eläinten hyvinvoinnin edelle. Esimerkiksi eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista ratkaisuista tulisi oikeasti luopua mahdollisimman pian.
Eläinlääkäriliitto on nostanut esiin myös kipua aiheuttavien toimenpiteiden tekemisen ja tähän liittyen myös esimerkiksi kilpailueläinlääkärien mahdollisuudet huolehtia eläinten hyvinvoinnista. Toivonkin syvästi, että tulevaisuudessa lainsäädännössä nämä tullaan erityisesti ottamaan huomioon.
Jotta kuluttajilla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omiin valintoihin, harkitsemisen arvoinen asia olisi eläinten hyvinvointimerkintä eläinperäisiin tuotteisiin.
Joka tapauksessa tässä lakiesityksessä on paljon hyviä ja kannatettavia asioita. Mainittakoon vielä esimerkiksi, että tässä puututaan koiranpentujen ja kissanpentujen pentutehtailuun, ja se on erittäin tervetullutta. Pentutehtailussa eläinten tarpeita laiminlyödään, ja pentuja teetetään pennun tai emon hyvinvoinnista välittämättä. On tärkeää, että tähän nyt puututaan lainsäädännön keinoin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-04T20:51:38,2022-10-04T20:53:57,Hyväksytty,1.1
2022_103_228,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_229,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä keskustelemassa eläinten hyvinvoinnista. Nykyisin voimassa oleva eläinsuojelulaki on peräisin vuodelta 1996, ja sen päivittämistä on odotettu pitkään. Maailma on muuttunut 1990‑luvun jälkeen paljon, ja tieteellinen tutkimus eläinten lajityypillisistä tarpeista on mennyt äärimmäisen paljon eteenpäin. Myös yhteiskuntamme suhtautuminen ja asenteet eläimiä kohtaan ovat muuttuneet radikaalisti.
Tätä lakiesitystä onkin odotettu jo useiden hallituskausien ajan. Odotukset ovat olleet korkealla, ja laajasti on toivottu, että tämä pitkä prosessi tuottaisi maahamme erityisen edistyksellisen lainsäädännön, mutta valitettavasti nämä odotukset eivät oikein ole nyt täyttyneet. Tämä eläinten hyvinvointilaki on toki askel parempaan suuntaan, mutta monelta osin se on jo valmistuessaan jäänyt jälkeen eurooppalaisesta kehityksestä erityisesti tuotantoeläinten hyvinvoinnin osalta.
Surullisinta on, että tämä laki ei edelleenkään tuo käytännössä juurikaan helpotusta turkiseläimille. Nyt olisi ollut oikea hetki kuunnella suomalaisten enemmistön ääntä ja tehdä päätös turkistarhauksen lopettamisesta siirtymäajalla. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykyisenkaltaista turkistarhausta. Yhä useampi EU-maa onkin jo todennut, että turkistarhaus on eettisesti kestämätöntä. Eläinten hyvinvoinnin asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että nykymuotoisessa turkistarhauksessa ja turkistarhoilla käytetyissä muun muassa verkkopohjaisissa häkeissä ei voida järjestää eläinten hyvinvoinnille välttämättömien tarpeiden toteuttamista. Koska turkisala itse on toistuvasti vastustanut merkittäviä parannuksia turkiseläinten olosuhteisiin, ei oikeastaan voida päätyä muuhun kuin sellaiseen johtopäätökseen, että turkistarhauksesta tulee kokonaan luopua, koska eläinten hyvinvointi ei turkistarhoilla toteudu. Jo kolmessatoista Euroopan maassa turkistarhaus on kiellettyä, ja toivottavasti se jää tulevaisuudessa historiaan myös Suomessa, vaikka nyt tässä lakiuudistuksessa ei löytynyt vielä tahtoa sen toteuttamiseksi.
Tässä laissa on kuitenkin myös kauan odotettuja parannuksia, joten on tärkeää saattaa laki voimaan tämän pitkän odottelun päätteeksi, vaikka ymmärrettävästi monet eläinten ystävät ovatkin myös pettyneitä siihen, että nimenomaan turkistarhausasia ja turkiseläinten hyvinvoinnin edistäminen eivät tässä etene. Merkittävät uudet parannukset liittyvät erityisesti lemmikkieläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. Täällä onkin monissa puheenvuoroissa nostettu esiin muun muassa koirien ja kissojen pentutehtailun rajoittaminen, ja täällä aiemmin on käyty paljon keskustelua kissakriisistä — siitä, että meillä on Suomessa paljon hylättyjä kissoja, joitten osalta sitten nyt pyritään vahvistamaan sitä, että kissojen luontoon hylkääminen ei enää olisi jatkossa mahdollista.
Tässä lakiuudistuksessa tulee myöskin merkittäviä uusia parannuksia siltä osin, että esimerkiksi parsinavettojen ja porsitushäkkien osalta toteutuu rakentamiskielto. Myöskin porsaiden kivuliaasta kirurgisesta kastraatiosta tullaan luopumaan, ja sitten monien siirtymäaikojen lyhentäminen myöskin tässä toteutuu.
Merkille pantavaa on, että kaikki nämä uudistukset ovat vaatineet suuren työn ja hyvin vaativia neuvotteluita. On ehkä hämmästyttävääkin huomata, kuinka paljon neuvotteluvoimaa eläintuotteiden edustajat ovat käyttäneet eläinten hyvinvointia parantavien toimien jarruttamiseen. Luulisi, että suomalainen eläintuotanto pikemminkin kilvoittelisi eettisen eläintenpidon toteuttamisesta ja pyrkisi rakentamaan eettisestä eläintenpidosta kilpailuvaltin ja myyntivaltin suomalaisille eläintuotteille. Toivoisinkin, että jatkossa tällainen suuntaus vahvistuisi ja myöskin kuluttajien koko ajan kasvavat odotukset eläinten paremmalle kohtelulle näkyisivät myös eläintuottajien omissa tavoitteissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T20:54:05,2022-10-04T20:58:44,Hyväksytty,1.1
2022_103_230,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_231,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministerille iso kiitos kovasta työstä tämän lain valmiiksi saattamiseksi ja tänne meille eduskuntaan tuomiseksi.
Kävin eilen tilavierailulla Orimattilassa. Siellä lehmät tulivat kainaloon asti, ja ajattelin, että se kertoo paitsi siitä, että lehmiä pidetään hyvin, niiden kanssa myös vietetään aikaa. Kaiken tämän tietenkin mahdollisti se, että tilanpitäjä tuntui voivan hyvin ja oli varsin motivoitunut ja innostunut omasta työstään.
Tämä lakiesitys on mielestäni hyvä ja tasapainoinen — niin kuin ministerikin sitä aikaisemmin korosti — eläinten hyvinvointiin liittyvä lakikokonaisuus. Kiristykset tämän lain osalta liittyvät pitkälle lemmikkien pitämiseen ja kasvatustyöhön, ja tuotantoeläinten kohdalla on pyritty huomioimaan kokonaisuus laajemmin.
Ajattelen, että on tärkeätä, että nykyisiä parsinavetoita ei kielletä tässä varsin vaikeassa maatalouden tilanteessa. Näiden parsinavetoiden investointeja ei tulla rahoittamaan lisää, mutta nykyisiä navetoita ei kuitenkaan kielletä. Myös porsitushäkkien kohdalla on tilanne se, että nykyisiä porsitushäkkejä pystyy hyödyntämään, mutta uusia ei enää rakenneta.
Toisaalta eläinten hyvinvointiin kiinnitetään paljon enemmän huomiota. Possujen kivunlievitys on hyvä uudistus. Hyvää on myös se, että korona-aikanakin roihahtanut pentutehtailu laitetaan tässä laissa kuntoon ja kuriin. Eläinten lopetus viihdetarkoituksessa myös kielletään. Pidän sitä tärkeänä.
Ajattelen, että on myös hyvä, että eläinlääkärille tulee velvoite ilmoittaa koirilla ja kissoilla diagnosoimistaan jalostuskäyttöä rajoittavista vioista ja sairauksista. Mekin olemme Suomessa paljon keskustelleet kasvatustyöstä, erityisesti lemmikkien kasvatustyöstä, ja eläinlääkäreillä on tietenkin aitiopaikka diagnosoida näitä haasteita.
Mielestäni tämä on kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus. Eläinten hyvinvoinnin kannalta hallituksen tärkeä tehtävä on myös ratkaista tätä maatalouden kustannuskriisiä. Niin kuin aloitin alussa, eläinten hyvinvoinnissa on kyse tietenkin myös lainsäädännöstä mutta ennen kaikkea siitä, että tilalliset jaksavat ja heillä on voimavaroja. Ministeri Antti Kurvinen on viime viikolla laittanut lausunnolle porukalla vaatimamme elintarvikemarkkinalain korjaussarjan. Ajattelen, että tämä laki edistää eläinten hyvinvointia, mutta tulevat lait tukevat tavoitetta parantamalla myös maatalouden kannattavuutta, ja molemmilla on väliä tässä kohtaa. Työtä tulee jatkaa, mutta kaiken kaikkiaan kannatan tätä kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-04T20:58:47,2022-10-04T21:01:39,Hyväksytty,1.1
2022_103_232,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_233,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotettu laki, jota on valmisteltu jo vuodesta 2010 lähtien, päivittää eläinten hyvinvointia koskevan sääntelyn vastaamaan yhteiskunnan muuttuneita käsityksiä. Laki on merkittävä parannus niin tuotantoeläinten kuin lemmikki- ja pieneläinten suojeluun ja hyvinvointiin. Vastaavanlaiset eläinsuojelulain kokonaisuudistukset on toteutettu muissa Pohjoismaissa viime vuosien aikana. Nyt ehdotettu laki vastaa monilta osin näitä pohjoismaisia lakeja. Kansalliset tarpeet on kuitenkin huomioitu.
Arvoisa puhemies! Ehdotetun lain myötä kaikkien tuotantosuuntien toimintaedellytykset säilyvät. Myös turkistarhaus saa jatkua. Esitetyt eläintenpito- ja hoitotapoihin liittyvät kiellot ja rajoitukset toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, neljän, jopa 12 vuoden siirtymäajoilla. Tuottajien huolena on tietenkin lain vaikutus tuotantokustannuksiin. Lisääntyvät kustannukset tulee korvata hyvinvointikorvausten kautta. Pitkät siirtymäajat antavat tähän hyvät mahdollisuudet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-04T21:01:41,2022-10-04T21:03:00,Hyväksytty,1.1
2022_103_234,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_235,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä on todettu, tätä eläinsuojelulain uudistusta on valmisteltu pitkään, ja on hyvä, että tämä nyt saadaan maaliin. Minusta myös Euroopan unionin tasolla tämä laki kestää kyllä hyvin vertailun. Lain nojallahan annetaan vielä muutamia asetuksia, ne tulevat sitten myöhemmin.
Kaiken kaikkiaan on todettava, että eläimistä on pidettävä huolta, mutta niin on pidettävä ihmisistäkin ja heidän toimeentulostaan. Eläinten hyvinvointi on kaikissa olosuhteissa myös suomalaisen talonpojan etu. Se on ikään kuin henkivakuutus.
Tässä keskustelussa on sivuttu useaan otteeseen turkisalaa ja turkiseläimiä. Itse olin eduskunnassa 2011—2015, jolloin käsiteltiin kansalaisaloitetta turkisalan kieltämiseksi. Silloinhan eduskunta tämän asian arvioi ja antoi selkeän tuen turkiselinkeinolle. Siis näin tapahtui vuonna 2014. Tuolloin olin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä, ja me kävimme hyvin perusteellisesti tämän elinkeinon asiat läpi. Yhteenvetona voisin todeta, että se arvio oli silloin sen kaltainen, että eläinten hyvinvointia on kehitettävä, mutta kielto johtaisi siihen, että turkistuotanto siirtyisi sellaisiin maihin, joidenka olosuhteista eläinten kannalta meillä ei ole mitään tietoa. Yksi asia oli esimerkiksi tämmöiset maapohjahäkit, joista sinänsä voisi ajatella, että niistä voisi olla jotain etuakin, mutta aika selkeän selvityksen ja keskustelun jälkeen ymmärsimme, että itse asiassa eläinten terveyden kannalta ne eivät ole paras mahdollinen vaihtoehto.
Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, haluan myös todeta — itse tulen Kauhavalta ja Etelä-Pohjanmaalta — että turkisalalla on edelleen alueellisesti ja myös valtakunnallisesti merkitystä. Turkisalahan on ollut koronan kourissa, niin kuin moni muukin elinkeino, ja kun elinkeino on sen kaltainen, että huutokauppatoiminnan pitäisi Vantaalla toimia ja sinne pitäisi myyjien päästä tutustumaan tuotteisiin, niin se ei ole onnistunut, mutta siitä huolimatta elinkeino on edelleen pohjalaismaakunnille hyvin tärkeä. Joka tapauksessa kaikissa olosuhteissa eläimistä pitää pitää huoli, mutta niin myös yrittäjistä, heidän perheistään ja lapsistaan on pidettävä huolta, ja sen takia on tärkeää, että vastuullisesti mennään eteenpäin ja annamme turkisalalle mahdollisuuden toimia vastuullisesti jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-10-04T21:03:02,2022-10-04T21:06:01,Hyväksytty,1.1
2022_103_236,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_237,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi. Olen saanut tästä laista viestiä, ja semmoinen henki tuntuu olevan, että nyt on hyvä, että se saadaan vietyä maaliin ja loppuun sillä tavalla, että semmoinen turha kohkaaminen loppuu tämän asian ympärillä. 
On sillä tavalla, että eläimet voidaan oikeastansa jakaa kahteen pääryhmään — tuotantoeläimet ja lemmikkieläimet — ja molemmista varmasti kaikki ovat huolissaan. Lemmikkieläimet varsinkin ovat kokeneet hyvin raakaakin kohtelua eri ihmisten keskuudessa ja eri puolilla Suomea, ja varmaan näihin ongelmiin suhtaudutaan eri tavalla myöskin eläinlääkärien keskuudessa, erityisesti tuotantoeläinten kohdalla. Haluan pikkusen ruotia tätä.
Elikkä siellä on nyt tulossa porsitushäkkeihin muutoksia ja parsinavettoihin muutoksia, eli parsinavettoja nyt ei enää tästä lähtien ymmärtääkseni rakenneta — niitä ei ehkä muutenkaan enää rakennettaisi. Näissä sikatilojen häkkiratkaisuissa kuitenkin pitää huomioida myöskin se, ovatko ne aina työntekijöille turvallisia, ovatko ne ratkaisut lopulta sitten eläimille hyviä ja työntekijöille hyviä.
Turkistarhaus jatkuu edelleen, ja se on hyvä asia. Se on Suomessa merkittävä tulonlähde ja työllistäjä, ja uskon, että kun Tanska ja Hollanti ovat nyt lopettaneet turkistarhauksen, niin tämä on yhä tärkeämpi meidän yhteiskunnalle verojenkin maksajana.
Eläinten hyvinvoinnin paras takuu on hyvinvoiva maidon- tai lihantuottaja, ja niistä meidän pitää nyt pitää huolta erittäin paljon. Viime vuosien heikko kannattavuus on ollut semmoinen asia, joka on saattanut vaikuttaa eläintenkasvattajien ja maidontuottajienkin jaksamiseen siellä tilalla, ja jollakin lailla toivoisin, että olisi selkeästi semmoinen järjestelmä, että jos eläinlääkäri havaitsee puutteita tämmöisessä, niin hän voisi soittaa vaikka alueen lomatoimistoon ja todeta sinne, että nyt teiltä pitäisi kipin kapin lähteä sinne lomittaja, joka avustaisi heitä siellä työssään ja helpottaisi heidän työssäjaksamistaan, ja ohjata sitten sinne Välitä viljelijästä ‑avun piiriin näitä väsyneitä lihan- tai maidontuottajia.
Se, mikä tässä on mielestäni ehkä ongelmallisinta, on, että vaikka laki saataisiin kuinka hyväksi ja se olisi hyvä, niin silti on tullut esiin Suomessa tapauksia, että eläintilallisen arvioidaan pitävän huonosti eläimiään — todetaan, että ne ovat likaisia, tai todetaan, että ne ovat janoisia tai että niitten karva on vääränmallinen, ja koetaan, että se on jollakin lailla ongelma — vaikka kaikki lähipiirissä toteavat, että tässä ei ole mitään ongelmaa. Jonkinlainen yhdenvertainen kohtelu läpi Suomen näissä eläinsuojelutapauksissa pitäisi olla, niin että tämmöinen lain tulkinta ja harkinta olisi mahdollisimman minimaalista.
Arvoisa puhemies! Meillä on hyvin paljon semmoisia — tai ei nyt paljon mutta jonkin verran — esimerkkejä, että valvontaeläinlääkäri on päättänyt jossakin, että nyt täällä on karjaa kohdeltu huonosti ja se pitää hävittää, ja kuitenkin sitten kun sitä karjaa ruvetaan hävittämään, yllättäen todetaankin, että ihmiset ovat kiinnostuneita ostamaan niitä lehmiä ja lihatalot ottavat ne nautoina vastaan ja maksavat niistä lihan. Eihän kukaan osta huonosti hoidettua lehmää, eikä Atria tai mikään muukaan lihatalo ota vastaan semmoisia eläimiä, jotka on jollakin lailla näännytetty. 
Nyt kun laki uudistuu, tämä on semmoinen asia, mihin erityisesti pitäisi saada koulutusta eläinlääkäreille ja valvontaeläinlääkäreille, niin että tämä kohtelu on yhdenvertaista. Olen käynyt tutustumassa sellaisella maatilalla, josta on hävitetty valvontaeläinlääkärin päätöksellä eläimet, ja se tuntuu aika jyrkältä, jos tämmöisellä tilalla, missä minä en havainnut mitään puutteita enkä mitään ongelmia — se on tuotantotila, eivätkä ne ole mitään lemmikkejä — eläimet hävitetään ja tilalle jää 300 000 euroa velkaa. Miten te arvioitte, mikä on lopputulos, kuka sen lopullisen taakan sieltä maksaa? Se kaatuu jollakin tavalla veronmaksajille, jos elinkelpoiselta tilalta viedään pois se tuotantoeläin, jolla lainaa lyhennetään.
Toivon, että yhdenvertaiseen kohteluun ja tasa-arvoiseen kohteluun läpi Suomen näissä eläinsuojelutapauksissa kiinnitetään huomiota uudenkin lain aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-04T21:06:02,2022-10-04T21:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_103_238,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_239,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa valiokuntakäsittelyyn evästykseksi yhden asian.
Olen tässä vieraillut Kangasniemellä, jossa on itse asiassa Suomen ensimmäiset vesipuhvelit. Kangasniemellä näillä maatalousyrittäjillä nämä vesipuhvelit ovat ensisijaisesti siksi, että vesipuhveli on erinomainen eläin kosteikkoluonnon monimuotoisuuden lisääjäksi, mutta koska Suomen lainsäädäntö kohtelee vesipuhvelia eri tavalla kuin mikään muu maa EU:ssa, niin Suomessa vesipuhvelia ei tällä hetkellä ole hyväksytty maidontuotantoon, mikä rajaa näiltä kangasniemeläisiltä maatalousyrittäjiltä, jotka erityisen vahvasti panostavat näitten vesipuhveleitten hyvinvointiin, pois sen mahdollisuuden.
Keskusteltuani muun muassa tätä tilaa ja näitä eläimiä hyvin tuntevien eläinlääkäreitten kanssa olin vakuuttunut siitä, että tässä tapauksessa nimenomaan olisi järkevää ja tärkeää — kun meidän järjestelmä selvästikään ei tunnista sitä eikä palkitse semmoista yrittäjyyttä, jossa lähtökohtana on nimenomaan tämä eläinten eettinen kohtelu — tunnistaa tässä kohtaa tämä epäkohta ja puute, joka meidän lainsäädännössä on. Nämä kyseisen tilan vesipuhvelit ovat tulleet Ruotsista, jossa tämä laji on hyväksytty maidontuotantoon, ja siellä on mahdollista tämmöistä hyväkatteista puhvelimozzarellajuustoa tuottaa, joka nimenomaan on yksi osoitus siitä, että kun maatalousyrittäjyydessäkin nostetaan sitä kannattavuutta, saadaan tämmöisiä erikoistuneita tuotteita, niin se myöskin edesauttaa ja mahdollistaa paremmin tämmöistä pienimuotoista eläintenpitoa, missä sitten myöskin eettiset kysymykset voidaan paremmin ottaa huomioon.
Olen itse tehnyt kirjallisen kysymyksen tästä aiheesta aikaisemmin, ja siinä yhteydessä nimenomaan nostettiin esiin, että nyt kun tätä eläinsuojelulakia uudistetaan, niin tässä yhteydessä olisi ehkä mahdollista tätäkin epäkohtaa korjata ja mahdollistaa näille kangasniemeläisille maatalousyrittäjille sitten se, että tosiaan heidän eläimiään voitaisiin tähän maidontuotantoon käyttää, ja sitten ehkä saisimme tämmöistä kotimaista buffalomozzarellaa jatkossa. Toivoisin, että valiokunnassa tämä asia voitaisiin käsitellä ja sitä penkoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T21:13:18,2022-10-04T21:16:03,Hyväksytty,1.1
2022_103_240,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Näyttää siltä, että ministeri ei ole paikalla. Mennään suoraan keskusteluun. Edustaja Niikko, olkaa hyvä. Anteeksi, nyt tulee ministeri paikalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_241,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen teille nyt, hyvät kollegat, lain arvonlisäveron väliaikaisesta muuttamisesta:
Tässä esityksessä ehdotetaan sähkön ja henkilökuljetusten arvonlisäveroa alennettavaksi. Se on osa toimenpidekokonaisuutta sähkön hinnan nopean nousun vaikutusten pehmentämiseksi.
Sähköenergian hinta on noussut voimakkaasti vuoden 21 lopusta lukien Suomessa ja muualla Euroopassa. Nousun ennustetaan pysyvän jyrkkänä tai muuttuvan jyrkemmäksi nyt alkavan talven aikana. Lisäksi Suomea ja koko Eurooppaa on kohdannut laaja-alainen inflaatio kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen mukaan inflaatio oli heinäkuussa 7,8 prosenttia ja elokuussa 7,6, ja samanaikaisesti euroalueen korot ovat kääntyneet kasvuun. Korkeat sähköenergian hinnat heikentävät kotitalouksien taloudellista asemaa. Osalle kotitalouksia hinnannoususta voi aiheutua kohtuuttoman suuri kustannusten nousu. 
Sähkön hintojen noususta kotitalouksille aiheutuvien haitallisten vaikutusten lieventämiseksi ehdotetaan, että sähköön sovellettava arvonlisäverokanta alennettaisiin määräaikaisesti 24 prosentista kymmeneen prosenttiin. Sähkönsiirtoon sovellettaisiin edelleen yleistä verokantaa.
Esityksen tavoitteena on yksiselitteisesti alentaa sähkön kuluttajahintaa. Vaikka arvonlisäveron alentamisen siirtyminen hintoihin on yleisesti ottaen epävarmaa ja sitä kautta epävarma poliittinen työkalu, tässä tilanteessa alennuksen arvioidaan siirtyvän lähes täysimääräisesti kuluttajahintoihin, mikä on oikein ja välttämätöntä ottaen huomioon esityksen merkittävän vaikutuksen myös valtiontalouteen. 
Sähköä koskevaa verolievennystä sovellettaisiin joulukuun alusta tänä vuonna jatkuen 30. huhtikuuta 2023. Määräajan tavoitteena olisi kohdentaa alennus nimenomaan Suomessa vuoden kylmimmälle kaudelle, jolloin sähköenergian kulutus on korkeimmillaan lämmitystarpeesta johtuen.
Sähköenergian hintojen nousun lisäksi voimakas inflaatio ja korkojen nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa merkittävästi. Kotitalouksia ja niiden ostovoiman parantamista tuetaan ehdotuksella, jossa kotimaan henkilökuljetukset vapautettaisiin tässä samassa lakimuutoksessa määräaikaisesti verosta, oikeuksin vähentää hankintoihin sisältyvä vero. Toimenpidettä sovellettaisiin neutraalisti kaikkiin nykyään verollisiin henkilökuljetusmuotoihin, kuten juna-, linja-auto-, taksi-, lentokone- ja laivakuljetuksiin. Tavoitteena on tässäkin alentaa kuluttajahintaa. Veronalennuksen arvioidaan siirtyvän ainakin osittain hintoihin. Siltä osin kuin alennus siirtyisi henkilökuljetusten hintoihin, kotitalouksien ostovoima paranisi. 
Henkilökuljetuksia koskeva toimenpide olisi voimassa niin ikään määräaikaisesti, 1. tammikuuta ensi vuoden alusta jatkuen huhtikuun loppuun 23.
Kaikkineen nämä nyt esittelemäni toimenpiteet alentaisivat valtion verotuottoja yhteensä arviolta 350 miljoonalla eurolla ensi vuoden osalta jakautuen seuraavasti: sähkön osuus 290 miljoonaa ja henkilökuljetusten osuus 60 miljoonaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-04T18:10:08,2022-10-04T18:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_103_242,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_243,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallitus esittää, että sähkön arvonlisäverokanta alennettaisiin 24 prosentista kymmeneen prosenttiin joulukuusta huhtikuuhun. Hallitus haluaa alentaa sähkön maksuja 290 miljoonalla, ja sen lisäksi myös kotimaan henkilöliikenteen kuljetuksia vapautettaisiin määräaikaisesti verosta. Kuluttajalle syntyvän edun arvioidaan olevan käytännössä 11,3 prosenttia tämän arvonlisäveron alennuksen kautta. Sähkönsiirron arvonlisävero puolestaan pysyy 24 prosentissa. 
Tuki on tervetullut ja oikeasuuntainen mutta täysin riittämätön vastaus moninkertaistuvien sähkölaskujen kanssa kamppaileville suomalaisille. Lisäksi on epäselvää, siirtyykö alennus varmasti uusia sopimuksia solmivien kansalaisten hyödyksi vai energiayhtiöiden voitoksi. Voimme ainoastaan toivoa, että tuo pienikin hyöty todella siirtyisi täysimääräisesti kuluttajille saakka. 
Vaikka maamme sijaitsee Euroopan kylmällä pohjoisreunalla, Suomi ei ole tukenut kansalaisiaan samassa määrin, tai edes lähes, kuin monet muut maat ovat kansalaisilleen tehneet. Muualla tukitoimia on tehty jo viime vuoden joulukuusta lähtien. Saksa julkaisi viime viikolla 200 miljardin euron sähkötukipaketin kotitalouksille ja yrityksille. Ruotsissa kotitalouksille kaavaillun uusimman apupaketin summa on 2,8 miljardia euroa, Portugalissa 2,4 miljardia. Entä Suomessa? Vaivaiset 600 miljoonaa. Edes EU:n sähköhätäpaketti ei näillä näkymin tule hyödyttämään suomalaisia.
Arvoisa puhemies! Pellervon taloustutkimuksen arvioiden mukaan ruuan hinta nousee tänä vuonna 11 prosenttia. Liha- ja maitotuotteiden hintojen arvioidaan nousevan loppuvuonna yli 20 prosenttia. Ruuan hinnan nousun arvioidaan jatkuvan myös ensi vuoden puolella. Lisäksi asuntolainojen korkomenot ovat kasvaneet merkittävästi. Myös polttoainekulut ovat kasvaneet. Sähkön arvonlisäveron alennus ei täten käytännössä riitä alentamaan kansalaisten kasvavia elinkustannuksia juuri nimellistä enempää, ja nyt puhutaan ainoastaan välttämättömyyksistä, joita jokaisen ihmisen pitää hankkia elääkseen: ruokaa, lämpöä, sähköä ja liikkumiseen olevaa polttoainetta. Kansalaisten ostovoiman heikentäminen tulee vaikuttamaan koko yhteiskuntaan pitkäksi ajaksi. Nämä seikat huomioiden sähkön arvonlisävero olisi ollut kohtuullista poistaa kokonaan ja kasvattaa myös muiden sähkötukien määriä. Miksi hallitus ei tätä halunnut tehdä, jää epäselväksi.
Arvoisa puhemies! Oikeasuhtaiset tukitoimet sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvien ja yrittäjien hyväksi olisivat olleet enemmän kuin tervetulleita tällä hetkellä. Kotitalousvähennys ja ylimääräinen lapsilisä eivät ole kuin kosmetiikkaa niiden kuluttajien osalta, joiden sähkölasku on jo nyt ja varsinkin tulevana talvena useita satoja euroja, tai jopa tuhat tai enemmän, kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen täytyy ottaa ihmisten hätä tosissaan. Tämä esitys ei riitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-04T18:13:25,2022-10-04T18:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_103_244,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_245,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella ei ole ollut kovin monta seesteistä viikkoa vailla suuria globaalin tason mullistuksia. Ensin alkoi koronapandemia, ja keväällä Venäjä aloitti sodan Euroopassa. Näillä kriiseillä on ollut isoja seurauksia myös Suomelle, ja tällä esityksellä pyritään lieventämään niiden haitallisia seurauksia muun muassa joukkoliikenteelle.
Koronapandemian alussa nimittäin ihmisten liikkuminen väheni todella merkittävästi. Kansalaisia kehotettiin pysymään kotona, välttämään liikkumista muualla kuin ulkoilmassa ja pysymään poissa myös julkisesta liikenteestä. Liikkumisen väheneminen onkin ollut yksi merkittävä seuraus pandemiasta, ja yksi merkittävä kärsijä on ollut joukkoliikenne ja sitä kautta joukkoliikenteen järjestäjät. Vielä kaksi ja puoli vuotta myöhemmin siitä, kun koronapandemia alkoi, joukkoliikenteen kävijämäärät eivät ole palanneet koronaa edeltävälle tasolle. Kävijämäärän lasku näkyy tietysti suoraan myös joukkoliikenteen saamissa tuloissa. Laskeneet tulovirrat ovat asettaneet joukkoliikenteen järjestäjät ympäri maan varsin ahtaalle.
Joukkoliikennettä on pyritty tukemaan koronapandemian aikana, mutta laskeneiden matkustajamäärien myötä tilanne on erittäin vakava. Paine joukkoliikenteen hinnankorotuksiin on nyt merkittävä. Samalla kun meidän pitäisi nimenomaan ohjata ihmisiä yhä useammin käyttämään joukkoliikennettä siitä syystä, että haluamme torjua ilmastonmuutosta ja myös vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttämistä, olisi täysin kestämätöntä, jos joukkoliikenteen lippujen hinta kasvaisi.
No, jotta pystymme tätä tilannetta ehkäisemään ja jotta voimme tukea sekä joukkoliikennettä että sitä käyttäviä ihmisiä, on tämä tehokas päätös poistaa joukkoliikenteen arvonlisävero alkuvuoden neljän ensimmäisen kuukauden osalta hyvä. Tämä toimi tuo merkittävää helpotusta ja vähentää painetta korottaa hintoja.
Olen itse kuullut tästä alvialennuksesta tosi hyvää eri puolilta Suomea, eri joukkoliikenteen järjestäjiltä. Tämä on selvästi tervetullut ja toimiva keino. Joukkoliikenne ei ole tärkeää vain pienituloisten liikkumisen kannalta, vaan koko yhteiskuntamme kannalta. Joukkoliikenne on osa kestävää liikennettä, ja ilmastoystävällisen yhteiskunnan täytyy tukea ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-04T18:17:14,2022-10-04T18:19:43,Hyväksytty,1.1
2022_103_246,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_247,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiittää hallitusta tärkeästä esityksestä alentaa sähkön arvonlisäveroa väliaikaisesti 10 prosentilla tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Esityksen sisältämä sähkön arvonlisäveron laskeminen joulukuusta eteenpäin kylmimmiksi kuukausiksi tukee kotitalouksia sähkölaskun maksamisessa. Tämä on yksi osa hyvää kokonaisuutta, johon kuuluvat myös hallituksen valmistelemat määräaikainen sähkövähennys ja sähkötuki, jotka auttavat ihmisiä suurimpien sähkölaskujen kanssa. Haluan kuitenkin painottaa, että alennuksen toteutuksessa on todella tärkeää varmistaa, että arvonlisäveron lasku todellakin kohdistuu asiakkaan maksamaan hintaan eikä jää niin sanotusti välikäsien taskuun.
Arvoisa puhemies! Nyt tehdyt toimet ovat tärkeitä tukiratkaisuja, joilla tulevana talvena osittain ehkäistään kotitalouksien kannalta kohtuuttomia tilanteita, missä kotitalouksien rahat eivät yksinkertaisesti riitä sähkölaskun maksamiseen. [Mika Niikko: Ei riitä, ei!] Tarvitsemme mielestäni kuitenkin kipeästi myös ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa energiamarkkinoiden kautta energiahintoihin. Kannustankin edelleen työ- ja elinkeinoministeriötä ja myös ministeri Lintilää, joiden vastuulla nämä kysymykset ovat, hakemaan aktiivisesti vaikuttavia ratkaisuja myös energiahintojen nousun hillitsemiseksi niin kansallisella kuin myös EU-tasolla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-04T18:19:45,2022-10-04T18:21:19,Hyväksytty,1.1
2022_103_248,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_249,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille asian esittelystä.
Ensinnäkin totean, että sähköä koskevat esitykset arvonlisäverotuksen osalta ovat hyviä ja niitä kannatan, mutta, puhemies, puheenvuoroni keskittyy nyt tähän joukkoliikenteen kysymykseen, koska olemme aloittaneet sen käsittelyn nyt verojaostossa ja on ilmennyt, että tähän liittyy kyllä itse asiassa aika suuriakin ongelmia. 
Ensinnäkin totean, että HSL täällä pääkaupunkiseudulla on tyrmännyt tämän mallin ja todennut tosiaan niin, että tällainen määräaikainen arvonlisäverotuksen kevennys tuo HSL:lle miljoonien eurojen lisäkustannukset, mikä tarkoittaisi sitä, että tosiasiassa tästä alvin kevennyksestä ei ole heille siis hyötyä. Se ei auta siihen, että pääkaupunkiseudulla voitaisiin tosiasiassa antaa joustoa ja tukea joukkoliikenteen lippujen hintojen laskuun. HSL on vedonnut hallitukseen, että tämän alvilaskun sijasta pohdittaisiin suoraa tukimallia. Herra puhemies, on tosissaan näin, että nämä määräaikaiset veronkevennykset, erityisesti alvin osalta, ovat aika hankalia ja monimutkaisia monessakin mielessä. Näkisin myös, että joukkoliikenteen tukemiseksi tämä suora tuki olisi ollut työkaluna mielestäni paremmin kohdentuva, sillä täytyy nyt, herra puhemies, sanoa, että kaikenlaista ajattelin, että eduskunta-aikanani tulen näkemään, mutta että näkisin päivän, jolloin vasemmistoliitto ja vihreät tukevat eduskunnassa sellaista verolakia, jolla kevennetään kotimaan lentoliikenteen arvonlisäverokohtelua... Herra puhemies, merkataan tähän päivään, että tämäkin päivä on nyt sitten nähty, sillä tosiasiassa tämä alvialennus koskee kaikkia liikennemuotoja, ja tietysti on ihan mielenkiintoista tietää, milläköhän tavalla vihreät ovat tämän kevennyksen tuonne omaan kenttäänsä ja tukijoilleen perustelleet, koska näen tässä kyllä ihan ilmeisen ristiriidan. Voi olla, puhemies, että en nyt kaikkea aivan tässä ymmärrä, mutta varmasti vaikka edustaja Pitko kertoo, miksi tähän ratkaisuun on päädytty.
Herra puhemies! Lyhyesti siis: Tähän asiaan liittyy myös isoja haasteita, ja kysyisinkin ministeriltä: miten ministeri näkee, olisiko sittenkin tällainen rajattu suora tuki tässä tilanteessa ollutkin joukkoliikenteen osalta parempi vaihtoehto kuin tämä määräaikainen alvin lasku, johon liittyy isoja haasteita? Tulemme käymään tämän verojaostossa hyvin tarkkaan läpi ja kuulemme laajasti lausunnonantajia, sidosryhmiä, ja katsomme, mikä tässä on sitten paras tapa mennä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-10-04T18:21:20,2022-10-04T18:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_103_250,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_251,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tietysti täytyy edustaja Marttiselle todeta, että Suomessa on joukkoliikennettä muuallakin kuin Helsingissä — se on ehkä kokoomukselle hankala tiedostaa, mutta kyllä meillä Jyväskylässä, Oulussa tai Joensuussakin on joukkoliikennettä, ja siellä on joukkoliikenteen järjestäjiä. Ei tämä nyt pelkästään Helsinkiä sinällään koske.
Mutta minusta te kysyitte, edustaja Marttinen, ihan oikeita kysymyksiä. Toki itse ajattelen niin, jos puhutaan vaikka lentoliikenteestä, että maakuntien lentoliikenne on syytä turvata. Tässä olemme saaneet kokoomuksesta kyllä myös tukea, ja kiitän siitä. Te ymmärrätte hyvin, että tarvitsemme elinkeinoelämälle, turismille, korkeakoulutukselle myös sujuvia liikenneyhteyksiä, ja olen iloinen, että tätä tukea on tullut hallitus—oppositio-rajojen yli liittyen maakuntien lentoliikenteeseen.
Mutta, arvoisa herra puhemies, mitä tulee sähkön arvonlisäveroon ja ylipäätään tähän energiakriisiin, joka Suomessa näkyy aivan niin kuin muuallakin Euroopassa — syyt me tunnemme — tämä sähkön arvonlisäveron alentaminen on yksi hyvä keino. Mielestäni myös verovähennys, josta hallitus on kertonut, ja pienituloisten tukeminen ovat äärettömän arvokkaita keinoja. Totta on sekin, että yhteiskunta ei tässä kriisissä ihan kaikkia iskuja voi ottaa vastaan.
Mutta ministeriltä olisin halunnut kysyä. Tämä kohtelee myös monia yrittäjiä aika hankalalla tavalla, oli kysymys sitten maatalousyrittäjistä, vaikkapa huoltoasemaketjujen yrittäjistä tai ylipäätään yrityksistä, joilla sähkönkulutus on aika kova, ja osalla voi olla senkaltaiset sopimukset, että sähkön hinta pysyy hyvinkin kurissa, kun taas toisilla sopimukset ovat jo loppuneet tai katkolla vaikkapa vuodenvaihteessa, mikä tietysti aiheuttaa sen tilanteen, että näitä nousseita energiakustannuksia on aika hankala laittaa hintoihin, kun välttämättä se viereinen yritys ei näin joudu tekemään.
Oletteko pohtineet hallituksessa mahdollisesti — tiedostaen toki senkin, että julkinen sektori velkaantuu valtavasti, mutta verrannolliset kustannukset siitä, että meillä yrittäjät joutuvat suuriin ongelmiin, ovat varmasti suurempia — miten voisimme tässä vaikeassa tilanteessa ja tämän vaikean tilanteen yli auttaa elinvoimaisia yrityksiä, jotta sitten — kun jo joidenkin ennusteiden mukaan ehkä kesää kohti tultaessa energian hinnatkin alkavat taas maltillistua — pääsisimme ikään kuin tämän pahimman tilanteen yli?
On totta, että muualla Euroopassa on tuettu ja tuetaan aika voimallisestikin yrityksiä. Toki erilaisilla kansantalouksilla on erilaiset mahdollisuudet siihen, mutta nyt lienee yhteiskunnan etu, että tämän vaikeimman tilanteen kuorma — jos ei koko kuorma niin ainakin merkittävä osa — autetaan, jotta meillä elinkelpoiset yritykset selviävät myös tämän talven yli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-04T18:24:23,2022-10-04T18:27:24,Hyväksytty,1.1
2022_103_252,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_253,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille, aivan loistavia esityksiä molemmat.
Toivon todella — ja näin meidän tulee vaatia — että ne siirtyvät sinne hintoihin, olipa kyse julkisen liikenteen lipuista tai etenkin sähkölaskusta. Jos mietitään vaikkapa rintamamiestalon leskirouvaa ja tilannetta, jossa sähkön hinta jopa kymmenkertaistuu alle viidestä sentistä 50 senttiin nyt syksyn myötä, jos sopimus tässä katkeaa, [Mika Niikko: 15 prosenttia on riittävä tuki, niinkö?] niin nämä ihmiset tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen meiltä. Onneksi tässä on monenlaisia elementtejä, on tullut vastaantuloa eläkeindeksissä ja on myös muita toimia, mutta tämä osaltaan on todella merkittävä, ja koska todella vaikea olisi ollut löytää sellaista hyvin kohdentuvaa toimea, niin minusta on parempi, että autetaan joka tapauksessa, vaikka joku voi purnata sitä, että ihan kaikki tätä eivät olisi edes tarvinneet. Tämä on vähän sama asia kuin koronatuissa: Loppujen lopuksihan Suomea on kiitelty, että me selvittiin koronasta todella hienosti, kun oltiin riittävän ajoissa liikkeellä. Minun mielestäni tässä on vähän sama asia, että on parempi maalata laajalla pensselillä, niin ettei jää väliinputoajia, kuin se, että oltaisiin epätoivoisesti etsitty mallia, mitä ei todellakaan olisi löytynyt.
Siitä olen samaa mieltä, että tätä tilannetta tulee koko ajan tarkkailla ja seurata esimerkiksi yritystoiminnan osalta, että meidän kustannuskilpailukykymme ei romahda, ettei käy niin, että kun muut maat porskuttavat, Suomi tipahtaisi kelkasta tai jotkut tuotannot menisivät kokonaan alas. Myöskin sitä viestiä täytyy viedä eteenpäin, että tehdään näille ylisuurille voitoille yhdessä jotakin. EU:n puoleltahan siellä nyt on tulossa kattohintajärjestelmä, vähän veron tapaista, joka sitten tulisi kuitenkin kansallisesti jaettavaksi. Tämä on erityisen tärkeää, ettei käy niin, että meidän yrityksiltä kerätään ja jaetaan sitten Etelä-Euroopan köyhille. — Näin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T18:27:24,2022-10-04T18:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_103_254,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_255,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä esitykset pyrkivät lieventämään sähkön hinnannousun sekä inflaation vaikutuksia kotitalouksiin, ja ne itsessään ovat tärkeitä ja hyviä tavoitteita. Sähkön hinnannousu on aiheuttanut kuitenkin myös yrittäjille vakavia taloudellisia vaikeuksia. Monet yritykset ovat hätää kärsimässä sähkön korkean hinnan vuoksi. Tämän esityksen tavoitteena on alentaa sähkön kuluttajahintaa. Kuitenkin ehdotetun veromuutoksen vaikutukset hyödyttäisivät pääasiassa kotitalouksia, mutta eivät yrittäjiä, koska arvonlisävero on arvonlisäverovähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittavissa yrityksissä läpikulkuerä. Kun veroton hinta ei alene, se ei auta yrittäjiä.
Sähkön hintakehitykseen liittyy paljon epävarmuuksia, ja siksi olisi hyvä miettiä tämän lisäksi myös muita keinoja sähkön hinnannousun vaikutuksen hillitsemiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-04T18:30:11,2022-10-04T18:31:09,Hyväksytty,1.1
2022_103_256,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt totean, että on neljä puheenvuoroa ja kymmenen minuuttia aikaa. Jos halutaan tämä asia nyt loppuun asti käsitellä, niin mielellään tiiviitä puheenvuoroja. — Edustaja Strand, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_257,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Tack, ärade talman! Vi behandlar alltså bland annat en sänkning av momsen på el från 24 till 10 procent för tiden 1.12 till 30.4 — ett alldeles utmärkt förslag som ministern och regeringen ska ha ett varmt tack för, och det är någonting som vi också behandlade redan på svenska riksdagsgruppens sommarmöte. Vi måste göra allt vi kan för att hjälpa hushållen under den här vintern som kommer, och jag tror att vi har alla möjligheter att också på ett mycket gott sätt kunna dämpa den smäll som vi nog har framför oss i vinter.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-10-04T18:31:11,2022-10-04T18:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_103_258,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän toki, että hallituksen edustajat puolustavat hallituksen ja ministerin esitystä ja kehuvat, että tämä on erinomainen esitys. Tämä on hyvä ja oikea askel, ministeri Saarikko, mutta aivan riittämätön askel. Nyt esimerkiksi, kun täällä edustajat Kalmari ja Könttä puhuivat siitä huolesta yrittäjiä kohtaan, että pitää seurata yrityksiä, miten ne selviävät, ja tarkkailla heidän toimintaedellytyksiään ja pärjäämistä, ei tämä selviäminen ja seuraaminen riitä, ikävä kyllä. Miettikää nyt, jos Saksa esimerkiksi laittaa sen suunnittelemansa 200 miljardia tukea tuonne markkinoille, niin millä tavalla se vaikuttaa niitten yritysten kilpailukykyyn. Tämän kriisin jälkeen saksalaiset yritykset tulevat dominoimaan markkinoita Euroopassa entistä enemmän ja suomalaisten yritysten kilpailukyky tulee entisestään heikkenemään, ja tämän takia hallituksen olisi pitänyt tehdä tukipaketti, hätäapupaketti yrityksille ennen kaikkea, että täällä vielä jotain tuotantoa säilyy tämänkin sähkökriisin jälkeen.
Nämä toimenpiteet myös kuluttajille ovat täysin riittämättömiä. Esimerkiksi kotitalousvähennys on 2 000 eurosta 6 000 euroon olevan sähkölaskun välillä, ja se on enintään 2 400 euroa per veronmaksaja, jonka voi saada koko tämän tuen ajalta, ja miettikää, kun sähkölasku hyvin helposti voi olla sen tuhat euroa kuussa nytten — varsinkin niillä henkilöillä, joilta on irtisanottu sopimukset niistä yhtiöistä, kuten Kokkolan Energiasta. Heidät on potkittu pois etsimään uusia sopimuksia. He ovat saaneet vain pörssisähkösopimuksia. He eivät saa enää määräaikaisia sopimuksia, ainakaan järkevällä hinnalla. Miten he tulevat tällä tuella, tällä tukipaketilla, mitä täällä on esitetty, selviämään tämän talven yli? [Leena Meri: Eivät mitenkään!]
Arvoisa ministeri Saarikko, haluatteko te köyhdyttää suomalaiset kotitaloudet tällä esityksellä, koska tämä ei ole riittävä? Sen tähden olisin odottanut edes kohtuutta siinä, että olisitte poistaneet joko kokonaan tai hyvin minimiin tämän arvonlisäveron, myös sähkönsiirron osalta. Nyt tällaista ei tehty, ja tämä ei tule, ikävä kyllä, ainakaan perussuomalaisille kelpaamaan. Me olemme todella pettyneet siihen, arvoisat hallituksen edustajat, että te ette parempaan pystyneet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-04T18:33:03,2022-10-04T18:35:21,Hyväksytty,1.1
2022_103_259,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_260,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Marttinen täällä kysyi, miksi tämä joukkoliikenteen alvialennus on myös ulotettu koskemaan lentoliikennettä. Kerron sen: syy on se, että tätä alvialennusta ei ollut mahdollista toteuttaa ilman, että siinä on mukana myös lentoliikenne. Se ei ole kuitenkaan merkittävä osa tästä tuesta — huoli pois, edustajakollegani. Suurin osa tästä tuesta, yli 80 prosenttia, menee joukkoliikenteelle, eli se kohdentuu loppujen lopuksi aika hyvin. Silloin kun on kiire, kun me hoidetaan kriisejä, nämä instrumentit eivät ole täydellisiä. Haluaisin kysyä teiltä: olisitteko te jättäneet tämän tekemättä?
Nämä HSL:n ongelmat liittyen tähän maksujärjestelmään ovat aitoja, ja toivon, että ne pystytään ratkomaan. HSL on Helsingin seudulla, pääkaupunkiseudulla, merkittävä joukkoliikennetoimija — tai Suomen tasollakin itse asiassa. Mutta muistuttaisin kuitenkin, edustaja Marttinen, että muuallakin Suomessa on joukkoliikennettä. Tämä alvialennus hyödyttää niitä erittäin paljon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-04T18:35:23,2022-10-04T18:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_103_261,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Nyt mahdollisuus tiiviisiin puheenvuoroihin. — Olkaa hyvä, edustaja Marttinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_262,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Arvoisa, kunnioitettu herra puhemies! Hyvin tiiviisti. Täällä edustaja Könttä kyseli tai viittasi puheenvuorossaan myös allekirjoittaneeseen, ja totta kai maakunnan kansanedustajana tietysti tuen täysin sitä, että meillä lentoyhteydet toimivat ja maakunnista pääsee maailmalle. Ehkä oma huomioni liittyi ennen kaikkea siihen, että nyt, kun meillä on kuitenkin aika paljon verovaroin tuettua liikennettä käynnissä, se tuki tulee sitten ikään kuin kahta kautta, koska se valuu myös sitten alvin kautta näihin lippuhintoihin.
Pointtini oli siis se, herra puhemies, että tässä tapauksessa jäin pohtimaan, olisiko kuitenkin rajatumpi, suora tuki joukkoliikennetoimijoille ollut se tapa, miten tämä olisi kannattanut, edustaja Pitko, toteuttaa. Kuten tässä sanoin jo aikaisemmin, emme vastusta sitä, että joukkoliikennettä tuetaan, vaan lähinnä pohdin sitä — kuten totesin puheenvuorossani aikaisemmin — että näissä määräaikaisissa veronkevennyksissä on aika paljon ongelmia, ja tätä käymme läpi nyt sitten verojaoston käsittelyssä. Mutta tämä ensimmäinen osio, mihin muun muassa edustaja Niikko viittasi sähkön alvin osalta, on siis erittäin hyvä, ja sitä kokoomuksessa tuemme erittäin lämpimästi, mutta toiselta osalta sitten työ vielä jatkuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-10-04T18:36:29,2022-10-04T18:37:55,Hyväksytty,1.1
2022_103_263,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri, olkaa hyvä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_264,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos, puhemies ja kollegat, keskustelusta ja eduskunnassa selvästi vallitsevasta yksituumaisuudesta siitä, että poikkeuksellisen energiakriisin ja poikkeuksellisen korkean inflaation aikana kotitalouksia on tuettava.
Täällä keskustelussa nousi esiin esityksen toinen kokonaisuus — taloudellisesti merkitykseltään pienempi, mutta periaatteellisena keskusteluna iso — mitä ja millä tavoin yhteiskunta haluaa tukea, eli tämä henkilöliikenteeseen kohdistuva määräaikainen veroale.
Meidän käsityksemme mukaan tämä toimeenpano-ongelma, joka liittyy tämän esityksen hyödyttävyyteen varsinaisissa lipunhinnoissa, rajautuu kyllä koskemaan lähinnä vain HSL:ää. Eli muut henkilöliikenteen toimijat — maakunnassa, eri puolilla olevat muut liikenneyhtiöt tai muut liikennemuodot, kuten juna, raideliikenne tai lentoliikenne — pystyisivät tämän järjestelmiinsä ajamaan sisään myös määräaikaisena toimena ja sitä kautta kyllä tämän toimeenpanemaan. Toivotaan, että HSL:n osaltakin tämä nyt saadaan ratkeamaan, koska olen ymmärtänyt, että ikään kuin poliittisena prioriteettina moni näki nimenomaan tämän HSL:n tukemisen tässä erityisen tärkeänä. Itse tietenkin katson mielelläni kysymystä koko Suomen näkökulmasta.
Täällä on nostettu esiin myös aivan perustellusti yritysten tilanne, ja kyllä, yhtä totta on myös se, että niin Saksa kuin moni muu EU-maa on päätynyt tukemaan myös yrityksiä energiakriisin keskellä, ei pelkästään kotitalouksia. Saksan 200 miljardin paketti toki koskee useampaa vuotta, mutta se on merkillepantavaa ja kertoo isosta politiikan linjanmuutoksesta ja vahvistuvasta valtion roolista EU-kokonaisuudessa. Se on asia, jota Suomessa on syytä nyt miettiä tarkoin. Itse ajattelen niin, että huoltovarmuuden kannalta kriittisiin aloihin tulee suhtautua erityisellä kiinnostuksella ja erityisellä tarkkaavaisuudella, ja sitten ikään kuin laajempi yritysten kokonaisuus on vielä asia erikseen.
Vaikka totean, että nämä esitykset ovat määräaikaisia — ja se on oikein, ne on tehty muutamaksi kuukaudeksi, ja se vastaa myös Euroopan keskuspankin suositusta jäsenvaltioille siitä, että tukien olisi oltava hyvin kohdennettuja ja määräaikaisia — joudun samalla toteamaan, että on mahdollista, että tämä energiakriisi jatkuu pidempään. Kysymys on saatavuusongelmista, fossiilisesta irtaantumisesta, Venäjään pesäeron tekemisestä, ja tämä jättää jälkensä. Se on energiamurros, joka on liikkeellä, ja voi olla, että me emme hetkeen näe sellaisia verrattain edullisia sähkönhintoja, joihin suomalaiset saivat onneksi pitkän aikaa tottua.
Ja vielä viimemmäksi: Erityisesti edustaja Niikko kunnostautui tässä keskustelussa voimakkaalla hallituksen arvostelulla. Kun oikein arvostelee, niin sitten joutuu myös vastaamaan siihen kysymykseen, mitä tekisi itse toisin. Puolueenne arvostelee toistuvasti hallitusta velkaantumisesta. [Puhemies koputtaa] Esitätte aina vaihtoehdoksi maahanmuuton, joka on ehtymätön sampo kaiken mahdollisen rahoittamiselle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jos ajatte paljon suurempia tukia kotitalouksille ja yrityksille, [Puhemies: Kiitoksia!] niin kertokaa, kollegat hyvät, mistä te silloin sen sitten rahoitatte.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-04T18:38:15,2022-10-04T18:41:23,Hyväksytty,1.1
2022_103_265,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,"Edustaja Meri, poistitteko puheenvuoronne? Ette poistanut. Selvä. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_266,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 10 käsittelyä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_103_267,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, vakuutusyhtiölain 5 luvun ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 198/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_268,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, vakuutusyhtiölain 5 luvun ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 198/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä, vakuutusyhtiölain 5 lukua ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:ää. Esitys koostuu siis kolmesta eri asiasta.
Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla on sallittu työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhteisöinä oleville asunto-osakeyhtiöille vieraan pääoman eli niin sanotun velkavivun käyttö tietyin edellytyksin. Nykyistä lain voimassaoloaikaa ehdotetaan jatkettavaksi viidellä vuodella siten, että laki olisi voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Muutoksella tavoiteltaisiin vuokra-asuntotuotannon lisäämistä. Ehdotus pohjautuu eduskunnalle annettuun asuntopoliittiseen selontekoon, joka oli eduskunnan käsittelyssä kevätkaudella.
Vakuutusyhtiölakiin ehdotetuilla muutoksilla taas täsmennetään osakeyhtiölakiin 21.6.2022 hyväksyttyjä yhtiökokouksia koskevia muutoksia vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden osalta. Osakeyhtiölain muutoksilla helpotettiin etäosallistumista osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin ja mahdollistettiin kokonaan etänä järjestettävät yhtiökokoukset. Ehdotetuilla muutoksilla saatetaan myös vakuutusyhtiölaissa säädetty vastaamaan osakeyhtiölaissa säädettyä etäkokouksiin sovellettavien menettelytapojen osalta. 
Lisäksi ehdotetaan teknisen korjauksen takia muutettavaksi lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:ää, joka koskee vastuuvelan katteena olevia kiinteistösijoituksia. Ehdotetulla muutoksella korjataan oikeustila vastaamaan kiinteistöyhteisöjen osalta sitä, mikä se oli ennen lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain voimaantuloa.
Esitys ehdotetaan tulevan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1.1.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-04T18:41:45,2022-10-04T18:43:45,Hyväksytty,1.1
2022_103_269,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen, vakuutusyhtiölain 5 luvun ja lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetun lain 6 luvun 19 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 198/2022 vp",Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_270,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian välillä tehdystä sopimuksesta (HE 23/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 3/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia, joka koskee tasavallan presidentin perustuslain 77 §:n 2 momentin perusteella vahvistamatta jättämää hallituksen esityksen 23/2022 vp pohjalta hyväksyttyä lakia yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian välillä tehdystä sopimuksesta. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_271,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin välillä tehdystä sopimuksesta (HE 24/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 4/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia, joka koskee tasavallan presidentin perustuslain 77 §:n 2 momentin perusteella vahvistamatta jättämää hallituksen esityksen 24/2022 vp pohjalta hyväksyttyä lakia lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin välillä tehdystä sopimuksesta. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_272,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdystä sopimuksesta (HE 25/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 5/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia, joka koskee tasavallan presidentin perustuslain 77 §:n 2 momentin perusteella vahvistamatta jättämää hallituksen esityksen 25/2022 vp pohjalta hyväksyttyä lakia yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdystä sopimuksesta. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_273,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 8/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Ollikainen, olkaa hyvä. Ledamot Ollikainen, var vänligt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_274,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi behandlar nu alltså betänkandet som kulturutskottet har gett kring ungdomslagen. Då det gäller den här ungdomslagen så kan jag väl lyfta fram att det mest väsentliga där i mina ögon handlar om det att man gör Finlandsmodellen permanent. Finlandsmodellen handlar ju om att ha en meningsfull sysselsättning för barn och unga i samband med skoldagen, och det här har haft väldigt goda resultat, väldigt mångsidigt, speciellt där man har haft sådan typ av verksamhet där man har pushat sådana som inte normalt är i olika hobbyn, så det är väldigt viktigt. Risken är ju här förstås alltid att de som är aktiva i föreningsverksamhet normalt också är med i den här Finlandsmodellen, men det är viktigt att bredda det här så det täcker alla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-04T18:46:21,2022-10-04T18:47:20,Hyväksytty,1.1
2022_103_275,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä nuorisolain uudistus on merkittävä, koska siihen liittyy tämä harrastamisen Suomen malli. Jokainen lapsi saa maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä, ja tämä edistää kovasti yhdenvertaisuutta, kun enää ei ole lompakon paksuudesta kiinni se, että saa harrastuksen. Tämä on ollutkin keskustan pitkäaikainen tavoite, ja olemme siitä kovasti iloisia, että se nyt lähestyy maalia.
On tärkeää, että jokainen löytää tämän mielekkään harrastuksen, ja siksi on tärkeää, että kun kunnat näitä nyt sitten järjestävät vapaaehtoisesti, niin tämä ajatus leviäisi mahdollisimman moneen kuntaan ja myöskin se valikoima erilaisia harrastusmahdollisuuksia olisi laaja. Liikunta on tietysti tärkeää, koska liikkumattomuudesta kärsivät monet ja erityisesti sen seurauksista kärsivät monet, mutta myös monia muita hyviä harrastuksia voi olla: käsillä tekemistä, luovuuteen liittyvää, taiteeseen, kulttuuriin liittyvää harrastusta. Olen myös haastanut vapaaehtoista palokuntatoimintaa tulemaan kouluille. Myös monet muut yhdistykset voisivat aktiivisemmin osallistua tämän harrastustoiminnan järjestämiseen. Jos ajattelemme sen vaikuttavuutta, niin kyllä se tuo nuorten elämään hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä, vähentää sitä yksinäisyyden tunnetta ja myöskin lieventää mielenterveyden vaikeuksia. Ja kun olemme viime aikoina paljon puhuneet siitä, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, niin harrastusten kautta me voimme myös niitä ongelmia ratkoa.
Eli tämä laki nyt etenee, ja iloitsemme sen hyvistä vaikutuksista tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-04T18:49:26,2022-10-04T18:52:05,Hyväksytty,1.1
2022_103_276,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_277,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tässä käsittelemässä nuorisolain muutosta, ja meidän on tärkeää kantaa huolta nuorten hyvinvoinnista ja nuorten jaksamisesta. Tiedämme kaikki, kuinka korona-aika on koetellut nuoria ja moni nuori on korona-aikana kokenut syrjäytymistä ja on ollut vaikeampi päästä sitten erilaisten yhteisöllisten toimintojen piiriin, kun harrastustoiminta on ollut tauolla. Yhä enenevässä määrin meillä on tilanne, jossa osa nuorista on erittäin aktiivisia, heillä on erittäin aktiivista harrastustoimintaa, jotkut ovat jopa usean eri harrastustoiminnan piirissä, mutta sitten vastaavasti on nuoria, joilla ei ole yhtään harrastustoimintaa ja joilla ei ole välttämättä minkäänlaisia kavereita vapaa-ajalla, ja sitten se koettelee tietenkin nuorten henkistä hyvinvointia vahvasti.
Tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä on erittäin hyvin kuvattu tätä kokonaisuutta ja näitä haasteita, ja tässä on tuotu esiin se, että tämä harrastamisen malli, jossa valtio on tukenut tämmöistä matalan kynnyksen harrastustoimintaa, on ollut varsin hyvä. Kuitenkin tässä myöskin nostetaan sitten lisähaasteita siihen, että edelleenkin pitää pyrkiä ihan etsimään niitä nuoria, jotka tämänkään toiminnan puitteissa eivät ole löytäneet sitä omaa harrastusmahdollisuuttaan, ja meidän pitää panostaa siihen, että ketään ei jätetä ulkopuolelle. Sitten valiokunta on ihan oikein todennut, että kun kunnat ovat keskeisenä järjestäjänä tässä harrastamisen Suomen mallin mukaisessa toiminnassa, niin tietenkin haasteena on varmasti se, että eri kunnissa on hyvin vaihtelevat resurssit. Tiedämme, että kunnissa on paljon haasteita, ja olisi hyvä, että sitten nuoret eri puolilla Suomea olisivat yhdenvertaisessa asemassa siinä, että kaikkialla näitä harrastusmahdollisuuksia löytyisi.
Haluaisin vielä tässä erikseen nostaa esiin sen, että on tärkeää muistaa tämä harrastustoiminnan laajuus ja monipuolisuus. Usein katsotaan ehkä suppeasti vaikka liikuntaharrastamista ja muuta, mutta sitten kun ajatellaan nuorten monimuotoisuutta ja nuorten erilaisia kiinnostuksen kohteita, niin on tärkeätä, että sitten aina mietitään koko sitä harrastustoiminnan kenttää, joka sisältää liikunnan lisäksi kulttuuriin, tieteeseen liittyvät kerhotoiminnat ja muut tällaiset, jotta sitten meillä on laajasti mahdollisuuksia tarjota nuorille heidän kehitystään tukevaa toimintaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-04T18:52:05,2022-10-04T18:54:43,Hyväksytty,1.1
2022_103_278,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_279,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikein hyviä puheenvuoroja on pidetty, ja halusin itsekin käyttää puheenvuoron ihan senkin takia, kun muistan, kuinka kovasti edustaja Puumala aikoinaan, kun oli vielä täällä talossa, teki tämän asian eteen töitä. Ja nyt tämä on edennyt — hän tietysti on ollut myös niillä paikoilla, että on pystynyt poliittisesti vaikuttamaan, vaikka ei tässä talossa enää nyt sitten ollutkaan. Tämä on meille monillekin unelmien täyttymys siinä mielessä, että tulipa lapsi minkälaisesta taustasta hyvänsä, niin nyt hänellä on mahdollisuus kiinnittyä tähän yhteiskuntaan ja olla joukossa mukana vanhempien varallisuudesta tai muusta riippumatta. Ja kuten tässä todettiin, harrastusmahdollisuuksia voi olla hyvin monenlaisia, ne voivat liittyä luontoon, ne voivat liittyä kulttuuriin, ne voivat liittyä liikuntaan, mihin tahansa, ja pääasia olisi se, että nuori lähtee sieltä kotoaan, sillä se ehkäisee syrjäytymistä. Tänään tässä istuntosalissa on puhuttu päihteistä ja on puhuttu mielenterveysongelmista, ja uskon, että tässä on yksi avain siihen, että niitä tulevaisuudessa on vähemmän.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T18:54:43,2022-10-04T18:56:01,Hyväksytty,1.1
2022_103_280,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_103_281,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuosta sivistysvaliokunnan mietinnöstä nostaisin vielä muutaman tärkeän asian.
Valiokunta piti tätä harrastamisen Suomen mallia erittäin kannatettavana, ja toki sitten haastetta nostettiin esille siitä, että sen avulla täytyy löytää ja tavoittaa myöskin ne nuoret, joilla ei ole yhtään harrastusta ja joiden koti tai kulttuuri ei tue harrastustoimintaan lähtemistä. Joillakin paikkakunnilla oli ollut jopa tällaisia harrastusetsiviä, jotka olivat löytäneet tällaisia nuoria, ja toivoisin, että tällainenkin käytäntö voisi levitä hyvänä käytäntönä ympäri Suomen.
Toisekseen valiokunnassa korostimme sitä, että erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät on tärkeä huomioida, ja myöskin sitä, että joku tarvitsee harrastaakseen myös tukea ja sitäkin on syytä järjestää.
Kaiken kaikkiaan pidimme tärkeänä sitä, että tämä harrastustoiminta olisi sellaista matalan kynnyksen toimintaa, johon jokaisen nuoren on helppo tulla. Myöskin kirjasimme ylös sen, että kun tätä toimintaa järjestetään kunnissa, niin se nousisi sieltä lasten ja nuorten omista tarpeista. Joillakin paikkakunnilla olivat jo pilottivaiheessa nuoret ja lapset itse osallistuneet ideointiin, että minkälaista toimintaa nyt tälle kylälle ja tähän kaupunginosaan tarvitaan. 
Että tällaisia ajatuksia sieltä valiokunnasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+16.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-04T18:56:01,2022-10-04T18:58:13,Hyväksytty,1.1
2022_103_282,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 11/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 11/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Kalmari, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_103_283,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Se koskee kaupallista kalastusta merellä ja merestä pyydettyjen kaupallisten kalastusten saaliita. Esityksen taustalla ovat EU:n ja Suomen kansallisen lainsäädännön muutokset, joiden huomioon ottamisen lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä toimijoiden ja valvontaviranomaisten työtä helpottavia muutoksia.
Maa- ja metsätalousvaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä eräin vähäisin muutoksin. Valiokunnan muutosehdotukset liittyvät laissa säädettyjä rekistereitä koskevan säätelyn parempaan yhteensovittamiseen EU:n tietosuoja-asetuksen ja kansallisen lainsäädännön kanssa. EU:n kalastuksenvalvonta-asetusta uudistetaan parasta aikaa, ja uudistuksen myötä myös tätä käsillä olevaa lainsäädäntöä on tarpeen tarkastella kokonaisuutena uudelleen. Tuossa yhteydessä yhteensovittamista hallinnon yleislakien kanssa tulee jatkaa ja yksinkertaistaa säätelyä mahdollisuuksien mukaan.
Valiokunta korostaa mietinnössään, että EU:n kalastusta ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä koskeva lainsäädäntö muodostaa monimutkaisen kokonaisuuden, joka kattaa koko kalatalouden ketjun pyydys- ja vesiviljelypaikoista kaupan tiskille asti. Sääntelyn yksityiskohtien tunteminen ei ole alan toimijoillekaan helppoa, ja siksi valvontaviranomaisten yhteistyön tulee toimia ja viranomaisten tulee tarjota toimijoille selkeää ja kattavaa neuvontaa ja tiedotusaineistoa.
Valiokunta pitää yleisesti EU:n kalastuksenvalvontaa koskevan säätelyn osalta ongelmallisena, että valvontaa koskevat vaatimukset kohdistuvat toimijoihin pääosin samassa laajuudessa riippumatta valvonnan kohteena olevan kalastustoiminnan kokoluokasta tai esimerkiksi saalismääristä. EU-säätelyssä ei myöskään ole riittävästi otettu huomioon kansallisia olosuhteita. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU-lainsäädäntöön sisältyvät poikkeusmahdollisuudet kirjataan lakiin, ja tästä on esimerkkinä lakiin esitetyn uuden 28 a §:n mukainen poikkeus kuljetusasiakirjan käyttöä koskevasta vaatimuksesta. Poikkeus kuljetusasiakirjan käyttöpakosta sallitaan, kun kysymys on saaliista, joka on lastattu enintään 12-metrisestä kalastusaluksesta kuljetusvälineeseen ja joka kuljetetaan enintään 20 kilometrin päähän purkamispaikasta. Poikkeuksen soveltamisalan osalta 20 kilometrin kuljetusmatka on liian lyhyt Suomen pitkät välimatkat huomioon ottaen, mikä tulee nostaa esiin EU:n kalastuksenvalvonta-asetusta koskevissa neuvotteluissa.
Tehokas ja toimiva kalastuksenvalvonta on koko EU:n ja Itämeren kalakantojen turvaamisen kannalta tärkeää. Suomessa tulee kuitenkin huolehtia siitä, että EU:n kalastuksenvalvontaa koskevan säätelyn toimeenpanosta aiheutuva hallinnollinen taakka kalatalousalan toimijoille voidaan kansallisin toimin pitää mahdollisimman vähäisenä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+17.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-04T18:58:29,2022-10-04T19:01:46,Tarkistettu,1.1
2022_103_284,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 11/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_103_285,103/2022,2022-10-04,13.59,21.17,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 90/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä.
Vain muutamaan kohtaan haluan todeta, että valiokunnassa, ja erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa, käydään jatkuvaa keskustelua. Aina kun viitataan, että nyt byrokratia voisi hieman keventyä, niin joka kerta sitä tulee aina lisää, ja tämä hallinnollinen taakka suomalaisille pienille kalastajatoimijoille on välillä kohtuuttoman tuntuista. Tuntuu, että aivan kuin EU:ssa ei ymmärrettäisi ollenkaan, että esimerkiksi joku voi kerralla saalistaa 30 kiloa eikä 30 tonnia kalaa.
Tässä kohtaa valiokunta on oikein ja painokkaasti taas edellyttänyt, että jatkossa Suomen kannan pitää olla selkeä, byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa keventävä, ja samalla kuitenkin pitää todeta, että EU:n laajuinen yhteinen kalastuksenvalvonta on todellakin tärkeää, jotta voimme saada sellaisia menestystarinoita kuten Puolan edessä tapahtuva kalastus — voisiko sanoa, että ilmoitettiin kalastettavan meritaimenta, mutta kalastettiin kuitenkin lohta, ja kalakuolleisuus oli valtava. Nyt siihen yhdessä ponnistellen on valvonnan kanssa saatu asioita eteenpäin. Toivotaan, että meidän äänemme kuuluu, ja olemme sitä ainakin ponnekkaasti tuoneet esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_103+2022+17.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-04T19:01:48,2022-10-04T19:03:23,Hyväksytty,1.1
2022_104_1,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto on 4.10.2022 ehdottanut, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Keskustelu asiasta päättyi 4.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa edustaja Päivi Räsänen on edustaja Mari Rantasen kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, lakivaliokunnan, hallintovaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja sivistysvaliokunnan on annettava lausunto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_104_2,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Riikka Purran ym. välikysymykseen VK 3/2022 vp energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Pääministeri Sanna Marinin vastauksen ja edustaja Riikka Purran puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Keskustelu, pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_104_3,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on murentanut eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen aggressiivisella hyökkäyssodallaan Ukrainaa vastaan. Samalla se on paljastanut Euroopan perustavanlaatuisen riippuvuuden unionin ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta. Tämän haavoittuvuuden hyväksikäyttämisen seurauksia ovat niin energian kuin muiden hyödykkeiden hintojen nousu. Heijastevaikutuksiin lukeutuvat myös Suomen valtion enemmistöomistaman Fortumin tytäryhtiön Uniperin tänä vuonna kohtaamat vakavat vaikeudet. Kotitalouksien kohtaamat sähkön kallistuminen ja ostovoiman heikentyminen eivät siis pohjimmiltaan palaudu välikysymyksessä esiin nostettuihin EU:n toimivaltakysymyksiin, hiilineutraalisuustavoitteisiin tai hallituksen omistajaohjauksessaan tekemiin viimeaikaisiin päätöksiin.
Suomen ja Euroopan kiristäminen energiatoimitusten kautta on tietoinen tapa murentaa yhtenäistä tukeamme Ukrainalle sekä aiheuttaa levottomuutta.
Arvoisa puhemies! Estääkseen Venäjää saavuttamasta tavoitteitaan ja turvatakseen ihmisten pärjäämistä talven yli hallitus on tehnyt päätöksiä energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Koska tilanne on poikkeuksellisen epävarma, on hallituksella myös valmius päättää uusista toimista.
Jo päätettyihin toimiin lukeutuvat ylimääräiset indeksikorotukset sekä pienituloisille kotitalouksille suunnattu uusi sähkötuki. Lapsiperheiden ostovoimaa turvaavat päätökset joulukuussa kaksinkertaisena maksettavasta lapsilisästä sekä määräaikaisista parannuksista lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, työttömyysturvan lapsikorotukseen ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan. Lisäksi hallitus on päättänyt pysyvästi alentaa varhaiskasvatusmaksuja ja korottaa yksityisen tuen hoitolisää. Hallitus on päättänyt myös väliaikaisesta sähköenergialaskujen perusteella myönnettävästä verovähennyksestä, sähkön arvonlisäveron väliaikaisesta alentamisesta kymmeneen prosenttiin, henkilökuljetusten väliaikaisesta verovapaudesta, matkakuluvähennyksen korotuksesta sekä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta.
Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Sen jäsenenä meillä on ollut kokoamme suurempi mahdollisuus vastata sotaan mittavilla Venäjä-pakotteilla. Myös energian osalta Venäjän asettamaan haasteeseen voidaan vastata vain yhdessä eurooppalaisella tasolla. Siksi hallitus on valmis tarkastelemaan kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hinnannousun maltillistamiseksi ja autoritäärisistä maista tuodusta fossiilienergiasta irtautumiseksi.
Energian kallistumiseen vastaamiseksi komissio on ehdottanut niin kutsuttuun ansiottomaan arvonnousuun puuttumista rajoittamalla tuottoja niiltä sähköntuottajilta, joiden tuotantokustannukset ovat sähkön hinnan asettavan kaasu- ja hiilivoiman kustannuksia alhaisempia. Tuottojen rajoittamisesta saadut tulot ohjattaisiin sähkön loppukäyttäjille. Tämä windfall-veron kaltainen järjestely toimeenpantaisiin kansallisella tasolla ilman EU:lle siirrettävää uutta toimivaltaa. Suomi suhtautuu tähän ehdotukseen avoimesti.
Nopeasti kohonnut sähköjohdannaisten hinta on johtanut ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Suomi onkin vaatinut, että komission tulisi välittömästi tarkastella johdannaismarkkinoiden sääntöjä etenkin johdannaisten hinnoittelumekanismin luotettavuuden palauttamisen ja markkinoiden erittäin merkittäviksi kasvaneiden vakuusvaatimusten näkökulmasta. Ratkaisut tulee toteuttaa johdannaismarkkinoiden vakautta heikentämättä.
Päästökaupan tauottaminen puolestaan olisi tehoton keino vastata sähkölaskujen kallistumiseen, sillä päästökauppa ei ole hintojen nousun juurisyy. Päästökauppaan puuttuminen saattaisi vaarantaa järjestelmän vakauden ja ennakoitavuuden, joita tarvitaan kipeästi fossiilittoman energian investointeihin.
Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle maalle sähkön yhteismarkkinoista koituvat hyödyt ovat korvaamattomia, vaikka nopeasti lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin ja Olkiluodon kolmannen ydinvoimalayksikön valmistumisen myötä Suomi voi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuositasolla.
Yhteismarkkinaa tarvitaan myös tulevaisuudessa sähkön tuontiin huippukulutushetkinä ja toisaalta sähkön vientiin tilanteissa, joissa tuotantoa on yli oman kulutuksen. Irrottautuminen yhteismarkkinasta johtaisi siihen, että Suomessa ei pystyttäisi kaikkina hetkinä toimittamaan sähköä kotitalouksille, yrityksille ja muille yhteiskunnan toimijoille.
Arvoisa puhemies! Käsillä olevan energiakriisin keskeisin syy on Venäjän toimista johtuva fossiilisten polttoaineiden voimakas hinnannousu globaaleilla markkinoilla. Siksi ainoa keino taata suomalaisten ihmisten ja yritysten kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä toimitusvarmuus tulevaisuudessa on irtautua riippuvuussuhteista investoimalla päästöttömään energiaan. Työtä siirtymän edistämiseksi on jo tehty kattavasti muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla ja vihreän siirtymän investointipaketilla.
Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja varmistaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Näistä tavoitteista pidetään kiinni. Energiakriisin oloissa on kuitenkin voitava tarkastella kaikkia mahdollisia energiamuotoja ja ratkaisuja lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi mahdollisuus turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena on varmistettu.
Säätövoimavelvoitteen osalta markkinoiden on katsottu ohjaavan parhaiten investointien toteuttamista eri tarpeisiin. Jos esimerkiksi tuulivoiman tuottaja ei kykene ennustamaan tuotantoaan täsmällisesti, joutuu tuottaja maksamaan erotuksesta kantaverkkoyhtiölle. Ainoan tehoreservitarjouksen jättänyt Fortum on ilmoittanut ryhtyvänsä valmistelemaan Meri-Porin voimalaitosta kaupalliseen käyttöön. Näin ollen tehoreservi on jo siirtymässä tuotantokäyttöön ilman lakimuutoksia.
Hallitus on linjannut ydinenergiasta kesäkuussa antamassaan kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Strategian mukaan ydinenergian tärkeä rooli päästöttömänä energianlähteenä huomioidaan kansallisesti ja EU-säännöstöä kehitettäessä. Työ ydinenergialain uudistamiseksi on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on mahdollistaa lain päivittäminen seuraavan hallituskauden aikana. Uusien teknologioiden, kuten niin sanottujen pienten ja modulaaristen reaktoreiden, mahdollistaminen tulee tässä työssä arvioida.
Energiakysymysten tilannekuvaa seurataan aktiivisesti huoltovarmuusorganisaation puitteissa sekä erillisessä TEMin, Huoltovarmuuskeskuksen, Energiaviraston ja Fingridin tilannekuvatyöryhmässä. Myös EU-tason tilannekuvaa luodaan komission sähkö- ja kaasukoordinaatioryhmässä.
Arvoisa puhemies! Omistajapoliittinen periaatepäätös, osakeyhtiölaki, hyvä hallintotapa sekä OECD:n suositukset ohjaavat omistajaohjaustyötä sekä asettavat omistajaohjauksen rajat. Periaatepäätöksen mukaisesti valtio jatkaa pitkäjänteistä ja sen strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa. Omistajaohjaus pyrkii varmistamaan, että valtio-omistajan periaatteet tunnetaan niissä pöydissä, joissa strategisia liiketoimintapäätöksiä tehdään. Omistajalla, yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla on kullakin omat osakeyhtiölakiin perustuvat tehtävänsä, vastuunsa ja oikeutensa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluvat yhtiön johdolle ja hallitukselle.
Fortumin hallituksella on yleistoimivalta päättää Fortumin liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä, myös yrityshankinnoista ja ‑myynneistä. Fortumin hallitus on myös toimivaltainen päättämään tytäryhtiöönsä liittyvistä tytäryhtiölainoista ja sen puolesta annettavista vakuuksista.
Fortumin hallitus ja johto tekivät aikanaan valintoja. Jälkikäteen katsottuna osa näistä strategisista valinnoista on osoittautunut virheiksi. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Venäläiseen kaasuun perustuvan liiketoiminnan johdosta Uniper ajautui ulkopuolista tukea edellyttäviin vakaviin vaikeuksiin vain kuukausia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Neuvotteluosapuolina kesän keskusteluissa olivat Fortum, Uniper ja Saksan valtio. Valtio-omistajan edustaja on ollut jatkuvasti tietoinen neuvotteluprosessista ja ‑strategiasta. Lisäksi valtio-omistajan edustaja on ollut yhdessä Fortumin ja sen neuvonantajien kanssa sovitun neuvottelustrategian mukaisesti läsnä tietyissä neuvotteluissa. Yhteyttä on pidetty myös poliittisella tasolla. Kontaktointien ajoitusta ja sisältöä on valmisteltu yhdessä omistajaohjauksen, yhtiön sekä sen neuvonantajien kanssa.
Syyskuun loppupuolella Fortum, Saksan hallitus ja Uniper ovat allekirjoittaneet periaatesopimuksen ratkaisusta, jonka seurauksena Saksan valtiosta tulee Uniperin enemmistöomistaja. Valtio-omistaja asetti neuvotteluille selkeitä tavoitteita. Yksi niistä oli, että Fortumin tai Suomen valtion oman pääoman ehtoista lisärahoitusta ei tule myöntää osana ratkaisua ja että Uniperille annetut lainat sekä takaukset palautuvat vahvistaen Fortumin tasetta ja likviditeettiä. Ratkaisu mahdollistaa Fortumille sodan aiheuttamien tappioriskien rajauksen sekä keskittymisen ydinliiketoimintaansa.
Fortumin omistukseen kohdistuu strateginen intressi. Valtion omistajuudella yhtiössä pyritään varmistamaan, että sähköntuotanto on Suomessa riittävää kaikissa oloissa ja että yhtiö pystyy toteuttamaan huoltovarmuustehtäväänsä myös pidemmällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies! Käsillä oleva kriisi johtuu fossiilisten polttoaineiden hinnan rajusta noususta ja saatavuuden heikentymisestä. Akuutin tilanteen hoitamisen lisäksi meidän tulee kasvattaa omavaraisuuttamme ja puhtaan energian tuotantoa. Kotimaiseen päästöttömään energiaan panostaminen on ollut Suomen pitkäaikainen linja jo vuosia. Voimme pitää sitä onnistuneena politiikkana, josta kiitos kuuluu myös edeltäneille hallituksille.
Haavoittuvuuksia ja niistä irrottautumista tulee tarkastella yhdessä myös eurooppalaisella tasolla. Jo pian akuutin kriisin jälkeen Euroopan unionin on oltava nykyistä omavaraisempi ja kyvykkäämpi toimimaan riippumatta sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-05T14:03:37,2022-10-05T14:13:51,Tarkistettu,1.1
2022_104_4,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_5,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia pääministerille vastauksesta. Siinä ei juuri käsitelty niitä ongelmakohtia, joita me välikysymyksessämme nostamme esille.
Kyse on sähkön hinnoista. Katsotaan esimerkiksi viime perjantaita: Olkiluodon kolmosreaktori kävi iloksemme maksimiteholla. Silti sähkö maksoi Suomessa enemmän kuin Saksassa, 43,4 senttiä kilowattitunnilta. Samalla Saksan sähköntuotannon päästöt ovat lähes 13-kertaiset Suomen päästöihin nähden. Kun suomalainen katsoo sähkölaskuaan, hän oikeutetusti ihmettelee, miksi mainostettu vähäpäästöisyys ei lainkaan näy hinnassa. Mistä te itseänne onnittelette, hyvä hallitus? Perjantaina jouduimme jälleen tuomaan sähköä Suomeen, vaikka te mainostatte, kuinka pitkälti omavaraisia jo olemme. Olemme energiakriisissä, ettekä te, hyvä hallitus, ole tilanteen tasalla. Kuurupiilo Euroopan komission selän takana jatkuu, vaikka EU-tasolla on järjestetty kriisikokouksia tämän tästä. Siltä suunnalta apua on turha haikailla. Hallitukselta tuntuu uupuvan tilannekuva, strategia ja halu korjata tilanne.
Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapoliittinen katastrofi nojaa paikoillaan jököttäviin tuulimyllyihin. Liekö visio se, että työväki katselee iltaisin tulevan aamun sääennusteesta tuulen määrää tietääkseen, onko työpaikalla aamulla sähköt käytössä vai ei. Yhteiskuntamme ei voi pyöriä tai olla pyörimättä riippuen siitä, sattuuko kohdalle tuulinen vai tyyni päivä. Sähkön varastointi on vielä lapsenkengissä, joten tarvitsemme säätövoimaa vastaamaan kulutuksen vaihteluihin. Energiapolitiikan pitää perustua fysiikkaan, ei uskomiseen tai ideologiaan. Kaikkeen rakennettavaan tuulivoimaan pitää sitoa säätövoimavelvoite, joka huolehtii siitä, että sattumasähkölle on varmistaja niissä tuotantomuodoissa, jotka eivät riipu säästä.
Hyvä hallitus, te syvensitte energiakriisiä lahjomalla turvetuottajia ensin romuttamaan koneensa. Tuiki tarpeelliset energiamuodot, omat energiamuotomme, ovat jääneet tuulivoiman jalkoihin. Joudumme turvautumaan tuontisähköön niinä hetkinä, kun tuulivoimapuistot lojuvat joutilaina. Tuonnin hintatasoon vaikuttaa se, kuinka paljon joudumme tarjouskilpailuihin.
Vasemmistohallituksen tavoitteena näyttää olevan tehdä kaikista tukiriippuvaisia ja yhtä köyhiä ankaralla verotuksella, jotta kansalaisilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin turvautua lisää politbyroonne kautta tuleviin almuihin. Mutta tämäkin toimintanne on kyllä jo maailmanennätysluokkaa. Olette ajaneet kansalaiset jo siihen pisteeseen, että sähkökin on teidän lukkojenne takana.
Arvoisa puhemies! Mussalo, Kristiina, Tahkoluoto, Inkoo, Kymijärvi. Siinä muutama suljettu voimalaitos viime vuosilta. Arvatkaapa, olisiko käyttöä nyt. Hanasaaren ja Salmisaaren kimpussa ovat Helsingin valtapuolueet, joiden maailmassa riittää, kun on kauramaitoa ja sähköä markkinoidaan vihreäksi. Täysin itseaiheutettua säätö- ja varavoiman alasajoa. Ja miksi? No koska ilmastopolitiikka. Koska Suomen on pakko sahata omaa oksaansa entistä kunnianhimoisemmin. Itse ilmastonmuutos ei siitä toki muuksi muutu, mutta saattaisihan ilmastohallituksen arvovalta muuten murentua.
Kun energiapolitiikka on päästetty hallituksen toimesta näin järkyttävään tilaan, ei asian korjaamisessa ole enää mukavia vaihtoehtoja. Suunnitelmissa onkin kiertäviä sähkökatkoja, joita sähkönjakeluyhtiöt tekevät kahden tunnin jaksoissa. Kun vuonna 2023 Suomessa aletaan katkoa ihmisten sähköjä, voidaan todeta, että ilmastopolitiikka on konkurssissa. Mahtipontiset ilmastopuheet tuskin lämmittävät teitä äänestäneitä näiden kiertävien sähkökatkojen aikana. Vielä kun päätätte, että toivotteko te nyt niitä kylmiä talvia vai leutoja talvia.
Kansalaiset ovat huolissaan ja arvatenkin myös vihaisia. Suomessa tuotetaan lähes päästötöntä sähköä, ja silti me Euroopan yhteismarkkinoiden vuoksi maksamme sähköstämme samoja laskuja, tai enemmän, kuin monin verroin pahemmin saastuttavat eurooppalaiset kilpailijamaamme. Tällaisesta sähkömarkkinamallista on irtauduttava, kunnes myös muualla Euroopassa on korjattu tehdyt virheet.
Hintakaton pudottaminen on kannustin suomalaisille, jotka ovat omaehtoisesti alkaneet suitsia sähkön kulutusta. Kyllä suomalaiset ymmärtävät, että hintakaton alentamisella ei ole tarkoitus mahdollistaa sähkön tuhlausta. Kuka täällä muutenkaan tuhlaa sähköä? Sähkön hinta pitää saada alas, jolloin emme tarvitse myöskään monimutkaisia sähkötukimalleja. Samalla korjaamme suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä sekä poistamme sähkön johdannaismarkkinoilla esiintyneet vakavat häiriötilat.
Arvoisa puhemies! Monet EU-maat ovat luoneet viime syksystä lähtien kansallisia energiatukitoimia, hyvin massiivisiakin tukitoimia. Me kaikki tiedämme, että muiden maiden velkaralli ja energiatuet päätyvät joko maiden ylivelkaisuuden pakottamana tai eurooppalaisen solidaarisuuden nimissä myös Suomen maksettavaksi. Suomi on pelkästään tämän hallituskauden päätöksillä lahjoittanut muille EU-maille ainakin kuusi miljardia euroa erilaisten tulonsiirtopakettien myötä, eikä tässä edes ole mukana Fortumin kautta tapahtunut saksalaisten tukeminen. Sama arvoton ja isänmaaton meno jatkuu. Kohta EU:sta tulee taas uusi ainutlaatuinen, tarkkarajainen, kertaluonteinen paketti yksinkertaisille allekirjoitettavaksi. Kuinka paljon, arvoisa hallitus — ja kokoomus —ajattelitte tällä kertaa lahjoittaa suomalaisten veronmaksajien piikkiin menevää velkarahaa muille, meitä vauraammille maille?
Arvoisa puhemies! Valtion omistajaohjauksen räikeät puutteet tulivat ilmi järkyttävällä tavalla. Koko järjestelmä on mietittävä uudelleen. On mietittävä, mikä rooli valtiolla on luonnollisissa monopoleissa sekä huoltovarmuuden kannalta oleellisilla toimialoilla. Meidän tulee huolehtia kansallisesta edusta. Omistajaohjauksen tarkoituksena ei ole, että autamme kilpailijamaitamme vuotaen samalla omat varamme kuiviin. Tämän ala-arvoisen omistajaohjauksen myötä Fortumille on muodostunut miljarditappiot, joista puolet on valtion. Hallituksen kesät käyvät meille kalliiksi. Osasyy voi olla siinäkin, että Fortumin neuvotteluissa hallituksen vastuuministeri pitää ”oma kansa ensin” -ajattelua vahingollisena, tai jonka mielestä eurot ovat vain euroja, mutta yhtenäisyys — vai sittenkin myötäily — on tärkeintä. Hyvänen aika, ministerit, ne ovat Suomen ja suomalaisten euroja. Te olette EU:n paras hallitus olemaan pitämättä puolianne.
Arvoisa puhemies! Saksan käyttämä taktiikka pusertaa Uniper kannattamattomaksi yhtiöksi Saksan valtion toimesta ei kestä päivänvaloa. Suomen olisi pitänyt haastaa Saksan päätös EU-tuomioistuimeen. On syytä tarkistaa, kenelle valtion omistajaohjaus sopii. Fortum pyysi apua neuvotteluihin, vaikkakin yhtiön johto sai omistajaohjauksen nukkuvien silmien alla toteuttaa Uniperille tammikuussa epäedulliset rahoituspäätökset. Siten myös yhtiön johdon asema tulisi tarkistaa uudelleen, kun valtio on yhtiön suurin omistaja. Miten Fortumin pyyntöön reagoitiin? Lähettämällä pari tekstiviestiä. Omistajaohjaus ei edes yrittänyt näyttää uskottavalta. Avoin päätöksenteko on hallitukselle kirosana. Ryhmäpuheenjohtaja Tavio on joutunut turvautumaan tietopyyntöön tekstiviestien annista. Toivottavasti esittämäämme omistajaohjauksen täysremonttiin on eduskunnassa laaja tuki.
Arvoisa puhemies! Sähkölaskut ovat jo ajaneet monet kansalaiset ahdinkoon — jo nyt. Saan joka päivä sydäntäriipaisevia viestejä uusimmista sähkölaskuista: ”Rahat on loppu, ei ole, eikä tule.” Energian korkea hinta nostaa kaikkia hintoja. Tutkimuslaitos arveli, että ruoan hinta tulee vielä nousemaan nykyistäkin rajummin. Ruoan, lämmön ja sähkön kallistuminen kurittaa suomalaisia. Inflaatio lannistaa työväen. Palkansaajien ostovoima murenee rajusti. Sähkötuilla ja indeksikorotuksilla työmarkkinoille luodaan yhä uusia kannustinloukkuja. Mitä tällä haetaan? Sitäkö, että kaikki heittävät rukkaset naulaan ja siirtyvät Kelan luukulle hakemaan sähkötukia?
Hallitus ei ole ensimmäistä kertaa selittämässä energiapolitiikkansa seurauksia. Keinonne olivat viime talvena kovin vähissä, kun esitimme työkaluja polttoaineiden hintojen madaltamiseksi. Lopulta hallitus ymmärsi tekojensa seuraukset ja otti käyttöön esittämiämme korjausehdotuksia, joista jakeluvelvoitteen lasku näkyi suoraan polttoaineiden hintatasossa.
Viivyttelylle on rajansa. On vastenmielistä huomata, että vihervimmainen ideologinen palo estää toimivien ratkaisujen muodostamista. Hallitus pelaa kovin kovilla panoksilla rulettia huoltovarmuutemme kannalta aivan keskeisissä asioissa.
Lisäksi omistajaohjauksen tarkoitus on, että veronmaksajien rahoja käytetään vastuullisesti. Hallituksen omistajaohjauksen laatu on luokatonta.
Arvoisa puhemies! Teen seuraavan epäluottamusesityksen:
Koska hallitus ei ole huolehtinut Suomen energiahuoltovarmuudesta eikä tehnyt riittäviä toimia energian saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi, ja koska hallituksen omistajaohjauksen tila on tuntuvasti heikentänyt Suomen rahoitusasemaa, esitän, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-05T14:13:52,2022-10-05T14:24:21,Tarkistettu,1.1
2022_104_6,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_7,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Maksamme Putinin Euroopalle lähettämää laskua. [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarien!] Se näkyy Fortumin Uniper-riskien toteutumisena ja suomalaisten energiakuluissa, vaikka edustaja Purra Venäjän roolista vaikeneekin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-10-05T14:24:24,2022-10-05T14:24:53,Tarkistettu,1.1
2022_104_8,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Energiakriisi ei ole yllätys. Venäjä on käyttänyt kaasua geopoliittisena aseena ainakin jo vuodesta 2008 lähtien. Perussuomalaiset näkivät energiasodan leimahtaneen viimeistään syksyllä 21, kun Venäjä rajoitti maakaasun myyntiään ja jätti Euroopan energiavarastot tavanomaista tyhjemmiksi. Me ehdotimme lukuisia toimia energianhinnan alentamiseksi.
Te hallituksessa ette halunneet nähdä, että epärealistisiin talouskasvun odotuksiin ja nollakorkoihin nojaava hallitusohjelmanne oli ajamassa karille, vaan piditte siitä kiinni väkisin. Jos hallitus olisi vastuullisesti valvonut kansallista etua, se olisi ymmärtänyt tilanteen, luopunut liian tiukoista hiilineutraaliustavoitteista, keskeyttänyt ylimääräiset hankkeensa ja kieltäytynyt osallistumasta elpymispaketin kaltaisiin tulonsiirtoihin.
Ette voi puolustautua syyttämällä edeltäjiänne virheistä. Kyllä, aiemmat hallitukset ovat laiminlyöneet omistajaohjauspolitiikan, mutta niin olette tekin.
Uniper on kirjannut Nord Stream ‑kaasuputken omistusosuutensa arvottomaksi. Lisää alaskirjauksia tulee Venäjältä. Uniper ja Fortum lypsettiin Saksan poliittisella päätöksellä tyhjäksi ja rahalla tuettiin saksalaisia kaasun kuluttajia — suomalaisille kuuluvilla rahoilla. 
Monien maiden poliitikoilla, erityisesti sosiaalidemokraateilla on vielä Venäjä-kanansa kynimättä. Olipa kerran strategia, joka johti lopulta Venäjän rahoittamiseen ja Euroopan Venäjä-riippuvuuteen. Piti tulla vaurautta ja rauhaa, tulikin Eurooppaan sota, kenties kylmyyttä, nälkää ja köyhyyttä.
Voimmeko luottaa sellaisiin puolueisiin, jotka ovat antaneet merkkihenkilöidensä rahastaa tätä kehityskulkua edistämällä puuttumatta asiaan ajoissa? Tehkää nyt jo pesäero riveissänne olevaan viidenteen kolonnaan.
Kun perussuomalaiset ovat arvostelleet vihreää siirtymää sen epäkohdista — eli kivihiilen korvaamista maakaasulla, liikenteen pakkotahtista sähköistämistä, ydinvoiman lisärakentamisen vastustamista ja satsauksia tuotannoltaan epävakaaseen uusiutuvaan energiaan — hallituksen riveistä tämä perusteltu kritiikki on rinnastettu Putinin asian ajamiseen eli suomeksi sanoen maanpetturuuteen.
Te syytätte muita siitä, mitä te olette itse tehneet. Te olette tehneet sitä, mitä Putin toivoi, ja nyt kylvätte eripuraa syyttelemällä omista teoistanne muita. [Sebastian Tynkkynen: Hyvin sanottu!]
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä. Olemme johdonmukaisesti puolustaneet suomalaisen uusiutuvan energian, polttopuun ja turpeen käyttöä.
Onneksi Suomi ei ole kansallisessa energiapolitiikassaan sortunut yhtä syvään Venäjä-riippuvuuteen kuin moni muu. Ydinvoima ja vesivoima pitävät Suomea pinnalla tuulimyllyjen seisoessa tyynenä pakkasaamuna. Mutta se ei riitä. Meidän on välttämätöntä päästä eroon hinnoittelumallista, joissa kallein energiamuoto Euroopassa määrää meidän hintamme — yhteisin päätöksin tai tarvittaessa omin päätöksin.
Kansalaiset tarvitsevat nimenomaan suoraa tukea energialaskuunsa. Sähkön arvonlisäveron väliaikainen alennus ei riitä. Kansaneläkelaitoksen ruuhkauttaminen tukihakemuksilla ei ole mielekästä. Sähkön verovähennys auttaa vielä heikommin, koska tukea tarvitaan tässä ja nyt — ensi talvena, tulevassa kuussa.
Tässä kaikessa Suomi on taas kerran jäljessä verrokkimaitaan. Niin EU:ssa kuin etenkin sen ulkopuolella Norjassa maat turvaavat kansalaistensa kohtuuhintaisen energian paljon Suomea tehokkaammin. Maat myöskin valmistautuvat sähköverkkonsa sulkemiseen hätätilanteessa. Kuinka käy Suomen silloin, kun emme ole sähkön suhteen omavaraisia?
Luottakaa vähemmän eurooppalaisen solidaarisuuden ilosanomaan. Siellä lymyävät ahneiden suurempien valtioiden edunvalvonta ja taakanjakopolitiikka. Suomea hyväksikäytetään varmasti, jos sen sallimme.
Todistamme tässä omin silmin hyväuskoisen globalisaation ja globalismin konkurssia ajassamme. Tämä vaurauden kupla on rakennettu riippuvaisuudella Venäjästä ja Kiinasta. Molemmista on nyt päästävä eroon, ja se tulee valtavan kalliiksi. Ylikireästä ilmastopolitiikasta on nyt viimeistään pakko luopua.
Arvoisa puhemies! Miten saisimme hallituksen, jota kiinnostaisi aivan ensimmäisenä Suomen ja suomalaisten hätä ennen muun maailman parantamista? Hallitus ei vastauksellaan tähän välikysymykseen tai muilla toimillaan ole osoittanut kykyä tai haluakaan hoitaa suomalaisille kohtuuhintaista energiaa luotettavasti tulevan talven tarpeisiin. Hallitus on tehnyt miljardiluokan epäonnistumisen Fortumin omistajaohjauksessa.
Aloitan tämän suomalaisille suotuisamman hallituksen hankkimisen sillä, että kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslause-esitystä hallitukselle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Isänmaallinen puhe!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-05T14:29:21,2022-10-05T14:34:14,Tarkistettu,1.1
2022_104_9,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_10,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on noussut rajusti. Vaikein tilanne on niissä kodeissa, jotka lämpiävät suoralla sähkölämmityksellä, sekä perheissä, joiden sähkösopimus on katkolla ja uusi sopimus joudutaan tekemään moninkertaiseksi kohonneilla hinnoilla. Nyt monissa perheissä joudutaan vakavasti pohtimaan, miten hintojen heilahteluista ja kasvavista kustannuksista selvitään.
Koko Eurooppa kärsii Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Euroopan Venäjä-riippuvuudelle rakennettu energiapolitiikka kostautuu ja nostaa energian hintoja koko mantereella. On oikein, että fossiilienergian tuonti Venäjältä loppuu. Emme halua olla rahoittamassa Putinin johtamaa kansanmurhaa Ukrainassa. Meidän on sopeuduttava maailmaan, jossa itänaapurin tuontienergia ei lämmitä talojamme. Suomen ja Euroopan on vahvistettava omavaraisuutta ja huoltovarmuutta monipuolisella energiapaletilla. 
Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että suomalaisille kodeille ja yrityksille riittää kohtuuhintaista sähköä myös ensi talven paukkupakkasilla. Haluamme, että suomalaiset selviävät sähkölaskuistaan. Siksi on löydettävä keinot saada sähkön hintaa kestävästi alas. Energiakriisi voi kestää pitkään, joten avustusten ja veroetujen varaan emme voi laskea ikuisesti.
Hallitus on ollut energiakriisin hoitamisessa reaktiivinen ja jopa passiivinen. Ennakointi on jälleen kerran puuttunut. Esimerkiksi tehoreservin lakkauttamisen suhteen hallitus ei kyennyt päätöksiin, vaan viranomainen ratkaisi asian hallituksen puolesta. Hallituksen omat ratkaisut ovat olleet laastarimaisia, eivätkä ole puuttuneet ongelmien juurisyihin. Samoin hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut ponnetonta, kun käyttöönotettaviksi suunnitellut työkalut eivät monin paikoin ole Suomen intressien mukaisia.
Kokoomus on valmistellut oman keinovalikoimansa sähkömarkkinoiden uudistamiseksi. Mukana on kuusi lyhyen aikavälin ja kuusi pidemmän aikavälin ratkaisua. Nopeat kriisitoimet antaisivat helpotusta kotien ja yritysten sähkölaskuihin jo ensi talveksi. Pidemmän aikavälin ratkaisuilla rakentaisimme Suomesta puhtaan energian suurvallan. 
Sähkön ja kaasun hinnat tulisi ripeästi irrottaa toisistaan sekä asettaa sähkölle  hintakatto. Kysyntäpiikkejä tulisi tasata tarjoamalla kotitalouksille ja yrityksille rahallisia kannustimia siirtää sähkönkulutusta huipputuntien ulkopuolelle. Sähkön kulutuspiikeistä tulisi myös varoittaa ennakkoon esimerkiksi tekstiviesteillä. 
Kokoomukselle on myös tärkeää, että kallein tuotantomuoto ei jatkossa yksin määrittelisi sähkön hintaa niin vahvasti. Siksi haluamme selvittää sähkön markkinamallin muutostarpeet. Pidemmällä aikavälillä toivomme myös investointeja ydinvoimaan ja muihin puhtaisiin energiamuotoihin sekä vetytalouden ja sähkön varastoinnin kehittämistä.
Arvoisa puhemies! Kokoomus ei allekirjoittanut perussuomalaisten laatimaa välikysymystä. Meidän mielestämme se ei valitettavasti keskity olennaiseen. Kokoomus haluaa puhua keinoista, jotka aidosti vaikuttavat sähkön hintaan ja jotka ovat realistisia toteuttaa tuhoamatta kuitenkaan eurooppalaisia energiamarkkinoita. [Mika Niikon välihuuto]
Perussuomalaisten välikysymyksestä paistaa EU-vastaisuus ja ajatus yhteisten markkinoiden rikkomisesta. Suomalaiset eivät pärjää paremmin, jos suljemme sähkönsiirtoyhteydet Eurooppaan. Suomi on ollut ja tulee jatkossakin olemaan riippuvainen sähkön tuonnista kylminä pakkaspäivinä. Suomi hyötyy muun muassa norjalaisesta vesivoimasta säätövoimana.
Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset emme ole vakuuttuneita, että hallitus ja pääministeri Marin tekivät kesällä kaikkensa suomalaisten kansallisvarallisuuden puolustamiseksi Uniperin kriisissä. Miksi pääministeri tyytyi hoitamaan asioita tekstiviesteillä, eikä hän hyödyntänyt arvovaltaansa matkustamalla Berliiniin puolustamaan suomalaisten veronmaksajien ja sijoittajien etua? Pääministeri ei keskeyttänyt kesälomaansa, vaikka Uniperin tilanteen ratkaisussa oli kyse miljardien kansallisesta intressistä.
Kesän tapahtumista syntyi vaikutelma, että Saksan puolelta neuvottelemassa olivat maan parhaat voimat, mutta Suomen puolelta ei. Suomalaisten veronmaksajien ja sijoittajien rahaa paloi miljoonia joka päivä, kun Saksan hallitus ja viranomaiset estivät Uniperia nostamasta kaasun hintaa tilanteessa, jossa kaasun markkinahinta oli noussut jo moninkertaiseksi. Surullisen tarinan lopputuloksena Suomen valtio, suomalaiset yksityissijoittajat ja eläkeyhtiöt menettivät miljarditolkulla rahaa.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee hallituksen, joka pystyy puolustamaan Suomen ja suomalaisten etuja energiakriisissä sekä hoitamaan valtion omaisuutta vastuullisesti. Meidän mielestämme hallituksen näyttöjen perusteella näin ei nyt ole. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus enää nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-05T14:34:19,2022-10-05T14:39:31,Tarkistettu,1.1
2022_104_11,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_12,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Fortum listattiin pörssiin 1998. Ruotsi Vattenfallin ja Norja Statkraftin osalta toimi toisin. Nuo yhtiöt ovat puhtaasti valtion omistamia, eikä niitä ole tänäkään päivänä listattu.
Valtio omistaa enemmistön Fortumin osakkeista, mutta valtion omistajuus ei ole ollut tosiasiallisesti määräävää. Pörssilistattua yhtiötä on johdettu ilman suurimman omistajan merkittävää puuttumista. Näin oli Fortumin optioista päätettäessä 2000-luvun alussa, 2008 Fortumin ostaessa ensimmäiset osuudet venäläisestä sähköntuotannosta, 2013 Fortumin ilmoittaessa luopuvansa sähkönsiirrosta ensin Suomessa ja vuosi tuon jälkeen Ruotsissa, ja näin oli myös 2017, kun Fortumin johto kertoi aikeistaan ostaa saksalaisen Uniperin. Jälkikäteen on helppo todeta, että omistajan olisi tullut jo vuosikymmeniä sitten selkeästi ohjeistaa Fortumia kaikissa oloissa pitäytymään valtion näkökulman mukaisessa ytimessä: turvata sähköntuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
On hyvä tunnistaa, että valtion voi olla vaikea turvata intressejään pörssiyhtiössä. Se, että yhdellä — vaikkakin suurella — omistajalla on yhtiölle erityistehtäviä ja vaatimuksia, ei lähtökohtaisesti sovi pörssiyhtiölle. Sinänsä pidän perusteltuna, että meillä on merkittävä määrä kunnallista ja valtion Fortumin kautta enemmistöomisteista energiantuotantoa. Oikeastaan ylivoimainen valtaosa Suomen sähköntuotannosta on joko julkisomisteista tai kotimaisten vientiteollisuusyritysten omistamaa. Molempiin liittyy vahva intressi pitää sähkön hinta kohtuullisena ja edistää omaa tuotantoa. Jotta voimme todella keskittyä meille strategisesti tärkeisiin yrityksiin, vahvistetaan niiden omistajuutta, pohditaan, onko niiden paikka todella pörssissä, ja vastaavasti luovutaan jostain, mikä ei ole meille niin strategista.
Arvoisa puhemies! Euroopassa ei uskottu Venäjän riskien realisoitumiseen, vaikka tiedettiin energian olevan vaikuttava ase. Nyt sekä EU-komissio että Saksa neuvottelevat USA:n ja Lähi-idän lukuisten ei-demokratioiden kanssa merkittävistä nesteytetyn maakaasun toimituksista. Samaan aikaan Euroopassa on vaikeutettu omien raaka-aineiden hyödyntämistä energiantuotannossa. Ulkoa ostettava maakaasu on monin paikoin tuotettu särötyksellä, tekniikalla, jonka käytön hyvin monet Euroopan maat ovat itse kieltäneet.
Toinen esimerkki on ydinvoima. Vaikka Euroopan uraanin tuotanto on vähäistä, on ydinvoima sähkön omavaraisuuden kannalta keskeinen ja luotettava tuotantomuoto. Tämäkään ei monelle Euroopan maalle käy. Saksan energiakriisi ei ole niin kova, että maa ottaisi ydinvoimassa uutta linjaa.
Edes uusiutuva energia ei tunnu täysin kelpaavan, kun EU-komissio katsoo asiakseen esittää edelleen useita metsien energia- tai muuta käyttöä vaikeuttavaa säädöstä. Eurooppa ei ole vielä tosiasiallisesti herännyt siihen tosiseikkaan, että sekä sähkön että muun energian osalta pysyvä ratkaisu löytyy oikeastaan vain lisäkapasiteetista ja omasta energiasta.
Arvoisa puhemies! Myös tässä salissa on vuosien saatossa kritisoitu milloin omaa ydinvoimaa, omaa metsäenergiaa, omaa turvetuotantoa tai omaa tuulivoimaa. Keskusta on aina kannattanut omavaraisuutta, mutta risupaketeista meitäkin on haukuttu. [Ben Zyskowicz: Ettekös te aina kannattaneet ydinvoimaa?]
Suomen energiaomavaraisuus on parantunut ja riippuvuus tuodusta fossiilienergiasta vähentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä ei ole tapahtunut vahingossa tai itsestään, vaan määrätietoisen politiikan ja tietoisten valintojen seurauksena. Etenkin sähköntuotannon osalta pystymme omavaraisuutta vielä nostamaan, kiitos ydin- ja tuulivoiman, mutta kulutushuippujen aikaan olemme vielä pitkään kiinni Ruotsin tuonnissa. Onneksi Norjassa hurjimmat suunnitelmat uusien siirtoyhteyksien rakentamisesta muuhun Eurooppaan on laitettu jäihin. Samaan aikaan näissä oloissa meille taas keskeistä on turvata markkinat ja yhteydet Ruotsiin ja Norjaan pohjoismaisessa hengessä.
Arvoisa puhemies! Huolestuneena seuraan käytävää keskustelua sähkömarkkinoista. Toimimme kuitenkin sähkönkin osalta markkinataloudessa, emme enää suljetussa suunnitelmataloudessa. Jos väittää markkinamekanismin olevan rikki, on velvollisuus kertoa, mitä tilalle. Toivon, että esitettyjen erilaisten hintasääntelyjen vaikutuksia arvioidaan myös tuleville investoinneille aiheutuvan haitan näkökulmasta. Etenkin, kun kestävä ratkaisu Euroopan energiakriisiin, vapauteen ja riippumattomuuteen löytyy lopulta vain omasta energiasta mittavien uusien investointien kautta. [Välihuutoja — Hälinää]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-10-05T14:39:34,2022-10-05T14:45:01,Tarkistettu,1.1
2022_104_13,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Hopsu. [Ben Zyskowicz: Vieläköhän vihreät ajavat maakaasua ydinvoiman tilalle?], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_14,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme keskellä energiakriisiä. Putin käyttää energiaa yhtenä sodankäynnin välineenä. Energiasodallaan Putin tavoittelee läntisen Euroopan yhtenäisyyden murentamista, joka toimisi Venäjän tavoitteiden hyväksi. Siksikin on tärkeää, että EU hakee myös yhdessä keinoja energiakriisin selättämiseen.
Vihreä siirtymä on pitkäjänteinen ratkaisu energiakriisiin. Suomi on monia muita maita paremmassa asemassa, koska meillä on jo pitkälti päästy eroon fossiilisista energialähteistä sähköntuotannossa. [Ben Zyskowicz: Ja koska vihreitä ei aikanaan uskottu!] Tämä näkyy muun muassa siinä, että sähkönhinnat ovat pysyneet pääsääntöisesti alempana kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tuleva talvi voi olla vaikea, mutta etenkin tuulivoiman voimakas lisärakentaminen tulee tulevina vuosina parantamaan tilannetta. Myös aurinkovoiman rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Vihreät tavoittelevat aurinkosähkön moninkertaistamista lähivuosina sekä hajautetulla pientuotannolla että teollisen mittakaavan tuotannolla verkkoon. Tulevana talvena sähkönsaannin turvaamiseksi joudutaan todennäköisesti käyttämään myös hiili- ja turvevoimaa, mutta pitkäkestoisempaa paluuta näihin sähköntuotantotapoihin ei ole. Kestävä puhdas energia on tulevaisuuden ratkaisu, koska se on paitsi ekologista myös edullisempaa.
Arvoisa puhemies! Nykyisessä tilanteessa on helppo sanoa, että Fortumin Uniper-seikkailu ja Venäjä-investoinnit ovat olleet vakava virhe. Fortum otti Uniper-kaupoissaan mittavan riskin sekä suhteessa Venäjä-riippuvuuteen että riippuvuuteen fossiilisista polttoaineista. Molemmat riskit realisoituivat täydessä mitassaan. Suomalaisen omistuksen vahvistaminen fossiilibisneksessä herätti kritiikkiä ja ihmetystä heti tuoreeltaan — ja ei ihan syyttä: Uniperin päästöt olivat suurempia kuin koko Suomen.
Fortumin kauppojen lähtösysäys löytyy luonnononnettomuudesta. Tapaninpäivän myrskyt vuonna 2011 saivat elinkeinoministerin aloittamaan sähkömarkkinalain valmistelun. Laki velvoitti rakentamaan säävarmaa verkkoa syrjäseuduille ja lupasi, että jokaisesta metristä sai laskuttaa entistä enemmän siirtohintaa. Fortumin jakeluverkkojen arvo kasvoi valtavasti. Voiton maksimoiminen arvopaperimarkkinalain edellyttämällä tavalla olisi edellyttänyt investointeja sähköverkkoon ja sen myötä nostanut sähkön siirtohintoja, aivan kuten sitten tapahtuikin. Lopputuloksena verkot myytiin Carunalle. Fortumille jäi sievoisesti rahaa investoitavaksi Uniperiin, Carunalle haukut ja tulot.
Pääomalla Fortumilla haluttiin tehdä suomalaisesta yhtiöstä yksi Euroopan suurimmista, haluttiin kasvaa ja nähtiin myös visio yhtiöstä puhtaamman energian eurooppalaisena ykkösenä. Hyväksyttiin pitkä siirtymävaihe luottaen venäläisiin fossiilisiin polttoaineisiin — ehkä luotettiin, kun Saksakin luotti?
Fennovoima-hankkeeseen osallistumispäätösten aikaan taas erinäisten käänteiden jälkeen tavoiteltiin vahvempaa jalansijaa Venäjän vesivoimasta. Tällöin varoittelimme Venäjän tuomasta turvallisuusriskistä.Tehtyjä virheitä ei saa enää tekemättömäksi, mutta tulevaisuuden virheet voidaan välttää.
Arvoisa puhemies! Nyt on syytä laajasti pohtia omistajaohjauksen linjaa. Yhtiöt ovat kasvuhakuisia, mutta valtion tulee olla myös turvallisuushakuinen ja pitää huolta siitä, että omistuksessa olevat yhtiöt tukevat valtion strategisia tavoitteita, kuten irtautumista fossiilisista polttoaineista. Omistajapolitiikan on oltava tarvittaessa riittävän vahvaa, jotta tämä toteutuu. Uniper-kauppojen kaltaisia strategisia linjanmuutoksia ei kuitata jatkossa vartin varoitusajalla. Mikromanageerausta valtion taholta tuskin kukaan kaipaa, mutta valmius huolehtia valtion intressien toteutumisesta isossa kuvassa täytyy säilyttää. Fortum on suomalaisessa energiakentässä iso toimija ja myös hyvä osingonmaksaja. Valtio-omistajalla on Fortumissa myös suuri strateginen intressi. Hallituksen toimille Fortumin pelastamiseksi on nähtävissä selkeät perusteet. On pidettävä huolta, että valtion strategiset intressit ja omistajaohjauksen periaatteet todella ohjaavat omistamista.
Vihreille oli tärkeää, että hallituksen omistajapolitiikan periaatepäätökseen saatiin vahvat ilmastovelvoitteet. Kaikki panokset on syytä laittaa päästöttömän energian edistämiseen. Jollei ilmastonmuutosta ja luontokatoa oteta yhtiöissä tosissaan, käy se vielä kalliiksi, kun bisnekseltä menee pohja alta. Valtio-omisteisten yritysten ei tulisi jatkossa laittaa yhtäkään uutta euroa kiinni fossiiliteollisuuteen, vaan suunnan on oltava fosiilisista irtautumiseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-05T14:45:07,2022-10-05T14:50:30,Tarkistettu,1.1
2022_104_15,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_16,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me elämme nyt fossiilienergian kriisiä. Tämä kriisi on ollut olemassa jo vuosikymmeniä, ja Venäjän hyökkäyssota toi sen erittäin konkreettisesti esille. Sota ajoi Euroopan energiakriisiin, joka on myös poikkeuksellisen inflaation merkittävin juurisyy. Fossiilienergia on lähtökohtaisen konfliktiherkkää ja pitkään käytetty geopoliittinen ase. Itämeren kaasuputkien räjähdykset viime viikolla ovat tästä tuorein esimerkki. 
Ilmastotoimet ovat tie ulos fossiiliriippuvuudesta ja sen tuomista riskeistä. Siteeraan edustaja Halla-ahoa: ""Jos ’vihreän siirtymän’ on tapahduttava, se tapahtukoon sitten tässä kohdassa, pakon edessä. [Jussi Halla-aho: Unohditte lainausmerkit!] Tämä on se taitekohta historiassa, jossa on sekä välttämätöntä että poliittisesti mahdollista vapautua öljystä, hiilestä ja kaasusta."" Toivottavasti tämä oppimiskokemus välittyy jossain vaiheessa myös muille perussuomalaisille, eikä tällaisia välikysymyskeskusteluja tarvitse enää käydä. [Juha Mäenpää: Entä turve?] 
Lisäksi kiihtyvä ilmastokriisi pahentaa energiapulaa. Ilmastokriisi on siis yksi syy nouseviin energian hintoihin. Jos energian hinnat kiinnostavat, luulisi kiinnostavan myös ne juurisyyt, jotka kallistuvaan energiaan johtavat. Aidosti energian hintoja hillitsevä strategia on rakentaa lisää uusiutuvaa energiantuotantoa. Tämä edellyttää investointeja nyt, mutta takaa lyhyen ja pitkän aikavälin huoltovarmuutemme, turvallisuutemme ja omavaraisuutemme. Omavarainen energiajärjestelmä luo myös uutta, turvallisuutta ja kestävää huomista rakentavaa työtä Suomeen. [Juha Mäenpää: Turve!] Ei ole vastuullista tai viisasta olla tekemättä vihreän siirtymän vaatimia energiainvestointeja. Meidän on korjattava haavoittuvuutemme. Tästä korjausliikkeestä hyödymme heti ja pitkäaikaisesti.
Arvoisa puhemies! Uusiutuvien kapasiteetin lisäämisen lisäksi toinen keskeinen ratkaisu tilanteeseen on energian kulutuksen vähentäminen. Jo ilmastokriisin hillitseminen vaatii pysyvää energiansäästöä. Nyt myös hintojen nousu ohjaa säästämään ja tehostamaan energian käyttöä. Energiansäästöstä on tehtävä systemaattisesti pysyvä normi läpi yhteiskunnan. Erityisen aiheellista on tasata kulutuspiikkejä ja puuttua turhaan ylikulutukseen. Viime viikon EU:n energianeuvostossa sovittiinkin pakollisesta viiden prosentin sähkön kulutuksen vähentämistavoitteesta sähkönkulutuksen huipputunneille sekä vapaaehtoisesta kymmenen prosentin vähentämistavoitteesta sähkön kokonaiskulutukselle.
Lisäksi, kun hinnat nousevat kohtuuttomasti, on hintojen noususta kärsiviä ihmisiä autettava. Budjettiriihessä päätettiin sähköpaketista, jolla ihmisiä tuetaan ylisuurten sähkölaskujen kanssa. Me vasemmistossa edelleen vaadimme, että jos kompensaatiot pienituloisille eivät riitä, niitä lisätään. Varakkaiden ylikulutusta ei sen sijaan pidä tukea, eikä tukien pitäisi kannustaa kulutuksen lisäämiseen. Lisätoimina vasemmistoliitto kannattaa ainakin energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verotusta ja EU-tason hintakattoa sähkölle. 
Arvoisa puhemies! Fortum myi sähköverkkonsa ulkomaisille pääomasijoittajille. Myynnistä saadut varat käytettiin Uniperin ostamiseen. Vasemmistoliitto vastusti hallituksessa sähköverkkojen myyntiä ja viime kaudella eduskunnassa Uniper-kauppoja. Vastustimme Uniper-kauppoja Venäjä-riskin ja yhtiön fossiilisiin pohjautuvan tuotannon vuoksi.
Fortum tulisikin lunastaa pois pörssistä kokonaan valtion omistukseen. Pörssiyhtiöiden kohdalla valtion on vaikeaa toimia laajempien yhteiskunnallisten intressien ajajana, kun vastassa ovat osakkeenomistajien kapeammat taloudelliset intressit. Myös sähköverkot tulee lunastaa valtiolle. Luonnollisten monopolien pitäisi lähtökohtaisesti olla julkisessa omistuksessa. 
Arvoisa puhemies! Lopuksi vastaus välikysymyksen toiveeseen ilmastotoimien lykkäämisestä on selkeä ei. Investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät ole osoittautuneet kestämättömäksi, vaan aidosti kestäväksi ratkaisuksi. Ja vastaus myös hiilineutraaliustavoitteen uudelleenarvioimiseen on kirkas ei. Meidän on rakennettava tie kriisinkestävään, huoltovarmaan energiajärjestelmään horjumatta ja matkalla tuettava kansalaisia kriisin yli.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-05T14:50:35,2022-10-05T14:55:42,Tarkistettu,1.1
2022_104_17,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_18,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ärade talman! Vi befinner oss i ett exceptionellt läge. Elpriserna har kraftigt höjts, vilket till överväldigande del beror på att priset på naturgas har flerdubblats i Europa. Spåren leder till Rysslands brutala attack i Ukraina och det grymma kriget som pågår. Det är viktigt att vi inom EU fortsätter stå enade och inte ger vika för utpressningsmetoder. Därför måste vi så fort som möjligt göra oss oberoende av rysk energi. Svenska riksdagsgruppen och SFP fördömer starkt kriget och visar sitt fulla stöd till Ukraina.
Det är helt förståeligt att flera finländare känner oro över hur elräkningen kommer att se ut under den kommande vintern. Svenska riksdagsgruppen och SFP betonar att regeringen har gjort viktiga satsningar på åtgärder för att skapa trygghet i vardagen. Alla finländare ska kunna hålla sina hem varma under vintern och ha pengar över till nödvändiga utgifter. Från och med december sänks momsen på el tillfälligt till 10 procent — en åtgärd som SFP förespråkat och nu blir verklighet. Dessutom utformas ett system med skatteavdrag för förhöjda elkostnader och ett elstöd för de privathushåll som inte kan göra skatteavdrag. Vi bör ha en beredskap att agera och reagera också snabbt här senare under vintern och ta till åtgärder för att hjälpa hushållen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-10-05T14:55:44,2022-10-05T14:57:06,Tarkistettu,1.1
2022_104_19,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Arvoisa puhemies! Olemme tänä syksynä palanneet perusasioiden pariin: Riittääkö kotiin lämpöä? Miten varautua sähkökatkoksiin? Saako kaupasta kotimaista ruokaa?,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-05T15:00:13,2022-10-05T15:00:39,Tarkistettu,1.1
2022_104_20,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Ei suomalaisten kuluttajien ja yritysten pidä maksaa saksalaisten sähkö‑ ja kaasulaskuja. Nyt suomalaiset maksavat sähkölaskuissaan saksalaisten uima-altaiden lämmityksen.
EU:n järjestelmä perustuu siihen, että energiasta maksetaan korkeimman eli kaasun hinnan perusteella. Tämä malli pitää purkaa joko kokonaan tai väliaikaisesti, kunnes energiakriisi on ohi. Muussa sähkössä tuotantokustannukset ovat säilyneet ennallaan, eli nyt koko EU maksaa siitä, että Saksa ja muut Keski-Euroopan maat ovat liian riippuvaisia Venäjän kaasusta — ja Saksa vielä erityisesti, kun se vihreiden painostuksessa hätiköi ja sulki ydinvoimalansa ennen aikojaan. Ja kaiken päälle Saksan valtio on nyt koonnut yhteensä 300 miljardin euron tukipaketin kuluttajille ja yrityksille sähkön korkean hinnan takia, eli Saksa pitää hintoja korkealla ja me maksamme. Eihän tässä ole mitään järkeä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen pitää pyrkiä sähkössä omavaraiseksi. Myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa pitää tiivistää. Niiden kesken tarvitaan riittävät ja toimivat siirtoverkot kulutushuippujen tasaamiseksi. Tuuli‑ ja aurinkovoiman lisärakentaminen ei pelkästään riitä, vaan ne tarvitsevat tuekseen säätövoimaa. Sitä varten meidän pitää suoraviivaistaa lupakäytäntöjämme esimerkiksi pienydinvoimaloita varten. Voi hyvin olla, ettei enää rakenneta yhtä suurta ydinvoimalaa, ei ainakaan semmoista kuin Olkiluoto, jota kestää ikuiset ajat rakentaa, vaan meille syntyy 15—20 pienempää reaktoria. Ne tuottavat lämpöä lähelle ja sähköä valtakunnan verkkoon. Samalla ne tuovat tarvittavaa säätövoimaa.
Tässä hetkessä tuntuu totta kai kuin löisi lyötyä, mutta meidän pitää selvittää myös Uniperin Ruotsin vesi‑ ja ydinvoimaloiden hankinta tulevaisuudessa. Ensin ostetaan kalliilla, ja saksalaiset vievät ilmaiseksi, mutta ei auta: kyllä Ruotsin kymmenet vesivoimalat ja omistukset kolmessa ydinvoimalassa Fortumille kelpaisivat.
Vanhassa vara parempi: Fortum myi aikanaan sähkön siirtoverkot Carunalle tunnetuin seurauksin, kun tuotto oli sinänsä varmaa mutta liian pientä spekulaatioille.
Liike Nytin mielestä siirtoverkot pitäisi ostaa takaisin huoltovarmuuden takia.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Pidin alusta asti Fortumin Uniper-kauppaa erittäin huonona. Julkisesti arvostelin kauppaa, kun Fortum vuonna 2019 maksoi 2,3 miljardia euroa ja lisäsi omistusosuuttaan Uniperista yli 70 prosenttiin. Puhuin tästä samana vuonna eduskunnassa ja kirjoitin siitä bloginkin ja Kauppalehdessä kritisoin sitä tyhmimpänä kauppana ikinä. Kukaan ei kuunnellut. Nyt ovat kaikki Uniperiin sijoitetut rahat melkein menneitä.
Fortumin kohdalla on myös Venäjän omistusten kohtalo vielä auki. On selvää, että sieltä on tulossa miljarditappiot. Kovin vähän puhetta on ollut myös Uniperin sijoituksista Nord Stream ‑kaasuputkiin. Sadat miljoonat menivät, eikä kaasua näy mailla eikä halmeilla.
Suomalaisten on turha ilkkua liikaa saksalaisille. On hyvä muistaa, että vielä tänä vuonna meille oltiin Pyhäjoelle rakentamassa venäläistä ydinreaktoria.
Ilmaston kannalta Uniper oli yhtiö, jonka tiedettiin lisäävän päästöjä, ja siitä huolimatta olimme Suomeen ostamassa sen, vaikka meillä oli kovimmat ilmastotavoitteet.
Ja nyt on selvinnyt, miten kauppa tehtiin: Fortumin toimiva johto ja yhtiön hallitus tekivät miljardikaupat ja käyttivät tietolähteenään osakeantia varten yli vuotta aiemmin tehtyä myyntiesitettä. Toimitusjohtaja Markus Rauramo on ollut kaikissa käänteissä keskeinen päätöksentekijä tässä Suomen taloushistorian suurimmassa sotkussa, ja siitä hyvästä hänelle on maksettu tuntuvat bonukset. Kuka, ketkä ja miten tästä Fortumin miljardiseikkailusta kantavat vastuun?
Arvoisa puhemies, ärade talman! Omistajaohjaus on Fortumin tapauksessa ollut pelkkä vitsi. Ministeri Tuppurainen ei ole kertonut, informoitiinko häntä kahdeksan miljardin euron tukipaketista Uniperille ennen vai jälkeen yhtiön hallituksen päätöksen.
Toisaalta ei sillä tiedolla ole mitään merkitystä. Omistajaohjaus on ollut pelkkä kumileimasin. Opetus on se, että valtiolla ei ole mitään mieltä eikä syytä pitää enemmistöomistusta pörssiyhtiössä. Se ei vain toimi. Valtio voi olla merkittävänä omistajana pörssiyhtiössä esimerkiksi vakaan osinkotuoton takia. Enemmistöomistusta se ei vaadi, kun omistajaohjauksen ääni ei kuitenkaan kuulu. Valtionyhtiössä omistajan ääni kuuluu.
Yhdyn perussuomalaisten välikysymykseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-05T15:05:38,2022-10-05T15:11:11,Tarkistettu,1.1
2022_104_21,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ministeri Lintilä. Kolme minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_22,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ryhmille puheenvuoroista. Mielestäni tämä aika hyvin kuvastaa tätä tilannetta ja tunnelmaa, joka tällä hetkellä vallitsee, ei vain meillä Suomessa vaan Euroopassa, kautta Euroopan. Tuskaa ei varmasti yhtään lievitä, että meidän energiahinnat ovat tällä hetkellä reilusti alle EU:n keskiarvojen — mutta kaikissa ne ovat kovat ja sen vaikutukset tulevat näkymään. Ne näkyvät yksityistalouksissa, ne näkyvät yrityksissä, teollisuudessa, ja ne näkyvät inflaation kehityksessä. Tietysti tämä on se iso kuva, joka tulee pitkään vallitsemaan Euroopassa.
Pitää muistaa, että taustalla ovat keskeisesti Venäjän toimet. Alkujaan tämä lähti siitä, että Venäjä rupesi rajoittamaan kaasuntoimitusta Keski-Eurooppaan, mikä lähti nostamaan kaikkien energioitten hintoja.
Suomessa on tehty hyvää energiapolitiikkaa yli hallituskausien, siinä ovat olleet kaikki puolueet mukana. Viime kaudella tehtiin hyvää: Meillä kotimaisuus on ollut aina lähtevä idea energiatuotantoon. Meillä on haluttu pois fossiilisista uusiutuviin, on ollut risupaketteja, joita on välillä vähän kritisoitu, mutta se on ollut kuitenkin se kantava linja, ja se on ehkä se syy, minkä takia me suhteellisesti vähiten tällä hetkellä tästä tilanteesta kärsitään. 
Toisaalta meillä on ollut aina energiatehokkuus. Eihän meidän tarvitse mennä kuin rakentamiseen: meillä on moninkertaiset ikkunat ja niin edelleen. Eli kyllä meillä energiatehokkuus on ollut, ja yrityksissä se ollut erittäin merkittävänä osana. Me olemme olleet edelläkävijöitä tehokkuudessa ja teknologiassa, ja tällä hetkellä se on se, mikä meitä on ehkä parhaiten pitänyt pystyssä.
Yksi, joka on jäänyt liian pienelle huomiolle: me olemme pitäneet huolta sähköverkoista. Monessa maassa nimenomaan sähköverkkojakelu on se suuri ongelma. Meillä on sähköverkot hyvässä kunnossa, ja meillä on ollut aina lähtökohtana turvallisuus ja yhdenvertaisuus alueellisesti. Kulutusjoustojen ja energiansäästöjen osalta täytyy jo tässä vaiheessa kiittää: me ollaan viime syyskuusta tultu alas noin seitsemän prosenttia, eli kyllä suomalaiset yritykset ovat ottaneet hyvin vastaan tämän viestin energian säästämisestä.
Sitten minun on pakko nyt puuttua sellaiseen asiaan, kun täällä jotenkin on tullut semmoinen kuva, että energiassa tätä ennen oltiin omavaraisia. Hyvät edustajat, me ei olla oltu kymmeniin vuosiin omavaraisia energiassa, ei kymmeniin vuosiin. Ja tällä näkymällä, joka meillä on tällä hetkellä, ja sillä energiastrategialla, jota useampi hallitus on tehnyt, meillä on potentiaalinen mahdollisuus olla sähkön suhteen ensi vuonna omavarainen, viimeistään seuraavana vuonna. Mutta se, että me tehtäisiin joku suljettu järjestelmä tänne, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] se on täysin jostain muusta maailmasta. Me tulemme tarvitsemaan aina myös sähköä ulkoa päin Suomeen, eli ei pidä antaa harhaista kuvaa tästä tilanteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-05T15:11:16,2022-10-05T15:14:58,Tarkistettu,1.1
2022_104_23,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_24,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minä tervehdin sitä ilolla, että tässä salissa keskustellaan valtion omistajapolitiikasta, koska kun me puhumme meidän valtionyhtiöomistuksista, niin me puhumme monella tavalla meidän kansallisvarallisuudesta. Meidän yhtiöomistustemme arvo on tällä hetkellä noin 40 miljardia euroa. Se on huomattava summa. Ja kun valtio omistaa, niin se omistaa hyvästä syystä. Esimerkiksi moneen yhtiöön liittyy strateginen intressi. Me haluamme huolehtia jostain tietystä liiketoiminnasta omistajana, vastuullisena omistajana, tai valtio omistaa sen vuoksi, että me haluamme saada yhtiöstä osinkotuloja.
Tästä hyvänä esimerkkinä on Solidium. Solidium on olemassaolonsa aikana tulouttanut valtiolle peräti 7 miljardia euroa vuodesta 2008. Siihen sijoitettiin aikanaan 5,6 miljardia ja 7 miljardia on saatu tuloja. Eli hyvät kollegat, kyllä valtion omistajapolitiikalla on saatu aikaiseksi myös tulosta, mutta tätä pitää hoitaa taiten.
Me noudatamme hyvin tarkoin lakia. Osakeyhtiölaissa annetaan tehtävät ja vastuut yhtiön toimivalle johdolle, sen hallitukselle ja omistajalle. Kun kuuntelee oppositiota, niin joistakin puheenvuoroista kuultaa eräänlainen haikeus siihen, että voisimme elää jonkinlaisessa komentotaloudessa, jossa omistaja itse asiassa sanelisi yritysjohdolle tehtävät operatiiviset päätökset, mutta ei näin ole. [Jani Mäkelän välihuuto] Yhtiöllä on oma johto, yritysjohto, joka kantaa vastuun päätöksestä myös silloin, kun riskit aikanaan voivat realisoitua. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Me noudatamme OECD:n ohjeistusta hyvästä hallintotavasta, ja se edellyttää silloin sitä, että valtio käyttää omistajavaltaa siellä, missä kuuluu, eli yhtiökokouksessa. Me valitsemme yhtiölle hallituksen, joka on tehtäviensä tasalla.
Tällä vaalikaudella on merkittävällä tavalla tiukennettu omistajaohjauspolitiikkaa. Me olemme ensinnäkin koonneet valtionyhtiöomistuksia valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle, jotta omistajaohjauspolitiikka ja sen harjoittaminen olisivat entistä ammattimaisempaa. Me olemme huolehtineet siitä, että vastuullisuus kuuluu entistä enemmän valtionyhtiöiden omistajapolitiikassa. Kuten täällä edustaja Hopsu totesi, omistajan tahtotilan ilmastoneutraalista yhteiskunnasta tulee vaikuttaa valtio-omisteisten yhtiöiden toimintaan, ja tässä esimerkiksi Nesteen tuore ilmoitus selvityksen käynnistämisestä Porvoon jalostamon muuttamisesta uusiutuvien biopolttonesteiden jalostamoksi on erittäin tervetullut uudistus.
Ja mikä tärkeintä, me olemme huolehtineet siitä, että kun meidän kautemme päättyy, kaikissa valtio-omisteisissa yhtiöissä on valtio-omistajan kasvollinen edustaja hallituspöydän ympärillä. Tämä päätös on tehty muun muassa Fortumin osalta, se on tehty minun aloitteestani viime kevään aikana. Edellisen kerran Fortumin hallituksessa on ollut virkamiesjäsen vuonna 2006 — vuonna 2006. Oli korkea aika, että siinä pöydässä, jossa yhtiö strategisia päätöksiään tekee, myös valtio-omistajan edustaja, joka tuntee valtio-omistajan tahtotilan, on mukana päätöksiä tekemässä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Enää ei valtio-omistaja tule yllätetyksi, koska tämä virkamies huolehtinee siitä, että valtio-omistajaa informoidaan tärkeistä päätöksistä.
Puhemies! Haluan vielä kommentoida lyhyesti sitä, kun täällä tuotiin esille, että on syntynyt vaikutelma — edustaja Kauma, kerroitte vaikutelmasta — että valtio olisi jotenkin huonosti valmistautunut neuvotteluihin Saksan hallituksen kanssa. Kyseessähän olivat neuvottelut, joissa valtio ei ole ollut osapuoli, vaan näitä neuvotteluita käytin yhtiöiden, kahden pörssiyhtiön, Fortumin ja Uniperin, ja Saksan valtion edustajien kanssa, Saksan valtion nimeämien virkamiesedustajien kanssa, ja kun Fortum näitä neuvotteluita kävi, sillä oli apunaan maailmanluokan neuvonantajia, niin juridisia neuvonantaja kuin taloudellisen yhteistyön neuvonantajia, ja valtiolla myös oli oma neuvonantajansa Borenius, joka antoi ohjeita, neuvoja siitä, miten näihin neuvotteluihin tulisi valtio-omistajan yhtiöitä opastaa. Vaikka poliittisella tasolla annoimme yhtiön pyynnöstä tukea näihin neuvotteluihin, niin varsinaiset sopimusneuvottelut olivat kuitenkin ne, missä yhtiöt olivat sitten pöydässä näitä päätöksiä tekemässä. Ei voida sanoa, että olisimme huonosti valmistautuneet, vaan valtio tunsi tässäkin omat vastuunsa ja tehtävänsä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-10-05T15:14:59,2022-10-05T15:19:05,Tarkistettu,1.1
2022_104_25,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Nyt siirrytään vastauspuheenvuorojen pitämiseen. Pyydän painamaan V-painiketta, ja minuutin vastauspuheenvuorot, ja tässä yhteydessä muut ministerit saavat sitten myös puheenvuoroja. — Edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_26,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen vastauksessa annettiin ymmärtää, että tämä äkillisesti noussut hintataso olisi yleisesti riippuvainen siitä, että käyttää fossiilisia polttoaineita. Mutta se johtuu siitä, että tietyt Euroopan maat ovat riippuvaisia venäläisestä maakaasusta — tämä on sen äkillisen hinnannousun ja sen korkealla pysymisen syy, ei se, että käytetään jotakin muuta, esimerkiksi fossiiliseksi luokiteltavaa, kuten vaikkapa turvetta.
Toinen asia: Päästökauppajärjestelmän hintavaikutusta kyseenalaistettiin. Tälläkin hetkellä, kun sähkön hinta huitelee taivaissa, päästökaupan osuus hinnasta on noin kymmenisen prosenttia. Normaalioloissa se on huomattavasti paljon suurempi. Kaiken lisäksi hinta menee kaikkien tuotantomuotojen läpi tässä sähkömarkkinamallissa, mikä aiheuttaa sen, että kaikki, päästötönkin sähkö, maksaa yhtä paljon. Sen lisäksi päästökaupan ohjausvaikutus on heikko, ja se aiheuttaa selvää hiilivuotoa, jolloinka tämä globaali ilmasto ei lainkaan hyödy [Puhemies: Aika!] siitä, että täällä lyödään itsellemme kapuloita rattaisiin. Onko Kiina juuri saamassa 170 uutta hiilivoimalaa [Puhemies: Minuutin aika!] aikaiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-05T15:19:18,2022-10-05T15:20:38,Tarkistettu,1.1
2022_104_27,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_28,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja Purra nyt itsekin tunnisti, että tässä on kysymys Venäjän toimista, ei niinkään vihreän siirtymän nostamista energiahinnoista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Päinvastoin, kuten suomalainen teollisuus sanoo, vihreä siirtymä on laskenut meidän energiahintojamme ja tulee tekemään niin tulevaisuudessakin ja tuomaan meille myös työllisyyttä.
Haluaisin ministeri Lintilältä kysyä arviota tästä perussuomalaisten esityksestä, että irtautuisimme eurooppalaisesta sähkömarkkinasta, laittaisimme linjat poikki, toivoisimme, että oma energiakysyntämme ei nouse sille tasolle, mihin tuotantomme ei pysty vastaamaan. Tämähän on suorastaan vastuuton esitys, ja on aivan ihmeellistä, että itseään isänmaallisena pitävä puolue tällaista esittää.
Perussuomalaisten välikysymyksessä on myös sellainen käsitys esitetty, että uusiutuvaa energiaa tuettaisiin Suomessa, sen tuotannon rakentamista tuettaisiin. Tällä hetkellä, tänä vuonna, Suomessa rakennetaan yli 1 800 megawattia tuulivoimaa täysin markkinaehtoisesti yksityisellä rahalla. Sen sijaan tuemme tällä hetkellä uuden teknologian käyttöönottoa, jotta saamme varastoitua vedyllä, metaanilla — uusilla teknologioilla — sähköä ja saamme säätövoimaa. Haluaisin myös ministerin arvion näistä tukimuodoista. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-10-05T15:20:38,2022-10-05T15:21:52,Tarkistettu,1.1
2022_104_29,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_30,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä palata kesän Uniper-tapahtumiin.
Vaikka puhuttiin Fortumista ja Uniperista, niin käytännössähän neuvotteluasetelma on ollut se, että siellä on ollut suuri Saksa ja pieni Suomi. Pienemmän neuvotteluosapuolen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että neuvottelijoiden arvovalta on korkein mahdollinen, neuvottelijoiden osaaminen on korkein mahdollinen ja että neuvottelijoita on myös riittävästi.
Ministeri Tuppurainen, te äsken täällä totesitte, että valtio ei ole ollut osapuoli tässä, mutta olette monissa yhteyksissä kuitenkin korostanut, että valtiolla oli tärkeä oma intressi tässä.
Saksan liittokansleri Scholz otti aktiivisen roolin omalta kannaltaan Saksan etujen puolustamisessa, mutta niin ei tehnyt meidän pääministerimme Marin. Pääministeri Marin, voisitteko vielä kertoa eduskunnalle: miksi teitte sen päätöksen, että vastasitte vain tekstiviesteillä, mutta ette päättäneet matkustaa Berliiniin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-05T15:21:54,2022-10-05T15:22:58,Tarkistettu,1.1
2022_104_31,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_32,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan nostaa keskusteluun tämän Saksan viime viikolla julkaiseman 200 miljardin euron energianhintaan liittyvän tukipaketin teollisuudelle ja kotitalouksille. Tuo paketti vastaa siis viittä prosenttia Saksan kansantaloudesta ja on erittäin massiivinen tuki saksalaiselle teollisuudelle. Monista Euroopan maista on kuulunut kommentteja, joissa sanotaan tämän tuen vääristävän kilpailua. Saksaa velkaantuneemmat maat Italia ja Ranska ovat tietenkin peräänkuuluttaneet myös itselleen samanlaista mahdollisuutta.
Arvoisa puhemies! Mitenkä Suomi, joka on perinteisesti aina puolustanut avointa taloutta, tasapuolista pelikenttää, nyt näkee tämän tilanteen, ja voiko tämä pahimmillaan johtaa myös siihen, että Saksan esimerkin kirittämänä aletaan keskustelemaan jälleen kerran EU-tasoisista yhteisvastuullisista velkaratkaisuista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-10-05T15:22:58,2022-10-05T15:24:00,Tarkistettu,1.1
2022_104_33,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_34,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Päästökauppa on, toisin kuin välikysymyksessä väitetään, hyvin toimiva mekanismi päästöjen vähentämisessä. Päästökauppajärjestelmää ei pidä edes tilapäisesti romuttaa. 
On ehdotettu sieltä puolelta salia myös rajojen sulkemista sähkönsiirrolta. Tämäkään ei ole hyvä idea. Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat pääsääntöisesti toimineet hyvin, ja Ruotsista ja Norjasta toimitettu sähkö on ollut suureksi avuksi Suomelle. Toimiva Euroopan laajuinen sähkönsiirto parantaisi mahdollisuuksia turvata myös sähkön saanti. 
Lähiaikojen sähkönhintojen kanssa selviämisessä oma, varsin iso roolinsa on myös energian säästöllä ja kysyntäjoustoilla, joiden lisäämisellä sähkökriisin pahimpia vaikutuksia voidaan välttää. Tässä ovat isossa roolissa niin kansalaiset kuin erikokoiset yritykset eri toimialoilla. Kaikilla on mahdollisuuksia vähentää energiankulutustaan ja ajoittaa kulutustaan pahimpien hintapiikkien ulkopuolelle, oli sopimus sitten minkälainen tahansa, ja sähköautotkin voivat toimia kulutusjoustona.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-05T15:24:00,2022-10-05T15:25:11,Tarkistettu,1.1
2022_104_35,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_36,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jo osakeyhtiölain mukaan yhtiön johdon, hallituksen ja toimitusjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua ja siten omistajan etua. Nyt Fortumissa valtiolla on omistajaintressi mutta myös strateginen intressi.
Jos ajattelee ylipäätänsäkin yhtiöitä, kunnallisiakin tai yksityisiäkin, on mielestäni selvää, että yhtiö käy vuoropuhelua pääomistajan kanssa, koska lopunviimeksi kuitenkin yhtiön johto toimii omistajaluottamuksella. Tätä taustaa vasten kiinnostaa teidän, omistajaohjausministeri, näkemyksenne, miten te itse asiassa näette sen, mikä on syy sille, että tätä vuorovaikutusta ja oikeastaan omistajaohjausta ei ollut siinä Uniper-kaupassa vaan keskeiset ministeritkin saivat aivan varttia ennen tiedon, vaikka kyseessä oli asia, mikä vaikutti hyvin merkittävästi yhtiön liiketoimintaan. Ja kun näin kerran oli tapahtunut, miksi omistajaohjausta ei vahvistettu selvästi sittemmin, vaikka omistajaohjauksen ja edunvalvonnan puute koko tässä tapauksessa, siis alusta loppuun saakka, on kuitenkin keskeinen tekijä siihen, miksi tappioitakin on syntynyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-10-05T15:25:11,2022-10-05T15:26:23,Tarkistettu,1.1
2022_104_37,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Pääministeri, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_38,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Noihin kesän neuvotteluihin ja myös syksyn neuvotteluihin liittyen täällä on esitetty huomioita hallituksen rooliin tässä kokonaisuudessa. Alkuun on hyvä toistaa se tärkeä tosiasia, että neuvotteluita on siis käyty yhtiöiden ja Saksan hallituksen välillä. Suomen hallitus ei ole ollut neuvotteluosapuoli, mutta totta kai, kun yhtiöstä on pyydetty, tukea kesän neuvotteluihin on annettu.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt yhtiöomistusten tilannetta kesäkuun lopussa. Sen lisäksi talouspoliittinen ministerivaliokunta on kokoontunut käsittelemään tätä ratkaisua kesällä heinäkuussa. Tässä välissä on toimitettu ministereille lukuisasti informaatiota tähän aiheeseen liittyen omistajaohjausosaston toimesta, eli ministerit on koko ajan pidetty informoituina tästä tilanteesta. Itse olen ollut kesällä kaksi kertaa yhteydessä liittokansleri Scholziin viestein, ja nämä viestit on valmisteltu yhteistyössä omistajaohjausosaston kanssa. Niiden keskeinen sisältö on ollut tukea ministeri Tuppuraista, joka vastaa omistajaohjausministerinä yhtiöiden asioista.
Lisäksi tähän syksyn neuvotteluun: Näidenkin osalta olen ollut yhteydessä liittokansleri Scholziin puhelimitse, ja myös tätä kokonaisuutta talouspoliittinen ministerivaliokunta on useasti käsitellyt. Mielestäni tuo syksyn neuvotteluratkaisu on sellainen, mihin me voimme olla tyytyväisiä erittäin vaikeassa tilanteessa. Sen sijaan siihen, että näitä riskejä aikoinaan on otettu näinkin mittavasti, siihen kukaan meistä ei voi olla tyytyväinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-05T15:26:27,2022-10-05T15:27:53,Tarkistettu,1.1
2022_104_39,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_40,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Väitättekö, pääministeri, todella, että Suomen valtio ei ollut minkäänlainen osapuoli tässä asiassa? Ja vähintäänkin, että olisiko sitten kuitenkin pitänyt olla ja mielellään korkeimmalla tasolla? Tämä Fortumin Uniper-sotku on ja tulee piirtymään surullisena ja kalliina lukuna Suomen taloushistoriaan, ja kokoomuksen mielestä omistajapolitiikan vastuut ja tekemiset siinä on tutkittava riippumattomasti ja perusteellisesti, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] ja kysynkin, oletteko tähän valmiita.
Tämä poliittisen vastuun kysymys ajoittuu ennen kaikkea viime kesään, jolloin Saksan valtio teki ratkaisuja muun muassa olla ottamatta käyttöön energiahätätila kolmosta, joka heillä oli lainsäädännössä ja joka olisi mahdollistanut sen, että Fortumin tytäryhtiö Uniper voi siirtää hintoja saksalaisille kuluttajille. Nythän kävi siis niin, että Saksa antoi poliittisilla päätöksillä Uniperin arvon sulaa, jolloin se saattoi neuvotella sen itselleen halvalla, lähes ilmaiseksi. Kysymys kuuluu: olisiko toisentyyppisellä neuvottelutaktiikalla voitu pelastaa arvokkaat osat yhtiöstä, Uniperista, eli vesi- ja ydinvoima, jonka takia aikoinaan Fortum ensisijaisesti tähän Uniper-kauppaan lähti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-05T15:27:54,2022-10-05T15:29:13,Tarkistettu,1.1
2022_104_41,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_42,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin Suomen valtiolla oli oma roolinsa, mutta se rooli oli Fortumin enemmistöomistaja, ja Fortum taas puolestaan oli Uniperin enemmistöomistaja. Näitä neuvotteluita käytiin kahden pörssiyhtiön ja Saksan hallituksen, ja tähdennän: Saksan hallituksen virkamiestason kesken. Olaf Scholz käsittääkseni osallistui neuvotteluihin vasta siinä vaiheessa, kun oli aika tiedottaa asiasta julkisuuteen, jolloin päämiestason yhteydet ovat olleet juuri sellaisia kuin niiden pitääkin olla.
On erittäin tärkeää, että pääministeri antoi tukensa asiasta vastaavalle ministerille silloin, kun minä omalta osaltani välitin valtio-omistajan tahtotilan Saksaan. Ja se keskeisin viesti oli: kesällä välitin valtio-omistajan näkökulmana, että me emme enää Fortumin enemmistöomistajana tue sitä, että Fortum pääomittaisi Uniperia. Samalla välitimme Fortumille viestin, että valtio ei omistajana halua veronmaksajien varoin enempäänsä antaa oman pääoman ehtoista tukea Fortumille tämän Uniper-tilanteen vuoksi. Näillä reunaehdoilla Fortum näihin neuvotteluihin meni: meiltä ei enää raha liiku Uniperiin päin, jolloin jonkun tämä lasku piti maksaa. Tässä tilanteessa pääasiallinen laskunmaksaja on Saksa, joka kuittaa miljardien eurojen tuella Uniperille aiheutuneet tappiot. Saksa maksaa.
Luonnollisesti meidän omistuksemme arvo nyt tässä kokonaisuudessa liudentuu, ja nämä kirjataan tappiona. Tämä oli valtavan iso riski, jonka aikanaan Fortumin johto on ottanut, että se on Uniperiin sijoittanut, ja se riski nyt realisoitui. Mutta juurisyy on se, että Venäjä on käynnistänyt sodan, Putin on kiristänyt kaasuhanoja ja Saksan energiapoliittisten ratkaisujen seurauksena halvan maakaasun aika loppui ja loppui tavalla, jonka jäljet pelottavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-10-05T15:29:18,2022-10-05T15:31:05,Tarkistettu,1.1
2022_104_43,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_44,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kokoomuksen keskeinen kritiikki on se, että tämä tulos, joka ministeri Tuppuraisen tai Fortumin johdolla neuvoteltiin, oli huono. [Välihuutoja]
Arvoisa puhemies! Katsotaanpa, miten ne toimijat, joiden tehtävänä työkseen on arvioida näitä asioita, ovat sanoneet. Varman toimitusjohtaja Murto: Uniper-sopu oli lähellä parasta mahdollista. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ålander: Suomi oli Saksaa realistisempi näissä neuvotteluissa. Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen, joka nyt yleensä ei ole kovin mairittelevia arvioita tämän hallituksen tekemistä antanut, hänkin sanoi, että torjuntavoitto. OP:n analyytikko: olosuhteet huomioiden hyvin positiivinen lopputulema. [Välihuutoja ja vastauspuheenvuoropyyntöjä] Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen johtaja: ”Onhan tämä nyt aivan” — anteeksi, puhemies — ”jumalattoman hyvä diili”. Aika paljon tuo on sanottu, mutta nyt enää täytyy päättää, kumpaa uskoo: näitä asiantuntijoita vai kokoomusta. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-10-05T15:31:07,2022-10-05T15:32:15,Tarkistettu,1.1
2022_104_45,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_46,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien puheenvuorossa käsiteltiin asioita, jotka ovat kaikille tässä salissa täysin päivänselviä. Kukaan ei ole kyseenalaistanut Venäjän roolia tässä tilanteessa. Jos te olette lukeneet välikysymyksen, niin te myös osaatte tulkita sieltä, mitä mieltä me olemme. Mutta tämä ei vapauta teitä siitä, että energiapolitiikassa ja erityisesti ilmastopoliittisessa kunnianhimossa, kiinnittymisessä näihin keinotekoisesti valittuihin aikamääreisiin, tehdään jatkuvasti virheitä, joissa Suomi potkii itseänsä jalkaan.
Te olette esittäneet esimerkiksi lisää tuulivoimaa ratkaisuksi tähän tilanteeseen. Kertokaa nyt sitten, miten tämä tämänhetkinen tilanne olisi erilainen, mikäli meillä olisi enemmän tuulivoimaa. Mikä se tilanne olisi silloin tuulettomina päivinä, kun me joudumme ostamaan ulkoapäin? Mikä se tilanne olisi, vaikka meillä olisi kaksi kertaa enemmän tuulivoimaa ja niitä aurinkopaneeleita, kuten vihreät tai vasemmisto täällä esitti, mikä se ero olisi? Me tarvitaan omaa kansallista säätövoimaa, lisää huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Kukaan ei kyseenalaista sitä, etteikö fossiilisista oltaisi siirtymässä pois, mutta se pitää tehdä järkevästi ja harkitusti silloin, kun se on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-05T15:32:15,2022-10-05T15:33:37,Tarkistettu,1.1
2022_104_47,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_48,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on rajussa nousussa. Talvella sähkön hinta voi olla jopa kymmenkertainen vuoden takaiseen verrattuna. Ja koska hallitus ei ole kyennyt toimimaan tässä tilanteessa suomalaisten edun mukaisesti, on välikysymys tietenkin aiheellinen, mutta jälleen kerran välikysymyksellä pelkästään politikoidaan eli kansalaisten ahdingosta puhumalla ja hallitusta haukkumalla vain haetaan itselle kannatusta vaalien alla ja samalla väistellään kokonaan se tosiasia, että energiakriisi on itse aiheutettu ja syyllinen siihen on koko eduskunta oppositiota myöden. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-05T15:33:37,2022-10-05T15:34:31,Tarkistettu,1.1
2022_104_49,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_50,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Yhtä asiaa olen synkästi ihmetellyt, kun tässä on suomalaista veronmaksajaa kylvetetty noin 20 miljardilla eurolla, ja tuntuu, että se ei ole kenenkään vika. No ainakin se, mistä pitäisi aloittaa, on tietysti yhtiön toimiva johto ja hallitus, joka näitä päätöksiä aikanaan teki. Jos ei muuta ole tehty, niin ainakin kovin huonosti on tutustuttu tämän kyseisen Uniper-yhtiön taustapapereihin, että mitä siellä luki. Olen luullut elämäni aikana, että kun jotain ostaa, niin lukee ainakin tuoteselosteen, mutta niitä ei näköjään ole kukaan lukenut.
Toinen asia, tämä nykyinen energiapolitiikka: Todellakin, meillä uskotaan tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Kuvitteleeko joku kansanedustaja, että kun on talvi ja pakkasta, niin joku metallipaja, kauppa tai omakotitalo lämpiää, kun ei tuule, eikä paista aurinko, ja omaa sähköä ei ole kunnolla — mistään sitä ei saa — ja samalla olemme tässä talossa tehneet luonnontieteen vastaisen päätöksen, turpeesta on tehty fossiilinen polttoaine, ja tällä hetkellä maailmalta ajetaan kivihiiltä ja maakaasua ympäri maailmaa, ja omia energioita ei saa käyttää. Pitäähän tähän jotakin järkeä tulla. Ei me näillä keinoilla voida jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-05T15:34:31,2022-10-05T15:35:42,Tarkistettu,1.1
2022_104_51,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_52,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Annetaan nyt suoraa palautetta. Tämä välikysymys on sekava, sisältää useita virheellisiä oletuksia, ja siinä yritetään sohia vähän joka suuntaan. [Eduskunnasta: Mikä on väärin?] Ja päinvastoin kuin te annatte ymmärtää, Suomi on energiakriisin ja Venäjä-riippuvuuden osalta paremmassa tilanteessa kuin usea, moni muu maa — aivan niin kuin täällä kuultiin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Ja se johtuu siitä, että me olemme tehneet tätä energiasiirtymää ja me olemme tehneet ilmastotoimia, ja ilman tätä työtä me olisimme pahemmassa kriisissä. Onko tämä se, mitä te perussuomalaiset peräänkuulutatte? 
Ja tosiasia on, että energiakriisin hillitsemistä ja näitä ilmastotoimia on edelleen jatkettava ja tehtävä yhdessä, ja oli erittäin hyvä kuulla pääministeriltä, että hallitus on tähän työhön nyt sitoutunut. Me vasemmistossa haluamme vielä muistuttaa, että jos näiden jo tehtyjen toimien lisäksi, mitä on tehty pienituloisten tukemiseksi, tarvitaan lisää, niin me olemme siihen valmiita. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-05T15:35:43,2022-10-05T15:36:52,Tarkistettu,1.1
2022_104_53,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_54,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Monet maat ovat massiivisilla tukipaketeillaan olleet tukemassa tässä tilanteessa omia yrityksiään — viimeisimpänä Saksa 200 miljardilla eurolla. Siihen nähden voi sanoa, että nämä hallituksen tukipaketit kansalaisille ovat olleet varsinaista näpertelyä, vaikka tarpeeseen tulevatkin, mutta erityisen huolestunut olen siitä, että meillä yritykset ja maatilat on jätetty tässä sähkökriisissä selviämään täysin yksin. Ihmettelen sitä, että hallituksen politiikka tuntuu olevan, että näitten Fortum-seikkailujen ja EU-pöydässä tehtävien tukipakettien kautta ollaan paljon valmiimpia tukemaan muitten maitten veronmaksajia kuin suomalaisia veronmaksajia, ja samalla vaarannetaan näitten meidän yritysten ja maatilojen tulevaisuus. Nämä yritykset ja maatilat ovat oikeasti maksuvalmiuskriisissä näitten suurten sähkölaskujensa kanssa. Millä tavalla näette ministerinä, ministeri Lintilä, sen, että nämä isot tukipaketit vääristävät kilpailua EU:n sisällä? Onko teillä kanttia EU-pöydissä lähteä vaatimaan kilpailuneutraalisuutta myöskin tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-05T15:36:53,2022-10-05T15:38:05,Tarkistettu,1.1
2022_104_55,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_56,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ärade talman! Det är bra att vår självförsörjningsgrad i energifrågor stiger, men på samma sätt är det inte ändamålsenligt att sträva till en situation där vi i alla situationer exporterar el.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-10-05T15:38:07,2022-10-05T15:38:32,Tarkistettu,1.1
2022_104_57,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! En oikein ymmärrä tätä keskustelua tästä pörssiyhtiöstä ja siihen sekaantumisesta. Ensinnäkin kun nyt ministeri Tuppurainen kertoo, kuinka paljon hän on sekaantunut tämän Uniper-kaupan myynnissä pörssiyhtiön kauppaan ja mitä hän on vaatinut, että pörssiyhtiön pitää saada, kun se tekee sitä kauppaa siellä, niin sehän on ihan selvä sotkeutuminen pörssiyhtiön kauppaan. 
Toiseksikin jos yritys on ostamassa isomman yrityksen kuin se itse on, niin voihan se kutsua yhtiökokouksen koolle. Minä olen istunut sadassa yrityksessä ja monessa pörssiyhtiössä, ja aina selvitetään omistajan tahto silloin, kun tehdään näin isoja kauppoja. Täällä levitetään semmoista jotain ihmeellistä tietoa, että pörssiyhtiö ei koskaan voi kysyä omistajilta. Itsehän te sotkeennuitte tähän kauppaan. Ja voihan siellä olla jotkut rajat, jotka kun ylitetään, silloin kutsutaan yhtiökokous koolle. Totta kai tästä pitää informoida omistajia. Nauttivatko yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja teidän luottamustanne näiden sotkujen jälkeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-05T15:39:25,2022-10-05T15:40:48,Tarkistettu,1.1
2022_104_58,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Sitten edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_59,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, täällä hallitus väittää toistuvasti, että energian ja muiden hyödykkeiden hinnannousu johtuu niistä Venäjän toimista. Energiakriisin pääsyy on kuitenkin se vakaan ydinvoiman alasajo Euroopassa. Ei kallista kaasusähköäkään tarvittaisi, jos edullista ja vakaata perusvoimaa olisi tarpeeksi. Euroopassa on suljettu pelkästään vuodesta 2019 tähän päivään mennessä kymmenen ydinreaktoria. Ne vastaavat kuutta ja puolta Olkiluoto kolmosta. Vuoden lopussa Saksa sulkee vielä kolme lisää, eli vähennys alkaa olemaan yhdeksän Olkiluoto kolmosen verran. Kun talous alkoi keväällä 21 toipua koronasta, inflaatio alkoi ja sähköntuotannon vakaus oli kriisissä. Tämä kriisi on pääosin Euroopan itse aiheuttama. Oletteko valmis nopeuttamaan pienydinvoimaloiden vaatimaa lainsäädäntöä ja myötävaikuttamaan uuden laitostoimittajan löytymiseen Hanhikiven voimalaan? Te olette aivan liian hitaita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-05T15:40:48,2022-10-05T15:41:57,Tarkistettu,1.1
2022_104_60,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Koskinen, Johannes.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_61,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Herra puhemies! Omistajapolitiikan opeissa on varmasti tarkistamisen ja kehittämisen varaa, mutta tärkeätä on myös kiinnittää huomiota poliittisen vastuun ajoittamiseen. On kysyttävä myös, kenellä on poliittinen vastuu 2017 tehdyistä Fortumin ratkaisuista ja Uniperin hankinnasta.
Tätä nykyistä energiakriisiä on vahvasti jyrkentänyt se Saksan energiewende, joka ikään kuin kuilun äärelle pyrkien nopeasti rajoitti ydinvoiman käyttöä ja johdatti sitten tähän suureen riippuvuuteen venäläisestä kaasusta. Tämä Uniper-selkkaus Suomen osalta on osaltaan johtamassa siihen, että me pieneltä siivulta maksamme sitä Saksan poliittista virhettä, mutta on myöskin selvää, että tuon Uniper-kaupan osalta olisi pitänyt tehdä laveammin taustaselvityksiä kaikissa niissä vaiheissa, joissa sitä on ostettu menneinä vuosina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-10-05T15:41:57,2022-10-05T15:43:13,Tarkistettu,1.1
2022_104_62,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_63,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Yksi oleellinen kysymys tämän Uniperin osaltahan on kuitenkin se, olisiko arvovaltaisemmalla miehityksellä siellä neuvotteluissa saatu parempi tulos Suomen kannalta, esimerkiksi näitten ydinvoiman ja vesivoiman osalta. Nythän siellä on niin kuin tuuleen kirjoitettu teksti näitten optioista, ja se ei todennäköisesti tule toteutumaan.
Arvoisa puhemies! Kansalaisia askarruttaa sähkön riittävyys ja tuleva talvi, ja energian kulutushuippujen osalta me olemme omavaraisuuden osalta haasteellisessa tilanteessa. Ministeri Lintilähän tuossa totesi, ettei nyt ennenkään ole asioita oikein hääppöisesti hoidettu, ettei tämä omavaraisuus ole pitkällä aikavälilläkään ollut kunnossa, mutta joka tapauksessa meidän omavaraisuutemme on ollut tällaista optista harhaa, ja tämän johdosta olisi hyvä katsoa välillä ikkunasta ulos.
Kysyisinkin tässä nopeassa tilanteessa kuitenkin tähän sähkön säästämiseen liittyvistä asioista, joista on tullut hyviä tuloksia: mitä me voimme tehdä sähkön säästämisen osalta enemmän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-10-05T15:43:13,2022-10-05T15:44:28,Tarkistettu,1.1
2022_104_64,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_65,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tärkein johtopäätös tästä energiakriisistä on se, että oma energia on vapautta, oma energia on vaurautta, oma energia on riippumattomuutta. Ja toisinpäin, riippuvuus fossiilisesta tuontienergiasta voi aiheuttaa erittäin vakavia ongelmia, kuten nyt on nähty. Onneksi Suomessa energiapaletti on pidetty jokseenkin monipuolisena. Olemme vuosien saatossa onnistuneet lisäämään uusiutuvien ja puhtaiden energialähteiden osuutta ja samalla vähentämään riippuvuuttamme fossiilisesta tuontienergiasta.
Kuten edustaja Kulmuni totesi, tämä ei ole tapahtunut mitenkään vahingossa tai itsestään, vaan tämä kehitys on määrätietoisen politiikan ja toimien tulosta. Tätä keskustalaisen energiapolitiikan pitkää, omavaraisuuden parantamista korostavaa linjaa on tosiaan myös risupaketteina matkan varrella ivattu, mutta viimeistään nyt nähdään, että tämä on ollut oikea linja, jota pitää nyt entisestään vauhdittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-10-05T15:44:30,2022-10-05T15:45:33,Tarkistettu,1.1
2022_104_66,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_67,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän koko Uniper-sotkun alkusyyhän on se, että muutama vuosi sitten, kun Fortumin johto, silloinen johto, lähti havittelemaan Uniperin osake-enemmistöä, se viis veisasi fossiilienergiaan liittyvistä riskeistä, vaikka Suomi oli jo silloin sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä oli suuri strateginen virhe.
Olen edustaja Harkimon kanssa samaa mieltä siitä, että valtion omistajaohjausta todella pitää jämäköittää. Kun nyt tämän hallituksen tekemä omistajaohjausperiaatepäätös käskee valtionyhtiöitä asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita paitsi ilmastosta myös luonnon monimuotoisuudesta, niin näiden pitää oikeasti näkyä yhtiöiden toiminnassa ja on löydettävä tavat saada yhtiöt sisäistämään nämä tavoitteet. Eikä tämä koske pelkästään Fortumia vaan myös esimerkiksi Kemijoki-yhtiötä, joka on suuri vesivoimaomistaja ja sulkee jokia kalojen kululta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-05T15:45:35,2022-10-05T15:46:52,Tarkistettu,1.1
2022_104_68,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_69,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on onneksi ottanut oppia edeltäjiensä virheistä. Valitettavasti monia näistä virheistä ei ole voitu perua, vaan on ollut pakko sopeutua ja korjata se, mitä voidaan tehdä.
Edustaja Grahn-Laasonen, näitä virheitä itse asiassa yhdistää yksi puolue: kokoomus. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] Niin sanotut Caruna-kaupat — sähköverkkojen myynti, jota vastaan vasemmistoliitto yksin ministerivaliokunnassa äänesti — olivat näiden ongelmien alku- ja juurisyy. Kotimaisen monopolin vaihtaminen Saksan ja Venäjän kaasuun ja hiileen on sellaisia ratkaisuja, joita ei enää koskaan pidä toistaa. Toivottavasti tekin olette nyt jotain oppineet.
Arvoisa puhemies! Valtionyhtiöillä on rakennettu vaurautta Suomeen. Esimerkiksi Nesteen kaltaisia timantteja ei olisi yksityisin varoin tähän maahan syntynyt. Ne tuovat vaurautta meille kaikille ihmisille ja valtiolle, veroja voidaan periä vähemmän. Ja tätä ryhtiliikettä, jota omistajaohjauksessa nyt tehdään, on ilo tukea, ja sitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-10-05T15:46:54,2022-10-05T15:48:07,Tarkistettu,1.1
2022_104_70,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_71,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tapahtui maailmalla mitä tahansa, yksi on ja pysyy: hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ja turve onkin teille kirosana omavaraisuudesta välittämättä. 
Hyvä hallitus, te ette näe tavoitteiden vihersokaisemana kansamme hätätilaa. Teidän katseenne onkin tiukasti maailman kunnianhimoisimmassa ilmastopolitiikassa, unohtamatta tietysti ilmastokehitysavun kaksinkertaistamista. 
Hyvä hallitus, samaan aikaan kun te syötte ministerilounaita ja juotte soijalattejanne, köyhin osa suomalaisista joutuu kohta kylmissä torpissaan turvautumaan pettuleipään ja kahvinkorvikkeisiin — rahat eivät muuhun riitä. Tosin kohta EU varmaan kieltää pettuleivänkin valmistuksen, koska siihen käytetään puuta. 
Arvoisa puhemies! Tarkoitus oli kysyä tasa-arvoministeri Blomqvistilta, mutta hän poistui, kun vastauksien aika tuli, joten kysyn pääministeriltä: kohtelevatko hallituksen kunnianhimoiset ilmastotoimet nyt kansalaisiamme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-05T15:48:09,2022-10-05T15:49:34,Tarkistettu,1.1
2022_104_72,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_73,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan mielelläni edustaja Sankelon ja eräiden muiden kokoomuslaisten esittämään arvioon siitä, että jollain erilaisella lähetystöllä tai arvovaltaisella edustajalla oltaisiin saatu parempi tulos Saksan neuvotteluista Fortumille. [Välihuutoja] Nyt on hyvä pitää mielessä realismi. Uniper oli käytännössä ajautumassa maksukyvyttömyyteen, käytännössä välittömästi, käytännössä konkurssiin. Ja tämä konkurssi, maksukyvyttömyys, oli seurausta siitä, että se oli tehnyt sitovia voimassa olevia sopimuksia asiakkaidensa kanssa maakaasutoimituksesta alempaan hintaan kuin mitä se markkinoilta joutui hankkimaan Putinin sodan seurauksena. Tämä oli se realismi, missä tilanteessa neuvotteluihin lähdettiin Fortumin toimesta. Uniper oli ajautumassa konkurssiin, jolloinka voimme vain kysyä itseltämme, kuinka realistista olisi ollut Fortumin omistajana vaatia, että me otamme nyt tästä konkurssipesästä itsellemme ne kannattavat osat ja jätämme teille nämä velat, eli voitot meille ja velat teille. Kuinka mahdollista tällainen temppu olisi ollut tehdä? Kokoomuksen talousosaaminen on ainakin joskus tunnettu vähän korkeampitasoisena kuin tämäntyyppisistä väitteistä voisi päätellä.
Tosiasiassa se lopputulema, mihin päästiin — eli että Fortum saa Uniperista sille antamansa neljän miljardin emoyhtiölainan ja neljän miljardin emoyhtiötakauksen takaisin, että Saksa siitä vastaa, ja että Saksa lunastaa Fortumin omistuksessa olleet Uniperin osakkeet tietyllä myyntihinnalla — on näissä olosuhteissa paras mahdollinen saavutettavissa oleva sopu, ei mikään riemuvoitto, tämä on tappio kaikille, koska energiakriisi on todellinen, mutta se on se, mitä tästä oli saavutettavissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-10-05T15:49:37,2022-10-05T15:51:30,Tarkistettu,1.1
2022_104_74,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_75,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oman käsitykseni mukaan tässä vähän väärinkin puhutaan Uniperista ja Fortumista. Suomen valtiolla oli usean miljardin intressi hakeutua Saksan valtion kanssa poliittisiin neuvotteluihin siitä, miksi Saksa ei hyväksy energiahätätilan kolmatta vaihetta silloin kesällä, kun sehän nähtiin, että se on kriisi. Silloin kun tämä olisi tapahtunut, niin Uniperin taloudellinen asema olisi oleellisesti muuttunut. Nyt tässä, arvoisat ministerit, tulee semmoinen kuva, että Saksan valtio vedätti Fortumia ja Suomea Uniperin avulla, niin kuin tekikin — niinhän se tekikin, ja pisti sinne rahaa, josta se olisi saanut korkoa. Ja se poliittinen neuvottelu olisi pitänyt olla ihan eri asioista kuin Uniperista ja Fortumista. Ministeri Tuppurainen, voitteko te itse nyt vähän miettiä tästä näkökulmasta ja pohtia, olisiko pitänyt neuvotella vähän eri asioista kuin Uniperista ja Fortumista, eli poliittisesta päätöksenteosta? Todennäköisesti Saksa on rikkonut investointisuojaa. Sitä en tiedä, onko se rikkonut sitten energiaperuskirjaa ja mitä se on rikkonut, mutta tämä on se ongelma. Saksan valtio tässä on ongelma.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-05T15:51:32,2022-10-05T15:52:42,Tarkistettu,1.1
2022_104_76,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_77,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Tack, ärade talman! Mielestäni ministeri Lintilä kuvasi tässä hyvin, kuinka Suomessa ollaan tehty yli hallituskausien ja yli puoluerajojen pääosin hyvinkin järkevää energiapolitiikkaa, ja mielestäni nytkin kannattaisi pohtia, miten tästä eteenpäin. Se, että syytellään toisiamme ja muistellaan liikaa vanhoja, ei varmaan ketään lämmitä tämän talven aikana. Voi tietenkin olla niin, että ollaan aika tyytyväisiä hallituksen toimiin kansalaisten näkökulmasta, kun ei hirveästi siitä ole puhetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-10-05T15:52:42,2022-10-05T15:53:11,Tarkistettu,1.1
2022_104_78,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueen edustaja Lindtman luetteli talousasiantuntijoita, jotka kehuivat Uniper-kaupan lopputulosta, mutta kysymyshän on heidän kehuissaan syksyn tapahtumista, ja kokoomuksen arvostelun kohteena ovat kesän tapahtumat. Jos palataan 22.7. tehtyyn sopimukseen, niin siinähän hintojen siirto 90-prosenttisesti tapahtuisi saksalaisille asiakkaille vasta lokakuussa. Ja aivan kuten edustaja Eestilä ja edustaja Grahn-Laasonen ovat aiemmin todenneet, niin Saksahan olisi voinut laittaa tämän energiahätätilan kolmannen vaiheen aiemmin päälle, jolloin olisi voitu siirtää näitä hintoja jo aiemmin niille saksalaisille asiakkaille, mutta näin ei kuitenkaan tehty, eli ei osattu neuvotella tätä asiaa Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä paitsi mitä tulee tuohon heinäkuun sopimukseen, niin esimerkiksi professori Timo Rothovius on siellä todennut, että Saksan valtio sai Uniperin melkein ilmaiseksi, ostamalla 30 prosentin osuuden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-05T15:53:48,2022-10-05T15:55:04,Tarkistettu,1.1
2022_104_79,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ja nyt ministereiden vastauspuheenvuorot. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_80,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat puheenvuoroissa kysyneet, pidämmekö me kiinni tästä hiilineutraalisuustavoitteesta, ja samalla myös kritisoineet irrottautumista fossiilienergiasta. Edustaja Ranne kysyi, mikä on energiakriisin juurisyy. No, juurisyy on juuri se, että me olemme aivan liian riippuvaisia fossiilisesta energiasta, joten kyllä, hallitus pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035. Me haluamme toteuttaa tämän energiasiirtymän irti fossiilisista, ja onneksi Suomessa myös aiemmat hallitukset ovat olleet määrätietoisella linjalla siinä, että fossiilienergiasta on pyritty eroon, on edetty kohti uusiutuvaa energiaa, ja sen vuoksi tässäkään energiakriisissä me emme ole niin haavoittuvassa tilanteessa kuin monet muut maat, jotka eivät ole tehneet tätä energiasiirtymää tarpeeksi ajoissa. Joten kyllä, me pidämme kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta, kyllä, me satsaamme uusiutuvaan energiaan ja kyllä, me irtaudumme venäläisestä fossiilienergiasta ja kaikesta muustakin fossiilienergiasta sen vuoksi, että ihmiskunnan isoin kriisi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eivät ole, valitettavasti, poistuneet päiväjärjestyksestä edes tämän energiakriisin ajaksi.
Sitten täällä edustaja Adlercreutz kysyi erittäin tärkeän kysymyksen tästä kaasun vaikutuksesta energian hintaan. Valitettavasti vielä tässä vaiheessa tästä ei ole kovin paljon kerrottavaa. Me tiedämme, että komissio on tämän asian osalta työtä tehnyt, mutta meillä on vielä erimielisyyttä jäsenmaiden kesken siinä, mitä tälle kaasukytkökselle pitäisi tehdä. Suomi voi tukea kaikkia sellaisia esityksiä, joilla me saisimme tätä energian hintaa alaspäin, ja tämä kaasu on yksi iso komponentti tässä. Me voisimme esimerkiksi tukea, suhtautua avoimesti esitykseen kaasun hintakatosta vaikkapa venäläisen tuontikaasun osalta, mutta valitettavasti yksimielisyyttä jäsenmaiden kesken ei olla vielä saavutettu, mutta on tärkeää, että komissio tämän kysymyksen eteen tekee töitä.
Ja sitten vielä aivan viimeisenä tästä neuvottelusta Fortumin, Uniperin ja Saksan hallituksen välillä ja tästä kritiikistä, mitä tulee kesälle. No, me elämme nyt tätä vaihetta, ja toiset neuvottelut on syksyllä käyty. Tuo sopu on sellainen, mihin me voimme olla näissä olosuhteissa tyytyväisiä, [Puhemies koputtaa] mutta emme tietenkään voi olla tyytyväisiä niihin riskeihin, joita on otettu vuonna 2017, kun on ostettu yhtiö, joka on vahvasti kytköksissä venäläiseen tuontikaasuun, vahvasti kytköksissä fossiilienergiaan. Silloin on otettu kohtuuttomia riskejä, ja nyt ne riskit realisoituvat, eikä ole realistista tässä tilanteessa ikään kuin odottaa, että nämä voitot voisivat vain jatkua ja ne sitten aina sinne hintoihin vain laitettaisiin. Se ei ole tässä energiakriisissä realismia, [Puhemies koputtaa] ja näissä olosuhteissa näitä neuvotteluita on yhtiö joutunut käymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-05T15:55:04,2022-10-05T15:57:57,Tarkistettu,1.1
2022_104_81,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. — Ja nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_82,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Käsittääkseni kaikissa Euroopan maitten parlamenteissa käydään samanlaista keskustelua tällä hetkellä. Eli kyllä tämä on yhteinen ongelma varmasti kaikille.
Mutta sitten yksi asia, joka nyt pitäisi minun mielestäni pitää mielessä, on se, että meillä on menossa energian poikkeustila, joka vaatii tietyllä tavalla poikkeuksellisia keinoja, mutta kyllä meillä tämmöinen energiapaletin kokonaisuus, monimuotoisuus, on se kivijalka, josta meidän ei tule missään nimessä luopua. [Mauri Peltokangas: Ilman turvetta emme selviä!] Eli tämä kaikki tulee pitää nyt mielessä, kun mennään eteenpäin.
Sitten muutamia edustajien kysymyksiä.
Edustaja Mäkynen kysyi tästä ps:n ehdottamasta irtautumisesta yhteisistä energiamarkkinoista — mitä tapahtuisi? Tulisi sähkökatkoja. Täysin selkeä asia, koska mehän tuodaan koko ajan ulkoa sähköä. On selvä, että oltaisiin sähkökatkoissa. Kysyitte myös mahdollisesta tukipuolesta. Eilen olen kirjoittanut 100 miljoonan edestä RRF-tukia, jotka menevät ympäri Suomea. Eli alueellisesti äärettömän tärkeitä, tärkeitä tukia.
Edustaja Kulmunilla äärettömän tärkeä kysymys Saksan 200 miljardin tukipaketista. Herätti viime perjantaina energianeuvostossa erittäin paljon keskustelua, tulee herättämään keskustelua. Tuleeko kansallinen tuki olemaan kilpailukyvyn kannalta, kilpailuneutraliteetin kannalta, vääristävä tekijä? Veikkaan, että seuraavien viikkojen keskeinen keskustelu tullaan käymään tästä.
Edustaja Essayah ilmoitti, että tukipaketti on näpertelyä. 800 miljoonaa kotitalouksien tukemiseen ei ole näpertelyä. [Sari Essayahin välihuuto] Mutta — viitaten äskeiseen vastaukseen edustaja Kulmunille — me tulemme olemaan tilanteessa, jossa meidän tulee arvioida niin yritysten kuin erityisesti maatalouden osuus, ja siihen tullaan varmasti palaamaan.
Edustaja Ranne kysyy pienydinvoimaloista. Meillä on tällä hetkellä valmistelussa uusi ydinvoimaenergialaki, joka tulee valmistumaan seuraavan kauden aikana. Siellä on pienydinvoimalat mukana, ja useammassa tilanteessa olen maailmalla kertonut, [Puhemies koputtaa] että Suomi olisi hyvä paikka uuden ydinvoimalan rakentamiseen ja meillä olisi yksi perusta jo tuolla pohjoisessa olemassakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-05T15:57:58,2022-10-05T16:00:39,Tarkistettu,1.1
2022_104_83,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. — Ja ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_84,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Saksa on vakavissa vaikeuksissa, ja niin ovat muutkin Euroopan unionin maat, ja tämä on yhteinen ongelma. Me olemme kaikki tämän kierteen kanssa tekemisissä. Hinnat nousevat, ja on syytä tunnistaa tämän asian juuret ja taustat. Ne ovat siellä Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan ja siinä, että Putin on manipuloinut markkinoita jo pidempään. Eli sen sijaan, että syyttelemme täällä toinen toisiamme — sitäkin pitää sallia avoimessa demokratiassa, mutta kuitenkin on syytä pitää tämä mielessä — pitää huolehtia, että Ukraina voittaa sodan, Venäjä pysäytetään ja että me säilytämme itsellämme kyvyn investoida uusiutuvaan, puhtaaseen sähköön ja energiaan, koska se on se avain siihen, että Eurooppa ei enää jatkossa ole altis tämänkaltaisille painostusyrityksille, tämänkaltaiselle energiasodalle kuin mitä Putin nyt käy.
Mutta Saksa on vakavissa vaikeuksissa, ja sitä taustaa vasten ajatus siitä, että tässä olisi ollut jonkinlainen maaottelu Suomi vastaan Saksa, jossa iso Saksa vei pientä Suomea, ei ole oikein totuudenmukainen. Tosiasiassa Saksa on vakavissa vaikeuksissa. Sen maan energiahuoltovarmuuden kannalta merkittävä yhtiö, Uniper — jossa sattui olemaan suomalainen omistaja siitä syystä, että suomalaisen omistajan yritysjohto aikanaan on päättänyt tähän investoida — oli ajautumassa tämän energiasodan seurauksena konkurssiin, ja ratkaisuja piti tehdä. Saksa päätti ottaa Uniperille aiheutuneet tappiot maksettavakseen. Se on merkittävä teko. Se vaati miljardien pääomitusta Uniperille — tämä pitää toki vielä toimeenpanna tämän vuoden aikana — mutta suomalainen enemmistöomistaja lopultakin pääsi tästä kohtuullisen pienin vaurioin ulos.
Kyllä, se oli vakava virhe, niin kuin pääministeri tässä sanoi, että yritysjohto aikanaan Uniperiin investoi. Mitään riskejä ei nähty Keski-Euroopan kivihiilessä tai maakaasu-tradingissa tai Venäjän liiketoimintojen laajentumisessa, vaan tämä investointi aikanaan yritysjohdon toimivaltuuksilla tehtiin. Nyt ne riskit kostautuvat, mutta lopultakin verrattain pienin vaurioin tästä ulos tultiin.
Ja, puhemies, on välttämätöntä korjata se tietynlainen väärinkäsitys, joka liittyy meidän mahdolliseen vaikutusvaltaamme Saksan lainsäädännön soveltamiseen. On täysin selvää, että jokainen suvereeni maa tekee omat kansalliset lainsäädännön päätöksensä itse. [Puhemies koputtaa] Sellaista vipuvartta ei ole, jolla Suomi olisi voinut vääntää Saksan viranomaiset sivuuttamaan yhtiön voimassa olevat sitovat kaasuntoimitussopimukset kotitalouksien ja yritysten kanssa. Sellaista vipuvartta meillä ei ole, vaikka Saksalla oli se hätätilalaki siellä pöytälaatikossa. [Puhemies koputtaa] Saksa tekee omat päätöksensä itse, aivan kuten Suomikin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-10-05T16:00:39,2022-10-05T16:03:31,Tarkistettu,1.1
2022_104_85,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Ja nyt jatkamme vielä hetken aikaa debattia. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_86,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin totesi äsken, että esimerkiksi mahdollisuus turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena on varmistettu. Viime talvena elinkeinoministeri Mika Lintilä on todennut, että energiaturpeen huoltovarmuus tulee jatkossa turvata. Tämä voisi tapahtua turvetuotantoalueiden reservin perustamisella. Turvetta säilytettäisiin suossa luonnontilaisena kriisitilanteita varten. — Tässä reservissä, joka oikeasti on Luojan meille luoma, on energiaa sadoiksi vuosiksi, ja määrä kasvaa koko ajan. 
Arvoisa ministeri! Ketä lämmittää turve luonnontilaisessa suossa? Ja kerrotteko kansalaisille, moneksiko päiväksi varastoidun energiaturpeen huoltovarmuus riittää? Ja vielä yksi kysymys: milloin otatte Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloitteen käsittelyyn?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-05T16:03:35,2022-10-05T16:04:41,Tarkistettu,1.1
2022_104_87,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_88,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aitiossa tuntuu takuulla epämiellyttävältä, kun vanhoja kaivellaan, mutta se on demokratiassa opposition tehtävä ja myöskin meidän velvollisuutemme veronmaksajille, kun kyse on miljardeista. En minä nyt huvikseni täällä kysele teidän lomienne perään, vaan tosiasia kuitenkin on se, että silloin tapahtui. Silloin olisi pitänyt haastaa Saksa korkealla tasolla ja käydä niitä keskusteluja ja neuvotteluja Saksan valtion suuntaan. Tämä on voimakkaasti politisoitunut kysymys Saksassa, se on ilman muuta kysymys politiikasta. Olisi pitänyt käydä korkeimmalla mahdollisella tasolla niitä neuvotteluja, että Saksan tulisi ottaa käyttöön — kun oltiin sellaisessa tilanteessa niin kuin oltiin — tämä energiahätätila kolmonen ja sitä kautta mahdollistaa se, että hintoja voidaan vyöryttää myöskin sinne kuluttajille.
Tästä haluaisin nyt kyllä pääministeriltä vielä kuulla: Kun me hälytimme hallituksen kesällä, meidän puheenjohtajamme ja meidän ryhmämme puheenjohtaja pyysi pääministeriä keskeyttämään lomansa. Me kutsuimme talousvaliokunnan koolle, että saisimme huomiota tälle asialle, että ymmärtäisitte, että tosi on kyseessä. Jopa hallituksen oma valtiovarainministeri pyysi talouspoliittista ministerivaliokuntaa kokoontumaan, [Puhemies koputtaa] mutta sekään ei pääministerille käynyt, koska oli lomalla. Niin otitteko tämän nyt sillä vakavuudella kuin olisi tässä tilanteessa pitänyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-05T16:04:41,2022-10-05T16:05:53,Tarkistettu,1.1
2022_104_89,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_90,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nämä markkinakommentit varmaan kertovat puolestaan, mutta joku on sanonut joskus, että jälkiviisaus on se viisauden kaikkein imelin laji. Ja kun minä nyt huomaan, että täällä kokoomuksessa on nyt näihin neuvotteluihin liittyen paljon viisautta ollut, ja jälkiviisautta ilmassa, niin kyllä nyt on pakko kysyä, että missä se teidän viisautenne oli silloin vuonna 2017? [Välihuutoja] Missä viisaus oli 2008, kun teidän omistajaohjausministerin aikana Fortum investoi, osti TGC-10-voimalaitokset Venäjältä?
Ja nyt on pakko kysyä, arvoisat kokoomuslaiset, missä on puheenjohtaja Orpo? Häntä ei ole näkynyt tässä keskustelussa, oletteko te muuten huomanneet? Ei ole nyt paljon kuulunut näkemyksiä. [Leena Meri: Eihän kokoomuslaiset ole mukana tässä välikysymyksessä!] Muistanko oikein, että hän oli valtiovarainministeri? Jos Orpo olisi täällä, kysyisin, että oliko tämä 2017 Uniper-kauppa jollakin tavalla esillä [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä Lipponen?] talouspoliittisessa ministerivaliokunnan kokouksessa ja oliko silloin viisautta jaossa? Mutta kun Orpo ei ole tässä keskustelussa, [Puhemies koputtaa] niin Sanni Grahn-Laasonen, tehän olitte ministeri silloin, kertokaa te: oliko se silloin esillä tavalla tai toisella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-10-05T16:05:54,2022-10-05T16:07:09,Tarkistettu,1.1
2022_104_91,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","No niin, edustaja Grahn-Laasosen nimi mainittu, niin saatte vastauspuheenvuoron. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_92,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun Fortumin tytäryhtiö Uniperista tehtiin silloin aikoinaan niitä kauppoja, se on ollut Fortumin liikkeenjohdon päätös ja se on todettu tässä salissa monta kertaa. [Antti Lindtman: Missä se viisaus silloin oli?] Se ero tähän keskusteluun, jota tässä salissa käydään, on se, että kesällä käytiin poliittisia neuvotteluja. Fortum pyysi silloin Suomen valtiota apuun ja silloin Saksan valtio oli neuvotteluosapuolena, ja tämä on se ero. Eli on erotettava liiketoimintaa koskevat päätökset ja sitten ne päätökset ja neuvottelut, jotka ovat poliittisia. Ja se meidän kritiikkimme kohdistuu siihen, että jos Suomen pääministeri olisi matkustanut Saksaan neuvottelemaan, niin oltaisiinko tilanteessa, jossa osa Uniperin menetyksistä olisi voitu välttää. Eli oltaisiinko silloin aikaisemmin saatu aikaan diili, jolla kenties olisi voitu pelastaa esimerkiksi ne arvokkaat osat, vesi- ja ydinvoima, ja puolustaa Suomen kansallisomaisuutta, siis suomalaisten miljardeja. [Satu Hassi: Vahinko tehtiin viime hallituksen aikana!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-05T16:07:09,2022-10-05T16:08:12,Tarkistettu,1.1
2022_104_93,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Nyt annan tässä vaiheessa vastauspuheenvuoron pääministerille, joka saamani tiedon mukaan joutuu nyt poistumaan tämän puheenvuoron jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_94,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen täällä totta kai debatin loppuun asti. Olin ymmärtänyt, että debatti olisi loppunut aiemmin, mutta tietenkin olen täällä edustajien käytettävissä, ja sitten muut menot saavat väistyä.
Mutta tähän Grahn-Laasosen kysymykseen: kyllä, pidin heinäkuussa kesälomaa, mutta siitä huolimatta hoidin työtehtäviä myös lomapäivinä, ja useina päivinä tätäkin kysymystä on käyty läpi ministeri Tuppuraisen kanssa, olen ollut yhteydessä liittokansleri Scholziin, talouspoliittinen ministerivaliokunta on kokoontunut, jatkuvasti omistajaohjausosastolta ministereille informaatiota tästä tilanteesta ja sen kehityksestä on annettu, eli en nyt oikein hahmota, onko se ongelma siis se, että olen myös lomalta käsin tehnyt töitä, kun tässä keskustelussa siihen jatkuvasti viitataan. [Sanni Grahn-Laasonen: Kaksi tekstaria!]
Itse tähän neuvotteluun: Suomen valtio, hallitus, ei ollut neuvotteluosapuoli, kuten täällä on monta kertaa todettu. Yhtiöt Fortum ja Uniper ovat olleet neuvotteluissa Saksan hallituksen kanssa. Kesän neuvottelukokonaisuudessakin oli kyse siitä, kuinka paljon Saksa maksaa tästä kokonaisuudesta. Suomen veronmaksajien rahaa ei ole kesällä laitettu euroakaan tähän kokonaisuuteen, ja nyt syksyn ratkaisun osalta me olemme päässeet irti tästä Uniperistä, joka on erittäin ongelmallisessa tilanteessa, erittäin isoissa vaikeuksissa johtuen siitä, että kaasun hinta on kertakaikkisesti niin korkealla johtuen tietenkin Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, johtuen siitä, että Putin käyttää energiaa aseena Eurooppaa vastaan. Tästä kokonaisuudesta käsin mielestäni tämä neuvottelutulos, joka on saavutettu, on kohtuullinen. Mutta kuten todettu, me emme voi olla tyytyväisiä siihen, että aikoinaan tällaisia riskejä on otettu, ja silloin hallituksessa on istunut kokoomus. Ehkä te voitte kuvata sitten sitä, millä tavalla talouspoliittinen ministerivaliokunta tai ministerit ovat osallistuneet tuolloin päätöksentekoon. [Sanni Grahn-Laasonen: Minähän kuvasin tätä jo!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-05T16:08:12,2022-10-05T16:10:13,Tarkistettu,1.1
2022_104_95,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Jatkamme debattia tässä vaiheessa nyt viiden vastauspuheenvuoron verran. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_96,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä kun puhutaan menneisyydestä ja vastuista, niin muistellaanpa hieman. Itämerellä pulppuavat tällä hetkellä, lainausmerkeissä, Lipposen ja Heinäluoman rakkaan lapsen metaanisuihkulähteet. Demarit rahastivat aikoinaan raakasti Nord Stream -kaasuputkihankkeella. Arvatkaapas, mihin putkista hyötynyt Venäjä kaasurahojaan tänään Ukrainassa käyttää? Tässä kohtaa, kyllä, on syytä olla hyvin hiljaa. Joidenkin kädet ovat kirjaimellisesti punaisessa nesteessä. 
Te nostatte omavaraisuusastetta tuhoamalla energiahuoltovarmuutta, tuhoamalla turvetuotannon. Kyllä, ministeri Lintilä, hallitus oli osasyyllisenä turpeen alasajossa, ja turve on yksi energiahuoltovarmuutemme kivijaloista. Ilouutinen on, että turvetta tullaan käyttämään, mutta onko nyt niin, että ne, jotka sen sieltä meille nostavat, saavat sellaiset sopimukset, että ne kattavat heidän tulevaisuuden tekemisensä, [Puhemies koputtaa] eikä niin, että he ilmaiseksi joutuvat uhrautumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-05T16:10:15,2022-10-05T16:11:24,Tarkistettu,1.1
2022_104_97,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. — Ja edustaja Mäkynen, Matias.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_98,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että edustaja Orpo ei tässä salissa tänään ole. Ministerit sen sijaan joutuvat aitiossa vastaamaan ja vastaavat opposition kysymyksiin — Orpo sen sijaan voi oppositiojohtajana olla muissa menoissaan. [Sanna Antikainen: Missäs demarien kaasuputkimiehet?] Kokoomus haluaa keskittyä tähän kesän keskusteluun, mutta se, mitä jätätte tästä kesän keskustelusta sanomatta, on se, että kokoomuksen keskeinen esitys oli päästää Uniper konkurssiin. Mitä olisi tapahtunut, jos Uniper olisi mennyt konkurssiin? Se olisi johtanut suoraan Fortumin velkojen erääntymiseen, saman tien. Tämä olisi johtanut siihen, että Fortum olisi ollut selvitystilassa ja jopa konkurssin partaalla. Tämä oli kokoomuksen keskeinen esitys heinäkuussa keskustelussa, johon te haluatte nyt palata — siitä ette mainitse enää mitään. Tämä taktiikka olisi johtanut erittäin vakavaan kriisiin eurooppalaisilla energiamarkkinoilla, [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] koko Euroopan taloudessa.
Onneksi emme tee sellaista omistajaohjauspolitiikkaa, mihin kokoomus tässä meitä olisi viemässä. Sen sijaan olemme käyneet yhteistä neuvottelua Saksan kanssa, myöskin poliittisella tasolla. Ministeri Tuppurainen matkusti itse ilman kutsua Berliiniin käymään näitä asioita lävitse. [Puhemies koputtaa] — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-10-05T16:11:26,2022-10-05T16:12:34,Tarkistettu,1.1
2022_104_99,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_100,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Mitä tulee edustaja Lindtmanin ja osittain edustaja Mäkysenkin puheenvuoroihin, niin tässähän käydään taas tämmöistä silmänkääntötemppua, jossa oppositiota haastetaan, kun hallitukselle on tehty välikysymys, mutta toki se on aivan sallittua tämä keskustelu näin.
Arvoisa puhemies! Kun tässä keskustellaan nyt siitä, minkälaisella roolilla Suomen poliittinen johto olisi voinut näissä Uniper-kaupoissa olla, niin jos katsotaan hieman taaksepäin: Monia ulkomaankauppoja kun tehdään, Kaukoidässä ynnä muualla, on ihan normaali toimenpide, että siellä tarvitaan jossain vaiheessa poliittisen johdon tukea ja taustoitusta. Ja nyt on, valitettavasti, sellainen taiteellinen vaikutelma, että kesällä näitten Uniper-kauppojen yhteydessä hallitus ei ole ollut riittävällä painoarvolla mukana, ja sen perään me kyselemme ja siihen on oppositiolla täysi oikeus. Oletteko olleet täydellä painoarvolla mukana? [Jukka Mäkynen: Kiinasta mallia kokoomuksella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-10-05T16:12:36,2022-10-05T16:13:40,Tarkistettu,1.1
2022_104_101,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_102,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! ”Se kotimainen” — tähän sanapariin sisältyy huoltovarmuuden, omavaraisuuden, varautumisen, talouden, kaukoviisauden perusta, osin politiikankin. On äärimmäisen tärkeää, että Suomi on pitänyt kiinni energiatuotannon, energiapolitiikan monipuolisesta paletista. Näin pitää olla jatkossakin. Täällä ministerit mainitsivat monia asioita: uusi teknologia, uudet puhtaat ratkaisut, investoinnit energiantuotantoon, kestävästi käytetyt uusiutuvat luonnonvarat. Näihinhän meidän koko energiantuotantomme ja tulevaisuutemme pohjautuu. [Juha Mäenpää: Se pitää keksiä ensin!]
Siksi kysyn hallitukselta: onko niin, että myös Euroopan unioni oikeasti nyt on tämän takana? Huolestuttavia viestejä sieltä on kantautunut niin parlamentista kuin komissiostakin. Nyt tarvitaan jäsenvaltioiden kaukoviisautta, jotta ei tulla jäsenvaltioiden tontille näissä asioissa, vaan me osaamme täällä Pohjolan perillä hoitaa nämä asiat myös itse.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-10-05T16:13:42,2022-10-05T16:14:47,Tarkistettu,1.1
2022_104_103,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_104,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ärade talman! Kun Nord Stream kakkosesta oli keskustelua Suomen eduskunnassa vuonna 2017, niin perussuomalaisista ei tullut poikkipuolista sanaa sen suhteen. [Antti Lindtman: Ei!] Kun Uniper ostettiin 18, niin ei ensimmäistäkään kriittistä sanaa sen suhteen. [Toimi Kankaanniemi: Mistäs sinä sen tiedät?] Tämä on pelkkää jälkiviisastelua kaikki. Perussuomalaisten suunnasta ei tullut poikkipuolista sanaa, ei minkäänlaista. [Antti Lindtman: Ei yhtään!]
Kun puhutaan nytten kesän tapahtumista, niin en voi pitää todennäköisenä sitä, että olisi mahdollista korottaa huomattavasti saksalaisten kuluttajien kaasulaskua muutaman viikon varoitusajalla. Nyt se tehtiin kahden kuukauden varoitusajalla. Minusta on hyvin epätodennäköistä, että kukaan olisi voinut saada aikaiseksi paremman diilin. Sinänsä voi sanoa, että ehkä Fortumin olisi pitänyt pilkkoa kaasubisnes jo pari vuotta sitten pois Uniperistä. Se on myöskin spekulaatiota tässä tilanteessa. [Puhemies koputtaa] Ja on varmasti selvää, että se hinta siinä vaiheessa on aivan erilainen. Nyt se annettiin ilmaiseksi, koska se on pelkkää tappiota tuottava yritys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-10-05T16:14:47,2022-10-05T16:16:04,Tarkistettu,1.1
2022_104_105,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ja vielä edustaja Vähämäki ja sen jälkeen, jos ministerit haluavat vastata, niin voivat, ja sitten siirrymme jo puhujalistaan. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_106,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kunnioitettu puhemies! En tiedä, keskustelemmeko me täällä ihan oikeista asioista. Minun mielestäni pitäisi keskustella siitä, miten me pystytään auttamaan suomalaiset kotitaloudet, suomalaiset maatilat ja suomalainen sähköintensiivinen teollisuus ensi talven yli.
Kun me katsotaan vaikkapa sitä, miten puupelletin hinta on noussut ja saatavuutta ei ole, ja meillä on paljon kotitalouksia, tai maatiloja voi olla, jotka sitä käyttävät, omakotitaloja tuolla maaseudulla, [Eduskunnasta: Kaksikymmentäneljä tuhatta!] ja ei, ei ole saatavuutta, niin tämä tulee olemaan ongelma.
Nyt haluaisin kysyä: Kun kuitenkin pitää joitakin vaihtoehtoja esittää ja nähdäkseni pien-CHP, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto tällaisessa pienessä voimalaitoksessa, alle yhden megawatin voimalaitoksessa, voisi olla se vaihtoehto tuolla haja-asutusalueilla, niin kuinka tätä tuetaan? Onko hallituksella tähän selviä askelmia? Miten asiaa voidaan viedä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-10-05T16:16:06,2022-10-05T16:17:11,Tarkistettu,1.1
2022_104_107,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Ja nyt ministereiltä vielä lyhyet loppukommentit. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_108,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas viittasi aiempiin toimiin, esimerkiksi näiden kaasuputkien osalta, ja sanoi, että nyt olisi syytä olla hiljaa. Ei minun mielestäni ole tarvetta olla hiljaa. Kyllä me voimme katsoa historiaa ja todeta, missä on tehty virheitä. Kyllä on tehty virheitä. Euroopassa on tehty virheitä, kun on nojattu venäläiseen kaasuun. Euroopassa on tehty virheitä, kun on luotu kytköksiä venäläiseen fossiilienergiaan. Sille ajattelulle on ollut omat perusteensa, oma logiikkansa. Luomalla vahvat taloudelliset kytkökset on ajateltu, että rauha säilyy. On ajateltu, että sen taloudellisen kytköksen kautta, keskinäisriippuvuuden kautta tämänkaltaista tilannetta, jossa koko Eurooppa on nyt Ukrainan myötä osallisena tätä sotaa, ei syntyisi, mutta kyllä, me voimme katsoa menneeseen ja todeta yhdessä: Me olemme tehneet virheen. Me olemme tehneet virhearvion. Me emme ole ymmärtäneet Venäjän ajattelua. Me emme ole ymmärtäneet Putinin ajattelua. Me olemme tehneet virheitä.
Ja nyt meidän pitää katsoa eteenpäin. Meidän pitää katsoa eteenpäin, ja näitä samoja virheitä ei saa toistaa. Näitä samoja virheitä ei saa toistaa, mitä tulee esimerkiksi teknologiariippuvuuteen. Näitä samoja virheitä ei pidä toistaa, mitä tulee muuhun kriittiseen toimintaan yhteiskuntien toimivuuden osalta. Me voimme katsoa menneeseen, oppia virheistä, katsoa tulevaisuuteen ja välttää ne virheet, ja mielestäni se on se opetus, joka tästä sodasta on. Euroopan pitää olla omavaraisempi, sen pitää olla itse kyvykkäämpi kaikissa kriittisissä kysymyksissä, on kyse ruuasta, puhtaasta vedestä, on kyse energiasta, lääkinnällisistä tarvikkeista, puolustusmateriaalista tai uudesta teknologiasta. Meidän pitää olla omavaraisempia. Meidän pitää olla Eurooppana kyvykkäämpiä. Meidän pitää varautua kaikenlaisiin tilanteisiin ja kriiseihin, ei niin, ettemmekö me toimisi yhdessä muun maailman kanssa, vaan niin, että kun tulee vaikeita tilanteita eteen, niin me emme anna itseämme kiristettävän, kuten nyt energian osalta tapahtuu.
Joten kyllä, me emme ole hiljaa. Me katsomme menneeseen, me opimme siitä toivottavasti yhdessä, ja tulevaisuudessa teemme paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-05T16:17:13,2022-10-05T16:19:20,Tarkistettu,1.1
2022_104_109,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ja ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_110,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä turve tulee olemaan jatkossakin merkittävässä roolissa, ja siitä kertoo se, että me olemme huoltovarmuuden vuoksi perustaneet nämä huoltovarmuusvarastot. Se, että viime kesänä ei saatu riittävästi nostettua, johtui pitkälti erilaisista sääolosuhteista, valitettavasti. Mutta on selkeää, että kysyntä tällä hetkellä turpeelle on erittäin kova. Ne kuljetusmatkat ovat yllättävän pitkiä tällä hetkellä, mihin turvetta kuljetetaan.
Se, että kukaan ei anna minkäänlaiselle energialle tällä hetkellä minkäännäköistä usean vuoden takuuhintaa, on ihan fakta. Sitä ei anna kukaan millekään muodolle, sama, millä se tulisi.
Ja mikä se kansalaisaloite turpeesta nimeltään olikaan, niin on kyllä eduskunnan asia eikä hallituksen asia, milloin eduskunta ottaa sen käsittelyyn. Se ei kuulu hallitukselle.
Edustaja Vähämäki otti äärettömän tärkeän asian esille eli tämän pellettien tilanteen, ja tämä on ongelma ihan maailmanlaajuisesti. Pellettejähän tulee lähinnä Pohjoismaista, Itävallasta, Saksasta, USA:sta, Kanadasta. Kysyntä on tällä hetkellä valtava. Meillä on tilanne Suomessa se, että varsinkin yksityistaloudet ovat tällä hetkellä kärsimässä erittäin kovaa pulaa pelletistä. Meillä on työpöydällä tällä hetkellä menossa se, että jos me pystyttäisiin saamaan pellettiä meillä merkittäville yrityksille, sisään ostettua tavaraa, niin voitaisiin niistä osa sitten ottaa tuonne yksityistalouksien puolelle. Mutta tapasin tuossa Itävallan kollegaa — siellä sama ongelma. On ollut tiedustelut USA:han, Kanadaan — sieltä ei ole apuja saatavissa. Eli pahoin pelkään, että sähkövastuksia joudutaan käyttämään aika monessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-05T16:19:21,2022-10-05T16:21:29,Tarkistettu,1.1
2022_104_111,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Ja ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_112,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä tähän kesän neuvotteluun ja kysymykseen siitä, neuvoteltiinko täydellä teholla: Kyllä neuvoteltiin. Siis asetelma oli se, että vastakkain olivat Fortum ja Uniper, kaksi pörssiyhtiötä, ja Saksan valtion virkamiehet, jotka neuvottelivat siitä, millä tavalla pelastetaan Uniper, joka on Saksan energiahuoltovarmuudelle tärkeä yhtiö, ja kuka huolehtii siitä, että Uniperin tappiot katetaan ja että yhtiö saa tarvittavaa käyttöpääomarahoitusta. Tästä neuvoteltiin, ja eivät siellä yhtiöiden neuvotteluissa vastapäätä olleet saksalaiset ministerit, ei siellä ollut Olaf Scholz neuvottelemassa Fortumin kanssa, vaan siellä olivat virkamiehet, teknisen tason virkamiehet, jotka neuvottelivat yhtiöiden kanssa. Ja kun Fortum pyysi apua talouspoliittisen ministerivaliokunnan kautta minulta, valtion omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä, minä pyysin tapaamista saksalaisen ministerin kanssa, minä pyysin saada tavata liittokanslerinviraston ministerin Wolfgang Schmidtin, minä pyysin saada tavata valtiosihteeri Jörg Kukiesin, minä pyysin saada tavata valtiovarainministeriön kansliapäällikön Werner Gatzerin. [Sebastian Tynkkysen välihuuto] He ottivat minut vastaan, ja minä välitin heille sen Suomen valtion viestin, että me emme Fortumin enemmistöomistajana halua kiinnittää yhtään enempää pääomaa Uniperiin tässä tilanteessa. Tämän viestin minä välitin, ja se viesti kuultiin jo kesällä, ja se viesti oli voimassa vielä syksyllä, kun tästä kokonaisuudesta neuvoteltiin. 
Nyt ollaan tässä tilanteessa, missä ollaan. Napanuora Uniperiin on katkaistu. Saksa kansallistaa, Saksa osti yrityskaupalla Fortumin hallussa olleet Uniperin osakkeet ja kattaa sen tappiot. Ja jos tästä jotain positiivista hakee, niin Uniper on nyt Saksan hallussa ja Fortumilla on mahdollista ottaa uusi alku — uusi alku, jossa se voi palata juurilleen, Suomen sähköhuollolle strategisen intressin yhtiönä, jolloin se voi investoida Suomeen ja pohjoismaisille energiamarkkinoille, sillä tämän ratkaisun myötä Fortumin tase kestää, se ei ainakaan tässä tilanteessa tule tarvitsemaan pääomitusta, vaan sen investointikyky on turvattu. Tämä on hyvä uutinen meille suomalaisille, koska tällä hetkellä kolmannes meidän sähköstä tulee Fortumilta, [Puhemies koputtaa] ja se, että Fortumilla on tulevaisuutta ja investointikykyä, on meille tärkeää. Tästä me pidimme huolen, tälle pääministeri antoi tukensa neuvotteluissa, ja tällä tuloksella on hyvä mennä eteenpäin. [Sebastian Tynkkynen: Eli ei liity valtioon muuten kuin siltä osin, että ette onnistuneet! Hienosti meni!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-10-05T16:21:30,2022-10-05T16:23:56,Tarkistettu,1.1
2022_104_113,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. — Ja nyt menemme eteenpäin puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_114,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! En tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun katsoo ja kuuntelee tämän eduskunnan toimintaa. Välikysymyksen kanssa olen yhtä mieltä siitä, että hallitus on epäonnistunut työssään pahemman kerran, liittyen myös energiamarkkinoiden toimintaan, sähkön hintaan ja Fortum-politiikkaan.
On katastrofaalista, kuinka huonosti tätä maata johdetaan. Olemme tilanteessa, jossa energiapula iskee kovaa suomalaisten arkeen, mutta muistutan jälleen kerran: koko kriisi on itse aiheutettu. Perussuomalaiset kääntävät välikysymyksessä asian niin, että Venäjään luottaminen on nyt kostautunut — voi hyvänen aika. Suomen osuus Euroopan vakausmekanismista on 12,6 miljardia eli lähes kolme kertaa enemmän kuin Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle, jotka olivat nykyrahassa 4,5 miljardia euroa. Valtion omistamalla Fortumilla on yhä Venäjällä kiinni karkeasti ottaen sotakorvauksien määrää vastaava summa eli viisi miljardia. Puoliksi valtio-omisteisen Fortumin Uniperin nettotappiot ovat myös yli 12 miljardia euroa eli kaksi ja puoli kertaa edesmenneet sotakorvaukset.
Suomi käy nyt itsemurhaiskuin tätä epäpyhää sotaa Venäjää vastaan. Tämä hulluus on pysäytettävä ennen kuin meidän maaperällämme palaa — onneksi nyt palaa vasta vain maakaasu Virolahden kohdalla rajan takana. Uskotteko te oikeasti, todella, että Venäjä muka itse räjäytti asentamansa kaasuputket mutta ei kuitenkaan koskenut kyseisestä putkesta risteävään norjalaisten putkeen? Kun haluaa olla mukana sähkön pörssipelissä ja kun haluaa niin sanottua eurooppalaista energiapolitiikkaa, saa, mitä tilaa. Se, että ei halua ostaa kaasua tai öljyä Venäjältä, on oma päätös. Jos Suomi ei olisi mukana pörssikeinottelujärjestelmässä, jossa pörssijupit ja spekulantit määrittävät sähkön hinnat, meillä ei olisi mitään hätää, eli jos yhteiskuntamme omistamat voimalat tuottaisivat energiamme, tilanne olisi kohtuullinen. Yhtä lailla täällä on ihan turha kenenkään itkeä Kaakkois-Suomen sukeltavia kauppoja, koska tehän olette jokainen huutaneet rajaa kiinni.
EU-elvytyspaketit ovat aiheuttaneet hyperinflaation. Korkoja on nyt pakko nostaa ja eteläisen Euroopan rappiovaltiot, kärjessä Italia, ovat romahtamassa. Kuten huomaatte, niin inflaatio kuin muutkin ongelmat ovat seurausta siitä, ettemme ole itsenäisiä. Ei enää omaa rahapolitiikkaa, ei omaa linjaa missään.
Arvoisa puhemies! Ratkaisu tämän välikysymyksen esille nostamiin ongelmiin on nykyisen virheellisen ja kannaltamme vaarallisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan korjaaminen. Suomen tulee jälleen pyrkiä toimimaan kansainvälisessä järjestelmässä lääkärinä tuomarin sijaan. Meidän tulee palauttaa suhteemme suuren itäisen naapurimme kanssa ja palata harjoittamaan kauppaa heidän kanssaan, mistä on hyötyä molemmille osapuolille. Suomi tarvitsee oikean johtajan, joka palauttaa meille oman lainsäädännön, oman valuutan, oman ulkopolitiikan, omat rajat, oman kauppapolitiikan.
Aiheeseen sopien nostan vielä esille otteen presidentti Kekkosen puheesta vuodelta 1975: ”Nimenomaan vaikeina aikoina seurataan tarkoin, kykeneekö maan poliittinen johto huolehtimaan siitä, että kaikkien kansalaisten elämisen perustarpeet, ravinto, asunto, vaatetus, koulutus, terveyden- ja sairaudenhoito, voidaan kohtuullisin” — kohtuullisin — ”kustannuksin tyydyttää. Jos tässä epäonnistutaan, kansan luottamus poliittiseen johtoon voi saada kokonaisuudessaan pahoja säröjä.”
Arvoisa puhemies! Tällä puheellani esitän jälleen kerran [Puhemies koputtaa] epäluottamusta koko eduskunnalle — olikohan tämä jo viides kerta, en ole ihan varma. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-05T16:24:01,2022-10-05T16:29:36,Tarkistettu,1.1
2022_104_115,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Muistaakseni kyllä oli. — Edustaja al-Taee, edustaja al-Taee poissa. Edustaja Tavio, myös edustaja Tavio poissa. — Edustaja Valkonen, paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_116,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat ja suomalaiset! Tämä keskustelu on tänään ollut erittäin aiheellista. Energia, lämpö, sähkö, liikkuminen ovat täysin yhteiskunnan kivijalkaa. Tämä aika jos joku on osoittanut, että energiapolitiikka on kaikkein keskeisimpiä politiikan sektoreita.
Vahva valtion ote on edelleen erittäin tarpeellinen energiamarkkinoilla perusratkaisujen osalta. Täytyy kuitenkin muistaa, että valtion kannattaa keskittyä energiapolitiikassakin ja energiamarkkinoilla niihin seikkoihin, jotka valtio parhaiten hallitsee, eli perusratkaisujen hoitamiseen. Markkinat, yksityiset yritykset, ovat parhaita renkejä myöskin energiantuotannon ja osittain ‑jakelunkin osalta.
Kokoomus on esittänyt lukuisia toimenpiteitä, joilla me nyt tästä kriisistä selvitään ja helpotetaan ihmisten ja yritysten tilannetta energian hinnan osalta, ja lisäksi pitkäaikaisempia ratkaisuja, joilla me jatkamme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa sillä tavalla, että energian hinta Suomessa pysyy kilpailukykyisenä.
Lyhyellä aikavälillä kaasun hinta täytyy irrottaa sähkön hinnan määräytymistekijöistä. Sähkö tukkumarkkinoilla tarvitsee hintakaton. Kotitalouksien kannustimille säästää energiaa tarvitaan lisää työkaluja. Myöskin markkinamalli koko sähkömarkkinoilla voidaan ehkä joutua uudistamaan, ja tämä pitäisi selvittää mahdollisimman nopeasti.
Pidemmällä aikavälillä lisäydinvoima ja erityisesti pienet, modulaariset yksiköt on ilman muuta saatava käyttöön Suomessakin pikaisesti, nopeammilla aikatauluilla kuin mitä tällä hetkellä suunnitellaan. Vetytalous, sähkön varastoinnin kehittäminen, kaikki vaativat nopeita, isoja loikkia. Ja yksi tekijä, joka on täysin viranomaisten ja lainsäätäjien käsissä, on investointien luvituksen nopeuttaminen. On käsittämätöntä, että Suomessa kestää esimerkiksi Ruotsiin verrattuna huomattavasti kauemmin saada merkittäviä energiainvestointeja eteenpäin.
Suomi on hoitanut energiapolitiikkaansa kohtuullisen hyvin, onneksi, mutta tekemistä riittää.
Sitten jos siirrytään tähän toiseen päivän pääaiheeseen elikkä Uniper-sotkuun, niin siitä täytyy sanoa, että kyseessä on suurimpia valtionyhtiöiden katastrofeja meidän aikanamme, suurimpia, ja todennäköisesti näin tulee olemaan pitkän aikaa. Tässä hävitettiin veronmaksajien varallisuutta miljardeja, siis miljardeja. Sen lisäksi, että valtio suoraan hävisi, myöskin suomalaiset piensijoittajat ja työeläkeyhtiöt olivat voimakkaasti sillä puolella, joka menetti varallisuuttaan. Tämän kokonaisuuden hoitaminen kaikkien tahojen osalta on herättänyt vakavia kysymyksiä, kuten olivatko Suomen neuvotteluresurssit kunnossa, toimiko Fortumin hallitus aikanaan huolellisesti, miten meidän viranhaltijamme toimivat tässä tilanteessa, saivatko päättäjät tarpeeksi informaatiota, oliko meidän poliittinen johto riittävän aktiivinen. Kaikki nämä kysymykset ovat jääneet tietyiltä osin ilmaan, ja tämä on niin suuri asia, että ilman muuta koko kokonaisuudesta tarvitaan kattava, riippumaton selvitys. Meillä on osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallituksella tietty vastuu, meillä on ministerivastuu, meillä on virkavastuu viranhaltijoilla, ja vastuukysymykset ovat osa tätä selvitystä mutta ei se oleellisin osa. Oleellisin osahan tällaisessa riippumattomassa selvityksessä olisi nimenomaan se, että me pystytään oppimaan jotain omistajaohjauksesta, me pystytään jatkossa välttämään tämmöiset valtavat kansallisvarallisuuden tuhoamiset. Joko eduskunnan tai mahdollisesti vaikkapa Oikeuskanslerinviraston tulee käynnistää riippumaton selvitys tästä aiheesta.
Ja näin, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Kauman epäluottamuslausumaa hallitukselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-10-05T16:29:52,2022-10-05T16:34:43,Tarkistettu,1.1
2022_104_117,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ja edustaja Pirttilahti, edustaja Pirttilahti poissa. — Edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_118,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten välikysymys osoittaa syyttävällä sormella hallitusta meneillään olevasta energiakriisistä ja häivyttää täysin Venäjän roolin energian hinnan nousussa. [Sebastian Tynkkynen: Ei pidä paikkaansa!] Energiakriisi johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja kaasun tuonnin rajoittamisesta. Olemme tehneet kyllä myös Euroopassa virheitä energiapolitiikan suhteen, mutta ovatko perussuomalaiset tarjonneet silloin aikanaan vaihtoehtoja esimerkiksi kaasuputken rakentamiselle, missä moni muu suomalainen poliitikko sen sijaan on kunnostautunut. Perussuomalaiset eivät ole tarjonneet energiapolitiikassa ratkaisuja silloin, kun päätöksiä on tehty, sen enempää kuin he tarjoavat ratkaisuja tähänkään tilanteeseen. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
Mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on vastannut monilla toimilla tähän energiakriisiin samalla, [Puhemies: Shhh!] kun se on pitänyt tiukasti kiinni ilmastotavoitteista. Suomi tulee olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Se on kirjattu täällä eduskunnassa lakiin. Energiakriisiä pitää hoitaa nopeilla keinoilla, monilla rintamilla. Samalla kun etsimme keinoja energian hinnan laskemiseen, meidän on myös käytettävä sosiaalipoliittisia keinoja tukeaksemme heitä, joille energian hinta aiheuttaa suurimpia ongelmia. Samalla tietenkin on kannettava vastuuta myös julkisesta taloudesta. Osa täällä esitetyistä keinoista, kuten esimerkiksi bensaveron laskeminen, olisi kallis ja tehoton keino.
Energiakriisin hoidossa on koko ajan etsittävä tasapainoa, talouden realiteettien lisäksi myös tasapainoa energiamarkkinoilla. Energiamarkkinoihin puuttumisessa on oltava hyvin varovainen, mutta on aivan välttämätöntä pyrkiä löytämään parempia sähkömarkkinoiden mekanismeja EU:ssa erityisesti hinnanmuodostumisen kannalta.
Odotan itse hallitukselta myös uusia toimia energiansäästön parantamiseksi. Energiansäästö on paras keino selvitä tästä energiakriisistä. Sen potentiaali on iso ja samalla sen kustannukset ovat olemattomat. Monissa Euroopan maissa energiansäästö on ollut pakollista sellaisissa toiminnoissa, jossa energiansäästö ei aiheuta merkittävää haittaa. Tällaisia voisivat meilläkin olla esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa virvoitusjuomien kylmäkaappien päälläpito tai joillekin tietyille tiloille asetettu huoneen ylälämpötila. Pehmeämpiä ei-pakollisia keinoja emme myöskään vielä hyödynnä täysimääräisesti. Tekstiviesti energiankulutuspiikkien aikaan tai paremmin resursoitu kotien energianeuvonta — joka on tällä hetkellä täysin ruuhkautunut — olisivat tässä tilanteessa tervetulleita. Tarvitsemme lisää älykkäitä ohjausjärjestelmiä, tietoisuutta ja myös kannustimia energiansäästön lisäämiseksi.
Samalla meidän on jatkettava ja entisestään kiihdytettävä siirtymää päästöttömään energiantuotantoon. Nopeasti lisää tuulivoimaa, aurinkovoimaa, jossain määrin myös bioenergiaa, nopeasti lisää lämpöpumppuja ja hukkalämmön hyödyntämistä. Siksi on hyvä, että hallituksessa on päätetty esimerkiksi vihreän siirtymän investointien kiihdytyskaistasta. Sillä vähennetään Suomen riippuvuutta fossiilisista energioista, lisätään energiaomavaraisuutta sekä siirrytään kohti ekologisesti kestävämpää taloutta. Erityisesti elinkeinoelämä on korostanut lupakäsittelyjen pullonkaulojen poistamista. Tavoitteena siis on, että vihreän siirtymän investointeja käynnistetään nyt mahdollisimman ripeästi. Vaikka lyhyellä tähtäimellä ehkä poltamme turvetta lämmittääksemme suomalaisten koteja, ei turpeella eikä muilla fossiilisilla ole tulevaisuutta. Ilmastotoimia emme voi lykätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-05T16:35:02,2022-10-05T16:39:01,Tarkistettu,1.1
2022_104_119,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_120,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Opposition välikysymys osoittaa, että jälleen kerran hallituksen toimia kritisoidaan, mutta ilman konkreettista omaa, eteenpäin katsovaa vaihtoehtoa. [Sebastian Tynkkynen: Se tuli!]
Hallituksen ilmastotoimet ja nimenomaan uusiutuviin panostaminen ovat mahdollistaneet sen, että Suomi ei ole yhtä synkässä tilanteessa kuin monet muut Euroopan maat Putinin hyökkäyssodan ja energiasodan jaloissa. Jälkiviisaina voimme toki todeta, että Suomessa on tehty myös virheitä. Vasemmistoliitto jäi yksin Kataisen hallituksessa, kun vastustimme sitä, että Fortum myi sähköverkot pääomasijoittajien omistamalle Carunalle. Silloin vakuutettiin, etteivät sähkölaskujen hinnat nouse. Toisin kävi. Sähköverkkojen myynnistä silloin saadut varat käytettiin puolestaan Uniperin ostamiseen. Vastustimme eduskunnassa Uniper-kauppoja Venäjä-riskin ja yhtiön fossiilisiin pohjautuvan tuotannon vuoksi. No, tässä ollaan, kaikki tietävät, kuinka kävi.
Mutta mitä pitäisi tehdä nyt? Valtion pitäisi lunastaa Fortum pois pörssistä, kokonaan omistukseensa. Samoin tulisi lunastaa takaisin myös sähköverkot. Luonnollista monopolia ei pitäisi koskaan luovuttaa tahoille, jotka pyrkivät käyttämään monopoliasemaansa maksimaaliseen voitontavoitteluun.
Arvoisa puhemies! Monessa sähkölämmitteisessä suomalaiskodissa tuskaillaan alkavana talvena rajusti aiempaa suurempien sähkölaskujen kanssa. Aika monessa perheessä on tänä syksynä jo lopetettu esimerkiksi sähkösaunan lämmittäminen. Aiemmin normaali, monta kertaa viikossa tapahtuva iltarutiini on nyt harvinainen luksus — näin ainakin meidän kotona. Sähköä siis säästetään, mutta se ei yksin riitä, kun sähkölämmitteisiä taloja on talvella pakko joka tapauksessa tietenkin lämmittää, ja tämä tulee olemaan tulevana talvena erittäin kallista.
Hallitus päätti onneksi syyskuun budjettiriihessä valmistella useita erilaisia toimia kotitalouksien tilanteen helpottamiseksi. Näistä keskeisimmät ovat tuloverotuksessa tehtävä sähkövähennys sekä lisäksi pienituloisille suunnattu sähkötuki, joka maksetaan heille, jotka eivät voi hyödyntää verovähennystä täysimääräisesti. Lisäksi sähkön arvonlisäveroa alennetaan.
Sähkö on perustarve. Siksi hyödyllistä olisi myös käydä keskustelua energiamarkkinoiden riskeistä ja kehitystarpeista. Euroopan tasolla on jo saatu sovittua esimerkiksi tiettyjen sähköntuottajien tuottokatosta. Vaikka Euroopasta on siis tulossa meille sääntelyvelvoitteita piakkoin, Suomessa pitäisi nyt kiirehtiä ja säätää heti ylisuurten voittojen windfall-vero.
Kuten todettua, hallitus on tehnyt laajan paletin toimia, joilla ihmisiä pyritään tukemaan talven yli, mutta tukien riittävyyttä ja niiden kattavuutta on kuitenkin pakko seurata tarkkaan. Ketään ei saa jättää oman onnensa nojaan tai erilaisten tukien väliinputoajaksi, samalla kun sähköyhtiöt tekevät edelleen suuria voittoja. Tavallisia ihmisiä tukevat toimet ovat välttämättömiä, ja siksi meidän on tehtävä lisäksi myös järkeviä verouudistuksia, joilla tukitoimet voidaan myös rahoittaa, kuten windfall-vero.
Arvoisa puhemies! Ilmastokatastrofi on nurkan takana, ja meidän on tehtävä kaikkemme, että löydämme kestäviä ratkaisuita, joilla energian tuotanto siirtyy pysyvästi uusiutuviin tuotantomuotoihin. Olemme hyvällä polulla, mutta sähkömarkkinat tulisi ottaa vahvemmin julkiseen ohjaukseen. Vihreän siirtymän investoinnit voidaan turvata tehokkaimmin julkisissa käsissä. Tämä on vasemmiston kanta. Minulle on jäänyt keskustelua kuunnellessani kyllä epäselväksi, onko oppositiolla kantaa lainkaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-05T16:39:12,2022-10-05T16:43:49,Tarkistettu,1.1
2022_104_121,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_122,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ärade talman! Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kun Venäjä laittoman kansanäänestyksen ja hyökkäyssodan seurauksena viime viikolla liitti itseensä neljä ukrainalaista aluetta, Putinin puheeseen kuului, tavan mukaisesti, iso osa perinteistä venäläistä disinformaatiota: Nato on sodassa Venäjän kanssa, eurooppalaiset haluavat muuttaa lapsiemme sukupuolet, perinteiset perhearvot ovat uhattuina ja niin edelleen. Tämä on tuttua tarinaa — Venäjä käyttää näitä tarinoita Euroopan yhtenäisyyden, länsimaiden yhtenäisyyden, hajottamiseksi. Samasta syystä Venäjä käyttää energiaa aseenaan. Putin on huomannut, että energia jakaa Eurooppaa, ja hän toistaa mielellään samaa narratiivia, samalla vääristäen todellisuutta.
Arvoisa puhemies! Putinin mukaan Venäjä ei käytä energiaa aseenaan. Putinin mukaan Ukraina on vastuussa Butšan joukkomurhasta. Putinin mukaan Ukraina ampuu omia voimaloitaan ja energiakriisin syynä eivät suinkaan ole Venäjän toimet ja niiden seuraukset, vaan Euroopan halu siirtyä pois niistä polttoaineista, joiden varassa Venäjän talous ja sodan rahoitus makaavat. Putinin mukaan vika on vihreässä siirtymässä.
Arvoisa puhemies! Tähän lankaan ei pidä mennä. Meidän ei pidä toistaa Putinin satuja vaan toimia itse johdonmukaisesti, itsenäisesti. Meidän pitää, kuten edustaja Halla-ahokin ihan oikein on todennut, vauhdittaa vihreää siirtymää, koska syy energiakriisiin ei ole vihreässä siirtymässä vaan sen puutteessa. Syy energiakriisiin on se, että riippuvuutta fossiilisista energianlähteistä ei ole vähennetty niin kuin tulisi. Syy on siinä, että ydinvoima on ajettu alas Saksassa vihreän siirtymän perusajatuksen vastaisesti. Isossa kuvassa ongelman ydin on siinä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Meillä ei ole kysyntään nähden tarpeeksi edullista tuotantokapasiteettia. Ratkaisu ei löydy niistä energianlähteistä, joita Putin kutsuu oikeiksi.
Arvoisa puhemies! Suomessa Olkiluoto kolmonen tekee jo sähköä täydellä teholla, mutta me tarvitsemme lisää. Loviisan voimaloiden lupaa tulee jatkaa, ja toivon, että Fortum hakisi lupaa voimalan laajentamiseen. Ydinvoiman tuotanto on järkevää keskittää olemassa oleviin paikkoihin. Tarvitsemme lisää tuulivoimaa mutta myös energian varastointiratkaisuja. Tämä hallitus on jo lainsäädännön kautta monin eri keinoin edistänyt näitä pyrkimyksiä. Tarvitsemme vetytuotantoa sähkön varastoimiseksi. Tarvitsemme pumppuvoimaloita. Tarvitsemme lämpövarastoja. Tarvitsemme parempia siirtoyhteyksiä Pohjanlahden yli Ruotsiin. Tarvitsemme vähemmän siirron esteitä, ei lisää esteitä.
Arvoisa puhemies! Markkina, jossa energia liikkuu vapaasti, toimii tehokkaasti, ja tehokkaalla markkinalla hinnanmuodostus on myös kuluttajan näkökulmasta paras mahdollinen. Siksi on suhtauduttava suurella varovaisuudella keinotekoisiin rajoituksiin. Siksi ei pidä rajoittaa sähkön vientiä maasta toiseen, ja siksi erilaiset hintakattomekanismit helposti osuvat omaan nilkkaan. Jos Suomen sähkömarkkinoilla olisi ollut Uniperin jälleenmyyntihintaan kohdistuvien rajoitusten tapaisia mekanismeja, meillä olisi tällä hetkellä kymmeniä pieniä konkurssiin menneitä sähköyhtiöitä. Se ei tarkoita, etteikö markkinoiden mekanismeja tulisi kehittää. Kaasu on tässä se häirikkö, ja on hyvä, että kaasun irrottamista hintaa muodostavasta mekanismista nyt pohditaan.
Arvoisa puhemies! Oleellista on myös se, että luodaan edellytyksiä investoinneille. Se edellyttää johdonmukaisuutta ja ennakoitavaa investointiympäristöä. Siihen ei sovi pelaaminen päästökaupan kanssa. Se peli osuu helposti omaan nilkkaan, eikä elinkeinoelämäkään sitä halua. Puhdas energia on tulevaisuuden ala; se on harvoja aloja, jonka kasvusta voi olla varma. Sillä alalla kannattaa edetä, ei perääntyä.
Arvoisa puhemies! Oleellista on huomata, että energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vuonna 2016 vaadimme edustajien Valtonen, Kärnä ja Vartia kanssa sitä, että Nord Stream 2 ‑putkesta tehtäisiin turvallisuuspoliittinen arvio. Sitä ei tehty. Vuonna 2017 Fortum osti Uniperin, vaikka riskit olivat ilmeiset. Näitä virheitä ei pidä toistaa. Energiapolitiikan turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia ei pidä sivuuttaa, ja erityisesti demokratiavaje tuo aina mukanaan myös turvallisuuspoliittisia riskejä. Energiapolitiikassa syntyy vääjäämättä riippuvuuksia. Siksi niitä tulee rakentaa sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa pystyy sopimaan, jotka noudattavat samaa arvopohjaa ja jotka jakavat turvallisuuspoliittisen käsityksemme.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: [Puhemies koputtaa] Putinin narratiivin varaan ei energiapolitiikkaa tule rakentaa. [Leena Meri: Kuka täällä sitä rakentaa?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-10-05T16:43:53,2022-10-05T16:49:18,Tarkistettu,1.1
2022_104_123,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_124,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka kokonaiskuvassa voi sanoa, että Suomi on tässä kriisissä selviytynyt kohtuullisen hyvin, kiitos meidän monipuolisen energiapaletin, niin on aivan selvää, että näitä nykytilanteita ei voida yksinomaan pistää Putinin hyökkäyssodan syyksi, vaan myöskin tämän hallituksen on syytä katsoa peiliin ja miettiä, millaisia päätöksiä matkan varrella on tullut tehtyä.
Ihan muutamia tässä puheenvuorossa nyt nostan esille. 
Ensimmäisenä tämä turpeen nopeutettu alasajo. On käsittämätöntä, että tällä tavalla olimme tätä meidän huoltovarmuuttamme vaarantamassa, ja oikeastaan voi sanoa, että vain aika pelasti siltä, että emme kerenneet totaalisesti ajaa turvetuottajien tuotantomahdollisuuksia alas ja sitä kautta meillä olisi vielä huonompi tilanne huoltovarmuuden kannalta kuin mitä tällä hetkellä.
No, toinen virhe liittyy näihin omistajaohjausseikkailuihin, ja täällä useat kollegat debatissakin käsittelivät varsin perusteellisesti näitä käänteitä. Valtio todellakin on tukenut miljardeilla Uniperin pystyssä pysymistä ensin, ja nytten kun Uniperista ollaan irtauduttu, niin on hyvin mahdollista, että kuitenkin lisälaskua tuolta Fortumin kautta on tulossa, koska on ymmärrettävä se, että Venäjä-seikkailussa Fortumin pääomat voivat vielä kriisiytyä sitä kautta, että niitä Venäjä-omistuksia joudutaan sitten alas kirjaamaan.
Ja tuossa kesällähän me kompensoimme saksalaisten kuluttajien kaasulaskuja siksi, että tarpeeksi kovaa poliittista painetta nimenomaan poliittisen ratkaisun aikaansaamiseksi ei saatu hallituksen puolelta aikaan. Ja tämä väistely tässä tilanteessa ja pörssiyhtiöstatuksen taakse meneminen on valitettavaa. Saksa näki heti tässä sen poliittisen realiteetin ja järeästi liittokanslerin parhaalla miehityksellä oli hoitamassa näitä neuvotteluita. Meillä Suomessa ei ymmärretty tätä tilannetta ja lähdetty vaatimaan sitä, että Saksan tulee julistaa niin sanottu force majeure ‑tilanne ja siirtää nämä Uniperin sopimukset sille markkinahinnalle, mikä niille kuuluisi, eikä suinkaan maksattaa niitä suomalaisen valtio-omisteisen yhtiön kassan kautta.
No, sitten jos katsotaan vielä tätä mennyttä kautta, niin mitä muuta hallitus on tehnyt tässä energiapolitiikassaan. Kaiken kaikkiaan ehkä semmoinen kysymys, minkä tuossa debatissa itse esitin, oli: kenen energialaskuja me loppujen lopuksi olemme tämän hallituskauden aikana olleet tukemassa? Tuntuu, ettei ainakaan suomalaisen veronmaksajan, koska meillä on tehty näitä tulonsiirtoja muun muassa tämän koronan varjolla kyhätyn elpymispaketin kautta, ja siellähän esimerkiksi italialaiset kotitaloudet olivat remontoimassa talojaan ilmaiseksi. Siellä kompensaatiot olivat 110:tä prosenttia, ja rakennuskannan arvo nousi energiatehokkuuden varjolla. Jopa Italiassa ruvettiin pohtimaan, onko tuo remonttiavustus ollut turhankin avokätinen ja lieneekö sitten onnistunut muuttamaan asumista loppujen lopuksi sen kestävämmäksi.
Ja sitten voi sanoa, että tässä kesäkuussa pääsimme toteamaan, että tämä EU:n ilmastotoimien sosiaalirahasto etenee, ja vieläpä ihan suoraan sen sosiaalituen suuntaan, minkä piti olla Marinin hallitukselle täysin mahdotonta hyväksyä. Ja tietysti noitten neuvottelujen aikana kävi kyllä selväksi se, että päästökaupan laajentaminen tieliikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen oli hallitukselle tärkeämpi prioriteetti kuin varjella sosiaalipolitiikan avaamista EU-päätöksenteolle. Ja tämä on minusta sellainen asia, mikä tässä energia- ja ilmastopolitiikassa on jäänyt suomalaiselta medialta huomioimatta, eikä siitä tässä salissakaan ole juuri puhuttu. Tämähän tarkoittaa sitä, että nyt niin sanottujen haavoittuvien kotitalouksien suoraan tulotukeen jäsenmaa voi käyttää 35 prosenttia näistä kokonaiskustannuksista. Näissä tulonsiirtotalkoissa tällä kertaa sitten Puola näyttäisi nappaavan mehevimmän siivun. Ja jos ajatellaan, että noin 10 miljardia euroa ja nettonakin noin 5 miljardia euroa, niin halutessaan maa voi tukea kotitalouksia kolmella ja puolella miljardilla eurolla suoraan sosiaalitukea tämän ilmastorahaston kautta. Suomen nettomaksu tähän uuteen 59 miljardin rahastoon on noin 200 miljoonaa. Jos ajatellaan, että meillä on kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja kallis energia, niin onhan tämä aivan käsittämätön tulonsiirto eteläisimmän Euroopan maille, ja voi sanoa, että tässä tilanteessa, jossa kaikki maat Euroopassakaan eivät ole vielä pystyneet irtautumaan venäläisestä energiasta, tuetaan sitä, [Puhemies koputtaa] että kotitaloudet edelleen voivat jatkaa näitten kalliimpien energialaskujen maksamista. Siinä mielessä voi sanoa, että tällaiselle hölmöydelle varmaan kyllä naureskellaan, EU-politiikan hölmöydelle, tässä energiatukemisessa. [Puhemies koputtaa] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-05T16:49:27,2022-10-05T16:54:55,Tarkistettu,1.1
2022_104_125,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. Kiitos paljon. — Ja edustaja Mäkynen, Matias. Edustaja Mäkynen, Matias, poissa. — Edustaja Meri paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_126,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ottivat jo viime syksynä esille polttoaineen ja sähkön hinnan kallistumisen ja verojen alentamisen, ja siitä, erityisesti polttoaineesta, tuli lähes naurua, että mitä te nyt oikein höpisette. No, me esitettiin silloin muun muassa jakeluvelvoitteen alentamista, joka liittyy tähän vihreään siirtymään. Kun te aina sanotte, että kaikki johtuu Venäjästä, niin esimerkiksi tämä ei lainkaan johdu Venäjästä. Silloin täällä vastattiin sekä tähän verojen laskuun että tämäntyyppisiin ehdotuksiin, että meidän pitää ehdottomasti pitää kiinni meidän ilmastotavoitteista ja ei se hintakaan kumminkaan näkyisi tuolla bensapumpulla. No, sittemminhän tässä hallitus otti tämän asian vakavasti ja otti tämän meidän ehdotuksemme osittain eli puolitti tätä jakeluvelvoitetta, tosin määräaikaisena, ja kyllähän se pumppuhinta laski, kuten me kaikki arvasimme. Niin se oli muissakin maissa laskenut.
Vielä tuossa tämän vuoden tammikuussa keskustan elinkeinoministeri vastasi, että jos sähkön hintaa kompensoitaisiin, niin sitten aletaan seuraavaksi kysyä, miten saadaan polttoaineen hintaa alas. Aika ylimielistä ajattelua, jos mietitään, että me toimme kansalaisten ostovoiman esille. Onhan se nyt ihan kauheata, jos kansalaiset vaativat, että heillä olisi kohtuulliset hinnat. Me olemme täällä kuitenkin ensisijaisesti kansalaisia varten, ei sitä varten, että me voidaan täällä pöntössä puhua tai käydä Euroopan pöydissä, tai mitään muuta varten. Se pitäisi muistaa. Olen huolissani, jos esimerkiksi sosiaalidemokraateilla on ylipäätään sellainen ajatusmaailma kuten omistajaohjausministeri Tuppuraisella, EU-ministeri Tuppuraisella, että suomalainen ensin ja Suomi ensin ‑ajattelu on hyvin vaarallista ajattelua, kun minun mielestäni me ollaan täällä juuri sitä varten.
Sitten tässä keskustelussa ei ottanut kyllä niin sanotusti, heittomerkeissä, erkkikään selvää tästä, kuka näitä neuvotteluita nyt kesällä johti. Mediassa, Helsingin Sanomissa, 22.7. Tuppurainen sanoi, että Marin on edistänyt neuvotteluja kulissien takana koko ajan. Sitaatti Helsingin Sanomista: ”Pääministeri Sanna Marinin rooli on mahdollisesti ollut tässä hyvinkin ratkaiseva, ja hän on pitänyt viime metreille yhteyksiä.” No, sitten täällä tänään Marin ilmoitti, että hän on lähinnä antanut tukea Tuppuraiselle. Aha. Oliko siis se tekstiviesti joku ”Tuppurainen jees, luottakaa häneen”, vai mitä se oli? Täällä tänään vieläkään ei tullut toisaalta juuri vastausta näitten tekstiviestien sisällöstä. Meidän eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Tavio on joutunut pyytämään niitä tietopyynnöllä, eivätkä ne ole vieläkään saapuneet. Eli jos siellä nyt lukee tosiaan vain ”Tuppurainen on jees”, niin eikö sen nyt olisi voinut täällä tänään kertoa?
Elikkä se taitaa olla näin, jos saisin arvata, että Tuppurainen meni niin kuin vähän Marinin selän taakse sitten, kun hän tuli sieltä, mutta sitten kun Marin huomasi, että tämä on menossa hänen niskaansa, alkaa selittely, että ei hän nyt oikeastaan ole tähän hirveästi osallistunutkaan. Tuossa SDP:n ryhmäpuheenjohtaja sen vissiin lipsautti, kun hän sanoi ”Tuppuraisen johdolla”, mutta sitten hän äkkiä korjasi ”Fortumin”. Ei me saatu siihen tänään minkäänlaista vastausta, ja se oli yksi meidän välikysymyksemme kysymyksistä, miten tämä on oikeastaan mennyt.
Sitten minä ihmettelen, kun täällä esimerkiksi ministeri Tuppurainen puhui siitä, että ei täällä nyt pitäisi syytellä eikä muistella ketään ja pitäisi vain nyt pohdiskella kaikkea mukavaa. Täytyy muistaa, että oppositio, perussuomalaiset, joiden välikysymykseen KD yhtyi, kokoomus ei muuten yhtynyt, käytti järeintä asettaan eli teki välikysymyksen epäluottamuksesta. Eikös silloin juuri kysytä sitä, kuka on vastuussa, mitä hallitus on tehnyt, minkälaisia toimia? Ei me pyydetty mitään yleistä keskustelukerhoa, että mitä kellekin kuuluu, vaan ihan kunnon vastaukset näihin kysymyksiin. Täällä on useita kysymyksiä, joita jäi täysin vastaamatta.
Ja sitten täällä on esitetty, että perussuomalaisilla ei ole mitään esityksiä. Aha. No, just kerroin, mitä me ollaan esitetty jo viime syksystä lähtien. Meidän puheenjohtajamme on tuonut erittäin paljon erilaisia esityksiä päästökauppaan liittyen, sähkön markkinajärjestelmään liittyen, sähköverojen alentamiseen nollaan, siis vaikka kuinka paljon erilaisia esityksiä, mutta on jotenkin semmoinen tunnelma, että te ette lue niitä. Välikysymyksessä on ehdotettu jopa sähkönyrkkiä. Minä ihmettelen, miksi te ette lue näitä meidän esityksiämme.
Kyllä ehdottomasti yhdyn Purran epäluottamuslauseeseen. Ei me saatu kunnolla mitään vastauksia näihin. Ja kuka kantaa vastuun? Ei kukaan tunnu kantavan. Kyllä se on hallitus, jonka pitäisi vastuu kantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-05T16:55:07,2022-10-05T17:00:17,Tarkistettu,1.1
2022_104_127,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Näin. — Ja edustaja Kemppi, edustaja Kemppi poissa. Edustaja Elo, edustaja Elo poissa. — Edustaja Yrttiaho, Johannes paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_128,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Puhemies! On syytä muistaa, että energian hinnannousun taustalla Euroopassa ovat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet, Venäjän vastapakotteet, mutta myös pakotteista riippumattomat kansalliset poliittiset päätökset. Sekin on hyvä muistaa, että pakotepolitiikka ja energian hinnannousu alkoivat jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. 
Energiakriisissä nyt paljastunut Euroopan energiajärjestelmän perusongelma on kaasun ja sähkön pörssi- ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. 2000-luvun alussa perustetun sähköpörssin myötä on tehty mahdolliseksi sähkön hinnalla keinotteleminen. Pörssikauppaa tekevät sähköntuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat. Seurauksena kuluttajahinnat nousevat moninkertaisesti tuotantokustannuksiin nähden. Kun tämä nykyinen kaaos mitä ilmeisimmin on saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. Sähkömarkkinoilla tarvitaan valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi. 
Haluaisinkin esittää hallitukselle kysymyksen: työskenteleekö hallitus kansallisen sähkön hintakaton eteen tällä hetkellä lainkaan? Tuntuu, että tässäkin kysymyksessä mennään mielellään EU-pöytiin piiloon. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-10-05T17:00:31,2022-10-05T17:02:31,Tarkistettu,1.1
2022_104_129,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_130,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään laajaa välikysymystä muun muassa energiamarkkinoiden toiminnasta. Olemme varmasti kaikki tässä salissa samaa mieltä siitä, että tilanne on vaikea kotitalouksille ja ihmisten elämässä välttämättömät asiat ovat kallistuneet. Silti syistä, jotka tilanteeseen ovat johtaneet, olemme näemmä jossain määrin eri mieltä. Syy tämänhetkiseen tilanteeseen, energiakriisiin on pitkälti Venäjän aggressiivisuudessa ja häikäilemättömyydessä — ei esimerkiksi ilmastotavoitteessa tai EU:n toimivallassa. Venäjä käyttää energiaa painostukseen murtaakseen Euroopan valtioiden ja kansalaisten tuen Ukrainalle. 
Energialla on valtava merkitys yhteiskuntien ja ihmisten toiminnalle, minkä takia nousevat hinnat ja skenaariot esimerkiksi sähkön sääntelystä herättävät oikeutetusti ja ymmärrettävästi huolia. Huoleen vastaamiseksi hallitus on budjettiriihen yhteydessä päättänyt kansallisista tukitoimenpiteistä, ja myös EU-tasolla on kokoonnuttu ylimääräisiin istuntoihin ratkaisun löytämiseksi.
Arvoisa puhemies! Olemme ajassa, jossa päättäväisyys ja yhtenäisyys korostuvat. Hallituksen valmistelemat määräaikaiset sähkövähennys ja sähkötuki, joiden käsittely jatkuu eduskunnassa, auttavat suurimpien sähkölaskujen kanssa. Lisäksi joulukuussa astuu voimaan sähkön arvonlisäveron alennus, joka osaltaan tukee kotitalouksia kaikkina talvikuukausina. 
Energian kallistumiseen vastaamiseksi komissio on ehdottanut niin kutsuttuun ansiottomaan arvonnousuun puuttumista rajoittamalla tuottoja niiltä sähköntuottajilta, joiden tuotantokustannukset ovat sähkön hinnan asettavan kaasu- ja hiilivoiman kustannuksia alhaisempia. Tuottojen rajoittamisesta saadut tulot ohjattaisiin sähkön loppukäyttäjille. Esityksen lähtökohta on kannatettava. Suomi onkin suhtautunut ehdotukseen avoimesti. On todella tärkeää, että tämä niin sanottu windfall-veron kaltainen järjestely toimeenpannaan kansallisella tasolla ilman EU:lle siirrettävää uutta toimivaltaa ja että toimeenpanossa huomioidaan kansalliset erityispiirteet muun muassa energiayhtiöiden osalta. Kansallisessa toteutuksessa on ehdottomasti varmistettava, että järjestelyn käyttöönotto on mahdollista tarkoituksenmukaisella tavalla niin, etteivät sähköyhtiöiden asiakkaiden hinnat alentumisen sijasta tämän myötä nouse.
Arvoisa puhemies! Suomi on osa eurooppalaisia sähkömarkkinoita pohjoismaalaisten sähkömarkkinoiden kautta. Koko Eurooppa on samassa vaikeassa tilanteessa, minkä takia merkitys yhteisten, koko markkina-alueeseen vaikuttavien toimenpiteiden löytämiselle korostuu. EU:ssa on toki jo saatu päätettyä joistakin sähkön hintoihin vaikuttavista toimenpiteistä, mutta keskustelua uusista toimenpiteistä tullaan tarvitsemaan syksyn edetessä. Käsillä olevassa tilanteessa kotitalouksille suunnattujen tukitoimien lisäksi on kaikkein tärkeintä välttää vastakkainasettelua ja jatkaa päämäärätietoisesti Ukrainan tukemista. Samalla jokaisen omat toimet sähkön säästämiseksi tulevat sitä enemmän tarpeeseen, mitä lähemmäs kylmiä kuukausia tulemme. 
Fingridin maanantaisessa tiedotustilaisuudessa saatiin hyviä uutisia sen osalta, että sähkönkulutusta on jo onnistuttu laskemaan. Samalla kuitenkin todettiin, että toimia tarvitaan vielä enemmän. On silti positiivista, että olemme menossa oikeaan suuntaan. Ihmisten ja teollisuuden jo aloittamat toimet eivät siis ole merkityksettömiä. Yhteispelillä saamme aikaan enemmän ja tulemme selviämään tästä talvesta. 
Arvoisa puhemies! Pitkäkestoisten ratkaisujen osalta on jatkettava hallituksen määrätietoista vihreän siirtymän linjaa. Toisin kuin välikysymyksessä väitetään, vihreän siirtymän toimet eivät ole nykyisen tilanteen syynä, vaan ne ovat avain kriisien välttämiseen tulevaisuudessa. Sen takia toimia on jatkettava entistä painokkaammin. Suomen ei pidä tulla yhtään riippuvaisemmaksi fossiilisesta energiasta, vaan ihan viimeistään nyt olisi ymmärrettävä, että se vie meidät turmioon. Kotimaisella puhtaalla energiantuotannolla pystytään kriiseihin vastaamisen lisäksi tukemaan teknologian kehitystä ja positiivista työllisyyskehitystä. Teollisuuden saralla ymmärretään vihreän siirtymän merkitys, ja siellä on sitouduttu tekemään ja on jo tehty paljon toimia vihreän siirtymän edistämiseksi. Lisäksi tuotantoa on saatu toimimaan markkinaehtoisesti tuulivoiman kohdalla. Miksi siis jarruttaa myönteistä kehitystä, joka on jo saatu vauhtiin? 
Olemme vaikeiden aikojen keskellä, [Puhemies koputtaa] mutta meitä ei pelasta taaksepäin palaaminen, vaan ihmisten tukeminen pahimpien aikojen yli [Puhemies: Kiitoksia!] ja kestävän vihreän polun rakentaminen tulevaisuuteen. Maailma on muuttunut, ja samalla myös yhteiskunnan keinovalikoiman ja ratkaisujen on muututtava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-05T17:02:39,2022-10-05T17:08:07,Tarkistettu,1.1
2022_104_131,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_132,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Palaan ensin hieman tuohon debattiin. Energiakriisin pääsyy on vakaan ydinvoiman alasajo Euroopassa. Kallista kaasusähköä ei tarvittaisi, jos perusvoimaa olisi riittävästi. Euroopassa on siis kolmessa vuodessa tämän vuoden loppuun mennessä suljettu kolmetoista ydinreaktoria, yhdeksän Olkiluoto kolmosen verran. [Leena Meri: Niinpä!] No, mitä tekee Suomen hallitus? Se valmistelee tuulivoimaluvitukselle ohituskaistaa ja haluaa tuulivoimapuistoja, joiden pinta-ala on yhteensä koko Pohjanmaan kokoinen, ja se hidastelee ydinenergialain ja pienydinvoiman rakentamisen kanssa. Siis mikä tilanne!
Nyt tuulivoimaharhaan. Puhemies Matti Vanhanen vihki viikko sitten käyttöön Piiparinmäen 41 turbiinin tuulipuiston. Se on nyt Suomen suurin tuotannossa oleva tuulipuisto. Tapahtumaa koskevassa Ylen uutisessa kehutaan, miten tuulivoima vie Suomea kohti sähköomavaraisuutta. Vanhanen arvelee jutussa, ettei nykyisen kaltaista energiakriisiä Suomeen syntyisikään, jos tuulivoimaa olisi paljon nykyistä enemmän. Hänen mukaansa omavaraisuutta pitää tarkastella pohjoismaisen sähköjärjestelmän kannalta, koska Ruotsin ja Norjan säätövoima on meille tärkeää. Tosiasiassa tuulivoima tuottaa yli puolet ajasta alle 30 prosenttia nimellistehostaan eikä välillä mitään, oli myllyjä kuinka paljon tahansa. [Jari Ronkainen: Just näin!] Pohjoismaissa ja Baltiassa on yhteensä noin 29 000 megawattia tuulivoimaa, josta Suomessa noin 4 100. Ruotsin ja Norjan vesisäätövoima ei tuolle tuulivoimalle enää riitä. Suomalaisille kuitenkin myydään ajatusta siitä, että lisää tuulivoimaa tarkoittaa sähköomavaraisuutta ja sähköomavaraisuus estäisi korkeat hinnat. No, me perussuomalaiset tietenkin kannatamme sähköomavaraisuutta, kunhan se pohjautuu vakaaseen perusvoimaan, mutta kun se ei yksin riitä. Niin kauan kuin olemme kiinni yhteiseurooppalaisen sähkömarkkinan hinnoittelussa, hinnat pysyvät korkealla. Omavaraisuutta tarvitaan nimenomaan siihen, että voimme halutessamme irrottautua yhteismarkkinasta ja pärjäämme ilman sähköntuontia.
Minä kerron yhden esimerkin siitä, miten sähköomavaraisuus ei pelasta korkeilta hinnoilta: Norja ja Ruotsi ovat erittäin sähköomavaraisia. Niiden vienti on yhteensä noin 50 terawattituntia, mikä riittäisi yli puoleen Suomen koko sähkönkulutuksesta. Viime maanantai-iltana sähkö oli kallista. Norja ja Ruotsi veivät valtavasti sähköä Suomeen, Baltiaan ja Saksaan, mutta ei Saksassakaan ollut pulaa, vaan sekin vei sähköä. Maanantai-illan hintapiikki johtui itse asiassa Saksan nettovientipiikistä Ranskaan ja Benelux-maihin. Norjan ja Ruotsin eteläosien sähkö maksoi maanantaina 35,1 senttiä kilowattitunnilta ja Suomessa melkein 38 — kallista!
Pohjoismaiden sähkö on Euroopan puhtaimpia, ellei puhtainta. On aivan sama, kuinka omavaraisia olemme Pohjoismaissa, kun yhteismarkkinoiden hinnoittelumekanismi saastuttaa puhtaimmankin ja halvimmankin sähkön. Se, että kova tuuli satunnaisesti painaa hinnan jopa negatiiviseksi, vain pahentaa tilannetta. Tuuli on ajanut vakaata perusvoimaa markkinoilta, jolloin tyynellä sähköverkko on romahtamisen partaalla. Eurooppa vaatii meitä koko ajan lisäämään yhteisöllisyyttämme, mutta tosiasiassa Pohjoismaat ovat Euroopan energiasiirtomaita. Rakennettakoon tuuliturbiinit ymmärtämättömien suomalaisten maille, maksoivathan suomalaiset saksalaisten kaasulaskujakin. Samalla belgialaiset ja saksalaiset voivat sammutella ydinvoimaloitansa. Ja pian EU esittelee yhteisvelallisen energiakriisipakettinsa, jossa siinäkin on varattu Suomelle — yllätys yllätys — maksajan rooli. Miksi ruotsalaisten ja suomalaisten, jotka joutuvat maksamaan lähes yhtä korkeaa hintaa sähköstään kuin saksalainen kymmenen kertaa likaisemmasta, pitäisi tuntea solidaarisuutta Saksaa kohtaan?
Arvoisa puhemies! Edellä olevien lukujen valossa on tarpeetonta ja järjetöntä, että Suomi ja Ruotsi ajautuvat energiahintojen ja niistä aiheutuvan inflaation vuoksi taantumaan. Nyt tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä sähköpörssin hinnoittelumekanismin muuttamiseksi tai siitä irtautumiseksi. Koska Suomen etujen väsymättömän ajamisen sijaan hallitus jatkaa linjalla, jonka mukaan oma kansa ensin ‑ajattelu on vahingollista, kannatan edustaja Purran esittämää epäluottamuslausetta hallitukselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-05T17:08:10,2022-10-05T17:13:22,Tarkistettu,1.1
2022_104_133,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vestman, poissa. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_134,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viimeistään Venäjän sota katkaisi kamelin selän siltä osin, että me emme voi olla sotaa käyvän maan fossiilisesta energiatuonnista tai suopeudesta riippuvaisia. Venäjän sota katkaisi myös sinisilmäisyyden kuplan, jossa kuvittelimme Venäjän käyttäytyvän rationaalisesti ja globaalit realiteetit ymmärtäen. Ei, Venäjä ei käyttäydy näin vaan juuri tälläkin hetkellä tykittää ukrainalaisia, viskoo maailmalle mielikuvituksellisia valeäänestyksiä ja liittää maa-alueita itseensä röyhkeästi ja ilmoitusluonteisesti. Jos jotain voimme tästä oppia, suurin viisaus jatkossa lienee se, että meidän on todella omavaraisuutta määrätietoisesti lisättävä ja kansainvälisen yhteistyön on myös perustuttava luottamukseen, ei suuruudenhulluihin maailmanvalloituskuvitelmiin. Tällä viittaan paitsi Venäjään myös näihin Uniper-seikkailuihin. 
Akuutin tilanteen hoitamisen lisäksi meidän tulee todella pidemmällä aikavälillä lisätä myös puhtaan kotimaisen energian tuotantoa. Siinä on se meidän tie, josta varmasti olemme yhtä mieltä. Ja kyllä, se tarkoittaa metsähakkeen, turpeen, tuulivoiman, aurinkovoiman, puuterminaaliverkostojen, rakennusten lämmitysratkaisujen, biotalouden sekä vety- ja akkuteollisuuden kohdennettua voimistamista. 
Iso energiamurros edellyttää myös vahvaa aluepolitiikkaa. Siirtymä fossiilisista uusiutuviin ja varsinkin kotimaisiin ei onnistu, ellei koko Suomi ole kauttaaltaan elinvoimainen. Tämän tosiasian ymmärtäminen on aivan olennaista ja tarkoittaa sitä, että emme voi väheksyä yhtäkään maakuntaa tai niiden merkitystä missään päin valtakuntaa. Se omavaraisuus tehdään maakunnissa, lopulta niin yksinkertaista se on.
Puhemies! Tietenkin meidän jokaisen on varsin tervettä myös miettiä energiankulutuksen vähentämistä. Kaikki tuuttaukset, joita tällä hetkellä teemme, eivät ole välttämättömiä tai tarpeellisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän kuuluisi ruveta palelemaan tai kulkemaan pimeässä vaan kohtuullistaa pärjäämisemme tasoa ja tehdä järkeviä siirtymiä päivittäisen energiakäyttömme osalta. 
Puhemies! On hyvä tiedostaa sekin, että on meillä osattukin. Vaikka kaikki Euroopan maat kärsivät hintojen noususta, energian toimitusvarmuus on Suomessa moniin muihin maihin verrattuna kohtuullisen hyvällä tasolla. Olemme lähes puolittaneet fossiilisen energian osuuden vuoden 2003 jälkeen. Vuosi 2020 oli ensimmäinen vuosi, kun uusiutuvan energian osuus ylitti fossiilisen. Energialaskujen osuus kuluttajien kuukausimenoista on ollut Suomessa EU:n alimpia. Nämä kertovat oikeasta politiikasta, mutta nykyistä vakavaa tilannetta juuri tänään ei voi millään tavalla väheksyä.
Puhemies! Pitkällä aikavälillä ainoa keino taata suomalaisten ihmisten ja yritysten kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä toimitusvarmuus tulevaisuudessa on irtautua riippuvuussuhteista investoimalla kotimaiseen energiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-05T17:13:33,2022-10-05T17:18:16,Tarkistettu,1.1
2022_104_135,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_136,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valitettavasti opposition puheenvuoroissa on tänään tässä välikysymyskeskustelussa keskitytty pääsääntöisesti haukkumaan ja syyttelemään hallitusta sen sijaan, että olisi esitetty realistisia ratkaisuja tähän jokaista suomalaista ja jokaista yritystä kurittavaan energiakriisiin. [Sebastian Tynkkynen: Ratkaisut esitettiin!] Poikkeuksena mainitsen kuitenkin kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron, jossa edustaja Kauma toi sentään esille myös konkreettisia esityksiä — kiitos siitä. [Sebastian Tynkkynen: Ette näköjään kuuntele keskustelua ollenkaan!]
Salin oikealta laidalta on kritisoitu ilmastotoimia ja investointeja ekologiseen siirtymään, vaikka fakta on se, että maat, jotka ovat tehneet ilmastotoimia ja energiasiirtymää ajoissa, ovat tällä hetkellä sekä kustannusten että huoltovarmuuden osalta paremmassa asemassa kuin ne maat, jotka ovat ajaneet itsensä riippuvaiseksi fossiilienergiasta. Fakta on myös se, että jos Suomi aikoo selvitä tästä kriisistä, meidän on jatkettava investointeja sähkö- ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseksi.
Salin oikea laita on tänään kovaäänisesti keskustellut myös Fortumista ja Uniperista, vaikka kohtalokkaat virheet Fortum on tehnyt aiempien hallitusten aikana. Vasemmistoliitto vastusti aikoinaan sähköverkkojen myyntiä ja Uniperin hankintaa. Nyt riskit, joista me silloin varoitimme, ovat eskaloituneet. [Sebastian Tynkkynen: Tästä tulee hyvä video!]
Arvoisa puhemies! Keskustelun tärkeimpään ytimeen on aika palauttaa ihmiset, tavalliset suomalaiset perheet, kotitaloudet ja yritykset. Ihmisten huoli ensi talven lämmityskustannuksista ja sähkön riittävyydestä kasvaa joka päivä iltojen pimetessä ja ilman kylmetessä. Suuri osa kotitalouksista ja yrityksistä on nyt epävarmojen markkinoiden, rajusti vaihtelevan sähkön pörssihinnan ja kallistuvien määräaikaisten sähkösopimusten armoilla. Eikä ihmisten huolta helpota se, että inflaation vaikutuksesta myös muiden välttämättömien kulutushyödykkeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden, hinnat ovat nousussa. Moni on jo vuosia tuskaillut kallistuvan sähkön ja sähkönsiirtohintojen kanssa, mutta nyt meneillään oleva energiakriisi ja sen vaikutus tuleviin kuluttajahintoihin ovat kerta kaikkiaan painajaismaisia. Hallitus on onneksi päättänyt toimista hintašokin helpottamiseksi, ja näistä tärkein on vasemmistoliiton vaatima suora tuki pienituloisille. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisätoimia, ja sekin on myönnettävä, että sähkölaskujen kompensaatiot eivät näy heti ja osa kotitalouksista ei niitä tule saamaan lainkaan.
Arvoisa puhemies! Lämmin koti on meidän jokaisen perusoikeus ja sähkö perustarve modernissa yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltion ja vasemmiston perusperiaatteisiin kuuluu, että perustarpeet turvataan jokaiselle. Emme salli sitä, että perustarpeisiin kuuluvat niukat resurssit jaetaan markkinoilla puhtaasti maksukyvyn mukaan. Koska markkinat eivät suostu tuottamaan tarpeeksi hyödykkeitä jaettavaksi demokraattisin ja tasa-arvoisin perustein, tarvitsemme myös perustarpeiden julkista tuotantoa. Sähkö ja energia on otettava entistä vahvemmin yhteiskunnalliseen ohjaukseen. Esimerkiksi Fortum on niin merkittävä toimija ihmisten perustarpeiden ja huoltovarmuuden toteutumisen kannalta, että se pitäisi lunastaa pois pörssistä kokonaan valtiolle. Näin voidaan välttyä turhalta riskinotolta. Sähköverkot tulee myös ostaa takaisin Suomen valtiolle. Vasemmistoliiton linja on, että luonnolliset monopolit on paras pitää julkisessa hallinnassa ja monia perustarpeita kannattaa tuottaa julkishyödykkeinä. [Sanna Antikaisen välihuuto] 
Arvoisa puhemies! Demokraattisemman talouden rakentaminen on hidasta, joten tarvitsemme myös välittömästi markkinoilla vaikuttavia sääntely- ja tukitoimia. Mielestäni tulisi edelleen harkita mallia, joka takaisi kaikille kohtuullisen kiintiön sähköä kompensoituun hintaan. Tällainen järjestely on käytössä Norjassa.
Vasemmistoliitto kannattaa myös energiayhtiöiden poikkeuksellisesta tilanteesta johtuvien ylisuurten voittojen verotusta ja verotuoton käyttämistä hintojen kompensointiin. Energiayhtiöt väittävät, että tällainen windfall-vero nakertaisi yhtiöiden investointihalukkuutta, mutta uskon kuitenkin, että uusiutuvan energian jatkuvasti kasvava kysyntä ja taattu tuotto riittävät kannustimeksi. Itse olen ehdottanut, että Suomessa siirrytään kaikkien energiayhtiöiden voittojen valvontaan. Tällä hetkellä Energiavirasto valvoo, että sähkönsiirtoyhtiöt tekevät niin sanottuja kohtuullisia voittoja. Ylisuuret voitot on palautettava asiakkaalle matalampina siirtomaksuina. Tämä valvonta on ulotettava kaikkiin energiayhtiöihin ja kohtuullisen voiton kriteerit uudistettava.
Arvoisa puhemies! Pitkällä tähtäimellä tärkeintä on turvallisen uusiutuvan energian tuotantokapasiteetin nopea kasvattaminen. On myös syytä lisätä [Puhemies koputtaa] kotitalouksien ja yritysten energiatehokkuutta energiaomavaraisuuslainoilla.
Ihan lopuksi, jos saan vielä: Arvoisat kollegat, vaikka energiakriisistä voidaan syytellä toisiamme maailman tappiin asti, valitettavasti syytöksillä me emme tätä kriisiä ratkaise. [Puhemies: Kiitoksia!] Nyt jos koskaan tarvitaan yhteistä visiota Suomen energiaomavaraisuuden varmistamiseksi ja parlamentaarista yhteistyötä yli puoluerajojen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-10-05T17:18:23,2022-10-05T17:23:59,Tarkistettu,1.1
2022_104_137,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_138,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ikävä tosiasia on, että energiakriisimme on itse aiheutettu asia, josta on vastuussa nykyinen istuva hallitus. Teillä on salkut, teillä on päätösvalta. Me perussuomalaiset olemme sen sijaan tehneet esityksiä energiahuoltovarmuutemme varmistamiseksi jo aikaa sitten. Hyvänä esimerkkinä nostan 11. helmikuuta 2021 tekemäni toimenpidealoitteen turpeen veronkorotuksen välittömästä perumisesta ja julistamisesta uusiutuvaksi luonnonvaraksi: ”Hallitus toimii energia- ja ilmastopolitiikassaan edesvastuuttomalla tavalla, minkä seurauksena Suomi ja koko maamme maatalous, vientiteollisuus sekä turvetuotanto on ajettu ahdinkoon. Me emme hyväksy myöskään hallituksen veronkorotuksia, emme yhtään. Nykyisin tilanne on sellainen, että jos energiaturpeen nostaminen vähenee tai loppuu kokonaan maassamme, niin se vaarantaa myös lukuisten puutarha- ja alkutuotantotilojen toiminnan. Näin siksi, koska esimerkiksi kuiviketurpeen saatavuus heikkenee oleellisesti.” Edellä olevan perusteella toimenpidealoitteessani ehdotin, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, jotta turpeen veronkorotukset perutaan ja turvetuotanto maassamme turvataan muutoinkin jatkossa, esimerkiksi siten, että turve julistetaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole reagoinut tähänkään tarjottuun työkaluun millään tavalla — ei millään tavalla. Energiakriisi on vihreän politiikan vika, ja muu hallitus seuraa vihreitä vaikka avantoon saakka. Suomessa on ihan viime vuosina pistetty säppiin lukuisia voimalaitoksia. Nyt ne pitää saada kaikki käyttöön. Myöskin vesivoimaloiden ohijuoksutukset on lopetettava. Kaikki energia on saatava talteen.
On turha selittää, että keinoja ei ole. Kyllä niitä on, jos vain tahtotilaa löytyy. Tämä edellyttää tietysti myös sitä, että tuon vasemman laidan vihreän ideologiapuolueen uskonnolliset vihreät näkemykset unohdetaan kokonaan tässä hetkessä. Se on Suomelle tässä kohtaa kaikkein parasta. Me emme voi pelastaa globaalia ilmastoa, mutta suomalaisten hyvinvoinnin me voimme pelastaa.
Mitä vihreisiin tulee, niin ihmettelen myös sitä, että jopa Greenpeacen maajohtajan Touko Sipiläisen mukaan Lippos-putkien — sanotaanko näin — metaanipäästöt eivät muuta ilmastonmuutoksen kokonaiskuvaa mitenkään: ”Ne ovat maailman mittakaavassa suhteellisen pieniä. Joidenkin arvioiden mukaan kuitenkin metaanipäästöt vastaavat kolmea neljäsosaa tai jopa kokonaan Suomen yhden vuoden kokonaispäästöjä parinkymmenen vuoden aikajänteellä.” Näyttää siis mies tulleen perussuomalaisten linjoille lausunnoissaan. Pitäisikö vihreidenkin kuunnella tätä miestä? Hänhän vahingossa lipsautti ihan faktatietoa. Tämäkin todistaa vain sen, että teidän politiikkanne on puhtaasti ideologista askartelua vailla mitään järjen häivääkään tällaisessa kriisitilanteessa. Jopa omasta väestänne alkaa tulla soraääniä — se on hyvä se.
Arvoisa puhemies! Sitä eurooppalaista vihreää siirtymää on se, että hankkiudutaan ydinvoimasta eroon ja korvataan se venäläisellä edullisella kivihiilellä ja maakaasulla. On suuri virhe, että Uniperia ylipäätään lähdettiin ostamaan, ja osakkeet ostettiinkin sitten seitsemän miljardin hintaan. Nyt sitten eurooppaministerimme lähti kyykkimään saksalaisten edessä ja neuvottelemaan diiliä Uniperin osakkeiden myymisestä, ja ne luovutettiinkin naurettavaan 500 miljoonan hintaan. Takkiin tuli sellaiset 6,5 miljardia euroa. Ei riitä, että meillä on energiakriisi päällä, vaan saimme vielä miljardiluokan tappiot kaupan päälle. Ja senhän tämä hallitus on osannut: velanoton ja tappioiden tekemisen.
Suomessakin ydinvoimahankkeista oltaisiin luovuttu kokonaan, jos se olisi ollut vihreistä kiinni. Siinä vihreät eivät onneksi onnistuneet, mutta koko kansakunnan suureksi harmiksi onnistuitte kuitenkin nakertamaan huoltovarmuutemme ajamalla turpeen alas. Tämäkin älynväläys saatiin läpi keskustan tuella. Mikä maaseudun puolue on sellainen keskusta, joka hyväksyy tällaisen politiikan? Tällaisessa kriisitilanteessa tällainen toiminta on edesvastuutonta. Hävetkää!
Arvoisa puhemies! Päätän puheeni tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-05T17:24:00,2022-10-05T17:28:35,Tarkistettu,1.1
2022_104_139,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Multala, poissa. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_140,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me nyt tällä hetkellä kyllä maksetaan oikeasti aika rankasti siitä, että Saksa saa halvempaa sähköä ja lämpöä ja kaasua, vaikka oikea ratkaisu olisi ollut laskuttaa saksalaisia siitä, mistä kuuluu, ja Saksan valtion olisi pitänyt sitten tukena antaa rahat takaisin omille kansalaisilleen, mutta nythän tämä menee juuri päinvastoin: Suomen valtio maksaa, ja Suomen kansa maksaa sitten Suomen valtiolle tämän pikku leikin. Saksan poliitikot ovat oikeasti, selkeästi, huomattavasti kyvykkäämpiä hoitamaan näitä asioita, mikä tuli nähtyä nyt näissäkin sopimuksissa, ja millä tavalla sitten täällä päin. Mutta eipä se tietysti ihmetytä, jos täältä suurin piirtein lähetetään ainoastaan tekstareita ja ollaan vähän joojoo-miehenä ja -naisena siellä mukana, että saadaan olla olevinaan, että ollaan jotain tehtykin. 
Nyt voi jo ensi talvena tulla oikeasti todella kylmä suomalaisilla. Saksalaiset ovat lämpöisissä kodeissaan — kiitos suomalaisten. Meidän pitäisi oikeasti jatkossa pitää huoli, viimeistään nytten tehdä jotain sen eteen, että jatkossa ei tule vastaavaa tilannetta koskaan. Meidän oikeasti pitäisi pystyä omavaraisuuteen mahdollisimman isossa kuvassa. Meidän pitäisi oikeasti tällä hetkellä antaa sellainen signaali, että luvitukset tulevat todella nopeasti, tosin niin, että ne ovat turvallisia ja toimivia, mutta joka tapauksessa tällä hetkellä jotkut yhtiöt ovat innokkaita tekemään uutta ydinvoimaa, ja meidän pitää luvata niille, että luvituksen nopeudesta se ei jää kiinni, elikkä pistetään sitä väkeä sinne töihin sen verran enemmän, että saadaan järkevillä ajoilla, koska tällaisen ydinvoiman rakentaminen kestää tolkuttoman pitkään ilman, että on tällaisia Olkiluoto kolmosten rakennusongelmiakaan. Tilanne on se, että meidän on pakko saada sitä, ja sitä ennen, ennen kuin saadaan ydinvoimaa lisää ja saadaan tätä meille tärkeää energiaa ja sähköä lisää, sen väliajan me voimme käyttää omaa, kotimaista turvetta mahdollisimman paljon. Luovutaan siitä sitten siinä kohtaa, kun oikeasti ei kyseistä enää välttämättä tarvitse edes säätövoimana. 
Sitten sen verran on pakko tässä sanoa, kun edustaja Hänninen äsken kritisoi markkinavoimia. Se on tavallansa ihan totta, että markkinat liikaa ohjaa näitä, mutta on käsittämätöntä, että meillä Kouvolassa, sinä päivänä, kun täällä äänestettiin ja painettiin nappuloita hoitajien pakkolaista, niin minäkin sain kauhean ukaasin siitä, kun en ollut painamassa täällä nappulaa. Minä olin estämässä, yrittämässä estää, ettei Kouvolan [Puhemies koputtaa] uusia kouluja ja palolaitoksia myydä ruotsalaissijoitusyhtiöille, [Puhemies: Kiitoksia!] ja olisin onnistunut, jos ei vasemmisto olisi äänestänyt [Puhemies: Kiitoksia!] sen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-05T17:28:38,2022-10-05T17:32:01,Tarkistettu,1.1
2022_104_141,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_142,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tänä syksynä yksi aihe on ollut yli kaiken suomalaisten ruokapöydissä sekä turuilla ja toreilla: sähkö, sen riittävyys ja hinta sekä laajempi energiamarkkinoiden kriisi. Suomalaisia on kalvanut huoli siitä, miten rahat riittävät tuleviin sähkölaskuihin, sekä se, pysyvätkö kodit ja työpaikat lämpiminä tulevan talven mahdollisissa paukkupakkasissa. Tästä syystä pidän oikeana ja tärkeänä, että välikysymys tästä aihepiiristä on nyt tänään täällä käsittelyssä.
Välikysymystä puoltaa myös se, että nykyisen hallituksen toimissa sekä sähkön hinnan että energian riittävyyden turvaamiseksi ei ole ollut paras mahdollinen juoksu. Valittu linja on pohjimmiltaan oikea, mutta riittävä kunnianhimo puuttuu. Vaikuttaa jopa siltä, että hallitus on ikään kuin jo nostanut kädet pystyyn suomalaisten auttamisessa pois ja yli tästä viheliäisestä energiakriisistä.
Toisaalta, arvoisa puhemies, kokoomus ei ole varsinaisessa välikysymyksessä mukana sen sisällön takia. Aivan kuten edustaja Kauma kokoomuksen ryhmäpuheessa totesi, olisimme halunneet välikysymyksen, joka olisi keskittynyt olennaiseen: keinoihin, jotka aidosti vaikuttavat sähkön hintaan ja jotka ovat realistisia toteuttaa tuhoamatta eurooppalaisia energiamarkkinoita.
Toisin kuin perussuomalaiset välikysymyksessään väittävät, on Suomen etu kehittää eurooppalaisia energiamarkkinoita entistä vakaampaan suuntaan. Tulevaisuuden kannalta yksi tärkeimmistä tavoitteista tulee olla EU:n kehittäminen uskottavaksi ja omavaraiseksi energiaunioniksi. Toisaalta eurooppalaisen yhteistyön tiivistäminen energia-asioissa ei voi tarkoittaa kritiikittömyyttä jo tehtyjä eurooppalaisia energiapoliittisia toimia kohtaan. [Sebastian Tynkkynen: Epävakautatteko nyt?] Päinvastoin on tunnustettava, että helmikuun 24. päivään asti harjoitettu energiapolitiikka erityisesti Saksassa on ollut vahingollista koko Euroopalle. Omat panoksemme tässä kiteytyvät nimiin Nord Stream, Pyhäjoki, Fennovoima ja Rosatom. Näistä kaikista meidän on opittava läksymme.
Arvoisa puhemies! Mitä sitten tekisimme toisin kuin hallitus nykyisen energiakriisin selättämiseksi? Vastaus tähän on 12-kohtainen ohjelma, jonka esittelimme pari viikkoa sitten tässä talossa. Näistä ensimmäiset kuusi ovat akuutteja kriisitoimia, joilla olisi mahdollista saada helpotusta suomalaisten sähkölaskuihin jo tänä talvena. Tässä kokonaisuudessa ehdotamme sähkön tukkumarkkinoille kiinteää hintakattoa, sähkön ja kaasun hinnan irtikytkentää toisistaan EU:n sähkömarkkinoilla, kansallisen tehoreservin pitämistä käytössä tulevina viikkoina ja kuukausina hyödyntämällä jo olemassa olevia teknisiä kulutusjoustoja, sähkömarkkinoilla toimivien yritysten vakuusvaatimusten keventämistä sekä panostusta kotitalouksien energiaremontteihin sekä pientuotantoon. Loput kuusi kohtaa ohjelmassamme tähtäävät Suomen energiaomavaraisuuden parantamiseen pidemmällä tähtäimellä. Tähän päästään päivittämällä sähkön hinnoittelumalli nykyistä reilummaksi lisäämällä ydinvoimaa, kohdentamalla kapasiteettitukea säästä riippumattomille puhtaan energian hankkeille, vauhdittamalla kriittisten energiahankkeiden luvitusta, vahvistamalla energiansiirtokyvykkyyttä sekä kykyä varastoida energiaa sekä tehostamalla energiamarkkinoiden valvontaa ja kohtuullistamalla siirtohintoja.
Arvoisa puhemies! Näihin ehdotuksiin hallitus voi edelleen tarttua. Tavoite meillä on tässä yhteinen: suomalaisten suojeleminen tämän energiakriisin yli ja ohi. Koska tämä kuitenkin vaikuttaa epätodennäköiseltä, kannatan edustaja Kauman epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-10-05T17:32:08,2022-10-05T17:36:17,Tarkistettu,1.1
2022_104_143,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_144,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kunnioitettu puhemies! On kyllä todella epätodellista, että välikysymyskeskustelun keskellä ministerin vastauksesta on käynyt ilmi, että Suomen valtiolla ei ole mitään tekemistä tämä Uniper—Fortumin sotkun osalta muuta kuin niiltä osin kuin ministerit Tuppurainen ja Marin ovat onnistuneet — tai kokeneet onnistuneensa.
Mutta sitten itse puheeseen. Valtio-omisteisen Fortumin Uniper-seikkailut on nyt seikkailtu. Lopputuloksena kokonaistappiot keikkuvat viidessä ja puolessa miljardissa. Kun tämä soppa oli vielä sekoittumassa, tilannetta pohdittiin kiivaasti milloin Fortumin, milloin valtion omistajaohjauksen ja milloin Saksan valtion näkökulmasta. Suomen valtio, eli toisin sanoen veronmaksajat, omistavat Fortumista yli puolet. Tilanne koskettaa siis viime kädessä kaikkein eniten juuri suomalaista veronmaksajaa.
Mutta kuka sitten pohtisi asiaa tavallisen veronmaksajan näkökulmasta? Sitä eivät tule tekemään sen enempää Saksan päämies kuin Fortumin toimitusjohtajakaan. Se on tämän salin ja hallituksen tehtävä, joten tarkastellaanpa hetki, miltä nämä kaikki tapahtumat näyttävät suomalaiselle veronmaksajalle. Kun maito on jo maassa ja metaanit meressä, ei tarvitse enää spekuloida. Nyt voidaan tarkastella tosiasioita. Tietynlainen alkupiste tälle katastrofille oli päätös myydä Fortumin sähköverkot, jonka seuraukset suomalainen veronmaksaja voi nähdä sähkönsiirtomaksua lukiessaan. Veronmaksajan kukkaroa päätös on kurittanut, mutta silloin se toi Fortumin kassaan ylimääräisiä miljardeja. Ne löysivätkin pian tiensä Uniperin osakeostoihin. Nyt nähdään, että ne miljardit kurittivat vielä toisenkin kerran suomalaista veronmaksajaa.
Arvoisa puhemies! Miksi tämä Uniper-seikkailu sitten kosahti kuin putket Itämeren pohjassa konsanaan? Syy kietoutuu juuri näihin putkiin ja niiden päissä oleviin valtioihin. Saksa päätti tehdä itsensä täysin riippuvaiseksi venäläisestä maakaasusta, ja Venäjä päätti aloittaa tuhoamissodan keskellä Eurooppaa. Saksa kasvatti riskejä, joihin Fortum päätti sitoutua, ja Venäjä teki ryöstöretkellään nämä riskit todellisiksi. Jos veronmaksajalla on vaikeuksia luottaa Fortumin päätöksiin jatkossa, ei luottamus poliitikkoihin ole juuri paremmissa kantimissa.
Näitä samoja kriisiputkia ovat olleet setelinippujen vauhdittamina lobbaamassa muun muassa nykyisen pääministeripuolueen vaikuttajat aina entistä pääministeriä myöten. Täysin laillinen hanke, totesi kaasuputkista samaisen puolueen nykyinen meppi. Laillinen hanke oli varmasti Fortumin Uniper-seikkailukin, mutta laillisuus ei ole tae viisaudesta. No, jälkeenpäin Fortum kommentoi, ettei strategia ollut sodankestävä. Eikö tätä mahdollisuutta todella ajateltu, vai pelattiinko veronmaksajien rahoilla tietoista uhkapeliä? Ei kukaan sotaa toivonut tai odottanut, mutta silti siihen on Suomessa varauduttu vuosikymmeniä. Eikä esimerkiksi Baltiassa tai Britanniassa ole nähty syytä sokeasti luottaa Venäjän diplomaattisuuteen — päinvastoin, kovaa varautumista on haluttu vahventaa. Mutta kun kyse oli suomalaisen valtionyhtiön rahoista, varautumista ei nähty tarpeellisena. Kaikki laitettiin likoon Venäjän hyvien aikomusten puolesta. Lopputulos on se, että parhaillaan etsitään syyllistä räjähtäneille kaasuputkille. Arvelen, että tässä tuloksia on odotettavissa aiemmin kuin Uniper-seikkailun syyllisten etsinnässä. Palkka on kilahdellut päättäjien tilille, kaasulobbarit ovat jo saaneet maksunsa ja Fortumin johtokin bonuksensa, mutta näin jälkikäteen tästä katastrofista ei tunnu kukaan enää olevan vastuussa.
Arvoisa puhemies! Suomessa on vastuuta kannettu pienen pienistä inhimillisistä virheistäkin, mutta nyt, kun kyseessä on miljardiluokan pommi, sirkus jatkukoon vailla häiriöitä. Miljardeja on taas haihdutettu taivaan tuuliin, kun samaan aikaan tavalliset työntekijät ja esimerkiksi hoitajat taistelevat resurssipulassa ja virkavelvollisuuden rajamailla juoksevat tehtävästä toiseen. Miksi? Siksi, koska he tuntevat ja haluavat viimeiseen asti myös kantaa vastuunsa. Kuka kantaisi vastuun näistä päätöksistä ja hukatuista miljardeista? Sitä jäämme odottamaan.
Arvoisa puhemies! Edustaja Hänniselle: teitte täysin perättömiä syytöksiä omassa puheessanne, ja sitä saa mitä tilaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-05T17:36:25,2022-10-05T17:41:17,Tarkistettu,1.1
2022_104_145,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Sankelo poissa. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_146,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! ”Meillä on unelma”, kuului jo Itä-Saksassa aikoinaan. Nyt 90-luvulla ja 2000-luvulla sitä on yhä useammin kuulunut vanhempien valtiopäivämiesten suusta, ja tämä kaikki on liittynyt keskinäisriippuvuuteen idän ja lännen välillä. Tätä riippuvuutta erityisesti sosiaalidemokraatit Saksassa ja Suomessa ovat vaalineet kuin kalleimpaansa. Eurooppa on siten tullut riippuvaiseksi Venäjän kaasusta ja suomalaiset sosiaalidemokraatit ovat toimineet rakennusmiehinä kaasuaseen lataamisessa. 
Mutta millaisiin asiantuntijoihin suomalaiset ovat luottaneet? Esimerkiksi sosiaalidemokraattien Heinäluoma on äksyillyt Putinin puolesta videolla edustaja Halla-aholle ja europarlamentissakin myötäillyt Kremliä. Sitten SDP:ltä löytyy Lipponen, joka on ollut Nord Streamin tukimies, joka on sullonut konsulttiyrityksen kassaan mojovan paalin riihikuivia ruplia, ja kaasuputkimies johtaa jopa SDP:n puoluetoimistoa. Sitten on Tytti Tuppurainen, joka omistajaohjauksen alaisena on onnistunut diilaamaan pohjoismaisen vesivoiman saksalaisille. Ja pääministeri Marin, jonka tekstiviesti demarikollega Olaf Scholzille voi olla kalliimpi kuin Soneran umts-seikkailut aikoinaan. Tämä energia-asiantuntijoiden joukko on myös sitonut Suomen hiilineutraalisuustavoitteet vuoteen 2035. On aika erikoista todeta perussuomalaisena, että jopa Euroopan unioni on huomattavasti hallitusta pragmaattisempi, kun sen tavoite hiilineutraaliudessa on vuodessa 2050. Tästä syystä suomalaiset maksavat nyt erittäin kalliisti.
Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien ryhmäpuheessa perussuomalaisia syytettiin markkinoiden rikkomisesta, kun haluamme purkaa kaasun kytköksen muiden tuotantotapojen hintaan, joka on syy, miksi suomalaisten sähkölasku on nyt näin suuri. Ja yllättäen tätä säesti kokoomus — ryhmäpuheessa edustaja Kauma totesi, että me olemme nyt rikkomassa markkinaa, mutta viikko sitten kokoomus esitti tätä aivan samaa asiaa kuin me esitimme. Silloin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mykkänen puhui mukamas vallankumouksellisesta uudistuksesta, vaikka tämän oli jo perussuomalaiset kuukautta aikaisemmin esittänyt. Ja täällä edustaja Wallinheimo piti juuri äsken puheen ja kehui tätä samaa asiaa, että onhan tämäkin uskottavuus kokoomuksen osalta aika pahasti rapissut. Mutta, kuten tiedämme, populismilla on lyhyet jäljet.
Sitten on oikaistava myös SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Lindtmanin väitteitä tästä Uniper-kaupasta vuodelta 2017. Silloinhan, kun nämä kaupat tehtiin, perussuomalaiset oli potkittu pois hallituksesta — silloin täällä oli Timo Soini, joka lehtitietojen mukaan nyt halajaa meille takaisin, mutta kuten hän on aiemmin todennut, pyöröovi toimii vain yhteen suuntaan, ja hänellä on mahdollisuus palata vuonna 2815. [Naurua]
Arvoisa puhemies! Mutta mitä nyt sitten pitäisi tehdä? Perussuomalaisten mielestä ilmastotavoitteet on laitettava realistisemmaksi, sähköistämiseen malttia, ei lisätä kysyntää ennen kuin tarjontaa on riittävästi, päästöoikeuksia tarvitaan lisää markkinoille, resursseja varautumiseen, turve tuotantokäyttöön ja uusiutuvaksi, ja kuten sanottua, kaasun hintakattoa on harkittava, sähkökaupan rakennetta muutettava ja EU:n johdannaiskaupan vakuusvaatimuksia samaten, ja on toteutettava kansallisen sähkömarkkinalain kohtuullisuusvaatimus.
Arvoisa puhemies! Palataan sitten vielä hallituksen tekemisiin. Energiatuet suhteessa bruttokansantuotteeseen: Suomi 0,5 prosenttia, Saksa 1,7 — kolminkertainen tukimäärä, Italia 2,8 — viisinkertainen tukimäärä, josta Suomi maksaa osan EU:n kautta ja jopa Liettuassa 3,6 — seitsenkertainen tukimäärä. Ja nyt, kun Saksa on 200 miljardia luvannut kansalaisilleen, niin, arvoisa puhemies, mikä on Suomen hallituksen vastine tähän? Se on se, että Suomessa hallitus on asettanut kansalaisilleen 500 euron omavastuun. Ajatelkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-10-05T17:41:22,2022-10-05T17:46:46,Tarkistettu,1.1
2022_104_147,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_148,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsillä olevat energia‑ ja sähkökriisit eivät tulleet puskista. Euroopassa on varoituksista huolimatta harjoitettu politiikkaa, joka on tehnyt maanosaa riippuvaiseksi Venäjästä, ja nyt tästä maksetaan kallista hintaa. Vahinko on tapahtunut, ja nyt tarvitaankin ratkaisuja, jotta suomalaisille riittää lämpöä ja sähköä talvikuukausina.
Hallituksesta on esitetty vihreää siirtymää ratkaisuna sähkökriisiin. Tämä ei ole kestävä, saati nopea ratkaisu. Nyt paljon hehkutettu tuulivoima voi kyllä parhaina päivinä tuottaa jopa tuplasti sen, mitä Olkiluoto 3 tuottaa. Sähköä tarvitaan kuitenkin myös tuulettomina päivinä, ja silloin tuulivoima tuottaa vain murto-osan potentiaalistaan. Se siis tarvitsee tuekseen säätövoimaa. Tarvitsemme siis vesivoimaa, kivihiiltä, turvetta ja haketta tuulivoiman rinnalle. Tämä on yksinkertainen fakta.
Tulin juuri hetki sitten eräästä turveseminaarista, ja siellä käsiteltiin, kuinka energiaturpeen sivutuotteena tuleva kuiviketurve ja myöskin kasvuturve ovat sellaisia raaka-aineita, mitä ei saa mistään muualta maailmasta vastaavaa, ja me emme tule yksinkertaisesti toimeen ilman niitä — ei ole mitään korvaavaa. Siellä oli tiedemiehiä paikalla, ja he myönsivät tämän tosiasian.
No niin, palataanpas taas tähän asiaan.
Hallituksella ei kuitenkaan ole selkeää tahtotilaa turvata näiden tuotantomuotojen jatkumista edes lyhyellä tähtäimellä, ja me tiedämme, että lisäydinvoima ei ole ratkaisu, koska sen rakentamiseen menee vuosia — kaikki sen tietävät täällä. Eli nyt tarvitaan maalaisjärkeä myöskin täällä salissa ja täällä isolla kirkolla.
Arvoisa herra puhemies! Ratkaisuja sähkönsaannin varmistamiseen ja matalampaan hintaan voimme tehdä myöskin täällä Suomessa. Aivan ensimmäisenä tarvitsisimme malttia yhteiskunnan sähköistämiseen. Tämä tarkoittaa joidenkin vihreää siirtymää edistävien hankkeiden pistämistä tauolle. Tässä tilanteessa ei ehkä kannata kannustaa pientalojen asukkaita luopumaan toimivista lämmitysjärjestelmistään. Tässäkin voidaan käyttää ihan järkeä, osataan laskea.
Tarvitsemme siis turpeen lisäksi myös kotimaista haketta. Aiemmin haketta tuotiin paljon Venäjältä, mikä jo itsessään oli aivan käsittämätöntä. Esimerkiksi ilmastopaneeli on suosittanut, että Venäjän-tuonti pitäisi korvata tuomalla tänne kirjanpainajatoukan vaurioittamaa puuta Keski-Euroopan metsistä. Tällaisen vastauksen sain, kun kirjoitin heille — järjetön neuvo tässä tilanteessa.
Tein viime viikolla talousarvioaloitteen ilmastopaneelin rahoituksen leikkaamisesta. Nyt hallituksen pitää kuunnella enemmän energia-alan asiantuntijoita kuin hyvin kapeasti maailmaa tarkastelevia ilmastotieteilijöitä.
Me perussuomalaiset olemme esittäneet myös päästökaupan pistämistä tauolle. Tällä olisi sähkön hintaa laskeva vaikutus, koska päästökauppa on hintaa nostanutkin jo ennen Venäjän aloittamaan sotaa. Nimenomaan päästöoikeuksien korkea hinta on ajanut esimerkiksi turvetuotantoa ja kivihiiltä alas. Vaihtoehtona nostaisin esiin päästökaupan Viron mallin. Virossa päästökauppatuloja on korvamerkitty teollisuudelle, joka päästökaupasta kärsii. Tämä kompensoi kohonneita kustannuksia ja helpottaa investointeja vähempipäästöiseen teknologiaan. Täällä Suomessahan päästökauppatuloja käytetään budjetissa vähän siellä sun täällä.
Arvoisa herra puhemies! Eurooppa-tason ratkaisujakin tarvitaan, mutta nyt on oltava varuillaan, ettei tätä sähkökriisiä käytetä EU:n liittovaltiokehityksen edistämiseen. Suomen pitää noudattaa eduskunnan tahtotilaa, eikä meidän pidä sitoutua toimiin, jotka muokkaavat EU:ta tulonsiirtounionin suuntaan. Pahoin pelkään, että EU:ssa juonitaan suunnitelmia, joilla suomalaisten veronmaksajien rahoja ohjataan muun muassa Euroopan energiaköyhyyden torjumiseen ja energiaremontteihin.
Riskinä pidän esimerkiksi ehdotettua windfall-veroa. Jos tällainen tulee, on verotulojen käyttö pidettävä Suomen omissa käsissä. Muun muassa Ranskan presidentti Macron ja EU-komissio ovat ehdottaneet, että näitä verovaroja ohjailtaisiin EU-tasolla. Suomen ei pidä hyväksyä tällaista verotusoikeuden siirtoa unionille. Toivon, että hallitus selväsanaisesti sanoutuu irti tällaisista Suomen kannalta äärimmäisen haitallisista ehdotuksista.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Purran esittämää epäluottamuslause-esitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-05T17:46:50,2022-10-05T17:51:51,Tarkistettu,1.1
2022_104_149,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_150,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluaisin sanoa vasemmistolle, joka on puhunut täällä kauniita sanoja kansallisten sähköverkkojen puolesta, että puheenne kyllä maistuvat nyt erittäin kitkerältä, eniten siksi, että samaan aikaan, kun te täällä saarnaatte, käytännön tasolla tuolla kuntapäättäjien keskuudessa on teidän toimintanne aivan päinvastaista. Esimerkiksi Outokummussa te möitte kaupungin sähköverkon ulkomaalaiselle sijoitusrahastoyhtiölle. Vain perussuomalaiset olivat tätä vastaan. Ja kun me toistimme teidän näkemyksiänne, niin teidän valtuutettunne Outokummussa suoraan sanottuna nauroivat ja haukkuivat meitä. Olisi joskus mukava saada vastaus tähän, miksi sananne ja toimintanne eivät kohtaa, ja toisaalta vastaus myös siihen, aikooko puolueenne tehdä jotakin tällaisille puolueen vastaisille toimijoille esimerkiksi antamalla jonkunlaisia sanktioita.
Mutta sitten aiheeseen: Kuten kaikki tiedämme, Ukrainan sota osoitti, kuinka riippuvainen koko Eurooppa on venäläisestä energiasta. Nyt hallitus ja varsinkin pääministeri arvostelevat muita, kuten esimerkiksi perussuomalaisia, siitä, että me muka ajaisimme riippuvuutta venäläisestä energiasta. No tietenkin väite on täysin väärä ja pääministerin puoluetaustan huomioon ottaen aivan täysin tekopyhä. Hallitukselle ja pääministerille haluaisin sanoa, että SDP-puolueessa on keskeisiä päättäjiä, jotka ovat auttaneet Venäjää heidän kaasuputkihankkeissaan. SDP:n keskeisiä poliitikkoja on konsultoinut Kremliä, ja he ovat aiheuttaneet tällä toiminnallaan turvallisuusuhan Eurooppaan. Samalla he ovat turvanneet vain oman taloudellisen asemansa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen tienasi kaasuputkihankkeella Gazpromilta lähes kolme miljoonaa. SDP:n nykyinen — siis korostan, nykyinen — puoluesihteeri Antton Rönnholm tienasi Gazpromilta 180 000 euroa. Nykyinen SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma oli suuri Nord Streamin puolustaja, siis sen kaasuputken puolustelija, joka nyt vuotaa tuossa aivan lähellämme. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on varoitellut tästä asiasta jo vuosia, ja esimerkiksi asiaa hyvin kuvaava video Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n eurovaalipaneelista, jossa Heinäluoma ei edes ottanut varoituksia tosissaan, leviää nyt verkossa. Ja sen sijaan, että Heinäluoma edes myöntäisi virheensä, hän pääosin vain uhriutuu aiheesta.
Haluaisin sanoa SDP:n johdolle, että teidän puolueenne on täynnä kaasuputkimiehiä, joille Kreml on kauhonut rahaa ostaakseen heidän vaikutusvaltaansa. Jopa SDP:n nykyinen puoluesihteeri on yksi näistä henkilöistä, kuten kerroin. Puoluesihteeri Rönnholm saa edelleen jatkaa tehtävissään, eikä esimerkiksi Marin ole sanallakaan tuominnut näiden puolueensa kaasuputkimiesten toimintaa. On siis selvää, että SDP luottaa edelleen näihin henkilöihin ja täten SDP hyväksyy toiminnan hiljaisesti. On siis selvää, että Marinin hallituksen on aivan turha saarnata aiheesta lainkaan. Hoitakaa oma puolueenne kuntoon. Potkikaa puolueenne kaasuputkimiehet pois puolueestanne, ja sen jälkeen voitte taas palata asiaan.
Hallitus toistelee puheissaan myös sähkönsäästön merkitystä. Tänään olemme nähneet monta kertaa asiasta. Omistajaohjausministeri kertoo AlfaTV:llä huikean vinkin, kuinka sähköä voi säästää käyttämällä papiljotteja sähkökäyttöisten hiusten muotoilulaitteiden sijaan. Viesti SDP:stä on, että ei kun kylmissä tuvissa papiljotit päähän ja hiljaa, nähtävästi. — Kiitos, arvoisa herra puhemies. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-10-05T17:51:57,2022-10-05T17:57:00,Tarkistettu,1.1
2022_104_151,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_152,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on tehnyt virhevalintoja energiapolitiikassaan. Marinin hallituksen tavoite on, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen päätöksillä saatamme ollakin fossiilivapaa mutta emme enää hyvinvointiyhteiskunta.
Ihmiset kärsivät inflaation aiheuttamasta ruoan hinnan noususta, korkeista polttoainekustannuksista sekä ennätyskalliista energiasta. Energiatuotannossa on nojattu liikaa tuulivoimaan ilman, että olisi vaadittu riittävää säätövoimaa tuulettomien kelien varalle. Suomessa tuulivoiman tuotantoedellytykset ovat lisäksi huonommat kuin Euroopan tuulivyöhykkeellä sijaitsevilla Saksalla, Alankomailla ja Tanskalla. Emme me voi kilpailla tuulivoiman tuotannossa samalla tavalla näiden maiden kanssa. Myös ydinvoiman karsastaminen on osoittautunut huonoksi ajatukseksi niin meillä kuin Euroopassakin.
Suomella olisi kuitenkin omat luonnonvaransa metsissä ja soissa. Suomi on epäonnistunut kansainvälisessä politiikassa tukemalla EU:n päästökauppajärjestelmää ja muita päätöksiä, jotka tekevät hitaasti uusiutuvasta energiastamme kalliimpia.
Hyvänä esimerkkinä toimii turvetuotannon alasajo. Suomen maapinta-alasta turvemaata on kolmasosa eli noin yhdeksän miljoonaa hehtaaria. Turpeen käyttö Suomessa on aina alittanut selvästi soihin sitoutuvan hiilen määrän. Kyse on siis nettohiilinielusta. Kuitenkin noin 10—12 sentin paksuisessa turvekerroksessa on hiiltä yhtä paljon kuin täysikasvuisen metsän puustossa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan maailman pohjoisten soiden osuus maapallon maapinta-alasta on vain kolme prosenttia, mutta niihin on varastoituneena kolmasosa kaikesta maaperän hiilestä, ja se vastaa noin puolta ilmakehässä olevasta hiilestä. Jos luonnonsuot laskettaisiin EU:ssa hiilinieluiksi, kuittaisi se Suomessa liikenteestä syntyvät päästöt. Miksi laskentatavat ja määritelmät ovat aina epäedullisia Suomelle, vaikka meillä on ympäristöasiat pääosin kunnossa?
Yleistä ajatusmaailmaa kuvaa hyvin Ylen aamu-tv:ssä esiintynyt Greenpeacen Suomen maajohtaja, joka kertoi Nord Stream ‑vuodon vastaavan Suomen vuosittaisia kasvihuonepäästöjä. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että globaalissa mittakaavassa vuodolla ei ole mitään merkitystä. Silti Suomessa kiristetään vyötä ja varaudutaan talven sähkökatkoihin.
Jos Suomi jalostaisi ja jatkokehittäisi suomalaista energiaa hyödyntävää teknologiaa, niin kuka tietää, minkälaisia vihreitä innovaatioita meillä jo olisi. Nyt kovasti mainostetut ilmastotyöpaikat odottavat vieläkin tekijäänsä ja puusta ja turpeesta on tulossa kirosanoja.
Romutuspalkkio turvetuotantokoneille oli samalla oman huoltovarmuuden romuttamista. Turvetuottajille olisi pitänyt päinvastoin maksaa siitä, että eivät romuta koneitaan vaan pitävät ne pahan päivän varalle. Tuota pahaa päivää ei nimittäin kauaa tarvinnut odottaa. Silti Suomessa on mietitty jopa romutuspalkkioita takoille, kiukaille ja muille tulisijoille, aivan kuin viimesijainenkin huoltovarmuus haluttaisiin ehdoin tahdoin hävittää.
Arvoisa puhemies! Meillä on 600 megawatin tehoreservi, jonka kustannukset ovat kantaverkkoasiakkaille runsaat kolme ja puoli miljoonaa euroa kuukaudessa. Vuonna 2007 perustettua tehoreserviä on käytetty tähän mennessä kerran, vuonna 2010 kolmen tunnin ajan. Tällä hetkellä siis maksamme siitä, että energialaitoksia ei osallistu energiatuotantoon. Mikä järki on maksaa käyttämättömästä sähkötuotantokapasiteetista, kun ne voisivat tälläkin hetkellä vuolla kultaa kansantaloudellemme? Lain mukaan tehoreserviä ei kuitenkaan saa käyttää hintapiikkien tasoittamiseen, mikä on aivan järjetöntä ja vaatisi mielestäni välittömän lakimuutoksen.
Suomen päättäjien ensisijainen tehtävä on varmistaa se, että edullista sähköä, lämpöä ja polttoainetta riittää ensi talvenakin. Ilmastopäästöissä tulisi sen sijaan keskittyä siihen, missä päästöt [Puhemies koputtaa] ovat suurimpia. Nyt viimeistään on aika perussuomalaisten peräänkuuluttamalle sinivalkoiselle siirtymälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-10-05T17:57:05,2022-10-05T18:02:25,Tarkistettu,1.1
2022_104_153,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_154,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Elämme Suomessa kriisien keskellä, ja kansalaisten arki on kurjistunut. Kansa odottaa, että hallitus tuo mahdollisimman nopeasti vaikuttavia toimia ahdingon helpottamiseksi korkean inflaation ja kallistuneen energian hinnan kurimuksessa. Kansalaisten tulot menevät tällä hetkellä suurelta osin perustarpeisiin, kuten sähköön, lämpöön, ruokaan ja liikkumiseen. Kansalaisten ostovoima myös on heikentynyt merkittävästi.
Energiakriisi on seurausta vastuuttomien poliitikkojen vastuuttomista päätöksistä, joiden seurauksena Eurooppa on tullut riippuvaiseksi energian tuonnista Venäjältä. Lisäksi ydinvoimaa on ajettu alas, ja liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vaikeuttavat tilannetta entisestään. Nyt esimerkiksi tästä suuresta energiariippuvuudesta joudutaan maksamaan erittäin kova hinta. Kukaan poliitikko ei tule näistä virheistä tietenkään koskaan vastuuta kantamaan, mutta on täysin selvää, että historia tulee heidän nimensä muistamaan.
Arvoisa puhemies! Energiakriisi ei voinut tulla nykyhallitukselle yllätyksenä, sillä Venäjälle kaasu on ollut kiristämisen väline jo vuoden 2008 Georgian sodasta lähtien. Perussuomalaiset ovat jo pitkään varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyttä. Vanhojen puolueiden olisi tullut kuunnella näitä ajatuksia. Energiakriisi tulee valitettavasti pitkittymään, koska uusien voimalaitosten, siirtolinjojen ja nestekaasuterminaalien toteuttamiset ovat hitaita prosesseja. Hallituksen onkin nyt viimein keskityttävä kotitalouksia tukeviin toimenpiteisiin sekä sähkön tarjonnan lisäämiseen. Tarpeettomasti ylläpidettävää korkeaa hintatasoa on pyrittävä korjaamaan nopealla aikataululla. Turve on saatava takaisin osaksi suomalaista energiapalettia. Sitä tarvitaan huoltovarmuuden ylläpitämiseksi. Sen alasajo oli hallitukselta käsittämätön virhe. Käsittämätöntä on myös se, että romutuspalkkioita maksettiin turvekoneista vielä Venäjän hyökkäyksen alettua.
Arvoisa puhemies! Päästökaupan todelliset ilmastovaikutukset ovat minimaaliset. Päästökaupan seurauksena teollisuustyöpaikat ja ‑päästöt vain siirtyvät maihin, joissa päästöistä ei kanneta huolta minkään vertaa. Päästökauppa onkin keskeytettävä pikaisesti. Jopa Keski-Euroopan maista löytyy kannatusta keskeyttämiselle. On vastuutonta, että sen sijaan EU-komissiossa ja Suomen hallituksessa tälle täysin järkiperäiselle ehdotukselle ei löydy kannatusta.
Arvoisa puhemies! Suomelle haitallisen äärivihreän sähläämisen on loputtava. Suomen ilmastotavoitteita on siirrettävä vuodesta 2035 EU:n tavoitevuoteen 2050, ja EU:n 55-ilmastopaketin esitykset on hyllytettävä. Hallitus ei saa itsepintaisesti pitää kiinni epärealistisista Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi suunnitelluista toimenpiteistä. Edullisempi energian hinta ja huoltovarmuus ajavat tärkeydessään näiden tavoitteiden edelle. Hallituksen on huolehdittava jatkossa riittävästä säätövoiman määrästä ja korjattava vihreän siirtymänsä virhettä muun muassa niin, että tuulivoimalle asetetaan säätövoimavelvoite. Lisäksi Suomeen tarvitaan lisää ydinvoimaa. Hallituksen on helpotettava ja tuettava vakaan sähköntuotannon tuotantomuotoa. Ydinvoimaloiden lisärakentaminen on mahdollistettava muuttamalla lainsäädäntöä erityisesti pienydinvoimaloiden osalta. Kaasun hintakattoa on harkittava, ja kansalliseen sähkömarkkinalakiin on kirjattava kohtuullisuusvaatimus. Tuotantoa on lisättävä ja laajennettava ilmastotavoitteiden kustannuksellakin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen on nyt aika ryhdistäytyä ja ryhtyä ajamaan sekä kansallisesti että EU-pöydissä suomalaisten etua. Suomea ei saa laittaa maksamaan muiden maiden energiapoliittisista virheistä. Verotusoikeus ja verotulot kuuluvat kansallisiin käsiin. EU:n perussopimukset ja eduskunnan viralliset kannanotot antavat tukea sille, ettei yhteisvastuita ja tulonsiirtoja edistetä. Tästä on pidettävä kiinni tämänkin kriisin keskellä. Oma kansa ensin ‑ajattelu — se on nimenomaan sitä kaikkein vastuullisinta politiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-10-05T18:02:29,2022-10-05T18:07:42,Tarkistettu,1.1
2022_104_155,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Niikko, poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_156,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on tässä ainoassa käsittelyssä täällä salissa välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Mukana tässä ovat oppositiopuolueista perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt. Sen sijaan suurta oppositiopuoluetta, kokoomusta, ei asia näytä kiinnostavan tarpeeksi. Välikysymystä on sanottu julkisuudessa opposition järeimmäksi aseeksi. Tämä työkalu on kirjattu jopa Suomen perustuslakiin asti. Olemme vakavien asioiden äärellä.
Arvoisa puhemies! Kysyimme välikysymyksessä muun muassa seuraavaa: onko hallitus valmis uudelleenarvioimaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta, tavoitteen saavuttamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, niiden vaikutusta huoltovarmuuteen esimerkiksi turpeen nopeutetun alasajon osalta, ja onko tavoite realistinen? Suomi pitää tiukemmasta hiilineutraalisuustavoitteesta kiinni kuin Euroopan unioni.
Hallitus on romuttanut kotimaisen turvetuotannon — tästä haluan erityismaininnan antaa keskustapuolueelle, joka on hallituksessa mukana. Toisin kuin hallitus, perussuomalaiset ajaa turvetuotannon jatkamista. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto, jota kannattaa polttaa muun muassa puun yhteydessä. Huoltovarmuus ei ole pelkästään taloudellinen kysymys, vaan se antaa myös neuvotteluvaltteja kansainvälisillä neuvotteluareenoilla ja turvaa itsenäisyyttämme.
Me perussuomalaiset olemme varoittaneet huoltovarmuuden kannalta merkittävän turvealan alasajon vaaroista jo kauan. Kuitenkin esimerkiksi turvetuotantokoneiden romutuspalkkiota maksettiin jopa Venäjän hyökkäyksen jo alettua. Turvetuotantokoneiden romutustukea varten oli varattu talousarvioon yhteensä yli 29 miljoonaa euroa, ja se olisi varmastikin kannattanut käyttää turvetuotantokoneiden varastointiin ja säilyttämiseen pahan päivän varalle. Romutushakemuksia saapui helmi—maaliskuussa 2022 käsittelyyn yhteensä 390 kappaletta. Tukeen varattu määräraha kulutettiin loppuun, ja haku päättyi maaliskuun lopulla. Näin kauan päällekkäin sota naapurissa ja meillä romutetaan koneita. Huomautin jo tuolloin, että lähialueidemme turvallisuustilanteen vuoksi huoltovarmuuskysymykset ovat entistä ajankohtaisempia. Vaadin toimenpidealoitteessa turvetuotantokoneiden romuttamisen lopettamista kansamme huoltovarmuuden varmistamiseksi ja turpeen arvon tunnustamista huoltovarmuuspolttoaineena. Turvavarastot tulisikin mielestäni hankkia yksityisiltä turpeentuottajilta valtion takaamina.
Turvetuotanto ei kuitenkaan ole vain energiakysymys. Kuiviketurve on osa Suomen ruokaturvallisuutta: turve imee hyvin kosteutta eivätkä siinä viihdy bakteerit, koska se on hapanta, joten eläimet pysyvät terveinä ja antibioottien käyttö vähenee. Asiasta kantautuu päättäjien korviin kuitenkin huonoja uutisia: Turvetuottajat eri puolilla Suomea kertovat, että kuiviketurpeesta tulee pulaa talvella koko Suomessa. Vanhoja varastoja ei ole, ja viime kesänä ei turvetta noussut riittävästi märän kesän, tuotantoalueiden vähenemisen ja hallituksen tekemien päätösten vuoksi.
Arvoisa puhemies! Helsinki käyttää lämmitykseen seitsemän terawattituntia kaukolämpöä. Huoltovarmuuskeskuksen polttoturpeen turvavarastot ovat noin 1,7 terawattituntia. Te varmaan ymmärrätte, minkälainen epäsuhta on näissä hallituksen kehumissa polttoturpeen turvavarastoissa ja mitä se tarve todellisuudessa on. Perätessäni tänä päivänä, milloin Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloite on käsittelyssä, vastasi ministeri, ettei sitä päätä hallitus vaan eduskunta. No, nyt tuntuu, etteivät hallituspuolueet halua tätä asiaa käsitellä.
Tähän loppuun haluan lainata tasavallan presidentti Sauli Niinistöä. [Puhemies koputtaa] Hän totesi elokuussa 2022 haastattelussaan Maaseudun Tulevaisuudelle: ”Nälkä saattaa ajaa ilmastonmuutoksen ohi. Pitää myös kysyä, miten on kylmän kanssa. [Puhemies: Kiitoksia!] Ehkä sekin ajaa?” Näitä presidentin viisaita sanoja kehottaisin jokaista miettimään ajatuksen kanssa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-05T18:07:47,2022-10-05T18:13:19,Tarkistettu,1.1
2022_104_157,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_158,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Salissa käytiin juuri debatti perussuomalaisten välikysymyksestä energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Ainakin se tuli selväksi, että hallitus ei missään tilanteessa — siis ei missään tilanteessa — tule perääntymään hiilineutraalisuustavoitteestaan, siis tapahtui mitä tapahtui. Perussuomalaiset ovat ehdottaneet useita toimia, joilla hintaa saataisiin alas, mutta mikään niistä ei kelpaa hallitukselle — markkinat hoitaa.
Olisin kysynyt, onko hallitus teettänyt vaikutusarvion siitä, mitä tapahtuu meidän maataloudelle, yrityksille ja vientiteollisuudelle, kun sähkön hintaa ei saada alas. [Ari Koponen: Ei kukaan ministereistä vastaa!] Tuulivoima ei pelasta meitä vaan ainoastaan pahentaa tilannetta. Ruotsi ja Norja voittavat meidät 100—0, sillä siellä sähkön hinta on koko ajan halvempaa kuin Suomessa. Entä kun kansalaisilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan ensi talvena? Tuleeko suurtyöttömyys ja uusi muuttoliike maalta kaupungin betoniloukkuihin ja henkilökohtaisia konkursseja, uusi 90-luvun lama? Aivan käsittämätöntä touhua. Ja ei, en ole nähnyt yhtäkään vaikutusarviota.
Arvoisa puhemies! Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Ruotsissa ja Norjassa valtion alue on jaettu useampaan sähkömarkkinoiden hinta-alueeseen: Ruotsissa neljään, Norjassa viiteen. Sähköstä maksetaan maan eri osissa erilaista hintaa, ja tyypillisesti Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa sijaitsevilla hinta-alueilla hinta on paljon edullisempi kuin etelässä — näin, koska sähköenergiaa tuotetaan enemmän pohjoisilla kuin eteläisillä hinta-alueilla erityisesti suhteessa sähköenergian kulutukseen. Tässä haluan huomauttaa, että Suomen Lapissa tuotetaan jo tällä hetkellä enemmän sähköä kuin mitä kulutetaan, Outokummun tehtaasta huolimatta.
Valtion sisäiset sähkön hinta-alueet mahdollistaisivat myös sen, että Suomen niissä osissa, missä voimalaitosten ja sähköntuotannon tuottamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi. Niillä alueilla, missä joet on padottu ja rakennettu sähkön tuotantoon ja voimalaitoksilla estetty lohen ja muiden jalokalojen nousu jokiin, ja samoin niillä alueilla, missä sähkön tuulivoimatuotannon maisemahaitat ovat kaikkein suurimmat ja valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- ja maisema-alueita on menetetty tuulivoimateollisuudelle, sähköenergian alemman tukkuhinnan myötä sähkö olisi mahdollista myydä kuluttajille edullisemmin. Jos hinta-alueita olisi useampi kuin yksi, tällainen järjestely koettaisiin oikeudenmukaisena. Silloin saataisiin myös teollisuusinvestointeja pohjoiseen. Näinhän ruotsalaiset tekevät koko ajan.
Arvoisa puhemies! Tein ministerille kirjallisen kysymyksen muutama viikko sitten. Kysyin, minkä vuoksi Suomessa on vain yksi sähkön hinta-alue. Kysyin, aikooko hallitus Suomen pohjoisosiin painottuvan sähköntuotannon voimakkaan lisärakentamisen yhteydessä ottaa käyttöön sähkömarkkinoiden tukkuhinta-alueet ja miten hallitus aikoo ottaa huomioon ja varmistaa sen, että alueilla, missä voimalaitosrakentamisen ja sähköntuotannon ympäristölleen aiheuttamat haitat ovat suurimmat, myös sähkön kuluttajahinta olisi edullisempi. Ministeri Lintilä vastasi, että koska sähkön siirtoyhteydet Suomessa ovat hyvät, ei synny pullonkauloja ja sen vuoksi ei hinta-alueita tarvita, ja ehdotti, että kunnat voisivat tuulivoimaloiden kiinteistöveroilla kompensoida asukkaidensa korkeita sähkölaskuja. Pidän vastausta ylimielisenä.
Arvoisa puhemies! Samaan aikaan tuulivoimateollisuuden raiskatessa pohjoisen metsiä Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on laskenut, että se joutuu investoimaan siirtoverkkoon kolme miljardia euroa seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta sähkönsiirto pohjoisesta etelään onnistuu täysimääräisesti. On selvää, että tällaiset kantaverkkoinvestoinnit tulevat nostamaan sähkön siirtohintaa kuluttajille entisestään, eli summa summarum: sähkön hinnan jyrkät heilahtelut tulevat jatkumaan tuulivoiman lisärakentamisen vuoksi, ja samoin siirtohinta tulee nousemaan kantaverkkoon tehtävien investointien vuoksi. Onko tässä tuulivoiman maniassa enää mitään järkeä? Missä ovat hiilineutraalisuustavoitteiden vaikutusarviot Suomen taloudelle ja kansalaisille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-10-05T18:13:24,2022-10-05T18:18:21,Tarkistettu,1.1
2022_104_159,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_160,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tilanne niin maailmalla kuin Suomessa on hälyttävä monilla eri mittareilla mitattuna. Korona-aika painoi taloutta jo aiemmin ja söi monen suomalaisen säästöt. Sitten iski Venäjän hyökkäyssota, jonka myötä energianhinta on kivunnut pilviin, eikä loppua näy. Samanaikaisesti myös ruuan, polttoaineiden, rakennustarvikkeiden ja monien muiden arjen sujumisen kannalta välttämättömien hyödykkeiden hinta on noussut niin, että lompakossa tuntuu. Hallitus on kyllä ollut jo pitkään kartalla kansalaisten ahdingosta. Siitä huolimatta se on uppiniskaisesti ajanut EU-tasoa tiukempiin ympäristötavoitteisiin pyrkimistä vaikka väkisin, teollisuuden edustajia kuuntelematta ja taloutta polkemalla.
Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti jo pidemmän aikaa vastustaneet ylikunnianhimoista ympäristöpolitiikkaa, joka vie monelta suomalaiselta leivän pöydästä ja nakertaa myös verokertymää. Nyt sitten, kun tilanne energiamarkkinoilla on räjähtänyt täysin käsiin, ei hallitus ole vieläkään valmis joustamaan tuumaakaan taloutta romuttavista ympäristötavoitteistaan. Aivan kuin hallitus ehdoin tahdoin haluaisi ajaa tavalliset suomalaiset ahdinkoon kallistuvan energian ja muiden elinkustannusten takia. Eikä siinä ole vielä kaikki. Tämä punavihreä politiikka kurittaa myös yrityksiä. Tehtaiden oville lyödään lappua ja kuljetusalan yrittäjien tulevaisuus on epävarma, kun kustannukset nousevat nousemistaan. Tässä vain muutama esimerkki. Isossa kuvassa tilanteen ristiriitaisuutta lisää se, että talouden rattaisiin isketään vaikeina aikoina kapuloita ja samanaikaisesti kasvatetaan valtion velanottoa ennennäkemättömään tahtiin.
Uniper-soppa on puolestaan pöyristyttävä esimerkki siitä, kuinka välinpitämättömästi hallitus pitää Suomen ja suomalaisten puolia. Koko tilanne on alkujaan seurausta vanhojen puolueiden onnettomasta omistajaohjauksesta. Neuvotteluprosessiin liittyy paljon kysymysmerkkejä. Suomalaiset ansaitsevat tietää tarkasti, miten heidän verorahoillaan pelataan. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suomen valtion edunvalvonta ei mennyt ihan putkeen, ja pääministerilläkin taisi olla muita kiireitä. Nyt torjuntavoittona mainostettu lopputulos Uniper-neuvotteluista oli mahalasku. Hallitus, nyt kansa tarvitsee vastauksia.
Tämä perussuomalaisten välikysymys on enemmän kuin paikallaan, koska näyttää siltä, että hallitus on laiminlyönyt suomalaisten edun ajamisen vaikeiden aikojen keskellä, ja toiminta tulee kustantamaan miljarditolkulla veronmaksajien rahaa. Vanhojen puolueiden vastuunkanto huonoista päätöksistä on ollut kovin hataraa. Saako valtion omistamia yrityksiä johtaa katastrofista toiseen ilman vastuuta? Pelin henki on ollut kuitata muhkeita palkkioita ja bonuksia ilman todellista vastuuta päätösten seurauksista. Valtionyhtiöiden toimintaa tulisi valvoa huolella omistajan toimesta — sitä sanotaan omistajaohjaukseksi — ja viime kädessä omistaja sanelee, mitä yrityksissä tehdään. Tässä ei auta enää pakoilla vastuuta. Vastuullinen omistajaohjaus kestäisi arvostelua, nykymeininki ei sitä kestä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisia on syytetty Suomi ensin -ajattelusta. Nyt suomalaisia uhkaavat kylmenevät tuvat ja ulosotto. Tämä on realismia. Herätys, hallitus! Eikö nyt tulisi asettaa suomalaisten etu kaiken edelle? Eikö se ole teidän työnne perimmäinen tarkoitus? Nyt on kriisi ja hätätila päällä, mutta hallitus pitää silti itsepintaisesti kiinni ympäristötavoitteistaan. Ettekö, hallitus, ymmärrä kansalaisten huolta tämän tilanteen keskellä? Suomen on valmistauduttava tulevaan talveen ja saatava jokainen energiantuotantolaitos käyntiin, myllyt pyörimään ja turvetta ylös. Energiantuotannon omavaraisuutta on nostettava ja huoltovarmuutta kohennettava kaikin keinoin.
En saanut päivällä puheenvuoroa debatissa, mutta nämä kysymykset olisin esittänyt hallitukselle: Mitä tulette tekemään, koska nykytoimet eivät riitä? Miten turvataan suomalaisten arki? Tarvitaan suoria energiatukia. Miksei hyödynnetä kaikkia kotimaisia energian tuotantomahdollisuuksia? Nyt on saatava jokainen pömpeli käyntiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-05T18:18:31,2022-10-05T18:23:31,Tarkistettu,1.1
2022_104_161,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_162,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuten tänään olemme kuulleet, niin perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti varoittaneet Venäjä-riippuvuudesta ja korostaneet huoltovarmuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä niin kansalaisten kuin kotimaisten yritystenkin näkökulmasta.
Meillä on jäänyt täysin käymättä keskustelu päätösperusteisesta käytön rajaamisesta: turvataanko esimerkiksi kotitalouksien ja kaupan sähkön saatavuus ennemmin kuin sähköä runsaasti käyttävän mutta Suomen kansantaloudelle erittäin tärkeän teollisuuden. Olisi myös hyvä kuulla, että onhan nyt kaikki tehoreservin varavoimalat valjastettu käyttöön tulevalle talvelle, oli polttoaine mikä tahansa.
Tämän päivän keskustelussa vasemmistoliitosta syytettiin, että välikysymys on täynnä virheitä. Kun tätä kysyttiin, että mitä virheitä siellä sitten on, niin käytävälle lähdettiin vihellellen, eli tällekään väitteelle ei löytynyt minkäänlaista perää.
Vihreät pitivät yhtenä ratkaisuna tähän sähkökriisiin sitä, että sähköautot valjastetaan sähkövarastoiksi. Tälle ehdotukselle ei ole minkäänlaista pohjaa vielä moneen vuoteen täällä Suomessa. Olisi mielenkiintoista kuulla, montako tällaista sähköautoa on tällä hetkellä Suomessa, mistä saa virtaa sekä sisään että ulos. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-05T18:23:32,2022-10-05T18:25:14,Tarkistettu,1.1
2022_104_163,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_164,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomessa tullaan maksamaan ensi talvena kovaa hintaa Keski-Euroopan energiavirheistä ja hallituksen kädettömyydestä hoitaa Uniper-neuvotteluita tai koko energiakriisiä ja huoltovarmuuttamme ylipäänsä. Väistämättä tulee mieleen, ovatko ministerimme olleet tehtäviensä tasalla. Mielestämme eivät ole, eikä hallituksen tulisi nauttia eduskunnan luottamusta. Hallituksen kyvyttömyys huolehtia Suomen energiahuoltovarmuudesta ja sähkön hinnan kohtuullistamisesta saattaa suomalaiset ongelmiin, vaikka talvi on vasta edessä.
Palataanpa hetkeksi hallitusohjelmaan. Istuvan hallituksen hallitusohjelma on nimittäin rakennettu unelmahötön päälle, siis sellaiseen maailmaan, jossa suhtaudutaan asioihin aivan liian sinisilmäisesti. No, maailma on nyt näyttänyt arvaamattomuutensa, ja silloin eivät unelmahötön päälle rakennetut pilvilinnat kestä. Silti näitä hallitusohjelman toimenpiteitä, kuten turpeen alasajoa, on ajettu kuin käärmettä pyssyyn viherideologian nimissä.
Nyt olemme energiakriisissä, josta muuten me perussuomalaiset varoittelimme edellisessä välikysymyksessä jo helmikuun alussa. Tuo välikysymys tehtiin siis ennen kuin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kriisin juurisyyt ovat paljon laajemmalla kuin sodassa, ja toivon todella, että hallitus osaa myöntää myös oman osuutensa tämän sopan keittäjänä. Pitää muistaa, että Suomi on kohdannut erilaisia kriisejä ennenkin eivätkä kriisit ole Suomen historiaa tuntien tavattomia. Tällaisina aikoina suomalaiset ansaitsisivat sellaiset ministerit, jotka ajaisivat aina ja kaikkialla Suomen ja suomalaisten etuja sekä osoittaisivat johtajuutta muutoinkin kuin maailmalle poseeratessaan.
Ministeri Lintilä totesi syysistuntokauden ensimmäisellä kyselytunnilla, että tehokkaita keinoja sähkön hinnannousun ratkaisemiseksi ovat sähkön ja maakaasun hinnan yhteyden katkaiseminen sekä sähkön hintakatto. Hän oli tuolloin matkaamassa EU-kokoukseen neuvottelemaan. Sähköä ja maakaasua ei tietenkään sovittu EU-kokouksessa erotettavaksi toisistaan, koska se iskisi kovaa esimerkiksi Saksaan, joka on tehnyt erittäin lyhytnäköistä energiapolitiikkaa tukeutumalla venäläiseen maakaasuun. Suomi on lähes omavarainen sähköntuottaja, mutta hinnan määrittelee pörssisähkö, jonka hintaa pitää ylhäällä nimenomaan maakaasu. Haluaisin kyllä kuulla, milloin Suomi käyttää kaikki ne kuuluisat EU-aikana kertyneet luottamuspääomat ja pelimerkit siellä EU-pöydissä. Milloin on se hetki, arvoisa hallitus, kun sanomme suoraan, että tällainen pelleily suomalaisten kustannuksella ei yksinkertaisesti käy?
Arvoisa puhemies! Energian hintojen nousu oli nähtävillä jo ainakin vuoden alussa, ellei viime syksynä. Nyt on lokakuu, kylmä talvi on edessä, ja hallitus etsii paniikinomaisesti ratkaisuja asiaan, joka on ollut käsillä jo vuoden päivät. Hallituksen politiikka näyttää tässäkin asiassa olevan vain reagoimista vallitsevaan tilanteeseen eikä tilanteita ennakoiden, kuten soisi olevan. Milloin levitellään käsiä, koska Ukrainassa on sota, milloin mennään EU:n selän taakse. Johtajuus puuttuu, suomalaisten edun ajaminen puuttuu. Ministeriöissä olisi lopetettava toissijaisten asioiden näpertely ja keskityttävä olennaiseen. Hallituksen tehtävä on ratkaista ongelmia ja vastata ennakoivasti kriiseihin suomalaisten pärjäämisen tähden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-10-05T18:25:22,2022-10-05T18:29:25,Tarkistettu,1.1
2022_104_165,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_166,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän käsittelyssä oleva Fortumin tilannetta koskeva välikysymys antaa kyllä aihetta keskusteluun siitä, mitä oikeastaan Fortumissa tapahtui. Pidän sitä hyvin kummallisena, jopa moitittavana, että jos 20 miljardin vahinko on jo syntynyt ja Venäjällä olevien Fortumin sijoitusten takia on todennäköisesti tulossa vielä viiden ja puolen miljardin vahinko, niin tästä ei eduskunta saisi selvitystä, miksi näin kävi. Sanoin tuossa vastauspuheenvuorossani aikaisemmin päivällä, että suomalaisten veronmaksajien asiaa pitää tämän talon ajaa. Ei voi olla niin, että kymmenien miljardien vahinkoja tehdään ja eivät edes kyseisen yhtiön toimijat ota henkilökohtaista vastuuta tekemisistään. Onhan se aivan käsittämätön juttu. Pienemmistäkin virheistä on yhtiön toimivaa johtoa pantu vastuuseen, mutta ei näköjään silloin, kun veronmaksajien rahat ovat kyseessä. [Toimi Kankaanniemi: Entäs hallitus?] — Hallitus keskenään miettiköön sitä, mutta minä otan tässä vain suomalaisen veronmaksajan näkökulman, ja yksi suomalainen veronmaksaja olen minäkin.
Omavaraisuus sähkössä on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä asia, mutta sitähän meillä ei nyt ole. Meillä on atomivoimaa, ydinvoimaa, käytössä sen reilu 4 000 megaa, 4 300—4 400 megaa, silloin kun kaikki myllyt käyvät täysillä. Vesivoimaa saisimme lisää noin 500 megawattia, jos rakentaisimme Kollajan ja Vuotoksen altaat, mutta — yllätys yllätys — silloin kun ne piti tehdä, vihreät vastustivat tätä ja Helsingin Sanomista ja Yleisradion lähetyksistä sai nähdä mitä uskomattomimpia selityksiä, niin että tuntui, että Vuotoksen ja Kollajan altaiden alle jää ainakin Rovaniemen kokoinen kaupunki, vaikka oikeasti esimerkiksi Vuotoksen altaalla ei ollut enää mitään asutusta ollenkaan. Se säätövoima olisi tarvittu kipeästi nyt näiden tuulimyllyjen vastineeksi, koska tuulimyllyillä saatava energia, sähkövirta, tarvitsee välttämättä säätövoiman. Tuulimyllyillä tehty sähkö ilman säätövoimaa ei käytännössä merkitse mitään. Tuulimyllyt tuottavat sähköä juuri silloin, kun sitä ei tarvita. Kesällä tulee paljon sähköä, jonkun verran syksyllä, niin kuin nyt tällä hetkellä tulee, mutta valitettavasti talvella, jolloin sitä kipeimmin tarvitaan, se on lähes plus miinus nolla. Samoin on aurinkoenergia, aurinkokennot eivät silloin tuota mitään.
Se, mikä tuottaa hyvin lämpöä ja juuri oikealla hetkellä, on CHP-sähkö, yhdistetty kaukolämmön ja sähkön tuotanto. Kovina talvipäivinä, kun on pakkasta yli 20 astetta, CHP-voimalat tuottavat sähköverkkoon, valtakunnan verkkoon, reilusti yli 3 000 megan teholla sähköä. Ja se tarvitsee sen turpeen, ilman turvetta tämä ei onnistu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Näin on!] Ja toinen juttu, joka siihen sisältyy vielä, on se, että CHP-voimaloiden hyötysuhde on yli 90 prosenttia. Elikkä meidän pitää puu ja turve yhdistää, jolloin saamme tuon 3 200, jopa 3 400 megaa tehoa sieltä ulos, [Mauri Peltokangas: Viisasta puhetta!] 90 prosentin hyötysuhteella täysin puhtaasti.
Jos tämän maan hallitus haluaa oikeasti palvella suomalaisia, niin meidän hallituksen on tehtävä heti päätös, että turvetta käytetään maksimaaliset määrät tästä eteenpäin sinne asti, kunnes keksitään se viisastenkivi, jolla tämä turve korvataan — odotetaan sinne asti — koska nyt niitä alueita pitää kunnostaa. Moni turveurakoitsija pistää pillit pussiin, kun ei ole mitään varmaa tietoa. Ei kukaan jaksa investoida satojatuhansia euroja tyhjän päälle odottaen, että jos joskus sattuisi kauppaa syntymään. Päätös on tehtävä nyt ihan lähiviikkoina. Muuten ne työt, mitkä suolla pitää välttämättä ennen talvea tehdä, jäävät tekemättä.
Tätäkin vihreät ovat vastustaneet, tätä turvetta. Nyt on esitetty tilalle, että vetytaloudella se korvataan. Vety on muuten hyvä systeemi, mutta siihen tarvitaan valtavasti sähköä ennen kuin sitä voi tehdä. Tai sitten on esitetty geotermistä lämpöä. Tuohon Otaniemen kylkeen, siihen lähelle, porattiin muutamia reikiä kuuteen kilometriin. Mitä tuli? Kolme kappaletta tavattoman syviä porakaivoja, joista ei ole mitään hyötyä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]
Sitten päästökaupasta, arvoisa puhemies, lopuksi vielä: Tänä päivänä oli tuo ilmastopolitiikan neuvottelukunnan kokous. Olen siinä edustajana, ja ihmettelen edelleen, että siellä meitä suomalaisia huiputetaan ihan tosissaan. Minua loukkaa tavattomasti se, että eduskuntaan tulee muun muassa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanomaan sen 15 miljoonaa tonnia, turhia päästöjä, joista me maksamme veroa. Se on väärin. Kuinka joku voi tulla Suomen eduskuntaan sanomaan väärillä perusteilla ja niin, että suomalainen veronmaksaja maksaa siitä noin miljoona euroa nykyisillä päästökaupan hinnoilla turhaan veroa? Me tarvitsemme tähän oikaisun ihan välittömästi. Ei eduskuntaan voi tulla tällaisia satusetiä, jotka kertovat meille vääriä tietoja, ja me joudumme sitten budjetin kautta ne panemaan maksatukseen meidän veronmaksajille. Arvoisa puhemies, minä vaadin, että tällaiset väärät puheet oikaistaan. Ei Suomen eduskuntaan, ainakaan [Puhemies koputtaa] hallituksen isoon kokoushuoneeseen, voi tulla tämmöisiä höpöhöpötietoja kukaan kertomaan. Pidän sitä hyvin suurena loukkauksena eduskunnan arvovallalle. [Mauri Peltokangas: Isänmaallista ja vastuullista puhetta! — Toimi Kankaanniemi: Asiapuhetta! — Petri Huru: Olisipa hallituksessa enemmän tuollaista ajattelua!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-05T18:29:31,2022-10-05T18:34:53,Tarkistettu,1.1
2022_104_167,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_168,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Fortumin Uniper-kaupat päätyivät myös talousvaliokunnan pöydälle useamman kerran, ja myöskin kesällä kuulimme asiasta, kun tilanne oli akuutisti päällä. Kysehän ei ollut siitä, että omistajaohjaus olisi aikoinaan epäonnistuneesti ohjannut näitä kauppoja, vaan siitä, että mitä ilmeisimmin omistajaohjausta ei ollut. Edellisen hallituksen aikana tehdyt kaupat oli näiden lehtitietojen mukaan tehty niin, että ministeri kuuli niistä muutamaa minuuttia aikaisemmin, ja tämä tietysti on nyt ihan oikeutetusti tuonut esiin niitä kysymyksiä, että miten meidän valtion omistajaohjauspolitiikka toimii. Tällä hallituskaudella ministeri Tuppurainen on tehnyt tiettyjä toimia, joilla on vahvistettu valtion omistajaohjausta näissä keskeisissä yhtiöissä, mutta kyllä tässä varmasti on vielä tekemistä.
Lähtökohtaisesti kai on niin, että jos omistaa, niin sitten pitäisi jotenkin ohjatakin, mutta voidaan tietysti kysyä, mitä kaikkea valtion kannattaa omistaa ja miten ne strategiset intressit kehittyvät ajan myötä ja toimivatko meidän omistajaohjaus ja meidän omistukset myös riittävästi ajassa, koska eihän ole niin, että nämä strategiset intressit olisivat ajan yli samat, vaan ne jatkuvasti muuttuvat.
Voidaan kysyä, onko järkevämpää monessa tilanteessa itse asiassa toteuttaa hajautetumpaa omistajuutta, jossa myöskin tämä riski jakaantuu, ja myöskin hajautetumpaa omistajuutta suhteessa eri toimialoihin. Jos ajatellaan esimerkiksi valtion sijoituksia Tesin kautta tai Business Finlandin avustuksia tai Finnveran lainojentakausta, niin kaikki tämä toiminta — myöskin Ilmastorahasto, joka on tällä kaudella perustettu — ohjaa siihen, että valtio hajauttaa riskiä. Valtiolla on joku päämäärä tai joitakin päämääriä, ja sitten tämän koko portfolion avulla hajautetaan riskiä ja yritetään ohjata tiettyyn suuntaan myöskin sitten osittain liiketoimintaa. Mutta kaikki munat eivät ole samassa korissa, ja se toki poistaa tiettyjä riskejä valtio-omistajuudesta.
Totta kai on niin, että silloin, kun on selkeästi tunnistettu strateginen intressi jossain yhtiössä — oli kyse sitten vaikka liikenteestä tai energiasta — niin on perusteltua, että valtiolla on se omistajuus, ja selkeä omistajuus. Totta kai sitä voidaan ohjata myös lainsäädännön avulla — esimerkiksi nyt on keskusteltu vesien käytöstä ja miten sitä tulisi ohjata. Ei tietenkään ole järkevää, että sellaisten ikään kuin strategisen intressin monopolialojen annetaan ajautua yksityisille. Siinä on usein taas paljon enemmän niitä riskejä.
Mutta on sanomattakin selvää, että kyllä tämän omistajaohjauksen pitäisi paremmin tunnistaa myös ne geopolitiikkaan liittyvät riskit, joita selvästi ei ole siellä yrityksessä silloin aikoinaan tunnistettu, kun on lähdetty investoimaan venäläiseen fossiilienergiaan. Ja on varmasti niin, että jos siellä omistajaohjauksessa ei ole tiedetty, tai siellä yrityksessä, että tällaisia riskejä venäläiseen fossiilienergiaan liittyy, niin varmasti ei ole riittävästi osaamista, esimerkiksi Venäjä-tuntemusta, esimerkiksi kansainvälisen politiikan osaamista myöskään, jos ei ole seurattu, mihin suuntaan tämän yhteiskunnan kehitys on menossa. Ei kyse ole pelkästään teknologiaan liittyvistä päätöksistä näin isoissa investoinneissa, kuten nyt tiedämme.
Sitten totta kai on tärkeätä, että valtion omistajaohjaus ohjaa myös vastuullisuuteen ja ottaa tosissaan ilmastokriisin ja luontokadon ja vie ne tavoitteet kaikkiin niihin päätöksiin, ja tätä tulee entisestään vahvistaa.
Ja mitä tulee sähkönhintoihin, niin nyt varmasti niin työ- ja elinkeinoministeriön kuin omistajaohjauksen on syytä pohtia niitä keinoja, joita tarvitaan tämän nykyisen tilanteen korjaamiseen, entistä enemmän. Eihän voi olla niin, [Puhemies koputtaa] että jatketaan vain kuluttajien tukemista niin kauan kuin sähkönhinnat nousevat kohtuuttomasti. Kyllä täytyy korjata myös sitä järjestelmää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-05T18:34:58,2022-10-05T18:40:15,Tarkistettu,1.1
2022_104_169,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_170,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Energiamarkkinoiden ongelmien taustalla on kolme perustavanlaatuista ongelmaa, joilla ei ole yhtään mitään tekemistä Venäjän laittoman hyökkäyssodan kanssa. Venäjä ainoastaan käyttää hyväksi virheitä, joita Suomessa sekä muualla Euroopassa on energiapolitiikassa tehty. Tätä hallitus ei kuitenkaan halua tunnustaa.
Ensimmäinen virhe on se, ettei Suomen tavoitteena ole ollut omavaraisuus sähköntuotannon suhteen vaan Suomessa on vuosia laskettu sen varaan, että kulutushuippujen aikana oman tuotannon puutteita voidaan paikata ostamalla sähköä ulkomailta. Tämä on ollut lyhytnäköinen päätös jo siksi, että taustalla on ollut oletus siitä, että joku muu tuottaa sähköä aina yli oman tarpeensa ja on valmis myymään sitä Suomeen edulliseen hintaan. Huoltovarmuus on unohdettu, ja seuraukset nähdään nyt käytännössä. Seuraavan hallitusohjelman tavoitteena tulisi olla sähköntuotannon omavaraisuus ympäri vuoden.
Arvoisa herra puhemies! Toinen virhe on se, että turhan suuri osa Suomen sähköntuotannosta on poliittisten päätösten seurauksena sattumasähkön varassa, kun tuulivoimaa on suosittu kaikkien muiden tuotantomuotojen kustannuksella. Vaikka tuulivoiman toteutunut maksimituotanto kuluneen vuoden aikana on ollut reilut 3 000 megawattia tunnissa, keskiarvo ollut vajaat 1 200 megawattia ja minimituotanto on vain neljä megawattia — siis neljä eli alle tuhannesosa tuulivoiman laskennallisesta kokonaiskapasiteetista. On selvää, ettei tällaisen tuotannon varaan laskeminen ole kestävä ratkaisu, etenkään kun säätövoimavelvoitetta ei ole säädetty tuulivoimayhtiöille itselleen. Suomen energiapolitiikka on mahdollistanut ilmeisen tarkoituksellisesti sen, että tuulivoimayhtiöt ovat voineet poimia rusinat pullasta mutta muiden ongelmaksi on jäänyt huolehtia sähköntuotannosta silloin, kun ei tuule. Ratkaisuna seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi ottaa joko tuulivoimayhtiöitä koskeva säätövoimavelvoite tai vaihtoehtoisesti tuulivoimayhtiöiden voittoihin kohdistuva windfall-vero, jolla säätövoiman tuotanto rahoitetaan.
Arvoisa herra puhemies! Kolmas perustavanlaatuinen virhe on yhteiseurooppalainen sähkömarkkina, joka heikentää kunkin jäsenmaan vastuuta huolehtia oman maansa sähköntuotannon omavaraisuudesta. Tämän seurauksena hölmöt ja sinisilmäiset EU-jäsenvaltiot ovat ideologisista syistä sulkeneet ydinvoimaloita, vaikka ydinvoima on päästötön ja vakaa sähköntuotantomuoto. Oikea ratkaisu jo ilmastotavoitteiden näkökulmasta olisi ollut säilyttää ydinvoimalat ja rakentaa lisää ydinvoimaa, jotta eniten saastuttavat hiilivoimalat olisi voitu sulkea. Nyt kuitenkin hiilivoimaloita käytetään täydellä teholla, kun halpaan venäläiseen tuontikaasuun ei voi enää turvata. Jos joku on pelannut Putinin pussiin, niin ne vihervasemmistolaiset tahot, jotka ovat vaatineet ydinvoimaloiden sulkemista ja tehneet EU:sta riippuvaisen Venäjän tuontienergiasta.
Hallitus, huolimatta näistä julkisen vallan tekemistä virheistä, joista korkea sähkön hinta johtuu, te olette jättämässä suuren osan suomalaisista yrityksistä ja maatiloista oman onnensa nojaan järjettömäksi kohonneiden energian hintojen kanssa. Monenko yrityksen pitää mennä konkurssiin, kun te haluatte säilyttää päästökaupan hinnalla millä hyvänsä?
Arvoisa herra puhemies! Hyvin nopeita ratkaisuja energiakriisiin ei ole. Windfall-verolla voidaan korjata keinotekoista, kriisitilanteisiin sopimatonta markkinamekanismia, jossa kaikilla sähköntuottajilla maksatetaan kalleimman tuotantomuodon tuotantokustannus. Hallituksen olisi muiden Euroopan maiden tavoin luotava mekanismi, jolla sähköstä riippuvaisille kuluttajille ja yrityksille korvataan kohtuuttomaksi noussut sähkön hinta tilanteessa, jossa suurimman osan sähkön eri tuotantomuodoista kohdalla tuotantokustannus on säilynyt ennallaan. Yhtäkään voimalaitosta, jonka kohdalla tuotantokustannus on pienempi kuin kalleimman tuotantomuodon tuotantokustannus, ei saa sulkea ennen kuin kriisi on ohi. Jos jokin voimayhtiö näin aikoo tehdä, voimalaitos tulisi huoltovarmuuden nimissä pakkolunastaa.
Tärkeintä kuitenkin olisi varmistaa, että Suomen sähköntuotantoa koskeva lainsäädäntö ei aseta esteitä uusille tuotantomuodoille. Tällä hetkellä voimassa oleva ydinenergialaki on vuodelta 87, siis 35 vuotta vanha. Laki lähtee siitä taustaoletuksesta, että kaikessa ydinvoimassa on kyse suurista, Loviisan ja Olkiluodon kokoisista voimalaitoksista.
Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuutta kuitenkin ovat pienet, modulaariset ydinvoimalat, joita tuotetaan sarjatuotantona merkittävästi suuria ydinvoimaloita pienemmin yksikkökustannuksin. Näillä ydinvoimaloilla voidaan tuottaa edullista ja vakaata ydinsähköä maamme tarpeisiin. Esteenä kuitenkin on ydinenergialaki, jonka lupabyrokratia on suunniteltu jättimäisille tuhansien megawattien tuotantolaitoksille. Nyt kaikkein pienimmänkin ydinvoimalan rakentamiseen tarvitaan valtioneuvoston lupa. Ydinenergialainsäädännön uudistustyöryhmä sai loppuraporttinsa valmiiksi jo elokuussa 2020, mutta hallituksen esitystä ydinenergialain uudistamiseksi ei ole näkynyt, vaikka aikaa on ollut yli kaksi vuotta.
Hyvä hallitus, kysynkin teiltä: oletteko te valmiita käynnistämään energialain uudistustyön jo tämän hallituskauden aikana, jotta Suomessa voidaan ottaa käyttöön sarjatuotantona valmistettavia pienydinvoimaloita heti, kun sellaisia tulee markkinoille? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-10-05T18:40:18,2022-10-05T18:45:13,Tarkistettu,1.1
2022_104_171,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_172,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä iltapäivällä esitettiin vähän epämääräisiä tietoja siitä, mikä oli perussuomalaisten asema vuonna 2017, kun Fortum teki Uniper-kaupat. Olin eduskuntaryhmän puheenjohtajana keväällä 2017, aina 13. päivään kesäkuuta saakka tuona kesänä, ja tuona aikana, kun olin ryhmän puheenjohtaja, ei ministeriryhmän eikä eduskuntaryhmän kokouksissa eikä muissa palavereissa puhuttu sanallakaan Fortumin Uniper-kaupoista. Perussuomalaiset joutuivat ulos hallituksesta 13. kesäkuuta 2017. Fortum teki Uniper-kaupat, tai ilmoitti niistä, 20. syyskuuta samana vuonna, eli yli kolme kuukautta myöhemmin. Perussuomalaiset olivat tuolloin oppositiossa. Sitä en tiedä, käsiteltiinkö tuolloin syksyllä 17 esimerkiksi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Fortumin kauppa-, hankinta-asiaa. Asian merkitykseen ja laatuun nähden katson, että se olisi pitänyt talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa käsitellä. Kaudeltani, kun olin talouspoliittisen ministerivaliokunnan jäsen, totean, että silloin käsiteltiin valtavan paljon pienempiäkin asioita tuossa ministerivaliokunnassa. Tämä jää nyt avoimeksi, tapahtuiko näin, mutta se ei jää avoimeksi, että perussuomalaiset olivat silloin oppositiossa ja täysin ulkona vastuusta siitä, että Fortum teki tällaiset Uniper-kaupat. Tämä asia tulkoon nyt selvästi sanotuksi.
Arvoisa puhemies! Syksyn aikana ihmisiltä on tullut valtavasti palautetta tästä hurjan korkeasta sähkön hinnasta. Kolme viikkoa sitten tein hallitukselle kirjallisen kysymyksen KK 471/2022, jossa kysyin näin: ”Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy sähkölämmitteisten asuntojen omistajien ja asukkaiden tukemiseksi niin, että suuri määrä kotitalouksia ei ajaudu ylipääsemättömiin vaikeuksiin, maksukyvyttömyyteen ja ulosottoon?” Sain tänään tähän sähköpostissa ministeri Saarikon vastauksen. Valitettavasti joudun toteamaan, että ministeri Saarikon vastaus oli yhtä tyhjä kuin hallituksen vastaus tähän todella polttavan tärkeään välikysymykseen tänään. Olen pettynyt ministerin vastaukseen. Vastauksessa kyllä puhutaan varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottamisesta, työttömyysturvan lapsikorotuksesta, opintorahasta, lääkekatosta, ulosoton suojaosasta ja yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksestä ja sitten luetellaan toimenpiteitä, joita hallitus mahdollisesti tulee tekemään eli valmistelee tai ehdottaa, ja niissä on sitten sellaisia tekijöitä, jotka eivät millään tavalla auta niitä kotitalouksia, joilla on sähkölämmitteinen omakotitalo tai asunto ja joiden sähkösopimus on päättymässä tai päättynyt ja sähkön hinta on hirvittävän kova. Eilen kuulin Puuppolasta — sieltä kuuluisan hienon rallimiehen kotikylältä — että siellä eräs keskituloinen perheenisä totesi, että ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä tulevan talven sähkölaskuista niillä hinnoilla, mitkä nyt ovat olleet liikkeellä, ja meidän hallitus ei lupaa näille yhtään mitään, ei myöskään pienyrittäjille eikä edes maataloudelle, vaikka keskusta on hallituksessa.
Arvoisa puhemies! Jo tämä yksistään riittää siihen, että hallitus ei nauti, sen ei pitäisi nauttia, eduskunnan luottamusta. Kun otetaan sitten nämä muut tekijät, että on 5—20 miljardia hassattu rahoja, suomalaisten verorahoja [Puhemies koputtaa] Eurooppaan, niin siinä on toinen perusta, [Puhemies: Kiitoksia!] jolla on syytä todeta, että hallitus ei nauti luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-05T18:45:15,2022-10-05T18:50:35,Tarkistettu,1.1
2022_104_173,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_174,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuten usein tässä keskustelussa on jo todettu, Venäjän aiheuttama sota Ukrainassa on johtanut Euroopassa fossiilisten polttoaineiden hinnan rajuun nousuun ja myöskin saatavuuden merkittävään heikentymiseen. Ja on täysin totta, että omavaraisuudesta ei kaikkialla Euroopassa ole riittävästi tai, voisi sanoa, juuri ollenkaan huolehdittu. Ajat ovat myös meillä Suomessa vaikeat, kuten todettu. Moni kansalainen pohtii, miten selviää sähkölaskuista ja myös muutoinkin, kun esimerkiksi ruoan hinnat ovat kovassa nousussa. Nyt tarvitaan joustavuutta, jota erityisesti korona-aikana myöskin osoitettiin, kun niin me Suomessa kuin EU-tasolla pystyimme merkittäviin joustoihin ja uudistuksiin, joilla vastattiin uudenlaiseen tilanteeseen. Sitä tarvitaan myöskin nyt. Tarvitaan päätöksiä, jotka helpottavat kansalaisten ahdinkoa ja myöskin yritysten ja maatalouden tilannetta tässä hankalassa ajassa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen puhui hyvin turpeen merkityksestä. On hienoa, että nyt turve on tunnustettu päätösten tasolla, niin että se on tärkeä huoltovarmuuspolttoaine, mutta turpeelle pitäisi myös luoda pitemmät näkymät, jotta turveyrittäjät jatkavat työtään. Kuten tiedämme, turve on hitaasti uusiutuva, kotimainen, hyvin varma polttoaine, ja sen käytölle olisi tärkeää tosiaan luoda pitemmän ajan vahvat näkymät.
Meillä Suomessa on paljon hyvääkin. Meillä esimerkiksi on pystytty vastaamaan tähän omavaraisuushaasteeseen. Suomessa on kehitetty energiaomavaraisuutta ja myöskin fossiilisesta energiasta on pystytty luopumaan verrattain hyvin. Olemme lähes puolittaneet fossiilisen energian osuuden vuoden 2003 tasosta. Vuosi 2020 oli ensimmäinen vuosi, kun uusiutuvan energian osuus ylitti fossiilisen, ja tämä muun muassa merkitsee sitä, että meillä Suomessa on varsin hyvä tilanne moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna tässä energian saatavuudessa.
Keskustan johdolla, voi sanoa, on Suomessa huolehdittu huolto‑ ja toimitusvarmuudesta lisäämällä kotimaista tuotantoa. Tämä on ollut oikeaa politiikkaa. Sille on toisinaan naureskeltukin, mutta nyt tämä naureskelu on vähentynyt, kun on huomattu, että sillä on iso merkitys meidän suomalaisten pärjäämiselle. Tällainen iso energiamurros, joka meillä on menossa, vaatii vahvaa aluepolitiikkaa, sitä, että eri alueiden vahvuudet otetaan käyttöön ja että energiaa tuotetaan läheltä ja että se on hajautettua tuotantoa. Tämän jatkaminen ja vahvistaminen on keskustan linja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-05T18:50:36,2022-10-05T18:53:42,Tarkistettu,1.1
2022_104_175,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa, edustaja Kopra poissa, edustaja Kaunisto poissa, edustaja Kinnunen, Mikko poissa, edustaja Marttinen poissa, edustaja Lohi poissa, edustaja Kiuru, Pauli poissa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_176,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa kun päivällä ryhmäpuheen pitämisestä huolimatta en saanut vastauspuheenvuoroa, niin kommentoin nyt sitten muutamille perussuomalaisille ja satunnaisille muillekin edustajille sekä pöytäkirjalle erilaisia asioita.
Ensimmäisenä siitä, kun SDP:n ryhmäpuheen pitäjä, edustaja Matias Mäkynen, joka sai kaksi puheenvuoroa, sanoi, että perussuomalaisten strategialla jouduttaisiin suohon, niin siinä mielessä kyllä ehkä jouduttaisiinkin suohon, että suosta saa turvetta ja perussuomalaiset ovat turvetta puolustaneet käytännössä ainoana puolueena tässä salissa — keskustapuolue on enemmänkin puolustanut teoriassa ja ajatuksena ja ollut kuitenkin mukana hallituksessa, joka on sitä turvetuotantoa ajanut alaspäin.
Sen lisäksi toteaisin ministeri Lintilälle, joka ei tätä ole kuuntelemassa, että hänen 200 miljoonaansa, jonka hän sanoi kotitalouksien avuksi menevän tähän energiakriisiin ja josta sanoi, että se ei ole näpertelyä, kyllä se 200 miljoonaa on tässä tilanteessa aivan täydellistä näpertelyä kotitalouksien tukemiseen. Se on aivan pieni murto-osa siitä rahasta, mikä on tuhlattu europaketteihin, mikä on tuhlattu Fortumin pääomittamiseen, joka nyt menetetään saksalaisille, ja se on näpertelyä.
Mutta sen sanoisin työnjohdollisena ohjauksena ministeri Tuppuraiselle, että miljardit eivät ole yrityselämässä mitään operatiivisia päätöksiä. Ministerit täällä monesti vetoavat, että yritysjohto teki operatiiviset päätökset, mutta ei, hyvät ihmiset, miljardit eurot eivät ole operatiivisia päätöksiä, ne ovat tuhansien hyväpalkkaisten ihmisten koko elämän työ, se mahtuu miljardeihin. Siinä puhutaan niin valtavista summista, että suurin osa täällä salissa olevistakaan ei tajua, millaisista summista siinä puhutaan, ja ministeri sanoo aivan vakavalla naamalla täällä, että se on operatiivinen päätös. Se ei ole operatiivinen päätös. Se vaatii omistajan hyväksynnän. Jos omistaja on sen asian hyväksynyt, omistaja on siitä vastuussa. Jos omistaja ei ole sitä hyväksynyt, jossain muualla tämä yritysjohto istuisi vankilassa tällaisten päätösten tekemisestä ilman omistajan hyväksyntää. Ja kääntäen: pitäisikö omistajankin istua vankilassa tällaisten päätösten hyväksymisestä? Se on erittäin hyvä kysymys.
Yritin kuunnella täällä keskustelua, hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja, ministerien puheenvuoroja, ja yksi asia sieltä jäi oleellisesti puuttumaan, nimittäin ymmärrys siitä, missä tilanteessa ihmiset ovat näiden energialaskujensa kanssa, pienikin toivo siitä, että ne energialaskut saisi maksettua käytännössä, moninkertaistuvat energialaskut ensi talven aikana. Ennenkään ei ole jäänyt rahaa säästöön, nyt se energialasku moninkertaistuu — millä eletään, millä maksetaan energia?
Tämä ongelma koskee myös muita kuin sähkönkäyttäjiä. Olen saanut paljon palautetta siitä, miksi puhutte vain sähköstä, kun ihmiset lämmittävät myös öljyllä, ihmiset lämmittävät myös maakaasulla, ja kun erityisesti maakaasun hinta on noussut aivan räjähdysmäisesti tämän kriisin myötä, niin missä on tuki näille ihmisille. Sitä olisin halunnut kysyä myös hallitukselta. Siihen ei käy vastaukseksi se, että saa tukea fossiilisista polttoaineista luopumiseen, öljylämmityksestä siirtymiseen johonkin muuhun, koska sitä jotain muuta, mihin siirtyä, ei välttämättä edes ole. Useilla alueilla pohjavesimääräykset ovat niin tiukkoja, että vaikka haluaisi ja olisi rahaa porata lämpöpumppukaivo, maalämpökaivo, siihen ei saa lupaa, koska se muka pilaa pohjaveden. Tässäkin asiassa ympäristömääräykset tekevät Suomessa elämisestä mahdotonta. Vaikka olisi kuinka hyvä tahto niitä ympäristöasioita edistää omassa asumisessaan ja lämmittämisessään, niin ei saa lupaa siihen. Tämä on aivan käsittämätöntä.
Sitten toisena mielenkiintoisena asiana tämä maakaasu, jota Euroopan ekofanaatikot viherpesivät vaihtoehdoksi fossiilisille polttoaineille, vaikka maakaasukin on fossiilinen polttoaine, potkii nyt kovasti takaisin tuossa Itämerellä. Nord Stream vuoti mediatietojen mukaan metaania niin paljon jossain yksittäisessä hetkessä, yksittäisessä päivässä tai vastaavassa ajassa, että se vastaa Suomen kasvihuonepäästöjä vuodelta. Ja nyt sitten tutkijat ja ympäristöjärjestöt ovat kilpaa todenneet, että tämä on varsin merkityksetöntä maailman kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen kannalta — siis se, mitä Suomi tuottaa vuodessa. No, siitä olen aivan samaa mieltä, se on aika merkityksetöntä, ja meidän pitäisikin kääntää ilmastopolitiikkaamme siihen suuntaan, että ottaisimme vähän suhteellisuudentajua tähän asiaan.
Loppuun totean, että tänään mediatietojen, Helsingin Sanomien haastattelun, mukaan entinen Pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö Martti J. Kari sanoi, että poliitikkojen puheet Nord Streamista eivät ole uskottavia. No, eiväthän ne olekaan uskottavia. Kyllähän johtavilla poliitikoilla, aikanaan Eero Heinäluomalla, Paavo Lipposella, Matti Vanhasella, vastaavilla henkilöillä, oli aivan varmasti käytössään tiedustelutieto siitä, mitä Venäjä tekee ja mitä Venäjä pyrkii saavuttamaan ja tekemään, että nämä kaasuyhtiöt ovat Venäjän hallinnon omistamia, niiden käsikassaroita. Siitä huolimatta ne päätökset tehtiin ja puhuttiin julkisuuteen pötyä, että näissä ei ole mitään turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. [Puhemies koputtaa] Aivan selvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-05T18:54:05,2022-10-05T18:59:12,Tarkistettu,1.1
2022_104_177,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalli poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_178,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiriihessä päättämä sähköpaketti vastaa osaltaan sähkön hinnan nousuun ja auttaa kotitalouksia vaikeassa tilanteessa. Arvonlisäveron alennus, määräaikainen sähkövähennys kotitalousvähennyksen yhteyteen talvikuukausina, pienituloisten sähkötuki ja asumistuen lämmityskulujen korotus ovat kaikki sellaisia toimia, jotka helpottavat kotitalouksien energiamenojen kasvavaa taakkaa. Hallitus tietysti jakaa opposition huolen energian hintojen noususta ja tekee asian edellyttämät toimenpiteet. Myös maatalouteen ja muuhun yritystoimintaan tarvitaan uusia toimia.
Arvoisa puhemies! Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneiden pakotteiden johdosta nousseet energian hinnat ovat kansantaloudellemme vakava paikka. Perussuomalaiset ja muut välikysymyksen allekirjoittajat ovat täysin aiheellisesti huolissaan. On kuitenkin syytä tunnustaa se tosiasia, että nopeita ja samalla realistisia ratkaisuja kriisiin ei ole. Suomi ei onnekseen ole venäläisestä kaasusta ja öljystä yhtä riippuvainen kuin monet Keski- ja Etelä-Euroopan maat. Pidemmällä tähtäyksellä venäläinen energia saadaan täysimääräisesti korvatuksi, mutta lyhyellä aikavälillä energiatuotteiden hinnannousu on väistämätöntä, kuten on nähty.
Arvoisa puhemies! Nyt on helppo sanoa, että Fortum teki ison virheen ostaessaan Uniperin. On myös ollut suuri virhe laskea venäläisen energian varaan. Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus. ”Se on se imelin viisauven laji”, kuten Havukka-ahon ajattelija luonnehti. Yrityskauppa ei ollut strategian mukainen, ja siten se olisi pitänyt jo alun perinkin kyseenalaistaa. Miksi yrityksellä on strategia, jos sitä ei noudateta? On rehellistä todeta, että Fortumin johdon kuuluisi kantaa vastuu virheistään. Samoin on rehellistä todeta, että valtion omistajaohjauspolitiikkaa tulisi kiristää. On kuitenkin väärin sysätä vastuuta Fortumista pelkästään tämän hallituksen kannettavaksi.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset toteavat välikysymyksessään, että keinoja puuttua energiaongelmiin kyllä löytyy. Heille ratkaisu löytyy tietysti ilmastopolitiikan romuttamisesta, vaikka se ei tilannetta oikeasti olennaisesti muuttaisi. Kovin ohueksi perussuomalaisten kritiikki jää ratkaisuehdotusten osalta. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että tässä ollaan vakavassa paikassa ja että uusia ratkaisuja tulee koko ajan hakea. Keskinäisen riitelyn ja politiikanteon sijaan olisi järkevää yhdessä kehittää toimivia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-05T18:59:26,2022-10-05T19:02:50,Tarkistettu,1.1
2022_104_179,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_180,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuluttajahinnat kallistuivat euroalueella syyskuussa 10 prosenttia ja Suomessa 8,4 prosenttia Eurostatin ennakkotietojen mukaan. Hintojen yleiseen nousuun vaikuttaa vahvimmin energian kallistuminen, joka euroalueella oli syyskuussa 40,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden.
Energian hinnannousun taustalla Euroopassa ovat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteet, Venäjän vastapakotteet mutta myös pakotteista riippumattomat poliittiset päätökset. Sekin on hyvä muistaa, että pakotepolitiikka ja energian hinnannousu alkoivat jo paljon ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Hintojen nousun taustalla vaikuttaa myös se, että Saksa ja muut keskeiset EU-maat ovat keväästä saakka täyttäneet energiavarastojaan ja haalineet markkinoilta kaiken mahdollisen. Energiakauppa Venäjältä Eurooppaan onkin käynyt vilkkaana. CREAn lukujen mukaan fossiilienergian vienti Venäjältä oli Ukrainan sodan ensimmäisen puolen vuoden aikana arvoltaan 158 miljardia euroa, siitä EU:n osuus 85 miljardia. Lokakuun alussa EU-maat olivat ostaneet venäläistä fossiilienergiaa sodan alusta laskien jo 100 miljardilla eurolla.
Energialähteiden kauppa on myös käytännössä siirtynyt kulkemaan kolmansien maiden kautta, esimerkkinä venäläisen raakaöljyn vienti Intiaan, mikä on kasvanut merkittävästi lopputuotteiden päätyessä edelleen EU-markkinoille. Kuljetusreittien pidentyminen tietenkin nostaa sekin energian hintaa osaltaan.
Euroopassa ollaan nyt palaamassa venäläistä putkikaasua huomattavasti kalliimpiin ja huomattavasti ilmastohaitallisempiin fossiilisiin energialähteisiin: Yhdysvalloista laivattavaan liuskekaasuun, öljyyn, kivihiileen, ruskohiileen, palavaan kiveen. Suomessa turve tekee paluuta energiakäyttöön, puuta hakataan ja poltetaan energiaksi yhä enemmän.
Maakaasu on näitä mainittuja fossiilisia polttoaineita huomattavasti vähemmän ilmastohaitallinen. Sen piti olla siirtymäkauden edullinen polttoaine matkalla uusiutuviin perustuvaan energiatalouteen. Melko selvää kuitenkin nyt on, että toiveikkaista puheista huolimatta ilmastotavoitteissa otetaan tulevina vuosina rajusti takapakkia vihreän siirtymän sijasta.
Puhemies! Venäjältä tuotujen energialähteiden väheneminen ei yksin selitä esimerkiksi sähkön kuluttajahintojen räjähdysmäistä nousua. Itse asiassa Saksa on täyttänyt kaasuvarastonsa asettamaansa tavoitetta nopeammin, ja sen varastot ovat nyt lokakuun alussa jo yli 90-prosenttisesti täynnä. Kaasua Saksalla riittää pitkälle ensi vuoteen.
Energiaa Euroopassa siis on. Kaasu‑ ja sähkömarkkinoilla ennustetaan kuitenkin jo ensi vuoden hintoja, ja se näkyy johdannaisspekulaation kiihtymisenä ja sitä myöten moninkertaistuvina sähkön kuluttajahintoina. Energiakriisissä nyt paljastunut Euroopan energiajärjestelmän perusongelma on kaasun ja sähkön pörssi‑ ja johdannaiskaupan irtautuminen reaalitaloudesta. 2000-luvun alussa perustetun sähköpörssin myötä on tehty mahdolliseksi sähkön hinnalla keinotteleminen. Pörssikauppaa tekevät sähkön tuottajien ja ostajien ohella myös finanssitoimijat. Seurauksena on kuluttajahintojen nousu moninkertaiseksi tuotantokustannuksiin nähden.
Sähkömarkkinoiden finansioituminen on iso ongelma, ja nyt pelätään ongelmien siirtyvän kuormittamaan myös Euroopan pankkisektoria. Pöydällä voikin olla pian iso eurooppalainen tukipaketti, ja kuinka ollakaan, taas kaikki näyttää tapahtuvan Saksan ympärillä.
Puhemies! Kun sähkön kuluttajahinta Suomessakin nyt moninkertaistuu ja lämmitys, liikkuminen ja ruoka kallistuvat, on selvää, etteivät valtiovallan toimet kansalaisten tukemiseksi riitä mihinkään. Kumpikin nyt esillä ollut sähkötukimuoto on voimassa vain tammi—huhtikuussa. Sähkön kotitalousvähennys ja sähkötuki kohdistuvat lopulta vain osalle kansalaisia ja ovat täysin riittämättömiä. Verovähennys on jälkikäteinen helpotus hyvätuloisille, ja pienituloisten tueksi mainostetun suoran sähkötuen omavastuu on tolkuttomat 400 euroa kuukaudessa. Kenellä pienituloisella on varaa maksaa tällainen omavastuu? Suuri osa ihmisistä ei pääse minkään tuen piiriin, vaikka elinkustannukset voivat nousta sadoilla euroilla kuukaudessa. Suomalaisten reaaliansiot ovat viimeksi pudonneet yhtä rajusti 70-luvulla.
Kun tämä nykyinen kaaos on mitä ilmeisimmin saatu aikaan poliittisilla päätöksillä, se olisi myös lopetettava poliittisilla päätöksillä. [Puhemies koputtaa] Sähkömarkkinoilla tarvitaan valtiollista sääntelyä ja ohjausta. Yhtiöiden voittoja olisi leikattava ja kuluttajahintoja painettava sääntelyllä alemmaksi. [Puhemies huomauttaa ajasta]
Puhemies! Kansallisen sähkön hintakatto tarvitaan. EU:n yhteismarkkinan taakse ei pidä mennä piiloon. [Puhemies: Kiitoksia!] Lisäksi on vastattava muidenkin hyödykkeiden kuin energian hinnannousuun. Tarvitaan sosiaaliturvan ja eläkkeiden tasokorotukset. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-10-05T19:03:00,2022-10-05T19:08:30,Tarkistettu,1.1
2022_104_181,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_182,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen energiapolitiikkaa kuvaa hyvin yksi sana: vastuuttomuus. Kaikki politiikka on takakenossa, ja asioita tehdään lyhytnäköisesti. Minkäänlaiseen ennakointiin hallitus ei näytä kykenevän, vaikka nytkin riskit ovat olleet tiedossa jo hyvissä ajoin ennen niiden realisoitumista. Vihreä siirtymä ja ilmastotoimet ovat hallitukselle paljon tärkeämpiä kuin suomalaisten hyvinvointi kriisin keskellä. Ilmastotoimet koskevat yhä suuremmissa määrin sellaisia asioita, kuten omakotitalojen lämmitysmuotoja sekä maatalouden ja liikenteen päästöjä, siis kaikkea sellaista, joka kurittaa erityisesti maaseudulla, haja-asutusalueilla ja pienillä paikkakunnilla asuvaa väestöä. Tämä ei ole oikeudenmukaista eikä tasa-arvoista. Kaikesta tästä huolimatta jatkatte ihmisten kurjistamista surkealla ilmasto- ja energiapolitiikallanne. Missä on keskustapuolue? Ai niin, tehän pyritte olemaan pääkaupunkiseudun suurin puolue vuonna 2031. Ei teitä kiinnosta maaseudun asiat enää. Kohta teitä ei enää erota vasemmistopuolueista millään. Tässä kohtaa koen reiluksi sanoa, että tämä kritiikki ei kohdistu edustaja Hoskoseen, koska hän on keskustan edustaja, joka on ansiokkaasti ajanut energiahuoltotaloutemme asioita. Ilmastotoimien nimissä keskusta ajoi alas myös turvetuotannon, joka oli paitsi tärkeä työllistäjä myös energiaomavaraisuuden tärkeä elementti. En lakkaa ikinä ihmettelemästä, miten myös tämä tapahtui keskustan vahtivuorolla. Samoin tätä on tukemassa myös RKP, jota ei näytä kiinnostavan ydinkannatusalueensa Pohjanmaan elinkeinot ja elinvoimaisuus pätkän vertaa. Ette ole kiinnostuneita mistään muusta kuin kielipolitiikasta, muissa poliittisissa kysymyksissä hyppäätte vaikka kaivoon vihreiden perässä.
Arvoisa puhemies! Ihmiset ottavat minuun yhteyttä jatkuvasti kertoakseen, miten kovassa ahdingossa he ovat. Perheet joutuvat kärvistelemään kohonneiden kustannusten keskellä, ja hallitus jatkaa ylikunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteensa tavoittelua hinnalla millä hyvänsä. Kylmä talvi on edessä, eikä energiakriisin loppua näy. Miten kansan käy? Suomi on kylmä maa, jossa on pitkät välimatkat, ja usein oma auto on täysin välttämätön kulkuväline. Kohtuuhintaiset polttoaineet ja lämmitysmuodot ovat suomalaisille välttämättömyys. 
Hallitus ei voi tyylilleen uskollisesti paeta vastuutaan jonkun selän taakse jatkuvasti. Nyt ei auta selitykset EU:sta, Venäjästä tai mistään muustakaan ulkopuolisesta toimijasta. Teillä on salkut, ja teillä on vastuu. Te kaadatte yrityksiä, luotte työttömyyttä, ja sen takia rahaa menee jatkossakin. Niin sanottu ”vihreä siirtymä” on teidän käsialaanne, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. 
Miksi hallitus näyttää tekevän kaikkensa kotimaisen energian ja ruoantuotannon tuhoamiseksi? Ovatko samat ja suuremmatkin päästöt hyväksyttäviä, jos vain siirrämme ne maailman ääriin? Ikävä tuottaa pettymys, mutta ilmasto on globaali ilmiö, jota tällainen politiikka ei pelasta.
Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa, että se, mitä me emme voi itse tuottaa, täytyy aina kuljettaa meille jostakin. Pelkkä kuljetus aiheuttaa päästöjä, ja kaiken lisäksi halpatyömaissa ilmasto ei kiinnosta ketään ja työolotkin ovat ihan mitä sattuu. Suomalainen teollisuuden työpaikka on paitsi aito ilmastoteko myös ihmisoikeusteko. Tällainen kuitenkin vaatisi teiltä paljon parempaa energiapolitiikkaa, sillä muussa tapauksessa tuhoatte lopunkin suomalaisesta teollisuudesta ja savustatte tehtaat muualle. 
Nopeuttakaa pienydinvoimaloihin liittyvän lainsäädännön valmistelua. Avatkaa uudelleen ne suljetut voimalat, joita on mahdollista vielä avata. Ottakaa turve takaisin käyttöön. Se turvetuotanto pitäisi mielestäni tuplata, se on meillä voimavara. Ottakaa se suureksi osaksi energiapalettiamme ja hyödyntäkää suomalaista metsäenergiaa myös. Ohjeet on nyt annettu, saa suorittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-05T19:08:34,2022-10-05T19:13:13,Tarkistettu,1.1
2022_104_183,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_184,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheessa toin ilmi, kuinka ja millä lailla SDP:n kaasuputkimiehet omalta osaltaan ovat vastuussa siitä, että Eurooppa on niin suuresti riippuvainen venäläisestä energiasta.
Mennäänkin sitten seuraavaksi Uniper-neuvotteluihin. Arvoisa herra puhemies, kun hallitusta kuunteli tänään, niin ei ole lainkaan yllätys, kuinka mönkään Uniper-neuvottelut menivät. 14.7.2022 Berliinissä pidettyyn Uniper-neuvotteluun osallistui Suomen puolelta ministeri Tuppurainen, jolla oli tukenaan valtiosihteeri, omistajaohjausyksikön virkamies, erityisavustaja ja suurlähettiläs. Saksalaisten joukkoa johti liittohallituksen pääneuvottelija, osastopäällikkö Philipp Steinberg, ja hänen neuvottelutiiminsä oli Ilta-Sanomien saaman muistion mukaan 17-henkinen. Mielenkiintoisesti myös Fortumin tytäryhtiön, Uniperin, toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach oli lehtijutun perusteella neuvottelussa ilmeisesti saksalaisten puolella.
Jostain syystä suomalaisilla ei ollut mukanaan esimerkiksi ainuttakaan investointipankkiiria tai rahoitusalan juristia. Süddeutsche Zeitungin tietojen mukaan Tuppurainen myös saapui Berliiniin ilman virallista kutsua ja ilman esityslistaa neuvotteluissa käsiteltävistä asioista.
Samaisena viikonloppuna pääministeri Sanna Marin keskittyi Ruisrock-festareihin ja virka-asunnollaan pitämiinsä Kesärata 22 ‑bileisiin. Oliko siksi ainoa pääministerin panos asiaan pelkkä tekstiviesti? Siihen olisi mukava saada vastaus.
Onkin täysin selvää, että pääministeri ja omistajaohjausministeri mokasivat Uniper-neuvottelut karmivalla tavalla, ja nyt maksajaksi jälleen kerran joutuu suomalainen veronmaksaja. Aiheesta on vielä monia aukinaisia kysymyksiä, joita tulen esittelemään seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-10-05T19:13:17,2022-10-05T19:16:23,Tarkistettu,1.1
2022_104_185,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_186,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käytetty aika värikkäitä puheenvuoroja ja hallitusta osoitettu sormella ja pistetty hallituksen piikkiin lähes kaikki, mitä tässä energiapolitiikassa on tapahtunut. Näinhän ei tietysti ole. Erityisesti myös jälkiviisautta tässä salissa on jälleen kerran ollut ihan riittävästi. [Jani Mäkelä: Hyvä, että edes sitä!] 
Totta on, että Euroopan energiapolitiikassa ovat jotkut valtiot tehneet virheitä ja rakentaneet yhden oksan varaan liikaa. Energiakriisin keskeisin syy on kumminkin Venäjän toimista johtuva fossiilisten polttoaineiden voimakas hinnannousu globaaleilla markkinoilla, joka nyt sitten ravistelee koko Eurooppaa, niin kuin myös Suomeakin.
Tärkein keino taata suomalaisten arkeen ja elinkeinoelämällemme tulevaisuudessa kohtuuhintainen energia on investoida päästöttömään energiaan ja investoida energiantuotantoon.
Hallituksen tavoitteeseen, energiaomavaraisuuteen 2025, uskon itse vahvasti. Meillä on hyvät askelmerkit siihen. Tarvitaan rohkeita investointeja tuulivoimaan, ydinenergiakysymys on nostettava esille, tarvitaan aurinkoenergiaa, tarvitaan vetytalouteen investointeja, tarvitaan myös sitä turvetta tuonne huoltovarmuuteen vielä vuosiksi, vuosiksi eteenpäin. Se vain totuus on, niin kuin edustaja Hoskonen monta kertaa sen on sanonut.
Tässä tilanteessa tarvitaan nopeita ja keski- ja pitkän välin toimenpiteitä, ja hallitus onkin reagoinut nopeilla toimenpiteillä niin alv:n laskemisen osalta kuin suoran sähkötuen ja kotitalousvähennyksien kautta tapahtuvan tuen kautta. Tärkeää onkin nyt tukien kohdentumisen seuraaminen ja tarkastelu, koska näissä työkaluissa aina on väliinputoajia. Näin oli koronankin aikaan, ja minusta siihen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Pk-yritykset ovat yksi hyvä esimerkki, mitkä todennäköisesti tulevat tässä jäämään väliin. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!]
Tässä tilanteessa tarvitaan myös sähköyhtiöitä talkoisiin, ja toivotaan, että hekin ottaisivat hatun kauniisti käteensä ja tekisivät, mitä tehtävissä on, esimerkiksi kuntien osinkojen osalta. Samalla tavalla tietysti kuluttajat joka tapauksessa joutuvat käyttötottumuksiaan sähkön osalta sitten talven aikaan seuraamaan, ja sekin on myös välttämätöntä. 
Arvoisa puhemies! Suomelle on tärkeää olla osana ja mukana Eurooppa-tasolla tarkastelemassa kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hintojen vakauttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-05T19:16:36,2022-10-05T19:20:11,Tarkistettu,1.1
2022_104_187,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_188,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Vielä sähköasiaa sen verran, että ainoa tapa päästä tästä kurimuksesta ulos on todellakin rakentaa Suomeen lisää sähköntuotantokapasiteettia. Minun on mahdoton ymmärtää ja tuntuu todella pahalta tämä Suomen lähihistoria energiantuotannossa. Me olemme hukanneet valtavat määrät mahdollisuuksia. Otan sen vesivoiman ensimmäisenä. Miksi ei Kollajaa ja Vuotosta annettu rakentaa? Ympäristösyillä sitä yritettiin torjua, vaikka kysymys on jo valjastettujen vesistöjen hyväksikäytöstä, ja sieltä se noin 500 megaa, saattaa olla jopa enemmänkin, olisi tulossa säätövoimaa juuri silloin, kun sitä tarvitaan.
Samoin sitten meidän pitäisi olla ehdottomasti kotimaisen energian puolella tukemalla suomalaista teollisuutta, metsäteollisuutta ja kaikkea teollisuutta, joka tuottaa sivutuotteena sähköä. Meillä on paljon tätä CHP-sähköä, kuten tiedetään. Se yli 3 000 megaa on talvella äärimmäisen tärkeä tälle kansakunnalle. Se on suorastaan elämänehto. Tiedän jo tällä hetkellä, tänä päivänä minulle on kaksi yrittäjää soittanut, että he pistävät pillit pussiin talveksi. Ei heillä ole varaa semmoista sähkölaskua maksaa. Toisessa firmassa kolmen kuukauden tauko. Toinen menee nyt tauolle, työntekijät on lomautettu, en tiedä miten pitkäksi aikaa. Yrittäjä vain soitti ja sanoi, että nyt näin on tilanne ja pisti pillit pussiin alkavan talven ajaksi. Siis me olemme erittäin, erittäin suurissa vaikeuksissa.
Minua tavattomasti harmittavat, arvoisa puhemies, tänä päivänä kuulemani ilmastopaneelin jutut tuolla hallituksen suuressa kokoushuoneessa tässä talossa. Ne ottivat sydämelle kyllä todella pahasti. Siellä vain nämä samaiset ilmastoseireenit huutavat sitä totuutta, että pitää maksaa näitä maksuja ja miljardeja turhaan. Menisivät selvittämään, vaikka Markku Ollikainen, sille nuorelle perheelle, jonka sähkölaskun maksaminen vie lapsilta leivän suusta, tai sille eläkeläispariskunnalle, joka joutuu sen talonsa myymään, kun ei ole varaa maksaa sitä ison talon sähkölaskua. Muuan eläkeläinen soitti minulle, että mitä hän tekee, kun hänen eläkkeensä on 980 euroa kuukaudessa ja hän joutuu maksamaan sähkölaskua 890 euroa kuukaudessa. 90 euroa jää laskujeni mukaan sille kyseiselle henkilölle rahaa sen kuukauden menoihin. Ja täällä me kuuntelemme joidenkin seireenien puheita siitä, miten ilmastopolitiikka pitää toteuttaa.
Tämä ilmastopolitiikka, arvoisa puhemies, on tänä päivänä valjennut minulle yhä syvällisemmin. Talousvaliokunnassa käsiteltiin tätä ennallistamispakettia. Siksihän sitä ilmastopakettia ajetaan, että saadaan se 20–30 prosenttia Suomen metsistä suojeluun, mikä on aivan itsemurhapolitiikkaa. Sillä tuhotaan Suomen metsäteollisuus tästä maasta kokonaan pois. Ja metsäteollisuuden tuottama CHP-sähkö — sekin tuottaa valtavasti CHP-sähköä. Toimiva sellutehdas on valtava sähköntuottaja. Pohjois-Karjalan mittapuussa se tarkoittaa, arvoisa puhemies, sitä, että Joensuussa oleva Savon Voiman voimala tuottaa hieman vähemmän sähköä sillä vastapaineella kuin se Uimaharjun sellutehtaan kattila siellä. Sekin tuottaa sekä kaukolämpöä, teollisuusprosessin lämpöä, että sähköä siitä samanlaisella CHP-kattilalla — samanlaisella, tosin isommalla.
Ja sitten vielä sekin selvisi tänä päivänä, että samainen porukka vaatii vielä nämä Natura-alueetkin, ne viisi miljoonaa hehtaaria, laitettaviksi suojeluun, ja sitten ne heikentämisalueet Natura-alueen ulkopuolelta. Siis onko todella niin tässä talossa, että me suojelemme tämän maan hengiltä? Ja nuo samaiset seireenit saavat edelleen jatkaa sitä tuhoisaa lauluaan tämän maan teollisuuden tuhoamiseksi ja energiantuotannon kallistamiseksi niin kalliiksi, että vain yhteiskunnan varakkaimmilla ihmisillä on enää varaa käyttää sähkölaitteita. Kyllä on ottanut tänä päivänä edustaja Hoskosen luonnolle todella pahasti. Sanoin kyllä Markku Ollikaiselle tänään, että oikaiskaa nämä väärät tiedot, se on teidän minimivelvollisuutenne. On loukkaavaa, että Suomen eduskuntaan tullaan puhumaan täysin totuudenvastaisia tietoja ihan kirkkain silmin, ja huomautettunakaan ei minkään näköistä reaktiota — ei minkään näköistä, ei minkään näköistä katumusta.
Arvoisa puhemies! Oli pakko sanoa tämä, että ensi yönä saa nukuttua vähän paremmin, koska ei tällaisten tietojen jälkeen Suomen kansan edustaja voi olla tunteeton ja seurata tätä sivusta tietoisena siitä, että minunkin lähipiirissäni on paljon eläkeläisiä ja lapsiperheitä, jotka todella ovat vaikeuksissa nimenomaan energialaskujen takia. Tämä on niin vakava asia, arvoisa puhemies, että jos Suomen eduskunta sulkee tältä silmät, niin mitä me täällä istumme sitten. Ihan hukkaan menee meidän aikakin.
Toivon, arvoisa puhemies, että tähän puututaan Suomen eduskunnassa ja nimenomaan vaikka puhemiesneuvostossa taikka missä tahansa, kunhan puututaan. Ei näin voi jatkua. Ja toivon, että tähän tällaisten väärien tietojen levittämiseen tässä maassa puututaan. Ei valtion kokouksesta palkkaa nostava henkilö voi ihan mitä tahansa puhua. Kansanedustajalla on perustuslain 29 §:n mukaan ihan selvä velvoite puhua totta, [Puhemies koputtaa] niin että sen pitää koskea myös asiantuntijoita, jotka täällä puhuvat. Ei näin voi jatkua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-05T19:20:19,2022-10-05T19:25:33,Tarkistettu,1.1
2022_104_189,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_190,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oli edustaja Hoskoselta äärettömän hyvä puhe siitä, miten se asia oikeasti menee: Täällä todellakin Suomen kansalaiset ja perheet rupeavat oikeasti olemaan hätää kärsimässä. Samaan aikaan täällä ei pakitella eikä tunnusteta sitä tosiasiaa, että ilmastonmuutos on kyllä mutta ne toimenpiteet — se, että me tapamme oman maamme — eivät ole kyllä sen arvoisia. Tilanne on se, että olen edustaja Hoskosen kanssa aivan samaa mieltä, että on käsittämätöntä, että tässä tilanteessa, missä ollaan, kaikki puhe näiltä tietyiltä — Hoskonen käytti sanaa ”seireenit” —, seireenien laulu, on ollut aivan samaa kaiken aikaa. On tullut väkisin mieleen: tarvitaanko tällä maapallolla ydinsota ennen kuin herätään, että joitain asioita on pakko siirtää ja funtsailla joskus myöhemmin? Niistäkin ainoista, mitä jossain polttoainelaskussa aiotaan nyt sekoitevelvoitteen takia vähän laskea, rangaistaan sitten takaisin muutaman vuoden sisällä oikein reilulla kädellä.
Otin toisen puheen itse asiassa sen takia, kun ensimmäisessä en kerennyt käsittelemään omistajaohjauksen retuperällä olemista. Tämä on täysin selvää. Olen henkilökohtaisesti omistajaohjausministeri Tuppuraisenkin kanssa jutellut meidän ihan niin sanotusti paikallisen, sataprosenttisesti omistamamme valtionyhtiön toiminnasta ja siitä, millä tavalla kyseisen yrityksen hallitus suhtautuu hallintoneuvostoon — suurin piirtein naureskelee päin naamaa ynnä muuta — ja kun kysyn omistajaohjausministeriltä, mitä ruvettaisiin tekemään, niin ei ole kiinnostusta tehdä asian eteen yhtään mitään. Olisi todella kiva ollut tänään kyllä kuulla ja katsoa ministeri Tuppuraisen naamaa, kun olisin kysynyt, voidaanko me asialle jotakin tehdä, voidaanko me lopettaa vaikka ne hallintoneuvostot ja tehdä joku muu järjestelmä, millä valtion ohjausta saataisiin sille tasolle, ettei joitain tärkeitä asioita — yrityksen myyntiä tai toimitusjohtajien potkuja — saa hallintoneuvoston puheenjohtaja tietää toimittajalta. Nämä kaikki tapaukset, mitä tässä nyt on ollut — fortumit ja kaikki muut — kertovat, että meidän omistajaohjaus on niin retuperällä kuin voi omistajaohjaus olla. Tässä ei ole enää suurin piirtein mitään muuta kuin että myytäisiin mukamas ne kaikki osakkeetkin jollekin sijoitusyhtiölle, mieluummin Caymansaarille, niin että ei jää verojakaan niistä.
Siis onhan näille asioille oikeasti pakko täällä tehdä jotain. Tässä on monen eri edustajan suulla puhuttu nimenomaan siitäkin, onko mitään järkeä, että valtion omistama yhtiö viedään pörssiin. Se olisi paljon parempi, kun palautettaisiin pörssistä ja tehtäisiin siitä oikeasti Suomea tukevaa [Puhemies koputtaa] toimintaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-05T19:25:33,2022-10-05T19:28:45,Tarkistettu,1.1
2022_104_191,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_192,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuolla idässä tapahtui valtava romahdus vuonna 1991. Koko järjestelmä, sosialistinen järjestelmä, kaatui, ja monen, myös meillä Suomessa, oma arvo- ja ideologinen perusta samalla romahti, eli usko sosialismiin ja kommunismiin. Ne ihmiset, jotka kokivat sen henkilökohtaisesti, etsivät uutta ideologiaa itselleen, ja kun tarkkaan muistelen menneitä, niin joudun toteamaan, että tuohon aikaan heräsi tämä ilmastopolitiikka, ilmastokauhistelu, ilmastopelottelu. Vuonna 1992 eli siis varsin pian tuon idän romahduksen jälkeen Rio de Janeirossa pidettiin UNCED eli YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa olin Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtajana paikalla, ja siitä lähti tämä maailmanlaajuinen vyörytys ilmastopolitiikan viemiseksi, rakentamiseksi sellaiseksi, millä yritetään muuttaa ihmiskuntaa, orjuuttaakin samalla, voin näinkin voimakkaasti sanoa.
Suomi on kulkenut — silloin en sitä tajunnut — siinä varsin voimakkaasti jopa ihan etunenässä, kärjessä, vaikka Suomessa ympäristöasiat ovat paljon paremmin kuin kenties missään muualla maapallolla hoidettu jo silloin ja tänä päivänä. Silti Suomen hallitukset ja ennen kaikkea vasemmistovihreät hallitukset ovat antautuneet tälle uudelle ideologialle, ja se on nyt kirjattu tämän hallituksen ohjelmaan niin, että Suomen pitää olla hiilineutraali vuonna 2035. Ruotsi 2040, Euroopan unioni 2050, eli Suomi antaa järjettömän etulyöntiaseman Ruotsille ja muille EU-maille tässä ilmastopolitiikassa ilman minkäänlaista järjellistä perustetta. Niin kuin edustaja Hoskonen hyvin kertoi, me annamme sellaisia etuja, joista me itse kärsimme yksilöinä ja koko kansana, ja erityisesti meidän yritykset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Edustaja Purra ministerille antamassaan vastauspuheenvuorossa totesi, että perussuomalaisten linja on edetä kohti hiilineutraaliutta fysiikan ja järkevän talouspolitiikan ehdoilla — siinä on erittäin järkevästi sanottu. Otetaan realistisesti tilanne haltuun ja määritellään sen mukaiset toimenpiteet, jotta saavutetaan hiilineutraalisuus silloin, kun se on järkevästi saavutettavissa, ilman että ammutaan itseämme jalkaan ja kuritamme kansaamme ja yrityksiämme tarpeettomasti.
Suomen päästöt ovat niin pienet verrattuna siihen, minkälainen elintaso meillä on, minkälainen ilmasto meillä on, sijainti ja niin edelleen, että sehän tekee tietysti sen, että meillä ovat yksikköpäästöt isommat, mutta me jalostamme kalliisti paljon tuotteita, jotka kulutetaan muualla maailmassa ja me kannamme siitä taakan.
Arvoisa puhemies! Turve täällä on puhuttanut. Se on uusiutuva, hitaasti uusiutuva. Se on kotimainen. Se työllistää juuri siellä, missä muita työpaikkoja ihmisille ei ole, maaseudulla, syrjäisillä alueilla. Tätä ihmettelen, että keskusta ja tämä hallitus ovat olleet niin voimalla lyömässä turvetta ja turveyrittäjiä alas. Palauttakaa kiireesti turve pitkäjänteisesti yhdeksi muodoksi tuottaa energiaa.
Pelletit ja pilkkeet ovat tänä päivänä kovan kysynnän kohteena, ja saatavuus on heikko. Siinä tarvitaan toimenpiteitä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että välikysymys on vahva ase, mutta tällä kertaa perustelut tälle välikysymykselle ovat Suomen kansan joukossa vallitseva suuri hätä [Puhemies koputtaa] tulevasta talvesta ja siitä eteenpäin, Fortumin Uniperin sotkut ja omistajaohjauksen onnettomat tyrimiset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-05T19:28:48,2022-10-05T19:34:06,Tarkistettu,1.1
2022_104_193,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_194,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eurooppa on keskellä modernin historiansa vakavinta energiakriisiä. Ukrainan sota on johtanut Euroopassa fossiilisten polttoaineiden hinnan rajuun nousuun, kun niiden saatavuus on heikentynyt merkittävästi. Energiapula on tosiasia jo nyt. Lämmityskauden alkaessa tilanne hankaloituu, kun energiantarve edelleen kasvaa. Ympäri Eurooppaa säästetään sähköä. Myös täällä Suomessa varaudutaan kiertäviin sähkökatkoihin. Monet välikysymyksen huolet ovat aiheellisia.
Arvoisa puhemies! Suomi on Euroopan maaseutumaisin maa. Joka kolmas suomalainen asuu maaseudulla, suurin osa maamme pinta-alasta on maaseutua, ja ennen muuta kaikki ruokamme tuotetaan maalla. Asumisen ja liikkumisen kustannusten nousu osuu kaikkein kipeimmin maaseudulle, missä välimatkat ovat pitkät ja lämmitettäviä neliöitä on runsaasti. Valtio on tullut toki jo hätiin. Ensi talvena otetaan käyttöön alennettu sähkön arvonlisävero, määräaikainen sähkövähennys ja pienituloisten sähkötuki. Jatkossa on pakko käydä läpi myös muita keinoja. Erityisesti maaseudulle ja maatalouteen tarvitaan uusia tukitoimia. Meidän tulee huolehtia koko maasta.
Arvoisa puhemies! Olemme kulkeneet viime vuosina kriisistä toiseen. Tämäkin akuutti energiakriisi tulee ratkaista. Suomalaisia tulee auttaa vaikeuksien yli. Samaan aikaan on syytä katsoa eteenpäin ja suunnitella, miten tämä kaikki aikanaan maksetaan. Sen pohdintaa on syytä odottaa meiltä kaikilta, niin hallitus- kuin oppositiopuolueilta.
Pohjoismaat pyrkivät olemaan maailman kestävin ja integroitunein alue. Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys vauhdittaa tätä kehitystä. Meidän tulee pyrkiä niin suomalaiseen kuin pohjoismaiseen energian omavaraisuuteen. Kuten edustaja Kulmuni tämän päivän parhaassa ryhmäpuheessa totesi, Suomen energiaomavaraisuus on parantunut ja riippuvuus tuodusta fossiilienergiasta on vähentynyt merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Voimme nostaa sähköntuotannon omavaraisuutta ydinvoiman, tuulivoiman ja toivon mukaan myös aurinkovoiman ansiosta, mutta kulutushuippujen aikana olemme riippuvaisia Ruotsin tuonnista. Tarvitsemme myös norjalaista sähköä. Tarvitsemme edelleen myös turvetta, kuten edustaja Hoskonen on usein meitä täällä muistuttanut. Tarvitsemme myös uusia ratkaisuja, joita tulee aktiivisesti kehittää. Pyhäjärvelle kehitetään päättyvään kaivokseen uudenlaista vesivoimaa: vesi syöksyy putouksena kaivoskuilun pohjalle, josta se pumpataan tuulivoimalla yläaltaaseen, ja sieltä se taas lasketaan kaivoskuiluun. Tällaisia uusia avauksia ja voimalaitoksia tarvitaan lisääkin. Ehtyvä kaivos saa uuden elämän. Näissä epävakaissa oloissa meidän tulee joka tapauksessa turvata pohjoismaiset sähkömarkkinat ja yhteydet Ruotsiin ja Norjaan pohjoismaisen yhteistyön hengessä.
Arvoisa puhemies! Talvi on nurkan takana. Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen lähtee siitä, että jokaisessa suomalaisessa kodissa on tulevana talvena leipää, lämpöä ja turvaa. Sen ratkomisessa kaikki kivet kannattaa kääntää. Koska tilanne on vakava, erityisesti nyt tarvitaan rakentavaa yhteistyötä. Kuten edustaja Kiviranta kehotti meitä edellä viisaasti: etsitään yhdessä toimivia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-05T19:34:10,2022-10-05T19:38:54,Tarkistettu,1.1
2022_104_195,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_196,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tänä iltana on kuultu monta kertaa se, että hallitus ei ole missään olosuhteissa valmis tinkimään ilmastotavoitteistaan. Sitä myöskin hallituksen apupuolue kokoomus on tukenut, että niistä tavoitteista ei koskaan tingitä. Tämä ilmastopolitiikka on niin absurdia ja järjetöntä, että siitä riittäisi paljon anekdootteja, mutta otetaan tähän nyt kuitenkin vain kaksi.
Eli ensinnäkin sellainen havainto, että äsken kävin Fingridin sivuilta katsomassa, että tuulivoima tuotti nyt tällä hetkellä 2 239 megawattia tehoa. Jonakin toisena päivänä se on saattanut tuottaa siitä jopa vain sadasosan. Miten on voitu päästää maa riippuvaiseksi tällaisesta energiantuotannosta ilman säätövoiman rakentamisvelvoitetta? Satakertainen heittely energiantuotannossa ajankohdasta riippuen! En tiedä onko se edes kaikkein suurin, mitä on koskaan tapahtunut. Eihän tämän pitäisi olla aikuisten maailmassa, vakavasti otettavassa yhteiskunnassa, mahdollista, että tällainen päästetään tuotantokäyttöön.
Toinen esimerkki. Verkkouutisten uutinen vuodelta 2018: Intia hankkii yli 2 000 lentokonetta sisäisiin lentoihin. Äsken tieto Finnairin nettisivuilta: Finnairilla on yli 80 konetta. 80 on suomalaisella lentoyhtiöllä, 2 000 Intiaan. Tämä on tämä mittasuhde, missä me teemme näitä ilmastotoimia.
Tuo edustaja Laakson esimerkki hallintoneuvostoista oli kiintoisa, ja olisikin mielenkiintoista tietää, olivatko asianomaisten yhtiöiden, Fortumin ja Nesteen, hallintoneuvostot aikanaan tietoisia, informoituja näistä toimista, oliko siellä tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa. Miksi on niin, että hallintoneuvosto on täysin merkityksetön näiden omistajaohjauspäätösten tekemisessä? Onko tässä omistajaohjauksen toimimattomuudessa yleensäkin kyse siitä, että ministerit eivät ole alkuunkaan päteviä liike-elämän asioissa, että heiltä menevät täysin yli ne asiat, mitä siellä liike-elämässä tapahtuu, heillä ei ole mitään kompetenssia niiden tekemiseen eikä heidän poliittisesti valituilla avustajillakaan ole mitään kompetenssia niiden tekemiseen? Tästäkö on kysymys siinä, että näissä omistajaohjauspäätöksissä ei koskaan onnistuta?
Mitä tulee EU:n yhtenäisyyteen, niin on varsin hämmentävää, että kun Suomessa puhutaan kylmässä ja pimeässä elämisestä, huonelämpötilan laskemisesta ja kahden tunnin sähkökatkoista talvella kylmässä, niin Kreikka, Kypros ja Malta tekevät samaan aikaan kovaa tiliä sillä, että ne vievät niihin maihin liputetuilla laivoilla venäläistä öljyä myyntiin. Perälauta vuotaa EU:ssa. EU:lla pitäisi olla uskottavuutta sanoa vaikka kiinalaisille, että jos te teette yhteistyötä venäläisten kanssa, niin silloin me asetamme teille pakotteita. Mutta miten sellaista uskottavuutta voi olla olemassa, jos EU:n oma perälauta pakotteiden suhteen vuotaa näin karmealla tavalla?
Hallituksella tilannekuva tuntuu olevan siinä mielessä hukassa, että puhutaan toimista, mitkä vaikuttavat pitkällä tähtäimellä, mutta ongelma on käsissä juuri tässä hetkessä ja nyt eli ensi talvena. Asiat voivat mennä hyvin, mutta ne voivat myös mennä huonosti. Vielä viime keväänä Helsingin Sanomien toimittajia nauratti, meinasivat tehdä häväistysjutun siitä, kun minä esitin sosiaalisessa mediassa, että meillä voi olla ruokasäännöstelyä ensi talvena. No, nyt sellainen asia ei enää naurata ketään, eikä Helsingin Sanomatkaan yritä tehdä sellaisesta häväistysjuttuja.
Nämä hallituksen nopeat toimenpiteet, mitä ollaan tekemässä, ovat pistetoimia. Ne eivät riitä mihinkään, ja täälläkin on todettu, että niitä täytyy seurata ja niissä voi tulla väliinputoajia. No, niitä täytyy seurata ja niissä voi tulla väliinputoajia siksi, että ne ovat pistetoimia. Kilometrivähennyksen kasvattaminen — eihän se toimi kuin niille, jotka saavat kilometrivähennystä. Siihen on hyvin tiukat ehdot, millä sitä kilometrivähennystä voi saada verottajalta. Jos ei tehdä tällaista yleistä energian hinnan alennusta, joka vaikuttaisi kaikkiin, niin silloin siihen väistämättä syntyy valtavasti byrokratiaa, se on tehotonta, siihen tulee väliinputoajia ja valvomisen tarvetta.
Pitkällä tähtäimellä, totta kai, kaikki tällaiset vetytalouden investoinnit ja vastaavat ovat tärkeitä. Pitkällä tähtäimellä meidän pitäisi rakentaa lisää ydinvoimaa, mutta se ei tule ensi talveksi. Pienydinvoimaloita täytyisi rakentaa — ne eivät tule ensi talveksi. Juuri tätä perussuomalaiset tarkoittavat, kun sanomme, että pitäisi tehdä käytännössä toimivia tämän päivän ratkaisuja näihin energiaongelmiin.
Kyllähän periaatteessa kaikki energiaongelmat voitaisiin ratkaista sillä, että kehitettäisiin tuotantokäyttöön fuusiovoima, sen jälkeen tehtäisiin esimerkiksi LUT-yliopiston teknologialla synteettistä metanolia, jota jaeltaisiin joka paikkaan. Sitä olisi rajattomasti käytettävissä, koska fuusiovoima on varsin rajatonta. Mutta nämä tulevaisuuden visiot eivät auta juuri tässä päivässä. Niiden ratkaisujen täytyy olla sellaisia, että me selviämme ensi talvesta yli. En tiedä, onko tämä tilannekuva vieläkään aivan ymmärretty hallituksen taholla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-05T19:38:58,2022-10-05T19:43:53,Tarkistettu,1.1
2022_104_197,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_198,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheessani kävin läpi näitä hallituksen mönkään menneitä Uniper-neuvotteluita. Tässä puheessani käsittelen nyt muutamia kysymyksiä, joita näistä neuvotteluista, Uniperista, Fortumista ja ministereiden toiminnasta yleensäkin on tullut mieleeni. Nämä on jätetty myös vastattavaksi kirjallisena kysymyksenä. Vastauksia odotellen siis, ja samaan aikaan toivon, että toisin kuin kyselytunnilla, näihin kysymyksiin sitten tulisi suora vastaus, eikä, niin kuin sanoin, kuin kyselytunnilla, että jätetään vastaamatta — mikä muuten onkin suurin aihe, josta saan palautetta jatkuvasti ihmisiltä, eli se, että ministerit eivät vastaa kysymyksiin. 
Mutta sitten aiheeseen, eli muutamia tärkeitä kysymyksiä koskien Uniperia ja Fortumia ja ministereitten toimintaa.
Ensimmäinen olisi, että millä tavalla Berliinissä Saksan kanssa neuvotellut delegaatio edusti neuvottelujen onnistumisen kannalta välttämätöntä substanssiosaamista. Näissä aiheissa substanssiosaaminen on erittäin, erittäin tärkeää. On kysymys siitä, mitä investointipankkia ja/tai rahoitusjuridiikkaan erikoistunutta asianajotoimistoa Suomen valtio käytti neuvonantajina Uniper-neuvotteluissa ja miksi nämä neuvonantajat eivät olleet mukana näissä neuvotteluissa Berliinissä. Lisäksi olisi mukava tietää, mistä kaikesta Berliinissä sovittiin vielä tarkemmin. Julkisuuteen on myös kerrottu, että pääministeri Marinin rooli oli ehkä ratkaiseva, joten olisi mukavaa, tai enemmänkin tärkeää, tietää, mikä tuo rooli oli ja mitä muuta pääministeri teki kuin lähetteli tekstiviestejä. 
Julkisuuteen on myös kerrottu, että Marin lähetti viestin Saksan liittokansleri Scholzille, joskaan tätä viestiä ei ole suostuttu julkaisemaan. Jos ei viestiä voida julkaista, niin varmaan ehkä voidaan edes kertoa se, minä päivänä viesti lähetettiin, minä kellonaikana, mitä välinettä käyttäen ja montako sanaa ja lausetta viesti sisälsi.
Lisäksi tärkeää olisi myös tietää se, miksi Saksan kanssa tehty sopimus kieltää Uniperia vaatimasta Hollannilta oikeusteitse korvauksia hiilivoimaloidensa ennenaikaisista sulkemisista. On myös kysymys siitä, paljonko Uniper ja välillisesti myös Fortum menettivät luopuessaan oikeudestaan vaatia korvauksia Hollannilta.
Lisäksi on ollut outoa seurata sitä, että samaan aikaan kun Saksassa Scholz keskeytti lomansa, niin meidän pääministerimme ei tehnyt niin, ja olisikin mukava tietää, miksi hän ei ottanut vetovastuuta tässä Uniper-kysymyksessä, vaikka kyse oli kymmenen miljardin euron tappioista valtionyhtiölle. 
Lisäksi tarkemmin tulisi saada tieto siitä, millä tavalla — siis millä tavalla — pääministeri pyrki varmistamaan, että asia ratkaistaan Suomen ja Saksan välisissä neuvotteluissa Suomen edun mukaisesti.
Lisäksi on kysymys siitä, miten Suomi pyrki edistämään neuvotteluissa mallia, jossa nämä kriisiytyneet kaasuliiketoiminnat olisi erotettu Uniperista ja mahdollisesti kansallistettu Saksassa. Tämäkin olisi muuten ollut mahdollista. 
Lisäksi on kysymys siitä, minkä vuoksi pääministeri ei kutsunut talouspoliittista ministerivaliokuntaa koolle heinäkuussa käsittelemään neuvottelutilannetta, vaikka keskustan valtiovarainministeri Saarikko piti sitä tarpeellisena.
Ja lisäksi kysymys siitä, oliko pääministeri millään muulla tavalla yhteydessä Scholziin kuin tekstiviestillä, on erittäin aiheellinen.
Vielä viimeiseksi: Ottaen huomioon nämä Uniperin valtavat tappiot, jotka ovat 12,4 miljardia, ja siitä Fortumille seuranneet 11,6 miljardin euron liiketappiot vuoden alkupuoliskolta, on kysymys siitä, olisiko pelastamisyritysten sijasta [Puhemies koputtaa] kannattavampaa pyrkiä rajaamaan riskiä ja antaa Uniperin mennä konkurssiin, kun otetaan huomioon, [Puhemies: Kiitoksia!] että Fortumin Uniper-investoinnin alkuperäinen hinta oli vain 6,2 miljardia euroa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-10-05T19:44:00,2022-10-05T19:49:25,Tarkistettu,1.1
2022_104_199,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_200,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty hyvin moninaista keskustelua tärkeän teeman ympärillä, mutta haluan keskittyä nyt vain yhteen asiakokonaisuuteen eli ydinvoimaan ja sen rooliin Suomen sähköntuotannossa — siihen, että me itse asiassa tarvitsemme nähdäkseni vielä paljon enemmän ydinvoimaa Suomeen, jotta me voimme ensinnäkin lisätä fossiilitonta sähköntuotantokapasiteettia Suomeen ja voimme turvata sen, että suomalaiset kotitaloudet, perheet, yritykset saavat myös tulevaisuudessa kohtuuhintaista sähköä saataville. Niin kuin me nyt näemme, tällä hetkellä sähkön hinnat ovat nousseet taivaisiin ja monet ovat hyvin vaikeassa tilanteessa omien sähkölaskujensa kanssa, ja jotta me voimme turvata tämän pitkäaikaisen, kohtuuhintaisen sähköntuotannon ja sähkönsaannin, meidän täytyy tehdä kaikki voitava, jotta Suomeen tullaan rakentamaan myös lisää ydinvoimaa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä oma kotimaakuntani Satakunta kantaa tässä työssä merkittävän osan, koska tällä hetkellä Olkiluodon kolmessa ydinvoimalassa tuotetaan 40 prosenttia koko Suomen sähköstä.
Nähdäkseni nyt, herra puhemies, tässä pitäisi tehdä nyt muutamia toimenpiteitä. Ensinnäkin tämän talon ja maan hallituksen täytyy lähettää kaikille suomalaisille energiayhtiöille vahva viesti siitä, että me suhtaudumme laajasti ja vahvasti myönteisesti kaikkiin uusiin kotimaisiin ydinenergialupiin. Me haluamme, että pääomia suunnataan näiden uusien voimaloiden rakentamiseen, koska me haluamme, että tätä tuotantoa syntyy Suomeen vielä paljon lisää. Tämä on ensimmäinen asia.
Toisena asiana maan hallituksen ja eduskunnan täytyy tehdä kaikki tarvittava ja voitava sekä EU:ssa että kotimaassa, jotta näiden ydinenergiavoimaloiden, ja ydinenergian ylipäänsä, kilpailukyky voidaan turvata. EU:ssa tämä tarkoittaa sitä, että tämän taksonomiakysymyksen osalta tarvitaan vielä työtä ja toimenpiteitä, jotta voidaan varmistaa se, että ydinvoiman asema tulee säilymään tulevina vuosikymmeninä kannattavana ja myös turvattuna, koska tällä hetkellä nimenomaan EU-päätöksenteossa ydinvoiman osalta on kysymyksiä, joita ei ole pystytty ratkaisemaan kaikilta osin.
Herra puhemies! Uskon — ja toivon — että tästä salista, ja myös vaalien jälkeen seuraavan eduskunnan keskuudesta, löytyy erittäin vahva yksimielisyys siitä, että me tarvitsemme tätä kotimaista ydinvoimaa lisää, ja toki toivon, että näemme vielä tuolla Olkiluodossa, toivottavasti TVO:n toimesta, myös Olkiluoto nelosen ja miksei sitten myöskin näitä muita voimaloita sen jälkeen. Mutta tätä yksituumaisuutta [Puhemies koputtaa] ja laajaa yhteisymmärrystä tässä penään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-10-05T19:49:28,2022-10-05T19:52:37,Tarkistettu,1.1
2022_104_201,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Sen ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_202,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Ärade talman! Det har förstås diskuterats en hel del i dag kring energikrisen, som ju är en följd av först coronan och sedan kriget, och det här berör väldigt, väldigt många av oss i vårt land. Här har ju regeringen redan reagerat på det här och kommer att sänka momsen på el från 24 till 10 procent och också införa olika system för skatteavdrag för förhöjning av elkostnaderna, men också ett stöd för de privathushåll som lider mest av det här. Men det oaktat kommer det förstås att vara en stor utmaning i vinter, då vi vet att elpriserna kommer att stiga. Jag kollade just vad elpriset just nu är, och det är faktiskt mellan 2 och 3 cent nu, eftersom det blåser och vi har ganska bra produktion på gång just nu, men vi vet redan att det kommer att stiga en hel del och det rör på sig.
Det väsentliga här är att vi måste fokusera på att bli oberoende av rysk energi, och det har vi redan gjort i många avseenden. Vi vet att vindkraften och solkraften kommer att bli starkare och fokus borde, tycker jag, i framtiden ligga förutom på kärnkraften — som ledamot Marttinen berättade om — också på utvecklandet av vätgasproduktion, men också kring ackuklustret och så vidare. Det krävs många olika åtgärder för att gå vidare.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-05T19:52:39,2022-10-05T19:54:18,Tarkistettu,1.1
2022_104_203,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Energian hinta on ennätyksellisen korkealla. Hallitus vetoaa mielellään Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan ja sen vaikutukseen energian hintaan venäläisten energia- ja kaasutoimitusten keskeydyttyä Eurooppaan. Tällä hallitus haluaa kääntää katseen pois omista toimistaan, joita he ovat ideologisesti tehneet vihreän siirtymän nimissä ja jotka osaltaan ovat nostaneet energian hintaa sekä heikentäneet suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyä kilpailijamaihin nähden.
Niitä hallituksen tekemiä toimia ovat olleet muun muassa energiaveron korotus, joka osaltaan nopeutti hallitsematonta turvealan alasajoa. Tämän lisäksi tuotantokoneita romutettiin rahan voimalla jopa vielä Venäjän hyökkäyssodan alettua. Kun kotimaisen turpeen tilalle alettiin rahdata ulkomailta haketta, siirtyivät hiilidioksidipäästöjen lisäksi ulkomaille myös turvealan rahavirrat ja työpaikat.
Myös polttoaineen sekoitevelvoitteen nosto korotti polttoaineiden hintoja. Vaikka sitä on nyt väliaikaisesti laskettu, kuten perussuomalaiset ovat aiemmin ehdottaneet, on hallituksella suunnitelmia nostaa jakeluvelvoitetta tulevaisuudessa aiempaa korkeammaksi. Tällä on tarkoitus kiriä kiinni nyt menetettäviä päästövähennystavoitteita, jotka hallitus on kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissaan päättänyt. Tämän päästövähennysten jälkijättöisen kiinnikuromisen kustannukset tulevat maksamaan Suomen kansalaiset ja elinkeinoelämä.
Suomalaisten yritysten kustannuskilpailukyky on myös kärsinyt hallituksen toimista. Kun osa kilpailijamaista hyödyntää EU:n sähköistämistukiprosentit maksimaalisesti, asetti hallitus suomalaiselle teollisuudelle pienemmän tukiprosentin, mikä suoraan heikentää niiden kustannuskilpailukykyä verrattuna kilpailijamaihin.
Arvoisa puhemies! Energiakriisin edetessä moni suomalainen ihminen ja yritys etsii epätoivoisesti keinoa selvitä pilviä hipovista sähkölaskuistaan. Hallituksen vastikään julkaistu tukimalli on riittämätön. Tuet ja verovähennykset kohdistetaan vasta tammikuulle, vaikka monella alueella lämmitys on tarpeellista jo nyt. Monimutkainen tukimalli koostuu verovähennyksestä ja sähkötuesta. Se, kumpaan henkilö on oikeutettu, riippuu vuosiansioista sekä sähkölaskujen suuruudesta tammi—huhtikuussa. Huolena on kuitenkin, että tukimalli johtaa jälkijättöisyyteen, eli vaikka tukea takautuvasti saisikin, laskujen eräpäivät olisivat liian pian vastassa ja matti kukkarossa.
Vaikka ministeri Tuppurainen on todennut oma kansa ensin ‑ajattelun olevan haitallista, tulee hallituksen nyt keskittyä ensisijaisesti suomalaisten kotitalouksien, elinkeinoelämän sekä maataloustuotannon selviämiseen kohonneista energiakustannuksista. Hallituksen tulee selkeästi vastustaa sellaisia EU:n suunnittelemia tukitoimia, joissa suomalaiset asetetaan maksajan rooliin tukemaan muita EU-maita ja niiden kansalaisia.
Arvoisa puhemies! Täällä salissa ovat tänään hallituspuolueiden edustajat kyselleet, mitä toimia sitten pitäisi tehdä. Lyhytaikaisten ratkaisujen lisäksi nyt tulee energiapolitiikassa katsoa tulevaan ja keskittyä ideologian sijaan maalaisjärjen käyttöön. Suomen on pyrittävä täyteen perusenergian omavaraisuuteen, mutta se vaatii, että energiapaletissa käytetään monipuolisesti eri tuotantomuotoja. Turve tulee ottaa palettiin takaisin ja ydinvoiman roolia tulee kasvattaa merkittävästi.
Hallituksen onkin aloitettava välittömästi selvitykset ydinenergian lisärakentamisesta Suomeen ja tuotava asia eduskunnan päätettäväksi. Ydinvoima on päästötön energiatuotannon muoto, ja sen roolia on syytä kasvattaa ennen kuin nykyiset laitokset tulevat elinkaarensa loppuun. Vaikka Saksa on ideologisista syistä vastustanut ydinvoimaa, tulee Suomen osaltaan varmistaa EU:ssa, että ydinvoima säilyy taksonomian piirissä jatkossakin.
Uusiutuvan energiatuotannon osalta ongelmana ovat vaihtelevat tuotanto-olosuhteet ja puutteet varastoida tuotettua energiaa.
Arvoisa puhemies! Koska aika loppuu, varaan uuden puheenvuoron ja tulen jatkamaan puhetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-05T19:55:48,2022-10-05T20:00:45,Tarkistettu,1.1
2022_104_204,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_205,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen seurauksena ja osana tätä sotaa olemme kärsimässä nyt Euroopassa, voi sanoa, yhdestä sodan välineestä, jota Venäjä käyttää, eli energiakriisistä. Voisi sanoa, että tässä kriisissä tärkeintä on, että me Suomessa pidämme nyt pään kylmänä ja kodit lämpimänä. Mitä tarkoitan, että pään kylmänä? Sitä, että meidän ei pidä lähteä ollenkaan antautumaan tai epäröimään niiden toimien kanssa, joilla me vastustamme Venäjän toimia Ukrainassa. Meidän pitää tukea ukrainalaisia, niin kuin olemme tehneetkin Suomessa — nyt yhdeksäs tukipaketti myös asevoimille on valmistumassa, mikä on aivan oikein — mutta samaan aikaan meidän pitää huolehtia tässä energiakriisin keskellä, että suomalaiset kodit pysyvät lämpimänä, ihmiset selviävät sähkölaskuista, ja niin hallitus on myös tekemässä. Tarvitaan lyhyen aikavälin toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että ihmiset pärjäävät arjessa. Politiikassa se tarkoittaa paluuta niin sanotusti perusasioihin: kohtuuhintainen liikkuminen, [Petri Huru: Turpeeseen!] energia, sähkö ja kotimainen ruoka.
Samalla se tarkoittaa, että meidän pitää uskaltaa katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, ja viimeistään nyt jokaisen pitää ymmärtää, että ne toimenpiteet, joita Suomessa on tehty fossiilisesta energiasta riippuvuudesta luopumiseen, ovat olleet aivan oikeita. Ja meidän pitää nyt katsoa myös tulevaisuuteen rohkeasti ja uskaltaa Suomena, yhteiskuntana, lähteä myös tukemaan ja kiihdyttämään niitä teknologioita, jotka meidät irtaannuttavat fossiilisista polttoaineista. Tarkoitan tällä esimerkiksi power-to-x-teknologioita, niitä prosesseja, joilla uusiutuvista energialähteistä tuotetaan sähköenergian avulla synteettisiä polttoaineita liikenteen ja teollisuuden käyttöön. Meillä on mahdollisuudet, meillä on osaamista, ja tämä ei hetkessä tapahdu, mutta tämä on minusta ehdottomasti se, mitä Suomi voisi edistää. Ja yksi, mikä tähän liittyy, on tietenkin meillä hyvin voimakkaasti lisääntyvä tuulivoima, jonka ongelmana sähköjärjestelmässä on se, että silloin kun ei tuule, tarvitaan korvaavaa energiamuotoa. Tämä power-to-x-teknologia tarjoaa parhaimmillaan varastointimahdollisuuden ja sen, että me emme ole riippuvaisia Ruotsin tai Norjan säätövoimasta, tuonnista, joka tietenkin on silloin kallista, kun siitä sähköstä on pulaa, koska silloin kun tuulee koko Skandinavian alueella, silloin tuulee koko alueella, ja silloin kun ei tuule Suomessa, niin ei yleensä tuule missään Skandinavian alueella.
Arvoisa puhemies! Täällä on vähän kilpailtu siitä, kuka arvostelee kovimmin [Puhemies koputtaa] hallituksen politiikkaa, mutta toivoisin, että voitaisiin kilpailla siinä, kuka keksii parhaimmat ratkaisut näihin tämän päivän ongelmiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-10-05T20:00:47,2022-10-05T20:04:01,Tarkistettu,1.1
2022_104_206,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä. [Sanna Antikainen: No nyt tulee ratkaisuja!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_207,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohi tuossa kaipaili ratkaisuja ja täällä on ennenkin kuulutettu yhteisten ratkaisujen perään, joten tästäpä niitä tulee. Yleisesti on sanottava, että myös energiakriisin suhteen perussuomalaiset ovat esittäneet ratkaisuehdotuksia jo ennen kuin hallitus edes horahti hereille kriisiin. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra listasi kaikki nämä Twitterissä ja omassa blogissaan. Haluaisin antaa sellaisen neuvon, että ehkä hallituksen kannattaa seurata häntä enemmän, niin että heräisitte ajoissa toimimaan, olipa kyse sitten rajasta tai energiasta. 
Syyskuussa 2021 eli yli vuosi sitten, perussuomalaisten puheenjohtaja Purra varoitti nousevasta energiakriisistä. Hän kuvasi tuumaustunnilla fossiilisten polttoaineiden tilannetta, sähkön hintaa ja sen tulevaisuutta Suomessa ja Euroopassa, päästökaupan aiheuttamia kustannuksia ja vaadittavia toimia. Perussuomalaiset ovat siis vaatineet sekä kansallisia että EU-toimenpiteitä jo viime syksystä asti. 
Luettelen nyt Purran tekemiä perussuomalaisten virallisia esityksiä liittyen sähkön hintaan ja energiakriisiin.
Syyskuu 2021: Perussuomalaiset varoittavat lähestyvästä energiakriisistä. Vaatimuksia ilmastopolitiikan maltillistamisesta ja kustannusten alentamisesta. Verotuksen alentamisen vaatimus. 
Sitten jo seuraavassa kuussa tulee lisää vaatimuksia. Eli lokakuu 2021: Suomen hiilineutraaliustavoite siirrettävä vuoteen 2050 kuten EU:lla on. Kustannusten kasvun ja kilpailukyvyn heikentymisen vuoksi lukuisia muitakin eri vaatimuksia liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta niin kansallisella kuin EU-tasolla koko syksyn ajan ja siitä eteenpäin. 
Jatketaan, lokakuu 2021: Päästöoikeuksia lisättävä markkinoille markkinavakausvarannosta sähkön ja polttoaineiden hinnan alentamiseksi. 
Sama kuukausi jatkuu ja vaatimuksena: Kotitalouksien sähkön ja lämmityspolttoaineiden verotusta on kevennettävä EU:n minimiin. 
Edelleen lokakuussa 2021: Päästökauppatuloja ohjattava ilmastotoimista kärsivien kansalaisten auttamiseen kompensoimalla kasvaneita kustannuksia. 
Siirrytään marraskuuhun 2021: Sähkön ja polttoaineiden verotusta laskettava 25 prosentilla. 
Tämän vuoden helmikuussa: Päästökauppaan ja ilmastotoimiin kohdistuvien vaatimusten uudistaminen. Kansalaisten kallistuneita sähkölaskuja kompensoitava. Tätä siis esitettiin perussuomalaisista jo helmikuussa, sekä silloin tuli myös perussuomalaisten välikysymys energianhinnasta. 
Maaliskuu 2022: Venäläisestä energiasta irrottauduttava, ilmastokunnianhimossa jarrutettava, huoltovarmuus- ja omavaraisuusnäkökulmat on laitettava kaiken keskiöön. Vaatimus kohtuuhintaisen sähkön takaamisesta. Vaatimus ydinvoiman lisäämisestä. 
Maaliskuu 2022: Vaatimus jäljellä olevien kivihiilivoimaloiden säästämisestä. 
Ja edelleen samassa kuussa: Vaatimus turvetuotannon palauttamisesta. 
Huhtikuu 2022: Päästökauppatulojen ohjaaminen kotitalouksille ja teollisuudelle. Sähköistämistuki on liian alhainen. 
Toukokuu 2022: Energian verotusta alennettava. Esim. alv ja valmisteverot. Useita ilmastopolitiikkaan liittyviä vaatimuksia ja entisten uudistamista. Vaatimus sinivalkoisen siirtymän energia- ja ilmastopolitiikasta. Selvää on, että Suomi ei tarvitse vihreää siirtymää, Suomi tarvitsee sinivalkoisen siirtymän. 
Heinäkuu 2022: Useita energia- ja ilmastopoliittisia vaatimuksia ja niiden uudistamisia. Sekä elokuu 2022: Veronalennusvaatimusten uudistaminen.
Jatkan kohtaa vielä lisää. Tässä on vielä muutama vaatimus, mitä perussuomalaiset ovat ehdottaneet. — Kiitos, herra puhemies!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-10-05T20:04:03,2022-10-05T20:09:09,Tarkistettu,1.1
2022_104_208,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_209,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edellinen puheeni jäi kesken, jossa olin todennut tähän energiakriisiin tai energian korkeisiin hintoihin johtaneita toimia, lähinnä ehkä hallituksen toimia. Aiemmin tässä salissa kysyttiin, mitä sitten pitäisi tehdä. No, lyhytaikaisten ratkaisujen lisäksi pitäisi siis lisätä ydinvoimaa ja muun muassa kotimainen turve ottaa energiapalettiin takaisin.
Mitä taas tulee uusiutuvaan energiaan, niin uusiutuvan energian tuotannon osalta ongelmana ovat vaihtelevat tuotanto-olosuhteet ja puutteet varastoida tuotettua energiaa. Vaikka akkuteknologia ja muut energian varastointimuodot kehittyvät, ovat huolena muun muassa kriittisten mineraalien puute tai saatavuus sekä myös vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotanto, joka vaatii siis moninkertaisesti päästötöntä sähköä nykyiseen tuotantomäärään nähden. Uusiutuvan energian tuotantoa rakennettaessa onkin syytä huomioida myös mahdolliset laajat metsien hakkuut. Jos tuulimyllyjen ja sähkön siirtolinjojen alta kaadetaan laajalti metsää, niin se vähentää jäljelle jäävien talousmetsien pinta-alaa. Yhdessä kiristyvien EU-sääntelyiden kanssa tämä pahimmillaan vaikuttaa negatiivisesti myös metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiin sekä metsänomistajien omaisuudensuojaan.
Arvoisa puhemies! Lyhyellä aikavälillä hallituksen tulee tarkastella uudelleen ilmastopolitiikkansa kunnianhimoa sekä tavoiteaikataulua pyrkiessään hiilineutraalisuuteen. Sekoitevelvoitetta edelleen pienentämällä on mahdollista laskea polttoaineen hintaa, mikä näkyy heti kuluttajien kukkarossa halvempina pumppuhintoina.
Tahkoluodon kivihiilivoimalan käyttöönoton lisäksi tulee selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön tehoreserviä vaarantamatta muutkin seisovat voimalat ja niiden vaikutus sähkön saatavuuteen sekä hintaan. Lisäksi lakkautusuhan alla olevia voimaloita, jotka ovat sähköntuotannon kannalta merkityksellisiä, ei tule sulkea ennen uuden kapasiteetin rakentamista.
Arvoisa puhemies! Koska hallitus on osaltaan vaikuttanut energian hintojen nousuun ja kotitalouksien sekä teollisuuden ahdinkoon, kannatan edustaja Purran tekemää välikysymystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-05T20:09:12,2022-10-05T20:12:10,Tarkistettu,1.1
2022_104_210,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_104_211,104/2022,2022-10-05,13.59,20.14,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edellisessä puheessa luettelin näitä perussuomalaisten esittämiä keinoja energiakriisiin. Taisimme jäädä heinäkuun kohdalle, vai oliko se elokuu, täällä on niin monta kuukautta ylhäällä, että en nyt muista, mutta heinäkuussa 2022 on tullut useita energia- ja ilmastopoliittisia vaatimuksia ja niiden uudistamisia. Sitten kun mennään elokuuhun 2022, niin tulivat veronalennusvaatimusten uudistaminen, vaatimus tuotannon lisäämisestä, tehoreservin käyttöönotosta ja siitä, että ei tulisi mitään alasajoja, vaatimus päästökaupan keskeyttämisestä väliaikaisesti kokonaan, vaatimus jälleen kerran siitä, että turve takaisin ja uusiutuvaksi: lakimuutoksia ja kannustimia asiaan, vaatimus siitä, että sähkökauppamalli on uudistettava niin, että sähköenergian ja päästöoikeuksien markkinat erotetaan toisistaan, ja tämä on sitten maksettava tuotantokustannusten mukaan, vaatimus kattohinnoista sähkölaskuun sekä lisäksi vaatimus siitä, että hallituksen on neuvoteltava energiateollisuuden kanssa sähkön vääristyneen hinnoittelun korjaamiseksi — ja tässä korostuu vaatimus siitä, että hinnat on saatava alas — sekä myös neuvoteltava Pohjoismaiden ja Baltian hallitusten kanssa siirtoyhteyksistä ja hintojen määräytymisestä.
Arvoisa puhemies! Toivon todella, että hallituspuolueet eivät enää toistele mantraa siitä, etteivät perussuomalaiset ole esittäneet toimenpiteitä, koska on aivan selvää, että toimenpiteitä on esitetty jo yli vuosi sitten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_104+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-10-05T20:12:13,2022-10-05T20:14:02,Tarkistettu,1.1
2022_105_1,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 3. asia on suullinen kyselytunti. Pyydän nyt paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja arvoisat edustajat, jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille.Välihuutoja ajatellen totean, että toivon, että ne eivät häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_2,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Aletaan kyselytuntiin. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_3,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Hallitus on päättäväisesti sulkenut silmät haittamaahanmuuton vakavilta ilmiöiltä ja kiistänyt maahanmuutolla olevan mitään yhteyttä kasvaneeseen jengirikollisuuteen. Haittamaahanmuutolla on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia, joista perussuomalaiset ovat varoittaneet vuosikymmeniä.
Väkivallan käyttö on poliisin mukaan arkipäiväistynyt, ja väkivaltaan turvaudutaan yhä useammin jengeissä. Ilmiö on laajenemassa suuremmista kaupungeista koko Suomeen. Jengiväkivallan arvioidaan kovenevan, kansainvälistyvän ja kasvavan. Rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajataustaa tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta. Arvoisa pääministeri, milloin hallitus myöntää, että olemme Ruotsin tiellä, ja puuttuu todelliseen juurisyyhyn eli haitallisen maahanmuuton määrään?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-06T16:04:06,2022-10-06T16:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_105_4,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Totean, että pääministeri ei, eikä pääministerin sijainen, ole paikalla. [Eduskunnasta: Missä he ovat?] — Työmatkalla. — Sisäministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_5,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kysymyksessä esitetty huoli rikollisuudesta ja jengiytymisestä on todellinen. Sen takia on tärkeää, että me ensinnäkin pystymme varmistamaan poliisin riittävät resurssit, ja sitä tämä hallitus on tehnyt. Me olemme nimenomaisesti lisänneet poliisien määrää ja pitäneet poliisien määrän ennätyksellisen korkealla koko tämän hallituskauden ajan. Ja uskon, että eduskunnan tahto myös tulevina vuosina on se sama, koska ainakin tuossa yhdessä täällä salissa hyväksytyssä sisäisen turvallisuuden selonteossa tämä tahto jaettiin.
On myös tärkeätä, kun me mietimme nuoria, jotka ajautuvat rikoksen tielle, että me puutumme nimenomaisesti niihin juurisyihin, että me huolehdimme siitä, että kukaan ei syrjäydy, siitä, että me jo alusta asti osoitamme eri tukea ja pystymme puuttumaan näihin tilanteisiin. Sen takia esimerkiksi Suomessa pitkään tehtyä niin sanottua Ankkuri-toimintaa on kiitelty, ja me teimme siitä myös selvityksen, ja se on ollut konkreettinen tapa, millä me olemme voineet estää [Puhemies koputtaa] nuorten joutumista rikoksen polulle ja siellä olevia nuoria on saatu takaisin yhteiskuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:05:22,2022-10-06T16:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_105_6,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä — paikalla olevalle ministerille kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_7,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on koko kautensa pyrkinyt määrätietoisesti lisäämään haitallisen maahanmuuton määrää eri verukkeilla. Katujengirikollisuuden taustasyyt eivät voi tulla enää kenelläkään yllätyksenä. Suomi toistaa uskollisesti kaikki Ruotsin tekemät virheet maahanmuuttopolitiikassa. Tästä seuraa vääjäämättä samaa kehitystä kuin Ruotsissa eli katuväkivaltaa, huumerikollisuutta ja jengiytymistä.
Arvioiden mukaan Suomessa toimii jo toistakymmentä katujengiä, joissa Poliisijärjestöjen Liiton mukaan jopa 95 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Liiton puheenjohtajan mukaan olemme jo Ruotsin tiellä. Nyt on aika siirtyä riskin vähättelystä ongelmanratkaisuun ja asettaa suomalaisten turvallisuus etusijalle. Hallituksen on viimein herättävä jengirikollisuuden kasvuun. Arvoisa sisäministeri, mitä hallitus aikoo konkreettisesti tehdä, jotta suunta saadaan nopeasti muutettua? [Jani Mäkelä: Raja kiinni!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-06T16:06:42,2022-10-06T16:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_105_8,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_9,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin äsken kerroin, esimerkiksi se, että huolehdimme poliisin resursseista, on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se juurisyy on?] — Samalla tavalla meidän täytyy huolehtia myös nimenomaan niistä juurisyistä. Meidän täytyy varmistaa, että nuoret eivät joudu rikoksen polulle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten varmistatte? — Jussi Halla-aho: Miten on mennyt tähän asti?] Sen takia esimerkiksi tämä moniviranomaistyö, mitä teemme — Ankkuri-toiminta, jota on levitetty ympäri Suomen — on äärimmäisen tärkeätä. Samanaikaisesti, ilman muuta, meidän täytyy tunnistaa tämä ilmiö ja meidän täytyy puuttua siihen. [Petri Huru: Miten te puututte?]
Paljon vertaillaan Suomen tilannetta Ruotsiin, mutta on hyvä muistaa, että me Suomessa olemme tehneet monia asioita oikein. Esimerkiksi meidän asuntopolitiikka [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tukee sitä, että ei synny tällaista segregaatiota ja erilaisia asuinalueita, joissa ongelmat kasaantuvat. Myös asuntopolitiikka on yksi osa tätä vastausta, samoin kuin se, että meidän kouluissa on riittävästi tukea oppilaille varhaisessa vaiheessa, ja se, että meidän kouluissamme [Puhemies koputtaa] ei myöskään ole niin sanottuja hyviä ja huonoja kouluja vaan kaikki koulut ovat laadukkaita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä vastaus on?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:07:48,2022-10-06T16:08:58,Hyväksytty,1.1
2022_105_10,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi. Sitä ennen totean, että pyydän nyt sillä tavalla hillitsemään välihuutoja, että täällä kuulee, mitä puhutaan. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_11,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä mainittiin, että SPJL:n puheenjohtaja Rinne kertoi näitä kylmiä tosiasioita. Minä voin vastaavasti kertoa Tampereen poliisien yhdistys JHL ry:n puheenjohtajana ihan saman ikävän tosiasian. Nyt on viimeinen hetki puuttua näihin — ei pelkästään tähän katurikollisuuteen, vaan myöskin näihin muihin, moottoripyöräjengeihin pestataan muualta tänne tulleita henkilöitä. Siinä eivät Ankkuri-toiminnat ja nämä enää auta, vaan on saatava lisää poliiseja, ja tälläkin hetkellä muun muassa Sisä-Suomen poliisilaitoksella laitetaan määräaikaisia pois viroista, kun ei ole loppuvuodelle palkkaa, mitä maksaa heille. Arvoisa sisäministeri, nyt on kiire. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-10-06T16:09:06,2022-10-06T16:09:56,Hyväksytty,1.1
2022_105_12,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,Sisäministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_13,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nimenomaisesti se, että me turvaamme poliisien resurssit, on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta, [Olli Immonen: Te ette turvaa!] ja kuten kerroin, tämä hallitus on nostanut poliisien määrää. Poliisien määrä on nyt korkeammalla tasolla kuin viime hallituksen aikana, jossa perussuomalaiset tai kokoomuskin istuivat.
Mutta ei ole kysymys vain siitä, vaan kyllä minä tunnistan sen, että tämä on meidän yhteinen tahtomme, että poliisin resursseista pidetään huolta, ja sen takia viime keväänä teimme yhdessä sisäministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa selvityksen siitä, miten voimme pitkäaikaisesti turvata poliisin resurssit. On kestämätöntä, jos joka syksy joudumme tässä salissa käymään sen keskustelun, joudutaanko poliiseja irtisanomaan vai ei. Me haluamme tähän pysyvän ratkaisun. Me haluamme varmistaa, että poliisin rahoitus on pitkäjänteisesti turvattu, ja sen takia tämä työryhmä asetettiin ja sen takia nyt niitä toimenpiteitä, mitä se esittää, on laitettu eteenpäin. Ja kuten sanoin, niin uskon, että myös tämän hallituksen jälkeen [Puhemies koputtaa] se yhteinen tahto huolehtia poliisin määrärahoista jatkuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:09:56,2022-10-06T16:11:04,Hyväksytty,1.1
2022_105_14,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_15,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat puhuneet jo toistakymmentä vuotta siitä, että Suomi on Ruotsin tiellä jengirikollisuudessa, joka on samalla merkittävä maahanmuuttajiin liittyvä ilmiö. Muiden puolueiden toimesta on vuosikausia kuitenkin vakuuteltu, ettei Ruotsin tie ole meidän tiemme. Saamme nyt lukea lehdistä, kuinka jo lapset pyörittävät järjestäytynyttä huumekauppaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja kuinka alaikäiset syyllistyvät raakoihin väkivaltarikoksiin yhä useammin jengeinä. Katujen, koulujen, kaupunginosien, nuorten ja kokonaisten sukupolvien ajautuminen katujengien valtaan on pysäytettävä. Poliisiin tulee perustaa yksikkö, joka keskittyy katujengien rikoksiin ja niiden torjuntaan. Jutuille pitää saada omat erikoissyytteet, ja rikoskierteessä olevien jengiläisten syöksy on saatava katkaistuksi nopealla tuomioistuinkäsittelyllä. Hyvä hallitus, miksi te ette toimi tässä asiassa, vai väitättekö te yhä, ettemme ole Ruotsin tiellä maahanmuuttajarikollisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-10-06T16:11:07,2022-10-06T16:12:14,Hyväksytty,1.1
2022_105_16,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_17,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kerroin, tähän ilmiöön — jengiytymiseen, rikollisuuteen, nuorisorikollisuuteen — on puututtu, ja siihen on puututtu monella eri tavalla, niin niihin juurisyihin kuin esimerkiksi siihen, että varmistamme poliisien määrärahat, teemme moniviranomaisyhteistyötä hyvin tiiviisti. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Mutta on ihan selvä, että se varhainen puuttuminen tai moniviranomaisyhteistyökään ei aina auta. Meillä on silti tätä rikollisuutta, ja meidän täytyy puuttua myös siihen. Ja sen takia, kun täällä sisäisen turvallisuuden selontekoa yhdessä tässä salissa hyväksyttiin, siinä yhteydessä hyväksyimme myös sen, että teemme tällaisen järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän strategian, missä konkreettisia keinoja nostamme ja toimeenpanemme niin, että pääsemme entistä paremmin tähän puuttumaan. Minä uskon, että tämä huoli on yhteisesti jaettu, ja sen takia esimerkiksi poliisien resursseista on tämä hallitus halunnut pitää niin tiukasti kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:12:14,2022-10-06T16:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_105_18,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_19,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne on todella vakava. Tuolla arjessa työskentelevät arjen sankarit ovat jo pitkään kaduilla, kentällä huomanneet nuorisorikollisuuden kasvun ja myös jengirikollisuuden. Tässä on kasvualusta järjestäytyneelle rikollisuudelle, valitettavasti. Poliisihan on tehnyt hyvää työtä, saanut näitä jengejä karsittua, mutta tyhjiö täyttyy, valitettavasti.
Kokoomus ei nosta pelkkiä ongelmia esiin, vaan aina, asiassa kuin asiassa, me myös löydämme ratkaisuja ja esitämme niitä. Me jo alkuvuodesta esitimme kymmenen kohdan ohjelman tämän jengirikollisuuden kitkemiseksi. Siinä on etupäässä pehmeitä keinoja, jotka ovat niitä meille aina tärkeitä, mutta myös kovia keinoja. Tietojen vaihto ei toimi viranomaisten välillä, tukea ei saa kouluihin, terapiatakuu ei toimi. Näissä pitää resursseja muuttaa ja lainsäädäntöä muuttaa. Samoin kovia keinoja: muun muassa ampuma-aserikoksia pitää tiukentaa, koska Britanniassa sillä on ollut tehokas vaikutus. Kysynkin: oletteko te valmis [Puhemies koputtaa] nyt tutustumaan tähän kokoomuksen ohjelmaan ja ottamaan niitä toimia käytäntöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-10-06T16:13:18,2022-10-06T16:14:28,Hyväksytty,1.1
2022_105_20,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_21,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen varmasti tuntee tämän tilanteen äärimmäisen hyvin, ja haluan myös kiittää siitä kokoomuksen työstä, mitä teitte jo viime keväällä, kun tämä asia viimeksi oli puheissa. Te laaditte tämän ohjelman, ja olen siihen tutustunut. Siinä on itse asiassa paljon niitä keinoja, mihin myös hallitus on tehnyt ja mistä hallitus on halunnut huolehtia, että ne toteutuvat, liittyen nyt vaikka tähän moniviranomaistoimintaan, Ankkuri-työhön, syrjäytymisen ehkäisyyn, varhaiseen puuttumiseen. Ja sitten siellä oli myös joukko keinoja, jotka menevät sitten sinne rangaistusten puolelle ja oikeusministerin tontille sitä kautta, millaista kriminaalipolitiikkaa me harjoitamme.
Mutta kuten tässä monta kertaa olen todennut, uskon vahvasti, että tämä huoli on yhdessä jaettu, ja sen takia on tärkeää, että me pidämme kiinni poliisin resursseista, me huolehdimme, että meillä ei ole jatkossa niitä tilanteita, että joka syksy joudumme käymään täällä keskusteluja siitä, onko poliisilla riittävät resurssit, ja sen takia itse omalta osaltani [Puhemies koputtaa] olen halunnut varmistaa, [Puhemies: Kiitoksia!] että tulevaisuudessa ei näitä keskusteluja käydä, ja tämä pitkäjänteinen työ on aloitettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:14:30,2022-10-06T16:15:38,Hyväksytty,1.1
2022_105_22,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_23,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Poliisi on viestittänyt meille päättäjille, että laittomien ampuma-aseiden takavarikot ovat lisääntyneet Suomessa huolestuttavaa tahtia. Sama kehitys oli aiemmin nähtävissä Ruotsissa, jossa takavarikoitiin vuonna 2010 vajaa 400 asetta, kun taas vuonna 2020 takavarikoitiin jo yli 1 100 kappaletta. Tässä asiassa emme halua seurata Ruotsin esimerkkiä.
Ampuma-aseiden hallussapito kytkeytyy keskeisenä piirteenä myös jengiytymiseen, joka on huolestuttava ilmiö etenkin meidän nuorten keskuudessa. Nuoret liikkuvat porukoissa, joissa teräaseiden kantaminen on myös arkipäiväistynyt. Vaikka suomalaisten nuorten kohdalla ei välttämättä vielä voida puhua järjestäytyneestä rikollisuudesta tai ampuma-aseista, emme voi ottaa riskiä, että siihen päädytään.
Perusmuotoisesta ampuma-aserikoksesta sakkorangaistuksilla ei ole riittävää pelotevaikutusta. Kysynkin, mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta laittomien ampuma-aseiden kantaminen [Puhemies koputtaa] ei räjähdä Suomessa käsiin niin kuin Ruotsissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-10-06T16:15:41,2022-10-06T16:16:54,Hyväksytty,1.1
2022_105_24,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,Kiitoksia. — Oikeusministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_25,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ampuma-aselainsäädäntö kuuluu ensisijaisesti sisäministeriölle, mutta voin vastata yleisellä tasolla tästä jengirikollisuudesta ja siitä, mitä myös oikeusministeriössä tehdään sen kitkemiseksi. Tällä hallituskaudella meillä on viety läpi neljässä eri kunnassa, muun muassa Vantaalla, tämmöinen poikkihallinnollinen pilotointi, jossa kootaan eri viranomaisten asiantuntemusta, jotta päästään käsiksi siihen, että nuoret eivät jatkaisi rikollista toimintaansa, että saadaan se pysähtymään ja saadaan nämä nuoret takaisin kouluun ja takaisin rikoksettomaan toimintaan ja elämään. Tämä pilotointi on ollut äärimmäisen tärkeätä, ja me tullaan myös arvioimaan niitä vaikutuksia. Tarkoitus on, että tämä malli saadaan myös ankkuroitua koko Suomeen. Yhdyn näihin näkemyksiin, että jengirikollisuus pitää kitkeä, [Puhemies koputtaa] ja se on meidän kaikkien asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-06T16:16:54,2022-10-06T16:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_105_26,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_27,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jengiytyminen keskittyy pääkaupunkiseudulle. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan mukaan Suomessa toimii tosiaan 11 katujengiä. Näiden jäsenistä 90 prosenttia on täysi-ikäisiä ja 95 prosenttia hänen mukaansa ulkomaalaistaustaisia. On selvää, että jengiytyminen liittyy epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Maahanmuuton pelisääntöjen pitää olla selvät. Suomessa on noudatettava Suomen sääntöjä, Suomen lakia, pitää oppia kieli ja on tehtävä töitä itsensä ja perheensä elättämiseksi.
Kokoomus haluaa tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava sitä, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria. Kysyn sisäministeriltä: kannatatteko näitä kokoomuksen esityksiä pysyvän [Puhemies koputtaa] oleskelun ehtojen tiukentamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-10-06T16:18:05,2022-10-06T16:19:11,Hyväksytty,1.1
2022_105_28,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,Kiitoksia. — Sisäministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_29,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin meillähän on erilaisia oleskelulupia, millä perusteella Suomeen voi tulla: lupa voi liittyä opiskeluun, se voi liittyä työhön, se voi liittyä esimerkiksi perhesuhteisiin. Ja kyllä mielestäni nuo lupakäytännöt meillä ovat varsin tiukat, ja tästähän on tehty myös aika lailla kansainvälistä ja eurooppalaista vertailua. Mutta on totta myös se, että jos ulkomaalainen Suomessa oleskeluluvalla oleskeleva syyllistyy vakaviin rikoksiin, niin sen perusteella voidaan myös oleskelulupa evätä ja karkottaa maasta, kun yksilöllinen harkinta tehdään. On tietysti selvää, että jos tällaisia tapauksia on, niin ne tulee käsitellä ja varmistaa siltä osalta, että toimimme niissä meidän pelisääntöjen mukaisesti.
On hyvä muistaa, että meidän ei tule leimata näissäkään keskusteluissa koko maahanmuuttajajoukkoa. [Puhemies koputtaa] Meillä on siellä [Puhemies: Kiitoksia!] maahanmuuttajissa, aivan kuten suomalaisissakin, rikollisuutta, ja tämä on se meidän yhteinen ongelma, joka pitää poistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:19:11,2022-10-06T16:20:25,Hyväksytty,1.1
2022_105_30,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Edustaja Rantanen Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_31,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Huoli väkivallan lisääntymisestä yhteiskunnassamme on yhteinen. Väkivalta nuorisojoukoissa on pelottavasti lisääntynyt, ja nuorison pahoinvointi on lisääntynyt. Samalla myös väkivaltainen virkamiesten vastustaminen on lisääntynyt, ja meidän on pystyttävä löytämään keinoja väkivallan torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Muutama päivä sitten luimme uutisesta, jossa väkivallanteon kohteena oli työtehtävässä ollut ensihoitaja. Ensihoitajat ja hoitajat kohtaavat väkivaltaa entistä useammin omassa työssään. Koska hoitotyöntekijöihin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet rinnastetaan virkamiesten väkivaltaiseksi vastustamiseksi? [Sari Sarkomaa: Siitä on lakialoite!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-10-06T16:20:25,2022-10-06T16:21:14,Hyväksytty,1.1
2022_105_32,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Oikeusministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_33,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan on tehnyt jo merkittävän uudistuksen: jos kohtaa väkivaltaa työtehtävissään, niin laiton uhkaus on tämän vuoden alusta lähtien, jos muistan oikein, virallisen syytteen alainen rikos. Tältä osin tämä hallitus on muuttanut tätä lainsäädäntöä. Aikaisemmin se oli asianomistajarikos. Se tarkoittaa myös sitä, että jos henkilö, esimerkiksi sairaanhoitohenkilöstö, ensihoidon henkilöstö, poliisi tai joku muu virkamies kohtaa tämmöistä laitonta uhkausta omassa työtehtävässään — koskee muuten myös poliitikkoja ja luottamusmiehiä — niin virallinen syyttäjä nostaa sen syytteen eikä sen asianomistajan itse tarvitse tätä syytettä nostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-06T16:21:18,2022-10-06T16:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_105_34,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_35,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin pieni korjaus sisäministerille. Nimittäin sisäisen turvallisuuden selonteossa, jonka te toitte, ei käsitelty ulkomaalaisjengejä, siellä ei käsitelty katurikollisuutta, vaan hallintovaliokunta korjasi tämän asian ja mietinnössään kuvasi tätä.
Ainoa ongelma ei kuitenkaan ole tämä suuri väkivaltarikollisuus tai jengirikollisuus, vaan maahanmuutto aiheuttaa kaduilla, kouluissa, nuorten parissa jatkuvasti sellaisia ongelmia, jotka eivät tule julkisuuteen. Niistä keskustellaan ehkä asuinalueiden omissa Facebook-ryhmissä mutta ei täällä. Ja miksi? Yksi syy on siihen se, että te olette nimenomaan kannustaneet ihmisiä olemaan kertomatta maahanmuuton ongelmista, te olette syyttäneet ihmisiä rasisteiksi esimerkiksi, kun he tuovat näitä ongelmia esille. [Välihuutoja vasemmalta] Totta kuitenkin on, että Suomeen tullut maahanmuutto aiheuttaa tällaisia ongelmia, aiheuttaa meidän yhteiskunnan kehitysmaalaistumista. Kysyn teiltä, arvoisa hallitus: miten aiotte pelastaa Suomen palavilta autoilta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-06T16:22:15,2022-10-06T16:23:19,Hyväksytty,1.1
2022_105_36,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Sisäministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_37,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuudesta (Juha Mäenpää ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 153/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hämmästelen kyllä nyt edustaja Purran väitettä siitä — en tiedä, keneen viittasitte sanalla ”te”, tarkoititteko meitä kollektiivisesti, hallitusta, vai minua — [Perussuomalaisten ryhmästä: Vaikka vihreitä!] että jollain tavalla olisimme sanoneet, että jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin sitä asiaa ei pidä viedä käsittelyyn. Totta kai, se on ihan selvä asia. Pidän tätä kyllä äärimmäisen kummastuttavana väitteenä. On selvä, että se on meidän yhteinen huolemme, että varmistetaan, että Suomessa on jokaisella turvallista, ja jos joutuu rikoksen kohteeksi, niin ne asiat tulevat selvitetyiksi. Ja niin kuin olen tässä jo monta kertaa toistanut, sen takia tämä hallitus on esimerkiksi panostanut poliisien määrärahojen riittävyyteen kuin myös oikeuslaitokseen on lisätty resursseja, juuri sen takia, että myös se koko rikoksen selvittämisen ketju olisi mahdollisimman sujuva ja nopea. Me olemme puuttuneet näihin asioihin ja me haluamme myös puuttua niihin juurisyihin, esimerkiksi siihen, että meidän nuorista pidetään huolta, [Puhemies koputtaa] meidän asuinalueet eivät eriydy, [Puhemies huomauttaa ajasta] ja niin, että tässä yhteiskunnassa jokaisella on turvallista olla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-06T16:23:21,2022-10-06T16:24:31,Hyväksytty,1.1
2022_105_38,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan kysymykseen. Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_39,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan sodan lopputulos määrittää Euroopan turvallisuutta pitkälle tulevaisuuteen. Sillä on myös suorat vaikutukset suomalaisten turvallisuuteen, ja sen takia Ukrainan on voitettava tämä sota. Lännen tuki on nyt ratkaisevan tärkeä: Ukrainalla on nyt momentum, ote sodasta. Sen takia nyt tarvitaan kaikki mahdollinen tuki, pakotteita kireämmälle, jotta Venäjän sotakassa tyhjenee ja Venäjän yhteiskunta joutuu tässä ahtaammalle. Mutta avainkysymykseen nousee puolustusmateriaaliapu. Tiedetään, että Euroopassa ja Suomessakin tässä tarvitaan nyt enemmän toimenpiteitä — se on nähty jo kuukausien ajan. Suomalainen puolustusteollisuus kykenee myös parempaan, mutta se edellyttää suunnitelmallista otetta valtiolta, johtajuutta ja uusia päätöksiä. Onko hallitus tehnyt jo joitain päätöksiä tai ryhtymässä suunnitelmallisesti tähän toimintaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-10-06T16:24:41,2022-10-06T16:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_105_40,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_41,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, tämä lännen puolustusmateriaaliapu, jota Ukraina on saanut ja saa, on erittäin tärkeää siinä, että Ukraina voi ylipäätään puolustaa omaa maataan. Tätä Suomikin on ollut antamassa yhdessä hyvin monen muun maan kanssa, ja tätä me myös jatkamme, Tuorein päätös Suomen osalta tässä on noin kaksi tuntia vanha, elikkä tänä iltapäivänä viimeksi teimme päätöksen: yhdeksäs paketti puolustustarvikeapua [Eduskunnasta: Oikein!] lähtee Suomesta eteenpäin.
Kysymykseen siitä, miten puolustusteollisuutta saadaan mukaan. Meillä oli alkuviikosta vierailulla Euroopan puolustustarvikeviraston johtaja. Minun viestini hänelle oli, että tehkää enemmän Euroopassa, koettakaa saada vauhtia puolustusteollisuuden toimiin. Lisäksi kutsuin kotimaisen teollisuuden keskusteluun tästä maanantaina, ja tuo keskustelu oli kyllä rohkaiseva. Uskon, että puolustusteollisuus pystyy tekemään kotimaassakin vielä vähän enemmän, ja tässä asiassa on jatkotyö käynnissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-06T16:25:50,2022-10-06T16:26:58,Hyväksytty,1.1
2022_105_42,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_43,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivoisin, että Suomi puolustusministeriön ja ulkoministeriön johdolla toimisi tässä asiassa ripeästi ja suunnitelmallisesti. On hyvä, että keskusteluja on käyty, mutta ongelmat ovat olleet tiedossa ja siellä on pullonkaula, josta päästään varmasti nopeasti eteenpäin, ja tähän kaikki tuki tulee varmasti eduskunnasta, kun tätä työtä ryhdytte tekemään.
Mutta tämän sodan iso opetus on se, että Euroopan turvallisuus on yhä vahvemmin, edelleen, USA:n tuen varassa. USA on ollut merkittävin tukija Ukrainalle sinänsä puolustusmateriaalissa mutta myös taloudellisessa avussa. Euroopan pitää pystyä parempaan, ja nyt akuutti tilanne edellyttää sitä, että Eurooppa pystyy parempaan tässä puolustusmateriaalituotannossa — ja nimenomaan Euroopan unioni on tässä ratkaiseva toimija. Suomen kannattaisi nostaa puolustuspolitiikka Euroopan unionin politiikassa kärkipaikalle eli Suomen oma-aloitteisuus siinä, että Euroopan maat vihdoinkin ryhtyvät vahvistamaan omaa puolustustuotantoa ripeästi ja suunnitelmallisesti. Onko Suomi nostanut EU-politiikan kärkipaikalle puolustuspolitiikan? [Puhemies: Kiitoksia!] Onko esimerkiksi pääministeri nostamassa tämän neuvostossa esiin huomenna? [Anne Kalmarin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-10-06T16:27:06,2022-10-06T16:28:26,Hyväksytty,1.1
2022_105_44,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_45,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"No, arvoisa puhemies, en nyt ole aivan varma siitä, mitä asioita pääministeri on tässä nostamassa esille, mutta se on selvää, että tämä kuuluu kyllä niihin tärkeisiin asioihin, mitä Suomi on painottanut, ja kyllä meillä on ollut selkeä tuki niille eurooppalaisille aloitteille, joissa Euroopan yhteistoimintaa turvallisuuden ja puolustuksen suhteen parannetaan, ja tässä on otettukin askelia eteenpäin. Meillä on uusi eurooppalainen näkymä siitä ja suunnitelma, miten vahvistamme eurooppalaista puolustusta. EPF-rahaston kautta on tuettu Ukrainan puolustusmateriaalitukea. Lisäksi on suunnitteilla toimia, joilla edistetään eurooppalaisia yhteishankintoja — tämäkin liittyy Ukrainan tukeen. Eli kyllä tässä nyt aika paljon tehdään. Mutta olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että vieläkin voidaan tehdä enemmän, ja kyllä tässä Suomi ei todellakaan ole jarrumies, vaan pikemminkin niitä draivereita, jotka vievät tätä asiaa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-06T16:28:26,2022-10-06T16:29:21,Hyväksytty,1.1
2022_105_46,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_47,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos yhdeksännestä Ukraina-tukipaketista. Se on äärettömän tärkeä. Nyt kun me nähdään, miten Ukraina vastahyökkäys etenee, Venäjä on ahtaalla, niin nyt jos joskus sitä tukea pitää antaa. Tässä on mahdollisuus todellakin kääntää tämän sodan suuntaa.
Tämä tulee johtamaan siihen, että Putin on yhä ahtaammalla, mikä on aivan oikein. Mutta kuten me olemme pystyneet lukemaan mediasta ja arvaamme sen, että riski sille, että hän ryhtyy epätoivoisiinkin vastatoimiin aina ydinaseista alkaen, on ollut esillä, niin haluaisin nyt kysyä: olemmehan me varautuneet erilaisiin skenaarioihin — myöskin pahimpiin mahdollisiin skenaarioihin — ja olemmehan me valmiita toimimaan erilaisissa tilanteissa? Kaikenlaiseen harmintekoon he pystyvät, kuten me nähtiin näitten kaasuputkien räjäytyksessä. Meillä on muuta kriittistä infraa, mutta sitten on myöskin nämä pahimmat vaihtoehdot. Miten Suomen hallitus ja Suomi ovat varautuneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-06T16:29:22,2022-10-06T16:30:30,Hyväksytty,1.1
2022_105_48,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_49,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Orpolle erinomaisesta kysymyksestä. Tietysti me olemme nyt jo katsoneet, miten omaa infrastruktuuriamme suojellaan. Meillä on hyvä väestönsuojelujärjestelmä kaikkia näitä pahoja ja pahimpia vaihtoehtoja vastaan. Meillä on oma toimiva puolustus. Totta kai näitä mietitään.
Mutta samaan aikaan on hyvä ehkä huomata, että nämä epätoivoiset teot — Venäjän tunnustus näille neljälle alueelle, annektointi neljälle alueelle, tai tällainen löysä ydinasepuhe, jota Venäjä nyt harjoittaa — vieroittavat Venäjästä monia niitäkin maita, jotka ovat ehkä tähän mennessä niin sanotusti istuneet aidalla, eivät ole ottaneet kantaa tähän tai ovat jopa ilmaisseet tukea Venäjälle tämän kriisin alkuvaiheessa. Monia maita vieroksuttaa se, että rajoista voitaisiin äänestää, järjestää kansanäänestyksiä. Monia vieroksuttaa se, että tässä konfliktissa mentäisiin ydinaseiden käytön tielle. Ja nyt kannattaa — myöskin kansainvälisessä yhteisössä teemme sitä, olemme yhteydessä jatkuvasti eri maihin — juuri tässä suhteessa laajentaa tätä kansainvälistä rintamaa Venäjän aiheuttamaa konfliktia vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:30:30,2022-10-06T16:31:36,Hyväksytty,1.1
2022_105_50,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_51,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa puolustussektorilla korkeaa, maailman parasta osaamista: Forssassa C.P.E. Production tekee luotiliivit ja suojavarusteet — maailman parhaat —, Sako Riihimäellä TRG:t, sniperit, tulevaisuuden rynnäkkökiväärit — maailman parhaat —, Patria Hämeenlinnassa 6x6:t, 8x8:t, panssaroidut sotilasajoneuvot — maailman parhaat.
Minkälaista keskustelua, arvoisa puolustusministeri Kaikkonen, on käyty puolustusteollisuuden kanssa, tai onko käyty, siitä, että voisimme vahvistaa huoltovarmuutta näiden ja muidenkin suomalaisten puolustusteollisuuden yritysten kanssa ja myös tätä kautta esimerkiksi apua Ukrainalle? Ja vientiluvat ovat myös iso kysymys, ja jos tähän ulkoministeri ehtii vastata, niin onko tässä tapahtunut muutosta, että pääsisimme yhteiseurooppalaiselle linjalle, esimerkiksi Ruotsin kanssa samoihin käytänteisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-06T16:31:37,2022-10-06T16:32:44,Hyväksytty,1.1
2022_105_52,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. Yksi kysymys yhdelle ministerille yhdessä kysymyksessä. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_53,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan kutsustani kotimaista teollisuutta oli koolla maanantaina pyöreän pöydän keskustelussa, ja halusin juuri kysyä sitä, minkälaisia mahdollisuuksia teollisuudella olisi toimia tässä tilanteessa vielä nykyistä tehokkaammin. Meillä on hyvä kotimainen puolustusteollisuus, mutta halusin kysyä, onko mahdollisuus tehdä vielä hieman enemmän. Ja viesti oli kyllä sen kaltainen, että voisi ollakin, ja tätä jatkotyötä lähdetään tekemään.
Meillähän on tehty jo hankintoja. Eduskunta myönsi hallituksen esityksestä lisärahoitusta meillä kotimaisen puolustuksen vahvistamiselle. Tästähän tehtiin linjaukset jo keväällä ja nyt tietysti budjettikäsittelyssä vielä jatkoaskelia. Olemme aloittaneet erilaiset hankinnat, esimerkiksi merkittävä kertasinkohankinta tehtiin aivan äskettäin kotimaasta. Ja kyllä muutoinkin se, mitä kotimaasta pystytään hankkimaan, aika lailla tehdään. Osa joudutaan väistämättä ostamaan maailmalta, koska meillä ei ole kotimaassa ihan kaikkea tuotantoa, mitä tarvitaan. Ja kun myönnämme [Puhemies koputtaa] varmaankin jatkossakin vielä paketteja Ukrainaan, niin pystytään sitten korvaavia hankintoja tekemään kotimaasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-06T16:32:45,2022-10-06T16:33:55,Hyväksytty,1.1
2022_105_54,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_55,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan armeijan menestys osoittaa, että maahan lähetettävä tuki todella toimii ja sitä on jatkettava. Se vahvistaa myös omaa turvallisuuttamme, joka on sodan varjossa nostettu kokonaan uudelle tasolle.
Kun letkuja Venäjästä lyödään yksi kerrallaan poikki, samaan aikaan Kiina-riippuvuus on ja voi hyvin. Koska Kiinan voimapolitiikka ei toistaiseksi ole näyttänyt pahinta puoltaan, Eurooppa on jatkanut nukkumistaan. Emme voi herätä vasta sitten, kun käsissämme on vielä Venäjääkin massiivisempi kiristystilanne. Jos kaasuhanojen tyrehtyminen koettelee nyt Eurooppaa, voimme kuvitella, mikä tilanne olisi Kiina-pakotteiden kohdalla. Jotta tämä vältetään, tarvitaan Kiina-politiikan täyskäännöstä. Ministeri Haavisto, jaatteko tämän näkemyksen, ja mitkä ovat keinonne käännöksen tekemiseksi Suomen osalta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-06T16:34:00,2022-10-06T16:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_105_56,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_57,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Tynkkyselle hyvin ajankohtaisesta kysymyksestä. Sanon ”ajankohtaisesta” sen vuoksi, että olemme juuri tänään hävinneet YK:n ihmisoikeusneuvostossa äänestyksen Xinjiangin tilanteesta. Siinä Suomi oli mukana siinä ryhmässä, joka halusi näitä ihmisoikeusasioita käsiteltäväksi myöskin YK:n ihmisoikeusneuvostossa rouva Bachelet’n tekemän hyvän raportin pohjalta. Tämä valitettavasti tässä äänestyksessä hävittiin, mutta tämä osoittaa, että olemme hereillä, seuraamme Kiinaa, myöskin ihmisoikeustilannetta siellä.
Meillä on myöskin pohdittu ja tehty uutta Kiina-strategiaa, jossa on myöskin otettu huomioon erilaiset riskit, joita tämä kasvava Kiina-riippuvuus lännelle yleensä ja meillekin voi aiheuttaa, myöskin niin, että yritykset tietävät nämä riskit, ottavat ne huomioon ja vältetään sellaisen Kiina-riippuvuuden syntymistä, joka sitten myös turvallisuusmielessä voisi olla haitallinen.
Ja nyt tietysti katseet kohdistuvat Kiinaan myöskin siinä, miten paljon se on valmis tukemaan Venäjää tässä Ukrainan hyökkäyksessä, ja tietysti vetoamme Kiinaan siinä, että se [Puhemies koputtaa] ei tukisi aktiivisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:34:59,2022-10-06T16:36:09,Hyväksytty,1.1
2022_105_58,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_59,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puolustukseen on toden teolla Suomessa panostettu, ja kiitos siitä. Olemme hakeneet Nato-jäsenyyttä, nostaneet puolustusbudjettia jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen jälkeen yhä edelleen ja muun muassa lisänneet kertausharjoituksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Se viesti suomalaisille ja Suomen kansalle on se, että me olemme huolehtineet puolustuksesta ja samaan aikaan auttaneet Ukrainaa, aivan kuten ministeri kertoi.
Keskustan mielestä puolustusteollisuutta ja sen kotimaisuusastetta pitää edelleen nostaa ja tähän pitää panostaa. Vaikka olemme saaneet tukea kumppaneiltamme, niin edelleen me suomalaiset huolehdimme omasta puolustuksestamme, ja hyvin sen muuten teemmekin.
Ulkoministeriltä haluaisin kysyä, kun on äärettömän tärkeää, että tuki Ukrainalle ei lopu: oletteko sitä mieltä, että voisimme kenties vielä koventaa noita Venäjän vastaisia pakotteita, jotta se viesti varmasti on selvä, että Suomi, Eurooppa ja länsi eivät hyväksy Venäjän sotatoimia Ukrainassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-06T16:36:12,2022-10-06T16:37:15,Hyväksytty,1.1
2022_105_60,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_61,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitos, edustaja Könttä, kysymyksestä. Asia on sikäli ajankohtainen, että EU:n kahdeksannesta pakotepaketista on juuri tehty päätös tai ratkaisu. Se sisältää uusia sanktioita, jotka liittyvät juuri tähän Venäjän tekemään alueiden annektointiin ja tähän liikekannallepanokysymykseen. On aivan selvä, että Euroopassa on halu jatkaa vahvasti Ukrainan tukea ja samaan aikaan koettaa sulkea ne rahahanat, jotka vievät sitten Venäjän suuntaan siinä, että Venäjä pystyy jatkamaan tätä sotaa ja pystyy jatkamaan omien joukkojensa aseistamista. Tästä on selvästi yksimielisyys.
Ja sen verran ehkä täytyy kehua Euroopan unionia, että se tuntuu toimivan parhaiten kriiseissä. Se on tietysti surullista. Sen pitäisi toimia muinakin aikoina tehokkaasti, mutta kyllä tässä kriisissä Euroopan unioni on ollut se eturintama, joka on lähtenyt liikkeelle sekä sanktioissa että sitten tässä sotilaallisessa tuessa Ukrainalle muun muassa tämän European Peace Facilityn kautta. Tunnelma tällä hetkellä Brysselissä on se, että vahvasti jatketaan tätä apua. Yhdysvaltain apu toki on korvaamatonta, mutta EU:lla on erittäin vahva yhteinen tahto [Puhemies koputtaa] avun jatkamiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:37:18,2022-10-06T16:38:23,Hyväksytty,1.1
2022_105_62,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_63,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisat ministerit! Monessa kodissa Suomessa mietitään nyt, että entäs jos, entäs jos. Entäs jos tilanne olisi semmoinen, että Suomi olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina ja Venäjä nyt?
Tällä hetkellä venäläisillä on paljon kiinteistöomistusta Suomessa myös semmoisilla aika kriittisillä alueilla, mitkä ovat puolustuksen kannalta tai turvallisuuden kannalta hyvin kriittisiä alueita. Siellä voi olla lähellä lentokenttiä, teitä tai kenties satamia. Nyt tämä venäläinen maanomistus ja kiinteistöomistus on aika mielenkiintoinen, koska samoilla kiinteistöillä voi olla hirveän paljon omistajia, lisääntyvät ne omistajat sinne mystisesti. Onko nyt mietitty sitä, mitä hyvin nopeita toimia tehdään ja onko Suomi valmis kenties pakkolunastamaan nämä venäläisten kiinteistöt ja maat Suomelle? [Mikko Savola: Hallituksen esitys on tulossa!] Nyt on tosi kyseessä. Venäjä yllätti. Milloin tämä tehdään? Tähän pitää puuttua hyvin ankaralla, hyvin ankaralla kädellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-06T16:38:25,2022-10-06T16:39:29,Hyväksytty,1.1
2022_105_64,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_65,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksestä edustajalle. On ehkä hyvä nyt huomata, että se valtioneuvoston periaatepäätös, joka tehtiin, rajoittaa jo erittäin voimakkaasti olemassa oleville kiinteistöille pääsyä: yksi henkilö kerrallaan voi huoltotoimien vuoksi näille kiinteistöille mennä. Sitten ongelmaksi muodostui tämä, että kiinteistöomistusta alettiin jakaa ja tuli useita omistajia, ja nyt on tehty päätös, että 30.9. jälkeen omistajille ei myönnetä enää viisumia, ei saa enää turistiviisumia päästäkseen sinne kiinteistölle. Tämä tosiasiassa kuivaa nyt tämän mahdollisuuden jakaa kiinteistöomistusta, ja se kuivaa itse asiassa senkin mahdollisuuden, että hankkii uuden kiinteistön ja sitten sinne tulisi rajan yli. Kiinteistön voi toki hankkia, mutta sinne ei pääse tällä hetkellä, viisumia ei tähän tarkoitukseen saa, eli tämä hallituksen periaatepäätös linjaa tämän erittäin rajusti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:39:29,2022-10-06T16:40:24,Hyväksytty,1.1
2022_105_66,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_67,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu alkoi edustaja Häkkäsen oikeasta havainnosta, että nyt on todella se momentum. Venäjä yrittää voittaa väsyttämällä ja pelottelemalla meitä. Nyt Ukraina on siellä kentällä vahvoilla, meidän pitää nyt tukea myös aseistuksessa kertaluokkaa suuremmin.
Ulkoministeri tässä sanoi, että Euroopassa on yhteisymmärrys siitä, että Putinin sotakassan rahahanat suljetaan. Valitettavasti näin ei minun käsittääkseni kuitenkaan ole. Eikö niin, että viime viikolla Kreikka ja eräät muut jäsenmaat onnistuvat estämään sen, että venäläisen öljyn rahtaaminen pääosin eurooppalaisten varustamojen toimesta kiellettäisiin? Kysynkin ulkoministeriltä, voitaisiinko nyt tämän vastahyökkäyksen, momentumin, tilanteessa vielä palata päämiestasolla tähän, että nyt on aika keskeyttää venäläisen öljyn rahtaaminen isolta osaltaan Suomenlahden kautta — sadan miljardin dollarin vuosittainen virta — ja [Puhemies koputtaa] tiputtaa sitä kautta Putinin kyky nopeasti alas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-10-06T16:40:27,2022-10-06T16:41:35,Hyväksytty,1.1
2022_105_68,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_69,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys puolustustarvikeavusta Ukrainalle (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 154/2022 vp,"Kiitos edustaja Mykkäselle, erinomainen kysymys. Tässähän on koko ajan juostu kilpaa myöskin sen kanssa, mitä Venäjä tekee näillä sotatoimillaan, ja tehty esityksiä Euroopan unionissa uusista sanktioista mukaan lukien kaikki öljyyn kohdistuvat sanktiot ja kaasuun kohdistuvat sanktiot. On totta, että yksittäiset jäsenmaat sitten omaa tilannettaan peilaten joko hyväksyvät näitä ehdotuksia tai hylkäävät niitä tai pyytävät, että niiden valmisteluun varataan vielä niille aikaa. On annettu tiettyjä aikajanoja. Täytyy huomata, että jo tehdyissäkin sanktiopäätöksissä on näitä myöhemmin laukeavia kohtia, ja se kiristää jo sanktioita tässä mielessä. Aivan kaikkia sanktiota ei ole otettu käyttöön juuri sen takia, että on ollut juurikin jäsenmaiden vastustusta. Suomi on ollut kovan linjan kannattaja sekä näiden öljy- että kaasusanktioiden osalta, ja olemme myöskin nostaneet esiin sen, että turistiviisumit, samalla tavalla kuin me olemme ne kieltäneet, kiellettäisiin koko EU:n alueella. Uskon, että sanktiopaketit koko ajan kehittyvät, tulee näitä uusia ehdotuksia, ja varmaan päästään tähänkin edustajan esittämään ehdotukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:41:35,2022-10-06T16:42:42,Hyväksytty,1.1
2022_105_70,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Antero Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_71,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on hieno päivä — oikeastaan loistava päivä, sillä tänään on vietetty eduskunnan historian ensimmäistä köyhyyspäivää. Eduskunnalle on esitetty kuva suomalaisesta köyhyydestä, on jaettu ravintolan pöytiin tietoa lukuina, jopa ravintola oli mukana talkoissa ja tarjosi ylijäämäruokaa meille kansanedustajille — loistava päivä.
Ministeri Kiuru, tervetuloa takaisin sorvin ääreen. Kysynkin: Nyt on tilanne, että seitsemän vuoden ajan olen esittänyt tätä toivetta, ja ymmärrän, että koko eduskunta on siinä takana, että saisimme pysyvän määrärahan talousarvioon, valtion budjettiin, jossa annettaisiin tuki näille vähävaraisia auttaville, leipäjonoja ylläpitäville järjestöille. Emme ole tässä onnistuneet. Olemme molemmat tehneet hartiavoimin töitä, arvostan sitä. [Puhemies koputtaa] Mutta kysyn ja pyydän nyt lupausta, hyvä hallitus, kaikilta ministereiltä: sitoudutteko [Puhemies: Kiitoksia!] antamaan tämän huikean lupauksen, että tämä asia järjestyy? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-06T16:42:48,2022-10-06T16:44:07,Hyväksytty,1.1
2022_105_72,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_73,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos kaikille. Monet ovat kovasti toivottaneet tervetulleeksi, ja otan työni niin vakavasti, että totean edustaja Laukkaselle, että samassa veneessä tässä on oltu ja tätä asiaa hoidettu. Tapasin tänään, jo juuri ennen aloittamistani, jälleen tässä tärkeässä perhe- ja peruspalveluministerin tehtävässäni teitä, järjestöjä, ja kyllä se on sellainen asia, että me emme edes tajua, kuinka tärkeää työtä yhteiskunnassa tehdään näiden järjestöjen taholta. Meillä pitää olla arvostusta ja kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, jotka auttavat yhteiskunnassa. Täällä välitetään, järjestöt välittävät ihmisistä, ja se on minusta tärkeätä, että teidän porukka sai tänään myös eduskunnassa sitä arvostusta osakseen. Me jatkamme tätä budjettivääntöä siitä, millä tavalla tämä asia pitäisi saada kuntoon. [Sebastian Tynkkynen: Nyt ei selitysrallia!] Se pitää saada kuntoon, ja toivon kaikilta, että me näemme, että köyhyys on ollut täällä jo isältä pojalle, ja koska me teemme toimia, [Puhemies koputtaa] joilla voidaan pysäyttää näitä... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-06T16:44:07,2022-10-06T16:45:13,Hyväksytty,1.1
2022_105_74,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_75,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle vastauksesta.
Yksi köyhyyden koskettavimpia muotoja on lapsiperheköyhyys. Muistan, kun 90-luvun laman aikana oman yritykseni asiakkaat menivät kolmessa kuukaudessa konkurssiin. Sen seurauksena menetin koko omaisuuteni. Meidän asuntomme ulosmitattiin, tyhjennettiin, ja muutama viikko sen jälkeen löysin lasteni vaatekaapista ruokavaraston. Lapset olivat piilottaneet ruokaa, ajatelleet, että se loppuu. Tässä tilanteessa tänään, 2020-luvulla, on kymmeniä, satoja perheitä. Kysyn: mitä toimenpiteitä hallitus on miettinyt — täsmätoimenpiteitä, ei joitakin kymppejä sinne tänne vaan todella vaikuttavaa auttamista — näille lapsiperheille? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-06T16:45:22,2022-10-06T16:46:27,Hyväksytty,1.1
2022_105_76,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,Kiitos. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_77,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys ruoka-aputoiminnan rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 155/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja nosti esille erittäin tärkeän asian — lapsiperheköyhyyden — ja peräänkuulutti myös muita toimenpiteitä kuin etuuksiin liittyviä. Hallitushan on päättänyt korotuksista pienituloisten lapsiperheiden etuuksiin ensi vuodelle — erittäin tärkeää.
Sen lisäksi haluan nostaa esille tämän toisen asteen maksuttomuuden, joka on erittäin tärkeä päätös nimenomaan vähävaraisten lapsiperheiden näkökulmasta — näkökulmasta, jolle minun kokemukseni mukaan ei ehkä annettu niin paljon tilaa eduskunnassa käytävissä keskusteluissa, joissa monesti myöskin kritisoitiin tätä maksuttomuutta. Olen saanut erittäin paljon palautteita perheiltä sen jälkeen, kun tämä maksuttomuus astui voimaan, ja niissä on todettu, kuinka merkittävä vaikutus sillä on ollut perheiden talouden ja toimeentulon näkökulmasta. Tuoreimmassa lukiobarometrissä kävi ilmi, että myöskin nuorten näkökulmasta maksuttomuudella on ollut väliä siinä, että on ylipäätänsä hakeuduttu esimerkiksi lukio-opintojen pariin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-10-06T16:46:30,2022-10-06T16:47:30,Hyväksytty,1.1
2022_105_78,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Samaan aihepiiriin vasemmistoliiton kysymys. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_79,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Laukkanen kertoi, tänään on eduskunnassa pidetty köyhyyspäivää. Köyhyys on lisääntynyt tänä vuonna Kelan arvion mukaan jopa 62 000 kotitalouden verran. Myös köyhien lapsiperheiden määrä on noussut. Pienituloisten joukossa yliedustettuina ovat erityisesti kotitaloudet, joissa on työttömyyttä. Kun työttömyys pitkittyy, osaaminen vanhenee, työkyky heikkenee, terveydelliset ongelmat lisääntyvät. Tämä lisää köyhyysriskiä. Mitä pidempään työttömyys kestää, sitä vaikeampaa on työllistyminen. Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden määrä on kasvanut melko tasaisesti viime vuosina. Kysynkin ministeri Haataiselta: millaisia toimenpiteitä hallitus on tekemässä pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi erityisesti nyt, kun nousseet kustannukset ovat aiheuttaneet lomautuksia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-10-06T16:47:33,2022-10-06T16:48:33,Hyväksytty,1.1
2022_105_80,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_81,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä työttömyyden vaikutus köyhyyteen on ihan ilmeinen. Silloin kun työttömyys pitkittyy, nämä etuudetkin pienenevät ja toimeentulovaikeudet ovat ihan selvät. Siitä syystä työllisyyteen satsaaminen kaikin tavoin on ihan keskiössä. Tänään on annettu uudistus, TE24-nimellä kulkeva uudistus, jossa työllisyyspalvelut, kaikki työvoimapalvelut siirretään kuntien vastuulle vuoden 25 alusta. Se on pitkän tähtäimen suunnitelma.
Toinen esitys, joka on eduskunnassa, on palkkatukiuudistus, jolla pyritään yksinkertaistamaan tätä palkkatuen myöntämistä ja tekemään entistä paremmin mahdolliseksi yrityksille myös käyttää sitä. Työllisyystoimia on tehty mittavasti hallituksen aikana. Tämä 80 000 lisätyöllisen tavoite on saavutettu näillä päätöksillä, [Oikealta: Ei se ole lähelläkään!] ja nyt niiden toimeenpanovaihe alkaa olla tai on tässä käsillä. [Puhemies koputtaa] Me tulemme tulevaisuudessa [Puhemies: Kiitoksia!] myös näkemään työttömyyden alenemisen jatkuvan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-06T16:48:33,2022-10-06T16:49:47,Hyväksytty,1.1
2022_105_82,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_83,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että ruoka-apua tekevät yhdistykset saavat jatkuvasti apua. Monet yhdistykset toimivat meillä Suomessa, myös esimerkiksi eläinsuojelu ja juuri ruoka-apu ja monet mielenterveyspalvelut, vapaaehtoistoimin, ja heillä ei ole pysyvää rahoitusta, ja se on häpeäpilkku.
Yksi ryhmä, mistä meillä ei lainkaan puhuta, josta nyt olen saanut paljon yhteydenottoja, ovat yksin elävät ihmiset. Nyt oli lapsiperheille ja on tiettyihin ryhmiin tai työttömiin kohdistuvia etuuksia, mutta yksin elävillä ihmisillä ei oikeastaan ole ketään jakamassa kuluja, ja he ovat hyvin yksin, ja ei koskaan mitään heille. Jos me ajatellaan tätä kotitalousvähennystä, josta nyt muutamia yhteydenottoja olen saanut, niin jos he tekevät kattoremontin, he saavat yhden vähennyksen, ja naapurin Jaakko ja Reija saavat kaksi vähennystä, elikkä siihen talouteen se tulee kalliimmaksi. Onko hallituksella mitään toimenpiteitä [Puhemies koputtaa] yksin elävien ahdinkoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-06T16:49:48,2022-10-06T16:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_105_84,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_85,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on todella tärkeä asia, että otitte tämän, edustaja Meri, esiin. Olen joskus ennenkin kyselytunnilla ottanut itse myös esiin tämän yksineläjien ahdingon tässä ajassa. Meillä on todella paljon ihmisiä, jotka voivat joutua osattomuuden kuiluun, ja kun me puhuimme tänään köyhyydestä, kun tässä edustaja Laukkanen keskustelun avasi, niin moni yksineläjä voi tippua köyhyyden kuiluun, osattomuuden kuiluun jo yksin sen vuoksi, että niitä kuluja ei ole monikaan jakamassa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto]
Itse toivoisin, että tämä asia otettaisiin kaikissa ministeriöissä erittäin vakavasti. Meillä on tätä kansalaistyötä tekemässä todella monta järjestöä, jotka ovat tässä apuna. Totta kai ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, mutta me emme sellaista ilmiötä niinkään tunnista, että yksineläjien asemasta tehtäisiin paremmin politiikkatoimia, ja uskon, että tämä on seuraavan hallitusohjelman kysymys myös. [Sebastian Tynkkynen: Eli seuraava hallitus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-06T16:50:58,2022-10-06T16:51:53,Hyväksytty,1.1
2022_105_86,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_87,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laukkanen otti tärkeän asian esille, köyhyyden Suomessa. Tällä hetkellä korot nousevat, ruoan hinta nousee, asumiskulut nousevat, energian hinta nousee, lähes kaikki kuviteltavissa olevat kustannukset ovat nousemassa. On satojatuhansia ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista puskuria, minkäänlaista mahdollisuutta reagoida näihin ongelmiin.
Talousarviokirjassa on kehitysyhteistyön osalta varattu 192 miljoonaa euroa maa- ja aluekohtaiseen tukeen, ja osa siitä tuesta menee maille, jotka tukevat Venäjän sotaa Ukrainassa, siis maille, jotka äänestävät Venäjän puolesta YK:ssa. Kysymykseni hallitukselle on: voisiko tästä rahasta vielä syksyn käsittelyssä osan kohdistaa siihen tarpeeseen, mitä edustaja Laukkanen esitti suomalaisille vähävaraisille? [Timo Heinonen: Kaikki pois, kaikki pois!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-10-06T16:51:56,2022-10-06T16:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_105_88,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,Kiitoksia. — Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_89,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä (Matti Semi vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 156/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yleensä on ollut ajatuksena, että ei pantaisi kotimaan köyhiä ja maailman köyhiä vastakkain. [Vasemmalta: Kyllä!] Silloin kun tällaisiin maailman köyhimpiin maihin apua menee, se usein menee sellaisille alueille, jotka eivät ole edes niiden maiden omien hallitusten kontrollissa, kun käytetään YK-järjestöjen kautta tai joissain tapauksissa kahdenvälisen avun kautta näitä reittejä, joita Suomi käyttää. Meillä — nyt ministeri Skinnari ei ole täällä — on ollut kaksi painopistettä näissä aputoiminnoissamme: toinen on auttaa lasten koulutusta ja saada lapset näillä alueilla kouluun, ja toinen on ollut ylipäätään tyttöjen ja naisten auttaminen näillä alueilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Samalla Suomessa nähdään nälkää!] Minun mielestäni on erittäin tärkeää, että tätä työtä jatkamme. Emme ole lähteneet siihen, että maiden politiikan mukaan, jos kysymys on köyhien ihmisten auttamisesta, ehdollistaisimme tätä, kun apu ei mene hallitukselle vaan näille köyhille ihmisille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T16:53:04,2022-10-06T16:54:04,Hyväksytty,1.1
2022_105_90,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 157/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_91,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 157/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Kiuru, tervetuloa takaisin töihin ja onneksi olkoon lapsesta! Puuhaa on varmaan riittänyt.
Kysyisin teiltä, kun sanoitte joskus aikanaan, että hoitajamitoituksen pystyy tekemään parissa tunnissa. Nyt olette sitten hoitajamitoituksen lakiin laittaneet, mutta ette ole tehneet mitään sen eteen, että se saataisiin täytäntöönpanoon, ja nyt te olette siirtäneet tätä lakia. Kuulemma lehtitietojen mukaan te olitte tätä vastaan, että tätä lakia siirretään. En tiedä, pitääkö se paikkansa, koska lehtitietoihin ei kannata uskoa. [Naurua] Siksi kysynkin teiltä: Oletteko te hoitajamitoituksen siirron takana? Takaatteko sen, että se tulee täytäntöön vuoden kuluttua? Ja mitä meinaatte tehdä sen asian eteen, ettei sitä taas tarvitse siirtää vuodella?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-06T16:54:09,2022-10-06T16:55:08,Hyväksytty,1.1
2022_105_92,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 157/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_93,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitajamitoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 157/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensinnäkin edustajaa siitä, että toivotitte tervetulleeksi. Ja olette oikeassa monissakin väitteissänne, ja ainakin tässä alkupuolella puuhaa on riittänyt, niin kuin totesitte. Teilläkin taitaa olla kokemusta siitä. [Naurua] Vasta kuusi ja puoli kuukautta olen tätä onnea saanut elää, eli siltä osin otan teiltä varmasti vielä tuolla käytävällä sitten vinkkejä vastaan.
Mitä tulee tähän kysymykseen, niin minun tapani on toimia niin, että hallituksen esityksistä pidetään kiinni, ja tältäkin osalta tästä pidetään kiinni, myös 0,7:n tavoitteesta. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, vasemmistoliitto!] Se on myönnettävä, että 1.4. meillä ei ole riittävästi hoitajia. Olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että tässä maassa ymmärretään, että tämä vanhuspalveluissa oleva hoitajavaje voi levitä ympäri yhteiskuntaa, ja niin on juuri tapahtunut. [Petteri Orpo: No sitähän on yritetty sanoa jo monta vuotta!] Ja olen iloinen siitä, että eduskunnassa on huomattu, kuinka tärkeää on se, että me saamme hoitajille arvostusta ja tunnustusta. Tärkeintä on palkkaus, toiseksi työolot ja kolmanneksi johtaminen. [Puhemies koputtaa] Tästä se lähtee, ja teen ensi viikollakin töitä tähän suuntaan. [Sebastian Tynkkynen: Kyllä on selittelyä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-06T16:55:11,2022-10-06T16:56:17,Hyväksytty,1.1
2022_105_94,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen sektorin merkityksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 158/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_95,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisen sektorin merkityksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 158/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useampi meistä taisi hieraista silmiään, kun näki Elinkeinoelämän keskusliiton uuden mainoskampanjan hiljattain. Mainoksessa EK asettaa julkiset ja yksityiset työpaikat vastakkain väittämällä, että yksityiset yritykset kustantavat julkisen sektorin palkat. [Perussuomalaisten ryhmästä: No kuka ne kustantaa?] Tässä mainoksessa palataan taas tunkkaiseen ja vanhakantaiseen ajatteluun yksityisen ja julkisen välisestä suhteesta, mikä on ikävää. [Ben Zyskowicz: Sehän on teille tuttua!] Yhteiskuntamme vahvuus on luottamus, ja tällaisella vastakkainasettelulla tuota luottamusta rapautetaan väistämättä. Julkisin varoin kuitenkin tuotetaan suuri määrä niistä palveluista, jotka pitävät yhteiskuntamme pyörät joka päivä pyörimässä. Tämän tietävät kaikki ne veronmaksajat, jotka työskentelevät muun muassa päiväkodeissa, kouluissa ja terveydenhuollossa sekä pitävät rajamme turvallisina ja katumme kunnossa. Hyvä ministeri Lintilä: miten te näette elinkeinoministerinä, [Puhemies koputtaa] ovatko toimivat julkiset palvelut myös elinkeinoelämän etu, ja jos ovat, [Puhemies: Kiitoksia!] miten voimme yhdessä nostaa julkisen sektorin työntekijöiden arvostusta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Pakkolailla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.6.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-06T16:56:23,2022-10-06T16:57:39,Hyväksytty,1.1
2022_105_96,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen sektorin merkityksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 158/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_97,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys julkisen sektorin merkityksestä (Kim Berg sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 158/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että hallitus ei ole varmaankaan vastuussa yhdenkään edunvalvontajärjestön viestintäkampanjasta. [Naurua] Mutta sinällänsä varsinaiseen aiheeseen: En nyt ensimmäisenä tunnista mitään erityistä asiaa, joka ei tukisi julkisen sektorin merkitystä. Kyllä julkisella sektorilla on merkitys ihan yhtä lailla kuin yrittäjillä ja niin edelleen. Kyllä kaikki työ on yhtä arvokasta. Tietysti voisi sanoa, että erityisesti näin kriisiaikana joskus kannattaisi muistella sitä, että kun Montreux’ssähän on Mannerheimin muistopaasi, niin siellä lukee, että pienen kansan vahvuus on sen yhtenäisyys. Kannattaisi ehkä tämmöisinä hetkinä muistella sitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-06T16:57:39,2022-10-06T16:58:33,Hyväksytty,1.1
2022_105_98,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaamisen tason nostamisesta (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 159/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä, seuraava kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_99,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys osaamisen tason nostamisesta (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 159/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän täytyy jatkuvasti tehdä työtä sen eteen, että meillä todella Suomessa on maailman paras koulutus ja maailman parhaat opettajat. Tällä viikolla olemme lukeneet muun muassa OECD:n raporteista oppimistulosten ja koulutustason laskusta. Erityisen hälyttävää on, miten suuria eroja meillä on päässyt syntymään koulujen välillä ja jopa koulujen sisällä.
Kaupungeissa on huutava pula lasten ja nuorten parissa työskentelevästä henkilöstöstä — varhaiskasvatuksen opettajia, erityisopettajia ja koulupsykologeja ei löydy, vaikka vakansseja on avoinna. Lapsia joudutaan pahimmillaan käännyttämään päiväkotien ovilta, kun henkilökuntaa ja tiloja ei ole riittävästi. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen ja osaamisen lasku tapahtuu silmiemme edessä.
Haluan kuitenkin myös kiittää siitä, että tasa-arvorahaan on saatu pysyvä malli ja että Oikeus oppia ‑ohjelman avulla on selvitetty tarpeellisia toimia koulutuksen korjaamiseksi. Haluaisinkin kysyä ministeri Anderssonilta: millaisiin toimiin hallitus [Puhemies koputtaa] aikoo ryhtyä näiden raporttien johdosta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-06T16:58:37,2022-10-06T16:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_105_100,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaamisen tason nostamisesta (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 159/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_101,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys osaamisen tason nostamisesta (Inka Hopsu vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 159/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan näiden tietojen ei pitäisi tulla kenellekään yllätyksenä tässä salissa, koska tuoreimmat tiedot oppimistulosten osalta ovat vuodelta 2018, ja tässä OECD-raportissa on kyse kehityksestä, joka on jatkunut kahden vuosikymmenen ajan. [Juha Mäenpään välihuuto] Juuri tästä syystä hallituksen koko koulutuspolitiikan tavoitteena on ollut koulutuksen kunnianpalautus, rahoituksen vahvistaminen, resurssien riittävyyden varmistaminen, mutta myöskin koulutustason nostaminen ja koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen. Tämä on se punainen lanka, joka on ohjannut kaikkia päätöksiä, mitä on tehty, ja oppivelvollisuusuudistus on, totta kai, ollut siinä ihan keskeisessä roolissa.
Näen aivan äärimmäisen keskeisenä, että työtä jatketaan myös ensi hallituskaudella, että myönteisestä rahoituskehityksestä pidetään kiinni, panostetaan oppimisen tuen korjaamiseen koko koulutuspolun osalta, laajennetaan korkeakoulutusta — sitä on myös pakko tehdä, jos me haluamme, että entistä useampi nuori aikuinen suorittaa korkeakoulututkinnon, emmekä myöskään unohda [Puhemies koputtaa] varhaiskasvatusta ja laadun vahvistamista siellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+3.7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-10-06T16:59:46,2022-10-06T17:00:56,Hyväksytty,1.1
2022_105_102,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Jatketaan täysistuntoa. Pyydän, että sekä lehtereiltä että istuntosalista poistutaan hiljakseen, niin että saadaan käynnistettyä keskustelu. Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_103,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on hallituksen esityksestä laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain tarkistustyö aloitettiin lokakuussa 21 Afganistanin evakuointioperaation seurauksena. Kuten muistamme, kyseessä oli tilanne, jossa Suomen puolustusvoimat tuki ulkoministeriötä evakuointitehtävässä ulkomailla. Tilanteessa tunnistettiin tarve muuttaa lain soveltamisalaa niin, että se kattaisi tarpeen päättää Suomen viranomaisen toimimisesta Suomen alueen ulkopuolella itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien ilman ulkopuolista pyyntöä kansainvälisen oikeuden rajoitteet huomioiden. Lisäksi havaittiin, että sitä, missä tilanteissa voidaan soveltaa kiireellisyysmenettelyä avun sisältäessä sotilaallisia voimakeinoja, tulisi arvioida uudelleen.
Tarkistustyön edetessä turvallisuustilanne on edelleen merkittävästi muuttunut, minkä vuoksi lainsäädännön tarkistustyössä otettiin laajemmin huomioon toimintaympäristöön liittyvät ajankohtaiset ja ennakoitavissa olevat haasteet.
Kansainvälisen yhteistyön merkitys puolustuksen, turvallisuuden ja varautumisen kysymyksissä on edelleen kasvanut siitä, kun kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettu laki vuonna 2017 tuli voimaan. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annettua lakia siten, että lain soveltamisala kattaisi kansainvälisen avun lisäksi myös muun kansainvälisen toiminnan, jolla tarkoitetaan Suomen kansallisesta tarpeesta ilman ulkopuolista pyyntöä tapahtuvaa Suomen viranomaisen toimintaa itsenäisesti tai toista Suomen viranomaista tukien Suomen alueen ulkopuolella. Tällainen toiminta voi olla tarpeen esimerkiksi evakuointioperaatioissa tai vaikkapa panttivankitilanteissa. Lisäksi muutoksen tarkoituksena on selventää, että lakia voitaisiin soveltaa myös Suomen keskeisimpien kumppanien kanssa tapahtuvaan yhteistoimintaan esimerkiksi aluevalvontayhteistyössä. Lakiehdotusten tavoitteena on siten osaltaan varmistaa, että Suomella on valmius tehdä päätöksiä kansainvälisen avun lisäksi muusta kansainvälisestä toiminnasta ja yhteistoiminnasta lain 1 §:ssä säädetyissä tilanteissa eli silloin, kun toimitaan ilman toisen valtion, EU:n tai kansainvälisen järjestön nimenomaista pyyntöä. Päätöksenteossa huomioidaan aina kansainvälisen oikeuden rajoitukset samoin kuin kansainvälisestä avusta päätettäessä.
Laissa säädetyistä päätöksentekomenettelyistä poikkeuksellisen kiireellisissä ja vakavissa tilanteissa esitetään poistettavaksi maantieteellinen rajaus. Sotilaallisia voimakeinoja koskevan kiireellisyysmenettelyn rajauksia ehdotetaan lisäksi muutettavaksi vähemmän tilannekohtaisiksi kuitenkin niin, että kiireellisyysmenettely koskisi edelleen erittäin poikkeuksellisia tilanteita. Lain nimike ehdotetaan muutettavaksi siten, että se vastaisi lain soveltamisalaan tehtäviä tarkennuksia.
Hallituksen esitys sisältää myös tarvittavat muutokset sektorilainsäädäntöön päätösten edellyttämän toiminnan mahdollistamiseksi. Puolustusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön eli puolustusvoimista annettuun lakiin, aluevalvontalakiin ja asevelvollisuuslakiin ehdotetaan siten tehtäväksi muutokset, jotka johtuvat yhteistoiminnan ja muun kansainvälisen toiminnan lisäämisestä päätöksentekoa koskevaan lainsäädäntöön.
Konsulipalvelulakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin sääntely ulkoministeriön mahdollisuudesta pyytää tukea toiselta Suomen viranomaiselta konsulipalvelulaissa tarkoitettujen konsulipalveluiden antamiseksi Suomen alueen ulkopuolella. Vastaavasti poliisilakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuen antaminen ulkoasiainhallinnolle mahdollistuu. Poliisilakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset kansainvälisen avun antamisesta Euroopan unionille tai kansainväliselle järjestölle ja avun vastaanottamisesta niiltä.
Pelastuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sisäministeriö voisi antaa pelastustoimeen kuuluvaa tukea toiselle viranomaiselle Suomen alueen ulkopuolella.
Rajavartiolakia muutettaisiin siten, että apua voitaisiin pyytää ja vastaanottaa rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi myös suoraan toiselta valtiolta. Rajavartiolaitoksen mahdollisuus antaa voimakeinojen käyttöä sisältävää tukea laajennettaisiin poliisin lisäksi muihin Suomen viranomaisiin. Lisäksi ehdotetaan pienempiä muutoksia henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin, ampuma-aselakiin ja siviilihenkilöiden osallistumisesta kriisinhallintaan annettuun lakiin.
Hallituksen esityksen sisältämät lait ehdotetaan tulevaksi voimaan 1.1.2023.
Arvoisa puhemies! Suomi päättää aina itse, mitä apua se pyytää ja mitä apua se antaa ja millaiseen kansainväliseen toimintaan se osallistuu. Mitään tilannetta ei ole syytä rajata ennakolta pois. Esitetyillä muutosehdotuksilla lainsäädäntöön luodaan selkeät säännöt siitä, missä menettelyssä korkeimmat valtioelimet tekevät tapauskohtaisen arvioinnin ja ratkaisun osallistumisesta, kun kyseessä on muu kansainvälinen toiminta tai yhteistoiminta. Sektorilainsäädännön muutoksilla varmistetaan kyky vastata näihin tilanteisiin. Tilanteet voivat olla hyvinkin erilaisia ja soveltamisalat päällekkäisiä. Siksi on tärkeää, että kansalliset päätöksentekomenettelyt ovat sellaisia, että päätöksiä kyetään tekemään muuttuvissa tilanteissa ja tarvittaessa nopeastikin. Kiireellisissäkin tilanteissa päätökset on luonnollisesti tehtävä perustuslain edellyttämällä tavalla. Suomen turvallisuutta vahvistetaan varautumalla lainsäädännössä poikkeuksellisiinkin tilanteisiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T17:02:54,2022-10-06T17:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_105_104,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_105,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ulkoministeri Haavisto esitteli, tässä on useita lakeja käsittelevä kokonaisuus, kun puhutaan kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, siitä lainsäädäntöpaketista, joka vuonna 2017 säädettiin ja jota sain itsekin aika läheltä olla tuolla puolustusvaliokunnan päässä katsomassa. Mutta kun palautetaan vähän taaksepäin tätä aikajanaa vuoden 2021 lokakuuhun, niin silloin tässä salissa tehtiin aika merkittävä päätös. Silloin päätettiin evakuoida suomalaisia Afganistanista, maasta, mistä länsi oli vetäytymässä Yhdysvaltain johdolla ja missä Taleban nousi jälleen valtaan. Sieltä haluttiin turvaan nimenomaan omien maiden kansalaisia. Tilanne oli uhkaava, ja ulkoministeriö pyysi apua puolustusministeriöltä, eli toisin sanoen oma viranomainen pyyti omalta viranomaiselta apua, ja silloin jouduimme tilanteeseen, missä lähdettiin tulkitsemaan tätä vuodelta 2017 olevaa lainsäädäntöä, ja havaitsimme sen, että tämä ei ollut yksiselitteinen. Silloin päätettiin selventää tätä lakia kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, ja on hyvä, että hallitus on nyt ripeästi toiminut ja saanut tämän lakiesityksen tänne meille päätettäväksi.
Se pitää sanoa, että oli hyvä, että vaikka tilanne oli huono ja hankala, minkä takia tuota lakia meidän piti käyttää, niin se tuli myöskin testattua käytännössä, kuinka meillä päätöksentekoprosessi tässä maassa toimii. Ja pitää sanoa, että ne olivat ulkoasiainvaliokunnan jäsenille aika hektiset kolme päivää, kun kokouksia oli perä perään, ja sitten lopulta eduskunnan suuri sali päätti tästä evakuointiprosessista. Käytännössä meidän sotilaat, jotka tehtävään lähetettiin, olivat jo lentokentällä valmiina lähtemään, kun täällä nuija kopsahti ja presidentti sai sitten päätöksen tästä tehtyä. Oli hyvä, että tuo testattiin.
Meidän lakimme tosiaan tunnisti tai tämä olemassa oleva lainsäädäntömme tunnistaa ne ulkomailta tulleet avunpyynnöt, kun puhutaan kansainvälisen avun antamisesta ja vastaanottamisesta, tärkeä lainsäädäntö kansainvälisessä turvallisuustilanteessa. Nyt sitten pystymme paremmin tämän uuden lainsäädännön myötä vastaamaan siihen, että voimme itse paremmin määritellä, mihin osallistumme ja mikä on se tilanne, jolloin tätä lainsäädäntöä pitää käyttää. On huomattava, että edelleen tämä korkea kynnys säilyy lainsäädännön käyttämisessä. Tämä ei ole laki, mitä käytettäisiin joka vuosi — erittäin ainutkertaisissa tilanteissa ainoastaan.
Yksi keskeinen muutos tuossa lainsäädännössä on tämän lain 5 §:n muuttaminen, jossa puhutaan tällä hetkellä suuren ihmismäärän henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavasta terrori-iskusta. Nyt ollaan havaittu, että terrori-isku ei ole välttämättä se ainut uhka, mitä todisti myöskin tuo case Afganistan, ja sen takia nyt tässä lainsäädännössä puhutaan suuresta ihmismäärästä. Myöskin tämä välittömyys viranomaisten operatiiviseen päätöksentekoon voimakeinojen käytöstä voidaan katsoa ihan konkreettisessa tilanteessa. Ja myöskin tähän pykälään esitetään lisättäväksi nämä muut vaikutuksiltaan vastaavat tilanteet. Eli tällä annetaan väljyyttä meille omaan tulkintaan, kuinka ja mihin meidän pitää tätä kansainvälisen avun antamista soveltaa.
Toisin sanoen tällä lailla mahdollistetaan nyt enemmän, ja korostan sitä, että edelleen kynnys tämän lain käyttämiseen on erittäin korkea. Meillä on perustuslaki, joka määrittää raamit. Mutta pitää tähänkin loppuun sanoa se, että meillä on erittäin hyvät puolustusvoimat Suomessa, meillä on Suomessa erittäin hyvät viranomaiset, jotka pystyvät toimimaan, meillä on ammattitaitoa, ja meillä pitää olla lainsäädäntö niiltä puitteilta kohdillaan, että kun tilanne tulee, niin me pystymme sitä myöskin soveltamaan. Maailma on muuttunut erittäin paljon viime vuosien aikana. Sen todistavat myös tämä vuosi ja ne kaikki isot päätökset, mitä tässä salissa ollaan tehty Nato-jäsenyydestä alkaen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-06T17:08:41,2022-10-06T17:14:01,Hyväksytty,1.1
2022_105_106,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_107,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Savola tuossa totesi, kyse on lainsäädännöstä, joka koskee hyvin poikkeuksellisia tilanteita, mutta on äärimmäisen tärkeää, että meillä lainsäädäntö pysyy mukana ja vastaa tämän ajan tarpeita. Erityisen kannatettavilta nämä muutokset tuntuvatkin tässä varsin levottomassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Tämä esitys parantaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisen avun antamiseen ja myöskin Suomen kykyä osallistua kaikenlaiseen erilaiseen kansainväliseen toimintaan mahdollistamalla tehokkaamman päätöksenteon. On selvää, että meillä Suomessa tulee olla tarvittavat valmiudet, ja on hyvä, että nyt selvennetään lakia myös siltä osin, kuinka sitä voidaan soveltaa myös Suomen keskeisimpien kumppaneiden kanssa tapahtuvaan yhteistoimintaan. Tällä tavalla esitys parantaa Suomen valmiuksia osallistua esimerkiksi Suomi—Ruotsi-yhteistyöhön.
Arvoisa puhemies! Tässä kokonaisuudessa näillä toimialakohtaisilla lainsäädäntömuutoksilla selkeytetään viranomaistoimintaa niiltä osin kuin kyse on toisen Suomen viranomaisen tukemisesta Suomen alueen ulkopuolella. Esimerkkeinä Suomen omista tarpeista lähtevistä tilanteista voidaan evakuointien lisäksi mainita muun muassa panttivankitilanteet. Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia, vaan ne tietysti selviävät sitten vasta käytännön soveltamistilanteista. On hyvä, että päätöksenteon tehokkuutta nyt lisätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-06T17:14:02,2022-10-06T17:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_105_108,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_109,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan on tärkeää, että tämä laki kansainvälisen avun antamisesta saatetaan ajan tasalle. Tässä edellä jo ministeri esitteli asiaa hyvin, ja edustajat Savola ja Aittakumpu puhuivat niin hyvin, että niihin ei oikeastaan ole kovin paljon lisättävää.
Mutta vielä siitä — jos puhemies sallii, ja toivottavasti se myös ministereille sopii — kun meillä ovat nyt asian kannalta keskeisimmät ministerit täällä paikalla ja kaikkien huulilla on tietysti se kysymys, mikä on tämän kansainvälisen avun antamisessa olennaisin kysymys: milloin Naton liittymissopimuksen 5 artikla on Suomen osalta voimassa. Tiedämme sen, että tämä jäsenyysprosessi on tietysti edennyt ennätyksellisenkin nopeasti Suomen osalta, mutta totta kai toivomme sen etenemistä mahdollisimman viivytyksettä. Jos saisimme ministeri Haavistolta mahdollisesti jonkinlaisen katsauksen myös siihen liittyen, milloin tämä asia sitten voisi parhaalla mahdollisella tavalla edetä, ja ehkä vielä tarkemmin ennen kaikkea tuon EU-kumppanimme Unkarin osalta, jonka kansallisesta päätöksenteosta nyt on jonkin verran lehdistössäkin ollut uutisointia, mitä vaiheita siihen kaiken kaikkiaan liittyy, ja totta kai myös Turkin osalta, tulevan Nato-kumppanimme osalta.
Ja ehkä puolustusministeriltä kysyn, jos puhemies suinkin sallii, tämän kansainvälisen avun osalta: tämä harjoitustoiminta on Suomessa tietysti edennyt näyttävästi ja tänä vuonna on järjestetty isoja harjoituksia — tälläkin hetkellä on Ilmavoimien pääsotaharjoitus menossa, ja siellä on kansainvälistä osallistumista — mutta onko näiden tällaisten kansainvälisen avun antoon liittyvien asioiden osalta jotain, mistä olisi hyvä eduskunnalle nyt tuoda tietoa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-06T17:15:54,2022-10-06T17:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_105_110,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_111,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle ja ministereille, että tämä esitys on saatu. Itsekin muistan hyvin sen Afganistanin asian tulon tänne. Ja niin kuin edustaja Savola hyvin kuvasi, silloin toimittiin ja pyrittiin tässä talossa toimimaan ripeästi, mutta jouduttiin myös paljon tulkitsemaan lakia ja katsomaan, mikä se tilanne on.
Ennen kaikkea nyt kohdistuu katse tuohon kiireellisyysmenettelyyn, mihin muuten ei tule muutoksia kuin ehkä tuon maantieteellisyyden osalta. Siinähän on aikaisemmin paljon korostettu käsittääkseni nimenomaan sitä, että puhutaan Suomen ja EU:n tai Pohjoismaiden välisestä avusta, mutta kuitenkin kun kiireellisyysmenettelyyn mennään, niin katsotaan, että normaalimenettely ei auta, ja on kyse vakavasta tilanteesta ja suojataan suurta ihmismäärää. Muistan, kun tässähän keskustelua käytiin jo silloin aikaisemmin siitä, että sitten joudutaan tulkitsemaan näitä ihmismääriä ja sitä, millainen se uhka on. Meillä voi olla terrori-isku, joka kohdistuu suoraan esimerkiksi 40 ihmiseen, ja he menettävät henkensä, tai sitten voi olla uhkaa useamman tunnin, uhkaa jopa päivän, mutta saman verran ihmisiä on uhattuna. Eli miten tämä kiireellisyysmenettely sitten käytännössä etenee ja pystymme sitä hyödyntämään ja katsomaan, että se apu saadaan sinne perillä?
Toinen huomio, mihin haluaisin vastausta, on sitten tämä eduskunnan mukanapito. Eli kai tässä esityksessä on niin, että eduskuntaprosessin joka vaiheessa valiokunnat ovat mukana, kun näitä päätöksiä tehdään?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-06T17:17:43,2022-10-06T17:19:26,Hyväksytty,1.1
2022_105_112,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Totean, että neljä puheenvuoroa näyttää olevan listalla ja on 12 minuuttia aikaa ja siitä 3 minuuttia kuuluu ministerille. Jos mennään tiiviissä vauhdissa, niin keritään jo tässä vaiheessa päättää tämä keskustelu, mutta jos ei, niin sitten jatketaan. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_113,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän näyttää mallia.
Ihan ensimmäiseksi: Tässä on kysymys laajemmasta ilmiöstä eli globaalista vastuunkannosta, johon liittyy niitäkin teemoja, joita tänäänkin täällä on käsitelty kyselytunnilla, kehitysyhteistyöstä aina kansainväliseen kriisinhallintaan. Tässä on kysymys myöskin evakuointitehtävistä, pelastustehtävistä, jotka myöskin ovat kansainvälisiä. Vastaamme siihen huutoon ja niihin kysymyksiin, joita kansainväliset järjestöt — YK, EU:kin — tarvittaessa esittävät. On aivan selvä asia, niin kuin ministeri esitellessään tätä lakipakettia nyt tässä kuvasi, että Suomi itse päättää sen, mihin operaatioihin se osallistuu, miten se toimii ja minkätyyppistä apua se antaa.
Nämä Afganistanin evakuointioperaatiossa olleet ongelmat, jotka erityisesti edustaja Savola kuvasi hyvin mutta joiden aiheeseen ministerikin johdatteli: Kyllä, me kaikki muistamme ne kiusalliset asetelmat, mitä Suomessa oli tässä sen vuoksi, että meidän oma lainsäädäntömme asetettiin vaikeuksiin. Eli oikeusvaltio toimii tietysti omien lakiensa pohjalta, ja nyt näissä esityksissä pyritään tietoisesti siihen, kun se on näinkin laaja paketti, että me emme kansallista päätöksentekoa vaikeuta sillä, että me toimimme niin, että meillä ei lainsäädäntö niin sanotusti elä ajassa, ja nyt tässä tulevat ne uudet säädökset, jotka auttavat ainakin tämäntyyppisessä kansainvälisen avun antamisessa, mistä tässä on kysymys.
Näitä esityksiä voi hyvinkin kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-06T17:19:26,2022-10-06T17:20:53,Hyväksytty,1.1
2022_105_114,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_115,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Kiitos ministerille ja hallitukselle tämän lain esittelystä. Tässähän korjataan tietynlainen valuvika, joka silloin Afganistanin tapahtumassa tuli ilmi, joskin silloin loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt nimenomaan se, että Suomi voi kansallisesta tarpeesta lähtien toimia tässä asiassa, on äärettömän hyvä ja tärkeä korjaus tähän tilanteeseen.
Mutta nyt kun täällä ovat asianomaiset ministerit, molemmat oikeastaan, paikalla, niin haluan käyttää tätä tilaisuutta kysyäkseni, koska myös tuohon aikaan keskusteltiin paljon EU:n puolustusulottuvuudesta ja sen kehittämisestä, ja se tarvehan ei mihinkään muutu, vaikka Suomesta Nato-jäsen syntyykin. Tällöin keskustelussa olivat myös nämä EU:n niin sanotut nopean toiminnan joukot — nehän eivät englanniksi ole ”nopean toiminnan joukot”, mutta Suomessa tätä termiä on käytetty. Kuinka te näette nyt tämän puolen kehittämisen, että myös Euroopan unionissa olisi toimivat joukot, joita kenties tämänkaltaisessa evakuointitilanteessa olisi mahdollista käyttää, koska jos ei tämänkaltaisessa, niin missä? Ja siihen liittyen myös Suomen Euroopan unionin politiikasta haluaisin tiedustella: onko tässä tai tämänkaltaisissa kysymyksissä mahdollista siirtyä myös suosittamaan määräenemmistöpäätöksiä, jolloin näiden joukkojen käytettävyys tosiasiassa olisi mahdollisempaa kuin mitä se tällä hetkellä on?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-06T17:20:55,2022-10-06T17:22:24,Hyväksytty,1.1
2022_105_116,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_117,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä ovat useammatkin ulkoasiainvaliokunnan edustajat kertoneet, muistamme hyvin, kun noin vuosi sitten Taleban marssi Kabuliin ja suomalaisia ja Suomelle työtä tehneitä ja hengenvaarassa olevia ihmisiä piti päästä sieltä evakuoimaan ja pelastamaan. Ulkoasiainministeriön evakuointioperaatio lähti hyvin ripeästi liikkeelle, siitä olemme saaneet monta katsausta — kiitokset vielä siitä ripeydestä.
Mutta se, missä hankaluus tuli eteen, oli juuri se, kuinka saamme heille sitten toisen viranomaisen tukijoukon lähetettyä paikalle. Istuimme kokouksia, kuten kerrottiin, ja tahtotila oli yhteinen, mutta lakia jouduttiin tulkitsemaan ja jouduttiin etsimään pykälän tarkkuudella, millä perusteella tämä apujoukon lähettäminen onnistuu, ja tämä oli tietysti turhauttava tilanne. On oikein hyvä, että nyt muutosesityksiä lakiin tuodaan, niin että tämmöinen kiireellinen toiminta ja toisen viranomaisen pyyntöön vastaaminen onnistuu.
No, yksi hankaluus, mikä siinä kohtaa oli myös, oli se, että keitä kaikkia tämä apu ja evakuointi voi koskea, ja se onkin kysymykseni, tuleeko tässä uudessa säätelyssä siihen jotain kättä pidempää.
Hyvää on myös se, että tämä uusi lainsäädäntö on Nato-yhteensopiva, jolloin voimme tämän pohjalta toimia myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-06T17:22:26,2022-10-06T17:23:52,Hyväksytty,1.1
2022_105_118,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_119,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät ministerit! Kiitos tästä lakipäivityksestä. Niin kuin tuossa esityksessä todetaan, tämä problematiikkahan nousi esille silloin 2021 Afganistanin evakuointioperaation kohdalla, ja silloin ainakin itse totesin, että eihän tätä lakia ihan siihen tilanteeseen ollut tehty, lakia kansainvälisen avun vastaanottamisesta ja kansainvälisen avun tarjoamisesta. Siinä ehkä oikeallakin tavalla lakia venytettiin, sen tulkintaa. Tiukassa paikassa pitää toimia niin kuin oikeaksi katsotaan.
Kysyisin ministereiltä: vaatisivatko tämäntyyppiset operaatiot kuitenkin tulevaisuudessa ehkä vielä omaa lainsäädäntöä, ihan kokonaan omaa lainsäädäntöä, vai päästäänkö tällä nyt siihen tilanteeseen, että tämänkaltaiset tilanteet kuin vaikka tämä Afganistanin evakuointioperaatio, joka toteutettiin, ovat tulevaisuudessa ilman lain venyttämistä toteutettavissa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-06T17:23:54,2022-10-06T17:25:04,Hyväksytty,1.1
2022_105_120,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haavisto, kaksi minuuttia, ja ministeri Kaikkonen, minuutti, sen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_121,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Autto kysyi, milloin Nato-jäsenyytemme on voimassa. Voin kertoa, että hallituksen esitystä valmistellaan parhaillaan. Tekninen valmistelu on menossa. On ilman muuta valmius antaa se eduskunnalle tämän vuoden puolella. Onko Unkarilla, Turkilla silloin omat päätöksensä tehtyinä? Se jää nähtäväksi. Molempiin maihin pidetään jatkuvasti yhteyttä, ja Turkin kanssa on käyty kahdenvälisiä virkamiestapaamisia hyvin intensiivisesti. Mitään hälyttävää uutta ei mielestäni Turkin eikä Unkarin puolelta ole tullut, omia aikatauluviiveitään.
Edustaja Ovaska kysyi eduskunnan roolista päätöksenteossa. Eduskunta on erittäin vahvasti kaikissa kohdissa mukana päätöksenteossa. Erittäin vaativasta tilanteesta annetaan päätöksenteossa koko eduskuntaa koskeva selonteko, mutta kiireellisissä tapauksissa voidaan sitten käyttää ulkoasiainvaliokunnan informointia. Mutta eduskunta on kaiken keskellä päätöksenteossa.
Edustaja Könttä kysyi EU:n puolustusulottuvuuden kehityksestä. Ehkä otan yhden elementin. Se on tämä 42.7-artikla, joka välillä meistäkin näyttää siltä, että se on kovin kuollut, kun eivät siitä puhu kuin Suomi ja Ranska, mutta sitten kun pyysimme tätä tietynlaista turva-apua — emme turvatakuita, mutta turvavakuutuksia Euroopan mailta — monet viittasivat 42.7-artiklaan, että olettehan te jo sen piirissä, ja tietysti tähän täytyy nyt luottaa. Olisi hyvä, kun sen 42.7:n ympärillä olisi harjoittelua ja jotain organisaatiota.
Edustaja Hopsu kysyi, keitä kaikkia sitten autetaan. Sama malli kuin Afganistanissa: pidimme huolta omista työntekijöistämme, silloinkin, kun eivät olleet Suomen kansalaisia, niistä, jotka ovat tehneet meille palveluksia ja jotka olisivat joutuneet siellä vainon kohteeksi. Totta kai tällaisista ihmisistä pidetään huolta.
Ja aivan lopuksi, edustaja Heinonen, en usko, että tarvitaan tämän päälle nyt uutta lainsäädäntöä. Tässä on eri spesiaalialat otettu huomioon. Tässä koskee myöskin poliisia, Rajaa ja muita osa näistä muutoksista. Tämän paketin pitäisi toimia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-06T17:25:07,2022-10-06T17:27:18,Hyväksytty,1.1
2022_105_122,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_123,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan nuo Kabulin kokemukset osoittivat, että lainsäädäntöä on syytä päivittää ja parantaa. Näin tässä on nyt tehty, ja tällä päästään sitten eteenpäin aika monenlaisiin tilanteisiin.
Edustaja Autto kysyi harjoitustoiminnasta. Tällä lainsäädännöllä ei ole vaikutusta siihen normaaliin, tavanomaiseen, kansainväliseen harjoitustoimintaan, mitä Puolustusvoimilla on. Kysyitte, onko jotain muuta tältä rintamalta. No, kun meillä on tämmöinen täydennetty harjoitustoiminta päällä ollut tänä kesänä, niin sen voin sanoa, että todennäköisesti tätä toimintaa tullaan jatkamaan.
Edustaja Könttä kysyi EU:n nopean toiminnan joukoista. No, ne ovat osa tätä strategista kompassia, joka EU:ssa hyväksyttiin, eli se asia etenee. Mutta tällainen kansallinen työkalu, mistä tässä lainsäädännössä on kysymys, tarvitaan kyllä silti, ja tilanteen mukaan sitten toimitaan.
Lopuksi edustaja Hopsulle vielä: Kysyitte Nato-yhteensopivuudesta. Sanoisin, että tämä laki on Nato-yhteensopiva.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+4.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-06T17:27:19,2022-10-06T17:28:23,Hyväksytty,1.1
2022_105_124,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 131/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_125,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain 1 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 131/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, värderade talman! Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyy liikkeenluovutuksilla noin 172 900 työntekijää kunnista tai kuntayhtymistä.
Kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva voi joutua virka- tai työtehtäviään suorittaessaan rikoksen kohteeksi, ja tällöin hänen oikeudenkäyntikulujaan voidaan tietyin edellytyksin kustantaa asianomaisen julkisyhteisön varoista. Työntekijää voidaan syyttää virheellisestä menettelystä viran toimittamisessa tai työssä, tai häneltä voidaan vaatia korvausta sellaisesta menettelystä. Mikäli vaatimukset hylätään, hänelle suoritetaan hakemuksesta työnantajan varoista hänelle tuomitut oikeudenkäyntikulut. Tämä on kohtuullista, ettei työntekijän tarvitsisi kärsiä tappiota aiheettoman oikeudenkäynnin johdosta.
Hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin siirtyvä henkilöstö saatettaisiin esitetyllä lainmuutoksella samaan asemaan kuntien ja kuntayhtymien virkamiesten ja työntekijöiden kanssa oikeudenkäyntikustannusten korvaamisen osalta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-06T17:28:48,2022-10-06T17:30:13,Hyväksytty,1.1
2022_105_126,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteisiin sisältyvät lakiehdotukset hylätään. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, valiokunnan puheenjohtaja edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_127,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan puolesta sen puheenjohtajana kiitän kansalaisaloitteen suden kannanhoidollisen metsästyksen puolesta tekijöitä ja allekirjoittajia. Samoin kiitän valiokuntaa ja valiokuntaneuvoksia hyvästä työstä — olen ylpeä teistä.
Kansalaisaloitteessa esitetään, että valmistellaan laki, joka luo puitteet suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi. Lain tulee mahdollistaa nykyistä luotettavampi suden kannanarviointi ja suden lajipuhtaus ja määrittää valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat uhkaa tai vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen. Lisäksi kansalaisaloitteessa oli useita yksityiskohtaisia toiveita lain sisällöstä.
Menimme neulansilmästä läpi. Valiokunta perehtyi laajasti susikannan tilaa sekä suden läsnäolon sosiaalisia vaikutuksia koskevaan tutkimukseen ja kuuli lukuisia asiantuntijoita sekä metsästäjiä ja yrittäjiä, jotka elävät suden vaikutuspiirissä. Kuulemisen perusteella todettiin, että kansalaisaloitteen tekemisen jälkeen on tapahtunut kehitystä susitutkimuksessa sekä vaaraa aiheuttavia susia koskevassa viranomaisohjeistuksessa. Suden läsnäolon alueelliset ja paikalliset vaikutukset eivät kuitenkaan ole muuttuneet, vaan koti- ja lemmikkieläimet sekä koululaiset ovat uhattuina yhä eri puolilla maata.
Metsästyslakiin kuitenkin sisältyy jo kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistavaa säätelyä, vaikka sen käyttö on jäänyt valitettavasti kuolleeksi kirjaimeksi valitusten takia. Näin ollen saamansa selvityksen perusteella valiokunta päätyi siihen, ettei tarvetta kokonaan uuden lainsäädännön valmistelemiseen ole, vaan riittää, että voimassa olevaa metsästyslain 41 a §:ää muutetaan. Valiokunta hyväksyi päätösehdotuksen, jonka mukaan metsästyslakia on täsmennettävä niin, että suden kannanhoidollista metsästystä koskeva säätely vastaa muiden rauhoitettujen lajien osalta sovellettavia EU:n luontodirektiivin 16 artiklan poikkeusperusteita, ja täsmennys tehdään EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön sallimissa rajoissa. Poikkeusperusteita muutettaisiin vastaamaan luonnonsuojelulakiesityksessä omaksuttua linjaa. Tarkoitus on mahdollistaa sudenmetsästys poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle — tai sen saavuttamiselle. Tällainen poikkeusluvalla tapahtuva metsästys on susikannan suojelun kannalta neutraalia.
Valiokunta hyväksyi viisi lausumaa. Lausumaehdotukset ovat seuraavat:
”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vaikuttaa Euroopan unioniin siten, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V.”
”2. Eduskunta edellyttää, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkkään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen.”
”3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta siten, että se annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa 22.”
”4. Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisinä.” [Mikko Savola: Tämä on erittäin tärkeää!]
”5. Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa kuluvana syksynä alkavalla metsästyskaudella rikoslain 4 luvun 5 §:n säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen sekä selkiyttää pakkotilasääntelyn soveltamista kansalaisille suunnatuin ohjein ja neuvoin. Näitä toimenpiteitä koskeva selvitys tulee esittää eduskunnalle 28.2.23 mennessä.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus on siis myönteinen, ja se edellyttää, että metsästyslakia on muutettava kansalaisaloitteen tavoitteen mukaisesti sallimaan sellainen suden kannanhoidollinen metsästys, joka ei vaaranna suden suotuisan suojelutason saavuttamista tai sen säilyttämistä.
Arvoisa puhemies! Myös muita toimintatapoihin liittyviä huomioita on kirjattu mietinnössä aina suden merkitsemisestä värikuulilla valitusoikeuteen tahi Ruotsin malliin suotuisan suojelutason määrittämisessä.
Mietintöön sisältyy yksi vastalause. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T17:31:45,2022-10-06T17:36:44,Hyväksytty,1.1
2022_105_128,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Näyttää olevan tarvetta debatille vähän, mennään siihen. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_129,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitoksia maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle tästä mietinnön esittelystä, ja niin kuin tuossa todettiin [Mikko Savola: Jämäkästä johtamisesta!] — nimenomaan johtamisesta myös, joo — tämä oli todella kattava käsittely. Tässä nyt ennen kaikkea näitten poikkeustilanteitten hallinnan osalta pitäisi saada pikaisesti ratkaisu. Ei voi olla niin, että susi käy pihassa ja sitten poistuu siitä ja ei pystytä todentamaan sitä, mikä susi siinä on ollut. Tämä luvan saaminen sitten on niin pitkäveteinen... Elikkä olisi välittömästi poistettava semmoinen susi, joka käy pihassa joko tuotantoeläimen tai sitten kotieläimen kimppuun. Tähän olisi kyllä todella saatava ratkaisu nopeasti, ja niin kuin tässä esityksessäkin [Puhemies koputtaa] on, tähän esitetään metsästyslain muutosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-10-06T17:36:58,2022-10-06T17:38:07,Hyväksytty,1.1
2022_105_130,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_131,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja valiokunnan puheenjohtaja Kalmarille hyvästä esittelystä ja ennen muuta hyvästä työstä. Suurpetojen — susien, karhujen — kannanhoidollinen metsästys on tärkeä osa sitä, että meillä säilyy tasapaino meidän luonnossamme, ja näitä töitä on tehty hyvin ja vastuullisesti. Nyt kuitenkin valitukset ovat aiheuttaneet sen, että kannanhoidolliset metsästykset on ajettu umpikujaan, oikeudet ovat panneet toimeenpanokieltoja, ja tilanne on mahdoton. Nämä venyvät niin pitkiksi, että jää kokonaisia metsästyskausia käyttämättä, ja voi olla, että nämä valitukset ajavat tilanteen entistä vaikeammaksi. Ja niin kuin Suomen Metsästäjäliitto on vastuullisesti esille tuonut, meidän pitää jopa lainsäädäntöä vahvistamalla ja muuttamalla tehdä ne korjaukset, että kannanhoidollinen suurpetojen metsästys jatkossa on mahdollista, jos ei se muuten enää ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-06T17:38:09,2022-10-06T17:39:13,Hyväksytty,1.1
2022_105_132,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_133,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomaisen lausunnon on maa- ja metsävaliokunta tehnyt. Kiitoksia valiokunnalle ja valiokunnan puheenjohtajalle hyvästä työstä.
Susitilanne varsinkin itärajan kunnissa ja monessa muussa kunnassa Suomessa on aivan hälyttävä. On naurettavaa, että on Luonnonvarakeskus ja virallisissa tiedoissa Ilomantsissa on vain muutama susi, vaikka niitä on kymmeniä. Viime viikolla minulle lähetettiin kuva, jossa muuan tytär, perheen tyttö, oli tulossa, pieni tyttö, koulusta ja taksiautoilija oli nähnyt ja kuvannut siihen paikkaan, mihin tienristeykseen se tytär, pieni tyttö, piti jättää, että tyttö pääsee sitä metsätietä pitkin kotiin. Eipä voinut siihen tietenkään tytärtä jättää, vaan hänet vietiin kotiin asti. Eihän se taksimies semmoista voi, kun susi odottaa siinä ikään kuin valmiina.
Arvoisa puhemies! Tilanne on niin vakava, että nyt on maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen puututtava tähän tilanteeseen ja myös poliisien on tartuttava tähän tilanteeseen. [Petri Huru: Juuri näin!] Jos tähän ei tartuta, tähän susien määrän valtavaan kasvuun, niin meillä on kohta käsillä sellainen tilanne, että joku pieni lapsi menettää henkensä. [Puhemies koputtaa] Uskon, että siihen puututaan, [Petri Huru: Kyllä, juuri näin!] mutta nyt on todella kiire.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-06T17:39:13,2022-10-06T17:40:23,Hyväksytty,1.1
2022_105_134,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_135,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minä en ole ylpeä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä. Olen ollut mukana valmistelemassa vastalausetta, mutta en siinä ole kuitenkaan mukana, koska olin koronakaranteenissa kyseisen päätöskokouksen aikana. Pidän hyvin valitettavana sitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö on sivuuttanut tieteellisen asiantuntemuksen ja kiirehtinyt esittämään suden metsästyksen helpottamista, vaikka juuri odotimme Luonnonvarakeskuksen arviota siitä, miten suden suotuisan suojelun taso määritellään. Aivan vastikäänhän Turun hallinto-oikeus päätti kumota Somerniemelle myönnetyt kolmen suden metsästysluvat [Mikko Savolan välihuuto] viitaten siihen, että jos perustellaan kannanhoidolla, [Puhemies koputtaa] niin sillä pitää olla kannanhoitoon liittyvä, [Puhemies: Kiitoksia!] luontodirektiivin perusteluihin liittyvä tavoite.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-06T17:40:23,2022-10-06T17:41:35,Hyväksytty,1.1
2022_105_136,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_137,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Valiokunta todellakin pitkään teki tätä arviointia kansalaisaloitteen osalta ja päätyi näihin lausumiin, mitä on. Itse nostan kuitenkin länsisuomalaisena kansanedustajana esille sen yhden merkittävän asian: tämän suden suotuisan suojelun tason määritelmän, että jos sen geneettinen pohja ei ole riittävän hyvä, niin kannanhoidollinen metsästys ei olisi mahdollista. Täytyy sanoa, että sen sijaan, että meillä on jo nyt varmasti melko paljon niitä susia siellä läntisessä Suomessa, se tarkoittaisi, että meillä voisi olla vaikka 300:n suden kanta. Koska geneettinen pohja ei ole tyydyttävä, niin kannanhoidollista metsästystä ei voitaisi suorittaa, ja siihen tarvitaan silloin poliittisia päätöksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-06T17:41:35,2022-10-06T17:42:41,Hyväksytty,1.1
2022_105_138,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Kiitoksia. — Ledamot Strand. [Mikrofoni on kiinni — Joakim Strand: Ehkä mikkikin on päällä.], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_139,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ärade talman! Tack för talturen. Haluan myös kiittää valiokunnan puheenjohtajaa sekä jäseniä. Norrback ja moni muu ovat tehneet siellä ansiokasta työtä.
Oltiin kollega Adlercreutzin kanssa Björköbyssä noin kuukausi sitten tutustumassa saariston lampaisiin, ja kun päästiin veneestä saareen, niin alkoi tulemaan raadeltuja lampaita vastaan — edelleen hengissä, mutta susi oli luultavasti ollut siellä alle tunti ennen meitä. Vieläkään sitä ei olla päästy poistamaan. Oli aika ikävän näköistä, kun nämä isännät, jotka eivät olleet viitsineet ottaa aseita mukaan, sitten kivillä siellä lopettivat näitä lampaita. [Tuomas Kettunen: Todella surullista!] Sieltä on kymmeniä ja kymmeniä löytynyt. Olisi ehkä toivonut, että osa tästä porukasta olisi ollut silloin mukana. Mielestäni on täysin päivänselvää, että vuonna 22 tällaisista asioista täytyy pystyä päättämään siten, että ihmisillä on turvallinen olo ja että pystyy elinkeinoa järkevästi harjoittamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-10-06T17:42:41,2022-10-06T17:43:44,Hyväksytty,1.1
2022_105_140,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän kansalaisaloitteen tarkoituksena on turvata mahdollisuus asua maaseudulla, ettei kävisi niin kuin me kuulimme äsken edustaja Strandilta. Meidän tulee taata lemmikkien ja ihmisten turvallisuus ja liike-elämän palvelut sekä suojella kansainvälisesti ainutlaatuista, uhanalaiseksi luokiteltua metsäpeuraa.
Olemme monta vuotta yhdessä maaseudun kollegoiden kanssa tehneet työtä, jotta löytäisimme ratkaisun kasvavaan susiongelmaan. Annan täyden tukeni kansalaisaloitteeseen sisältyville ehdotuksille, kannatan maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotusta ja samalla yhdyn valiokunnan lausumiin. Susi ei kuulu taajaan asutuille alueille.
Haluan samalla kiittää valiokunnan puheenjohtajaa Anne Kalmaria hyvästä johtamisesta valiokuntatyöskentelyssä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-06T17:43:50,2022-10-06T17:44:48,Hyväksytty,1.1
2022_105_141,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_142,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunta, niin kuin on todettu, paneutui asiaan todella syvällisesti. Tässä on taas syksy tullut, ja ensimmäisiä metsästyskoiran puolikkaita, valokuvia on ruvennut tulemaan sähköposteihin. Siis käytännössä tarkoittaa, että tänäkään syksynä ei koirien kanssa metsälle päästä, erityisesti Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, mutta iso populaatiohan on myös Varsinais-Suomessa.
Kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitushan on pitää kanta kurissa mutta myös arkuuttaa eläintä, jotta se ei tule sinne pihoille. Karhun ja ilveksen osaltahan tämä toimii loistavasti. Se, mikä karhun osalta on kannanhoidollinen metsästys ollut, niin karhukantahan on tuplaantunut siitä huolimatta. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Näettekö te karhuja ja ilveksiä siellä talojen pihoissa pyörimässä? Ei. [Anne Kalmari: Ei vielä!] Tuo metsästyslain muutos, mitä tuossa esitetään, on välttämätön, ja ensi talvena on saatava metsästys käyntiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-06T17:44:48,2022-10-06T17:45:56,Hyväksytty,1.1
2022_105_143,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_144,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse asiassa koko tästä suden ja karhun metsästämisestä ja kannanhoidollisesta metsästyksestä valitettavasti on tullut tämmöistä juristeriaa ja tämmöinen korkeimman hallinto-oikeuden ja hallinto-oikeuksien ja eduskunnan ja kansanedustajien välinen ikään kuin köydenveto, ja pidän sitä todella valitettavana. Minun mielestäni kansanvaltainen järjestelmä eli demokratia on sen takia tähän maahan luotu, että kun meillä on asioita, jotka ovat moniselitteisiä ja joissa intressejä on moneen suuntaan, niin silloin niiden henkilöiden, jotka edustavat kansaa, pitäisi tehdä päätös, mitä tehdään. Ja minun mielestäni, jos eduskunta tämän nyt hyväksyy, niin silloin se tarkoittaa sitä, että kansanedustajien enemmistön tahto on se, että kannanhoidollista metsästystä harjoitetaan Suomessa. [Anne Kalmari: Kyllä!] Se pitää tietenkin tehdä niin, että me otamme huomioon kestävän susikannan, kestävän karhukannan, ilveskannan ja teemme järkeviä päätöksiä, eikä kukaan [Puhemies koputtaa] täällä kyllä kiilusilmäisesti metsästä. [Anne Kalmari: Vastuullinen puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-06T17:45:56,2022-10-06T17:47:03,Hyväksytty,1.1
2022_105_145,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_146,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edellä tässä oli edustaja Strandilta erittäin väkevä puheenvuoro ja esimerkki siitä, mitä ongelmia sudet aiheuttavat. Tässä on ehkä hyvä muistuttaa päättäjiä, että kannattaa laskeutua ja jalkautua näkemään näitä ongelmia ja kuuntelemaan suomalaisia metsästäjiä niin, että ideologiat jätetään kotiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-06T17:47:04,2022-10-06T17:47:32,Hyväksytty,1.1
2022_105_147,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_148,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kannanhoidollista metsästystä perustellaan muun muassa sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamisella. Silti tänä vuonna, kun maa- ja metsätalousministeriö oli aloittamassa kannanhoidollista metsästystä, juuri suurimmat kiintiöt osoitettiin keskelle erämaata. Mitä tekemistä tällaisella kannanhoidollisella metsästyksellä on sosiaalisen hyväksyttävyyden kanssa tai vaikka ihmisarkuuden lisääntymisen kanssa? Ei yhtään mitään. Sen halu on vain vähentää susien määrää Suomessa. Susia on Suomessa tällä hetkellä noin 300 kappaletta — 300 kappaletta Suomessa. [Petri Huru: Luken mukaan!] Meitä ihmisiä on viisi miljoonaa. Tämä susien määrä on hyvin vähäinen. Tieteellisesti se on aivan liian pieni kanta säilyäkseen tulevaisuudessa. Susi on erittäin uhanalainen laji. Meillä on velvollisuus suojella sitä. Kannanhoidollisen metsästämisen aloittaminen on aivan liian aikaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-06T17:47:34,2022-10-06T17:48:38,Hyväksytty,1.1
2022_105_149,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_150,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! En voisi olla enempää eri mieltä edellisen puhujan kanssa tästä aiheesta. Tämä on erittäin outo keskustelu, että susi on Suomessa uhanalainen. No, kyllähän se onkin, mutta jos katsotaan, niin ei siellä rajalla ole passintarkastusta ja kysytä, onko susi nyt suomalainen vai venäläinen — sama susikanta Suomessa, Lapissa ja rajan yli Venäjällä.
Ja niin kuin täällä edustaja Eskelinen aivan oikein sanoi, meillä on ollut suurriistan osalta ilveksen ja karhun kannanhoidollista metsästystä ja 2000-luvulla molempien näiden lajien kanta on kasvanut — molempien näiden lajien kanta on kasvanut. Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan erittäin loistava asiantuntijatietoon nojautuva ehdotus on sellainen, joka pitää viedä eteenpäin, pitää kerta kaikkiaan viedä eteenpäin. Ja sen jälkeen, kun tämä metsästys mahdollistetaan, meidän tulee huolehtia siitä, että EU-politiikassa Suomi ajaa suurpetojen liitesiirron nykyisestä suojeltujen luokasta metsästettävien lajien luokkaan. [Petri Huru: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-06T17:48:40,2022-10-06T17:49:44,Hyväksytty,1.1
2022_105_151,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_152,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kyllä täällä vastataan siihen hätähuutoon, joka tuolta suomalaiselta maaseudulta tulee. Siihen hätähuutoon, joka kulminoitui tähän kansalaisaloitteeseen, joka tuotiin meille eduskuntaan käsittelyyn ja jonka nyt maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa me käsittelimme.
Ongelma on ilmeinen silloin, kun kotieläimiä menee, aivan kuten edustaja Strand hyvin kuvasi kuolleita lampaita, menee metsästyskoiria, aivan kuten edustaja Eskelinen kuvasi, ja ylipäätään tuotantoeläimiä, silloin on hätä. Siihen on puututtava, ja ne keinot tulevat nimenomaan metsästyksen kautta. Jos halutaan susi hyväksyttävämmäksi — olen myös sitä mieltä, että susi kuuluu, totta kai, suomalaiseen luontoon — jos se halutaan hyväksyttävämmäksi, niin silloin pitää myös sallia toimenpiteet, jotka tulevat kannanhoidollisen metsästyksen kautta. Nämä kaikki lausumaehdotukset, [Puhemies koputtaa] jotka maa‑ ja metsätalousvaliokunta jätti, ovat erittäin kannatettavia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja ne tulee viedä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-06T17:49:44,2022-10-06T17:50:52,Hyväksytty,1.1
2022_105_153,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_154,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ärade talman! Vargen hör inte hemma i tätbebyggelse med tamdjur och produktionsdjur. Det berör folks inkomst, trygghet och välmående. Själv var jag kommundirektör i en kommun där vargen sprang på skolgårdar och också utanför dagis, och just trygghetskänslan i det här lokalsamhället gjorde att detta skapade en otrygghetskänsla. Det var det som var väldigt illa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-06T17:50:54,2022-10-06T17:51:26,Tarkistettu,1.1
2022_105_155,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan myös kiittää valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria sekä myös koko valiokuntaa pitkästä ja harkinnallisesta työstä asiallisen mietinnön eteen.
Edustaja Pitko tuossa toi esille tämän: Minusta tuntuu, että kohdensitte puheenvuoronne tähän erämaalaumaan, mihinkä kohdennettiin kannanhoidollisia lupia alkuvuodesta. Se oli siellä meillä Kainuussa, Kuhmossa. Annoitte ymmärtää, että kyseinen lauma eläisi erämaassa. Se on erämaata, mutta siellä asuu myös ihmisiä, [Välihuuto] siellä harjoitetaan elinkeinoa.
Tämä viesti on selvä, tämän mietinnön pohjalta viesti on selvä maaseudun lapsille, maaseudun asukkaille, elinkeinonharjoittajille siitä, että teidän turvallisuudestanne pidetään huolta, että teidän turvattomuuden tunteenne häviää, kun vihdoin ja viimein voimme harjoittaa asianmukaista ja rauhallista kannanhoidollista metsästystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-06T17:52:02,2022-10-06T17:53:06,Hyväksytty,1.1
2022_105_156,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_157,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! En voi tätä mietintöä kannattaa, ja niin kuin edustaja Hassi täällä sanoi, niin sen yksi suurimpia ongelmia on suoranainen tiedevastaisuus eli se, että ollaan haluttomia edes odottamaan viranomaisten tuottamaa tutkittua tietoa [Keskeltä: Sitä tässä on odoteltu! — Petri Huru: Mikä muuttuu koko ajan matkan varrella! — Puhemies koputtaa] ja suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyä.
Susi on erittäin uhanalainen ja tiukasti suojeltu, ja en voi ymmärtää tämmöistä argumentaatiota, jossa asetetaan taloudellinen hyöty ja ihmisen hyöty ohi erittäin uhanalaisen eläimen, [Petri Huru: Entä turvallisuus?] jolla ei ole mitään mahdollisuuksia itse myöskään puolustautua ja pitää puoliaan. [Tuomas Kettunen: Oletteko metsäpeuran puolella?] Viimeksi, kun tämmöistä samaa kokeiltiin 2015—2016, susikanta romahti. En näe tälle minkäännäköistä perustelua tässä tilanteessa [Puhemies koputtaa] ja pidän valitettavana sitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että tämä mietintö on tiedevastainen. [Tuomas Kettusen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-06T17:53:06,2022-10-06T17:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_105_158,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_159,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tiede ei ole niin yksiselitteinen kuin tässä yritetään viestittää. Ruotsissa tehdään ihan toinen arvio, mitä sen määrän täytyy olla, että se geneettinen taso pysyy. Tämä on sellainen asia, että me ei voida olla varmoja siitä.
Myös se raportti, joka tuli, oli aika epämääräinen. Siellä ei ole sanottu aivan tarkkaan, kuinka monta sutta tarvitaan. Myös se jää minun osaltani epämääräiseksi, miten on ollut mahdollista, että me ei osata ratkaista tätä sisäsiitosongelmaa jo, kun kanta on ollut paljon pienempi, kun sen vaara näyttää olevan niin suuri.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-10-06T17:54:14,2022-10-06T17:55:09,Hyväksytty,1.1
2022_105_160,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa. Tämä keino on saatava myös meillä käyttöön. Ruotsissa tulkinta on monella tapaa ollut käytännöllisempää esimerkiksi juuri suotuisan suojelutason osalta.
Kiinnitän huomiota siihen, että merkittävää vuoden 2022 kanta-arvioissa on susien selkeä painottuminen Länsi-Suomeen, johon sijoittui noin 70 prosenttia reviireistä. Vastaavasti reviirien määrä Itä-Suomessa on pienentynyt. Susien aiheuttamia vahinkoja on voitava rajoittaa.
Yhdyn edustaja Eestilän näkemykseen, että aikamoista tiedettä ja juristeriaa tällaisesta asiasta on saatu syntymään. Se on tietenkin aivan kummallista, että metsästyslupa ehtii jo päättymään ennen kuin valitusprosessi tulee päätökseen. Siinä mielessä tuo lausuma 4 on erityisen onnistunut tässä mietinnössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-06T17:55:24,2022-10-06T17:56:28,Hyväksytty,1.1
2022_105_161,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_162,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nostaisin täällä esiin pari edustajan nostamaa asiaa eli erämaalaumat ja tiedevastaisuuden. Kyllä, kuten myös edustaja Kettunen sanoi, ”erämaa-alueellakin” asuu ihmisiä, ja kyllä heidän turvallisuutensa on ihan yhtä tärkeä kuin kaupungissa asuvien turvallisuus. Mitä tulee tiedevastaisuuteen, niin itse nostaisin kyllä esiin sen, mitä tässä on matkan varrella ollut liittyen tähän susitutkimukseen: on ollut epäselvyyksiä DNA:han liittyen ja kannan määrityksessä. En väitä, mutta herää kysymys: jos saadaan määritettyä riittävä kanta, mikä ei koko ajan nouse, loppuvatko silloin rahoitus ja työt tutkivilta tahoilta?
Kannatan kyllä tätä tehtyä aloitetta ja kiitän myös valiokuntaa lausunnosta. Toivottavasti tämä etenee ripeästi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-06T17:56:28,2022-10-06T17:57:39,Hyväksytty,1.1
2022_105_163,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Tavoitteena tällä debatilla on ollut vähentää keskustelun tarvetta, mutta ei näytä vähenevän. [Naurua] — Edustaja Kalmari, viimeinen debattipuheenvuoro. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_164,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia hyvästä debatista. Haluan vielä todeta, että metsäpeurakanta maailmassa on alle 2 500 ja susikanta on 300 000. [Jenna Simula: Vihreitä ei kiinnosta!] 
Myös haluan nostaa sen, että Ruotsissa kannanhoidollisen metsästyksen perusteena oli nimenomaan näitä sosiaalisen kestävyyden perusteita. Ja tämä geneettinen pohja, jopa kysymyksessä, että jos susia olisi siellä Varsinais-Suomessa tuhat kappaletta, niin riittäisikö geneettinen pohja, jos pelkästään siltä pohjalta arvioitaisiin, ja siellä oli vastaus, että ei, koska se ei kehity suotuisasti. Ja sitä voi miettiä, kuten tässä nousi puheenvuoroissa, että miksi tämä geneettinen pohja oli hyvin vahva silloin, kun meillä oli pieni susimäärä, ja nyt se pikkuhiljaa laskee. En viittaa enempää tähän, mutta jokainen ymmärtää, että jos se oli vahvempi kuin Venäjän populaatiossa, niin jotain outoa täällä oli. [Puhemies koputtaa] — Kiitoksia hyvästä keskustelusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T17:57:41,2022-10-06T17:58:46,Hyväksytty,1.1
2022_105_165,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisat edustajat! Tämä taas taitaa olla niitä asioita, joissa syntyy tämmöisiä jännitteitä ja ollaan hyvin selkeästi eri mieltä asiasta. Eduskunnan arvovalta ja tämän instituution arvokkuus edellyttää sitä, että kunnioitetaan toisten mielipiteitä ja tämän keskustelun aikana kuljetaan sillä tavalla eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_166,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Susi on erittäin uhanalainen Suomen luonnon laji. Valiokunnan mietintö perustuu suden suojelun vaarantamiselle. Olemme jättäneet valiokunnassa vastalauseen edustaja Elon ja Kivelän kanssa. Suden suojelua ei tule tietoisesti romuttaa.
Rehellisesti on sanottava, että susikeskustelu on monesti tuskastuttavan vaikeaa. Tosiasioihin pohjaamisen sijaan tässä keskustelussa on valitettavan paljon pelon lietsontaa, uskomuksia ja jopa väärää tietoa. Suomessa tehdään kansainvälisesti mitattuna huippututkimusta suden kantaan ja käyttäytymiseen liittyen. Jostain syystä tänäänkin täällä eduskunnassa halutaan kyseenalaistaa tätä asiantuntijatietoa ja tosiasioita, vaikka juuri niiden pohjalle meidän tulisi nämä päätökset tehdä. Nyt valiokunnan esittämä mietintö lähtee tietopohjalta, joka on yksinkertaisesti kestämätön. Mietinnössä halutaan madaltaa suden metsästämisen kynnystä, jota voi myös suden kannanhoidolliseksi metsästämiseksi sanoa, siitäkin huolimatta, että tieteellinen tieto ja asiantuntijoiden näkemykset eivät tätä tue.
Arvoisa puhemies! Pohjaksi muutamia tosiasioita:
Susi on Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV mukaisesti suojeltu laji. Tässä liitteessä luetellaan lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua — Suomen poronhoitoalueella olevia susia tämä liite ei koske. Suden kannan taso on asia, josta tässä maassa on haluttu lisää tietoa. Tätä varten on asetettu Luonnonvarakeskus selvittämään, mikä on suden suotuisan suojelun taso Suomessa. Susia on maailmassa arviolta 200 000—250 000. Viimeisimmän arvion mukaan näistä on Suomessa noin 290—320 sutta. Asiantuntijoiden mukaan se ei riitä takaamaan suden elinvoimaista populaatiota Suomessa. Tutkijoiden mukaan Suomen nykyinen susikanta on siis aivan liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena. Jopa maa- ja metsätalousministeriö toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa, että uuden tutkitun tiedon valossa suden kansallista hoitosuunnitelmaa tulee päivittää, ja ennen kuin tämä työ on tehty, ei voida ottaa kantaa kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen. Suora sitaatti kuuluu näin: ”Nyt ei ole aika hosua, vaan tilanteeseen on perehdyttävä yhdessä.” Tämä olisi aika hyvä ohjenuora myös meille päättäjille, vai mitä?
Arvoisa puhemies! Myös se fakta on hyvä muistaa, että sudet, jotka aiheuttavat häiriötä tai vaaraa, voidaan jo nykytilassa poistaa poikkeusluvalla, ja näin myös käytännössä tehdään. Vaikka kannanhoidollisella metsästyksellä väitetään haettavan sitä, että sillä lisätään suden hyväksyttävyyttä ihmisasutuksessa ihmisten silmissä, niin kuitenkin, kun kannanhoidollista metsästystä yritettiin aloittaa tänä vuonna, suurimmat kiintiöt suden tappamiseen myönnettiin keskelle erämaata. Tosiasia on myös se, että Turun hallinto-oikeus on muutama päivä sitten antamallaan päätöksellään painottanut, että sudenmetsästykseen annettavien poikkeuslupien täytyy perustua johonkin muuhun päämäärään kuin vain yleiseen lukumäärän vähentämiseen. Suden metsästäminen ei siis ole mahdollista vain lukumäärän vähentäminen tavoitteena.
Arvoisa puhemies! Kaikista edellä mainituista tosiasioista huolimatta valiokunnan enemmistö tahtoo nyt kiihdyttää sudenmetsästystä. Perusteet ovat vaihtelevia, mutta edellä mainittujen tosiasioiden valossa ne eivät yksinkertaisesti ole kestävällä pohjalla. Pidän kerta kaikkiaan mahdottomana sitä, että alettaisiin tai edes yritettäisiin alkaa luvallisesti kiintiöillä metsästää lajia, joka on määritelty erittäin uhanalaiseksi ja jonka selviytymisen reunaehtojen osalta työ on kesken, ja varmaa ainoastaan on se, että nykyinen taso on aivan liian pieni. Ja vaikka valiokunta näin toivoo, että tämä metsästys käynnistettäisiin, en tiedä, uskooko se itsekään, että nämä reunaehdot täyttyvät ja sitä päästäisiin toteuttamaan.
Arvoisa puhemies! Moni suomalainen pelkää sutta, erityisesti susireviireillä asuvat. [Petri Huru: Syystäkin!] Ymmärrän tämän pelon hyvin. En ole itse koskaan tavannut sutta, mutta liikun paljon luonnossa, ja jos kohtaisin suden, aivan varmasti ensireaktio olisi paeta. Harva suomalainen on sutta koskaan kohdannut, sen verran harvinaisesta eläimestä on kyse. Mutta petoeläimen pelko on silti luonnollista, se lienee meillä geeneissä. Samoin susi pelkää ihmistä, [Anne Kalmari: Ei pelkää! — Hannu Hoskonen: Ei pelkää enää!] kun se luonnossa sen kohtaa. Mutta näitä kohtaamisia tulee silti. Siksi jo nykyinen lainsäädäntömme mahdollistaa ihmiselle vaaraksi olevan suden lopettamisen. Siitä, toimiiko tämä prosessi optimaalisella tavalla, voidaan käydä keskustelua, mutta kiintiömetsästystä ei tarvita vaaraa aiheuttavien susien poistamiseen.
Toinen seikka on se, että suden ja ihmisen yhteiselon turvallisuutta voidaan edistää myös monella muulla tavalla kuin ampumalla susia. Huonosti toteutettuna, kuten valitettavasti usein käy — kuten esimerkit ovat lähihistoriassamme näyttäneet — metsästys vain pahentaa ongelmia. Susien aiheuttamia vahinkoja voidaan torjua esimerkiksi tiedon lisäämisellä, paremmilla aitauksilla eläimille, laumanvartijakoirilla ja muilla keinoin, kun taas susipelkoa voidaan monella tavalla myös lieventää. Luonnonvarakeskuksen SusiLIFE-hanke tekee tässä todella arvokasta työtä, ja sitä työtä täytyy hyödyntää.
Kolmas on se, että lopulta myös on väistämätöntä, että susi ja ihminen kohtaavat ja siitä aiheutuu myös ristiriitoja, ihminen on levittäytynyt Suomessa sen verran laajalle, myös sinne erämaiden keskelle, kuten täällä äsken kerrottiin. Susi ei pääse näkymättömiin. Ei ole mitään asumatonta erämaata, mihin Suomessa susi voi paeta. Ihmisiä on Suomessa yli viisi miljoonaa, susia vain 300. Kumpi onkaan tullut kumman reviirille?
Arvoisa puhemies! Pelkoja suden suhteen myös lietsotaan aivan suhteettoman paljon. Milloin on kyse koirasusista, milloin susia on Suomessa tuhansia, ja milloin kerrotaan varmana tietona, että minä tahansa päivänä susi hyökkää ihmisen päälle. Maailmassa on paljon... [Anne Kalmari: Ei ole koirasusia? — Hannu Hoskonen: On, hyvänen aika!] Suomessa ei ole tosiaan koirasusia ja susia on vain 300 ja susi on viimeksi hyökännyt ihmisen kimppuun 1800-luvulla. Haluan kysyä ja toivon, että jokainen voimme itseltämme kysyä: millainen on suomalainen luontosuhde, joka ei kestä muutamaa sataa sutta luonnossamme? [Petri Huru: Maalaisjärkinen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-06T17:59:12,2022-10-06T18:06:22,Hyväksytty,1.1
2022_105_167,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_168,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täytyy edellä puhetta johtanutta puhemies Rinnettä kiittää huomiosta. Kyllä itsellenikin tuli hieman paha olo siitä, että huutelu on niin voimakasta tässä salissa silloin, kun ollaan eri mieltä. Ainakin omalta osaltani koetan, vaikka se joskus lipsahtaa itselläkin, kunnioittaa kuitenkin toisten puheenvuoroja.
Sutta on suojeltava, sillä se kuuluu Suomen luontoon, ja kannanhoidollinen metsästys tulee olla osaavissa käsissä, ettei käy niin kuin kävi viimeksi. Se oli valitettavaa, ja sen takia me käydään tätä keskustelua, kylläkin perustellusti.
Ja niin kuin aiemmin sanoin, valiokunta teki erittäin laajan ja hyvän ja harkintaan perustuvan mietinnön, jossa lausumat ovat kuitenkin sellaisia, että ne eivät johda suoranaisesti suden metsästyksen aloittamiseen vaan sitä tehdään... [Hälinää — Puhemies: Jatkakaa!] ...siihen annetaan se mahdollisuus, kun kantaa arvioidaan. Ja kuten debatissa toin esille, tämänhetkisessä kannan arviossa on niin vahvasti tämä geneettinen pohja esillä, että jo sen arvioimiseksi, etteikö lukumäärä olisi missään vaiheessa se signaali, että voidaan kantaa hoitaa, on niin paljon vastakkain sen suhteen, mitä me Länsi-Suomessa tällä hetkellä jo kohtaamme. Mikäli edelleen pidettäisiin kiinni yksinomaan siitä, että tavallaan vain geneettinen raja-arvo on suotuisan kannanhoidon kannalta määräävä tekijä, se johtaa siihen lopputulokseen, että meillä läntisessä Suomessa voisi olla vaikka se 500 sutta.
Minun mielestäni pitää olla myös sosioekonominen peruste sille, kun ihmisten pelko ja pihasusien vierailut ovat jo arkipäivää. Minä ymmärrän pihasusia, jotka hakevat uutta reviiriä. Yleensä ne eivät ole niitä, jotka vierailevat pihassa säännöllisesti ja aiheuttavat haittaa, mutta eipä noita vahinkotilastoja tarvitse kovin pitkälle muistella, kun sieltä löytyy satoja lampaita, kymmeniä nautoja, koiria, myös muita kuin metsästyskoiria, ja kyllä minä pidän sitä ensiarvoisen tärkeänä, että meillä hirvikannan osalta on mahdollista käyttää koiraa hirvikannan niin sanotusti aisoissa pitämiseen, sillä hirvi jos joku on sellainen eläin, joka aiheuttaa tässä maassa ehkä eläimistä kaikkein eniten surua ja murhetta liikenneonnettomuuksien muodossa, joten kyllä sen kannan osalta pitää olla harkintaa.
Tässä tuotiinkin jo esille edustaja Kalmarin osalta tämä metsäpeuran harvinaisuus kontra susien harvinaisuus, ja jossain kohtaa ihmisen pitää luonnon tasapainon kannalta harkintaa kyetä käyttämään myös niin, että kantaa pitää pystyä arvioimaan jotakin eläintä suojellakseen toinen eläin vaakakupissa, ja sitä kautta myös ihmisen pitää olla siihen valmis.
Arvoisa herra puhemies! Me menemme nyt tällä ja äänestämme tästä ensi viikolla, ja toivotaan, että kun tämä kannanhoidollinen metsästys tulee, niin se onnistuu niin hyvin harkiten ja erityisesti kunnioittaen, että meillä suotuisan suojelun taso ei vaarannu, ja se pystytään arvioimaan niin oikeudenmukaisesti, että kanta säilyy hyvänä ja meillä on susi vastakin luonnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-06T18:06:33,2022-10-06T18:11:33,Hyväksytty,1.1
2022_105_169,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_170,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Tack, ärade talman! Jag vill börja med att ännu en gång tacka initiativtagarna till medborgarinitiativet. Det har gett oss möjlighet här i riksdagen att fördjupa oss i problematiken. I jord- och skogsbruksutskottet har vi haft en djupgående genomgång av problematiken. Min personliga åsikt är tydlig: vargen hör till den finska naturen, men den hör inte hemma i kulturlandskap. Denna åsikt betyder i förlängningen att vargen behöver beskattas så att den återfår sin rädsla för människan.
Det andra jag vill betona är att jag ser frågan om vargen som en fråga om vår natur. Jag vill att vargfrågan ska behandlas som en fråga som i första hand utgår från människans samspel med naturen och inte som i dag, när den i första hand hanteras via juridiska hårklyverier. Något är fel i dagsläget när det är domstolarna som styr vår vargpolitik.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-10-06T18:11:36,2022-10-06T18:12:31,Hyväksytty,1.1
2022_105_171,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Susiasiat ovat olleet jo pitkään suuremmassa solmussa kuin ne ovat olleet 200 vuoteen, vaikka kaikki ratkaisun avaimet ovat olleet olemassa. Nyt ne ratkaisut on kirjoitettu tähän valiokunnan mietintöön, 21-sivuiseen paperiin, jossa käsitellään asiaa täysin kiihkottomasti ja laajasti eri näkökulmat huomioiden. Sen takana olivat lähes kaikki puolueet ja valiokunnan jäsenet. Sanoisinkin, että tämä on nyt tekemistä vaille valmis.
Kansalaisten viesti on ollut selvä jo kauan. Susiongelmille on vihdoin saatava toimivat ratkaisut, ja siihen tämä mietintö tähtää. Hallituksen on ryhdyttävä asiassa toimeen mitä pikimmiten. Tilanteen ei saa enää antaa pahentua piiruakaan, sillä siitä kärsivät entisestään eivät pelkästään susialueilla elävät ihmiset ja luottamus viranomaisiin vaan myös itse susi. Suden suojelu on saanut ajan saatossa tarpeettoman suuret mittasuhteet, eikä se todellakaan ole ollut itse eläimen etu, päinvastoin. Susiviha on kasvanut, eikä se viha herkästi hälvene, mikä on täysin ymmärrettävää.
Mietintöön jätetty vastalause ei toimi suden edun mukaisesti, suomalaisten edusta puhumattakaan. Kanta on suurentunut ja ongelmien ja haittojen määrä kasvanut, eikä niihin ole ollut tiukan suojelun takia tarpeeksi keinoja puuttua. Ja niitä keinoja, mitä on ollut, ei ole uskallettu käyttää. Esimerkiksi häirikkösusien poisto ei ole tapahtunut niin joustavasti kuin pitäisi. Suojelua on harjoitettu lähestulkoon keinolla millä hyvänsä piittaamatta seurauksista. Siinä ei ole huomioitu maaseudulla asuvien ihmisten sosiaalista kantokykyä, ei liioin suden vaikutusta uhanalaiseen metsäpeurakantaan, eikä ole välitetty myöskään turvallisuusnäkökulmista tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä.
Arvoisa puhemies! Kun susi ei pelkää ihmistä, ollaan ongelmissa. Sen sekä kannansäätelyn vuoksi kannanhoidollinen metsästys on yksiselitteisesti mahdollistettava. Se vaatii muutoksia lainsäädäntöömme, mutta samanaikaisesti on vaikutettava yhteistyössä muiden maiden kanssa EU:ssa siten, että susi siirrettäisiin luontodirektiivin tiukasti suojelluista lajeista metsästettävien lajien liitteeseen, kuten mietintömme ehdottaa. Nyt on se viimeinen hetki, kun suunta on vihdoin käännettävä. Kenenkään selän taa ei enää saa piiloutua, ei EU:n, ei virkamiesten. Susialueiden ihmisten hätähuuto on kuultu, ja meidän poliitikkojen tehtävä on ratkaista tilanne viimein. Susi tappaa lampaita laitumille, metsästyskoiria kesken jahdin, tunkeutuu navetoihin sisään ja pihapiireihin vieden lemmikkikoiria jopa ihmisen näköetäisyydeltä. Susi kuuluu Suomen metsiin, muttei ihmisten pihoihin. Ihmisarkuus on palautettava.
Arvoisa puhemies! Samaa sutta metsästetään niin Virossa kuin Ruotsissa, eikä se ole unionille tai suojelulle ongelma. Täällä Suomessa esteet on luotu itse, ja ne pitää nyt vihdoin ja viimein purkaa. Kuten jo sanottua, nyt toimeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-10-06T18:15:52,2022-10-06T18:19:48,Hyväksytty,1.1
2022_105_172,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_173,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Vargen har skapat debatt, väcker och har också väckt mycket känslor, vilket vi har sett här. Inte utan orsak, och tack till alla som har undertecknat det här medborgarinitiativet.
Det är för mig helt klart att vi behöver en stamvårdande jakt, så är det. Och ett stort tack till jord- och skogsbruksutskottet för det betänkande som man har gjort. Vargen hör inte hemma i tätbebyggelse bland tamdjur och produktionsdjur. Det berör folks inkomst, trygghet och välmående. Ytterligare har vargen på många orter också ställt till det för den enskilda individens ekonomi. Därför behöver vi nu skapa en förändring där man inte längre ska behöva vara rädd om sina djur som betar.
Vargen är i grunden — som jag har förstått det — ett skyggt djur och ska så förbli, tycker jag. Notera: detta handlar inte om att utrota vargen, utan om att hålla stammen i balans. Jag anser att det här ska vara helt möjligt.
Exemplen där vargen förstört är många. Vi har hört här då ledamot Strand väldigt beskrivande tog upp då han besökte Björkö i Korsholm, där då vargen störde och också rev fåren som varit på sommarbete. Och precis som det framkom här så handlar det om biologisk mångfald och en landskapsvård, att utföra den här kulturella gärningen att ha fåren över sommaren ut i skärgården. Det här skedde 2020, det här skedde i år, och det handlar om hundratals får.
Det väsentliga nu är att lagberedningen inleds och den stamvårdande jakten kan göras. Jakt på varg i stamvårdande syfte har flera positiva effekter. Förutom att den stamvårdande jakten minskar skador som vargen orsakar, bibehåller vargen sin skygghet för människan. Således hålls den i vildmarken där den hör hemma. Den ska inte vistas kring husen där människor bor och djur håller till. Den stamvårdande jakten minskar också på skador som förorsakas på jakthundar.
Det är bättre att ha en omfattande reglerad, kontrollerad jakt än en omfattande tjuvjakt, som säkert också kan ha förekommit, vilket riskerar göra vanliga hederliga medborgare till förbrytare bara för att de vill skydda sin egendom och upprätthålla sin livskvalitet.
Det är en fråga om att kunna leva kvalitativt även på landsbygden. Ingen ska behöva vara rädd för att rovdjur angriper vare sig människor eller husdjur. Därför behöver vi stifta en lag om stamvårdande jakt på varg, och det här betänkandet är nu ett steg i rätt riktning.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-06T18:19:58,2022-10-06T18:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_105_174,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kaksi vuotta sitten tässä salissa avattiin suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen käsittely. On todella sääli, ettei jo silloin täällä eduskunnassa ole proaktiivisesti tartuttu susien aiheuttamiin ongelmiin, mutta onneksi kansalaiset ymmärsivät tilanteen vakavuuden. Kiitos vielä kertaalleen kansalaisaloitteen alullepanijoille ja nyt myös maa- ja metsätalousvaliokunnalle tästä työvoitosta. Toivoin hartaasti silloisessa puheenvuorossani, että ratkaisut tehtäisiin ilman isompia intohimoja kumpaankaan suuntaan ja asiassa kuultaisiin myös kentän ääntä tarkalla korvalla. Nyt näyttää, että järki voittaa. Aloitteen tarkoituksena ei ole poistaa sutta Suomen luonnosta, vaan taustalla on aito huoli maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta, suomalaisille tärkeän koirametsästyksen rapautumisesta ja suden maaseudulla elinkeinoille aiheuttamista vahingoista.
Puhemies! Vihdoin hyvin perusteellisesti laadittu valiokunnan mietintö on valmistunut, ja näyttäisi siltä, että olemme menossa kohti suden kannanhoidollista metsästystä täällä Suomessakin. Tämä on oikea suunta. Harmillisesti mietintö ei ole aivan yksimielinen: vihreiltä puuttuu edelleen pitkän ja seikkaperäisen selvityksenkin jälkeen ymmärrys susialueilla elävien ihmisten arjesta ja susien aiheuttamista ongelmista, vaikka lähes poikkeuksetta valiokunnan saamissa lausunnoissa katsotaan, että suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa. Viimeistään tämän mietinnön pohjalta tuli todistettua, että tukea kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen tulee lähes kaikkien puolueiden edustajilta. Nyt on tekojen aika.
Loppuun vielä metsästäjille: Meitä on Suomessa yli 300 000. Meillä on yhteinen, perinteikäs, arvokas harrastus, mikä on monille myös paljon enemmän. Se on elämäntapa. Ei nälvitä toisiamme, vaan pidetään yhtä. Se takaa myös tuleville sukupolville tärkeän metsästyskulttuurin säilymisen. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro! — Jari Myllykoski: Täytyy myöntää, hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-06T18:24:58,2022-10-06T18:27:31,Hyväksytty,1.1
2022_105_175,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_176,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Tässä ovat edustajat Ollikainen ja Norrback ja Koponen ja Simula ja Östman ja Savola ja Kettunen ja Myllykoski ja moni pitäneet erittäin hyviä puheenvuoroja. Ehkä muutama pointti vielä debattipuheenvuoroni lisäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-10-06T18:27:34,2022-10-06T18:28:02,Hyväksytty,1.1
2022_105_177,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ajoittain hiukan kiivaan sävyinen, mutta luulisin, että me olemme kuitenkin yhdestä asiasta yksimielisiä, ja se on se, että häirikkösudet, vaaraa aiheuttavat sudet pitää voida ampua. [Välihuutoja] Minulla on se käsitys, että sitä menettelytapaa tässä asiassa on mahdollista parantaa. Luulen, että valtaosa niistä ongelmista, mitä tässä on tuotu esille, korjaantuisivat sitä kautta.
Mutta pidän valitettavana sitä, että valiokunnan enemmistö ei ole halunnut toimia parhaan tutkitun tiedon pohjalta. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Istuvan hallituksen ohjelma lupaa, että päätöksiä tehdään tietopohjaisesti. Valiokunnan enemmistö ei ole tältä pohjalta halunnut lähteä vaan on halunnut lähteä kiirehtimään susien ampumisen helpottamista odottamatta maan parhaiden asiantuntijoiden eli Luonnonvarakeskuksen arviota siitä, mikä on suden suotuisan suojelun taso. Tässä syyskuussa ilmestyneessä Luken raportissahan todetaan, että se suotuisan suojelun taso riippuu paitsi lukumäärästä myös geneettisestä monimuotoisuudesta. Pitkän aikavälin geneettinen elinvoimaisuus edellyttää niin sanottua efektiivistä populaatiokokoa 1 000, mutta se, mikä lukumäärä tarvitaan, riippuu siitä, miten sudet pääsevät liikkumaan Suomen sisällä — meillähän on tutkimuksissa todettu, että on aika erilliset läntiset ja itäiset susikannat — ja myös, miten susi pääsee liikkumaan sekä itään että länteen rajojen yli.
En vastusta sitä, että sutta metsästetään sitten, kun se suotuisan suojelun taso on saavutettu, mutta olemme siitä varsin kaukana. Olen pahoillani myöskin siitä, että tätä käsitettä ”kannanhoidollinen metsästys” käytetään aivan harhaanjohtavasti. Sillähän keskustelussa tarkoitetaan pääasiassa sitä, että pitäisi pystyä asettamaan tämmöisiä lukumääräkiintiöitä, montako sutta saa ampua. Keskustelussa edustaja Pitko jo viittasi Turun hallinto-oikeuden tuoreeseen päätökseen, jolla kumottiin kolmen suden kannanhoidollisen metsästyksen lupa Somerniemellä. Hallinto-oikeus katsoo, että tästä Riistakeskuksen päätöksestä ei käy selvästi ja täsmällisesti ilmi, mihin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään kannanhoidollisella poikkeusluvalla on pyritty. Olen siis sitä mieltä, että jos on kannanhoidollinen metsästys, niin sillä pitää olla kannanhoidollinen tavoite, joksi ei riitä se, että halutaan vähentää susien lukumäärää.
Mitä tulee sitten kansainvälisiin esimerkkeihin, niin ihmettelen sitä, miten on mahdollista, että Virossa pärjätään noin 500 suden kanssa, Liettuassa noin 600:n, Latviassa 900:n, Romaniassa, Turkissa ja Espanjassa tuhansien susien kanssa, jos meillä 300 on liikaa. [Eduskunnasta: Ja Ruotsissa!]
Asia, josta tässä keskustelussa ja yleensä susista puhuttaessa ei puhuta juuri lainkaan, on suden rooli ekosysteemeissä. Toisaalta me maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa olemme moneen kertaan kuulleet, että koska hirviä on liikaa, niin metsää istutettaessa on melkein pakko istuttaa kuusta, koska hirvet syövät muiden puiden taimet, ja se alkaa olla ongelma muun muassa siksi, että ilmastonmuutos helpottaa kaarnakuoriaisia, jotka sitten tuhoavat näitä kuusia. Mikä rooli voisi olla sillä, jos viisaasti säätelisimme susikantaa?
Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa tehtiin 27 vuotta sitten koe, kun sinne palautettiin 14 sutta ensisijaisesti juuri hirvikannan kurissa pitämiseen, ja tulos oli se, että hirvien määrä stabiloitui, mutta vielä tärkeämpää on, että niiden käytös muuttui. Ne alkoivat varoa avoimia rantoja, mikä tarkoitti sitä, että jokirannoissa kasvillisuus, erilaiset pusikot ja marjat ynnä muut elpyivät, tuli kukkivia kasveja, marjoja, pölyttäjiä, lintuja niiden kanssa. Rantojen eroosio väheni, joet kapenivat, joissa vesi puhdistui. Tuli myös uusia, alueelta jo poistuneita tai harvinaistuneita nisäkkäitä, kuten saukkoja ja majavia. Eli suden palauttamisella oli erittäin dramaattinen myönteinen vaikutus kansallispuiston ekosysteemiin Yellowstonessa.
Minun mielestäni, kun me tutkimme susia, meidän pitäisi tutkia myöskin sitä, mitä ekosysteemipalveluita sudet voisivat Suomessa muun muassa metsänhoidolle tarjota, mutta on selvä, että ihmisten susiin liittyviin pelkoihin ja huoliin pitää suhtautua vakavasti. Maailmalla on kokeiltu ja hyviksi havaittu, toimiviksi havaittu monia keinoja, joita muun muassa edustaja Pitko puheessaan esitteli, joten en toista niitä tässä, mutta näitä keinoja soisin Suomessa aktiivisemmin käytettävän ja myöskin yhteiskunnan niitä tukevan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-06T18:30:58,2022-10-06T18:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_105_178,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_179,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Hassi tässä sanoi, että tämä kannanhoidollinen metsästys ei ole oikea työkalu tähän ongelmaan. Haluan siksi palauttaa mieleen vähän lähihistorian tapahtumia. [Satu Hassi: Sanaa käytetään väärin!] — Sanoinko väärin? [Satu Hassi: Sitä sanaa käytetään väärin!] — Eli sitä sanaa käytetään väärin. No, yritän nyt sitten tässä käyttää oikeita sanoja.
Suomen riistakeskus, jolla on oikeus myöntää susien metsästyslupia, hylkäsi syyskuussa 2014 poikkeuslupahakemuksen kuuden suden metsästykseen Toholammin alueella. Lupia oli haettu karjankasvatukselle aiheutuvien merkittävien vahinkojen estämiseksi sekä yleisen turvallisuuden vuoksi. Samana vuonna heinä—elokuussa oli dokumentoitu neljä tapausta, joissa karjalle oli aiheutunut vahinkoa. Sudet olivat tappaneet 19 lammasta, karitsan ja vasikan.
Metsästystä koskevan poikkeusluvan hylkääminen tilanteessa ei mielestäni noudattanut perustuslain takaamia oikeuksia kansalaisten turvallisuuteen ja kotirauhaan. Riistakeskuksen päätös sai minut laatimaan kirjallisen kysymyksen asiasta vastaavalle ministerille. Silloisen ministerin epämääräiset vastaukset saivat minut ymmärtämään, että meillä on vakava ongelma, joka tulee kasvamaan, ja se on nyt edessämme. Ihmisarkuuden menettäneet sudet eivät käyttäydy tällä hetkellä lajille tyypillisesti ja aiheuttavat turvallisuusuhkan väestölle, karjalle ja metsästyskoirille, niin kuin me kuulimme myöskin Strandin kertomuksesta siitä, mitä hän sai nähdä kesän aikana siellä Vaasan saaristossa. Susista on tullut toistuva ongelma yhä useammalle alueelle maassamme.
Keväällä 2018 tein eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotin, että suden luokittelusta erittäin uhanalaiseksi eläimeksi käytännössä luovuttaisiin. Jo tuolloin Suomessa liikkui useita susilaumoja lähes koko maassa: Itä-Suomessa ja Kainuun alueella ja myös Turun seudulla ja Pohjanmaalla. Vaadin silloin, että hallitus ryhtyy toimiin salliakseen suden kannanhoidollisen metsästyksen koko maassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-06T18:37:22,2022-10-06T18:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_105_180,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos aloitteiden tekijöille ja valiokunnalle hyvästä työstä. Täällä jossain puheenvuorossa asialla ei tuntunut hyvin kiirettä olevan, mutta edustaja Östmanin loistava kuvaus tästä historiasta, miten pitkään tätä on pyöritelty täälläkin talolla, oli hyvä, sillä tässä asiassa mielestäni on päästävä eteenpäin.
Ihmisillä niin taajaan asutuilla alueilla kuin erityisesti maaseudulla on huoli tällä hetkellä susikannan osalta, ja erityisesti kun ne siellä pihapiireissä pyörivät, on niin elinkeinon harrastamisen kuin kotieläintenpidon plus sitten ihmisten arjen kanssa tällä hetkellä aidosti huoli. Minullakin on useita kuvia tältäkin syksyltä jo raadelluista metsästyskoirista, ja se kertoo siitä tilanteesta tällä hetkellä, ja niillä alueilla, missä susikantaa on — erityisesti tuolla meidän puolella Ylä-Karjalassa ja Keski-Karjalassa ja Kainuussa — kyllähän se tänäkin syksynä hirvijahti ilman koiria ilmeisesti joudutaan pitämään. Esimerkiksi Kainuussa taitaa olla melkein peurakanta tällä hetkellä jo tuhottu. [Raimo Piirainen: Syöty!]
On kuvia myös koulutiellä kulkevista susista syksyn aikaan, ja havaintoja on useita, niin kuin edustaja Hoskonenkin tuossa aiemmin totesi.
Se myös harmittaa, että hieno koirankasvatusharrastus ja metsästyskulttuuri ja metsästysharrastus ovat monilla alueilla vaarantumassa.
Niin kuin tuossa jo debatissa totesin, niin kannanhoidollisen metsästyksen tarkoitushan on pitää se kanta säädellyllä tasolla. Eihän tässä suden suojelua ole kukaan lakkauttamassa, ja susi kuuluu Suomen luontoon, niin kuin täällä on todettu. Tällä kannanhoidollisella metsästyksellä eläin arkuutetaan, ja näinhän se on toiminut karhun ja ilveksen osalta. Näin uskon, että se toimii myös sitten suden osalta.
Toinen asia tietysti on häirikkösusien nopeammat käytännöt ja menettelyt, mitä valiokuntakin on esittänyt, jotta ne pystytään sitten poistamaan, jotta ne eivät tee suurempaa vahinkoa. Lammastiloilla tänä syksynä jälleen kerran häirikkösudet ovat vierailleet.
Ruotsi salli talvella 21—22 luvituksen 33 suden osalta, ja siellähän on jaettu alueittain tämä kannanhoidollinen metsästys, mikä kuulostaa järin järkevältä.
Toinen ongelma ovat tietysti valitusmenettelyt, joita nyt sitten sudenkin osalta, samoin ilveksen osalta ja erityisesti vielä karhunkin osalta tänä syksynä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa tuli eteen. Meillä on laskettu, että meidän matkailuyrittäjät ja metsästysseurat noin puoli miljoonaa menettivät rahaa tänä syksynä karhunmetsästyksen siirryttyä, ja joku matkailuyrittäjä, useampiakin varmaan, on aikamoisissa vaikeuksissa. Näitten valitusmenettelyjen jouduttaminen ja jonkunnäköisen ohituskaistan rakentaminen, jotta pystyttäisiin metsästysaikaan kannanhoidollista metsästystä harrastamaan, olisi äärimmäisen tärkeää.
On helppo tukea valiokunnan lausumaehdotuksia ja toimenpiteitä, ja toivon kovasti, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin pitkän historiapolun jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-06T18:42:13,2022-10-06T18:46:34,Hyväksytty,1.1
2022_105_181,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_182,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan myöskin kiittää näitä kansalaisaloitteen tekijöitä. Maa- ja metsätalousvaliokunnassa tätä asiaa on käsitelty jo melko pitkänkin aikaa ja kuultu laajasti asiantuntijoita ja päästy tähän lopputulemaan, missä nämä valiokunnan lausumaehdotukset ovat, ja tästä nyt sitten pääsee eduskunnan suuri sali päättämään.
Kun tätä keskustelua tässäkin salissa kuuntelee, niin aika vastakkain asettunuttahan se on ja ei voi välttyä myöskään siltä ajatukselta, että riippuen siitä omasta asuinpaikkakunnasta — tuleeko isosta kaupungista vai maaseudulta — on aika erilainen näkemys siitä, mitä tämän susikysymyksen kanssa pitäisi tehdä. Näitä esimerkkejä on aika lukuisia ympäri maata, maaseudulta, hieman taajempaankin asutuista ympäristöistä, missä susi on ongelma. On mennyt tuotantoeläimiä — niin lampaita, karjaa kuin poroja — mutta on mennyt myös kotieläimiä — metsästyskoiria ja niin edelleen — ja tämä on oikeastaan se syy, minkä takia tämä kansalaisaloite on tänne tullut. Ihmiset eivät luota, ihmiset eivät luota siihen, että pystyttäisiin tekemään päätöksiä häirikköyksilöiden poistamiseksi. Ihmiset eivät oikein luota siihen, että kun lupia annetaan metsästykseen, niin näitä häirikköyksilöitä ja ongelmayksilöitä päästäisiin aidosti metsästämään. Tässä taas ongelmana on meidän oma oikeusjärjestelmämme ja myöskin se, että meillä on mahdollistettu se, että käytännössä tietty yhdistys voi kiusantekotarkoituksessa tehdä näitä valituksia eri puolille Suomea ja näin ollen jumittaa tämän lupaprosessin. [Anne Kalmari: Pöytälaatikkoyrityksiä!]
No, näihin otetaan näissä lausumaehdotuksissa kantaa, ja haluan ne myöskin tässä omassa puheenvuorossani lukea:
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vaikuttaa Euroopan unioniin sitten, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V.” 
”Eduskunta edellyttää, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen.”
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta siten, että se annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa 2022.”
”Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisenä” — huom., kiireellisenä.
”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa kuluvana syksynä alkavalla metsästyskaudella rikoslain 4 luvun 5 §:n säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen sekä selkiyttää pakkotilasääntelyn soveltamista kansalaisille suunnatuin ohjein ja neuvoin. Näitä toimenpiteitä koskeva selvitys tulee esittää eduskunnalle 28.2.2023 mennessä.”
Eli erittäin kovia toimenpiteitä, joilla nyt haetaan ratkaisua siihen, että suden kannanhoidollinen metsästys saadaan käyntiin, saadaan luotettavuutta tähän suomalaiseen järjestelmään, ja väitän — väitän — että saadaan myöskin hyväksyttävyyttä sudelle enemmän, jos pystytään kannanhoidollisen metsästyksen kautta poistamaan niitä ongelmayksilöitä ja pystytään pitämään se kanta sellaisena. Nimittäin on tiettyjä alueita Suomessa, missä tämä populaatio on selkeästi korkeampi, siitä on haittaa. Silloin siitä tulee taloudellisia menetyksiä, menetetään lemmikkieläimiä, ja siitä on myöskin uhkaa ja pelkoa ihmisille. Ja myöskin sen uhan ja pelon kautta tulee niitä kustannuksia, esimerkiksi niitten taksikuljetusten ynnä muitten kautta, mitä tässä on edellä ollut.
Kannatan tätä maa- ja metsätalousvaliokunnan tekemää lausumaehdotusesitystä tästä ja tulen myöskin täällä suuressa salissa sen puolesta äänestämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-06T18:46:35,2022-10-06T18:51:35,Hyväksytty,1.1
2022_105_183,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_184,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viime talvena suden kannanhoidollinen metsästys oli nytkähtämässä eteenpäin, kun maa- ja metsätalousministeriö esitti 20 suden metsästyskiintiötä. Tämä kaatui lopulta valitusten käsittelyyn. Valittaminen ja valitusten käyttäminen metsästyksen eväämiseksi on tullut liian tutuksi suurpetojen metsästyksessä.
Keskustelu susista on ollut jo vuosien ajan pinnalla, ja syystä. Ihmiset ovat huolissaan yhä lähemmäksi tulevien susien takia, jotka ovat menettäneet ihmisarkuutensa. Huoli on perusteltu. Ei vanhempien kuuluisi pelätä lastensa koulumatkan turvallisuuden puolesta, eikä kenenkään pitäisi nähdä kotieläintensä tulleen susien tappamiksi. Harrastan itsekin metsästystä ja olen surullisin mielin nähnyt ja lukenut susien raatelemista metsästyskoirista. Koirat ovat paitsi tärkeä osa metsästystä myös perheenjäseniä ja luotettavia kavereita, ihmisten parhaita ystäviä. Nykyinen susien suojelua korostava käytäntö on todella huono ja maalaisjärjen vastainen.
Eduskunnan käsittelyyn saapunut kansalaisaloite korostaa turvallista asumista maaseudulla, ihmisten ja kotieläinten turvallisuutta ja kansainvälisesti ainutlaatuisen metsäpeurakannan suojelua. Nykytilanne on kestämätön, ja sudet on saatava kannanhoidollisen metsästyksen piiriin.
Herra puhemies! Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan valmistuneessa tuoreessa mietinnössä järki näyttää voittaneen. Suden kannanhoidollinen metsästys otetaan osaksi keinovalikoimaa, jolla suden suojelun ja suden aiheuttamien vahinkojen torjunta ja rajoittaminen turvataan. Asiasta edellytetään lainsäädäntötyön aloittamista mahdollisimman nopeasti. Tässä nykyinen eikä myöskään tuleva hallitus saa viivytellä.
Näiden asioiden korjaamisen lisäksi vuoropuhelua metsästäjien ja erilaisten järjestöjen kesken on syytä lisätä. Me metsästäjät olemme vastuullisia ja luontoa kunnioittavia suomalaisia, eikä vastakkainasettelu hyödytä ketään. Jatkossa on välttämätöntä, että poikkeusluvat myönnetään nykyistä aiemmin, jotta oikeus kerkeää käsitellä tällaiset valitukset, joita nyt on nähty hyvinkin paljon, hyvissä ajoin ennen metsästyskautta. Hallinto-oikeuksilta on edellytettävä kohtuullista käsittelyaikaa. Tämän puolesta onneksi työ on jo aloitettu. Euroopan unionin politiikassa Suomen on ajettava suurpetojen liitesiirtoa nykyisestä suojeltavien luokasta metsästettävien lajien luokkaan.
Arvoisa puhemies! Suomen keskusta kannattaa susien kannanhoidollista metsästystä. Maa- ja metsätalousvaliokunta — ja kiitokset vielä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajalle ja koko valiokunnalle erinomaisesta työstä — on esitellyt susien kannanhoidollisen metsästyksen mallin, joka toivottavasti etenee käytäntöön, joka kestää oikeudessa ja josta tulee aidosti toimiva tapa hallita susikantaa. Näin mahdollistamme turvallisen asumisen maaseudulla, kotieläinten säästymisen susien raatelulta ja koirien käyttämisen osana metsästystä myös jatkossa. Tavoitteena tulee olla se, että susien kannanhoidollinen metsästys mahdollistuu nopeasti. Huolellinen lainvalmistelu on luonnollisesti äärimmäisen tärkeää.
Toivon ja edellytän, että lakimuutokset käsitellään nopeasti ja susien kannanhoidollinen metsästys Suomessa näkee päivänvalon mieluummin nopeammin kuin hitaammin. Kiitän vielä kansalaisaloitteen tekijöitä, allekirjoittajia ja maa- ja metsätalousvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa erinomaisesta työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-10-06T18:51:44,2022-10-06T18:55:39,Hyväksytty,1.1
2022_105_185,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_186,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me elämme keskellä yhä pahenevaa ilmastokriisiä, luonnon monimuotoisuuden hupenemista ja luontokatoa. Liian kauan me olemme ihmisinä eläneet tällä maapallolla niin, että olemme tuhonneet kaiken muun tieltämme: ympäristön, luonnon ja eläimet. Meidän pitää priorisoida pitkän linjan ekologisia tosiasioita ohi taloudellisten hyötyjen.
Tässä kansalaisaloitteessa on kyse erittäin uhanalaisesta eläimestä, sudesta, joka on hyvin tiukasti suojeltu. Tällä hetkellä tilanne on se, että susia saa tappaa vain poikkeusluvilla. Tätä lupaa anotaan tilanteissa, joissa susi tai sudet käyttäytyvät poikkeavalla tavalla aiheuttaen uhkaa ihmisille. Nyt kansalaisaloite ja sitä tukeva mietintö avaisivat mahdollisuuden sille, että kannanhoidollinen metsästys avattaisiin. Viimeksi, kun samaa kokeiltiin, 2015—2016, susikanta romahti.
Arvoisa puhemies! Erittäin uhanalainen susi on ennen kaikkea poliittinen eläin. Tarkoitan tällä sitä, että huolimatta siitä, kuinka vähän konkreettista vahinkoa susi aiheuttaa ihmiselle, sen saama huomio ei ole missään mittasuhteessa vahinkoihin. Tämä ei poista tietenkään sitä tosiasiaa, että susivahinkojen kärsijöille vahingot ovat lähes aina traumaattisia ja raskaita. Siksi riskien ennaltaehkäisy ja korvausmenettely ovat niin tärkeitä.
Vasemmistoliitto on puolue, joka suhtautuu myötätuntoisesti eläimiin. Tuoreiden puolueen tavoitteiden mukaan tulee edistää rauhanomaista eläimen ja ihmisen rinnakkaiseloa. Lisäksi puolueen linjausten mukaan sudelle on annettava mahdollisuus lajille ominaiseen elämään.
Yhdyn vastalauseen sanomaan, jonka mukaan susivahinkojen estämisessä tulee ensisijaisesti käyttää muita keinoja kuin susien ampumista. Arvio susikannan suotuisan suojelun tasosta on vasta valmistumassa. Tässä tilanteessa olisi tieteenvastaista lähteä valmistelemaan lakia, joka mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästämisen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-06T18:55:41,2022-10-06T18:58:15,Hyväksytty,1.1
2022_105_187,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_188,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta ja susivahinkojen estämisestä. Susi on erittäin uhanalainen laji ja tiukasti suojeltu. Sen kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen olisi ristiriidassa luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kanssa. Pidän valitettavana sitä, että maa‑ ja metsätalousvaliokunnan selkeä enemmistö esittää kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista, vaikka arvio siitä, mikä on susikannan suotuisan suojelun taso, on vasta valmistumassa.
Hyvä päätöksenteko perustuu tutkittuun tietoon. Susien kannanarviointi on Suomessa maailman tarkimpia, ja se perustuu Luonnonvarakeskuksen tieteelliseen tutkimukseen. On erittäin huolestuttavaa, että valiokunta ei halunnut odottaa viranomaisten tuottamaa tutkittua tietoa ja suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyä. Nyt emme tiedä, kestäisikö Suomen susikanta sen pienentämistä tavoittelevan metsästyksen. Siksi jätimme maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa mietintöön vastalauseen yhdessä edustajien Pitko ja Kivelä kanssa. Olin itse paikalla valiokunnan varajäsenenä.
Sudella kuten muillakin suurpedoilla on tärkeä roolinsa ekosysteemien huipulla. Ne estävät muita nisäkäskantoja kasvamasta liian suuriksi ja pitävät yllä saalislajien kantojen elinvoimaisuutta. Ihmisen ei pitäisi horjuttaa lajien muodostamien monimutkaisten ekosysteemien tasapainoa, sillä seuraukset voivat olla arvaamattomia ja peruuttamattomia. Edustaja Hassi täällä aiemmin kuvaili suden ekosysteemivaikutuksia varsin ansiokkaasti.
Kuten vastalauseessa todetaan, yksi keino susitihentymien pienentämiseen Lounais-Suomessa olisi valkohäntäpeurojen talviruokinnan lopettaminen ja ilveksen metsästyksen keskeyttäminen. Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi suurimmista syistä Lounais-Suomen susikannan kasvuun on juuri valkohäntäpeurojen lisääntynyt määrä. [Satu Hassi: Juuri niin!]
Arvoisa puhemies! Ymmärrän ihmisten huolia ja pelkoja, joita on tuotu esiin useissa puheenvuoroissa. Nyt tärkeintä onkin löytää kestävät ratkaisut ihmisen ja suden rinnakkaiseloon. Sitä varten tarvitsemme tutkimusta ja tutkittuun tietoon perustuvaa viestintää sekä tiivistä, avointa vuorovaikutusta tutkijoiden, eri sidosryhmien ja susista huolestuneiden kansalaisten välillä. Susien aiheuttamat vahingot on korvattava jatkossakin ja panostettava vahinkojen estämiseen. Viranomaisilla on ja tulee jatkossakin olla mahdollisuus myöntää vahinkoperusteisia poikkeuslupia susien pyytämiseen.
On kuitenkin niin, että valiokunnan enemmistön kannattama tappaminen toimii huonosti petovahinkojen ehkäisyssä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että kotieläinvahinkojen määrä voi jopa kasvaa metsästyksen seurauksena. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että susien laumadynamiikka häiriintyy ja ravinnonhankinta vaikeutuu.
Vastalauseessa edellytetään, että suden kannanhoidollista metsästystä ei aloiteta ennen kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva suden suotuisan suojelun tason viitearvon vähimmäistaso on saavutettu ja että kannanhoidollisen metsästyksen ainoa tavoite ei voi olla susien lukumäärän vähentäminen vaan sillä pitää olla susikantaan liittyvä muu tavoite. Lisäksi edellytetään, että susivahinkojen estäminen tulisi ensisijaisesti hoitaa muin keinoin kuin sudet ampumalla. Suomessa on mahdollista jo nyt poikkeusluvalla ampua vaaraa aiheuttavat sudet silloin, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole.
Suden kannanhoidollista metsästystä on Suomessa kokeiltu vuosina 2015 ja 2016. Kokeilut epäonnistuivat ja johtivat vaaratilanteiden lisääntymiseen. On myös tärkeää todeta, että kokeilut eivät EU:n tuomioistuimen mukaan olleet lainmukaisia. Virheistä tulisi oppia, ei toistaa niitä.
Arvoisa puhemies! Ihmisten susiin liittyvät huolet ovat aitoja, ja ne on otettava vakavasti. Susikannan pienentäminen ei kuitenkaan ole ainoa tai paras tapa rajoittaa susiin liittyviä konflikteja. Meidän on panostettava ensisijaisesti vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja pelkojen lievittämiseen yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa ajankohtaiseen tutkimustietoon nojaten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-06T18:58:26,2022-10-06T19:02:57,Hyväksytty,1.1
2022_105_189,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_190,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sain tänään viestin Sotkamosta. Siellä hirvenmetsästyksen aloituspäivänä olivat sudet raadelleet metsästyskoiran — sitten sitä lähdettiin lääkäriin viemään, ja se matkalla kuoli. Ja liki samaan aikaan ne repivät pystykorvan ihan talon pihan lähellä. Elikkä kyllä nämä vahingot ovat siis merkittäviä. Siksi suden kannanhoidollinen metsästys vähentäisi susikonflikteja ja jopa salametsästystä. Kannanhoidollinen metsästys on tarpeen, sillä ilman sitä konfliktit ihmisten ja susien välillä lisääntyisivät ja samoin kävisi salametsästyksen. Kannanhoidollinen metsästys ei vaaranna suden suojelua mutta on tarpeen, jotta susi ja ihminen voivat elää rinnakkain alueilla, joilla susia on paljon.
Olen tyytyväinen maa- ja metsätalousvaliokunnan työhön, aloitteen huolelliseen käsittelyyn valiokunnassa. On pystytty punnitsemaan paljon keskustelua ja tunteita herättäviä kokonaisuuksia asiallisesti ja tutkittuun tietoonkin perustuen. Tästä olen tyytyväinen. Vaikka kansalaisaloite hylättiin, edisti kansalaisaloitteen huolellinen käsittely kuitenkin asioita ja sai aikaan hyvää keskustelua ja yhteistä tahtotilaa valiokunnassa.
Arvoisa puhemies! Suden kannanhoidollisen metsästyksen osalta valiokunta ehdottaa, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan lainsäädäntöä, jolla täsmennetään metsästyslain sääntelyä ja joka sallisi sudenmetsästyksen poikkeusluvan perusteella. Pihoihin tulevia ja kotieläimiä uhkaavia susia tulee voida poistaa. Ihmisten tulee voida tuntea olonsa turvalliseksi lähiympäristössään. Meillä tulee olla mahdollisuus kannanhoidolliseen metsästykseen osana susikannan hoitoa, jotta voimme säädellä kannan tasoa, ehkäistä vahinkojen syntymistä.
Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnön perusteluissa sanotaan, valiokunta on kuullut laajasti kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia, niin metsästyskoirajärjestöjä, maatalouden tuottajajärjestöjä kuin metsästäjäjärjestöjä. Lisäksi valiokunta on kuullut aloitteen johdosta viranomaisia, ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjä, tutkijoita, maakuntien ja kuntien viranomaisia sekä riistahallinnon toimijoita. Kuulemisen perusteella on selvää, ettei ole mitenkään kiistanalaista, aiheuttaako susi vahinkoja kotieläimille tai muille riistaeläimille ja koirametsästykselle. Näin tapahtuu. Suden vaikutusalueella asuvien ja liikkuvien ihmisten huoli ja pelko kotieläimiensä tai elinkeinonsa puolesta on aito. Se on tietenkin kiistatonta, että myös susi kuuluu Suomen luontoon. Mutta kansalaisilla täytyy olla oikeus puolustaa itseään ja omaisuuttaan välittömän uhan edessä lain rajoissa, se on yleisesti tunnettu lähtökohta. Samoin tarve EU:n luontodirektiivin 16 artiklan mukaisille poikkeusluville on varsin yleisesti perusteltu seikka.
Lisäksi haluan korostaa metsästäjien ja metsästyskoirien asemaa. Se on noussut meillä mietinnössä hyvin merkittävästi esille. Siellä on lukumääriä, mitä esimerkiksi vuosien 2019—2021 aikana on tapahtunut erilaisia raateluja tai suden metsästyskoirien tappamisia, pääosin loukkaantumisia. Ja täytyy muistaa sitten myös se, että kun metsästys tapahtuu hyvin pitkälle koirien avulla, olipa kysymys sitten linnustuksesta tai jänisten metsästyksestä tai hirvenmetsästyksestä, niin aina kun koira on irti metsässä ja haukkuu tai ajaa, silloin on mahdollista, että susi paikantaa ja tulee välittömästi ja ottaa sitten omansa.
Meillä on erilaisia alueita, ja niin kuin me kuultiin siellä, niin aika pitkälle on Lounais-Suomen susikanta muodostunut tuolta Itä-Suomen puolelta. Ja vaikka Lounais-Suomessa susireviirikeskittymä on liki puolet tästä koko reviiristä, niin siellä vahinkojen määrä on pienempi. Se johtuu osin siitä, että siellä on susille syötävää elikkä peuroja on paljon. Sitten vastaavasti Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa hirvikannat ovat selvästi alhaisemmat, ja koiravahinkoja tapahtuu silloin useammin. Näin ollen metsästäjien taholta on arvioitu, että koiravahingot ovat suurimmillaan siellä, missä riistakanta on pienehkö. Se on näkyvissä nyt tälläkin hetkellä, että hirvenvasoja ei tahdo olla, koska sudet ovat ne syöneet.
Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että valiokunnan päätösehdotuksen mukaisesti valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla täsmennetään metsästyslain 41 a §:n sääntelyä siten, että se vastaa suden suojelua koskevien poikkeusperusteiden osalta muiden rauhoitettujen lajien osalta vallitsevaa EU:n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan poikkeusperusteiden tulkintaa sellaisena kuin se on vahvistettu EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tällainen sääntely sallii myös sudenmetsästyksen poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelun tason säilymiselle tai sen saavuttamiselle. Toivon hartaasti, että nämä toimenpiteet edesauttavat liudentamaan syviin poteroihinsa kaivautuneiden eri osapuolten rankkojakin äärimielipiteitä. Susi kuuluu Suomeen, mutta niin kuuluu kannanhoidollinen metsästyskin. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro! — Anne Kalmari: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-10-06T19:03:10,2022-10-06T19:09:37,Hyväksytty,1.1
2022_105_191,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_192,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Maa‑ ja metsätalousvaliokunta esittää kansalaisaloitteen pohjalta laatimassaan erittäin ansiokkaassa mietinnössä, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman nopeasti toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, että suden kannanhoidollinen metsästys mahdollistuu. Nyt olisi tärkeää saada tämä asia etenemään, jotta susien aiheuttamat vahingot muun muassa maataloudelle minimoituvat.
Valiokunta pitää kannanhoidollista metsästystä osana tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa, jota Suomessa tarvitaan suden suojeluun ja toisaalta sen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan ja rajoittamiseen. Susireviireistä yli kaksi kolmannesta eli noin 70 prosenttia sijoittuu tätä nykyä läntiseen ja lounaiseen Suomeen, ja siellä reviirit ovat kasvussa. Itä-Suomessa reviirien määrä vähentyy.
Arvoisa puhemies! Mietinnössä todetaan, että susi aiheuttaa suoraan ja välillisesti vahinkoja maataloudelle. Vuoden 2020 susireviireillä oli yli 1 900 nautatilaa ja 250 lammastilaa. Vuonna 2020 sudet aiheuttivat riistavahinkorekisterin tietojen mukaan yhteensä 115 vahinkotapahtumaa. Susikantaa on pakko kontrolloida nykyistä paremmin, jotta vahingot saadaan minimoiduksi.
Suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa, kunhan lajin suotuisa suojelutaso saavutetaan eikä lajin esiintyminen sen luontaisella levinneisyysalueella vaarannu. Esimerkkiä soveltamiskäytäntöön esimerkiksi suotuisan suojelutason arvioinnin suhteen voitaisiin meillä ottaa Ruotsista.
Arvoisa puhemies! Suomessa valitukset ovat estäneet suden järkevän kannanhoidollisen metsästyksen, kun luvan voimassaoloaika on päättynyt valitusprosessin vielä jatkuessa. Valiokunta ehdottaa tästä syystä, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat voimassa vielä senkin jälkeen, kun valitukset on käsitelty kiireellisinä. Esitys on hyvä, koska se on ilmeisesti ainoa keino siirtää lupakäsittely lähemmäs oikeita raiteita.
Haluan vielä kiittää kansalaisaloitteen laatijoita ja myöskin maa‑ ja metsätalousvaliokuntaa ja sen puheenjohtaja Anne Kalmaria erinomaisesta mietinnöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-06T19:09:53,2022-10-06T19:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_105_193,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_194,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä susikeskustelu, mitä nyt on tänään käyty, on aika tyypillinen, sitä, mitä Suomessa keskimäärin käydään. Kuten tiedetään, susi on luontodirektiivin mukaisesti uhanalaisten eläinten listalla, mutta toisaalta pitää olla myös rehellinen: samaisessa direktiivissä on myös mahdollisuus harjoittaa tällaista kannanhoidollista metsästystä — sekin on täysin mahdollista, täysin laillista. Kysymys on vain siitä, halutaanko me tämä ongelma hoitaa vai annammeko jotain hirveää tapahtua ennen kuin mihinkään toimenpiteisiin puututaan.
Poliisilla on myös pakkokeinolain, poliisilain nojalla oikeus myöntää pihapiirissä liikkuvien susien poistamislupa välittömästi. Toki se vaatii todisteet siitä, että näin on, mutta poliisilla on se oikeus olemassa vaikka aina. Jos tilanne menee sellaiseksi, niitä lupia on sitten myös myönnetty. Elikkä tämä todistaa sen, että tämä ongelma tiedetään, mutta jostain syystä meidän poliitikkojen tapana on sotkea kaikki asiat, jopa selvätkin asiat.
Me kaikki tiedämme, että Suomessa ei ole omaa susikantaa, vaan koko tämä susikanta, mikä Suomessa pyörii, on tämän Uralin länsipuolisen alueen, jolla alueella arvioiden mukaan noin 50 000 yksilöä kulkee susia, Uralin länsipuolella, ja Suomen susikanta on aivan tätä samaa populaatiota. [Petri Huru: Juuri näin!]
Kuten edustaja Könttä tuossa aikaisemmin käyttämässään puheenvuorossa totesi, itärajalla ei ole passintarkastusta eikä viisumitarkastusta susille, vaan ne liikkuvat vapaasti rajan yli silloin kun ne haluavat. Tämänkin tunnustaminen olisi hyvä näille asiaa innokkaasti haittaaville edustajille, jotka haluavat rajoittaa suden kannanhoidollista metsästystä. Tämä on syytä tunnustaa.
Kanta-arvio, mitä Luonnonvarakeskus Suomessa pitää parhaillaan, on aivan... Voi sanoa, että se on aivan susi, se arvio, koska niitä susia on todella paljon tuolla maisemissa liikkeellä. Kotikunnassani Ilomantsissa niitä on kymmeniä, vaikka virallinen arvio on kuulemma vain muutama kappale. En ole viitsinyt edes tarkistaa Tassu-tietokannasta sitä, mutta kymmeniä susia siellä liikkuu. Ei voi olla niin, että useassa riistakamerassa on samalla hetkellä susilaumoja nähtävillä — virallinen selitys on kuulemma, että iso lauma liikkuu alueelta toiselle ja aiheuttaa näitä havaintoja. Jos samalla viidellä minuutilla on eri puolilla Ilomantsia riistakameroissa kuvia, niin ei se nyt valon nopeudella se susikaan liiku. Kova poika se on juoksemaan, mutta ei se nyt sataa kilometriä viiteen minuuttiin kulje, en jaksa uskoa.
Ja sitten, arvoisa puhemies: Tällainen tietoinen hämääminen ja kantojen vääristeleminen ei sovi virkamiehen tekemään työhön. Virkamieslaki vaatii ehdottomasti virkamiestä pysymään totuudessa ja varjelemaan sitä virkaansa ja tekemään työnsä niin, että hänen työstään on hyötyä tälle yhteiskunnalle eikä suinkaan vahinkoa.
On myös voimassa semmoinen laki kuin vieraslajilaki. Meillä iso osa, merkittävä osa, Suomen susista on koirasusia. Koiria ja susia on risteytetty tietoisesti. Tapasin Kuhmossa reilu kaksi vuotta sitten alkusyksystä erään henkilön, joka oli käynyt koiratarhan omistajan pyynnöstä lopettamassa tällaisen koirasuden, ja sitten sen henkilön kanssa keskustellessani hän sanoi, että siellä oli yksi eläin, joka oli ihan aito susi, mutta sekin omistajan pyynnöstä lopetettiin. Elikkä minkä tautta näitäkään asioita poliisi ei tutki? Tein tästä kantelun oikeusasiamiehelle, ja ei mitään: ainakaan minun tiedossani, arvoisa puhemies, ei ole, että tämä kyseinen tapahtuma olisi tutkittu. Siellä selvästi risteytettiin koiria ja susia, ja tämä on varmasti mennyt poliisin tietoon, koska se meni oikeusasiamiehelle, mutta minun korviini ei ole kuulunut sitä, onko tästä ratkaisua koskaan tullut.
Se, mikä tässä on kaikkein pahinta, on se, mitä Ilomantsissa tapahtui pari viikkoa sitten. Koulutaksi toi koulutyttöä kotiinsa, mutta onneksi tämä taksinkuljettaja oli teräväsilmäinen nuori mies ja huomasi siinä tytön kotitien varressa, että susi päivystää siinä risteyksen lähellä, mihin tyttö piti autosta jättää, että hän pääsee sitten kotitietään kotiin kävelemään. Mutta tuo taksinkuljettaja, tarkkasilmäinen nuori mies, kuten sanoin, huomasi tämän, eikä jättänyt sitä tyttöä, pientä tyttöä, siihen tienvarteen vaan vei hänet perille asti kotiin. Mitä olisi käynyt, kun se susi tuli siihen kyttäämään sitä nuorta tyttöä? En ainakaan uskaltaisi omia lapsiani tai lapsenlapsiani, joita minulla on — ilokseni totean, että heitä on jo — mistään hinnasta heittää siihen. Ja täällä vaaditaan monen kansanedustajan suulla, että tämä pitää sallia. Mitä te itse tekisitte, jos teidän omat lapsenne olisivat tuossa? Jättäisittekö siihen tienvarteen, edustaja Hassi, kun te tunnutte kaikki maailman asiat tietävän, olisitteko tässä asiassa jättämässä sen lapsen siihen tienvarteen, josta 40 metrin päässä susi päivystää? [Sheikki Laakso: Hyvä kysymys!] Missä teidän sydämenne on? Eikö teillä ole omaatuntoa, kun tällaisia menette sanomaan?
Pari vuotta sitten, noin kaksi vuotta sitten, Venäjällä susilauma tappoi yhden pojan ja raateli toisen. En tiedä, onko tämä poika selvinnyt terveenä siitä hyökkäyksestä, mutta yksi poika kuoli, hänestä kappaleita löydettiin metsästä. Sen jälkeen en tiedä, mitä venäläiset ovat tehneet, mutta jotainhan tälle pitää tehdä.
Ruotsissa metsästetään hallitusti, pidetään kantaa kurissa ja suden luontaista pelkoa ihmistä vastaan pidetään yllä. Mutta Suomessa tämä on mennyt poliittiseksi väittelyksi, ja tässä vain häviäjänä ja kärsijänä voi olla se pieni tyttö tai poika, joka koulutiellä kotimatkallaan... Toivon mukaan ei joudu koskaan uhriksi, mutta pahoin sitä pelkään joka ilta, että näin ei vain kävisi. Tämä on meidän vastuullamme ja meidän virkamiesten vastuulla, ja jos tähän ei puututa, niin sitten täällä on salillinen syyllisiä. Vaikka tiedämme tämän asian, niin silti emme tee asialle yhtään mitään. [Tuomas Kettunen: Edustaja Hoskonen on maaseudun lasten puolella!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-06T19:13:29,2022-10-06T19:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_105_195,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Edustaja Kivisaari. [Hannu Hoskonen: Kaikkien lasten puolella, olipa maaseudulla tai kaupungissa! — Tuomas Kettunen: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_196,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sanon painokkaasti aivan alkuun: Tarvitsemme suden kannanhoidollisen metsästyksen. Se on susipolitiikkamme puuttuva palanen. Kannanhoidollinen metsästys on toimiva tapa säädellä suurpetokantojamme ja ehkäistä vahinkoja. Esimerkiksi karhukanta pidetään metsästyksellä ihmisarkana. Saman tarvitsemme sudelle, aivan yksiselitteisesti. Ja kyllä, susi kuuluu suomalaiseen luontoon ja erämaahan, mutta ei pihapiiriin ihmisasutusten sekaan. Susi ei myöskään kuulu kotieläintemme kaveriksi eikä lasten kouluteiden varrelle.
Kansalaisaloitteessa vaadittiin, aivan oikein, susien kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Suomen muut suurpedot ovat pysyneet ihmisarkoina kannanhoidollisen metsästyksen ansiosta. Metsästys ei ole vaarantanut niiden kantojen elinvoimaisuutta. Tarkoitus ei ole kenelläkään hävittää sutta luonnosta vaan ohjata se tallustelemaan sinne, missä sen kuuluukin vaellella. Tällä hetkellä järjestelmämme on kankea ja kovin jälkiviisaana reagoiva. Tiedämme keinomme kyllä, poliisien poistoluvat ja Riistakeskuksen vahinkoperusteiset poikkeusluvat, mutta ne eivät hortoilevaa sutta poista ihmisten pihapiiristä.
Puhemies! Olemme joskus saattaneet kuulla lauseen, että ”missä EU, siellä ongelma”. Valitettavasti tässä kohdin se pitää osin myös paikkansa. Susi on EU:n luontodirektiivin tiukasti suojelema laji. Usein puhellaan, että suden ei tiedetä vahingoittaneen ihmistä Suomessa vuoden 1882 jälkeen. Kotieläimiä ja esimerkiksi metsästyskoiria on susi kuitenkin tappanut kiihtyvällä vauhdilla viime vuosina. Esimerkiksi Tassu-järjestelmässä susien kirjattuja pihakäyntejä oli vuonna 2019 noin 2 700. Se tarkoittaa seitsemää sutta päivässä. Se on todella iso määrä. Pihapiirissä liikkuva susi ei pelkästään aiheuta pelkoa vaan on hengenvaarallinen suurpeto. Sellainen on sen luonne, ja sellainen sen kuuluukin olla. Susi on hieno eläin mutta valitettavasti kulkee liikaa — joskus yksin, joskus laumoineen — väärissä paikoissa. On yksiselitteistä, että ihmisen on toiminnallaan ohjattava se paitsi ihmisaraksi myös sellaisille seuduille, missä sen kuuluukin kulkea. EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen, mikäli viranomaiset kykenevät tuottamaan tarvittavan määrän todistelua siitä, että se tavoite tai peruste, jonka vuoksi kyseistä direktiivin kohtaa käytetään, kestää. En oikein näe, mitä erityistodistelua tässä nyt sitten tarvitaan.
Puhemies! Kannatan susipolitiikan tiukennusten tavoitteita ja päämääriä. Sen tarkoituksena on turvata maaseudulla asuminen, ihmisten ja kotieläinten turvallisuus sekä elinkeinon harjoittaminen ja suojella kansainvälisesti ainutlaatuista metsäpeurakantaamme. Lisäksi on tärkeää turvata suomalainen metsästyskulttuuri, johon olennaisena osana kuuluu etäällä ohjaajasta itsenäisesti työskentelevien metsästyskoirien avulla metsästäminen.
Puhemies! Valiokunnan johtopäätökset ovat aivan oikeat. Näistä esimerkkinä se, että Suomen on vaikutettava EU:n lainsäädäntöön siten, että suden luokitus muutetaan tiukan suojelun lajista lajiksi, jonka kantaa voidaan säädellä metsästämällä koko Suomen alueella. Näin on jo nyt Suomen poronhoitoalueella ja esimerkiksi Virossa. Myös valiokunta pitää kannanhoidollista metsästystä yhtenä osana tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa, jota Suomessa tarvitaan suden suojeluun ja toisaalta sen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan ja rajoittamiseen. Nämä ovat kyllä viisaita huomioita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-06T19:19:31,2022-10-06T19:24:58,Hyväksytty,1.1
2022_105_197,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_198,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Susi on erämaittemme asukas, suurpeto, jolla on paikkansa suomalaisessa luonnossa ja kansanperinteessä. Kannatan suden kannanhoidollista metsästystä. Viime vuosina arasta pedosta on sukeutunut turhan tuttavallinen. Susia tulee itärajan yli, ne vaarantavat metsäpeurakantojamme.
Suden paikka ei ole takapihalla, lähimetsässä tai koulutien varrella. Tämä on ollut todellisuutta eri puolilla Suomea, myös meillä Kalajokilaaksossa. Maakuntien Suomessa koirien, lampaiden ja muiden kotieläinten joutuminen suden suuhun on valitettavan yleistä. Menetykset ovat merkittäviä, kuten edustaja Kiviranta edellä kuvasi. On vähättelevää muistuttaa siitä, että susi ei ole tappanut ihmistä Suomessa yli sataan vuoteen, vaikka toki olemme tästä iloisia. Monin paikoin lapsia kuljetetaan kouluun ja harrastuksiin aivan sen vuoksi, että lähistön pihoilta katoaa säännöllisesti kotieläimiä.
Kiitos entiselle maa- ja metsätalousministeri Lepälle, joka edisti vahtivuorollaan merkittävällä tavalla kannanhoidollista metsästystä. Esteeksi on tullut kuitenkin valitusten kierre. Metsästyksellä susikantaa pystytään hallitsemaan koko Suomessa. Lisäksi susi oppii pelkäämään ihmistä, ja se on hyvä. Silloin se ei hakeudu niin helposti asutuksen lähelle.
Arvoisa puhemies! Kiitän valiokuntaa ja puheenjohtaja Kalmaria tämän asian perusteellisesta käsittelystä. Valiokunnan johtopäätökset ovat kannatettavia. Valiokunnan mukaan Suomen on vaikutettava EU:n lainsäädäntöön siten, että suden luokitus muutetaan tiukan suojelun lajista lajiksi, jonka kantaa voidaan säädellä metsästämällä koko Suomen alueella. Näin on jo nyt Suomen poronhoitoalueilla ja esimerkiksi naapurissamme Virossa. Valiokunnan mukaan kannanhoidollinen metsästys on yksi osa keinovalikoimaa, jota tarvitsemme suden suojeluun ja toisaalta suden aiheuttamien vahinkojen torjuntaan.
Valiokunta painottaa myös, että susien osapopulaatioiden geneettisestä elinvoimasta on pidettävä huolta. Valiokunnan mukaan sosiaalisen kestävyyden näkökulma tulee kuitenkin nostaa biologisen kestävyyden rinnalle. Juuri näin toimitaan esimerkiksi Ruotsissa. Tätäkin tilannetta on katsottava kokonaisuutena, ja tätä kokonaisuutta varten Suomessakin tulisi määritellä, mikä olisi susikannan tavoitetaso. Ruotsissa se on 300 sutta. Monilla alueilla Suomessa sutta pelätään, ja pelko lietsoo susivihaa. Järkevän ja hyvin kontrolloidun metsästyksen avulla suden aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee, kanta pysyy riittävän vahvana ja suomalaisten asenteet muuttuvat taas suurpedoille myönteisemmiksi. Ihmiset ja sudet voivat elää sopusoinnussa, eikä kenenkään tarvitse pelätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-06T19:25:03,2022-10-06T19:29:04,Hyväksytty,1.1
2022_105_199,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_200,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Honkasalo aikaisemmin kritisoi, ettei susi pysty pitämään puoliaan metsästäjän edessä. Mutta taitavasti edustaja kuitenkin unohtaa sen, että eipä sillä koirallakaan ole kovin hyvät mahdollisuudet sen susilauman edessä, eli ei se aina ole vain yksipuolista — jos susi joutuu niin sanotusti epäoikeudenmukaiseen asemaan ihmistä kohtaan, niin joutuu myös aika moni eläin suden takia.
Kannanhoidollinen metsästys on eläinsuojelua oikeasti parhaimmillaan. Jos ajateltaisiin näin, että me ei puututtaisi millään tavalla koskaan mihinkään näihin, ei hirviin tai johonkin muuhunkaan, niin tämä olisi aika erilainen maailma tänä päivänä. Kyllä ihminen määrätyllä lailla, etenkin suomalainen metsästäjä, pitää huolen siitä, että sellainen tasapaino metsässä säilyy nyt ja jatkossakin. Ja onko tässä nyt oikeasti taas odotettava joku tragedinen tapahtuma, ennen kuin tapahtuu joitain korjausliikkeitä? Liikennejutuissahan tämä on ollut aika päiviä useita kertoja, että vasta sitten reagoidaan, kun sattuu vähän isompi haaveri, ja voisi olla kuitenkin järkevämpää olla vähän etupeltoon tässä hommassa eikä päästetä tätä hommaa siihen pisteeseen, että joku lapsi esimerkiksi joutuu suden hampaisiin. Me kaikki tiedetään, että näin käy, ja sen jälkeen alkaa hirveä meuhkaaminen ja kauhea häsääminen, ja kaikki, ketkä ovat varoitelleet tätä asiaa, haukutaan jälkiviisaaksi. Miksi me otetaan tällainen riski, koska tilanne on se, että tämä on niin sanotusti kannanhoidollista metsästystä? Ei ole tarkoitus, että susi hävitettäisiin Suomen maaperältä tai maapallon maaperältä.
Täytyy esittää kiitokset tosiaan valiokunnan liki yksimielisestä mietinnöstä, jossa olivat mukana vasemmistoliitto, RKP, kokoomus, keskusta, kristillisdemokraatit ja me perussuomalaiset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-06T19:29:04,2022-10-06T19:31:34,Hyväksytty,1.1
2022_105_201,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Edustaja Talvitie poissa, edustaja Kaunisto poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_202,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Melkein kolme vuotta sitten Kuhmon maaseutusihteerin puhelin soi viikonloppuna. Puhelu koski petovahinkoa Kuhmossa. Kaksipirttisen suunnalla susilauma tappoi länsisiperianlaikan marraskuun alussa 2019 aivan pihapiirin läheisyydessä. Talonväki oli tullut kotiin perjantai-iltana noin puoli yhdeksän aikoihin. Talon kaksi koiraa oli päästetty häkistä iltatarpeilleen. Välittömästi tämä länsisiperianlaika oli mennyt piha-alueen reunaan tielle ja alkanut ääntelemään ja murisemaan. Ei kulunut pitkää aikaa, kun tämä murina loppui. Sudet tappoivat koiran aivan pihaan johtavalle tielle pihapiiriin.
Maaseutusihteerin, maaseutuasiamiesten virkaan kuuluu todeta petovahingot, joten seuraavana päivänä kävin katsomassa paikan päällä tilanteen. Verinen tanner aivan pihapiirin vieressä susilauman jäljiltä oli karua katsottavaa. Koiran omistajat olivat löytäneet taskulampun valossa koiran jäänteet noin puoli tuntia myöhemmin. Talonväen suru veti minut hiljaiseksi paikan päällä, ja samalla päähäni iskeytyivät kysymykset: Miksi suden kannanhoidollinen metsästys ei etene? Miksi maaseudun ihmisiä ei kuunnella? Miksi tätä maaseudun ihmisten pelkoa ei oteta todesta?
Nyt näihin kysymyksiin, tänä päivänä, ollaan saatu vastaukset. Kiitoksia kansalaisaloitteen tekijöille. Kiitoksia valiokunnalle, valiokunnan puheenjohtaja Kalmarille ansiokkaasta työstä, että näihin kysymyksiin on tänä päivänä saatu vastaukset. Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on ansiokas, ja nämä valiokunnan lausumaehdotukset ovat todella hyviä, ja, puhemies, ajattelin lukea ne tässä nyt ääneen. Valiokunnan lausumaehdotuksia on viisi kappaletta.
Ensimmäinen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto vaikuttaa Euroopan unioniin siten, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V.”
Kaksi: ”Eduskunta edellyttää, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan, vaan kokonaiskestävyyden kannalta on otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen.”
Kolme: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta siten, että se annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa — eli ensi kuussa — 2022.”
Ja minun mielestäni tämä neljäs kohta, niin kuin edustaja Kivirantakin sanoi, on kyllä onnistunut lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisinä.”
Kun tätä kansalaisaloitetta on käsitelty, niin samaan aikaan on käsitelty myös muutama lakialoite. Minä myös jätin lakialoitteen metsästyslain muuttamisesta siten, että sinne metsästyslakiin lisättäisiin uusi 19 a §. Elikkä ajatuksena oli, että: ”Uudessa 19 a §:ssä säädettäisiin, että lain muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- ja pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta. Välitöntä uhkaa ja vaaraa arvioitaessa otettaisiin huomioon tilanteen pakottavuus sekä muut olosuhteet tilanteessa.”
No, tätä tekemääni lakialoitetta ei hyväksytty. Esitys on, että eduskunta hylkää tämän, mutta asia on tärkeä, ja tässä viidennessä valiokunnan tekemässä lausumaehdotuksessa, minkä nyt luen ääneen, minun mielestäni tämä on hyvin tuotu esille:
”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa kuluvana syksynä alkavalla metsästyskaudella rikoslain 4 luvun 5 §:n säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen sekä selkiyttää pakkotilasääntelyn soveltamista kansalaisille suunnatuin ohjein ja neuvoin. Näitä toimenpiteitä koskeva selvitys tulee esittää eduskunnalle 28.2.2023 mennessä.” Eli ensi helmikuun loppuun mennessä.
Todella hyvät lausumaehdotukset. Haluan kiittää vielä kertaalleen valiokuntaa ja valiokunnan puheenjohtajaa, joka seuraa tätä keskustelua, hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-06T19:31:49,2022-10-06T19:37:35,Hyväksytty,1.1
2022_105_203,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lundén poissa. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_204,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Haluan aluksi kiittää aloitteen tekijöitä sekä maa- ja metsätalousvaliokuntaa tekemästään lausunnosta.
Susien määrä on vuosien saatossa kasvanut ja levittäytynyt myös läntiseen Suomeen. Kasvanut kanta sekä ihmisarkuuden vähentyminen ovat osaltaan lisänneet konfliktien määrää suden ja ihmisen välillä. Susien pihakäynnit ovat lisääntyneet ja sen myötä myös kotieläinvahingot, kun susi opportunistisena petona hakee helpompaa ravintoa ihmisten pihoista. Perinteinen, koiran avulla tapahtuva metsästys on monin paikoin mahdotonta susien aiheuttamien vahinkojen takia. Tämän myötä pahimmillaan estyy metsästäjien toimesta tapahtuva hirvieläinten kannanhallinta.
Myös tuotantoeläinten pito on monin paikoin mahdotonta kasvaneiden susivahinkojen myötä. Jopa perinnemaisemien hoitamiseen käytettävät lampaat joutuvat hukan suuhun, kuten esimerkiksi Merenkurkun Unescon maailmanperintömaiseman hoitamisen kohdalla olemme saaneet mediasta lukea.
Jopa eduskunnassa kuulee usein sanottavan, että ei susi ole tappanut ihmistä Suomessa 1800-luvun lopun jälkeen. Tämä pitää toki paikkansa, mutta on syytä huomioida, ettei se olisi ollut mahdollistakaan. Susi nimittäin tapettiin maastamme sukupuuttoon 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun vuosina. Lisäksi siitä on maksettu tapporahaa jopa vielä 70-luvulla. Eli tästä voi päätellä, että jos ei ole ollut susia, niin eivätpä ne ole voineet ihmisiä tappaakaan. Tarkoitus ei ole luoda pelkoa, mutta susikannan kasvaessa ja siirtyessä yhä tiheämmin asutuille alueille on selvää, että konfliktin uhka kasvaa ja ihmisten pelko on aitoa.
Arvoisa puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon mutta ei ihmisten pihoihin. Niitä kaikkia ei ole tarpeen tappaa Suomen luonnosta, mutta ongelmia aiheuttavat yksilöt on syytä poistaa — lopullisesti. Kannanhoidollisella metsästyksellä on mahdollista kohdentaa toimia niille alueille, joilla ongelmia esiintyy, sekä myös lisätä kadonnutta ihmisarkuutta.
Sen sijaan, että suojelu perustuu pelkästään genetiikan arviointiin, tulee yhtenä tärkeimmistä kriteereistä olla turvallisuus, kuten myös valiokunta mietinnössään toteaa. Tämän lisäksi on tärkeää, että valtioneuvosto vaikuttaa Euroopan unioniin siten, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V.
Arvoisa puhemies! Alussa jo kiitin aloitteen tekijöitä sekä valiokuntaa. Tehty kansalaisaloite ja valiokunnan lausunto ovat kannatettavia, ja toivonkin tälle myönteistä ja nopeaa käsittelyä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-06T19:37:49,2022-10-06T19:41:14,Hyväksytty,1.1
2022_105_205,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_206,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on puhuttu tänään ilahduttavan paljon metsäpeurasta. Metsäpeura on todellakin ahdingossa Suomessa ja maailmassa ylipäänsä. Suomessa niitä on noin 2 200 yksilöä. Vaikka niitä onkin lähes kahdeksankertainen määrä susiin verrattuna, on se silti pieni kanta. Tämä poron luonnonvarainen serkku hävitettiin aikoinaan Suomesta, ja Venäjältä se on tehnyt kuitenkin paluun Suomeen.
Suurin syy metsäpeuran ahdinkoon ei kuitenkaan ole susi. Metsäpeura ja susi ovat itse asiassa vuosituhansia tulleet toimeen samoilla alueilla. Peura on kyllä suden ruokaa, mutta sutta ei voi syyttää metsäpeurakannan ahdingosta. Suurin syy tälle on nimittäin metsätalous. Metsäpeuralle luontaisia laajoja metsä- ja suoerämaita on liian vähän jäljellä. Tärkeintä onkin metsäpeuran kannalta suojella luontaisia elinympäristöjä, varmistaa, että sekä metsäpeuralla että sudella on tilaa elää.
On hieno asia, että metsäpeura tuntuu kiinnostavan edustajia, mutta luonnon ekosysteemi ei kuitenkaan toimi niin, että poimimme sieltä meille ihmisille mieluisia lajeja ja vaarannamme ne muut. Meidän täytyy suojella luonnon koko ekosysteemiä, myös niitä lajeja, jotka voivat meille aiheuttaa haittaa ja harmia. Luonto suojelee meitä ihmisiä ja pitää yllä esimerkiksi meidän ruoantuotantoamme. Ilman luontoa ei ole meitä, ja susi kuuluu myös Suomen luontoon — se on muistettava.
Haluan vielä tämän keskustelun loppuvaiheessa muistuttaa, että Suomessa on susia tosiaan noin 300 yksilöä. Edellisvuoteen verrattuna susien lukumäärä on tutkijoiden mukaan noussut ainoastaan yhdellä sudella. Meillä ei ole mitään katastrofaalista tilannetta, kuten täällä annetaan ymmärtää.
Haluan vielä sanoa, että kun täällä on tänään kiitelty näitä laajoja asiantuntijakuulemisia — niissä oli kieltämättä mielenkiintoista olla mukana, ja ne olivat totisesti laajat — niin haluan kuitenkin huomauttaa, että ne eivät kuitenkaan tukeneet tätä valiokunnan mietinnön päätösesitystä ja lausuman numero 2 keskeistä sisältöä. Tämä sisältö perustuu käsittelyn loppuvaiheessa maa- ja metsätalousministeriön antamaan täydentävään vastineeseen, emmekä tästä pyytäneet tai saaneet yhtäkään asiantuntijanäkemystä ministeriön lisäksi. Valiokunnan mietinnön keskeinen sisältö ei siis perustu laajoihin asiantuntijakuulemisiin, vaikka nämä asiantuntijakuulemiset kyllä erittäin mielenkiintoisia olivatkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-06T19:41:14,2022-10-06T19:44:04,Hyväksytty,1.1
2022_105_207,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_208,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Joidenkin näkemysten mukaan olisi edelleen siis odotettava, ennen kuin kannanhoidollista metsästystä voitaisiin aloittaa. Tässä on odoteltu jo aivan liian pitkään. Jo pelkästään tämä kansalaisaloitteen käsittely on kestänyt kaksi vuotta. Suden suotuisan suojelun taso tuntuu sekin koko ajan muuttuvan. Ensin odoteltiin sopivaa lisääntyvän parin määrää, ja kun se saavutettiin, alettiin puhua enemmän genetiikan merkityksestä. [Petri Huru: Juuri näin!]
Varsinais-Suomen pussinperällä elävän susipopulaation geenit eivät parannu, kun susi ei riittävästi liiku kyseisen alueen ja muun maan sekä Venäjän välillä, mutta eivät ne geenit kyllä metsästyksellä myöskään huononnu. Kannanhoidollisen metsästyksen on oltava huolellisesti suunniteltua ja toteutettua, eikä se silloin uhkaa suden suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista. Aiemmin tehdyistä virheistä on otettava opiksi, se on ihan selvä, mutta oppia pitäisi nyt ottaa myös niiden, jotka vähättelevät ongelmaa vuodesta toiseen. Susialueiden ihmisille tilanne on hyvin raastava.
Susista ja hirvistä pari sanaa, kun edustaja Hassi tässä aiemmin toi ne keskusteluun. Yksi susi syö tai tappaa hirviä keskimäärin 15 kappaletta vuodessa, siis vain 15 vuodessa, pääasiassa vasoja. Suomessa pitäisi olla aivan järkyttävä määrä susia, jotta sudet olisivat ratkaisu hirvien aiheuttamiin taimikkovahinkoihin. Hirvivahinkojen torjumiseksi paras keino edelleen on säädellä hirvikantaa metsästyksellä, sen verran suuri on hirvikantamme. Jotain kertoo hirvikannasta ja säätelyn tarpeen suuruudesta se, että hirviä metsästetään noin nelisenkymmentätuhatta—kuutisenkymmentätuhatta vuosittain, valkohäntäpeuroja jopa 75 000 tai yli vuodesta riippuen. Paikallisesti susi voi muuttaa ja todella muuttaakin hirvikantaa muun muassa syömällä vasat ja verottaakin hirvikannan tuotosta jopa 30–50 prosenttia, mutta koko Suomen hirvikannan säätelyyn sudesta ei todellakaan ole.
Arvoisa puhemies! Täällä on useaan otteeseen tuotu ilmi se, että karhu‑ ja ilveskannat ovat kasvaneet, vaikka kannanhoidollista metsästystä on harjoitettu. Metsästys on nyt valitusten vuoksi jäissä, mikä on aivan käsittämätöntä. Kansanedustajina meidän on tällaiset ongelmat kitkettävä eikä pidä antaa karhun ajautua samanlaiseen tilanteeseen suden kanssa. Se nyt tästä enää puuttuu, että karhut alkavat pyöriä ihmisten pihoissa susien tapaan ja karhua aletaan vihata. Se on tänä päivänä todella arvostettu ja kunnioitettu eläin.
Mykistävää oli kuulla arvostelua siitä, että esimerkiksi allekirjoittaneen luontosuhteessa olisi jotain vikaa, koska kannatan nyt kannanhoidollista metsästystä enkä ”pysty elämään nykyisen susimäärän kanssa”. Eihän kyse ole määrästä. Suomessa olkoon vaikka tuhat sutta, jos ne eivät aiheuta niin paljon haittoja kuin nyt. Ja mitä tulee koirasusiin, niitä kyllä Suomessa on, muun muassa Lappeenrannassa. Lampureitakaan eivät aidat tai laumanvartijat susilta pelasta. On mahdottomuus aidata kaikkia laitumia, saati saaria.
Arvoisa puhemies! On ollut ilo työskennellä maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa. Siellä löydämme lähes aina yhteisen näkemyksen maaseutukysymyksissä ja pidämme yhdessä maaseudun ihmisten mutta myös eläinten puolta. Kiitän vielä omastanikin puolesta valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria sekä muita valiokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Iso kiitos myös kansalaisaloitteen tekijöille, ja metsästäjille kiitos, että olette olleet kärsivällisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-10-06T19:44:09,2022-10-06T19:48:16,Hyväksytty,1.1
2022_105_209,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_210,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa on noussut esiin ajatuksia siitä, että suden kannanhoidollista metsästystä ei pitäisi olla ja ennalta ehkäisevillä toimilla päästäisiin samaan lopputulokseen. Kerrostalojen parvekkeelta on hirveän helppo huudella ohjeita, mutta luen tästä nyt ihan Keskisuomalaisen artikkelin lammastilalta: ”Niemelän lammastilalla Laukaan Äijälässä kesällä 21”, jolloin muuten kannan arvion mukaan susia ei Keski-Suomessa ole ollut, mutta nyt onneksi tämäkin asia on hyväksytty, että kun monina vuosina sudet ovat tappaneet kotieläimiä ja susia on esiintynyt, niin Lukekin on arvioissaan nyt viimein hyväksynyt, että susia Keski-Suomessa on, ja se muuten edesauttaa sitä liikkumista sinne läntiseen Suomeen. ”Niemelän lammastilalla Laukaan Äijälässä kesällä 21 susien kynsiin jäi kymmenen kainuunharmaslammasta. Niistä kuusi kuoli tai piti lopettaa ja neljä saatiin hoidettua kuntoon. Viime kesänä eläimiä oli vielä reilut 200, nyt niitä on enää 29. Lampuri Pia Niemeläinen myi 200 lammasta Sieviin. Sudet olivat merkittävä syy lampaista luopumiseen. Pientä 29 eläimen lammaskatrastaan hän on pitänyt siirrettävässä petoaitauksessa ja pihassa. Aidoista huolimatta susihyökkäyksessä on tänäkin kesänä mennyt kaksi karitsaa. ’Ei täällä enää pysty isoa lammastaloutta pitämään. Lampaista luopuminen oli henkisesti tosi raskas asia, kun se tapahtui vielä niin ryminällä. Jouduin sairauslomallekin, kun niitä raatoja alkoi tulla.’ Niemelän kohdalla onni oli se, että niitä saatiin myytyä. Niemeläisen mukaan sähköistetystä petoaidasta ei heidän tilanteessaan olisi ollut apua. ’Meidän olisi pitänyt aidata 30 hehtaaria laitumia. Työmaa olisi ollut mahdottoman suuri ja kallis, eikä sen tehostakaan voi olla varma. Työmäärältään petoaita on tolkuton, koska sen aluskasvillisuus pitää leikata jatkuvasti matalaksi, ettei aita mene oikosulkuun’, Niemeläinen selittää.” Ja itse myös tiedän, mitä petoaidan ylläpitäminen on. Eli mielestäni näitten, jotka viisauksia laukovat täältä, kannattaisi mennä käymään näillä tiloilla. Kannattaisi tarjota apuaan, kannattaisi antaa puhelinnumero, johon yöaikana voi soittaa silloin, kun pedot ovat tulleet sinne, että niitä tultaisiin yhdessä hätistelemään. Ihan oikeasti maaseudun ihmiset kokevat sellaista tunnetta, että kukaan ei heitä kuuntele, ja siksi olen iloinen, että nyt heitä on kuultu.
Valtaosa valiokunnasta oli sitä mieltä, että perinnebiotooppeja laiduntavat lampaat ovat tärkeitä ja että me haluamme edistää monimuotoisuutta. Valtaosa valiokunnasta oli sitä mieltä, että ihminen on yhtä arvokas niin Kuhmossa kuin jossain suurilla kaupunkiseuduilla, missä hätäkeskustiedote luetaan televisiosta aina, kun siellä suurpeto on ja se poistetaan vaaraa aiheuttavana. Meille ihmiset ovat yhtä tärkeitä joka puolella Suomea.
Sitten, mitä tulee tähän hätävarjeluasiaan, minkä edustaja Kettunen nosti, niin valiokunta oikein kirjoitti siitä erikseen, miten näissä tilanteissa tulee ottaa huomioon kaikki ne lieventävät asianhaarat, mitkä on mahdollista, sen takia, että nyt tätä hätätilapykälää ei oikein uskalleta käyttää. Eli tekijä on rikoslain mukaan ”rangaistusvastuusta vapaa, jos tekijältä ei kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon pelastettavan edun tärkeys, tilanteen yllätyksellisyys ja pakottavuus sekä muut seikat.”
Samoin halusimme nostaa tämän Ruotsin mallin siitä, miten sosiaalis-taloudelliset syyt, kuten susien lisääntyvien konfliktien lieventäminen, muun muassa metsästyskoirille aiheutuneet vahingot ja metsästyskulttuurin säilyttäminen sekä turvallisuus, voidaan ottaa huomioon poikkeuslupaperusteissa, toisin kuin tässä istunnossa on väitetty.
Samoin haluan korjata myös sen virheellisen väitteen, että koirasusia ei Suomessa esiintyisi. Meidän valiokuntakuulemisessa ja tässä mietinnössäkin on muun muassa tästä Lappeenrannan tapauksesta mainittu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T19:48:24,2022-10-06T19:53:52,Tarkistettu,1.1
2022_105_211,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_105_212,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitos, puhemies! Hyvää keskustelua on ollut, enkä nyt pitkitä tätä enää hirveästi pidempään, mutta on tosiaan hyvä muistaa, että Suomen susikanta on nyt tutkitusti suurempi kuin yli sataan vuoteen, joten kontrolloitu kannansäätely on tässäkin valossa erityisen tarpeellista.
Täällä on myös nostettu hyvin se esiin, että on aivan hyvä kysyä sitäkin, pitääkö aina se pahin tapahtua, ennen kuin toimimme. On myös verrattu karhuun täällä, ja karhusta löytyy jo huonoja esimerkkejä varsin läheltä, sillä karhun metsästyskiellon myötä konfliktien määrä on lisääntynyt Romaniassa eksponentiaalisesti. Metsästyskielto astui voimaan vuonna 2016, ja jo vuonna 2019 karhut tappoivat 8 ja raatelivat 76 ihmistä. Samana vuonna 72 karhua kuoli liikenneonnettomuuksissa. Eli tässä vähän nähdään myös tätä ongelman laajuutta. — Kiitos paljon. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-06T19:53:52,2022-10-06T19:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_105_213,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_214,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa moni kollega on puhunut kannanhoidollisesta metsästyksestä ikään kuin se tarkoittaisi lupaa metsästää susia päätavoitteena susien määrän vähentäminen. Meillä on kuitenkin aivan tuore hallinto-oikeuden päätös, joka perustuu EU-tuomioistuimen päätökseen, että kannanhoidollisella metsästyksellä pitää olla kannanhoitoon liittyvä tavoite ja sen tavoitteen pitää perustua luontodirektiiviin, sen pitää toteuttaa luontodirektiivin tavoitteita. [Petri Huru: Senpä takia ne pitääkin siirtää toiseen direktiivin liitteeseen!] Tämä on sellainen asia, mistä emme pääse yli emmekä ympäri.
Sen lisäksi monet kollegat tässä keskustelussa ovat puhuneet aivan kuin niiden ongelmien, jotka sinänsä ovat ihan todellisia, jotka pitää ratkaista, ainoa ratkaisumahdollisuus olisi vähentää susien lukumäärää. Mielestäni meidän pitäisi keskittyä siihen, mitkä ovat ne ongelmat. On susia, jotka tulevat pihapiiriin tai liian lähelle sitä, ja muita esimerkkejä, mitä täällä on mainittu. Meidän pitäisi keskittyä siihen, miten tehostetaan toimia ja juuri näiden vaaraa ja häiriötä aiheuttavien susien metsästystä, mutta se on eri asia kuin metsästys, jonka pääasiallinen tavoite on vähentää susien lukumäärää.
Tässä keskustelussa on jo todettu mutta toistan sen, että kun vuosina 2015 ja 2016 toteutettiin sentyyppistä kannanhoidolliseksi metsästykseksi kutsuttua metsästystä, jota tässä nyt useimmat ovat kuvailleet, jonka tavoitteena oli vähentää lukumäärää, niin metsästettiin paljolti alfayksilöitä, mikä tarkoitti sitä, että laumoja hajosi ja saatiin enemmän susia pihapiireihin, enemmän susia, jotka aiheuttivat vaaraa. Koska sitten näitäkin susia piti metsästää, niin siitä seurasi, että susikanta romahti.
Eli kaiken kaikkiaan olisin sitä mieltä, että meidän pitää myös susipolitiikka perustaa parhaaseen tutkittuun tietoon ja tosiaan keskittyä ratkaisemaan sitä ongelmaa, mitä on, ja jättää tämmöiset tavallaan mutuun perustuvat näkemykset sivuun. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että meidän pitäisi kyetä tarkastelemaan suurpetoja, [Puhemies koputtaa] myös ilvestä, osana ekosysteemeitä, [Puhemies: Kiitoksia!] kuten miten esimerkiksi Lounais-Suomen valkohäntäpeurakantaa voitaisiin pitää kurissa muun muassa ilveksen avulla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-06T19:55:00,2022-10-06T19:58:21,Hyväksytty,1.1
2022_105_215,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_216,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis kansalaisaloite ”Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen” sekä lakialoite 54/2020, maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö sekä jättämäni toimenpidealoite 121/2020. Kiitän siitä, että olen tällä listalla toimenpidealoitteeni kanssa. Avaan sitä hieman.
Toimenpidealoitteeni ajatuksena oli se, että susikanta tulisi tarkkaan laskea, koska tällä hetkellä mennään pelkästään Luken vuosittaisten arviolaskelmien mukaan. Eli Luonnonvarakeskus on vuosittain arvioinut susikannan määriä Suomessa. Käytössä olevalla menetelmällä susikanta voidaan Luken itsensä mukaan arvioida 90-prosenttisella varmuudella. Tämä ei mielestäni riitä. Susikanta pitää pystyä laskemaan tarkkaan nimenomaan niin kuin tässä salissa, että ei eletä minkään mututuntuman pohjalta vaan meidän pitää tietää määrä. Toimenpiteitä voidaan sen jälkeen kannan karsimiseksi soveltaa todellisen määrän mukaan. Tämä olisi mielestäni hyvin järkevä toimenpide.
Susien yksilömäärän arvioitiin maaliskuussa 2020 olevan 90-prosenttisella todennäköisyydellä 216–246, arvioitiin siis näin tarkat luvut. Minulla herää kyllä siinä nyt kysymysmerkkejä.
Susi on peto. Se ei kuulu elinpiiriimme häiritsemään ihmisiä. Luken susiraportin mukaan useiden muiden koiraeläinten tapaan susikanta voi kasvaa nopeasti, mikäli ravintoa on saatavissa. Sitähän Suomessa on saatavissa. Susi saa ensimmäiset pentueensa yleensä kaksivuotiaana, lisääntyy vuosittain. Pentuja syntyy kolmesta kuuteen, ja suurimmissa pentueissa voi vielä syksylläkin olla kymmenkunta pentua. Susilauman reviirit ovat laajat, parhaimmillaan noin 2 000 neliökilometriä, ja mitä enemmän meillä on synnyinreviiriltään vaeltamaan lähteneitä, omaa kumppania ja reviiriä etsiviä nuoria susia, sitä laajemmalle susikanta levittäytyy ja sitä lähemmäksi asutusalueita se pysyvästi siirtyy.
No, me olemme jatkuvasti saaneet kuulla susien aiheuttamista ongelmista lähes kaikkialla Suomessa. Mikään rahamäärä ei korvaa esimerkiksi rakasta lemmikkikoiraa, metsästyskoiraa. Petoja suojellaan enemmän kuin ihmisen parasta ystävää.
Euroopan luontodirektiivin artikla 16 sallii poikkeuksia tiukasta suojelujärjestelmästä, mikäli siten voidaan esimerkiksi estää ennalta erityisen merkittäviä vahinkoja esimerkiksi karjankasvatukseen tai muuhun omaisuuteen, ja luen muuksi omaisuudeksi esimerkiksi metsästyskoirat ja ihmisen lemmikit. Tämä on hyvin tärkeää. Meidän olisi ehdottomasti otettava tämä poikkeus käyttöön, se olisi perusteltua, ja lähteä toimimaan nimenomaan kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseksi välittömästi. Tämän perusteella esitin toimenpidealoitteessani, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin todellisen susikannan laskemiseksi ja käyttää Euroopan luontodirektiivin artiklan 16 mukaista mahdollisuutta susikannan harventamiseen ennaltaehkäisevänä ja korjaavana toimenpiteenä.
Meidän on hyvä muistaa esimerkiksi — kerronpa esimerkin: Kuortaneella urheiluopiston vieressä, siis noin 50 metriä urheiluopiston siitä kohtaa, missä nuoret harjoittivat urheilutoimintaa, harjoittelivat siinä kesälämpimillä, tien toisella puolella keskellä päivää sudet kävivät raatelemassa lampaita — keskellä päivää 50 metriä joukosta nuoria, jotka olivat urheilemassa. Näin röyhkeäksi se peto voi ryhtyä. Nämä ovat tietenkin yksittäistapauksia kaikkien mielestä, mutta meidän tulee poliitikkoina kantaa vastuu siitä, että susikanta pysyy sellaisena, että se susi, joka kuuluu sinne suomalaiseen luontoon ja sinne aarniometsiin, pysyy siellä eikä tule häiritsemään ja raatelemaan noin lähelle ihmisiä. Me tiedämme, että se on häiriintynyt yksilö, jos se tuon tekee, ja tällainen pitäisi pystyä poistamaan välittömästi.
Olen aikoinani sanonut vankaksi mielipiteekseni tähän, kun minulta on kysytty, mitä tälle ongelmalle pitää tehdä — nämä aloitteet ovat erinomaisia, ja näihin tulee ottaa hallituksen ja eduskunnan nyt erittäin kovasti kiinni ja lähteä toteuttamaan niitä välittömästi — se oma mielipiteeni on, että muistakaa: Susi on turkiseläin. Jos se tulee häiritsemään ihmisen asutuksen lähelle tai tekemään jotain kepposiaan, siltä pitää ottaa turkki pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-06T19:58:24,2022-10-06T20:03:15,Hyväksytty,1.1
2022_105_217,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_218,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käyty ansiokasta keskustelua. Haluan käyttää puheenvuoron vielä luonnonsuojelun näkökulmasta, ja tähän nostan esille Suomen metsäpeuran (Rangifer tarandus fennicus).
Edustaja Pitko käytti jo debattipuheenvuoron mutta myös käytti äsken puheenvuoron siitä, että metsäpeuran vähenemisen syynä on myös metsätalous, mutta tämä argumentti ei kyllä minun mielestäni pidä paikkaansa. Nimittäin jo 1990-luvulla Kuhmossa Elimyssalolle perustettiin luonnonsuojelupuisto, Ystävyyden puisto, yhdessä silloisen Neuvostoliiton kanssa. Tämä Elimyssalo on syrjäinen ja erämainen alue siellä rajaseudun vedenjakajalla. Vaikka Elimyssalo onkin Kainuun laajin luonnonsuojelualue, kokonsa puolesta sitä ei voi kutsua erämaaksi, nimittäin lentäähän metsähanhikin alueen yli viidessä minuutissa — tämä on tutkittu. Siellä voi kuitenkin aistia metsäerämaan tunnelman. Elimyssalolla, elikkä Ystävyyden puistossa, voi kohdata aidon, alkuperäisen rajaseudun erämaan lukuisine puhtaine järvineen, kumpuilevine harjuineen, vanhoine metsineen ja monipuolisine soineen. Juuri nämä olivat tärkeitä syitä Ystävyyden puiston perustamiselle vuonna 1990. Tarkoituksena oli suojella silloin Kainuun metsä- ja suoerämaita ja järvi- ja harjuluontoa sekä metsäpeuran elinympäristöjä. Merkittävä tekijä Ystävyyden puiston perustamiselle oli myös luonnon tutkimisen kehittäminen.
Arvoisa puhemies! Jotta metsäpeuran elinympäristö tulisi mahdollisimman laajasti suojelluksi, Ystävyyden puistoon yhdistettiin viisi erillistä luonnonsuojelualuetta: Kuhmon eteläosassa aivan itärajan pinnassa sijaitseva Ulvinsalon luonnonpuisto, Kuhmossa sijaitsevat Elimyssalon, Iso-Palosen—Maariansärkkien ja Lentuan luonnonsuojelualueet sekä osin Suomussalmen puolelle levittäytyvä Juortanansalon—Lapinsuon soidensuojelualue. Niiden alueiden yhteenlaskettu pinta-ala laajennusalueineen on noin 29 000 hehtaaria. Ystävyyden luonnonsuojelualueen perustaminen sai alkunsa, kun silloisen Neuvostoliiton alueelta tuli metsäpeuroja Kuhmon Elimyssalolle. Elimyssalon rauhallinen, hakkaamaton erämaa soveltui laidun- ja vasomisalueeksi. Vähitellen metsäpeurakanta vakiintui, ja Suomi sai takaisin vuosikymmeniksi kadonneen suurnisäkkään, metsäpeuran. Metsäpeuran leviäminen valtion rajan ylitse Suomeen herätti ajatuksen silloisesta yhteisestä suomalais-venäläisestä luonnonsuojelututkimuksesta ja ‑seurannasta. Eli kun sanotaan, että metsätalous olisi vähentänyt Suomen metsäpeurakantaa, niin tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Kainuussa. Mutta nyt täytyy muistaa, että siellä rajaseudulla Elimyssalon kupeessa on useampia haaskoja, mikä on luonut tuolle alueelle suurpetokeskittymiä juurikin sille alueelle, mikä suojeltiin Suomen metsäpeuran vasomisalueeksi.
Me kainuulaiset olemme saaneet ihastella myös — elikkä nyt puhumme siitä itärajan pinnan vasomisalueesta — ainakin talviaikaan, kun Suomen metsäpeurat siirtyvät sitten talvilaidunnusalueille tuonne Sotkamon puolelle. Ja kuulkaa, ne talvilaidunnusalueet ovat hyvin hoidetuissa talousmetsissä. Usein Härkölänsuoralla talvisaikaan me kainuulaiset ja muutkin kuvailemme Suomen metsäpeuroja, kuinka ne laiduntavat siellä hyvin hoidetussa talousmetsässä. Mutta kuitenkin täytyy huomata, että samaan aikaan suurpedot, varsinkin talvisaikaan sudet, ovat seuranneet näitä metsäpeuroja myös Sotkamon puolelle. Ja nytten tämänkin illan keskustelussa edustaja Piirainen Kajaanista toi sen esille, että Sotkamossa on nyt viime päivien aikana jäänyt metsästyskoira susien suuhun.
Puhemies! Halusin tuoda tämän asian esiin juurikin tästä luonnonsuojelun näkökulmasta, että meidän täytyy suojella Suomen metsäpeuraa suurpedoilta ja etenkin talvisaikaan sudelta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-06T20:03:25,2022-10-06T20:08:53,Tarkistettu,1.1
2022_105_219,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_105_220,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on käyty erittäin hyvää keskustelua, ja tähän luonnon arvostamiseen on hyvä yhtyä. Itse asiassa se toinen metsäpeurakanta on siellä minun kotikulmillani Salamajärven kansallispuistossa, jossa se on voinut vähän paremmin, sillä siellä Perhon liepeillä ei ole susia niin paljon ollut, eli siellä se peurakanta on sitten päässyt paremmin kasvamaan. Sielläkään yhteyttä sille, onko siellä talousmetsissä toimenpiteitä, ei, sitä ei olla koskaan nähty. Siellä on muuten aivan ihania suotuisia alueita kyllä tälle metsäpeuralle.
Mitä tulee siihen, kuulimmeko loppuvaiheessa muita kuin maa- ja metsätalousministeriötä, niin se tieto on virheellinen. Me kuulimme Luonnonvarakeskusta nimenomaan tästä suojelutason viitearvotyöstä, ja he siellä sanoivat tämän saman asian, minkä luen täällä nyt heidän omilta sivuiltaan, nimittäin sen, mikä on sopiva kannan koko. Täällä lukee — suora sitaatti — näin: ”Mikä on Suomeen sopiva susien lukumäärä? Maa- ja metsätalousministeriö päättää susikannan hoidosta ja tavoitteesta. Luonnonvarakeskuksen kehittämät työkalut suotuisan suojelutason viitearvon määrittämiseen ovat ministeriön käytettävissä.” Tämä määrä on poliittinen päätös, lukee täällä Luonnonvarakeskuksen sivuilla. Eli he ovat antaneet meille vallan, ja tätä valtaa me nyt käytämme. Ja me edellytämme, että kun sitä valtaa on käytetty, niin sitten tuomioistuimet, mikäli täällä siihen lopputulemaan tullaan, noudattavat meidän vallan kolmioppia eli myöntävät näitä kannanhoidollisia lupia. Me myös käymme tämän valitusoikeuden omana asianamme läpi. Valiokunta katsoo tarpeelliseksi selvittää keinoja, joilla valitusoikeutta käyttäneen yhteisön alueellisten ja paikallisten sidosten aitoudesta voidaan varmistua. Nythän tämä käytäntö näin ei ole ollut.
Kiitän tästä työstä, ja maailmaan mahtuu [Puhemies koputtaa] erilaisia mielipiteitä. Tämä oli hyvä keskustelu. [Tuomas Kettunen: Hyvä tarkentava puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T20:08:55,2022-10-06T20:12:00,Hyväksytty,1.1
2022_105_221,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_222,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Siteeraan myös tätä Luken syyskuussa julkaisemaa raporttia. Luke toteaa, että ”lajin suojelun taso on suotuisa, kun laji pitkällä aikavälillä säilyy luontaisessa ympäristössään eikä sen levinneisyysalue supistu ja lajin elinympäristöjä on riittävästi turvaamaan kannan säilymisen pitkällä aikavälillä”. Sudesta Luke toteaa, että pitkällä aikavälillä lajin elinvoimaisuus edellyttää, että efektiivinen populaatiokoko on tuhat ja todellinen populaation koko vielä tätä suurempi. Luke myös toteaa, että pienempikin riittää, jos susi pääsee nykyistä paremmin liikkumaan toisaalta Länsi- ja Itä-Suomen populaatioiden välillä ja toisaalta sitten sekä länsi- että itärajan yli, kuten ensimmäisessä puheenvuorossani totesin.
Me emme nyt kyllä pääse yli emmekä ympäri siitä, että EU-lainsäädäntö velvoittaa meitä siihen, että etenemme kohti suotuisan suojelun tasoa, ja olemme siitä tällä hetkellä todella vielä kaukana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-06T20:12:03,2022-10-06T20:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_105_223,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_224,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kyllä korjata tämän valiokunnan puheenjohtajan esittämän väitteen, että se, mitä sanoin kuulemisista, olisi ollut virheellistä. Me kyllä kuulimme Lukea tästä raportista, mutta emme liittyen tähän päätösesitykseen. Asiantuntijakuulemiset koskivat siis tätä kansalaisaloitetta. Nyt päätösesityksenä on asia, joka tuotiin loppuvaiheessa kuulemisia, ja emme siitä päätösesityksestä, mikä tässä on ja mihin tuo lausuma 2 viittaa, kuulleet asiantuntijoita. Mutta kuulimme Luken syyskuussa valmistuvasta raportista.
Myös sen raportin sisällön olemme selkeästi ymmärtäneet valiokunnan puheenjohtajan kanssa erillä tavalla. Itse ymmärsin sen niin, että Luonnonvarakeskuksen tutkijat määrittelevät haarukan, johon suden suotuisan suojelun taso tulee asettumaan. Se, minkälaisen riskin me otamme tämän haarukan sisällä — otammeko me sieltä sen pienimmän arvon vai sen suurimman arvon — on poliittinen päätös, ja siitä sitten maa- ja metsätalousministeriössä asetuksen antamisen yhteydessä päätetään — tai missä tilanteessa se sitten päätetäänkään. Luonnonvarakeskuksen tutkijat eivät sanoneet, että suotuisan suojelun taso olisi poliittinen päätös, ja kun me tiedämme, mitä siellä EU:n direktiivissä sanotaan, niin myöskään se ei tue sitä, että suotuisan suojelun taso olisi poliittinen päätös. Se riski, jonka me olemme valmiita ottamaan, on poliittinen päätös. Muuten suotuisan suojelun tason määrittely perustuu tieteelliseen tutkimukseen. [Tuomas Kettunen: Onko Ruotsin päätös poliittinen?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-06T20:13:29,2022-10-06T20:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_105_225,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Kalmari vielä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_226,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nimenomaan, tieteellinen tutkimus on tehty, ja kuten siinä kuulemisessa meille kerrottiin, täällä lukee, että Suomen susikannan kokotavoite on suurpetopoliittinen linjaus, josta päättää maa- ja metsätalousministeriö tämän annetun tiedon pohjalta. Ja siellähän olivat minimit, jotka olivat 50—60 yksilössä aina 1 000:een asti, että silloin se on ihan varmasti vaarantunut, jos se reviirikoko on näin pieni.
Todellakin valiokunta on työnsä tehnyt, ja olen hyvin ylpeä siitä, että löysimme väylän, että tämä kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa Suomen kansalaisten haluamalla tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T20:15:11,2022-10-06T20:16:11,Hyväksytty,1.1
2022_105_227,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 8/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteeseen sisältyvä lakiehdotus hylätään. — Avaan yleiskeskustelun. Onko puheenjohtajalla esittelypuheenvuoro? Sitä ei ole varattu täällä nimittäin. Onko valiokunnan puheenjohtajan tarkoitus esitellä? [Anne Kalmari: On.] — Selvä, sitten tänne vaan, ja esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_228,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä kansalaisaloite 3: Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen. Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Saimme yhdessä valiokunnan ja neuvoksien kanssa paljon aikaan.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee tarvittavat lakimuutokset, jotta valkoposkihanhen rajoitettu metsästys voidaan ottaa osaksi hanhien viljelyksille ja viheralueille aiheuttamien haittojen torjuntaa. Valiokunta perehtyi erityisesti tutkijoiden ja asiantuntijoiden avulla valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan sekä selvitti edellytyksiä kansalaisaloitteen hyväksymiselle. Johtopäätöksenään valiokunta totesi, ettei valkoposkihanhea voida kansallisella päätöksellä muuttaa metsästettäväksi lajiksi. Suomi ei valitettavasti voi yksipuolisesti irrottautua kansainväliseen sopimukseen perustuvista suojelutoimista, vaan tämän on tapahduttava tavanomaisia kansainvälisiä sopimusmenettelyjä noudattaen.
Muutoin ampumalla tapahtuvaa karkottamista rajoittavat joka tapauksessa Bernin sopimuksen määräykset ja EU:n lintudirektiivin mahdollistamat poikkeukset. EU-lainsäädännön edellyttämän poikkeuslupamenettelyn siirtäminen metsästyslainsäädäntöön ei muuta tilannetta olennaisesti. Lisäksi on todettava, ettei metsästyslainsäädäntö sovellu kaupunkien viheralueilla oleskelevien valkoposkihanhien poistamiseen. Valiokunta päätyy näin ollen esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä.
Olen kuitenkin iloinen voidessani valiokunnan puolesta kertoa, että positiivisia asioita on tapahtunut ja niitä tullaan edellyttämään lisää, mikäli mietintömme hyväksytään. Vahinkojen korvaamisen tukijärjestelmälle on saatu päätöksiä, ja valtioneuvoston piirissä on tehty työtä valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen torjumiseksi. Syytä onkin, sillä Barentsinmerellä pesivän valkoposkihanhen kannaksi arvioitiin vuosina 2013—18 noin 1,3 miljoonaa. Luonnonsuojelulain perusteella on myönnetty poikkeuslupia valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen torjumiselle ampumalla vuonna 20 noin 10 000 yksilölle ja vuonna 21 noin 15 000 yksilölle. Lupia on käytetty alle 1 000 kumpanakin vuonna.
Keväällä 2020 valkoposkihanhen aiheuttamat vahingot nousivat yli kolmeen miljoonaan euroon. Lupia myöntänyt taho on aktiivisesti valittanut päätösten soveltamisesta, ja jatkossa luvat tuleekin myöntää alueellisesti ja käytännön toteuttamista helpottaa.
Valiokunta ehdottaa neljää lausumaa:
Ensinnäkin hallituksen tulee aktiivisesti vaikuttaa komissioon ja EU:n jäsenvaltioihin, jotta Bernin sopimusta muutetaan ja valkoposkihanhi siirretään EU:n lintudirektiivin liitteeseen II metsästettäväksi lajiksi.
Toiseksi valiokunta päätyi ehdottamaan lintudirektiivin 9 artiklan mukaisten poikkeusmahdollisuuksien hyödyntämistä siten, että lintujen karkottaminen ampumalla sallitaan myös keväällä pesintärauha huomioiden.
Kolmantena lausumana edellytetään, että poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan ja hallitus valmistelee esityksen luonnonsuojelulain muuttamisesta siten, että lintudirektiivin 9 artiklan ykköskohdan c-alakohdan mukaisen poikkeuksen perusteella mahdollistetaan poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen hyötykäyttö.
Viimeiseksi valiokunta katsoo, että valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupa-asiat tulee siirtää Varsinais-Suomen ely-keskukselta Pohjois-Karjalan ely-keskukselle, jolloin päätökset tehdään siellä, missä on paras paikallistuntemus. Samalla lupamenettelyä tulee sujuvoittaa.
Maa- ja metsätalousvaliokunnan päätösehdotus on siis kansalaisaloitteen hylkääminen valitettavasti merkityksettömänä. Samalla valiokunta kuitenkin ehdottaa keinoja valkoposkihanhen aiheuttamien vahinkojen ja haittojen torjunnan tehostamiseksi sekä poikkeusluvan perusteella tapettujen lintujen asiallisen hyötykäytön sallimista.
Mietintöön sisältyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T20:17:11,2022-10-06T20:22:02,Hyväksytty,1.1
2022_105_229,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_230,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valkoposkihanhien määrä on kasvanut menneinä vuosikymmeninä, ja kasvanut hanhipopulaatio aiheuttaa paljon mielipiteitä. Ymmärrettävää, kun tämä näkyvä ja isokokoinen liikkuva laji on ilmestynyt puistoihin ja pelloille. Se, että valkoposkihanhen kanta on runsastunut, on luonnon kannalta hyvä ja harvinainen asia. Viimeisen 15 vuoden aikana valkoposkihanhien laskennoissa lukumäärä on noussut noin 10 000 yksilöstä noin 27 000 yksilöön. Huippuvuonna 2019 hanhia havaittiin noin 35 000 kappaletta. Kiitos näistä tiedoista kuuluu kaikille tutkijoille ja vapaaehtoisille, joiden ansiosta meillä on olemassa tarkkaa tietoa Suomen lintujen tilanteesta.
Runsastunut laji on aiheuttanut myös haittaa ihmistoiminnoille, erityisesti viljelijöille, joiden peltojen sadon hanhiparvet ovat syöneet. Vuonna 2020 ministeriöiden hanhityöryhmä tuotti joukon toimenpiteitä, joilla valkoposkihanhen aiheuttamia haittoja pyritään ehkäisemään ja vahinkoja myös korvaamaan. Näitä on pantu toimeen. Yksi toimi on ollut poikkeusluvalla lintujen ampuminen ja karkottaminen.
Nyt käsillä olevassa mietinnössä on keskeisesti kyse siitä, voiko näitä poikkeusluvalla ammuttuja valkoposkihanhia ottaa haltuun, ja jos tämä sallitaan, miten se tehdään. Todettakoon aluksi, että koska valkoposkihanhen elinvoima on kasvanut merkittävästi, kanta kestää tämän poikkeusluvalla ampumisen ja siten karkottamisen pelloilta. Se, miten poikkeusluvalla ammutun hanhen hyödyntäminen voitaisiin sallia, jakoi kuitenkin vahvasti valiokunnan jäseniä. Se, sallitaanko hyödyntäminen metsästyslaissa vai sallitaanko se luonnonsuojelulaissa, on periaatteellinen asia. Valiokunnan mietintö esittää, että valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan luonnonsuojelulaissa. Mutta sen ensisijainen tarkoitus on nimensä mukaisesti suojella lajeja, eikä se siksi kuulu sinne.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö valitettavasti esittää, että valkoposkihanhen osalta tehtäisiin poikkeus luonnonsuojelulakiin. Tämä poikkeus sallisi tapetun hanhen hyödyntämisen. Luonnonsuojelulaki on kuitenkin nimensä mukaisesti tarkoitettu luonnonsuojeluun. Meillä on laki, metsästyslaki, jossa säädellään metsästystä ja riistalajeja, ja se on oikea laki tälle. Ehdotamme tässä vastalauseessa, jonka olemme jättäneet valiokunnan mietintöön edustaja Elon ja edustaja Kivelän kanssa, että valkoposkihanhi siirretään metsästyslain piiriin. Tämä ei murtaisi lajien suojaa luonnonsuojelulaissa eikä loisi poikkeuksiin perustuvaa koukeroisempaa lainsäädäntöä. Jos valkoposkihanhi siirretään metsästyslain piiriin, oikeus hyödyntää ammuttuja yksilöitä tulee voimaan automaattisesti.
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan hanhista ja niiden aiheuttamien vahinkojen torjunnasta, ei ampumista pidä ylikorostaa. Hanhien karkottamisessa tarvitaan useita muita keinoja. Ampuminen on turhaa, mikäli linnuilla ei ole toivottuja paikkoja, joihin väistää. Karkottamiseen tarvitaan hanhipeltoja, joihin hanhet voivat väistää. Jos niitä ei ole, hanhet palaavat pelloille.
Arvoisa puhemies! Eläinten syömisen salliminen on hyvin vastakkainen luonnonsuojelulain hengen ja tavoitteiden kanssa. Syömisen salliminen luonnonsuojelulaissa myös vaikeuttaisi uhanalaisten lajien valvontaa ja avaa vaarallisen ennakkotapauksen, jossa uhanalaisten lajien syömisestä tehdään hyväksyttävämpää. Asiaan on luontoystävällisempi, yksinkertaisempi ja toimivampi ratkaisu. Metsästyslaki on oikea paikka valkoposkihanhelle. Luonnonsuojelulaki on syytä jättää rauhaan.
Puhuin aluksi, että valkoposkihanhi on runsastunut ja se on hyvä asia. Isossa kuvassa, jos katsomme suomalaista linnustoa ja lajistoa, valkoposkihanhi on valitettavan harvinainen poikkeus. Yleinen trendi on, että lintulajit uhanalaistuvat rajusti. Siksi meidän kyllä pitäisi puhua tässä salissa enemmän lintujen suojelusta ja vähemmän lintujen syömisestä. [Petri Huru: Poistetaan vieraslajit!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-06T20:22:10,2022-10-06T20:26:45,Hyväksytty,1.1
2022_105_231,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_232,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Mietinnön valmistellut valiokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, on tässä kohdin tehnyt erinomaista työtä, ja en voi kuin kiittää siitä tässäkin kohtaa laaja-alaisesta keskustelusta ja kuulemisista, joita tässä kohdin käytiin.
Erityisen mielissäni henkilökohtaisesti olen siitä, että lausumissa on otettu huomioon lakialoite, joka tehtiin eduskunnalle, jossa oli 111 allekirjoittajaa [Anne Kalmari: Hienoa!] ja jossa mainittiin nimenomaan, että luonnonsuojelulakiin tehdään muutos 49 §:n 4 momenttiin, jossa poikkeusluvalla ammuttu valkoposkihanhi voidaan ottaa haltuun.
Minä vähän kuvaan tätä problematiikkaa ja epäloogisuutta, mikä tässä on: Lupaviranomainen antaa luvan tappaa valkoposkihanhi vahinkojen ehkäisemiseksi. Eli annetaan lupa tappaa rahoitettu lintu, jolloin rauhoitus on purettu. Kun sitten hanhi tippuu maahan kuolleena, niin nyt sitten halutaan tulkita, että se poikkeus rauhoituksesta raukeaa ja lintu on sitten kuollessaan rauhoitettu. Minun mielestäni yhdellä lailla toimiminen niin epämoraalisesti, että hyödynnettävä ruoka joudutaan polttamaan tai hautaamaan maahan... [Petri Huru: Käsittämätöntä!] Meillä hallitusohjelmassa kuitenkin lukee, että ruokahävikin vähentäminen on yhtenä tavoitteena, ja tässä tilanteessa, näinä päivinä, kun katselee tuonne Hurstin jonoon ja kun näkee, mitä tapahtuu, on epämoraalista, että me voimme haaskata ravinnoksi kelpaavaa lintua.
Mitä tulee siihen vahinkojen ehkäisemiseen, niin olen samaa mieltä, että pitää olla mahdollisuuksia, että valkoposkihanhi ei palaa sille pellolle, mistä sitä on häädetty. Mutta tämä haltuun ottaminen on yksi sellainen asia, että tätä tehokkaammin voitaisiin käyttää sen vahingon estämiseksi. Näitä poikkeuslupia ei käytetä meillä. Ei metsästäjien, jotka kuitenkin tämän kohden ampumisen harjoittavat, moraalille sovi se, että riistaa vain tapetaan, jos ei sitä voida hyödyntää. Ja siinä mielessä valiokunta on hyvinkin tuonut esille sen, mistä tässä on loppujen lopuksi kysymys. Lintudirektiivi ei estä rauhoitetun linnun, joka poikkeusluvalla tapetaan, haltuun ottamista. Toivoisin, että tässäkin kohtaa, kuten suden osalta, oltaisiin soveltamassa sitä, mitä direktiivissä EU-tasolta ollaan tuotu esille.
Siirtäminen metsästettäväksi lajiksi ei kuitenkaan tässä kohdin muuttaisi mitään poikkeuslupamenettelystä. Ei valkoposkihanhesta siirtämällä se kansallisesti metsästyslakiin tulisi edelleenkään metsästettävää lajia, vaan siihen tulisi poikkeuslupasäädöksin hakea aivan samanlaisella byrokraattisella menettelyllä kuin tähänkin asti, ja siinä kohtaa me joutuisimme siihen tilanteeseen, että viljelijöiden tällä hetkellä saamat korvaukset niistä vahingoista, jotka ovat miljoonaluokkaa, vaarantuisivat. Enkä usko, että tämä on pelottelua ja että me voisimme saada nopean notifioinnin sille, kun tälläkin hetkellä itse asiassa me onneksi saamme niitä viljelijöille tarkoitettuja korvauksia, mutta jos oikein tarkkaan katsoo ja tiedetään, EU on myöntänyt meille oikeuden näitten vahinkojen ehkäisemiseksi syntyneisiin korvauksiin, mutta EU on onneksi tässä kohtaa katsonut hieman läpi sormiensa, että me ja meidän virkakoneistomme olemme hyvin tämän asian hoitaneet. Mutta en lähtisi nyt tässä kohtaa kiistelemään, kummalle tämä kuuluu, maa- ja metsätalousministeriölle vai ympäristöministeriölle. Nyt meillä on viljelijöitä turvaava korvausjärjestelmä, mistä meidän on pidettävä kiinni niin kauan, kunnes tämä asia on selvitetty. Varmaa on se, että niin kauan kuin valkoposkihanhi on direktiiviliitteessä I, tämä asia ei tule muuttumaan sen suuntaisesti, että valkoposkihanhesta tulisi metsästettävä.
Näihin hanhien lisääntymisiin, että ollaan tyytyväisiä: Minä voin nyt tässä kohtaa tehdä kaupunkilaiskierroksen ja kysyä, kuinka tyytyväisiä Helsingin tai Vantaan kaupungin asukkaat ovat ja ilolla maksavat kunnallisveroa, kun heidän hyödyntämismahdollisuutensa on rajoitettu verovaroin ylläpidettävien puistojen osalta, jotka ovat täysin käyttökelvottomia yhdessä aikaa. Ja tämäkin on syntynyt siitä, että aikanaan Korkeasaaressa päästettiin vapaaksi valkoposkihanhia ja sieltä syntyi tämä kanta, joka sitten on ruvennut pesimään kaupungeissa ja pesii tällä alueella. Eli on tämä siirtyvä kanta, joka aiheuttaa maanviljelijöille ne vahingot, ja sitten on tämä meidän rakas cityhanhikanta, joka pilaa muuten — jopa on vesistöjä Lappeenrannassakin uimiskieltoon ja käyttökieltoon laitettu, koska bakteeripitoisuudet ovat niin suuret. Eli jotain tässä on joskus tehtävä. Toivottavasti lupaviranomaiset ensi kesänä ymmärtävät kaupunkilaisia, jotta he voivat häätää, koska metsästäminen ei tulekaan kysymykseen kaupunkialueella. [Tuomas Kettunen: Hyvä puhe! — Petri Huru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-06T20:26:54,2022-10-06T20:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_105_233,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Norrback. [Mikrofoni on kiinni — Puhemies: Mikrofoni päälle, kiitos. — Anders Norrback: Anteeksi.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_234,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön sekä valiokunnan esittämiin lausumaehdotuksiin. Haluan varsinkin nostaa esille lausumaehdotuksen numero 3, joka mahdollistaisi poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntämisen. Lihan talteen ottaminen on tärkeää niin eettisen metsästyksen kannalta kuin myös kestävän elintarvikepolitiikan kannalta — varsinkin näinä aikoina, kun maailmalla vallitsee elintarvikepula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-10-06T20:33:59,2022-10-06T20:34:32,Hyväksytty,1.1
2022_105_235,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat olemme täällä eduskunnassa suomalaisille töissä, ja meidän tehtävämme on kuunnella ja toimia ratkaistaksemme ihmisten arkea koskevia ongelmia. Eduskuntaan on tällä kaudella saapunut useita kansalaisaloitteita metsästykseen ja eläimiin liittyen, ja tämä valkoposkihanhia koskeva aloite on ollut yksi niistä. Valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa maanviljelijöille, ja esimerkiksi vuonna 2020 viljelysvahinkoja korvattiin noin 3,4 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan valkoposkihanhi on kasvanut merkittävästi, ja se kyllä kestäisi metsästyksenkin.
Tuskin mikään lintulaji on nykyisin niin inhottu kuin puistoalueita sotkeva ja viljelyksiä tuhoava valkoposkihanhi, ja se on hyvin ymmärrettävää mutta surullista. Ihmisten toiminnalla, tai pikemminkin tässä tapauksessa toimimattomuudella, ja liian tiukalla suojelulla näin käy. Kun rauhoitettu eläin alkaa aiheuttaa merkittäviä vahinkoja mutta asialle ei tehdä mitään, tunteet kuumenevat. Valkoposkihanhen kohtelu sotii suomalaisten oikeustajua vastaan myös siksi, että poikkeusluvalla ammuttua valkoposkihanhea ei voi ottaa haltuun ja käyttää samalla tavoin ruoaksi kuin metsästettäviä riistalintuja.
Arvoisa puhemies! Iso paha susi tässä kohtaa on myös Euroopan unioni, jonka pöydissä tuleekin vaikuttaa siihen, että valkoposkihanhikannan reilun kasvun myötä laji siirrettäisiin lintudirektiivin liitteeseen II. Tällaiset jäykät suojelutoimet tekevät suojelulle itse asiassa hallaa, sen osoittavat niin valkoposkihanhet kuin sudet, joita äsken käsittelimme. Tämä olisi ymmärrettävä kaikissa puolueissa ja saatava välitettyä se ymmärrys myös Euroopan unioniin. Kuten ei susiasiassakaan, ei myöskään tässä kohtaa saa piiloutua EU:n selän taa eikä liioin tulkita liian tiukasti EU:n direktiivejä.
Mietintömme valiokunnasta antaa valkoposkihanhia koskevaan ongelmaan neljä ratkaisua, joita on vietävä eteenpäin, ja toivon eduskunnan niihin sitoutuvan ja hallituksen toimivan asiassa. — Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja koko valiokunnalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-10-06T20:35:22,2022-10-06T20:38:02,Hyväksytty,1.1
2022_105_236,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_237,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Näihin aikoihin kaksi vuotta sitten suden kannanhoidollisen metsästyksen tapaan kävimme vilkasta keskustelua valkoposkihanhien metsästyksen mahdollisesta aloittamisesta. Oli selvää jo silloin, etteivät edellytykset lajin suojeluun enää täyty eikä laki näin ollen enää vastaa lintupopulaation määrään. Maa‑ ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteisen työryhmän raportin mukaan valkoposkihanhi EU:n runsaslukuisimpana hanhilajina kuuluisi nykytilanteessa Bernin sopimuksessa liitteeseen III ja lintudirektiivin liitteeseen II, jolloin sen kantaa olisi mahdollista säädellä metsästämällä. Tähän samaan lopputulemaan myös valiokunta mietinnössään on päätynyt. Voidaankin siis sanoa, että järki on voittanut.
Toinen hyvin oleellinen asia on ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntämisen salliminen. Tätä ehdotimme yhdessä puolueemme edustajien kanssa toimenpidealoitteessa syksyllä 20. Nyt mietintö edellyttää hallituksen valmistelevan esityksen luonnonsuojelulain muuttamisesta siten, että poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen hyötykäyttö sallittaisiin. Tätä asiaa edustaja Myllykoski jo avasi tuossa aikaisemmin, en lähde sitä toistamaan. Sanon vain, että maalaisjärki on voittanut.
Loppuun kiitän maa‑ ja metsätalousvaliokuntaa sitkeästä työstä asian eteenpäinviemisessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-06T20:38:02,2022-10-06T20:39:30,Hyväksytty,1.1
2022_105_238,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_239,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Siinä on tiettyä ironiaa, että valiokunta on käsitellyt kansalaisaloitteita, lakialoitteita ja toimenpidealoitteita, joista useimmissa ehdotetaan metsästyslain muuttamista, mutta päätynyt ehdottamaan muutosta luonnonsuojelulakiin. Ongelma, jota valiokunta pyrkii ratkaisemaan, on todellinen, mutta aivan kuten susikansalaisaloitteenkin kohdalla, valiokunnan ehdottama ratkaisu ei ole oikea.
Taustalla on isompi ongelma, joka on se, että sinänsä ymmärrettävästi on lajeja, jotka runsastuvat, ja on lajeja, jotka harvinaistuvat. Se on hieno asia, että uhanalaisia lajeja runsastuu ja niiden tilanne paranee, mutta meillä on myös lajeja, jotka ovat olleet yleisiä ja jotka ovat harvinaistuneet ja uhanalaistuneet. Nyt on sillä lailla epälooginen tilanne, että meillä on esimerkiksi uhanalaisia vesilintuja riistalajiluettelossa metsästyslaissa ja sitten valkoposkihanhi, joka on runsastunut voimakkaasti, on luonnonsuojelulaissa. Johdonmukaista olisi helpottaa menettelyä lajien siirtämiseen luonnonsuojelulain ja metsästyslain välillä sen mukaan, miten niiden kanta kehittyy.
Kuten edustaja Pitko jo totesi, valkoposkihanhen runsastuminen tekisi perustelluksi sen siirtämisen metsästyslakiin. Tämä siirto ei kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että sen metsästyksestä tulisi juurikaan vapaampaa kuin nyt, koska se on edelleen EU:n luontodirektiivissä ja Bernin sopimuksessa suojeltu laji. Jos siirto metsästyslakiin tehtäisiin, niin edelleen pitäisi saada poikkeuslupa. Mutta se ongelma — mitä valiokunnan oikeastaan kaikki jäsenet ovat pitäneet sinänsä ratkaistavana ongelmana — että metsästettyjä valkoposkihanhia pitäisi voida myös syödä, ratkeaisi sillä, että se siirretään metsästyslakiin.
Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin todella kiivaasti vastustanut tätä. Edustaja Myllykoski tässä esitti sen perustelun, eli että muka tästä seuraisi se, että satovahingoista, viljelyksille aiheutuvista vahingoista, viljelijät eivät sitten voisi saada korvauksia. Tietenkin on sitten eri päätös myöntää ne rahat, jotka tällä hetkellä ovat ympäristöministeriön pääluokassa, maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan, jotta maa- ja metsätalousministeriö voisi nämä vahingonkorvausrahat maksaa.
Me täällä eduskunnassa käsittelemme jatkuvasti ja aivan rutiinina sitä, että on joku tietty peruslakimuutos ja sitten liitännäislakeja, joita myös muutetaan samalla, koska järkevä ja johdonmukainen toiminta edellyttää sitä, että muutetaan useampaa lakia kerralla. Ei ole mitään Suomen ulkopuolista syytä siihen, miksei näin voitaisi tehdä tämän asian kohdalla, ja suoraan sanoen minun vaikutelmakseni on tullut se, että maa- ja metsätalousministeriö vastustaa tätä valkoposkihanhen siirtoa metsästyslakiin vain siksi, että he eivät halua sitä työmäärää, mikä näistä vahingonkorvauksista sitten tulisi. Mutta järkevä järjestely olisi vastalauseen allekirjoittajien mielestä — itse olen osallistunut vastalauseen laatimiseen, vaikka tosiaan en päässyt valiokunnan päätöskokoukseen koronakaranteenin takia ja nimeni ei ole siinä alla, mutta myös minun mielestäni — tämä olisi paljon järkevämpi ratkaisu kuin se, minkä valiokunnan enemmistö esittää.
Meidän esittämämme ratkaisu ratkaisisi sen ongelman ja lisäksi ei tekisi lainsäädännöstä epäjohdonmukaista eikä avaisi luonnonsuojelulaissa päätä siihen, että luonnonsuojelulailla rauhoitettuja eläimiä voisi metsästää saaliin toivossa — sitä en todellakaan toivo. Toivon, että jonakin päivänä pääsemme siihen, että kun laji uhanalaistuu, se voidaan siirtää metsästyslain riistalajeista luonnonsuojelulakiin, ja että vastaavasti sitten voidaan tehdä siirtoja myös toisinpäin, kun sen lajin tilanne sen perustelee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-06T20:39:33,2022-10-06T20:45:02,Hyväksytty,1.1
2022_105_240,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_241,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja valiokunnalle hyvästä työstä. Asiasta on tehty myös lakialoite ja toimenpidealoitteita, niin kuin kerrottiin. Edustaja Myllykoski minusta hyvin kuvasi tätä ongelmaa tässä näitten cityhanhien osalta ja sitten näitten muuttavien lintujen osalta, joihin enimmäkseen itse keskityn.
Meillä erityisesti Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa maanviljelijöille on muuttavista hanhista tullut iso ongelma, ja kaiken kaikkiaan se kanta on jo varmaan lähempänä puoltatoista miljoonaa lintua, ja kanta kasvaa useilla prosenteilla vuodessa. Hanhet aiheuttavat vuosi vuodelta keväällä ja syksyllä vahinkoja erityisesti rehunurmelle, syysrukiille ja syysvehnän oraille. Kannan kasvun myötä myös kasvit ovat kärsineet, kuten härkäpapu, herne ja kumina. Lisäksi hanhien ulosteet heikentävät kasvatettavan rehun laatua. Syksyllä on jouduttu kymmenillä tiloilla luopumaan jo syysviljojen kylvöstä.
2020 Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen vahingot aiheutuivat noin 3 500 hehtaarin alueelle. Korvausten määrä oli 3,4 miljoonaa. Tänä keväänä tuhot ovat olleet vielä laajemmat. Noin 80 prosenttia vihreästä nurmesta ja viljapelloilla olleesta vihreästä kasvusta on syöty erityisesti Keski-Karjalassa. Tämän vuoden osalta jo kevään tuhoja on korvattu 2,1 miljoonaa. Eli tämähän kertoo siitä, että kanta kasvaa ja ongelmat ja tuhot lisääntyvät.
Ympäristöministeriö on kokeillut eri keinoja ongelman poistamiseen, ja tämän vuoden loppuun nämä kokeilut ovat käynnissä, ja erilaisia arvioita niistä on olemassa. On ollut hanhivahteja, lasertykkejä, droneja, paukkupatruunoita, hanhipeltoja. Kokeilujen tulokset ovat olleet todella laajat. Itsekin olen siellä pellolla seisonut ja yrittänyt hanhia opastaa hanhipellolle, mutta meillä on pieniä kieliongelmia ollut heidän kanssaan [Naurua — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole löytynyt yhteistyötä!]
Vuodesta 2020 lähtien vuosittain on myönnetty poikkeuslupia, joita on ollut 10 000—15 000 vuosittain, ja tälle vuodelle on myönnetty 302 tilalle poikkeuslupia ja edelleen käsittelyssä on noin 50 tilan luvat.
Hanhikantojen sääntelyyn ja tuhojen vähentämiseen tarvitaan niin lintujen ampumista kuin aktiivista karkotusta, niin kuin tänään monessa puheenvuorossa on todettu. Ongelmana on ollut myös lupien verkkainen käsittely ja myös äärimmäisen hankala raportointi näistä poikkeuslupien ampumisista, ja joissakin tapauksissa viljelijät ovat joutuneet jopa käräjille päivittäisten raporttien heittäessä esimerkiksi yhdellä lintuyksilöllä, vaikka kokonaisluvat ovat jääneet reippaasti alle.
Valiokunnan mietintö ja lausumaehdotukset tuovat valoa viljelijöiden arkeen, kun esimerkiksi mahdollistettaisiin lintujen haltuunotto sekä hyödyntäminen. Lisäksi poikkeuslupien siirto sinne, missä ongelmat ovat, eli Pohjois-Karjalaan olisi kyllä todella järkevää. Lintudirektiivin 9 artiklan poikkeamismahdollisuuksia on pystyttävä lisäämään ja edistämään sekä Bernin sopimuksen muuttamista muiden EU-maiden kanssa yhdessä valkoposkihanhen siirtämisestä lintudirektiivin liitteeseen II.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vastaamme viljelijöiden hätään Itä-Suomessa. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-06T20:45:04,2022-10-06T20:49:29,Hyväksytty,1.1
2022_105_242,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_243,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Missä on linkolalaisuus? Missä ovat Koijärvi-liike ja aidot vihreät luonnonsuojelijat? [Petri Huru: Hukassa!] Nykyään kun vihreää puoluetta katsoo, niin ei uskoisi luonnonsuojelupuolueeksi. Mukaan on tullut kaikenlaista ideologista sukupuolihömppää ja pykälien pyörittelyä, joilla ei ole mitään tekemistä aidon luonnonsuojelun tai edes maalaisjärjen kanssa.
Käsiteltävänä on nyt kansalaisaloite valkoposkihanhien rajoitetusta metsästyksestä viljelyksille ja viheralueille aiheutuvien haittojen torjunnasta. Asiasta on myös lakialoite ja toimenpidealoite sekä vihreiden eriävä mielipide.
Sillä välin kun Virossa, Ruotsissa ja Tanskassa valkoposkihanhia on ammuttu merkittäviä määriä jo vuosia peltovahinkojen välttämiseksi, me täällä Suomessa puuhastellaan Euroopan unionin lintudirektiivin kanssa ja pyöritellään pykäliä. Testattu on lähes tuloksetta useita erilaisia tapoja karkottaa hanhia. On perustettu hanhipeltoja ja ties mitä hulluutta, ja jos hanhia saa poikkeusluvalla ampua, niin niitä ei sitten saakaan syödä, koska direktiivit kuulemma kieltävät. [Satu Hassi: Eivät kiellä!] Tämä on asia, jota en ole koskaan ymmärtänyt.
Olisiko nyt aika miettiä asioita maalaisjärjellä ja aloittaa valkoposkihanhien suojametsästys, jolle ei ole estettä nykyisellä EU-tasolla eikä kansallisessa lainsäädännössä? Emmekä myöskään tarvitse nykyisen kaltaista jäykkää poikkeuslupamenettelyä. Suojametsästykselle tulisi määritellä pyyntiajat, jotta vahinkokohteessa voitaisiin toteuttaa metsästystä ilman turhaa byrokratiaa.
Hanhet kuuluvat myös ruokapöytään, emmekä me voi tuijottaa niitä ohjeellisia — huomioikaa, ohjeellisia — direktiivejä liikaa. Ruokaa ei näet ole varaa haaskata tänä aikana.
Arvoisa puhemies! Ruotsin ja Tanskan esimerkit osoittavat, että lintudirektiivistä voidaan poiketa Suomen nykyisessä tilanteessa hanhen rauhoituksesta viljelyvahinkojen vähentämiseksi. Juuri tällaisia tilanteita varten lintudirektiivin 9 artikla on laadittu. Myös merimetsolle voidaan sallia samoin perustein suojametsästystä. Varsinkin meillä Rannikko-Pohjanmaalla merimetsotuhot ovat merkittävä uhka saariston luonnolle, puhumattakaan suuresta haitasta paikallisille kalastajille.
Edellä mainitun perusteella kannatan sydämeni pohjasta valkoposkihanhen metsästyksen sallimisesta tehtyä aloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-10-06T20:49:36,2022-10-06T20:52:48,Tarkistettu,1.1
2022_105_244,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä. [Satu Hassi: Te ette tainnut kuunnella puheenvuoroja! — Jukka Mäkynen: En!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_105_245,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö edellyttää valkoposkihanhen ajamista EU:ssa yleisesti metsästettyjen lajien joukkoon lintudirektiivissä. Nykyisin valkoposkihanhia saa metsästää vain poikkeuspykälän nojalla. Mietintö myös linjaa, että poikkeuspykälää hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin. Tämän lisäksi mietintö esittää, että poikkeusluvalla ammuttuja hanhia saisi hyödyntää ruoaksi.
Valiokunnan käsittelyssä on jätetty vastalause, jota kannatan. Keskeinen vastalauseen argumentti on se, ettei luonnonsuojelulailla suojeltuja eläimiä saa hyödyntää. Se on vastoin luonnonsuojelulain tavoitetta, joka on suojella luontoa ja sallia eläinten tappaminen vain poikkeustapauksissa. Olisi vaarallinen ennakkotapaus lähteä avaamaan luonnonsuojelulakia suojeltujen lajien tappamiseen saaliin toivossa. Tämä myös vaikeuttaisi lajien suojelun valvontaa. Vastalauseessa ei vastusteta poikkeusluvalla ammuttujen hanhien hyödyntämistä ruoaksi, mutta tätä ei tule tehdä luonnonsuojelulain vaan metsästyslain puitteissa.
Arvoisa puhemies! Me vasemmistoliitossa lähdemme siitä, että satovahinkojen ehkäisemiseksi valkoposkihanhien karkottamiseen tulee käyttää monipuolisesti erilaisia keinoja. Käytettyjen keinojen tulee olla tutkimustiedon perusteella vaikuttavia ja aiheuttaa linnuille mahdollisimman vähän haittaa. Me lähdemme siitä, että luonnonvaraisille villieläimille on taattava mahdollisuus elää lajille ominaista elämää osana ekosysteemiä. Jokaisella lajilla on oma paikkansa ja merkityksensä. Kaikkia luonnonvaraisia eläimiä on kohdeltava elämää kunnioittavasti ja siten, että millekään lajille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Luonnonvaraisten eläinten suurimpia hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat elintilan kaventuminen, rakentaminen sekä salametsästys. Vasemmistoliiton tavoite on eläimen ja ihmisen rauhanomainen rinnakkaiselo ja riskien ennaltaehkäisy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-06T20:52:50,2022-10-06T20:54:57,Hyväksytty,1.1
2022_105_246,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_247,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta valkoposkihanhen metsästyksen sallimiseksi. Aloite on ymmärrettävä sikäli, että valkoposkihanhen kanta on kasvanut merkittävästi ja laji on muuttunut uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Hanhet aiheuttavat erityisesti Itä-Suomessa mittavia satovahinkoja, ja siksi paine hanhien karkottamiseen ampumalla on kasvanut.
Hanhien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen on tällä hallituskaudella paneuduttu. Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi. Tätä myös ympäristövaliokunnassa olemme käsitelleet.
Valkoposkihanhityöryhmän raportin mukaan hanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää kokonaisvaltaista ratkaisua. Toisaalta tarvitaan lintujen karkottamista poikkeusluvalla ja toisaalta linnuille osoitettuja ruokapaikkoja, niin kutsuttuja hanhipeltoja. Lintujen karkotuksesta aseella tai ilman ei ole hyötyä, jos niille ei ole paikkaa, minne siirtyä. Lisäksi valtion varoista maksetaan korvauksia maanviljelylle aiheutuneista vahingoista, ja näin on oikein.
Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo käynyt ilmi, suurimmaksi kiistakysymykseksi on muodostunut se, saako karkottamistarkoituksessa ammuttuja valkoposkihanhia syödä. Kritiikki maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistön päätöstä kohtaan koskee sitä, olemmeko valmiita heikentämään luonnonsuojelulakia. Luonnonsuojelulain heikentämiseen ei pidä lähteä, koska asiaan on selkeä toinen ratkaisu, joka olisi kansalaisaloitteen tavoitteen mukainen: siirretään valkoposkihanhi metsästyslain piiriin. EU-lainsäädännön ja Bernin sopimuksen vuoksi valkoposkihanhien metsästäminen säilyisi poikkeuslupaperusteisena, mutta ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen olisi mahdollista ilman erillistä poikkeusta. Direktiivi sitä ei siis estä.
On valitettavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunnan valtaenemmistö esitti tämän selkeän ratkaisun sijaan sitä, että luonnonsuojelulakiin tehtäisiin poikkeus, joka sallisi suojellun lajin, tässä tapauksessa valkoposkihanhen, syömisen. Erikoiseksi tämän esityksen tekee se, että asiaa on käsitelty tälläkin eduskuntakaudella juurta jaksaen, ja hallituksen esitys luonnonsuojelulain uudistamiseksi on ilman tällaista muutosta parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Se, ettei hallituksen esityksessä luonnonsuojelulaiksi tällaista muutosta ole, osoittaa, että kysymys on periaatteellisesta kysymyksestä ja asiasta.
Luonnonsuojelulain tarkoitus on suojella luontoa ja sallia eläinten tappaminen vain poikkeustapauksessa vahinkojen välttämiseksi. Pidänkin erikoisena, että valiokunnan enemmistö esittää yhtä lajia koskevan poikkeuksen kirjaamista lakiin, kun tavoite voidaan saavuttaa siirtämällä tämä yksittäinen laji toisen lain piiriin, jonne se soveltuu.
Valkoposkihanhen siirtoa luonnonsuojelulaista metsästyslakiin puoltaa se, että metsästyslaki on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla ja saman ministeriön vastuualueelle kuuluvat myös elinkeinot, joille valkoposkihanhi aiheuttaa haittaa. Ei voi välttyä ajatukselta, että kyse on siitä, että maa- ja metsätalousministeriö ei halua ottaa ympäristöministeriöltä vastuulleen hanhivahinkojen korvaamista. Tällainen ministeriön vastahankaisuus ei ole kestävä peruste luonnonsuojelulain heikentämiselle.
Edustaja Hassi kuvasi tätä tilannetta hyvin, ja yhdyn edustaja Hassin näkemykseen siitä, että tavoitteen tulee olla, että lajeja voidaan siirtää uhanalaisten lajien listalle ja sieltä pois sen mukaan, miten niiden kannat kehittyvät, eikä lähteä muuttamaan luonnonsuojelulakia, jolla on iso tarkoitus siinä, että sillä nimenomaan luontoa suojellaan.
Arvoisa puhemies! Jätimme valiokunnassa vastalauseen [Anne Kalmarin välihuuto] edustaja Pitkon ja Kivelän kanssa, ja olin itse valiokunnassa paikalla varajäsenenä. Vastalauseen lausumaehdotuksessa esitetään, että hallitus valmistelee muutokset, joilla valkoposkihanhi siirretään luonnonsuojelulain piiristä metsästyslain piiriin, ja että samalla on valmisteltava ne muutokset, joilla varmistetaan, että valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausten maksuun ei tule katkosta. Tämä olisi se kestävä tapa, jolla asiassa päästäisiin eteenpäin ja myös tämän kansalaisaloitteen tavoitteen mukaiseen tilaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-06T20:55:04,2022-10-06T20:59:47,Hyväksytty,1.1
2022_105_248,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_249,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Valiokunta on joutunut hylkäämään kansalaisaloitteen, lakialoitteen ja toimenpidealoitteiden ehdotukset, koska Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet eivät tällä hetkellä mahdollista metsästyksen aloittamista valkoposkihanhikannan pitämiseksi hallinnassa.
Ensimmäisessä lausumaehdotuksessaan valiokunta esittää, että valkoposkihanhi siirrettäisiin lintudirektiivin liitteen I erityisesti suojeltavien lajien luettelosta liitteen II metsästettäviin lajeihin. Tämä edellyttää Bernin sopimuksen muuttamista.
Valiokunta ehdottaa toisessa lausumassaan, että lintudirektiivin 9 artiklassa olevia poikkeusmahdollisuuksia tulee hyödyntää ja sallia lintujen karkottaminen ampumalla myös keväällä, tietenkin pesimärauha huomioon ottaen.
Valkoposkihanhet aiheuttavat runsaasti haittoja viljelyksille ja kaupunkiympäristön viihtyisyydelle tietyillä alueilla. Valkoposkihanhet tekevät viljelyksille vahinkoa muun muassa vahingoittamalla vilja- ja valkuaiskasveja, rehunurmisatoa ja laidunrehua. Valkoposkihanhien kantaa tulee merkittävästi pienentää vahinkojen minimoimiseksi viemällä läpi tarvittavat lakimuutokset EU-tasolla ja Suomessa.
Arvoisa puhemies! Suorastaan ruokaeettistä on, että poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen ravintona sallitaan. Tuntuisi loogiselta tehdä tämä muutos luonnonsuojelulaissa, vaikka ei minua nyt erityisen paljon kiinnosta, missä laissa tämä järkevä muutos tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-06T20:59:50,2022-10-06T21:01:54,Hyväksytty,1.1
2022_105_250,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä poissa. Edustaja Mikko Kinnunen poissa. Edustaja Laakso poissa. Edustaja Talvitie poissa. Edustaja Kaunisto poissa. Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_251,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Valkoposkihanhikanta on kasvanut uhanalaisesta elinvoimaiseksi. Muuttomatkallaan ruokailevissa parvissa tavataan syksyisin tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia yksilöitä. Tämän myötä hanhien aiheuttamat vahingot ovat kasvaneet merkittävästi. Suurimmillaan niistä maksetaan jopa yli kolmen miljoonan euron arvosta korvauksia. Hanhien karkotusyrityksistä huolimatta ei ole löydetty tyydyttävää ratkaisua hanhien viljelyksille ja viheralueille aiheuttamien vakavien vahinkojen poistamiseksi.
Maa‑ ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö asettivat työryhmän valkoposkihanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentämiseksi. Valkoposkihanhityöryhmän raportin mukaan hanhien aiheuttamien vahinkojen ja haittojen vähentäminen edellyttää kokonaisvaltaista ratkaisua. Kansalaisaloitteessa ehdotettu valkoposkihanhen metsästys kannan hallitsemiseksi ei ole mahdollista, ellei EU:n lintudirektiiviä muuteta. Pitkällä aikavälillä työryhmä piti tärkeänä ratkaisuna valkoposkihanhen siirtämistä Bernin sopimuksen liitteeseen III ja EU:n lintudirektiivin liitteeseen II.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on päätynyt esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä, mutta valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä jatkaa työtä valkoposkihanhien elinkeinolle ja viheralueille aiheuttamien vahinkojen rajoittamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Valiokunta on tehnyt neljä kannatettavaa lausumaehdotusta. Niissä esitetään Bernin sopimusta muutettavaksi, jolloin valkoposkihanhi siirretään lintudirektiivin liitteeseen II, ja sitä, että lintudirektiivin 9 artiklassa säädettyjä poikkeuslupamahdollisuuksia hyödynnetään ja lintujen karkottaminen ampumalla sallitaan myös keväällä pesintärauha huomioiden. Lisäksi esitetään luonnonsuojelulain muuttamista siten, että poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen hyötykäyttö mahdollistetaan. Lopuksi valiokunta esittää, että valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupa-asiat siirretään Varsinais-Suomen ely-keskukselta Pohjois-Karjalan elinkeino‑, liikenne‑ ja ympäristökeskukselle ja samalla lupamenettelyä sujuvoitetaan. Myös tämä on kannatettavaa viranomaispäätöksenteossa, jolloin poikkeuslupapäätökset ratkaistaisiin mahdollisimman lähellä sitä aluetta, jossa vahinkoja eniten sattuu.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan tekemä päätös ja lausumaehdotukset ovat kannatettavia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-06T21:02:12,2022-10-06T21:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_105_252,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_253,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä on tänään ollut käsittelyssä kaksikin kansalaisaloitetta. Tuossa hetki sitten kävimme keskustelua suurpedoista, susista, karhuista, kannanhoidollisesta metsästyksestä, ja tänään sitten toisena kansalaisaloitteena on tämä valkoposkihanhen metsästyksen salliminen ja mahdollistaminen. Täällä on käyty hyvää keskustelua, jossa on tuotu esille niitä haittoja, joita valkoposkihanhet aiheuttavat. Ja kyllä sitä palautetta tulee paljon. Sitä tulee paljon maanviljelijöiltä, mutta sitä tulee paljon myös ihan muilta tavallisilta ihmisiltä, joita ne erilaisilla rannoilla, puistoissa, pihoissa ja monessa muussa haittaavat ja tekevät, jos eivät suoranaista tuhoa, niin kuin pelloilla, ainakin sellaisia jätöksiä, että muu hyödyntäminen näillä paikoilla on käytännössä lähes mahdotonta. [Petri Huru: Juuri näin!] Tuhot ovat massiivisia.
Täytyy jälleen antaa kiitosta edustaja Kalmarin valiokunnalle, maa- ja metsätalousvaliokunnalle, hyvästä työstä. Vaikka tässä nyt lopputulema on se, että tämä kansalaisaloite esitetään hylättäväksi, niin de facto valiokunta kuitenkin puoltaa tämän kansalaisaloitteen tahtoa.
Olemme ehkä siinä tilanteessa, mistä ennenkin olemme ehkä täällä keskusteluja käyneet, että nämä kansalaisaloitteet voisivat yleisestikin olla enempi sellaisia tahdonilmaisuja jostain, mitä pitäisi lainsäädännössä ammattilaisten toimesta sitten lähteä valmistelemaan ja tekemään. Eli kerrottaisiin viesti, että tämä on nyt meidän tahtomme, 50 000:n, 100 000:n, 150 000:n, kuinka paljon niitä allekirjoittajia onkaan, ja sitten tässä talossa käsiteltäisiin, niin kuin nyt edustaja, puheenjohtaja Kalmarin johdolla on tämä aloite käsitelty, ja lopputulema on se, että kyllä, haluamme, olemme samaa mieltä kuin kansalaisaloitteen tekijät, ja laitetaan sen jälkeen kyseisessä ministeriössä virkamiehet sitten etsimään ne keinot, miten tehdään. Nyt tässä on tehty tätä samaa työtä eduskunnassa. Täällä ovat nämä kannanotot, vaateet eri toimenpiteistä, joissa päällimmäisenä on se metsästyksen salliminen, joka vaatii nämä direktiivimuutokset. Mutta sitten on tämä hyötykäyttö: eli ne linnut, jotka sitten toivottavasti tulevaisuudessa ihan tämän perinteisen metsästyksen kautta saadaan saaliiksi, voidaan hyödyntää, mutta jo nyt ne eläimet, ne linnut, jotka näiden karkotusten yhteydessä ammutaan, voidaan hyödyntää. Meillä on erikoinen tilanne, että meidän lainsäädännössä, jos oikein ymmärsin erään metsästäjäkollegan viestiä, kuulemma koiran voi kyllä hyödyntää ja syödä, [Puhemies koputtaa] mutta valkoposkihanhea ei. En tiedä, onko näin, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta näin ainakin viesti kertoi. Toivottavasti valkoposkihanhien metsästys saadaan tämän kautta toteutettua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-06T21:05:09,2022-10-06T21:08:24,Hyväksytty,1.1
2022_105_254,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_255,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä ylisuojeltu valkoposkihanhikanta on todellakin kasvanut liian suureksi ja aiheuttaa merkittävää haittaa sekä viljelyksille että elinkeinoille eri puolilla Suomea. Tämä kansalaisaloite sinällään tulee tosi tarpeeseen, ja on ehkä harmi, ettei sitä sellaisenaan hyväksytty. Tilannehan on outo siinä mielessä, että kantaa ei saa harventaa metsästämällä ja silloinkaan, jos metsästyslupa saadaan, saalista ei saisi sitten hyödyntää esimerkiksi ihmisravinnoksi. Valiokunta on tehnyt viisaat lausumaehdotukset, joilla nimenomaan tähän kohtaan puututaan, eli kantaa voitaisiin harventaa metsästämällä siten, että saaliiksi saadut linnut voidaan hyödyntää esimerkiksi ravinnoksi — se on hyvä niin.
Tähän asiaan pitäisi voida kuitenkin puuttua myös laajemmin. Sen lisäksi, että haittaa aiheutuu elinkeinoille ja viljelyksille, myös hygieniahaitta on suuri. Sen voi havaita myös täällä Helsingissä, kun esimerkiksi lähtee kävelemään tuonne Hietaniemen rantaan sun muualle. Siellä on näitten hanhien jätöksiä siihen malliin, että maalaispoikaakin ihan hirvittää. Soisin, että tämä tilanne otetaan haltuun siten, että kantaa harvennetaan yleisesti ottaen rajusti ja siten, että hanhet sitten asuvat itselleen paremmin sopivilla seuduilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-10-06T21:08:26,2022-10-06T21:09:56,Hyväksytty,1.1
2022_105_256,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_257,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite on todellakin erinomainen, mutta tässä hyvin edustaja Heinonen toi näitten kansalaisaloitteitten ongelman esiin. Itsekin vähän kauden alussa jopa ajattelin tuota asiaa, että se käsittely olisi erityyppinen, mutta jotenkin tunsin sen oman ehdotukseni olevan aika raskas siihen. Edustaja Heinonen toi aika hyvän esimerkin siitä, miten se asia voitaisiin tehdä, ja se vähän velvoittaisi meitä hoitamaan sen asian niin, eikä niin, että aina, jos ei se aloite ole ihan oikean tapainen ynnä muuta, niin sitten se tavallaan hylätään, kun meillä tämä systeemi on pikkasen torso tällä hetkellä melkein kaikessa. Tilannehan on se, että aika harvoin näitä kansalaisaloitteita missään nimessä jotkut ammattilaiset kirjoittavat, koska ei se ole oikeastaan järkevääkään, vaan se voitaisiin täällä sitten hieroa siihen, mikä on ollut.
Valkoposkihanhen suojelu on jossain vaiheessa ollut perusteltua, mutta eihän se todellakaan ole enää sitä. Hyvänä esimerkkinä: itsekin kesällä kävin entisessä kotikaupungissani Lahdessa, missä on Pikku-Vesku, ja se määrä, mitä niitä hanhia oli, oli sellainen, että sinne ei enää ihmiset edes sopineet niitä pyyhkeitä laittamaan ja makailemaan sinne, ja vaikka ne hanhet olisivat olleet poiskin, niin se jätteen määrä tai ulosteen määrä, mikä siellä oli, oli ihan järkyttävää. Elikkä ihmisten äärettömän hyvä virkistysalue menee siihen.
Kuitenkin tämä kokonaisongelma on siinä, että tämä on pelkkää ideologiahömppää, koska tilanne on se, että ei tällä asialla ole enää järjen kanssa mitään tekemistä, vaan kyllä tämä enemmän perustuu siihen, että halutaan kynsin ja hampain pitää kiinni niistä luomalla kaikennäköisiä hanhikoordinaattoreita ja omia syöttöpeltoja ynnä muuta.
Kaikkihan sen tietävät, että eihän tämä ongelma tule poistumaan mihinkään, vaan lisääntyy ja lisääntyy ja lisääntyy, jollei me tätä harvenneta. Se on vähän samoin kuin edellisessä puhuttiin susista, mutta tämä on nyt ihan toisessa mittakaavassa. Kyllä minä sanon ihan suoraan, että ainoa järkevä asia maalaisjärjellä ajateltuna tai millä tahansa järjellä ajateltuna on se, että ei muuta kun haulia perään ja paistinpannulle tai uuniin, ja sitä voi hyödyntää vielä muutenkin. Hyvin arvostamani näyttelijän Vesa-Matti Loirin Uuno Turhapuro tykkäsi syödä hanhenmaksapalleroita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-06T21:09:58,2022-10-06T21:12:41,Hyväksytty,1.1
2022_105_258,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Vielä edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_259,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Todellakin asia on niin kuin edustaja Heinonen ja monet muut tässä ovat todenneet, että kansalliseksi riistalajiksi siirto on meillä tavoitteena mutta vasta sitten, kun saadaan se siellä EU-liitteissä, Bernin sopimusta muutettua ja lintudirektiivin liitteeseen II, ja näin myös ympäristöministeriölle, joka haluaa suojella — kun se vastaa korvauksista — tulee intressi hoitaa tämä asia siellä EU:ssa päin, koska siltä puolelta ne ehdotukset on tehtävä.
Ja todellakin tässä olisivat korvaukset vaarantuneet, jos oltaisiin siirretty se metsästettäväksi lajiksi. Tilanne ei olisi muuttunut miksikään. Itse asiassa se olisi todennäköisesti huonontunut, koska me näemme, että metsästettävien lajien poikkeuslupapäätöksistä systemaattisesti valitetaan. Nyt nämä valitukset, kun ne ovat ympäristöministeriön puolella, eivät ole aivan niin systemaattisia, vaan niitä voidaan oikeasti toteuttaa. Sinänsähän nämä lupamäärät ovat olleet ihan asiallisia, niitä ei olla saatu toteutettuakaan, mutta tähänkin tulee nyt helpotus. Kun byrokratiaa vähennetään, näistä tulee alueellisia lupia ja raportointia vähennetään, niin tämä asia helpottuu.
Myöskin se asia pystytään turvaamaan tällä, kun se on luonnonsuojelulaissa, että jos jollekin ovat tärkeitä nämä lasershow’t tai hanhipaimenet, niin näitä pystytään rahoittamaan sieltä. Itse en näe niinkään tärkeänä kymmenientuhansien lasershow’ta, [Petri Huru: Parempaakin käyttöä löytyy rahalle!] mutta jos joku muu ajattelee, että siitä on hyötyä, niin näitä voidaan sitten toteuttaa. Näitä luontopiirit varmasti arvostavat. Eli saadaan tämä tasapaino säilytettyä.
Kiitoksia tästä keskustelusta. Toivon menestystä tämänkin kansalaisaloitteen loppuun viennille. [Petri Huru: Kiitos valiokunnalle!] Saamme silloin poistaa ampumalla hanhia myös keväällä ja laittaa hanhen pataan. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-06T21:12:41,2022-10-06T21:14:52,Hyväksytty,1.1
2022_105_260,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp",Näyttää edustaja Laakso haluavan keskustella. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_105_261,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että edellisen puheen lopussa unohdin todellakin kiittää edustaja Kalmaria, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa, ja tietenkin myös koko maa- ja metsätalousvaliokuntaa siitä, että olette ottaneet oikealla asenteella vastaan oikean ongelman ja viette sitä asiaa eteenpäin. — Kiitokset siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-06T21:14:52,2022-10-06T21:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_105_262,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 4/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 4/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_105_263,105/2022,2022-10-06,16.02,21.18,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 28/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnasta on valmistunut mietintö tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisesta, ja tässä lainmuutoksessa on kyse tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaista koskevasta sääntelystä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.
Esityksen taustasta sen verran, että nykyisin tiedusteluvalvontavaltuutetulla ei ole lailla säädettyä sijaista. Siten jos valtuutettu on estynyt käyttämään tiettyjä laissa säädettyjä toimivaltuuksia, ei niitä voida hallituksen esityksen mukaan käyttää lainkaan. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on kiinnittänyt tähän seikkaan aikaisemmin huomiota ja todennut, että valtioneuvoston on syytä ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin viipymättä, jotta tiedusteluvalvontavaltuutetulla olisi sijainen. Tätä toimeksiantoa nyt käsiteltävä lakiehdotus toteuttaa. Perustuslakivaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna.
Hallituksen esitykseen verrattuna muutoksena perustuslakivaliokunnan ehdottamassa sääntelyssä ovat ensinnäkin sijaisen kelpoisuusvaatimukset: Valiokunta pitää perusteltuna, että sijaisella on oikeustieteellinen koulutus. Valiokunta on jo tiedustelulainsäädäntöä säädettäessä pitänyt tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnasta ja parlamentaarisesta valvonnasta koostuvaa valvontajärjestelmää hyvin tärkeänä. Valiokunta on korostanut tiedusteluvalvontavaltuutetun perus- ja ihmisoikeusjuridiikan sekä laillisuusvalvonnan vahvaa osaamista.
Toiseksi perustuslakivaliokunta ehdottaa, että sääntelyä valtuutetun sijaisen itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta vielä täsmennetään.
Kolmanneksi valiokunta ehdottaa muutosta sijaisen nimittämismenettelyyn niin, että tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisuus kytketään valtuutetun toiminnon johtavan asiantuntijan virkaan. Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota tiedusteluvalvontavaltuutetun toiminnon riittävään resursointiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2022+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-10-06T21:15:32,2022-10-06T21:17:36,Hyväksytty,1.1
2022_106_1,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Riikka Purran ym. välikysymyksestä VK 3/2022 vp energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta. Keskustelu asiasta päättyi 5.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa ovat Riikka Purra Jani Mäkelän kannattamana ja Pia Kauma Ville Valkosen kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_106_2,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Välikysymys energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta>>>Välikysymys  VK 3/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Ensin äänestetään Pian Kauman ehdotuksesta Riikka Purran ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_106_3,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Kivisaari. [Hälinää] — Odottakaa hetki, puheliaimmat edustajat siirtyvät salin ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_106_4,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä siis ehdotetaan harrastamisen Suomen mallin vakiinnuttamista pysyväksi toimintamalliksi kunnissa. Lukuvuodelle 22—23 valtionavustusta on hakenut 87 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Tämä osoittaa osaltaan sen, että toiminta on koettu tarpeelliseksi. Harrastusmahdollisuuksien saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeä osa hyvinvointia ja ennaltaehkäiseviä varhaisen tuen toimia. Myös sivistysvaliokunta on useaan otteeseen painottanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen erittäin tärkeää merkitystä. Tämä malli on merkittävä osa toimintaa, jossa konkreettisella tavalla tartutaan hyvinvointityöhön.
Puhemies! Toivon myös, että mallin kehittelyssä koetut puutteet ja valiokunnan havainnot kantautuisivat jatkossa kohti yhä parempaa toimintaa. Esimerkiksi lasten ja nuorten kuulemisessa tai ylipäätään tietoisuutta mallin mahdollisuuksista olisi tärkeää viestiä tehokkaammin. Tämän on havainnut muun muassa lapsiasiainvaltuutettu.
Harrastamisen Suomen malli on erinomainen asia, mutta haasteena yhä on, että sen avulla ei ole saatu riittävästi tavoitettua niitä nuoria, joilla ei ole yhtäkään harrastusta tai joiden koti tai kulttuuri ei harrastustoimintaa tue. Erityistä huomiota on siis suunnattava siihen, ettei harrastamisen Suomen malli tavoita pelkästään niitä, jotka muutenkin jo harrastavat paljon, vaan erityisesti niitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole missään harrastustoiminnassa mukana. Tämän tulee olla aivan toiminnan ydintä. Ja kuten valiokuntakin mietinnössään ehdottaa, tätä voidaan toteuttaa esimerkiksi etsivällä toiminnalla. Samoin erityisryhmien, kuten vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien nuorten, harrastuksiin osallistumisen esteitä voidaan vähentää antamalla tukea, kuten avustajapalveluja. Harrastamisen Suomen mallin mukaisten harrastusten tulee todella olla matalan kynnyksen toimintaa, johon jokaisella nuorella on helppo tulla. Toiminnan merkitys korostuu entisestään nyt, kun eri tekijät uhkaavat heikentää perheiden taloudellista tilannetta.
Puhemies! Hyvä asia tämä on. Laitetaan se vielä näillä huomioilla kehittymään, niin vaikuttavuus kasvaa ja lapset ja nuoret kiittävät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-07T13:03:24,2022-10-07T13:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_106_5,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_6,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harrastustoiminta on arvokasta ennaltaehkäisevää työtä, jolla niin tuetaan lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä kuin lisätään perheidenkin hyvinvointia. Harrastaminen tuo mielekästä tekemistä vapaa-aikaan, kehittää sosiaalisia taitoja ja parantaa oppimista, ja harrastustoiminta lisää tunnetusti myös yhteenkuuluvuutta parhaimmillaan.
Edustaja Kivisaari tässä jo äsken kertoi, että hallituksen esityksessä siis ehdotetaan harrastamisen Suomen mallin mukaisen harrastustoiminnan vakiinnuttamista pysyväksi toiminnaksi kunnissa. Kuten sivistysvaliokunnan mietinnössä todetaan, valiokunnan mukaan harrastamisen mallin kirjaaminen lainsäädäntöön edistää nuorten yhdenvertaista mahdollisuutta harrastaa ja ehdotetun mallin mukainen toiminta toteutuu parhaimmillaan, kun harrastustoiminta kokoaa eri taustoista olevia nuoria yhteen.
Kehitettävää kuitenkin riittää vielä paljon, ja pidän hyvänä valiokunnan lausumaehdotusta siitä, että harrastamisen mallin vaikutuksista tulee saada tutkittua arviointitietoa ja sen pohjalta on sitten ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin ja lainsäädännön muutoksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-10-07T13:06:40,2022-10-07T13:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_106_7,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_8,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa puhua tällaisesta aiheesta, kun lehtereillä on paljon nuoria seuraamassa tätä istuntoa.
Avasimme tosiaan sivistysvaliokunnassa syysistuntokauden juurikin tällä nuorisolain muutosesityksen mietintöasialla. Nuorisolakia uudistettiin kokonaisuudessaan muutamia vuosia sitten ja nyt tarkistellaan ja täydennellään joitain lainkohtia, ja mielestäni aika onnistuneesti. 
Harrastamisen Suomen malli on kannatettava asia, mutta sen onnistumista on seurattava. Valtion ja kuntien taloustilanteen ollessa heikko tällaisista ennaltaehkäisevistä palveluista ei kuitenkaan tule missään nimessä tinkiä. Vahva viestini on, että nuorten harrastustoimintaan tulee panostaa ja investoida, ei kohdistaa säästötoimia. 
Edustaja Kivisaari otti täällä hyvin esiin tämän nuorten tavoittamisen. Siihen on tosiaan puututtava, ja siihen on kanssa annettava resursseja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-07T13:07:55,2022-10-07T13:08:54,Hyväksytty,1.1
2022_106_9,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_10,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Osana nuorisolakia säädettävä harrastamisen Suomen malli on hieno saavutus tältä hallituskaudelta, ja on ilo olla sitä tukemassa. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on tarjota kaikille lapsille ja nuorille vapaavalintainen maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä tai sen jälkeen. 
Harrastaminen on todettu toimivaksi keinoksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Harrastukset ovat tärkeitä lasten kehityksen kannalta. Parhaimmillaan harrastustoiminta on lapselle ja nuorelle paikka, jossa opitaan uusia taitoja, ystävystytään ja innostutaan. Harrastukset ovat koululaisille myös turvallisia paikkoja viettää koulupäivän jälkeen aikaa aikuisen ohjaamana. 
Mahdollisuus harrastamiseen ei saa koskaan olla kiinni siitä, onko vanhemmilla harrastuksiin varaa tai aikaa kuljettaa lapsia niihin. On tärkeää luoda malli, jolla tuetaan harrastusten järjestämistä koulupäivän jälkeen. 
Olemme ajaneet harrastamisen mallia jo pitkään. Tämä on varmasti yksi tämän hallitusohjelman suurimpia saavutuksia. Se on myös tärkeä perheiden yhteisen ajan lisääntymisen kannalta. Kun harrastukset eivät toivottavasti tulevaisuudessa painotu niin vahvasti ilta-aikoihin, on perheillä myös mahdollisuus viettää enemmän aikaa lasten kanssa. 
Kun toimin Helsingissä nuorisoasioiden parissa, nuoret tulivat kertomaan, että he ovat havainnoineet, että jotkut kaverit, yläasteikäiset, eivät löydä paikkaa, ja he itse toivoivat, että näille nuorille olisi tarjolla maksuttomia harrastuksia heti sen koulupäivän jälkeen. On todella tärkeää huolehtia myös juuri niistä yläasteikäisistä, joista osa etsii vielä paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Tämä lainsäädäntö on hyvä askel siihen suuntaan, että me pidämme huolta näistä nuorista ja heidän tulevaisuudestaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-07T13:08:55,2022-10-07T13:11:17,Hyväksytty,1.1
2022_106_11,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_12,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo viime hallituskaudella asetettiin tavoitteeksi harrastustakuu eli se, että jokaisella lapsella olisi vähintään yksi mieluinen harrastus, ja nyt hallitus tekee tämän esityksen muodossa sivistysvaliokunnan vauhdittamana hyvää työtä, että tämä nuorisolain muutos eli harrastamisen Suomen mallin vakinaistaminen saadaan lainsäädäntöön ja sille myös rahoitus budjetin puitteissa.
Arvoisa puhemies! Harrastamisella on monia hyötyjä. Sillä on paitsi monesti kulttuurin tai liikunnan tuomia fyysisiäkin hyötyjä myös sosiaalista yhteisöllisyyttä edistäviä vaikutuksia. Valitettavasti on kuitenkin niin, kuten tässä jo edustaja Kivisaari aiemmin totesi, että edes tämän harrastamisen Suomen mallin puitteissa ei vielä onnistuta tavoittamaan kaikkia lapsia ja nuoria ja erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei muitakaan harrastuksia ole, ei vielä ole kaikkia saatu mukaan harrastamaan edes harrastamisen Suomen mallin puitteissa. Tämä onkin yksi merkittävimpiä kehityskohteita nyt ja tulevaisuudessa, miten voisimme houkutella mukaan kaikki sellaisetkin lapset ja nuoret näiden maksuttomien harrastusten piiriin, jotka eivät vielä ole toistaiseksi mieleistä harrastusta löytäneet.
Arvoisa puhemies! Tässä tulee erittäin tärkeäksi se, että kuulemme lapsia ja nuoria siinä, minkälaisia toiveita heillä on, ja sitten kun niitä toiveita esitetään, niitä pyritään mahdollisimman hyvin toteuttamaan. Tiedän omasta kokemuksestani, että kun lapsilta kysytään, heiltä tulee kyllä mitä mielikuvituksellisimpia toiveita, mutta tietenkin sitten niiden toteuttaminen on välillä haastavaa, että kaikkea ei voida aina toteuttaa siinä mielessä kuin halutaan. Toinen huomioitava asia on selkeästi se, että monille varsinkin pienille lapsille on erittäin tärkeää se, että siellä on joku tuttu kaveri tai ehkä aikuinenkin ohjaamassa, että jollain tavalla siellä on jotain tuttua ja voidaan yhdessä mennä ja aloittaa uusi harrastus. Voi olla, että se on yksi este sille, että kaikki eivät sitten ole menneet näihin uusiin harrastuskerhoihin tai harrastuksiin mukaan, jos ei kaveri pääse samaan ryhmään tai eivät välttämättä ole sitä edes uskaltaneet tai tajunneet kysyä.
Arvoisa puhemies! Tärkeä asia ja sellainen asia, jota varmasti tulevalla hallituskaudella voidaan vielä entisestään kehittää niin, että entistä useampi lapsi ja toivottavasti kaikki lapset ja nuoret löytäisivät tämän mallin puitteissa edes sen yhden mieleisen harrastuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-10-07T13:11:19,2022-10-07T13:14:03,Hyväksytty,1.1
2022_106_13,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_14,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä on ollut keskustan unelma jo vuosikaudet. Katson kovin ylpeänä tätä nuorisolain esitystä, koska se käytännössä toteuttaa tämän unelman. Yhdenkään lapsen ja nuoren harrastaminen ei saa olla kiinni perheen taloudellisesta tilanteesta eikä asuinpaikasta. Näillä harrastuksilla luodaan yhdenvertaisuutta läpi Suomen, ja olen katsonut ylpeänä sitä, miten monet kunnat ovat jo tarttuneet tähän kokeiluun Suomen harrastamisen mallista ja tarjoavat lapsille ja nuorille näitä harrastuksia ympäri Suomen.
Näitä harrastusten sisältöjä on toki kehitettävä, niin kuin tässäkin keskustelussa on käynyt ilmi. Esimerkiksi ratsastus, agility ja jääkiekko ovat sentyyppisiä harrastuksia, jotka harvoin ovat päässeet kuntien harrastusvalikoimaan mukaan, kun puhutaan koulupäivän yhteydestä. Voisiko kuitenkin ajatella, että nämäkin harrastukset ja niiden kaltaiset toiminnat voitaisiin saada mukaan?
Myös erityisryhmien harrastamiseen osallistumisen esteiden purkaminen on erittäin tärkeä tavoite. Edustaja Kivisaari sen ansiokkaasti nosti tässä keskustelussa esille. Ajattelen, että esimerkiksi vammaisten lasten harrastaminen on ehdottomasti kysymys, joka meidän tulee vielä ratkaista. Tämä hallituksen esitys kuitenkin antaa pohjaa sille, että joka ikinen suomalainen nuori pääsee harrastuksen piiriin.
Toisaalta kyse on myös järjestöjen pärjäämisestä tässä ajassa. Ajattelen, että harrastuksia ei ole, ellei kolmas sektori ole riittävän vahva järjestämään tätä toimintaa. Ja myös sillä silmällä tietenkin on katsottava kokonaisuutta, että nyt myös Veikkauksen edunsaajien asema pystytään turvaamaan, ja sen eteen hallitus on tehnyt töitä, kiitoksia siitä. 
Nuorisolakiin liittyy myös valtion nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, jonka sisältöjä tällä hetkellä mietitään seuraavalle hallitukselle ja seuraavalle hallituskaudelle. Ajattelen, että kun tuota nuorisolakia viimeksi uudistettiin, niin sinne lisättiin ajatusta tämmöisestä kokonaisvaltaisesta johtamisesta esimerkiksi nuorten kannalta kinkkisiin ongelmiin: velkaantuminen, syrjäytyminen, asuminen, monet tämänkaltaiset hyvin erityisluonteiset kysymykset. Ajattelen, että niiden johtamiseen ja nuorten tiedon hyödyntämiseen tehtiin rakenteet, mutta en ole ihan varma, olemmeko me vielä maalissa. Ajattelen, että nuorisopolitiikan johtamisessa valtiolla olisi vielä tehtävää. Nuorisopolitiikkaa vaivaa edelleen sirpaleisuus. Vaikka olemme lisänneet ministeriryhmään nuorten asioiden käsittelyn ja olemme lisänneet tämän valtion nuorisopolitiikan kehittämisohjelman, niin edelleen toivon, että mietimme myös tätä johtamisen kokonaisuutta eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-07T13:14:05,2022-10-07T13:17:10,Hyväksytty,1.1
2022_106_15,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_16,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin hieno päätös tälle viikolle, kun voimme täysistunnossa käydä keskustelua nuorisolain muuttamisesta. 
Hallitus on tehnyt hyvän linjauksen harrastamisen Suomen mallista, mutta täytyy sanoa, että tämä hyvän puun siemen on kyllä jo viime vaalikaudella istutettu, ja siitä täytyy tietysti edellisellekin hallitukselle antaa oma osansa, että tämä on jatkojalostunut. 
Hallitus on huomannut sen, kuinka tärkeää on keskittyä nuorten hyvinvointiin, ja tällä edistetään ja mahdollistetaan sitä. En tiedä — edustaja Kivisaari hyvin nosti tämän esille — voisimmeko vaikka sitten kopioida etsivästä nuorisotyöstä joitakin sellaisia elementtejä, joita voitaisiin istuttaa sitten tänne harrastustoiminnan piiriin, niin että ne kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, lapset olisivat mukana sosiaalisessa toiminnassa sillä tavoin, koska harrastustoiminta yhdistää. Niille nuorille pitää antaa myös välineitä, jotka hieman arastelevat tulla isompaan ryhmään, ja siinä mielessä myös tämmöisten pienten ryhmien mahdollisuudet harrastaa koulupäivän yhteydessä on tärkeää huomioida. 
Arvoisa puhemies! Tällä on hyvä mennä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-07T13:17:10,2022-10-07T13:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_106_17,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_18,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana totean vain sen, että sivistysvaliokuntahan antoi tähän nuorisolakiin mietintönsä ja tuimme tätä hallituksen esitystä yksimielisesti.
Harrastamisen Suomen mallihan on kehittynyt Islannin mallista, ja sen lähtölaukaus annettiin viime hallituskaudella, hyvä niin. Nyt se on edelleen siitä sitten kehittynyt, ja nyt saimme siitä sitten myöskin tähän lakiin eräänlaisia vahvistuksia.
On tärkeää, että lapsella ja nuorella on harrastus. Se lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. On tärkeää kuitenkin huomioida, että kun jatkossakin kehitetään harrastamista siellä osana koulupäivää, niin siellä sitten näitä yksilöllisiä osaamisia ja yksilöllisiä tarpeita huomioidaan. Lapsellahan on hyvin paljon erilaista osaamista, hinkua ja halua harrastaa joitain määrättyjä asioita, niin että niitä olisi sitten tarjolla, niin kuin tässä todettiinkin. Harrastaminen ei koskaan saisi olla riippuvaista siitä, mikä on perheen taloudellinen tilanne. Siitä syystä pidän hyvin tärkeänä, että tätä harrastamisen Suomen mallia on nyt Suomessa edistetty ja kehitetty.
Totta kai meillä on vielä paljon tehtävää, koska on muun muassa nämä erityisryhmät, jotka monesti jäävät huomiotta, ja varsinkaan heidän potentiaaliaan, mihin he voisivat osallistua, ei välttämättä ole riittävästi huomioitu. Ja sitten on tietysti määrättyjä harrastuksia, jotka ovat kustannuksiltaan aika korkeita, ja kunnat eivät välttämättä pysty niitä sitten siihen omaan harrastustarjottimeensa sisällyttämään. Mutta lähtökohta on tietysti se, että jokaisella olisi harrastus. Siitä on hyvää, tutkittua tietoa.
Tällä hetkellä me täällä eduskunnassa hyvin usein olemme huolissamme nuorten mielenterveysongelmista, neuropsykologisista ongelmista, neuropsykiatrisista ongelmista ja esimerkiksi monista ahdistuneisuuden kokemuksista, ja tutkimuksia on tehty näistä aiheista. Me olemme sivistysvaliokunnassa kuulleet niitä avunpyyntöjä, miten me voisimme vielä paremmin huolehtia siitä, että mielenterveysongelmat vähenisivät ja nuoret voisivat paremmin. Kyllä harrastaminen on yksi keino siihen. Se tuo sitä kaveripiiriä, se tuo yhteisöllisyyttä, se tuo sitä hyvinvointia. Ja mitä nuorempana saa aloittaa, sen parempi. Eli pelastetaan nuoret jo lapsena. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-07T13:18:48,2022-10-07T13:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_106_19,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_20,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on puhuttu harrastamisen Suomen mallista, ja pidän hyvänä tätä tavoitetta, että koulupäivän yhteyteen olisi maksuton harrastusmahdollisuus hyvin monelle nuorelle. Tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa joku sanoi, että tämä on keskustan vuosikausien unelma. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Toivottavasti tämä ei keskity nyt mihinkään keskustalaisten järjestöjen rahoittamiseen, vaan tätä rahoitusta saisivat kaikki urheiluseurat ja muut yhtä lailla. [Pasi Kivisaaren välihuuto — Tuomas Kettusen välihuuto]
Lapsiahan kasvaa hyvin erilaisilla taustoilla ja erilaisissa ympäristöissä, maaseudulla ja kaupungeissa, ja näissähän ovat aivan erilaiset nämä harrastusmahdollisuudet. Tuolla kotopuolessa pesis ja paini ja hiihto ovat kovassa huudossa. Näihin on siellä aika helppo päästä, ja nämä ovat aika edullisia muutenkin. Siellä on meillä nuorille käsityökerhoja, on siellä myös 4H-kerho, piirustusta, jotain kalakerhoa, mutta sen harrastuksen pitäisi olla tämmöinen liikunnallinen tai jotenkin tämmöisiä taitoja kehittävä, että kun siinä yhdessä tehdään, niin yhteisöllisyys ja sosiaalisuus kasvavat.
Se, mikä tähän on johtanut tai mistä olen huolissani, on se, että jos lapset päiväkodista lähtien erilaisilla tableteilla tai älypuhelimilla tai muilla pelaavat jalkapalloa, ajavat formulalla, lentävät lentokoneella, siis virtuaalisesti, niin ketä kiinnostavat enää nämä tämmöiset perinteiset lajit. Eli jollakin lailla huolissani olen siitä, että hyvin nuorena jo lapset minun mielestäni irtautetaan näistä tavallisista harrastuksista. Jos olet neljän vanhasta ajanut formulaa sinne peruskoulun ensimmäiselle luokalle, niin kiinnostaako siinä enää kauheasti tämmöinen tavallinen harrastus? Vai löytyykö harrastuksen puitteissa sitten esimerkiksi mikroautokerhoja lapsille? [Pasi Kivisaari: Eli onko tämä hyvä asia vai ei?] — No tämä on hyvä asia, mutta on myös joitain juurisyitä, mihinkä pitäisi ehkä aikaisemmin puuttua lasten kehityksessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-07T13:21:36,2022-10-07T13:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_106_21,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_22,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin merkityksellinen, tärkeä ja hieno asia, että tämä harrastamisen Suomen malli kirjataan nyt lainsäädäntöön. Tämä on erittäin tärkeää siksi, että aina on lapsella ja nuorella oltava oikeus harrastamiseen, ja varsinkin tällaisissa varsin raskaissa olosuhteissa, mitä olemme saaneet elää ja elämme, se on entistä tärkeämpää, koska meillä on hyvin paljon hyvinvointivelkaa umpeen kurottavana. Tämä on myös SDP:lle ollut hyvin tärkeä, korkealle nostettu tavoite jo pitkän aikaa, ja on erittäin myönteistä tässä nyt seistä ja käyttää tämä puheenvuoro.
Itselleni tämä näyttäytyy hyvin paljon myös historian perspektiivissä eli siinä, että tässä toden totta on taustalla niin sanottu Islannin malli, Islannin ihme, ja tätä ajatteluahan uraauurtavasti juurrutti Suomeen ja Suomen parlamenttiin kunnioitettu Maarit Feldt-Ranta, joka omasi hyviä pohjoismaisia suhteita ja teki paljon vuorovaikutusta Islannin silloisen hallinnon kanssa, jotta nämä ajattelun puitteet tulisivat myös meille tietoisuuteen, ja kyllähän ne tulivat. Sitä kautta esimerkiksi oma puolueeni SDP kirjasi keskeiseksi tavoitteekseen harrastamisen Suomen mallin. Olen todella iloinen, että tämä etenee. Jokaisella lapsella, jokaisella nuorella ja itse asiassa jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus harrastaa, ja tämä oikeus tulee olla rahapussin paksuuteen katsomatta, ja siksi näen, että satsaamalla tämänkaltaisiin asioihin, puhemies, nämä maksavat itsensä takaisin monin kerroin tulevaisuudessa. Olemme varmasti kansakuntana eheämpiä ja rikkaampia tämän jälkeen.
Sen verran siitä Islannin ihmeestä, että tutkimusten mukaan siellä nuoriso voi miltei pahiten Euroopassa. Sen jälkeen, kun tämä Islannin malli tehtiin, Islannin ihme luotiin, nuoriso voi hyvin paljon paremmin ja nousi hyvinvoinnissa ihan sinne kärkiluokkaan, ja siksipä totesimme tuolloin aikanaan, että kyllä tässä mallissa on paljon opittavaa ja myös meillä omaksuttavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-07T13:24:45,2022-10-07T13:27:27,Hyväksytty,1.1
2022_106_23,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,Käytettävissä olevan ajan puitteissa voin vielä myöntää edustaja Autolle puheenvuoron., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_24,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sopii, niin puhun hyvin lyhyesti, jos se auttaa.
Tosiaan on ehdottoman hyvä asia, että jo edellisellä hallituskaudella lähdettiin Islannista katsomaan mallia, miten tuetaan nuorten harrastamista koulupäivän yhteydessä. Tämä on todella tärkeää suomalaisten nuorten hyvinvoinnin vahvistamisen kannalta, ja voin kyllä lämpimästi tukea tämän mietinnön viemistä laiksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-07T13:27:31,2022-10-07T13:27:57,Hyväksytty,1.1
2022_106_25,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Näin kävi, joten edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_106_26,106/2022,2022-10-07,12.59,13.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olisimme jo hyvin pitkällä syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, jos jokaisella lapsella ja nuorella tosiasiallisesti toteutuisi mahdollisuus yhteen itselle todella mieluisaan harrastukseen, vähintään siihen yhteen. Sen takia tämä käsittelyssä oleva asia on erittäin kannatettava, ja hyvä, että se etenee.
Toisaalta samaan aikaan on kuitenkin myös niin, että meillä on lajeja, joihin tässäkin keskustelussa viitattiin, esimerkkinä vaikkapa jääkiekko tai ratsastus, jotka ovat nuorten keskuudessa, lasten keskuudessa hyvin suosittuja lajeja, mutta ei ole aivan näköpiirissä, että ne voisivat lähiaikoina tulla ilmaisten harrastusten piiriin kuntien tarjoamina. On kuitenkin paljon elementtejä, joilla kunnat voivat vaikuttaa siihen, että lasten ja nuorten harrastusten, esimerkiksi näiden mainitsemieni jääkiekon, ratsastuksen, jalkapallon, voimistelun, luistelun, hinta ei myöskään karkaa käsistä ja että ne olisivat harrastettavissa kohtuullisilla etäisyyksillä. Näin ollen kunta voi vaikuttaa esimerkiksi kaavoituksella liikuntapaikkarakentamiseen. Jos me nyt katsotaan yhteiskunnan tukieuroja lajien välillä per harrastaja, niin ne jakautuvat vielä hyvin epätasaisesti. Kunnat usein tukevat eri tavoin jäähallien ja eri palloilulajien liikuntapaikkojen rakentamista, siinä missä vaikkapa ratsastustalleja tuetaan hyvin minimaalisesti. Jos ajatellaan ratsastusta, niin se on kuitenkin tyttöjen toiseksi suosituin harrastus. Tässä mielessä on erittäin hyvä, että vaikkapa jääkiekon harrastamisen takana on yhteiskunnan tukea, mutta toivoisin, että sitä tulisi myös näille muille hyvin suosituille lajeille tasapuolisemmin. Eli myös tässä meillä olisi vielä tehtävää, että niissä harrastuksissa, joita emme kuitenkaan tulevaisuudessakaan pysty ilmaiseksi tarjoamaan, huolehtisimme tasapuolisesti siitä, että lapsen ja nuoren harrastuksen hinta ei kohoa pilviin, ja silloin se ei kohoa, kun siellä on yhteiskunnan tukea takana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_106+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-10-07T13:27:57,2022-10-07T13:30:32,Hyväksytty,1.1
2022_107_1,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Ohisalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_2,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on tänään hallituksen esitys jätelain muuttamisesta, ja tämä esitys koskee kahta muutosta.
Ensimmäinen muutos koskee jätehuollon järjestämisvastuun siirtoa osana sote-uudistusta. Jätelakiin esitetään siirtymäsäännöstä, jolla säilytetään kolmen vuoden ajan kunnan vastuu järjestää hyvinvointialueilla syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ministeri Ohisalo, hetkinen. — Pyydän hiljaisuutta salissa. Keskitytään tähän ministerin esitykseen. — Olkaa hyvä.] Tämä kolmen vuoden siirtymäkausi takaa hyvinvointialueille riittävän ajan varautua ja valmistautua jätehuollon järjestämisvastuuseen ja toteuttaa tarvittavat kilpailutukset. Hyvinvointialue voi halutessaan kuitenkin myös irtautua kunnan järjestämästä jätehuollosta aiemmin, jos se ilmoittaa asiasta kunnalle puoli vuotta etukäteen. Tällä esityksellä varmistetaan hallittu yhdyskuntajätteen jätehuollon vastuun siirto osana sote-uudistusta. On välttämätöntä, että hyvinvointialueet voivat keskittyä sote-uudistukseen liittyvien ydintehtäviensä hoitamiseen alueiden toiminnan käynnistyessä vuodenvaihteessa. Siirtymäaika takaa kaikille jätealan toimijoille mahdollisuuden varautua tuleviin jätehuollon vastuumuutoksiin ja sopeuttaa toimintaansa niiden mukaiseksi.
Arvoisa puhemies! Toisena muutoksena esitetään, että kunnallisen jätehuollon toimijan ulosmyyntiraja säilyy kymmenessä prosentissa, kun se muutoin laskisi hankintalain mukaiseen viiteen prosenttiin vuodesta 30 alkaen. Tämä esitys toteuttaa suoraan hallitusohjelman kirjausta ja säilyttää nykyisellään kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden mahdollisuudet tarjota jätehuollon palveluja markkinaehtoisesti ilman riskiä sidosyksikköaseman menettämisestä. Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden markkinaehtoisen toiminnan liikevaihto on vuosina 17—19 ollut keskimäärin 5—7 prosenttia kokonaisliikevaihdosta. EU:n laajuisesti yleinen ulosmyyntiraja sidosyksiköille on hankintadirektiivin sallimat 20 prosenttia, ja Suomessa tehdyt ratkaisut poikkeavat tästä yleiseurooppalaisesta linjasta.
Jätehuollon pitkäaikaiset investoinnit edellyttävät, että lainsäädäntö on ennakoitavaa. Pysyvä kymmenen prosentin ulosmyyntiraja vakauttaa jätehuollon toimintaympäristöä ja varmistaa, että jätehuoltokapasiteettia on saatavilla kaikenlaisissa tilanteissa kaikenlaisille jätteille ja että kuntien jätelaitosten jätteenkäsittelykapasiteetti on tehokkaassa käytössä. Esimerkiksi vapaan kapasiteetin myyminen väliaikaisesti ulkopuolelle sujuu varmemmin, ja näin kapasiteetti on täydessä käytössä. Näistä syistä esityksestä on etua niin ympäristön kannalta kuin kuntalaisillekin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-11T14:00:44,2022-10-11T14:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_107_3,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä. — Edustaja Soinikoski poissa. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_4,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä lakiesityksestä moni taho on lausunut mielipiteitä, ja muun muassa Suomen Yrittäjien mukaan vaikutuksia pienyrittäjiin tai markkinoiden toimintaan ei ole tässäkään lakiesityksessä huomioitu tarpeeksi hyvin. SKALin, siis Suomen kuljetusalan liiton, mukaan julkisen sektorin yrittäjien ei ylipäätään ole tarpeen olla markkinoilla, joilla yksityisen sektorin kilpailu toimii. EK:n mukaan korkeampi ulosmyyntiraja ei edistä kilpailun tasapuolisuutta. Osa yksityisistä toimijoista ja niiden edustajista katsoi, ettei lakimuutokselle löydy riittävästi tukea Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksestä. Moni arvioi, ettei tarvetta muutokselle ole siksi, että kunnalliset jäteyhtiöt ovat nykyisin kaukana sidosyksikkörajasta. 
Yksityiset toimijat pitävät lakiesityksen kiertotalouden edistämistavoitteen perusteluja puutteellisina. Ympäristöteollisuus ja -palvelut ry:n mukaan näyttö kiertotalouden edistämisestä puuttuu. Myös vaikutusten arviointia pidetään ylipäätään puutteellisena, eli vaikutusten arvioinnissa on keskitytty jätelaitoksille aiheutuviin vaikutuksiin, mutta vaikutukset yksityiseen sektoriin on käsitelty täysin puutteellisesti. 
Tässä on pitkä lista, mitä luettelin, ja toivon, että ministeri vastaa näihin arviointeihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-11T14:03:43,2022-10-11T14:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_107_5,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_6,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kulutamme neitseellisiä luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kestää, ja siksi tarvitsemme kaikki keinot tämän kulutuksen vähentämiseksi. Toisin kuin itse ajattelemme, emme Suomessa kaikilta osin ole vielä kiertotalouden mallioppilaita, vaikka paljon hyvää jo tapahtuukin.
Aiemmin tällä kaudella hyväksytyn jätelain tavoitteena on vauhdittaa merkittävästi kiertotaloutta ja helpottaa kotitalouksien mahdollisuuksia kierrättää. Tavoitteena on lisätä jätteiden hyötykäyttöä, vähentää päästöjä ja luoda Suomeen uusia työpaikkoja. Jätealalla on oma merkittävä roolinsa kiertotalouden vauhdittamisessa eli jäteraaka-aineiden mahdollisimman tehokkaassa kierrättämisessä ja uusiokäytössä, ja tällä kentällä kunnalliset jätealan toimijat tekevät tärkeää kehittämistyötä erityisesti kotitalousjätteiden keräämisen ja hyödyntämisen parissa.
Nyt käsittelyssä olevalla jätelain muutoksella kunnallisten jätehuollon toimijoiden ulosmyyntiraja pidettäisiin kymmenessä prosentissa myös vuoden 2030 jälkeen tai siitä alkaen sen sijaan, että se laskettaisiin viiteen prosenttiin. Tässä tavoitellaan ministerinkin peräänkuuluttamaa pitkäjänteisyyttä. Tämä muutos on perusteltu kunnallisten jätealan toimijoiden toiminnan kehittämisen ja siten myös kiertotalouden vauhdittamisen kannalta.
Sote-uudistukseen liittyen on todella tärkeää varmistaa, että tehtävien siirtyessä hyvinvointialueiden vastuulle eri toimijoilla on riittävästi aikaa varautua muutoksiin ja hoitaa tarvittavat kilpailutukset siten, että jätehuollon järjestämiseen ei tule katkoksia tai ettei jouduta turvautumaan epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-11T14:05:34,2022-10-11T14:07:14,Hyväksytty,1.1
2022_107_7,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_8,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Jätteen määrän vähentämisellä ja kiertotaloudella suitsitaan luonnonvarojen ylikulutusta. Tämä lainsäädäntö on erittäin keskeinen tulevaisuudessakin, ja sitä tulee jatkuvasti uudistaa. Hyvä, että tällä kaudella on saatu jätelainsäädäntöä eteenpäin, tällaisia pienempiä askeleita ja vähän isompia, mutta on varmasti niin, että meidän täytyy jatkuvasti seurata, onko tehty tarpeeksi. On vielä tiettyjä aukkoja, joita tulisi jatkossakin korjata ja hyvin herkästi olla myös kuulolla, minkälaista valmistelua EU:n päässä tehdään. Tämä on keskeistä lainsäädäntöä kiertotaloustavoitteiden saavuttamiseksi, ja siinä täytyy lähteä siitä, että kaikki materia, mikä on suinkin mahdollista saada kiertämään, todellakin voidaan laittaa kiertämään. Se on se lähtökohta, jonka pohjalta täytyy tehdä töitä ja uudelleen käyttää, ja myöskin toki sitten materiasta saadaan uusia käyttötarkoituksia. On niin, että vaikka tässä muutetaan tämän toimialan rakennetta ja siellä joku saattaa olla häviämässä, jonkun bisnes muuttuu, niin kaiken tämän lainsäädännön pitää lähteä siitä, että me yritetään suitsia luonnonvarojen ylikulutusta. Se on se lähtökohta tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-11T14:07:14,2022-10-11T14:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_107_9,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_10,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä kollegat ovat tuoneet esille sen, kuinka tämä lainsäädäntö on tietenkin tarpeellinen kiertotalouden kannalta, ja totta kai me tarvitsemme toimivaa jätelainsäädäntöä. Mutta ehkä ne haasteet liittyvät ennen kaikkea siihen, että alalla on sekä julkisia että yksityisiä toimijoita, ja siihen, millä tavalla tämä tasapaino, tehokkuus voidaan varmistaa, kuitenkin niin, että jätehuoltomaksut pysyvät kohtuullisena. Tässä on myöskin aika isoja alueellisia eroja.
Tuossa edustaja Östman toi aiemmin esille muutamia huomioita, mitä muun muassa yrityskentästä on tähän lainsäädäntöön esitetty. Itse nostaisin esille sen, että kun tässä on nyt kysymys jätehuollon järjestämisestä nimenomaan hyvinvointialueille ja hyvinvointialueet ovat pinta-alaltaan ja tietenkin asukasmäärältään kohtuullisen suuria, niin silloin, kun tämä koskettelee vaikkapa nyt sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisia asumisyksiköitä tai vaikka ruuanvalmistusyksiköitä tai vastaavia ja niiden jätehuoltoa, niin silloin puhutaankin jo aikalailla suurista määristä jätteitä. 
Meillä nyt on nähty hyvinvointialueille siirtymisissä, että meillä aika monet toimijat ovatkin muodostuneet näille hyvinvointialueille in-house-periaatteella, elikkä siellä on taustalla julkinen omistaja. Ja kun in-housella on samalla tavalla kuin tässä lainsäädännössä mahdollisuus — tai itse asiassa tässä lainsäädännössä annetaan vielä se viisi prosenttia lisää tähän ulosmyyntimahdollisuuteen, in-housella on se viisi prosenttia ulosmyyntimahdollisuutta — niin se itsessään horjuttaa jo kilpailuneutraliteettia tuolla alueella, koska suuri julkisen tahon toimija pystyy tulemaan tarjoamaan sillä volyymilla myöskin yksityisille samoja palveluita liittyen vaikka siivoukseen tai ruokahuoltoon tai vastaavaan. 
Nyt olisinkin ministeriltä kysynyt: millä tavalla pystytään huolehtimaan siitä, että meillä ei muodostu jätepuolelle saman tyyppistä toimijaa, joka sitten pystyy tällä suurella volyymillaan myöskin yksityisen puolen toimijoita ja kilpailuneutraliteettia häiritsemään sillä tavoin ja tulemaan vakavaksi kilpailijaksi hyvinvointialueitten kohdalla? 
Meidän täytyy muistaa, että kun hyvinvointialueet starttaavat, niin meillähän ei tällä hetkellä ole varsinaista kokemusta siitä, miltä näiden eri toimintojen, muun muassa näitten tukitoimintojen ja vastaavien, järjestäminen alkaa näyttää, mutta nyt kuitenkin suurimmalla osalla hyvinvointialueita erilaiset tukitoiminnot ovat menneet in-house-yhtiöihin. Jos ministeri haluaa myöskin yleisesti kommentoida sitä, onko tämä nyt ollut sitten ylipäätänsä koko tämän sotelainsäädännön tarkoitus, että niin suuret in-house-yhtiöt tällä hetkellä toimivat näissä erilaisissa tukitoiminnoissa? [Sinuhe Wallinheimo: Juuri näin!] Tässä on suuri vaara, että tämän jätekuljetuksen osalta saattaa tapahtua samoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-11T14:08:49,2022-10-11T14:11:45,Hyväksytty,1.1
2022_107_11,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_12,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyviä puheenvuoroja.
Toisin esille sen, että keskustelimme reilu viikko sitten jätelaista ja sen muutostarpeista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavio jätti lakialoitteen, johon liittyen toivoisin nyt, että valiokunta pohtisi, tulisiko tämä yhdistää nyt, kun jätelaki on auki. Elikkä lakialoitteen tarkoituksenahan oli muuttaa jätelakia siten, että biojätteen kompostoinnista ei tarvitsisi jatkossa ilmoittaa kunnan jätehuoltoviranomaisille, vaan se tehtäisiin kyselytutkimuksin, kuten EU-direktiivi, joka tässä pohjalla on, edellyttäisi. Puhumme paljon täällä eduskunnassa siitä, että byrokratiaa pitäisi vähentää ja hallinnon taakkaa, [Sinuhe Wallinheimo: Juuri näin!] mutta joka viikko kuitenkin teemme uusia ja tarpeettomiakin tehtäviä ja sellaisiakin, kuten tässäkin, että EU-direktiivi ei sitä edes edellytä.
On hienoa, että ihmiset kompostoivat, ja näinhän on tehty kautta aikojen jo puutarhajätteistä lähtien, mutta ehkei ole nyt ihan tarpeellista tämä ilmoitusvelvollisuus, koska jos ajatellaan vaikka kotikompostointia, niin tuskinpa nyt on kauhean oleellista, että niitä kananmunankuoria tai kahvinpuruja sitten valvotaan. Pyydän todella valiokuntaa miettimään, josko tämän epäkohdan nyt poistaisi tässä samassa yhteydessä. Valiokunnallahan on mahdollisuus yhdistää lakialoitteita hallituksen esitykseen.
Oli hyvä, että edustaja Essayah otti esille nuo jätemaksut. Monet kuntapoliitikot, jotka ovat mukana näistä jätemaksuista päättämässä eri yhteisöissä, voisivat miettiä nyt tätä taakkaa: siellä on kiinteistöveroa, on jätemaksua, nyt on sähkölaskut kovat, ja ihmisten ostovoima on todella koetuksella, ja tämä on yksi osa sitä, että aina pikkuisen ja pikkuisen hivutetaan laskuja ylöspäin ja joka päivä ihmisillä on vähemmän ja vähemmän rahaa.
Mutta kun täällä on valiokunnan jäseniä paikalla, niin toistan vielä: yhdistäkää tämä perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavion lakialoite, niin saadaan tuo epäkohta korjattua tässä käsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-11T14:11:47,2022-10-11T14:14:07,Hyväksytty,1.1
2022_107_13,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_14,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on jätelaki täällä käsittelyssä, ja sitä nyt esitetään muutettavaksi koskien yhdyskuntajätehuollon järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen yhteydessä sekä koskien jätelain sidosyksikkösääntelyä. Tämä jätehuolto on siitä erikoinen juttu, että vasemmistohallitus sosialisoi näitä jätteitä. Tämä on ihan käsittämätön... [Timo Heinonen: Ja keskusta pönkittää!] — Mutta keskustahan on siellä vasemmistohallituksessa, edustaja Heinonen. [Timo Heinonen: Ja Hoskonen on viimeinen keskustalainen!] On ihan käsittämätöntä, että näitä vivutetaan koko ajan julkiselle toimijalle. Tämä ei millään tavalla ole hyväksyttävää. Tiedätte, että jätehuolto on perinteisesti ollut aikaisemmin yksityisten yritysten huomassa, ja kaikilla ihmeen keinoilla oikeasti heikennetään jätehuollon kierrätysprosenttia. Aikaisemmin minäkin vein kaikki muovit jonnekin jäteastioihin, ja sitten nykyään te haluatte polttaa ne näissä laitoksissa. Kierrätysaste laskee koko ajan.
Nyt hallituksen esitysluonnokseen on lisätty uusia tulkintoja jätelain vastuunjaosta ilman, että tulkinnoista on keskusteltu julkisesti ja avoimesti sidosryhmien kanssa — minä luen näitä Suomen kuorma-autoliiton lausunnosta. Täällä on näin: ”Hallituksen esityksen luonnoksessa esitetty kolmen vuoden siirtymäaika on aivan liian pitkä sekä tulee asettamaan haasteelliseen asemaan hyvinvointialueet.” Sitten siellä tehdään kaikenlaisia tulkintoja näistä lakipykälien esityksestä.
Tämä sosialisointi on pakko pysäyttää, muuten tämä maa kaatuu. Kohta kaikki on hoidettu julkisella puolella. Vaikutusten arviointia ei ole tehty kunnolla, ja tämä tulee jakaantumaan sillä tavalla, että täällä pärjäävät enää jotkut isot yhtiöt — meillä jätteitä ajoi viime vuonna semmoinen auto, jonka kyljessä luki Suez. Taitaa olla sama firma, joka on rakentanut Suezin kanavan. En minä ainakaan halua, että egyptiläiset ajavat meidän roskia täällä maaseudulla — Helsingistä minä en tiedä, tänne se ehkä sopiikin hyvin. Eli meidän pitää kaikin keinoin nyt antaa julkisten sijaan yksityisille mahdollisuus kehittää tätä tehokasta jätteen kierrätystoimintaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-11T14:14:07,2022-10-11T14:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_107_15,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_16,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muistan tämän jätelain uudistuksen. Ollessani ympäristövaliokunnan puheenjohtajana olin puhumassa muun muassa Tampereella eräässä seminaarissa — julkinen tilaisuus, isossa kokoushuoneessa, tai paremminkin kokoussalissa — ja puolustin siellä intohimolla yksityisen yrittämisen mahdollisuutta. Sain siellä vähän arvosteluja. Yleisön joukosta kuului jopa kommenttia, että tämä on kuulemma kantakepulainen, ja siinäkin tilanteessa pyysin tältä huutajalta, että jos saan kirjallisena sen mukaan, niin olisin paljon onnellisempi. Toki en saanut sitä, mutta Tampereella saatuna se olisi kyllä ollut minusta arvokas dokumentti, jota kelpaisi näytellä lastenlapsillekin sitten, kun on aikaa enemmän.
Mutta se asia, mitä haluan sanoa, arvoisa puhemies, niin lisään, että ihan oikeasti henkilökohtaisesti suren sitä — suren oikeasti sitä — että yksityiset yritykset häviävät pikkuhiljaa tältä jätealalta. Se on realiteetti. Otan esimerkin Pohjois-Karjalasta: Kun kilpailutettiin jätteenkuljetukset Pohjois-Karjalan maakunnan alueella, niin siellähän on yksi jätetoimija, tämä Puhas Oy, ja käytännössä se tarkoitti aina sitä, että koskaan ei yksityinen voinut pärjätä siellä. Se tarkoittaa sitä, että meidänkin... Kerron viime kesältä esimerkin: Jäteauto tuli pihaan kauniina kesäaamuna hakemaan jätteen sovitun aikataulun mukaan, ihan oikein, kelloajallaan. Auton kyljessä luki Urbaser. Se taitaa olla Espanjaan rekisteröity yhtiö, ja se, mikä minua hämmästytti kaikista eniten, oli se, että kuljettaja ei osannut suomen kieltä. Hän puhui joko latvian tai liettuan kieltä, sanoi kyllä ”hoonolla” suomen kielellä hyvää huomenta, ja aksentti paljasti kyllä heti, että ei varmasti ole suomalainen. Toivotin hänelle hyvää kesän jatkoa, ja hän hoiti hommansa tyylikkäästi.
Tällä puheenvuorollani haluan todistaa vain sen, että kun kaikki menee tällä keinoin suurille ylikansallisille yhtiöille, niin enpähän ole ihan varma, saako se kuljettaja minkäännäköistä palkkaa työstään, jos saa. Tässä koko lainsäädännössä on meillä semmoinen porsaanreikä, että ylikansalliset yhtiöt vievät kaiken ja pienet yritykset jäävät nuolemaan näppejään. Ja se, mikä on suurin tappio tässä järjestelmässä, on se, että nämä pienet yhtiöt, jotka innovoivat, kehittävät parempia, tehokkaampia järjestelmiä... Olen ihan satavarma, että kun tulee joku espanjalainen yhtiö, tai mistä se kilpailun voittanut sitten tuleekaan, pienet yksityiset yrittäjät eivät voi pärjätä, se on turha yrittääkään. Paikallinen yrittäjä tippuu armotta pois. Eli kun tällainen linja on valittu, niin en minä voi olla siitä muuta kuin murheellinen, arvoisa puhemies, mutta on siinä kuitenkin jotain hyvää, että tajuaa, että tässä on menty mönkään, mutta ihminenhän on erehtyväinen, ja virheenhän voi aina korjata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-11T14:17:13,2022-10-11T14:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_107_17,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_18,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut parikymmentä vuotta eri politiikan tasoilla mukana keskusteluissa ja päätöksenteossa jätehuoltoon liittyen, ja aina, koko tämä aika, on käyty kovaakin keskustelua ja taistelua siitä, hoitaako tätä yksityinen vai julkinen sektori ja millä tasapainolla.
Nyt hallitus jatkaa omaa linjaansa, joka on puhtaasti ideologinen. Siinä ideologia ajaa, ja mielestäni järkiseikat plus tutkittu tieto eivät ole riittävästi esillä, vaan ajetaan mallia, jossa julkinen sektori ottaa yli, ei siis järjestämisessä, joka kuuluu julkiselle sektorille useammassa tapauksessa, ei kotien osalta, mutta ottaa yli ennen kaikkea kuljettamisessa ja jätteiden käsittelyssä. Tämä pöydällä oleva esitys jatkaa nyt sitä jätelain uudistuslinjaa, joka oli jo kuolinisku monelle pienelle jätealan yritykselle, kuljetusyritykselle. Se sai monet lopettamaan, ja tämä pahentaa tilannetta. Sote-alueiden, hyvinvointialueiden, pitäisi keskittyä sote-asioiden hoitoon ja järjestämiseen, ei jäteasioiden hoitamiseen. Vanha kunnon periaate on se, että kaikkialle sinne, missä on toimiva markkina, siis toimiva markkina, useita tarjoajia, ei tarvitse julkisen sektorin mennä eikä ainakaan tukea siellä toimivaa julkista toimijaa verovaroin. Se on vielä vääristävämpää.
Annetaan yksityisten sektorien toimijoiden tulla mukaan. Ne ovat tehneet loistavaa työtä siinä, miten jätehierarkiaa toteutetaan, miten kierrätetään, hyödynnetään. Ne ovat todellisia kiertotalouden toimijoita yhdessä julkisen sektorin järjestämisvastuun kanssa. Se olisi parasta. Mutta kun hallitus nyt ajaa tämänkin läpi, niin mielestäni seuraavan eduskunnan, seuraavan hallituksen on pakko avata jätelaki ja tuoda yksityinen sektori mukaan suomalaiseen jätteenkäsittelyyn. [Sinuhe Wallinheimo: Se oli lupaus! — Perussuomalaisten ryhmästä: Se oli hyvä lupaus!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-11T14:19:55,2022-10-11T14:21:49,Hyväksytty,1.1
2022_107_19,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_20,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Puheenjohtaja, edustaja Orpo hyvin kuvasi tätä tilannetta, ja nyt tätä lakia, jätelakia, valitettavasti viedään ideologisesti kyllä täysin väärään suuntaan. Itse olen yhtä lailla varma siitä, mitä puheenjohtaja, edustaja Orpo edellä toi, että tulevat hallitukset joutuvat ja tulevat tähän puuttumaan, korjaamaan jätelakia ensi vaalikaudella, [Leena Meri: Korjattavaa riittää!] jos eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ei tulla tekemään tähän esitykseen merkittäviä muutoksia.
Jälleen kerran, arvoisa puhemies, ideologisista syistä tullaan kovasti ja rajusti toimivien markkinoiden tontille, ja sitä on vaikea ymmärtää. Miten te, arvoisa keskusta, olette tämän taas kuitanneet? Tässä kun keskustan edustaja Hoskosta kuunteli, niin tuli sellainen olo, että olisipa keskustassa enempi hoskosia. [Leena Meri: Niinpä!] Keskusta jo aikanaan kompuroi nimittäin jätevesiasetuksen kanssa, ja saa nähdä, miten nyt käy tällaisen vasemmistoideologisen jätelain kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-11T14:21:49,2022-10-11T14:23:12,Hyväksytty,1.1
2022_107_21,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_22,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä herää kysymys, eikö kuljetusyrittäjiä ole jo lyöty tarpeeksi. Edustaja Holopainen sanoi täällä, että joku tässä voittaa ja joku häviää. Voidaan se nyt sanoa suoraan, että julkinen voittaa, yksityinen häviää. Ideologia tässä haisee kuin huonosti hoidetussa kompostissa. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-11T14:23:12,2022-10-11T14:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_107_23,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_24,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustajat tuntuvat olevan keskittyneitä jätteen kuljetukseen ja sen organisointiin, mutta oletteko unohtaneet, että sillä jätteellä, joka pystytään kierrättämään tai joka voidaan uudelleenkäyttää, on itse asiassa erittäin kasvavat markkinat? Elikkä ehkä kannattaisi katsoa tätä kokonaisuutta nyt vähän laajemmin. 
Voi olla järkevää järjestää jätteen keräämistä niin, että se on koordinoitu jollain tavalla. Se ei voi olla yksittäisen ihmisen vastuulla, ainakaan monessa tapauksessa, vaan on ihan järkevää miettiä kunnallisella tasolla tai valtion tasolla tai alueellisella tasolla, millä tavoin tehokkaasti jätteet kerätään. Mutta jos se ideologinen valinta vaikka kokoomukselle on, että on huono juttu, jos valtio, kunnat tai alueet jollain tavalla yrittävät sitä fiksusti organisoida, niin se on sitten toki teidän lähtökohtanne. Kannattaisi keskittyä siihen, millä tavoin jätteen keräys tehdään mahdollisimman kattavasti ja tietysti fiksusti ja järkevästi, mutta sitten myös katsoa, minkälaista bisnestä itse asiassa sillä kerätyllä jätteellä voidaan tehdä ja minkälaista uutta liiketoimintaa.
Kiertotalous on kasvava ala monella tavalla, totta kai hyvin laaja kattotermi, mutta näillä jätteillä tehdään myös ihan liiketoimintaa yksityisissä yrityksissä, ja se tarkoittaa sitä — juuri niin kuin taloudessa tapahtuu — että jotkut voittavat ja jotkut häviävät, ja se kuuluu elinkeinorakenteen muutokseen. Jos elinkeinorakenne ei muutu, Suomen talous jää jälkeen, mutta kun kautta aikojen elinkeinorakenne on muuttunut, onneksi myös Suomessa, niin siellä syntyy uutta liiketoimintaa: joku liiketoiminta vähenee, ja joku kasvaa. Jos pysytään tässä kehityksessä mukana ja ollaan siellä tuomassa näitä uusia toimintamalleja ja ottamassa kiinni siitä, mitä kiertotalous tarjoaa, niin silloin myös Suomen talouden kannalta voitetaan. Totta kai joku yritys voi siinä kokonaisuudessa sitten menettää liiketoiminnan, mutta täytyy katsoa, millä tavoin kokonaisuudessa pärjätään paremmin, sekä liiketoiminnan näkökulmasta että luonnonvarojen näkökulmasta — joista en kuullut teidän puhuvan oikeastaan yhtään mitään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-11T14:23:38,2022-10-11T14:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_107_25,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että tämän asian käsittelyn tässä vaiheessa on neljä minuuttia aikaa ja siitä minuutti menee ministerille. — Nyt edustaja Kari, kolmen minuutin puheenvuoroon olisi mahdollisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_26,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse tulen Euroopan ympäristöpääkaupungista Lahdesta, jossa ympäristöasiat ja kiertotalousasiat ovat osa alueen liiketoiminta- ja elinkeinorakennetta ja yhä vahvemmin olleet jo vuosien ajan. Osaltaan siitä johtuen olemme saaneet Euroopan ympäristöpääkaupunki ‑statuksenkin aikoinaan. 
Tässä edustajakollega Orpo ja muutama muu ovat nostaneet esiin tämmöisen ideologisen näkökulman. Minusta voi sanoa, että tässä kun käymme jätteistä ja kiertotaloudesta keskustelua, tulee vähän semmoinen tunne, että tässä halutaan tehdä jätteistä ideologisia lyömäaseita, kun meidän pitäisi nimenomaan nähdä, että me tarvitaan niin yksityisiä kuin julkisiakin toimijoita. Kun puhutaan perustarpeiden tyydyttämisestä — tässä tapauksessa kiertotalousasioista — niin mitä suurimmassa roolissa pitää nimenomaan näissä asioissa olla julkisen sektorin, kun järjestämme vastuulla näitä palveluita laajalla alueella, ja yksityiset elinkeinonharjoittajat tukevat tätä toimintaa, ei toisinpäin niin kuin esimerkiksi edellisen hallituksen ajamassa sote-uudistuksessa, jossa ajateltiin antaa kaikki valta yrityksille. [Antero Laukkanen: Ei pidä paikkaansa!] Näissä järjestelmissä pitää julkisella vallalla olla ajajan rooli. Jos olen oikein ymmärtänyt, tämä lakiesitys ei edes tähän rakenteeseen tule puuttumaan. 
Mitä perussuomalaisten puheisiin tulee, te olitte viime kaudella EU:takin tiukemman sääntelyn kannalla, mikä silloin herätti suurta hämmästystä eduskunnassa, jossa silloin olin oppositiossa. Te menitte tyylikkäällä tavalla Euroopan unionin selän taakse ulosmyynnin osalta. Meidän pitää turvata julkiselle sektorille kuskin paikka jätejärjestelyissä. [Leena Meri pyytää vastauspuheenvuoroa]
Itse tulen tosiaan kaupungista, jossa samalla kadulla voi olla neljä viisi eri jäteyhtiön autoa samana aamuna. Voi kysyä: onko se ympäristön kannalta järkevää, onko se edes yrittäjien kannalta järkevää, ja onko se varsinkaan niiden kadunvarren asukkaiden kannalta järkevää? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-10-11T14:26:18,2022-10-11T14:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_107_27,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, kaksi minuuttia. [Leena Meri: Olisin mielelläni vastannut!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_28,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset kommenteista. — Tässä edustaja Holopainen mielestäni kiteytti sen ehkä kaikista olennaisimman: Meidän pitää pystyä rajoittamaan luonnonvarojen kestämätöntä käyttöä, ja tässä myös jätteellä on suuri merkitys, kun ajattelemme, että kaiken meidän talouden pitäisi perustua kiertotalouden ajatteluun, siihen, että nyt tällä hetkellä vain jätteeksi päätyvät asiat voisivatkin jatkaa elämäänsä entistä vahvemmin uudestaan ja uudestaan materiana. Kiertotaloudessa on tästä kyse, ja se on ehdottomasti kasvava ja tärkeä ala. 
Edustaja Merelle: Suomellahan on tiukat ja hyvin tarvittavat kierrätystavoitteet kaikkinensa, ja tämä on tällaisessa maailmassa tärkeää, kun resursseista on niukkuutta. Sitä varten me tarvitaan tietoa siitä, kuinka suuri osa biojätteestä kierrätetään, [Leena Meri: Kyselytutkimus!] ja kompostointi on osa tätä, ja silloin myös tämä ilmoitusvelvollisuus on osa sitä seurantaa, niin että tiedämme, kuinka hyvin jätteitä meillä kierrätetään. 
Edustaja Orpo mielestäni ehkä hieman käsitti väärin: Tässähän kyse on siitä, että hyvinvointialueet eivät ala harjoittaa jätetoimintaa vaan heidän vastuulleen tulee kilpailuttaa jätehuollon järjestäminen, ja nyt se on kunnan vastuulla. 
No, toisaalta täällä keskusteltiin myös tästä sidosyksikkörajasta: Julkisten toimijoiden rajattu toiminta markkinoillahan on tarpeellista ja perusteltua, ja kun me mietitään ympäristöhallinnonalan aivan kriittisiä toimintoja, niin jätehuolto on niitä, niin normaalioloissa kuin myös erityisesti poikkeusoloissa. Tämän asian täytyy toimia kaikissa yhteiskunnan tilanteissa, ja lakimuutoksella nyt siis turvataan osaltaan sitä, että jätteiden käsittelykapasiteettia on saatavilla kaikentyyppisille jätteille ja että kapasiteetin käyttö on tehokasta. 
Ehkä huomautan vielä, että Suomessa käytössä ollut ja nyt jatkettava kymmenen prosentin ulosmyyntiraja on lisäksi aika maltillinen, ja on tärkeää muistaa, että itse asiassa EU:n hankintadirektiivi sallisi meille jopa 20 prosentin ulosmyyntirajan näille sidosyksiköille. 
Toivon, että tämä on asia, josta löydetään yhteistä näkemystä enemmän kuin eriävää näkemystä. Jätteiden kierrätys, kiertotalous, on kaikkinensa valtavan nouseva sektori. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-11T14:28:35,2022-10-11T14:30:51,Hyväksytty,1.1
2022_107_29,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_30,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Hoskonen, edustaja Hoskonen on poissa. Edustaja Kotiaho, myös edustaja Kotiaho on poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_107_31,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Henriksson, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_32,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Käsiteltävänä on hallituksen esitys oikeudenkäyntikuluja riita-asioissa koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Riita-asian oikeudenkäynti tuomioistuimessa merkitsee tällä hetkellä usein suuren taloudellisen riskin ottamista. Oikeudenkäyntikulujen määrä riita-asiassa, joka käsitellään istunnossa käräjäoikeudessa, on nykyään keskimäärin noin 15 000 euroa per asianosainen. Kun muistetaan vielä se, että vahvan pääsäännön mukaan jutun häviäjä maksaa kaikki oikeudenkäyntikulut — siis omiensa lisäksi myös vastapuolensa oikeudenkäyntikulut — voidaan todeta, että vain harvalla on varaa hävitä riita-asia oikeudessa.
Tilanne on ongelmallinen. Se tarkoittaa, että riita-asian häviäminen voi johtaa hävinneen asianosaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Lisäksi se herättää kysymyksen siitä, uskaltavatko ihmiset ja yritykset viedä asioitaan tuomioistuimeen. Oikeusvaltiossa kaikilla tulee kuitenkin olla todellinen mahdollisuus viedä riitansa tuomioistuimen käsittelyyn silloin, kun siihen on aihetta.
Hallitus esittää nyt oikeudenkäyntikuluja koskevan sääntelyn muuttamista. Käsiteltävänä olevan esityksen mukaan tuomioistuin voisi nykyistä lievemmin edellytyksin kohtuullistaa omasta aloitteestaan määrää, jolla riita-asian hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan jutun voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja. Uudistuksen seurauksena oikeudenkäyntikulujen korvausta voitaisiin kohtuullistaa myös asianosaisten ollessa tasavertaisia. Näin oikeudenkäyntikulut voitaisiin jakaa nykyistä oikeudenmukaisemmin asianosaisten välillä, hävinneen asianosaisen asema paranisi ja oikeudenkäyntikuluriski pienentyisi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-11T14:31:21,2022-10-11T14:33:39,Tarkistettu,1.1
2022_107_33,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maassamme on puhuttu hyvin kauan oikeudenkäyntikulujen korkeasta hinnasta ja summasta, ja siitä varmasti olemme yhtä mieltä, että näitä tulisi kohtuullistaa. Mutta täytyy kyllä nyt kaikella kunnioituksella sanoa, että ollaan aika lailla tässä hallituskauden loppuvaiheessa ja näyttäisi siltä, että tämä esitys on kyllä näpertelyä ja ehkä vähän tämmöinen roiskaisu, että tehdään nyt jotakin, kun niin on sovittu tehtävän. 
Tässä nimittäin on se tilanne, kuten tässä ministeri äsken kuvasi, että riita-asiaa ei ole varaa hävitä, mutta tällä esityksellä valitettavasti tämä käännetään niin, että riita-asiaa ei ole varaa voittaa. Eikä nähdäkseni siinä ole kyllä minkään näköistä oikeudenmukaisuutta eikä sen lisäämistä, jos jatkossa sinun pitää varoa sitä riita-asiasi voittamistakin. Tämän esityksen mukaanhan suurin osa oikeudenkäyntikuluista siinä kohtaa, kun oikeus kohtuullistaa, tulee voittajan maksettavaksi, voittaja maksaa ne omat kustannuksensa, eikä se voi olla oikein.
Ja nyt on kyllä todettava se, että lausuntopalaute on ollut kyllä varsin tyrmäävää: Päijät-Hämeen käräjäoikeus näkee riittämättöminä toimina, Etelä-Karjalan käräjäoikeus näkee riittämättöminä toimina, korkein oikeus toteaa, että on selvästi riittämätön esitys, Kanta-Hämeen käräjäoikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Tuomariliitto, Tuomioistuinvirasto, Lakimiesliitto, Etelä-Savon käräjäoikeus ja niin edelleen. 
Nyt tietysti herää kysymys, olisiko viisainta keskittää kaikki tarmo siihen, että katsottaisiin tämä oikeudenkäyntikustannusten kohtuullistaminen kokonaisuudessaan sen sijaan, että roiskaistaan jotakin tähän asiaan. Niin kuin täällä on esitetty, tämä pitäisi uudistaa kokonaisuudessaan. Tältä osin kyllä edelleen rohkenen näiden edellä mainittujen asiantuntijoiden kritiikkiin perustuen esittää harkittavaksi vielä, olisiko tämä esitys syytä vetää pois ja keskittyä siihen kokonaisempaan ja kattavampaan uudistukseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-11T14:34:54,2022-10-11T14:37:20,Tarkistettu,1.1
2022_107_34,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_35,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksellä helpotetaan etenkin sellaisten asianosaisten tilannetta, jotka joutuvat taloudelliseen ahdinkoon hävittyään riita-asian oikeudenkäynnin. Lakiesityksen taustalla on riita-asioiden oikeudenkäyntikulujen kallistuminen, jotka ovat kasvaneet voimakkaasti 90-luvulta lähtien. Kulujen kasvun on arvioitu nostaneen etenkin yksityishenkilöiden ja pienten yritysten kynnystä viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi asiallisesti. Kallistuneet oikeudenkäyntikustannukset heikentävät kansalaisten oikeusturvaa, ja se on vakava uhka oikeusvaltion toimivuudelle. Kohtuullistamalla oikeudenkäyntikuluja vahvistamme jokaisen mahdollisuuksia saada ja hakea oikeutta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ei merkitse häviäjä maksaa -periaatteesta luopumista. Jatkossakin lähtökohtana on, että riita-asian hävinneen asianosaisen tulee korvata voittaneen asianosaisen tarpeellisista toimenpiteistä johtuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Voittanut osapuoli saisi siis edelleen yleensä täyden korvauksen oikeudenkäyntikuluistaan. Hävinneen asianosaisen maksettavaksi tuomittavan määrän alentaminen olisi mahdollista vain silloin, kun lopputulos muodostuisi kohtuuttomaksi laissa määritellyt seikat huomioon ottaen. Maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää tulisi alentaa vain siinä määrin kuin se on tarpeen kohtuuttomuuden välttämiseksi. Nykyiset oikeudenkäyntiprosessit ovat karanneet käsistä niin kustannuksiltaan kuin käsittelyajoiltaankin. Ei ole oikeudenmukaista, että hävinnyt osapuoli joutuu kohtuuttomiin taloudellisiin vaikeuksiin hävittyään oikeudenkäynnin. Tätä epäkohtaa lakiesitys pyrkii kohtuullistamaan.
Arvoisa puhemies! Nyt annetun lakimuutosesityksen lisäksi oikeusministeriössä selvitetään, olisiko pienemmille riita-asioille mahdollista luoda kevennetty oikeudenkäyntimenettely. Tästä on tekeillä oikeusministeriössä arviomuistio, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Kevennetty menettely voisi tehdä pienten riitojen tuomioistuinkäsittelystä asianosaisille nykyistä halvemman sekä sujuvoittaa myös oikeusprosessia.
Oikeudenkäyntikulujen ohella oikeudenkäyntien kestot ovat liian usein kohtuuttoman pitkiä. Pitkiksi venyneet oikeudenkäynnit ovat oikeudenkäynnin kaikille osapuolille henkisesti raskaita ajanjaksoja, jotka voivat pahimmillaan viedä työkyvyn.
Tällä hallituskaudella oikeudenhoidon resursseja on suunnitelmallisesti lisätty, jotta oikeudenkäynnin kestoja saadaan lyhennettyä tulevaisuudessa. Ensi vuonna oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan 12 miljoonalla eurolla. Oikeudenhoidon resurssien lisäämisen ohella tarvitsemme muita toimenpiteitä, jotka nopeuttavat oikeudenkäyntiprosesseja. Odotan suurella mielenkiinnolla oikeusministeriön arviota kevennetystä oikeudenkäyntimenettelystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-11T14:37:22,2022-10-11T14:40:09,Tarkistettu,1.1
2022_107_36,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Sedan ledamot Strand, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_37,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä on jo hyvin tullut useassa puheenvuorossa esille, kuinka kohtuuttomaan tilanteeseen voidaan joutua yksittäisten osapuolten osalta ja mitkä riskit näihin prosesseihin aina liittyvät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-10-11T14:40:09,2022-10-11T14:40:23,Hyväksytty,1.1
2022_107_38,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehokas oikeussuoja on perusoikeus. Harva kuitenkaan uskaltaa lähteä riitaprosessiin, sillä nykytilanteessa on liian suuri riski ja yleistä, että suuret oikeudenkäyntikulut jäävät häviäjän maksettavaksi kokonaisuudessaan. Oikeudessa käytävissä riita-asioissa kysymyksessä voi olla esimerkiksi kaupan purkaminen, vahingonkorvaus tai huoneiston vuokrasopimukseen liittyvä asia. Näissä asioissa ei voi aina tietää etukäteen, kuinka riita ratkotaan. Voittajaa ei voi veikata varmuudella, ja siksi oikeuden hakeminen on pienituloiselle niin suuri riski, että moni jättää asiansa viemättä oikeuteen. Huolestuttavaa on, että selvityksen mukaan riita-asian hävinneen osapuolen maksettavaksi on pienimmillään langennut noin 4 000 euron oikeudenkäyntikulut. Nämä niin sanotut pienet kulut ovat koskeneet perheoikeudellisia ja huoneenvuokraan liittyviä asioita. Jo 4 000 euron ylimääräinen kulu on tehokas keino estää hakeutumasta riippumattomaan oikeusistuimeen selvittämään riita-asiaa. Tämä on huolestuttava tilanne. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut. että niin sanottua häviäjä maksaa ‑periaatetta voidaan pitää tuomioistuimeen pääsyn rajoitteena. Toki on tärkeää, etteivät turhat oikeudenkäynnit ruuhkauta tuomioistuimia, mutta tällä hetkellä myös kuluttajariitalautakunta on ruuhkautunut.
Olen aiemmin tänä vuonna nostanut asiaa esiin vuokralla asuvien oikeuksien näkökulmasta. Valtioneuvoston asuntopoliittisessa selonteossa todetaan, että vuokralaisten ja vuokranantajan välisten erimielisyyksien tuomioistuinkäsittely on erittäin harvinaista. Tämä johtuu muun muassa tuomioistuinkäsittelyn hitaudesta mutta myös oikeudenkäyntikuluriskistä, joka on suuri. Myöskään nykyinen kuluttajariitalautakunta ei ilmeisen resurssipulan vuoksi kykene tarjoamaan vuokralaisille tarpeeksi vahvaa tai ainakaan nopeaa oikeusturvaa. Vuokralaiselle riita-asia voi olla toimeentulon ja elämänlaadun kannalta oleellinen, esimerkiksi usean tuhannen euron vuokravakuuden pimitys eli se, että sitä ei makseta takaisin, vaikka mitään vahinkoa ei olisikaan tapahtunut, tai kohtuuttoman vuokrannousun vuoksi irtisanotuksi joutuminen — asia, joka pitäisi voida tutkia oikeudessa. Tällainen voi pilata kenen tahansa henkilökohtaisen talouden pitkäksi aikaa.
Oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen riita-asioissa on tärkeä tavoite, ja nyt esitetty lakimuutos ohjaa oikeusistuimia tekemään näin useammin. Toivon mukaan tämä alentaisi kynnystä hakea oikeudesta ratkaisua riita-asioihin eikä enää johtaisi tilanteeseen, jossa henkilö pienituloisuutensa vuoksi tyytyy tilanteeseen, jossa hän on kokenut vääryyttä.
Oikeusturvan saatavuuden varmistamiseksi kaikille taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta meidän on kuitenkin jatkettava töitä. Esimerkiksi julkisen oikeusavun tulorajojen tarkistaminen olisi viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan toivottavaa. Myös itse toivon uusien keinojen tehokasta toimeenpanoa, jotta oikeudenkäynti ei jää vain rikkaiden erioikeudeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T14:41:22,2022-10-11T14:45:07,Tarkistettu,1.1
2022_107_39,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_40,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aihepiiri, jota tämä asia käsittelee, on tärkeä, ja ongelma on todellinen. On oikeusvaltiossa selvä asia, että jokaisella tulisi olla mahdollisuus hankkia oikeutta tuomioistuimesta silloin, kun on tullut väärin kohdelluksi — myöskin riita-asioissa. Mutta vaikka tämä esitys olisikin hyvää tarkoittava, niin tässä lähdetään kyllä nyt mielestäni purkamaan ongelmaa hieman väärästä päästä. Jos jutun voittanut joutuu maksamaan häviäjän oikeudenkäyntikuluja, niin silloinhan poistuu se viimeinenkin turva, että jos olet ollut oikeassa ja olet saanut oikeutta, niin voit silti joutua maksamaan. Tilanne kuulostaa suorastaan absurdilta, eli järjestelmässä olemassa olevaa ongelmaa lähdettäisiin kaatamaan tässä nyt yksilön syyksi, tai ainakin vastuulle, ja nimenomaan sen syyttömän yksilön vastuulle. Eihän tässä esityksessä ole mitään oikeutta eikä järkeä tältä pohjalta.
Ongelma on siinä, että oikeudenkäynnit kestävät liian pitkään ja ovat liian kalliita. Koska tämä on ongelma, sitä ongelmaa pitäisi lähteä purkamaan siitä päästä, miten oikeudenkäyntejä saataisiin kestämään lyhyemmän aikaa ja miten niistä saataisiin halvempia. Noin niin kuin maallikon näkökulmasta on mahdotonta ymmärtää, miten pienetkin rahalliset riidat voivat olla niin mutkikkaita käsitellä, että ne vaativat kymmenien tuntien työtä juristeilta ja tuomareilta eivätkä selviä lyhyemmässä ajassa. Näitä menettelyjä olisi varmasti tilaa keventää tällaisilla sovittelujärjestelyillä ja vastaavilla ja pohtia, mistä johtuu, että oikeudenkäynnit kestävät näin kauan.
Se, että oikeuslaitokseen laitetaan lisää resursseja, on tietenkin tärkeää, mutta se, miten niitä resursseja käytetään, on yhtä lailla tärkeää. Ovatko ne kaikki vaiheet, mitä oikeudenkäynnissä esiintyy, välttämättä tarpeellisia oikeusturvan selvittämiseen ja tapauksen ratkaisemiseen tyydyttävällä tavalla, vai voisiko niitä jollain tavalla myös keventää?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-11T14:45:09,2022-10-11T14:47:09,Tarkistettu,1.1
2022_107_41,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_42,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistaminen viran puolesta, joka olisi mahdollista nykyistä lievemmin edellytyksin, on varmasti, niin kuin täällä moni on todennut, hyvää tarkoittava esitys. Tietysti täytyy pyrkiä luottamaan siihen, että oikeusistuimissa tehdään sitten oikeanlaisia kohtuullistamisia, koska kyllähän tosiasia on, että tänä päivänä oikeudenkäyntikulut ovat karanneet monien kansalaisten ulottumattomiin ja se on omalta osaltaan myöskin estänyt sitten ihmistä hakemasta oikeutta itsellensä. Ja niin kuin täällä on tuotu esille, myöskin näitten prosessien viivästyminen ja venyminen on omalta osaltaan ollut sitten lisäämässä näitä kuluja.
Tietysti olisi tärkeää pohtia, mitä muita tapoja olisi käydä näihin kohtuuttomiin kuluihin käsiksi, ja täällä mielestäni on tuotu ainakin pari sellaista esitystä.
Ensinnäkin tärkeää olisi saada maksuttoman oikeusavun saaminen yhä useampien ulottuville, jolloinka sitten varmasti näihin tulorajoihin tulisi puuttua muutoinkin tänä aikana. Kun ajatellaan, millä tavalla inflaatio laukkaa ja hinnat nousevat, kyllä varmasti näissäkin olisi tärkeää katsoa, mitkä ovat ne tulorajat saada maksutonta oikeusapua.
Sitten toisena kuuntelin tässä kollegan selvitystä tästä oikeusministeriön kevennetystä menettelystä, joka on ilmeisesti selvityksessä oleva asia. Tämä kuulostaa mielenkiintoiselta, ja jos tässä ministerille jää aikaa lopussa vastata, olisi tietenkin ihan hyvä kuulla, minkätyyppisiä asioita on ajateltu ja koska ja milloin tästä ollaan saamassa esityksiä. Tämä olisi varmasti yksi tapa juurikin näissä tilanteissa helpottaa sitten tätä oikeudenkäyntikulujen nousemista tai toimia sitä vastaan nimenomaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-11T14:47:09,2022-10-11T14:49:09,Tarkistettu,1.1
2022_107_43,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_44,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on meillä lakivaliokunnalla melkoinen pähkinä purtavaksi, koska kaikki me, ihan joka ikinen varmasti täällä, olemme yhtä mieltä siitä, että oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet ja kynnys oikeuteen menemiseksi on kaikille osapuolille haasteellista: niin sille, joka lähtee hakemaan oikeutta, kuin sille, joka joutuu oikeudenkäynnin osapuoleksi siksi, että toinen esittää vaatimuksia. Siinä voi olla kysymys talokaupasta, vahingonkorvauksesta, vuokrasaatavista, velkomussaatavista — hyvin monenlaisista asioista, joissa faktat voivat kummallakin osapuolella olla hyvin erinäköiset.
Täällä on puhuttu siitä — esimerkiksi ministeri toi esille sen — että oikeusturvan saatavuus ja kuluriskin alentaminen on hallitusohjelman kirjaus. Se on erittäin kannatettavaa, mutta kyllä täytyy henkilökohtaisesti sanoa, että olen samaa mieltä kuin mitä aika paljon täältä oikeuslaitoksesta, Tuomioistuinvirastosta ja Lakimiesliitosta on tullut vastaukseksi, että tämä ei yhtään alenna niitä oikeudenkäyntikuluja. Hallituksen esityksessä todetaan, että ehdotus merkitsisi sitä, että voittaneen asianosaisen omat oikeudenkäyntikulut jäisivät tämänhetkistä useammassa riita-asiassa kokonaan tai osittain hänen vastattavakseen huolimatta siitä, että tuomioistuin on katsonut hänen olevan asiassa oikeassa. Elikkä joudun oikeudenkäynnin kohteeksi, joku vaikka ilmoittaa, että teit sitä tai tätä, aiheutit minulle vahingon, voitan täysin sen jutun ja voin silti joutua korvausvastuuseen.
Jos ymmärsin oikein, niin täällä lähdettiin siitä, että tuomioistuimen pitäisi alkaa miettimään pienituloisuutta. En tiedä, onko tämmöistä ollut aikaisemmin, että tuomioistuin miettii vastapuolen pienituloisuutta ja sitten ihan kuin lähdetään siitä, että se vastaaja, oikeudenkäynnin toinen osapuoli, olisi aina joku rikas, vaikka hänhän voi olla aivan yhtä vähävarainen. En oikein nyt ymmärrä, miten tämä vastaa siihen ongelmaan.
Minä en tiedä, kuinka hyvin nyt tässä on ministeri tutustunut tähän lausuntopalautteeseen, mutta täältä tulee erittäin, erittäin vahvaa viestiä siitä kokonaisuudistuksen tarpeesta. Ja jos minä saisin päättää... Tämä näyttää vähän sellaiselta esitykseltä, että tässä on haluttu jotenkin, niin kuin edustaja Rantanen toi esille, yrittää miettiä, mitä voitaisiin tehdä, mutta tämä kevennetty menettely, josta täällä puhuttiin — en tiedä, mitä sillä haetaan — voisi olla yksi ratkaisu, ja edustaja Mäkelä toi erilaisia työkaluja esille sinne prosessin sisälle, sovittelua ja muuta.
Jotenkin ei ainakaan minun oikeustajuuni sovi se, että oikeassa oleva maksaa toisen oikeudenkäyntikuluja, kun ne eivät pienene yhtään. Täällä oli joitakin puheenvuoroja, joissa puhuttiin siitä, että ei uskalla mennä oikeuteen, kun ei tiedä kuluista, ja sitten siitä, että oikeudenkäyntikulujen pitää laskea — mutta kun se kululasku ei tällä laske yhtään.
Minä en tiedä sitten, kun täällä sivulla 13 puhuttiin vielä siitä, että pykälä mahdollistaisi jatkossa kuluvastuun kohtuullistamisen myös silloin, kun hävinnyt asianosainen on myöntänyt vastapuolen oikeudenkäyntikulut määrältään oikeaksi. Yleensähän se edellyttää tämmöisissä kohtuullistamistilanteessakin, että pitäisi jollain lailla paljoksua niitä oikeudenkäyntikuluja. Minä en tiedä, mitä tällä haetaan.
Mutta meillä on kyllä haasteellinen kuuleminen siellä edessä, ja tässä vaiheessa kyllä hyvin vahvasti näyttää siltä, että tähän ongelmaan elikkä valtaviin oikeudenkäyntikuluihin tällä ei kyllä oikein isketä, eli tämä menee hippasen ohi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-11T14:49:15,2022-10-11T14:53:18,Tarkistettu,1.1
2022_107_45,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_46,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä nyt on hieman todettu, että tämä ei täytä ihan kaikkia odotuksia, on se hyvä aina lähteä jostain liikkeelle. Kyllä näen, että tässäkin muodossa tämä esitys jotain tarvetta nyt täyttää, eli en ihan niin hirveästi tässä nyt ministeriä tai ministeriötä moittisi. 
Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että täysimääräisen oikeudenkäyntikuluvastuun kohtuullistaminen viran puolesta olisi mahdollista nykyistä lievemmin edellytyksin. Meillä on paljon väkivaltatilanteita, perheväkivaltatilanteita, joissa ei uskalleta hakea oikeutta, kun pelätään näitä mahdollisia kuluja. Samoin on raiskaustilanteita tai huostaanottotilanteita, joissa ei uskalleta hakea oikeutta, koska kulut ovat niin suuret. Viime päivinä lehdetkin ovat näistä jonkun verran kirjoittaneet. 
Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen tulisi alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää viran puolesta, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut olisi, huomioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys, kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta. Hävinneen asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrän alentaminen viran puolesta ei enää edellyttäisi täysimääräisen korvausvelvollisuuden kohtuuttomuuden olevan ilmeistä.
Kyllä nämä ovat selkeitä parannuksia, vaikka olen myös sen kokonaisuudistuksen kannalla. Mutta tässä harkintavaltaa selkeästi laajennetaan, annetaan sille perusteet, ja pidän tätä kyllä ihan hyvänä suuntana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-11T14:53:24,2022-10-11T14:55:27,Tarkistettu,1.1
2022_107_47,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_48,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. — Tämä esitys on kyllä tarpeellinen ja tätä tarvitaan. Se antaa tuomioistuimelle paremmat työkalut kuin tänä päivänä, jos tilanne on kohtuuton. Siis tästä nyt poistuu tämä ”ilmeisen kohtuuton”, ja riittää, että tilanne olisi kohtuuton. Se antaa tuomioistuimelle harkintavallan siinä, miten tuomioistuin sen sitten ratkaisee.
Mutta yhdyn siihen, että tarvitaan myös lisätoimenpiteitä, ja juuri sen takia oikeusministeriössä tehdään tällä hetkellä alustavaa selvitystä pienemmille riita-asioille tarkoitetusta yksinkertaisesta oikeudenkäynnistä. Tämä on toimenpide, josta itse toivon, että sitä seuraavalla hallituskaudella lähdetään viemään maaliin, olkootpa siellä mitkä puolueet tahansa. Tämmöinen kevennetty oikeudenkäyntimuoto voisi pienemmissä riita-asioissa tulla kysymykseen, ja se voisi olla myös tavanomaista oikeudenkäyntiä edullisempi ja yksinkertaisempi tapa ratkaista riita tuomioistuimessa. Tässä kohteen arvo olisi pienehkö, muutama tuhat euroa. Tällainen menettely löytyy myös muualla Euroopassa. Tämä VN TEAS ‑selvitys, mikä tässä nyt tehdään, on erinomaisen tärkeä asia. Valitettavasti me ei ehditä saada tätä valmiiksi tällä hallituskaudella, mutta se työ on laitettu alkuun ja se on aloitettu, ja tähän on syytä sitten ensi hallituskaudella palata.
Sitten vielä tästä VN TEAS ‑selvityksestä koskien pääsyä oikeusapuun ja oikeusapurajoja: Tässäkin olette oikeassa siinä, että näitä pitäisi korottaa, mutta se on toimenpide, joka maksaa. Mutta sekin on asia, johonka meidän on syytä palata. On ilmeistä, että jotta pienituloisimmat ja myös ne henkilöt, jotka ansaitsevat vähän pienempiä palkkoja kuin muut, pääsisivät oikeuksiinsa, myös näitä tulorajoja on tarkasteltava tulevaisuudessa.
Sitten on yksi asia, mitä itse toivoisin, että myös meidän vakuutusyhtiöt miettisivät: oikeusturvavakuutuksen määrä. Mutta se on puhtaasti sitten yksityisen sektorin asia, ja siitä ei tässä talossa pystytä säätämään, niin että yksityisten vakuutusyhtiöiden olisi toimittava tietyllä tavalla, mutta toivottavaa olisi, että vakuutusyhtiöt myös tässä kantaisivat vähän enemmän vastuuta ja näkisivät, että tämänkin osalta olisi tie ratkaisuun.
Kaiken kaikkiaan tämä esitys kyllä parantaa tilannetta verrattuna siihen, mikä se tänä päivänä on, ja sen takia tämä esitys on tarpeellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-11T14:55:29,2022-10-11T14:58:54,Tarkistettu,1.1
2022_107_49,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Henriksson, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_50,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen yhdistyslain muutokseksi, jonka avulla yhdistykset ja liitot voivat laajemmin ja tehokkaammin hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia. Muutokset mahdollistavat jäsenten vaikutusmahdollisuuksien ja jäsenpalveluiden parantamisen yhdistyksen tai liiton tarpeiden mukaan. Lisäksi helpotetaan pienempien yhdistysten taloushallinnon taakkaa.
Ehdotetuilla muutoksilla yhdistykset saavat uusia keinoja toimintansa kehittämiseen toimintaympäristönsä kehitystä vastaavasti. Esitys ei sisällä uutta pakottavaa lainsäädäntöä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-11T14:59:21,2022-10-11T15:00:19,Hyväksytty,1.1
2022_107_51,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä digitalisaation mahdollisuuksia varmasti tervehditään ilolla myös yhdistyksissä, ja toki sitä voidaan pitää hyvin kannatettavana, että voidaan muillakin menetelmillä kokoustaa kuin perinteisesti kokoushuoneessa. 
Sen sijaan tässä esityksessä ongelmallisin kohta liittyy ehkäpä tähän kohtaan, jossa kansalaistoiminnan hallinnollista taakkaa kevennettäisiin siten, että hyväksyttäisiin kevennetympi tilinpito sellaiselle yhdistykselle, jonka vuosituotot ovat enintään 30 000 euroa ja joka ei harjoita liiketoimintaa. 
Tässä on isona ongelmana se, mikä kävi ilmi myös tämän lain lausuntokierroksella, jossa sisäministeriön poliisiosasto ja Poliisihallitus toivat esiin sen, että vuonna 2021 kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin arviossa nimenomaan tämä NPO eli nonprofit organisations nostettiin merkittäväksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiksi. Näen tässä kyllä ongelmia siltä osin, onko tarpeellista tuottaa lainsäädännöllä tämmöinen aukko lainsäädäntöön, jossa itse asiassa vielä helpotettaisiin tätä mahdollisuutta. Tästä raportista käy ilmi, että siellä on tehty 2020 kysely, jossa puolet yhdistyksistä, joita on siis lähestulkoon 100 000 vuonna 2020, on alle 100 000 euron vuositilissä olevia ja 44 prosenttia näistä kaikista lähettää rahaa ulkomaille, ja yksi kolmasosa, noin suurin piirtein, eli 30 prosenttia on näitä alle 30 000 euron yhdistyksiä. 
Siltä osin tässä on kyllä riski siihen, että aiheutamme itse omalla lainsäädännöllämme vielä helpomman tavan rahoittaa terrorismia ja tehdä rahanpesua, koska Suomessa yhdistyksen perustaminen on varsin helppoa. Siltä osin mielestäni on syytä kyllä hyvin tarkoin harkita ja punnita, onko tämä esitys sellainen, että kannattaa toisaalla riskiä nostaa, vaikka toisaalla paperityöt vähän pienevät. [Puhemies koputtaa] Mutta tämmöisen 30 000 euron yhdistyksen vuositilit eivät ole mahdottomia nähdäkseni tehdä, joten siinä mielessä tämä punninta kannattaa varsin tarkoin lakivaliokunnassa kyllä tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-11T15:03:25,2022-10-11T15:06:24,Tarkistettu,1.1
2022_107_52,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_53,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on yksi digitalisaation edelläkävijöistä. Meillä pankki-, posti- sekä viranomaisasiointi sujuu näppärästi verkossa ja mobiilisti. Suomalaisen yhteiskunnan digiloikasta oli erityistä hyötyä koronapandemian synkimpinä aikoina, kun yhteiskunnan toimintaa ja fyysistä liikkumista jouduttiin rajoittamaan terveysturvallisuuden nimissä. Kun muut Euroopan maat vasta opettelivat etäyhteyksien rutiineja, meillä otettiin sujuvasti käyttöön erilaisia sovelluksia ja mahdollisuuksia osallistua kokouksiin ja tilaisuuksiin etänä. Se sujui jopa niin hyvin, että etäosallistuminen on jäänyt pysyväksi osallistumisen muodoksi Suomessa. Meillä on hiljalleen alkanut muodostua etä- ja hybridiosallistumisen kulttuuri. Sen kehittämisestä voi olla paljon niin taloudellisia, sosiaalisia kuin ympäristöllisiäkin hyötyjä, kun yhä useammalla on mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan liikkumisen mahdollisuuksista tai asuinpaikasta riippumatta.
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä hallituksen esitys ottaa jälleen askeleen eteenpäin digitalisaation hyödyntämisessä ja laajentaa etäkokousten päätösmahdollisuuksia. Jatkossa yhdistysten jäsen- ja liittoäänestykset olisi mahdollista suorittaa etänä esimerkiksi puheenjohtajan ja hallituksen ja muiden jäsenten valintojen kohdalla. Samalla helpotetaan ja selvennetään päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja eroilmoitusten vastaanottamisen osalta. Ehdotetut lakimuutokset saattavat vaikuttaa pieniltä mutta ovat jo arkipäivää lukuisille yhdistyksille ympäri Suomen. Ei ole mitään syytä jarruttaa kehitystä, jota koronapandemia on nopeuttanut. Esitetyt lakimuutokset yhdistyslakiin ovat tarpeellisia ja helpottavat monien yhdistysten toimintaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on tuhansien yhdistysten maa. Yhdistyksillä on aina ollut ja tulee olemaan merkittävä rooli kansalaisyhteiskunnan toiminnassa ja julkisen keskustelun herättäjänä. Ne ovat myös merkittäviä sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja verkostoja, joissa luodaan niin ystävyyssuhteita kuin mielekästä toimintaa vapaa-ajalle. Yhdistyksillä on arvo itsessään, ja ne lisäävät yhteisöllisyyttä ja ehkäisevät syrjään jäämistä. Monet yhdistykset toimivat kuitenkin hyvin pienillä tai lähes olemattomilla resursseilla. Tämä lakiesitys on yksi toimi, jolla yhdistysten hallinnollista taakkaa kevennetään ja kokoustamisesta tehdään helpompaa. Ei ole kenenkään etu, että yhdistystoiminnan resursseista valtaosa menee byrokratian ja hallinnollisten rutiinien pyörittämiseen. On hienoa, että yhdistysaktiivien aikaa saadaan vapautettua näin yhdistyksen ydintehtävään. Siitä hyötyvät paitsi itse yhdistysaktiivit myös koko suomalainen kansalaisyhteiskunta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-11T15:06:26,2022-10-11T15:09:19,Hyväksytty,1.1
2022_107_54,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_55,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin kuin on sanottu, Suomi on yhdistysten luvattu maa, ja se kertoo siitä, että meillä on vahva kansalaisyhteiskunta ja se ilmenee lukuisina erilaisina ja erityyppisinä yhdistyksinä. Korona-aika aiheutti sen, että todellakin yhdistyksissä tehtiin digiloikkia, ja tietysti myöskin yhdistyslaissahan meillä oli tämä poikkeuspykälä voimassa, joka myös mahdollisti sen, että pystyttiin vuosikokouksia järjestämään digitaalisesti, vaikka sitä ei olisi ollutkaan varsinaisesti siellä yhdistyksen säännöissä sanottuna. Tälläkin uudistuksella pyritään nimenomaisesti siihen, että yhdistyslakia digitalisoidaan edelleenkin, niin että on mahdollista jäseneksi ottamisessa ja eroilmoituksen vastaanottamisessa hyödyntää sähköisiä menettelyjä.
Täällä nostettiin esille huoli siitä, että tämän pienimuotoisen kansalaistoiminnan hallinnollisen taakan keventäminen kirjanpitolakia kevyemmällä tilinpidolla voisi olla myöskin jonkunlainen riski, kun puhutaan rahanpesusta. Tietysti täytyy ottaa huomioon, että tällainen kevyempi kirjanpito, esimerkiksi vaikkapa niin sanottu tiliotteen käyttäminen kirjanpitoaineistona suoraan… Luulen, että aika monissa pienissä yhdistyksissä tilanne on se, että mitään raskaampaa hallinnollista muotoa niitten vähäisten eurojen laskemiseksi ei tarvita. Yleensä pienissä yhdistyksissä se muodostuu lähinnä jäsenmaksuista, ehkä joistakin myyjäistuloista ja vastaavista yhdistyksen toimintaan liittyvistä toimintatuotoista, ja tietysti jos ajatellaan, että sitten joudutaan hyvin, voisiko sanoa, raskasta kirjanpitoa tai sitten erityisesti kalliita tilintarkastustoimenpiteitä niitten hyväksi tekemään, niin tämä voi olla ongelmallista.
Mutta tuossa tuli mieleeni, että varmasti tämä kohta laissa ei koske sitten sentyyppisiä yhdistyksiä, joille tulee sääntelyä jostakin muualta. Nyt lähinnä ajattelen esimerkiksi vaikkapa puolueita, joissa KHT-tilintarkastus on vaadittu, vaikka voisin kuvitella, että meillä on aika paljon sellaisia esimerkiksi vaikkapa erityisjärjestöjä tai pieniä toimijoita, joilla tuo 30 000 euron raja saattaa hyvinkin jäädä saavuttamatta, ja siinä mielessä tämä lainsäädäntö antaisi mahdollisuuden kevyempään menettelyyn, mutta sitten toisaalta tulee lainsäädäntöä, joka edellyttää esimerkiksi vaikkapa auktorisoidun tilintarkastajan käyttämistä. Todennäköisesti tässä on varmasti kysymys juuri tämäntyyppisestä yhteensovittamisesta. Erityisesti tässä nyt ainakin itselleni nousevat puolueyhteisöt mieleen tältä kohtaa. 
Sinällänsä voi sanoa, että kun yhdistykset ovat kansalaisyhteiskunnassa niin äärimmäisen tärkeä toimija, lähtökohtaisesti kaikki sellaiset esitykset, joilla pyritään niiden hallinnollisen taakan keventämiseen, ovat kyllä kannatettavia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-11T15:09:19,2022-10-11T15:12:28,Hyväksytty,1.1
2022_107_56,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_57,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elikkä meillä on käsittelyssä tämmöinen pykälä, missä tulisi helpotettu tilinpito pienille yhdistyksille, ja tämä on mielestäni erittäin kannatettava ajatus. Olen itse toiminut urheiluseuran puheenjohtajana useita vuosia, ja näkisin, että kaikki turha byrokratia tämmöiselle yhdistykselle ja pienille yhdistyksille pitää totta kai lopettaa.
Mutta sitten täällä kuitenkin on myös yksi lausuja, joka on kiinnittänyt huomiota siihen, että tätä kautta voidaan tehdä rikollisen toiminnan rahoittamista. Lausunnossaan Poliisihallitus katsoo, että kevennetyn tilinpidon myötä esimerkiksi varojen lähteen ja käyttötarkoituksen tarkastaminen jälkikäteen vaikeutuisi olennaisesti. Koska korostettu terrorismin rahoittamisen riski kohdistuu juuri pieniin NPO-toimijoihin, joilla on liityntä ulkomaille, kevennetyn tilinpidon vaikutukset ilmiön havaitsemiseen voivat olla merkittäviä.
Tämä on semmoinen asia, että nämä pitäisi vain jollakin lailla saada yhteensovitettua. Jos on joku ulkomainen linkki tai jostakin ulkomailta rahaa tulee yhdistykselle, niin silloin se siirtyisi automaattisesti tavallansa korkeampaan tarkastusluokkaan. Minä en tiedä, onko se mahdollista, mutta mielestäni tämä Poliisihallituksen viesti on kyllä sellainen, että tämä pitää ottaa vakavasti täällä yhdistyslain pykäliä muutettaessa.
Poliisihallitus toteaa, että rahankeräyslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä tilinpäätöksen liittämistä vuosi-ilmoitukseen on pidetty olennaisena valvonnallisena seikkana, jotta voidaan varmistua kerättyjen varojen käytetyn yleishyödylliseen ja lahjoittajalle luvattuun tarkoitukseen. Ja toivoisin, että saisitte siinä lakia säätäessä nämä yhdistettyä, mutta kuitenkin niin, että tämmöiset pienet suomalaiset yhdistykset ja urheiluseurat ja muut pystyisivät hyvin pienellä byrokratialla pyörittämään sitä toimintaa laillisesti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-11T15:12:30,2022-10-11T15:15:16,Tarkistettu,1.1
2022_107_58,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_59,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä edustaja Essayahille: me emme suinkaan keksineet päästämme sitä ajatusta, että tässä voisi olla riski tämän kevennetyn taloudellisten seikkojen selvittämisen osalta. Se tulee suoraan kansallisen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta vuodelta 2021, jossa on todettu, että nämä pienemmät järjestötoimijat, joilla on liityntäpintoja ulkomaille, ovat riski. Ja tämä kyseinen raportti toteaa, että terrorismin rahoittamisen ja rahanpesun riski on merkittävä. Eli ei tätä voi nähdäkseni aivan myöskään sivuuttaa.
Sitten tässä on todellakin hyvä huomata se, niin kuin totesin, että tuossa raportissa — se kannattaa lukea, se on hyvin mielenkiintoinen — on tehty kyselyä nimenomaan näille järjestöille, jotka ovat ilmoittaneet tässä kyselyssä, että 44 prosenttia heistä siirtää rahaa ulkomaille. Eli kysymys ei ole aivan pienestäkään ongelmasta, ja siltä osin tässä on kyllä löydettävä tasapaino sen osalta, että me emme tee sellaista lainsäädäntöä, joka itse asiassa edesauttaa ja mahdollistaa esimerkiksi terrorismin rahoittamista ja rahanpesua. Välttämättä ne eivät ole näitä miljoonasiirtoja, vaan ne voivat kertyä pienemmistä lähteistä. Ja itse asiassa — niin kuin me tiedämme — rikolliset ovat aina pari askelta edellä lainvalvontaa hyvin monessakin asiassa ja kyllä siellä kekseliäisyyttä hyvin usein riittää. Ja he tietävät, että ei tarvitse sitten yhden yhdistyksen kautta näitä kierrättää, vaan perustetaan 10 tai 20, koska se on Suomessa helppoa, se ei ole millään lailla ongelmallista.
Ja siinä mielessä ehkä tässä yhteydessä on hyvä kysyä ministeriltä, miten tähän päädyttiin ja miten näkisitte sellaisen ajatuksen, että tässä otettaisiin vielä paremmin huomioon nämä uhat ja riskit myöskin [Puhemies koputtaa] täällä eduskuntakäsittelyssä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-11T15:15:18,2022-10-11T15:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_107_60,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Henriksson, 2 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_61,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän halutaan nyt helpottaa yhdistysten käytännön elämää, ja suuri osa suomalaisista yhdistyksistä — varsinkin ne pienet — hyötyisi tästä uudistuksesta.
Edustaja Rantasen mainitsemat seikat on käyty yksityiskohtaisesti läpi SM:n kanssa, siis sisäministeriön kanssa, tämän kuluneen kesän aikana, eikä sisäministeriöllä, sen poliisiosastolla, enää ole huomauttamista tämän ehdotuksen suhteen. Mutta kuten tässä esittelyssä mainitsin, rikoksentorjunnan kannalta olennainen tilinpidon dokumentointi, kuten laskut, tositteet ja kuitit ja niiden säilytys, on tarkoitus säännellä vastaavalla tavalla kuin kirjanpitolain mukaan. Jos yhdistys harjoittaa rahankeräystä, sen on noudatettava rahankeräyslain vaatimuksia kirjanpitolain mukaisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Elikkä nämä säännöksethän olisivat edelleen voimassa tietysti, ja ne pätevät.
Mutta totta kai tämä on asia, johonka toivon myös, että valiokunnassa kiinnitetään nyt huomiota ja käydään tämä läpi, koska totta kai me haluamme, että me kaikilla tavoin torjumme myös sellaista rahankeräystä tai sitten terrorismin rahoittamista kaikilla tavoin, niin että sitä pystytään estämään. Mutta tämä on käyty läpi sisäministeriön poliisiosaston kanssa — jos tätä ei olisi käyty läpi, niin tilanne olisi toinen. Ja sen takia mielestäni osaltaan on tässä tullut myös nyt tähän vastauksia.
Iso kuvahan on se, että monelle pienelle yhdistykselle tämä antaa kuitenkin helpotuksen — se on se iso kuva. Ja tulevissa kuulemisissa valiokunnissa tai valiokunnassa [Puhemies koputtaa] tähän kannattaa kiinnittää asiallista huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-11T15:17:43,2022-10-11T15:19:50,Hyväksytty,1.1
2022_107_62,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_63,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän jokaisen tiedossa on, että yleinen kustannusten nousu piinaa suomalaisia. Tämä on nähtävillä energian osalta mutta tietysti kauttaaltaan laajemminkin. Monet suomalaiset ovat ajautumassa tilanteeseen, jossa yksinkertaisesti rahat loppuvat ja laskut jäävät maksamatta. Sähköenergian hinnat ovat tästä esimerkki. Tämä lakiesitys on yksi osa kokonaisuutta, missä tavoitteena on kohtuullistaa sähköenergialaskujen kestämätöntä kasvua. Tässä ajassa tämä on mielestäni pakko tehdä.
Puhemies! Esityksen suurin huomio on kotitalouksissa, joiden päälämmitysmuoto on suora tai varaava sähkölämmitys, ja vähennyksen arvioidaan koskevan noin 250 000:ta kotitaloutta. Se on kyllä monta tupaa. Kotitalousvähennystä voisi siis saada vakituisen asunnon sähköenergialaskujen perusteella, jotka kohdistuvat 1.1.—30.4.2023 välisenä aikana kulutettuun sähköenergiaan. Ajatuksena on juuri se, että vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttaisivat kotitalousvähennykseen, kun maksettu määrä ylittäisi kyseisen ajanjakson aikana 2 000 euroa ja olisi enintään 6 000 euroa. Kotitalousvähennys on henkilökohtainen vähennys. Tällöin kaikki samassa vakituisessa asunnossa asuvat henkilöt voivat hakea vähennystä maksamiensa määrien suhteessa.
Puhemies! Hallitus toimii myös erityisen laajalla rintamalla sähköenergian kohtuullistamiseksi. Samaa sarjaa on ollut myös sähkön arvonlisäveron alentaminen. Arvostan myös sitä, että hallitus valmistelee erillistä tukea pienituloisille. Heitä varten on siis valmisteilla erillinen sähkövähennys, joka kotitalousvähennystä kohdennetummin ohjaa huomion erittäin haavoittuvassa asemassa oleviin pienituloisiin. Tämä on arvostettavaa, koska jokainen tietää, että pienituloisten kohdalla kyse on todella päivittäisestä selviytymisestä arjen kustannuksista. Hurjat sähkölaskut eivät todellakaan heidän ahdinkoaan helpota. 
Puhemies! Kaikista näistä kyllä näemme, että kyllä tässä tosissaan ollaan. Ajat ovat lievästi todeten haasteelliset [Puhemies koputtaa] ja toimeentulon ongelmat todellisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-11T15:20:10,2022-10-11T15:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_107_64,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_65,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hurjasta hinnannoususta aiheutuvat ongelmat ja energiansaannin riittävyyden turvaaminen ovat yhteiskunnallisesti hyvin merkittäviä asioita. Hallitus pyrkii eri keinoin helpottamaan tilanteesta kärsivien ahdinkoa. Yksi keino on kuluttajalle sähköenergialaskujen perusteella myönnettävä kotitalousvähennystä vastaava, verosta tehtävä vähennys, josta nyt on kysymys. Monelle on varmaan yllätys ja pettymys, kun esitys koskee vain sähkönhintaa, ei sähkönsiirtoa. Vakituisen asunnon sähköenergiasta johtuvat kustannukset oikeuttavat ensi vuoden tammi—huhtikuun väliseltä ajalta verosta tehtävään vähennykseen laskun 2 000:n ja 6 000:n euron väliseltä osalta. Vähennys on 60 prosenttia ja enimmillään siis 2 400 euroa. Valtaosa vähennyksistä hyötyvistä on verovelvollisia, joiden päälämmitysmuotona on suora tai varaava sähkölämmitys. Se aiheuttaa vähennyksen edellyttämän suuren sähkönkäytön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-11T15:23:24,2022-10-11T15:24:49,Hyväksytty,1.1
2022_107_66,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, poissa. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_67,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mehän elämme hyvin vaikeita aikoja kaiken kaikkiaan, ja on selvää, että todella moni suomalainen tällä hetkellä miettii sitä arjen turvallisuutta, miettii sitä, miten pärjätä nyt tässä tämänhetkisessä tilanteessa, kun kaikki hinnat nousevat ja eläminen kallistuu, lompakko ohenee. Siksi on erittäin tärkeää, että esimerkiksi nyt tämän sähkönhinnan rajun kasvun vuoksi hallitus on sopinut toteutettavaksi monia erityyppisiä toimenpiteitä, joilla autetaan ihmisiä nyt tässä tilanteessa, ja se on äärimmäisen tärkeää. On selvää, että eivät nämä toimet yksin riitä vaan tarvitaan moniulotteisia toimia, ja kyllähän hallituksen budjettiriihen ehkä sellainen yksi pääsanoma tuntui olevan arjessa turva ja selviytyminen tässä ja nyt, tilanteessa, kun eläminen kallistuu ja kustannukset nousevat.
Tätä sähkön hinnannousua, kuten täällä on todettu, nyt monella tavalla hyvitetään kansalaisille. Tämä yleinen arvonlisäveron alennus on yksi toimi. Tässä esityksessä on kysymys toisesta toimesta eli kotitalousvähennyksen kautta toteutettavasta mallista, jolla tuetaan sitten ihmisiä sähkön hinnan noustessa, ja sitten tietenkin tärkeä on myös se kolmas tähän liittyvä, mikä on tuloillaan, eli tämä kaikkein pienituloisimmille suunnattu sähkötuki, koska kaikkihan eivät tästä esityksestä voi sitten hyötyä.
Puhemies! Minusta on myös hyvin tärkeä muistaa se, että hallitus on kirjannut myös sen, että nyt valmistellaan sitten säädöstöä näiden windfall-voittojen verottamiseksi, koska tässä tilanteessa on tietenkin täysin hyvä, oikeudenmukaista ja oikein, että myös tätä kautta saisimme yhteisiä tuloja, joilla sitten kotitalouksia voitaisiin eri keinoin tukea.
Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, tämä on hyvä ja tarpeellinen esitys, yksi monista. Tarvitaan laajoja toimenpiteitä, ja verojaostossahan me olemme jo kuulleetkin tähän asiaan liittyen asiantuntijoita aloittain, monien asioiden käsittelyyn hieman, ja yritämme näitä joutuisasti viedä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-11T15:24:51,2022-10-11T15:27:26,Hyväksytty,1.1
2022_107_68,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_69,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys sähkölaskujen hillitsemiseksi on tarpeellinen ja oikeansuuntainen mutta varsin riittämätön ja puutteellinen. Eli kun sanotaan, että laskut tulevat nyt, niin se on todellakin näin — laskut tulevat nyt. Mutta eihän tämä esitys auta mitään nyt. 
Jos jotain pystyy verovähentämään, niitä rahojaan pitää odottaa varsin kauan. Tietysti voi yrittää pyytää verokorttiin muutoksia niin, että jäisi pienempi ennakonpidätys näiden verovähennysten pohjalta maksettavaksi, mutta se on epäselvää, kuinka moni siihen lähtee ja miten verottaja spekulatiivisia kotitalousvähennyksiä sitten hyväksyy siihen verokorttiin käytännössä otettavaksi juuri tälle vuodelle, vai käykö siinä niin, että niitä rahoja joutuu odottamaan käytännössä jopa puolitoista vuotta. 
Kuitenkin ihmiset elävät varsin kädestä suuhun, ei jää säästöön edes satasia kuukaudessa, joten miten pystytään odottamaan puolitoista vuotta niitä rahoja, mitä sieltä verovähennyksen kautta voisi kenties tulla? Ja omavastuutkin ovat varsin kovia. Ne auttavat lähinnä niitä, jotka lämmittävät taloaan pääsääntöisesti sähköllä. On tietysti hyvä, että heitä autetaan, mutta myös muut kärsivät sähkölaskujen noususta. Olisikin hyödyllisempää, jos tämä sähkölaskutuki olisi suora tuki sillä tavalla, että se hyödyttäisi suoraan sähkölaskujen pienentämisessä eikä tällä tavalla viiveellä.
Toinen kysymys on se, että on oikein, että sähkölämmittäjiä yritetään auttaa tässä tilanteessa, mutta täytyy muistaa, että myös muiden energiamuotojen käyttäjät ovat olleet hätää kärsimässä, varsinkin ne taloudet, aika usein rivitalot ja vastaavat, joissa on ollut maakaasulämmitystä. Sen energian hinta nousi jo ennen tätä varsinaista energiakriisiä varsin merkittävästi. Moninkertaistumisesta puhuttiin niissä hinnoissa, joten jotain tukea pitäisi löytää sinnekin näiden sähkölämmittäjien sinänsä perustellun tuen lisäksi. 
Kuitenkin nämä kansalliset toimet ovat pohjimmiltaan näpertelyä. Se hinta pitäisi saada alas rakenteellisilla toimilla elikkä päästökaupan jäädyttämisellä, energian hinnoittelumallin muuttamisella niin, ettei kallein energiamuoto määrä sähkön hintaa. Ne ovat niitä todellisia toimia, joilla tämä ratkeaisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-11T15:27:26,2022-10-11T15:29:38,Hyväksytty,1.1
2022_107_70,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_71,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen nopeat täsmäratkaisut kotitalouksien tukemiseksi Putinin energiasodan kurimuksessa ovat jälleen yksi osoitus siitä, että olemme kyenneet vastaamaan historiallisiin kriiseihin tehokkaasti ja myös oikeudenmukaisesti. Pienituloisten huomioiminen energian hintakriisissä on ollut vasemmistolle keskeinen vaatimus, kun tuki-instrumentteja on lähdetty luomaan. Lämmin koti, lämmin suihku ja esimerkiksi kodinhoitoa helpottavien kodinkoneiden käyttö, kuten pesukone tai tiskikone, joita pidämme itsestään selvinä, eivät saa muuttua hyvinvointiyhteiskunnassamme sähkölaskujen takia harvojen luksukseksi.
Nyt käsittelyssä oleva tuloverotuksen sähkövähennys on suunniteltu tukemaan keskituloisia koteja. On tärkeää huomata, että tuhansiin euroihin nousevat sähkölaskut voivat horjuttaa aiemmin hyvinkin vakavaraisten kotien taloutta pitkäksi aikaa. Tärkeää on myös huomata, että pienituloisemmille kotitalouksille, jotka eivät voi täysimääräisesti hyödyntää nyt käsittelyssä olevaa verovähennystä, on luotu suora sähkötuki-niminen instrumentti, ja tämä tuki haetaan Kelan kautta, jos tuen kriteerit täyttyvät.
Arvoisa puhemies! Edellä mainitut tukielementit ovat hyvä kokonaisuus. Vasemmiston vaatimuksesta molempiin on varattu budjetissa suunnilleen yhtä paljon rahaa. Tämä on periaatteellisesti tärkeää, vaikka lopullisia toteutumia on vielä mahdotonta ennustaa. Suora sähkötuki ja nyt käsittelyssä oleva verovähennysinstrumentti pyrkivät toki kannustamaan myös sähkön säästämiseen, joka sekin on tärkeää. On hyvin olennaista, että meistä jokainen pohtii omaa sähkönkulutustaan, jotta selviäisimme lähestyvästä talvesta ilman suurempaa sähköpulaa. Instrumentit eivät ole täydellisiä, ja sähkö on jokaisen perustarve. Siksi on tärkeää, että seuraamme tarkkaan nyt sovittujen tukien riittävyyttä. Monet kodit voivat olla sähkötuen, siis tämän Kelan tuen, 400 euron omavastuun kanssa suurissa vaikeuksissa. Se on melkoisen korkea ollakseen omavastuu, joka on suunnattu pienituloisille, jotka eivät tämän sähkön verovähennyksen piiriin pääse, eikä valitettavasti sähkön hinnannousun pysähtymisestäkään ole takeita. Tarvitsemme näiden tukitoimien lisäksi muita, myös Euroopan laajuisia toimia.
Arvoisa puhemies! Valtion tärkein tehtävä on taata ihmisten hyvinvointi, ja siksi on perusteltua, että valtio tulee kriiseissä vastaan. Mutta on myös niin, että järkevää politiikkaa olisi nyt säätää nopeasti sähkölle hintakatto sekä verottaa ylisuuria ansiottomia voittoja, joita energiakriisissä voidaan tahkota. Tähän tulisi kyseeseen windfall-vero, näin voisimme rahoittaa kestävästi ja vastuullisesti näiden tavallisten ihmisten tukemiseen tarvittavia uusia tuen muotoja, joita ovat tämä verovähennys ja Kelan sähkötuki.
Lopuksi haluan vielä viitata edustaja Mäkelän puheenvuoroon, jossa hän pohdiskeli, onko tätä verovähennystä mahdollista saada hyödynnettyä vasta puolentoista vuoden kuluttua — oma käsitykseni on, että verokorttia kyllä pystyy netissä ihan itse kukin tekemään itselleen uudestaan, kun laittaa sinne näitä erilaisia vähennyksiä, jotka ovat ajankohtaisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T15:29:39,2022-10-11T15:33:48,Hyväksytty,1.1
2022_107_72,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah poissa. Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_73,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Herra puhemies! Tuohon äskeiseen vasemmistoliiton puheenvuoroon on sen verran nyt puututtava, kun tässä mainittiin, että nyt pitäisi säätää hintakatto — me olemme tästä samaa mieltä. Perussuomalaiset esittivät tätä muun muassa välikysymyksen aikana. Mutta miten silloin vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien edustajat tätä asiaa kommentoivat? He syyttivät meitä markkinahäiriköiksi. Jopa sosiaalidemokraattien ryhmäpuheessa arvosteltiin, että perussuomalaiset rikkovat markkinan tällä esityksellään. Siinä mielessä on ihan tervettä, että nyt välikysymysäänestyksen jälkeen myös vasemmistoliitto on tullut perussuomalaisten kannalle tässä asiassa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-10-11T15:33:50,2022-10-11T15:34:38,Hyväksytty,1.1
2022_107_74,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_75,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy suositella edellisen puheenvuoron pitäneelle edustajalle tutustumista myös vasemmistoliiton ryhmäpuheeseen, jossa ei tuomittu ketään markkinahäiriköksi. Me emme ole sellaisia väitteitä esittäneet. Me olemme hintakattoa esittäneet pitkin matkaa, jo ennen budjettiriihtä, yhtenä keinona. Olemme viitanneet myös Norjan malliin. Meillä on ollut monenlaisia esityksiä, jotka kaikki eivät valitettavasti ole edenneet hallituksen päätöksiksi, mutta turha tulla väittämään meille, että hintakatto olisi perussuomalaisten keksintöä ja vasemmistoliitto olisi tullut teidän linjoillenne. Olisikohan käynyt päinvastoin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T15:34:40,2022-10-11T15:35:19,Hyväksytty,1.1
2022_107_76,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_77,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään kuulleet salissa, kuinka valtio tukee kotitalouksia energiakriisin kourissa. Vastuullinen hallitus pitää huolen myös valtion tuloista, kun meillä on nyt paljon menoja, ja tilkitsemme tehokkaasti porsaanreikiä, joista valuu verotuloja Kankkulan kaivoon. Tasevapautus on poikkeussäännöksenä mahdollistanut esimerkiksi Carunalle verojen välttelyn jo vuosia. Kyllä, kyseessä on samainen yhtiö, jolle sähköverkot myytiin vasemmiston vastustuksesta huolimatta ja joka häikäilemättä nosti kuluttajien sähkönsiirtohintoja. Tässä häviäjänä oli kuluttaja. Ja kyllä, samainen yhtiö on käytännössä maksanut sijoitustuottoja verovähennyskelpoisina korkoina konsernin omistajille. Tämä on pienentänyt yhtiön verotettavaa tulosta Suomessa, ja häviäjä on selvä: se on tässä tapauksessa valtio, joka on menettänyt kymmenien miljoonien eurojen verotuloja. 
Olen iloinen, että hallitus on ottanut asiakseen veropohjan vahvistamisen. Käsillä on yksi esimerkki sellaisesta verouudistuksesta, joka estää verotulojen valumisen matalan verotuksen maihin tai jopa veroparatiiseihin. Voitot tulee verottaa siellä, missä ne syntyvät. Tämä perussääntö tuntuu unohtuvan porsaanreikiä etsiviltä yrityksiltä turhan usein, joten on erittäin hyvä, että nämä reiät tukitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T15:35:40,2022-10-11T15:37:20,Tarkistettu,1.1
2022_107_78,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_79,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan oikeudenmukaisesta verotuksesta, niin silloin on oikein, että veropohjia tiivistetään niin, että porsaanreikiä tukitaan ja tehdään semmoinen ihan reilun pelin henki, että Suomessa tienatusta voitosta maksetaan Suomessa veroja ja että meidän konsernirakenteet ja muut toimivat niin, että ne eivät mahdollista sitä, että vältellään verotusta ja siirretään sitten voittoja matalaan verotukseen tai sitten maihin, joissa niitä ei välttämättä jouduta juurikaan maksamaan. 
Mielestäni tämänkaltaisissa esityksissä, joita on hallitukselta tullut muitakin, pyritään juuri siihen, että suomalaiset saavat niitä veroeuroja, mitkä suomalaisille kuuluvat, ja mielestäni tässä ei pitäisi olla kauheasti vastustettavaa. Kun laajennetaan veropohjia, me sanomme, että me tarvitsemme lisää soutajia, eli ei voi olla niin, että tätä rankkaa talousvenettä soutavat aina vain pienituloiset ja keskituloiset palkansaajat tai eläkeläiset. Kyllä soutajia tarvitaan lisää, ja niitä löytyy niistä, ketkä nyt tällä hetkellä pystyvät hyödyntämään rakenteita siten, että näitä porsaanreikiä hyödyntäen vältellään verotusta tai siirretään voittoja matalasti verotettuihin maihin. Siksi tämäkin esitys, osana monia muita esityksiä, on tarpeellinen.
Tässähän on, puhemies, sellainen historia, että — kun tässä viitattiin juuri sähkönsiirtoyhtiöihin — yhteen aikaan kovasti kävimme julkista keskustelua, että kansalaiset eivät oikein pitäneet siitä, kun tuli ilmi, että veroja ollaan vältelty, ja sen seurauksena jo aiemmin tällä kaudella korkovähennysrajoituksia tiukennettiin, jotta nämä tilanteet eivät olisi enää mahdollisia. Mutta jo tuolloin tiedettiin, että ne rajoitukset eivät välttämättä ole ihan riittäviä, ja sen vuoksi eduskuntakin vastatessaan tähän hallituksen esitykseen otti kantaa, että on selvitettävä, tarvitaanko jatkotoimia, jotta tosiasiassa pystytään estämään tämän verovälttelyn, ja kiirehdimme, että selvitetään jatkotoimien tarvetta. Tässä nyt on kysymys yksinkertaisesti, puhemies, juuri siitä jatkotoimesta, millä voimme edelleen varmentaa, että suomalaiset saisivat niitä veroeuroja, mitkä suomalaisille kuuluvat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-11T15:37:22,2022-10-11T15:40:13,Tarkistettu,1.1
2022_107_80,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_81,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Äsken puhuttiin windfall-verosta, ja kannatamme sitä. Olisi mielenkiintoista, jos hallitus toisi esityksen, niin että pääsisimme sitäkin käsittelemään, mutta hitaalta näyttää.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys tasevapautuksen kiristyksestä on todella tullut nyt, vaikka sitä käsiteltiin vastikään. Tällainen näin nopeaan tahtiin verojärjestelmän muuttaminen on kyllä sellaista poukkoilevuutta, että yritykset eivät voi luottaa hallituksen toimintalinjaan, ja siksi pitäisi paljon tarkemmin harkita hallituksessa näitten esitysten tuomista kerralla ja sen vakuuttamista, että ei tehdä jatkuvasti muutoksia samoihin pykäliin. 
Arvoisa puhemies! Laskin, että tästä hallituksen esityksestä on hankittu ja saatu 18 lausuntoa lausuntokierroksella ja niistä 17 tyrmää tämän esityksen eli pitää sitä tarpeettomana ja monella tavalla ongelmallisena. Osa katsoo, että kotimaisten konsernien tilanne kilpailussa heikkenee eli että tämä on ulkomaisten edun mukaista, ja on monia muita tekijöitä, joihin tässä on lausunnoissa kiinnitetty huomiota ja jotka panevat miettimään, onko tarpeen edetä tällä tavalla poukkoillen vai voitaisiinko veropolitiikassa todellakin siirtyä johdonmukaisuuteen, joka sitten varmistaisi myös tärkeät investoinnit Suomeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-11T15:40:15,2022-10-11T15:42:14,Tarkistettu,1.1
2022_107_82,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_83,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tällä nimenomaan halutaan rajoittaa esimerkiksi monikansallisten yhtiöiden mahdollisuutta vältellä verotusta, ja siitä on kysymys. On selvää, että aina kun tämänkaltaista säännöstelyä tehdään, se tulee osaltaan hieman lisäämään hallinnollista työtä, ja kritiikkiä olemme tottuneet näistä saamaan. Mutta sitten kun vähän kurkistaa tätä kokonaistilannetta ja katsoo myös kritiikin taakse, niin tuskinpa hirveän moni haluaisi sanoa, että okei, minä vastustan tällaista periaatetta, että aggressiivista verosuunnittelua tai veron välttelyä, porsaanreikien tukkimista ei pidetä hyvänä asiana. Ja ainakin itse tiedän, kun tänä päivänä puhutaan paljon talouden sopeuttamistarpeista, että paljon parempi on etsiä tällaisia reiluja ratkaisuja, joilla voidaan puuttua veronkiertoon tai verovälttelyyn tai aggressiiviseen verosuunnitteluun, kuin nostaa sitten pieni- ja keskituloisten verotusta. Päinvastoin siellä tarvitaan ostovoimaa ja siellä tarvitaan helpotusta tilanteeseen. Kun ei sitä rahaa nyt ihan puussakaan kasva eikä kaikkia veroja voi valtion maksettavaksi määrätä, otettakoon sitten oikeudenmukaisesti niitä verotuloja.
Toivoisin, että edustaja Kankaanniemikään ei sinänsä vastustaisi tätä esitystä. Luulenpa niin, että sitten kun kansalaisilta vaikka siellä torilla kyselette, niin kyllähän näille periaatteille, mitä tällaisessa uudistuksessa on, annetaan valtaisaa tukea. Myös ihmiset yleensä ymmärtävät, että kyse ei ole siitä, että laitetaan kansalaisen maksettavaksi lisää veroja, vaan siitä, että oikeudenmukaistetaan sitä verotusta niin, että myös esimerkiksi monikansalliset yhtiöt tuntisivat vastuunsa tätä päivää paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-11T15:42:14,2022-10-11T15:44:15,Tarkistettu,1.1
2022_107_84,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_85,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä hieman hämmästelen tätä edustaja Kankaanniemen retoriikkaa siitä, että asiantuntijalausuntopalaute, mitä on saatu Finnwatchilta — joka on erittäin ansioitunut järjestö, joka tutkii näitä erilaisia veronkiertoasioita — olisi jollain tavalla vähemmän arvokasta. Jos tämä oli ainoa taho, joka lausunnonantajista oli tätä kannattanut, niin voi vain miettiä, mitä niillä muilla tahoilla oli tätä asiaa vastaan. Itseäni hämmästytti tämä kommentti kovasti. Tiedämme kuitenkin, että Finnwatchin lausunnossa kysymyksessä on nimenomaan tietopohja siitä, minkälaisia verovälttelijöitä meillä valitettavasti on ja miten näitä porsaanreikiä voitaisiin tukkia.
Tietenkin Verohallinnolta tai valtiovarainministeriöltäkin voidaan sitten kysyä, että jos tämä monimutkaistuminen on tässä nyt sitten yrityksille, monikansallisille yrityksille, se suuri ongelma, jonka takia tätä pidetään huonona, niin olisiko sitten parempi poistaa tällaiset tasevähennykset kokonaan. Mitäs siitä sitten näille yrityksille seuraisi? Tämä ehkä kommenttina tässä siihen, millä tavalla nähdään, että vastuulliset yritykset toimivat Suomessa.
Yhdyn edustaja Viitasen, kollegan, puheenvuoroon siitä, että silloin kun meillä on paljon menoja, meidän on syytä miettiä myös niitä tuloja ja sitä, mistä valtio niitä tuloja hankkii: hankitaanko niitä tällaisilta porsaanreikien tukkimisväyliltä vai hankitaanko niitä kiristämällä joidenkin sellaisten verotusta, joilla se olisi pois kulutuksesta ja pois tästä meidän normaalin arjen pyörittämisestä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T15:44:17,2022-10-11T15:46:12,Tarkistettu,1.1
2022_107_86,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_87,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärtääkseni tämän esityksen tuotto valtiolle olisi noin 18 miljoonaa euroa — ei mikään vähäinen summa, mutta ei kuitenkaan 85 miljardin budjetissa mikään ratkaisevakaan. Ja toisella puolella on kyllä se, että tämä lisää melkomoisen määrän byrokratiaa yrityksille ja hallinnolle kaiken kaikkiaan ja sitten välilliset vaikutukset saattavat häthätää viedäkin sen hyödyn kokonaan jopa miinukselle, niin kuin kerroin.
Mitä näihin asiantuntijoihin tulee, niin täällä kappaleessa 6 on lueteltu nämä, joita hallitus on kuullut esityksestä: EK, Energiateollisuus, Advisors, Finanssiala, Finnwatch, Fintraffic, Keskuskauppakamari, Pohjolan Voima, Senaatti-kiinteistöt, SAK, Veroasiantuntijat, Suomen Yrittäjät, Verohallinto, Veronmaksajain Keskusliitto, Väylävirasto, professorit Lindgren ja Nykänen ja apulaisprofessori Scherleitner. Eli jos yksi näistä lukuisista on katsonut, että tämä on hyvä esitys, niin ihmettelen vähän, että te nollaatte nämä 17 muuta, koska siinä on todellisia verotuksen asiantuntijoita, elinkeinoelämän asiantuntijoita ja niin edelleen.
Edustaja Viitanen, voimme tietysti mennä Tampereen Tammelantorille ja kysyä Tammelantorin ihmisiltä — hienoja ihmisiä Tampereella — että mitä mieltä olette, keneltä verot pitäisi periä. Kyllä he varmasti sanovat, että ei minulta, vaan näiltä muilta. Tämä on se normaali kansan huutoäänestys, että ei minulta, vaan muilta. Jos tässä tilanteessa menetellään näin, että huutoäänestyksellä verotus päätetään, niin kyllä ajaudumme nopeasti muun muassa elinkeinoelämän ja yritysten kannalta vararikkoon koko kansantaloutena. Eli meillä on tietoon perustuva järjestelmä, jolla teemme lainsäädäntöä, ja nyt hallitus ei välttämättä ole siihen tietoon, jota se on lausunnoissa saanut, perustanut esitystään, vaan ehkä tähän populismiin jossakin määrin.
Mutta, arvoisa puhemies, en nyt tässä lähetekeskustelussa ota tähän esitykseen lopullista kantaa, vaan sen jälkeen, kun verojaosto on asian käsitellyt ja se palaa tänne, katsomme, minkälaisen tiedon varassa teemme taas tällaisen sinänsä pienehkön mutta mahdollisesti hyvinkin tärkeän verotuksen muutoksen, yritysverotuksen kiristyksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-11T15:46:14,2022-10-11T15:49:10,Tarkistettu,1.1
2022_107_88,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_89,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli oikeastaan varmaan tärkein anti tuossa äskeisessä edustaja Kankaanniemen puheenvuorossa se, että hän ei nyt sentään vielä sanonut selkeästi vastustavansa vaan ottavansa kantaa sitten siinä vaiheessa, kun verojaostosta ja valtiovarainvaliokunnasta mietintö tulee. Nimittäin, puhemies, uskon, että aika moni näistä asiantuntijoista nimenomaan on saattanut kommentoida myönteisesti sitä osaa esityksestä, jossa sitten tälle infrapoikkeukselle tulee laajennus eli tietynlaisia julkisyhteisöjen edelleen tilaamien hankkeiden rajoituksia sitten lievennetään, ja se on tietenkin myönteistä. Kun nykypäivänä esimerkiksi suunnitellaan kaikenlaisia yhteishankkeita, niin tämä on myönteinen osio, ja uskon, että osa asiantuntijoista on keskittynyt näitä kommentoimaan. En ole jokaista vielä lukenut, mutta katson ne kyllä läpi, ja uskoisin, että siellä jokainen ei ole siis tyrmännyt tätä esitystä suinkaan, vaikka tästä nyt kovasti sellaisen käsityksen sai.
Mutta, puhemies, kyllä jos minun pitää valita, niin siinä olen myös edustaja Kankaanniemen kanssa samaa mieltä, että tamperelaiset ovat hyviä ihmisiä. Ja siitä olen sitten eri mieltä, että kyllä siellä kuitenkin ainakin minusta silloin, kun kirjoitettiin paljon julkisuudessa siitä, että Caruna tai muut sähkönsiirtoyhtiöt ovat sadoilla miljoonilla vältelleet verotusta, tuli kovasti tuomiota tätä kohtaan, eikä siellä kukaan ilmoittautunut, että minulta ei saa ottaa, että ottakaa näiltä, vaan kyllä minusta siinä ihmisillä olivat oikeudenmukaisuus ja kohtuus mielessä, kun sanottiin, että se ei ole oikein, että tavallaan toiset kikkailevat, välttelevät veroja täällä Suomessa. Mutta kyllähän Suomen järjestelmä toimii niin, että meidän veronmaksajamme tunnollisesti — oli sitten pieni-, keskituloinen palkansaaja, yrittäjä tai eläkkeensaaja — veronsa maksavat. Ja tietenkin ihmisten silmin toivoisi, että myös sille verotukselle saisi mahdollisimman paljon vastinetta.
Suomihan on siinä mielessä tunnettu, että meillä kuitenkin on tämä hyvinvointiyhteiskunnan rakenne, jossa sitten kuitenkin ne turvaverkot ovat olemassa. Ihmiset eivät ole ihan omillaan silloin, kun näitä hankalia tilanteita tulee. Nyt niitä toden totta on tullut. Me olemme kokeneet pandemian, nyt elämme tässä ikävässä sotatilanteessa, ja meillä on energiakriisi käsillä. Kyllä minä edelleen panostaisin siihen turvalliseen yhteiskuntaan ja turvalliseen arkeen, ja siksi juuri vero- ja verotusjärjestelmää tulee oikeudenmukaistaa, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-11T15:49:12,2022-10-11T15:52:09,Tarkistettu,1.1
2022_107_90,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_107_91,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun katsoo näitä palautteita, mitä ovat antaneet nämä asiantuntijatahot, niin täällähän nimenomaan ei sinänsä ammuta alas tätä koko uudistusta, vaan täällä kritisoidaan sitä, että tässä tehdään tämä uusi kiristys alle vuoden kuluttua edellisen tasevapautuksen kiristyksen voimaantulosta. Ja tämä tietysti voi olla tilanne, joka on jollekin tullut yllätyksenä. Mutta kaikki, jotka seurasivat keskustelua tämän edellisen kiristyksen osalta, varmasti huomasivat, että silloin sen keskustelun yhteydessä todettiin, että saattoi olla riittämättömiä toimenpiteitä, ja haluttiin varmistaa, että tämä porsaanreikä saadaan suljettua kokonaan.
Näissä lausunnoissa on katsottu asiaa alan näkökulmasta. Erityisen moni niistä elinkeinoelämän järjestötahoista, jotka ovat lausuneet tästä, on todennut, että tämä monimutkaistaa tilannetta. Mutta toisaalta sitten voidaan kysyä, mikä on se vaihtoehto, jos tällaisia poikkeuksia rajoitetaan. Tietysti se vaihtoehto tälle — jos ei rajoitettaisi — olisi se, että meillä jatkuisi ennallaan se tilanne, että toiset yritykset, ne, jotka täällä toimivat, maksavat kiltisti veronsa Suomeen, ja toiset hyödyntävät sitä, että ne ovat monikansallisia yrityksiä, ja siirtävät tuottoja sellaisiin maihin, joissa on kevyempi verotus. Onko se oikein sitten niitäkään elinkeinoelämän tahoja kohtaan, jotka täällä veronsa kiltisti hoitavat?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-11T15:52:10,2022-10-11T15:53:55,Tarkistettu,1.1
2022_107_92,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, edustaja Slunga-Poutsalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_107_93,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021 — kirja, josta on muodostunut melkoinen tietopaketti niin Kelan toiminnasta kuin taloudestakin.
Alkuun sananen Kelan valtuutettujen tehtävistä, toimintatavoista ja käsiteltyjen asioiden julkisuudesta. Valtuutettujen tärkeimpänä tehtävänä on valvoa Kelan hallintoa ja toimintaa siten, että Kelan palvelujen laatu ja saatavuus otetaan huomioon. Valtuutetut toki valvovat kaikkea Kelan toimintaa, mutta eivät kuitenkaan ohjaa etukäteen Kelan muita päätöksentekoelimiä, kuten esimerkiksi Kelan hallitusta. Valtuutetut voivat vaikuttaa esimerkiksi pyytämällä selvityksiä, tekemällä ehdotuksia tai ottamalla kantaa muun muassa hallintoon liittyviin asioihin. Toimintaa siis valvotaan yleensä jälkikäteen, ja valvonta keskittyy laillisuuskysymyksiin.
Koronapandemia vaikutti kokouskäytäntöihin edelleen viime vuonna, ja kahta syksyn yleiskokousta lukuun ottamatta kaikki kokoukset pidettiin etänä. Vuonna 2021 valtuutetut kokoontuivat yleiskokouksiin yhdeksän kertaa ja työvaliokunta kokoontui kymmenen kertaa. Valtuutettujen yleiskokousten asialistat ja pöytäkirjat ovat julkisia ja löytyvät Kelan kotisivuilta.
Vuoden alkupuoliskolla valtuutetut saivat joka toinen viikko tilannekuvan, johon oli koottu tietoja senhetkisestä tilanteesta, toimintakuluista ja tuotoista, henkilötyövuosista, keskeisistä riskeistä, henkilöstön ja palvelujen saatavuudesta sekä etuushakemustöiden tilanteesta.
Palvelupisteet saatiin pidettyä pääosin avoinna koronasta huolimatta, mutta asiakkaita ohjattiin silti käyttämään ensisijaisesti verkko- ja puhelinpalveluita.
Edellisvuoteen verrattuna tartuntatautipäivärahaa haettiin moninkertaisesti, mikä aiheutti etenkin terveysperusteisten hakemusten, kuten esimerkiksi sairauspäivärahahakemusten, käsittelyyn haasteita ja ruuhkautumista, ja näiden etuuksien hakemusten läpimenoajat pidentyivät huomattavasti vuoteen 2020 verrattuna.
Arvoisa puhemies! Tietyt asiakokonaisuudet ovat puhuttaneet valtuutettuja vuosia, ja niiden kehittymistä on seurattu tarkasti. Yksi näistä ovat Kela-korvatut taksimatkat, joiden toimivuutta valtuutetut ovat seuranneet vuodesta 2018 alkaen. Taksimatkoista on tullut myös poikkeuksellisen paljon palautetta niin autoilijoilta kuin asiakkailtakin.
Valtuutetut kuulivat kokouksissaan niin liikenne- ja viestintäministeriä kuin sosiaali- ja terveysministeriäkin, niin puhtaiden autojen direktiivin kansallisesta toimeenpanosta kuin kuljetuspalvelujen hankintajärjestelmän kilpailuttamisen riskeistä ja haasteistakin. Valtuutetut nostivat esiin huolensa muun muassa liian nopeasta siirtymäajasta koskien niin sanottua puhtaiden autojen direktiiviä. Kuljetusten kilpailutusten riskittömäksi vaihtoehdoksi on esitetty niin sanottua palveluntuottajien rekisteröitymismenettelyä, joka toisi pitkäjänteisyyttä ja jatkuvuutta toiminnan kehittämiseen ja myös vastaisi niin Kela-autoja käyttävien asiakkaiden kuin taksiautoilijoidenkin esiin nostamiin kysymyksiin. Kumpikin ministeri tyrmäsi meidän esityksemme tässä vaiheessa. Meille ei luvattu, että taksimatkojen osalta siirryttäisiin rekisteröintimenettelyyn, mutta tätä vaihtoehtoa kuitenkin pidetään edelleen selvittämisen arvoisena.
Sen sijaan kuntoutuksen osalta rekisteröitymismenettelyä on kokeiltu onnistuneesti. Oma väylä -kuntoutuksen ja aikuisten sydänkoulutuskurssien osalta palveluntuottajien rekisteröityminen alkoi tammikuussa ja palveluiden toteutus huhtikuussa. Kokemukset ja palautteet ovat olleet hyvin myönteisiä. Oma väylä ‑kuntoutuksen osalta sekä palveluntuottajien että asiakkaiden suuri määrä yllätti, mistä valitettavasti seurasi se, että Kela on joutunut rajoittamaan asiakasmäärää pysyäkseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen varatun määrärahan puitteissa. Rajoitukseton palveluntuottaminen edellyttäisi vähän yli kymmenen miljoonan euron vuosittaista lisärahoitusta, joka olisi kyllä tarpeen näille ihmisille, jotka Oma väylä ‑kuntoutusta käyttävät.
Arvoisa puhemies! Valtuutetut ovat vuodesta 2017 alkaen seuranneet säännöllisesti Kelan riskienhallintaa ja sitä, että sitä kehitetään valvontatilintarkastajien suositusten pohjalta, ja valtuutetuille on myös raportoitu säännöllisesti strategisten riskien ja niiden hallinnan tilanteesta. Kelan hallitus on hyväksynyt joulukuussa 2020 riskienhallinnan ja tietoturvariskien hallinnan kehittämissuunnitelmat. 
Kelan ja uusien hyvinvointialueiden yhteistyö käynnistyi tämän vuoden alussa, ja sujuvan yhteistyön varmistamiseksi Kelassa käynnistettiin uudistuksiin liittyvä työ jo syyskuussa 2021. Iso kokonaisuus pitää sisällään muun muassa tietojärjestelmiin ja tiedonvaihtoon liittyviä asioita sekä asiakkaiden palvelupolkuihin ja prosesseihin vaikuttavia muutoksia. Kelan rooli hyvinvointialueiden yhteistyössä on hyvin moninainen, ja Kelalla on paljon annettavaa hyvinvointialueille. Kaiken kaikkiaan sote-palveluiden siirto hyvinvointialueille vaatii laajoja muutoksia myös Kelan toiminnassa.
Toimintakertomuksesta löytyy myös tietoa valtuutettujen saamista selvityksistä julkisuudessakin esillä olleisiin kysymyksiin, kuten esimerkiksi prepaid-puhelinliittymien toiminnasta Kelalle soitettaessa, ja valtuutetut ovat seuranneet tarkasti muun muassa vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluja, perustoimeentulotukea, kansainvälisiä asioita ja tietenkin etuuksien käsittelyaikoja.
Arvoisa puhemies! Vielä hieman lukuja. Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2021 yhteensä 16,1 miljardia euroa. Kasvua oli 1,5 prosenttia vuoteen 20 verrattuna. Toimintakulut olivat 592 miljoonaa euroa. Kelan henkilöstömäärä vuoden 21 lopussa oli 8 297 henkilöä, josta kasvua edelliseen vuoteen oli yli 200 henkilöä. Syynä henkilöstömäärän kasvuun oli koronapandemian kasvattama työmäärä. Asiakaspalveluun saapuneiden puheluiden määrä nousi edellisvuoden 3,2 miljoonasta 3,6 miljoonaan. Kysyntää lisäsivät toimeentulotuen, sairauspäivärahan ja kuntoutuksen ruuhkatilanteet. Henkilöasiakkaiden tunnistettujen verkkoasiointien määrä kasvoi edellisvuoden noin 62 miljoonasta 80 miljoonaan. Kaikista Kelaan vuonna 2021 saapuneista yli 15 miljoonasta hakemuksesta 76,7 prosenttia tehtiin verkossa. Nämä volyymit, mitä Kela käsittelee, ovat valtavan suuria, ja se mittakaava tulisi meidän kaikkien muistaa.
Arvoisa puhemies! Kaikki ei kuitenkaan ole vielä valmista. Esimerkiksi valtuutettujen pitkään ajama Kela-lainsäädäntömuutos on jäämässä parlamentaarisesta yksimielisyydestä huolimatta toteuttamatta.
Aivan loppuun vielä välitän valtuutettujen puheenjohtajana kiitokset Kelan henkilökunnalle jaksamisesta ja venymisestä hyvin haastavina aikoina. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-11T15:54:52,2022-10-11T16:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_107_94,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_95,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle ansiokkaasta esittelystä. Ja ihan teille: kun satutte nyt olemaan täällä paikalla ja tiedän, että olette hyvin tolkun ihminen ja tiedän, että olette ottanut näitä asioita siellä esille, niin kiinnittäisin huomiota siihen, kun tuossa äsken totesitte, että Kelalla olisi paljon annettavaa esimerkiksi näille hyvinvointialueille. Minä tässä vähän niin kuin nyt luettelen niitä asioita, mitä minun mielestäni pitäisi ottaa:
Kelallahan on paljon sellaista tietoa, mitä me kaikki emme edes tiedä, että siellä on, ja meillä on paljon sieltä niin sanotusti saamista siinä, mitä sieltä pystytään antamaan meille. Esimerkiksi tutkimusyksikössä on valtavasti vaikuttavuustietoa, ja niiden rekisterien kautta pystyttäisiin hyödyntämään vaikuttavuustietoa hyvinvointialueilla. Siinä on yksi sellainen yhteistyön elementti.
Mielestäni toinen yhteistyön elementti hyvinvointialueille ovat nämä Kela-matkojen kilpailutusasiat. Niistähän tulee aika paljon tietysti kritiikkiä siitä, miten me saataisiin ne kilpailutukset niin, että niissä otettaisiin vammaisten palvelujen laatu huomioon, ei pelkästään raha. Siinä varmasti on vielä tekemistä, mutta minä olen varma — minä tunnen sieltä Kelalta niin paljon sellaisia asiantuntijoita, jotka kyllä paljon miettivät sitä nimenomaan asiakaslähtöisesti — että meidän pitäisi lähteä siitä, että se laatukin painaa siinä, ja kyllä Kela sen tietää.
No sitten toinen on tämä valtakunnallinen palveluseteli. Kelalla olisi paljon annettavaa tällaiseen palvelusetelijärjestelmään, joka olisi yhtenäinen hyvinvointialueilla, ja tätä minun mielestäni pitäisi laittaa nyt tulille siellä, ja jos ei ministeriö saa sitä aikaiseksi, niin valtuutetuthan voisivat pistää tulille tällaisen valtakunnallisen systeemin. Miksi joka ikinen hyvinvointialue pohtii tätä palvelusetelikysymystä, kun ne voisivat laittaa tällaisen valtakunnallisen systeemin myöskin tähän?
Sitten on tämä tulkkauspalvelu, jonka nostitte myöskin puheenvuorossanne. Mielestäni tämä on tärkeä asia, koska meillä on esimerkiksi paljon kuulovammaisia, joiden pitäisi päästä hätäkeskukseen, ja eiväthän he voi soittaa sinne. Sitten tietysti on tekstiviestipalvelu, mutta ensin pitää saada sinne yhteys, kun sieltä joku kysyy, mikä on hätänä. Ja siitä syystä tämä tulkkauspalvelu kannattaa kyllä systematisoida. Minä silloin aikoinansa laitoin sen sisäministerinä pystyyn, ja sitä kannattaa kehittää.
No sitten tämä lääkekorvausjärjestelmä. Kelassa on asiantuntemus siitä, miten lääkekorvausjärjestelmää pitää kehittää. Ja sitten tietysti nostan esille nämä Kela-korvaukset, joista me ansiokkaasti me taistelimme puheenjohtajan kanssa samassa työryhmässä, että Kela-korvauksia ei pitäisi missään nimessä alentaa. Kelalla on siitäkin paljon tutkittua tietoa. Tässä vaiheessa olisi pitänyt pitää Kela-korvaukset korkealla, jotta me oltaisiin pystytty tätä hoitovelkaa maksamaan nopeasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-11T16:02:46,2022-10-11T16:05:47,Hyväksytty,1.1
2022_107_96,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_97,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämpimät kiitokset Kelan valtuutettujen puheenjohtajalle, edustaja Slunga-Poutsalolle hienosti hoidetusta tehtävästä ja hyvästä esittelystä. 
Kela on todella valtava laitos. Yli 15 miljoonaa hakemusta vuodessa kertoo siitä, että töitä siellä joudutaan paiskimaan, ja meidän on hyvä siitä antaa myös täältä salin puolelta kiitokset Kelan henkilöstölle. Kelaa helposti arvostellaan, mutta Kelahan ei näitä lakeja säädä vaan panee niitä täytäntöön, ja usein kun täytäntöönpanossa on ongelmia, niin katseen pitäisi kohdistua ennen kaikkea hallitukseen ja sitten eduskuntaan. Kautta aikain oikeastaan on ollut yksi ongelma se, että isoja uudistuksia — ja vähän pienempiäkin — jotka koskettavat Kelaa, on tehty sillä aikataululla, että toteutus on ollut liian lyhyellä ajalla, ja sitten on tullut monenlaisia ongelmia. 
Voin todeta, että esimerkiksi taksiasiasta tuli muutama vuosi sitten valtavasti palautetta, mutta enää ei tule lähellekään niin paljon. Toivon mukaan se on sitten korjaantunut niin, että se jo alkaisi toimia. Se oli monelta osin tietysti epäonnistunut koko taksiuudistus.
Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko nosti niitä asioita esille, joita itsekin mietin tässä kuunnellessani. Itsekin olin mukana esimerkiksi tässä Kelan hallinnon uudistamistyöryhmässä ja sitten toisaalta etuustyöryhmässä, ja niitä esityksiä, mitä siellä teimme, ei ole toteutettu. Hallitus on tyrmännyt hallintopuolen kokonaan, ja sitten etuuspuolellakaan ei ole menty oikein eteenpäin. 
Koko sosiaaliturvan uudistaminen tietysti on se iso ja tärkeä kysymys, joka on edessä varmasti meillä, mutta löytyykö sellaista hallitusta ja kokoonpanoa, joka sen pystyy tekemään, sen aika näyttää. 
Erityisen polttava tietysti tällä hetkellä on hyvinvointialueuudistus ja siihen liittyvät kysymykset ja se yhteistyö ja se mahdollisuus, minkä Kela todellakin tarjoaa — Kelan valtavan osaamisen, tutkimustoiminnan ja kaiken sen resurssin, mikä sillä on, hyväksi ja hyödyksi käyttö tässä uudistuksessa on äärimmäisen tärkeää. Valitettavasti on paljon tapahtunut sellaista, mitä ei enää pysty palauttamaan, tietojärjestelmissä ja muissa, mutta varmasti on paljon myös niitä toimenpiteitä, joita voidaan vielä tehdä Kelan ja hyvinvointialueiden yhteistyössä, säästäen ja tehostaen palveluita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-11T16:05:49,2022-10-11T16:08:58,Hyväksytty,1.1
2022_107_98,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,Näin. — Edustaja Slunga-Poutsalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_99,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Risikolle erittäin hyvistä huomioista. Täytyy todeta sen verran, että edellisessä Kelan valtuutettujen kokouksessa me kävimme läpi Kelan ja Kanta-palvelujen tietojen hyödyntämistä muun muassa tulevien hyvinvointialueiden osalta.
On osoittautunut, että tässä on mielenkiintoisia haasteita. Meillä on tiettyjä lainsäädännöllisiä ongelmia, jotka tulisi korjata, mutta haasteena on myöskin ymmärrys siitä, onko Kanta-palvelu arkisto vai palvelu. On olemassa ministeriötasolla ymmärrys siitä, että se on arkisto, ja toisaalta Kelan puolella on ajateltu, että se on palvelu, ja kuinka sitten palvelua tai arkistoa käytetään, siinä on tietynlaisia haasteita. Ja myöskin Findatan rooli siellä kokonaisuudessa väliportinvartijana herättää tietynlaisia haasteita muun muassa hitaudesta, byrokraattisuudesta ja hinnasta. Myöskin on huomioitava se, että Kanta-palvelujen osalta rahoitus on haasteellinen: rahoitus on aina voimassa vuodeksi pariksi kerrallaan, ja Kanta-palvelujen kehittäminen ja sitä kautta tiedon luovuttaminen tuleville hyvinvointialueille on aina vähän liipaisimella. Mutta tämä on vahvasti meillä seurannassa, ja ollaankin tuossa todettu, että käydään näitä lainsäädännössä olevia haasteita listana läpi, jotta me saadaan niitä esitettyä seuraavaan hallitusohjelmaan ja saataisiin niitä korjattua.
Toinen asia on sitten tämä rekisteröintimenettelyn mahdollistaminen näissä taksikilpailutuksissa: se olisi sellainen oleellinen eteenpäin vietävä asia, joka ei näytä myöskään tällä hallituskaudella toteutuvan, mutta toivotaan, että seuraavalla etenisi.
Ja sitten vielä kolmantena asiana: ehkä voisi olla paikallansa tällainen Kanta-palvelujen, hyvinvointialueiden ja Kelan yhteinen ekosysteemi, joka yhdessä puntaroisi muun muassa tällaisia yhteisiä palveluseteleitä ja muitakin palveluja, joita yhdessä voitaisiin tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-11T16:09:00,2022-10-11T16:11:09,Hyväksytty,1.1
2022_107_100,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_101,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, kiitos, minä vielä jatkan tuosta, kun tuo kolme minuuttia on niin lyhyt. Sanon vielä tästä, että jäi kiittämättä Kelan henkilöstöä. Kyllä täytyy sanoa, että on todella ansiokasta ja osaavaa henkilöstöä ja pitkäjänteistä nimenomaan.
Ja siitä, mitä edustaja Kankaanniemi tuossa totesi: lainsäädännön tekee ministeriö, Kela ei niitä keksi. Siitä syystä, kun sitä kritiikkiä tulee, pitää kohdistaa se nimenomaan sinne ministeriön puolelle.
Siitä, mitä sitten vielä Slunga-Poutsalo tässä totesi valtuutettujen puheenjohtajana: kannustan siihen, että nyt viime metreillä, ennen kuin tämä hallituskausi loppuu, on juuri se paikka tehdä niitä esityksiä seuraavalle hallitukselle, ja minun mielestäni teidän kannattaa nyt jo tehdä kaksi asiaa:
Toinen on erityisesti tämä, miten hyvinvointialueet ja Kela voisivat vielä paremmin hyödyttää toisiansa. Meidän hyvinvointialueiltahan loppuvat rahat. No, ei Kelallakaan rahaa liikaa ole, mutta sitä kaikkea, mitä siellä tehdään, ei kannata keksiä uudelleen hyvinvointialueilla, ja me voitaisiin synergiaa saavuttaa näiden hyvinvointialueiden välillä, kun käytettäisiin Kelaa siinä hyväksi eräänlaisena operaattorina. Palvelusetelit ovat yksi niistä, ja sitten nämä tulkkauspalvelut ovat toinen. 
Sitten kiinnittäisin huomiota siihen Kelan tutkimusyksikköön. Se on aivan huippua. Siellä tulee sitä vaikuttavuustutkimusta, ja Kelan rekistereitä voidaan käyttää erilaisiin vaikuttavuusselvityksiin. Nyt me tiedämme, että RRF-rahoilla, näillä elvytysrahoilla, joita nyt ollaan hakemassa, ollaan sitä vaikuttavuustutkimusta lisäämässä — toivottavasti saadaan sellainen osaamiskeskittymä Suomeen — ja siinä pitää olla ehdottomasti Kelan mukana. Ja teille vain sellainen vinkki, että kannattaa olla siinä heti hyvissä ajoin asialla, että Kela varmasti on mukana siinä, mitä nyt ylös nostetaan, tällaista vaikuttavuuden osaamiskeskittymää.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällainen vaikuttavuuden ohjausyksikkö, jossa lähtökohta on nimenomaan tämä vaikuttavuusperusteinen ohjaus, ja toivon tietysti, että Kela on siinä mukana. Ennustankin ja arvelenkin, että näin on, mutta Kela-valtuutetuthan voisivat kuulla hieman vaikuttavuusperusteisen ohjausyksikön johtajaa Kari Hakaria, joka on taitava henkilö, siitä, miten Kela voisi olla yhteistyössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-11T16:11:09,2022-10-11T16:13:47,Hyväksytty,1.1
2022_107_102,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 9/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 9/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskusteluun, edustaja Junnila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_107_103,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käyn tiiviisti läpi keskeiset kohdat Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta ja erityisesti Suomen valtuuskunnan näkökulmasta. Pohdin myös järjestön nykytilaa, joka on muuttunut turvallisuustilanteen myötä. Lisäksi on syytä mainita, että valtuuskunnan sihteeri Gunilla Carlander on jäämässä eläkkeelle marraskuuhun mennessä ja tämän vuoden pääistunto Birminghamissa jäi siten hänen viimeiseksi tehtäväkseen. Kuten tiedätte, myös valtuuskunnan varajäsen ja viime vuoden heinäkuuhun saakka Etyjin kunniapuheenjohtajana toiminut Ilkka Kanerva on valitettavasti poistunut keskuudestamme. Huomattava määrä historiaa ja hiljaista tietoa on siis hävinnyt. Esimerkiksi Carlander on toiminut tehtävässään Etyjin perustamisvuodesta eli vuodesta 1975 lähtien, jolloin myös Kanerva tuli ensimmäisen kerran valituksi eduskuntaan.
Viime vuonna koronapandemia haittasi edelleen parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa. Suuri osa istunnoista ja muista kokouksista jouduttiin järjestämään virtuaalisesti tai hybridimuodossa. Varsinainen yleiskokouskin järjestettiin hybridimuodossa siten, että valtuuskuntia edustivat paikan päällä Wienissä käytännössä vain niiden johtohenkilöt. Istuntoa pohjustaneet kolme komiteakokousta järjestettiin ennakkoon etäyhteyksin. Tällä järjestelyllä ei ollut mahdollista hyväksyttää päätösasiakirjaa. Siten istuntoon tuotiin kolme lisäaihetta, jotka perustuivat jäsenaloitteisiin. Näistä eniten keskustelua herätti vähemmän yllättäen Venäjän toiminta Ukrainassa ja sen lähialueilla. Huomionarvoista oli Armenian ja Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahia koskevien aiheiden sivuuttaminen, jota voidaan pitää poikkeuksellisena varsinkin, kun huomioidaan syyskuun 2020 tapahtumat, joissa Azerbaidžan hyökkäsi itsenäiseksi julistautuneeseen mutta tunnustamattomaan, etnisesti armenialaiseen Artsakhin tasavaltaan ja armenialaisten ensimmäisessä Vuoristo-Karabahin sodassa valloittamille alueille.
Tuon hieman esiin päätöskokouksen vaiheita, koska sekin oli poikkeuksellinen. Sääntöjen mukaan lisäaihe-ehdotukset toimitetaan pysyvälle komitealle, joka istuntoa edeltävänä päivänä päättää niiden jatkokäsittelystä. Sääntökomiteaa johti lordi Peter Bowness, joka totesi, ettei mikään ehdotetuista lisäaiheista täyttänyt ehtoja. Norja, Valko-Venäjä ja Venäjä tukivat häntä, mutta äänestyksissä Norja lipesi rintamasta ja Tadžikistan siihen sitten liittyi. Sääntökomiteassa ei siis päästy yksimielisyyteen eikä myöskään pysyvässä komiteassa, koska siellä edellytetään konsensusta. Koko järjestely siis siirtyi itse pääkokoukseen. Lisäaihe-ehdotusten laatijat toimittivat puheenjohtajistolle kirjalliset esitykset, jotta lisäaiheet otettaisiin täysistunnossa uudelleen käsittelyyn. Näin tapahtui, ja äänestys kolmen lisäaihe-ehdotuksen hyväksymisestä siirtyi seuraavan päivän täysistuntoon. Sitä ennen Venäjän valtuuskunta ehdotti, että esityslistalta poistettaisiin koko kohta, käytännössä siis koko agenda. Äänestäminen kolmesta lisäaiheesta etäyhteyksien välityksellä vei kokousaikaa niin paljon, että muita keskusteluja jouduttiin tiivistämään ja yleiskeskustelusta jouduttiin luopumaan kokonaan. Venäjän valtuuskunta vastusti ankarasti jatkokäsittelyä, jota he pitivät sääntöjen vastaisena. Lopulta koko valtuuskunta poistui kokouksesta. Duuman varapuheenjohtaja Tolstoi lähti salista ovet paukkuen — hyvä, etteivät menneet raamit mukana. Valko-Venäjäkin protestoi menettelyä. Yleiskokous vaati, että Venäjän pitää toimia Wienin loppuasiakirjan periaatteiden mukaisesti ja lopettaa Krimin laiton miehitys ja Kertšinsalmen liikennerajoitukset. Yleiskokous tuki myös Etyjin eri mekanismien käyttöönottoa tilanteen rauhoittamiseksi ja kehotti Ukrainan erityistä valvontamissiota eli SMM:ää seuraamaan miehitetyn alueen tilannetta ja raportoimaan siitä. Tätä työtä häirittiin alkuvuodesta 22 merkittävästi, muun muassa droneja pudotettiin ampumalla ja järjestön henkilöitä pidätettiin helmi—maaliskuussa.
Arvoisa puhemies! Poliittisen komitean raportissa, kuten myös useissa muissa puheenvuoroissa, todettiin, että multilateralismin periaatteiden rikkomukset Etyj-alueella ovat lisääntyneet. Sen myötä sekä kansallisten että kansainvälisten demokraattisten instituutioiden, kuten Etyjin, uskottavuus on heikentynyt. Raportin mukaan Etyj-maiden on tilanteen korjaamiseksi sitouduttava viipymättä uudelleen Etyj-velvoitteisiin.
Joka tapauksessa kokouksessa valittiin myös uusi presidentti ja kuusi uutta varapuheenjohtajaa. Yksi valituista varapuheenjohtajista oli valtuuskunnan jäsen Pia Kauma. Presidentiksi valittiin Margareta Cederfelt, joka voitti norjalaisen Kari Henriksenin äänin 128—126. Kokousta väritti myös se, että lordi Peter Bownessilla oli ongelmia oman puolueensa kanssa, ja hän menetti mandaattinsa sitten myös parlamentaarisessa yleiskokouksessa, ja sitä ennen entinen presidentti George Tsereteli oli pudonnut Georgian vaaleissa. 
Arvoisa puhemies! Yksi tärkeä osa parlamentaarisen yleiskokouksen toimintaa on vaalitarkkailu, ja sitä ei ollut mahdollista järjestää etänä. Toisin kuin monissa muissa kansainvälisissä järjestöissä, Etyj pystyi toimimaan tässä tehtävässä pandemian aikana. Venäjän duumanvaaleja emme kuitenkaan tarkkailleet, sillä Venäjän tarkkailulle asettamat rajoitukset eivät olisi mahdollistaneet asianmukaista tarkkailua Venäjällä. Duuma vetosi koronapandemiaan, mutta me tiedämme, että kysymys oli tarkkailun integriteetin ja luottamuksen vähentämisestä. Muissa valtioissa pandemiaan liittyvät turvallisuustoimet oli otettava huomioon niin äänestysjärjestelyissä kuin myös tarkkailijoiden tehtävissä. Myönteistä oli se, että useita vaaleja pystyttiin järjestämään pääosin terveysturvallisesti. Koronatilanteen arvioitiin kuitenkin vähentäneen jonkin verran äänestysvilkkautta, ja myös vaalikampanjointi oli paikoin vähäisempää koronarajoitusten vuoksi. Tarkkailuihin osallistuttiin Albaniassa, Armeniassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa kahteen kertaan, Uzbekistanissa ja Moldovassa. Hyvä esimerkki vaalijärjestelmän ja uskottavuuden parantamisesta on Kirgisia, joka on toteuttanut ODIHRin eli Etyjin demokraattisten instituutioiden ihmisoikeuksien toimiston suositukset ja lainsäädännön uudistamisen hyvin pitkälti sellaisenaan. Itse prosessi on siis nyt merkillisen hyvä, mutta tietenkin demokratian toteuttamisen ongelmat liittyvät sitten pääosin muihin kohtiin.
Arvoisa puhemies! Muusta toiminnasta mainittakoon, että valtuuskunta on ollut hyvin proaktiivinen virallisten kokousten ulkopuolella. Olemme olleet jatkuvassa yhteydessä sihteeristöön, bureau’hon, ja lähettäneet erilaisia tietopyyntöjä. Valtuuskunta tai valtuuskunnan puheenjohtaja tai erityisedustaja on tavannut Etyjin konfliktinestokeskuksen johtaja Tuula Yrjölän, Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiron, Etyj-lähettiläämme, uuden ja vanhan, sekä eri alueiden suurlähettiläitä, kuten Keski-Aasian sotilasasiamiehemme Etyjissä, Etyjin pääsihteeri Helga Schmidin sekä erilaisia muiden valtioiden suurlähettiläitä, kuten Puolan Piotr Rychlikin ja Armenian Alexander Arzumanyanin. Lisäksi olemme olleet yhteydessä ulkoministeriön virkamiehiin erityisesti ja järjestäneet ystävyysryhmien kautta muitakin tapaamisia. Meillä onkin erittäin hyvät yhteydet NB8-ryhmään, joka siis koostuu pohjoismaisista valtioista ja Baltian valtioista.
Arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Mikä?] Lopuksi vielä järjestön nykytilasta. Viimeisten vuosien aikana, ja tänä vuonna etenkin, on puhuttu tarpeesta vahvistaa Etyjin relevanssia turvallisuutta ja vuoropuhelua edistävänä järjestönä. Tähän tarkoitukseen lanseerattiin alkuvuonna 21 puheenjohtajiston alaisuuteen Call for Action — Helsinki +50 -prosessi. Tähän vetäjäksi palkattiin sihteeristöön Etyjin entinen pääsihteeri, suurlähettiläs Zannier. Sen tavoitteena on edistää pohdintaa Etyjin uudistamisesta sekä löytää vastauksia uusiin turvallisuushaasteisiin. Suomen valtuuskunta on alusta asti pitänyt aloitetta tervetulleena ja mahdollisuutena pohtia yleiskokouksen panosta Etyjin kehittämiseen. Se on myös peräänkuuluttanut proaktiivista aloitteellisuutta ja konkreettisia toimia Etyjin vaikuttavuuden lisäämiseksi. Näin valtuuskunnan tavoitteena on ollut tukea myös Suomen vuoden 25 puheenjohtajuutta. Projekti lähti hyvin käyntiin, mutta se on kärsinyt johtajuuden puutteesta, ja Suomi on peräänkuuluttanut projektin selkeyttämistä, ja siksi järjestimme pari viikkoa sitten täällä eduskunnassa asiasta myös seminaarin.
Arvoisa puhemies! Etyjin päätöksenteon konsensusperiaatteeseen päädyttiin aikoinaan, jotta kaikkien ääni tulee järjestössä kuuluviin, mutta valitettavasti sitä on viime vuosina käytetty väärin järjestön toiminnan jarruttamiseksi. Vuoden 24 puheenjohtajamaa on valitsematta Venäjän jarrutettua prosessia. Myös Etyjin budjetti on vielä hyväksymättä Venäjän jarrutteluista johtuen, ja SMM Ukrainassa lakkautettiin samasta syystä, sillä jatkomandaatista ei päästy sopuun. Sama toiminta on ollut nähtävissä myös muuhun päätöksentekoon liittyen. Keskusteluja on käyty Venäjän asemasta järjestössä, mutta Etyjiin ei liitytä eikä siitä erota samalla tavalla kuin Euroopan neuvostosta, eli käytännössä Venäjää ei voi erottaa eikä tällaisia keskusteluja ole myöskään käyty. On kuitenkin puhuttu mahdollisuudesta muuttaa päätöksentekoa konsensus miinus yksi -rakenteeksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+13.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-10-11T16:15:14,2022-10-11T16:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_107_104,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 9/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_107_105,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2021>>>Kertomus  K 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Junnilan tavoin minäkin haluan kiittää kansainvälistä neuvosta Gunilla Carlanderia hänen pitkäaikaisesta työstään Etyjin valtuuskunnan hyväksi sekä postuumisti entistä edustajaa Ilkka Kanervaa, joka toimi pitkään Etyjissä ja oli myöskin puheenjohtajana yleiskokouksessa. Hän myös kutsui minut henkilökohtaisesti mukaan tähän Etyjin toimintaan, ja olen siitä hänelle todella kiitollinen. 
Aivan kuten edustaja Junnila totesi, viime vuoden toiminnot pitkälti pandemian takia tapahtuivat meillä etänä, mutta siitä huolimatta Etyjin toimintoja ja keskusteluja pyrittiin käymään kuitenkin sen periaatteiden eli kolmen korin mukaisesti, elikkä turvallisuuspolitiikan, humanitääristen asioiden sekä talous- ja ympäristöasioiden puitteissa. 
Keskeinen osa Etyjin toimintaa viime vuonna olivat myöskin vaalitarkkailuoperaatiot seitsemässä maassa, ja itse osallistuin niistä Kazakstanissa, Kirgisiassa, Moldovassa ja Uzbekistanissa tapahtuvaan vaalitarkkailuun. 
Itse omalta osaltani voin todeta, että olen ollut aktiivinen myöskin terrorismin vastaisessa komiteassa, jossa jo viime vuonna käsiteltiin esimerkiksi vierastaistelijoiden paluuta al-Holista sekä parhaita käytäntöjä ja sitä, millä tavalla esimerkiksi Kazakstanissa näiden vierastaistelijoiden perheitä on kotiutettu, koska Kazakstanhan on maa, jossa eniten on ollut vierastaistelijoitten perheitä palaamassa. 
Sen lisäksi omalta osaltani totean, että olin viime vuoden kesään saakka Etyjin yleiskokouksen erityisedustaja liittyen kansalaisjärjestöyhteistyöhön, ja viime vuoden kesällä tulin valituksi myöskin varapuheenjohtajaksi sekä samalla myöskin Keski-Aasian erityisedustajaksi. Keski-Aasiahan käsittää siis Kazakstanin, Kirgistanin, Uzbekistanin, Tadžikistanin ja lisäksi Mongolian, joka liittyy keskeisesti näihin viiteen maahan tuolla alueella, ja on oikeastaan ollut aika kiinnostavaa seurata, millä tavalla nämä Keski-Aasian maat suhtautuvat Venäjän aggressioon Ukrainassa. Nythän ne yrittävät hakea ikään kuin uutta suuntaa sille, millä tavalla ne toimivat nyt kun ne eivät kaikilta osin voi hyväksyä Venäjän toimintaa.
Arvoisa puhemies! Vielä sen totean, että olemme olleet aktiivisia Suomen valtuuskuntana ja kutsuimme Etyjin yleiskokouksen bureaun eli johtoryhmän syyskuun lopulla tänne keskustelemaan Etyjin tulevaisuudesta, jotta löytäisimme nyt pahasti kadoksissa olleen Helsingin hengen uudestaan, sillä Suomihan tulee olemaan Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2025, aivan niin kuin presidentti Niinistö on esittänyt. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+13.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-11T16:25:55,2022-10-11T16:29:12,Hyväksytty,1.1
2022_107_106,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_107_107,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin esittelemään valiokunnan mietinnön. Kysymyksessähän on tosiaan valiokunnan mietintö numero 9/22, ja se koskee hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta.
Sivistysvaliokunta hallituksen esitykseen ja asiantuntijakuulemisessa saatuun selvitykseen yhtyen pitää erittäin kannatettavana ehdotusta siirtää valtion taidelaitosten — Kansallisgallerian, Suomen kansallisoopperan ja -baletin sekä Suomen Kansallisteatterin — toiminnan rahoitus harkinnanvaraisen valtionavustusrahoituksen piiristä lakisääteiseen valtionrahoitukseen. Ehdotettu uudistus vahvistaa suomalaisen kulttuurielämän merkittävimpien vakiintuneiden instituutioiden asemaa. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana. 
Uudistuksella parannetaan taidelaitosten rahoituksen ennakoivuutta ja vakautta. Kansallisten taidelaitosten valtionrahoitus perustuu nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön valtiontalousarvion rajoissa tehtyyn harkintaan. Siten rahoitukselta puuttuu säädösperustainen vakaus ja ennakoitavuus. Ongelmana on ollut myös se, että kansallisten taidelaitosten avustusmäärärahojen tasoon ei ole tehty indeksitarkastusta, minkä vuoksi rahoitus on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Edellä mainitut tekijät ovat paitsi hankaloittaneet taidelaitosten toiminnan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa myös asettaneet kansalliset taidelaitokset heikompaan taloudelliseen asemaan kuin muut kulttuurilaitokset, jotka ovat lakisääteisen valtionosuusrahoituksen piirissä ja joiden rahoituksessa otetaan huomioon kustannustason nousu.
Näiden ongelmien ratkaiseminen hallituksen esityksen mukaisesti siten, että kansallisten taidelaitosten valtionrahoitus siirretään lakisääteisen rahoituksen piiriin ja avustuksiin tehdään indeksitarkistukset kustannustason kehityksen mukaisesti, on erittäin tarpeellista. Valiokunta pitää rahoituksen indeksisidonnaisuutta perusteltuna myös siksi, että se osaltaan mahdollistaa toiminnan ylläpitämisen yleisestä hintatason noususta huolimatta ilman, että joudutaan säästämään tuotannon kuluista, tinkimään taiteen laadusta tai korottamaan pääsylippujen hintoja. Ehdotetun rahoitusuudistuksen etuna on myös se, että se vähentää menettelyyn liittyvää hallinnollista taakkaa, kun nykyinen rahoituksen haku- ja selvittämismenettely poistuu. Tähän käytetyt voimavarat voidaan suunnata esimerkiksi taidelaitosten toiminnan kehittämiseen.
Asiantuntijakuulemisissa on esitetty huolena, että ehdotetun indeksitarkistusmenettelyn myönteisiä vaikutuksia heikentää se, että indeksitarkistukset tehdään vasta vuodesta 24 alkaen, vaikka tällä hetkellä vallitseva korkea inflaatiotaso tulee nostamaan toimintakuluja vuoden 2023 aikana. Valiokunta korostaa, että taidelaitosten riittävä rahoitus tulee turvata mahdollisuuksien mukaan, jotta ne pystyvät toteuttamaan lakisääteiset tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla ja huolehtimaan siitä, että kansalaisilla on mahdollisuus päästä nauttimaan korkeatasoisesta taiteesta.
No sitten valiokunta hallituksen esitykseen yhtyen pitää tärkeänä, että kansallisten taidelaitosten valtionrahoituksen perusteena olevista tehtävistä säädetään jatkossa laissa. Tehtävien lakisääteisyys selkeyttää kyseisten taidelaitosten asemaa myös niiden toiminnan osalta. Lakisääteiset tehtävät koskevat esimerkiksi toiminnan ylläpitämistä, harjoittamista ja kehittämistä.
Esityksen mukaan valtionrahoituksen perusteena olevien tehtävien toteuttamista ohjataan ja seurataan lakisääteisellä tavoiteohjausmenettelyllä, jolla kytketään yhteen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kunkin laitoksen oman toiminnan tavoitteet. Taidelaitoksen kanssa sovitaan määrävuosiksi toiminnalle asetettavista taide- ja kulttuuripolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Rahoituksen määrä sidotaan tavoiteohjauksella määriteltäviin tavoitteisiin ja kustannuksiin. Tavoitteista ja rahoituksen tasosta sovitaan alustavasti neljäksi vuodeksi kerrallaan, vaikka varsinainen rahoituspäätös tehdään vuosittain eduskunnan hyväksyttyä valtion talousarvion. Valiokunta pitää ehdotettua tavoiteohjausmenettelyä tarpeellisena ja korostaa, että menettely tulee toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä taidelaitosten välisessä hyvässä vuorovaikutuksessa huolehtien ja taiteen vapautta kunnioittaen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-11T16:30:18,2022-10-11T16:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_107_108,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Asian käsittely keskeytettiin 7.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Mennään keskusteluun. — Edustaja Kaunisto, edustaja Kaunisto on poissa. Edustaja Niemi, edustaja Niemi on poissa. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_107_109,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime perjantaina, kun tämä oli ensimmäisessä käsittelyssä, ei ollut aikaa tätä esitellä, kun oli se puolen tunnin istunto, niin että ajattelin esitellä sen sitten lyhyesti täällä. — Ymmärrän kuitenkin aikarajoitukset.
Kysymys on hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta. Tosiaan valiokunnan yleisperustelut:
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi valtakunnallisen nuorisoalan järjestön, valtakunnallisen nuorisoalan osaamiskeskuksen ja nuorisokeskuksen valtionapukelpoisuuden hyväksymisen edellytyksiä sekä valtionavustusten määräytymisen perusteita koskevia säännöksiä. Esityksen tarkoituksena on lisäksi parantaa valtionavustuksiin liittyvien menettelyjen sujuvuutta ja läpinäkyvyyttä.
Esityksessä ehdotetaan myös lisättäväksi nuorisolakiin uudet säännökset harrastamisen Suomen mallin mukaisesta nuorten harrastustoiminnasta sekä sen toteuttamiseen tarkoitetun valtionavustuksen myöntämisestä. Laissa ehdotetaan säädettäväksi harrastamisen Suomen mallin mukaisen nuorten harrastustoiminnan tarkoituksesta sekä kunnan tehtävistä sen järjestäessä kyseistä harrastustoimintaa. Esityksessä on säädösehdotukset myös edellytyksistä, jotka otetaan huomioon harrastustoimintaan myönnettävän valtionavustuksen määrää harkittaessa.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muutamin huomioin ja ihan pienin muutosesityksin.
Mutta mihin me kiinnitimme sitten tässä mietinnössä huomiota? Jos joku haluaa tätä sitten tarkemmin lukea, se löytyy tuolta eduskunnan sivuilta. Me otimme kantaa näihin valtionavustuksiin valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille. Me otimme kantaa myös valtionavustusten myöntämiseen osaamiskeskuksille ja myöskin valtionapukelpoisuuden edellytyksiin.
Ehkä erityisen paljon keskustelua aikaansai tämä harrastamisen Suomen malli. Hallituksen esityksessä ehdotetaan harrastamisen Suomen mallin mukaisen harrastustoiminnan vakiinnuttamista pysyväksi toimintamalliksi kunnissa. Harrastamisen Suomen mallin kokeilu on aloitettu vuonna 2020, ja varsinainen ensimmäinen toimintakausi oli 1.8.21—30.6.22. Lukuvuodelle 22—23 valtionavustusta on hakenut 87 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Tämä osoittaa osaltaan sen, että toimintamalli on koettu tarpeelliseksi.
Mielekkäiden harrastusmahdollisuuksien saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen jokaiselle lapselle ja nuorelle on tärkeä osa hyvinvointia tukevia ja edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja varhaisen tuen toimia. Valiokunta on useaan otteeseen painottanut lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen erittäin tärkeää merkitystä, ja meillä on mietintöjä ja lausuntoja tästä asiasta.
Harrastamisen Suomen mallia koskeva sääntely ehdotetaan sisällytettäväksi nuorisolakiin, jossa nuoriksi kutsutaan alle 29-vuotiaita henkilöitä. Jäljempänä lapsista ja nuorista käytetään lakiehdotuksen mukaisesti käsitettä ”nuori”. Valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitetta edistää perusopetukseen osallistuvien nuorten mahdollisuutta mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen kannatettavana tiedostaen kuitenkin sen, että ehdotettu malli ei ole täysin ongelmaton.
Me kiinnitämme huomiota tässä mietinnössä nuoren oikeuteen vapaa-ajan toimintaan ja oikeuteen tulla kuulluksi. Me kiinnitämme huomiota harrastuksiin osallistumisen mahdollisuuksiin, että ne pitää turvata jokaiselle nuorelle yhdenvertaisesti. Me kiinnitimme huomiota muun muassa siihen, että on erilaisia intressejä nuorilla, ja kun kaikki eivät kovin maksuttomia ole, niin se kunta ei pysty järjestämään ihan niitä kaikkia, mitä nuoret haluaisivat harrastaa. Ja kun meillä kuitenkin on tärkeää, että ihminen saisi harrastaa sitä, missä hän kokee hyvinvointinsa lisääntyneen ja missä niitä potentiaaleja ja osaamispotentiaaleja on ja niitä tuetaan, niin siitä syystä pohdimme, miten se olisi mahdollista, että kunnilla sitten tämäkin olisi mahdollista. Sitten me täällä juuri käsittelimme kuntia harrastustoiminnan järjestäjinä. Nuorten harrastusten kokonaisuuttakin me pohdimme täällä mietinnössä, ja nuorten harrastustoiminnan mallin edelleen kehittämistä ja sitä, että sen pitää perustua tutkittuun tietoon.
Me saamme paljon tästä pilotista, missä Suomen harrastamisen mallia on nyt koeteltu ja kokeiltu. — Ja siellähän tuli nuoriakin paljon tänne kuulolle, tervetuloa. Puhumme juuri täällä nuorten harrastamisen mallista eli Islannin mallin soveltamisesta Suomeen, ja me toivomme täällä eduskunnassa, että teillä kaikilla olisi hyvä harrastus, ja me yritämme varmistaa, että kunnat voisivat sen toteuttaa osana teidän koulupäiväänne. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+19.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-11T16:37:42,2022-10-11T16:42:48,Hyväksytty,1.1
2022_107_110,107/2022,2022-10-11,13.59,16.44,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nuorisolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 107/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 8/2022 vp,"Kiitos, näin juuri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_107+2022+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_1,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_2,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco on suositellut, että Suomi laatii ministereiden ministerikauden jälkeistä toimintaa koskevat menettelytavat. Valtioneuvoston oikeuskansleri, valtion virkamieseettinen neuvottelukunta ja perustuslakivaliokunta ovat myös nostaneet esille lailla säätämisen tällaisista menettelytavoista.
Valtioneuvosto on antanut esityksen, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki valtioneuvoston jäsenten tehtävään liittyvästä karenssista. Uuden lain nojalla voitaisiin rajoittaa enintään 12 kuukauden määräajaksi valtioneuvoston jäsenen, pääministerin ja ministerin oikeutta siirtyä toimikautensa päätyttyä muihin tehtäviin. Lakia sovellettaisiin myös valtioneuvoston jäsenyydestä vapautettuun 12 kuukautta eron myöntämisestä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2023.
Ehdotuksen mukaan lain piirissä olevien tulisi ilmoittaa karenssilautakunnalle aikomuksistaan siirtyä uuteen tehtävään. Ilmoitusvelvollisuus koskisi laajasti yksityiselle sektorille siirtymistä. Ilmoitusta ei olisi tarpeen tehdä siirryttäessä julkisen hallinnon tehtävään tai julkiseen luottamustehtävään. Toiminnassaan riippumaton ja itsenäinen karenssilautakunta voisi tapauskohtaisen harkinnan perusteella määrätä karenssin. Karenssin määrääminen edellyttäisi, että ministerin asemassa olisi saatu julkisuutta rajoittavien säännösten suojamaa tietoa, jota voitaisiin uudessa tehtävässä hyödyntää. Karenssi voitaisiin myös määrätä tilanteessa, jossa uuteen tehtävään siirtymisen voitaisiin muusta erityisestä syystä katsoa johtavan ilmeiseen eturistiriitaan ministerinä toimimiseen nähden. Kummassakin tapauksessa karenssin määräämisen edellytyksenä olisi myös se, että uuteen tehtävään siirtymisen voitaisiin katsoa vaarantavan yleistä etua ja luottamusta hallitusvallan käyttöön. Karenssi lykkäisi uudessa tehtävässä aloittamisen ajankohtaa — ehdotetulla sääntelyllä ei siten ole tarkoitus estää ministereiden siirtymistä yksityisen sektorin tehtäviin. Ehdotettu karenssin enimmäispituus vastaisi valtion ylimpien virkamiesten nykyisen lainsäädännön mukaista karenssin enimmäisaikaa. Sääntelyn odotetaan olevan ennemminkin ennalta ehkäisevää siten, ettei karenssien määräämiselle olisi laajamittaista ja säännönmukaista tarvetta.
Arvoisa puhemies! Muista Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa on voimassa ehdotetun lain kaltainen ministereiden karenssisääntely. Myös useissa muissa Euroopan maissa ja Euroopan unionin korkeimmissa poliittisissa tehtävissä säännellään karenssista. Uuden lain tavoitteena onkin vastaavalla tavalla suojata yleistä etua ja luottamusta hallitusvallan käyttöön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-12T14:00:47,2022-10-12T14:03:42,Hyväksytty,1.1
2022_108_3,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_4,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö osuu ajankohtaiseen saumaan, kun parhaillaan on käyty julkista keskustelua muun muassa entisten pääministerien myöhemmistä tehtävistä yksityisellä sektorilla — vaikkakin selkeästi nyt ehdotettua karenssiaikaa myöhemmin — esimerkiksi venäläis-saksalaisessa Nord Streamissä tai sitten venäläisessä pankissa Sberbankissa. Mutta luottamus ylimpien valtioelinten toimintaan ja julkiseen hallintoon on keskeistä demokraattisessa yhteiskunnassa, ja aivan keskeisessä asemassa ovat ministerit, joilla valtioneuvoston jäseninä on pääsy sellaisiin tietoihin ja verkostoihin, joita voitaisiin käyttää ministeriajan jälkeisissä tehtävissä merkittävällä tavalla ja kilpailuetuja saaden, mistä voisi joskus koitua jopa vahinkoa kilpaileville yrityksille tai yhteisöille. Erityisen merkittävää ministerien karenssilainsäädäntö olisikin yleisen luottamuksen kannalta. Kansalaisen tulee voida luottaa siihen, että hallitusvaltaa käytetään vastuullisesti, isänmaallisesti, läpinäkyvästi, niin ettei synny epäilyjä korruptiosta tai epäeettisestä vaikuttamisesta.
Valtioneuvosto antoi 2014 syyskuussa ehdotuksen toimenpiteiksi ministerien siirtyessä toisiin tehtäviin, ja silloin annettiin suositus, että hallituksen järjestäytyessä sen jäsenet sitoutuvat ilmoittamaan aikomuksestaan mahdollisesti siirtyä toisiin tehtäviin. Samalla esitettiin, että ministerien sitoutumisesta saatujen kokemusten perusteella tehdään arvio, tulisiko asiasta säätää laki. No, en löytänyt tästä esityksestä ihan yksityiskohtaista arviota näistä saaduista, kerätyistä kokemuksista, mutta yleisesti täällä kerrotaan, että sekä Sipilän että Marinin hallitukset antoivat suosituksen mukaiset sitoumukset tultuaan nimitetyiksi ministerin tehtäviin. Näiden puitteissa ei ole tehty yhtään ainoaa ilmoitusta virkamieseettiselle neuvottelukunnalle, mutta julkisuudessahan käsiteltiin sittemmin ministeri Bernerin siirtymistä hallituskauden päättyessä SEB-pankin hallitukseen. Tapaukset, joissa ministeri siirtyy kesken virkakautensa tai heti sen jälkeen yksityisen sektorin palvelukseen, ovat siis Suomessa harvinaisia huolimatta siitä, että yksittäinenkin tapaus saa huomattavaa julkisuutta. Ministerien esikunnan jäsenten siirtymistä elinkeinoelämän palvelukseen karenssisopimuksen jälkeen lienee tapahtunut huomattavasti enemmän.
 Kahdentoista kuukauden karenssiajalta ehdotetaan nyt siis maksettavaksi ministeripalkan suuruinen palkkio. Tällä hetkellä ministerillä palkkio on 10 441 euroa kuukaudessa, pääministerillä 13 390 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi ehdotetaan vielä kaksi kuukautta kestävältä asian käsittelyn ajalta palkkion maksua. On selvää, että karenssiajan korvausten vaikutukset julkiseen talouteen ovat pienet, minimaaliset, mutta periaatteellisesti ja yleisen luottamuksen kannalta tästäkin on merkittävää keskustella, ja toivon, että valiokunta huolellisesti harkitsee, ovatko täydet palkkiot koko karenssiajalta tarpeen. Nimittäin harvassa OECD-maassa maksetaan täysi palkkio koko karenssiajalta. Esimerkiksi Ranskassa karenssi voi olla jopa kolme vuotta mutta palkkaa saa vain kolmelta kuukaudelta. Yksityisen puolen kilpailukieltosopimuksissa korvaus on 40—60 prosenttia palkasta. Lain tavoite ei toteudu, jos laki johtaa ikään kuin valtion maksamiin sapattivuosiin. Tulisi myös selvittää, voitaisiinko karenssiajan kulut siirtää uudelle työnantajalle, voisiko uusi työnantaja ottaa siitä vastuuta.
Karenssin alaisiin uusiin tehtäviin luetaan myös esimerkiksi hallituksen, hallintoneuvoston, johtoryhmän tai vastaavan toimielimen jäsenyys valtion liikelaitoksessa tai yksityisoikeudellisessa yhtiössä, säätiössä, yhdistyksessä tai muussa yksityisoikeudellisessa oikeushenkilössä. Näissä elimissä maksetut korvaukset saattavat olla huomattavasti pienempiä kuin nämä ministeripalkat, ja kysynkin pääministeriltä: voisiko käydä niin, että esimerkiksi valinta hallintoneuvoston jäseneksi ministeriajan jälkeen johtaisi siihen, että entinen ministeri voisi kuitata 12 kuukauden palkkiot saatuaan karenssin tähän hallintoneuvoston jäsenyyteen?
Esityksessä on lähdetty siitä, että valtioneuvoston jäsenen nopea työllistyminen ministerikauden jälkeen liike-elämän palvelukseen saattaa tuoda joitain negatiivisia vaikutuksia. Tämä on mahdollista. Ongelmat on otettava vakavasti, mutta toisaalta lähtökohtaisesti myös valtioneuvoston jäsenen, kuten kenen tahansa huippuasiantuntijan, nopea työllistyminen on toki Suomen etu.
Korostan myös ministerin omaa vastuuta ja harkintaa uuden tehtävän vastaanottamisessa. Valtioneuvoston jäsenillä on kuitenkin mahdollisuus siirtyä monenlaisiin tehtäviin, joissa karenssille ei edes ole tarvetta, joten tilanteiden, joissa maksettaisiin vuoden karenssipalkka, pitäisi olla erittäin poikkeuksellisia, ja henkilöllä itsellään on päävastuu arvioida mahdollisen eturistiriidan muodostuminen uuteen tehtävään siirtymisen yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan tämä asia liittyy demokratian uskottavuuteen ja voisi olla myös kansanvaltaa kiinnostava asia, josta voisi keskustella julkisesti jo ennen ministerivalintoja ja ehkäpä jo eduskuntavaalien alla.
Ja ihan lopuksi: Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1.6.2023, ja sitä ei sovellettaisi valtioneuvoston jäseniin, joiden toimikausi on päättynyt ennen lain voimaantuloa. On toki ymmärrettävää, että takautuvasti ei puututa palvelussuhdesopimuksiin, mutta jäin pohtimaan sitä, mikä on perustelu sille, miksi laki ei voisi tulla voimaan jo tällä vaalikaudella, kun näihin periaatteisiin [Puhemies koputtaa] kuitenkin kaikki nykyisetkin ministerit ovat sitoutuneet. [Timo Heinonen: Viisas puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-12T14:03:49,2022-10-12T14:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_108_5,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_6,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakia ei ole syytä vastustaa sinänsä. On ihan hyvä ajatus, että tämä karenssi ulotetaan nyt myös ministereihin. Mutta kuten tässä edustaja Räsänen edellä totesi, tässä on muun muassa ongelmana se, että miksi valtio maksaisi täyden palkan tältä 12 kuukaudelta. Näin ei muuallakaan välttämättä tehdä, ja sitten taas toisaalta voidaan ajatella, että kyllä ministeritkin voivat työllistyä johonkin muuhun kuin niihin työpaikkoihin, joita tämä karenssi nyt tässä koskee. Meillähän on itse asiassa työvoimapula tässä maassa, niin kuin monesti täällä toitotetaan, ja siltä osin työpaikkoja varmasti löytyisi ehkä julkiseltakin puolelta. Tältä osin tämä palkanmaksu on ehkä kohtuuton koko vuodelta niin, että se on täysimääräinen, ja toivoisinkin, että eduskunta tältä osin vielä katsoisi, onko tämä kansalaistenkin näkökulmasta kohtuullista, että ministerin tehtävä lakkaa ja sitten ollaan 12 kuukautta mahdollisesti karenssissa, jossa täysi palkka tulee.
Sitten toinen kysymys on tämä voimaantulo. Miksi tämä ei voisi tulla voimaan 1.4.2023? Varmasti siltäkin osin eduskunta voisi tätä katsoa, että myös nykyiset ministerit kuuluisivat tähän.
Sitten kolmantena nostan vain sen, että kun virkamieslakia taannoin muutettiin, niin siinähän 12 kuukauden maksimikarenssi muun muassa valtiosihteereille on nyt mahdollista, mutta silloin jätettiin erityisavustajat pois. Ja kuten me olemme nyt viime kuukausina lukeneet, tämä pyöröovi tuntuu kyllä olevan valtioneuvostossa nimenomaan erityisavustajien osalta aikamoista. Eli voisiko tässäkin kohtaa vielä tiukentaa ehkä heidänkin karenssejansa niin, että valtioneuvosto ei olisi kohta kuin Milttonin sivukonttori? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-12T14:11:06,2022-10-12T14:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_108_7,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_8,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hallitus siis esittää tässä esityksessä ministereiden karenssiksi enintään 12:ta kuukautta, eli lain nojalla voitaisiin jatkossa rajoittaa enintään vuoden määräajaksi ministerin oikeutta siirtyä toimikautensa päätyttyä julkishallinnon ulkopuolisiin tehtäviin, jos ministerin asemassa on saatu julkisuutta rajoittavien säännösten suojaamaa tietoa, jota voidaan uudessa tehtävässä hyödyntää. Tätä oikeutta voitaisiin rajoittaa myös, jos uuteen tehtävään siirtymisen voitaisiin muusta erityisestä syystä katsoa johtavan ilmeiseen eturistiriitaan ministerinä toimimiseen nähden. Näiden molemman kohdan edellytyksenä olisi lisäksi se, että uuteen tehtävään siirtymisen voitaisiin katsoa vaarantavan yleistä etua ja luottamusta hallitusvallan käyttöön.
Minun mielestäni kristillisdemokraattien edustaja Päivi Räsänen, entinen ministeri, käytti hyvän puheenvuoron ja pohti sitä, miten ministerinä saatua tietoa voidaan käyttää ja toisaalta voidaanko sitä tämäntyyppisellä lainsäädännöllä edes estää. Se lähtee enempi siitä ministerin valasta ja siitä, miten sen kanssa toimitaan.
Valitettavasti joudun toteamaan, että tämä on vähän sellaista hyvesignalointia. Ei tämä, arvoisat kollegat, tätä ongelmaa tule korjaamaan. Tehdään vähän enemmän ehkä näön vuoksi. Ja eiväthän nämä henkilöt rikoksia ole tekemässä: he käyttävät omaa tietoaan, ja ei se tieto katoa mihinkään tässä muutamassa hetkessä.
No, tänään on tullut tuore tieto, että pääministeri Marinin erityisavustaja Niilo Toivonen loikkaa nyt konsultiksi. Vajaan vuoden hän on ollut tässä tehtävässä, ja hänelle maksetaan karenssiaika tästä eteenpäin niin, että hän aloittaa konsulttina helmikuussa 2023. Mitä hän tekee sitten tämän karenssiajan, että hän hukkaa sen kaiken tiedon, mitä hän on saanut pääministerin erityisavustajana? En ymmärrä, mitä tällä saavutetaan, että hänelle maksetaan nyt tietyllä tavalla palkallista lomaa sinne asti, että hän pääsee helmikuussa aloittamaan. Vajaan vuoden on ollut tehtävässä, neljässä kuukaudessa hän tyhjentää päänsä, ja sen jälkeen muka siellä ei ole enää mitään sellaista, mitä hän voisi väärin käyttää. Kyllä kyse on siitä, miten tällainen henkilö tulevissa tehtävissä toimii, niin kuin edustaja Räsänen esille toi.
Nyt on ollut paljon esillä sosiaalidemokraattien entisen pääministerin Paavo Lipposen tapaus. Eihän tämäkään laki siihenkään olisi puuttunut, vaikka tässäkin tuodaan esille tiettyjä toimenpiteitä. No, hän siirtyi pääministerin tehtävästä puhemieheksi, sitten perusti itselleen Cosmopolis-nimisen lobbaus- tai tämmöisen vaikuttamisyhtiön ja toimi Gazpromille ja kääri venäläistä rahaa miljoonatolkulla. Voi kysyä, minkälaisella lainsäädännöllä siihen olisi voitu puuttua — no, ei minkäänlaisella. Siinä olisi tarvittu isänmaallisuutta enempi. Itse asiassa sopisi lainaus Sofi Oksasen Twitteristä: ”Nord Streamin putkimiesten toiminnasta tulee mieleen lähinnä sana maanpetturuus.” 
Iltalehti uutisoi myös eilen Viron entisen presidentin Toomas Hendrik Ilveksen kommenteista sosiaalidemokraattien entiseen pääministeri Lipposeen liittyen. Ilves vastusti Nord Stream ‑hanketta virassa ollessaan ja mietti, että kuinkahan suuri vaikutus lobbaajilla oli muun muassa hänen mustamaalaamiseensa. Ja näitä Nord Streamille lobanneita demareita on enempikin: Tapio Pekkola, Sebastian Sass, nykyinen puoluesihteeri Antton Rönnholm, joka myös toimi Gazpromin South Stream ‑kaasuputkihankkeen lobbarina.
Sitten edustaja Räsänen nosti esille myös venäläiset pankit, Sberbankin, johon taasen keskustalainen ex-pääministeri Esko Aho meni, ja tätä on myös kritisoinut hallituspuolue vihreät, vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo: ”Kaksi Suomen entistä pääministeriä pestautui Kremlin kontrolloimien yritysten palkkalistoille ja lobbareiksi. Saksan ja Suomen idänpolitiikan lähihistoriaa syytäkin perata. Myös silloisten valtapuolueiden tehtävä tiliä”, totesi Maria Ohisalo. 
Kristi Raik, Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, taas totesi tähän Lipposen ja demarien Nord Stream ‑vyyhtiin: ”Nähdäkseni yksi oppitunti Suomelle tulisi olla se, että jos ja kun Saksa alkaa taas rakentaa läheisiä suhteita Venäjään, Suomen ei tulisi ryhtyä juoksupojaksi vaan miettiä tarkkaan omaa turvallisuusintressiään.”
No, sitten tässä edellä edustaja Rantanen toi esille tämän pyöröoven. Mehän päivittelimme silloin tämän hallituksen alkaessa, kun avustajakuntaa paisutettiin aivan valtavasti. Avustajia palkattiin ennätysmäärät, ja nyt sitten kerrotaan, että heille on maksettu vielä näistä lyhyistä, kun pyöröovi on pyörinyt ja on lähdetty pois sieltä avustajista, yli 620 000 lomarahoja, kun he eivät ole enää menneetkään ministerin avustajan tehtäviin vaan he ovat olleet karenssissa. [Leena Meri: Järkyttäviä summia!] Ja vielä räikein tapaus löytyy eräästä avustajasta. Erikoiseksi tapauksen tekee se, ettei kyseinen avustaja siirtynyt uuteen tehtävään, vaan hän jatkoi sitten toisessa erityisavustajan tehtävässä, puhemiehen avustajana. Sitten tässä todetaan, että ei hän siirtynytkään tehtävään elinkeinoelämän puolelle, kun ongelmaksi tuli karenssiaika, hän siirtyi puhemiehen avustajaksi. Sitten toimittaja oli kysynyt, miten tämän karenssin suhteen: ”Vaikka et siirtynyt uuteen tehtävään, niin karenssi astui voimaan?” Tämä vastasi: ”Kyllä, se neljä kuukautta. Se jää voimaan. Ei se tietotaito ja kontaktit mihinkään katoa.” No, sitten ne varmaan katosivat sen neljän kuukauden aikana, niitä tietoja ei sitten enää olekaan.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti hyvää tarkoittava esitys on kyllä hyvesignalointia pahimmillaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-12T14:13:33,2022-10-12T14:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_108_9,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_10,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen tätä edustaja Heinosen puheenvuoroa siitä näkökulmasta, että nimenomaan kokoomuksella itsellään on ollut näitä terveysjättien edustajia. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuustossa meillä on erittäin monta tällaista keissiä, joissa on suoraan siirrytty sitten monikansalliseen terveysyritykseen [Leena Meri: Se on totta kyllä!] ja nimenomaan semmoisiin tehtäviin, joissa tavoitteena on haalia niitä julkisia terveyspalveluita [Timo Heinosen välihuuto] ja lobata sen eteen, että niitä yksityistettäisiin ja ulkoistettaisiin kunnissa. Eli kyllä minä ihmettelen sitä, että vähätellään, ikään kuin tätä asiaa ei pitäisi ottaa vakavasti. [Timo Heinosen välihuuto] Sen sijaan näen tämän kyllä tämmöisenä hyvin sensaatiomaisena puheenvuorona, jossa vain mässäillään tämmöisillä palkkioasioilla.
Se on ihan totta — samaa mieltä olen Rantasen kanssa siitä — että tämä pyöröovi-ilmiö on vakava ilmiö ja korruptio on erittäin vakava yhteiskunnallinen ongelma, ja meidän pitää suhtautua siihen hyvin, hyvin vakavasti. On hyvä, että myös löytyy konkreettisia toimenpiteitä siihen. Samaa mieltä olen siitä, että tässä esityksessä esitetty karenssiajan ansio kyllä tuntuu aikamoiselta. Muissa maissa, esimerkiksi Ranskassa, se ei näin avokätinen ole ollut.
Sitten haluaisin nostaa esille tämän viestintätoimistojen aseman ja ilmiön. Viestintätoimistojen määrä ja valta on Suomessa kasvanut ihan valtavasti. Tästä on esimerkiksi yhteiskuntatieteilijä Matti Ylönen tehnyt tutkimusta, ja ihan tuore kirja on tullut ulos viestintätoimistojen vallasta Suomessa. Hän kuvaa siinä nimenomaan tätä ilmiötä, jossa viestintätoimistoista siirrytään suoraan sinne politiikan ytimeen ja toisaalta sieltä politiikan paraatipaikoilta siirrytään sitten viestintätoimistoihin töihin. Ja kun me samaan aikaan tiedetään, että esimerkiksi tutkimuslaitosten budjetteja on leikattu, ja siinäkin määrin näitten viestintätoimistojen valta on kasvanut, niin kyllä tämä pyöröovi-ilmiö on oikeasti semmoinen, jota pitäisi perata vähän tarkemmin. Matti Ylösen aikaisempi kirja oli nimeltään Konsulttidemokratia, jossa hän kuvasi myös tätä ilmiötä, että me poliittisina päätöksentekijöinä myös luovutetaan sitä valtaa näille viestintätoimistoille ikään kuin vapaaehtoisesti myös siinä, että me ei enää ulkopuolisilta tutkimuslaitoksilta tilata niitä tutkimuksia esimerkiksi kuntapolitiikassa, vaan nämä viestintätoimistot tekevät ne. Eli koko tämä ilmiö liittyy tiiviisti korruptioon, ja varsinkin viestintätoimistojen kasvanut valta on todella iso ongelma, jota pitäisi perata tarkemmin. Minä olen iloinen siitä, jos tähän löytyy yhteisymmärrystä myös yli puoluerajojen. — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Vastauspuheenvuoro! Kyllä pitäisi vähän debatoida, on sen verran monimutkainen ongelma! — Timo Heinosen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-12T14:20:48,2022-10-12T14:23:46,Tarkistettu,1.1
2022_108_11,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_12,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston jäsenen siirtyessä toisiin, valtionhallinnon ulkopuolisiin tehtäviin syntyy moraalisesti kyseenalaisia ja hankalia tilanteita. Tästä on olemassa aiemmin julkisuudessa puituja esimerkkejä. Suomalaisessa yhteiskunnassa luottamus ylimpien valtioelinten ja julkishallinnon toimintaan on verrattain korkealla tasolla, ja tämä luottamus on tärkeimpiä demokraattisen yhteiskunnan perusarvoja. On siis hyvä, että tällä lainmuutoksella vahvistetaan luottamusta ja luodaan lainsäädännölliset puitteet valtioneuvoston jäseniä koskevalle karenssille. Nykyisessä menettelyssä kyse on periaatepäätöstasoisesta sitoumuksesta ilman lain velvoitteita ilmoittamiseen. On tarpeellista, että tähän tehdään nyt muutos ja luodaan selkeät pelisäännöt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-12T14:23:48,2022-10-12T14:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_108_13,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_14,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ongelma sinänsä kyllä on olemassa, mutta hallituksen ratkaisussa tähän ongelmaan paistaa läpi jonkinlainen vieraantuminen arkitodellisuudesta ja etuoikeutetun asemaan samaistuminen. Herää kysymys, että kun tavallinen työntekijä lähtee työpaikastaan, hänellä on salassapitosopimus, häneltä suljetaan suu ja kilpailu kielletään, niin tämä on puhtaasti työntekijän ongelma. Nyt tässä tulee hallituksen ministereille sitten veronmaksaja maksajaksi. Kansalaisen oikeustajuun ei mene, että tällainen lysti maksettaisiin kokonaisen vuoden ajalta veronmaksajien rahoilla, ja kuten on aiemminkin sanottu, eiväthän tietotaito ja kontaktit häviä mihinkään sen vuoden aikana. Jos ajatellaan vaikka tapausta näistä putkimiehistä, joista on puhuttu, niin nehän olivat paljon myöhemmin kuin vuosi ministerinä toimimisen jälkeen. Kontakteja tuntui riittävän erilaisiin suuntiin. [Juha Mäenpää: Kaasuputkimiehistä!] — Kaasuputkimiehistä puhuttaessa nimenomaan.
Erityisesti kun viime aikoina on keskusteltu tästä hallituksen paisuneesta avustajakaartista, valtiosihteereistä, erityisavustajista, joita riittää jokaiselle sormelle ja parhaassa tapauksessa varpaallekin, niin tulee mieleen, että tässä kyllä luodaan jonkinnäköinen vapaa rälssi sukankuluttajia elämään veronmaksajien rahoilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T14:24:44,2022-10-12T14:26:05,Hyväksytty,1.1
2022_108_15,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_16,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö sinällään lienee tarpeellinen, mutta tässä on käynyt kyllä hyvin ilmi, että ei tämäkään aukoton järjestelmä ole. Toki täytyy sekin ymmärtää, että suomalainen yhteiskunta on kuitenkin aika pieni, ja silläkin on tietty arvonsa, että ihmisiä liikkuu eri tehtävistä toiseen — myös yksityiseltä sektorilta julkiselle sektorille ja päinvastoin, eli en lähtisi sitä nyt lähtökohtaisesti tuomitsemaan. Toki itseäni ihmetyttää, minkä takia tällaiset viestintätoimistot niin voimakkaasti nykyään vetävät henkilöitä ja niiden palveluita käytetään, koska ymmärtääkseni Suomessa ainakin kansanedustajan välityksellä pystyy saamaan aikaan tapaamisen melkein kenen kanssa tahansa. Mihin siinä tarvitaan näitä viestintätoimistoja, ja miksi niille kannattaa maksaa, sitä vähän ihmettelen, mutta se on oma asiansa.
En sinänsä nyt lähtisi tätä asiaa ja ongelmaa liioittelemaan, mutta sen haluan tässä kyllä sanoa — ja viittaan siinä edustaja Heinosen puheenvuoroon — että kyllä nämä entisten pääministerien, Lipposen ja Ahon, tapaukset ovat ihan omassa luokassaan. Minä todellakin toivon, että ne eivät saa enää jatkoa. Kun ollaan sellaisten toimijoiden kanssa tekemisissä, jotka selvästi toimivat vieraan valtion keskeisissä elimissä ja ovat niitten kanssa yhteyksissä, niin kyllä silloin sellaista tehtävää pitäisi todellakin harkita. Ennen kuin entinen pääministeri sellaiseen tehtävään ryhtyy, niin olisi kyllä todellakin harkinnan paikka, että ollaanko nyt sitä omaa tietotaito-osaamista ja verkostoa viemässä sellaisen tahon palvelukseen, jossa se on jollain tavalla moraalisesti kestävää. Minun mielestäni tämä on asia, josta täytyy ottaa kyllä opiksi, ja toivon, että se ainakin nyt sitten tulevissa tapauksissa huomioidaan ja osataan tämä asia arvioida ja tehdä paljon järkevämmin, vaikka sitä ei lailla voidakaan estää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-12T14:26:06,2022-10-12T14:28:09,Hyväksytty,1.1
2022_108_17,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt tässä vaiheessa tälle asialle varattu aika on päättymässä. Pääministeri Marin, minuutti, ja sen jälkeen jatketaan toisella asialla. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_18,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Sanna,Marin,Pääministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tähänastisesta keskustelusta. Todella tässä tavoitteena ei suinkaan ole estää ministereitä siirtymästä toisiin tehtäviin niin julkiselle kuin yksityiselle puolelle. Mielestäni on tärkeää, että ihmiset voivat toimia julkisissa tehtävissä ja myös yksityisissä tehtävissä. Tässä pyritään nimenomaisesti rajoittamaan sitä, että palvelukseen siirryttäessä ei sitten esimerkiksi siirtyisi yksityisen puolen tiedoksi sellaista tietoa, joka on tuoretta, eli sen vuoksi tähän tätä karenssia nyt esitetään.
Meillä on lähihistoriassa kaksi tapausta, joissa on noussut tämä kysymys erityisesti esille. Ne eivät ole nämä entisten pääministerien tapaukset, jotka tässä keskustelussa ovat nousseet esille, vaan kyse on ollut esimerkiksi edellisen hallituksen ministeri Anne Bernerin siirtymisestä SEB-pankin palvelukseen ja aikoinaan myös Jyri Häkämiehen siirtymisestä suoraan Elinkeinoelämän keskusliiton palvelukseen. Tällöin on käyty keskustelua siitä, onko asianmukaista, että siirrytään tämänkaltaisiin tehtäviin suoraan ministerin paikalta, vai pitäisikö siinä välissä olla karenssi. Nyt on päädytty siihen, että lainsäädäntöteitse esitetään karenssia, joka olisi enimmillään 12 kuukautta. [Puhemies koputtaa] Se ei tarkoita suinkaan sitä, että kaikki karenssit olisivat tuon mittaisia, mutta se on se enimmäismäärä, ja se vastaa samaa aikamäärettä kuin ylimmille virkamiehille tarkoitetut karenssit, eli tässä on yhtymäkohta jo nykyisin virkamiehiä koskevaan sääntelyyn.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-12T14:28:13,2022-10-12T14:29:45,Hyväksytty,1.1
2022_108_19,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_20,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_21,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä esitetään, että valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyisi karenssi, ja uuden lain nojalla voitaisiin rajoittaa enintään 12 kuukauden määräajaksi työskentelyä toisessa tehtävässä. Tällä hallituskaudella itse asiassa, jos tämäkin laki hyväksytään, on saatu askeleita eteenpäin korruption vastaisessa toiminnassa ja lainsäädännössä.
Toinen tärkeä kokonaisuus, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä, on avoimuusrekisterilainsäädäntö, jonka parlamentaarisen ryhmän jäsenenä sain toimia.
On hyvä tiedostaa, että tässä talossa, niin kuin muuallakin lainvalmistelussa, päätökset perustuvat siihen, mitä tietoa on käytössä. Tutkitun tiedon rooli on tässä keskeinen, mutta valitettavasti sitä ei aina hyödynnetä niin paljon kuin kannattaisi laadukkaan lainvalmistelun varmistamiseksi.
Keskustelussa tuotiin esiin nämä kaikkein räikeimmät esimerkit siitä, mitä tällä lainsäädännöllä oikeastaan olisi pitänyt jo saada aikaiseksi aiemmin, jos tällainen olisi ollut meillä käytössä. Paavo Lipposen konsultoinnit on nostettu ihan syystä esiin, samoin keskustalaisen entisen pääministerin Esko Ahon hallitustoimet Venäjällä. On huolestuttavaa, että tällaisiin ei ole havahduttu aiemmin, vaikka voidaan todeta, että nämä ovat kyllä vaarantaneet monin tavoin yleistä etua.
Tämä ei tietenkään koske vain kahta puoluetta. Suomeen on syntynyt erittäin laaja vaikuttajaviestintätoimistojen kenttä, jolla työskentelee kyllä todennäköisesti kaikista puolueista ihmisiä, ja niin kuin nyt viimeisetkin uutiset osoittavat, myöskin esimerkiksi pääministerin erityisavustaja on siirtymässä näihin tehtäviin — niin kuin moni muukin.
Varmasti vaikuttajaviestintätoimistoissa ei ole millään tavalla syyttä näitä ihmisiä, vaan kyllä heidän osaamisellaan ja verkostoillaan on rahanarvoinen vaikutus lainsäädäntöömme, kun vaikuttajaviestintätoimistojen kasvu on viime vuosina ollut aika merkittävää. Se toki myös asettaa meidät päätöksentekijät uuteen maisemaan. Meidän täytyy tunnistaa entistä paremmin, minkälaista tietoa käytämme ja minkälaista tietoa tarjoillaan. Olisi hyvä entistä selkeämmin eriyttää se, milloin kyseessä on taloudellista intressiä ajava taho ja milloin sitten on kyseessä esimerkiksi taho, joka pystyy tarkastelemaan samaa ilmiötä tai lainsäädäntöä hieman laajemmasta näkökulmasta. Totta kai päätöksenteossa tarvitaan tietoa ihan näistä kaikista ryhmistä, ja on tärkeätä, että intressiryhmät ovat siellä kuultavana, mutta sen lisäksi tarvitaan tutkittua tietoa, joka pystyy hieman kauempaa tarkastelemaan, ottamaan askeleen taaksepäin ja tarkastelemaan ilmiöitä laajemmin.
Täällä käytiin myös keskustelua siitä, onko järkevää maksaa ihmisille karenssista. Näkisin itse, että kyllä ne hyödyt, joita tällä lainsäädännöllä voidaan saavuttaa, ovat huomattavasti suurempia kuin ne kustannukset, jotka aiheutuvat. Tietenkään tämä lainsäädäntö ei kaikkea ratkaise, mitä toi kokoomus täällä erityisesti esiin, mutta kyllä kokoomuksellakin olisi syytä varmasti tunnustaa ja tunnistaa omien entisten jäsentensä pyöröovi-ilmiö entistä paremmin. Täällä tuotiin esiin esimerkiksi sote-sektorin henkilöstövaihdokset, joita tässä taannoisina vuosina nähtiin. Silloinhan kun viime sote-uudistusta valmisteltiin, muutamat kokoomuksen edustajat toivat ihan itse lehdistölle esiin, kuinka räikeitä esimerkkejä siellä oli erilaisten vaikuttajien taholta, tuotiin esiin jopa melkein niin, että sieltä soiteltiin suoria ohjeita. Toki sitten varmasti toivon mukaan päätöksentekijät niitä suodattavat, mutta kyllä se kokoomuksen omienkin kritiikki oli aika kovaa sen sote-uudistuksen osalta, kuinka paljon sitä tietyt terveysjätit ilmeisesti ajoivat.
Kaivosteollisuus on aivan oma lukunsa. Luonnonvarabisnekseen aina liittyy hyvin herkästi vaikuttamisen tarvetta, ja myöskin maailmalla on paljon havaittuja korruptiotapauksia. Tässähän meillä on oikein valitettava esimerkki siitä, miten lainsäädännön pyöröovi toimii. Tässä olisi varmasti enemmänkin tutkimista toimittajille, minkälaiset verkostot siellä on, kun tuntuu, että tämä nykyinenkin kaivoslaki on hyvin vähän liikahtanut eteenpäin ja asiaa on tarkasteltu hyvin vahvasti sieltä nykyisten intressiryhmien näkökulmasta.
Tässä uudessa kirjassa ja tutkimuksessa, jossa on tarkasteltu Suomen vaikuttajaviestintäkenttää, johon täällä keskustelussa aiemmin viitattiin, todetaan alussa, että tajusimme, että valta on jossain muualla kuin siellä eduskunnassa. No, itse en nyt ihan samaa mieltä tästä ole, mutta kyllä usein on niin, että täällä monella taholla on hyvin paljon mahdollisuuksia päätöksentekoon vaikuttaa, ja varmasti eduskunnan roolia tulisi monessa suhteessa myös vahvistaa. Demokratiassa valta varmasti ei ole missään yhdessä paikassa, ei vaikuttajaviestintätoimistoissa tietenkään pelkästään tai ministeriöissä tai eduskunnassa, vaan kyllä se näillä kaikilla on — onneksi myös täällä eduskunnassakin.
Täällä keskustelun yhteydessä on todettu, että yhteydessä ei ole ollut kaasuputkiyhtiön lobbari vaan putkiyhtiön konsultti, ja mietin, miten tässä keskustelussa vielä ollaan tällä tasolla. [Puhemies koputtaa] Meidän pitäisi kyllä miettiä ja suhtautua hyvin tietoisesti siihen, [Puhemies: Kiitoksia!] kun meitä lobataan, ja tunnistaa tämä ilmiö paremmin. Tämä lainsäädäntö varmasti vie askelia eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T19:47:00,2022-10-12T19:54:00,Hyväksytty,1.1
2022_108_22,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz poissa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_23,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Holopainen äsken kysyi, onko järkevää maksaa niistä karensseista, niin käsitykseni mukaan aiemmin käytiin aika merkittävääkin keskustelua siitä, että karenssin kustannusta voitaisiin siirtää tämän henkilön mahdolliselle uudelle työnantajalle tai että karenssista ei maksettaisi täyttä palkkaa. Se olisi vähintäänkin kohtuullista, ettei siitä maksettaisi nyt ihan täyttä palkkaa, mitä siitä työnteosta saa. Jos ajatellaan tällaisia tilanteita, joissa karenssi on jopa pidempi kuin työura, niin se ei ole missään tapauksessa mielekästä eikä kohtuullista maksaa sellaisia palkkioita.
Ylipäänsä tämä valtioneuvoston pyöröovi tuntuu toimivan vähän samalla tavalla kuin Helsingin kaupunginvaltuusto ihan todellisuudessa. Eli siellä käyvät varavaltuutetut istumassa varsinaisen valtuutetun tuolilla saadakseen HSL:n kuukausikortin käyttöönsä. Siellä on sellainen käytäntö, että valtuustossa istuneet saavat sen kortin käyttöönsä, ja varavaltuutetut sitten käyvät istumassa siellä tuolilla sen kortin hakemassa. Jotenkin tuntuu, että valtioneuvostossa on käynnissä vähän samanlainen kuvio, että kun kerran ollaan päästy hillopurkin äärelle, niin sitten käytetään kaikki kaverit ja tuttavat siellä valtiosihteereinä ja erityisavustajina vailla minkäänlaista pätevyyttä nostamassa kovaa palkkaa ja ottamassa päälle karenssit.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T19:54:59,2022-10-12T19:56:23,Hyväksytty,1.1
2022_108_24,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_25,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtioneuvoston jäsenen tehtävään liittyvästä karenssista sekä sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä varmasti on syytä jatkaa keskustelua, kun täällä hyvin paljon sekoitetaan asioita ja valtuustokäytäntöjä keskenään. Varmasti on tarpeen tämän lakiesityksen myötä myös käydä laajempi keskustelu siitä, miten valtaa Suomessa käytetään ja kuka sitä käyttää ja miten sitä pitää seurata. Mediallahan on tässä aivan äärimmäisen tärkeä rooli suhtautua kriittisesti ja tuoda esiin niitä päätöksiä, joita tehdään, mutta sen lisäksi todella tärkeätä on se avoimuusrekisterilainsäädäntö, joka nyt tuo lobbaamisen läpinäkyvämmäksi. Tämä on myös erittäin tärkeä askel, joka on tällä hallituskaudella saatu tänne eduskuntaan tämän karenssilainsäädännön lisäksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T19:56:25,2022-10-12T19:57:16,Hyväksytty,1.1
2022_108_26,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_27,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuun siirtoa valtiolta kunnille. Kysymys on merkittävästä rakenteellisesta uudistuksesta, jossa nykyiset työ‑ ja elinkeinotoimistot esitetään lakkautettaviksi ja niiden tehtävät siirrettäviksi pääosin kuntien järjestämisvastuulle. Myös siirtyviä tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi liikkeenluovutuksella kuntien ja kuntayhtymien palvelukseen.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työvoimapalveluiden järjestämisestä ja laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä, jotka korvaisivat nykyisen julkisista työvoima‑ ja yrityspalveluista annetun lain ja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain. Lisäksi esityksessä muutettaisiin elinkeino‑, liikenne‑ ja ympäristökeskuksista annettua lakia, kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annettua lakia, työttömyysturvalakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia, työttömyyskassalakia, myös ulkomaalaislakia, valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettua lakia, palkkaturvalakia sekä ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja vielä muutamia muita uudistukseen liittyviä lakeja. Kyse on isosta kokonaisuudesta.
Julkisten työvoimapalveluiden järjestäminen muodostaisi vastaisuudessa kunnille uuden valtionosuustehtävän. Kunnat saisivat tehtävän edellyttämän rahoituksen yleiskatteellisena peruspalveluiden valtionosuutena lukuun ottamatta kansainvälistä suojelua saavien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta, johon osoitettaisiin erillinen rahoitus. Valtionosuuden jakokriteerinä olisivat kunnan työikäisen väestön ja työttömien määrä, kumpikin 50 prosentin painoarvolla.
Työvoimapalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi työvoimapalveluiden järjestämisvastuu edellyttäisi vähintään 20 000 henkilön työvoimapohjaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kuntien, joiden työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, tulisi järjestää palvelut yhteistoiminnassa eli muodostaa niin sanottu työllisyysalue. Kysymys olisi lakisääteisestä yhteistyöstä, jossa järjestämisvastuu toteutetaan joko vastuukuntamallilla tai perustamalla kuntayhtymä. Koska uudistus on tarkoitus toteuttaa kunta—valtio-suhteessa kustannusneutraalisti, riittävän suuret työllisyysalueet ovat edellytyksenä sille, että palveluihin voidaan osoittaa riittävä rahoitus eikä palvelutaso heikkenee nykyisestä.
Valtioneuvostolla olisi tietyin edellytyksin toimivalta myöntää hakemuksesta poikkeuslupa työvoimapalveluiden järjestämiseen alle 20 000 henkilön työvoimapohjalla esimerkiksi kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Tällöin edellytettäisiin sen osoittamista, että alueella pystytään järjestämään palvelut nykyistä kustannustehokkaammin siten, ettei palvelutaso heikkene ja vastaavasti kustannukset kasva.
Uudistukseen liittyy olennaisena osana työttömyysetuuksien rahoitusvastuun uudistaminen. Henkilön kotikunnalla olisi jatkossa osavastuu työmarkkinatuen lisäksi myös peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoituksesta. Rahoitusvastuun alkamista aikaistettaisiin, ja se alkaisi kymmenen prosentin suuruisena sen jälkeen, kun henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sadalta päivältä. Rahoitusvastuu nousisi portaittain ja olisi enimmillään 50 prosenttia 700 etuuspäivän jälkeisiltä maksupäiviltä. Etuuspäiviin laskettaisiin myös työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettu työttömyysetuus. Etuuspäivien laskuri taas nollautuisi henkilön täyttäessä työssäoloehdon. Myös työttömyysetuuden rahoitusvastuuseen liittyisi maahanmuuttajia koskeva poikkeus: kunta olisi vapautettu rahoitusvastuusta yhden vuoden ja eräissä tapauksissa kolmen vuoden ajan.
Kuntien lisääntyvä rahoitusvastuu kompensoitaisiin kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta poikkileikkaushetken mukaisena. Tämä muodostaisi perustan niin sanotulle kannustavalle rahoitusmallille. Kunta, joka pystyy lyhentämään työttömyysjaksoja ja ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä, hyötyy tästä taloudellisesti. Uudistuksella tavoitellaan noin 7 000—10 000:ta lisätyöllistä.
Kunnille siirtyvät julkiset työvoimapalvelut vastaisivat pääosin työ‑ ja elinkeinotoimiston nykyisin tarjoamia työvoima‑ ja yrityspalveluja. Kunnille siirtyisivät myös näihin liittyvät ely-keskusten hankintatehtävät ja KEHA-keskuksen maksatustehtävät. Yritystoiminnan kehittämispalvelut jäisivät osaksi ely-keskusten yrityspalvelukokonaisuutta. Palveluita koskevaan nykyiseen sääntelyyn tehtäisiin vain vähän muutoksia. Palkkatukea koskevassa sääntelyssä otettaisiin huomioon palkkatukiuudistus ja sen yhteydessä ehdotettu 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki. Kyseinen esitys on myös parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Valtiolla olisi viimekätinen vastuu työvoimapalvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta. Valtioneuvosto asettaisi hallituskausittain työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet ja työllisyyden edistämisen valtakunnallisen neuvottelukunnan. Valtio kävisi työvoimaviranomaisina toimivien kuntien ja kuntayhtymien kanssa säännöllisesti alueelliset yhteistyö‑ ja seurantakeskustelut. Jos työvoimaviranomaisen kyky järjestää työvoimapalveluja olisi heikentynyt pidempiaikaisesti, asiasta voitaisiin käynnistää neuvottelumenettely palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Viime kädessä valtioneuvostolla olisi toimivalta päättää uudesta työllisyysalueesta.
Lisäksi uudistuksessa järjesteltäisiin valtiolle jääviä tehtäviä uudestaan. Työntekijän oleskelulupaan liittyvät työ‑ ja elinkeinotoimistojen tehtävät siirtyisivät Maahanmuuttovirastolle. Työttömyysturvan harkintaa vaativien työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen, palkkaturvatehtävät sekä eräät neuvontatehtävät siirtyisivät KEHA-keskukselle. KEHA-keskuksen tehtäviin kuuluisi myös työvoiman maahanmuuton edistäminen. KEHA-keskus vastaisi myös työvoimapalveluiden valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista, joihin kunnilla olisi käyttövelvoite.
Työvoimaviranomaiset, hyvinvointialueet ja Kansaneläkelaitos toteuttaisivat työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallia. Työttömien pääsy monialaiseen palveluun helpottuisi nykyisestä, kun ikään ja työttömyyden kestoon liittyvät asiakkuuskriteerit poistettaisiin ja monialaisen palvelun tarve olisi ratkaisevaa. Työvoimaviranomaisten tulisi myös järjestää toimintaedellytykset nuorten monialaisen tuen yhteispalvelulle eli toiminnalle, jota nykyisin toteutetaan Ohjaamo-toimintana eri puolilla Suomea.
Järjestämisvastuu siirtyisi kunnille vuoden 2025 alusta, jolloin ehdotetut lait tulisivat pääosin voimaan. Eräät lainkohdat, jotka velvoittaisivat kuntia ryhtymään toimenpiteisiin työllisyysalueiden muodostamiseksi, tulisivat kuitenkin voimaan jo 1. päivä huhtikuuta 2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-12T14:30:16,2022-10-12T14:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_108_28,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_29,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeriä esittelystä. Tässä on kyseessä erittäin laajamittainen kokonaisuus työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämisestä. Vastuualueen siirtäminen paikallistasolle vie luonnollisesti palvelut lähemmäksi käyttäjiä ja tehostaa samalla valtion ja kuntien yhteisten resurssien käyttöä. Pitkässä katsauksessa tämän on todettu tukevan työllisyysasteen korottamista, joka on yksi hallitusohjelman tavoitteista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-10-12T14:38:13,2022-10-12T14:38:49,Hyväksytty,1.1
2022_108_30,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saamme nyt valiokuntakäsittelyyn hallituskauden toiseksi suurimman hallinnollisen uudistuksen, jonka tavoitteet ovat kunnianhimoiset ja jonka työllisyysvaikutukset on arvioitu 7 000–10 000:n välille. Tämä lakiesitys on luonnollinen jatke työllisyyden kuntakokeiluille, joista on kantautunut hyviä viestejä ympäri Suomea, ja tämä tapahtuu tilanteessa, jossa tulevaisuuden näkymät ovat sumentuneet rankasti Venäjän hyökkäyksen alettua Ukrainaan ja Venäjän käyttäessä energiaa aseenaan länttä vastaan.
On hyvä muistuttaa, että hallitus on saavuttanut asettamansa työllisyystavoitteen. Maassa on 100 000 työllistä enemmän kuin hallituskauden alussa. Työllisyysaste on ennätystasolla 74 prosentissa, tilastointitavan muutoksesta johtuen aiemmassa ja tavoitteeksi asetetussa 75 prosentissa, ja Suomi on kokoaikatyöllisten määrässä Pohjoismaiden ykkönen. Mutta tässä salissa on hyvä muistaa, että tavoitteiden saavuttaminen ei saa sokaista meistä ainuttakaan. Työllisyyden kuntakokeiluilla, pohjoismaisella työllisyyspalvelumallilla ja nyt käsillä olevalla työllisyyspalvelujen siirrolla kunnille ja kuntayhtymille luodaan polkua kohti 80 prosenttia ylittävään työllisyysasteeseen ensi vaalikaudelle. Onpa maassa millainen hallitus tahansa ensi kevään vaalien jälkeen, sen ei pitäisi tätä vankkaa ja tulevaisuuteen katsovaa perustusta pystyä millään tavoin muuttamaan. Ajattelukin siihen suuntaan olisi hyvin lyhytnäköistä ja Suomen julkisen talouden näkökulmasta huono vaihtoehto. Pelkästään työllisyyden parantamisella voidaan kuroa alijäämää kiinni ja välttää taloutta näivettävät leikkauslistat.
Arvoisa herra puhemies! TE-palvelujen siirroissa kuntiin asuu nerokas ajattelu: yksinkertaisesti tieto siitä, että lähimpänä kansalaista tiedetään paremmin, mitkä toimet auttavat työttömän jälleen työuralle. Kun nyt puretaan esteitä työllistymistä edistävän tiedon siirtymisestä kuntiin ja työllisyysalueelle, on mahdollisuus syntyä matalan kynnyksen ekosysteemejä, joissa työnantajien ja työtä vailla olevien tiet kohtaavat nopeammin, ketterämmin ja paremmin. Työttömästä otetaan koppi, ja työnantajien tarpeita kuunnellaan herkästi. Tämä on kaikkien etu, eikä vähiten kuntien ja niiden elinkeinopalveluiden. Kuitenkin työtön on tässä se toiminnan keskiössä oleva ihminen, ja sen on toki meidän tärkeysjärjestyksessämme oltavakin aina ykkönen. Työttömän ripeä pääsy aitoon kohtaamiseen, työllistymisen esteiden kartoittamiseen sekä työhön työntävien koulutuspolkujen ja uuden oppimisen uralle ovat uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet. Se ei ole utopiaa, vaan pohjimmiltaan perustuslain 18 §:n oikeus työhön — lainsäätäjän henkeä siis. Nyt tuo perusoikeuskirjaus on muuttumassa eläväksi, kun työllistymispalvelut siirtyvät käytännössä kuntiin mahdollisimman lähelle kansalaisia.
Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee henkilöstöön, niin tässä uudistuksessa TE-toimistojen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin. Kunnan vastuu työttömyysturvan rahoituksesta laajenee portaittain työttömyyden pidentyessä — se luo porkkanan kunnalle panostaa aktiivisesti työllisyystoimiin, koulutukseen, työttömien terveystarkastuksiin ja kaikkiaan sukkelaan polkuun hyvinvointialueiden, Kelan ja työllisyysalueiden kesken. Työvoimakooltaan 20 000 hengen alueen muodostumista on pidetty perusteltuna, mutta esitys sisältää poikkeusmahdollisuuden, joka on myös hyvin perusteltu ja josta me kaikki kansanedustajat olemme varmasti saaneet myös tämän lausuntopalautteen aikana palautetta kukin itsekin.
Kuntakokeiluvaiheessa on syntynyt jo iso joukko työllisyysalueita, joissa työnjaosta on pystytty sopimaan kuntien välillä. Kuntien sopimisen kyky ja yhteistyön kyky ovatkin nyt koetuksella etenkin alueilla, jotka eivät ole olleet mukana kokeiluissa. Nyt ei onneksi pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Koetusta, nähdystä ja hyvistä käytännöistä on syytä ottaa opiksi ja monistaa koeponnistettuja menetelmiä ja välttää jo toisen tekemiä virheitä. On myös hyvä, että siirtymäaikaa on lisätty, jotta hallinnon mukauttamiselle, kuntien yhteistyömuotojen löytämiselle sekä toiminnoista sopimiselle on riittävästi aikaa, kun uudistus vuoden 2025 alussa astuu täysimääräisesti voimaan.
Arvoisa puhemies! Haluan jo tässä vaiheessa kiittää hallitusta, työministeri Tuula Haataista ja koko virkakuntaa tämän merkittävän uudistuksen saattamisesta eduskuntakäsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-12T14:39:21,2022-10-12T14:44:27,Hyväksytty,1.1
2022_108_31,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_32,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä työllisyys on korkealla, mikä on erittäin hyvä asia, mutta samaan aikaan joka puolella maata kärsitään jo varsin vakavasta työvoimapulasta eri aloilla. Tilanne tulee entisestään näillä näkymin heikkenemään, koska vuodesta 2010 Suomeen on syntynyt historiallisen vähän lapsia. Tämä tarkoittaa sitä, että syntyvyydessä tarvitaan käänne parempaan. Tarvitaan edelleen vahvempaa lapsi- ja perhepolitiikkaa. Nyt joulukuussa tulee keskustan ajama ylimääräinen lapsilisä perheisiin, mutta lapsilisän ostovoima pitää palauttaa sillä tavalla, että ensinnäkin se sidotaan indeksiin ja sitten siihen täytyy luoda sellainen selkeä suunnitelma, jolla lapsilisän ostovoima palautetaan korotuksilla.
Mutta, arvoisa puhemies, tästä esityksestä:
Nythän ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle, ja on hyvä, että kunnat voivat nyt sitten keskittyä entistä enemmän muihin tehtäviinsä. Tämä käsiteltävä työvoima- ja elinkeinopalvelujen uudistus onkin kuntien näkökulmasta erittäin toivottu ja iloinen asia, ja on hyvä, että tätä esitystä on myöskin lausuntopalautteen ja muun palautteen pohjalta sitten muokattu. 
Kyse on varsin suuresta rakenteellisesta uudistuksesta, jota voi verrata sote-uudistukseen. Työvoima- ja elinkeinopalveluille luodaan uudet käytännöt. Olen muuten huomannut, että ne äänet, jotka ovat sanoneet, että hallitus ei tee rakenteellisia uudistuksia, ovat tässä ajan saatossa vaientuneet, koska nyt on nähty, että näitä uudistuksia tehdään ja on tehty. Tämäkin on iso rakenteellinen uudistus ja nimenomaan työllisyyden näkökulmasta. Nyt kuntien elinvoimatehtävää vahvistetaan, ja uudistuksen tavoite on hyvin kannatettava: tuodaan palvelut lähelle asiakkaita, lähelle työnhakijoita ja yrityksiä, lähelle paikallisia elinkeinojen ja osaamisen erilaisia verkostoja.
Kunnissa, siellä, missä ihmiset asuvat, elävät ja yrittävät, tiedetään ja tunnetaan parhaiten paikalliset olosuhteet ja tarpeet, ja keskustan linja on se, että ihmisen pitää olla päätöksenteon keskiössä. Autamme ihmisiä töihin ja pääsemään elämässä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä pääsääntönä tosiaan tulee olemaan, että työvoima- ja yrityspalveluita järjestävällä kunnalla tulee olla 20 000 henkilön työvoimapohja, mutta tähän on nyt kuitenkin sitten saatu tämä alueelliset erot huomioiva poikkeus, jolloin kunnat voivat muodostaa tällaisia yhteisalueita. Perusteena poikkeuksiin voivat olla esimerkiksi pitkät etäisyydet tai erityiset alueelliset ja palvelujen järjestämiseen liittyvät syyt.
Rahoitusmallina tässä on kannustava rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia työllistämään, saamaan ihmisiä työelämään kiinni, ja kaikkiaan tämä uudistus onkin mahdollisuus luoda kunnissa uutta, mahdollisuus luoda yhä enemmän sellaista maata, jossa jokaisella työkykyisellä ja työikäisellä ihmisellä on ensinnäkin omaa halua lähteä työelämään ja toiseksi myöskin mahdollisuus päästä töihin. Työ luo hyvinvointia ja myöskin kasvattaa valtion ja kuntien verotuloja. Työ kannattaa.
Arvoisa puhemies! Tämä uudistus ei toki ratkaise kokonaan sitä yhtälöä, että meillä on työvoimapula, meillä on ihmisiä, jotka eivät löydä työtä, ja meillä tarvitaan lisää yrittäjyyttä ja myöskin työperäistä maahanmuuttoa. Tämä ei kaikkia ongelmia ratkaise, mutta tällä on iso merkitys kunnissa, ja tällä tulee olemaan vahva vaikutus työllisyyden parantamisessa. Kuten kuulimme, valtiovarainministeriö on arvioinut, että tämä tuo 7 000—10 000 työpaikkaa tähän maahan, ja tämä on erinomainen suunta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T14:44:35,2022-10-12T14:49:19,Hyväksytty,1.1
2022_108_33,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_34,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistuksen myötä kuntien tehtävät kasvaisivat ja valtion tehtävät työvoimapalvelujen järjestämisessä vähenisivät huomattavasti. Uudistukseen liittyviä riskejä arvioitiin osana esityksen valmistelua. Uudistuksen merkittävimmät riskit liittyvät työvoimaviranomaisen tehtäviin, tietojärjestelmiin, tiedolla johtamisen ja strategisen tason riskeihin sekä kustannuksiin.
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaisi kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon kunnille osoitettaisiin täysimääräinen rahoitus. Tätä jälleen epäilen, sillä jo työllisyyden kuntakokeilussa huomattiin, että se rahoitus oli huomattavasti vajaa eikä vastannut sitä oikeata tarvetta. Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen kunnille osoitettaisiin yleiskatteellisesta valtionosuudesta erillinen rahoitus. Tätäkin epäilen, että tämä olisi riittävä, kun kerta tässä on jo nähty ja Kuntaliitto on paljon kritisoinut, että kuntakorvaukset ovat olleet todella jäljessä siitä todellisesta summasta, mikä on tarvittu. Sitten työttömyysetuuksien rahoitusta koskevaa sääntelyä muutettaisiin siten, että kunnan vastuu rahoituksesta laajenisi. Rahoitusvastuu laajenisi koskemaan työmarkkinatuen lisäksi peruspäivärahaa, ansiopäivärahaa ja perusosaa. Elikkä nyt kuralla olevat kunnat joutuvat entistä enemmän sitten maksamaan rahaa sakkomaksujenkin muodossa.
Kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden ja heihin rinnastettavien maahanmuuttajien osalta kunnalla ei kuitenkaan olisi rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta kolmen vuoden ajalta ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä. Muiden maahanmuuttajien osalta rahoitusvastuuta ei olisi yhden vuoden ajalta. — Niinpä. Odotellaan se kolme vuotta, ja sitten kun se maahanmuuttaja onkin työttömänä vieläkin, niin se on pitkäaikaistyötön ja taas kunnalle tulee lisää sakkomaksuja, joita nyt kasvatetaan tässä.
Rahoitusmalli ei huomioi eri alueiden erilaisia elinkeinorakenteita eikä niiden suhdanneherkkyyttä, mikä voi johtaa rahoituksen epätarkoituksenmukaiseen jakautumiseen ja merkittäviin alueellisiin kunnallisveron nousupaineisiin. Taustalla vaikuttava aktiivimalli kakkonen johtaa siihen, etteivät työvoimaviranomaiset voi keskittää resurssejaan tarkoituksenmukaisesti niin, että niillä saavutettaisiin mahdollisimman suuri työllisyysvaikutus, vaan aktiivimalli kakkosta pitää soveltaa identtisesti kaikkiin työnhakijoihin riippumatta siitä, millaiset edellytykset heillä on työllistyä itsenäisesti. Rahoitusmalli voinee johtaa tilanteeseen, jossa kuntien kannattaa keinolla millä hyvänsä pyrkiä karkottamaan pitkäaikaistyöttömät johonkin toiseen kuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T14:49:21,2022-10-12T14:52:20,Hyväksytty,1.1
2022_108_35,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_36,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme käsittelemässä hallituksen esitystä, jolla pyritään saamaan aikaan nykyistä vaikuttavampia työvoima- ja yrityspalveluja. Tässä hallituksen esityksessä siirretään vastuu näistä työvoimapalveluista kunnille, ja sitten samalla valtiolta siirtyy näitä tehtäviä nykyisellään hoitava henkilöstö kuntiin. Hallituksen tavoitteena on aivan oikein toteuttaa nämä kuntien uudet tehtävät niin, että siihen osoitetaan myös täysimääräinen rahoitus. Tästä on osittain Kuntaliiton ja muitten taholta nostettu sitten huolta siitä, toteutuuko tämä tosiasiallisesti, mutta kuitenkin tämä on lähtökohtana tässä uudistuksessa, ja on varmasti tärkeää seurata, että se sitten todellakin toteutuu ja kuntien taloustilannetta ei tämä uudistus heikennä, vaan nimenomaan saadaan toteutettua tässä uudistuksessa olevat tavoitteet.
Jatkossa tämän uudistuksen myötä pystytään toteuttamaan paljon paremmin näitten työttömien työnhakijoitten tarpeita vastaavia työvoimapalveluita. Kun vuodenvaihteessa nämä hyvinvointialueet aloittavat, niin tavoitteena on, että niiden kanssa yhteistyössä saadaan kehitettyä uudenlaisia malleja, joissa sitten työkykyä ylläpitäviä sote-palveluita pystytään nykyistä matalammalla kynnyksellä tarjoamaan näille asiakkaille nimenomaan tarpeitten mukaisesti eikä nykyisen kaltaisella vähän jäykemmällä järjestelmällä.
Tämän uudistuksen tavoitteena on tosiaan saada noin 7 000—10 000 henkilön työllisyysvaikutus, ja ylipäätään tällä on tarkoitus myöskin parantaa alueellista elinvoimaisuutta, kun siellä alueilla pystytään paremmin niitten omista olosuhteista ja tarpeista lähtien kehittämään näitä palveluja joustavammin. Ja tietenkin haasteena varmasti on se, että kuntien tilanteet ovat lähtökohtaisesti erilaisia. Kunnilla on jo tällä hetkellä tietysti erilaisia resursseja käytössä muutenkin niitten omien tehtävien toteuttamiseen. Kuinka hyvin sitten nämä yhdenvertaiset palvelut toteutuvat, se varmaankin sitten jää tässä jatkossa seurattavaksi asiaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-10-12T14:52:20,2022-10-12T14:54:51,Hyväksytty,1.1
2022_108_37,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_38,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työvoimapalveluiden ja yrityspalveluiden siirtämisellä valtiolta kunnille on hyvä tavoite: palvelut tuodaan lähemmäksi sekä henkilöasiakkaita että työnantajia. Kunnat tuntevat asiakkaansa ja asukkaansa kaikista parhaiten, ja siksi TE-palveluiden järjestäminen kuntien toimesta on perusteltua. Työllisyyspalvelut on määrä järjestää niin, että ne lisäävät alueiden elinvoimaa ja työllisyyttä. Rakenteellinen uudistus tavoitteineen on itsessään hyvä, mutta uudistuksen toteutukseen ja resursseihin on kiinnitettävä tarkkaa huomiota. Kuusi suurinta kaupunkia on ilmaissut huolensa siitä, että vuonna 21 käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen resurssien jakautuminen ei vastaa todellisia asiakasvirtoja. Tämä kaupunkien näkemys on tärkeä huomioida asian jatkokäsittelyssä.
Kun työllisyyden kuntakokeilut alkoivat maaliskuun alussa 2021, noin kolmasosa TE-palveluiden asiakkaista siirtyi kokeilujen asiakkaiksi. Resurssit TE-toimistojen ja kokeilujen välillä jaettiin asiakasmäärän suhteessa. Kokeilujen edetessä asiakasmäärien suhde on kuitenkin muuttunut, kun suurimmissa kaupungeissa kuntakokeilujen asiakkaiksi on siirtynyt jo 66 prosenttia alueen kaikista asiakkaista. Elokuuhun 22 mennessä TE-toimistojen asiakasmäärät puolestaan ovat kuuden suurimman kuntakokeilun alueella laskeneet 50 prosenttia. Tämä on johtanut siihen, että monet kokeilualueet ovat joutuneet aliresursoiduiksi suhteessa TE-toimistoihin. Kuntien asiakaskohtaisten resurssien niukkuus verrattuna TE-toimistojen asiakaskohtaisiin resursseihin johtaa eri asiakasryhmien epätasa-arvoiseen kohteluun, mikä ei ole ollut kuntakokeilulain tarkoitus.
Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen nykyisillä rahoitusratkaisuilla on heijastusvaikutuksia myös tuleviin vuosiin, sillä valmisteilla olevan TE-uudistuksen rahoitusmallin jako-osuudet määräytyvät työllisyyskokeilun rahoitusratkaisujen perusteella. Aliresursointi voi siis pahimmillaan johtaa pysyvään ongelmaan TE-palveluiden järjestämisessä ja rahoituksessa, kun TE-palvelut siirtyvät kuntien vastuulle. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kokeilulakia koskevassa mietinnössään edellyttänyt resursoinnin riittävyyden arviointia määräajoin, jotta työnhakijoiden lakisääteisten palvelujen toteutuminen ei vaarannu. Valiokunnan mukaan lisäpanostukset työllisyyden hoitoon on jaettava tasapuolisesti kokeilukuntien ja TE-toimistojen kesken.
Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa meillä on monella alalla huutava työvoimapula ja samaan aikaan suuri joukko ihmisiä, jotka haluavat kehittää osaamistaan ja antaa panoksensa työelämän käyttöön. Tähän kohtaanto-ongelmaan uudistuksella haetaan ratkaisuja. Onnistuessaan tällä uudistuksella tulee olemaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia, minkä lisäksi se antaa kunnille työkaluja lisätä omaa elinvoimaansa. Yksilöiden kannalta tärkeintä on tietysti, että työ kohtaa paremmin tekijänsä. Toivon, että suurten kaupunkien ja kuntien huolet otetaan huomioon ja uudistuksen onnistuminen varmistetaan hyvässä yhteistyössä kaupunkien ja kuntien kanssa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-12T14:54:59,2022-10-12T14:58:19,Hyväksytty,1.1
2022_108_39,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_40,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan kiitoksilla: on hyvä asia, että tämä kuntapohjainen malli nyt vihdoin menee eteenpäin ja esitys on tänne saatu. Valitettavasti se ei kuitenkaan kerro siitä, että tämä asia olisi nyt kunnossa — nimittäin samaan aikaan meillä on tapahtunut muitakin rakenteellisia uudistuksia ja nyt me ollaan sellaisessa tilanteessa, että jos me ajatellaan, että se ideaalimalli, jota on täällä Suomessakin yritetty kopioida, on tämä niin sanottu Tanskan malli, jossa kunnalla on kattava vastuu sekä sosiaalipuolesta, sosiaaliturvan myöntämisestä ainakin toimeentulotuen osalta että työllistämisestä, niin Tanskassa nämä kaikki ovat kunnalla, mutta tässä meidän mallissa työllisyydenhoito siirtyy nyt kunnille, sosiaalitoimi on hyvinvointialueilla ja toimeentulotuki Kelalla, eli me ollaan kolmessa eri järjestelmässä ja on aikamoinen haaste, miten nämä kolme järjestelmää saadaan tehokkaasti toimimaan. Tanskan mallissa nämä kaikki asiat ovat yhden virkailijan takana, jolla on, ikään kuin omavirkailijalla, mahdollista edistää esimerkiksi työttömän työnhakua, ja hän antaa tarvittaessa sosiaalitoimen palveluita, ja hän myös viime kädessä tekee ratkaisut siitä, miten esimerkiksi erilaisia sosiaalitukia myönnetään — ja meidän järjestelmässä tämä on kolmella eri organisaatiolla. Uskon, että ei tule olemaan ihan helppo homma.
Arvoisa puhemies! Toinen iso haaste, joka tähän sisältyy — ja ettei tule väärää käsitystä, niin sanon vielä uudelleen, että lähtökohtaisesti pidän hyvänä, että mennään tähän suuntaan — on tämä 20 000 työllisen raja. Haluan tässä nyt... Sanotaanko näin, että jos ei tunne historiaa, on vaikea tietää tulevaisuuttakaan, ja tämän asian taustaa kun olen seurannut — kun tulen Sastamalasta, joka on tällainen tyypillinen seutukaupunki, joita muuten Suomessa on samanlaisia lähes 60 — niin tämän asian tausta on se, että tämän kahden vuosikymmenen aikana, kun olen täällä talolla ollut, kaikkein parhaiten työllisyydenhoito toimi siinä vaiheessa, kun seutukaupungeilla oli omat itsenäiset TE-toimistot. Se oli silloin, kun ministerinä oli Filatov, eli siitä on jokunen vuosi jo aikaa, mutta kuitenkin siihen aikaan pystyttiin palvelemaan ja tehtiin yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa ja tunnettiin ne työnhakijat, tunnettiin mahdolliset työpaikat ja saatiin asiat järjestettyä niin hyvin kuin mahdollista.
No, sitten tuli se uudistus — enkä nyt ota kantaa siihen, mitkä puolueet ovat olleet missäkin vaiheessa hallituksessa — että nämä TE-toimistot siirretään maakuntatasolle, ja kun näin kävi, havaittiin, että ainakin näitten maakuntien reuna-alueilla vaikeimmin työllistyvien henkilöiden eli pitkäaikaistyöttömien, ilman työkokemusta tai vielä vähäisellä työkokemuksella olevien nuorten, maahanmuuttajien ja muiden vaikeimmin työllistyvien ihmisten palvelut ikään kuin karkasivat liian kauas. Siitä syntyi se, että ruvettiin perustamaan näitä kuntakokeiluja, ja nyt nämä kuntakokeilut syntyivät ikään kuin siihen tarpeeseen, että ne palvelut siellä maakunnan keskipisteeseen pitkälti keskitetyssä TE-keskuksessa ovat liian kaukana eivätkä tavoita niitä paikallisia toimijoita.
No, nyt ollaan menossa sitten siihen, että nämä palvelut siirtyvät kunnille, mutta kun siinä on tämä 20 000 hengen työllisten raja, ei siis väestöraja vaan työllisten raja, niin se tarkoittaa nyt esimerkiksi Sastamalan kohdalla ja koko Pirkanmaalla sitä, että ainoastaan Tampere täyttää tämän 20 000 rajan, ei yksikään muu kunta, jolloin me ollaan uudestaan siinä lähtöpisteessä, että meidän malli on sellainen, että meillä on nyt vastuukuntana Tampere, joka järjestää ne palvelut sille koko maakunnalle, kun me lähdettiin juuri siitä tilanteesta, että meillä oli maakunnan kokoinen järjestely. Tähän sisältyy nyt isona riskinä se, että hetken päästä ollaan taas samanlaisessa tilanteessa ja kohta ruvetaan taas miettimään, mitähän kokeilua nyt keksittäisiin, että pystyttäisiin näitä lähipalveluita paremmin tarjoamaan.
Tässähän olisi ollut vaihtoehtona se Pirkanmaalla hyvin toiminut sopimusperusteinen malli, jossa nämä kunnat olisivat voineet sopia sillä tavalla, että ne palvelut, jotka on syytä saada läheltä — kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja vailla työkokemusta olevien nuorten palvelut — olisi voitu tuottaa siitä läheltä ja sitten esimerkiksi tämä työvoima, jolla on, sanotaan, parempi ammattitaito ja todennäköisyys työllistyä, olisi voitu tehdä maakunnallisella ratkaisulla. Tämä malli on se, mikä on käytännössä nyt Pirkanmaalla hyvin toiminut, mutta nyt me mennään taas uuteen järjestelyyn, ja tämä tulee olemaan aikamoinen keskustelu siellä maakunnan sisällä, että miten me nyt siltä vastuukunnalta saadaan lupaus siitä, että myöskin näitten pienempien paikkakuntien palvelut hoituvat riittävän lähellä, jotta ne eivät taas erkaannu niiltä pitkäaikaistyöttömiltä liian kauas ja ettei mene tämä koko hyvä ajatus ikään kuin hukkaan. Tämä on minun mielestäni nyt iso riski, ja tähän tulee vielä valiokuntakäsittelyssä paneutua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-12T14:58:23,2022-10-12T15:04:05,Hyväksytty,1.1
2022_108_41,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_42,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän kyllä tätä esitystä tarpeellisena. Palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluita. Taas työnhakijan näkökulmasta palvelujen asiakaskeskeisyys ja ‑lähtöisyys paranee, kun palvelut tuotetaan kuntien lähipalveluna. Kunnat voivat kehittää palveluja omien kuntalaistensa ja alueelle sijoittuvien työnantajien tarpeista käsin, mikä vahvistaa myös alueiden elinvoimaa ja kilpailukykyä. Uudistuksessa huomioidaan siis myös alueellinen liikkuvuus, mikä on hyvä asia.
Puhemies! Laajasta koko maan näkökulmasta tarkasteltuna uudistuksessa keskeistä on siirron yhteydessä luotava kannustava rahoitusmalli. Malli kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi siten, että uudistuksella saavutettaisiin yhteensä 7 000—10 000 lisätyöllistä. Tämän TE-palvelujen siirron valmistelun rinnalla hallitus on valmistellut useita muita työnhakijoiden palveluita parantavia ja myös työllisyyttä edistäviä uudistuksia, joita ovat muun muassa uusi asiakaspalvelumalli, siis pohjoismainen työvoimapalvelumalli, ja Työkanava Oy:n perustaminen. Yhdessä nämä uudistukset vaikuttavat kyllä positiivisesti työllisyyskehitykseen.
Puhemies! Ministeriryhmä on ilmeisesti heinäkuussa linjannut, että järjestämisvastuuseen voitaisiin siis hakea tiettyjä poikkeuslupia. Kaikkia näitä poikkeuslupia koskisi vaatimus siitä, että kunta tai työllisyysalue on osoittanut riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit työllisyyspalvelujen järjestämiseksi ja ettei palvelutaso heikkenisi poikkeuksen seurauksena.
Puhemies! Ehkä tämä on juuri se kohta — mihin edustaja Satonenkin viittasi — johon toivoisin joustoharkintaa, ettei työvoiman määrässä 20 000:een niin tiukasti jumituttaisi. Uskon, että alueiden ja kuntien erityispiirteet ja osaaminen kannattaa huomioida niin, että luottoa näihin erityisratkaisuihin löytyy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-12T15:04:07,2022-10-12T15:07:17,Hyväksytty,1.1
2022_108_43,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Ministeri Haatainen, ja katsotaan sen jälkeen, vieläkö ehtii puheenvuoroja pitää. — Ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_44,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä paljon puheenvuoroissa käsiteltiin tätä rahoituskysymystä — edustaja Lehto muun muassa otti tämän esille, edustaja Elo otti kuntakokeilujen osalta, ja edustaja Satonenkin viittasi tähän resurssikysymykseen.
Edustaja Lehdolle: Tämä täysimääräinen rahoitus tulee nyt, se tulee tapahtumaan. Valtiolta siirtyy tämä koko potti sinne kunnille, eli kun palvelut siirtyvät, niin rahoitus siirtyy sataprosenttisesti siinä mukana. Siihen vaikuttavat sitten työttömyys ja työvoimapohja, molemmat 50 prosentilla. Rahoitusmallin toimivuutta tullaan koko ajan sitten seuraamaan, miten se toimii, eli joltain pohjalta lähdetään, ja sitten tietenkin pitää huolehtia siitä, että kaikki alueet selviytyvät.
Sitten tästä pohjoismaisesta mallista: Sehän säätelee sitä, miten tiheästi näitä haastattelu- ja tapaamiskertoja tulee siinä työttömyyden alkuvaiheessa, mutta palveluiden sisältöön se ei puutu kunnissa. Nyt voidaan rakentaa kuntalähtöisten palveluiden varaan ihan uudella tavalla näitä työvoima-, työllisyys- ja yrityspalveluita, jotka tukevat sitä, että työllistyminen mahdollisimman nopeasti tapahtuisi.
Edustaja Elo puuttui tähän kuntakokeiluun ja tähän rahoitukseen, josta nyt on tullut kirjallinen kysymyskin ja josta on käyty keskustelua, onko rahoitus oikeassa suhteessa näissä kuntakokeiluissa ja TE-toimistoissa. Tätä rahoitusta ei voi nyt kovin nopeasti siirrellä paikasta toiseen, eli TE-toimistoista kuntakokeiluihin tai toisinpäin, ilman yt-menettelyjä, ja se ottaa aina aikansa, ja ne on pakko hoitaa. Kyllä siinäkin tämä rahoituspohja on katsottu, miten se toimii, mutta totta kai tilanteet aina vaihtelevat sitten ajan myötä, varsinkin kun nyt tässä on ollut tämä korona-aika, oli lomautuksia ja työttömiä paljon, ja nyt työttömyysluvut ovat sitten lähteneet laskemaan. Eikä se aina mene niinpäin, vaan se voi olla molempiin suuntiin, että näyttää, että toisella on enemmän resursseja. Joka tapauksessa nyt on suunta ollut työttömyydessä alaspäin, eli niin TE-toimistoissa kuin myös kuntakokeiluissa onneksi työttömyysjaksot ovat nyt lyhenemässä ja asiakasmäärät ovat merkittävästi lähteneet laskemaan. 
Edustaja Satonen otti esille kysymyksen tästä 20 000:n työvoimasta. Tämä lähtee liikkeelle näistä resursseista, miten me pystytään tämä resurssi sitten jakamaan. Meidän pitää huolehtia tässä esityksessä, että lainsäädäntö varmistaa, että se taho, jolle järjestämisvastuu sitten annetaan, myös selviytyy näistä laajoista työvoimapalveluista. Siinä eivät ole nyt pelkästään kuntakokeilun palvelut. Tämä ei ole uudistus, jossa kuntakokeilu muuttuu valtakunnalliseksi sen sisältöisenä kuin se siellä nyt on, vaan tähän tulevat nyt myös muut, kaikki palvelut kaikkien työttömien osalta ja lisäksi myös yrityspalvelut, ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja niin edespäin. Kunnat joutuvat myös hallinnon pystyttämään, maksatusliikenteen varmistamaan, ja kunnat, nämä järjestämisvastuulliset alueet, joutuvat jatkossa hoitamaan myös hankinnat, jotka tällä hetkellä on hoidettu keskitetysti. Eli tässä on paljon sellaisia toimintoja, joihin pitää pystyä siellä kuntalähtöisesti vastaamaan, ja siitä syystä tämä 20 000 työvoimapohjana on katsottu aivan minimiksi. On myös ääniä esitetty lausuntokierroksella siitäkin, että näiden pitäisi olla vallan isompia, mutta nyt on tähän päädytty, ottaen huomioon meidän väestörakenteemme ja suomalaisen kuntakentän.
Täällä monissa puheenvuoroissa kuitenkin kiiteltiin tätä esitystä ja pidettiin hyvänä, että tämä mahdollistaa nyt aivan uudenlaista palvelumuotoilua ja uudenlaista ekosysteemiä sinne paikalliselle tasolle, mutta myös kiinnitettiin huomiota siihen, että yhdenvertaisuudesta on todellakin pidettävä huolta. Edustaja Taimela nosti aivan oikein esiin, että työttömät ovat se fokus ja on huolehdittava siitä, että ihmisiä kohdellaan maassa yhdenvertaisesti.
Sitten tässä vielä edustaja Lehto otti esille tästä rahoitusvastuusta: En tiedä, kuulinko väärin vai oikein, mutta ansiopäivärahan osalta rahoitusvastuu koskee vain sitä perusosaa, että ei kokonaisuudessaan vaan perusosaa, eli siinä on työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäivärahan perusosa, jota se rahoitusvastuu kunnalla nyt sitten koskee. Ja rahoitusvastuu aikaistetaan alkamaan niin, että se alkaisi kymmenen prosentin suuruisena, kun henkilölle on maksettu työttömyysetuutta sadalta päivältä, ja siitä se sitten portaittain nousisi ja olisi enimmillään 50 prosenttia 700 etuuspäivän jälkeisiltä maksupäiviltä, eli siihenkin tulee tämmöinen liukuma portaittain. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-12T15:07:20,2022-10-12T15:13:08,Hyväksytty,1.1
2022_108_45,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_46,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Herra puhemies! Tätä uudistusta kunnat ovat toivoneet, mutta eivät aivan tällaisena kuin mitä hallitus nyt kuitenkin esittää. Ja oikeastaan kaksi kohtaa on toivomuslistalla muutoksiksi, eli rahoitusmalli ja sitten tämä järjestämisvastuukysymys.
Rahoitusmallin osalta sinänsä tämä on kannustava, se täytyy myöntää, eli kunta saa peruspalvelujen valtionosuuden kautta rahoituksen, ja sitten jos omilla toimenpiteillään pystyy työttömyysmenojaan pienentämään, niin hyötyy siitä, ja se on paikallaan. Mutta sitten tämä työttömyysturvamenojen kompensaation jakautuminen kuntien kesken on ongelmallinen, ja sitä tulisi vielä tarkistaa. Eli sen tulisi perustua useamman vuoden keskiarvoon, koska tämä yhden vuoden poikkileikkauskohta ei anna oikeaa kuvaa siitä tilanteesta, mikä on. Ja lisäksi muistelen, että tuo Kela-indeksi, mihin tämä on sidottu, on kaikista käytössä olevista indekseistä heikoin, ja olisi tietysti kohtuullista, että se olisi vaikkapa elinkustannusindeksi tai joku sentyyppinen. Tältä osin on pieniä muutostoiveita — tai ei pieniä, ne ovat ihan tärkeitä toiveita.
Sitten tästä järjestämisvastuusta: Kunnat toivovat, että se annettaisiin kunnille eikä tällaisille yhteistoiminta-alueille. Siinä suhteessa tässä ovat todellakin ne ongelmat, mitä edustaja Satonen erinomaisesti toi esille. On ollut tietysti keskustelua siitä, että nämä tehtävät annettaisiin hyvinvointialueille, jotka nykyisin ovat demokraattisilla vaaleilla valitun valtuuston toimivallassa, mutta siinä on tietysti iso ongelma se, että hyvinvointialueet eivät vastaa koulutuksesta eivätkä muista elinvoimatoiminnoista, jotka taas tällä kuntamallilla pitäisi ja voidaan saada lähelle työllisyyspalveluja.
Siinä mielessä tämä kuntamalli on ehkä perusteltu, mutta sitten ovat ne vaihtoehdot järjestää, eli tuo 20 000 työllistä. Muistelen, että alun perin oli plus miinus 3 000 kielellisistä syistä. Onko, ministeri, se poistettu esityksestä, vai onko siellä vielä tämmöinen liikkumavara ja voisiko se olla esimerkiksi sellainen jousto, joka ottaisi nämä alueelliset erot vielä paremmin huomioon muistakin tekijöistä kuin kielellisistä syistä? Tätähän on toki siitä alkuperäisestä muutettu tältä osin, mutta tämä olisi tärkeä.
Vaihtoehtoina ovat siis vastuukuntamalli tai kuntayhtymä. Kuntayhtymästä täytyy sanoa, että se on kyllä yhden toiminnan, yhden tällaisen alan osalta hyvin raskas, byrokraattinen ja kuntien — ei nyt sanota vihaama, mutta kuitenkin kuntien kannalta hyvin ongelmallinen hallintomalli tämäntyyppisille asioille. Ja kuntayhtymistä on tässä pyritty eroon juuri sote-uudistuksenkin kautta. En pidä sitä ollenkaan hyvänä. 
Toinen vaihtoehto on vastuukuntamalli, jossa on isäntä ja, voi sanoa, on renkejä eli niitä kuntia, jotka sivusta katselevat, kun se isäntäkunta hoitaa niiden puolesta toimintoja, ja ovat maksamassa ja saavat, jos saavat, joitakin palveluja. Tämä ei tietysti ole kyllä hyvä vaihtoehto tämäkään.
No, meillä on perusongelma siinä, että meidän kuntarakenne ei ole sellainen, joka vastaisi tämäntyyppisiin tarpeisiin, eli tältä osin pitäisi tarkkaan miettiä, voidaanko tätä vielä jotenkin uudistaa. Erityisesti ne näkökulmat, mitkä edustaja Satonen toi Pirkanmaan osalta esille, ovat esimerkiksi Keski-Suomessa juuri samanlaisia. Jyväskylä pystyy järjestämään tämän palvelun, mutta sitten tarvitaan kaksi muuta aluetta, jotta saataisiin riittävästi työvoimaa niille alueille, ja silloin ne ovat sitten 21 kunnan erilaisia kokoonpanoja, joihin kunnat eivät varmastikaan ole tyytyväisiä. Eli tämä on kyllä erittäin ongelmallinen.
Nyt kaiken kaikkiaan, mitä TE-toimistojen suunnalta olen kuullut, kyllä siellä pelätään, että tämä homma ei tällä rakenneuudistuksella mene parempaan suuntaan, vaan monet ongelmat paljastuvat ehkä toisenlaisina kuin ne ovat nyt. Ja historia oli tietysti ihan mielenkiintoinen, edustaja Satonen sen kertoi, ja voin yhtyä, että se oli juuri näin, että ennen kun oli seutukaupungeittain tai seutukunnittain TE-palvelut, se pelasi varsin hyvin ja melko lähellä ihmisiä. Nyt mennään sitten tähän, joka ei oikeastaan vastaa mihinkään huutoon kunnolla, mutta ei kai tässä muuta voi kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T15:13:16,2022-10-12T15:19:01,Hyväksytty,1.1
2022_108_47,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_108_48,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_49,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että työvoimapalvelut siirretään valtiolta kunnille. Jatkossa kunta voisi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Lisäksi alueen tulisi olla työmarkkinoiden kannalta toimiva.
Lähtökohtaisesti tähän lakiesitykseen voikin sinänsä suhtautua myönteisesti. Siirto mahdollistaisi sen, että kunnilla on aiempaa paremmat ja monipuolisemmat työkalut vastata työllisyyden hoidosta, ja kunnat usein myös tuntevat oman alueensa elinkeinoelämän tarpeet ja rakenteet ja myöskin työvoiman tarpeet. Lisäksi on järkevää, että jatkossa tehdään tiivistä yhteistyötä työvoimapalveluiden, koulutuksen järjestäjien ja kunnan elinkeinotoimintojen kanssa.
Kuitenkin myös herää kysymyksiä.
Samaan aikaan, kun hallitus valmistelee työvoimapalveluiden siirtoa kunnille, on hallitus siirtämässä vaikeimmin työllistyvien palvelut uusille hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Kysymys kuuluukin, miten näiden tahojen välinen yhteistyö tulee jatkossa toimimaan.
Lisäksi tämä esitys rajaa myös palveluiden järjestämisestä sopimista. Kuntien tulisi voida tehdä myös kuntakohtaisia sopimuksia ilman kuntayhtymiä tai isäntäkuntamalleja. Kuinka se mahdollistetaan, että palvelut voidaan järjestää mahdollisimman joustavasti ja tarvittaessa sopien?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-12T19:57:25,2022-10-12T19:58:56,Hyväksytty,1.1
2022_108_50,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_51,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tämän lainsäädännön myötä, mikä nyt on tässä lähetekeskustelussa, julkisten työvoima- ja elinkeinopalvelujen elikkä TE-palveluiden järjestämisvastuu on nyt siirtymässä valtiolta kunnille. On myös historiallinen hetki, että lähipalvelut tietyllä tavalla myös tulevat lähemmäs asiakkaita elikkä työtä hakevia suomalaisia. Tämän lakiesityksen pohjalta järjestettiin lausuntokierros, ja tästä lakiesityksestä annettiin 373 eri lausuntoa, ja ne olivat todella hyviä. Eritoten monet niistä lausunnoista käsittelivät juurikin tätä järjestämisvastuuta, ja itsekin kannan huolta siitä — niin kuin edellinen puhuja, edustaja Sjöblom toi esille — että onhan nyt varmasti niin, että kunnat pystyvät sitten sopimusperusteisesti järjestelemään näillä yhteisvastuualueilla niin, että nämä työllisyydenhoidon palvelut tullaan turvaamaan työtä hakeville asiakkaille.
Mutta niin kuin puhemies totesi, hallitus on nyt antanut eduskunnalle tämän pitkään valmistellun esityksen tästä tärkeästä uudistuksesta. Tuttavallisesti näin kansankielellä työkkärin palvelujen järjestämisvastuun siirtymisessä on kyse verrattain mittavasta rakenteellisesta muutoksesta. Sitä voi jopa verrata sote-uudistukseen. TE-palveluille etsitään nyt luontevin toimintakenttä, ja tässä luotamme kuntiin vahvistaen niiden elinvoimatehtävää. Tämä uudistus tuo TE-palvelut lähelle asiakkaita, työnhakijoita, yrityksiä ja ylipäänsä paikallisia elinkeino- ja osaamisen verkostoja. Tämän muutoksen työllisyysvaikutuksiksi on valtiovarainministeriön toimesta arvioitu 7 000–10 000 työpaikkaa.
Ja nyt, arvoisa puhemies, kunnilla on mahdollisuus räätälöidä palveluita entistä paremmin sekä työtä että työvoimaa tarvitseville. Ja muistetaan, että valtiolta kunnille siirtyvä, osaava ja työnsä hyvin tehnyt henkilöstö on se, joka keskeisesti huolehtii palveluista myös muutoksen toteutuessa.
Puhemies! Kun tässä on vielä muutama sekunti aikaa, niin haluan vielä muistuttaa siitä, että nythän tämä lakiesitys todennäköisesti myös menee lausunnolle sosiaali- ja terveysministeriöön, ja kun lähetekeskustelua asian osalta käydään, niin toivoisin, että nämä rajapinnat nyt otetaan huomioon työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Nimittäin moni pitkäaikaistyötön tarvitsee tässä ajassa myös niitä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita, ja toivon, että nämä asiat otetaan niin vakavasti valiokuntatyöskentelyssä, että ne rajapinnat tulevat sitten kohtaamaan myös lainsäädännön myötä niin, että se kentällä sitten toimii asianmukaisesti ja työtä hakevat pääsevät töihin ja sitä kautta elämä paranee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T19:58:56,2022-10-12T20:02:44,Hyväksytty,1.1
2022_108_52,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_108_53,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maahanmuuton merkitys harmaantuvassa Suomessa kasvaa koko ajan. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, jotta voimme turvata hyvinvointivaltion rahoituksen ja jotta työnantajat löytävät avoimiin työpaikkoihin riittävästi osaajia. Samalla kun maahan muuttaneiden määrät kasvavat, meidän pitää onnistua kotoutumisen edistämisessä entistä paremmin.
Eduskunta on edellyttänyt kotoutumisen uudistamista useilla tavoilla. Myös hallitusohjelmassa olemme linjanneet, että aktiivista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan tulee vahvistaa. Sitä tulee tehostaa ja nopeuttaa. Eduskunnan käsittelemässä selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista on esitetty ratkaisuja näihin kehittämiskohteisiin.
Nyt käsillä olevan kotoutumislain kokonaisuudistus pohjautuu näihin esityksiin ja vastaa eduskunnan edellytyksiin. Kotoutuminen koskee kaikkia maahan muuttaneita maahantulon syystä riippumatta, ja on tärkeää, että jokainen pääsee osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Myös maahan muuttaneen omalla aktiivisuudella on tässä suuri merkitys. Tavoitteena esityksessä on vahvistaa erityisesti kotona lasta hoitavien vanhempien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumista tavoittamalla ja ohjaamalla heitä nykyistä kattavammin kotoutumispalveluihin.
Onnistuneella kotoutumisella on myös ylisukupolvinen vaikutus. Erityisesti maahanmuuttajanaisten kiinnittyminen yhteiskuntaan tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia ja kotoutumista. Kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin muodostetaan uusi kunnan kotoutumisohjelma, joka on eräänlainen palvelutarjotin. Kunnan kotoutumisohjelma sisältäisi osaamiseen ja kotoutumiseen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman laadinnan. Se sisältäisi monikielisen yhteiskuntaorientaation sekä suomen tai ruotsin kielen opintoja. Se sisältäisi kotoutumiskoulutusta ja ohjausta ja neuvontaa mukaan lukien jatko-ohjaustyöhön, koulutukseen tai palveluihin.
Lisäksi kunta voisi kehittää kotoutumisohjelmaan omia kotoutumista edistäviä palveluitaan ja kunnan tulisi tehdä yhteistyötä paikallisten työnantajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa laatiessaan kotoutumisohjelmaa. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi ja sen pohjalta laadittava kotoutumissuunnitelma tehtäisiin heti maahanmuuton alkuvaiheessa nykyistä vastaavasti työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneille sekä toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti saaville maahanmuuttaneille. Mutta jatkossa arviointi ja suunnitelma tehtäisiin myös kiintiöpakolaisille ja muille kansainvälistä suojelua saaville, ja se tehtäisiin myös lasten kotihoidon tukea saaville sekä ihmiskaupan uhreille. Lisäksi kotoutumissuunnitelma laadittaisiin myös muille sitä tarvitseville maahan muuttaneille. Arvioinnissa keskityttäisiin aiempaa vahvemmin tunnistamaan maahan muuttaneen olemassa olevaa osaamista. Arvioinnin pohjalta tehtäisiin yksilöllinen ja aiempaa tavoitteellisempi kotoutumissuunnitelma, jossa sovittaisiin, mihin kunnan kotoutumisohjelman mukaisiin palveluihin henkilö sitten tulee osallistumaan.
Yksi tärkeimmistä asioista kotoutumisen ja työllistymisen kannalta on tietysti kielitaito. Lakiuudistus lisää suomen tai ruotsin opetukseen päättötestauksen, jolla voidaan seurata kielitaidon kehittymistä, ja opetuksen vaikuttavuutta voidaan myös näin parantaa. Uusi palvelu on myös mainitsemani monikielinen yhteiskuntaorientaatio, jolla pyritään parantamaan maahan muuttaneen yhteiskunta- ja työelämätietoutta heti maahantulon alkuvaiheessa. Tämän esityksen tavoitteena on nopeuttaa ja tehostaa kotoutumista.
Kotoutumissuunnitelman kesto olisi yksilöllinen, kuitenkin pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta nykyisen kolmen vuoden sijaan. Osalle maahan muuttaneista voi riittää lyhyempikin kotoutumisaika, kun taas osa voi tarvita erityisistä syistä pidemmän ajan, minkä esityksessä olevat joustot myös mahdollistaisivat. Esimerkiksi lapsia kotona hoitavia vanhempia, usein naisia, kannustetaan osallistumaan kotoutumista edistäviin palveluihin heti maahanmuuton alkuvaiheissa. Heitä kannustetaan osallistumaan edes osa-aikaisesti lastenhoidon ohella tekemällä mahdolliseksi kotoutumissuunnitelman keston pidentäminen osa-aikaisiin palveluihin osallistumisen ajalta.
On kuitenkin syytä muistaa, että myös peruspalvelut edistävät kotoutumista, ja jos maahan muuttanut ei ole työllistynyt kotoutumissuunnitelman päättyessä, hänen työllistymistään voidaan edistää työllisyyssuunnitelmalla, jonka nojalla hän voi esimerkiksi opiskella ammatillista suomea tai ruotsia. Kielen opiskelua voi jatkaa myös työn ohessa esimerkiksi Työpaikkasuomi- tai Työpaikkaruotsi-koulutuksen kautta. Kaikki maahan muuttaneet eivät kuitenkaan tarvitse kotoutumissuunnitelmaa. Lakimuutoksella vahvistetaan ohjauksen ja neuvonnan tarjontaa kaikille Suomeen muuttaneille maahanmuuton perusteista, elämäntilanteesta tai maassa asutusta ajasta riippumatta. Esitys lisäisi myös suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta annettavaa tietoa ja parantaisi kaikkien kohderyhmien tavoittamista, kotoutumista ja ohjausta työllistymistä edistävään toimintaan ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin.
Tämä kotoutumislain uudistus kytkeytyy vahvasti myös hallituskauden muihin uudistuksiin, varsinkin juuri äsken keskustelussa olleeseen työvoimapalvelu-uudistukseen. Jatkossa kunnat vastaisivat kotoutumisen edistämisen kokonaisuudesta sekä työnhakijoiden että työvoiman ulkopuolella olevien maahan muuttaneiden osalta. Uudistus myös lisää kotoutumista edistävien palveluiden työelämälähtöisyyttä ja vaikuttavuutta. Tämän esityksen sisältämien lakiehdotusten esitetäänkin tulevan voimaan 1. päivänä tammikuuta 2025 samanaikaisesti työvoimapalvelu-uudistuksen kanssa.
Myös kolmannen sektorin työ ja hyvät väestösuhteet tukevat aina osallisuutta. Järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt tekevät jo nyt erittäin arvokasta työtä ruohonjuuritasolla kotoutumisen edistämisessä, ja tätä roolia uudistus entisestään vahvistaa. Jatkossa järjestöjen rooli huomioidaan kunnan kotoutumisen suunnittelussa sekä kunnan kotoutumisohjelmassa ja maahan muuttaneita ohjataan aiempaa systemaattisemmin mukaan järjestöjen toimintaan.
On tärkeää, että jokainen Suomeen muuttanut voi kokea itsensä tervetulleeksi ja löytää mahdollisimman nopeasti oman paikkansa yhteiskunnassa. Juuri näihin asioihin annetaan tukea kotoutumiseen liittyvillä palveluilla, mutta samalla on tärkeää muistaa, että myös meidän tulee yhteiskuntana kyetä vastaanottamaan entistä avoimemmin tänne muualta tulevia — ei vain työelämään vaan osaksi yhteiskuntaamme. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-12T15:19:33,2022-10-12T15:27:12,Hyväksytty,1.1
2022_108_54,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_55,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mistä lähtisin liikkeelle. On hyvin tunnettu tosiasia se, että niin meillä kuin muissakin länsimaissa on jokseenkin epäonnistuttu kotoutumisen kanssa ja kotouttamisen kanssa. Voisi aina kuvitella, että sitten kun tuodaan uusi laki, niin se jollakin lailla parantaisi tätä asiaa, mutta ei: Tässä tehdään vimmaisesti samoja asioita kuin tähänkin asti. Lähdetään siitä liikkeelle, että meillä on tässä maahanmuuttaja, jota täytyy nyt palvella siinä, mitä hän tarvitsee, ja lisää palveluita ja otetaan tämän‑ ja tuonnimistä palvelua — sen sijaan, että meillä lähdettäisiin siitä, että maahanmuuttaja, joka tulee tänne, on itse aktiivinen toimija eikä kukaan häntä voi kotouttaa, jos ei hän itse halua tai kykene kotiutumaan. Siltä osin kyllä aina hämmästyttää jotenkin joka viikko, kun luen hallituksen esityksiä — kaikella kunnioituksella — että ei näissä kyllä kauheasti ole järjen häivää.
Silloin kun tätä kotoutumisen selontekoa käsiteltiin hallintovaliokunnassa, niin uskokaa tai älkää, järkevimmät ja kriittisimmät kommentit siellä antoivat itse asiassa maahanmuuttajat. He pitivät meidän järjestelmäämme hyysäämisenä, ja he pitivät meidän järjestelmäämme passivoivana, koska me vain haluamme tehdä palveluita ja palvella. Ehkä pitäisi pikemminkin kysyä, jos esimerkiksi maamme antaa jollekulle henkilölle turvaa, ja kyllä kai silloin voidaan varsin perustellusti kysyä, mitä hän voi tehdä turvaa antavan maan hyväksi — ei niin, että se lähtee koko ajan siitä, mitä Suomi voi tehdä tulijan hyväksi.
Nyt on sitten huomattava se, että viime kaudella, kun tarkastusvaliokunta tämän mietintönsä antoi, siellä edellytettiin tai oli lausumissa, että kotoutumisen tulisi kestää yksi vuosi. No, sitä ei tullut tähän kyseiseen lakiesitykseen, mitä nyt tuotte. Sitten sen lisäksi kieliopintojen velvoittavuutta edellytettiin lisättävän. No, ei tullut sitäkään. On siinä mielessä kyllä kovin kummallista. Sen sijaan tuli palvelutarjotin, kuten tässä ministeri Haatainen äsken totesi. Sopii tietysti kysyä, mihin me sillä pääsemme.
Sitten totean tässä yhteydessä sen, että jo moneen otteeseen on todettu, että kielitaito on se, millä pääsee yhteiskuntaan kiinni. No, nyt täällä ei ole sitä velvoittavuutta lisätty sen kielitaidon hankkimiseksi, puhumattakaan että myöskään niille naisille, jotka ovat kotona — usein kulttuurillisista syistä, heillä ei ole asiaakaan sieltä pois — me emme tässä yhteydessä tehneet minkäännäköistä velvoittavuutta. Tämä pitäisi sitoa selkeästi saatavaan sosiaaliturvaan niin, että jos et käy kielikoulutuksessa, silloin sosiaaliturva laskee. Siihenhän on nytkin mahdollisuus, jos ei noudata kotoutumissuunnitelmaansa, mutta käytännössä tätä sosiaaliturvaleikkausta ei Suomessa tehdä.
Sitten toinen asia tähän kielitaitoon liittyen: Voitaisiin Suomessakin aivan hyvin mennä siihen suuntaan niin kuin Tanskassa. Tanskan mallissahan kolmen vuoden kuluttua, jos henkilölle on tarjottu kielikoulutusta mutta hän ei edelleenkään osaa kieltä, hän maksaa itse omat tulkkinsa. Nämä ovat sellaisia asioita, että ei voi olla pelkästään palvelutarjottimia. Siellä pitää olla myös sellaisia kannustimia, jotka tarvittaessa vaikka vähän pakottavat siihen kielikoulutukseen.
Sitten täytyy todeta, että ylipäätänsä tämä meidän kotouttaminen lähtee siitä, kuinka paljon meillä on siellä palvelutarjottimella palveluita, ja siitä, kuinka paljon rahaa käytetään. Meidän pitäisi ryhtyä katsomaan tätä vaikuttavuutta aivan selkeästi työllisyydellä, sosiaaliturvariippuvuuden mittaamisella, koulutustason mittaamisella sekä suoritettujen korkeakoulututkintojen mittaamisella. Ja toki on niin, että koko maahanmuuttopolitiikka meillä pitäisi muuttaa.
Nyt tässä sitten tuodaan jopa tämmöinen ehdotus, että työperäisiä maahanmuuttajia pitää kotouttaa. Mihin heitä pitää kotouttaa? He ovat tulleet töihin. Jos he tarvitsevat kielikoulutusta, niin miksi he eivät saa sitä ilman, että he ovat Kelan rahalla ja kotoutumassa ja kotoutumiskoulutuksessa? Se on sellainen, mitä itse asiassa tänne tulleet työperäiset maahanmuuttajat, jotka haluavat tehdä työtä, kysyvät alvariinsa: miksi ei ole tarjolla kielikoulutusta sen työn ulkopuolella ylimääräisenä? Osa heistä maksaa sitä sitten itse, ne, jotka eivät halua Kelan rahoille ja kotoutumaan.
Täytyy nyt sanoa, että olen kyllä äärimmäisen pettynyt tähän esitykseen. Toki en odottanutkaan mitään ihmeentekijää Marinin hallitukselta tältä osin, mutta ehkä tässä nyt olisi voitu edes pikkasen kuunnella edes niitä maahanmuuttajia, jotka silloin selonteon aikaan täällä kävivät näkemyksiänsä kertomassa. Ja kyllä ehkä on niin, että sen sijaan, että meillä pyritään edelleen pyörittämään tätä kotouttamisen tehdasta, jossa pyörivät monikulttuuriasiantuntijat ja maahanmuuttokoordinaattorit ja asioimistulkit ja monikulttuurisia suunnittelijoita ja kulttuuritulkkeja ja niin edelleen, olisikohan meidän pitänyt kuitenkin nyt tässä kohtaa katsoa, mikä on järkevää toimintaa, ja siirtyä esimerkiksi tämmöiseen Tanskan malliseen maahanmuuttopolitiikan paradigmamuutokseen, jossa ei niinkään puhuta enää kotouttamisesta vaan puhutaan omavaraisuus‑ ja kotiinpaluuohjelmista — siellä esimerkiksi nämä tuet ovat omavaraisuus‑ ja kotiinpaluutukia, jotka lähtevät siitä, että maahanmuutto tai pakolaisuus on väliaikaista ja nämä ihmiset palaavat lopulta kotiin — sen sijaan, että me olemme täällä avosylin. Nimittäin meillä loppuvat rahat, kuten Kelan tilastoista voidaan jo nyt nähdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-12T15:27:23,2022-10-12T15:34:22,Hyväksytty,1.1
2022_108_56,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_57,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä lakiesityksellä on erittäin hyviä tavoitteita, kun tässä tavoitellaan maahanmuuttajien työllisyyden, osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.
Tämä maahanmuuttajien kotouttaminen ja kotoutumisen edistäminen on eduskunnassa useita, useita kertoja ollut keskustelussa. Olin itse eduskunnan tarkastusvaliokunnassa, kun tarkastusvaliokunta vuonna 2019 teki aika laajan selvityksen tästä ja totesi, että kotouttamispolitiikka ei Suomessa yksinkertaisesti toimi, tilanteen korjaamiseksi tarvitaan merkittäviä ratkaisuja. Tuossa vaiheessa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain vajaat 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä, ja valiokuntahan ehdotti nimenomaan tätä velvoittavuutta lisättäväksi etenkin kieliopinnoissa.
Kristillisdemokraatit ovat tehneet lakialoitteen, jota olemme täällä esitelleet, eli esitämme työmarkkinatukeen kielilisää, joka kannustaisi nopeaan suomen tai ruotsin kielen oppimiseen ja palkitsisi siitä. Tässä aloitteessamme esitämme tätä tehtäväksi kustannusneutraalisti niin, että työmarkkinatuen rakennetta muutettaisiin niin, että työmarkkinatuen määrää laskettaisiin 90 prosenttiin peruspäivärahan määrästä, mutta työmarkkinatuen voisi jatkossa korottaa peruspäivärahan tasolle osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidosta, jolloin ei tulisi myöskään sitä perusoikeusongelmaa, että jollekin väestönosalle perustoimeentuloa maksettaisiin lähtökohtaisesti vähemmän. Ajattelen, että tämä malli olisi kyllä sellainen, jota kannattaisi harkita.
Me olemme tällä hetkellä aikamoisten ongelmien edessä nimenomaan tämän jengiytymisen, jengiväkivallan, vuoksi. Se on yksi epäonnistuneen kotoutumisen ja epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan lieveilmiöistä, ja on todellakin kiire etsiä vastauksia siihen, millä tavalla nämä nuoret saadaan paremmin mukaan yhteiskuntaan. Myös maahanmuuttajataustaisten lasten oppimistulokset ovat huonompia toisessakin polvessa, mikä tarkoittaa, että kysymys ei ole ainoastaan kielitaidosta, ja myös tähän tarvitaan lisää keinoja, jotta voimme tähän vaikuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-12T15:34:25,2022-10-12T15:37:33,Hyväksytty,1.1
2022_108_58,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_59,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevan hallituksen esityksen kotoutumislain kokonaisuudistukseksi tavoitteena on tukea maahan muuttaneiden kotoutumista ja työllistymistä. Ajattelen niin, että sen pitäisi olla koko tämän salin vahva tavoitetila, yhteinen sellainen. Tämä esitys lähtee siitä, että etenkin kehittämällä alkuvaiheen kotouttamispalveluita tässä myös onnistumme. Pyrkimyksenä on vahvistaa maahan muuttaneiden tarpeiden huomioon ottamista koko palvelujärjestelmässä. Suuri merkitys ja paino on maahanmuuttajanaisten työllisyyden lisäämisessä ja kotoutumisen edistämisessä oppimaan kieltä ja ulos kotoa yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi.
Hallituksen esitys kotouttamislain kokonaisuudistukseksi pyrkii vahvistamaan maahan muuttaneiden osallisuutta yhteiskunnassa ja tehostamaan kotoutumisen edistämistä. Tavoitteena on myös tasa-arvon ja hyvinvoinnin lisääminen sekä hyvien väestösuhteiden edistäminen. Uudistuksen tarkoitus on sujuvoittaa polkuja työelämään ja parantaa maahanmuuttajanaisten ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien maahan muuttavien tavoittamista palveluihin. Tällä esityksellä halutaan vahvistaa maahanmuuttajien osallisuutta ja rakentaa näin polkuja työelämään aidosti. Tehokkaat ja monipuoliset kotoutumispalvelut ovat avainasemassa maahanmuuttajien integraatiossa suomalaiseen yhteiskuntaan ja myös sen työelämään.
Arvoisa herra puhemies! Esitys lisää kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä. Kotoutumista edistävät palvelut järjestettäisiin lakiesityksen mukaan osana uutta kunnan kotoutumisohjelmaa sekä muina palveluina, joilla tarkoitettaisiin kunnan, hyvinvointialueen ja Kelan palveluita sekä järjestöjen, yhdistysten tai yhteisöjen toimintaa — kaikki tärkeitä sidosryhmiä ja organisaatioita maahanmuuttajien kohdalla. Kunnan kotoutumisohjelma olisi kokonaisuus, johon sisältyisi osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi, kotoutumissuunnitelma, monikielinen yhteiskuntaorientaatio, koulutusta, muita kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluita sekä myös jatko-ohjaus ohjelman päättyessä, jonka koen äärimmäisen tärkeäksi.
Uudistus sisältää sen, että kaikille maahan muuttaneille tarjottaisiin matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluita ja perustietoa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta. Kunkin maahanmuuttajan yksilöllisiin palvelutarpeisiin vastattaisiin hänelle laadittavalla kotoutumissuunnitelmalla. Esitys lisää kotoutumissuunnitelmien tavoitteellisuutta ja vahvistaisi kotoutumisen edistämisen yhteyttä sinne tärkeään työelämään. Samalla tavoitteena on pyrkiä tavoittamaan entistä enemmän maahan muuttaneita kotouttamispalveluihin. Esitys lyhentää samalla kotoutumissuunnitelman enimmäiskestoa ja tehostaa jatko-ohjausta työelämään tai työllisyys- ja koulutuspalveluihin.
Keskittymällä kotoutumispalveluiden alkuvaiheeseen vahvistetaan maahanmuuttajan mahdollisuuksia kotoutua ja päästä paremmin mukaan työelämään. Kunnat tekevät osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja kotoutumissuunnitelman sekä työttömänä työnhakijana että työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille. Arviointiin pyrittäisiin tavoittamaan muun muassa kansainvälistä suojelua saavat, kotihoidon tukea saavat ja ihmiskaupan uhrit. Tarvittaessa arvioinnit ja suunnitelmat tehtäisiin kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyönä, mikä on mielestäni paitsi edellytys myös järkevää.
Uudistuksen tavoitteena on ennen kaikkea edistää maahanmuuttajan osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä yhdenvertaisuutta ja vahvistaa hyviä väestösuhteita. Kotoutumislain uudistuksella vahvistetaan siis niin maahanmuuttajien integraatiota kuin suomalaista yhteiskuntaa kokonaisuudessaan.
Arvoisa herra puhemies! Voimaan tullessaan vuoden 2025 alussa uudistuksella on suuri yhteys myös TE-palvelujen siirtoon kunnille ja kuntayhtymille. Isossa kuvassa tavoitteena on, että tältäkin osalta se edistää yli 80 prosentin työllisyysasteen tavoitetta ensi vaalikaudelle. Tämä uudistus on myös osavastaus yhä pahenevaan työvoimapulaan, jonka voidaan katsoa levinneen jo useille aloille ja koko Suomeen, joka ikiseen meidän edustajien vaalipiireistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-12T15:37:41,2022-10-12T15:42:21,Hyväksytty,1.1
2022_108_60,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_61,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta tosiaan on edellyttänyt maahanmuuttajien kotoutumisen nopeuttamista ja toimintojen tehostamista. Ajattelen itse, että tässäkin asiassa avainasemassa on keskustalainen, alkiolainen ihmisen itseauttamiskyvyn vahvistaminen, että tuetaan ihmistä ottamaan vastuuta omasta elämästään ja myöskin voimiensa mukaan lähimmäisestään.
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan maahanmuutosta ja kotoutumisesta, on pidettävä mielessä, että Suomeen on aina, aina, myöskin Santeri Alkion aikoina, tultu ja tullaan jatkossakin hyvin erilaisista syistä ja eri tilanteista. Joku pakenee sotaa ja vainoa, toinen tulee rakkauden perässä puolisonsa kotimaahan, joku taas tulee suoraan kutsuttuna töihin. On selvää, että maahanmuutosta ja siihen liittyvistä niin myönteisistä kuin kielteisistä asioista on puhuttava ja kotoutumista on edistettävä, ja siihen eduskunta on useampaan otteeseen hyvin ottanutkin kantaa.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä, samoin kuin äskettäin puhutussa työvoimapalveluja koskevassa esityksessä, on tavoitteena tuoda palvelut lähemmäksi ihmisiä — ihan oikein, lähemmäksi ihmisiä — kuntiin, yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Suomeen muuttaa vuosittain huomattavasti suurempi määrä ihmisiä kuin täältä muuttaa pois. Esimerkiksi vuonna 2020 Suomeen muutti 23 260 ulkomaan kansalaista, ja tämä vastaa kokoluokaltaan aiemman viiden vuoden keskiarvoa. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste Suomessa on noin 10—15 prosenttiyksikköä matalampi ja työttömyysaste noin 5—10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin suomalaistaustaisilla.
Tämän esityksen myötä kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisessä tosiaan lisättäisiin. On selvää, että me tarvitsemme kaikki työikäiset ja työkykyiset ihmiset mukaan työelämään, ja sitä kautta me lisäämme myöskin ihmisten hyvinvointia, koska työ luo hyvinvointia. Tämän ohella on tärkeää, että maahamme muuttavat ymmärtävät ne arvot, joiden mukaan meillä suomalaisessa yhteiskunnassa toimitaan. Kulttuuri elää ja vaikuttaa aivan erityisesti kielessä, suomen kielessä, ja suomen kielen oppiminen on useimmiten edellytys paitsi työelämässä pärjäämiselle myöskin suomalaisen kulttuurin omaksumiselle. Haluaisin vielä ministeriltä kysyä, mitä ajattelette: onko tässä nyt riittävästi konkreettisia keinoja ja välineitä suomen kielen taidon oppimiseen?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T15:42:25,2022-10-12T15:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_108_62,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_63,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys on susi. Susikeskustelu on vasta hetken päästä, joten keskitytään nyt tähän asiaan. Eli meillä on lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi. Lain tarkoituksena olisi edistää kotoutumista ja hyviä väestösuhteita ja siten vahvistaa maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Tavoitteena olisi myös edistää maahanmuuttajien työllisyyttä, osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä.
Hyvät edustajakollegat, viestimissä toistellaan vuodesta toiseen erilaisin sanankääntein seuraavasti: Suomi ei selviä ilman maahanmuuttajia, tai Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Enpä oikein tiedä. Minä en ainakaan olisi tarvinnut näin pitkää esitystä luettavakseni. Eikö ole hieman ristiriitaista toisaalla esittää maahanmuuton olevan elintärkeä työvoimapoliittinen ratkaisu ja toisaalla väittää sen olevan merkittävä työvoimapoliittinen haaste? Eihän meillä muuten tarvittaisi tällaisia tiiliskivimäisiä lakiesityksiä ongelman ratkaisemiseksi, jos maahanmuutto ja maahanmuuttajat työllistäisivät sujuvasti itse itsensä eikä sitä sen kummemmin tarvitsi edistää esityksessäkin mainituin erilaisin kotoutumispalveluin, valtionavustuksin, kotoutumisohjelmin, kotoutumistarjottimin, kotoutumissuunnitelmin ja kotoutumista edistävin palveluin ja hankerahoituksin.
Arvoisa puhemies! Lukiessani tätä esitystä tuli mieleeni, oletteko pyytäneet lausuntoja Markku Paretskoilta tai Keijo Kaarisateelta, koska ihan niin kuin Pahkasikaa olisi lukenut. Lainaan seuraavan kohdan kohdasta Muut yhteiskunnalliset vaikutukset, siellä todetaan seuraavasti: ”Noin puolet Suomen vieraskielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla ja kaksi kolmasosaa kasvukeskuksissa. Monikulttuuriset kaupungit luovat usein kasvualustaa innovatiivisen ja luovan taloudellisen ja muun toiminnan kehittymiselle, ja maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja ja kansainvälisiä osaamisverkostoja edistämään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.” Tätä lukiessani tuli tunne, että ikään kuin palaisi jonnekin 90-luvun lopun ja 2010-luvun alun suhteellisen kehittymättömään maahanmuuttopoliittiseen julkiseen keskusteluun. Väite siitä, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan uudenlaisia toimintatapoja, kuulostaa tosin kieltämättä totuuspohjaiselta — aivan viime viikolla nimittäin jopa kritiikittömälle maahanmuuttomyönteiselle vaikuttamiselle alustaa usein tarjoava Helsingin Sanomat uutisoi, kuinka nuorison alistusväkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunkiseudulla ja kuinka rikoksista epäillyissä nuorissa kuitenkin korostuvat ne, joilla on maahanmuuttajatausta tai joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.
Viitattiinko hallituksen esityksessä kenties näihin uudenlaisiin toimintatapoihin? Entä viitataanko hallituksen esityksessä kansainvälisillä osaamisverkostoilla kansainvälisesti hyvin verkottuneisiin, uusiin, erittäin viranomaisvastaisiin ja väkivaltaisiin jengeihin?
On varmasti totta, että rajatussa määrin ja oikein toteutettuna tietty osa maahanmuutosta voi hyödyttää Suomea. Valtiomme harjoittama maahanmuuttopolitiikka ei kuitenkaan ole vuosikausiin, jos ollenkaan 1990-luvun jälkeen, ollut tämän politiikan osa-alueen suhteen kovin kestävällä pohjalla. Ratkaisuna ongelmiin olisi mielestäni periaate: maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla. Olen itse auttanut muutamaa perhettä muuttamaan Suomeen. He ovat kaikki tulleet tänne työluvalla. Silloin kun työntekijä tulee tänne työluvalla, niin siihen sitoutuu samalla myös työnantaja, joka on puoltamassa tätä työluvan myöntämistä. Tämä on mielestäni ainut oikea tapa toimia. Jos sitä nopeutettaisiin ja saataisiin se toimimaan, niin se olisi minun mielestäni oikea tapa.
Sellainen asia vielä, että jos minuun ottaa yhteyttä maahanmuuttajataustainen nainen ja hän on huolissaan, passivoidaanko ukrainalaiset samoin kuin aikaisemmin esimerkiksi 2015 maahan tulleet, niin eikö se herätä teitä, ja kuten edustaja Rantanen sanoi, miksi ette ole huomioineet näitä maahanmuuttajien näkökulmia?
Aittakumpu mainitsi tuossa äskeisessä puheenvuorossaan rakkauden perässä maahan tulleet maahanmuuttajat. Minä uskon, että meillä kellään ei ole mitään sitä vastaan, jos tänne tulee joku rakkauden perässä mentyään naimisiin esimerkiksi ulkomailla, mutta se on todettava, että kun tällainen henkilö tulee Suomeen vaikka nyt sitten aviomiehen mukana, niin eipä hänelle olla tarjoamassa kovin paljon palveluita. Ja ihan takuuvarmasti ei anneta mitään kotoutumisrahaa eikä mitään, vaan silloin ollaan sen aviomiehen kukkarolla ihan täysin. Joskus sitten vuoden päästä saattaa olla joku kysymässä, että kannattaisiko mennä kielikurssille johonkin.
Arvoisa puhemies! Maassa maan tavalla, ja maahan työluvalla, tämä on ainut oikea ratkaisu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T15:45:43,2022-10-12T15:52:49,Hyväksytty,1.1
2022_108_64,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_65,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreiden maahanmuuttopolitiikka perustuu inhimillisyyteen ja ihmisoikeuksiin. Jokaisella ihmisellä tässä maassa pitää olla oikeus tavoitella unelmiaan, elää turvallisesti sekä kouluttautua ja työllistyä haluamalleen alalle. Se on myös Suomen etu, sillä Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Tarvitsemme lisää työntekijöitä ja eri alojen osaajia, jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa.
Hallituksen esitys uudeksi kotoutumislaiksi on tärkeä askel tämän tavoitteen edistämiseksi. Lakiesitys nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä parantamalla ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta sekä nopeuttamalla palveluihin pääsyä. Kunnan vastuuta kotoutumisesta ehdotetaan lisättäväksi, ja kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi tulee muun muassa kotoutumissuunnitelman teko. Näin parannetaan erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien, kuten kotona lapsia hoitavien vanhempien, tavoittamista kotoutumista ja työllistymistä edistävien palvelujen piiriin. On koko yhteiskunnan etu, että kaikkien tässä maassa asuvien osaaminen saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön.
Arvoisa puhemies! Vierailin aiemmin tällä viikolla Hämeenlinnan Ukraina-keskuksessa, jossa tehdään arvokasta työtä ja edistetään ukrainalaisten pakolaisten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kiitos Ukraina-keskukselle ja sen työntekijöille sekä useille vapaaehtoisille arvokkaasta työstä ukrainalaisten auttamiseksi ja heidän kotoutumisensa edistämiseksi.
Ukrainalaisten pakolaisten kohdalla maahanmuuttopolitiikkamme ja kotoutumispalveluidemme kankeus on kuitenkin noussut selkeästi esille. Tällä hetkellä on todella haastavaa päästä esimerkiksi kielikursseille puhumattakaan työllistymisestä. Byrokratiaa on purettava, ja kielimuuria on madallettava. On nurinkurista, että sujuva suomen kielen taito on este työnteolle, sillä eihän kaikki osaaminen ja halu tehdä töitä ole kiinni vain kielitaidosta. Meidän on purettava entistä määrätietoisemmin maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen esteitä, jottei yhdenkään työkykyisen ihmisen elämä ja aika mene hukkaan byrokratiaviidakossa.
Työ ja koulutus ovat avaintekijöitä onnistuneelle kotoutumiselle. Ne myös pitävät kiinni arjessa ja antavat toivoa paremmasta huomisesta. Se, että maahanmuuttajien työllistymistä ja kouluttautumista helpotetaan, ei ole keneltäkään suomalaiselta pois. Vihreät haluavat rakentaa Suomea, joka vastaanottaa ja tarjoaa apua sitä tarvitseville. Siksi kotoutumispalveluihin on tärkeää panostaa nykyistä paremmin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-12T15:52:51,2022-10-12T15:55:44,Hyväksytty,1.1
2022_108_66,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_67,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marraskuussa 2021 ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita, lomautetut mukaan lukien, oli työnvälitystilaston mukaan lähes 30 000 eli noin 11 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Lisäksi ulkomaalaisista suhteellisesti suurempi osa on erilaisissa palveluissa, kuten työvoimakoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa. Selvää siis on, että meillä on vielä paljon töitä tehtävänä, jotta kotoutumista saataisiin kunnolla edistetyksi. Lailla selkeytettäisiin viranomaisten vastuuta ja päivitettäisiin niitä vastaamaan rakenteellisia uudistuksia, kuten hyvinvointialueuudistusta ja työvoimapalvelu-uudistusta. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja on kaikkien etu, että maahanmuuttajataustaiset henkilöt saadaan mahdollisimman hyvin ja nopeasti kotoutetuksi suomalaiseen yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-12T15:55:46,2022-10-12T15:57:11,Hyväksytty,1.1
2022_108_68,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_69,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä perättiin moneen suuntaan meneviä asioita, mutta lähdetään liikkeelle nyt tästä, että mitä tässä uudistuksessa oikein tapahtuu. Tässä tullaan nyt entisestäänkin vahvistamaan sitä, että tänne tulleet ihmiset saisivat paremmat mahdollisuudet kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä kotoutumissuunnitelma, siis tämä yksilöllinen kotoutumissuunnitelma, tehtäisiin niin, että kartoitetaan ensin tämän ihmisen osaaminen ja erilaiset tarpeet, ja sen pohjalta tehdään yhdessä aktiivisesti — aktiivisesti sillä tavalla, että tämä maahan muuttanut henkilö on tekemässä sitä kunnan edustajan tai hyvinvointialueen edustajan kanssa — sitä suunnitelmaa, johon sitten sitoudutaan. Ja siinä osana ovat myös kieliopinnot, joista täällä puhuttiin, ja se, mikä on uutta, on se — mihin eduskuntakin viittasi, että olisi tätä velvoittavuutta — että näiden kieliopintojen jälkeen tehdään kielitaitotesti, tasotesti, josta saadaan myös sitten tietoa siitä, mikä on vaikuttavuus ja mikä on tämän kielenopetuksen taso meidän maassamme, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] koska siinäkin on ollut puutteita ja hyvin paljon vaihtelevuutta.
Eli edelleenkin näille työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneille sekä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaville tehdään kotoutumissuunnitelma ja se tehdään yhdessä ja sitä seurataan. Jos ei osallistu näihin keskusteluihin, ei tule paikalle, tai jos ei noudata sitä suunnitelmaa, niin silloin toimeentulotukea tai työmarkkinatukea voidaan alentaa. [Mari Rantasen välihuuto] Eli meillä on myös olemassa nämä taloudelliset kannustimet, ja se on kiinni siitä, miten niitä toimeenpannaan siellä.
Nyt sitten uutta on se, että tämä suunnitelma tehtäisiin myös kiintiöpakolaisille ja kansainvälistä suojelua saaville sekä uutena myös lasten kotihoidon tukea saaville. Me saamme Kelasta sitten tiedot siitä, ketkä saavat kotihoidon tukea, ja he tulisivat myös mukaan nyt sitten tähän kotoutumispalveluun, ja heille tehdään kotoutumissuunnitelma, jossa on myös osana kielitaidon opiskelu. Ja mukaan tulisivat myöskin ihmiskaupan uhrit.
Kyllä tätä aktivointia siis tehdään, mutta eihän ketään ihmistä voi pakottaa johonkin, niin kuin väkisin kieltä opiskelemaan, vaan hänelle annetaan mahdollisuuksia, ja kyllähän suurin osa, valtaosa näin myös haluaa.
Täällä kysyttiin sitä, miksi nyt sitten näitä kotoutumispalveluita annetaan myös sellaisille, jotka eivät näihin ryhmiin kuulu, ovat tulleet tänne muilla perusteilla. Se tarkoittaa sitä, että me tehdään tämmöisiä matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluita. Helsingissä on jo pitkään toiminut Helsingin kaupungintalolla tämmöinen ohjaus- ja neuvontapiste, josta on hyvää palautetta tullut, että sieltä saa tietoa yhteiskunnasta. Heille annetaan myös heti työluvan saannin tai oleskeluluvan saannin yhteydessä tietopaketti siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii. Tätähän on pidetty todella tärkeänä, että tiedetään, miten täällä maassa toimitaan, mitkä ovat meidän lait ja käytännöt ja miten täällä ollaan.
Kun kritisoitiin sitä, että annetaan palveluja ihmisille, jotka tänne tulevat, niin minä en sitä kritiikkiä oikein ymmärrä. Minkälaiseen pakkoliekaan tänne tulevat oikein pitäisi asettaa? Kyllä minusta lähtökohta on se, että meillä on hyvin helposti saatavissa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, pääsee kieliopintoihin ja niille ihmisille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa, tehdään tämä kotoutumissuunnitelma ja sitä seurataan, miten siinä edistytään eteenpäin.
Edustaja Mäenpää puheenvuoron loppupuolella tuli sitten siihen johtopäätökseen, että pitää työperäistä maahanmuuttoa hyvänä asiana, ja sitähän me tarvitaan ja sitä hallitus monin tavoin edistää. Erityisesti myös kannoitte huolta näistä kotona lapsia hoitavista naisista. Olen samaa mieltä: on hyvin tärkeätä, että me saamme heidät mukaan kielitaidon oppimaan, heidän osaamisensa kartoitetaan ja he pääsevät työmarkkinoille eivätkä jää sinne kotiin, koska se vain edistää sitä kehää, että on ulkopuolella yhteiskunnasta.
Ukrainalaiset pakolaiset on hallituksessa ihan keskeisesti otettu alkumetreiltä asti keskeisien toimenpiteitten kohteeksi, koska heitä on tullut paljon lasten kanssa, ja nyt työllisyyspolitiikan, työllistymisen kannalta on tosi tärkeätä, että nämä tilapäisen suojelun piiriin rekisteröityneet ihmiset, ukrainalaiset, saavat heti, oitis, työluvan. Kun he menevät, hakeutuvat TE-palveluiden piiriin TE-toimistoon, heillä on kaikki palvelut käytössään, kaikki työvoimapalvelut käytössään. Nyt tuolla alueilla olen paljon kiertänyt, ja siellä järjestetään TE-palveluiden, kuntakokeilujen ja yhdessä yritysten kanssa monenlaisia rekrytointitapahtumia, isoja rekrytointitapahtumia, joissa pyritään nyt saamaan kohtaamaan nämä työtä hakevat ja sitten toisaalta yritykset, jotka voisivat palkata heitä työhön. Kielitaito on tässäkin tullut ongelmaksi, eli on arvioitu, että noin 20 prosenttia puhuu englantia, nuoremmat varmastikin puhuvat englantia. Siitä syystä tämä kielitaito — tässäkin alleviivaan sitä — on todella tärkeää. Ne, jotka ovat työllistyneet, ovat usein työllistyneet myös kausiluontoiseen työhön tiloille, ja nyt ne työt ovat loppumassa, eli meillä nyt näkyy TE-toimistoissa se, että alkavat määrät kasvaa ja tarve näiden palvelujenkin vahvistamiseen on ihan ilmeinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-12T15:57:11,2022-10-12T16:03:16,Hyväksytty,1.1
2022_108_70,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_71,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulostaa vähän siltä kuin me olisimme löytäneet suorastaan kultasuonen, aivan kuin tämän lain perusteella tapahtuisi niin, että Suomi tässä valtavasti rikastuu.
Olisin kyllä vielä ministeriltä kysynyt tässä yhteydessä siitä, kun tässä esitetään, että kotoutumissuunnitelmaa voidaan jatkaa siten, että henkilö kerkeää suorittamaan joko lukion tai ammatillisen oppilaitoksen loppuun. Kysyisin: miten te arvioitte tätä yhdenvertaisuutta suomalaisiin opiskelijoihin nähden? Nythän ulkomaalainen opiskelija käytännössä työttömyysturvalla pystyy itsensä kouluttamaan, kun suomalaiselle on tarjolla opintotukijärjestelmä, joka tänä päivänä on lainapainotteinen. Tältä osin tämä kysymys asettaa suomalaisen opiskelijan eriarvoiseen asemaan maahanmuuttajaopiskelijaan nähden, ja olisin kysynyt: miten olette päätyneet tähän esitykseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-12T16:03:26,2022-10-12T16:04:27,Hyväksytty,1.1
2022_108_72,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_73,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kun kerroitte Ukrainan pakolaisten tilanteesta täällä, niin minuun otti yhteyttä kasvihuoneyrittäjä, joka kertoi, että vastaanottokeskuksesta soitettiin hänelle ja sanottiin, että siellä on pari—kolmekymmentä innokasta tulemaan töihin, ja seuraavana päivänä he olivat menneet sinne kasvihuoneelle. Heitä tuli kahdeksan paikalle, joista kaksi oli ottanut työtä vastaan. Loput kuusi olivat laskeneet niin, että heidän ei kannata ottaa työtä vastaan, koska he saisivat vain 300 euroa enemmän kuukaudessa käteen. Onko silloin onnistunut tämä kotoutus, jos heille on jo siellä vastaanottokeskuksessa opetettu kaikki erilaiset tukimuodot, mistä niitä saa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T16:04:28,2022-10-12T16:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_108_74,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Käyttääkö ministeri vielä puheenvuoron?, ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_75,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin kysymyksiin, miten sosiaaliturva vaikuttaa kannustavuuteen ja niin edespäin: En lähde tässä sitä käymään läpi. Meillä varmasti tässä valtakunnassa mietitään niitä siinä sotu-komiteassa, joka on parlamentaarisesti koottu, ja varmaan siellä käydään läpi myös tästä näkökulmasta tätä kysymystä. Mutta vastaanottokeskuksessa on tietenkin velvollisuus kertoa, millainen oikeus on ihmisillä sosiaaliturvaan. Ukrainalaiset, jotka tänne tulevat, eivät kyllä rikastu niillä tuilla, mitä ovat tällä hetkellä saamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-12T16:05:37,2022-10-12T16:06:20,Hyväksytty,1.1
2022_108_76,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_108_77,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_78,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Presidentti J. K. Paasikivi totesi aikoinaan: ”Tosiasioiden tunnistaminen on viisauden alku.” Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu voi perustua vain tosiasioiden tunnustamiselle ja tunnistamiselle myös epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan osalta. Kotouttaminen on Suomessa epäonnistunut, kuten monissa muissakin Länsi-Euroopan maissa. Kotouttamisen epäonnistumisesta ei voi kuitenkaan yksinomaan syyttää järjestelmää, vaan katseet tulee kiinnittää myös kotoutettaviin. Heillä on kotouttamisestakin vastuu.
Parasta ja onnistuneinta kotouttamista tapahtuu, kun vähennämme haitallista maahanmuuttoa ja sen houkuttelevuutta. Kotouttaminen ei voi onnistua, vaikka tehtäisiin mitä uudistuksia, jos kotoutettavalla ei ole motivaatiota integroitua tähän yhteiskuntaan esimerkiksi opettelemalla suomen kieltä, ja jos ei opettele suomen kieltä, niin on vaikea työllistyä sekä asioida viranomaisten kanssa.
Suomessa on perheitä, joissa joudutaan käyttämään edelleen tulkkia, vaikka perhe on saattanut elää Suomessa 5—10 vuotta. Näitä perheitä myös kannatellaan pitkään palveluilla sekä sosiaalietuuksilla. Epäkohdat lainsäädännössämme mahdollistavat palveluiden tuputtamisen liian pitkään, ja on ryhmiä, jotka käyttävät näitä epäkohtia sumeilematta hyväkseen. Ei siis ole ihme, että Suomessa kotoutumista ei tapahdu toisessakaan maahanmuuttajasukupolvessa, vaikka nämä henkilöt ovat syntyneet Suomessa.
Arvoisa puhemies! Tunnustetaan tosiasiat: kotouttamisessa on ongelmia, koska maahamme tulee ihmisiä, joilla on ongelmia sopeutua Suomeen ja länsimaisiin arvoihin. Parhaatkaan kotouttamistoimenpiteet eivät onnistu, jos henkilöllä itsellään ei ole halua integroitua ja sopeutua yhteiskuntaamme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T20:03:01,2022-10-12T20:05:21,Hyväksytty,1.1
2022_108_79,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna poissa. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_80,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo se, että tällainen termi kuin ”kotouttaminen” on pitänyt keksiä, osoittaa sen, että maahanmuuttopolitiikassa on jo siinä kohtaa epäonnistuttu, kun sellainen termi on keksitty tai jouduttu miettimään vastaavia asioita. Pitäisi palauttaa mieliin, millaista maahanmuuttoa haluamme. Usein hoetaan tätä taikasanaa ”työperäinen maahanmuutto” ja pidetään selvänä, että työperäinen maahanmuutto on jotenkin lähtökohtaisesti ja sellaisenaan hyvä asia, mutta onko se automaattisesti?
Ensimmäinen asia on tietenkin se, että suomalaiset työttömät pitäisi laittaa etusijalle. Meidän pitäisi aidosti huolehtia siitä, että suomalaisille työttömille annetaan mahdollisuus työllistyä niihin tehtäviin, mitä on tarjolla, ja vasta sitten, jos Suomesta ei löydy tekijää johonkin tehtävään rehellisellä suomalaisella palkalla, voidaan etsiä kohdistetusti työvoimaa ulkomailta sen tehtävän hoitamiseen, mutta ei aiemmin. Ja sillä palkalla, millä tullaan työtä tekemään, pitää pystyä myös pärjäämään, eli ei lähdetä siihen, että henkilöitä hankitaan Suomeen tekemään töitä alennetuilla työehdoilla, huononnetulla palkalla nauttimaan sosiaaliturvaa — se ei ole oikea tapa työperäiseen maahanmuuttoon.
Ennen kaikkea pitäisi pärjätä itse ilman mitään erityisiä kotouttamistoimenpiteitä. Pitäisi itse osata hoitaa asiansa, opetella kieli siinä maassa, jossa elää, opetella sen maan tavoille. Näin toimivat kaikki järkevät ihmiset, jotka lähtevät muualle maailmaan muuttamaan. Jos minäkin vaikka muuttaisin USA:han, en minä olettaisi, että siellä kohdistettaisiin minuun mitään kotouttamistoimenpiteitä. Menisin tekemään sinne töitä, elämään, asumaan sen maan lakien mukaan. Jolleivät sen maan lait ja tavat miellytä, sitten pysyisin pois siitä maasta.
Täytyy myös esittää kysymys, miksi ylipäänsä työperäisiä maahanmuuttajia kiinnostaisi tulla Suomeen kaikista vaihtoehdoista, mitä esimerkiksi Euroopassakin on tarjolla. Täällä on esimerkiksi Irlantiin verrattuna epäedullisempi verotus, kylmempi sää, epätavallisempi kieli. Miksi joku muuttaisi Suomeen Irlannin asemasta, jos muuttaa Euroopan ulkopuolelta tekemään töitä? No, tänään oli Ylellä uutinen, jossa eräs maahanmuuttaja selitti arvostavansa pohjoismaista sosiaaliturvaa. Siinä taisi tullakin paljon sisältöä yhdessä lauseessa. Hän arvostaa pohjoismaista sosiaaliturvaa, ja tämän pitäisi olla ”työperäinen” maahanmuuttaja, joka antoi tällaisen kommentin. Tällä tavalla me emme ainakaan paranna kestävyysvajettamme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T20:05:26,2022-10-12T20:08:06,Hyväksytty,1.1
2022_108_81,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo poissa, edustaja Kaleva poissa. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_82,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi on susi jo ennen syntymäänsä.
Esimerkinomaisesti otan esille nämä tänä vuonna sisäasiainministeriön hallinnonalalle myönnetyt 465 miljoonaa ylimääräistä rahaa, jolla on tarkoitus kotouttaa noin 48 000 ihmistä. Nämä ihmiset ovat kuitenkin sellaisia, jotka ovat ilmoittaneet työhalustansa, ja yrittäjät ovat ilmoittaneet, että he mielellään työllistäisivät nämä ihmiset. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että halukkaat eivät kohtaa toisiansa, vaikka tuntuu olevan molemminpuolinen, ainakin alustava yhteinen näkemys siitä, että töitä pitäisi tehdä ja töitä olisi, mutta tässä nyt tulee väkisin mieleen jo täällä aikaisemminkin mainittu seikka, että nämä tuet ikään kuin passivoivat varsin nopeasti nämä tänne tulleet ahkerat ihmiset.
Sitten täällä on jatkuvasti tänäänkin sekoitettu kotoutuminen, kotouttaminen, laillinen maahanmuutto, turvapaikanhaku, työperäinen maahanmuutto, kiintiöpakolaisuus ja kansainvälinen suojelu. Siis kun tai jos ihminen tulee tänne töihin, opiskelemaan, tekemään tieteellistä tutkimusta tai esimerkiksi avioliiton kautta, he eivät tarvitse mitään kotoutumispalveluita. He saattavat tarvita joissakin tapauksissa jotakin kielikouluttautumisen mahdollisuuksia, neuvoja, missä on terveydenhuoltoa saatavissa, miten verotus toimii Suomessa tai vaikka mikä on jokamiehen oikeus. Mutta eivät he tarvitse mitään kotoutumispalveluita. Näihinhän ministeri täällä viittasi, että kun tulee töihin tänne, niin tarvitsee kotouttaa.
Kun tämmöistä sekoittamista tehdään, niin se on tämmöistä sumuverhon levittämistä ja tämän asian hämärtämistä. Meidän kotoutumisen epäonnistuminen näkyy hyvin näissä katujengeissä, joita poliisi nyt on ilmoittanut olevan Suomessa 11 kappaletta. Niissä on 200 jäsentä. Älkää olko huolissanne tästä pienestä jäsenmäärästä, koska minä olen 40 vuoden aikana päässyt todistamaan moottoripyöräjengien synnyn ja sen, kuinka ne vaikuttavat edelleen tähän yhteiskuntaan ja kuinka niitä yritetään nyt sitten oikeuden kautta lakkauttaa. Tässä on aivan samanlainen kehitys.
Meidän on uskallettava sanoa, että näiden katujengien jäsenistöstä 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja miksi se sitten näin on? No, se on siitä syystä, että meidän kotouttaminen ja kotoutuminen heidän osaltansa on epäonnistunut. Meille on muodostunut rinnakkaisyhteiskunta tai jopa useampia, joissa noudatetaan omia sääntöjä, yhteisön sisällä tapahtuneiden rikkeiden käsittelyssä omia sovittelumenettelyjä, sekä käytetään omaa kieltä, koska suomen kieltä ei ole tarvinnut edes opetella.
Elikkä kun kotoutuja saa enemmän kuin mitä hänellä on velvollisuuksia, niin tämä järjestelmä on pielessä. Pahoin pelkään, että kun eletään eri säännöillä, nuoret ovat ristiriitatilanteessa kodin ja yhteiskunnan välillä, niin se ajaa heitä jengeihin. Valitettavasti hallituksen esitys ei tule käytännössä ratkaisemaan kotoutumiseen liittyviä ilmeisiä ongelmia. Se jatkaa rahan syytämistä pohjattomaan kaivoon tuottamatta merkittävästi vastineeksi yhteiskunnallemme tärkeitä toimijoita, opiskelijoita, työntekijöitä, yrittäjiä, yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä, joilla on myös velvollisuuksia ja jotka myös haluavat itse ottaa vastuuta ja elää maassa maan tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-10-12T20:08:13,2022-10-12T20:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_108_83,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, poissa. Edustaja Mäenpää, poissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_84,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Grahn-Laasonen poissa, edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_108_85,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme talousvaliokunnassa käsitelleet tätä asiaa, ja itseänikin evästettiin hyvin seikkaperäisin tiedoin tästä jo ennen kokousta, ja pääsin siihen perehtymään mielestäni ihan huolella. Talousvaliokunnassa perussuomalaiset ja kokoomus esittivät sitä, että maksettaisiin tätä tukea 8 prosenttia, ja laskelmien mukaan 8,5:kin se olisi saattanut olla, mutta tämmöisellä varmuusperiaatteella päätimme esittää 8:aa prosenttia, että se raha riittää varmasti, mutta valitettavasti tämä ei hallituspuolueille käynyt.
Eli kyseessä on se, että siihen on myönnetty 75 miljoonan euron määräraha, ja nyt näyttää, että sitä kuluu noin 32 miljoonaa tähän kuljetusyritysten kuljetustukeen. Lisäksi on arvioitu, että 12 miljoonaa menisi näihin muihin polttoöljyä käyttäviin työkoneisiin, jotka tämän tuen piiriin tulevat. Siellä kokouksessa jonkun muun asian yhteydessä hallituspuolueista hyvin peräänkuulutettiin, että meidän pitäisi toimia linjakkaasti tehtyjen päätösten mukaan näissä jatkokäsittelyissä, ja mielestäni kun tähän on myönnetty se 75 miljoonaa, niin olisi ihan realistista käyttää se raha ja tukea näitä kuljetusyrittäjiä, jotka ovat olleet erittäin hankalassa tilanteessa silloin helmi- ja huhtikuun välillä. Monet ovat vieläkin, mutta silloin tilanne oli se, että polttoaineen ja polttoöljyn hinta nousi erittäin jyrkästi, ja osalla yrityksistä on tietenkin semmoinen indeksisopimus, että heidän korvauksensa nousevat sitten, kun polttoaineen hinta nousee, mutta siinä on semmoinen kahden kuukauden viive, ja tiedän yrityksiä, jotka ovat joutuneet henkilökohtaisesti laittamaan rahaa ja ovat henkilökohtaisesti velkaantuneet sen takia, että saavat yrityksen polttoainelaskuja maksettua. Tämä on vähän poikkeuksellinen tilanne, mutta poikkeuksellinen on sotakin, joka tämän on aiheuttanut, ja mielestäni meidän pitää ehdottomasti nostaa tämä korvaus sinne 8 prosenttiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T16:07:48,2022-10-12T16:10:54,Tarkistettu,1.1
2022_108_86,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_87,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös työkoneyrittäjät, kuten maanrakennus‑ ja metsäkonealan yrittäjät, pääsevät tämän polttoainetuen piiriin. Myöskin tämä muutos, minkä talousvaliokunta on tehnyt, yksi ainoa muutos, on hyvin tärkeä. Lakia olisi voitu tulkita niin, että polttoöljyn käyttö olisi ollut sallittua tämän tuen saadakseen vain siirroissa. Nyt se on yksiselitteisesti niin, että se koskee kaikkea traktorilla tehtävää urakointityötä. Se on sitten hiukan tulkinnanvaraista, koskeeko se myöskin maatalouden harjoittajaa, joka tekee sivutoimenaan tällaista urakointityötä. Se, pitääkö hänellä sitten olla erillinen Y-tunnus saadakseen tämän tuen tämän lain mukaisena polttoainetukena, vieläkin jää tässä hiukan epäselväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-12T16:10:54,2022-10-12T16:12:02,Tarkistettu,1.1
2022_108_88,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_89,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta toki keskusteli tästä pitkään, ja eri esityksiä siitä oli, mutta tärkeintä tässä kuitenkin on se, että nämä työkoneilla työtään tekevät yrittäjät saavat tämän tuen nyt, kun on aivan kohtuutonta, että tämä tilanne Ukrainan sodan takia meni näin vaikeaksi, energianhinnat hyppäsivät aivan pilviin, niin että edes jotain lohtua saataisiin tähän todella vaikeaan tilanteeseen. Jos joku tätä nyt vaikka sattuisi kadehtimaankin, että tällainen tuki on tulossa, niin sitäkään ei kannata tehdä, koska niillä koneyrittäjillä ja ‑urakoitsijoilla, jotka työtään tekevät eri työmailla ympäri Suomea, urakoiden katteet ovat niin olemattomat, että pienikin polttoaineen hinnan muutos aiheuttaa heille hyvin nopeasti tilanteen, että otettu urakka on hyvin nopeasti tappiollinen, ja sitten kun niitä tappiollisia urakoita rupeaa tulemaan muutamia peräkkäin, siinä saattaa koko yrityksen tulevaisuus olla katkolla. Ei se tietenkään yhdestä polttoainelaskusta välttämättä ole kiinni, mutta kannattaa kaikkien huomata se, että kun polttoaineen hinta koko yhteiskunnassa nousee, energianhinta nousee, niin se vaikuttaa valitettavasti sitten joka kautta myös yritykseen yleensä. Jos yritys lomauttaa työntekijänsä, pahimmillaan sanoo kaikki työntekijät irti, sitten ollaan vielä syvemmässä suossa, koska sitten taas lähtevät työttömyyden kustannukset nousuun. Pahoin pelkään ensi talvea, miten tässä Suomessa nyt käy.
Tänäpänä ihan kauhulla seurasin muun muassa perustuslakivaliokunnan ja myös talousvaliokunnan kokouksiin lausunnolle tuotua ennallistamisasetusta, miten siellä saadaan taas tätä rakasta isänmaata rauhoitettua niin, että kaikki taloustoiminta loppuu. Ne perusteet, mitä siinäkin unionin esityksessä on, ovat aivan käsittämättömiä.
Mutta tämä polttoainetuki on hyvä asia, ja toivon, että se etenee ja saadaan, ja saadaanhan se nyt, kun se on tullut mietintönä tänne eduskunnan suuren salin ensimmäiseen käsittelyyn, tokihan se tulee. Toivotaan tässä samalla, että lähiaikoina rupeaisi tuolta Ukrainan puolelta tulemaan uutisia, että se sota olisi loppumassa ja palattaisiin niin sanottuun normaaliin elämään sielläkin. Pahoin pelkään, että se nyt ei ihan heti tapahdu, mutta uskon ja toivon pitää elää edelleen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-12T16:12:03,2022-10-12T16:14:31,Tarkistettu,1.1
2022_108_90,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_91,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama äkillinen polttoaineiden hintojen nousu on ajanut monen yrittäjän ahtaalle. Polttoöljyn kustannus sitä työkoneissaan käyttäville yrityksille onkin yleisesti noin 20–30 prosenttia palvelun tuottamisen kustannuksesta. Kohonneiden kustannusten siirtäminen palvelun hinnoitteluun ottaa kuitenkin oman aikansa, eikä monilla yrittäjillä ole myöskään suuria taloudellisia puskureita äkillisesti kohonneiden välttämättömien kustannusten kattamiseen. On siis selvää, että yritysten maksukyky ja taloudellinen elinvoimaisuus ovat uhattuina yrittäjistä riippumattomista syistä, ja yrittäjien tukeminen näinä epävarmoina aikoina on niin huoltovarmuus-, talous- kuin työllisyyspoliittinenkin kysymys.
Esityksen mukainen tuki helpottaa keväällä 22 polttoaineiden voimakkaasta hinnannoususta kärsineiden yritysten tilannetta. Lisätalousarviossa on varattu polttoainetuelle yhteensä 75 miljoonaa euroa. Arvioiden mukaisesti viiden prosentin tukitasolla tästä eduskunnan varaamasta määrärahasta jää kuitenkin merkittävä osa käyttämättä. Tällä tukitasolla määrärahasta tulee käytettyä noin 46 miljoonaa euroa. Tämä on siis huomattavasti alle määrärahan koon. Esityksen kaltaisten tukimuotojen tulee olla poikkeuksia, joihin turvaudutaan vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, mutta silloin kun niihin turvaudutaan ja tuki katsotaan tarpeelliseksi, sen tason on oltava riittävä. Lisätalousarviossa varattu tuki olisi nyt todella tarpeellinen käytettäväksi kokonaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-12T16:14:32,2022-10-12T16:16:15,Tarkistettu,1.1
2022_108_92,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_93,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on siis kyse kuljetus- ja työkonealan polttoainetuesta yrittäjille kuljetuksiin käytetyn polttoaineen ja sähkön kustannuksiin ilman alvia. Me käsittelimme tätä talousvaliokunnassa viime viikolla, ja me kokoomusedustajat yhdessä perussuomalaisten kanssa teimme tähän vastalauseen, ja se perustuu siihen, että meidän mielestämme ei ole perusteltua jättää käyttämättä niitä määrärahoja, [Tuomas Kettunen: Rahaa on!] joita tähän oli varattu, eli kysymys on siis helmi, maalis- ja huhtikuun kustannuksista näille yrittäjille. [Tuomas Kettunen: Mistä olisitte leikanneet?] Elikkä sen sijaan, että tässä nyt hallitus esittää viiden prosentin hyvitystasoa, me olisimme esittäneet kahdeksaa prosenttia. Tähän on varattu 75 miljoonaa euroa, ja tällä prosenttitasolla, mitä hallitus esittää, siitä saadaan käytettyä ehkä noin 46 miljoonaa euroa, elikkä kymmeniä miljoonia euroja yrittäjille varattua tukea jää käyttämättä, ja se on se meidän perustelumme, miksi teimme vastalauseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-12T16:16:15,2022-10-12T16:17:39,Tarkistettu,1.1
2022_108_94,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_95,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nyt siteerataan monella suulla samaa asiaa. Hallitustahan täytyy tietysti ensin kiittää siitä, että edes tämä 75 miljoonaa tuli kuljetuselinkeinolle silloin 28.6. kuluvaa vuotta. Mutta sitten tähän tuli lisähomma koneyrittäjiltä, mikä on kyllä sekin tarpeellinen ja tärkeä, koska polttoöljyn hintahan nousi enempi kuin dieselin hinta. Nyt täällä on puhuttu, että se polttoaineen hinnannousu keväällä johtui sodasta, mutta kyllä se alkoi jo aikaisemmin. Kuljetuskustannukset nousivat polttoaineen hinnan, energian hinnannousun takia, ja kaikilla yrittäjillä ei ole polttoaineklausuulia, elikkä pohja meni pois, niin kuin täällä on todettu monella suulla.
Kyllä minäkin sitä mieltä olen, että se 75 miljoonaa pitäisi käyttää kokonaisuudessaan siihen, että sen kahdeksan prosenttia niistä kuluista saisi hakea sieltä pois, ihan huoltovarmuuteen ja kaikkeen muuhun. Yrittäjät ovat kovilla, voin sanoa sen omasta kokemuksesta. Rahaa on täytynyt laittaa omasta pussista, että kuljetusyritys pyörii. Elikkä toivon, että hallitus tähän vastalauseeseen, mikä on jätetty, ottaisi kantaa ja miettisi ihan oikeasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-10-12T16:17:39,2022-10-12T16:19:34,Tarkistettu,1.1
2022_108_96,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_97,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää hallitusta, että tuotiin nopeasti tämä hallituksen esitys eduskuntaan, ja täytyy kiittää talousvaliokuntaa, että olette ripeästi tehneet asian osalta mietinnön ja näin asia etenee ja juurikin kuljetusyrittäjät ja koneyrittäjät saavat asianmukaisen tuen.
Edustaja Kotiaho käytti ansiokkaan puheenvuoron. Hän tietää kyllä kuljetusyrittäjänä, mikä tilanne kentällä on ollut kevään aikana ja mitä se on tälläkin hetkellä. Siitä ehkä haluaisin kysyäkin, tai ainakin itse ihmettelen sitä, että tähän talousvaliokunnan mietintöön on jätetty vastalause, ja juurikin tästä syystä, että kun on tämä 75 miljoonaa euroa, mikä on tämä tukipotti, niin tämä vastalause on siltä pohjalta laitettu, että tämä tukiprosenttiosuus pitäisi nostaa siitä viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin. Onko näin, että tämä perustelu on juurikin sen vuoksi, että koko tämä 75 miljoonaa tulisi käytettyä? No, eihän tätä 75:tä miljoonaa ole missään vaiheessakaan varattu summana niin, että se käytetään kaikki, vaan on varattu summa, se 75 miljoonaa, että sen enempää ei tukea ole. [Juha Mäenpää: On luvattu kuljetusyrittäjille 75 miljoonaa!] Vai onko näin, että yrittäjien suunnalta ei sitten tule näitä tukihakuja?
Mutta on erittäin tärkeää, että hallitus on varannut tämän kyseisen summan ja tätä pystytään sitten yrittäjien suunnalta käyttämään tähän ahdinkoon, mikä kevättalven osalta tuli. Oli, kuulkaa, melko korkeat polttoaineitten hinnat. On se korkeaa kyllä vieläkin tällä hetkellä, mutta toivottavasti markkinat toimivat niin, että polttoaineen hinta mittarilla laskee mahdollisimman alas. [Mikko Lundén: Toivottavasti!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T16:19:34,2022-10-12T16:21:42,Tarkistettu,1.1
2022_108_98,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_99,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoaineiden hinnat ovat tosiaan olleet ja ovat edelleenkin korkealla. Yritykset luonnollisesti pystyvät viiveellä siirtämään polttoainekuluja hintoihinsa, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tähän siirtymävaiheeseen, jossa polttoaineen hinnat erityisen kovasti nousevat tuon Venäjän aiheuttaman sodan myötä, nyt tulee sitten hallitukselta tukea. Ja kiitän myöskin itse talousvaliokuntaa tämän asian ripeästä käsittelystä. On erinomaista, että nyt myös polttoöljyä käyttäviä työkoneita käyttävät yritykset saavat tätä tukea.
Tässä talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä kävi tosiaan ilmi, että tämä viittaus polttoainemaksulakiin voisi aiheuttaa traktoreiden poistumisen tuen piiristä miltei kokonaan. Tämä ei ole ollut sääntelyn tarkoituksena, ja talousvaliokunta esittääkin asiaa koskevan säännöksen täsmentämistä. Tämä on oikein. Keskustalle ja meille kaikille on äärimmäisen tärkeää, että myöskin traktoreiden pyörät pysyvät pyörimässä.
Arvoisa puhemies! Kuljetusyrityksiä ja koneyrittäjiä on tuettu varsin paljon suhteessa moneen muuhun yritykseen. Tämä on tosiasia ja tärkeä tosiasia. Puhumme huoltovarmuuden kannalta kriittisistä aloista, ja siksi nämä toimet ovat olleet äärimmäisen tärkeitä. Onhan totta, että monet muutkin yritykset kärsivät polttoaineiden hinnannoususta ja energian hinnasta, ja lähtökohtaisesti yritysten tietysti pitää siirtää kohonneet kustannukset omiin hintoihinsa. Valtio voi auttaa ja näin tekeekin tällaisissa poikkeustilanteissa, kun esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta se on välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T16:21:44,2022-10-12T16:23:34,Tarkistettu,1.1
2022_108_100,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_101,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä, kun käsittelemme kuljetusalan ja konealan polttoainetukea, haluan sanoa jotain polttoaineiden hinnanmuodostuksesta. Polttoaineiden hintaa nostavat, kuten tiedämme, Venäjän hyökkäyssodan seuraukset, talouspakotteet ja vastapakotteet. Käynnissä on aseellisen sodan lisäksi kauppasota, jonka tarkoituksena on saada Venäjä lopettamaan järjetön hyökkäyksensä. Toivottavasti näin myös käy. Toivottavasti Ukrainaan saadaan rauha mahdollisimman nopeasti.
Sodan seurausten lisäksi polttoaineiden hintoja nostaa myös Suomen liiallinen kunnianhimo päästötavoitteissa. Erilaiset vihreän siirtymän sopimuksiin liittyvät jakelu- ja sekoitevelvoitteet, hiilidioksidimaksut, tiukat aikataulut ja niin edelleen vaikuttavat polttoaineiden hintoja korottavasti ja kiihdyttävät inflaatiota. Tänään taas, kuten edustaja Hoskonen mainitsi, kuulimme talousvaliokunnassa, mitä tuleman pitää kohta polttoaineiden hinnoille lähivuosina. Kiihtyvä inflaatio puolestaan köyhdyttää kansalaisia ja heikentää monien yritysten toimintaa. Kiihtyvä inflaatio yhdistettynä korkojen nousuun on kotitalouksille, yrityksille ja koko kansantaloudelle myrkkyä. Ei ole miltään osin toivottavaa, järkevää eikä hyväksyttävää politiikkaa, että tästä Eduskuntatalosta käsin tehdään päätöksiä, joilla kuluttajahinnat nousevat ja ihmisten ostovoima heikkenee.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan kuljetus- ja konealan polttoainetueksi viisi senttiä litralta tietyltä ajanjaksolta. Se on liian vähän. Sen pitäisi olla kahdeksan senttiä litralta, eli annetusta lupauksesta, 75 miljoonan tuesta, täytyisi pitää kiinni. Siksi me perussuomalaiset olemme tehneet yhdessä kokoomuksen kanssa tähän lakiin pykälävastalauseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-10-12T16:23:34,2022-10-12T16:25:43,Tarkistettu,1.1
2022_108_102,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_103,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan hiukan täsmentää tätä äsken pitämääni puheenvuoroa, kun salissa nousi keskustelua, minkä takia kokoomus ja perussuomalaiset tämän vastalauseen tekivät. Itse ainakin olen saanut viestejä kuljetus- ja koneyrittäjiltä, että he eivät ole pystyneet nostamaan palkkaa normaalisti yrityksestään, heillä on vaikeuksia maksaa laskujaan, he ovat joutuneet siirtämään investointeja, osa on joutunut irtisanomaan henkilöstöä ja niin edelleen. Eli he ovat olleet todella kovilla tässä, ja jos kerran meillä on alun perin joku tietty rahasumma varattu näiden yritysten tukemiseen, jotka ovat jo valmiiksi ahtaalla, niin en näe mitään syytä, minkä takia sitä ei voisi käyttää. 
Tietyllä tavalla ymmärrän vasemmistopuolueiden asennoitumisen yritysten tukemiseen, koska se on perinteisesti ollut aika nuiva, mutta sitä ihmettelen, minkä takia keskustapuolue niin vastustaa, että tässä olisi määräraha käytetty kokonaisuudessaan ahdingossa olevien yrittäjien tukemiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-12T16:25:43,2022-10-12T16:26:46,Tarkistettu,1.1
2022_108_104,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_105,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuljetusyrittäjille todellakin annettiin se kuva ja lupaus kesäkuussa, että he saavat merkittävän tuen siihen hätätilaan, mikä heillä on tänä kesänä ja syksynä ja tulevana talvena. Tuolle lupaukselle siinä yhteydessä oli hintalappu 75 miljoonaa euroa, ja nyt hallitus tinkii siitä tällä esityksellä, ja siihen on nyt sitten tämä vastalause, eli viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin nostaminen korjaa tämän tältä osin eli vastaa siihen lupaukseen. Mutta tämä lupaus ja lisäbudjetissa annettu määräraha sinänsä ei tietystikään voi olla peruste, ainakaan ainoa peruste, tälle muutokselle, vaan perussyy on se, että meillä kuljetuskustannukset ovat viimeisen vuoden aikana erinäisistä syistä — jo ennen Ukrainassa käytävää hävityssotaa, ennen sitä tapahtuneitten tosiasioitten takia, muun muassa tämän onnettoman vihreän siirtymän takia — nousseet. Ne kuljetuskustannukset eivät ole sellaisia, että ne jäisivät kuljetusliikkeille sellaisenaan, vaan ne menevät hintoihin vähin erin.
Eli on koko kansantalouden etu, että näitä kuljetuskustannusten kohtuuttomia nousuja kompensoidaan, niin kuin on monia muitakin toimenpiteitä ja aloja kompensoitu tämän talon toimesta ja hallituksen toimesta. Siksi siis perustelut sille, että viiden prosentin tilalle on vastalauseessa kahdeksan prosenttia, ovat nämä todelliset syyt, että kustannuksia pitää korvata, jotta kuljetusyritykset pysyvät pystyssä, kuljetusyrittäjät saavat kohtuullisen toimeentulon ja jotta ne tuotteet, joita meillä kuljetetaan, ovat kilpailukykyisiä ja kuluttajienkin edun mukaisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T16:26:48,2022-10-12T16:28:59,Tarkistettu,1.1
2022_108_106,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_107,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri näin, niin kuin edustaja Kankaanniemi hyvässä puheenvuorossaan äsken todisti. Harmillisin puoli tässä kustannusten nousussa liittyen tähän vihreään siirtymään on minun mielestäni se, että näitä ilmastopäästöjä kun on lähdetty korjaamaan, niin meillä on tehty kammottavia virheitä, jotka nostavat näitä kustannuksia. Toinen on tämä 15 miljoonan tonnin ylimääräinen päästö, joka on laskettu tähän meidän päästökauppaan, vaikka se ei pidä paikkaansa, ja nyt, arvoisa puhemies, se on tulossa meille esille sitten tässä ja nostaa meidän kustannuksia koskien myös kuljetusyrittäjiä. Että kun lähdetään näitä ilmastopaketteja viemään eteenpäin ja sitten ennallistamaan — koska nyt pitää kuulemma näitä syntyneitä valtavia päästöjä kompensoida — niin sehän on aivan älytöntä hommaa. Lähdetään tuhoamaan metsiä, estämään metsien kasvua, ja se taas johtaa siihen, että tämä hiilinielu pienenee, ja kun soita ruvetaan ennallistamaan, niin siinä tehdään 40-kertainen vahinko, koska metaania rupeaa syntymään, ja tämä iskee sitten suomalaiseen elinkeinoelämään, se iskee halvauttavasti. Meillä tässä maassa on vain yksi totuus, jota saa puhua. Jotka muuta väittävät, niin heidät laitetaan epäilyttävien kansalaisten listalle, eikä varmasti päätä silitetä muuten kuin niin, että luu paistaa.
Arvoisa puhemies! Minä vetoan Suomen eduskuntaan, että meidän on palattava totuuden tielle. Nämä päästökaupassa olevat virheet on oikaistava. Kellään Suomen kansanedustajalla tai ministerillä ei ole oikeutta tuolta ministeriaitiosta tulla todistamaan, että te joudutte maksamaan nämä 15 miljoonan tonnin väärät päästöt ja niistä aiheutuvat kustannukset. Sama koskee ennallistamispakettia. Kun tuolta ministeriaitiosta meille taas jonain päivänä julistetaan, että nyt me joudumme tämän ja tämän metsän kasvun tuhoamaan ja jättämään nämä metsät raiskioiksi, käytännössä käy niin, että hiilinielu menetetään ja taas kustannukset nousevat. Tämä sattuu minun sydämeeni kyllä niin jatkuvasti, että ihan harmittaa melkein joka päivä, kun miettii näitä seurauksia, mitä kuorma-autoyrittäjät, koneurakoitsijat joutuvat kokemaan tämän järjettömän vihreän siirtymän takia, jolla ei ole vihreyden kanssa mitään muuta tekemistä.
Tässä juuri luin pari päivää sitten jostakin lehdestä, että oliko Vantaan kaupunki tilannut julmetun määrän kivihiiltä, mistähän päin maailmaa se tulikaan — kuitenkin joku pääkaupunkiseudun suuri voimalaitos on avannut vihreän siirtymän tilaamalla, oliko peräti Australiasta asti, kivihiiltä ison laivallisen. Siinä kyllä vihreä siirtymä unohtuu vähäksi aikaa, ja kyllä sitä sen jälkeen kannattaa tavallista maaseudun mummoa ruveta ahdistelemaan kovilla sähkölaskuilla ja ajattamaan ihmisiä kalliilla polttoaineilla. Että kyllä, arvoisa puhemies, tämä on hirveää, kun joutuu tällaista Suomen eduskunnassa sanomaan, mutta en minä ole tänne tullut mitään satuja kertomaan, vaan tämä on karmeaa totta Suomen tästä päivästä.
Ja, arvoisa puhemies, lopuksi: Luin eilispäivänä Osuuspankin pääjohtajan Timo Ritakallion jutun — Iltalehdestä taisi olla — että Suomen kymmenen vuoden lainapaperien korko on jo yli kolmessa prosentissa. Se on viimeinen keltainen kortti tälle maalle, että, sanotaanko, tällaisen järjettömän politiikan pitää loppua, muuten tämä maa joutuu konkurssiin, ja se on nyt aika lähellä jo. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-12T16:28:59,2022-10-12T16:32:22,Tarkistettu,1.1
2022_108_108,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_109,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuolla, joka käsittääkseni on ennen eduskuntaan tuloa ajanut kuorma-autoa, [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa!] minä toivoisin, että kerrotte tuon saman näkemyksen, mitä kerroitte viidestä prosentista, myös sille entiselle työnantajallenne. Hän varmasti on kahdeksan prosentin kannalla.
Mutta se, mikä tässä nyt on tosiaan: otsikoilla on kerrottu vaikeuksissa olleelle kuljetusalalle olevan tulossa 75 miljoonan euron tuki, ja nyt keskusta sitten sanookin, että se oli vain semmoinen maksimisumma — näin te, edustaja Kettunen, äsken sanoitte. Että kaikki, mikä on alle 75 miljoonaa, on kuljetusalalle riittävää.
Edustaja Kiviranta otti hyvän huomion esiin, että jos on maataloutta harjoittava urakoitsija, niin kuuluuko hän tuen piiriin. Tässä on muutama muukin semmoinen asia, joka ei ihan selkeästi tule tässä laissa. Saako esimerkiksi metsäkoneurakoitsija — hän saa nyt sinne metsäkoneeseen polttoöljyn tuen, mutta entäs sitten siihen kuljetuskalustoon, kun hän ajaa ja kuorma-autolla kuljettaa sitä konettaan, mutta hänellä ei ole siihen liikennelupaa, koska hän ei tarvitse sitä. Samanlainen on semmoinen, jos yritys myy soraa, niin hän voi ajaa sitä soraa ilman liikennelupaa — nyt hän saa pyöräkuormaajaan polttoainetuen polttoöljyyn, mutta saako hän siihen autoiluun tuen, kun hän kuljettaa sitä soraa? Nämä ovat semmoisia asioita, mitkä vaativat ehkä jonkun selkeytyksen tai ainakin tulkinnan tästä laista.
Sitten vielä edustaja Aittakummulle, joka äsken niin ihanasti kertoi, että keskustan tavoite on ollut saada traktoritkin tämän piiriin: Oletan, että hän ei tiennyt, mistä hän puhui. Siis tämä tuki ei koske maataloutta, vaan tämä koskee semmoista urakointia, joka suoritetaan traktorilla. — Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Kyllä, juuri näin, sitä hän tarkoitti!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T16:32:22,2022-10-12T16:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_108_110,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_111,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kaumalle haluaisin vähän avata. Silloin kun polttoaineitten hinnat vahvasti nousivat, niin täytyy sanoa, että siellä minun äänestäjäkunnassani oli henkilöitä... Kun kuusi rekkaa oli pihassa, liikennöintiä pienennettiin, viikonloppuisin ei ajettu, niin voin vakuuttaa teille, että kyllä minä vasemmistolaisena ymmärsin, mistä on kysymys. Oli työntekijöiden leivästä kysymys, ja jos ei sitä ymmärretä, niin sitten ollaan aika kaukana totuudesta.
Voin sanoa, että olen tyytyväinen hallituksen esitykseen. Saatan omasta puolestani sanoa, mutta olisin toivonut tukiprosentin olevan runsaampi, jotta se olisi vähän paremmin vielä vastannut sitä ahdinkoa, mikä todellisuudessa on. [Toimi Kankaanniemi: Siitä äänestetään huomenna!] — Ja edustaja Kankaanniemelle: teillä on niin pitkäaikainen parlamentaarinen kokemus, että tiedätte kyllä, mitä tuleman pitää. [Naurua] Mutta kaiken kaikkiaan tämä on erityisen hyvä.
Mutta samalla, edustaja Hoskonen — jota kovasti arvostan, hänen näkemyksiään maataloudesta ja metsäpuolen asioista — kun puhutaan velasta, niin ei tätäkään rahaa oteta niistä verotuloista, mitä meille nyt tulee. Kyllä tähän täytyy satsata. Ja minun mielestäni tässä kohtaa, kun puhutaan koronan jälkeisestä ajasta ja siitä kriisistä, mitä meille Venäjän hyökkäyssota on tehnyt, pidän parempana sitä, että se maksetaan vaikka luotolla, ettei uusiudu se 90-luvun hirvittävä kriisi yritysten osalta.
Toisaalta meitä arvostellaan siitä, että hunsataan rahaa ja otetaan velkaa, pitäisi säästää, mutta toisaalta joka toisessa puheenvuorossa kerrotaan, että voi voi sentään, kuinka riittämättömät toimet hallituksella on, että yritystoimintaa voidaan velkarahalla tukea. Pientä tasapainoilua pitäisi olla moittimisen ja tyytymättömyyden sijasta ja ymmärtää, että ollaan oltu sen pakon edessä, että ollaan pyritty pelastamaan hallituksen toimesta yritystoimintaa, jotta se pystyy tämän kriisin yli menemään. Toimet ovat olleet varmasti riittämättömiä, mutta niillä on pystytty kuitenkin estämään se suuri konkurssiaalto, mikä kohtasi silloin, kun korona tähän maahan jyräsi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-12T16:35:15,2022-10-12T16:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_108_112,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_113,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on joissakin puheenvuoroissa esitetty, että tavaraliikenne, elikkä kuljetuselinkeino ja koneyrittäjät, olisi saanut eduskunnalta, elikkä valtiolta, hirmutukia ennen tätä. Se ei pidä paikkaansa. Kuljetuselinkeino ei ole saanut — se on jäänyt jälkeen siinä, se ei ole tukikelpoinen oikeastaan mihinkään. Tämä on ensimmäinen. Yhden tuen minä muistan: olikohan 1998, kun yksi dieselvero saatiin anteeksi silloin. Silloin nousi polttoaineen hinta kanssa pilviin. Muuta en muista. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-10-12T16:38:10,2022-10-12T16:38:58,Hyväksytty,1.1
2022_108_114,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_115,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää omassa puheenvuorossaan toi esille, että olen aikaisemmissa töissäni muun muassa ajanut rekkaa. Tämä pitää paikkansa, ja jo nuorena miehenä, 18-kesäisenä, ajelin maitoautoa tuolla Kainuun selkosilla, ja sehän on huoltovarmuutta parhaimmillaan, kun saadaan elintarvikkeet liikenteeseen sieltä alkutuotannon alkulähteiltä. Eritoten tälläkin tuella, minkä hallitus on esittänyt, 75 miljoonaa, tuetaan juurikin kuljetusyrittäjiä. Täytyy sanoa, että tämmöisinä poikkeusaikoina ja kriisiaikoina kyllä valtion tuleekin — ja niin on tehty tässäkin hetkessä — tulla vastaan yrityksien suuntaan, jos siellä yrityksissä ovat hinnat niin sanotusti kohonneet, ja valtion tulee silloin auttaa.
Puhemies! Tämä on todella tärkeä tuki, ja olen siitä tyytyväinen, että talousvaliokunta on nopeutetusti tämän mietinnön tuonut tähän isoon saliin ja tämä tuki saadaan sitten mahdollisimman nopeasti maksatukseen yritysten suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T16:38:58,2022-10-12T16:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_108_116,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_117,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Myllykoskea vasemmiston näkökulman selventämisestä. Kun elimme vielä koronapandemian aikaa, jouduimme silloinkin tukemaan yrityksiä ja miettimään sitä, millä tavalla saadaan kannettua, ikään kuin kuvaannollisesti kannettua, yritykset pahimman ajan yli, koska monesti kysymys oli siitä, että jos yritys menee nurin, niin siinä menevät monelta muultakin työpaikat siinä tilanteessa. Pitkältihän tässä on ollut kysymys tasapainon löytämisestä sen välille, kuinka paljon valtio pystyy ottamaan velkaa ja tukemaan vastaavasti yrityksiä. Mutta jos verrataan Suomen yritystukia koronapandemian aikana esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin yritystukien määrään, niin kyllähän ne ovat olleet huomattavasti vaatimattomampia. Emme me siitä pääse mihinkään. Itse mietin sitä, olisiko kohdentaminen ollut jollakin tapaa erilaista, jos kysymyksessä ei olisi ollut vasemmistohallitus vaan porvarihallitus. Kyllä siellä on ollut monia yrityksiä, jotka ovat olleet hätää kärsimässä. Esimerkiksi alkuvaiheessa alle 2 000 euron yritystukia ei annettu laisinkaan, koska niitä pidettiin liian vaatimattomina, ja sitähän jouduttiin korjaamaan, koska Suomessa on todella paljon esimerkiksi yksinyrittäjiä, pienyrittäjiä, joille satasista ja tuhansista euroistakin on paljon apua.
Olen näiden yrittäjien puolesta kiitollinen siitä, että edes tämä tuki saadaan, mutta kuten sanottua, enemmänkin olisi tarvittu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-12T16:40:20,2022-10-12T16:42:00,Hyväksytty,1.1
2022_108_118,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_119,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoskelle:
Perussuomalaisten linja tässä kriisiaikana, viimeisen kahden vuoden aikana, on ollut kirkkaan selkeä. Me olemme olleet valmiit tukemaan yrityksiä, niin että ne eivät kaadu näihin ongelmiin, mitkä nyt ovat tulleet niihin ulkoisten tekijöiden johdosta. Siihen me olemme valmiit olleet ottamaan myös velkaa valtiolle, jotta näin on voitu toteuttaa, ja se on merkinnyt sitä, että yritykset ovat pysyneet pystyssä, työllisyys on varsin hyvä tällä hetkellä.
Mutta me emme ole tukeneet sellaisia menoja, joita te erityisesti vasemmiston johdolla ja keskustan tuella olette lisänneet valtiolle, eli joidenkin laskelmien mukaan 10—20 miljardin velkaa, jonka olette ottaneet tämän hallituksen aikana muuhun kuin työllisyyden ja yritysten ja kuntienkin palveluiden turvaamiseen. [Tuomas Kettunen: Mistä tämä tieto? Mistä noin iso summa?] — Edustaja Kettunen, kuunnelkaa.
Tämä on se puhdas linja: Me haluamme pelastaa Suomen tuleviin aikoihin, mutta me emme halua vieläkään velkaannuttaa Suomea sillä vauhdilla kuin te teette. Me olemme esittäneet ne kohteet, joista olisi pitänyt ja joista voidaan säästää, niin että perusturva turvataan, työllisyys turvataan ja yritysten toiminta turvataan mutta ei ajeta Suomen kansantaloutta ja valtiontaloutta sellaiseen velkakierteeseen, johon te olette sen nyt päästäneet ja joka luo mustan varjon koko maamme ja kansamme ylle. Huolehditaan tästä. Te ette ole valitettavasti huolehtineet tästä, vaan velka on kasvanut toisarvoisilla kohteilla aivan hallitsemattomasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T16:42:02,2022-10-12T16:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_108_120,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_121,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan tämä kieltämättä hiukan koomillista, että samalla suulla, jolla tuolta suunnasta kritisoidaan jatkuvasti velkaantumista, myöskin jatkuvasti vaaditaan eri asioihin lisää rahaa, ja kuulostaa, että sitä rahaa olisi aivan määrättömästi.
Mutta tämä hallituksen esitys on, arvoisa puhemies, vastuullinen. [Juha Mäenpää: Ei ole!] Kuljetusyritykset — nyt puhutaan työkoneille tulevasta tuesta tässä esityksessä — tarvitsevat tukea, ja on hyvä, että sitä nyt heille suunnataan tämän määrärahan puitteissa. Täytyy sanoa, edustaja Kotiaho, kun yrititte muistella, onko kuljetusyrityksiä tuettu, että yhtenä merkittävimpänä päätöksenä pidän sitä, että me saimme keskustan ajaman jakeluvelvoitteen alennuksen, joka on ollut merkittävä huojennus kuljetusyrityksille. [Jouni Kotiaho: Se on kaikille!] — Se on myöskin muille, mutta se on kuljetusyrityksille aivan erityisesti heidän toiveistaan. — Ja nyt meillä sitten budjettiriihessä myöskin päätettiin alvialennuksesta henkilökuljetusliikenteelle, joka on myöskin merkittävä henkilökuljetusliikenteelle tuleva kädenojennus. Lisäksi olemme saaneet hallituksessa ammattidieselin valmisteluun, mikä on myöskin merkittävä. Valitettavasti näyttää, että se ei kovin nopeasti sieltä ole etenemässä, mutta se on tulossa. Ammattidiesel on tulossa, ja siitä on huolehdittava, että se myöskin tulee.
Näitä toimia on tehty, ja näitä tarvitaan edelleenkin — mutta vastuullisesti valtion taloudesta huolehtien. [Ari Koponen: Siitähän on huolehdittu viime vuosina!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T16:44:14,2022-10-12T16:45:49,Hyväksytty,1.1
2022_108_122,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_123,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja Aittakumpu totesi, keskusta on ajanut siellä tämän jakeluvelvoitteen alentamista, [Toimi Kankaanniemi: Ensin nosti, ja sitten alennetaan!] mutta jätitte kertomatta sen, että opposition esityksestä.
Sitten sanoitte, että on tärkeää, että tuetaan työkoneita, että on hienoa, että hallitus on näin toiminut. Minä itse olin myös täällä salissa vaatimassa, että tätä tukea pitäisi osoittaa myös maarakennuskoneille ja metsäkoneille. [Keskustan ryhmästä: Hyvä!] Te varmaan olette sen unohtaneet. Se on hienoa, jos te kopioitte hallituksessa näitä opposition esityksiä ja vaatimuksia, näinhän tämä demokratia toimii.
Mutta kun tämä on poikkeuksellinen tilanne ja puhutaan lupauksesta, 75 miljoonan euron lupauksesta, niin on vastuutonta se, että te ette pidäkään siitä kiinni. Edustaja Kettunenkin äsken pontevana puheenvuorossaan puhui 75 miljoonan euron tuesta kuljetusyrityksille ja näille työkoneyrityksille, [Tuomas Kettunen: Kyllä!] vaikka se teidän esityksenne on vain 46 miljoonaa, [Oikealta: Mihin jäi loput?] eli te ette pidä kiinni siitä lupauksesta. Tämä on vastuutonta. Väistämättä tulevat ne vanhat sanat mieleen, mitkä eräs kunnallisneuvos kirjoitti sanomalehti Ilkkaan, että kepu pettää aina.
Edustaja Myllykoski otti esiin tärkeän asian vastatessaan Kaumalle. Minä ymmärrän tämän dilemman, että välillä vaaditaan ja välillä pahoitellaan sitä, että te otatte velkaa. Kuten edustaja Kankaanniemi tuossa sanoi, tärkeään asiaan voidaan ottaa velkaa, ja olen siitä samaa mieltä, että nyt tässä tapauksessa valtiolle. Te puhutte velkarahasta ja siitä, että sillä tuetaan näitä yrityksiä, että ne selviävät tämän ikävän tilanteen yli ja kykenevät maksamaan veroja jatkossakin. Tämähän on ihan totta. Samalla kuitenkin tulisi huomioida se, että kun nämä kuljetusyritykset ovat maksaneet korkeampaa polttoaineen hintaa, erityisesti jos otetaan työkoneet siihen mukaan, niin hyvin todennäköisenä pidän sitä, että valtion arvonlisäverokertymä on huomattavan paljon enemmän kuin tämä 75 miljoonaa euroa heidän käyttäessään sitä polttoainetta, jonka kohonnut hinta on nostanut myös valtion arvonlisäkertymän määrää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T16:45:49,2022-10-12T16:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_108_124,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_125,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tosiasia on, että monet yritykset ovat suurissa vaikeuksissa kohonneiden polttoainekustannusten ja energian hinnan nousujen johdosta, ja on erittäin hyvä, että hallitus on myöskin reagoinut monissa eri päätöksissään tähän kriisiin. Se, että oppositio nyt arvostelee, että ei anneta enempää tukea kuljetusyrittäjille, on omasta mielestäni hieman, mitenhän sanoisin — no, se on oppositiopolitiikkaa, että koskaan ei saa riittävästi. [Juha Mäenpään välihuuto] Mutta on erittäin tärkeää, että tähän on nyt hallitus reagoinut ja on varannut myöskin euroja tähän tukeen. Kuljetusyrittäjät ovat suurissa vaikeuksissa, kuljetusyritykset ovat suurissa vaikeuksissa, ja siinä on ihmisten leivästä myöskin kysymys, että siellä pystytään toimimaan.
Tosiasiahan on kuitenkin se, että kuluttajat aina maksavat myöskin kuljetuksista, ja kaikki hinnankorotukset valuvat myöskin kuluttajien kukkarolle. Mutta on tärkeää, että hallitus on myöskin nyt reagoinut tähän suureen haasteeseen, suureen ongelmaan, ja kuten edustaja Aittakumpu omassa puheenvuorossaan jo aikaisemmin totesi, kyllä keskusta on ehdottomasti tukemassa kuljetusyrittäjiä monella tavalla. Keskustan aloitteesta on myöskin siellä se jakeluvelvoitteen alentaminen. Olkoon se määräaikainen tälle ja ensi vuodelle, se on myöskin keskustan aloitteesta sinne otettu.
Ilman muuta oppositiolle kaikki kunnia siitä, että oppositio tuo myöskin omalta osaltaan näitä asioita esille, se on opposition velvollisuus myöskin, mutta kyllä hallitus tekee ne päätökset. Hallitus tekee ne päätökset, ja voin itse sanoa, että ne päätökset ovat monta kertaa suurten keskustelujen jälkeen, mutta kuitenkin ne on saatu sinne hallituksen päätöksiksi, ja se on tärkeätä. Silloin pitää myöskin antaa kunnia sinne, mihin se kuuluu.
Samoin, kuten edustaja Aittakumpu toi omassa puheenvuorossaan esille, kyllä keskustan aloitteesta ja keskustan ansiosta myöskin ammattidiesel on saatu valmisteluun. Ammattidiesel on saatu valmisteluun. Sitä on yritetty monta eduskuntakautta viedä eteenpäin. Muistan itse myöskin, että kun viime kaudella perussuomalaiset olivat hallituksessa ja kokoomuksella oli valtiovarainministerin salkku, silloin sitä ei saatu vietyä eteenpäin, mutta tällä kaudella se on saatu valmisteluun. Itse toivon, että se saadaan myöskin, jos ei tällä kaudella niin viimeistään ensi kaudella, lakitasolle ja saadaan päätökseen.
Mutta, arvoisa puhemies, tämä hallituksen esitys on hyvä nytten, ja se kannattaa viedä nopeasti maaliin asti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-10-12T16:49:01,2022-10-12T16:52:09,Hyväksytty,1.1
2022_108_126,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_127,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä 75 miljoonan tuki kuljetusyrittäjille ja myös koneyrittäjille on tärkeä, mutta se on myös otettu velkarahalla, [Juha Mäenpään välihuuto] ja paljon arvostamani edustaja Kankaanniemi käytti puheenvuoron, jossa toi esille, että hallitus on ottanut velkaa. Me jaamme sen saman huomion, että totta kai koronan aikaan on jouduttu ottamaan velkaa, ja sen varmasti kaikki eduskunnan puolueet hyväksyvät ja myös sen, että tässä poikkeusaikana turvallisuustilanteen muuttuessa myös meidän puolustukseen on satsattu ja siihen on käytetty velkarahaa.
Käytin äsken välihuudon edustaja Kankaanniemen puheenvuoron aikana ja kysyin, mistä se 10—11 miljardia euroa nytten tulee, kun puhuitte, että tämän lisäksi on otettu velkaa. Te jätitte kertomatta sen, että tämä 11 miljardia euroa on otettu neljän vuoden aikana velkaa. [Juha Mäenpään välihuuto] Niin kuin toitte esiin, perussuomalaisten linja on se, että velkaa ei oteta, mutta täytyy muistaa, että tästä 11 miljardista eurosta puolet, 5,3 miljardia euroa, muodostuu tuloveron kevennyksistä — taustalla ovat ennen kaikkea ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, joihin hallitus on nyt tässä omassa ohjelmassaan sitoutunut — ja nyt täytyy kyllä kysyä: onko perussuomalaisten linja se, että te olisitte verottaneet suomalaisia ankarammin tämän neljän vuoden aikana? Nyt tästä niin kuin jää semmoinen kuva, että perussuomalaiset olisivat kiristäneet suomalaisten ansiotuloverotusta yli viidellä miljardilla eurolla. Ainakin itselleni jää sellainen kuva.
Täytyy myös muistaa, että tällä hallituskaudella myös viljelijöitä on avitettu viljelijöitten apupaketilla, [Juha Mäenpää: Myös italialaisia!] autoilijoita auttava työmatkavähennyksen korotus, sähkön arvonlisäveron alennus — nämä on tehty, mutta nyt kysymys kuuluu: jos te ette olisi ottaneet sitä 11:tä miljardia euroa velkaa neljän vuoden aikana, olisitteko te leikanneet näistä äsken luettelemistani asioista? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Onko se perussuomalaisten linja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T16:52:11,2022-10-12T16:54:42,Hyväksytty,1.1
2022_108_128,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Koetetaan pitäytyä tässä valiokunnan mietinnössä eikä viedä tätä yleisen talouspolitiikan alalle. — Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_129,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kyllä hämmästelen keskustan linjaa tässä kuljetus- ja koneyrittäjien polttoainetuessa. [Ari Torniainen: Niitä halutaan tukea! — Tuomas Kettunen: Minä ihmettelen perussuomalaisten talouslinjaa!] Oletteko te niin kauan olleet siellä sosialismin puolella, että olette unohtaneet pienyrittäjät ja tällaisen porvarillisen talouspolitiikan? Ei teidän tarvitse kauheasti ihmetellä sitten kannatuslukemia tulevaisuudessakaan, miksi ne menevät alaspäin. Tässä olisi nyt yksi paikka vähän kääntää sitä kelkkaa, että tulisitte mukaan tähän perussuomalaisten ja kokoomuksen esitykseen, että annetaan se koko raha, mikä on budjetoitu, 75 miljoonaa, sinne eikä lähdetä siitä ottamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-10-12T16:54:42,2022-10-12T16:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_108_130,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_131,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Asiaa käsiteltiin talousvaliokunnassa, ja mitä tulee näihin lausuntoihin, joita ovat tehneet aika monet tahot arvioiden tukitarvetta, niin on jo aika paljon myös kritiikkiä ilmassa, että tällainen tuki tehdään, eli tässä on nyt selkeästi erilaisia näkemyksiä ollut. Totta kai olisi erittäin hienoa, jos voisimme tukea kaikkia aloja avokätisesti, mutta on pakko myös miettiä, kuinka paljon velkaannutaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Ari Koponen: Nyt sitä mietitään!] mihin valtiontalous pystyy, mihin rahaa kannattaa allokoida. On kyllä hyvin erikoista, että täällä perussuomalaiset ja kokoomus, jotka sitten joka toisessa keskustelussa ovat hyvin huolissaan siitä, että velkaannutaan, ovat valmiita korottamaan esimerkiksi nyt sitten tätä tukimuotoa.
Varsinkin kokoomuksen osalta tämä on kyllä hyvin erikoista. Kokoomushan on oikein ottanut asiakseen tällaisella velkapelolla lietsomisen, mikä on tietysti ihan hyvä, että arvioidaan, mikä velkaantumisen kestävä taso on, mutta on taloudessa muitakin tekijöitä, ja juuri tämä kokoomuksen talouslinja vuosien saatossa ei ole ollut kovin tuloksekas Suomen talouden kannalta: tuottavuus on ollut heikkoa, koulutuksesta on leikattu. No, sitten samaan aikaan, kun ollaan täällä oppositiossa, räksytetään velkaantumisesta ja sitten ollaan toisella kädellä lisäämässä velkaa. Koettakaa nyt, kokoomus, päättää, mikä se teidän linjanne on.
Jos puhutaan sosialismista, niin varmasti kunnon sosialismin vastustaja ei tällaisiakaan tukia sitten jakaisi, että nyt ovat vähän perussuomalaisilla hakusessa nämä termit.
Olisi minusta erittäin tärkeää ja oikein hienoa totta kai — niin kuin totesin — jos olisi Suomen talous vielä paremmin kehittynyt eikä tarvitsisi olla huolissaan velastakaan, mutta totuushan nyt vain on se, että on pakko miettiä kriittisesti kaikkia talouden menoja ja miettiä, missä se laitettu rahamäärä tuottaa kaikkein eniten ja mitkä ovat monista tarpeista ne tärkeimmät. Meillä on muitakin toimialoja, muita pienyrittäjiä: on kulttuurialaa, on erittäin monta toimialaa, jotka ovat olleet vaikeuksissa, on tällä hetkellä toimialoja, jotka kärsivät sähkön hinnannoususta. Siksi pitäisi miettiä, mikä on se oikea korvaustaso, ja tässä on nyt päädytty tähän korvaustasoon, mitä pidetään aika hyvänä. Sitä on jopa laajennettu viime käsittelyssä polttoöljyyn, joten ei tässä nyt pitäisi olla tällaisia dramaattisia käänteitä, mitä tässä toki oppositio yrittää hakea ja tehdä tikusta asiaa. [Juha Mäenpää: Lupaus on rikottu!]
On ihan selvää, että meillä on toimialoja, jotka kärsivät jopa enemmän nyt siitä, että sähkön hinta on erittäin kallis, ja silloin hallitusvastuussa olevat puolueet joutuvat miettimään, mitkä tukimuodot ovat niitä kaikkein eniten tarvittuja, koska ihan kaikkeen ei kuitenkaan ole rahaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T16:55:32,2022-10-12T16:58:55,Hyväksytty,1.1
2022_108_132,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_133,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kuljetusyritysten tukeminen tällä tavalla on todella tärkeää, ja se heijastuu läpi koko meidän talouselämän. Aina kun viedään puuta metsästä tehtaalle, tuotteita tehtaalta eteenpäin, elintarvikkeita viedään tiloilta jalostukseen ja jalostuksesta kuluttajille ja niin edelleen, se menee kautta linjan, ja siitä hyötyvät varsin suoraan kuljetusyritysten ja niiden työntekijöiden lisäksi myös kuluttajat, joita me kaikki olemme.
Nyt meillä on valtavan paljon hädässä olevia perheitä, joiden tulot eivät riitä elämiseen, ja edessä on talvi, joka koettelee varmasti myös kuljetusyrittäjiä, ja tätä kautta esimerkiksi ruuan hintaan tulee kova nousupaine. Tätä me haluamme tietysti ennaltaehkäistä, ja siksi tämä nostaminen viidestä prosentista kahdeksaan prosenttiin olisi aivan paikallaan. Ei se rikastuta ketään, vaan kompensoi niitä kustannuksia, jotka ovat nousseet varsin paljon sen takia, että hallitus harjoittaa intohimoista ilmastopolitiikkaa, [Ari Koponen: Kiilusilmäistä!] sitä vihreää siirtymää, joka iskee tavallisiin... [Satu Hassi: Irtaudutaan Venäjän energiasta!] — Edustaja Hassi, se iskee tavallisiin suomalaisiin perheisiin monella tavalla. — Sitä me emme pidä viisaana, emme tarpeellisena, koska vaikka Suomi tuhoaisi itsensä täysin, maapallon ilmasto ei sillä pelastu, mutta suomalaiset ajautuvat tällä politiikalla, jota vasemmistohallitus keskustan tuella on harjoittanut. Ensin te nostitte tätä jakeluvelvoitetta ja nyt sitten alensitte sitä toistaiseksi — tämmöistä poukkoilua. [Juha Mäenpää: Silmänkääntötemppu!] Jos mentäisiin tasaisesti ja katsottaisiin järkevältä pohjalta, niin meillä olisi paljon parempi tilanne eivätkä kuljetusyrittäjätkään olisi tällaisessa ahdingossa eivätkä monet kotitaloudet ja koko meidän tuotantoelämä.
Arvoisa puhemies! Noihin edustaja Kettusen huomioihin sinänsä tässä yhteydessä tietysti ei pitäisi puuttua, koska ne eivät asiaan suoraan kuulu, mutta kyllä jos olisitte jatkaneet tämän puolen kanssa hallituksessa tällä kaudella sitä viime kauden viisasta, vastuullista talouspolitiikkaa, jota Sipilän johdolla — tietysti ongelmiakin tuli — kuitenkin harjoitettiin, [Pekka Aittakumpu: Päätettiin jakeluvelvoitteesta! — Mari Holopaisen välihuuto] niin meillä olisi elinkeinoelämä, kansantuote, paljon korkeampi [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja olisi työllisyys varmasti täydellinen, [Mari Holopainen: Työllisyys on nyt korkealla!] koska se viime kaudella nousi 140 000:lla. Nyt tietysti osa-aikaisia on tullut, ja sitä kautta, kun väestön tilanne on muuttunut, ollaan tässä tilanteessa. [Tuomas Kettusen välihuuto] Mutta velkaa te olette ottaneet toisarvoisiin menoihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T16:58:57,2022-10-12T17:02:18,Hyväksytty,1.1
2022_108_134,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_135,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan korjata edustaja Holopaisen virheelliset väitteet. Kokoomus ei ole esittänyt määrärahan korotusta talousvaliokunnassa eikä missään muuallakaan, vaan me olemme ainoastaan esittäneet, että käytetään ne määrärahat, mitkä hallitus siihen alun perinkin oli varannut, eli se 75 miljoonaa euroa sen 46 miljoonan euron sijaan, mikä nyt sitten tähän myönnettiin nyt tässä vaiheessa.
Haluaisin vielä tuoda esiin sen, että kun te, edustaja Holopainen, sanotte, että kokoomus haluaa tehdä tikusta asiaa, niin meidän mielestämme se, että tuetaan yrityksiä tämän energiakriisin yli, että ne eivät mene konkurssiin [Mari Holopaisen välihuuto] ja siellä työskentelevät ihmiset eivät joudu työttömiksi, on aivan tarkoituksenmukaista politiikkaa. Olemme olleet loogisia koronapandemian ajan ja olemme loogisia myöskin tämän energiakriisin ajan, eli me tuemme työllisyyttä tätä kautta, kun tuemme yrittäjiä. Toivoisimme tietenkin, että hallitus myöskin pitäisi lupauksistaan kiinni, mutta valitettavasti tässä hallitus petti nämä kuljetus- ja työkonealan yrittäjät.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-12T17:02:18,2022-10-12T17:03:37,Hyväksytty,1.1
2022_108_136,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_137,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan aivan aluksi lämpimästi kiittää arvostamaani kollega Kankaanniemeä nimenomaan äskeisen puheenvuoron alkuosasta, jossa hän totesi, että todellakin tämä hallituksen esitys on todella tärkeä kuljetusalan yrittäjille ja tulee tarpeeseen. Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä. [Toimi Kankaanniemi: Entä loppuosasta?] Nimenomaan se, että tämä tulee kuljetusalan yrittäjille ja myöskin koneyrittäjät ovat tässä mukana ja hallitus sai valiokuntakäsittelyssä myös traktorit tähän lakiin mukaan, on todella tärkeää.
Itse erittäin vilpittömästi toivon, että kaiken kaikkiaan tuo 75 miljoonaa euroa tulee käytettyä, ja itse toivon, että myöskin koneyrittäjät ja kuljetusalan yrittäjät tekevät työtä sen eteen, että saadaan käytettyä tuo koko summa, mikä on varattu. Mikä se korvausprosentti on, siitä tietysti voidaan olla kahta mieltä, mutta tärkeää on, että koko summa tulee käytettyä. Tämä on koko yhteiskunnan etu, että se myöskin näin menee.
Tämä hallituksen esitys on todellakin hyvä. Nopeasti vaan maaliin asti, jotta saadaan käytäntöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-10-12T17:03:39,2022-10-12T17:05:09,Hyväksytty,1.1
2022_108_138,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Näin. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_139,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Torniaisen kanssa, että tämä esitys on hyvä, ja se olisi vielä parempi, jos annettaisiin se kahdeksan prosenttia eli noin 75 miljoonaa, minkä hallitus on luvannut kuljetusyrittäjille. [Ari Torniainen: 75 miljoonaa on!] Minun mielestäni se on ihan oikeutettua, että me peräänkuulutamme tätä 75:tä miljoonaa jaettavaksi näille kuljetus‑ ja koneyrittäjille, koska se on luvattu heille. Nyt sitä rahaa kuluu se noin 44—46 miljoonaa.
Sillä lailla Torniaista haluaisin vielä valistaa, kun sanoitte, että hallitus sai tämän valiokuntakäsittelyssä: täytyy sanoa, että kukaan opposition jäsenistä ei kyllä varmasti yrittänyt jarruttaa sitä, pikemminkin vaativat sitä asiaa, että saadaan mukaan sinne. [Ari Torniainen: Yhteisesti!]
Edustaja Holopainen, haluan teille todeta, kun te äsken käytitte puheenvuoron: Te ette taida siellä ymmärtää, miten hankalassa tilanteessa kuljetusyrittäjät olivat viime keväänä, erityisesti nämä koneyrittäjät, joilla prosentuaalisesti se polttoaineen hinta nousi huomattavan paljon enemmän. Minä näen, että tämä on tärkeä asia, ja siksi peräänkuulutan kahdeksaa prosenttia, koska se tuntuu oikeudenmukaiselta siinä tilanteessa, kun on luvattu 75 miljoonaa ja annetaan vain 46 miljoonaa. Kyllä tässä tilanteessa vain on nyt mielestäni taivuttava siihen, että kahdeksan prosenttia on tuki. Sekään ei kata vielä niitä polttoaineen hinnannousuja, mutta se saattaa pelastaa näitä yrityksiä tämän pahimman vaiheen ylitse, niin että he voivat maksaa veroja vieläkin. Saattaa olla, että joukossa on myös konkurssipesiä, jotka tätä tukea hakevat sitten takautuvasti. Monia yrityksiä on todella vaikeassa tilanteessa, ja ehdottomasti haluan, että se menee.
Ja te puhuitte sosialismista, siitä, että oikealtakin halutaan sosialismia. Nyt on poikkeuksellinen tilanne. Niin kuin te itse tiedätte, on Ukrainan sota alkanut. Emme me kannata tällaista yleistä tukemista, vaan tässä poikkeustilanteessa me kannatamme tätä esitystä, minkä te olette luvanneet, 75 miljoonaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T17:05:11,2022-10-12T17:08:21,Hyväksytty,1.1
2022_108_140,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Ja vielä edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_141,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä viimeisessä puheenvuorossa kuitenkin oikein tunnistettiin se, minkä takia polttoaineen hinta on noussut, toisin kuin täällä aikaisemmin edustaja Kankaanniemen puheenvuorossa viitattiin, että tämä olisi tietenkin vihreän siirtymän ja vihreän politiikan johdosta tapahtunut hinnannousu, [Juha Mäenpään välihuuto] kun asia on päinvastoin ja tiedetään hyvin, että hinnat ovat nousseet sen takia, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja on tehty myös laajoja pakotteita ja pyritty välttämään venäläisen öljyn ostamista. Jos meillä olisi tehty vielä ripeämmin vihreä siirtymä, joka on paitsi ekologisesti järkevää myös huoltovarmuuden kannalta nyt osoittautunut hyvin järkeväksi linjaksi, niin varmasti olisimme vielä paremmassa tilanteessa.
Kokoomus tosiaankaan ei ole ollut johdonmukainen. Tämän koko hallituskauden ajan he ovat monessa kokouksessa täällä esimerkiksi koronakriisin aikana vuorotellen huomauttaneet velkaantumisesta ja sitten — mikä oikeus aina oppositiossa tietysti on — esimerkiksi esittäneet tiettyjen tukien vielä isompaa tasoa. Tämä oikeus heillä on tietysti ollut, mutta ei se nyt johdonmukaista ole, eli heidän pitäisi olla valmiit hyväksymään se, että heidän politiikallaan oltaisiin todennäköisesti velkaannuttu vielä enemmän.
Ehkä vähän ihmettelen tätä edustaja Kankaanniemen viittausta siihen, että ollaan jotenkin turhanpäiväisiin asioihin käytetty tätä velkarahaa, kun nyt tiedetään, että esimerkiksi sote-menoihin, puolustukseen on käytetty aika paljon rahoitusta ja niitä on pidetty myös yhteisesti aika hyvänä.
Kannan itsekin huolta siitä, miten yrittäjät pärjäävät, ja kuten totesin, tässä on todella monta toimialaa, joilla on vaikeuksia sähkön hinnannousun vuoksi, kuten myös sitten kuljetusyrittäjillä polttoaineiden hinnan vuoksi, ja nyt olemmekin päättäneet tästä tukipaketista, joka sinne tulee. Nyt tietysti on todellakin niin, että ei myöskään pidä unohtaa sitä, että hintoja osittain voidaan viedä myös sitten eteenpäin kuluttajille, ja myöskään ylikompensointia ei pitäisi toteuttaa.
Tässä on nyt sellainen paketti, jossa aika epävarmassa tilanteessa on arvioitu, mikä se järkevä korvaustaso olisi, ja toisin kuin toteatte, silloin on arvioitu, että se on enintään se 75 miljoonaa. Niin kuin kokoomus tässä sanoi, hehän olisivat siis tätä kokonaisuutta korottamalla käyttämässä enemmän rahaa tähän kokonaisuuteen ja velkaantumassa enemmän, mutta koskaan ei ole sovittu siitä, että tämä olisi just tämä summa, vaan enintään, ja silloin on tehty se arvio. Nyt se arvio on tarkentunut, ja tässä on se esitys, jossa nyt ollaan ihan hyvin ja vielä laajennetusti tukemassa juuri niitä yrittäjiä, joiden menestymisestä ja pärjäämisestä [Puhemies koputtaa] tämän kriisin yli kannamme kaikki varmasti huolta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T17:08:21,2022-10-12T17:11:39,Hyväksytty,1.1
2022_108_142,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Näin. — Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_143,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä, kun vihreitä kuuntelee, tulee sellainen tunne, että ihan kuin vihreät toivoisivat, että tuolla teillä ei olisi yhtään rekkaa tai yhtään autoa, [Mari Holopaisen välihuuto] että kaikki jäisivät vain tyhjällä tankilla jonnekin tien viereen.
Minä haluan muistuttaa sellaisesta asiasta, että kuljetusala maksaa tosi paljon veroja. En nyt muista tarkkaan, paljonko yhdessä polttoainelitrassa on veroja, mutta semmoinen nyrkkisääntö on ollut, että siinä on puolet. Jos siitä nyt sitten palautetaan viisi senttiä tai kahdeksan senttiä hyvin lyhyeltä aikaväliltä, niin kyllä se on vähintäänkin reilua tällaisessa kriisissä, että se olisi se kahdeksan senttiä, koska se veronmaksu jatkuu sitten taas, kun olot normalisoituvat, ja valtion kassaan kilisee kuljetusalalta ja konealalta ja kaikilta polttoainetta käyttäviltä aloita sitä verotuettua tosi paljon. Eli minä toivoisin nyt, edelleen katson keskustaa — minä ymmärrän, että vihervasemmisto ei tähän taivu, mutta keskustaa katson — että te tulisitte tässä asiassa vastaan ja saisitte tämän asian vielä muuttumaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-10-12T17:11:39,2022-10-12T17:12:48,Hyväksytty,1.1
2022_108_144,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_145,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Velasta on puhuttu täällä paljon. Meillä oli tänään tulevaisuusvaliokuntien maailmankokous, ensimmäinen ikinä maailmassa, täällä Suomessa, ja siellä kuultiin myös nuoria. Viimeisen nuoren sanat jäivät mieleen. Hän kysyi, millä me maksamme tämän kaiken velan. Edustaja Holopainen, priorisoikaa Suomen ja suomalaisten eteen ja vain välttämättömiin asioihin. Täytyy muistaa, että Suomen teollisuudesta noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-12T17:12:48,2022-10-12T17:13:23,Hyväksytty,1.1
2022_108_146,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Nyt ei listalla enää ole kuin edustaja Hassi. Katsotaan, tuleeko tämän puheenvuoron aikana lisää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_147,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vain yhden faktan oikaista. Kun tässä on kuultu väitteitä, että energian hintaa ei ole nostanut sota, koska hinnannousu alkoi jo viime vuoden puolella, niin minä nyt kuitenkin huomauttaisin, että jo viime vuoden syksyllä Venäjä pani kaasuhanaa tiukemmalle. Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi täydellä laidalla Ukrainaan, on minusta aivan ilmiselvää, että se oli osa Venäjän valmistautumista sotaan. Eli kyllä nyt on rehellisesti tunnustettava, että sota on hinnannousun pääsyy ja olisimme paljon huonommassa tilanteessa, ellei vihreää siirtymää olisi aloitettu jo noin 20 vuotta sitten.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-12T17:13:25,2022-10-12T17:14:10,Hyväksytty,1.1
2022_108_148,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, ja esittely edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_108_149,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti esittelen tämän mietinnön, eli kyse on siitä, että tuloverotuksessa ja kiinteistöverotuksessa verotuksen päättymisen jälkeen tehdyt muutokset tulisivat julkisiksi, ja valiokunta puoltaa tätä esitystä. Pidämme sitä edistämisenä, jolla verotuksen oikeellisuutta, avoimuutta, julkisuutta, kaikkia näitä hyviä asioita, voidaan tukea.
Mietimme myös sitä, että tällä voi olla oma vaikutuksensa harmaan talouden ilmiöihin, joskin on vaikea arvioida, kuinka paljon se voi ennaltaehkäisevästi siihen vaikuttaa. Suurin osahan näistä muutoksista sinänsä ei liity harmaaseen talouteen, mutta toteamme myös, että oma vaikutuksensa näiden väärinkäytösten tai harmaan talouden ennaltaehkäisyyn tällä voi olla. Asiantuntijakuulemisessa tätä on puollettu. Muutamia havaintoja on tehty. Nämä tällaiset havainnot liittyvät lähinnä siihen, että jotkut ovat olleet sitä mieltä, että muutoksen pitäisi olla julkinen vasta, kun se on saanut lainvoiman, tai että näissä verotustiedoissa tulisi nähdä, onko tämä kyseinen päätös saanut jo lainvoiman, tai sitten joissain asiantuntijakuulemisissa on esitetty, että vasta viimeisin muutos verotukseen olisi sitten julkinen. Mutta valiokunta ei sinänsä ole näihin yhtynyt, vaan toteamme, että tämä tietynlainen porrasteisuus vaiheittain... Jos näitä muuttuneita tietoja tulee useita, niin on ihan perusteltu tämä hallituksen linja, ja se parhaiten toteuttaa kuitenkin tätä verotustietojen avoimuusperiaatetta ja läpinäkyvyysperiaatetta ja näitä hyviä asioita.
Sitten siinä on ihan käytännönkin asioita. Jos yksi muutos tehdään ja se saa sitten lainvoiman, niin ei ole välttämättä selvää, että joku toinen muutos ei olisi vireillä ja odottaisi lainvoimaa, ja toisaalta myöskään Verohallinnolla ei ole sellaisia ajankohtaisia tietoja, joilla sitten voisi päätellä, koska kaikilla on lainvoima ja milloin mikäkin muutos näkyisi verotustiedoissa. Tämä hallituksen valittu linja on mielestämme ihan perusteltu ja tarkoituksenmukainen myös liittyen näihin tarkoituksiin, miksi ylipäätään tämä muutosesitys on meillä tässä edessämme.
Ja sitten vielä yksi huomio. Jotkut asiantuntijat ovat olleet sitä mieltä, että tulisi laajentaa tätä julkisuuden sisältöä myös sellaisiin verovapaisiin tuloihin, kuten esimerkiksi verovapaisiin osinkoihin tai perintöihin, lahjoihin, mutta toteamme, että se on oma kysymyksensä ja tässä yhteydessä sitä ei ole ollut mahdollista selvittää.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-12T17:14:38,2022-10-12T17:17:57,Hyväksytty,1.1
2022_108_150,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_151,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Verotuksen julkisuudesta jokainen voi tutkia edustaja Viitasen kertoman tarinan mukaan tämän, miten muutetut tiedot tulevat julkisiksi. Hyvä asia sinänsä, mutta nykyisessä verotuksessa on yksi huono asia, joka mielestäni on kansalaisten kannalta eriarvoistava.
On totta, että verotus on keskittynyt, verotoimistoja ei juuri missään enää näe. Varsinkin vanhemmille ihmisille veronoikaisun hakeminen taikka sitten tiedon saaminen on äärimmäisen vaikeaa. Voi melkein sanoa, että täytyy kyllä onnitella sellaista ihmistä, joka nykyisen verotoimistoverkoston kautta tai sitten puhelinpalvelun kautta saa asiansa hoidettua. Sinne verotoimistoonhan jokainen voi yrittää soittaa, mutta siellä odotuspalvelu, se puhelu, muistamani mukaan maksaa, ja sitten monesti ne jonot ovat niin pitkiä, että joskus jotakin pientä asiaa oikaistessani tai kysyessäni jouduin odottamaan kohtalaisen pitkään. No, se kyllä onnistuu, kun pistää puhelimen odottamaan kaiutin päällä, niin että kuulee, milloin siihen vastataan, mutta varsinkin vanhemmille ihmisille tällainen kynnys on jopa mahdoton ylittää. Että toivoisin, että tähän jotain huomiota kiinnitettäisiin. Tiedän, että siihen ei oikaisua tule, koska verotoimistoverkosto on purettu maaseudulta. Mitä palveluita siellä vielä jäljellä on: on kuntien neuvontapalvelut kuntien toimesta, kuten Ilomantsissakin on. Ne tekevät ansiokasta työtä, mutta tämä itse verotuksen oikaiseminen on monelle ihmiselle, esimerkiksi verotuspäätöksessä olevan virheen oikaisu... Itsellänikin muuten on yksi asia, huomasin tuossa kiinteistöverotuksessa pienen virheen ja sen aion oikaista. Se nyt on vielä tekemättä, mutta se kyllä lohduttaa, että sen voi tehdä vaikka vähän myöhemminkin. Mutta väitänpä, että vanhemmille ihmisille, sellaisille, jotka eivät tätä palvelua pysty itse esimerkiksi netin kautta hoitamaan saati soittamaan, se on mahdoton tehtävä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-12T17:17:57,2022-10-12T17:19:59,Hyväksytty,1.1
2022_108_152,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_153,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen perusteltua, että säännönmukaisen verotuksen jälkeen verotukseen tehdyt muutokset ovat verotuksen julkisia tietoja. Täytyy ehkä hiukan ihmetellä, että näin ei ole vielä tällä hetkellä, mutta hyvä, että tämä lainmuutos tehdään. Tämä tietysti lisää verotuksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Tässä jotkut asiantuntijat olivat sitä mieltä, että näitä verotuksen tietoja ei pitäisi julkistaa ennen kuin ne ovat lainvoimaisia, mutta tämä ei ole käytännössä oikein mahdollista eikä järkevää, koska muutoksenhakuajat ovat kovin pitkiä. Sen takia on tietysti järkevää jatkaa tätä menettelyä, että ne julkaistaan jo silloin, kun ne eivät vielä ole lainvoimaisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-12T17:20:01,2022-10-12T17:20:56,Hyväksytty,1.1
2022_108_154,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_155,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö on yksimielinen, eli perussuomalaiset tukevat tässä asiassa hallitusta ja pitävät tätä hyvänä uudistuksena. On tärkeää, että nämä verotustiedot ovat sekä avoimia että sitten mahdollisimman todenmukaisia, eli verotuksen jälkeen tapahtuneet muutokset tulevat myös tietoon ja julkisiksi. Se tavallaan lisää tietojen luotettavuutta, ja siksi on hyvä, että näin menetellään.
Elämme syksyä, ja kolmen viikon kuluttua jälleen marraskuun alussa tulevat verotustiedot viime vuodelta julkisiksi. Nyt en ihan varmana muista, onko vielä se säädös voimassa, että suurituloiset voivat kieltää omien verotietojensa julkistamisen — ilmeisesti näin on, kun täällä nyökytellään päätä. Tätä voisi tietysti miettiä, onko tällainen salaamiskäytäntö tarpeellinen ja mikä on sen suhde tähän yleiseen avoimuuteen. Voisi jopa niinkin päin kysyä, että miksi pienituloisten tiedot ovat julkisia ja vain suurituloisten salattavissa. Oikeastaan pitäisi lähteä siitä, että kaikki olisivat julkisia, ja näin voisimme sitten nähdä, miten tilanne menee. Myönnän, että tässä on pieniä ongelmia, kun Suomessa tämä kateuskin on sellainen perinne, joka elää jossakin määrin, mutta kyllä julkisuus on aina eduksi kaikessa, missä se on mahdollista. Totta kai on salassa pidettäviä asioita, jotka lainsäädännössä on säädetty, mutta tältä osin voisi yhtäläinen käytäntö olla paikallaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T17:20:58,2022-10-12T17:23:00,Hyväksytty,1.1
2022_108_156,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Näin. — Ja vielä verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_157,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan tämä ei liity siihen, ovatko ne salaisia vai eivät, vaan tämä keskusteluhan liittyi siihen, että aivan oikeutetusti kysyttiin sitä, miksi yli 100 000 ansaitsevien tietoja ei samalla tavalla enää toimitettu medialle. Kyllä ne olivat saatavilla, mutta ne piti kaivaa. Itsekin olen sitä mieltä ja muistan tuolloin käyttäneeni puheenvuoroja juurikin siitä, että tulisi ehdottomasti käytäntöjen mukaan näin toimia. Siinä oli joku muutos, mikä oli tullut joistain näistä tietosuojakysymyksistä liittyen tähän, mutta täytyy kyllä myöntää, että tämä on ihan aito, hyvä kysymys. Täytyykin katsoa, että tarkistan myös omat tietoni, miten asia on tällä hetkellä, sillä tiedän ja muistan, että tuolloin nimenomaan oli keskustelua siitä, että tämä asia yritetään taas korjata ennalleen. Tämä on hyvät tsekata nyt, missä mennään juuri tänä päivänä — olisi pitänyt ehkä jo tätä istuntoa varten, koska tämä nyt tavallaan liittyy olennaisella tavalla tähän.
Varsinaisesti pyysin, puhemies, tämän puheenvuoron siksi, että totean vain lyhyesti edustaja Hoskosen huomioon digimaailman tasa-arvosta ja esimerkiksi ikääntyneiden mahdollisuudesta netin kautta hoitaa asioita, että se on iso ongelma. Ei muuten koske pelkkää Verohallintoa — se koskee samalla lailla pankkeja ja kaikkia mahdollisia palveluja. Itse olen hyvin monta kertaa puhunut siitä, että kaiken kaikkiaan iso tasa-arvohaaste on tasa-arvo digimaailmassa, ja sitä varten kaikkien toimijoiden tulisi erityistä huomiota kiinnittää siihen, että palvelut ovat saatavilla myös niille ihmisille, jotka eivät ole ehkä ihan tasavertaisia verkon käyttömahdollisuuksien tai osaamisen suhteen. Toki osaamista ja käyttömahdollisuuksiakin pitää edistää. Myös näiden kyseisten toimijoiden tulee omassa toiminnassaan edistää niitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+8.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-12T17:23:00,2022-10-12T17:25:15,Hyväksytty,1.1
2022_108_158,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn ja toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2022 vp. Ainoassa käsittelyssä päätetään kansalaisaloitteesta ja toimenpidealoitteesta. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteisiin sisältyvistä lakiehdotuksista, jotka voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_108_159,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esitys siitä, että suden metsästystä tulisi helpottaa, on huono ja tehty väärässä ajassa. Ajatus siitä, että nyt olisi hyvä aika alkaa vähentämään Suomen susikantaa, ei perustu faktoille. Sen sijaan nyt olisi aika suden ja ihmisen yhteiselon parantamisen, haittojen vähentämisen ja suden kannan saattamiselle kestävälle tasolle.
Luonnonvarakeskus on kannanhoidollista metsästystä koskevien päätösten tueksi tehnyt kattavaa tutkimusta Suomen susikannasta ja sen suotuisan suojelun tasosta. On selvää, että suden kanta ei ole lähellekään sellaista tasoa, jolla kiintiöihin perustuva metsästys voitaisiin aloittaa ja suden suotuisa suojelutaso ei vaarantuisi.
Viime viikolla täällä salissa keskustelussa suden kiintiömetsästystä perusteltiin jos jonkinmoisilla syillä, mutta aito huoli meillä kaikilla on varmasti ihmisten pelosta niiden puolesta, ketkä pelkäävät sutta. Susipolitiikan pitäisikin keskittyä suden suojelun lisäksi haittojen vähentämiseen ja turvallisuudentunteen lisäämiseen. On aika suuri vaara, että täällä salissa kuultu ilakointi siitä, että suden metsästystä helpotetaan, loisi ja toisi lisää turvallisuutta. Kun suden kannanhoidollista metsästystä viimeksi kokeiltiin, se johti siihen, että suden kanta heikkeni ja ihmisasutuksen lähelle hakeutuvien susien lukumäärä kasvoi. Vaaraa aiheuttavia susia voi ampua jo nyt. Todisteita siitä, että kiintiömetsästäminen vähentäisi susien ja ihmisasutuksen yhteentörmäyksiä, ei ole. Vaikuttaakin siltä, että ampuminen on itseisarvo, turvallisuus ei niinkään.
Täytyy myös vähän ihmetellä uskoa siihen, että tällä valiokunnan ehdottamalla linjalla susien ampuminen olisi mahdollista. Susi on tiukasti suojeltu laji, ja juuri vastikään Turun hallinto-oikeus on suden kannanhoidollisen metsästyksen luvat estäessään todennut, että poikkeuslupien myöntäminen suden metsästykseen täytyy perustella jollain luontodirektiivin mukaisella perusteella ja syyksi ei riitä pelkkä lukumäärän vähentäminen, enkä usko syyksi riittävän myöskään metsästyskulttuurin, jota valiokunta mietinnössään tarjoaa.
Teen nyt vastalauseen mukaiset ehdotukset. Ehdotan, että kansalaisaloite hylätään ja että eduskunta hylkää valiokunnan lausumaehdotukset 1, 2, 3 ja 4 ja että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-12T17:26:12,2022-10-12T17:29:00,Hyväksytty,1.1
2022_108_160,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_161,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jos me jaamme sen näkemyksen, että susi on osa suomalaista luontoa, niin kuin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö on tässä mietinnössä allekirjoittanut jakavansa tämän näkemyksen, niin kyllä se silloin tarkoittaa myös sitä, että sudelle tulee olla täällä tilaa elää, niin se vain on.
Se, että susi on erittäin uhanalainen laji Suomessa, tarkoittaa, ettei tämä tavoite sudesta osana suomalaista luontoa kunnolla toteudu, ja siksi meidän on kyettävä suojelemaan sutta nykyistä paremmin. Eikä se varsinkaan toteudu silloin, jos suden metsästystä helpotetaan. 
Mutta tämän luonnonsuojelullisen näkökulman lisäksi myös jokaisella sudella, jokaisen suden elämällä on itseisarvo. Jos katsoo esimerkiksi meidän hallituksen esitystä uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi, sielläkin lähdetään siitä lähtökohdasta, että jokaisen eläimen elämää tulee kunnioittaa tästä itseisarvosta käsin. Eli suden oikeus olemassaoloon ei palaudu minun mielestäni, eikä myöskään meidän lainsäädännön mielestä, pelkästään tähän lajisuojelulliseen lähtökohtaan, vaikka sekin on siis erittäin tärkeä lähtökohta. 
No, myös vasemmistoliiton puoluekanta on tässä asiassa selvä. Meidän puolueen kanta on se, että erittäin uhanalaista Suomen susikantaa on suojeltava, ja kanta on se, että susihaittojen torjumiseksi on käytettävä ensisijaisesti muita keinoja kuin metsästystä, eli juuri niin kuin tässä vastalauseessa esitetään. 
No, sitten tämä valiokunnan enemmistön mietintö taas perustuu siihen, että ollaan valmiita vaarantamaan suden suojelu, ei kunnioiteta suden itseisarvoa, enkä sitä itse voi missään nimessä hyväksyä. Pidän sitä päinvastoin surullisena mietintönä, pidän sitä eläinvastaisena linjauksena ja luontovastaisena linjauksena, ja sen lisäksi pidän sitä myös tiedevastaisena linjauksena, kun on lähdetty sille tielle, että kyseenalaistetaan se hyvä politiikassa oleva lähtökohta, että perustetaan päätökset tutkittuun tietoon eikä aleta itse määrittelemään sitä, mikä on lajisuojelullisesti perusteltua.
Kannatan edustaja Pitkon tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-12T17:29:00,2022-10-12T17:32:08,Hyväksytty,1.1
2022_108_162,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_163,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen edellisen puheenvuoron käyttäjän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että päätöksenteon pitää pohjautua faktoihin. Edustaja Pitko esitti vastalauseen. Tuolta Pohjois-Pohjanmaalta, mistä molemmat tulemme, noin vuosi sitten uutisoitiin, että Siikalatvalla oli lapsille annettu kilikelloja — kilikelloja — mukaan koulumatkoille, koska sudet aiheuttavat siellä vaaraa. Kyse ei ole mistään perusteettomasta pelosta vaan siitä, että sudet tulevat liian lähelle ihmistä ja ne vaarantavat ihmisten terveyden ja hengen, ja tätä vaaraa pitää nimenomaan faktapohjaisesti torjua ja vähentää. Emme voi heikentää ihmisten turvallisuutta sillä tavalla, että sallimme niin sanottujen häirikkösusien tulon ihmisten tai kotieläinten elinpiiriin. Siksi tämä kansalaisaloitteen tavoite on oikein hyvä, ja tässähän tosiaan taustalla on huoli erityisesti maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta. Kyse on turvallisuudesta. Susi myös aiheuttaa maaseudun elinkeinoille monenlaista vahinkoa, esimerkiksi tappaa suuria määriä lampaita täysin turhaan.
Tässä kansalaisaloitteessa on tosiaan turvallisuus tavoitteena, ja valiokunta on tehnyt hyvää työtä keskustalaisen puheenjohtajan Anne Kalmarin johdolla ja esittää nyt tässä eduskunnalle, että eduskunta edellyttää erilaisia tärkeitä toimia, jotta suden sääntelyä ja kannanhoidollista metsästystä helpotetaan. Valiokunta esittää muun muassa, että eduskunta edellyttää valtioneuvoston vaikuttavan Euroopan unioniin siten, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, ja että eduskunta myöskin edellyttää, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään suden genetiikkaan, vaan on otettava kokonaiskestävyyden kannalta huomioon myös turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen. Ja muutamia muita hyviä lausumia on tässä valiokunnan päätösehdotuksena, ja nämä ovat tosiaan hyvin kannatettavia. Toivon asioille ripeää, perusteellista ja tavoitteellista käsittelyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T17:32:10,2022-10-12T17:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_108_164,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_165,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on niitä harvoja kertoja, kun voi todeta, että täällä on tehty aivan loistava mietintö tästä asiasta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt mietinnön Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen ‑kansalaisaloitteen pohjalta. Täällä on muutama erittäin painava asia, ja ehkä tärkeimmät asiat ovat, että susi siirretään koko Suomen osalta luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. On otettava huomioon turvallisuus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä koiran avulla tapahtuvan metsästyksen kulttuurin säilyminen. Sitten edellytetään, että valtioneuvosto valmistelee metsästyslain 41 a §:n muuttamista siten, että se annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa kuluvaa vuotta. Tämä on loistavaa.
Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisenä. Tähän ovat jotkut onnistuneet jarruttamaan tätä susien kaatamista.
Ja sitten täällä on vielä, että edellytetään metsästyskaudella säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen. Itse kun olen tuolta Etelä-Pohjanmaalta ja anoppila on Haapavedellä, niin tämähän on ollut ihan järkyttävää, miten paljon sudet ovat vahingoittaneet esimerkiksi metsästyskoiria. Samaten on lukuisia lammastiloja, jotka ovat kärsineet näistä vaurioista, ja meidän kotikulmilla hiippailee susia. Kyllä siinä pistää vanhempia miettimään, voiko lasta lähettää sinne kouluun. Tämä on hyvä asia, ja harmillista, että tästä jotkut asiaa ymmärtämättömät ovat jättäneet jonkun eriävän mielipiteen, mutta kiitän maa- ja metsätalousvaliokuntaa tästä asiasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T17:34:55,2022-10-12T17:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_108_166,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_167,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Mäenpää edellä totesi, maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt todella mainion lausunnon tästä, ja se on kannatettava.
Niin kuin on puhuttu, susitilanteen takia on paljon jouduttu muuttamaan koulukyytireittejäkin. Susia nähdään yhä enemmän nykyään kirkonkylissä, kylillä maalaistalojen ja haja-asutusalueiden talojen pihoilla. Susitilanteen takia ihmiset joutuvat pelkäämään, kun ne tulevat nyt ihmisten luokse. Ne vähän kesyyntyvät, ja kun populaatio kasvaa, niin sitten tullaan etsimään ruokaa talojen läheisyydestäkin. Ne sitten raatelevat metsästyskoiria, muita lemmikkejä, ne uhkaavat siinä pihalla kotitalouseläimiä, kaikkia, ketkä ovat tällä alueella.
Sitten jos ajatellaan, kun on lukenut, mitä Luontoliiton susiryhmäkin on todennut, että myös villieläimillä on oikeus elää, niin Luontoliiton susiryhmä varmaan suojelisi spinosauruksiakin, jos niitä vielä olisi maapallolla, että kaikkien petojen pitää täällä saada juoksennella ihmisten seassa.
Susikantaa pitää hoitaa, ja sitä pitää saada metsästää, jos se populaatio liikaa kasvaa. Venäjältä tulee koko ajan niitä lisää. Tuskin hallitus saa sitä raja-aitaa nyt ihan hetkessä tehtyä, eli kyllä sieltä pääsee tulemaan susia tänne takaisin. Vähän ihmettelen tätä vastalausettakin, mitä vasemmisto ja vihreät ovat tehneet, että ei Mannerheimintiellä paljon susiin törmää siellä istuskellessa, korkeintaan susipareihin, [Naurua] ja ne ovat aika harmittomia, nämä susiparit. Mutta oikea susi on aika petoeläin. Sitä kannattaa varoa, ja sitä moni pelkää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T17:38:01,2022-10-12T17:40:08,Hyväksytty,1.1
2022_108_168,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Näin, arvoisat edustajat, pidetään keskustelu tiukasti susissa, ei mennä dinosauruksiin saakka. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_169,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! On totta, että susi kuuluu Suomen luontoon, mutta Suomen luontoa ei edusta ihmisten pihapiiri, eivät kotieläinten, tuotantoeläinten tilat, joihin susi voi tunkeutua niitä eläimiä hävittämään, puhumattakaan ihmisten itsensä uhkaamisesta. Jotta sudet ja muut suurpedot saataisiin pois näistä paikoista, jonne ne eivät kuulu, niitä tietenkin täytyy metsästää riittävästi, että kanta mahdollistaa sen, että ne eivät tällaisissa tiloissa ja alueilla liiku.
Tässä kansalaisaloitteessa... Siis todettakoon, että on tosiaan täytynyt tehdä kansalaisaloite näin selvän asian toteamiseksi ja eteenpäinviemiseksi. Sitä ei ole eduskunta itse pystynyt tekemään, hallitus ei ole pystynyt tekemään ilman kansalaisaloitetta. Ja nytkin hallituksessa harataan tätä asiaa vastaan. Kansalaisaloite, pitkä teksti, näinkin itsestään selvän asian eteenpäinviemiseksi ja toteamiseksi.
No, todettakoon, että teeman mukaisesti tässä vaiva niin sanotusti ei mennyt hukkaan, vaan asiaa saatiin eteenpäin ainakin jollain tavalla — joskin nyt jo vihreiden suunnalta on esitetty epäilyksiä, että saataisiin valitettua nurin nämä päätökset susien kaatamisesta. Lisäisinkin, että tähän valitusasiaan täytyisi saada puututtua jollain tavalla näissä metsästyskysymyksissä. On jo tullut tietoa, että kun toiselta puolelta karhunkaatolupia on myönnetty, niin niitä lupia on eräänlaisten puoliammattimaisten valittajien toimesta valitettu jumiin ja sillä tavalla saatu aikaan tilanne, että karhuja ei pystytä kaatamaan, kun tehdään valituksia. Ei voi olla niin, että valitus on keino tehdä kiusaa ja harjoittaa tällaista painostusta erilaisten järjestöjen taholta. Ei se ole valitusjärjestelmän tarkoitus. Tähän asiaan täytyy puuttua jollain tavalla eduskunnan lainsäädännöllisin keinoin, ja odotankin seuraavaksi toimenpiteitä siihen suuntaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T17:40:08,2022-10-12T17:42:12,Hyväksytty,1.1
2022_108_170,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_171,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä susiasia on varmaan yksi eniten tunnekuohuja aiheuttavista asioista, mitä eduskunta käsittelee. Isot velanotot taikka muut kriisit eivät tunnu niin paljon kiinnostavan, mutta tämä susiasia kyllä pitää ottaa oikeasti vakavasti.
Olen metsäammattilaisen urallani, noin 25 vuoden aikana ihan tuolla oikeassa metsässä, missä lähimpään asutukseen on puolenkymmentä kilometriä matkaa, kaksi kertaa ollut ihan lähekkäin aikuisen urossuden kanssa ja voin vakuuttaa teille, arvoisat vihreät, jotka tunnutte kaiken tietävän, että olen ihan satavarma, ettette kumpikaan teistä, ketkä paikalla olette, siihen tilanteeseen toivo koskaan joutuvanne. Mitä te teette sitten, arvoisat vihreät, siinä tilanteessa, kun se pieni tyttö, joka koulusta tulee ja jonka taksi jättää siihen tienvarteen... Jättäisittekö oman lapsenne siihen tienristeykseen, mistä matkaa kotiin on neljäsataa metriä? Ette varmasti jättäisi. Teidän ylimielisyytenne ja välinpitämättömyytenne toisia ihmisiä kohtaan on pöyristyttävää. Jos käy huonosti, kuka teistä menee sen pienen lapsen vanhemmille sanomaan, ottamaan osaa tai lähettämään surunvalittelut? Ette varmasti mene, ette mene sinnekään. Olen muutaman kerran ollut niiden eläinten kanssa ihan livenä tekemisissä ja voin vakuuttaa teille, hyvät ystävät, että se on kammottava kokemus. En itse mennyt paniikkiin, sillä tiesin toki, miten pitää käyttäytyä, mutta jos pieni lapsi joutuu siihen tilanteeseen koulutiellä, kotiin mennessä tai hiihtäessä tai missä tahansa oloissa ulkona...
Ilomantissa liikkuivat nyt siinä ihan kylän pinnassa sudet tässä muutama päivä sitten, ja kyllä siellä paikalliset äidit olivat lapsilleen tiedottaneet välittömästi, ja minäkin soitin tyttärelleni, jolla on pieniä lapsia, että katsokaa nyt sitten, että ne lapset eivät ole ulkona yksinään vaan siellä pitää olla aikuinen mukana aina, koska siellä reilun kilometrin päässä oli sudet nähty. Ihan oikein. Siellä oli aina joku aikuinen lasten mukana. Ja te täällä puhutte viisaasti, miten se on hellyttävä eläin. Käykää katsomassa, jotta tietäisitte joskus jotakin muuta kuin teidän omat erikoiset mielipiteenne. Se on niin kammottava tilanne. Juuri luin äsken netistä, että Venäjällä Dagestanissa tänä kesänä elokuussa susi tappoi yhden pojan ja raateli kahta. Ne kaksi onneksi jäävät henkiin, mutta se kolmas valitettavasti joutui suden suuhun.
Kyllä minua henkilökohtaisesti loukkaa tämä. Tunnen sydämessäni suurta kipua siitä, että tällaisia puheenvuoroja täällä joutuu kuuntelemaan sen tautta, että teillä on tämä suojeluaate. Suomen sudet kuuluvat Suomen metsiin, se on selvä asia. Kuten sanoin, olen niitä siellä monesti nähnytkin, mutta kannanhoidollinen metsästys on ainoa tapa pitää susipopulaatio poissa pihapiireistä, sinne se ei kuulu. Ei varmasti kuulu.
Ja sitten puheet siitä, että se on uhanalainen, ovat höpö höpöä. Suomen sudet kuuluvat Uralin länsipuoliseen populaatioon, ja näitä susia tällä alueella on noin 50 000 kappaletta. Jos joku puhuu vielä uhanalaisuudesta, niin on kyllä totaalista tietämättömyyttä tai sitten totaalista välinpitämättömyyttä, että asia unohdetaan.
Toivon, että tässä keskustelussa otetaan huomioon myös se pieni lapsi tai se maaseudulla elävä ihminen, [Puhemies koputtaa] joka siellä kulkee. Teidän puheenvuorossanne, mitä äsken kuulin, arvoisat vihreät, ei ollut mitään järkeä, muuta kuin oma suuri itsekkyytenne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-12T17:42:12,2022-10-12T17:45:32,Hyväksytty,1.1
2022_108_172,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_173,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan edustaja Pitkon tekemiä ehdotuksia ja totean, että voisi pitää jopa loukkaavana sitä, että osa tämän keskustelun osanottajista ei selvästi ole kuunnellut, mitä me vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat olemme todenneet. Me olemme todenneet, että olemme siitä yhtä mieltä, että vaaraa aiheuttavat sudet pitää voida poistaa ja että tätä menettelyä pitää voida jopa kehittää. Emme ehdota valiokunnan 5. lausumaehdotuksen hylkäämistä, joka kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa kuluvana syksynä alkavalla metsästyskaudella rikoslain 4 luvun 5 §:n säännösten toimivuutta suhteessa uhkaa tai vaaraa aiheuttavan suden poistamiseen sekä selkiyttää pakkotilasääntelyn soveltamista kansalaisille suunnatuin ohjein ja neuvoin. Näitä toimenpiteitä koskeva selvitys tulee esittää eduskunnalle 28.2.2023 mennessä.” Olemme siis yhtä mieltä siitä, että vaaraa aiheuttavat sudet pitää voida poistaa, mutta olemme sitä mieltä, että toimenpiteiden pitää perustua tutkittuun tietoon. Luonnonvarakeskuksen tuore selvitys osoittaa, että me olemme erittäin kaukana suden suotuisan suojelun tilasta, joka EU-direktiivin mukaan on se taso, mihin meidän pitää pyrkiä.
Sekä tänään että edellisen kerran tästä asiasta keskusteltaessa monet kollegat pitivät ikään kuin itsestäänselvyytenä tällaista suden kiintiömetsästystä, lukumääräpohjaista metsästystä, jota virheellisesti kutsutaan kannanhoidolliseksi metsästykseksi, koska tällaisella lukumäärämetsästyksellähän ei ole varsinaista kannan hoitamiseen liittyvää tavoitetta oikeasti. No, kun tällaista lukumääräpohjaista metsästystä viimeksi tehtiin, seuraus oli se, että ammuttiin laumojen alfayksilöitä, laumat hajosivat, ja nämä vaaraa aiheuttavat sudet ovat enimmäkseen juuri näitä yksinäisiä susia, jotka eivät toimi laumassa. Silloin, kun susi on laumassa, se pystyy metsästämään esimerkiksi hirviä, mutta yksinäiset sudet joutuvat saalistamaan esimerkiksi koiria ja kulkevat esimerkiksi pihapiireissä. Tämä ajatus, että suden metsästys kohdistetaan tavallaan umpimähkäisesti ja olennaista olisi vain vähentää susien lukumäärää, ei todellakaan perustu tutkittuun tietoon siitä, miten suden aiheuttamia vaaroja ja vaaran tunnetta voidaan korjata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-12T17:45:32,2022-10-12T17:48:35,Hyväksytty,1.1
2022_108_174,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_175,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valiokunta on kuullut asiassa laajasti kansalaisaloitteen tekijöiden edustajia metsästyskoirajärjestöistä, maatalouden tuottajajärjestöistä ja metsästäjäjärjestöistä. Lisäksi valiokunta on kuullut aloitteen johdosta viranomaisia, ympäristö‑ ja luonnonsuojelujärjestöjä, tutkijoita, maakuntien ja kuntien viranomaisia sekä riistahallinnon toimijoita. Kuulemisen perusteella on selvää, ettei ole mitenkään kiistanalaista, aiheuttaako susi vahinkoa kotieläimille, muille riistaeläimille ja koirametsästykselle. Näin tapahtuu. Suden vaikutusalueella asuvien ja liikkuvien ihmisten huoli ja pelko kotieläimiensä tai elinkeinonsa puolesta on aitoa. Tämän johdosta on hyvä, että valiokunta pitää mietinnössään kannanhoidollista metsästystä yhtenä osana tehokasta ja kattavaa keinovalikoimaa, jota Suomessa tarvitaan suden suojeluun ja toisaalta sen aiheuttamien vahinkojen torjuntaan ja rajoittamiseen.
Arvoisa herra puhemies! On kyllä pakko mainita, että täälläkin edellisinä viikkoina mainittu mainio paikallislehti Salon Seudun Sanomat juuri kirjoitti, että Suomen Somerniemellä Riistakeskuksen myöntämä kannanhoidollinen poikkeuslupa Somerniemen kolmen suden perhelauman ampumiseksi on valitettavasti hallinto-oikeudessa kumottu. Valittajana oli kuusi eri luonnonsuojeluyhdistystä. Tammikuun 22 lopulla hallinto-oikeus kielsi välipäätöksessään aloittamasta susijahtia Somerniemellä valituksiin vedoten. Syyskuun viimeisenä päivänä 2022 Turun hallinto-oikeus kumosi Riistakeskuksen päätöksen lainvastaisena. Tämä on juuri se asia, mikä tässä asiassa mielestäni on oikein. Luonnonsuojeluyhdistykset voivat aina valittaa, ja sudet esimerkiksi Somerolla ja Somerniemellä aiheuttavat monenlaista vaivaa, muun muassa koulukyytikuluja ja ongelmia farmareille. Nämä yhdistykset pystyvät käytännössä torppaamaan kaiken. Lisäksi poikkeusluvan hakeminen on hankalaa ja kaikin puolin negatiivinen kokemus, niin ettei siihen mielellään uudestaan lähde.
Haluaisin vielä myös mainita, että eivät metsästäjät metsästämällä ole susia poistamassa vaan vastaamassa kyläyhteisöjen tarpeisiin ja etsimässä niihin ongelmiin ratkaisuja.
Arvoisa herra puhemies! Niin ikään on hyvä, että jatkossa valiokunta hyväksyy kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen siltä osin kuin se katsoo tarpeelliseksi täsmentää metsästyslain 41 a §:n sääntelyä siten, että säännös vastaa suden suojelua koskevien poikkeusten osalta muiden rauhoitettujen lajien osalta vallitsevaa EU:n luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan poikkeusperusteiden tulkintaa sellaisena kuin se on vahvistettu EUTI:n oikeuskäytännössä. Tällöin sääntely sallii suden metsästyksen poikkeusluvalla muiden poikkeuksen soveltamiselle asetettujen edellytysten täyttyessä myös silloin, jos suotuisaa suojelutasoa ei ole suden osalta vielä saavutettu, jos toimenpiteellä ei aiheuteta haittaa suotuisan suojelutason saavuttamiselle. Tämä oli valiokunnan lausumaehdotus numero 3.
Kannatan lämpimästi valiokunnan mietintöä ja kiitän valiokunnan puheenjohtajaa, valiokunnan enemmistöä ja neuvoksia hyvästä yhteistyöstä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-10-12T17:48:35,2022-10-12T17:51:16,Hyväksytty,1.1
2022_108_176,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_177,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä tästä aloitteesta, Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen, ja sitä kautta kiittää, että tämä asia on tullut nytten eduskuntaan ja nyt sitä käsitellään tässä toisessa keskustelussa mietinnön osalta. Kansalaisaloitteen taustallahan on huoli maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta, huoli suden maaseudun elinkeinolle aiheuttamista vahingoista sekä halu turvata suomalaisen, erityisesti koiran kanssa tapahtuvan, metsästyksen jatkuminen, ja tämähän on kulttuuria meillä Suomessa, koiralla metsästäminen.
Olen tyytyväinen, että valiokunta on jättänyt viisi lausumaehdotusta, joista luen lausumaehdotus numero 4:n: ”Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisinä.” Tämä on todella ansiokas lausumaehdotus. Nimittäin tänä metsästyskautena, kun 20.8. muun muassa karhun mehtuu alkoi, kotipaikkakunnallani Kuhmossa 18 karhulupaa pistettiin toimeenpanokieltoon hallinto-oikeuden toimesta, koska näistä luvista oli valitettu. Ja oli harmillista, että kun karhun mehtuu tänä syksynä alkoi lauantaina, niin päätös hallinto-oikeuden toimeenpanokiellosta tuli saman viikon tiistaina, ja tänään tuli sitten lopulta päätös hallinto-oikeudesta, että karhun mehtuu voi jatkua tänä päivänä. No, nythän on käynyt niin, että osa karhuista on jo siirtymässä talviunille ja metsästäjät tekivät asianmukaisen päätöksen, että tänä metsästyskautena ei enää kannata karhua metsästää, vaan rauhoitetaan nyt lopullisesti karhunmetsästys, totta kai, koska osa karhuista on jo lähtenyt talviunille. Mutta haluan nyt muistuttaa siitä, että tämä lausumaehdotus on todella tärkeä ja että hyvissä ajoin, mikäli tulevista suden kannanhoidollisista metsästysluvista valitetaan, ne käsitellään mahdollisimman nopeasti, ja tätä kautta turvataan se, että asianmukainen, rauhallinen kannanhoidollinen metsästys suden ja muittenkin suurpetojen osalta sitten toteutuu tulevaisuudessa.
Haluan vielä edelleenkin kiittää valiokuntaa ja valiokunnan puheenjohtajaa ansiokkaasta työstä ja asianmukaisesta mietinnöstä ja lausumaehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T17:51:16,2022-10-12T17:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_108_178,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_179,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Susista ja niiden määrästä ja uhasta on puhuttu tässä salissa ainakin se 35 vuotta, jonka itse olen seurannut joko täällä tai sitten välillä vähän aikaa vuorotteluvapaalla, ja varsinkin viimeiset 27 vuotta, kun olemme olleet Euroopan unionin jäseniä. Noissa unionin jäsenyysneuvotteluissa meille tapahtui valitettavasti sellainen virhe, että pääsivät menemään liittymissopimuksessa ehdot sellaisiksi, että meiltä meni päätösvaltaa, jonka pitäisi meillä näissä asioissa olla varmasti niin valkoposkihanhien kuin susienkin osalta. Olemme siis olleet EU:n orjia tässä asiassa, oma päätösvalta on ollut poissa. Nyt on syytä antaa kiitos kansalaisaloitteelle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle siitä, että tämä asia on nyt tässä ottamassa hyvän askeleen eteenpäin. Toivottavasti ei jatkossa seuraavaa 35:tä vuotta tarvitse tästä asiasta keskustella, vaan järki voittaa. Mietintö on sen mukainen, että siinä järki voittaa, enemmistön kannan mukainen.
Arvoisa puhemies! Susi kuuluu kyllä Suomen luontoon, mutta vain erämaihin. Siellä niille on luontaista elintilaa ja myös ruokaa. Mutta kun susia on liikaa, niin ne tulevat sieltä erämaista myös lähelle asutusta, ihmisasutusta, ja aiheuttavat pelkoa ja todellista vaaraa kotieläimille ja ihmisille. Tämä ei tietystikään ole hyväksyttävää, siksi susien määrää maassa on pystyttävä ja oltava valmiit pitämään siinä suuruudessa, että sudet pysyvät siellä erämaissa. Se, että ne tulevat sieltä lähelle asutusta, tapahtuu varmasti suurelta osin ruuan perässä. Jos erämaissa ei ruokaa riittävän suurelle määrälle susia ole, niin ne tulevat sitten lähelle ihmisasutusta ja käyvät myös kotieläinten kimppuun ja sitten myös ihmisille aiheuttavat vaaraa. Tähän on syytä puuttua ja estää myös se, ettei sitten liian runsas susimäärä hävitä muita metsän luontaisia eläimiä.
Arvoisa puhemies! Voisi olla hyvä, että Helsingin keskuspuistoonkin tuotaisiin yksi susilauma, niin täällä Helsingissäkin voitaisiin nähdä, minkälaista on niiden kanssa elää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T17:54:14,2022-10-12T17:57:24,Hyväksytty,1.1
2022_108_180,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Näin. — Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_181,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Puhemies! Kaksi vuotta sitten tässä salissa avattiin suden kannanhoidollista metsästystä koskevan kansalaisaloitteen käsittely. On todella sääli, että jo silloin täällä eduskunnassa ei proaktiivisesti tartuttu susien aiheuttamiin ongelmiin, mutta onneksi kansalaiset ymmärsivät tilanteen vakavuuden. Kiitos vielä kertaalleen kansalaisaloitteen alullepanijoille ja nyt myös maa- ja metsätalousvaliokunnalle tästä työvoitosta.
Toivoin hartaasti silloisessa puheenvuorossani, että ratkaisut tehtäisiin ilman isompia intohimoja kumpaankaan suuntaan ja asiassa kuultaisiin myös kentän ääntä tarkalla korvalla. Nyt näyttää, että järki voittaa. Aloitteen tarkoituksena ei ole poistaa sutta Suomen luonnosta, vaan taustalla on aito huoli maaseudulla asuvan väestön ja heidän kotieläintensä turvallisuudesta, suomalaisille tärkeän koirametsästyksen rapautumisesta ja suden maaseudulla elinkeinoille aiheuttamista vahingoista.
Puhemies! Hyvin perusteellisesti laadittu valiokunnan mietintö on vihdoin valmistunut, ja näyttäisi siltä, että olemme menossa kohti suden kannanhoidollista metsästystä täällä Suomessakin. Tämä on oikea suunta. Harmillisesti mietintö ei ole aivan yksimielinen. Vihreiltä puuttuu edelleen pitkän ja seikkaperäisen selvityksenkin jälkeen ymmärrys susialueilla elävien ihmisten arjesta ja susien aiheuttamista ongelmista, vaikka lähes poikkeuksetta valiokunnan saamissa lausunnoissa katsotaan, että suden kannanhoidollinen metsästys on osa EU:n luontodirektiivin mahdollistamaa keinovalikoimaa. Viimeistään tämän mietinnön pohjalta tuli todistettua, että tukea kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiseen tulee lähes kaikkien puolueiden edustajilta. Nyt on tekojen aika.
Edustaja Pitko puhui ilakoinnista, ja se kertoo vahvasta ideologisesta latauksesta. Täällä kukaan ilakoi, reagoimme vain ihmisten huoliin ja ongelmiin. Voisi myös esittää kysymyksen, oletteko käyneet seuraamassa suden metsästystä ja juttelemassa näiden ihmisten kanssa heidän kokemistaan ongelmista. Oletteko käyneet seuraamassa, mitä poikkeusluvan hakeminen edellyttää ja vaatii? Voin vastata näihin kysymyksiin: ette ole.
Edustaja Kettunen puhui hienosti. Kuhmossa tosiaan kannanhoidollinen karhunmetsästys sallittiin, mutta metsästäjien vastuullisuus nousi jälleen kerran esiin. Niitä ei metsästetä enää tänä vuonna, tällä kaudella.
Loppuun vielä metsästäjille: Meitä kortinhaltijoita on Suomessa yli 300 000. Meillä on yhteinen, perinteikäs, arvokas harrastus, mikä on monille myös paljon enemmän — se on elämäntapa. Ei nälvitä toisiamme, vaan pidetään yhtä. Se takaa myös tuleville sukupolville tärkeän metsästyskulttuurin säilymisen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-12T17:57:24,2022-10-12T18:00:14,Hyväksytty,1.1
2022_108_182,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_183,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä loppuun nostaa yhden asian, mistä emme ole keskustelleet tämän kansalaisaloitteen salikeskustelun myötä, nimittäin laittoman salapyynnin. Yksi suden kannanhoitoa ja koko susikeskustelua vaikeuttavista asioista on rehottava suden salametsästys. Jo nykyisellään susia metsästetään vuosittain merkittävästi enemmän kuin lupa olisi, eli tosiasiallista kannanharvennusta tapahtuu koko ajan salametsästäjien toimesta. Laittomien salakaatojen myötä tilastointi siitä, miten monta sutta Suomessa tosiasiallisesti on, vaikeutuu. Salakaadoilla vaarannetaan alueellisia susipopulaatioita ja valitettavasti myös usein aiheutetaan lisäongelmia, kun laumat hajotetaan, kuten täällä edustaja Hassi kuvasi tilannetta, missä yksin vaeltelevat sudet tulevat herkemmin pihalle kuin laumat. 
Suomessa ja myös Ruotsissa suden yleisin todettu kuolinsyy on salametsästys. Pelkästään tänä vuonna on jo todettu useita salakaatoja ja niiden yrityksiä. Arvioiden mukaan vain kymmenen prosenttia salakaadoista tulee julki. Ihmettelen syvästi, miksi maa- ja metsätalousvaliokunta ei nostanut tätä salametsästystä mietintöönsä lainkaan. Kuulimme asiasta kyllä asiantuntijoita. Meille esiteltiin myös keinoja salametsästyksen torjumiseksi. Tässä mietinnön vastalauseessa esitämmekin yhtenä lausumaehdotuksena, että sellaisilla alueilla, missä on todettu harjoitettavan suden salametsästystä, ei tule myöntää poikkeuslupia sudenmetsästykseen. Jos oikeus otetaan omiin käsiin, siitä pitää olla myös seurauksia. Toivomme, että tällä voitaisiin siis ehkäistä suden salametsästystä. Se, että salametsästys vaikuttaa mahdollisuuteen harjoittaa laillista metsästystä, on yksi erittäin perusteltu kannuste lailliseen käytökseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-12T18:00:14,2022-10-12T18:02:20,Hyväksytty,1.1
2022_108_184,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_185,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen mainitsi täällä, että sudet aiheuttavat enemmän tunteita kuin isot kriisit, ja olen tästä samaa mieltä, mutta on hyvä huomata, että tunteet eivät kuitenkaan aina perustu faktoihin. Ja koska tämä aihe aiheuttaa niin paljon tunteita ja myös pelkoja, niin ihmettelen sitä, miksi täällä halutaan toisten edustajien puolesta oikein lietsoa tätä vastakkainasettelua ja lietsoa pelkoa ja haukkua muiden edustajien näkemyksiä. Vaikea ymmärtää, mitä tämä tässä tilanteessa auttaa.
Sitten ajattelen, että kyllä meidän jostain pitäisi kuitenkin pystyä jakamaan yhteinen näkemys, ja kun kuuntelen puheita, niin olen huomannut, että kuitenkin aika paljon jaetaan sitä näkemystä, että sudellakin on jonkinlainen oikeus olla täällä osana suomalaista luontoa. Siksi, kun fakta kerta on se, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji ja susi on osa meidän luonnon monimuotoisuutta ja se monimuotoisuus hupenee ja lajikato myös uhkaa ihmisen hyvinvointia, ja fakta on myös se, että Suomen susikanta on erittäin pieni ja se on jopa vaarassa kadota kokonaan, niin tätä taustaa vasten tällainen suden kiintiömetsästys ei kyllä ole millään tavalla perusteltua.
Se, mikä mielestäni on erittäin oleellista, on juuri se, mikä täällä on tuotu esille — edustaja Hassi mainitsi sen ja myös edustaja Pitko äsken omassa puheenvuorossaan — että tällainen ajattelu siitä, että kiintiömetsästyksellä voitaisiin juuri vaikuttaa näihin suurimpiin konfliktitilanteisiin, on yksinkertaisesti väärä. Eli me ei kiintiömetsästyksellä myöskään auteta siinä, että susihaitat vähenisivät ja pelot ja konfliktit vähenisivät. Sen lisäksi, kun täällä nyt keskitytään erityisesti haittaa ja pelkoa aiheuttaviin susiin, mielestäni hyvä huomio on se, minkä edustaja Hassi toi myös tässä esille, että tämä poikkeuslupamenettely on olemassa, ja harvinaisesti juuri tämä on se kohta, jossa me kaikki ollaan täällä yksimielisiä näiden esitysten suhteen. Eli on erikoista, että juuri tämä on se kysymys, johon täällä sitten tartutaan, kun se ei ole se asia, josta olisimme erimielisiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-12T18:02:20,2022-10-12T18:05:35,Hyväksytty,1.1
2022_108_186,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Näin. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_187,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa kun edustaja Pitko otti esille tämän kysymyksen susien salametsästyksestä, niin juuri siksi, kun ollaan siinä tilanteessa, että ilmeisesti salametsästystä tapahtuu — ja mitä ilmeisemmin suuressakin määrin — tähän asiaan pitää puuttua lainsäätäjän toimesta niin, että susien laillinen metsästys mahdollistetaan siihen rajaan saakka, ettei tällaiselle toimenpiteelle, kuten salametsästykselle, ole tarvetta. [Jenni Pitkon välihuuto]
Se, että ihmiset ottavat tällaisissa asioissa oikeuden omiin käsiinsä, kertoo jo melko tulehtuneesta tilanteesta, siitä, että heidän mielestään yhteiskunta ei ole kyennyt huolehtimaan heidän turvallisuudestaan heidän omissa kotipaikoissaan, heidän kotieläimiensä turvallisuudesta tai jopa heidän omien lastensa turvallisuudesta riittävissä määrin mahdollistamalla näiden susien kaatamisen. Kun oikeus otetaan omiin käsiin, niin kyllähän se sitten viime kädessä tapahtuu, mutta se ei ole kenenkään etu, että näin toimitaan, ja siksi meidän pitääkin sallia sekä haittaa aiheuttavien susien metsästäminen että kannanhoidollinen metsästäminen. Oikeastaan ihan sama, millä nimellä sitä kutsutaan, kunhan niitä susia kaadetaan tarpeeksi, ettei näitä ongelmia koidu. [Satu Hassi: Just tuo on harhakäsitys!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T18:05:37,2022-10-12T18:06:47,Hyväksytty,1.1
2022_108_188,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_189,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä vei sanat tuossa suustani. Kun on kannanhoidollista metsästystä, nämä ongelmat vähenevät, ja näin ei salametsästystä myöskään tule, eli siinä voittaa niin susi kuin myös ihmiset. Sitten tästä susien määrästä: tuossa on Venäjälle avoin raja, eli sudet menevät tässä edestakaisin. Ja Luken arviotkin tuntuvat kenttää kuunnellessa hyvin pieniltä, eli kukapa tietää oikeaa määrää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-12T18:06:47,2022-10-12T18:07:28,Hyväksytty,1.1
2022_108_190,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_191,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Mäkelä jo puhui aikaisemmin tuosta, että juuri sen takia, että ihmisten ei tarvitse ottaa oikeutta omiin käsiinsä, on syytä muodostaa laki, jotta susia poistetaan kannanhoidollisesti ja myöskin häirikkösudet voidaan poistaa.
Edustaja Koponen viittasi tuossa näihin arvioihin susien määrästä. Minä itse en oikein luota siihen: kun noin kolme neljä vuotta sitten sanottiin, että Suomessa on susia 200 kappaletta, niin miten se on matemaattisesti mahdollista, että noin kuukauden välein Jalasjärvellä jää yksi prosentti näistä Suomen susista auton alle? Elikkä kun kaksi sutta Jalasjärvellä jäi auton alle, niin minun mielestäni se kertoo siitä susien määrästä aivan jotain muuta kuin sen, että niitä olisi ollut 200.
On hyvä asia, että tämä etenee, ja tämä mietintö on hyvä. Hienoa, että kansalaisaloitteen kautta on tämä asia lähtenyt vireille, ja se kertoo vain siitä kansalaisten huolesta omien lastensa turvallisuutta kohtaan. Toivon, että laki saadaan marraskuuhun mennessä tänne pöydälle ja hyväksyttyä niin, että tämä asia saadaan edes korjaantumaan päin.
Itse olisin valmis siihen, että kaikki sudet, jotka asutuskeskuksiin tulevat, poistetaan, koska mielestäni meidän pitää saada susi pelkäämään ihmistä siinä määrin, että se ei tule asutuksen lähelle — vaan kuten edustaja Kankaanniemi sanoi, että Suomessa on tilaa susille, mutta niiden susien paikka on tuolla erämaissa ja poissa asutuskeskuksista ja poissa maatalouden tuotantorakennuksista. Tämä on ihan järkyttävää, kuinka paljon on esimerkiksi lampaita susi raadellut hengiltä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T18:07:30,2022-10-12T18:10:09,Hyväksytty,1.1
2022_108_192,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Ja vielä edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_193,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä vähän tuntuu, että nyt toiset puhuvat aidasta ja toiset aidanseipäästä. Susi mahtuu Suomeen kyllä, ja itse kun olen ollut luonnonvararikosten tutkinnanjohtaja, niin voin todeta, että ei se salametsästys niin hirveätä ole, että nyt ne 300 000 metsästäjää tarvitsisi ristille naulata. Sitä esiintyy. Sitä esiintyy, sitä en kiistä missään nimessä, mutta se ei ole ihan niin mittavaa kuin ehkä nyt tästä tuli se mielikuva. Ymmärrän ihan tasan tarkkaan, että meillä mahtuu susi tänne Suomeen, mutta se täytyy myöskin ymmärtää, että se pitää sieltä poistaa, missä se häiritsee maataloutta ja missä se häiritsee ihmisten koulunkäyntiä, itäisessä Suomessa varsinkin.
Vaikka tämä nyt ei ole yksimielinen ja vaikka tässä nyt on eriävää mielipidettä, niin minä nyt näkisin, että kyllä tämmöisenään pitäisi hyväksyä tämä laki. Mutta en minä näe syytä, miksi on nyt lähdetty näin voimakkaaseen vastakkainasetteluun tässä asiassa, kun kaikki kuitenkin ovat sitä mieltä, että ne haitalliset sudet pitäisi poistaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-10-12T18:10:09,2022-10-12T18:11:27,Hyväksytty,1.1
2022_108_194,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_195,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä loppuun sellainen kriminaalipoliittinen huomio, että vaikka tietenkin on selvää, että salametsästys on rikos ja siitä pitää tulla tuomio, niin kyllä ne tuomiot tällä hetkellä oikeuskäytännössä sekä lainsäädännössä ovat täysin suhteettomia monista muista rikoksista saataviin tuomioihin. Jos ihmisen aikoo pahoinpidellä sellaiseen kuntoon, että saisi suuremman rangaistuksen kuin suden salametsästyksestä, niin täytyy nähdä todella suuri vaiva siinä pahoinpitelyssä. Tämä on sellainen asia, mihin pitäisi puuttua. Ja jos ihminen puolustautuu esimerkiksi hyökkäävää karhua vastaan ja ampuu sen karhun, niin käsitykseni mukaan se on aina lähtökohtaisesti epäilys törkeästä metsästysrikoksesta, joka on erittäin raskas rikos, mikä tarkoittaa aseiden poisviemistä ainakin väliaikaisesti. Tämä on aivan kohtuuton seuraus siitä, että ihminen puolustaa itseään tai kotieläimiään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T18:11:29,2022-10-12T18:12:23,Hyväksytty,1.1
2022_108_196,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn ja toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 8/2022 vp. Ainoassa käsittelyssä päätetään kansalaisaloitteesta ja toimenpidealoitteista. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteeseen sisältyvästä lakiehdotuksesta, joka voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_108_197,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! En vastusta sitä, että poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan. Sen sijaan vastustan kyllä vankasti sitä, että se tehdään epätarkoituksenmukaisella, monimutkaisella ja lisäksi vielä luonnonsuojelulain reunaehtoja vaarantavalla tavalla — siihen nimittäin tämä valiokunnan mietintö on päätynyt. Erityisen valitettavaa tässä esityksessä on se, että olisi toinen, paljon järkevämpi tapa, eli kun valiokunnan mietinnössä esitetään poikkeusta luonnonsuojelulakiin, oikeampi tapa sallia hyödyntäminen olisi metsästyslaki. Sitä itse asiassa tämä kansalaisaloite ja käsittelyssä oleva toimenpidealoite myös ehdotti.
Jos valkoposkihanhi siirrettäisiin metsästyslakiin, tavoite hyödyntämisestä saavutetaan helposti. Riistalajien joukkoon siirtämällä hyödyntäminen tulee suoraan mahdolliseksi, vaikkakin, kuten tiedämme, metsästystä voidaan edelleen harjoittaa vain poikkeusluvalla silloinkin.
Luonnonsuojelulain piirissä poikkeuksen rakentaminen on monimutkaisempaa kuin on tarvis. Lisäksi se on vastoin luonnonsuojelulain tavoitteita. Luonnonsuojelulaissa pidetään huolta luonnosta ja rajataan sen käyttöä, joten on tarpeetonta ja haitallista rakentaa luonnonsuojelulakiin poikkeuksia, jos sama tavoite saavutetaan siirtämällä valkoposkihanhi lakiin, jonka tavoite on nimenomaan säännellä metsästystä.
Arvoisa puhemies! Valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen ehkäisy vaatii monipuolista keinovalikoimaa. Tähän asiaan pätee myös sama kuin aiempaan käymäämme susikeskusteluun: Jos halutaan vähentää luonnon eläinten aiheuttamaa haittaa, on syytä huolehtia ensisijaisesti keinoista ehkäistä vahinkoja. Hanhien kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että pitää todella ottaa käyttöön keinot, joilla hanhet ohjautuvat ruokailemaan muualle kuin viljelyksille. Tässä pelkästään ampuminen ei toimi, sillä hanhet palaavat, jos niillä ei ole muuta sopivaa ruokailupaikkaa lähellä. Siksi tarvitaan hanhipeltoja, joihin hanhet voivat ohjautua. 
Valkoposkihanhien siirtoa luonnonsuojelulaista metsästyslakiin puoltaa se, että metsästyslaki on maa- ja metsätalousministeriön vastuulla, ja saman ministeriön vastuualueelle kuuluvat myös ne elinkeinot, joille valkoposki pääosin aiheuttaa haittaa.
Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietintökin toteaa, EU-lainsäädäntö ei sanele sitä, että valkoposkihanhesta pitäisi päättää luonnonsuojelulaissa. Useissa EU-maissa tämä laji on metsästyslaissa. Oikea paikka on siis metsästyslaki. Ei rakenneta tarpeettoman monimutkaista ja luonnonsuojelulain tavoitteiden kanssa risteävää lainsäädäntöä.
Teen vastalauseen mukaiset ehdotukset. Ehdotan, että eduskunta hylkää valiokunnan lausumaehdotukset 2 ja 3 ja hyväksyy vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-12T18:13:01,2022-10-12T18:15:59,Hyväksytty,1.1
2022_108_198,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_199,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän vastalauseen pääsisältö on sen ajatuksen haastaminen, että luonnonsuojelulailla suojeltuja eläimiä voitaisiin hyödyntää. Kuten tässä vastalauseessa on tuotu esille, luonnonsuojelulain tarkoitus on suojella luontoa eikä siksi luonnonsuojelulaissa pidä avata mahdollisuutta suojeltujen lajien tappamiseen niin, että mahdollisuutena olisi suojellun lajin hyödyntäminen ja syöminen. Itse myös jaan nämä näkemykset, että eläinten hyödyntämisen salliminen luonnonsuojelulaissa olisi haitallista useasta syystä. Ensinnäkin se on vastoin koko luonnonsuojelulain tavoitetta, toiseksi se avaisi oven sille, että suojeltujen lajien tappamisesta ja syömisestä tehtäisiin hyväksyttävämpää, ja kolmanneksi se myös vaikeuttaisi uhanalaisten lajien suojelun valvontaa. Olen myös sitä mieltä, että hanhien aiheuttamien vahinkojen torjumisessa ja estämisessä muiden keinojen kuin ampumisen tulee aina olla ensisijaisia, ja aivan kuten edustaja Pitko tässä edellä puhui, ennaltaehkäisy on aivan ensisijaista.
Arvoisa puhemies! Me vasemmistoliitossa haluamme korostaa politiikassa sitä, että luonnonvaraiset eläimet ovat itseisarvoisia ja tuntevia olentoja. Ajattelen, että on todella tärkeää, että myös politiikassa edistettäisiin voimakkaammin eläinten oikeuksia ja eläinten hyvinvointia, eläinten aseman parantamista, joka tällä hetkellä valitettavasti jää todellakin paitsioon. Siksi jälleen tässäkin kohtaa itse toivoisin, että eläinten näkökulma korostuisi, meillä olisi mahdollisimman korkea kynnys tappamiseen ylipäätään ja toisaalta meillä olisi mahdollisimman korkea halu eläinten itseisarvon kunnioittamiseen.
Kannatan edustaja Pitkon tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-12T18:16:01,2022-10-12T18:18:24,Hyväksytty,1.1
2022_108_200,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_201,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässäkin käsittelemme tärkeää kansalaisaloitetta, ja kiitos sen vireille laittajille ja allekirjoittaneille.
Tosiaan tässä kansalaisaloitteen taustallahan on huoli valkoposkihanhen kehityksestä ja siitä, miten suuria vahinkoja se aiheuttaa muun muassa viljelyksille ja viheralueille. Esimerkiksi vuonna 2020 valkoposkihanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja korvattiin yhteensä noin 3,4 miljoonalla eurolla. Kansallisen lainsäädännön muuttaminen ei ratkaise tätä valkoposkihanhiongelmaa, koska hanhien ampuminen voi tapahtua vain lintudirektiivin poikkeusluvalla sen direktiivin vuoksi eikä esimerkiksi lajin siirtäminen kansallisesti riistalajiksi muuta tätä direktiivin asettamaa lähtökohtaa. Suomea siis sitovat nämä velvoitteet, eikä tällä hetkellä ole mahdollista metsästystä aloittaa valkoposkihanhen hallitsemiseksi ja tämän kannan paremmaksi säätelyksi.
Nyt valiokunta sitten ehdottaa erilaisia toimia, muun muassa sitä, että ministeriön tulee aktiivisesti vaikuttaa komissioon ja EU-jäsenvaltioihin, jotta valkoposkihanhen luokittelua muutetaan ja laji siirretään niiden lajien joukkoon, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan unionin alueella.
Tässä valiokunnan mietinnössä on hyviä kannanottoja. Nostan täältä esille myöskin tämän, että tässä nyt sitten ehdotetaan tämän valkoposkihanhen tapetun yksilön haltuunoton ja hyödyntämisen mahdollisuutta, mikä on tärkeää, koska ei ole mitään mieltä jättää niitä hanhia syömättä ja hyödyntämättä.
Oikein hyvä mietintö, ja lämpimät kannatukset tälle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T18:18:25,2022-10-12T18:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_108_202,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_203,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käsittelyssä mietintö kansalaisaloitteesta Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen, ja tämä valiokunnan päätösehdotus on kohtuullinen ja oikeansuuntainen. Täällä todetaan, että EU:n sopimusta muutetaan ja valkoposkihanhi siirretään lintudirektiivin liitteeseen II ja lintujen karkottaminen ampumalla sallitaan myös keväällä pesintärauha huomioiden. Tämä on eduskunnan edellytys. Sitten eduskunta edellyttää, että poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan ja lupamenettelyä sujuvoitetaan. Mielestäni tätä pitäisi saada metsästää aivan vapaasti, koska nämä viljelysvahingot, mitä lintu aiheuttaa Suomessa, ovat varsin suuret.
Täällä on puhuttu paljon näistä hanhipelloista ja nostettu niitä esiin, mutta oikeastaan en tiedä, miten niitä lintuja opastaisi niille hanhipelloille tai minkälaiset opasteet niille pitäisi olla, että ne tietävät, minne laskeutua. Sitten kun käytössä on ollut joitain hanhipaimenia, niin en tiedä, millä he näitä pelottelevat, lyövätkö kattilankansia yhteen vai mitä tekevät, mutta eihän tämä nykymaatalouteen voi liittyä sillä tavalla, että nämä linnut tekevät satovahinkoja maatiloille ja niitä joudutaan korvaamaan sitten valtion kassasta.
Sitten semmoinen huomio vielä, että onhan tämä tilanne vähän älytön, että näitä hanhia ei ole saanut ampua Suomessa ja silti linnut ovat saaneet ruokailla täällä maajussien viljelyksillä ja syöneet monet suomalaiset pellot tyhjiksi, ja lentävätkö ne sitten jossakin vaiheessa etelään. Mutta suomalaiset henkilöt sitten menevät Viroon ampumaan näitä samoja lintuja, ja minun mielestäni olisi paljon selkeämpää ja siinä säästyisi polttoainetta ja päästöjä, kun niitä saisi ampua suoraan Suomessa, ettei tarvitsisi mennä Viroon ampumaan niitä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-12T18:20:28,2022-10-12T18:23:23,Tarkistettu,1.1
2022_108_204,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_108_205,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä valiokunnan lausunnossa todetaan, sisämaassa pysyvä populaatio pesii Lahden—Hollolan Vesijärvellä ja Etelä-Päijänteellä. Kotikaupungissani Lahdessa tämä on ollut jo vuosia todella suuri ongelma. Siitä on hirveästi keskustelua kansan parissa. Lahtelaiset olivat aivan kypsiä näihin hanhiin. Ne valtaavat kaikki alueet. Siitä on nyt kaupunki yrittänyt ely-keskuksenkin kanssa taistella, ja Varsinais-Suomen ely-keskus on antanut Lahden kaupungille lupatarpeen arvion, jonka mukaan valkoposkihanhia saa rauhallisesti ja suunnitelmallisesti ohjata pois Ankkurin Rantapuiston ja Mukkulan kartanopuiston hiekkapintaisilta uimarannoilta — elikkä hiekkapintaiset rannat. Meillä on uimarantoja kaupungin parhaimmilla paikoilla, missä kaikki kaupunkilaiset viihtyvät. Jos siinä on kymmenen metriä hiekkaa, niin siitä saa hätistellä pois rauhallisesti tai dronella, mutta jos hanhet menevät siitä hiekalta siihen nurmelle, missä ihmiset ottavat aurinkoa, ovat piknikillä, istuvat perheineen, ei saa häätää. Te voitte arvata, kuinka paljon siellä on jätöksiä. Sinne kun menee aamulla, kun ne vielä ovat yön olleet siinä hiekalla, niin hiekka ja nurmikko ovat täynnä sellaisia köntsiä. Se ei ole hanhenmaksaa, ne ovat hanhen jätöksiä, ja niitä on. Siinä on uimarantaa jouduttu sulkemaankin välillä, kun veden tila on ollut niin saastunut niistä jätöksistä, ettei siihen voi mennä uimaan.
Tämä on aivan naurettavaa aina kaupungilla, kun ne hyökkäävät ihmisten kimppuunkin. Kun meillä on kaupungin keskellä puisto järven rannalla, niin ihmiset eivät uskalla edes ajaa pyörällä ohi, kun ne hyökkäävät kimppuun, saatikka kävellä koiran kanssa siitä. Ne ovat tulleet todella aggressiivisiksi, ja niitä vain tulee koko ajan vuosi vuodelta lisää.
Sitten jos ajatellaan, kuinka paljon nämä valkoposkihanhet aiheuttavat muualla maassakin rehunurmelle ja syysrukiille ja syysvehnän oraille tuhoja, niin ne vievät meidän ruokaa. Me puhutaan paljon, että meille tulee ruokapula ja me tarvitaan ruokaa ja kaikkea, ja sitten täällä puhutaan, että ratkaisu on, että hanhille on omat pellot — niin kuin susillekin susimetsät, samoin hanhille hanhipellot sitten. [Jenni Pitkon välihuuto]
Kyllä minä kannatan tätä valkoposkihanhen metsästyksen sallimista muutenkin kuin poikkeusluvalla, ja toivottavaa olisi, ettei menisi kuin vuosi tai kaksi, niin voitaisiin tv:stä katsoa, kun Kape Aihinen tekee valkoposkihanhea kermakastikkeessa. Se olisi ihan hyvä juttu. [Tuomas Kettunen: Tuli ihan vesi kielelle!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T18:23:23,2022-10-12T18:26:10,Hyväksytty,1.1
2022_108_206,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_207,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nämä edustaja Lehdon kuvaamat ilmiöt hanhien aiheuttamista tuhoista toistuvat kyllä kautta maan. Ne ilmenevät Lappeenrannassa, kotikaupungissani — uimarantoja on jouduttu rajoittamaan hanhien määrän takia. Sinne on yritetty viritellä kaikennäköisiä esteitä, että hanhet pysyisivät pois sieltä, ja sellainen toimii varsin huonosti luonnonvaraisten eläinten kanssa. Kun ne tottuvat raja-aitoihin, niin sitten ne tulevat uudestaan rannalle ja menevät niitten aitojen alta.
Tällaiset ilmiöt, että hanhia on niin paljon, että ne tuottavat ongelmia, johtuvat pohjimmiltaan siitä, että niitä lintuja tosiasiassa on liian paljon. Eli niiden suojelulle luonnonsuojelulain perusteella ei ole olemassa järkeviä, tosiasiallisia perusteita, vaan suojelu on pelkästään jäänyt päälle ja sen purkaminen ei käytännössä onnistu. Tähän ongelmaan on törmätty aiemminkin esimerkiksi merimetsojen kanssa ja nyt törmätään valkoposkihanhien ja kanadanhanhien kanssa.
Mitä tulee tähän vastalauseessa esitettyyn hanhien siirtoon metsästyslain puolelle, niin toivoisin, että edes valiokunnassa mukana olleet edustajat olisivat lukeneet sen valiokunnan mietinnön. Siellä on tuhansien merkkien pituinen selvitys siitä, miksi se metsästyslakiin siirtäminen ei toimi — minkä näköistä byrokratian vaikeutta se tuottaa eikä loppujen lopuksi johda siihen tilanteeseen, että niiden hanhien metsästäminen olisi käytännössä yhtään sen mahdollisempaa kuin nyttenkään.
Mitä tulee taas sitten hanhiin muissa maissa, niin herää kysymys, olemmeko me samassa EU:ssa virolaisten tai ruotsalaisten kanssa, jos he voivat ampua valkoposkihanhia jollain verukkeella — periaatteessa ihan sama millä, kunhan tähän ongelmaan voidaan puuttua — ja he voivat vielä syödäkin ne hanhet ja Suomessa mikään tällainen ei onnistu. Jokainen ymmärtää, että on täysin järjenvastainen ajatus, että ammuttaisiin lintuja, jotka sitten sen jälkeen on haudattava, ettei niitä pystytä hyödyntämään sen ampumisen jälkeen. Kuka metsästäjä sellaiseen touhuun lähtee mukaan? Siitähän pitäisi maksaa palkkaa, että joku viitsisi lähteä sellaista touhua tekemään. Tekijät puuttuvat, tämähän siinä varmaan on tarkoituksenakin.
Toisena esimerkkinä näistä merimetsoista, mistä mainitsin aiemmin: Ahvenanmaalla, joka kuitenkin on tiettävästi vielä Suomen aluetta, niitä voidaan ampua ja niitä voidaan käyttää ravintona, vaikkei se Suomessa jostain syystä onnistukaan. Eli kyllä meillä on mestareita, virkamiehiä, keksimään verukkeita ja menemään EU:n selän taakse. Näissä asioissa täytyy vain ottaa tiukempi ote ja viedä näitä asioita eteenpäin eduskunnan ja päättäjien toimesta. Ja nyt valiokunnan mietintö, ainakin jollain tasolla lausuminen, tätä tavoitetta kyllä edistää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T18:26:10,2022-10-12T18:29:04,Hyväksytty,1.1
2022_108_208,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_209,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Mäkelälle hyvästä puheenvuorosta ja hyvin perustelluista ajatuksista.
On surullista, että Suomessa luonnonsuojelulla tehdään semmoista kampanjointia erilaisia ihmisryhmiä vastaan. Maanviljelijät ovat tässä suurimmassa hädässä. Ystäväni lähetti puolitoista viikkoa sitten Liperin ja Outokummun rajalta kuvan hänen pelloltaan. Hänellä on iso uusi kahden robotin navetta, jossa lypsetään lehmiä ja harjoitetaan taitavasti ja osaavasti, suurella ammattitaidolla ja suurella rakkaudella maidontuotantoa ja lihantuotantoa. Se valkoposkihanhien määrä heidän pellollaan tuhosi valtavan määrän satoa, aiheutti korvaamatonta vahinkoa — siksi korvaamatonta vahinkoa, koska ne korvaukset, mitkä valtio niistä maksaa, eivät koskaan peitä kaikkia kustannuksia. Ja kaikki me tiedämme, tai pitää tässä eduskunnassa tietää, että maatalouden kannattavuus on niin heikoissa kantimissa tänä päivänä, että siellä eletään ihan aidosti kädestä suuhun.
Kyllä eduskunnan pitää kantaa vastuunsa ja tällaiset asiat hoitaa pois päiväjärjestyksestä, että saadaan valkoposkihanhi metsästettäväksi lajiksi. Se on täysin mahdollista, ja Euroopan unionin direktiivien ja sääntöjen puitteissa sitä tehdään monessa muussa valtiossa, miksi ei Suomessa?
Täällä pohjoisessa 60. leveyspiirin pohjoispuolella on Suomen maatalous. Ruotsissa suurin osa maataloudesta on 60. leveyspiirin eteläpuolella. Täällä pohjoisessa, missä me elämme, joka ainoa maanviljelijä ja hänen tekemänsä työ suomalaisen, oman ruuantuotannon varmistamiseksi on äärimmäisen arvokasta. Sen sijaan tällainen kekkulointi tällaisilla unionin säännöillä, joilla pyritään tekemään kiusaa ihmisille... Ei valkoposkihanhi enää voi olla uhanalainen, on miljoonia yksilöitä, ja se populaatio kasvaa todella eksponentiaalisesti, kun niitä on niin paljon. Samoin voisi sanoa, että tähän samaan yhteyteen, arvoisa puhemies, valkoposkihanhen rinnalle kuuluu esimerkiksi liito-orava. Niitä on, jos oikein muistan, satojatuhansia yksilöitä, ja se on uhanalaisten listalla. No, tällä samalla perusteella voitaisiin Suomessa julistaa kaikki nisäkkäät uhanalaisiksi hirvestä lähtien. Vain ja ainoastaan hyttyset jäisivät sen ulkopuolelle, koska niitä on paljon enemmän. Tämä esimerkki kuvatkoon sitä tilannetta, miten absurdi se Suomessa on.
Hetki sitten käyty susikeskustelu osoittaa myös sen, että ne henkilöt, jotka tätä valtavaa hysteriaa lietsovat ja suojelevat tällä keinoin vastuuttomasti, ottavat riskejä ihmisen terveyttä ja henkeä kohtaan ja samoin sitten suomalaisia elinkeinoja, suomalaista ruuantuotantoa kohtaan ja maanviljelijää kohtaan erikoisesti. Vastuun kantaminen on sitä, että huomioidaan kokonaisuus. Luonnossa valitettavasti on niin, että jos ei tiettyjä kantoja säädellä täällä, niin sitten ollaan vaikeuksissa, ja tässä valkoposkihanhiasiassa olemme todella suurissa vaikeuksissa. Toivottavasti jonain päivänä tässä asiassa järki löytyy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-12T18:29:04,2022-10-12T18:32:15,Hyväksytty,1.1
2022_108_210,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_211,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan edustaja Pitkon ehdotuksia aivan kuten edustaja Kivelä, mutta ihmeekseni huomaan, että lähes kaikki muut edellä puhuneet paitsi edustaja Pitko ja edustaja Kivelä eivät näytä lukeneen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöä.
Maa- ja metsätalousvaliokunta ei ehdota, että Suomi ryhtyisi rikkomaan EU-direktiiviä tai Bernin sopimusta. Maa- ja metsätalousvaliokunta ehdottaa, että hallitus vaikuttaa aktiivisesti komission ja EU:n jäsenvaltioihin, jotta valkoposkihanhi, joka on oikeasti runsastunut, ei enää ole uhanalainen, voitaisiin siirtää lintudirektiivin II liitteeseen ja myös Bernin sopimusta vastaavasti muutettaisiin.
Valiokunnassa erimielisyyttä ei ole siitä, mikä olisi oikea paikka valkoposkihanhelle kansainvälisissä sopimuksissa. Meillä ei ole erimielisyyttä myöskään siitä, pitääkö voida metsästää haittaa aiheuttavia valkoposkihanhia, eikä siitä, että niin kauan kuin ne ovat näissä nykyisissä liitteissä ja sopimuksissa, tarvitaan poikkeuslupa. Erimielisyys koskee sitä, millä ehdoin metsästettyjä valkoposkihanhia pitäisi voida syödä. Siitä syömisestäkään me emme ole erimielisiä.
Tässä jo muutama kollega on sanonut, että luonnonsuojelulaki on väärä paikka valkoposkihanhelle. No, juuri sitä me vastalauseessa ehdotamme, että valkoposkihanhi siirretään metsästyslakiin. Se ratkaisisi tämän syömisongelman automaattisesti. Se ei muuttaisi sitä, että niin kauan kuin valkoposkihanhi on nykyisissä direktiivin ja Bernin sopimuksen liitteissä, sen ampumiseen tarvittaisiin poikkeuslupa, tarvittaisiin linnun aiheuttamiin vahinkoihin liittyvät perusteet, mutta tämän syömisasian se ratkaisisi. Valitettavasti valiokunnan enemmistö haluaa rikkoa luonnonsuojelulain systematiikan, sen perusperiaatteet, ja avata sellaisen mahdollisuuden, että jos rauhoitettuja eläimiä haittaperusteisesti saa poikkeusluvalla ampua, niin niitä saisi myös hyödyntää, ja tätä me emme pidä kannatettavana. Enkä ylipäätänsä pidä fiksuna menettelytapana, että tällä tavalla otetaan kantaa lakiesitykseen tai lakiin, joka on hallituksen yksimielisenä esityksenä parhaillaan toisessa eduskunnan valiokunnassa käsiteltävänä.
Kun olen kuunnellut asiantuntijoita, niin ymmärrykseni on, että se, [Puhemies koputtaa] mikä tätä vastustaa, on maa- ja metsätalousministeriö, joka ei halua sitä rumbaa vahingonkorvauksista viljelijöille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-12T18:32:15,2022-10-12T18:35:31,Hyväksytty,1.1
2022_108_212,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_213,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Luin tässä Ilta-Sanomissa 25.5.2020 ollutta juttua, jossa haastatellaan Suomen riistakeskuksen erikoistutkijaa Mikko Alhaista, ja jutussa kerrotaan, että silloin oli 1,4 miljoonaa hanhea Suomessa ja että ne tulevat pääosin Hollannin ja Belgian suunnalta. Sitten hän toteaa, että määrä kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, ja ennakoi, että vuonna 25 niitä olisi kaksi kertaa enemmän kuin oli silloin, eli noin kolme miljoonaa, ja 20 vuoden kuluttua, vuonna 40, tätä vauhtia noin 10—15 miljoonaa lintua.
Nyt tiedämme, että korvauksia valtio maksaa nyt muutaman, kolmisen, miljoonaa vuodessa, ja jos kasvu on tätä vauhtia, mitä tässä ennakoidaan, niin tietysti summat käyvät valtaviksi ja haitat aivan käsittämättömiksi. Ei todellakaan ole mistään suojelusta kysymys, ja tässä mielessä on kyllä kaikki panokset pantava siihen, että valkoposkihanhien määrää voidaan tehokkaasti vähentää ja rajoittaa. Muutoin olemme siinä tilanteessa, mitä tässä jutussa kerrotaan Kanadasta, jossa lumihanhet ovat päässeet niin suureen määrään kasvamaan, että enää ei ollut niiden vähentämiseen mitään keinoja. Tällaiseen tilanteeseen Suomessa ei saa päästä. Tähän on puututtava voimakkaasti ja selkeästi, ja jos EU ei tätä salli, niin olemme kyllä, jälleen kerran voimme todeta, väärässä seurassa. EU ei suojele Suomessa ihmisiä, ei viljelijöitä, ei eläimiä, vaan aiheuttaa suurta vahinkoa kaikille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T18:35:33,2022-10-12T18:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_108_214,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_215,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. Tämän kansalaisaloitteen tavoitteena on vähentää valkoposkihanhien viljelyksille ja viheralueille aiheuttamia vahinkoja.
Edustaja Kankaanniemi ansiokkaasti toi jo tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa esille näitä vahinkojen laajuuksia. Tämän Barentsinmerellä pesivän valkoposkihanhikannan, johon myös tämä Suomessa pesivä osakanta kuuluu, voidaan katsoa kestävän metsästystä, sillä suotuisan suojelun minimitasoksi on määritelty 380 000 yksilöä ja kannan arvioitiin jo vuonna 2019 olevan, niin kuin edustaja Kankaanniemi toi esille, 1,3–1,5 miljoonaa yksilöä. Vuonna 20 valkoposkihanhien aiheuttamia viljelysvahinkoja korvattiin yhteensä noin 3,4 miljoonalla eurolla, ja arvioiden mukaan tänä vuonna vahingot yltävät laajuudeltaan ja määrältään sinne vuoden 2020 vahinkoihin. Nämä hanhien aiheuttamat vahingothan kohdistuvat melko pienelle maantieteelliselle alueelle, ja niistähän on uutisoitu sieltä edustaja Hoskosen kotimaakunnasta, nimittäin juurikin Kitee, Tohmajärvi, Polvijärvi ovat olleet aika isosti otsikoissa, ja sieltä kyllä viljelijöitten suunnalta on tullut jo kahden vuoden aikana monia yhteydenottoja, että laittakaa tämä asia kuriin.
Ja nyt vihdoin ja viimein tämän kansalaisaloitteen pohjalta maa- ja metsätalousvaliokunta on tehnyt ansiokasta työtä, ja valiokunta on esittänyt, että luonnonsuojelulain poikkeuslupapäätökset nyt ratkaistaisiin mahdollisimman lähellä sitä aluetta, missä vahinkoja eniten aiheutuu. Valiokunta on pitänyt perusteltuna siirtää valkoposkihanhia koskevat poikkeuslupapäätökset Varsinais-Suomen ely-keskukselta Pohjois-Karjalan ely-keskukselle, koska näin kävi tänäkin keväänä, arvoisa puhemies, että viljelijät odottivat sieltä Varsinais-Suomen ely-keskukselta liian pitkään näitä lupia ja osa luvista oli myös Luken takana.
Puhemies! Todella hyvä mietintö. Tätä kyllä kannatan lämpimästi, ja kyllä eritoten tämmöisenä aikana se valkoposkihanhi voi sitten myös jatkossakin kuulua sinne ruokaketjuun ja sinne patojen ääreen, koska kyllä ne kannattaa ennemmin hyödyntää ruokana kuin pistää maahan tai polttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T18:37:55,2022-10-12T18:40:48,Hyväksytty,1.1
2022_108_216,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_217,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että sellaiset metsästettävät lajit, jotka kuuluvat patoihin, kuten edustaja Kettunen tässä luonnehti, kuuluvat lainsäädännössä metsästyslakiin eivätkä luonnonsuojelulakiin.
Meillä kaiken kaikkiaan olisi syytä kehittää menettelytapoja, joilla lajin kannanvaihtelujen mukaan määräajoin voitaisiin siirtää lajeja metsästyslain ja luonnonsuojelulain välillä. On esimerkiksi mielestäni täysin epäjohdonmukaista, että on hyvinkin uhanalaisia vesilintuja, jotka ovat metsästyslaissa riistalajeja. Näitä lintuja olisi syytä siirtää luonnonsuojelulakiin, mutta kuten jo totesin, valkoposkihanhi on runsautensa vuoksi sellainen laji, joka sopisi hyvin metsästyslakiin. Jos tämä muutos tehtäisiin, niin kuin mielestäni olisi järkevää, se kuitenkin edelleen tarkoittaisi, että sen ampumiseen tarvittaisiin poikkeuslupia niin kauan kuin se on niissä direktiivin ja Bernin sopimuksen liitteissä, joissa se on.
Tässä keskustelussa on nyt jäänyt aika vähälle se, miksi maa- ja metsätalousministeriö vastustaa hanhen siirtämistä luonnonsuojelulaista metsästyslakiin, vaikka se laji monessa muussa EU-maassa on metsästyslaissa. Minun käsitykseni niiden asiantuntijakuulemisten pohjalta, jotka olen valiokunnan jäsenenä seurannut, on se, että maa- ja metsätalousministeriö ei halua itselleen sitä työmäärää, mikä seuraisi hanhien aiheuttamien vahingonkorvausten käsittelystä. Kuitenkin, kun nämä vahingot kohdistuvat nimenomaan maatalouteen, fiksuinta olisi, että myös vahingonkorvaukset ja tietysti niihin liittyvät budjettirahat olisivat maa- ja metsätalousministeriössä eivätkä ympäristöministeriössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+10.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-12T18:40:48,2022-10-12T18:43:06,Hyväksytty,1.1
2022_108_218,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 15/2022 vp. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_219,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käyn läpi tässä valiokunnan mietintöä. Ensinnäkin haluan kiittää kovasti kansalaisaloitteen tekijöitä. Mielestäni on tärkeää, että tällainen aloite on tehty. Erittäin hyvä ja tärkeä keskustelunavaus, jotta muistaisimme myös näistä asioista keskustella, lentoliikenteen päästöistä. Tässä siis esitetään matkustajakohtaista lentoveroa säädettäväksi Suomeen. Taustallahan tässä on varmasti se, että kansainvälisesti katsoen ja yleisestikin ottaen lentoliikenteen verottaminen on aika vähäistä. Taustalla on myös se, että joissain valtioissahan on tällaisia maakohtaisia lentoveroja: Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Saksa, Ranska.
Valiokunta käy läpi tässä omassa tekstissään muun muassa hallitusohjelman asiaa koskevan kirjauksen, jonka mukaan Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin, eli päästökauppa on hallitusohjelmassa ja myös sitten kirjaus siitä, että vaihtoehtoisesti voidaan selvittää lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöön ottaminen EU:n laajuisesti tai globaalisti. Olemme sitten tietenkin liikkuneet hallitusohjelman tasolla johtopäätöksessä eli emme kannata tätä esitettyä lentoveroa Suomeen, mutta pidämme silti tätä kansalaisaloitetta ja sen merkitystä isona ja asiaa tärkeänä — hallitusohjelmaa tässä siteeraamme sen suhteen. Kerromme tässä myös, että täällä on ollut meneillään tämmöinen valtioneuvoston selvityshanke, josta esiselvitys on saatu keväällä kuluvana vuonna.
Pidämme keskustelua tärkeänä ja niinpä olemme parissakin otteessa kuunnelleet asiantuntijoita: silloin kun aloite on tullut, ja sitten myöhemmin myös tämän esiselvityksen valmistuttua asiantuntijoilla oli mahdollisuus lausua siitä.
Asiantuntijakuulemisessa yleisesti ottaen osa piti ihan suoraan kannatettavana tällaista kansallista ratkaisua, osa taas totesi, että tehokkaampi, toimivampi olisi varmasti globaalimpi malli tai EU:n laajuinen malli, mutta ylipäätään sielläkin kyllä nähtiin sinänsä tarpeellisena, että tehdään toimia päästövähennyksien eteen. Niissä puoltavissa lausunnoissa, mitä meille esitettiin lentoverosta, oli lentoliikenteen aliverotus, epäsuhta siitä, että vain pieni osa väestöstä lentää suuria määriä mutta tuottaa suurimman osan päästöistä, se, että tietenkin verolla myös saataisiin verotuloja — sillä on vahva kannatus kansalaisten silmissä — sekä se, että tällä voisi vaikuttaa ihmisten asenteisiin, ja tietenkin se nopeus, eli toki kansallinen ratkaisu olisi nopeampi saavuttaa kuin sitten vaikkapa tällainen globaalimpi tai EU:n laajuinen. Sitten taas osa asiantuntijoista näki tarpeellisemmaksi, tärkeämmäksi sen, että toimisimme tässäkin asiassa nimenomaan päästöjen vähentämiseksi vähän laajemmalla pohjalla, eli nimenomaan tämä mainittu Euroopan unionin taso tai vielä paremmin globaali taso palvelisi tehokkuuden ja muidenkin näkökulmien kautta paremmin kuin tämä kansallinen vero. Näissä asiantuntijalausunnoissa korostettiin myös päästökaupan merkitystä, joka nähtiin tehokkaammaksi kuin tällainen lentoverotyyppinen kansallinen ratkaisu.
Tässä mietinnössä myös pohditaan niitä lausuntoja, joissa puhutaan tämän kansallisen lentoveron vaikutuksesta Suomen talouteen. Tietenkin me elämme varsin muuttuneessa toimintaympäristössä, ja nyt on hyvin haasteellinen aika ajatella näitä tämänkaltaisia ratkaisuja sellaisessa tilanteessa kuin olemme tai tämä ala on. Kaiken kaikkiaan on hyvin poikkeukselliset kriisiolosuhteet monessakin mielessä. Ensin oli pandemia, joka vaikutti kovasti, ja nyt on sitten tietenkin tämä ikävä sotatilanne, mikä vaikuttaa, ja siksikin ehkä aika tälle aloitteelle sinänsä ei ole kaikista helpoin, jos näin voi sanoa.
Joissakin lausunnossa pohdittiin myös Suomen mahdollisuuksia tänä päivänäkin siihen, että meillä on kuitenkin paljon matkailua. Me olemme normaaliolosuhteissa tietynlainen solmukohta lentoliikenteelle, ja tietenkin tätä kautta lentoliikenteen vaikutukset talouteen ovat suuret. Tämänkaltaisia asioita näissä lausunnoissa pohdittiin.
Sen verran ehkä, kun puhuin äsken tästä ajankohdasta, muuttuneesta toimintaympäristöstä, todettakoon, että aikanaanhan tämä aloite jätettiin jo ennen näitä kriisejä, mutta sitten tulivat nämä valitettavat olosuhteet, että esimerkiksi eduskunnassa ei käsitelty muuta kuin suoraan pandemiaan liittyviä lakiesityksiä, ja se viivästytti käsittelyä. Pahoittelen sitä, että kaiken kaikkiaan käsittely on kestänyt kauan aikaa — olisi tietenkin mukavampi toimia joutuisammin. Sitten myös valiokuntana harkitsimme sitä, että kun tällainen esiselvitys ja sen valmistelu ja valmistuminenkin olisi tiedossa suhteellisen nopeasti, niin halusimme sitten myös odottaa sen valmistumista, ettemme ikään kun väliin tekisi tätä mietintöä.
Johtopäätöksenä, puhemies — yritän nopeasti tiivistää — on siis se, että esitämme aloitetta hylättäväksi. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, ettemme pitäisi aihepiiriä tärkeänä. Me tässä viittaamme myös tähän esiselvitykseen, ja senkin mukaan lentoliikenteen ohjauskeinot olisivat tehokkaampia EU-tasolla ja etenkin vielä laajemmalla tasolla. Kaiken kaikkiaan viittaamme juuri tähän, että tässä pitäisi nyt katsoa toimintaympäristön muutoksia ja kansainvälistä kehitystä, ja kuten jo totesin aiemmin, myös hallitusohjelmaa olemme tässä siteeranneet. Eli tämänkaltainen on johtopäätös.
Vielä kerran, puhemies, sanon kuitenkin kiitoksia aloitteesta. Tämä on hyvin arvokas keskustelun avaus ja myös tuo omaa lisäarvoa ja huomiota tärkeälle asialle.
Meidän valiokunnan mietintömme on tässä yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-12T18:43:17,2022-10-12T18:51:14,Hyväksytty,1.1
2022_108_220,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_221,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos minunkin osaltani kansalaisaloitteelle siitä, että on herätetty tätä keskustelua, ja valiokunnalle yksimielisestä hyvästä mietinnöstä.
Tässä kansalaisaloitteessahan tosiaan esitetään, että eduskunta ryhtyisi lainvalmistelutoimenpiteisiin matkustajakohtaisen lentoveron säätämiseksi Suomessa. Keskustan kanta tähän asiaan on ollut jo pitkään selvä. Muun muassa 2019 liikennelinjauksessamme otimme kielteisen kannan kansalliseen lentoveroon, koska tällainen uusi veromuoto aiheuttaisi haittaa kotimaan matkailulle, lentokentille ja alueiden tasa-arvolle, ja nyt valiokunta tosiaan esittää, että tämä kansalaisaloite hylätään, mikä onkin aivan perusteltu kanta.
Valiokunta perusteluissaan tuo esille, että esiselvityksen mukaan Suomen kansantuote pienenisi vaihtoehdosta riippuen 0,02—0,05 prosenttia, mikäli tällainen kansallinen lentovero otettaisiin käyttöön, ja että suurimmat vaikutukset syntyisivät kotitalouksien kysynnän laskusta tai vientikysynnän laskusta, riippuen siitä, miten verokertymä hyödynnettäisiin.
On selvää se, että me täällä Suomessa emme voi yksin maailman ilmastoa niin sanotusti pelastaa, vaan on paljon tärkeämpää ja kannatettavampaa, että esimerkiksi vähintään EU-tasolla tai sitten globaalisti, jos pystytään, tällaisia lentämiseen liittyviä verokäytäntöjä otettaisiin käyttöön. Ei tällaista kansallista lentoveroa missään tapauksessa kannata ottaa käyttöön, ja siksi tämä valiokunnan mietintö onkin hyvin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T18:51:14,2022-10-12T18:53:08,Hyväksytty,1.1
2022_108_222,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_223,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan ehdotus tämän lentoveroaloitteen hylkäämisestä on kannatettava. Mielestäni Suomen ei pidä missään tapauksessa valmistella yksipuolisia keinoja lentoliikenteen rajoittamiseksi meillä — ei olisi pitänyt edes ennen tätä kriisiä eikä varsinkaan tämän kriisin myötä.
Niille, jotka luulevat, että suomalaisten lentämistä rajoittamalla pystyy jollain tavalla pelastamaan maailman, suosittelen sellaisella sivustolla netissä käymistä kuin Flightradar. Sieltä kun katsoo, niin Euroopan taivaalla on pari aukkoa. Yksi niistä aukoista on Ukrainassa. Ymmärrettävistä syistä siellä ei lennä siviililentokoneita. Toinen niistä aukoista on käytännössä Suomen päällä, eli ei Suomessa juurikaan koneita lennä, mitä me voisimme rajoittaa ja verottaa.
Muutama vuosi sitten tuli uutinen, jonka mukaan Intiaan ollaan hankkimassa 2 000:ta konetta pelkästään sisäisiin lentoihin. Tarkistin tuossa muutama päivä sitten, että Finnairin koko laivasto on kooltaan 80 konetta, eli siinä olisi Suomen painoarvo näissä lentoliikenteen ilmastoasioissa.
Toinen asia, mikä tähän liittyy, on se, että Suomessa on jo tehty merkittäviä investointeja Helsinki-Vantaan lentoasemalle sillä ajatuksella, että kun lennetään Siperian yli Aasiaan, Finnair saa kilpailuetua ja Helsinki toimii merkittävänä risteysasemana ja välilaskupisteenä näille Aasian-lennoille, ja nyt se sitten ei enää toimikaan, eikä kukaan tiedä, milloin se lähtee toimimaan, jos ylipäänsä lähtee. Eli se kilpailuetu on menetetty. Kaikki voitava on tehtävä sen eteen, että nämä Helsinki-Vantaan investoinnit eivät valu hukkaan vaan jostain saadaan matkustajia sille kentälle, ja vihoviimeisin viesti olisi mikään yksipuolinen lentoveron säätäminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T18:53:08,2022-10-12T18:54:56,Hyväksytty,1.1
2022_108_224,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_225,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja allekirjoittaneille.
Lentovero olisi tehokas keino hillitä ilmastonmuutosta. Lentämisen päästöt ovat merkittäviä ja keskittyvät myös hyvin rajatusti globaalisti. Suomessa lennetään paljon, suomalaiset lentävät kansainvälisesti vertaillen paljon, ja on kannatettavaa ohjata verotusta siten, että ympäristölle haitallista toimintaa verotetaan enemmän ja esimerkiksi tuloverotusta, työn tekemistä, verotetaan keveämmin. Tämä on aivan oikea suunta, ja uskon siihen, että tähän suuntaan me olemme menossa. Olisi totta kai kannattavampaa ottaa lentovero mahdollisimman laajasti käyttöön, vähintään EU-tasolla, tuoda tällainen uusi verotusmalli, joka todella sitten kannustaisi paremmin EU-maissa liikkumaan esimerkiksi junalla ja muilla kestävillä tavoilla. Junalla liikkuminenhan on varsin helppoa ja nopeaa, monessa Euroopan maassa etenkin, ja näitä lyhyitä lentoja voitaisiin vielä enemmän, helposti korvata esimerkiksi juuri junayhteyksillä, ja tähän suuntaan toki ollaan menossa: ollaan kehittämässä sitä EU:n laajuista rataverkostoa ja yhteyksiä tehdään helpommaksi, investoidaan yöjunalla matkustamiseen ja niin edespäin.
On tärkeätä, että Suomikaan ei jää tässä bussinperäksi. Meillä on toki sitten mahdollisuus tulevaisuudessa Baltian maiden kautta liikkua helpommin. Se, kuinka vähän on kestävää lentää, on kyllä iso muutos tähän meidän nykykulutuksen tapaan, mutta meidän on muutettava kulutustamme. Jos vertaillaan vaikkapa muutama vuosikymmen taaksepäin, niin lennettiin huomattavasti vähemmän, ja silloinkin elämänlaatu siltä osin varmasti oli oikein mainiota ja ehkä sitten pystyttiin valikoiden miettimään enemmän, milloin todella on tarpeellista lentää. Hyvin usein näitä yhteyksiä voidaan tosiaankin korvata, ja kaikkea matkustamista ei tietenkään tarvitse lopettaa. Tarvitaan oikeat kannustimet siihen suuntaan, että kannustetaan ilmastolle kestävämpään liikkumiseen ja verotetaan enemmän liikkumista, joka sitten aiheuttaa päästöjä rajummin. Tähän suuntaan on mentävä, [Puhemies koputtaa] ja varmasti askel kerrallaan tullaan menemään, vaikka tässä valitettavasti [Puhemies: Kiitoksia!] ei siihen suuntaan vielä päästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T18:55:01,2022-10-12T18:58:14,Hyväksytty,1.1
2022_108_226,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_227,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tekijät ovat löytäneet vielä jotain, mitä ei veroteta tarpeeksi, ja nyt sitä pitäisi sitten alkaa verottamaan entistä enemmän. Suomessahan ei saa olla mitään, mitä ei veroteta niin paljon, että ihmiset ovat kipeitä sen jälkeen. Kun edustaja Mäkelä puhui tästä Flightradarista, niin sieltähän näkee, katsokaa nyt jokainen, että Suomen päällä on lentokoneita jonkun yhden kämmenen sormien verran, ja sitten kun katsoo koko maailmaa, niin se on aivan sumeana niitä. Tässä taas yritetään saada Suomi kokoaan suuremmaksi ja pelastamaan koko maapallon ilmastonmuutos näiden muutaman lentokoneen verotuksella.
Se, onko lentäminen aina järkevää, tarvitseeko sitä tehdä yleensä, on sitten jokaisen oma asia, ja se, haluaako lentää, ja jokainen saa sen oman päätöksensä tehdä. Itsekään en lennä paljon, en turhia lentoja ollenkaan, mutta en halua silti, että sitä verotetaan paljon. Tämähän tarkoittaa sitten sitä, jos aletaan kotimaisiakin lentoja verottaa enemmän, että kuinka moni enää lähtee sitten hiihtokeskuksiin pohjoiseen lentäen. Se tulee toista kautta sitten: sieltä loppuvat työpaikat, ja sinne ei kukaan lähde hiihtämään, ja matkailu kärsii siitä, kun hinnat nousevat. [Tuomas Kettunen: Aivan!] Sitten suomalainen lähtee pääkaupunkiseudulta äkkiä lautalla Viroon, ja sitten katsotaan, mihinpäin sieltä sitten lentokoneella halvemmalla, kun ei veroteta. Onko sekään sitten taas järkevää, että tätä kautta haetaan, että ajetaan ensin laivalla ja sitten lennetään? Päästöt lisääntyvät vain sen takia, että täällä halutaan verottaa aina jotain enemmän.
Tätä olen kyllä sitten ihmetellyt, kun tässä katsotaan, että Suomen sisäisessä lentoliikenteessä polttoaineet ovat verottomia lukuun ottamatta huvi-ilmailussa käytettäviä polttoaineita. Kyllä minä näen, että jos lähtee Lappiin, niin se on vähän niin kuin huvimatkalle menisi, että miksi tässä yksityisessä huvilennossa sitten pitää verottaa sitä. Se on muutenkin aika kallis harrastus, eikä sitä paljon harrasteta, ja kyllä pitäisi sielläkin saada käyttää sitten verovapaata polttoainetta. Se on meille monelle kanssa tärkeä harrastus, että pystyy lentämään. Sitäkin harrastusta kannattaa vaalia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T18:58:16,2022-10-12T19:00:35,Hyväksytty,1.1
2022_108_228,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_229,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos puhemies sallii, niin muistelen jälleen vähän menneitä.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Jos asiaan liittyy, niin hyvä vaan.]  Kiitos! — Tasan 30 vuotta sitten, kun Suomi oli syvässä lamassa ja etsittiin säästöjä ja lisää tuloja, nousi esille myös valtioneuvostossa lentoveron mahdollisuus. Muistan hyvin elävästi, kun silloinen liikenneministeri Ole Norrback tyrmäsi ajatuksen ja aikeetkin jo ja totesi, että tällaisia pisteveroja ei pidä luoda, niillä ei valtiontaloutta korjata ja toisaalta niillä ei saada mitään positiivista aikaan. Voin sanoa, että siihen se kaavailu silloin sammui.
Nyt on syytä kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä, että ovat nyt 30 vuoden jälkeen nostaneet tämän asian esille ja pohdintaan, ja samalla kiittää myös valtiovarainvaliokuntaa, joka verojaoston ja valiokunnan pohdinnoissa on käynyt läpi hyvin tarkkaan tämän aloitteen, niin kuin kansalaisaloitteet pitää käydä, etsineet plussat ja miinukset ja vielä näiden lisäksi vaihtoehtoja etsineet tälle, miten asiassa voitaisiin edetä. Voi sanoa, että pääviesti on, että yksistään Suomen osalta ei lentoveroon ole syytä mennä. Haitat ja menetykset ovat helposti suuremmat kuin hyödyt. Siksi valiokunnan yksimielinen mietintö on ihan sellainen, mitä on helppo kannattaa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Mari Holopaisen äskeinen puheenvuoro vähän aiheutti pohdintaa, kun sanoitte, että lentoliikenteelle on vaihtoehto. En nyt kyllä ihan helposti näe, että suomalaisella liikemiehellä, ministerillä tai muilla olisi vaihtoehtoa mennä Eurooppaan tai kauemmas, varsinkaan mantereitten taakse, eikä välttämättä Helsinki—Oulu-välille tai Rovaniemi—Helsinki-välille kovin helposti ole sellaista toimivaa vaihtoehtoa, joka korvaisi lentämisen. Suomi on saaren tyyppinen maa, ja toisaalta näin laajassa maassa, jonka haluamme pitää asumiskelpoisena koko maan, kyllä lentäminen kuuluu siihenkin, eikä sitä ehkä ole syytä silloin myöskään lisäverotuksilla tuhota.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T19:00:36,2022-10-12T19:03:46,Hyväksytty,1.1
2022_108_230,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_231,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Kankaanniemen tavoin haluan kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia, että tämä keskustelu on tullut tähän saliin, ja se on antanut itsellekin oivaltamisen tunteita näin kainuulaisena kansanedustajana.
Tämän kansalaisaloitteen yhtenä ajatuksena on, että tämmöisen matkustajakohtaisen lentoveron tulisi määräytyä siten, että sillä saavutetaan mahdollisimman tehokas ympäristöpoliittinen ohjausvaikutus. Itse olen oman hiilijalanjälkeni kompensoinut niin, että en ole ikinä lentänyt mihinkään Etelä-Euroopan tai etelän kohteeseen, niin sanottuihin aurinkomatkakohteisiin, vaan olen ajanut polkupyörällä aina kesäisin Kainuussa sinne lähimmälle rannalle ja käynyt uimassa ja ostanut lähiyrittäjien palveluita, ravitsemusliikkeitten palveluita, ja myös pitänyt sitä kautta huolen, että elinkeinotoiminnan harjoittaminen jatkuu myös siellä meillä Kainuussa, ja tätä kautta olen tehnyt myös, puhemies, mielestäni erittäin ison ilmastoteon.
Puhemies! Olen siitä tyytyväinen, että maan hallitus on pitänyt huolen, että maakuntiin tulee tämä kolmen tunnin saavutettavuus. Maan hallitus on pitänyt huolen siitä, että on subventoitu maakuntalentoja, nimittäin meille Kainuuseen ei valitettavasti yöjunaa ole tullut moneen vuoteen. Ehkä olisi jopa kokeiluluontoinen asia jossain vaiheessa, että myös yöjunalla me kainuulaiset pääsisimme tänne pääkaupunkiseudulle.
Olen myös, puhemies, todella harmissani siitä, että kaikista paras ilmastopoliittinen toimi tässä lentoliikenteessä olisi se, että pienet sähkölentokoneet lentäisivät tulevaisuudessa meidän tasavallassa niin, että täältä pääkaupunkiseudulta päästäisiin tuonne maakuntakentille sähkölentokoneilla, mutta valitettavasti pääkaupunkiseudun, Helsingin päätöksenteolla viimeisin tukikohta, Malmin lentokenttä, laitettiin vasaran alle. En ole vielä tarkistanut, ketkä tämän päätöksenteon takana ovat olleet, mutta tämä tärkeä, koko maan saavutettavuuden kannalta tärkeä Malmin lentokenttä laitettiin vasaran alle ihan vain sen takia, että sinne saadaan rakennettua uusia kerrostaloja. Samassa yhteydessä tehtiin myös ilmaston ja ympäristön kannalta todella peruuttamaton päätös, nimittäin Malmin lentokenttä oli myös hyvin tärkeä niittyalue, missä eleli todella harvinaisia perhoslajeja, ja nyt tämä kaikki [Puhemies koputtaa] on tuhottu Helsingin kaupungin päätöksenteolla. Olen surullinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-12T19:03:46,2022-10-12T19:06:57,Hyväksytty,1.1
2022_108_232,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_233,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä käydään erittäin tärkeää keskustelua. Suomi on pitkä ja hieno maa, ja meille on hyvin tunnusomaista se, että toisaalta logistiikkamme järjestämiseen liittyy aivan erilaisia haasteita kuin vaikkapa Keski-Euroopan maissa. Näin laajalla maantieteellisellä alueella on välttämätöntä järkevän asiointiliikenteen mutta myös esimerkiksi liikematkustamisen ja ylipäätään matkustamisen järjestämiseksi se, että lentoliikenne on toimivaa.
No, sitten tämän ”Suomi on pitkä ja hieno maa” toinen puoli eli se, että Suomi on todella upea maa, ja uskon vahvasti siihen, että matkailuelinkeinolla on Suomelle paljon annettavaa. Matkailu on monella tapaa hyvin kestävä toimiala. Jos ajatellaan sitä, että pystymme tarjoamaan aineettomia hyödykkeitä esimerkiksi eurooppalaisille vieraillemme sen sijaan, että he suuntaisivat saman ostovoiman erilaisten tuotteiden kuluttamiseen, niin uskon, että tämä on pitkässä juoksussa kyllä ekoteko.
Toki ymmärrämme varmasti kaikki sen, että lentoliikenteeseen, kuten ylipäätään liikenteeseen, on liittynyt aiemmin merkittäviä hiilidioksidipäästöjä, ja varmasti lentoliikenteessä nimenomaan varsinkin pitkien lentojen osalta tulevaisuudessakin tulee käyttää polttoaineita, jotka synnyttävät hiilidioksidipäästöjä. Mutta olennaista on se, mistä lähteistä sitten tämä polttoaineiden raaka-aine saadaan, eli tulevaisuudessa pitää panostaa siihen, että lentoliikenteellä on käytettävissään fossiilittomia polttoaineita, ovatpa ne sitten niin sanottuja uusiutuvista raaka-aineista tulevia polttoaineita tai sitten näitä niin sanottuja synteettisiä eli sähköpolttoaineita.
Mutta joka tapauksessa, jotta lentoliikenne voi kehittyä tähän suuntaan, sen tulee olla myöskin toiminnanharjoittajien näkökulmasta tässä ajassa kannattavaa, ja siinä mielessä en ymmärrä ollenkaan tätä kansalaisaloitteen tarkoitetta siitä, että lentoliikennettä pyrittäisiin voimakkaasti verotuksen kautta rajaamaan. Se olisi siis Suomessa kahta kautta erittäin turmiollista:
Se heikentäisi logistiikkaamme, joka on nyt jo erittäin vaikeassa tilanteessa. Suomen lentoliikenne on siis erittäin vaikeassa tilanteessa, ja pääosassa maata asialliset lentoyhteydet eivät ole vieläkään palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Ja toisaalta, arvoisa puhemies, tämä lentoliikenteen voimakas rajoittaminen sillä tavalla, jota kansalaisaloitteessa esitetään, kyllä käytännössä söisi eväät matkailuelinkeinon kehittymiseltä Suomessa tulevaisuudessa. Suomi on todella upea maa, ja uskon, että meillä on monilla alueilla, monilla muillakin alueilla kuin Lapissa, mahdollisuus kehittää matkailusta huikean hieno tuote, joka työllistää ja tuo hyvinvointia kestävällä tavalla.
Arvoisa puhemies! Haluan sanoa myös Lapin matkailun osalta sen, että niin valtavasti kuin pohjoisessa on viime vuosina ja vuosikymmeninä investoitu siihen, että meillä on yksi maailman hienoimmista matkailualueista, meillä on upeita matkailutuotteita, joita innovatiiviset yrittäjät ovat luoneet, niin lentoliikenteen, lentoyhteyksien puute esimerkiksi kesäaikana estää käytännössä kaiken tämän infrastruktuurin täysimääräisen hyödyntämisen. Jos ajatellaan vaikkapa keskiyön aurinkoa ilmiönä — ilmiö, jota ei pääse aistimaan oikeastaan missään muualla maailmassa kuin Suomen Lapissa; on vaikea kuvitella, että vaikkapa Venäjän pohjoisosissa tällaista matkailua voisi syntyä — niin meillä tulppana tälle huikealle matkailumahdollisuudelle ovat puutteelliset lentoyhteydet. Toki Lappiin lennetään, mutta siis vuoro- ja konekapasiteetti on aivan lapsenkengissä suhteessa siihen, mikä vaikkapa tämä matkailupotentiaali olisi.
Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että valtiovarainvaliokunta esittää tämän aloitteen hylkäämistä, jotta tulevaisuudessa vaikkapa kansallisella lentoyhtiöllämme Finnairilla, joka nyt hakee uutta strategiaa, olisi oikeasti mahdollisuus toimintaansa kehittää sillä tavoin ympärivuotiseksi, että oman maamme mahdollisuudet tarjota matkailulle kasvua tulisivat myös täysimääräisesti hyödynnetyiksi.
Arvoisa puhemies! Vielä haluan todeta siitä, että on todella hienoa ja tärkeää, että Finnair nyt muutti strategiaansa kotimaan liikenteen suuntaan. Lentoyhteydet tulevat palaamaan Kemi-Tornioon, Kokkola-Pietarsaareen, Kajaaniin, Jyväskylään ja Joensuuhun. Nämä ovat kaikki paitsi erittäin tärkeitä suomalaisia maakuntakeskuksia myös tärkeitä maamme akateemisen elämän, monipuolisen koulutuksen ja varmasti ennen kaikkea vientiteollisuuden kannalta. Kaikki nämä toiminnot, kuten myös sitten paikallisten ihmisten liikkumismahdollisuudet vaikkapa pääkaupunkiseudulle, vaativat sen, että asialliset lentoyhteydet ovat olemassa. Tässä mielessä on tärkeää, että valtiovarainvaliokunta esittää nyt tämän kansalaisaloitteen hylkäämistä, jolloin on taloudellisesti pohjaa olemassa lentoyhtiöille kehittää toimintaansa. Mutta tässä yhteydessä haluan myös esittää vetoomuksen omistajaohjauksen suuntaan, että käydään vuorovaikutuksessa myös kansallisen lentoyhtiön kanssa läpi sitä, että lentoliikenne osana koko maan joukkoliikennettä ja koko maan logistiikkaa kehittyy vahvasti siihen suuntaan, että nämä yhteydet ovat tulevaisuudessa kunnossa ja kaikki elinkeinot — vientiteollisuus mutta varmasti ennen kaikkea matkailu, joka voi tuoda paljon hyvinvointia joka puolelle Suomea — pääsevät kehittymään tulevaisuudessa hyvään suuntaan. — Kiitos, puhemies. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-12T19:06:58,2022-10-12T19:13:21,Hyväksytty,1.1
2022_108_234,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_235,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa epäiltiin puheenvuoroni jälkeen, että liikemiehellä tuskin on mahdollisuuksia liikkua muuten kuin lentokoneella. Liikemiehellä tai -naisella on onneksi usein muita vaihtoehtoja. Itse asiassa meillä, ihmisillä, ei kauheasti ole vaihtoehtoja. Jos päästöjä ei saada vähenemään, niin on suuri riski sille, että elinolosuhteet tällä planeetalla eivät ole kestäviä tulevaisuudessa.
Lentämiselle on usein vaihtoehtoja. Ei ole kiistäminen, etteivätkö monet näistä yhteyksistä, joita esimerkiksi kaukokohteisiin on, olisi vaikea korvata, mutta monet lähikohteista, esimerkiksi maan sisäinen lentäminen, ovat kyllä kohtuullisen helppoja suurimmassa osassa tapauksia korvata esimerkiksi toimivilla junayhteyksillä. Täällä puhuttiin yöjunasta Kainuuseen — tämä on yksi esimerkki siitä, miten voidaan kehittää kotimaan sisäisiä junayhteyksiä kestävällä tavalla. Suomessa pääsee kyllä onneksi liikkumaan useimpiin kohteisiin, useimpiin paikkoihin, myös joukkoliikenteellä, ja tässä on erittäin paljon mahdollisuuksia kehittää vielä yhteyksiä, myös sitä kautta kotimaan matkailua lisätä. On usein mahdollista valita esimerkiksi se Kainuu lähilomakohteeksi eikä lentää sillä kertaa Kreikkaan tai Espanjaan. Ja voi olla, että siellä Kainuussa tai Lapissa, jonne pääse yöjunallakin kohtuullisesti, voi olla ihan yhtä hyvä loma kuin siellä Kreikassa, ja päästöjen osalta vaikutus on ihmisen hiilijalanjälkeen aivan todella merkittävä.
Sen lisäksi päästöjä voi nykyään kompensoida. Tämä on osa ratkaisua, vaikka ei tietenkään ratkaise sitä tarvetta, että pitää vähentää lentämistä. Myös polttoaineita kehitetään kestävämpään suuntaan. Ja jos sitten tätä verotusta saadaan käyttöön, niin pystytään kestävällä tavalla ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä, se on myös täysin välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T19:13:21,2022-10-12T19:15:52,Hyväksytty,1.1
2022_108_236,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Meillä on Lentovero-kansalaisaloite käsittelyssä. Pyydän, että keskitytään siihen asiaan. [Tuomas Kettunen: Kainuuseenkin lennetään!] — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_237,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä lentovero sinänsä liittyy siihen, mitkä ovat lentämisen edellytykset Suomessa ylipäänsä ja mihin sitä lentämistä tarvitaan.
Tähän keskusteluun, että junavuoroilla korvattaisiin maan sisäistä liikennettä lentojen suhteen: Onhan se mahdollista. Suomi on sen verran pieni maa, että jos juna pääsisi ajamaan kahtasataa, niin kyllähän sillä junalla aika nopeasti pääsisi paikasta toiseen, mutta koska se, että juna pääsisi ajamaan sitä kahtasataa, vaatisi miljardiluokan investointeja niihin ratoihin, niin se, että korvattaisiin näitä siirtolentoyhteyksiä Helsinki-Vantaan kentälle junayhteyksillä, monistakaan paikoista ei ole realismia. Ehkä joku Jyväskylä saattaisi olla mahdollinen järjellisillä ratainvestoinneilla, mutta monessa muussa ei tule enää käytännössä onnistumaan, että korvattaisiin ne lennot. Se ei ole tarkoituksenmukaista eikä kustannustehokasta.
Sitä vastoin Euroopassa kyllä voitaisiin näitä tavoitteita edistää hyvinkin paljon, että niitä lentokoneita, mitkä nyt täyttävät sen Flightradarin kuvan, saataisiin pois sieltä taivaalta ja EU ohjaisi Euroopan maiden sisäistä liikennettä junan päälle. Se sopii kyllä minulle.
Tässä keskustelussa ei vielä ole mainittu sitä mainitsemisen arvoista asiaa, että on ihan puhtaasti huoltovarmuustekijä, että Suomessa on toimivia lentoyhteyksiä ja että Suomesta pystyy lentämään pois. Me olemme käytännössä saarella. Täältä ei pääse pois Eurooppaan, maailmalle millään muulla kuin lentokoneella. Se on turvattava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T19:15:55,2022-10-12T19:17:25,Hyväksytty,1.1
2022_108_238,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_239,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti tämän lentoveron osalta olisi aika tärkeää pohtia, minkä kokoinen lentovero perittäisiin, ja sillä sitten on tietysti vaikutusta siihen, että jos se on pieni, niin se ei ehkä paljon vaikuta lentämisen määrään eikä muuhun, mutta sillä ei myöskään sitten kerätä mitään suuria tuloja, jolloin sellaisen pienen veron kerääminen ei ole kovin järkevää ihan noin hallinnollisestikaan.
Mutta sitten, mitä tulee näihin vaihtoehtoihin, jos puhemies nyt kuitenkin sallii, niin itse lensin 24 vuotta viikoittain ja usein viikollakin Jyväskylä—Helsinki-väliä, ja matkaan meni vajaa puolitoista tuntia, ehkä 1 tunti 20 minuuttia koko matkaan, ja nyt kun lentovuoroja ei ole, tai jos niitä onkin, niin aikataulut eivät ollenkaan sovi ja matkaan menee 7,5— 8 tuntia viikossa, kun edestakaisin tämän kulkee, ja jos viikolla käy, niin toinen mokoma, eli yksi työpäivä menee junassa istumiseen.
Kyllä se varmaan niin on, niin kuin edustaja Mäkelä totesi, että kyllä menee vuosia ja ehkä vuosikymmeniä ennen kuin saamme niitä luotijunia, jotka korvaavat lentämisen Suomessa ja jotka sitten menisivät esimerkiksi Helsinki—Jyväskylä-välin kahdessa tunnissa, mikä olisi kohtuullinen aika vielä, mutta kolme ja puoli tuntia, jos juna pysyy aikataulussa, on kyllä varsin pitkä aika. Ja sitten jos puhutaan Oulusta ja lennoista Ouluun, Rovaniemelle ja niin edelleen, niin se on vielä kohtuuttomampi. Ja ulkomaille — ei Suomesta kyllä veneellä voi lähteä Saksaan eikä edes laivalla. Kyllä se on lentäen pakko tehdä, ja silloin tietysti sitä matkantekoa ei kannata vaikeuttaa, mutta tietysti pieni lentovero voisi olla sellainen, mikä siinä ei tuntuisi, mutta ei sillä sitten mitään ilmastohyötyjäkään saataisi. Sen täytyy olla niin iso, että se todella tehoaisi ja vaikuttaisi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-12T19:17:26,2022-10-12T19:19:50,Hyväksytty,1.1
2022_108_240,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_241,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lentovero>>>Kansalaisaloite  KAA 1/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näihin lentämisen lainalaisuuksiin, joihin tässä viitattiin, on kyllä pakko tuoda näkökulma. Mitä tulee siihen, että esimerkiksi Jyväskylään ei pääsisi junalla tai se aika olisi kohtuuttoman pitkä, niin kyllä se harvoin on ihmisille näin. Junassa voi tehdä töitä, ja esimerkiksi itse usein junamatkan päätteeksi ajattelen — kun näitä töitä täällä eduskunnassakin kyllä riittää — että olisipa matka kestänyt vähän kauemmin, niin olisi ehtinyt vielä enemmän ehkä tehdä töitä tai sellaisia asioita, jotka ovat kesken, esimerkiksi lukea kirjaa. En näe näin synkkänä kyllä tätä junamatkailua Suomen sisäisesti. [Toimi Kankaanniemi: Eikö kotona voi lukea?]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+11.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-12T19:19:50,2022-10-12T19:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_108_242,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 8/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_108_243,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koska valiokunnan puheenjohtaja Pekonen on estynyt olemaan salityössä, esittelen varapuheenjohtajan roolissa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön. Mietintö on varsin pitkä ja perusteellinen, enkä edes yritä sitä kattavasti esitellä ja käsitellä tässä puheenvuorossa, mutta, hyvät kollegat, varoitan, että puheenvuoroni on silti nyt jonkin verran pitkä. [Tuomas Kettunen: Me jaksamme kuunnella!]
Nyt annettu joka neljäs vuosi toistuva tasa-arvovaltuutetun kertomus on ansiokas, mutta on syytä huomata, että se on historiassaan vasta toinen. Kertomuksessa ei ole käsitelty kaikkia sukupuolten tasa-arvoon liittyviä ilmiöitä, vaan siinä on keskitytty muutamiin keskeisiin teemoihin. Valiokunta pitää onnistuneena sitä, että kertomuksessa on valvontakäytäntöön sekä tutkimuksiin ja selvityksiin perustuen nostettu esiin varsinkin työelämään, koulutukseen eri koulutusasteilla sekä myös sosiaaliturvalainsäädäntöön ja sen soveltamiskäytäntöön liittyviä kysymyksiä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen ulottamista varhaiskasvatukseen tärkeänä ja tähdentää opetushenkilökunnan osaamisen kehittämistä sekä varhaiskasvatuksen merkitystä tasa-arvon edistämisessä. Valiokunta huomauttaa, että sukupuoliroolit ja stereotypiat alkavat rakentua aikuisten tiedostamattakin antaman mallin mukaisesti jo varhaislapsuudessa ja vaikuttavat myöhemmin oppiaine- ja koulutusvalintoihin ja työmarkkinoiden segregaatioon. Siksi on tärkeää, että sukupuolitietoinen ja tasa-arvotietoinen lapsen kohtaaminen vakiintuu jo varhaiskasvatuksessa. Valiokunta tähdentää, että sukupuolisensitiivisen kasvatuksen ja opetuksen avulla tulee kiinnittää erityistä huomiota poikien sekä poikaoletettujen koulumenestyksen vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Risteävällä syrjinnällä tarkoitetaan tilanteita, joissa sukupuoli voi yhdistyä muihin eriarvoisuutta aiheuttaviin tekijöihin siten, että vain ne yhdessä johtavat syrjintään. Tasa-arvovaltuutetulla ei ole toimivaltaa käsitellä risteävän syrjinnän epäilyjä, vaikka niissä olisi sukupuoli yhtenä perusteena, vaan ne kuuluvat yksinomaan yhdenvertaisuuslain soveltamisalaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ongelmallisena sitä, että tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltuudet ovat erilaiset moniperusteisen syrjinnän eri muotoihin puuttumisessa, ja kannattaa tasa-arvovaltuutetun esitystä siitä, että toimivalta sukupuoleen liittyvän risteävän syrjinnän kysymyksissä arvioidaan uudelleen.
Arvoisa puhemies! Hyvitystä voi tasa-arvolain 11 §:n mukaan vaatia silloin, kun on rikottu työnantajia, oppilaitoksia, etujärjestöjä tai tavaroiden tai palvelujen tarjoajia koskevia syrjinnän erityiskieltoja. Hyvityskanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta, paitsi työhönottotilanteissa, joissa kanne on nostettava vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta. Oikeussuojan kannalta on tärkeää, että hyvitysseuraamus kattaa lähtökohtaisesti kaikki tilanteet, joissa esiintyy syrjintää. Tasa-arvovaltuutettu katsoo, että tasa-arvolain mukaisen hyvityksen soveltamisalaa tulisi tämän vuoksi laajentaa koskemaan syrjintää viranomaistoiminnassa, työhönottopäätöstä edeltävää syrjintää sekä sellaisia vuokratyössä esiintyviä käyttäjäyrityksen syrjiviä menettelyjä, jotka vaikuttavat työntekijän työn jatkumiseen. Valiokunta kannattaa valtuutetun esitystä.
Tasa-arvolain mukainen hyvityskanne on tyypillinen asianosaisen nostama yksilökanne. Syrjintäkieltoihin liittyvät asiat ovat kuitenkin usein luonteeltaan kollektiivisia, ja samaan asiaan liittyvä oikeussuojan tarve voi koskea laajaakin henkilöjoukkoa esimerkiksi palkkasyrjintätilanteissa. Tällöin yksilökanne ei lähtökohtaisesti ole paras tapa puuttua syrjivään asiantilaan. Syrjintäkieltoihin liittyvien asioiden kollektiivisen luonteen vuoksi tasa-arvovaltuutettu katsoo, että valtuutetulle tulisi antaa itsenäinen kanneoikeus tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa. Lisäksi olisi selvitettävä mahdollisuus antaa kanneoikeus ammattiliitoille ja mahdollisesti myös muille järjestöille. Valiokunta yhtyy valtuutetun näkemykseen valtuutetun itsenäisestä kanneoikeudesta.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaltuutettu esittää kertomuksensa yhtenä suosituksena, että hyvitysmahdollisuuden lisäämistä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimivaltuuksiin myös sukupuolisyrjintää koskevissa asioissa tulisi selvittää. Muutoin hyvitysmahdollisuus lautakunnassa riippuisi siitä, onko asianosainen tullut syrjityksi esimerkiksi alkuperänsä vai sukupuolensa perusteella, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Valiokunta yhtyy valtuutetun näkemykseen ja katsoo, että myös tasa-arvokysymyksissä syrjintää kokeneella tulee olla käytettävissään matalan kynnyksen vaihtoehto hyvityksen hakemiseksi.
Samaa palkkaa tulee maksaa paitsi samoista myös samanarvoisista töistä. Tähän Suomi sitoutui hyväksyessään Kansainvälisen työjärjestön, ILOn, samapalkkaisuussopimuksen vuonna 1962. ILOn asiantuntijakomitea on arvioinut, että samanarvoisen työn käsite tulkitaan Suomessa kovin suppeasti. ILOn samapalkkaisuussopimuksessa samanarvoisen työn käsite kattaa saman ja samankaltaisen työn lisäksi myös luonteeltaan aivan erilaiset työt, jotka kokonaisuutena arvioiden ovat yhtä vaativia, vaikka ne eroavat toisistaan töiden edellyttämien taitojen ja vastuun sekä niihin liittyvien työolosuhteiden osalta. Mahdollisuus naisten palkkauksellisen aseman parantamiseen samapalkkaperiaatteen mukaisesti liittyy juuri erilaisten töiden vaativuuden vertailuun.
Tasa-arvolaissa ei määritellä eikä avata samanarvoisen työn käsitettä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että erilaisten töiden samanarvoisuuden arviointi on etenkin Suomessa voimakkaasti sukupuolittain eriytyneiden työmarkkinoiden vuoksi ensisijaisen tärkeää ja olennaista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa tasa-arvovaltuutetun suositusta lisätä tasa-arvolakiin säännös, jossa määritellään samanarvoisen työn käsite.
Arvoisa puhemies! Palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä työntekijän edustajalla on lisäksi oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tasa-arvovaltuutetulta silloin, kun epäilyyn on perusteltua aihetta. Menettelyä on kritisoitu sen byrokraattisuudesta, eikä sitä ole koskaan käytetty. Palkkauksen läpinäkyvyys, palkka-avoimuus ja työntekijöiden palkkaosaaminen ovat keskeisiä välineitä lisätä tasa-arvoa ja samapalkkaisuutta työpaikoilla. Palkkaero ei johdu yksinomaan segregaatiosta, ja yksilöllisen palkkauksen lisääntyessä on yhä tärkeämpää huolehtia palkkasyrjinnän estämisestä. Tasa-arvovaltuutetun näkemyksen mukaan työntekijän tiedonsaantioikeuden vahvistaminen on välttämätöntä, jotta palkkasyrjintään voitaisiin tehokkaasti puuttua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että palkkakartoitus koskee vain työpaikkoja, joissa palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Tämä jättää merkittävän osan työpaikkoja tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusvelvoitteen ulkopuolelle.
Niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin kannalta on tärkeää, etteivät syrjivät tekijät estä työnsaantia. Anonyymi työnhaku nähdään yhtenä keinona vähentää työnhakuun liittyvää syrjintää. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että anonyymi työnhaku voi olla hyödyllinen keino ehkäistä myös sukupuoleen perustuvaa syrjintää, ja kannattaa tasa-arvovaltuutetun suositusta selvittää anonyymin työnhaun mahdollisuuksia edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vielä kaksi nostoa:
Tasa-arvovaltuutettu pitää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vakavana ihmisoikeusongelmana. Valtuutettu korostaa valtakunnallisen ja systemaattisen riskinarviointijärjestelmän tärkeyttä kuolemaan johtavan lähisuhdeväkivallan torjumisessa. Suomessa toimii lähes 40 paikkakunnalla moniammatillisia MARAK-riskienarviointiryhmiä. Valiokunta pitää tärkeänä, että MARAK-toimintaa vahvistetaan ja varmistetaan niin, että työryhmien toiminta kattaa koko maan. Väkivallan tekijöille tarjottavien palveluiden rahoitus tulee saada pysyvälle pohjalle. Valiokunta tähdentää tarvetta lisätä eri viranomaistahojen, kuten oikeusalan ja poliisin sekä Rajavartioston, toimijoiden osaamista ja ymmärrystä siitä, miten naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy rikosprosessin eri vaiheissa sekä miten uhreja tulee kohdata sensitiivisesti ja heidän oikeusturvan toteutumisensa varmistaa.
Sitten mitä tulee resursseihin, tasa-arvolakia koskeneissa laaja-alaisissa uudistuksissa vuosina 2005 ja 2015 on sivuutettu uusien tehtävien edellyttämät resurssit. Tasa-arvovaltuutettu on vuosien ajan kiinnittänyt ministeriöiden ja eduskunnan huomiota tasa-arvovaltuutetun jatkuvasti lisääntyneiden tehtävien ja valtuutetulla käytössä olevien resurssien väliseen epäsuhtaan. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy valtuutetun näkemykseen siitä, että valtuutetun tehtävien ja käytettävissä olevien resurssien välillä on selvä kuilu. Resurssitarvetta lisää oikeussuojan tehostamiseksi suunniteltu itsenäisen kanneoikeuden antaminen valtuutetulle. Valiokunta pitää riittävien resurssien turvaamista tasa-arvovaltuutetulle välttämättömänä tasa-arvolain velvoitteiden ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kannalta.
Tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö pitää sisällään useamman kannanottoehdotuksen, ja mietintöön sisältyy myös kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-12T19:21:04,2022-10-12T19:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_108_244,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä, aikahan riitti hyvin. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_245,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin tyttöjen päivää, hieno päivä. Hyvä, että se näkyi monin tavoin myös meidän poliitikkojen kannanotoissa. Itselläni on kolme suloista tyttöä, ja on ollut ihmeellistä tutustua heidän maailmansa ja myöskin auttaa heitä pärjäämään tässä maailmassa. Suomen tulee olla hyvä maa tytöille ja pojille joka päivä.
Kun nyt puhumme tästä tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta ja tasa-arvosta, niin tuon tähän alkuun yhden kentältä tulleen palautteen: ”Miksei puhuta poikien ja miesten tasa-arvosta? Vain tyttöjen ja naisten tasa-arvosta jauhetaan.” Täällä eduskunnassa on onneksi ehkä erityisesti viime aikoina havahduttu, ja nyt on puhuttu usein siitä, että tasa-arvo kuuluu myös pojille ja miehille. Tyttöjen asemaa pitää parantaa, mutta ratkaisuja pitää löytää myös niihin ongelmiin, jotka koskevat erityisesti poikia. Toivon, että seuraava poikien päivä myös näkyy yhteiskunnassa tasa-arvoisen vahvasti.
Tätä tasa-arvovaltuutetun kertomusta koskevassa mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaakin tärkeän noston, että kertomuksessa ei ole erillistä osiota miesten ja poikien kokemista tasa-arvo-ongelmista. Tyttöjen tilanteesta on oman väliotsikkonsa alla — syystäkin — asiaa, mutta ei poikien. Hyvä, että valiokunta nostaa mietinnössään poikien tilanteen esille.
Pojat ja miehet pitää saada tasa-arvotyöhön mukaan, ja hyvin outoa tai ehkä tilannetta kuvaavaa on se, että ministeriön tasa-arvopolitiikan valmistelusta ja koordinoinnista vastaavan tasa-arvoyksikön henkilöstöstä kaikki 18 ovat naisia. Tein asiasta taannoin kirjallisen kysymyksen, mutta en saanut ministeriltä siihen vastausta tai viitteitä, aiotaanko jotakin tehdä, jotta tämä vinouma korjattaisiin. Pitää vakavasti pohtia, miten pojat ja miehet saadaan mukaan tasa-arvotyöhön enemmän ja myös sen kohteeksi. Sitäkin olen ihmetellyt, että samat henkilöt, jotka usein julistavat tasa-arvoa vain toisen sukupuolen näkökulmasta, ovat sitä mieltä, että sukupuolia itse asiassa on lukemattomia. Tässäkin salissa on kuultu, että jokainen voi itse määritellä oman sukupuolensa omasta päästään omien tuntemustensa mukaan. Tässä pitää erottaa sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti.
Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa kiirehditään translain uudistamista. Nyt meille eduskuntaan onkin tuotu translaki, jonka myötä ihminen voisi vaihtaa sukupuolta miehestä naiseksi ja naisesta mieheksi täysin oman mielensä mukaan. Tätä tarkoittaa niin sanottu sukupuolen itsemäärittely, kun ihminen voi oman kokemuksensa perusteella määrittää juridisen sukupuolensa. Hallituksen esityksen mukaan tämän voisi tehdä omalla ilmoituksella ja 30 päivän harkinta-ajalla. Lokakuussa hän voisi siis olla mies, marraskuussa nainen ja joulukuussa kenties taas mies. Iltalehti kirjoitti toissa päivänä sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksistä translaista. Ministeriöstä kerrotaan: ”On periaatteessa mahdollista, että joku pyrkii käyttämään tätä menettelyä väärin esimerkiksi välttääkseen jonkin velvollisuuden, kuten asevelvollisuuden. Tämä saattaisi mahdollistaa myös tilanteita, joissa henkilö vahvistaisi sukupuolensa toistuvasti sillä ajatuksella, että pystyisi häivyttämään todellisen henkilöllisyytensä.” Esitystä pitää vähintään korjata siten, että sukupuolen vaihtamiseen vaaditaan lääketieteellinen selvitys ja että harkinta-aika olisi vähintään puoli vuotta eikä sukupuoltaan pidä pystyä vaihtamaan loputtomiin.
Arvoisa puhemies! Lukuisat transihmiset vastustavat tätä hallituksen esitystä. He näkevät, että se heikentää transihmisten oikeuksia. He kirjoittivat meille kansanedustajille: ”Itsemäärittely vie varsinaisilta transihmisiltä uskottavuutta ja lisää negatiivisia ennakkoluuloja heitä kohtaan. Itsemäärittely voi tulevaisuudessa vaarantaa transihmisten mahdollisuuden saada hoitoja valtion tukemana, jos sen välttämättömyyteen ei enää uskota. Maailmalta tunnettujen tapausten perusteella itsemäärittely tarjoaa pahimmillaan mahdollisuuden väärinkäytöksille ja jopa väkivaltaisille seksuaalirikoksille.” Minulle, monille muille ja monille transihmisille on edelleen epäselvää, mihin tätä hallituksen translakia tarvitaan, kuka sitä tarvitsee. Näyttää siltä, että ei sitä oikeasti tarvita.
Arvoisa puhemies! On outoa, että näin merkittävästi tasa-arvoon liittyvässä lakihankkeessa kuin translaissa ei ole tehty laajaa sukupuolivaikutusten arviointia. Sitä ei ole tehty, vaikka hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa sanotaan, että arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin. Translaki ei koske vain pientä joukkoa, vaan se koskettaa meitä jokaista. Se murentaa yhteiskuntamme perusrakenteita, voi hankaloittaa tasa-arvotyötä ja aiheuttaa sekaannuksia ja epämiellyttäviä tilanteita esimerkiksi uimahalleissa, urheiluhalleissa, oppilaitoksissa ja armeijassa. Suomi on ollut edelläkävijä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Tytöille ja pojille pitää luoda samanlaiset mahdollisuudet pärjätä elämässään. Sekä tytöt että pojat ovat tärkeitä, yhtä tärkeitä — jokainen on ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä.
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan sukupuolista, tasa-arvosta ja translaista, tämä tasa-arvovaltuutetun kertomus on kovin ristiriitainen ja epälooginen, kuten yleensäkin identiteettipoliittinen keskustelu näiden asioiden ympärillä. Kertomuksessa ensin väitetään, että sukupuolineutraali kieli on usein hyvä lähtökohta lainsäädännössä. Sitten kuitenkin todetaan: ”Käytännössä vaikuttava tasa-arvotyö edellyttää kuitenkin usein ’sukupuolisilmälasien’ käyttämistä eli keskimääräisten sukupuolen mukaisten erojen tunnistamista”. Eli pitää siis olla sukupuolineutraalia, mutta kuitenkin nostaa erikseen vielä ”sukupuolisilmälasit” päähän, jotta erottaisi sukupuolten erot.
Arvoisa puhemies! Emme voi kieltää tosiasioita, ja silmien sulkeminen niiltä ei johda mihinkään hyvään. Se ei johda kuin tällaisiin perusteettomiin, kummallisiin lakiesityksiin. Jos biologisia, todellisia sukupuolia ei tunnisteta, miten ylipäätään tehdään tasa-arvotyötä? Miten jatkossa tehdään naisten ja miesten tasa-arvotyötä, kun sukupuoli on pelkkä ihmisen omaan ilmoitukseen liittyvä asia? Eikö tämä hankaloita sukupuolten tasa-arvon eteen tehtävää työtä? Entä mitä jos sukupuolia on lukemattomia, mitä se merkitsee sukupuolten tasa-arvon eteen tehtävälle työlle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-12T19:30:53,2022-10-12T19:37:57,Hyväksytty,1.1
2022_108_246,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_247,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kommentti tasa-arvovaltuutetun kertomukseen:
Tehtävienjako tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun välillä on ehkä keinotekoinen sekä epätarkoituksenmukainen ja voi estää tehokkaan puuttumisen tapauksiin, joissa henkilöä syrjitään sukupuolen lisäksi jollakin muulla perusteella. Olisiko tarkoituksenmukaista yhdistää tasa-arvovaltuutetun tehtävät yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteyteen sekä yhdistää tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki, jolloin epäselvää toimivaltarajausta ei olisi ja valtuutettujen resurssit voitaisiin hyödyntää tarkoituksenmukaisesti?
Itse valtuutetun kertomus ei ole tasapainossa nais- ja miesnäkökulmien käsittelyn suhteen, vaikka valtuutetun tehtävän mukaisesti pitäisi. Asianmukaisesti toteutettuna arviointi kattaisi nais- ja mieserityiset näkökulmat symmetrisesti. Kertomus itsessään on kuitenkin nyt esille nostetuissa teemoissa varsin vahvasti kallellaan naisnäkökulman huomioimiseen. 
Kertomuksesta puuttuu teemoja, joita miesjärjestöt nostivat puutteina esille jo lausuessaan valtuutetun kertomuksesta 2018. Miesten useimmiten esille nostamaa ongelmaa liittyen isyyden huomioimiseen ja erojen huoltajuuskysymyksiin ei käsitellä tässä ollenkaan. Lisäksi kertomuksessa jäävät käsittelemättä muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat miesten tukemisessa. Miesjärjestöjen sukupuoliperusteinen syrjintä valtionrahoituksessa olisi myös korjattava. Tähänkään tässä ei ole puututtu.
Sitten, niin kuin Olympiakomitea huomautti asiantuntijakuulemisessa, tässä tai aiemmassa kertomuksessa ei ole käsitelty liikunnan tai urheilun tasa-arvoasioita käytännössä lainkaan, vaikka se puhuttaa tosi paljon urheilupiirejä nykyään, kun on transnaisia tullut mukaan sinne naistensarjoihin.
Tämän lisäksi tasa-arvovaltuutetun oman lausunnon mukaan uskonnonharjoitus on jätetty kertomuksen ulkopuolelle. Olisikin perusteltua arvioida naisten asemaa uskonnollisten yhdyskuntien jäseninä ja tasa-arvon toteutumista uskonnollisissa yhdyskunnissa yleisemminkin, vaikka varsinaiseen uskonnonharjoitukseen tasa-arvolakia ei sovelleta.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki valiokunnan mietintöön 11 kappaletta muutosehdotuksia, ja nehän eivät menneet läpi, ja sitten tehtiin kannanottoihin muutosesitys. Elikkä esitänkin vastalauseen 1 kannanottoehdotusta seuraavanlaisesti: eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää tasa-arvovaltuutetun toimivallan laajentamisen risteävän syrjinnän tilanteisiin sekä vaihtoehtona tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistojen yhdistämisen, ja kohdat 2—6 kuten valiokunnan mietintö, elikkä valiokunnan mietinnön lausumaan 1 tulisi muutos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-12T19:37:59,2022-10-12T19:41:21,Hyväksytty,1.1
2022_108_248,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_249,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelin tätä asiaa periaatteellisella tasolla laajemmin jo lähetekeskustelussa, joten tässä nyt tyydyn lähinnä siihen, että kannatan edustaja Lehdon tekemiä muutosehdotuksia ja otan muutaman muun yksityiskohdan esille.
Edustaja Aittakumpu äsken puhui poikien päivästä. Kun nyt hallitukselta kysytään, niin tuolla mietinnössä käytetään sellaista termiä kuin ”poikaoletettu”. Sellaista termiä perussuomalaiset ehdottivat poistettavaksi sieltä, ettemme lähtisi liikaa olettamaan poikia vaan pojat saisivat ihan olla poikia. Eli hallituksen mielestä se on varmaan sitten poikaoletettujen päivä.
On sinänsä mieltä lämmittävää kuunnella näitä edustaja Aittakummun tervehenkisiä puheita, mutta samalla jäi sellainen hämmentynyt olo, kun tämä hallitus, enemmistö hallituksesta ja keskusta kuitenkin osallistuvana puolueena, tuo yksimielisesti eduskunnan käsittelyyn tällaisen translakiesityksen, joka sisältää todellakin nämä edustajan puheessa mainitsemat epäkohdat.
Yleisesti ottaen meidän pitäisi rohkeammin todeta se, että sukupuolia on vain kaksi. En tiedä, missä vaiheessa senkin sanomisesta tulee rikos. Siihen ei ole enää pitkä matka, että tällaisten ilmaisujen käyttäminen tullaan kriminalisoimaan. Nyt voin turvallisin mielin tässä salissa sen sanoa, kun on hieman vaikeampaa saada syyte siitä kuin tuolla jossain muualla. Mutta on se erikoista, että tällaista joutuu miettimään, onko sukupuolien lukumäärän kaksi mainitseminen rikos. Tarvittaisiin laajempi remontti arvoihin ja paluu järkeviin perusarvoihin tässä yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T19:41:21,2022-10-12T19:43:10,Hyväksytty,1.1
2022_108_250,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_251,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaltuutetun kertomus on monipuolinen ja antaa hyvän ja kattavan kuvan tasa-arvon nykytilasta ja kehittämistarpeista Suomessa. Otan tässä nyt esiin vain muutamia asioita kertomuksesta.
Ensinnäkin sukupuolten välinen palkkaero on Suomessa edelleen vaikea ja pitkäkestoinen tasa-arvo-ongelma. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat kaventuneet hitaasti. Ero on tällä hetkellä keskimäärin 16 prosenttia säännöllisen työajan ansioista laskettuna. Palkkakysymyksessä erilaisten töiden samanarvoisuuden arviointi olisi tärkeää.
Toiseksi, iso teema tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa on väkivalta. Väkivallan, vihapuheen ja häirinnän sukupuolistuneen luonteen ymmärtäminen on edellytys sille, että väkivallan eri muotoja ja siihen liittyvää valta-aseman väärinkäyttöä voidaan torjua kunnolla. Suomessa suurin osa väkivallasta on miesten keskinäistä väkivaltaa, ja merkittävä osa Suomen henkirikoskuolleisuudesta liittyy syrjäytymiseen tai päihteiden ongelmakäyttöön. Naiset puolestaan kokevat enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Tasa-arvovaltuutettu toteaa, että naisiin kohdistuva väkivalta on vakava ihmisoikeusongelma. 
Me valiokunnassa pidämme tärkeänä, että lisätään eri viranomaistahojen, kuten poliisin sekä Rajavartioston, toimijoiden osaamista ja ymmärrystä siitä, miten naisiin kohdistuva väkivalta näyttäytyy, miten uhreja tulee kohdata ja miten varmistetaan heidän oikeusturvansa toteutuminen. Valiokunta katsoo tasa-arvovaltuutetun tavoin, että väkivallan vastaiselle työlle pitää saada riittävät resurssit.
Kokonaisuudessaan tasa-arvovaltuutetun kertomus on hyvä ja kattava, mutta muttia kuitenkin myös on. Kokoomuksen valiokuntaryhmä katsoo, että se ei voi yhtyä valiokunnan näkemykseen tasa-arvovaltuutetulle annettavasta itsenäisestä kanneoikeudesta eikä kanneoikeuden antamisesta ammattiliitoille ja muille järjestöille. Kanneoikeus muuttaisi merkittävällä tavalla nykyistä oikeustilaa, eikä valiokunnan asiantuntijakuulemista tasa-arvovaltuutetun kertomuksen yhteydessä voi pitää riittävän laajana, jotta tähän asiaan voitaisiin perustellusti ottaa kantaa. Näin ollen teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-12T19:43:10,2022-10-12T19:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_108_252,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_253,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan Sjöblomin tekemää ehdotusta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-10-12T19:45:31,2022-10-12T19:45:37,Hyväksytty,1.1
2022_108_254,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_255,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä tuossa kokoomuksen puheenvuorossa esitettyihin huomioihin tästä miesten ja naisten palkkatasa-arvosta: Joskus äskettäin, kun taas puhuttiin näistä palkkaeroista, jotka eivät perustu tosiasioihin, nämä väittämät, esitin kysymyksen, että jos oletamme, että meillä on kaksi henkilöä, jotka tekevät aivan saman työn, heillä on aivan sama pätevyys, ja toinen heistä vaatisi palkkaa 3 000 euroa ja toinen suostuisi töihin 2 520 eurolla, joka on siis 84 prosenttia 3 000 eurosta, niin millaiseksi kuvittelisitte tämän 3 000 euroa vaativan henkilön mahdollisuudet päästä töihin. Sama työpanos 500 euroa kuussa isommalla palkalla — kuka hänet palkkaisi? Miksi kukaan palkkaisi miehiä, jos miehille maksettaisiin todellisuudessa samasta työstä korkeampi palkka kuin naisille? Älkää väittäkö naurettavia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-12T19:45:39,2022-10-12T19:46:34,Hyväksytty,1.1
2022_108_256,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Keskustelu on päättynyt... — Anteeksi, edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_108_257,108/2022,2022-10-12,14.00,20.12,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Totean tähän näin, että tämä on nyt näissä kaikissa tutkimuksissa ja myös tässä tasa-arvovaltuutetun kertomuksessa aivan selkeästi osoitettu, tämä palkkaepätasa-arvo, joten siitä meidän ei tässä varmaan tarvitse kiistellä. Kyllä kaikkien pitäisi saada samasta työstä sama palkka, huolimatta sukupuolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_108+2022+12.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-12T19:46:44,2022-10-12T19:47:15,Hyväksytty,1.1
2022_109_1,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2 asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla oleville ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman paljon kysymyksiä ja kysyjiä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle nimetylle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritsisi varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_2,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_3,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU ei yllätä. Uusimpana osana vyörytystä EU:n komissio on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista ja kolmasosa Suomesta eli yli 12 miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa. Ruotsin valtiopäivät torppasivat EU:n järjenvastaisen esityksen heti alkujaan. Te hallituksessa suhtaudutte esitykseen sekavan vaihtelevasti, ja hallituksen kanta riippuu siitä, keneltä ministeriltä asiasta kysyy. Kukaan teistä ei siltikään vastusta sitä, vai kuinka?
Miettikääpä tätä, hallitus. Jopa maailmanparantamisestaan kuuluisa Ruotsin demarihallitus uskalsi hylätä esityksen suoralta kädeltä, kun te samaan aikaan piileskelette sanahelinän takana ja olette EU:n mukana aiheuttamassa Suomelle ennennäkemätöntä ja pysyvää vahinkoa. Kysymys pääministeri Marinille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T16:04:06,2022-10-13T16:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_109_4,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"No niin, siellä ministeri Ohisalo nyt ilmoittautuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_5,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on ympäristöministeriön hallinnonalalle suoraan, ja kiitokset siitä. Eihän tätä tehdä tietenkään vain EU:n takia. Vain me täällä Suomessa voimme vaalia suomalaista luontoa. Suomi on EU:n biodiversiteettistrategian yhteydessä todennut, että on välttämätöntä suojella suomalaista luontoa, parantaa suomalaisen luonnon tilaa.
Tässä puhutaan ehkä hieman virheellisesti ennallistamisesta. Kyse on aidosti siitä, että myös suojelualueiden ulkopuolella voimme parantaa luonnontilaa niin sisävesissä ja metsissä kuin kaupunkiympäristöissä, erilaisissa elinympäristöissä. Tällä hetkellä tilanne on aidosti vakava. Me tiedämme, että meidän elinympäristöistä monet ovat uhanalaisia. Esimerkiksi kolmasosa uhanalaisista lajeista elää pelkästään metsäympäristössä.
Aloite on sellainen, jossa hallitus on katsonut, että näitä toimia tullaan tarvitsemaan, mutta kansantaloudellisia vaikutuksia täytyy vielä EU-tasolla yhdessä katsoa. Niitä täytyy kohtuullistaa. Täytyy pitää huoli siitä, että kotimainen liikkumavara [Puhemies koputtaa] tässä säilyy. Suomessa tiedetään parhaiten, mitkä ovat niitä alueita, [Puhemies: Ja nyt aika on ummessa!] joissa luonnontilaa kannattaa kustannustehokkaimmin parantaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T16:05:14,2022-10-13T16:06:34,Hyväksytty,1.1
2022_109_6,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Elomaa jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_7,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU aikoo ulottaa sitovan ennallistamislainsäädännön kaikkiin metsiin ja maatalousympäristöön. Tätä perustellaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi millä muullakaan kuin ilmastohyödyillä. Suomi ennallisti viime vuonna kansallisen Helmi-ohjelman kautta noin 6 400 hehtaaria soita, minkä lisäksi luonnontilaa parantavia toimia tehtiin hyvin ahkerasti. EU:lle tämä ei tietenkään riitä, vaan se haluaa varmistaa, että kansakunnaltamme ja varsinkin maaseudulta viedään viimeisetkin elinvoiman rippeet.
Arvoisa hallitus ja ministeri Ohisalo, jos tätä ennallistamisasetusta ei nyt torjuta, niin kansallisesta metsäpolitiikasta puhuminen on enää vain sanahelinää. Aiotteko hyväksyä komission juoniman vallankaappauksen? [Leena Meri: No niin, nyt! Kyllä vai ei?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T16:06:42,2022-10-13T16:07:45,Hyväksytty,1.1
2022_109_8,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Näin. — Ja nyt mainittiin ministeri Ohisalo, mutta ministeri Kurvinen vastaa sitten tähän. [Ben Zyskowicz: Hyvä, että annatte, hän on nimittäin eri mieltä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_9,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Herra puhemies! Vastaan tähän kysymykseen, koska tämä EU:n ennallistamisasetusluonnos koskee niin voimakkaasti maa- ja metsätaloutta.
Aivan kuten tuossa ympäristöministeri aiemmin totesi ja myös edustaja Elomaa totesi, niin me olemme muun muassa Helmi-ohjelmalla ja Metso-ohjelmalla jo tehneet luonnontilan parantamista ja ennallistamista. Se on varmasti tarpeen jatkossakin. Mutta tietenkään hallitus ei tule hyväksymään sellaista asetusta, joka aiheuttaisi miljardilaskun suomalaiselle kansantaloudelle ja veisi meidän elämisemme edellytykset täällä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hallituksen kanta ei ole se, että me hyväksymme tämän ennallistamisasetuksen, vaan toimimme samalla tavalla, kuten toimimme kymmenissä ja sadoissa muissakin EU-asioissa.
Nyt alkavat neuvottelut neuvostossa. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Ympäristöneuvostossa meitä edustaa ympäristöministeri. Lisäksi vaikuttamistyötä joka suuntiin teen minä, elinkeinoministeri tekee, pääministeri tekee, valtiovarainministeri tekee, ja pidän ihan selvänä, että emme voi hyväksyä sellaista asetusta, joka veisi meiltä elämisen edellytyksiä maaseudulla ja tuhoaisi metsätaloutemme käytön. [Petri Huru: Onko kanta kielteinen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:07:48,2022-10-13T16:08:52,Hyväksytty,1.1
2022_109_10,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_11,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten vähän arvelinkin, kahden ministerin välillä on selvä epäsynkronia tässä asiassa. [Antti Kurvinen: Ei ole!] Niinpä minä kohdistan kysymykseni pääministerille, joka vastaa koko hallituksen toiminnasta.
Tosiaan tässä ennallistamisessa on tarkoitus laittaa luonto sellaiseen tilaan kuin se on ollut Suomessa sotien jälkeen, tai puhutaan jopa esiteollisesta vaiheesta. Missään muussa asiassa kuin metsäpolitiikassa tai ympäristöpolitiikassa ei saa edes haikailla menneeseen maailmaan, mutta tässä se näyttää toimivan. Pitäisikö Suomessa esimerkiksi meidän hyvinvointijärjestelmäkin palauttaa vastaavasti siihen tilaan, jossa se oli sotien jälkeen? Enpä usko.
Mutta kysymykseni on kuitenkin tästä paketista. Miljardikustannukset eivät riitä. Muun muassa MTK on arvioinut, että mikäli meidän talousmetsiin ei saa koskea, mikäli tämä menee läpi, niin kustannukset ovat suuremmat kuin esimerkiksi Fortumin Uniper-seikkailusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] jopa 6 miljardia — ajatelkaa. Kysymykseni pääministerille [Puhemies koputtaa] on: Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin heikkoa? Miten Ruotsi on onnistunut tässä [Puhemies koputtaa] luomaan kriittisen linjan mutta Suomi ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-13T16:08:55,2022-10-13T16:10:09,Hyväksytty,1.1
2022_109_12,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_13,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me tietenkin lähdemme siitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä — komissio on antanut omat esityksensä aiheeseen liittyen. Myös hallitusohjelmassa todetaan ja itsekin pidän tärkeänä sitä, että samanaikaisesti, siis samanaikaisesti, kun pyrimme edelleenkin käyttämään Suomen vihreää kultaa, metsiä, meidän taloudellisen vaurastumisemme eteen, me totta kai haluamme myös parantaa luonnon tilaa, suojella luontoa, ja tätä hallitus on monilla toiminnoillansa myös tehnyt. En näe suinkaan ristiriitaa siinä, ettemmekö me voisi tehdä molempia. Me olemme suhtautuneet kriittisesti tähän esitykseen, me pyrimme siihen vaikuttamaan. [Petri Hurun välihuuto] Meidän peruslähtökohtamme on se, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, ja tämä linja pitää, mutta totta kai me myös haluamme vaikuttaa noiden esitysten sisältöihin, joita Euroopan unionissa tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:10:09,2022-10-13T16:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_109_14,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_15,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU päättää ja Suomi vikisee, se on hallituksen linja. Teidän kyvykkyytenne puolustaa Suomea meille tärkeissä asioissa on lähestulkoon olematonta. Eikö teillä ole sananvaltaa, vai unohdatteko te jatkuvasti Suomen edun? EU yrittää kiivaasti museoida suomalaiset metsät hiilinieluikseen, suojeluvaatimukset lisääntyvät, halutaan ennallistamistoimia ja yritetään säädellä metsiämme ja niiden käyttöä milloin milläkin tavalla. Kaiken tämän direktiiviviidakon keskellä niiden yhteisvaikutuksia on mahdotonta edes arvioida. Unionin sekaantuminen metsiimme on yksinkertaisesti lopetettava.
Te siellä hallituksessa kehutte jatkuvasti, miten paljon luottamuspääomaa ja pelimerkkejä Suomella onkaan. Milloin se alkaa näkyä? Milloin te alatte aidosti puolustaa Suomea siellä päättävissä pöydissä? Arvoisa hallitus, lopettakaa se poseeraaminen ja tehkää töitä. [Eduskunnasta: Hieno kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-10-13T16:11:08,2022-10-13T16:12:16,Hyväksytty,1.1
2022_109_16,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_17,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On esimerkiksi suomalaisen ruoantuotannon osalta aidosti riski, jos suomalaisen luonnon monimuotoisuus heikkenee. Kyse on vaikkapa siitä työstä, jota pölyttäjät tekevät. Näitä toimia eri elinympäristöjen parantamiseksi voidaan ja täytyy tehdä, jotta meillä on jatkossakin suomalaista ruoantuotantoa, suomalaista metsätaloutta. Kukaan ei ole, sanoisin ehkä, museoimassa tämän ennallistamistermin kautta, kuten te sitä käytätte. Itse puhuisin luonnon tilan parantamisesta. Luettelen tässä kaikkia niitä alueita, nimittäin tästä esityksestä itse asiassa vain yksi viidesosa kohdistuu metsiin: siellä on lisäksi soita, maatalousympäristöä, [Perussuomalaisista: Juuri näin!] tuntureita, rantoja, meriä, sisävesiä. On suomalaistenkin etu — vain me täällä Suomessa voimme vaalia suomalaista ympäristöä — että ympäristön tila on kestävä. Tämä auttaa myös meidän elinkeinojamme tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T16:12:16,2022-10-13T16:13:18,Hyväksytty,1.1
2022_109_18,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_19,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen oli tässä äsken topakkana asian päällä, ja sain sellaisen kuvan, että nyt ollaan kriittisiä jälleen. No, kriittinen kanta ei enää yksinkertaisesti riitä. Ennenkin on käynyt niin hassusti, että kriittisestä kannastanne huolimatta esitykset menevät teiltä läpi sellaisenaan niin kuin 13 euron seteli. Nyt on tilanne se, että viimeistään nyt tässä hetkessä on sanottava Euroopan unionille topakasti ”ei”, kylmän viileästi ”ei”. Nyt on käytettävä se pääoma ja sanottava ”ei”. [Antti Lindtmanin välihuuto] Ministeri Kurvinen, äskeisen puheenne hengessä lupaatteko tälle salille, lehterille sekä pohjalaisille tuottajille, että tämä ei mene läpi? — Kiitos. [Petri Huru: Onko kanta kielteinen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-13T16:13:20,2022-10-13T16:14:10,Tarkistettu,1.1
2022_109_20,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,Ja ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_109_21,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Ritva Elomaa ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 160/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on syntynyt opposition edustajien puheenvuoroista sellainen käsitys, että hallitus ei olisi ollut aktiivinen metsäpolitiikassa tällä vaalikaudella. Meillä on haasteena ollut se, että Euroopan unionin komissio on tuonut lukuisia metsien käyttöä koskevia aloitteita, [Mauri Peltokankaan välihuuto] joita ei ole koordinoitu yhdessä, mutta olemme voimakkaasti vaikuttaneet siihen, että meille haitallisia esityksiä EU:ssa ei mene läpi. Muun muassa itse tuossa noin kuukausi sitten tapasin 12 johtavaa europarlamentaarikkoa, jotka europarlamentissa päättävät näistä metsä- ja luonnonvara-asioista. Lisäksi ensi viikolla olevassa maatalous- ja kalatalousministerien neuvoston kokouksessa Suomi, eli allekirjoittanut, tuo keskusteluasiaksi metsien kestävän käytön, ja olemme saaneet siihen suuren joukon maita mukaan. Lisäksi, arvoisat perussuomalaiset, olemme tällä vaalikaudella myös onnistuneet toimimaan maatalouden eteen EU-pöydissä. Muun muassa valtiovarainministeri Saarikko hoiti tälle vuodelle kiinteistöveron palautuksen viljelijöille, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] jota teidänkin puolueenne on ajanut.
Ja, herra puhemies, edustaja Peltokankaalle: lupaan tehdä kaikkeni, että mitään maanviljelijöille ja metsätaloudelle [Puhemies koputtaa] haitallista ennallistamista ei mene läpi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:14:13,2022-10-13T16:15:22,Hyväksytty,1.1
2022_109_22,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän lisäksi muutama muu eduskuntaryhmä on ennalta ilmoittanut tämän aiheen tälle kyselytunnille, ja yksi näistä eduskuntaryhmistä on kristillisdemokraatit. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_23,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! EU:n päätöksentekoon vaikuttamisessa on äärimmäisen tärkeää olla liikkeellä ajoissa ja myöskin yhtenäisellä linjalla. Tässä kyllä täytyy sanoa, että Marinin hallitus on pitkin matkaa toistuvasti epäonnistunut ja siten joutunut toimimaan Suomen edun vastaisesti — ajatellaanpa taksonomiaa, uusiutuvan energian direktiiviä, energiatehokkuusdirektiiviä, nyt tätä ennallistamisasetusta. Ja miten kävikään tuon ilmastotoimien sosiaalirahaston: siellä annetaan suoraan sosiaalitukea, vaikka pääministeri täällä eduskunnan edessä todisti jotain muuta keväällä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Hallitus ei ole pystynyt muodostamaan aina ajoissa näitä yhtenäisiä linjoja. Sitä kautta me olemme menettäneet vaikuttamisen mahdollisuuden, ja tämä on valtava tappio suomalaiselle yhteiskunnalle. Nyt uhkaavat miljardin euron vuosittaiset kustannukset.
Arvoisa hallitus: oletteko te valmiita puolustamaan suomalaisia metsiä, suomalaista maataloutta? Onko niin, että nämä asiat kuuluvat meidän päätösvaltaamme myöskin jatkossa, vai onko annettu EU:lle päätösvalta suomalaisten metsien yli?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-13T16:15:35,2022-10-13T16:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_109_24,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"No niin, annetaan tällä kertaa ministeri Ohisalolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_25,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska Antti ei nyt saanut tässä puheenvuoroa, niin hänen puolestaan voin todeta sen yhteisen linjan, joka sieltä meidän valtioneuvoston kannasta nousee. Me pidämme yhdessä hallituksena tärkeänä sitä, että tässä maataloussektorin ennallistamistoimet ja niille asetettavien tavoitteiden täyttäminen eivät saa heikentää suomalaista ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia. Oletteko te aidosti eri mieltä tästä paperista? Oletteko te todella sitä mieltä, että luonnontilaa ei voi parantaa ja samaan aikaan pitää huolta näistä asioista? Itse katson, että nämä kulkevat käsi kädessä.
Edustaja Essayah kysyi täällä, emmekö aja aidosti suomalaisten etua. Me olemme myös sinne kantaan yhdessä kirjanneet, että tämän asetuksen valtiontaloudellisia vaikutuksia täytyy vielä tarkastella — nämä arviothan ovat alustavia. Me teemme töitä sen eteen, että ne vaikutukset jäävät pienemmiksi ja että aidosti Suomella on kansallista liikkumatilaa kertoa komission suuntaan, mitkä ovat niitä alueita, joissa tätä luonnontilan parantamista voidaan tehdä kaikista kustannustehokkaimmin. [Puhemies koputtaa] Komissio ei tule meille esittelemään karttaa siitä, minne lähdetään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T16:16:52,2022-10-13T16:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_109_26,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Aika on täynnä. — Edustaja Essayah, lisäkysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_27,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Totta kai luonnon suojeleminen on tärkeätä, mutta niitten päätösten pitää olla meidän omissa käsissämme, ja tällä hetkellä hallitus jatkuvasti epäonnistuu tässä EU-politiikan vaikuttamistyössä, että Suomen etu pystyttäisiin säilyttämään.
Täällä ministeri Ohisalo nosti esille maatalouden, ja haluaisinkin kysyä siitä. Eli nyt maksatusaikataulut ovat pahasti myöhässä. Vuoden 2023 tukimaksuja ollaan siirtämässä useilla, useilla kuukausilla pitkälle eteenpäin, jopa vuoteen 2024. Uskomaton kustannuskriisi tällä hetkellä uhkaa suomalaisia maatiloja, ja toisin kuin ministeri Ohisalo täällä sanoi, olemme tällä hetkellä tilanteessa, että ihan oikeasti suomalaisten ruokaturvakin saattaa olla vaarassa. Meillä on viljelijöitä, joilla ovat rahat loppu ja jotka eivät pysty ensi kesään valmistautumaan. Mitä hallitus aikoo tässä tilanteessa tehdä, että suomalaisen maanviljelijän tulevaisuus voidaan pelastaa ja meillä tilat pysyvät pystyssä ja ruokaturva voidaan varmistaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-13T16:18:05,2022-10-13T16:19:09,Hyväksytty,1.1
2022_109_28,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,Näin. — Ja nyt on ministeri Kurvisen vuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_29,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 161/2022 vp,"Herra puhemies! Ensinnäkin totean sen, että on ihan selvä asia, että jos me emme voi käyttää metsiämme, emme voi täyttää näitä meidän ilmastotavoitteitamme. Se on ihan selvää. Me emme muuten pääse öljystä, maakaasusta, kivihiilestä eroon — se on ihan selvä asia. Tätä linjaa ajamme EU:ssa eteenpäin.
Mitä tulee maatalouden tilanteeseen, se on erittäin vaikea, ja siihen vastaamiseksi ei minuutti riitä. Muutaman asian nostan esille:
 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti päätettiin keväällä — suurin apupaketti, mitä on koskaan maataloudessa Suomen historiassa tehty. Sitä muun muassa juuri tällä hetkellä maksetaan, luonnonhaittakorvauksen lisäosia juuri tässä syksyllä maksetaan. Sen lisäksi tälle vuodelle kiinteistövero palautetaan maatalouden tuotantorakennuksista. Nämä ovat muutamia toimia.
Mitä tulee maataloustukien maksatusaikatauluun, itse minä vastuullisena ministerinä annoin Ruokavirastolle määräyksen, että tämän vuoden lypsylehmä- ja nautapalkkiot täytyy maksaa ainakin osittain tälle vuodelle, ja minun poliittisella ohjauksellani myös joulukuussa tulee rahaa tiloille, jotka kipeästi sitä tarvitsevat.
Mitä tulee uuden ohjelmakauden maksatusaikatauluihin, [Hälinää — Puhemies: Shh!] ne ovat muuttumassa valitettavasti, niin kuin on [Puhemies koputtaa] ennenkin tullut muutoksia, kun on ohjelmakausi vaihtunut. Pyrimme vaikuttamaan vielä, [Puhemies: Ja nyt vaihtuu vuoro!] että ne aikataulut olisivat järkevämpiä. [Petteri Orpon välihuuto] — Toivon, puhemies, enemmän vastauksia täällä, kun melkein kaikki kysymykset koskevat käytännössä minun sektoreitani, maa- ja metsätaloussektoria.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:19:09,2022-10-13T16:20:33,Hyväksytty,1.1
2022_109_30,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_31,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Nyt tulee ministeri Kurviselle kysymys: Kun turvepellot ja pellot ennallistetaan ja kun metsät suojellaan, seuraa siitä katastrofi. Meillä on elintarviketeollisuudessa 300 000 työntekijää, joiden työpaikat vaarantuvat. Tämä vaikuttaa myös huoltovarmuuteen. Meillä on satojatuhansia metsänomistaja, ja kun 30 prosenttia suojellaan, meillä monta uutta metsäteollisuusinvestointia, kuten esimerkiksi Kemi, vaarantuu. Vaarannatte satojentuhansien suomalaisten työpaikat, suomalaisten kokonaisturvallisuuden ja sukupolvien omaisuuden. Miten te maatalousministerinä voitte olla mukana hyväksymässä tämän?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-13T16:20:36,2022-10-13T16:21:21,Hyväksytty,1.1
2022_109_32,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,Näin. — Nyt ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_33,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin menen niihin turvepeltoihin — tai niin sanottuihin turvepeltoihin: peltoihin, joiden maaperä on jotenkin turvepitoista. Tämä on sellainen asia, josta huolehtiminen on hallituksen EU-vaikuttamisen kärkijuttuja. Minun kaikissa tapaamisissani, joissa tapaan komissaareja, tapaan europarlamentaarikkoja, tuon sen esille, että Suomen ruokaturva edellyttää, että niin sanotuilla turvepelloilla pitää pystyä viljelemään jatkossakin, koska jos tulee kuivia kesiä, niin turvepitoiset pellot ovat sellaisia, jotka kestävät kuivuutta paremmin. Mielestäni olen kohtuullisesti tässä toiminnassa myös onnistunut, sillä uudella CAP-kaudella, uudella ohjelmakaudella, ei esimerkiksi kielletä kyntämistä voimakkaampaa maanmuokkausta turvepitoisilla pelloilla, vaan pystyimme turvaamaan turvepitoisten peltojen viljelyn jatkossakin.
Arvoisa puhemies! En ole hyväksymässä, edustaja Harkimo, mitään esitystä, joka estää turvepitoisilla mailla metsätalouden tai maatalouden harjoittamisen. Ja koko tämä hallitus, joka istuu täällä aitiossa, [Petri Huru: Entäs vieruskaveri?] ei tule hyväksymään EU:ssa sellaista ennallistamista, joka veisi meidän maa- ja metsätaloudelta toimintaedellytykset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:21:21,2022-10-13T16:22:28,Hyväksytty,1.1
2022_109_34,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_35,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten on kuultu, EU suunnittelee luonnon ennallistamisasetusta, jolla on miljardiluokan vaikutukset Suomen talouteen ja jota on pidetty ylimitoitettuna sekä sopimattomana Suomeen.
Ennallistamisasetuksen lisäksi EU-komissiolla on suunnitteilla muun muassa metsäkato-, biodiversiteetti-, taksonomia-asetus ja niin edelleen. Eli suunnitteilla on kaikkiaan kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen. Lisäksi näillä on vaikutusta huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan. Eikä tässä vielä kaikki, sillä näiden säädösten myötä delegoidaan eli siirretään merkittävästi kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan, eli liittovaltiokehitys kiihtyy entisestään.
Arvoisa puhemies! Koska vastuuministereiltä ei saa suoraa vastausta, niin kysyn pääministeriltä: aikooko hallitus selvittää kaikkien näiden toimien yhteisvaikutuksen Suomen talouteen, sekä aiotteko ottaa tähän luonnon ennallistamisasetukseen selkeästi kielteisen kannan, kuten Ruotsi, eli kriittisen sijaan kielteisen kannan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-13T16:22:31,2022-10-13T16:23:41,Hyväksytty,1.1
2022_109_36,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_37,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös hallitusohjelma lähtee siitä, että meidän on parannettava luonnon tilaa Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on hallitukselle yksi keskeisistä prioriteeteista, ja sikäli kun myös EU:ssa tätä työtä tehdään, niin siihen lähtökohtaisesti voi suhtautua asiasisällöllisesti myönteisesti. Mutta samanaikaisesti on selvää se, että metsäpolitiikka esimerkiksi kuuluu kansalliseen päätöksentekoon, ja tämä on periaate, josta me myös tulemme pitämään kiinni. Eli me tulemme itse tekemään tähän liittyvät päätökset myös tulevaisuudessa, se on hallituksen selkeä näkemys.
On myös huomioitava se, että Suomessa on onneksi viime vuosina tehty lukuisia hyviä uudistuksia, investointeja suomalaiseen metsäteollisuuteen. Esimerkiksi tällä viikolla olin itse Raumalla avaamassa Rauman uutta sahaa. [Petri Huru: Tämä vaarantuu, jos metsiä ei saa käyttää!] Sen lisäksi Kemiin Metsä Group investoi ennätyksellisesti. Monia muitakin hankkeita on käynnissä, eli näkisin kyllä, että meillä on samanaikaisesti mahdollisuus turvata luonnon monimuotoisuutta, parantaa sitä ja vahvistaa suomalaista metsätaloutta, [Puhemies koputtaa] suomalaista maataloutta. Tämäkin on hallitukselle erittäin tärkeää. [Petri Hurun välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:23:43,2022-10-13T16:24:54,Hyväksytty,1.1
2022_109_38,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_39,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri puhui kyllä hyvin kauniisti, että metsäpoliittinen päätöksenteko säilytetään Suomella, mutta tämä ennallistamisasetus valitettavasti on juuri sellainen, jossa metsäpoliittinen päätösvalta karkaa Suomesta Euroopan unionille, [Eduskunnasta: Juuri näin! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] ja näin ei missään tapauksessa saisi tapahtua. Ensinnäkin se, että tämä ennallistaminen tuodaan asetuksena, on jo väärä muoto. [Petri Huru: Juuri näin!] Sen pitäisi olla tavoitteellinen ja siinä määrin, että Suomi pystyy sen toteuttamaan omilla metsäpoliittisilla toimenpiteillä. Ja itse asiassa Ruotsi oli tässä paljon aktiivisempi kuin Suomen hallitus: Ruotsin valtiopäivät teki jo elokuussa päätöksen, että he eivät tule hyväksymään eivätkä halua sitä, että Euroopan unioni alkaa määritellä Ruotsin metsäpolitiikkaa.
Kysymys teille, hallitukselle, kuuluu — kyllä kaikki katsojatkin ymmärtävät, että täällä on monen puolueen edustajat hallituksessa — miten te olette määritellyt suomalaisen metsäpolitiikan pitämisen omissa käsissä? Ja miksi te olette niin myöhässä, että Suomen valtiopäivät eivät enää voi tehdä sellaista päätöstä kuin Ruotsi teki? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-13T16:24:57,2022-10-13T16:26:04,Hyväksytty,1.1
2022_109_40,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,Ja ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_41,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 162/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle: nyt huoli pois. Vain yksi viidesosa [Välihuutoja oikealta] tästä esityksestä koskee metsiä. [Hannu Hoskosen välihuuto] On paljon muita luontotyyppejä, elinympäristöjä, joista puhutaan tässä esityksessä. Emme siis puhu ennallistamisesta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaan puhumme luonnontilan parantamisesta. Ja on selvää, että EU-tasollakin tehty biodiversiteettistrategia ohjaa hallitusta tähän suuntaan — ohjaa kaikkia jäsenvaltioita tähän suuntaan.
Täällä usein kuulee siitä, miksi Suomi yksin tekee. Eikö nyt ole hyvä, että komission tasolta sanotaan, että kaikkien valtioiden on myös tehtävä ja toimittava luonnontilan parantamiseksi? [Riikka Purran välihuuto] Ja suomalaiset maanomistajat tällä hetkellä tarjoavat hyvin aktiivisesti, vapaaehtoisestikin, näitä omia maa-alueitaan parannettaviksi. Meillä on Helmi-ohjelma, täysin uusi instrumentti, otettu käyttöön tällä kaudella. Me olemme panostaneet jo yli 100 miljoonaa uutta euroa per vuosi luonnonsuojeluun ja luonnontilan parantamiseen. Me teemme jo tätä työtä, josta komissio tässä puhuu. Ei tämä ole mitään täysin uutta. Ja metsäpolitiikka [Puhemies koputtaa] on kansallisissa käsissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.3.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T16:26:05,2022-10-13T16:27:19,Hyväksytty,1.1
2022_109_42,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_43,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin, jos tämä menee asetuksenantona sieltä, metsäpolitiikka ei ole kansallisissa käsissä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Meidän täytyy tehdä tässä talossa yhteisesti sellaisia päätöksiä, että meidän metsiimme ei tulla vaikuttamaan niiden maiden kautta, jotka ovat omat metsänsä tuhonneet. Suomessa on paras asiantuntemus siitä, miten me hoidamme metsiämme ja miten me suojelemme metsiämme. Sitä päätöksentekoa ei tule antaa muille. Kysynkin pääministeriltä: miten tämä asia hoidetaan? [Oikealta: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-13T16:27:24,2022-10-13T16:28:03,Hyväksytty,1.1
2022_109_44,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_45,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Niin, arvoisa... [Timo Heinonen: Voi kun keskusta olisi hallituksessa! — Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt kuunnellaan pääministeri Marinin vastaus.] Arvoisa puhemies! On pakko sanoa, että olen tästä asiasta tismalleen samaa mieltä edustaja Kalmarin kanssa. On tärkeää, että me olemme hyvin selkeälinjaisia siinä, mikä kuuluu Suomen päätösvaltaan, kansallisvaltioiden päätösvaltaan, ja mikä on sitten yhteistä politiikkaa.
Kuten tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa kuvasin, nämä tavoitteet ovat hyviä. Myös Suomen oma hallitusohjelma tukee sitä, että me haluamme parantaa luonnon tilaa, ja hallitus on monia toimia tämän eteen tehnytkin. Mutta mitä tulee sitten meidän metsiimme, niin tietenkin Suomi on se maa, joka päättää omista metsistään, ja meille on tärkeää se, että tämä pysyy kansallisessa päätöksenteossa. Myös tämä on yksi näkökulma, josta me tulemme tätä kokonaisuutta arvioimaan, ja kun päätöksenteon aika on, niin myös tältä pohjalta toimimaan. [Jukka Gustafsson: Ei mitään hätää, kaikki hyvin! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:28:05,2022-10-13T16:28:58,Hyväksytty,1.1
2022_109_46,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_47,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki tuntuu olevan hyvin. [Naurua] No, tietenkin tässä on paljon hyviä asioita, niin kuin on täälläkin todettu, mutta nyt kun on kuulemisia aloitettu, niin kyllä tähän liittyy tiettyjä ongelmia, mitä täälläkin on nyt tuotu esille. Minä nyt kysyisin: oletteko samaa mieltä hallituksessa siitä, että tällä pyritään komission puolelta murtamaan meidän budjettivaltaa? Se on tullut käsittelyssä esille. Jos tämmöistä on liikkeellä, niin silloin tälle täytyy laittaa kyllä kovat jarrut päälle. Tämä delegoitu asetus nimenomaan tekisi sen, että pääsee jo tänne sisälle ja sitten pikkuhiljaa pääsee niillä omilla asetuksillaan muuttamaan tätä tilannetta. Tämmöinen kuva on tullut, mutta oletteko samaa mieltä hallituksessa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-10-13T16:29:00,2022-10-13T16:29:55,Hyväksytty,1.1
2022_109_48,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_49,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! EU:llahan ei ole, kuten pääministerikin totesi, perussopimusten mukaan toimivaltaa metsäpolitiikkaan suoraan, mutta valitettavasti tällä EU-vaalikaudella — siis EU-vaalikaudella, ei Suomen eduskuntakaudella — nykyinen EU:n komissio on tehnyt lukuisia aloitteita ympäristöpolitiikan kautta, finanssipolitiikan kautta ja energiapolitiikan kautta, joilla tosiasiassa yritetään rajoittaa Suomen, Ruotsin ja muutamien muidenkin metsäisten EU-maiden metsienkäyttöä. Tämä on todella ongelmallista, edustaja Piirainen ja hyvä eduskunta, että tällä lailla toimitaan. Ja mielestäni Suomen pitää olla erittäin tiukkana koko tämän ennallistamisasian aikana siinä, meneekö EU tässä ikään kuin laittomuuden tielle, meneekö jo toimivaltansa yli, ja kaikkiin toimiin pitää hallituksen tarvittaessa ryhtyä siinä, mitä tähän asti on liikkunut. Me pidämme erittäin tiukasti kiinni siitä, että metsiin ei EU:lla ole toimivaltaa, ja olemme tässä tiukkana ja pidämme siitä kiinni.
Puhemies! On pakko kuitenkin todeta, että ei täällä kannata olla liian pylväspyhimyksiä, ei minkään puolueen. Esimerkiksi kokoomuksen europarlamentaarikot juuri äänestelivät joko Suomen kansallisia intressejä vastaan tai tyhjää, [Hälinää] kun viimeksi europarlamentissa Suomen metsiä käsiteltiin. Että kyllä meillä kaikilla on tsemppaamisen paikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:29:57,2022-10-13T16:31:17,Hyväksytty,1.1
2022_109_50,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_51,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä ennallistamisasetus on monimuotoisesti valuvikainen kerta kaikkiaan. Suomen pitäisi palauttaa luonnontilaan miljoonia hehtaareita ja peltoja — tällaisena aikana! Jos ajatellaan näitä taloudellisia hyötyjä, joita tässä esityksessä on, nehän on vedetty täysin piposta. Ei sellaisia ole olemassakaan. Kertokaa se, mitä taloudellisia hyötyjä on.
Ja mitä hallitus on tehnyt? Hallitus on päästänyt lepsulla toiminnallaan tämän esityksen käsistään. Se on nyt täällä eduskunnassa, ja täällä hallituspuolueen edustajat nyt sitten ihmettelevät, mitä tässä nyt pitäisi tehdä, kun olisi pitänyt vaikuttaa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Missä te olitte silloin, kun tätä ennallistamisasetusta tehtiin? [Välihuutoja]
Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Miten on mahdollista, että kustannukset ovat Suomen osalta lähes kaikkein korkeimmat tässä esityksessä? Miten tässä on päässyt näin käymään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-10-13T16:31:17,2022-10-13T16:32:20,Hyväksytty,1.1
2022_109_52,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Maa- ja metsätalousministeri Kurviselle oli osoitettu tämä kysymys., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_53,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tunnen kansanedustaja Janne Sankelon pitkältä ajalta ja tiedän, että hän on älykäs ja osaava poliitikko. [Petteri Orpo: Pitää paikkansa!] Kyllä hän itsekin tietää sen, että meidän on pakko ottaa kantaa, jos EU:lla on asetusluonnos. Hallituksen ja nyt eduskunnan, kun se asia on täällä eduskunnassa, täytyy ottaa kantaa EU:sta tuleviin aloitteisiin. On aivan virheellinen väite, että hallitus olisi jotenkin hyväksynyt ennallistamisen tai lähettänyt sen tänne eduskuntaan, vaan meidän täytyy aina muodostaa EU:sta tuleviin aloitteisiin kanta.
Puhemies! Mielestäni edustaja Sankelon puheenvuoro on malliesimerkki kokoomuksen kaksinaamaisesta metsäpolitiikasta. Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on jo vuosia tehnyt töitä suomalaista metsätaloutta vastaan europarlamentissa, ja samaan aikaan Janne Sankelo täällä ja meidän yhteisessä kotikunnassamme puhuu oikein iloisesti metsien puolesta. Toivon, että kokoomus kirkastaisi oman metsäkantansa. Teidän Eurooppa-puolueenne on europarlamentissa suurin puolue, ja on erittäin ongelmallista, jos kokoomuksen edustajat sekoittavat [Timo Heinosen välihuuto] Euroopan kansanpuolueen sisällä, mikä on Suomen linja näissä metsäasioissa. [Sari Sarkomaa: Mikä on hallituksen linja? — Timo Heinonen: Se oli hallituksen linja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:32:20,2022-10-13T16:33:32,Hyväksytty,1.1
2022_109_54,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Ja nyt edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_55,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedemaailman viesti on selkeä: meidän täytyy sekä suojella luontoa että parantaa luonnon tilaa suojelualueitten ulkopuolella. Tämän EU-aloitteen hyväksyminenhän itse asiassa johtaisi siihen, että koko EU:n tasolla tehtäisiin näitä toimia. Niitä täytyy tehdä Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.
Suomalaiset tietävät, että luontoa kannattaa suojella. Jopa suomalaiset metsänomistajat haluavat suojella luontoa. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista haluaa tehdä nykyistä enemmän luonnon parantamistoimia jopa oman taloudellisen voiton kustannuksella. [Keskeltä: Kyllä!] Ei luonnon hyvä tila ole uhka suomalaisille, se ei ole uhka ruoantuotannolle, se ei ole uhka huoltovarmuudelle, saati että se olisi uhka meidän kokonaisturvallisuudellemme. Päinvastoin se tukee meitä kaikessa siinä toiminnassa, kun me vaan annamme luonnolle sen mahdollisuuden. Oleellisin kysymys itse asiassa onkin: mikä olisi hinta, jos luontokatoa ei pysäytetä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-13T16:33:32,2022-10-13T16:34:35,Tarkistettu,1.1
2022_109_56,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Ja ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_109_57,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys menee naulan kantaan. Mikä olisi se hinta? Mitä tapahtuisi ihmislajille muiden lajien joukossa, jos muut lajit häviävät — niitä katoaa jatkuvasti — ja jos me emme pysäytä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä nyt? Aiemmin on sanottu, että vuoteen 2010 mennessä pysäytetään tämä heikko kehitys. On sanottu, että vuoteen 2020 mennessä pysäytetään monimuotoisuuden heikkenemiskehitys, ja nyt YK:n valtiot kokoontuvat joulukuussa yhteen sanomaan, että entä jos vuonna 30.
Edustaja Sankelon kysymykseen. Puhuitte valuviasta — itse ajattelen, että tämä on se valuvika. Se politiikka, joka ei ole kyennyt pysäyttämään luonnon köyhtymistä kaikkina näinä vuosikymmeninä, se on valuvikaista. Ja täällä ollaan varmasti metsien puolella. Kysymys on sitten vaan siitä, miten metsiä käytetään kestävästi.
Mutta edelleen palautan edustajien mieleen sen ajatuksen, että tämäkin komission esitys koskee useita erilaisia elinympäristöjä, vain yksi viidesosa tästä esityksestä [Puhemies koputtaa] koskee niitä metsiä, joista koko tämä keskustelu nyt täällä käydään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T16:34:35,2022-10-13T16:35:47,Hyväksytty,1.1
2022_109_58,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Näin. — Aika on päättynyt, ja muistutan jälleen edustajia siitä, että oman puolueen ministerille ei mielellään kysymyksiä esitetä. — Edustaja Elomaalta se on onnistunut tänään jo kaksi kertaa, nyt kolmas. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_59,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset mepit ja kansanedustajat ovat yhtenäisellä linjalla Suomen puolesta — ei ole epäselvyyksiä.
Komission ennallistamisehdotukseen sisältyy velvoite turvepeltojen ennallistamisesta, joka vaarantaisi varmasti huoltovarmuuden ja lisäisi entisestään maatalouden ahdinkoa. Tällä hetkellä Suomen kaikista maatalouden käytössä olevista pelloista turvemaat edustavat 10–12:ta prosenttia, eli vuoden 2030 tavoitteessa puhutaan jo kymmenistätuhansista hehtaareista, jotka pitäisi ottaa pois maatalouskäytöstä. Tämä on aivan hulluutta, silkkaa hulluutta. Hallitusta tämä ei kuitenkaan hetkauta.
Keskusta kykenee vain voivottelemaan ja toivomaan, kun huolet ennallistamisasetuksen turmiollisista vaikutuksista kaikuvat hallituskumppaneiden kuuroille korville. Nyt kun keskustasta on tullut vähän ristiriitaista mielipidettä, niin kysynkin ministeri Kurviselta: aikooko keskusta hyväksyä valtioneuvoston löperön ja ympäripyöreän kannan vai olla sitä mieltä, [Puhemies koputtaa] että selkeä ”ei”?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T16:35:56,2022-10-13T16:37:10,Hyväksytty,1.1
2022_109_60,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,Näin. — Nyt ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_61,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksesta ja metsäpolitiikasta (Anne Kalmari kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 163/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Elomaa siitä, että on aivan välttämätöntä Suomen ruokaturvalle ja meidän maaseudun elinvoimalle se, että me voimme viljellä jatkossakin niin sanottuja turvepeltoja tai sellaisia peltoja, joissa on hyvin turvepitoinen maaperä. Tähän asti hallitus ja myöskin allekirjoittanut on asiassa kohtuullisesti onnistunut, [Ben Zyskowicz: Vaikka itse sanonkin!] sillä uudella ohjelmakaudella on mahdollista jatkaa. — Arvoisa edustaja Zyskowicz, kyllä totuuden saa sanoa. Etelä-Pohjanmaalla sanotaan, että totuuden saa sanoa, ja totuus on se, että kun lähdettiin neuvottelemaan uuden ohjelmakauden asioista, lähtökohta ja pohjaesitys oli se, että turvepelloilla viljelemistä rajoitetaan rajusti, ja nyt sinne tulee vain tiettyjä ojitukseen ja polttamiseen liittyviä rajoituksia ja käytännössä nykymuotoinen malli jatkuu.
Arvoisa puhemies! Nämä turvepitoiset pellot ovat myös tulevaisuudessa tärkeitä siinä mielessä, että hiilensidonnasta voisi tulla näiden hiilipörssien ja hiilimarkkinoitten kautta yksi uusi tulonlähde myös maaseudulle ja suomalaisille tiloille.
Puhemies! Toistan varmaan kolmannen tai neljännen kerran sen viestini, ettei keskusta [Puhemies koputtaa] eikä tämä hallitus tule hyväksymään sellaista ennallistamista, joka veisi pohjan suomalaiselta maataloudelta ja omalta ruokahuolloltamme. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:37:12,2022-10-13T16:38:25,Hyväksytty,1.1
2022_109_62,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Nyt siirrymme kokoomuksen eduskuntaryhmän aiheeseen, ja sen esittelee meille edustaja Marttinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_63,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomus on huolissaan Suomen talouden tilanteesta. Mielestämme taloutta on hoidettava vastuullisesti, vakaasti ja parhaaseen asiantuntijatietoon nojaten. Pääministeri Marin, teidän hallituksenne tulee jäämään historiaan hallituksena, joka perusti talouspolitiikkansa rajun velanoton varaan. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen budjettiesitystä, joka perustuu kahdeksan miljardin euron velanoton varaan. Talousasiantuntijat ovat arvostelleet velanottoa ja esittäneet, että talouden tasapainottaminen aloitettaisiin vielä tällä vaalikaudella. Jopa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman myönsi viime viikonloppuna, että myös leikkauksia tarvitaan talouden tasapainottamiseksi. Tämä on rehellistä puhetta. Kysynkin nyt pääministeriltä: Oletteko te samaa mieltä edustaja Lindtmanin kanssa? Pitääkö julkista taloutta myös tasapainottaa leikkaamalla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-10-13T16:38:36,2022-10-13T16:39:40,Hyväksytty,1.1
2022_109_64,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_65,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkäpä edustaja Marttinen ja kokoomuksen eduskuntaryhmä voivat perehtyä myös niihin puheenvuoroihin, joita olen tästäkin salista käyttänyt, joissa olen kuvannut sitä, että kyllä me tarvitsemme Suomessa rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistamme taloutemme pohjaa, erityisesti työllisyysasteen vahvistamista, ja tässä niin tuottavuuden parantaminen kuin esimerkiksi ulkomaisen työvoiman saatavuus ovat avainkysymyksiä, niin että taloutemme kasvaa tulevaisuudessa. Mutta olen myös kuvannut sitä, että kyllä me tarvitsemme myös sopeutuksia, ja tästä näkökulmasta olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Lindtman. Me puhumme niin tulosopeutuksesta kuin menosopeutuksesta, mutta tässäkin pitää olla viisas. Sellaiset toimet, jotka estävät kasvua, eivät ole järkeviä, ja sellaisetkaan toimet, jotka rapauttavat pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja rapauttavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan, eivät ole viisaita.
Mutta kyllä, kestävä talous rakentuu monesta osasta: rakenteellisista uudistuksista, kasvuhakuisesta, vahvasta politiikasta ja sitten järkevästä sopeutuksesta, jossa sisällä on sekä menosopeutusmahdollisuudet että tulosopeutusmahdollisuudet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:39:40,2022-10-13T16:40:48,Hyväksytty,1.1
2022_109_66,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tähän tematiikkaan haluavat tarttua, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta lisäkysymyksen toivossa. — Edustaja Marttinen jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_67,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen viesti on ollut koko vaalikauden ajan, ettei Suomen taloutta voi rakentaa jatkuvan velanoton varaan. Hallituksen viesti taas on ollut, että jokainen ongelma voidaan ratkaista velkarahalla, ja näin te myös tosissaan olette toimineet. Olette ottaneet tämän vaalikauden aikana kymmeniä miljardeja uutta velkaa, mutta ensi vuoden budjettiesitystänne voitte vielä muuttaa. Joka kerta, kun kokoomus on vaatinut talouden tasapainottamista, hallitus on vaatinut meiltä keinoja siihen. Olemme joka vuosi esitelleet vaihtoehtobudjetissamme ratkaisumme, miten julkista taloutta lähdetään tasapainottamaan. Totta kai meillä on ratkaisuja. Arvoisa pääministeri, vastaavasti suomalaisilla on oikeus kuulla myös teidän vastauksenne: millä keinoilla julkinen talous laitetaan tasapainoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-10-13T16:40:59,2022-10-13T16:41:58,Hyväksytty,1.1
2022_109_68,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Näin. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_69,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri edellisessä vastauksessani kuvasin, että ennen muuta tarvitsemme kasvuhakuista politiikkaa, mutta myös rakenteellisia uudistuksia ja sopeutusta, mutta tämänkin pitää olla oikeudenmukaista, ei sellaista, mitä kokoomus on esittänyt, eli että leikataan heikoimmilta ja annetaan samalla kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille. Se ei ole hallituksen linja. [Välihuutoja oikealta — Puhemies koputtaa]
Mutta kun kuvaatte tätä voimakasta velanottoa, niin kyllä, on totta, että tällä hallituskaudella me olemme joutuneet ottamaan paljon, paljon enemmän velkaa kuin varmasti yksikään hallituspuolue olisi hallituskauden alussa halunnut. Ja syynä on yksinkertaisesti maailmanlaajuinen pandemia, sota Euroopassa, jonka seurauksena me joudumme tekemään mittavasti myös investointeja ja panostamaan suomalaiseen puolustukseen ja turvallisuuteen, ja nyt energiakriisi ja seuraavana mahdollisesti vielä taloudellinen taantuma. [Vilhelm Junnila: Hallituskriisi!] Eli haasteita hallitukselta ei ole puuttunut. Voin vakuuttaa, että me emme näitä haasteita toivoneet. Me emme halunneet, että yhteiskunta joutuisi tällaisia isoja kriisejä kohtaamaan, ja sen vuoksi me olemme myös joutuneet ottamaan velkaa niin, että olemme voineet tukea esimerkiksi suomalaisia yrityksiä ja [Puhemies koputtaa] ihmisiä näiden vaikeiden kriisien keskellä. [Jukka Gustafsson: Yhtäkään koronatukea kokoomus ei vastustanut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:41:58,2022-10-13T16:43:07,Hyväksytty,1.1
2022_109_70,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Näin. — Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_71,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Vallitsevissa rahapolitiikan ideoissa on jotain pahasti vialla, kun keskuspankit suojelevat uskottavuuttaan ajamalla taloudet taantumaan.” Arvoisa pääministeri Marin, te kirjoititte tämän twiittiin lainauksena ilmeisenä tarkoituksenanne jakaa tutkija Antti Ronkaisen aihe tai ajatus tai väite. Tämä lause koskee siis keskuspankkien tehtävää ja tarkoittaa, että keskuspankkien ei pitäisi nostaa korkoa hintojen nousun taittamiseksi, koska se uhkaa ajaa talouksia taantumaan ja uhkaa moninkertaistaa myös Suomen veronmaksajien yhteisen velan hinnan.
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on äärimmäisen tärkeä, ja pääministerin alustalta esitettynä varsin vakava — jos liittokansleri Scholz olisi näin twiitannut, euron arvo olisi todennäköisesti heilahtanut.
Pääministeri, kysyn: Oletteko tänä päivänä siis sitä mieltä, että keskuspankkien tulisi pidättäytyä koronnostosta tässä tilanteessa? [Puhemies koputtaa] En toivoisi kuulevani finanssipolitiikasta, vaan korkopolitiikasta, jota tämä avauksenne tai koepallonne koskee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-10-13T16:43:09,2022-10-13T16:44:26,Hyväksytty,1.1
2022_109_72,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Ja nyt aika on päättynyt. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_73,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että Euroopan keskuspankin tehtävä — keskuspankkien tehtävä — on huolehtia rahapolitiikasta. Hallitukset, poliittiset päättäjät, huolehtivat finanssipolitiikasta. Se, mistä itse kannan huolta, on yleinen talouspolitiikan koordinaatio, joka on tällä hetkellä valitettavan ohutta. On erittäin ongelmallista meidän taloutemme näkökulmasta koko Euroopassa, mikäli toimemme ovat ristiriidassa, ja peräänkuulutan parempaa koordinaatiota, keskustelua — tämän olen myös hyvin suoraan sanonut. Tuo sitaatti ei ole minun tekstiäni, se on tutkija Ronkaisen tekstiä, joka on hyvin perehtynyt aihepiiriin. Suosittelen lukemaan tuon artikkelin. [Kai Mykkänen: Olen lukenut!] Mielestäni se oli hyvä ja mielenkiintoinen artikkeli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:44:28,2022-10-13T16:45:12,Hyväksytty,1.1
2022_109_74,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion ensi vuoden budjetissa on menoja yli 80 miljardilla eurolla, ja siellä on 500 riviä erilaisia menoja. Kun täällä on eduskuntaryhmän puheenjohtaja SDP:stä, Antti Lindtman, esittänyt, että SDP olisi valmis tekemään leikkauksia, niin voisitteko, pääministeri Marin, kertoa täällä kaikille, oletteko te samaa mieltä teidän puolueenne ryhmäpuheenjohtajan kanssa ja mitä leikkauksia te tarkkaan ottaen olisitte hallituksessa ja SDP:ssä valmis tekemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-13T16:45:12,2022-10-13T16:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_109_75,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,No niin. — Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_76,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän kysymyksen ensimmäiseen osaan vastasinkin jo muutama puheenvuoro sitten.
Minkälaisia toimia SDP olisi valmis tekemään? Itse asiassa puolue tällä hetkellä valmistelee tulevaisuuden osalta [Kokoomuksen ryhmästä: Tulevaisuuden!] talouspoliittisia kysymyksiä ja näiden osalta myös sopeutustoimia. Me pidämme selvänä sitä, että mikäli sopeutustoimia joudutaan tekemään — nehän eivät ole miellyttäviä — niin tässä pitää huomioida sekä tulosopeutus että menosopeutus [Jani Mäkelä: Eli lisää veroja!] ja menosopeutuksen osalta pitää kohdistaa niin, että kaikkein heikoimmissa asemissa olevista ihmisistä [Välihuutoja] pidetään huolta ja heidän tilannettansa ei pahenneta. Meille oikeudenmukaisuuden näkökulma on erittäin tärkeä. Ja toinen näkökulma, mikä on tärkeä, on se, että ei leikata tulevaisuuden kasvusta. Esimerkiksi tällä hallituskaudella on tehty ennätykselliset koulutuspanostukset. Kun kokoomus oli hallituksessa ja meillä oli kokoomuslainen opetusministeri, niin silloinhan koulutuksesta ja tutkimuksesta leikattiin mittavasti. Tämä ei ole oikeaa politiikkaa, [Timo Heinonen: Velkapolitiikkako on?] vaan sopeutustoimetkin pitää tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:45:47,2022-10-13T16:46:54,Hyväksytty,1.1
2022_109_77,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Ja nyt edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_78,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyydestä ja velasta on syytä kantaa huolta. Mutta samaan aikaan on syytä katsoa myös, että eihän Suomi elä pullossa, vaan kaikkia euromaita, EU-maita on viimeisten vuosien aikana koskettanut kolme kriisiä: koronakriisi, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja nyt energiakriisi. Ja kyllä on myös hyvä vähän suhteuttaa, miten Suomi on nyt pärjännyt tässä euromaiden joukossa. Viime vuonna Suomen alijäämä oli itse asiassa alle puolet euroalueen keskiarvosta. Tällä vaalikaudella Suomen suhteellinen velkaantuminen euroalueen keskiarvoon suhteutettuna on pienentynyt viisi prosenttia — kaikilla se on kasvanut, mutta ero euroalueen keskiarvoon on tällä hetkellä viisi prosenttiyksikköä parempi kuin tämän hallituksen aloittaessa.
Nyt on tärkeää nähdä, että siihen energiakriisiin, joka meitä kohtaa, on nyt vastattava ja kansalaisia tuettava, koska se vaikuttaa siihen, kuinka iso haaste meillä on tässä jatkossa. [Puhemies: Ja kysymys!] Pääministeri, tiedättekö, suunnitteleeko mikään maa sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, [Puhemies koputtaa] joita tässä salissa on esimerkiksi kokoomuksesta esitetty nyt tulevana talvena? [Leena Meri: Kysyy omalta ministeriltä taas! — Sanna Antikainen: Jälleen kysymys omalle ministerille!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-10-13T16:46:56,2022-10-13T16:48:13,Hyväksytty,1.1
2022_109_79,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Pääministerille meni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_80,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En aivan jokaisen EU-valtion budjettiesityksiä niin yksityiskohtaisesti tunne, että tuohon suoraan pystyisin vastaamaan, [Kai Mykkänen: Tunnetteko oman puolueenne säästölistan?] mutta toteaisin ehkä yleisesti näin, että kyllä ennemmin tällä hetkellä kaikki eurooppalaiset valtiot pyrkivät tukemaan ihmisiä, yrityksiä, teollisuutta — johtuen Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, johtuen tästä kiristysruuvista, jota energian puolella Putin käyttää, johtuen näistä erittäin korkeista energian hinnoista, jotka heijastuvat kaikkeen muuhunkin hintakehitykseen. Eli kyllä se pääsääntöinen linja ja suunta on se, että juuri tässä tilanteessa määräaikaisesti tuetaan ihmisiä, tuetaan yrityksiä, ja tietääkseni myöskään oppositio ei ole suinkaan vaatinut tämänkään osalta, niin kuin ei pandemiankaan osalta eikä sodankaan osalta, että ikään kuin näitä panostuksia pitäisi jättää tekemättä. Kun te täällä meitä syytätte velanotosta, niin monesti itse asiassa oppositio on huutanut hallitukselle siitä, miksi ette tue vielä enemmän ja anna vielä enemmän rahoitusta yrityksille tai ihmisille. [Puhemies koputtaa] Eli näen pientä ristiriitaa opposition haastamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:48:13,2022-10-13T16:49:22,Hyväksytty,1.1
2022_109_81,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Näin. — Ja jälleen kerran muistutan siitä, että oman puolueen ministereille ei mielellään kysymyksiä esitetä. — Ja sitten edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_82,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivoin tuossa esille hallitusohjelman, kun pohdin, mitäköhän siellä luki. Siellä lukee muun muassa näin: ”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen leikkauksiin tai verojen korottamiseen.” No, nyt näistä edeltävistä puheenvuoroista voi hyvin päätellä, että kun sekä pääministeri että SDP:n ryhmäpuheenjohtaja olette tulleet siihen tulokseen, että tarvitaan sekä meno- että tulosopeutumista eli juuri sekä näitä menojen leikkauksia että tulojen korotuksia, veronkorotuksia, niin voidaankin ehkä todeta, että aivan tässä tavoitteessanne ette ole onnistuneet, vaan olette lisänneet menoja enemmän kuin mitä sota ja korona olisivat edellyttäneet. Arvoisa pääministeri, olemme kysyneet monta kertaa, mutta kyllä teidänkin on kyettävä vastaamaan: onko nyt niin, että haluatte siis korottaa veroja, mitä veroja te korottaisitte ja mitkä ovat niitä menoja, [Puhemies koputtaa] mitä te leikkaisitte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-10-13T16:49:35,2022-10-13T16:50:45,Hyväksytty,1.1
2022_109_83,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_84,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin hallitus noudattaa hallitusohjelmaa, ja me olemme esimerkiksi veropolitiikasta hallitusohjelmaa kirjoittaessa sopineet. Se on sitten eri asia, mitä SDP puolueena tavoittelee esimerkiksi verotuksen osalta. Vaikka mielelläni pääministerinä en ehkä tällaista puoluepoliittista puheenvuoroa käyttäisi, mutta kun täältä opposition puolelta kysytään, niin totta kai vastaan. Meillehän tärkeää ei suinkaan ole se, että veroja pitäisi kauheasti korottaa, vaan nimenomaisesti tilkitä niitä verotuksen porsaanreikiä ja aukkoja, [Timo Heinosen välihuuto] eheyttää suomalaista verojärjestelmää ja veropohjaa ja mieluumminkin sitten madaltaa näitä veroasteita, eli ei SDP:n tavoite suinkaan ole se, että verotus olisi mahdollisimman kireä, vaan että meidän veropohjamme olisi mahdollisimman tiivis.
Mitä tulee sitten yleisesti talouspolitiikkaan, itse kyllä seison niiden monien uudistusten takana, mitä hallitus on tehnyt. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen — kyllä, se on maksanut, mutta se tulee tuomaan investointina tämän moninkertaisesti takaisin. Se, että jokainen suomalainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen, [Puhemies koputtaa] on meidän tulevaisuutemme kannalta aivan keskeinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:50:46,2022-10-13T16:51:58,Hyväksytty,1.1
2022_109_85,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_86,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tietysti kuulostaa aika huolestuttavalta, kun pääministeri kertoo, että te valmistelette pääministeripuolueena — sinä aikana, kun te johdatte hallitusta — teidän meno- ja tulopuoltanne ihan kuin te ette tietäisi hallituksessa, mitä te teette. Elikkä miksi te ette ole yhdessä valmistelleet? Aivan kuin sosiaalidemokraatit valmistelisivat tällä hetkellä vaihtoehtobudjettia oppositiopuolueiden kanssa, jotenkin aika huolestuttavaa. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ja edustaja Merellä puheenvuoro.] Ja te sanoitte, että oppositio ei esitä omia vaihtoehtojaan. Kokoomus tosiaan on esittänyt nuo sosiaalituen leikkaukset, joita me emme nyt tässä kannata, mutta me olemme esittäneet toissijaisiin menoihin valtavan määrän: haitalliseen maahanmuuttoon, EU-tukipaketteihin. Ja te ette ole ottaneet vastaan niitä meidän ehdotuksiamme, päinvastoin — te jatkuvasti lisäätte epäoikeudenmukaisia menoja muun muassa laittomaan maahanmuuttoon.
Kysyn teiltä: onko tämä teidän mielestänne oikeudenmukaista politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-13T16:51:58,2022-10-13T16:53:03,Hyväksytty,1.1
2022_109_87,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_88,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä tässä salissa skandaali. [Juha Mäenpää: Hallituksessako?] Myös SDP suomalaisessa demokratiassa valmistelee vaaliohjelmaa tuleviin eduskuntavaaleihin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kyllä!] Myös SDP valmistelee vaaliohjelmaa, omia poliittisia avauksia, linjauksia. [Leena Meren välihuuto — Puhemies koputtaa] Me teemme poliittista ohjelmatyötä puolueen sisällä siitä huolimatta, että tällä hetkellä olemme pääministeripuolue. Olen ajatellut, että demokratiassa tämä on aivan sallittua, ja on vain hyvä asia, että puolueet kertovat omia kantojansa ja näkemyksiänsä, mutta ymmärrän, että välttämättä kaikki puolueet eivät näe asiaa aivan näin. Me tulemme julkistamaan oman ohjelmamme, oman vaihtoehtomme, ja tulemme kertomaan sen avoimesti kansalaisille ja äänestäjille.
Mitä tulee yleisesti talouspolitiikkaan — tässä sivutaan ehkä molempia aiheita — niin yleisesti tämän hallituskauden isoja kuvia ovat valitettavasti olleet nämä todella mittavat, erittäin haastavat, vaikeat kriisit. [Leena Meren välihuuto] Emme me niitä toivoneet, tienneet, kun hallitusohjelmaa yhdessä kirjoitettiin, mutta siitä huolimatta pandemia, sota, energiakriisi, [Puhemies koputtaa] mahdollisesti tuleva talouskriisi — voin kyllä sanoa, että haasteita ei ole puuttunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:53:05,2022-10-13T16:54:15,Hyväksytty,1.1
2022_109_89,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Näin. — Ja vielä edustaja Orpo, ja sen jälkeen vaihdamme aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_90,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vaalikauden iso kuva on tällä menolla velkakriisi. Teidän asettamanne talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja Vilmunen sanoi, että jos tähän ylivelkaantumiseen ei puututa, se on karmeaa meidän lapsillemme. Osuuspankkiryhmän johtaja Ritakallio varoitti velkakriisistä, jos velkaantumiseen ei puututa. Nyt ei ole kyse siitä, mitä SDP valmistelee ensi kaudelle, kyse on teidän hallituksestanne, siitä, mitä tämä hallitus valmistelee nyt ja tässä. [Leena Meren välihuuto] Kun nämä valtionlainojen korot ovat lähteneet nousuun, Suomen valtion kymmenen vuoden velka maksaa nyt yli kolme prosenttiyksikköä enemmän. Yhdenkin prosenttiyksikön nousu on puolitoista miljardia korkokuluja, mikä on pois palveluista: pois vanhustenpalveluista, pois kouluista. Kysyn teiltä, pääministeri: Ettekö te ole huolestunut? Miksi te ette tee nyt mitään? Miksi te jätätte asiat seuraavalle hallitukselle? [Leena Meri: Ne tekee vaihtoehtobudjettia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-13T16:54:17,2022-10-13T16:55:16,Hyväksytty,1.1
2022_109_91,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_92,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen huolestunut velkaantumisesta, olen huolestunut niin Suomen velkaantumisesta [Hälinää — Puhemies: Shh!] kuin muiden eurooppalaisten valtioiden velkaantumisesta, mutta syy on se, että me olemme kohdanneet erittäin vakavia, isoja kriisejä tällä hallituskaudella. Ja kun oppositio kritisoi velkaantumista, niin itse asiassa, jos me katsomme, te olette tukeneet kaikkia näitä toimia, koronassa tukea yrityksille, tukea ihmisille. [Timo Heinonen: Totta kai!] Te olette tukeneet sodan aikana sitä, että me teemme mittavia hankintoja. Esimerkiksi hävittäjähankinta on sellainen, erittäin mittava ja myös ensi vuonna tuolla velkaantumisessa näkyvä hanke, jota lähestulkoon koko eduskunta [Leena Meri: Voi leikata toissijaisista menoista!] on tukenut. Te olette tukeneet myös näitä energiatukia, ja te olette vaatineet vieläkin enemmän. Kun te meitä kritisoitte velkaantumisesta, niin on kuitenkin hyvä havaita, että tätä isoa velan määrää, [Leena Meri: Leikatkaa toissijaisista menoista!] joka on kriisien vuoksi jouduttu ottamaan, te olette tukeneet ja monesti vielä peräänkuuluttaneet isompia tukia. [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa] ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-13T16:55:18,2022-10-13T16:56:19,Hyväksytty,1.1
2022_109_93,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys julkisen talouden tasapainottamisesta (Matias Marttinen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 164/2022 vp,Näin. — Nyt joudumme kiirehtimään aiheissa eteenpäin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_94,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 165/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_95,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 165/2022 vp,"Tack, ärade talman! Tyvärr nalkas det [Hälinää — Puhemies koputtaa] utmanande tider för Finlands grönsaker till följd av elkrisen. Flera av våra växthusföretag har meddelat att de till följd av de höga energipriserna är tvungna att skära ner på sin produktion, hålla produktionsuppehåll eller till och med sluta med produktionen. Vi talar om 50 till 70 procent av produktionen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.6.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-10-13T16:56:25,2022-10-13T16:56:49,Tarkistettu,1.1
2022_109_96,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta (Anders Norrback r)>>>Suullinen kysymys  SKT 165/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Norrbackille erittäin tärkeästä kysymyksestä. Olen alasta vastaavana ministerinä erittäin onnellinen siitä, että tällä hetkellä mielestäni koko eduskunta oikealta vasemmalle, hallituksesta oppositioon, arvostaa suomalaista ruuantuotantoa ja haluaa tehdä yhdessä toimia, että päästään tästä kriisistä eteenpäin.
Kuten olen aiemminkin täällä kyselytunnilla kertonut, keväällä 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketti hyväksyttiin, sitä maksetaan tämän syksyn aikana myöskin puutarhataloudelle. Merkittävänä haluan nostaa vielä tämän luonnonhaittakorvauksen lisäosan, jota juuri nytkin maksetaan. Siinä on ollut myös polttoaineveron lisäpalautus keväällä. Saimme kiinteistöveron palautettua tälle vuodelle maatalouden tuotantorakennuksista. Lisäksi olen tekemässä vielä elintarvikemarkkinalakiin korjaussarjaa, jolla parannetaan tuottajan asemaa suhteessa kauppaan.
Puhemies! Seuraamme myös tarkasti sähkökulujen kehitystä, ja koko hallitus varautuu tarvittaessa asiassa lisätoimiin.
Vielä tahdon, puhemies, nostaa esille elintarvikeviennin merkityksen. Lisäämällä elintarvikkeitten myyntiä maailmalle saisimme tuottajille parempaa kannattavuutta, [Puhemies koputtaa] ja siksi olin itsekin juuri alkuviikon Vietnamissa edistämässä muun muassa siipikarjan ja sianlihan vientiä sinne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-13T16:57:20,2022-10-13T16:58:33,Hyväksytty,1.1
2022_109_97,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys päihderiippuvaisten hoitoonpääsystä (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 166/2022 vp,"Seuraava aihe vasemmistoliitolta, edustaja Kautto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_98,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys päihderiippuvaisten hoitoonpääsystä (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 166/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päihderiippuvuus ei katso sosiaalista statusta, vaan voi koskettaa ketä tahansa. Se on sairaus, ei luonteen heikkoutta. Sivistysvaltiossa sairaita hoidetaan, ei jätetä heitteille. Päihdepalvelut ovat Suomessa kohtalokkaan aliresursoituja, eikä hoitoa saa ajoissa. Pitkäaikaista kuntoutusta ei usein ole tarjolla, vaikka päihdeongelmat eivät synny hetkessä eivätkä katoa kuin taikaiskusta. Kun päihderiippuvaisella tulee oma pohja vastaan ja motivaatio hoitoon, ei ole aikaa jäädä kuukausiksi byrokratian rattaisiin. Nopean hoitoonpääsyn mahdollistaminen ei ole pelkkä kustannus vaan sijoitus. Useat toimivat kuntoutukset ovat kalliita ja monen ulottumattomissa. Hoitoonpääsy ei kuitenkaan saa olla ihmisen varallisuudesta kiinni. Kysyn vastaavalta ministeriltä: kuinka nopeutetaan päihderiippuvaisten avunsaantia ja varmistetaan, että kaikki saavat apua omasta rahatilanteesta huolimatta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.7.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-10-13T16:58:38,2022-10-13T16:59:49,Hyväksytty,1.1
2022_109_99,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys päihderiippuvaisten hoitoonpääsystä (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 166/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_100,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys päihderiippuvaisten hoitoonpääsystä (Juho Kautto vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 166/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kauttoa tästä kysymyksestä. Hyvin harvoin tässä salissa itse asiassa puhutaan päihdepalveluista ja niiden todella huonosta tilasta. Olemme myös ensimmäinen hallitus pitkään aikaan, joka tämän asian ottaa vakavasti, mutta silti on sanottava, että siitä huolimatta, mitä nyt tehdään, se tehtävien ja saatavuuden taso ei vieläkään tule pitkällä aikavälillä riittämään. Työtä jää siis kyllä seuraavallekin hallitukselle tehtäväksi. Aivan olennaista on se, että sote-uudistus tulee yhdenvertaistamaan näitä palveluita nykyisen palvelujärjestelmän ollessa näinkin pirstaleinen. Olemme tuoneet aivan tuoreen lakiesityksen mielenterveys- ja päihdelainsäädännön parannuksista eduskuntaan, ja tämä on parhaillaan täällä käsittelyssä. Kaikkein olennaisinta siinä on minusta se, että me tunnustamme, että joudumme tuunaamaan myös vanhoja pykäliä ja että emme ole ajatelleet, että kiireellistä hoitoa pitää saada samalla tavalla myös päihdepalveluiden suhteen, ja tämä on täällä nyt hallituksena tuotu eduskuntaan käsittelyyn.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-13T16:59:49,2022-10-13T17:01:01,Hyväksytty,1.1
2022_109_101,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriöihin varautumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 167/2022 vp,"Viimeinen aihe, viimeinen kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_102,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriöihin varautumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 167/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Englannin pankki laajensi tällä viikolla Britannian valtionlainojen tukiostojaan rauhoittaakseen maan korkomarkkinoita. Englannin pankin mukaan häiriöt Britannian valtionlainojen markkinoilla uhkaavat rahoitusvakautta. Lisäksi Suomen Pankki varoittaa maksujärjestelmän häiriöistä ja kannustaa suomalaisia varautumaan käteisen rahan käyttöön. Kysyn hallitukselta: onko Suomi varautunut läntisen rahoitusjärjestelmän romahdukseen ja siitä seuraavaan euroalueen, Euroopan unionin ja Naton hajoamiseen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.8.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-13T17:01:04,2022-10-13T17:02:03,Hyväksytty,1.1
2022_109_103,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriöihin varautumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 167/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_104,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriöihin varautumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 167/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä kysymyksessä oli monta osaa, mutta ehkä näin ulkopolitiikan kannalta.
Totta kai Suomi on varautunut erilaisiin kriiseihin. Suomen Pankki omilla suosituksillaan on kehottanut kansalaisia tietysti varautumaan esimerkiksi tilanteeseen, jossa näiden sähköisten yhteyksien kohdalle tulee joitain häiriöitä, erilaista hybridi- tai kybervaikuttamista, ja silloin välttämättä pankkikortit eivät juuri sinä hetkenä toimi, ja silloin käteinen raha on se vaihtoehto. Tämäntyyppisiä vaihtoehtoja on nykyisissä kriisin olosuhteissa mietittävä. Olemme nähneet hybridivaikuttamista, iskuja Itämerellä kaasuputkiverkostoon, nämä voivat tietysti koskea myös sitten tietoliikenneverkostoja ja muita meille tärkeitä asioita, esimerkiksi energiansiirtoverkostoja. Kaikkeen tähän joudutaan varautumaan sen vuoksi, että Venäjä jatkaa hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, ja tämä sota näyttää tuottavan myös erilaisia harmaan alueen toimia ja iskuja eri puolilla Eurooppaa, ja Itämeren kaasuputki-isku oli tietysti hyvin lähellä meitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.8.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-13T17:02:03,2022-10-13T17:03:06,Hyväksytty,1.1
2022_109_105,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kansainvälisen rahoitusjärjestelmän häiriöihin varautumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 167/2022 vp,Siirrytään päiväjärjestyksen muihin asioihin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+2.8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_106,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle muut erikoisvaliokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 11.1.2023. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_107,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Minulla on ilo ja kunnia esitellä teille eduskunnan oikeusasiamiehen toimintakertomus vuodelta 2021.
Vakiintuneeseen tapaan kertomuksen alussa on oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten puheenvuorot kunkin itse valitsemastaan aiheesta. Omassa puheenvuorossani käsittelen juuri voimaan tullutta uutta lakia valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta. Pidän lakiuudistusta historiallisena. Se on merkittävimpiä uudistuksia, mitä oikeusasiamiesinstituution satavuotisen olemassaolon aikana on tehty. Uusi tehtävienjakolaki vahvistaa oikeusasiamiehen roolia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien ja kohtelun valvojana sekä myös turvallisuusviranomaisten toiminnan valvojana. Uudistus vähentää oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävien päällekkäisyydestä johtuvia ongelmia, parantaa laillisuusvalvonnan laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee ratkaisukäytännön yhdenmukaisuutta ja johdonmukaisuutta.
Uuden lain myötä ensisijaisesti oikeusasiamiehen käsiteltäväksi siirtyy monia suuria asiaryhmiä. Tämän vuoksi uudistuksen onnistunut toimeenpano edellyttää, että oikeusasiamiehelle turvataan riittävät voimavarat. Olen hyvin iloinen siitä, että eduskunta onkin suhtautunut myönteisesti Oikeusasiamiehen kanslian voimavaratarpeisiin.
Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin puheenvuoron teemana on oikeusasiamiehen toiminnan vaikuttavuus. Sakslin esittää jaottelun, jonka tarkoituksena on jäsentää ulkoista ja sisäistä ylimmän laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden arviointia. Laillisuusvalvonnan toiminnan arviointi, voimavarojen suuntaaminen ja valvonnan painotusten valinta perustuvat keskeisesti laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden arviointiin. Laillisuusvalvonnan vaikuttavuuden lisääminen on viime vuosina ollut oikeusasiamiehen toimintaa ohjaava tavoite. Tämä edellyttää yksittäisen asian ulkopuolelle ulottuvaa laajempaa oikeusasiamiehen toimenpiteiden ja toiminnan vaikuttavuuden hahmottelua. Sakslinin mukaan oikeusasiamiehen toiminnalla on ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia: tulkintavaikutus, normatiivinen vaikutus, menettelyllinen ja organisatorinen vaikutus, ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikutus lainsäädännön laatuun, vaikutus oikeuden yleisiin oppeihin, poliittinen vaikuttavuus ja vaikutus oikeusvaltion toimintaan. Oikeusasiamiehen tehtävänä on huolehtia erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta. Yksilön asemaan välittömästi vaikuttava kannanotto vahvistuu myös näiden muiden vaikuttamistapojen kautta.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen kiinnittää puheenvuorossaan huomiota oikeusvaltioon. Oikeusvaltio pysyy kasassa vain yhdessä kaikkien keskeispilareidensa — demokratian, oikeusturvan ja ihmisoikeuksien — varassa. Kunkin elementin on oltava paikoillaan ja itsessään vahva. Tuomioistuimet ovat kriittisen tärkeä osa kokonaisuutta.
Oikeusasiamies on jo pitkään kantanut huolta tuomioistuinlaitosta koskevan perustuslaillisen sääntelyn ohuudesta ja riippumattomuuden takeeksi tarvittavasta sääntelystä. Tuomioistuinten riippumattomuudesta onkin viime vuosina virinnyt tervetullutta keskustelua. Esillä on ollut erityisesti tarkempi perustuslaintasoinen sääntely korkeimpien oikeuksien tuomareiden jäsenmäärästä ja eläkeiästä. Tuomioistuinten valtiosääntöistä kontrolliroolia vahvistavaa keskustelua on käyty perustuslain 106 §:ssä olevan ilmeisen ristiriidan vaatimuksen poistamisesta.
Oikeusasiamies on toistuvasti kiinnittänyt huomiota oikeuslaitoksen heikkoon resurssitilanteeseen, oikeudenkäyntien kestoon, lautamiesjärjestelmän periaatteellisiin ongelmiin ja määräaikaisten tuomareiden suureen määrään. Viime aikoina laillisuusvalvonnassa on korostettu myös sitä näkökulmaa, että tuomioistuimia ei tule hahmottaa osana valtionhallintoa samoin kuin hallintoviranomaisia. Apulaisoikeusasiamies Pölönen toteaa, että oikeusasiamiehen, tuomioistuinten edustajien ja eduskunnan lakivaliokunnankaan lukuisat kannanotot tuomioistuinten perusrahoituksen riittämättömyydestä eivät ole toistaiseksi realisoituneet valtion talousarviomenettelyihin asti. Kertomusvuonna oikeusministeriö käynnisti laatuaan ensimmäisen oikeudenhoitoa koskevan selonteon laatimisen. Pölönen pitää sitä tärkeänä oikeusvaltion itsearvioinnin instrumenttina. Tässä yhteydessä lainsäätäjälle avautuu mahdollisuus arvioida resurssien ohella myös tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen sääntelyn tarkistamistarpeita.
Arvoisa herra puhemies! Näiden puheenvuorojen jälkeen kertomuksessa on katsaus oikeusasiamiesinstituution toimintaan vuonna 2021. Kertomusvuonna saimme jälleen ennätysmäärän kanteluita, yhteensä yli 7 700 kantelua. Tämä on kaikkien aikojen suurin lukumäärä ja lähes 700 kantelua enemmän kuin edellisenä vuonna. Asiamäärät nousivat lähes kaikilla hallinnonaloilla. Voimakkainta kasvu oli terveydenhuoltoon liittyvissä kanteluasioissa, joissa kasvua oli edelliseen vuoteen verrattuna peräti 65 prosenttia, mikä selittyy pääosin koronaepidemiaan liittyvillä asioilla. Kolme viimeistä vuotta eli 2019, 2020 ja 2021 ovat kaikki olleet kantelumäärältään ennätyksellisiä. Jokaisena niistä kasvua on ollut yli 10 prosenttia ja yhteensä noina kolmena vuotena lähes 40 prosenttia kasvua kantelumäärissä.
Kanteluasioita myös ratkaistiin kertomusvuonna ennätysmäärä, lähes 7 900 eli itse asiassa jopa vähän enemmän kuin niitä saapui, ja kanteluiden suuresta määrästä huolimatta saavutimme vuoden lopussa myös kanteluiden enintään yhden vuoden käsittelyaikatavoitteen. Tämä tavoite saavutettiin jo yhdeksännen kerran peräkkäin. On kuitenkin todettava, että kanslian henkilöstö on jälleen työskennellyt jaksamisensa äärirajoilla, ja tämän tavoitteen saavuttamisessa oli keskeistä se, että koronaepidemian takia tarkastuksia ei voitu tehdä entiseen tapaan. Tarkastuksia tehtiin 39 ja nekin pääasiassa asiakirjatarkastuksina, kun ennen koronaa tarkastuksia tehtiin yli 100 vuosittain. Omia aloitteita ratkaistiin 90, ja lausuntoasioita oli noin 150, mikä sekin oli ennätyksellinen määrä.
Kaikista kanteluista ja omista aloitteista yli 1 000 asiaa eli yli 13 prosenttia johti oikeusasiamiehen toimenpiteisiin. Tämä toimenpideprosentti on kansainvälisessäkin vertailussa hyvin korkea. Tuossa pari viikkoa sitten tapasin Ruotsin oikeusasiamiehen, ja kävi ilmi, että heillä kaikista kanteluista noin 5 prosenttia johtaa toimenpiteisiin, kun meillä siis yli 13 prosenttia. Minusta tämä toimenpideprosentti kertoo laillisuusvalvonnan laadusta eli siitä, että kanteluiden pohjalta löydetään virheellistä menettelyä, joka antaa aihetta oikeusasiamiehen arvosteluun taikka ohjaukseen.
Toimintatietojen jälkeen kertomuksessa on laaja pääjakso perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Tähän jaksoon on sisällytetty muun ohella oikeusasiamiehen toiminta kansainvälisiin sopimuksiin perustuvissa erityistehtävissä. Näitä ovat kansallisen valvontaelimen tehtävä, jossa on kysymys tarkastusten tekemisestä paikkoihin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä. Heihin luetaan vankien ohella esimerkiksi eräät vanhukset, lapset, psykiatriset potilaat ja kehitysvammaiset henkilöt. Toinen erityistehtävä perustuu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn yleissopimukseen.
Kertomuksen neljänteen jaksoon on koottu kaikki koronavirukseen liittyvät asiat. Kaikkiaan kertomusvuonna tuli käsiteltäväksi noin 1 100 laillisuusvalvonta-asiaa, jotka liittyivät tavalla tai toisella koronaepidemiaan.
Ja lopuksi, kertomuksen viidentenä pääjaksona, on kaikkein laajin hallinnonalakohtainen tai asiaryhmittäinen jakso laillisuusvalvonnasta tehdyistä havainnoista.
Arvoisa herra puhemies! Tässä oli esittelypuheenvuoroni. Toivon, että kertomus antaa eduskunnalle mahdollisuuden arvioida lainsäädännön ja julkisen hallinnon tilaa sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2022-10-13T17:03:59,2022-10-13T17:14:26,Hyväksytty,1.1
2022_109_108,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Näin. Kiitokset, oikeusasiamies Jääskeläinen. — Ja nyt edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_109,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus on tärkeä väline perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvontaan Suomessa. Kertomuksen esittämiin lainsäädännöllisiin puutteisiin onkin siksi suhtauduttava asianmukaisella vakavuudella.
Mielestäni kertomuksen keskeisin anti on vuosittain tiivistetty lukuun ”Kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa”. Tuo luku on karua luettavaa, ja siitä tulisi jokaisen kunta- ja aluevaltuutetun olla hyvinkin tietoinen. Puutteita perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on niin vanhuspalveluissa, lastensuojelussa, vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa kuin vankien tai paperittomien ihmisten perusoikeuksien kohdalla. Lisäksi vakava ongelma Suomessa on oikeusprosessien pitkät kestot — ilmiö, jota koronapandemia on pahentanut entisestään. Meidän tulee yhdessä löytää kestäviä ratkaisuja näihin ongelmiin.
Arvoisa puhemies! Nostan erikseen esille oikeusasiamiehen nostamat puutteet lastensuojelussa. Valitettavasti tämä tuntuu olevan kestoaihe, sillä puutteet lastensuojelun saralla nousevat vuosittain kertomuksen ongelmien top kymppiin. Lastensuojelun asiakkaina olevilla lapsilla ja perheillä on suuria vaikeuksia saada tarvitsemaansa apua ja tukea. Etenkin mielenterveyspalveluiden saaminen on todella heikolla tasolla verrattuna olemassa olevaan tarpeeseen. Lapsen vakava oirehtiminen tai vammaisuus saattaa jäädä kokonaan hoitamatta tai huomaamatta, vaikka perhe on palveluiden piirissä. Puutteet lastensuojelussa on noteerattu myös muissa valvontaelimissä. Lapsiasiainvaltuutettu nosti omassa vuosikertomuksessaan lastensuojelun kriisin yhdeksi suurimmista epäkohdista lasten oikeuksien toteutumisessa Suomessa. Seuraavalla hallituskaudella on aloitettava lastensuojelulain kokonaisuudistus, jotta näihin lastensuojelun ongelmiin pystytään aidosti puuttumaan. Nykyinen lastensuojelulaki on useaan kertaan parsittu ja teipattu kokoon, mikä kuuluu sekä lapsiasiainvaltuutetun että eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksista. Nyt on korkea aika korjata lastensuojelua lapsen edun ja lapsen oikeuksien mukaiseksi.
Arvoisa puhemies! Toinen keskeinen ongelma, jonka haluan nostaa esille kertomuksesta, on puutteet terveyspalveluiden saatavuudessa. Erityisesti hoitoon pääsyssä ja yhteyden saannissa terveydenhuoltoon on vakavia puutteita, ja ne vaarantavat paitsi potilasturvallisuuden myös ihmisten perusoikeuden saada hoitoa. Puutteet terveydenhoidon saatavuudessa syventävät yhteiskunnan hoitovelkaa ja lisäävät vakavien sairauksien määrää, kun ihmiset eivät pääse ajoissa hoidon piiriin. Näin ei voi jatkua. Jokaisella on oikeus saada hoitoa sairauksiinsa, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa, sen parempi. Toivon, että yhtenä ratkaisuna tähän ongelmaan on hallituksen säätämä kiireettömän hoidon hoitotakuu, jolla turvataan hoitoon pääsy seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Pelkkä velvoite ei kuitenkaan riitä. Hyvinvointialueet tarvitsevat kestävän rahoituspohjan, jotta hoitotakuu pystytään aidosti toteuttamaan kaikkialla Suomessa. Hyvinvointialueille on annettava aito mahdollisuus onnistua tehtävässään, ja historiallista muutosta on tuettava riittävästi myös tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-13T17:14:32,2022-10-13T17:17:50,Hyväksytty,1.1
2022_109_110,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_111,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikeusasiamiehelle jälleen informatiivisesta kertomuksesta. Valitettavasti joudun tänäkin vuonna toteamaan, että jälleen kerran eräiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten hoidon ja hoivan tarpeessa olevien ikäihmisten, vammaisten henkilöiden ja lastensuojeluasiakkaiden, kohdalla toistuvat samat ongelmat vuodesta toiseen. Korona jopa syvensi näihin ihmisryhmiin kohdistuvia perus- ja ihmisoikeusloukkauksia. Koronaa käytettiin perusteluina esimerkiksi moniin rajoitustoimenpiteisiin, vaikka niille ei juridista perustetta olisi ollutkaan. Rajoituksia tehtiin tai palveluja vähennettiin tai lakkautettiin jopa niin sanotusti varmuuden vuoksi. Näistä toimenpiteistä aiheutui paljon inhimillistä kärsimystä, mutta pidemmällä tähtäyksellä myös yhteiskunnalle taloudellisia menetyksiä esimerkiksi ikäihmisten toimintakyvyn heikentymisen tai omaisen uupumisen vuoksi.
Laitoshoidossa ja ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniätuhansia vanhusasiakkaita. On käsittämätöntä, että jatkuvasti, vuodesta toiseen, tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ulkoilun puutteita. Puutteita on havaittu myös lääkärikäyntien tiheydessä, lääkehoidossa ja hammashoidossa. Puutteet johtuvat usein henkilökunnan riittämättömästä määrästä tai johtamisen puutteista.
Tällä hetkellä ongelmana on kahden eri lainsäädännön ristiriitaisuus. Toisaalta laki määrittelee henkilöstömitoitukset. Itse ajattelen, että mitoitukset ovat äärettömän tärkeitä inhimillisen ja laadukkaan hoidon näkökulmasta, mutta toisaalta lain mukaan oikean asumispaikan pitäisi löytyä kolmessa kuukaudessa. Kotona asuu paljon muistisairaita, joiden oikea hoitopaikka ei inhimillisesti ottaen ole enää oma koti. Nyt eri puolilla Suomea on jouduttu tilanteeseen, jossa henkilöstömitoitukset eivät täyty hoitotyöntekijäpulan takia, ja siksi ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on suljettu ja yhä enemmän ikäihmisiä on kotihoidossa, vaikkei kotihoito ole enää heille oikea asumispaikka. Kysynkin oikeusasiamieheltä hänen mielipidettään: miten tällaisessa kahden lain ristiriitatilanteessa pitäisi toimia?
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidossa ja -hoivassa käytettävien itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteiden tulisi perustua lakiin. Vaadittava säädöspohja kuitenkin lähes kokonaan puuttuu. Rajoitustoimenpiteitä myös käytetään, vaikka se ei ole välttämätöntä ja tilanteet olisivat ratkaistavissa muilla keinoin. Osaamisen puutteet tulevat erityisesti esille muistisairaiden hoidossa ja hoivassa. Siellä yhtenä rajoitustoimenpiteenä käytetään myös rauhoittavia lääkkeitä, jotka kyllä poistavat esimerkiksi haasteellista käyttäytymistä, mutta samalla usein myös toimintakyky heikkenee. Koronapandemian aikana virheellisiä toimintakäytäntöjä on ollut entistä enemmän eri hoivayksiköissä. Vanhusten oikeuksia rajoitettiin ja edelleen rajoitetaan tarpeettomasti terveysturvallisuuden perusteella.
Toisena epäkohtana nostan esille lastensuojelun ongelmat. Lastensuojelun yleinen voimavarojen puute ja erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja työntekijöiden suuri vaihtuvuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua. Lasten tarvitsemien monialaisten palveluiden toteutuksessa, eri hallintoalojen keskinäisessä yhteistyössä ja palvelujärjestelmien yhteensovittamisessa on valtavia puutteita. Suuria ongelmia on esiintynyt pitkään lastensuojelun sijaishuollon ja psykiatrisen hoidon välisessä yhteistyössä, mutta myös esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon, vammaisille lapsille tarkoitettujen palveluiden sekä lastensuojelun välisessä yhteistyössä. Lapsen tarvitseman hoidon ja palveluiden yhteensovittamattomuus heikentää hoidon tuloksia ja voi johtaa lapsen oireiden pahenemiseen.
Lapsen vakava oirehtiminen tai vammaisuus saattaa jäädä myös kokonaan hoitamatta tai huomaamatta lastensuojelussa. Tarjolla olevat palvelut ovat erityisesti mielenterveyden hoidon osalta riittämättömiä tarpeeseen nähden. Lastensuojelun sijaishuollossa ei juurikaan ole sellaisia yksiköitä tai palveluita, joiden avulla pystyttäisiin puuttumaan tehokkaasti lapsilla esiintyviin vakaviin päihdeongelmiin esimerkiksi tarjoamalla tarvittaessa päihdehoitoon kytkeytyviä mielenterveyspalveluja tai katkaisemalla lasta vahingoittava päihdekierre. Lapset, jotka huonokuntoisuutensa tai vaikeiden oireittensa vuoksi tarvitsevat väliaikaisesti sellaista vaativaa sijaishuoltoa, johon kuuluu paljon erilaisia integroituja palveluja ja tukea, tai lapset, jotka tarvitsevat muuta erityistä yksilöllistä sijaishuoltoa, voivat joutua jonottamaan tarvitsemaansa hoitojaksoa tai apua useiden kuukausien tai jopa vuoden ajan. Nämä pitkät odotusajat ovat jokaisen lapsen ja nuoren ja hänen tulevaisuutensa kannalta kohtuuttomia.
On huolestuttavaa, että lasten mielenterveyden ongelmia hoidetaan aiempaa useammin vahvoilla, ensisijaisesti aikuisille tarkoitetuilla mielialalääkkeillä. Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian alueen yhteisestä palvelurakenteesta puuttuvat tarkoituksenmukaiset sijoituspaikat niille lapsille, jotka tarvitsevat lastensuojelun sijaishuollon lisäksi myös vahvaa psykiatrista hoitoa. Näiden lasten tarvitsemia palveluja ei pystytä järjestämään tyydyttävällä tavalla pelkästään lastenkodissa tai pelkästään psykiatrisessa sairaalassa. Huolestuttavaa on myös se, että lastensuojelulapset eivät tiedä omia oikeuksiaan tai lastensuojelulaitosten velvollisuuksia. Lapset eivät myöskään aina tiedä, että heidän asioistaan vastaavien sosiaalityöntekijöiden tehtävänä on myös tukea ja auttaa heitä ja heillä on oikeus tavata sosiaalityöntekijänsä henkilökohtaisesti. Lapsille ei aina kerrota myöskään heille kuuluvista oikeussuojakeinoista lastensuojelulain edellyttämällä tavalla.
Lastensuojelun sijaishuollon valvonta on suurelta osalta riittämätöntä, eikä aluehallintovirastoilla ole vieläkään riittävästi voimavaroja niille kuuluvien tarkastusten tekemiseen. Lastensuojelun perhehoidon valvonta, joka kuuluu kuntien ja jatkossa hyvinvointialueiden sosiaaliviranomaisille, ei myöskään toteudu riittävässä määrin.
Näistä edellä mainituista lastensuojelun epäkohdista on myös tarkastusvaliokunta lausunut muun muassa lausunnossaan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelle 2019, ja on erittäin surullista, että edelleen saamme lukea näistä samoista epäkohdista myöskin tämän vuoden oikeusasiamiehen kertomuksessa. Meillä ei ole varaa menettää tällä tavalla yhtään lasta tai nuorta, sillä he ovat tämän kansakunnan tulevaisuus, ja sivistyneessä yhteiskunnassa ei pitäisi toimia näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-13T17:17:55,2022-10-13T17:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_109_112,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_113,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oikeusasiamies Jääskeläiselle hyvästä esittelystä ja edustajakollega Mäkisalo-Ropposelle erittäin hyvästä, painokkaasta puheenvuorosta, jossa oli tärkeitä aiheita esillä.
Itse halusin nostaa esille nämä koronavirukseen liittyvät asiat, jotka tässä on kerätty yhteen kokonaisuuteen. Tässä ovat tuomioistuimet, poliisi, maanpuolustus, rikosseuraamusala ja sitten isona kokonaisuutena tietysti omaisten yhteydenpito ikäihmisiin. Itse sain tämän kokea myös läheltä, ja toivoisin, arvoisa hallitus, kun todennäköisesti teidän avustajakunnastanne joku tämän keskustelun kuuntelee ja läpi käy, että kävisitte nämä kantelut huolellisesti läpi ja katsoisitte, että emme olisi enää seuraavan pandemian aikana siinä tilanteessa, missä me olimme nyt. Nyt pitää jokaisessa hoivakodissa saada tapaamispaikat sellaisiksi, että ei enää käy niin, että joku on elämänsä viimeiset viikot, kuukaudet yksin, erossa vaimosta, miehestä, lapsista. Yksin. Muistisairas ei niiden viikkojen jälkeen enää muista.
Toivon, että tähän tartutaan ja nämä tehdään. Nämä koskevat tietysti myös kehitysvammaisia ja montaa muuta, mutta ikäihmisten kohdalla monen elämä päättyi niin, että yhteiskunta ehkä meitä vahvoja suojatakseen eristi nämä heikot meidän yhteiskunnastamme loppuelämäkseen. Toivon, että näin ei kävisi enää koskaan, ja siksi toivon, että näihin toimenpiteisiin ryhdytään.
Arvoisa puhemies! Lopetan, kun tuossa edustaja Zyskowiczilla on puheenvuoro ja hän toivoo, että ehtisi vielä ennen puolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-13T17:24:46,2022-10-13T17:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_109_114,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Hienoa. — Edustaja Zyskowicz vielä ehtii., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_115,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää edustaja Heinosta kohteliaisuudesta ja eduskunnan oikeusasiamiestä esittelypuheenvuorosta — ja oikeusasiamiestä myös siitä, että hän ja hänen virastonsa tekevät arvokasta työtä, vaikka olenkin joskus ollut eri mieltä niistä näkemyksistä, joita teidän ratkaisuissanne on ollut.
Nyt nostan kaksi asiaa esiin. Valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtaja Tytti Yli-Viikari sopi erään virkamiehen kanssa, että virkamiehelle maksetaan pari vuotta palkkaa mutta hänen ei pidä eikä hän saa tehdä työtä virastossa. Minun mielestäni tämä on erittäin räikeätä veronmaksajien rahojen väärinkäyttöä. Te, herra oikeusasiamies, puutuitte asiaan ja annoitte tästä ylijohtaja Yli-Viikarille huomautuksen. Muistan, kun eräässä hallintovaliokunnan kokouksessa, jossa olitte kuultavana, kysyin, miten päädyitte antamaan vain huomautuksen: eikö tämä olisi antanut aihetta mihinkään rankempaan arviointiin? Joka tapauksessa myöhemmin kävi niin, että yleinen syyttäjä syytti tämän asian osalta ylijohtaja Yli-Viikaria ja erästä toista johtavaa virkamiestä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Tuomioistuin, ainakin alioikeus — nyt en tiedä, onko tämä asia tällä hetkellä hovissa vai joko se sieltä tuli, joka tapauksessa käräjäoikeus — tuomitsi Yli-Viikarin virka-aseman väärinkäytöstä, kun hän siis oli mennyt sopimaan virkamiehen kanssa virastossaan, että palkkaa maksetaan pari vuotta, osin puolitettuna, mutta töitä ei pidä eikä saa tehdä.
En ole vaatimassa noin yleisesti ottaen verta kehään, mutta kun muistan, että te, siis yleisesti teidän virastonne, olette antaneet huomautuksia poliisille siitä, kun he ovat olleet epäkohteliaita jollekin rosvolle, niin kyllä minä kysyn: miten päädyitte siihen, että tällaisesta virka-aseman, minun mielestäni törkeästä, väärinkäyttämisestä — vaikka siis rikosnimike tuomioistuimessa oli siis virka-aseman väärinkäyttö — riittää huomautus? Eli kysyn, miten te arvioitte yleisesti ottaen, mitkä keissit voidaan katsoa riittäviksi tällä tavoin ja mitkä viedään eteenpäin. Tämä on minun kysymykseni: miten päädyitte tässä siihen, että aihetta ei ole enempään?
Sitten toinen asia, herra puhemies: Kiinnititte, herra oikeusasiamies, esittelypuheenvuorossanne huomiota siihen, miten meidän tuomioistuinlaitokselta puuttuu voimavaroja ja miten eduskunnassa ja varmasti teidänkin puoleltanne on kiinnitetty huomiota siihen, että niitä tarvittaisiin lisää. Olen täysin samaa mieltä ja olen itsekin puhunut tässä salissa tuomioistuinlaitoksen voimavarojen vahvistamisen puolesta. Mutta olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että prosesseja voitaisiin jonkin verran kehittää ja keventää. Eli sen lisäksi — siis lisäksi — että annetaan lisää voimavaroja, voitaisiin jostakin ehkä säästää jonkun verran tarpeettomia voimavaroja.
Noin kuukausi sitten BenTV:ssä kerroin tähän sopivan esimerkin. Nimittäin kuusi vuotta sitten poliisi osana ulkomaalaisvalvontaa pyysi kahdelta tummaihoiselta naiselta illalla Helsingissä nähdäkseen heidän papereitaan. Nämä naiset pitivät tätä menettelyä siinä tilanteessa syrjintänä ja veivät asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Tässä lautakunnassa käsittely kesti kaksi vuotta. Lukuisat juristit olivat asiaa käsittelemässä. Sieltä syntyi 12 sivua päätöstä siitä, saiko poliisi siinä tilanteessa pyytää kahdelta ihmiseltä paperit vai oliko se syrjintää. Tästä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen. Siellä oli vielä korkeampipalkkaisia juristeja asioita käsittelemässä, ja sieltä syntyi 17 sivua oikeudellista tekstiä tästä asiasta. Tämän jälkeen — aina tietysti toinen — osapuoli valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jossa oli vielä korkeampipalkkaisia juristeja käsittelemässä asiaa, ja sieltä syntyi 9 sivua tekstiä tästä samasta asiasta, saiko poliisi siinä tilanteessa pysäyttää kaksi naista Helsingissä kadulla ja saiko hän siinä tilanteessa pyytää heiltä nähdäkseen heidän henkilöllisyyspaperinsa vai oliko kyseessä etninen profilointi ja syrjintä.
Nyt minä kysyn teiltä, herra oikeusasiamies: Eikö esimerkiksi tässä tilanteessa olisi riittänyt se, että kaksi riippumatonta tahoa, tämä lautakunta ja hallinto-oikeus, käsittelevät tämän tapauksen? Pitikö tämä tapaus tästä, saako pyytää paperit, viedä vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen? Tätä käsiteltiin kuusi vuotta. Kaiken maksoivat veronmaksajat — ymmärtääkseni kaiken maksoivat veronmaksajat. Enkä nyt ota kantaa siihen, mikä siinä oli oikea ratkaisu. Kaikki olivat äänestysratkaisuja. Niin lautakunta, hallinto-oikeus kuin korkein hallinto-oikeus äänestivät ratkaisusta. Kysyn, herra oikeusasiamies: oletteko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että sen lisäksi — siis lisäksi, ei sijaan — että oikeuslaitokselle annetaan lisää voimavaroja, jotta päätökset eivät viipyisi ja jotta oikeusturva toteutuisi paremmin, voitaisiin katsoa myös meidän nykyisiä prosesseja: onko kaikki, mitä nykyään tapahtuu, tarpeellista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-10-13T17:26:59,2022-10-13T17:33:20,Hyväksytty,1.1
2022_109_116,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt valitettavasti tähän keskusteluun tässä vaiheessa luvattu 30 minuuttia on käytetty, mutta eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen on luvannut myös muiden aihealueiden tultua käsitellyiksi jäädä tänne vielä paikalle jatkamaan keskustelua kanssanne sitten illan päätteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_117,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Keskustelu. — Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_109_118,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 21 on erittäin hyvää luettavaa, ja ilolla panin merkille sen, että tämä uusi laki oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välisen työnjaon saamisesta lakiin on toteutunut. Kuulemani mukaan eduskunnan oikeusasiamies lausui omassa puheenvuorossaan hyvän tyytyväisyyden tapahtuneesta, ja se on hyvin helpottava tieto, koska muistan, että oman eduskuntaurani aikana tästä on keskusteltu paljon samassa yhteydessä tässä salissa. Mutta nyt kun se on saatu kuntoon, niin pidän sitä erittäin merkittävänä tapahtumana — hyvä näin.
Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota, on kanteluiden käsittely. Se on hyvä, että kanteluiden käsittely on edennyt ihan normaalia tahtia ja on pysytty suurin piirtein tavoiteaikatauluissa.
Mutta asia, mikä minua huolestuttaa tavattoman paljon: olen tehnyt eduskunnan oikeusasiamiehelle 5. päivä helmikuuta kantelun, joka koski poliisin ja erätarkastajan menettelyä SusiLIFE-hankkeessa itärajan kunnissa. Siellähän tehtiin suorastaan henkilöön meneviä tarkastuksia ja epäiltiin tavallisia henkilöitä rikollisiksi. Esimerkiksi marjamies tarkistettiin sillä perusteella, että hän olisi muka menossa salaa susimetsälle, ja voin vakuuttaa, hyvät edustajakollegat, että naishenkilö, jolla on mukana puudelikoira ja repussa eväät ja puolukkasankoja mukana marjankeruulle, on tuskin susimetsälle menossa, mutta hänetkin tarkistettiin ja autoa katseltiin.
Elikkä olen ihan varma siitä, arvoisa puhemies ja arvoisa eduskunnan oikeusasiamies, että jos tuossa Lasipalatsin kohdalla ruvettaisiin autojen peräkonttia tutkimaan — että olette menossa sudenmetsälle tai johonkin muuhun, jossa ampuma-asetta tarvitaan — henkilöiltä, joista ei edes tiedä, onko niitä, niin aivan varmasti nousisi valtava meteli, mutta maaseudun ihmisiä voidaan kohdella kuin rikollisia. Ja sitä pidän häpeällisenä, todella häpeällisenä, että ihmisiä kohdellaan kuin rikollisia. On hyvin vaikea ymmärtää, miksi asiat ovat menneet tähän malliin tämän SusiLIFE-hankkeen osalta.
Ajatelkaa, hyvät edustajakollegat: se maaseudun pieni koululainen, joka taksista jää kotinsa tienvarteen, maantien varteen, kävelläkseen kotiin, pelkää oman henkensä puolesta, kun susia on aivan älyttömän paljon. Juuri äsken tarkistin ennen tänne saliin tuloa ystäväni kautta Tassu-tietokannasta, jota Luonnonvarakeskus ylläpitää, että Ilomantsissa on muka yksi lauma vain — Mutalahden lauma — jossa on neljä sutta. Siellä on kymmeniä susia pyörimässä kunnan alueella. Kerron tässä, kun oikeusasiamies on paikalla: Tilanne oli sellainen erään ilomantsilaisen kylätien luona, kun taksi vei pientä tyttöä kotiin koulusta iltapäivällä. Onneksi taksinkuljettaja, nuori mies, oli teräväsilmäinen. Hän huomasi 200—300 metriä ennen sen tytön kotipihan tiehaaraa — mistä hänen metsään lähtevä, kotiin menevä tie alkaa — ja siihen maantien varteen olisi se pieni tyttö pitänyt jättää kotimatkalle kävelemään kohti kotia. No, onneksi tämä taksikuski oli todellakin tarkkasilmäinen, ja hän miehenä, jolla on sydän kohdallaan ja järki päässä, vei tämän tytön rappusen viereen kotiin, että hän pääsee kotiin.
Miksi me maaseudun ihmiset joudumme tällaista sietämään? Luonnonvarakeskus vääristelee Tassu-tilastoja. Ilomantsin eri puolilta on nähty riistakameroissa yhtä aikaa valtavat määrät susia, laumoja. Minun kesämökin pihallakin ne ovat käyneet, ja ei ole kysymys Mutalahden laumasta varmasti. Tällaista vedätystä sallitaan, ja koko ajan vaarannetaan niiden pienten koululaisten henki. Minäkin jouduin yhtenä iltana soittamaan tyttärelleni siitä, kun kuulin ystäväni soittamana — tänne eduskuntaan hän soitti ja sanoi, että tiedätkö, että tässä kylän pinnassa pyörii susilauma. No, tyttäreni, joka oli töistä tullut terveyskeskukselta, kävi hakemassa lapset päiväkodista ja vei ne tietysti kotiin, mutta minä soitin hänelle, että älä päästä lapsia ulos yksinään.
Ajatelkaa, miltä niistä ihmisistä tuntuu, kun jatkuvassa kuolemanpelossa eletään. Ja viranomaisille on siitä informoitu, ja jatkuvasti Luonnonvarakeskus vääristelee tietoja. Pahinta oli minusta se, kun muutama vuosi sitten tein tästä tutkimuksen itärajan kunnissa, elikkä Ilomantsi, Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo — Valtimo on nyt liitetty sittemmin Nurmeksen kaupunkiin — ja Kuhmo: tällä alueella oli aivan varmasti 150 sutta, ihan varmasti, ne olivat näköhavaintoihin perustuvia lausuntoja. Ja mikä pahinta, arvoisa oikeusasiamies, kävin Kuhmossa, ja siinä kantelussa esitin myös sen, että Kuhmossa oli sillä hetkellä... Jututin sitä miestä, joka kävi ampumassa eräältä naiselta, joka kasvatti koirasusia. Siellä oli ihan aikuisen suden näköinen eläin, joka oli hieman toki nälkiintynyt, mutta häkissä ja älyttömän äkäinen, ja sitten oli niitä isoja narttukoiria, joita risteytettiin tämän suden kanssa. Tein siitä kantelussa maininnan. Edes poliisi ei ole käynyt sitä tutkimassa. Ja juuri nämä koirasudet ovat se vaara, joka vaarantaa niiden pienten lasten hengen. Ne eivät pelkää eivätkä vierasta mitään. Ne ovat tottuneet ihmiseen, kun se genetiikka on muuttunut, mutta ei vaan Suomessa ole sellaista voimaa, että lähdettäisiin tällaisia tutkimaan — ja susipartiomiehet, ne erävalvojat ja poliisit, ravaavat siellä kesämökkiteillä, autolla ajelevat. Kukaan ei turvaa sen pienen koululaisen kotimatkaa, ei kiinnosta pätkän vertaa.
Niin, arvoisa puhemies ja arvoisa oikeusasiamies, toivoisin, että oikeusasiamies puuttuisi tähän menettelyyn, ei sen takia, että minulla olisi henkilökohtainen kunnianhimo tässä pelissä — ei yhtään, minun lauseilla ei ole mitään arvoa, ei mitään arvoa — mutta sen pienen tytön ja pojan, jotka jäävät sinne koulutien varteen lähteäkseen kotiin kävelemään, hengestä minä tässä puhun, hänen turvallisuudestaan, mutta siitä ei tunnu kukaan enää välittävän. Olen siitä hyvin pahoillani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-13T19:54:40,2022-10-13T20:00:45,Hyväksytty,1.1
2022_109_119,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_120,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Taitaa muodostua jo pikkuisen perinteeksi aina näissä tilanteissa ottaa esille lastensuojelu ja se, mitä nyt liittyy esimerkiksi huostaanottoihin. Käsittääkseni jälleen kerran on tullut varsin paljon kanteluita lastensuojelun toiminnasta. Tämä tuntuu olevan vuosittainen perinne. Meillä on isoja ongelmia lastensuojelussa, meillä on huostaanotossa paljon ongelmia, ja meidän pitää ymmärtää se, että kun nyt yhteiskunta ottaa lapsen kodista, pois niistä olosuhteista, joissa hänellä ei ole enää turvallista olla, niin me teemme yhteiskuntana silloin aikamoisen lupauksen. Me lupaamme silloin, että me tuotamme sille lapselle turvallisuutta, me tuotamme rajoja ja rakkautta, mitä hänellä ei ole. Ja se tilanne, mikä nyt on lastensuojelun osalta ollut jo pitempään kehitteillä, on se, että näitä ei pystytä tarjoamaan. Tilanne on jopa sellainen, että siellä ovat niin lapset kuin myöskin henkilökunta olleet vaarassa. Ei olla pystytty rajoittamaan lapsen elämistä, toimimista oikein millään tavalla. Nämä huostaanottopaikat ovat olleet vähän niin kuin tämmöisiä hollitupia, missä mennään ja tullaan niin kuin halutaan, ja kun lapsi sieltä karkaa, niin totta kai siellä on sitten henkilökunnan velvollisuus ottaa ja etsiä nämä lapset. Ja kun sellainen löytyy, niin häntähän ei voi sitten ottaa kiinni, vaan poliisin pitää tehdä se, ja poliisi antaa sitten virka-apua, jos pystyy ja jos siellä yleisjohto siihen luvan antaa, ja tämä on yleensä aika pitkä prosessi, että voidaan tehdä juuri se toimenpide, mitä siellä pystyy tekemään.
Näissä tilanteissa koen velvollisuudeksi aina nostaa tämän tilanteen esille, koska tilannehan on kestämätön näissä laitoksissa. Siellä on valtavasti lapsia, jotka ovat niin huonossa kunnossa, että he tarvitsevat niin sanottua EHO-hoitoa, erityistä hoitoa, ja näitä paikkojahan ei ole kuin vain rajatusti. Siellä henkilökunnan toimivaltuudet riittävät siihen, että voidaan tuottaa lapselle niitä heidän tarvitsemiaan asioita: turvallisuutta, rajoja, rakkautta, välittämistä. Mutta ei sen pitäisi olla sillä tavalla, että meidän pitäisi olla yhä enemmän vain työntämässä lapsia EHO-jaksoille, vaan meillä on selkeä rakenteellinen ongelma. Meillä on lastensuojelulakia muutettu sillä tavalla, että se nyt ottaisi huomioon yhä enemmän lapsen oikeudet, mikä on hyvä asia, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meillä pitäisi olla riittävästi resursseja turvaamaan se, että nämä oikeudet toteutuvat ja ne voidaan ottaa huomioon. Tämä on taas jälleen kerran esimerkki siitä, että käytäntö ei seuraa sitä, mitä lainsäädännöllä ja niillä muutoksilla haetaan. Haluaisin kyllä nähdä... Tämä on niin tärkeä asia, että tämä pitäisi saada vihdoin ja viimein kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-13T20:00:45,2022-10-13T20:04:14,Hyväksytty,1.1
2022_109_121,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_122,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Taitaa olla jokavuotinen perinne, että puhun täällä lastensuojelusta, aivan kuten edustaja Kilpi. Puhumme ehkä vähän eri näkökulmasta, mutta täällä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa on merkattu kymmenen keskeistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmaa, ja ensimmäisenä siellä ovat puutteet vanhusten oloissa ja kohtelussa.
”Laitoshoidossa ja palveluasumisen yksiköissä asuu kymmeniätuhansia vanhusasiakkaita. Jatkuvasti tulee ilmi ravinnon, hygienian, vaippojen vaihdon, kuntoutuksen, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja ulkoilun puutteita. Puutteita on havaittu myös lääkärikäyntien yhteydessä, lääkehoidossa ja hammashoidossa. Puutteet johtuvat usein henkilökunnan riittämättömästä määrästä tai johtamisen puutteesta.” Ja nyt lainaan täältä vielä: ”Koronapandemian aikana virheellisiä toimintakäytäntöjä on ollut eri hoivayksiköissä. Riskinä on edelleen, että vanhusten oikeuksia rajoitetaan tarpeettomasti terveysturvallisuuden perusteella.”
Arvoisa puhemies! Itse näen, että tämä hoitohenkilökunnan rokotuspakko on pahentanut tätä tilannetta huomattavasti, ja mielestäni se hoitajien rokotuspakko itsessään on jo ihmisoikeusongelma, eli tämä tartuntatautilain pykälä 48 a. On semmoisia vanhusten hoivayksiköitä, joissa jopa kolmasosa henkilökunnasta ei ole halunnut ottaa näitä rokotteita, ja te tiedätte sitten, mitä siitä seuraa: siellä on liian vähän henkilökuntaa, liian vähän käsiä.
Toisena kohtana täällä on puutteet lastensuojelun toteutumisessa ja kuntien lastensuojelun yleinen voimavarojen puute. Erityisesti pätevien työntekijöiden huono saatavuus ja työntekijöiden suuri vaihtelevuus heikentävät lastensuojelupalveluiden laatua — ja niissä mielestäni todella paljon on laatua.
Ymmärrän sen näkökulman, mistä Kilpi kertoi, ja on totta, että hyvin usein päätökset ovat oikeita ja lapsi on syytä ottaa huostaan, mutta valitettavan usein on myös semmoisia tapauksia, joissa lapsi otetaan huostaan ja joissakin tapauksissa se saattaa mennä ojasta allikkoon. Minulla on tiedossani juuri yksi sellainen tilanne, jossa äidiltä on otettu lapsi pois, ja on niin ikävästi tilanne, että nyt terveydenhuoltoviranomaiset tekevät lastensuojeluilmoituksen siitä paikasta, jonne tämä on siirretty hoitoon. Tämä on todella vakava ongelma.
Mielestäni nämä lastensuojelun laintulkinnat ehkä vaihtelevat — en tiedä, onko siinä laissa edes varsinaisesti vikaa, mutta niissä tulkinnan käytännöissä on todella paljon eroja, ja ne saattavat olla maakunta- tai kuntakohtaisia. Siellä on vaikeuksia esimerkiksi tunnistaa tällaisia neuropsykiatrisia, ovatko ne ominaisuuksia — elikkä esimerkiksi Asperger-lapsi saattaa joutua huostaanotetuksi, koska ei tunnisteta välttämättä sitä ominaisuutta, ja sitten epäillään, että vanhemmat jotenkin huonosti kasvattavat, ja tämän johdosta lapsi saattaa joutua huostaanotetuksi.
Huostaanotetun lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämisestä ei useinkaan tehdä suunnitelmia, eikä sen toteuttamista arvioida asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Lapsen ja hänen perheensä jälleenyhdistämistä voidaan edistää tekemällä vanhemmille vanhemmuutta tukeva asiakassuunnitelma, mutta sitä ei useinkaan tehdä. Tämä on todella suuri ongelma ja puute. Täytyy sanoa, että lähes juristin opinnot tarvitsee sellainen vanhempi, jolta lapsi viedään ehkä aiheetta, heikoin perustein pois, että hän saa lapsensa sieltä takaisin. Tulee yhteiskunnalle kalliiksi, jos sijoitetaan semmoisia lapsia, jotka oikeasti selviytyvät kotona hyvin. He ovat pärjänneet vuosia kotona hyvin, ja sitten joku pieni lapsen tai vanhemman omituinen käytös laukaisee tämmöisen tilanteen.
Olen seurannut yhtä tapausta, jossa lapsella on todennäköisesti Asperger ja myöskin toisella vanhemmista on Asperger. Olen yrittänyt jouduttaa sitä, että vanhemmatkin pääsisivät tutkimukseen siitä, onko heillä joku neuropsykiatrinen ominaisuus, mutta valitettavasti siellä taas sitten terveydenhuollon puolella jonot ovat niin pitkiä, että saattaa mennä vuosia, että pääsee lääkäriin. Silloin kokisin näin, että tämmöinen lasten elämä on oikeastansa aika lailla, en voi sanoa pilattu, mutta tilanne on semmoinen, että se luo haasteita sitten tulevaisuuteen.
Täällä on vielä kolmantena vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen puutteet. Vammaisten henkilöiden yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet eivät toteudu. Puutteita on toimitilojen esteettömyydessä, asioinnin saavutettavuudessa ja kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa. Tässä on hyvin usein semmoinen saavutettavuusongelma, josta sitten vanhemmat saattavat ottaa yhteyttä, ja aika voimattomaksi siinä itsensä tuntee, kun yrittää neuvoa, miten jatkossa pitäisi toimia.
Mutta tämä nyt ehkä tästä lastensuojelusta. Laki on käsittääkseni ihan ok, mutta tulkintaerot ovat kyllä todella valtavia eri puolella Suomea, ja ehkä se johtuu siitä pätevien työntekijöiden puutteesta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-13T20:04:17,2022-10-13T20:11:27,Hyväksytty,1.1
2022_109_123,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_124,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan kovasti, että oikeusasiamies on täällä paikalla seuraamassa tätä keskustelua ja ehkäpä hetken kuluttua ottamassa osaa keskusteluun, koska, jos vain puhemies sallii, mielelläni kuulisin kyllä oikeusasiamieheltä toki aika spesifistä kysymyksestä, mutta kysymyksestä, joka on muodostumassa ehkä perinteistä oikeuskäytäntöämme haastavaksi. Ja tämä koskee saamelaisten asemaa osana suomalaista oikeusjärjestelmää.
Nythän tässä oikeusasiamiehen kertomuksessa nämä saamelaisiin liittyvät kysymykset koskevat lähinnä tätä rajaliikennettä, sen rajoittamista pandemiatilanteessa, ja niitä poikkeuksia, joita sitten valtioneuvosto omissa ohjaavissa ratkaisuissaan teki, että esimerkiksi saamelaisilla poronhoitajilla on erivapaus muihin kansalaisiin nähden, mikä liittyy tähän rajan ylittämiseen. Tämä on eittämättä ollut kysymys, joka on herättänyt vaikkapa siellä kotiseutualueella kysymyksiä siitä, mistä esimerkiksi rajavartija, joka on käsketty vaikkapa esimerkiksi Vaalimaalta — mikä oli tyypillinen tilanne tuolloin koronapandemian aikaan, että itärajalta käskettiin näihin sisärajavalvonnan tehtäviin — pystyy sanomaan, kuka on saamelainen ja kuka ei ole saamelainen. Näitä erilaisia tilanteita, joissa saamelaisten osalta ja muiden Suomen lainkäytön piirissä olevien ihmisten osalta on oikeuskäytäntö on alkanut eriytymään, on vaikkapa kalastuslainsäädäntöön, kalastusoikeuksiin liittyen ja niin edelleen, ja tuomioistuimistakin on tullut nyt ennakkopäätöksiä, että saamelaisilla on erilainen oikeus kalastaa niin sanotuissa kotivesissään kuin sitten muilla suomalaisilla tai muuten täällä Suomessa olevilla henkilöillä. Tämä kieltämättä alkaa ilmiönä ikään kuin haastaa tätä suomalaista perinteistä, hyvin legalistista oikeusjärjestelmää.
Oikeastaan kysyisin oikeusasiamieheltä: Jos tämmöinen kantelu vaikkapa saamelaisten oikeuksiin liittyen tehdään ja siinä vedotaan sitten näihin saamelaisten sinänsä täysin asiallisiin perustuslaillisiin oikeuksiin, että kieltä ja kulttuuria pitää pystyä turvaamaan, niin keitä oikeusasiamies ajattelee, että nämä saamelaiset ovat? Miten tämä määritellään? Tämä on mielestäni semmoinen mielenkiintoinen kysymys, kun esimerkiksi apulaisoikeusasiamies on tässä joutunut ottamaan siihen kantaa ja varmasti muutkin lakia tulkitsevat tahot ottavat siihen jatkossa yhä useammin kantaa.
Tämä kysymys on kiinnostava tietysti erityisesti tuolla omassa vaalipiirissäni, jossa saamelaisten kotiseutualueella ihmiset asettuvat jossain määrin eriarvoiseenkin asemaan sen vuoksi, että toiset ikään kuin täyttävät tämän määritelmän, toiset eivät. Mistä esimerkiksi tässä tapauksessa vaikka se rajaviranomainen voi tietää, kuka on saamelainen ja kuka ei? Tämä on lähinnä se kysymys. Voi olla, arvoisa puhemies, että tämä on liian vaikea kysymys tässä ottaa kantaa, mutta mielelläni vähän kuulisin myöskin siitä, kun tämä on niin vaikea kysymys, liittyykö tähän jotakin ongelmakenttää, joka pitäisi ehkä ratkaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-13T20:11:27,2022-10-13T20:15:25,Hyväksytty,1.1
2022_109_125,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Näin. — Ja nyt oikeusasiamies Jääskeläinen, jos haluatte kommentoida kuulemaanne, niin olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_126,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän näistä puheenvuoroista, joita kertomuksen käsittelyn yhteydessä täällä on esitetty.
Sellaisia minulle osoitettuja kysymyksiä esitti edustaja Mäkisalo-Ropponen. Hän tiedusteli, miten oikeusasiamiehen mielestä tulisi toimia hänen kuvaamassaan kahden lain ristiriitatilanteessa. Minä totean, että en tässä yhteydessä katso voivani ottaa kantaa tällaiseen tulkintatilanteeseen, ja itse asiassa oikeusasiamies ylipäänsäkään toiminnassaan ei ota kantaa hänelle esitettyihin yleisiin laintulkintakysymyksiin.
Edustaja Zyskowicz otti esille Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikaria koskevan asian ja kysyi, miksi olin tuossa asiassa antanut vain huomautuksen, kun asia oli sittemmin johtanut rikosprosessiin ja langettavaan tuomioon käräjäoikeudessa. No, tämä asiahan ei sinänsä tähän vuoden 2021 toimintakertomukseen liity, olin oman päätökseni antanut tuossa asiassa vuonna 2020, ja se oli vuoden 2020 kertomuksessa, mutta voin ihan lyhyesti tätä kommentoida. Tämä edustaja Zyskowiczin kysymys liittyy pääjohtaja Yli-Viikarin menettelyn moitittavuuden arviointiin, ja nyt, kun juuri tämä kysymys on parhaillaan rikosprosessin kohteena hovioikeudessa, en tietenkään voi täällä ruveta esittämään siihen liittyviä näkökohtia.
Totean yleisesti, että kantelumenettely ja rikosprosessi ovat eri menettelyitä, ja kantelumenettelyssä ei voida tehdä rikosoikeudellista arviota. Kantelumenettelyssä ankarin toimenpide on huomautus. Sen sijaan rikosoikeudellinen arviointi edellyttää aina, että asiassa on esitutkinta toimitettu. Tämä johtuu muun muassa siitä, että meillähän rikosprosessi on hyvin tarkkaan säänneltyä ja siellä on erilaisia epäiltyä suojaavia sääntöjä ja periaatteita, eli esimerkiksi epäillyllä ei rikosprosessissa ole totuudessapysymisvelvollisuutta ja hän voi myös valita olla vaiti tutkinnassa. Sen sijaan kantelumenettelyssä näin ei ole, vaan virkamiehen on lähtökohtaisesti virkavastuullaan annettavat totuudenmukaiset tiedot siitä asiasta, mistä oikeusasiamies pyytää selvitystä. Muun muassa tällaisesta syystä johtuu se, että kantelumenettelyssä ja siinä kertyneen aineiston perusteella ei voida tehdä rikosoikeudellista arviota.
Tähän oikeusasiamiehen kantelumenettelyn ja rikosprosessin suhteeseen liittyy monenlaisia kysymyksiä ja näkökohtia, mutta en katso voivani niitä nyt tässä yhteydessä yleiselläkään tasolla enempää lähestyä, koska kaikki se, mitä nyt siitä sanoisin, kytkettäisiin tähän Yli-Viikarin asiaan ja vedettäisiin siihen liittyviä johtopäätöksiä, ja tämä ei tässä tilanteessa, kun asia on rikosprosessin kohteena, olisi asianmukaista.
Edustaja Zyskowiczilla oli myös eräs yksittäistapaus, josta hän kertoi ja joka oli käsitelty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa ja hallinto-oikeudessa ja vielä korkeimmassa hallinto-oikeudessa, ja hän kysyi, onko tarpeen tällaisia asioita nyt sitten näin monessa instanssissa käsitellä. No, meillä on tietynlainen oikeusjärjestys, enkä nyt tuon tapauksen perusteella rupeaisi siihen mitään muutoksia tekemään. Todettakoon, että korkeimman hallinto-oikeuden rooliahan on kehitetty ennakkopäätöstuomioistuimen suuntaan, ja normaalisti asian käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa edellyttää, että korkein hallinto-oikeus myöntää siihen valitusluvan. Nyt tuon asian osalta en tiedä tarkemmin, mikä siinä tilanne on, mutta välttämättä asioita ei sinne korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti enää saada.
Edustaja Autto puhui saamelaisia koskevista asioista ja esitti siihen liittyen kysymyksenkin, miten saamelaiset määritellään, kun näitä saamelaiskysymyksiä koskevia kanteluasioita käsitellään. Täytyy sanoa, että meillähän on oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiesten kesken tehtävienjako, ja tässä tehtävienjaossa saamelaisia koskevat asiat eivät kuulu minulle enkä näin ollen näissä saamelaisasioissa nyt ole erityisasiantuntija. Samoin tuo rajavartijoiden menettelyä koskeva asia oli sitten taas toisella apulaisoikeusasiamiehellä, eli en tuota yksittäistapaustakaan tunne.
Todettakoon, että tässä täälläkin esillä olleessa uudessa laissa valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävienjaosta yksi asiaryhmä, joka oikeusasiamiehelle on osoitettu, on saamelaisille alkuperäiskansana turvattujen oikeuksien toteutumista koskevat asiat. Ja nyt kun tämä on tehtävänjaollisesti meille osoitettu, niin me kyllä tällä sektorilla ruvetaan entisestään erikoistumaan myös näihin asioihin, ja on muun muassa suunnitteilla esimerkiksi lisää saamenkielistä tiedotusta meidän verkkosivuilla ja niin edelleen. Uskoisin, että tässä suhteessa tämä uusi tehtävienjakolaki osaltaan tulee vahvistamaan saamelaisten oikeuksia ja merkitystä myös laillisuusvalvonnan piirissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2022-10-13T20:15:32,2022-10-13T20:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_109_127,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Kiitos. — Ja vielä edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_128,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla oli yksi kysymys eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se on aika lyhyt, ja toivoisin vielä, että saisin siihen vastauksen. Tämä kysymys liittyy lastensuojeluun. Jos lapsi sijoitetaan sosiaalitoimen toimesta kodin ulkopuoliseen perheeseen, voidaanko suomenkielinen lapsi sijoittaa ruotsinkieliseen perheeseen lakia ja sääntöjä rikkomatta? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-13T20:22:40,2022-10-13T20:23:24,Hyväksytty,1.1
2022_109_129,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_130,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tästä äsken mainitsemastani tapauksesta koululaisen turvallisuuden takaamiseksi kysyn oikeusasiamieheltä. Tiedän, että tämä kantelu, johon viittasin, joka ajat sitten oli, ei ole tietenkään teidän kommentoitavananne nyt. Sen ymmärrän. Mutta mitä tässä pitäisi tehdä? Minä aidosti pelkään, ihan joka päivä se tuntuu pahalta, kun ajattelen niitä lapsia, jotka siellä asuvat taajaman ulkopuolella, eivätkä ne taajamassakaan asuvat lapset ole turvassa. Kotini sijaitsee Ilomantsin taajamassa ihan ruutukaavan alueella. Kun pari kolme vuotta sitten koiran kanssa lähdin aamulenkille kovana pakkasaamuna, niin koira ei lähtenyt eteenpäin metriäkään. No, sitten tutkin asiaa tarkemmin: noin 30 metrin päässä meidän talostamme oli susilauma yöllä käynyt. Ei olla kyllä taajamassakaan turvassa enää.
Mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Venäjällä vasta tapahtui lehtitietojen mukaan elokuun alkupäivinä suden hyökkäys, jossa ainakin yksi koululainen, lapsi, menetti henkensä, taisi olla toinenkin, ja kolmas raadeltiin huonoon kuntoon. Minä joka päivä pelkään nyt, kun sitä kannanhoidollista sudenmetsästyslupaa ei saatu — tai lupahan myönnettiin, mutta Tapiola ry teki valituksen, ja ne luvat kaadettiin hallinto-oikeudessa. Ei saa metsästää, ja sudet pyörivät pihoissa, ja tilanne on tällainen, niin että minä pelkään vain ja ainoastaan sitä, kuka on se onneton lapsi, joka ensimmäisenä henkensä menettää.
Aikuisilla ihmisillä on vähän enemmän keinoja siinä tilanteessa, kun kohtaa tämän suurpedon. Olen sen muutaman kerran metsässä edellisen urani, metsämiesurani, aikana kohdannut ihan silmästä silmään, ja voin vakuuttaa, arvoisa oikeusasiamies, hyvät kollegat ja arvoisa puhemies, että se kohtaaminen on erittäin epämiellyttävä.
Sen pienen lapsen kohtaloa minä tässä suren etukäteen. Jälkikäteen kaikki on sitten selittelyä. Toivon, että tätä päivää ei Suomen taivaalle koskaan tulisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-13T20:23:26,2022-10-13T20:25:23,Hyväksytty,1.1
2022_109_131,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Näin. — Nyt tuli vielä kaksi puheenvuoroa lasten oikeusasioihin ja turvallisuuteen liittyen. Jos haluatte, niin voitte kommentoida.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_132,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos näistä lisäkysymyksistä.
Oliko se suomenkielisen lapsen sijoittamisesta ruotsinkieliseen perheeseen taikka päinvastoin? Tässä on nyt vähän sama tilanne, että myös nämä lapsen oikeuksia koskevat asiat ovat sellaisia, jotka eivät työnjaollisesti kuulu minulle vaan apulaisoikeusasiamies Sakslinille. Mutta näin kielellisten oikeuksien näkökulmasta, tuntematta nyt tuohon tapaukseen mahdollisesti liittyviä joitakin erityisiä seikkoja, näin tietysti ei saisi tapahtua.
Edustaja Hoskosen huoleen susiasioista: Eipä tuossa nyt oikeusasiamies taida voida auttaa. Siis oikeusasiamies tutkii, ovatko viranomaiset menetelleet voimassa olevan lain mukaisesti. Lakien ja muiden säädösten muuttaminen ja kehittäminen sitten taas kuuluvat muille tahoille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2022-10-13T20:25:29,2022-10-13T20:26:41,Hyväksytty,1.1
2022_109_133,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp,"Kiitos, oikeusasiamies Jääskeläinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_134,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle liikenne‑ ja viestintävaliokunnan, maa‑ ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Elinkeinoministeri Mika Lintilän esittelypuheenvuoron jälkeen, joka kestää kymmenen minuuttia, keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on myöskin enintään se viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään juuri sen saman viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi tuntia. — Nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_135,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhumme ilmastosta ja energiasta, me puhumme itseasiassa innovaatioista ja investoinneista, yritysten vientimahdollisuuksista sekä suomalaisista työpaikoista. Puhtaat teknologiat ovat ratkaisu vähähiilisyyteen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen maailmanlaajuisesti. Venäjän käynnistämä energiasota alleviivaa tämän kaiken tarvetta.
Meillä Suomessa tilannetta voi monesta näkökulmasta kuvata kohtuulliseksi. Vaikka kärsimme muun Euroopan mukana Putinin hinnoista, olemme kaikesta huolimatta varautuneet verrattain hyvin. Olemme pääsemässä energiaomavaraiseksi ensi vuoden puolella — kiitos päästöttömien energiainvestointien ja energiapolitiikan, jota on jatkettu jo usean hallituskauden ajan. Olemme ottaneet ilmastonmuutoksen torjunnan tosissamme jo aikaa sitten, ja suomalaisten yritysten kilpailuasetelma on hyvä kansainvälisillä markkinoilla. Myös tämä hallitus on jatkanut Suomen pitkäaikaista linjaa: lisää puhdasta energiaa, yhä puhtaampia teknologioita, enemmän kiertotaloutta ja yrityksille ennakoitavan toimintaympäristön luomista.
Suomen — hyvin kunnianhimoisena, sen myönnän — tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen. Mutta niin on tietysti hallitusten asettamia tavoitteita pidetty ennenkin kunnianhimoisina. Esimerkiksi työllisyyden osalta juuri kukaan ei uskonut Sipilän hallituksen saavuttavan tavoitettaan 72 prosentin työllisyydestä, jonka Sipilän hallitus tavoitti. Samoin tämän hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttamista epäiltiin. Kunnianhimoiset tavoitteet ovat saavutettavissa, kunhan ne otetaan tosissaan. Suomessa olemme jo onnistuneet vähentämään päästöjämme ja uudistamaan energiankäyttöämme kestävämpään suuntaan, sen ansiosta olemme EU:n tavoitteita edellä. Euroopassa käytävä sota ja fossiilisen energian saatavuuden heikentyminen korostavat kotimaisen, uusiutuvan energian ratkaisevaa roolia entisestään. Onneksi olemme tehneet oikeita ratkaisuja useitten hallituksien aikana ydinvoiman, risupakettien ynnä muiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategia muodostaa kokonaisvaltaisen toimintaohjelman, jolla edetään hiilineutraaliin ja myöhemmin hiilinegatiiviseen yhteiskuntaan. Keinot ovat mahdollisimman kustannustehokkaita, vaikuttavia ja kestäviä. Ne ottavat huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ekologiset tarpeet. Ilmasto- ja energiastrategia on valmisteltu valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat olleet mukana työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi on hyödynnetty laajasti ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta. Strategialuonnos oli lausunnolla huhti—toukokuussa ja lausuntoja annettiin yhteensä lähes 150 kappaletta.
Strategian keskiössä ovat vihreä siirtymä ja irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta. Energiajärjestelmän sähköistyminen ja järjestelmäintegraation hyödyntäminen ovat keskeisiä erityisesti sektoreilla, joilla päästöjen vähentäminen on vaikeaa. Strategiaan sisältyy myös kansallinen vetystrategia, jolla edistetään vetytaloutta, sähköpolttoaineita sekä asetetaan määrälliset tavoitteet vedyn elektrolyysikapasiteetille.
Skenaariolaskelmien mukaan hiilineutraalius vuonna 2035 voidaan saavuttaa ilmasto- ja energiastrategiassa ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa päätetyin toimin. Tämä kuitenkin edellyttää, että myös seuraavat hallitukset pitävät huolta teollisuuden investointiedellytyksistä sekä maatalouden kantokyvystä toteuttaa ilmastotekoja. Ennakoitavuutta ja vakaata toimintaympäristöä vaaditaan, jotta yritykset työllistävät ja investoivat. Julkinen sektori voi tässä auttaa toimintaedellytyksiä parantamalla, varsinkin selkeän ja sujuvan luvituksen ja taloudellisten kannusteiden kautta.
Arvoisa herra puhemies! Kuten aiemmin totesin, kunnianhimoisemmatkin tavoitteet voidaan saavuttaa, kunhan suunta on selvä. Väittäisin, että iso osa merkittävistä yhteiskunnallisista tavoitteista on vuosien ja vuosikymmenten kuluessa saavutettu ennen asetettuja päivämääriä. Esimerkkinä tästä strategiasta nostan uusiutuvan energian vähintään 51 prosentin osuuden energian loppukulutuksesta vuonna 2030. Vuonna 2020 meillä osuus oli jo 44 prosenttia, mutta jo tämän hetken arvioiden mukaan saavutamme noin 60 prosentin tason 2030.
Kansallisten tavoitteiden lisäksi myös EU on antanut ohjeellisia tavoitteita, kuten Fit for 55 ‑valmiuspaketin. Tavoite päästövähennyksistä on tärkeä, mutta Suomen tilanteeseen toimenpiteet eivät kokonaisuudessaan sovi. Kyseisen valmiuspaketin mukaan meidän pitäisi vähentää loppuenergian kulutusta — kuitenkin kansallisten tavoitteiden täyttyessä sähkönkulutuksemme lisääntyy, mutta se on päästötöntä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää pitää kiinni siitä, että meidän kotimainen puubiomassa tunnistetaan ja tunnustetaan uusiutuvaksi myös jatkossa.
Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikassa keskeisiä lähtökohtia ovat energian toimitus- ja huoltovarmuus, päästöjen vähentäminen sekä energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hinta. Strategia on viimeistelty alkukesällä, joten energiamarkkinoita koskevat kohdat vastaavat senhetkistä tilannetta. Kesän jälkeen sähkön hinnannousu on kiihtynyt, ja on käyty keskustelua myös sähkön riittävyydestä. Olen painottanut ja painotan edelleen nopeita ja vaikuttavia keinoja niin kotimaassa kuin EU-tasollakin, ja niihin olemme myös työ- ja elinkeinoministeriössä satsanneet monin eri tavoin.
Ylivoimaisesti vaikuttavin keino sähkön hinnan sekä saatavuuden osalta on kuitenkin se vanha ilmeisin: energian säästäminen. Olemme tehneet säästötalkoiden käynnistämiseksi töitä kesästä lähtien — se on tuottanut tulosta. Kiitokset ihmisille ja yrityksille, jotka ovat olleet mukana talkoissa. Tämän päivän tieto sähkön käytön vähentymisestä on 13,5 prosenttia viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Useat yritykset ovat kertoneet jopa 20 prosentin säästöistä energiankulutuksessa. Myös huippukulutuksia leikataan tälläkin hetkellä.
Kun muita keinoja — erityisesti uusia järjestelmiä — esitetään, muistutan, että niiden on oltava kustannustehokkaita. On tarkkaan harkittava, mitkä toimet tulevat valtion maksettavaksi. Kannattaako esimerkiksi maksaa säästöistä, jotka jo muutenkin toteutuvat? Menot meidän on pakko pystyä myös priorisoimaan.
Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunnassa ja erityisesti teollisuudessa sekä energiajärjestelmässä tarvittavat muutokset toteutuvat vain mittavien investointien kautta. Meidän täytyy valmistautua ja varautua uusien teknologioiden laaja-alaiseen käyttöönottoon. Sitä tukevat järjestelmäintegraatio ja sähköistyminen, vety, sähköpolttoaineet, tulevaisuuden lämpöjärjestelmä, merituulivoima sekä kehittyvä ydinenergia. Haluamme olla jakamassa kärkisijoja globaalissa kilpailussa, kasvattamassa Suomen ja suomalaisten yritysten hiilikädenjälkeä. Vetytaloudessa tavoittelemme merkittävää osuutta kansainvälisillä markkinoilla. Erityisesti tänä vuonna energiainvestointeihin on saatavilla runsaasti julkista tukea. Nämä panostukset olemme priorisoineet. Ne vahvistavat tulevaisuuden kasvunäkymiä. Viime viikolla allekirjoitin tukipäätökset kuudelle eri puolilla Suomea olevalle puhtaan energian hankkeelle, yhteensä lähes 100 miljoonaa euroa. Loppuvuodesta tulemme tekemään loput tähän kokonaisuuteen kuuluvista tukipäätöksistä.
Arvoisa puhemies! Akuutista energiakriisistä aiheutuen päästömme voivat väliaikaisesti olla suuremmat energian toimitus- ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Pidemmällä aikavälillä suunta on kuitenkin selvä: panostukset kotimaiseen uusiutuvaan energiaan ja sen avulla myös omavaraisuuteemme ovat ratkaisu puhtaampaan tulevaisuuteen sekä samalla energiakriisiin. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia luo jatkumoa Suomen pitkäaikaiselle linjalle, jossa Suomi ja suomalaiset yritykset ovat olleet puhtaitten teknologioitten kehittäjinä maailman kärkeä, ja siitä heille kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-13T17:34:45,2022-10-13T17:45:09,Hyväksytty,1.1
2022_109_136,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitokset, ministeri Lintilä. — Ja nyt viiden minuutin mittaisiin ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_137,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Hyvät kollegat! Käsittelemme tänään kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Se on kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin toimintaohjelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 velvoitteet ja saavuttaa kansallisen 2035-ilmastotavoitteen. Puheenvuoroni keskittyy kolmeen teemaan: turvallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja kestävään kehitykseen.
Arvoisa puhemies! Elämme keskellä energiakriisiä. Viime viikolla eduskunta kävi energiakriisistä keskustelun. Hallituksella on eduskunnan luottamus kriisin hoitamiseen. Toimintakykyä ja taitoa hallituksella totisesti on ja myös kokemusta kriisijohtamisesta.
Arvoisa puhemies! SDP:n mielestä nyt on keskityttävä siihen, ettei Suomen tai Euroopan energiapolitiikka ole jatkossa yhdenkään diktaattorin taskussa. Huoltovarmuuttamme ja sitä kautta itsenäisyyttämme täytyy vahvistaa. Kun irtaudumme venäläisestä energiasta, on meidän samalla suunnattava katseemme muihin riippuvuuksiin raaka-aineiden, komponenttien ja strategisten omistusten osalta.
Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa SDP:lle sitä, että ihmistä tuetaan muutoksessa. Näin hallitus on tehnytkin. Olemme tukeneet energiaremontteja kotitalouksille jo ennen sotaa. Olemme tukeneet latausinfran rakentamista. Olemme tukeneet vähäpäästöisen ajoneuvon hankintaa. Olemme huomioineet maatalouden ja teollisuuden. Olemme lisänneet panostuksia tki-toimintaan. Uusimpana osoituksena akuuttiin kriisiin vastaamisesta on budjetin laaja ostovoimapaketti ja sähkötuet.
Ihmisillä on erilaiset lähtökohdat kohdata muutoksia. Ei ole oikein syyllistää etenkään heikoimmassa asemassa olevia ihmisryhmiä — pienituloisia, eläkeläisiä, yksin asuvia, yksinhuoltajia — siitä, että oma talous ei anna mahdollisuutta energiaremonttiin tai sähköautoon. Meidän on ajateltava myös nuoria. He tulevat elämään elämänsä yhä nopeammin muuttuvan ilmaston keskellä. Nuoret eivät ole aiheuttaneet ilmastokriisiä. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa SDP:lle myös sitä, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus elää elinkelpoisella planeetalla.
SDP:n tavoitteena on fossiiliton hyvinvointiyhteiskunta, jossa yhteiskunnan rakenteet ovat kestäviä ja vähähiilisiä. Tämä selonteko keskittyy siihen, miten meidän energiajärjestelmämme muutetaan sellaiseksi. Hiilineutraali, fossiiliton tulevaisuus on ainoa mahdollisuus päästä irti Eurooppaa kahlinneesta fossiilienergiasta, jota nyt käytetään myös aseena meitä vastaan. Kun katsomme yli kriisin, tulevaisuus on valoisa ja toiveikas.
Hyvä uutinen on se, että Suomi ei ole samalla tavalla riippuvainen maakaasusta kuin monet muut EU-maat. Energiajärjestelmäämme on kehitetty vähähiiliseksi investoimalla puhtaisiin ratkaisuihin. Meillä on vesi-, bio- ja ydinenergiaa, tuulivoimakapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Uusi ydinreaktori on toivottavasti täydessä tehossa vuoden loppuun mennessä. Vetytalouteen investoidaan. Liikenne sähköistyy.
Hyvä uutinen on myös se, että strategian mukaan Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa eli hiilineutraaliuden vuonna 2035 — niin kuin ministeri Lintilä aikaisemmin sanoi — jolloin päästöt ovat enintään hiilinielujen aiheuttamien poistumien kokoiset.
Hyvä uutinen on, että puhtaan teknologian investoinnit etenevät vihdoin vauhdilla. Tänä vuonna sekä Suomi että EU tukevat investointeja ennennäkemättömällä laajuudella. Tämä tietää valtavia mahdollisuuksia yrityksille ja Suomen viennille.
Arvoisa puhemies! SDP pitää erittäin tärkeänä ydinenergian roolia ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi. Ydinenergialain uudistaminen on käynnissä, ja sitä tulee kiirehtiä. Pienydinreaktoreiden käyttö on sallittava lainsäädännössä turvallisuus huomioiden. Puhtaan sähköntuotannon laaja hyödyntäminen ja riittävät sähkönsiirtoyhteydet sekä sujuvat luvitusprosessit ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta ilmastokriisi selätetään. Luvituksen nopeuttamiseen tähtäävä lainsäädäntöesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Meidän on puhuttava luonnonvarojen riittävyydestä. Geologinen tutkimuslaitos julkaisi keväällä laskelmia, joiden mukaan mineraalit eivät tule riittämään kaikkeen teknologiaan, jota fossiiliton talous vaatii. Kysymys on myös ihmisoikeuksista, sillä monet raaka-aineet tuotetaan ihmisoikeuksia polkevissa maissa. Tarvitsemme edelleen uutta teknologiaa.
Energiapolitiikan tulee olla vakaata ja ennakoitavaa. [Puhemies koputtaa] Emme tule olemaan yhden raaka-aineen varassa emmekä yhdenkään teknologian varassa. Edessä on — arvoisa puhemies, hyvät kollegat — niukkoja aikoja, mutta selviämme niistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-10-13T17:45:19,2022-10-13T17:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_109_138,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin kuultiin SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe ja seuraavaksi perussuomalaisten. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_139,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, te tunnustatte, että ilmasto- ja energiastrategiastanne seuraa Suomen talouden ja kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen. 146-sivuisessa selonteossanne käsitellään kansantaloudellisia vaikutuksia vain kolmen sivun verran. Perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tai sukupuolivaikutusten arviointia te olette kuitenkin käsitelleet kymmenen sivun verran. On surullista lukea, millaisessa tärkeysjärjestyksessä asiat teillä ovat.
Tarkkoja lainauksia selonteosta: ”Päästöjen vähentämiseksi tarvittavat toimet aiheuttavat lisäkustannuksia, jotka kasvavat päästöjen vähennystavoitteen myötä.” ”Päästöjen vähennysten lisähinta leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, jolloin kulutuskysyntä laskee ja myös kulutustavaroiden kysyntä laskee.” ”Ilmastopolitiikka aiheuttaa rakennemuutoksia: kokonaistyöllisyys pienenee, kotitalouksien asuminen ja liikkuminen kallistuvat, ja samalla myös muiden tuotteiden ja palveluiden hinnat kohoavat.” Nämä siis omasta selonteostanne.
Selonteko kertoo sähköistämisen tehostavan taloutta, mutta koska sähköä ei tule olemaan riittävästi vuosiin Euroopassa, todellisuus tulee olemaan aivan toisenlainen. Ilmastopolitiikka köyhdyttää suomalaisia, ja teidän selontekonne myöntää tämän ääneen, vaikka te täällä eduskunnassa yritätte muuta väittää. Ei ihme, että te haluatte puhua ennemmin sukupuolivaikutuksista.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman asettama hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin EU:n sitova tavoitevuosi. Hallituksen Suomelle asettama tavoite edellyttää jo vuoteen 2030 mennessä suurempia päästövähennyksiä kuin mitä nykytietämyksen valossa on mahdollista saavuttaa. Tavoitteet jäävät EU:lta ja Suomelta saavuttamatta.
Selonteko ei esitä pitkän aikavälin ratkaisuja sähköntuotannon kapasiteetin riittävyyteen tai sähkön hintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Perussuomalaiset ovat viime syksystä lähtien varoittaneet uhkaavasta energiakriisistä ja esittäneet erilaisia toimenpiteitä, niin akuutteja ja nopeita kuin rakenteellisia uudistuksia. Ei ole kelvannut.
Venäjän hyökkäys on energiakriisin akuutti aiheuttaja. Sähkön hinnan moninkertaistuminen ja uhka sen loppumisesta Euroopassa ja Suomessa johtuu pitkään harjoitetusta energia- ja ilmastopolitiikasta, joka on mahdollistanut Venäjä-riippuvuuden. Tämän takia työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajien maksamat hinnat energiasta ruokaan kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee.
Hallitus on toimillaan ajanut käytännössä turvetuotannon alas. Selonteko ei juuri tarkastele vara- ja säätövoimaa. Ydinvoimaa käsitellään liian vähän suhteessa sen merkitykseen. Nämä puutteet johtavat siihen, että hallitus aikoo hoitaa energiakriisiä kiertävillä sähkökatkoilla. Kun ensi talvena tavalliset suomalaiset istuvat kylmissä kodeissaan kynttilän valossa Afrikan tähteä pelaten, on ilmastopolitiikka ajautunut henkiseen ja taloudelliseen konkurssiin. Ennen vaalipäivää moni ehtii kärsiä vilua ja nälkää, kiitos hallituksen saamattomuuden.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa vuosikertomuksessaan, että Suomi on ulkoministeriön kehitysyhteistyön puitteissa vuosina 2010—2021 maksanut 1 207 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimia. Kuulitte oikein: 1,2 miljardia euroa veronmaksajilta kerättyä rahaa. Tämä voi olla ilmastonkin kannalta kustannustehokkaampaa toimintaa kuin suomalaisten kurjistaminen, mutta VTV toteaa seuraavaa, tarkka lainaus: ”Tarkastuksessa havaittiin, että Suomella ei ole kuitenkaan ollut julkista suunnitelmaa kasvavan ilmastorahoituksen määrästä, kohdentamisesta tai tuloksellisuudesta.” Kehitysyhteistyövaroista 15 prosenttia menee ilmastohankkeisiin. Tämä siis ilman kunnollisia suunnitelmia tai tuloksellisuuden seurantaa. Tämän kokoluokan vastuuttomuus on ennenkuulumatonta jopa vihervasemmiston lempiaiheessa, maailmanhalaamisessa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana EU:n ilmastotoimia sisältävästä 55-valmiuspaketista, joka alustavien vaikutusarvioiden mukaan aiheuttaa miljardien vuotuisen lisälaskun suomalaisille. Kun Suomi on hoitanut ilmastotaakkansa erinomaisesti, Suomelta vaaditaan enemmän toimia. Luulisi, että aiemmista seikkailuista, solidaarisuuden nimellä kulkevasta Suomen lypsämisestä ja edelläkävijyysriemuista olisitte jo oppineet jotain. Hallituksemme EU-edunvalvonta ja asioiden tärkeysjärjestys on surkeaa ja sekaisin. Tuntuu siltä, että sekä EU että te, arvoisa hallitus, elätte unimaailmassa. Jos ette ole huomanneet, keskuspankin painokoneet yskivät jo, kun markkinakorot ovat nousseet. Suomalaisten rahat eivät tähän tule riittämään, eikä taikaseinä tule teidän hankkeitanne maksamaan. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-13T17:50:58,2022-10-13T17:56:16,Hyväksytty,1.1
2022_109_140,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos, kiitos. — Sitten kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_141,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kylmien säiden ja pitkien välimatkojen Suomi on erityisen riippuvainen siitä, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden lisäksi keskeistä on energiaomavaraisuuden lisääminen ja fossiilienergian käytön määrätietoinen vähentäminen päästöjä vähentääksemme.
Energiapolitiikan eri tavoitteiden yhteensovittaminen on mahdollista, kun hyödynnämme laaja-alaisesti kustannustehokkaita, kotimaisia ja vähäpäästöisiä energianlähteitä. Tehtaita ei saa lopettaa siksi, että kohtuuhintaisen sähkön saantia ei ole voitu taata. Järkevä energiatehokkuus sen sijaan on erittäin kannatettavaa. Siinä säästetään rahaa ja ympäristöä samalla kertaa.
Arvoisa puhemies! Tämä puheeni alku oli kymmenen vuoden takaa kokoomuksen ryhmäpuheesta, kun tässä salissa oli käsittelyssä selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta. Tänään viesti on samansuuntainen: tarvitsemme järkevää ja ratkaisukeskeistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka huomioi yhteiskunnan kokonaisedun. Onneksi olemme jo tunnistaneet aikoinaan tarpeen vähentää fossiilienergian tuontia ja panostaneet kotimaiseen puhtaaseen energiaan. Jatketaan samalla päästöjen vähentämisen tiellä, joka ei kurjista arkea, vaan päinvastoin luo kestävää kasvua ja suomalaisille uusia mahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt lukuisia toimenpiteitä, joiden avulla selviämme yli akuutista energiakriisistä. Olemme tuoneet useita esityksiä uudistaaksemme sähkömarkkinoita, jotta suomalaisille riittää kohtuuhintaista sähköä tulevan talven pakkasilla. Nopeavaikutteisten toimien valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo eilen, mutta, hyvä hallitus, voisitteko viimeistään huomenna alkaa edistää pika-aikataululla tarjoamiamme keinoja?
Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet myös pidemmän aikavälin ratkaisuja. Niiden avulla jatkamme kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa siten, että energian hinta Suomessa pysyy kilpailukykyisenä. Voimme tehdä puhtaasta ja edullisesta energiasta kilpailuvalttimme.
Kokoomus haluaa rakentaa Suomeen lisää ydinvoimaa ja varmistaa lisääntyvän tuulivoiman rinnalla vesivoiman edellytykset. Haluamme nopeuttaa energiainvestointeja ja sujuvoittaa luvitusta sekä laatia kansallisen vetytalousstrategian. Nyt käsittelyssä oleva ilmasto- ja energiastrategia tunnistaa samoja tarpeita. Kiitämme, että esimerkiksi vesivoiman merkitys sähköjärjestelmällemme nostetaan esille. Kiitämme myös huoltovarmuuden huomioimisesta etenkin, kun ilmastolaissa sen merkitystä ei hallitus vielä tunnistanut.
Yhteiskunnan sähköistyessä meillä on erinomaiset mahdollisuudet luoda kestävää kasvua puhtaan ja edullisen energian suurvaltana. Energiakriisistä ulos pyrkiessä on strategisesti järkevää vauhdittaa energiamurrosta. Siksi selonteon kunnianhimontasoa olisi kokoomuksen mielestä voinut jopa nostaa. Siinä tulisi antaa sitoumus vähintään yhden ydinvoimalan periaatepäätöksestä ja hoitaa pienydinvoimaloiden sujuva luvitus nopeammin kuin vuosikymmenen loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies! 2035-hiilineutraaliustavoite on teollisuuden ja muiden toimialojen osalta arvioitu olevan saavutettavissa olemassa olevilla tai näköpiirissä olevilla teknologioilla edellyttäen, että investointiympäristö on suotuisa. Yhteisen tavoiteasetannan jälkeen onkin tärkeää huolehtia teknologianeutraliteetista, ennakoitavuudesta ja sujuvuudesta. Nyt monet investoinnit ovat liian kauan viranomaisprosesseissa. Tämä vaikeuttaa yritysten investointisuunnittelua ja heikentää ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme innovaatioita ja osaamista, jotta saamme kehitettyä uusia teknologioita ja ratkaisuja sekä sitä kautta vientiä ja talouskasvua. Suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen vahvistamista on järkevä tavoitella osana kestävän kasvun kaavaa.
Olemme parlamentaarisesti päättäneet säätää uuden rahoituslain tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseksi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Julkista TKI-rahoitusta voidaan nostaa pysyvästi talouden kestävyydestä huolehtien.
Julkisten tki-menojen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan yksityiseltä sektorilta on tultava kaksi kolmasosaa rahoituksesta. Tässä palataan toimintaympäristöön sekä sen ennakoitavuuteen ja kannustavuuteen. Yritykset tarvitsevat signaalin suotuisasta investointiympäristöstä lupatakuineen, jotta innovaatiot saadaan eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Uskomme parempaan huomiseen ja haluamme tehdä töitä sen eteen. Poliittinen tahtotilamme on selvä. Annetaan ihmisille mahdollisuus ja vapaus kehittää parhaita ratkaisuja, jotta yhdessä asetetut tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti ja napakalla aikataululla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-10-13T17:56:21,2022-10-13T18:01:28,Hyväksytty,1.1
2022_109_142,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_143,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa, Euroopassa ja maailmalla on parhaillaan käynnissä valtava energiamurros. Murros vaikuttaa läpi yhteiskunnan, ja on olennaisen tärkeää, että tietoisuus murroksesta olisi ymmärretty laajasti.
Onneksemme olemme jo useamman vaalikauden ajan pyrkineet kohti päästötöntä energiaa. Venäjältä emme halua enää minkäänlaista energiaa. Tämä yhdessä tässä salissa tehty päätös vauhdittaa siirtymistä edelleen ja vie meitä kohti omavaraisuutta. Vauhti on kova, ja murroksen osapuolet muun muassa kuluttajista energia-alan toimijoihin ja päätöksentekijöihin on pidettävä mukana. Koko yhteiskunta on pidettävä mukana.
Järjestelmätason muutos on energia- ja ilmastokysymys, mutta sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle. Uutta osaamista ja näkökulman muutosta tarvitaan todella myös siellä, missä osaamista kylvetään: kouluissa ja oppilaitoksissa. Tietoa energia-alan nopeasta muutoksesta tarvitaan kaikkialla.
Arvoisa puhemies! Suomen energia- ja ilmastopolitiikka on ollut pitkänäköistä. Olemme oikealla tiellä. On siirryttävä kokonaan päästöttömään energiaan, on säästettävä energiaa, käytettävä sitä tehokkaasti. Energiaa pitää olla tarjolla kuluttajalle kohtuulliseen hintaan, ja yleensä energian saatavuudesta sekä huoltovarmuudesta on pidettävä huolta.
Hajautettu energiantuotantomalli on huoltovarma malli ja eri asia kuin keskitetty malli. Energiamuutos ei onnistu ilman eri puolilla Suomea, eri alueilla, tapahtuvaa energiantuotantoa. Tämä on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa. Myös tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä vähintään 51 prosenttiin on toteutumassa.
Keskustan johdolla Suomessa on luotettu kotimaiseen puhtaaseen energiaan, myös bioenergiaan. [Juha Mäenpää: Ei turpeeseen!] Energiapaletti on monipuolinen. Tarvitsemme lisää muun muassa aurinko- ja tuulivoimaa sekä ydinvoimaa.
Arvoisa puhemies! Me suomalaiset ihan itse päätämme, haluammeko tavoitella energiamurroksessa perässähiihtelijän vai olympiavoittajan roolia. Muun muassa vetytaloudessa on suuret kasvunäkymät, koska Suomessa on puhdasta vettä ja mahdollisuuksia lisätä tuulivoimaa. Asia ei ole suinkaan näin yksinkertainen kilpailijamaissamme. Mikäli lähdemme kansallisesti tavoittelemaan vetyenergiatuotannossa aivan mahdollista 6—7 gigawatin laajuutta, tarkoittaisi se Suomen investointien määrässä 50:tä miljardia euroa.
Energian hinnannousu tuntuu lähes jokaisen kukkarossa, ja ensi talvesta on tulossa vähintään haastava. Meidän kaikkien on tärkeätä säästää sähköä, jotta hinta saadaan alemmaksi. Energia-alan kehitystä ei saa lukita liian tarkalla sääntelyllä, jotta annetaan aivan uudelle päästöttömälle energiantuotannolle mahdollisuus. Jotta tavoitteisiin päästään, on Euroopan unionin päätöksissä annettava tilaa kansallisille toteutusmalleille. Sama sapluuna ei todellakaan sovi Välimeren valtioihin ja pohjoiseen Suomeen.
Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Oulussa on kehitetty energiansäästöön laitteistoja, joita käytettäessä sähkölaitteet ja -lämmitys pärähtävät käyntiin, kun sähkö on halpaa. Tämä ohjaa kulutusta niille tunneille, jolloin sähköä on paljon saatavilla ja toisaalta kuluttaja myös säästää halpaa sähköä käyttäessään. Vaasassa suunnitellaan liikennepolttoaineeksi nesteytettävän synteettisen metaanin tuotannon aloittamista. Lappeenrannan—Lahden teknillisessä yliopistossa kehitettiin vähäpäästöinen tapa muuttaa jätepuu biopolttoaineeksi vedyn avulla.
Tulevaisuus tuo vielä lisää aivan uusia ratkaisuja. Ratkaisut vaativat panostusta tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä tunnistetaan myös ilmasto- ja energiastrategiassa. Kotimaisia tulevaisuuden hankkeita pitää tukea.
Kotimainen, päästötön energia tuo vaurautta ja vapautta. Panostamalla kotimaiseen vastaamme energian kolmoishaasteeseen: Ensiksikin, torjumme ilmastonmuutosta — siitä olemme vastuussa lapsillemme. Toiseksi, turvaamme sähkön ja lämmön saatavuuden kaikissa tilanteissa — turva tuo vapautta. Kolmanneksi, hillitsemme hintojen nousua ja edistämme maamme elinvoimaa — elinvoima on vaurautta.
Suomella on täydelliset mahdollisuudet muuttua energiamurroksessa energian tuojasta energian viejäksi. Energia- ja ilmastostrategia on hyvä latukartta tälle reitille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-10-13T18:01:30,2022-10-13T18:06:37,Tarkistettu,1.1
2022_109_144,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_109_145,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ratkaisevaa vuosikymmentä ilmastonmuutoksen hillinnässä onnistumisen kannalta. Putinin brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on tehnyt selväksi, että halvan fossiilienergian aika on ohi. Suomessa hyödymme siitä, että olemme jo pitkään satsanneet puhtaaseen ja hajautettuun energiantuotantoon ja vähentäneet riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta. Rakentamalla kriisinkestävän ja ilmastokestävän energiajärjestelmän vahvistamme energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.
Nyt käsittelyssä olevassa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa linjataan päästökaupan piiriin kuuluvan teollisuuden ja energiantuotannon ilmastotoimista. EU:n laajuinen päästökauppa on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi päästöjen vähentämiseen. Vuosina 2014—2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet neljänneksellä. Samaan aikaan sen ulkopuolisilla sektoreilla päästövähennys on yhteensä vain kuusi prosenttia. Päästökauppa toimii, koska hiilelle on asetettu hinta. Kannusteet päästöjen vähentämiseksi ovat näin kohdallaan. Päästökaupan horjuttaminen olisi ilmastokriisin torjumisen kannalta tuhoisaa. Sen sijaan valmistelussa oleva päästökaupan vahvistaminen ja laajentaminen muun muassa meriliikenteeseen ja lämmitykseen olisi tehokas keino päästövähennysten vauhdittamiseen.
Arvoisa puhemies! Yksi energiapolitiikkamme keskeisimmistä kysymyksistä on, miten korvaamme polttoon perustuvat energiaratkaisut ja erityisesti puun polton kestävästi. Vihreiden kanta on, että rajallinen puuraaka-aineemme on käytettävä energiantuotannon sijaan mahdollisimman korkean jalostusasteen tuotteisiin. Pidämmekin tärkeänä strategian linjausta, että ainespuun ja järeän lahopuun ohjautumista polttoon vältetään, ohjauskeinoja selvitetään ja niitä varaudutaan tarvittaessa käyttämään. Korvaavien vaihtoehtojen vauhdittamiseksi vihreät ovat esittäneet ainespuun polton verotusta.
Viime toukokuussa saimme hälyttävän ennakkotiedon Suomen hiilinielujen romahtamisesta. Metsiemme hakkuumääriä ei voi nostaa, koska se vaarantaisi kriittisellä tavalla ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja kiihdyttäisi luontokatoa. Uudet energiainvestoinnit on perustettava muuhun kuin puun polttoon.
Arvoisa puhemies! Niin ilmastonmuutoksen kuin luontokadonkin juurisyynä on luonnonvarojen ylikulutus. Meidän on muutettava tapaamme käyttää luonnonvaroja myös energiantuotannon osalta. Kiertotalouteen siirtymistä on vauhditettava. Jotta mineraaleja riittää vihreän siirtymän tarpeisiin, on varmistettava, että teollisuuden sivuvirrat ja jätteet pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja että kerran kaivetut mineraalit pysyvät kierrossa. Tarvitsemme nykyistä vahvempia ohjauskeinoja, jotta kierrätysmateriaalin käyttäminen on aina edullisempaa kuin neitseellisen raaka-aineen.
Tuulivoiman osalta käsissämme on miljardiluokan investoinnit. Tuulivoiman ja tutkavalvonnan yhteensovittamiseen on löydettävä Suomen turvallisuutta vaarantamaton ratkaisu, jotta tuulivoimaa saadaan rakennettua tasapainoisesti eri puolille maata. Vihreät ovat esittäneet aurinkosähkön vähintään kymmenkertaistamista vuoteen 2025 mennessä, ja ydinvoimalla on silläkin tärkeä roolinsa puhtaan energian tuotannossa.
Myös energiankulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen on otettava voimallisesti keinovalikoimaan. Kulutusjoustot on otettava käyttöön tasaamaan sähköpiikkejä huippukulutuksen aikana niin kotitalouksissa kuin teollisuudessa. Vetyteknologian kehittämisessä Suomen on otettava voimakkaampaa etunojaa. Yksi keino tähän olisi erillisen vetystrategian laatiminen.
Arvoisa puhemies! Siirtyminen fossiilisista puhtaisiin energiamuotoihin on globaalissa mittakaavassa valtava haaste, mutta myös suuri mahdollisuus. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n ennusteen mukaan seuraavan viiden vuoden aikana maailmassa rakennettavasta uudesta energiantuotannosta jo 95 prosenttia on uusiutuvaa. Tässä murroksessa Suomen kannattaa olla mukana. Se tuo Suomeen investointeja ja työtä.
Vihreä eduskuntaryhmä tukee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian nopeaa toimeenpanoa hyvässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Haluamme olla rakentamassa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, joka kykenee ratkaisemaan ilmastokriisin ja luontokadon sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-13T18:06:41,2022-10-13T18:11:34,Hyväksytty,1.1
2022_109_146,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kautto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_147,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt historiallisen käänteen Suomen ilmastotyössä. Olemme uudistaneet ilmastolain, määritelleet Suomelle hiilineutraalisuustavoitteen vuodeksi 2035 ja laatineet ilmastolain mukaiset suunnitelmat siitä, miten tuohon tarpeelliseen tavoitteeseen päästään. Nyt hallitus on saanut valmiiksi näihin kuuluvan ilmasto- ja energiastrategian. 
Strategian keskiössä on vihreä siirtymä ja keväällä ajankohtaistunut irtautuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta, jonka tuonti Venäjältä Suomeen on jo melkein loppunut. Strategiaan sisältyvät huoltovarmuustoimet, jotka hallituksessa tehtiin Venäjän hyökkäyksen johdosta. Sota on tuonut energiapolitiikan keskiöön energian toimitus- ja huoltovarmuuden sekä meitä kaikkia koskettavan energian hinnan.
Strategia on toimintasuunnitelma, jolla Suomi täyttää EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteet. Sillä on myös määrä saavuttaa kansallinen 2035-ilmastotavoite. Se kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorilla sekä maankäyttösektorin ja muiden alojen hiilinielut. Tähän voi olla tyytyväinen.
Arvoisa puhemies! Vasemmisto on ajanut tässä hallituksessa vielä saavutettua yhteisymmärrystäkin edistyksellisempää ilmastopolitiikkaa. Tämä johtuu siitä, että mielestämme fossiilisesta energiasta olisi pitänyt päästä eroon jo aikoja sitten turvallisen ja vakaan ilmaston takaamiseksi. Perinteinen turvallisuusuhka eli sota on nyt saanut meidät rakentamaan energiaturvallisuuttamme huoltovarmuuden ja omavaraisuuden kautta, ja kasvatamme omaa uusiutuvan energian kapasiteettiamme. Tämä oivallus ja tahtotila olisi saanut syntyä jo aiemmin koko tätä vuosisataa värittävän, kaikista suurimman turvallisuusuhkan eli ilmastokriisin takia. Nyt meillä on kiire, sillä uusiutuvan energian rakentaminen kestää luvituksineen vuosia. Fossiilisista luopumisen rinnalla on siis toteutettava myös energiansäästötoimia sekä nyt että pysyvästi.
Arvoisa puhemies! Energian riittävyys on varmistettava tässäkin tilanteessa, ja tehokkain keino tähän on säästää energiaa. Ilmasto- ja energiastrategian valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti tällä viikolla Astetta alemmas -kampanjan, jolla kannustetaan ihmisiä, yrityksiä ja muita organisaatioita säästämään energiaa arkisin teoin. Tavoitteena on pysyvä energian kulutuksen lasku. Kampanja suosittelee toimia, joiden potentiaalia ei aina tule arjen tiimellyksessä ajatelleeksi: sisälämpötilan laskua, lämpimän veden säästämistä ja hiljaisempia ajonopeuksia. Nämä ovat jokaisen arkijärkisiä ilmastotekoja, jotka nyt ymmärrämme välttämättömiksi, kun energian hinta näyttää meille energian arvon uudessa valossa. Meidän on totuttava uuteen, säästeliääseen energiankäyttöön.
Arvoisa puhemies! Ajat ovat vakavat, surulliset ja monelle meistä myös taloudellisesti koettelevat. Ilmastotoimia tekemällä meidän on kuitenkin mahdollista rakentaa kestävä ja turvallinen tulevaisuus, sellainen, joka ei ole riippuvainen diktaattorien sotaretkistä tai turvattoman tulevaisuuden aiheuttavista fossiilisista polttoaineista. Suomella on korkean teknologian maana loistavat mahdollisuudet olla tiennäyttäjä ilmastotoimissa ja myös yleisesti kestävän ja luontoa kunnioittavan elämän rakentamisessa.
Meidän täytyy nyt investoida riittävästi omaan energiajärjestelmäämme, lähtien sähköverkoista ja ulottuen tuotannon kapasiteettiin ja kysyntäjoustoihin sekä energiatehokkuuteen ja -säästöön. Näin paitsi turvaamme selustamme kaukaa viisaasti myös luomme Suomeen uutta, kestävää teollista työtä.
Uuden energiajärjestelmän rakentaminen kysyy työtätekeviä käsiä ja aivoja. Tätä vasemmisto esittää myös pian julkaistavassa uudessa teollisuuspoliittisessa ohjelmassaan. Haluamme, että Suomesta löytyy osaamista, osaavaa työvoimaa ja tukea ihmisille siirtymävaiheessa. Kestävä energiajärjestelmä, ilmaston kannalta kestävä yhteiskunta sekä hyvinvoiva teollinen yhteiskunta ovat meidän ajattelussamme yhdistettävissä. Sitä kohti myös ilmasto- ja energiastrategia meitä vie, ja vasemmisto pitää kunnia-asianaan olla mukana tässä työssä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-10-13T18:11:38,2022-10-13T18:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_109_148,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_149,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! För ganska exakt tio år sedan var det så kallade svaveldirektivet på tapeten, ett direktiv som skulle minska på svavelutsläppen i marint bränsle. Farhågorna då var många: företag hotade flytta sin produktion bort från Finland, kostnaderna för samhället skulle bli i miljardklass och kraven skulle slå hårt på finländska exporten.
I dag är det intressant att analysera den diskussionen. De som vågade anta utmaningen gick ut som segrare — även ekonomiskt sett. Svaveldirektivet höjde temporärt på kostnaderna, det är ett faktum. Men den finska cleantech-industrin fick nya möjligheter, en ny marknad, nya områden för tillväxt. Under det gångna decenniet förändrades världen, och i dag är klimatfrågorna en konkurrensfördel för de finska företagen. Vi har som land know-how och ett brand som har satt oss på framkanten i kampen mot klimatförändringen. Vi har förutsättningar att skapa förändring på ett socialt och ekonomiskt rättvist sätt. Finland ska vara ett lockande land för företag och investerare. Finland har alla möjligheter att vara en nyckelspelare i en kolneutral framtid och utnyttja potentialen som finns bland annat i väte, sol och vind.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-13T18:16:53,2022-10-13T18:18:33,Hyväksytty,1.1
2022_109_150,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Syksyllä 2018 kristillisdemokraatit olivat mukana eduskuntapuolueiden yhteisten linjausten etsimisessä ilmastopolitiikan vahvistamiseksi. Tavoite oli hiilinegatiivisuus 2040‑luvulla. Myös keskeiset teollisuudenalamme ovat sitoutuneet hiilineutraalisuustavoitteeseen ja julkaisseet siihen omat tiekarttansa.
Rinteen—Marinin hallitus päätti ohjelmassaan kuitenkin kiristää tavoitetasoa entisestään, ja samanaikaisesti EU-komissio on tuonut kiihtyvällä tahdilla ilmasto- ja energiasektoriin liittyvää sääntelyä ja byrokratiaa. Uusiutuvan energian direktiivi, Fit for 55, maankäytön hiiliasetus, niin sanottu LULUCF, kestävän rahoituksen taksonomia ja viimeisenä ennallistamisasetus — tässä mainitakseni muutamia säännöksiä, joihin hallituksella tuntuu olevan suuri vaikeus muodostaa ylipäätään yhteneväisiä kantoja ja joiden kansallisesta yhteisvaikutusten arvioinnista ei tunnu hallituksen millään ministeriöllä olevan vastuuta. Samalla Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut Euroopassa suuria muutoksia ja epävarmuutta niin energian saannissa kuin sen välittämisessä.
Edessä oleva talvi Euroopassa tulee määrittelemään paljon energiapolitiikan suuntaa. Energiansäästö ja viisaampi energiankäyttö ovat sinällään erittäin hyviä asioita, mutta kohtuuttomat sähkölaskut yhdistettynä sähkön saatavuusongelmiin ovat jotain, mihin meillä ei olla totuttu. Jos päästövähennystavoitteet ja visiot uudesta energiajärjestelmästä eivät ole kiinni reaalitodellisuudessa, yhtälön tuloksena on krooninen energiapula ja talouden hyytymisen kautta hyvinvointiyhteiskuntien rapautuminen.
Energiantuotannon kysymykset ovat ilmastopolitiikan ykkösasia, jonka rinnalla tässä vaiheessa muu on miltei näpertelyä. Energiaintensiivisten teollisuudenalojen siirtymää pois fossiilienergiasta ei voida toteuttaa ilman merkittävää energiantuotannon lisärakentamista. Muutoin energian hinta tulee olemaan pilvissä pysyvästi, ja se vie köyhimmät kotitaloudet ahdinkoon. Tavoitteet on sovitettava yhteiskunnan reunaehtoihin, muun muassa turvallisuuspolitiikkaan, talouteen ja kansalaisten pärjäämiseen.
Globaalit haasteet ovat yhä valtavat. On melkoisen impivaaralaista ajatella, että Suomi pystyisi yksin ratkaisemaan globaalin ilmastonmuutoksen. Fossiilienergian osuus maailman energiantuotannosta on 80 prosenttia. Yhä tänään energiainvestoinnit ovat pääsääntöisesti investointeja fossiilienergiaan. EU:nkin tasolla tuuli- ja aurinkoenergian osuus energiantuotannosta on yhä marginaalinen.
Kehittyvät ja väestöltään kasvavat maat nostavat elintasoaan, eikä fossiiliriippuvuus muutu hetkessä, kun siirtymä meilläkin vie vuosikymmenen tai kaksi. Suomi pystyy vaikuttamaan maailmaan eniten kädenjäljellään eli osaavana kansakuntana panostamaan innovaatioihin, tuotekehitykseen ja teknologiaan, joita tarjota viennin kautta ratkaisuna muillekin.
Suomen energiapaletti on onneksi pidetty monipuolisena, emmekä ole seuranneet niitä ideologisia ja yksisilmäisiä polkuja, joille meitä osa puolueista on Suomessakin halunnut tyrkkiä. Tälläkin hetkellä on syytä tarkastella rakentavan kriittisesti muun muassa kaikkialle ulottuvaa yhteiskunnan sähköistymistä, joka voi tehdä meistä kohtalokkaan riippuvaisia sähköverkkojen häiriöttömästä toiminnasta, valtavan kompleksisista järjestelmistä ja pääosin kiinalaisista komponenteista sekä altistaa meidät kyberhyökkäyksille ja muille häiriöille.
Arvoisa puhemies! On myös ymmärrettävää, ettei ole olemassa täysin haitatonta ja riskitöntä energiaa. Akkuteollisuus vaatii valtavasti kaivannaisia, vesivoiman altaat vievät valtavia pinta-aloja, ja ydinjätteen loppusijoitus on useimmissa ydinvoimaa hyödyntävissä maissa yhä toteuttamatta. Tuulivoimaakaan ei voi lisätä rajattomasti.
Me kristillisdemokraatit pidämme tärkeänä monimuotoista energiajärjestelmää, jossa huomioidaan ilmastopäästöjen lisäksi omavaraisuus, huoltovarmuus ja kustannustehokkuus. Ilman ruoantuotantoa ei ole elämää eikä yhteiskuntaa, jos ilmastonmuutoksen torjunnan nimissä ajetaan suomalainen ja eurooppalainen maatalous alas.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme vision yhteiskunnasta, jossa talous, sosiaalinen kehitys sekä ympäristönsuojelu kehittyvät paremmassa sopusoinnussa kuin tänään. Syvällisen arvokeskustelun lisäksi tarvitaan analyysi teknologisen kehityksen myötä avautuvista uusista mahdollisuuksista rakentaa entistä kestävämpää yhteiskuntaa. Ylisukupolvinen vastuu velvoittaa meitä toimimaan kestävän yhteiskunnan hyväksi.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-13T18:22:27,2022-10-13T18:27:43,Hyväksytty,1.1
2022_109_151,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_152,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On ensiarvoisen tärkeää, että me eduskuntana edistämme vihreää siirtymää ja luomme kestävää kasvua. Meidän tärkein tehtävämme on turvata yhteiskuntamme tulevaisuus eikä tehdä päätöksiä omien intressiemme, vaalilupauksien tai ideologioidemme vuoksi.
Elämme kuitenkin tätä päivää. Sähkön, energian ja ruoan hinta sen kun kasvaa, ja kansalainen maksaa. Kestävä ilmastopolitiikka on tärkeää, mutta meidän täytyy huomioida myös tämän hetken tarpeet. Kiristämällä kansalaisten ja yritysten olosuhteita emme pääse haluttuun lopputulokseen. Pidän tärkeänä, että teemme päätöksiä, mitkä ovat oikeassa suhteessa ilmasto- ja ympäristökeskustelun ja tutkimuksen nykytilan kanssa.
Olennaista ilmastokeskustelulle ja sen tavoitteille on Suomen vaikutusvalta EU:ssa. On syytä olla huolissaan siitä, miten heikosti olemme pitäneet puoliamme. EU:n vihersokea komissio vie meitä kuin kuoriämpäriä. Hyvänä esimerkkinä tästä on metsät, jotka olemme suojelemassa kuoliaaksi, kun ilmastotavoitteiden keskeinen asia on päästä eroon fossiilipohjaisesta energiasta. Suomen tulee pystyä vaikuttamaan nykyistä paremmin Euroopan unionin päätöksentekoon. Nyt Suomessa näkemys löytyy usein jälkikäteen eikä silloinkaan tarpeeksi jämäkästi. Kaivataan ennakointia ja Suomen etujen vahvaa puolustamista. Muuttuviin tilanteisiin täytyy pystyä reagoimaan nopeasti. Valitettavan usein tilanne on se, että Suomelle tärkeissäkin säädöshankkeissa kansallinen valmistelu käynnistyy vasta, kun komission ehdotus annetaan, eli olemme pahasti myöhässä.
Ärade talman, arvoisa puhemies! Tässä salissa meidän pitäisi pystyä paremmin pitämään puoliamme ja arvioida ilmastotavoitteita kokonaisuuden kannalta, missä otetaan huomioon myös talous, työllisyys sekä yksityinen omaisuus, kuten suomalaiset metsät. Nyt meitä neuvovat Keski-Euroopan maat, jotka mielellään suojelevat Suomen metsät, että saavat itse jatkaa fossiilisen energian käyttöä. Metsistä nämä eivät ymmärrä mitään, tulppaaneista ehkä enemmän.
Huolehtimalla ympäristöstä huolehdimme myös omavaraisuudesta. Meidän tulee huolehtia, että maa- ja metsäteollisuutemme on kunnossa ja myös tulevaisuudessa on yrittäminen kannattavaa. Muutokset tapahtuvat merkittävien investointien kautta. Yritykset ovat jo nyt edelläkävijöitä vihreässä siirtymässä, yritykset luovat ratkaisuja ja kasvua. Yritysten toimintaympäristöä tulee vahvistaa niin, että se kannustaa investointeihin. Suomi on viimeisen 15 vuoden aikana vähentänyt päästöjään kolmanneksi eniten maailmassa. Sen ovat tehneet yritykset, kun se on ollut niille liiketoiminnan kannalta mielekästä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kestävä ilmastopolitiikka on äärimmäisen tärkeä tavoite, mutta ei siihen pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä. Liian tiukalla ilmastotavoitteella vääristämme kilpailua omaksi tappioksemme. On hyvä muistaa mittakaavat koko maailmaa koskevassa ongelmassa. Koko EU:n päästöt ovat kahdeksan prosenttia maailman päästöistä, ja Suomen päästöt lasketaan promilleissa. Suurimmat ongelmat ovat Aasian nousevissa talouksissa ja sademetsien tuhoamisessa. Kiina ja muut Aasian kehittyvät maat turvaavat talouskasvuaan panostamalla fossiiliseen energiaan. Näihin asioihin meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan, ja mikään ei muutu riittävän nopeasti, ellei kaikkia merkittäviä valtioita saada mukaan päästökauppaan. Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Venäjä on suurin syyllinen energiakriisiin mutta ei ainoa. Jos Suomen energiapolitiikkaa olisi hoidettu onnistuneesti, meillä olisi enemmän ydinvoimaa käytössä ja olisimme sähkössä omavaraisia. Nyt kerrotaan, kuinka tuulivoimaa rakennetaan kiihtyvästi, mutta sähköverkot puuttuvat. 80 prosenttia maailman energiasta tehdään edelleen öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla, kuten 20 vuotta sitten. Näistä fossiilisista pyritään kyllä eroon, mutta samaan aikaan ei pystytä tuottamaan tasaisesti sähköä, ja se näkyy myös meillä, kun liian monen suomalaisen kotitalouden ja yrityksen sähkölaskut ovat karanneet käsistä. Liian kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vääristävät kilpailuamme, kun samaan aikaan muualla toimitaan toisin. Saksan valtio on nyt koonnut yhteensä 200 miljardin euron tukipaketin kuluttajille ja yrityksille sähkön korkean hinnan takia. Eli Saksa pitää hintoja korkealla ja me maksamme. Samalla Saksa vääristää EU:n tasolla kilpailua omien yritystensä eduksi.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Sähköntuotannon varmistaminen kaikissa olosuhteissa on tärkeää yhteiskunnalle. Nyt ei pidä hosua. Tässä salissa pitää luoda selkeät ja ennakoitavat säännöt, yritykset kyllä osaavat pelata ja investoida. Markkinat kyllä toimivat, kun markkinoiden annetaan toimia. Sähkön varastointi ja sähkön siirto ovat tulevaisuuden kysymykset. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-13T18:27:46,2022-10-13T18:33:19,Hyväksytty,1.1
2022_109_153,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Nyt ryhmäpuheenvuorokierroksen jälkeen ministerit. — Ensin ministeri Ohisalo, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_154,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiastrategia on yksi kolmesta hallituksen keskeisimmästä ilmastosuunnitelmasta. Se linjaa päästökauppasektorin eli suuren energiantuotannon ja teollisuuden ilmastotyötä. Myös kaksi muuta suunnitelmaa ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Ne ovat taakanjakosektorin keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma eli tuttavallisemmin KAISU, ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli tuttavallisemmin MISU. Yhdessä nämä suunnitelmat kattavat kaikki päästömme ja nielumme, ja on aivan erinomaista, että eduskunta pääsee nyt tarkastelemaan näitä kaikkia yhtä aikaa.
On erittäin tärkeää, että olemme tänään täällä keskustelemassa puhtaasta energiantuotannosta ja teollisuudesta. Näemme parhaillamme, että varhainen panostaminen puhtaaseen energiaan on myös aidosti kannattavaa. Nykyinen fossiilienergian kriisi ei ole iskenyt Suomeen yhtä pahasti kuin moniin muihin Keski-Euroopan maihin, ja tämä johtuu siitä, että olemme jo varhain panostaneet puhtaaseen energiantuotantoon.
Kiitän ministeri Lintilää siitä, että strategia on saatu valmiiksi tänä haastavana vuonna ja nyt tänne eduskunnan käsittelyyn.
Kotimaisen ilmastotyön seuraavaksi isoksi haasteeksi ovat nousseet hiilinielut. Ennakkotiedot maankäyttösektorin hiilinielun muuttumisesta päästölähteeksi ovat tästä vakava varoitus. Niin ilmasto kuin luonto asettavat rajat kestävälle teollisen mittakaavan puunpoltolle. Ilmaston ja luonnon näkökulmasta jatkossa uudet investoinnit niin lämmön- kuin sähköntuotannossakin tulee ensi sijassa suunnata polttoon perustumattomiin ratkaisuihin, ja tämä koskee laajasti esimerkiksi kaupunkien ja asutuskeskusten kaukolämpöjärjestelmiä. Sen vuoksi onkin tärkeää, että strategiassa linjataan, että tulemme tekemään selvityksen puunpolton rajoista ilmaston, luonnon ja talouden kestävyyden näkökulmista sekä erilaisista ohjauskeinoista. Näitä ohjauskeinoja tarvitaan tulevaisuudessa.
Kotimaisen tuulivoiman potentiaali voi olla strategiassa ehkä paljon ennakoituakin suurempi. On tärkeää saada strategiassa linjattu merituulivoiman pilotti nopeasti eteenpäin. Lisäksi tänä syksynä työtään tekee myös selvityshenkilö Itä-Suomen tuulivoiman ja tutkavalvonnan yhteensovittamiseksi. Olisi erittäin tärkeää saada myös Itä-Suomeen tuulivoimatuotantoa, mikä osaksi myös vaimentaisi tuotannon vaihteluita.
Tämä käsillä oleva strategia myös sisältää vedyn käytön edistämistä. Vedyn tuotanto tarvitsee tuekseen paljon puhdasta sähköntuotantoa, eli tähän liittyvät myös esimerkiksi tuulivoiman edistämiseen liittyvät kysymykset. Elinkeinoelämähän on toivonut vielä erillistä vetystrategiaa, josta ehkä täälläkin lisää keskustelussa kuulemme. Vetytalous voi osaltaan ratkaista uusiutuvan energian vaihtelevaan tuotantoon ja varastointiin liittyviä ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-13T18:33:25,2022-10-13T18:36:30,Tarkistettu,1.1
2022_109_155,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_109_156,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ryhmäpuheenvuoroista. Se, mikä päällimmäisenä jäi mieleen, on se, että kyllä meillä on edelleen eduskunta, joka on aika yksimielinen isosta kuvasta, ja kyllähän meidän vahvuus on ollut se, että useamman hallituskauden ajan on tehty yhtenäistä energiastrategiaa ja energiapolitiikkaa.
Muutamia asioita:
Edustaja Peltokangas oli käynyt läpi esitystä ihan kiitettävästi. Se, mikä sieltä pikkasen unohtui, oli se, että työllisyyshän kasvaa tämän myötä myös, niin että se kannattaa siinä huomioida. [Juha Mäenpään välihuuto]
Se, mitä tuli esille edustaja al-Taeen ja itse asiassa myös Wallinheimon puheenvuoroissa, oli tämä kokonaisuus, luvituksen merkitys, nämä kaikki, jotka siellä ovat olemassa, pienydinvoimalat — nämä ovat kaikki sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä meillä jo työn alla. Meillä on työn alla ministeriössä uusi ydinenergialaki, joka sisältää pienydinvoimalat, mikä on äärettömän tärkeätä ja tulee olemaan. Minä olen hyvin vakuuttunut, että me tullaan näkemään kyllä pienydinvoimaloitten nousu, ja sama tuli vihreitten edustaja Elon puheenvuorossa esille.
Se, mikä minun mielestäni oli hyvää edustaja Elon puheenvuorossa, oli tämä vetystrategian tarve. Kyllä me sitä tarvitaan. Vaikka me jo alkujaan otetaan tähän mukaan se vety niin kuin se on, niin kyllä sen vauhti ja koko on niin iso, että se tulee vaatimaan sitä varmaan vielä tällä kaudella, ja jos hallituskumppanit siunauksen antavat, niin voitaisiin laittaa jo liikkeelle oman vetystrategian tekeminen.
Täällä tulivat nämä kulutusjoustot edustaja Elon puheessa: Minä olen pikkusen ollut skeptinen niitten kanssa, koska mehän luodaan periaatteessa huutokauppamarkkina tilanteeseen, jossa yritykset ovat todella kiitettävän hyvin jo tällä hetkellä tiputtaneet energian kulutusta. Onko syytä valtion lähteä maksamaan siitä, että yritykset tekevät toimia, joita ne tekevät jo omalähtöisesti? Meillä ei voi olla sekkivihko auki koko ajan, eli tämä on sellainen asia, jota minä seuraan tässä hyvinkin tarkoin.
Edustaja Kautto kertoi tästä hallituksen linjasta. Tämä on hyvin pitkä linja, niin kuin sanoin tuossa.
RKP:llä on hyvin mielenkiintoinen tämä pohjoismainen... Kyllä meidät mielletään aika paljon yhteiseen pohjoismaiseen markkinaan. Kun on tuolla kv-puolella, niin kyllä se tulee siitä, ihan samalla tavalla kuin edustaja Harkimo viittasi tähän kansainväliseen yhteistyöhön. Minä tulin viime yönä Prahasta. Meillä on hyvin läheinen yhteistyö muun muassa Prahan yliopiston kanssa. Me ollaan luovutettu heille muun muassa ydinpolttoainetta heidän laboratorioreaktoriinsa, ja me tullaan tekemään hyvin tiukasti yhteistyötä. USA:n kanssa me tehdään tällä hetkellä yhteistä MOUta ydinvoimapuolelta, eli kyllä tällä on iso merkitys.
Edustaja Essayah puhui tästä päiväenergiatilanteesta: Kyllä tämä huolestuttaa ilman muuta. Se on ihan selvä, että ei tältä voi silmiänsä ummistaa, mutta se täytyy sanoa, että eilisessä energianeuvoston epävirallisessa kokouksessa kollegat sanoivat enemmän sitä, että ”kun teillä Suomessa kuitenkin tilanne on noin hyvä”. Eli kyllä me kuitenkin eurooppalaisessa vertailussa ollaan verrattain hyvässä tilanteessa, mutta ei pidä tietenkään verrata siihen, että kun kaveri on vielä huonompi, eli kyllähän meidän pitää eteenpäin päästä. Mutta kyllä meidän iso linja, joka tässä strategiassa on, vaikuttaa kuitenkin erittäin kannustavalle, ja eduskunta sitoutuu siihen ja toivottavasti tulevat hallitukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-13T18:36:33,2022-10-13T18:40:57,Hyväksytty,1.1
2022_109_157,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Nyt avaan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille, erityisesti ryhmäpuheenvuoron pitäjille. Minuutin vastauspuheenvuorot. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_158,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on minun mielestäni... Tai haluaisin vahvistaa tavallaan ministeri Lintilän ajatusta siitä, että tässä eduskunnassa ollaan aika yksimielisiä tästä isosta linjasta — siitä, että Suomi lähtee viennin kautta edistämään ilmastonmuutoksen ratkaisua maailmalla ja viennin kautta saa itselleen siitä myöskin niitä työpaikkoja ja euroja, mitä me tänne kaipaamme kovasti. Eli tuottavuuden viennin kautta ratkaistaan valtavia isoja globaaleja ilmastokysymyksiä.
Mutta juuri nyt täytyy hakea tälle kokonaisuudelle myöskin hyväksyttävyyttä kansalaisilta, ja energiaan liittyvissä kysymyksissä, hintaan liittyvissä kysymyksissä sekä saatavuuteen liittyvissä kysymyksissä meitä katsotaan tarkalla silmällä — yksineläjät, pieneläkeläiset, pienituloiset, yksihuoltajat. Tämän siirtymän täytyy olla oikeudenmukainen koko ajan, mutta juuri nyt täytyy kyetä vastaamaan näihin kriiseihin. Mielestäni hallitus on vastannut hienosti.
Olisi mukava kuulla vielä ministereiltä, mitä tässä tulevina hetkinä ollaan tekemässä vahvistaaksemme tätä responssia eli vastausta tähän akuuttiin kriisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-10-13T18:41:08,2022-10-13T18:42:25,Hyväksytty,1.1
2022_109_159,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_160,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olisi hyvä saada vastausta tuohon talousvaikutusten puutteelliseen käsittelyyn tai ainakin nyt Valtiontalouden tarkastusviraston esittämään huomioon, että kehitysyhteistyövarojen käyttö ilmastohankkeisiin on vailla suunnitelmaa tai tuloksellisuuden seurantaa. Jos me ajattelemme, että hallitus usein tuo esiin sen, että kaiken pitää pohjautua tutkittuun tietoon, niin tämä on kyllä hyvin ristiriidassa. Miksi näin merkittävässä asiassa talousvaikutuksia ei edes yritetä arvioida numeroiden tasolla? Tämähän ei nyt oikein niin kuin rimmaa sen hallituksen idean kanssa, että tutkittuun tietoon... Ihan näin vaan kommenttina: toivoisin, että tähän kiinnitetään huomiota ja jossain vaiheessa tuotaisiin numerotasolla näistä arvioita, niin päästäisiin yhdessä niitä pohtimaan. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-13T18:42:26,2022-10-13T18:43:18,Hyväksytty,1.1
2022_109_161,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_162,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiateollisuus kertoi tänään, että suomalaiset ovat säästäneet energiaa viime vuoteen nähden yli 13 prosenttia. Suomalaiset ovat siis jo tehneet paljon tulevan talven hinnannousun kohtuullistamiseksi. Ja tämä sama uutinen kertoi, että sähkön nettotuonti laski 69 prosenttia vuoden takaisesta. Eli kotimainen tuotanto on kasvanut. Toki tähän 69 prosenttiin liittyy myös se, että on sitä energiaa säästetty. Mutta tämä kaikki kertoo, että ilmasto- ja energiastrategia toteutuu jo hyvällä vauhdilla.
Olisin kysynyt EU-sääntelystä ja Suomen kannoista. Esimerkiksi EU:sta on sanottu tämmöinen kattomäärä energiantuotannolle, kuinka paljon Suomessa voisi jatkossa tuottaa energiaa, ja tämähän sotii täydellisesti esimerkiksi vetytalouden tavoitteita vastaan. Tähän olisi kiinnostavaa kuulla ministereiden vastaus, mitä mieltä tästä olette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-10-13T18:43:18,2022-10-13T18:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_109_163,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_164,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on ollut siitä hyvin laaja yhteisymmärrys, vihreässä siirtymässä on tosiaan kyse siitä, että me pystytään muuttamaan meidän energiajärjestelmämme globaalisti päästöttömäksi. Siksi on tärkeää, että tässä ilmasto- ja energiastrategiassa kannustimet painottuvat nimenomaan teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen, mistä ministerikin hyvin puhui. Tämä luo suomalaisille yrityksille myös kestävää vientiä ja vähentää globaalisti päästöjä ja lisää suomalaisten yritysten hiilikädenjälkeä.
Myös edustaja Ollikainen täällä puhui hyvin vahvasti meidän energiainnovaatioistamme. Ympäristövaliokuntakin kävi Vaasassa toteamassa, että siellä on aika vahvaa kehittämisyhteistyötä eri yritysten välillä, ja tätä meidän pitää kaikin tavoin tällä toimintaympäristön kehittämisellä edistää.
Kiitos ministerille myös vetystrategian edistämisestä, ja samoin tämä ydinenergialain uudistus saa kyllä vihreiden vankan tuen. Meidän pitää varmistaa, että Suomi on houkutteleva investointiympäristö myös tulevaisuudessa, ja sen eteen tehdään töitä yhdessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-13T18:44:34,2022-10-13T18:45:41,Hyväksytty,1.1
2022_109_165,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kautto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_166,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen kyllä siitä tyytyväinen, että Suomessa yrityskenttä on ymmärtänyt näiden ilmastotoimien välttämättömyyden, paremmin kuin ehkä osa meistä täällä salissa. Toki heitä ohjaavat siinä hyvin paljon taloudelliset seikat ja tietenkin asiakkaitten vaatimukset ympäristöystävällisistä tuotteista. Toisaalta taas esimerkiksi metsäsektorin osalta, minkä tunnen kohtuullisen hyvin, kyllä pystytään luontoarvoihin ja luonnonsuojeluun vastaamaan hyvin paljon näillä uusilla tuotteilla, missä korvataan muovia sekä sitten esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa puuvillaa.
Minun mielestäni meidänkin pitäisi täällä ymmärtää ensinnäkin se, että nämä ilmastotoimet ovat välttämättömiä, mutta ymmärtää myös se, minkälaiset liiketoimintamahdollisuudet suomalaisilla yrityksillä on kokonaisuudessaan tässä ympäristönsuojelussa. Täällä joittenkin mielestä aina tehdään liikaa tai liian vähän, mutta minun mielestäni pitää vain tunnustaa tosiasiat — kääritään hihat ja lähdetään töihin ja nähdään myös Suomelle mahdollisuuksia tässä ilmastontorjunnan osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-10-13T18:45:43,2022-10-13T18:46:54,Hyväksytty,1.1
2022_109_167,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_168,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Ärade talman! Precis som det framkom här i en tidigare taltur av ordförande i miljöutskottet, ledamot Kosonen, så har vi i jämförelse med i fjol sparat 13 procent av energikonsumtionen, vilket är ett tydligt bevis på att finländarna har tagit den situation vi nu befinner oss i på allvar. Det handlar om ett samarbete.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-13T18:46:54,2022-10-13T18:47:25,Hyväksytty,1.1
2022_109_169,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tuolta EU:sta tällä hetkellä tulee monenlaista erilaista ilmastoon ja energiaan liittyvää sääntelyä, ja sitä kautta myöskin tullaan tavallaan sille sektorille, millekä ei pitäisi tulla, elikkä sinne suomalaisiin metsiin, jotka kuuluvat sinne kansalliseen päätösvaltaan. Ja nyt kun näitä esityksiä on tullut niin oikealta kuin vasemmalta ja tuntuu, että samanaikaisesti täällä talossakin on useita asioita kesken, niin mikä ministeriö meillä Suomessa yrittää yhteensovittaa näitä erilaisia vaikutuksia ja vaikutusarvioita? Ja onko ylipäätänsä minkäänlaista, voisiko sanoa, kokonaisarviointia tästä kaikesta menossa? Tuntuu, että aina sektorikohtaisesti yksittäinen esitys käsitellään täällä ja siihen muodostetaan kanta, mutta kukaan ei oikein tätä kokonaisuutta ole ottanut huomioon. Tästä olisin halunnut kuulla ministeriltä, miten tätä kokonaisuutta katsotaan, että ei käy niin, että tässä tulee erilaista osaoptimointia näitten säädösten suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-13T18:47:59,2022-10-13T18:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_109_170,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_171,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä puhutaan koko ajan näistä pienydinvoimaloista ihan kuin se olisi nopea ratkaisu tähän meidän tilanteeseen. Kysyisin ministeriltä: mikä on se ensimmäinen päivämäärä tai aika, kun semmoinen pystyttäisiin Suomeen rakentamaan, koska en usko, että se pelastaa meidän tämän hetken energiaongelmia?
Sitten toiseksi kysyisin Hanhikivestä: onko siihen mietitty joitain muita yhtiöitä, jotka lähtisivät rakentamaan sitä?
Kolmanneksi vielä kysyisin: Mikä on se oikea arvio siitä, riittääkö meidän sähkö, miten se riittää ensi talvena, kun siitäkin liikkuu lehdissä, jotka eivät koskaan kirjoita mitään totta, semmoisia ihmeellisiä, ettei se tule riittämään? Mitä ministeri sanoo tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-13T18:49:07,2022-10-13T18:50:04,Hyväksytty,1.1
2022_109_172,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_173,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Lintilä totesi keskustelun alussa, puhuttaessa ilmastosta ja energiasta puhumme samalla innovaatiosta, investoinneista ja työpaikoista. Vihreän teknologian avulla Suomella on erinomainen mahdollisuus viedä omaa osaamistaan, innovaatioita ja teknologiaa maailmalle. Vihreästä teknologiasta voimme tehdä uuden vientivaltin ja luoda sen kautta myöskin uusia työpaikkoja. Eli luomamme hiilijalanjäljen lisäksi, mikä siis kertoo, kuinka paljon saastutamme, on tärkeää miettiä entistä enemmän myös hiilikädenjälkeämme eli luomaamme hyötyä ilmastolle muun muassa viemällä maailmalle uutta, ilmastoystävällisempää teknologiaa. Ja tästä strategiasta saamme kyllä erittäin hyviä eväitä tähän työhön jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-13T18:50:06,2022-10-13T18:51:01,Hyväksytty,1.1
2022_109_174,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_175,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on monta kertaa nyt toistettu sitä, että viennin kautta saamme kasvua ja teknologiaa viedään ja innovaatioita viedään. Meillä pitää olla ensin, mitä viedään. Olen saanut lähipäivinä useita yhteydenottoja siitä, miksi valtion rahastoista — Finnvera, Business Finland, Ilmastorahasto, mitä muita niitä nyt onkaan — eivät saa pienet yritykset tukea. Pienissä yrityksissä on pöytälaatikossa, täällä näin, [Puhuja koputtaa pöytälaatikkoaan] monia hyviä ideoita, ja niitä voi taas viedä, kehittää. Ne ovat innovaatioita, ne ovat teknologiaa, mutta niihin ei löydy rahoitusta.
Arvoisa puhemies! Meillä oli tuossa joku Kaipola-niminen paperitehdas, joka lopetti. Siellä olisi saatu viiden miljoonan euron valtiontakauksella miljardin infra kovaan käyttöön. Sinne olisi rakennettu muovijalostamo. Siitä olisi saatu energiaa, sieltä olisi voitu syöttää sähköä verkkoon. Nämä investoinnit tarvitsevat tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-13T18:51:03,2022-10-13T18:52:23,Hyväksytty,1.1
2022_109_176,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_177,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty jo pitkään hyvää työtä puhtaan energian ja energiaomavaraisuuden eteen. Matkalla on tehty risupaketteja, ydinvoimapäätöksiä, tuettu tuulivoimaa alkuun. Aikanaan nekin saivat kovaa arvostelua osakseen.
No, nyt, kun energiakriisi iski, olemme lämmön ja sähkönkin suhteen melkein omavaraisia. Pelkästään tänä vuonna rakennetaan tuulivoimaa Olkiluoto kolmosen verran teholla mitattuna. Ja energiallakin mitattuna viiden vuoden päästä, vuonna 2027, tuulivoiman osuus kasvaa 40 prosenttiin meidän energiantuotannosta Fingridin arvion mukaan, samaan siis kuin ydinvoima. Loppu tulee bioenergiasta, vesivoimasta ja auringosta. Ja VTT:n arviossa aurinkoenergian osuus on nousemassa vuoteen 40 mennessä suurin piirtein samaan kuin tuulivoima tänä päivänä.
Tämä aika, mitä nyt tällä hetkellä elämme, on valtavan suuri pohja uusille innovaatioille, niin kuin moneen kertaan täällä on tullut esille, sähkön säästämisessä, lämpövarastoissa, sähkövarastoissa ja niin edespäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-10-13T18:52:23,2022-10-13T18:53:48,Hyväksytty,1.1
2022_109_178,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_179,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia pointteja siinä edellä edustaja Sipilältä. Vihreät esittivät kesällä, että aurinkosähköä olisi tuotettavissa vuonna 2035 kymmenen terawattituntia. Se on oikein hyvä ja realistinen tavoite.
Sähköinsinöörinä minä tiedän, että sähkö on sinistä ja sattuu ja sitä tarvitaan esimerkiksi vedyn tuottamiseen. Vedyn väristä sen sijaan on paljonkin poliittista keskustelua, onko se pinkkiä, vihreätä, harmaata vai mitä milloinkin. Olennaista on se, että meidän energiantuotantoa säätelee päästökauppa ja meidän pitäisi huolehtia siitä, että kaikki sähkö kelpaa nyt siihen vedyn tuotantoon. Tästä olisin kuullut mielelläni ministeriltä, mikä se tilanne EU:ssa on. Me tiedetään, että Yhdysvalloissa Bidenin ilmastopaketti on värisokea vedylle, ja se bisnes menee sinne. Me ollaan paljon perässä, jos me tehdään tästä itsellemme liian vaikeata Euroopassa. Eli miltä tämän vedyntuotannon suhteen nyt näyttää tämä maisema EU:ssa ja sitä kautta myös meillä Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-10-13T18:53:50,2022-10-13T18:54:42,Hyväksytty,1.1
2022_109_180,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_181,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin juuri jatkaa tästä Harjanteen pointista liittyen vetyyn ja oikeastaan sen väriin. No, mikä sen värin määrittää? Sen määrittää se, onko se tuotettu käyttäen esimerkiksi öljyä tai jotain muuta fossiilista energiamuotoa, jolloin se on niin sanotusti likaista vetyä.
Minä olen huolissani tästä vedystä laajassa mittakaavassa, ja haluan jatkaa tätä Harjanteen ajatusta siitä näkökulmasta, että niillä mailla, joissa nyt tuotetaan fossiilisia polttoaineita ja joista niitä viedään, on parhaat resurssit juuri nyt tuottaa myöskin vetyä meille, koska heillä on myös aurinkoa. Ja tähän liittyen olen huolissani myös ihmisoikeusnäkökulmasta: olemmeko edelleen diktatuurien taskussa, kun puhumme vedystä? Kysyn: milloin voitaisiin polkaista tämä Suomen vetystrategia käyntiin ja pystyttäisiin nämä näkemykset siihen laittamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-10-13T18:54:43,2022-10-13T18:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_109_182,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_183,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, tuon teille huoleni tuhansien ja tuhansien omakotiasukkaiden suunnalta.
Tällä hetkellä Brent-laatu on 88,50, maaliskuussa se oli 130. Kaikesta huolimatta tänä päivänä on 1,97 lämmitysöljyn hinta, syyskuussa se oli vielä 1,53. Mittarikentällä diesel on 1,99, elikkä lämmitysöljy ja diesel samassa hinnassa. Samanaikaisesti ilmasta veteen ‑järjestelmiä joutuu jonottamaan jopa vuoden. Tämä on aivan kohtuuton tilanne tulevaa talvea suunnitellen omakotiasukkaille, joilla on vielä öljylämmitys. Vaikka he haluaisivat ilmasta veteen ‑järjestelmän, niin tilanne on mahdoton, kun ei niitä saa. Mitä voidaan tälle asialle tehdä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-10-13T18:55:36,2022-10-13T18:56:32,Hyväksytty,1.1
2022_109_184,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_185,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta julkisti eilen tuoreen energialinjauksensa. Me tavoittelemme toimitus- ja huoltovarmaa puhdasta ja kohtuuhintaista energiajärjestelmää, eli toisin sanoen omavaraisuus ylös, fossiiliset alas ja hinta kohtuulliseksi. Tämähän edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja, ja politiikan tehtävä on huolehtia, että nämä investointiedellytykset ovat kunnossa.
Tämä siis vaatii mittavia investointeja kautta maan, eri puolille Suomea niin energiantuotantoon, -verkkoihin, -varastoihin kuin uusiin innovatiivisiin energiapalveluihin. On tärkeää huomata, että nämä investoinnit eivät synny tyhjästä, vaan ne edellyttävät johdonmukaisen ohjauksen lisäksi pääomia, työvoimaa, koulutusta, tutkimusta ja toimivia liikenne- ja tietoliikenneyhteyksiä eri puolilla maata, eli vihreän siirtymän perusedellytys on itse asiassa erittäin vahva aluepolitiikka. Energiapolitiikka ei ole siis mikään oma kuplansa, vaan hyvin tiiviisti sidoksissa kaikkeen muuhun politiikkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-10-13T18:56:32,2022-10-13T18:57:40,Hyväksytty,1.1
2022_109_186,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_187,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistutan nyt kuitenkin, että Suomi on vähentänyt hiilidioksidipäästöjä viimeisen 20 vuoden aikana 50 prosenttia. [Tuomas Kettunen: Hyvä!]
Perussuomalaiset ajavat sellaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa, joka on järkevää toteuttaa ja jolla on realistiset tavoitteet ja aikataulu. [Tuomas Kettusen välihuuto] On aivan älytöntä, että täällä kuvitellaan, että ensin romautetaan kansalaisten ja Suomen taloutta ja sen jälkeen ruvetaan rakentamaan jotain vihreää. Mehän investoimme itsemme kuoliaaksi, jos me satsaamme teknisesti vanhanaikaiseen, keskeneräiseen tai pian vanhenevaan teknologiaan. Ihan muistutuksena teille, että uusien teknologioiden käyttöönotto keksinnöstä yleiseen käyttöön kestää 25—50 vuotta. Meidän pitää antaa sille aikaa, ei niin, että me etukäteen satsaamme sellaiseen, joka ei ole meille kannattavaa. Aurinko- ja tuulisähkö, sähköautot eivät ratkaise näitä ongelmia ilman uusia teknologioita, mutta se kestää aikaa, ja siksi se sähkön varastointi. Mutta nykyisin tämä varastointi on teknistaloudellisesti mahdotonta riittävässä mittakaavassa, te ette halua edes puhua niistä rahasummista, koska ne ovat niin mahdottomia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-13T18:57:40,2022-10-13T18:58:59,Hyväksytty,1.1
2022_109_188,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_189,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi todella on leikannut päästöjään huomattavasti viimeisten vuosien kuluessa. Itse asiassa viimeisen 20 vuoden kuluessa fossiilisten osuus Suomessa on lähes puolittunut ja uusiutuvan energian osuus samassa ajassa lähes tuplaantunut. Haluan painottaa, että tämä ei ole tapahtunut mitenkään itsestään, vaan se on edellyttänyt sitä, että ollaan tehty niitä risupaketteja ja ollaan tuulivoimaa edistetty, ja alkuvaiheessa se on edellyttänyt myös syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoa. On tehty määrätietoisia päätöksiä, joilla on korvattu fossiilisia polttoaineita. Sitä kautta ne päästöt ovat leikkaantuneet, ja samalla on syntynyt aika paljon työtä ja kasvua ja yrittäjyyttä koko maahan, ja tätä pitää tietysti jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-10-13T18:59:01,2022-10-13T18:59:52,Hyväksytty,1.1
2022_109_190,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_191,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi kansallisen vetystrategian laatimista, mitä pikemmin, sen parempi.
EU:n päästökauppasektoria usein parjataan sekä täällä salissa että julkisuudessa. Päästökauppa on kuitenkin osoittanut erinomaisesti sen, miten vauhdikkaasti ilmastotyö etenee, kun hiilellä on oikea hinta ja puhtaat energiaratkaisut osoittautuvat edullisemmiksi. Hyvä osoitus päästökaupan toimivuudesta on se, että vuosina 2014—2019 päästökauppasektorin päästöt ovat pudonneet neljänneksellä. Päästökaupasta onkin syytä huolehtia asianmukaisesti, eikä sitä kannata päästää rapautumaan millään tasolla. Päästökaupan horjuttamisen sijaan meidän on entisestään laajennettava ja vahvistettava päästökaupan roolia sekä EU:ssa että globaalisti. Meriliikenne on tästä hyvä esimerkki. Se olisi syytä saada pikaisesti globaalin päästökaupan piiriin. Vihreän politiikan kulmakiviä on ollut, että puhtaan ja vähäpäästöisen ratkaisun on aina oltava edullisempi kuin ilmastolle tai luonnolle haitallisen vastaavan tuotteen. Päästökauppa on oivallinen työkalu siinä työssä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-13T18:59:53,2022-10-13T19:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_109_192,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_193,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä ovat ainakin edustajat al-Taee ja Niemi olleet huolissaan siitä, mitä nyt tässä hetkessä tapahtuu. Me tiedämme, että ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Suomeen tuotiin itärajan takaa jopa kymmenen miljoonaa kuutiota puuta. Tämä pitää nyt korvata, mutta erilaiset ilmastoasiantuntijat ovat vastustaneet kotimaisten hakkuiden ja energiapuun käytön lisäämistä. Vaihtoehdoksi he ovat esittäneet muun muassa, että Suomeen tuotaisiin puuta Keski-Euroopan vaurioituneista metsistä — kirjanpainajatoukka siis on näitä vaurioita siellä aiheuttanut. Se, onko tässä sitten mitään järkeä, on toinen juttu.
Nyt tässä tilanteessa, jossa hallitus haluaa fossiilisista raaka-aineista eroon, on suorastaan välttämätöntä käyttää puuta enemmän. Nyt onneksi kun ministeri on paikalla, kysyisinkin — tietysti täällä on ex-ministerikin, joka voi vastata ehkä sitten myöhemmin, mutta mennään nyt tällä elinkeinoministerillä: eikö tässä tilanteessa kotimainen puuenergia ole ainut järkevä vaihtoehto? Tämän vastauksen haluavat varmasti metsänomistajatkin kuulla, ettei niitä kirjanpainajatoukan jäännöksiä tuoda Keski-Euroopasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-13T19:01:02,2022-10-13T19:02:15,Hyväksytty,1.1
2022_109_194,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_195,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minua pikkuisen häiritsevät nämä lämpimät puheet siitä, että lämmitetään jotakin tai jotenkin. Meillä kuitenkin CHP-lämmitys lämmittää yli 90 prosenttia kiinteistöistä tässä maassa, ja, hyvät edustajakollegat, vetytaloudella se ei tule ikinä onnistumaan. Mitä meiltä puuttuu? Meiltä puuttuu valtava määrä sähköä eli noin kahden ydinvoimalan teho, jolla voitaisiin vetyä tehdä. Aurinkovoiman varaan tuskin kannattaa rakentaa. Sitten meillä yritettiin porata syväkaivoja Otaniemeen korvaamaan tuota kaukolämpöä sitten, kun ei palamista kuulemma tehdä. No se me tiedetään: tuli kolme tavattoman syvää vesikaivoa, niillä ei ole mitään arvoa lämmityksen kannalta. Elikkä Helsingissä palaa kivihiili, että rytisee. Siihen, että ydinvoimalat saadaan asuntoja ja kiinteistöjä lämmittämään, menee 10—20 vuotta. Olisin kysynyt, että milläpä ihmeellä tämä väli sitten meinataan tässä pärjätä. Ja olen villeimmissä puheenvuoroissa, arvoisa puhemies, kuullut, että merituulivoimalla ruvetaan asuntoja lämmittämään. Sanokaa minulle pöljälle, miten te meinaatte saada sen tuulivoimasähkön sinne kaukolämpöputkeen. Sen koneen minä haluan nähdä vielä vanhoilla päivilläni. 
Arvoisa puhemies! Jatkan puheenvuorossa sitten, kun aika on. Tällainen lämpimien puhuminen kauniina syysiltana ei tee minut muuta kuin hieman vihaiseksi, mutta sen kanssa minä kyllä pystyn elämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-13T19:02:15,2022-10-13T19:03:45,Hyväksytty,1.1
2022_109_196,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Ei kutsuta edustajatovereita pöljiksi. [Eduskunnasta: Hän kutsui itseään!] Oliko se itseään? No hyvä, sitten korjataan. [Naurua] — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_197,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on kuultu usein, kuinka huonot tavoitteet nyt sitten hallituksella on, kun ollaan sitouduttu siihen, että luontokato ja ilmastonmuutos pyritään pysäyttämään. Viime viikkoina olen kuullut usein lauseen ”luonnonsuojelu on tärkeää, mutta...”, ja sen mutta-sanan perään tulee usein syitä, miksi mitään ei oikeastaan tarvitsisi tehdä sitten kuitenkaan. Useiden arvioiden mukaan kansantaloudellisesti kaikkein kalleinta on, jos luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei pystytä ajoissa torjumaan. Tämän ovat jo tiedostaneet useimmat yritykset ja rahoittajat, elikkä myös rahoitus ohjaantuu siihen suuntaan, mikä on tulevaisuuden kannalta kestävää. Tämä on valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille.
Kiertotaloudesta tulee uutta liiketoimintaa. Täällä eduskunnassa oli myös kiinnostava keskustelu jätelainsäädännöstä. Siinäkin kokoomus kritisoi hyvin paljon sitä, että kuljetusta muutetaan. Mutta jos me ei sitä kuljetusta organisoida paremmin, niin ei me myöskään luoda edellytyksiä niille kiertotalousyrityksille. Täytyy huomioida, että uutta liiketoimintaa syntyy, uusia yrityksiä syntyy, ja kyllä Suomen pitäisi vielä vahvemmin tunnistaa se potentiaali, mikä meillä on tutkimuksessa ja kehittämisessä, ilmastonmuutokseen vastaamisessa. — Aika taisi loppua, mutta jos... Joo, otan puheenvuoron myöhemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-10-13T19:03:47,2022-10-13T19:05:20,Hyväksytty,1.1
2022_109_198,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_199,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa.
Luonnonsuojelu on tärkeä asia, mutta Intia hankki juuri 2 000 lentokonetta sisäisiin lentoihinsa, eli vähänpä me sille mahdamme täällä Suomessa. Ja tuulivoimasta on hyötyä vain silloin, kun tuulee. Siitä ei ole hyötyä silloin, kun ei tuule. Pitäisi olla säätövoimaa. 
Tämä hiilineutraalisuustavoite 2035 on aivan liian aikainen, syystä että keskeiset kilpailijamaamme Euroopassa tavoittelevat vasta vuotta 50. Meidän teollisuutemme ei hyödy siitä, että me laitamme näitä normeja liian aikaisin liian tiukalle, vaan se hyötyy siitä, että me viemme ympäristöteknologiaa muihin maihin. Emme me hyödy sen oman teollisuutemme kuristamisesta.
Täällä on aiemmin tuotu puheenvuoroissa esille, että meillä pitäisi olla pääomia kaupallistaa nämä teknologiat, joita meillä on, ja näin on juurikin asia. Suomalaisilla ei ole pääomaa viedä niitä tuotteita, kaupallistaa niitä innovaatioita, mitä yliopistomme tuottavat, mitä yrityksemme voisivat tehdä, minkä seurauksena ostamme sen saman teknologian kalliimpana ja huonompana kiinalaisilta, ja siinä kärsii myös ilmasto samalla, kun me emme tätä asiaa voi hoitaa kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-13T19:05:22,2022-10-13T19:06:29,Hyväksytty,1.1
2022_109_200,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_201,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan tähän loppuun haluan kuitenkin palata tietyllä tavalla perusasioihin elikkä siihen, että kyllä tämmöinen kunnianhimoinen ja oikeudenmukainen ilmastopolitiikka on ainoa inhimillinen ratkaisu, jolla voidaan estää valtavasti inhimillistä kärsimystä, nälänhätää, ilmastopakolaisuutta ja jopa hupenevien luonnon resurssien ja elintilan aiheuttamia konflikteja. Jos puhutaan ihan niistä perustavanlaatuisista asioista, niin tämäkin pitää tässä keskustelussa välillä aina muistutella mieleen. Tässä ilmastokriisissähän on kyse ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä, ja jos emme nyt toimi Suomessa, EU:ssa ja myöskin globaalisti, niin maailmasta, jossa globaalit kriisit vain seuraavat toisiaan, tulee lastemme ja lastenlastemme uusi normaali. Minä olen aivan vakuuttunut, että varsinkin näiden viime vuosien kriisiaikojen jälkeen tätä tuskin kyllä kukaan tässäkään salissa haluaa, ja sen takia meidän täytyy myöskin tehdä niitä toimenpiteitä systemaattisesti ja päämäärätavoitteisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-13T19:06:29,2022-10-13T19:07:38,Hyväksytty,1.1
2022_109_202,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_203,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Herra puhemies! Suomalaisen energiapolitiikan perusta on hajautetussa, monipuolisessa energiapaletissa, jossa on isoja ja pieniä laitoksia ympäri maan. Hajautettu järjestelmä on resilientti, se on huoltovarma, se on vahvistanut meidän omavaraisuuttamme. Ja olemme tällä toimintamallilla myöskin — yhdistettynä tietenkin uuteen teknologiaan, moderneihin innovaatioihin — pystyneet olemaan aivan maailman kärjessä siinä, että on pystytty vähentämään meidän ilmastopäästöjä. Me olemme niitä harvoja maailman maita, missä tämä on onnistunut. Eli kyllä me olemme myöskin täällä tehneet oikeanlaista toimintamallia, ja sitä meidän pitää jatkaa.
Huoli on ilman muuta se, että nyt hyvin ideologisesti virittynyt ja värittynyt komissio työntää meille koko ajan erilaisia aloitteita, jotka eivät tähän ilmastoon, meidän maantieteelliseen sijaintiimme, meidän kasvuolosuhteisiimme sovi, ja se tuottaa meillä huolta. Tässä hallitukselta tarvitaan jämäkkyyttä, ja myöskin jäsenmailta tarvitaan jämäkkyyttä tämän asian hoidossa. Euroopan unionia johtavat jäsenmaat, joiden työrukkanen komissio on, eikä päinvastoin. Tämän pitää näkyä myöskin ennallistamisessa, uusiutuvan energian määrittelyssä ja niin edelleen, jotta me pystytään tätä hyvää kehityskulkua jatkamaan ja tuottamaan innovaatioita myöskin — moni on sanonut — vientiin. Juuri näin, myös vientiin, mikä on sitä hiilikädenjälkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-10-13T19:07:38,2022-10-13T19:09:04,Hyväksytty,1.1
2022_109_204,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_205,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistutan nyt kerran vielä siitä, että pelastavaa kasvua ei finanssikriisin jälkeen ole ollut. Tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä pelastavaa kasvua. Ja tässä tilanteessa täytyisi suomalaisten tarkkaan miettiä sitä, miten me pidämme ensin huolta siitä, että rahat riittävät siihen koulutukseen, perusopetukseen, tki:hin, näihin perusasioihin, joiden avulla sitten voidaan ratkaista niitä suuria globaaleja ongelmia. Nyt meidän pohjamme on rapautunut aivan täysin.
Täällä puhutaan hyvin paljon siitä, kuinka pitää olla niin sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaista, kireää ilmastopolitiikkaa. No näitä arvioitahan ei ole juurikaan tehty, mutta meiltä menevät työt, meiltä menevät rahat, meidät rampautetaan niin, että meillä ei ole mahdollisuuksia luoda niitä uusia innovaatioita. Te olette varmasti kaikki kuulleet siitä, kuinka huolissaan meillä on tki-puoli, meillä on koulutuspuoli. Ja mitä täällä tapahtuu? Te vedätte 15 vuotta kireämpää ilmastopolitiikkaa, ja siinä Suomi häviää, kilpailijamaat voittavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-13T19:09:06,2022-10-13T19:10:16,Hyväksytty,1.1
2022_109_206,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_207,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi on kyllä valtavan suuri ongelma ja vakava ongelma. Jos maapallon keskilämpötila nousee esimerkiksi kaksi astetta, niin seuraukset ovat kyllä sitten todella vakavat, ja siksikin tavoitteena meillä on ollut, että puolitoista astetta korkeintaan tulisi tuo lämpötila nousemaan. Mutta näyttää siltä, että se tavoite ei onnistu, vaan yli kaksi astetta tulee nousemaan, mutta vain hetkellisesti, kunnes se tulee sitten tippumaan alle sen kahden asteen, jos vain tehdään oikeita asioita. 
Täällä olen hyvin suurella mielenkiinnolla kuunnellut näitä puheita, millä tavalla asioita pitäisi hoitaa. Metsiin ei saisi koskea. Mutta jos metsiin ei kosketa, niin millä me sitten sitä ilmastonmuutosta taklataan? On myöskin vasemmistosta kuultu, että pitäisi vain tulla vähemmällä toimeen. No, kun tarpeeksi kauan kiristetään ja yritetään tulla vähemmällä toimeen, niin eihän meitä enää sitten ole. Haluaisinkin nyt tässä tilanteessa, kun puhutaan ilmasto- ja energiastrategiasta, kysyä hallitukselta: millä tavalla tässä nyt voitaisiin hyötyä kriisistä? Kriisissä aina pitäisi myöskin löytyä hyötynäkökulma. Onko hallituksella minkäännäköistä houkuttelustrategiaa sen suhteen, että saamme tänne investoijia, saamme tänne osaajia, saamme tänne sellaisia voimia, joilla voidaan ilmastonmuutosta tosiasiallisesti taklata ja kerätä hiiltä tuolta ilmakehästä pois?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-13T19:10:16,2022-10-13T19:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_109_208,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Essayah ja Ollikainen, sen jälkeen ministeri ja sitten puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_209,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Olisin kysynyt vielä tuosta ensi talvesta nimenomaan meidän lämpölaitosten osalta. Tiedämme kaikki, että tämä hallitus teki tämän nopeutetun turpeen alasajon, ja sitten toisaalta tietysti venäläisen hakkeen tuleminen on loppunut, ja oikeasti on nyt lämpölaitoksia, jotka miettivät, että mitähän sinne kattilaan pystytään laittamaan ensi talvena. Siinä mielessä, vaikka tänään puhutaankin tällaisista strategisista ja pidemmälle tähtäimelle suuntautuvista asioista, tämä kuitenkin on meidän sylissämme ihan nyt tulevana talvena. Millä tavalla tässä tilanteessa pystytään nyt sitten näitä lämpölaitoksia tulemaan vastaan? Kun meillä on erittäin paljon näitä hoitamattomia nuoria taimikoita, niin olisiko liian myöhäistä vielä lähteä esimerkiksi Kemera-tuen kautta energiapuuta saamaan sieltä liikkeelle ja varmistamaan sen energiapuun liikkuvuus? Pystyykö hallitus vielä tässä tilanteessa esimerkiksi lisäbudjetilla tai vastaavalla tähän tilanteeseen tuomaan apua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-13T19:12:21,2022-10-13T19:13:23,Hyväksytty,1.1
2022_109_210,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_211,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä puhuttiin vedystä, ja esimerkiksi Kristiinankaupungissa suunnitellaan parhaillaan vetylaitosta. Tämä on paikallisesti todella, todella tärkeä työllistävä asia, ja myös sitten siihen kylkeen tulee tuulivoimaloita, muistaakseni viisi eri tuulivoimapuistoa — on kyse todella mittavista panostuksista, jotka nyt tässä tehdään, ja tämä on hyvä ja hieno mahdollisuus. Se vaatii sitten sähkönsiirron kannalta todella isoja panostuksia, elikkä lyhyt kysymys ministerille: millainen tämä haaste on koskien tätä sähkön siirtoa teidän nähdäksenne?
Ja vielä sitten koskien ihan muuta, elikkä biokaasusta on puhuttu ainakin alkukaudesta aika paljonkin, mutta ehkä ei niin paljon tänään. Elikkä mitä ajattelette, arvoisa ministeri, biokaasusta tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-13T19:13:25,2022-10-13T19:14:22,Hyväksytty,1.1
2022_109_212,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Ministeri Lintilä, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_213,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista. Yritän aika nopeasti käydä läpi.
 Edustaja al-Taee käytti ensimmäisen puheenvuoronsa tästä akuutista kriisistä ja kansalaisten tuesta tähän. Kyllä sitä palautetta tulee valtavasti, niin kuin tulee varmasti meille kaikille. Tietysti aina pitää muistaa sellainen kuin yhteiskuntarauha, ei se ole missään kirkossa kuulutettua. Eli kyllähän yksi tämän salin tärkeimpiä tehtäviä on sen yhteiskuntarauhan säilyttäminen. Kaikki ne puheenvuorot, joita täältä tulee, joilla lietsotaan erilaisia kauhukuvia, kyllä heikentävät sitä tilannetta. Tähän asti on ollut verrattain hyvä kansalaisten tuki, mutta kyllä tilanne on vaikea, erittäin vaikea.
Edustaja Peltokankaalle, joka on näemmä poistunut nyt: en osaa sanoa, paljonko se kehitysmaitten tuki on tällä hetkellä.
Edustaja Kosonen otti esille tämän energiansäästön, 13,5 prosenttia viime vuoden syyskuuhun nähden. Ne kattomäärät tuotannolle — me on äänestetty niitä vastaan, eli me ei tulla hyväksymään niitä kattomääriä. Sehän olisi meille aika katastrofi, että meille tulisi määritelmä, koska meillä on kuitenkin niin keskeisesti sähköistyvä yhteiskunta, jonka kautta me vähennetään päästöjä, ja jos meidän tuotantoa ajettaisiin sitä kautta... Se ei ole hyvä meille.
Edustaja Elo viittasi vetyyn, ja niin kuin sanoin, itselläni on välittömästi kyllä halukkuus syventää sitä vetystrategian tekemistä, ottaa se vaikka tästä ulos ja lähteä syventämään sitä ja tehdä sitä seuraavia hallituksia varten.
Edustaja Kautto puhui minun mielestäni ihan hyvin siitä, että kyllähän tämä vihreä siirtymä pitää nähdä enemmän mahdollisuutena. Tässä oli puheenvuoroja, jotka olivat hyvinkin skeptisiä, mutta jos me katsotaan niitä isoja investointeja, joita Suomeen on tullut viimeisten vuosien aikana, niin väitän, että kaksi kolmasosaa liittyy jollain tavalla vihreään siirtymään, jollain tavalla. Kyllä tämä on ehdottomasti enemmän ollut mahdollisuus.
Loviisan jatko: se on Fortumin asia, en kommentoi sitä.
Edustaja Essayah kysyi, kuka tätä koordinoi. Kyllä se on valtioneuvoston kanslian EU-puoli, joka sen koordinoi. Eli sieltähän nämä linjaukset sitten tulevat.
Edustaja Harkimo kysyi pienydinvoimaloista. Ei niitä todellakaan tule ihan heti. Jotta ne ovat edes taloudellisesti järkeviä, niin kyllä se skaalaaminen kestää. Oma veikkaukseni on, että puhutaan 10—15 vuodesta. Me tehdään lainsäädäntöä nyt sitä varten, että meillä on olemassa valmiina lainsäädäntö, mutta kyllä niihinkin pitää jonkun lähteä investoimaan.
Hanhikivi: Pitää muistaa, että sen omistaa Fennovoima, josta 34 prosenttia taitaa omistaa Rosatom. Sinällään se hyvä infra siellä olisi jo olemassa.
Riittääkö sähkö? Tämä sähkön säästäminen, jota on tapahtunut, on kiitettävästi vähentänyt sitä uhkaa, että meille tulisi sähkökatkoja — kiitettävästi — eli se on merkille pantavaa.
Sitten edustaja Sipilä sanoi aurinkovoiman noususta. Se nousee yllättävän nopeasti — jopa allekirjoittanut lähti siihen mukaan. Huomasin vain tuossa maanantaina, kun kävin tuolla naapurissa, Virossa, että Tallinnan lentokenttä oli aika lailla miehitetty aurinkopaneeleilla. Ja kyllä sen näkee muutenkin, ja Suomessa on nyt todella isoja aurinkopaneelikenttiä tulossa. Eli kyllä tämä erittäin voimakkaasti nousee.
Harjanne kysyi vedyn väreistä. Kyllä se on se vihreä, joka tulee uudistuvalla, sitten on harmaa, joka tulee ydinvoimalla, ja sen jälkeen ollaan kriittisiä. Esimerkiksi kun olen tavannut öljymaitten ministereitä, niin kyllä he puhuvat nimenomaan siitä, että siinä menee se raja, eli se öljy ei ole sinällänsä... [Eduskunnasta: Ydinvoima!]
Niemi kysyi lämmitysöljydieselistä. Varmaan syynä ovat keskitisleet. Nehän tulevat keskitisleistä, joilla korvataan nyt maakaasua, ja kun kysyntä on kova Keski-Euroopassa, nousee hinta. Diesel on kalliimpaa kuin bensa, ja se tulee sitä kautta.
Edustaja Ranne näki kyllä enemmän nyt ongelmia. Täytyy sanoa, että tuli vähän semmoinen fiilis kuin ennen, kun pelasi jalkapalloa, että hei jätkät, me hävitään tämäkin matsi, että ei kannata mennä pelaamaan. [Naurua] Mutta sanoitte, että en halua puhua rahoista. Se on tällä hetkellä, sanotaan, 500 miljoonan luokkaa, millä me on niitä tuettu, ja se löytyy kyllä sitten ihan TEMiltä kaikki.
Koskela, metsäenergia on ja tulee olemaan merkittävää. Minä itse asiassa toissa viikolla olen kirjelmöinyt kymmenelle komissaarille biotalouden merkityksestä suomalaiselle energiapaletille, ja siinä metsäpuoli on keskeisessä roolissa.
Nyt tuntuu aika loppuvan. — Kiitettävän hyviä puheenvuoroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-13T19:14:26,2022-10-13T19:20:35,Hyväksytty,1.1
2022_109_214,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Ministeri Harakka, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_215,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Liikennehän on osa taakanjakosektoria ja siksi isossa roolissa myös tässä ilmasto- ja energiastrategiassa. Edellisen hallituksen energia- ja ilmasto-ohjelma linjasi, että liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä, ja näin ollen lähes kaikki puolueet tässä salissa ovat sitoutuneet tähän tavoitteeseen, jonka hallitus sitten konkretisoi fossiilittoman liikenteen tiekartaksi.
Lista toimenpiteistä on pitkä, mutta loppujen lopuksi tämä puhtaan liikenteen strategia on aika yksinkertainen kolmiportainen strategia, ja silloin sähköistetään kaikki se, mitä voidaan. Ennen kaikkea raideliikenne on sähköistynyt — henkilöautoliikenne ja linja-autot kaupungeissa. Sitten kun se ei onnistu, niin silloin käyttövoimana on kaasu — tässä tapauksessa ensi vaiheessa biokaasu, mutta jatkossa myös synteettinen kaasu. Se on myös laivaliikenteessä hyvä vaihtoehto. Ja tämän hierarkian alimpana pisteenä sitten nestemäiset biopolttoaineet rajoitetusta raaka-ainevalikoimasta tai mielellään sitten synteettisiä polttoaineita esimerkiksi lentoliikenteeseen.
Mutta tämä koko liikenteen puhdistuminen on tuottanut jo merkittävän yritysekosysteemin Suomeen. Kun tietenkin olemme huolissamme kansalaisten kasvavista energiakustannuksista, niin samalla kannattaa muistaa, miten paljon työtä ja hyvinvointia nämä ilmastotoimet ja tämä uudistuva energia jo tuottavat. Minä luettelen muutamia. Uudenkaupungin autotehdas: maailman edistyneimpiä sähköautoja, joita ladataan Kempowerin rakentamilla maailman parhailla latauslaitteilla. Meillä on kaikki akkuteollisuuden mineraalit Suomen maaperässä, joten kaivosteollisuutemme voi olla eettistä ja ekologista — vastataan tässä edustaja al-Taeen huoliin. Ja vastaavasti koko elinkaaren ajalta akkuteollisuus voi Suomessa olla kaikkein kestävintä, kun myös kierrätyksessä olemme etulinjassa. Wärtsilä tekee maailman ensimmäisiä päästöttömiä laivamoottoreita, ja ihan tämä perinteinen konepajateollisuus ja jätehuoltoteollisuus voivat ottaa miljardiluokan siivun tästä maailmanlaajuisesta kiertoteollisuudesta. Näin ollen me ollaan mahdollistettu se, että tällä meidän linjallemme on rakennettavissa paljon talouskasvua ja työllisyyttä myöskin liikenteen osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-13T19:20:36,2022-10-13T19:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_109_216,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_217,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todettakoon heti alkuun kertauksena se, että hallituksen ilmastopoliittinen linja ja asetetut kunnianhimoiset tavoitteet ovat olleet alusta lähtien epärealistisia ja Suomelle sekä suomalaisille äärimmäisen kalliita.
Suomessa harjoitetulla kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla ei ole vähentävää vaikutusta globaaleihin päästöihin, mutta heikennämme kyllä omaa talouttamme ja siirrämme tuotantoa saastuttavimpiin maihin Euroopan ulkopuolelle, missä tuotanto on monesti myös eettisesti paljon ongelmallisempaa.
Kireän ilmastopolitiikan ja Euroopan päästökaupan globaaleja vaikutuksia ei vielä riittävästi ole tutkittu eikä tunneta, mutta Etlan tutkimus vähän ajan takaa kertoo karua kieltään siitä, että hiilivuoto esimerkiksi Kiinaan on todellinen ongelma. Järkevä toimenpide etenkin nyt keskellä energiakriisiä olisi joustaa Suomen omista kansallisista ilmastotavoitteista. Niin joka tapauksessa joudutaan pakon edessä tekemään.
Arvoisa puhemies! Turve sen kaikissa muodoissa vaikuttaa olevan hallitukselle suurin paha. Sitä tarkastellaan vain päästöjen kautta, eikä huomioida sen lukuisia hyviä puolia. Suomen ympäristökeskus julkaisi juuri raportin ”Reilu ruokamurros”, jossa käsiteltiin tapoja vähentää ruokaketjussamme syntyviä ilmastopäästöjä. Raportin mukaan keskeisin toimi on puuttua turvepeltojen päästöihin. Ne kuulemma vastaavat jopa 50:tä prosenttia koko ruokaketjun tuottamista päästöistä. Siksi katselinkin toissa iltana Ylen uutisointia tästä raportista kauhunsekaisin tuntein, ja viesti oli hyvin leimaava: turve pitää saada pois ilmaston nimissä. Ylellä tuntuukin olevan kovin usein muutenkin suoranaista maailmanlopun kauhukuvaa luovaa uutisointia, varsinkin kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Tämä ei ole vastuullista.
Edes kansainvälisen ilmastopaneelin usein viitatut omat skenaariot eivät ennusta mitään maailmanloppua. Ilmastoahdistusta ei pidä lietsoa. Mietitäänpä näitä turvepeltoja vielä hieman lisää. Hallitus on ehdottanut turvepeltojen päästöjen hillitsemiseksi 30 miljoonan panostusta ensi vuodelle. Tätä voitaisiin käyttää siis turvepeltojen muuttamiseksi kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyn tuotteille, kuten osmankäämille, ei kuitenkaan ole aitoja markkinoita. Tällainen muutos ei siis kannata viljelijän näkökulmasta. Viljelymaasta, kuten tiedämme, arviolta 12 prosenttia on turvepohjaisia, eli turvepellot tuottavat kuivina vuosina myös parhaan sadon. Lisäksi perustuslaki takaa omaisuudensuojan, eli olisi ongelmallista lähteä ylhäältä päin painostamaan viljelijöitä luopumaan omistamiensa maiden käytöstä.
Turvepeltojen käytöstä pois ottamisella on ehkä vaikutuksensa päästöihin, mutta samalla heikennämme ruokahuoltoamme ja ruokamme kotimaisuutta. Moni maanviljelijä ajautuisi myös entistä syvempään ahdinkoon, ja siihen meillä ei todellakaan ole varaa tässä tilanteessa. Tällaisia vaikutuksia pitäisi myös huomioida sen sijaan, että kuuntelemme pelkkiä ilmastoasiantuntijoita ja noudatamme orjallisesti heidän suosituksiaan.
Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikan ja nopean vihreän siirtymän väitetään toisinaan parantavan työllisyyttämme. Onkin varmaan totta, että hetkellisiä piristyksiä työllisyyslukuihin tulee myös esimerkiksi tuulivoimaloita rakentaessa. Voi myös olla, että jotkut niin sanotut vihreät innovaatiot tulevat varmasti olemaan merkittäviä vientituotteita, näitä ei pidä kiistää — niin kuin täälläkin on tänään keskusteltu pienydinvoimaloista ja vedystä ainakin, niin varmasti ne ovat sitä tulevaisuutta.
Mutta kuitenkin valtioneuvoston omankin selvityksen mukaan hallituksen ilmastopolitiikalla pitkällä aikavälillä ei ole työllisyyttä parantava vaan mieluumminkin heikentävä vaikutus. Tämä käsitteillä oleva selontekokin myöntää hallituksen ilmastopolitiikan useat kustannukset, joita kiristyvät tavoitteet entisestään lisäävät. Hallituksen ilmastopolitiikan suurimpia heikkouksia liiallisen kunnianhimon lisäksi on putkinäköisyys, kyvyttömyys nähdä toimenpiteiden vaikutuksia moneen muuhun sektoriin elikkä työllisyyteen, talouteen, omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen tai eettisyyteen. Ei asioita pidä tarkastella pelkkien päästölukujen valossa, vaan on huomioitava nettopositiivinen ajattelu ja suomalaisen elämäntavan lukuisat hyvät vaikutukset. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-13T19:23:32,2022-10-13T19:28:39,Hyväksytty,1.1
2022_109_218,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_219,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tyhjentävä tapa kuvailla tätä käsillä olevaa Hiilineutraali Suomi 2035 ‑selontekoa on todeta, että kyseinen paperi on paitsi käytännössä arvoton myös vaarallinen. Perustelen ensin, miksi selonteko on arvoton, ja sitten, mihin perustan tämän vaarallisuuden.
Selonteko nojaa niin sanottuihin skenaarioihin. Ne ovat erään määritelmän mukaan käsikirjoituksia vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin pääsemisestä. Kyse on strategisen päätöksenteon tuesta. Mutta aivan kuten esimerkiksi ilmastomallit, hallituksen käyttämät skenaariot ja niiden takana olevat eri ilmiöiden laskentamallit ovat herkkiä lähtöoletuksille ja niiden muutoksille. Preussin kenttämarsalkka von Moltke tiesi jo vuonna 1871, ettei yksikään suunnitelma kestä ensikosketusta vihollisen kanssa, ja että vain siviili voi kuvitella alkuperäisen suunnitelman toteutuvan.
Hallituksemme selonteon skenaariot ovat arvottomia, koska oikeastaan mikään ei toimi kuten niissä kuvitellaan. Kyse ei ole vain Putinista. Laskelmissa ei ole haluttukaan nähdä, miten pahasti Euroopan vakaan sähköntuotannon pohja oli mädäntynyt ja petti jo vuonna 2021. Maakaasun ja hiilen hinnat ovat nyt moninkertaiset malleihin verrattuna. Saksan energiewende on konkurssissa. Yhteismarkkinoiden sähkön hinta syö suomalaisten ostovoiman. Sanonta ”jossain tuulee aina” ei pidä paikkaansa, eikä riittävää ja hallittavaa kysyntäjoustoa ole. Härkäpäisesti lisättävän tuulivoiman aiheuttama tehovaje ei olisikaan enää siirrolla tai joustolla hoidettavissa. Hanhikiven peruutettua ydinvoimaa ei ole tulossa nimenomaan Suomen pohjoisosaan, mikä on kriittinen puute. Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi. Selonteko ei perustu todellisuuteen.
Arvoisa puhemies! Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun todellisuudesta irtautuneita suunnitelmia ei päivitetä, vaan niitä ajetaan väkisin eteenpäin. Vielä vaarallisempaa on, kun suunnitelmilta puuttuu oikeutus ja niitä ajetaan seurauksista välittämättä. Ei ole olemassa mitään järkevää perustetta sille, miksi Suomen pitäisi olla hiilineutraali 15 vuotta muita maita ennen. Vaikka olisi miten kiire, maapallon lämpenemiseen sillä ei ole mitään vaikutusta, mutta Suomi ja suomalaiset kärsivät. Kysyin äsken ministeri Lintilältä ylikireän ilmastotavoitteen hinnasta Suomelle ja suomalaisille. Emme saaneet siihen vastausta, koska hinta on veret seisauttava.
Hallitus kuittaa toimintansa lukuisat kielteiset vaikutukset vakiolauseella, jonka mukaan kaikki toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Näin kuitataan ilman, että politiikkatoimien todellisia seurauksia saati oikeudenmukaisuutta olisi arvioitu. Hiilineutraaliustavoitteen vaikutuksia arvioineen niin sanotun HIISI-hankkeen yhteenvetoraportissa todetaan, ettei sosiaalista oikeudenmukaisuutta ole arvioitu sen paremmin hankkeessa kuin EU-tasollakaan. Oikeudenmukaisuuden arviointi on ulkoistettu ilmastopaneelille, jota kiinnostaa globaali oikeudenmukaisuus paljon enemmän kuin suomalaisten hyvinvointi. Hallituksen ilmastopaneelin, Sitran sekä muiden viherorganisaatioiden rakentama viherluuppi on Suomelle tuhoisa. Vauhti vain kiihtyy, ja kaikki yllyttävät toisiaan Suomen kannalta vielä vaarallisempiin päätöksiin ja tekoihin. Vaarallisinta on, että hallitus ja kokoomus vannovat EU:n nimeen eivätkä edes halua nähdä, mihin ollaan menossa. EU:n vastaus vanhojen EU-maiden energiapolitiikan konkurssiin on lisätä yhteisvastuullista velkaa ja jäsenvaltioiden itsenäisyyteen puuttuvaa sääntelyä. Sitäkö on se sosiaalinen oikeudenmukaisuus?
Suomen on nyt herättävä tajuamaan, että näin jatkaen sekä energialla että yhteisvastuulla on vain yksi suunta. Pohjoismaat kantavat entistä suuremman taakan holtittomasti asiansa hoitaneiden EU-maiden vastuuttomista päätöksistä ja katastrofaalisista epäonnistumisista. Suomalainen on tässä ikuinen kärsijä ja maksaja, ellei suuntaan tule muutosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-13T19:28:50,2022-10-13T19:34:02,Hyväksytty,1.1
2022_109_220,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_221,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ratkaisevia aikoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällä hallituskaudella on luotu orastava polku Suomen hiilineutraaliudelle vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvia tekoja, joilla vahvistamme hiilinielujamme, vähennämme päästöjämme eri sektoreilla ja hillitsemme kulutustamme kestäviin raameihin.
Tänään käsiteltävä ilmasto- ja energiastrategia on hyvä jatke Suomen vihreän siirtymän panostuksille puhtaaseen energiantuotantoon ja teollisuuteen. Strategia piirtää selvän kuvan kansalaisille, että Suomen tulevaisuuden kilpailukyky tulee rakentumaan puhtaille ratkaisuille ja niiden kasvaville vientimahdollisuuksille. Vihreän siirtymän potentiaali on jo huomattu yrityksissä. Arvion mukaan investoinnit puhtaaseen energiantuotantoon ja teollisuuteen voisivat pidemmällä aikavälillä tuottaa jopa viisi prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa yli 80 000:ta uutta työpaikkaa Suomeen. Nopeuttamalla vihreää siirtymää luomme siis Suomeen työpaikkoja, uusia investointeja ja ennen kaikkea toivoa paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Suomen on viimein irtauduttava fossiilienergian kahleista. Tämä on ollut kristallinkirkasta meille kaikille Putinin hyökättyä Ukrainaan. Euroopan energiakriisin aikana Suomi on hyötynyt siitä, että olemme jo pitkään panostaneet puhtaaseen sekä hajautettuun energiatuotantoon ja vähentäneet johdonmukaisesti riippuvuutta venäläisestä fossiilienergiasta. Suomi ei ole samalla tavalla riippuvainen venäläisestä maakaasusta kuin moni Keski-Euroopan valtio on. Jatkossakin Suomen tuotannon on pohjauduttava siis puhtaisiin ja hajautettuihin energiaratkaisuihin. Tuulivoiman potentiaali voi olla jopa strategiassa ennakoitua suurempi. Tuulivoima ei yksin ole avain energiaomavaraisuuteen, mutta se on olennainen vahvistus kriisinkestävän ja ilmastoystävällisen energiajärjestelmän rakentamisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-13T19:34:04,2022-10-13T19:36:14,Hyväksytty,1.1
2022_109_222,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_109_223,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Sitten jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan numero 4 käsittelyä. — Siellä edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_109_224,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me käsittelemme nyt tätä ilmasto- ja energiastrategiaa lukuisten päällekkäisten kriisien keskellä. Muiden kriisien lisäksi ratkottavana on niin ilmastokriisi kuin energiakriisi, joista tämä energiakriisi on seurausta osaltaan, tai keskeiseltä osalta, tästä Venäjän aloittamasta brutaalista sodasta Ukrainassa. 
Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi, kun sota on tullut Eurooppaan, ja se on kouriintuntuvasti osoittanut, miten tärkeää meidän on ensinnäkin päästä irti venäläisestä fossiilienergiasta ja vahvistaa omaa huoltovarmuuttamme. Se on samalla osoittanut sen, mikä merkitys on ollut energiapolitiikan edelläkävijyydellä. Nimittäin Suomi on pärjännyt tässä energiakriisin keskellä monia Euroopan maita paremmin, koska me olemme jo panostaneet uusiutuviin ratkaisuihin, puhtaaseen energiaan ja esimerkiksi energiatehokkuuteen. Huoltovarmuuteen on syytä kiinnittää huomiota, ja ilmastolain yhteydessä me kokoomuksesta esitimme pientä pykälämuutosta, joka olisi tuonut huoltovarmuuden mainintana sinne ilmastolakiin. Valitettavasti tähän hallituspuolueet eivät kuitenkaan lähteneet mukaan, mutta sitäkin ilahduttavampaa on nyt huomata, että tämä huoltovarmuus on tässä ilmasto- ja energiastrategiassa kuitenkin huomioitu.
Arvoisa puhemies! Kun puhutaan energiasta tänä päivänä, niin päällimmäisenä mielessä varmasti meillä kaikilla on sähkön hinta ja se, miten tulevana talvena selviämme kohoavista sähkölaskuista. Kokoomus on tarjonnut tähän oman vaihtoehtonsa, siis lukuisia konkreettisia ehdotuksia, joilla ensinnäkin haluaisimme ratkoa tätä akuuttia, ennen kaikkea ensi talvea koskevaa tilannetta, mutta myös uudistaa sähkömarkkinoita pidemmällä tähtäimellä niin, että lisätään kilpailua reiluilla säännöillä ja sitä kautta huolehditaan siitä, että kohtuuhintaista energiaa on saatavilla, panostetaan toimintavarmuuteen ja päästöttömyyteen eli vahvistetaan päästöjen vähentämistä. 
Näiden edellä mainittujen lukuisten kriisien lisäksi me olemme valitettavasti matkalla kohti talouden kriisiä. Meillä on suuria synkkiä pilviä Suomen talouden päällä, ja kasvua ei ole nyt ollut oikein näköpiirissä. Mutta suomalaisille ratkaisuille on kysyntää maailmalla, ja meidän tulisikin tähdätä siihen, että olemme kilpailukykyinen ja kiinnostava investointikohde, kun näitä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin tehdään ja mahdollistetaan myös suomalaisen osaamisen, innovaatioiden ja kehitystyön vientimarkkinat. Tämä vihreä siirtymä ja tarve puhtaille energiaratkaisuille on Suomelle iso mahdollisuus, ja tämä potentiaali on tarpeen hyödyntää.
Eri teollisuuden toimialat ovat kertoneet, että tähän hiilineutraaliustavoitteeseen 2035 on mahdollista päästä olemassa olevilla teknologioilla ja kehitysvaiheessa olevilla teknologioilla, mutta se edellyttää sitä, että toimintaympäristö on ennakoitavissa ja suotuisa, esimerkiksi luvitusprosessit toimivat ja ovat sellaisia, että Suomi näyttäytyy houkuttelevana maana investoida. Nyt meillä on jäänyt liian iso osa investoinneista sinne viranomaisprosessiin ja luvitusputkeen, ja tähän on saatava muutos.
Valtavan kokoinen mahdollisuus meillä on esimerkiksi vetytaloudessa, ja siksi olenkin ehdottanut, että Suomeen laadittaisiin vetytalousstrategia. EU-komissio on kertonut tavoittelevansa oikein merkittävää vetytuotantoa EU-alueelle, ja jos Suomi saisi itselleen tästä kokonaisuudesta vaikka vain 10 prosentin osuuden EU:n vetytuotannosta, niin sen on arvioitu tarkoittavan 15—20 [Puhemies koputtaa] miljardin euron investointeja, ja nämä investoinnit meidän todellakin pitäisi saada houkuteltua Suomeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-13T20:27:17,2022-10-13T20:32:49,Hyväksytty,1.1
2022_109_225,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_226,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tänäpänä käsiteltävä selonteko energia‑ ja ilmastopolitiikasta on varmasti ajankohtainen. Minua häiritsee tavattomasti tässä keskustelussa tämä hiilineutraalius. Käytännössähän Suomi on tällä hetkellä jo hiilineutraali, jos olisimme rehellisiä. Päästökaupassa meillä on noin 15 miljoonan hiilidioksiditonnin virhe, joka koskee metsien koko hiilinielun hyväksikäyttöä meille, siis sitä ei meillä lasketa kokonaan eduksi. Samoin neitseellisten soiden sitomaa hiiltä, joita on noin viisi miljoonaa hehtaaria, ei lasketa meidän eduksi. Ja sitten turvepelloille lasketaan kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka on aivan täysin tajuttoman väärä luku.
Tämä 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidia meidän päästökaupan rasitteena — äsken tarkistamani hiilidioksidipörssin mukaan pörssihinta tällä hetkellä on 67,48 euroa — antaa Suomelle tällä tahdilla 1 012 miljoonan euron eli hieman yli miljardin euron vuosittaisen laskun. Onko tällä kansakunnalla varaa maksaa tyhjästä toista miljardia? Jos laskisimme päästöt oikein ja nielut oikein, olisimme rehellisiä itsellemme, niin me olisimme hiilineutraali maa jo nyt eikä tarvitsisi maksaa penniäkään näille byrokraateille esimerkiksi Brysselin suuntaan.
Ja millä oikeudella Suomen eduskunta laskuttaa niitä ihmisiä, jotka ensi talvena ovat joutumassa muuttamaan kotoaan kalliiden sähkölaskujen takia? Olen siitä hyvin pahoillani, että ministeriaitio on tyhjä ja salissa tällä hetkellä istuu neljä kansanedustajaa allekirjoittaneen lisäksi. Eivätpä taida kovin paljon kiinnostaa suomalaisten ihmisten sähkölaskut ja energiantuotanto.
Sitten toinen asia, arvoisa puhemies: Energiantuotannossa tietenkin on kysymys kotien ja kiinteistöjen lämmityksestä yleensä. 90 prosenttia, hieman yli, kiinteistöistä lämmitetään CHP-tuotannolla elikkä yhdistetyllä kaukolämmön‑ ja sähköntuotannolla. Nyt kun tämän keskustelun aikana olen kuullut tästä, niin sanokaa minulle, hyvät edustajakollegat, kun minun järkeeni vain ei millään meinaa mahtua, millä ihmeellä me se kaukolämpö tuotetaan, kun tuntuu, ettei mitään saa enää tehdä. Minua hävettää keskustalaisena kansanedustajana, että turve-sanaa ei ole kukaan vielä tainnut tässä salissa mainita. [Tuomas Kettunen: Hyvä, että se mainitaan nyt!] Turve uusiutuu aivan varmasti. Meillä on 40 miljoonan kuution vuotuiskasvu, ja jääkauden jälkeen turvetta on tullut yli 80 miljardia kuutiota Suomen maaperän päälle, eli onhan sitä kasvanut, ei se ainakaan fossiilinen ole, en ole huomannut turvesateita koskaan. Ja sitten kun tätä kaukolämpöä tehdään, niin nyt on esitetty syvälämpöä korvaamaan kaukolämmön tuotantoa. Elikkä Otaniemessähän porattiin kolme syvää reikää. Mitä sieltä tuli? Kohtalaisen syviä porakaivoja, ei muuta, muistamani mukaan lähemmäksi 100 miljoonan euron kustannukset kahdelle eri toimijalle. Toinen taisi olla valtiollinen toimija ja toinen yksityinen yrittäjä. Heille kunnia, että yrittivät, mutta tulosta ei tullut.
 Sitten on vetytaloutta perusteltu. Meillä on pieni ongelma vetytaloudessa. Meillä tällä hetkellä ei ole sähköä, jolla sitä vetyä tehtäisiin. Elektrolyysi vaatii valtavasti sähköä, ja hyötysuhde siinä on vain 20 prosenttia. 80 prosenttia menee hukkaan. Mistä me se sähkö otetaan? Sitten meillä ei ole tuotantolaitoksia vedylle, meillä ei ole säilöntälaitteita, ei ole putkistoja, millä sitä kuljetetaan, eikä ole koneita, mitkä niitä käyttävät. Muuten tämä vetytalous on melkein valmis. Tulee mieleen väkisin se savolainen projekti ”aloittamista vaille valmis”.
Tämä energiapolitiikka on saanut niin koomisia piirteitä, että minua jopa vähän huvittaa tämä.
Sitten kun vielä puhutaan ydinvoimasta, pienydinvoimasta, niin veikkaan, että ensimmäiset pienydinvoimalat kaukolämmön tekoon tähän maahan tulevat 10—20 vuoden päästä, siihen väliin se sattuu. On muuten pitkä kymmenen vuotta tässä välissä. Tietysti Helsinkiähän se ei koske eikä pääkaupunkiseutua yleensä, kun tänne ajetaan kivihiiltä. Kun ei turvetta saa ollenkaan polttaa enää, niin tämähän johtaa täyteen katastrofiin.
Arvoisa puhemies! Tämähän tulee johtamaan myös siihen, että kun turpeen käyttö ollaan kieltämässä tai yleensä tekemässä niin vaikeaksi, ettei se onnistu, se lopettaa Suomesta samalla suurimman osan maataloudesta. Se varmaan on vihreiden tavoite, että päästään karjataloudesta erilleen ja päästään vegaaniseen luontoon elämään ihanasti ja nauttimaan metsän antimista keräilytaloudessa. Nimittäin meiltä loppuvat lasinalaisviljely ja puutarhakasvatus kokonaan, koska kasvualustat ovat 99,9 prosenttisesti turvetta. Sitten meiltä loppuu broilerien kasvatus, meiltä loppuvat kanalat, meiltä loppuvat sikalat, iso osa maidontuotannosta ja kaikki luomutilat. Tämä kannattaisi vihreiden ainakin panna merkille, että luomutiloilla turve on aivan välttämätön. Ilman sitä ei ole olemassa tuotantoa.
Minua pikkuisen häiritsee kansanedustajana tämä turveviha, mikä tähän maahan on saatu iskostettua valtavalla negatiivisella mainoskampanjalla, mutta jos halutaan tämä maa pistää polvilleen, niin meillä ensi talvi tulee olemaan niin, niin valtavan vaikea, sähkö maksaa aivan valtavasti, kaukolämpö maksaa vielä enemmän. Sen jälkeen se aiheuttaa sitten sitä, kuten tiedän jo ystävien yrityksen: he pistivät pillit pussiin, kun sähkö on niin kallista, ettei tuotanto enää kannata. Jos me tällä keinoin jatkamme, niin Suomi-poloinen on polvillaan. — Ei muuta. [Ritva Elomaa: Olipa tiukkaa tekstiä! — Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-13T20:32:54,2022-10-13T20:38:15,Hyväksytty,1.1
2022_109_227,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_228,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi alkuun muutama kommentti tähän edustaja Hoskoselle: Kivihiilihän meillä on jo kielletty vuodesta 2029 eteenpäin. Turvetta ei ole kielletty, sen sijaan sitä on kyllä tuettu voimakkaasti tässä vuosien varrella. [Hannu Hoskosen välihuuto] Aiemmin edustaja Hoskonen kysyi, miten tuulivoima saadaan kaukolämpöverkkoon. Se onnistuu sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla. Haaste on toki juuri se, minkä edustaja Hoskonen on maininnut, että sähköä tarvitaan paljon lisää. Siinä kestää, ja sillä aikaa meillä palaa turvetta ja puuta, ei sitä kukaan kiistä. Tässä pitää erottaa eri aikajänteet toisistaan.
Mutta asiaan. Ilmastokriisi, luontokriisi, energiaköyhyys, Venäjän hyökkäyssota, turvallisuus — on varsin ilmeistä, että ilmasto- ja energiastrategia on aivan keskeinen paperi tässä ajassa. Hyvä strategia on robusti. Se ei ole yhden kortin varassa, ja se huomioi epävarmuudet. Ilmasto- ja energiastrategian osalta se tarkoittaa sitä, että strategia ohjaa maaliin asti kohti täysin päästötöntä, hiilinegatiivista ja luonnon monimuotoisuuden turvaavaa energiataloutta, jossa myös energian hinta on kohdillaan ja toimitusvarmuus kunnossa. Tällaisen robustin ilmasto- ja energiastrategian kulmakivi on tietysti riittävä päästötön sähkö. Sähköistäminen on aivan keskeisessä roolissa päästöjen vähentämisessä liikenteessä ja teollisuudessa suoraan tai vedyn ja synteettisten polttoaineiden kautta. Avain kestävään tulevaisuuteen on siksi riittävä päästöttömän sähkön tuotanto. Se pelkästään ei riitä, tarvitaan tietysti myös säästäväistä ja tehokasta energiankäyttöä ja kestävää maankäyttöä, mutta ilman sitä sähköä ei vihreätä siirtymää voi tehdä.
Käytännössä tämä tarkoittaa panostuksia tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaan. Myös vesivoimalla ja bioenergialla on roolinsa mutta ajan mittaan pienenevä ja rajallinen — kumpaakin kun rajoittaa tarve tehdä luonnolle lisää tilaa, jotta luontokato saadaan sitoumusten mukaisesti pysäytettyä. Bioenergian tapauksessa myös ilmastohyödyt ovat usein kyseenalaisia, ja biomassan hyödyntämisen energiaan onkin syytä olla vihonviimeinen keino jo ihan taloudellisistakin syistä.
Tuulivoima kasvaa nyt vauhdilla Suomessa. Sen edellytyksiä on silti tarpeen vielä parantaa nopeuttamalla luvitusta ja avaamalla jumi Itä-Suomen tuulivoimarakentamisen osalta, maanpuolustusta tietysti vaarantamatta. Tuulivoiman ympäristövaikutuksia ei silti pidä harjata maton alle vaan tietysti minimoida ne. Esimerkiksi alan kiertotaloudessa on vielä tekemistä.
Aurinkoenergiaa voitaisiin hyödyntää paljon nykyistä enemmän. Vihreä eduskuntaryhmä esitti kesällä, että aurinkosähkön tuotanto pitäisi kymmenkertaistaa vuoteen 2025 mennessä ja tavoitella vuodelle 2035 kymmenen terawattitunnin tuotantoa. Nämä luvut ovat suuria, mutta ne ovat realistisia, ja vuositasolla aurinkosähkö tasoittaa tuulivoimaa, joka taas puolestaan tuottaa talvella eniten. Aurinkosähkön lisäämiseksi tarvitaan sekä pientuotantoa katoilla että teollisen mittakaavan tuotantoa verkkoon. Käytöstä poistuvat turvetuotantoalueet tarjoavat tässä mahdollisuuksia.
Ydinvoima puolestaan on päästötöntä, vakaata ja turvallista perustuotantoa. Sen suuri energiatiheys säästää luontoa ja raaka-aineita. Haasteena on se, että kyky rakentaa ydinvoimaa on länsimaissa rapautunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Sitä on nyt palautettava, ja Suomella on tässä pelin paikka. Nyt onkin kiire vauhdittaa ydinenergialain uudistamista. Erityisesti pienempien modulaaristen reaktoreiden kaupallistaminen ja ydinenergian uudet käyttökohteet lämmöntuotantoon, kiinteistöille ja teollisuudelle ovat tässä keskiössä. Näitä SMR-laitoksia voidaan toki edistää jo nykylain puitteissa, ja näin on syytä tehdäkin. Tavoitteena tulisi olla, että ensimmäinen laitos tässä maassa käynnistyy vielä tällä vuosikymmenellä. Viranomaisten ja teollisuuden yhteistyö on tietysti arvokasta, ja tärkeää tässä samoin on kansainvälinen yhteistyö.
Vedystä puhutaan paljon, mutta on hyvä muistaa, että vety ei ole energian lähde vaan se on energian varasto. Sitä tarvitaan kyllä jatkossa ihan valtavia määriä, jotta fossiilisista hiilivedyistä päästään eroon. Päättäväisellä energiapolitiikalla Suomi voi olla merkittävä vedyntuottaja yli oman tarpeensa. Pelkäksi vetypumppaamoksi ei silti kannata pyrkiä vaan etsiä mahdollisuuksia jalostaa vetyä pidemmälle. Olennaista on silti jälleen joka tapauksessa riittävä energiantuotanto. Puhtaan vedyn tuotantoon pitää olla mahdollista hyödyntää kaikkea päästötöntä energiaa tasaveroisesti. Tämä on linja Yhdysvalloissa, eikä EU:n pidä rampauttaa omaa vetytalouttaan esimerkiksi rajaamalla ydinvoima ulos.
Päästökauppa on se mekanismi, jolla energiasektoria ohjataan pois päästöistä, ja sen asemaa pitää ennen kaikkea vahvistaa.
Arvoisa puhemies! Riittävä päästötön, ympäristöhaitat minimoiva energiantuotanto on siis avain kestävään tulevaisuuteen talouden, hyvinvoinnin, ilmaston, luonnon ja turvallisuuden kannalta, ja tältä pohjalta toivon valiokunnilta analyyttistä ja tiedepohjaista otetta tämän tärkeän selonteon käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-10-13T20:38:20,2022-10-13T20:43:23,Hyväksytty,1.1
2022_109_229,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_230,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia” — tässä taitaa olla virhe. Jos hallitus ajattelisi yhtään suomalaista teollisuutta, maamme talouskasvua tai suomalaisten työpaikkoja, niin olisi selvää, että tavoitetta olla hiilineutraali siirrettäisiin vuoteen 2050, kuten edustaja Purrakin on esittänyt.
Tilanne niin maailmalla kuin Suomessa on hälyttävä monilla eri mittareilla mitattuna. Korona-aika painoi taloutta jo aiemmin ja söi monen suomalaisen säästöt. Sitten iski Venäjän hyökkäyssota, jonka myötä energian hinta on kivunnut pilviin eikä loppua näy. Samanaikaisesti myös ruuan, polttoaineiden, rakennustarvikkeiden ja monien muiden arjen sujumisen kannalta välttämättömien hyödykkeiden hinta on noussut vauhdilla. Hallitus on kyllä ollut jo pitkään kartalla kansalaisten ahdingosta. Siitä huolimatta se on uppiniskaisesti tähdännyt EU-tasoa tiukempiin ympäristötavoitteisiin. Ei nyt, koska elinkustannukset ovat pilvissä. Suomi on kärkikastia ympäristö- ja ilmastoasioiden hoitamisessa. Se on nyt riittävä taso tällä hetkellä. Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti jo pidemmän aikaa vastustaneet sellaista ympäristöpolitiikkaa, joka vie työpaikkoja ja nakertaa Suomen taloutta eikä johda globaalisti tarkasteltuna merkittäviin tuloksiin. Me perussuomalaiset olemme jo pitkään varoitelleet liian kunnianhimoisen ympäristöpolitiikan ajavan teollisuuden toimijat Suomesta muihin maihin, esimerkiksi Kiinaan, missä työvoima on halpaa eikä saastuttamisen perään juuri katsella.
Arvoisa puhemies! Hallituksen pitäisi tässäkin asiassa ajatella suomalaisten etua ja huomioida, että tuotteita valmistetaan vihreämmin täällä Suomessa jo nyt. Hallituksen ja poliitikkojen toimesta on epäisänmaallista ajaa kotimaista tuotantoa alas ja näin siirtää sitä maihin, joissa saastutetaan ympäristöä moninkertaisesti.
Lopuksi vielä pari sanaa turpeesta. Turpeesta on tehty nyt todella kirosana. Alasajo laitettiin käyntiin massiivisesti ja turpeesta tehtiin joku karmea mörkö, ja ehkä onkin vaikeaa hallituksenkin myöntää, että tämä päätös turpeen alasajosta tehtiin liian hätäisesti, jos mietitään, missä tilanteessa nytkin ollaan. Ja varsinkin jos ajatellaan lämmitysturpeen nostoa, sivutuotteena syntyy, nostetaan kasvu- ja kuiviketurvetta. Mitä meillä on esittää puutarhaviljelijöille ja eläintilojen pitäjille turpeen tilalle? [Petri Huru: Ei mitään!] — Ei mitään, näin se on. Meillä ei ole mitään tilalle esittää. — Minkälainen tulevaisuudennäkymä aukeaa silloin näille viljelijöille ja tuottajille? Ja turve on ajettu nyt siinä määrin alas, kaikki ne laitteet, mitä siihen tarvittiin, niin massiivisesti ajettiin alas— joo, ei turvetta ole täysin kielletty tällä hetkellä, mutta mahdollisuudet turpeelle on viety tosi minimiin — että sormia napsauttamalla ei saada takaisin turpeen tuotantoa, jota nyt kipeästi tarvitaan tässä energiatilanteessa.
Mutta niin kuin perussuomalaiset ovat esittäneet, nyt jäitä hattuun ja mietitään ne energialähteet, mitä Suomesta löytyy, ja laitetaan ne kaikki toimimaan. Kansalaisilla on huoli ja hätä siitä, mistä ensi talven energia saadaan ja että se olisi vielä sen hintaista, että siihen mahdollisuudet on jokaisella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T20:43:25,2022-10-13T20:48:08,Hyväksytty,1.1
2022_109_231,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Pirttilahti poissa. — Edustaja Mäenpää, paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_232,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kunnianhimoinen tavoite olla ilmaston pelastamisen ykkösmaa on jonkinlainen ilmastokiima, mikä meidän hallitusta nyt villitsee. Suomi on kokoaan suurempi. Minusta tuntuu, että me yritämme haukata liian suuren palan.
Valtioneuvoston selonteko ”Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia” on meillä täällä käsittelyssä. Meidän perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra otti kantaa jo maaliskuussa aihepiiriin. Ilmastopolitiikan osalta on tehtävä pikainen uudelleenarviointi, kansallisten ilmastolakien käsittely on keskeytettävä kriisin ajaksi ja maailman kunnianhimoisimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta on viimeistään nyt luovuttava. Näin se pitäisi tehdä.
Arvoisa puhemies! Pienillä yrityksillä on lukuisia energia-alaan liittyviä investointitarpeita. He vaatisivat sinne rahaa, mutta meidän hallituksen erilaiset rahastot, ilmastorahastot ja bisnesfinlandit — ei niistä löydy näihin pöytälaatikossa oleviin ilmastoratkaisuihin tai niiden kehittämiseen rahaa. Ne rahat menevät valitettavasti isoille yrityksille.
Edustaja Hoskonen puhui tuossa äsken turpeesta ja käytti ihan semmoisen maalaisliittolaisen puheen siitä. Haluan kuitenkin huomauttaa, että viime joulukuussa keskustan ministeri Lintilä Helsingin Sanomissa kertoi, että Suomeen voitaisiin perustaa semmoisia turvereservejä kriisiaikoja varten ja näissä turvereserveissä säilytettäisiin turvetta luonnontilaisessa suossa. Edustaja Kettunen, ketä se lämmittää siellä suossa se turve? [Tuomas Kettunen: Minä tulen kohta kertomaan!]
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu pienydinvoimasta. Joo, siihen menee kymmeniä vuosia ennen kuin se saadaan toimimaan. Täällä on puhuttu vetystrategiasta. Luulen, että siihenkin menee vuosikymmeniä vielä. Ihmettelen, että keskusta ei puhu biokaasustrategiasta. Tämä olisi mielestäni semmoinen, mitä meillä olisi tällä hetkellä eväitä kehittää. Biokaasua voitaisiin tehdä jopa luomuna, kuten Suomessa Hyvinkäällä yhdeltä tilalta voi tankata autoon luomubiokaasua.
Olen varma, että ilmasto muuttuu. Kävin Kansallismuseossa, ja sen seinällä oli kyltti, jossa luki, että Suomea peitti kilometrien paksuinen jää. 1 800 vuotta sitten se alkoi sulaa. Ihmisten käytös ja toiminta täällä maalla eivät voi pysäyttää tällaista ilmaston muuttumista.
Lainaan vielä puhetta Antero Järviseltä, joka on Helsingin yliopiston biologisen tutkimusaseman pitkäaikainen johtaja Kilpisjärvellä: ”Palataan hetkeksi tuonne oikein pohjoiseen eli arktiseen jäähän. Siitähän on paljon puhuttu, kuinka huolestuttavaa tämä kehitys on ollut viime vuosina. Tämä mielenkiintoinen ilmiö on ollut kovastikin esillä, ja sen todisteena on lukuisa joukko yksityiskohtia. Ajan säästämiseksi en niitä tässä käy tarkemmin läpi, mutta näihin kuuluu jäätiköiden vetäytyminen, ilman lämpötilan nousu, meriveden lämpötilan nousu, lajiston muutokset, tietyt merikalat, turska, seiti ja kampela, esiintyvät nykyisin pohjoisempana kuin ne aikaisemmin ruukasivat tehdä. Että näinhän se menee: kun ilmasto lämpenee, siellä luonnossa tapahtuu muutoksia. Tällä hetkelläkin tämäntapaisia muutoksia on tapahtunut. Mutta tämä esimerkkilista, minkä tässä otin, on sanasta sanaan kopioitu Zubovin kirjasta vuodelta 1938. Zubov oli venäläinen meritutkija, maailman tunnetuimpia meritutkijoita. Hän julkaisi vuonna 38 Arctic Ice -nimisen kirjan, josta nämä loppupäätelmät on otettu.” — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-13T20:48:15,2022-10-13T20:53:54,Hyväksytty,1.1
2022_109_233,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Pitko, edustaja Pitko poissa. — Edustaja Kettunen paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_234,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Hiilineutraali Suomi 2035, kansallinen energiastrategia. No, strategia varmasti toteutuu, kun otetaan käytännön asiat asianmukaisesti käyttöön ja kunhan ne ovat asianmukaisessa kunnossa. Nyt, kun puhutaan hiilineutraaliudesta, puhutaan hiilestä eli hiilidioksidista ja siitä, kuinka sitä nyt ilmakehään tulee, täytyy muistaa se, että on käytännön keinoja, kuinka tätä hiilidioksidia otetaan talteen, ja näitä käytännön keinoja on ainakin kolme kappaletta.
Ensimmäinen on se, että hiiltä sidotaan metsiin kasvattamalla metsien hiilivarastoja. [Sheikki Laakson välihuuto] Elikkä mitä enemmän ja mitä paremmin me metsämme hoidamme, sitä paremmin hiiltä sitoutuu sinne metsiin — ja tässä tarkoitan sitä, että asianmukainen metsänhoitotyö on kaikista parasta ilmastonmuutoksen torjuntatyötä. Ja mikä parasta: se hiilidioksidi, hiili, sitoutuu sinne metsiin, ja sitten kun se metsä on siinä asianmukaisessa kunnossa — elikkä tukkipuuasennossa — niin se puu kaadetaan ja se jää hiilivarastoksi suomalaisiin koteihin puurakentamisen osalta. Se on ensimmäinen keino. Eli kun metsänhoitotyöt ovat kunnossa, niin silloin homma toimii.
Toinen asia, jotta tämä hiilineutraali Suomi 2035 toteutuisi, on se, että otetaan hiilidioksidi talteen bioenergian käytön yhteydessä, ja tässä tuon esille tämän, mitä edustaja Hoskonenkin on tuonut esille, elikkä CHP-laitokset. Ei se puun polttaminen tai turpeen polttaminen ole missään nimessä mikään paha asia, kun hiilidioksidi vain otetaan talteen, ja tänä päivänä kuitenkin on jo tekniikkaa — elikkä niistä savukaasuista voidaan ottaa hiilidioksidi talteen, ja minun mielestäni tähän tulisi enemmän panostaa ja enemmän käyttää tutkimus- ja kehitystyötä, että useammasta savupiipusta otetaan sitten se hiilidioksidi talteen. No, tänä päivänä varmasti voimalaitoksissa on tämmöisiä savukaasuputsareitakin, mutta vielä kun hiilidioksidi saadaan talteen, niin se on hyvä asia. Täytyy myös muistaa, että kun sellutehtaitakin — näitä biotuotetehtaita — rakennetaan, niin niistäkin savupiipuista, kun sinne saadaan asianmukainen tekniikka matkaan, saadaan hiilidioksidia talteen. Mutta eritoten täytyy muistaa, että siinä sellunkeiton yhteydessä tehdään sivutuotteita, ja yksi tuote on myös sähköntuotanto, ja se on kuulkaa primäärienergian tuotantoa. Silloin tehdään sähköä myös, kun ei tuule.
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Hoskonen toi asianmukaisesti esille turpeen ja turpeen käytön. Haluan vielä muistuttaa siitä, että turpeen verotus on edelleen selvästi edullisempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla, ja näin on oltava myös jatkossa — näin on oltava myös jatkossa. Keskusta ei kannata uusia kiristyksiä turpeen verotukseen, ja tällä hallituskaudella tehty turpeen verottoman käytön osuuden nosto on kyllä nyt tärkeä erityisesti kunnallisille lämpölaitoksille. No, turpeen määrittelystä uusiutuvaksi: En tiedä, onko se meidän kansallisen päätöksenteon yhteydessä, mutta täytyy nyt todellakin muistuttaa siitä, että turve on tieteelliseltä pohjalta kansainvälisesti määritelty hitaasti uusiutuvaksi polttoaineeksi, jonka päästöt vastaavat kuitenkin fossiilisia polttoaineita. Siten sen käyttämiseksi on sitten hankittava päästöoikeuksia. Monista väitteistä huolimatta myöskään Ruotsissa turve... No, se on luokiteltu siellä uusiutuvaksi, mutta siitäkin maksetaan vastaavat päästömaksut kuin Suomessa.
Puhemies! Minulla loppuu aika tähän valtioneuvoston selontekoon. Hiilineutraali Suomi 2035 ‑strategiapaperi on hyvin kirjattu. Lämmön toimitus- ja huoltovarmuusasioita tänne on tuotu, turpeesta asianmukaiset kirjoitukset, ja ajattelin ottaa vielä toisen puheenvuoron ja tuoda niitä asioita sitten siinä puheenvuorossa esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-13T20:54:10,2022-10-13T20:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_109_235,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Edustaja Kettunen, voitte ottaa vielä vaikka kolmannenkin puheenvuoron. — Edustaja Eestilä, poissa. — Edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_236,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen kanssanne täysin samaa mieltä siitä, että kun edustaja Kettusellakin ruuti on kuivaa, niin ei muuta kuin antaa palaa [Naurua] nyt, kun on näin tärkeästä asiasta keskustelu menossa.
Tosiaan tässä esimerkiksi edustaja Mäenpää viittasi näihin Antero Järvisen elikkä Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen tutkimusaseman aiemman johtajan pohdintoihin, ajatteluun ja esiin nostamiin näkökulmiin siitä, kuinka tosiaan tämä ilmastonmuutos on varsin pysyvä ilmiö ja ilmasto on aina ollut muutoksessa. Kyllä hyvin pitkälle myöskin jaan nämä samat ajatukset tästä, mutta itse ajattelen niin, että meidän ihmisten kannattaa pyrkiä vähentämään kaikkea saastuttamista, koska se on kuitenkin varmin tapa turvata se, että meillä on hyvä, hyvinvoiva planeetta, meillä on hyvinvoiva lähiluonto. Tässähän mielessä koko maailman pitäisi ottaa Suomesta mallia. Jos mietimme, kuinka valtavan hyvin Suomessa koko yhteiskunta mutta varmasti erityisesti teollisuus ja energiantuotanto ovat onnistuneet vähentämään saastuttamista, niin se antaa toivoa koko ihmiskunnalle siitä, että on mahdollista päästä tasapainoon planeettamme kanssa.
Tässä mielessä tietysti tullaan siihen, että kun Suomi on tietyllä tavalla se koko maailman johtava valtio, joka on pystynyt esimerkillään osoittamaan, että on mahdollista toisaalta myöskin vähentää hiilidioksidipäästöjä ja samaan aikaan kuitenkin huolehtia siitä, että talous kasvaa, niin valitettavasti Suomenkaan julkinen talous ei ole ollut kestävällä pohjalla enää vuosikausiin. Itse asiassa taitaa olla niin, että valtiontalouden osalta vuonna 2008 on viimeksi oltu kestävällä pohjalla, eli siinä mielessä meilläkään ei voida henkseleitä paukutella. Mutta sanotaan näin — kun ämmini minuakin aina ohjeisti tässä politiikanteossa siihen, että Heikki, ei se haittaa, jos on lama, kunhan ei ole pula — että pulaa emme ole vielä joutuneet kärsimään, ja nyt ehkä tuleva talvi sitten voi joidenkin hyödykkeitten osalta olla kova paikka, niin kuin vaikka edustaja Hoskonen sanoi, että sähköstä ja lämmöstäkin voi olla pulaa. Se on oikeasti sitten kova paikka.
Mutta tämä nyt ei saa, arvoisa puhemies, harhautua liikaa ikään kuin sivuraiteille siitä, etteikö siis Suomi ole loistava esimerkki siitä, miten teknologian kehittämisellä ja vahvalla tahdolla tehdä asioita hyvin ja oikein on voitu rakentaa menestyvä kansantalous, joka on tasapainossa luonnon, ympäristön kanssa. Tässä mielessähän siis ylpeänä voimme todeta, että esimerkiksi Suomen sähköntuotannosta 90 prosenttia tulee jo täysin päästöttömistä lähteistä ja loppukin sitten hyvin paljon esimerkiksi muista uusiutuvista lähteistä, kuten vaikkapa turpeesta, joka eittämättä uusiutuu. Niin kuin edustaja Hoskonen toi esille, kyllä se sammal kasvaa. Kaikki, jotka luonnossa liikkuvat, tämän tietävät, mutta tietysti, kun kerrostalon ikkunasta asiaa tarkastelee, ei ehkä huomaa sitä sammalenkaan kasvua.
Mutta siis Suomen pitää pystyä sitten myöskin säilyttämään tämä johtoasemansa. Ajatellaan vaikka porotokkaa: jos se kellokas siellä, joka tokkaa johtaa uusille laitumille, näännyttää itsensä ja jää makaamaan, niin se koko tokka pysähtyy. Ja pelkään pahoin, että jos Suomi toteuttaa politiikkaa, joka aiheuttaa sen, että oma kilpailukykymme ei olekaan sellainen, että meillä tulevaisuudessa tulee talouden kasvua, ei ole sellainen, että muut haluavat meitä seurata, niin silloin johdamme sen meidän tokan harhaan, se hajaantuu ja lähtee kulkemaan kuka minnekin. Ja tässä mielessä nyt tätä ilmasto- ja energiastrategiaa tulisi miettiä nimenomaan strategiana, miten se johtaa globaaleihin päästövähennyksiin. Suomen päästöt kyllä vähenevät — teknologia kehittyy, ja päästömme vähenevät vakaalla uralla — mutta miten toimimme niin, että pidämme huolta myöskin omasta kilpailukyvystä ja omalla esimerkillämme siten johdamme muut maat globaaleihin päästövähennyksiin?
Arvoisa puhemies! Jos on niin, että pidätte tiukasti viiden minuutin rajasta kiinni, niin sitten varmaan kerron näitä keinoja seuraavissa puheenvuoroissani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-13T20:59:31,2022-10-13T21:04:46,Hyväksytty,1.1
2022_109_237,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Joo, siellä listan perällä on myös edustaja Autolle tilaa. Vähän joustetaan, kun on illan viimeinen aihe, mutta pidetään suunnilleen siitä viiden minuutin rajasta kiinni, niin että kaikki pääsevät sitten puhumaan vuorollaan. — Edustaja Sirén on seuraavana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_238,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on selonteko, jonka otsikossa on ”strategia”. Ja ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen — jotka ovat tietysti hyvin kiinteästi yhteydessä energiaan ja siihen vääjäämättömään energiamurrokseen, joka meillä on käsissämme — ovat nimenomaisesti teemoja, jotka edellyttävät strategista otetta. Nyt on sen mittaluokan kokoisista asioista kysymys, että niitä ei ole mahdollista toteuttaa yhden budjettikauden aikana tai yhden vaalikauden aikana, vaan pitää olla pitkäjänteisyyttä ja nimenomaan strategista otetta.
Ilmasto- ja energiapolitiikan strategiaan liittyviä keskeisiä sanoja ovat markkinaehtoisuus, teknologianeutraalius, ennakoitavuus ja sujuvuus esimerkiksi luvituksessa, ja nämä ovat lähtökohtia myös kokoomuksen ilmasto- ja energiapolitiikassa. Uskon, että olemme varsin samaa mieltä esimerkiksi siitä periaatteesta, että saastuttajan pitää maksaa, kun päästöjä halutaan vähentää. Ja Suomi on näyttänyt tässä globaalistikin mallia, miten hiilelle voidaan saada hinta.
Meidän tavoitteenamme on ja tulee olla, että saamme talouden kasvuun nyt pitkän pätkän jälkeen, kun taloutemme Suomessa ei ole kasvanut, ja samalla päästömme laskuun eli saamme kytkettyä irti talouden kasvun ja päästöjen kasvun toisistaan. Tämä on mahdollista tehdä, ja se on mahdollista tehdä sillä tavalla, että Suomesta tulee puhtaan energian suurvalta, jonka ratkaisuja voidaan hyödyntää kansainvälisestikin. Tämä tarkoittaa merkittäviä miljardiluokan investointeja, kymmenien miljardien investointeja, ihan lähivuosina potentiaalisesti Suomeen. Mutta se edellyttää sitä, että Suomi on investointiympäristönä riittävän houkutteleva, meidän politiikkamme on ennakoitavissa ja prosessit ovat sujuvia. Tämänhetkinen tilanne, jossa Suomen kipeästi tarvitsemat tärkeät hankkeet jumiutuvat sinne luvitusprosessiin, vaikeuttaa yritysten investointeja, se heikentää Suomen kilpailukykyä ja siten vaikeuttaa myös näiden meidän päästövähennystavoitteidemme saavuttamista. Siksi tämän luvituskokonaisuuden kuntoonsaattamisen tulee olla aivan keskeinen yhteinen tavoitteemme, kun ilmasto- ja energiapolitiikkaa rakennamme. Tällä hetkellähän eduskunnassa on käsittelyssä tämä niin sanottu vihreän siirtymän ohituskaista, jonka tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta jo tässä vaiheessa on kuulemisissa tullut ilmi, että sen käytännön toteutuksiin liittyy ongelmia, mikä on aiheuttanut tilanteen, jossa hyvillä tavoitteilla on epätarkoituksenmukaisia toteutustapoja.
Ilmaston lämpenemistä aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt, ja niistä valtaosa, noin 80 prosenttia, on lähtöisin energiantuotannosta — silloin kun katsotaan, että energiantuotantoon ja energiankulutukseen kuuluu mukaan myös liikenne. Ja kun me haluamme päästöjä vähentää, niin silloin nimenomaan energia- ja liikennepolitiikka ovat niitä keskeisimpiä keinoja. Tämä selittää myös sitä, miksi näitä on tarpeen nimenomaan yhdessä käsitellä ja yhteisessä strategiassa käsitellä energia- ja ilmastopolitiikan kokonaisuutta.
Kun tässä strategiassa halutaan katsoa pidemmälle aikavälille ja halutaan sitouttaa päättäjiä mukaan yli puoluerajojen, niin haluan muistuttaa tämän parlamentaarisen työn merkityksestä. Ilmasto- ja energiapolitiikka jos jokin edellyttäisi sitä, että katsotaan yli puoluerajojen ja yli vaalikausien, ja on ollut kyllä todella suuri harmi, että tämä hallitus, Rinteen—Marinin hallitus, päätti alkukaudesta olla jatkamatta eduskuntapuolueiden hyvin alkanutta yhteistyötä ilmastopolitiikassa. Yhteisiin tavoitteisiin oli sitouduttu, mutta oppositiopuolueet jätettiin ilmaston pyöreän pöydän ulkopuolelle. Nyt aivan loppukaudesta on aloittanut työnsä parlamentaarinen ilmastopolitiikan seurantaryhmä, jota tervehdin kyllä ilolla. Se on hyvä asia, että katsomme yli vaalikausien tätä ilmasto- ja energiapolitiikan kokonaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-13T21:05:00,2022-10-13T21:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_109_239,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_240,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Sirénille, kun hän mainitsi omassa puheenvuorossaan tämän ilmastopoliittisen seurantaryhmän: On kunnia olla siellä jäsenenä. Paikalla oli Markku Ollikainen, ilmastoprofessori, tämä IPCC:n puheenjohtaja Suomessa, ja esitin hänelle tämän vaatimuksen, miksi hän levittää jatkuvasti vääriä tietoja, ja minulle sattui sydämeen ihan oikeasti se, kun hallituksen suuressa huoneessa tuo sama väärän tiedon levittäminen jatkui. Ei minkäännäköistä katumusta, vaan tänne eduskuntaan tullaan kertomaan totuudenvastaisia tietoja, jotka sitten johtavat siihen, että tuota keltaista kirjaa käsiteltäessä taas miljardi menee rahaa ihan hukkaan. Se laskuhan menee sitten meidän veronmaksajille. Ja kannattaisi muistaa näiden satusetien ja muiden, että kansanedustajat kun tekevät päätöksiä, niin 2. päivä huhtikuuta on eduskuntavaalit, joten ei se kolahda minnekään muualle. Äänestäjä tietää, mitä sen jälkeen tehdään, kun häntä on petetty ilmastopolitiikalla. Tämä on joskus niin raskasta seurata, kun ei tosiasioillakaan enää pärjää, mutta ei saa antaa periksi.
Mitä tulee tähän hiilineutraaliuteen Suomessa, niin se 15 miljoonaa hiilidioksiditonnia, joka on valheellisin perustein sinne Suomen päästöksi laskettu, pitää todella poistaa, ja Markku Ollikainen, ilmastoprofessori, kantaa siitä suuren vastuun. En jaksa ymmärtää, arvoisa puhemies, miksi noin korkeassa asemassa oleva ja vielä valtiolta kokouspalkkioita nostava henkilö jatkuvasti puhuu totuudenvastaista tietoa. Luulisi tuohon jonkun puuttuvan, kun hän kuitenkin on virkavastuulla, kun tänne eduskuntaan tulee tekemään tuommoisia selontekoja. Ihmettelen suuresti, että sama epätotuuksien puhuminen saa jatkua.
Sitten kun katsotaan, mitä meillä olisi mahdollisuuksia: Nuorten metsien hoito kuntoon. Meillä on noin puoli miljoonaa hehtaaria kiireellisiä ensiharvennuksia ja noin miljoona hehtaaria sen päälle vielä ihan normaalissa järjestyksessä harvennettavia. Me pystymme tämän homman hoitamaan. Tehdään turpeesta kotimainen, suomalainen huoltovarmuuspolttoaine. Käytetään sitä. Sovitaan vaikka maksimi 15 miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta vuoteen. Se on maksimi, vielä jää 25 miljoonaa mottia sinne reserviin, elikkä se on varmasti kestävää.
Sitten kun katsotaan, mitä nykyisin tässä talossa esitetään tämän hiilineutraaliuden saavuttamiseksi:
Ensinnäkin ennallistaminen:
Metsien ennallistaminen tarkoittaa, hyvät kollegat, sitä, että metsien hiilinielua palveleva ja auttava kasvu loppuu, kun metsä ennallistetaan niin, että se ei enää kasva vaan se rupeaa lahoamaan pystyyn. Silloin on hiilinielu menetetty lopullisesti.
Ja sitten kun soiden osalta tehdään ennallistamista, niin tietenkin ojat pannaan tukkoon ja aiheutetaan pohjanveden nousu, ja silloin alkaa sellainen prosessi, joka on mätäneminen, elikkä sieltä syntyy hiilidioksidin sijaan metaania, joka on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. [Eduskunnasta: Juuri näin!]
Sitten kolmanneksi, arvoisa puhemies, jotta tämä murheellinen näytelmä olisi täydellinen, nämä samaiset professorit vielä esittävät Suomessa, että tämä jatkuva kasvatus otetaan metsien käsittelyn muodoksi. Se on varmin tapa tuhota Suomen metsien kasvu, koska isoilla koneilla kun lähdetään ylispuita poistamaan metsien päältä, niin katkotaan kaikki juuret sieltä, kun sinne on pakko mennä isoilla koneilla, millään pienillä koneilla se ei onnistu. Sen jälkeen sinne metsään on 99,9 prosentin varmuudella levitetty maannousemasieni, joka varmasti tuhoaa sen metsän seuraavan 20 vuoden aikana.
En minä sitä sure, että joku professori puhuu pehmoisia, mutta sitä minä suren, mikä on suomalaisen metsätieteen taso tänä päivänä, tai ilmastotieteen yleensäkin. Eikö tosiasioita enää opiskella, vai pärjäävätkö tässä maassa parhaiten ne, joilla on parhaat tiedotuskanavat? Välillä valitettavasti, arvoisa puhemies, tuntuu siltä, että tosiasioilla tässä maassa ei enää pärjää.
Mutta oli niin tai näin, arvoisa puhemies, Suomella on nyt edessä semmoinen kujanjuoksu, jota en ikinä olisi toivonut näkeväni. Sähkön hinta kallistuu aivan valtavasti. Meiltä puuttuu semmoinen noin 2 000 megan teholla oleva sähköntuotanto silloin, kun meillä on todella kylmää. Kaikista eniten minua harmittaa se, että esitetään tuulivoimaa ratkaisuksi. Meillä tällä hetkellä on jo ensimmäinen ongelma siinä, että siirtoverkot eivät riitä. Kaikkia niitä voimaloita, mitä tuonne rannikolle on tehty, ei pysty valtakunnanverkkoon kytkemään, eli viisi vuotta ne ovat paitsiossa. Talvella ei tuule, jolloin sitä energiaa tarvitaan, aurinkovoima on silloin nolla, ja sitten tilalle tarjotaan vetytaloutta ja montaa muuta tämmöistä hauskaa juttua, joilla ei ole mitään tekemistä seuraavan kymmenen vuoden tai viidentoista vuoden aikana Suomen energiantuotannossa.
Kyllä minä, arvoisa puhemies, ymmärrän hauskat jutut. Niillä on aina oma arvonsa sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta kun puhutaan eduskunnassa vakavaa asiaa, niin niiden satujen luulisi kuuluvan tuonne eduskunnan kahvioon. Siellä voi kertoa hurjia juttuja, miten tuulimyllyt ratkaisevat talvella sähköntuotanto-ongelman, mutta voin luvata teille, arvoisat kollegat, että ei ratkaise.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan toivottaa kaikille suomalaisille onnea, menestystä ja sitkeyttä. Jos jollakin sattuu olemaan lämpimiä villasukkia — minulla itselläni niitä edesmenneen äitini kutomana on vielä iso laatikollinen, minä niillä pärjään, lapsetkin pärjäävät — jos satutte tuntemaan jonkun, niin ostakaa villasukkia. Se pikkuisen helpottaa kylmyyttä. Pitäkää huoli siitä, että jos on naapuri lähellä, saa hellan kautta lämmitettyä kuumaa vettä. Sillä pystyy lämmittämään itseään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-13T21:10:32,2022-10-13T21:16:14,Hyväksytty,1.1
2022_109_241,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin toimikaa. [Petri Huru: Hyvä puhe!] — Ja sitten edustaja Huru seuraavaksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_242,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on nyt valtioneuvoston selonteko ”Hiilineutraali Suomi 2035 — kansallinen ilmasto- ja energiastrategia”. 
Kuten edustaja Peltokangas perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa kertoi, puhutaan tässä ohjelmassa 12 sivua perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista sekä politiikkatoimien sukupuoli- ja ihmisvaikutuksista. Sen sijaan taloudellisista vaikutuksista puhutaan hädin tuskin parin sivun vertaa, vaikka hallituksen kunnianhimoisen ilmastotavoitteen kustannukset taloudelle ovat merkittävät, elleivät jopa massiiviset. Kun lisäksi huomioidaan lisääntyvän EU-sääntelyn vaikutukset, on syytä huomioida näiden kokonaisvaikutus Suomen taloudelle, ja tästä on syytä tehdä kattava selvitys. 
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa puhutaan myös vetytaloudesta. Vetytalouteen liittyen on syytä huomioida moninkertaistuva sähkön tarve Suomessa. Jos vetytalouden tarvitsema sähkö tuotetaan ainoastaan uusiutuvalla energialla, on syytä selvittää, paljonko tämä tuotanto aiheuttaa metsäkatoa. 
Tuulimyllyjen tai aurinkopaneelien lisäksi tarvitaan myös uusia sähkölinjoja. Kuten Fingrid on sanonut, on läntisen Suomen kantaverkko täynnä eikä siihen voida tällä hetkellä liittää uusiutuvaa sähköntuotantoa. Kun edellä mainitun uusiutuvan energiantuotannon alta kaadetaan metsää, tulee huomioida myös, että tämä metsä on kadotettu iäksi. Paljon parjatun avohakkuun tilalle sentään istutetaan uusia taimia, joista kasvaa uutta metsää. 
Kun hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden lisäksi huomioidaan EU:n kaavailemat asetukset, kuten ennallistamismetsäkato, biodiversiteetti, taksonomia ja niin edelleen, on syytä laskea näiden kokonaisvaikutus, paljonko poistuu talousmetsää ja paljonko sitä jää metsäteollisuutemme käyttöön. Kun Suomi elää metsästä ja viennistämme tulee noin viidesosa metsäsektorilta, on tällä merkittävä vaikutus maamme taloudelle. 
Kaikkiaan EU:lla on suunnitteilla kymmenkunta eri kokonaisuutta, jotka vaikuttavat suomalaiseen maa- ja metsätalouteen sekä huoltovarmuuteen ja omaisuudensuojaan. Tämän lisäksi näiden säädösten myötä delegoidaan eli siirretään merkittävästi kansallista päätösvaltaa EU:n suuntaan, eli liittovaltiokehitys kiihtyy entisestään. 
Arvoisa puhemies! Edellä mainittu huomioon ottaen hallituksen onkin syytä kääntää katseensa jo nyt ydinvoiman lisärakentamiseen perusenergian omavaraisuusasteen nostamiseksi jopa ylijäämäiseksi. Ydinvoima on päästötön energiantuotannon muoto, ja on tärkeää, että Suomi osaltaan vaatii sen säilyttämistä taksonomian piirissä EU:n päätöksenteossa. Tämä osaltaan varmistaa sen, että ydinvoimaa voidaan hyödyntää myös vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Ydinvoiman tuotannossa on paljon puhuttu muun muassa modulaarisista pienreaktoreista. Myös näiden osalta on huolehdittava turvallisesta tuotannosta sekä lainsäädännöstä. Hallituksen olisikin nyt syytä aloittaa välittömästi selvitykset ydinvoimaan liittyvän lainsäädännön selkeyttämisestä ja tarpeista, jotta ydinvoiman lisärakentaminen sujuu aiempia hankkeita nopeammin mutta kuitenkin turvallisesti. 
Arvoisa puhemies! Ydinvoiman lisärakentaminen vie aikaa useita vuosia. Tämän vuoksi on syytä turvata nykyinen kotimainen energiantuotanto. Turve on edelleen pidettävä mukana monipuolisessa energiantuotantopaletissa ja on syytä selvittää turpeen luokitus hitaasti uusiutuvaksi. Kotimaisessa energiantuotannossa tulee edelleen turvata myös CHP- eli lämmön ja sähkön tuotannon yhteislaitokset, joista muun muassa edustaja Hoskonen on useasti maininnut. Lisäksi bioenergian tuotannon turvaamiseksi tulee Suomen vaikuttaa EU:n päätöksentekoon vahvasti, jotta puu luokitellaan jatkossakin uusiutuvaksi. 
Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että suomalaisen ilmasto- ja energiastrategian tulee perustua maalaisjärkeen, joka turvaa kotimaisen teollisuuden kustannuskilpailukyvyn sekä kotitalouksien ostovoiman. Tästä on sinivalkoinen siirtymä tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-13T21:16:17,2022-10-13T21:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_109_243,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_244,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilannehan on se, että kun nykyiset luonnonystävät tekevät tätä luonnon parantamista kerrostalolähiöissä, niin lopputulos on juuri tämänkaltaista.
Totuus on siinä, että tällä hetkellä kaikki energiat, mitä Suomessa on mahdollisuus käyttää, pitää valjastaa käyttöön, ihan kaikki, tilanne on se. [Petri Huru: Kyllä!] Nyt ei ideologiseen toimintaan ole minkäännäköisiä mahdollisuuksia, ja hei, ei ole myöskään tulevaisuudessa. Tämä johtuu siitä, että vaikka me ollaan paljon puhuttu korvaavista polttoaineista — Lappeenrannassakin LUT-yliopisto tutkii power-to-x:ää, on vetyhankkeita ja kaikkia — niin kaikissa näissä hyötysuhde on järkyttävän huono. 80 prosenttia energiasta menee hukkaan, elikkä jos me käytetään 100 prosenttia sähköä, niin me saadaan pyöriä pyörimään vetyautossa vain 20 prosentin edestä. Tilanne on se, että nämä kaikki hankkeet ovat kuitenkin täysin alkuvaiheessa, ei olla millään tavalla vielä oikeasti tuotantoa lähelläkään, sillä näitten hyötysuhde on näin huono. Meillä menee vähintään kymmenen vuotta, että voidaan kuvitellakaan, että nämä olisivat oikeasti sellaisia, että meillä voitaisiin puhua näin, että meidän autokannasta olisi vaikka puolet vetyautoja, tai sitten meidän vanhasta autokannasta puolet ajaisi power-to-x- synteettisellä polttoaineella. Ja vaikka tähänkin pystyttäisiin, niin sähkön määrän täytyisi olla meillä monin-, moninkertainen.
Nyt on tärkeää, ettei me tuhota missään nimessä meidän niin sanottua vanhaa infraa, mistä sähköä tuotetaan, koska tässä nyt selkeästi on aivan sama meininki päällä kuin parikymmentä vuotta sitten, kun vihreät vastustivat ydinvoimaa. Me kaikkihan voidaan ajatella sitä, miten meillä olisi käynyt, jos vihreät silloin olisivat yhtä hyvin saaneet äänensä kuuluviin kuin se on nytten lähes jokaisessa muussa puolueessa kuin perussuomalaisissa. Meidän ongelmahan tässä koko meidän laitoksessa on, että näitä vihreitä aatteita ja näitä humanitäärisiä aatteita on pesiytynyt joka ikiseen puolueeseen ja siellä puolueitten sisällä nämä tahot saavat tämän hysterian aikaiseksi. Totuus on kyllä se, että vaikka me tässä Suomenmaassa lopetetaan jopa hengittäminen, niin maapallo elää kymmenen minuuttia kauemmin. Me ei tulla pelastamaan meidän omilla toimilla maapalloa. Jos tämä maapallo on meidän toimista kiinni, niin se on menetetty peli ollut aikapäiviä sitten. Totuus on siinä, että meidän ongelmat ovat täysin globaaleja ongelmia ja meidän täytyy globaalisesti tämä ongelma korjata, ei sillä, että me yritetään olla jotain hyveellisiä ihmisiä täällä ja yritetään parantaa maailma yksinämme — ei tule onnistumaan millään.
Ja on naurettava väite, että tämä energiakriisi, mikä tällä hetkellä on, johtuisi siitä, että ollaan nojauduttu liian paljon fossiilisiin polttoaineisiin. Mihin me oltaisiin voitu oikeasti nojata, kun vieläkään ei olla sähköteknologiassakaan, edes sähköautoissa, sillä tasolla, että me voitaisiin oikeasti kuvitella, että meidän kaikki autot muuttuisivat sähköautoiksi? Mihin me oltaisiin voitu nojata aikaisemmin? Oltaisiinko kymmenen vuotta sitten voitu oikeasti vain ilmoittaa, että hei, lopetetaan fossiilisten käyttäminen. Olisiko meidän tilanne tällä hetkellä parempi? Ei voisi millään olla, täysin mahdotonta. Ei ollut teknologiaa. Nyt olisi oikeasti viimeinen aika ruveta heräämään tähän todellisuuteen. Ei tässä tarvitse syytellä ketään, kuka tuhoaisi maailman, tai jotain muuta vastaavaa, vaan oikeasti herätä realismiin. Me eletään vasta tätä päivää. Meillä on tulevaisuudessa, 10—20 vuoden päästä, nämä, mistä me nyt tällä hetkellä puhutaan ja mitä me kuvitellaan saavamme jo ensi vuonna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-13T21:21:46,2022-10-13T21:26:47,Hyväksytty,1.1
2022_109_245,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_246,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustellaan energiastrategiasta sinne vuoteen 2035 asti, täytyy todeta niin kuin täällä selonteossakin on tuotu esiin tämä lämmöntoimitus ja huoltovarmuus, että lämmöntoimitus ja huoltovarmuus perustuvat Suomessa tällä hetkellä pitkälti puupolttoaineiden, öljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuuteen. Totta kai näistä fossiilisista tuontienergioista meidän on vain päästävä eroon. Se on ihan jo huoltovarmuustekijä ja turvallisuuspoliittinen tekijä meille.
Puhemies! Ihan esimerkkinä, niin kuin ministeri Lintiläkin aikaisemmin tänä päivänä tässä keskustelussa toi esille tästä energiastrategiasta, itsekin nostan tämän tavoitteen vähintään 51 prosenttiin uusiutuvan energian osalta vuoteen 2030 mennessä elikkä kahdeksan vuoden päähän. Mutta nyt täytyy muistaa, että kaksi vuotta takaperin meillä Suomessa uusiutuvan energian osuus oli 44 prosenttia, ja kyllä nyt tämän hetken arvioitten mukaan kahdeksan vuoden päästä uusiutuvan energian osuus meidän tasavallassa tulee olemaan siellä 60 prosentin luokassa, mutta tähän täytyy nyt tehdä meidän kaikkien, koko eduskunnan, voimakkaasti töitä. Nimittäin tummia pilviä tulee tuolta EU:n suunnalta: näitten päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on myös tärkeää pitää kiinni siitä, että meidän kotimainen puubiomassa tunnistetaan ja tunnustetaan uusiutuvaksi energiaksi myös EU:ssa, ja sen eteen meidän kaikkien tässä eduskunnassa tulee tehdä töitä. Nimittäin olisi aika omituista, jos semmoinen päätös menisi lävitse komissiossa. Ei se ainakaan itsellä maalaisjärkeen käy, että kotimainen uusiutuva puu olisikin sitten yhtäkkiä uusiutumatonta. Ja energiapolitiikassa kyllä keskeisiä lähtökohtia pitää olla jatkossakin energian toimitus- ja huoltovarmuus, päästöjen vähentäminen sekä energian kohtuullinen ja kilpailukykyinen hinta. Näiden pitää olla niitä keskeisiä lähtökohtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-13T21:26:49,2022-10-13T21:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_109_247,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_248,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella haluan kiittää edustajakollegoja erittäin hyvistä ja analyyttisistä puheenvuoroista tässä aivan valtavan tärkeässä teemassa. Itse olen aina pitänyt mielessä lukion fysiikan opettajan opit siitä, että energia on kykyä tehdä työtä. Työllähän se on tulevaisuudessakin kansakunnan menestys rakennettava, ja energiaa tulee olla saatavilla, ja sitä tulee olla saatavilla kohtuullisella hinnalla. Se on sitten tietysti asia, joka tulee ottaa huomioon, että kun energiaa tuotetaan, niin siinä pyrimme välttämään saastuttamista, ja tuossa edellisessä puheenvuorossa jo tästä puhuinkin.
Kun ajattelemme tätä ilmakehään tulevaa hiilidioksidipäästöä, niin siinähän mielestäni — kun täällä on viitattu moniin eri tiedemiehiin — olennaista olisi kuunnella niitä puheenvuoroja, joita esimerkiksi vaikkapa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on käyttänyt siitä. Olennaista on se, että emme maan kuoren alta tuo uutta hiilidioksidia tähän kiertoon. Elikkä olennaista on välttää öljyn käyttöä, kaasun käyttöä, kivihiilen käyttöä, ja sitten on paljon pienempi kysymys tämän hiilidioksidin ilmakehää lämmittävän ja ilmastoa lämmittävän vaikutuksen kannalta se, miten hiili kiertää tässä elonkehässä täällä maan päällä. Sen vuoksi mielestäni, arvoisa puhemies, esimerkiksi ennen kaikkea EU:n komission ajamat politiikat ovat olleet täysin väärin painottuneita, mutta kyllä kieltämättä tässä Suomen omassakin politiikassa on paljon korjattavaa. Eli puuta ja turvetta voisimme hyödyntää aivan huoletta, ja nämä joka tapauksessa kiertävät tässä elonkehässä sillä tavoin, että kun kasvit ja metsä yhteyttävät, niin siinä vaiheessa se hiili sitten taas sitoutuu takaisin pois sieltä ilmakehästä, tai vaikka sammal kasvaa, niin silloin hiiltä sitoutuu pois ilmakehästä. 
Olennaista on se, että ei pumpata lisää öljyä, kaasua, ei kaiveta lisää kivihiiltä, ja tässä mielessä on todella nurinkurista tämä, että tälläkin hetkellä esimerkiksi EU suorastaan rukoilee vaikkapa naapurimaatamme Norjaa, jotta he omaa kaasuntuotantoaan voimaperäisesti lisäisivät, mutta samaan aikaan tulee sekä komissiolta esityksiä että parlamentissa otetaan kannanottoja, joilla vaikkapa Suomessa tätä täysin kestävää puuntuotantoa rajoitetaan, puhumattakaan että turpeen käyttöä voitaisiin edes tämmöisessä kriisitilanteessa sitten lisätä. Tässä mielessä toimitaan kyllä hyvin nurinkurisesti ja vastoin tämmöistä todellista tieteellistä tietoa, koska ainakin nyt lähtökohta pitäisi olla se, että silloin kun esimerkiksi puu kasvaa, se yhteyttää, sitoo hiilidioksidia ilmasta, kun puu kasvaa riittävän järeäksi, niin kun se kaadetaan, silloin siitä puusta voidaan valmistaa semmoisia tuotteita, niin kuin vaikka näitä Eduskuntatalon kalusteita, joihin sitten se hiilidioksidi, joka on tullut pois sieltä ilmakehästä, sitoutuu sadoiksi vuosiksi. Eli tämän vuoksi se metsien tehokas hoitaminen on nimenomaan sitä parasta ilmastotyötä.
Tässäkin mielessä taas sitten koko maailmalla olisi opittavaa Suomelta, jotta metsiä osataan hoitaa tehokkaasti paitsi tämän itse päästötasapainon hakemiseksi niin myöskin luonnon monimuotoisuutta turvaavalla tavalla. Metsäbioenergia on Suomelle aivan välttämätöntä, ja mielestäni senkaltainen puhe, että polttaminen aivan kohta loppuu, [Petri Huru: Paitsi pilven!] on täysin, täysin vastoin mitään tosiasioita, koska Suomen primäärienergiasta 30 prosenttia, siis kolmannes, tulee metsäenergiasta, ja tämän olisi oltava kaikkien strategioitten tämmöinen peruslähtökohta. Joka tapauksessa on järkevää myöskin hyödyntää se hakkuutähde, joka tulee, kun tehdään vaikkapa näitä huonekaluja, tehdään muuta sahatavaraa tai tehdään sellusta valmistettavia tuotteita ja niin edelleen. Vai mitä sille tehdään, maahanko se haudataan sen jälkeen? Siis eihän tämmöisessä olisi mitään järkeä, ettei sitten esimerkiksi sahajauhoa tai muuta jatkossakin hyödynnettäisi.
Mutta vielä, arvoisa puhemies, tähän loppuun ehkä sanon... Tai voi olla niin, että ehkä suosiolla otan vielä toisen puheenvuoron, joka sitten koskee myöskin sitä, miten tämä hiilineutraaliustavoite aivan loppuun saakka saavutetaan. Palataan siihen vielä myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-13T21:29:31,2022-10-13T21:34:37,Hyväksytty,1.1
2022_109_249,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Näin. — Arvoisat edustajat, vielä ehtii puheenvuoroja ottamaan, mutta muistutan kuitenkin, että tänään on istunnossa tämä kello 22:n takaraja ja sitten keskeytetään, jos menee vielä sen yli. — Edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_250,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuhansien eurojen sähkölaskut kuukaudessa, kotitalouksia ja yrityksiä konkurssin partaalla, laukkaava inflaatio, sähkö loppumassa, kiertävät sähkökatkot, taantuma tulossa, hallitus ja sen energiaministeri levittelemässä käsiään — Suomi on ennennäkemättömän sähkökriisin keskellä. Se johtuu Putinin roistohallinnon hyökkäyssodasta Ukrainaan, se johtuu hölmöläisten Venäjä-riippuvaisesta energiapolitiikasta Euroopassa, se johtuu Suomen toimitus- ja huoltovarmuuden puutteista, joita lyhytnäköinen ilmastopolitiikka on pahentanut. Tämä on rehellistä todeta. Kyllä, syy on sekä Putinin että Suomen ja Euroopan energia- ja ilmastopoliittisten omien virheiden. Onneksi näitä virheitä on mahdollista korjata, jos on tahtoa. Sähkön hintaa on mahdollista laskea, jos on tahtoa. Sähkön riittävyyttä on mahdollista turvata, jos on tahtoa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen on korkea aika lopettaa käsien levittely ja panna toimeksi. Me kokoomuksessa haluamme nopeita toimia helpottamaan ihmisten ja yritysten sähkölaskuja tämän kriisin keskellä. Olemme laatineet kuusi vaikuttavaa keinoa, jotka toteuttamalla sähkön hinta laskee ja sähkön riittävyys paranee. Nostan tässä esille kolme keinoa. [Tuomas Kettunen: Mielellään kuulemme!] — Nyt tulee.
Ensinnäkin, sähkön tukkumarkkinoille tarvitaan hintakatto. Nykyinen EU:n sähkön hintakatto on liian korkea, neljä euroa kilowattitunnilta. Eihän kenelläkään ole sellaiseen sähkön hintaan varaa. Matalampi sähkön hintakatto laskisi välittömästi sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille. Se poistaisi nimittäin sähkömarkkinoilta riskin siitä, että sähköpulan uhatessa sähkön tukkuhinta nousee tähtitieteelliseksi. Hintakatto on otettava käyttöön nimenomaan EU-tasolla. Jos tällaista EU ei saa aikaan, se pitää säätää yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa. Miksi hallitus ei ole ajanut tätä hintakattoa EU:ssa? Tätä ihmettelen. Muista jäsenmaista olisi varmasti tullut tälle tukea. Sen sijaan hallitus on kuittaamassa EU-komission esittämän windfall-veron. Sehän ei laske mitenkään sähkön hintaa kuluttajille ja yrityksille, ja mikä pahinta, se saattaa vaarantaa puhtaan energian, uuden energiantuotannon, investoinnit.
Toiseksi, kaikki suomalaiset voimalaitokset pitää saada nyt täyteen ajoon, myös turve- ja kivihiilikattilat on pistettävä tulille. Nyt on siis pakko. Viime kädessä kohonnut sähkön hinta johtuu sähkön tarjonnan puutteesta. Ainuttakaan toimivaa voimalaitosta ei ole varaa sulkea — ja lähetämme nämä terveiset myös pääkaupunkiseudun ja erityisesti Helsingin päättäjille. Kriittisinä lähivuosina fossiilisia polttoaineita käyttäville laitoksille on ostettava lisäaikaa. Fossiiliselle sähköntuotannolle on alettava maksamaan tehotukea, jotta se pidetään maksimaalisessa tuotannossa ja jotta sen hintaa lasketaan. Tehotuki kompensoisi muun muassa päästöoikeuden kohonnutta hintaa. Rahoitus tulisi valtion päästökauppatuloista. Valtio on enemmistöomistajana kahdessa merkittävässä suomalaisessa sähköntuotantoyhtiössä, Fortumissa ja Kemijoki-vesivoimayhtiössä. Omistajaohjauksen on lähetettävä näille yhtiöille selkeä viesti: jokainen voimala on pidettävä maksimaalisessa tuotannossa.
Kolmanneksi, tarvitaan kiireesti käteviä ja kannattavia vapaaehtoisia kulutusjoustoja. Kulutuksen siirtäminen korkean kysynnän tunneilta matalan kysynnän tunteihin alentaa sähkön hintaa ja ehkäisee sitä pahaa tilannetta, että sähkö oikeasti loppuu. Tästä aiheutuu paitsi yhteiskunnalle aivan todella merkittäviä kustannuksia myös haittaa jokaisen arkeen. Suomessa sähkömittareissa on valmius sähkölämmityksen ja lämminvesivaraajan etäohjaukseen. Pienin lisäkytkennöin kahden Olkiluoto kolmosen ydinreaktorin verran lämmityksen ja lämminvesivaraajan sähkötehoa on paukkupakkasten kulutuspiikkitunteina kytkettävissä hetkeksi pois. Jos korvausta vastaan asunnon lämmitys ja lämminvesivaraaja sammutetaan esimerkiksi tunnin tai kahden ajaksi, tätä ei edes huomaa. Samanlaista kulutusjoustoa oli käytössä Suomessa 80- ja 90-luvuilla. Miksi hallitus ei ole laittanut tällaista järkevää käytännön toimenpidettä toteutukseen? Vältetään sähkön loppumista ja pidetään sähkön hintaa kohtuullisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-10-13T21:34:52,2022-10-13T21:40:07,Hyväksytty,1.1
2022_109_251,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_252,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman viittasi puheenvuorossaan myös EU-tasoiseen päätöksentekoon, joka linkittyy tähän käsiteltävänä olevaan selontekoon, ilmasto- ja energiastrategiaan, ja strategiaanhan sisältyy muun muassa EU:n energiaunionin ulottuvuuksia. Tänään aikaisemminkin täysistunnossa ainakin kyselytunnin yhteydessä puhuttiin EU-vaikuttamisesta tällä kaudella, ja myös EU-vaikuttamisessa olisi hallitukselta toivonut nimenomaan tällaista strategista, ennakoivaa otetta. Me ollaan tällä kaudella toistuvasti todistettu tilanteita, joissa hallituksen ministereillä on keskenään ristiriitaisia, toisistaan poikkeavia, linjauksia, ja tämä on heikentänyt Suomen vaikuttavuutta EU-pöydissä. Viimeisimmät esimerkit ovat ihan viime viikoilta, ja niistä on tänäänkin kyselytunnilta saatu esimerkkejä, kun hallituksen ministerit ovat puhuneet aivan erisuuntaista linjaa. Nyt on todella tärkeää, kun puhutaan meidän tulevaisuuteemme aivan keskeisesti vaikuttavista kokonaisuuksista, että on kirkas ja selkeä se Suomen yhteinen linja, jolla me menemme sinne EU:n neuvottelupöytiin edistämään Suomen kantaa. Ja siksi hallituksen tulisi pohtia strategista otetta kaikissa niissä kysymyksissä, joissa he Suomea EU:n pöydissä edustavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-13T21:40:09,2022-10-13T21:41:50,Hyväksytty,1.1
2022_109_253,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_254,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi asia, mistä täällä salissa ei tänään ole juurikaan puhuttu, ovat tähän uusiutuvaan energiaan ja sen varastointiin oleellisesti liittyvät kriittiset mineraalit ja niiden saatavuus. Eli kun pääosa näistä mineraaleista tulee esimerkiksi Venäjältä tai Kiinasta, olisi syytä turvata oma kotimainen kaivosteollisuus ja mineraalien tuotanto, jotka liittyvät tähän uusiutuvan energian varastointiin — sillä jos emme turvaa omaa mineraalituotantoamme, niin vaarana on se, että siirrymme keskisen Afrikan epävakaiden valtioiden ikeen alle, jotka ovat Venäjän ja Kiinan vaikutuspiirissä ja joissa tuotetaan lapsityövoimalla esimerkiksi kobolttia, joka kiertää vielä Kiinan kautta ennen kuin tulee Eurooppaan. Joten on todellakin syytä hyödyntää omat mineraalivarannot ja turvata meidän kaivosteollisuus, joka toteutuu kestävällä periaatteella.
Pari sanaa myös ohituskaistasta, josta täällä on tänään mainittu liittyen näihin vihreisiin investointeihin. Itse näen, että kaikki investoinnit, joita Suomeen saamme — varsinkin ulkomailta tulevat — ovat tärkeitä. Ja tähän ohituskaistaan liittyy oleellisesti myös se, että jos näistä luvuista esimerkiksi valitetaan ja ne menevät oikeuteen, niin jos nämä uusiutuvan energian tai vihreän energian luvat menevät aina jonon ohitse, niin siellä monet muut tärkeät asiat silloin viivästyvät oikeudessa ja näiden muiden tärkeiden asioiden käsittelyajat pidentyvät entisestään. Eli tämä on kyllä tärkeä asia, joka on syytä ottaa huomioon.
Lopuksi toteaisin vielä edustaja Vestmanin esiin nostamiin sähkön hinnan alennuksiin, jotta kuluttajahintoja saadaan alennettua, että yksi tärkeä on myös esimerkiksi päästökaupan keskeyttäminen vaikkapa väliaikaisesti, jotta saadaan sähkön hintaa laskettua alas. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-10-13T21:41:50,2022-10-13T21:44:34,Hyväksytty,1.1
2022_109_255,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_256,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on todellakin niin, että kun ei luonto ole tuttu, niin tällaiset kaikennäköiset hankkeet tulevat mieleen ja ihmiset sitten jotenkin kuvittelevat tekevänsä jotain maailmanparannusta. Ennallistaminen on äärettömän hyvä esimerkki siitä. Meillä esimerkiksi metsien mies, edustaja Kettunen tietää, että jos me jätetään ne metsät sinne oman onnensa nojaan, niin siellä vaan puut tuulessa kaatuvat, ne rupeavat mätänemään ja kaikki sammaloituu [Petri Huru: Lahopuu lisääntyy!] Siitä tulee — juuri niin kuin edustaja Huru tässä heitti välissä — lahopuuta, josta tulee sitä samaa hiilidioksidia ynnä muuta. Kyllä totuudessaan se on huonompi vaihtoehto kuin se, että me hoidetaan metsämme kunnolla, kun se puu on kasvanut siihen tiettyyn mittaan, että se voidaan hyödyntää — aika usein Suomessa jopa pitkän aikaa, se ei ole muutama vuosi, kun se puu siellä hiilidioksidia sitoo vaan helposti 10—20 vuotta — ja sitten se kaadetaan ja siinä kohtaa hyödynnetään, istutetaan pari puuta lisää ja hoidetaan sitä risukkoa ja kaikkea muuta välissä. Tämä on oikeasti maapallon kannalta huomattavasti parempi.
Täytyy sen verran vielä sanoa, kun tuossa äsken edustaja Vestman toi näitä kokoomuksen esityksiä esiin, niin että olipas yllättävää, että kokoomukselta uutena ratkaisuna tulee turpeen poltto. [Naurua] Hyvä, täytyy kiittää edustaja Vestmania siitä, että eipä meillä kellään ole aikaisemmin tullut mieleen, että turpeen poltto olisi hyvä ratkaisu tässä kohtaa.
Hintakatto — voihan olla, että näin jotain unia tai vastaavia, mutta muistan EU-keskustelunkin, kun oli hintakatosta puhe. Jotenkin sekin tuntui, että olen kuullut tämän aikaisemminkin.
Sitten sähkönkulutuksen tai sen säästämisen Vestman otti ansiokkaasti esiin, mutta meilläpäin ainakin on ollut vuosikymmeniä käytössä esimerkiksi yösähkö, ja olemme käyttäneet yösähköä, kun se on halvempaa — se oli aikoinaan jopa puolet halvempaa kuin päiväsähkö, mutta nykyään se on vain 50 prosenttia — ja kyllä meidän suunnalla ollaan jo aikapäiviä sitten mieluummin yöaikaan lämmitetty niitä vesivaraajia tai jotain muita vastaavia, mikä ei johdu siitä, että halutaan turvata sähkönsaantia tai jotain, mutta me ollaan vaan sen verran nuukia oltu.
Elikkä kun edustaja Vestman puhui, että kokoomuksella on kuusi hyvää hanketta, niin mielellään kuulisin kolme niistä vielä, koska nämä kolme oli vanhoja juttuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-13T21:44:36,2022-10-13T21:47:41,Hyväksytty,1.1
2022_109_257,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"No niin, ja edustaja Autto sitten kertoo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_258,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan edustaja Laaksolle voi todeta, että on todella hyve olla nuuka. Sehän on tämmöinen vanha suomalainen viisaus, että säästäväisyys on hyväksi. [Sheikki Laakso: Kyllä se siellä Lapissakin tiedetään!] — Kyllä.
Mutta tosiaan, arvoisa puhemies, tuossa oikeastaan tämän keskustelun kuluessa huomasin tällaisen uutisen, joka asettaa ehkä asioita sopivalla tavalla mittasuhteisiin. Tämä on Ylen nettisivuilta, ja tässä tosiaan Kansainvälinen energiajärjestö elikkä IEA kertoo kaasun hukkapoltosta: vuonna 21 siis hukattiin 144 miljardia kuutiometriä maakaasua tämän soihdutuksen kautta, ja paitsi että siis IEA arvioi, että taloudellinen arvo olisi 55 miljardia euroa, niin tästä aiheutuvat hiilidioksidipäästöthän ovat aivan poskettomia. Elikkä tästä poltosta vapautui ilmaan 360 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, eli tällä lailla soihduttamalla kaasuteollisuus sitten paitsi suoraan lämmittää ilmakehää niin tietysti aiheuttaa näitä hiilidioksidipäästöjä, joiden pelkäämme sitten aiheuttavan tätä ilmakehän lämpeämistä niin, että se vaikuttaa ilmaston negatiiviseen muutokseen.
Tässä mielessä juurikin se, mikä on mielestäni tämän illan keskustelun ydinkysymys — eli kuinka tiukkaan Suomi sitoo itsensä johonkin tiettyyn yksittäiseen vuosilukuun näiden tavoitteiden osalta — on varmasti asia, josta pitäisi avoimemmin ja reilummin käydä keskustelua, koska Suomen päästöthän ovat, niin kuin, arvoisa puhemies, keskustelussa on monta kertaa käynyt ilmi, tämmöisellä vakaalla, laskevalla uralla, ja Suomi on yksi niitä harvoja maita maailmassa, jotka ovat oikeasti pystyneet päästöjä vähentämään, ja meidän pitäisi osoittaa tätä esimerkkiä kaikille muille. Jos me nyt vedämme sitten itsemme sanotaan vaikka taakanjakosektorilla olevassa, esimerkiksi liikenteen päästökysymyksessä niin piippuun, että meistä ei ole enää johtamaan tätä keskustelua globaalisti siihen suuntaan, että muut maat haluaisivat seurata päästöjen vähennyksen tiellä, niin eihän meistä ole mitään apua sitten niitten globaalien päästövähennysten kannalta, koska Suomen päästöt, kaikki päästöt, ovat vain 1,4 promillea — siis tuhannesosa globaaleista päästöistä. Se itse asiassa katoaa sinne ikään kuin mittausvirheen sisälle, tilastovirheen sisälle, kun mietitään, mitkä nämä globaalit päästöt ovat.
Joten ei ole ilmaston kannalta mitään väliä sillä, saavuttaako Suomi tämän niin sanotun hiilineutraaliutensa vuonna 23 vai 27 vai 35 vai 50 vai 57 vai 65. Se on ilmaston kannalta aivan yhdentekevää. Olennaista on se, että Suomi pystyy näyttämään, että tämmöisellä vakaalla, päästöjä vähentävällä ja kaikkea saastuttamista vähentävällä uralla voi rakentaa menestyvää kansakuntaa. Kuten tässä on monia puheenvuoroja käytetty hyvin: Nyt ollaan tietyllä tavalla vähän vaarallisilla vesillä sen suhteen, että meidän talous ei kasva, meidän valtio ja julkinen talous velkaantuu nyt rajusti, meitä uhkaa ensi talvena aivan todennäköisesti — toivottavasti ei, mutta todennäköisesti uhkaa — ennennäkemätön tilanne, jossa meillä on pulaa sähköstä, lämmitysenergiasta, ja ihmisten energialaskut kasvavat aivan kohtuuttomiksi, meillä ostovoima loppuu.
Tällaiseen tilanteeseen emme saa päästää Suomea ajautumaan, ja tässä mielessä pitäisi käydä ihan avointa keskustelua siitä, miten Suomi voi parhaiten säilyttää tämän todellisen johtoasemansa ilmastokeskustelussa — luottaa siihen, että kysyntää maailmalla kyllä on meidän osaamiselle, ja tässä viittaan jälleen esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämiseen. On täysin suhteettoman kallista lähteä vähentämään niitä viimeisiä tonneja päästöistä sieltä Suomen tieliikenteestä. Kun se tehdään esimerkiksi liikennepolttoainetta, sekoitevelvoitetta, lisäämällä, niin siinä vain aiheutetaan hiilivuotoa käytännössä 1:1:een — jokainen maailmalta tänne rahdattava biokomponenttilitra johtaa siihen, että jossain muualla päin maailmaa vaan täytyy käyttää sitten yksi litra enemmän fossiilista polttoainetta, ja silloin ilmakehän kannalta ei ole mitään mieltä siinä Suomen politiikassa. Se ainoastaan kurjistaa meidän omaa taloutta, heikentää meidän kilpailukykyä ja syö ihmisten ostovoimaa. Elikkä tässä mielessä semmoista tervettä harkintaa tarvitaan. Tavoite siitä on aivan oikea, että Suomi pyrki hiilineutraaliksi [Puhemies koputtaa] ja osoittaa siinä tietä myöskin kaikille muille maille, mutta meidän pitää oikeasti kyetä johtamaan. Jos vedämme itsemme piippuun, niin silloin meitä ei kukaan seuraa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-13T21:47:47,2022-10-13T21:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_109_259,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_260,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin edustaja Autolle kiitoksia ansiokkaista ja hyvistä puheenvuoroistanne koko illan aikana. Kiitoksia myös edustajakollegoille todella hyvistä puheenvuoroista.
Edustaja Vestman toi esille, että on kuusi keinoa, kuinka sähkön hintaa alennetaan, ja toitte kolme esitystä tähän keskusteluun. Yksi niistä oli tämä sähkön hintakatto EU-tasolla. No, en siihen ota sen enempää kantaa, en ainakaan itse, ja myöskin keskusta suhtautuu kyllä aika pidättyväisesti energiamarkkinoitten puuttumiseen, mutta totta kai akuutissa kriisissä rajatut ja huolellisesti harkitut toimet ovat perusteltuja markkinoitten tervehdyttämiseksi.
Mutta mitä tulee tähän eurooppalaiseen sähkömarkkinaan, niin kyllähän se energiakriisin juurisyy on Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilienergian tuonnista. Euroopan onkin nyt otettava enemmän vastuuta omasta energiaturvallisuudestaan ja investoitava sinne omaan energiaan, omaan puhtaaseen energiantuotantoon. [Petri Huru: Turpeeseen!] Kyllä tämä tuleva talvi tulee olemaan hyvin haasteellinen jokaisessa Euroopan unionin maassa.
Edustaja Vestman, kun toitte vain kolme esitystä, niin jos vielä puuttuu yksi esitys, niin annan teille nyt kyllä todella viiden pisteen vinkin. Toivon, että käytätte tuolla pöntössä puheenvuoron ja kannatatte tätä. Elikkä kyllähän tavoitteen pitäisi olla tässä maassa se, että sähköveroa porrastettaisiin alueellisesti. Tämä loisi alueellista tasa-arvoa ja vahvistaisi yritysten toimintaedellytyksiä, sillä, arvoisa puhemies, sähkönsiirtohinnat ovat pitkien siirtoyhteyksien maaseudulla selvästi kalliimmat. Keskustan mielestä nyt ei ole kyllä oikea aika kiristää kenenkään sähköverotusta, vaan eritoten vähän keventää juurikin tämmöisellä alueellisesti porrastetulla sähköverolla. Tästä on hyviä esimerkkejä Euroopassa. Nimittäin Ruotsissa sähkövero on alueellisesti porrastettu, ja Ruotsi on saanut tähän myös poikkeusluvan EU:lta, niin että tässä asiassa ei kyllä kannata lähteä EU:n selän taakse Suomen virkamiesten ilmoittamaan, että tämä ei olisi muka mahdollista. Tämä on mahdollista, jos on tahtoa, ja toivon, että nyt edustaja Vestman kannattaa tätä esitystä, mikäli vielä se kuudes vaihtoehto sähkön hintojen alentamiseksi puuttuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-13T21:53:17,2022-10-13T21:56:17,Hyväksytty,1.1
2022_109_261,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Näin. — Arvoisat edustajat, tässä istunnossa on tämä kello 22:n takaraja, joten seuraava edustaja Vestmanin puheenvuoro on viimeinen tänä iltana. Jos se poikii lisää puheenvuoroja, niin sitten jatketaan ensi viikolla. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_262,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan kohtuuhintainen ja toimitusvarma sähköhän on välttämättömyys. Se on välttämättömyys — se ei voi olla ylellisyystuote, eikä siitä sellainen saa tulla. Sähköä tarvitaan pitämään valot päällä, kodit lämpimänä ja yritysten rattaat pyörimässä. Sähkön merkitys Suomen kilpailutekijänä ja talouskasvun moottorinahan tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, ja tällainen sähköistymiskehitys on sitä, mitä kokoomus on pitkään kannattanut.
Pidemmän päälle ainoa tie ulos tästä sähkökriisistä on uusi, kotimainen, säästä riippumaton, puhdas sähköntuotanto, ja tämä siirtymähän on järkevä: lisätä kotimaista energiaa ja laskea siten energian hintaa kotitalouksien ja yritysten hyväksi.
Mutta vihreässä siirtymässä on myös sokea piste, ja se on tuo sähköfysiikka, nimittäin sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava tasapainossa jokainen hetki, sekunnin murto-osassa. Sähkön varastoiminen ei ole järjestelmätasolla tällä hetkellä kustannustehokasta. Näin ollen kapasiteettia, kykyä tuottaa sähköä, on oltava joka hetki, myös silloin kun ei tuule tai päivä ei paista. [Petri Huru: Ydinvoima!]
Uudet siirtoyhteydet Pohjois-Ruotsin ja Norjan halpaan vesivoimaan ovat Suomelle erittäin tärkeitä, ja niitä pitää edelleen kehittää, kuten kokoomus on sähkölinjauksissaan esittänyt, mutta mikään maa ei voi laskea vain muiden varaan, että jokin muu maa hoitaa sen tehon riittävyyden ja säätövoiman. Näinhän on valitettavasti Suomessa viime vuodet tehty. Meillä on luotettu siihen, että se tuontisähkö säätää ja se tuontisähkö hoitaa niinä huippukulutustilanteina sen tehon riittävyyden, ja seuraus on se, että tulevana talvena Suomesta voi loppua sähkö. Meillä on tosiaan parin tuhannen megawatin vajaus siinä huippukulutustilanteessa omassa tuotannossa. Mikään tuulivoimahan ei auta näinä tuulettomina pakkaspäivinä. Vaikka Suomen tuulivoimakapasiteetti tuplattaisiin sinne 10 000 megawattiin, niin tämäkin tarkoittaisi vain, että tästä puuttuvasta tehosta neljäsosa olisi käytössä, koska siitä tuulivoimasta on alle 10 prosenttia silloin kovilla pakkasilla ja huippukulutushetkinä käytössä.
Eli tästä kapasiteetista ja kyvystä tuottaa sähköä on huolehdittava Suomen itse, ja siitä voidaan huolehtia nimenomaan uuden ydinvoiman ja vesivoiman avulla. Tänäänhän tuntuu siis täysin käsittämättömän vastuuttomalta, että Suomen valtio kieltäytyi kymmenen vuotta sitten antamasta ydinvoimalupaa Fortumille, valtion enemmistöomistuksessa olevalle energiayhtiölle. Ajatelkaa: Fortum halusi investoida miljardeja Suomeen, suomalaisia varten, ja valtio ei antanut tälle lupaa. Minkä takia? Sen takia, että keskusta vastusti siitä lupaa hallituksessa [Tuomas Kettunen: Kymmenen vuotta sitten!] ja vihreät vastustivat sitä Fortumin lupaa hallituksessa. Kokoomus olisi halunnut antaa ydinvoimaluvan silloin kymmenen vuotta sitten kaikille kolmelle hakijalle: Fennovoimalle, joka oli E.ONin hanke silloin, Fortumille ja TVO:lle. [Tuomas Kettunen: Kymmenen vuotta sitten oli Kataisen hallitus!] Se on kyllä yksi hirvittävimmistä energiapoliittisista virheistä tässä lähimenneisyydessä.
Suomessa pitää sitoutua parlamentaarisesti ja ylivaalikautisesti siihen, että uusiin ydinvoimahankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja kaikille vähimmäisvaatimukset, turvallisuusvaatimukset täyttäville ydinvoimahankkeille annetaan myönteinen periaatepäätös. Kokoomus haluaa, että tällainen parlamentaarinen sitoumus Suomessa tehdään. Tämä on erittäin tärkeä viesti markkinoille siitä, että tällaiseen isoon investointiin voi lähteä ilman sitä riskiä, että se poliittisista syistä täällä eduskunnassa kaatuu.
Tätä taustaa vasten tuntuukin käsittämättömältä, että nyt käsittelyssä olevan ilmasto- ja energiastrategian ydinvoimalinjauksissa ei ole linjattu, että hallitus suhtautuu myönteisesti uusiin ydinvoimalupiin. Täällä on todettu ainoastaan, että ydinlaitosten lupahakemukset käsitellään ydinenergialain mukaisesti. Sehän ei vielä tarkoita sitoutumista myönteiseen periaatepäätökseen, ja tälle on syynsä: sen takia, että hallituksessa on puolueita, joilla edelleen on ongelma ydinvoiman kanssa. Tähän pitää todella saada Suomessa muutos. Me tarvitsemme ydinvoimamyönteisen, aidosti ydinvoimamyönteisen hallituksen, koska vain uuden ydinvoiman avulla tästä sähkökriisistä ajan oloon päästään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-10-13T21:56:27,2022-10-13T22:01:51,Hyväksytty,1.1
2022_109_263,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa‑ ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_109_264,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän tässä lakialoitteessa eläinten itseisarvon kirjaamista lakiin. Eläinten itseisarvon tunnustaminen huomioisi eläinten oikeudet laajemmin kuin nykyinen lähestymistapa, jonka perusteella eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä. On ensiarvoisen tärkeää, että eläimelläkin olisi lähtökohtaisesti itseisarvo, mikä loisi uuden periaatteellisen pohjan eläinten oikeuksille lainsäädännössä sekä nostaisi niiden arvostusta.
Nykyinen voimassa oleva laki keskittyy eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen määrittelemällä lähinnä eläinten kohtelua. Eläinten hyvinvoinnin kannalta moniulotteisempi lähestymistapa eläinten oikeuksien turvaamiseksi on silti tarpeen. Nykyinen, yli 25 vuotta vanha eläinsuojelulaki on auttamatta vanhentunut, eikä se ota huomioon tarpeeksi laaja-alaisesti eläinten hyvinvoinnin kokonaisuutta. Yksi keskeinen puute on se, ettei laki tunnusta eläimen itseisarvoa. Lainsäädäntö pohjautuu selvästi ajattelutapaan, jossa eläimen oikeuksia tarkastellaan ensisijaisesti talouden näkökulmasta. Tämä johtaa väistämättä eläinten oikeuksien heikkenemisen lisäksi eläinten eriarvoiseen asemaan lain silmissä. Eläinten kohtelua määrittää näin ollen välinearvo, vaikka kyseessä on elävä ja tunteva olento.
Uuden eläinten hyvinvointilain kehittämisen lähtökohdaksi tulisi ottaa vahvemmin eläinten hyvinvointi ja niiden käyttäytymistarpeiden toteutuminen kaikissa tilanteissa. Eläimen itseisarvon kirjaaminen lakiin olisi omiaan edistämään näiden tavoitteiden toteutumista. Itseisarvo on riippumaton eläimen taloudellisesta tai muusta sen ihmiselle tuottamasta arvosta. Itseisarvon kirjaaminen lakiin voisi myös tiukentaa eläinsuojelurikoksiin suhtautumista. Samoin sillä voisi olla myös ennalta ehkäisevä vaikutus eläimiä koskeviin laiminlyönteihin liittyen.
Eläinten oikeuksien edistämisen lisäksi keskeinen peruste eläimen itseisarvon kirjaamiselle lakiin on tapahtunut muutos yleisessä eläinten oikeuksiin ja hyvinvointiin suhtautumisessa. Suurin osa ihmisistä haluaa parantaa eläinten oikeuksia, joten yleisen mielipiteen ei pitäisi olla päättäjille este tässä asiassa. Minun on vaikea keksiä, ketä tämä uudistus haittaisi, eikä siitä koituisi kustannuksiakaan.
Mielestäni eläimen itseisarvo on saatava lakiin, sillä nyt on jo vuosi 2022, ja pidämme kuitenkin itseämme sivistysvaltiona. Tähän kohtaan monille on varmaan tuttukin tämä Mahatma Gandhin lausuma: ”Kansakunnan suuruuden ja moraalisen kehittyneisyyden määrittää se, kuinka se kohtelee eläimiään.” — Kiitoksia.
Arvoisa puhemies! Minulla on toinen puhe vielä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T19:36:42,2022-10-13T19:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_109_265,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_266,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Elomaalle erittäin tärkeän lakialoitteen tuomisesta ja laatimisesta. Myös ajankohta sen käsittelylle on nyt mitä merkittävin, sillä kausi lähestyy loppua ja pitkään odotettu eläinsuojelulain uudistus on edelleen tekemättä. Niin kuin edustaja Elomaa totesi, nykyinen lainsäädäntö on aivan auttamatta jäänyt vanhaksi ja uudistustarpeet ovat olleet jo pitkään tiedossa, mutta uudistusta edelleenkin odotetaan.
Ihan samaa mieltä olen myös siitä, että sivistysvaltion ja sivistyneen yhteiskunnan keskeinen mittari on se, millä tavalla me kohtelemme eläviä olentoja ja eläimiä. Eläinten itseisarvon tunnistaminen lainsäädännössä olisi minustakin sivistysvaltion mittari ja merkitys. Toivon, että myös hallituspuolella vielä tämän kauden aikana tarkastellaan tätä esitystä osana eläinsuojelulain päivittämistä, tätä uutta esitystä laiksi eläinten hyvinvoinnista, kun se vielä ei ole tänne eduskuntaan tullut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-13T19:40:04,2022-10-13T19:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_109_267,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_268,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Sirénille äskeisestä mielipiteestä.
Mietin, kun tein tämän lakialoitteen, mitä se itseisarvo tarkoittaa. Kun puhumme eläimistä esimerkiksi täällä salissa, niin toivoisin, etteivät ihmiset ajattele niin, että tämä on ihmisiltä pois, jos puhutaan eläinten oikeuksista tai hyvinvoinnin parantamisesta. Se ei missään tapauksessa ole ihmisiltä pois. Tämän hetken tilanne monilla on todella hankala: eläminen, elinkustannukset ovat korkeat, ja ihmisillä on taloudellisia vaikeuksia ja vaikeuksia ylipäätään elämässä ja pelkoja, ja se on kaikkien tiedossa ja ymmärrettävää. Minä haluaisin vain sen sanoa, että vaikka näistä eläimistä aika usein täällä pöntössä puhunkin ja eläinten hyvinvoinnista, niin se ei tosiaan ole pois ihmisiltä eikä siitä, mitä ajattelen kansalaisten tilanteesta tällä hetkellä.
Otan pari esimerkkiä, kun puhumme siitä, onko eläin tunteva vai käsitelläänkö eläintä kuin esinettä.
Viime vuonna minulta kuoli aviomies, ja meillä oli siihen maailmanaikaan kaksi akita-koiraa, vanhempi ja nuorempi. Viime syyskuussa tämä nuorempi akita kuoli ilman mitään syytä, ei ollut yhtään kipeä. Aivan käsittämätön kuolema, ja samalla lailla kotilattialle kuin miehenikin. Eläinlääkäri sitten sanoi minulle, että siinä on suuri mahdollisuus, että koira on ikävöinyt isäntäänsä niin paljon, että siinä oli osasyy.
Myös otan sellaisen esimerkin, kuinka me kohtelemme eläimiä lainsäädännössä. Paljon on mediassa ollut eri tapauksia, joissa eläimiä on kohdeltu huonosti, ja muun muassa tällainen tapaus oli äskettäin, että valvontaeläinlääkäri oli käynyt 18 kertaa parin vuoden aikana eläintenpitäjälle sanomassa, että pitäisi tehdä parannuksia, että eläimet kärsivät — 18 kertaa. Ja se lopputulema oli, että se 19. kerta oli niin, että ne eläimet lopetettiin. Syitä on monta, mutta kyllä on lainsäädännössäkin, jos niin monta kertaa pitää mennä ilmoittamaan ja mitään ei tapahdu ja aika kuluu. Siihen on keksittävä joku keino, ettei tämä mene näin pitkälle. On autettava sitä ihmistä tai ihmisiä, jotka pitävät eläimiä, jos heillä on muita ongelmia, tai sitten otettava eläimet pois.
Sitten otan vielä yhden esimerkin, ja se on ihan pari päivää vanha. Tämä alkulähtö oli se, mikä oli hyvin monilla varmaan mielessäkin tässä, kun eläinten oikeuksista puhutaan, tämä kuuluisa parin vuoden takainen video. Oli suojeluharrastuskoiria ja niiden koulutusta, ja A-studiossa näytettiin, miten yhdessä paikassa oli kohdeltu näitä koiria. Se oli karmeaa katsottavaa. Koiria hakattiin, potkittiin, kun ne eivät tehneet niin kuin pyydettiin, käytettiin sähköpantoja — aivan käsittämätön tilanne. Nyt pari päivää sitten tuli ilmi, että Kennelliitto oli lähettämässä tällaisen henkilön, joka oli osallistunut tähän hakkaamiseen, peltojälkikilpailuihin maajoukkueeseen ulkomaille Puolaan. Jos ei Tiina Kuusisto olisi puuttunut tähän asiaan, hän siellä edelleenkin sitten olisi ollut maajoukkueen edustajana. Se sitten ihan viime metreillä evättiin. Myös Palveluskoiraliitolla oli tämän henkilön nimi, että osallistuu. Tämä tilanne, mikä silloin näytettiin videolla, on edelleen kesken tuolla oikeusasteessa, ja siellä ei ole mitään päätöksiä tapahtunut. Tällaisiin laiminlyönteihin ei pitäisi ikinä joutua, joten meillä täällä eduskunnassa olisi paljon tekemistä myös eläinsuojelulain suhteen, myös tämän rikospuolen suhteen. Ja toivonkin, että tämä tuleva hyvinvointilaki tulee olemaan parempi etenkin myös eläimille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T19:41:32,2022-10-13T19:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_109_269,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_270,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa maatilan tyttönä on aina ollut vankkumaton eläinten oikeuksien puolestapuhuja, ja itsekin, kun olen saanut tehdä työtä tuolla eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa, olen kyllä tähän piirteeseen hänen työssään kiinnittänyt huomiota. Tämä lakialoite on tietysti hieno osoitus siitä, kuinka edustaja Elomaa tätä tavoitettaan, eläinten hyvinvointia, edistää, vankkumattomasti vie eteenpäin. En ole valitettavasti kovin tarkkaan ehtinyt tähän aloitteeseen perehtyä muuta kuin sen, mitä edustaja Elomaa tässä kertoi, mutta olisin itse asiassa kiinnostunut kuulemaan siitä, onko tällä aloitteella tarkoitus sitten laajentaa tätä eläinten itseisarvoa myös kotieläimiä laajemmin elikkä siis myöskin luonnonvaraisten eläinten osalta ja mitä vaikutuksia sillä sitten mahdollisesti olisi. Varmasti nämä ovat asioita, jotka tuolla maa- ja metsätalousvaliokunnassa sitten, mikäli aloitetta siellä tarkemmin käsitellään, nousevat esiin, ja siinä mielessä tämä puhemiesneuvoston esitys siitä, että täysistunto aloitteen lähettäisi maa- ja metsätalousvaliokuntaan, on tietenkin oikea ja järkevä.
Arvoisa puhemies! Sitä vain todella pohdin samalla, että Suomessa kotieläinten pito ja tietysti sitten myöskin eläintenpitoon perustuva ruoantuotanto on varmasti hyvin eettistä. Voimme olla siitä ylpeitä ja iloisia, että pääosassa tapauksista ja lainsäädäntömme osalta ruuantuotanto tapahtuu eettisesti. Jos vertaamme suomalaista lainsäädäntöä vaikkapa aivan eurooppalaisiinkin kumppaneihin, lähimaihin tässä ympärillä, niin meillä ei saa broilerin nokkaa typistää eikä sialta saparoa leikata, ja tämä osoittaa tietysti sitä, että Suomessa tilanne on parempi. 
Mutta on selvää, että aina on mahdollisuus parantaa. Tässäkin mielessä, samalla tavalla kuin muissakin teemoissa, joita tänään on täällä käsitelty, onpa kyse ilmastopolitiikasta tai ennallistamistoimenpiteistä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, on tietenkin tärkeää — kun Suomi on näissä kysymyksissä ei vain Euroopassa vaan koko maailmassa johtava maa ja kun me tietysti haluamme sillä korkeatasoisella lainsäädännöllä osoittaa suuntaa myöskin muille maille — että ne toimet, joita teemme, eivät kuitenkaan vaaranna sitten sitä meidän esimerkiksi kotieläintaloutta missään vaiheessa vaan nimenomaan luomme edellytyksiä toiminnalle, joka on kestävää niin eläinten hyvinvoinnin kannalta tässä tapauksessa kuin muissa mainitsemissani asioissa vaikkapa taloudellisesta näkökulmasta. Mutta on myöskin samalla hyvä, että se asettaa sen esimerkin muille kansakunnille seurata perässä, mutta ei niin, että se rajoittaa sitä meidän oma toimintaamme kohtuuttomasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-10-13T19:47:03,2022-10-13T19:50:08,Hyväksytty,1.1
2022_109_271,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_272,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tähän odottelemaan, että ilmasto- ja energiakeskustelu jatkuu, mutta kun nyt tuli kuultua edustaja Elomaan puheenvuorot, niin kiitos, ne olivat erinomaisia ja koskettavia. Jokaisella eläimellä on itseisarvo, jota on kunnioitettava. Näen, että näin se on. Milloin se saadaan lakiin, saa nähdä, mutta se on juuri oikea lähtökohta, oli sitten kyse tuotantoeläimistä, lemmikeistä tai villieläimistä. Kiitos vielä erinomaisesta puheenvuorosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-10-13T19:50:09,2022-10-13T19:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_109_273,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_274,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on minunkin nähdäkseni juurikin siitä, miten meidän oikeusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme näkee tämän, ja tällä hetkellähän meidän lainsäädäntömme ei tunnista eläinten itseisarvoa. Tämä lainsäädännön päivittäminen on juurikin paikka pohtia, onko Suomi nyt valmis olemaan tältäkin osin edelläkävijä ja näyttämään sitä sivistyksen suuntaa, että me tunnistamme oikeusjärjestelmässämme ja lainsäädännössämme eläinten itseisarvon.
Sillä tietenkin on merkitystä siihen, millä tavalla sitä lain henkeä ylipäätänsäkin tarkastellaan. Nythän me olemme eläinsuojelulain sijasta menossa suuntaan, että puhutaan eläinten hyvinvointilaista, ja siinä jo lähtökohta on muuttunut siltä osin, että ei niinkään ole kysymys eläinten suojelusta vaan nimenomaan siitä, että halutaan parantaa eläinten hyvinvointia nykyisestä ja kiinnittää siihen huomiota.
Sellaiset haasteet, joita tämän lainsäädännön uudistamisessa on ollut, ovat liittyneet nimenomaan ennen kaikkea tuotantoeläinten kohteluun ja sen sääntelyyn. Vaikka lakiesityksessä on paljon hyvää tahtoa ja hyviä tavoitteita ja hyviä esityksiäkin, niin niissä esityksissä, jotka eduskunnassa ovat ja lausunnoilla olleet, on ollut valtavan paljon poikkeuksia, valtavan pitkiä siirtymäaikoja. Katsoisin, että nämä lainsäädännön kirjaukset ja niiden voimaan astumisen kirjaukset ovat hyvinkin pitkälti linkittyneitä siihen, nähdäänkö eläimillä itseisarvo vai välineellinen arvo, esimerkiksi tuotantoeläimillä taloudellisen hyödyn edistämiseksi.
Sekin on tietenkin totta, että Suomessa eläimiä, myös tuotantoeläimiä, kohdellaan moneen maahan verrattuna paremmin ja hyvin nykyiselläkin lainsäädännöllä, mutta sitten on tiettyjä osa-alueita, joissa me olemme jääneet kyllä auttamatta joukkoon, missä ehkä emme haluaisi olla. Niin kuin edustaja Elomaa ensimmäisessä avauspuheenvuorossaan totesi, tämän lainsäädännön uudistamiselle olisi ollut jo pitkään tarve, ja hyvä, että edustajan lakialoite nyt myös osaltaan sitä toivottavasti vauhdittaa ja tuo nimenomaan tätä eläinten itseisarvon tunnistamisen näkökulmaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-13T19:50:41,2022-10-13T19:53:32,Hyväksytty,1.1
2022_109_275,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_109_276,109/2022,2022-10-13,16.02,22.02,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eläinsuojelulain 3 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän Auttoa, Siréniä ja Harjannetta näistä puheenvuoroista. Täytyy sanoa, että kiitos kuuluu myös niille, jotka lakialoitteen allekirjoittivat — siellä on paljon perussuomalaisia, mutta on muistakin puolueista. Kiitos paljon heille myös.
Tuotantoeläimet, lemmikkieläimet, villieläimet merkitsevät meille ihmisille hyvin paljon. Kunnioittakaamme myös eläinten oikeuksia. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_109+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-13T19:53:32,2022-10-13T19:54:15,Hyväksytty,1.1
2022_110_1,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 20/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 12.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_2,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaiset muutosesitykset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,,,,
2022_110_3,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,,,,
2022_110_4,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaiset muutosesitykset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,,,,
2022_110_5,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuljetusyritysten määräaikaisesta polttoainetuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 188/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Sankelon tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,,,,
2022_110_6,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 8/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 12.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Rami Lehto Jani Mäkelän kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen kannanoton, ja Ruut Sjöblom on Jari Kinnusen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_7,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Tasa-arvovaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 1/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 8/2022 vp,Ensin äänestetään Rami Lehdon ehdotuksesta Ruut Sjöblomin ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään voittaneesta valiokunnan ehdotusta vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_8,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn ja toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 7/2022 vp. Ainoassa käsittelyssä päätetään kansalaisaloitteesta ja toimenpidealoitteesta. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteisiin sisältyvistä lakiehdotuksista. Keskustelu asiasta päättyi 12.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jenni Pitko Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että kansalaisaloite hylätään. Lisäksi keskustelussa on Jenni Pitko Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että mietinnön lausumaehdotukset 1—4 hylätään, ja lisäksi on Jenni Pitko Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_9,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Hylkäysehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_10,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittaminen ja susivahinkojen estäminen>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2020 vp>>>Lakialoite  LA 54/2020 vp, 5, 8/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 7/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_11,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn ja toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 8/2022. Ainoassa käsittelyssä päätetään kansalaisaloitteesta ja toimenpidealoitteista. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteeseen sisältyvästä lakiehdotuksesta. Keskustelu asiasta päättyi 12.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jenni Pitko Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että mietinnön lausumaehdotukset 2 ja 3 hylätään, ja lisäksi Jenni Pitko on Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_12,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Valkoposkihanhen metsästyksen salliminen >>>Kansalaisaloite  KAA 3/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 74, 86, 105/2020 vp>>>Lakialoite  LA 32/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 8/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_13,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi ja veron kiertämisen ja välttämisen estämiseksi Albanian tasavallan ministerineuvoston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 125/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 20/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 20/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_14,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_110_15,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, sen sisältö ja tavoitteet, kunnioittaa kolmen merkittävän ja pitkän historian tehneen kansallisen taidelaitoksen toimintaa ja samalla poistaa rahoituksen vääristymän, jota nämä ovat tarpeettomalla tavalla joutuneet kohtaamaan. Jatkossa Kansallisgallerian, Suomen kansallisoopperan ja ‑baletin sekä Suomen Kansallisteatterin toimintaa rahoitettaisiin harkinnanvaraisen valtionavustusrahoituksen sijasta lakisääteisellä rahoituksella valtion talousarvion puitteissa. Määrärahan lähtötaso perustuisi voimaantuloa edeltävän vuoden valtionavustusmäärärahojen tasoon. Rahoitus tarkistettaisiin vuosittain kustannustason muutoksen perusteella.
Puhemies! Tässä on juuri esityksen merkittävin pihvi. Kansallisten taidelaitosten valtionrahoitus perustuu siis nykyisin opetus‑ ja kulttuuriministeriön valtion talousarvion rajoissa tekemään harkintaan. Siten rahoitukselta ovat puuttuneet vakaus ja ennakoitavuus. Ongelma on ollut myös se, että avustusmäärärahojen tasoon ei ole tehty indeksitarkistuksia, minkä vuoksi rahoitus on jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Nämä tekijät ovat paitsi hankaloittaneet pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa myös asettaneet kansalliset taidelaitokset heikompaan taloudelliseen asemaan kuin muut kulttuurilaitokset. Nyt avustuksiin tehdään indeksitarkistukset kustannustason kehityksen mukaisesti. Tämä on erittäin tarpeellista. Se myös osaltaan mahdollistaa toiminnan ylläpitämisen yleisestä hintatason noususta huolimatta ilman, että joudutaan säästämään tuotannon kuluista, tinkimään taiteen laadusta tai korottamaan pääsylippujen hintoja. Tällöin kansalaisilla on mahdollisuus päästä nauttimaan korkeatasoisesta taiteesta.
Puhemies! Tehtävien toteuttamista ohjataan ja seurataan tavoiteohjausmenettelyllä, jolla kytketään yhteen toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kunkin laitoksen oman toiminnan tavoitteet. Myös sivistysvaliokunta pitää ehdotettua menettelyä tarpeellisena ja korostaa, että menettely tulee toteuttaa opetus‑ ja kulttuuriministeriön sekä taidelaitosten välisestä hyvästä vuorovaikutuksesta huolehtien ja erityisesti taiteen vapautta kunnioittaen.
Hieno esitys. Lämmin kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-14T13:16:23,2022-10-14T13:19:23,Tarkistettu,1.1
2022_110_16,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_110_17,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että kulttuurisektorille saadaan tällaisia valonpilkahduksia alaa kovasti kurittaneen korona-ajan ja sen rajoitusten jälkeen. Tässä siis kansalliset taidelaitokset saavat rahoitukseensa pysyvyyttä. Indeksikorotusten tulo vahvistaa rahoitusta ja sen jatkuvuutta ja suunnittelun mahdollisuutta. Mutta olisi tietysti hyvä, että laki saataisiin voimaan jo ensi vuodesta alkaen, koska tämä rahoitusvaje on sinne kertynyt jo usean vuoden ajan ja koska tuleva taso määräytyy aina edellisen vuoden perusteella ja ensi vuosi on melko tiukan näköinen kansallisten taidelaitosten osalta. Lisäksi taidelaitoksilla ovat haasteena energian kohonneet hinnat, ja tähän tarvittaisiin tukea ensi vuodelle.
Mutta tämä esitys on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, erittäin hyvä ja mahdollistaa meidän kansallisille taidelaitoksillemme sen, että lipunhintoihin toivottavasti ei tarvitse koskea ja he pystyvät enemmän ottamaan mukaan uutta yleisöä, nuoria ja maahan muuttaneita ja saamaan toimintaa palautumaan koronaa edeltävälle tasolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-14T13:19:25,2022-10-14T13:20:48,Tarkistettu,1.1
2022_110_18,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_110_19,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kulttuuriala on ollut todellakin tämän nykyhallituksen aikana erittäin kovilla, aika ajoin lähes polvillaan, mutta tämä on nyt pieni valonpilkahdus tälle kokonaisuudelle, mihin tämä kohdentuu, eli kansallisille taidelaitoksille. Rahoitus kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgallerialle, Oopperalle, Baletille ja Kansallisteatterille on tervetullut uudistus.
Tuossa edellä keskustan edustaja Kivisaari piti hyvän puheenvuoron, jossa hän tätä esitystä laajemminkin kuvasi. Itse näen tärkeäksi nimenomaan sen, että kun jollain toiminnalla on pysyvä rahoituksen tarve, niin silloin myös rahoituksen on syytä olla pysyvämpää, ja tämä tuo siihen toivottavasti vakautta mutta myös ennakoitavuutta. Tervehdin tätä esitystä kyllä lämmöllä, ja tätä on helppo myös oppositiosta tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-14T13:20:48,2022-10-14T13:22:00,Tarkistettu,1.1
2022_110_20,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_110_21,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hienoa, että tälle esitykselle on näin vahva tuki hallituksen ja opposition myötä. Kyllähän se, että pystytään tätä ennakoitavuutta ja vakautta rahoituksessa turvaamaan, on erittäin tärkeätä, ja pystytään sitä hallinnollista byrokratiaa vähentämään. Ennen kaikkea taidelaitokset kehittävät nyt omaa toimintaansa ja pystyvät omat voimavaransa siihen irrottamaan.
Toki pelkona on, miten tehdään jatkossa, sitten kun ovat alkaneet keskustelut säästöistä ja leikkauksista. Jotenkin ainakin itse toivon, että niitä ei tuonne taiteen, kulttuurin eikä myöskään urheilun puolelle ulotettaisi, koska siellä kuitenkin luodaan ihmisten hyvinvointia. Olkoon tämä myöskin seuraavalle hallitukselle muistutus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-14T13:22:00,2022-10-14T13:22:49,Tarkistettu,1.1
2022_110_22,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_110_23,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelin kyllä tämän mietinnön, mutta sivistysvaliokunnan puheenjohtajana totean vielä sen, että tällä uudistuksella parannetaan taidelaitosten rahoituksen ennakoitavuutta ja vakautta. Sivistysvaliokunta hallituksen esitykseen ja asiantuntijakuulemisissa saatuun selvitykseen yhtyen pitää erittäin kannatettavana ehdotusta siirtää valtion taidelaitosten eli Kansallisgallerian ja Suomen kansallisoopperan ja ‑baletin sekä Suomen Kansallisteatterin toiminnan rahoitus harkinnanvaraisen valtionavustusrahoituksen piiristä lakisääteiseen valtionrahoitukseen. Ehdotettu uudistus vahvistaa suomalaisen kulttuurielämän merkittävimpien vakiintuneiden instituutioiden asemaa. Valiokunta ehdottaa siis hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja siitä, miten korona on kurittanut nimenomaan taidetta, kulttuurisektoria ja tapahtuma-alaa. Kaikki ne keinot, mitä me voimme tehdä tällä hetkellä näitten alojen ylösnousulle ja sille, että siellä voi ansaita edelleen ja me kuluttajat voimme sitten nauttia taiteesta ja kulttuurista, ovat tervetulleita.
Valiokunta piti tätä erinomaisen hyvänä esityksenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-14T13:22:51,2022-10-14T13:24:08,Tarkistettu,1.1
2022_110_24,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_110_25,110/2022,2022-10-14,13.01,13.26,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgalleriasta annetun lain 29 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 157/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä asia, että rahoituksesta kansallisille taidelaitoksille ja Kansallisgallerialle tulee ennakoitavaa ja pysyvää — ja nimenomaan lain puitteissa eikä harkinnanvaraisesti. Tätä nämä laitokset ovat todella kauan toivoneet, ja nyt siihen vastataan.
Tämä on tärkeä hetki vastata kulttuurialalle täältä eduskunnasta päättäjien kesken ”Kyllä, olette tärkeitä” siinäkin mielessä, että korona-aikana — voidaan sanoa ihan suoraan — emme onnistuneet sääntelyssä sillä tavalla, että nämä rajoitukset olisivat toimineet tasapuolisesti eri elinkeinoille ja eri toimijoille. Ne osuivat nimenomaan tapahtuma-alan ja kulttuurialan toimijoille eri tavoin kuin olisi ollut suotavaa. Siksi tämä ”kyllä” ja kannustus ovat tosi oleellisia asioita. Tällaisessa sivistysvaltiossa kuin Suomi on aivan selvää, että meillä on oltava kansalliset taidelaitokset semmoisessa varmuuden tilassa, että he tietävät pitkällä tähtäimellä pystyvänsä suunnittelemaan toimintaansa ja meillä on kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia nautittavana kuluttajan näkökulmasta varmasti tulevienkin vuosien aikana huolimatta hallituspohjista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_110+2022+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-10-14T13:24:09,2022-10-14T13:25:43,Tarkistettu,1.1
2022_111_1,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä yhteydessä enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Mikkonen. [Ministeri Mikkonen poissa] — No niin, mennäänkin keskusteluun. Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_111_2,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kyseessähän on varsin tekninen esitys. Tietenkin jos ministerillä oli tarkoitus tulla saliin, olisi toki toivonut, että hän olisi tämän sitten esitellyt. Joka tapauksessa tässä esitetään siis muutettavaksi sisäasioiden rahastoista tällä ohjelmakaudella 21—27 annettua lakia siten, että rahastojen avustusasioitten käsittely voitaisiin hoitaa sähköisen tietojärjestelmän avulla.
Nyt näyttäisi ministerikin saapuvan paikalle, joten mielelläni, jos on mahdollista, jatkaisin puheenvuoroa siinä vaiheessa, kun ministeri on saanut esiteltyä tämän avauspuheenvuoron. Sopiiko näin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T14:01:02,2022-10-18T14:01:42,Hyväksytty,1.1
2022_111_3,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Eiköhän se onnistu. — Ministeri Mikkonen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_4,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021—2027 annettua lakia. Esityksen mukaan rahastojen avustusasioiden käsittely hoidettaisiin sähköisen tietojärjestelmän avulla. Ohjelmakaudella 21—27 sisäasioiden alalla on kolme rahastoa, niin sanottu AMIF-rahasto, joka on turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, ISF-rahasto, joka on sisäisen turvallisuuden rahasto, sekä BMVI-rahasto, joka on rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.
Tietojärjestelmän käyttöönoton on tarkoitus helpottaa EU:n sisäasioiden rahastoista myönnettävien avustusten hakua, hakemusten käsittelyä, hankkeiden ja toimien hallinnointia sekä raportointia. Tietojärjestelmä helpottaa asiointia hallintoviranomaisen kanssa mahdollistamalla muun muassa vuorovaikutteiset ja järjestelmän esitäyttämät lomakkeet, [Hälinää — Puhemies koputtaa] automaattiset laskentatoiminnot sekä erilaiset automaattiset toiminnot, joilla vähennetään asiakirjojen ja tietojen toistuvaa vaihtoa niin paljon kuin mahdollista.
Laissa säädettäisiin muun muassa tarvittavista muutoksista avustuksen ja maksamisen hakemisessa sekä varauduttaisiin siihen, että tietojärjestelmässä olevia tietoja voidaan siirtää ja luovuttaa teknisen rajapinnan avulla. Lisäksi laissa säädettäisiin hallintoviranomaisen eli sisäministeriön oikeudesta luovuttaa tietoja tietojärjestelmästä tarkastusviranomaisena toimivalle valtiovarainministeriölle ja ohjelman arvioijille. Lakiehdotuksessa säädettäisiin myös tietojärjestelmän rekisterinpitäjästä.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt, kuitenkin viimeistään 1.1.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-18T14:01:46,2022-10-18T14:04:17,Hyväksytty,1.1
2022_111_5,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Näin. — Kiitokset, ministeri Mikkonen. — Nyt edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_6,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia myöskin kollegoille. Jälleen kerran näimme, miten eduskunta toimii hienosti kollektiivisena työpaikkana, ja näin pääsen jatkamaan sitten tätä puheenvuoroani.
Niin kuin tuossa totesin ja ministeri hyvin selvitti, tässä on todellakin kysymys varsin teknisestä muutoksesta nimenomaan näitten avustusten sähköisessä käsittelyssä. Näihin liittyy totta kai tietoturvakysymyksiä ja sitten myöskin se, millä tavalla niitä tietoja voidaan siirtää ja luovuttaa erilaisten teknisten rajapintojen avulla.
Kun ministeri on paikalla, niin olisin halunnut kysyä. Näitä rahastoja nyt on, niin kuin ministerikin luetteli, useampia, ja me tiedämme, että tänään olemme täällä talossa koolla — puolueitten puheenjohtajat, pääministeri — keskustelemassa siitä, mitä tuolle meidän itärajalle tulisi tehdä ja millä tavalla me lähdemme tätä rajaturvallisuutta omalta osaltamme kohentamaan, ja kyseessä on myöskin muun muassa tämä raja-aidan rakentamiskeskustelu. Olisin tässä yhteydessä halunnut ministeriltä kysyä: onko Suomella mahdollisuus hakea nyt sitten näistä rajaturvallisuusrahastoista tukea esimerkiksi tämäntyyppisen raja-aidan rakentamiseen tai esimerkiksi erilaisten teknisten valvontalaitteitten saamiseksi sinne rajalle tai muuhun mahdolliseen, koulutukseen tai teknisen infran suunnitteluun tai tämäntyyppisiin asioihin? Elikkä onko nähtävissä, että näistä EU:n rahastoista olisi tässä tilanteessa apua? Jos miettii tätä meidän 1 300:aa kilometriä, mikä on myöskin EU:n ulkorajaa, niin ainakin itselleni näin äkkipäätä tulisi mieleen, että jos nyt ei tähän, niin mihin sitten niitä rahoja voi käyttää. Siinä mielessä olisi tärkeää, että EU:ssakin ymmärrettäisiin, miten keskeinen ja merkittävä tuo Suomen ja Venäjän välinen raja on — ja tulevaisuudessa todennäköisesti sen rajavalvonta on entistä tärkeämpää — ja myöskin se, että EU pystyy tällä tavalla antamaan selkeän signaalin, että tässä asiassa tätä Suomen panosta oltaisiin esimerkiksi taloudellisesti tukemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T14:04:17,2022-10-18T14:06:32,Hyväksytty,1.1
2022_111_7,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_8,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, kiitos asian esittelystä, teknisen asian, teknisen muutoksen, joka koskee tätä avustusten sähköistä käsittelyä ja näiden tietojärjestelmien käyttöönottoa.
Edustajakollega Essayah nosti esille rahastojen käytön ja nimenomaan tämän itärajalle suunnitellun aidan rakentamisen. On hyvä, että tässä vaiheessa, kun ministeri on paikalla, voimme tästäkin hivenen käydä keskustelua, sillä rajaturvallisuus on tietysti sellainen kokonaisuus, joka suomalaisia laajasti huolestuttaa, ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin Frontexin kautta on nimenomaan EU:n ulkorajaturvallisuutta haluttu vahvistaa. Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia keskusteluja, ministeri Mikkonen, olette käynyt tämän aidan rahoitusmahdollisuuksista EU:n yhteisen ulkorajojen turvallisuutta vahvistavan kokonaisuuden näkökulmasta. Se on ymmärtääkseni ihan koko EU:ta koskeva kysymys, miten tehokkaasti meidän itäraja pahimmalla hetkellä pitää.
Nyt valitettavasti näyttää siltä, että tämä nykyhallitus ei saa aikaiseksi kuin tuon pienen koepätkän, ja koepätkä ei tietysti estä kuin kokeilun Venäjän toimesta sen tuohon tiettyyn pätkään kohdistuessa. Tietysti itse olen huolissani siitä, että jos tämä vie vuosia, niin olemme auttamattomasti liian myöhässä, ja kysyisin vielä ministeri Mikkoselta: olisiko mahdollista esimerkiksi tällaisella Puolan tyyppisellä ratkaisulla päästä nopeammin liikkeelle, niin että olisimme valmiita mieluumminkin jo ensi vuoden alussa kuin vasta ensi vuosikymmenellä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-18T14:06:34,2022-10-18T14:08:27,Hyväksytty,1.1
2022_111_9,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Ja edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_10,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yritin olla nokkela ja harjoittaa tämmöistä tilannetajua ja otin puheenvuoron onnitellakseni ja kiittääkseni ministeri Essayah’a hyvästä esittelystä, mutta sitten ministeri — varsinainen ministeri — saapuikin paikalle tuolta, joten puheenvuoroni kuivui siihen. Mutta kiitos kuitenkin hyvästä puheesta Essayah’lle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-18T14:08:27,2022-10-18T14:08:55,Hyväksytty,1.1
2022_111_11,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_12,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillähän on näitä EU:n sisäasioiden rahastoja kolmenlaisia: on turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, ja sitten on sisäisen turvallisuuden sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahastot erikseen. Kysyn nyt, kun tämä tilanne itänaapurin kanssa tässä Euroopan turvallisuustilanteessa on ajankohtainen: millä tavalla nimenomaan tätä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälinettä on hyödynnetty ja käytetty tänä aikana, ja näettekö, että esimerkiksi tämän raja-aidan rakentamisessa voitaisiin tätä hyödyntää? Nämä rahastothan ulottuvat vuoteen 2027 saakka. Ja kysyn myös: miten arvioitte rahaston volyymia, onko se riittävä vastaamaan niihin tarpeisiin, joita meillä tällä hetkellä on?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-18T14:08:57,2022-10-18T14:10:14,Hyväksytty,1.1
2022_111_13,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_14,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani vahvasti tuen äsken kuulemiani puheenvuoroja, edeltäneitä puheenvuoroja, jotka tukivat tätä avustuksen hakemista EU:n rahastoista, mitä rahastoja ne nyt sitten ovatkaan, mutta olen hieman ihmeissäni viime aikoina ollut, kun meillä on menty sellaiseen perinteeseen, että me reagoimme asioihin mutta on vaikea ennakoida. Nyt ei tarvitse minkäännäköisiä ennustajanlahjoja olla. Sen näen ja jopa minäkin sen ymmärrän, että tilanne maailmalla on sellainen, että nykyinen sekava tilanne Ukrainan sodan takia Euroopan alueella, joidenkin mielestä jopa uhkaava tilanne, tulee jatkumaan, pahoin pelkään, vielä vuosia eteenpäin. Elikkä sen itärajan vahvistaminen, sen valvonnan vahvistaminen ja sinne tämän aidan rakentaminen, on aivan varmasti paras ratkaisu, koska se toisi siihen rajan pintaan myös tien, jota rajavartijat voisivat hyödyntää jatkuvasti. Se on nopea valvoa sen jälkeen, kunnossapidetty tie, ja se on sähköistetty — siellä on sähkö, valtakunnanverkon virta sinne vedetään tietenkin — niin että valvonta onnistuu aivan varmasti.
Kysyn teiltä, arvoisa ministeri, vielä täsmentääkseni: aiotteko tehdä kaikkenne, että tältä rahastolta saadaan se avustus? Nyt ei ole enää seminaarien eikä juhlapuheiden aika, nyt pitää toimia — ei tänään eikä huomenna, vaan olisi pitänyt jo toimia. Mutta jos nyt ei tänään toimita, niin olkoon se sitten huomenna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T14:10:14,2022-10-18T14:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_111_15,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Edustaja Mari Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_16,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo edellä useammassa puheenvuorossa esitetty, eurooppalainen turvallisuusympäristö on täysin toisenlainen kuin aiemmin ja tulee varmasti pysymäänkin hyvin epävakaana. Viime viikolla kuulimme Saksasta sentyyppistä puheenvuoroa, että Putin mahdollisesti käyttäisi seuraavaksi nimenomaan pakolaisasetta.
Kysyisin ministeri Mikkoselta: Raja-aita on erittäin tärkeä hanke, mutta se on tietysti pikemminkin hidaste — varsinkin, jos sitä ei saada nyt ripeästi pitkälle matkalle rakennettua. Ymmärretäänkö siellä Euroopassa nyt tämä tilanne, missä olemme niin tämän aidan rakentamisen tarpeen osalta kuin myös muun lainsäädännön osalta? Olen ymmärtänyt, että EU:ssa on välineellistämisasetus meneillänsä, ja kysyisin, minkälaisia työkaluja sieltä olisi tulossa mahdollisen hybriditilanteen välineellistämis- ja pakolaisaseen käyttötilanteen varalle. Eli voimmeko me mahdollisesti uusilla EU-säännöksilläkin tehdä tämän tilanteen estämiseksi ja torjumiseksi uudenlaisia toimia? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-18T14:11:45,2022-10-18T14:13:10,Hyväksytty,1.1
2022_111_17,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_18,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella enemmän kuin kohtuullista, että EU:lta haetaan apua ja EU osallistuisi tämän rajaturvallisuuden parantamiseen Suomen ja Venäjän rajalla, esimerkiksi tämän aidan rakentamiskustannuksiin. Siinä mielessä yhdyn todella myös näihin edellä olleisiin puheenvuoroihin.
Tästä esityksestä kysyn arvoisalta ministeriltä: Täällä todetaan, että nämä kustannukset sisäministeriön osalta tai näiden rahastojen osalta tulevat EU:n teknisen avun varoista. Lausunnoissa kuitenkin useat viranomaiset pelkäävät tai arvioivat, että niillekin tulee, poliisille ja monelle muulle, kustannuksia tästä järjestelmästä, mitä tässä ollaan luomassa. Onko noita teknisen avun varoja mahdollisuus käyttää muiden viranomaisten toimintojen kytkemiseen tähän järjestelmään, ja jos on, niin kuinka paljon, ja ovatko nuo varat riittävät vai täytyykö valtion niitä meidän omista varoistamme korvata?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-18T14:13:12,2022-10-18T14:14:37,Hyväksytty,1.1
2022_111_19,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_20,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tähän raja-aitaan liittyen: On sanottava, että vihreillä on ollut mielenkiintoinen historia. Eduskuntavaalikampanjaa on käyty niin, että ollaan vaadittu, että puolustusmenoja leikataan, mutta tällä hallituskaudella niitä on nyt sitten nostettu merkittävästi. Tuossa juuri katsoin Instagramista, kun puheenjohtaja Maria Ohisalo kertoi oman synnytystarinansa ja kertoi, että synnytyssairaaloita ei saa lakkauttaa, ei saa keskittää palveluita, vaikka vihreät ovat tällaista politiikkaa, palveluitten keskittämistä ja maaseudun alasajoa, tehneet ihan valtavan paljon. Näin myöskin ydinvoimaan liittyen: vihreät kävivät kampanjaa ydinvoiman alasajamisella, siitä huolimatta nyt teidän kaudellanne nimenomaan ollaan nähty tarvetta ydinvoimalle. On ollut kyse myöskin turpeen alasajosta, ja sitäkin, kun ajat koittavat...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ja nyt otsikon aiheeseen.] ...aletaan nostamaan ylöspäin. Ja nyt meillä on semmoinen tilanne, että meillä on vihreä sisäministeri, jonka aikana raja-aitaa tullaan rakentamaan ja myöskin rajapykäliä laittamaan kuntoon. Tahdon kiittää teitä siitä, että olette ryhtynyt näihin toimiin, mutta näin yleisesti voisi sanoa, että toivottavasti tämmöinen naiivi politiikka ei jatku, koska se on Suomelle todella vaarallista.
Ja rahastoihin liittyen: kannatan, että niitä käytetään raja-aidan rakentamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-18T14:14:39,2022-10-18T14:16:01,Hyväksytty,1.1
2022_111_21,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_22,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Minäkin puhun mielelläni siitä, kun vihreät olivat vastustamassa ydinvoimaa ja ajamassa alas Suomen puolustusta, mutta ehkä jossakin toisessa tilanteessa.
Herra puhemies! Kaikki tunnemme ilmaisun, että kun toiset puhuvat aidasta, niin toiset puhuvat aidanseipäistä. Kyllä sitä toivon, että kun parin tunnin päästä kokoonnutte, kaikkien puolueiden johto, keskustelemaan turvallisuustilanteestamme ja myös tästä aidasta, niin puhuisitte paljon muustakin kuin tästä aidasta. Sikäli kuin olen arvioinut ja muun muassa tänä aamuna kuunnellut radiosta ja televisiosta eri puolueiden edustajia, niin tästä raja-aidasta ja sen tarpeellisuudesta näyttää vallitsevan laaja yhteisymmärrys eri puolueiden kesken, ja sehän on hieno asia. Muistamme kaikki, miten meidän ryhmäpuheenjohtaja Kai Mykkänen sai lunta tupaan oikein kunnolla, kun noin vuosi sitten kehtasi tällaisesta puhua.
Mutta varsinainen asiani ja toivomukseni ministeri Mikkoselle, joka varmaan osallistuu tämän päivän keskusteluun parin tunnin päästä, on se, että siellä puhuttaisiin enemmän myös muusta kuin tästä aidasta. Me olemme valitettavasti joutuneet aivan viime päivinäkin todistamaan, miten häikäilemätöntä on Putinin toiminta Ukrainassa: ammutaan raketteja ja drooneja suoraan siviilikohteisiin ja tehdään kaikennäköisiä muitakin sotarikoksia. No, tästä ei tarvitse olla kovin pitkä loikka, kun ajatellaan, että myös Suomeen voi kohdistua — presidentti Niinistön sanoin — kaikenlaista erilaista ilkeyttä, ja nyt kun jo Itämerellä kaasuputketkin räjähtelevät, niin todellakin toivon, että kun kaikki meidän puolueemme kokoontuvat yhdessä pääministerin kutsusta ja hänen johdollaan tänään keskustelemaan, niin pyrittäisiin tämän aidan ohella katsomaan eteenpäin, miten me voisimme nykyistä paremmin — ja tiedän, että paljon varautumista on tehty — varautua siihen kaikenlaiseen ilkeyteen, jota Venäjä saattaa Suomea kohtaan lähikuukausina tai lähivuosina kohdistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-10-18T14:16:03,2022-10-18T14:18:30,Hyväksytty,1.1
2022_111_23,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_24,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tässä salissa löytyy laajasti sympatioita itärajan turvallisuuden osalta, tärkeä asia, ja samalla sitten myös itäsuomalaisten ja eri rajamaakuntien ihmisten turvallisuudentunnetta näillä toimenpiteillä parannetaan.
Rajavalvontaa on tietysti moninaista, ja kysynkin ministeriltä: On hienoa, että tällä hallituskaudella ilmeisesti tämä pilotti nyt sitten lähtee aidan rakentamisen osalta liikkeelle, ja varmaan seuraavalle hallituskaudelle tulee sitten isompi projekti. Koko rajaahan ei missään tapauksessa aidata — meillä ei resursseja eikä mahdollisuutta varmaan ole, ja onko tuota sitten järkeäkään aidata. Mutta erityisesti se, onko tässä nyt sitten arvioitu näitä... Tämä hallitushan on lisännyt rajalle resursseja, ja nyttenkin lisäätte, oliko se kuusi miljoonaa euroa, tekniseen tukeen eli muun valvonnan järjestämiseen, ja tietysti toivoisin, että tehtäisiin jatkossakin tätä arviointia, mikä on se paras keino tuota itärajaa valvoa. Pelkästään se aita ei tilannetta korjaa, ja itse luotan siihen, että erilaista ilmavalvontaa ja muuta valvontaa rinnalle on pakko rakentaa, koska sitten kun tilanne on päällä, se aita ei välttämättä tuo sitä tukea, mutta se tuo näkyvää turvallisuudentunnetta ja tukea tuonne itärajalle.
Kannatan kovasti näitä puheenvuoroja, että erityisesti sieltä sisäisen turvallisuuden rahastojen ja rajaturvallisuuden rahoista keksittäisiin niitä keinoja, millä sitten tätä Euroopan yhteistä pitkää ulkorajaa, mistä vastuussa olemme, turvattaisiin eli löydettäisiin keinoja myös rahoituksen osalta ja saataisiin sitten muukin Eurooppa sitoutumaan tämän itärajan turvallisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-18T14:18:30,2022-10-18T14:20:38,Tarkistettu,1.1
2022_111_25,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_111_26,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itäsuomalaisena kansanedustajana ihan sydäntä lämmittää tämä suuri empatia, mitä Itä-Suomeen nyt on jaossa. Siinä, mitä viime aikoina on tapahtunut, sanotaan, viimeisen 15 vuoden aikana, ne empatiat ovat kyllä olleet aika vähissä, kun ovat työpaikat hävinneet, ja toivoisin nyt, että tästä alkaisi uusi renessanssi, jolla Itä-Suomi saataisiin kuntoon.
Toivon, että ministeri nyt muistaa — kun edellisessä puheenvuorossa lämpimästi kannatin tätä rahaston käyttämistä — ja kannattaa muistaa se, että olemme Schengenin ulkorajalla ja meillä on vastuu siitä, että Schengenin alueelle meidän kauttamme ei lähdetä tuomaan sellaista porukkaa, mikä tänne ei kuulu, ja sen 260 kilometrin tavoitteen, minkä Rajavartiolaitos itse on omalla tutkimuksellaan esittänyt, 130—260 kilometriä, toivon toteutuvan.
Ja kun sitten tänä päivänä nämä eri puolueiden johtajat ja ministerit ovat koolla, toivon, että nyt tehtäisiin jo päätöksiä, koska tässä ei ole enää minkään seminaarin paikka. Noita seminaareja on kyllä tässä talossa pidetty jo kiitettävä määrä, niin että yhtään ei lisää enää tarvita. Nyt pitää tehdä toimintaa ja nimenomaan reagoida tilanteeseen nyt, tässä ja nyt. Kahden viikon tai kuukauden päästä se voi olla jo myöhäistä, kun se tilanne on päällänsä. Merkkejä siitä valitettavasti on olemassa, ja toivon, että varsinkin sisäministeri ottaa ne vakavasti. Kun tuolla vihreällä rajalla, siellä vihreän rajan läheisyydessä, asuvana ja monta, monta rajamiestä henkilökohtaisesti tuntien — yksi jopa perheenjäsen — sitä on joutunut seuraamaan läheltä ja nähnyt sen, miten harvaverkkoisina tuolla itärajalla niitä rajavartijoita on, niin kyllä tähän tekniseen valvontaan pitää kiinnittää valtava huomio jatkossa.
Tämän aidan rakentamisen mahdollisimman äkkiä pitää toteutua, se pitää toteuttaa, ja se pitää muistaa, että itse aidan rakentaminen... Minua vähän huvittaa tämä tilanne, että nyt kun aidasta on puhuttu, on ruvettu kiinnittämään huomio siihen, mimmoinen sen aidan tulee olla. No, eihän nyt sen aidan, viisi metriä korkean teräsaidan, tekeminen ole mikään ongelma. Onhan tähän maahan rakennettu korkeampia talojakin, eivätkä ne ole olleet mitään ongelmia. Luulisi nyt viisimetrisen aidan ja piikkilangan, yhteisvoimin tehtävän rakennelman, olevan monkey business tänään, se on helppo homma, kunhan vaan ruvetaan töihin. Jos tässä käypi niin kuin entiselle pojalle, niin siinä saattaa käydä niin, että jääpi hyvien suunnitelmien takia hyvään taloon katto tekemättä ja syyssateet alkavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T14:20:39,2022-10-18T14:23:04,Hyväksytty,1.1
2022_111_27,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Näin. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_28,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun puhutaan näistä sisäasioiden rahastoista, niin STT:n tietojen mukaan sinne ollaan suunnittelemassa pilottiaitaa, joka olisi kolme kilometriä pitkä, ja siihen talousarviossa olisi kuusi miljoonaa. Tämä vaikuttaa pahimman luokan vitsiltä, että puhutaan tämmöisestä kolmen kilometrin pilottiaidasta. Edustaja Hoskonen tuossa puhui äsken siitä, että Rajavartiosto on halunnut semmoista 130—260 kilometriä pitkää aitaa. Tuossa pilottiaidassa näyttää olevan 2 000 euroa metriltä se kustannus, ja kun vähän laskin sitä — en nyt vesialueita vähentänyt — niin koko rajalle se aita on 2,7 miljardia, niin että eihän se ole kuin puolet siitä, mitä te hallituksessa lykkäsitte sinne elvytyspakettiin. Minun mielestäni tämä kannattaa heti aloittaa ja ihan täysimittaisena tehdä sinne. Totta kai vesialueella pitää olla erilainen ja tekninen valvonta, mutta kyllä naapurin kansa osaa kiertää aidan, jos sillä on joku päätepiste. Meillä on kotona lampaita, ja nekin hoksaavat sen, että jos aita loppuu, niin siitä pääsee sitten toiselle puolelle, sinne vihreämmille laitumille.
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, rohkeutta vaan: vaikka vihreät ja punavihreät tuossa muutamia vuosia sitten kauhistelivatkin sitä, että presidentti Trump suunnitteli aitaa Meksikon ja USA:n rajalle, ja samaten media ilakoi tällä asialla, pitivät sitä niin kauhean pahana, niin nyt se sama media ja sama punavihreä sakki suhtautuvat hyvin myönteisesti tähän asiaan. Että kehotan teitä vaan rohkeasti tarttumaan asiaan ja sanomaan, että rakennetaan se koko matkalle, ja haetaan sieltä EU:n sisäasioiden rahastosta se 2,7 miljardia siihen rajan rakentamiseen rahaa. Sitä rahaa on aika kevyesti muuallekin laitettu, paljon vähäpätöisempiin asioihin, niin että näkisin mieluummin rajan rakentuvan kuin pesuhuoneremonttien etenevän Italiassa. — Kiitoksia. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-18T14:23:04,2022-10-18T14:26:06,Hyväksytty,1.1
2022_111_29,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_30,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokonaisturvallisuus on sellainen asia, jota ihmetellään tuolta maailmaltakin käsin, miten hyvin se Suomessa toimii ja minkälainen konsepti se oikein on. Kokonaisturvallisuuteen ja sen rakentamiseen tarvitaan ihan kaikkia toimijoita — kansalaisia, järjestöjä, viranomaisia, ihan kaikkia — ja tuommoisessa isommassa kriisissä on äärimmäisen tärkeää, että me saadaan mukaan myöskin ne järjestöt, kolmas sektori, siellä vapaaehtoistoimijat. Haluaisinkin ministeriltä nyt kysyä, onko nyt minkäännäköisiä suunnitelmia, toimintoja sen suhteen, että tämmöisessä isommassa kriisissä, olkoon se nyt mikä tahansa, meillä olisi näistä vapaaehtoistoimijoista ja vastaavista toimijoista listausta ja toimintasuunnitelmia ja käytäntöjä, millä tavalla me voidaan mobilisoida tämä valtava apu ja resurssi yhteiskunnan käyttöön tämmöisissä tilanteissa. Sen olisi erittäin tärkeää myöskin toteutua etupainotteisesti, kun rupeaa näyttämään siltä, että nyt kapina alkaa taikka pakolaisia tulee tai vastaavaa. Silloin pystytään mahdollisimman nopeasti nämä toimijat saamaan liikkeelle, ja minä nyt tarkoitan lähinnä esimerkiksi tämmöistä vapaaehtoista maanpuolustustoimintaa, ja siellä on Naisten Valmiusliittoa — näitähän riittää, näitä on valtavan paljon. Onko tämmöiseen toimintaan hyviä, olemassa olevia suunnitelmia?
 Toinen kysymys liittyy tilannekuvan muodostamiseen. Tämmöisessä kriisitilanteessa on äärimmäisen tärkeää, että on mahdollisimman hyvä ja todenmukainen tilannekuva siitä, mitä tapahtuu. Onko meillä nyt olemassa semmoisia järjestelmiä, joilla me pystytään muodostamaan valtakunnassa tilannekuvaa kriisitilanteista? Jos tämmöistä ei ole, niin katsotteko, että semmoinen pitäisi olla, ja mitä tämmöisen tilanteen korjaamiseksi voitaisiin tehdä? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-18T14:26:06,2022-10-18T14:28:06,Hyväksytty,1.1
2022_111_31,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt ministeri Mikkonen, reilu kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_32,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos keskustelusta. Tässä tietysti aika laajasti keskusteltiin nyt kaikesta muusta kuin näistä rahastoista tai varsinkaan tästä teknisestä muutoksesta, mutta ymmärsin, että tähän oli laaja tuki, että voidaan helpottaa näitten rahastojen käyttöä ja sitä kautta vähentää myös sitä byrokratiaa.
Ehkä näistä rahastoista kuitenkin sen haluan sanoa, että todellakin olisi tärkeää, että näitten rahastojen, EU-rakennerahastojen, rahoja käytettäisiin, koska meillä valitettavasti on ollut sellaisia tilanteita, että näistä rahastoista sitä osuutta, mikä on Suomelle allokoitu, ei ole aina saatu kaikkea käytettyä, ja sen takia olisi tärkeää, että näitä hakemuksia tulee. Tässä on todellakin kolme erityyppistä rahastoa. On tämä AMIF, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jolla halutaan edistää maahanmuuttovirtojen tehokasta hallintaa ja myös tätä kotouttamista tukea. Tästä voivat hakea tukea myös esimerkiksi järjestöt ja kunnat. Nämä muut kaksi rahastoa, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI, ovat enempi sellaisia, joista asianomaiset viranomaiset voivat hakea tukea siihen omaan toimintaansa ja sen toimialan kehittämiseen ja esimerkiksi erilaiseen tekniseen laitteistoon ja sentyyppiseen.
Tässä tuli monessa keskustelussa esille myös tämä rajaeste. Ajatushan on, että se muodostuisi siitä itse fyysisestä esteestä, aidasta, myös valvontalaitteistosta ja tämmöisestä tieurasta, ja esimerkiksi tämän valvontalaitteiston osalta tätä rahastoa varmasti voisimme hyödyntää. Tietysti on hyvä muistaa, että kaikessa omassa sisäisessä turvallisuudessa, maanpuolustuksessa ja rajavalvonnassakin totta kai myös meillä itsellämme on iso rooli, mutta se, että pystymme hyödyntämään EU:n ulkorajavaltiona ollessamme tietenkin myös EU:n tukea, on tärkeää, koska totta kai EU:n näkökulmasta meidän rajavalvonnalla on iso merkitys.
Tässä tosiaan monet nostivat tämän rajaturvallisuuden tärkeyden, ja on hyvä muistaa, että tällä hallituskaudella on todellakin panostettu rajaturvallisuuteen merkittävästi: teknistä laitteistoa, välineistöä on uusittu, sitä on nyt nopeutettu, on myös rajavartijoiden koulutusmäärää lisätty, on tehty päätökset näistä investoinneista niin Rajan lennokkeihin kuin aluksiinkin. Mutta niin kuin moni tässä sanoi, tietysti pitää katsoa myös tulevaan ja täytyy ymmärtää, että tämä turvallisuustilanne on muuttunut, ja sen takia esimerkiksi tämä keskustelu tästä rajaesteestä on nyt käynnissä, ja todella tänään eduskuntaryhmät yhdessä tästä asiasta keskustelevat pääministerin kutsusta. Mehän olemme halunneet tuoda tänne istuntosaliin keskustelua ylipäätänsä tästä turvallisuustilanteen muuttumisesta, ja sen takia tämä ajankohtaiskeskustelukin järjestettiin.
Olemme sisäministeriönä todellakin tukeutuneet tähän Rajavartiolaitoksen omaan esitykseen. He ovat toivoneet, että he pääsisivät liikkeelle tällaisella pilotilla, ja olemme tähän lisätalousarvioesitykseen tämän nyt esittäneet, ja sitten olemme esittäneet täydentävään talousarvioesitykseen Rajavartiolaitoksen esitystä koskien ensi vuotta. Itse ajattelen, että meillä on turvallisuusviranomaisilla se paras tieto, ja haluan omassa toiminnassani tukeutua nimenomaan Rajavartiolaitoksen esityksiin. Ja on mielestäni todella tärkeää, että tästä käydään myös yhteinen keskustelu koko parlamentin kanssa, koska Rajavartiolaitos on arvioinut, että tämä koko projekti voisi kestää useamman vuoden, ja se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi seuraavankin hallituksen olisi siihen hyvä sitoutua. Koska emme tiedä, mitkä puolueet siellä ovat, [Puhemies koputtaa] niin tämä yhteinen keskustelu on tärkeä. Tietysti aina toiminta ja päätökset tehdään olemassa olevan tiedon pohjalta, ja sen takia esimerkiksi se, että viime kaudella viime hallitus sisäisen turvallisuuden määrärahoja [Puhemies koputtaa] merkittävästi vähensi, on nyt tullut meillä isosti vastaan monessa kysymyksessä. Tämä hallitus on pystynyt niitä nyt onneksi lisäämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-18T14:28:07,2022-10-18T14:32:34,Hyväksytty,1.1
2022_111_33,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Nyt tässä vaiheessa tätä asiaa varten varatut 30 minuuttia on käytetty, ja keskustelu ja asian käsittely siis keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_111_34,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista ohjelmakaudella 2021‒2027 annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 210/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kivisaari poissa, edustaja Niemi poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_35,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin asiassa tässä vaiheessa enintään se 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_111_36,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen tavoitteena on työsuhteen määrittelyn selkeyttäminen epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Työn tekemisen tavoissa on viime aikoina tapahtunut muutoksia muun muassa alustatalouden, kevytyrittäjyyden ja muiden itsensä työllistämisen muotojen yleistymisen myötä. Samalla työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjätyön välisten rajapintojen voidaan katsoa jossakin määrin hämärtyneen. Aina ei ole selvää se, missä oikeussuhteessa työtä tosiasiallisesti tehdään. Epäselvyys oikeussuhteen luonteesta ei ole toivottavaa työnteon osapuolten eikä sitä arvioivien viranomaistenkaan näkökulmasta.
Esityksessä ehdotetaan työsopimuslaissa säädetyn soveltamisalasäännöksen täsmentämistä. Siihen lisätään säännös kokonaisharkinnan tekemisestä silloin, kun työntekosuhteen oikeudellista muotoa koskevaan arviointiin sisältyy tulkinnanvaraisuutta. Säännöksessä säädettäisiin kokonaisharkinnassa huomioon otettavista seikoista. Kokonaisharkinnassa otettaisiin huomioon työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus työntekosuhteen oikeudellisesta luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan vaikuttavat seikat. Ratkaisu siitä, onko kyseessä työsuhteessa vai yrittäjänä tehtävä työ, tehdään siis kaikkien työn tekemiseen ja teettämiseen vaikuttavien seikkojen perusteella. Työsopimuslaissa säädettyihin työsuhteen perustunnusmerkistöihin ei ehdoteta tässä esityksessä muutoksia. Työsuhteen perustunnusmerkit ovat pysyneet pääpiirteiltään muuttumattomina jo yli vuosisadan ajan. Jatkossakin työsuhteisesta työstä on kysymys silloin, kun työtä tehdään työsopimukseen perustuen työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Jotta kysymys olisi työsuhteesta, on kaikkien näiden edellä mainittujen tunnusmerkkien täytyttävä. Nyt ehdotettava kokonaisharkinta tulisi kysymykseen niissä tapauksissa, kun näiden perustunnusmerkkien täyttymisestä huolimatta ei ole täysin varmuutta siitä, tehdäänkö työtä työsuhteessa vai yrittäjänä.
Kokonaisharkintaa koskevan säännöksen lisäämisellä on tarkoitus tarjota apuvälineitä työsuhteen ja yrittäjänä tehtävän työn erottamiseen epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa. Muutos auttaa esimerkiksi työnteon osapuolia ja myös viranomaisia tekemään rajanvetoja työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välillä. Hallitusohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on myös estää työsuhteen naamioimista muuksi kuin työsuhteeksi ja vähentää työelämän epävarmuutta varmistamalla, että työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät oikein. On selvää, että esimerkiksi työntekosuhteen nimeäminen yrittäjäsuhteeksi ei ratkaise oikeussuhteen luonnetta, jos tosiasialliset työnteon olosuhteet eivät vastaa tätä nimikettä.
Kokonaisharkintaa koskevan työsopimuslain muutosehdotuksen lisäksi esityksessä ehdotetaan teknisluonteista virheen korjausta merityösopimuslain nähtävänäpitoa koskevaan säännökseen.
Esityksessä ehdotetaan, että työsopimuslain soveltamisalasäännöksen muuttamista koskeva laki tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2023 ja merityösopimuslain muutosehdotus mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T14:33:11,2022-10-18T14:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_111_37,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_38,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille tämän lakiesityksen esittelystä.
On toki tärkeää, että meillä Suomessa varmistetaan, että ihmisiä ei esimerkiksi pakoteta niin sanottuun pakkoyrittäjyyteen, jossa oikeasti eivät yrittäjyyden tunnusmerkistöt täyty vaan on kyseessä työsuhteeksi naamioitu pakkoyrittäjyys. Ja tietysti se, että tässä lakiesityksessä nimenomaisesti on tarkoituksena ja on kyse siitä, että tässä halutaan tulkinnanvaraisessa tilanteessa tällaista kokonaisharkintaa käyttää, on sinällänsä varmastikin ihan hyvä.
Mutta tässä yhteydessä on pakko nostaa esille se, että tuossa sosiaaliturvakomiteassa on paljon käsitelty juuri tätä yrittäjyyden ja sitten toisaalta työsuhteen välistä aluetta ja tuntuu, että tänä päivänä yhä useammin ihmiset sijoittuvat siihen — niin kuin ministerikin täällä mainitsi — muun muassa alustatalouden tehtävissä ja toimissa, myöskin monenlaisissa erilaisissa palvelualan tehtävissä. Siinä mielessä, ministeri kun on paikalla, ajattelin kysyä, onko ministeriössä ollut mitään keskustelua siitä, että Suomessa pitäisi lähteä pohtimaan tällaista jonkunlaista yhdistelmävakuutusta, jossa voitaisiin ottaa huomioon se, että samalla ihmisellä saattaa olla esimerkiksi toimeksiantoja, hän saattaa tehdä osan töistään verokortilla tai sitten hän on yrittäjänä ennakkoperintärekisterissä.
Tuossa viime viikolla kun meillä oli mahdollisuus olla taiteitten alojen edustajien kanssa pohtimassa näitä sosiaaliturvakomitean linjauksia, niin siellä tuli esille se, että oikeastaan valtaosa taiteilijoista tekee työtänsä juuri tällä tavalla epätyypillisissä työsuhteissa ja tulot kertyvät monenlaisista erilaisista puroista. Ja siinä mielessä ajattelen, että olisi hyvä, jos me Suomessa voitaisiin tehdä järjestelmä, jossa olisi mahdollisuus tunnistaa tämä tosiasia, elämäntilanne, missä monet ovat. Tuntuu, että meillä lainsäädännön kannalta katsotaan vain hyvin tiukasti, että joko ollaan yrittäjiä tai sitten ollaan työsuhteissa, ja tämä ei ole se tosi elämäntilanne tänä päivänä.
Samanaikaisesti täällä talossa meillä on käsiteltävänä sitten myöskin YEL-lain uudistus, joka on omalta osaltaan saanut ihmisiä hyvin hämmentyneeseen tilaan, erityisesti tällaisia yksinyrittäjiä, jotka ovat ihmetelleet, että tähänkö se yrittäjän vapaus sitten loppuikin: nyt katsotaan sitten jotakin mediaanitulotaulukkoa ja siltä perusteelta lähdetään miettimään, mitkä ovatkaan ne eläkevakuuttamisen ehdot. Elikkä ihmiset toisaalta kokevat niin, että ei ole tarpeeksi sitä yrittäjän vapautta, ja toisaalta sitten totta kai ollaan huolissaan siitä, onko meidän järjestelmä sellainen, joka varmistaa sen, että ihmisillä on myöskin sosiaaliturva, on sairauspäiväraha ja eläketurva kertymässä sitten [Puhemies koputtaa] näistä erilaisista tuloista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T14:37:23,2022-10-18T14:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_111_39,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_40,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on antaa lain soveltajille apuvälineitä erityisesti työsuhteisen työn ja yrittäjänä tehtävän työn väliseen rajanvetoon. Tavoitteena on estää työsuhteen naamiointi muuksi kuin työsuhteeksi sekä vähentää työelämän epävarmuutta.
Hallitus esittää, että työsopimuslain soveltamisalasäännöstä täsmennettäisiin lisäämällä siihen säännös kokonaisharkinnan tekemisestä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa. Kokonaisharkinta tulisi tehdä, jos oikeussuhteen luonne jää perustunnusmerkistön tarkastelun jälkeen edelleen epäselväksi. Työsuhteen perustunnusmerkistöön ei ehdoteta muutoksia. Tavoitteena on täsmentää ja selkeyttää työsuhteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa.
Komission esittämien arvioiden mukaan yhdeksän kymmenestä EU:ssa toimivasta alustasta luokittelee alustan kautta työskentelevät henkilöt itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Kuitenkin jopa viiden ja puolen miljoonan työtä välittävän digitaalisen alustan kautta työskentelevän henkilön ammattiasema on saatettu komission mukaan määrittää virheellisesti. Viime vuosina työsuhteessa tehtävän työn ja yrittäjänä tehtävän työn välimaastoon on syntynyt uudenlaisia työnteon muotoja, joiden osalta ei ole välttämättä aina selvää, missä oikeussuhteessa työtä tehdään. Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi erilaisten digitaalisten alustojen välityksellä tai avulla tehtävä työ, niin sanottu kevytyrittäjyys, laskutusosuuskuntien käyttö tai työosuuskunnan lukuun tehtävä työ.
Hallituksen esityksen tavoitteista huolimatta muutokset eivät selkeytä lainsäädäntöä tai sen tulkintaa eivätkä täsmennä työsopimuksen käsitettä, eikä se anna lisävälineitä työpaikoille ja sopimusten osapuolille. Se ei myöskään paranna työmarkkinoilla alisteisessa ja riippuvaisessa asemassa olevien oikeudellista asemaa. Suurimmassa osassa lausuntopalautteista arvioitiin, ettei ehdotus selkeyttäisi nykytilaa tai toteuttaisi hallitusohjelman tavoitteita. Useassa lausunnossa katsottiin, ettei esitystä tulisi viedä eteenpäin lausunnoilla olleessa luonnoksessa esitetyssä muodossa. Työsuojeluviranomainenkin arvioi, ettei ehdotettu muutos selkeyttäisi oikeustilaa riittävästi.
Arvoisa puhemies! Koska esitys vaikuttaa tarpeettomalta tai se ei ratkaise ongelmia, joita sillä on tarkoitus ratkaista, olisi perusteltua hylätä esitys tai odottaa EU:n alustatyödirektiivin valmistumista ja valmistella sitten direktiivin mukainen esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-18T14:40:35,2022-10-18T14:43:36,Hyväksytty,1.1
2022_111_41,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_42,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä salissa on käynyt jo ilmi, tämän esityksen tavoite on todellakin täsmentää ja selkeyttää työsuhteen käsitteen määrittelyä tulkinnanvaraisissa ja epäselvissä tilanteissa, erityisesti työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn välisessä rajanvedossa. Momenttiin lisättäisiin kokonaisharkinnan tekemistä koskeva vaatimus tilanteissa, joissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien arvioimisen jälkeen työntekoa koskevan oikeussuhteen luonne jää edelleen epäselväksi tai tulkinnanvaraiseksi. Se, että estämme kaikin tavoin lainsäädännön keinoin työsuhteen naamioimisen muuksi kuin työsuhteeksi, on mielestäni meidän tehtävämme. Toki valtaosassa työelämän sopimussuhteista on täysin selvää, tehdäänkö työtä työsuhteessa työnantajana vai yrittäjänä, sekin on syytä tämän lain käsittelyssä ja lähetekeskustelussa sanoa ääneen. Työsuhteessa tehtävän työn erottaminen yrittäjänä tehtävästä työstä on merkittävää osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta. Työsopimuslain täsmentämisellä estetään työsuhteen naamiointi muuksi kuin työsuhteeksi tilanteissa, joissa työsuhteen tunnusmerkit tosiasiassa täyttyvät.
Itse kannan erityistä huolta siitä, että sana ”pakkoyrittäjyys” tulee negatiivisessa mielessä nykyään kovin useasti esille eri verkostojen kanssa keskusteltaessa, kuten erilaisissa puhetilaisuuksissa, ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassakin, kun olemme käsitelleet erilaisia hallituksen lakihankkeita, tämä kevytyrittäjyys, joka on korvattu aika usein pakkoyrittäjyydellä, on noussut useissa asiantuntijakuulemisissa esiin nimenomaan eri lakihankkeiden kohdalla. Onkin syytä paitsi seurata tämän lain hengen toteutumista myös miettiä jopa uusia lainsäädäntöhankkeita asian suhteen seuraavalla vaalikaudella. Uudelleenarviointi tulee varmasti sitäkin kautta esiin, että alustatyön kohdalla käydään parhaillaan neuvotteluita EU-jäsenmaiden kesken.
Ja toisin kuin edustaja Lehto edellä, ajattelen niin, että kaikki keinot, joilla me pystytään puuttumaan näihin asioihin ja tekemään selväksi se, kuka on työsuhteessa ja kuka on yrittäjä, eli kaikki keinot sen eteen, kun me puhumme siitä, että me haluamme kitkeä tämmöisen tarkoituksellisen pakkoyrittäjyyden, pitää pystyä tekemään. Tämä on yksi niistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-18T14:43:36,2022-10-18T14:46:01,Hyväksytty,1.1
2022_111_43,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_44,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä on ollut hyviä puheenvuoroja, ja olen kanssa sitä mieltä, että vaikka tällä ei aivan maaliin asti päästä, niin tämä asia kuitenkin etenee tälläkin kertaa oikeaan suuntaan — kun päinvastoinkin voisi olla, mutta ei onneksi tämän hallituksen aikana.
Edustaja Essayah toi tärkeän asian esille. Kyllä meillä pitää olla välineitä ja mahdollisuuksia, koska ihmisillä on erilaisia tapoja hankkia elantoa itselleen ja perheelleen. Meillä pitää olla välineistö sitä varten, jos sitä yrittäjätyötä ei tule niin paljoa, tai sitten on nimenomaan niin, että osa tekee tämmöisiä konsultaatiokeikkoja, joista sitten maksetaan palkkaa, onneksi näin.
Mutta, mikä tärkeätä, tämä sana ”kevytyrittäjyys” nousee tässäkin esille, ja se on vitsaus meidän yritysten välillä kilpailuneutraliteetin osalta. Ja sen jos minkä pitäisi huolestuttaa tässä salissa kaikkia eduskuntapuolueita, niin että pidämme meidän suomalaisten yrittäjien toimintaedellytykset ja mahdollisuudet kilpailla markkinoilla tasavertaisina ja niin ettei tämmöistä hyväksikäyttävää järjestelyä kuin kevytyrittäjyys tai pakkoyrittäjyys olisi.
Meillä on paljon siirtynyt ihmisiä pakosta yrittäjiksi. Ollaan annettu esimerkiksi jossain kioskipalveluita harjoittavassa norjalaisomisteisessa yrityksessä työntekijälle valinnanmahdollisuus, että oletko yrittäjä ja että jos ei teistä joku lähde yrittäjäksi, niin sitten otetaan jostain se yrittäjä. Tässä kohtaa sitten säädellään se työn tekemisen aika, eli enemmän kuin 40 tuntia viikossa edellytetään jo näillä sopimuksilla. Minun mielestäni tässäkin yhteydessä on hyvä huomata, että tämä meidän kenttä on erittäin repaleinen, ja lähtökohtaisesti pitää ajatella niin, että se työsuhde ja lainsäädäntö on sen heikomman osapuolen turvaksi laadittu, ja sitä kohti pitää edelleen eteenpäin mennä.
Mutta tässä vaiheessa kiitoksia ministerille esittelystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T14:46:01,2022-10-18T14:48:45,Hyväksytty,1.1
2022_111_45,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_46,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos minunkin puolestani ministerille esityksen esittelystä. Tämä on tosiaan hallitusohjelmaan kirjattu asia — tosin tuo kirjaus on siinä hallitusohjelmassa ehkä hieman tiukempi ja tarkkarajaisempi kuin se, mihin lopputulemaan nyt kolmikantaisesti neuvotellen päästiin. Mutta hyvä, että tämä esitys on nyt täällä.
Kuluneen syksyn aikana työsuhteen naamioiminen ja tämä alustatalouden lisäämä niin sanottu pakkoyrittäjyys on noussut esiin useassa valiokunnan kuulemassa asiantuntijapuheenvuorossa, mihin edustaja Taimelakin tässä edellä viittasi, ja siksi on erittäin tärkeää, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota ja siihen myöskin puututaan. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä on suojeltava työelämän väärinkäytöltä. Tahdonvastaisesti yrittäjiksi päätyvät erityisesti ihmiset, joilla ei ole esimerkiksi tarvittavaa kielitaitoa, ja ehkä mainitsen tässä nyt erityisesti rakennusalan, kuljetusalan sekä ruokalähettipalvelut. No, ongelmia aiheuttaa esimerkiksi se, että osa työntekijöistä on luullut allekirjoittaneensa uuden työsopimuksen, vaikka todellisuudessa allekirjoitettavana onkin ollut yrittäjän toimeksiantosopimus.
Tämä hallituksen esitys on hyvä, ja se on oikeansuuntainen, mutta minä pelkään, että se on ehkä vähän riittämätön, ja ehkä jatkossa tarvitaankin sitten seurantaa ja arviointia mahdollisista jatkotoimista. Minä olisinkin vielä kysynyt ministeriltä tuosta työsuhdeolettaman käyttöönotosta: oliko se esillä, ja pidättekö mahdollisena sitä lisätä vielä tähän esitykseen, jolloinka siis työnantajan pitäisi pystyä osoittamaan, miksi työtä ei teetetä normaalissa työsuhteessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-10-18T14:48:45,2022-10-18T14:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_111_47,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_48,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä asiassa on kyse hankalasta kokonaisuudesta. Tätä yrittäjän ja palkansaajan välistä raja-aitaa on jo pitkään yritetty ratkoa siinä tilanteessa, että henkilö tekee molempia, ja aivan kuten edustaja Essayah viittasi, tätä on käsitelty myös sosiaaliturvakomiteassa, ja siinä ei kauhean yksinkertaista ja helppoa ratkaisua ole. Tässä nyt ihan pikkasen liikutaan, ja täytyy sitten arvioida valiokuntakäsittelyssä, kuinka viisasta se on, mutta isossa mittakaavassa meillä olisi kyllä ehdoton tarve löytää siihen ratkaisu, koska meillä on ihmisiä, jotka toimivat samaan aikaan sekä yrittäjänä — no, voi olla myös kevytyrittäjänä — että sitten palkansaajana. Näitä tilanteita on, ja niitä on jatkossa entistä enemmän. Ehkä se on tässä keskustelussa jäänyt pieneen rooliin, että hyvin monta kertaa kyse on myös siitä, että ihminen itse haluaa tällä tavalla itsensä elättää. Sitten on tietysti niitä, jotka elättävät itsensä osittain tällä tavalla sen vuoksi, että heille ei esimerkiksi ole kokoaikaista työsuhdetta tarjolla. Eli siinä on niin kuin sekä—että.
Sitten kun mennään tänne alustatyön puolelle, niin tämä on myös sillä tavalla erittäin vaikea asia, että on tietysti niin, että kukaan ei varmaan tässä salissa kannata minkäänlaista pakkoyrittäjyyttä, se ei kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja on tietysti selvää, että siinä on myös kilpailunäkökulma, että tämä kevytyrittäjämallikaan ei saa olla sitten ikään kuin liian houkutteleva suhteessa perinteiseen yksinyrittäjyyteen — ymmärrän kyllä tämänkin raja-aidan. Mutta samaan aikaan kyllä muistuttaisin myöskin kollegoja siellä vasemmalla, että kyllähän tämä alustatyö on myös luonut paljon semmoisia työpaikkoja, joita aikaisemmin ei ole ollut ollenkaan, niin että tässä on myöskin se asia huomioitava. Tässä pitäisi sellainen tasapaino löytää, että työehdot ovat kohtuulliset ja lain salliman mukaiset mutta ei kuitenkaan myöskään tapettaisi niitä uusia työmahdollisuuksia, mitkä siellä ovat olemassa. Eli meidän pitäisi tällainen tasapaino tähän löytää, ja tätä varmaan joutuu sitten omalta osaltaan myöskin seuraava hallitus miettimään.
Ja vielä viittaan myöskin edustaja Essayahin lausuntoon tästä YEListä. Eli se hallituksen esitys, joka täällä on sisällä, on monessa suhteessa ongelmallinen, koska se on liian joustamaton — ei huomioi esimerkiksi yksinyrittäjän todellisia kustannuksia vaan menee keskiarvon mukaan — mutta ennen kaikkea se on ongelmallinen niitten osalta, jotka ovat osittain yrittäjiä ja jotka sitten osittain myös saavat muuta tuloa. Eli erittäin hankala kokonaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-18T14:50:43,2022-10-18T14:53:50,Hyväksytty,1.1
2022_111_49,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_50,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi polkee työelämässä heikommassa asemassa olevien oikeuksia. Yrittäjäksi pakottaminen on työnantajavelvollisuuksien kiertämistä. Erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia on suojeltava työelämän väärinkäytöksiltä, ja tämä on meidän lainsäätäjien tehtävä. Näennäistä yrittäjyyttä ja pakkoyrittäjyyttä on havaittu erityisesti rakennusalalla, mutta myös esimerkiksi ruokalähettipalveluissa osa työntekijöistä luulee allekirjoittaneensa uuden työsopimuksen, vaikka tosiasiallisesti kyseessä on ollut yrittäjän toimeksiantosopimus.
Yrittäjäksi pakottaminen on työnantajavelvollisuuksien kiertämistä. Työnantajavelvoitteiden kiertäminen lisää puolestaan valitettavasti harmaata taloutta, ja pahimmillaan kyse saattaa olla jopa ihmiskaupasta. Pakkoyrittäjiksi joutuneet työntekijät saattavat olla myös vailla tarvittavaa kielitaitoa. Kevyt- ja yksinyrittäjyyden kasvu on toki esimerkiksi alustatalouteen synnyttänyt uusia työpaikkoja, kuten edustaja siellä salin oikealla laidalla sanoi, mutta ehkä olennaista on miettiä myös sitä, minkälaisia työpaikkoja alustatalous on synnyttänyt.
Arvoisa puhemies! Työsuhteiden naamioiminen ja alustatalouden lisäämä pakkoyrittäjyys ovat kasvavia ongelmia, joihin tulee puuttua täsmentämällä työsopimuksen määrittelyä. Työsuhteen tunnusmerkit täyttävästä työstä on maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka ja tarjottava myös työntekijälle kuuluva suoja. Monilla luovillakin aloilla on paljon yrittäjänä töitä tekeviä, joilla ei ole välttämättä työssään varsinaista yrittäjän vapautta, mutta työkeikkoja ei anneta muutoin kuin vain yrittäjyyden muodossa.
Lain täsmentäminen ilman oikeussuojakeinojen tehostamista ei kuitenkaan valitettavasti estä joidenkin lausuntojen mukaan työsopimussuhteen naamiointia yrittäjyydeksi. SAK ja STTK ovat kriittisiä lausunnoissaan, joissa he puhuvat siitä, että kokonaisharkintaa koskevissa yksityiskohdissa korostuu perusteluissa osapuolten yhteinen tarkoitus ja sopimuksen syntymistä koskeva neuvottelutilanne, kun arvioidaan sopimussuhteen oikeudellista luonnetta. Ja tässä on todettu, että lähtökohta perustuu virheelliseen oletukseen siitä, että kyse olisi tasavertaisista neuvotteluosapuolista, mikä ei kuitenkaan ole todellisuutta työelämän käytännöissä.
Esitys on siis tärkeä askel eteenpäin, mutta alustatalouden luomat pakkoyrittäjyyden muodot ovat varmasti lisääntymässä. Siksi näitä lainsäädännön päivittämistarpeita on tärkeää [Puhemies koputtaa] seurata tarkkaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-18T14:53:50,2022-10-18T14:57:06,Hyväksytty,1.1
2022_111_51,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,Näin. — Nyt vielä edustaja Kalmari ja sen jälkeen ministeri Haataisen loppupuheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_52,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tämä lainsäädäntöehdotus on hyvä. Nykypäivänä yhä useammin ihan tavallisille aloille ja etenkin opiskelijoiden keskuuteen tarjotaan työpaikkoja, joissa sanasto ja koko lähestymistapa viittaavat siihen, että opiskelijaa oltaisiin palkkaamassa kesätöihin, ja sitten siellä onkin loppujen lopuksi kyse pakkoyrittäjyydestä. Ja jos opiskelija alkaa ottaa selvää näistä asioista, saatetaan olla hyvin ynseitä vastaamaan ja on ikään kuin uhkailuja, kun tällaisia asioita selvitellään. Mielestäni on hyvin surullista, että tällainen ilmiö lisääntyy yhä uusille aloille — ajattelisin, että perinteisten rakennus- ja ravintola-alojen lisäksi etenkin aloille, joilla töitä voidaan tehdä verkossa ja joilla työajat ovat hyvin vaihtelevia ja töitä voi tehdä mistä vain.
Edustaja Satonen nosti hyvin sitä asiaa esille, että meillä pitää olla yrittämisen vapaus ja vapaus luoda uutta, mutta se, jos normaali työ ruvetaan korvaamaan tämäntyyppisellä pakkoyrittäjyydellä, jossa kierretään lainsäädännön velvoitteet, ei todellakaan ole oikein. Eli olen todella mielissäni, että tätä porsaanreikää yritetään tilkitä ja taas kerran mennään eteenpäin.
Myös edustaja Myllykoski nosti mielestäni hyvän asian: sen, että tavalliset yrittäjäthän kärsivät kilpailutilanteessa, jos toiset pelaavat vilunkipeliä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T14:57:08,2022-10-18T14:58:58,Hyväksytty,1.1
2022_111_53,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Haatainen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_54,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä pakkoyrittäjyydestä: Se on tietenkin täysin tuomittavaa, ja tämä lainsäädäntö toivon mukaan jo antaakin nyt välineitä myös näihin rajanvetotilanteisiin. Tietenkin tässä kaikessa on kysymys myös siitä, että meidän valvontaresurssit ovat riittävät, ja olen sitä mieltä, että me tarvitaan kyllä kaiken kaikkiaan lisää valvontaresursseja siihen, mitä työelämässä tällä hetkellä tapahtuu.
Tämän lain taustalla on laaja kolmikantainen valmistelu. Kun pohjaesitys lähti lausuntokierrokselle, niin tämän kriittisen lausuntopalautteen jälkeen, johon täällä on viitattu, tätä on myös kolmikantaisesti muokattu siihen suuntaan, jota näistä lausuntopalautteista saatiin. Pitää muistaa, että tämä työsopimuslaki on yleislaki ja tämä koskee nyt kaikkia työsuhteita ja rajanvetotilanteita näissä tilanteissa. Täällä edustaja Lehto viittasi ja muissakin puheenvuorossa viitattiin alustatyöhön ja alustatyödirektiiviin, joka EU:ssa on komission kautta valmisteilla, ja se koskee rajatusti nimenomaan tätä alustatyötä, mutta tämä koskisi myös muuntyyppisiä työntekotilanteita.
Miksi tässä sitten ei ole lähdetty kieltämään tätä, kun on osin esitetty myös sitä, että kiellettäisiin työsuhteen naamiointi lainsäädännössä? Siinä on taustalla se, mitä työsopimuslaissa on todettu säädetyistä työsuhteen tunnusmerkeistä. Eli työsuhteen tunnusmerkit ovat ne, että työtä tehdään työnantajan lukuun työnantajan johdon alaisuudessa ja valvonnan alaisena ja vastiketta vastaan. Nämä kaikki ovat jo pakottavaa oikeutta. Ei sitä tarvitse erikseen sanoa, että tämä pitää kieltää, vaan ne ovat pakottavaa oikeutta: Silloin kun nämä tunnusmerkit täyttyvät, se on työsuhde. Vaikka siellä olisi toisin sovittu, niin se sitten arvioidaan. Tämä laki antaa nyt mahdollisuuden siihen, että tehdään epäselvissä tilanteissa kokonaisarvio siitä, mikä on tosiasiallinen tilanne, ja sen pohjalta viranomaiset voivat sitten tehdä ratkaisuja.
Nythän näitä ratkaisuja tehdään. Niitä tekee ETK, niitä tekee Tapaturmavakuutuskeskus, ja näitä joutuvat ratkomaan aluehallintoviranomaiset. Tämä antaa viranomaisille nyt sitten parempaa välineistöä käyttöön siinä, että arvioidaan näitä tilanteita. Tässä asiat menevät kyllä nyt juuri niin kuin täällä monessa puheenvuorossa todettiin. Myllykoski, Pekonen, Taimela ja Essayahkin totesivat — laajasti todettiin — että oikeaan suuntaan mennään. Kyllä tässä on tehty nyt työtä sen eteen, että tähän saataisiin parempaa selvyyttä.
Alustatyödirektiivi on erikseen valmistelussa. Siinäkin Suomen kanta on ollut se, että sen jälkeen, mitä direktiivi sanoo, me Suomen lainsäädännön mukaan kuitenkin sitten määriteltäisiin ja ratkottaisiin nämä tilanteet, koska haluamme, että Suomen työsopimuslainsäädäntö on se, minkä pohjalta näitä päätöksiä tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T14:58:59,2022-10-18T15:02:25,Hyväksytty,1.1
2022_111_55,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_111_56,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on tukea työrauhaa sekä edistää sovinnon aikaansaamista erilaisissa työriitatilanteissa. Ehdotukset kehittäisivät työriitojen sovittelujärjestelmää ja edistäisivät työriitojen ratkaisua.
Työministerinä pyysin keväällä 21 selvityksen työehtosopimusten rajariitojen syistä ja ratkaisuista. Rajariidoillahan tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa. Kolmikantainen työryhmä valmisteli selvityksen perusteella yksimielisen mietinnön, johon tämä hallituksen esitys perustuu.
Nykyään sovittelu alkaa yleensä työriidan osapuolten tekemän työtaisteluilmoituksen perusteella. Jatkossa valtakunnansovittelija voisi osapuolen tai osapuolten pyynnöstä ottaa soviteltavaksi työriidan myös silloin, kun siihen ei liity työtaistelua tai työrauhan vaarantumisen uhkaa. Vapaaehtoisuuteen perustuvalla sovittelulla ehkäistäisiin työriidan kärjistymistä työtaisteluun. Kyse voisi olla esimerkiksi työehtosopimuksen rajariidan sovittelusta.
Esityksellä täsmennettäisiin myös työriidan osapuolten velvollisuutta valmistautua näihin sovitteluneuvotteluihin. Työriidan osapuolten tulisi jatkossa esittää sovittelijalle kirjallinen selvitys riidan kohteesta, sisällöstä sekä asiassa esittämistään vaatimuksista. Osapuolten tulisi antaa myös muut sovittelijan tarpeelliseksi katsomat tiedot. Tiedot tulisi toimittaa sovittelijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa ennen sovintoneuvotteluiden aloittamista. Kun sovitteluun tultaisiin näin ollen paremmin valmistautuneena, myös sovitteluprosessi etenisi joutuisammin. Velvoite koskisi kaikkia työriitalain mukaisia sovittelutilanteita.
Työehtosopimusten rajariitoja koskevan selvityksen mukaan on epäselvää, onko työtuomioistuinmenettelyssä mahdollista kuulla kaikkia asiaan liittyviä työehtosopimuksen osallisia. Jatkossa työtuomioistuin voisi oikeudenkäynnissä kuulla työehtosopimuksen osallisia nykyistä laajemmin.
Työriitalaki täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Työmarkkinoiden muuttuessa se on tarjonnut puitteet työriitatilanteiden ratkomiselle ja sovun löytymiselle. Näillä muutoksilla haluamme entisestään parantaa työmarkkinaosapuolten edellytyksiä löytää sopu ristiriitatilanteissa ja sopia yhdessä reilun työelämän pelisäännöistä. Näiden muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. päivä maaliskuuta 2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T15:02:47,2022-10-18T15:05:41,Hyväksytty,1.1
2022_111_57,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_58,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys varmaankin kolmikannan kautta läpikäyneenä on sinällänsä kannatettava ja edistettävä, erityisesti kun siinä pyritään ennaltaehkäisemään erilaisia työtaistelutilanteita. Ja se, että vapaaehtoisella sovittelulla voidaan esimerkiksi juuri näitä työehtosopimusten rajakiistoja lähteä selvittämään, on todellakin tarpeellista. Kyllä me kaikki muistamme, että tämän hallituskauden alussa, voi sanoa, ehkä tämmöinen rajakiistatilanne oli jopa vaikuttamassa siihen, että Suomessa vaihtui pääministeri.
No, menemättä siihen ehkä sen syvemmälle täytyy kuitenkin todeta, että meillä suomalaisessa työmarkkinajärjestelmässä on yksi semmoinen sokea piste, johon ei oikein olla haluttu puuttua. Kyllä nämä laittomat lakot, jos me vertaamme muihin Pohjoismaihin niitten määrää ja sitten myöskin sitä, voisiko sanoa, vahinkoa, mitä sieltä tulee yrityselämälle, elinkeinoelämälle, ovat taloudellisesti hyvin merkittäviä. Ja tässäkin salissa kansanedustajina oleville on tullut viime aikoina kysymyksiä liittyen tähän niin sanottuun pakkolakiin, kysymyksiä siitä, pitäisikö meillä jollakin tavalla olla lakko-oikeutta rajoittamassa. Lakko-oikeus on perustyöoikeus, ja tietenkään siihen ei tule puuttua, mutta Suomessa ongelmana ovat laittomat lakot. Ja tämä olisi minun mielestäni syytä myöskin salin vasemmalla puolella nähdä, ja tulisi selkeästi lähteä pohtimaan, millä tavalla siihen pystyttäisiin meillä työelämän rakenteellisissa uudistuksissa puuttumaan ja tuomaan sitten myöskin ihan selkeästi sellaisia sanktioita, jotka oikeasti ovat ennaltaehkäisemässä sitä, niin että näihin laittomiin lakkoihin ei ryhdyttäisi. Sinällänsä nimenomaisesti juuri tämmöinen sovittelumenettely ja se, että etukäteen pyritään pohtimaan, miten tilanteesta päästäisiin ilman, että tullaan työtaistelutilanteeseen, ovat tietenkin kannatettavia. Ja myös se, että työtuomioistuimen toimivaltaa tässä kuulemismenettelyssä laajennetaan siten, että myöskin osallisten piiriä voidaan laajemmalti kuulla, on erittäin hyvä asia. Täytyy toivoa, että omalta osaltaan tämä sovittelun laajentaminen, parantaminen, mahdollistaisi sen, että meillä päästäisiin sitten myöskin näistä erilaisista työtaistelutoimista, nimenomaisesti niistä laittomista, eroon. Meillä pitää päästä muitten Pohjoismaitten tasolle lakkopäivien suhteen. Suomessa olemme siinä ihan selkeästi jäljessä ja käytämme paljon enemmän yritysten ja elinkeinoelämän varoja siihen, että meillä näitä laittomia lakkoja on runsaammin kuin muissa Pohjoismaissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T15:05:43,2022-10-18T15:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_111_59,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_60,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisättäisiin uusi säännös vapaaehtoisesta sovittelusta ja työriidan osapuolten velvollisuuksia sovitteluun valmistautumisessa täsmennettäisiin. Lisäksi oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annettua lakia muutettaisiin siten, että työtuomioistuimen toimivaltaa muiden kuin riita-asian asianosaisten kuulemisessa täsmennettäisiin.
Esityksen tavoitteena on kehittää työriitojen sovittelujärjestelmää erityisesti työehtosopimusten rajariitojen ratkaisemiseksi ja mahdollistaa asian selvittämisen edellyttämä kuuleminen työtuomioistuinmenettelyssä. Työryhmän luonnos hallituksen esitykseksi oli yksimielinen, ja työryhmään osallistuneet työntekijä- ja työnantajakeskusjärjestöt kannattavat esitettyjä muutoksia, ja tämä on hyvä asia. Työntekijäjärjestöt kuitenkin katsoivat, että työriitojen sovittelujärjestelmää olisi tarpeen uudistaa ja kehittää jatkossa laajemminkin ja tarvittaessa myös Valtakunnansovittelijan toimiston resursseja olisi lisättävä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-18T15:08:47,2022-10-18T15:10:02,Hyväksytty,1.1
2022_111_61,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_62,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mikä tärkeää, tämä ehdotus on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jonka mietintö oli yksimielinen. TEMin lisäksi työryhmässä olivat edustettuina siis kaikki: SAK, STTK, Akava, EK ja KT. Selvityshenkilöiden ehdotukset liittyivät työriitojen sovittelujärjestelmän kehittämiseen, kuulemismenettelyyn työtuomioistuimessa sekä niin sanotun järjestöehdon käyttöön työehtosopimuksessa työrauhan turvaamisen näkökulmasta. Esityksessä ehdotetaan, että työriitojen sovittelusta annettuun lakiin lisätään uusi säännös vapaaehtoisesta sovittelusta. Valtakunnansovittelija voisi osapuolen tai osapuolten pyynnöstä ottaa soviteltavaksi työriidan. Tavoitteena on vahvistaa osapuolten mahdollisuutta pyytää sovittelua tilanteissa, joissa työtaisteluilmoitusta ei ole jätetty tai työrauha ei ole muutoin vielä vaarantunut. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi työriidan osapuolten velvollisuuksia sovitteluun valmistautumisessa. Ehdotuksella parannettaisiin osapuolten valmistautumista sovitteluun ja edistettäisiin sovitteluprosessin etenemistä.
Arvoisa herra puhemies! Ajattelen niin, että kun me saamme tämän työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan käsittelyyn, niin tässä varmaan puhutaan ehkä sellaisesta aika yksimielisestä käsittelystä myös siellä valiokuntatyössä. Itse myös ajattelen niin, että kaikki esitykset, joiden tavoitteena on tukea työrauhaa sekä edistää sovinnon aikaansaamista erilaisissa työriitatilanteissa, tuntuvat varsinkin tämän menneen kesän ja syksyn jälkeen erityisen kannatettavilta, ja olen todella tyytyväinen, että tämä esitys on tänne valiokuntakäsittelyyn salin lähetekeskustelun kautta tuotu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-18T15:10:04,2022-10-18T15:11:59,Hyväksytty,1.1
2022_111_63,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_64,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuka tätä nyt lähtisi vastustamaan? Edelleen otetaan oikeita askeleita tässä maassa työmarkkinatoimissa, ja nimenomaan, kun on tämä vapaaehtoinen mahdollisuus on.
Edustaja Essayahille voin kyllä kertoa, että täällä vasemmalla laidalla kyllä ymmärretään näitä työelämäkysymyksiä myös esittämästänne näkemyksestä johtuen. Kun puhutte Pohjoismaiden osalta, että Suomi on tilanteessa, missä meillä on laittomia työtaisteluja, niin ehkä meidän kannattaisi katsoa sitä kokonaisuutta. [Katja Taimela: Juuri näin!] Ruotsissa on huomattavasti parempi myötämääräämisoikeus. Siellä ollaan jo lähtökohtaisesti enemmän samalla viivalla, kun täällä meillä työehtosopimuksen tulkinta on yksistään työnantajalla, ja voi tulkita väärinkin, ja sitten monesti semmoisissa tilanteissa tulee niitä teidän kutsumianne laittomia työtaisteluita. Eli syy- ja seurausyhteys on hyvä tunnistaa, ja senpä takia tämänkaltainen menettely on hyvä.
Itse olin aiemmassa ammatissani työryhmässä muodostamassa silloisen Metalliliiton laittomien työtaistelujen ehkäisyohjelmaa. Eli voisin sanoa, että tunnen tämän melko hyvin noin omakohtaisestikin ja uskallan siksi tässä tuoda esille sen, että pitää nähdä laajemmin se, että työehtosopimuksessa ei pitäisi olla kaikissa asioissa pelkästään sen työnantajan tulkintaoikeus vaan meidän pitäisi siitä päästä enemmän sovittelemaan. Ja tämä on nyt se väline, jolla voidaan päästä puuttumaan näihin tapauksiin, missä osapuolilla on toisistaan poikkeava näkemys, mikä aiheuttaa laittomia työtaistelutoimia. Nyt on ratkaisun avaimet työmarkkinaosapuolilla.
Tässä yhteydessä en avaa keskustelua siitä, onko järjestäytynyt vai järjestäytymätön tai järjestäytynyt työnantajaosapuoli. Pidetään se nyt tästä keskustelusta vielä tällä erää pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T15:11:59,2022-10-18T15:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_65,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_66,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski on ihan oikeassa, että silloin kun arvioidaan työmarkkinoita, on hyvä katsoa sitä kokonaisuutta, ja luulenkin, että tässä olisi seuraavalle hallitukselle hyvää työsarkaa juuri lähteä katsomaan sitä kokonaisuutta.
Edustaja itse mainitsi nämä järjestäytyneet ja järjestäytymättömät. Ei mennä siihen syvemmälle, mutta ajattelen näin, että esimerkiksi paikallisen sopimisen edistäminen on yksi sellainen asia, jossa luulen, että aika paljon saataisiin aikaiseksi silläkin, niin kuin meillä monissa verrokkimaissa on, että olisi esimerkiksi työntekijöitten edustaja yrityksen hallinnossa mukana. Sitä kautta on tullut sellaista luottamusta ja myöskin, voisi sanoa, joustavuutta sen suhteen. Esimerkiksi Saksassa, niin kuin me tiedämme, työmarkkinatilanteessa, jossa vaikkapa yrityksen olemassaolo on uhattuna, ollaan valmiita jopa palkanalennuksiin työntekijäosapuolelta, jos yritys sitoutuu siihen, että ihmisiä ei sanota irti ja yritetään yhdessä mennä sen vaikean ajanjakson ohi.
Jotenkin ajattelen, että meillä monesti suomalaisissa pienissä yrityksissä on sellaista, että istutaan saman pöydän ääressä ja tiedetään, että jokaisen leipä on kiinni siitä, miten yhdessä asiat tehdään, ja sentyyppistä luottamuksen ilmapiiriä toivoisi enemmänkin suomalaiseen työmarkkinaan. Me on justikään oltu hyvin pitkän lakon mainingeissa koko yhteiskuntana, ja kyllä se osoittaa, että meillä ei tällä hetkellä ole näitä työelämän sovittelukeinoja tarpeeksi paljon käytettävissä. Toivonkin, että tulevat hallitukset pystyisivät tässä etenemään.
Suomalaiset työmarkkinat, kyllä, tarvitsevat oikeasti reformia, ne tarvitsevat muutosta. Niistä on sanottu, että ne ovat Euroopan jäykimmät, ja meillä on paljon sellaisia asioita, missä ikään kuin sellaista jouston mahdollisuutta ei nähdä ja ollaan vähän niin kuin niissä vanhanaikaisissa poteroissa ja vastakkainasetteluissa. Kuitenkin suomalaisen yrityksen menestys on sekä työntekijöitten, työnantajien että omistajien menestys yhtä lailla, ja se on koko yhteiskunnan menestys, ja siitä meidän pitää lähteä, että tällaisella yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan kuin vastakkainasettelulla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T15:14:29,2022-10-18T15:16:52,Hyväksytty,1.1
2022_111_67,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_68,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhden pienen näkemyksen tuon siihen, miksi Saksassa näin menetellään. Täytyy tunnistaa taas se kokonaisuus, että jos siellä yritys on huonossa taloudellisessa tilanteessa ja yritys ajetaan konkurssiin, tai ajautuu konkurssiin, henkilöstö ei saa minkäännäköisiä korvauksia. Ehkä sillä on joku merkitys. Meillä sitten taas on tämä vahvempi järjestelmä, missä meillä on ansiosidonnainen päiväraha. Mutta jos Saksassa lakkautetaan sellaisen konsernin yksikkö, että konserni on terve ja elinvoimainen ja tuottaa voittoa, niin ne korvaukset ovat kyllä sitten aivan toista luokkaa kuin meillä missään tilanteissa on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T15:16:54,2022-10-18T15:17:49,Hyväksytty,1.1
2022_111_69,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,Haluaako ministeri kommentoida keskustelua? — Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_70,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työriitojen sovittelusta annetun lain ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 32 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nostettiin esille kysymys tästä sovittelujärjestelmästä ja muun muassa siitä, onko meillä riittävät resurssit Valtakunnansovittelijan toimistossa. Niitä on vahvistettu tämän hallituskauden aikana. Sinne on sovittelijoita tullut pari lisää, ja siellä on tällä hetkellä valtakunnansovittelija ja viisi sovittelijaa. Tämä on varmasti sellainen asia, jota myös on, niin kuin täällä ihan oikein joku taisi todetakin — taisi olla edustaja Essayah, joka tämän sanoi, ja itsekin ajattelen niin — tulevalla hallituskaudella syytä käydä läpi, niin että meillä sovittelujärjestelmä pysyy ajan tasalla.
Nyt sitten tästä, mitä on tapahtunut työelämässä tällaisen vuoropuhelun ja sopimisen kulttuurin vahvistamiseksi. Esimerkiksi yt-lakihan vahvistaa nyt nimenomaan sitä, että tämmöinen jatkuva vuoropuhelu, normaali jatkuva vuoropuhelu, työpaikoilla vahvistuu. Ja kyllä sen paikallisen sopimisen peruslähtökohta on, mihin täällä puheenvuoroissa Myllykoski ja muut viittasivat, että sitten pitää olla yhdenvertaiset asetelmat molemmilla osapuolilla, kun siellä sovitaan niistä asioista, ettei se mene saneluksi vaan että oikeasti sitten paikallinen sopiminen toteutuu. Nythän näistä työehtosopimuksista osassa on todella vahvistettu ja luotu edellytyksiä sille, ja jo nykyjärjestelmän sisällä on jo pitkään tehty myös paikallista sopimista ja siihen puitteita rakennettu. Eli nyt tällä ratkaisulla nimenomaan haetaan keinoja siihen, että olisi enemmän välineitä siihen, että riitoja ratkotaan ennakolta, ennen kuin ollaan työtaistelutilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T15:17:52,2022-10-18T15:19:48,Hyväksytty,1.1
2022_111_71,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Haatainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_111_72,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävä hallituksen esitys liittyy Euroopan parlamentin ja neuvoston yhtiöoikeudellisia yritysjärjestelyjä koskevan direktiivin täytäntöönpanoon. Tällä hallituksen esityksellä pyritään saattamaan täytäntöön ne direktiivin säännökset, joissa turvataan henkilöstön asemaa yhtiöiden rajat ylittävissä järjestelyissä. Rajat ylittävillä yritysjärjestelyillä tarkoitetaan tässä yhteydessä Euroopan talousalueen valtioiden rajat ylittäviä yhtiöiden sulautumista sekä yhtiön jakautumista ja kotipaikan siirtoa.
Yhtiön oikeus tehdä edellä mainittuja rajat ylittäviä järjestelyjä liittyy direktiivin ohella myös EU:n sijoittautumisvapauteen. Sen nojalla yhtiö voi EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun mukaan siirtää toiseen Eta-alueen valtioon ainoastaan sääntömääräisen kotipaikkansa mutta säilyttää yhtiön pääkonttorin alkuperäisessä sijoittautumisvaltiossa. Myös tällaisen siirron seurauksena yhtiöön sovellettava lainsäädäntö vaihtuu pitkälti uuden kotipaikan lainsäädännöksi.
Direktiivin ja tämän hallituksen esityksen tavoitteena on turvata työntekijöiden asemaa rajat ylittävien yritysjärjestelyiden yhteydessä, samalla kun yhtiöiden mahdollisuuksia järjestellä toimintaansa helpotetaan. Täytäntöönpantava direktiivi täydentää jo olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä. Voimassa olevassa direktiivissä säännellään yhtiöiden rajat ylittäviä sulautumisia sekä työntekijöiden aseman turvaamista sulautumisen yhteydessä. Nyt direktiiviin on lisätty säännökset yhtiön rajat ylittävästä jakautumisesta ja kotipaikan siirrosta, mukaan lukien henkilöstön aseman turvaaminen näiden järjestelyjen yhteydessä. Samalla on päivitetty ja yhdenmukaistettu sulautumisia koskevaa sääntelyä.
Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi henkilöstön edustuksesta eurooppayhtiössä ja eurooppaosuuskunnassa sekä rajat ylittävässä yhtiöiden sulautumisessa tai jakautumisessa annettua lakia. Tähän lakiin esitetään sisällytettäväksi keskeisimmät säännökset työntekijöiden aseman turvaamiseksi rajat ylittävissä yritysjärjestelyissä. Samalla lain otsikkoa päivitettäisiin.
Mainittu laki sisältää jo nykyisin säännökset työntekijöiden hallintoedustuksen turvaamisesta yhtiöiden rajat ylittävien sulautumisen ja yhtiön jakautumisen yhteydessä. Nyt lainsäädäntö ulotetaan kattamaan myös yhtiön kotipaikan siirto. Lisäksi ehdotetaan säännöksiä työntekijöiden työsuhteen ehtojen jatkuvuudesta yhtiöiden rajat ylittävissä järjestelyissä. Myös henkilöstölle oikea-aikaista tiedottamista ja sen kuulemista koskevia oikeuksia ehdotetaan täydennettäviksi. Hallintoedustusta koskevia sääntöjä päivitetään vastaamaan direktiivin mukaisia velvoitteita.
On huomattava, että ilman hallintoedustusta suojaavia säännöksiä olisi mahdollista, että henkilöstön osallistumisoikeudet katoaisivat yritysjärjestelyn seurauksena, jos yhtiön uusi kotipaikka sijaitsisi maassa, jonka lainsäädännöstä puuttuvat säännökset hallintoedustuksesta.
Hallituksen esityksen lähtökohtana on, että henkilöstön mahdollinen oikeus hallintoedustukseen tulee turvata silloin, kun henkilöstöllä on ollut henkilöstöedustus ennen rajat ylittävää järjestelyä. Suomeen rekisteröitävän yhtiön henkilöstöedustukseen sovelletaan lähtökohtaisesti Suomen yhteistoimintalain säännöksiä. Näitä yhteistoimintalain säännöksiä tulee rajat ylittävien järjestelyjen yhteydessä soveltaa myös yhtiön muissa Eta-alueen valtioissa työskentelevään henkilöstöön. Jos Suomen lainsäädännössä ei turvata henkilöstölle direktiivin säännösten mukaisesti henkilöstön aiempiin oikeuksiin nähden riittäviä osallistumisoikeuksia, tulevat Suomen yhteistoimintalain sijasta tietyissä tilanteissa sovellettavaksi eurooppayhtiödirektiivin säännökset henkilöstön edustuksesta. Näitä eurooppayhtiödirektiivin säännöksiä on hyödynnetty jo nykyisessä lainsäädännössämme säänneltäessä henkilöstön osallistumisjärjestelmiä yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa ja jakautumisessa.
Ehdotukseen sisältyy myös kaksi muutosta, jotka eivät liity mainitun direktiivin täytäntöönpanoon. Nämä ovat: Yhteistoimintalain soveltamissäännöstä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että lakia ei sovellettaisi hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän henkilöstöön, koska niiden henkilöstöön sovelletaan sote-uudistuksen myötä yhteistoimintaa koskevaa erityislainsäädäntöä. Lisäksi yhteistoiminta-asiamiehestä annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan yhteistoiminta-asiamies voisi asettaa uhkasakon yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä annetussa laissa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisen tehosteeksi. Kohdan lisäyksellä pantaisiin täytäntöön yritysneuvostodirektiivin 11 artiklan säännös direktiivin noudattamisesta.
Kaikki ehdotetut lainmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 31. päivä tammikuuta 2023, mihin mennessä jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädäntömuutokset voimaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T15:20:06,2022-10-18T15:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_111_73,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_74,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Tässä on kysymys tosiaankin EU-direktiivin implementoinnista. Henkilöstön aseman turvaaminen sellaisissa tilanteissa, joissa tehdään rajat ylittäviä järjestelyjä, olivat ne sitten jakautumista tahi sulautumista — ja nyt tässä viimeisimmäksi sitten mukaan on tulossa myöskin tämä kotipaikan siirtäminen — on toki tarkoituksenmukaista ja järkevää. Voi ajatella näin, että jos näitä asioita ei yhteisellä lainsäädännöllä lähdettäisi säätelemään, se voisi johtaa ehkä jonkunlaiseen, voisiko sanoa, shoppailuun, elikkä katsottaisiin aina, minkä maan lainsäädännön mukaan kannattaisi tehdä ikään kuin järjestelyjä. Ja sen mukaisesti se sitten johtaisi vääränlaiseen kilpailuasetelmaan ja vääristäisi sitten taas niitten yritysten ja yrittäjien asemaa, jotka pyrkivät noudattamaan lainsäädäntöä ja sitten myöskin henkilöstön aseman turvaamaan.
Arvoisa puhemies! Tässä oikeastaan lähinnä jäivät mietityttämään juuri sellaiset tilanteet, joissa Suomen yt-lain säännökset ikään kuin astuvat syrjään, elikkä silloin tulevat nämä eurooppayhtiösäännökset tilalle. Kuinka yleistä tämmöinen mahtaisi olla, tai miten suuresti olisi nähtävissä sellaisia tilanteita, että suomalainen yt-lainsäädäntö ei sitten turvaisikaan tätä edustusta vaan siellä sitten tosiaankin tämä eurooppayhtiösäännös tulisi tilalle? Minkälaisia näkemyksiä tämän asian yhteydessä on ollut esimerkiksi työmarkkinaosapuolilta tähän asiaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-18T15:25:41,2022-10-18T15:27:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_75,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_76,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esityksellä pyritään turvaamaan henkilöstön asemaa ja henkilöstön kuulemista ja sille tiedottamista suunnitelluista muutoksista sekä täydentämään sääntöjä henkilöstön osallistumisen järjestämisestä yhtiöiden rajat ylittävän sulautumisen, jakautumisen tai kotipaikan siirron seurauksena Suomeen rekisteröitävän yhtiön tai yhtiöiden hallinnossa.
Suomessa toteutetaan vuosittain noin 10—20 rajat ylittävää sulautumista, ja Tilastokeskuksen mukaan Suomeen on suuntautunut enemmän järjestelyjä kuin Suomesta pois. On hyvä, että direktiivin implementoinnin yhteydessä pitäydytään vain sellaisten muutoksien tekemisessä, joita direktiivi edellyttää, ja ne tehdään tavalla, joka soveltuu kansalliseen lainsäädäntöömme eikä vaikeuta olemassa olevan työelämän perussääntelyn toteutumista. 
Koska sekä työntekijä- että työnantajapuoli kannattavat esitystä, joka on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, tämä on minunkin mielestäni silloin kannatettava. Kritiikkiä tosin löytyy kahdesta lausuntopalautteesta, jotka valiokunta varmaan ottaa sitten huomioon omassa käsittelyssään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-18T15:27:29,2022-10-18T15:28:45,Hyväksytty,1.1
2022_111_77,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_78,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämänkin lakiesityksen esittelypuheenvuorosta. Tämä esitys perustuu siis EU-direktiiviin, joka turvaa henkilöstön aseman, kun työnantaja suunnittelee tai toteuttaa rajat ylittäviä yritysjärjestelyitä. Rajat ylittävä järjestely voi olla yritysten sulautuminen, yrityksen jakautuminen tai sitten se kotipaikan siirto, joka on tullut tässä jo puheenvuoroissa esille.
Esityksen tavoitteena on turvata henkilöstön asema näissä muutostilanteissa aina kaikilla mahdollisilla parhailla tavoilla. Säännöksillä turvattaisiin henkilöstön työsuhteeseen perustuvien oikeuksien jatkumista, henkilöstön olemassa olevaa oikeutta hallintoedustukseen ja henkilöstön kuulemista ja tiedottamista työnantajan valmistellessa yritysjärjestelyjään.
Suomen yhteistoimintalain henki on sellainen, että henkilöstöllä on halutessaan oikeus nimetä edustajansa työnantajayhtiön hallintoon, jos yrityksessä on yli 150 työntekijää. Rajat ylittävien järjestelyjen osalta työntekijöiden hallintoedustuksen jatkuvuutta turvataan Suomessa jo nyt yhtiöiden sulautumisessa ja yhtiön jakautumisessa. Nyt hallitus esittää, että jatkossa sääntely kattaisi myös yhtiön kotipaikan siirron, kuten tämä direktiivi nyt sitten meiltä edellyttääkin.
Myös henkilöstöä on tietysti tiedotettava ja kuultava näissä suunnitelmissa. Ja sitten jos miettii, mikä on tämän hallituksen esityksen tärkein sisältö, niin esityksellä varmistetaan työnantajavelvoitteiden jatkuminen rajat ylittävissä järjestelyissä, ja niihin tietysti kuuluvat palkka sekä velvoitteet, jotka liittyvät muun muassa työoikeuteen, työsuojeluun ja työterveyteen.
Erittäin kannatettava esitys. Kiitos valmistelusta valmistelevalle ministeriölle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-18T15:28:45,2022-10-18T15:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_111_79,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_80,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä on jo edellä kuultu, tämä on nyt kolmas hyvä asia, mikä etenee tämän hallituksen aikana. Toki tämä nyt liittyy enemmänkin sitten EU:n taholta tulevaan direktiiviin.
Tässä kohtaa joudun kysymään ministeriltä, kun en itse ole nyt vielä niin perehtynyt koko sisältöön: onko tässä mahdollisuutta tarkastella myös työsopimuslain sitä osaa, 10 §:ää, missä määritellään tavallaan laki liikkeenluovutuksessa olevissa yhteyksissä? Jos muistan oikein, niin henkilöstön asemassa liikkeenluovutuksen osalta direktiivi on tälläkin hetkellä jo tiukempi, mutta me emme ole implementoineet sitä. Eli meillä laki liikkeenluovutuksesta käsittää työehtosopimuksessa mainittuja pääluottamusmiehiä, kun EU-tasolla puhutaan luottamushenkilöistä, jolloin se on huomattavasti laajempi kokonaisuus. Olisiko tässä yhteydessä mahdollista tarkastella, tai avaako tämä mahdollisuutta tarkastella, direktiivin implementoinnin yhteydessä myös tätä liikkeenluovutustilannetta, missä mandaatilla olevien luottamushenkilöiden asemaa voitaisiin kohentaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T15:30:42,2022-10-18T15:32:14,Hyväksytty,1.1
2022_111_81,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_82,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille tämänkin asian tänne tuomisesta. On tärkeää, että silloin kun tapahtuu fuusioita tai jakautumisia tai kotipaikan siirtoja, työntekijöitten oikeuksia ei poljeta tällaisella shoppailulla. Sinänsähän meillä lainsäädäntöä osin tähän asiaan on jo ollutkin, mutta hyvä, että asiaa edelleen edistetään.
Mielestäni ylipäätään pelisääntöjen luominen yhdessä on järkevää kaiken yrittäjyyden kannalta. Silloin kun pelisäännöt ovat tasapuoliset, niin kilpailussa on kaikkien samalla tavalla mahdollisuus menestyä, ja tämä esityshän onkin yhdessä sopijajärjestöjen kanssa maaliin haluttu saattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T15:32:16,2022-10-18T15:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_111_83,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp",Ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_84,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle henkilöstön aseman turvaamista yhtiöiden rajat ylittävässä sulautumisessa, jakautumisessa tai kotipaikan siirrossa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 213/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Essayahin kysymykseen: tämä 150 työntekijän raja voi johtaa muun muassa siihen, että Suomen lainsäädäntö ei turvaisi esimerkiksi Ruotsissa olemassa olevia osallistumisoikeuksia.
Sitten näihin tarkempiin kysymyksiin koskien liikkeenluovutusta ja näitä. Varmaan valiokunnassa kuulette näistä asioista tarkemmin, mutta hallituksen esityksen mukaan työsuhteen ehtojen jatkuvuus tulee turvata myös silloin, kun järjestelyä ei ole pidettävä liikkeenluovutuksena. Eli tämä muutoksen tarve liittyy muun muassa siihen, että käytännössä tämän EU:n liikkeenluovutusdirektiivin sääntöjä sovelletaan useissa maissa puutteellisesti tai ei ollenkaan, kun on kyse rajat ylittävistä tilanteista. Tämän hallituksen esityksen lähtökohtana työnantajavelvoitteiden siirtymistä koskevassa sääntelyssä on se, että jos kyseessä sitten on liikkeenluovutus, sovelletaan ensisijaisesti työsopimuslain tai merityösopimuslain säännöksiä liikkeenluovutuksesta, ja niiden mukaan työnantajavelvoitteet siirtyvät sitten luovutushetkellä sille luovutuksen saajalle. Työsopimuslain mukaan luovutuksen antaja ja luovutuksen saaja vastaavat yhteisvastuullisesti luovutushetkellä esimerkiksi maksamatta olevasta palkkasaatavasta. Mutta tämäkin asia on siis, kuten on todettu tässä, kolmikantaisesti valmisteltu, ja toivon, että tämä sitten myös valiokunnassa saa yhtä hyvän vastaanoton kuin täällä salikeskustelussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-18T15:33:25,2022-10-18T15:35:25,Hyväksytty,1.1
2022_111_85,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 9/2022 vp. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_111_86,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tässä käsittelyssä kansalaisaloite 8/2019, Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella. Kansalaisaloitteessa esitetään, että verkkokalastus on kiellettävä Saimaalla kokonaan saimaannorpan levinneisyysalueella ympäri vuoden. Aloitteen taustalla oli erityisesti kesän 19 tilanne, jolloin verkkokalastuksen käynnistyttyä 3.7. verkkoihin hukkui lyhyessä ajassa valitettavasti neljä kuuttia.
Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että tällä hetkellä saimaannorpan suojelemiseksi säädetyt kalastusrajoitukset ovat norppakannan positiivinen kehitys huomioon ottaen riittävät, ja esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä ja norppakannan seurantaa koskevan lausuman hyväksymistä.
Ympäristöministeriön johdolla laaditussa saimaannorpan suojelun strategiassa asetettiin vuonna 2017 välitavoitteeksi, että talvikannan koko kasvaa vähintään 400 yksilöön vuoteen 25 mennessä. Tämä 400 norppayksilön välitavoite saavutettiin kuusi vuotta etuajassa vuonna 2019. Norppakanta on vuosina 2017—2021 kasvanut keskimäärin 3,5 prosenttia ja on nyt 430 yksilöä. Saimaannorpan suojelussa lähtökohtana on ollut sovittaa kestävällä tavalla yhteen saimaannorpan suojelun tarpeet ja ihmisten toiminta Saimaalla, ja tässä on onnistuttu poikkeuksellisen hyvin. Ajalliset ja alueelliset verkkokalastuskiellot sekä muut kalastusta koskeneet rajoitukset ovat olleet tärkeitä toimia, jotta saimaannorpan suojelustrategian mukaiset välitavoitteet on saavutettu etuajassa.
Kansalaisaloitteen jättämisen jälkeen on tullut voimaan kalastuslain nojalla annettu valtioneuvoston asetus eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla vuosina 21—26. Valtioneuvoston asetuksen myötä laajentuneiden kalastusrajoitusten vaikutus syntyneiden kuuttien kasvun määrään näkyy noin viiden vuoden viiveellä kuuttien saavuttaessa sukukypsyyden. Voimassa olevan asetuksen mukaan verkkokalastus on täysin kiellettyä Saimaan kalastusrajoitusalueella 15.4.—30.6. lukuun ottamatta alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkkoja, joilla kalastuskielto päättyy 20.6. Kalastusrajoitusalue kasvoi edelliseen asetukseen verrattuna 243 neliökilometriä ja on nyt 2 800 neliökilometriä. Muut asetuksella säädetyt kalastusrajoitukset liittyvät muun muassa verkkojen pystylangoilla madaltamiseen eli niin sanotun puohteutuksen kieltoon, velvollisuuteen ankkuroida verkot avovesiaikana sekä riimuverkkojen ja vahvalankaisten verkkojen kieltoon.
Valiokunta korostaa, että kalastusta on norpan suojelemiseksi rajoitettu näiden lainsäädäntöön perustuvien velvoitteiden lisäksi myös vesialueen omistajien ja kalastajien vapaaehtoisilla toimilla. Pohjois-Savon ely-keskus on tehnyt kalastuksen rajoittamiseksi yhteensä 268 sopimusta vesialueen omistajien kanssa, mikä on kasvattanut asetuksen mukaisen rajoitusalueen yhteensä 2 920 neliökilometriin, siis lähes 3 000 neliökilometriin. Valiokunta pitää perusteltuna, että sopimuksista maksettua korvausta on vuodesta 22 lähtien nostettu. Korvaustasoa tulee myös jatkossa tarkastella, ja sopimusten tekemiseen ja rajoitusalueen laajentamiseen tulee varata riittävä määräraha.
Kansalaisaloitteessa esitetty ympärivuotinen verkkokalastuskielto saimaannorpan esiintymisalueilla vähentäisi edelleen norppien kokonaiskuolleisuutta mutta aiheuttaisi merkittäviä haittoja elinkeino-, kotitarve- ja virkistyskalastukselle. Saimaan alueelta pyydetään noin 30 prosenttia Suomen sisävesisaaliista, mikä on kotimaisen kalan saatavuuden kannalta merkittävää. Saimaalla kalastaa noin 360 kaupallista kalastajaa ja lähes 50 000 vapaa-ajankalastajaa. Kaupallisten kalastajien kokonaissaalis Saimaalla on noin 1,8 miljoonaa kiloa vuodessa ja vapaa-ajankalastuksen saalis noin 1,6 miljoonaa kiloa vuodessa.
Valiokunta korostaa, että vaikka välitavoitteen taso, 400 norppaa, on saavutettu, norppakanta on edelleen pieni ja erittäin uhanalainen ja yhteistyötä norpan suojelemiseksi on jatkettava laajalla keinovalikoimalla. Suurena uhkana norpalle on tällä hetkellä ilmaston lämpeneminen, sillä lauhat ja vähälumiset talvet vaikeuttavat norpan pesimistä. Norpan suojelemiseksi tärkeitä keinoja ovat jo edellä mainittujen asetuksella säädettyjen ja sopimuksiin perustuvien rajoitusten lisäksi muun muassa kattava kalastuksen valvonta, apukinosten kolaaminen vähälumisina talvina, olemassa olevat rajoitukset rantarakentamiselle ja Saimaan säännöstelylle, vesialueen omistajien ja kalastajien vapaaehtoiset toimet sekä tiedon jakaminen erityisesti heinäkuun verkkokalastuksen saimaannorpalle aiheuttamista riskeistä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan lausumaehdotuksena meillä on seuraava: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa saimaannorppakannan ja norppien kalanpyydyskuolleisuuden kehittymistä ja antaa näiden seurantatietojen perusteella selvityksen maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä.”
Valiokunnan mietintöön jätettiin vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T15:35:44,2022-10-18T15:42:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_87,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_88,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun keskiössä on koko maailmassa ainutlaatuinen ja erittäin uhanalainen laji, joka esiintyy vain meillä Suomessa: saimaannorppa. Koska vain me suomalaiset voimme norppaa suojella, kannatan aloitetta verkkokalastuskiellon laajentamisesta. Jos tämä kansalaisaloite olisi jo pantu käytäntöön, olisimme säästyneet eilen hyvin surulliselta uutiselta. Savonlinnan Haukivedellä löydettiin nimittäin kalastusverkkoon kuollut urosnorppa, joka Metsähallituksen mukaan oli viime vuoden kuutti. Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi, tämän yksilön matka päättyi jo toisena elinvuotenaan. Miksi me annamme näin tapahtua?
Arvoisa puhemies! Nykyiset verkkokalastuksen rajoitukset eivät ole riittäviä. Meillä vihreillä on syvä huoli norpasta. Olisimme olleet valiokunnassa valmiita kompromissiin, jossa verkkokalastus olisi kielletty heinäkuussa. Tämä ei kuitenkaan saanut vastakaikua. Kuutteja kuolee verkkoihin etenkin kesällä. Kymmenen vuoden seurantajaksolla noin puolet kuuttien verkkokuolemista on tapahtunut heinäkuun aikana. Kun tulevaisuudessa on entistä todennäköisempää, että talvet ovat vähälumisia, täytyy syntyvien kuuttien selviämistä turvata vielä nykyistä paremmin. Mutta kuten eilinen uutinen Savonlinnasta todistaa, norpat eivät ole turvassa kesän jälkeenkään.
Arvoisa puhemies! Kalastuskiellon laajentamista vastustetaan yleensä vedoten kalastuselinkeinoon ja kalansaaliisiin. Elinkeinojen tilanne täytyy toki huomioida, mutta se ei voi mennä norpansuojelun edelle. Vaarallista norpan kannalta on nimenomaan verkkokalastus. Osa ammattikalastajista ja vapaa-ajankalastajista on jo siirtynyt norppaturvallisiin pyydyksiin — lämmin kiitos jokaiselle heistä. Erityisen vaarallisia norpalle ovat vapaa-ajankalastajien pyydykset siinä, missä ammattikalastajat tietävät usein välttää pyydyksiä ja pyyntipaikkoja, jotka ovat norpalle vaaraksi. Tämäkään ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa, kuten tämän viikon norppakuolema osoittaa. Verkkokalastuskielto ei uhkaisi ammattikalastuksen edellytyksiä. Vapaa-ajankalastuskin voisi jatkua muilla kuin verkoilla.
Arvoisa puhemies! Suoraan sanottuna en voi kerta kaikkiaan ymmärtää, miten meillä Suomessa ainutlaatuisen, uhanalaisen lajin suojelusta puhuttaessa vapaa-ajankalastus Saimaalla on niin painava asia, että minkäänlaisia lisärajoituksia ei voitaisi säätää, kuten käsittelyn pohjana oleva maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö esittää. Verkkokalastuskieltoa vastaan nostetaan usein heinäkuun ahvensaaliin kaupallinen merkitys. On syytä kysyä, että jos noiden kalojen ostajat ja kalaruokien nauttijat Saimaalla tietäisivät, että kaloja pyytämällä riskeerataan saimaannorppa, olisiko kysyntä ihan samanlaista.
Verkkokalastuskiellolla on vahva suomalaisten tuki. Kun asetetaan vastakkain kalastuksen hyödyt ja norpansuojelu, usein tulee houkutus puhua ikään kuin paikallisten suulla. Paikallisten Saimaalla kalastavien tai kalastaneiden mielipide on myös vahvasti verkkokalastuksen kiellon puolella. Kyselytutkimuksen mukaan jopa 74 prosenttia ihmisistä, jotka kalastavat tai ovat kalastaneet Saimaalla, olisivat valmiita lopettamaan verkkopyynnin kokonaan ja siirtymään norpalle turvallisempiin kalastustapoihin, eli kolme neljästä Saimaan kalavesiä hyödyntäneistä ei siis vastusta verkkokalastuksen kieltoa.
Arvoisa puhemies! Saimaannorpan tilanne on pahimmista vuosista kohentunut, mutta edelleen sen tulevaisuus on epävarma ja tilanne on vakava. Yksi menestystekijä norpan kantojen kasvussa on ollut kalastuksen rajoittaminen Saimaalla. Norpan lisääntyminen on riippuvainen lumen määrästä, ja siksi yksi tulevaisuuden suurimmista uhkista saimaannorpalle on ilmaston lämpeneminen. Norppakanta on pieni, ja se kaipaa edelleen määrätietoisia suojelutoimia. Lisätoimia norpan auttamiseksi tarvitaan erityisesti kalanpyydyskuolemien torjumiseksi. Se on saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy.
Voisiko suomalaisten rakastama laji, saimaannorppa, saada täällä eduskunnan suojeluksen? Voisimme yhdessä nyt hyväksyä tämän kansalaisaloitteen ja tehdä merkittävän ja kauaskantoisen teon saimaannorpan eteen. Suomalaiset kannattavat kalastusrajoituksia, Saimaan asukkaat ja lomailijat kannattavat, haluavat suojella norppaa ja kannattavat rajoituksia — ehkä myös Suomen eduskunta. Siksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy kansalaisaloitteen verkkokalastuksen kieltämisestä saimaannorpan levinneisyysalueella ja että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan saimaannorpan levinneisyysalueella ympärivuotista verkkokalastuskieltoa, joka on voimassa niin kauan kuin se norpan suojelun kannalta on tarpeen.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-18T15:42:34,2022-10-18T15:47:48,Hyväksytty,1.1
2022_111_89,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_90,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eittämättä ei voi kiistää, etteikö edustaja Pitko ilmaise asian juuri niin kuin on. Kyllä norppakuolemia on, ja se on valitettavaa. Mutta haluan tässä omassa puheenvuorossani kyllä tuoda esille, mitä tuossa mietinnössä valiokunnan puheenjohtajakin toi, että nämä suojelutoimet ovat olleet tähän asti menestys. Me olemme saaneet elvytettyä erittäin uhanalaisen norppakannan tälle tasolle ja useita vuosia etuajassa. Toivonkin, että kun tätä keskustelua käydään, niin huomioidaan se, mitä on tämän hetken kalastajien ja luonnonsuojelujärjestöjen yhteistyö sillä alueella. En olisi ehkä aivan niin varma siitä, mitä tapahtuu, jos kalastus kokonaisuudessaan kiellettäisiin. Tälläkin hetkellä meillä on kuitenkin niitä toimenpiteitä, että jos pesähavaintoja tulee, niin sitä aluetta aletaan suojelemaan. Eli suojelutoimet vapaaehtoisesti näitten maksujen pohjalta ovat lisääntyneet. Ja omasta mielestäni on tärkeää, että yhteisössä itsessään nähdään norpan ainutlaatuisuus ja sen suojelua vapaaehtoisesti ollaan edistetty, mikä on näyttänyt tuovan tulosta.
Se rahoituksen lisääminen vapaaehtoisuuden pohjalta on varmasti semmoinen avain tulevaisuuteen, jolla voidaan enemmänkin katsoa sitten verkkokalastuksen mielekkyyttä. Jos siitä luovutaan, niin pystytään arvioimaan niitä taloudellisia menetyksiä, joita ammattikalastajille tulee. Siinä mielessä tuo selvityksen ja arvioinnin teko maa- ja metsätalousvaliokunnalle ensi vuoden loppuun mennessä on erityisen tärkeää, niin että voidaan katsoa, ovatko nämä vapaaehtoiset toimenpiteet edelleen kehittyneet positiiviseen suuntaan, mikä entisestään mahdollistaa norpan suojelua ja kannan kasvua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T15:47:49,2022-10-18T15:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_91,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_92,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos saimaannorppa katoaa Suomesta, se katoaa koko maailmasta. Siksi meillä on ainutlaatuinen vastuu huolehtia pienten kuuttien ja aikuisten norppien elämän edellytyksistä. Saimaannorpan suojelulle on kansan vahva tuki. Saimaannorppa on yhdistänyt ja yhdistää yhä meitä suomalaisia asuinpaikasta, iästä ja puolueesta riippumatta.
On erittäin valitettavaa, että maa- ja metsätalousvaliokunta ei halunnut antaa nykyistä vahvempaa suojaa erittäin uhanalaiselle saimaannorpalle eikä ollut valmis pidentämään edes verkkokalastuskieltoa, vaikka valiokunnan kuulemat asiantuntijat toivat ilmi, että noin puolet kuuttikuolemista tapahtuu heinäkuussa. Kalaverkot ovat yksi saimaannorppien suurimmista uhista. Kuutit eivät osaa varoa verkkoja, ja siksi verkkokalastusta Saimaalla on rajoitettu. Kesäkuun loppuun asti asetettu kielto ei ole kuitenkaan riittävä, kuuteilla ei ole kalenteria. Kun verkkokalastuskieltoa pidennettäisiin vähintään heinäkuun loppuun, kuutit ehtisivät elokuuhun mennessä kasvaa isommiksi, jolloin niiden riski kuolla verkkoihin pienenisi.
Arvoisa puhemies! Verkkokalastuskiellon sanotaan uhkaavan vapaa-ajankalastusta ja jopa huoltovarmuutta. Minusta on kyseenalaista asettaa vastakkain uhanalaisen eläimen oikeus elämään ja kalastamisen elinkeinollinen merkitys. Jos haluamme, löydämme kyllä keinot suojella saimaannorppaa ja turvata kalastus. Verkkokuolemat ovat estettävissä käyttämällä norppaturvallisia kalastusvälineitä, ja kuten edustaja Pitko edellä kuvasi, tälle on myös kalastajien keskuudessa laajasti tukea. Verkkokalastusrajoituksista ovat norppien ohella hyötyneet myös Saimaan uhanalaiset vaelluskalakannat. Verkkokalastuksen pitäisi olla sallittua vain sellaisissa tilanteissa, joissa se ei aiheuta vaaraa saimaannorpille tai niiden kuuteille.
Arvoisa puhemies! Jokainen norppakuolema on liikaa ja heikentää uhanalaisen lajin olemassaoloa. Tätäkö oikeasti haluamme? Vihreiden kanta on selvä: norppien on saatava nykyistä vahvemmin suojaa. Vähintä, mitä voimme tehdä, on pidentää verkkokalastuskieltoa heinäkuulle, kuten vihreät ovat tällä kaudella myöskin valtioneuvostossa esittäneet — silloin jäimme vähemmistöön siellä. Viime aikoina uutisoidut norppakuolemat osoittavat kuitenkin, että vielä parempi olisi toteuttaa tämä kansalaisaloitteessa esitetty laajempi rajaus vähintäänkin niin pitkäksi aikaa, kunnes norppien tilanne saadaan kestävälle tolalle. Toivon, että eduskunnasta huomenna löytyy tälle tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-18T15:50:32,2022-10-18T15:53:16,Hyväksytty,1.1
2022_111_93,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_94,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimaannorppa on tosiaan maailman uhanalaisin hylje. Se on eläinlaji, jota ei tavata missään muualla, eli tämän erittäin uhanalaisen lajin suojelu on siis täysin meidän vastuullamme, ja siksi se on myös meidän velvollisuutemme. 
No, itse kannatin valiokunnassa ja kannatan edelleen tätä vastalausetta, joka lähtee siitä, että tämä kansalaisaloite verkkokalastuksen ympärivuotisesta kiellosta tulisi hyväksyä, jotta voidaan varmistaa saimaannorpan suojeleminen. Kuten me tiedämme, meidän lainsäädäntöön sisältyy mahdollisuus rajoittaa kalastusta uhanalaisten eläinlajien suojelemiseksi. Tämä on tietenkin aivan oikein, ja nyt tätä mahdollisuutta kansalaisaloitekin on peräänkuuluttanut käytettäväksi mahdollisimman tehokkaasti.
Jopa valiokunnan enemmistö toteaa tässä mietinnössään, että ”ympärivuotinen verkkokalastuskielto saimaannorpan esiintymisalueilla vähentäisi edelleen norppien kokonaiskuolleisuutta”. Eli tästä meillä on siis yksimielisyys. No, nyt tätä ei siis vain haluta ottaa käyttöön, koska se aiheuttaisi valiokunnan enemmistön mukaan haittaa kalastukselle. Mutta kuten täällä on hyvin tuotu esille, tälle on laaja tuki, kansalaisten tuki sekä alueen vesien käyttäjien tuki, ja kuten tässä kansalaisaloitteessakin tuodaan esille, myös erilaisia kalastustapoja on olemassa, myös sellaisia, jotka ovat norpille turvallisia. Eli tämä kansalaisaloitehan ei pyri estämään kaikkea kalastusta Saimaalla, vaan kyse on nimenomaan siitä, että nämä verkot ovat norpille vaarallisia ja norpat kuolevat näihin verkkoihin.
No, vähintä sitten, mitä pitäisi tehdä, on pidentää tämä verkkokalastuskielto heinäkuulla, sillä kuten tässä vastalauseessakin tulee esille, valiokunnan saamien asiantuntijaselvitysten mukaan noin puolet saimaannorppien kuuttien verkkokuolemista tapahtuu heinäkuussa. Itse ihmettelen hyvin voimakkaasti sitä, miten edes tälle vaatimukselle ei ollut valiokunnan enemmistöllä valmiutta. Vasemmistoliitto puolueena on useasti ottanut kantaa tämän tavoitteen puolesta, ja kannattaisimme lämpimästi sitä, että tämä verkkokalastuskielto ulotettaisiin heinäkuun loppuun asti.
Lopuksi haluan kannattaa edustaja Pitkon tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-18T15:53:18,2022-10-18T15:56:22,Hyväksytty,1.1
2022_111_95,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_96,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että kansalaiset ottavat kantaa asioihin ja näitä kansalaisaloitteita tulee meille tänne eduskuntaan käsiteltäväksi — kiitos niistä.
Itse näen tässä asiassa isoimpana asiana sen, että norppien kanta kasvaa koko ajan ja se on tehnyt sitä jo pidemmän aikaa. Tässä sanottiin, että norpan suojeleminen on meidän vastuulla, ja näinhän se on, ja me olemme sitä tehneet hyvin, sillä kanta kasvaa jatkuvasti. Viime vuonna syntyi noin 90 kuuttia, ja totta kai jokainen kuutin kuolema on tragedia, mutta näin vaan välillä käy. Tärkeintä tosiaan, niin kuin sanoin, on kannan kasvu, se on omasta mielestäni hienoa.
Toinen hieno asia on se, että valiokunta edellyttää, että tätä kantaa ja sen määrää seurataan tarkasti. Ja olen siitä aivan varma, että jos siinä huomataan, että kanta kääntyy laskuun, niin tähän asiaan tullaan kyllä puuttumaan. Tähänkin asiaan on löydettävissä varmasti hyvä kultainen keskitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-18T15:56:23,2022-10-18T15:57:44,Hyväksytty,1.1
2022_111_97,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_98,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimaannorpan ainoa vihollinen on ihminen. Saimaannorppa metsästettiin lähes sukupuuttoon 1900-luvulla, koska sitä pidettiin kalastuksen vihollisena. Norpan tappamisesta tienasi rahaa aina vuoteen 1948 asti. Tällä hetkellä kalanpyydykset ovat suurin uhka saimaannorpalle. Viimeksi eilen tuli suru-uutinen Savonlinnan Haukivedeltä, kun viimetalvinen urosnorppa hukkui kalastusverkkoon. Verkkokalastus muodostaa suurimman yksittäisen uhan nuorille kuuteille. Siksi eduskunnan tulisi hyväksyä kansalaisaloite verkkokalastuksen ympärivuotisesta kiellosta saimaannorpan suojelun varmistamiseksi. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji, joka esiintyy vain meillä Suomessa. Lajin suojelu on siten vain ja ainoastaan meidän vastuullamme. Saimaannorppa on suomalaisen luonnonsuojelun symboli ja esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen luonnonsuojelutyö kantaa hedelmää. Sitä työtä on jatkettava tinkimättömästi.
Arvoisa puhemies! Valiokunta perustelee kansalaisaloitteen hylkäämistä sillä, että heinäkuu on Itä-Suomessa tärkeä matkailukuukausi, minkä takia heinäkuun kalasaalis on kaupallisesti arvokas. Enemmistö valiokunnan jäsenistä jättää tyystin huomioitta sen, että kaupallisessa kalastuksessa käytetään pääasiassa muita pyyntivälineitä kuin kalastusverkkoja. Kansalaisaloitteen verkkokalastuskielto vaikuttaisi siten ensisijaisesti vain vapaa-ajankalastukseen. Kenen etua valiokunnan enemmistö mietinnössään painotti? Ei ainakaan saimaannorppien. Uskon, että yksikään vapaa-ajankalastaja ei halua löytää verkoistaan kuollutta kuuttia. Pidentämällä verkkokalastuskieltoa saimaannorpan levinneisyysalueella paitsi suojelemme norppaa myös huolehdimme siitä, että vapaa-ajankalastajat eivät tietämättömyyttään ole vaaraksi norpille.
Arvoisa puhemies! Elinvoimainen norppakanta on keskeinen lajin selviämiselle. Verkkokalastuksen ohella lajin olemassaoloa vaarantaa ilmastonmuutos, joka muokkaa ympäristöä norpalle elinkelvottomaksi. Saimaannorppa on riippuvainen lumisista talvista, jotka suojaavat kuutteja sekä kylmyydeltä että pedoilta. Saimaannorpan pesäkuolleisuutta on vähennetty 2010-luvulla kolaamalla vähälumisina talvina apukinoksia, jotka mahdollistavat norppien onnistuneen pesinnän. Tästä työstä kuuluu valtavan suuri kiitos paikallisille vapaaehtoisille, kalastajille ja muille luontoaktiiveille. Ilman heitä norppakantamme olisi vieläkin pienempi.
WWF:n teettämän tuoreen raportin mukaan viimeisten 40 vuoden aikana selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia. Suurimmat syyt luontokadolle ovat tehostunut maankäyttö, moninkertaistunut kalastus ja ilmastonmuutos. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomessa luontokato saadaan pysäytettyä ja tilanne käännettyä luontopositiiviseksi. Tärkeä osa tämän tavoitteen saavuttamista on tiukentaa uhanalaisten eläinlajiemme suojelua. Siksi verkkokalastuksen rajoituksia tulisi kiristää entisestään. [Puhemies koputtaa] Kannatan kansalaisaloitetta verkkokalastuksen kieltämiseksi saimaannorpan kotivesillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-18T15:57:45,2022-10-18T16:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_111_99,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_100,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan saimaannorpan tilanteesta. Nyt käsittelyssä ollut kansalaisaloite verkkokalastuksen kokoaikaisesta kieltämisestä saimaannorpan pesimäalueilla keräsi ennätysajassa tarvittavat allekirjoitukset, yli 76 000 allekirjoitusta. Saimaannorpan tilanteesta ollaan ihan syystä huolissaan, ja siksi tarvitsemme konkreettisia toimia, jotta suojelemme saimaannorppaa.
Etenkin huonolumisten talvien jälkeen olemme saaneet surullisia uutisia kuuttien kuolemista. Kuutteja voitaisiin suojella yksinkertaisella muutoksella, ja siksi tein vuonna 2019 toimenpidealoitteen, jota maa- ja metsätalousvaliokunta on käsitellyt tämän kansalaisaloitteen yhteydessä. Toimenpidealoitteessani esitin, että hallitus jatkaisi verkkokalastuskieltoa saimaannorpan levinneisyysalueella kuukaudella eli heinäkuun loppuun saakka. Tämä on myös asiantuntijoiden puoltama esitys, ja kollegoiden aikaisemmat viittaukset tässä verkkokalastuskiellon jatkamiseen ovat tämän aloitteeni mukaisia. Valitettavasti tällä kaudella aloite ei ole edistynyt, vaan hallitus perusti työryhmän aihetta käsittelemään, ja valitettavasti myöskään valiokunta ei tämän aloitteen puolelle asettunut, mutta uskon, että eduskunnasta löytyisi laajaa tukea saimaannorpan suojelemiseksi ja tämän toimenpidealoitteeni mukaisiksi toimiksi.
Arvoisa puhemies! Saimaannorppa on maailman uhanalaisin hylje. Viimeiset kanta-arviot ovat antaneet hyviä uutisia kannan vahvistumisesta, mutta silti syntyvistä kuuteista iso osa on vaarassa kuolla verkkoihin. Verkkokalastuskiellon jatkaminen heinäkuulle vähentäisi näitä kuolemia ja vähentäisi kuuttien kuolemisen riskiä. Meillä ei ole varaa menettää yhtäkään kuuttia. Saimaannorpille vaarallisille verkoille on vaihtoehtoisia kalastustapoja, joita voitaisiin hyvillä mielin käyttää norppien kotivesillä myös silloin heinäkuussa. Emmehän me anna kuuttien kuolla verkkoihin turhaan?
Jotta eduskunta pääsisi täällä suuressa salissa äänestämään myös tästä verkkokalastuskiellon jatkamisesta heinäkuulle, niin teen toimenpidealoitteeni mukaisen monistelausumaehdotuksen, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää valtioneuvostoa toimimaan toimenpidealoitteessa TPA 29/2019 vp tarkoitetulla tavalla, eli että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin eräistä kalastusrajoituksista Saimaalla annetun asetuksen 259/2016 muuttamiseksi siten, että asetuksessa säädetty kalastuskielto olisi voimassa vuosittain 31.7. asti.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-18T16:01:17,2022-10-18T16:04:45,Hyväksytty,1.1
2022_111_101,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_102,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ammattikalastajien lisäksi Saimaalla kalastaa lähes 50 000 vapaa-ajankalastajaa, ja selvityksien mukaan vapaa-ajankalastajista kalastaa verkoilla Saimaalla vuosittain noin 19 000 henkilöä. Samaan aikaan norppien suojelustrategia on pääasiassa onnistunut tavoitteissaan, ja kasvua on kymmenessä vuodessa ollut yli 50 prosenttia.
Saimaannorpan suurimpia uhkatekijöitä katsotaan olevan tällä hetkellä ilmaston lämpeneminen, ja sille me ei hirveästi pystytä tekemään. Norppa onkin riippuvainen jäästä ja lumesta lisääntymisympäristönä. Tälle ilmastolle emme voi tehdä mitään, mutta on paljon vapaaehtoisia, ketkä tekevät sitten siellä niin, että kolaavat sitä lunta, että pesintäpaikkoja tulisi, ja yrittävät tehdä kaikkensa, että ne siellä selviävät.
Sitten kansalaisaloitteessa esitetään ympärivuotista verkkokalastuskieltoa, kun se vaikuttaa norppien tulevaisuuteen, mutta kyllä se vaikuttaa ihmiseen ja ihmisen toimintaankin, sillä pitää saada elinkeinoa ja sitten ravintoa, kun kumminkin toivotaan, että järvikaloja syötäisiin entistä enemmän, ettei tarvitsisi mitään norjalaista lohta sitten raijata tänne.
Kun ajatellaan, että maailman vanhin kalastusverkko, noin 10 000 vuotta vanha kalastusverkko, löytyi 1914 Vuoksen Korpilahdelta aika läheltä Saimaata, niin on todella kauan verkkokalastettu tässä lähialueilla, Saimaankin lähellä. Ja hylkeet tulivat Itämerelle samoihin aikoihin, noin 10 000 vuotta sitten. Saimaannorppa onkin läheistä sukua itämerennorpalle, ja saimaannorppa jäi eristykseen Suomen suurimpaan järveen noin 8 000 vuotta sitten. No, ajatellaan, että ne ovat rinnakkain olleet tuossa 10 000 vuotta, verkkokalastus ja norpat, ja silti meillä on vielä näitä norppia täällä, ei me olla saatu sitä sukupuuttoon sillä kalastuksella ihan kokonaan. Ja hyvin se säilyy, kun sitä suojelutyötä tehdään, ja osakaskunnat tekevät omia päätöksiänsä siitä, miten sitten saadaan kalastaa.
Niin kuin valiokuntakin sitten katsoo, nämä nykyiset tehtävät ovat olleet riittäviä ja lisärajoituksille ei ole tällä hetkellä tarvetta. Olen samaa mieltä valiokunnan kanssa, että suojella tarvitsee ja tehdään kovasti töitä, mutta en kannata kansalaisaloitteen mukaista ympärivuotista verkkokieltoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-18T16:04:47,2022-10-18T16:07:31,Hyväksytty,1.1
2022_111_103,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Ja edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_104,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näin Saimaan latvavesien asukkina on norpan osalta ilolla todettava, että suojelutoimenpiteet ovat Saimaan vesistössä onnistuneet kanta-arvion mukaan todella hyvin: talvikantaa on yli 400 yksilöä. Norpan suojelemiseksi on tehty todella hyvää työtä. Myös tutkimuksen ja norppalaskennan osalta niin Luonnonvarakeskuksen kuin Itä-Suomen yliopiston taholta on tehty hyvää työtä. Tavoite, mikä norpan suojelustrategiassa asetettiin tavoitteeksi, on toteutunut kuusi vuotta etuajassa: vuoden 2025 tavoitteeksi oli silloin kirjoitettu 400 norppaa. Eli joitain asioita on tehty oikein ja erityisesti yhteistyössä kalastuskuntien, kalastajien ja asukkaiden kanssa.
On aivan selvä, että norppaa on suojeltava, kantaa pitää edelleen vahvistaa ja rajoituksiakin tarvitaan. Suurin uhka norpalle on aidosti ilmastonmuutos eikä kalastus. Verkkokalastuksen kokonaan kieltämiseen ei ole mitään perusteita eikä myöskään toimenpiteille lisärajoitusten osalta. Yleensä lisätoimet kasvattavat vastarintaa, vastakkainasettelua ja salakalastusta. Lisäksi se on myös ristiriidassa meidän hallitusohjelman, kotimaisen kalan käytön edistämisen ja vapaa-ajankalastusstrategian ja matkailun kehittämisen suhteen. Vapaa-ajankalastus erityisesti, niin kuin aiemminkin on todettu, on kesämökkiläisille tärkeä kesäharrastus. Myös koko ajan vähenevän järvikalastuksen ammattitoimille on pystyttävä tarjoamaan edellytyksiä.
Saimaan kalakannat ovat rikkaat, ja sen merkitys niin kotimaisen kalan kaupalliselle kalastukselle kuin vapaa-ajankalastukselle on suuri. Saimaalla kalastaa noin 360 kaupallista kalastajaa ja noin 50 000 vapaa-ajankalastajaa. Saalis on 1,8 miljoonaa kiloa ja arvo lähes neljä miljoonaa euroa. Saimaan allas on suurin sisävesien kalan tuottamisen lähde. Onkin nyt tärkeää, että tulevaisuuden suojelutoimet ja rajoitukset pitää mitoittaa tasapainoisesti ja yhteistyössä vesistön ympärillä asuvien ihmisten ja kalastusharrastajien kanssa, niin kuin on tehty tähänkin asti. Käytössä olevat rajoitusalueet ovat sopimusten myötä kasvaneet jo yli 2 900 neliökilometriin. Alueet vuosittain lisääntyvät norpan levitessä entistä laajemmille alueille. Ely-keskus on tehnyt vesialueen omistajien kanssa 268 sopimusta rajoitustoimista. Lisäksi verkkojen käytön rajoittamistyötä ja norppaturvallisten kalavälineiden käyttöä on edistettävä ja kehitettävä. Lisäksi pitää muistaa, että tässä on vapaaehtoisesti tehty paljon työtä niin tiedotuksessa kuin talkootoiminnassa esimerkiksi pesien rakentamisen osalta — siitä erityiskiitos kaikille mukana olleille.
Norppakannan kasvaessa edelleen on syytä ottaa malttia keskusteluun. On tarpeen nyt rauhassa tarkastella ja jatkaa nykyisten rajoitusten tuloksien seurantaa. Lisäksi on huomioitava, että rajoitukset perustuvat vahvaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa, jota työtä on jatkettava nykyisillä onnistuneilla toimilla ja rajoituksilla, maltilla ja yhteistyöllä. Lisärajoituksilla rikottaisiin varmaan se hyvä pohja, mikä on alueella yhteistyössä kalastuskuntien ja asukkaiden kanssa rakennettu.
Arvoisa puhemies! Perustellusti asetetut tavoitteet ja norpan suojelua tukevat rajoitukset ovat varmasti tarpeen myös jatkossa, mutta nyt pitää mennä maltilla, niin kuin aiemmin totesin, ja yhteistyöllä eteenpäin. Sillä saamme parhaita tuloksia. Itse en kannata liian tiukkaa säännöstelyä. Sillä saadaan yleensä huonoimmat tulokset aikaiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-18T16:07:39,2022-10-18T16:12:17,Hyväksytty,1.1
2022_111_105,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_106,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime perjantaina jälleen yksi saimaannorppa hukkui verkkoon Savonlinnan Haukivedellä. Metsähallituksen mukaan kyseessä oli viime talvena syntynyt kuutti. Vuodesta 2005 lähtien verkkoihin on hukkunut ainakin 72 norppaa. Kalapyydyskuolema onkin saimaannorpan yleisin yksittäinen kuolinsyy. Norppa on arvioitu älyltään koiran tasoiseksi, ja verkkoon hukkuminen on erittäin kivulias tapa kuolla.
Kannatan kansalaisaloitetta ja siten myös edustaja Pitkon tekemää vastalausetta.
Nykyisen sääntelyn mukainen Saimaan verkkokalastuskielto kestää huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Rajoitus ei ole riittävä suojelemaan kuutteja. Verkkokalastuskieltoa tulisi pidentää vähintään kuukaudella, jotta pystyisimme suojelemaan varsinkin kuutteja paremmin. Norppaturvallisia kalastustapoja on olemassa, kuten kapeanieluiset katiskat, vieheet ja onget, joten aloite ei uhkaa Saimaan alueella kalastamista mitenkään merkittävästi. Lisäksi verkkokalastuskiellon pidentäminen koskisi pääasiassa vapaa-ajankalastajia ja mökkeilijöitä, sillä ammattikalastajia Saimaalla on melko vähän ja he käyttävät pääasiassa norppaturvallisia pyyntimenetelmiä. Myös edustaja Sirénin esitys on siten erittäin hyvä, ja harmi, ettei edes tämä kanta ole päätynyt valiokunnan kannaksi.
Minun omat sukujuureni tulevat sieltä Rantasalmelta, ja olen juurikin tällainen mökkiseutulainen, ja myös sillä kokemuksella mieluummin katselen niitä norppia elävinä siellä kivillä ja jätän kalastamisen. Tämä ohjaus ja opastus ja kesäajan rajoitus olisivat mökkiläisten kannalta erittäin tervetulleita.
Vaikka aktiivisen suojelutyön ansiosta saimaannorppien kanta on vahvistunut, laji on edelleen erittäin uhanalainen. Erityisesti ilmastonmuutos ja sen tuomat leudot talvet heikentävät norpan pesimäoloja, ja kanta kasvaa hitaasti. 4—8 kuuttia kuolee vuosittain verkkoihin. Laji on yhä suuressa vaarassa kuolla sukupuuttoon. Norppien tilanne huolettaa ihan syystä suuresti suomalaisia. Verkkokalastus on kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella. Kansalaisaloite, eli tämä käsittelyssä oleva, keräsi vain kahdessa päivässä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, ja myös kyselyissä 74 prosenttia olisi valmis luopumaan verkkokalastuksesta Saimaalla kokonaan. Saimaannorppa elää vain Suomessa, joten olemme yksin vastuussa norpan säilymisestä. Suomella on velvollisuus suojella norppakantaa myös EU:n luontodirektiivin nojalla. Lisäksi hallitus on sitoutunut Suomen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen.
Arvoisa puhemies! WWF:n Living Planet 2022 ‑raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana. Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Meidän on muutettava tapaa, jolla kulutamme luonnonvaroja ja suhtaudumme luontoarvoihin. Uhanalaisten lajien suojelun ottaminen vakavasti on osa tätä tarvittavaa muutosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-18T16:12:25,2022-10-18T16:16:13,Hyväksytty,1.1
2022_111_107,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_108,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan alkuun kiittää kansalaisaloitteen tekijöitä. Tämä aloitteen allekirjoittajien määrä oli valtava ja kiinnostus sitä kohtaan suurta, ja syystäkin. On kai melko riidatonta, että norppakanta on edelleen pieni ja sellaisena uhanalainen. Norpan suojelun tulisi olla meille kyllä kansallinen kunniakysymys. Lukeudun niihin kansanedustajiin, jotka vaalikauden alkupuolella allekirjoittivat edustaja Sirénin toimenpidealoitteen siitä, että saimaannorpan levinnäisalueella heinäkuun osalta verkkokalastus kiellettäisiin. Seison tämän kannan takana edelleenkin. Olen sitä mieltä, että heinäkuussa ahvensaalis kyllä pystytään mökkiläisten toimesta takaamaan aivan varmasti katiskalla tai virvelillä, jigillä, onkikalastuksella ja niin edelleen. Heinäkuussa norppien kuolemat ylikorostuvat aivan selvästi, ja tämä tuli myös valiokuntakäsittelyn aikana harvinaisen selväksi.
Arvoisa puhemies! Kannatan tässä keskustelun aikana edustaja Sirénin tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-10-18T16:16:13,2022-10-18T16:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_111_109,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_110,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on hyvin tasapainoinen, rakentava ja eteenpäin katsova. Valiokunta toteaa, että erittäin tärkeää on, että menestyksekkääksi osoittautunut yhteistyö saimaannorpan suojelemiseksi jatkuu hyvässä hengessä. Tämä on ydinkysymys. Valiokunta siis edellyttää, että saimaannorppakantaa ja saimaannorppien kalanpyydyskuolleisuutta seurataan hyvin tiiviisti, ja edellyttää ensimmäistä selvitystä jo ensi vuoden loppuun mennessä. Tämä on hyvä.
Täällä on useampikin todennut, että saimaannorppaa esiintyy koko maailmassa vain Suomessa ja Saimaalla. Siksi sen elinolosuhteista on pidettävä huolta. Tosiaan norppien määrä Saimaalla on kasvanut tällä vuosituhannella noin 240 yksilöstä noin 430 yksilöön. Kiristyneet toimet ovat olleet tärkeitä toimia, jotka ovat tämän mahdollistaneet. Toisaalta ympärivuotinen verkkokalastuskielto saimaannorpan esiintymisalueilla vähentäisi edelleen norppien kokonaiskuolleisuutta mutta aiheuttaisi samalla merkittäviä haittoja elinkeino-, kotitarve- ja virkistyskalastukselle. Ympärivuotinen verkkokalastuskielto olisi ongelmallinen myös huoltovarmuuden ja hallitusohjelman mukaisen kotimaisen kalan edistämisohjelman kannalta.
Eniten verkkokalastusta heinäkuussa harrastaneita on kesäasukkaitten joukossa. Kun he ostavat pyydyslupia osakaskunnilta, on tällä merkitys myös osakaskuntien talouden kannalta. Osakaskunnat ja kalastajat ovat osallistuneet yhdessä suojelujärjestöjen edustajien kanssa norpan suojelemiseksi tehtyyn vapaaehtoistoimintaan vahvasti.
Joku nyt ajattelee, miksi minua erityisesti kiinnostaa saimaannorppa. Kaikkiahan se sinänsä kiinnostaa. Vaikka olen lounaisrannikolta kotoisin, niin minulla on pieni kesäpaikka Puumalan Hurissalossa Suur-Saimaan rannalla. Toiveenani on, että joskus vielä kohtaisin siellä omalla rannalla saimaannorpan silmästä silmään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-18T16:17:27,2022-10-18T16:20:28,Hyväksytty,1.1
2022_111_111,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin toivomme kaikki. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_112,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi on todettava, että kansalaisaloitteet ovat aina hyvä asia, ja siksi kannatan tämänkin aloitteen asianmukaista käsittelyä.
Aloitteesta käy kuitenkin heti ilmi, että sen tekijät eivät todellakaan näe kokonaiskuvaa maailmanmenosta, saatikka ymmärrä sitä. Kansalaisaloite pyrkii kieltämään kokonaan verkkokalastuksen siellä, missä norppaa vain nähdään. Avovesiaikana norppia esiintyy satunnaisesti käytännössä Saimaan kaikissa osissa. Valiokunnan mietinnön mukaan kanta on puolitoistakertaistunut kymmenessä vuodessa 2020-luvulle tultaessa, mutta Saimaan mökkiläisenä ja omien kokemuksieni kautta väitän kannan olevan paljon suurempi kuin mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää.
Katsokaa, hyvät ihmiset, mitä tässä maailmassa nyt tapahtuu, ja miettikää, miksi tapahtuu ja mitä tästä seuraa. Kun te pohditte noita asioita, teille saattaa tulla mieleen, että vaikka aloitteen ehdotukset toteutuisivat täysimääräisinä, niillä ei saavutettaisi yhtään mitään hyvää tässä maailmassa, päinvastoin. Me menemme nyt kovaa vauhtia kohti valtavaa ruoka- ja energiapulaa, puhumattakaan kolmannesta maailmansodasta.
Mitä te kuvittelette saavuttavanne sillä, jos verkkokalastus kielletään Saimaalla? Luuletteko te, että vesistöjen äärellä elävät ihmiset tuhoaisivat kalaverkkonsa tilanteessa, jossa tulevaa ruokapulaa pohdittaessa ensimmäisenä tulee mieleen kalastaminen? Ja vaikka se norppa söpöltä kuvissa näyttääkin, sekin on eläin, joka saattaa ruoka- ja energiapulan pahentuessa päätyä vielä monen perheen ruokapöytään. Nimittäin tiedän, että norpan liha on erittäin hyvää ja siinä oleva rasva on erinomaista polttoainetta vaikka öljylamppuihin silloin, kun sähköllä valaiseminen ei onnistu tai se on liian kallista. Ja huoltovarmuuden kannalta on ilo Saimaan mökkiläisenä todeta, että norppakannat ovat paljon paremmat kuin mitä mediassa väitetään, eli kystä on kyllin tarjolla. [Inka Hopsun välihuuto]
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää verkkokalastuksen täyskieltoa koskevan ehdotuksen hylkäämistä. Valiokunta on tässä oikealla asialla. Ja yhdyn myös valiokunnan tekemiin huomioihin täyskiellon vaikutuksista vierailevien mökkiläisten kalastusmahdollisuuksiin kuten myös ylipäätään kotimaisen kalan saatavuuteen ja edelleen huoltovarmuuteen, sillä kolmasosa kotimaisesta ruokakalasta tulee Saimaalta.
En kannata tällaisena aikana verkkokalastuskieltoja missään päin Suomea ja esitän, että täällä aloitetaan keskustelu siitä, millä keinoin norppaa voitaisiin laillisesti pyytää ravinnoksi omaan käyttöön ja siten pitää norppakannan kasvu kurissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-18T16:20:30,2022-10-18T16:24:26,Hyväksytty,1.1
2022_111_113,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_114,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä siitä, että voimme keskustella tänään erittäin uhanalaisen, ainutlaatuisen saimaannorpan tulevaisuudesta.
Kuuntelin tässä valiokunnan jäsenten pohteita ja ajatuksia hyvin huolella, ja oikeastaan ihmettelen sitä, miksi te ette päässeet kompromissiin siitä verkkokalastuskiellosta 31.7. asti. [Inka Hopsun välihuuto] Se oli minusta erittäin hyvä ja rakentava ehdotus, jos ja kun on näin, kuten täällä on tuotu esille valiokunnan jäsenten toimesta, että puolet kuuttikuolemista tapahtuu heinäkuussa. Toitte esille puheenvuoroissanne sen — ja moni varmasti arvostaa saimaannorppaa, sitä en epäile — että pitää suojella, ja toisaalta kuitenkaan ei yhden kuukauden verran voitu verkkokalastuskieltoa jatkaa. Ymmärrän sen, että monille on ehkä liikaa se, että se olisi koko vuosi. Itse olisin henkilökohtaisesti valmis siihenkin, erityisesti kun täällä tuli esille, että kaupallisesti verkkokalastus ei ole merkittävin keino, vaan siinä käytetään muita keinoja, eikä tässä olla esittämässä mitään kalastuskieltoa siellä lainkaan.
En oikein ymmärrä sitä yhtälöä, että jos se tapahtuisi pelkästään vapaaehtoistoimin, niin silloin edes tämmöisiä rajoituksia esitettäisiin. Muistan, kun viime kaudella eduskunnassa näistä samoista asioista käytiin keskustelua ja silloinen keskustan ministeri kävi meidän ryhmässäkin näistä puhumassa. Muistan erityisesti kysyneeni siitä, että jos tulee norppakuolemia, niin rajoitetaanko verkkokalastusta enemmän, ja hän vastasi silloin, että kyllä. Toki tämä ministeri ei enää tehtävässään ole ja näin, mutta olen erittäin huolestunut siitä, että ette saaneet siellä valiokunnassa edes tätä 31.7.
Tässä on nyt kaksi esitystä: on se kansalaisaloitteen hyväksyminen eli verkkokalastuksen kieltäminen kokonaan, ja sitten olisi tämä toimenpidealoite. Ja tietysti tässä nyt sitten äänet hajoavat. On niitä, ketkä haluaisivat, että tätä verkkokalastusta rajoitettaisiin, kuten minä henkilökohtaisesti haluaisin, ja täytyy nyt pohtia, kumpaa esitystä tässä kannattaisi, koska ne äänet nyt hajoavat vähän liikaa. En tiedä... Jos meillä Suomessa on norppa, jota me voisimme suojella, miksi ei voitu tuota heinäkuuta ottaa. Tämä argumentti, mitä nyt ainakin edellinen puheenvuoronpitäjä esitti, että meillä on niin suuri ruokapula, että meidän täytyy nyt tätä uhanalaista norppaa alkaa tässä pyydystää, oli nyt ehkä vähän kaukaa haettu tässä tilanteessa. Joskus tulevaisuudessahan kaikki on mahdollista, mutta kai me nyt kuitenkin tässä rauhanajan lainsäädäntöä tehdään. Itse pohdin tässä vielä, kumpaa äänestän — jompaakumpaa tulen äänestämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-18T16:24:29,2022-10-18T16:27:56,Hyväksytty,1.1
2022_111_115,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_116,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Merelle kuten myös muille rakentavista puheenvuoroista, mitä täällä on ollut.
Edustaja Meri tuossa kysyi ihan ensimmäisenä, miksi ei sitten heinäkuuta jatkettu. Tiedän, että meidän valiokunnassa kaikki toivovat saimaannorpalle parasta mahdollista tulevaisuutta. Ja miten sen saavuttaisimme? Ajattelimme kuitenkin pääasiallisena linjana, että se, että paikallisten toimijoitten näkemykset otetaan huomioon, kuten esimerkiksi edustaja Myllykoski tässä sanoi, on niin merkityksellinen asia, että se on se, mikä on tähän asti kantanut. Suojelun tavoitteet on saavutettu etuajassa, ja kanta kasvaa ihan hyvää vauhtia. Kun paikalliset pidetään mukana ja toimitaan niin kuin enemmistö paikallisista toivoo, niin paras suojelun taso saavutetaan sillä tavalla. Esimerkiksi maakuntaliitto toivoi, että toimittaisiin näin, ja paikallisten yhteistyössä, oikeastaan tämän aloitteen allekirjoittajien aikaansaamana, tuli jo ministeriön asetus. Sinä aikana, kun tämä kansalaisaloite oli käsittelyssä, tuli asetus, jolla tuli uusia kalastusrajoituksia ja uusia alueita. Mielestäni tätä arviointia meidän on koko ajan tehtävä, ja sen takia tämä vuosi 23 tuli tähän.
Mutta sen sijaan täällä on vähän noussut sellaisiakin väittämiä, jotka eivät ole tosia, esimerkiksi että ihminen on ainoa uhka norpalle. Se ei ole tosiasia. Kun esimerkiksi viime vuonna 28 norppaa kuoli lasketusti — arvio on, että niitä on kuollut ehkä vielä enemmän, että kaikkia ei saada tietoon — niin näistä kolme kappaletta on kalanpyydyksiin kuolleita. Esimerkiksi tämä pesinnän epäonnistuminen on oikeastaan suurin syy, mitä täältä voi yksittäisiä syitä löytää, mutta sitten luen suoraan täältä: ”Pesätarkastuksessa löytynyt päätön naaraskuutti painoi noin 11 kiloa ilman päätä. Paikalta löytyi ilveksen ja ketun jälkiä.” Pedot ovat merkittävä uhka myöskin saimaannorpalle. Ja ennen kaikkea on tärkeää, että pystymme yhteistyössä, varsinkin kun on näitä hankalaksi käyviä talvia, ilmastonmuutoksen vaikutuksia vähentämään ja että siellä kaikki paikalliset — olivat ne sitten kalastajia tai rannanomistajia tai muualta tulevia vapaaehtoistyöntekijöitä tai paikallisia luontojärjestöjä — yhdessä toimivat näitten norppien hyväksi. Edustaja Järvinen esimerkiksi hyvin usein on tätä yhteistyötä halunnut korostaa ja katsonut, että se on se, millä ehkä hyvin eteenpäin mennään.
Mutta tosiaan hyviä ajatuksia tässä. Meillä on vähän erilainen näkökulma siitä, millä tätä norppakantaa saadaan parhaiten eteenpäin, ja tämä oli enemmistön näkökulma siellä valiokunnassa. Mutta sen asian vielä haluan sanoa, että vaikka kuinka nälässä oltaisiin, niin en toivo todellakaan näkeväni kenenkään lautasella sitä saimaannorppaa, kuten tässä eräässä puheenvuorossa esitettiin.
Mutta kiitoksia tähänastisesta hyvästä keskustelusta, joka ilmeisesti vielä jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T16:28:03,2022-10-18T16:32:48,Hyväksytty,1.1
2022_111_117,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Kyllä jatkuu. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_118,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on ollut todella hyvää keskustelua tärkeästä aiheesta. Ensin kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Saimaannorppa on meidän kallisarvoinen eläinlajimme.
Mietin sitä, mikä on ihmisen vastuu eläinlajien vähenemisestä maapallolla, ja tämä vastuu on miltei sataprosenttinen, koska ihmisten toimien seurauksena eläinten olosuhteet ja ympäristö muuttuvat. On hätkähdyttävää, että eläinlajeja kuolee kiihtyvällä vauhdilla, jopa lähes 70 prosenttia viime vuosien aikana. Se on järisyttävä luku.
Valiokunnan päätös ottaa huomioon tässä norppa-asiassa seurannan tärkeyden saimaannorpan määrän riittävyydestä ja kasvusta, mutta onko se sitten riittävä toimenpide? Olen itsekin kahden vaiheilla ollut jo pitkän aikaa ja varsinkin tällä hetkellä. Yhdyin valiokunnan jäsenenä enemmistön päätökseen, mutta tämä mietitytti todella paljon. Verkkokalastusta pitää nyt seurata intensiivisesti ja sen seurauksia todella intensiivisesti. Yhtään norppaa ei saa enää kuolla verkkoon. Tämä Sirénin esittämä verkkokalastuksen kielto 31. heinäkuuta saakka on aika hyvä esitys, ja vihreiden esitys myös. Mutta valiokunta halusi tietenkin sellaisen päätöksen, että myös vapaaehtoisuus norpan säilymisessä otettaisiin huomioon. Ja koska ihmiset rakastavat norppaa, kaikki kansalaiset varmaan, ja haluavat sen lajin säilyvän, niin on myös tärkeää, että vapaaehtoisesti tehdään asioita ja saadaan se yleinen näkemys siitä, kuinka tärkeää on norpan kuuluminen Suomen eläinlajistoon.
Itsekin tässä nyt mietin huomista äänestystä. Mutta siitä olen kiitollinen, että niin valiokunnan puheenjohtaja Kalmari kuin Leena Meri ja kaikki muutkin puheeseen tästä aiheesta osallistuvat ovat esittäneet hyviä pointteja, tärkeitä asioita, ja varmaan se perimmäinen ajatus on siinä, että emme halua, että saimaannorppa häviää meidän listoiltamme niistä eläimistä, jotka täällä Suomessa elävät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-18T16:32:53,2022-10-18T16:36:09,Hyväksytty,1.1
2022_111_119,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_120,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on keskusteltu siitä, ovatko ihminen ja saimaannorppa onnistuneet yhteiselossaan, ovatko kalastus ja saimaannorppa sopineet hyvin yhteen ja mikä onkaan se syy, että saimaannorppa on ahdingossa, onko se ihminen vai joku muu kenties. Kyllähän fakta on se, että saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji ja sen taustalla on ihminen. Saimaannorpan metsästys ajoi saimaannorpan liki sukupuuttoon 1900-luvun alussa, koska saimaannorppa kilpaili kalasaaliista. Tämä on se fakta, ja niitä jälkiä korjaillaan nyt.
Ilmastonmuutos on se toinen uhka saimaannorpalle. Se on se tulevaisuuden uhka, joka toki näkyy jo nyt. Optimistisetkin ennusteet kuitenkin ennustavat sitä, että ilmasto tulee joka tapauksessa lämpenemään erityisesti täällä meillä pohjoisilla alueilla, kaksinkertaisesti keskiarvoon nähden. Me voimme rajoittaa ilmastonmuutosta, mutta me emme voi sitä täysin estää. Mutta verkkokalastuskuolemat me voidaan estää lopettamalla verkkokalastus heinäkuussa tai ympärivuotisesti. Eikö meidän kannata vaikuttaa siihen, mihin me voimme? Se on tässä meillä käsillä. Me voimme huomenna sen toteuttaa.
Saimaannorppia on tosiaankin laskelmien mukaan reilut 400. Se on erittäin uhanalainen, kanta on aivan liian pieni. Meidän pitäisi hyväksyä se, että kanta on liian pieni. Tässä tilanteessa ei ole juhlittavaa, vaikka onkin hyvä asia, että kanta on lähtenyt kasvuun.
Täällä on myös sanottu, että rajoituksilla ei saada tuloksia, vapaaehtoisuus olisi aina parempi. Saimaannorpan suojelun rajoitukset ovat olleet juurikin se syy, miksi me voimme nyt juhlia tätä kannan kasvua. Rajoitukset ovat toimineet, ja rajoituksilla me voidaan saada vielä tehokkaampaa saimaannorpan suojelua.
Jäimme tosiaan valiokunnassa tämän kansalaisaloitteen kannattamisen kanssa yksin. Vain vasemmistoliiton edustaja Kivelä äänesti vastalauseen puolesta minun ja edustaja Elon kanssa. Ihmettelen, että suomalaisten huoli ei ole kuulunut puolueisiin tämän laajemmin. Edes tämä heinäkuun kielto, joka valiokunnan pöydällä oli toimenpidealoitteen muodossa, ei saanut kannatusta, ei edes valiokunnan kokoomuslaisilta. Mutta huomenna voidaan tosiaan äänestää. On hieno kuulla, että täällä on eduskunnasta löytynyt kuitenkin laajempaa kannatusta kuin valiokunnasta, ja toivon, että me voimme päättää, että me suojellaan saimaannorppaa ja otetaan käyttöön verkkokalastuskielto ympärivuotisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-18T16:36:11,2022-10-18T16:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_111_121,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_122,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin kiitos kaikille kansalaisaloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille. Se nosti silloin esille sen, miten valtavan suuri huoli suomalaisilla on saimaannorpan tilanteesta, ja sen, että toimia todellakin tarvitaan. Iso kiitos myös kaikille, jotka ovat tukeneet minun tekemääni toimenpidealoitetta allekirjoittamalla sen vuonna 2019 ja antamalla sille tukensa nyt tänään täällä salissa.
Selvyyden vuoksi: Kansalaisaloite siis esittää kokonaiskieltoa, ja toimenpidealoitteeni esittää verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuulle, mille on asiantuntijoiden tuki. Kun täällä on usea kollega pohtinut huomista äänestämistä, niin ymmärtääkseni on niin, että tämä vastalause ja minun tekemäni esitys ovat ensin vastakkain, ja jos tässä äänestyksessä tämä vastalause voittaa, niin silloin siitä äänestetään mietintöä vastaan. Uskoisin, että laajempi tuki voisi olla löytymässä tälle ikään kuin kevyemmälle esitykselle eli verkkokalastuskiellon jatkamiselle kokonaiskiellon sijaan. Tämä selvyydeksi näiden kahden esityksen eroista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-18T16:39:06,2022-10-18T16:40:34,Hyväksytty,1.1
2022_111_123,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_124,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä saimaannorpan asiassa on erittäin tärkeää muistaa niitä aikoja, kun se rauhoitus tehtiin joskus 60—70‑luvulla, ja sitä, mitä muutakin sinä aikana on tapahtunut. On ollut huoli Suomen luonnosta ja Saimaan vesistä ja kaikista vesistöistä. Suomessa säädettiin laki siitä, että jätevedet pitää puhdistaa ennen kuin ne lasketaan vesistöön pilaamaan vettä, että pitää olla puhtaat vedet meillä kaikkialla, ja sen aikainen päätös, se päätös, että jätevedet puhdistettiin, oli hyvä päätös myös Saimaan kalakannalle. Tiedetään, että etenkin muikkukanta on erittäin runsaspitoinen siellä ja on paljon kalaa, tai sanotaan, että norpalla on edellytykset saada riittävästi ruokaa — ja ruokaa, mikä on puhdasta, koska se elohopeahan, mikä tappoi kaloja, tappoi myös norppia. Erittäin tärkeänä olen pitänyt sitä koko prosessia, mikä siinä 60‑luvulla tehtiin, että elinolot ovat puhtaat ja kalakannat ovat hyvät.
Minun mielestäni, jos sitä verkkokalastuskieltoa jatketaan sinne 31.7. asti — se on heinäkuun viimeinen päivä — se on hyvä päätös. Sillä on hyvä elää, sillä säästetään norppien mahdollisuuksia elää sitten muutenkin paremmin siellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-10-18T16:40:34,2022-10-18T16:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_111_125,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_126,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri kysyi minusta osuvasti, miksei valiokunnassa olisi voitu päätyä edes jatkamaan heinäkuun loppuun asti tätä verkkokalastuskieltoa, ja se on minusta erittäin hyvä kysymys. Täällä on puhuttu paljon yhteistyöstä ja vapaaehtoisuudesta, mutta kun meillä siis on jo voimassa tämä kesäkuun verkkokalastuskielto, me olemme jo ikään kuin yhdessä todenneet, että näitä rajoituksia, velvoittaviakin rajoituksia, tarvitaan, ja sitten kun tiedämme, että juuri heinäkuussa niitä kuolemia tapahtuu niin paljon, niin on vaikea ikään kuin ymmärtää, miksi se kesäkuu kelpaa — sitä ei kuitenkaan juuri kukaan täällä ole esittänyt poistettavaksi huoltovarmuuden tai kalastuksen nimissä — mutta heinäkuulle pidennys sitten ei. En tietenkään tiedä vielä tätä huomista äänestysjärjestystä, mutta itse ainakin kannatan siis sekä edustaja Pitkon että edustaja Sirénin esityksiä, ensisijaisesti tätä kansalaisaloitteen mukaista rajausta, joka näiden viime päivienkin uutisten myötä olisi minusta perusteltu tässä tilanteessa, jossa norppa on erittäin uhanalainen, mutta jos se ei syystä tai toisesta saa eduskunnan enemmistön tukea, niin toivon, että eduskunnasta enemmistö löytyy vähintään tälle heinäkuun loppuun asti jatkettavalle verkkokalastuskiellolle.
Arvoisa puhemies! Täällä eräästä puheenvuorosta tuli mieleen 90-luku ja se, kun teekkarit aikanaan latasivat kaupan hyllyyn säilykepurkkeja, joissa mainostettiin troolattua saimaannorppaa. Kyseessä oli tietysti hyvin epäsovinnainen teekkarijäynä, jonka tarkoituksena oli herättää keskustelua saimaannorpan suojelusta. Jo 90-luvulla teekkaritkin ymmärsivät, että saimaannorppa tarvitsee suojeluamme, ja toivon, että eduskunta vuonna 2022 on samoilla linjoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-18T16:42:14,2022-10-18T16:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_111_127,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_128,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Hyrkön kanssa siitä, että saimaannorppa tarvitsee suojelua, ja totean uudelleen, että tämä kansalaisaloite ei mennyt siinä mielessä hukkaan, että asetuksilla saatiin, yhteistyössä paikallisten kanssa sopien, rajoituksia, jotka saimaannorpan tulevaisuutta edesauttoivat.
Vielä mitä tähän heinäkuuhun tulee, se on tosiasia, että silloin verkkokuolemista merkittävin osa tapahtuu, mutta esimerkiksi tänä vuonna heinäkuussa ei tapahtunut yhtään verkkokuolemaa, ja kalastuspyydystyksiin jääneiden koko osuus viime vuonna oli kolme kappaletta, joka oli noin kymmenen prosenttia kokonaiskuolleisuudesta. Että mielestäni aina pitää pitää se realismi ja järki mukana, kun tehdään toimia, ja paikallisten sitouttaminen niin, että saadaan sen tuntuisia toimia, että ne voidaan yleisesti alueella hyväksyä. Sillä me saamme parhaan tuloksen norpan kannalta, joka on meille kaikille rakas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T16:44:05,2022-10-18T16:45:28,Hyväksytty,1.1
2022_111_129,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Ja edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_130,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Herra puhemies! Saimaannorppa tarvitsee suojelua. Sitä on suojeltu vuosikymmeniä, on asetettu tavoitteita sen kappalemäärissä. Ne tavoitteet on nykyisillä toimenpiteillä ylitetty, ne on merkittävästi aikaisemmin saavutettu kuin mitä oli tavoite, hyvä niin. No, mikä siinä on pohja, miksi näin on tapahtunut? Siksi, että on ollut paikallisten ihmisten — vesialueiden omistajien, kalastajien, kesäasukkaiden — yhteisesti hyväksymät toimenpiteet. Se on ratkaisevassa asemassa. Hyvät kollegat, saimaannorppa suojellaan Saimaalla ja Saimaan alueen ihmisten toimesta. Jos siellä ei ole hyväksyntää suojelulle, ei se suojelu myöskään tapahdu. Siksi nämä asiat pitää sovittaa yhteen.
Minusta valiokunta on tehnyt hyvää työtä — kiitos puheenjohtaja Kalmarille hyvästä työstä. Mielestäni tämä esitys, mitä tälle kansalaisaloitteelle valiokunnan enemmistö esittää, on hyvä, sillä pitää mennä. Silloin me myöskin varmistamme aidosti sen suojelun emmekä vain poseeraa sillä. Täällä on helppo poseerata näillä asioilla, mutta todellisuus on jotakin ihan muuta. Saimaa on valtava vesistö, ja sinne mahtuvat niin norpat, ihmiset kuin kalastajatkin, ja tämä meidän pitää täällä ottaa huomioon. Kokonaisuuksista pitää pitää huolta. Meillä on tietysti erittäin arvokas laji, ja sen me haluamme suojella, mutta niin kuin sanottu, se tapahtuu paikallisten toimesta, ja se hyväksyntä pitää aina pitää mielessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-10-18T16:45:30,2022-10-18T16:47:13,Hyväksytty,1.1
2022_111_131,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Ja vielä edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_132,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä sanoi, että saimaannorppa tarvitsee suojelua. No, nyt meillä olisi juuri tässä kohtaa mahdollisuus sitä toteuttaa. Ja verkkokalastuskiellosta, minimissään sen pidentämisestä heinäkuulle, itse ajattelen, että se pitäisi ensisijaisesti tehdä eläinten oikeuksien ja lajien suojelun vuoksi, mutta — kommenttina tähän edelliseen puheenvuoroon — kyllä se on myös niin, että lajien suojelu, luonnonsuojelu, on myös tapa edistää kestävää matkailua ja siihen liittyviä elinkeinoja ja kestäviä elinkeinoja muutenkin. Täällä on nyt aika useasti myös tuotu esille jo sitä paikallisten tukea norpan suojelulle.
No, minusta oli oikeastaan erittäin iloista huomata, että täällä eduskunnassa olisi laajempaa tukea saimaannorpalle kuin maa- ja metsätalousvaliokunnassa on ollut. Tästä herääkin sellainen kysymys, että onko meille valiokuntaan sitten valikoitunut ihmisiä, joilla ei välttämättä tämä eläinten aseman parantaminen ole niin korkealla prioriteettina. Ja tämä on tietenkin ongelma, kun kyseessä on valiokunta, jolla on niin paljon valtaa muiden lajien asemaan.
Mutta oli hyvä myös, että edustaja Sirén toi esille tätä äänestysjärjestystä ja teki ensinnäkin tämän esityksen heinäkuun verkkokalastuskiellosta, koska nythän meillä kaikilla on mahdollisuus äänestää tämän ympärivuotisen kiellon puolesta ja sitten, jos ei se mene läpi, tämän heinäkuun verkkokalastuskiellon puolesta. Ja kun kuuntelin täällä puheenvuoroja vasemmalta ihan sinne oikeimpaan laitaan, niin olin tosi iloinen, kun huomasin, että täällä ihan laajasti, paljon laajemmin kuin valiokunnassa, nyt olisi tukea sille, että edes tämä heinäkuun kielto voitaisiin toteuttaa. Eli toivottavasti tämä näkyy sitten siinä huomisessa äänestyksessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-18T16:47:15,2022-10-18T16:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_111_133,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_134,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Herra puhemies! Täytyy tietysti todeta, että kun täällä sanotaan, että nyt on mahdollisuus suojella norppaa, niin eihän se näin ole: mehän olemme suojelleet norppaa vuosikymmeniä, mikä on nimenomaan ollut meidän tarkoituksemmekin ja tahtomme. Ja hyvä niin, se on erittäin tarpeellinen asia.
Toinen huomio: Saimaan alueella norpalla on matkailussa keskeinen rooli, sillä on erittäin keskeinen rooli. Sitä käytetään markkinoinnissa, sitä käytetään siinä, että tuotetaan matkailijoille elämyksiä. Se on nimenomaan sitä tällä hetkellä. Sen vuoksi hyväksyttävyys niille toimenpiteille, joita siellä tehdään, on äärimmäisen tärkeää, jotta tämä kaikki voi jatkua — ja myöskin se, että me pystymme valtavasta vesialueesta, minkä Saimaa muodostaa, saamaan kotimaiseen ruokapöytään kalan, mitä me kaikki tarvitsemme, mitä me kaikki haluamme. Kaikki nämä pitää sovittaa yhteen. Tästä muodostuu se paikallinen hyväksyttävyys ja se, että suojelun tahto ja tavoite aidosti toteutuvat — eikä niin, että me teemme täällä sitten joitakin sellaisia toimenpiteitä, että paikallisten suojeluinto taantuu. Sitähän meistä ei varmaan kukaan täällä halua. Siksi tuo valiokunnan kannanotto on erinomaisen hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-10-18T16:49:41,2022-10-18T16:50:58,Hyväksytty,1.1
2022_111_135,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_136,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy oikein nousta puhumaan, ja en minä tiedä, sanoisinko minä nyt kiitoksia puoluetoveri, kansanedustaja Mai Kivelälle siitä, että hän eduskunnassa julistaa, että edustaja Myllykoski ei ajattele eläinten parasta — minun mielestäni tahditonta ja kohtuutonta. [Mai Kivelän välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T16:51:00,2022-10-18T16:51:33,Hyväksytty,1.1
2022_111_137,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Ja vielä on listalla edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_138,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ennen kuin edustaja Leppä katoaa tuosta, niin haluaisin sanoa, että — ette ollut ehkä koko keskustelua mukana — kukaan ei epäillyt sitä, että koko eduskunta varmasti haluaa suojella norppaa, ja siitä on yhteinen tahtotila. Ehkä kyse on nyt näistä keinoista, siitä, miten tässä tulisi toimia.
Minusta tässä oli ihan hyviä puheenvuoroja, esimerkiksi edustaja Hyrköllä juuri tästä, että jos se olisi kokonaan vapaaehtoisuuden pohjalta tapahtunut, niin siellähän ei olisi pohjalla yhtään rajoitetta. Ja ehkä itse olen huolissani siitä, miksi se heinäkuu ei menestynyt valiokunnassa, jos kuitenkin merkittävin osa, oliko nyt 50 prosenttia, norppakuolemista tapahtuu juuri heinäkuussa. Ymmärtääkseni — edustaja Lepälle — täällä tuli esille se, että kaupallisessa tarkoituksessa käytetään muita kuin verkkoja pääasiallisesti, niin että siinä mielessä olisi ollut mahdollista ilman, että me vaarannamme kalastusta, tämä toteuttaa. Itse tietysti toivon, että tämä rajoitus tulisi heinäkuulle, koska eihän silloin olisi yhtään, jos siellä ei verkkokalastettaisi, verkkokalastusta elikkä se verkkokalastus ei toteutuisi silloin, kun paikalliset olisivat sen näin ottaneet.
Tietysti on hieno ajatus ja minusta se on erittäin tärkeätä, että paikallisesti tehdään aina yhteistoiminnassa, mutta kyllä sitten eduskuntalaitos on viime kädessä se, joka myös alueille säädöksiä laittaa. Teidänkin hallituksenne tällä hetkellä tekee lakeja, joista minä en aina ole niin kovin tyytyväinen. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla Hyvinkäällä asuessani en ole niin kauhean ilahtunut tästä teidän sote-uudistuksestanne. Minäkin olisin halunnut päättää sen paikallisesti — tämä nyt ehkäpä jopa pienenä kevennyksenä tähän — mutta täältä se tuli vaan.
Mutta kiitos hyvästä keskustelusta, ja te olette tehneet siellä kuitenkin joka tapauksessa hyvää työtä, ja toivon tietysti... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Kuka katkaisi puheen? 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  En minä kyllä ainakaan tällä kertaa.] Elikkä toivon tietysti — jatkan tästä — että nämä paikalliset haluavat jatkaa tätä norpansuojelua, ja varmasti kaikki haluavat, koska ikkunasta on kiva katsoa sitten myös norppia, eli en epäile ollenkaan sitä puolta.
Mutta nyt päätän tämän puheenvuoron tähän ennen kuin joku keskeyttää minut — tiedän, että se ei ollut tahallista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-18T16:51:35,2022-10-18T16:53:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_139,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_140,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata sen asian, että edellisessä puheenvuorossani en ottanut kantaa kenenkään yksittäisen ihmisen näkemyksiin — olenhan itsekin valiokunnan varajäsen — vaan kommentoin yleisellä tasolla. Ja jos nyt jotain kommentoin, niin ehkä eniten tätä kokoomuksen toimenpidealoitetta ja sen hylkäämistä ja sitten toisaalta täällä salissa sen esittämistä, toisin kuin mitä kokoomuksen jäsenet valiokunnassa ovat kannattaneet. Mutta en missään nimessä kommentoinut kenenkään yksittäisen jäsenen mielipiteitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-18T16:54:04,2022-10-18T16:54:48,Hyväksytty,1.1
2022_111_141,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_142,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp,"Kiitos kaikille hyvästä keskustelusta. Toistan vielä tähän loppuun sen, että kaikki me haluamme olla saimaannorpan asialla ja se eläin on meille rakas ja koetamme sen suojelua edelleen edistää. Tämä kansalaisaloite sai paljon aikaan, ja kiitän sen allekirjoittajia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T16:54:48,2022-10-18T16:55:15,Hyväksytty,1.1
2022_111_143,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 10/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_111_144,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta, jossa esitetään, että uhanalaisten lajien metsästäminen on kiellettävä metsästyslaissa. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että uhanalaisten lajien suojelun tehostamiseksi metsästyslain 37 §:ään lisätään 4 momentti, joka kuuluu seuraavasti: ”Jos 5 §:ssä mainittu laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen, se on säädettävä valtioneuvoston asetuksella aina rauhoitetuksi, jollei lajia ole muutoin lailla rauhoitettu.”
Arvoisa puhemies! Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen taustalla oleva huoli uhanalaisten lajien ja erityisesti voimakkaasti taantuneiden vesilintukantojen suojelusta on tärkeä ja perusteltu. Valiokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna kansalaisaloitteessa esitettyä metsästysrajoitusten kytkemistä suoraan kymmenen vuoden välein tehtävään lajien uhanalaisuusarviointiin ja joutuu näin esittämään kansalaisaloitteen hylkäämistä. Lisäksi valiokunta esittää kansalaisaloitteen perusteella kolmen lausuman hyväksymistä.
Kansalaisaloitteessa esille nostetuista uhanalaisista lajeista valtaosa on vesilintuja. Nisäkkäistä mukana on vain hilleri. Kansalaisaloitteen perustelujen mukaan metsästyslain 5 §:ssä tarkoitettuihin riistalajeihin ja muihin rauhoittamattomiin lajeihin kuuluu yhteensä 17 Suomessa uhanalaiseksi luokiteltua lajia. Eläimen nimeäminen laissa riistaeläimeksi ei kuitenkaan tarkoita, että eläintä ilman muuta metsästetään. Tämä virheellinen tieto meidän tulisi kaikkien yhdessä saada kitkettyä pois, ja toivoisin, että tätä tietoa myös luonnonsuojelujärjestöt kertovat eteenpäin.
Metsästyksen harjoittamisesta sekä riistaeläinlajin rauhoittamisesta ja rauhoitusajoista säädetään metsästyslaissa ja sen nojalla annettavissa asetuksissa erikseen. Metsästyslain 38 §:n mukaista asetuksenantovaltuutta on käytetty erityisesti metsäkanalintujen metsästysaikojen ja alueellisten rauhoitusten asettamiseen. Kyseisen pykälän nojalla on lisäksi rajoitettu tai kielletty tähän mennessä myös punasotkan, tukkakoskelon, metsähanhen, merihanhen, haahkan ja allin metsästystä.
Suomessa tehdään noin kymmenen vuoden välein koko lajiston kattavat uhanalaisuusarvioinnit. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ohjeissa todetaan, että lajin uhanalaisuusarvioinnin automaattinen kytkeminen lainsäädännölliseen toimeen ei ole asiallista — eli luonnonsuojeluliiton ohjeissa esitetään, että automaattinen kytkeminen lainsäädännölliseen toimeen ei ole asiallista — sillä lainsäädännön valmistelussa tulee ottaa huomioon myös muita tekijöitä. Myös maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että metsästyksen sallimista tai kieltämistä koskevien päätösten perusteena on tarkoituksenmukaista käyttää uhanalaisuusarvioinnin ohella uusimpia metsästettävien lajien kantojen tilaa ja kehitystä koskevia seurantatietoja. Työtä ajantasaisen kannankehitystiedon parantamiseksi ja käyttämiseksi metsästyksen vuosittaisessa säätelyssä tulee jatkaa.
Vesilintujen uhanalaisuuden taustalla on monia syitä, joista merkittävimmät liittyvät lajien elinympäristöissä tapahtuneisiin muutoksiin, kuten kosteikkojen ja rantaniittyjen vähenemiseen sekä muun ohella vieraspetojen ja vesiliikenteen aiheuttamaan häiriöön. Karjatalouden väheneminen on johtanut etenkin kahlaajille haitalliseen rantaniittyjen umpeenkasvuun. Vieraspedot, minkki ja supikoira, ovat uhanalaistumisen syitä niin sisävesien kosteikkolajeilla kuin Itämeren saaristolinnuilla. Metsästys ei useimmilla lajeilla ole uhanalaistumisen pääsyy mutta voi kiihdyttää vähenemistä ja vaikeuttaa kannan palautumista.
Uhanalaisten vesilintujen suojelemiseksi tehdään Suomessa paljon tärkeää työtä lajien elinympäristöjen parantamiseksi, vieraspetopyynnin järjestämiseksi ja metsästyksen käytäntöjen kehittämiseksi. Olemassa olevista lakiin perustuvista ja metsästysseurojen vapaaehtoisesti asettamista metsästyksen rajoituksista tulee tiedottaa laajasti ja tehokkaasti. Vuosille 21—23 ulottuvaan Helmi-ohjelmaan sisältyvässä Sotka-hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa, kunnostetaan soita ja valuma-alueita sekä pyydetään pienpetoja laajassa yhteistyössä. Eduskunnassa käsiteltävänä olevassa uudessa luonnonsuojelulaissa on tarkoitus mahdollistaa minkin ja supikoiran pyydystäminen kansallis- ja luonnonpuistoissa myös ilman Metsähallituksen lupaa uhanalaisten lintukantojen pesimämahdollisuuksien turvaamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tarkastellaan parhaillaan myös metsästyksen käytäntöjen kehittämistä ja erityisesti tarvetta rajoittaa vesilintujen houkuttelua viljaruokinnan avulla. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että kaikkia edellä mainittuja toimia vesilintujen suojelemiseksi jatketaan ja kaikkein uhanalaisimpien lajien metsästyksen rajoittamista tarkastellaan mahdollisimman pian.
Meillä onkin kolme lausumaehdotusta: 1) ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää vesilintujen seurantaa ja kantojen kehittymisen arviointia.” 2) ”Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö varmistaa laajan tiedon jakamisen olemassa olevista metsästysrajoituksista.” 3) ”Hallitus tarkastelee mahdollisuuksia tehostaa uhanalaisimpien vesilintujen suojelua rajoittamalla niiden metsästystä.” Tämä koskee erityisesti tukkasotkaa, haapanaa, jouhisorsaa, heinätavia, nokikanaa ja lapasorsaa.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön jätettiin vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T16:57:46,,Hyväksytty,1.1
2022_111_145,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Näin, kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle. — Nyt edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_146,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kiistaton tosiasia, että ihmisen harjoittama metsästys on hävittänyt maailmasta lukuisia lajeja. Metsästys vaikuttaa lajien kantoihin, ja se on yksi syy, miksi metsästystä säännellään lailla.
Suomen luonto ei voi hyvin. Trendi pidemmältä ajalta osoittaa, että lukuisat lajit ja luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Lintuja meillä on seurattu varsin tarkkaan jo pitkään, ja tilanne isossa kuvassa vaikuttaa varsin synkältä. Lintulajeista merkittävä osa on taantunut, ja monista meille kaikille tutuista lajeista on tullut Suomessa uhanalaisia. Esimerkkinä mainittakoon vaikka varpunen. Tämä taantuma ei tietenkään koske vain lintuja. Meillä on linnuista todella paljon hyvää tietoa — kiitos tutkijoiden ja lukuisten vapaaehtoisten, jotka tätä tietoa keräävät joka päivä. Samanlaista aineistoa ei ole läheskään kaikista muista eliöistämme, mutta jos olisi, lienee niin, että trendi olisi monin paikoin yhtä surullinen.
Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite esitti uhanalaisten lajien, pääasiassa uhanalaisten vesilintujen, metsästyksen kieltoa. Haluan osoittaa suuret kiitokset tämän kansalaisaloitteen tekijöille erittäin tärkeän asian nostamisesta esille. Olen sitä mieltä, että aloitteen tavoite tulisi hyväksyä, vaikka sinänsä aloite tällaisenaan nyt hylätään. Valiokunnan mietinnössäkin suhtaudutaan myönteisesti muun muassa metsästäjien valistuksen lisäämiselle, mutta oma kantani eroaa kuitenkin keskeisesti siltä osin, kuinka tiukasti uhanalaisten lajien metsästämiseen tulisi suhtautua.
Olemme esittäneet valiokunnassa edustaja Elon ja edustaja Kivelän kanssa valiokunnan mietintöön vastalausetta ja kolmea lausumaa.
Arvoisa puhemies! Moni hätkähtää, kun kuulee, että Suomessa on sallittua metsästää uhanalaisia lajeja — näitä ovat esimerkiksi punasotka, nokikana, heinätavi, haapana, tukkasotka ja jouhisorsa — siitäkin huolimatta, että metsästäminen päivänselvästi sitä verottaa, oli se sitten alkuperäinen syy uhanalaistumiseen tai ei. Metsästämällä lajeja, jotka ovat uhanalaisia, otetaan tarpeettomia riskejä, pelataan uhkapeliä noiden lajien säilymisellä Suomen luonnossa. Mielestäni vastuulliseen metsästämiseen ei kuulu uhanalaisten lajien metsästäminen ja lajikadon kiihdyttäminen.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee syihin vastustaa uhanalaisten lajien metsästyksen kieltoa, on minun monin paikoin vaikea niitä ymmärtää, kuten sitä, että lajien uhanalaistumisen syyt ovat muualla kuin metsästyksessä, eikä siksi metsästystä pitäisi rajoittaa. Tämä voi olla totta, monen lajin osalta syyt ovat muualla kuin metsästyksessä. Se ei kuitenkaan kelpaa perusteluksi sille, että toisesta syystä uhanalaistunutta lajia olisi syytä metsästyksellä ahdistaa vielä lisää. Ottaisin mielelläni keskusteluun esityksiä siitä, miten näitä muita uhanalaistumisen syitä, kuten maankäytön tehostumista ja metsähakkuita, voitaisiin korjata, mutta tiedämme, että sekin keskustelu on varsin vaikeaa.
Valiokunnan enemmistön perusteluissa sanotaan, että kymmenen vuoden välein tehtävien uhanalaisuusarvioiden kytkeminen metsästysrajoituksiin ei ole tarkoituksenmukaista. Sinänsä olen samaa mieltä, että aikaväli on tässä turhan pitkä, mutta se ei ole silti kestävä syy olla hyödyntämättä sitä tietoa, mitä uhanalaisuustiedoista saadaan, nykyistä paremmin. Tämä voitaisiin hyvin toteuttaa suomalaiseen viranomaistyönä tehtyyn uhanalaisarviointiin pohjaten, ei automaattisesti kytkien, kuten valiokunnan puheenjohtaja edellisessä puheenvuorossaan esitti ehdotetun.
Sen sijaan pidän tarpeellisena, että alueelliset erot lajien kannoissa otetaan huomioon sääntelyssä. Siitäkin meillä on varsin hyvää tietoa. Näin voidaan sallia jonkun lajin metsästäminen jossakin, siinä missä toisaalla sitä rajoitetaan.
Kaikista yllättävin peruste uhanalaisten lajien metsästämisen puolesta on perustelu siitä, että metsästäjät eivät voi kaikissa tilanteissa erottaa elinvoimaisia lajeja uhanalaisista. Tämä koskee etenkin vesilintuja, joista tässä aloitteessakin keskeisesti on kyse. Kyllä olen sitä mieltä, että vastuullisen metsästäjän täytyy aina pystyä tunnistamaan saalis ennen kuin painaa liipaisinta.
Arvoisa puhemies! Ihmisen toiminta on vaarantanut merkittävästi osan suomalaisista lajeista. Moni näistä lajeista on jo valmiiksi rauhoitettu metsästykseltä, mutta eivät kaikki. Metsästys vaikeuttaa näiden lajien kantojen toipumista, ja siksi uhanalaiset lajit tulisi rajata pois metsästyksen piiristä. Nykyiset toimenpiteet uhanalaisten lajien turvaamiseksi metsästykseltä eivät riitä. Tarvitaan lisää suojaa.
Tulen tekemään asian seuraavassa käsittelyssä vastalauseen mukaiset muutosesitykset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-18T17:02:40,2022-10-18T17:07:52,Hyväksytty,1.1
2022_111_147,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_148,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän äärimmäisen tärkeänä, että valiokunta on ottanut selkeän kannan siinä, että vastaamme tässä oikeastaan aiemmin ympäristöministerinä toimineen Krista Mikkosen toiveeseen siitä, että metsästäminen pitäisi lopettaa haapanan, jouhisorsan, heinätavin, tukkasotkan ja nokikanan osalta. Mietinnössä tähän pyyntöön ollaan nyt vastattu. Ne monet keinovalikoimat, joilla me pyrimme uhanalaisten ja vaarantuneiden vesilintukantojen lisääntymisedellytyksiä ja muuttomatkoihin liittyviä ongelmia ratkaisemaan, on selkeästi tuotu, ja tämänkin hallituksen aikana näitä edellytyksiä on edelleen kehitetty, mikä on erityisen tärkeätä.
Valiokunta pyrkii omassa mietinnössään ohjeistamaan myös sitä, että — toivon mukaan — meillä nämä niin sanotut kolmiomittausmenetelmät tulisivat tänne vesilintupuolellekin, että meillä olisi kannoista entistä parempaa tutkimustietoa ja ihan kansalaisten toimesta, ettei olisi pelkästään yliopistotasoista tutkimusta vesilintujen tilasta. Sitä voitaisiin enemmän kansallisesti koota ja sitä kautta tuoda metsästyksen rajoittamistoimenpiteitä asetuksella joustavammin suojaamaan lintuja.
En tiedä, mitä tässä yhteydessä tarkoitettiin varpusella, mutta ehkä on hyvä kuvata, että meillä näitä kantoja uhkaa moni muukin asia kuin metsästäminen. Aktiiviset metsästäjät ovat yksi erityinen osa, joka haluaa suojella sitä heille tärkeää riistakantaa, ja he ovat ottaneet erilaisia rajoituksia jo nykyiselläänkin, ovat alueellisesti pidättäytyneet metsästämisestä, koska tietävät, että laji ei kestä metsästystä.
Mutta, puhemies, tulen jatkamaan tuolta.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Joo, olkaa hyvä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Arvoisa puhemies! Jatkan tästä. — Toisin yhden näkökulman, mikä problematiikka liittyy tähän kansalaisaloitteeseen. Meillä ovat teerit ja metsot hyvinkin metsästettävässä kannassa, ja sitä kautta, jos me nyt tekisimme sen, että näiden kanalintujen metsästäminen kiellettäisiin niiden esiintymisalueella, se tarkoittaisi yksinkertaistetusti sitä, että saamelaisilta, jotka ovat meidän alkuperäiskansamme, vietäisiin heidän kulttuuriinsa perustuva oikeus tällä kansalaisaloitteella. Eli Pohjois-Suomessa ei voisi harjoittaa näitten kanalintujen, nimenomaan teeren, metsästystä [Anne Kalmari: Eikä riekon!] — eikä, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja huomautti, riekon osalta. Eli siinä mielessä kansalaisaloite on jo syntyessään ja kehitteillään mennyt liian pitkälle, eikä olla katsottu sitä, että jos Saksassa joku laji on uhanalainen ja meillä kanta on vahva, niin me täällä sitten kansalaisaloitteen esityksen pohjalta joutuisimme toteamaan, että koska se on Saksassa uhanalainen, niin sen metsästäminen pitää kieltää Suomessakin.
Isoin ristiriitaisuus on juuri tuossa, että meidän vahvoja riistalintukantojamme nytkin säädellään alueellisesti eli on vastuullista metsästämistä siellä, missä kannat ovat heikkoja. Sitä myös vapaaehtoisin toimin jo rajoitetaan. Mutta kyllä myös Riistakeskus tekee omia ratkaisujaan, ja ministeriö asetuksella voi tehdä suojelupäätöksiä aina kolme vuotta kerrallaan. Mielestäni se on aika hyvä aika ottaa joku kanta haltuun ja seurata sen kehittymistä. 
Toivotaan, että edelleen meidän Metso- ja Helmi-ohjelmamme tukevat erityisesti vesilintujen kantojen vahvistumista, koska on aivan selkeä tarve rajata nyt jo tässäkin keskustelussa mainitut vesilinnut metsästyksen piiristä rauhoittamalla ne kolmeksi vuodeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-18T17:07:56,2022-10-18T17:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_111_149,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_150,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Villi luonto on niin Suomessa kuin globaalistikin uhattuna. Hiljattain julkaistun WWF:n Living Planet ‑raportin mukaan maailman selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin jopa 69 prosenttia alle 50 vuodessa. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen näkyy Suomessa muun muassa lintujen uhanalaistumisena. Yli kolmannes Suomen pesimälinnuista on uhanalaisia, etenkin vesilintujen kannat ovat taantuneet. Tästä huolimatta useita uhanalaisia vesilintuja saa edelleen metsästää. Nyt käsittelyssä oleva kansalaisaloite tähtää näiden lajien suojelemiseen metsästykseltä. On oikeastaan todella ristiriitaista, että samaan aikaan, kun yritämme tehdä hartiavoimin töitä luontokadon pysäyttämiseksi, sallimme kuitenkin uhanalaisten vesilintujen, kuten haapanan, tukkasotkan ja nokikanan, metsästyksen. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille tärkeän asian nostamisesta keskusteluun.
Arvoisa puhemies! Nykyiset metsästyslain mekanismit eivät pysty riittävän hyvin takaamaan luonnon kestävää käyttöä ja uhanalaisten lajien väliaikaisia rauhoituksia. Uhanalaisimmat lajit on rajattava kokonaan metsästyksen ulkopuolelle. Osa uhanalaisista vesilinnuistamme on jo suojeltu, ja niiden metsästäminen on kielletty. Olisi johdonmukaista, että kaikkia lajeja kohdeltaisiin samalla tavalla. Uhanalaisten lajien metsästäminen ei myöskään sovi suomalaisten oikeustajuun. Yli 60 prosenttia suomalaisista kannattaa uhanalaisten lajien metsästyksen kieltoa.
Arvoisa puhemies! Saamme jatkuvasti tiedemaailmasta viestiä, kuinka luontokadon pysäyttäminen on kriittinen kysymys myös ihmisen turvallisuudelle ja mahdollisuuksille elää tällä planeetalla. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa siihen, että jo valmiiksi uhanalaisten vesilintujen kantoja heikennetään entisestään metsästyksen kautta. Uhanalaisten lajien metsästyksen kiellon pitäisi olla itsestäänselvyys. Todella monet metsästäjät itse asiassa toimivat jo nyt vastuullisesti ja pidättäytyvät uhanalaisten sorsalintujen metsästämisestä, mutta vastuuta ei kuitenkaan voida sälyttää yksittäisten metsästäjien harteille. Siksi olisi myös metsästäjien kannalta selkeämpää, jos voisimme viipymättä rauhoittaa kaikki uhanalaiset eläimet, kunnes niiden kannat on saatu elpymään. Vain sellaisia lajeja tulisi metsästää, joiden kannat ovat elinvoimaisia.
On tietenkin selvää, että myös monia muita keinoja uhanalaisten lajien kantojen elpymiseksi tarvitaan. Esimerkiksi elinympäristöjen suojeleminen ja luonnon tilan parantaminen ovat avainasemassa. Urakkaa ei kuitenkaan kannata tehdä yhtään vaikeammaksi kuin se jo on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-18T17:13:31,2022-10-18T17:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_111_151,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_152,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat syvästi huolissaan luonnon tilasta ja muiden lajien mahdollisuudesta selvitä tällä maapallolla. Ja samaan aikaan, kuten tässä esimerkiksi edellisessä puheenvuorossa tuli esille, myös me ihmiset olemme täysin riippuvaisia monimuotoisesta luonnosta. Eli on siis väärin muiden lajien oikeuksia kohtaan mutta myös ihmistä kohtaan ja kansalaisten näkemyksiä kohtaan, ettei tätä huolta oteta vakavasti.
Kaksi vuotta sitten tehdyn kyselytutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomalaisista, 63 prosenttia, kieltäisi uhanalaisten lajien metsästyksen. Huomionarvoista on myös se, että tämän saman tutkimuksen perusteella vain kolmasosa suomalaisista ylipäätänsä tiesi, että uhanalaisten lajien metsästys on Suomessa sallittua. On siis myös yleistä oikeustajua vastaan, ettei ihmisten enemmistön näkemystä oteta vakavasti.
No, me tiedämme, että uhanalaisuus tarkoittaa sitä, että lajilla on kohonnut riski hävitä luonnosta, ja on loogista, että metsästämisellä ei pitäisi voida kiihdyttää tätä riskiä. Voi myös sanoa, että myös metsästykseen liittyy vastuu. Itse tietenkin haluan tässäkin kohtaa korostaa eläinten oikeuksia ja kritisoida eläinten tappamista ylipäätään, mutta myös metsästyksen sisällä on mahdollista toimia joko enemmän tai vähemmän vastuullisesti tai vastuuttomasti, esimerkiksi joko yleisten metsästyskriteerien mukaisesti tai vastaisesti.
Kuten BirdLife Suomi ry tuo tässä lausunnossaan esille, ”vähentyneen uhanalaisen lajin metsästys on kestävän käytön vastaista ja ristiriidassa metsästyksen yleisen vaatimuksen kanssa”. Myös WWF on tuonut lausunnossaan kantansa selvästi esille. WWF:n näkemyksen mukaan metsästys ei lähtökohtaisesti voi olla kestävää, jos kohteena on uhanalainen laji, vaikka metsästys ei olisikaan lajin uhanalaisuuden pääsyy. Eli näissä lausunnoissa on tuotu selvästi esille se, kuinka metsästyskuolleisuus olisi helppo, halpa ja nopein keino vaikuttaa näiden uhanalaisten riistalajien tilanteeseen. Sen lisäksi toki tarvitaan muitakin toimenpiteitä, ja tulen kannattamaan myös seuraavassa käsittelyssä sitten näitä edustaja Pitkon esityksiä, jotka hän tulee tekemään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-18T17:16:39,2022-10-18T17:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_111_153,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_154,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteessa velvoitettaisiin säätämään lain 5 §:ssä tarkoitettu riistaeläinlaji tai muu rauhoittamaton eläinlaji aina rauhoitetuksi silloin, kun laji on Suomessa, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalainen. Tässä siis mennään taas samaan juttuun kuin mitä on vaikka metsäsektorilla, että jos Euroopassa on vähän hiilinieluja metsien kautta, niin Suomessa ei saisi kaataa puita. Niin kuin edustaja Myllykoski otti tässä hienosti esille, että kun on lajeja, mitä on Suomessa paljon, runsaasti, mutta muualla Euroopassa ei välttämättä olekaan, niin silloin pitäisi kieltää nekin. Sitten valiokunnan kuulemisessa on tullut esille se, että nämä aloitteen tekijät ovatkin sitten vähän täsmentäneet tätä 15 uhanalaiseen lajiin, ettei mennä niin rankasti.
Totean tännekin, että itsellänikin on metsästyslupa ja siihen soveltuvia välineitä, mutta en metsästä, kun en syö sitä riistaa, niin että en turhaan sitten mene mitään ampumaan. Tämän pitäisi olla jokaiselle selvä asia, ettei mitään viihdekäyttöä siellä tapahdu. Tosin aikaa on ollut siitä kokeestakin, ja niitä vesilintuja, sukeltavia ja puolisukeltavia, on niin monta eri lajia, etten enää tunnistaisikaan niitä: kun osittain ovat vain pyrstöhöyhenet vähän eri sävyisiä, niin ei pysty tunnistamaankaan, ampuuko rauhoitettua vai ei-rauhoitettua lajia. Eli tämän takia en mene.
Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari esitteli näitä valiokunnan johtopäätöksiä. Täällä on kolme todella hyvää lausumaesitystä, kannatan näitä. Yritetään turvata näitä lajeja. Lisäksi jokainen metsästäjä voi tehdä myös niitä henkilökohtaisia päätöksiä, miten suojella näitä lajeja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-10-18T17:19:53,2022-10-18T17:21:50,Hyväksytty,1.1
2022_111_155,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_156,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja sen allekirjoittaneille tärkeästä aloitteesta.
WWF:n Living Planet 2022 ‑raportin mukaan selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat kutistuneet keskimäärin 69 prosenttia viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on tänään sanottu salissa jo muutamaan kertaan, toivottavasti muistamme sen tämän jälkeen. Muokkaamme ja tuhoamme luontoa nopeammin kuin koskaan ihmisen historiassa. Meidän on muutettava tapaa, jolla kulutamme luontoa ja jolla riskeeraamme luontoarvoja. Siksi myös kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästämisen kiellosta metsästyslaissa on kannatettava. Metsästys on monille uhanalaisille lajeille niin sanottu ylimääräinen kuolinsyy, jota olisi nopeinta ja helpointa vähentää. Kansalaisaloite on lähtöisin suomalaisten suuresta huolesta, sillä joka yhdeksäs laji on Suomessa uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Suomessa on tällä hetkellä 17 kansallisesti, Euroopassa tai maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi luokiteltua eläinlajia, joita saa metsästää. Nämä lajit ovat pääasiassa lintuja. Erittäin uhanalaisten lajien joukosta löytyvät tukkasotka, punasotka, haahka ja nokikana.
Kansalaisaloitteella pyritään suuntaamaan metsästys elinvoimaisiin lajeihin ja mahdollistamaan uhanalaisten riistalajien kantojen elpyminen. Huomionarvoista on, että viime vuosina uhanalaisten lajien osuus vesilintusaaliista on ollut kymmenen prosentin luokkaa. Aloitteessa mainittujen lajien rauhoittaminen ei siis pienentäisi metsästäjien saalista merkittävästi. On oikeastaan vaikea ymmärtää, miksi tällaisesta metsästysoikeudesta halutaan pitää kiinni, miksi ei nähdä luontoarvojen säilyttämisen merkitystä.
Luonnonsuojeluliitto toteaa, että yksi mahdollisuus olisi rajoittaa metsästystä asteittain uhanalaisuuden mukaan. On ymmärrettävää, ettei tieteellisesti määriteltyjä uhanalaisluetteloita voi suoraan siirtää lainsäädäntöön. Sääntelyn tulee tapahtua lakien ja asetusten kautta, kuten luonnonsuojelulain puolella tehdään. Lajien tilaa tulee voida arvioida myös koko lajiston kattavien noin kymmenen vuoden sekä nisäkkäiden ja lintujen viiden vuoden välein toteutettavien uhanalaisuusarvioiden välillä. Kaikki ymmärrämme, että kymmenen vuotta on todella pitkä tarkasteluväli. Luonnonsuojeluliiton mukaan Suomessa äärimmäisen ja erittäin uhanalaisia lajeja ei tule metsästää lainkaan, ne tulisi ensisijaisesti poistaa metsästyslain 5 §:n riistalajeista.
Luonnonsuojeluliitto pitää erittäin tärkeänä myös valtakunnallisen metsästykseltä kokonaan rauhoitettujen lintuvesien verkoston luomista. Tämä työ, joka on aloitettu Sotka-hankkeessa, tukee hyvin uhanalaisten vesilintujen suojelua.
Kiitos lämpimästi vielä kerran aloitteen tekijöille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-18T17:21:51,2022-10-18T17:25:05,Hyväksytty,1.1
2022_111_157,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_158,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö on hyvin harkittu kokonaisuus. Kansalaisaloitteen tekijöiden esille nostamista uhanalaisista lajeista valtaosa on vesilintuja, ja meillähän on jo tehty laajasti erilaisia toimia taantuvien vesilintukantojen tilanteen parantamiseksi. Viimeisin ilmenemismuoto on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen Helmi-ohjelma, joka koskee koko tätä vuosikymmentä, ja sen tavoitteena on lajien elinympäristöjen parantaminen laajasti ja kattavasti. Oma merkityksensä on myöskin ympäristökorvauksella ja perinnebiotooppituella, jotka liittyvät maatalouspoliittiseen järjestelmään. Valiokunta aivan oikein pitää näitä vesilintujen elinympäristön parantamiseksi toteutettuja hankkeita erittäin tärkeinä. Helmi-ohjelman kautta rahoitetaan myös vieraspetopyyntiä, joka toteutetaan Natura 2000 ‑verkoston lintuvesillä. Sen tavoitteena on tietysti turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesi- ja rantalinnuille. Vesilintujen pesintää uhkaavat erityisesti supikoira ja minkki, jotka ovat hyvin haitallisia vieraspetoja.
Kaiken kaikkiaan tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan ehdotus, jonka mukaan vesilintukantaa seurataan tiiviisti, niin että ensimmäinen selvitys siitä pitää valiokunnalle toimittaa jo vuoden 2023 loppuun mennessä, on hyvä linja, ja käytettävissä olevat tietoaineistot tietenkin mahdollistavat vesilintujen metsästyksen vuosittaisen säätelyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-18T17:25:13,2022-10-18T17:27:27,Hyväksytty,1.1
2022_111_159,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_160,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnä kiitoksia maa- ja metsävaliokunnalle hyvin tehdystä työstä.
Hieman ihmettelen tuota vihreiden intoa kaiken suojeluun. Kannattaisi biologian läksyt joskus lukea vähän tarkemmin ja tutustua tosiasioihin. Esimerkiksi metsästäjäjärjestöjen tekemä työ tänä päivänä luonnon hyväksi on erittäin merkittävää. Otetaan yksi esimerkki vaikka näistä mainituista vesilinnuista: Suomessa on erittäin haitallinen vieraslaji, villiminkki, joka tuhoaa vesistöissä. Esimerkiksi kesämökkini järvellä yhtenä kesänä villiminkki söi kaikki kuikan poikaset. Kuikalla oli iso poikue siellä kasvamassa, ja joka ainoa pentu kahden päivän aikana hävisi siltä järveltä, syynä villiminkki. No, mites se torjutaan? Metsästäjät jatkuvasti pitävät silläkin alueella villiminkin pyydyksiä ja yrittävät pyytää tätä erittäin haitallista vieraslajia pois sieltä luonnosta, kohtuullisella, hyvällä menestyksellä, mutta teidän vihamielinen suhtautumisenne metsästykseen aiheuttaa sen, että kohtapuoliin meillä tämä homma karkaa käsistä. Sama koskee supikoiraa. Supikoira on erilaisten riistalintujen ja maassa pesivien lintujen vihollinen numero yksi. Se tuhoaa omalla esiintymisalueellaan kaikki pesät systemaattisesti. Tämänkö metsästys pitäisi sitten kieltää, minkä jälkeen nämä vieraslajit ottaisivat vallan alueella ja kaikki luonnon linnut häviäisivät?
Muistan aikanaan, kun vihreät tekivät erittäin hyviä esityksiä siitä, että pelloilla keväisin olevat lantapatterit on peitettävä niin, että sieltä ei pääse mitään päästöjä ilmaan. No, nehän peitettiin sitten esimerkiksi sahanpurulla ja muilla peitteillä. Miten siinä kävi? Nyt kun nämä lantapatterit siellä peitettiin, se johti siihen, että joka kevät, kun tuli kylmät jaksot — siellähän valtava määrä erilaisia pikkuisia hyönteisiä pyörii siinä ympärillä — linnut menettivät ruokamaansa. Kun tuli kylmä kevätpäivä, niin valtava kato tuli pikkulinnuille, kun ei ollut ruokaa. Ne paleltuivat kuoliaaksi. Teidän erinomainen ideanne, teidän painostamanne asia, aiheutti sen, että pikkulinnut hävisivät, muun muassa pääsky. Olen tuolta itärajan pinnasta pieneltä tilalta kotoisin oleva nuorimies. Muistan kun siellä aikanaan pienenä poikana ihailin niitä valtavia pääskysmääriä, mitä siellä oli, nimenomaan tämän lantapatterin ansiosta. Kun kylmä kausi iski, niin pääskyt pysyivät elossa ja populaatio kasvoi, ja syksyisin olivat puhelinlangat täynnä niitä lintuparvia, kun ne läksivät muuttomatkalle. Mutta kun te vaaditte tämän erinomaisen säännön, niin ne sitten hävisivät totaalisesti. Sama koskee nykyistä maanviljelyä, miten se on koneellistettua ja kaiken pitää olla niin hygieenistä: tämä on aiheuttanut sen, että pikkulinnut häviävät.
Katsoisitte edes joskus peiliin, arvoisat vihreät. Sama koskee uhanalaisilla lajeilla kekkulointia, keinotekoista suojelua, esimerkkinä voisi sanoa liito-oravan. Te olette saaneet uhanalaisten lajien listalle liito-oravan, joita ainakin virallisen laskelman mukaan — niitä olen useita nähnyt — on satojatuhansia yksilöitä Suomessa. Se on uhanalainen laji teidän mielestänne, ja se aiheuttaa sen, että monelle metsänomistajalle kun sattuu tämä liito-oravan pesintäalue- tai ruokinta-alue tilan kohdalle, niin siellä päin ei sitten metsää hakata eikä hoideta. Tällä teidän mittarillanne mitattuna kaikki suomalaiset luonnonlajit, luonnossa elävät nisäkkäät ja linnut, ovat uhanalaisia, joka ainoa. Ainoastaan hyönteispopulaatiot ovat suurempia, niin että ne säilyisivät tämän teidän luokittelunne ulkopuolella. Mutta ei teillä ole minkäännäköistä suhteellisuudentajua. Te vain esitätte näitä lukujanne ja sen jälkeen vaaditte rauhoitusta, ja se johtaa siihen, että sen jälkeen meillä Suomen luonto yksinkertaistuu ja sieltä poistuu lajeja, kun te ette anna sitä luontoa hoitaa.
Ehkä paras esimerkki metsästyksestä, mitä te haluatte estää kaikin keinoin, on susi. Suomessa on kaksi metsäpeurapopulaatiota, joita susi aidosti uhkaa. Tuolla Kainuun lähellä olevalle vasomisalueelle nämä metsäpeurat eivät voi enää mennä, kun siellä on niin valtava määrä susia. Jos metsäpeura menee vasomaan tälle alueelle, niin sekä vasa että emä jäävät sinne. Yhtään uutta yksilöä sieltä ei tule, koska sekä emä menetetään että se vasa menee aivan varmasti. Elikkä tämä teidän susiensuojeluintonne on aiheuttanut sen, että yksikään laji, se populaatio, tältä alueelta ei pääse enää kasvamaan, ja sitten te vaaditte täällä hurskaasti ja kansalaisaloitteita tehden, että pitää suojella luontoa.
Kun metsänomistaja uudistaa metsää, hänhän tekee suuren palvelun sille ympäröivälle luonnolle, koska se metsä uudistetaan ja sinne istutetaan uudet puuntaimet. Viime viikonloppuna omalla pienellä metsäpalstalla olin tekemässä ensihoitoa taimikolle, pelastamassa sitä taimikkoa sieltä heinikosta, ja vaikka oli kylmä syyspäivä, niin voi, mikä valtava luonnon rikkaus sillä alueella oli. Siellä näki vaikka mitä pieniä eläimiä, vielä hyönteisiäkin pyöri siellä valtavasti. Mutta jos olisi se teidän ihailemanne vanha pystyyn happaneva kuusikkometsä, niin siellä ei yksinkertaisesti olisi mitään, syksyisin saattaisi jokunen sieni kasvaa, mutta ei minkäännäköistä elämää. Samoin on marjoja, taimikosta löytyy Suomen parhaat puolukkametsät, samoin mustikat ja vadelmat. Jos se teidän ihailemanne vanha kuusikko on teidän tavoitemetsänne, siinä jää marjanpoiminta sitten sen varaan, mitä ulkomailta Suomeen marjoja tuodaan. Elikkä teidän ihannemaailmanne sisältää sen teidän yksinkertaisen kuvanne siitä, mitä suomalaisen luonnon pitäisi olla, mutta sillä, mitä te näette omissa aivoissanne, ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Menkää joskus tuonne suomalaiseen luontoon, käykää semmoisessa metsässä, mitä hoidetaan, niin sieltä saatte kaikki nämä äsken mainitut asiat poimittua marjoista ja sienistä lähtien. Voitte viettää aikaa luonnon rauhassa siellä ja myös nähdä sen ilon, että uusi metsä nousee vanhan tilalle. Mutta ymmärrän, että teidän näkemyksenne on niin yksikanttinen, että siihen ei sovi mitään muuta.
Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Nyt kun on puhuttu paljon esimerkiksi sudenmetsästyksestä, miten se tulisi kieltää, niin tiedätte, arvoisat edustajakollegat, paikalla olevat ja myös tätä seuraavat, että Suomessa on kaksi lakia, jotka kieltävät vieraslajit. Koirasusihan on sekä metsästyslain nojalla että vieraslajilain nojalla lainsuojaton eläin, mutta iso osa suomalaisista susista, joita tuolla metsissä juoksee... Oikea susihan on harmaa, sen kyllä erottaa niistä susista, jotka juoksevat häntä pystyssä, jotka ovat vaaleankeltaisia. Ne eivät ikinä ole susia, mutta jos semmoisen suden joku menee kaatamaan, niin se on linnareissu. Miksi näin? No siksi, koska ympäristöväki on pitänyt huolen siitä, että tämä geneettinen tutkimus jätetään aina tekemättä ja kaveri saa käräjillä tuomion siitä, että on tällaisen eläimen ampunut. Meidän pitää päästä ihan aidosti tässä sudenkin suojelussa siihen realismiin, että mikä on oikea susi ja mikä on koirasusi, ja ne lait ovat jo Suomen eduskunnan hyväksymiä, metsästyslaki ja laki vieraslajeista — molemmista se löytyy. [Puhemies koputtaa] Jospa teillä, arvoisat vihreät, vaan olisi joskus aikaa vilkaista niitä lakeja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T17:27:34,2022-10-18T17:34:46,Hyväksytty,1.1
2022_111_161,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_162,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia käydystä keskustelusta. ”Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa” — tämä aloitehan kuulostaa siltä, että valtaosa suomalaisista ajattelisi, että ilman muuta näin pitäisi tehdä ja miksi näin ei sitten tehtäisi, jolloin haluan korostaa edelleenkin sitä, että meidän uhanalaisten lajiemme metsästystä rajoitetaan.
En usko, että esimerkiksi edustaja Hopsu tahallaan halusi vääristellä sitä asiaa, että tänäkin päivänä punasotkaa metsästetään. Ei metsästetä, se on ollut asetuksella kielletty jo vuodesta 21, kolmevuotisella asetuksella, ja tullaan kieltämään edelleenkin. Tavallaan minä vetoaisin sekä kansalaisjärjestöihin että tähän porukkaan, joka tässä talossa tekee töitä, että kerromme niistä asioista, että Suomessa tehdään rajoituksia kanta-arvioitten perusteella, ja kun kanta muuttuu, niin sitten rajoituksia puretaan tai niitä kiristetään. Niitä tehdään valtakunnan tasolla, niitä tehdään alueellisella tasolla ja paikallisella tasolla. Voidaan tehdä ajallisia rajoituksia tai totaalikieltoja, tai vaikkapa metsästysseurat voivat tehdä lukumäärään perustuvia kieltoja. Mutta meillä rajoitetaan jo tällä hetkellä metsästystä, ja siksi minusta on todella harmillista, että täällä ei tehdä kotiläksyjä ja että levitetään esimerkiksi tällaista tietoa, että tänäkin päivänä punasotkaa metsästetään, kun sitä ei metsästetä. Tämäntyyppisten asioitten takia ihmiset allekirjoittavat aloitteita hyvässä uskossa.
Samalla kun tämä aloite olisi hyväksytty, kuten vihreät ja osa vasemmistosta haluaisivat, me olisimme ILO-sopimusta vastaan kieltäneet esimerkiksi riekon metsästyksen saamelaisilta, olisimme kieltäneet teeren metsästyksen Suomessa. Ei tällaisia mielipide-, tunneilmastossa tehtyjä aloitteita ehkä kannattaisi ottaa niin vakavasti, vaan kannattaa aina perehtyä siihen, mitä nämä oikeastaan syvemmin ovat syöneet.
Mutta kiitoksia aloitteen tekijälle, tämä aiheutti hyvän keskustelun tässä talossa ja sai aikaan nämä kolme lausumaa, joilla vesilintujen tilannetta entisestäänkin parannetaan. Ja valiokunnan unelmatahtotila on se, että silläkin puolella olisi vähän samantapaiset laskennat kuin riistakolmiolaskennat metsäkanalintujen puolella. Ehkä tulevaisuudessa tiedämme vesilintujen levinneisyydestä vielä enemmän ja pystymme sitten vielä tarkempaan säätelyyn ja näitten kantojen parempaan elvyttämiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-18T17:34:48,2022-10-18T17:37:55,Hyväksytty,1.1
2022_111_163,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_164,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti: Kiitoksia maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtajalle Anne Kalmarille erinomaisesta työstä. Hän on tehnyt tässä asiassa aivan valtavan hienon työn, ja tuo viimeisin edustaja Kalmarin erinomainen esimerkki kertoo tämän aloitteen yhteydessä levitetystä väärästä tiedosta, jota muuten ei yksikään vihreä oikaissut — mistä se johtuu? Minä muistuttaisin kuitenkin edustajakollegoita siitä, että tässä talossa edustajia velvoittaa ehdoton totuus. Miksi te levitätte väärää tietoa tietoisesti, aivan tietoisesti? Ette voi mennä sen taakse, ettette voi tietää. Tässä talossa, jos joku asia on epäselvä, aivan varmasti puolen päivän sisällä asia selviää — ellei selviä, niin huomenna se on jo varmasti selvä. Elikkä ei pidä mennä levittämään väärää tietoa. Mutta se on näkynyt tässä viime aikoina erilaisissa tehtävissä, mitä eduskunnan yhteydessä olen päässyt tekemään, että tällaista väärää tietoa vihreät tietoisena levittävät muun muassa ympäristönsuojelun kautta, sitten päästökaupasta aivan vääriä tietoja, jotka maksavat Suomen kansalle miljardeja. Tehdään valtavaa vahinkoa ilman minkäännäköistä vastuuta siitä, että työpaikat menetetään ja monta muuta vahinkoa tehdään.
Toivon, arvoisa puhemies, että pääsisimme sellaiseen keskusteluun jonain päivänä, että vihreätkin tulisivat tosiasiassa mukaan tähän Suomen kehittämiseen, kun nykyisin ainoa vaihtoehto taitaa olla, että kaikki lopetetaan. Rukkaset putoavat, ja sitten ruvetaan ihmettelemään, kun ei ole mitään. Siinä samalla menetetään monta muutakin hyvää asiaa, ihmisten työpaikat. Ja tällä menolla kohtapuoliin olemme sellainen valtio, jossa mitään ei saa tehdä, mutta jäljellä on vain valtava velkataakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T17:37:55,2022-10-18T17:39:30,Hyväksytty,1.1
2022_111_165,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 19/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Hopsu, poissa. — Edustaja Grahn-Laasonen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_166,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt kansalaisaloitteen 11/2019. Esittelen mietinnön — pahoittelut, menee hetki, koska tämä on hyvin perusteltu.
Kyse on pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamisesta. Kiitos ensinnäkin kansalaisaloitteen tekijöille tämän aiheen esille tuomisesta. Pääsemme siitä eduskunnassa keskustelemaan tämän johdosta. Kansalaisaloitteen taustalla on huoli ilotulituksista aiheutuvista haitoista, kuten silmävammoista, tulipaloista, juhlijoiden turvallisuudesta ja eläinten ilotulitteista kärsimästä stressistä sekä ympäristön kuormittumisesta. Kansalaisaloitteessa on ehdotettu muutettavaksi lakia vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta sekä ehdotettu räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun asetuksen ja räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista. Aloite rajaisi varsinaisten ilotulitusten käytön vain ammattilaisille.
Voimassa olevan kemikaaliturvallisuuslain 92 §:n mukaan pelastusviranomainen voi antaa ilotulitteiden käyttöä koskevia yleisiä määräyksiä ja kieltoja. Käytännössä näin on kielletty ilotulitteiden käyttö ydinkeskustoissa, toreilla ja alueilla, joilla kokoontuu paljon ihmisiä. Tätä mahdollisuutta on kaupungeissa käytetty, ja saadun selvityksen mukaan tulokset turvallisuuden osalta ovat olleet positiivisia.
Kansalaisaloitteeseen sisältyvällä ehdotuksella olisi merkittävästi vaikutusta yhteen EU:n perussopimuksen keskeiseen periaatteeseen eli tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Ehdotuksen mukaan vain kemikaaliturvallisuuslain 94 §:ssä tarkoitettu ilotulitusnäytöksen järjestäjä saisi järjestää ilotulitusnäytöksiä ja käyttää F2- ja F3-luokkaan kuuluvia pyroteknisiä tuotteita.
Kansalaisaloitteessa esitetään kuluttajien ilotulittamisen vaihtoehtona julkisia ammattilaisten järjestämiä ilotulitusnäytöksiä. Aloitteessa esitetään, että tämä voisi kompensoida alan liiketoiminnan menetyksiä avaamalla uutta ilotulitusnäytöksiin perustuvaa liiketoimintaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattimaisissa ilotulitusnäytöksissä käytettävät ilotulitteet muodostavat noin 10 prosenttia kaikesta ilotulitemyynnistä, 90 prosenttia on kuluttajailotulitteita. Niitä myydään pääasiassa myyntipisteistä, joita ylläpitävät usein urheiluseurat. Myynti ja jakelu työllistävät sesonkiluonteisesti noin 1 600 henkilöä sekä noin 160 urheiluseuraa. Kuluttajailotulitemyynnin arvo on nykyään noin 21 miljoonaa euroa vuosittain. Pelastusviranomaiset valvovat myyntipisteitä sekä myynnin varastointia, ja lisäksi Tukes tekee markkinavalvontaa ilotulitemyyntisesongin aikana. Valiokunnalle esitetyn arvion mukaan F2- ja F3-tuotteiden kuluttajailotulitteiden myyntikielto merkitsisi suurella todennäköisyydellä ilotulitetoimialan toimintaedellytysten romuttumista.
Talousvaliokunta toteaa mietinnössään, että ilotulittamiseen liittyvää sääntelyä on kiristetty viimeisen 20 vuoden aikana muun muassa lyhentämällä myynti- ja ampumisaikoja, karsimalla haitalliseksi todettuja ilotulitteita markkinoilta, nostamalla ilotulitteiden ikärajaa ja säätämällä ilotulitteiden ampujille velvoite käyttää suojalaseja. Selvää kuitenkin on, että ilotulitteiden käytöstä aiheutuu vuosittain haittoja sekä käyttäjille että sivullisille. Näitä on tuotu kansalaisaloitteesta ansiokkaasti esille. Valiokunta pitääkin käsiteltävänä olevaa aloitetta erittäin merkittävänä keskustelunavauksena ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. Valiokunta kannattaa tavoitetta vähentää ilotulituksista aiheutuvia haittoja ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua.
Toteamme asiantuntijalausunnon perusteella, että kansalaisaloitteeseen sisältyvä muutos pyrotekniikkadirektiiviin vaatisi poikkeusta tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskevaan pääsääntöön. Perustelujen luotettavuudelle ja kattavuudelle asetetaan erityinen vaatimus. Tällöin direktiivin edellyttämien seurausten riittävä arviointi puoltaa ministeriön lainvalmisteluvastuuta tässä asiassa. Vaikutusarviointi tulisi tehdä ainakin siitä näkökulmasta, että kansalaisaloitteessa esitettyä kieltoa saatettaisiin kiertää tuomalla ilotulitteita naapurimaista tai tilaamalla ilotulitteita enenevässä määrin verkkokaupasta ulkomailta, joissa ilotulitteita on sallittua myydä kuluttajille. Kansalaisaloitteessa ehdotettu täyskielto saattaisi lisätä laittomien kuluttajailotulitteiden määrää Suomessa ja lisätä niiden laitonta käyttöä ja hallussapitoa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että ilotuliteturvallisuuden parantamisen kokonaisharkinnassa selvitetään ja punnitaan laajasti eri vaihtoehtoja. Täyskiellon ja osittaiskiellon lisäksi tulee tarkastella mahdollisuuksia ratkaista kansalaisaloitteessa esille tuotuja ongelmia ilotulittamiseen liittyvillä uusilla rajoituksilla. Eri vaihtoehtojen kartoittamisessa ja niitä koskevien kattavien vaikutusarvioiden laatimisessa on myös tarpeen kuulla eri hallinnonaloja ja sidosryhmätahoja kokonaisvaltaisen tilannekuvan saamiseksi.
Tässä kansalaisaloitteessa ehdotetaan muutettavaksi yhtä lakia ja kahta valtioneuvoston asetusta. Eduskunnalla ei kuitenkaan ole asetuksenantovaltaa eikä näin ole myöskään toimivaltaa muuttaa valtioneuvoston asetuksia kansalaisaloitteessa ehdotetun mukaisesti. Valiokunta pitää tämänkin perusteella tarkoituksenmukaisena, että kansalaisaloitteen pohjalta on tehtävä eri vaihtoehtojen punninta ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset kokonaisuudessaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Lisäksi tähän sisältyy joitain muita varmasti — uskon näin — aika teknisluontoisilta kuulostavia perusteluita, joiden pohjalta valiokunta on kuitenkin päätynyt esittämään päätösehdotuksenaan yksimielisesti, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen 11/2019 sisältyvän lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy yhden lausuman. Esittämämme lausumaehdotus on, että eduskunta edellyttää, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi ja ryhtyy selvitysten johdosta tarvittaviin toimenpiteisiin sekä antaa talousvaliokunnalle selvityksen tarkastelun tuloksista.
Toivon, että perehdytte tähän itse mietintöön, koska siinä on erittäin laajasti selitetty siis se, minkä takia tällaiseen lopputulokseen on valiokunta yksimielisesti päätynyt. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-18T17:39:59,2022-10-18T17:46:37,Hyväksytty,1.1
2022_111_167,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. — Mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_168,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valiokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasoselle erinomaisesta esittelystä. Valiokunta kävi tätä asiaa huolella läpi kuullen asiantuntijoita ja kävi hyvän valmistavan keskustelun asiassa ja päätyi yksimieliseen mietintöön, ja se on erittäin arvokas asiakirja sinänsä.
On selvä asia, että näiden ilotulitteiden aiheuttamat ongelmat ovat kaikkien meidän tiedossa, ja yhteiskunta on puuttunut ja myös kunnat omissa järjestyssäännöissään ovat ansiokkaasti puuttuneet näihin ongelmiin, joita on ilmennyt. Yhtä selvää on myös se, että jos täyskielto tehdään, niin sehän johtaa välittömästi siihen, että sen jälkeen tulevat ne pimeät markkinat voimaan ja sitten niitä ei valvo kukaan. Sen jälkeen tilanne on täysin karannut käsistä, ja se johtaa sitten taas vielä huonompaan tilanteeseen. Nyt meillä on erittäin hyvällä mallilla tämä asia. Totta kai siellä aina joku... Aivan kuten liikenteessäkin, vaikka liikennesäännöt ovat voimassa, joku aina ajaa ylinopeutta tai tekee jonkun muun liikennesääntöjen vastaisen teon siellä, mutta heidät pitää sitten totta kai laittaa vastuuseen, kun semmoinen sattuu.
Tämä valiokunnan työ oli mielestäni erittäin arvokasta ja syvällistä, käytiin asia huolella läpi ja päädyttiin yksimieliseen mietintöön. Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle ja myös valiokunnalle, joka teki erinomaista työtä, ja neuvokset kirjoittivat erinomaisen mietinnön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T17:46:50,2022-10-18T17:48:08,Hyväksytty,1.1
2022_111_169,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 11/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_170,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan käsiteltävänä oli kansalaisaloite, ja kansalaisaloitteeseen yhdistettiin lakialoite, ja niissä oli kysymys koulukiusaamisesta ja siihen puuttumisesta ja erityisesti siitä, että lisättäisiin rikoslakiin koulukiusaamista koskeva erillinen rikosnimike. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan lainvalmisteluun ryhtymistä, ja lakialoite sisälsi myös säädös- ja pykäläehdotukset.
Ensiksi haluan lakivaliokunnan puheenjohtajana koko valiokunnan puolesta kiittää aloitteen tekijöitä sekä sen allekirjoittajia. Väkivalta on aina tuomittavaa ja haitallista. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus turvalliseen kouluympäristöön. Jokaisella tulee olla oikeus myös turvalliseen koulutiehen ja fyysiseen koskemattomuuteen.
Sekä lakialoitteen että kansalaisaloitteen mukaan koulukiusaamisella tulisi olla oma rikosnimike ja oma rikostunnusmerkistö. Jo tällä hetkellä on rangaistavaksi tarkoitettu menettely melko kattavasti ja olennaisilta osin katettu rikoslain säännöksillä, mutta silti esitettiin, että sille tulisi vielä erillinen rikostunnusmerkistö. Ajatuksen taustalla on se, että menettelyn rikosluonne tehtäisiin näin paremmin näkyväksi ja otettaisiin vakavammin ja moitittavaan tekoon kohdistettavat vastuuhenkilöiden ja viranomaisten toimet tehostuisivat.
Lakivaliokunta kuuli asian käsittelyssä laajasti eri tahoja ja asiantuntijoita, muun muassa rikosoikeuden professoreista aina Viikin normaalikoulun 8A‑luokan oppilaisiin ja heidän opettajiinsa asti.
Valiokunnan saamasta selvityksestä käy ilmi, että koulukiusaaminen on monitahoinen ilmiö, joka voi sisältää hyvin erityyppistä toimintaa. Kyse voi olla selkeästä fyysisestä tai henkisestä väkivallasta, joka ilmenee suoranaisina pahoinpitelyinä tai toisen haukkumisena tai nimittelynä. Se voi ilmetä myös näkymättömämpänä ja passiivisena tekona, kuten niin, että henkilö suljetaan kaveriporukan ulkopuolelle eikä kukaan ole hänen kanssaan tekemisissä. Kiusaamisteot voivat olla vakavuudeltaan ja tekotavoiltaan ja kestoltaan hyvin erilaisia. Kysymys voi olla yhden henkilön toiseen tai joukon tiettyyn henkilöön kohdistamasta menettelystä.
Koulukiusaaminen on erittäin merkittävä ongelma, ja siihen tulee puuttua tehokkain toimenpitein. Vakavat koulukiusaamiseksi käsitettävät teot on, kuten edellä toin esille, jo nykyisin varsin kattavasti säädetty rangaistaviksi, eikä lakivaliokunta pidä perusteltuna esimerkiksi saman teon nimittämistä koulukiusaamiseksi tai pahoinpitelyksi riippuen siitä, tapahtuuko se kouluympäristössä vai muualla. Asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin, että pahoinpitelyn lisäksi vakavassa kiusaamisessa voi olla kyse myös muista rikoksista, kuten esimerkiksi vahingonteosta, ryöstöstä, varkaudesta tai näpistyksestä, laittomasta uhkauksesta tai vapaudenriistosta. Mietinnössä todetulla tavalla on epävarmaa, olisiko erilliskriminalisoinnilla ylipäätään toivottuja ongelman näkyväksi tekeviä vaikutuksia. Esimerkiksi se, että väkivalta kouluympäristössä tehtynä ei olisikaan pahoinpitelyä vaan koulukiusaamista, voi päinvastoin olla valiokunnan mielestä omiaan hämärtämään rikoslain kaikkia koskevien rangaistussäännösten tuntemusta ja korostamaan eikä suinkaan vähentämään sellaista käsitystä, että kouluympäristö on paikka, jossa yhteiskunnan yleiset säännöt eivät päde. Näin ei kuulu olla, sillä pahoinpitely on pahoinpitely riippumatta siitä, tapahtuuko se koulussa, kadulla tai muualla.
Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on esitetty erilaisia arvioita siitä, tehostaisiko koulukiusaamiskriminalisointi kiusaamistapausten selvittämistä ja käsittelyä. Se saattaisi madaltaa kynnystä tuoda kiusaaminen esille ja tehdä poliisille rikosilmoitus. Toisaalta on arvioitu, että ehdotettu erilliskriminalisointi nostaisi kynnystä saattaa kiusaamistapauksia opetushenkilöstön tietoon.
Lakivaliokunta pitää koulukiusaamista erittäin merkittävänä ongelmana ja katsoo, että siihen tulee puuttua tehokkain toimenpitein. Edellä selostettujen ja mietinnöstä tarkemmin ilmenevien seikkojen valossa lakivaliokunta ei kuitenkaan kannata lakialoitteessa ja kansalaisaloitteessa ehdotettua koulukiusaamisen sisällyttämistä erillisenä rikoksena rikoslakiin tai siihen tähtäävään lainvalmisteluun ryhtymistä.
Lakialoitteessa ja kansalaisaloitteessa on kuitenkin tuotu esiin tärkeitä ongelma-alueita ja näkökohtia. Koulussa tapahtuvan kiusaamisen ja väkivallan juurisyyt ovat moninaiset. Niiden torjunnassa oma roolinsa ja tehtävänsä on niin koulujen kuin oppilaitosten henkilökunnalla, viranomaisilla, oppilaiden vanhemmilla ja huoltajilla ja samoin oppilailla itselläänkin. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, ja lakivaliokunta toteaa, että mikäli on tarvetta selventää näiden eri toimijoiden tehtäviä ja velvollisuuksia, tämä tapahtuu kysymyksessä olevassa lainsäädännössä eli lähinnä koulu- ja opetuslainsäädännössä, ei niinkään rikoslainsäädännössä.
Lakivaliokunnan kuulemisissa lapsiasiainvaltuutettu on lausunnossaan todennut seuraavasti: ”Yksi syy kiusaamiseen puuttumisen tehottomuuteen, jota siis aloitteella pyritään parantamaan, on passiivisuus kiusaamistapausten selvittämisen aloittamisessa. Kiusaamistapausten siirtäminen jo suhteellisen kuormittuneeseen rikosoikeusjärjestelmään tuskin tukee niiden selvittämisen tehokkuutta. On ehdottoman tärkeää, että kiusaamistapauksiin puututaan nimenomaan tehokkaasti riippumatta siitä, missä kiusaaminen ilmenee.” 
Mietinnössään valiokunta painottaa, että on tärkeää turvata koulujen ja oppilashuollon riittävät resurssit. Tärkeää on myös viranomaisten ja koulujen toimivien yhteistyötoimintamallien kehittäminen ja niiden toimivuuden varmistaminen sekä se, että toimintatavat ovat sellaisia, että kiusaamiseen puututaan yhdenvertaisella tavalla ja koko maassa.
Edelleen on tärkeää huolehtia toimijoiden, niin opettajien kuin muidenkin toimijoiden, riittävästä koulutuksesta niin, että nämä ovat tietoisia käytettävissä olevista toimintamalleista, ilmoitusvelvollisuuksista sekä siitä, onko kulloinkin käsillä olevassa tilanteessa kysymys minkätyyppisestä tapahtumasta ja onko kysymyksessä rikos.
Valiokunta katsoo, että jatkossa on syytä kokonaisvaltaisesti selvittää, millä keinoin koulukiusaamistapauksia voidaan ehkäistä ja niihin puuttua nykyistä paremmin, ja samalla arvioida myös, onko vahingonkorvaukseen ja opetustoimen valvontaan liittyvässä lainsäädännössä tarkistamistarpeita.
Lakivaliokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen sisältyvän ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hylkää lakialoitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kokonaisvaltaisesti, millä keinoin koulukiusaamistapauksia voidaan ehkäistä ja niihin puuttua nykyistä paremmin, ja tähän liittyen arvioi muun muassa tarpeita opettajien koulutuksen täydentämiseen, valtakunnallisesti yhdenmukaisiin toimintamalleihin kiusaamistapauksissa sekä sitä, onko vahingonkorvaukseen ja opetustoimen valvontaan liittyvässä lainsäädännössä tarkistamistarpeita.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-18T17:48:00,2022-10-18T17:57:00,Hyväksytty,1.1
2022_111_171,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_172,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelin tänään reisjärvisten tet-harjoittelijoiden Tuomas Paalavuon ja Mikael Rahkolan kanssa koulukiusaamisen ehkäisemisestä. He sanoivat näin: ”Kiusaamistilanteissa opettaja ei saisi sanoa, että ensi kerralla tulee rangaistus tai että ensi kerralla kerrotaan jollekin. Kiusaamiseen tulee puuttua heti, siitä tulee ilmoittaa saman tien eteenpäin. Seuraamusten pitää tulla välittömästi. Muuten kiusaaja saa sellaisen viestin, että kiusaamisesta ei joudu vastuuseen.”
Arvoisa puhemies! Tuomas ja Mikael osuvat asian ytimeen. Tässä on kysymys koulun toimintakulttuurista. Passiivisuus käsittelyn aloittamisessa voi olla iso ongelma. Samaan johtopäätökseen päätyy lakivaliokunta mietinnössään, kun valiokunta linjaa, että olennaiset ratkaisut ovat pedagogisia ja toimintakulttuurisia, eivät rikosoikeudellisia. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön.
Vaikka tämä Keskustaopiskelijoiden ja Keskustanuorten aloite ei sellaisenaan toteudukaan, se on ollut tärkeä keskustelun herättäjä — kiitos siitä. Kiitos myös lakivaliokunnalle, joka pitää koulukiusaamista erittäin merkittävänä ja vakavana ongelmana ja katsoo, että siihen tulee puuttua asianmukaisin ja tehokkain toimenpitein. Esimerkiksi sakkorangaistus — nuori ei sakkoa välttämättä edes itse maksaisi — ei todennäköisesti auttaisi kiusaamisen juurisyihin. Nimenomaan näihin juurisyihin ja ennaltaehkäisemiseen meidän täytyy jatkossa paneutua vielä enemmän. Juurisyyt ovat moninaiset. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Kiusaamisen ehkäisemisessä tulee kieltämisen lisäksi keskittyä myönteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin.
Arvoisa puhemies! Kiusaaminen on toistuvaa ja tarkoituksellista toimintaa. Se ei tapahdu vahingossa tai sattumalta. Somessa tapahtuva kiusaaminen jää helposti piiloon, eikä se tule kovin usein aikuisten tietoon. Kovan väkivallan kasvu nuorison keskellä on huolestuttavaa. Kun on kysymys väkivallasta, tulee puhua väkivallasta. Toki kaikenlainen kiusatuksi joutuminen on tuskallista, syrjäyttävää, yksilön tulevaisuutta uhkaavaa. Siihen pitää puuttua kaikin keinoin. Kiusatut tarvitsevat apua ja tukea. Myöskään kiusaajaa ei saa jättää oman onnensa nojaan, muuten kiusaaminen tuskin loppuu. Kiusaajakin on avun tarpeessa.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan lausumaehdotus tukee näitä tavoitteita. Opettajaksi opiskelevien pitää saada koulutuksessaan riittävät valmiudet ja tieto puuttua kiusaamiseen. Kouluissa tarvitaan yhdenmukaiset toimintamallit asiaan puuttumiseen. Opettajien usein haastava tilanne paranee, kun vastuut ja velvollisuudet ja toimintamallit ovat selkeät ja kaikille samanlaiset. Opiskelijahuollon resurssien tulee olla riittäviä. Näin teemme mahdolliseksi sen, että kiusaamiseen puututaan riittävän varhain ja että vakavammat tapaukset osataan joka kerta ohjata myös poliisin tietoon.
Arvoisa puhemies! Kaikki lähtee siitä, että kunnioitamme ja arvostamme toinen toistamme. Tätä meidän tulee opettaa lapsille pienestä pitäen niin kotona, koulussa kuin harrastuksissa. Opitaan hyviä käytöstapoja, empatiaa, toisen huomioimista, ryhmässä toimimista, yhdessä tekemistä, jokaisen mukaanottamista. Me aikuiset voimme näyttää omilla teoillamme hyvää esimerkkiä, myös täällä eduskunnassa. Rakennetaan yhdessä turvallinen koulu kaikille lapsille ja nuorille. Se on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-18T17:57:39,2022-10-18T18:02:46,Hyväksytty,1.1
2022_111_173,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, poissa. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_174,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Väkivalta on aina väkivaltaa riippumatta siitä, missä se tapahtuu. Rikoslakiin kirjatut teot tulee ilmoittaa poliisille myös koulun toimesta. Kansalaisaloitteen käsittely nosti tärkeitä huomioita keskusteluun, ja haluan vielä kerran kiittää kaikkia aloitteen allekirjoittajia. Tämä aihepiiri vaatii erityistä huomiota jatkossakin.
Keinot puuttua kiusaamiseen ovat moninaiset, mutta tavoitteen ja tahtotilan tulee olla kaikilla toimijoilla sama. Kiusaamiselle on asetettava nollatoleranssi. Lastensuojelussa ja mielenterveyspalveluissa edelleen aivan liian usein selviää vasta vuosien jälkeen, että lapsen ja nuoren elämäntarinassa ikävän käännekohdan on saanut aikaan koulussa kiusatuksi tai väkivallan kohteeksi joutuminen. Lasten ja nuorten syrjäytyminen on asia, jonka ehkäisemiseksi meidän on tehtävä kaikki voitavamme. Lapselle on taattava oikeus koskemattomuuteen sekä rauha oppia uutta, kokeilla siipiään ja kasvaa omaksi itsekseen.
Riittämättömyyden tunne vaikuttaa merkittävästi työhyvinvointiin, ja meidän on pidettävä myös opettajien jaksamisesta parempaa huolta. Kiusaamisen ehkäisyä ei saa jättää yksin opettajien harteille. Kouluissa tarvitaan lisäkäsiä, jotta voimme turvata työrauhan koulun arkeen.
Arvoisa puhemies! Itse toivoisin kiusaamiskeskusteluun enemmän rauhanneuvottelujen henkeä. Riitojen ratkaiseminen, yhteisten sääntöjen noudattaminen ja sovinnon merkitys ovat kasvatustyön ydintä. Sovittelulla on Suomessa pitkät perinteet. Rauhanvälityksen taidot on jalkautettava kaikkiin kouluihin, ja vuorovaikutustaitojen ohella sovittelusta olisi hyvä saada uusi kansalaistaito. Siitä on hyötyä sekä kodeissa että tulevaisuuden työelämässä.
Kiusaaminen ei ole koskaan vain kiusaajan ja kiusatun välinen asia. Apua ja tukea on tarjottava niin kiusaamisen tai väkivallan uhrille, kiusaajalle kuin heidän perheilleen. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, koulutusta, ennaltaehkäisyä, riittäviä resursseja ja empatiakykyä. Jos aikuiset eivät osaa ratkaista ristiriitoja, miten me voisimme odottaa lasten löytävän ulospääsyn kimurantista tilanteesta?
Arvoisa puhemies! Hyvä esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä on poliisilaitosten Ankkuri-toimintamalli, joka on alun perin kehitetty Kanta-Hämeen poliisilaitoksella. Toiminnan tavoitteena on puuttua varhaisessa vaiheessa alaikäisten rikolliseen käyttäytymiseen. Silloin selvitetään nuoren asiakkaan kokonaisvaltaista elämäntilannetta ja ohjataan koko perhe tarkoituksenmukaisen avun ja tuen piiriin. Moniviranomaisyhteistyöllä pyritään puuttumaan nopeasti myös lähisuhde- ja perheväkivaltaan ja näin parantamaan sisäistä turvallisuutta Suomessa.
Hallitus on vahvistanut tällä kaudella oppilas- ja opiskelijahuollon palveluja kaikilla koulutusasteilla, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen omaan kasvuympäristöönsä. Oppilashuollon resursseja parannetaan, ja hyviä tuloksia on saatu muun muassa opettajien kouluttamisesta ratkaisukeskeiseen neuropsykiatriseen valmennukseen ja psykiatristen sairaanhoitajien jalkautumisesta kouluihin.
Tällä hallituskaudella on tehty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, jolla vahvistetaan muun muassa henkilöstön osaamista kiusaamiseen puuttumiseen sekä tuetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa. Henkilöstölle ja oppilaille on tarjottava kiusaamisen tunnistamiseen ja puuttumiseen liittyvää koulutusta.
Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet tarvitsevat vahvaa väkivallan vastaisen työn koordinaatiota. Alueilla on laadittava koulutussuunnitelmat keskeisten ammattilaisten osaamisen kehittämiseksi. Väkivallan uhreille, tekijöille sekä väkivallalle altistuville lapsille on oltava tarjolla vaikuttavia hoito- ja tukikokonaisuuksia.
Arvoisa puhemies! Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi, arvioi kiusaamisen vastaisia toimia valtakunnallisesti, ja raportti julkaistiin lokakuussa. Raportissa todetaan, että koulujen omalla toimintakulttuurilla on suuri merkitys kiusaamisen vastaisessa työssä eikä se aina kiteydy koulun käytössä olevaan menetelmään. Vaikka koulujen henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat pääosin tyytyväisiä kiusaamisen vastaiseen työhön, tarvitaan jatkuvaa toimintatapojen kehittämistä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että myös hienovaraiseen, epäsuoraan kiusaamiseen puututaan johdonmukaisesti.
Käyttämästään kiusaamisen vastaisesta menetelmästä riippumatta koulut nostivat oppilaiden välisen kiusaamisen ohella suurimmiksi huolenaiheiksi oppilaiden välisen nettikiusaamisen, oppilaiden yksinäisyyden sekä oppilaiden poissaolot. Noin joka kymmenes koulujen henkilöstöstä arvioi, etteivät oppilaat uskalla kertoa koulun aikuisille näkemästään tai kokemastaan kiusaamisesta, häirinnästä tai syrjinnästä. Vielä vaikeammaksi henkilöstö arvioi netissä tapahtuneesta kiusaamisesta kertomisen. Oppilaiden kokemukset olivat samansuuntaisia. Joka kymmenes oppilaskyselyyn vastannut arvioi, ettei uskaltaisi kertoa aikuiselle näkemästään tai kokemastaan kiusaamisesta, ja vielä suurempi osuus ei uskaltaisi kertoa netissä tapahtuneesta kiusaamisesta aikuiselle.
Arvoisa puhemies! Hyväksi havaittuja käytäntöjä on laajennettava valtakunnallisiksi, ja vaikuttavien hankkeiden jatko on turvattava. Myös varhaiskasvatuksen puolelle tarvitaan kiusaamista ehkäisevä ohjelma. Koulukiusaamisen ja väkivallan vähentäminen yhteiskunnassa vaatii aktiivista otetta ja saumatonta yhteistyötä meiltä aikuisilta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-18T18:02:57,2022-10-18T18:09:08,Hyväksytty,1.1
2022_111_175,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_176,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan erinomainen on tämä aloite. Koulukiusaamiseen pitää puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja niin, että se varhaisin vaihe on tietenkin kotikasvatus. Lapset pitää kotona kasvattaa siihen, että ketään ei kiusata ja väkivaltaa ei käytetä. Jos maailma menee siihen, että yhteiskunta kasvattaa lapset, niin silloin on peli hävitty. Lähin omainen ei voi olla viranomainen. Silloin on mennyt todella pahasti pieleen kasvatus, jos lähin omainen onkin viranomainen. Ja sitten esimerkiksi monessa kaupungissa, kun käy siellä keskuspaikoilla iltamyöhällä, pieniä lapsia pyörii vielä yöllä rautatieaseman ympäristössä ja monella muulla julkisella paikalla eri puolilla Suomea. Se on kyllä aivan väärin. Lapsen paikka on varmasti iltaisin kotona isän ja äidin luona — tai sitten isän tai äidin, riippuu, mimmoinen se perhesuhde sattuu missäkin perheessä olemaan. Mutta se pieni lapsi tarvitsee sen turvan ja kodin, se tarvitsee rajoja ja rakkautta ja sitten sitä, että hänestä välitetään ja hänellä on aina turvallinen olo.
Tässä muutama aika sitten jouduimme kaikki seuraamaan sitä kammottavaa, karmeaa tapausta — taisi olla Koskelassa, Helsingin yhdessä kaupunginosassa — jossa 16-vuotias poika menetti henkensä järjestelmällisen kiusaamisen lopputuloksena. Nämä ovat niin kammottavia esimerkkejä meidän aikamme suurista ongelmista. Niitä ongelmia ei poisteta sillä, että perustetaan työryhmiä tai tehdään joku hanke, ei varmasti poisteta, vaan kaikki lähtee siitä, että se pieni lapsi siellä kotona ihan vauvasta asti saa hyvän kasvatuksen ja sen jälkeen hän ymmärtää sen, että ketään ei kiusata. Ja sitten kun hän menee kouluun, niin opettajat sitten pitävät huolen siitä, että sitä valvotaan.
Muistan omasta kouluajastani, kun mentiin välitunnille — ja opettajat pitivät siitä huolen kyllä visusti, että välitunnille mentiin — että siellä oli aina välituntivalvoja. Jos siellä opettaja huomasi jonkun kiusaamistilanteen, hän puuttui siihen aivan varmasti. En tiedä, onko nykyisillä koulun välitunneilla enää valvojia, mutta siihen aikaan oli, ja tulos oli hyvä. Jos joku kiusasi toista, niin sen tiesi itse sitten omassa nahkassaan: siitä sai hyvin äkkiä tunnin jälki-istunnon, ja ehkä vielä piti isälle tai äidille viedä kirje, johon piti saada sitten äidin tai isän kuittaus, että tämä on vanhempien näkemä paperi. Elikkä silloin siihen puututtiin aidosti ja välittömästi.
Minun mielestäni, kun tätä koulukiusaamista totta kai on aina ollut, siihen pitää puuttua. Jos siinä sitten mennään niin pitkälle, että poliisi puuttuu asiaan, silloin on kyllä aika paljon hävitty. Tämä Kiva Koulu ‑hanke on pitkään pyörinyt, ja toivon sille menestystä ja onnea, mutta kaikkein tärkeintä on se, että tieto menee koteihin, että lapset kasvatetaan niin, että ketään ei kiusata, koska jos sitten lähin omainen on viranomainen, niin eipä silloin ole enää mitään tehtävissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-18T18:09:10,2022-10-18T18:11:54,Hyväksytty,1.1
2022_111_177,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 150/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 19/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_178,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 150/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahtoisin sanoa muutaman sanan tästä hallituksen esityksestä 150 arpajaislain muuttamisesta. Vaikka minä olen tästä ennenkin puhunut, niin pidän edelleen tätä esitystä erittäin tärkeänä ja täysin ymmärrettävänä.
Veikkaus haki kesällä sisäministeriöltä jatkoaikaa kuponkipelien pakollisen tunnistautumisen käyttöönotolle, koska maailmanlaajuinen komponenttipula on viivästyttänyt merkittävästi uuden myyntipäätteen käyttöönottoa, ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ei tilannetta ainakaan ole helpottanut, päinvastoin. Veikkaus ei pysty ottamaan päätettä käyttöön kaikissa myyntipaikoissa vuoden 23 alkuun mennessä, jolloin kuponkipelien pakollisen tunnistautumisen on arpajaislain mukaan tarkoitus tulla voimaan asiamiesverkoston myyntipaikoissa.
Arvoisa herra puhemies! Veikkauksen yhteistyökumppanien mukaan Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Liikennepalvelukauppiaat ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n lausunnot ovat osaltaan olleet vaikuttamassa Suomen hallituksen esitykseen eduskunnalle, jotta he saisivat riittävän siirtymäajan ja ehtivät saada uudet myyntipäätteet tukemaan kuponkipelien täystunnistautumisen onnistunutta käyttöönottoa. Myyntipäätteen laaja levitys jatkuu vuoden 23 puolelle. Mahdollisesta lisäajasta huolimatta Veikkauksen tavoitteena on ottaa uusi myyntipääte ja kuponkipelien pakollinen tunnistautuminen käyttöön mahdollisimman pian. Veikkauksen on tarkoitus korvata asiamiesverkoston nykyiset totopäätteet loka—marraskuun vaihteessa. Myyntipäätteen laaja levitys kaikkiin myyntipaikkoihin jatkuu vuodenvaihteen jälkeen sen mukaan, missä aikataulussa Veikkaus saa myyntipäätteitä toimittajaltaan.
Arvoisa herra puhemies! Myös nyt alkaneen pitkäkestoisen mediakampanjan tavoitteena on tukea sujuvaa siirtymistä tunnistautuneena pelaamiseen. Kampanjan tärkein kohderyhmä ovat vielä tunnistautumattomat kuponkipelaaja-asiakkaat. Heitä aktivoidaan tilaamaan Veikkaus-kortti ja rekisteröitymään Veikkauksen asiakkaaksi.
Siirtymisen pakolliseen tunnistautuneena pelaamiseen on arvioitu olevan yksi tehokkaimmista keinoista rahapelihaittojen ehkäisemisessä ja vähentämisessä sen mahdollistaessa edellä selostettujen rajoitusten, pelieston sekä oman pelaamisen kulutuksen seurannan käyttöönoton. Silti pitää mainita myös se, että pakollisella tunnistautumisella saavutetut hyödyt rahapelihaittojen ehkäisemisessä voidaan Veikkaus Oy:n mukaan saavuttaa turvallisesti ja täysimääräisesti vasta, kun aukottomasti toimivat tekniset ratkaisut ovat koko myyntipaikkaverkostossa käytössä.
Toivon ja uskon, että koko eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, joka on mainio. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+15.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-10-18T18:13:48,2022-10-18T18:16:14,Hyväksytty,1.1
2022_111_179,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_180,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön lyhyesti tässä vaiheessa. Eli kysymys on siitä, että sähkön arvonlisäveroa määräaikaisesti alennettaisiin 24 prosentista 10:een ja samaan aikaan myös joukkoliikenteen henkilökuljetusten arvonlisävero poistettaisiin määräajaksi. Laki tulisi voimaan tämän vuoden joulukuun alusta ja olisi voimassa huhtikuun loppuun, mutta sitten henkilökuljetusten osalta voimaantulo olisi ensi vuoden alusta. Valiokunta puoltaa tätä esitystä ja puoltaa tietenkin siksi, että sen tarkoituksena on lieventää kohtuutonta hintojen nousua vaikeina aikoina, erityisesti nyt tässä tapauksessa vielä kylmimmällä kaudella.
Valiokunta korostaa, että vaikka kaiken kaikkiaan esimerkiksi yleisesti alvikantojen osalta on hieman epäselvää, siirtyvätkö ne hintoihin, niin tässä tapauksessa sähkön osalta on arvioitu varsin todennäköiseksi, että se siirtyisi hintoihin voimassa olevissa sopimuksissa kyllä hyvinkin laajasti ja sitten näissä tämän aikana solmittavissa se on epävarmempaa. Mutta kuitenkin me halusimme vahvasti kirjata omana terveisenämme myös sen, että valiokunta korostaa, että tarkoitus on alentaa kuluttajahintoja, ja pitää tärkeänä, että toimitaan niin, että verokannan alennus koituisi kuluttajien hyödyksi. Tämä on tosi tärkeää, että kaikki nyt pyrkisivät toimimaan niin, että tämä myös näkyy sitten aidosti siellä kuluttajan pussissa.
Asiantuntijakuulemisesta: Siellä pidettiin yleisesti tätä perusteltuna ja ymmärrettävänä, mutta tuotiin toki esille muun muassa se, että tämä esitys on melko kallis. Valiokuntakin toteaa, että vaikka tämä kaikilta osin ei auta tai kohdentuu myös niille, jotka eniten tätä tukea eivät tarvitse, ja kaikki eivät kärsi samalla tavalla, niin siinä suhteessa kuitenkin, kun on poikkeukselliset ajat, pidämme tätä esitystä perusteltuna.
Henkilökuljetusten osalta huomiona meillä on se, että tässä on sama tavoite kuin sähkössä eli tietenkin helpottaa kuluttajien rahapussia siinä vaiheessa, kun hinnat nousevat, ja vaikuttaa ostovoimaan myönteisesti. Tämä on se tavoite, ja tässä on arvioitu, että tämä yleinen verottomuus siirtyisi ainakin osittain hintoihin. Kukaanhan ei näistä voi olla tietenkään varma, ja koska tämä toteutetaan hyvin nopealla aikataululla ja tämä on lyhytaikainen, niin toki siinä on esiintynyt epäkohtia muun muassa sen suhteen, että eri toimijoilla on hieman eri mahdollisuudet tätä sitten lähteä helposti toteuttamaan. [Puhemies koputtaa] Ja tämä aiheuttaa kyllä yhtiöille todellakin hallinnollisia kustannuksia, sitä ei pystytä tässä kiistämään. [Puhemies koputtaa] Mutta tavoite on kuitenkin hyvä: kuluttajahinnat alas. — Puhemies, voin tulla puhumaan tämän lopun sinne, koska asia on sinänsä tärkeä, vaikkakin lyhyt. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Eli, puhemies, jatkan tästä. — Sanomatta jäi vielä se tässä asiassa, että kiinnitimme huomiota tässä mietinnössämme erityisesti HSL:n tilanteeseen, koska se on ollut julkisessa keskustelussa laajasti ja yhtiössä on tuotu esiin, että he eivät näe tätä muutosta perusteltuna, koska heille tämä tuottaa hyvin paljon hallinnollisia kustannuksia ja saattaa siten aiheuttaa myös joihinkin muihin hankkeisiin viivästymisiä. Mutta siitä huolimatta me kuitenkin valiokunnassa pidämme tätä perusteltuna. Haluamme viestiä sitä, että myös osalle toimijoista tämä on tärkeä ja osa toimijoista pystyy kyllä sitten toimimaan niin, että tämä tosiasiassa kyllä, hallinnosta ja kustannuksista riippumatta, koituu myös kuluttajan eduksi joko ihan selkeästi laskevina hintoina tai sitten niin, että kun monessa yhtiössä saattaa olla paineita nostaa hintoja, tämä voi hidastaa sitä hinnannousua kaikkinensa.
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty kritiikkiä esimerkiksi myös siitä, että tämä kohdistuu kaikkiin henkilökuljetuksiin — on mainittu vaikkapa lentoliikenne — ja siitä, että tämä kohdentuu heikosti kaikkein eniten tarpeessa oleville. Mutta kuten sanottu, puhemies, näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa yksimielisesti tämä mietintö on hyväksytty ja puollamme tätä tarpeellista lakia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-18T18:16:47,2022-10-18T18:22:00,Hyväksytty,1.1
2022_111_181,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_182,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähköenergian verokannan alennus kohdistuu vuoden kylmimpään aikaan — alkavan joulukuun alusta ensi vuoden huhtikuun loppuun — jolloin tietysti myös energiankulutus on suurimmillaan nimenomaan lämmityskustannusten vuoksi. On huomattava, että tämä arvonlisäverokannan alentaminen koskee vain sähkönmyyntiä, siis sähkön hintaa, ei sähkönsiirtoa, jonka arvonlisäverokanta pysyy 24 prosentissa.
Ekonomistit ovat jossain määrin arvostelleet tätä esitystä kahdella perusteella: ensinnäkin arvelleet, ettei tämä sähköenergian arvonlisäveron alennus siirtyisi kuluttajahintoihin, ja toiseksi pitäneet mahdollisena, että tämä arvonlisäverokannan alentaminen nostaisi sähkön tukkuhintaa. Ja totta kai näissä ajatuksissa on oma perustelunsa. Useinhan on todettu, että arvonlisäveron korotukset siirtyvät kyllä hyvin hintoihin, jopa kaksi kertaa voimakkaammin kuin arvonlisäverokantojen palauttaminen aikaisemmalle tasolle. Esimerkkinä voisi mainita parturien arvonlisäverokannan alentamisen nollaan kokeilunomaisesti. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos tutki sitä, ja sehän ei toteutunut, mutta sen sijaan sitten kun palattiin taas 24 prosentin, tai siis ainakin täyteen verokantaan — en muista, mikä se silloin oli — niin se kyllä toteutui täysimääräisesti tässä parturitapauksessa. Nyt kuitenkin uskon, että ollaan vähän toisenlaisella toimialalla. Ainakin voimassa olevissa sopimuksissa tämä toteutuu. Ja vaikkakin voi hiukan epäillä, että kun sähkön hinta velloo, toteutuuko se muutoin sitten kaikissa tapauksissa taloudellisessa mielessä, niin uskon, että se kuitenkin toteutuu. Ja tuskin tällä nyt on kuluttajahintoja korottavasti suurtakaan vaikutusta.
Sitten vielä voisin todeta sen, että arvonlisäverokannan alentamisesta hyötyvät nimenomaan kuluttajat. Siitä eivät hyödy arvonlisäverovelvolliset yrittäjät, kuten liikkeenharjoittajat ja maatalouden harjoittajat, koska heillä arvonlisävero on vain läpikulkuerä. Ja totta kai sitten ainakin maatalouden harjoittajien keskuudessa, joilla on suuria kannattavuusvaikeuksia, toivottaisiin jotain vastaantuloa hallitukselta sähkön hinnan suhteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-18T18:22:02,2022-10-18T18:25:03,Hyväksytty,1.1
2022_111_183,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_111_184,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 194/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken tuossa esittelin mietintöluonnoksen, mutta haluan nyt tässä yhteydessä vielä lyhyesti tuoda esimerkin omasta kotikaupungistani Tampereelta. Juuri eilen meillä oli valtuustoryhmän kokous. Siellä puhuttiin tulevista näkymistä taloudelle, mitkä ovat myös kunnissa ja kaupungeissa haasteelliset. Pyysimme verojaostoon Tampereen seudun Nyssen lausunnon, ja myös eilen valtuustoryhmässämme saimme todeta, että ainakin meille sillä on selkeä vaikutus: oli suunnitelmissa nostaa lippujen hintoja Nyssen ja eri liikennemuotojen osalta, mutta tämä muutos vaikuttaa niin, että tätä hinnannousua ei tehdä vuoden alusta, ja sitten katsotaan myöhemminkin, kun sitä ehkä tulee, että tehdään se pienempänä. Eli tämä vaikuttaa kyllä. Eri asia on sitten se, pitäisikö kunnissa vielä erikseen harkita, että kunta myös itse toimisi niin, että ei sitten näissä tilanteissa — vaikka paineita olisikin — suunnitelmien mukaan nostettaisi niitä hintoja. Se on eri kysymys. Mutta tämä näin tämän lain näkökulmasta suoraan jo vaikuttaa, ja Tampereellakin se on tietenkin tärkeää, koska meillä on hyvin paljon joukkoliikenteen käyttäjiä ja nysset ja ratikat siellä menevät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+17.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-18T18:25:07,2022-10-18T18:26:50,Hyväksytty,1.1
2022_111_185,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_111_186,111/2022,2022-10-18,13.59,18.31,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 105/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on kakkoskäsittelyä. Käsittelimme juuri viime viikolla tämän ykköskäsittelyssä, jossa esittelin valiokunnan mietinnön. Kyse siis on siitä, että kun verotus on valmis, niin sen jälkeen, kun siihen tehdään muutoksia, nämä muutokset tulisivat julkisiksi. Tämä on myönteinen esitys kaikkinensa, ja tätä puollamme.
Siinä yhteydessä oli keskustelua siitä, kun edustaja Kankaanniemi täällä huomautti, että no miksi sitten suurituloisten tiedot ovat meillä ikään kuin ei-julkisia. Siinä sanoin, että muistaisin niin, että tämä koskee sitä tilannetta tällä hetkellä, että kun on kautta aikain ollut niin, että Verohallinto on toimittanut medialle listoja näistä yli 100 000 tienaavista, niin sitten tuli aikanaan, 2019, voimaan EU:n kautta tällainen tietosuoja-asetus, jonka seurauksena sitten nämä suurituloisimmat saattoivat kieltää sen, niin että medialle toimitettavista listoista heidän tietonsa puuttuvat — vaikkakin ne toki ovat edelleen nähtävillä siellä verotoimistoissa. Siinä totesimme Kankaanniemen kanssa, että tämä on tärkeä kysymys, että meillä olisi tämä mahdollisimman avointa. Toki media edelleen nämä tiedot saa, mutta on tietenkin harmi, että niitä voidaan sitten eri tavoin nykyisin estää, niin etteivät mediat suoraan saa näitä listoja.
Mutta juuri kun olimme tästä keskustelleet ja itsekin sanoin, että pitäisi tarkistaa, mikä tilanne on juuri nyt, niin kuinka ollakaan — oliko seuraavana päivänä — Yle uutisoi juuri tästä nimenomaisesta asiasta ja kertoi ajankohtaisen tiedon: Syyskuuhun asti on saanut pyytää tätä tietojen poistamista medialle toimitettavista listoista yli 100 000 ansaitsevista, ja tällä kertaa niitä oli tullut vähemmän kuin aikaisemmin. Eli näitä pyyntöjä oli tullut noin 1 200, kun aiemmin vielä, esimerkiksi edellisellä kerralla, oli tullut 2 300, eli ainakin aleneva suunta on näillä pyynnöillä. Tämän halusin vain kertoa, koska juurikin asia tuli uutisoitua sen jälkeen, kun täällä siitä keskustelimme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_111+2022+19.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-10-18T18:27:29,2022-10-18T18:30:11,Hyväksytty,1.1
2022_112_1,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 9/2022 vp. Keskustelu asiasta päättyi 18.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jenni Pitko Mai Kivelän kannattamana ehdottanut, että kansalaisaloite hyväksytään, ja tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen. Lisäksi keskustelussa Saara-Sofia Sirén on Janne Heikkisen kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_2,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Hyväksymisehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_3,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Verkkokalastus kiellettävä saimaannorpan levinneisyysalueella>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 29/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 9/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista. Ensin äänestetään Jenni Pitkon ehdotuksesta Saara-Sofia Sirénin ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_4,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_5,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että olemme kaikki tässä salissa sitä mieltä, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi perustuvat osaamiselle, tutkimukselle ja innovaatioille. Tki:llä on ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvointimme luomisessa. Tki-toiminta luo myös ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan tai hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ikääntyvässä Suomessa. Hallitusohjelman ja pari vuotta sitten hyväksytyn tki-tiekartan mukaan Suomen yhteinen tavoite on nostaa t&k-menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan t&k-menojen bkt-osuus oli viime vuonna 2,9 — tavoitteena siis 4, ja sinne on vielä matkaa.
Arvoisa puhemies! Tki-toiminnan kasvattamiseksi hallitus esittää säädettäväksi lakia valtion t&k-toiminnan rahoituksesta. Laissa säädettäisiin valtion talousarvioon vuosien 2024 ja 2030 välillä otettavien t&k-toimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärästä. Erittäin merkittävä päätös tulevien hallitusten kannalta. Valtuuksien ja määrärahojen määrää lisättäisiin tasaisesti vuosittain, ja lisäysten tulisi johtaa siihen, että valtion rahoituksen määrä silloin vuonna 2030 vastaisi 1,2:ta prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. No, mistä tulee tuo 1,2? Julkisen sektorin osuus 4 prosentin t&k-tavoitteesta on kolmannes eli prosenteissa 1,33. Suomessa julkisen sektorin osuudesta valtio on käytännössä se valtaosarahoittaja, noin 90-prosenttisesti, joten valtion t&k-rahoituksen tulisi nousta 1,20 prosenttiin bkt:stä. Valtava painoarvo on edelleen yksityisen rahan liikkeellelähdöllä. Ideana on siis saavuttaa 4 prosentin tavoite valtion suhteellista osuutta muuttamatta. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös yksityisen sektorin t&k-investointien merkittävää kasvua.
Arvoisa puhemies! Lakiin rakennettu ura tarkoittaa, että t&k-rahoituksen tulisi kasvaa käytännössä siis vuoteen 2030 mennessä noin 1,8 miljardilla eurolla vuoteen 2023 verrattuna. Valtion t&k-rahoitus nousisi tällöin yhteensä 4,2 miljardiin euroon. Vuosittain valtuuksien ja määrärahojen lisäyksen tulisi olla noin 260 miljoonaa euroa edellisen vuoden tasoon nähden. Siis, hyvät kansanedustajat, tämä tarkoittaa tulevien hallitusten kannalta erittäin merkittävää taloudellista sitoumusta, siis sitä, että tästä hetkestä vuoteen 2030 me käytämme tällä sitoumuksella, tällä lailla, vuonna 2030 yhteisistä varoistamme kaikissa olosuhteissa 1,8 miljardia euroa enemmän tki:hin kuin nyt. Tämä on valtavan painokas sitoumus tältä salilta.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan valtioneuvosto seuraa julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämismenojen kehitystä eli sitä, toteutammeko me tätä tavoitetta, me ja myös yksityinen rahoitus. Vuosittaiset t&k-rahoituksen korotukset voidaan tehdä pienempinä, jos myöskään yksityinen sektori ei panosta sovitulla ja ennakoidulla tavalla eli t&k-menot yksityiseltä ovat vähemmän kuin se heille varattu kaksi kolmasosaa kokonaismenosta. Tämä lasketaan Tilastokeskuksen kolmen uusimman vuositilaston keskiarvon mukaan. Korotuksen vähentämisen sijaan t&k-toimintaan tarkoitettuja valtuuksia ja määrärahoja voidaan sitten kohdentaa uudelleen tavalla, jonka arvioidaan edistävän yksityisen sektorin investointeja. Eli mikäli yksityinen raha ei lähde liikkeelle, tätä rahoitusta valtio voi kohdentaa ikään kuin kannusteina, että myös yksityinen raha lähtee panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen, uuden luomista Suomeen, toteuttamaan nykyistä paremmin.
Totean vielä, arvoisa puhemies, että tuo valtion 1,2 prosentin t&k-rahoituksen tavoite koskee suoraa t&k-toiminnan rahoitusta, johon ei kansainvälisten standardien mukaan lasketa t&k-verokannustimia, jollaista myös hallitus valmistelee, tai muita t&k-helpotuksia.
Arvoisa puhemies! Laissa siis säädettäisiin samalla myös valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön pitkäaikaisen suunnitelman laatimisesta. Ei oleellista ole pelkästään raha vaan myös se, miten ja millä tavoin se kohdistetaan, millainen yhteiskunta on ympärillä, jotta yksityinen raha lähtee liikkeelle, ja mitä on tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka tuottaa tämän tuloksen. Laissa rahoituksen pitkäjänteisyyttä lisättäisiin vielä laatimalla aina vaalikautta pidempi suunnitelma, joka vahvistaisi valtion sitoutumista t&k-toimintaan, sen rahoitukseen, ja samalla se suunnitelma täsmentäisi rahoituksen käyttöä ja sisältöä. Varsinaiset valtuuksien ja määrärahojen lisäykset ja kohdennukset tehtäisiin kuitenkin aina tietenkin osana normaalia talousarvioprosessia. Tarkoituksena on, että tämä laki astuisi voimaan jo ensi vuoden alussa ja sitä seuraava hallitus pääsisi soveltamaan ensimmäisen budjettinsa yhteydessä suunnitelman laadittuaan vuodesta 2024 alkaen.
Haluan lopuksi vielä kiittää kaikkia hallituspuolueita sitoumuksesta tämän tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkittävyyteen. Oletan, että siihen vaikuttaa kaikilla vahva historian muistijälki Suomen talouden vaikeiden aikojen kääntymisestä paremmaksi 90-luvulla, kun nousimme lamasta uutta luomalla, rakentamalla yrittäjyyttä, talouden kasvua, nimenomaan panostamalla tutkimukseen ja kehitykseen. Me olemme olleet pieni maa, avoin vientitalous, jonka menestys on aina nojannut uuden luomiseen, osaavaan väkeen, koulutukseen ja tutkimukseen. Tämä on vahva viesti myös tuleville sukupolville. Näin me haluamme selvitä tästäkin, Suomen ikääntymisestä, vahvasta velkaantumisesta ja näistä poikkeuksellisista kriiseistä, joiden keskellä nyt elämme. Toivon todella, että tätä lakia myös tulevat hallitukset tulevat noudattamaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-19T14:03:49,2022-10-19T14:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_112_6,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_7,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän asian esittelystä. Me kaikki tiedämme, miten hankalaa on pitää tulevaisuuden investoinneista kiinni silloin, kun on vaikeat ajat, ja siksi tämänkaltainen sitoumus on erittäin merkityksellinen.
 Edustaja Kulmuni on tehnyt loistavaa työtä parlamentaarisen työryhmän vetäjänä ja saanut yhteisen linjauksen tältä koko salilta, koko puoluekannalta. [Pia Lohikoski: Se oli kyllä Matias Mäkynen, joka veti!] Tämäntyyppisiä ratkaisuja täytyisi laajemminkin mielestäni olla. Me kaikki, jotka olimme Sipilän hallituksen aikaan täällä ja laitoimme taloutta kuntoon, tunnemme, miten harmillista on se, että joudumme ikään kuin ylläpitoon, syömiseen käyttämään nyt rahoja. Tämä on ollut välttämätöntä sen takia, että meidän turvallisuustilanne on, mikä on, koronatilanne on, mikä oli, ja olemme joutuneet ikään kuin tämän vaikean ajan yli menemään. Mutta jos ei tulevaisuudessa pystytä pitkäjänteisesti investoimaan, me emme tästä alhosta tule koskaan pääsemään. Se on aivan sama asia kuin kotitalouksissa: jos on vaikka pk-yritys, siellä pitää pystyä siirtämään sivuun rahaa tärkeille investoinneille, että se yritystoiminta voi sitten tulevaisuudessa jatkua ja edelleen tuottaa hyvää sille perheelle.
Eli kiitoksia tästä esityksestä. Toivottavasti emme enää tulevaisuudessa ole jääneet jälkeen Koreasta, Taiwanista, Ruotsista, Japanista, Saksasta, Itävallasta, USA:sta ja Kiinasta investoinneissa. Uskon, että tämä on kauaskantoinen ja viisas päätös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-19T14:10:27,2022-10-19T14:12:28,Hyväksytty,1.1
2022_112_8,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_9,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten valtiovarainministeri totesi, 90‑luvun laman jälkeisen Suomen nousu tapahtui merkittävältä osaltaan tutkimuksen, lisääntyvän osaamisen ja uusien kehitystoimien myötä. Syntyi muun muassa globaali Nokia-ilmiö, joka nosti Suomen yhdeksi teknologian edelläkävijäksi ja kansallisen ylpeyden aiheeksi. Nämä samat ajatukset pätevät myös tänään, siis ajassa, jossa painimme globaalien talous- ja energiakriisien myllerryksessä. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on ja tulee olemaan ratkaiseva merkitys tuottavuuden kasvussa, elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä Suomessa. Siksi keskusta kannattaa vahvasti t&k-toiminnan edistämistä.
Puhemies! On tärkeää, että julkisesta rahoituksesta säädetään lailla, jotta neljän prosentin bkt-tavoitteeseen voidaan päästä. Mikäli näin ei tehdä, tavoitteet saattavat jäädä haaveeksi ja puheiden tasolle. Laki siis muodostaa takuun valtion rahoituksen pitkäjänteisyydelle ja ennustettavuudelle, mikä on tärkeää myös kyseistä toimintaa tekeville yrityksille. Suurin osa t&k-toiminnassa tapahtuu — ja sen tuleekin tapahtua — yksityisellä sektorilla, mutta julkista sektoria tarvitaan vauhdittajaksi, siis kivijalaksi, jota vasten on luotto toimia ja uskaltaa.
Eräs tutkimuksen kulmatolpista on yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen työ. Siksi on elintärkeää, että myös heidän rahoituksensa tulee kannustaa yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa, jotta tutkimuksen ja yritysten voimavarat voidaan yhdistää mahdollisimman tuottavasti. Yhteistyö on siis avainasia. Ei riitä, että jokainen taho pyörii omissa kulmissaan.
Keskusta todella korostaa osaamista t&k-toiminnan perusedellytyksenä. Osaamisen tasosta ja osaajien määrästä tulee huolehtia, sillä ne ovat perusta, jolle rakentuu kansainvälisesti kilpailukykyinen ja yhteiskunnan uudistumista tukeva toiminta. Sekin on tosiasia, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaminen luodaan pitkäjänteisesti. Siksi esimerkiksi peruskoulujen ja toisen asteen valtava merkityksellisyys kivijalan rakentajana on tärkeää.
Puhemies! Tki-toiminnalla voidaan tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, kuten teknologiaratkaisuja kotimaista energiaa ja omavaraisuutta tukevien tuotteiden ja palveluiden perustaksi. Tutkimuksen rahoittaminen lisää suoraan tutkitun tiedon [Puhemies: Aika!] määrää ja tutkimukseen perustuvan koulutuksen volyymia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-19T14:12:28,2022-10-19T14:15:54,Hyväksytty,1.1
2022_112_10,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_11,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämähän on tehty parlamentaarisessa yhteistyössä, tämä tki-tiekartta, ja tässä tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,9 prosentista vuoteen 2030 mennessä ja tavalla, jossa julkisen sektorin osuus olisi noin kolmasosa elikkä se 1,33 prosenttia ja sitten käytettäisiin ikään kuin vipuvartena tähän yksityistä sektoria, mikä olisi suuren osan eli sitten sen kaksi kolmasosaa.
Nyt tästä rahoituksesta on keskusteltu jonkun verrankin tällä kaudella, ja on selvää, että pitkäjänteinen, vakaa ja riittävä rahoitusnäkymä on sinänsä tärkeä, mutta haluan tuoda myös keskusteluun esiin sen näkökulman, mitä tässä esityksessä, laissa, ei ole eikä julkisuudessa nyt kovin paljoa ole käsitelty, ja se on ylipäätänsä se, miten tämä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on oikein järjestetty ja koordinoitu valtion näkökulmasta. Siinä on minun mielestäni ollut pitempäänkin se ongelma, että tki-politiikan johtaminen on varsin hajanaista. Erilaiset teknologiatoimet ja niiden rahoitus myös jakautuvat eri hallinnonalueille, ja sitten kun on erilaista valmistelua, mitä tehdään kuukausien tai vuosien näkökulmasta, tai sitten strategisempaakin, niin keskusteluyhteydet ovat kuitenkin aika ajoittaisia ja tapauskohtaisia ja myös pitkälti valmistelijatasolla, ja tämä on itse asiassa aika isokin ongelma. Samalla erilaista informaatiota tulee eri tahoilta, hyvin kirjavaltakin joukolta, monenlaista, ja teknologian kehitys on yhä nopeampaa ja laajenevaa. Elikkä tähän tarvittaisiin jokin koordinaatiomekanismi aika kipeästikin.
Valtioneuvostossahan on tämä niin kutsuttu TIN elikkä tutkimus- ja innovaationeuvosto, mutta se on varsin näkymätön toimija. Se ei ole julkisuudessa itse asiassa juuri ollenkaan ja muutenkin tuntuu olevan valtioneuvostossa jäänyt taka-alalle eikä täytä tätä tarvetta, mitä toin esille.
Minun mielestäni tähän tarvittaisiin oikeastaan samanlainen järjestely kuin mitä Briteissä ja myös anglosaksisessa maailmassa monessakin maassa on ollut jo pitkään, eli yhdet tällaiset kasvot elikkä valtioneuvoston ja pääministerin tieteellinen neuvonantaja, joka osallistuisi nimenomaan siihen viikoittaiseen tieteelliseen neuvonantoon eri asiakysymyksistä, akuuteista ja sitten lainsäädäntövalmisteluista, mutta joka myös sitten osallistuisi strategisempaan vaikuttamiseen ja toimien koordinointiin, jolla pystyttäisiin välttämään tätä siiloutumista. Samalla sitten tämä valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvosto tai vastaava pitäisi profiloida paljon näkyvämmin ja sillä lailla, että sillä olisi myös korkeampi profiili. Kannustaisin, että näitä asioita otettaisiin jatkossa paljon enemmän huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-10-19T14:15:56,2022-10-19T14:18:49,Hyväksytty,1.1
2022_112_12,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_13,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ennakoitavuus ja pitkäjänteisyys ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yksityisen sektorin rooli on keskeinen, mutta tarvitaan valtion ja muun julkisen vallan panostusta, ja sitä nyt saadaan suorana tukena ja kohta eduskunnan käsittelyyn tulevalla pysyvällä t&k-lisävähennyksellä, joka tehdään verotuksessa. On kunnianhimoinen tavoite päästä neljän prosentin tavoitteeseen bkt:stä. Siihen on yritetty päästä pitkään, mutta nyt näillä toimilla siihen on hyvät mahdollisuudet yltää. Talouspoliittisena keinona tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan kohdistuneilla panoksilla voidaan tukea talouden pitkän aikavälin tuottavuuskasvua. T&k-investointien tuottavuusvaikutusten kannalta on ratkaisevaa, kuinka hyvin t&k-toiminta kytkeytyy muihin aineettomiin investointeihin. Kyse on panoksesta työprosessin uudistamiseen, inhimilliseen pääomaan, digitaaliseen tietoon ja immateriaalioikeuksiin. Nämä kaikki yhdessä vahvistavat osaamisperusteista kilpailukykyä. Tutkimusperustaisen korkeakoulutuksen määrä ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Valtion t&k-rahoituksen vaikutukset tuottavuuden kasvuun riippuvat epäsuorasti myös muista kuin tki-toimintaan kohdistuvista politiikkatoimista, kuten kilpailu-, koulutus-, maahanmuutto- ja työmarkkinapolitiikasta. Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa taloudessa uusien innovaatioiden ohella valmiiden innovaatioiden hyödyntäminen on tuottavuuden kasvun kannalta tärkeää. Uusien innovaatioiden kehitys edellyttää, että osaavaa ja tki-toimintaan pätevää työvoimaa on saatavilla. Innovaatiotoimintaan kykenevän ja uutta tietoa hyödyntävän työvoiman saatavuutta on mahdollista vahvistaa tukemalla koulutusta, mutta vaikutukset tulevat ymmärrettävästi vasta pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä osaajapulaa voidaan paikata houkuttelemalla osaavaa työvoimaa ulkomailta. Tutkimus- ja innovaatioympäristön ennakoitavuus lisää sen houkuttelevuutta ulkomaisille korkeasti koulutetuille osaajille. [Jussi Halla-aho: Niitä on vain vähänlaisesti tulossa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-19T14:18:51,2022-10-19T14:21:26,Hyväksytty,1.1
2022_112_14,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_15,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tutkimus- ja kehittämistoiminta on tärkeää, ja on hyvä, että sitä meillä Suomessa, kotimaassa, harrastetaan ja sitä rahoitetaan. Ihan kaikenlainen tutkimus ei tietenkään ole järkevää, eli on ihan hyvä, että aina pohditaan, mikä on järkevää, koska varmasti semmoisiakin tutkimuksia on tehty, että ei aina ole ollut ideana muuta kuin tehdä tutkimusta tutkimuksen innoittamana, vaan tehdään vain tutkimusta eikä oikein mitään järkevää syytä siinä ollut. Mutta tärkeintä siinä on pohtia, mihinkä sitä rahaa käytetään.
Ihan pari asiaa haluaisin nostaa esille. Tämä on hyvin laaja kokonaisuus. Esimerkiksi nyt kun on huomattu, että meillä Suomessa on lääketeollisuus mennyt hirveän vähäiseksi ja me tarvitaan niitä lääkkeitä ihan huoltovarmuudenkin kannalta, niin toivon totisesti, että lääketeollisuuteenkin panostetaan vielä enemmän, että meillä lääkkeitä valmistetaan täällä ja tutkitaan niitä eikä olla pelkästään muiden maiden lääkkeiden varassa. Tämä sota-aikakin on näyttänyt jo sen, että monessa apteekissa ovat lääkkeet loppu.
Toisena haluaisin tutkimuksesta nostaa esille tuon yliopistosairaaloiden rahoituksen. Yliopistosairaalat ovat kuitenkin semmoisia, joissa koulutetaan lääkäreitä, koulutetaan henkilökuntaa ja tutkitaan sairauksia. Ne ovat hirveän tärkeitä meille Suomelle, myös alueellisesti, mutta varsinkin Suomelle, koska tutkimusta ei paljon tapahdu, jos niitä yliopistosairaaloita ei olisi. Siinä on ollut vähän puutteita rahoituksessa, ja toivoisin, että tähän yliopistosairaaloiden rahoitukseen kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota, niin että se rahoitus tulisi tosiaankin niihin yliopistosairaaloihin ihan eri tavalla eikä ole sitten muista hoidoista pois siltä alueelta. Toivoisin, että näihinkin kiinnitettäisiin huomiota. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-19T14:21:26,2022-10-19T14:23:13,Hyväksytty,1.1
2022_112_16,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_17,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sitoumus on tärkeä viesti siitä, että eduskunnassa on parlamentaarinen tahto, että tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin halutaan panostaa. 90-luvulla lamassa kaikesta, oikeastaan kaikesta, jouduttiin säästämään, mutta yhteen silloin haluttiin panostaa, ja se oli nimenomaan tki-panostukset. [Toimi Kankaanniemi: Pitää paikkansa!] Niihin on tässä keskustelussa viitattu, ja niistä luotiin se kasvu, se menestystarina, joka kantoi meitä hyvin pitkään, ja toivotaan, että tästä löytyy nyt samanlaista buustia meidän kohtuullisen vaikeaan tilanteeseen.
Meillä pitää olla riittävästi toimia, tilaa ja kannustimia yrityksille osallistua tähän tki-toimintaan mutta myös sitten peruskoulu, jossa luodaan ne perustat tälle kaikelle osaamiselle, ja toivon, että siihen myös yhdessä löydämme keinoja, sillä se rahoitus ei noussut koskaan 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle, vaan se on jäänyt alemmas, ja se näkyy itse asiassa tänäkin päivänä meidän Pisa-tuloksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-19T14:23:13,2022-10-19T14:24:24,Hyväksytty,1.1
2022_112_18,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Edustaja Niikko, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_19,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkimus- ja kehittämistoimintaan on ensi vuoden budjetissa varattu lähes 2,4 miljardia euroa rahaa. Se pirstoutuu monelle eri sektorille. Ihan kansanomaisesti nostan esille muutaman asian:
On vaikea ymmärtää se, miksi esimerkiksi Business Finlandilta ollaan leikkaamassa 216 miljoonaa vuosien 22—23 muutoksen aikana, kun me tiedämme, kuinka tärkeää se tutkimus ja kehitys on Suomen viennin kannalta. Tämä on aivan käsittämätöntä. Mutta vastaavasti Suomen Akatemialle olette nostamassa 40 miljoonaa lisää rahaa, ja tämä 40 miljoonaa on siitä mielenkiintoinen summa, koska viime vuonna, hallitus, valtiovarainministeri, te yrititte leikata sieltä 40 miljoonaa Veikkauksen tulojen vähentymisen takia. Ei mennyt kuin vajaa kuukausi, kun ministeri Antti Kurvinen iloitsi siitä, että tämä leikkaus peruttiin.
Ja sitten me saamme lukea, millaisia hankkeita on aloitettu tänäkin vuonna: Esimerkiksi Suomen Akatemia tutkii tälläkin hetkellä, parhaillaan, sitä, miksi ulosteesta ei Suomessa puhuta vakavasti, sillä ulostamiseen liittyy paljon epätasa-arvoa, ja tutkija alkoi viime kuun alussa lähes puolen miljoonan määrärahalla tutkimaan ulostetta ja sen kautta sitä, miltä yhteiskunta vaikuttaa. Sitten tutkitaan erilaisia sammakkoja, Etelä-Amerikan sammakkoja, ja sitä, kuinka ne kannibalisoivat [Puhemies: Minuutti on kulunut!] ja syövät toisiaan — tähänkin menee lähes puoli miljoonaa rahaa. Minkä takia tätä rahaa käytetään näin älyttömiin tutkimuksiin? Sen kysyn, ministeri, teiltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-19T14:24:26,2022-10-19T14:25:53,Tarkistettu,1.1
2022_112_20,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Essayahille. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_112_21,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kyllä minä pidän tätä erittäin hienona saavutuksena, että parlamentaarisessa työryhmässä olemme saaneet aikaiseksi tämän lainsäädännön, jolla todellakin katsomme sitten yli hallituskausien ja suomalaisena yhteiskuntana sitoudumme siihen, että tutkimus, tuotekehitys ja innovaatiot kantaisivat meidän yhteiskuntaa myöskin tulevina vuosina eteenpäin. Tuo neljän prosentin bkt-taso on kunnianhimoinen, siihen tarvitsee tehdä töitä. Ja totta kai tässä sen ajatuksen kahdesta kolmasosasta yksityiseltä puolelta, yhdestä kolmasosasta julkiselta puolelta tulee olla se sitoumus, mihin yhteiskuntana yhdessä ponnistelemme.
On erityisen tärkeää, että tässä sitten huomioidaan jatkossa esimerkiksi sillä verokannusteella nämä pk-yritykset, koska niillä harvemmin on omaa tutkimusinfraa ja ne monta kertaa sitten esimerkiksi ostavat näitä palveluita. Tietysti täällä ovat kollegat tuoneet esille hyvin sen, että koko koulutusketjun tulee olla kunnossa, ei pelkästään yliopistojen tutkimuslaitosten vaan koko koulutusketjun, jotta me varmasti pystymme yhteiskuntana sitten tästä tki-panostuksesta pitämään hyvää huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-19T14:25:55,2022-10-19T14:27:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_22,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_23,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiede, innovaatiot ja teknologinen kehitys tuovat elämäämme hyvinvointia ja vaurautta, ne parantavat talouden tuottavuutta ja auttavat meitä ratkaisemaan maailmanlaajuisia ongelmia pandemioista ilmastonmuutokseen.
Tämä eduskuntaryhmien yhteisymmärrys tki-panostusten välttämättömyydestä on todella merkittävä askel suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Vihreä eduskuntaryhmä on erittäin vahvasti sitoutunut tähän tavoitteeseen ja niihin keinoihin, joilla pyritään kasvattamaan Suomen yksityiset ja julkiset tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. On todella hienoa, että tämä meidän parlamentaarisessa työryhmässä yhdeksi ratkaisuksi esittämämme rahoituslaki on nyt jo täällä eduskunnan käsittelyssä. Kiitos hallitukselle ripeästä toiminnasta sen osalta, että pystytään varmistamaan tämä tki-rahoituksen pitkäjänteinen kasvu-ura. Tietenkin julkisen rahoituksen kasvattamisen lisäksi on välttämätöntä saada myös yksityinen tki-rahoitus kasvuun, jotta tähän tavoitteeseen voidaan päästä, ja lähtökohtana tietenkin on se, että yksityinen sektori tekee oman osansa, eli yhtä julkista euroa kohden yksityistä tulee kaksi.
Arvoisa puhemies! Onnistuminen näissä tki-tavoitteissa edellyttää vahvoja panostuksia myös osaamiseen ja koulutukseen, samoin kansainvälisten osaajien houkuttelua. Nimenomaan ihmiset luovat uutta, tutkivat ja kehittävät niitä ratkaisuja, joiden avulla yritykset ja Suomi voivat menestyä ja ratkoa maailman ongelmia. Osaamisen merkitys ja osaavan työvoiman saatavuus nousevat vahvasti esiin myöskin tätä aihetta käsittelevässä tutkimuksessa sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän vetoomuksissa. Tämän pullonkaulan purkaminen on kaiken a ja o.
Tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita tehdään pitkällä horisontilla, usein kymmenienkin vuosien tähtäimellä, pidemmällekin. On korkea aika, että me siirrytään politiikan tempoilevuudesta pitkäjänteiseen rahoitukseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tässä tki-politiikassa. Todellinen näytön paikkahan meillä on tulevana keväänä, kun tätä rahoituslakia sitten ensimmäistä kertaa sovelletaan: maltammeko pitää kiinni siitä sitoumuksesta, että näihin asioihin panostetaan? Toivon todella, että maltamme.
Arvoisa puhemies! Parlamentaarisessa työryhmässä jatkamme edelleen työtä. Ennakoitavan ja pitkäjänteisen tki-politiikan puolesta tehdään työtä, jotta Suomen tki-politiikan johtamista pystytään vahvistamaan ja jotta nämä meidän yhteiset eurot pystytään käyttämään viisaasti ja tehokkaasti, vaikuttavaa, uutta luovaa, kansainvälisesti kilpailukykyistä, laadukasta tutkimus- ja innovaatiotoimintaa painottaen.
Täytyy sanoa tähän aiempaan keskusteluun viitaten, että ainahan ne tutkimuksen, varsinkaan perustutkimuksen, tulokset eivät ole itsestään selviä. Ne eivät ole sillä lähtöhetkellä välttämättä tiedossa, vaan joskus ne ovat sivuosumia, sattumaakin tarvitaan, ja silti meidän täytyy uskaltaa näitä panostuksia tehdä, kun me tiedetään historiasta, että yritysten ja erehdysten kautta löytyvät ne isot ratkaisut, ja panostukset maksavat itsensä takaisin hyvinvointina, tuottavuutena, verotuloina ja ratkaisuna niihin maailmanlaajuisiin ongelmiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-19T14:27:10,2022-10-19T14:30:20,Hyväksytty,1.1
2022_112_24,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_25,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näin pieni maa kuin Suomi elää osaamisesta. Suomesta on tehtävä houkutteleva toimintaympäristö tutkimukselle ja innovatiivisille yrityksille. Tämä edellyttää esimerkiksi luotettavaa säädösympäristöä. Tki-panostukset takaavat, että yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia investoida ja kehittää. Tämän vuoksi on tärkeää panostaa myös alueelliseen tki-toimintaan ja luoda näin edellytyksiä aluetalouden vahvistamiseen eri puolille Suomea, ei vain pääkaupunkiseudulle. Vaikeinakin aikoina meidän on pidettävä huoli tulevasta kasvusta, ja tki-panostuksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on juuri tätä.
Mutta viime keväänä esimerkiksi yli 700 000 euroa pistettiin palaamaan hankkeisiin, jotka tuottivat uutta tietoa siitä, miten naiset raivaavat tilaa feminismin avulla heteroseksistisessä ja miesvaltaisessa hiphop-genressä ja miten eri tavoin valkoiset ja ei-valkoiset naisartistit neuvottelevat erilaisista rotuun ja sukupuoleen liittyvistä normeista suhteessa suomalaiseen ja kansainväliseen hiphop-kulttuuriin. [Sebastian Tynkkynen: Käsittämätöntä!] En usko, että kansalaiset tai lehtereillä olevat seuraajat haluavat, että yhteisin verovaroin tai julkisella velanotolla kustannetaan vastaavaa tiedettä. [Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä] Tällaisen tuhlaukseen pitää loppua, sillä meillä on paljon peruspalveluitakin vajaamitoitetulla rahoituksella, esimerkiksi mielenterveyspalvelut, vanhustenhoito ja koululaisten perusopetus. Avainasemassa on se, miten ja mihin näitä varoja käytetään. [Hälinää]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-19T14:30:22,2022-10-19T14:32:02,Hyväksytty,1.1
2022_112_26,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Puheenvuoro, edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_27,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen kehitys on historiallisesti katsottuna menestystarina, jossa pieni, pohjoinen kehitysmaa nousi maailmantalouden periferiasta kehittyneeksi hyvinvointivaltioksi. Tässä kehityskulussa olennaista on ollut tuotantoteknologian nopea kehitys sekä samanaikainen inhimillisen pääoman kasvu, josta voidaan kiittää useita panostuksia koulutukseen. Teknologinen kehitys ja koulutus ovat siis kulkeneet käsi kädessä, toisistaan riippuvaisina. Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmä on ollut huipputasoa, mistä esimerkkinä on, että Suomi omaksui ensimmäisenä maana kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisen koko tki-politiikan läpileikkaavana elementtinä. Tärkeä asia on myös tieteen vapaus — tämä terveisenä sinne salin oikealle laidalle.
Sittemmin tki-rahoitus on alkanut laahaamaan. Päinvastoin kuin verrokkimaissa, Suomen t&k-menot laskivat voimakkaasti vuosina 2010–2016. Korkeimmillaan osuus oli noin 3,7 prosenttia vuosina 2009–2010 ja alimmillaan 2,7 prosenttia vuosina 2016–2017. Tämä on virhe ja epäkohta, jota nyt esittelyssä olevalla lailla pyritään korjaamaan.
Arvoisa puhemies! Yhteiskuntaa kohtaaviin kriiseihin on löydyttävä ratkaisuja tutkimuksesta sekä sitä kautta innovaatioista. Meidän on ratkaistava elollista ympäristöä uhkaava ilmasto- ja luontokatokriisi, minkä lisäksi Suomessa yksi suurimmista kysymyksistä on demografian muutokseen eli väestökehitykseen liittyvä hoivakriisi. Onkin tärkeää, että kaikki eduskuntaryhmät ovat nyt sitoutuneita tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2030 mennessä. Julkisen osuuden nostaminen on erittäin tärkeää, sillä vain markkinoiden varaan jätettynä uuteen tietoon ja osaamiseen investoitaisiin aivan liian vähän.
Arvoisa puhemies! Viime vuosien t&k-rahoituksen vajeita hallitus on jo nyt lähtenyt korjaamaan. Esimerkiksi Suomen Akatemian kokonaisrahoitusta on nostettu 500 miljoonaan euroon, joka on aiempiin julkisen talouden suunnitelmiin verrattuna tietääkseni ennätystaso. T&k-ryhmän jäsenenä olin itsekin mukana määrittelemässä näitä tki-rahoituksen yhteisiä periaatelinjauksia, joissa totesimme, että sitoutuminen pitkäjänteiseen, ennakoitavissa olevaan sekä kansainvälisen vertailun kestävään julkisen rahoituksen tasoon on tärkeä askel Suomen tki-järjestelmän elvyttämiseksi.
Itse haluan korostaa vielä julkisen rahoituksen lisäksi sitä, että meillä on tärkeää panostaa erityisesti perustutkimukseen ja tutkimuslaitosten toiminnan varmistamiseen. Julkisen rahoituksen ohjaavana periaatteena täytyy olla ennen kaikkea tasa-arvo, ilmasto- ja ympäristökestävyys sekä demokratia ja tieteen vapaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-19T14:32:04,2022-10-19T14:35:22,Hyväksytty,1.1
2022_112_28,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_29,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvästä keskustelusta, ja vielä kerran kiitos todellakin parlamentaarisesta valmistelusta ja sitoutumisesta. Tämän lain juuri on eduskunnan puolueiden välisessä yhteistyössä, ja se on aina periaatteellisestikin arvokas asia, mutta erityisen tärkeää se on silloin, kun katsotaan yhdessä kauemmas tulevaisuuteen. Haluan myös erikseen kiittää ja mainita puhemies Matti Vanhasen, jonka valtiovarainministerikaudella tätä työtä laitettiin niin ikään jo vahvasti liikkeelle — kiitos siitä kauas katsomisesta.
Muutamia huomioita asiasisältöihin:
Edustaja Kalmari erittäin viisaasti arvioi tätä kokonaisuutta ja nosti esiin myös nämä kansainväliset esimerkit. Tämä tutkimus- ja kehitystoimintaan satsaaminen asettuu myös aina kansainvälisiin vertailukohtiin, siihen, miten muut toimivat, miten me toimimme. On selvää, että maiden välinen kilpailukyky ja pärjääminen kansantalouksina ovat myös sidoksissa siihen, onnistutaanko tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja siitä kumpuavissa innovaatioissa.
Edustaja Puiston puheenvuoro oli niin ikään laaja ja analyyttinen ja otti kantaa myös tähän tutkimus- ja kehitystoiminnan johtamiseen. Minustakin se on yksi ongelma. On perusteltua ja oikein, että sitä esimerkiksi kansallisella tasolla johdetaan useammasta eri ministeriöstä, tutkimustoimintaahan tehdään myös valtion omissa tutkimuslaitoksissa. Sitä johdetaan ikään kuin yrityselämäyhteyksin vahvasti elinkeinoministeriöstä ja totta kai osana korkeakoulutuksen politiikkaa, mutta tiivis yhteinen johtaminen ja kansallinen näky tarvitaan, ja siksi tämä parlamentaarisen tki-työryhmän jatkotyö on myös valtavan tärkeää tässä suhteessa.
Ja kyllä, emme voi päättäjinä olla liikaa korostamatta sitä, mikä merkitys on yksityisen rahan sitoutumisella tähän. Mikäli me emme saa suomalaisia yrityksiä, säätiöitä, tahoja, joilla on rahaa laittaa liikkeelle, sitoutumaan tähän, nämä valtion panokset valuvat hukkaan. Sekin riski on olemassa, ja sen riskin me nyt haluamme ottaa, mutta tämä perustuu ennen kaikkea yksityisen rahan liikkeelle laittamiseen. Ja kaiken a ja o on tämä pitkä yhteinen sitoutuminen. Yritykset eivät pohdi elämäänsä, eivätkä toivottavasti myöskään puolueet ja me poliitikot Suomen tulevaisuutta, vain vuoden perspektiivissä tai edes vaalikauden vaan paljon, paljon pidemmällä katsannolla. Siksi tämä pidempi sitoutuminen voi toivottavasti olla auttamassa — ainakin siihen se on tarkoitettu — yksityisen rahan liikkeellelähtöä vahvasti.
Edustaja Reijonen otti kantaa myös tähän lääkekehityksen merkitykseen, ja ilokseni voin todeta, että tämän syksyn budjetissa, jota eduskunta parhaillaan käsittelee, on poikkeuksellisen suuri satsaus lääkekehityskeskukseen. Se on osa tutkimus- ja kehitystoimintaa Suomelle, ikään kuin se puuttuva palanen korkeakouluissa tehtävän upean tutkimustyön ja lääketeollisuuden välillä. Minulla on aivan sama kanta kuin teillä: uskon vahvasti terveysteknologian ja lääketeollisuuden merkitykseen myös Suomen kasvupotentiaalina. Vahva terveysdatamme kansana myöskin on tätä auttamassa.
Sen sijaan en ilahtunut aivan niin paljon perussuomalaisten puheenvuoroista, erityisesti edustaja Niikolta, joissa lähditte profiloimaan, mikä on hyvää ja mikä on huonoa tutkimusta. [Mika Niikko: Miksi?] Ehkä teillä on enemmän asiantuntemusta kuin minulla, mutta minulla ei ole kykyä arvioida laadukkaan tutkimuksen kriteerejä aihevalintaan pohjautuen. [Vasemmalta: Juuri näin! — Mika Niikko pyytää vastauspuheenvuoroa] Ja pidän myös erityisen tärkeänä rakentaa palomuuri poliittisen päätöksenteon ja tieteen kritiikin välille. [Vasemmalta: Kyllä!] Pidän sitä aivan ehdottomana sivistysvaltion peruslähtökohtana. [Vasemmalta: Juuri näin!] Me emme myöskään valtiona tule valitsemaan niitä voittaja-aloja, jotka tulevat olemaan ikään kuin tutkimuksen ja kehityksen menestystarinoiden lähteitä. Eivät 90-luvun kansanedustajat valinneet, että Nokiastapa me tehdään Suomen paras tarina. Se syntyi, kun luotiin oikeanlaiset puitteet. Ja tämänkaltaiset puheenvuorot, näistä varoitan vakavasti: maailmalta on esimerkkejä, jotka eivät lupaa hyvää silloin, kun poliitikot lähtevät arvioimaan tieteen merkityksellisyyttä tavalla, jolla edustaja Niikko sen täällä teki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-19T14:35:25,2022-10-19T14:39:28,Hyväksytty,1.1
2022_112_30,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_31,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä istunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu, edustaja Ollikainen poissa. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_32,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti leikkuri kävi niin, että meni iltakeskusteluksi enkä päässyt tiedustelemaan ministerin tarkkaa kantaa asiaan, mutta se kuuluu työhön. Olennaista mielestäni tässä on valtiovarainministeri Saarikon nosto siitä, että suomalainen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat erittäin vahvasti suomalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovointitoiminnan ympärille, ja se tärkeys on aivan ehdottomasti huomioitava.
Mutta ehkä asia, mikä tänään aikaisemmin tässä keskustelussa ei noussut esiin, on tki-toiminnan vaikutus myös Suomen kansalliseen turvallisuuteen. Eli jos me mietitään nykymaailman kehityssuuntia ja mahdollista jakautumista eri blokkeihin, niin on aivan päivänselvää, että esimerkiksi teknologiakehityksessä Suomi saattaa joutua asemaan, jossa me emme enää niin sanotusti omista sitä teknologiaa, mitä käytetään, ja sen takia tki-toimintaan panostaminen on äärimmäisen tärkeää.
Täällä aikaisemmassa keskustelussa nousi myös esiin, että kun puhutaan tki-rahoituksesta, niin sen pohjalla pitää olla huolellinen ja hyvä taloudenhoito. Jos ei siellä pohjalla ole hyvää ja huolellista taloudenhoitoa, niin on aivan selvä, että me päädytään tilanteeseen, jossa ennakoitavuus heikkenee. Ja jos rahoituksen ennakoitavuus heikkenee ja menee hissiliikkeeseen, niin loppupeleissä tulokset ovat huonompia kuin mihin alun perin edes haluttiin.
Mutta se viimeinen pointti, mihin olisin mielelläni kuullut ministerin näkemyksen: Olen tätä asiantuntijoilta kysynyt ja toivon, että täällä salissa olisi asiantuntija, joka voisi valaista minua. Kun me puhutaan tki-panostuksista ja neljän prosentin bruttokansantuotteen osuudesta tki-toimintaan ja rahoitukseen, niin sehän on hieno maali, ja kun siihen sitoudutaan, sen signaalivaikutus on valtava, mutta kysymys on nyt se, onko 3,6 prosenttia bkt:stä tki:hin, joka toteutetaan erittäin hyvin, huolellisesti, laadukkaasti, huonompi kuin 4,2 prosenttia, joka toteutetaan huonosti. Eli tämä on ehkä se kysymys, mihin minä en ole saanut vastausta. Tietyllä tavalla siellä taustalla on se todellisuus, että ei hirttäydytä aina niin paljon lukuihin vaan keskitytään siihen, että se tuloksellisuus olisi aivan viimeisen päälle hyvä, mutta on erittäin tärkeää, että tässä on parlamentaarinen yhteisymmärrys rakentunut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T19:18:28,2022-10-19T19:21:34,Hyväksytty,1.1
2022_112_33,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Edustaja Mäkynen poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Hopsu poissa. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_34,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin lyhyesti vielä puhumaan.
Sivistysvaliokuntahan on ottanut tutkimukseen ja kehittämiseen kantaa, ja todetaan meidän mietinnössä 19/21 näin: ”Tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä edellyttää sekä julkisen sektorin panostusten että yksityisen sektorin investointien merkittävää kasvua.” Tätäkin virkettä ajatellen tämä hallituksen esitys on erittäin tärkeä.
Sivistysvaliokunta viittaa tässä yhteydessä myös kannanottoon, jonka eduskunta on hyväksynyt käsitellessään valtioneuvoston selontekoa kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta ”Agenda 2030: Kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa”. Tässä kannanotossa todetaan seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto nostaa tutkimus- ja kehityspanokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Oikein mitoitetulla ja kohdistetulla sekä riittävän kokoluokan julkisella kestävän kasvun vivutuksella voidaan nopeuttaa ja kasvattaa myös yksityisiä investointeja.” Ilman korkeatasoista perustutkimusta ei synny laadukasta tuotekehitystä ja muuta tieteelliseen tietoon perustuvaa kehittämistoimintaa. Laadukas tutkimustyö edellyttää riittäviä resursseja yliopistojen tutkijakoulutukseen, ja korkeatasoinen tutkijakoulutus tukee monesti myös yritysten tki-toimintaa. Ammattikorkeakouluilla on puolestaan tärkeä rooli niiden harjoittaessa työelämälähtöistä ja aluekehitystä edistävää soveltavaa tki-toimintaa.
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että julkisella rahoituksella tuetaan merkittävässä määrin korkeakoulujen tutkimustoimintaa ja että korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön luodaan toimivia kannusteita. Pitkäkestoinen ja suunnitelmallinen tutkimusresursointi edellyttää riittävää taloudellista ja poliittista sitoutumista. Valiokunta viittaa tältä osin jo aiemmin esille nostamaansa vaalikaudet ylittävään ohjelmaan, jonka puitteissa on mahdollista turvata tutkimukseen suunnattavien resurssien riittävyyttä. Ja Suomen menestyksen kannaltahan on välttämätöntä, että tutkittuun tietoon panostetaan, tutkimusrahoituksen ennakoitavuus varmistetaan ja tutkijoiden työ turvataan. Myös kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa tehdään laadukasta tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta hyvissä tutkimusympäristöissä.
Tällä viimeisellä kappaleella tässä meidän mietinnössä, joka koski siis valtioneuvoston selontekoa, me haluamme muistuttaa siitä, että ei tule hyviä tutkijoita, jos ei ole hyvää peruskoulutusta, ja siitäkin syystä me aina puhumme siitä koulutuksen laadusta ihan sen koulupolun alusta lähtien. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T19:21:46,2022-10-19T19:24:40,Hyväksytty,1.1
2022_112_35,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Edustaja Niikko poissa, edustaja Eskelinen poissa. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_36,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vielä yhden puheenvuoron, kun huomasin, että edustaja Strand joutui lähtemään pois eikä päässyt pitämään omaa puheenvuoroaan. Arvaan, että hän olisi Vaasan energiaklusterin nostanut erinomaisena esimerkkinä tässä. Nyt se on jälleen kerran salissa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — No niin, nyt toimii mikrofoni. — Nyt kun se on tosissaan minun toimestani nostettu esiin, niin edustaja Strand voi nukkua tämän illan rauhassa.
Mutta oikeastaan tästä syystä halusin oman puheenvuoroni ottaa, koska tämä tki-toiminnan merkitys on niin valtava, ja se leikkaa tietyllä tavalla tämänkin päivän keskusteluja, mitä tässä salissa ollaan käyty. Ihan esimerkkinä omalta alueeltani Kaakkois-Suomesta haluan ottaa Kaakkois-Suomen metsäteollisuuden, jonka innovointikyky ja uusien asioiden keksiminen ja panostus siihen tki-toimintaan ovat luomassa aivan uusia asioita, mitä metsäteollisuus pystyy tulevaisuudessa tekemään. Osittain nämä linkkiytyvät: me aikaisemmin käsiteltiin täällä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa, ja siinä on osoitus, että nämä kaikki menevät limittäin.
Toisaalta meillä on Haminassa datakeskus, joka linkkiytyy vahvasti huoltovarmuuteen, kun puhutaan teknologisesta taistosta ja siitä, mikä Suomen asema on teknologian tämänhetkisessä valtavassa kehityksessä. Yhteiskunnat tulevat varmasti kohtaamaan uudenlaista kilpailua tälläkin saralla, ja siinä turvallisuuspuoli nousee vahvasti esiin.
Viimeisenä vielä haluan nostaa Kymenlaakson — Etelä-Kymenlaakson ennen kaikkea — akkuteollisuuden, joka nojaa vahvasti tki-toimintaan ja jälleen kerran osuu tähän aikaisempaan keskusteluun huoltovarmuudesta ja energiapolitiikasta ja siitä, miten me oikeasti selviämme tulevaisuudessa ja mitä ne ratkaisut tulevat energiapolitiikan sektorilla olemaan. Näitä esimerkkejä löytyy ympäri Suomen, miten tki-panostukset parantavat meidän jokaisen ihmisen elämää, ja tämä on äärimmäisen tärkeä asia. Niin kuin äsken sanoin, tämä on sellainen kokonaisuus, missä tarvitaan koko eduskunnan tuki myös jatkossa eikä vain tämän kauden ja seuraavan kauden ajan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T19:24:49,2022-10-19T19:27:35,Hyväksytty,1.1
2022_112_37,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_38,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen meistä ymmärtää tutkitun tiedon merkityksen päätöksenteon perustana ja myöskin sen edellyttämän korkeatasoisen koulutuksen, koska hyviä tutkijoita tai hyvää tutkimusta ei saavuteta, ellei meillä ole laadukas koulutus.
Tänä päivänä käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 24—30. Laissa siis säädettäisiin valtion talousarvioon vuosina 24—30 otettavien tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarkoitettujen valtuuksien ja määrärahojen yhteismäärästä. On tärkeää, että julkinen sektori ja valtio avustavat tätä tutkimustoimintaa. Tärkeää on tietysti myöskin se, että tällä valtion tuella mahdollistetaan myöskin se, että yksityiset organisaatiot voisivat tulla mukaan. Useimmiten on niin, että kun valtio antaa jonkun potin, niin sitten saadaan myöskin yksityistä rahoitusta mukaan. Tässä nimittäin yksityinen rahoitus tarvitaan, jotta me sitten hiljalleen hivutetaan sitä sinne neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.
On hyvä, että tähän perustettiin ihan parlamentaarinen ryhmä, ja se on nimenomaan... Jos ajattelee tulevaisuutta, niin meillähän on aika tiukka taloudellinen tilanne tulevina vuosina, mutta tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämistyöstä meidän ei pidä luopua eikä pidä jättää niitä resursoimatta. Kuitenkin tutkimus, kehittäminen ja koulutus ovat pienelle maalle elinehtoja. Me ollaan oltu huolissaan tästä koulutustason laskusta. Samalla lailla meidän pitää olla huolissamme myöskin sitten siitä, että jos koulutustaso laskee, niin myöskin tutkimuksen taso laskee. Meillä pitää olla siihen resursseja.
Otan esimerkin tuolta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Suomi on tunnettu maa siitä, että meillä on korkeatasoista syöpätutkimusta. Syöpä on kansansairaus sekä meillä Suomessa että koko Euroopassa, ja siitä syystä on hienoa olla näkemässä, että Suomi menee maailmankartalle syöpätutkimuksen ja syöpähoitojen kehittämisessä. Sitä työtä meidän pitää jatkaa. Myös terveysteknologia on sellainen tutkimuksen ja kehittämisen ala, joka on meille mahdollisuus kasvuun, ja se on kasvuala, kunhan siihen vain satsataan.
Toivon, että nimenomaan myöskin tällaisia uusia aloja — jotka eivät perinteisesti ole niitä, joihin me olemme satsanneet vuosien aikana — otetaan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan kohteeksi ja kehittämisen kohteeksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T19:27:37,2022-10-19T19:30:18,Hyväksytty,1.1
2022_112_39,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 212/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_40,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 212/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2008 finanssikriisi toi esiin sen, että lähellä kaatumista olevien rahoituslaitosten kriittisten toimintojen säilyttämiseksi ei ollut riittäviä välineitä. Lisäksi se osoitti, ettei viranomaisilla ollut riittävää yhteistyötä ja koordinaatiota nopeiden toimien toteuttamiseksi etenkään EU-jäsenvaltioiden rajat ylittävästi. 
Tämän johdosta EU:n keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus annettiin joulukuussa 20, ja se tuli sovellettavaksi tämän vuoden elokuussa. Tämä hallituksen esitys koostuu lähinnä ja lähes kokonaan mainitun kriisinratkaisuasetuksen edellyttämistä muutoksista kansalliseen lainsäädäntöömme, ja nämä muutokset ovat nyt varsin teknisiä. Niistä kuitenkin on aina perusteltua ja välttämätöntä hallituksen esitys luoda.
EU:n asetuksessa on kyse siis keskusvastapuolista, joten taustoitan asiaa hieman. Keskusvastapuolet toimivat rahoitusmarkkinoiden osapuolten välillä tiettyjen sopimuksien osalta ostajana jokaiseen myyjään nähden ja myyjänä jokaiseen ostajaan nähden. Keskusvastapuolen asettuessa tapahtumien vastapuoleksi myyjän ja ostajan väliset vastapuoliriskit muuttuvat osapuolten ja keskusvastapuolten välisiksi. Vastapuoliriski tarkoittaa sitä, että toinen osapuoli voi kaatua tai joutua maksuvaikeuksiin kesken kaupankäynnin, jolloin toinen osapuoli voisi jäädä ilman rahoja tai arvopapereita. Keskusvastapuoli vähentää tätä vastapuoliriskiä. 
Keskusvastapuolet toteuttavat rahoitusliiketoimia eri omaisuusluokilla, kuten osakkeilla, johdannaisilla ja takaisinostosopimuksilla, ja ne tarjoavat palveluja yleensä määritysosapuolilleen, jotka ovat yleensä pankkeja ja arvopaperinvälittäjiä. Kun liiketoiminta ja niiden seurauksena syntyvät positiot keskitetään keskusvastapuolille, positiot voidaan nettouttaa. Näin vähennetään sekä keskusvastapuolen että pankkien ja niiden asiakkaiden riskejä. 
Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole tällaisia keskusvastapuolia, joten suomalaiset pankit ja välittäjät käyttävät ulkomaisten keskusvastapuolten palveluita. Keskusvastapuolten määritysosapuolet voivat kuitenkin joutua kantamaan oman osansa keskusvastapuolen elvytyksen ja kriisinratkaisun kustannuksista, ja siten keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus on olennainen myös Suomen rahoitusmarkkinoiden kannalta ja näkökulmasta.
Tämän takia hallitus esittää eräitä teknisiä muutoksia rahoitusmarkkinoita säänteleviin lakeihin EU:n keskusvastapuolen elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen pohjalta. Hallituksen esityksen keskeisimpänä toimena Rahoitusvakausvirasto nimetään asetuksen mukaiseksi kriisinratkaisuviranomaiseksi. Rahoitusvakausvirasto omaa riittävän kokemuksen ja asiantuntemuksen rahoitusmarkkinatoimijoiden kriisinratkaisusta ja on siten luonnollinen valinta myös tämän asetuksen viranomaiseksi kriisinratkaisussa. 
Esitykseen sisältyy myös muita teknisiä rahoitusvakautta parantavia muutoksia, ja kaikkineen esitys selkiyttää ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä, jotta rahoitusmarkkinoiden kriisejä — toivottavasti sellaisia ei tule, mutta sellaisia mahdollisia kriisejä — voidaan ehkäistä ja tietenkin myös ratkaista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-19T14:39:49,2022-10-19T14:42:41,Hyväksytty,1.1
2022_112_41,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa‑ ja metsätalousvaliokuntaan, jolle talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Maa‑ ja metsätalousministeri Antti Kurvisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään kaksi tuntia. — Keskustelu, ministeri Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_42,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Herra puhemies! Laajasti niin Euroopassa kuin Suomessa käydään keskustelua siitä, ovatko maatalous ja metsätalous, uusiutuvien luonnonvarojen käyttö, syynä ja ovatko ne ongelma ilmastokriisissä vai ovatko ne jotakin muuta. Mielestäni ne ovat jotakin muuta. Maatalous ja metsätalous ja niiden alojen asiantuntijat ja ammattilaiset ovat osa ratkaisua ilmastokriisiin ja niihin haasteisiin, mitä luontokatoon ja ympäristön tilaan liittyy globaalisti.
Aivan keskeinen kokonaisuus osana ilmastopolitiikkaa on se, miten me harjoitamme maa- ja metsätalouspolitiikkaa, ja samoin uusiutuvat luonnonvarat. Meidän maa- ja metsätaloutemme on aivan keskeinen osa Suomen kansantaloutta, osa työtä ja toimeentuloa, ja tässä tilanteessa, jossa Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainassa, entistä isompi osa meidän huoltovarmuuttamme ja omavaraisuuttamme.
Huoltovarmuus ja päästöjen vähentäminen eivät ole mahdollisia, ellei Suomi ole kauttaaltaan elinvoimainen. Ilmastopolitiikassa ja ympäristöpolitiikassa ei koskaan saa unohtaa tätä tunnettua kolmiota: tarvitsemme ympäristöstä huolehtimisen, tarvitsemme taloudesta huolehtimisen ja tarvitsemme sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisen. Jos joku niistä kolmion kolmesta kulmasta sortuu, emme voi tehdä kokonaiskestävää politiikkaa. Jos ihmisten sosiaaliset olot heikkenevät, silloin ei ole voimavaroja luonnon- ja ilmastonsuojeluun, ja tarvitsemme talouden kehitystä puhtaisiin teknologioihin, jotta ilmastokriisi saadaan ratkaistua. Koko Suomi on pidettävä asuttuna, jotta kotimaisia luonnonvarojamme pystytään kestävästi hyödyntämään jatkossakin. Luonnonvaroja Suomessa ei voi eikä saa museoida.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jota nyt käsittelemme, on ensimmäinen koko maankäyttösektorin kattava suunnitelma. Maankäyttösektori on kytketty hallitusohjelman mukaisesti entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma kokoaa yhteen vaikuttavat, kustannustehokkaat ja oikeudenmukaiset keinot maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen ja ‑varastojen vahvistamiseksi sekä sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.
Puhemies! Kuten sanoin, maa- ja metsätalous on mielestäni pääasiassa osa ratkaisua ilmastonmuutokseen. Voisi sanoa niin, että maanviljelijät ja metsäammattilaiset ovat olleet aina trendikkäällä sanalla sanottuna ”ilmastoviisaita”. He ovat aina tienneet, miten luonnon kiertokulku toimii, ja osanneet ottaa siitä hyödyn irti viljellen ja varjellen. Tätä osaamista tulee hyödyntää myöskin ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa jatkossa.
Kun ilmastotoimet toteutetaan oikeudenmukaisesti, voi myöskin tulla uutta bisnestä, uutta yrittäjyyttä ja uutta työtä siitä muutoksesta, mitä tehdään, ja myöskin niitä haluan olla rakentamassa. Yksi hyvä tekijä tässä olisi hiilimarkkinoitten luominen. Tällaisissa hiilipörsseissä viljelijät ja maanomistajat voisivat myydä tekemiään maankäytön päästövähennyksiä. Hiilipörssin rahoittajia olisivat yritykset, jotka vapaaehtoisesti haluaisivat kompensoida omia hiilidioksidipäästöjään. Tällaisissa hiilipörsseissä viljelijät tai maanomistajat saisivat päästöjen vähentämisestä korvauksen yritykseltä ja yritys pääsisi lähemmäksi omia ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan. Esimerkiksi elintarvikeketjussa päästövähennykset voitaisiin tehdä niin, että alkutuottaja saa rahallisen hyödyn niistä toimenpiteistä itselleen. Haluankin edistää vapaaehtoisia hiilimarkkinoita ja olen ministerikaudellani maa- ja metsätalousministeriössä laittanut tätä työtä eteenpäin. Koskaan emme saa unohtaa ympäristö- ja ilmastopolitiikassa oikeudenmukaisuutta, koska jos näitä toimia ei ole kohdennettu oikeudenmukaisesti, ne eivät ole myöskään vaikuttavia eikä niitä haluta toteuttaa ja täytäntöön panna. On aina pidettävä kiinni sosiaalisesta ja alueellista oikeudenmukaisuudesta ilmastopolitiikassa.
Arvoisa puhemies! Hieman tämän käsittelyssä olevan suunnitelman valmistelusta: Valmistelua tukemaan perustettiin työryhmä helmikuussa 2021. Mukana oli niin keskeisten ministeriöiden virkamiehiä kuin Ilmastopaneelin asiantuntijajäseniä. Työssä on hyödynnetty parasta käytettävissä olevaa tietoa, selvityksiä, skenaariotarkasteluita ja eri asiantuntijoitten lausuntoja. On tehty myös vahvaa vuorovaikutusta eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa tämän suunnitelman osalta ja tämmöisiä vuorovaikutustilaisuuksiakin järjestetty ja kerätty niistä palautetta ja sitä palautetta analysoitu. Suunnitelmaa viimeisteltäessä otettiin huomioon lausuntokierroksella saadut palautteet.
Suunnitelmassa on keskeisiä sisältöjä. Maankäyttösektorin keskeisiä ilmastotoimenpiteitä on jo käynnissä tällä hetkellä. Niistä monet liittyvät metsien parempaan käsittelyyn, kuten joutoalueiden metsitystukeen, tuhkalannoitukseen turvemaametsissä ja Metsähallituksen omistajapolitiikan uudistamiseen. Lisäksi merkittävä Hiilestä kiinni ‑tutkimus- ja kehittämistoiminta on maa- ja metsätalousministeriön sektorilla menossa. Muita suunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi turvepeltojen, suonpohjien ja suometsien ilmastokestävän käytön edistäminen, metsien kasvun, hiilensidonnan ja hiilen varastoinnin edistäminen sekä metsäkadon ehkäiseminen. Maatalousmaiden, mukaan lukien turvepeltojen, hiilidioksidipäästöjä vähennetään kansallisilla ja Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisilla viljelytoimilla. Suunnitelmalla edistetään myös äsken kuvaamaani hiilimarkkinoiden kehitystä.
Ilmastotoimien toimeenpano on erittäin pitkäjänteistä työtä, joten tulevina vuosina on keskeistä saada tästä suunnitelmasta konkreettisia hankkeita, jotka toteutuvat. Tämä suunnitelma sinänsä ei vielä ratkaise mitään, eikä tämä ole vielä mikään ratkaisu tähän valtavaan kokonaisuuteen ja haasteeseen, minkä kohtaamme. Samaan aikaan, kun toimenpiteitä tehdään, tulee niitä arvioida ja seurata.
Arvoisa puhemies! Haluan painottaa vähän alussa sanomani tavalla sitä, että suunnitelmaan kirjattujen toimien täytäntöönpano ei saa heikentää maa- ja metsätalouden kannattavuutta. Kannattavuuden kanssa kipuileville viljelijöille ei saa tulla tästä suunnitelmasta lisäkustannuksia, vaan päinvastoin tämän suunnitelman tulee avata uusia tulomahdollisuuksia, elinkeinomahdollisuuksia, maanviljelijöille ja metsänomistajille. Merkittävä asia, joka vaikuttaa tähän ohjelmaan, on myöskin alkuvuodesta 22 laadittu ruoantuotannon hiili-euro-ohjelma, HERO-ohjelma, jolla tavoitellaan 29 prosentin päästövähennystavoitetta samaan aikaan, kun ruoan omavaraisuus säilyy. Hiilestä kiinni ‑hanke onkin jo pitkään pyörinyt ja toiminut todella hyvin. Metsätalouden osalta MISU — tämä ohjelma tuntee tämmöisen lempinimen kuin MISU — sisältää useita erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään päästöjä ja vahvistamaan metsien ja maaperän hiilinieluja ja hiilivarastoja.
Puhemies! Joskus metsäpoliittisessa keskustelussa syntyy sellainen kuva, että parasta on, kun ei tehdä metsille yhtään mitään, sitten ne ovat hyviä hiilinieluja. Sehän ei kyllä todellakaan pidä paikkaansa, vaan metsien kasvukykyä, metsien terveyttä ja metsien istuttamista esimerkiksi joutomaille pitää aktiivisesti edistää. Myöskin tarvitaan lannoituksen vahvistamista metsissä, esimerkiksi tuhkalannoitusta.
Myöskin nyt lausunnoilla olevassa kansallisessa metsästrategiassa on vahva ilmastonäkökulma nostettu keskeisesti esiin. Metsästrategian niin sanotun hankesalkun toimenpiteet on sovitettu yhteen tämän maankäytön ilmastosuunnitelman kanssa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on osa ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelun ja toimeenpanon kokonaisuutta.
On erittäin tärkeää, että hiilinieluja vahvistetaan Suomessa. Haluan kuitenkin alleviivata sitä, että Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ei voi yksin toteuttaa hiilinieluja vahvistamalla. Tärkein asia Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamisessa on fossiilisten päästöjen vähentäminen, eli päästöjen vähentämisen tulee olla jatkossakin pääasiallinen muoto. Pidän kiinnostavina ratkaisuina myös tällaisia niin sanottuja teknologisia hiilinieluja, jotka voisivat olla käytettävissä jo vuonna 2035. On myös havaittava se, että päästövähennystavoitteisiin ei päästä, ellei meidän kotimaista puubiomassaamme tunnisteta ja tunnusteta uusiutuvaksi myös jatkossa.
Maa- ja metsätalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta, ja tätä ei voi koskaan ilmastopolitiikan keskellä unohtaa. Omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ei ilmastopolitiikassa saa unohtaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-19T14:43:00,2022-10-19T14:52:00,Hyväksytty,1.1
2022_112_43,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_44,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsissämme on ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, joka on koskaan eduskunnalle annettu. Suunnitelma tulee jatkossa osaksi uuden ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. 
Tämän asiakirjan päämääränä on edistää maankäytön, metsätalouden ja maatalouden päästöjen vähentämistä, nielujen aikaansaamien poistumien vahvistamista ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Tärkeä lähtökohta suunnitelmassa on myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja edistäminen.
Maankäyttösektorilla toteutettavien lisätoimien tavoiteltu vuosittainen nettovaikutus on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää osaltaan kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. 
Meidän on löydettävä vaikuttavimmat, kustannustehokkaimmat ja ihmisten keskuudessa parhaiten hyväksyttävissä olevat keinot sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti realistiset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi myös maankäyttösektorilla. 
Suunnitelma kattaa maankäytön muutoksiin, maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin ja pitkäaikaisiin puutuotteisiin kohdentuvat toimenpiteet sekä useita erilaisia poikkileikkaavia toimenpiteitä. Valmistelussa lähtökohtana on ollut saavuttaa ilmastotavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Yhtymäkohdat keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan ja ilmasto- ja energiastrategiaan on huomioitu hyvin.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma toteuttaa osaltaan myös hallituksen joulukuussa 2021 asettamaa tavoitetta vähentää maataloudesta peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä 29 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.
Maankäyttösektorilla on runsaasti mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja sitoa hiiltä. Monet vaikuttavista keinoista ovat myös hyväksyttyjä ja käytössä toimijoilla jo nyt. Julkinen keskustelu kärjistyy usein. Haluankin tässä puheenvuorossa keskittyä niihin keinoihin, jotka ovat hyväksyttyjä ja kustannustehokkaita. Niitäkin löytyy runsaasti. Kiistelyn sijaan on tarpeellista keskittyä mahdollisuuksiin. 
Arvoisa puhemies! Keskustelua ovat aiheuttaneet erityisesti uusimmat arviot hiilinielujen tasosta. Tilastokeskuksen keväällä julkaisemat pikaennakkotiedot vahvistuvat loppuvuodesta, ja hallitus on jo sopinut lisätoimista tämän vuoksi. 
Kaikkein tärkeintä on huolehtia peltojen ja metsien hyvästä tuotto- ja kasvukunnosta, sillä tuottava ja hyvin kasvava biomassa edesauttaa hiilivarastojen kasvattamista.
Metsätaloudessa on tärkeää huolehtia myös metsätuhojen ja ‑tuholaisten ehkäisystä, jotta metsät säilyvät terveinä ja kasvukykyisinä. Tämä tarkoittaa muun muassa metsän uudistumisen varmistamista, kasvupaikalle soveltuvan puulajin valitsemista uudistamisessa sekä sitä, että metsiä hoidetaan suunnitellusti istutuksilla ja ensiharvennuksilla tuleviin tuotantohakkuisiin saakka. 
Peitteisessä metsätaloudessa huolehditaan myös siitä, että hakkuissa säilytetään tälle kasvatustavalle soveltuva puustorakenne. Muita hyviä keinoja ovat tuhkalannoituksen lisääminen suometsissä, metsäkadon ehkäisy ja kangasmetsien typpilannoitus kivennäismailla. 
Meidän on tarkasteltava metsiä ja maatalouttamme myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen torjunnan ja huoltovarmuuden vahvistamisen ei tarvitse olla ristiriidassa keskenään. Päinvastoin keskittymällä esimerkiksi kotimaassa tuotetun energian käyttöön maatiloilla ja kotimaisen lannoitetuotannon kehittämiseen vähennämme riippuvuuksia tuontipanoksista. 
Ilmastopolitiikkaa pitää tehdä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Vaikka etenemme vakaasti kohti fossiilitonta ja hiilineutraalia tulevaisuutta, on lyhyellä tähtäimellä otettava huomioon tilanne, jossa elämme. 
Tällä hetkellä on tärkeää, ettei etenkään maataloussektorille aiheuteta lisäkustannuksia tilanteessa, jossa hinnat karkaavat ja tilojen kohtalo on vaakalaudalla. Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä on onneksi aloittanut työnsä ja tuloksia on luvassa viimeistään keväällä. 
Arvoisa puhemies! Monet EU:sta tulevat velvoitteet asettavat pohdittavaa myös meille Suomessa. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi vuoteen 2030 mennessä. 
Valiokunnassa olemme juuri käsitelleet EU:n ennallistamisasetusta. Tärkeää on, että vaikka yhteisistä tavoitteista sovitaan EU-tasolla, pidämme tärkeänä päättää toimista kansallisesti tarvittavien joustojen osalta sekä liikkumatilasta, jolla valitsemme parhaimmat ja kustannustehokkaimmat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. 
Tärkeää on muistuttaa, että metsäpolitiikka on ja sen tulee pysyä kansallisissa käsissä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-19T14:53:05,2022-10-19T14:58:26,Hyväksytty,1.1
2022_112_45,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_46,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman ”Osallistava ja osaava Suomi — sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta” mukaan Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä saavutetaan hallitusohjelman mukaan nopeuttamalla muun muassa päästövähennystoimia. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei voi allekirjoittaa eikä hyväksyä hallituksen harjoittamaa ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Näin siksi, koska hallituksen harjoittama ylikireä sektoripolitiikka on tuonut mukanaan sekä maatalouden alasajon että elämisen, asumisen ja liikkumisen kallistumisen. Täten politiikan harjoittaminen on ollut kaukana muun muassa alueellisesta oikeudenmukaisuudesta. Ihme kyllä, tällä kaikella toiminnalla on myös ollut keskustapuolueen siunaus. Samaten on huomioitava, että selonteon mukaan eräät suuret taloudet ovat asettaneet hiilineutraaliustavoitteensa myöhemmäksi, esimerkiksi Kiina vuoteen 2060 ja Intia vuoteen 2070.
Arvoisa puhemies! Tulee myös muistaa, että Ukrainan sodan vuoksi huoltovarmuuden ylläpito, kansantalouden tasapainotus ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tärkeän tuontiriippuvuuden vähentäminen edellyttäisivät lähivuosina metsävarojen ja peltoresurssin käytön huomattavaa kasvattamista. Asetettavat nielutavoitteet ovat tässä tilanteessa vaikeat saavuttaa, ei pelkästään Suomelle vaan koko EU:lle. Tätä taustaa vasten maamme vihervasemmistohallituksen toimet maankäyttösektorilla ovat lähes edesvastuuttomia. Se kiristää ruuvia päästöjen suhteen edelleen maataloudessa, samoin kuin metsäsektorilla. Tämä viittaa siihen, että hallitus on tulkinnut maatalousalan tutkimustuloksia Suomelle haitallisesti, sillä eräiden tutkimusten mukaan merkittävimmät, nopeimmat ja suhteellisesti pienen toteutuspinta-alan vaativat päästövähennykset saataisiin muuttamalla turvepeltojen viljelykäytäntöjä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ei edelleenkään voi hyväksyä sitä, että esimerkiksi turvepeltoja ei voisi jatkossa viljellä.
Arvoisa puhemies! Niin ikään ryhmänä pidämme erityisen tärkeänä sitä, että esimerkiksi maa- ja metsätaloussektorin toimintaa maassamme ei liian kunnianhimoisilla päästövähennystavoitteilla vaikeuteta entisestään. On totta, että Suomessa maatalous kuormittaa jossain määrin vesistöjämme, mutta tätä ei kuitenkaan nykytekniikat huomioiden tapahdu liiaksi, sillä erinäiset varotoimet ovat pudottaneet ravinnekuormitusta jo dramaattisesti. Luonnollisesti me perussuomalaiset jatkamme toimiamme sen eteen, että koko Suomessa pystytään myös tulevaisuudessa asumaan sekä harjoittamaan maataloutta ja maatalousyrittäjyyttä kattavasti. Samaten katsomme, että Suomen olisi mahdollista muuttaa turve uusiutuvaksi ja käyttää sitä paikallisesti lämmitykseen ja sähköntuotantoon.
Arvoisa puhemies! EU-toimielimissä on parhaillaan käsittelyssä useita komission esityksiä, mitkä liittyvät maamme metsiin ja metsätalouteemme. Perussuomalaiset eivät halua, että metsäsektori alana altistuu laajasti EU-esitysten sisältämälle sääntelylle, sillä metsäteollisuudella on suuri merkitys sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa että talouden ja työllisyyden vahvistamisessa. Puunjalostuksesta huolehtiminen on tärkeää perussuomalaisten sinivalkoiselle siirtymälle, taloudelle ja työllisyydelle, mutta se on myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Samaten Suomen metsäpolitiikan tavoitteet määritellään kansallisessa metsästrategiassa. Komissiolle ei saa antaa syytä ehdottaa lisää EU-tason sääntelyä metsien hoitamiseen. On pidettävä huoli, että jatkossa metsäsektori pysyy kansallisessa päätäntävallassa. Yleisellä tasolla perussuomalaiset katsovat, että Suomen päästövähennystavoitteet ovat ylimitoitettuja ja jo nykyisellään vaikeita saavuttaa.
Arvoisa puhemies! Suomen teollisuus on jo viestittänyt, että liiallinen kunnianhimotaso voi vaikeuttaa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä Suomessa. Suomen linjan tulisi olla kaikessa teollisuutemme toimintaedellytyksiä varmistava, sillä suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko. Tätä istuva hallitus ei ole huomioinut etenkään EU-päätöksenteossaan, kuten edellä on todettu. Ei edes, vaikka puuston vuotuinen kasvu metsä- ja kitumaalla on lisääntynyt Suomessa aina vuodesta 90 lähtien 78 miljoonan kuutiometrin vuositasolta arvoon 107,8 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäksi on outoa, että ojittamattomien soiden sitomaa hiilidioksidia ei huomioida LULUCF-asetuksen mukaisessa hiilinielulaskelmassa, ja se tulisikin sisällyttää mukaan siihen.
Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikan avulla pyritään ohjaamaan metsänomistajien tekemiä valintoja ja metsien käyttöä yhteiskunnan kannalta toivottuun suuntaan. Kansainväliset painotukset vaikuttavat yhä useammin kansallisen politiikan sisältöön. Tähän olemme saaneet viime aikoina tottua etenkin EU:n ennallistamisasetuksen samoin kuin taksonomiankin osalta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä vaatii, että jatkossa kansallisesta edusta tulee huolehtia huomattavasti tiukemmin. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-19T14:58:32,2022-10-19T15:04:26,Hyväksytty,1.1
2022_112_47,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Edustaja Heikkinen, Janne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_48,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni tässä salissa muistaa, kun ilmasto- ja metsäkeskusteluumme hiipi huoltakin aiheuttanut maankäyttöä koskeva kirjainyhdistelmä LULUCF. Tänään olemme keskustelemassa siitä, mitä uusi maankäyttösektorin kirjainyhdistelmä MISU, eli maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, pitää sisällään. Maatalousmaan, metsätalouden ja muun maankäytön sisältävä ilmastosuunnitelma on jatkumoa maankäyttösektorin roolin paremmasta tunnistamisesta, kun torjumme ilmastonmuutosta ja sopeudumme siihen.
Suunnitelman tavoite on sinänsä tärkeä. Meidän kannattaa edistää maankäyttösektorin ilmastokestävyyttä, sillä Putinin julma hyökkäyssota on osoittanut, miten Euroopan maat eivät ole perustaneet kasvuaan omiin uusiutuviin luonnonvaroihin. Onneksemme Suomi ei ole erehtynyt luomaan Saksan kaltaista halpaan venäläiseen energiaan perustuvaa talousihmettä, sillä se osoittautui kalliiksi ihmeeksi. Kestävän metsätalouden mahdollistaman viennin avulla olemme luoneet maahamme vaurautta, ja sen sivuvirrat ovat vahvistaneet energiantuotantomme omavaraisuutta.
Metsien hiilivaraston kasvu on vastannut merkittävästä osasta Suomen vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen sitomisesta. Selonteossa nielujen aikaansaamien poistumien edellytetään kasvavan jatkossakin. Maankäyttösektoria koskevat tavoitteet on asetettu sen ehdoilla. Emme kuitenkaan voi laskea hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vain nielujen varaan, vaan päästöjä on vähennettävä. Tärkeintä on luopua fossiilisten käytöstä ja korvata fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla raaka-aineilla.
Arvoisa puhemies! Mitään politiikkaa ei tule tehdä lyhytnäköisesti, eikä myöskään nielupolitiikkaa. Suomen hiilinielut ovat suuret aktiivisen metsänhoidon ansiosta. Metsien hiilinielujen ennusteisiin liittyy kuitenkin epävarmuuksia etenkin, jos Suomeen saapuisi laajoja metsätuhoja myrskyjen, metsäpalojen tai tuholaisten takia. Riskejä voi kuitenkin pienentää hyvällä metsien ja metsäluonnon hoidolla. 
Maankäyttösektorin ajankohtainen kysymys on myös komission ehdottama niin sanottu ennallistamisasetus. Asetuksen tavoite lienee sinänsä aivan oikea — luonnon monimuotoisuutta tulee vahvistaa — mutta asetus kuitenkaan ei tunnista kansallisia eroja ja on vaikutusten arvioinniltaan täysin puutteellinen.
Arvoisa puhemies! Kokoomus ei hyväksy hallituksen myönteistä kantaa ennallistamisasetukseen. Hallitus kannattaa asetusehdotusta, vaikka se onkin halukas vaikuttamaan joidenkin yksityiskohtien korjaamiseen.
Kokoomus ei myöskään hyväksy sitä, että hallitus on jälleen laiminlyönyt ennakoivan EU-vaikuttamisen. Hallituksen olisi pitänyt selkeämmin, esimerkiksi huomautusmenettelyä käyttämällä, osoittaa asetusehdotusten rikkovan toissijaisuusperiaatetta eli sitä, että asia ensinnäkään kuuluisi EU:n toimivaltaan. Metsäpolitiikan on oltava kansallista.
Kokoomus kannattaa kustannustehokasta ja vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa. Tehtävänämme on turvata tulevillekin sukupolville Suomen puhdas luonto, joka tarjoaa maanviljelijöille, kalastajille ja metsänomistajille mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Siten saamme terveellistä ja turvallista ruokaa pöytiin.
Maankäyttösektori on tuonut ja tuo edelleen leivän moniin suomalaisiin perheisiin. Se on myös huoltovarmuutemme kivijalka. Maatalouden kannattavuutta on parannettava ja metsien kasvu turvattava. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman yksi erittäin tärkeä osa liittyy ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Maanviljelijät ovat jo arjessaan nähneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja pyrkineet vähentämään niitä sekä sopeutumaan niihin.
Arvoisa puhemies! Maatalouden päästövähennystavoite tulisi saavuttaa siten, että maatilojen talous ja ruoantuotantomme omavaraisuus voivat samalla vahvistua. Parlamentaarinen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmä on aloittanut työnsä, ja hyvä niin, sillä hallitus ei ole onnistunut kääntämään maatalouden näkymiä. Puheita on kyllä riittänyt, mutta myös tähän selontekoon kytkeytyy hallituksen tapa lykätä vaikeita päätöksiä seuraavalle hallituskaudelle. Esimerkiksi maankäytön muutosmaksun lainsäädännön lakiesitysluonnos on tässä selonteossa linjattu lähetettävän lausunnoille vaalisunnuntain jälkeisellä viikolla. Tavoitteiden asettamisen jälkeen olisi hyvä myös itse huolehtia siitä, että kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-10-19T15:04:34,2022-10-19T15:09:38,Hyväksytty,1.1
2022_112_49,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_50,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin viime viikonloppuna taimikonraivaushommissa. En tehnyt sitä itseäni varten, vaan tulevia sukupolvia, esimerkiksi lapsenlapsiani Niklasta ja Saaraa, varten. Metsiä pitää uudistaa, hoitaa ja kasvattaa ajallaan, jotta tulevat sukupolvetkin voivat nauttia niistä. Suomi elää maasta ja metsästä: työtä ja toimeentuloa kotimaasta. Maat ja metsät tuovat myös huoltovarmuutta. 
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut maankäyttösektorimme toimintaympäristöön suuresti. Se on lisännyt kotimaisen metsähakkeen tarvetta ja vaikuttanut myös ruoantuotantoon. Suomella tulee olla kaikissa tilanteissa energiaa ja ruokaa omasta takaa. 
Maatalouden kannattavuutta pitää parantaa. Peltojen tärkein tehtävä on tuottaa ruokaa. Suomessa tuotettu ruoka on maailman puhtainta. Ulkomaisia, fossiilisia polttoaineita pitää korvata kotimaisilla uusiutuvilla, ja toivottavasti niitä saadaan nopeasti. Kotimaista turvetta tarvitaan muun muassa huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Maat ja metsät ovat myös iso osa ratkaisua päästöjen vähentämiseksi. Mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän se myös hiiltä sitoo. 
Arvoisa puhemies! Suomi ei pärjää, jos pellot jätetään kylvämättä ja metsät hoitamatta. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan elinvoimainen Suomi. Ihmisten, palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen veisi Suomea väärään suuntaan. Sillä tiellä tulisi ennen pitkää vilu ja nälkä, eikä päästöjäkään saataisi vähennettyä, kuten on tavoitteena. On taloudellisesti, sosiaalisesti ja luonnon kannalta järkevää rakentaa hajautettua yhteiskuntaa, yhteistä Suomea.
Hoidetut metsät ovat hiilinieluja, ja metsistä saamme myös uusiutuvaa raaka-ainetta fossiilisten tilalle. Hiilestä, öljystä ja muovista irti pääseminen ei kerta kaikkiaan onnistu ilman metsiämme. Siksi on käsittämätöntä, että EU on puuttumassa maan ja metsän käyttöön myös Suomessa. 
Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on vakava asia, johon tarvitaan ratkaisuja, mutta komission ennallistamisasetus olisi Suomelle niin haitallinen, ettei sitä voi hyväksyä. Pahimmillaan Suomessa pitäisi ennallistaa miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin. Kyse olisi Suomen museoimisesta luonnon ennallistamisen sijaan. Lisäksi Suomi olisi yksi suurimpia maksajia. Päätösvalta metsistä kuuluu yksiselitteisesti jäsenmaille itselleen eli Suomessa suomalaisille.
Arvoisa puhemies! Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön suunnittelussa. Kaupungeissa kannattaa kaavoittaa rakennusoikeuksia alhaalta ylöspäin, sillä se myös säästää maa-alaa ja lähiluontoa. Maata myllätään ja metsiä raivataan esimerkiksi väylä- ja muiden rakennushankkeiden yhteydessä. On järkevämpää parantaa jo olemassa olevaa infraa kuin aina vain rakentaa uutta ja kallista. 
Arvoisa puhemies! Päästöjen vähentämisellä on aina myös hintalappu, jonka maksaa usein joko maanomistaja tai julkinen sektori. Aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt, että yrityksillä on tahtoa kompensoida hiilijalanjälkeä vapaaehtoisesti, yksityisellä rahalla. Esimerkiksi viljelijät ja maanomistajat voisivat myydä yrityksille tekemiään maankäytön päästövähennyksiä. Hiilimarkkinasta voisivat hyötyä maaseutu, yritykset ja ympäristö. Siksi keskusta on esittänyt niin kutsuttua hiilipörssimallia. Hiilimarkkinoita koskevia pelisääntöjä ollaan kehittämässä kokeiluhankkeiden kautta. Valmistelulla on kiire, sillä tällä hetkellä hiilimarkkinoilla toimitaan ilman yhteisesti sovittuja sääntöjä. 
Arvoisa puhemies! Kauttaaltaan asuttu, maasta ja metsistä huolta pitävä Suomi on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävä. Siksi meidän pitää rakentaa tasapainoisesti kehittyvää Suomea.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-10-19T15:09:47,2022-10-19T15:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_112_51,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_52,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsätalous on tuonut Suomelle suurta hyvinvointia. Tuolla hyvinvoinnin lisäyksellä on ollut ympäristön näkökulmasta hinta ja on vaarassa olla vielä suurempi. Olemme todella suurten kysymysten äärellä, kun keskustelemme maankäyttösektorin ilmastovaikutuksista.
Ministerin aloituspuheenvuoro lähti siitä, että meidän täytyy varmistaa sekä taloudellinen, sosiaalinen että ympäristöllinen kestävyys, ja siitä, että mikään näistä ei saa pettää. Yksi on kuitenkin pettämässä. Ison varjon tämän aiheen ympärille luo viime vuodelta saatu ennakkotieto siitä, että Suomen hiilinielut ovat romahtaneet. Hiilinielujen muuttuminen päästölähteeksi on todella hälyttävää, ja se on tapahtunut vielä äärimmäisen huonoon aikaan, sillä matkalla kohti hiilineutraaliutta ja sen jälkeen hiilinegatiivisuutta tulisi hiilinielujen kasvaa tasaisesti. Jos emme onnistu hiilinielujen palauttamisessa, se tarkoittaa yhä enemmän päästövähennyksiä. Ollaksemme rehellisiä itsellemme ja reiluja tuleville sukupolville on myönnettävä, että me tarvitsemme korjausliikkeen. Meidän täytyy muuttaa maankäyttömme tapoja sellaisiksi, että maankäyttösektori saadaan käännettyä nieluksi ja että sillä katetaan päästömme. Käsittelyssä olevan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman keinot, joilla saavutetaan kolmen megatonnin päästövähennykset, eivät riitä tätä kuromaan.
Arvoisa puhemies! Suomi on metsien maa, ja metsiemme käyttö on aivan keskeinen asia, kun puhumme maankäyttösektorin päästöistä, nieluista ja hiilivarastoista. Metsien käyttö on ollut teollisen historiamme ajan tehokasta ja tuonut meille vaurautta. Tehokas puun käyttäminen on kuitenkin johtanut siihen, että sekä luonnon monimuotoisuus että hiilinielut ovat pulassa. Lähes kolmannes uhanalaisista lajeista elää metsissä. Vanhoja kirveen koskemattomia metsiä on jäljellä vain sirpaleita siellä täällä. Lukematon määrä soita on ojitettu ja kuivattu, ja samalla hakkuualueilta valuvat vesistöpäästöt ovat saaneet vesistöt rehevöitymään. Tarkoitus on ollut hyvä, mutta nyt on aika myöntää, että hinta on ollut liian kova.
Vähemmän metsäbiomassatonneja voi kuitenkin tarkoittaa enemmän euroja, jos onnistumme metsätalouden jalostusarvon kasvattamisessa ja kestävien, pitkäaikaisesti hiiltä sitovien tuotteiden kehittelyssä ja kysyntään vastaamisessa. On kuitenkin sanottava ääneen se, että hakkuita ei voida kasvattaa.
Arvoisa puhemies! Maatalouden toteutuneiden päästövähennysten vaatimattomuus ei ole maataloustuottajien syytä. Syy on meissä poliitikoissa. Maataloutta ohjaavat rakenteet, tuet ja politiikat eivät ole kannustaneet ilmastokestävään uudistumiseen. Maatalouden tukijärjestelmämme ei palkitse, vaikka tuottaja haluaisi tehdä osansa päästöjen vähentämiseksi.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että merkittäviä päästövähennyksiä maataloudessa on saavutettavissa ja vielä verrattain helposti. Ilmastosta huolehtiminen ei ole myrkkyä kotimaiselle ruoantuotannolle, päinvastoin. Ilmastopäästöjä vähentäessä lisäämme myös resilienssiä, omavaraisuutta ja maatalouden sopeutumista kriiseihin. Myös meidän kansalaisten ympäristötietoisuus kasvaa, ja on tärkeää, että suomalaiset elintarvikkeet vastaavat tähän ajattelutavan muutokseen.
No, mikä on sitten se verrattain helppo keino, helppo ilmastotoimi maataloudessa? Kyse on turvepelloista. Turvepeltojen pinta-ala on noin kymmenen prosenttia peltoalasta, mutta niiden päästöt ovat yli puolet kaikista maatalouden ilmastopäästöistä. Sellaisten turvepeltojen käytöstä poistaminen, joilla viljely on kannattamatonta, ja viljelykeinojen kehittäminen niillä turvepelloilla, missä viljely on kannattavaa, on hyvä alku. Myös rajoittamalla uusien turvepeltojen raivaamista olemme jo aika pitkällä. Maanviljelyksessä olevien turvepeltojen päästöt ovat tosiaan 15 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Sitä voi verrata liikenteen päästöihin, jotka ovat vastaavasti 23 prosenttia. Kummalla ne päästövähennykset ovatkaan helpompia?
Arvoisa puhemies! Maankäyttösektorin päästöihin vaikuttaa myös rakentaminen. Pidän tärkeänä nyt valmistelussa olevan maankäyttömuutosmaksun käyttöönottoa, jolla hillitään kaikkea metsän raivaamista, mikä ei ole aivan välttämätöntä, myös kaupungeissa.
Arvoisa puhemies! Hyvä päätöksenteko pohjautuu parhaaseen tieteelliseen tietoon. Toivon, että Suomen ilmastopaneelin hiilinielujen pelastamisohjelma otetaan pikaisesti valtioneuvoston työlistalle. Myös vanhat lait, kuten erityisesti metsälaki, on arvioitava ilmastonäkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Olemme päästöjen vähennyksessä hyvällä polulla, mutta ilman hiilinieluja emme kuitenkaan tule onnistumaan. Siksi olemme hyvin vakavan asian edessä. Tämä käsittelyssä oleva ohjelma ei vastaa ennakkotietona saatuun hälyttävään tilanteeseen ja Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 vaatimukseen. Tämä on vasta alkua. Työ jatkuu.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-19T15:15:25,2022-10-19T15:21:05,Hyväksytty,1.1
2022_112_53,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_54,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluammeko me hillitä ilmastokriisiä riittävän ajoissa, niin että maapallo pysyy elinkelpoisena? Kyllä haluamme. Silloin on myös selvää, että meidän on pystyttävä päättämään riittävistä ilmastotoimista. No, tänään me käsittelemme sitä, kuinka pääsemme maankäytön osalta tavoitteeseen ilmastokestävyydestä, johon me olemme jo sitoutuneet ja jonka me olemme jo lakiin vieneet. Kyse on siis yksinkertaisesti siitä, että me pidämme kiinni jo sovitusta tavoitteesta tehdä Suomesta hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen sen jälkeen.
Jotta kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä vähenee, on saatava päästöt alas ja nielut ylös. No, selonteossa on esitelty toimenpiteitä ilmastokriisin ratkaisemiseksi maankäytön eli metsien, peltojen ja soiden osalta. On kuitenkin heti sanottava, että vasemmistoliitto olisi ollut valmis lisäämään useita vielä vaikuttavampia toimia mukaan, sillä jos riittäviä toimia esimerkiksi nielujen vahvistamiseksi ei tehdä, päästöjä pitää vähentää vielä enemmän jossain muualla, eivätkä lisävähennykset esimerkiksi liikennesektorilla tule olemaan yhtään sen helpompia. Lisäksi jos nielutavoitteesta jäädään jälkeen, joudutaan ostamaan nieluyksiköitä EU:n markkinoilta, ja se sitten vasta kalliiksi tuleekin. Eli kysyn: onko oikein, että meidän kaikkien yhteisillä verovaroilla sitten jouduttaisiin kustantamaan näitä nieluja heikentävien yritysten voittoja?
Arvoisa puhemies! Suomen hiilinielut kukoistavat tai kaatuvat metsien mukana. Metsien suojelua tulee lisätä erityisesti Etelä-Suomessa ja metsänhoidon tapoja monipuolistaa. Suosta ojitetuissa metsissä tulee palata eri-ikäisiä puita hyödyntävään metsätalouteen.
Sanotaan nyt ihan suoraan: kaikki muu on näpertelyä, jos hakkuumäärät nousevat yli kestävän tason. Näin tapahtui viime vuonna, kun lisääntyneet ja aikaistuneet hakkuut käänsivät maankäyttösektorin ensimmäistä kertaa hiilinielusta päästölähteeksi. Metsiin siis sitoutuu edelleen enemmän hiiltä kuin sieltä poistuu, mutta nyt metsät eivät riittäneet kattamaan muun maankäytön päästöjä.
Ilmastopaneeli viestii, että nyt on otettava käyttöön kaikki keinot nielujen vahvistamiseksi. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esittää tuoreessa raportissaan, että Suomessa tulisi varautua mahdollisuuteen hakkuukertymien laskusta.
Nyt meidän täytyykin miettiä kaikki ne keinot, joilla elintärkeä metsän nielu saadaan suojeltua. Se, mitä nyt tarvitaan, on hiilinielujen pelastusohjelma. Oletteko te muut puolueet tähän valmiita? Yhteisten metsiemme osalta tärkeää on myös arvokkaiden metsien suojelu valtion mailla ja Metsähallituksen tuloutustavoitteen alentaminen. Metsälakiin tulisi palauttaa vaatimus tietystä iästä tai järeydestä, ennen kuin metsän voi kaataa. Maanomistajille pitäisi luoda taloudellinen kannustin pidentää metsän kiertoaikaa. Ja muistutan: nämä siksi, että ilmastokriisin hillitseminen vaatii meiltä riittäviä toimenpiteitä.
Arvoisa puhemies! Suomi on syntynyt suolle, me olemme suomaa. Aiemmat raivaajat iskivät kuokan soihin sekä peltomaan että metsän takia ja näin tavoittelivat leipää lasten suuhun, rakensivat perustukset hyvinvointivaltiolle. No, sittemmin ilmastotiede on kertonut, että turvemaiden käyttö pahentaa ilmastokriisiä. Nyt soiden raivauksen sijaan juuri ilmastokriisin ratkaisu on meidän lapsistamme huolehtimista. Vaikka Suomen pelloista vain kymmenen prosenttia on turvemaita, syntyy siellä yli puolet päästöistä. Esimerkiksi turvemaiden raivauksen estämällä, pohjaveden tasoa korottamalla, maan multavuutta parantamalla ja talviaikaisella kasvipeitteisyydellä ilmastopäästöjä voidaan vähentää.
Myös kivennäismailla ja koko ruokajärjestelmässä tarvitaan toimenpiteitä. Yksi syy, miksi uutta peltomaata raivataan edelleen, on tarve saada karjan lanta levitettyä. Järkevämpää olisi panostaa kasviproteiineihin ja biokaasuun ja ottaa käyttöön pellonraivausmaksu, joka onkin valmistelussa.
Arvoisa puhemies! Vain oikeudenmukainen ilmastopolitiikka voi onnistua. Sellaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole, että tehtäisiin vähemmän. Vastuu riittävistä keinoista on meillä tässä ja nyt.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-19T15:21:11,2022-10-19T15:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_112_55,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_56,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitos, ärade talman! Vår målsättning är att Finland ska nå klimatneutralitet fram till 2035. Det är ett ambitiöst mål som involverar hela samhället. Sällan har det här i riksdagens plenisal talats så mycket om klimat och vår gemensamma framtid som under den här regeringsperioden, och det har varit värdefullt. Vi har skapat en gemensam lägesbild och fattat beslut om den gemensamma vägen framåt. Det är så vi skapar förändring i stor skala. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-10-19T15:26:34,2022-10-19T15:27:07,Hyväksytty,1.1
2022_112_57,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyydän lupaa saada puhua paikaltani.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Saatte luvan.]  Kiitos. — Arvoisa puhemies! Metsiltämme odotetaan jälleen ihmettä. Suomalaisten vaurastumisessa metsätaloudella on ollut aina suuri merkitys. Nyt metsien pitäisi tehdä käsittämättömiä ihmeitä: maastamme jopa täysin ilmastoneutraali kymmenessä vuodessa. Toivotaan, että näin tapahtuisi.
Ilmastosuunnitelmassa määritetään toimenpiteet, joilla maankäyttösektorille asetetut ilmastotavoitteet saavutetaan. Kristillisdemokraatit suhtautuvat LULUCF-sektorin tavoitteisiin tietyllä skeptisyydellä. Luontoa emme voi hallita samalla tavalla kuin voimme hallita sitä, paljonko fossiilisia käytämme. Maankäyttösektoriin liittyy suuria epävarmuuksia.
Kuten suunnitelmassa todetaan, nykyisellään metsätuhoja kohdistuu muutamaan prosenttiin metsäpinta-alasta. Näin siis Suomessa — ja toistaiseksi. Meillä metsäpaloja on hyvin vähän, toisin kuin rajan takana. Palaneesta puusta riippuvaisten lajien diversiteetin kannalta liiankin vähän — kiitos tästä tiheän metsätieverkon ja palontorjunnan.
Ilmastonmuutos lisää hyönteistuhoja, kenties myös sienitauteja, kuivuutta ja myrskyjä. Puulajit eivät sopeudu muuttuvaan ilmastoon hetkessä. Tästäkin syystä odotuksiin maankäyttösektorin hiilensidonnasta pitää suhtautua varauksella. Paineet lisätä maankäyttöä rakentamiseen, raiteisiin, tuulivoimaloille, sähkölinjoille ja kaivoksiin ovat kovat — tämä pitkälti vihreän siirtymän nimissä.
Arvoisa puhemies! Selonteossa alkutuotantoa tarkastellaan vain hiilinielujen näkökulmasta. Maataloudessa onkin suuri päästövähennys- ja hiilensidonnan potentiaali. Helposti silti unohtuu, että päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna vaan tuottaa meille ruokaa. Onko maatalouden tila ja hätähuuto meille kansanedustajille täällä tärkeää? Jos on, niin nyt se ei ainakaan näy maanviljelijälle sellaisena.
Ukrainan sodan myötä, ja jo ennen sitä, maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat merkittävästi. On turha odottaa viljelijöiltä investointeja ilmastotoimiin, jos tila sinnittelee kannattavuuden rajoilla ja viljelijät itse ovat aivan lopussa. On myös pidettävä huolta, etteivät ilmastotoimet lisää entisestään tilojen hallinnollista kuormaa.
Turvepellot on selonteossa mainittu useasti. Turvepellot muodostavat kymmenen prosenttia peltoalasta, mutta niiden päästöt ovat noin 60 prosenttia maatalouden päästöistä. Miksi turvepelloista on tullut niin iso ongelma? Miksi peltoa on viime vuosiin asti raivattu juuri pohjoisessa osassa maata, missä soita on paljon?
Ensinnäkin tilakokoja on ollut pakko kasvattaa, koska Suomen maatalous kilpailee EU:n yhteisillä ruokamarkkinoilla. Tuottajahinnat määräytyvät EU-alueen matalimman kustannustason perusteella. Pinta-alapohjaisen tuen ansiosta heikkotuottoistenkin turvepeltojen viljely on kannattavaa, vaikka satoa ei tulisi lainkaan. Turvemaiden päästöjä hillitään juuri näillä edustaja Orpon kuuluisiksi tekemillä kosteikkoviljelyn tuilla. Voidaan siis sanoa, että EU ratkoo LULUCF-asetuksella osin itse synnyttämiään ongelmia.
Turvepeltoihin liittyvä ongelma voi ratketa itsestäänkin, kun yhä useampi tila tekee konkurssin ja kuluttajat siirtyvät ulkomaisiin tuotteisiin. Silloin saamme syödä vaikkapa brasilialaista ruokaa, jota ei ole tuotettu turvemailla vaan esimerkiksi entisessä sademetsässä. Kyllä tässä harjoitetussa turvepolitiikassa ei ole järjen häivää.
Komissio on arvioinut, että ennallistamisasetuksen kustannukset Suomelle olisivat 900 miljoonaa euroa vuodessa. Kiinnostaisi kuulla ministeriltä, mikä on ennallistamisasetuksen ja LULUCF-asetuksen ja muiden tulossa olevien vaateiden yhteisvaikutus luonnonvarasektoriin ja Suomen talouteen.
Metsäpinta-alaa nakerretaan myös kaupungeissa. Vihreä infrastruktuuri, lähiluonto, ei ole vain esteettinen asia — kyse on myös terveellisestä ja turvallisesta elinympäristöstä. Tutkijat ovat esittäneet, että urbaania vihreää tulisi olla vähintään 50 neliötä asukasta kohden. Hiilensidonnan näkökulmasta kaupunkiluonto ei ole merkittävää mutta hyvinvoinnin ja luontosuhteen syntymisen kannalta sitäkin tärkeämpää. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-19T15:31:10,2022-10-19T15:36:34,Hyväksytty,1.1
2022_112_58,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_59,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On tärkeää, että edistämme vihreää siirtymää ja kestävää kasvua. Tämän tulee tapahtua luomalla mahdollistava toimintaympäristö. Meidän tulee huolehtia omasta edustamme. Pidän tärkeänä, että teemme päätöksiä, jotka ovat oikeassa suhteessa ilmasto- ja ympäristökeskusteluun ja tutkimuksen nykytilaan. 
Metsien merkitys meille on korvaamaton niin taloudellisessa mielessä kuin hyvinvoinnin kannalta. Koska Euroopan unionin vaikutus metsäpolitiikkaamme on huomattava, on myös Suomen vaikutusvalta EU:ssa oleellista ilmastokeskusteluille. Hyvänä esimerkkinä tästä on metsät, jotka olemme suojelemassa kuoliaaksi ennallistamisasetuksen myötä. 
Metsätalouden ja teollisuuden merkitys Suomen kansantaloudessa on suuri. Niin kuin selonteossa todetaan, yli 80 prosenttia Suomessa toimivan metsäteollisuuden käyttämästä raaka-aineesta on 2010-luvulla korjattu kotimaisista yksityismetsistä. Metsätalousmaasta yksityishenkilöiden omistuksessa on noin 52 prosenttia. Yksityiseen omaisuuteen ei tule puuttua rajoittavasti vaan kannustavasti. Jos raaka-ainetta ei saada kotimaisista metsistä, tuodaan se muualta, eikä tämä ole kenenkään etu. Vai onko hallituksen tavoitteena ajaa alas suomalainen metsäteollisuus?
Arvoisa puhemies, ärade talman! Maatalous on tärkeää omavaraisuudellemme. Energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noustessa moni viljelijä on joutunut ahtaalle, osa jopa joutunut lopettamaan toimintansa kannattamattomana. Vaikka tilamäärän vähenemisellä ei valtioneuvoston selonteon mukaan ole ollut merkittävää vaikutusta tuotannon määrään, on trendi kuitenkin huolestuttava. Yritysten lukumäärän väheneminen kertoo, etteivät markkinat ole kannattavat. Vaikka tehokkuus on yritystoiminnalle tärkeää, liika keskittäminen on vaarallista, sillä se on riskialttiimpaa muutoksille ja sairauksille. Uusia viljelijöitä tarvitaan ja alan houkuttelevuutta tulee lisätä, jotta meillä on myös tulevaisuudessa kotimaista ruoantuotantoa. 
Aidosti tuottavaa maataloutta tulee tukea. Investointeihin tulee kannustaa. Yksi poliittinen ratkaisu on, että jos maataloustuottaja investoi voitostaan, voitosta ei tarvitsisi maksaa veroa.
Muutokset tapahtuvat merkittävien investointien kautta. Yritykset luovat ratkaisuja ja kasvua. Siksi rajoitusten sijaan yritysten toimintaympäristöä tulee vahvistaa niin, että se kannustaa investoimiseen. 
Meillä Suomessa eläinten hyvinvointia pidetään tärkeänä ja tuotantoeläinten olosuhteet ovat verrattain hyvät, vaikka paljon on vielä tehtävää. Ruokaturvallisuus on korkealla. Säätelymme on paikoin tiukempaa kuin Euroopan unioni vaatii. Tämä tulisi huomioida myös kilpailutuksessa, jotta kotimaiset tuottajat pärjäävät. Ei ole mitään järkeä, jos nostamme tuotantokustannuksia Suomessa vaatimalla kotimaisilta tuottajiltamme enemmän, mutta ostamme ulkomaista, koska se on halvempaa. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Infrastruktuurin rakentamiseen liittyviin hankkeisiin liittyy paljon yhteiskunnallisia hyötyjä, eikä niiden välttäminen siten ole järkevää. Ympäristö tulee kuitenkin huomioida hankkeita suunniteltaessa. Rakentamisen tulee tukea kestävää kehitystä. Merkittävää ilmastotavoitteiden saavuttamiselle on rakennusten hiilijalanjäljen huomioiminen koko elinkaaren ajalta. Energia- ja materiaalitehokkuus on paitsi tärkeää ilmaston kannalta myös järkevää pitkäaikaisesti. Rakennusalan yrityksille vihreä siirtymä tarjoaa mahdollisuuksia vähähiilisten rakennusmateriaalien ja älykkään rakentamisen kysynnän kasvaessa. Jälleen investointien merkitys korostuu.
Materiaalivalinnat ovat tärkeitä paitsi ympäristön myös terveyden kannalta. Liian usein tulee vakavia sisäilmaongelmia. Ekologisesti kestävät ratkaisut voivat olla myös terveyttä ylläpitäviä. Hyvänä esimerkkinä tästä on esimerkiksi hirrestä rakennetut päiväkodit. 
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ilmastotoimet maankäyttösektorilla ovat tärkeitä kestävän kehityksen takaamiseksi. Puhdas luonto ja luonnonvaramme ovat rikkaus, joita tulee vaalia myös tuleville sukupolville. Ilmastotoimien suhteellisuutta tulee kuitenkin tarkastella, eikä kilpailukykyämme tule vääristää. Yritykset osaavat pelata ja investoida, kunhan toimintaympäristö sen mahdollistaa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-19T15:36:36,2022-10-19T15:41:40,Hyväksytty,1.1
2022_112_60,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_61,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos erittäin monipuolisesta ryhmäpuhekierroksesta, mikä osoittaa sen, että tämä tulee olemaan vaalikausista ja hallituksista riippumatta yksi isoimpia asioita myös Suomen politiikassa, niin kuin kaikkien valtioiden politiikassa: millä tavalla me laitamme kuntoon tätä luontokriisiä ja ilmastokriisiä, minkä ihmiskunta kohtaa, ja samaan aikaan miten huolehdimme väestön hyvinvoinnista ja miten huolehdimme omasta taloudestamme. 
Olin tulkitsevinani, että täällä oli vähän niin kuin kolmen tyyppisiä puheenvuoroja. Oli niitä, keiden mielestä tämä ilmastosuunnitelma on aivan liikaa, ja sitten oli niitä, joiden mielestä tämä on aivan liian vähän, ja sitten oli tämä keskilinja, ja varmaan mikään valtava yllätys ei ole, että itseäni miellytti eniten tämä keskilinjan ajattelu. Onhan todettava se, että tämä suunnitelma on todella kunnianhimoinen, niin kuin on koko Suomen 2035-ilmastoneutraalisuustavoite. Se on erittäin kunnianhimoinen, ja voisin ehkä sanoa sillä tavalla niihin arvioihin, että tämä on liian vähän, että laitetaan nyt edes nämä nykyiset suunnitelmat täytäntöön. Silläkin päästään aika pitkälle ja ollaan siinä Euroopan ja maailman kärkeä. 
Lisäksi voin kyllä yhtyä ainakin edustaja Harkimon puheenvuoroon siitä, että kyllä me tarvitsemme yritysten investointeja ja innovaatioita, että me saamme rakennettua puhtaampaa tulevaisuutta. Me ollaan päästy happosateista eroon. Minkälaisessa kunnossa meidän järvet, joet olisivat, jos meillä olisi sellainen jätevesien käsittely, mikä meillä oli joskus 50—60 vuotta sitten? Eli kyllä teknologia, investoinnit, talouden kehitys on se, millä me rakennetaan puhtaampaa tulevaisuutta.
Arvostan edustaja Eskelisen näkemystä siitä, että meidän tulisi keskittyä sellaisiin toimenpiteisiin, millä on laaja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, ja niitä on tähän ohjelmaan ja tähän suunnitelmaan pyritty löytämään. 
Hieman kummeksuin edustaja Reijosen puheenvuoroa. Tuli sellainen kuva, että perussuomalaiset ovat sitä vastaan, että me parannamme meidän metsiämme, että perussuomalaiset ovat sitä vastaan, että me parannamme metsien lannoitusta, joutomaiden metsitystä. Eikö se, että meidän metsät kasvavat paremmin, ole positiivinen juttu suomalaiselle maaseudulle ja metsätaloudelle? Minusta on. 
Täällä tuli jonkin verran kritiikkiä siitä, että hallitus ei ole vaikuttanut ennakkoon esimerkiksi ennallistamisasetukseen. Tämä ei pidä paikkaansa. Kesäkuussa hallituksen EU-ministerivaliokunta otti ennallistamisasetukseen erittäin selkeän ja vahvan ennakkokannan, joka velvoittaa kaikkia ministereitä omassa EU-edunvalvonnassaan. 
Kommenttina edustaja Laukkasen kysymykseen siitä, mitä mieltä olen näistä EU-aloitteista, sanon sen suoraan, että mielestäni tällaisenaan tämä komission ehdotus niin sanotusta ennallistamisasetuksesta on kohtuuton Suomelle. Tällaisenaan sitä ei voi Suomelle minun mielestäni hyväksyä. 
Ennakkoedunvalvonnan kannalta totean myös, että toissa päivänä olen ollut perustamassa neljän EU-maan For Forests ‑ryhmää, joka alkaa entistä voimakkaammin pitää kestävää metsätaloutta esillä Euroopan unionissa.
Lisäksi, puhemies, olin erittäin tyytyväinen siihen, että eduskunnassa on laaja yhteisymmärrys siitä, että metsäpolitiikan pitää olla kansallisissa käsissä, kuten se EU-perussopimusten mukaan onkin, ja näin on hyvä olla jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-19T15:41:47,2022-10-19T15:45:12,Hyväksytty,1.1
2022_112_62,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_63,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kiitos ministeri Kurviselle ja maa- ja metsätalousministeriölle itse asiassa kaikkien aikojen ensimmäisen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman valmistelusta. 
Työn taustallehan on tuotettu erittäin tärkeää tietopohjaa siitä, miten maankäytön ja metsien päästöjä voidaan vähentää ja niiden nielua kasvattaa. Osana maankäyttösektorin ilmastotyötä on asetettu esimerkiksi valtion talousmetsille ensimmäistä kertaa hiilinielutavoite. Valtion turvemaiden käsittelyssä pyritään ilmastoystävällisyyteen pohjavesipinnan nostamisella ja ennallistamistoimilla. Jatkossa 25 prosenttia kaikista valtion maiden uudistushakkuista tehdään peitteellisinä. 
Arvoisa puhemies! Uuteen ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius edellyttää, että päästömme ja nielumme ovat yhtä suuret vuonna 35. Päästöjen vähentämisen rinnalla meidän tulee siis vahvistaa nielujamme. Olemme kuitenkin saaneet vakavia uutisia siitä, että ennakkotietojen mukaan maankäyttösektorimme on ensimmäistä kertaa muuttunut nielusta päästölähteeksi. Tämä tilanne olisi Suomen hiilineutraaliustavoitteen mutta myös EU-velvoitteidemme saavuttamisen kannalta vakava asia. 
Nyt käsittelyssä oleva maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma on valmisteltu aikaisempien nielukehityksen ennusteiden perusteella vastaamaan vähintään kolmen miljoonan tonnin nielun kasvua. Aiemmissa ennusteissa nielun oletettiin olevan ilman lisätoimia 18 miljoonan tonnin uralla. Uusien tietojen valossa tämä kolmen miljoonan tavoite uhkaa jäädä riittämättömäksi. 
Tämän vuoksi hallitus päätti jo kesällä käynnistää loppuvuodesta valmistuvan selvityksen nielujen romahtamisen syistä sekä ensi vuonna valmistuvan selvityksen metsälain uudistustarpeista ilmaston näkökulmasta. Lisäksi käynnistimme heti työn metsän raivausmaksun käyttöönoton valmistelemiseksi ja lisäsimme tukia ilmastoystävälliseen metsänhoitoon. Jos budjetti täältä ulos tulee, niin nämä tuet yli tuplaantuvat. 
Näillä toimin saamme vahvistettua tietopohjaa ja pääsemme nielujen korjaamisen polun alkuun. Samalla on selvää, että maankäyttösektorin ilmastotyön vahvistaminen tulee olemaan tulevaisuuden polttavimpia ilmastopolitiikan kysymyksiä, joka meidän on yhdessä välttämätöntä ratkaista. Kestävä nieluista huolehtiminen on niin ilmastotyön kuin kestävän metsänkäytön etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-19T15:45:17,2022-10-19T15:47:54,Hyväksytty,1.1
2022_112_64,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Mennään nyt vastauspuheenvuoroihin. Niitä erityisesti ryhmäpuheenvuorojen pitäjille. — Edustaja Heikkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_65,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetuksessa on tarkoitus museoida luonnonmukaiseen tilaan jopa kahdeksan miljoonaa hehtaaria maamme pinta-alaa — rajuimpien skenaarioiden mukaan. Tämä tarkoittaisi pahimmillaan neljännestä koko Suomesta. Komission mukaan ennallistamisen hyödyt ovat yli kymmenkertaiset suhteessa kustannuksiin.
Osaisivatko arvoisat ministerit, Ohisalo tai Kurvinen, kertoa meille, mikä on se kaava, jolla Suomi saa miljardilla kymmenen takaisin, kun suomalaista ruoantuotantoa ja metsien käyttöä ryhdytään ajamaan alas?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-10-19T15:48:05,2022-10-19T15:48:44,Hyväksytty,1.1
2022_112_66,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_67,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kotimainen ruoka ja kotimainen metsänhoito ovat todella tärkeitä meille suomalaisille, ja ne tulee pitää myöskin kotimaisessa suomalaisessa päätösvallassa nyt ja tulevaisuudessa. Metsäpolitiikka on äärimmäisen tärkeä asia. Suomi elää metsistä, ja sen takia sitä halutaan edelleen viedä vahvasti eteenpäin. Itse uskon, että kyllä suomalaiset — kun puhutaan ilmastoasioista — tekevät oman osuutensa, mutta Suomi ei voi yksin pelastaa koko maailmaa. Siksi tarvitaan myöskin muiden maiden tekoja.
Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinenkin otti esille myöskin mahdollisuudet maataloudessa, ja siksi keskusta on esittänyt niin kutsuttua hiilipörssimallia, jossa sekä maanviljelijät, maatalous että myös yritykset hyötyisivät asiasta. Haluan vielä oikeastaan kuulla ministeri Kurvisen näkemyksen, ja miksei ministeri Ohisalolta myöskin, tähän asiaan. Voisiko tätä asiaa viedä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-10-19T15:48:46,2022-10-19T15:50:00,Hyväksytty,1.1
2022_112_68,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_69,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos emme onnistu kasvattamaan maankäyttösektorin hiilinieluja vuoteen 2030 mennessä, tarkoittaa se, että meidän täytyy vastaavasti tehdä paljon suurempia päästövähennyksiä. Me olemme kirjanneet tässä eduskunnassa lakiin, että me olemme hiilineutraaleja vuonna 2035. Se on toteutettava. Halusi valita keskilinjan tai minkä linjan tahansa, tämä on fakta. Kolme megatonnia, mitä tässä ohjelmassa esitetään, ei riitä näillä näkymin kattamaan näitä päästöjä.
Me tiedämme, että helpoimmat keinot liittyvät sinne turvepeltoihin. Meidän tulisi poistaa käytöstä ne turvepellot, mitkä ovat kannattamattomia tällä hetkellä — niitä on olemassa — ja ennallistaa ne. Niissä, mitkä ovat kannattavia viljelyssä, pitäisi kehittää viljelytekniikoita, se on hyvä asia ja hyvä linja. Myös esimerkiksi tämä maankäyttömaksun ottaminen käyttöön niin, että turhaan ei uutta turvepeltoa raivattaisi ruoantuotannolle, on kuitenkin hyvä keino. On helppo sanoa, että turvepeltoihin ei saa koskea, mutta miten me korvattaisiin nämä päästöt? Se on vaikeampaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-19T15:50:00,2022-10-19T15:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_112_70,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_71,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaankin, nyt ei käsitellä sitä, olemmeko me sitoutuneita näihin tavoitteisiin tai minkäkokoinen uhka tämä ilmastokysymys on, vaan nyt keskitytään siihen, että löydetään ne riittävät toimet. Tähän sisältyy myös riittävät toimet nielujen osalta.
Itse ehkä toivoisin kuulevani vielä ministereiltä siitä, millä tavalla tämä nielujen pelastusohjelma nyt tulee etenemään. Millä tavalla arvioidaan tilannetta ja tullaan sitten sopimaan näistä tarvittavista lisätoimista?
Sitten kun täällä puhuttiin siitä, kuinka päästöillä on hintalappu, niin kyllä itse haluaisin muistuttaa, että kyllä myös silläkin on sitten hintalappu, jos näissä nielutavoitteissa ei pysytä, eli näillä nieluoikeuksilla on hintalappu. Ilmastopaneeli on sanonut, että pahimmillaan me joudutaan maksamaan jopa seitsemän miljardia, ja nämä ovat sitten yhteisistä varoista meneviä kuluja. Itse en pidä oikeudenmukaisena sitä, että me ajateltaisiin päättäjinä niin, että no kyllä veronmaksajat sitten maksavat, jos jotkut toiset yksityisesti meidän nieluja käyttävät liikaa.
Maatalouden puolelta sanoisin, että... — Ylitin ajan, pahoittelut. En jatka enää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-19T15:51:17,2022-10-19T15:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_112_72,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_73,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki me haluamme hiilineutraalin Suomen, ja maailmankin, mutta millä hinnalla ja millä keinoilla? 
Täällä edustaja Kivelä mainitsi, että muun maankäytön päästöt syövät kaiken ilmastotoimien tuoman hyödyn — juurikin näin. Voisimme pohtia yhdessä, mitä tämä Suomen uudelleen rakentaminen muutamaan kasvukeskukseen tulee meille maksamaan. Kuinka paljon päästöjä tämä uudelleenrakentaminen tuottaa? Se syö kaiken tämän hyödyn, mitä ilmastotoimilla saavutetaan. 
Olen kysynyt erilaisilta ammattilaisilta, onko kukaan laskenut Suomessa, mitä tämä uudelleenrakentaminen tällä volyymilla tällä hetkellä tuottaa ilmastopäästöjä. Sellaista laskelmaa ei ole. Siinä olisi ministeriölle hyvä työrupeama.
Espoossa kaadetaan nyt metsiä kaupunkialueelta sellaista vauhtia ja rakennetaan tornitaloja semmoiseen vauhtiin, että päästöt ovat varmasti suuremmat kuin mitä Espoo onnistuu säästämään omilla ilmastotoimillaan. Tämä ei ole kestävää kehitystä. [Ari Torniainen: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-19T15:53:00,2022-10-19T15:54:16,Hyväksytty,1.1
2022_112_74,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_75,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, ja sen torjuminen vaatii vähäpäästöisiä ratkaisuja ja laaja-alaisia muutoksia sekä muutokseen sopeutumista kaikilla yhteiskunnan eri alueilla. Maankäyttösektori on yksi niistä. 
Yksi merkittävä asia, jolla pystyisimme valtion tasolla saamaan vaikutuksia aikaiseksi lyhyelläkin aikavälillä, on huomion kiinnittäminen julkisiin hankintoihin. Hankinnat ovat vuositasolla noin 47 miljardia euroa. Jos haluamme saavuttaa tavoitteemme hiilineutraalista Suomesta, on hankintoihin saatava mukaan ekologiset kriteerit ja esimerkiksi hiilijalanjäljen käyttäminen kriteerinä. Ne löytyvät laista vapaaehtoisina mahdollisuuksina, mutta ne pitäisi säätää velvoittaviksi. Tämä motivoisi niin maankäyttösektorilla kuin muillakin aloilla yrityksiä panostamaan ekologisuuteen ja toisaalta jo nyt matalaan hiilijalanjälkeen panostaneita yrityksiä osallistumaan kilpailutuksiin ja saamaan realistiset mahdollisuudet myös tavoittaa ja voittaa niitä. Tutkimusten mukaan yrittäjät kokevat vastuullisuuden hyvin tärkeäksi. Halvin hinta pääkriteerinä ei ole enää tätä päivää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-10-19T15:54:18,2022-10-19T15:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_112_76,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_77,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisältyy uutena asiana selonteossa esille nostettu maankäyttömaksu, joka määrättäisiin toimijoille, jotka muuttavat metsämaata rakennetuksi maaksi tai peltoalaksi. 
Pidän tätä aika ongelmallisena sekä markkinatalouden näkökulmasta yleisesti että vallitsevasta turvallisuusnäkökulmasta käsin. Tilanteessa, jossa Venäjän aloittaman hyökkäyssodan johdosta Suomen on ehkä turvauduttava aiempaa enemmänkin kotimaiseen puuhun ja jossa kannetaan huolta ylipäätäänkin meidän huoltovarmuudestamme, omavaraisuudestamme, pidän tällaista maksua, jolla vaikeutettaisiin kotimaisen puun käyttöä tai metsämaan muuttamista peltoalaksi, huoltovarmuuden näkökulmasta aika ongelmallisena. Kysyisinkin ministereiltä: ollaanko tätä maankäyttömaksuasiaa mahdollisesti harkitsemassa uudelleen johtuen tästä vallitsevasta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-10-19T15:55:34,2022-10-19T15:56:40,Hyväksytty,1.1
2022_112_78,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Sipilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_79,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Sipilä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päästöjen vähentämisessä ja hiilensidonnassa vapaaehtoisten markkinoiden roolia on vähätelty. Markkinaehtoisesti voidaan tehdä paljon, paljon enemmän. Viljelijälle voidaan maksaa siitä, että viljelytottumukset muuttuvat siihen suuntaan, että päästöt vähenevät tai saadaan hiilensidonta pelloilla aikaiseksi. Samoin vaikkapa käytöstä poistettujen turvesoiden ennallistaminen on myöskin sellainen tapa, mutta siitä voisi joku vapaaehtoisesti sitten maksaa korvauksen.
Vapaaehtoisen hiilimarkkinan ennustetaan kasvavan globaalisti sadan miljardin euron bisnekseksi ihan muutaman vuoden sisään, mutta meiltä puuttuvat pelisäännöt niin EU:sta kuin Suomesta. Hallitusohjelman mukaisesti myöskin kehysriihessä päätettiin, että Suomessa pilotoidaan ensin näitä pelisääntöjä ja sitten tätä hiilimarkkinaa, ja sovittiin, että se tehdään tämän vuoden loppuun mennessä. Olen äärimmäisen harmistunut siitä, että näin ei tule tapahtumaan. Olisin kysynyt ministereiltä: voidaanko vielä jotain tehdä sille, että pelisäännöt saadaan aikaiseksi pilotointia varten vielä tämän vuoden aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Juha Sipilä,1108,2022-10-19T15:56:42,2022-10-19T15:57:56,Hyväksytty,1.1
2022_112_80,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_81,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toteutuessaan tämä selonteko tulee olemaan täysi katastrofi maassamme, niin luonnon monimuotoisuudelle kuin maatalouselinkeinolle. 
Selonteossa todetaan kylmästi, että suosta raivatulla alueella kasvatetun nautakarjan liha tai nahka ei muka kelpaisi EU-markkinoille. Muun muassa tällä esityksellä ollaan pistämässä lihoiksi suomalaista perinnemaisemaa ja jopa ruokaturvaa. Suo, kuokka ja Jussi ‑ajoista lähtien elävä maaseutu on ollut nimenomaan lehmien ja lampaiden laidunnuksen tuottamaa perinnemaisemaa, jonka määrä tulisi nykyisinkin maksimoida. Erityisesti luomumääritelmän mukaista laidunnusta puoltavat hyönteiskannan monimuotoisuus, edelleen hyönteisten merkitys kasvien pölytykselle ja tästä edelleen lintukannan monimuotoisuus ja elinvoimaisuus.
Hyvä hallitus, samalla kun te maksoitte turpeennostokalustomme romutuksesta, te aloitte syytämään miljoonia Finnfundin kautta Ruandaan, uuteen sadan megawatin turvevoimalaan. Nyt ihan oikeasti valoja päälle siellä hallituksessa. Tuetaan jo muutenkin ahdingossa olevia maatalousyrittäjiä eikä muuteta elävää maaseutua soistuvaksi joutomaaksi.
Arvoisa puhemies! Tämä selonteko joutaa hylätä epäkelpona. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-19T15:57:56,2022-10-19T15:59:42,Hyväksytty,1.1
2022_112_82,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_83,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitan vaikka näistä hiilimarkkinoista. Olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Sipilä, että tämä on loistava tapa edetä. Olen pahoillani siitä, että tämän vuoden loppuun mennessä sitä pilottia ei saada käyntiin. Meillä oli maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteinen pyöreän pöydän tilaisuus asiasta tässä syksyllä, ja asiaa työstetään eteenpäin, mutta saamani tiedon mukaan tälle vuodelle sitä ei vielä saada eteenpäin, mutta pyrin viemään sitä eteenpäin — en ole puolessa vuodessa ihan kaikkia asioita ehtinyt tässä korjaamaan. Mutta olen samaa mieltä, että tämä on suuri mahdollisuus sekä parantaa juuri sitä hiilensidontaa, maankäyttösektorin toimintaa että lisätä sitten maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksia.
Edustaja Rydmanille maankäyttömaksusta: On sovittu sillä tavalla hallituksessa, että nyt virkatyöryhmä selvittää tätä maankäyttömaksua, eli tätä raivausmaksua, ja se lähtee ensi keväänä lausunnoille, ja sitten seuraava hallitus ja eduskunta ratkaisevat, mitä sille asialle tehdään. Kysymys olisi maksusta, joka koskisi kaikkea raivaamista, ei vain pellon raivaamista vaan esimerkiksi juuri täällä kuvattua vaikkapa Helsingin ja Espoon kaupungin toimintaa, kun puistoalueita hävitetään vaikkapa infraa varten. Tämä on tosiaan sen osalta tilanne.
No sitten täällä nousi esille ennallistamisen kysymys. Siinä on mielestäni välttämätöntä se, että siinä on riittävästi, jos — huom. jos — tällainen ennallistaminen käynnistyy Euroopassa, kansallista liikkumavaraa, siinä jäsenvaltiot voivat itse katsoa, mitä luontokohteita sitten ennallistetaan, siinä on riittävästi joustavuutta ja kohtuuttomia kustannuksia ei tule yhdellekään jäsenvaltiolle. Lisäksi mielestäni pitäisi aiemmat ennallistamistoimet katsoa mukaan ja laskea ne mukaan. Meillä esimerkiksi Metso-ohjelma ja Helmi-ohjelma ovat sitä ennallistamista, eikä ole reilua, jos sitä ei huomioida riittävästi.
Vielä, puhemies, loppuun asia turvepelloista. Niiden puolesta ja vastaan on puhuttu täällä tänään salissa. Itse olen turvepeltojen puolella. [Puhemies koputtaa] Missään nimessä emme voi lopettaa maataloutta turvepelloilla. Noin 12 prosenttia Suomen peltoalasta on turvepeltoja. Jos niillä ei voi viljellä, se vaarantaa meidän ruokaturvamme, meidän huoltovarmuutemme, [Puhemies: Kiitoksia!] ja kun ilmastonmuutos etenee, turvepellot kestävät paremmin kuivuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-19T15:59:42,2022-10-19T16:02:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_84,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_85,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkiselle: Jotta kukaan ei nyt ymmärrä väärin, niin museothan ovat erittäin tärkeitä, mutta niillä ja metsillä ei ole nyt tässä keskustelussa mitään tekemistä keskenään, vaan kun puhumme tästä luonnon tilan parantamisesta, silloin on aidosti kyse siitä, että parannetaan eri elinympäristöissä sen luonnon tämänhetkistä, heikentynyttä tilaa. Ja tämä on välttämätöntä sen vuoksi, että Suomikaan ei ole onnistunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, ja Suomihan on tähän sitoutunut jo vuosikymmenten aikana. Valitettavasti moni maa maailmassa on tässä epäonnistunut. Sen takia menemme tämän vuoden loppupuolella myös yhdessä YK:n biodiversiteettikokoukseen, jossa toivottavasti valtiot tulevat yhteen ja päättävät pysäyttää monimuotoisuuskadon vuoteen 30 mennessä.
Edustaja Rydmanille tässä edellä myös ministeri kommentoi tätä maksukysymystä. Jotta tosiaan metsäkatoa ei aiheutettaisi suotta, metsien raivaamisesta voitaisiin siis tällöin periä maksua. Mutta kyse on siitä, että oli kyse pellon raivaamisesta tai rakentamiseen liittyvästä raivaamisesta, siitä voisi tulla maksu, ja maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö tätä yhdessä valmistelevat, ja jää seuraavan hallituksen päätettäväksi, tuleeko tällainen maksu sitten lopulta käyttöön.
Edustaja Laukkaselle tästä rakennetun ympäristön kokonaisuudesta, josta ympäristöministeriö vastaa: Tämähän vastaa käytännössä lähes kolmasosaa meidän kaikista päästöistä. Eli kyllä näitä päästöjä seurataan siellä rakentamisen puolella hyvin tarkasti, ja jatkuvasti tehdään paljon toimia, jotta päästöjä saadaan madallettua. Yksi keskeinen keino tässä on puurakentamisen vahvistaminen. Silloin puu voi sitoa myös niissä rakennuksissa hiiltä itseensä pidempiä aikoja. Sen lisäksi tietysti entistä suurempaan rooliin nousevat myös esimerkiksi rakennusmateriaalien kierrätys ja kiertotalouden mukaan ottaminen tähän, eli se, että emme aina käytä uudestaan neitseellisiä resursseja. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-19T16:02:08,2022-10-19T16:04:05,Hyväksytty,1.1
2022_112_86,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_87,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU vainoaa metsätalouttamme ja metsäteollisuuttamme. 
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-asetus voi johtaa siihen, ettei puunmyyjä saa ainuttakaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017—2022 keskiarvon. 
EU:n ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittävästi metsä- ja maatalouteen. Ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla ei voitaisi jatkaa nykyistä toimintaa. Ehdotus johtaa siihen, että noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan. Perustuslakimme turvaama omaisuudensuoja olisi uhattuna, kun tämä kaikki aiotaan säätää EU:n suoraan jäsenvaltioita sitovalla asetuksella, enkä usko, että nämä hiilikauppatoimet tähän ehtivät, ja ne voivat ratkaista [Puhemies koputtaa] vain vaatimattoman osan tästä asiasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-19T16:04:08,2022-10-19T16:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_112_88,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_89,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen mietti, missä kunnossa järvemme olisivat, jos jätevesien puhdistustekniikka olisi samalla tasolla kuin joskus 60—70-luvun vaihteessa. Onneksi tekniikka on parempi, mutta ei se nyt ihan omalakista tekniikan kehitystä ole, joka on tilanteen parantanut. Siinä on tarvittu paljon lainsäädäntöä ja myöskin kansainvälisiä sopimuksia, että teollisuuden päästöjä on puhdistettu.
Meillä keskustelu hiilinieluista ja metsistä muistuttaa energiasta käytyä keskustelua noin 20 vuotta sitten, jolloin ilmastotavoitteita, hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita, kuvattiin suureksi uhaksi teollisuudelle, työpaikoille, tulevaisuudelle. Onneksi on löydetty toimivia ilmastoratkaisuja, joilla myöskin saadaan vientituloja. Tämä lähestymistapa [Puhemies koputtaa] sopii myös maankäyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-19T16:05:21,2022-10-19T16:06:26,Hyväksytty,1.1
2022_112_90,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_91,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Löysin tästä ilmastosuunnitelmasta jonkin asian, mistä olin kyllä samaa mieltä, ja se oli tämä turveperäisten metsien tuhkalannoitus. Se kuulosti erinomaisen järkevältä, koska se lisää puuston kasvua, hyödyttää teollisuutta ja työllisyyttä sekä lisää Suomen vientituloja ja hiilensidontaa. Juuri tämmöisiä keinoja meidän pitäisi käyttää.
Mutta sitten hieman ihmettelen, koska ruokaanhan pitäisi suhtautua, kuten ministeri sanoi, aika vakavasti — ja ruokaturvaan — ja jos me oikeasti lähdemme näitä järkeviä ja hyviä peltoja lahtaamaan ja vesittämään silloin, kun tulee kuivuus, niin en oikein ihan käsitä, kuinka paljon sillä on sitten tekemistä ruokaturvan kanssa, jota pidämme ykkösasiana. Mutta ilmeisesti sekin väistyy silloin, kun tulee joku vielä suurempi merkittävä asia.
Näitä hiilineutraliteettivuosilukuja voi tietysti itse kukin arvioida ja pistää paperille, mitä haluaa, mutta siinä on se vaara, että se valtio, joka liian nopeasti lähtee pyrkimään hiilineutraliteettiin, maksaa kalliisti ja todennäköisesti investoi vanhenevaan tekniikkaan. Onko Suomessa oikeasti tätä mietitty? [Puhemies koputtaa] Ruotsi on tätä miettinyt, mutta vaikuttaa siltä, että Suomi ei.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-19T16:06:26,2022-10-19T16:07:36,Hyväksytty,1.1
2022_112_92,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_93,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein edustaja Kiviranta omassa puheenvuorossaan kuvasi näitä EU-säädöksiä — LULUCF:ää, taksonomiaa, nyt ennallistamisasetusta. Niillähän selkeästi käydään — ohi sen, mitä on liittymissopimuksessa — suomalaisten ihmisten omaisuuteen kiinni. Omaisuudensuoja puretaan, elinkeinovapaus häviää.
Mutta tärkeintä, mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä joko nyt tai sitten välittömästi — jomminkummin, saa valita: pitää ensimmäisenä nämä väärät päästöluvut oikaista. Meidän päästötase on aivan väärin laskettu. Niistä 15 miljoonan tonnin päästöistä maksamme turhaan maksuja päästökaupassa. Sen arvo on noin miljardi vuodessa nykyisin, ja sitten, kun näillä omilla virheillämme teemme sen, että meillä eivät enää kotimaiset energiaraaka-aineet ole käytössä, niin käytännössä se johtaa siihen, että kaikki suomalaiset kodit, perheet, joutuvat ensi talvena sellaiseen kurimukseen, jota ennen ei ole nähty.
Ei ole mitään syytä meidän hävetä metsien hoitoa — niitä hoidetaan hyvin. Jos haluamme pitää nämä hiilitaseet kunnossa, niin hoidamme metsämme hyvin, niin kuin edustaja Eestilä sanoi, lannoitamme ne oikein [Puhemies koputtaa] ja saamme hiilitaseet kuntoon. Olemme käytännössä jo tänään hiilineutraaleja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-19T16:07:38,2022-10-19T16:08:45,Hyväksytty,1.1
2022_112_94,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_95,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä ministeri kertoi, että on tähän EU:n metsätyöryhmään mennyt mukaan, ja tästä voi vain onnitella. On erittäin tärkeää, että tämmöinen For Forest ‑ryhmä on perustettu, ja tietysti tässä herää huoli, että onhan teillä koko hallituksen tuki nyt näille toimille. Olen vähän ollut ymmärtävinäni mediasta — valitettavasti ministeri Ohisalo joutui jo lähtemään — että kaikki eivät olisi aivan tyytyväisiä. Mutta niin kuin täällä kollega Kiviranta kertoi, että kun komissiosta tulee nyt niin oikealta kuin vasemmalta erilaisia metsään liittyviä esityksiä, jotka myöskin menevät täysin metsään, niin on äärimmäisen tärkeää, että meillä on nyt sitten niitä maita, jotka ymmärtävät tätä metsätaloutta, niin että siellä on sitten yhtenäistä linjaa ja lähdetään hakemaan sitten myöskin torjuntaa näille esityksille.
Täytyy sanoa, että joskus tuntuu, että näissä metsäasioissa biologia unohtuu: siis että kasvava metsä sitoo hiiltä [Hannu Hoskonen: Juuri näin!] ja vanha metsä päästää hiiltä. Jotenkin tuntuu, että kun tämä perusasia ymmärrettäisiin, [Puhemies koputtaa] niin kaiken maailman nielukikkailut jäisivät vähän vähemmälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-19T16:08:45,2022-10-19T16:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_112_96,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_97,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Tack, ärade talman! Framtidens energi är fossilfri. Det är bioenergi, det är solenergi, det är vindenergi, och någonting som vi inte vet vad det är.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-10-19T16:09:55,2022-10-19T16:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_112_98,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on ratkaistava, luontokato on pysäytettävä, maankäyttösektorin ilmastopäästöjä on vähennettävä, hiilinieluja ja ‑varastoja vahvistettava. Nämä ovat yhteisiä tavoitteita, joihin on tärkeää sitoutua. Tässä käsiteltävänä olevassa MISU-selonteossa asetetaan mitoituksia ja tavoitteita, mutta huomionarvoista on, että tämänkin selonteon osalta niin toimeenpano- kuin rahoitusvastuu on jäämässä seuraavalle ja seuraaville hallituksille.
Täällä on keskusteltu myös tästä ennallistamisasetuksesta, ja olen eri mieltä kuin ministeri siitä, onko Suomen kanta ollut selkeä. Hallituksen sisältä on kuulunut varsin ristiriitaisia viestejä tähänkin asiaan liittyen. Valtioneuvosto ei mielestäni ole myöskään onnistunut tarkoituksenmukaisella tavalla ennakkovaikuttamisessa. Ja nostan esiin vielä senkin, [Puhemies koputtaa] että hallituksen itsensäkin mukaan on ollut pohdintaa siitä, onko ehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen. [Puhemies: Kiitoksia!] Kuitenkaan tätä huomautusta ei tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-19T16:10:36,2022-10-19T16:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_112_99,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_100,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän selonteon yhteydessä on nostettava esille tosiasia, että Euroopan ja koko maailman kunnianhimoisin ilmastosuunnitelma iskee suomalaiseen teollisuuteen, maatalouteen, metsäteollisuuteen niin rajusti, että mahdollisuudet kilpailla tasaväkisesti, yhdenvertaisesti, muiden maiden kanssa ovat melkein mahdottomia markkinoilla.
Kysynkin ministeriltä: miksi ei voida olla vähän samoilla linjoilla kuin Euroopan muut maat? Käsittääkseni myös Tanska on tehnyt uuden suunnitelman ja sen tavoite on vuonna 2050 tämä hiilineutraalisuus, mutta Suomi pitää kiinni intensiivisesti tästä vuoden 2035 suunnitelmasta. Ja jos nyt ajatellaan tosiaan Kiinaa, Intiaa, Venäjää, isoja maita: jos ne eivät tee kunnon suunnitelmaa, niin tämä maapallo kyllä tuhoutuu [Puhemies koputtaa] — verrattuna siihen, mitä Suomi tekee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-19T16:11:49,2022-10-19T16:12:55,Hyväksytty,1.1
2022_112_101,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_102,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Järkevä luontosuhde on realistista vihreyttä, ja sen periaatteet soveltuvat hyvin myös maankäyttöön ja sen kokonaisuuteen. Me keskustassa olemme luontoihmisiä, joille ympäristön hyvinvointi on tärkeää, ja ymmärrämme, että hyvinvoiva ympäristö myös tuottaa parhaiten. Siis realistinen vihreys, omistamisen oikeus ja käytännönläheisyys ovat arvoja, myös osa politiikan tekemistämme. Siksi puolustamme oikeudenmukaisuutta ja vastuullisuutta.
Hyvinvointiyhteiskuntamme on rakentunut pitkälti vastuullisen maa- ja metsätalouden ansiosta. Viestimme on siis selvä: puolustamme viimeiseen asti yhteiskuntamme kivijalkaa eli oikeudenmukaista ja vastuullista luonnonvarataloutta, kauttaaltaan asuttua maata [Puhemies koputtaa] ja maa- ja metsätaloudesta huolta pitävää Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-19T16:12:57,2022-10-19T16:14:04,Hyväksytty,1.1
2022_112_103,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_104,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hiilineutraali Suomi ja hiilineutraali maailma ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita, ja niitä kohti pitää mennä. Meillä on täällä salissa tänään ollut keskusteluja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, ja näin teknologiauskovaisena näen siellä aika merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Itse asiassa — kun ajattelen itseäni, joka tulen Suomen ruostevyöhykkeen kaakkoiskulmasta, Kymenlaaksosta — mietin meidän metsäteollisuutta ja sitä, minkänäköisiä ratkaisuja he pystyvät uusien teknologisten innovaatioiden kautta tekemään, jotka parantavat ehdottomasti Suomenkin luonnon oloa.
Se, mikä tässä itseäni harmittaa suuresti, kun mietitään eduskunnan ja hallituksen toimintaa EU:n suhteen, missä pitäisi tätä teknologistakin kärkeä edistää, on ennakkovaikuttaminen juuri metsien kohdalla. Siinä ollaan menty valitettavasti pieleen. Se vaikuttamistyö täytyy tehdä ennen kuin pöytään istutaan. Se tehdään käytävillä eikä enää täällä salissa vakuutellen. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T16:14:04,2022-10-19T16:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_112_105,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_106,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puunkäytössä pitäisi painottaa paljon enemmän pitkäikäisiä tuotteita, sellaisia, mitkä sitovat hiilidioksidia ja säilyvät hiilivarastoina. Nythän jalostusaste on ollut metsätaloudessa jo pitkään laskussa.
Puurakentaminen on asia, jossa me Suomessa olemme jopa riippuvaisia tuonnista. Olen itse käynyt puurakenteisessa koulussa, jonka rakennuselementit tuotiin Saksasta, koska Suomesta ei löydy sellaista materiaalia eikä sellaista tuotantoa, jolla se olisi pystytty rakentamaan. Toki meillä myös puuelementtituotantoa on, mutta hyvin pienessä mittakaavassa. Tämä ei tule muuttumaan, jos me vain hoemme sitä, että nykytilanne tulee jatkumaan eikä minkään tarvitsisi muuttua. 
Esimerkiksi Ranskassa on asetettu rakentamisessa lailla sitovat tavoitteet puurakentamiselle. Voisimme Suomessakin esimerkiksi laittaa 50 prosentin puurakentamisvelvoitteen julkiselle rakentamiselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-19T16:15:14,2022-10-19T16:16:20,Hyväksytty,1.1
2022_112_107,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_108,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään turpeesta, ja sen täysin hallitsematon alasajo ja myös uusien koneiden romutus on ollut täyttä hulluutta. Ministeri Kurvinen, te olette maalaispoika — anteeksi, maalaishenkilö. [Antti Kurvinen: Maalaisoletettu!] Olisinkin kysynyt: kuinka kuivike- ja kasvuturve tullaan korvaamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-19T16:16:20,2022-10-19T16:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_112_109,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heikkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_110,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen oppinut tuntemaan ministeri Kurvisen urheilun ystävänä, ja nyt täytyy kyllä sanoa, että tämä EU:n ennallistamisasetus sirvahti ministerin räpylästä kesällä. Ja täytyy ihmetellä sitä, että eivätkö tässä ajassa todella kaikki ymmärtäneet kotimaisen ruoan merkitystä ja meidän kotimaisen ruoan kotimaisuusastetta. Onko meillä, ministeri Kurvinen, todella tässä ajassa varaa menettää ensimmäistäkään peltohehtaaria ruoantuotannosta? Ja miksi ette pyrkineet vaikuttamaan tähän asiaan samassa rintamassa Ruotsin kanssa jo huomautusmenettelyllä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-10-19T16:16:51,2022-10-19T16:17:32,Hyväksytty,1.1
2022_112_111,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_112,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, on aivan luonnollista, että maatalous ja metsätalous nousevat ensiksi esille ja niitä halutaan puolustaa. Keskusta ennen kaikkea haluaa puolustaa kotimaista tuotantoa. Mutta itse toivon, että tässäkin yhteydessä otetaan myöskin huomioon kuntien rooli ja myöskin valtion rooli esimerkiksi kaavoituksessa, siinä, miten ja millaisille alueille kaavoitetaan uusia asuinalueita ja uusia teollisuusalueita. Sillä on tärkeä merkitys myöskin ilmastoasioissa. 
Arvoisa puhemies! Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on vielä tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se on aikaansaanut ennen kaikkea sen, että meidän täytyy huolehtia huoltovarmuudestamme ruoan, veden, energian ja raaka-aineiden osalta ennen kaikkea, ja turpeen energiakäytön huoltovarmuusmerkitys on kasvanut tänä aikana erittäin merkittävästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-10-19T16:17:34,2022-10-19T16:18:41,Hyväksytty,1.1
2022_112_113,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt ministeri Kurvinen päättää debatin. Kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_114,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos oikein hyvästä ja laaja-alaisesta, tyylikkäästä keskustelusta. On tärkeää, että näin vahvasti eduskuntaa kiinnostavat maa- ja metsätalous ja ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.
Ensinnä vastaan edustaja Koposelle. Mielestäni kasvu- ja kuiviketurvetta todella tarvitsee suomalainen maatalous erittäin paljon, ja senkin takia on tärkeää, että turve säilyy meidän energiapaletissamme ja sitä käytetään huoltovarmuuspolttoaineena. Ja sitä tarvitaan. Kyllä turvetta tarvitaan energiaksi, ja mehän nostamme turvetta samalla kertaa: energiaturvetta ja sitten kasvu- ja kuiviketurve tulevat siinä mukana.
Joudun edustaja Elomaan, vaikka arvostan häntä kovasti, kanssa olemaan kyllä täysin eri mieltä. Tämä asiakirja ei kyllä aiheuta mitään teollisuuden kilpailukyvyn menetystä ja meidän maataloutemme kannattavuuden pudotusta. Tämä on sillä tavalla laadittu, että maatalouden kannattavuus ei tästä vaarannu, ja kyllä tämä ilmasto- ja ympäristökäänne on myös mahdollisuus bisnekseen. Se on mahdollisuus puhtaisiin ratkaisuihin, ja meillä on Suomessa parhaita kiertotalouden ja energiatekniikan yrityksiä maailmassa. Ja ei Suomen talous, arvoisa edustaja Elomaa ja muut perussuomalaiset, nouse sillä, että me palataan 80-luvulle teknologiassa ja teollisuudessa. Ei me sillä lailla pärjätä maailman kilpailussa. [Ritva Elomaan välihuuto] Totta kai järki pitää pitää päässä näissä kaikissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.
Täällä kannettiin huolta siitä, ajaako koko hallitus Suomen metsien etua. Ajaa, ja Suomen hallituksen kanta ennallistamiseen ja muuhun EU:n metsäpolitiikkaan ilmenee U-kirjeestä. Sen takana on koko hallitus, riippumatta sitten siitä, mitä lausuntoja mediassa joku on saattanut antaa.
Olen täysin samaa mieltä kuin monet edustajat — ainakin Essayah, Kiviranta, Hoskonen ottivat esille tämän asian — että Euroopan unioni syöttää koko ajan uusia lainsäädäntöehdotuksia koskien metsiä, ja EU kolkuttelee kyllä — olen samaa mieltä kuin edustajat — jo oman toimivaltansa ja laillisuuden rajoja tässä, koska varsinainen metsäpolitiikka [Puhemies koputtaa] ja metsätalous kuuluvat jäsenvaltioille.
Ja sitten vielä loppuun, puhemies: Kyllä ollaan Ruotsin kanssa samassa rintamassa ja ollaan metsäisten EU-maiden kanssa samassa rintamassa. Suomi on ottanut metsäedunvalvonnassa uuden vaihteen silmään. Perustimme toissa päivänä tämän metsäisten EU-maiden For Forest ‑ryhmän, ja pyrimme laajentamaan sitä ja tehostamaan sen toimintaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-19T16:18:43,2022-10-19T16:21:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_115,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten mennään puhujalistaan. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_116,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa debattipuheenvuorossani kannoin huolta tästä selonteossa esitetystä uudesta maankäyttömaksusta, joka siis määrättäisiin sellaisille toimijoille, jotka muuttavat metsämaata maaksi tai peltoalaksi. Tässä puheenvuorossa kannoin ennen kaikkea huolta siitä, että nyt kun elämme sellaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa kuin elämme ja tarvetta on kotimaiselle puuntuotannolle ja toisaalta huoltovarmuusnäkökulmasta olisi ihan perusteltua välillä saada ehkä jotain maata pelloksikin, niin pidin tällaista maksua erityisesti tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa aika huonona ajatuksena.
No ministerit tässä sitten vähän selvensivät ajatuksiaan ja alleviivasivat sitä, ettei kyse ole pelkästään metsän raivaamisesta pelloksi ja sille asetetusta maksusta vaan myöskin siitä, että jos Helsingissä vaikkapa kaadetaan metsää ja kaavoitetaan rakennusmaaksi, niin sittenkin lätkäistään maksu, ja tämä toki selkeytti asian luonnetta. Tämähän on selvästikin vihreiden ja keskustan välinen kompromissi: maksu lätkäistään sekä sille, että raivataan uutta peltoa — vihreät saivat tahtonsa läpi — että sitten sille, jos raivataan metsää kaupungiksi — keskusta sai tahtonsa läpi. [Jenni Pitkon välihuuto] Mutta kyllä tämä kompromissi on huonoin mahdollinen, koska kyllä tähän maahan tarvitaan sekä peltoa että kaupunkia, ja tämänkaltaisella maksulla, jolla tästä tehdään vaikeampaa, kyllä ammutaan itseään jalkaan monella eri tavalla sekä kaupungistumisen että huoltovarmuuden näkökulmasta. Huomioiden senkin, että yleisestikin ottaen Suomessa tilakoot ovat edelleenkin varsin pieniä, minkä takia toiminta ei useinkaan kannata, kyllä meillä pitäisi olla aika joustavat mahdollisuudet myöskin siihen, minkälaisia maankäytöllisiä ratkaisuja maaseudulla tehdään, puhumattakaan nyt sitten siitä, että menestyvät kaupungit ovat etu koko maalle, ja kyllä sellaisten menestyvien kaupunkien pitää myöskin ilman kohtuutonta maksutaakkaa pystyä kasvamaan.
Kun elämme sellaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa kuin tällä hetkellä elämme, toivon, että tätä asiaa tarkastellaan myöskin paljon enemmän huoltovarmuuden näkökulmasta kuin tässä suunnitelmassa nyt on tarkasteltu, ja toivon, että asia myöskin tästä salista välittyy sitten ministereille ja valiokuntiin päin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-10-19T16:21:11,2022-10-19T16:23:41,Hyväksytty,1.1
2022_112_117,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_118,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kurviselle vastaan niin, että perussuomalaiset eivät mene 50‑luvulle takaisin. Sitä me emme vaadi näissä meidän ympäristöasioissamme, mutta esimerkiksi tästä ennallistamisvaateesta, mikä on tulemassa nyt tuolta Brysselistä, ei voi sanoa niin, että se parantaa meidän teollisuutemme tilan. Kyllähän se on uhka, ja tämmöisen tyyppistä säädöstöä me kritisoimme.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteosta maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa koskien paistaa läpi vihreä politiikka. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma käsittää varsinaisen maatalousmaan lisäksi metsätalouden sekä muun maankäytön kokonaisuudet. Sen tavoitteena on hallituksen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti jouduttaa maankäytön, metsätalouden ja maatalouden vihreää siirtymää. Kuten selonteossakin mainitaan, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on osa Marinin hallituksen hiilineutraali Suomi 2035 ‑tavoitetta.
Vaikka tässä ilmastosuunnitelmassa mainitaan, että lähtökohtaisesti sen tavoitteet pyritään saavuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaalla ja oikeudenmukaisella tavalla, ei suunnitelman toteuttaminen oikeasti kustannustehokkaasti tai oikeudenmukaisesti ole realismia ilman, että tavoiteaikataulua lykättäisiin tuntuvasti. Olemme saaneet jo maistaa kuluvan vaalikauden aikana hallituksen ympäristöpolitiikan seurauksia. Kaipola ja Naantali ovat yksittäisiä esimerkkejä siitä, mihin yli menevät ilmastotoimet voivat johtaa.
Myös metsäsektoria vaivaa epävarmuus tulevaisuuden osalta. Pinnalla ovat muun muassa EU-politiikkaan nivoutuvat hiilinielukysymykset. Metsäisen Suomen edunvalvonnastakin on jonkinmoinen eripura päällä hallituksessa, kun ministeri Kurvinen lähti mukaan yhteistyöhön valvomaan metsätalouden etua yhdessä muutaman muun, Suomen kanssa yhteneviä tavoitteita ajavan jäsenmaan kanssa. Ihmettelen suuresti, mitä väärää voi olla Suomen ja suomalaisten edun puolustamisessa EU-tasolla, joten kiitoksia tulee Kurviselle tästä asiasta. Ei todellakaan yhtikäs mitään.
Pitää muistaa, että metsäsektori on maamme talouden kannalta merkittävä, ja vientitulot sekä työpaikat kyllä kelpaisivat näinä vaikeina aikoina. Nyt ei yksinkertaisesti ole varaa lähteä nakertamaan metsäteollisuuden kannattavuutta yltiökunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla. EU-sääntely on aiheuttanut jo tarpeeksi päänvaivaa Suomen metsäsektorille.
Samat sävelet pätevät myös maatalouden puolella. Suomalainen maatalous on ollut pahassa pinteessä jo pidemmän aikaa. Tuottajahinnat eivät pysy kustannusten nousun perässä, mikä on romahduttanut maatilojen kannattavuuden kehnolle tasolle. Tässä tilanteessa maataloutta koskevien päästötavoitteiden kiristäminen on hallitukselta todella vastuutonta politiikkaa. Maatalous ei yksinkertaisesti kestä enää vastoinkäymisiä. Tänään keskustellaan sopivasti myös huoltovarmuudesta, jossa maatalous on yksi peruspilareista, sillä jos ruoan saannin turvaaminen ei onnistu, romahtaa yhteiskunta nopeasti. 
Ilmastosuunnitelman mukaan sen tavoitteet yritetään saavuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä ei ole kuitenkaan realismia, ja hallituksen olisikin kokoonnuttava päättämään vihreän siirtymän tavoitteiden lykkäämisestä. Se olisi aitoa vastuullisuutta suomalaisia äänestäjiä kohtaan.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät sinivalkoista siirtymää. Se korostaa Suomen kansallista etua, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Suomi tarvitsee investointeja, oikeaa työtä, yrittämistä ja hyvinvointia suomalaisille. Suomen on toimittava kansainvälisillä kentillä rohkeammin.
Ennallistamisen eli metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämisen on oltava kansallisissa käsissä. Metsien hoito on Suomessa huipputasolla. Kuka pystyy kiistämään tämän tosiasian? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-19T16:23:42,2022-10-19T16:28:18,Hyväksytty,1.1
2022_112_119,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_120,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalous on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta. Tämä tulee ottaa huomioon tehtäessä ilmastotoimenpiteitä. Toimenpiteet eivät siis saa vaarantaa kotimaista ruoantuotantoa eivätkä myöskään metsätaloutta. Ilmastonmuutos ei ole siis maa- ja metsätalouden syytä, vaan ennen kaikkea se on osa ratkaisua. Esimerkiksi ruoantuotannon elintarvikeketjun osalta kauppa ja teollisuus ovat ilmoittaneet monin paikoin olevansa hiilineutraali toimija, mikä on hyvä asia. Sen sijaan esimerkiksi metsäsektoriin on tarpeettomasti ohjattu syyllisyyttä, vaikka siis se on ala, joka sitoo hiiltä. Siksi syyllistäminen on monin paikoin kaikkea muuta kuin reilua.
Myös ilmastotoimenpiteet toteutetaan oikeudenmukaisesti. Ilmastonmuutos voidaan valjastaa maa- ja metsätalouden osalta tulonlähteeksi. Aivan kuten täällä ministeri totesi, myös keskusta on ajanut niin sanotun hiilipörssin käyttöönottoa. Tällä hetkellä hiilimarkkinoilla vallitsevat vähän niin kuin villin lännen säännöt. Yhteisille pelisäännöille on kysyntää, ja niitä pitää toteuttaa nopeutetulla aikataululla.
Huoltovarmuus ja päästöjen vähentäminen edellyttävät myös, että Suomi on kauttaaltaan elinvoimainen. Koko Suomi on siis pidettävä asuttuna, jotta kotimaisia luonnonvarojamme pystytään kestävästi hyödyntämään jatkossakin. Ihmisten palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen veisi Suomea kyllä väärään suuntaan. Hajautettu yhteiskunta on myös maankäytön muutosten näkökulmasta parempi ratkaisu, sillä keskittäminen vaatii usein uudelleenrakentamista.
Puhemies! Luonnonvaroja ei siis todella saa museoida. EU:n ennallistamisvaade on ymmärtämätön ja vailla realismia. Metsiä koskevan päätösvallan tulee ilman muuta säilyä kansallisissa käsissä.
Puhemies! Ehkä lopuksi kolme oleellisuutta: Kauttaaltaan asuttu, maastaan ja metsistä huolta pitävä Suomi. Toiseksi: hajautettu yhteiskunta tukee myös kestävää maankäyttöä. Ja kolmanneksi: kotimainen ruoantuotanto ja metsätalous on turvattava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-19T16:28:18,2022-10-19T16:31:20,Hyväksytty,1.1
2022_112_121,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_122,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen metsätalous tulee voida pitää omissa kansallisissa käsissä. Ja todellakin, niin kuin tuossa debattipuheenvuorossa totesin, täytyy vain toivoa, että koko hallitus vahvasti sitoutuu tukemaan ministeri Kurvista tässä metsätyöryhmässä, For Forest ‑ryhmässä, jossa Ruotsi, Itävalta ja Slovenia jakavat samantyyppiset näkemykset metsänhoidosta ja metsäpolitiikasta yleensäkin. Meidän on torjuttava erityisesti tuolta komissaari Timmermansin kabinetista jatkuvalla syötöllä tulevia mitä erikoisempia esityksiä, joilla kyllä mennään syvästi sinne, voisi sanoa, kansallisvaltioitten kompetenssin alueelle, kun puhutaan metsäpolitiikasta, joka ei siis kuulu EU:n toimivaltaan, mutta energia- ja ilmastopolitiikan kautta sinne yritetään sitten takaoven kautta tulla. 
Samoin tuossa debatissa totesin ihan tosiasioita biologiasta, että kasvava metsä sitoo hiiltä ja vanha metsä sitä puolestaan päästää. Ylipäätänsä koko tässä päästökeskustelussa kuitenkin tähtäimessä meillä pitäisi olla se, että me pyrimme fossiilisesta energiasta eroon. Se on se ykköstavoite. Itse suhtaudun näihin erilaisiin hiilipörssi- ja muihin ajatuksiin hivenen, voisiko sanoa, epäillen siinä mielessä, että onko niin, että me todellakin esimerkiksi tiedämme hiiliviljelystä tarpeeksi paljon — siis siitä, kuinka paljon oikeasti esimerkiksi maan alla oleva juuristo pystyy sitomaan hiiltä. Ja kun nämä laskelmat tällä hetkellä ovat vähän sitä ja tätä, niin täytyy sanoa, että se, että me teemme esimerkiksi valtavan suuria ja pitkälle meneviä strategisia, taloudellisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan isoja päätöksiä sillä perusteella, millaisia hiilensitomislukuja me näissä laskelmissa oletamme erilaisille alueille, itseäni vähän hirvittää. Kyllä olisi tärkeää, että me nimenomaisesti pohjaisimme pitkälti tieteeseen ja tutkimukseen ja siltä pohjalta tekisimme tätä politiikkaa, eikä niin kuin toisinpäin, että politiikka vääntää tieteen ja tutkimuksen sopivaan asentoon ja otetaan sellaisia tuloksia, mitkä siihen sattuvat sopimaan.
Maanviljelystä vielä se, että maanviljelijöitten ja tuottajien päästösyyllistämiselle on myöskin saatava loppu. Suomalaisen ruoan merkityksen ja arvon huomaa vasta, kun sitä ei enää saa, ja näin ei voi olla. Varmasti tuossa tulevassa huoltovarmuuskeskustelussa tähän asiaan myöskin käymme syvällisesti. Mutta on ymmärrettävä se, että tällä hetkellä suomalainen maatalous on todellakin suurissa ongelmissa. Se, että täällä puhuttiin näistä maankäyttömaksuista, tuntuu kyllä aivan järkyttävältä lisärangaistukselta. Jos hallitus on viisas ja jos keskusta vielä jollakin tavalla haluaa selvitä tulevista vaaleista, niin sanoisin, että teidän tärkein tehtävänne on torpata kaiken maailman maankäyttömaksut ja muut sieltä. Niitä ei pidä laittaa lausuntokierroksille eikä ajatella, että tämä on sitten tulevalla hallituskaudella tehtäviä päätöksiä, vaan pitää nyt tällä hallituksella olla selkeä linja siitä, että suomalaista maanviljelijää ei ole enää varaa yhtään kurittaa minkäänlaisilla lisämaksuilla. On ymmärrettävä, että samanaikaisesti tässä talossa me kannamme huolta maailmanlaajuisesta, globaalista, ruokakriisistä ja ruoan riittävyydestä ja lannoitteiden riittävyydestä, ja sitten toisella kädellä meillä on koko ajan erilaisia esityksiä, joissa me olemme ajamassa tätä ruokaturvaa alaspäin ja esimerkiksi näitä meidän turvepeltojamme ja muita, eli emme ymmärrä sitä, että tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa näistä olisi pidettävä hyvä huoli.
Maataloustuottajan on voitava tehdä sitä, mitä hän parhaiten osaa, eli suomalaisen ruoan tuottamista. Sen sijaan tämä kasvava byrokratia ja säädösten ja lupa-asioitten lisääntyminen ovat kyllä monelle kohtuuton taakka. Tuntuu siltä, että koska sillä pelkällä ruoan tuottamisella ei enää tule toimeen, niin monta kertaa on niin, että joudutaan haalimaan erilaisia lisäelinkeinoja siihen kylkeen, ja siinä mielessä voi sanoa, että kun raha alkaa loppua, sitten on säästettävä ja kasvatettava tuotantoa ja yritettävä tehdä vaikka kuinka paljon erilaista työtä ja muuta, ja se vaikuttaa myöskin viljelijöitten jaksamiseen ja henkisen kuorman kasvamiseen. Minun mielestäni, kun me täällä puhumme maa- ja metsätaloudesta, meidän ei pidä unohtaa, että ne ovat ihmisiä ne, jotka tekevät sitä maa- ja metsätaloutta, ja ymmärtää se, että tällainen jatkuva syyllistävä keskustelu heidän elinkeinonsa ympärillä myöskin vaikuttaa ihmisten jaksamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-19T16:31:27,2022-10-19T16:36:35,Hyväksytty,1.1
2022_112_123,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_124,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Essayah hyvin kuvasi, maanviljelijöiden parjaaminen ja samoin metsätalouden harjoittajien ja koko metsäsektorin mollaaminen tässä talossa ovat saaneet sellaiset mittasuhteet, joita en itse millään voi hyväksyä. 
Ensimmäinen asia, mitä maankäyttösektorin ilmastopäästöistä ja hiilinielusta pitää tässä talossa tehdä, on korjata virheet. Minkä takia me edelleen sallimme Ilmastopaneelin puheenjohtajan Ollikaisen jatkuvat väärän tiedon levittämistilaisuudet — jopa tämän talon seinien sisällä? 15 miljoonaa tonnia, siitä me maksamme, turhasta, päästökauppamaksuja, ja turvepelloille, mistä tänään on paljon puhuttu, on laskettu kahdeksan miljoonan tonnin päästö. Sehän on aivan täyttä huuhaata. 
Ensinnäkin puolet vuodesta pellot ovat lumen peitossa; ne kyseiset pellot ovat tuolla pohjoisempana. Eli silloin ei tule päästöjä mitään. Ja ne on laskettu Euroopan unionin keskivertoluvuilla elikkä sellaisilla luvuilla, jotka eivät Suomessa pidä paikkaansa. 
Toisekseen Luonnonvarakeskushan tutki muutamia turvepeltoja ja vertasi niitä vastaaviin kivennäismaan peltoihin, eikä päästöissä juurikaan ollut eroja. Tätä ei tietenkään Luonnonvarakeskus lähde tutkimaan, koska tämä suuri puhallus paljastuisi, jos todistettaisiin, että päästöt ovat suurin piirtein samat. Kannattaa kaikkien tämän ympärillä hyppivien, niin edustajien kuin ministerienkin, muistaa se, että iso osa näistä turvepelloista — vanhimmat on raivattu 1500—1600-luvun vaihteessa, eikä sieltä tule mitään päästöjä — on multapeltoja. Vaan kun on sopiva poliittinen iskemäkirves, niin sitähän käytetään.
Toisekseen metsien oikea kasvu on hyväksyttävä kokonaisuudessaan hiilinieluksi, ja sitten niitä vähennyksiä ei saa tehdä sillä keinoin, että Suomi kärsii siitä. Ja kolmanneksi tietenkin sitten soiden sitoma koko hiilinielu pitää laskea Suomen hyväksi, se viisi miljoonaa tonnia, mikä sinne joka vuosi hiiltä sitoutuu. Onhan tämä aivan käsittämätöntä, että me olemme romuttamassa sekä suomalaisen maatalouden että metsäteollisuuden ja metsätalouden tuotannon. Sitten kun vielä lasketaan kaiken kukkuraksi tähän päälle se, että vielä täällä hurskaasti todistetaan, että me uusiutuvalla energialla tämä homma hoidetaan. Vaikka kaikki Euroopan puut pistettäisiin tänäpänä pinoon ja tehtäisiin hakkeeksi huomenna, niin se riittää reiluksi vuodeksi Euroopan mantereen energiantuotannon tyydyttämiseen. Yksi vuosi sillä juhlia pidetään, sen jälkeen ei mitään. 
Suomi tarvitsee, totta kai, metsäteollisuuden maksimituotannon. Me pystymme metsien hiilinieluja kasvattamaan, kun ensinnäkin laskemme ne oikein, toiseksi laitamme ne harvennushakkuut ajallaan kuntoon ja kolmanneksi, kuten ministeri Kurvinen esitteli, suometsät lannoitetaan viisaasti, millä pystytään helposti semmoinen viisi miljoonaa mottia vuotuista kasvua lisäämään. Sanotaan tuommoinen kymmenen miljoonan motin lisäkasvu vuositasolla on kovin helppo tehdä. Nämä kun toteutamme, niin Suomi on käytännössä hiilineutraali. Se on jo nyt, mutta varsinkin sen jälkeen, jos se kymmenen miljoonaa mottia lisätään metsien kasvua, se ihan varmasti on hiilineutraali. 
Elikkä ainoa tämän jatkuvan veivaamisen ja väärien tietojen levittämisen peruste on se, että tällä vihreät menettävät sen vipuvarren, jolla he vaativat lisää suojelua tähän maahan. Sanokaa minulle, mistä te, arvoisat vihreät, löydätte teidän perusteenne sille, että ennallistamalla suot me saavutamme jotakin. Kyllä me saavutamme, noin 40 kertaa pahemman kasvihuonekaasun eli metaanin tulon ilmakehään. Metaani on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Tälläkö te meinaatte maailman pelastaa? Se on sitten aatteellinen, niin iso puhallus, jollaista monikaan ei ole aikaisemmin historiansa aikana tehnyt. 
Ja toinen suuri puhallus on tietenkin metsien ennallistaminen. Jos me halutaan se ainoa suomalainen todellinen hiilinielu tuhota ennallistamalla, niin se sitten pitää tehdä, mutta sitten koittavat semmoiset ajat tähän maahan, ettei ole ennen nähty. Sitten on nälkää ja kurjuutta, eläketurva on kyseenalaista ja sosiaali- ja terveydenhuollosta tingitään. Sitäkö te, arvoisat vasemmistoedustajat, haluatte? En jaksa uskoa vielä tämän ruisleivän syönnin jälkeen, että näin olisi.
Sitten kolmantena vielä, kun katsotaan tätä nykyistä poliittista ilmapiiriä, niin on suorastaan kansanhuvi, että pystyykö joku keksimään vielä hullumman idean, jolla Suomen kansantalouden selkäranka murretaan. Suomi tarvitsee joka ainoan metsähehtaarin pysyäkseen hyvinvoivana valtiona, joka ainoan peltohehtaarin, myös turvepellot ja kivennäismaapellot, jotta voimme ruokkia kansamme ja tarjota puhtaita elintarvikkeita ympäri maailmaa kelle vain, kuka haluaa ostaa. 
Tässä talossa jatkuvasti pyöritetään tätä ilmastohumppaa, jonka seurauksena on vain vallan siirtyminen Euroopan unionin kammareihin. Sieltä ovat tulleet LULUCF, taksonomia, nyt on ennallistamisasetus tulossa, ja kaikkien takana on se, että kyseinen organisaatio, Euroopan unioni, ei kunnioita sopimuksia, ei kunnioita Suomen perustuslakia millään lailla, ei omaisuudensuojaa, ei elinkeinovapautta eikä juuri mitään.
Voisin sanoa lopuksi, arvoisa puhemies, kun tämä Frans Timmermans... [Puhemies koputtaa] — Jos sallitaan pari lausetta. — Kun Timmermans ajaa näitä ennallistamisia, pitäisikö meidän Suomessa ruveta vaatimaan, että Hollannissa on ennallistettava se rannikko sinne, missä se alun perin oli, eli ne padot on Pohjanmereltä purettava, niin päästään siinäkin maassa ennallistamisessa oikealle tasolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-19T16:36:41,2022-10-19T16:42:06,Hyväksytty,1.1
2022_112_125,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_112_126,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5. käsittelyä. — Keskustelu. Edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Hassi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_127,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hieno asia, että uusi ilmastolaki velvoittaa tekemään myös maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, ja on hyvä asia, että ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tehty. Suomen pitäisi kuitenkin myös tällä alalla pystyä paljon enempään kuin mitä tämä suunnitelma sisältää.
Ilmastonmuutoksen hillinnässähän on kaksi perusasiaa: ensinnäkin päästöjen vähentäminen ja toiseksi huolenpito hiilinieluista, jotka ovat pääasiassa metsien ja muun luonnon meille tarjoamia palveluita. Päästöjen vähentämisessä ollaan jo hyvässä vauhdissa. Sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjen huippuvuosi oli 2003, ja sen jälkeen olemme vähentäneet näiden alojen päästöjä jo yli 70 prosentilla. Myös teollisuudessa noin muutoin päästövähennykset ovat vauhdissa. On rohkaisevaa nähdä, että teollisuudessa suunnitellaan esimerkiksi hiilen korvaamista teollisuusprosesseissa vedyllä ja tällä tavalla niiden muuttamista päästöttömiksi.
Mutta maankäyttöä ei voida unohtaa. Toivon, että ilmastolaki ja myöskin tämä suunnitelma antavat vauhtia näille asioille, aivan vastaavasti kuin ensimmäisen ilmastolain velvoite laatia liikenteen päästöttömyyteen tähtäävien toimien suunnitelma on pannut vauhtia liikenteen päästövähennyksiin, jotka ovatkin päässeet alkuun. Suomi on EU:ssa sitoutunut pitämään hiilinielun tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla noin 20 miljoonassa tonnissa vuosittain. Myöskin oma kansallinen ilmastolakimme, joka velvoittaa hiilineutraalisuuteen vuonna 2035, perustuu siihen, että hiilinielu saadaan noin 21 miljoonaan tonniin. Ikävä kyllä viime vuoden ennakkotiedot osoittavat, että hiilinielu sen sijaan, että se olisi pysynyt ennallaan tai hieman kasvanut, kuten oli tavoitteena, romahti 6 miljoonaan tonniin. Siis vaje viime vuonna siitä, missä pitäisi olla joka vuosi, oli 15 miljoonaa tonnia. Ja jos nyt sitten tänä vuonna ja kolmena tätä seuraavana vuonna ei päästä reilusti yli tämän 21 miljoonan hiilidioksiditonnin nielun, se tulee kalliiksi käytännössä veronmaksajille, koska sitten Suomi joutuu ostamaan hiilinieluyksiköitä muista maista, mikäli niitä nyt sitten ylipäätänsä on edes saatavissa, tai sitten vastaavasti tekemään suunnitelmia suuremmat päästövähennykset esimerkiksi liikenteestä, kuten tämän asian keskustelussa moni kollega jo on todennut.
Arvoisa puhemies! Totesin tämän keskustelun alkupuolella, että keskustelu metsistä, maankäytöstä ja hiilinieluista muistuttaa mielestäni sitä, millaista energiakeskustelua kävimme noin 20 vuotta sitten, kun energia-ala joutui ikään kuin uutena asiana kohtaamaan velvoitteen vähentää fossiilisten käyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä. Silloin kuulimme paljon sellaisia puheenvuoroja, että nyt on kysymys jostain erityisestä epäreiluudesta Suomea vastaan: jos päästövähennyksiä pannaan toimeen, niin se tarkoittaa talouden ja teollisuuden ja työpaikkojen tuhoa. Mutta kuten sanoin, päästöjen vähentämisessä on päästy hyvälle tolalle. Elinkeinoelämän keskusliittokin on ottanut sen kannan, että nimenomaan ilmastoratkaisuja käyttöön ottamalla ja kehittämällä varmistamme oman taloutemme ja työllisyytemme ja tuotamme tuotteita, joilla on kysyntää myös muualla maailmassa. Vastaava lähestymistapa tarvitaan myöskin näihin maankäyttöasioihin.
Arvoisa puhemies! Keskustelussa ovat kollegat todenneet sen, että toimilla on hintalappu, mutta niin on myöskin tekemättömyydellä. Kaikkein kalleinta on se, jos päästämme ilmastokriisin kiihtymään.
Ihan viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluaisin todeta sen, että minusta me voisimme lopettaa [Puhemies koputtaa] väitteet, että ilmastotoimien välttämättömyydessä maankäyttö- ja metsäalalla [Puhemies: Aika!] ja maataloudessa olisi kysymys viljelijöiden ja metsänomistajien syyllistämisestä. Kysymys on tarvittavista politiikkamuutoksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-19T19:30:51,2022-10-19T19:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_112_128,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_129,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on siis käsittelyssä valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, ja tänään aikaisemmin päivällä jo olikin meillä käsittelyssä kansalaisaloite ”Irti turpeesta” turpeen käytön lopettamiseksi, ja sieltä vähän poimin eväitä myöskin tähän keskusteluun. Siellä puhuttiin hiilinieluista ja turpeesta ja turvepelloistakin jonkin verran.
Ensin haluan sanoa, että nämä turvepellothan ovat hirmu tärkeät meidän kansalaisille, koska esimerkiksi vuonna 21, kun oli kuiva kesä, oikeastansa meidän sato saatiin hyvin pitkälti näiltä turvepelloilta, ja se turvasi meidän huoltovarmuutta. [Tuomas Kettunen: Huomasimme sen Kainuussa myös!] Turvepellot ovat tämän vuoksi tärkeitä, ja mielestäni puhe niiden ennallistamisesta on täysin sairasta. Se pitäisi ymmärtää, että ne ovat meille turva huoltovarmuuden kannalta.
Aamulla, kun puhuttiin... — Miksi voin puhua tästä aloitteesta, niin se oli julkinen kuuleminen, ja se on myös nauhoitettuna. — Turpeesta luopumisen aloitteen tekijät kertoivat, että 60 prosenttia suomalaisista tukee turpeen energiakäytön lopettamista. Minä uskon, että he eivät itsekään ymmärrä silloin, mitä he sillä tarkoittavat, vaan he ovat seuranneet tätä mielipuolista uutisointia, joka on jatkunut tämän turpeen ympärillä jo pitkään. Luulen, että jos kansalaisilta kysyttäisiin, kuinka monta prosenttia kansalaisista haluaa, että suomalaiset saavat nukkua yönsä lämpimässä kodissa, niin uskon, että lähes sata prosenttia ihmisistä haluaisi turvata myöskin tämän energiahuoltovarmuuden ja lämpimät kodit meillä.
Siellä nousi esiin myös sitten tämä puuenergian käyttö. Se on kuitenkin semmoinen rehellisesti tunnustettava asia, että Suomen talous on jo vuosikymmeniä perustunut pitkälti puu- ja paperiteollisuuden tuottoon, ja ne tarvitsevat myös puuta. Kuten edustaja Hoskonenkin täällä on usein maininnut, tällä hetkellä energiapuuksi menee semmoista puuta, joka kelpaisi tuonne sahateollisuuteen tai paperiteollisuuteen. Sitä voi tällä lailla miettiä, että jos turvetta ei saisi nostaa ja haluttaisiin, että käytettäisiin puuta siihen lämmitykseen yhä enemmän, niin kyllä meidän metsät autioituisivat sitä vauhtia sitten, jos halutaan, että samanaikaisesti myöskin paperi- ja puuteollisuus pyörivät.
Sitten siinä aamulla tuli esille semmoinen asia, että suot ovat osa Suomen hiilivarastoa. Se on ihan totta, että ne ovat valtava hiilivarasto, mutta sitä turvetta kasvaa Suomessa huomattavan paljon vuodessa lisää. Suomessa on niin isot pinta-alat ja käyttö on alhaisempaa, niin sehän tarkoittaa sitä, että se hiilivarasto kasvaa koko ajan. Tämä on semmoinen asia, mikä on vähän niin kuin unohtunut.
Pitäisi pyrkiä eroon polttoon perustuvasta energiantuotannosta. No, niin varmaan pitäisikin, mutta kun vielä ei ole olemassa semmoista ratkaisua, joka ei aiheuttaisi ympäristölle haittaa, elikkä kaikki energiamuodot aiheuttavat jossakin päin maailmaa ympäristölle haittaa. 
Sitten siellä nousi esille, että suolla on perhosia ja lintuja ja niihin vedotaan myös soiden suojelussa. Sitä minä olen ihmetellyt, että kun yleensä vihreät näistä paasaavat eniten, niin miksi Malmin lentoasema tuhotaan, vaikka sielläkin on perhosia ja lintuja ja se on todella... [Tuomas Kettunen: Hyvä kysymys!] — Se on todella iso kysymys. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-19T19:36:37,2022-10-19T19:41:58,Hyväksytty,1.1
2022_112_130,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_131,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan keskustelussa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU).
Täytyy nyt heti ensi alkuun kiittää, kun tässä salissa on suuren valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Hassi. Kävimme nimittäin suuren valiokunnan valtuuskunnalla Espanjassa Madridissa — todella hyvä reissu, keskustelua turvallisuuspolitiikasta, keskustelua myös energia-asioista, ja sielläkin ilmastonmuutos tuli esille keskusteluissa. Mutta oli se, puhemies, myös lohduton näky, kun katseli Espanjan alankoja, kun siellä kuivuus oli syönyt niin sanotut vihreät nurmet. Nimittäin nurmikot eivät siellä vihertäneet, [Satu Hassi: Ilmastonmuutos!] ja tämähän tarkoittaa myös sitä, että kun vihreää nurmikkoa ei ole, niin silloin ei myöskään hiiltä sitoudu. 
Edustaja Mäenpää kyllä ansiokkaasti nyt toi esille turvepellot ja sen, että nämähän pelastivat meidät kuivilta kesiltä. Ainakin tuolla Kainuussa meillä oli hyviä kokemuksia: kun turve kuitenkin sitoo sinne kosteutta matkaan, niin nurmipellot sitten kyllä kasvoivat, ja sitä kautta saatiin myös rehua nautakarjatalouksien suuntaan. Elikkä se kertoo siitä, että näillä turvepelloilla on iso merkitys eritoten kuivana ajanjaksona.
Se, puhemies, täytyy todentaa, että ilmasto muuttuu. Se tosiaan huomattiin siellä Espanjan-matkalla. Mutta mitä tulee maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan, täytyy kyllä nyt muistuttaa, että kyllä näitä keskeisiä ilmastotoimenpiteitä on jo nyt käynnissä. Täytyy siitä kiittää myös keskustaa, nimittäin joutoalueiden metsitystuki on käytössä tällä hetkellä, turvemaametsien tuhkalannoitus, Metsähallituksen omistajapoliittisten linjausten toimeenpano sekä maankäyttösektorin Hiilestä kiinni ‑tutkimus- ja kehittämistoiminta. Tätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa pitää tehdä, eritoten kiihkottomasti ottaen huomioon kaikki tutkittu tieto, ja sitä kautta edistää sitä, että hiiltä sitovat metsät myös kasvavat siellä turvepohjaisissa metsissä.
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt muistuttaa siitä, että kun tässä ajassa puhutaan voimakkaasti huoltovarmuudesta, niin kyllä huoltovarmuus ja päästöjen vähentäminen edellyttävät, että Suomi on edelleen ja jatkossa kauttaaltaan elinvoimainen, koska se huoltovarmuustoiminta, mitä tulee maatalouteen, mitä tulee metsätalouteen, tulee tuolta maaseudulta, maakunnista. [Puhemies koputtaa] Siitä on pidettävä huoli, että asianmukainen päätöksenteko myös tämän tulevaisuudessakin turvaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-19T19:42:01,2022-10-19T19:45:16,Hyväksytty,1.1
2022_112_132,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_133,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti vähän tilastoista, kun täällä monessa puheenvuorossa on käytetty semmoista argumenttia, että hiilinielu on metsästä hävinnyt. Se on kyllä suurimpia harhaanjohtavia tietoja, mitä viime aikoina olen kuullut.
Katsotaan tilastoja — nehän ovat lahjomattomia. Metsäntutkimuslaitoksen elikkä nykyisen Luken tilastot laskin yhtenä iltana, kun oli aikaa jäänyt hieman yli. Luonnonvarakeskuksen tilastoista, alun perin Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista, vuosien 2000 ja 2020 välisenä aikana poistuma metsistä jäi alle 70 miljoonan motin. Elikkä joka vuosi jäi säästöön reilut 30 miljoonaa kuutiota puuta. Ja nyt sitten yhden vuoden perusteella täällä hötkyillään, että pitää lopettaa kaikki muu taloustoiminta ja ruveta ilmastonmuutosta pelkäämään. Sehän on suurin, pahin mahdollinen, virhe, mitä me tässä tilanteessa voisimme tehdä. Meidän tulee hoitaa ne harvennusmetsät kuntoon, hoitaa taimikot kuntoon, uudistaa vanhat metsät, panna uusi metsä kasvamaan.
Kaikki me tässä istuntosalissa ja tässä talossa näimme viime kesänä Euroopassa sen haitallisen ilmiön, joka johti valtaviin metsätuhoihin. Niiden metsätuhojen syynä oli kaksi asiaa: toinen olivat yli-ikäiset, huonokuntoiset metsät, ja toinen olivat hoitamattomat metsät. Molemmissa tapahtui valtavia tuhoja, ja sitä haketta muuten ajettiin Suomeen laivalasteittain. Keski-Euroopasta Suomeen päin niitä tuli tiettävästi Baltian maiden kautta muun muassa.
No, kuitenkin tämä todistaa vääjäämättä sen tosiasian, että jos me haluamme, että Suomen metsät kestävät ja toimivat edelleen vuosikymmeniä eteenpäin hiilinieluna, meidän on hoidettava niitä, meidän on uudistettava niitä, ja ministeri Kurvinen mainitsi omassa esittelypuheenvuorossaan, että tuhkalannoituksella suomaille pystymme lisäämään metsien kasvua helposti kymmenen miljoonaa mottia vuodessa. Elikkä silloin meidän metsien kasvu on varmasti niin raju, ja kun rehellisesti teemme sen homman, niin kyllä minä edelleen vaadin, että Ilmastopaneelin Ollikaisen pitää oikaista ne hänen jatkuvasti kertomansa väärät tiedot Suomen päästöistä. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Ne pitää oikaista. Siellä on se soiden, turvepeltojen, kahdeksan miljoona tonnia, joka on varmasti väärä tieto. Arvoisa puhemies, edelleen kysyisin, miksi tässä talossa sallitaan se, että tänne tuodaan jatkuvasti väärää tietoa ja sen perusteella tehdään vääriä päätöksiä. Lopputulemana on sitten se, että sen maksavat eläkeläiset vähistä eläketuloistaan ja lapsiperheet, jotka ovat vielä tiukemmalla.
Arvoisa puhemies! Ensi talven jälkeen on ihan varmaa, jos nykyisellä politiikalla mennään, että meillä on kamala kriisi edessä. Valtava velkakriisi kaatuu nousevina korkoina, koteja menee pakkohuutokaupassa nurin, ihmiset velkaantuvat, joutuvat muuttamaan, elämä menee hyvin ankeaksi. Toivon, arvoisa puhemies, että näissä puheenvuoroissa — kyllä me voimme täällä lämpimiksemme puhua ihan mistä vaan — muistetaan totuus. Kaikkea voi puhua, mutta totuus pitää pitää mielessä. Ja nimenomaan, että ei puhuta sitä, mikä ei pidä paikkaansa, vaan katsotaan hieman myös tilastoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-19T19:45:16,2022-10-19T19:48:23,Hyväksytty,1.1
2022_112_134,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_135,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun täällä puhutaan maataloudesta, metsistä ja Euroopan unionista, niin helposti Euroopan unionista kun keskustellaan, kun asiat ovat vaikeita, me toteamme, että Euroopan unioni on joku möhkäle, joka toimii irtonaisena kaikesta, eikä sille kukaan mitään voi. No todellisuudessahan tässä on erittäin ikäviä piirteitä tällä hetkellä hallituksen kyvyssä pitää suomalaisten puolia etenkin, mitä tulee metsiin. Ja kysymys on nimenomaan ennakkovaikuttamisesta, siitä, että hallituksella on kanta ajoissa, mitä halutaan, mikä on Suomen parhaaksi, eikä niin, että siinä vaiheessa, kun byrokratian ja päätöksenteon pyörät pyörivät jo, hallitus hakee kannan ja on auttamatta myöhässä tässä asiassa.
Tässä esimerkkejä kyllä piisaa, mutta kyllä on pakko nostaa vielä tämä ennaltamisasetus, joka nyt etenee, ja se, miten on mahdollista, että Suomi jäi tässä unholaan. Miten on mahdollista, että Ruotsi esimerkiksi toimi välittömästi kesällä ja meidän hallitus, en tiedä, unohti hoitaa asian, ei kyennyt hoitamaan asiaa tai koki, että ennaltamisasetus on se, mitä halutaan, mitä toivotaan. Ja tämä on tietenkin yksi ihan oleellinen vaihtoehto, että täytyy tulla tähän lopputulokseen, että voi olla, että tämä ennaltamisasetus on se, mitä Suomen hallitus nimenomaan haluaa edistää, ja keskustapuolue siinä mukana. [Tuomas Kettunen: Myös kokoomuksen meppi Pietikäinen haluaa sitä!] 
Se, mikä siinä on huolestuttavaa, on, että jos oltaisiin toimittu ajoissa, meillä olisi eduskuntana ollut mahdollisuus tehdä se toissijaisuushuomautus, jolla me oltaisiin vaikutettu. Jälleen kerran palaan siihen puheen alkuosaan, että helposti puhutaan EU:sta jonain asiana, mihin ei pysty vaikuttamaan. Sinne pitää pystyä vaikuttamaan. On velvollisuus vaikuttaa. [Tuomas Kettusen välihuuto] Ei pysty sen selän taakse menemään asiassa, jos ei olla edes oltu mukana niissä keskusteluissa silloin kun niitä on käyty, ja tämä on erittäin huolestuttavaa. Minun mielestäni tämä pitäisi kyllä perata ihan viimeiseen saakka, mikä tässä on se hallituksen linja ja minkä takia näin ollaan toimittu, koska tämä on valtava kysymys Suomen tulevaisuuden kannalta, tämä ennaltamisasetus — niin haastava termi kuin se onkin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T19:48:25,2022-10-19T19:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_112_136,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_137,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä valtioneuvoston selonteosta maankäytön sektorin ilmastosuunnitelmasta.
Tässä on hyviä puheenvuoroja tullut, ja taisi olla edustaja Kettunen, joka sanoi, että ilmasto muuttuu jollakin tavalla. [Tuomas Kettunen: Kyllä, ja on muuttunut jo pitkän aikaa!] Se on ihan totta, että ilmasto muuttuu. Sitä ei kukaan kiistä. Se on ihan varma asia.
Nyt kun puhutaan ennallistamisesta ja ennallistamisasetuksesta, niin kun luin sitä tekstiä, siellä oli joku sellainen lause, että meidän pitää kaikki ennallistaa takaisin, mutta minne, mihin aikakauteen? Tuolla naapuritalossa Kansallismuseossa oli seinällä semmoinen taulu, jossa luki, muistaakseni se oli näin, että Suomea peitti kilometrien paksuinen jää, 18 000 vuotta sitten se alkoi sulaa. Eli tässä ennallistamisessa pitää kiinnittää huomiota myös siihen, mitä me haaveillaan. Meidänhän pitää poistaa kaikki autot ja muukin täältä, jos me halutaan palata ajassa jonnekin asti, ja jos me kaikki halutaan ennallistaa, niin kai tänne semmoinen jääkin pitää sitten hankkia jostakin. No, nyt ensi talvena se saattaa tulla. Meillä saattaa olla kylmä sen takia, kun hallitus on romuttanut muun muassa turpeen käytön energiantuotannossa. [Tuomas Kettunen: Onneksi turvetta on nostettu tänä kesänä!]
Arvoisa puhemies! Tuo Kettusen välihuuto — hän sanoi, että turvetta on nostettu tänä kesänä — pitää sinänsä paikkansa, että turvetta on nostettu, mutta te tiedätte, arvoisa edustaja Kettunen, minä tiedän sen, että tiedätte, että tällä hetkellä turvevarastot ovat naurettavan pienet. Huoltovarmuuskeskuksella sitä on tällä hetkellä hallussaan 2,1 terawattituntia, jolla ei pitkälle pötkitä.
Mutta se, mistä halusin puhua, on ruokaturva ja siihen liittyvä huoltovarmuus. Tämä sairaalloinen keskustelu tästä ilmastohumpasta on jatkunut jo niin pitkään, että siinä on lähdetty hakemaan syyllisiä joka paikasta, ja erityisesti maanviljelijöitä on syyllistetty myös tässä peltojen ja turvepeltojen omistajina ja lehmien omistajina, kun nekin päästävät ja aiheuttavat päästöjä. Tämä, että tällaisella sairaalloisella puheella syyllistetään ihmisiä, maanviljelijöitä, pitäisi pysäyttää heti erityisesti nyt, kun olemme tämmöisessä kriisitilanteessa. Meillä on ollut ensin korona, ja nyt on tuo sota tuossa naapurimaassa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa vaikuttaa hyvin oleellisesti Euroopan ruokaturvaan. Onkin ollut ikävä katsoa sitä, miten maanviljelijöiden semmoinen aikaisempi maausko ja semmoinen sukutilan jatkamishalu ovat rappeutuneet ja rapautuneet, ja nyt osittain koetaan, että metsänhoito, maanviljelys, turvepellon omistaminen tai eläinten omistaminen on jonkinlaista rasitetta, josta media tämän punavihreän kuplan ulkopuolella kirjoittaa ja syyllistää heitä. Tämä tulee aiheuttamaan mitä suurimmalla todennäköisyydellä sen, että kotieläintilat vähenevät, ja hetki kun jatketaan tätä vihreää politiikkaa, voidaan todeta, että meillä ei ole enää ruokaa, suomalaista, puhdasta ruokaa, mitä syödä. Siellä maataloudessa myöskin kuiviketurve on yksi aivan kauhea syyllinen.
Jollakin lailla toivoisin, että tämä punavihreä hulluus pysähtyisi ja loppuisi tästä maasta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-19T19:51:23,2022-10-19T19:56:31,Hyväksytty,1.1
2022_112_138,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_139,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On käytetty todella hyviä puheenvuoroja tänään. Edustaja Hoskonen sanoi aivan oikein, että tilastot eivät valehtele. Mitä tulee metsien käyttöön, niin hiilinielut tulevat kasvamaan, kun nuorta metsää hoidetaan asianmukaisesti, hoitorästit tehdään elikkä harvennushakkuut toimitetaan. Ja kun on vähän vanhemmasta metsästä kyse, sitten otetaan se vanhempi metsä käyttöön niin, että se tyvitukki, joka on niin sanottua kultaa, saadaan suomalaisen puurakentamisen kautta myös mukaan, ja sitä kautta sitten saadaan näitä niin sanottuja hiilivarastoja tähän maahan.
Edustaja Mäenpää, aivan oikein, minä tiedän, että te tiedätte, ja te tiedätte, että minä tiedän, että turvetta on saatu nostettua, mutta ei tarpeeksi. Kyllä me varmasti tulemme ensi talven selviämään, mutta entäpä sitten se vuoden 2023 talvi. Siitä meidän tulisi olla huolissamme ja sen mukaisesti tehdä asianmukaista politiikkaa, että myös turvetta saadaan polttokattiloihin vuonna 2023.
Arvoisa puhemies! Täällä ilmasto- ja energiastrategiapaperissa on todella hyvin tämä asia tuotu esille sivulla 107. Itse asiassa luen sen tästä: ”Turpeen kysyntä on kuitenkin viime aikoina laskenut niin nopeasti ja rajusti, että turpeen saatavuus ja siten myös sen rooli pitemmän aikavälin huoltovarmuuspolttoaineena alkaa olla uhattuna.” Aika hyvin kirjattu. Kannattaa lukea tämäkin selonteko.
Puhemies! Edustaja Mäenpää nosti myös ansiokkaasti aikaisemmassa puheenvuorossa esille sen, että kun me keskustelemme nyt maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, niin olen kyllä todella surullinen siitä, että pääkaupungissamme ei ole jatkossa lentokenttää. Malmin lentokenttä tuhottiin rakentamisen tieltä. Kyllä se nyt vähän ihmetyttää ja kummastuttaa, että tämmöinen maakunnan keskustalainen on täällä suuressa salissa puolustamassa Malmin lentokenttää ja juurikin sitä uhanalaista niittyä, joka nyt jää rakentamisen alle. Siellä on, kuulkaa, monia perhoslajeja, jotka nyt helsinkiläisen maankäyttösektorin toiminnan seurauksena tuhotaan täysin. Ja mitä tulee siihen Malmin lentokenttään, tämä olisi ollut todella tärkeä solmukohta tulevaisuuden päästöttömälle lentoliikenteelle. Nimittäin sähkölentokoneet tulevat mullistamaan saavutettavuuden, mullistamaan liikenteen, ilmailuliikenteen. Ja helsinkiläisellä, minun mielestäni täysin tulevaisuuteen katsomattomalla politiikalla [Puhemies koputtaa] tuhottiin Malmin lentokenttä, tuhottiin, arvoisa puhemies, hieno niitty, missä perhoset asustavat. [Juha Mäenpää: Ehkä se joskus ennallistetaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-19T19:56:34,2022-10-19T19:59:46,Hyväksytty,1.1
2022_112_140,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_141,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut yli 30 vuotta yhteensä eduskunnassa ja Euroopan parlamentissa ja olen kohdannut lukuisia vaiheita, joissa jonkun elinkeinoalan ympäristövaatimusten tiukentamista on vastustettu sillä perusteella, että se olisi kansallisen edun vastaista. Kuitenkaan en muista yhtään sellaista kertaa, jossa oikeasti se, mitä tapahtui, kun uusi ympäristösääntely oli säädetty, olisi aiheuttanut mitään vahinkoa Suomelle ja Suomen taloudelle, päinvastoin. Esimerkiksi energiaan ja teollisuuteen liittyvät ympäristötoimet ovat paitsi vähentäneet päästöjä myös olleet hyödyksi Suomen kansantaloudelle. 
Mitä tulee sitten tutkimustuloksiin esimerkiksi maankäytön ilmastopäästöistä, niitähän meille tuottavat maan parhaat tutkijat. Mielestäni meillä kansanedustajilla ei ole pätevyyttä, ellemme nyt sitten itse satu olemaan juuri kyseisten alojen tutkijoita, kyseenalaistaa näitä päätöksiä, ja Ilmastopaneelin tehtävä on nimenomaan tuoda näitä asioita meidän tietoomme. Se on lailla säädetty Ilmastopaneelin tehtävä. [Hannu Hoskonen: Se voi olla väärä, se tieto!] 
Luontokadon hillintä on myös suomalaisten etu. Meidänkin, kuten kaikkien ihmisten, etu on se, että planeetta säilyy sellaisena, että ihmisyhteiskunnat voivat siinä elää, ja se on mahdollista vain, jos saamme hillittyä sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon. 
Minusta on tosi valitettavaa, että tässä keskustelussa jatkuvasti heitellään sellaisia ikään kuin joko—tai-vaihtoehtoja. Nehän eivät perustu todellisuuteen. Esimerkiksi turvepellot: Me tiedämme, että turvepellot aiheuttavat yli puolet [Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa!] koko maatalouden ilmastopäästöistä, mutta kukaan ei ehdota, että ainakaan kertaheitolla lopetettaisiin kaikilla turvepelloilla viljely. Luken suositus — mielestäni järkevä — on se, että niillä turvepelloilla, joilla viljely ei nytkään ole kannattavaa, tehtäisiin jotain muuta. Se olisi taloudellisesti edullisin tapa vähentää päästöjä maankäytöstä ja maataloudesta. Ja nimenomaan taloudellisesti edullisimpia keinoja ilmasto- ja luontotoimien tekemiseen meidän pitäisi hakea ja tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-19T19:59:48,2022-10-19T20:02:46,Hyväksytty,1.1
2022_112_142,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_143,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kaunisto nosti tämän ennallistamisen esille. Se on nyt vakava paikka Suomelle, kuinka tässä tulee käymään. Se juna meni jo. Kun siihen ekaa kertaa pystyi vaikuttamaan, se meni vähän ohi Suomelta. Mutta se mahdollisuus ei ole ohi, vaan siihen voidaan vielä vaikuttaa, ja se onkin tärkeää, mitä nyt seuraavaksi tehdään. Metsiemme päätösvalta, se, mitä me teemme metsillemme, kuuluu kansallisesti Suomelle totaalisesti tulevaisuudessakin. Siihen täytyy panostaa ehdottomasti.
Edustaja Kaunistolle sanoisin myös, että on tärkeää, että myös tuolla Brysselissä mepit ovat vähän samansuuntaisina esittämässä Suomen ajatuksia ja sitä, mitä Suomessa ajatellaan asioista, ja yhtenäisesti, joten rivien tarvitsisi sitten olla suorat myös kokoomuksella siellä. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Toivon, että ovatkin. Perussuomalaisilla on ollut aina tämä sama ajatus, että Suomen etua pitää vahvasti siellä ajaa, ja niin teemmekin.
Myös Malmin lentokenttä ‑asia vähän ihmetyttää, että se meni näin. Kyllähän se olisi pitänyt säästää ehdottomasti.
Sitten otan vielä tämän turpeen. Siitä on tehty nyt vähän semmoinen kirosana. Ja kuinka paljon on pidetty puheita turpeesta, kuinka paljon se on kirvoittanut mielipiteitä tämän vuoden aikana: satoja, tuhansia puheenvuoroja. Turpeesta on tehty enemmän mörkö kuin se todellisuudessa on. On vedottu, että on tutkimustietoa, mutta kyllä on sitä toistakin tutkimustietoa, joka ei ole ollenkaan niin tuomitsevaa. Suomi tarvitsee, varsinkin tällä hetkellä, turpeen noston lämmitysturpeeksi. Se on meidän huoltovarmuuttamme, ja on sääli, että nyt on tilanne se, että ei sitä niin vain nostetakaan, koska näitä laitteita on jo tuhottu ja myyty. Niin paljon kuin sitä tarvittaisiin nyt, sitä ei varmaan pystytä edes nostamaan. [Tuomas Kettunen: Kyllä sitä pystytään!]
Ja se kysymys kuivikkeesta ja kasvuturpeesta — monta kertaa perussuomalaiset ovat sitä kysyneet ja moni muukin täällä: mitä on tilalle antaa tällä hetkellä niille, jotka pitävät eläimiä, ja niille, jotka ovat puutarhaviljelijöitä? Ei ole mitään korvaavaa tällä hetkellä. Mikä on heidän tulevaisuudennäkymänsä omasta ammatistaan, jos ei ole edes tähän esittää mitään? Kuivike- ja kasvuturvettahan nousee sitten lämmitysturpeen noston yhteydessä sivutuotteena. Niitä ei taloudellisestikaan kannata yksin nostaa.
Myös tämä antibioottiturva eläimille: [Puhemies koputtaa] toivoisin, että vihreät ymmärtäisivät tämän asian myös kuiviketurpeen kannalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-19T20:02:47,2022-10-19T20:05:59,Hyväksytty,1.1
2022_112_144,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Jokohan puhemies tohtii sanoa, että vielä edustaja Kaunisto, olkaa hyvä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_145,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Kettunen ja edustaja Mäenpää tietävät, mitä he tietävät ja mitä toiset tietävät, mutta se, mitä minä en tiedä edelleenkään, on se, mikä se hallituksen linja on tässä ennaltamisasetuksen kohdalla. Ja tämähän on — ollaan siitä asetuksesta mitä mieltä tahansa — vähän niin kuin kuluttajansuojan vastainen siinä mielessä, että miten äänestäjäkään tietää, mitä asioita hallitus haluaa edistää. Meillä tänään ministeri Kurvinen mainosti salissa — erittäin tärkeää sinänsä —, että on perustettu metsäystävällisten maiden joukko. Se on hyvä duuni, mutta kun puhutaan asiasta, joka on nyt tehty kuluneella viikolla, vai viime viikolla, ja kaikki tämä olisi pitänyt tapahtua useampi kuukausi sitten, niin tulee vähän sellainen olo, ettei ihan varmuudella tiedä, mikä se yhtenäinen linja on, mikä hallituksella tässä asiassa on, että onko yksi virallinen linja, jota toteutetaan, ja sitten siihen päälle tehdään tällaisia piilottavia tekijöitä. Niin kuin sanoin, minun mielestäni nyt on Suomen kannalta olennaista, että se hallituksen linja olisi Suomen edun mukainen ja sitä edistettäisiin Euroopan unionissa, mutta tämän kokonaisuuden kannalta, äänestäjien kuluttajansuojan kannalta, on aivan kriittistä, että me tiedetään edes, mitä hallitus yrittää. Se on se huolestuttava asia tällä hetkellä. Minä en tiedä, ja minä toivoisin kovasti tietäväni, koska silloinhan me voitaisiin tästä asiasta käydä sitä keskustelua ja rakentaa sitä parempaa tulevaisuutta, ottaa oppositio siihen mukaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T20:06:01,2022-10-19T20:08:04,Hyväksytty,1.1
2022_112_146,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,Edustaja Kettunen näytti kymmenen sekunnin puheenvuoroa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_147,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Juurikin näin. Kun nimi mainittiin, niin on pakko vastata edustaja Kaunistolle siitä, mikä on hallituksen linja, mikä on eduskunnan linja. No, sehän on selvä linja — sen pitää olla meillä kaikilla tässä salissa yhteinen selvä linja. Mitä tulee ennallistamisasetukseen ja ylipäätään metsien käyttöön, luonnonvaroja ei voi eikä saa museoida. Senhän pitää olla meillä ihan selvä linja. [Juha Mäenpään välihuuto] Nyt täytyy muistaa, mistä me saamme tähän maahan kansantalouteen tuloja. Ne tulevat maataloudesta, ja ne ovat aikoinaan tulleet metsätaloudesta, ja niin ne tulevat tulevaisuudessakin. Metsätaloudella on aikoinaan maksettu sotakorvaukset, ja niin me tulemme tulevaisuudessa maksamaan myös nämä lainat, mitä on useamman hallituskauden aikana otettu. Metsätaloudella me tulemme niitä lainoja maksamaan takaisin.
Ja mitä tulee tähän EU:n ennallistamisvaateeseen: Kyllähän se koskee Suomessa miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden, turvepeltojen osuus olisi kaikista suurin. Kyllähän kaikille meille edustajille — oli kyse hallituspuolueista tai oppositiopuolueista — pitää olla selkeä linja sen suhteen, että tämmöiset ennallistamisvaateet tulee ja pitää torpata, ja päätösvalta, mitä tulee metsien käyttöön, tulee olla kansallisissa käsissä. Tämä on selvä asia.
Mutta kun mennään sinne Euroopan unionin tasolle, niin yritin tuolta etsiä vanhan uutisen vuodelta 2016, ja tämän oli Verkkouutiset uutisoinut: EU-mepeistä kaikista eniten omiaan vastaan äänestää Sirpa Pietikäinen, kokoomuksen europarlamentaarikko, ja hän on äänestänyt tässäkin asiassa vastaan. Joten nyt tulisi myös kokoomuksen pitää huoli, että myös teidän mepit äänestävät Suomen etujen mukaisesti tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-19T20:08:04,2022-10-19T20:10:11,Hyväksytty,1.1
2022_112_148,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Kiitos. — Ja vielä edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_149,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun tuo edustaja Kettunen intoutui puhumaan ja kaivelemaan kaikkia vanhoja menneitä, niin minä haluaisin kuitenkin katsoa tulevaan. Te sanoitte, että meillä kaikilla tässä salissa on sellainen käsitys, että tämä ennallistamisasetus pitää torpata — näin ymmärsin ja nyökkäsitte siinä. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Minä olen kanssanne ihan samaa mieltä, mutta entä edustaja Hassi, onko esimerkiksi hän samaa mieltä, se minua kiinnostaisi. Kun te nyt puhutte ikään kuin hallituksen suulla sieltä takapenkistä näin illalla ja minä puhun täällä oppositiossa tästä asiasta, niin olisi tietenkin kiinnostanut, onko koko hallitus samaa mieltä teidän kanssanne, edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-19T20:10:11,2022-10-19T20:11:03,Hyväksytty,1.1
2022_112_150,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne‑ ja viestintävaliokunnan, maa‑ ja metsätalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Työministeri Tuula Haataisen esittelypuheenvuoron jälkeen, kymmenen minuuttia, käydään keskustelu etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa kaksi tuntia. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_112_151,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuustyöllä on Suomessa yli sadan vuoden taakse ulottuvat perinteet. Suomella on edelleen hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Muuttunut toimintaympäristö vaatii kuitenkin riittävien taloudellisten resurssien turvaamista, osaamista, ajantasaista lainsäädäntöä sekä huoltovarmuuden toimintamallin edelleen kehittämistä. Lisäksi meidän tulee varmistaa poikkihallinnollisen yhteistyön sujuvuus ja sektorikohtaisten vastuiden selkeys. Suomessa huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Se tulee säilyttää jatkossa. Huoltovarmuutta on lisäksi kansalaisten valmiudet omatoimisuuteen, varautumiseen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus eli resilienssi rakentuu käytännössä kolmesta eri osa-alueesta: ensiksi häiriö- ja kriisitilanteiden välttäminen ja ennaltaehkäisy, toiseksi toiminta akuuttien kriisien ja häiriöiden aikana sekä kolmanneksi palautuminen ja sopeutumiskyky kriisi- ja häiriötilanteen jälkeen.
Häiriöiden välttäminen on mahdollista, kun tilannekuva riskeistä ja uhkista on kirkas ja niitä pystytään tunnistamaan etukäteen. Näin toimitaan, kun esimerkiksi tunnistetaan vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuvia uhkia tai kun pyritään havainnoimaan vakavia tietoturvauhkia verkossa. Ennaltaehkäisyä tukevat myös erilaisten kriittisten toimintojen varajärjestelmät, esimerkkinä kansainväliset tietoliikenneyhteydet, joiden suojaamiseen ja vahvistamiseen kiinnitetään nyt erityistä huomiota.
Toimintakyky kriisi- tai häiriötilan aikana ratkaisee paljon. Avainasemassa ovat harjoitellut varautumisen menettelyt ja jatkuvuuden hallinnan osaaminen kriittisissä yrityksissä ja muissa toimijoissa. Nykyisen huoltovarmuusyhteistyön ansiosta suurin osa kriittisen infrastruktuurin toimijoista omaa hyvät valmiudet toimia erilaisissa häiriötilanteissa. Yhteinen ja laaja harjoitustoiminta kriisien ja häiriöiden varalta edesauttaa tärkeällä tavalla tätä tavoitetta.
Kolmas osa-alue ratkaisee myös paljon. Olennaista on, kuinka nopeasti esimerkiksi rikkoutunut kaapeli saadaan korjattua ja palautettua toimintakuntoon. Tämä ei onnistu, jollei riskiä ole tunnistettu etukäteen eikä korjaussuunnitelmaa ole etukäteen olemassa ja sen toteuttamista harjoiteltu.
Huoltovarmuus näkyy myös toimitusketjujen ja logistiikan toimivuudessa ja kyvyssä järjestää kuljetuslogistiikka tarvittaessa uusia reittejä tai hankintakanavia pitkin. Suomalainen huoltovarmuusmalli nojaa laajaan yhteistoimintaan elinkeinoelämän yritysten ja toisaalta viranomaisten kesken ja näiden välillä. Lisäksi meillä on toimivat materiaalisen varautumisen velvoitteet ja käytänteet. Kriittisen infrastruktuurin toimijat omaavat hyvän kyvykkyyden sietää ja torjua häiriöitä. Tämän pohjalta Suomen lähtökohta huoltovarmuudessa ja varautumisemme taso ovat hyviä. Lähdemme liikkeelle hyvältä tasolta myös kansainvälisesti vertaillen.
Arvoisa puhemies! Koronapandemian alkuvaiheista lähtien huoltovarmuus on ollut aktiivisesti esillä eri yhteyksissä. Jo koronan aikaan oli ilmeistä, että meidän on syytä katsoa huoltovarmuutta laajemmassa perspektiivissä sekä pystyttävä määrittämään tarkemmin, mitä huoltovarmuuteemme kuuluu, missä ovat vastuut ja miten huoltovarmuusjärjestelmä vastaa erilaisiin kriiseihin modernissa yhteiskunnassa säilyttäen sen, mikä on toimivaa. Siksi päätin, että meidän on aika käynnistää tämä ensimmäinen huoltovarmuutta koskeva selontekotyö yhdessä eduskunnan ja huoltovarmuuden sidosryhmien kanssa. Kun nyt katsomme, millaisia perinteisiä uhkia ja uusia uhkia huoltovarmuuden kannalta olemme koronan jälkeen kohdanneet, ei selontekotyö olisi voinut nyt asettua sopivampaan ajankohtaan. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset Ukrainaan koettelevat myös huoltovarmuuttamme edustaen perinteisimpiä uhkia. Mennyt kesä on konkretisoinut hyvin sitä, millaisia vaikutuksia uudemmat uhat, kuten ilmastonmuutos, aiheuttavat huoltovarmuudellemme. Selonteon ote on kuitenkin strateginen varmistaen huoltovarmuuden toimivuuden ja kantokyvyn pidemmälle tulevaan. 
Huoltovarmuustoimintaa on ehditty arvioimaan kuluneen reilun kahden vuoden aikana usealla selvityksellä, jotka ovat toimineet pohjana tälle selontekotyölle. Selvityksissä on todettu Suomen huoltovarmuuden toimintamallin olevan perusteiltaan toimiva. Toki erilaisia kehittämisehdotuksia selvityksissä on esitetty huomioiden esimerkiksi koronapandemian aikana saadut opit. Osittain ehdotuksia on jo toteutettu, ja käsillä oleva huoltovarmuusselonteko kehittämislinjauksineen on myös vastaus esitettyihin suosituksiin.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuusselonteossa määritellään keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti. Selonteolla ja sen toimeenpanolla on tarkoitus varmistaa huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Selonteossa on kyse strategisista linjauksista, eikä sen ole tarkoitus vastata operatiivisiin kysymyksiin tai akuutteihin kriiseihin, joita nyt esimerkiksi energiasektorilla koemme.
Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on tehnyt Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan aikana useita huoltovarmuuteen liittyviä päätöksiä, joilla on parannettu varautumista ja huoltovarmuutta eri sektoreilla. Tämä työ jatkuu ministerityöryhmässä edelleen. Operatiivisen tason toimia varten valtioneuvosto asettaa huoltovarmuuden tavoitteet, joita koskeva päätös on annettu edellisen kerran joulukuussa 2018. Selonteossa ehdotetaan tämän tavoitepäätöksen uudistamista. Euroopan unioni on aktiivisesti myös kehittämässä erilaisilla hankkeilla omaa resilienssiään, samoin Pohjoismaiden huoltovarmuusyhteistyö on tiivistynyt. Kansainvälinen yhteistyö täydentääkin kansallista varautumista, mutta se ei voi kuitenkaan korvata kansallista varautumistarvetta ja omia kansallisia toimia.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuusselonteko sisältää neljä kehittämislinjausta.
Ensimmäinen niistä koskee huoltovarmuuden taloudellisia resursseja. Keskeinen linjaus on, että budjettitalouden ulkopuolinen Huoltovarmuusrahasto säilytetään nopeana ja joustavana huoltovarmuuden rahoittajana. Rahaston kantokyky on myös turvattava suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön ja huoltovarmuuden tehtäväkenttään. Rahastosta ei kuitenkaan tule pääsääntöisesti rahoittaa sektoriministeriöiden vastuulle kuuluvia normaaliajan pitkäkestoisia huoltovarmuustoimintoja, jotka voidaan rahoittaa valtion talousarviosta vastuuministeriön pääluokasta.
Toinen kehittämislinjaus käsittelee huoltovarmuussääntelyn ajantasaistamista. Vaikka laki huoltovarmuuden turvaamisesta on jo vuodelta 1992, se on viimeaikaisten kriisien aikana osoittanut toimivuutensa. Nyt on kuitenkin oikea hetki käynnistää lainsäädännön uudistaminen huomioiden muuttunut toimintaympäristö. Tällä työllä on vahva linkki nyt EU:n kriittisten toimijoiden häiriönsietokykyä koskevaan SER-direktiiviin ja myös käynnissä olevaan valmiuslain uudistamishankkeeseen. Lisäksi selvitetään tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä EU-sääntelyn puitteissa siten, että kokonaisvaltainen varautuminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen tulevat riittävästi huomioiduksi.
Kolmanneksi kehittämisen kohteeksi on nostettu sektorikohtainen varautuminen ja yhteistyön kehittäminen sekä osaamisen varmistaminen. Suomen huoltovarmuusjärjestelmän vahvuuksia ovat niin yhteistyö ministeriöiden kesken kuin laajemmin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä on kehitetty muun muassa koronapandemiasta saatujen oppien myötä, mutta edelleen on tarve viedä kehitystyötä eteenpäin. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista onkin keskeinen asiakirja, jolla ohjataan huoltovarmuustoimintaa. Siinä määritellään sektorikohtaisesti huoltovarmuuden painopisteet. Päätöksen uudistaminen aloitetaan nyt rinnan selonteon eduskuntakäsittelyn kanssa, ja tavoitteena on myös kehittää päätöksen seurantaa ja myös vaikuttavuuden arviointia. Kolmannessa kehittämislinjauksessa korostetaan myös huoltovarmuuden kannalta kriittisen osaamisen tarpeiden määrittelyä sekä kansalaisten ja pk-yritysten tietoisuuden ja osaamisen kehittämistä.
Selonteon neljäs ja viimeinen linjaus kattaa verkostomallin kehittämisen sekä jatkuvan yhteiskunnallisen vuoropuhelun tarvetta. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja kansainvälisen yhteistyön vaatimukset edellyttävät myös julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyön verkostomallin kehittämistä ja vahvistamista, vaikka tämä huoltovarmuusmallimme ydin toimiikin hyvin. Huoltovarmuuskeskus on jo tehnyt merkittävää kehittämistyötä organisaation toiminnan vahvistamiseksi edelleen. Selonteon valmistelun yhteydessä on selkeästi tullut esille, että selontekoa on tarvetta jatkossa päivittää säännöllisin väliajoin. Tällä varmistetaan parlamentaarisen keskustelun jatkuminen myös tulevilla vaalikausilla. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Selontekoa valmisteltiin avoimesti ja laaja-alaisesti eri sidosryhmien kanssa. [Puhemies koputtaa] Saimme lisäksi sata lausuntoa, joissa tehtiin kehittämislinjauksia. Pidän tätä hyvänä signaalina. 
Tämän valmistelutyön tukena on ollut parlamentaarinen seurantaryhmä. Kiitänkin parlamentaariseen seurantaryhmään osallistuneita edustajia panoksestanne, ja nyt tämä alkava keskustelu on osa prosessia ja keskeinen jatkovalmistelussa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-19T16:43:00,2022-10-19T16:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_112_152,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. Edustaja Piirainen, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_153,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tärkeän päivittämisprosessin aloittamisesta ja selonteon tuomisesta eduskuntaan.
Valtioneuvoston ensimmäisessä huoltovarmuusselonteossa määritellään huoltovarmuuden kehittämisen keskeiset tavoitteet vuoteen 2030 saakka. Viime vuodet olemme eläneet maailmassa, jossa huoltovarmuuden merkitys on valjennut meille kaikille. Koronapandemiaa seurasivat sota, inflaatio ja energiakriisi Euroopassa. Juuri nyt energia ja toimintavarmuus ovat kaiken keskiössä.
Huoltovarmuuden työkalujen täytyy olla ajan tasalla, ja niitä tulee päivittää säännöllisesti. Resursseista on huolehdittava, ja onkin hyvä, että Huoltovarmuusrahaston toiminta turvataan. Kansalaisvarautuminen on myös keskeistä, kun kriisi uhkaa.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Suomen huoltovarmuusmalli on toimiva ja huoltovarmuuden tilanne on hyvä, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii mallin kehittämistä ja riittävien resurssien turvaamista. Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään Nato-jäsenyyden myötä. Laajan lausuntokierroksen, yli sadan lausunnonantajan, jälkeen on hyvä, että eduskunta käsittelee tämän kokonaisuuden ja tekee keskeiset linjaukset.
Jokainen ministeriö edelleen vastaa varautumisesta omalla hallinnonalallaan, mutta eri sektoreiden varautumistoimenpiteiden yhteensovittamista tiivistetään. Sektorikohtaista yhteistyötä yli hallintorajojen on syytä lisätä myös suhteessa järjestöihin ja yksityisiin toimijoihin.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön, joka on myös jatkossa säilytettävä. Huoltovarmuutta ovat myös kansalaisten valmiudet omatoimisuuteen, varautumiseen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa. Väitän, että suomalaisilla on lähtökohtaisesti melko hyvät taidot selviytyä kriisioloissa. Meillä osataan lämmittää puilla, kalastaa, tehdä ruokaa avotulella, kerätä ravintoa luonnosta, tarkkailla luonnonilmiöitä ja säätä, suojautua kylmältä — kiitos elävien mökkeily-, luonto-, kalastus- ja metsästysperinteiden.
Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasia on, että elämme tällä hetkellä keskellä epävakautta ja kriisiä. Huoltovarmuusselonteko on strateginen, eikä siinä oteta kantaa akuuttien ongelmien, kuten energiahuoltovarmuuden, hoitamiseen tai muuhun operatiiviseen toimintaan. Huoltovarmuuden kehittäminen on siitä vaikea laji, ettei sitä voi tehdä nopeasti, vaan se on pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä, jossa korostuu ennakointi. Ravintoa, suojaa, terveydenhuoltoa tarvitaan aina ja jokaisessa kriisissä. Energiahuollon turvaaminen on kaiken keskiössä. Samoin oikea ja oikea-aikainen viestintä on varmistettava. Tietoliikenneyhteydet ovat nykyisin kriittistä infraa, jota täytyy suojata.
Olemme liikaa tuonnin varassa, puhuttiinpa energiasta, lannoitteista tai polttoaineista tai varaosista. On tärkeää tarkastella, luoko EU huoltovarmuuteen hankintalainsäädännön kapeikkoja, jotka lopulta ketjuttuvat kolmansiin maihin. Laajasti ymmärrettynä osaaminen on tärkeä osa huoltovarmuutta. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen osaaminen ja sen turvaaminen pitää määritellä nykyistä selkeämmin ja nostaa työvoimapoliittisten erityistoimien kohteeksi.
Arvoisa puhemies! Operatiivisen tason toimia varten valtioneuvosto asettaa huoltovarmuuden tavoitteet, joita koskeva päätös on annettu edellisen kerran joulukuussa 2018. Selonteossa ehdotetaan tämän tavoitepäätöksen uudistamista, ja se on todella tarpeen. Maailma on muuttunut merkittävästi viidessä vuodessa. Uskon, että pääpiirteissään eduskunnassa on vahva yksimielisyys siitä, että huoltovarmuudesta huolehtiminen on aina mutta etenkin tässä maailmanajassa erittäin tärkeää.
Seuraava huoltovarmuusselonteko on tarkoitus antaa 2027 alkavalla vaalikaudella. Tämän selonteon eduskuntakäsittelyn jälkeen aloitetaan huoltovarmuuslainsäädännön läpikäynti ja huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen päivittäminen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-10-19T16:53:59,2022-10-19T16:59:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_154,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Slunga-Poutsalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_155,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kylmän sodan päättymisen jälkeen Euroopassa on monin paikoin tuudittauduttu vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Samalla tavalla kuin on oletettu keskinäisriippuvuuksien poistavan sodat Euroopan unionin sisällä on virheellisesti kuviteltu, että vastaava toimisi myös suhteessa unionin ulkopuolisiin tahoihin. Varautuminen muihin kriiseihin kuin ilmastonmuutokseen onkin monin paikoin pahasti laiminlyöty. Ylikansallisista riippuvuuksista varoitelleita olisi kannattanut leimaamisen sijasta kuunnella.
Suomalaisella huoltovarmuustyöllä on pitkät perinteet, ja se kestää kansainvälisen vertailun. Muutos turvallisuusympäristössämme Ukrainan jouduttua hyökkäyssodan kohteeksi on kuitenkin merkittävä. Huoltovarmuuttamme onkin arvioitava perusteellisesti nyt, kun kansalaisia uhkaa jopa energiapula talven tullen.
Arvoisa puhemies! Koronapandemian aikana koetut kompuroinnit päätöksentekoketjuissa ja eri materiaalien riittävyydessä ja laadussa ovat olleet omiaan heikentämään ja herättämään kysymyksiä huoltovarmuutemme tilasta. Rekat lähtevät liikkeelle ‑julistukset, kun samaan aikaan materiaaleja ei ole ollutkaan varastoissa riittävästi tai kun niitä on yritetty hankkia hämärien liikemiesten kautta, herättävät kysymyksiä varmuusvarastojemme riittävyydestä.
On selvää, että Suomi on pieni toimija, kun yhä suurempi osa huoltovarmuusyhteistyöstä tapahtuu EU-maiden yhteistyönä ja osin EU-sääntelyn ehdoilla. Meillä on kuitenkin oleellisia eroavuuksia muihin EU-maihin, kuten riippuvuus merikuljetuksista, pitkä raja hyökkäyssotaa käyvän maan kanssa ja kylmä ilmasto. Nämä suomalaiset erityispiirteet on huomioitava, ja onkin tärkeää, että suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen sekä yhteistyön vahvistamiseen Pohjoismaiden kesken.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen perustarpeet. Maanpuolustuksen osalta olemme päivittäneet kalustoamme leudon sään aikana, ja nyt pakkasten kiristyessä olemme turvallisuutemme vahvistamiseksi hakeneet Naton jäsenyyttä. Talouselämän osalta merkittävää on muun muassa rahaliikenteen, energian ja tietoliikenteen turvaaminen. Huoltoyhteytemme maailmalle ovat pitkälti Itämeren merikuljetusten varassa. Valtaosa maamme viennistä ja tuonnista kulkee meritse, eikä vaihtoehtoista reittiä monien kriittisten tuotteiden osalta ole. Emme myöskään voi nostaa ilmastotoimilla kustannustasoa niin paljoa, että teemme esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta Suomessa mahdotonta.
On ensiarvoisen tärkeää, että voimme varmistaa ulkomaankaupan edellytykset myös kriisitilanteissa. Siksi kotimaisessa omistuksessa on oltava riittävä määrä niin laivoja kuin lentokoneitakin. Lisäksi on tärkeää pyrkiä varmistamaan vaihtoehtoiset kuljetusyhteydet maitse Ruotsin ja Norjan kautta erityisesti rautatieyhteyksiä hyödyntäen.
Oman sähköntuotantomme on oltava riittävää kansallisiin tarpeisiin kaikissa olosuhteissa. Riippuvuus tuontisähköstä on kestämätöntä. Selonteossa on tunnistettu säätövoiman tarpeellisuus sääriippuvaisten tuotantomuotojen lisääntymisen myötä, mutta siinä ei esitetä ratkaisua tilanteeseen, jossa tuulivoiman tuottajat poimivat rusinat pullasta ilman huoltovarmuusvelvoitetta säätövoiman tuotantoon liittyen. Säätövoiman riittävyys on ratkaistava joko säätämällä sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille säätövoimavelvoite tai säätämällä windfall-vero, jonka tuotot ohjataan Huoltovarmuusrahastoon säätövoiman järjestämistä varten.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuudessa on kyse jatkuvuudesta, jolla turvataan väestömme perustarpeet vakavissa häiriöissä ja varaudutaan myös uudenlaisiin uhkiin, unohtamatta kansallista henkistä kriisinsietokykyä ja sen vahvistamista luottamusta ja turvaa herättävällä päätöksenteolla. Meidän on tehtävä kriisinsietokykymme edellyttämät panostukset niin liikenteen, energian, kriittisen infran kuin esimerkiksi hoitohenkilökunnankin osalta. Asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen ja kansallinen etu asetettava etusijalle. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-19T16:59:10,2022-10-19T17:04:07,Hyväksytty,1.1
2022_112_156,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_157,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme Suomen historian ensimmäistä huoltovarmuusselontekoa aikana, jolloin ensin globaali pandemia ja sitten Venäjän odottamaton, raaka hyökkäyssota Ukrainaan ovat tehneet maailmastamme näkyvästi epävarmemman ja uhkaavamman. Suomalaisten arjen turvallisuudentunne on heikentynyt.
Koronapandemia paljasti haavoittuvuudet lääkkeiden ja suojavarusteiden saatavuudessa ja yritysten globaaleissa arvoketjuissa. Myös EU:n yhtenäisyys oli koetuksella varsinkin pandemian alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan paljasti, miten naiivisti ja vaarallisesti Eurooppa oli ripustautunut venäläisen fossiilienergian varaan. Eurooppaa koettelee nyt kylmä tyytymättömyyden talvi ja energianhinnan nousu.
Sähkön kallistuminen on vakava ja kohtuuton tilanne myös suomalaisille. Energiaomavaraisuuden ja edullisen sähkön saatavuuden turvaamiseksi meidän tuleekin ryhtyä välittömiin ja vaikuttaviin toimenpiteisiin, joilla takaamme sähkön ja energian riittävyyden ja kohtuullisen hinnan niin ihmisille kuin yrityksille.
Kokoomus on esittänyt kuusi nopeaa ja kuusi pitkän tähtäimen toimenpidettä. Lyhyellä aikajänteellä tarvitsemme muun muassa kaikki olemassa olevat tuotantolaitokset käyntiin turvaamaan sähkön saatavuutta. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee voimakkaasti lisää säävarmaa tuotantoa, kuten uusia investointeja ydinvoimaan. Tässä Suomen tulee kulkea yhtä matkaa ydinvoimassa täyskäännöksen tehneen Ruotsin uuden hallituksen kanssa.
Osaamisen vahvistaminen on tärkeässä roolissa. Huoltovarmuustyössä ei ole kyse vain materiaalisesta varastoinnista ja varustautumisesta vaan, kuten selonteko ansiokkaasti toteaa, myös huoltovarmuuden kannalta riittävän tuotannollisen ja teknologisen pohjan luomisesta ja ylläpitämisestä kotimaassa. Tämä koskee esimerkiksi niin kotimaista maataloutta ja ruuantuotantoa kuin puolustusvälineteollisuutta, lääketehtaita tai kyberosaamista.
Arvoisa puhemies! Uudessa geopoliittisessa uhkaympäristössä tarvitaan yhä vahvempaa ennakointia. On tunnistettava aiempaa paremmin riskit ja vaaralliset riippuvuudet. Yksi on Kiina. Emme ole riittävästi nähneet Kiinaa Venäjän selän takaa. Autoritäärisesti johdetusta Kiinasta on tullut hiipien liian tärkeä Euroopalle. Kiinasta lähtee tai sitä sivuaa monia kriittisiä arvo- ja tuotantoketjuja, joista olemme vaarallisen riippuvaisia. Kiina-riski kytkeytyy esimerkiksi moniin kriittisiin raaka-aineisiin, kuten maametalleihin, korkean teknologian puolijohteisiin ja elintärkeiden lääkkeiden vaikuttaviin aineisiin.
Suomen on ajettava Euroopan unionissa vahvempaa strategista autonomiaa ja huolehdittava unionin riittävästä omasta tuotannosta sekä osaamisesta suhteessa autoritääriseen Kiinaan. Kokoomus myös esittää, että Suomi laatii uuden Kiina-strategian, joka on yhteensopiva Euroopan unionin toimien kanssa ja tunnistaa uudet geoekonomiset riskit ja muutokset globaalissa turvallisuusympäristössä.
Arvoisa puhemies! Suomi on koko itsenäisyytensä ajan joutunut ja pyrkinyt varautumaan; huoltovarmuustyön juuret johtavat yli sadan vuoden taa. Maailma on totisesti erilainen nyt — globaalimpi, verkottuneempi, monimutkaisempi. Tällä vuosituhannella turvallisuusympäristöön ovat vaikuttaneet kansainvälinen keskinäisriippuvuus, teknologinen kehitys ja valtionrajat ylittävät uhat.
Kansainvälinen, erityisesti pohjoismainen ja eurooppalainen, huoltovarmuusyhteistyö syvenee. Silti suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin vahvasti kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Se on siis omissa käsissämme.
Ainutlaatuisen huoltovarmuusmallimme vahvuus on julkisen sektorin ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. Se on oleellista juuri nyt esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin suojelemisen kannalta. Selonteko maalaa selkeän kuvan, kuinka huoltovarmuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia kotimaisesta tuotannosta ja varmuusvarastoista aina kansalaisten kotivaraan.
Yksi konkreettinen ja selkeä selonteon kehittämislinja on Huoltovarmuusrahaston kantokyvyn turvaaminen. Toivottu siirtymä pois fossiilisista polttonesteistä pienentää huoltovarmuustyön resursseja, ja siksi rahoituspohja on korjattava vastaamaan tulevaisuuden varautumisen tarpeita.
Arvoisa puhemies! Yhteiskuntamme riskien kartoittaminen ei ole alarmistista vaan, kuten viime ajat ovat meille osoittaneet, tosiasioiden tunnustamista ja viisautta. Tätä viisautta Suomen eduskunta laajalla yhteisymmärryksellä osoitti keväällä, kun muuttuneessa turvallisuusympäristössä teimme isänmaallisen päätöksen Nato-jäsenyyden hakemisesta. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Naton sisällä Nato-maiden tarpeet ovat kriisin hetkellä ensisijaisia. Kun ratifiointiprosessi saadaan maaliin, Suomi ei enää koskaan ole yksin vaan on entistä paremmin varautunut.
Toimiva huoltovarmuus on yksi yhteiskuntamme selkärangoista, [Puhemies koputtaa] ja vastuumme on pitää huolta siitä, että se on ajanmukainen jatkossakin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-19T17:04:09,2022-10-19T17:09:28,Hyväksytty,1.1
2022_112_158,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Keskustan eduskuntaryhmä ja edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_159,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomen turvallisuuden perustan muodostavat kokonaisturvallisuuden toimintamalli, varautuminen ja ennakointi. Kylmistä ja karuista olosuhteistamme johtuen Suomessa on mietitty näitä huoltovarmuuden kysymyksiä jo sadan vuoden ajan. Suomessa on pitkät kuljetusetäisyydet, ja sijaitsemme syrjässä. Pahana päivänä, kriisin keskellä, näistä asioista ei loppukädessä huolehdi kukaan muu kuin me itse.
Kansallisen varautumisemme taso on onneksi hyvä. Kehittämistarpeitakin on. Keskustan eduskuntaryhmä kannattaa parlamentaarisen huoltovarmuustyön jatkoa myös tulevina vaalikausina. Huoltovarmuus on yhteinen asiamme.
Huoltovarmuuden turvaaminen edellyttää vahvaa aluepolitiikkaa. Kauttaaltaan elinvoimainen ja yritteliäs Suomi on huoltovarma Suomi. Tasapainoinen Suomi on kriisinkestävämpi Suomi. 
Arvoisa puhemies! Uhkakuvat ovat monipuolistuneet, ja kriisit ovat pitkäkestoisempia. Tämä edellyttää yhä laaja-alaisempaa kansallista varautumista ja yhä tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Suomalaisten välttämättömät tarpeet on turvattava kaikissa olosuhteissa. Sota Euroopassa korostaa sotilaallisen huoltovarmuuden merkitystä. Kotimaisen puolustusteollisuuden osaaminen, kilpailukyky ja vientitoiminta on keskeistä huoltovarmuuden kannalta. Suomen, Ruotsin ja Norjan puolustusteollista yhteistyötä on tiivistetty. Tätä on jatkettava sotilaallisen huoltovarmuuden varmistamiseksi. Suomen tuleva Nato-jäsenyys parantaa osaltaan maamme huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Koronapandemia nosti esiin huoltovarmuutemme puutteet, ja se on yksi keskeinen syy, miksi tämä selonteko päätettiin laatia. Selonteko antaa vastauksia nykyisiin vastuisiin ja rooleihin kansallisella ja alueellisella tasolla. Jatkossa ne tulee määritellä vielä nykyistä selkeämmin.
Ruuan loppuminen tai pula ruuasta on kriiseistä pahimpia. On sinänsä sääli, että vaadittiin pandemia ja sota, ennen kuin suomalaisen viljelijän arvostus yhteiskunnassamme ymmärrettiin. Poikkeukselliset ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä.
Kiitos kotimaisesta ruuasta kuuluu suomalaisille viljelijöille. Ilman viljelijöitä meillä ei ole ruokaa eikä ruuantuotannon huoltovarmuutta. Ilman kannattavaa ruuantuotantoa ei suomalaisella maataloudella ole tulevaisuutta. Viljelijän on saatava työstään asianmukainen korvaus. Tällä hetkellä näin ei ole.
Kannattavuuskriisin ratkaisemiseksi on tehtävä paljon nykyistä enemmän. Koko ruokaketjun pitää kantaa tästä vastuunsa. Reilumpi tulonjako on välttämätöntä, jotta kotimaista ruokaa on tarjolla myös tulevaisuudessa.
Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi tulee ruokaa voida tuottaa kannattavasti koko maassa. On varmistettava, että edellytykset maaseudulla elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen ovat kunnossa. Tiet ja tietoliikenneyhteydet ovat yrittäjyyden perusedellytyksiä. Myös veden saanti on perusasia. Vesihuolto on pidettävä jatkossakin julkisessa omistuksessa. 
Arvoisa puhemies! Sähkön ja lämmön on riitettävä myös tulevina talvina. Tässä paikallisilla energiayhtiöillä on keskeinen rooli. Esimerkiksi metsähakkeen ja turpeen saatavuus on varmistettava tuottajien kannalta tarpeeksi pitkillä sopimuksilla. Tämän talven jälkeen tulee uusi talvi. Olemassa olevat varastot on käytetty nopeasti loppuun. Viisas varautuu jo nyt tulevaan.
Energian osalta huoltovarmuus voidaan turvata vain koko Suomen voimavaroilla. On välttämätöntä, että investointeja koskeva lupaprosessi on tarpeeksi nopea eivätkä investoinnit juutu turhaan byrokratiaan ja valituskierteeseen. Suomi tarvitsee lupa-asioiden käsittelytakuun, missä investointipäätökset saadaan tehtyä nykyistä nopeammin. 
Herra puhemies! Yrittäjät, työntekijät ja teollisuus tekevät kaikki tärkeää työtä huoltovarmuuden eteen. [Puhemies koputtaa] Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on suomalainen vahvuus, josta keskusta tulee pitämään jatkossakin kiinni. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-19T17:09:33,2022-10-19T17:14:56,Hyväksytty,1.1
2022_112_160,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_161,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 2020-luvun alku tullaan muistamaan kriiseistään. Epävarmoina aikoina korostuu yhteiskuntien ja yhteisöjen kriisinkestävyys. Pystymmekö soutamaan samaan suuntaan myös vaativissa olosuhteissa?
Yhteistyön merkitys korostuu ennen kaikkea yhteiskunnan huoltovarmuustyössä, joka perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteispeliin. Huoltovarmuus rakentuu toimijoiden kyvystä reagoida poikkeusoloihin, sietää niitä ja palautua niistä.
Huoltovarmuus on kyky turvata yhteiskunnan perustarpeet kaikissa tilanteissa, kaikkina aikoina. On tärkeää muistaa, että yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta valetaan normaaliolojen vallitessa. Tasa-arvoisen, turvallisen ja demokraattisen yhteiskunnan vaaliminen on huoltovarmuutemme paras tae nyt ja tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko annetaan eduskunnalle nyt ensimmäistä kertaa. Se luo suuntaviivat huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti, ja siinä kuvataan kattavasti toimintaympäristöön sekä huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä ja muutoksia.
Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan osoitti, etteivät perinteiset turvallisuusuhat ole kadonneet mihinkään. Perinteiset turvallisuusuhat yhdistyvät tänä päivänä uusiin uhkiin, joita voi olla vaikea tunnistaa.
Ilmastokriisi sekä kyber- ja hybridiuhat ovat esimerkkejä turvallisuusuhista, jotka toteutuessaan voivat lamauttaa yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja toimintakyvyn. Kyber- ja hybridiuhkiin varautumisessa tärkeintä on huolehtia kansalaisten osaamisesta ja kriittisestä medialukutaidosta. Kun lapsi tunnistaa TikTokissa disinformaation ja eläkeläinen tietojenkalasteluviestin sähköpostissaan, voimme todeta onnistuneemme uusien kansalaistaitojen kehittämisessä. Laadukas ja yhdenvertainen koulutus on edellytys sille, että jokaisella meistä on edellytykset tunnistaa vaaroja verkossa. Kyberturvallisuuden koulutuksen onkin oltava kiinteä osa opetus- ja koulutustarjontaa kaikilla tasoilla.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on yhteinen uhka koko ihmiskunnalle. Se on uhka myös yhteiskuntamme huoltovarmuudelle, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen voivat vahingoittaa kriittistä infraa ja lamauttaa maataloutemme tuotantokyvyn.
Olemme jo todistaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja Euroopassa. Viime vuonna rankkasateiden aiheuttamat tulvat tuhosivat tieverkkoa Pohjois-Ruotsissa. Tänä vuonna Etelä-Euroopan helleaallot aiheuttivat metsäpaloja ja vaaransivat juomaveden saatavuuden. Vesivoimavaje näkyi myös energiamarkkinoilla. Hillitäksemme ilmastonmuutosta meidän on siirryttävä puhtaaseen ja hajautettuun energiantuotantoon. Huoltovarmuus paranee, kun energiajärjestelmää ei ole keskitetty yhdelle alueelle eikä yhden energiajärjestelmän varaan. Tärkeintä on katkaista riippuvuutemme fossiilisista polttoaineista, jotka rapauttavat yhteiskunnan huoltovarmuutta nopeasti. Fossiiliset polttoaineet olivat juurisyy 70-luvun öljykriisiin, ja sama toistuu nyt Venäjän käyttäessä energiaa aseena.
Vihreä siirtymä energiajärjestelmässä on välttämätön, jotta voimme saavuttaa aidosti energiaomavaraisuuden ja sitä kautta vahvistaa kansallista huoltovarmuutta. Vihreä siirtymä on myös edellytys sille, että Suomi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteet ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen.
Arvoisa puhemies! Nykyisiä turvallisuusuhkia yhdistää se, että ne eivät pysähdy kansallisvaltioiden rajoille. Moninaisten uhkakuvien maailmassa korostuu kansainvälisen yhteistyön merkitys. Suomen on omalla toiminnallaan vahvistettava kansainvälisen järjestelmän ennakoitavuutta ja vakautta. Suomen jäsenhakemus Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon on osa tätä kansainvälisen järjestelmän ylläpitämistä ja sen vahvistamista. Tiivistämällä kansainvälistä yhteistyötä turvaamme samalla omaa kansallista turvallisuuttamme ja huoltovarmuuttamme. Venäjän hyökätessä Ukrainaan moni suomalainen huokaisi helpotuksesta sen vuoksi, että onneksi olemme Euroopan unionin jäsenmaa.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko on valmisteltu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja parlamentaarisen seurantaryhmän ohjauksessa, minkä ansiosta selonteossa on huomioitu laajasti erilaisia huoltovarmuuteen vaikuttavia tekijöitä.
Huoltovarmuudesta tehdyt selvitykset sekä kokemukset koronapandemiasta osoittavat, että Suomella on hyvin toimiva huoltovarmuusjärjestelmä, mutta muuttunut toimintaympäristö vaatii riittävien resurssien turvaamista, eri hallinnonalojen yhteistyön vahvistamista sekä toimintamallin kehittämistä vastaamaan tulevaisuuden uhkakuviin monipuolisesti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-19T17:15:02,2022-10-19T17:20:05,Hyväksytty,1.1
2022_112_162,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vasemmiston eduskuntaryhmä, edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_163,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset ovat nousseet muutaman viime vuoden aikana aiempaa näkyvämmäksi osaksi yhteiskunnallista keskustelua ensiksi koronapandemian, sitten Ukrainan sodan myötä. Huoltovarmuus tarkoittaa yhteiskunnan varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin. Suomen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu viranomaisten ja yksityisten yritysten tiiviiseen yhteistyöhön.
Käsillä olevan huoltovarmuusselonteon mukaan toimivat markkinat ja kilpailukykyinen talous ovat huoltovarmuuden perusta. Paradoksaalisesti markkinat myös synnyttävät merkittäviä huoltovarmuusriskejä. Markkinat ovat kiihdyttäneet luonnonvarojen hyödyntämisen kestämättömään vauhtiin. Ilmasto lämpenee. Luonnon monimuotoisuus ja elonkirjo kaventuvat. Eriarvoisuus kasvaa globaalisti mutta myös yhteiskuntien sisällä. Sään ääri-ilmiöt, ruokaturvan heikkeneminen, niukkeneva toimeentulo, väestön liikkeet ja aseellisiksi konflikteiksi kärjistyvä kilpailu luonnonvaroista horjuttavat vakautta ja ennustettavuutta.
Talouden globalisaatio on tarkoittanut sääntelyn vähentämistä. Markkinaesteitä on poistettu valtioiden sisällä ja niiden väliltä. Esimerkiksi Suomen nykyisen sähkökriisin taustalla on sähkömarkkinoiden kilpailun vapauttaminen, sähköntuotannon ja siirtoverkkojen eriyttäminen sekä sähköpörssin perustaminen futuurimarkkinoineen. Sähkön hinta alkoi kohota jo 2000-luvun alussa ja erkaantua yhä kauemmas tuotantokustannuksista. Suomen sähköomavaraisuus on kohtuullisen hyvä, mutta pörssipeli kurittaa nyt kuluttajia ja ehkä jopa huoltovarmuutta.
Puhemies! Markkinoihin on uskottu myös silloin, kun keskeistä infrastruktuuria hallinneita valtionyhtiöitä on myyty tai kuntien palveluita yksityistetty. Julkisen vallan välineet vastata huoltovarmuudesta ovat samalla vähentyneet. Fortumin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynti on heikentänyt sähköhuoltovarmuutta. Sama vaikutus oli syksyllä päättyneellä Uniper-sijoitusseikkailulla. Yleisradion jakelutekniikka myytiin 2000-luvun alussa yksityisille. Nyt Digita on amerikkalaisen sijoitusyhtiön omistuksessa. Kemiran lannoitetuotannon myynti on heikentänyt kotimaista ruokaturvaa. Huoltovarmuutta eivät ole parantaneet myöskään Nesteen valtio-omistuksen myynnit, saati luopuminen Naantalin jalostamosta.
Vähintäänkin huoltovarmuuden kannalta tärkeät valtion enemmistöomisteiset pörssiyhtiöt, kuten Fortum, tulisi viimeistään tämänsyksyisten opetusten jälkeen vetää pois pörssistä. Valtion on vaikea toteuttaa listattujen yhtiöiden kautta huoltovarmuustehtäväänsä. Pörssisäännökset ja osakeyhtiölaki edellyttävät omistajien tasaveroista kohtelua.
Valtion on syytä varautua aktiivisempaan rooliin myös muilla teollisuudenaloilla. Laivanrakennusteollisuus on vaikeuksissa koronapandemiaa seuranneen risteilytoimialan hiljenemisen sekä materiaali- ja komponenttipulan vuoksi. Turun seudulla alihankintaverkoston omistuksia on siirtymässä myös ulkomaisiin käsiin. Turun, Rauman ja Helsingin telakoiden ympärille vuosikymmenien aikana syntynyttä osaamista ja tuhansia työpaikkoja ei ole varaa menettää. Merikuljetuksista ja ulkomaisista hyödykkeistä riippuvaiselle maalle laivanrakennusosaaminen on huoltovarmuuskysymys.
Puhemies! Huoltovarmuuskeskus on osa valtion keskushallintoa. Sitä ohjaa ja valvoo työ- ja elinkeinoministeriö. Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen ja Huoltovarmuusneuvoston nimeää valtioneuvosto. Elinkeinoelämän suora vaikutus nimityksiin on vahva. Huoltovarmuusorganisaation käytännön toiminta koostuu sektoreista ja pooleista, joissa viranomaiset ja yksityiset yritykset tekevät sopimusperusteista yhteistyötä. Yritysten rooli on keskeinen. Kyse on noin tuhannen toimijan verkostosta. Kysymys kuuluu: missä tässä kuviossa on eduskunta? Huoltovarmuuden ja varautumisen suora parlamentaarinen valvonta ja hallinta puuttuvat.
Huoltovarmuuskeskuksen hoidossa on Huoltovarmuusrahasto, joka on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto. Eduskunnan budjettivallan näkökulmasta rahaston asemaa on pidetty ongelmallisena, mutta on tunnustettu myös sen käytön nopeus ja joustavuus poikkeustilanteissa.
Puhemies! Kun huoltovarmuusselonteko on nyt saatu eduskuntaan, olisi erityisen toivottavaa, että eduskunta kiinnittäisi huomiota yhteiskunnallista vaikutusvaltaansa viime vuosina kasvattaneen huoltovarmuusorganisaation [Puhemies koputtaa] avoimuuden ja demokraattisen valvonnan parantamiseen. — Kiitoksia, puhemies.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-10-19T17:20:08,2022-10-19T17:25:28,Hyväksytty,1.1
2022_112_164,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Och sedan svenska riksdagsgruppen och ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_165,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Värderade talman! Här i Finland har vi insett betydelsen av en god försörjningsberedskap. Historiska händelser har satt sin prägel på vårt folk och samhälle. Därför har vi sedan länge gjort målmedvetna försörjningsberedskapssatsningar och byggt upp ett unikt och fungerande system som baserar sig på att den offentliga, privata och tredje sektorn alla drar sitt strå till stacken och samarbetar. Det är orsaken till att vi i dag med fog kan konstatera att landets försörjningsberedskap är god.
Ett praktexempel är att vi i Finland fortsatt bygga skyddsrum trots att de flesta länder inte på länge krävt sådana. Utöver det är våra styrkor en välfungerande infrastruktur, god livsmedelsproduktionskapacitet, rikliga naturresurser och ett utvecklat välfärds- och utbildningssystem. Regeringens redogörelse ställer viktiga mål för utvecklingen av landets försörjningsberedskap fram till år 2030, och SFP och svenska riksdagsgruppen ger sitt fulla stöd till det fortsatta utvecklingsarbetet.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-10-19T17:25:34,2022-10-19T17:26:41,Hyväksytty,1.1
2022_112_166,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan lämpimästi kiittää kaikkia Suomen ensimmäisen huoltovarmuusselonteon valmisteluun osallistuneita. Samalla totean, että tämä selonteko olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Sanotaan, että on myöhäistä ottaa vakuutusta, kun talo on jo palanut. Vielä ei ole myöhäistä, mutta aikaa ei ole hukattavaksi. Koronapandemia ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ovat osoittaneet, etteivät uhat ole kadonneet maailmasta minnekään. Nykymaailmassakin voi tulla kylmä ja nälkä. Lisäksi on varauduttava uusiin ja yhä monimutkaisempiin uhkiin.
Selonteko on kattava, joskin ylätasoinen kuvaus Suomen huoltovarmuuden tilasta ja kehittämistarpeista. Huoltovarmuusjärjestelmämme vahvuus on, että markkinat ja koko yhteiskunta ovat mukana huoltovarmuuden rakentamisessa. Koronapandemia toi kuitenkin esiin vakavia puutteita. Varmuusvarastot eivät olleet riittäviä, eikä kaikkia toimintamalleja oltu suunniteltu ennalta. Käytäntöjä jouduttiin jatkuvasti pohtimaan perustuslaillisesta vinkkelistä, mikä hidasti päätöksentekoa ja reagointia. Sammutimme tulipaloja sen mukaan kuin niitä syttyi, sen sijaan, että meillä olisi ollut valmis sammutusjärjestelmä.
Järjestelmää on kehitettävä näiden kokemusten ja muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen pohjalta. Kannatammekin selonteon ehdotusta huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelusta ja sektorikohtaisesta päivityksestä. Politiikkatoimien vaikutuksia huoltovarmuuteen on arvioitava nykyistä systemaattisemmin. Vastuiden ja toimintamallien on oltava selkeitä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Nyt on viimeinen hetki minimoida riskit, ennen kuin hyvinvointialueet tammikuussa aloittavat. 
Se, miten varaudumme, on kiinni riskianalyysistämme. Kaasuputken räjähtämistä merenpohjassa ei pidetty todennäköisenä, ja se kuitenkin tapahtui. Energiahankkeissa turvallisuuspoliittinen arviointi on jäänyt aivan liian ohueksi. Elämme epävarmassa ajassa, jossa tärkeintä on vahvistaa yhteiskunnan kyky vastata yllättäviin ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Parhaiten selviämme kriiseistä silloin, kun infra ja päätökset ovat omissa käsissämme.
Arvoisa puhemies! Ruoka on yksi kriittisimmistä huoltovarmuuskysymyksistä. Maatilojen määrä on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti, mutta tuotantomäärät ovat säilyneet. Nykyinen kustannuskriisi on kuitenkin niin syvä, että ellei hallitus pian löydä toimia tilojen tukemiseksi, myös isoja tuotantoyksiköitä voi kaatua ja tuotanto laskea. Kurkut ja tomaatit saattavat tulevana talvena jäädä saamatta, koska monet kasvihuoneet joutuvat kalliin sähkön vuoksi sammuttamaan valot. Tällaisten kriisien iskiessä valtion on reagoitava nykyistä huomattavasti nopeammin. Ukrainan kriisi on näyttänyt, mitä voi tapahtua, jos elämme tuontiviljan varassa.
Selonteossa todetaan, että EU:n maatalouspolitiikka osaltaan mahdollistaa maatalouden harjoittamisen Suomen pohjoisissa oloissa. Osa EU:n viimeaikaisista toimista ei kuitenkaan tue huoltovarmuutta, vaan jopa vaikeuttaa varautumista. On lähes mahdotonta löytää komission hyväksymiä keinoja tukea kustannuskriisin kanssa kamppailevaa maataloutta. Tähän hallituskin törmäsi keväällä, kun maatalouden pelastuspaketista oli komissiokierroksen jälkeen jäljellä vain luurankoversio. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta tarvitaan maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.
Globaali energiariippuvuus on haavoittuvaista, ja tehdyissä päätöksissä näkyy ideologia. Tilanne ei ole kestävä. Ei voi olla niin, että ongelmat vaikkapa Saksan energiamarkkinoilla heijastuvat tsunamin lailla suomalaisten kuluttajien sähkölaskuihin. Vaikka olemme sähköntuotannon suhteen lähes omavaraisia, emme pysty vaikuttamaan siihen, millaisia sähkölaskuja postiluukkuihimme tipahtaa. Tähän on saatava muutos.
Kriisit voivat toimia katalysaattoreina positiiviselle muutokselle. Koronakriisi eristyksineen pakotti meidät opettelemaan uuden tavan tehdä töitä ja ottamaan digiloikan. Samoin Venäjän hyökkäys Ukrainaan tulee muuttamaan suomalaista energiapolitiikkaa pysyvästi. Voisi jopa puhua energialoikasta. Nyt onkin oikea aika tukea kotitalouksien energiaremontteja ja muutosta kohti kriisinkestävämpää Suomea.
Arvoisa puhemies! Suomi on kansa, joka selviää. Suomalaiset osaavat toimia kriiseissä, luovuutta ja auttamishalua löytyy. Viranomaisten tehtävä on viestiä selkeästi siitä, miten erilaisiin poikkeustilanteisiin kannattaa varautua. Edelleen esitämme, että jokaiseen kotiin lähetetään varautumisopas, johon keskeiset tiedot ja ohjeet kootaan.
Kristillisdemokraateille Suomen huoltovarmuus on luovuttamatonta. [Puhemies koputtaa] Julkaisimme alkusyksystä oman sadan toimenpiteen huoltovarmuuspakettimme ja kiritämme hallitusta toimiin. Huoltovarmuuteen liittyvät panostukset on pidettävä tiukassakin taloustilanteessa prioriteettilistan kärjessä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-19T17:30:08,2022-10-19T17:35:30,Hyväksytty,1.1
2022_112_167,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt ministeri Haatainen, kolme minuuttia, ja sen jälkeen on mahdollisuus debattiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_168,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä ryhmäpuheenvuoroista. Niissä näkyi selvästi, että eduskunta on perehtynyt huoltovarmuuskokonaisuuteen, ja peilasitte sitä puheenvuoroissanne myös tähän akuuttiin olemassa olevaan tilanteeseen, joka on aiheutunut varsinkin nyt tästä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Täällä kysyttiin, mikä on eduskunnan rooli tässä huoltovarmuustoiminnassa. Halusin juuri siitä syystä tuoda tämän selontekokeskustelun tänne eduskuntaan ja tehdä ensimmäisen selonteon, jotta eduskunta pystyy keskustelemaan, aivan samalla tavalla kuin me keskustelemme ja linjaamme täällä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisista ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tällä huoltovarmuustoiminnalla on myös kytkös merkittävässä määrin näihin osa-alueisiin, ja täällä viitattiinkin siihen, että nyt Suomen päätös liittymisestä Natoon tuo myös meille aivan uuden ulottuvuuden. Me olemme jo tiiviisti tehneet Nato-yhteistyötä resilienssitoiminnassa, ja tämä tulee nyt sitten vahvistumaan entisestään jäsenyyden myötä.
Euroopan unioni on keskeinen taho, joka myös miettii huoltovarmuuskysymyksiä parasta aikaa, ja Suomella on siellä niissä keskusteluissa paljon annettavaa. Meihin katsotaan monista maista hyvin paljon juuri siitä syystä, että meillä huoltovarmuustoimintaan on satsattu jo vuosikymmenet, pitkällä aikajänteellä.
Täällä käytettiin puheenvuoroja sähköstä, energiansaannista, sitten ruokahuolto nousi esille. Hallitus on asettanut varautumisen ministeriryhmän, jossa keskeiset ministerit ja virkamiehet kokoontuvat säännöllisesti, ja tässä pöydässä ollaan käyty läpi näitä keskeisiä asioita ja myös päätetty toimenpiteistä. Muun muassa maataloudelle suunnattiin 300 miljoonan euron tukipaketti. Ja nyt sitten viimeisimmäksi tietenkin tämä lannoitteiden hinnannousu ja monet muut kysymykset ovat nousseet pöydälle, ja yhdessä niihin ratkaisuja tehdään. Huoltovarmuustoiminnan kautta meillä on tiettyjä varautumisia tehty myös tällä sektorilla. Muun muassa keväällä vapautettiin siemenviljavarastoja Huoltovarmuuskeskuksesta valtioneuvoston päätöksellä, jolla varmistettiin, että edellisen vuoden, katovuoden, jälkeen meillä pystytään saamaan tämän vuoden sato kuntoon.
Sitten taas sähkö. Sähkö on tietenkin ongelma. Sähkömarkkinat Euroopassa ovat nyt aivan uudenlaisessa tilanteessa, kun Eurooppa on niin vahvasti ollut Venäjän kaasusta riippuvainen ja sähkön tuonti Venäjältä myös Suomeen loppui toukokuussa. No, nyt tietenkin meillä Olkiluoto kolmonen tuo merkittävän turvan tähän, [Puhemies koputtaa] kun se saadaan toimintaan. Ja täällä viitattiin siihen, miten tuulivoima on tärkeä päästötön energiamuoto, mutta totta kai, kun on kylmä talvi ja korkeapaineen aikana tuuli ei käy, nämä tilanteet aiheuttavat sitten niitä pulmatilanteita, [Puhemies koputtaa] ja näihin ratkaisuja myös etsitään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-19T17:35:36,2022-10-19T17:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_112_169,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_170,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä ministerille tämän selonteon tuomisesta tänne eduskuntaan. Niin kuin tuossa on todettu jo puheidenkin aikana, tämä valmistelu ja kehittäminen ei ole lähtenyt liikkeelle nyt. Se on yli sata vuotta ollut valmistelussa, ja se on erittäin tärkeää. Se on meidät pelastanut monesta eri tilanteesta menneiden vuosikymmenien aikana.
Toisaalta täytyy muistaa, että meillä on omavaraisuus ollut vahvempi, ja sen takia meidän täytyy vahvistaa omavaraisuutta edelleenkin, ja sillä on varmaan tuolla maanviljelijöitten puolella ruuantuotannon ja energiantuotannonkin osalta erittäin merkittävä vaikutus.
No, sitten kun tämä tilanne on kriisiytynyt, niin nyt materiaalien ja eri tarvikkeitten hankinta saattaa olla vaikeutunut. Onko ministerillä tietoa, miten on mahdollista näitä hankintoja mahdollistaa nyt sitten Suomeen tuolta ulkomailta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-10-19T17:39:16,2022-10-19T17:40:21,Hyväksytty,1.1
2022_112_171,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Slunga-Poutsalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_172,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että tämä huoltovarmuusselonteko on täällä meillä eduskunnassa nyt käsittelyssä, ja on erittäin tärkeää, että tämä on myöskin jatkossa täällä, ettei ole kysymys yhdestä ainutlaatuisesta tapahtumasta. On hyvä, että me asetumme, edustajat sekä täällä salissa että sitten valiokunnissa, tämän huoltovarmuuden äärelle pohtimaan niitä asioita ja miettimään niitä kynnyskohtia ja eri sektoreiden välistä tiedonkulkua ja näitä haasteita, mitä meillä on, säännöllisesti, ettei kysymys ole ainoastaan siitä hetkestä, kun on kriisi päällä — kun tämä aihe nyt sattuu olemaan sellainen, että helppoina, hyvinä aikoina pidetään kokonaisuutta itsestäänselvänä.
Haluaisin tiedustella ministeriltä sitä, mitenkä ministeri näkee tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskuksen resurssit ja taidot. Tulisiko sinne laittaa lisää vahvistusta siitä, että siellä pystyttäisiin kehittämään pitkäjänteisesti toimintaa ja resursoimaan sitä oikein ja oikeisiin kohtiin myös silloin, [Puhemies koputtaa] kun on kriisi ohi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-19T17:40:21,2022-10-19T17:41:29,Hyväksytty,1.1
2022_112_173,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_174,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tulevan talven sähkön riittävyys ja tietysti myös kipurajoilla oleva hinta ovat ne asiat, jotka nyt eniten huolettavat, ja tilannetta eivät ainakaan helpota uutiset vaikeuksista ja vastoinkäymisistä Olkiluoto kolmosen käyttöönotossa. Monia hyviä asioita varautumisen suhteen on tehty, kuten vaikka tämä kelluva LNG-terminaali ja sen saaminen Suomeen yhdessä Viron kanssa. Mutta sitten myöskin näen haasteita muun muassa siinä, miten olemassa olevien tuotantolaitosten ottaminen käyttöön on ollut valitettavan hidasta, siis koko kapasiteetin ottaminen ja kaikkien tehoreservien ottaminen käyttöön, ja sitten tietysti tullaan tarvitsemaan myös energian säästämistä ja käytön rajoittamista ja pitää varautua jopa niihin sähkökatkoihin. Mutta haluaisin kysyä ministeriltä: miten te varaudutte huoltovarmuudesta vastaavana ministerinä tähän tulevan talven kriittiseen energiansaatavuusongelmaan, ja mitä konkreettista teillä on nyt tarjota tähän kysymykseen?
Ja sitten toisena nopeana kysymyksenä se, mikä on suunnitelma [Puhemies koputtaa] Huoltovarmuusrahaston kantokyvyn turvaamiseksi, siis konkreettisesti. Onko meille jo tulossa esitys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-19T17:41:29,2022-10-19T17:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_112_175,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_176,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Haataista tästä selontekoprosessista. Tämä seurantaryhmä oli aktiivinen, ja sain itsekin olla siinä mukana. Tämä oli hyvin läpi viety prosessi, mihin kaikki puolueet sitoutuivat, ja niin kuin tässä salissa ollaan kuultu, tälle on paikkansa ja tälle pitää olla myöskin jatkoa.
Olen myös huolissani tästä, mihin edustaja Grahn-Laasonen lopetti, eli meidän rahoituksesta pidemmällä tähtäimellä eteenpäin Huoltovarmuusrahaston osalta. Tällä hetkellähän suuri osa huoltovarmuusmaksusta kerätään energiaverojen yhteydessä fossiilisten polttoaineiden kautta. Te viittasitte omassa puheenvuorossanne tähän selontekoon, missä on kiinnitetty huomiota siihen, että tämä toimintakyky tulee turvata myöskin jatkossa. Kysyisin nyt myöskin tätä: mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, ja saammeko me esitystä vielä tällä vaalikaudella siitä, kuinka voidaan varmistaa jatkossa huoltovarmuusmaksun tuotto ja riittävät resurssit, että me voimme turvata Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan [Puhemies koputtaa] ja elintärkeät toiminnot?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-19T17:42:42,2022-10-19T17:43:49,Hyväksytty,1.1
2022_112_177,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_178,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä esitän kiitokset vihreän eduskuntaryhmän puolesta huoltovarmuusselontekotyöstä.
Ilmastonmuutoksen kiihtyessä vakavat luonnonilmiöt yleistyvät ja voimistuvat haastaen näin suomalaisen kriittisen infrastruktuurin ja ruuantuotannon. Ilmastokriisi on huomioitava sen vaatimalla vakavuudella perinteisten uhkakuvien rinnalla. Kriittisen infran ylläpitäminen edellyttää aktiivista koordinointia ja eri sektorien välistä nopeaa kommunikointia. Laaja-alainen, kaikki sektorit kattava ja myös yksityiset toimijat sisältävä harjoittelu ja valmiussuunnittelu ovat erittäin keskeisiä. Kysyisin ministeriltä: miten sektorikohtaisia vastuita selkeytetään, ja miten poikkihallinnollista yhteistyötä vahvistetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-19T17:43:51,2022-10-19T17:44:39,Hyväksytty,1.1
2022_112_179,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_180,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuusorganisaation käytännön toiminta koostuu siis näistä sektoreista ja pooleista, joissa viranomaistahot ja yksityiset yritykset tekevät sopimuspohjalta yhteistyötä. Kyse on noin tuhannen toimijan yhteistoiminta- ja asiantuntijaverkostosta, ja yritysten rooli tässä on keskeisen tärkeä. Tämä organisaatio on pikemminkin korporatiivinen ja suljettu kuin avoimen demokraattinen tai parlamentaarinen. Tietysti tämänkaltaisen viranomaistoiminnan julkisuus on hyvin rajoitettua, ja yksityisten yritysten keskeinen asema tässä organisaatiossa tarkoittaa myös sitä, että suuri osa toiminnasta on liikesalaisuuden suojan piirissä. Huoltovarmuustyössä siis, kun se on hallinnonalat ja yhteiskunnan ja elinkeinoelämän toimialat ylittävää, tämäkin lisää näitä avoimuuden haasteita. Mutta vaikka huoltovarmuusorganisaation demokraattinen valvonta eittämättä on vaikeaa, parlamentaarisessa oikeusvaltiossa siitäkin tulisi kuitenkin huolehtia.
Arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] tuntuu, että tämä selontekomenettely [Puhemies: Kiitos!] ei yksin riitä. Mitä muuta voitaisiin tehdä asian parantamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-10-19T17:44:39,2022-10-19T17:45:52,Hyväksytty,1.1
2022_112_181,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_182,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita varautumiseen liittyvistä kysymyksistä, ja me suomalaiset olemme kuuliaita ja uskomme viranomaisten toimiin ja viestintään. Siksi on tärkeää, että se tieto, mikä annetaan, on oikeaa ja oikea-aikaista. Viranomaisviestinnän tulee luoda turvaa eikä lisätä kansalaisten huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-10-19T17:45:53,2022-10-19T17:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_112_183,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme ajassa, joka on monin tavoin hyvin epävarma, ja onkin käytävä tarkkaan läpi erilaisia skenaarioita ja uhkakuvia ja kehitettävä yhteiskunnan kykyä vastata nopeasti muuttuviin kriiseihin. On äärimmäisen tärkeää, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet käyvät tahoillaan läpi huoltovarmuuteen liittyvät asiat. Samalla tapaa kuin meillä on käytössä esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi tulee meidän tarkastella tekemisiämme ottaen huomioon, miten toimet vaikuttavat huoltovarmuuteen.
Kysyisinkin ministeriltä: Miten esimerkiksi kuntia ja hyvinvointialueita on ohjeistettu huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä? Kenellä on kokonaisvastuu huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä, ja olisiko tarpeen tai mahdollista perustaa erillinen huoltovarmuusyksikkö, eräänlainen huoltovarmuusnyrkki, joka koordinoisi ja valvoisi kaikkia huoltovarmuuteen liittyviä toimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-19T17:46:48,2022-10-19T17:47:53,Hyväksytty,1.1
2022_112_184,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_185,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hallitukselle ja parlamentaariselle työryhmälle, hyvää työtä. Nyt jos milloin oli tämä selonteon aika, toimintaympäristön muuttuessa. Itsellä oli syvemminkin mahdollisuus perehtyä tähän maanpuolustuskurssilla. Olin neljä viikkoa Huoltovarmuuskeskuksen johtajan tittelillä ja aika vakuuttunut olin siitä suomalaisesta järjestelmästä, siitä pitkäjänteisestä työstä, mitä huoltovarmuuden osalta ja varautumisen osalta on tehty siinä laajassa verkostossa, millä sitä työtä kaiken kaikkiaan tehdään.
Oikeastaan kaksi kysymystä, mitkä jo silloin itselleni heräsivät. Täällä on tullut Huoltovarmuusrahaston kantokyky useammassa kysymyksessä, ja toinen sitten: Vähän selkeyttämistä haluaisin tähän ministeriöitten ja Huoltovarmuusrahaston rajapintaan kokonaisuutena. Onko sitä nyt tässä työssä arvioitu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-10-19T17:47:53,2022-10-19T17:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_112_186,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_187,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on leikkinyt turvealan tulevaisuudella kuin kissa hiiren hengellä. Kun päästökauppa kuritti turvealaa, päätti hallitus kaksinkertaistaa turpeen verotuksen. Samalla se kertoi lattiamallista, jottei kotimaisesta turpeesta vahingossakaan tulisi edullista poltettavaa. Turpeen tulevaisuus näytti mustalta. Seurauksena romahdus, jota hallitus oli hetken päästä pakotettu paikkaamaan pelastuspaketilla, mutta te tarjositte turvekoneista romutuspalkkiota. Sota Euroopassa sai hallituksenkin kaipaamaan niitä koneita takaisin. Mutta kuka yrittäjä pystyy luottamaan, että tällä kertaa hallituksen kynnet eivät iske tuottajien niskaan, kun koneet on saatu taas käynnistettyä? Ministeri Haatainen, pidättekö huoltovarmuuden näkökulmasta virheenä niitä turpeen alasajoon vaikuttaneita päätöksiä, joita hallituksessa on tehty? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-19T17:49:04,2022-10-19T17:50:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_188,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_189,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus ei todellakaan saa olla pelkkä sana, se vaatii ihan oikeasti pitkäjänteisiä toimenpiteitä tämän huoltovarmuuden edistämiseksi.
Tässä huoltovarmuusselonteossa yhtenä asiana otetaan esille sotilaallinen huoltovarmuus. Tekstissä todetaan muun muassa, että on tärkeää, että meillä on kilpailukykyinen puolustusteollisuus sekä vientitoiminta, joka omalta osaltaan tukee sotilaallista omavaraisuutta. Mutta yksi asia, jota tässä haluaisin kysyä, liittyy nyt suomalaisen puolustusteollisuuden vientilupiin. Nimittäin, mitä mieltä te olette huoltovarmuudesta vastaavana ministerinä siitä, että meidän puolustusteollisuuden alalla on nyt haasteena se, että esimerkiksi varaosien ja huoltojärjestelmien osalta me emme kykene täyttämään sopimusvelvollisuuksiamme tiettyihin maihin? Eikö tämä asia ole myös keskeinen osa, joka tulisi saada kuntoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-10-19T17:50:10,2022-10-19T17:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_112_190,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_191,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tiivistää tähän kohtaan hyvin järjestetyn huoltovarmuuden. Minä ymmärrän sen sillä tavalla, että se on kansallinen henkivakuutus laajassa mielessä ajatellen, ja viittaan näihin puheenvuoroihin, joita näissä ryhmäpuheenvuoroissa kuultiin. On tosi tärkeää, että tämä ensimmäinen huoltovarmuusselonteko annettiin eduskunnalle, ja tämä on rauhoittava viesti tälle talolle, mutta minun mielestäni myös kansalaisille päin.
Ei ole kovinkaan pitkä aika siitä, kun ”huoltovarmuus” ja sitten toisaalta ”valmius” olivat sanoja, jotka täälläkin edustajille olivat tuttuja ehkä lähinnä maanpuolustuskursseilta. Ei näistä asioista niin hirveän paljon ole täällä talossa puhuttu niin sanottuina parempina aikoina.
Näen itse niin, että nyt meille on tullut todellinen herätys myös tämän vaalikauden aikana, ja katson niin, että meidän pitää entistä paremmin pystyä tekemään riskiarviota ja paremmin varautua, ja tässä tarkoitan myös varautumista [Puhemies koputtaa] Kiinankin suuntaan, kuten täällä joissakin muissakin puheenvuoroissa on todettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-10-19T17:51:23,2022-10-19T17:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_112_192,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_193,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä huoltovarmuusselonteko on todella hyvä, ja kiitos siitä kaikille, jotka ovat olleet sitä tekemässä, ja tietysti ministerille, joka on tämän käynnistänyt ja täällä sitä esitteli.
Korostitte — ja täällä on korostettu hyvissä puheenvuoroissa, mitä olen kuunnellut työhuoneesta käsin — nimenomaan yhteistyötä. Meillä on aikoinansa luotu tällainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli. Miten ajattelette, että Huoltovarmuuskeskus ja yleensä huoltovarmuus, jonka pitäisi mennä kaikkeen johtamiseen nyt, ja tämä kokonaisturvallisuuden malli saadaan synkkaamaan yhteen?
Toinen huoli on itselläni, kun puhuitte myöskin osaamisesta. Edustan itse täällä myöskin Naisten Valmiusliittoa, ja me olemme kouluttaneet yli 12 000 naista vuosien aikana turvallisuustaitoihin ja varautumistaitoihin, mutta ongelma on se, että meillä ei ole rekisteriä, josta, jos poikkeusolot tulee, löytyvät ne henkilöt, jotka on koulutettu. Tämä on mielestäni sellainen puute, ja olenkin esittänyt, että TEM voisi ottaa tästä kopin ja lähteä [Puhemies koputtaa] rakentamaan tätä rekisteriä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T17:52:32,2022-10-19T17:53:41,Hyväksytty,1.1
2022_112_194,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_195,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä huoltovarmuusselonteko, joka on ensimmäinen laatuaan, on ihan paikallaan nytten, ja hyvä, että Suomessa on kuitenkin kiinnitetty huoltovarmuuteen kansainvälisesti verrattuna aika paljonkin huomiota.
Haluan kuitenkin kiinnittää osaamisen merkitykseen vielä huomiota. Tässä selonteossahan otettiin esille — taisi olla se kolmas kohta — ja aika hyvin sinänsä huomioidaan kriittisen osaamisen turvaaminen kansallisesti eri toimialoilla ja myös eri alueilla. Aikaisemmin käsiteltiin tki-tiekarttaa ja rahoitusta tässä salissa, ja nostin siinä esiin, että tarvittaisiin valtioneuvostoon joku tiedeneuvonnan ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan koordinoiva elin. Se voisi auttaa esimerkiksi siihen, että vaikka me nyt olemme yhtä mieltä huoltovarmuuden tarpeesta, niin kohta taas tänne tulee erilaisia lakiesityksiä, mitkä eivät ole mitenkään synkronissa keskenään, vaan niissä ei ole otettu huomioon esimerkiksi erilaista teknologiariippuvuutta muualta tai ei ole otettu huomioon huoltovarmuutta tai ne menevät ihan ristiin. Sitä paremmallakin syyllä osaamiseen ja sen koordinointiin tarvitsisi kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-10-19T17:53:43,2022-10-19T17:54:50,Hyväksytty,1.1
2022_112_196,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_197,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella tärkeää, että tänään olemme tämän huoltovarmuusselonteon käsittelyssä, ja tärkeää on, että tämä selonteko annettaisiin joka eduskuntakausi.
Olemme paljon pohtineet ja tehneet työtä sen eteen, ettemme olisi riippuvaisia Venäjästä ja Venäjän fossiilisesta energiasta, mutta samaan aikaan meidän on katsottava asiaa laajemmin. Kokoomus on esittänyt Kiina-strategiaa. Saksa tekee työtä, jotta se pääsisi Kiina-riippuvuudesta. Kysynkin, onko hallitus tähän tarttunut. Oletteko EU:n tasolla vieneet asiaa eteenpäin, että koko EU katsoisi tätä asiaa? Lääkkeet ovat esimerkki siitä, että olemme aivan liian riippuvaisia Kiinasta. Meillä on jo nyt lääkkeissä saatavuusongelmia. Olemme nähneet, mitä diabeetikoille tapahtuu Ukrainassa, kun ei ole saatu insuliinia, ei ole saatu pitkäaikaissairaille lääkkeitä. Moni suomalainen miettii, miten me olemme tähän varautuneet.
Kysynkin vielä tässä, mitä hallitus on tehnyt ja mitä me voisimme tehdä, jotta vaikeissakin kriisitilanteissa voimme turvata riittävän lääkehuollon. Vielä kysyn tässä lopuksi, [Puhemies koputtaa] onko tiedotus tässä asiassa hyvää, että kun ihmiset varautuvat, niin miten lääkkeiden kanssa pitäisi toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-10-19T17:54:50,2022-10-19T17:56:06,Hyväksytty,1.1
2022_112_198,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_199,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erinomainen asia, että huoltovarmuusselonteko on laadittu ja tähän tematiikkaan on hallituksen toimesta kiinnitetty erityistä huomiota. Suomihan on maa, joka ylipäätäänkin on historiallisesti ottaen viimeisten vuosikymmenten aikana panostanut huoltovarmuuteen paljon syvemmin ja kattavammin kuin moni eurooppalainen verrokkimme, mutta siitä huolimatta aivan tässä Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyssodan alla ajattelumme on jonkin verran myöskin päässyt herkeämään tästä aiemmasta hyvästä huoltovarmuusajattelustamme. Minulle on vähän päässyt muodostumaan sellainen huoli, että hallituksella ei välttämättä ihan aina oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee, kun hallitus kuitenkin on omalla toiminnallaan ollut riskeeraamassa huoltovarmuuttamme esimerkiksi energiapolitiikan suhteen.
Siksi kysyisinkin ministereiltä: millä varmistetaan, että hallituksen energiapolitiikassa vastaisuudessa myös ne hyvät ajatukset, joita tässä selonteossa esiin tuodaan, [Puhemies koputtaa] tulevat lihaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-10-19T17:56:08,2022-10-19T17:57:15,Hyväksytty,1.1
2022_112_200,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_201,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista on kyettävä huolehtimaan kaikissa olosuhteissa. Hyväkään suunnitelma ei kuitenkaan toimi, elleivät johtamisasiat ole kunnossa — siis myös johtaminen ja päätöksenteko on turvattava. Kriisitilanteessa emme voi jäädä arpomaan, kenellä on valta päättää, tai pallottelemaan vastuuta eri tahojen välillä. Koronan hoidossa tapahtuneista virheistä on tässä asiassa siis otettava opiksi. Yhteistyötä on kyettävä tekemään viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten välillä. Kysynkin ministeriltä: kuinka tämän asian suhteen tullaan toimimaan, ja kuinka tulemme huolehtimaan huoltovarmuuden kannalta, että johtaminen toimii?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-10-19T17:57:17,2022-10-19T17:58:03,Hyväksytty,1.1
2022_112_202,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_203,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että huoltovarmuusselonteko on täällä käsittelyssä. Nostaisin tulevaisuudesta ja tästä hetkestä oikeastaan sen, että teknologian kehitys ja sen merkitys meidän arkeemme kasvaa räjähtävällä vauhdilla, ja se asettaa huoltovarmuuden myös aivan uuteen asemaan.
Täällä on nostettu jo ansiokkaasti meidän teknologista riippuvuuttamme Kiinaa kohtaan, ja en lähde yleisestikään toistamaan puheenvuoroja, mitä täällä on pidetty. Siksi nostaisinkin keskusteluun yhden vähän rohkeamman kulman, mikä ei selonteossa näy, eli avaruuden. Kilpailu avaruuden hallinnasta on jo parhaillaan käynnissä, ja tälläkin hetkellä jos mietitään satelliittiverkostojen merkitystä meidän arkeemme — on se sitten internetin tai GPS:n tai säätietojen kautta — niin se on valtava, ja Ukrainassa nähdään tällä hetkellä, että yhdysvaltalaisen yrityksen satelliitit ovat aivan ratkaisevassa asemassa. Toivonkin, että Suomi ottaa tässä yhdessä EU:n kanssa rohkeamman asenteen ja vie tätä asiaa eteenpäin, vaikka tämä onkin vähän fiktiivistä välillä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Futuristista, ei fiktiivistä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T17:58:05,2022-10-19T17:59:15,Hyväksytty,1.1
2022_112_204,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_205,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa. Tämä on vähän erikoista siinä mielessä, että huoltovarmuus on pohjimmiltaan turvallisuuskysymys, kuten täällä keskustelussakin on tullut useasti ilmi. Huoltovarmuuteen panostamalla pidämme yllä yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja kykyä selviytyä myös suorista sotilaallisista toimenpiteistä.
Huoltovarmuuden ylläpitäminen on puolustuspolitiikkaa mitä suurimmassa määrin. Mielestäni Huoltovarmuuskeskuksen pitäisi olla pikemminkin puolustusministeriön alainen laitos. Olen huomenna jättämässä toimenpidealoitteen, jossa ehdotan tällaista siirtoa. Kysyisinkin nyt työ- ja elinkeinoministeriltä: koetteko tämän teille sopivaksi vai näettekö, että se olisi mieluummin puolustusministeriön alaista, kun elämme tämmöistä kriisiaikaakin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-19T17:59:17,2022-10-19T18:00:09,Hyväksytty,1.1
2022_112_206,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_207,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hieno asia, että tämä huoltovarmuusselonteko on saatu aikaan ja täällä on laaja tuki tälle asialle. Kiinnitin kuitenkin huomiota edustaja Yrttiahon puheenvuoroihin, joissa hyvin voimakkaasti arvosteltiin yksityisten yritysten roolia tässä huoltovarmuudessa. Yksityinen sektori on mielestäni julkisen sektorin ohella erittäin keskeinen toimija. On tietysti niin, että yksittäisissä kaupoissa on varmaan tehty virheitäkin, ja sitä täytyy arvioida, mutta kyllä sellainen ajatus, että huoltovarmuus olisi vain julkisen sektorin tehtävä — sellainen järjestelmä oli, se oli Neuvostoliitto, ja se itse asiassa kaatuikin huoltovarmuuteen, kun se ei pystynyt edes peruselintarvikkeita ihmisille tarjoamaan. Eli kyllä kotimainen huoltovarmuus, kun mennään nimenomaan tänne ruokatuotannon puolelle, rakentuu nimenomaan hajautetulle tuotannolle ja kannattaville perheviljelmille. Se on se asia, jossa meidän on onnistuttava, jotta voidaan se puoli hoitaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-19T18:00:11,2022-10-19T18:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_112_208,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_209,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Herra puhemies! Huoltovarmuus on keskeinen osa meidän kokonaisturvallisuuttamme ja kokonaismaanpuolustustamme. Me olemme siitä pitäneet huolta sadan vuoden ajan. Se on meidän vahvuutemme, ja se on myös esimerkkinä muille, miten asioita pitää yhdessä hoitaa, nimenomaan näin, että koko yhteiskunta myös huolehtii siitä. Tosin aika ajoin on meilläkin ollut kyllä toimenpiteitä ja äänenpainoja siihen, ettei huoltovarmuudesta nyt niin välttämättä huolta tarvitse pitää. Viittaan nyt vaikkapa siihen, kun huoltovarmuusvarastoja pienennettiin.
Kiitos ministeri Haataiselle, että olette tuonut tämän selonteon eduskuntaan ja esittelitte sen — erinomainen asia. Huolenaiheita, joita siellä monista asioista on, on tarpeen korjata. Ja siihen varmasti löytyy yhteistä tahtoa, että ne kapeikot laitetaan kuntoon.
Yksi kapeikko siellä, joka ei ole vielä tullut esille, on Euroopan unionin nykyinen komissio. Siellä ei ole huomattu, miten huoltovarmuus on kriittinen asia. Viittaan nyt ennallistamiseen, uusiutuvaan energiaan, maankäyttösektoriin ja niin edelleen. Tämä täytyy myös selväksi tehdä, että myös komission pitää ottaa huoltovarmuus huomioon. Muuten täällä pohjan perukoilla ei voida huoltovarmuutta ylläpitää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-10-19T18:01:16,2022-10-19T18:02:39,Hyväksytty,1.1
2022_112_210,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Ja vielä minuutti, edustaja Mäenpää, ja sen jälkeen ministeri Haatainen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_211,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvä ministeri! On hieno asia, että tämä on saatu tänne saliin, ja olen itse saanut olla tuossa parlamentaarisessa työryhmässä mukana. Huoltovarmuus on ehkä tärkein asia, mitä täällä salissa tulisi käsitellä enemmänkin.
Huoleni koskee valtionyhtiöiden ja laitosten kotimaisen työn ja tuotteiden käyttöä. Tein viime marraskuussa kirjallisen kysymyksen Puolustusvoimien kuorma-autohankinnasta. Silloin oli korona. Olisi saatu luotua kymmeniä työpaikkoja. Laki huoltovarmuudesta puolsi tätä. Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista puolsi tätä. Valtioneuvoston päätös kansallisesta julkisten hankintojen strategiasta puolsi hankintaa. Niitä oli paljon, tämmöisiä sääntöjä. Kesäkuussa 2022 Puolustusvoimien autohankinta, 300 kappaletta, päätettiin saksalaisen valmistajan hyväksi hintaeron ollessa noin kaksi prosenttia. Milloin Puolustusvoimat, valtion hallinnoimat yritykset alkavat tehdä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sellaista yhteistyötä, jolla saadaan varmistettua tämä kotimainen huoltovarmuus, koulutus ja työn säilyminen Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-19T18:02:39,2022-10-19T18:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_212,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_213,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli lukuisa joukko kysymyksiä.
Kysyttiin näistä hankinnoista ja siitä, miten pystytään varmistamaan tilanne. Meillä on ihan kohtuullinen tilanne eri tarvikkeiden saatavuudessa. Meillä on ongelmia ollut, mutta kuten täällä on todettu nyt, keskusteltu siitä, kuka vastaa ja miten tätä huoltovarmuusyhteistyötä tehdään, niin sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä yksityisten toimijoiden, elinkeinoelämän kanssa, yritysten kanssa. Tämän tuhat eri toimijaa käsittävän verkoston kautta me olemme pystyneet myös ennalta estämään tilanteita, joissa olisi esimerkiksi muovin saatavuus loppunut kokonaan. Sitä on ennakoitu, ja markkinoiden kautta on sitten etsitty keinot, joilla on pystytty varmistamaan se, että esimerkiksi elintarviketeollisuuteen pystytään varmistamaan pakkausmateriaalit. Eli monia asioita tehdään täällä koko ajan, pysytään ajan tasalla, seurataan sektorikohtaisesti, mikä tilanne kussakin tuoteryhmässä on, jotka ovat strategisesti tärkeitä ruokahuollon, energiahuollon ynnä muiden asioiden kannalta. 
Huoltovarmuuskeskuksen resursseista. Linjauksenahan on nyt tässä strategiapaperissa, tässä selonteossa se, että tämä säilyisi edelleen ulkopuolisena rahastona, ja näin tulee olla, jotta se on joustavasti käyttöön otettavissa silloin, kun tarve vaatii. Tämä maksu, jolla kerätään varoja Huoltovarmuusrahastoon, on nyt sidoksissa fossiilisiin polttoaineisiin, ja sitä seurataan koko ajan hyvässä yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa, ja valtiovarainministeriön kanssa ollaan myös tulevaisuudessa. Tämäkin täytyy ratkoa, siihen etsitään keinot, eli se on tässä linjauksessa nyt sisällä ja näin tullaan tekemään. Kun selonteko on valmistunut, niin lähdetään valmistelemaan, miten se rahoitus sitten järjestyy, ja siinä VM tietenkin on meillä keskeinen yhteistyökumppani, jonka kanssa ratkaisut tehdään. 
Energian saatavuus. Meillä on useita toimia vireillä, joista jo osan tuossa sanoin, mutta kuten sanoin — tai tätä ei ole vielä täällä todettu — meillä on myös fossiilisen polttoaineen varastot olemassa. Meillä on myös ihan selvät säännöt, kuinka pitkäksi aikaa pitää riittää polttoainetta Suomenmaassa, eli tämä on meillä tosi hyvin hoidettu. Se antaa meille sitä puskuriaikaa siihen, että pystytään taas sitten normaalisti saamaan markkinoilta polttoainetta. Turpeen määrää on kasvatettu varmuusvarastona ihan just vastikään, [Juha Mäenpää: Se on liian vähän!] ja maakaasun saantia on nyt varmistettu Balticconnectorin kautta, ja LNG-terminaali on turvattu kaasun saamiseksi. Ja tietenkin Olkiluoto, jonka mainitsin, on tosi tärkeä. Teollisuuden Voima, Olkiluoto, joka saadaan nyt toivon mukaan joulukuussa täydellä teholla käytiin, tietenkin talven kannalta tulee olemaan todella tärkeä. 
Lääkkeistä kysyttiin täällä. Meillähän on lääkkeiden velvoitevarastot. Tässäkin tehdään yritysten kanssa yhteistyötä. Seuraamme koko ajan tiiviisti lääketilannetta, joka nytkin tässä tilanteessa on ihan todellinen näiden lääkeraaka-aineiden vuoksi. On oltava siinä valppaana. Teemme myös EU:n yhteishankintoja, ja tässähän myös EU-tasolla on HERA-järjestelmä, jossa muun muassa rokotteiden osalta näimme, miten tärkeää on se, että meillä on EU-yhteistyö olemassa. Olisimme varmasti jääneet ilman rokotteita, jos sitä ei olisi ollut. Eli monella sektorilla toimimme. 
Kunnista kysyttiin, mikä on todella tärkeä asia, kunnat ja alueet. Kukin sektoriministeriö vastaa tästä hallinnonalallaan varautumisesta ja ohjeistaa myös näin ollen kuntia ja hyvinvointialueita oman sektorinsa asioihin liittyvissä kysymyksissä. Aluetason yhteistyötä puolestaan kehitämme koko ajan muun muassa Huoltovarmuuskeskuksen hankkeissa, ja se on ihan olennainen ja tärkeä asia, että me aluetasolla osataan toimia. Meillä on muun muassa tämmöinen uusi huoltovarmuuden yhteistyöryhmä perustettu, jonka tehtävänä on nimenomaan luoda edellytyksiä sille, että tieto kulkee ja osataan myös tehdä parempaa yhteistyötä, ja useita toimenpiteitä on siellä nyt tähän valmisteilla. 
Tähän Mäenpään kysymykseen. Olette siitä myös kirjallisen kysymyksen tehnyt, ja siihen on puolustusministeri Kaikkonen vastannutkin. Tässä selonteossa ehdotetaan nyt sitten selvitettäväksi tarve ja mahdollisuudet uudistaa julkisten hankintojen sääntelyä EU-sääntelyn puitteissa niin, että huoltovarmuustarpeet pystyttäisiin riittävästi huomioimaan. Silloin on esimerkiksi myös arvioitava, voidaanko sitten julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia muuttaa niin, että siinä huomioitaisiin paremmin huoltovarmuusperusteisten hankintojen erityispiirteet. Kyllä tästäkin asiasta on pitkään keskusteltu eri yhteyksissä, ja kyllä tämä läpi täytyy käydä, jotta se tavoitetila saavutetaan, että pystymme varmistamaan meidän kyvykkyytemme myös tältä osin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-19T18:04:09,2022-10-19T18:10:19,Hyväksytty,1.1
2022_112_214,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_215,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että huoltovarmuudesta tehtiin selonteko. Mutta onko globaaliin ruokakriisiin kuitenkaan varauduttu riittävästi? Globaalia ruokakriisiä pahentaa Ukrainan tilanteen eskaloituminen, jonka huutojoukoissa valitettavasti tämäkin sali jatkaa edelleen.
Ruokaomavaraisuutemme suurimmat uhat tulevat tällä hetkellä EU-määräyksistä, Venäjän vastaisista pakotteista ja hallituksen ilmastopolitiikasta. Jopa armeija marssii vatsallaan, ja ruuan tuonti maahamme ulkomailta on käytännössä helposti katkeavien merikuljetusten varassa, ellemme saa ruokaa maitse Venäjän suunnasta. Maamme huoltovarmuuskysymyksessä tämän osoitti 1941—1944 jatkosodan ruokapula. Tuolloin kansa pystyttiin katovuosista ja hevos- ja työvoimapulasta huolimatta omin avuin pelastamaan nälkäkuolemalta, kun joka ikinen kasvatti ja viljeli kaupungeissakin mitä ikinä voi. Jopa rintamalla oli sairastuminen puutostauteihin harvinaista, eikä epidemioita ilmennyt. Väitän, että nykyiset tuulivoimalla käyvät hallinnon ajatuspajat hyytyvät jo ensimmäisenä lanttutalvena.
Kun puhutaan varautumisesta, on ruuan riittävyys pohjoisessa ja maaperältään köyhässä maassamme kynnyskysymys. Kuinka nykyisessä maailmantilanteessa on voitu edes ehdottaa jotain pellonraivausmaksuja jo muutenkin ahdingossa oleville kotieläintiloille? Maankäyttösektorin ilmastomääräykset tulevat johtamaan ilmeisen tarkoituksellisesti siihen, että köyhtynyt kansa syö tuotantohalleissa pystyviljeltyjä ja geenimuunneltuja vihanneksia, bakteeripihvejä ja hyönteisaterioita. On törkeää, että Suomen itsenäisyyden juhlarahastokin ohjeisti YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin mukaisesti suomalaisia luopumaan punaisesta lihasta ja maitotuotteista. Ihminen on sekasyöjä, joka pysyy parhaiten terveenä ja toimintakunnossa, kun syö lihaa.
Ilmastoagendalla ja EU-säädöksin johdettu maatalousyrittäjien kyykyttäminen altistaa tilat konkurssille ja kriisin uhatessa edelleen kansan nälänhädälle. Tämä kehitys on pysäytettävä, ja myös siksi Suomen EU-jäsenyys tulee mitätöidä. Kun otetaan huomioon koronasulkujen ja Venäjä-pakotepolitiikan yhteisvaikutukset, ei ole kaukana mielleyhtymä Ukrainan itsenäisiä talonpoikia tappaneesta holodomor-politiikasta — tällä kertaa kansainvälisessä mittakaavassa.
Meille suomalaisille lähempi vertauskohta historiassa ovat kuitenkin suuret nälkävuodet vuosina 1866—1868, kun 200 000 suomalaista kuoli nälkään ja tautiepidemioihin. Itse asiassa viikatemiehen niittäessä synkkää satoaan noina suurina katovuosina alkoi Suomen nousu karjatalousmaana. Vilja ei kasvanut, mutta heinä kasvoi, ja kellä lehmä oli, joi maitoa. Ja kuten sanotaan, lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Väestöstä kuoli suurina nälkävuosina 12 prosenttia, lehmistä neljä prosenttia.
Valtaosa hyötykasveista ei kasva Suomessa yhtä hyvin kuin Etelä-Euroopassa, mutta nurmi kasvaa. Nykyrakenteilla luomukauden laidunnus ei takaa modernin ruuantuotannon omavaraisuuskysymystä volyymin suhteen, mutta sen se takaa, että Suomessa on joka pirtissä jotain ruokaa, jos tuotantoketjut syystä tai toisesta eivät toimi.
Arvoisa puhemies! Tämä selonteko on ruuan omavaraisuusasteen suhteen epärealistinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-19T18:10:40,2022-10-19T18:15:42,Hyväksytty,1.1
2022_112_216,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_217,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansainvälinen kauppa kannattaa, ja se on ilman muuta positiivinen asia etenkin sellaiselle vientiriippuvaiselle pienelle kansantaloudelle kuin Suomi on. Jos eläisimme puhtaasti rationaalisten toimijoiden maailmassa, niin kansainvälinen keskinäisriippuvuus, kaupallinen keskinäisriippuvuus, olisi myöskin jotain sellaista, joka olisi omiaan merkittävästi lisäämään kansainvälisen rauhan ja kaikkinaisen positiivisen kehityksen edellytyksiä. Valitettava totuus kuitenkin on se, että kaikki kansainvälisen politiikan toimijat eivät ole rationaalisia toimijoita ja joillakin imperialistisia haaveitaan elättelevillä diktaattoreilla saattaa olla houkutus lähteä laajentamaan omia imperiumejaan aseellisesti siitä huolimatta, että se aiheuttaisi merkittävää haittaa myöskin omalle kansainväliselle kaupalliselle asemalle.
Kun kuitenkin tällaisessa maailmassa elämme, niin tietysti Suomen kaltainen vientivetoinen kansantalous on erityisen haavoittuvuuden alla ja alttiina sellaiselle. Tähän olemme sinänsä lähtökohtaisesti hyvin varautuneet vuosien varrella, ja Suomessa huoltovarmuudesta ja omasta elinkelpoisuudesta myöskin tiukemmissa tilanteissa on pidetty aika lailla hyvää huolta, olkoonkin että aina aika ajoin tietyillä poliittisilla ryhmillä erilaisista syistä on saattanut olla poliittista halukkuutta myöskin huoltovarmuudesta tinkiä.
Olen ollut aika lailla huolissani siitä politiikasta, mitä hallitus on aika ajoin harjoittanut, oli sitten kysymys energiapolitiikasta tai sitten vaikkapa omavaraisuuteen ja suomalaiseen ruuantuotantoon liittyvästä politiikasta. Erilaisista ilmastoperusteisista syistä on saatettu haluta ajaa alas määrättyä energiasektoria tai on haluttu yksipuolistaa sitä energiapalettia, joka Suomella on käytössään. Yhtä lailla on oltu hieman huolettomia sen suhteen, miten kotimainen ruuantuotanto pystyy vallitsevissa olosuhteissa pärjäämään. Tämä on tietysti ollut monilla eri tavoilla omiaan altistamaan Suomea niille riskeille, joihin pääsääntöisesti huoltovarmuudestamme huolehtimisella on haluttu huomiota kiinnittää.
Siksi onkin erinomainen asia, että nyt huoltovarmuudesta on tämä selonteko laadittu ja siihen on kiinnitetty myöskin erityistä poliittista huomiota. Se on äärimmäisen tärkeää yleisestikin ottaen mutta erityisesti näissä maailmanpoliittisissa olosuhteissa, joissa Venäjä käy raakalaismaista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan. Toivon, että tämän huoltovarmuusselonteon johtopäätökset heijastuvat vastaisuudessa myöskin hallituksen muille politiikan sektoreille, jotta nämä olisivat yhteismitallisia eikä kriittistä huoltovarmuutta enää muin politiikkatoimenpitein vaarannettaisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-10-19T18:15:43,2022-10-19T18:18:57,Hyväksytty,1.1
2022_112_218,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_219,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeistään Venäjän sotatoimet ovat katkaisseet selän siltä osin, että emme voi olla riippuvaisia häikäilemättömästi sotaa käyvän maan fossiilisesta energiasta tai energiantuontisuopeudesta, saatikka että rahoittaisimme sotatoimia. Tämä on siis yksi osa huoltovarmuuskeskusteluamme. Huoltovarmuus tietenkin on paljon enemmän kuin energia, vaikkakin se on tärkeä osa sitä.
Yksi osa huoltovarmuuttamme on myös ymmärrys kokonaisesta Suomesta, siis koko Suomen merkityksestä huoltovarmuudesta huolehtimisessa. Kauttaaltaan elinvoimainen ja toimelias Suomi on myöskin huoltovarma Suomi. Tämän saman logiikan ansiota on myös se, että energiajärjestelmämme ei ole ollut yhden kaasuputken varassa, vaan olemme tuottaneet energiaa monin eri tavoin kaikkialla maassa. Tämä on myös jatkossa entistä tärkeämpää.
Myös ruuantuotannon korkea omavaraisuus on keskeisintä huoltovarmuutta. Suomalaisen ruuan saatavuus, laatu ja turvallisuus on turvattava kaikissa tilanteissa. Siksi viljelijöistä ja maatalouden kannattavuudesta on tietenkin pidettävä huolta. Tässä meillä on edelleen valitettavia haasteita, ja jokaisen meistä olisi viimein tämä tosiasia tunnustettava.
Keskustan linja energiapolitiikassa on jo kauan ollut lisätä uusiutuvaa ja puhdasta energiaa, siis lisäämällä kotimaista tuotantoa sekä rakentamalla myös siirtoyhteyksiä naapurimaihin. Tätä politiikkaa on jatkettava tulevaisuudessakin.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa myös totta kai sotilaallisen varautumisen merkitystä. Keskustan eduskuntaryhmä, kuten monet muutkin puolueet, tuki yksimielisesti Suomen liittymistä puolustusliitto Natoon. Huoltovarmuus on siis myös puolustus- ja rajaturvallisuuden vahvistamista, ja niitä toimia on todella tällä hallituskaudella tehty.
Puhemies! Lopuksi: Huoltovarmuutta on myös kansallinen hyvinvointimme ja korkea sivistystaso. Siksi koulutus, sen taso, maan kattava laadukas koulutusjärjestelmä ja tasokas opettajuus ovat myös eräitä kulmakiviä. Kaiken pohjalla on myös jokaisen oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi, ja siksi myös liikunnan merkitystä osana kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta on syytä korostaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-10-19T18:18:57,2022-10-19T18:22:06,Hyväksytty,1.1
2022_112_220,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_221,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin juuri maanpuolustuskurssilla numero 241. Huoltovarmuus oli yksi kurssin pääteemoista. Huoltovarmuus on keskeinen osa maamme kokonaisturvallisuutta.
Pohjoiskarjalaisena kansanedustajana kannan erityistä huolta Itä-Suomesta. Itä-Suomella on aivan erityinen asema myös kokonaisturvallisuuden kannalta. Maamme huoltovarmuus voidaan turvata vain pitämällä koko maa asuttuna ja koko maa elinvoimaisena.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola on todennut, että Suomi ei saa päästää itärajan alueita näivettymään, sillä se on turvallisuusriski. Hän totesi myös, että Viro on tunnistanut tämän asian omassa maassaan kehittämällä ja tukemalla Narvan aluetta. Virossa on tehty suuria investointeja juuri Narvan alueelle ja näin pyritty nostamaan ihmisten elintasoa, jotta alue pysyisi elinvoimaisena.
Arvoisa puhemies! Tärkeimpiä asioita maamme kannalta ovat huoltovarmuus ja omavaraisuus ennen kaikkea energiassa ja ruuassa. Kilpailukykyinen maatalous on elinehto suomalaiselle elintarviketuotannolle. Ilman alkutuotantoa meillä ei ole mahdollisuutta ylläpitää laajaa elintarvikkeiden jatkoteollisuutta. Huoltovarmuutemme perustuu kotimaiseen tuotantoon, ja myös siksi siitä on pidettävä kiinni. Suomalainen kuluttaja tutkitusti arvostaa kotimaista, vastuullisesti tuotettua, puhdasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Moni kuluttaja olisi valmis maksamaan ruuasta jopa enemmän, mikäli tietäisi maksetun lisän varmasti menevän suomalaiselle alkutuottajalle.
Arvoisa puhemies! Olen taustaltani metsätalousinsinööri. Minulle metsä, luonto ja luonnonvarat ovat merkinneet aina paljon. Olen seurannut huolestuneena ja järkyttyneenä keskustelua, jota EU:ssa käydään metsistämme. Jos ihan tarkkoja olemme, keskustelun kohteena eivät ole maamme, Suomen, metsät vaan myös suomalaisen yksityisen ihmisen omistamat metsät, siis yksityinen omaisuus. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa, jotka omistavat yli 60 prosenttia kaikista Suomen metsistä. Etelä- ja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat jopa kolme neljäsosaa metsistä. Keskustellessamme maamme metsien käytöstä tämä fakta tuntuu olevan hukassa komission lisäksi joidenkin edustajien osalta jopa tässäkin talossa. Jokamiehenoikeudet eivät tarkoita oikeutta toisen ihmisen omaisuuteen. Metsistämme on moneksi. Ne tarjoavat jokamiehenoikeuksien mukaisesti luonnonantimia ja vapaa-aikaa, ja myös tällä on maamme kriisinkestävyyden kannalta suuri merkitys. Metsät tarjoavat raaka-ainetta rakentamiseen, lämpöön ja energiaan kuten myös fossiilisia tuotteita korvaavan vaihtoehdon monelle muovin kaltaiselle tuotteelle. Metsät ovat ja niiden tulee jatkossakin olla kansallisen päätösvallan piirissä.
Arvoisa puhemies! Yksi maanpuolustuskurssin 241 tärkeimmistä opeista oli, että elintärkeitä toimintoja maamme selviytymisen kannalta ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, väestön toimintakyky ja palvelut, henkinen kriisinkestävyys, talous, infra ja huoltovarmuus. Olemme siis nyt tässä käsiteltävässä asiassa aivan olennaisen asian äärellä maamme tulevaisuuden kannalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-10-19T18:22:09,2022-10-19T18:25:48,Hyväksytty,1.1
2022_112_222,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_223,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomella on pitkät perinteet huoltovarmuuden ylläpitämisestä ja yleisestä varautumisesta. Siinä mielessä on vähän erikoista, että käsittelyssä oleva selonteko on ensimmäinen laatuaan. Hyvä niin kuitenkin.
Selonteko käsittelee huoltovarmuutta ja sen kehityskohteita sekä haasteita laaja-alaisesti. Vaikka kansalaiset ja myös yritykset sekä kolmas sektori ovat tehneet ansiokasta työtä huoltovarmuuden turvaamiseksi, ei samaa kiitosta voi antaa hallitukselle. Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan harjoittamisen varjolla huoltovarmuuteen liittyviä seikkoja on suorastaan laiminlyöty ja jopa ajettu alas. Puhun nyt etenkin energiasta, jonka suhteen niin Suomi kuin koko Eurooppakin on tehnyt valtavia virheratkaisuja. Olemme pitkien etäisyyksien kylmä maa, joka on pitkälti riippuvainen meriteitä pitkin kuljetettavista fossiilisista polttoaineista. Polttoaineiden varmuusvarastointi vastaa vain noin puolen vuoden normaalikäytön kulutusta.
Yksi ratkaisu parantaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta tältä osin olisi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan valmius käynnistää kotimaisten nestemäisten polttoaineiden tuotanto kriisitilanteissa. Kotimaista biopolttoainetta voidaan valmistaa esimerkiksi niin sanotulla Fischer—Tropsch-prosessilla; tein tästä aiheesta keväällä myöskin toimenpidealoitteen.
Vastaavasti sähköntuotannossa meidän pitää pyrkiä täyteen omavaraisuuteen. Tuontisähkön varassa meidän ei pidä olla, kun kerran on mahdollisuus olla kotimaisen tuotannon varassa. Tuuli- tai aurinkovoimaan panostaminen ei tietystikään ole ratkaisu ilman, että näiden sääriippuvaisten energiamuotojen tuottajille asetetaan tiukat säätövoimavelvoitteet. Tässä tilanteessa ei myöskään pidä sulkea yhtään voimalaa. Haketta ja turvetta pitää lähivuosina polttaa, ja hallituksen on annettava näille tuotantomuodoille aidot mahdollisuudet. Nyt on, arvoisa hallitus, tosi kysymyksessä.
Turpeesta puheen ollen pitää jälleen kerran kummastella hallituksen järjettömän ideologista politiikkaa. Turpeen merkitys nyt keskellä energiakriisiä onkin valtava. Kyse ei ole pelkästään sen roolista energiantuotannossa, vaan kyse on myös kasvu- ja kuiviketurpeesta, joille ei ole mitään vastaavan laatuisia korvaavia vaihtoehtoja. Niillä taataan ja turvataan kotimaisen puhtaan maatalouden tuotantoa. Kotimaisen maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen on kriisitilanteissa elinehto. Emme voi ripustautua ulkomailta millään muotoa tuodun ruuan varaan. Maatalouden kriisi vaatii siis sekä pikaisia että pitkällä aikavälillä vaikuttavia ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Selonteossa kuvataan hyvin liikenneyhteyksien merkitystä. Suomi on pitkien etäisyyksien hajautettu yhteiskunta, jossa väylien on oltava kunnossa. Tarvitsemme henkilö- ja tavarakuljetuksillemme vaihtoehtoisia reittejä. Rataliikenteen puolella olen monesti puhunut poikittaisyhteyksien ja erityisesti Suomen leveyssuunnassa yhdistävän kehäradan puolesta. Tuo rata pätkii nyt Porin ja Haapamäen välillä sekä Savonlinnan kohdalla. Tämä ratayhteys olisi saatava käyttöön. Samalla se nostaisi läntisen Suomen satamien merkitystä ja avaisi sitä kautta reittejä myös Ruotsiin ja länteen. Tällä, nyt jo voisi sanoa, Nato-radalla kulkisi kätevästi myös Puolustusvoimien raskas kalusto.
Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon kriisinkestävyys joutui koetukselle koronapandemian vuoksi. Pandemia osoitti, että tämän sektorin merkittävin rajoittava tekijä on ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys, kuten täällä selonteossakin hyvin on nostettu esiin. Sote-alan kriisin ratkaisemiseksi meidän pitää saada koulutuspolut sujuvammiksi ja alalle hakeutuvien määrä jälleen nousuun. Nostaisin vielä esiin sen, että unohtaa ei missään nimessä pidä omaishoitajia, jotka pyyteettömällä työllä vähentävät muihin sote-palveluihin liittyvää painetta. He jos ketkä ovat niitä oikeita arjen sankareita, ja tätä arvostusta pitää heille myöskin palkitsemisen muodossa osoittaa.
Lopuksi vielä nostaisin esiin Huoltovarmuuskeskuksen roolin. Tällä hetkellä Huoltovarmuuskeskus toimii työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa, mutta tämänkin päivän keskustelussa on tullut melkein jokaisessa kohdassa ilmi, että olisi loogisempaa palauttaa keskus puolustusministeriön alaisuuteen. Huoltovarmuus on puolustuspoliittinen asia, ja tästä jätän huomenna sitten toimenpidealoitteen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-19T18:25:51,2022-10-19T18:30:49,Hyväksytty,1.1
2022_112_224,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_225,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyse on siis valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta ja sen tärkeästä sisällöstä. Siitä huolimatta, että siitä puuttuu yksi mielestäni tärkeä osa, koen selonteon hyvin onnistuneeksi. Haluan silti hieman, olkoon sitten futuristisesti, puhua tulevaisuuden uhkista, jotka minun mielestäni ovat hyvin olennaisia, kun puhutaan huoltovarmuudesta. Ja jos ei muuta, niin ette ainakaan sitten 5—10 vuoden päästä pääse sanomaan, että ette tienneet tästä.
Teknologia on kehittynyt päätähuimaavaa vauhtia viime vuosina ja vuosikymmeninä, ja samaan aikaan suurvaltakilpailu on jälleen kiihtynyt. Näiden kehityskulkujen myötä avaruuskilpailu on palannut agendalle enenevissä määrin sitten kylmän sodan, eikä avaruusasioiden käsitteleminen saa kuulostaa enää niin kaukaiselta ja epärealistiselta. EU, tai Suomi osana EU:ta, ei voi olla enää naiivi tällä saralla, vaan sen tulisi puolustaa omia etujaan toimia vapaasti avaruudessa. EU:n painopisteet avaruuden suhteen ovat olemassa olevien kyvykkyyksien vakaa hyödyntäminen, uudet aloitteet, innovaatiotoiminnan parempi rahoitus sekä avaruuspolitiikan puolustusulottuvuuden kehittäminen. EU:n ja myös Suomen tulee herätä vahvasti siihen, mitä ilmakehämme ulkopuolella tapahtuu. Venäjä, Kiina, Yhdysvallat ja Intia ovat jo pitkään olleet kiinnostuneita avaruudesta ja erityisesti satelliittien vastaisista aseista. Kyseiset valtiot ovat kaikki myös jo todistaneet, että niiltä löytyy kyvykkyys tuhota satelliitteja kiertoradalta. Kyvyllä tuhota tai edes häiriköidä satelliitteja on mittavia vaikutuksia. Nyky-yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia satelliittiverkostoista, joiden avulla pyöritetään muun muassa internetiä, GPS-signaaleja, säätietoja sekä viestintätekniikkaa, joka puolestaan vaikuttaa rahaliikenteeseen — eli huoltovarmuutta. Näiden estäminen aiheuttaisi katastrofaalisia vaikutuksia jokaisen meistä elämään.
Avaruuspolitiikka ja -oikeus nojaavat tällä hetkellä eritoten 1967 allekirjoitettuun ulkoavaruuden sopimukseen, joka kieltää joukkotuhoaseiden asettamisen kiertoradalle tai taivaankappaleelle sekä taivaankappaleiden käytön sotilastarkoituksissa — vuonna 1967 tehty laki. Sopimuksessa ei kuitenkaan puhuta mitään satelliittien vastaisista teknologioista tai siitä, kuinka taivaankappaleiden välistä tilaa tulisi käyttää. Haastavaa aluetta on erityisesti matala maan kiertorata, joka on melko kapea alue, jolla viestintä- ja sotilassatelliitit sijaitsevat. Mikäli jokin valtio saisi tämän alueen hallintaansa, sillä olisi merkittävä sotilaallinen etu ja se pystyisi käytännössä toimimaan ulkoavaruuden portinvartijana, sillä maan matala kiertorata on strateginen piste, joka toimisi tulevaisuudessa pitkien avaruuslentojen tankkauspisteenä. Vaikka tämä saattaa tällä hetkellä kuulostaa scifi-elokuvalta, tämä on hyvin todennäköisesti tulevaisuutta. Maan strategisista pisteistä, kuten Suezin kanavasta, on historiallisesti käyty kiistoja, joten on todennäköistä, että ilman päivitettyjä avaruuslakeja suurvallat tulevat taistelemaan myös avaruuden strategisista kohteista. Lakien päivitys on tarpeen myös kysymyksissä siitä, kuinka lähellä eri valtioiden satelliitit voivat olla toisiaan ja saako avaruusasemille sijoittaa aseita. Laki ei myöskään ota huomioon yksityisyrityksiä tai avaruuden mahdollisia kaupallisia käyttötarkoituksia, joiden kasvu on jo nähtävillä, kun miljardöörit suorittavat yksityisiä avaruuslentojaan tai mahdollisesti myyvät turvallisuutta, niin kuin olemme Ukrainan kohdalla nähneet.
Vaikka tämä kaikki siis kuulostaa hyvin kaukaiselta ja absurdilta eikä varmasti ole kannattava asia poliitikon puhua tästä, niin avaruuskilpailu on totta, ja se aiheuttaa tulevaisuudessa mittavia turvallisuushuolia. Kansainvälisellä tasolla pitäisikin pyrkiä sopimusten päivittämiseen EU:n ja Suomen tasolla. Meidän pitää sysätä naiivius syrjään ja olla valmiita tulevaisuuden haasteisiin kattavien avaruusstrategioiden ja -kyvykkyyksien avulla.
Kysymys siis on kaikessa hurjuudessaan huoltovarmuudestamme, meidän jokapäiväisestä arjestamme ja sen sujuvuudesta, saati siitä, mitä se tulevaisuudessa tulee käsittämään. Toivon todella, että tuleva hallitus tulee ottamaan avaruuden huomioon tulevassa hallitusohjelmassaan voimakkaammin, sillä niin kuin sanoin, en halua 5—10 vuoden päästä sanoa teille, että kyllähän tästä jo teille puhuttiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T18:30:53,2022-10-19T18:35:59,Hyväksytty,1.1
2022_112_226,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_227,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Vanha sanonta kertoo, että jokaisella pilvellä on hopeareunuksensa: olipa tilanne kuinka paha tahansa, jokin positiivinen näkökulma on löydettävissä. Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuoma pilvi on synkkääkin synkempi, eivätkä hopeareunukset äkkiseltään häikäise läsnäolollaan. Niitäkin kuitenkin on. Yksi niistä heijastelee valoa myös Suomeen. Olemme nimittäin nähneet, kuinka Putinilta saatujen Ystävyyden kunniamerkkien tavoin romukoppaan on lentänyt ainakin osa poliitikkojen sinisilmäisyydestä. Siihen pienellä maalla ei ole varaa, kun se päättää turvallisuudesta sekä huoltovarmuudesta.
Monet halusivat pitkään uskotella, että energiatuonti ja kaasuputket sitovat Venäjän rauhanomaiseen yhteistyöhön Euroopan kanssa. Totuus olikin päinvastainen, sillä nyt ne ovat sitoneet Eurooppaa rahoittamaan Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Kovin lyhytnäköisiä olivat nekin äänet, jotka vaativat puolustuksesta leikkaamista ja väittivät jopa hävittäjähankintaa tarpeettomaksi. Lopputulos oli nimittäin jälleen päinvastainen. Hävittäjien tärkeys tuli osoitetuksi, ja puolustuksen määrärahoja on nyt aivan aiheellisesti lisätty.
Entäpä sitten huoltovarmuuden hyvin keskeinen pilari, energia? Vielä hetki sitten tämän hallituksen johdolla turvekoneista jaettiin romutuspalkkioita. Nyt niitä koneita kaivataan takaisin suolle energiatuotantoa turvaamaan.
Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimaakin vastustettiin aikanaan kiivaasti, ja moni vastustajista varmasti iloitsi lukiessaan Helsingin paraatipaikalle pystytetystä häpeäpaalusta, johon kirjattiin ydinvoiman puolesta äänestäneiden nimet. Nyt, vuonna 2022, silloiset vastustajat ilahtuvatkin lukiessaan Olkiluoto kolmosen koekäytön laskevan pörssisähkön hintaa.
Mutta mikä näitä kaikkia sinisilmäisyyden ennakkotapauksia yhdistää? Se, että niiden turmiollisuuteen on herätty vasta siinä vaiheessa, kun totuus on iskeytynyt voimalla vasten kasvoja. On pienempi paha se, että todellisuuteen heränneet poliitikot joutuvat kiemurtelemaan aiempien lausuntojensa kanssa, kuin se, että koko Suomi joutuisi kiemurtelemaan heidän tekemiensä sinisilmäisten päätösten kanssa. Mutta näistä on otettava opiksi.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden ytimessä on ennakointi ja varautuminen, ei se, että herätään vasta kriisin koittaessa. Meillä voi olla edessämme vielä suurempiakin kriisejä, ja päätöksiä on tehtävä jo nyt niitä silmällä pitäen.
Arvoisa puhemies! [Puhuja yskäisee] — En tiedä, miksi ääni meinaa nyt loppua. — Georgian sota, Krimin valtaus tai Putinin ylimääräiset jatkokaudet eivät soittaneet Euroopassa riittävästi herätyskelloja. Nyt paljon Venäjää voimakkaampi Kiina kulkee kohti tiukentuvaa diktatuuria. Hongkong on kuristusotteessa, Taiwania uhataan voimankäytöllä ja palvotulle presidentille halutaan ylimääräisiä jatkokausia. Presidentti on varoittanut ulkomaita, kuinka näiden päät tulevat iskeytymään teräsmuuriin, jos nämä toimivat Kiinan näkökulmasta väärällä tavalla.
Missä ovat herätyskellot? Olemme valtavan riippuvaisia maasta, joka ei ole Venäjän kaltainen paperitiikeri vaan hampaitaan vielä piilotteleva uhka. Jos heräämme sen vetäessä hampaat toden teolla esiin, on jo liian myöhäistä. Kiina-riippuvuudessa piehtaroinnin sijaan meidän tulee vahvistaa omaa sekä liittolaistemme kykyä vastata omista tarpeistamme. Kotimainen tehtaanpiippu on paitsi ilmastoteko myös huoltovarmuusteko. Pitkällä aikavälillä omavaraisuus palvelee myös rauhaa. Kuten olemme huomanneet, Euroopan riippuvuus Venäjästä on rajoittanut kykyä pakottaa sen joukot ulos Ukrainasta.
Ulkoministeri Haavisto totesi, että tiukemmat pakotteet tarkoittaisivat omaan jalkaan ampumista joidenkin Euroopan maiden kohdalla. Jos kohtaisimme vastaavan tilanteen Kiinan kanssa, nykyinen kykymme asettaa pakotteita on toistaiseksi olematon. Tiukat pakotteet ampuisivat kaikkiin omiin raajoihimme. Me perussuomalaiset haluamme välttää tämän kriisin jo ennalta mutta myös turvata Suomen ja kohtalotoveriemme aseman, jos se kriisi tästä huolimatta konkretisoituu. Se vaatii enemmän pelimerkkejä itsellemme ja vähemmän niiden luovuttamista Kiinalle. [Puhuja yskäisee] — Kiitos. Ja nyt se ääni loppui.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-19T18:36:03,2022-10-19T18:41:33,Hyväksytty,1.1
2022_112_228,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Ministeri Haatainen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_229,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tästä keskustelusta eduskunnassa. Tämä on ollut hyvin rakentavaa ja kuvastanut sitä, että eduskunnassa on hyvä tuntemus varmasti myös valiokuntatyöskentelyjen ja monen aktiivisuuden kautta huoltovarmuudesta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle. Tämäkin keskustelu on vahvistanut sitä, että meidän on hyvä jatkaa tässä selonteossakin linjatun mallin mukaisesti, joka on osoittautunut hyväksi, eli että teemme tätä työtä erittäin hyvässä yhteistyössä eri sektoreiden, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän, yritysten, kanssa. Tälle on hyvä pohja olemassa, ja tätä täytyy entisestään nyt vahvistaa. On myös hienoa se, että huoltovarmuusyhteistyössä elinkeinoelämä on vapaaehtoisuuden pohjalta sitoutunut merkittäviin satsauksiin ja panostaa myös siihen, käyttää aikaansa siihen, että se osallistuu tähän huoltovarmuusverkoston yhteistyöhön muun muassa tämän poolityöskentelyn kautta, ja siitä haluan tässä keskustelussakin nyt julkisesti elinkeinoelämää kiittää.
Meillä on varmasti paljon asioita, jotka nousevat nyt erityisesti pintaan tämän viimeisimmän kriisin eli energiakriisin, joka aiheutuu Venäjän hyökkäyssodasta, vuoksi, ja meillä on myös maailmassa ruokakriisi, ja sen taustalla olevat kehityskulut myös liittyvät meihin ja aiheuttavat huolta ruokaturvallisuudesta. Meillä on myös varmasti edessä ratkottavia asioita monta kertaa vielä sen suhteen, että erilaisten komponenttien saatavuus voidaan turvata. Mutta tähän kaikkeen meillä on olemassa hyvät pohjat ja hyvät elementit ja hyvät konkreettiset toimet, joita koko ajan tehdään. Meillä ovat olemassa nämä varmuusvarastot, meillä on varmuusvarastointi toimijoiden puolelta, mutta kaikkein olennaisinta on se, että me huolehdimme myös siitä, että nämä toimitusketjut ovat moninaiset, ja samalla pidämme myös huolta siitä, että meidän kotimainen tuotanto niin ruokahuollossa kuin myös strategisilla alueilla ja omistukset on varmistettu. Tässä suhteessa meidän pitää olla valppaana ja tietoisia. Ja en puhu pelkästään Suomesta vaan myös EU-tason yhteisestä toiminnasta.
Huoltovarmuusyhteistyö on hyvin vahvasti sidoksissa siihen, miten meidän yhteiskunta, miten meidän ihmiset, kansalaiset kestävät erilaisia kriisejä, eli se kriisinsietokyky on myös todella tärkeää. Siihen täällä joissakin puheenvuoroissa viitattiinkin ja kannettiin huolta muun muassa nuorten selviytymisestä ja nuorten keskuudessa vallitsevasta ahdistuksesta ja pelosta tämän ympäröivän maailmantilanteen vuoksi. Minusta olennaista on se, että ihmisillä on tieto siitä, mitä on olemassa, miten on varauduttu, ja on myös tieto siitä, miten itse voi omassa elämässään varautua erilaisia tilanteita silmällä pitäen. Se luo sitten yhteistä toimintakykyä ja myös kykyä siinä tilanteessa, kun toimintaa tarvitaan, että me jokainen osataan omalta osaltamme vastuuta kantaa. 
Kiitän tästä keskustelusta ja toivon sitten, että valiokunnat perehtyvät kunnolla tähän kysymykseen, ja uskonkin, että näin tulee käymään. Ja toivon, että tämä perinne nyt tästä lähtee liikkeelle, että jatkossa myös tulevilla hallituskausilla tämä keskustelu parlamentissa voidaan aina aika ajoin käydä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-10-19T18:41:37,2022-10-19T18:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_112_230,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. — Sen jälkeen, kun ministeri Mikkonen on käyttänyt ensin samoin kolmen minuutin puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_231,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos eduskunnalle todella hyvästä keskustelusta myös minun puolestani.
Niin kuin tässä selonteossa hyvin tulee esille, meidän mallimme on hyvin yhteistyöhön perustuva ja eri toimijoiden hyvässä vuorovaikutuksessa tehty. Meillähän on ministeriöiden suhteen jako sellainen, että jokainen ministeriö vastaa oman alansa varautumisesta, ja haluan tässä nostaa esiin sisäministeriön näkökulmasta muutaman asian.
Pelastustoimen rooli on tietysti aivan oleellinen erilaisessa varautumistyössä ja myös huoltovarmuudessa. Esimerkiksi alueellisesti pelastuslaitokset ovat hyvin aktiivisia tässä työssä. Mutta pelastuslaitokset ovat myös kansainvälisesti aktiivisia, mikä ehkä tässä keskustelussa usein jää huomioimatta. Erityisesti EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta suomalaiset pelastajat osallistuvat muiden Euroopan maiden luonnonkatastrofien ja kriisien hallintaan, mutta sitä kautta myös me itse saamme tarvittaessa apua ja saamme myös omaa osaamista kehitettyä silloin, kun osallistumme näihin EU:n projekteihin. Tämä on äärimmäisen tärkeätä myös oman varautumisemme näkökulmasta. Jo nyt, kun Suomi on ollut Naton kumppani, Natossa siviilivalmius- ja resilienssitoiminnan merkitys on korostunut viime vuosina, ja se on nimenomaan pelastusosasto, joka meillä on tässä ollut johtoroolissa.
Täällä on paljon puhuttu siitä, miten viime aikoina kriisit ovat lisääntyneet — niin koronapandemia kuin tietysti tämä Venäjän hyökkäys ja sen seuraukset Ukrainassa, mutta laajemminkin globaalisti kriisit aiheuttavat tänä päivänä huolta — ja sen takia tämä huoltovarmuuskysymys on noussut ihan eri tavalla esille. Mutta tietysti jo ennen sitä ilmastonmuutoksen aiheuttamat erilaiset sään ääri-ilmiöt ovat tarkoittaneet poikkeusoloja, ja erilaista varautumista on täytynyt jo pitkään tehdä. Sen takia on tietysti tärkeätä, että samanaikaisesti, kun huolehdimme meidän varautumisesta ja huoltovarmuudesta, teemme työtä myös sen eteen, että pystymme vastaamaan ilmastonmuutokseen niin, että pystymme näihin sään ääri-ilmiöihin paremmin sopeutumaan, varautumaan ja myös estämään ilmaston lämpenemistä entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-19T18:45:31,2022-10-19T18:48:02,Hyväksytty,1.1
2022_112_232,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Asian käsittely keskeytetään, kunnes siihen palataan muiden asioiden tultua käsitellyiksi", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_233,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6. käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Essayah poissa, edustaja Mäkisalo-Ropponen poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_112_234,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi tärkeintä asiaa huoltovarmuuden kannalta Suomessa ovat tietenkin energia ja ruoka, ja tämä nykyinen meno, mikä Suomessa on tämän viimeisen kahden vuoden aikana tämän ilmastokohinan ympärillä ollut, on aiheuttanut aivan valtavaa vahinkoa Suomessa. Meillä on tilanne maataloudessa kohta se, että emme pysty omalle kansakunnalle edes elintarvikkeita tuottamaan. Ja kun tämän päivän uutisia lehdestä luki, niin siellä oli uutinen, että Venäjä on julistanut sotatilan käytännössä tuonne valtaamilleen alueille Ukrainassa. Se tietää tiettyjä toimenpiteitä, ikävä kyllä, siellä, mutta mitä tapahtuu puolen vuoden kuluttua, sitä ei taida tietää kukaan, eikä tiedäkään. 
Sen takia tämä keskustelu tänä päivänä, viisastelu joistakin maaperän päästöistä taikka jonkun metsän kasvusta, on aivan irrationaalista. Minua suorastaan etoo se tilanne, miten tästä asiasta puhutaan. Me tiedämme, että metsät kasvavat, me voimme laittaa ne kuntoon ja tuottaa sieltä paljon kansallemme hyvinvointia. Haluaako joku kansanedustaja, kun metsien käyttö tällä keinoin rampautetaan näillä ennallistamisilla, että samalla me rampautamme oman eläketurvamme, viemme sosiaali- ja terveyspalvelut vanhuksilta, sairailta lapsilta ja meiltä itseltämmekin, teemme valtavan määrän työttömyyttä? Varmaan joku, joka haluaa vallankumousta tehdä, kuvittelee saavansa Suomen järjestelmän sekaisin ja sitten pääsevänsä vähän paremmille paikoille, mutta se ei ole isänmaallista työtä se.
Ja toinen, mikä on aivan yhtä paha, on tämä energiapuoli. Se on niin, että jos me halutaan tässä kansakunnassa pitää lämpö yllä, meidän on turvetta käytettävä. Olen jo esittänyt tänä päivänä Savon Sanomien ja Karjalaisen kirjoituksessa, että maan hallituksen pitää julistaa turve kansalliseksi huoltovarmuuspolttoaineeksi, joka on meille strategisesti erittäin tärkeä, aivan kuten joku maakaasu Venäjälle, taikka maakaasu oli Saksalle, mutta omilla virheillään poistivat senkin sieltä ja nyt sitä sitten haalitaan ympäri maailmaa. 
Elikkä valtavia virheitä olemme tehneet, ja mikä niiden seuraus tulee olemaan? Me itse olemme tuhoamassa tästä maasta hajautetun elintarviketuotannon ja hajautetun energiantuotannon. Sitten kun lasketaan näitä päästöjä, niin onhan tämä käsittämätön laskentakaava, että kun turve on muka lopetettu, siitä tulee tietty määrä säästöjä, ei tule niin paljon päästöjä, mutta mitä sitten tapahtuu, kun sen tilalle ympäri maailmaa rahdataan tavaraa? Tehdään varmasti kaksin-, jopa kolminkertaiset päästöt, kun laivoilla ajetaan pitkin maailmaa tavaraa tänne. Eikö siitä tule päästöjä? Luulisin, että ne fossiilisilla polttoaineilla toimivilla laivoilla tuodaan tänne. Muistakaa, hyvät ystävät, että kaksi suurta valtamerilaivaa tuottaa lähes sen määrän päästöjä, mitä koko meidän Suomen liikenne yhteensä tuottaa. Elikkä nyt tämä tällainen varjonyrkkeily epätotuuksien kanssa ei ole tälle eduskunnan arvovallalle millään lailla hyväksi. 
Meidän pitää tässä maassa pitää yksi asia kirkkaana mielessä: me tarvitsemme hajautetun energiantuotannon ja hajautetun ruuantuotannon. Tämä maa on niin iso, että me pystymme tämän homman hoitamaan. Ilmastovyöhykkeitä on erilaisia. Suot kasvavat eri puolilla koko ajan lisää sammalta ja turvetta joka vuosi. Meillä on rajattomasti energiaa käytettävissä, jos haluamme, mutta nyt kun ensi talvi tulee... Meillä, arvoisa puhemies, viime kesänä, kun sähkö oli kallista, poltettiin kaikki kuivat energiahakkeet tuolta metsistämme pois. Se, mitä on vielä jäljellä, ei riitä läheskään, ehkä jouluun asti riittää, mutta sitten meillä on jäistä puuta poltettavana. Millä me sitten nämä lämpövoimalat lämmitämme?
Tänä päivänä kuulin puheita tuolla valiokunnassa, että me kuulemma olemme luopumassa CHP-lämmityksestä. [Tuomas Kettunen: Ei kai?] Millä ihmeellä me sen homman hoidamme sen jälkeen, arvoisa edustaja Hassi, kun te tunnutte tietävän nämä asiat paremmin kuin moni muu? Me rakennettiin Suomeen tämä kaukolämpöverkko eli CHP-järjestelmä viimeisen 30—40 vuoden aikana. Sen jälleenrakennusarvo on varmasti kymmeniä miljardeja. Millä te aiotte suomalaisille selittää sen, että me lakkautamme järjestelmän, jota kymmeniä vuosia olemme rakentaneet, ja sitten lähdemme joihinkin semmoisiin utuisiin kuvitelmiin vetytaloudesta, maaperästä kaivettavasta syvälämmöstä taikka jostakin muusta tuulimyllysysteemistä, joka ei sitä paitsi toimi silloin, kun pitäisi toimia? En ole koskaan nähnyt sellaista aikaa, että on 25 astetta pakkasta, tuulee kovasti ja aurinko paistaa. Joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa nämä ovat mahdottomia visioita, mitä te puhutte.
Arvoisa puhemies! Lopetan tämän oman osuuteni tältä illalta tähän. Totean vain, että ensi talvi tulee olemaan Suomelle sellainen via dolorosa, jota emme ole pitkiin aikoihin nähneet: sähkö maksaa valtavasti, firmoja menee nurin, koteja menee nurin, kun korot nousevat, ja täällä vain puhutaan siitä, miten meidän pitää pitää ilmastonmuutoksesta huoli. [Puhemies koputtaa] Suosittelisin monelle muulle edustajalle sitä, että ajateltaisiin joskus tätä isänmaatakin ja sitä, miten me ruokimme vanhukset, sairaat ja lapset ja pidämme tämän maan lämpimänä. [Puhemies: Kiitoksia!] Tällä menolla tulee aivan varmasti valtavat vaikeudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-19T20:11:30,2022-10-19T20:16:54,Hyväksytty,1.1
2022_112_235,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_236,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Tämä on historiallinen hetki. Meillä on tänään lähetekeskustelussa valtioneuvoston ensimmäinen huoltovarmuusselonteko. Olemme todella tärkeiden ja merkittävien asioiden äärellä. Huoltovarmuudesta puhuttaessa tuskin on juuri kenellekään epäselvää, kuinka ajankohtainen aihe nyt on. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat varmasti avanneet myös viimeistenkin silmiä.
Huoltovarmuuskäsitteen tarkka määritelmä riippuu hieman siitä, mistä sen lukee. Kaikissa niissä on kuitenkin pohjana sama ajatus. Yksinkertaisimmillaan voidaan sanoa, että huoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa. Tämän selonteon tiivistelmässä määritelmä taas kuuluu seuraavalla tavalla: ”Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuuden hallintaa, jotta väestön toimeentulon, talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön tuotanto, palvelut ja infrastruktuuri voidaan turvata vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.”
Erityisesti meille perussuomalaisille ja minulle itselleni huoltovarmuusasiat ovat olleet aina sydäntä lähellä. Puolue julkaisikin elokuussa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmansa, jossa huoltovarmuuskysymyksiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Totesimme, että huoltovarmuuskysymyksille on annettava suurempi painoarvo aina kuntatason päätöksenteosta eduskuntaan asti. Otimme kantaa moniin huoltovarmuuden kannalta keskeisiin asiakokonaisuuksiin: elintarvikehuoltoon, perusinfraan, kansainvälisen kilpailun sääntelyyn, ruoka- ja energiaomavaraisuuteen, kotimaiseen puolustusteollisuuteen, Naton merkitykseen, Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen, maksujärjestelmän toimivuuteen ja turpeen asemaan.
Jätin itse helmikuussa toimenpidealoitteen käteisen rahan turvaamiseksi Suomessa jatkossakin käypänä maksuvälineenä. Vaadin tuolloin hallitusta ryhtymään asiassa toimenpiteisiin erityisesti huoltovarmuuden ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tarpeiden vuoksi. Asiantuntijat ovat painottaneet, että keskeistä on säilyttää riittävä käteisen huolto- ja käyttöverkosto normaaliaikoina, koska ilman sitä käteinen ei ole vaihtoehto myöskään kriisiaikoina. Mikäli verkosto päästetään liian heikoksi, sitä on vaikea palauttaa ennalleen muun maksamisen häiriötilanteessa. Olin ajan hermolla, sillä Suomen Pankki julkaisi samankaltaisen lainsäädäntöaloitteen heti seuraavalla viikolla.
Huoltovarmuustyöllä on Suomessa yli sadan vuoden taakse ulottuvat perinteet. Maallamme on edelleenkin hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Huoltovarmuus perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön. Myös kansainvälinen huoltovarmuuteen liittyvä yhteistyö tiivistyy entisestään, mutta kuten selonteossakin korostetaan, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin. Tämä on syytä ihan jokaisen päättäjän muistaa.
Kehitettävää ja haasteitakin kuitenkin selonteon mukaan on. Muutama nosto näistä.
Suomen rahoitusmarkkinoiden varautumistasosta selonteko toteaa, ettei se tällä hetkellä vastaa yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa asetettuja linjauksia. Tähän olisi varmasti hyvä saada muutos. Huoltovarmuuden rahoituksen suhteen haasteita aiheuttaa huoltovarmuusmaksu. Sen tuotto on pidemmällä aikavälillä laskeva. Merkittävä kehittämiskohde olisi myös huoltovarmuussääntely eli erityisesti lainsäädäntö huoltovarmuudesta. Lisäksi selonteko korostaa julkisia hankintoja osana kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista. Selonteon mukaan tulisikin selvittää tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä Euroopan unionin sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuustarpeet tulevat riittävästi huomioiduiksi.
Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Huoltovarmuus ei ole vain sanahelinää, vaan kiinteä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Vaalitaan ja kehitetään sitä edelleen myös tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-19T20:17:04,2022-10-19T20:22:08,Hyväksytty,1.1
2022_112_237,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_238,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme pieni kansa kaukana Pohjolassa, ja asumme pitkässä ja laajassa maassa. Meitä on melko vähän. Kriisiaika on kirkastanut huoltovarmuuden merkityksen. Varautuminen on tärkeä osa maamme turvallisuutta ja maanpuolustusta. Se on koko yhteiskunnan tehtävä.
Olemme käsitelleet tänään ensimmäistä huoltovarmuusselontekoa, joka on hyvin ajankohtainen. Suomen tilanne on kokonaisuutena hyvä. Kauttaaltaan asuttu ja kukoistava Suomi on huoltovarma Suomi. Keskusta lähtee siitä, että huoltovarmuudesta on huolehdittava koko maassa. Tässä on lähtökohtana se, että pidämme maan elinvoimaisena Hangosta Nuorgamiin. Tehtävämme on huolehtia, että koko maa pärjää. Maan heikkoja kohtia voivat pahantahtoiset käyttää hyväkseen. Keskittäminen heikentää huoltovarmuutta. Huoltovarmuus on yhteinen asia, kuten edustaja Savola täällä ryhmäpuheessa totesi. On järkevää, että huoltovarmuustyötä tehdään yhdessä parlamentaarisesti myös tulevina vuosina.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus koostuu monesta asiasta. Onko tärkeämpää kuin oma hajautettu ruuantuotanto? Suomalaisen ruuan saatavuus, laatu ja turvallisuus pitää turvata kaikissa tilanteissa. Poikkeukselliset ajat korostavat omavaraisuuden merkitystä. Ilman suomalaisia viljelijöitä meillä ei ole kotimaista ruokaa eikä oman ruuantuotannon tuomaa huoltovarmuutta. Välitetään viljelijöistä, parannetaan maatilojen kannattavuutta. Ilman kannattavaa ruuantuotantoa ei suomalaisella maataloudella ole tulevaisuutta. Viljelijän on saatava työstään asianmukainen korvaus. Tällä hetkellä näin ei ole. Koko ruokaketjun pitää kantaa tästä oma vastuunsa. Reilumpi tulonjako on välttämätöntä, jotta kotimaista ruokaa on tarjolla myös tulevaisuudessa niin tavanomaisena kuin kriisin aikana.
Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ruokaa tulee voida tuottaa kannattavasti koko maassa. On varmistettava, että edellytykset maaseudulla elämiseen, asumiseen, koulunkäyntiin ja yrittämiseen ovat kunnossa. Tiet ja tietoliikenneyhteydet ovat yrittäjyyden tärkeitä perusedellytyksiä. Myös puhtaan veden saanti on tärkeä osa huoltovarmuutta. Vesihuolto on syytä pitää jatkossakin julkisessa omistuksessa.
Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä kulma on oma hajautettu energiantuotanto. Keskusta julkaisi oman energialinjauksensa aivan hiljattain. Peruslinja on ollut selvä jo pitkään: tarvitsemme omaa puhdasta energiaa. Se on ydinvoimaa, se on tuuli- ja aurinkovoimaa, se on bioenergiaa. Irtaudumme riippuvuudesta Venäjään. Ensi vuonna voimme parhaassa tapauksessa olla energiaomavaraisia. Se on huoltovarmuutta parhaimmillaan.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on avannut silmiä monella tavalla. Keskustan eduskuntaryhmä tuki puolustusliitto Natoon liittymistä yksimielisesti. Vastaamme maamme puolustamisesta itse myös jatkossa, mutta emme jää siinä yksin. Suomen, Ruotsin ja Norjan, Pohjoismaiden, sotilaallista yhteistyötä ja sotilaallista huoltovarmuutta tulee edistää edelleen. Tarvitsemme tässäkin kohden laajaa yhteistyötä ja verkostoitumista. Ukrainan sodan seurauksena olemme irtautumassa Venäjä-riippuvuuksista.
Myös Kiinasta on tullut pikkuhiljaa liian tärkeä Euroopalle. Olemme liian riippuvaisia sieltä lähtevistä tuotantoketjuista. Siksi meidän tulee edistää myös Euroopan unionin omaa huoltovarmuutta ja riippumattomuutta.
Tämä huoltovarmuusselonteko on sangen tarpeellinen. Sen pohjalta työ huoltovarmuuden kehittämiseksi jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-19T20:22:23,2022-10-19T20:27:32,Hyväksytty,1.1
2022_112_239,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom, poissa. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_240,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On syytä lausua hallitukselle kiitokset siitä, että eduskunta on saanut tämän selonteon huoltovarmuudesta. Voimme sitä täällä nyt perin pohjin käsitellä ja paneutua näihin koko kansakunnan olemassaoloa ja tulevaisuutta koskeviin peruskysymyksiin.
Täällä on paljon puhuttu tietysti ruuasta ja energiasta, jotka ovat ne perusasiat huoltovarmuuden osalta, eikä ehkä ole niihin niin merkittävästi lisättävää. Olen kyllä varmasti kymmeniä, ehkä jopa satoja kertoja tässä salissa puhunut muun muassa siitä, kuinka tärkeää on, että meillä on elintarviketalous sellaisessa mallissa, että meillä on keskeisissä tuotteissa oma tuotanto kaikissa olosuhteissa eli että olemme omavaraisia ruokahuollon osalta. Sodan ajasta ei niin valtavan paljon ole aikaa, mutta meitä ei täällä ole ketään, jotka olisivat sodan ajan puutteen kokeneet, ja siksi on syytä muistuttaa siitä, että se aika ei ole niin valtavan kaukana. Se on todella iso kysymys, kun kansakunnalla ei ole ruokaa. Siltä puuttuu silloin monta muutakin. Siellä tulee levottomuuksia, siellä on jopa demokratia vaarassa, jos tilanne ajautuu sellaiseksi. Siksi ruokahuolto, koko elintarvikeketju, on äärettömän tärkeä perusasia.
Toinen on todellakin energia. Meillä on onneksi rakennettu viime vuosikymmeninä monipuolinen hajautettu energiahuolto. Riittävä se ei nyt ilmeisestikään ole ja on vielä hieman ehkä liikaakin riippuvainen tuontienergiasta, mutta kuitenkin perusta on hyvä. Täällä on käsitelty minunkin täälläoloaikanani ydinvoimalupia ja risupaketteja ja bioenergiaa ja tietysti sitten näitä vanhoja perinteisiä fossiilisia energiamuotoja. Kaikkea on tarvittu, ja se on luonut pohjan vakaalle taloudelliselle kehitykselle ja turvalle. Näin on syytä olla edelleenkin, ja on syytä vahvistaa kotimaista uusiutuvaa energiantuotantoa.
Liikenne on tärkeä osa, erityisesti myös laivaliikenne, koska me olemme kuitenkin noista omavaraisuuksista riippumatta täällä ikään kuin saaressa, ja kun itärajakin on suljettu kenties pitkäksikin aikaa, niin meriliikenne on tavattoman tärkeää, ja on varmistettava, että se voi esteettömästi kulkea ja toteutua, ja myös, että laivoja on käytettävissä.
Vesi on tavattoman tärkeä huoltovarmuuden kannalta, ja meidän on huolehdittava siitä, että meillä on puhdas vesi. Onneksi siinäkin on paljon saatu aikaan viime vuosina ja vuosikymmeninä, että näin tällä hetkellä on, mutta riskit ovat koko ajan olemassa. Todellakin vesihuolto on syytä pitää yhteiskunnan hallinnassa niin, ettei tule sitä kautta ongelmia ja yllätyksiä.
Tietoliikenne on tärkeä osa huoltovarmuutta, ja siihen täytyy edelleen panostaa niin, että koko maa on tältä osin elin‑ ja asumiskelpoinen. Tässä on meillä edelleen parantamista.
Arvoisa puhemies! Kiinnitti huomiota tuossa, kun Ruotsi sai uuden hallituksen, että siellä oli muun muassa siviilipuolustusministerin salkku annettu kristillisdemokraattien edustajalle. Mielenkiinnolla yritin selvittää, en kylläkään saanut ainakaan vielä selville, mikä on siviilipuolustusministerin tehtävänkuva, mutta meilläkin voisi olla seuraavassa hallituksessa joku omavaraisuus‑ ja näihin asioihin keskittyvä ministeri, niin että joku muu nykyinen ministeri voisi olla ehkä perustellumpi salkultaan, jos olisi näihin asioihin vahvasti keskittyvä ministeri, jolla olisi poikkihallinnollisestikin selkeä vastuu [Puhemies koputtaa] näistä asioista. Silloin voitaisiin huoltovarmuutta ja omavaraisuutta pitää todella vahvasti esillä pysyvästi tässä talossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-19T20:27:39,2022-10-19T20:33:04,Hyväksytty,1.1
2022_112_241,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_242,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus, varautuminen, selviytyminen — ne ovat kiinteä osa suomalaisuutta. Suomi on syrjäinen maa, jossa on varsin haastavat elinolot. Täällä Pohjolassa on pitänyt varautua joka vuosi iskevään pitkään, kylmään talveen lyhyen satokauden puitteissa. On vuosia, jolloin halla on iskenyt ja vienyt sadon. Selviäminen on vaatinut ennakointia ja varautumista. Vaikeiden olosuhteiden lisäksi Suomi on ollut sotatanner niin Ruotsin ja Venäjän välisissä sapelienkalisteluissa kuin toisessa maailmansodassakin. Sodat ovat osaltaan lisänneet suomalaisten valveutuneisuutta varautumisen suhteen. Sotien jälkeen valtiotasolla huoltovarmuus otettiin vakavasti. Kylmän sodan aikaan ei myöskään voinut löysätä otetta.
Sen sijaan tälle vuosituhannelle tultaessa vanhoja puolueita eivät enää huoltovarmuuskysymykset juuri ole kiinnostaneet. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] Tämä näkyy esimerkiksi huoltovarmuusnäkökulman vähäisessä painoarvossa poliittisessa päätöksentekokulttuurissa. Toisaalta tästäkin huolimatta kansainvälisessä vertailussa Suomea voidaan pitää varsin hyvin varautuneena valtiona.
Huoltovarmuuskeskustelu alkoi nostaa uudelleen päätä koronan leviämisen myötä vuonna 2020. Jo silloin maailmalla havaittiin merkkejä siitä, että kriisin koittaessa valtiot pitävät huolta ensisijaisesti omista kansalaisistaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Eurooppaa koetteleva energiakriisi sekä nopeasti synkentyneet talousnäkymät ovat lisänneet huoltovarmuuden painoarvoa entisestään. On hyvä, että asiaa puidaan huolella nyt täällä eduskunnassa. Tein aiheesta myös keskustelualoitteen viime keväänä ja peräänkuulutin ajankohtaiskeskustelua Suomen huoltovarmuuden kehittämisestä. Nyt on hyvä, että tämä selonteko on kuitenkin täällä salissa.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus on äärimmäisen laaja asiakokonaisuus, joten varautumistason kehittäminen edellyttää toimia useilla hallinnonaloilla. Tartun tässä puheenvuorossa elintarvikehuollon tilanteeseen.
Elintarvikehuolto on keskeinen osa huoltovarmuuden kokonaisuutta. Ruuantuotannon riittävä omavaraisuus on puolestaan elintarvikehuollon toimivuuden kannalta välttämätöntä. Tällä hetkellä Suomen maatalouden tila on hälyttävä. Maataloustuottajien kustannukset nousevat muun muassa polttoaineiden, lannoitteiden ja rehujen hinnannousun myötä. Myös tiukentuneisiin ympäristövaatimuksiin liittyvät investoinnit aiheuttavat lisää kustannuksia ruuantuottajille. Osa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan CAP-linjauksista on hyvin haitallisia suomalaisille tuottajille. Kustannusten tuntuvasta kohoamisesta huolimatta tuottajahinnat ovat elintarvikemarkkinoilla alhaiset. Tämän seurauksena ruuantuotanto on monilla tiloilla jo kannattamatonta. Riski laajamittaisesta tilojen lakkauttamisesta on todellinen. Tilanne on kestämätön myös ruuantuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden osalta. Maatalouden toimivuus on riippuvainen lukuisista eri tekijöistä. Jotta maatalous pyörii, saatavilla pitää olla muun muassa lannoitteita ja polttoaineita. Näiden kohdalla on huolehdittava varmuusvarastojen riittävyydestä.
Selonteossa nostetaan esille myös kausityöntekijöiden merkitys, sillä suuri osa maatalousalan työntekijöistä saapuu ulkomailta. Ongelmiin herättiin jo koronan vaikeuttaessa työvoiman liikkuvuutta yli rajojen. Suomen tulisi tässäkin asiassa parantaa omavaraisuuttaan ja ryhtyä tehokkaisiin toimiin myös kotimaisen työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Tämä koskee tietysti maatalouden lisäksi myös terveydenhuoltoa.
Arvoisa puhemies! Näin lopuksi: Todella, huoltovarmuus, se on laaja käsite, laaja alue. Liikenne, infrastruktuuri, vesihuolto, omavaraisuus energian saatavuudessa — nämä kaikki ovat todella tärkeitä asioita, joita muun muassa edustaja Kankaanniemi toi äskeisessä puheenvuorossa hienosti esille, hänellä on pitkä parlamentaarinen kokemus asioista. Ymmärrämme varmasti viimeistään nyt, että huoltovarmuudesta Suomessa ei voida tinkiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-19T20:33:07,2022-10-19T20:37:58,Hyväksytty,1.1
2022_112_243,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, poissa. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_244,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisin kaivannut huoltovarmuusselontekoon alueellisen energiaomavaraisuuden huomiointia. Energian katkeaminen alueella koskettaa välittömästi jokaista asukasta. Energiantuotannon keskittämisen innossa lukuisia alueellisia voimalaitoksia on lopetettu ja purettu maan tasalle. Eikö ne tulisi jättää varavoimalaitoksiksi, aivan kuten kodeissa tulisi jättää öljykattilat varalämmönlähteiksi, jos käy sellainen tilanne, mitä nyt jo julkisuudessa kerrotaan, että sähkössä saattaa tulla kahden tunnin tai jopa pidempiäkin katkoksia? Kiertovesipumppua pystyy pyörittämään myöskin invertterillä ja akulla, jolloinka sähköntuotantoon ei kaadu se kodin lämpiäminen. Konkreettista toimintaa alueellisen energiaomavaraisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi on lisättävä ehdottomasti.
Ihmettelen myös tätä turvekeskustelua. Meillä tuolla Pirkanmaalla ilmestyy Aamulehti ja kertoo aina näitä ”50 vuotta sitten” eli tässä tapauksessa vuodelta 1972. Otsikko oli tällä kertaa ”Nyt on Suomen huoltovarmuusomavaraisuus turvattu seuraavat tuhat vuotta”, kun rekat ajoivat turvetta Naistenlahden kaukolämpövoimalaan. Äkkiä meni tuhat vuotta, kun nyt turve on niin kamala aine. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-10-19T20:38:02,2022-10-19T20:39:48,Hyväksytty,1.1
2022_112_245,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_246,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähestyn tässä tätä huoltovarmuusselontekoa hieman paikallisesta näkökulmasta. Me olemme Venäjän Ukrainaan kohdistaman brutaalin hyökkäyksen jälkeen ajautuneet ehkä ymmärtämään sen, että ei ole aina kysymys aluepolitiikasta vaan enemmänkin turvallisuuspolitiikasta, kun puhutaan esimerkiksi Kaakkois-Suomesta tai tarkemmin vielä Kymenlaaksosta. Jos me katsotaan karttaa, niin Pietarin ja Helsingin välissä sijaitsee sopivasti Kymenlaakso.
Siihen, miksi Kymenlaakso huoltovarmuuden kannalta on myös olennainen, on useampia syitä, mutta yksi on Euroopan laajuinen liikenneverkosto, TEN-T-verkosto, joka luonnollisesti on aivan ratkaisevassa osassa, kun puhutaan huoltovarmuudesta ja siitä verkostosta, jolla me pystymme toimimaan Euroopan suuntaan.
Toinen tärkeä nosto mielestäni on Hamina-Kotkan yleissatama, joka on Suomen suurin yleissatama, ja sen toimintamahdollisuuksien tukeminen voimakkaasti, etenkin tässä poikkeuksellisessa ajassa, mutta myös sen takia, että tämän poikkeuksellisen ajan johdosta Saimaan kanava on jouduttu sulkemaan.
No, olennaista ehkä tässä on nyt ymmärtää se, että kun nämä ovat merkittäviä huoltovarmuustekijöitä poikkeuksellisessa ajassa, niin olen hieman huolissani siitä, että kun hallitus suurielkeisesti päätti tukea itäistä ja kaakkoista Suomea, niin todellisuudessa se jäi kyllä aikamoiseksi tussahdukseksi. Eli se ymmärrys siitä, mikä rooli näillä osilla Suomea on Suomen kokonaisturvallisuudessa ja myös huoltovarmuudessa, ei tunnu aivan kirkastuneen sillä tasolla kuin mitä itse toivoisin. Tästä nyt esimerkkinä otan valtatie 15:n kunnostamisen, joka olisi aivan ratkaiseva tekijä Hamina-Kotkan sataman ja elinkeinoelämän hyvinvoinnin kannalta ja sitä kautta pitäisi Kymenlaakson asutettuna ja tukisi sitä kautta lopulta myös huoltovarmuutta.
Yksi mielenkiintoinen seikka, joka liittyy tietyllä tavalla Kymenlaaksoon mutta myös laajemmin Suomeen, on meidän maakaasuverkosto, joka Suomessa on. Pääasiallisesti se on Kouvolan alueella mutta myös Haminassa, itäisellä Uudellamaalla ja Tampereen alueella. Tämä on miljardin infra, joka meillä on rakennettu, ja nyt olisi aivan ehdotonta, että me löytäisimme niitä käyttömahdollisuuksia tälle infralle eikä lähdettäisi siitä, että kun kaasua ei tule enää Venäjältä, niin infrakin on hyödytön. Eli tämä on sellainen asia, [Puhemies koputtaa] jonka mielestäni huoltovarmuuden nimissä pitäisi olla fokuksena. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T20:39:50,2022-10-19T20:43:02,Hyväksytty,1.1
2022_112_247,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_248,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelussa huoltovarmuusselonteosta edustaja Elomaa omassa puheenvuorossaan toi esille, että vanhoja puolueita ei huoltovarmuus kiinnosta. Tämähän ei pidä millään tavalla paikkaansa. Suomen Keskusta jo maalaisliitto-keskustan ajoista lähtien on pitänyt huolta, että huoltovarmuus toteutuu. Huoltovarmuushan on sitä, että meillä on vahva Suomi ottaen huomioon koko Suomen alueen kaikki maakunnat. Elikkä Suomen Keskusta on kyllä vahvalla aluepolitiikalla pitänyt huolta siitä, että meillä on hajautettu ruuantuotanto, hajautettu energiantuotanto. Halusin tämän tuoda, puhemies, esille.
Se on tietyllä tavalla sääli, että piti tulla pandemia ensin ja nyt sota, että muutkin puolueet havahtuvat tähän huoltovarmuuteen ja siihen liittyviin asioihin niin, että tämmöinen huoltovarmuusselonteko tuodaan eduskuntaan. Olen siitä totta kai todella tyytyväinen. Tämä on todella hyvä selonteko, ja tässä on tuotu kaikki asianmukaisesti esille.
Mutta kun edustaja Elomaa totesi, että vanhoja puolueita ei huoltovarmuus kiinnosta, niin tämä ei pidä paikkaansa. Toivonkin, että tälle Suomen Keskustan linjalle muutkin puolueet — sekä vanhat puolueet että myös uudet puolueet, kuten perussuomalaiset — lähtisivät matkaan ja pitäisivät huolta siitä, että koko Suomea kehitetään, maakuntia kehitetään, koska kaikki se huoltovarmuus tulee maakunnista, sieltä maaseudulta: puhdas ruoka, energia, kotimainen uusiutuva energia. Nämä kaikki tulevat maaseudulta. Ne tulevat työtä tekevien ihmisten, yrittäjien suunnalta. Haluankin kyllä kiittää jo tässä vaiheessa siitä, että Suomessa on vahva osaaminen huoltovarmuuden nimissä liittyen maatalouteen, liittyen energiatalouteen. Tästä pitää pitää kiinni myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-19T20:43:04,2022-10-19T20:45:21,Hyväksytty,1.1
2022_112_249,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_250,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä huoltovarmuuttamme osaavat nyt kaikki arvostaa. Aina näin ei ole ollut, ja on hyvä muistaa, että keskusta on aina korostanut oman maataloustuotannon ja huoltovarmuuden säilyttämisen tärkeyttä. Kun kriisi iskee, valtiot ajattelevat ensisijaisesti itseään. Tämä tuli todistetuksi myös koronapandemian alettua, kun kaikki pyrkivät haalimaan ensin suojavarusteita ja myöhemmin rokotteita. Näin ollen myöskään EU-tasolla ei voi laskea sen varaan, että muista olisi apua todella tiukan paikan tullen. On varauduttava jatkuvasti siihen, että omillaan pärjätään.
Talven kohta koittaessa on Suomen ja myös koko Euroopan pääasiallisena huolenaiheena tietysti energian riittävyys. Onneksemme emme ole olleet niin riippuvaisia venäläisestä energiasta kuin esimerkiksi monet Keski-Euroopan maat, joten emme ole ihan yhtä haavoittuvaisessa asemassa. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa nousussa, ja huoltovarmuudesta huolehtiminen on jälleen noussut arvoonsa. Jatkakaamme viisaalla tiellä ja oppikaamme myös virheistämme, jotta tulevaisuudessa olemme vielä paremmin kriiseihin varautuneita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-10-19T20:45:23,2022-10-19T20:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_112_251,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_252,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on käynyt tänään hyvää ja erittäin aiheellista keskustelua huoltovarmuudesta. Meidän on ehdottoman tarpeellista varautua ennakolta erilaisiin kriiseihin, joiden emme tietenkään toivo koskaan toteutuvan. Valitettavasti kevät 2020 paljasti, että Suomen huoltovarmuus ei tuolloin ollut niin hyvä kuin oli kuviteltu. Parantamisen varaa jäi silloin runsaasti, ja vastuu tästä on hallituksella.
Arvoisa puhemies! Kriisitietoisuuden lisääntyminen näkyy nyt arjessa hyvin selvästi. Kansalaisten mielissä pyörii kysymyksiä koskien muun muassa väestönsuojelua, mahdollisia sähkökatkoja, käteisen rahan nostamista tai vaikkapa joditablettien saatavuutta. Hallituksen olisi ehdottomasti syytä tiedottaa kansalaisia erilaisista yksilöllisen varautumisen keinoista. Kansalaisten turvallisuutta ja rauhallisuutta lisäävät konkreettiset varautumistoimet ovat tärkeitä myös henkisesti sekä yksilöille että koko kansakunnalle.
Arvoisa puhemies! Laittoman hyökkäyssotansa vuoksi nurkkaan ajautuva Venäjä aiheuttaa Ukrainaa oikeutetusti auttavalle lännelle Nord Stream ‑kaasuputkiräjäytysten kaltaisia odottamattomia mutta hyvin konkreettisia ongelmia, ja Suomenkin on suojeltava tarkasti kriittistä infrastruktuuriaan, irtauduttava Venäjältä tulevasta energiasta ja kohennettava energiaomavaraisuuttaan. Olkiluoto 3 ‑reaktorin käyttöönotto on tapahtumassa kreivin aikaan ja pienentämässä sähkönhinnan nousupaineita. Toivon mukaan reaktorin koekäytössä ilmenneet ongelmat saadaan ratkaistua lopullisesti ja ripeästi. Perussuomalaiset ehdottavat lisäksi muun muassa kotimaisen turpeen käytön jatkamista energiakustannusten hillitsemiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi.
Arvoisa puhemies! Eduskunta päätti viime keväänä lähes yksimielisesti, että Suomen on syytä hakea Nato-jäsenyyttä. Puolustusliiton jäsenenä huoltovarmuutemme vahvistuisi merkittävästi ja avun saaminen on kriisitilanteessa varmempaa. Nato-jäsenyys myös tarjoaisi erittäin vahvan ennaltaehkäisevän suojan hyökkäystä vastaan. Jäsenyysponnistelut ovat edenneet kevään eduskuntapäätöksen jälkeen hyvin, ja Suomen Nato-jäsenyys näyttää olevan toteutumassa lähiaikoina, toivottavasti jo tämän vuoden aikana. Esitän siitä kiitokseni tasavallan presidentille ja hallitukselle.
Totean lopuksi, että mielestäni Suomen on tarpeen tullen oltava valmis liittymään Natoon yksinkin, jos samanaikainen jäsenyys uhkaa viivästyä Turkin ja Ruotsin välisten näkemyserojen vuoksi, koska Suomella on pitkän rajan vuoksi huomattavasti Ruotsia suurempi riski joutua Venäjän aggressioiden kohteeksi. Joka tapauksessa toivon, [Puhemies koputtaa] että molempien maiden jäsenyys toteutuu mahdollisimman pikaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-10-19T20:46:46,2022-10-19T20:50:10,Hyväksytty,1.1
2022_112_253,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_254,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, yrittäjät, työntekijät ja teollisuus tekevät kaikki tärkeää työtä huoltovarmuuden eteen. Mutta, puhemies, kun tässä on keskustelussa energiahuoltovarmuuden nimissä tuotu useammassa puheenvuorossa esille tämä turpeen käyttö huoltovarmuuspolttoaineena, niin täällä ilmasto- ja energiastrategiassa on hyvä kirjaus turpeesta, ja ajattelin sen tähän vielä lukea loppuun.
Puhemies! Kokonaiskuvassa tämä turpeen energiakäyttö nyt laskee jo lähivuosina hallitusohjelman vuoden 2030 vähimmäistavoitetasoa pienemmäksi markkinaehtoisesti tämän päästöoikeuden hintatason ennusteita huomattavasti merkittävämmän nousun vuoksi, millä on sitten myös vaikutusta lähivuosien toimitus- ja huoltovarmuuteen turpeen osalta. Läheskään kaikki lämmöntuottajat, joiden on välttämätöntä käyttää turvetta yleensä seospolttoaineena kattiloissaan, eivät pysty tekemään vaadittavia investointeja turpeesta irti pääsemiseksi näin nopealla aikataululla, mikä nyt sitten tuli, kun tästä tuli ilmoitukset, että turpeen ja muutenkin fossiilisten polttoaineitten veroa nostettiin. Tämän vuoksi kevään 2021 puoliväliriihessä siis päätettiin turpeen verottoman energiakäytön ylärajan nostamisesta entisestä 5 000 megawattitunnista vuodessa sinne 10 000 megawattituntiin ja sen laajentamisesta koskemaan myös yli 10 000 megawattitunnin vuotuista käyttöä. Tämä toimi on määräaikainen, ja sillä nyt pyritään antamaan kustannushelpotusta, kunnes lämmöntuottajat sitten siirtyvät täysin pois turpeesta.
Mutta nyt täytyy muistaa, että maailma on muuttunut tämän vuoden 2022 aikana, ja turpeen tulee olla jatkossa mukana voimakkaasti pitämässä huolta siitä, että huoltovarmuus toimii energian saatavuuden ja lämmön saatavuuden suhteen ja voimalaitosten kattiloissa sitten myös turve palaa jatkossa. Tässä on annettu vähän semmoista kuvaa, että turvetta enää ei saisi ollenkaan käyttää — sitä saa käyttää, sitä on tänäkin vuonna nostettu. Harmillisesti vain sääolosuhteet eivät ole olleet suotuisat ja sitä tarvittavaa määrää, mikä olisi tänä kesänä pitänyt nostaa turvetta, ei ole saatu sitten nostettua. Minun mielestäni tässä tilanteessa tulee tehdä semmoisia poliittisia toimia, että varsinkin ensi kesänä, kun ensi kesä koittaa ja lumet ovat sulaneet turvesoilta, on sitten varmuus siitä, että pystytään turvetta asianmukaisesti nostamaan.
Puhemies! Koska päästöoikeuden hinnan odotetaan nyt pysyvän korkealla ja syksyllä 2020 päätetty lattiahintamekanismi nostaa turveveroa päästöoikeuden hinnan ollessa matalalla, verottoman käytön ylärajalla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta päästökauppasektorin energiaturpeen käyttöön.
Puhemies! Nämä ovat tästä ilmasto- ja energiastrategiasta, ja tästä on hyvä kirjaus myös: ”Päästökaupan ulkopuolella, johon monen pienen kunnallisen energiayhtiön turvekattilat myös kuuluvat, toimenpiteellä pyritään hieman hidastamaan turpeen kysynnän ja tuotannon voimakasta romahdusta ja siten turvaamaan toimitusvarmuutta lähivuosina, jolloin kaikki turvekattilat eivät ole vielä korvautuneet muilla vaihtoehdoilla.” Elikkä nostetaan verottoman energiakäytön ylärajaa 5 000 megawattitunnista sinne 10 000 megawattituntiin.
Puhemies! Huoltovarmuusselonteossa on myös ansiokkaasti nostettu energiahuollon suunnalta, energiasektorin suunnalta metsähakkeen käyttö. Nimittäin meilläkin Kainuussa metsähaketta tuotiin Venäjältä. Venäjän-tuonnin osuus on ollut viime vuosina todella merkittävä, siis koko Suomen energian käytöstä noin neljännes lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta. Puupolttoaineillahan ei ole mitään lakiin perustuvaa velvoite- tai huoltovarmuusvarastointia, ja kyllähän metsähake on todella huono polttoaine sen suhteen, että sitä ei pystytä varastoimaan pitkäksi aikaa toisin kuin turvetta voidaan varastoida. Ja kyllä, kun tämän vuoden keväällä alkoi tämä silmitön hyökkäyssota Venäjän toimesta tuonne Ukrainan suuntaan, niin sen myötähän sitten venäläisen metsähakkeen tuonti Suomeen loppui. Onneksi meillä oli vielä Kainuunkin suunnalla näitä niin sanottuja huoltovarmuusturvekasoja, mitä pystyttiin sitten hyödyntämään voimalaitosten kattiloissa. Mikäli näitä turvekasoja ei olisi ollut, niin olisi kyllä tullut todella kylmä moneen talouteen, koska kun sitä venäläistä metsähaketta ei saatu ja suomalaista metsähaketta ei ollut saatavilla nopeasti, niin turpeella tämä sitten tultiin korvaamaan. Siitä olen tyytyväinen, että nämä kasat olivat olemassa, ja siitäkin olen tyytyväinen, että nyt sitten Huoltovarmuuskeskuksen toimesta tätä turvetta on saatu ja saadaan myös niin sanottuihin huoltovarmuusaumoihin.
Puhemies! Todella tärkeä keskustelu huoltovarmuudesta. Hyvä, että tämä selonteko on tehty. Harmikseni vain huomaan, että edustajia hallituspuolueista tai oppositionkaan suunnalta ei tällä hetkellä tässä salissa ole ketään, elikkä puhun tyhjälle salille, mutta ajattelin, puhemies, käyttää tämän puheenvuoron sen takia, että tämä on niin tärkeä asia. Tämä on niin tärkeä asia, että alueita kehitetään. Niin kuin sanoin jo tuossa aikaisemmin, huoltovarmuus tulee vahvalla aluepolitiikalla, pitäen huolta maakunnista, maakuntien toimintaympäristöstä, pitäen yrittäjät mukana siinä, että se huoltovarmuus, mikä tulee kotimaiseen puhtaaseen ruuantuotantoon ja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, säilyy ja tulee olemaan vahvana tulevina vuosina, koska ajat ovat haastavat ja me tarvitsemme sen, että huoltovarmuus pelaa näillä sektoreilla myös tulevaisuudessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-10-19T20:50:00,2022-10-19T20:58:00,Hyväksytty,1.1
2022_112_255,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_256,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus laatia kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet. Niiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. Esityksellä edistetään jatkuvan oppimisen uudistukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
Ehdotetun lainsäädännön tarkoituksena on saada kattavasti julkisen rahoituksen piirissä olevassa koulutuksessa suoritettuja opintoja koskevia tietoja valtakunnallisiin tietovarantoihin. Muun kuin säännellyn koulutuksen järjestäjälle ehdotetaan velvollisuus tallentaa koulutusten suoritustietoja uuteen rekisteriin. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjälle ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus tallentaa Koski-tietovarantoon Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamia koulutuksia koskevat tiedot. Esityksessä on säännösehdotukset myös taiteen perusopetuksen opintosuoritusten tallentamisesta valtakunnalliseen tietovarantoon.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosesityksin:
Ehdotetulla lainsäädännöllä palvelukeskuksen kautta rahoitettujen koulutusten suoritustiedot kootaan valtakunnalliseen tietovarantoon nykyistä kattavammin. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotus parantaa osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mahdollisuuksia ja tukee jatkuvaa oppimista, kun nykyisten tutkintokokonaisuuksien ulkopuolisen koulutuksen suoritukset saadaan rekisteriin ja sieltä hyödynnettäviksi työelämässä ja myöhemmissä koulutuksissa. Opintojen suorittajien kannalta uudistus on myönteinen myös, koska opintosuorituksista tallennetut tiedot säilyvät ja ovat saatavilla, vaikka koulutuksen toteuttanut taho myöhemmin lopettaisi toimintansa. 
Muun kuin säännellyn koulutuksen suoritusrekisteri on tarpeellinen myös palvelukeskuksen rahoittamien koulutusten vaikuttavuuden seurannan kannalta ja olennainen osa palvelukeskuksen toimintaa ohjaavan tiedon kerryttämisessä. 
No entäs sitten uudistus vapaan sivistystyön kannalta? Asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille tarve muuttaa esitystä siten, että vapaassa sivistystyössä tehtyjä opintosuorituksia koskevat tiedot tallennettaisiin ehdotetun 9 a §:n sijasta voimassa olevan 9 d §:n mukaisesti. Tietojen tallentaminen ehdotetun 9 a §:n muutossäännöksen mukaisesti tarkoittaa sitä, että vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitäjän tulee tallentaa tietovarantoon jatkuvaan oppimiseen suunnattua koulutusta koskevia opintosuoritusten tietoja pitkälti samalla tavalla kuin oppivelvollisille tarkoitetun koulutuksen suoritustietoja mainitun pykälän nojalla tallennetaan. Jatkuvan oppimisen opintoihin kuuluvina tietoina ei kuitenkaan tallenneta tietoja opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Säännöksessä luetellut tiedot tallennetaan tietovarantoon aina.
Voimassa olevan 9 d §:n mukaan vapaan sivistystyön opinnoissa kertyneet opintojen suoritustiedot tallennetaan, jos oppilaitoksen ylläpitäjä on päättänyt tarjota siihen mahdollisuuden ja opiskelijalta on saatu siihen suostumus. Mainitun 9 d §:n mukaan tallennettavat tietosisällöt poikkeavat jonkin verran sekä voimassa olevan 9 a §:n oppivelvollisia koskevista tiedoista että ehdotetun 9 a §:n mukaisista jatkuvan oppimisen koulutusta koskevista tiedoista. 
Saadun lausunnon mukaan vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat kehittäneet tietojärjestelmiään voimassa olevan lainsäädännön velvoitteiden mukaisiksi. Kaikki vapaan sivistystyön oppilaitokset eivät järjestä koulutusta oppivelvollisille, joten niillä ei ole ollut tarvetta kyseisten tietojen tallentamista varten tehtyihin tietojärjestelmiin. Näissä tapauksissa ehdotettu jatkuvan oppimisen koulutusta koskevien tietojen tallentamismenettely lisää oppilaitosten kustannuksia tietohallinnon kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
Valiokunta toteaa, että tietojen tallentamisesta aiheutuvat kustannukset tulee ottaa huomioon valtionavustuksissa. Hallituksen esityksessä on todettu, että jatkuvan oppimisen koulutusta antavan vapaan sivistystyön koulutuksen ylläpitäjän tulee ottaa tietojen tallentamisesta aiheutuvat kustannukset huomioon valtionavustusta hakiessaan. Osallistuminen palvelukeskuksen valtionavustushakuihin on vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille vapaaehtoista.
Valiokunta korostaa, että uudistuksen toimivuutta tulee seurata ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi. 
Me käsittelemme tässä mietinnössä myöskin taiteen perusopetusta, ja me pidämme siinä kannatettavana, että myös taiteen perusopetuksen opintosuoritukset saadaan osaksi valtakunnallista opintosuoritusten tietovarantoa. Siten hallituksen esitys vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana koulutusjärjestelmäämme. 
Ja vielä hieman:
Taiteen perusopetuksen oppimäärien suorittaminen on useita vuosia kestävien opintojen tulos. Osaamisen tunnustaminen ja tunnistaminen sekä tavoite opiskelijan osaamisen näkyväksi tekemisestä on perusteltu ja kannatettava lähtökohta uudistukselle. Taiteen perusopetus antaa valmiuksia hakeutua taiteenalan ammatilliseen tai korkea-asteen koulutukseen, joten opintojen kirjaaminen muiden koulutusten rinnalle ja opintopisteytyksen tuoma yhtenäinen tapa opintojen esittämiseen lisäävät myös muiden koulutuksen järjestäjien tuntemusta taiteen perusopetuksesta.
Esityksen mukaan taiteen perusopetuksessa tallennettavat tiedot ovat oppilaan suorittama koulutus ja sen laajuus opintopisteinä, koulutuksen alkamis- ja päättymisaika sekä oppilaan osaamisen arviointi. Saadussa asiantuntijalausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että yleisen oppimäärän päättötodistukseen ei opetussuunnitelman perusteiden mukaan kirjata osaamisen arviointia.
Valiokunta saamansa selvityksen perusteella toteaa, että ehdotetun säännöksen mukaisessa tallentamisessa tarkoitus ei ole kirjata sanallista arviota vaan pelkästään se, onko koulutus hyväksytty. Oppilaan suoritettua hyväksytysti taiteen perusopetuksen opintotason hänen osaamisensa arvioinniksi merkitään ”hyväksytty”. Näin toimitaan sekä yleisen että laajan oppimäärän osalta, joten myös yleisen oppimäärän yhteiset opinnot ja teemaopinnot olisi mahdollista tallentaa tietovarantoon. 
Ja ihan todeten vain tietovarannon yhteisrekisterinpitäjistä ja vastuiden jaosta: Valiokunta ehdottaa, että pykälän 3 momenttiin lisätään viittaus ehdotettuun 9 e §:ään. Lisäys on tarpeen, jotta voidaan varautua siihen, että Opetushallituksella on taiteen perusopetuksen järjestäjän toiminnan lakattua toimivalta toimia rekisterinpitäjänä 3 momentissa säädetyllä tavalla. Valiokunta ehdottaa, että säädösesityksen johtolausetta muutetaan siten, että siinä huomioidaan ehdotettu säännösmuutos. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T18:48:54,2022-10-19T18:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_112_257,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Edustaja Hopsu poissa, edustaja Sjöblom poissa. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_258,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikko tyypilliseen tapaansa asiantuntijana tyhjensi pajatson hyvin pitkälti ja puhui asiaa rautaisen ammattilaisen tavoin. 
Nostan kuitenkin vielä jatkuvasta oppimisesta sivistysvaliokunnan huomion siitä, miten tämä uudistus tukee jatkuvaa oppimista, kun nykyisten tutkintokokonaisuuksien ulkopuolisen koulutuksen suoritukset saadaan rekisteriin ja sieltä hyödynnettäviksi työelämässä ja myöhemmissä koulutuksissa. Opintojen suorittajien kannalta uudistus on myönteinen myös, koska opintosuorituksista tallennetut tiedot säilyvät ja ovat saatavilla, vaikka koulutuksen toteuttanut taho myöhemmin lopettaisi toimintansa. Eli tuetaan jatkuvaa oppimista, ja se on tässä nyky-yhteiskunnan melskeessä ja vauhdissa erittäin olennainen osa. Kiitän siitä, että tässä pystytään asiassa etenemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T18:56:02,2022-10-19T18:57:11,Hyväksytty,1.1
2022_112_259,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_260,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Risikolle erinomaisesta mietinnön esittelystä. Näin Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtajana tunnen pakottavaa tarvetta sanoa muutaman sanan taiteen opetuksesta ja taiteen merkityksestä. Varsinkin tämmöisenä aikana, kun eletään hyvin epävakaassa ja pelottavassakin maailmassa, on erinomaisen tärkeätä, että meillä on lapsille ja nuorille tarjota sellaista koulutusta ja opetusta, joka parhaimmillaan tukee heidän mielenterveyttään ja tukee myöskin tunnetaitojen opiskelua, joka on kyllä havaintojen mukaan häviämään päin. Lukutaito itse asiassa on näistä taidelajeista sellainen, jota olisi äärimmäisen tärkeätä vielä korostaa opetuksessa, sillä lukutaito opettaa kaiken muun lisäksi myös empatiaa. Kun luetaan proosallistakin tekstiä, niin siinä joutuu lukija asennoitumaan toisen hahmon, toisen henkilön, elämään, ja se on tutkitustikin erittäin hyvä empatiakyvylle.
Kun katselemme tämän hetken uutisia, on hyvin huolestuttavaa, kuinka nuorisorikollisuus, jengirikollisuus, on kasvussa tällä hetkellä. Tänä vuonna nuorten tekemät ryöstöt ovat ennätyksellisen korkealla tasolla. Viime vuonna oli nuorten tekemiä henkirikoksia hyvin paljon, myöskin ennätyksellisellä tasolla: alaikäisten tekemiä henkirikoksia yli 50, kun normaalisti niitä on 9—16. Eli kyllä niitä lukuja kun katsotaan, voidaan tehdä jonkinnäköisiä johtopäätöksiä siitä, että ne tunnetaidot ja empatia ovat karkaamassa pois. On äärimmäisen tärkeätä, että tässäkin sivistysvaliokunnan mietinnössä nostetaan esille taiteen opetuksen merkitys ja taiteen opetus ylipäätään — kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-19T18:57:11,2022-10-19T18:59:28,Hyväksytty,1.1
2022_112_261,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_262,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä totean sivistysvaliokunnan puheenjohtajana, että tämä lakiesitys oli erittäin kannatettava ja täysin yksimielisenä tuloksena tehtiin tämä mietintö.
Omana kantanani vain totean sen, minkä täällä jo aikaisemmat kollegat kertoivatkin ja totesivat: tämä on merkittävä laki myös jatkuvan oppimisen järjestelmän takia.
Olen toiminut itse aikuiskoulutusjohtajana aikoinansa muutamia vuosia. Silloin, kun aikuiskoulutus tuli, oli aika lailla tärkeää se, että ihmisestä tiedettiin, mitä hän jo osaa ja miten hän on kouluttautunut, koska piti aina räätälöidä niitä koulutuksia. Oli muuntokoulutusta ja monimuotokoulutusta, ja oli jo aikaisempi koulutus, ammatti ja työkokemusta. Oli näyttökokeita. Sitten mietittiin, mitä pitää tehdä lisää, että saa sen seuraavan tutkinnon.
Sitähän se on tulevaisuudessakin: räätälöintiä. Ja meidän pitää nimenomaan lähteä siitä, että me rupeamme kehittämään tätä meidän aikuisten koulutusjärjestelmäämme osaamisperusteiseksi. Me ollaan aika tutkintouskovaisia. Tietysti tutkintojakin tarvitaan, ja varsinkin EU-direktiivin alaiset tutkinnot tarvitaan, mutta entistä enemmän meidän pitää mennä siihen osaamiseen. Sitähän me täällä Suomessa tarvitaan. Ja se osaaminen pitää tavalla tai toisella saada näkyville myöskin näissä rekistereissä, ettei ihmisen tarvitse käyttää aikaa sellaiseen, minkä hän jo osaa. Se on sitä tunnustamista ja tunnistamista, ja näiden aikaisempien koulutusten ja kurssien pitää näkyä rekistereissä. Siksi on hyvä näin, että digitalisaatiota kehitetään myös rekistereissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T18:59:30,2022-10-19T19:01:10,Hyväksytty,1.1
2022_112_263,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_264,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan tuoda yhden epäkohdan esille laista taiteen perusopetuksesta. Tilanne on sellainen, että tänä vuonna astui voimaan laki taiteen perusopetuksesta, joka koskee myöskin hyvinkin pieniä perusopetusta antavia taiteen yksiköitä, jopa sellaisia, joissa on yksi yrittäjä tehnyt vuosikymmeniä työtä. Nyt tuli sellainen määräys, että tämmöiset pienetkin yksiköt on otettava huomioon sillä tavalla, että niillä on oltava ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut rehtori. Tämä on aiheuttanut sen, että hyvin monet näistä pienistä yksiköistä ovat joutuneet lopettamaan, koska kulukate ei yksinkertaisesti kestä palkata ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta rehtoria, vaikka ne ovat tähän asti pystyneet toimimaan vuosikymmeniä ihan esimerkiksi kaupungin ohjauksella ja määräyksillä, että on noudatettu lakia taiteen perusopetuksesta. Tällainen epäkohta jäi kyllä tähän nyt voimaan, ikävä kyllä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-10-19T19:01:10,2022-10-19T19:02:20,Hyväksytty,1.1
2022_112_265,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 11/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_112_266,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja työllisyyden edellytyksiä. Esityksessä ehdotetaan, että opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan vuoden 2021 tasoon verrattuna 50 prosentilla. Lisäksi ehdotetaan, että opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukuvuodella, jos viivästyminen johtuu opiskelumaassa vallinneesta sotatilasta tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavista poikkeuksellisista olosuhteista.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 
”Opintotuen tulorajojen korotus opiskelijoiden taloudellisen toimeentulon kannalta” on täällä väliotsikkona:
Opintotuen tulorajat ovat vuoteen 21 mennessä jääneet jälkeen ansiokehityksestä, sillä edellisen kerran niihin on tehty erillinen korotus vuonna 2008. Indeksikorotuksia on tehty muutamana edeltävänä vuonna. Ehdotettu korotuksen tarve on perusteltu, minkä osoittaa muun muassa opintotuen takaisinperintämäärien lisääntyminen. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan vuonna 20 Kela lähetti noin 41 000:lle takaisinperintäpäätösehdotuksen tulorajojen ylittymisen vuoksi.
Valiokunta aikaisempaan mietintöönsä viitaten korostaa, että esitetyllä tulorajan korottamisella on myönteisiä vaikutuksia opiskelijan toimeentuloedellytyksiin. Esitys antaa opiskelijoille nykyistä paremmat mahdollisuudet työskennellä opintojensa ohessa ja parantaa siten toimeentuloaan opintotuen lisäksi. 
Esitetty tulorajojen korotus on asiantuntijakuulemisessa saanut kannatusta. Kriittisenä huomiona on esitetty muun muassa, että tulorajojen korotus olisi tullut kohdentaa tasaisemmin siten, että korotus olisi euromääräisesti yhtä suuri tuellisen ja tuettoman kuukauden tulorajan osalta. Valiokunta saamansa selvityksen perusteella toteaa, että tuellisen kuukauden tulorajan korottaminen ehdotettua enemmän ei ole ongelmatonta, koska se voi lisätä opintotukimenoja hallituksen esityksen mukaista mallia enemmän ja myös vähentää opintopistekertymiä. Esityksen mukainen ratkaisu on siten perusteltu, mutta sen toteuttamisen vaikutuksia on tärkeää seurata. 
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu opintotukioikeuden ulottamista oppisopimuskoulutuksen aikaisiin opintoihin. Asiaa on tarkasteltu eri yhteyksissä, muun muassa oppisopimuksen kehittämistyöryhmässä 2020. Saadun selvityksen mukaan edellä mainittuun ehdotukseen liittyy kysymyksiä muun muassa opintotukimenojen kasvamisesta ja mahdollisista odottamattomista vaikutuksista oppisopimuksella opiskeluun, joista esimerkkinä on oppisopimusjaksojen lyheneminen. Lisäksi on huomattava, että oppisopimuksen aikana opiskelija on oikeutettu työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan, joka yleensä turvaa opiskelijan toimeentulon.
Saaduissa lausunnoissa on esitetty useita toiveita opintotuen kehittämiselle siten, että se entistä paremmin turvaisi opintojen aikaisen toimeentulon turvaten opiskelijoille mahdollisuuden keskittyä opintoihinsa. Kehittämisehdotuksena on tuotu esille muun muassa opintorahan korottaminen lainapainotteisuuden sijasta, kokonaistukiajan palauttaminen vähintään 64 tukikuukauteen ja opiskelijan vanhempien tulorajojen korottaminen. Valiokunta tiedostaa opiskelijoiden huolen opintojen aikaisen toimeentulon turvaamisesta ja korostaa aikaisemmissa mietinnöissään toteamansa mukaisesti, että opintojen sujumisen ja mielekkään opintopolun mahdollistamiseksi opiskelijoiden tukijärjestelmän ja muiden tulolähteiden tulee taata kohtuullinen ja turvallinen toimeentulo opiskelun ajaksi. Perheellisten opiskelijoiden asemaa tulee tarkastella erikseen ottaen huomioon heidän elämäntilanteensa tarpeet. 
Valiokunta toteaa, että opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi on tehty useita päätöksiä. Hallitusohjelman mukaisesti opintoraha on 1.8.20 sidottu indeksiin uudelleen ja opintorahan huoltajakorotusta on korotettu 25 eurolla 1.1.2020. Opintorahojen indeksikorotukset ovat vuosina 20—23 arviolta noin 11 prosenttia. Opintorahan määrään ja kansaneläkeindeksiin sidottuihin eräisiin muihin etuuksiin on tehty inflaation nousun vuoksi ylimääräinen ja määräajan voimassa oleva 3,5 prosentin korotus 1.8.22 lukien. Opintorahat ovat nousseet 1.8.22 enemmän kuin muut etuudet, koska opintorahoihin, mukaan lukien opintomateriaalilisä ja huoltajakorotukset, on tehty samaan aikaan myös opintotukilakiin perustuva indeksitarkistus.
Sitten vielä aiheesta ”Työnteon mahdollisuuksien parantaminen ja opintojen edistyminen”:
Opiskelijoiden toimeentulon parantamisen lisäksi käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä parannetaan nuorten mahdollisuuksia tehdä töitä. Tämä voi aiheuttaa opintojen etenemisen hidastumista, mutta sillä voi olla myös opintojen suorittamista vauhdittava vaikutus. Työnteko voi lisätä opiskelumotivaatiota, ja se voi olla oppimista tukeva tekijä, etenkin, jos työ liittyy omaan opintoalaan. Opintojen aikainen työnteko voi myös parantaa mahdollisuuksia valmistumisen jälkeiseen työntekoon. 
Valiokunta asiantuntijalausuntoon ja aikaisempaan mietintöönsä viitaten korostaa, että vaikka opintojen aikainen työnteko on tärkeää, on samalla myös hyvä tunnistaa, että työnteko ei ole kaikille opiskelijoille mahdollista samalla tavalla, mikä voi johtua esimerkiksi opiskelijoiden erilaisista elämäntilanteista ja opiskeltavasta alasta. Tämä on huomioitava opintotukilainsäädännön mahdollisen kokonaisuudistuksen yhteydessä.
Ja seurannasta sitten vielä, että tulorajojen noston vaikutusten arviointiin liittyy myös merkittäviä epävarmuuksia, joten valiokunta painottaa, että ehdotetun muutoksen vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloon ja opiskeluun on syytä seurata tarkasti. Jotta muutos ei johtaisi opintoaikojen pitenemiseen, opintotukeen liittyvä opintojen edistymisen seuranta on jatkossa entistä tärkeämpää. 
Siinäpä olivat nämä tärkeimmät tässä mietinnössä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T19:02:47,2022-10-19T19:09:27,Hyväksytty,1.1
2022_112_267,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp",Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_268,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitokset puheenjohtaja Risikolle mietinnön esittelystä. Viime vuonna käsittelimme täällä lakiesitystä, jossa opintotuen tulorajoja nostettiin 25 prosentilla. Silloin toivoin, että tulorajoja voitaisiin nostaa vieläkin enemmän. Nyt näin on käymässä. Ensi vuoden alusta opintotuen tulorajat nousevat puolella vuoden 2021 tasoon verrattuna. Se on hienoa. Kiitos sivistysvaliokunnalle yksimielisestä mietinnöstä.
Uskallan sanoa, että Suomessa on maailman paras opintotukijärjestelmä. Kuitenkin sen yksi heikko kohta on ollut se, että opiskelija ei ole voinut tienata kovin paljon menettämättä opintotukeaan. Jo tälle vuotta tulorajoja nostettiin, ja se on auttanut monia opiskelijoita siten, että töissä on voinut käydä hieman aiempaa enemmän. Nyt apua tulee lisää — ja avulle on totisesti tarvetta, kun kustannukset nousevat. Ruoka, asuminen ja liikkuminen maksavat aiempaa enemmän.
Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on tehty useita toimia opiskelijoiden toimeentulon parantamiseksi. Opintoraha on sidottu indeksiin, opintorahan huoltajakorotusta on nostettu ja tänä vuonna tehtiin myös ylimääräinen indeksikorotus. Lisäksi korkeakouluihin on lisätty yli 12 000 uutta opiskelupaikkaa hakijasumaa helpottamaan. Nämä päätökset auttavat siihen, että saamme nykyistä enemmän korkeakoulutettuja työmarkkinoille — sille on suuri tarve. Korkeakoulutus korostuu yhä enemmän tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tarvitaan riittävästi koulutuspaikkoja ja riittävän hyvät edellytykset opiskeluun, kannustin siihen, että mahdollisimman moni rohkenee aloittaa opiskelut ja edetä eteenpäin opintojen polulla.
Tämä esitys parantaa osaltaan nuorten mahdollisuuksia tehdä työtä. Toki se voi hidastaa joidenkin opiskelua, mutta se voi myös vauhdittaa sitä, kun työnteko lisää opiskelumotivaatiota. Työ voi tukea myös oppimista, etenkin, kun pääsee tekemään opiskeltavaan alaan liittyvää työtä. Totesimme valiokunnassa, että opintojen aikainen työnteko voi parantaa mahdollisuuksia työllistyä valmistumisen jälkeen.
Toki kiinnitimme huomiota siihen, että työnteko ei ole mahdollista kaikille opiskelijoille ja elämäntilanteet vaihtelevat. Siksi lakimuutoksen vaikutuksia tuleekin seurata aktiivisesti, mutta tämä on erittäin hyvä ja kannatettava uudistus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-19T19:09:28,2022-10-19T19:12:44,Hyväksytty,1.1
2022_112_269,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp",Edustaja Sjöblom poissa. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_270,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nostan sivistysvaliokunnan mietinnöstä muutaman omasta mielestäni tärkeän noston. 
Ensinnäkin on mielestäni erittäin tärkeää, että opiskelijoiden tukijärjestelmän ja muiden tulonlähteiden tulee taata kohtuullinen ja turvallinen toimeentulo opiskelujen ajaksi. Se on Suomen yhteiskunnan kivijalka. Tämä omalla tavallaan korostaa sitä luottamusta, mitä meillä päättäjillä pitää olla meidän nuoria kohtaan. Sillä, että me luotetaan ja tuetaan, mennään yllättävän pitkälle. 
Se toinen asia, mikä tässä sivistysvaliokunnan mietinnössä itseäni ennen kaikkea ilahduttaa, on kohta, jossa todetaan, että opiskeluiden ohella tehtävä työ saattaa myös nopeuttaa opiskeluja. Työ siis saattaa tuoda lisämotivaatiota ja ymmärrystä siitä, mitä opiskelija tulevaisuudeltaan haluaa, ja palkinnoksi tästä työllistyminen todennäköisesti helpottuu opiskeluiden jälkeen. Tämä on äärimmäisen tärkeä näkökulma, ja olen hyvin kiitollinen, että tätä positiivista puolta uskalletaan rohkeasti nostaa esiin. Se, että me lainsäätäjät kannustamme ja tuemme opiskelijoita tekemään töitä opiskelujen ohella, on valtavan tärkeä mahdollisuus niille opiskelijoille, jotka sen omaksi polukseen valitsevat. Sekin on tärkeää ymmärtää, että jokaiselle se ei ole mahdollista, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö lainsäätäjinä olla vastuussa siitä, että me mahdollistetaan, annetaan nuorille mahdollisuuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-10-19T19:12:46,2022-10-19T19:14:49,Hyväksytty,1.1
2022_112_271,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_112_272,112/2022,2022-10-19,13.59,20.58,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Arvoisa puhemies! Todellakin me tuolla valiokunnassa siis oltiin ehdottomasti tämän hallituksen esityksen kannalla. Täällähän on monesti tehty näitä toimenpidealoitteitakin tämän suhteen, ja kuinka paljon opiskelijoilta ja yleensä tuolta kentältä, kun siellä liikkuu, tulee. Kun itsekin olen toiminut opettajana toistakymmentä vuotta, niin opiskelijat hyvin herkästi ottavat yhteyttä, ja noissa meidän kuulemisissa on tullut esille, että todella tarvittaisiin tätä tulorajojen nostoa. 
Onhan se kovin merkillistä, kuten tuossa mietinnössämme kirjaamme, että saadun asiantuntijalausunnon mukaan vuonna 2020 Kela lähetti noin 41 000 takaisinperintäpäätösehdotusta tulorajojen ylittymisen vuoksi. Ajatelkaa, mikä työmäärä se on Kelalle. Ajatelkaa, että se on toisaalta aikamoinen tuska monelle opiskelijalle, kun hän ei ole itse huomannut sitä ja sitten pitääkin ruveta maksamaan takaisin, ja sitä rahaa ei välttämättä sitten enää olekaan. Eli onhan tässä moniakin syitä, miksi nostaa niitä tulorajoja. 
Ensisijaisesti minä lähden siitä toimeentulon näkökulmasta. Kyllä minä ymmärrän oikein hyvin senkin, että me peräänkuulutamme täällä mietinnössä sitä, että opiskelijalla pitäisi olla ne tukimuodot sellaiset, että hän pystyy keskittymään myös opiskeluun, koska kaikki opiskelijat eivät pysty tekemään työtä oman elämäntilanteensa vuoksi tai sitten siksi, että siltä alalta ei sillä hetkellä löydy työtä. Tietenkin tällä hetkellä meillä on myös työttömyyttä eri aloilla, ja sitten niitäkin voi saada. On tietysti myös jaksamisongelmaa, ja sitten jos on halu keskittyä niihin opintoihin ja se on vaativaa, niin kyllä minä ymmärrän senkin.
Voittopuolisesti olen kuitenkin sitä mieltä, että työ on parasta sosiaaliturvaa ja se, että saa kokemuksen jo siinä opiskelun aikana työnteosta, on aika tuiki tärkeää sitten jatkossa, että saa sitä työtä ja on sitä osaamista. Monesti siellä oppilaitoksessa, koulussa, korkeakouluissa, ei välttämättä sitä käytännön harjoittelua niin paljon ole, mutta saa siinä sitten sitä kokemusta, myöskin työelämätaitoja, myös sitä taitoa, mitä tarkoittaa olla töissä ja mikä on työn merkitys ihmiselle.
Kannatan siis lämpimästi henkilökohtaisesti tätä tulorajojen nostoa ymmärtäen kuitenkin sen, että se ei kaikkia auta just siitä syystä, että ei kykene tekemään sitä työtä.
Vielä sanoisin sen, että kun itse olen aina omat opiskeluni rahoittanut työnteolla — olen joutunut ottamaan lainaakin —, niin en ole itselläni pitänyt sitä pahana, päinvastoin siinä on saanut jalkansa oven rakoon niihin työpaikkoihin. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-19T19:14:51,2022-10-19T19:17:39,Hyväksytty,1.1
2022_113_1,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_2,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Kysymyksiin. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_3,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Väkivaltaiset katujengit ovat täällä, eikä hallitus ole tuonut yhtään esitystä asian korjaamiseksi. [Eduskunnasta: Oho!] Eri jengien keskinäinen vihanpito on johtanut vakaviin väkivallantekoihin ja ammuskeluihin, joista aiheutuu vaaraa myös sivullisille. Suomi on jo poliisinkin mukaan Ruotsin tiellä, minkä vuoksi tilanteeseen on puututtava heti, ennen kuin palavat autot ja katuammuskelut ovat meilläkin arkipäivää.
Ruotsin uusi hallitus aikoo puuttua jengiväkivaltaan rankalla kädellä, muun muassa tuplaamalla rikollisille ja jengiläisille määrättävät rangaistukset ja poistamalla tuomioiden niin sanotut paljousalennukset. Perussuomalaiset ovat tässä uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan esittäneet samansuuntaisia vaatimuksia. Kysyn: aikooko oikeusministeri tuoda vastaavia esityksiä jengirikollisuuden pysäyttämiseksi ja koska voimme odottaa esitystä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-20T16:00:51,2022-10-20T16:01:57,Hyväksytty,1.1
2022_113_4,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_5,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että puhutaan jengiväkivallasta ja jengirikollisuudesta. On hyvä myös muistaa, että Suomessa tilanne on hyvin erilainen kuin Ruotsissa. Ruotsissa valitettavasti on kymmeniä vuosia päässyt tämä tilanne kehittymään sellaiseksi, mikä se tänä päivänä on, ja tästä meidän on syytä tietysti ottaa oppia. Olen käynyt paljon keskusteluja Ruotsin edellisen oikeusministerin kanssa siitä, miten voidaan ennaltaehkäistä paremmin ja — kuulostaa ehkä ihmeelliseltä — myös siellä on tehty paljon, mistä meilläkin on opittavaa, mutta siellä tehdään nyt vielä enemmän.
Sitten on hyvä muistaa se, että kun on kyse nuorista, jotka oireilevat rikollisuuden kanssa, niin silloin on yleensä kyse siitä, että nuori ei ole päässyt mukaan yhteiskuntaan, ei ehkä viihdy koulussa, on ehkä joutunut väärään seuraan, ja tämä on asia, jota meidän moniammatillisesti pitää katsoa. Elikkä jengirikollisuuden ja nuorten osalta ei auta ainoastaan se, että puhutaan siitä, että tiukennetaan rangaistuksia. Yleensä tarvitaan paljon enemmän ennaltaehkäisevää [Puhemies: Aika!] työtä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:01:57,2022-10-20T16:03:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_6,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Ja pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_7,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Jaaha, te ette siis aio tehdä mitään ennaltaehkäisyä. No, oikeusministeri, olemme siis varmuudella menossa Ruotsin tielle.
No, entäpä nuo vaaralliset rikolliset? Perussuomalaiset esittävät, että toisen hengelle ja terveydelle vaaralliset vangit pidetään lukkojen takana vaikka loppuikänsä. Tämä on mahdollista Norjassa ja Tanskassa. Kyse on varmuusvankeudesta, jossa henkilöä ei vapauteta, vaikka rangaistus päättyisi, jos henkilö on edelleen vaaraksi muille. Suomessahan tämä on ollut myös aikanaan mahdollista, mutta nyt sarjakuristajia ja lastenraiskaajia vapautetaan vankilasta, vaikka he kuinka vaarallisia olisivatkin.
Arvoisa puhemies! Aikooko oikeusministeri tehdä nyt tällekään asialle yhtään mitään, ja koska voimme odottaa tästä esitystä? Epäilen, että ei ole tulossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-20T16:03:26,2022-10-20T16:04:25,Hyväksytty,1.1
2022_113_8,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_9,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa kansanedustaja Merta siitä, että tämä hallitus on todella tehnyt aika paljon. Me ollaan uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntö, sitä myötä etenkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosten rangaistukset tulevat kovenemaan. Elikkä ei pidä paikkaansa se, että tämä hallitus ei olisi tehnyt tällä saralla yhtään mitään — päinvastoin olemme tehneet. [Leena Meren välihuuto]
Näitten vaarallisimpien väkivaltarikollisten osalta oikeusministeriössä on käynnissä hallitusohjelmaan perustuva työryhmä, joka arvioi vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen edellytyksiä, ja ongelmallisia ovat etenkin ne vangit, jotka uusivat vakavan väkivaltarikoksen pian vapauduttuaan. Elikkä tätä työtä tehdään. Se työryhmä ei ole vielä valmis, ja odotan myös, että työryhmä tulee esittämään meille konkreettisia esityksiä siitä, miten tässä asiassa voidaan edetä. Mutta asiaan ollaan puututtu, se on työryhmävaiheessa. Ja kuten hyvään lainsäädäntötoimintaan kuuluu, ensin tehdään perusteellista työryhmätyötä ennen kuin se viedään hallitukselle päätettäväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:04:25,2022-10-20T16:05:43,Hyväksytty,1.1
2022_113_10,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_11,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Herra puhemies! Hallitus ei ole väkevästi puuttunut tuohon ulkomaalaisen jengirikollisuuden lisääntymiseen Suomessa, siihen väkivallan kulttuuriin, joka uhkaa meidän lapsiamme ja nuoriamme. Kun hallitus ei ole puuttunut väkivaltarikollisuuteen rangaistuksia koventamalla, te olette hiljaisella hyväksynnällä hyväksyneet tämän nykyisen löysän rangaistuskäytännön.
Perussuomalainen eduskuntaryhmä on tänään jättämässä toimenpidealoitteen, varsin kattavan sellaisen, jossa esitämme väkivaltarikollisuuden rangaistusten koventamista ja ulkomaalaisten rikollisten maasta poistamisen tehostamista. Kysyn hallitukselta: miten te aiotte puuttua siihen, että maahan ei saavu sellaisia ulkomaalaisia, jotka tehtailevat täällä rikoksia tai liittyvät näihin rikollisjengeihin? Osoitan kysymykseni ulkomaalaispolitiikasta vastaavalle sisäministeri Mikkoselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-10-20T16:05:43,2022-10-20T16:06:54,Hyväksytty,1.1
2022_113_12,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_13,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta on hyvä, että täällä salissa keskustellaan rikollisuudesta, katurikollisuudesta, ja myös niistä keinoista, mitä me voimme tehdä sen ehkäisemiseksi. Ja aivan kuten oikeusministeri tässä sanoi, meidän täytyy varsinkin nuorten kohdalla puuttua asioihin riittävän ajoissa ja nimenomaan painottaa tätä ennaltaehkäisevää työtä, ja sitä me olemme tehneet.
Itse keskustelen aktiivisesti myös poliisin kanssa tästä ilmiöstä ja voin sanoa, että myös heidän viestinsä on se, että se varhainen puuttuminen on aivan avainasemassa. Mutta totta kai sen lisäksi täytyy myös olla se, että me varmistamme sen, että poliisilla on resursseja tutkia rikoksia ja toisaalta oikeuslaitoksella on resursseja tehdä tämä prosessi loppuun, ja tätä hallitus on vahvistanut.
Kun puhutaan ulkomaalaisista tai maahanmuuttajataustaisista ihmisistä, tärkeätä on se, että meidän kotoutuminen on myös kunnossa. Juuri se on yksi ennaltaehkäisevä keino, ja siihen meidän täytyy entistä enemmän satsata, ja myös siinä tämä hallitus on tehnyt toimenpiteitä. Tämä on iso kokonaisuus, jossa pitää katsoa kaikkia osasia ja varmistaa, [Puhemies: Aika!] että sekä ennaltaehkäisyyn että rikokseen puuttumiseen on riittävät resurssit.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:06:54,2022-10-20T16:08:13,Hyväksytty,1.1
2022_113_14,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_15,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomen vankiloissa on valtavan paljon ulkomaalaisia vankeja. Miksi näin on? Varmasti osittain voi sanoa, että syy on siinä, että Suomen vankiloissa on aika hyvät oltavat. 
Sitten jos mietitään, että miksi näitä ulkomaalaisia ei sitten laiteta omiin maihinsa, niin voisin kyllä kysyä, onko hallitus päättänyt tehdä asialle jotain. Jos ulkomaalaiset rikolliset ovat meillä vankiloissa, niin eikö nyt kannattaisi laittaa sinne omiin maihinsa kärsimään niitä tuomioita, sillä yksi rikollisen vankilassaolovuosi maksaa suunnilleen 80 000 euroa, ja minusta näille rahoille on varmasti tärkeää käyttöä muuallakin Suomessa. Elikkä miksi meillä Suomessa on paljon ulkomaalaisia vankeja, joita ei laiteta omaan maahansa kärsimään tuomiota? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-20T16:08:16,2022-10-20T16:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_16,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_17,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomihan on johdonmukaisesti toiminut myös tässä asiassa ja siirtänyt Suomessa tuomitut ulkomaalaisvangit heidän kotimaahansa aina, kun siirron edellytykset täyttyvät. Siis aina, kun edellytykset täyttyvät, heitä siirretään. Henkilöt, jotka ovat Suomessa tehneet rikoksia, siirretään kotimaihinsa, jos on mahdollista. Jos se on sellainen kotimaa, että siellä ei uhkaa kuolemantuomio tai kidutus, silloin siirretään. Elikkä perussuomalaiset eivät ole tässä oikeassa, vaan hallitus kyllä toimii ja oikeusministeriö toimii myös tässä asiassa. 
Ulkomaalaisten vankien osuus on noin 17 prosenttia, ja tämä luku on pysynyt vakaana viimeiset viisi vuotta elikkä siitä lähtien, kun perussuomalaiset olivat myös oikeusministeripuolue. Sitten on niin, että osa näistä ulkomaalaisista on myös tutkintavankeja, ja jos on tutkintavanki, niin tutkintavankiahan ei voida siirtää, koska tutkintavanki odottaa sitä prosessia. Tästä syystä tilanne on se, mikä se on. Suomi toimii: aina kun on mahdollista, siirretään kotimaahan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:09:17,2022-10-20T16:10:34,Hyväksytty,1.1
2022_113_18,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_19,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus tulee voimaan vuodenvaihteessa. Raiskauksesta annettavat tuomiot jäävät uudistuksen jälkeenkin merkittävästi alle pohjoismaisen tason. Joka toinen perusmuotoisesta raiskauksesta tuomittu saa ehdollisen rangaistuksen. Muissa Pohjoismaissa tämä ei olisi mahdollista, vaan raiskauksesta tulee ehdoton tuomio. Uhrit taas kärsivät vuosia, jopa loppuelämänsä. Kysynkin: miksi hallitus ei korjannut tätä epäkohtaa, vaikka Suomi on EU:n toiseksi turvattomin maa naiselle? [Leena Meri: Ja oppositio esitti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-10-20T16:10:38,2022-10-20T16:11:21,Hyväksytty,1.1
2022_113_20,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_21,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt en oikein pysynyt kärryillä, koska edustaja Keto-Huovinen varsin hyvin tietää, että tämä eduskuntahan on hyväksynyt uuden seksuaalirikoslainsäädännön, jossa nimenomaan me saadaan uusi pykälä, uusi määritelmä raiskaukselle, ja sitä myötä useampi teko, joka aikaisemmin on ollut seksuaalinen hyväksikäyttö, muuttuu nyt raiskaukseksi, ja sitä kautta rangaistukset myös tältä osin tulevat kovenemaan. Elikkä on aivan ilmiselvää, se tulee myös tästä hallituksen esityksestä esille, että vankiluku tulee nousemaan Suomen vankiloissa tästä seksuaalirikoslainsäädännöstä ja sen uudistuksesta johtuen. Ja jos tilanne on tämä, niin sehän tarkoittaa myös sitä, että rangaistukset kovenevat. Sitten on myös niin, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten osalta rangaistussäännöstö huomattavasti kovenee, ja luulen, että edustaja on myös siitä tietoinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:11:24,2022-10-20T16:12:36,Hyväksytty,1.1
2022_113_22,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_23,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä uudelleen tähän perussuomalaisten uunituoreeseen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan, jossa esitämme, että ulkomaalaiset seksuaalirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt poistetaan maasta ja karkotetaan omaan maahansa. Nythän laki sanoo, että heidät voidaan karkottaa, mutta Perussuomalaiset esittää, että heidät karkotetaan.
Kun eduskunta käsitteli kansalaisaloitetta seksuaalirikoksiin syyllistyneiden karkottamisesta, eduskunta edellytti, että hallitus huolehtii seksuaalirikoksiin ja törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten nopeasta ja tehokkaasta maasta poistamisesta. Ja nyt kysyn, sisäministeri Mikkonen: mitä te olette tehnyt tämän eteen? [Eduskunnasta: No, ei mitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-20T16:12:36,2022-10-20T16:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_113_24,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_25,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten edustaja kertoi, niin todellakin meidän ulkomaalaislaissa todetaan, että ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta, mikäli hän syyllistyy rikokseen, josta säädetty rangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta. Ja kyllä tällaisia karkotuksiakin on tehty, ja rikosperusteinen karkotuspäätös voidaan tehdä varsinkin, jos on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai rikoksiin on syyllistytty toistuvasti. Mutta tietysti tällaisissa tapauksissa käytetään aina yksilökohtaista harkintaa, ja yksi asia, mikä meidän täytyy huomioida, on se, että palautuskielto koskee myös näitä ihmisiä. Emme voi palauttaa sellaiseen tilanteeseen tai alueelle, jossa ihmistä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Tähän meitä sitovat sekä kansainväliset sopimukset että oma perustuslakimme, ja tämä asiassa huomioidaan. Mutta siltä osin kuin palautuksen ehdot täyttyvät ja yksilöharkinnan jälkeen näin voidaan tehdä, niin tällaisia tapauksia on tehty ja tämän laki sallii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:13:37,2022-10-20T16:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_113_26,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_27,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tehneet edustaja Pihla Keto-Huovisen kanssa jo ajat sitten lakialoitteen varmuusvankeudesta. Hyvä, että tekin olette, perussuomalaiset, tämän asian äärelle heränneet. Se on tärkeä asia, ja olisi hyvä, että se menisi eteenpäin siellä teilläkin.
Mutta näin poliisitaustaisena edustajana sanon, että on hyvin tärkeää ottaa se Ruotsin tilanne vakavasti. Viesti sieltä on hyvin selkeä meille, ja viesti myös Suomen poliisista on meille hyvin selkeä, että nyt on ihan oikeasti aika herätä. Nyt esimerkiksi tänä päivänä ollaan uutisista saatu lukea, kuinka syyttäjät ovat täysin loppuunpalaneita, sieltä lähtee porukkaa pois ja tilanne on erittäin kestämätön. Sama tilanne poliisissa: jatkuva aliresursointi piinaa, siellä on porukka täysin loppuunpalanutta ja lähdetään pois alalta. 14 miljoonaa ollaan tälläkin hetkellä poliisissa pakkasella. Milloin saadaan sisäisen turvallisuuden ketju kuntoon, ja minkä ihmeen takia tämä on päästetty tämmöisessä turvallisuustilanteessa tähän jamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-20T16:14:46,2022-10-20T16:15:53,Hyväksytty,1.1
2022_113_28,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_29,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kilpi on aivan oikeassa siinä, että valitettavasti resurssit ovat olleet niukkoja. Tämä on päästetty tähän jamaan viime hallituskaudella ja sitä ennenkin, [Välihuutoja oikealta] ja tämä hallitus on nimenomaisesti lisännyt poliisin resursseja. Me olemme nostaneet poliisien määrää 7 500:aan ja pitäneet tästä kiinni, sen lisäksi olemme nostaneet myös oikeuslaitoksen resursseja juuri sen takia, jotta se paine ei ole niin valtava siellä poliisissa ja oikeuslaitoksissa. Olen iloinen siitä, että kun sisäisen turvallisuuden selontekoa tehtiin, niin silloin tässä salissa oli varsin yksimielinen näkemys siitä, että myös jatkossa resursseista pitää pitää kiinni ja poliisien määrää ja muuta henkilökuntaa on tarve jatkossakin nostaa.
Todellakin tämä hallitus on nyt resursseja merkittävästi lisännyt, ja toivon todella, että tämä sali yhdessä myös jatkaa sillä tiellä tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:15:53,2022-10-20T16:16:53,Hyväksytty,1.1
2022_113_30,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_31,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myönnättekö, arvon ministeri, että Suomessa on maahanmuuttajataustaisia jengejä ja niistä pitäisi olla huolissaan? [Eduskunnasta: Erinomainen kysymys! — Eva Biaudet: Kaikista jengeistä pitää olla huolissaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-20T16:16:55,2022-10-20T16:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_113_32,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_33,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jengirikollisuuden otamme hyvin vakavasti. Ja kyllä me tiedämme sen, että meillä on siellä jengeissä myös ihmisiä, kenellä on maahanmuuttajatausta. 
Mutta ylipäätänsä nämä jengit koostuvat nimenomaan niistä ihmisistä, ja niihin ajautuu niitä nuoria, joilla ei ole näkymää tulevaisuudesta, jotka syrjäytyvät ja jotka eivät saa otetta elämästä. Sen takia olen itse korostanut niin paljon tätä ennalta ehkäisevää työtä. Ja sitä pitää tehdä kaikkialla. Moniviranomaisyhteistyö, mitä poliisi tekee eri toimijoiden kanssa, on äärimmäisen tärkeää. Mutta yhtä lailla meidän pitää huolehtia siitä, että meillä on resursseja niin koulussa, varhaiskasvatuksessa ja että me pystymme tukemaan perheitä jo hyvissä ajoin. 
Toisaalta se, että meidän asuntopolitiikkamme on sentyyppistä, että meidän asuntoalueemme ovat moninaisia ja siellä on monentyyppistä asuntoa, on omistusasuntoa, on vuokra-asuntoa ja niin edelleen. Tämä on yksi tärkeä ero, mikä meillä on Suomessa, ja tästä on tärkeää pitää kiinni.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:17:07,2022-10-20T16:18:16,Hyväksytty,1.1
2022_113_34,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_35,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Jatketaan perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta. Suomalaisessa vankilakäytännössä ensikertalaisuus ei todellakaan tarkoita ensikertalaisuutta. Esimerkiksi raiskaukseen useasti syyllistynyttä voidaan joka kerta kohdella ensikertalaisena, kunhan tämä ei ole istunut vankilassa edeltävän viiden vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että sarjaraiskaajakin voi päästä ehdonalaiseen vapauteen ensikertalaisuuteen vedoten, kun uusimmasta tuomiosta on istuttu vain puolet. Taas viisi vuotta ulkona vankilasta, ja ensikertalainen on uudestisyntynyt. 
Vaikka vankeinhoidossa muisti olisi näin lyhyt, rikoksen uhri muistaa teon lopun elämäänsä. Yleisen oikeustajuun ei sovi se, että ensikertalainen voi olla kuinka monta kertaa tahansa. Kysynkin ministeri Henrikssonilta: Sopiiko nykyinen ensikertalaisuuskäytäntö teidän oikeustajuunne? — Meille se ei käy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-10-20T16:18:23,2022-10-20T16:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_113_36,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_37,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kysymys, joka on ihan aiheellinen esittää. Täytyy muistaa, että sillä rikosoikeuslainsäädännöllä, mikä meillä on käytössä, on pitkät perinteet. Näitä kriminaalipoliittisia perinteitä ja arvoja on sovellettu tässä maassa vuosikymmeniä, elikkä tämä ensikertalaisuushan ei ole mikään sellainen, minkä tämä hallitus olisi keksinyt, vaan tämä on ollut tässä rikoslaissa pitkään. [Sebastian Tynkkynen: En kysynytkään sitä!] 
Nyt, edustaja Tynkkynen, mielestäni tilanne on sellainen, että meidän on syytä käydä kaikkia näitä käytäntöjä lävitse. Meidän on syytä arvioida niitä. Meidän on syytä myös miettiä, millä tavalla yhteiskunta on muuttunut: Ovatko nämä periaatteet, jotka meillä on pitkään olleet, edelleen relevantteja? Onko joitakin kohtia, missä olisi syytä muuttaa toimintatapaa? Tässä asiassa haluaisin, että käytäisiin vähän laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja myös mietittäisiin, millä tavalla me saadaan sellainen järjestelmä, joka kaikissa [Puhemies: Aika!] olosuhteissa tuntuu oikeudenmukaiselta ja oikealta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:19:27,2022-10-20T16:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_113_38,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_39,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Asiantuntijat ovat todenneet: Ei Suomi ole Ruotsin tiellä, me olemme jo siellä. Tilanne pian pahenee. ”Ruotsin tie ei ole meidän — kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi.” Esittelimme tällaisen toimenpidekokonaisuuden viime talvena. Oletteko, arvoisa ministeri, tutustunut tähän kokoomuksen konkreettisten esitysten kokonaisuuteen?
Ei riitä enää, että käytetään vain pehmeitä toimenpiteitä, ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, tarvitaan myös muita, niin sanottuja kovia toimenpiteitä: poliisien määrä vähintään 8 000:een, rikoslakiin jengirikollisuus omaksi koventamisperusteeksi, ampuma-aserikoksien tuomioita kovennettava ja, esimerkiksi edustaja Keto-Huovisen esitys, luvattoman ampuma-aseen kantamisesta aina tuomio törkeänä ampuma-aserikoksena. Ministeri Mikkonen, oletteko valmis viemään näitä eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-20T16:20:50,2022-10-20T16:21:53,Hyväksytty,1.1
2022_113_40,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_41,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä olen tutustunut kokoomuksen ehdotukseen, jo muistaakseni viime keväänä taisitte ne julkaista, ja kuten sanoin, olemme monta kertaa tässä salissa puhuneet tästä aiheesta, mikä on aivan oikein. Koska aihe on vakava, aihe huolestuttaa kansalaisia, on tärkeää, että me varmistamme toimia, teemme toimia, joilla voimme jengirikollisuutta ja rikollisuutta ylipäätänsä ehkäistä.
Yksi tärkeä asia on resursseista huolehtiminen, ja sitä tämä hallitus on tehnyt, ja toivon todellakin, että sitä tehdään myös jatkossa. Viime hallituksessa leikattiin poliisien rahoitusta merkittävästi, ja se kyllä varmasti näkyy kentällä, ja nyt on hyvä, että olemme saaneet määrää lisättyä. Mutta on paljon muitakin toimia, ja myös siellä teidän ohjelmassanne on korostettu esimerkiksi tätä moniviranomaistoimintaa, sitä, että eri tahot, jotka ovat lasten ja nuorten kanssa, niin koulut, nuorisotyöntekijät, poliisi, sosiaalityöntekijät kuin muut, toimivat yhdessä, aktiivisesti keskustelevat, puuttuvat tapauksiin ja ohjaavat ihmisiä oikealle polulle. Tätä työtä me olemme myös resursoineet: esimerkiksi Ankkuri-toiminta, joka on hyvin onnistunutta, on laajentunut nyt kaikille alueille ympäri Suomea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:21:56,2022-10-20T16:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_113_42,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Ja tähän aiheeseen viimeinen kysymys kysymyksen ensimmäiselle esittäjälle, edustaja Merelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_43,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei tästä nyt kyllä tullut mitään lupauksia esityksistä. Kyllä tämä oli enemmän sitä, että selvitetään, on työryhmää, ennaltaehkäistään ja keskustellaan. No keskustellaan, se on hyvä. Tarvittiin perussuomalaisten kriminaalipoliittinen ohjelma, että saatiin tätä keskustelua, ja jatketaan sitä kovin mielellään.
Mutta miten noin yleinen rangaistustaso? Ajatelkaapa: Taposta tuomitaan Suomessa vankeutta yleensä noin yhdeksän vuotta. Norja — vastaava teko noin 15 vuotta. Siinä on kuusi vuotta eroa. On löperöä menoa. Lapsen raiskaaminen voi Norjassa johtaa lähes kaksi kertaa niin pitkään tuomioon kuin Suomessa. Ja tuossa rikoslainsäädännön uudistuksen yhteydessä oppositiopuolueet, perussuomalaiset mukaan lukien, tekivät alarajoihin korotuksia, myös törkeään lapsenraiskaukseen, joihin hallituspuolueet eivät yhtyneet — nyt muistutukseksi ministerille. Kysyn: kun rangaistukset ovat näin löperöitä, aiotteko te nyt näitäkään edes kiristää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-20T16:23:18,2022-10-20T16:24:28,Hyväksytty,1.1
2022_113_44,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_45,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys väkivaltarikollisuudesta (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 168/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meri — joka on myös varmasti tietoinen siitä, että meillä rangaistuksista päättää tuomioistuin — [Leena Meren välihuuto] tärkeintähän on se, että tuomioistuimella on käytettävissään rangaistusasteikko, joka on riittävä. Törkeästä lapsenraiskauksesta rangaistusasteikko on 4—12 vuotta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksei enemmän?] — Miksi ei enemmän? Ylipäänsä Suomessa 12 vuotta on se enimmäisrangaistus, joka tässä salissa on päätetty aikoja sitten.
Sitten tilanne tietysti vaikuttaa olevan nyt niin, että moni kansanedustaja varsinkin siellä perussuomalaisten puolella ajattelee niin, että mitä pidempään istutaan vankilassa, sitä parempi se on yhteiskunnalle. Jos näin olisi, niin varmasti olisi niin, että meillä olisi myös paremmat jäljet siitä, miten tämä on toiminut niissä maissa, joissa on todella pitkiä rangaistuksia ja joissa voidaan istua elinkautista ihan elämän loppuun asti. Yleensä suomalaiseen ja pohjoismaiseen kriminaalipolitiikkaan on kuulunut myös se, että istutaan rangaistusta ja yritetään päästä takaisin yhteiskuntaan, [Puhemies koputtaa] ja tämä on myös asia, jota meidän pitää miettiä, [Leena Meri: Miettiä?] eli sitä, onko meillä sitten pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta vai ei. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.1.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-20T16:24:28,2022-10-20T16:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_113_46,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kauma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_47,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useat tiedotusvälineet ovat tällä viikolla uutisoineet, että venäläinen ostaja on hankkimassa suuren kiinteistön, sadan huoneen entisen vanhainkodin vain muutaman kilometrin päässä Niinisalon varuskunnasta ja eteläisen Suomen suurimmasta ampuma-alueesta. Ministeri Kaikkonen, te olette tänään ilmoittanut tuoneenne eduskuntaan lain, jossa kiristetään ulkomaalaisten kiinteistökauppojen valvontaa — hyvä niin — mutta ilmeisesti lain ja valvonnan ulkopuolelle ovat jäämässä asunto-osakkeet ja liikehuoneistot. Suurin asunto-osakkeiden ulkomaalainen ostajaryhmä ovat venäläiset. Turvallisuusviranomaisten mukaan esimerkiksi laitonta tiedustelua voidaan aivan yhtä helposti harjoittaa myös asunnoista kuin kiinteistöiltä. Ministeri Kaikkonen, miten aiotte toimia, että myös asunto-osakkeiden ja liikehuoneistojen ostaminen saadaan luvanvaraiseksi ja tarvittaessa estetyksi EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisille tahoille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-20T16:25:54,2022-10-20T16:27:06,Hyväksytty,1.1
2022_113_48,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_49,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, kun oli jonkun verran saatu kokemuksia tästä nykyisestä laista, niin arvioin, että sitä on syytä kiristää, ja tämän takia laitoin keväällä liikkeelle lainsäädännön kiristämishankkeen, joka tosiaan tänään juuri on tuotu eduskuntaan, ja toivon, että eduskunta sen huolellisesti käsittelee.
Tuossa piti kuitenkin tehdä valinta, tehdäänkö nyt ne muutokset, jotka ovat kiireellisiä ja perusteltuja, vai tehdäänkö laajempi uudistus, joka olisi käytännössä mennyt seuraavalle vaalikaudelle, ja valintani oli se, että liikutaan tällä vaalikaudella, ja sen takia tämä asunto-osakeyhtiötarkastelu jäi tässä vaiheessa ulkopuolelle. Mutta sen suhteen laitoin selvityksen liikkeelle, tätä asiaa arvioidaan, ja aion myös laittaa jatkotyön tämän lain edelleen selvittämiseksi, onko siinä edelleen kiristämistarpeita. Eli tehdään nyt se, mikä on kiireellisesti välttämätöntä, ja työ jatkuu tästä vielä eteenpäinkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:27:06,2022-10-20T16:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_113_50,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kauma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_51,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ole lainkaan tyytyväinen tähän vastaukseen. Tein kirjallisen kysymyksen teille, ministeri Kaikkonen, 19.4. tästä samasta asiasta, ja te olette vastannut minulle 3.5. Siinäkin vastauksessa te totesitte aivan saman kuin äsken, että aiotte laittaa liikkeelle selvityksen näistä vuokrahuoneistoista, näistä asunto-osakkeista.
Mutta toinen kysymykseni, jonka siihen kirjalliseen kysymykseen laitoin, koski vuokrahuoneistoja. Siitäkin te sanoitte laittavanne selvityksen liikkeelle, mutta sitäkään ei ole nyt tässä uudessa lakiesityksessä. Eli milloin te aiotte puuttua näihin todella merkittäviin puutteisiin, jotka tässä lakiesityksessä ovat — siis asunto-osakkeet, liikehuoneistot ja vuokrahuoneistot, jotka siitä nyt puuttuvat — kun tämä asia on ollut teillä tiedossa ainakin tästä minun kirjallisesta kysymyksestäni lähtien jo viime huhtikuussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-20T16:28:12,2022-10-20T16:29:11,Hyväksytty,1.1
2022_113_52,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_53,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa edustaja Kauma, laitoin tämän selvityksen liikkeelle jo ennen teidän kirjallista kysymystänne. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Se on laitettu liikkeelle helmikuussa, ja tämä työ on parhaillaan käynnissä. Mutta arvio oli valmistelijapuolelta, että jos halutaan tämä kokonaisuus mukaan lakiuudistukseen, niin valmistelussa menee aikaa niin kauan, että se menee seuraavalle vaalikaudelle. Mielestäni se olisi ollut liian pitkä aika, ja sen takia tehdään nyt se, mikä on kiireellistä, mikä nyt voidaan tämän eduskunnan voimin tehdä. Työ jatkuu vielä, ja seuraava eduskuntakin tätä asiaa vielä joutuu käsittelemään, tai saa käsitellä. Mutta pala kerrallaan hyvää lainsäädäntöä, ja yhä turvallisempaa Suomea kohti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:29:14,2022-10-20T16:29:49,Hyväksytty,1.1
2022_113_54,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_55,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunta teki erinomaista työtä viime kaudella. Säädimme tiedustelulainsäädännön, joka koskee siviilitiedustelua ja sotilastiedustelua, emmekä yhtään liian aikaisin. Eduskunta pystyi tekemään tämän päätöksen nopealla aikataululla perustuslakia muuttaen, ja siinä tehtiin parlamentaarista yhteistyötä yli puoluerajojen.
Suojelupoliisin toimivaltuudet ovat kasvaneet. Kysyn ministeriltä: onko rekrytointi onnistunut, onko koulutus riittävää, onko siinä riittävät resurssit, ja ovatko määrärahat kunnossa?
Ja sitten yksi kysymys liittyen tiedusteluun: Pitääkö tieto paikkansa — ja ymmärtääkseni pitää — että asunnoissa sisällä ei missään tilanteessa voi harjoittaa siviilitiedustelua, mikä antaa suoran aukon rikollisille tiedustelijoille toimia asunnon sisällä, tehdä niitä asioita, joita he ilkeämielisesti mahdollisesti haluavat Suomea vastaan tehdä? Eli olisiko siinä tiukoissa tilanteissa mahdollisuus lainsäädännön tarkentamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-10-20T16:29:54,2022-10-20T16:31:11,Hyväksytty,1.1
2022_113_56,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_57,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tämä on tärkeätä, että edellinen eduskunta sai nämä tiedustelulait valmiiksi. Se oli varmaan yksi tärkeimpiä lakihankkeita viime kaudella itse asiassa — hyvä, että nostitte tämän esille.
Ymmärtääkseni rekrytointeja on voitu tehdä varsin hyvin, joskin, jos puhutaan vaikkapa kyberosaamisesta, siinä kyllä viranomaiset, meidän julkinen sektori, kilpailevat yksityisen sektorin kanssa osaajista. Mutta käsittääkseni tilanne on kuitenkin kohtuullisen hyvä tällä hetkellä.
Tätäkin lainsäädäntöä on syytä arvioida, katsoa, onko siinä parantamisen paikkoja, ja tehdä niitä mahdollisia korjauksia.
Mutta haluan kuitenkin yhden näkökulman tähän sanoa vielä: jos Suomessa haluaa harrastaa tiedustelua tai haluaa suunnitella jotakin ikävää Suomea tai suomalaisia kohtaan, niin se ei edellytä sitä, että täältä omistaa asunnon tai kiinteistön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:31:13,2022-10-20T16:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_113_58,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_59,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on osoittanut julmat kasvot tässä viimeisen kahdeksan kuukauden aikana, ja nyt viimeistään on tehtävä ne kaikki toimenpiteet, joilla energiapolitiikassa, kiinteistöissä, yritysomistuksessa, tietoverkoissa ja muissa saadaan nämä meidän turvallisuusvajeet poistettua tässä maassa. Siinä mielessä tämä laki on tervetullut. Jo vuosi sitten loppuvuodesta, joulukuussa 21, toimitettiin selvitys näistä epäkohdista, eli tämä on ollut vireillä pitkän aikaa, ja sen takia on nyt vähän harmillista, että tähän lakiin jää näitä aukkoja edelleen. Toivoisin, että ministeri ottaa eduskunnasta hyvän viestin vastaan, että nyt turvallisuutta parantavat lakiuudistukset priorisoidaan niin, että resurssit varmasti löytyvät. Tämä asia ei voi jäädä yli vaalikausien odottamaan. Mutta kysyisin vielä, onko selvitetty venäläisten kiinteistöomistuksen täyskieltoa. Katsoin, että lakiesityksessä ei ole edes selvitetty. Oliko tämä ministeriössä pöydällä jotenkin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-10-20T16:32:05,2022-10-20T16:33:22,Hyväksytty,1.1
2022_113_60,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_61,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ei ollut tämän lain valmistelussa esillä, mutta ajatukseni on, että tämäkin asia selvitetään tuon jatkotyön yhteydessä — tarve ja mahdollisuudet siihen. Mutta todettakoon tässä nyt vielä kuitenkin kaiken kaikkiaan se, että niitä kiinteistöjä, minkä suhteen jotakin epäilyttävää toimintaa on, meillä kyllä viranomaiset seuraavat varsin tarkastikin ja tarvittaessa myöskin puuttuvat. Ja onhan tästä jo ihan julkisiakin esimerkkejä, miten on puututtu, vaikkapa Airiston Helmi -tapaus — varsin näyttävä tapaus siitä, että kun on epäily lain rikkomisesta, niin on puututtu.
Vielä sen verran eduskunnalle, että tämä lain kiristys tulee nyt eduskunnan käsittelyyn, ja mielestäni eduskunta voi hyvin katsoa nyt sen lain sisällön ja kuulla asiantuntijoita. Jos eduskunnassa löytyy yhteisymmärrys siitä, miten sitä voisi vielä eduskuntakäsittelyssä parantaa, niin ainakin minä suhtaudun siihen vaihtoehtoon hyvin avarasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:33:22,2022-10-20T16:34:24,Hyväksytty,1.1
2022_113_62,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_63,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Täällä viitattiin kokoomuksen kysymyksessä kotipaikkaani. Kankaanpäässä tosiaan varuskunnan läheisyydessä sijaitseva Lohikon entinen vanhainkoti myytiin venäläisille ostajille. Kaupunki ei ollut tässä kaupassa osapuolena, vaan kauppa tapahtui yksityisten toimijoiden välillä. Onneksi puolustusministeriö vielä tutkii tapahtunutta ja voi estää kaupan syntymisen. Myös kaupungilla on etuosto-oikeus ennen kuin lopullinen omistussuhde varmistuu. Jatkossa ilmeisesti myös valtiolla tulee olemaan etuosto-oikeus, mikä onkin oikein — näin olen ymmärtänyt, ministeri Kaikkonen.
Varsinainen kysymykseni kuitenkin koskee bulvaaneja. Venäläisten maakauppojen kohdalla isoksi vaikeudeksi muodostuu kaupankäynti erilaisten bulvaanien kautta. Tämä hämärtää omistussuhteita ja kauppojen todellista tarkoitusperää. Kysyisin: millaisin toimin saadaan puututtua tällaisten erilaisten haamuostajien tekemiin, turvallisuuspoliittisesti ongelmallisiin maa- ja kiinteistökauppoihin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-20T16:34:26,2022-10-20T16:35:32,Hyväksytty,1.1
2022_113_64,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_65,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä uusi lakiehdotus, joka tänään eduskuntaan toimitetaan, tuo parempia työkaluja myös sen selvittämiseen, ketkä ovat todellisuudessa näitten kauppojen takana. Mutta täytyy sanoa ihan rehellisesti ja avoimesti, että tämä on aika vaikea tehtävä — tämä on aika vaikea tehtävä. Valmistelussa on käynyt ilmi, että juuri tällainen bulvaanitoiminta on tavattoman vaikeasti selvitettävää. Työkaluja tämä uusi laki tuo, mutta voi olla, että tässä edelleen jää jotakin, jonka perään joudumme jatkossakin katsomaan. — Kiitos hyvästä kysymyksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:35:32,2022-10-20T16:36:06,Hyväksytty,1.1
2022_113_66,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_67,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selvää on, ettemme voi suhtautua sinisilmäisesti siihen, millaista keinovalikoimaa Putinin Venäjä voi käyttää omien tarkoitusperiensä edistämiseen. Toiminta on ollut ja on hyvin pitkäjänteistä. On hyvä, että hallitus on asiaan tarttunut, mutta tietysti valitettavaa on se, että tähän nyt tuomaanne lakiin koskien näitä kiinteistöjen ostoja on jäänyt näin valitettavan paljon porsaanreikiä koskien esimerkiksi vuokrausta, asunto-osakeyhtiöitä ja niin edelleen.
Mutta kysyn kuitenkin puolustusministeriltä: Kun viittasitte tähän, että on jatkossakin syytä kiristää näitä lakeja, niin mitä tehdään sellaisten kohteiden kohdalla, jotka ovat nyt jo päätyneet epäilyttäviin käsiin? Pitäisikö tätä pystyä tarkastelemaan, käsittelemään, nyt, kun uhka-arviomme on noussut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-10-20T16:36:09,2022-10-20T16:37:20,Hyväksytty,1.1
2022_113_68,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_69,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin sen todeta, että on onneksi aika vähän näitä, missä viranomaisilla on epäilyjä, mutta on siellä jotakin kuitenkin, mitä seurataan. Erilaisia kohteita on, mitä tarkemmin seurataan, ja jos on todisteet, että on syytä epäillä lainvastaista tai kansallisen etumme vastaista toimintaa, niin viranomaiset näihin niissä tapauksissa pystyvät kyllä puuttumaan jo nykyisenkin lainsäädännön voimin, mutta tämä uusi laki vielä parantaa tilannetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:37:23,2022-10-20T16:37:51,Hyväksytty,1.1
2022_113_70,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_71,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäläisten kiinteistökaupat huoltovarmuuden tai turvallisuuden kannalta olennaisten kohteiden liepeiltä ovat vakava haaste. Ongelma ei ole uusi, vaan näitä kyseenalaisia kauppoja on tehty ajan saatossa vaikka millä mitalla. Kiinteistökauppojen lisäksi olisi olennaista kiinnittää huomiota sellaisiin venäläisten tekemiin yrityskauppoihin, jotka liittyvät jollain tapaa huoltovarmuuden tai yhteiskunnan kannalta kriittisten toimintojen ylläpitoon.
Epäilyttävät dronet lentävät taivaalla ja sabotaasin uhka on kasvanut. Yrityksiäkin saatetaan käyttää hyväksi tällaiseen toimintaan, ja kysynkin: miten hallitus on nostanut varautumistasoaan mahdolliseen yritysten kautta tapahtuvaan häirintään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-20T16:37:53,2022-10-20T16:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_113_72,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen. — Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_73,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme monella tavalla nostaneet varautumisen tasoa. On aivan totta, että tällaista erilaista häirintää tapahtuu. Esimerkiksi suojelupoliisi on todennut, että häirintää verkossa — tällaista kyberhäirintää — tapahtuu paljon enemmän nyt kuin aiemmin. Ja itse asiassa jo siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Nato-jäsenyyshakemusta jätettiin, me tiesimme ja olimme varautuneet, että se myös omalta osaltaan lisää tällaista vihamielistä toimintaa ja erilaista häirintää.
Mutta turvallisuusviranomaisten resursseja on myös nostettu silloin heti keväällä. Olemme lisänneet niin suojelupoliisin kuin esimerkiksi Rajan, Puolustusvoimien resursseja merkittävästi sotilastiedustelun ja siviilitiedustelun puolelle, jotta meillä on tuntosarvet ylhäällä ja voimme seurata ja tarkkailla, mitä tapahtuu. Ja myös viranomaiset ovat päivittäneet erilaisia suunnitelmiaan ja harjoitelleet erilaisia tapauksia juuri sen vuoksi, että jos jotakin tapahtuu, niin voimme näihin asioihin nopeasti puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-20T16:38:44,2022-10-20T16:39:54,Hyväksytty,1.1
2022_113_74,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Pääministerin sijainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_75,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys oli tärkeä ja liittyi yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuteen, ei siis vain niihin uhkiin, jotka liittyvät puolustuksemme tarpeellisuuteen ja sotilaallisiin uhkiin, vaan muuhun häirintään ja vaikuttamisen keinoihin.
Tänään viimeisimmäksi varautumisen ministerityöryhmä on saanut selvityksen ministeriöiden valmiuspäälliköiltä ja kansliapäälliköiltä sen toimeksiannon pohjalta, jonka annoimme muutama viikko sitten. Eli me vaadimme, että kaikkien strategisesti tärkeiden julkisen infran kohteiden varautumisen ja valmiuden tasoa nostetaan. Valmiuspäälliköt ovat tunnistaneet kymmeniä tällaisia toimintoja Suomesta, ja niistä erittäin moneen liittyy tietoliikenne- ja datayhteyksiä. Näiden kaikkien osalta olemme saaneet mahdolliset lakimuutostarpeet, joita onneksi on hyvin, hyvin vähän, ja myöskin lisäresurssin eli eurotarpeet. Pyysimme tästä nyt nopean selvityksen, mitä voisimme tehdä vielä tällä vaalikaudella, ja nopeat ratkaisut löytyvät kyllä hallituksesta poliittisina päätöksinä, jotta kriittinen infra voidaan turvata. Aina voi jäädä aukkoja, mikään ei ole varmaa, mutta teemme kaikkemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-20T16:39:57,2022-10-20T16:41:10,Hyväksytty,1.1
2022_113_76,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_77,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kansallisen yhtenäisyyden ja kansallisen yhtenäisen toiminnan asia, ja sikäli erittäin hyvä, että tässäkin hallituksessa selvästi puolustusministeri ja myöskin pääministerin sijainen ja lukuisat ministerit ovat saman suunnalla, ja hyvä, että hallitus on tänään antanut esityksen, joka vie eteenpäin Suomen keinoja tarttua näihin vaarantaviin ilmiöihin, joissa kiinteistöjä käytetään hyväksi. Meillä on täällä esitetty perusteltuja kysymyksiä, koska kuitenkaan pelkästään uusiin kiinteistökauppoihin kohdistuvat valvotut toimet eivät arkijärjelläkään ajateltuna ole riittäviä. Tämä on tietysti väistämättä kilpajuoksua — bulvaani-sana tulee siitä, että siinä yritetään olla piilossa — mutta yksi merkittävä osa-alue, jossa pystyisimme parempaan, on asunto-osakeyhtiöiden asunto-osakkeiden kaupat. Tältä osin kysyisin nyt asiaa, joka olettaakseni kuuluu mahdollisesti ympäristöministeriön hallinnonalalle. Olen ymmärtänyt, että asunto-osakkeiden kaupoista on muodostettava rekisteri, jossa kansallisesti pystyisi viranomainen seuraamaan asunto-osakkeiden kauppaa, mutta tämä rekisteri on hyvin pitkällä siirtymäajalla. Onko hallitus tarkastellut, olisiko meillä tarvetta nähdä nopeasti asunto-osakkeiden omistussuhteet, ja voidaanko nopeuttaa tätä muutosta, jota on suunniteltu? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-10-20T16:41:13,2022-10-20T16:42:36,Hyväksytty,1.1
2022_113_78,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_79,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On kyse huoneistotietojärjestelmästä, josta tulee hieman samantyyppinen kuin Maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri, uusi järjestelmä, joka on todella myönteinen juttu muutenkin kuin turvallisuuden kannalta, ihan ihmisten arjen kannalta, kun enää eivät ole asunto-osakkeitten osakekirjat hukassa, vaan meillä on digitaalinen rekisteri, ja tämä vie digitaalista yhteiskuntaa eteenpäin. Mutta toki tämä huoneistotietojärjestelmä avaa myös turvallisuuden kannalta juuri näitä mahdollisuuksia. Meillä on maa- ja metsätalousministeriössä, joka vastaa maanmittaustoimesta ja kiinteistörekisteriasioista, valmiutta lakimuutoksia tehdä, mikäli sellaiseen tulokseen hallitus ja eduskunta tulevat. Voin vakuuttaa, arvoisa puhemies — juuri tänä aamuna itse asiassa ministeriön johtoryhmässä tätä selvittelin, kun arvelin, että tämä sali haluaa asiasta kuulla — että Maanmittauslaitos tekee erittäin tiivistä yhteistyötä meidän turvallisuusviranomaisten kanssa juuri näissä kiinteistökauppakysymyksissä ja juuri tässä toiminnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-20T16:42:36,2022-10-20T16:43:43,Hyväksytty,1.1
2022_113_80,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_81,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko nosti esiin kokonaisturvallisuuden, mikä on tietysti hyvin tärkeätä ja nimensäkin mukaan liittyy oikeastaan yhteiskuntaan hyvinkin laajasti: jos ajatellaan vaikka teknologiaosaamista tai riippuvuutta siitä, niin sillä on turvallisuuspoliittista merkitystä. Osaaminen on strateginen resurssi, varsinkin kriittinen sellainen. Ajatellaan erilaisia luonnonvaroja, materiaaleja: niillä on huoltovarmuus-, omavaraisuusmerkitys.
Nyt kuitenkin häiritsee se, että vaikka periaatteellisesti tässä salissa ollaan kutakuinkin samoilla linjoilla näistä asioista, niin silti tänne tulee erilaisia direktiivejä ja erilaisia lainsäädäntöehdotuksia, joissa näitä asioita ei ole kuitenkaan loppuun saakka harkittu tai välttämättä ollenkaan. Jos ajatellaan vaikka rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, niin siihen sisältyy itse asiassa riippuvuus esimerkiksi näistä aurinkokennopuolijohdemateriaaleista, Kiinasta, tai voidaan ajatella ennallistamisasetusta tai vastaavaa. Tietysti tieteessä teknologiassa on neutraliteettiperiaate, mutta pitäähän meidän nyt katsoa, mitä myös meidän tutkimusympäristössä tapahtuu. Koska te esimerkiksi siellä varautumisen ministeriryhmässä alatte seuloa näitä hankkeita systemaattisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-10-20T16:43:43,2022-10-20T16:44:52,Hyväksytty,1.1
2022_113_82,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_83,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto nostaa esiin aivan oikean asian. Ylipäätään rohkenen kuvailla tätä varautumisen kokonaisuutta hyvin monisyiseksi. Viimeemmäksi tänään me olemme käsitelleet myös sitä, miten meidän Säteilyturvakeskus ja muut viranomaiset ovat varautuneet sellaiseen tilanteeseen, johon liittyisi säteilyuhka Suomeen. Kuvailin tämän esimerkin vain siksi, että me varaudumme nyt niin kovin monenlaiseen. Kaikkein eniten ytimessä ovat energiaturva ja ruokaturva.
Mutta kysymyksenne viittaa muun muassa siihen, että koko länsimainen yhteiskuntamme, niin julkinen puoli kuin yksityiset yritykset, on hyvin riippuvainen myös Euroopan ulkopuolelta tulevista komponenteista, puolijohteista, materiaaleista, joiden puute ja pula on myös ollut omiaan aiheuttamaan tuotantojen kapeikkoja, mikä on muuten myös yksi syy tähän inflaatioon energian hinnannousun lisäksi. Me tarvitsemme enemmän riippumattomuutta tällaisista maista, ja me tarvitsemme enemmän eurooppalaista itsenäisyyttä, ja tämä sama koskee myös suomalaista omavaraisuutta. Mutta huomionne tästä, että me emme toimisi ristikkäin näiden esitysten kannalta, on minusta varteenotettava, ja lupaan tuota tarkastella, ettemme toimisi päinvastoin kokonaisturvallisuuden suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-20T16:44:55,2022-10-20T16:46:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_84,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Viimeinen kysymys kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle. Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_85,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinteistöjen, asunto-osakkeiden, vuokrahuoneistojen ja liikehuoneistojen joutuminen turvallisuuden kannalta epäilyttäviin käsiin ei ole uusi asia, ja nyt te, ministeri Kaikkonen, täällä sanotte, että nyt selvitetään, pohditaan ja mietitään, ja te tuotte tänne tietoisesti sellaisen lain, jossa on aukkoja. Se hiukan kyllä ihmetyttää näin opposition kansanedustajana, että kun tämä turvallisuus on meille kaikkein tärkein asia tällä hetkellä, niin miksi te ette ole ohjanneet riittävästi resursseja näin tärkeiden turvallisuuslakien valmisteluun.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-20T16:46:21,2022-10-20T16:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_113_86,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_87,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys ulkomaalaisten asuntokaupoista (Pia Kauma kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 169/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin tiedustelulakien valmisteluun aikanaan. Niitä valmisteltiin monta vuotta. Kun tehdään meidän turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä, niin se täytyy tehdä riittävällä huolellisuudella, jotta ei tule huteja. Minulla oli todella kaksi vaihtoehtoa tänä keväänä: joko tehdään se, mitä nyt on tehtävissä tällä aikataululla Suomen turvallisuuden parantamiseksi näitten kiinteistökauppojen suhteen, tai sitten katsotaan tätä kokonaisuutta vielä laajemmin, mikä olisi vaatinut auttamatta — kävin tästä pitkän keskustelun ministeriön väen kanssa — aikaa niin, että lopputulos olisi ollut eduskunnassa ehkäpä jossain kaukana ensi vuonna. Piti valita. Minä valitsin tämän nopeamman tien, että tehdään nyt se, mikä tällä aikataululla on tehtävissä. [Välihuutoja] Miten te olisitte toimineet itse?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-10-20T16:47:02,2022-10-20T16:47:54,Hyväksytty,1.1
2022_113_88,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_89,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lääkkeiden saatavuudessa ilmenneet ongelmat ovat lisääntyneet viime aikoina. Syinä saatavuushäiriöihin ovat usein ongelmat tuotannossa ja kysynnän kasvu. Välillä rinnakkaislääkkeistä löytyy ratkaisu, usein ei.
Toinen lääkesaatavuuden ongelma on se, että meillä Suomessa ei ole riittävästi saatavilla maailmalla jo käytössä olevia sellaisia lääkkeitä, joista potilaat ovat saaneet apua. Meillä on vakavia sairauksia, kuten ALS, johon ei vielä toistaiseksi ole keksitty parantavaa hoitoa. Kuitenkin maailmalla, esimerkiksi Sveitsissä ja USA:ssa, on jo lääkkeitä, jotka ovat tutkimuksissa antaneet lisää elinaikaa ALS-potilaille, jopa vuosia. Näitä lääkkeitä pitäisi pikaisimmin saada Suomeenkin. Ja kysyisin asianomaiselta ministeriltä: miten edistätte lääkkeiden saatavuuden parantamista ja edistätte sellaisten lääkkeiden Suomeen saantia, joita jo muualla maailmassa on käytössä ja joista on tutkitusti saatu apua potilaille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T16:47:59,2022-10-20T16:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_113_90,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_91,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tärkeästä kysymyksestä. Todella olemme mediasta saaneet lukea, että lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat lisääntyneet. Kuitenkin ehkä yleisesti ottaen on syytä rauhoitella, että sinänsä yleisesti ottaen lääkkeiden saatavuus on Suomessa hyvällä tasolla ja usein on saatavilla rinnakkaisvalmiste, mikäli jokin nimike on loppunut. Mutta silti on pistettävä merkille ja pyrittävä varautumaan siihen, etteivät saatavuushäiriöt lisääntyisi, ja Suomessa on tämä velvoitevarastointijärjestelmä, joka auttaa lääkkeiden saatavuuden turvaamisessa.
Lääkkeiden toimitusketjut ovat hyvin globaaleja, ja usein esimerkiksi raaka-aineet ja lääketehtaat ovat Kiinassa tai Intiassa. Näen, että tämä on Euroopan unionille myös keskeinen omavaraisuuskysymys, miten me pystyttäisiin varmistamaan, että enemmän kriittistä lääketeollisuutta olisi myös Euroopassa ja sitä kautta erilaisissa tilanteissa lääkkeiden saatavuus olisi turvattu. — Ehkä jatkan, jos tulee lisäkysymys. [Sebastian Tynkkynen: Te aina kysytte, kun pitäisi vastata!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-20T16:49:11,2022-10-20T16:50:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_92,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Tanus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_93,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksesta, ja toivotaan, että saadaan nopeasti helpotusta tähän haasteeseen.
Toisena kysymyksenä haluaisin kysyä siitä, kun meillä on pitkiä jonotusaikoja myös potilaiden arvioon tarvittavista apuvälineistä. Joissakin sairauksissa eteneminen voi olla ajoittain hyvin nopeaa, ja apuvälinearviota ja välineen saatavuutta ei pystytä riittävän nopeasti toteuttamaan. Samalla kun puhutaan hoitoon ja tutkimuksiin pääsystä, tulisi näiden yhteydessä myös selvittää arjen helpottamista edistävien apuvälineiden tarve ja niiden nopea käyttöönotto. Kysyisinkin ministeriltä: minkälaisin toimenpitein apuvälineiden käyttöä osana sairauden hoitoa nopeutetaan ja niiden käyttöönotto otetaan tiiviimmäksi osaksi hoitoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T16:50:22,2022-10-20T16:51:19,Hyväksytty,1.1
2022_113_94,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,Ministeri Sarkkinen. — Ministeri Kiuru. Lopultakin osuin kohdalleen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_95,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lääkkeiden saatavuudesta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 170/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei näistä sosiaali- ja terveysministeriön roolituksista varmasti helppo ole päästä perille. Välillä meillä itsellämmekin on tässä ihan tarpeeksi töitä — mutta siihen asiaan varmaan hallitusohjelmassa palataan.
Nyt edustaja kysyi minusta erittäin tärkeätä asiaa. Me ollaan sosiaali- ja terveydenhuollossa monesti sen armoilla, että maailman pitäisi liikkua paljon nopeammin. Olen siitä aivan samaa mieltä. Erityisesti harvinaissairauksissa se hoito on itse asiassa tutkimusta. Kun tutkimus etenee, sitä kautta hoitokin etenee. Samaan tapaan myös apuvälineet tänä päivänä kehittyvät hyvin nopeasti, ja siihen liittyy ei vain teknologia vaan myöskin tämän digimaailman kehitys, ja siksi varmasti on tärkeätä arvioida myös tätä. Me ollaan osana isoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista käynnistetty myöskin täällä apuvälinepuolella kehitystyötä, mutta minusta tämä on isompi kysymys siitä, näemmekö me, että Suomessa pitäisi olla ennakoimassa ja olla ensimmäisten joukossa kulkemassa. Ja kyllä sosiaali- ja terveydenhuollon pitkään jatkunut aliresursointi, joka on kuntien ja kuntayhtymien osalta [Puhemies koputtaa] aika ilmeistä, näkyy myös tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-20T16:51:19,2022-10-20T16:52:34,Hyväksytty,1.1
2022_113_96,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lasten tehohoitopaikoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 171/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_97,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys lasten tehohoitopaikoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 171/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nytin mielestä on käsittämätöntä, että lapsista ei pidetä huolta. Sydänleikkausta odottavat lapset joutuvat odottamaan leikkaustaan vuoden. Se pitää laittaa kuntoon. HUSin sairaalan tilat on suunniteltu 16 tehohoitopaikalle, ja jos käytössä olisi edes 12, pärjättäisiin. Nyt on käytössä kuusi. Tilanne on katastrofaalinen. Lapset odottavat leikkaukseen pääsyä kohtuuttoman pitkään, ja kiireellisiä tapauksia on jouduttu siirtämään ulkomaille. Säädätte hoitajamitoituksia ja hoitotakuita, mutta hoitoon ei päästä. Puhutte aina, että työolot, palkat ja johtaminen pitää saada kuntoon. Puhe ei näitä lapsia auta. Ministeri Kiuru, mitä meinaatte tehdä tälle asialle ensi viikolla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-20T16:52:37,2022-10-20T16:53:31,Hyväksytty,1.1
2022_113_98,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lasten tehohoitopaikoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 171/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_99,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lasten tehohoitopaikoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 171/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koko sosiaali- ja terveydenhuollon osalta kysymys on aiheellinen siinä, että hoitovelka on kasvanut, ja se näkyy nyt konkreettisesti siinä, että jopa pienten lasten osalta ollaan aivan käsittämättömässä tilanteessa. Tähän tilanteeseen on aikaisemmin jo reagoitu, mutta juuri eilen, vai tänään, taisi olla tästä mediassa juttua. Tämä lasten sydänkirurgia on aikaisemmin keskitetty palvelu niin, että on katsottu, että Uudessa lastensairaalassa nimenomaan hoidettaisiin näitä. Hoitajapula on niin ilmeinen, että meidän on myönnettävä, että vaikka kuinka hieno formaatti onkin, me tarvitsemme myös muiden sairaanhoitopiirien apua siinä, että lapset pääsevät hoitoon.
Tämä on kestämätön tilanne, olen samaa mieltä siitä, ja me odotamme tällä hetkellä HUSilta vastauksia siitä, miten tämä yhteistyö saataisiin toimimaan muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Tästä kaikesta keskittämisestä huolimatta on palattava nyt siihen, että näitä lapsia pitää hoitaa riittävällä aikataululla yhdessä muiden kanssa, jotta nämä potilasjonot saadaan purettua. Tämä on todella kamala tilanne, [Puhemies koputtaa] ja kyllä tähän hoitoonpääsyyn pitää panostaa vielä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-10-20T16:53:34,2022-10-20T16:54:43,Hyväksytty,1.1
2022_113_100,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden vähentämisestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 172/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Heinäluoma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_101,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys asunnottomuuden vähentämisestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 172/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime maanantaina vietimme jälleen asunnottomien yötä. Asunto on jokaisen perusoikeus, mutta se ei valitettavasti edelleenkään kaikkien osalta toteudu. Hallitus on puuttunut vahvasti tilanteeseen ja asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden poistamisen kahden hallituskauden aikana. Hallituksen teot näkyvät, ja asunnottomuus onkin laskenut joka vuosi tämän hallituskauden aikana. Samalla tulee kuitenkin huomata, että asunnottomuus on meillä voimakkaasti keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja asunnottomuus erityisesti nuorten keskuudessa on huolestuttavasti lisääntynyt. 
Arvoisa ministeri Ohisalo, mitä toimia voimme tehdä, jotta hyvä kehitys asunnottomuuden vähentämisessä saadaan ulotettua myös tänne pääkaupunkiseudulle ja Helsinkiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-10-20T16:54:49,2022-10-20T16:55:48,Hyväksytty,1.1
2022_113_102,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys asunnottomuuden vähentämisestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 172/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_103,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys asunnottomuuden vähentämisestä (Eveliina Heinäluoma sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 172/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset erittäin tärkeästä kysymyksestä. Suomessa on pitkäaikaisesti tehty töitä asunnottomuuden vähentämiseksi. Itse olen sanonut, että nyt pitäisi alkaa puhua sen poistamisesta. 
Kuten edustaja Heinäluoma hyvin toteaa, tällä hallituskaudella pyritään asunnottomuuden puolittamiseen ja seuraavalla toivottavasti sitoudutaan täysin siihen, että asunnottomuus saadaan Suomesta poistettua, että Suomesta tulee ensimmäinen maa maailmassa, joka poisti asunnottomuuden. Sen keskeisin keino on asunto ensin ‑politiikan jatkaminen eli se, että emme oleta, että ihminen ensin kuntoutuu kaikista muista ongelmistaan ja sitten vasta saa asunnon, vaan annetaan ihmisille asunto heti. Sieltä lähtee kuntoutuminen, sieltä voi lähteä töihin, opiskelemaan, luoda sosiaalisia suhteita, jotka kannattelevat. 
Me tarvitaan yhtäältä kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jota on tehty hyvin: jopa koronan keskellä 10 000 uutta kohtuuhintaista asuntoa on kyetty vuotuisesti rakentamaan. Tarvitaan ylipäätään asuntomarkkinoilla lisää rakentamista, jotta hinnat voivat laskea erityisesti suuremmilla kaupunkiseuduilla. Tarvitaan sosiaalipalveluita, jotka auttavat ihmisiä siellä asumisessa pitämään kiinni siitä asunnosta, ja tarvitaan asumisneuvontaa, [Puhemies koputtaa] ja siitä lakiesitys on täällä: ensi vuodelle yli 4 miljoonaa euroa tukea siihen, että se asunto aidosti säilyy. Työ on yhteinen, ja tulen käymään toivottavasti kaikki [Puhemies: Aika!] eduskuntaryhmät läpi vielä ennen tulevia vaaleja, jotta aidosti sitoudutaan poistamaan asunnottomuus tästä hyvinvointivaltiosta. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-20T16:55:48,2022-10-20T16:57:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_104,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 173/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Savola.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_105,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 173/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä viikolla Suomessa ja täällä eduskunnassa oli Nato PA:n Rose-Roth‑seminaari, missä oli laajasti kansanedustajia Nato-maista ja Naton kumppanimaista. Tässä seminaarissa käsiteltiin laajasti Venäjää, Ukrainan sotaa ja Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyystilannetta. Suomea ja Ruotsia toivotaan laajasti mukaan puolustusliiton jäseniksi, ja tämä on tietysti hyvä ja mukava kuultava asia.
Kun turkkilaisten kollegojen kanssa keskustelee, niin vaikuttaa siltä, että isompia erimielisyyksiä ei olisi. Syntyy vaikutelma, että on enemmänkin kyse Turkin sisä- kuin ulkopolitiikasta. Tietysti mediassakin on ollut ja rivien välistä on annettu ymmärtää, että Suomi olisi heille hyväksyttävämpi jäsen kuin Ruotsi, mutta meidän ja koko Naton etu on, että liitymme puolustusliittoon yhdessä ja yhtä aikaa.
Nyt kun Ruotsissa on vaihtunut hallitus, niin kysyisin teiltä, arvoisa ulkoministeri, olette nähtävästi ainakin kolleganne kanssa puhelimitse keskustellut: kuinka aiomme yhdessä edistää nyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä niin Turkin suhteen kuin Unkarin suhteen, ja näettekö, että Ruotsin hallituksen vaihtumisella olisi myönteistä vaikutusta tämän asian etenemiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.6.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-20T16:57:22,2022-10-20T16:58:41,Hyväksytty,1.1
2022_113_106,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 173/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_107,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 173/2022 vp,"Kiitos, edustaja Savola, kysymyksestä. Olen todella tällä viikolla jo puhunut ulkoministeri Tobias Billströmin, Ruotsin uuden ulkoministerin kanssa, ja hän on tulossa huomenna Suomeen. Eli meillä on mahdollista hänen kanssaan käydä sitten syvällisempi keskustelu Ruotsin uuden hallituksen ulkopolitiikasta. Ja tiedän jo nyt, että nopea Nato-jäsenyys yhdessä Suomen kanssa on ehdottomasti heidän tavoitteensa. Ruotsin ulkopolitiikka pysyy tältä osin täysin samana, ja tämä tuki Natolle on siellä vankkumaton.
Minulla oli myöskin maanantaina mahdollista puhua Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártón kanssa. Unkarissa prosessi etenee. Siellä ei ehdollisteta Suomen tai Ruotsin Nato-jäsenyyttä, siellä halutaan tätä prosessia viedä yhtä aikaa eteenpäin. Heidän parlamenttinsa omassa tahdissaan tätä työtä tekee.
Olin yhteydessä viikonloppuna myöskin Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavusogluun. Turkki odottaa tästä kolmikantayhteistyöstä nyt tuloksia, ja kun Ruotsissa on uusi hallitus, niin uskon, että kolmikantayhteistyö etenee ja Turkkikin sitten aikanaan tämän ratifioi.
Ja kuten sanoitte, tämä on myöskin Naton etu, Naton puolustussuunnittelun etu, että Suomi ja Ruotsi pääsisivät yhtä aikaa Naton jäseniksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.6.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-10-20T16:58:44,2022-10-20T16:59:48,Hyväksytty,1.1
2022_113_108,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemisestä (Mikko Savola kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 173/2022 vp,Kyselytuntiin varattu aika on päättynyt. Kysymyksiä jäi vielä ensi viikollekin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_109,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 16/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_110,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön koskien kansalaisaloitetta 8/2020, joka on nimetty ”Oma Tahto2020 — Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!”
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna ja kannatettavana kansalaisaloitteen keskeistä sisällöllistä ehdotusta, jonka mukaan raskauden keskeytyksen saisi raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen 12. raskausviikon loppuun saakka. Aloitteen sisältämä muutos vahvistaa valiokunnan näkemyksen mukaan raskaana olevien itsemääräämisoikeutta tunnustamalla lainsäädännössä sen, että raskaus voidaan keskeyttää tiettyyn viikkorajaan ilman, että toimenpiteeseen on esitettävä nimenomaisia perusteita.
Valiokunta toteaa, että ehdotettu lakimuutos ei muuta raskaudenkeskeytyksen saamisen näkökulmasta merkittävästi nykyistä tilannetta, koska keskeytyksen on käytännössä saanut sosiaalisilla syillä, joiden tulkinta on ollut varsin joustavaa. Oikeudellisesti raskaana olevalta edellytetään kuitenkin perusteluja ja lainsäädäntö periaatteessa mahdollistaa myös lääkärin harkintavallan ja siten myös kielteisen päätöksen. Lain tasolla tilanne on siten valiokunnan näkemyksen mukaan epätyydyttävä.
Valiokunnan käsityksen mukaan kansalaisaloitteeseen liittyy kuitenkin joitakin sisällöllisiä ja lainsäädännöllisiä ongelmia. Tämän vuoksi kansalaisaloitteen sisältämä laki raskauden keskeyttämisestä ei valiokunnan näkemyksen mukaan sellaisenaan täytä lopulliselle lainsäädännölle asetettavia vaatimuksia. Kokonaan uuden lain antaminen tai lain laaja päivittäminen vaatii valiokunnan näkemyksen mukaan normaalin lainvalmisteluprosessin valtioneuvostossa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei puolla ehdotetun uuden raskauden keskeyttämisestä annetun lain säätämistä kansalaisaloitteen pohjalta, koska usea ehdotettu säännös vaatii jatkoselvitystä eikä aloitteessa ehdotettu uusi laki kaikin osin todennäköisesti vastaisi nykyisiä lainsäädännölle asetettuja oikeudellisia vaatimuksia. Sen sijaan valiokunnan käsityksen mukaan aloitteen keskeinen sisältö voidaan toteuttaa osana kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyä muuttamalla osittain voimassa olevaa raskauden keskeyttämisestä annettua lakia kansalaisaloitteen sisällön säätämiseksi. Valiokunta ehdottaa siten aloitteen keskeisen sisällön toteuttamiseksi kansalaisaloitetta suppeampaa lakimuutosta raskauden keskeyttämisestä annettuun lakiin.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa siten kansalaisaloitteen 8/2020 vp sekä lakialoitteen 82/2020 vp hylkäämistä. Valiokunnan yksityiskohtaiset pykälämuutokset nykyiseen lakiin ilmenevät mietintötekstistä. Ne ovat osittain erittäin teknisiä ja teknisesti monimutkaisia, ja siksi en lähde niitä tässä esittelypuheenvuorossa lukemaan. Pääosin ne kuitenkin noudattavat kansalaisaloitteen tahtotilaa.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siitä jätettiin yksi hylkäävä vastalause, jonka olen myös itse allekirjoittanut.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-10-20T17:00:33,2022-10-20T17:04:25,Hyväksytty,1.1
2022_113_111,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_112,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloitteen pohjalta valiokunnassa tehdyn aborttilain uudistuksen käsittely.
Tässä talossa ja tämänkin asian yhteydessä puhutaan paljon oikeuksista. Oikeudenmukaisten oikeuksien tavoitteleminen ja niiden vaaliminen on tietenkin tärkeää. Paljon vähemmälle on valitettavasti jäänyt terveyden ja hyvinvoinnin vaalimisesta ja sen edistämisestä puhuminen. Selvää kuitenkin on — tai ainakin pitäisi olla selvää — että oikeudet, joiden käyttäminen johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen tai jotka ovat suuri riski terveydelle, hyvinvoinnille ja elämälle, eivät palvele moniakaan, josko ketään. Sellaisia ei tulisi viedä eteenpäin. 
Kun naisia on päässyt enemmän valtaan, olisi luullut, että terveyden ja kestävän, pitkäaikaisen hyvinvoinnin edistäminen, ainakin naisten hyvinvoinnin edistäminen, olisi ollut kärjessä. Valitettavasti näin ei ole tapahtunut. Tämä Oma tahto ‑kansalaisaloite ja sen pohjalta esitetty aborttilakiesitys on yksi esimerkki siitä. Pienen, kohdussa kasvavan ihmisen elämän lopettaminen ilman, että edes mitään syytä pitäisi esittää — pelkästään yhden lääkärin tapaaminen ja aborttiprosessin aloittaminen välittömästi, kun tahto on esitetty ja niin edelleen — ei todellakaan edistä tyttöjen ja naisten terveyttä, ja tämä ihan riippumatta siitä, mitä itse abortista ajattelee.
Oma tahto — miksi joku miettii ja haluaa lopettaa kohdussa kasvavan pienen ihmisen elämän? Näiden syiden miettiminen, niiden erittely ja luetteleminen ääneen on tärkeää ennen muuta aborttia hakevan naisen itsensä vuoksi. Raskaus vaikuttaa naisen kehoon ja mieleen, eikä vain raskauden ajan vaan sen jälkeenkin. Joillakin asia tulee vastaan, nousee vaivaavana mieleen vuosien, jopa vuosikymmenten jälkeen. Asiaa on vaikea tuolloin käydä läpi ja selvitellä, jos ehkä paniikissa nopeasti tehdyn aborttiratkaisun vuoksi alun alkaenkaan ei ole ollut selvyyttä, miksi tuollaiseen päätökseen alun alkaen päätyi. Perustelujen esittäminen on siis tilanteen läpikäymisen, naisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, siis naisen itsensä, kannalta olennaisen tärkeää. Samoin tilanteen ja eri hoitovaihtoehtojen ja niiden vaikutusten läpikäyminen on naisen itsensä kannalta tärkeää. Se on naisen oikeus ja myös olennaista, jotta nainen voisi tehdä harkitun, oman päätöksensä.
Monet, jotka kokevat, että elämäntilanne on sellainen, etteivät voisi ottaa lasta vastaan, eivät välttämättä tiedä saatavilla olevista tukimuodoista, puhumattakaan että heille kerrottaisiin adoption ja avoimen adoption mahdollisuudesta. Tieto näistä vaihtoehdoista on monelle aborttia alkuaan suunnittelevalle suuri helpotus. Valitettavan usein naisten oikeudet eivät toteudu eikä näistä asioista kerrota naiselle, vaikka laki potilaan oikeuksista niihin velvoittaa. On naisen edun mukaista, että ennen näin suurta ratkaisua nainen tapaa kaksi asiaan perehtynyttä terveydenhuollon ammattilaista: joko lääkäreitä, tai vaihtoehtoisesti asioita voisi käydä läpi asiaan koulutetun terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan kanssa, niin kuin esimerkiksi Oulussa on jo vuosien ajan menestyksellisesti tehty.
Arvoisa puhemies! Lääkärillä on vastuu potilaalle tehtävistä tutkimuksista ja hoidoista ja myös niiden seurauksista. Mietinnössä lakitekstissä sanotaan kuitenkin, ettei lääkärillä uuden lain myötä olisi mahdollisuutta evätä aborttia, jos kyse on alle 12. raskausviikosta. Mikä on vastuu ja mitkä ovat velvollisuudet, jos nainen tahtoo aborttia ja on esimerkiksi selvää, että hän tekee sen painostuksen alaisena tai on muutoin niin ahdistunut ja masentunut, että lääkärille on selvää, että abortin myötä tilanteen kriisiytymiseen on erittäin suuri riski? On aivan käsittämätöntä, että lääkärin tulisi olla osallisena tästä ja kantaa vastuu mutta hänellä ei enää olisi mahdollisuutta antaa edes arviota asiasta.
Abortti on elämän lopettava toimenpide. Se poikkeaa täysin kaikista muista terveydenhuollon toimenpiteistä ja hoidoista, joissa elämän ylläpitäminen ja terveyden edistäminen ovat tavoitteena. Sen vuoksi myös terveydenhuollon ammattilaisille on taattava omantunnonvapaus eettisistä tai uskonnollisista syistä olla osallistumatta toisen elämän lopettavaan toimenpiteeseen, ellei äidin henki ole vaarassa. Lääkärit eivät tee oman erikoisalansa sisälläkään kaikkia toimenpiteitä, eikä terveyskeskuksen jokainen lääkäri tee kaikkia toimenpiteitä. Miksi abortin pitäisi olla poikkeus ja kaikille pakollinen toimenpide? Lisäksi monilla terveydenhuollon ammattilaisilla on aiemmasta urasta aborttiin liittyen niin traumaattisia kokemuksia, etteivät he enää voi osallistua sellaiseen. Omantunnonvapaus on tuotava lakiin. Meillä ei ole varaa menettää yhtään ammattilaista kentältä.
Useimmat aborteista tehdään nykyisin lääketieteellisesti, ja siinä mielessä sairaalan poliklinikkaa suorituspaikaksi ei tarvittaisi. On kuitenkin tärkeää ja naisen edun mukaista, että yllätysraskaustilanteissa aborttia harkittaessa näitä asioita hoidetaan keskitetysti paikoissa, joissa on riittävä kokemus ja osaaminen yllätysraskaana olevan ja aborttia harkitsevan naisen kohtaamiseen, hoitovaihtoehtojen ja tukimuotojen läpikäymiseen ja esimerkiksi emättimen kautta tehtävän ultraäänitutkimuksen tekemiseen ja raskaustilanteen toteamiseen. Pelkkä positiivinen raskaustestihän ei kerro sitä, onko kohdussa elävä sikiö, ja jos elävää sikiötä ei ole, niin kyseessä ei ole abortti. Toisaalta myös raskausviikkojen tarkentaminen ultraäänellä on tärkeää. Monenlaista osaamista siis tarvitaan. Naisten asioiden hoitamista myöskään aborttiin liittyen ei voida huonontaa niin paljon, että tutkimukset ja hoidot ohjattaisiin mihin tahansa kiireisten terveyskeskusvastaanottojen keskelle. Meidän tytöt ja naiset ansaitsevat paljon parempaa kohtelua ja hoitoa hankalissakin tilanteissa.
Isän kuuleminen on myös tärkeää, ja isän tukeminen on myös tärkeää. Ilman isää ei ole raskautta, ja monelle isälle oman lapsen menettäminen on todella suuri asia. Toisaalta osa isistä on ottanut nautintoja irti, ei ole huolehtinut ehkäisystä ja on sitten painostamassa raskaana olevaa äitiä aborttiin — näin ei myöskään saa olla, ei edes Suomessa.
Tiedetään, että aborttiin liittyy merkittävä mielenterveysongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden riski. Myös itsemurhariski on suurentunut tehdyn abortin jälkeen. Nämä riskit ovat vielä suuremmat, jos abortti on tehty vastoin naisen omaa todellista tahtoa. Ruotsissa muutama vuosi sitten tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan yli puolet abortin läpikäyneistä oli vielä vuosi abortin jälkeen masentuneita tai vähintään alakuloisia ja kaksi prosenttia vajosi syvään masennukseen. Meillä mielenterveysongelmat, masennus on iso ongelma, ja tuleeko Ruotsin tutkimuksen mukaisesti abortin myötä vielä noin 4 000 masennusdiagnoosia vuosittain lisää? Näin ei voi olla.
Ennaltaehkäisyyn, aborttien määrän vähentämiseen tulee pyrkiä kaikin keinoin. Suomen tytöt ja naiset ansaitsevat parempaa. He ansaitsevat paremman ja paremmin valmistellun raskaudenkeskeytyslain kuin mitä nyt on käsillä. Tästä puuttuvat myös kaikki vaikutusarvioinnit. Tarvitaan laaja, perusteellisesti valmisteltu ja vaikutusarvioinnit sisältävä raskaudenkeskeytyslain kokonaisuudistus, sellainen, mikä edistää terveyttä ja hyvinvointia.
Tämän ja niiden monien heikkouksien vuoksi, joita tähän lakiesitykseen sisältyy, emme voi kannattaa tällaista raskaudenkeskeytyslakia, vaan kannatamme sen hylkäämistä, kannatamme mietinnön vastalausetta ja tulemme esittämään myös lausumia tulevissa käsittelyissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T17:04:37,2022-10-20T17:13:58,Hyväksytty,1.1
2022_113_113,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_114,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin ongelmallisena ja huonosti harkittuna, että pelkän kansalaisaloitteen pohjalta valiokunta on tehnyt näin merkittäviä muutoksia raskaudenkeskeytyslainsäädäntöön ilman ministeriöiden valmistelua tai perusoikeuksien punnintaa.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukaan laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Valiokunnan enemmistön ehdotus on tämän periaatteen ja käytännön vastainen. Lääkäristä tulee abortin suorittaja ilman omaa harkintaa tai mahdollisuutta tehdä asiasta mitään päätöstä, ja tämä on erityisen ongelmallinen siksi, että abortti ei ole mikä tahansa toimenpide vaan vahvasti arvoihin kytkeytynyt. Jokainen lääkäri tietää, että ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä. Meillä on lääkäreitä, jotka eivät omantunnon syistä tee raskaudenkeskeytyksiä, jotka ymmärtävät, että tällaisessa tilanteessa siinä vastaanottohuoneessa on kaksi potilasta, kaksi asiakasta, joiden molempien elämä on arvokasta ja suojeltavaa.
Mietinnössä ei ole lainkaan pohdittu sitäkään, että tämän esityksen myötä abortin suorittajien joukko laajenisi nykyisestään huomattavasti, myös koskien näitä myöhäisempiä keskeytyksiä. Jatkossa ei enää olisi vaatimusta erikoislääkärijohtoisesta keskeyttämissairaalasta, vaan keskeytykset laajennettaisiin myös terveyskeskuksiin. Samoin suorittajalääkärinä voisi toimia kuka tahansa lääkäri niin julkisella kuin yksityissektorilla. Nykyisessä laissa aborttilausunnonkin edellytyksenä on terveyskeskuksen virkalääkäriasema tai Valviran erillinen lupa yksityislääkärille. 
Ymmärrän, että näitä määrittävän 8 §:n kumoamisen jälkeen suorittajana voisi toimia myös kesäkandi terveyskeskuksessa. Tämä tarkoittaa käytännössä merkittävää hoidon ja arvioinnin tason madaltumista. Mietinnössä tätä perustellaan sillä, että keskeytykset tehdään pääosin lääkkeellisesti. Naisenkaan kannalta abortti ei ole kevyt toimenpide. Varhaisiinkin keskeytyksiin, lääkkeellisiinkin keskeytyksiin, voi liittyä komplikaatioita: runsasta vuotoa, infektioita, kirurgisen jatkohoidon tarvetta, lähes aina voimakasta kipua ja muita oireita. 
Eniten hämmästelen sitä, että valiokunnan ehdottamissa pykälissä ei ole lainkaan määritelty sitä, kenellä on oikeus suorittaa niin sanottuun itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvia abortteja alle 12 raskausviikon raskauksissa. Tätä koskevassa momentissa todetaan vain, että ”raskaus voidaan raskaana olevan pyynnöstä keskeyttää kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka”. Myöhempien keskeytysten kohdalla sana ”lääkäri” löytyy pykälistä. 
Todellakin valiokunta ehdottaa kokonaan kumottavaksi tämän 8 §:n, jossa määritellään nämä abortin suorittajat. Lääkärin vastaanotosta puhutaan kyllä perusteluissa, mutta pykälän perusteella se voisi olla kuka tahansa muukin — vaikka sitten vahtimestari siellä sairaalassa. Tämä olisi mielestäni hyvin merkittävää kirjata nimenomaan pykälään selkeästi, sillä esimerkiksi rikoslain lainvastaisia abortteja koskevassa pykälässä puhutaan nimenomaan laista, eli siellä puhutaan siitä, että ”joka ilman laissa edellytettyä lupaa tai oikeudettomasti keskeyttää toisen raskauden, on tuomittava laittomasta raskaudenkeskeytyksestä sakkoon”. Siellä puhutaan nimenomaan ”laissa edellytetystä luvasta”. Näin merkittävä lainsäädännön muutos olisi ehdottomasti edellyttänyt huomattavasti laajempaa lääketieteellistä ja oikeudellista arviota, myös perusoikeuksien punnintaa.
Mietinnöstä ei käy ilmi sitäkään, millaiset ovat seuraamukset, mikäli lääkäri kieltäytyy abortin suorittamisesta.
Mietinnössä ei ole lainkaan pohdittu, mikä on se maaginen 12. raskausviikon raja, jota ennen naisella on itsemääräämisoikeus kohdun sisällä kehittyvän lapsen elämään ja sen jälkeen taas ei ole. Lapsen kannalta 12 viikon rajapyykillä ei tapahdu muuta kuin sitä samaa jatkuvaa kehitystä ja kasvua, jota on tapahtunut sitä ennen ja sen jälkeen. Abortin menetelmienkään kannalta tämä raja ei ole merkittävä, sillä sen jälkeenkin lääkkeelliset menetelmät ovat tällä hetkellä pääasiallisia. Jos kohdussa kasvavaa sikiötä ei pidetä ihmisenä vaan naisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvana kehonkappaleena, niin miksi vapaan abortin puolustajat eivät ulota sitä sitten tuota rajaa pidemmälle?
Mietinnössä vähätellään lainmuutoksen vaikutuksia, mutta pidän kyllä mahdollisena, että Suomessa aborttien määrä lisääntyy tämän lain seurauksena. Nimittäin esimerkiksi kansalaisaloitteessa Suomen tilannetta verrataan muihin Pohjoismaihin, joissa keskeytyksen saa pyynnöstä ilman erillisiä perusteluja, mutta Pohjoismaista kuitenkin vähiten raskaudenkeskeytyksiä tehdään tällä hetkellä väestöön suhteutettuna Suomessa — eniten Ruotsissa, kaksinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Olisiko lainsäädännöllä kuitenkin jotain merkitystä tälle?
Arvoisa puhemies! Abortissa ei ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. Biologisesti ihmisyksilön elämä alkaa hedelmöittymisestä. Abortti-ikäisen sikiön sydän sykkii siellä kohdussa, vauva imee sormia, varpaita, tekee kuperkeikkoja. Ei ole kysymys mistään solumöykystä tai naisen oman kehon osasta, vaan ihmisestä, jollaisia me kaikki olemme olleet, ja on epä-älyllistä väittää, että ihmisyys alkaisi siinä vaiheessa, kun vauva työntyy synnytyskanavasta ulos. 
Liukuhihna-aborttien sijaan tulisi kehittää tukitoimia naisille, jotka ovat tulleet raskaaksi vaikeassa elämäntilanteessa. On kestämätöntä, että hyvinvointiyhteiskunnassa vuosittain tehdään lähes 8 000 keskeytystä sosiaalisin perustein. Sosiaalisia ongelmia tulee ratkoa sosiaalipoliittisin keinoin, ei elämää lopettamalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-20T17:14:07,2022-10-20T17:21:15,Hyväksytty,1.1
2022_113_115,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_116,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viimeksi keskustelimme täällä salissa aborttia koskevasta Oma tahto -aloitteesta kesän korvalla 2021. Silloin viittasin tämän eduskuntatalon istuntosalin etualalle aivan keskelle nostettuun lapseen, näemme äitinsä sylissä olevan lapsen. Lasta ei turhaan ole nostettu tämän salin keskelle. Tuon Väinö Aaltosen veistoksen nimi on Tulevaisuus. Lapsissa on tämän maan tulevaisuus ja toivo. Tarvitsemme tähän maahan enemmän lapsia. Vanha sanonta on yhä ajankohtaisempi: ”Lapsi tuo leivän tullessaan.” Me tässä salissa olemme usein pohtineet sitä, mistä löydämme työntekijät, rekkakuskit, insinöörit, lääkärit ja vanhustenhoitajat, kun lapsia syntyy yhä vähemmän. 
Lapsi on heikko ja avuton. Kaikkein suojattomin on äitinsä kohdussa elävä lapsi. Hänellä ei tässä yhteiskunnassa ole omaa ääntä. Kuka puolustaa kaikkein heikointa ja avuttominta? 
Lapsesta ja lapsista on kysymys myös tässä lakiehdotuksessa, jonka myötä abortin saisi ilman minkäänlaista lääkärinlausuntoa. Kohdussa olevan uuden elämän saisi päättää ilman minkäänlaista lääketieteellistä selvitystä 12. viikolle asti ilman minkäänlaista keskustelua pelkällä omalla pyynnöllä. 
Naisten oikeudet ovat tärkeitä, miesten oikeudet ovat tärkeitä, lasten oikeudet ovat tärkeitä. Tässä onkin menty vikaan: jos lainsäädäntöä tehdään vain yhden oikeuksien näkökulmasta eikä muiden oikeuksia huomioida ollenkaan, voidaan mennä todella pahasti väärään.
Arvoisa puhemies! YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle kuuluu lain suoja ennen ja jälkeen syntymän. Olen useamman kerran pyytänyt ulkoministeri Haavistoa korjaamaan lapsen oikeuksien sopimuksen suomenkielisen käännöksen, johon tuo tärkeä kohta on käännetty väärin. Jätin asiasta myös toimenpidealoitteen. Mistä se kertoo, että tuota helposti todennettavaa käännösvirhettä ei edelleenkään ole korjattu? 
Arvoisa puhemies! Suurin epäkohta tässä lakiehdotuksessa onkin, että lapsen oikeuksia ei ole huomioitu ollenkaan, ei ollenkaan. Lapsen oikeuksista ei sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä mainita sanallakaan. Lääkäriliiton mukaan sikiö on äitinsä sisällä mutta ei äidin ruumiinosa. Lääkäriliitto toteaa: ”Tämä voi luoda ristiriitoja sikiön ja sen äidin etujen ja oikeuksien välille. Lääkärin tehtävänä on pyrkiä tasapainottamaan molempien osapuolten edut ja oikeudet ihmisarvoa ja elämää kunnioittaen.” 
On erikoista, että muun muassa Yle on uutisoinut virheellistä tietoa tästä lakiehdotuksesta. Ylen mukaan laki muuttuisi siten, että nykyisen kahden lääkärin lausunnon sijaan abortin saisi yhden lääkärin lausunnolla. Mutta tämä lakiehdotus esittää, että nykyisen kahden lääkärin lausunnon sijaan abortin saisi ilman minkäänlaista lääkärinlausuntoa, pelkästä omasta pyynnöstä. Mitään lausuntoa ei tarvittaisi. [Päivi Räsänen: Nimenomaan!] Tämä on todella erikoista. Jos haluat poistattaa itseltäsi luomen tai tarvitset jonkin muun pienen lääketieteellisen toimenpiteen, tarvitset siihen lääkärin arvion, mutta jos haluat tehdä abortin, jossa on kyse paljon suuremmista asioista, voit tehdä sen pelkällä omalla pyynnöllä. 
Päätöksenteon tulee pohjautua faktoihin. Tiede todistaa, että elämä alkaa hedelmöittymisestä. Tätä ei pitäisi sivuuttaa. Uutta elämää pitää arvostaa ja kunnioittaa. Kyse on ihmisestä. 
Arvoisa puhemies! Aborttia harkitsevan tulee saada tarvitsemansa tuki tilanteeseensa. Moni nainen kertoo katuneensa aborttia. Helsingin Sanomien jutussa 32‑vuotias Anni kertoo: ”Jälkikäteen ajatellen kaikki kävi liian helposti. Jonkun olisi pitänyt laittaa minut miettimään tilannettani ja sitä, mitä abortti oikeasti tarkoittaa.” Olisi tärkeää, että aborttiin vaadittaisiin vähintään sekä harkinta-aika että mahdollisuus saada riittävä apu ja lääkärin lausunto. Nyt tämän lakiehdotuksen myötä ne viedään lainsäädännön tasolla kokonaisuutena pois. Joitakin naisia myös painostetaan aborttiin. Olisi tärkeää, että tällaiset tilanteet tulisivat ilmi ja ne voitaisiin estää. Tämä lakiehdotus heikentää sellaisen havaitsemisen mahdollisuutta. 
Äsken viittaamassani Helsingin Sanomien jutussa toinen nainen, 34‑vuotias, kertoo nimettömänä: ”Jonkun olisi pitänyt keskustella kanssani. Lääkärin olisi pitänyt kysyä, painostaako mieheni minua aborttiin. Jonkun olisi pitänyt kertoa, millaisia psyykkisiä vaikutuksia abortilla voisi olla.” Tämä lakiehdotus heikentääkin tällaisten painostustilanteiden esiin nousemisen mahdollisuutta. Naisten oikeudet tältä osin heikkenevät. Keskeinen perustelu tämän ehdotuksen kannattajilla on ollut, että vapaampi abortti vähentäisi aborttien määrää. Kuitenkin Suomessa tehdään vähiten abortteja Pohjoismaista, selvästi vähiten, vaikka täällä sen saaminen on tiukimman lainsäädännön takana. Ruotsissa tehdään yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Ei kai tässäkään pidä mennä Ruotsin tielle? 
Suomessa aborttien määrä on edelleen huomattavasti vähentynyt. Esimerkiksi vuonna 2021 tehtiin 8,3 prosenttia vähemmän abortteja kuin edellisenä vuonna 2020. Suurin osa tehdään yhä sosiaalisista syistä, yli 90 prosenttia. 
Arvoisa puhemies! Abortissa on kyse herkistä kysymyksistä, ihmiselämää ja arvoja koskevista kysymyksistä. Joidenkin mielestä miehet eivät saisi ottaa kantaa tähän keskusteluun. Tällainen sananvapauden rajoittaminen on todella huolestuttavaa. Ja jos ajatellaan itse asiaa, mistä abortissa on kysymys? Puolet kohtuun surmatuista lapsista on sukupuoleltaan miehiä. Tämän lakiehdotuksen ongelma on myös se, että isän kuulemista vähennetään. Naisen raskaaksi tuloon tarvitaan aina myös miehen sukusoluja. Uuden elämän alkamiseen tarvitaan nainen ja mies. Isyys on miehen elämässä suurimpia, vaikuttavimpia asioita. Siihen kuuluu paitsi oikeuksia myös suuri vastuu. Sekä isän että äidin kuuleminen on tärkeää. Tässä lakiehdotuksessa lapsen oikeudet sivuutetaan, naisen oikeuksia heikennetään ja isän oikeuksia vähennetään. Perusoikeusarviointia ei ole tehty lainkaan. 
Siksi jätimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vastalauseen, joka esittää tätä lakiehdotusta hylättäväksi. Aborttilakia tulee tämän ehdotuksen sijaan uudistaa siten, että otetaan huomioon sekä äiti, isä että lapsi. Lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla tulee olla omantunnonvapaus olla osallistumatta abortin suorittamiseen. 
On väärin, että vammaiset ja sairaat lapset ovat niin eriarvoisessa asemassa, että heidän elämänsä voi päättää vielä raskausviikolle 24 asti. Sitäkin nuorempia keskosia voidaan nykyisen lääketieteen avulla pelastaa elämälle, ja heidän vanhempansa ja läheiset iloitsevat siitä. 
Arvoisa puhemies! Vajaat kaksi viikkoa sitten Ylen kolumnissa Jari Ehrnrooth kirjoitti ihan oikein, että syntymättömien oikeus elämään tulisi lisätä maamme perustuslakiin. Hän kirjoitti: ”Kansanedustajilta tulee vaatia valpasta aktiivisuutta syntymättömien edunvalvonnan, terveyden ja oikeuksien parantamisessa, kun lainsäädäntöä kehitetään yhä inhimillisemmäksi. Se joka ajaa ihmislajin pienimpien asiaa, tekee suuren teon koko ihmisyyden asialle.” Tekee suuren teon koko ihmisyyden asialle — tämän kanssa on vaikea olla eri mieltä. Kyse on ihmisestä ja ihmisyydestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-20T17:21:26,2022-10-20T17:29:19,Hyväksytty,1.1
2022_113_117,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_118,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäri maailmaa me todistamme karulla tavalla, miten taantumukselliset voimat ja oikeistopopulistiset liikkeet hyödyntävät politiikassaan naisten sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia polkevaa linjaa. [Mika Niikon välihuuto] Tähän anti-gender-liikkeen argumentaatiolla höystettyyn retoriikkaan kuuluu naisten seksuaalioikeuksien ja itsemääräämisoikeuden tukahduttaminen. Näistä eräänlaisia oppikirjaesimerkkejä olivat minun puheenvuoroani edeltävät puheenvuorot. On kylmäävää, että joudumme kuuntelemaan raskaana olevan itsemääräämisoikeutta halventavaa retoriikkaa Suomen eduskunnassa. [Mika Niikon välihuuto] Mutta, arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, ihmisoikeuksista on syytä pitää meteliä juuri silloin, kun niitä kiistetään kovimmin.
Arvoisa puhemies! Tämä päivä on hyvin merkittävä ihmisoikeuksien ja naisten oikeuksien näkökulmasta. Kiitän omasta puolestani kaikkia OmaTahto-kansalaisaloitteen alullepanijoita, allekirjoittajia, modernin aborttioikeuden puolesta puhujia. [Sari Tanuksen välihuuto] Nykyinen laki raskauden keskeyttämisestä sisältää monia kohtia, joita tulee päivittää vastaamaan nykypäivän eettisiä käsityksiä ja lääketieteellisiä käytäntöjä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ehdotus toteuttaisi osaltaan peräti 50 vuotta vanhan lainsäädännön päivittämistä ja veisi yhteiskuntaamme suuntaan, jossa turvataan paremmin raskaana olevien ihmisten itsemääräämisoikeutta.
Arvoisa puhemies! Nykyisen lainsäädännön yhtenä suurimpana ongelmana on ollut se, että laki edellyttää yksilöityjä perusteluja keskeytykselle sekä kahden erillisen lääkärin lausuntoa. Lakimuutoksen myötä usein nöyryyttäväksi koettu perustelujen esittäminen jäisi pois, sillä raskaana oleva saisi oman pyyntönsä perusteella keskeytyksen 12. raskausviikkoon saakka. Raskaus ja sen keskeyttämispäätös sekä niihin johtaneet syyt ovat henkilökohtaisia, eikä lääkäri ole aina oikea taho arvioimaan, ovatko kunkin yksilön syyt päteviä tai eivät. Lääkäri on kuitenkin oikea taho turvaamaan sen, että keskeytykseen käytetyt lääketieteelliset menetelmät ovat jokaiselle raskaudenkeskeytystä haluavalle turvallisia ja tilanteeseen sopivia.
Arvoisa puhemies! Perustuslaki asettaa julkiselle vallalle velvollisuuden turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Lakimuutoksen myötä raskaudenkeskeytys voitaisiin toteuttaa varhaisemmassa vaiheessa, mikä puolestaan vähentää kipua ja kipulääkityksen tarvetta, vuodon vaaraa sekä lisätoimenpiteiden tarvetta. Kahden lääkärin lausunnosta luopuminen mahdollistaa sen, että raskaana oleva voi esittää keskeytyspyynnön suoraan siihen yksikköön, jossa keskeytys myös toteutettaisiin. [Sari Tanuksen välihuuto] Tämän myötä raskaudenkeskeytys voitaisiin toteuttaa jo aikaisemmassa vaiheessa. Aikaisemmassa vaiheessa tehdyt raskaudenkeskeytykset voidaan myös usein tehdä sairaalan ohjaamina kotona. Näin ollen lakiesitys parantaisi yhteiskunnan mahdollisuuksia turvata raskautensa keskeyttävien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ilman tarpeetonta terveydenhuollon resurssien kuormittamista tai hallinnollista taakkaa.
Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa kansalaisaloitteen mukaisesti, että lainsäädännössä ei puhuttaisi enää naisista vaan raskaana olevista, sillä todellisuudessa kaikki synnyttävät eivät ole naisia eivätkä kaikki naiset voi synnyttää. [Sari Tanuksen välihuuto] Terminologian muutoksen myötä sukupuolivähemmistöt otetaan paremmin huomioon. Pidän myös hyvänä asiana ehdotusta siitä, ettei isän kuulemisvelvoite jatkossa koskisi niitä tilanteita, joissa keskeytyksen saisi raskaana olevan pyynnöstä, sillä nykyinen säännös estää raskaana olevan itsemääräämisoikeuden todellisen toteutumisen. [Mika Niikon välihuuto] Lakimuutoksen myötä varmistettaisiin myös, että ensiarvoisen tärkeää psykososiaalista tukea tarjottaisiin raskaudenkeskeytystä pyytävälle, sitä harkitsevalle ja toiselle vanhemmalle.
Arvoisa puhemies! Abortin vapauttaminen on vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite, jonka etenemistä on syytä juhlistaa. Me pääsemme vihdoin eteenpäin ikivanhasta lainsäädännöstä, joka on ollut Pohjoismaiden tiukin ja itsemääräämisoikeutta eniten rajoittava. Pidän tärkeänä sitä, että valiokunta edellyttää mietinnössään, että valtioneuvosto käynnistää lain kokonaisuudistuksen välittömästi siten, että se edelleen vahvistaa naisten itsemääräämisoikeutta. Työ ihmisoikeuksien eteen siis jatkuu. Keskeytyksiä tulee aina olemaan. Mikään ehkäisy ei ole täysin varmaa. Elämään voi tulla muutoksia. Meidän tehtävänämme ei ole arvioida raskaana olevan puolesta, vaan antaa tuki vaikeassa päätöksessä, tukea siis itsemääräämisoikeutta. Seksuaalioikeudet ovat ihmisoikeuksia. Oikeus saada raskaudenkeskeytys on seksuaali- ja ihmisoikeus. [Päivi Räsänen: Ihan järkyttävä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-20T17:29:24,2022-10-20T17:35:10,Hyväksytty,1.1
2022_113_119,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Koponen Noora., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_120,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aborttioikeudesta keskustelu ja aborttilain päivittämisen käsitteleminen on epäilemättä ja selvästikin tunteita herättävä asia, koskeehan se ihmisen yhtä intiimeimmistä asioista ja oikeuksista — oikeudesta omaan kehoon — ja samaan aikaan sen kuuluisi olla asia, jonka ymmärretään olevan naisen perusoikeus. Keskustelun ja kansalaisaloitteen käsittelyn myötä näkökulma on kuitenkin vaihdellut, kun on pohdittu sitä, kenen oikeuksia me haluamme vahvistaa. Kenen päätös on se, mitä ihmisen omalle keholle on oikeus tehdä? Kenellä on oikeus määrittää minun vartalostani, minun omasta kehostani? Se oikeus kuuluu ainoastaan naiselle itselleen — hänelle, jonka keho on päätöksenteon kohteena.
Edelliseen viitaten on selvää, että kansalaisaloitteen ja sen ehdottaman sisällön käsittely aborttilain päivittämisestä ei ole ollut helppoa kenellekään, mutta se on ollut sitäkin tärkeämpää. On korkea aika todeta, että tässä meillä on edessämme virtahepo olohuoneessa, joka on läsnäolollaan aiheuttanut sen, että Suomi on jäänyt aborttioikeutta koskien naisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta auttamattomasti jälkeen.
Lain päivittämistä vastustavat puheenvuorot saavat kyllä itseni niin ikään miettimään sitä, onko Suomeen rantautumassa samankaltainen naisten itsemääräämisoikeuksia rajoittava ajattelu — sellainen, joka ei kuulu pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon — jota olemme joutuneet todistamaan Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden kumotessa yleisen aborttioikeuden viime kesänä. On huolehdittava siitä, että maassamme ei nähdä samankaltaisen taantuvan ajattelun lisääntymistä, jossa naisten itsemääräämisoikeutta vastaavalla tavalla rajoitetaan.
Nyt tapahtuva naisen itsemääräämisoikeuden toteutumisen vahvistaminen raskaudenkeskeytyksissä on kauan kaivattu muutos. Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloitteen mukaisesti lakiin säädetään oikeudesta keskeyttää raskaus raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka. Lisäksi on tärkeää, että kahden lääkärin lausuntovaatimus raskaudenkeskeytyksen saamiseksi poistuu ja että lääkärin tehtävä ei ole enää arvioida naisen ilmoittamien perusteluiden pätevyyttä. Tärkeää on niin ikään se, että jatkossa raskauden voi keskeyttää myös kotona terveydenhuollon ammattilaisen ohjaamana ensimmäisten raskausviikkojen aikana. Oma tahto on oma tahto, ja se riittää.
Naisen itsemääräämisoikeuden rinnalla on tärkeää muistaa, että aborttia pohtiessa tai siihen päädyttäessä tukea on aina oltava saatavilla, jos ihminen sellaista kokee tarvitsevansa, eikä tämän tuen saannin tule rajautua ainoastaan raskaana olevaan. Tärkeää on, että valiokunnan ehdotuksesta lakiin lisättiin säännös, jonka mukaan raskaudenkeskeytystä pyytävällä tai harkitsevalla sekä toisella vanhemmalla on oikeus tarvitsemaansa psykososiaaliseen tukeen.
Näiden tärkeiden muutosten lisäksi meille vihreille oli olennaista, että myös raskaudenkeskeytyksiä koskevan lain kokonaisuudistus käynnistetään välittömästi niin, että uudistus edelleen laajentaa naisen itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Tästä saimme vahvan lausuman, että näin myös tapahtuu. Nyt on Suomen aika seistä naisten ja tyttöjen oikeuksien puolella näyttämässä esimerkkiä maailmassa, jossa aborttioikeutta on ryhdytty taannehtivasti rajoittamaan. Tällaisen kulttuurin lisääntyminen länsimaita myöten on todellinen uhka ihmisoikeuksille globaalisti.
Arvoisa puhemies! Ihmiselämään, ihmisyyteen ja inhimillisyyteen kuuluu se, että emme voi aina tietää, mitä asioita kadumme myöhemmin ja mitä emme. On täysin epärealistista ajatella, että voisimme lainsäätäjinä ikään kuin poistaa sen, että tekemämme päätökset saattavat joskus myöhemmin elämässä kaduttaa meitä. Se on ihmisyyttä, se on elämää, ja se on jotain, jota ei kenestäkään meistä saa pois.
Arvoisa puhemies! Valiokuntakäsittelyn yhteydessä palautetta kansalaisilta on ymmärrettävästi tullut paljon ja pääosin niin, että viettehän tämän esityksen nyt vihdoin maaliin saakka. Toisaalta lain päivittämistä vastustavien taholta on kuulunut myös pohdintaa siitä, miten juuri minä voin haluta edistää lakia ollessani itse äiti jo kahdelle lapselle. Kysymys osuu naulan kantaan, koska nyt voin kertoa siihen myös vastauksen: koska minä olen saanut valita. Olen saanut valita sen, että minun kehoni on kantanut ja synnyttänyt kaksi rakasta lasta, joiden äiti saan tänä päivänä olla, eikä tuon valinnan tule olla yhdenkään naisen etuoikeus, vaan sen tulee olla joka ikisen naisen perusoikeus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-10-20T17:35:16,2022-10-20T17:40:42,Hyväksytty,1.1
2022_113_121,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_122,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hieno hetki, kun Oma Tahto -kansalaisaloitteen ja aiemmin tekemäni lakialoitteen tavoitteet koskien aborttilain uudistamista ovat nyt edenneet sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja olemme nyt saaneet ne jälleen tänne saliin käsittelyyn. Ja tämä tosiaan tapahtuu nyt ihan riippumatta siitä, mitä naisten ja kaikkien kohdullisten oikeuksien vastustajat täällä sanovat.
No, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tosiaan käsiteltiin muutama viikko sitten nämä aloitteet koskien aborttilain uudistamista, ja olikin, oikeastaan voi sanoa, suuri päivä suomalaiselle ihmisoikeuskentälle, kun valiokunta sai tämän mietintönsä valmiiksi. Ja vaikka mietintö esittää näiden aloitteiden hylkäämistä, niin valiokunta on sisällyttänyt esitykseensä nyt nämä huomattavat parannukset vanhentuneeseen nykylainsäädäntöön nähden. Tärkein muutos on se, että laista esitetään poistettavan nykyisin raskaudenkeskeytykseen vaadittava kahden eri lääkärin puoltava lausunto sekä se, että raskaudenkeskeytystä on perusteltava. Nämä muutokset vahvistavat raskaana olevan itsemääräämisoikeutta, ja ne mahdollistavat raskauden keskeyttämisen myös aikaisemmassa vaiheessa, kun tätä lausuntoa ei tarvitse enää hakea usealta taholta.
Olen myös iloinen siitä, että tässä mietinnössä kannustetaan vanhentuneen nykylainsäädännön päivittämiseen nykyaikaan myös tätä terminologiaa korjaamalla. Valiokunnan mietinnössä puhutaan säännönmukaisesti raskaana olevasta henkilöstä, mikä ottaa huomioon sen, että raskaudenkeskeytystä hakeva voi olla muutakin kuin nainen. [Mika Niikko: Voiko se olla mies?] Tämä on myös linjassa syyskuussa voimaan tulleen perhevapaauudistuksen myötä päivitetyn lainsäädännön kielen ja sanavalintojen kanssa.
Arvoisa puhemies! Kansainvälisten terveysjärjestöjen laatiman seksuaalioikeuksien julistuksen mukaan kaikilla tulee olla oikeus turvalliseen aborttiin. [Mika Niikko: Myös miehillä!] Olemme tänä vuonna valitettavasti joutuneet todistamaan, miten Yhdysvaltojen korkein oikeus kumosi liittovaltion tasoisen aborttioikeuden palauttaen maan lainsäädännön puoli vuosisataa taaksepäin. Tällaisen aborttilainsäädännön heikentämisen tavoitteena on aborttien vähentäminen. No, tutkimusten mukaan lainsäädännön heikentäminen ei kuitenkaan vähennä tehtyjen aborttien määrää, mutta varmaa on kuitenkin se, että silloin vähennetään turvallisten aborttien määrää. Itse voisin uskoa, että meillä täällä salissa on suhteellisen yhteinen tavoite raskaudenkeskeytysten määrän vähentämisestä, ja silloin meillä pitäisi myös olla yhteinen näkemys siitä, että abortteja vähennetään kestävästi ehkäisyn saatavuutta parantamalla sekä seksuaalioikeuksia edistämällä eikä näistä asioista vaikenemalla.
THL:n tilastojen mukaan kymmenessä vuodessa alle 25-vuotiaiden raskaudenkeskeytysten määrä on vähentynyt lähes puoleen. Tästä me voimme kiittää nimenomaan parempaa ehkäisyn saatavuutta ja avoimempaa seksuaalikasvatusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on jo vuosia suosittanut kuntia tarjoamaan maksutonta ehkäisyä ja seksuaaliterveyspalveluita nuorille. Valitettavasti hyvin vaihteleva määrä kuntia on kuitenkin lähtenyt tähän mukaan, ja siksi olenkin tyytyväinen siihen, että käynnissä on tänä ja ensi vuonna hallitusohjelman mukainen valtakunnallinen maksuttoman ehkäisyn kokeilu alle 25-vuotiaille. Toivon tietenkin, että nämä tulokset sitten myös kannustavat vakinaistamaan tämän kokeilun pysyvämmäksi ja laajemmaksi.
Arvoisa puhemies! Kaikissa lähivaltioissamme on nykyistä lakiamme vapaampi aborttioikeus. Jotta voimme uskottavasti toimia maailmalla esimerkiksi lisääntymisterveyden ja lisääntymisoikeuksien puolestapuhujina, on myös meidän oman aborttilainsäädäntömme kunnioitettava ihmisoikeuksia. Suomi voi olla kokoaan isompi ihmisoikeuksien edistäjä vain, mikäli meidän oma lainsäädäntömme päivitetään nyt nykyaikaan.
Lopuksi haluan vielä kiittää kaikkia kansalaisaloitteen tekijöitä, allekirjoittajia, haluan kiittää niitä kansanedustajia viidestä eri puolueesta, jotka ovat olleet mukana allekirjoittamassa tätä lakialoitetta, ja haluan lopuksi vielä kiittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan edustajia, jotka ovat tämän mietinnön takana ja jotka myös siellä valiokunnassa ovat tehneet ison työn, niin että me nyt voimme tosiaan uudistaa meidän aborttilainsäädäntöä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-20T17:40:50,2022-10-20T17:46:47,Hyväksytty,1.1
2022_113_123,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_124,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti esittää lainsäädäntöön tarpeettomia muutoksia raskaudenkeskeytyksen saamisen edellytyksiin. Lakimuutoksen turvin abortin voisi jatkossa saada 12. raskausviikon loppuun asti pelkästään omaan pyyntöön perustuen ilman mitään perusteluja. Isää ei näissä tapauksissa enää tarvitsisi kuulla lainkaan. Pidän tällaista kehityssuuntaa erittäin surullisena.
Itse asiassa edustaja Kiveläkin mainitsi, että tämän esityksen mukaan raskaana ei jatkossa olisi enää yksistään nainen, vaan mahdollisesti, heidän mielestään, muukin kuin nainen voi tulla raskaaksi, ja tämän tähden lainsäädännössä esitetään, että täällä puhuttaisiin mieluummin henkilöstä kuin naisesta. Tällaiseen kehitykseen uskovat ovat kyllä menneet aika pitkälle pois biologian oppitunneista — minun mielipiteeni on kyllä tämä. [Veronika Honkasalon välihuuto]
Nykyiseen lakiin kirjattu kahden lääkärin lausunnon vaatiminen antoi äidille aidosti tarpeellisen harkinta-ajan. Tämän vuoksi tämä on kirjattu lakiin muinoin näin, niin uskon. Alkuraskauden sokissa lopullinen ratkaisu tulee herkästi tehtyä tunnepohjaisesti. Sen kaikkia vaikutuksia ei ehkä siinä hetkessä ymmärretä. Vaikea tilanne halutaan ratkaista nopeasti ja ajatellaan elämän jatkuvan sen jälkeen normaalisti. Useimmilla päätöksen seuraukset kuitenkin kulkevat mukana pitkään elämässä. Yli puolet raskaudenkeskeytyksen läpikäyneistä naisista oli masentuneita ja alakuloisia vielä vuosi keskeytyksen jälkeen. Suomalaisen tutkimuksen mukaan naisten itsemurhariski raskauden keskeyttämisen jälkeen arvioidaan kolminkertaiseksi synnyttäneisiin naisiin nähden. Elikkä näin ollen abortti ei välttämättä ole niin autuasta kuin annetaan ymmärtää. Se ei ole mikään yksinkertainen asia. 
Raskauden keskeyttämistä harkitseva nainen tarvitsee siis ennen kaikkea tukea — tästä me olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Suomessa yli 90 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehdään sosiaalisista syistä. Naisilla tulisi olla oikeus saada etukäteen monipuolista tietoa kaikista vaihtoehdoista, sosiaalisista ja taloudellisista tukimahdollisuuksista sekä riittävästi harkinta-aikaa tehdä oikea päätös. Siksi kahden lääkärin lausunnon vaatiminen on suojellut myös äidin oikeuksia tehdä informoitu ja harkittu ratkaisu. Tämän ratkaisun ja harkinta-ajan te haluatte viedä pois.
Kaikissa tapauksissa, joista itse olen kuullut — ja niitä on useita — raskaudenkeskeytystä aluksi harkinneet mutta kuitenkin lapsensa synnyttämään päätyneet äidit ovat olleet onnellisia siitä, että pitivät lapsen, ja rakastavat häntä. Ei voi olla niin, että yhteiskuntamme pitää elämää niin halpana, että ainoastaan kannustamme päättämään elämän emmekä vaalimaan sitä. Jokainen kohdussa kehittyvä lapsi on arvokas ja ansaitsee mahdollisuuden syntyä tähän maailmaan. Jos abortin saamista olisi helpotettu jo aikaisemmin, kuinkahan moni esimerkiksi täällä olevista olisi täällä tänään? Ainakaan omalta osaltani en olisi siitä niinkään varma.
Arvoisa puhemies! Aborttilain muutosta vaatinut Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloite perustuu nimensä mukaisesti siihen, että naisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Syntymättömän lapsen keho ei ole äidin ruumiinosa. Missä on syntymättömän lapsen tahto? Kysyykö sitä kukaan enää tämän jälkeen? Kyseessä syntymättömässä lapsessa kuitenkin on itsenäinen ihmisen alku, jonka Luoja on suuren suunnitelmansa mukaisesti kutonut kokoon äitinsä kohdussa ja tarkoittanut syntymään tähän maailmaan — mikäli hänen äitinsä sen sallii.
Lopuksi haluan sanoa vielä, että jokainen, joka on saanut etuoikeuden pitää vastasyntynyttä lasta käsivarsillaan, ymmärtää, millainen ihme elämä on, kuinka suuri lahja lapsi on. Ainakaan itse en pysty ymmärtämään niitä, jotka suhtautuvat tähän asiaan niin kylmän laskelmoivasti kuin edustaja Honkasalo edellisessä puheenvuorossaan laskelmoi. En sano tätä pahalla, mutta tuntuu sydämettömältä keskittyä mahdollistamaan tällaisia helppoja ratkaisuja ja perustella ne ainoastaan omalla tahdolla, ajattelematta asiaa lainkaan syntymättömän lapsen kannalta. 
Jokaisen lapsen elämä on arvokasta, ja jokainen on tärkeä. Toivon, että tämä ymmärrettäisiin myös syntymättömän lapsen kohdalla hiukan laajemmin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-20T17:46:55,2022-10-20T17:52:28,Hyväksytty,1.1
2022_113_125,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_126,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeus turvalliseen aborttiin on ihmisoikeus. Kyse on naisen kehollisesta itsemääräämisoikeudesta, siitä että nainen itse päättää siitä, mitä hänen kehossaan tapahtuu. Naisten kehoa, vapautta ja seksuaalisuutta on pyritty hallitsemaan ja rajoittamaan vuosisatojen ajan, sillä vapaa ja omasta kehostaan päättävä nainen koetaan uhaksi. 
Valitettavasti vielä tänäkin päivänä on tahoja, jotka haluavat rajoittaa naisten oikeuksia ja vapauksia. Tasa-arvo ei todellakaan ole valmis. Siksi iloitsen valiokunnan enemmistön kannasta, jonka mukaan aborttilähetteen saamiseen ei vaadita enää kahden lääkärin lausuntoa, jos raskaus on kestänyt enintään 12 viikkoa. Valiokunta esittää myös muita muutoksia, jotka vahvistavat raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Haluan kiittää valiokunnan enemmistöä hyvästä työstä. Samoin haluan kiittää kaikkia kansalaisaloitteen allekirjoittajia, sillä pääsemme vihdoin uudistamaan Suomen yli 50 vuotta vanhaa aborttilakia ja parannamme naisten oikeuksien toteutumista Suomessa.
Arvoisa puhemies! Sosiaaliset syyt ovat yleisin peruste raskaudenkeskeytykselle, noin 90 prosenttia. Kun siihen lisätään ikään ja lasten lukumäärän liittyvät perusteet, kattavat ne 95 prosenttia kaikista raskaudenkeskeytyksistä. Tällä hetkellä aborttilaki vaatii kahden lääkärin lausuntoa raskauden keskeyttämiseksi. Kun suurimmat syyt raskaudenkeskeytyksiin ovat sosiaaliset syyt, on vaatimus kahden lääkärin lausunnosta auttamattomasti vanhentunut. Lääkärinä en näe kahden lääkärin lausuntovaatimuksille mitään perusteita. Sillä vain pitkitetään raskaudenkeskeytysprosessia. Nykyään suurin osa keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti, joten yhden lääkärin arvio riittää. Kun kahden lääkärin vaatimus poistetaan laista, vapautuu tuhansia lääkäriaikoja muuhun käyttöön hyvinvointialueilla.
Arvoisa puhemies! Valiokunta nostaa mietinnössään tärkeänä huomiona psykososiaalisen tuen merkityksen abortin läpikäyneille. Raskaudenkeskeytys voi olla henkisesti raskas kokemus, ja siksi velvoite psykososiaalisen tuen piiriin ohjaamisesta on erittäin tervetullut. Tällä hetkellä psykososiaalisen tuen tarjoaminen on riittämätöntä ja vaihtelee alueittain. 
Psykososiaalisen tuen lisäksi meidän on otettava käyttöön vaikuttavia keinoja, joilla voimme vähentää ei-toivottuja raskauksia. Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille ja laadukas seksuaalivalistus kouluissa ovat keskeisessä asemassa keinovalikoimassa, joilla voimme sekä ehkäistä ei-toivottuja raskauksia että edistää nuorten ihmisten hedelmällisyystietoisuutta. Se jos mikä on terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista. Samalla tehostamme sosiaali- ja terveyspalveluiden resurssien käyttöä, kun raskaudenkeskeytyksistä aiheutuvia kustannuksia yhteiskunnalle saadaan vähennettyä.
Arvoisa puhemies! Lääkärinä joudun jälleen muistuttamaan täällä siitä, että lääketieteellisen hoidon tulee aina perustua tutkittuun tietoon ja lainsäädäntöön, ei uskontoon eikä hoitohenkilökunnan tunteisiin. [Mika Niikko: Eikä lapsen!] Edustaja Räsänen maalaili täällä aikaisemmin, että raskauden keskeytystä tulee vastaanotolle hakemaan kaksi potilasta: äiti ja lapsi. Mielikuva on täysin tarkoitushakuinen, ja on mielestäni asiatonta puhua täällä liukuhihna-aborteista tai verrata alkiota vastasyntyneeseen vauvaan. Eri koulukunnat ovat eri linjoilla siitä, mistä ihmiselämä alkaa, ja siitä meidän on turha tässä salissa väitellä. Lainsäädännössä tämä raja on vedetty 22. raskausviikon kohdalle, ja se on hyvin perusteltu. Tämä kansalaisaloite koskee raskaudenkeskeytyksiä 12. raskausviikkoon mennessä. Lääkärin vastaanotolle tulee yksi ihminen hakemaan ei-toivotun raskauden keskeyttämistä 12. raskausviikkoon mennessä. Hänelle kuuluu kaikki tieto ja tuki sen päätöksen tekemiseen, mutta lopulta se päätös on vain ja ainoastaan raskaana olevan, ei kenenkään muun. [Veronika Honkasalo: Juuri näin, hieno puhe! — Mai Kivelä: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-20T17:52:39,2022-10-20T17:57:06,Tarkistettu,1.1
2022_113_127,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_113_128,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Abortit eivät lopu kieltämällä, niistä vain tulee vaarallisempia. Maailmalta on lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka kireät aborttioikeuden rajoitukset ovat johtaneet raskaana olevan henkilön, joskus nuorten tyttöjen, vakaviin terveyshaittoihin, hengenvaaraan ja jopa kuolemaan. Tehokkain tapa vähentää abortteja on huolehtia seksuaalikasvatuksen ja ehkäisyn saatavuudesta sekä seksuaalioikeuksien toteutumisesta. Suuri kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille. Aloitteen tavoitteet etenevät ja keskeiset sisällöt toteutuvat. Tätä myös vihreät ovat pitkään ajaneet.
Arvoisa puhemies! Otamme suunnan kohti nykyaikaista ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa lainsäädäntöä. Tällä hetkellä voimassa olevaa 70-luvulla säädettyä aborttilainsäädäntöämme muutetaan naisen omaa kehoa ja valintaa kunnioittavaksi. Samalla lainsäädäntöä päivittämällä takaamme sen, ettei kenenkään raskaana olevan toive raskauden keskeyttämisestä viivästy terveydenhuollossa ylimääräisen jonottamisen takia ja että jokainen keskeytykseen hakeutuva saa riittävän psykososiaalisen tuen. Jatkossa siis raskaudenkeskeytyksen saa omaan pyyntöön ja tahtoon perustuen 12. raskausviikkoon asti. Tämä on selkeä parannus nykykäytäntöön ja vähentää keskeytystä toivovan inhimillistä taakkaa muutenkin kenties vaikeassa tilanteessa. [Mika Niikko: Miten se vähentää?]
Toinen merkittävä parannus on luopuminen kahden lääkärin lausuntopakosta. Vaatimus kahden lääkärin lausunnosta pitkittää ja monimutkaistaa raskaudenkeskeytysprosessia sekä kuluttaa turhaan terveydenhuollon resursseja. Tämä säädös on peräisin ajalta, jolloin raskaudenkeskeytykset tehtiin poikkeuksetta kirurgisina operaatioina, ja kahden lääkärin lausunnon edellyttäminen on jo pitkään ollut pelkkä muodollisuus. Se voi kuitenkin pahimmassa tapauksessa hidastaa keskeytykseen pääsyä ja aiheuttaa ei-toivotun raskauden pitkittymisen myötä inhimillistä kärsimystä.
Valiokunta esittää lausumaa kirittämään aborttilainsäädännön laajempaa kokonaisuudistusta. Kokonaisuudistuksen täytyy edelleen vahvistaa raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Se on oikea suunta. Teemme vihreissä hartiavoimin töitä, jotta kokonaisuudistus saadaan etenemään mahdollisimman pian.
Arvoisa puhemies! Raskaudenkeskeytys on hyvin herkkä, henkilökohtainen ja inhimillisestikin kuormittava päätös. Aborttikeskustelun myötä moni on kertonut omista kokemuksistaan ja siitä, miten lainsäädännön nykyaikaistaminen olisi vaikuttanut omassa elämässä. Kiitos jokaiselle, joka on osallistunut tähän keskusteluun ja edistänyt tätä kansalaisaloitetta. Yksikään raskaudenkeskeytyksen läpikäynyt tai sitä harkitseva ei kaipaa syyllistämistä tai leimaamista. Sellaiseen ei ole mitään aihetta, eikä kenelläkään ole oikeutta sellaista näiden ihmisten niskaan kaataa. Ketään ei saa painostaa aborttiin mutta ei myöskään toiseen suuntaan — ja ikävä kyllä tässä salissakin on käytetty tänään todella painostavia ja syyllistäviä puheenvuoroja.
Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on turvata raskaana olevan oma tahto ja vahvistaa oikeutta määrätä omasta kehostaan. Suunta on oikea meillä Suomessa, mutta huolestuneena seuraan maailmalla tapahtuvaa kehitystä: Esimerkiksi Yhdysvalloissa päätös aborttioikeuden siirtämisestä osavaltioiden käsiin on jo rajannut pääsyn raskaudenkeskeytykseen miljoonilta ihmisiltä. Samoin myös lähempänä, esimerkiksi Puolassa on säädetty järkyttäviä esteitä ja rajoituksia raskaudenkeskeytyksen saamiseksi. Tasa-arvon takapakki ei ole tapahtunut itsestään, taustalla vaikuttaa aktiivinen, systemaattisesti toimiva [Hälinää — Puhemies: Shh!] hyvin rahoitettu liike, joka tekee myyräntyötään tasa-arvoa vastaan joka puolella maailmaa. Nämä samat tahot ajavat usein rajoituksia lukuisten vähemmistöjen oikeuksiin, aborttiin ja avioeroon, seksuaalikasvatukseen ja maksuttomaan ehkäisyyn, eikä Suomikaan ole tältä vaikuttamiselta vapaa saareke. Anti-gender-liikkeen valikoima keinoissa on laaja: pelotellaan perinteisten perhearvojen tuhoutumisella, levitetään valheellista tietoa, on uhriutumista, vihan lietsontaa vähemmistöjä kohtaan, tasa-arvotyön leimaamista. Nämä ovat tuttuja ilmiöitä myös täällä Suomessa.
Arvoisa puhemies! Abortin vaikeuttaminen ei ole inhimillinen, oikeudenmukainen saati toimiva keino vähentää ei-toivottuja raskauksia ja abortteja. Tätä tukevat lukemattomat esimerkit maailmalta ja Suomesta. Raskaudenkeskeytysten määrään vaikuttavia tekijöitä ovat sen sijaan sosioekonominen asema, koulutustausta, päihteiden käyttö ja alueelliset erot terveydenhuollossa. Näihin voimme puuttua ja vaikuttaa. Tehokkaita keinoja pitää raskaudenkeskeytysten lukumäärä jatkossakin alhaisena, kuten se Suomessa on, ovat esimerkiksi vaikuttava sosiaalipolitiikka, toimiva terveydenhuolto, laaja ehkäisyn saatavuus ja laadukas seksuaalikasvatus. Toivon, että kaikki, jotka haluavat vähentää raskaudenkeskeytysten määrää, antavat tukensa myös näille asioille. Esimerkiksi maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille on todistetusti vaikuttava keino vähentää abortteja ja seksitauteja, parantaa nuorten hyvinvointia. Tämä on todettu muun muassa Raumalla, Vantaalla ja kotikaupungissani Espoossa. Meillä on parhaillaan käynnissä nuorten maksuttoman ehkäisyn valtakunnallinen kokeilu, ja sen myötä maksuton ehkäisy on vakiinnutettava kaikkialle Suomeen, jotta seksuaaliterveyden edistäminen ei jää kiinni asuinpaikasta tai tulotasosta.
Arvoisa puhemies! Oikeus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on ihmisoikeus. On todella huojentavaa, että Oma tahto ‑aloitteen tavoitteet tehdään nyt todeksi, turvalliseen raskaudenkeskeytykseen pääsee jatkossa ilman tarpeetonta viivytystä ja oikeus päättää omasta kehosta vahvistuu. Tämän päätöksen myötä on kuitenkin tärkeää herätä puolustamaan naisten ja vähemmistöjen oikeuksia Suomessa entistä voimakkaammin, jotta kello ei jatkossakaan käänny Suomessa taaksepäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-20T17:57:18,2022-10-20T18:03:52,Hyväksytty,1.1
2022_113_129,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Tässä muutama edustaja pyysi vastauspuheenvuoroa, otetaan lyhyt debatti. — Edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_130,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvin epäasiallisena ja pidän myös epärehellisenä täällä useissa puheenvuoroissa toistuneita leimauksia, että kohdussa kasvavan lapsen oikeuksien puolustaminen olisi jonkun tänne rantautuneen anti-gender-liikkeen vaikutusta tai että me, jotka olemme puolustaneet lasten oikeuksia, edustaisimme jotakin anti-gender-liikettä, joka vastustaa naisten oikeuksia. Olen itse kannattanut täysin samoja ajatuksia 70-luvulta lähtien, siis lähes 50 vuoden ajan. Eivät ne ole mistään Jenkeistä tänne rantautuneita, vaan lapsen oikeuksia voi puolustaa aivan suomalaisesta ajatusmaailmasta käsin. Ja täällä ei ole vieläkään tullut vastausta siihen, että miten te katsotte sitten tämän pienen ihmisyksilön elämän arvon, joka biologisesti saa hedelmöityksessä alkunsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-20T18:03:55,2022-10-20T18:05:13,Hyväksytty,1.1
2022_113_131,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_132,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä hyvistä puheenvuoroista, joita täällä pidettiin. Pidän itse tärkeänä tosiaan sitä, että yhdistetään tämä Suomessa käytävä keskustelu siihen laajempaan kansainväliseen kontekstiin, jossa todellakin on näin, että retoriikka kovenee yhä enemmän ja ihmisoikeuksia poljetaan nimenomaan polkemalla naisten oikeuksia ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Ja valitettavasti näin on, edustaja Räsänen, että sitä retoriikkaa vahvistetaan tällä anti-gender-liikkeen retoriikalla. Se näkyy myös Puolassa tällä hetkellä erittäin surullisella tavalla, ja siellä abortin saaminen tällä hetkellä on täysi mahdottomuus. [Päivi Räsäsen välihuuto] Se on erittäin traagista esimerkiksi Puolaan tulleiden ukrainalaisten naisten näkökulmasta. Vierailin itse Ukrainassa toukokuussa, ja Puolassa tilanne on se, että edes nämä ukrainalaiset naiset eivät saa raskaudenkeskeytystä Puolassa tällä hetkellä, koska se lainsäädäntö on niin tiukka. Heidän pitää matkustaa ulkomaille. Siinä on todella karu esimerkki siitä, mihin johtaa [Puhemies koputtaa] tämmöinen erittäin tiukka lainsäädäntö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-20T18:05:15,2022-10-20T18:06:32,Hyväksytty,1.1
2022_113_133,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_134,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa kuulla vasenta laitaa, että jos täällä halutaan keskustella asiasta ihan argumentein, niin te rupeatte täällä nostamaan esille Yhdysvalloissa tapahtuvaa aborttilainsäädäntöä tai kehitystä, mitä Suomessa tapahtuu, ja sitten puhutte, että se on vihan lietsontaa, kun jotkut haluavat puolustaa syntymätöntä lasta.
Vaikka täällä ei nyt päätetä, koska se elämä alkaa — niin kuin täällä jotkut edustajat sanoivat, että teidän mielestänne se alkaa vasta 12. viikolla — niin on pakko nyt nostaa yksi asia kuitenkin esille. Tosiasia lääketieteessä kuitenkin on, että esimerkiksi sikiön tuntoaistit toimivat jo 8. viikolla ja tuntosolut toimivat sikiön suun ympärillä niin, että sikiö reagoisi jopa hiuksen kosketukseen poskellaan. Samoin korvien tasapainosolut ovat syntyneet ja sydän pumppaa, vaikkei verenkiertoa ole vielä nimeksikään, ja niin edelleen.
Elikkä me voimme olla eri mieltä siitä, onko se 12‑viikkoinen syntymätön lapsi tai sikiö, onko se ihminen vai ei, onko siitä kehittymässä sellainen, joka ansaitsee lainsuojaa ennen syntymää vai syntymän jälkeen tai [Puhemies koputtaa] 12 viikon jälkeen vai ennen 12:ta viikkoa. Tästä voidaan kiistellä vaikka kuinka paljon, [Puhemies: Aika!] mutta älkää leimatko niitä ihmisiä, jotka haluavat puolustaa syntymätöntä lasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-20T18:06:32,2022-10-20T18:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_113_135,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Tästä minuutin ajasta ei kiistellä. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_136,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä hyvistä puheenvuoroista, mitä tässä on käytetty. Ehkä tartun itse tässä vaiheessa aiheeseen globaalista lokaaliksi: Kun tässä puhutaan siitä, että näitä maailmalla tapahtuvia ilmiöitä ei voi tuoda tähän keskusteluun ja tähän saliin, niin kyllähän se nyt niin menee, että se, mitä maailmalla tapahtuu, tulee portaittain myös tänne Suomeen. Tarpeeksi pitkälle kun mennään, niin Yhdysvaltojen tapahtumat, Puolan tapahtumat tulevat Suomeen, jos me annamme tämänkaltaisen keskustelun jatkua. Suomesta ne jatkavat matkaa nyt esimerkiksi omaan maakuntaani Etelä-Karjalaan, Imatralle. Meidät, Imatran, onneksi pelastaa se, että meillä on panostettu alle 25-vuotiaiden ehkäisyyn ja neuvolatoimintaan. Kannattaa muistaa aina näissä keskusteluissa, että maailman tapahtumat, ne tulevat jollain tasolla ja jollain tavalla aina lähelle sinne omalle kotisohvalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-10-20T18:07:55,2022-10-20T18:08:46,Hyväksytty,1.1
2022_113_137,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_138,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että olemme näin laajastikin pysähtyneet tämän tärkeän ja herkänkin aiheen äärelle. Mutta olen aivan samaa mieltä siitä, että kyllä tässä salissa ja laajemminkin pitää saada puhua lapsen oikeuksista ja olla eri mieltä abortista ilman syyllistämistä ja leimaamista johonkin esimerkiksi anti-gender-liikkeeseen tai viittausta äärioikeistoon. Minä olen keskustalainen, eikä minulla ole mitään kytköksiä mihinkään anti-genderiin. Kuten edustaja Räsänen hyvin totesi, Suomessa se ajattelu, jota esimerkiksi minä edustan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] on joitain vuosikymmeniä sitten ollut valtavirtaa. Ei sitä ole tarvinnut mistään tuoda. Tämä on ollut suomalaisten enemmistön ajattelua joitain vuosikymmeniä sitten. En ole kuullut syyllistämistä muualta kuin tuolta vasemmalta puolelta, ja pidän loukkaavana sitä, että lapsen oikeuksista, ja myöskin naisten oikeuksista ja miesten oikeuksista, puhuvia leimataan joiksikin anti-gendereiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-20T18:08:48,2022-10-20T18:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_113_139,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_140,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa ehkä vähän mennään ojasta allikkoon, kun nostetaan lasten oikeuksia keskiöön. Ilman muuta lasten oikeuksista puhuminen on hyvin tärkeää. En usko, että kukaan meistä täällä salissa olisi lasten oikeuksien toteutumista vastaan. Mutta nyt me keskustelemme naisten itsemääräämisoikeudesta, kun me keskustelemme aborttilainsäädännön päivityksestä ja siitä, onko naisella oikeus päättää itse omasta kehostaan ja siitä, rajoitetaanko me sitä oikeutta. Nyt yritän muuttaa tätä tilannetta vastaamaan enemmän ihmisoikeussopimusten mukaista toimintaa.
Haluan muistuttaa, että oikeus vapaaseen ja turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on keskeinen osa seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia sekä naisten kehollista itsemääräämisoikeutta vahvistavaa toimintaa. Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet mukaan lukien oikeus aborttiin ovat kansainvälisten sopimusten tunnustamia ihmisoikeuksia. [Puhemies koputtaa] Siitä me täällä keskustelemme tänään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-10-20T18:09:50,2022-10-20T18:11:01,Hyväksytty,1.1
2022_113_141,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_142,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän saliin mahtuu hyvin erimielinen vuoropuhelu, mutta oli mielestäni erittäin surullista kuultavaa tästä salista viittaus siihen, että lakimuutosten myötä vahtimestarit jakaisivat aborttipillereitä yleisesti. Tämähän ei todellakaan pidä paikkaansa. Käypä hoito -suosituksia ei olla kumottu eikä kumoamassa näiden lainsäädäntömuutosten kohdalla myöskään raskaudenkeskeytysten osalta. Raskaudenkeskeytys tehdään joko lääkkeellisesti tai kirurgisesti, ja lääkkeellisessä keskeytyksessä hyödynnetään yleensä kahden lääkkeen, mifepristonin ja misoprostolin, yhteisvaikutusta, ja todellakaan jatkossakaan näitä lääkkeitä ei lääkintävahtimestarit tai vahtimestarit sairaalassa jaa. [Eduskunnasta: Juuri näin, hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-10-20T18:11:03,2022-10-20T18:12:02,Hyväksytty,1.1
2022_113_143,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Annan puheenvuorot vielä edustajille Biaudet, Hyrkkö ja Tanus, ja sen jälkeen menemme takaisin varsinaiseen puhujalistaan. — Ledamot Biaudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_144,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta on kysymys naisten oikeuksista, naisten elämästä. Me tiedetään myös, että siellä missä abortit on kriminalisoitu, naisten elämää ei arvosteta — naisen henki voi olla vaarassa, ja silti joku muu päättää, että esimerkiksi jonkun muun elämä on arvokkaampi tai jonkun muun kunnia tai jotain.
On hirveän tärkeätä, että pystymme modernisoimaan meidän aborttilainsäädäntöä niin, että se vastaa sellaista modernia ajatusta siitä, että nainen päättää, koska hän perustaa perheen. Se ei tarkoita sitä, että tapahtuu mitään liukuhihna-abortteja tai olisi joku vahtimestari lääkettä antamassa. Kyllä tarkoitus on, että terveydenhuolto ja maksuton ehkäisy voisivat olla niin hyvin saatavissa jokaiselle, että he eivät tulisi raskaaksi tahtomattaan. Mutta sellaista tapahtuu, ja silloin on tosi tärkeätä, että mahdollisimman aikaisin nainen itse saa päättää omasta elämästään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-10-20T18:12:04,2022-10-20T18:13:04,Hyväksytty,1.1
2022_113_145,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_146,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä niin sanottua anti-gender-liikettähän on siis tutkittu. Liike on todella hyvin järjestäytynyt, systemaattinen ja vahvasti rahoitettu. Se ei tarkoita tietenkään, että kaikki aborttioikeutta vastustavat tahot tai henkilöt kuuluisivat johonkin tällaiseen kerhoon, mutta ei minusta kenenkään kannata kiistää tämän ilmiön olemassaoloa ja vaikuttamistyötä.
Kritiikki täällä käytettyjä puheenvuoroja kohtaan ei myöskään ole sananvapauden rajoittamista. Tässä salissa kaikilla kansanedustajilla on oikeus käyttää puheenvuoroja, ja sitten toisilla kansanedustajilla on oikeus niitä puheenvuoroja kritisoida.
Omassa puheenvuorossani nostin esiin, että maailmalta on esimerkkejä, joissa kireä aborttioikeus on asettanut raskaana olevia ihmisiä hengenvaaraan. Tästä myös edustaja Honkasalo puhui. Onneksi positiivisiakin esimerkkejä maailmalta on. Esimerkiksi Irlannissa aborttioikeutta vuosien jälkeen, vuosikymmenten työn jälkeen, vahvistettiin. Sitä, ikävä kyllä, edelsi paljon murhetta ja jopa hengenvaaraan joutumista, mutta työ kyllä kantaa hedelmää. [Puhemies koputtaa] Naisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien puolesta kannattaa tehdä työtä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-10-20T18:13:04,2022-10-20T18:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_113_147,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä lopuksi edustaja Tanus ja sen jälkeen pidempien puheenvuorojen pariin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_148,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosikymmeniä lääkärinä ja gynekologina toimineena olen tavannut tuhansia abortin läpikäyneitä naisia, merkittävän määrän aborttia harkitsevia ja sinne menneitä naisia ja sadoittain abortin läpikäyneiden vertaistukiryhmissä olleita naisia. Ehkä tässäkin salissa voisi olla hyvä teidän käydä lukemassa näitä abortin läpikäyneitten vertaistukiryhmän naisten kirjoituksia. Siellä yksi yleinen esiin nostettu asia on se, että liian nopeasti on tehty päätös, ei ole saatu riittävästi tietoa ja tukea ennen päätöksentekoa.
Täällä on paljon alleviivattu naisten itsemääräämisoikeutta. Kyllä, kukaan ei saa pakottaa yhdyntään naista. Se on raiskaus. Meillä on Suomessa ehkäisyvälineitä käytössä, ja jos sattuu vahinko tai muuten, niin jälkiehkäisy on käytössä. Mutta sen jälkeen, jos on kohdussa pieni toisen ihmisen alku, niin todellakin minulla gynekologina silloin ultraäänessä, kun sydän sykkii, on pieni potilas ja siinä on äiti ja siinä on [Puhemies koputtaa] ehkä myös isä miettimässä, mitä tehdään jatkossa, ja silloin ollaan hyvin herkillä alueilla, ja toivon, että niin oltaisiin tässäkin salissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T18:14:19,2022-10-20T18:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_113_149,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja nyt tosiaan takaisin puhujalistaan. — Edustaja Kinnunen. [Hälinää] — Nyt edustaja Kinnusella on puheenvuoro. Keskitytään kuuntelemaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_150,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunta käsittelee tänä syksynä herkkiä elämään ja kuolemaan liittyviä asioita. Tänään käsittelemme aborttilain muutosta. Mitä herkempiä asioita meillä on pöydällä, sitä enemmän meidän tulee kunnioittaa toisiamme. Puhutaan näistäkin asioista jokaista ihmistä arvostaen, myös heitä, joita nämä asiat koskettavat henkilökohtaisesti. Se on sydämen sivistystä.
Kerron tässä perusteluni, miksi olen vastalauseen eli lakiesityksen hylkäämisen kannalla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tämä on minulle omantunnon asia.
Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas. Elämä on suuri ihme ja lahja, jota tulee suojella sen alusta aivan sen loppuun saakka. Lakimuutos mahdollistaisi abortin 12. viikkoon saakka omalla ilmoituksella. Laista poistettaisiin mahdollisuus kuulla isää, vaikka se nähtäisiin tarpeelliseksi. En kannata sitä. Demokraattisen oikeusvaltion tehtävä on suojella [Eva Biaudet’n välihuuto] jokaisen ainutlaatuisen yksilön elämää ja kasvua. Meidän tulee olla kaikkein heikoimpien puolella, suojella niin syntymättömiä kuin syntyneitä lapsia, mutta myös vammaisia, sairaita ja hauraita vanhuksia.
Lapsilähtöinen ajattelu on tuonut mukanaan paljon hyvää. Lasten omaa tahtoa nujertava kasvatus, alistaminen ja kaltoinkohtelu ovat vähentyneet. Kannustava ja lasten tarpeet huomioiva kasvatus on yleistynyt. Ymmärretään lapsen arvo. Päätöksiä tehdessämme meidän tulee arvioida, miten ne vaikuttavat lapsiin. Kun rakennamme lapset huomioivaa yhteiskuntaa, meidän pitää ottaa käyttöön kattava lapsivaikutusten arviointi, joka yltää aivan elämän alkuun saakka. ”Myös syntymättömiä lapsia on alettava kohdella täydellä arvostuksella ja kunnioituksella, koska he ovat yksilöllisen ihmiselämän haurain muoto”, sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Jari Ehrnrooth kirjoitti Ylen kolumnissa hiljattain. Olen samaa mieltä. Yksittäisten muutosten sijaan tulisi toteuttaa aborttilainsäädännön kokonaisuudistus, koska 50 vuodessa lääketiede, hoitokäytännöt ja palvelut ovat muuttuneet. Samalla tulisi paremmin huomioida pieni ihminen ja isän kuuleminen. [Eva Biaudet: Erityisesti isän!]
Kristillisestä näkökulmasta kaikki elämä on Jumalan luomana pyhää ja arvokasta alkuhetkestä viimeiseen henkäykseen saakka. Biologia osoittaa, että ihmisen elämä alkaa hedelmöittymisestä, tapahtuu luomisen ihme, uniikin perimän ohjaamana alkaa kehittyä ainutlaatuinen ihminen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle kuuluu lain suoja ennen ja jälkeen syntymän. Myös sairaalla ja vammaisella on oikeus syntyä keskellemme. Vammaisten ja/tai sairaiden lasten elämä voidaan päättää raskausviikolle 24 asti. Jopa tätä nuorempia keskosia voidaan nykyisin pelastaa.
Arvoisa puhemies! Aborttia perustellaan naisen oikeudella päättää omasta kehostaan. Koska kysymys on myös lapsen kehosta, näkemys ei huomioi lapsen oikeutta elämään, joka on oikeuksista tärkein. Yhdeksän kymmenestä abortista tehdään sosiaalisin perustein. Sosiaalinen peruste voi tarkoittaa vaikeaa elämäntilannetta, mutta myös esimerkiksi sitä, että äiti kokee, että lapsen syntymä ei sovi senhetkiseen elämäntilanteeseen, eli se voi tarkoittaa melkein mitä tahansa.
Kun kehitämme oikeusvaltiota, pääsääntönä tulee olla heikkojen aseman parantaminen. Syntymättömät lapset, joiden elämä halutaan lopettaa sosiaalisin perustein, ovat kaikkein huono-osaisimpia. Naista voidaan myös painostaa aborttiin vastoin omaa tahtoa. Joku voi harkita aborttia pelon vallassa ja ajatella, että muita vaihtoehtoja ei edes ole. Lain tulisi turvata aborttia harkitsevalle kaikki tieto eri vaihtoehdoista, myös adoptiosta. [Eva Biaudet: Silloin voi tosi hyvin!] Vain silloin voidaan puhua vapaasta tahdonmuodostuksesta.
Vaikeissa oloissa elävien naisten äitiyttä tulee tukea niin, että jokainen lapsi saisi hyvät lähtökohdat elämäänsä. Ketään lasta odottavaa ei saa jättää yksin. Huono-osaisten äitien kohduissa kehittymässä olevat lapset ovat myös terveyden kannalta katsottuna kaikkein haavoittuvimmassa asemassa. Lääkärin lisäksi tarvitaan muita auttajia. Sosiaali- ja päihdetyön tulee suojella myös iduillaan olevia lapsia.
Arvoisa puhemies! Syntymä ja kuolema ovat Luojan kädessä. Suojellaan kaikkein haurainta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-20T18:15:48,2022-10-20T18:22:34,Hyväksytty,1.1
2022_113_151,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_152,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Naisen historian tuntevana ymmärrän hyvin, miksi kehollinen itsemääräämisoikeus on tärkeä asia. Kautta aikojen nainen on ollut se, joka on kantanut vastuun raskaudesta, onpa se saanut alkunsa missä olosuhteissa tahansa. Kautta aikojen on myös pyritty pääsemään eroon ei-toivotuista raskauksista tavalla tai toisella. Usein ne ovat johtaneet naisen ja pienen ihmisalun kuolemaan. Onnellisinta olisi, ettei kukaan joutuisi koskaan tähän vaikeaan valintatilanteeseen. Siksi näen, että esimerkiksi valistustyö kouluissa on todella tärkeä asia ja että sitä antavat asiaan perehtyneet ammattilaiset. Näin varmistetaan asiallinen tiedonsaanti kaikille nuorille, muuten he ovat kavereilta tai netin syövereistä saatavan tiedon varassa. Monille vanhemmille voivat sukupuolielämän asiat olla edelleen vaikea aihe puhua.
Näen hyvänä myös maksuttoman ehkäisyn alle 25-vuotiaille, mihin onkin panostettu monissa kunnissa. Se ei yllytä ketään seksuaaliseen kanssakäymiseen, mutta vähentää todennetusti nuorten ihmisten ei-toivottuja raskauksia. Tämä on siksi hyvä asia. On tärkeää myös tukea niitä naisia, joilla elämäntilanne on haasteellinen ja raskaus niissä olosuhteissa ei olisi hänen eikä vauvan edun mukainen. Jokaisella lapsella on oikeus syntyä tähän maailmaan toivottuna ja olosuhteisiin, jossa ei ole päihteitä, väkivaltaa ja pulaa perusasioista.
On ehdottoman tärkeää kertoa naiselle myös eri vaihtoehdoista. Asiantuntijakuulemisissa vakuutettiin näin tapahtuvankin. Voisiko vaihtoehtona olla lapsen antaminen adoptioon tai lapsen pitäminen, kun toimeentuloon tai muuhun huoleen pystytään vastaamaan? Meillä on Suomessa pitkä jono ihmisiä, jotka odottavat adoptiolasta ja haluaisivat tarjota rakastavan kodin. Mitä pitäisi tehdä, että tämä olisi useammin valittu vaihtoehto? 
Suomi on todettu useamman kerran maailman onnellisimmaksi maaksi. Miksi meillä syntyy sitten niin vähän lapsia? Lapsivaikutusten arviointia pitää lisätä yhteiskunnassamme kaikessa päätöksenteossa. Elämme aikaa, jossa suomalaisella lapsella pitäisi olla maailman parhaimmat mahdollisuudet elää turvallinen lapsuus ja nuoruus, kouluttautua hyvään ammattiin ja elää hyvää elämää. Suurimmat uhkat hyvälle elämälle eivät tule täällä Suomessa sodasta ja nälänhädästä, kuten muualla maailmassa, vaan turvattomasta lapsuudesta, jossa vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ohjaavat myös lapsen ja nuoren mahdollisuuksia menestyä elämässä. Lapsiperheköyhyyteen tulee puuttua määrätietoisesti, sillä huono-osaisuus periytyy helposti.
Nuorten luottamusta tulevaisuuteen pitäisi pystyä vahvistamaan niin, että perheitä uskallettaisiin perustaa. Syntyvyys on laskenut Suomessa jo pitkään, ja siihen on olemassa monia syitä. Lapsimyönteisyys opiskelu- ja työelämässä edistäisi perheiden perustamista, kun toimeentulo olisi turvattu ja joustot mahdollisia. Nykyisellä alhaisella syntyvyyskehityksellä joudumme reilusti panostamaan työperäiseen maahanmuuttoon, jotta hoito- ja vastaavilla muilla kasvavan työvoimatarpeen aloilla on väkeä riittävästi.
Arvoisa puhemies! Haluan uskoa, että kukaan nainen ei valitse raskauden keskeyttämistä kevein perustein. Päätös ei saakaan olla helppo, sillä kyse on ihmiselämästä. Vaikka tänä päivänä raskauden keskeyttäminen on mahdollista käytännössä kaikille sitä haluaville aina 12. raskausviikkoon saakka, jää vastuu seuraamuksista, niin fyysisistä kuin henkisistäkin, naiselle itselleen. Keskeytyksen kokenutta ei saa jättää yksin, vaan hän tarvitsee apua ja tukea selvitä, jotta ei joutuisi uudelleen samaan tilanteeseen.
Minulle pieni, pieni vauvan alkio on jo ihmisen alku, siksi ymmärrän hyvin, miksi alullaan olevaa elämää halutaan suojella kaikissa tilanteissa. On järkyttävää tiedostaa nykylääketieteen pystyvän pelastamaan ennenaikaisina syntyviä pieniä keskosia, joita voidaan samanikäisinä toisissa olosuhteissa abortoida vaikka vammaisuuden vuoksi.
Lakiehdotus ei sisällä niin merkittäviä muutoksia nykyistä aihepiiriä koskevaan lainsäädäntöön, että voisin ottaa selkeästi kantaa sen puolesta tai sitä vastaan. Siksi tulen äänestämään tyhjää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-10-20T18:22:48,2022-10-20T18:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_113_153,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_154,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos aloitteen tekijöille ja tukijoille. On erittäin tärkeää, että keskustelemme tänään raskauden keskeyttämisestä täällä salissa. Meidän on kaikkien tärkeintä muistaa, että abortti on jokaisen oikeus ja sen syyt eivät kuulu kenellekään muulle.
Jatkossa raskaudenkeskeytykseen tulisi riittää 12. raskausviikkoon saakka pelkästään raskaana olevan oma tahto. Siten raskaudenkeskeytys ei edellyttäisi raskaana olevalta erityisten sosiaalisten tai muiden perusteiden esittämistä, kuten nykyisin. Näillä muutoksilla parannamme itsemääräämisoikeutta, jonka tulisi olla aina keskiössä, kun puhumme raskaudenkeskeytyksestä. Nämä muutokset myös mahdollistavat raskaudenkeskeytyksen varhaisemmassa vaiheessa, kun vaatimus kahden lääkärin lausunnosta poistuu. Tiedämme, että raskauden varhainen keskeytys vähentää kipuja sekä kipulääkkeiden ja sairaalassa tehtävien operaatioiden tarvetta. Päätös abortista on painava, eikä raskauden keskeyttäviä tule juoksuttaa usealla lääkärillä. Kahden lääkärin lausunnon poistuminen ja muut muutokset vähentävät myös ruuhkautuneen terveydenhuollon kuormitusta ja muita hallinnollisia tehtäviä.
Aiemminkin abortin on voinut saada sosiaalisilla syillä, mutta niiden tulkinta on ollut varsin joustava. Sen lisäksi tällä hetkellä lakiin kuuluva lääkärin valta on kuitenkin mahdollistanut myös kielteisen päätöksen. Nyt aborttilainsäädäntöä yhtenäistetään. 
Pykälämuutoksia on vastustettu sillä periaatteella, että jos lain yksittäisiä pykäliä muutetaan, lopputulosta ei voida arvioida kokonaisuutena, eikä mukana ole muun muassa perusteellisia perusoikeusarviointeja. Meillä on Suomessa voimassa Pohjoismaiden tiukin laki raskauden keskeyttämisestä. Kyseessä on 50 vuotta vanha laki, jonka päivittämistä on odotettu jo kauan. Pykälämuutosten tekeminen nyt valiokunnan pitkäjänteisen ja tärkeän työn jälkeen ei poista mahdollisuutta lain kokonaisuudistukselta. Kuten valiokuntakin totesi, lain kokonaisuudistus on tärkeä toteuttaa ja se tulee valmistella mahdollisimman pikaisesti. Suomen aborttilakiin on kuitenkin odotettu päivitystä jo pitkään, eikä nyt ole oikea aika ruveta peruuttamaan. Aborttilainsäädäntö pitää saada nykyaikaan nyt. 
Me olemme nähneet ympäri maailmaa liikkeitä, jotka pyrkivät heikentämään naisten oikeuksia, ja aborttioikeuden rajaaminen on vain yksi näistä keinoista. Meidän on Suomessa kuljettava toiseen, ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistavaan suuntaan. Oma tahto riittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-10-20T18:28:23,2022-10-20T18:31:18,Hyväksytty,1.1
2022_113_155,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_156,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja myös niitä lukuisia järjestöjä — kansalaisjärjestöjä ja poliittisia järjestöjä ja naisjärjestöjä — jotka tämän aloitteen ovat tänne jättäneet ja siihen paljon allekirjoituksia keränneet.
Haluan kuitenkin lähteä liikkeelle ehkäisyneuvonnasta ja ehkäisykasvatuksesta. Kunnat ja kaupungit tarjoavat entistä enemmän maksutonta ehkäisyä. Se on tärkeää ja sitä pitää jatkaa, ja sen käyttöä pitää laajentaa useampiin pienempiin kuntiin, koska nyt tässä kohtaa moni suuri kaupunki on ollut tässä edelläkävijänä. Meidän pitää myöskin huomioida lasten ja nuorten parissa työskentelevien kanssa, että on annettavissa oikeaa tietoa lapsille ja nuorille, mitä liittyy esimerkiksi seksuaalikasvatukseen.
On myöskin hienoa huomata, että raskaudenkeskeytysten määrät ovat laskeneet, ja erityisesti nimenomaan alle 20-vuotiaiden keskuudessa. Suomi taitaa olla Pohjoismaiden alhaisin näissä luvuissa.
Mutta kuten asiantuntijalausunnoista käy ilmi, niin tämä nykyinen laki, joka on 50 vuotta vanha, kuormittaa sekä terveydenhuoltoa että myöskin ihmisiä itseään. Moni asiantuntija puoltaa tämän lain muuttamista. Niin puollan minäkin.
Kun puhutaan aborttioikeudesta, niin mielestäni pitäisi puhua laajemmin myöskin naisten terveydenhuollosta. En tiedä, olenko jäävi käyttämään tätä puheenvuoroa, mutta ajattelin silti nostaa sen esiin, koska ne viestit, mitä itselleni on tullut monilta naisilta, ovat samat: gynekologiset palvelut ovat aliresursoituja, [Veronika Honkasalo: Juuri näin! — Sari Tanus: Juuri näin!] ja ainoa ajankohta, milloin ollaan kiinnostuneita naisista ja heidän oikeuksistaan, on yleensä vasta siinä vaiheessa, kun ollaan perheellisiä ja on toimiva neuvolajärjestelmä, ja tämähän ei ole se tarkoitus, miten me parhaiten autamme erityisesti nuoria naisia. Tämä koskee myöskin mielenterveyttä, eli naiset pääsevät silloin paremmin palveluiden piiriin, kun on lapsia, jolloin viranomainen kantaa ennen kaikkea huolta siitä lapsesta. Eli tässä on myöskin korjattavaa monelta osin. 
Nämä viestit kertovat myös siitä, että seksuaaliterveydestä ollaan kiinnostuneita vasta silloin, kun on äiti. Eihän se näin voi olla, jos ajatellaan myöskin niitä tavoitteita koskien sitten... on se sitten kyse jopa abortista, mihin se saattaa johtaa, mutta myöskin siitä, mitä tapahtuu ennen sitä. Eli meidän pitää huolehtia ne resurssit kuntoon, että abortteja ei tarvitsisi tehdä, ja jos niitä sitten tehdään, niin niitä tehdään sen asiantuntijatiedon varassa, jota meillä on käytettävissä. [Eva Biaudet: Oikein, hieno puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-20T18:31:25,2022-10-20T18:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_113_157,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_158,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koska salissa ei saa aplodeerata, niin tästä näin pöntöstä totean, että aplodit ja kiitos edustajakollega Ovaskalle.
Suomen aborttilainsäädäntö on todellakin ollut auttamattomasti vanhentunut raskaana olevien itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Kun se on peräisin 50 vuoden takaa 70-luvulta, niin ei voi olettaakaan, että se vastaa tämän päivän tilanteita. Raskauden keskeyttämistä koskeva lainsäädäntö on Suomessa ollut myöskin Pohjoismaiden tiukin ja itsemääräämisoikeutta eniten rajoittava. Abortin sallivista maista ainoastaan Britanniassa on vaadittu Suomen lisäksi erityisten perusteiden esittämistä abortin saamiseksi.
Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että kun olemme kuulleet täällä lukuisia puheenvuoroja, joissa on nostettu esille tämä valiokunnan kokonaisuutena hyvin tärkeänä pitämä psykososiaalinen tuki, sen antaminen raskaudenkeskeytystä pyytävälle, sitä harkitsevalle ja myöskin toiselle vanhemmalle, niin haluan huomauttaa, että sitä ei missään nimessä ole tarkoitettu velvoitteeksi, vaan oikeudeksi kaikille niille, jotka kokevat tätä tukea tarvitsevansa.
Valiokunnan jäsenenä haluan kiittää niin aloitteellisia kansalaisia kuin myöskin valiokunnan hyvin asiallista ja rakentavaa vuoropuhelua hyvinkin vaikeassa asiassa. Pääsimme yhteisymmärrykseen enemmistön kanssa niistä muutoksista, mitä tänä päivänä on esillä. Kaikesta huolimatta, vaikka keskustelu oli vaikeaa, meillä oli hyvin rakentava ja yhteistyöhön pohjaava henki, ja siitä haluan kiittää koko valiokuntaa.
Kun valiokunta edellytti mietinnössään myöskin jatkotyön käynnistämistä, niin lähdettiin siitä ajatuksesta, että laajempi kokonaisuudistus on välttämätön ja sen on vahvistettava myöskin jatkotyön osalta naisten itsemääräämisoikeutta. 
On hyvin tunnustettu ja tiedetty tosiasia, että tänä päivänä varsin konservatiiviset voimat nousevat maailmassa uudelleen. Kaikkia ovia tasa-arvotyön, yhdenvertaisuuden osalta kiskotaan jälleen kerran. Ei tarvitse mennä sinne Yhdysvaltoihin, voi mennä Euroopan parlamenttiin kuulemaan keskusteluja, joissa esimerkiksi Puolasta tulevat kollegat puhuvat hyvin avoimesti siitä, kuinka naisten paikka on kotona ja naisten oikeuksien pitäisi olla rajattuja. Se jos mikä on julmaa kuultavaa, mutta se osoittaa sen, että meidän on tehtävä työtä väsymättä ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja myöskin naisten oikeuksien puolustamisen kohdalla, eikä aborttioikeus muodosta tässä asiassa poikkeusta.
Aika usein kuulee myöskin puheenparsia siitä, että ollaan tehty tarpeeksi, ollaan edistetty riittävästi, ja unohdetaan se, että mikään asia ei loppujen lopuksi ole pysyvää. Työtä tarvitsee tehdä väsymättä ja aina, eteenpäin, yhteistyössä.
Valiokunnan muutosehdotuksissa on varmistettu myöskin yhteensovittaminen 1.1.2023 voimaan tulevan rikoslain muutoksen sekä sote-uudistuksen kanssa. Näin ollen nyt ehdotettu laki tulee saattaa valiokunnan näkemyksen mukaan voimaan mahdollisimman pian mutta kuitenkin aikaisintaan 1.1.2023. Lain voimaantuloajassa huomioidaan lisäksi, että lakimuutokset edellyttävät raskauden keskeyttämisestä annetun asetuksen ja raskauden keskeyttämistä sekä steriloimista koskevista lomakkeesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen uudistamista. Näille muutoksille on siten määritettäessä varattu riittävä aika.
Vaikka asiat ovat vaikeita, vaikka asiat vaativat vääntämistä, niin toivon aina, että me kykenemme asialliseen ja rakentavaan vuoropuheluun. Tässä talossa ei tarvitse olla asioista samaa mieltä, mutta toivon, että me jaksamme kunnioittaa ja arvostaa toisiamme toimijoina ja pitää myöskin puheenvuorot sellaisina, että ne osoittavat kunnioitusta toinen toisillemme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-10-20T18:34:50,2022-10-20T18:40:08,Hyväksytty,1.1
2022_113_159,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_160,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En voisi olla enempää samaa mieltä edustaja Kyllösen kanssa tästä viimeisestä, mitä hän totesi, että tässä salissa näitten asioitten äärellä on syytä puhua toinen toistamme kunnioittavasti, ylipäätänsä koko tätä aihepiiriä lähestyä sillä tavoin, että me ymmärrämme ja tiedämme sen, että tällaisiin kysymyksiin liittyy hyvin vahvoja, syvälle meneviä arvoja, ja myöskin sitten on ymmärrettävä ihmisten erilaisiin elämänhistorioihin liittyviä asioita, joten ei ole mitään syytä lähteä niin sanotusti riekkumaan näitten asioitten ympärillä, vaan on syytä asiallisesti keskustella.
Tässä haluan ensinnäkin kiittää minun edustajakollegoitani KD-ryhmästä, Tanusta ja Räsästä, jotka pitivät erittäin hyvät avauspuheenvuorot tälle keskustelulle ja toivat nimenomaisesti esille sen, miten tämä lainsäädännön uudistaminen tällä tavalla muutamien pykälien osalta kaiken kaikkiaan johtaa hyvin erikoiseen tilanteeseen ja tällaiseen, voisiko sanoa, ilman vaikutusarvioita tehtävään osittaiseen lain uudistukseen. 
Tästä valiokunnan mietinnöstä luin oikein kappaleen, jossa valiokunta itsekin myöntää, että ”sosiaali- ja terveysvaliokunta ei puolla ehdotetun uuden raskauden keskeyttämisestä annetun lain säätämistä kansalaisaloitteen pohjalta, koska usea ehdotettu säännös vaatii jatkoselvitystä eikä aloitteessa ehdotettu uusi laki kaikin osin todennäköisesti vastaisi nykyisiä lainsäädännölle asetettuja oikeudellisia vaatimuksia”. Niin, täällä valiokunta itse toteaa näin. Mutta sen sijaan sitten jatketaan, että ”valiokunnan käsityksen mukaan aloitteen keskeinen sisältö voidaan toteuttaa osana kansalaisaloitetta”, eli otetaan sieltä muutama pykälä, vaikka juuri paria riviä aikaisemmin on todettu, että tämä ei täytä lainsäädännölle asetettavia vaatimuksia ja että tästä puuttuvat myöskin tämä jatkoselvittäminen ja esimerkiksi suhde muuhun lainsäädäntöön.
Sen jälkeen, kun Suomessa aborttilaki on säädetty, meillä on muuttunut perustuslaki, meillä on muuttunut potilasturvallisuuslaki ja meillä on muuttunut terveydenhoitolaki, ja nyt sitten valiokunnan enemmistö kaikessa viisaudessaan toteaa, että otetaan muutama pykälä ja lähdetään valiokuntaneuvoksen ja ministeriön vastineen pohjalta tekemään sitten uutta lainsäädäntöä. Tämä osoittaa minun mielestäni, mikä näissä kansalaisaloitteissa kaiken kaikkiaan on se suurin heikkous. Meillä on kansalaisaloitteita, jotka ovat toivomusaloitteita, ja itse ajattelen, että ne ovat juuri oikeantyyppisiä, joissa ilmaistaan se tahtotila, ja sitten jää lainsäädäntökoneiston, ministeriön asiantuntemuksen varaan se, että tehdään hyvää lainsäädäntöä. Ei suinkaan niin, että lähdetään sitten valiokunnan vähäisillä voimavaroilla... kun tietää, minkä verran sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin on painetta lainsäädäntötyössä — otetaan sieltä muutama pykälä ja lähdetään sorvaamaan sillä asiantuntemuksella, mitä siitä pöydän äärestä löytyy, jätetään kaikki vaikutusarvioinnit tekemättä ja lähdetään tekemään ikään kuin tämmöinen ideologinen vastaantulo kansalaisaloitteeseen. 
8 §:n poistaminen: Täällä kerrottiin hyvin siitä, että tämähän johtaa aika lailla erikoiseen tilanteeseen. En tiedä, onko tässä ihan siis jo peräti tämmöisestä juridisesta lapsuksesta kysymys, elikkä että meillä alle 12-viikkoisen abortin tekijästä ei ole laissa mitään määrittelyä. Tämä osoittaa vain sen, miten vaarallista on lähteä amatöörimäisesti puuhastelemaan eli ottamaan sieltä yksi pykälä pois tajuamatta, mihin kaikkiin muihin pykäliin sillä on sitten vaikutusta.
Täällä myöskin kollegat edellä totesivat, että meidän aborttilaki on auttamattomasti vanhentunut. No, sitten herää se kysymys, että eikö silloin nimenomaisesti olisi järkevää ollut lähteä tekemään sitä kokonaisuudistusta — lähteä tekemään kokonaisuudistusta, eikä tempaista muutamaa yksittäistä pykälää, jotka johtavat kummallisiin lopputulemiin. Täällä tuotiin aiemmissa puheenvuoroissa esille se, että täältä puuttuvat kokonaan esimerkiksi erilaiset mahdolliset sanktiot. Kun sitten lääkäri — tai kuka tahansa muu, joka tätä aborttia nyt sitten suorittaakin — ei voi kieltäytyä, minkälaisia sanktioita tästä seuraa? Mikä on mahdollisesti korvausvelvollisuus, jos lääkäri ei voi kieltäytyä tekemästä aborttia mutta jos esimerkiksi vaikka henkilön terveydentila ei siinä tilanteessa ole sellainen, että hän pystyisi siitä selviämään? Kuka tällaisessa tilanteessa vastaa asiasta? 
Arvoisa puhemies! On aivan välttämätöntä, että kun lainsäädäntö tällä tavalla asettaa lääkärin — tai kuka nyt tässä tilanteessa sitten katsotaan abortin suorittajaksi, kun pykälä on poistettu tältä osalta — ainoastaan siihen tilanteeseen, että hänellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin suorittaa tämä, niin tämmöisessä tilanteessa meidän pitää mennä muitten länsimaitten tasolle ja säätää samassa yhteydessä omantunnonvapaus. Ihmettelen sitä, että kun todellakin kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa paitsi Suomessa, Ruotsissa ja Tšekin tasavallassa on omantunnonvapaus terveydenhuoltohenkilökunnalle pidättäytyä toimimasta näissä raskaudenkeskeytyksissä suorittavana lääkärinä, mikäli potilaan henki ei ole vaarassa, niin miten on niin, että meillä Suomessa ei tätä pykälää voida meidän lainsäädäntöön tuoda. On muuten hyvä huomata, että juuri olleissa Ruotsin vaaleissa — siellähän nämä meidän hyvinvointialueita vastaavat alueet ovat olleet voimassa jo pidempään — siellä Ruotsin keskustelussa sosiaalidemokraatit ja moderaatit elikkä meidän kokoomusta vastaavat puolueet, molemmat, totesivat, että tätä omantunnonvapautta voitaisiin siellä alueellisesti lähteä viemään eteenpäin. Eli siellä vaalikeskustelussa tämä nousi esille, ja ajateltiin, että se voisi olla siellä alueellisesti säädettävä asia. Itse ajattelen, että on käsittämätöntä, että meillä Suomessa ei tässä asiassa pystytä liikahtamaan ollenkaan.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit tulevat varmasti sitten toisessa käsittelyssä tuomaan muutamia lausumia liittyen esimerkiksi juuri tähän omantunnonvapauteen ja myöskin siihen, että on todellakin tärkeää, että raskaudenkeskeytyksen läpikäyneelle henkilölle voidaan varmistaa se riittävä ja asiantunteva psykososiaalinen tuki ja keskusteluapua erilaisissa vaihtoehdoissa ja tukimuodoissa. Tämä on keskeistä, että me emme jätä sillä tavalla naisia yksin kuin tämä valiokunnan enemmistö haluaa tässä linjassaan tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-20T18:40:15,2022-10-20T18:47:41,Hyväksytty,1.1
2022_113_161,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_162,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytin valiokunnan puheenjohtajana mietinnön esittelypuheenvuoron ihan tämän keskustelun aluksi, mutta haluan tässä erillisessä puheenvuorossani kertoa henkilökohtaisen näkemykseni tähän asiaan, vaikka totesinkin, että olen allekirjoittanut myös tuon vastalauseen. Haluan kuitenkin ensin ihan alkuun tässä kiittää edustajia monista erinomaisista puheenvuoroista, joita ovat käyttäneet muun muassa edustajat Aittakumpu, Räsänen, Kinnunen ja Tanus ja myös edustaja Essayah tässä ihan edellä. 
Tämän lain yhteydessä on ollut aika voimakkaasti myös ilmiö, jossa jotkut kansanedustajat ovat pyrkineet sanoittamaan omissa tiedotteissaan tai sosiaalisessa mediassa toisten edustajien puolesta heidän ajatuksiaan. Samalla on leimattu joitakin edustajia muun muassa naisvihamielisiksi tai toisia anti-gender-liikkeen edustajiksi, kuten edustaja Honkasalo täällä teki. Ne ovat monia syvästi loukkaavia leimakirveitä. Tämä ei ole sitä rakentavaa vuoropuhelua ja toisia ja erilaisia arvoja kunnioittavaa keskustelua, jota itse toivoisin tällaisten herkkienkin arvokysymysten osalta eduskunnassa ja eduskunnan ulkopuolellakin käytävän. [Sari Essayah: Juuri näin!] Ajattelisin niin, että annetaan jokaisen meistä sanoittaa omat näkemyksensä ja omat arvot aivan itse.
Arvoisa puhemies! Minun arvomaailmassani lähtökohta on ihmiselämän kunnioittaminen ja sen suojeleminen alusta asti — alusta asti. Tiedän ja huomaan tästäkin keskustelusta, että juuri tästä eli siitä, milloin on kysymys ihmiselämästä, on meillä erilainen näkemys. [Eva Biaudet: Naisia ei suojella!] Tämä on se keskeinen asia, joka johtaa erilaisiin johtopäätöksiin lain sisällön suhteen. Oleellista muuten ei ole sekään, onko yhden tai kahden lääkärin vaatimus. Siinä sen sijaan näen periaatteellisen ongelman, jos emme lakisääteisesti ole valmiita turvaamaan raskaudenkeskeytystä harkitsevalle naiselle kaikkea tietoa mahdollisista vaihtoehdoista oman harkinnan pohjaksi. Vain silloin voidaan puhua vapaasta tahdosta ja aidosta valinnanvapaudesta, jos sallimme, tai ehkä paremminkin edellytämme, kaiken tiedon eri vaihtoehdoista tarjottavan aborttia harkitsevalle. Tässä tapauksessa se tarkoittaa tietoa muun muassa adoptiosta ja erilaisesta sosiaalisesta tuesta, jos raskaana oleva nainen haluaakin lapsen pitää ja synnyttää. Ei voi olla niin, että vapaa tahto toteutuu vain silloin, kun nainen päätyy aborttiin. Vapaa tahto voi myös toteutua yhtä lailla silloin, kun nainen päätyy saadun tiedon jälkeen pitämään lapsen.
Toinen, mitä vierastan, on sen mahdollisuuden poistaminen laista, että isää voitaisiin tarvittaessa kuulla myös ennen 12:tta viikkoa tapahtuvissa raskaudenkeskeytyksissä. Nykyinen lakihan ei lähde siitä, että isää pitäisi aina kuulla tai isän kanta ratkaisisi, mutta se mahdollistaa, että isää voitaisiin tarvittaessa kuulla. Nyt sekin mahdollisuus halutaan poistaa valtaosasta tapauksista. Kun lapsi syntyy, me olemme halunneet korostaa aivan oikein molempien vanhempien vastuuta, joka näkyy vaikkapa vanhempainvapaissa ja sen uudistamisessa. Miksi sitten raskaudenkeskeytystilanteissa isän rooli halutaan valtaosissa tapauksissa ihan poistaa? 
Pidän myös erittäin erikoisena, että luonnontieteellisiä tosiasioita pyritään hämärtämään sanomalla, että mieskin voisi synnyttää. Tällainen lainsäädäntö ei vastaa biologisia tosiasioita, ja siksi sellaista lainsäädäntöä ei saisi koskaan säätää. Mieltäni toki helpottaa vahva tietoisuus siitä, että vaikka tekisimme millaista lainsäädäntöä tahansa, emme voi lailla muuttaa luonnontieteellisiä tosiasioita. Näihin luonnonlakeihin meillä eduskunnassa loppuu toimivalta. 
Arvoisa puheenjohtaja! Laki raskauden keskeyttämisestä on noin 50 vuotta vanha. Sen uudistaminen edellyttäisi laajan ja perusteellisen valmistelun pohjalta tehtävää kokonaisuudistusta. Ongelmana on, että jos lain yksittäisiä pykäliä muutetaan, kuten nyt ollaan tekemässä, lopputulosta ei voida arvioida kokonaisuutena eikä mukana ole muun muassa perusteellista perusoikeusarviointia.
Edellä olevan perusteella olen sitä mieltä, että lakiuudistukset tulee hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-10-20T18:47:43,2022-10-20T18:52:47,Hyväksytty,1.1
2022_113_163,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Ledamot Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_164,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on naisten oikeudesta omaan kehoon, päättää omasta kehosta, omasta elämästä. Raskauden keskeyttämispäätös on aina naiselle tärkeä päätös. Sitä ei kukaan muu voi hänen puolestaan tehdä.
Kannan suurta huolta abortin vastaisen liikkeen ja anti-gender-liikkeen päälleen käännetystä ihmisoikeuspuheesta. Käytännössä sellainen politiikka vaarantaa tuhansien tyttöjen ja naisten elämää ja terveyttä ympäri maailmaa. Suuri kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja naisjärjestöille tämän lainsäädännön saattamisesta eduskuntaan, ja kansalaisaloitemekanismi on jälleen osoittanut arvonsa.
Puolassa abortin vastustus on johtanut siihen, että raskauden keskeytystä ei ole suoritettu edes silloin, kun naisen elämä on ollut vaarassa. Meidän nykyinen aborttilainsäädäntömme on 50 vuotta vanha mutta arvomaailmaltaan kyllä ainakin 200 vuotta vanha. On tärkeää, että valiokunta mietinnössään kiinnittää huomiota lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeeseen tuodakseen lain tähän aikaan ja vastatakseen käsityksiämme ihmisoikeuksista ja naisten oikeuksista.
Koska lainsäädäntö on ollut niin ilmeisen vanhentunutta, valiokunta on päättänyt poikkeuksellisesti korjata lain keskeisen sisällön ja poistanut siitä kahden lääkärin lausunnon ja puollon tarpeen abortin tarpeellisuudesta. Tällainen menettely, joka nyt on ollut laissa, on ollut naiselle nöyryyttävää, ikään kuin joku muu voisi tuntea naisen elämää paremmin kuin hän itse. Naisen itsenäisyys, oikeus päättää omasta elämästään, oikeus päättää lapsiluvustaan ja siitä, koska perustaa perheen, on tärkein turva naisen hyvinvoinnille ja hänen mahdollisuuksilleen turvata myös perheensä ja lastensa hyvinvointi.
Seksuaalioikeuksien julistuksen — niin kuin täällä on tänään sanottu — ja muun muassa Maailman terveysjärjestön mukaan jokaisella on oikeus turvalliseen aborttiin. Päivittämällä lakia se tuodaan nyt ajan tasalle muiden EU-maiden kanssa kunnioittamalla raskaudenkeskeytyksen hakijan itsemääräämisoikeutta ja naisten oikeutta päättää omasta elämästään. Ihmisoikeuksia paremmin kunnioittavalla lainsäädännöllä voimme myös uskottavasti toimia maailmalla seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien puolestapuhujana ja edistää turvallisia abortteja myös globaalisti.
Raskaudenkeskeyttämisten määrään vaikuttavia tekijöitä ovat itse asiassa lainsäädännön sijaan sosioekonominen asema, koulutus, päihteiden käyttö ja myös terveydenhuollon erilaiset tasot eri puolilla maata, ja jotta keskeytykset pysyvät jatkossakin alhaisena, mikä on hieno saavutus Suomessa, on tärkeää panostaa nimenomaan terveydenhuoltoon ja laajaan ehkäisyn saatavuuteen — toivottavasti siitä olemme hyvää yhtä mieltä. Seksuaalikasvatusta ja seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita tulee kehittää monipuolisesti kaikkien ikävaiheiden ja elämäntilanteiden tarpeisiin, ja maksuton ehkäisy on ollut meille menestystarina siellä, missä sitä on ollut, ja sen pitäisi olla jokaisen nuoren ja nuoren aikuisen saatavilla.
Naisten hyvinvointi on tämän lainsäädännön kärki. Abortin syiden miettiminen on ennen kaikkea naisen punnintaa, mihin hän siinä elämäntilanteessa juuri pystyy tai miten hän haluaa elää. Väite, että adoptio olisi naiselle helpompi kuin alkuvaiheessa tapahtunut raskaudenkeskeytys, on mielestäni kyllä outo väite eikä perustu minkäänlaiseen tutkittuun tietoon, ja sanon tämän adoptioäitinä, adoptioiden edistäjänä ja adoptiopäätökseen tulleiden äitien ratkaisua suuresti kunnioittaen. Mutta helppoa se ei heille kyllä ole — siitä ei päästä ympäri millään. Adoptioita on hyvin vähän, ja ratkaisut adoptiosta syntyvät paljon myöhemmin kuin raskauden alkuvaiheessa.
Naisen oikeus, arvoisa puhemies, päättää omasta kehostaan ja omasta elämästään on keskeinen asia naisten hyvinvoinnille ja ihmisoikeuksille. On hyvin vaikea ymmärtää, miten kukaan muu — aviomies, puoliso tai perheen miespuolinen pää tai viranomainen, poliisi tai lääkäri — voisi paremmin arvioida, mikä naisen elämässä on parasta. Oikeus turvalliseen aborttiin tulisi turvata perustuslaissa. Naisen oikeus ja vapaus päättää elämästään ja kehostaan on ihmisoikeus, niin iso asia tämä on naisen elämässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-10-20T18:52:52,2022-10-20T18:58:06,Hyväksytty,1.1
2022_113_165,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_166,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös itse haluan kiittää Oma tahto ‑kansalaisaloitteen laatijoita ja vireillepanijoita. 
Oma puheenvuoroni käsittelee ehkä enemmän tätä prosessia. Toimin itse sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja meidän sosialidemokraattien valiokuntavastaavana, ja kun tämä kansalaisaloite tuli meille valiokuntaan ja aloitettiin kuuleminen, niin tämähän sai laajasti asiantuntijoiden kannatuksen, että tätä on hyvä ja tärkeä edistää. Kuten täälläkin on tullut ilmi, niin kokonaisuudistus olisi vaatinut pitkän lainsäädäntöprosessin ja tämä olisi mennyt pitkälle tulevaisuuteen, mutta tämä nykyinen meidän voimassa oleva lainsäädäntö, joka on ollut 1970-luvulta lähtien voimassa, nähtiin kuitenkin niin vanhanaikaisena, että me valiokuntana halusimme muuttaa sitä välttämättömin osin niin, että se vastaisi tämän kansalaisaloitteen henkeä. Tässä meidän nykyisessä voimassa olevassa lainsäädännössä kuvataan sanoja ”vajaamielinen”, ”häiriintynyt sieluntoiminta” ja niin edelleen, eli jokainen ymmärtää, että päivittämistarvetta on. 
Me kuulimme myös laajan asiantuntijakuulemisen siitä, että tämä pystytään tekemään raskausviikolle 12 asti valiokunnan omana työnä. Kuten kaikki tietävät, meillä on paljon töitä, mutta nähtiin tämä kuitenkin niin arvokkaana ja tärkeänä, että me haluamme tätä nyt edistää ja saattaa edes tältä osin vastaamaan nykytilaa. 
Kuten on tullut ilmi, raskausviikolle 12 asti tämä perustuu raskaana olevan omaan tahtoon, ja se oli valiokunnan tahto, eli me halusimme laatia pykälät niin, että perusteet on oma tahto. Me käytiin paljon keskustelua tästä psykososiaalisesta tuesta ja päätettiin vahventaa sitä, että pyydettäessä molemmille vanhemmille on tarjottava apua ja tukea. 
Täällä keskustelussa jotenkin haluaisin ehkä painottaa sitä, että tämähän on viimesijaisin keino, ja eihän kukaan toivo, että tähän ryhtyy. Mutta mikäli nainen tai raskaana oleva päättää tehdä tämän, niin lähtökohta on, että se on ainoastaan hänen oma asiansa, ja lainsäädännön pitää tämä oikeus turvata. Me teimme nämä korjaukset voimassa olevaan lakiin ja edellytimme myös lausumalla lain kokonaisuudistusta tulevalla hallituskaudella, ja sen lähtökohtana valmistelulle on oltava naisten itsemääräämisoikeuden vahvistaminen, joka tukee myös tämän Oma tahto ‑kansalaisaloitteen kokonaisuudessaan toteutumista. 
Mutta kuten täälläkin on käyty keskustelua, niin maailmalla on paljon ja alati kasvavia liikkeitä, jotka heikentävät tai yrittävät heikentää naisten ja vähemmistöjen asemaa, ja sen takia on tärkeätä, että me täällä pyrimme vahvistamaan heidän asemaansa, ja tämänkaltaiset lainsäädännön parannukset ovat välttämättömiä koko maailman näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-10-20T18:58:07,,Hyväksytty,1.1
2022_113_167,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_168,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloite on meillä käsittelyssä täällä. Tahtotila on näin, että päivitetään Suomen aborttilaki 2020‑luvulle.
Puhun lyhyesti. Mielestäni voimassa oleva laki on parempi kuin nämä ehdotetut muutokset. [Eva Biaudet: Onko edustaja lukenut sen?] Suomessa voi tällä hetkellä tehdä turvallisesti abortin. En kannata kyseessä olevaa kansalaisaloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-20T19:01:32,2022-10-20T19:02:27,Hyväksytty,1.1
2022_113_169,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Ja edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_170,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan siitä, mihin omassa puheenvuorossani jäin tämän esityksen suhteen.
Ajattelen, että tämän esityksen sijaan tarvittaisiin todellakin tukea kriisiraskausäideille, moniammatillista tukea ja tukiverkostoja syntyvän vauvan hoitoon, jotta äiti voisi tehdä myönteisen ratkaisun ja synnyttää vauvan. Ja kyllä ajattelen, että myös tätä adoptiovaihtoehtoa tulisi nykyistä systemaattisemmin tarjota, koska se on mahdollisuus. Itsekin tunnen naisen, ystävän, joka päätyi omalla kohdallaan siihen ratkaisuun, että hän antoi lapselle mahdollisuuden elää ja antoi lapsen adoptoitavaksi. Hedelmättömyyden lisääntyessä Suomessa on yhä enemmän lapsettomia pareja, jotka toivovat adoptiolasta, ja ajattelen, että jos omilla vanhemmilla ei ole voimavaroja ottaa lasta vastaan, niin avoimia sylejä ja sydämiä löytyy syntyville lapsille. Jokainen vauva on arvokas, jokainen vauva on toivottu.
No, olen kyllä samaa mieltä, että aborttilakia tulisi uudistaa, mutta toiseen suuntaan kuin kansalaisaloitteessa ehdotetaan: tukemaan lapsen oikeutta elämään ja turvaamaan hoitohenkilökunnalle omantunnonvapaus. Läntisen Euroopan valtavirrasta poiketen Suomessa ei ole terveydenhuollon henkilöstöllä oikeutta vakaumuksensa perusteella kieltäytyä suorittamasta abortteja. Esimerkiksi tällä hetkellä gynekologiksi erikoistuminen on Suomessa mahdotonta, jos omantunnon syistä ei haluta keskeytykseen osallistua. Ja nyt, jos tämä laki tulee voimaan, se laajentaa yhä enemmän niiden lääkäreiden joukkoa, esimerkiksi terveyskeskuksessa, joilla ei edes olisi lupaa tämän lain perustelujen mukaan evätä tätä aborttipäätöstä ja jotka joutuisivat ikään kuin pakotetuksi suorittamaan abortin vastoin omaatuntoaan.
Kiireellisintä olisi mielestäni korjata myöhäisten aborttien jyrkkä epäkohta. Nimittäin raskauden voi sikiön vammaisuutta epäiltäessä keskeyttää 24. raskausviikkoon saakka, vaikka sikiön elinkelpoisuusraja on keskoshoidon kehittyessä laskenut 22 raskausviikkoon. Täällä muuten kiinnitin huomiota siihen, että edustaja Soinikoski veti tämän ihmisyyden rajan 22 raskausviikkoon. Toivon, että hän tukisi sitä aloitetta, jonka kristillisdemokraatit ovat tehneet, että nämä myöhäiset raskaudenkeskeytykset saataisiin torjuttua. Nimittäin silloin, kun aikanaan aborttilakia säädettiin, valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta alkaen lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella. Mutta meillä tälläkin hetkellä näillä eugeenisilla perusteilla, eli sikiön vammaisuusperusteella, abortteja tehdään noin 200–300 vuosittain, ja vain noin kymmenellä näistä sikiöistä on lain perusteluissa mainittu, silloin mietinnössä ainoana mainittu, hyväksyttäväksi syyksi katsottu elinkyvyttömyyden aiheuttava aivojen täydellinen puuttuminen.
Nämä vammaisuusperusteet kohdistuvat valtaosin huomattavasti lievempiin tilanteisiin, kuten Downin syndroomaa sairastaviin lapsiin. Heistä tällä hetkellä yli puolet abortoidaan. Onhan se melkoista eugeniikkaa. Lisäksi raskauksia keskeytetään sellaisissakin kromosomipoikkeavuuksissa kuten Turnerin oireyhtymässä, johon ei edes liity henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä vaan ainoastaan pienikokoisuutta ja hedelmättömyyttä.
Suomessa abortoidaan tälläkin hetkellä, siis vuosittain, kymmeniä lapsia, jotka voisivat keskoshoidon turvin jäädä elämään eli yli tämän 22 viikon rajan. He saattavat elää tämän aborttisynnytyksen jälkeen jopa tunteja, mutta heitä ei hoideta, koska heidät on määrätty abortoitavaksi. Lapsi saattaa itkeä ja liikkua, mutta hänet jätetään kuolemaan. Ja on kyllä melkoisen ristiriitaista, että viereisessä huoneessa saatetaan hoitaa saman ikäistä lasta keskoshoidossa ja toista lasta abortoidaan. Tässä ei ole enää minkään mittapuun mukaan kyse pelkästä abortista vaan ihan silkasta lapsensurmasta.
Nämä myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat syvästi lasten ihmisoikeuksia. Lääkäriliiton vuonna 2016 päivitetyssä Syntymättömän oikeudet -ohjeistuksessa todetaan näin: ”Syntynyt lapsi katsotaan raskauden kestosta riippumatta ihmiseksi. Häneen ulottuu sekä lainsäädännön että eettisten normien määrittämä suoja.” Meillä on siis todellakin kymmeniä sellaisia lapsia, jotka eivät tätä suojaa tällä hetkellä nauti. Eli olipa abortin etiikasta sitten mitä mieltä tahansa, niin kyllä jokaisen tässä salissa tulisi tunnustaa elinkelpoisuusiän saavuttaneiden lasten elämä ja turvata se.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean, että tässä valiokunnan ponnessa ehdotetaan aborttilain kokonaisuudistusta niin, että edelleen vahvistetaan raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Mitä tämä tarkoittaa? Toivon, että joku abortin puolustajista täällä tämän sanoisi. Siis jos itsemääräämisoikeus koskee nyt näitä alle 12 raskausviikon raskauksia, niin onko siis tarkoituksenne laajentaa tätä itsemääräämisoikeutta sitten tänne myöhempiin raskausviikkoihin? Mihin te rajan vedätte? Missä on tämä ihmisyyden ja ihmisarvon, ihmisoikeuksien raja? Toivon, että täällä joku teistä kertoisi sen, mikä on se raja, jossa te katsotte kohdussa elävästä lapsesta tulevan ihminen, jonka elämällä on arvoa, jonka henkeä on suojeltava. Eli mistä ihmisen elämä alkaa? No, itse lääkärinä sanon, että se on hedelmöitys, mistä ihmisen elämä alkaa. Tämä vastaus on lääkärille selvä, ja toivon, että se olisi jokaiselle tässä salissa istuvalle selvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-20T19:02:40,2022-10-20T19:10:10,Hyväksytty,1.1
2022_113_171,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_172,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos monista hyvistä puheenvuoroista. Kommentoin muutamaa edellistä puheenvuoroa.
Ensinnäkin edustaja Räsäselle. Todellakinhan me olemme Suomessa olleet jo vuosia laittomassa tilassa. 22 raskausviikkoa — sen jälkeen katsotaan, että on synnytys, sitä ennen on keskenmeno. Mutta todellakin meidän raskaudenkeskeytyslain tekstien mukaan ehdoton viimeinen raja raskaudenkeskeytykselle on se raja, jonka jälkeen hyvässä hoidossa lapsi voi selvitä hengissä, ja meillä vuosien ajan on ollut niin, että hyvän keskoshoidon johdosta meillä pienempiä lapsia jää keskenmenon jälkeen henkiin jopa aivan terveenä ja suurempia abortoidaan.
Minä luulisin, että jos teistä joku tai jotkut olisitte olleet esimerkiksi minun tilanteessani, jolloin nuorena lääkärinä ylilääkäri istuu vieressä ja yllättäen hänen käsissään on greipinkokoinen lapsen pää, kun kesken abortin kaula katkeaa ja sen jälkeen otetaan pihdeillä... [Veronika Honkasalon välihuuto] Sieltä tulee kättä ja sieltä tulee jalkaa. Se on tosiasia. Koska me puhutaan raskaudenkeskeytyksistä, arvon kollega, niin minusta meidän täytyy myös tosiasioita katsoa, [Eva Biaudet'n välihuuto] koska meillä on äiti, joka kärsii, äiti yrittää synnyttää keskenmenossa olleen tai raskaudenkeskeytyksen yhteydessä suuren lapsen.
Samaten minä sanoisin, kun täällä esimerkiksi kollegat isosti antoivat tukea USA:n siskoille: Tiedättekö, ystävät rakkaat, että monissa USA:n osavaltioissa raskaudenkeskeytyksen voi tehdä melkein raskauden loppuvaiheeseen saakka, ja siellä tehdään esimerkiksi kaulatoimenpidettä? [Eva Biaudet'n välihuuto] Elikkä kun katsotaan, että lapsi ei ole vielä syntynyt siinä vaiheessa, kun keho on kohdussa, niin kun pää on syntynyt, tehdään kaulatoimenpide, jolloin siinä vaiheessa, kun keho syntyy, lapsi on kuollut. Kaikissa osavaltioissa tällaista niin sanottua kaulatoimenpidettä ei saa tehdä, jolloin voidaan tehdä toimenpide kohdun sisällä, jolloin surmataan lapsi sinne kohtuun, ja sitä samaa tehdään myös Suomessa. [Eva Biaudet'n välihuuto]
Ystävät, ajattelisin niin, että me ollaan vuodessa 2022 ja jos meillä olisi tahtotilaa jotenkin olla vastakkain asettelematta, niin eikö meillä pitäisi olla yhteinen tahtotila, että me saisimme raskaudenehkäisyasiat niin hyvälle tolalle ja raskausasiat niin hyvälle tolalle, että saisimme raskaudenkeskeytysluvut mahdollisimman vähäisiksi. Tuskin kukaan äiti sanoo tyttärelleen, että ”jos sinä muutaman abortin tuossa elämän aikana läpi kävisit, niin sitten sinulla olisi paljon hyvää kokemusta ja se edistäisi”. [Eva Biaudet'n välihuuto — Saara-Sofia Sirénin välihuuto] Ajattelisin niin, että jos meillä olisi tahtotila, niin meillä on mahdollisuus vähentää aborttien määrää muutamalla asialla. Se kuuluu kodeille, se kuuluu oikealle biologianopetukselle kouluissa, se kuuluu tälle salille, se kuuluu järjestöille.
Ensinnäkin, sen sijaan, että me niin paljon alleviivaisimme itsemääräämisoikeutta, niin minä sanoisin: Miksi me ei puhuta naisten itsekunnioituksesta, itsearvostuksesta ja välitetä nuorille, että on hyvä ehkä miettiä, missä vaiheessa ja kenen kanssa yhdyntään menee? Raskaaksi ei tulla muuta kuin yhdynnässä, ja jos ei haluta lasta, niin silloin pitää huolehtia ehkäisystä jo ennen yhdyntään menoa. Ihan hirveän simppeliä. Me ei olla missään kehitysmaassa, me ollaan Suomessa, ja meillä on täällä, pitäisi olla, koulussa oikeaa tietoa, miten tullaan raskaaksi. Pitäisi olla tietoa siitä, miten täytyy huolehtia ehkäisystä. [Eva Biaudet: Kokemukset eivät vain ole hirveän hyviä!] Jos sitten on käynyt jotenkin niin sanotusti fiba, niin meillä on jälkiehkäisy. [Eduskunnasta: Ja abortti!]
Itse muistan, että aikanaan — opetin myös sairaanhoitajia — oli tenttikysymyksenä, että jos tuli epäily, että kondomi on ehkä rikkoutunut, niin mitä teet. Joku vastasi, että no, odotan, tuleeko kuukautiset, ja mietin sitten. Nolla pistettä. Ei: Jos sinä epäilet, että kondomi on rikkoutunut, sinä menet seuraavana päivänä hakemaan jälkiehkäisyn. Vastuullisesti toimien me oikeasti saamme alas, alas, alas nämä aborttiluvut, ja toivon niin tapahtuvan.
Täällä puhuttiin turvallisesta abortista. Mikä on turvallinen abortti? Jos abortti lisää itsemurhariskiä kolminkertaiseksi, jos muutama vuosi sitten Ruotsissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet abortin läpikäyneistä on masennuksessa tai vähintäänkin alakuloisia vielä vuosi abortin teon jälkeen ja kaksi prosenttia heistä tippuu syvään masennukseen, [Eva Biaudet: Varmaan adoption jälkeen vielä enemmän!] niin onko tämmöinen toimenpide, jossa on näin iso riski mielenterveysongelmien lisääntymiselle tai itsemurhariskien lisääntymiselle, turvallinen? [Eva Biaudet: Toimenpide vai syyllistäminen?] Eli ajattelisin kyllä niin, että meidän pitäisi laittaa paukkuja siihen, että meidän ehkäisyasiat saataisiin sillä tavalla kuntoon, että mahdollisimman vähän nuorten tai naisten tarvitsisi yleensä miettiä sitä aborttivaihtoehtoa. [Eva Biaudet: Siitä ollaan samaa mieltä!]
Ja sitten, kun sanotaan tämän kahden terveydenhuollon ammattilaisen, niin kuin se tällä hetkellä on laissa, kahden lääkärin tapaamisen olevan niin sanotusti ikään kuin kauhean raskas. Eikö mihin tahansa toimenpiteeseen jos mennään, mennä lääkärin luo ja kerrota perusasiat, nimi, syntymäaika, kerrotaan lääkitykset, perussairaudet, ja katsotaan silloin esimerkiksi, mikä olisi raskauden kesto. Ja uskokaa tai älkää — täällä sanottiin, että on nöyryyttävää kertoa tilanteesta [Eva Biaudet: Eei!] — kyllä lääkärin vastaanotolle tullessa tilanteen pitäisi olla semmoinen, että siinä voi vapaasti kertoa ja purkaa sitä tilannetta, ahdistusta tai sitä painolastia, mikä on. Ja sen jälkeen, kun on saanut tietää, mikä on todellinen tilanne, mikä on raskauden kesto, voi saada tietoa vaihtoehtoisista tukimuodoista. Ja niin kuin itse olen suositellut — niin kuin monessa Euroopan maassa on — sen jälkeen olisi muutaman päivän harkinta-aika, ja sen jälkeen, kun on saanut lääkärin kanssa keskustella tilanteesta, saanut vaihtoehdoista kuulla, naiset yleensä pystyvät ihan levollisesti miettimään ja tekemään harkitun päätöksen.
Kun täällä sanotaan — jotkut kollegat sanoivat — että oma tahto riittää, niin tiedättekö, kuinka monella naisella on selvänä se oma tahto? Jos on levollisesti aikaa lääkärillä tai vaikka terveydenhoitajalla, niin nainen, joka on väittänyt ensimmäiset kolme minuuttia, että joo, tämä on ainut vaihtoehto, olen miettinyt loppuun asti, voi kymmenen minuutin päästä paljastaa, että itse asiassa häntä painostetaan tähän. Hän on aina haaveillut kolmannesta lapsesta, mutta häntä pakotetaan tähän. Ja meidän naisasianaiset: tiedättekö kuinka paljon Suomessa painostetaan naisia aborttiin? [Eva Biaudet’n välihuuto] Jos meillä on tällainen tilanne, että me ei edes keskustella naisten kanssa, [Puhemies: Edustaja Tanus, seitsemän minuuttia!] niin ei tällaiset asiat tule esille.
Ja jotenkin toivoisinkin, arvon puhemies — ihan viimeisenä tässä sanon vielä — ja luulisin, että eikö meillä naisilla pitäisi kuitenkin olla kärkenä tyttöjen ja naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, mitä tahansa se tarkoittaakaan. [Eva Biaudet: Nimenomaan!] Ja harva kyllä, jos on käynyt [Puhemies koputtaa] tämmöisiä kokemuksia läpi ja kuunnellut raskauden keskeytyksen vertaistukiryhmän naisia, [Puhemies: No niin, nyt puheenvuoro joudutaan keskeyttämään!] ajattelee useinkaan, että se paras vaihtoehto on se abortti ja sen läpikäyminen. — Pahoittelen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T19:10:00,2022-10-20T19:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_113_173,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisat edustajat, koetetaan pitää tästä seitsemän minuutin suosituksesta kiinni. — Edustaja Sirén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_174,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oman tahdon pitää riittää. Aika tarkkaan kaksi vuotta sitten Oma tahto -kansalaisaloite keräsi tarvittavat allekirjoitukset ja eteni tänne eduskunnan käsittelyyn. Laajan järjestökentän tukeman aloitteen tavoitteena on ollut päivittää 70-luvulta, tai itse asiassa vuodelta 70, peräisin oleva lainsäädäntö koskien raskaudenkeskeytystä. Valtavan suuri kiitos ihan jokaiselle, joka on ollut tekemässä työtä tämän tärkeän aloitteen eteen. 
Tämän aloitteen mukaiset kirjaukset löytyvät niin viime kaudella hyväksytystä kokoomuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjelmasta kuin kokoomuksen tuoreimmasta tavoiteohjelmasta. Kokoomus siis on kannattanut tämän aloitteen mukaisia esityksiä. Yksilön itsemääräämisoikeus onkin mitä suurimmissa määrin kokoomuslaisen politiikan peruslähtökohta.
Arvoisa puhemies! On tietenkin ollut jo alusta asti selvää, että aborttiin liittyvä keskustelu herättää aina tunnepitoista keskustelua. Aihehan on vaikea. Se on monelle raskas. Se on monelle myös henkilökohtainen. Juuri tästä henkilökohtaisuudesta itse asiassa onkin kysymys. Aloitteen tavoite on nimittäin lainsäädännön päivitys niin, että jokaisella olisi mahdollisuus tehdä kehoaan, tulevaisuuttaan, elämäänsä koskevat päätökset ihan itse: henkilökohtaiset päätökset, itse itseään koskien. Kysymys on siis naisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta, oikeudesta turvalliseen raskaudenkeskeytykseen. 
Nykyinen lainsäädäntö, sieltä vuodelta 70, on aikanaan ollut ihan edistyksellinen laki, mutta nyt se on tiukimpia Euroopassa. Kuten monessa muussakin tasa-arvoon liittyvässä asiassa ja lainsäädännössä, Suomi on aikanaan ollut ihan edistyksellinen ja edelläkävijä mutta sittemmin jäänyt muiden Pohjoismaiden kehityksestä. Tämän lainsäädännön päivitys on senkin takia tärkeää. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat aivan keskeisiä silloin, kun puhutaan sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Niiden saatavuus kuuluu moderniin sivistysyhteiskuntaan. 
Tässä aloitteessa ehdotetaan muutoksia, jotka huomioivat käytännössä nykyistä paremmin tämän päivän terveydenhuollon prosessit, eli saatetaan laki vastaamaan tämän päivän käytäntöjä. 50 vuodessa hoitoketjut ovat kehittyneet valtavasti, eikä enää tähän raskaudenkeskeytykseen tarvita kahta lääkäriä, pitkää prosessia tai sairaalaolosuhteita läheskään aina. Näiltä osin laki nyt onneksi päivittyy, ja valiokunta on näiden muutosten puolesta äänestänyt. 
No, abortin vastustajat ovat tälläkin kertaa ottaneet tämän keskustelun vastaan mahdollisuutena käydä taistelua aborttioikeutta vastaan ihan yleensäkin. Tämä on sikäli turhauttavaa, että nämä samat keskustelut ja samat taistelut on vuosikymmenten aikana käyty monta monta kertaa. Onneksi aina Suomessa lainsäädäntö on kuitenkin kehittynyt eteenpäin ja naisten oikeudet ja tasa-arvo Suomessa ovat menneet eteenpäin. Olen kuitenkin näistä taustoista johtuen ehdottanut aborttioikeuden kirjaamista perustuslakiin, jotta tätä samaa taistelua ei tarvitsisi aina uudestaan käydä. 
Arvoisa puhemies! Aborttia ei kukaan tee kevyin perustein tai mielellään. Se on vaikea, raskas henkilökohtainen päätös. Jokainen meistä ihan varmasti toivoo, että raskaudenkeskeytysten määrä vähenisi, mutta aborttien vaikeuttaminen ei ole keino aborttien vähentämiseen. Nykyisen lainsäädännön aikana aborttien määrä on Suomessa vähentynyt, joten abortin vastustajilla ei pitäisi olla varsinaisia syitä haikailla siihen menneeseen tiukemman aborttilainsäädännön aikaan. Jostakin syystä näin logiikan vastaisesti kuitenkin tehdään, vaikka on ihan hyvin, laajasti tiedossa, että aborttien vaikeuttaminen saati kieltäminen ei niitä vähennä. Tämä on tutkittu tosiasia. Abortin saamista vaikeuttamalla tai toimenpiteitä kieltämällä ainoastaan pakotetaan epätoivoiset naiset turvautumaan vaarallisiin toimenpiteisiin. Tästä on paljon huolestuttavia ajankohtaisia esimerkkejä maailmalta. Sen sijaan abortteja saadaan vähennettyä, kun parannetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, varmistetaan ehkäisyn saatavuus ja lisätään seksuaalikasvatusta. 
Tällä keskustelulla on myös kansainvälinen ulottuvuus. Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia vastustava liikehdintä on voimistunut eri puolilla maailmaa, myös länsimaissa, ja kaiut näkyvät ja kuuluvat täällä Suomessakin. Viime vuosina aborttioikeutta on kyseenalaistettu ainakin Puolassa, Norjassa, Argentiinassa ja Yhdysvalloissa, jossa hälyttäviä esimerkkejä on useastakin osavaltiosta. 
Huolestuttavaa on se, että aborttilainsäädännön tiukentaminen on usein merkki yhteiskunnan kielteisestä asenteesta seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia ja yleensäkin ihmisten itsemääräämisoikeuksia kohtaan. Yleensä siis abortin vastustajat eivät ole myöskään kovin innokkaita seksuaalikasvatuksen puolestapuhujia. Päinvastoin, usein on niin, että abortin vastustamisen kanssa käsi kädessä kulkee myös huonommat perhesuunnittelun tukipalvelut, vaikeudet ehkäisyn saatavuudessa sekä olematon seksuaalikasvatus, joten on toivottavaa, että edes näistä täällä Suomessa olisimme yhtä mieltä ja haluaisimme näitä palveluita kehittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-20T19:18:42,2022-10-20T19:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_113_175,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_176,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun oma nimeni täällä mainittiin useammassa puheenvuorossa liittyen tähän anti-gender-liikkeeseen ja siihen liittyvään retoriikkaan, niin ajattelin sitä vähän avata. Olen iloinen siitä, että täällä on myös monia muita edustajia, jotka ovat nostaneet esille tämän saman asian, kuinka eduskuntasalissa myös näkyy tämä retoriikka. Se näyttää voivan täällä hyvin.
Nyt tarkennan vielä sen verran, että en ole sanonut, että täällä on anti-gender-liikkeen kannattajia tai siihen kuuluvia — en todellakaan. Omassa puheenvuorossani sanoin, että täällä on edustajia, jotka hyödyntävät samaa retoriikkaa, ja sillä on vissi ero. Eli kritisoidaan nimenomaan niitä puheita ja tekoja eikä henkilöitä. Tästä olen itse todella tarkka. 
Tämä anti-gender-liikehdintä on tyypillisesti sellaista, että se ylläpitää näitä länsimaisia perusarvoja, muun muassa hetoroseksuaalista parisuhdetta ja avioliittoa, ja kokee, että esimerkiksi naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen tai yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen jotenkin ravisuttaa näitä perinteiseksi katsottuja perhemalleja ja perhearvoja. Näitä ajattelutapoja edustavat usein konservatiiviset kristilliset liikkeet, herätysliikkeet mutta myös oikeistopopulistiset puolueet, ja tästä meillä tosiaan on maailmalta monia esimerkkejä. 
Sitten tähän keskusteluun liittyen meiltä ehkä usein unohtuu se, että kun puhutaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä tai naisten oikeuksien edistämisestä, niin täällä salissa saattaa istua ihmisiä, joita nämä asiat koskevat. Täällä salissa saattaa olla ihmisiä, jotka ovat käyneet läpi abortin, ja edustaja Tanus voisi miettiä hieman, miltä tuntuu silloin kuunnella sitä, kun te tuolla puhujapöntössä graafisesti kuvailette [Sari Tanus: Se on tosiasia!] muun muassa sikiötä. Minä koen, että se on väkivaltaista retoriikkaa [Hälinää — Puhemies koputtaa] niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat saattaneet joutua siihen tilanteeseen, että ovat läpikäyneet abortin, ja pidän tämmöistä kielenkäyttöä [Hälinää — Puhemies: Shh!] erittäin asiattomana.
Sitten haluaisin kiittää edustaja Ovaskaa siitä, että hienosti nostitte esille gynekologisten palveluiden saatavuuden kunnissa, ja tämä on itse asiassa todella iso ongelma. Tällä hetkellä jos haluaa gynekologisia palveluita, niin pitää turvautua yksityisiin palveluihin, eli peruspalveluita on vaikea saada julkiselta sektorilta. Tämä on ihan aito, iso ongelma. Eli toivon, että me sitten omissa kunnissa ja hyvinvointialueilla panostetaan myös tähän. Tämä on tärkeä asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-10-20T19:25:53,2022-10-20T19:28:56,Hyväksytty,1.1
2022_113_177,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Myönnän nyt edustaja Tanukselle minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_178,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa ja kansanedustajien keskuudessa todellakin on monia, joille tai joiden läheisille tai puolisolle on tehty abortteja. En tiedä, onko täällä kuinka monia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat joutuneet olemaan läsnä monissa aborteissa, jotka ovat nähneet niitä lapsen kehon osia. Se on erittäin ikävä ja raskas asia, [Mika Niikon välihuuto — Puhemies: Shh!] mutta se on myös tosiasia, ja sen takia olen sanonut myös sitä, että sen sijaan, että naiset syöksyisivät pikaisesti aborttipäätökseen, on hyvä pysähtyä sen ensimmäisen terveydenhuollon ammattilaisen kohdalla, olipa se lääkäri tai terveydenhoitaja, ja käydä asioita läpi, jotta se oma päätös kestäisi myös, jos asiat tulevat eteen vuosien tai vuosikymmenten päästä syyttäen, jolloin voi palata siihen aikaan, että tämän ja tämän perusteella tein silloin sen päätöksen. 
Ja tosiasia myös on, että täälläkin salissa hyvin ärhäkästi syytöksin ollaan liikkeellä ehkä osin sen takia, [Puhemies koputtaa] että niitä omia kokemuksia ei olla käyty riittävästi läpi, niin kuin tulisi käydä. [Veronika Honkasalo: No jospa ei nyt mentäisi henkilökohtaisuuksiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T19:28:59,2022-10-20T19:30:13,Hyväksytty,1.1
2022_113_179,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Ja edustaja Aittakumpu. [Hälinää] — Edustaja Aittakummulla on nyt puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_180,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että Suomessa abortteja tehdään entistä vähemmän, ja näissä useissa puheenvuoroissa on tullut ilmi — minkä itsekin tuossa aluksi totesin — että Suomessa abortteja tehdään huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, vaikka Ruotsissa aborttilainsäädäntö on paljon väljempi. Tätä muiden Pohjoismaiden tilannetta ei millään tavalla voikaan käyttää perusteena sille, että meidän pitäisi täällä nyt sitten löyhentää tätä aborttilainsäädäntöämme tällä tavalla, naisten, lasten ja myöskin isien oikeuksia heikentävällä tavalla.
Arvoisa puhemies! Jäi jotain sanomatta edellisessä puheenvuorossa, kun aika loppui, niin haluan sen todeta, että totisesti näitä sosiaalipoliittisia toimia pitää kehittää ja suunnata sillä tavalla, että ihmisillä on ensinnäkin mahdollisuus tavoitella toivomaansa lapsilukua. Tosiasiahan on se, että Suomessa se ei toteudu, ja on hyvä, että tällä kaudella on pystytty tekemään monia perhepoliittisia toimia, kuten perhevapaauudistus ja myöskin korotuksia erilaisiin etuuksiin, ja tällä tavalla huomioitu lapsiperheiden tilanne ja se, että ihmisillä olisi mahdollisuus ottaa lapsi vastaan. Samaa mieltä olen siitä, että seksuaalikasvatusta tarvitaan. Ihmisen pitää tuntea ja tietää oma vastuunsa — oma vastuunsa. 
Hyvin on tullut esiin se, miten puutteellinen tämä nyt käsiteltävä lakiehdotus on. Vastalauseessa esitämme kokonaisuudistusta, ja ajattelen, että siinä tulisi huomioida nimenomaan lasten, naisten ja myöskin isien oikeudet nykyistä paremmin. On surullista, että vammaiseksi tai sairaaksi epäillyn lapsen elämän voi päättää viikolle 24 asti. He ovat hyvin eriarvoisessa asemassa kuin muut, vaikka lääketiede on kehittynyt sillä tavalla, että sitäkin nuoremmat keskoset voidaan pelastaa. 
Yle kertoi viime keväänä verkkosivuillaan Mirasta — kiitos Ylelle. Hänen kohdussaan kasvavalla lapsella epäiltiin Downin oireyhtymää, ja juttu kertoi, että Mira on nyt hyvin tyytyväinen siihen, että hän ei tehnyt aborttia, vaikka sitä hänelle suositeltiin, vaan hän päätti pitää lapsensa, ja hän kertoi, että maailma olisi meille kaikille parempi paikka, jos oppisimme hyväksymään erilaisuutta ja huomaamaan, millainen rikkaus se on. 
Arvoisa puhemies! Oikeus elämään on ihmisoikeuksista suurin ja perustavin. Jos se viedään, ei ole sitten enää mitään muitakaan oikeuksia, ja siksi tämä syntymättömän lapsen oikeus elämään olisi hyvä kirjata Suomen perustuslakiin, jotta nekin oikeudet todella meillä toteutuisivat ja jotta se otettaisiin huomioon muun muassa, kun aborttilainsäädännöstä keskustellaan ja kun sitä ollaan muuttamassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-20T19:30:14,2022-10-20T19:33:12,Hyväksytty,1.1
2022_113_181,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_182,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys, joka perustuu Oma tahto ‑kansalaisaloitteeseen, on tärkeä. Harva puhuu näistä asioista sillä, että olisi omakohtaisia kokemuksia, ja tosiaan harva meistä, moni nuori nainen ei tiedä, kenellä on omakohtaisia kokemuksia ja kenellä niitä tulee olemaan. 
Tämä raskaudenkeskeytyksestä annettu laki päivittää 50 vuotta sitten eli vuonna 1970 säädetyn lain 2020-luvulle. Lakimuutoksen keskeinen muutos on oikeus raskauden keskeyttämiseen raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka.
Vielä nyt voimassa oleva laki on edellyttänyt raskaudenkeskeytykselle perusteluja ja sallinut lääkärille mahdollisuuden arvioida keskeytystä pyytävän perustelujen pätevyyttä. Tosiaan tässä 50 vuotta voimassa olleessa laissa raskaudenkeskeytykset eivät nimenomaisesti perustu raskaana olevan itsemääräämisoikeudelle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan käytännössä raskauden keskeytyksen kuitenkin saa mainittuun viikkorajaan asti lain sosiaalisiin perusteisiin liittyvän joustavan tulkinnan myötä. Näin ollen ehdotettu muutos ei käytännössä muuttaisi tilannetta siltä osin, saako raskaudenkeskeytyksen vaiko ei.
Tämän kansalaisaloitteen rinnalla on tehty lakialoite 82/2020, ja allekirjoitin tämän lakialoitteen aikanaan. Se on aika paljolti tämän kansalaisaloitteen sisällön mukainen.
Tässä mietinnössä valiokunta tuo esiin myöskin sen, että valiokunta piti tärkeänä raskaana olevan näkökulmasta sitä, että ehdotetut muutokset mahdollistavat raskaudenkeskeytyksen käytännössä varhaisemmassa vaiheessa, kun vaatimus kahden lääkärin lausunnosta poistuu. Mitä varhaisemmassa vaiheessa raskaudenkeskeytys tehdään, sitä vähemmän siihen liittyy selvityksien mukaan kipua, kipulääkkeiden tarvetta, vuotoa ja lisätoimenpiteiden tarvetta. Näistä syistä varhaiset keskeytykset, eli alle kymmenen raskausviikkoa, voidaan lisäksi tehdä sairaalan ohjaamina usein kotona kun taas pidemmällä olevat raskaudenkeskeytykset sairaalassa.
On myöskin huomioitava, että valiokunnan ehdottamat säännösmuutokset on laadittu siten, että ne eivät muuta voimassa olevan lain soveltamiskäytäntöön nähden raskauden keskeyttämisen edellytyksiä kahdennentoista raskausviikon jälkeen tehtävissä keskeytyksissä.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä muutama sana tästä psykososiaalisesta tuesta, sen tarpeesta ja antamisesta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta piti tärkeänä, että selvityksen antamisen lisäksi laissa, jossa säädetään raskauden keskeyttämisestä, säädettäisiin myös psykososiaalisen tuen antamista koskevasta velvoitteesta. Selvityksien mukaan psykososiaalisen tuen tarjoaminen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on usein riittämätöntä ja se vaihtelee alueittain. Ensi vuoden alusta meillä on reilu 20 hyvinvointialuetta, ja onkin tärkeää, että tähän kiinnitetään huomiota, kuten moneen muuhunkin psykososiaaliseen tukeen ja mielenterveyspalveluihin, mukaan lukien terapiatakuun toteuttaminen, tai ainakin siihen, että on mahdollisuus saada sitä tukea. Monelle auttaa myöskin se, että on mahdollisuus, ja tietää, että voi päästä palveluiden piiriin, vaikka niitä ei juuri sillä hetkellä tarvitsisikaan. Huolimatta siitä, mikä on syy raskaudenkeskeytykseen, tätä psykososiaalista tukea tulee olla tarjolla. Valiokunta korostikin tuen merkitystä sekä raskaana olevalle että toiselle vanhemmalle. Raskauteen ja sen keskeytykseen voi sekä raskaana olevalla että toisella vanhemmalla liittyä sellaisia elämäntilanteita, joissa tuen tarve on korostunut.
Raskaudenkeskeytykseen liittyvän psykososiaalisen tuen antamista koskevan velvoitteen sääntelyn kohdalla on kuitenkin arvioitava sitä, sisältäisikö säännös sellaisia tehtäviä, jotka katsottaisiin uusiksi tai laajeneviksi velvoitteiksi kunnille, jatkossa uusille hyvinvointialueille, jolloin rahoitusperiaatteiden mukaisesti tehtäviin tulee osoittaa lisärahoitus. Se on ollut täällä salissa kattavana teemana laidasta laitaan: jos kunnille annetaan uusia velvoitteita, niihin on myöskin osoitettava ne rahat, koska muuten resurssit eivät tule olemaan sen kaltaisia kuin tämä sali tarkoittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-10-20T19:33:17,2022-10-20T19:38:35,Hyväksytty,1.1
2022_113_183,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_184,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmiselämä alkaa hedelmöityksestä, siitä on alettava myös ihmisen elämän suojelu, ja se on meidän yhteiskunnan tehtävä. Elämän alku ei ole sopimusasia. Jos olisi, niin kysyisin, mikä se olisi ja millä perusteella se määräytyisi. Mielestäni on aivan selvä asia, että se alkaa hedelmöityksestä, ja tällä perusteella elämän tuhoaminen on väärin elämän pyhyyttä ja sen kunnioitusta kohtaan.
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on monta kertaa todettu, nykyinen aborttilaki on vuodelta 1970. Sitä ennen 50—60-luvulla tehtiin varmasti melko paljon niin sanottuja laittomia raskaudenkeskeytyksiä, kun ei ollut lainsäädäntöä, ja silloin myös, 50—60-luvulla, Suomi oli varsin köyhä, perheet olivat isoja, oli puutetta monella tavalla — siis sosiaalisia perusteita periaatteessa silloin saattoi olla. Myös koulutustaso oli alhainen, eikä ehkäisyä ja perheneuvontaa varmastikaan ollut. Mutta vuoden 70 jälkeen, kun aborttilaki säädettiin, meillä on sosiaalinen turva perheille, lapsille kehittynyt valtavasti. Meillä on sivistystaso noussut, koulutusta saamme yhteiskunnalta, terveyspalvelut ovat olleet ja ovat tänäkin päivänä varsin kohtuulliset, hyvät — puutteita toki on — ja myös näihin lisääntymiskysymyksiin liittyvää neuvontaa kaikki saavat.
Kuitenkin huolimatta kaikesta siitä hyvästä, mistä Suomi on maailmallakin kuuluisa, turvallisuudesta, hyvinvoinnista kärkimaana, meillä on tämän 50 vuoden aikana noin puoli miljoonaa lasta jäänyt syntymättä sen tähden, että heidät on lain perusteella, sosiaalisin perustein lähes kaikki, tuhottu. Miten se näkyy tämän päivän yhteiskunnassa? Ajatelkaa: 50 vuotta, ja sinä aikana noin puoli miljoonaa ihmistä on poissa, poistettu meidän väestöstä. Kun itse synnyin, niin Suomeen syntyi 98 065 lasta, näinä vuosina 45 000 eli alle puolet. Tässä kun pohdittiin sitä, miksi aborttien määrä on vähentynyt viime vuosina, niin tämä selittää myös suurelta osin sen, että synnytysiässä olevien määrä on valtavan paljon pienempi kuin oli 70-luvulla ja vielä 80-luvulla. On aivan luonnollista, että nämäkin ovat vähentyneet.
Nyt siis meillä ei ole ollut enää viime vuosikymmeninä sosiaalisia perusteita sille, että on tehty valtavat määrät abortteja. Ja kun näin on tehty ja se on laillistettu aikanaan, niin siitä on seuraus. Siitä on se seuraus, että meidän suurten ikäluokkien, 40—50-luvulla syntyneiden, kohtalona on se, että meillä ei ole hoitajia, kun me olemme omat hoitajamme hävittäneet tästä kansan keskuudesta. Väestöpyramidi on heittänyt kuperkeikkaa, ja eteen tulee siis se tilanne, että meillä on väestöpolitiikka todella huonossa mallissa. Ja nyt sitten huudetaan, että ulkomailta pitää tuoda hoitajat hoitajapulaan, joka meitä nyt jo koskettaa, ja lähivuosina ja -vuosikymmeninä se on vielä paljon vakavampi.
Nyt on aika muuttaa aborttipolitiikkaa, nyt on aika vahvistaa perhepolitiikkaa, perheiden etuja, turvaa kaikin tavoin, antaa lasten syntyä niin paljon kuin mahdollista, koska me tarvitsemme lapsia. Suomi pitää saada lapsiystävälliseksi, perheille tulee antaa sellaiset edellytykset, että ne voivat tässä hyvässä yhteiskunnassa ottaa vastaan lapsia, kasvattaa heitä. Se on meidän — ja varsinkin teidän, minua nuorempien — etu. Muutoin olette siinä tilanteessa, että ei ole niitä hoitajia, ei ole sitä väestöä, joka pitäisi tätä yhteiskuntaa yllä, kun olemme antaneet laillisin perustein ja niin sanotusti sosiaalisin perustein, joita ei todellisuudessa meillä ole ollut, tuhota ihmiselämää sieltä sen alkupäästä. Meillä on siis paljon vaihtoehtoja tälle: perheiden tukea, adoptiota, erilaista neuvontaa ja muuta toimintaa, jota pitää lisätä ja näin muuttaa kehityksen suunta.
Arvoisa puhemies! Pääviestini on kuitenkin se, että ihmisen elämä alkaa hedelmöityksestä ja elämää on suojeltava. Se on meidän vastuumme ja tehtävämme, ja se on meidän etumme. Siksi tämä kansalaisaloite on syytä hylätä ja lainsäädäntöä kehittää siihen suuntaan, että se suojelee elämää. Ymmärrän nämä terveydelliset perusteet esimerkiksi äidin osalta, jolloin tähän ikävään toimenpiteeseen joudutaan turvautumaan, mutta sosiaalisia perusteita Suomessa tuhansiin abortteihin vuosittain ei ole 2020-luvulla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-20T19:38:40,2022-10-20T19:45:08,Hyväksytty,1.1
2022_113_185,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_186,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Abortti ei todellakaan ole yksinkertainen eikä helppo asia kenellekään. Se on raskas ja vaikea asia raskaana olevalle tytölle tai naiselle, ja täällä on puhuttu paljon psykososiaalisesta tuesta. Se alkaa, tai sen pitäisi alkaa, ensimmäisestä lääkärivastaanottokäynnistä, tai jos se on niin kuin Oulussa, terveydenhoitajalla — siellä on muuten tunti varattu aikaa sille ensimmäiselle käynnille. Elikkä jos raskaana oleva nainen, joka miettii aborttia, haluaa sen ajan käyttää, kertoa tilanteesta tai käydä läpi vaihtoehtoja tai purkaa taakkaansa, niin siihen on tunti varattu aikaa. Näkisin, että nimenomaan silloin, kun saa rauhassa lähteä liikkeelle ja saa sen riittävän tiedon, niin se on lähtökohta sille, että pystyisi tekemään harkitun päätöksen. 
Sen sijaan, jos mennään paniikinomaisesti, nopeasti ilman, että on itsellekään selvää, minkä takia on menossa tämmöiseen raskaudenkeskeytykseen, niin useimmilla se tulee vastaan myöhemmin. Se voi oireilla nuorilla masennuksena, ahdistuksena, viiltelynä, monenlaisena psyykkisenä oireiluna. Ja niin kuin sanottu, Ruotsissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan yli puolet abortin läpikäyneistä on masennuksessa tai vähintäänkin alakuloisina vuosi abortin jälkeen, niin kuin tuo tutkimus kertoo. 
Eli siinä mielessä abortti on asia, mikä vaikuttaa naisen kehoon. Siinä lopetetaan ihmiselämä. Jos ajatellaan ensimmäisiä viikkoja raskauden alusta, niin naisen keho käy läpi valtavan suuria muutoksia, hormonaalisia muutoksia, tunnemuutoksia. Ne vaikuttavat joka solussa ja se historiikki vaikuttaa naisissa läpi elämän. Raskaudenkeskeytyksen läpikäyneitten vertaistukiryhmässä iäkkäin, joka on ottanut yhteyttä, on 81-vuotias: ”Voinko vielä tulla läpikäymään sitä, mitä vuosikymmeniä sitten tein, kun minä onneton tein sen, mihin minua painostettiin?” Ja jos me ajatellaan, että nämä psyykkiset oireilut ja masennus, ahdistus, tämäntyyppiset, riski itsemurhiin on vielä paljon suurentunut silloin, kun nainen tekee raskaudenkeskeytyspäätöksen vastoin omaa tahtoaan, niin olisi erittäin tärkeätä nimenomaan olla tätä tukea ja aikaa ennen kuin mennään siihen toimenpiteeseen. Psykososiaalista tukea tarvitaan sen jälkeenkin, mutta toivoisin, että meilläkin tässä salissa enemmän puhuttaisiin meistä, jotka haluavat edistää naisten ja tyttöjen terveyttä ja hyvinvointia, kuin että luokiteltaisiin jonkun toimenpiteen vastustajiksi. Totta kai me haluaisimme, että sellaisten toimenpiteiden sijaan, joissa on riskiä jollekin ikävälle tulevaisuudessa, voitaisiin saada hoidettua tytöt ja naiset niin, ettei kenenkään tarvitsisi mennä tämmöiseen ikävään toimenpiteeseen. Sen pitäisi kai olla kaikkien meidän yhteinen tavoite.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T19:45:09,2022-10-20T19:48:24,Hyväksytty,1.1
2022_113_187,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_188,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tanus on nyt useampaan otteeseen viitannut ruotsalaistutkimukseen, jossa abortin tehneillä on tilastoitu enemmän esimerkiksi masennusta ja itsetuhoisuutta. En tunne kyseistä tutkimusta, mutta tuli mieleen, että taustalla voi olla myös heidän syyllistämistään ja tähän toimenpiteeseen liittyvää negatiivista keskusteluilmapiiriä. [Toimi Kankaanniemi: Tuskin Ruotsissa on!] Aina nämä puheenvuorot eivät ole sellaisia, että ne kunnioittaisivat naisten omia toiveita.
Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus syntyä toivottuna, ja jokaisella tulisi olla mahdollisuus toteuttaa toiveensa itselleen sopivasta lapsiluvusta. Olen samaa mieltä siitä, että raskauden keskeyttämistä pohtiva saattaa tarvita tukea ja keskusteluapua ja tällaisissa tilanteissa sitä pitää olla saatavilla, ja näitä palveluita voidaan ja tulee kehittää. Tällaisessa yhteydessä minunkin mielestäni voisi nykyistä paremmin tuoda esille esimerkiksi tietoa ja neuvontaa liittyen lapsen antamiseen adoptioon, mutta joka tapauksessa päätös raskauden keskeyttämisestä tulee kaikissa tilanteissa olla jokaisen oma: vailla painostusta, vailla syyllistämistä, vailla vaatimuksia erilaisista perusteista. Oman tahdon pitää riittää.
Oikeus vapaaseen, turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on ihmisoikeus, ja sen puolustamiseen on tietopohjaiset perusteet. Ja näin on silloinkin, jos ei itse aborttioikeuttaan haluaisi syystä tai toisesta käyttää, koska kysymys on nimenomaan itsemääräämisoikeudesta. Kysymys on siitä, että sen oman tahdon pitää riittää turvalliseen raskauden keskeytykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-20T19:48:26,2022-10-20T19:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_113_189,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_190,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä aborttikeskustelu hieman junnasi paikallaan, ja mietin jo hetken, osallistunko tähän, mutta intouduin kuitenkin osallistumaan tähän keskusteluun edustaja Kankaanniemen esiin ottaman mielenkiintoisen esimerkin pohjalta.
Tämähän on melkoinen tabu tässä yhteiskunnassamme, miten aborttioikeus on vaikuttanut syntyvyyteen ja lapsilukuun Suomessa. Ja ei ole kenties kovin korrektia mutta kuitenkin ehkä hyvin aiheellista kysyä, ovatko suuret ikäluokat ja heidän jälkeläisensä abortoineet omat hoitajansa. Kysymys ei ole ollenkaan niin liioiteltu kuin miltä voisi äkkiseltään kuulostaa. Jos abortoitujen sikiöiden määrä on puolessa miljoonassa, sillä on valtava vaikutus. Meidän täytyy pystyä tällaisia objektiivisia tosiasioita katsomaan silmiin, vaikka eivät ne miellyttäviltä tuntuisikaan. 
Jos aborttilaki onkin 70‑luvulta, niin olettaisin ihmiselämän sinänsä muodostuneen jo vähän aiemmin kuin 70‑luvulla ja sen lainalaisuuksien olleen voimassa jo pidempäänkin kuin 70 tai 700 tai 7 000 vuotta. Eli se kysymys ei ole kovin relevantti. Olkoonkin niin, että tässä päivässä ei kenties ole arkirealismia palata tässä asiassa esimerkiksi sadan vuoden taakse, eikä se ole tarkoituksenmukaista.
Olen aina sanonut, että ajan muutoksia aborttioikeuteen. Se tarkoittaa myös muutoksia lievempään suuntaan. Eli nyt tässä valiokunnan mietinnössä on monta asiaa, jotka loiventavat ja helpottavat tätä asiaa. Se, että isää ei kuultaisi ollenkaan, on suorastaan vääryys. Ei missään tilanteissa kuultaisi, kyllä pitää kuulla — se on vääryys. Se, että kahden lääkärin lausuntoa ei tarvita: no, yksi lääkäri, kaksi lääkäriä, siihen en osaa ottaa erityisen asiantuntevaa kantaa, mutta olettaisin sen keskeisen pointin tässä olevan, onko kysymys subjektiivisesta oikeudesta vaiko ei, eli siitä, saako abortin joka tapauksessa millä tahansa perusteella vaiko ei. 
Ihan miten tahansa tätä asiaa halutaan pyöritellä, puhumme me täällä miten paljon tahansa ihmisoikeuksista, itsemääräämisoikeuksista, vaikka kuinka tahtoisimme niin, että poljemme jalallamme maata, tosiasia kuitenkaan ei muutu mihinkään siitä, että abortissa on aina kysymys viattoman ihmiselämän lopettamisesta ulkoisin keinoin ilman, että se ihmiselämä loppuisi ilman niitä ulkoisia keinoja. Siitä siinä on kysymys. Tätä asiaa me emme millään pääse pakoon, ja tällaisen oikeuden laajentamisesta me tänään keskustelemme. 
Erityisen tuomittavina pidän näitä puheenvuoroja, joita tässä salissa on käytetty — toivon, etten kuule niitä enää koskaan — tällaisista anti-gender-liikkeistä tai vastaavista asioista. Kuten loukkaukset yleensä, ne kertovat kaikkein eniten loukkaajasta itsestään. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] Useimmat niistä edustajista, jotka tällaisia puheenvuoroja tässä salissa ovat tänään käyttäneet, itse tuovat eduskuntaan ja suomalaiseen keskusteluun amerikkalaisia järjettömyyksiä. [Mika Niikko: Juuri näin!] Ja nyt he projisoivat omaa toimintaansa muihin edustajiin syyttäen täysin aiheettomasti ja perusteettomasti heitä tällaisesta toiminnasta. Tällaiselle puheelle ei tule olla mitään sijaa tässä salissa. Se ei ole hyväksyttävää. 
Arvoisa puhemies! Kannatan kansalaisaloitteen hylkäämistä valiokunnan vastalauseen mukaisella tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-20T19:51:03,2022-10-20T19:54:20,Hyväksytty,1.1
2022_113_191,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_192,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Halusin ottaa vielä puheenvuoron. Edustaja Sirénille: Minä olen ymmärtänyt, että ainakaan tässä ruotsalaistutkimuksessa, Södergranin vai Södergrenin tutkimuksessa, mihin pariin kertaan olen viitannut — Ruotsissahan abortti on varsin pitkään ollut varsin yleisesti hyväksytty — ei tullut esiin sellaista, että kyselytutkimukseen osallistujat olisivat nostaneet esille heidän syyllistämistään ja että tavallaan heidän masennuksensa olisi siitä johtuvaa, vaan kyllä abortin läpikäyneitten ryhmässä on paljon tullut esiin se, että on jäänyt yksin. Ei ole saanut riittävästi tietoa, ei ole saanut riittävästi tukea. Ja varsinkin siinä vaiheessa, kun on ehkä myöhemmin sitten saanut tietää, että kyse onkin jo aivan pienen ihmisen näköisestä ihmisestä siellä kohdussa, että kyse ei olekaan solumöykystä, niin se on osalle jyrähtänyt sitten hyvinkin voimakkaasti. Niin kuin sanottu, Suomessa on toistakymmentä vuotta toiminut abortin vertaistukiryhmiä, Itu-työn toimesta esimerkiksi Tampereelta levinnyt ympäri maata, ja siellä on satojen abortin läpikäyneiden naisten ja tyttöjen kertomuksia, ja näkisin kyllä, että heitä olisi syytä kuulla.
Me puhumme itsemäärämisoikeudesta abortin suhteen, mutta aborttihan koskettaa paljon suurempaa joukkoa kuin pelkästään naista ja sitä lasta, pientä ihmisalkua siellä kohdussa. Vaikka monet puhuvat itsemääräämisoikeudesta, niin naisethan eivät voi yksin hoitaa tätä aborttiprosessia, vaan siihen tarvitaan lääkäri, tarvitaan, että lääkäri tekee tutkimuksen, toteaa raskauden keston, tekee ultraäänitutkimukset ja lääkitykset ja niin edelleen. Se koskettaa toisin sanoen terveydenhuoltohenkilökuntaa, se koskettaa lapsen isää, se koskettaa monta kertaa myös läheisiä, isovanhempia, se yllättäen koskettaa varsin suurta joukkoa. Ja kun ajatellaan, että erittäin, erittäin harvoin on kyse tilanteesta, että abortti pitäisi tehdä sen takia, että äidin henki pelastetaan — se on varsinkin Suomen olosuhteissa todella, todella, todella harvinaista — niin näkisin kyllä, että ainut järkevä ja hyväksyttävä tavoite olisi nimenomaan naisten ja tyttöjen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sillä tavoin, että kun toimenpide tiettävästi ei terveyttä ja hyvinvointia edistä, niin kenenkään ei tarvitsisi päätyä sellaiseen tilanteeseen. Toisin sanoen tavoite olisi se, että meillä olisi tietoa ja saataisiin levitettyä myös kaikille nuorille vastuullista toimintamallia ja että käytettäisiin sitä ehkäisyä, jos se lapsi ei ole vielä tervetullut.
Suomessa on ehkäisy saatavilla, Suomessa on jälkiehkäisy saatavilla. Vastuullisesti toimien uskon, että me voisimme saada aborttien luvut murto-osaan nykyisestä, ja se edistäisi myös naisten ja tyttöjen ja terveydenhuollon henkilökunnankin hyvinvointia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T19:54:22,2022-10-20T19:57:40,Hyväksytty,1.1
2022_113_193,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_194,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onko sikiö osa naisen kehoa vai vain naisen kehossa? Tätä olisin kysynyt joiltain edustajilta, jotka sanovat, että naisen itsemääräämisoikeutta rajoitetaan, jos he eivät saa tehdä tämän abortin suhteen kaikissa olosuhteissa niin kuin haluavat. 
Täällä on sanottu, että 12 viikkoa on se oikea raja, jolloin voitaisiin toimia tämän aloitteen mukaisesti oman tahdon mukaisesti. Mutta mistä tämä 12 viikkoa sitten tulee? No, se ehkä tulee nykyisestä lainsäädännöstä, mutta ei se ainakaan biologiasta tule, että ihmisen elämä alkaa vasta 12 viikon jälkeen. Täällä kovasti sitten perustellaan tämän aborttioikeuden höllentämistä sillä, että kyse on vain äidin oikeuksista. Täällä täysin halutaan sivuuttaa keskustelu siitä, että myös syntymättömällä lapsella on oikeuksia. Mehän tiedämme, että jos esimerkiksi syntymätön lapsi jollakin väkivaltaisella tavalla menehtyy tai jollain muulla, niin sehän on koventava peruste myös jossain tuomiossa, koska tunnustetaan, että se elämä, mikä ihmisessä on, on arvokasta, vaikkei se olisi täysin maailmaan asti syntynytkään. 
Siinä mielessä ei pidä loukkaantua siitä, jos puhutaan asioiden oikeilla nimillä. Onko biologia väkivaltaista retoriikkaa, edustaja Honkasalo? Sanoitte näin edustaja Tanukselle, kun edustaja Tanus oli kuvannut ihmissikiön kehitystä. Eihän kyse ole mistään huuhaasta vaan faktoista. Asioista on hyvä keskustella oikeilla nimillä, eikä niistä pidä haavoittua, mutta huomaan hyvin helposti sen, että hyvin moni edustaja alkaa syyttämään niitä edustajia, jotka haluavat puhua asioiden oikeilla nimillä. Jos on omakohtaisia huonoja kokemuksia tässä tematiikassa, ei se oikeuta teitä leimaamaan niitä ihmisiä vanhoillisiksi tai jollakin tavalla yhdysvaltalaiseen aborttilakiin verraten taantumuksellisiksi, vaan teidän pitäisi kestää se menneisyys tai joku muu asia, mikä teidän sydämessänne painaa. 
Nyt on kyse kuitenkin aborttilain uudistuksesta, jolle ei ole täällä tämän päivän aikana esitetty minkäännäköisiä perusteita. Mitkä ne perusteet ovat? Millä tavalla tällä hetkellä naishenkilö, joka haluaa tehdä abortin, on siihen estetty? Millä tavalla? Ei meidän aborttilainsäädäntö estä ketään naista tekemästä aborttia ennen 12:tta viikkoa. Nykyinen lakihan vain mahdollistaa sen, että tämä henkilö saataisiin tuen piiriin, kun hän on kahden lääkärin arvioitavana ennen abortin tekoa. Ja ettehän te halua rajoittaa naisen oikeutta saada asiantuntemusta ja olkapäätä, jonka luona hän voi käydä keskustelemassa siitä tilanteesta...
[Puhemies Matti Vanhanen:  Pyydän puhujaa siirtymään pönttöön. ] ...mitä hän sydämessään harkitsee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-20T19:57:40,2022-10-20T20:01:08,Hyväksytty,1.1
2022_113_195,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Aha. — Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_196,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lainsäädännön päivitystä on tämän keskustelun aikana varsin perusteellisesti perusteltu ja käyty läpi, mutta vielä kertauksena se, että kysymys on ennen kaikkea siitä, että vuosikymmeniä sitten laadittu lainsäädäntö päivitetään vastaamaan tämän päivän käytäntöjä.
Arvoisa puhemies! Päivitetään lainsäädäntö, kehitetään samalla myös palveluita, lisätään tietoa, neuvontaa, parannetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita, varmistetaan ehkäisyn saatavuus, lisätään seksuaalikasvatusta. Näistä olemme samaa mieltä esimerkiksi kristillisdemokraattien edustaja Tanuksen kanssa, ja uskon ja toivon, että näiden tavoitteiden eteen voimme yhdessä tehdä töitä. Näistä palveluista ja niiden kehittämisestä ei kuitenkaan säädetä niissä pykäläkohdissa, joista on kysymys tässä nyt käsittelyssä olevan lainsäädännön päivityksessä ja sen päivityksen tarpeessa.
Kristillisdemokraatit ovat sanoneet julkisestikin, ainakin osa edustajista, että heidän näkemyksensä ei ole ainoastaan vastustaa tätä kansalaisaloitteen mukaista päivitystä, vaan tavoitteena on myös tiukentaa aborttilainsäädäntöä nykyisestä. En tiedä, onko tämä kaikkien kristillisdemokraattien edustajien näkemys, mutta kun aiheesta olen useiden kanssa eri yhteyksissä keskustellut, niin näin olen ymmärtänyt. Joka tapauksessa on selvää, että sellaistakin toivomusta Suomestakin löytyy, vaikkakin varsin vähäisesti tänä päivänä, mutta se kertoo siitä, että lainsäädännön nykytasoakaan ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Silloin kun me puhutaan tasa-arvosta, naisten oikeuksista, ihmisoikeuksista, niin ne ovat oikeuksia, jotka voivat kehittyä joko eteenpäin tai myös ottaa takapakkia. Sen takia meidän pitää olla tarkkana, sen takia meidän pitää puolustaa näitä oikeuksia ja jaksaa käydä tätä keskustelua aina, kun se eteemme tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-20T20:01:08,2022-10-20T20:03:38,Hyväksytty,1.1
2022_113_197,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_198,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, niin kuin edustaja Sirén sanoi. Tätä keskustelua meidän pitää jaksaa käydä, hakea niitä perusteluja ja miettiä, miten me parannamme suomalaisten hyvinvointia jatkossakin ja myöskin mahdollistamme sitten tällaisen lainsäädännön syntymisen.
Täytyy muistaa, kun täälläkin keskustelemme, että kunnioitamme toisiamme ja myöskin kuulemme toistemme näkemyksiä herkällä korvalla, yritämme ymmärtää, vaikka emme aina olisikaan samaa mieltä. Se on erittäin tärkeää, erityisesti tällaisissa kysymyksissä, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia ja koskettavat erityisen vahvasti arvomaailmaa.
Mutta pelkästään arvomaailmasta ei voida puhua, vaan puhutaan myöskin siitä tiedosta ja tieteestä ja siitä asiantuntijaosaamisesta, jota meille tarjotaan. Itse en ole sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, mutta sen mitä olen ymmärtänyt, 52 lausuntoa. Joku teistä voi vastata: onko niin, että enemmistö vai ihan selkeä enemmistö kannattaa tätä lainsäädännön päivittämistä? Olisi hienoa saada siihen vielä vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-20T20:03:40,2022-10-20T20:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_113_199,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_200,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin on niin, että meidän kansanedustajien lainsäätäjinä täällä eduskunnassa pitää pystyä objektiiviseen harkintaan asioiden suhteen, ja on täysin väärin, että omat subjektiiviset kokemukset värittävät liikaa meillä päätöksentekoa tai salikeskustelua. Näin ei saisi olla. Me olemme aikuisia ihmisiä, ja meidän täytyy hoitaa muiden asioita. Jos me emme pysty hoitamaan edes omia asioitamme, miksi me olemme täällä hoitamassa muiden asioita?
Kun puhutaan ihmisoikeuksista, niin sivuutetaan helposti se, että perinteisesti ihmisoikeushierarkiassa on katsottu korkeimmaksi ihmisoikeudeksi oikeus elää. Ainakin oma käsitykseni siitä, kun olen perustuslakivaliokunnan varajäsenenä toista kautta istunut, on se, että oikeus elää on varsin korkealla perusoikeuksien hierarkiassa, ja abortissa puututaan tämän syntymättömän lapsen osalta perusoikeuteen nimeltä oikeus elää. Kysymys on vain siitä tulkinnasta, missä kohtaa se oikeus elää syntyy tälle lapselle. Siitä on erilaisia näkemyksiä, ja laki vetää siihen jossain kohtaa rajaviivan. Mutta tässä, kun puhutaan tällaisesta perusoikeusharkinnasta, sitä ei mielestäni pitäisi sivuuttaa liian kevytmielisesti.
Sen lisäksi haluan tuoda esille aiemmasta puheenvuorostani unohtuneen ja edustaja Tanuksen onneksi muistuttaman asian elikkä sen, että kannatan terveydenhoitohenkilökunnalle omantunnonvapauden säätämistä näissä raskaudenkeskeyttämiseen liittyvissä asioissa. Ihmettelen, miksi tätä asiaa ei voida hoitaa Suomessa kuntoon, kun se monissa eurooppalaisissa verrokkimaissa on jo kunnossa. Eli jos aborttioikeutta helpotetaankin, löysennetään niitä kriteereitä, niin miksi terveydenhoitohenkilökunnalle ei voi antaa samalla omantunnonvapautta tällaisista toimenpiteistä? Me kuitenkin kaikki ymmärrämme, että yleensä lääketieteessä pyritään ihmiselämän pidentämiseen, sairauksien oireiden parantamiseen, ja raskauden keskeyttäminen toimenpiteenä on täysin ratkaisevasti erilainen kuin kaikki muut terveydenhoidon toimenpiteet. Ei siellä yleensä ihmiselämää pyritä päättämään käsitykseni mukaan. Eli miksi tässä asiassa ei voi olla omantunnonvapautta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-20T20:04:45,2022-10-20T20:06:35,Hyväksytty,1.1
2022_113_201,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_202,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on viitattu Puolaan ja Yhdysvaltoihin ja joihinkin muihin valtioihin ja niiden suhtautumiseen aborttiin. Totean, että Puolassa on demokraattinen järjestelmä. Varmasti siinä on puutteita, niin kuin meilläkin on; meillä on sananvapautta vastaan hyökkäyksiä koko ajan, jopa tässä salissa, ja Puolassakin saattaa näin olla. Mutta joka tapauksessa Puolan kansa valitsee oman parlamenttinsa, sejmin, on valinnut viimeiset 30 vuotta vapaana maana, ja Puolan kansa on halunnut sellaiset päättäjät, jotka panevat elämän ykkösasiaksi, ja siksi siellä on sitten kireämpi aborttilainsäädäntö. Meidän tulee kunnioittaa Puolan kansan valitsemien päättäjien valintaa tältä osin eikä käyttää sitä väärin täällä hyökkäykseen perusoikeuksia kohtaan, mikä tässä tapauksessa on se, että demokraattinen valtio päättää itse omasta lainsäädännöstään.
Yhdysvalloissa oli muutaman vuosikymmenen ajan perustuslain tulkinta virheellinen. Eli Yhdysvaltain perustuslaki varmaan sieltä 1700-luvulta lähtien on sisältänyt sen, että aborttilainsäädännöstä päättävät osavaltiot, mutta nyt oli muutaman vuosikymmenen ajan niin, että tätä ei noudatettu, vaan se oli keskushallinnon päätösvallassa. Ja nyt Yhdysvaltain korkein oikeus sitten palautti sen päätösvallan sinne, mihin se perustuslain mukaan kuuluu. Näin voimme todeta, että ei ole aivan kohtuullista se, että me moitimme sitä, jos jokin valtio toteuttaa ja noudattaa omaa perustuslakiaan. Tästä oli tässä kysymys.
Arvoisa puhemies! Totean vielä sen, että tällä syntyvällä lapsella on oikeus elämään, niin kuin edustaja Mäkeläkin tuossa juuri kertoi, olen aivan samaa mieltä. Olen myös vakavasti sitä mieltä, että isää pitää kuulla aina, kun se on mahdollista, abortin yhteydessä. Isä on kuitenkin sen lapsen tietynlainen omistaja, tai jos nyt omistaja on väärä sana, niin kuitenkin hän on siinä vastuussa, ja näin ollen on ihan kohtuullista, että menetellään isää kuullen ja suojellaan elämää sen alusta sen loppuun asti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-20T20:06:36,2022-10-20T20:09:39,Hyväksytty,1.1
2022_113_203,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_204,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, mietin, että kun tässä me puhutaan paljon sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaudesta, onhan se varsin merkillistä, jos tässä maassa jotenkin syytettäisiin ihmisiä, jotka haluavat kunnioittaa ja arvostaa sen pienimmänkin ihmisalun henkeä ja ihmisyyttä, sen ihmisen, jonka kotipaikkana on vielä kohtu. Meillä on ikäihmisiä elämän loppuvaiheessa, jotka tarvitsevat kaiken hoivan ja hoidon ja huolenpidon, ja vastaava tilanne on tietysti siellä elämän alkuvaiheessa. Uskoisin, että nimenomaan tästä joukosta tulevat ne ihmiset, jotka haluaisivat tehdä kaikkensa, että tyttöjen ja naisten ei tarvitsisi joutua siihen epämukavaan ja hankalaan tilanteeseen, että pitäisi miettiä aborttia. Mutta tilanteita on vaikeita, ja joskus elämässä ei ole kuin vaikeita päätöksiä ja ehkä vähemmän vaikea pitää sitten niistä valita. Mutta tiedän kyllä, että raskaita tilanteita on, ajattelipa abortista mitä tahansa. Ja terveydenhuollon henkilökunta toimii, uskoisin, Suomessa ainakin pääsääntöisesti korkealla eettisellä, ammatillisella moraalilla ja on potilaan, asiakkaan tukena, ajattelipa sitten itse asioista mitä tahansa, ja toivoisi, että elämä veisi ja tilanteet menisivät mahdollisimman hyvin eteenpäin.
Sanoisin kuitenkin, että jos ja kun näitä aborttikokemuksia on, niin abortin läpikäyneiden vertaistukiryhmistä ovat monet, sadat ja sadat Suomessakin, saaneet avun. Sitä tapahtunuttahan ei kukaan meistä takaisin saa, mutta se, että käy asiat ja tunteet ja tuntemukset läpi, voi sillä tavalla olla helpottamassa, että historian tapahtumat ja ehkä vuosikymmenten takaiset päätökset eivät ole enää rajoittamassa ja taakoittamassa elämää.
Edustaja Sirén tuossa nosti aborttilain viikkorajoja ja tiukentamisia esiin. Ehkä ette ollut silloin salissa, kun oli puhetta, että meillähän on laiton tila tällä hetkellä aborttien suhteen, koska abortteja tehdään tällä hetkellä suuremmille pienille ihmisille, sikiöille, kun pienempiäkin jo keskenmenojen jälkeen jää henkiin. Voimassa olevan aborttilain mukaan ehdoton viimeinen raja abortin tekemiselle on se viikkoraja, jonka jälkeen hyvässä hoidossa vauva voi jäädä henkiin, ja näitä tilanteitahan meillä on.
Terveydenhuollon henkilökuntaa ajatellen, paitsi eettisten tai uskonnollisten syiden vuoksi meillä on myös esimerkiksi kätilöitä, jotka ovat hoitaneet pitkäviikkoisia abortteja, jotka ovat olleet niin katastrofaalisen traumaattisia — siitä on voinut äiti joutua psykiatriseen hoitoon ja vauvaa ei hoideta, vaikka viereisessä huoneessa keskenmenoa hoidetaan — että kätilö toteaa, että hän ei ikinä voi enää tämmöisessä tilanteessa olla, ja hän joutuu jättämään työnsä, jos ei ole tätä omantunnonvapautta. Ja kun meillä on puute hoitohenkilökunnasta, varsinkin osaavista, niin me emme saisi kyllä menettää yhden ainutta. Siinä mielessä tämä omantunnonvapausasia pitäisi kyllä saada myös, ja siitähän minä olen lakialoitteen tehnyt, viimeksi vuosi sitten taisi olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T20:09:41,2022-10-20T20:13:09,Hyväksytty,1.1
2022_113_205,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_206,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tässä edustajakollega Ovaska nosti keskusteluun oleellisen kulman, sen, että mikä on ollut se suhdeluku siinä, miten asiantuntijatahot ovat suhtautuneet nyt esitettyihin muutoksiin tässä aborttilain päivittämisessä. Ja totean tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä, että ehdottomasti valtaosa on tämän päivittämisen kannalla, ja poimin tästä muutaman, jotka voisin mainita, jotka tämän päivittämisen kannalla ovat. Tätä tukevat muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen UN Women, Miessakit Ry, Naisjärjestöjen Keskusliitto, Suomen Gynekologiyhdistys ja Valvira. Meillä on aika isoja tahoja, jotka ovat täällä asian puolesta, ja aika laajalla skaalalla, ja toivon, että nämä saisivat painoarvoa myös tässä keskustelussa, ja avoimesti suhtauduttaisiin siihen, että meillä on tässä taustalla aika vahva asiantuntijatieto, joka tukee paitsi naisten itsemääräämisoikeutta myös sitä, että me kiinnitetään huomiota siihen henkeen ja terveyteen ja turvalliseen tapaan tehdä niitä abortteja, jos katsotaan, että sille tarvetta on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-10-20T20:13:11,2022-10-20T20:14:27,Hyväksytty,1.1
2022_113_207,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_208,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän edustaja Ovaskan herättämään kysymykseen haluan todeta, että näiden runsaan 30 vuoden aikana, kun täällä olen ollut, olen havainnut, että ei se asiantuntijoiden lukumäärä ja jakautuminen ratkaise. Kyllä se on se asiantuntemus, joka ratkaisee, ja siinä mielessä kyllä... Siis valiokuntaan on helppo kutsua valtava määrä jo etukäteen mietittyjä tahoja, jotka edustavat tiettyä kantaa, ja pyrkiä vastustamaan niitten tahojen kutsumista kuultavaksi, jotka ovat eri mieltä, niin kuin me nyt tämän translain yhteydessä havaittiin: jopa valiokunnan ulkopuolelta pyritään puuttumaan siihen, että tietty valiokunta ei kutsuisi niitä asiantuntijoita, joiden arvelee tai tietää olevan eri mieltä kuin mitä on asianomainen ihminen. Meillä valiokunnat itse päättävät, keitä kutsuvat, ja se on tavattoman tärkeä asia. Lopputulos ei määräydy sen mukaan matemaattisesti, kuinka moni asiantuntijataho on tätä mieltä, kuinka moni vastakkaista mieltä, vaan faktat painavat. Ei ideologia vaan faktat tässäkin tapauksessa pitää ottaa pohjaksi, ja tällä lailla lainsäädäntöä pitää tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-20T20:14:29,2022-10-20T20:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_113_209,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_210,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koponen on aivan oikeassa, että monet suuret tahot ovat olleet kannattamassa tätä aloitetta ja nimenomaan yhden lääkärin vastaanottoa. Ja tokihan on tänä päivänä niin, että iso osa alkuviikkojen raskaudenkeskeytyksistä ja myös sitten myöhemmin tehdään lääkkeellisesti — myöhemmin tosin joutuu synnyttämään — mutta kirurgisia raskaudenkeskeytyksiä, mitä aiemmin tehtiin, eli kohdun mekaanista tyhjennystä, ei tänä päivänä niin paljon tehdä — aika harvoin — niin siinä mielessä se erikoissairaanhoidon poliklinikkaolosuhteissa tehtävä käynti ei ole välttämätön. Mutta sitten jos sieltä asiantuntijoista nostaa esiin niitä tahoja, jotka esimerkiksi ovat vastaanottamassa tyttöjä ja naisia, jotka oireilevat abortin jälkeen — jotka tarvitsevat siellä vahvasti tukea — niin he ovat vahvasti sitä mieltä, että olisi erittäin tärkeää, että psykososiaalinen tuki, riittävä aika ja rauhallinen vastaanotto olisivat jo siinä alkuvaiheessa, kun he miettivät sitä raskaudenkeskeytystä. Monet sanovat, että oma tahto riittää, mutta naisilla välttämättä se, mitä he sanovat — että he ovat miettineet ja tämä asia on selvä, he haluavat abortin — ei välttämättä ole se, mitä he sisällänsä ajattelevat, vaan se voi olla esimerkiksi painostuksen tuloksena se, mitä siellä kotona tai poikakaveri tai puoliso tai vaikka kaikkitietävä äiti on sanomassa 18-vuotiaalle tyttärelleen, ja tytär on toista mieltä.
Eli on tärkeää — näkisin, että nimenomaan naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi — että se, mihinkä päätökseen nainen sitten päätyykin, on harkittu, koska jos asia vaivaa syystä tai toisesta myöhemmin, niin silloin on ne perustelut, minkä perusteella on tehnyt sen päätöksen aikanansa.
Siinä mielessä, jos ajatellaan tätä viivettä, niin Oulussa on ollut jo usean vuoden ajan malli, jossa kaikki raskaudenkeskeytystä harkitsevat ohjataan koulutetulle terveydenhoitajalle, ja he voivat käydä rauhassa siinä määrin asioita läpi kuin nainen haluaa, ja sitten siellä etenee prosessi sinne lääkärille. Ei se ole viive, vaan se on nimenomaan harkittu ja tasapainoinen reitti. Mutta tietysti nämä isot tahot, monet, jotka ovat kannattaneet tämmöistä nopeampaa mallia — ja puhun myös kollegoista, erikoislääkäreistä, gynekologeista — eivät välttämättä ole vastaanottamassa sitten näitä nuoria tai vanhempia naisia, jotka kipuilevat sen tehdyn abortin vuoksi tai sen takia, että he ovat jääneet yksin tai että heitä on painostettu siihen ja niin edelleen. Eli siinä mielessä näkisin, että potilaitten suhteen ja heidän tarpeittensa suhteen ja tämmöisen monella tavalla herkän ja vaativan toimenpiteen suhteen myös ammattihenkilöstön tulisi olla herkillä ja tulisi olla riittävästi tukena, ja sen takia tässä minusta politikoinnille tai ideologiselle vahvalle retoriikalle ei pitäisi olla tilaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T20:16:02,2022-10-20T20:19:16,Hyväksytty,1.1
2022_113_211,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_212,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluaisin tuoda esille näkemykseni siitä, että ei ole suotavaa meidän täällä Suomessa omaa lainsäädäntöämme reflektoida Puolan ja USA:n tekemien päätösten mukaan. Puola ja USA ovat länsimaisia oikeusvaltioita. Puola on EU-maa, Puola on Nato-maa, USA on Nato-maa. Me olemme näiden valtioiden kanssa pyrkimässä samoihin liittoutumiin, olemme niiden kanssa yhteistyössä, ja ne säätävät itse sellaiset lait kuin ne haluavat. USA:n korkein oikeus toteuttaa heidän omassa maassaan oikeusvaltioperiaatetta. Millä oikeudella suomalainen kansanedustaja arvostelee USA:n korkeimman oikeuden päätöksiä? Mikä oikeus meillä on lähteä niihin asioihin puuttumaan?
Mitä tulee valiokuntakuulemisiin, niin on tosiaan niin, että valiokuntakuuleminen ei ole huutoäänestys, eli valiokunta ei tee mietintöä sen perusteella, mitä joku enemmistö asiantuntijoista sanoo. Sellainen prosessi on tuntematon, ja sellaista oletusta ei pidä luoda, että tämän mukaan tultaisiin toimimaan.
Ja mitä tulee valiokuntaan kutsuttuihin asiantuntijoihin, niin nyt on tullut esille sellaista epätervettä ilmiötä, että jopa sosiaalisessa mediassa maalitetaan valiokuntien asiantuntijoita ja väitetään näiden olevan jonkun puolueen asiantuntijoita. Tällainen toiminta on täysin tavatonta. Meillä on jo yksi kansanedustaja tällä hetkellä oikeudessa valiokunnan asiantuntijan integriteetin arvostelusta — jos näin asia voitaisiin ilmaista. Tarvitaanko tänne lisää oikeusjuttuja vai saadaanko tämä asia järjestykseen muuten? Odotan, että eduskunta puuttuu hyvin jyrkästi ja terävästi tällaiseen toimintaan, että valiokunnan asiantuntijoita maalitetaan sosiaalisessa mediassa nimeltä mainittuna. Voi olla jopa, että tähän asiaan puuttunut kansanedustaja on tällä hetkellä salissa, hän voinee kommentoida asiaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-20T20:19:17,2022-10-20T20:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_113_213,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_214,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli pois arvon kollegoilta sikäli, että tälle aborttilainsäädännön päivitykselle on tietopohjaiset perusteet. Siellä on hyvin laajat taustat tämän kansalaisaloitteen takana, hyvin paljon asiantuntemusta, tutkimustietoa tämän kansalaisaloitteen takana, ja ymmärtääkseni valiokunnassa on käyty varsin laajat kuulemiset, joten nimenomaisesti tätä lainsäädäntöä nyt kehitetään ja päivitetään faktapohjaisesti, tietoon perustuen vastaamaan nykyaikaisia käytäntöjä. 
Olen samaa mieltä siitä, että tämän ei pitäisi olla tunnepitoista, henkilökohtaisten mielipiteiden pohjalta tehtävää debattia, vaan pohjataan tilastoituun tietoon, tutkittuun tietoon, asiantuntijatietoon. Näin on valiokunnan enemmistö tehnyt, mietintö on saatu aikaiseksi, siitä on äänestetty, ja toivottavasti pian pääsemme äänestämään myös täällä suuressa salissa naisten oikeuksien puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-10-20T20:21:02,2022-10-20T20:22:22,Hyväksytty,1.1
2022_113_215,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_216,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Halusin vielä ottaa puheenvuoron kahdesta asiasta mainitakseni. Toisaalta tuossa aloitteessa ja moneen kertaan täälläkin on jo sanottu, että raskauden keskeytys pitäisi tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ja tietysti riittävät tutkimukset ja harkinta siinä tulee olla, mutta ehkä olisi hyvä jatkossa myös miettiä sitä, että tämmöisten sosiaalisten syitten perusteella sehän on mahdollinen sinne 20 raskausviikkoon asti, mikä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että viisi kuukautta on jo se pieni ihminen siinä kasvanut, ja kun toisaalta siihen 12 viikkoon ajatellen on sitten jo kolme kuukautta mennyt sitä kasvua, niin eikö tänä päivänä Suomessa pitäisi olla tiedossa, että jos on mahdollisuus raskauteen ja tarvitsee harkita aborttia, niin se 12 viikkoa on jo aika pitkä aika. Mutta tämä on toisen keskustelun paikka kaiken kaikkiaan.
Mutta minkä takia itse asiassa halusin vielä tämän puheenvuoron ottaa, on se, että pitäisikö meidän todellakin miettiä, jos perustuslakiin jotakin mietitään, sen kohdussa kasvavan pienen syntymättömän lapsen perusoikeuksia, oikeus elämään. Mehän kuitenkin tänä päivänä teemme monenlaisia tutkimuksia sille pienelle ihmiselle, joka kasvaa kohdussa. Me voimme ottaa näytteitä, koepaloja, me voimme tehdä jopa toimenpiteitä, jopa leikkauksia niin, että otetaan vauva siitä äidin vatsanpeitteisiin tehdystä viillosta siihen päälle ja tehdään toimenpidettä vauvan kehoon. Eli kun hoitotoimenpiteitäkin tehdään eikä vain diagnostisia tutkimuksia tai näytteidenottoa, niin onhan silloin kyllä hyvinkin jo pienestä yksilöstä ja ihmisestä kyse. 
Tietyllä tavalla näkisin, että se voisi monta asiaa selkeyttää. On ollut ihan eri asia ja tilanne vuosia ja vuosikymmeniä sitten, kun meillä ei ollut käytössä ultraäänitutkimuslaitteita ja monia muita laitteita, joita tänä päivänä on, eikä pystytty tekemään semmoisia tutkimus- eikä hoitotoimenpiteitä, joita tänä päivänä voidaan tehdä kohdussa kasvavalle pienelle ihmiselle.
Eli siinä mielessä nämäkin asiat olisi kyllä syytä ottaa käsittelyyn. Ja ajattelen, että kun ihmisoikeuksista puhutaan, niin niiden ihmisoikeuksien pitäisi olla hyvin laajat ja koskea jokaista yksilöä, olipa se kotiosoite, kasvun ja elon paikka, vielä siellä kohdussa tai sitten jossakin kotiosoitteessa täällä kaupungissa tai maaseudulla tai sitten ikäihmisten kyseessä ollen vaikka hoitolaitoksessa, jolloin kaikki hoiva ja hoito tarvitaan ja annetaan heille, jotka ovat täysin hoidon ja hoivan varassa. Mutta tämä sitten tulevaa ja tulevia muutoksia ajatellen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-20T20:22:23,2022-10-20T20:25:23,Hyväksytty,1.1
2022_113_217,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_218,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellinen asiakohta, myös tämä asia koskettaa suuresti meidän maamme lapsia. Äkillinen ruuan, energian ja liikkumisen hintojen nousu koettelee kovasti monia suomalaisia lapsiperheitä, ja voisi sanoa, että aivan erityisesti lapsiperheitä. Keskustalle on tärkeää, että pidämme huolta lasten, nuorten ja perheiden pääsemisestä kriisien yli. Niin korona-aikana kuin nyt energiakriisin keskellä on ollut hyvä linja koettaa välttää 1990-luvun laman aikana tehtyjä virheitä. Lasten kovien kokemusten jäljet näkyvät usein vielä aikuisiällä — laman jälkeen moni kantaa niitä vieläkin mukanaan valitettavasti.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on Suomessa vakava ongelma. Tutkimusten mukaan pitkäaikaiset toimeentulovaikeudet lapsena aiheuttavat monenlaisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia vielä aikuisena. Taloudellisesti niukoissa oloissa elävät lapset ja nuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä ja jäädä opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle. Suomessa on noin 120 000 pienituloisessa perheessä elävää lasta. Määrä uhkaa nousta merkittävästi elinkustannusten nousun vuoksi.
Arvoisa puhemies! Keskustan aloitteesta suomalaiset perheet saavat ylimääräisen lapsilisän ensi joulun aatonaattona. Se ei vähennä pienituloisimpien toimeentulotukea. Perheitä ei jätetä yksin. Tänään kuulimme valtioneuvoston istunnosta uutisen, että tilanteen vuoksi ensi vuodeksi nostetaan työttömyysetuuksien lapsikorotusta 20 prosentilla ja toimeentulotuen lapsikorotusta 10 prosentilla. Opintotuen huoltajakorotusta taas nostetaan 10 eurolla kuukaudessa ensi vuoden ajaksi. Perheiden hyvinvoinnista huolehditaan myös alentamalla varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi ja korottamalla yksityisen hoidon tuen hoitolisää 100 eurolla. Asumistuen lämmitysnormia korotetaan 57 prosenttia. Nämä ovat tärkeitä toimia. Lapsiystävällisemmän Suomen rakentaminen etenee. Tällä kaudella olemme saaneet jo päätettyä muun muassa keskustan esittämän perhevapaauudistuksen, joka vahvisti äitien, isien ja lasten asemaa. Kotihoidon tuki säilytettiin, vaikka jotkut niin vasemmalta kuin oikealta ovat halunneet leikata sitä.
Arvoisa puhemies! Hallitus päätti viime elokuussa toteutetun ylimääräisen sosiaaliturvaetuuksien indeksikorotuksen kuluttajahintojen äkillisen nousun vuoksi. Tämä korotus ei kuitenkaan koskenut lapsilisää, koska sitä ei muiden, toistuvaluontoisten sosiaaliturvaetuuksien tavoin ole sidottu indeksiin. Siksi keskustan esittämä joulukuun ylimääräinen lapsilisä tulee tarpeeseen, mutta se ei ole riittävä.
Tämä lakialoitteeni esittää, että lapsiperheköyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi, lasten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja lapsiystävällisemmän Suomen rakentamiseksi on perusteltua sitoa lapsilisä pysyvästi indeksiin. Lapsiperhe on yhteiskunnalle monin tavoin tuottoisa investointi. Syntyvyyden nousu helpottaisi muun muassa eläkejärjestelmämme rahoitusta. Erilaisilla toimilla kannattaa luoda lapsi- ja perheystävällistä Suomea.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan tietopalvelun mukaan lapsilisän reaaliarvo on laskenut jopa 34,2–42,4 prosenttia vuodesta 1994. Vuoteen 1993 asti kunnallisverotuksessa myönnettiin lapsivähennys jokaisesta lapsesta sekä yksinhuoltajavähennys. Valtionverotuksessa myönnettiin lapsenhoitovähennys, mikäli huollettavana oli ainakin yksi 3—7-vuotias lapsi. Nämä tuloverolakiin sisältyneet perhepoliittiset verovähennykset poistettiin vuoden 1994 alusta. Vastikkeeksi korotettiin verovapaita lapsilisiä. Lapsilisien reaaliarvo on kuitenkin romahtanut viime vuosikymmeninä. Lapsilisä on ollut sidottuna kansaneläkeindeksiin vain vuosina 2011 ja 2012. Muina vuosina se ei ole ollut sidottuna mihinkään indeksiin. Lapsilisä on tosiaan tällä hetkellä ainoa toistuvaluontoinen sosiaaliturvaetuus, jota ei ole sidottu kansaneläkeindeksiin.
Eduskunnan tietopalvelun selvityksen mukaan lapsilisiä pitäisi vuoden 2022 tasossa korottaa 52—73,7 prosenttia, jos vuoden 1994 reaalitaso haluttaisiin palauttaa. Korotukset tarkoittaisivat esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän 50 euron korotusta, toisesta lapsesta maksettavan lapsilisän 70 euron korotusta ja viidennestä lapsesta maksettavan lapsilisän 113 euron korotusta kuukaudessa. Tietopalvelun mukaan viisilapsisen perheen saamien lapsilisien arvo on yhteensä noin 400 euroa pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön selvityksen mukaan vuonna 2022 kuluttajahintojen nousu vaikuttaa erityisesti pienituloisten ja lapsiperheiden talouteen. Näiden seikkojen takia lapsilisä tulee sitoa indeksiin. Tulee myös laatia ja päättää selkeä ohjelma, jolla lapsilisien reaaliarvo palautetaan vähintään 1990-luvun alkupuolen tasolle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-10-20T20:26:04,2022-10-20T20:32:28,Hyväksytty,1.1
2022_113_219,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_220,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Aittakummulle tämän tärkeän lakialoitteen tekemisestä. Allekirjoitin sen oikein mielelläni. 
Katson aluksi historiamme hämärälle puolelle. Vuonna 1868 Suomessa elettiin hirmuista nälkävuotta. Takana oli useita huonoja satovuosia, sitten tuli vuosista pahin. Nälänhädän seurauksena maahamme syntyi ainoastaan 43 700 lasta. Sen jälkeen syntyvien lasten määrä oli joka vuosi yli 50 000 aina viime vuosiin saakka. Pohjat nähtiin 2019, viime ja toissa vuonna syntyvyys nousi. Heinäkuussa tulleen tiedon mukaan on kuitenkin niin, että kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla syntyi lapsia vähemmän kuin koskaan ennen. Tilasto ennakoi vauvalukua, joka jäisi yhtä alas kuin historiamme surkeimpana vuonna. Se on pysäyttävää, kun ottaa huomioon, että suomalaisia oli silloin alle kaksi miljoonaa ja nyt meitä on huomattavasti enemmän. 
Arvoisa puhemies! Meidän on ratkaistava tilanne. Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. Mutta mistä tämä johtuu? Syntyvyys laski 2010‑luvulla dramaattisesti. Taustalla on varmasti monia syitä. Taloudelliset ajat ovat olleet epävarmat, henkinen pahoinvointi on lisääntynyt, nuoret ahdistuvat ilmastonmuutoksen ja nyt myös turvattomuuden vuoksi, moni ei uskalla perheellistyä. Kun ikäluokka jää pieneksi, se pienentää myös seuraavaa ikäluokkaa, koska perheenlisää saavia on jo valmiiksi aiempaa vähemmän. Ongelma kertaantuu. Vähitellen väestöpyramidi kääntyy päälaelleen ja kansa harmaantuu. Näin meille on kovaa vauhtia käymässä.
Tilanteen voi myös kääntää. Ruotsissa syntyvyys alkoi nousta perhevapaauudistuksen jälkeen vuosituhannen vaihteessa. Virossa syntyvyys on saatu 2010‑luvulla nousuun. Virossa tehtiin tietoinen päätös panostaa lapsiperheisiin. Lapsilisiä nostettiin merkittävästi, mikä synnytti vauvabuumin. 
Arvoisa puhemies! Miksi emme pystyisi samaan? Keskustan tavoitteena on rakentaa Suomesta maailman lapsiystävällisin maa. Se edellyttää konkreettisia tekoja ja päätöksiä lapsiperheiden hyväksi. Lapsilisien sitominen indeksiin olisi ja on juuri sellainen teko. Kuten lakialoitteessa kuvataan, lapsilisien reaalinen arvo on pudonnut jopa yli 40 prosenttia. Lapsilisän ostovoima laskee koko ajan kustannusten noustessa. Muutos tarvitaan nopeasti. 
Useimmissa perheissä lapsilisät menevät suoraan arjen tarpeisiin. Niiden nostaminen olisi valtiovallalta selvä viesti ja tuen osoitus perheellisille ja sellaisiksi aikoville.
Tässä yhteydessä on mukava todeta, että tällä kaudella saimme perhevapaauudistuksen valmiiksi. Se on iso parannus perheiden elämään. Äitien vapaat eivät lyhene, isät voivat käyttää joustavasti perhevapaata entistä enemmän. Myös kotihoidon tuki säilyy.
Eikä sovi unohtaa joulukuussa maksettavaa ylimääräistä lapsilisää. Moni väheksyi tai paheksui tätä ehdotusta. Kysyttiin, miksi ylimääräinen tulonsiirto pitäisi maksaa kaikille tuloihin katsomatta. Maksuton koulutus, äitiyspakkaus, neuvolat ja lapsilisät kuuluvat kaikille perheille ja lapsille. Lapsilisä on tulonsiirto lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Sitä ei ole tarkoitettu tulojen tasaamiseen, mitä varten meillä on toimivammat työkalut. Lapsilisä ei ole kuitenkaan automaattinen etu, vaan sitä haetaan. 
Suurimmalla osalla perheistä lapsilisät tulevat aitoon arjen pyöritykseen. Joulukuun kaksinkertainen lapsilisä paikkaa hintojen nousun tuomaa tukalaa tilannetta perheissä tulevana talvena. Yhteisenä tehtävänämme on poistaa lapsiperheköyhyys maastamme. 
Arvoisa puhemies! Muutakin tarvitaan. Lapsiystävällisyys tarkoittaa myös asenteiden muokkaamista, sitä, että työnantajat suhtautuvat suopeasti työntekijöiden perheenlisäykseen sekä työn ja perhe-elämän joustavaan yhteensovittamiseen. Tarvitaan sitä, että lapset ovat tervetulleita kirjastoon, taidenäyttelyyn, kauppaan tai ravintolaan, missä ikinä liikumme. Hymyillään, kun kohtaamme lapset ja heidän vanhempansa. 
Tarvitsemme myös luottavaa puhetta siihen, että Suomessa on hyvä saada ja kasvattaa lapsia. Sen pitäisi onnistua, koska näin todella on, mutta tehdään maastamme vielä parempi kaikille lapsille ja lapsiperheille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-20T20:32:42,2022-10-20T20:38:45,Hyväksytty,1.1
2022_113_221,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Edustaja Savola poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_222,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on hyvin kannatettava, ja katsoin ihan mielenkiinnolla tuon laskelman siitä, miten tavallaan noiden lapsilisien indeksikorjattu kehitys on kulkenut näiden vuosien kuluessa vertailukohdasta huonompaan suuntaan. En ole aikaisemmin ajatellutkaan, että näin on tapahtunut, mutta niinhän siinä helposti käy, kun jotain asiaa ei sidota indeksiin: sitten hinnat muuttuvat, ja nämä jäävät laahaamaan perässä.
Olen samalla linjalla myös siinä, että lapsilisä on sellainen etuus, jota ei mielestäni pitäisi sitoa saajan tulotasoon. Kyllä tässä maassa on jo tarpeeksi moni asia pilalle verotettu, ja ahkeruudesta ja työn tekemisestä rangaistaan jo riittävästi, niin että olisi edes joitain asioita, jotka irrotettaisiin tästä jatkuvasta patologisesta demariuden kehästä, jota tämä asia edustaa. Ja mielestäni juuri tämä syntyvyys on niin suuri kansallinen kysymys, että ainakin se voitaisiin ottaa omana asianaan irti tästä normaalista hengiltä verottamisen kulttuurista ja tulojen tasaamisesta, koska syntyvyyttä tarvitaan ja kaikki lapset Suomessa, suomivauvat, ovat tarpeen.
Syntyvyyttä on pakko saada lisää tulevaisuudessa. Menneitä virheitä me emme pysty korjaamaan, mutta tulevaisuuteen täytyy panostaa. Ja nämä etuudet eivät näilläkään korotuksilla riittäisi mihinkään verrattuna siihen, mitä ne ovat monessa muussa maassa, joissa on sama ongelma väestön ikääntymisestä ja syntyvyyden alenemisesta. Itä-Euroopan maista meidän tulisi ottaa tässä asiassa esimerkkiä. Edellisen puhujan mainitsema Viro on yksi hyvä esimerkki. Siellä lapsilisiä on nostettu ja ne ovat tällä hetkellä paikalliseen palkkatasoon ja tulotasoon suhteutettuna jo merkittäviä etuuksia, eli niillä on jo jotain oikeaa taloudellistakin merkitystä sen perheen perustamisen ja perheenlisäyksen hankinnan kannalta. Ja käsittääkseni esimerkiksi Unkarissa ne etuudet saattavat olla jopa merkittävämpiä kuin Virossa, eli panoksia on pakko laittaa asiaan.
Asenteestahan tässä lopulta on kysymys. Maailman köyhimmät maat ovat monesti maailman onnellisimpia maita, ja Suomessa onnistutaan olemaan joissain asioissa onnettomia, vaikka olemme maailman rikkaimpien maiden joukossa. Tämä alhainen syntyvyys on enemmän ja vähemmän asennekysymys, johon pitää puuttua myös muilla asioilla kuin taloudellisilla kannustimilla, mutta myös taloudellisia kannustimia on syytä olla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-20T20:38:52,2022-10-20T20:41:09,Hyväksytty,1.1
2022_113_223,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_224,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lapsilisälain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Aittakummulle ja Kinnuselle ja muille, jotka ovat tämän aloitteen tehneet. Totesin tuossa, että myös sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen 11. päivä kesäkuuta tänä vuonna esitti lapsilisien sitomista indeksiin puhuessaan Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa. Ja nyt kun te, arvoisat edustajat, edustatte toista hallituspuoluetta keskustaa, joka vielä on valtiovarainministeripuolue, odottaisin, että nyt hallitus toimisi tässä asiassa, kun kaksi merkittävää puoluetta hallituksen sisältä asiaa on ajamassa. Eli tämä ajatus saa kyllä tukeni.
Edustaja Aittakummulle pieni tarkennus. Taisitte sanoa, että 90-luvun laman aikaan leikattiin lapsilisiä. Näin ei tehty Ahon hallituksen toimesta. Ahon hallitus ei sosiaaliturvaa leikannut, vaan Lipposen ensimmäinen hallitus, joka aloitti 95. Se hallitus toteutti niin sanotun kuuluisan Liisan listan, johon sisältyi yhtenä useasta sosiaaliturvan leikkaustoimenpiteestä myös lapsilisiin kajoaminen. Muistan sen, kun ministeri Huttu-Juntunen asiaa esitteli, ja se oli varmasti vaikea asia vasemmistoliiton ministerille esitellä sellaista asiaa. 
Hyvin mielenkiintoista muuten tämmöinen yksityiskohta, että ministeri Sarkkinen on Oulusta ja te olette Oulun vaalipiiristä, [Pekka Aittakumpu: Oulusta!] Huttu-Juntunen oli Oulun vaalipiiristä ja myös Liisa Jaakonsaari, joka antoi nimensä tälle kuuluisalle Liisan listalle, oli sieltä Oulun puolesta. 
Valitettavasti toimenpiteet, joita vietiin silloin ja joita nyt viedään eteenpäin, ovat vastakkaisia — tai oikeastaan nyt on onnellista, että ne ovat vastakkaisia sille, mitä silloin hallitus teki. No, ymmärrämme, että silloin taloudellisia vaikeuksia oli. Tosin ei enää 90-luvun lopulla, ei silloin olisi mitään tarvetta ollut perusturvaa leikata. Mutta silloinhan Lipposen hallituksen tähtäimessä oli viedä Suomi mahdollisimman nopeasti Euroopan rahaliittoon, eurojärjestelmään, ja jotta siihen oltiin kelvollisia, piti leikata kipeällä tavalla, ja silloin iskettiin myös kaikkein pienituloisimpien sosiaalietuuksiin, mikä oli todella virhe.
Arvoisa puhemies! Vielä totean, että hyvätuloisille maksetaan lapsilisiä, ja suon sen. Mielestäni on oikein hyvä, että nimenomaan hyvätuloiset hankkisivat lapsia ja siitä pieni palkkio annettaisiin, ettei se olisi pelkkä köyhien ilo, jotka sitten eivät ehkä kykenekään tarjoamaan, järjestämään lapsilleen niin hyvää elämää kuin hyvätuloiset. Palkittakoon heitä lapsilisällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-20T20:41:11,2022-10-20T20:44:28,Hyväksytty,1.1
2022_113_225,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan... no, kymmeneen asti meillä on aikaa. — Keskustelu, edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_113_226,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset tästä edeltäneestä puheenvuorosta. Täällä on käyty tärkeätä ja hyvää keskustelua tänään salissa, ja nyt sitten siirrytään hiukan toisenlaiseen asiakokonaisuuteen.
Tässä tekemässäni aloitteessa perintökaarta ehdotetaan muutettavaksi siten, että testamentti on laadittava kirjallisesti ja jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin eli nykyisin Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle. Tämähän on käytäntö jo nyt avioehtojen kohdalla. Tällä muutoksella varmistettaisiin se, että testamentin oikeellisuudesta ja olemassaolosta ei jää epäselvyyttä ja saatavilla on aina ajantasainen testamentti.
Nykyään testamentin säilyttäminen on tekijän itsensä vastuulla. Niitä saatetaan säilyttää vaikkapa piirongin laatikossa muiden sekalaisten papereiden joukossa. Tämän vuoksi perinnönjaon yhteydessä voi tulla epäselvyyksiä siitä, onko tekijä ollut oikeustoimikelpoinen testamentin tehdessään, onko kenties tehty useampia testamentteja ja mikä niistä on viimeisin versio. Äärimmäisissä tapauksissa epämieluisaksi koettu testamentti on voitu myös tarkoituksella hukata — näitä esimerkkejä on lukemattoman paljon, valitettavasti.
Testamenttien moitekanteita käsitellään käräjäoikeuksissa noin sata vuodessa. Tällä lakialoitteella pyritään merkittävästi vähentämään näiden mahdollisesti hyvinkin riitaisten ja perillisten välejä vuosiksi rikkovien oikeuskäsittelyjen määrää. Nämä oikeuskäsittelyt ovat usein äärimmäisen epäselviä, koska luonnollisestikaan perinnönjättäjä ei enää itse ole omaa näkökulmaansa kertomassa.
Lakimuutoksella maistraatin tehtäväksi jäisi testamenttia tehdessä varmistaa tekijän oikeustoimikelpoisuus, ja maistraatti toimisi myös viran puolesta todistajana. Tällöin poistuisi myös tarve hankkia esteettömiä todistajia.
On todennäköistä, että perinnönjaon epäselvyydet lisääntyvät tulevaisuudessa. Ihmisten elinikä pitenee, ja myös uusioperheiden määrä kasvaa. Avioeroja on jo nyt tavattoman paljon, eikä tälle kehitykselle ole valitettavasti näköpiirissä muutosta. Tällainen kehitys on omiaan lisäämään perinnönjakoon liittyviä riitoja, ellei lakia muuteta. Tiedämme, että käräjäoikeudet ovat jo nyt ruuhkautuneet ja kroonisessa resurssipulassa. Testamenttien tallettaminen maistraattiin siis säästäisi tuomioistuinten resursseja, osapuolten oikeudenkäyntikulut vähenisivät, ja perinnönjakoprosessi nopeutuisi. Lakimuutoksella olisi lisäksi positiivinen vaikutus oikeusvarmuuteen.
Arvoisa herra puhemies! Siirtymä nykykäytännöstä tähän lakialoitteessa esitettyyn uuteen malliin ei varmasti ole aivan kivuton. Joku voi nähdä uuden järjestelyn tekevän testamentin tekemisestä monimutkaisempaa. Aiemmin testamentteja on tehty ehkä tutun lakimiehen ja tuttujen todistajien tuella. Testamenttien tekeminen on ehkä jätetty aivan viime tippaan sairaalavuoteelle. Tällaista loppuvaiheessa tehdyn testamentintekijän oikeuskelpoisuutta on matala kynnys lähteä kiistämään, jos perillisiä ei tällainen viimeinen tahto miellytä.
Lakialoitteella esitetyllä muutoksella on toivoakseni kuitenkin kannustettava siihen, että testamentit tehdään ajoissa. Ei ole oikeastaan mitään syytä jättää viimeisen tahdon tekemistä elämän viimeisille hetkille. Ei avioehtojakaan, ainakaan normaalisti, tehdä juuri ennen eroa. Testamenttimenettely on tässä digitalisoituvassa maailmassa siirrettävä vastaamaan nykyajan menetelmiä.
Ja samalla haluan kiittää kaikkia lakialoitteen allekirjoittajia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-10-20T20:44:50,2022-10-20T20:49:15,Hyväksytty,1.1
2022_113_227,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_228,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Meillä on ollut tänään aika tiukkoja aiheita, joissa on käsitelty lähes koko elämänkaarta. Ensin täällä käsiteltiin aborttilainsäädäntöä, joka kohdistuu elämän alkutaipaleelle, sen jälkeen siirryttiin kasvuvaiheeseen ja lapsilisiin, ja nyt olemme tässä täysistunnonkin loppupuolella päässeet myös elämän ehtoopuolelle eli testamenttiin, ja nyt siis käsittelemme perintökaarta.
Edustaja Koskelan tekemä lakialoite on tärkeä, sillä voimassa olevan lain mukaan Suomessa testamenttia ei rekisteröidä mihinkään julkiseen rekisteriin. Vainajan viimeinen tahto voi siten jäädä jopa sattuman varaan sen suhteen, löytyykö testamentti ennen perinnönjakoa.
Perintökaari perustuu siis kahteen epävarmaan olettamaan: Ensiksi kysymys on pohjimmiltaan sattumasta eli siitä, onko testamentti ylipäätään löydettävissä eli tuleeko se vastaan vaikka patjan välistä, kun asuntoa siivotaan. Toiseksi se perustuu mahdollisten perillisten rehellisyyden varaan. Mitä jos sen löytää ihminen, jolle tehty testamentti onkin epäedullinen? Tästä on lukuisia esimerkkejä, joista tuoreimmasta uutisoitiin muutama tunti sitten, kun julkisuudesta tutun Janita Lukkarisen testamenttia epäillään väärennetyksi, mistä on nyt sitten nostettu syyte.
Tämänkaltaisista omaisille raskaista tilanteista päästäisiin, jos edustaja Koskelan ehdotus tulisi voimaan. Myös Asianajajaliitto on ollut samoilla linjoilla, ja onhan niin, että avioehtokin rekisteröidään, kuten edustaja Kankaanniemi hyvin tietää.
Oikeusministeriön asettama työryhmä on esittänyt asiaa jo vuonna 2004, mutta jostakin syystä tätä asiaa ei ole vieläkään saatu korjattua. Viimeksi asiaa on käsitelty Antti Häkkäsen ollessa oikeusministerinä. Silloinkaan asiaa ei valitettavasti saatu kuntoon. Osoitan siis viestini oikeusministeriöön, että harkinnan aika on vihdoin ohi ja on ryhdyttävä toimeen. Kuten lakialoitteessa mainitaan, tämä tulisi säästämään tuomioistuinten muutenkin rajallisia resursseja. Epäselvyydet ja erimielisyydet olisi huomattavan paljon yksinkertaisempaa ratkaista, kun testamentin olemassaoloa tai sen sisältöä ei voisi nykyiseen tapaan kiistää. Meillä on aivan liikaa erilaisia moitekanteita tähän liittyen.
Arvoisa puhemies! Jos testamentti rekisteröitäisiin maistraatissa notaarin läsnä ollessa, se myös varmentaisi, että testamentti on tekijän tahdon mukainen. Samalla kuitenkin tulisi ratkaista, miten niin sanottu hätätilatestamentti toteutettaisiin silloin, kun vainajan tila estäisi omaehtoisen rekisteröinnin. Testamentin muuttaminen olisi tarkoituksenmukaista, jos aina viimeiseksi maistraattiin eli nykyään Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröity versio tulisi voimaan. Näin huomioitaisiin se, että vainajan tahto muuttuu tai täsmentyy. Tämä on oikeusturvan ja oikeusvarmuuden kannalta hyvin tärkeää.
Arvoisa puhemies! Rekisteröinti todennäköisesti johtaisi siihen, että testamentteja tehtäisiin elämänkaaren aikana aikaisemmin, kuten esittelypuheessa mainittiin. Kannatan lämpimästi tehtyä lakialoitetta, jota edustaja on hyvin perustellut ja josta ilmenee tekijän aiempi historia muun muassa pastorina, jossa roolissa perintökaaren muodostamat haasteet vainajan omaisille ovat hyvin konkretisoituneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-10-20T20:49:18,2022-10-20T20:53:33,Hyväksytty,1.1
2022_113_229,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_230,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite tästä testamenttien rekisteröinnistä on mielestäni kannatettava ja sinänsä nykypäivää tässä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tulee mieleen lähinnä se, että kun ihminen voi tehdä Omakannassa hoitotestamentin, niin jos sellainen on meillä mahdollista, että sen pystyy tänä päivänä tekemään, kuka tahtoo, miksei sitten omaisuuden suhteen testamenttia pystyisi tekemään.
Perintökaari on lainsäädäntönä varsin antiikkinen, näin olen antanut itseni ymmärtää, ja testamentin laatiminen tänä päivänä on varsin kankea ja vanhakantainen prosessi. Ja perinnöt ovat nykyään monesti myös niin suuria, että niihin saattaa kohdistua erilaisia intressejä, joten siinäkin mielessä tällainen selkeyttäminen olisi tarpeen.
Mielestäni myös tämä ajatus siitä, että testamentin todistajana voisi toimia maistraatti, on hyvä, koska siinä ei ainakaan synny mitään epäilystä silloin todistajien esteellisyydestä tai vastaavia ongelmia todistajien paikalle saamisesta. Tietenkin voi olla niin, että tämän järjestelmän rinnalle jäisi edelleen mahdollisuus sen perinteisen testamentin tekemiseen. Eli jos tällaista digitaalista rekisteröityä testamenttia ei maistraatista löytyisi, niin sitten toissijaisena menettelynä selvitettäisiin, löytyykö henkilöltä tällainen perinteinen kirjallinen testamentti jostain. Mutta tämä on varmasti kehittämiskelpoinen lakialoite, ja toivon sille menestystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-20T20:53:33,2022-10-20T20:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_113_231,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_113_232,113/2022,2022-10-20,15.59,20.56,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perintökaaren muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloite on erinomainen, ja puheenvuorot, jotka kuultiin, ovat hyvin perusteltuja. Nyt on kuitenkin valitettavasti niin, että elämme tämän vaalikauden loppuvaiheita ja on vähäistä suurempi arvio siitä, että nykyisen hallituksen aikana oppositiosta tehty hyväkään lakialoite ei saavuta määränpäätään vaan jää kuolemaan vaaleihin. Siksi vetoan Suomen kansaan, että kansa äänestää edustajat Koskelan, Junnilan ja Mäkelän eduskuntaan seuraavalle kaudelle ja heistä ainakin kaksi on ministerinä, jolloin sitten kahden voimalla vähintään [Vilhelm Junnila: Testamenttaatko äänet?] se on vietävissä hallituksen esityksenä läpi seuraavassa eduskunnassa. Näin tämä erinomainen perintökaaren muutos ja tuonti nykyaikaan eli digiaikaan sieltä 1800-luvulta voisi toteutua. Uskon, että se olisi Suomen kansan etu ja osa siis tätä digiyhteiskuntaa, jota perussuomalaiset vahvasti kannattavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_113+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-20T20:55:00,2022-10-20T20:56:18,Hyväksytty,1.1
2022_114_1,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_114_2,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloite ilotulitteiden käytön kieltämisestä on tänään käsittelyssä. Oikeastaan alkuun haluaisin sanoa ihan yleisesti näistä kansalaisaloitteista: Nämä puheenvuorot yleensä alkavat sillä, että me kiitämme aktiivisia kansalaisia kansalaisaloitteiden tekemisestä ja niin poispäin, mutta tänään haluan nostaa esille edustaja Myllykosken kanssa esillä pitämäni huolen siitä, että nämä kansalaisaloitteet nollaantuvat vaalikausittain. Erityisesti tällä kaudella, kun meillä on ollut päällä korona, meillä on ollut paljon poikkeuksellista työtä täällä eduskunnassa ja meidän työskentelyämme on myös jouduttu tämän tautitilanteen takia rajoittamaan, myös näiden kansalaisaloitteiden käsittely on ruuhkautunut. Ja me olemme edustaja Myllykosken kanssa valmistelleet myös lakialoitetta siitä, että tulevaisuudessa voitaisiin muuttaa tätä lainsäädäntöä niin, että kansalaisaloitteet eivät vanhenisi tässä taitekohdassa. Ymmärrän sen, että hallituksen esitykset vanhenevat, sillä hallitukset vaihtuvat vaaleissa, mutta onneksi kansaa ei vaaleissa vaihdeta vaan kansa on sama myös vaalien jälkeen. Toivon, että tätä voitaisiin vakavasti pohtia tämän aloitteen kautta, johon voisivat yhtyä eduskunnasta vaikkapa kaikki halukkaat, toivottavasti enemmistö, mutta myös hallituksen toimesta.
No sitten tähän ilotulitealoitteeseen. Tämä on aihe, josta itsellenikin tulee aika paljon palautetta. Olen hevosharrastaja, ja tietysti hevostallit ovat yksi kohde, missä ilotulitteet aiheuttavat huomattavan paljon huolta ja harmia. Toinen ovat tietysti koirat, jotka myös reagoivat rajusti ilotulitteisiin. Uskoisin, että niistä tämä kansalaisaloite on myös liikkeelle lähtenyt eli huolesta meidän eläimiämme kohtaan ja siitä, miten niihin voitaisiin vastata.
No, ratkaisuksi on esitetty täyskieltoa. Olisiko se järkevä ratkaisu? Itse suhtaudun vähän niin, että ei olisi, sillä nämä kaupunkien järjestämät yhteiset ilotulitukset, jotka tämänkin jälkeen olisivat mahdollisia, toki tulisivat palvelemaan kaupungeissa asuvia, mutta meillä on laaja maaseutu ja itse soisin, että myös siellä lapsilla ja lapsiperheillä, ja miksei aikuisillakin, olisi tällainen mahdollisuus nauttia ilotulituksesta. Voisiko aikaa rajata, nostan sen keskusteluun. Tarvitaanko näinkään pitkää ilotuliteaikaa kuin tällä hetkellä on, vai voisiko sen tehdä selkeämmin sinne lähemmäksi... — Tulen, puhemies, jatkamaan hetkeksi sieltä. [Ben Zyskowicz: Ei se ole välttämätöntä! — Jussi Halla-aho: Asia tuli jo selväksi! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa herra puhemies! Niin, yhtenä vaihtoehtona voisi ajatella sitä, että rajaisimme enempi tätä aikaa, jolloin ilotulitetaan, mutta en haluaisi tehdä sellaista mallia, että maaseudulla asuville, missä ei ole näitä yhteisiä isompia ilotulituksia, ei tätä mahdollisuutta olisi lainkaan. Mutta ymmärrän myös sen, että ehkä olisi hyvä tarkastella tarkemmin näitä alueita, missä se ilotulitus tapahtuu, ja sitä, millä tavalla sitä tehdään. Ja toki tässä soisi, että meillä olisi ilotulittajina enempi vastuuta läheisiämme kohtaan mutta myös eläinystäviämme kohtaan, ja voisimme ajatella niin, että jos lähipiirissä on esimerkiksi hevostalli tai muita kotieläimiä, niin silloin tätä voitaisiin enempi rajoittaa.
No sitten varmasti yksi, mikä nousee esille, on se, tarvitaanko välttämättä niin äänekkäitä ilotulitteita. Se olisi myös monessa tilanteessa ratkaisu, että se pauke ei olisi niin kova, vaikka sitä iloa ilotulitteen kautta muuten voitaisiin hakea. Olisin valmis itse pohtimaan myös tätä äänikysymystä. Ja aika ajoin meillä nousee esille, vaikka nyt energiakriisistä puhutaankin, myös se, että tätä juhlintaa voidaan tehdä myös erilaisilla valoilla. Meillä on olemassa hienoja esimerkkejä siitä, miten valoilla voidaan saada aikaan samanlaista iloa vuodenvaihteeseen kuin ilotulitteilla on tehty.
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä valiokunta on tehnyt hyvää työtä, ja lopputulemana on se, että asia on syytä jatkotyöstää niin, että löydettäisiin keinoja, millä tämä tasapaino säilyisi niin hevosten, koirien ja muiden kotieläinten kuin myös ihmisten suhteen, ja uskon, että esimerkiksi näillä esille nostamillani muutoksilla ja toimenpiteillä sellainen olisi löydettävissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-21T13:00:57,2022-10-21T13:06:14,Tarkistettu,1.1
2022_114_3,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_114_4,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis kansalaisaloite pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi ja talousvaliokunnan mietintö asiasta. Pidän tärkeänä tätä kansalaisaloitetta ja hyvänä myös mietinnön tekstiä. Täällä muun muassa sanotaan, että valiokunta pitää käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta erittäin merkittävänä keskustelunavauksena ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. Pidän myös hyvänä, että valiokunta esittää lausumaehdotuksen, jossa todetaan, että eduskunta edellyttäisi, että työ- ja elinkeinoministeriö selvittää kattavasti eri vaihtoehtoja ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Myös itse olen koiraihminen, ja olen seurannut läheltä myös monen muun ystäväni eläinten käyttäytymistä ilotuliteaikaan, ja kyllähän siellä aika kovia tilanteita välillä on. Ihmiset menevät jopa hotelleihin siksi aikaa, että voivat pitää eläimet pois siitä ilotulitusräiskeestä. Eli on tärkeää, että mietimme ja pohdimme sitä, millä tavalla yhteiskunta voi olla rauhallinen myös ilotulitteiden aikaan. Eivätkä ainoastaan eläimet vaan myös ikääntyneet — työskennellessäni pitkään ikääntyneiden parissa, erityisesti yöhoitajana, muistan uutenavuotena ne hetket, kun muistisairaat ihmiset eivät tienneet, onko kysymyksessä sota vai mikä tilanne, erityisesti 90-luvulla, jolloin ilotulitteiden määrä oli mielestäni vielä suurempi ja ehkä myös kellonajat, milloin räjäyteltiin, olivat vielä laajempia.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille tapaturmien ennaltaehkäisyn. Meillähän silmävammat, ja toki myös muut vammautumiset, ovat vuosittaisia näiden räjähteiden kanssa. Vuosina 2019—20 oli viisi tapausta, mutta sitä ennen tapauksia on ollut enemmän. Siellä muun muassa 2009—2010 oli 47 silmävammaa. Tänä vuonna, 2022, Suomen Silmälääkäriyhdistys kertoi, että tapauksia oli enemmän kuin aikaisempina vuosina eli 22 tapausta, joista sairaalassa hoidettiin 20. Vaikeimmat vammat vaativat leikkauksia, ja seurauksina oli muun muassa näköhaittoja. Toki ilotuliteräjähteet aiheuttavat myös muita vammoja kasvoihin: kasvoluumurtumia, silmän puhkeamisia, tärykalvon repeytymiä ja molemminpuolisia kuulovammoja. Eli kyllä kyseessä on todella vakavia vahinkoja, kelle ne osuvat kohdalle. Mutta toki tärkeää on ihmisten itsensä huolellisuus suojalasien käyttämisessä, koska esimerkiksi täällä Silmälääkäriyhdistys kertoi, että vain yhdellä henkilöllä tänä vuonna loukkaantuneista oli käytössä suojalasit, eli korostaisin sen tärkeyttä ilotuliteräjähteiden myyjille, että aina muistutettaisiin suojalasien käytöstä. 
Toinen asia, minkä haluan nostaa esille, ovat tulipalot ja hälytykset ja erilaiset syttymissyyt, sillä ilotulitteiden arvioidaan aiheuttavan hyvin monia tulipaloja. Tilastojen mukaan 2019—20 oli 92 tulipaloa, vuosina 2018—19 oli 60, ja siitä kun mennään esimerkiksi vuoteen 2008, niin oli peräti 236 tulipaloa. Eli tarkkana pitää olla meidän kansalaisten myös sen seurannassa, että kiinnitetään huomiota esimerkiksi puutaloalueilla siihen, mikäli räjähteitä ammutaan hyvinkin lähellä asutusta, että ei synny mitään tulipaloja, esimerkiksi vinttipaloja. 
Siinä mielessä tärkeä aihe, ja toivon todellakin, että eri vaihtoehtoja turvallisuuden parantamiseksi ja kehittämiseksi viedään eteenpäin. Se on meidän kaikkien etu, ja myös puhutaan kustannuksista, eli jokainen vamma, mitä tapahtuu, jokainen leikkaus, mitä tarvitaan, on kustannuserä. Siinä puhutaan toki rahasta, mutta myös inhimillisestä kärsimyksestä. Kiitos kansalaisaloitteen tekijöille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-10-21T13:06:17,2022-10-21T13:10:34,Tarkistettu,1.1
2022_114_5,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_114_6,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite ilotulitusten kieltämisestä: Ensin kiitän tietysti näitä kansalaisaloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Aina kun tulee kansalaisaloite tänne meille eduskuntaan, niin se tarkoittaa, että siitä asiasta, josta se on tehty, kansalaiset ovat huolissaan ja siellä on todennäköisesti epäkohta asiassa. Niin tässäkin.
Tämä on tullut monasti esille varmaan henkilökohtaisestikin monien edustajien sähköposteissa ja yhteydenotoissa. Ja niinhän se on: toisten ilo on toisten kärsimys. 
Ilotulitteista kärsivät tietysti hyvin paljon eläimet: villieläimet, lemmikkieläimet, tuotantoeläimet. Nykyään on ihmisillä noin 750 000 koiraa. Jos ei itsellä ole, niin jokainen varmaan tuntee henkilöitä, jotka joutuvat valmistautumaan varsinkin uudenvuoden aattoa varten, että mihin laittavat koiransa, kun alkaa tämä tulitus.
En kieltäisi kuitenkaan ilotulitusten pitämistä kokonaan, koska monet tietysti iloitsevat uudestavuodesta ja jopa venetsialaisista, mutta keskittäisin ne maaseuduilla kuntien yleisiin pitopaikkoihin, ja myös kaupungeissa, koska haavereita sattuu myös niille henkilöille, jotka ilotulitteita haluavat räjäytellä. Valitettavasti myös alaikäisille tämä on sellainen tilanne, että heillekin tapahtuu näitä haavereita: silmävammoja, käsivammoja. Se ei ole mikään pieni juttu; voi olla, että loppuelämän joutuu kärsimään. Suojalasit tulivat pakollisiksi 2009, mutta niitä ei valitettavasti kovin usein edes käytetä. Se on ongelma.
Rajaisin tosiaan tätä käyttöä. Syynä on se, että liian paljon tulee ongelmia, varsinkin eläinten suhteen. Itselläni on pari koiraa, ja muistan, kuinka esimerkiksi pari vuotta sitten olin yöllä kahdelta koirien kanssa ulkona ja vieressä pamahti niin, että toinen koira lähti täysillä, remmi irtosi kädestä ja lähti menemään, ja kesti vähän aikaa ennen kuin koira tuli kotiin. Ja mitä se sitten tuottaakaan muille, kuten tuotantoeläimille. Hevostilakin on siinä lähellä, ja siellä on aina valmisteluja ennen uuttavuotta. 
Eli tarvitsemmeko yleisesti näitä ilotulituksia? Kun vertaa niiden haittoihin, niin rajata pitää. Tämä aikajana — kuudesta onko se nyt yhteen vai mihin se on — milloin saa, ei pidä. Ilotulitteita räjäytellään jo keskellä päivää ja myös seuraavana päivänä, eli se ei pidä, se aikaraja. Ja koska nämä säännöt eivät pidä, niin olisin sitä mieltä, että rajoitteita pitää asettaa mutta ei ihan täyskieltoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-21T13:10:36,2022-10-21T13:14:38,Tarkistettu,1.1
2022_114_7,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Rantanen, Mari, poissa. [Mari Rantanen: Olen paikalla!] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_114_8,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käyn joka uudenvuoden alla mielenkiintoisen keskustelun Facebookissa, pääsääntöisesti erään entisen poliisikollegani kanssa — terveisiä vaan Oksaselle — näistä ilotulitteista, ja päädymme aina siihen samaan lopputulemaan, että hän haluaa pitää hauskaa ja ilotulittaa ja itse olen tämä niuho, joka on varsinainen ilonpilaaja. No, vitsit sikseen tässä asiassa, mutta olen työskennellyt pelastustoimen ensihoidossa lähestulkoon 20 vuotta, ja siellä kyllä valitettavasti joka uusivuosi vammautuu ihmisiä. Siellä on sekä palovammoja että silmävammoja, ja muitakin vammoja tulee, ja se on tietysti, erityisesti kun puhutaan lapsista ja nuorista, inhimillinen kärsimys. Jos tulee vaikkapa lopunikäinen silmävamma, niin se on kohtuutonta siitä ilonpidosta, jota näillä ilotulitteilla haetaan.
Sitten toinen kysymys ovat nämä karvaiset ystävämme ja perheenjäsenemme, jotka valitettavasti perin usein näissä tilanteissa kärsivät. Meillä on niitä eläimiä, jotka pelkäävät, ja heille on varsin luontaistakin pelätä tämmöistä pauketta. Itse asiassa edustaja Juvonen nosti esiin hyvän pointin, nyt varsinkin tässä hetkessä, kun hän kuvasi sitä, kuinka muistisairaat eivät tiedä, onko kysymys sodasta vai ilotulittamisesta, ja se on syytä ottaa huomioon. 
Itse olisin valmis täyskieltoon, mutta ymmärrän sen, että se on myöskin kohtuuton vaatimus. Toivoisin itse, että tässä päästäisiin siihen, että julkisyhteisöt tai yhteisöt muuten voisivat ilotulituksen järjestää, jolloin ne olisivat kaikkien siviilien käsistä pois, ja tällöin me välttyisimme sekä vammoilta että siltä pitkäaikaiselta ja vääränlaiselta paukutukselta, josta tulee sekä terveydellisiä ongelmia, eläinten ongelmia että myös esimerkiksi palovahinkoja. Kun tässä nyt edustaja Heinonen kuvasi, että pitäisi maaseudulla olla mahdollisuus ilotulittaa, niin siellä on kuitenkin kuntakeskukset, joihin voidaan kokoontua näitä katsomaan, eli uskoisin, että tähän olisi mahdollisuus löytää järkevä lopputulema, kunhan vain sille riittävä poliittinen tuki saadaan. 
Tämä kansalaisaloite kulki nimellä ”Rajat räiskeelle”, ja se tietysti sopii erinomaisesti perussuomalaisten pirtaan, jotka ovat monessa muussakin asiassa todenneet, että tarvitsemme jotain rajaa. [Ben Zyskowicz: Te räiskitte sanoilla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-10-21T13:14:40,2022-10-21T13:17:47,Tarkistettu,1.1
2022_114_9,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_114_10,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin lämmin kannatus sille, etteivät kansalaisaloitteet raukenisi vaalikauden vaihtuessa. Tätä toki on jo aiemmin selvitetty — edustaja Heinonen sen varmasti tietää — mutta keino olisi hyvä löytyä.
On valitettavaa, että talousvaliokunta joutuu hylkäämään Rajat räiskeelle ‑kansalaisaloitteen, mutta — jottei pettymys olisi liian suuri — tämä on useimmiten se prosessi kansalaisaloitteiden kanssa, sillä lainvalmisteluun vaaditaan riittävät, kattavat selvitykset ja valmistelu. Tässä kansalaisaloitteessa ehdotettiin myös kahta asetusmuutosta, ja tätä asetuksenantovaltaa meillä ei myöskään ole. Valiokunta on kuitenkin ottanut tärkeän aloitteen vakavasti ja asettaa jatkovalmistelulle vaatimukset, vaikkei yksi yhteen siihen yhdykään.
Valiokunta pitää käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta erittäin merkittävänä keskustelunavauksena ilotuliteturvallisuuden parantamiseksi. Keskustelua on toki eläinten omistajien kesken ja luontojärjestöjen taholta käyty aiemminkin, mutta on hyvä, että eduskuntakin tämän nyt noteeraa. Valiokunta kannattaa tavoitetta vähentää ilotulituksista aiheutuvia haittoja ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Valiokunta katsoo, että kansalaisaloitteen sisältämää ehdotusta on syytä käsitellä työ- ja elinkeinoministeriössä osana ilotuliteturvallisuussääntelyn laajempaa kokonaistarkastelua. Se, että tästä tehdään lausuma, tarkoittaa sitä, että eduskunta myös seuraa asian etenemistä. Toivottavasti toimia, tiukkojakin toimia, ilotulitusten haittojen rajoittamiseksi tehdään jo ennen vuodenvaihdetta, vaikka tämä lainsäädännön valmistelu viekin pidempään aikaa.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännössä ja lupakäytännössä on puutteita, esimerkiksi siinä, että yksityisille tahoille myönnetään lupia järjestää ison mittakaavan ilotulituksia herkillä luontoalueilla. Ilotulituksia on saatu järjestää jopa keskellä lintujen pesimäkautta tai tärkeillä vesilintujen talvehtimispaikoilla. Ilotulitus voidaan järjestää myös ilman kunnollista varoitusta paikkakuntalaisille. Vähimmäisvaatimus voisi olla, että paikkakuntalaisille ilmoitetaan vähintään viikkoa aikaisemmin tarkasti aika, paikka ja melutaso, jolloin ainakin koiranomistajat pystyvät aluetta välttämään.
Ilotulitusten haittoja on ryhdyttävä hillitsemään välittömästi. Tällaisia keinoja on lukuisia, esimerkiksi desibeleiltään kovimpien paukkujen kieltäminen sekä myynti- ja paukutteluaikojen rajoitukset. Ja kuten aiemmista puheenvuoroista tuli jo esiin, tarvitaan myös tarkempaa valvontaa. Paukuttelulle tulisi varata tietyt alueet, joilla niistä on vähiten haittaa — eli kauas asuintaloista, koirapuistoista, vanhainkodeista ja herkiltä luontoalueilta, lintujen yöpymispaikoilta ja vesilintujen suosimilta talvehtimispaikoilta.
Yksityishenkilöihin kohdistuvien rajoitusten lisäksi tarvitsemme rajoituksia myös ammattilaisten suorittamiin ilotulituksiin. Julkiset ilotulitusnäytökset ehkäisevät yksityishenkilöiden arvaamattoman räiskyttelyn aiheuttamia haittoja. Toisaalta julkisissa tai ammattilaisten suorittamissa näytöksissä melutaso on kaikkein korkein ja pamaukset kuuluvat pahimmillaan kymmenien kilometrien päähän. Julkisten ilotulitusten järjestämiseen tulisi myöntää lupia lähinnä virallisille tahoille, ei yrityksille, vain erityisiin juhlatilaisuuksiin ja tietyin ehdoin. Ehtoihin tulee kuulua riittävä ennakkotiedotus ajasta ja paikasta sekä paikan, ajankohdan ja ilotulitteiden valinta siten, että haitat ihmisille, eläimille ja ympäristölle minimoidaan.
Ilotulituksille on jo olemassa vaihtoehtoja. Esimerkiksi meillä Espoossa järjestetään tällainen kaupungin taholta organisoitu laseresitys, joka aiheuttaa paljon vähemmän haittaa ja kerää ihan yhtä lailla ihmisiä juhlimaan ja iloitsemaan vuodenvaihteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-21T13:17:50,2022-10-21T13:22:15,Tarkistettu,1.1
2022_114_11,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_114_12,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajat Heinonen sekä Myllykoski toivat esiin ihan oikean huolen siitä, että on sanomatta selvää, että on huono tilanne, että nämä kansalaisaloitteet vanhenevat aina vaalikauden loputtua. 
Toinen ongelma on se tapa, jolla näitä aloitteita käsitellään. Tässä on aikoinaan tietysti ollut hyvä ajatus, että saadaan tällainen niin sanottu laki, mitä puolletaan, mutta usein tekijät näissä aloitteissa ovat maallikkoja, ja usein käy se tilanne, että siellä on vähän sellaisia muotovirheitä, elikkä niitä ei voisi oikein sellaisenaan hyväksyä. Tiedetään tavallansa kyllä, mitä aloitteiden tekijät ja allekirjoittajat ovat hakeneet sillä asialla, mutta tietysti meillä on sitten rajallinen resurssi tulkita niitä asioita. Näkisinkin, että koko kansalaisaloitehomma pitäisi jollain tavalla muodostaa uudemmalla tavalla niin, että se olisi enemmänkin sellaisena keskusteluvaatimuksena, elikkä sitä asiaa käsiteltäisiin, eikä se niinkään olisi niin tarkkarajainen. 
Edustaja Elomaa otti esiin, etteivät aikarajat pidä, ja se on kyllä totta. Tietysti, jos rehellisiä ollaan, ei se kuitenkaan ihan järkyttävän paljon heitä. Kyllä tiedän itsekin, että pommit paukkuvat ennen kuin saisi paukkua ja vielä sen jälkeenkin, mutta se ei ole isoissa määrissä. Yksi, mikä tietysti on hyvä, on, että ainakin oman tuntumani mukaan ilotulitteitten käyttö on vähentynyt. Onnettomuuksia totta kai tulee, mutta tietysti täytyy rehellisenä sanoa, että aika paljon urheilussakin tulee onnettomuuksia, eikä sitäkään kielletä. Mutta kyllä minäkin näen, että tämä on vähän sellainen turha riesa, elikkä kyllä tätä olisi hyvä rajoittaa jollain muotoa ja ehkä aikoja lyhentää ja vastaavaa. Tämä on hyvä, että keskustellaan täällä.
Tässä on aika paljon puhuttu siitä, että yksityisiltä kiellettäisiin nämä, mutta voisin ottaa tähän samaan keskusteluun, että olisiko sittenkin niin, että julkisia ilotulituksia ei enää järjestettäisikään ja saataisiin pikkuhiljaa ihmiset tavallansa tästä tavasta pois. Elikkä tarkoittaa sitä, että se paukuttelu ei olisi enää niin hienoa tai vastaavaa, ja siinä kohtaa, kun ihmiset itse ovat sitä mieltä, että ei tässä nyt ole sellaista iloa, mitä haetaan, se vähenisi automaattisesti.
Eli hyvä, että keskustellaan tästä, koska aihe on kuitenkin sellainen, mistä kannattaa keskustella, ja joitain tarpeita on. Itse en käytä ilotulitteisiin rahaa, mutta en ole missään nimessä sitä mieltä, että olisi turhaakaan sen paremmin näitten ilotulitteitten käyttäminen. Mutta jos se vähenee luonnollisilla tavoilla, niin ei siitä haittaa olisi, koska ei tästä käytännössä katsoen kauheita hyötyjäkään kuitenkaan voi nähdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-21T13:22:17,2022-10-21T13:25:29,Tarkistettu,1.1
2022_114_13,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Katson kelloa, ja keskustelu ja asian käsittely joudutaan nyt keskeyttämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_114_14,114/2022,2022-10-21,12.59,13.29,,,Puhemies,,Kouluväkivalta kirjattava rikoslakiin>>>Kansalaisaloite  KAA 5/2021 vp>>>Lakialoite  LA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 11/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn ja toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 11/2022 vp. Ainoassa käsittelyssä päätetään kansalaisaloitteesta. Toisessa käsittelyssä päätetään lakialoitteeseen sisältyvästä lakiehdotuksesta, joka voidaan nyt hyväksyä tai hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_114+2022+5.aspx,fi,Puhemies
2022_115_1,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle lakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Harakka poissa, ainakin toistaiseksi. — Edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_2,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on tarkoitus säätää laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyvistä erilaisista laeista, eli tässä laissa käsitellään vaarallisten aineiden kuljetusta esimerkiksi liikenteessä tai vesiteitse tai rautateitse. Lakiesitys on toki tärkeä, ja olisi ollut hienoa, että ministeri Harakka olisi ollut täällä paikalla alustamassa tästä esityksestä jotakin.
Suomen teollisuuden ja pyörien pyörimisen kannalta on erittäin tärkeää, että logistiikkaketjut toimivat ja näin myös kilpailukyky säilyy. Erilaisia vaarallisia aineita käsitellään ja kuljetetaan turvallisesti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Se on periaate, jota meidän tulee noudattaa. Kun vaaralliset aineet liikkuvat tuolla liikenteessä, on tärkeää ehkäistä erilaiset vaarat ja vahingot ihmisille mutta myös ympäristölle. Kun kuljetukset toimivat ja ne ovat tarkkaan seurattuja ja myös määriteltyjä, niin tämä palvelee koko Suomen teollisuutta ja kulutusta.
Haluaisin nostaa tässä asiassa esille raskaan liikenteen tilanteen liikenteessä. Kun liikkuva poliisi lakkautettiin, niin usein on tullut vastaan tilanteita, että poliisi ei ole paikalla silloin, kun kuuluisi. Olisinkin kysynyt ministeriltä: millä tavalla varmistetaan valvonta raskaalle liikenteelle, joka kuljettaa erilaisia vaarallisia aineita? Niitähän ovat muun muassa kemikaalit, polttonesteet, kaasut, erilaiset tuotteet teollisuudelle, maa- ja metsätaloudelle, erilaiset aerosolit, lannoitteet, torjunta-aineet ja myös jätteet, jos ne on luokiteltu vaarallisiksi. Poliisien resurssit ovat usein riittämättömät, ja myös tämä korona-aika on tehnyt sen, että valvonta ei välttämättä aina ole osunut kohdalleen.
Haluaisin nostaa tämän asian yhteydessä esille myös itsemurhat, joista on arvioitu, että joka kymmenes liikenteessä tehty itsemurha on tehty raskasta kalustoa päin. Se tarkoittaa sitä, että ne suomalaiset rahtarit siellä liikenteessä kohtaavat usein tilanteita, joista seuraa esimerkiksi suuria henkisiä ongelmia ja terapian tarvetta. Silloin, kun itsemurhakandidaatti ajaa päin suurta rekkaa, jäljet ovat tuhoisat ja sen seuraamukset voivat kestää hyvinkin pitkään. Olisin kysynyt ministeriltä myös tätä: millä tavalla varmistetaan liikenteen turvallisuus ja tällä tavalla myös kanssamatkustajien turvallisuus, erityisesti kun liikutaan vaarallisten kemikaalien kanssa liikenteessä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-10-25T14:00:36,2022-10-25T14:03:48,Hyväksytty,1.1
2022_115_3,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_4,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti harmi, että ministeri Harakka ei ole nyt paikalla, kun tätä asiaa käsitellään, mutta jos ministeri nyt tulee paikalle, niin haluaisin hänelle osoittaa kysymyksen. On ainakin älyttömän tärkeää, että meillä kumipyöräliikenne toimii ja kuljetukset toimivat ja pyörät pyörivät, mutta haluaisin osoittaa tällaisena poikkeusaikana kysymyksen siitä, onko nyt riittävästi huomioitu ja millä tavalla on huomioitu tämä poikkeustilanne ja nuo sotatilatoimet lähinaapurimaissa. Mitenkä tarkkaan on huomioitu, mitä kaikkia vahingontekoja voi esimerkiksi mahdollisesti Suomessa tulla ja onko se huomioiminen ollut riittävää? Toivon, että tähän ministeri myös meille vastaisi, jos hän tulee paikalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-25T14:03:48,2022-10-25T14:04:31,Hyväksytty,1.1
2022_115_5,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_6,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällainen uudistus on siinä mielessä ihan paikallaan, että saataisiin näitä asioita järkevämmäksi ja kaikennäköisiä porsaanreikiä tukittua, mutta tietysti olisi tosiaan ollut kiva kuulla ministerin esittely tässä ja minkälainen näkemys tässä asiassa on siihen, että kun tässähän pääsääntöisesti ajatellaan niitä rangaistuksia, mitä näistä tulee, niin millä tavalla niihin on suhtauduttu. Nimittäin joskus on tällainen tilanne, mikä tälläkin hetkellä tuolla kuljetusliikkeitten rintamalla on vähän, että siellä sen sanktion tulee usein saamaan se kuljettajaparka, jolla ei välttämättä kuitenkaan ole ollut edellytyksiä sitä asiaa hoitaa sillä tavalla kuin on... Olisi mielenkiintoista kuulla tarkemmin todellakin siitä, mikä tässä on ideana, kuka tästä joutuu aina leivättömän pöydän ääreen ja milläkin tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-25T14:04:33,2022-10-25T14:05:31,Hyväksytty,1.1
2022_115_7,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_8,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Pahoittelut aikatauluvaikeuksista.
 Tosiaankin käsillä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan, että täydennetään hallituksen esitystä vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetuksi laiksi ja siihen liittyviksi laeiksi niin, että uudistetaan tämän lakiehdotuksen seuraamussääntely ja samalla ehdotetaan joitakin alkuperäistä ehdotusta täydentäviä muutoksia. Alkuperäinen esitys ja nyt tämä lisäys johtavat siihen, että kyseessä on ihan mittava lainsäädännön kokonaisuudistus, joka palvelee laaja-alaisesti Suomen teollisuutta ja kuluttajia.
Alkuperäisen esityksen eduskuntakäsittelyssä kiinnitettiin todellakin huomiota tähän lakiesityksen seuraamusjärjestelmään, kuten edustajakin tässä äsken, ja tällä täydentävällä esityksellä uudistettaisiin kokonaisuudessaan myös VAK-lain seuraamuksia koskeva sääntely. Nämä uudet rikkomussäännökset olisi perusteltu kattavasti, ja ne olisivat tarkkarajaiset ja täsmälliset kansallinen liikkumavara huomioon ottaen. Uusi ehdotettava hallinnollinen sääntely olisi myös jatkumoa muualla liikenteen lainsäädännössä käytössä jo olevalle hallinnolliselle seuraamussääntelylle.
Hyvät edustajat! Seuraamusjärjestelmän uudistaminen VAK-laissa tarkoittaisi käytännössä sitä, että vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa luovuttaisiin rikosoikeudellisten päiväsakkojen käyttämisestä. Niiden sijaan kontrollin keinoiksi tulisivat hallinnolliset sanktiomaksut, liikennevirhemaksu ja seuraamusmaksu. Tämän liikennevirhemaksun määräisivät poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos toimialoillaan. Seuraamusmaksun taas puolestaan määräisi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes tai Säteilyturvakeskus STUK.
Tärkeäähän on, että rikoslaissa säädettäisiin edelleen vakavista vaarallisten aineiden kuljetusrikoksista. Myös ympäristörikoksia voisi soveltaa edelleen vaarallisten aineiden kuljetuksissa tapahtuneisiin ympäristön turmelemisiin.
On tärkeää, että kuljetustoimintaan kohdistuvaa valvontaa kehitetään ja velvollisuuksien laiminlyönteihin puututaan. Muut keinot kuin sakottaminen tai maksujen määrääminen tulevat jatkossakin olemaan ensisijaisia keinoja, jotta varmistutaan kuljetusten turvallisuudesta. Yritysten hyvällä turvallisuuskulttuurilla on tässä asiassa keskeisin merkitys.
Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä hallituksen esitys on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhdessä oikeusministeriön kanssa. Tämä täydentävä hallituksen esitys oli laajalla lausuntokierroksella viime kesänä. Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettu laki ja siihen liittyvät lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden aikana. Toivon, että hallituksen esitys saa eduskunnassa myönteisen vastaanoton. [Ben Zyskowicz: Eiköhän!] — Kiitos. [Ben Zyskowicz: Eiköhän!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-25T14:05:35,2022-10-25T14:08:31,Hyväksytty,1.1
2022_115_9,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_10,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia ministerille — lieneekö ollut liikenne, joka viivästytti ministeriä pääsemästä paikalle. Saimme kuulla hyvän esityksen siitä, miksi tätä vaarallisten aineitten kuljetuksesta annettua lakia nyt on tarve uudistaa vähän laajemmaltikin. Sieltä asetuksesta siirretään tosiaan nyt sitten asetustasoista sääntelyä tänne lakiin ja tämä seuraamussääntely uudistetaan. Elikkä on tärkeätä, että luovutaan näistä rikosoikeudellisista seuraamuksista niiltä osin kuin sitten siirrytään näihin hallinnollisiin sanktioihin ja myöskin näihin liikennevirhemaksuihin.
Arvoisa puhemies! Tämä vaikuttaa hyvältä, järkevältä lakiesitykseltä, ja toivotaan, että eduskunta sitä ripeästi vie eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T14:08:33,2022-10-25T14:09:21,Hyväksytty,1.1
2022_115_11,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_12,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille lakiesityksen esittelystä. Lausuntokierroksella tämä esitysluonnos oli lausuttavana ja 29 erilaista lausuntoa annettiin. Katson tästä esityksestä, että muun muassa Poliisihallitus on nostanut esiin sen, että ”oikeushenkilölle määrättävän liikennevirhemaksun tulisi summaltaan vastata samasta teosta tuomittavan rangaistuksen päiväsakon kokonaismäärää”. Poliisihallituksen mukaan ”vaarallisten aineiden kuljetusrikkomuksista määrätyt liikennevirhemaksut olisivat tällöin oikeassa suhteessa muihin liikennevirhemaksulla käsiteltäviin tekoihin”. Kysyisin: miten, ministeri, suhtaudutte tähän Poliisihallituksen kantaan tähän lakiin liittyen? ”Poliisihallitus on ehdottanut myös oikeushenkilöille määrättävän liikennevirhemaksun rahamäärän korottamista. Poliisihallituksen mukaan ankarampi seuraamus lisäisi seuraamusjärjestelmän ennaltaestävyyttä ja vaikuttavuutta.” Nämä olivat tästä lausuntopalautteesta.
Mutta tärkeä asia tässä on käsittelyssä, ja kun vaarallisia aineita kuljetetaan tuolla liikenteessä, niin kanssakulkijoiden tien tulisi olla myös turvallinen. Siihenhän suomalaisen liikennekäyttäytymisen tulisi myös tähdätä, että jokaisella on siellä hyvä liikkua. Kysyisin, ministeri, teiltä — tuossa ennen kuin saavuitte saliin, nostin täällä esille liikenteessä tapahtuvat itsemurhat, ja kun olette nyt ministerinä täällä paikalla, niin kysyisin siitä — mitä voisimme tehdä sille, että yhä useampi suomalainen rahtari, raskaan kaluston kuljettaja, kohtaa uransa aikana itsemurhakandidaatin, joka ajaa päin hänen autoaan. On arvioitu, että jopa kymmenes liikenteessä tehty itsemurha tapahtuu raskasta kalustoa päin. Silloinhan tilanne olisi järkyttävä, jos kävisi niin, että tämä raskas kalusto sisältäisi vaarallisia aineita. Millä tavalla näihin tilanteisiin voidaan varautua? Kysyn teiltä myös: mitkä ovat poliisin resurssit tällä hetkellä valvoa erilaisia kuljetuksia ja raskasta kalustoa tuolla tieliikenteessä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-10-25T14:09:23,2022-10-25T14:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_115_13,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_14,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni on viisautta se, että kun nähdään, että lainsäädäntöön tulee tarkistamistarpeita, niitä matkan varrella tehdään, vaikka se toki on surullista, että meidän vaikuttavuusarviomme ja... Niin kuin lain valmistelussa ei ihan kaikkea olla nähty. Mutta mielestäni tällainen jatkuva korjausprosessointi on ihan järkevä toimintatapa silloin, kun muutostarpeita nähdään. On ihan viisasta, että ymmärretään se, että seuraukset eivät olisi kohtuuttomat kuljettajille, ja että tätä asiaa tarkastetaan.
Nyt kuitenkin, kun elämme tällaisessa kansainvälisessä tilanteessa, missä ollaan, niin kaikilla sektoreilla on varautumista pyritty tarkentamaan. Sitä on tarkennettu vaikka erilaisissa kunnallisissa laitoksissa tai eri yritysten ja muitten tietojärjestelmissä, joista tekin vastaatte omalta osaltanne, mutta vaarallisten aineitten kuljetuksessa on omat riskinsä myös, ihan tällainen sabotaasin riski. Miten te näkisitte tämän käsittelyn yhteydessä, kannattaako siihen asiaan ottaa kantaa?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-10-25T14:11:47,2022-10-25T14:13:19,Hyväksytty,1.1
2022_115_15,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_16,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin toivon, että tämä lainsäädäntö olisi todellakin tarkkarajaista. Tietysti tulee huomioida esimerkiksi 65 §:ssä, kun puhutaan nimenomaan ajokielloista ja niitten määräämisestä ja tilannehan on se, että tälläkin hetkellä, kun verrataan esimerkiksi ajoaikoja lepoaikarikkomuksiin, usein puhutaan aika pienistä, ja kuitenkin peilaten liikenneturvallisuuteen ja siihen, että se vaarantuisi, nämä sanktiot tulevat, ja sitä kautta tulee sitten ajokieltojuttuja ynnä muita. Lähinnä tässä oma huoleni on nimenomaan juuri siinä, että on esimerkiksi yksi paperi, mitä ei ole mukana, ja kuljettaja saa sitä kautta sakot siitä, ja sitten se kartuttaa siihen tilanteeseen, että ollaan kuukausi ilman ajokorttia, kuukausi ilman työtä ja kuukausi ilman tuloja. Liian usein näissä tämän päivän touhuissa siihen nähden, kun itse aikoinaan, yli 30 vuotta sitten alalle lähdin, on tullut kaikennäköistä pikku juttua mukaan, mitä kuljettajan pitää ottaa huomioon. Ja jos siellä toimiston väki kirjoittaa näppäilyvirheen tietokoneellaan, niin siitä ei anneta sanktioita, mutta vastaavasti näppäilyvirheestä kuljettaja saa sakot tai huomautuksen näihin juttuihin, niin toivon mukaan tässä ei tule nyt sitä samaista ongelmaa, mikä on näitten ajo- ja lepoaikarikkomuksen osalta, että aika olemattomista rikkomuksesta saadaan aika hirvittävä riesa sitten kyseisille kuljettajille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-25T14:13:21,2022-10-25T14:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_115_17,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_18,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä täydentävä esitys on varmasti ihan paikallaan, ja valiokunta käy luonnollisesti sen tarkoin läpi — tärkeä asia. Mutta haluan ministeriltä kysyä: Nukutteko hyvin yönne sen suhteen, että meillä kulkee niin kumipyörillä kuin kiskoilla eli junissa vaarallisia aineita halki suurtenkin taajamien? Esimerkiksi jossakin Kouvolassa rautatiellä on kulkenut ja on joitakin onnettomuuksiakin tai vuotoja ja tämän tapaisia tapahtunut. Sitten meillä Jyväskylässä Eurooppa-tie, ydinverkkoon kulkeva tie, kulkee halki kaupungin asutuksen. Riskit tässä tilanteessa ovat aika isot, jos joku onnettomuus, vahinko sattuisi. Miten tällaisiin tilanteisiin on varauduttu? Ovatko viranomaisten toimintavalmiudet kunnossa tältä osin, tiedossa, milloin kuljetellaan ja muuta tällaista? Kun nyt siirrytään tähän hyvinvointialuejärjestelmään, niin tarvitaan pelastustoimen ja kaikkien eri viranomaisten yhteistyötä. Minkälaisena näette tämän tilanteen suomalaisten ja yleisen turvallisuuden näkökulmasta?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-25T14:15:11,2022-10-25T14:16:39,Hyväksytty,1.1
2022_115_19,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_20,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan otan tuohon samaan asiaan kuin edustaja Laakso täällä kiinni, mutta haluan vähän jalostaa sitä vielä pidemmälle. Jos, sanotaanko, liikennöitsijän huolimattomuudesta kuljettajalle aiheutuu liikennerikkomus, josta sitten kortti lähtee pois, se tarkoittaa todellakin, että kuukauteen ei esimerkiksi ole työtä eikä ansioita. Mutta yksi iso ristiriita tässä vielä on: tällaisella henkilöllä ei ole mahdollisuutta ansiosidonnaiseen päivärahaan siltä ajalta. Tämä aiheuttaa sen, että tätä pitää kyllä todella tarkkarajaisesti katsoa, ettei nyt tule kuljettajan piikkiin sellaista, mikä ei kuljettajasta johdu, vaan olisi tarvinnut ennen kuljetuksen liikkeellelähtöä hoitaa kuntoon niitten toimijoiden osalta, jotka siitä todellisuudessa ovat vastuussa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T14:16:39,2022-10-25T14:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_115_21,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_22,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itselläni on joskus ollut ensin VAK-kortti ja sitten ADR-kortti, ja minä olen saanut suorittaessani asepalvelusta sen alkuperäisen VAK- Nyt kun elämme tämmöistä jonkinlaista poikkeusaikaa, vähän samanlaisia ajatuksia syntyy kuin edustaja Kalmarilla, ja vähän jalostin sitä. 
Korona-aikanahan meillä oli jonkinlaisia joustoja sallittu ajoaikalakiin. Nyt kun elämme tämmöistä poikkeuksellista aikaa, niin ehkä olisi syytä miettiä myöskin näille ADR-kuljetuksille jonkinlaista joustoa nimenomaan siihen ajoaikalakiin, ettei nyt tuolla tien päällä joutuisi ajoaikalain takia pysähtymään ja jäämään nukkumaan jonnekin, vaan siinä olisi joustoa niin, että auton saa aina ajettua suojaan ja turvalliseen paikkaan. Ovat nämä vaaralliset aineet, mitä kuljetetaan, sitten nestemäisiä tai jauhemaisia, mitä tahansa, niin auto päätyisi aina ihan reilusti semmoiseen terminaaliin tai jollekin muulle alueelle, ettei tarvitse jäädä tuonne tien päälle makoilemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-25T14:17:45,2022-10-25T14:19:42,Hyväksytty,1.1
2022_115_23,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_24,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien lakien uudistaminen tulee tarpeeseen. Haluaisin nostaa tässä esiin hieman erilaisen näkökulman. Ympäristörikokset ja niihin kohdistetut resurssit liittyvät hyvin tiiviisti myöskin tähän lainsäädäntöön: valvontaviranomaisten mahdollisuudet puuttua, valvontaviranomaisten resurssit ja ennalta ehkäisevät mahdollisuudet. Tässä maassa meillä säädetään kaikenlaisia lakeja, mutta välttämättä ei varmisteta sitä, kuinka ne saadaan toimimaan tuolla käytännössä.
Tässä on tullut monissa puheenvuoroissa esiin se, että me eletään erilaisia aikoja, uhkaavia aikoja, ja omavaraisuuden koskien nimenomaan meidän pohjavesiä täytyisi olla useammin esillä. Jos meillä ei ole puhdasta pohjavettä, jos meillä ei ole maanviljelyskelpoista maata, jos nämä pilaantuvat erilaisten ympäristöonnettomuuksien tai rikosten seurauksena, niin olemme hyvin syvissä ongelmissa. Jopa pohjaveden pilaamisen uhka on kielletty laissa. Kysyisinkin ministeriltä, kun oli puhetta, että eri ministeriöiden välillä on keskusteluja käyty, on lausuntoja pyydetty ja asiantuntijoita kuultu: miten ympäristöministeriön kanssa on keskusteltu näiden ympäristörikosten osalta? Oikeusministeri tässä olikin jo mukana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-10-25T14:19:42,2022-10-25T14:21:12,Hyväksytty,1.1
2022_115_25,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_26,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laakso omassa puheenvuorossaan kuvasi hyvin tätä tilannetta, miten pienistä virheistä voi joutua vastuuseen, mikä kuljettajan kannalta on aivan kohtuutonta. Samoin tässä edustaja todisti äsken siitä, että tällaisella henkilöllä, joka menettää ajo-oikeutensa, ei ole oikeutta ollenkaan käyttää esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa, kun menee kortti alta. Tiedän monta tapausta omasta tuttavapiiristäni siitä, että perheen isä menetti ajokortin pitkäksi aikaa, ei ollut perheellä tuloja ja oltiin sitten kunnan toimeentulotukiluukulla. Nämä ovat aivan varmasti kohtuuttomia, ja kannattaa muistaa — jos me lähdemme tälle linjalle, että pienestä virheestä joutuu näin valtavan sanktion kohteeksi — että kyllä tässä yhteiskunnassa pitää olla inhimillisyyttä.
Arvoisa ministeri, tiedän, että teidän rinnassanne sykkii lämmin sydän. Te ymmärrätte tämän asian paremmin kuin allekirjoittanut, mutta ottakaa huomioon tässä asiassa ne kuljettajat, jotka tuolla tiellä kuljettavat vaikka vaarallisia aineita. He varmasti ovat rehellisellä asialla. He tekevät varmasti työtä sellaisinakin ajankohtina, kun me nukumme tai olemme juhlimassa tai vietämme aikaa perheen kanssa. Nämä miehet ja naiset, jotka siellä liikkuvat, ovat takuuvarmasti erinomaisen rehellisellä asialla Suomea rakentamassa. Toivon ymmärrystä tälle.
Mitä tulee lain täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen, niin ne ovat meidän kannaltamme viime aikoina vähän menneet huonoon suuntaan. Tänäkin päivänä erään asian käsittelyssä valiokunnassa nousivat esille nämä laillisuuden määritelmän tärkeät asiat — täsmällisyys ja tarkkarajaisuus — jotka valitettavasti hyvin monessa laissa ovat ihan retuperällä. Toivon, että tähän kiinnitetään huomiota.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-10-25T14:21:12,2022-10-25T14:22:58,Hyväksytty,1.1
2022_115_27,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_28,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esityksestä, ja lakiahan pitää aina päivittää. Tässä on kuultu, että VAK on ollut jo aikaa sitten ja ADR:kin oli siinä välillä, ja koulutuksen kautta se tulee kuljettajille.
Yksi asia, mikä siinä on nyt unohtunut ajo- ja lepoaikalakiin, mistä tässä edustajat puhuivat: se velvoittaa pitämään tauot, mutta niitä paikkoja ei ole, mihinkä ADR-auton, VAK-auton saisi luvallisesti pysäköidä vaikka vuorokausilepoa varten yhdeksäksi tunniksi. Laki sanoo, että pitää olla valvottu paikka. Nyt tiesuunnitelmia tehdään, hienoja ja kalliita tiesuunnitelmia, mutta mihinkään ei laiteta niitä raskaan kaluston lepopaikkoja. Nythän he ovat olleet vuorokausilevolla huoltoasemilla, ABC:n ja kaikkien muitten, missä on isoja parkkipaikkoja, mutta nyt on kahden tunnin lappuja tullut sinne ja ne kyöräävät pois sieltä. Tienvarteenhan lain mukaan ei saisi semmoista vaarallista ainetta jättää, oli se kuormattu taikka kuormaamaton. Tyhjä säiliöauto on yhtä vaarallinen, lähestulkoon — se on pommi, jos se on bensan jäljiltä.
Tämmöiseen asiaan kysyisin ministerin kantaa: onko ajateltukaan, että sinne lakiin laitettaisiin, että kun tiesuunnitelmia tehdään, niin pitää lepopaikkoja saada? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-10-25T14:22:58,2022-10-25T14:24:55,Hyväksytty,1.1
2022_115_29,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_30,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koronarajoitusten ollessa päällä perussuomalaisille oli erityisen tärkeää, että huoltoasemat pystyvät olemaan ovet avoinna, jotta raskaan kaluston kuljettajat tai muut, jotka tarvitsevat taukotilaa ja -paikkoja ja joiden tuli pitää näitä lepoaikataukoja, pystyivät ne pitämään. Olikin hyvä, että sitä esitystä myös täällä kannatettiin.
 Mutta, arvoisa ministeri, näitä kuljetettavia aineita voivat olla todellakin esimerkiksi polttoaineet, öljytuotteet, kaasut, teollisuuskemikaalit, torjunta-aineet ja lannoitteet, ja haluan nostaa tässä esille myös pelastushenkilökunnan työturvallisuuden. Ensi vuoden alustahan hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, ja siellä myös pelastushenkilöstö toimii. Jos vaarallisia aineita kuljettava ajoneuvo, kulkuneuvo, joutuu onnettomuuteen, niin pelastushenkilökunnan työturvallisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että kuljetus on merkitty oikein. Jos sammuttimia tai muuta turvavarustetta puuttuu, voi kuljetuksista aiheutua sellaista vahinkoa, joka olisi ollut lakia noudatettaessa estettävissä. Kuorman käsittelyn turvallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että kaikki logistiikkaketjuun kuuluvat toimijat tietävät, mitä kuorma sisältää ja millaisia riskejä sen käsittelyyn liittyy, ja erityisesti myös, että kuljettajat tietävät, mitä kuorma sisältää ja millaisia riskejä siellä on.
Pidän itsekin kohtuuttomana sitä, että kuljettaja joutuisi kantamaan vastuun siinä tapauksessa kuormasta, jos hän ei tiedä, mitä kuorma sisältää, tai jos jo logistiikassa on tehty virheitä eikä ole kiinnitetty kaikkiin tärkeisiin asioihin huomiota. Silloin tuntuu väärälle, että rangaistus tulee kuskille, koska syylliset ovat jossakin muualla. 
Mutta pelastushenkilökunnan työturvallisuus on erittäin tärkeä, ja toivon, että myös tätä lakia käsiteltäessä tämä huomioidaan, että kuljetukset on merkitty niin, että tiedetään, mitä siellä on, ja kukaan ei altistu ylimääräisille vaaratilanteille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-10-25T14:24:57,2022-10-25T14:27:08,Hyväksytty,1.1
2022_115_31,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_32,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on todettava, että aivan harvinaisen korkeatasoista keskustelua on käyty tässä salissa. Kiitän siitä lämpimästi, ja olen iloinen myös siitä, että sekä kuljettajien turvallisuus että yleinen liikenneturvallisuus ovat tässä niin monen edustajan sydäntä lähellä.
Lähdetään liikkeelle vaikka noista resursseista, mikä on tietenkin aina tärkeä kysymys. Traficomin valvontaresursseja on tarkoitus lisätä tämän lain hyväksynnän myötä, luokkaa 1,3 miljoonaa euroa vuosittain. Liikenne- ja viestintävirasto tulee myöskin olemaan siis tämä koordinoiva valvontaviranomainen tässä.
Mitä tulee sitten yksittäisen kuljettajan saamiin seuraamuksiin, niin on ehkä hyvä huomata, että näitä sakkoja on määrätty vähän ja vähenevästi, noin 200 viime vuonna, joten näin ollen voidaan todeta, että asia on kohtuullisen hyvässä jamassa siltä osin. Mutta edustaja Laakson, joka todellakin kiinnitti huomiota tähän kuljettajaparkaan, on ehkä tärkeää havaita se iso muutos, ainakin periaatetasolla, joka tähän nyt esitetään. Aikaisemmin oikeushenkilö ei ole voinut olla se, jolle määrätään sakkoja. Nyt siis yritys joutuu vastuuseen esimerkiksi edustaja Juvosen äsken kuvailemissa tilanteissa.
Sitten kysymys ajo- ja lepoajoista, jotka edustajat Mäenpää ja Kotiaho toivat esille. Kyllä rohkenen olla sitä mieltä, että ajo- ja lepoajat on määrätty syystä eikä nyt ainakaan näitten vaarallisimpien aineiden kuljetuksen osalta ole niistä syytä lipsua. Sinänsä se huomio näistä raskaan liikenteen taukopaikoista on aivan oikea. Valtio on esimerkiksi pääkaupunkiseudun MAL-sopimuksissa näitä edellyttänyt pääkaupunkiseudun kunnilta. Selvää haluttomuutta on ollut näitä järjestää, mutta valtion tahtotila on tässä selvä.
Ja kyllä edustaja Kankaanniemi on täysin oikeassa, että merkittävä riski näihin kuljetuksiin sisältyy. Se ei sinänsä tässä lainsäädännössä muutu miksikään, mutta on ilman muuta selvää, että se on vaarallista toimintaa, johon täytyy kiinnittää huomiota.
Lopuksi vielä ehkä tähän inhimilliseen tekijään, tilanteeseen, jossa raskaan liikenteen kuljettaja joutuu joko tahalliseen tai tahattomaan onnettomuuteen — itseänikin henkilökohtaisesti, lähipiiriäni, tämä koskee. Kyllä täytyy sanoa, että se kuljettajan asema tällaisessa tilanteessa on järkyttävä. Lähtökohtaisesti silloin tutkitaan ajokieltoa ja liikenneluvan menettämistä, kun kuitenkin on tapahtunut esimerkiksi hengen kannalta kohtalokas onnettomuus. Täytyy sanoa, että tämä tekee tästä raskaan liikenteen ammatista entistä raskaamman.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-25T14:27:09,2022-10-25T14:30:36,Hyväksytty,1.1
2022_115_33,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_34,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 220/2021 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä nyt ei liity ihan tähän lakiin, mutta kun täällä on puhuttu poliisistakin ja valvonnasta, niin ottaisin esille tämmöisen asian kuin sen, että liikkuva poliisi aikanaan lakkautettiin. Se oli toimiva systeemi, ja se oli siinä mielessä tasapuolinen kaikille, niin ammattikuljettajille kuin muillekin, että siellä olivat ammattimiehet, alaan perehtyneet poliisimiehet, tarkastamassa niitä ajoneuvoja ja määräämässä niitä sanktioita, jos tarvitsi. Olisiko semmoinen mitenkään mahdollista palauttaa sinne? Jos on joku jarruvalo tai sivuvalo, siitä kirjoitetaan sakko, ja sitten ei huomata niitä tärkeimpiä asioita. Elikkä ammattimiehiä pitäisi olla siellä viranomaispuolellakin. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Edustaja Kotiaho tietää, mistä puhuu!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+2.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-10-25T14:30:39,2022-10-25T14:31:38,Hyväksytty,1.1
2022_115_35,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Andersson.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_36,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon eduskunnan käsiteltäväksi hallituksen esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain 5 §:n muuttamisesta. Tässä esityksessä alennetaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja niin, että maksujen perusteena olevia tulorajoja korotetaan 33 prosenttia. Esityksellä parannetaan lapsiperheiden ostovoimaa, tuetaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä elinkustannusten ja sähkön voimakkaan hinnannousun vuoksi. Esitys liittyy valtion talousarvioesitykseen, ja lain on tarkoitus tulla voimaan pysyvästi 1. päivä maaliskuuta 2023 alkaen.
On syytä kiinnittää huomiota siihen, että tämän lainmuutoksen myötä merkittävä osa suomalaisesta varhaiskasvatuksesta on jatkossa kokonaan maksutonta. Asiakasmaksut laskevat kaikkien muiden asiakasmaksujen piirissä olevien tulokymmenysten mediaanituloilla paitsi suurimman tulokymmenyksen. Muutoksen johdosta viiteen alimpaan tulokymmenykseen kuuluvat perheet olisivat pääosin vapautettu kokonaan varhaiskasvatusmaksuista mediaanituloilla tarkasteltuna. Arviolta jopa 30 000 uutta perhettä siirtyy niin sanottuun nollamaksuluokkaan. Tämä on tärkeä arvovalinta. Esimerkiksi kolmen hengen perheistä, joissa yksi lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen, seitsemän pienituloisinta tulokymmenystä ei keskimäärin jatkossa maksaisi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Kahdeksannessa tulokymmenyksessä varhaiskasvatuksen asiakasmaksut ovat mediaanituloilla kuukaudessa noin 77 euroa.
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen seurauksena kuntien maksutuottojen arvioidaan alenevan noin 70 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille kohdistamalla niille aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta. Verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta annetaan erillinen hallituksen esitys. On kuulunut huolta siitä, että yhteisövero ei kohdennu kuntiin samassa suhteessa kuin kunnat menettävät varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuloja. Tästä aiheutuvaa haittaa lievennetään kuitenkin ylikompensaatiolla, eli maksutulokertymän menetystä, joka on 70 miljoonaa, kompensoidaan kohdentamalla 100 miljoonaa yhteisöveron tuottoa kunnille.
Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisen arvioidaan tuovan varhaiskasvatukseen noin 2 900 uutta lasta. On äärimmäisen tärkeätä ja puolueiden kesken on myöskin ollut laajaa yhteisymmärrystä siitä, että haluamme sekä edistää maksutonta varhaiskasvatusta että edistää varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nousua, ja molempien tavoitteiden osalta on myöskin edistytty reippain askelein. Olemme julkisuudesta kuitenkin kaikki pitkään saaneet lukea, että varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne paikoin on kriittinen — me tarvitaan paljon uusia ammattilaisia alalle — ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että panostuksia myös varhaiskasvatuksen laatuun jatketaan tulevaisuudessa, eli rahaa on riitettävä myöskin siihen, että parannetaan työskentelyolosuhteita ja laatua varhaiskasvatuksen piirissä. Tämä hallitus on lisännyt varhaiskasvatuksen pysyvää rahoitusta, indeksikorotukset pois lukien, lähes 50 miljoonaa euroa — indeksikorotukset toki sitten kasvattavat tätä summaa. Laadukas varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus, ja meidän tulee huolehtia siitä, että tämä oikeus toteutuu myös käytännössä, ei vain juhlapuheissa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-10-25T14:32:06,2022-10-25T14:35:53,Hyväksytty,1.1
2022_115_37,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_38,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys asiakasmaksujen alentamisesta nostamalla 33 prosentilla tulorajoja on varmasti ilouutinen monelle perheelle, ja jos hyviä puolia luettelen tässä vielä, niin on tärkeää, että tulorajojen muutos kohdentuu keskituloisiin perheisiin, joilla muutenkin kustannukset nousevat korkealle. Pienituloiset perheet ovat jo nykyisin maksuttomuuden piirissä, ja nyt siis yhä useampi perhe pääsee tähän maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin.
Hyvä tavoite on myös lisätä työnteon kannustimia, ja niin kuin esityksessä todetaan, niin kannustinten parantuessa työllisyyden arvioidaan parantuvan noin 1 900 henkilöllä vuoteen 2026 mennessä. Toivottavasti tämä toteutuu.
Mutta tämän johdosta myös varhaiskasvatuksen käyttötarve kasvaa. Toki positiivista on se, että verotulot kasvavat, sosiaaliturvamenot toivon mukaan pienenevät, mutta lausuntopalautteessa on tuotu laajasti esille huoli siitä, että varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukainen varhaiskasvatuksen toteuttaminen on jo tällä hetkellä erittäin haasteellista juuri resurssien riittämättömyyden ja henkilöstöpulan vuoksi. Tämän muutoksen, jota nyt ollaan tekemässä, arvioidaan lisäävän noin 2 900 lasta varhaiskasvatuksen osallisuuteen vuoteen 2026 mennessä, ja tälläkin hetkellä keskeinen ongelma on päivähoidon tilanne, eikä asiakasmaksujen alentaminen tätä laatukysymystä paranna — päinvastoin se lisää ongelmia, koska lasten määrä lisääntyy. Monin paikoin on jopa vaikeutta saada edes päiväkotipaikkaa isoissa kaupungeissa. Saman perheen lapsille tarjotaan päiväkotipaikkoja eri päiväkodeista eri puolilla kaupunkia, mikä tekee jo hoitoon viemisestä haasteellista.
Olisikin todella tärkeää nyt saada kuulla vaikkapa ministerin suusta, mitkä ovat tämän lisäyksen vaikutukset varhaiskasvatuksen henkilöstömäärään ja varhaiskasvatuksen laatuun, ja ihmettelen, että tuosta esityksestä ei löytynyt tällaista lukemaa. Tässä on vähän samanlainen tilanne kuin tuossa vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen parantamisessa, että ei sitten ole tietoa, millä tavalla nämä tekijät, varhaiskasvatuksen opettajat ja hoitajat, lastenhoitajat, tänne saadaan ja mikä on myös tilojen tarve. Kun tavoitellaan laatua, kysymys on riittävästä henkilöstömäärästä, riittävän pienistä lapsiryhmistä. Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, ja uskon, että monissa perheissä ilahduttaisiin siitä hyvästä laadusta ja riittävän pienistä ryhmistä vielä enemmän kuin näitten maksujen alentamisesta, ja hallituksen todellakin tulisi nyt antaa vastaukset siihen, millä tavalla laatua ja resurssien tasapainoa kehitetään enemmän kuin tätä ikään kuin osallistumisasteen kasvua. Vaihtuva henkilökunta ja henkilöstön puute ovat todellisia ongelmia, mikä ei lisää myöskään sinne varhaiskasvatukseen viemisen houkuttelevuutta. Keskituloisten kohdalla hoitoon viemisen esteenä tälläkään hetkellä tuskin on se maksujen korkeus, ainakaan kaikkien kohdalla, vaan se, että hoito halutaan erityisesti pienten lasten kohdalla järjestää toisin, jos tuntuu, että se hoito ei ole riittävän laadukasta.
Keskeisiä ongelmia myös tällä alalla ovat palkkauskysymykset. Vaikka ne eivät ministerin tontille kuulu, niin tässä yhteydessä on kyllä välttämätöntä nostaa sekin esiin. Yliopistokoulutuksen saaneen varhaiskasvatuksen opettajan palkka on kuntasektorilla kuukaudessa keskimäärin 2 799 euroa ja yksityisellä 2530 euroa, ja kun palkkataso pitkään koulutukseen ja vaativaan työhön nähden on näin matala, niin kyllä monella on sitten houkutus hakeutua muihin tehtäviin, vaikka tätä koulutustakin lisättäisiin. Ja palkkausta on vaikea parantaa, ellei tähän varhaiskasvatusalaan saada osoitettua lisää resursseja. Tämä esitys ei sitä ratkaise. Päinvastoin, tämä lisää haasteita, koska se lisää lasten määrää päivähoidossa ilman, että meillä on mitään tietoa siitä, että resurssit tulisivat perässä. Eli vielä asiakasmaksujen alentamista tärkeämpää olisi panostaa siihen, että alasta saataisiin houkuttelevampi, ja resursseja on mielestäni välttämätöntä kohdentaa myös henkilökunnan palkkaukseen ja määrään, lapsen ja henkilöstön edun mukaisiin ryhmäkokoihin. Hätähuudot varhaiskasvatuksesta, monin paikoin hyvin kaoottisestakin tilanteesta, on otettava vakavasti.
Tässä yhteydessä on syytä kiinnittää huomiota myös yksityisen varhaiskasvatuksen toiminnan edellytyksiin, sillä tämän esityksen myötä asiakasvirta julkisesti tuotettuihin palveluihin kasvaa ja heikentää yksityisten toimijoiden toimintaedellytyksiä. Palautteen antajien mukaan jo vuonna 2021 voimaan tullut asiakasmaksujen alennus aiheutti siirtymistä kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen piiriin.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että esityksen fiskaaliset vaikutukset valtiontalouteen ovat huolestuttavia. Menojen lisääminen tapahtuu jälleen kerran valtion velkataakkaa kasvattamalla eikä ole siksikään kestävällä pohjalla. Jos meillä ylipäätään voi olla varhaiskasvatuspalveluita tulevaisuudessa, on julkisen talouden tilaa saatava kestävämmälle pohjalle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-25T14:35:58,2022-10-25T14:43:27,Hyväksytty,1.1
2022_115_39,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Edustaja Kivelä, Mai.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_40,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen maksujen alentaminen on hieno asia, ja tämä on tervetullut kädenojennus vastata inflaatioon ja esimerkiksi nyt sähköjen hinnannousuun. Tämä parantaa erityisesti pienituloisten ja keskituloisten lapsiperheiden asemaa.
Maksujen alentaminen voi osaltaan myös vähentää työnteon kannustinloukkoja ja parantaa työnteon taloudellista hyötyä. Kun työllisyys paranee, nousee myös varhaiskasvatuksen osallistumisaste, millä on kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi lasten välisiin oppimiseroihin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvu lisää myös sukupuolten tasa-arvoa. Koska naisilla useimmiten on hoitovastuu perheissä, heijastaa varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä myös sitä, millaiset mahdollisuudet naisilla on tehdä palkkatyötä. Maksujen alentaminen ei siis ole ainoastaan yksi vastaus tähän akuuttiin kriisiin, vaan myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys.
Arvoisa puhemies! Se, että meillä on maksuton peruskoulu ja nyt myös maksuton toinen aste, tasaa sosioekonomisen taustan synnyttämiä eroja valtavasti. Myös varhaiskasvatukseen osallistumisella on isoja vaikutuksia myöhempään elämään. Varhaiskasvatus kehittää lasten kielitaitoa ja kognitiivisia taitoja, edistää sosiaalisten suhteiden kehittymistä ja tarjoaa sellaisia vertaissuhteita, joihin kotona ei välttämättä ole mahdollisuutta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen parantaa lasten valmiutta aloittaa koulutie, ja sillä on myös vaikutuksia oppimiseen ja pärjäämiseen koulussa myöhemminkin.
On valitettavasti kuitenkin niin, että varhaiskasvatukseen osallistuu Suomessa huomattavasti vähemmän lapsia kuin muissa Pohjoismaissa. Sekä hallituksella että omalla puolueellani, vasemmistoliitolla onkin tavoitteena nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta. Olen siis iloinen, että varhaiskasvatuksen maksujen alentamiseen on päädytty. Se lisää varhaiskasvatuksen kysyntää, mikä tasaa tietä erityisesti vähävaraisissa perheissä kasvaville lapsille. On myös hienoa, että tämän uudistuksen myötä arviolta 30 000 kotitaloutta siirtyy maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin. Itse ajattelen, että koko varhaiskasvatus voisi olla tulevaisuudessa maksutonta.
Arvoisa puhemies! Jokaisella lapsella tulee tosiaan olla oikeus saada laadukasta varhaiskasvatusta, ja kuten ministeri täällä toi hyvin esille ja kuten tiedämme, henkilöstöresurssipula, uupuminen on näiden maksujen lisäksi aito haaste tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Eli samaan aikaan, kun tehdään panostuksia varhaiskasvatuksen osallistumisasteen kasvattamiseksi, on myös pidettävä huolta siitä, että varhaiskasvatuksen resurssit turvataan nyt ja jatkossa. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-25T14:43:29,2022-10-25T14:46:42,Hyväksytty,1.1
2022_115_41,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämähän on hyvä asia, mutta samalla tämä esitys on kuvaava esimerkki nykyhallituksen päätöksenteosta ja siitä, että hallitus ei välitä velkaantumisesta vähääkään. Nimittäin kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko keksi vaalitemppuna yhden kuukauden ylimääräisen lapsilisän, niin sosiaalidemokraatit halusivat saada tämän lisäksi varhaiskasvatusmaksuihin alennusta ja vasemmistoliitto halusi saada näiden kahden lisäksi korotuksia eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotuksiin. Nämä kaikkihan ovat hyviä asioita. [Mai Kivelä: Hyvä! —Pia Lohikoski: Niin ovat!] Näin voidaan toimia, kun ei ole minkäänlaista budjettirajoitetta, ei välitetä vähääkään siitä, mitä velkaantuminen tarkoittaa: kaikki hyvät eri puolueiden vaatimukset voidaan toteuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-10-25T14:46:42,2022-10-25T14:47:51,Hyväksytty,1.1
2022_115_42,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_43,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän yleiseen tilanteeseen liittyen toisin itse esille, että hyvin monet tahot ovat nimenomaan suosittaneet hallituksille kohdennettuja tukitoimia. Esimerkiksi nämä köyhimpien lapsiperheiden etuuksien korotukset, mihin edustaja Zyskowicz viittasi, ovat nimenomaan kohdennettuja tukitoimia yhteiskunnan kaikkein vähävaraisimmille. Tälläkin toimenpiteellä, tällä maksujen alennuksella, kuten monet edustajat, myöskin edustaja Räsänen, tässä ovat tuoneet esille — samalla, kun pystytään tätä kautta tukemaan pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden ostovoimaa inflaation oloissa — saadaan samanaikaisesti toteutettua monia muita hyviä asioita: parannettua työnteon kannustimia ja myöskin lisättyä niiden lasten määrä, jotka varhaiskasvatukseen osallistuvat. Siksi muun muassa myöskin edellisellä hallituskaudella tehtiin ihan vastaavan suuruinen muutos näihin maksuihin.
Mitä tulee huomioihin, jotka on nostettu esille liittyen laatuun, pitää todeta, että ministerinä yhdyn niihin aika pitkälti. Olen itsekin sitä mieltä, että meillä pitää riittää resursseja myöskin varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseksi. Tämän hallituskauden aikana, kun katsotaan indeksikorotukset mukaan lukien varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen pysyvä rahoitus, se on kasvanut melkein 300 miljoonaa, ja sen päälle tulee vielä tasa-arvorahoitus, joka on myönnetty tällä kaudella sekä varhaiskasvatukseen että perusopetukseen. On myös tehty ihan suoraan lainsäädäntöön ja asetuksiin parannuksia: on pienennetty ryhmäkokoja yli kolmevuotiaiden osalta, on tiukennettu tulkintaa liittyen tilapäisiin ylityksiin, on säädetty varhaiskasvatuksesta annettavasta tuesta, on lisätty koulutusmääriä korkeakouluissa, vaikka edelleen varmasti on tarvetta myöskin siellä sitä paikkamäärää lisätä.
Siitä huolimatta tämä henkilöstötilanne jatkuu erittäin vaikeana, ja itsekin olen sellaisen johtopäätöksen tehnyt, että tämä asia ei ratkea myöskään ilman parannuksia työehtoihin ja palkkaukseen. Kuten edustaja Räsänen totesi, me emme pysty siitä täällä suoraan päättämään kansanedustajina, mutta ainakin itse olen julkisuudessa tuonut esille, että ainakin itse toivon, että näille ammattilaisille maksettaisiin enemmän palkkaa ihan puhtaasti siitä syystä, että pääkaupunkiseudulla on aika vaikeaa löytää asuntoa, tulla toimeen sillä palkalla, mitä näille alan ammattilaisille maksetaan. Jos sitten asuu toisessa kunnassa, missä myöskin on tarvetta varhaiskasvatuksen ammattilaisille, on totta kai sitten helpompi jäädä siihen kuntaan sitä työtä tekemään. Eli minun nähdäkseni tämän tilanteen ratkaiseminen vaatii ikään kuin tällaisen hyvän kierteen luomista: toimia valtiolta, toimia kunnilta, toimia myöskin siellä työmarkkinapöydässä, ennen kaikkea yhteistyötä varhaiskasvatuksen aseman ja laadun parantamiseksi.
Pahoittelen, puhemies, omaa aikatauluani, mutta tämän tärkeän keskustelun kanssa päällekkäin on varhaiskasvatuksen kriisikokous, minkä kollegani Honkonen on kutsunut koolle, [Sari Sarkomaa: Se varhaiskasvatuksen arvostamisesta!] joten ajattelin, että itse lähtisin täältä hieman etuajoissa tästä lähtien. Pahoittelen sitä kaikille edustajille. [Vasemmalta: Ihan hyvä valinta!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-10-25T14:47:52,2022-10-25T14:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_115_44,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_45,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta on tervetullut tuki inflaation laukkaamisesta kärsiville lapsiperheille. Pieni- ja keskituloisissa perheissä on pelätty lähestyvää talvea sähkön hinnan nousun vuoksi. Nämä perheet voivat olla sellaisia, joissa ei välttämättä aiemminkaan ole ollut paljon ylimääräistä tuhlattavaa mutta on kuitenkin pärjätty — nyt voi olla toisin. Mutta on hyvä, että hallitus on tarttunut toimeen ja on varmistamassa, että lapsiperheissä pärjättäisiin myös tulevien vaikeiden aikojen yli. Tässä kokonaisuudessa varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on merkittävä tuki, jonka lisäksi esimerkiksi joulukuussa on luvassa tämä ylimääräinen lapsilisä, johon täälläkin on viitattu.
Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatus on tärkeä eriarvoisuutta purkava järjestelmä, jolla varmistetaan, että perhetausta ei pääse luomaan oppimiskuiluja lasten välille. Esimerkiksi oppimisen tuen tarve huomataan paremmin, jos lapset ovat varhaiskasvatuksen piirissä. Varhaiskasvatuksen laatu on Suomessa hyvä, ja sen parantamiseen tulee jatkossa satsata enemmän. Sekä pienemmät ryhmäkoot että riittävä henkilöstö ovat tärkeitä asioita. Siksi varhaiskasvatuksen laatuun tulee satsata myös lisäresursseja tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Entistä useampi keskituloinenkin pääsee jatkossa varhaiskasvatusmaksujen huojennuksen piiriin, kun tulorajaa nostetaan. Uudistus tuo kuitenkin myös haasteita kunnille, ja tämä on tärkeää tunnistaa. On uutisoitu, että esimerkiksi Mikkeli joutuu pohtimaan, onko sen tarkoituksenmukaista periä enää maksuja yhä pienenevältä määrältä varhaiskasvatuksen asiakkaita. Siellä on arvioitu, että jatkossa jopa 75 prosenttia asiakasperheistä olisi vapautettu varhaiskasvatusmaksuista. Jos on kustannustehokkaampaa poistaa varhaiskasvatusmaksut kokonaan, on kuntien järkevää tehdä vaikutusarviointia maksuttomaan varhaiskasvatukseen siirtymisestä. Maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoaminen onkin pidemmällä aikavälillä hyvä tavoite, johon tulisi pyrkiä myös valtakunnallisesti, sillä ovathan muutkin koulutusasteet Suomessa maksuttomia.
Arvoisa puhemies! Valtio on korvaamassa kunnille varhaiskasvatusta koskevat maksutulot, jotka kunnat ovat nyt menettämässä maksujen vähenemisen takia. Käytännössä tämä on tarkoitus toteuttaa muuttamalla yhteisöverotuoton jako-osuutta, toisin sanoen kunnille ollaan jakamassa suurempi potti yrityksiltä kerättävien verojen tuotoista. Kuntien maksutuottomenetysten kompensoimiseksi on varattu noin 100 miljoonaa euroa. Valtakunnan tasolla kokonaismäärä on Kuntaliiton arvion mukaan riittävä. Ongelmallista kuitenkin on, että kompensaatiotapa kohtelee kuntia eriarvoisesti, koska se kohdentuu kuntiin eri tavalla riippuen kunnan yhteisöverotuotosta. Vastaisuudessa toivon, että lakimuutoksia tehtäessä huomioitaisiin, että kompensointien rahoitusmallia tulisi hakea mieluummin valtionosuusjärjestelmän kautta, koska yhteisöverokanta on eri kunnissa erilainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-25T14:51:24,2022-10-25T14:55:10,Hyväksytty,1.1
2022_115_46,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Edustaja Kvarnström., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_47,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen on perusteltua. Se helpottaa perheiden taloutta ja edistää työllisyyttä. Lisäksi muutos nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta.
Osa ajattelee, kuten esityksestä saadusta palautteesta kävi ilmi, että maksujen alentaminen voi vaikuttaa varhaiskasvatuksen laatuun, mutta se ei ole hyvä perustelu sille, että osa lapsista jätettäisiin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle. Sillä argumentilla voisimme puhua osallistumisasteen laskemisen puolesta, koska se helpottaisi kustannuspaineita ja henkilöstöpulaa, mutta se olisi haitallista sekä tasa-arvon että työllisyyden kannalta. Sen sijaan tarvitsemme uusia panostuksia eri puolilla Suomea vallitsevan akuutin tilanteen helpottamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tämä ehdotus parantaa työnteon taloudellista kannattavuutta. Toimenpide tukee lapsiperheitä ja pienentää yhtä kannustinloukkua. Esityksessä ehdotetaan, että kaikkien perheiden tulorajoja korotettaisiin 33 prosenttia. Monien perheiden maksu alennetaan nollaan euroon. Monet perheet saavat tuntuvan alennuksen, joka on osalle kymmenien eurojen suuruinen ja osalle yli 100 euron suuruinen. Kaikkein pienituloisimmat on tietenkin jo vapautettu maksusta, mutta heitä autetaan muilla tavoin näinä vaikeina aikoina. Tämä muutos voi auttaa suhteellisen pienituloisia ja keskituloisia lapsiperheitä, myös niillä on hankaluuksia saada rahat riittämään arjen menoihin tässä tilanteessa. Tämä on yksi monista keinoista, joilla heitä yritetään auttaa selviämään elinkustannusten noususta.
Tämä kuitenkin poikkeaa monista väliaikaisista tuista sillä tavoin, että tämä on tarkoitettu pysyväksi. Maksuja alennetaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla, ja kuten esityksessä lukee, työnteon kannustinvaikutusten parantuessa työllisyyden arvioidaan parantuvan noin 1 900 työllisellä vuoteen 2026 mennessä. Tämä johdosta myös varhaiskasvatuksen käyttötarve kasvaa, mutta samalla verotulot kasvavat ja sosiaaliturvamenot pienenevät.
Arvoisa puhemies! Laki ehdotetaan tulemaan voimaan ensi vuoden maaliskuussa, ja tästä tavoitteesta on tärkeää pitää kiinni. Vaikka kuntien mielestä olisi parempi — mikä on ihan ymmärrettävä — että muutos tulisi voimaan elokuussa, meidän on vastattava ihmisten tuen tarpeeseen heidän arjessaan niin pian kuin mahdollista myös tätä kautta. Oikeastaan meidän tulisi pyrkiä vielä maaliskuuta aikaisempaan toimeenpanoon.
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä kiinnitettäisiin huomiota kahteen asiaan: ensinnäkin kunnille yhteisöverosta maksettavaan kompensaatioon. Miten voimme auttaa niitä kuntia, joilla ei ole paljon yhteisöveron tuottoja, ja miten voimme tasoittaa sen vaikutusta, että joillekin maksetaan liikaa kompensaatiota ja joillekin liian vähän?
Toiseksi: miten voimme auttaa niitä perheitä, joiden lapset ovat yksityisessä varhaiskasvatuksessa? Loppujen lopuksi melko harva kuuluu myöhemmin päivitettävän hoitolisän piiriin. Voivatko kunnat anoa kompensaatiota yksityisistä tuottajista siten, että maksujen alennus hyödyttäisi myös heitä, joiden lapset ovat yhdistysten pyörittämissä päiväkodeissa? Kuntalisä on yksi käytettävissä oleva työkalu, mutta se luo ongelmallisia eroja kuntien välille.
Tarvitsemme sellaisen järjestelmän, jossa jokaisella on yhdenvertainen oikeus päivähoitoon. Parhaiten se onnistuu minun mielestäni kuntien järjestämänä ja voittoa tavoittelemattomien yksityisten tuottajien täydentäessä tarjontaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-10-25T14:55:17,2022-10-25T14:59:10,Hyväksytty,1.1
2022_115_48,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun puhumme varhaiskasvatuslaista, puhumme yhdestä Suomen tärkeimmästä asiasta: pienten lasten kasvatuksesta ja koulutuksesta ja Suomen tulevaisuudesta. Kun varhaiskasvatuslaki hyväksyttiin tässä salissa, silloin yhteinen tavoitteemme oli se, että varhaiskasvatus siirtyy osaksi lasten opinpolkua ja luomme vahvan pedagogisen perustan varhaiskasvatukselle. Silloin myös hyvin vahvasti kokoomuksen eduskuntaryhmä nosti esille sen, että varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus ja miten tärkeää on se, että me varmistamme, että on riittävästi moniammatillisia ammattilaisia sitten, kun tuo varhaiskasvatuslaki kokonaisuudessaan 2030 astuu voimaan.
Täällä puheenvuoroissa on jo nostettu esille — on mainiota, että täällä on sivistysvaliokunnan puheenjohtaja — ja on tärkeää, kun tässä lakiesityksessä nyt käsitellään varhaiskasvatusmaksuja, että tässä arvioidaan, minkälaiset henkilöstövaikutukset tällä on, minkälaiset vaikutukset tällä on varhaiskasvatuksen laatuun, miten voitaisiin kohdentaa paremmin tuo kompensaatio, joka tässä lakiesityksessä on, ja minkälainen vaikutus tällä lakiesityksellä on yksityiseen päivähoitoon. Yksityinen päivähoito on osa monien varsinkin suurten kaupunkien palvelutuotantoa, ja on tärkeää, että tämä hyvää tarkoittava lakiesitys ei sitten aiheuta haittavaikutuksia, ne pitää olla arvioituna tässä.
Arvoisa puhemies! Debattia käytin yhden puheenvuoron verran, ja jatkan nyt siitä. Edustaja Zyskowicz nosti vahvasti esille huolen siitä, että tämä hallitus on erittäin rumasti elänyt lasten piikkiin. Ennen koronaa otettiin miljardi euroa velkaa, ja koronan ja turvallisuustarpeiden lisäksi on otettu velkaa yli 10 miljardia euroa. Eduskuntakauden jälkeen velkaa on 150 miljardia, ensi vuodeksi esititte 8 miljardia euroa velkaa, ja se kaikki menee lastemme maksettavaksi. Joskus tuon velkaantumisen on loputtava, ja sen takia, kun puhutaan lasten asioista, ei voi olla nostamatta esille huolta siitä, että lasten piikkiin eläminen on rumaa. Sen takia kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt toimia, että taloutta myöskin sopeutettaisiin sen lisäksi, että tehdään toimia, jotta talous kasvaa. Meillä on vastuu miettiä, minkälaisen tulevaisuuden me lapsillemme jätämme.
Hyvä esimerkki tuosta kestämättömästä, vastuuttomasta, talouspolitiikasta on se, että hallitus laittoi, aivan oikein, rahaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laaturahoihin, mutta huolimatta valtavasta velkaantumisesta niille ei löydetty tilaa kehyksistä, eli nuo rahat romahtavat sitten ensi vuonna. Tilanne on aika järkyttävä. Täällä ministeri puhui siitä, että halutaan huolehtia varhaiskasvatuksen laadusta ja tehdään toimia sen eteen. Se, mitä te esitätte budjettiesityksessä, on se, että varhaiskasvatuksen kehittämisrahat päättyvät kokonaan, kaikki, eli leikkaus on 140 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen laadun, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon kehittämisrahat päättyvät kokonaan, ja perusopetuksen laaturahoitusta jää vain 15 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kotikaupungissani Helsingissä sitä, että tulee lähestulkoon 10 miljoonan euron leikkaus. Tämä tarkoittaa opettajia vähemmän, tämä tarkoittaa suurempia oppilasryhmiä, vähemmän tukea.
Siinä mielessä vakavasti katson hallituspuolueisiin: jos te haluatte huolehtia myöskin varhaiskasvatuksen laadusta, niin toivon, että vielä eduskuntakäsittelyssä budjettiin voitaisiin tehdä sellainen muutos, että vähemmän velkaantumatta asioita priorisoimalla voitaisiin tämä määrärahojen valtava leikkaus perua. Kokoomus tulee esittämään tästä oman ehdotuksensa vaihtoehtobudjetissa marraskuussa, ja toivon, että tähän ehdotukseen tartuttaisiin ja vietäisiin sitä eteenpäin.
No, tässä käsittelyssä olevassa lakiesityksessä todellakin alennetaan varhaiskasvatusmaksuja, ja se on monelle perheelle iloinen yllätys. Kokoomus on hallituspuolueena tehnyt toimia varhaiskasvatusmaksujen kohtuullistamiseksi, ja olemme esittäneet sitä myös vaihtoehtobudjetissa. Ja erittäin tärkeää on se, miten tämä vaikuttaa, eli työ tulee kannattavammaksi, ja on tärkeää katsoa myöskin valiokuntakäsittelyssä, ettei tässä ole mitään elementtejä, että tämä sitten lisäisi jossain kannustinloukkuja. Tämä on varmasti monelle perheelle erittäin tervetullut, kun nähdään, mikä on inflaatiotilanne, miten esimerkiksi sähkön hinta kasvaa eli todella iso helpotus monelle perheelle.
Mutta iso huoli on talouden lisäksi myöskin siitä, ovatko palvelut saatavilla. Esimerkiksi Helsingissä me joudutaan sulkemaan päiväkoteja, ollaan viivästetty päiväkotien avautumista sen takia, että ammattilaisia ei ole riittävästi. Ja sen takia pidin aika vakavana valuvikana, että tässä ei käsittääkseni ole arvioitu tämän lakiesityksen vaikutuksia henkilöstömääriin.
Puhemies! Haluan sanoa sen, että pidän aika vakavana laiminlyöntinä sitä, että ministeri Honkonen ei esittänyt lisäystä varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin ensi vuoden talousarvioon. Ja vieläkin huolestuttavampaa on se, että Helsingin yliopiston järjestämä pätevöitymiskoulutus jo alalla oleville lastenhoitajille on sekin jätetty ilman rahoitusta. Ministeri todellakin on tunnistanut ongelman — täältä lähdettiinkin siihen hätäkokoukseen — mutta kaikkein ilmeisimpään epäkohtaan ei sitten esityksiä tehty. Eli lastentarhanopettajien koulutusmäärät pitäisi nostaa riittävälle tasolle ja vakinaistaa, ettei joka vuosi tarvitsisi eduskunnassa niiden puolesta taistella. [Pia Lohikoski: Tästä asiasta samaa mieltä!] Haluan tässä todeta sen, että esimerkiksi OAJ on laskenut, että aloituspaikkojen kasvattaminen 1 400:aan olisi kustannuksiltaan ensi vuonna 2,3 miljoonaa euroa. Kun te otatte 8 miljardia lisävelkaa, esitätte eduskunnalle ja Suomen kansalle, niin olisi luullut, että tämä summa olisi löytynyt sillä tavalla, että oltaisiin priorisoitu ja asetettu lasten etu etusijalle.
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että velkaantumista ei hetkessä voi taittaa, mutta joka vuosi pitäisi tehdä sopeuttamistoimia, niin kuin keskeiset talousasiantuntijat ovat esittäneet. Se ei tarkoita sitä, että lapsilta pitäisi leikata esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, vaan näitä asioita voi laittaa tärkeysjärjestykseen. Jotkut asiat ovat tärkeämpiä kuin toiset. Pidän erittäin harmillisena sitä, että hallitukselle perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu ja kehittämisrahat olivat vähemmän tärkeitä ja ne leikataan lähes nollille — no, 15 miljoonaa jää jäljelle. Pidän sitä erittäin huonona arvovalinta. [Pia Lohikoski: Tarkoitatte määräaikaisia rahoja, joiden määräaikaisuus päättyy!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-10-25T14:59:29,2022-10-25T15:06:45,Hyväksytty,1.1
2022_115_49,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_50,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_51,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallitus linjasi budjettiriihessä osana lapsiperheiden ostovoimaa tukevia toimenpiteitä, että varhaiskasvatusmaksuja alennetaan. Se on tässä ajassa tärkeä linjaus, koska hintojen nousu kaikessa, niin ruuassa kuin energiassa, vähentää monien lapsiperheiden ostovoimaa — ja monien muidenkin, itse asiassa kaikkien. Tämän lisäksi korkojen nousu rasittaa perheiden tilannetta, koska useimmilla on myös asuntolainoja otettuna sekä muita lainoja.
Tällä hallituksen esityksellä tulorajoja nostetaan 33 prosenttia, ja noin 30 000 perhettä lisää pääsee maksuttomuuden piiriin varhaiskasvatuksessa. Tämä esitys hyödyttää keskituloisia perheitä, koska pienituloiset perheet ovat jo nykyisellään maksuttomuuden piirissä. Esityksellä on myös työllisyysvaikutuksia. Työnteon kannustinten parantuessa työllisyyden arvioidaan parantuvan noin 1 900 henkilöllä vuoteen 2026 mennessä. Tämän johdosta myös varhaiskasvatuksen käyttötarve kasvaa, mutta samalla verotulot kasvavat ja sosiaaliturvamenot pienenevät.
Tämän esityksen hintalappu kunnille on noin 70 miljoonaa euroa, mutta varhaiskasvatuksen maksutuottojen menetystä kompensoidaan kohdistamalla aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta kunnille. Käytännössähän monissa kunnissa on hyvin erilainen tilanne yhteisöveron tuoton suhteen, eli kunta voi tässä menettää nyt varhaiskasvatusmaksuja eikä hyödy yhteisöveron tuoton jako-osuuden nostosta silloin, kun yhteisöveron tuottojen ja yhteisöveroja maksavien yritysten määrä on kunnassa pieni. Tästä aiheutuvaa haittaa lievennetään ylikompensaatiolla, elikkä maksutulokertymän menetystä, joka on laskennallisesti noin 70 miljoonaa euroa, kompensoidaan kohdentamalla 100 miljoonaa euroa yhteisöveron tuottoa kunnille. Tässä on tärkeää kohdentaa tämä oikein, niin että ne kunnat, joissa nyt jäädään miinukselle, myöskin saavat sitten tämän kompensaation. Se on tärkeää huolehtia jatkossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-10-25T18:53:48,2022-10-25T18:56:25,Hyväksytty,1.1
2022_115_52,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Edustaja Kauma, poissa. Edustaja Hopsu, poissa. Edustaja al-Taee, poissa. Edustaja Holopainen, Mari, poissa. Edustaja Eloranta, poissa. Edustaja Laakso, poissa. Edustaja Heinäluoma, poissa. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_53,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys varhaiskasvatuksen maksujen pysyvästä alentamisesta on jo toinen kerta, kun hallitus alentaa lapsiperheiden arjen taloudellista rasitusta varhaiskasvatuksen maksuja alentamalla. Esitys on myös tärkeä uusi askel kohti sosiaalidemokraattien pitkäaikaista tavoitetta maksuttomasta varhaiskasvatuksesta kaikille lapsille. Esitys myös edistää tavoitetta varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta. Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen maksuttomuuden kokeilu jo osoitti, että maksuttomuus vaikuttaa varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Toki maksujen lisäksi varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa myöskin siihen, halutaanko näitä palveluja käyttää. Varhaiskasvatus on lapsen kehityksen ja oppimisen kannalta tutkitusti erittäin tärkeää, ja kaiken lisäksi esitys toteutuessaan tukee myöskin vanhempien työntekoa.
Arvoisa puhemies! Erityisesti nyt, kun inflaatio on korkealla ja energian hinta on nousemassa ennennäkemättömiin lukuihin, on erittäin tärkeää tukea kaikkia kotitalouksia ja erityisesti lapsiperheitä. Varhaiskasvatuksen maksuttomuuden laajentaminen ja maksujen alentaminen monille perheille on myös tämän takia erityisen tärkeää. Noin 30 000 kotitaloutta siirtyisi esityksen voimaan tullessa maksuttoman varhaiskasvatuksen pariin. Kuten jo aiemmin totesin, tulee tavoitteena olla pidemmällä tähtäyksellä maksuton varhaiskasvatus kaikille. 
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen ja poistaminen on yksi tärkeä keino myös lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseen. Lapsiperheköyhyys on ollut huolestuttavassa nousussa, ja lapsiperheköyhyys on myös usein periytyvää ihan samalla tavalla kuin koulutus. Nykyinen hintojen nousu on erityisesti vaarassa siirtää suuren määrän lapsiperheitä köyhyyteen, jos emme toimi heidän tukemisekseen, ja tämä lakiesitys on erittäin tärkeä toimenpide nimenomaan tämän ehkäisemiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-25T18:56:48,2022-10-25T18:59:01,Hyväksytty,1.1
2022_115_54,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_55,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettua lakia siten, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennettaisiin nostamalla tulorajoja 33 prosenttia. Muutoksen johdosta kuntien maksutuottojen arvioidaan alenevan noin 70 miljoonaa euroa. Tämä kompensoidaan kunnille kohdistamalla aiempaa suurempi osa yhteisöveron tuotosta kunnille. Verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta annetaan erillinen hallituksen esitys. 
Esityksen tavoitteena on budjettiriihen kirjauksen mukaisesti lisätä työnteon kannustimia parantamalla työstä saatavaa taloudellista hyötyä. Samalla tuetaan pieni- ja keskituloisia lapsiperheitä elinkustannusten ja sähkön voimakkaan hinnannousun vuoksi. Maksuja alentamalla voidaan myös edistää lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamista. 
Arvoisa herra puhemies! Esitys herättää ristiriitaisia ajatuksia: 
Työllisyysvaikutus arvioidaan melko pieneksi, 1 900 henkilöä vuodesta 23 vuoteen 26 mennessä. 
Tavoite pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden tukemisesta on kannatettava, mutta esitys käytännössä kohdistuu vain keskituloisiin, sillä pienituloiset eivät tälläkään hetkellä maksa varhaiskasvatusmaksuja. 
Tavoite kompensoida sähkön hinnannousua varhaiskasvatuksen asiakasmaksuilla tuntuu lisäksi keinotekoiselta, kun pitäisi mielestäni pikemminkin pyrkiä puuttumaan suoraan sähkön hintaan. 
Hallituksen tavoite lasten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta ei ole kenties tässä tilanteessa se akuutein asia, johon tulisi tarttua. Lausuntopalautteessa nostettiin esiin myös se, että varhaiskasvatuksessa ollaan jo nyt erittäin vaikeassa tilanteessa resurssi- ja henkilöstöpulan vuoksi. Jos esitys lisäisi varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, se vain lisäisi ongelmia. 
Lisäksi lausuntopalautteessa pidettiin ehdotusta kansantalouden kannalta kestämättömänä, koska se lisää julkisen talouden kustannuksia sekä velkaa. Arvion mukaan reformi heikentäisi julkista taloutta, työllisyysvaikutuksetkin huomioiden, noin 91 miljoonaa euroa. 
Haluan vielä tähän loppuun sanoa, että tämäkin hallituksen esitys on varmasti todella hyvä ja mukava ja näitä on mukava kannattaa, mutta mikä on perinteistä tälle hallitukselle, niin tämäkin, kuten kaikki muukin mukava, tehdään velkarahalla. Velkaa on tässäkin esityksessä tulossa maksettavaksi juuri tässä asiassa kyseessä oleville lapsille. Näin ei mielestäni voi jatkua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-10-25T18:59:02,2022-10-25T19:01:18,Hyväksytty,1.1
2022_115_56,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Eloranta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_57,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppivelvollisuusuudistuksen yhteydessä perustettiin uusi perusopetuksen jälkeinen nivelvaiheen koulutus nimeltään tutkintokoulutukseen valmentava koulutus eli TUVA-koulutus. Tähän yhdistettiin seuraavat aiemmat perusopetuksen ja toisen asteen tutkintotavoitteisen koulutuksen väliin sijoittuvat nivelvaiheen koulutukset, eli monen meidänkin tuntemat asiat: perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. Tämän vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden TUVA-koulutuksen järjestämisessä sekä TUVA-koulutuksen rahoittamisessa on kuitenkin tässä, kun toiminta on käynnistynyt, havaittu täsmentämistarpeita. Tämä esitys, joka meillä on nyt tässä käsittelyssä, nimenomaan selkiyttää tätä TUVA-koulutuksen järjestämistä vaikeimmin kehitysvammaisille opiskelijoille sekä selkeyttää sitä, miten TUVA-rahoitus määräytyy, elikkä tämä esitys on oikein tarpeenmukainen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-10-25T15:07:08,2022-10-25T15:08:11,Hyväksytty,1.1
2022_115_58,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_59,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä, mikä täällä on lähetekeskustelussa, ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia. Esityksen mukaan lakiin lisättäisiin selvyyden vuoksi nimenomainen maininta siitä, että perusopetuksen järjestäjät eivät voi järjestää tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta vaikeimmin kehitysvammaisille oppilaille eivätkä saada siitä lisärahoitusta. Lisäksi perusopetuksen tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoitusta ja sen liitännäisrahoitusta varten opiskelijamäärä tulisi tarkistaa varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20. päivän ja varainhoitovuoden syyskuun 20. päivän keskimääräisen opiskelijamäärän mukaisesti varainhoitovuoden loppuun mennessä. Tämä on tarkoitettu tulemaan voimaan tämän vuoden loppupuolella 30.12.
Tuossa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Eloranta toikin jo esille, että miksi tämä tehdään. Tämä hallituksen esityshän on hyvin selkeä ja hyvin tällainen teknisluontoinen. Me totta kai paneudumme tähän tuolla sivistysvaliokunnassa, mutta tämän perusteena on juuri se, että on tarvinnut täsmentämistä juuri se, että esimerkiksi kehitysvammaisille tarkoitettu koulutus varmasti hoidetaan kunnolla ja myöskin tämä rahoituspuoli hoituu oikein. Siitä syystä on erittäin hyvä, että mahdollisimman nopeasti tuli nyt sitten tämä tarkennus tähän lakiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T15:08:11,2022-10-25T15:09:49,Hyväksytty,1.1
2022_115_60,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_61,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien kehitysvammaisten kohdalla tämä lakimuutos varmasti on sinällänsä tarpeellinen, mutta ehkä tässä yhteydessä ylipäätänsä tämän TUVA-koulutuksen tarpeellisuudesta on syytä sanoa muutama sana, koska kyllähän oli ennakoitavissa, että tämä oppivelvollisuusiän pidentäminen ei suinkaan tarkoita sitä, että ilman minkäänlaisia ongelmia siirryttäisiin sitten seuraavalle asteelle tuolta perusopetuksen puolelta. Kyllä tälle TUVA-koulutukselle tuntuu olevan, ainakin kentältä tulevien viestien perusteella, hyvinkin paljon tarvetta. Toki, jos ajatellaan, että siellä perusasteella on jäänyt isojakin puutteita — niin kuin meillä puhutaan siitä, että erityisesti meillä on paljon poikia, joilla on ihan tällaisissa peruslasku-, -luku, -kirjoitustaidoissa suuria puutteita — niin on tärkeää, että meillä on sitä koulutusta, millä sitten nuoria pystytään auttamaan eteenpäin. 
Voi sanoa, että tässä kyllä vähän tekisi mieli sanoa, että mitäs minä sanoin sen suhteen, että TUVA-koulutuksen perään tällä hetkellä kysytään aika paljon. Toki meillä onneksi on sitten oppilaitoksia, esimerkiksi kansanopistoja, jotka ovat ottaneet esimerkiksi TUVA-koulutukseen hyvän otteen ja ovat halunneet ihan erityisesti lähteä auttamaan niitä nuoria — mikäli heillä on nämä opetuksen järjestämisen luvat, niin ovat halunneet lähteä sitten räätälöimään näitä erilaisia kursseja heille. Tietenkin se valmistava koulutus ja esimerkiksi lukio-opintoihin valmistava koulutus, ammatillisiin opintoihin valmistava koulutus toivon mukaan sitten auttavat näitä nuoria, että opintopolut eivät ikään kuin olisi vain pakolla eteenpäin puskettuja, vaan todellakin nuori saisi kokea, että hän saa sen tuen, minkä hän tarvitsee ja pystyy myöskin saavuttamaan tutkinnot, joita hän lähtee opiskelemaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T15:09:51,2022-10-25T15:11:54,Hyväksytty,1.1
2022_115_62,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_63,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on tosiaan kyse oikeastaan kokonaisuudessaan pienen mutta näille henkilöille merkityksellisen asian korjaamisesta eli tutkintoon valmentavan koulutuksen korjaamisesta, vammaisten oikeudesta ja mahdollisuuksista siihen osallistua. Mutta kuten edeltävä puhuja, minäkin haluan hieman laajemmin tästä koulutuksesta puhua. Tämä esitys sinällään on tarpeellinen ja aiheellinen. Itse asiassa sen tarpeen tunnisti sivistysvaliokunta jo tehdessään mietintöä oppivelvollisuuslaista, ja hyvä, että siihen nyt korjaus tulee.
Mutta noin yleisesti ottaenhan tämä tutkintoon valmentava koulutus on nyt todella uudistunut. Aiemmin tätä paikkaa täyttivät kymppiluokat, jotka oli suunnattu erityisesti heille, jotka halusivat korottaa numeroita peruskoulun päättyessä, mahdollisesti pyrkiessä lukioon tai sitten sellaisille aloille ammatillisiin oppilaitoksiin, joilla tarvittiin korkeampia numeroita. Sen lisäksi oli tämmöinen niin sanottu VALMA-koulutus, jossa oli ehkä enemmänkin näitä asioita, joita tässä edustaja Essayah kuvasi, eli erityisesti elämänhallintaa mutta sitten myöskin tämmöisiä perustaitoja, kirjoitus-, lukutaitoa ja niin edelleen. Nyt tässä TUVA-koulutuksessa ajatuksena siis on se, että kaikki ovat tässä samassa koulutuksessa ja siellä sisällä sitten enemmän niitä sisältöjä voidaan räätälöidä, mikä sinällään voi olla hyvä ajatus. Toisaalta toivon, että jatkossakin arvioidaan sitä, onko tämä aidosti nyt sellainen tapa, että se toimii kaikille paremmin kuin aiempi, ikään kuin eriytetty linja, jossa silloin, jos haluaa selkeästi yhden vuoden lisää opiskella peruskoulua eli korottaa niitä arvosanoja tulevia opintoja varten, olisikin erilaiset opinnot jo lähtökohtaisesti kuin ehkä sitten toisenlaista apua ja tukea tarvitseville.
Sinällään ajatuksena pidän hyvänä sitä, arvoisa puhemies, että pyritään tarjoamaan selkeä väylä ennen jatko-opintoja heille, jotka tarvitsevat vielä lisävuoden siihen väliin, ennen toiselle asteelle siirtymistä, mutta on totta kai järkevää arvioida, onko tämä nyt se tapa, jolla tätä jatkossakin kannattaa tehdä, vai onko joiltain osin sitten hyvä palata vanhaan. Varmasti tässä, kuten monessa muussakin uudistuksessa, jonkin aikaa haetaan niitä parhaita käytäntöjä, jotka toivottavasti sitten koulutuksen järjestäjiltä toisaalta myös voivat levitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-10-25T15:11:54,2022-10-25T15:14:36,Hyväksytty,1.1
2022_115_64,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_65,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tarpeellinen hallituksen esitys, ja hyvä, että nyt oppivelvollisuusiän korotuksen jälkeen on tehty myöskin tämä tarpeellinen korjaustoimenpide. Itse tunnen hyvin tämän valmentavan koulutuksen jo vuosien takaa — omassa perhepiirissäni on ollut useita nuoria, jotka ovat olleet valmentavan koulutuksen tarpeessa — ja näen sen kyllä niin, että näissä nivelvaiheissa on nuorten kohdalla monia eri tilanteita, joissa tämmöinen valmentava koulutus ennen toiselle asteelle siirtymistä voi olla tarpeellinen. Ja eivät ne kaikki tilanteet liity välttämättä numeroiden korotuksen tarpeeseen tai sitten siihen, että halutaan etsiä lukiovaiheeseen suuntaa, vaan voi olla myöskin tilanteita, joissa nuori on hakenut esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen jollekin linjalle ja ei ole sitten päässytkään ja jääkin sitten vähän niin kuin ihmettelemään, että mihin tässä nyt sitten ryhtyisi. Silloin tämä valmentava koulutus voi tulla erittäin tarpeeseen. Ja arvostan kyllä suuresti kaikkia niitä ammattilaisia, jotka Suomessa työskentelevät tämän koulutuksen piirissä.
Sitten yksi asia, johon olen törmännyt helsinkiläisenä kaupunkipäättäjänä, liittyy kyllä tähän oppilashuoltoasiaan. Nyt tässä tilanteessa on käsittääkseni sote-uudistuksen ja tämän oppivelvollisuusiän korotuksen myötä syntynyt tämmöinen väliinputoajien tilanne, jossa valmentavaan koulutukseen ei tällä hetkellä automaattisesti sovelletakaan oppilashuoltomahdollisuutta ja ‑palveluja. Ainakin Helsingissä pyrimme ratkomaan tätä niin, että etsimme sen lisärahoituksen, jotta myös nämä valmentavan koulutuksen piirissä olevat oppilaat saisivat tämän tarpeellisen oppilashuollon. Toivon, että jos näin on, että tämä on tämmöinen pysyvä rakenteellinen ongelma, niin myöskin valiokunta kiinnittäisi tähän työssään huomiota ja tämä pyrittäisiin sitten piakkoin korjaamaan, koska totta kai on niin, että monesti valmentavan koulutuksenkin piirissä on monia oppilaita ja opiskelijoita, joilla olisi erittäin suuri tarve myös tälle oppilashuollolle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-10-25T15:14:36,2022-10-25T15:17:08,Hyväksytty,1.1
2022_115_66,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_67,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan tervetullut korjaus ja lisäys. Huolta TUVAn eli tutkintaan valmistavan koulutuksen paikkojen riittävyydestä oli jo viime keväänä, ja yhä tätä huolta kannetaan, myös siis vuonna 21 ja yhä tänä vuonna. Sen lisäksi, että TUVA-paikkoja puuttuu, niin meillä on myös TELMA- eli työhön ja itsenäiseen elämään valmentavista paikoista pulaa. Tämän rahoituksen pitäisi olla sellaista, että pystytään nopeasti tähän vuosittain vaihtelevaan paikkatarpeeseen reagoimaan. Tässä kunnat ovat osittain vastuullisia, mutta valtio myös, ja toivon, että tätä joustavuutta ja paikkojen riittävyyttä yhä vahvistetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-25T15:17:08,2022-10-25T15:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_115_68,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_69,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 ja 50 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 229/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tarpeellinen lakiesitys korjaa pieneltä osin tätä suurta oppivelvollisuusuudistusta, joka on todella tärkeä uudistus, joka haluaa pitää kaikki mukana. On tarpeen, että teemme näitä korjaustoimenpiteitä, kun kentältä tulee palautetta, kun me satsaamme nivelvaiheisiin, luomme sujuvia koulupolkuja aivan sieltä varhaiskasvatuksesta yliopisto-opintoihin saakka. Tässä kymppiluokat ja ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus ja lukiokoulutukseen valmentava koulutus ovat yhdistyneet, ja siinä yksilöllisesti toteuttaen rakennamme sujuvia koulupolkuja toiselle asteelle. 
Tässä käsitellään myöskin vaikeimmin vammaisten koulutusta. Kaikki opiskelijat, se on syytä muistaa, eivät tähtää tutkinnon suorittamisiin. Silti oppiminen on heille hyvin tärkeää. Monelle heistä opinnot sopivat parhaiten TELMA-koulutukseen, joka valmentaa itsenäiseen asumiseen ja työelämään. On hyvä, että tämän oppivelvollisuuden laajennuksen toteuttamiseen otettiin mukaan myös kansanopistot, joilla on laajaa kokemusta erityistä tukea tarvitsevien kouluttamisesta. Edustaja Hopsu puhui edellä siitä, että TELMA-paikoista voi olla paikoittain pulaa. Meillä on myös pulaa kansanopistojen oppivelvollisten opiskelupaikoista, joita myönnettiin 650, ja olisikin hyvä, että se voitaisiin nostaa 1 000:een, jotta kaikki ne nuoret, jotka tarvitsevat sen tärkeän polun kohti toista astetta, sen saisivat. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-25T15:18:00,2022-10-25T15:20:04,Hyväksytty,1.1
2022_115_70,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_71,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämäkin esitys vaikuttaa varsin kannatettavalta. Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielitutkinnoista annettua lakia niin, että lakiin lisättäisiin säännökset järjestyksen rikkomisen ja vilpillisen menettelyn seuraamuksista. Tässä ehdotetaan, että jos tutkinnon suorittaja rikkoisi järjestystä tutkintotilaisuudessa eikä suostuisi lopettamaan sitä menettelyään kehotuksista huolimatta, niin hänen tutkintosuorituksensa katsottaisiin hylätyksi. Jos hän syyllistyisi vilpilliseen menettelyyn, myös siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, niin myös silloin katsottaisiin tutkintosuoritus hylätyksi. No nämä, arvoisa puhemies, ovat sellaisia johtopäätöksiä, joiden tällaisissa tilanteissa tulisi olla aivan itsestäänselvyyksiä, ja on tietysti tärkeää, että kun näissä on ollut epäselvyyksiä ja on ollut ongelmia erityisesti, kun on ollut kysymys suomen kielen tutkinnosta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kohdalla, että tästä sitten säädetään myös lailla, jotta tämä olisi selkeä.
Tämä kielen oppiminen, erityisesti suomen kielen oppiminen ja ruotsin kielen oppiminen maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä, on erittäin tärkeää tänne integroitumisen kannalta, työ- ja opiskelumahdollisuuksien kannalta ja kotoutumisen kannalta, ja olemmekin ehdottaneet sitä, että myös toimeentulotukilainsäädäntöä muutettaisiin niin, että... [Sari Essayah: Työmarkkinatuki!] — Anteeksi? [Sari Essayah: Työmarkkinatuki!] Anteeksi, työmarkkina... Tuolla puheenjohtaja Essayah korjaa. — Työmarkkinatukilainsäädäntöä muutettaisiin niin, että siinä huomioitaisiin nykyistä paremmin tämä kielitaito. Tästä meillä on myös ihan lakialoite, ja toivon, että hallituskin siihen tutustuisi ja veisi tätä eteenpäin. Tarvitaan kannustimia, jotta tuo vaadittu kielitaito oikeasti myös saadaan haltuun, ja tietysti tämäkin lakiesitys, jota nyt käsitellään, omalta osaltaan on tätä viemässä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-25T15:20:24,2022-10-25T15:23:25,Hyväksytty,1.1
2022_115_72,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_73,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia on tosiaankin tarpeen päivittää, jotta se vastaisi tutkintojen järjestämisessä ilmeneviin käytännön haasteisiin. Toisinaan on tapahtunut niin, että nämä tutkinnon suorittajien vilpilliset menettelyt ja järjestyksen rikkomiset ovat olleet aika hankalia, koska meidän voimassa olevassa lainsäädännössä ei ole vielä säännöksiä siitä, miten tämmöisissä tilanteissa menetellään. Myöskin tutkinnon suorittajan näkökulmasta on ongelma, että meidän lainsäädännössä ei ole säännöksiä siitä, mitä siitä sitten seuraa, jos menettelee vilpillisesti. Sen lisäksi nämä vilppiepäilyt aiheuttavat aika paljonkin lisätyötä tutkintojärjestelmän toimijoille.
Onkin hyvä, että nyt meillä on tuotu esitys siitä, miten lainsäädäntöä voidaan tämän osalta täydentää tämän vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksilla. Tämä tulee meille tuonne sivistysvaliokuntaan, ja siellä sitten huolella tähän perehdyimme, että varmasti kaikki on katsottu kuntoon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-10-25T15:23:25,2022-10-25T15:24:27,Hyväksytty,1.1
2022_115_74,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_75,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta. Tässähän ehdotetaan muutettavaksi yleisistä kielitutkinnoista annettua lakia. Lakiin lisättäisiin siis säännökset järjestyksen rikkomisen ja vilpillisen menettelyn seuraamuksista. Jos tutkinnon suorittaja rikkoisi järjestystä tutkintotilaisuudessa eikä tutkintotilaisuuden valvojan kehotuksesta huolimatta lopettaisi menettelyä, hänen tutkintosuorituksensa katsottaisiin hylätyksi. Jos hän syyllistyisi vilpilliseen menettelyyn, siinä avustamiseen tai vilpin yritykseen tutkintotilaisuudessa, hänen tutkintosuorituksensa katsottaisiin hylätyksi ja lisäksi hän menettäisi oikeutensa osallistua kyseisen kielen tutkintoon kuuden kuukauden ajaksi tutkintopäivästä. 
Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi yleisten kielitutkintojen tutkintotoimikuntaa, tutkinnon järjestäjiä ja arvioijia koskevia säännöksiä tekemällä enimmäkseen teknisluonteisia tarkistuksia ja siirtämällä nykyisin asetuksessa säädettyjä asioita lain tasolle. Samalla täsmennettäisiin ja päivitettäisiin säännöksiä tutkintomaksusta ja muutoksenhausta. Ehdotettu lakihan on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Mielestäni tämä on, ja täällä jo muutama puheenvuoro käytettiinkin, että tämä on varmasti erittäin tärkeä lainsäädännöllinen muutos. Ja, aivan niin kuin edustaja Räsänen tuossa sanoi, tämänhän pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta koska se ei ole, niin hyvähän siitä sitten on säätää laissa. 
Me otamme tämän tuonne valiokuntaan käsittelyyn ja varmasti ainakin yritämme mahdollisimman nopeasti tätä sitten, että se on aivan varmasti voimassa 1.1. Vilpillistä käyttäytymistähän ei voi hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T15:24:27,2022-10-25T15:26:18,Hyväksytty,1.1
2022_115_76,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_77,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kielitaito on äärimmäisen tärkeä, ja se, että pystyy osoittamaan vaadittavan kielitaidon, on toki monta kertaa tiettyihin ammatteihin esimerkiksi ihan selkeä vaatimus. Siinä mielessä tämä kielitutkintolain muutos on toki tarpeellinen, vaikka, niin kuin täällä edellä kollegat ovat sanoneet, voisi kuvitella, että tällainen asia olisi aikalailla itsestään selvä, että jos rikotaan järjestystä tai harjoitetaan vilppiä, niin sillä on seuraamuksensa. Myöskin se tässä on hyvä, että lain tasolle kirjoitetaan sitten seuraamukset, ja myös se, että menettää määrätyksi ajaksi oikeuden osallistua sitten näihin tutkintoihin.
Täällä edustaja Räsänen nostikin esille jo sitä, että kristillisdemokraatit on tällä kaudella nostanut esille sen, että työmarkkinatukeen tulisi tuoda tämmöinen kielilisä, mikä sitten tarkoittaisi sitä, että kielilisä tulisi kaikille. Elikkä voisi sanoa, että henkilöt, jotka ovat käyneet Suomessa peruskoulun, joilla on peruskoulun päästötodistus perusopetuksesta, pystyvät osoittamaan sen kielitaitonsa sillä — ei tarvita erillisiä tutkintoja. Mutta niillä henkilöillä, joilla ei tällaista ole, varmasti motivaatio sitten suorittaa tällainen kielitutkinto olisi parempi. Ja niin kuin tiedetään, suomalaisille työmarkkinoille pääsemisessä kaikkein suurin este esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on se kielitaidon puute, ja sen takia olisi äärimmäisen tärkeää, että me suomalaisessa yhteiskunnassa saataisiin tätä asiaa eteenpäin.
Tuossa tosiaankin vihreät aikoinaan, muistaakseni 2011, silloisen edustaja Sinnemäen johdolla olivat esittämässä tämäntyyppistä menettelyä tuonne toimeentulotuen puolelle. Mutta niin kuin me tiedämme — ja mikä viime kaudellakin on niin sanotusti koeponnistettu — toimeentulotuki on perustuslailla suojattu, ja siihen ei tällaisia menettelyitä voitu tuoda. On muuten mielenkiintoista, että silloin, kun me esitimme tätä mallia työmarkkinatukeen tuotavaksi, niin yksi suurimmista arvostelevista ryhmistä oli vihreät. Ehkä oli unohtunut, että he itse olivat tehneet matkan varrella samantyyppisen esityksen, tosin nimenomaisesti siihen toimeentulotukeen, missä sitä ei voida tehdä.
Mutta tosiaan tämä KD:n esitys lähtee siitä, että työmarkkinatuki on sellainen, johonka tätä kielilisää voitaisiin lähteä tuomaan. Ja se olisi mahdollista toteuttaa siinä mielessä kustannusneutraalisti, että se ensin laskee kaikilta tätä työmarkkinatukea ja sen jälkeen kielitutkinnon osoittamisella tai kielitaidon osoittamisella jollain muulla sovitulla tavalla pystyy sitten tämän kielilisän saamaan itsellensä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T15:26:20,2022-10-25T15:29:05,Hyväksytty,1.1
2022_115_78,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_79,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä ihan tärkeä muutos tähän nykylainsäädäntöön, ja tällä pyritään estämään ja vähentämään sitä, että näissä kielitutkintokokeissa tapahtuu vilppiä. Mutta samaisesta esityksestä paljastuu kyllä myöskin muutos kielitutkintojen suomen kielen suorittajien tuloksissa, koska täällä kerrotaan, että vuonna 2012 jopa 80 prosenttia kansalaisuutta hakevista saavutti tämän kielitaitovaatimuksen, mutta sitten samainen luku vuonna 2020 on vain 49 prosenttia. Epäillään, että hakijat menevät liian aikaisin tähän kielitaitokokeeseen ja sitä kautta tämä prosentuaalinen osuus on laskenut. Mutta pidän tätä kyllä tosi huolestuttavana kehityksenä, ja toivoisin, että me yhteiskuntana kiinnitettäisiin enemmän huomiota siihen, miten meidän myöskin vieraskieliset ihmiset ja perheet oppivat suomen kielen, koska paitsi että se on pääsy suomalaisille työmarkkinoille ja kiinni siihen työllistymiseen, niin kyllä se on mielestäni myöskin pääsy osaksi suomalaista yhteiskuntaa laajasti ottaen.
Ajattelen niin, että jos me pystyttäisiin tarjoamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvää, laadukasta kieliopetusta, niin silloin me voimme myöskin vaatia vähän enemmän siltä kielen opiskelulta ja tulosten saavuttamiselta, mutta näiden täytyy kulkea käsi kädessä, että meidän täytyy tarjota kieliopiskelulle mahdollisuus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja saada se ihminen osaksi opiskelua ja suomen kieltä esimerkiksi erilaisten työharjoitteluidenkin kautta, mutta samaan aikaan usein kuitenkin velvoitteet toimivat. Se, että ihmiselle asetetaan tiettyjä askelmerkkejä sen suhteen, miten sitä taitoa on pitänyt saavuttaa, myöskin motivoi ihmisiä, joten tässä meillä kyllä on paljon, paljon parannettavaa.
Näen, että tämä on kyllä koko tämän meidän hyvän kotoutumisen edellytys, että ihminen oppii suomen kielen tai ruotsin kielen, ja se on edellytys sille, että pääsee osaksi suomalaisia työmarkkinoita, ja se on edellytys sille, että kotoutuu laajasti ottaen suomalaiseen yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-10-25T15:29:07,2022-10-25T15:31:48,Hyväksytty,1.1
2022_115_80,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_81,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä täsmentää itsestäänselvyyksiäkin lainsäädännöllä, jos ne eivät muuten ole toteutettavissa. Toivoisin kumminkin, että valiokunta voisi rohkeasti katsoa, kun tämä nyt koskee tietysti yleistä kielentutkimusta, tutkintatoimikuntien ja tutkinnonjärjestäjien ja arvioitsijoitten osuutta tässä prosessissa. Valitettavasti voi todeta, että esimerkiksi meillä taksiajoluvan saamiseksi eräs oppilaitos, joka järjestää näitä kokeita, on hyväksynyt englanninkielisen, vaikka meillä on selkeästi sanottu, että pitää olla kotimaisella kielellä suoritettu tutkinto tai edellytys ajolupaan. Katsottaisiin, että perataan myös sitä toista puolta, vaikka siltä osin kuin se vain on mahdollista, ja että ainakin kuulemisissa voisivat jotkut asiantuntijat tulla esittämään näkemyksensä, onko sillä toisellakin puolella jotakin korjattavaa. Kun tiedetään, että suoritettu tutkinto on avain siihen rahalliseen korvaukseen, niin valitettavasti meillä — ei, en tarkoita nyt pelkästään tässä, vaan jossakin kohtaa — tutkinnot läpäistään, voisiko sanoa, erittäinkin puutteellisella osaamisella.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T15:31:50,2022-10-25T15:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_115_82,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_83,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kielen oppiminen on portti päästä suomalaiseen yhteiskuntaan mukaan. Kun oppii suomen kielen, pääsee helpommin työelämään, jatko-opintoihin, oppimisen jatkuvalle polulle ja muutenkin yhteisöjen elämään mukaan. 
Yleisiä kielitutkintoja koskevaa lakia on nyt tarve päivittää. Kielitutkintojen toteuttaminen on voinut olla osin hankalaa. Jos tutkinnon tekijä, suorittaja, menettelee vilpillisesti, seuraamusten tulee olla selkeät ja ennalta tiedossa. Näin muutos ennalta ehkäisee vilppiä. On tarpeen oppia tässäkin kohdin toimimaan rehellisesti maassa maan tavalla. Emme voi hyväksyä vilpillistä käyttäytymistä.
Tarvitsemme osaavia työntekijöitä myös ulkomailta. Kielen oppiminen on osa kotoutumista. Kielitutkinnon suorittamiseen on voitu mennä liian nopeasti. 
Joillekin maahanmuuttajille työelämä voi olla parasta kielen oppimista. Myös työssä oleville kannattaisi järjestää joustavasti osa-aikaisia kieliopintoja esimerkiksi vapaan sivistystyön toimesta, jotta oppijat voivat kehittää kielitaitoaan ja pikkuhiljaa myöskin syventää sitä. Kieltä ei opita hetkessä. Erityisopettajana pidän tärkeänä myös sitä, että oppimisen vaikeudet otetaan riittävällä tavalla huomioon myös kielitutkintojen järjestämisessä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-25T15:33:27,2022-10-25T15:35:19,Hyväksytty,1.1
2022_115_84,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_85,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kielitutkinnoista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tästä, kun täällä on erittäin hyvää keskustelua ollut siitä, että mikä on se kielitaitovaatimus, kun tänne Suomeen tullaan. Suomihan on aika vaikea kieli, ja on monesti kuullut sitä, että kyllä sinne Suomeen muuten tulisi, mutta kun teillä on niin vaikea kieli. Mutta siihen kielikoulutukseenhan meidän pitää nimenomaan satsata, kun me tarvitaan sitä työperäistä maahanmuuttoa.
Monta kertaa työyhteisö on juuri se, jossa sen kielen parhaiten oppii ja samalla oppii tähän meidän kulttuuriin ja suomalaisille tavoille. Mutta tietysti jossain menee sitten raja, että kuinka sinne työyhteisöön voi tulla ja millä kielitaidolla. Itse edustan sosiaali- ja terveysalaa aikaisemmalta ammatiltani, ja kyllä siellä edellytetään ihan selkeää suomen kielen ymmärtämistä, koska se on ihan potilasturvallisuuden näkökulmasta niin tärkeä.
Sitten tietysti, kun ajattelee, että nyt kun me puhumme tästä vilpillisyydestä, niin tietenkään me ei lähtökohtaisesti ajatella, että ihminen on vilpillinen näissä tutkinnoissa. Mutta kyllä näistä kannattaa pitää siis kerta kaikkiaan huoli, jos ajatellaan, että me päästetään läpi käsien henkilö, joka ei osaa suomen kieltä tai ruotsin kieltä ja joka menee sitten terveydenhuoltoon eikä sitten osaa sitä kieltä, niin se on todella jopa potilasturvallisuuden näkökulmasta vakava juttu.
Eli otamme tämän käsittelyyn tuonne meidän valiokuntaan ja tarkasti katsomme tämän. Mutta ainakin näin yhtäkkiä ajatellen tämä on erittäin järkevä lainsäädäntö.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T15:35:19,2022-10-25T15:37:04,Hyväksytty,1.1
2022_115_86,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuutta verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_87,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuutta verotuksen alalla koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä ollaan laittamassa täytäntöön direktiiviä, jonka tarkoituksena on parantaa Euroopan unionin jäsenvaltioitten veroviranomaisten tiedonsaantia digitaalisten alustojen välityksellä harjoitetusta kaupallisesta toiminnasta. Tällä direktiivillä on ollut tarkoitus lisäksi parantaa jäsenvaltioitten tämänhetkistä hallinnollista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa verotuksen alalla, muun muassa lisäämällä rojaltit pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tuloluokkiin ja mahdollistamalla kahden tai useamman jäsenvaltion yhteistarkastukset digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuudesta verotuksen alalla. Annettavassa laissa säädettäisiin tiedonantovelvollisista, ilmoitettavista tiedoista ja ilmoittamiseen liittyvistä menettelyistä.
Arvoisa puhemies! Tätä lainsäädäntöä voi pitää tarpeellisena. Tänä päivänä digitaalisilla alustoilla harjoitetusta kaupoista välttämättä ei aina ole tietoa siitä, mihin jäsenvaltioon nämä alustat ovat asettuneet ja minkä jäsenvaltioitten kohdalta tulisi sitten suorittaa verotusta. Siinä mielessä on tärkeää, että tulee myöskin kansallisessa lainsäädännössä selkeästi tätä yhteistyövelvollisuutta näitten asioitten selvittämiseksi ja viranomaisyhteistyön parantamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T15:37:21,2022-10-25T15:38:46,Hyväksytty,1.1
2022_115_88,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_89,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia siten, että kutsuntoihin liittyvät asevelvollisten ennakkoterveystarkastukset ja lääkäreiden määrääminen kutsuntoihin säädettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen mukaisesti hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Lisäksi lakiin tehtäisiin tekniset muutokset liittyen perhevapaauudistukseen. 
Nyt kun asevelvollisuuslakia aletaan muuttamaan, olisi syytä samassa yhteydessä pohtia erästä toista asiaa, joka myös vaatii pikaisesti saman lain muuttamista: asevelvollisuuden tulisi koskea myös ahvenanmaalaisia. 
Ahvenanmaalaiset saavat tätä nykyä varusmiespalveluksen suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla esimerkiksi luotsi- ja majakkalaitoksessa. Kunnes tällainen palvelus on järjestetty, kotiseutuoikeuden omaavat ovat vapautettuja asevelvollisuuden suorittamisesta. Luotsi- ja majakkalaitos ei ahvenanmaalaisia palvelijoita vedä niin paljon, joten käytännössä heillä on erivapaus mannersuomalaisiin nähden. Tähän on mielestäni tultava muutos.
Suomen puolustusvoimat on velvollinen suojelemaan Ahvenanmaata, mutta ahvenanmaalaiset eivät ole asevelvollisuuden puitteissa velvoitettuja suojelemaan Manner-Suomea. Vain vähäisiä määriä ahvenanmaalaisia on lähtenyt suorittamaan asepalvelustaan vapaaehtoisesti. Vuosittain heitä tulee kahdesta neljään, useimmiten Uudenmaan prikaatiin, joka on ruotsinkielinen. Hatunnosto tietenkin jokaiselle heistä. 
Ahvenanmaalle on juuri perustettu reserviläisjärjestö. Tämä on iloinen uutinen, ja terveiseni sinne Ahvenanmaalle, ja iso kiitokseni toiminnan starttaamisesta.
Arvoisa puhemies! Asevelvollisuuden laajentamisesta saattaisi olla molemmille osapuolille etua: Dragsvikiin saataisiin lisää varusmiehiä, ja ahvenanmaalaiset pääsisivät tutustumaan paremmin Manner-Suomen puolustukseen. Ahvenanmaalaisten erivapautta perustellaan joskus myös Ahvenanmaan demilitarisaatiolla, mutta nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, jossa Venäjä toimii kuten toimii, on asiaa syytä pohtia uudelleen myös strategisesta näkökulmasta. On kaikkien — ahvenanmaalaisten ja mannersuomalaisten — etu, että Ahvenanmaan alueen väestössä on suomalaisen laadukkaan varusmieskoulutuksen käyneitä henkilöitä kattavasti. Ajatelkaa, mitä tosipaikassa tapahtuu, jos Ahvenanmaa on demilitarisoitu eikä paikallisilla ole sotilaskoulutusta. Ahvenanmaa on silloin liian helppo paikka viholliselle iskeä, eikä meillä ole tarpeellisia valmiuksia alueen puolustamiseksi nopeasti, sillä kiinteitä sotilaallisiin tarkoituksiin käytettäviä rakennelmia tai sotajoukkoja ei alueella ennestään ole. Esimerkiksi Venäjä voi hyvin rikkoa oman puolensa sopimuksesta, jos se katsoisi sen tarpeelliseksi omien sotatoimiensa edistämiseksi. Tästä syystä meidän tulisi varautua ensin.
Mielestäni on tärkeää, että yhdenvertaisuus toteutuu myöskin varusmiespalveluksessa. Kaikki suomalaiset miehet ovat sinne tervetulleita, ja näin on mielestäni myöskin ahvenanmaalaisten kohdalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-25T15:40:12,2022-10-25T15:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_115_90,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_91,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvoisuus on kyllä päivän sana, jota peräänkuulutetaan ihan joka ikinen päivä. Edustaja Peltokangas äärettömän hyvin toi eteen asian, joka myös on tällä hetkellä mielestäni epätasa-arvoista, koska tilanne on se, että kyllä meidän kaikkien suomalaisten pitää osallistua samalla lailla suomalaisten turvaamiseen. Tällainen olisi aivan äärettömän tärkeää pistää jatkossa kohdalleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-25T15:43:39,2022-10-25T15:44:18,Hyväksytty,1.1
2022_115_92,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_93,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ehkä ihan varsinaisesti tästä hallituksen esityksestä: Tässähän on tarkoitus, kun hyvinvointialueet starttaavat, siirtää nämä kutsuntoihin liittyvät asevelvollisten ennakkoterveystarkastukset ja lääkäreiden määrääminen kutsuntoihin hyvinvointialueitten järjestämisvastuulle, ja lisäksi tässä on kysymys näistä muutamista teknisistä muutoksista, jotka liittyvät perhevapaauudistukseen. Tämä on ennen kaikkea ihan selkeää seurausta siitä, että meillä hyvinvointialueet lähtevät liikkeelle 1.1. — jos hyvin käy. Kyllä tällä hetkellä, kun tuolla hyvinvointialueitten hallinnossa on, tuntuu, että aika lailla on vielä monellakin alueella keskeneräisiä asioita, ja täytyy vain toivoa, että todellakin kaikki saadaan sitten 1.1. käyntiin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+10.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T15:44:20,2022-10-25T15:45:13,Hyväksytty,1.1
2022_115_94,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sotilasajoneuvolaiksi ja laiksi tieliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Laakso.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_95,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sotilasajoneuvolaiksi ja laiksi tieliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 30 minuuttia riittää minulle varmasti. [Naurua]
Hallituksen esitys on siinä mielessä todellakin erinomainen, että on sanomatta selvää, että on turhaa pitää armeijan kalustoa samassa kategoriassa siviilikaluston kanssa. Tämähän ei tietenkään tule koskemaan niin sanotusti armeijan autoja — esimerkiksi sellaisia linja-autoja, joilla kuljetetaan sotilaita paikasta toiseen niin sanotusti vähän enemmänkin rauhan aikana — vaan enemmänkin niitä kalustoja, jotka oikeasti hoitavat meidän maanpuolustustamme.
On sanomatta selvää, että suomalaisessa tämän alan teollisuudessa, jota nyt esimerkiksi Patria ja Sisu harrastavat, tässä hyvin päästään niin sanotusti yksittäiskappaleisiinkin mukaan. Elikkä voidaan tehdä vain tätä varten olevia laitteita, joissa sitten kuitenkaan, jos puhutaan täällä niin sanotusti yleisestä rekisteristä, katsastus- ja kaikennäköisissä muissa toimenpiteissä olevien ajoneuvojen mukana oleminen ei olisi mahdollista, koska kaikennäköiset hyväksynnät ynnä muut puuttuvat näistä yksittäisistä laitteista. Ja yksi, mikä tietysti myös tekee sen, on se, että niin sanotusti päästövähennyksen laitteistoja pitäisi olla näissä laitteissa toisella tavalla. On äärettömän hyvä idea siinä, että tehdään erikseen tämä oma kategoria, jonka sitten Puolustusvoimat itse hoitaa, koska on jo huolestuttavaa monessa muussakin tilanteessa se, että meillä saattaa pelastuslaitoksen turvaamistehtäväkin olla haasteellinen sen takia, kun kalustosta kesken hälytyksen tippuu puolet tehoista pois. Ja kyllähän se tietysti on sanomatta selvää, että jos tuolla metsässä rämmitään tällaisella laitteistolla ja joku AdBlue-laitteisto ei toimikaan, niin että siinä kesken sodan joudutaan ajamaan puolittaisilla tehoilla, niin kyllä siinä vastapuolelle annetaan liian paljon tasoitusta, jollei sitä ole annettu jo etukäteen.
Hallituksen esitys on äärettömän hyvä. Sotilasajoneuvot ovat sotilasajoneuvoja, ja niitä pitää koskea aivan omat säädökset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+11.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-25T15:45:33,2022-10-25T15:48:16,Hyväksytty,1.1
2022_115_96,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_97,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että valiokunnan mietintöön sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Lisäksi esitän hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edistää raskaana olevan henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä syntymättömän lapsen terveyden suojelua ja oikeutta elämään.”
Ja toinen lausumaehdotukseni: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää voimakkaasti toimenpiteitä raskaudenkeskeytysten vähentämiseksi.”
Toisin kuin väitetään, tämä käsiteltävä esitys heikentää niin raskaana olevien naisten, lääkäreiden kuin kohdussa kasvavien lasten asemaa ja on lisäksi huonosti ja hätäisesti valmisteltu. Naiset ansaitsevat parempaa. Alkuraskaudessa on usein pahoinvointia, väsymystä ja alakuloisuutta, jolloin tarvittaisiin tukea, yhdessä erilaisten vaihtoehtojen pohdintaa, harkinta-aikaa. Viime viikon keskustelussa kävi ilmi, että tässä salissa eivät kaikki rohkene edes kuulla, mitä abortissa tapahtuu, kun gynekologiedustaja Sari Tanus tätä puheenvuorossaan kuvaili. Abortin todellisuutta yritetään peittää myös vääristelevillä käsitteillä. Abortti ei ole ihmisoikeus, se ei ole perusoikeus, toisin kuin useissa puheenvuoroissa on hoettu. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa säädetään oikeudesta elää, ei oikeudesta lopettaa elämä. Abortti ei ole myöskään lisääntymisterveyttä — siinä ei ole kysymys lisääntymisestä vaan sen keskeyttämisestä eikä terveydestä vaan alkaneen ihmiselämän tuhoamisesta.
Aborttikeskustelussa on oleellista kyetä vastaamaan kysymykseen, mistä ihmisen elämä alkaa, mistä lähtien elämää täytyy suojella. Biologisesti vastaus on selkeä. Hedelmöityksen jälkeen yksilön kehityksessä ei ole mitään ratkaisevaa käännekohtaa, jossa alkion tai sikiön voitaisiin katsoa saavuttaneen ihmisyyden, ja sikiö ei ole osa äidin elimistöä. Alusta lähtien kohtulapsella on oma ainutlaatuinen perimänsä, ja kehitys tapahtuu jatkuvana prosessina syntymään ja aina aikuisuuteen asti. Ensimmäiset merkit kehittyvästä keskushermostosta nähdään jo alkion kolmannen elinviikon alussa, viikon kuluttua siitä sydän aloittaa toimintansa, kahdeksannella viikolla on voitu rekisteröidä jo sikiön EEG eli aivosähkökäyrä, varpaat ja sormet erottuvat selvästi. Abortti-ikäinen — myös alle 12. raskausviikolla kehittyvä — lapsi ei ole tunnoton kudoskappale vaan yksilö, joka reagoi kosketukseen ja kipuärsykkeisiin.
Mietinnössä ei ole lainkaan pohdittu sitä, mikä on se maaginen 12 viikon raja, jota ennen naisella on itsemääräämisoikeus ja jonka jälkeen ei. Nimittäin ei lapsen elämässä tapahdu mitään erityistä tuossa hetkessä eikä se ole myöskään aborttimenetelmien kannalta ratkaiseva. Myös sen jälkeen käytetään lääkkeellisiä menetelmiä ja myös sitä ennen kirurgisia menetelmiä. Miksi tätä tosiasiaa ei uskalleta tunnustaa? Väitän, että takana on kollektiivinen syyllisyys. On vaikea tunnustaa, että tosiasiassa keskuudessamme tapetaan vuosittain tuhansia pieniä ihmisiä.
Arvoisa puhemies! Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto julkisti tässä kuussa kirjansa Puuttuvat puoli miljoonaa. Hän kuvaa väestökadon katastrofaalisia seurauksia talouteen ja toteaa, että jostain pitäisi saada lisää sairaanhoitajia, lääkäreitä, rakennustyöläisiä, postinjakajia, vanhustenhoitajia ja opettajia. Aborttilain säätämisestä vuodesta 1970 lähtien yli 650 000 lapsen elämä on päätynyt raskaudenkeskeytykseen. Heistä noin 130 000 olisi nyt synnytysikäisiä, 20—40-vuotiaita naisia. Eli abortoitujen suuren määrän lisäksi näiden mahdolliset lapset ja lastenlapset ovat jääneet syntymättä. Kyllä tällä toiminnalla on myös merkittävä väestöpoliittinen vaikutus.
Miettikää, hyvät kollegat, ennen kuin äänestätte valiokunnan ponnesta, mitä se tosiasiassa tarkoittaa. Siinä ehdotetaan aborttilain kokonaisuudistusta niin, että tästä edelleen vahvistettaisiin itsemääräämisoikeutta. Halutaanko siis laajentaa itsemääräämisabortti myös näihin myöhäisiin raskaudenkeskeytyksiin ilman mitään perusteita? Väitän, että valiokunnan enemmistö ei ole edes huomannut, mikä vaikutus lain kokonaisuuteen on sillä, että tuo 8 § nykylaista on tiputettu pois. Siinä säädetään abortin suorittajien kelpoisuusvaatimuksista. Kun luette pykälät huolella läpi, niistä ei löydy edes sanaa ”lääkäri” alle 12 raskausviikon, siis itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluvien, aborttien kohdalla. Siellä sanotaan vain, että raskaus voidaan keskeyttää pyynnöstä tuon 12. raskausviikon loppuun asti. Perusteluissa sanotaan, että aborttien suorittaminen halutaan laajentaa erikoislääkärijohtoisesta sairaalahoidosta terveyskeskuksiin ja yksityislääkäreille, mutta entä siellä kelpoisuus? Tarkistin ministeriöstä tämän tänään ja sain vastauksen, että periaatteessa kesäkandikin voisi olla abortin suorittaja. Toki tiedän, että muusta terveydenhoitoa koskevasta lainsäädännöstä, Käypä hoito ‑suosituksista ja lain perusteluistakin voidaan saada osviittaa, mutta kyllä lainsäädännön tulisi olla tässä selkeä, niin että pykälistä kävisi ilmi se, kenellä nämä oikeudet ovat. Tämä on senkin takia tärkeää, että laittomasti suoritetusta raskaudenkeskeytyksestä seuraa rikoslaissa sanktioita ja niissä viitataan nimenomaan tähän lakiin. Siellä sanotaan näin, että ”joka ilman raskauden keskeyttämisestä annetussa laissa edellytettyä lupaa keskeyttää toisen raskauden, on tuomittava”, jopa kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Ja muistutan, että myös kansalaisaloitteessa määriteltiin, kuka saa suorittaa lääkkeellisen abortin, samoin kuin edustaja Kivelän lakialoitteessa, ja ihmettelen kyllä, miksi nämä on tiputettu pois. Pidän tätä vakavana virheenä, ja jo yksin tämä riittäisi mielestäni tämän esityksen hylkäämiseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-25T15:48:36,2022-10-25T15:56:10,Hyväksytty,1.1
2022_115_98,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_99,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen tekemää hylkäysehdotusta. Perusteluni hylkäykselle olen lausunut vastalauseessa, joka sisältyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön.
Laki raskauden keskeyttämisestä on noin 50 vuotta vanha. Sen uudistaminen edellyttää laajan ja perusteellisen valmistelun pohjalta tehtävää kokonaisuudistusta. Ongelmana on, että jos lain yksittäisiä pykäliä muutetaan, lopputulosta ei voida arvioida kokonaisuutena eikä mukana ole muun muassa perusteellista perusoikeusarviointia. Tarvitsemme lain kokonaisuudistuksen.
Syntymä ja kuolema ovat Luojan kädessä. Ihmisen elämä alkaa hedelmöittymisestä. Suojellaan kaikkein haurainta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-25T15:56:10,2022-10-25T15:57:20,Hyväksytty,1.1
2022_115_100,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_101,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan kaikkia edustaja Räsäsen tekemiä esityksiä. Nämä nyt käsittelyssä olevat aloitteet, jotka liittyvät aborttilain päivittämiseen, kuuluu ehdottomasti hylätä. Väitän, että jo tähän mennessä käytössämme ollut löyhä lainsäädäntö abortteihin liittyen on yksi merkittävä syy sille, että meiltä on viety siunaus pois, ja siksi yhteiskuntamme ja ihmiset voivat huonosti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä todetaan, että aborttien määrä on vähentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana selkeästi. THL-tilaston mukaan abortteja oli viime vuonna kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2020. Kun ottaa huomioon, että yli 90 prosenttia aborteista tehdään sosiaalisista syistä, on erittäin hyvä, että aborttien määrät ovat laskusuunnassa. Viime vuonna lääketieteellisin toimenpitein abortoitiin noin 7 600 sikiötä, eli voitteko, hyvät kollegat, kuvitella: koululuokallinen joka päivälle. 1970-luvun alun lakimuutoksista lähtien on abortoitu jo puoli miljoonaa lasta
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ja Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloite molemmat painottavat aborttia raskaana olevan naisen yksilön oikeutena. Tältä kantilta niissä käsitellään nykyisen lainsäädännön lääkärin harkintaa yksilön oikeuksia rajoittavana, nöyryyttävänä ja terveydenhuollon resursseja tuhlaavana byrokratiana. Mielestäni abortti myönnetään jo nyt liian helposti. Sitä ei pitäisi myöntää sosiaalisin perustein. [Mai Kivelä: Okei!]
Melko kliseinen totuus on, että mikään ei ole niin järkeiltyä ja seikkaperäisesti perusteltua kuin murha. Tämän tiedämme niin rikossarjoista kuin vaikkapa Dostojevskin romaanista Rikos ja rangaistus, jossa Raskolnikovilla on melko perustellut sosiaaliset ja jopa moraaliset syyt murhaan.
Elämä ja ihmisarvo ovat luovuttamattomia oikeuksia. Sikiö on hedelmöittymisestä lähtien elävä ja kehittyvä yksilö ja ainutkertainen. Ihminen täydellistyy persoonana vuorovaikutuksessa toisiin, mutta tämä ei oikeuta epäinhimillistämään alkiota. Viides käsky kuuluu: älä tapa. Käsillä olevat kansalaisaloite ja valiokunnan mietintö tarjoavat molemmat vain teknisiä helpotuksia abortille. Niissä lapsen surmaaminen kohtuun osana tietynlaista elämäntyyliä esitetään itsemääräämisoikeutena. Kohdussa olevan ihmisarvoa ja sen tiedostamisen merkitystä ei ole perustavana seikkana harkittu muutoin kuin psykologisena haittana vanhemmille. Tämä rapauttaa ihmisyyden perusteita.
Arvoisa puhemies! Syntymättömän lapsen oikeus elämään tuli tänne Pohjolan perille kristinuskon levitessä, kun Norjan kuningas Pyhä Olavi kirjasi sen lakiinsa tuhat vuotta sitten. Koska kyseessä oli ensimmäinen Pohjoismaissa kirjoitettu perustuslaki, tulisi sikiön oikeus elämään saada jo viimeinkin myös Suomen perustuslakiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-25T15:57:26,2022-10-25T16:01:55,Hyväksytty,1.1
2022_115_102,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_103,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On varmasti selvä, että me olemme täällä eri mieltä abortista, mutta siksi haluaisinkin nostaa esille muutamia asioita, joista uskon, että me itse asiassa olemme samaa mieltä.
Ensimmäinen asia on se, että tämä laki on vanhentunut. Tämä nykyinen laki on vuodelta 1970, jolloin raskaudenkeskeytys tehtiin kirurgisesti sairaalassa, ja nykyään taas 97 prosenttia keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti raskauden alkuvaiheessa. Sen lisäksi tässä laissa on todella vanhentunutta kieltä. Meistä kukaan ei varmaan ole sitä mieltä, että esimerkiksi vanhemman ”häiriintynyt sieluntoiminta”, joka mainitaan hyväksyttävänä syynä abortille, olisi nykypäivää. Eli uskon, että olemme samaa mieltä siitä, että tämä nykyinen laki on vanhentunut.
Toiseksi on myös jokseenkin fakta, että arvot ja asenteet ovat muuttuneet 50 vuodessa. Naisten asema on parantunut ja tietämys ja ymmärrys ihmisten itsemääräämisoikeudesta on kehittynyt paljon. 
Kolmanneksi uskon, että olemme samaa mieltä siitä, että aborttien määrän vähentäminen on hyvä tavoite. Siihen on taas toimivat keinot, jotka liittyvät seksuaalikasvatukseen ja ehkäisyn saatavuuteen, mutta näihin keinoihin ei kuulu turvallisten aborttien estäminen. 
Neljänneksi me olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että kansainvälisesti luontevin viiteryhmämme on muut Pohjoismaat, ja kaikissa muissa Pohjoismaissa raskaudenkeskeytys tehdään yksinkertaisesti pyynnöstä. 
Viidenneksi olemme varmaankin myös siitä samaa mieltä, että ei ole kenenkään etu, että turhaan pitkitetään tai hankaloitetaan sellaisen abortin saantia, joka siis tehdään joka tapauksessa. 
Kuudes ja viimeinen asia on se, että tässähän ei käytännössä ole kyse kovinkaan isosta asiasta. Aborttia ei olla täällä kieltämässä, mutta toisaalta ei olla myöskään oleellisesti muuttamassa niin, että esimerkiksi näitä viikkorajoja muutettaisiin. Eli kyse on siitä, että abortti pitää saada omalla ilmoituksella. Käytännössähän näin nyt onkin tilanne jo Suomessa, ja siksi on asiallista, että tämä laki vastaa nykyistä käytäntöä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-25T16:01:58,2022-10-25T16:04:52,Hyväksytty,1.1
2022_115_104,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Mäkynen, Jukka Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_105,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä oleva OmaTahto-kansalaisaloite vaatii, että jatkossa abortin saamiseksi riittää raskaana olevan oma tahto ja että kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta luovutaan. Aihe on vaikea ja jakaa mielipiteitä konservatiivisten sekä liberaalien naisten oikeuksien kannattajien kesken.
Aborttia voidaan suositella, jos erilaiset elämäntilanteet, vakava sairaus tai seksuaalirikos rajoittaisivat kykyä hoitaa lasta. Lisäksi aborttilainsäädäntöä halutaan raskaana olevan naisen itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Kansanomaisesti ilmaistuna raskaudenkeskeytys yritetään tehdä mahdollisimman helpoksi, jo riittää vain raskaana olevan naisen oma ilmoitus ilman perusteluja.
Tämä laki menee luultavasti läpi täällä eduskunnassa, mutta ennen kuin nuija kopahtaa pöytään, kehottaisin miettimään muutamia tärkeitä asioita. Onko lakialoitteen tarkoituksena tehdä abortista pelkkä ihmisoikeus tai arkipäiväinen asia, joka pitää vain hoitaa? Sivuutetaanko vain kylmästi se tosiasia, että abortti ei ole naiselle suinkaan vähäpätöinen asia? Jätetäänkö nainen yksin asiansa kanssa, eikä mitään keskustelu- tai kriisiapua enää tarvita, koska kahden lääkärin lausuntoa ei enää vaadita? Suoritettu abortti aiheuttaa helposti masennusta tai mielenterveydellisiä ongelmia. Jos päätös on tehty nopeasti ilman tukea ja ehkä vielä painostuksen alla, niin se kasvattaa myös itsemurhariskiä. Tällaisia asioita ei enää käytäisi läpi, koska asia olisi ilmoitusluontoinen tämän OmaTahto-aloitteen mukaisesti. Entä kuka määrittelee biologisesti sen, millä raskausviikolla sikiö on tunteva ja ajatteleva persoona? Mikä on se filosofinen peruste, koska abortin voi tehdä? Alkaako ihmisen elämä sittenkin jo hedelmöityksestä lähtien?
Meillä Suomessa abortoidaan jopa samanikäisiä lapsia, joita jo hoidetaan keskoskaapeissa. Eli todellisuus yritetään häivyttää siitä, että kysymys on oikeastaan puolustuskyvyttömän pienen ihmisen elämän lopettamisesta. Ilmapiiri on valitettavasti nykyään kehittymässä sellaiseksi, että korostetaan naisen oikeuksia ja uravalintoja tai mitä kaikkea voit saada ilman lapsia. Kenenkä oikeuksista oikeastaan on kysymys? Lasta tehdessä tarvitaan sekä mies että nainen, mutta aborttipäätökseen riittää pelkästään naisen oma tahto. [Mai Kivelä: Miksiköhän!] Tasa-arvon näkökulmasta voi myös miettiä, missä ovat tulevan isän oikeudet. Tämä ei vain mielestäni ole järkevä suunta.
Suomessa on paljon keskusteltu siitä, että meillä syntyvyys on liian pieni. Voisiko syntyvälle vauvalle tarjota mieluummin kodin ja elämän adoption kautta sen sijaan, että hänet abortoidaan, ja voidaanko tätä adoption mahdollisuutta Suomessa helpottaa? Lapsettomuudesta kärsii moni, ja näen, että kotimaisia adoptioita tehdään aivan liian vähän. Näitä asioita kannattaa miettiä ennen kuin nuija kopahtaa pöytään. Itse adoptiolapsena eläneenä en missään tapauksessa kannata tätä lakialoitetta.
Lopuksi kerron erään viisaan ajatuksen, jonka sain sähköpostissa: on helpompaa kasvattaa terveitä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-10-25T16:04:55,2022-10-25T16:09:24,Hyväksytty,1.1
2022_115_106,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_107,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pyydän lupaa saada puhua paikaltani.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Lupa myönnetty.] Kiitos. — Arvoisa puhemies! Tämä esitys on vastuuton, moraaliton ja lapsen oikeuksia loukkaava, vastoin YK:n ihmisoikeusjulistusta, joka korostaa lapsen oikeutta elämään ja kehittymiseen. Se on siis se sopimus, jonka Suomi on ratifioinut.
Me kaikki täällä tiedämme, että lainsäädäntötyömme on jatkuvasti eri oikeuksien punnintaa toisiansa vastaan. Siinä me luomme hyvää lainsäädäntöä, määrittelemme rangaistusasteikot ja puhumme niin sanotusta oikeasuhtaisesta lainsäädännöstä.
Tässä esityksessä me punnitsemme lasten oikeuksia elämään ja naisten oikeuksia omaan kehoonsa. Ne ovat siis punnintamme kohteina. Suomen YK-liitto sanoo: ”Lapsen oikeudet menevät aina vanhempien oikeuksien edelle.” Tässä salissa käytävässä keskustelussa näyttää siltä, että vain yksillä oikeuksilla eli tässä tapauksessa naisten oikeuksilla on juuri nyt merkitystä. Tällaisen puheen ei pitäisi olla aikuisten ihmisten puhetta. Sen pitäisi olla viisaiden vanhempien puhetta, jossa lapsen oikeudet asetetaan aina kaiken edelle.
Nyt meillä on äidin masussa oleva pieni vauva, joka aloittelee elämäänsä, tuntee kaiken, mitä äidin kehon ulkopuolella tapahtuu, mutta me suhtaudumme siihen kuin esineeseen, jota me täällä ulkopuolella olevat sitten harkintamme mukaan kohtelemme niin kuin koemme oikeaksi. Ja tämä onkin mielenkiintoista, että niin monet kokevat oikeaksi sen, että lapsi — tai pieni elämä — voidaan äidin kohdussa tuhota mutta sitten elämää kohdun ulkopuolella ei voi tuhota. Onko tämä kolme senttiä, tämän pienen vauvan masussa oleva elämä, jotenkin vähempiarvoinen kuin kolme senttiä sen masun ulkopuolella? Minusta ei ole.
Pidän aika outona myös sitä, että Suomi ei lähetä paatuneita rikollisia Yhdysvaltoihin tuomittavaksi sillä perusteella, että heitä odottaa siellä mahdollinen kuolemantuomio injektoimalla, mutta Suomi hyväksyy ja kiivailee — tai jotkut kiivailevat ja hyväksyvät — sen, että pieni, viaton, puolustuskyvytön elämä voidaan injektoida äidin kohtuun. Tässä on, ystävät, meille kyllä paljon mietittävää: mille meidän arvomaailmamme tällä hetkellä on rakentunut, vai rakentuuko se enää yhtään millekään? Reilut 7 000 viatonta, puolustuskyvytöntä elämää ollaan valmiita tuhoamaan vailla mahdollisuuksia elää ihan meidän toimestamme, ja vaadimme, että se on oikein.
Kuulun näihin ihmisiin Suomen kansalaisista, jotka äidin vakavan sairauden takia lääkäri suorastaan vaati abortoimaan, vaati abortoimaan. Äitini kieltäytyi, ei mistään uskonnollisesta syystä, vaan ihan siitä, että halusi nähdä lapsensa elävän. [Mai Kivelä: Raskaana olevan tahto!] — Niin, kyllä, tästä on kysymys, meidän vapaasta tahdostamme, juuri näin. Mutta mimmoinen on meidän vapaa tahtomme [Mai Kivelä: Ei voi tietää!] silloin, kun se haluaa surmata ihmisiä? Se on vakava kysymys.
Kun minut valittiin vuonna 2015 eduskuntaan, soitin sinä yönä kotiin äidilleni, joka oli 87‑vuotias. Sanoin hänelle: ”Kiitos äiti, että et abortoinut minua. Nyt se rääpäle on kansanedustaja.”
Ystävät, me puhumme nyt elämästä. On erittäin kapeakatseista määritellä tämä elämä sillä tavalla, että se jotenkin liittyy naisen oikeuteen omaan kehoonsa. Kyllä tämä on paljon, paljon suurempi asia. Me riistämme ihmisiltä mahdollisuuden elää. [Hälinää — Puhemies: Shh!] Toisessa kohdassa me taistelemme siitä, että ihmiset saisivat elää. Me seisomme heidän vierellään leikkaussaleissa ja taistelemme, pyydämme, että ihmiset saisivat elää... [Hälinää — Puhemies koputtaa.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisat edustajat, nyt on edustaja Laukkasella puheenvuoro.]  Kiitos, puhemies! — En ole mikään dramaturgi enkä siihen koulutusta saanut, mutta koen, että tämä keskustelu on valitettavan pinnallista tällä hetkellä. Hyvät ystävät, annetaan ihmisten elää. Mekin olemme saaneet elää.
Kun puhutaan naisten oikeuksista, entä niiden naisten oikeudet, jotka ovat siellä kohdussa? Hekin ovat naisia, heilläkin on oikeus elämään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-25T16:09:26,2022-10-25T16:15:30,Hyväksytty,1.1
2022_115_108,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_109,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kiitän kaikista edellisistä puheenvuoroista ja erityisesti edustaja Laukkasen viimeisestä, tuosta edellisestä, puheenvuorosta.
Abortti on herkkä ja vaikea aihe. Kyse on kohdussa kasvavan pienen ihmisen elämän tarkoituksellisesta lopettamisesta. Abortti on koskettanut ja koskettaa meitä kaikkia tavalla tai toisella. Monelle on tehty abortti, monen läheiselle tai tuttavalle on tehty abortti. Moni meistä on työnsä vuoksi joutunut olemaan monissa näistä mukana. Aihe on ollut otsikoissa ja tässäkin salissa moneen otteeseen keskustelussa. Abortin vertaistukiryhmissä kuulee kipeitä tarinoita: monet katuvat syvästi kiireistä päätöstään. Kun yhteiskunta on vuosikymmenten aikana menettänyt yli puoli miljoonaa henkilöä abortin myötä, niin se vaikuttaa merkittävästi myös koko meidän väestörakenteeseen.
Nyt tämä käsittelyssä oleva, OmaTahto2020‑kansalaisaloitteen pohjalta kiireellä valiokunnassa muokattu lakiesitys sisältää suuria epäkohtia, monia perustavanlaatuisia heikennyksiä nykylainsäädäntöön nähden. Tämä esitys mahdollistaa monenlaisen puoskaroinnin, koska, toisin kuin nykylaissa, tässä esityksessä ei ole mitään sääntelyä abortteja suorittavan yksikön suhteen. Tämän aborttilain pykälissä ei edes sanota, että varhaisen abortin suorittajan olisi oltava lääkäri. Käypä hoito ‑suosituksissa lausunnonantaja- ja suorittajalääkäristä puhutaan, mutta Käypä hoito ‑suositukset eivät ole juridisesti sitovia. On hyvä ymmärtää, että tätä nyt käsiteltävää lakiesitystä ei ole arvioinut valiokunnassa mikään asiantuntijataho. Asiantuntijalausunnoissa ja -kuulemisissa asiantuntijatahot ottivat kantaa kansalaisaloitteeseen, mutta yksikään asiantuntijataho ei ole arvioinut tätä lakiesitystä, mitä nyt meille ollaan läpi viemässä. [Sari Essayah: Juuri näin!]
 Pykälä kahdeksan poistaminen muuttaa koko kokonaisuuden. Se avaa tien puoskaroinnille ja voi viedä Suomen aborttitilanteen vuosikymmenten taakse, itse asiassa 60-luvulle tilanteeseen, jolloin abortti ei ollut lainkaan laillinen Suomessa ja tehtiin kaikenlaisia ikäviä toimenpiteitä. Tämä voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja altistaa hauraassa tilanteessa olevan raskaana olevan naisen väärinkäytöksille. Tästä on tullut myös meille kaikille sähköpostia ainakin yhdeltä asiantuntijalta, joka on ollut järkyttynyt huomatessaan pykälä kahdeksan poistumisen. Täällä puhutaan, arvoisat kollegat — myös siellä vasemmalla — turvallisesta abortista, mutta ajattelen, että ilmeisesti ette ole huomanneet, että tämä avaa tien nimenomaan pois turvallisista aborteista. Se mahdollistaa puoskaroinnin, myös digi- ja etäyhteyksillä tehtävien päätösten ja aborttien eteenpäinviemisen, ilman edes kunnollista ja asianmukaista tutkimista.
Tämä lakiesitys on ilman muuta hylättävä ja kokonaisvaltaisesti valmisteltava huolella uusi esitys. Kannatan edustaja Räsäsen täällä aiemmin tekemiä esityksiä, ja esitän seuraavat kuusi lausumaa — ja toivoisin, että huolella kuuntelisitte, koska nämä lausumat parantavat naisten oikeuksia, ne edistävät naisten terveyttä ja hyvinvointia ja tekevät sitä samaa myös hoitohenkilökunnalle ja varmistavat paremmin myös turvallisten toimenpiteiden tekemisen.
Ensimmäinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen raskaudenkeskeytyksiin liittyvien vastaanottojen ja raskaudenkeskeytysten järjestämiseksi hyvinvointialueella keskitetysti niin, että jokaiselle raskaudenkeskeytystä harkitsevalle voidaan varmistaa asiantunteva vastaanotto, tutkimukset, vaihtoehtojen ja tukimuotojen esittely sekä riittävä ja asiantunteva psykososiaalinen tuki ennen tai jälkeen raskaudenkeskeytyksen.”
 Toinen ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto käynnistää välittömästi valmistelun raskauden keskeyttämisestä annetun lain laajemmasta kokonaisuudistuksesta tavalla, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia.”
Kolmas ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo esityksen, jossa täsmennetään lääkärin toimintamahdollisuuksia ja vastuuta tilanteissa, joissa nainen vaatii raskaudenkeskeytystä, mutta on selvää, että hän toimii painostuksen alla vastoin todellista tahtoaan tai nainen on muutoin psyykkisesti sellaisessa tilassa, jossa raskaudenkeskeytyksen läpivienti pahentaisi suurella todennäköisyydellä tilannetta entisestään.” Nythän tässä esitetyssä lakiesityksessä on muun muassa maininta, että varhaisissa raskaudenkeskeytyksissä pelkästään naisen pyynnöllä sitä pitäisi viedä eteenpäin, eikä lääkärillä olisi mahdollisuutta siitä kieltäytyä.
Neljäs ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, joka takaa terveydenhuollon ammattihenkilöille oikeuden uskonnon- ja omantunnonvapauden nojalla pidättäytyä toimimasta raskaudenkeskeytyksen suorittavana lääkärinä tai muussa toimenpiteeseen liittyvässä tehtävässä, mikäli potilaan henki ei ole vaarassa. Lähes kaikissa muissa Länsi-Euroopan maissa hoitohenkilökunnan omantunnonvapaus on lailla turvattu.”
Viides ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tuo eduskuntaan esityksen, jolla tunnustetaan lasten ihmisarvo jo ennen syntymää ja edistetään lasten oikeutta elämään ilman väkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä ennen että jälkeen syntymän.”
Ja, arvoisa puhemies, viimeinen, kuudes lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo pikaisesti esityksen, jossa varmistetaan, että raskaudenkeskeytyksiä voi suorittaa vain lääkäri, jolla on tähän tehtävään asianomaisen viranomaisen myöntämä lupa, ja että raskaudenkeskeytyksiä suoritetaan vain terveydenhuollon yksiköissä, jotka ovat saaneet tähän vastaavan luvan. Lupamenettelyllä pyritään varmistamaan raskaudenkeskeytystä hakevan naisen potilasturvallisuus, asianmukainen hoito sekä lääkärin ammattitaito.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-25T16:15:32,2022-10-25T16:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_115_110,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_111,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kansalaisaloitteen tekijöille alkuun. Kun itse en ole osallistunut valiokuntakäsittelyyn, niin ihan kaikkiin edustaja Tanuksen äsken nostamiin kysymyksiin en toki tiedä vastausta.
Suomessa aborttioikeuteen kohdistuu edelleen tarpeettomia rajoituksia, jotka pohjautuvat yli 50 vuotta vanhaan lakiin. Vaikka abortin saamista pidetään yleensä itsestäänselvyytenä, todellisuudessa Suomen aborttilainsäädäntö kuuluu Euroopan tiukimpiin. Oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin on ihmisoikeus. Aborttioikeus on keskeinen osa naisen itsemääräämisoikeutta. Siihen kuuluvat laaja oikeus hallinta omaa kehoa sekä oma päätös lisääntymisestä. Rajoitukset aborttioikeuteen heikentävät erityisesti naisten oikeuksia, ja aborttioikeuden rajoittamisen katsotaan olevan sukupuoleen perustuvan syrjinnän muoto.
Vaikka nykyisen aborttilain soveltamistapa on ollut varsin yhdenmukainen ehdotetun uuden aborttilain kanssa, on lain päivitys ehdottoman tärkeää. Jos laissa on mahdollisuus tiukempaan toimintatapaan raskaudenkeskeytysten suhteen, jättää se aukon raskaana olevien oikeuksien kaventamiselle. Vain päivittämällä lakia voidaan turvata raskaana olevan itsemääräämisoikeus. Lisäksi päivittämällä raskaudenkeskeytyslainsäädäntöä Suomen laki tuodaan ajan tasalle useiden muiden EU-maiden kanssa. Suomi ei voi uskottavasti toimia maailmalla seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien puolestapuhujana, ellei meillä ole itsellä ihmisoikeuksia kunnioittavaa aborttilainsäädäntöä.
Arvoisa puhemies! Aborttilainsäädännön keskeisin muutos on, että lakiin sisällytetään oikeus raskauden keskeyttämiseen raskaana olevan omaan pyyntöön perustuen 12. raskausviikon loppuun saakka, eli nykyiset vaatimukset perusteluista ja kahden lääkärin lausunnoista poistuvat. Muutos on tarpeellinen. Pyyntöperusteinen raskaudenkeskeytys vahvistaa merkittävästi raskaana olevan itsemääräämisoikeutta. Jokaisella on oikeus päättää omasta kehostaan. Tämä oikeus löytyy useista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, jotka takaavat vapauden yksityisiä asioita koskevassa päätöksenteossa. Tällaisiin säännöksiin sisältyy muun muassa fyysisen oikeuden suoja, koskemattomuus sekä oikeus päättää lastensa lukumäärästä.
Kahden lääkärin lausunnon vaatimuksen poistaminen mahdollistaa raskaudenkeskeytyksen tekemisen varhaisemmassa vaiheessa ja vapauttaa lääkärien resursseja. En usko edelliseen puheeseen viitaten, että meidän muu terveydenhoidon henkilöstö on myöskään puoskareita, että vain lääkäriin luottaminen olisi tässä se ydinkysymys. Ja tarkennuksia on mahdollista tehdä myös asetuksilla. Lääkärien portinvartijan rooli tässä heikkenee, jolloin lääkärillä ei ole yhtä vahvaa mahdollisuutta kieltää raskaudenkeskeytystä. Vaatimus kahden lääkärin lausunnosta, joista toinen tulee erikoissairaanhoidosta, on usein myös pitkittänyt prosessia tarpeettomasti, vaikka käytännössä hyvin monella paikkakunnalla on prosesseja hiottu jo nykyiselläänkin hyvin sujuviksi.
Haluaisin muistuttaa, ettei lain uudistaminen tutkimusten mukaan lisää aborttien määrää. Sen sijaan mitä rajoitetumpi aborttilaki on, sitä enemmän raskaudenkeskeytyksiä tehdään ja sitä turvattomammin. WHO:n mukaan aborttien määrät ovat alhaisimmillaan silloin, kun ihmisillä on tarpeeksi tietoa nykyaikaisista ehkäisymenetelmistä sekä mahdollisuus käyttää niitä. Myös seksuaalikasvatus sekä turvallisen ja laillisen abortin hyvä saatavuus vähentävät aborttien määrää.
Ilmaisen ehkäisyn tarjoamisen nuorille on todettu olevan sekä tehokas että kustannustehokas keino vähentää keskeytysten määrä. Esimerkiksi Vantaalla raskaudenkeskeytysluvut laskivat maksuttoman ehkäisyn saatavuuden laajentamisen jälkeen 15—19-vuotiaiden ikäryhmässä peräti 36 prosenttia ja 20—24-vuotiaiden ikäryhmässä 14 prosenttia. On tärkeää, että valtakunnallinen kokeilu maksuttomasta ehkäisystä alle 25-vuotiaille vakinaistetaan ja siihen varataan riittävät resurssit. Ehkäisyn lisäksi on tärkeää tarjota nuorille seksuaalineuvontaa.
Ja kun täällä salissa pohditaan ja yhdessä etsitään ratkaisuja Suomen vähenevään lapsimäärään, siihen löytyvät ratkaisut muualta kuin aborttioikeuden rajaamisesta: pidetään parempaa huolta tänne syntyneistä lapsista, rakennetaan lapsiystävällistä yhteiskuntaa. [Antero Laukkasen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-25T16:22:48,2022-10-25T16:28:01,Hyväksytty,1.1
2022_115_112,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_113,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kannattaa edustaja Tanuksen tekemiä lausumaesityksiä, joissa ehkä erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota tuohon viimeiseen eli kuudenteen lausumaan, joka nyt todellakin yrittää paikata sitä, mitä valiokunta meni, voisiko sanoa, ymmärtämättömyyttään tekemään.
Elikkä poistamalla tuon 8 §:n valiokunta todellakin aiheuttaa hyvin kummallisen tilanteen, niin kuin täällä edustaja Räsänen aikaisemmin kertoi. Tämä tarkoittaa siis sitä, että se henkilö, joka toimii tässä abortin tekijänä, ei välttämättä ole edes lääkäri. Ja se, mikä on sitten erikoista, on tämä linkitys rikoslakiin. Eli meillä Suomessa laittomien aborttien tekijät voisivat saada rangaistuksen, mutta nyt kun linkitys tähän 8 §:ään häviää, me itse asiassa jätämme sitten laittomien aborttien tekijät rankaisematta. On aivan käsittämätöntä, että eduskunnasta lähtee tämäntyyppistä lainsäädäntöä eteenpäin, jossa edes tällaista lakien yhteensovittamista ei ole ymmärretty tehdä. Ja siinä mielessä, kun mietin sitä, että me tuolla varmasti maailmalla monta kertaa, sanotaan vaikka, kehitysyhteistyö- ja muissa vastaavissa tehtävissä, kauhistelemme naisten kohtaloa laittomien aborttien kourissa, mutta nytten olemme tekemässä Suomessa lainsäädäntöä, joka jättää tämän linkityksen purkautumisen takia laittomien aborttien tekemisen ilman rangaistusta, niin tuntuu, että tässä ei nyt enää puhuta 50 vuoden takaisesta aborttilainsäädännöstä, vaan Suomi kyllä siirtyy tällä nyt sitten vähintään jonnekin 80 vuoden takaiseen tilanteeseen. Aivan käsittämätöntä on tämä valiokunnan räätälöimä lainsäädäntö.
Kiinnitän edelleen huomiota siihen, että kun valiokunta itse mietinnössään toteaa, että ”usea ehdotettu säännös” — siis puhutaan tästä kansalaisaloitteesta — ”vaatii jatkoselvitystä, eikä aloitteessa ehdotettu laki kaikin osin todennäköisesti vastaisi nykyisiä lainsäädännölle asetettuja oikeudellisia vaatimuksia”, niin tämän sanottuaan valiokunta menee tekemään lainsäädäntöä, jossa se ottaa yksittäisiä pykäliä ja lähtee siltä pohjalta sorvaamaan lainsäädäntöä ilman, että on vaikutusarvioita, ilman että on asiantuntijoilla tarkastutettu tätä lainsäädäntöpakettia, mikä valiokunnasta on sitten ulos putkahtanut. 
Siinä mielessä — kun täällä kollega Kivelä totesi, että tässä ei ole kyse isosta asiasta — tässä on todellakin kyse isosta asiasta. Samoin täällä edustaja Hopsu käytti argumenttia, jossa hän minun mielestäni kyllä nyt todisti väärin, kun hän sanoi, että aborttien määrät olisivat esimerkiksi Suomen — hänen mielestään tiukan — aborttilainsäädännön takia suuremmat kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. [Inka Hopsun välihuuto] Siis tilannehan on juuri päinvastoin, elikkä siis Suomessa aborttien lukumäärät ovat pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa. Siinä mielessä voi miettiä, onko silläkin jotakin tekemistä tässä, että meillä suomalaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin haluttu tehdä lainsäädäntöä, jossa myöskin tyttöjen ja naisten hyvinvointi on keskiössä, ja siinä mielessä on esimerkiksi ollut tämä kahden lääkärin vaatimus.
On aina tietysti muistettava, että kun vertaillaan eri maitten lainsäädäntöjä, niin esimerkiksi sellaisissa maissa, joissa näyttää siltä, että on esimerkiksi yhden lääkärin vaatimus, saattaa olla paljon pidempi harkinta-aika tai sitten jotakin muita toimenpiteitä, joilla tässä prosessissa ollaan naisen tukena. Mutta tämä valiokunta meni tekemään siis lainsäädäntöä, jossa naiselta viedään sitten sitä tukea, mitä tällaisessa prosessissa oleva henkilö terveydenhuoltohenkilökunnan puolelta varmaankin tarvitsisi.
Ajattelen, että on aika erikoista, että kun on vedottu siihen, että laki on 50 vuotta vanha, ja todellakin sen jälkeen on muuttunut perustuslaki, sen jälkeen on muuttunut potilasturvallisuuslaki ja terveydenhoitolaki on muuttunut, niin välittämättä siitä, että näin monta lainsäädäntöä on muuttunut, ei valiokunta tai siis valiokunnan enemmistö kiinnittänyt tähän mitään huomiota, vaan todellakin halusi lähteä tekemään lainsäädäntöä puutteellisilla vaikutusarvioilla ja ilman, että asiantuntijat olisivat millään tavalla tätä lainsäädäntöä sen jälkeen käsitelleet.
Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tätä vastalausetta ja sen mukaista hylkäämistä, koska onhan aivan selvä, että ei eduskunta voi tällaisia lakeja päästää käsistänsä. Siinä mielessä olisi nyt tärkeää... Edustaja Kivelä sanoi hyvin, että on varmasti kohtia, joista olemme yhtä mieltä, ja esimerkiksi tässä vastalauseessa todetaan, että laki on 50 vuotta vanha ja sen uudistaminen varmasti vaatisi laajan perusteellisen valmistelun ja sen pohjalta tehtävän kokonaisuudistuksen. Ongelma on se, että jos lain yksittäisiä pykäliä muutetaan, lopputulosta ei voida arvioida kokonaisuutena eikä mukana ole muun muassa perusteellista perusoikeusarviointia.
Siinä mielessä kyllä täytyy sanoa, että harmillista näissä kansalaisaloitteissa on se, että… Ajattelen, että jos on kansalaisaloitteita, niin kansalaisaloitteitten tulisi olla semmoisia toivomusaloitteita, joissa ilmaistaan erilaisia asioita, joita halutaan muuttaa. Mutta kun pykälämuotoisia aloitteita tulee eduskuntaan, niin siinä vaiheessa eduskunnan harkintavallan pitäisi olla niin suuri, että sieltä ei lähdetä yksittäisiä pykäliä nostelemaan ja sen jälkeen sorvailemaan lakia ilman, että ne ovat käyneet ministeriön huolellisen valmistelun. Mutta valitettavasti näin meillä ei menetellä, vaan todellakin tämmöiset ideologiset intressit siellä taustalla painavat ja sitten ollaan valmiita tekemään tämäntyyppistä lainsäädäntöä.
Arvoisa puhemies! Huomenna äänestämme, ja todellakin toivon, että meillä jokainen nyt miettisi mielessään, mitä tällä lainsäädännöllä loppujen lopuksi ollaan ajamassa ja onko niin, että tässä naisten ja tyttöjen tilanne paranee vai minkälaista lakia ollaan säätämässä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-10-25T16:28:08,2022-10-25T16:35:17,Hyväksytty,1.1
2022_115_114,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_115,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Käsittelemme Oma tahto 2020 -kansalaisaloitetta, jossa viesti on, että päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle. Kuten jo aikaisemmin täällä salissa käsittelin, en puolla tätä kansalaisaloitetta, vaan pidän sitä nykyistä 50 vuotta vanhaa lakiakin parempana kuin tämä on.
Täällä kansalaisaloitteessa mainitaan sanat ”raskaana oleva” 13 kertaa. Täällä mainitaan yhden kerran nainen, ja sanaa äiti ei mainita kertaakaan. Vihervasemmisto ajoi muutamia vuosia sitten läpi tasa-arvoisen avioliittolain, ja jos sitä olisi kutsuttu silloin sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin se tuskin olisi mennyt läpi. Eli minä näen, että tämä on jonkinlaista sanakikkailua, täällä vältetään kokonaan puhumasta sanasta äiti. Pidän ihmeellisenä, että tätä lakialoitetta kaikista hanakammin puolustaa tuo salin vasen laita, joka kuitenkin on sitä mieltä...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Anteeksi, edustaja Mäenpää. — Voisivatko edustajat Tanus ja Kivelä siirtyä käymään debattiaan sinne oven toiselle puolelle. ]  Ihmettelen, että tätä lakia eniten täällä ajaa salin vasen laita, joiden mielestä kuitenkin mieskin voi synnyttää. Itse asiassa Otavan oppikirjassa kerrottiin, että mies voi synnyttää, ja kun se on tuon vihervasemmiston mielipide asiasta, niin jollakin lailla tasa-arvon nimissä olisi syytä ollut mainita täällä miesten oikeudetkin. Edustaja Hopsu puhui myös, että tämä heikentää naisten oikeuksia. Puhuttiin aborttioikeuden rajaamisesta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta lainsäädännöstä. Mielestäni Suomessa on tällä hetkellä ihmisoikeuksia kunnioittava lainsäädäntö ja jokainen, joka abortin haluaa Suomessa tehdä, pystyy sen tekemään nytkin sillä poikkeamalla, että nykyisen lainsäädännön mukaan siihen tarvitaan tavallansa kahden lääkärin tapaaminen.
Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa sanotaan, että nykyisen lain vaatimus kahden lääkärin erillisistä lausunnoista tulee poistaa ja että vaatimus kahden lääkärin lausunnosta ja kaikkien keskeytysten ohjaaminen erikoissairaanhoitoon pitkittää prosesseja tarpeettomasti ja kuormittaa sekä keskeytystä hakevaa että terveydenhuollon resursseja. Se antaa myös samalla harkinta-aikaa odottavalle äidille miettiä sitä, miten hän toimii, ja minun mielestäni se on loistava asia, että hän joutuu sitä asiaa harkitsemaan.
Tämä kansalaisaloite vaatii myös, että ”oikeus vapaaseen ja turvalliseen aborttiin on keskeinen osa naisten kehollista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään”. Ihan hyvin tälläkin hetkellä se toimii. Täällä on sanottu puheenvuoroissa, että päivitetään tämä laki vastaamaan nykykäytäntöä. No, jos tämä nykykäytäntö on ihan jees heille, niin miksi tätä lakia pitää päivittää? Tällä lailla ihan nykyisellään laki on parempi kuin tämä. 
On puhuttu aina, että lain pitää olla tarkkarajainen ja täsmällinen, ja on tullut esiin, että 8 § on poistettu tuosta alkuperäisestä laista ja siitä puuttuu abortin suorittajan asema, mikä se on. Kuten kristillisten edustajat ovat täällä sanoneet, niin tämä mahdollisesti voi johtaa puoskarointiin. Elikkä tämän lainsäädännön tämänhetkisen esityksen mukaan ei tarvitse olla lääkäri, vaikka kuitenkin itse asiassa kansalaisaloitteessakin sisällössä sanotaan, että raskaudenkeskeytyksen toteuttaa se lääkäri, jolle pyyntö esitetään. Siellä on lääkäri, mutta nyt täällä lainsäädäntötekstissä, jota me ollaan hyväksymässä, sitä ei ole. Myöskin sellainen asia, että lääkärilläkin voi olla oma vakaumus siitä, haluaako hän ylipäätänsä suorittaa tällaista aborttia. Sillä lailla tuo aloitteen tekstikin on viallinen.
Arvoisa puhemies! Tämä vaikuttaa meidän väestörakenteeseen. On vaarana, että lääkkeellisestä abortoinnista muodostuu ehkäisykeino. Ehkäisy pitää hoitaa jollakin muulla tavalla kuin abortoimalla alkioita tai sikiöitä. 
Haluan vielä sanoa, että kannatan edustaja Räsäsen esitystä ja edustaja Tanuksen lausumia. 
Tähän vielä sen verran totean, että olen ollut yhteydessä hiljan äitiin, joka on omasta mielestään, ja ehkä minunkin mielestäni, menettänyt muutaman vuoden ikäisen lapsensa lastensuojelun tulkintojen perusteella, siis lapsi on sijoitettu muualle. Nyt hän odottaa uutta lasta ja on siis raskaana, ja hän joutuu tämän takia tekemään abortoinnin, koska ei uskalla toista lasta tänne maahan ottaa, kun pelkää, että se lapsi viedään pois. 
Edustaja Mäkynen tuossa kiteytti hyvin loppuun, ja haluan sen toistaa tänne, että on helpompi kasvattaa terveitä lapsia kuin korjata rikkinäisiä aikuisia. Moni abortin tehnyt ihminen [Puhemies koputtaa] pohtii näitä tekemiään ratkaisuja sitten vanhempana. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-25T16:35:21,2022-10-25T16:43:15,Hyväksytty,1.1
2022_115_116,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Östman., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_117,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! Tässä OmaTahto2020 -kansalaisaloitteessa painotetaan naisten itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää omasta kehostaan. Sen sijaan puhutaan vähemmän syntymättömien lapsien itsemääräämisoikeuksista. Onko syntymättömällä lapsella oikeus päättää omasta kehostaan? Tähän haluaisin vastauksen vasemmalta laidalta.
Päätin itse lukea hieman, mikä on esimerkiksi Lääkäriliiton kanta. Löysin heidän verkkosivuiltaan niinkin tuoreen kannanoton, joka on vain kuusi vuotta vanha. Nostan muutamia poimintoja Lääkäriliiton kannasta: ”Vastasyntynyt lapsi katsotaan raskauden kestosta riippumatta ihmiseksi ja häneen ulottuu sekä lainsäädännön että eettisten normien määrittämä suoja. Syntymättömän asema ja oikeudet ovat kuitenkin epäselvempiä, eikä ongelmaan, milloin sikiöstä tulee ihminen, ole yksiselitteistä ratkaisua. Mutta lääkärillä on kuitenkin erityinen velvollisuus edistää syntymättömän oikeuksia ja mahdollisuuksia tasapainoiseen kehittymiseen, koska lääkärillä on tärkeä rooli ja vaikutusmahdollisuuksia sikiönkehityksen eri vaiheissa, perhesuunnittelusta synnytykseen.”
Ja vielä Lääkäriliiton kannanotosta: ”Sikiö on äitinsä sisällä, mutta ei äidin ruumiinosa. Tämä voi luoda ristiriitoja sikiön ja sen äidin etujen ja oikeuksien välille. Lääkärin tehtävänä on pyrkiä tasapainottamaan molempien osapuolten edut ja oikeudet.” Siis tässä puhutaan molempien eduista ja oikeuksista, ei ainoastaan naisen oikeuksista. Lääkäriliitto myöntää, että ”ongelmattomia ratkaisuja ei aina ole löydettävissä, koska jommankumman osapuolen etujen korostaminen voi viedä mahdottomuuksiin”. Mutta silti, hyvät kollegat, Lääkäriliittokin painottaa, että ”tärkein oikeuksista on oikeus elämään ja se on myös äitinsä kohtuun kiinnittyneen alkion perusoikeus”. Ja tämä, kuulkaa, ei ole edustaja Östmanin kirjoittamaa tekstiä, vaan tämä on Lääkäriliiton kirjoittamaa tekstiä.
Kannatan edustaja Räsäsen hylkyesitystä sekä Tanuksen tekemiä lausumaesityksiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-25T16:43:25,2022-10-25T16:46:52,Hyväksytty,1.1
2022_115_118,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Ja nyt edustaja Räsänen, joka on ilmeisesti poissa. — Edustaja Heinäluoma.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_119,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt tässä lainmuutostyössä tärkeää työtä ja päivittänyt siis vuodelta 1970 olevan lain tähän aikaan sopivaksi. Keskeisin muutoshan on — paitsi että ollaan tarkennettu näitä lain tekstikirjauksia, jotta puhutaan tässä ajassa olevasta laista — se, että tämä aborttioikeus annettaisiin pyyntöön perustuen aborttia pyytävälle naiselle, ja mielestäni se kyllä vastaa tämän päivän vaatimuksia ja tämän päivän oikeuksia.
Tässä keskustelussa on saattanut tulla semmoinen mielikuva, että me naiset — siis nuoret naiset, niin kuin itse olen — tekisimme abortin jotenkin kevyin perustein tai huolettomasti, ikään kuin se olisi helppo valinta naiselle, mutta rohkenen kyllä kyseenalaistaa tätä olettamusta. Kukaan, joka joutuu päätymään niinkin vaikeaan ratkaisuun kuin raskaudenkeskeytykseen, ei varmasti tee sitä kevyin perustein ja joutuu joka tapauksessa, tekisi sen tai ei, elämään sen kanssa jatkossakin. Olen itsekin keskustellut monien naisten kanssa, jotka ovat joutuneet tekemään tätä pohdintaa, ja myös ne naiset, jotka ovat joutuneet päätymään siihen vaikeaan henkilökohtaiseen ratkaisuun, että ovat tehneet abortin, palaavat monia vuosia sen päätöksen jälkeen siihen hetkeen ja siihen valintaan. Joten uskon kyllä vahvasti siihen, että kun ihminen joutuu sen oman päätöksensä tekemään, niin hän kyllä valvoo sen kanssa päivin ja öin ja tekee sen oman ratkaisunsa omaan tilanteeseensa, omaan terveystilanteeseensa, taloudelliseen tilanteeseensa, perhetilanteeseensa, perustuen. Ja silloin kun se on oma ratkaisu, niin itse kyllä luotan siihen, että se on parhaalla mahdollisella harkinnalla tehty.
Ja kun täällä on puhuttu myöskin tästä tuesta, niin kyllähän tässä valiokuntakin kirjoittaa tästä psykososiaalisesta tuesta, joka on annettava ja tarjottava naiselle, kun hän tällaisen prosessin käy läpi, ja siihen kyllä yhdyn hyvin vahvasti.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi sanoa sen, että ajattelen kyllä niin, että kyllä se tilanne, jossa abortti on kokonaan kielletty, on se pahin mahdollinen tilanne. Silloinhan tulee näitä ongelmia, joissa ihmiset ajautuvat puoskareiden piiriin. Se, että meillä on lainsäädännössä tarjottu aborttimahdollisuus, estää sen pahimmanlaatuisen puoskaroinnin, jota näemme esimerkiksi Yhdysvaltojen osavaltioissa, joissa abortti on kielletty tänä päivänä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-10-25T16:47:03,2022-10-25T16:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_115_120,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Ja edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_121,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Monet kansalaiset ja valitettavasti monet kansanedustajat eivät tiedä, että meidän perusoikeutemme koskevat myös syntymättömiä lapsia. Heillä on oikeus syntyä ja elää, oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Nämä ovat siis meillä laissamme olevia perusoikeuksia, ja ihmettelenkin tässä, miksi tästä esityksestä, joka koskee siis elämää ja kuolemaa, ei ole perustuslakivaliokunnalta pyydetty minkäänlaista näkemystä.
Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien sopimus, jonka Suomi on siis ratifioinut, sisältää lapsen oikeuden syntyä, sen 6 artikla, jonka nimi on ”oikeus elämään, henkiin jäämiseen ja kehittymiseen”. Nämä oikeuksien sivuuttamiset täällä kyllä hämmästyttävät, koska niin monessa muussa asiassa me kiivailemme näiden ihmisoikeuksien puolesta, mutta nyt emme kiivaile ollenkaan syntymättömän lapsen oikeuksista. Tämä kertoo meistä kansanedustajina aika paljon: meidän työmme ei ole tasapainoista. Se on ikään kuin valikoivaa ihmisoikeuksien käyttöä, selektiivistä ihmisoikeuskeskustelua, jossa ajatellaan, että ihmisoikeudet jotenkin koskevat vain tiettyjä ihmisiä. Vaikka sitä ei ääneen sanota, käytännössä toimimme juuri tällä tavalla.
Olin taannoin eduskunnan ihmisoikeusverkoston järjestämässä tilaisuudessa, joka kantoi otsikkoa ”Kaikki, mitä olet halunnut tietää aborttioikeudesta”. Siellä oli merkittäviä kansainvälisiä luennoitsijoita, joista ehkä mielenkiintoisin oli Heli Askola, joka toimii Australiassa näiden asioiden parissa. Hän puhui raskaudenkeskeytysten sääntelystä kansainvälisestä näkökulmasta. Kuuntelin tuota tilaisuutta mielenkiinnolla, se oli hyvin paljon lisätietoa antavaa. Kysyin sitten lopussa, onko Australiassa käyty ollenkaan keskustelua lapsen oikeuksista aborttilainsäädännön käsittelyn yhteydessä, ja silloin todettiin, että ei ole käyty. Kun tiedustelin syytä, niin syy oli se, että lapsi ei kuulemma ole olemassa ennen kuin se on äidin kohdun ulkopuolella, silloin se on vasta lapsi. Tämä pistää kyllä miettimään, miksi me olemme näin kategorisesti luokitelleet tämän ihmeellisen yksilön, joka siellä äidin masussa kaikessa rauhassa muotoutuu, haistaa, maistaa, reagoi tunteisiin — jopa niin paljon, että eräs Sibelius-Akatemiassa ollut muusikkoystäväni kertoi, että hän diplomityötänsä harjoitteli sellolla soittaen ja ihmetteli sitä, että kun hän oli raskaana ja sello oli masun päällä ja kun lapsi alkoi sitten myöhemmin soittaa pianoa, niin ensimmäiset nuotit, jotka tämä haki, olivat juuri sen harjoitellun diplomityön nuotit. Se oli käsittämätöntä, miten nopeasti lapsi oppi. Siellä äidin masussa tämä elävä olento oli tätä konserttoa kuullut satoja kertoja, se oli hänelle tuttu. Tämän elämän me olemme valmiit lopettamaan.
Hyvät ystävät, ei viedä eteenpäin tällaista lainsäädäntöä, joka tekisi tästä lapsen surmaamisesta jotenkin normaalia. Äärimmäisissä tapauksissa nämä ovat tietenkin sallittuja, mutta tilanteessa, jossa meillä on aivan tuhansittain pareja, jotka odottavat, toivovat vauvoja, ja toisessa päässä yhteiskuntaa me niitä surmaamme, tämä ei voi olla oikein, ei mistään näkökulmasta katsottuna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-25T16:50:36,2022-10-25T16:55:13,Hyväksytty,1.1
2022_115_122,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_123,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monille yllätysraskaustilanteessa oleville tytöille ja naisille tilanne on todella vaikea ja ahdistava, ja osa heistä päätyy aborttiin hyvin nopeasti, paniikinomaisesti, pysähtymättä miettimään tilannetta tai vaihtoehtoja.
Täällä edustaja Heinäluoma, joka valitettavasti joutui poistumaan, kuvasi hyvin sitä, että monet varmasti miettivät ja arvioivat aborttiasiaa huolella eivätkä kevyin perustein siihen mene. Varmasti osa näin toimiikin, ja hyvä niin, ja jos ja kun näin on, niin ihmettelenkin, minkä takia pitäisi laista poistaa se, että sitten lääkärivastaanotolla sanoo ääneen, luettelee ne omat syynsä, minkä takia sellaiseen päätökseen päätyisi. Kuitenkin terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä ajatellen nimenomaan naiselle itselleen on tärkeää sanoittaa, minkä takia tämän tyyppiseen toisen elämän lopettamistoimenpiteeseen olisi menossa.
Toisaalta tämä lakiesitys ei ota millään tavalla kantaa siihen eikä puhu siitä, kuinka paljon naisia painostetaan aborttiin. Tämä niin sanottu ”oma tahto”... Monta kertaa vastaanoton alussa nainen voi hyvinkin selkokielellä esittää, että asia on näin, näin ja näin, ja itse näin tahdon, mutta pienen ajan päästä, kun keskustelua on viety eteenpäin, asia voikin kääntyä aivan toisin päin: puoliso, läheinen, äiti, mummo — ehkä harvemmin, mutta painostusta meillä on paljon. Tähän ottaa kantaa myös sähköpostissaan eräs valiokunnassa asiantuntijana mukana ollut ihmisoikeusjärjestön edustaja, lääkäri Kaksonen, joka kirjoittaa sähköpostissaan — käsittääkseni tämä sähköposti on tullut kaikille kansanedustajille: ”On hälyttävää, että lisääntymisterveyteen liittyvän painostuksen ja pakottamisen olemassaolo tapauksissa, joissa raskaana oleva tahtoisi pitää lapsen, on täysin sivuutettu lakiehdotuksen valmistelussa. Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä. Esimerkiksi BBC:n teettämässä gallupissa hedelmällisyysikäisistä naisista 15 prosenttia kertoi kokeneensa aborttiin painostamista ja kolme prosenttia kertoi, että heille oli annettu heidän tietämättään tai tahtomattaan abortin aiheuttavia pillereitä tai aineita. Jälkimmäisestä luvusta puuttuvat luonnollisesti tapaukset, joissa uhri oli asiasta tietämätön ja luuli saaneensa keskenmenon, joten näiden tapausten todellista yleisyyttä voi vain arvailla. Tämän raskaana oleviin kohdistuvan väkivallan muodon torjuminen on otettava vakavasti.”
Arvon kollegat, abortin läpikäyneiden vertaistukiryhmässä, jossa Suomessakin on ollut satoja abortin läpikäyneitä, ei ole mitenkään harvinaista, että tuodaan esille sitä, kuinka heitä on aikoinaan, ehkä vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin, painostettu aborttiin ja he ovat menneet siihen vastoin omaa todellista tahtoaan. Tutkimukset taas osoittavat, että mielenterveysongelmien ja itsemurhariskin suurentuminen on huomattavasti suurempi näiden naisten kohdalla, jotka ovat tehneet abortin vastoin omaa tahtoaan.
Täällä on puhuttu turvallisesta abortista. Onko sellaista todellisuudessa olemassakaan, koska aborttiin liittyy tutkimusten mukaan merkittävästi suurentunut mielenterveysongelmien, masennuksen ja itsemurhien riski? Ruotsissa, jota usein pidetään esimerkkimaana, on muutama vuosi sitten tehty kyselytutkimus, ja yli puolet abortin läpikäyneistä on vielä vuosi abortin jälkeen mielenterveyshaasteissa, masennuksessa, ja syvään masennukseen uppoaa kaksi prosenttia abortin läpikäyneistä.
No, ajattelen, että turvallisella abortilla, mitä täällä on edustajien toimesta nostettu esiin, ilmeisesti tarkoitetaan aborttitoimenpiteen yhteydessä olevaa tilannetta, elikkä ettei tulisi verenvuotoa tai pahoja tulehduksia tai sellaisia kauheuksia, mitä silloin 60‑luvulla näimme ennen kuin abortti Suomessa laillistettiin. Sellaisiin tilanteisiin ei varmasti kukaan meistä haluaisi palata. Mutta — ja nyt vetoan teihin, kollegat, kansanedustajat — kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on poistettu se pykälä kahdeksan, ei olla varmaan pysähdytty oikeasti miettimään, mitä kaikkea se mahdollistaa. Se mahdollistaa myös etävastaanotoilla, etäyhteydellä, puhelimella, digiyhteyksin tehtävillä vastaanotoilla tai mitä erilaisimmissa olosuhteissa tehtävät tutkimukset. Me tiedämme, että esimerkiksi kohdunulkoisen raskauden toteaminen voi olla hyvin vaikeaa ja haasteellista. Jos ei ole riittävää ammattitaitoa ja jos tällaisessa tilanteessa naiselle määrätään aborttipillerit ja sieltä puhkeaa vaikka se munatorvi, jossa raskaus on kasvanut, niin silloin pyörrytys, heikotus, tajunnanmenetys, nopea verenvuoto, äitiyskuolleisuuden kasvun riski on tämän lakiehdotuksen myötä, kollegat hyvät, aivan todellinen tässäkin maassa.
Kun olin itse erikoistumassa gynekologiaan naistentautien poliklinikalla ja sinne tuli potilas, jolla oli kohdunulkoinen raskaus tai epäily siitä, niin tällaiset potilaat piti tutkia hyvin, hyvin varoen. Sanottiin, että se voi olla kuin räjähtävä pommi, ettei vaan repeä munatorvi, koska siinä verenvuoto voi olla niin voimakasta ja nopeaa, että silloin on todella kiire mennä leikkaussaliin hoitamaan tilanne, jotta ei potilasta menetettäisi.
Haluaisin siteerata tässä vielä yhtä asiantuntijana toiminutta, joka lähetti meille tätä sähköpostia. Hän kirjoittaa: ”Olin järkyttynyt huomatessani, että minulle ja muille asiantuntijoille lähetetystä lakiehdotuksen luonnosversiosta poiketen valiokunnan mietintöön sisältyvään lopulliseen lakiehdotukseen on lisätty 8 §:n poistaminen aborttilaista. Alkuperäinen OmaTahto2020‑aloite ei ehdottanut tällaista. Asiantuntijoille lähetetty versio lakiehdotuksesta ei esittänyt lainkaan muutoksia lakiin tältä osin. Minulla tai muilla asiantuntijoilla ei siis ole ollut tilaisuutta kommentoida tätä lakiehdotukseen myöhemmin tehtyä muutosta ja siihen liittyviä ilmeisiä riskejä potilasturvallisuutta ajatellen.”
Arvoisa puhemies, jatkan tätä myöhemmässä puheenvuorossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-25T16:55:17,2022-10-25T17:02:33,Hyväksytty,1.1
2022_115_124,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_125,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloite on osoittautunut sinänsä hyväksi keinoksi nostaa erilaisia kansan keskuudessa olevia asioita esille ja saada ne tähän arvokkaaseen saliin, mutta on kyllä todettava, että äärimmäisen harvoin kansalaisaloitteet on niin perusteellisesti ja huolellisesti harkittu ja tehty, että ne olisivat sellaisenaan lainsäädännön muuttamisen pohjana. Meillä täällä tapana onkin — sanoisin, että yleisimpänä tapana — se, että kansalaisaloitteen pohjalta tehdään lausumat, jotka sitten velvoittavat hallitusta valmistelemaan, niin kuin hallituksen meidän järjestelmän mukaan kuuluukin valmistella, esitykset eduskunnan käsittelyyn. Tässä tapauksessa näin ei ole nyt menetelty, vaan valiokunta on tehnyt näitä muutoksia aborttilakiin.
Niin kuin tässä on kuultu, muun muassa tämä 8 §:n poistaminen on erittäin merkittävä ja hyvin suuria kysymysmerkkejä herättävä toimenpide. En tiedä, onko täällä tullut selväksi, mutta itse en ole kuullut, onko valiokunta tehnyt tämän 8 §:n poistamisen aivan harkitusti ja tietoisena, vai miksi se on poistettu. Jos se on tietoisesti tehty, niin ihmettelen, jos taas ei, niin silloin meillä olisi vahvat perustelut palauttaa koko lakiesitys uudelleenvalmisteluun huomenna äänestyksessä.
Arvoisa puhemies! Niin kuin viime viikolla totesin, hedelmöityksestä alkaa elämä. Se on minun mielestäni täysin yksiselitteinen asia. Mitä sitten sen jälkeen tapahtuu, niin sen toiset tekevät sille alkaneelle elämälle. Ne joko suojelevat sitä, mihin muun muassa edustaja Laukkasen mainitsemat kansainväliset sopimukset edellyttävät ja velvoittavat, mutta toiset haluavat tuhota elämää. Ja missä vaiheessa sitten tämän alkaneen elämän saa tuhota, siitä päätetään nyt tässä salissa. Mielestäni se on perustavaa laatua oleva ihmisoikeuskysymys tämän alkunsa saaneen lapsen kannalta, ei aikuisten kannalta.
Tässä sivuutetaan isä kokonaan, ja äidille luodaan mahdollisuus subjektiivisen lähtökohdan pohjalta tehdä tämä hyvin helposti ja ennen kaikkea sosiaalisin perustein. Ja jos sosiaaliset perusteet ovat syynä, niin meidän pitää katsoa, miksi meillä on sellainen sosiaaliturva, sellaiset palvelujärjestelmät, jotka johtavat siihen, että lapsia halutaan tuhota ennen kuin he pääsevät syntymäänkään. Tätä en näe kyllä sivistysvaltiossa perustelluksi. Meidän pitää olla lapsiystävällisiä ja laatia mieluummin väestöpoliittinen ohjelma, jolla lapsia saadaan lisää, kuin lainsäädäntöä, jolla niitä tuhotaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-10-25T17:02:36,2022-10-25T17:06:02,Hyväksytty,1.1
2022_115_126,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_127,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuon nykylain 8 §:n tarkoitus on ollut siis varmistaa, että abortti suoritetaan sellaisissa yksiköissä, joissa on tähän riittävä osaaminen ja välineistö. Tämän pykälän poistaminen edellyttäisi huolellista valmistelua sen varmistamiseksi, ettei aborttia hakevan oikeus hyvään hoitoon heikkene muutoksen myötä eikä myöskään näiden potilaiden oikeus turvalliseen toimenpiteeseen, turvalliseen vastaanottoon heikkenisi. Jos pykälä poistetaan, niin todellakin, aborttilaissa ei olisi enää mitään sääntelyä abortin suorittavan yksikön suhteen. Niin kuin asiantuntijat myös kirjoittavat, ei ole mitään syytä heikentää raskaana olevia ihmisiä suojelevaa lainsäädäntöä. Ja tämä tässä nyt tapahtuu.
Valiokunta on perustellut muutosta mietinnössään sillä, että muussa terveydenhuollon sääntelyssä ei edellytetä erillistä viranomaislupaa tietyn yksittäisen terveydenhuollon tehtävän hoitamiseen, ja että keskeytys ei pääsääntöisesti edellytä nykyisin sairaalahoitoa. Kuitenkin myös esimerkiksi hedelmöityshoitojen antaminen edellyttää erillistä viranomaislupaa. Mitä keskeytysten siirtämiseen sairaaloista perusterveydenhuoltoon tulee, tämä muutos ei pelkästään mahdollistaisi aborttien siirtämistä perusterveydenhuoltoon, vaan sen seuraukset ovat huomattavasti laajemmat. Minä ymmärrän, että kiireisessä valiokuntatyössä on ollut ehkä vaikea pysähtyä miettimään kaikkia näitä seuraamuksia, ja hämmästelen, että kun näin merkittäviä muutoksia on siellä tehty, niin asiantuntijoita ei ole uudelleen kutsuttu arvioimaan tätä muutosta eikä ole lähetetty lakiesitystä tai sitä ehdotusta perustuslakivaliokuntaan.
Yksi meidän asiantuntijoistamme, ihmisoikeusjärjestö Artikla 3:n puheenjohtaja, lääkäri Kaksonen kirjoittaa sähköpostissaan: ”Lainmuutoksen myötä aborttilaki — nimenomaan tämä uusi ehdotettu aborttilaki — ei esimerkiksi estäisi yksittäistä yksityislääkäriä alkamasta määrätä aborttipillereitä puhelimitse tapahtuvan niin sanotun etävastaanoton perusteella kenelle tahansa, joka sanoo olevansa raskaana ja raskauden keston olevan alle 12 raskausviikkoa.” Tarvittaisiin siis vain yksi näin toimiva epäeettinen lääkäri, ja kenellä tahansa olisi mahdollisuus saada helposti välineet pakottaa raskaana oleva kumppani tai vaikkapa ihmiskaupan uhri aborttiin tai toistuviin abortteihin. Kollegat hyvät, meillä on tässä Suomen pääkaupungissakin ihmiskaupan uhreja jos kuinka paljon. Ajatelkaa, minkä väylän heidän kaltoinkohtelulleen tämä aiheuttaa. Ja niin kuin hän jatkaa, ”esimerkiksi pakottamalla toistuviin abortteihin sekoittamalla pillerit hänen juomaansa, suurin osa uhreista luultavasti uskoisi saaneessa spontaanin keskenmenon, joten valtaosa tekijöistä tuskin edes joutuisi vastuuseen teoistaan.” Epäeettisesti toimivien lääkärien toimintaan puuttuminen Valviran toimesta olisi tämän lakiesityksen myötä erittäin hankalaa, ja jos se tapahtuisi vasta jälkikäteen, näitä raskaana olevia tai olleita naisia olisi vahingoitettu ehkä peruuttamattomasti tai pahimmassa tapauksessa osa heistä olisi kuollut. 
En halua pelotella, mutta itselläni on todella huoli, että tämä mahdollistaa sellaisen toiminnan, jonka myötä meidän äitiyskuolleisuusluvut, jotka onneksi ovat olleet jo vuosien ajan hyvin matalia, nousevat uudelleen, lähtevät nousuun. Nykykäytäntöhän on, että Valviran on ennakkoon hyväksyttävä abortteja suorittavat yksiköt, ja on tärkeää kaikkien raskaana olevien turvallisuuden kannalta, että näin on jatkossakin.
Abortin siirtäminen pois erikoissairaanhoidosta kaiken kaikkiaan edellyttäisi huomattavia lisäresursseja jo valmiiksi resurssipulasta kärsivään perusterveydenhuoltoon. Onko ajatuksena palkata perusterveydenhuoltoon gynekologeja, onko heitä riittävästi, onko näissä yksiköissä tosiasiallisia resursseja? Lupa aborttien suorittamiseen tulisikin myöntää vain yksiköille, joilla on riittävä asiantuntemus ja henkilökunta ja asianmukaiset tilat ja laitteet tähän, ja jotka esittävät selvityksen neuvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lain mukaanhan lupa hedelmöityshoitojenkin antamiseen myönnetään vain näillä edellytyksillä. Miksi aborttia harkitsevien hyvinvointi ja turvallisuus olisi vähemmän tärkeää?
Tämä lainmuutos mahdollistaisi myös abortin suorittamisen heti ensimmäisellä terveydenhuollon käynnillä, ensimmäisen kontaktin yhteydessä, ilman riittävää tukea tai harkinta-aikaa tai edes raskaana olevan kanssa keskustelemista kertaakaan ilman saattajaa. Tämä voisi satuttaa erityisesti niitä ihmisiä, jotka hakevat aborttia vastoin tahtoaan, esimerkiksi väkivaltaisen kumppanin tai hyväksikäyttäjän painostamina, ja joiden tunnistaminen ja auttaminen olisi kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.
Arvoisat kollegat, äänestämme tästä esityksestä huomenna. Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että kokonaisvaltainen laki, lain uudistus tarvitaan. Ja vetoankin näiden moninaisten, mitä ilmeisemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenien käsien läpi epähuomiossa menneiden epäkohtien vuoksi, että tämä lakiehdotus hylättäisiin huomenna äänestyksessä. Kun kokonaisvaltainen huolella valmisteltu lakiuudistus aloitetaan, niin uudistettu raskaudenkeskeytyslaki ei tavallaan viivästyisi niin merkittävällä tavalla, jos se tulisikin vasta muutamia kuukausia myöhemmin, mutta tämä nyt käsillä oleva lakiesitys mahdollistaa sellaisia väyliä, että se ei edistä ei naisten oikeuksia, ei naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä eikä myöskään tietenkään, jos ajatellaan miehiä, isiä, heidän oikeuksiaan, lasten oikeuksia, terveydenhuollon henkilökunnan oikeuksia — mutta vaikka ajateltaisiin vain turvallista aborttia ja naisten oikeuksia, niin tämä murentaa sekä oikeuksia että turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-25T17:06:05,2022-10-25T17:13:44,Hyväksytty,1.1
2022_115_128,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Ledamot Ollikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_129,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Ärade talman! Kvinnan måste ha fullständig bestämmanderätt över sin egen kropp. Därför välkomnar jag detta medborgarinitiativ, Egen vilja 2020, och stöder det helhjärtat.
Den nuvarande lagen är föråldrad och representerar en värld som vi inte längre lever i enligt mitt förmenande — den är ju från 1970. Under de senaste 50 åren har mycket i samhället förändrats, bland annat vår grundlag, men inte denna lagstiftning. Både kvinnornas självbestämmanderätt och dagens abortpraxis måste beaktas i lagen, och därför är det nödvändigt att vi nu slopar kravet på två olika läkares utlåtanden för att få abort. Vi slår nu fast att den gravida har rätt att genomgå en abort på egen begäran ända till den tolfte graviditetsveckan.
Beslutet om abort är aldrig lätt, men det är ett beslut som den gravida kvinnan själv ska få fatta. Det är därför viktigt att den gravida kan få psykosocialt stöd både före och efter ingreppet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-10-25T17:13:46,2022-10-25T17:15:02,Hyväksytty,1.1
2022_115_130,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää istuntoa, mutta halusin ottaa vielä puheenvuoron.
Edustaja Ollikainen tuossa edellä sanoi, että hän tukee Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloitetta, mutta valiokunnassahan tämä kansalaisaloite on hylätty. Kun nyt nimenomaan olemme puhuneet tästä 8 §:n poistamisesta, joka nimenomaan laissa määrittelisi tietyt edellytykset niistä terveydenhuollon yksiköistä, joissa voidaan tällainen iso, vakava toimenpide tehdä, ja toisaalta määrittelee myös terveydenhuollon henkilöistä ammattilaiset, jotka voivat sellaisen toimenpiteen tehdä, niin tämä pykälä on sieltä poistettu, ja sitä ei Oma tahto 2020 ‑kansalaisaloitteessa edellytetty. Päinvastoin se oli siinä mukana. Esimerkiksi minun pitkäaikaisena, lähemmäs 30 vuotta lääkärinä toimineena ja siitä suuren osan tyttöjen ja naisten kanssa työtä tehneenä ja gynekologina on vaikea kuvitella, että valvontaviranomainen Valvira tai Lääkäriliitto tai Gynekologiyhdistys voisivat olla kannattamassa sellaista lakiesitystä, jossa raskaudenkeskeytyksen tekopaikasta, terveydenhuollon yksiköstä, jossa niitä voitaisiin tehdä, ei säädetä yhtään mitään, tai että terveydenhuollon henkilökunnasta, joka voisi tehdä abortteja, ei säädetä yhtään mitään. Itse asiassa tässä lakiesityksessähän, mikä meillä on nyt käsittelyssä, mikä kiireisesti on valiokunnassa muokattu ilman vaikutusarviointien tekemistä, ei edes mainita, että abortin tekijän pitäisi olla lääkäri.
Uskoisin, että tämä ei ole ollut tarkoitus valiokunnassa. Uskoisin, että monet, jotka hyvinkin vapaata aborttia kannattavat, toisaalta ovat puhuneet niin sanotusta turvallisesta abortista, ja tämä nimenomaan vie pohjaa turvalliselta vastaanotolta, turvallisen toimenpiteen tekemiseltä, ja tämä ei varmaankaan ole ollut tarkoitus valiokunnassa. Ja sen vuoksi, kun ajatellaan, että tämmöinen lapsus on ehkä kiireessä tapahtunut, niin vetoamme — ja niin kuin sanottu, myös asiantuntijoina toimineilta on tullut sähköpostia, jotka myös vetoavat — että tämäntyyppistä lakia ei päästettäisi eteenpäin, vaan se huomenna äänestyksessä hylättäisiin. Ja kun kaikilla on yhteinen ymmärrys ainakin jollakin tavoin huolella valmistellusta kokonaisvaltaisesta raskaudenkeskeytyslain uudistuksesta, niin vetoamme, että sellaisia lausumia huomenna hyväksyttäisiin ja sellainen huolellinen työ aloitettaisiin pikimmiten. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-25T17:15:36,2022-10-25T17:18:43,Hyväksytty,1.1
2022_115_131,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_132,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhassa, tai sanotaan, että nykyään vielä voimassa olevassa, aborttilaissa oli paljon kiinnitetty huomiota siihen, että nainen saa tarvittavaa apua, keskusteluapua, näkökulmia omaan tilanteeseensa, jossa hän harkitsee abortin tekemistä. Tämän on katsottu olevan merkittävä suoja tuoda sellaista turvallisuudentunnetta, että on keskusteluapua, on näkökulmia, on erilaisia mahdollisuuksia, että hänen tilanteensa ratkaisun ei välttämättä tarvitse olla abortti. Nykyinen laki antaa siis naiselle minusta enemmän oikeutta kuin tämä uusi — jossa voi vain oman tunnetilansa hehkussa mennä vastaanotolle ja vaatia aborttia ilman, että on minkäänlaista velvollisuutta käydä edes alustavaa keskustelua siitä, miksi tähän ratkaisuun ollaan menossa — ja tämä on myös johtunut siitä, että tällä tavalla on haluttu antaa sille pienelle kohtuvauvalle mahdollisuus. Pidän tätä parempana vaihtoehtona kuin sitä, mitä nyt esitetään, ihan näistä luonnollisista syistä. Itsenikin on tähän ikään mennessä aika monta kriisiä tullut käytyä läpi, ja avoimesti tunnustan, että yksin olisi tullut huonoa jälkeä. Mutta kun on ollut keskusteluapua — joskus jopa jotkut mieskaverit ovat ottaneet niskasta kiinni ja sanoneet, että kuules, Antero, nyt mennään ja puhutaan asiat halki — on lopputulos ollut paljon parempi kuin omat, välillä hyvinkin tuhoisat ajatukset. Joten nykyinen laki antaa naiselle paremman suojan. En ymmärrä, miksi tätä suojaa pitää tällä uudella esityksellä heikentää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-10-25T17:18:45,2022-10-25T17:20:54,Hyväksytty,1.1
2022_115_133,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_134,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tuossa edustaja Laukkasen puheenvuoron yhteydessä miettimään vielä käytännön tilannetta siellä vastaanotolla. Ehkä tässä haluaisin vielä jättää sen arvon kollegoille mietittäväksi, ehkä saisin joltakin vastauksen.
Jos palaan omaan ammattiini tämän kauden jälkeen ja olen siellä vastaanotolla ja eteeni tulee nuorempi tai vanhempi nainen, joka kertoo haluavansa tai vaativansa aborttia ja kertoo myös, että nykylainsäädännön myötä ei mitään perusteluja tarvitse esittää... No, kerrottakoon, että useimmiten — vuosia, vuosia tätä työtä tehneenä — tavallisesti, jos onnistuu tekemään semmoisen levollisen, turvallisen ilmapiirin, naisethan pulauttavatkin asioita ja rupeavat puhumaan hyvinkin paljon ja hyvinkin syvällisiä asioita. Siinä oikeastaan lääkärin tehtävä on vain luoda se turvallinen, kiireetön ilmapiiri ja olla suurina korvina, jolloinka naiset saavat sanoa sen ahdistuksen tai hämmennyksen tai surun tai mitä siihen tilanteeseen monta kertaa liittyykään. Useimmiten se on ollut hyvä kohtaaminen, ja useimmiten naiset haluavat kuitenkin ehkä miettiä vielä yön yli tai pari vuorokautta, kun ovat kuulet tukitoimista, mitä on tarjolla, kun ovat kuulleet adoption ja avoimen adoption mahdollisuudesta, mistä hyvin harvoin naisille kerrotaan, vaikka laki potilaan oikeuksista sitä edellyttää. He mielellään vielä pohtivat.
Mutta kertokaa minulle: Jos tämä laki menee eteenpäin, niin siinä sanotaan, että alle 12-viikkoisen raskaudenkeskeytyksen yhteydessä, niin sanotun varhaisen abortin yhteydessä, oma tahto riittää. Lääkärillä ei ole lupaa evätä abortin eteenpäinvientiä. Mitä teen silloin, kuinka toimin, jos keskustelussa käy selvästi ilmi tai nainen vaikka sanoo suoraan sen, että itse asiassa hän ei halua aborttia mutta häntä painostetaan? Hänen puolisonsa, avopuolisonsa tai aviomiehensä, on mahdollisesti väkivaltainen, tai hän on mahdollisesti näitä ihmiskaupan uhreja ja kertoo, että häntä painostetaan siihen: ”Minua painostetaan. Minä haluan, että se tehdään.” Tai minä huomaan, että nainen on muutoin ehkä niin epävakaassa tilanteessa, ehkä psyykkisten haasteitten keskellä, että ymmärrän lääkärinä, että jos tätä prosessia viedään eteenpäin, niin seuraamukset eivät mitä suurimmalla todennäköisyydellä ole hyvät, ja minulla kuitenkaan ei olisi mahdollisuutta estää abortin eteenpäinvientiä. Ja kuitenkin toisaalta minulla on lääkärinvala ja velvollisuus arvioida potilas ja hänen terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisen aspekti.
Kuinka lääkäri tässä tilanteessa toimii? Näitä asioita ei ole lainkaan pohdittu tässä lakiesityksessä. Lääkärit tarvitsisivat ohjeistusta käytännön tilanteiden selvittämiseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+12.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-10-25T17:20:54,2022-10-25T17:24:18,Hyväksytty,1.1
2022_115_135,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Mennään keskusteluun, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_115_136,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan käsittelyssä on kansalaisaloite Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa.
Valiokunnan järjestämässä kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijöiden edustajat ovat täsmentäneet, että aloitteen taustalla on ollut erityinen huoli Suomessa äärimmäisen uhanalaisen punasotkan, erittäin uhanalaisten tundrametsähanhen, tukkasotkan, haahkan, nokikanan, vaarantuneiden taigametsähanhen, haapanan, jouhisorsan, heinätavin, pyyn, riekon, harmaalokin, merilokin ja hillerin ja maailmanlaajuisesti vaarantuneen allin suojelusta. Tässä kohtaa kansalaisaloitteen tekijät ovat listanneet juuri ne lajit, jotka erityistä suojelua tarvitsevatkin, ja kiitos siitä aloitteen tekijöille, että ovat täsmentäneet tässä kuulemistilaisuudessa, vaikka alkuperäinen kansalaisaloite ei tunnistanut juuri näitä, vaan enemmänkin lähdettiin vain uhanalaisten lajien metsästyskiellosta.
Mikä on ensiarvoisen tärkeää, niin nämä uhanalaiset vesilinnut meille. Omassa toimenpidealoitteessani nostin esiin huolen erityisesti kuuden vesilinnun eli punasotkan, tukkasotkan, haahkan, haapanan, heinätavin ja jouhisorsan suojelusta, ja harmikseni kirjoitusvirheen myötä nokikana, joka oli aivan kärjessä, on siitä jäänyt pois. Ehdotin toimenpiteitä näiden lintulajien metsästyksen rajoittamiseksi asetuksella. Koska kansalaisaloitteessa ja toimenpidealoitteessa on kyse ehdotuksesta osin samojen lintulajien metsästyksen rajoittamisesta, on valiokunta tarkastellut näitä ehdotuksia yhdessä, ja hyvä niin.
Valiokunta mietinnössään toteaa, että uhanalaisuuden arvioinnissa on toisinaan vaikea erottaa luontaista kannanvaihtelua lajien uhanalaisuuden laukaisevasta vähenemisestä. Lisäksi alueelliset erot lajien kantojen kehityksessä saattavat maan sisälläkin olla suuret. Esimerkiksi kansalaisaloitteen tekijöiden esille nostama riekkokanta on taantunut todellakin keskisessä Suomessa, Kainuussa ja myös Pohjois-Pohjanmaalla. Riekkokannan taantumisen taustalla ovat muun muassa soiden ojitukset, ilmastonmuutoksesta johtuvat elinympäristömuutokset. Ylä-Lapin riekkokannat ovat kuitenkin paljon tiheämpiä eivätkä taantuneita. Siellä sitä voidaan metsästää kestävästi, ja erityisesti riekon ansapyynti on myös osa saamelaisten perinteistä kulttuuria. Ja haluan korostaa sitä, että kansalaisaloitteen alkuperäisessä muodossa olisi tämä perinteinen ansapyyntikulttuuri evätty saamelaisilta.
Riekon metsästys on ollut kokonaan kielletty maa- ja metsätalousministeriön vuosittaisilla asetuksilla vuodesta 2011 lähtien Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa. Myös Kainuussa, osassa Pohjois-Pohjanmaata ja Etelä-Lappia metsästys on kielletty viime vuosina. Eli asetuksella olemme pystyneet huolehtimaan riekkokannasta tehokkaasti, ja on todettava, että myös muitten lajien osalta alueelliset metsästysseurat ovat pidättäytyneet oma-aloitteisesti ja vastuullisesti harventuneiden lintukantojen osalta.
Kun valiokunnan lausumaehdotuksessa 3 edellytetään, että ”hallitus tarkastelee mahdollisuuksia tehostaa tällä hetkellä uhanalaisimpien vesilintulajien suojelua rajoittamalla metsästystä metsästyslain 38 §:n nojalla nykyistä laajemmin tai parantamalla näiden vesilintukantojen tilaa muilla hoitotoimilla ja antaa edellä mainittuja toimenpiteitä koskevan selvityksen maa- ja metsätalousvaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä”, katson, että valiokunnan mietintö on kannatettava ja sillä puututaan tehokkaasti kaikkein uhanalaisimpien lajien osalta metsästämiseen. Siellä on myös tuotu esille meidän Sotka- ja muut hankkeet, joilla edistetään vesilintujen kantoja ja muuttoalueiden ja levähdysalueiden verkostoa, jolla mahdollistetaan edelleen lajien suojelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T17:24:49,2022-10-25T17:30:31,Hyväksytty,1.1
2022_115_137,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_138,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy mietinnön vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta.
Ilmastonmuutos ja luontokato, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat suurimmat uhkat tulevaisuudellemme. Ilman elonkehää meillä ei olisi edes happea hengittää, ruoasta puhumattakaan. Luontokato tapahtuu laji kerrallaan, paikallinen esiintymä kerrallaan. On joitakin lajeja, joiden harvinaistuminen ja uhanalaistuminen johtuu ensisijaisesti ympäristömyrkyistä. Suomessa tunnettuja tällaisia lajeja ovat olleet merikotka ja Itämeren hylkeet, jotka olivat aikoinaan vähällä menettää lisääntymiskykynsä ympäristömyrkkyjen takia ja kuolla sukupuuttoon. Todennäköisesti ympäristömyrkyt, kuten maatalouden torjunta-aineet, ovat ainakin osasyy myös pölyttäjäkatoon ja yleisemmin hyönteiskantojen romahdukseen, mutta useimmiten lajien harvinaistuminen ja uhanalaistuminen johtuu yksinkertaisesti siitä, että niiden elinpaikkoja tuhotaan ja niiden yksilöitä tapetaan. 
Onkin täysin epäjohdonmukaista, että metsästyslain riistalajiluettelossa on uhanalaisia eläimiä, kuten vesilintuja, esimerkiksi romahdusmaisesti vähentynyt punasotka. Metsästyslain 37 §:n mukaan riistaeläinlaji on rauhoitettava valtioneuvoston asetuksella, jos kannan säilyminen sitä edellyttää. Suomessa ainoastaan kaksi uhanalaista vesilintulajia, punasotka ja tukkakoskelo, on määräaikaisesti rauhoitettu. Kaikki uhanalaisten lajien kantaa pienentävä tai kannan elpymistä haittaava toiminta on kuitenkin näille lajeille erittäin haitallista. On siis ristiriitaista ja resurssien tuhlausta, että samalla kun yhteiskunta käyttää voimavaroja lajien suojeluun, uhanalaisia eläinkantoja kuitenkin heikennetään metsästyksellä. 
Kuten totesin jo, susia ja valkoposkihanhia koskevien kansalaisaloitteiden käsittelyssä mielestäni Suomessa pitäisi olla mahdollista siirtää lajeja metsästyslain riistalajeista luonnonsuojelulailla rauhoitettuihin ja päinvastoin sen mukaan, miten niiden kannat kehittyvät. Kun laji runsastuu, sen voisi siirtää metsästyslakiin — esimerkki tällaisesta lajista on valkoposkihanhi — mutta kun laji muuttuu uhanalaiseksi, se pitäisi voida rauhoittaa luonnonsuojelulailla tai vähintään metsästyslain mukaisella valtioneuvoston asetuksella. Maa- ja metsätalousvaliokunta ohittaa johtopäätöksissään esimerkiksi erittäin uhanalaisten tukkasotkan ja nokikanan suojelun tarpeen. 
Kansalaisaloitetta on vastustettu sillä perusteella, että kansainvälisen uhanalaisluokituksen tekevä IUCN, Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto, on järjestö eikä viranomaistaho. Suomessa kuitenkin uhanalaisarvioinnit tehdään viranomaistyönä ja arvioinnit ovat riittävä pohja rauhoittaa lajeja metsästykseltä. Äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset lajit, kuten nokikana, punasotka, tukkasotka ja haahka, tulisikin poistaa riistalajien listasta metsästyslain 5 §:ssä. Vaarantuneiden lajien metsästys voitaisiin viranomaisen luvalla sallia niillä alueilla, joilla kanta on elinvoimainen. Tietenkin tarvitaan myös muita, nopeammin säädettäviä metsästysrajoituksia.
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa vaikutelmakseni on tullut, että yksi asia, josta kenkä puristaa, on se, että vesilintuja metsästetään myös hämärässä, jolloin lajin tunnistaminen on vaikeaa ja joskus suorastaan mahdotonta — etenkin, jos kyse on kahdesta varsin samannäköisestä lajista, joista toinen on runsas ja toinen uhanalainen. Minusta on perusteltua kysyä, pitääkö ylipäätänsä sallia metsästäminen auringonlaskun jälkeen, [Mai Kivelä: Hyvä kysymys!] jos uhanalaisia lajeja metsästetään siksi, että ampuja ei pysty kunnolla tunnistamaan, mitä ampuu. 
Pitemmällä aikavälillä uhanalaisten lajien siirtäminen pois riistalajien joukosta palvelisi myös metsästäjiä. Lajit, joiden kanta on vakavassa vaarassa taantua ja jopa hävitä, pitäisi siksi rajata kokonaan metsästyksen ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-10-25T17:30:38,2022-10-25T17:35:29,Hyväksytty,1.1
2022_115_139,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_140,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästämisen kieltämiseksi metsästyslaissa on todella tarpeellinen ja kannatettava — kiitos aloitteen tekijöille ja allekirjoittajille. Kansalaisaloitteella halutaan muuttaa nykytilanne, jossa metsästäjien saaliiksi joutuu vuosittain myös erittäin uhanalaisten ja äärimmäisen uhanalaisten lajien yksilöitä, etenkin vesilintuja. Metsästyslain nykyiset mekanismit, joilla pyritään takaamaan luonnon kestävä käyttö sekä uhanalaisten lajien rauhoittaminen, eivät toimi riittävän hyvin, koska uhanalaisia lajeja ei pystytä suojelemaan. Vaikka metsästys ei olisi syy lajin vähenemiseen, se aiheuttaa taantuvalle kannalle potentiaalisesti merkityksellistä lisäkuolleisuutta, mikä estää kannan elpymistä.
Hallitus on nostanut luonnonsuojelurahoituksen historiallisen korkealle tasolle, ja näillä rahoilla on tehty välttämätöntä työtä luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. On ristiriitaista, että samalla kun satsaamme vaarassa olevien lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun, lainsäädäntömme sallii uhanalaisten lajien metsästyksen. Aloitteen tarkoitus ei ole siirtää lajeja luonnonsuojelulakiin, vaan rauhoitus toteutettaisiin metsästyslailla. Lajit pysyisivät siis jatkossakin riistalajeina ja niiden metsästys voitaisiin sallia jälleen, kun kannat ovat toipuneet elinvoimaisiksi.
Arvoisa puhemies! Tälle aloitteelle on kansan laaja tuki. WWF:n marraskuussa 2020 teettämän kyselytutkimuksen mukaan 63 prosenttia suomalaisista kieltäisi uhanalaisten lajien metsästyksen. Tutkimuksen perusteella vain kolmasosa ylipäätään tiesi, että uhanalaisten lajien metsästys on Suomessa sallittua. Ongelmana on, että nykyisen metsästyslainsäädännön tulkinnassa ja toimeenpanossa ei ole otettu huomioon lajien tilan heikkenemistä eikä uhanalaistumista.
Erityisesti vesilintujen osalta metsästyksen sääntely on edelleen riittämätöntä, ja kuten edustaja Hassikin täällä totesi, niin äärimmäisen ja erittäin uhanalaiset lajit, kuten nokikana, punasotka, tukkasotka ja haahka, tulisi poistaa metsästyslain riistalajien listasta ja vaarantuneiden lajien metsästys voitaisiin viranomaisten luvalla sallia niillä alueilla, joilla kanta on elinvoimainen. Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien siirtäminen pois riistalajien joukosta palvelisi pitkällä aikavälillä myös metsästäjiä. Metsästyksen tulee olla riittävän pitkään kiellettyä lajeille, joiden kannat ovat vakavassa vaarassa taantua tai jopa hävitä, ja silloin selkeintä on rajata nämä lajit kokonaan metsästyksen ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta ei tosiaan ollut tässä asiassa yksimielinen. Jätimme yhdessä edustaja Pitkon ja edustaja Kivelän kanssa asiaan vastalauseen. Yhdyimme valiokunnan päätökseen hylätä tämän kansalaisaloitteen mukainen lakiesitys, mutta olimme eri mieltä valiokunnan kanssa siitä, miten vakavasti uhanalaisten lajien suojeluun tulee suhtautua. Tämän erimielisyyden vuoksi, ja koska pidimme kansalaisaloitteen tavoitteita erittäin kannatettavina, jätimme kolme lausumaehdotusta, jotka toteuttaisivat tämän aloitteen tavoitteita.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-25T17:35:35,2022-10-25T17:39:11,Hyväksytty,1.1
2022_115_141,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_142,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella lajilla on oma paikkansa ja merkityksensä luonnossa, ja laji voi kuolla sukupuuttoon vain kerran. Lajien uhanalaistumiseen on suhtauduttava erittäin vakavasti. Luontokato on meidän suurimpia uhkiamme koko planeetalla ja sitä kautta myös meidän ihmisten selviytymiselle.
Samalla haluan tässä yhteydessä jälleen kerran korostaa myös eläinten oikeuksia. Me vasemmistossa ajattelemme, että kaikkia luonnonvaraisia eläimiä on kohdeltava elämää kunnioittavasti ja siten, että millekään lajille ei tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Me olemme julkaisseet tänä vuonna eläinpoliittisen ohjelman, jossa tuodaan ihan selkeästi esille meidän kantamme eli se, että tavoitteemme on kieltää uhanalaisten lajien metsästäminen. Siksi haluankin vielä kerran kiittää tämän aloitteen tekijöitä ja allekirjoittajia. Vaikka aloite ei sellaisenaan nyt tule hyväksytyksi, niin kansalaisten mielipide lajien suojelun tärkeydestä ja tästä epäkohdasta on tullut nyt esiin.
Suurin luontokatoa kiihdyttävä tekijä on luontaisten elinympäristöjen häviäminen, jota ihmiset aiheuttavat. Kuitenkin luonnon monimuotoisuuden suojelussa kaikki toimet ovat tärkeitä, ja erityisen ristiriitaista on se, että uhanalaisia lajeja voi sitten vielä heikentää metsästämällä, aivan kuten edustaja Hassi tässä toi esille. Siksi haluankin myös nyt tässä salissa kannattaa näitä edustaja Hassin tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+13.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-10-25T17:39:12,2022-10-25T17:41:28,Hyväksytty,1.1
2022_115_143,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 12/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Sen esittelee sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_115_144,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin uusi 46 §, jossa säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä erityisavustuksesta turvattomista oloista paenneiden lasten ja ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Esitys on merkityksellinen erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen kannalta. Sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys sisältyy valtion vuoden 23 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Talousarvioesityksen mukaan momentin 29.10.30 määrärahaa saa käyttää enintään 60 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi tarkoitettujen avustusten maksamiseen. Rahoituksen arvioidaan kattavan noin 4 650 lapsen varhaiskasvatuksen kulut.
Erityisavustus on tarkoitettu kannustamaan kuntia järjestämään varhaiskasvatusta sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville, kansainvälistä suojelua hakeville tai ilman oleskeluoikeutta oleville lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Esityksellä kompensoidaan sellaisia varhaiskasvatuksen kustannuksia, joista kunta ei saa peruspalvelujen valtionosuutta. Valiokunta pitää perusteltuna, että säännös ulotetaan koskemaan myös muita kuin Ukrainan sotaa pakenevia lapsia.
Hallituksen esitys liittyy osaltaan myös sivistysvaliokunnan ehdottamaan ja eduskunnan hyväksymään lausumaan, joka on hyväksytty subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä. Lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää ja selkeyttää kuluvan vaalikauden aikana varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten, varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaisen turvaamisen sekä ryhtyy selvityksen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin.
Lisäksi eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut 2.5.22 ratkaisussaan pitävänsä täysin välttämättömänä, että ilman kotikuntaa olevien mutta Suomessa kunnassa muutoin kuin täysin tilapäisesti oleskelevien lasten varhaiskasvatusoikeutta arvioidaan heidän yksilöllinen tilanteensa ja tarpeensa huomioiden ja niin, että viranomainen perustaa ja perustelee päätöksensä muun ohella YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet huomioon ottavalla tavalla. Ratkaisussa todetun mukaisesti lapsen oikeuksien sekä yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttävät lisäksi, että kaikille suojelua hakevien lasten vanhemmille, muille huoltajille tai heistä huolehtiville henkilöille järjestetään riittävää ja asianmukaista neuvontaa ja ohjausta kunnassa käytettävissä olevista varhaiskasvatuspalveluista ja niihin pääsystä.
Ehdotetun säännöksen mukaan erityisavustusta ei myönnetä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty tämän linjauksen osalta toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Jotkut lausunnonantajat ovat todenneet, että avoin varhaiskasvatustoiminta tulisi ottaa mukaan avustettavan toiminnan joukkoon, sillä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan osallistuminen voisi olla perheille tarkoituksenmukaisempaa ja helpompaa. Toiset ovat puolestaan kannattaneet avoimen toiminnan rajaamista avustuksen ulkopuolelle.
Hallituksen esityksessä on perusteltu valittua linjausta seuraavasti: ”Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää avointa varhaiskasvatustoimintaa, joten toimintaa toteutetaan eri tavoin eikä sitä ole kaikissa kunnissa tarjolla. Toisin kuin avoimen varhaiskasvatuksen, päiväkotitoiminnan ja perhepäivähoidon reunaehdot säädetään laissa selkeästi, toiminta on suunnitelmallista ja pedagogisesti painottunutta. Siitä vastaa kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilöstö, ja lapselle turvataan hoito, huolenpito sekä ravinto. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan tunnuslukuja ei myöskään tallenneta VARDA-tietovarantoon, joten kuntien käytännöt toiminnan seurannan ja kustannusten arvioimiseksi vaihtelevat. Toimintaan osallistuvien lasten määrän, kotikunnan ja suojeluun liittyvän tiedon keräämisen on arvioitu olevan haasteellista kunnille. Avoimen varhaiskasvatustoiminnan sisällyttäminen avustukseen olisi edellyttänyt yhtenäistä seuranta- ja kustannustietojen keruuta, ja koska tällaista ei toistaiseksi ole, tämä olisi aiheuttanut kunnille paljon ylimääräistä hallinnollista työtä. Avoin varhaiskasvatustoiminta ei myöskään tue lasten suomen tai ruotsin kielen oppimista tai integroitumista Suomeen yhtä vahvasti kuin varsinainen varhaiskasvatus.” Tämä oli siis hallituksen esityksen perusteluissa.
Sivistysvaliokunta pitää siis tätä valittua ratkaisumallia tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaa myös, että saadun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittämistä varten oman kohdennetun avustushaun, ja tähän hakuaika on 30.9.—7.11. tänä vuonna.
Sitten muutama sana erityisavustuksen myöntämisperusteista. Erityisavustuksen myöntämisperusteista ja käyttökohteista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusluonnoksen mukaan erityisavustusta myönnetään sellaisesta kalenterikuukaudesta, jona lapsen varhaiskasvatuspäätöksessä päätetty tai sopimuksessa sovittu varhaiskasvatuspäivien määrä on vähintään kymmenen päivää. Osa lausunnonantajista on esittänyt huolensa siitä, että varhaiskasvatuksen päätöstä tai sopimusta koskeva kymmenen päivän rajaus on liian ankara, koska kunta ei voi kieltäytyä tätä vähemmän varhaiskasvatusajan järjestämisestä.
Valiokunta toteaa säännöksen edellytyksen tarkoittavan käytännössä sitä, että varhaiskasvatusta on päätetty tai sovittu järjestettäväksi lapselle esimerkiksi 2—3 päivänä viikossa. Myös osa-aikainen varhaiskasvatus kymmenenä päivänä kuukaudessa täyttäisi edellytyksen. Edellytyksen toteutuminen koskee läsnäolototeutuman sijaan päätettyä tai sovittua varhaiskasvatusaikaa. Suunniteltua rajausta puoltaa se, että säännöllisessä varhaiskasvatuksessa voidaan paremmin vastata lapsen tuen tarpeisiin. Säännöllinen varhaiskasvatus edistää myös kielen oppimista.
Meillä oli tuossa asetuksessa ihan muutamia muitakin kohtia, mitä me kommentoimme, mutta ne ovat täällä mietinnössä.
Ihan lyhyesti vielä lopuksi, arvoisa puhemies: Ehdotetun säännöksen mukaan erityisavustusta voidaan myöntää valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan puitteissa. Erityisavustusta koskeva säännös lisätään lakiin pysyväisluonteisesti, vaikka esitykselle on varattu rahoitus vain vuodelle 23. Hallituksen esityksessä todetaan, että rahoituslain muutoksen jäädessä pysyvästi voimaan voidaan sen aktivoimiseksi osoittaa aina tarvittaessa määrärahoja. Nyt ehdotettu säännös ei näin ollen tuo pysyvää ratkaisua varhaiskasvatusoikeuden turvaamiseen säännöksen kohderyhmänä oleville haavoittuvassa asemassa oleville lapsille. Valiokunta pitää tärkeänä, että säännöksessä tarkoitettujen kotikuntaa vailla olevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu jatkossa pysyvästi. Valiokunta katsoo, että valmistelu pysyvän rahoitusmalliratkaisun löytämiseksi on syytä käynnistää pikaisesti.
Valiokunta uudistaa tässä yhteydessä myös useasti aiemminkin ilmaisemansa tahtotilan siitä, että varhaiskasvatuksen ammattitaitoisen henkilöstön riittävä määrä tulee turvata. Valiokunta on korostanut eri yhteyksissä, että varhaiskasvatuksen yksi merkittävimmistä laadun tekijöistä on koulutettujen... Koulutuspaikkamäärien lisäksi pitää huolehtia myös riittävästä täydennyskoulutuksesta ja siihen liittyvästä rahoituksesta, jotta henkilöstön riittävä osaaminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa. — Ja vielä totean tämän, että valiokunta on korostanut eri yhteyksissä, että varhaiskasvatuksen yksi merkittävimmistä laadun tekijöistä on koulutettu ja työhön sitoutunut henkilöstö. Ja todellakin — tuossa lopussa jo sanoin — koulutuspaikkamäärien lisäksi, siis peruskoulutuspaikkamäärien lisäksi, pitää huolehtia täydennyskoulutuksesta ja sen rahoituksesta. Sitten meidän on pakko kiinnittää huomiota todella näihin aloituspaikkoihin, koska varhaiskasvatusopettajista on niin valtava pula.
Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 159/22 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T17:41:42,2022-10-25T17:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_115_145,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_146,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansalaiset siellä lehterillä! Käsittelyssä on hallituksen esitys opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Marinin hallitus on huhtikuun kehyspäätöksessään linjannut Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseksi, että ”kunnille korvataan palveluista aiheutuvia kustannuksia tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien”. Varhaiskasvatuksen osalta päätöksessä todetaan, että ”kuntien varhaiskasvatuksen kustannuksia kompensoidaan valtionavustuksella vuonna 2022 sekä tilapäislain turvin vuonna 2023”.
Suomessa valtioneuvosto päätti 7.3.22 laajentaa tilapäisen suojelun alaa koskemaan myös Ukrainan kansalaisia ja heidän perheenjäseniään, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen Venäjän hyökkäystä 24.2. eivätkä sen konfliktin seurauksena voi palata. Tilapäisen suojelun direktiivin mukaan ”jäsenvaltioiden on järjestettävä tilapäistä suojelua saaville henkilöille tarvittavat sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva, jos heillä ei ole riittävästi varoja, sekä sairaanhoito”. Ja ”jäsenvaltioiden on annettava tilapäistä suojelua saaville alle 18-vuotiaille mahdollisuus hakeutua koulutusjärjestelmään samoin edellytyksin kuin vastaanottavan jäsenvaltion kansalaisille”. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin uusi 46 §, jossa säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä erityisavustuksesta, turvattomista oloista paenneiden lasten ja ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Esitys on merkityksellinen erittäin haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen kannalta. Esitys sai myös sivistysvaliokunnan tuen. Esitystä pidetään tarpeellisena.
Tämä hallituksen esitys liittyy osaltaan myös sivistysvaliokunnan ehdottamaan lausumaan, joka on hyväksytty subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta koskeneen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä. Siinä lausumassa edellytettiin, että ”valtioneuvosto selkeyttää tämän vaalikauden aikana varhaiskasvatuslain 6 §:n 3 momentin tarkoittamien lasten, esimerkiksi turvapaikanhakijalasten, varhaiskasvatusoikeuden yhdenvertaisen turvaamisen sekä ryhtyy selvityksen perusteella tarvittaviin toimenpiteisiin”. Tästä aiheesta on toki myös Marinin hallitusohjelmassa kirjaus, jonka mukaan siis ”selvitetään, miten turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu”. Turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksessa.
Arvoisa puhemies! Tähän toimenpiteeseen eli tilapäisen suojelun piirissä olevien lasten varhaiskasvatuksesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi on talousarviossa varattu määrärahaa enintään 60 miljoonaa euroa. On arvioitu, että tämä rahoitus kattaa 4 650 lapsen varhaiskasvatuksen kulut. Tämä on välttämätön ja hyvä esitys, jolla turvataan heikossa asemassa olevien lasten arkea ja rakennetaan heille parempaa tulevaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-10-25T17:50:58,2022-10-25T17:54:46,Hyväksytty,1.1
2022_115_147,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_148,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myöskin tuossa luin meidän valiokunnan mietinnön, kerroin siitä, mitä mieltä me olemme, ja mehän oltiin hyvin yksimielisiä tästä. Pidän tätä erittäin hyvänä hallituksen esityksenä.
Tilapäistä suojelua saavien lapsien määrähän on tietenkin nyt lisääntynyt, kun meillä on Ukrainasta, sodan kourista, saapunut tänne lapsia ja heidän vanhempiaan. Nyt kun meillä on oppivelvollisuus, niin oppivelvollisuuden puitteissa olevilla lapsilla on mahdollisuus käydä peruskoulua — tai heillä ei ole sitä oppivelvollisuutta niinkään, heillä on ollut mahdollisuus olla koulussa — mutta varhaiskasvatus on ollut sellainen, josta ei ole niitä korvauksia tullut kunnille. Kuitenkin me jokainen tiedämme sen, että pystyäkseen kiinnittymään nopeasti tähän yhteiskuntaan, vaikka se olisi vain väliaikaistakin, niiden sodan kauhujen jälkeen, on erittäin tärkeää, että perhe pystyy kiinnittymään siihen niin sanottuun normaaliin elämään, ja monesti on sitten tarve, että lapset saavat sitä ikäistensä ystävyyttä ja sosiaalista kasvatusta ja tukea. 
Tässä yhteydessä pidän erittäin tärkeänä, että varhaiskasvatusta pystyttäisiin järjestämään näille lapsille, mutta nyt on ollut ongelma se, että kun se palvelu ei ole ollut niin sanotusti oikeuden piirissä, niin kunnille ei ole siitä korvattu. Mielestäni tämä on nyt erittäin hyvä ratkaisu, että kunnille tulee varhaiskasvatuksestakin korvausta näillä erityisavustuksilla. Ja tietenkin toivoisin, että nämä lapset nopeasti sitten pääsisivät näiden varhaiskasvatuksen palvelujen piiriin ja heidän vanhemmilleen sitäkin kautta mahdollistuisi työnteko, koska työ on kuitenkin parasta sosiaaliturvaa ja integroituminen työn kautta on kaikkein nopeinta, väittäisin, kun uuteen yhteiskuntaan tullaan sodan kauhuista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+14.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T17:54:47,2022-10-25T17:56:59,Hyväksytty,1.1
2022_115_149,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 161/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_115_150,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 161/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta kannattaa hallituksen esitystä säätää varhaiskasvatuksen kansallisesta laadunarviointijärjestelmästä. Järjestelmällä voidaan kerätä ja tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen paikallisessa ja kansallisessa kehittämistyössä. Ehdotus parantaa siten sekä varhaiskasvatuksen järjestäjien ja palveluntuottajien että Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen edellytyksiä huolehtia lakisääteisistä arviointitehtävistään. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Ehdotuksella edistetään varhaiskasvatuksen paikallista ja kansallista arviointityötä.
Voimassa oleva varhaiskasvatuslaki, sen 24 §, velvoittaa varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan arvioimaan antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistumaan ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Ehdotetun laadunarviointijärjestelmän käyttöönoton tarkoituksena on helpottaa ja sujuvoittaa kyseisistä tehtävistä suoriutumista.
Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu laadunarviointijärjestelmä on tärkeä osauudistus ja yhteiskunnallinen satsaus varhaiskasvatuksen arvioinnin ja laadunhallinnan kehittämisessä. Varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä ja siihen liitettävät tutkimusperusteiset arviointityökalut auttavat varhaiskasvatuksen johtoa ja henkilöstöä paitsi arvioimaan toimintansa rakenteita ja toteuttamaansa pedagogiikkaa myös kehittämään niitä lapsen etu huomioon ottaen.
Laadunarviointijärjestelmällä tuotetaan tietoa varhaiskasvatuksen kehittämisen tueksi. Toiminnan kehittämistä tehdään toimijaa sekä palvelujen käyttäjiä — lapsia ja perheitä — varten. Kyseisiä tietoja ei tule käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi päiväkotien keskinäiseen vertailuun ja paremmuusjärjestykseen asettamiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että tähän on kiinnitetty huomiota järjestelmää ja arviointiraportointia valmisteltaessa, ja korostaa, että arviointitulosten julkisuuskysymyksiä tulee tarkastella myös laadunarviointijärjestelmän käyttöönoton jälkeen.
Ehdotetun laadunarviointijärjestelmän käyttöönotto sekä sen toiminnallinen ja taloudellinen tuki, siitä muutama sana: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että vaikka laadunhallintajärjestelmän käyttö on varhaiskasvatuksen järjestäjille ja palveluntuottajille vapaaehtoista oman toiminnan arvioinnissa, ulkoisiin arviointeihin osallistumisessa järjestelmää on kuitenkin velvollisuus käyttää. Järjestelmän velvoittavan käyttämisen on katsottu aiheuttavan kustannuksia, joita ei esityksessä ole huomioitu. Saatuun selvitykseen viitaten valiokunta toteaa, että järjestelmän käyttöönoton tarkoituksena on sujuvoittaa varhaiskasvatustoimijoiden jo nykyisin voimassa olevaa lakisääteistä velvollisuutta osallistua ulkoisiin arviointien tiedonkeruisiin. Uudistuksen on katsottu pikemminkin helpottavan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ohella myös varhaiskasvatuksen toimijoiden suorittamaa tiedon keräämistä ja kokoamista ulkoisissa arvioinneissa. Lisäksi on huomattava, että järjestelmä on käyttäjilleen maksuton.
Tällä hetkellä kansallisten arviointien toteuttaminen on työlästä muun muassa arvioinneissa tarvittavien yhteystietojen puutteellisuuden vuoksi. Varhaiskasvatuksen johtajien ja henkilöstön tavoittamiseen ehdotetun laadunhallintajärjestelmän avulla on arvioitu vähennettävän ulkoisiin arviointeihin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — No niin, nyt tuli. Siis aloitetaan kappale uudelleen: Tällä hetkellä kansallisten arviointien toteuttaminen on työlästä muun muassa arvioinnissa tarvittavien yhteystietojen puutteellisuuden vuoksi. Varhaiskasvatuksen johtajien ja henkilöstön tavoittamiseen ehdotetun laadunhallintajärjestelmän avulla on arvioitu vähennettävän ulkoisiin arviointeihin käytetyn työn määrää.
Uuden järjestelmän valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että järjestelmä muodostaa luontevan kokonaisuuden valtionhallinnon muiden tietojärjestelmien, kuten varhaiskasvatuksen tietovarannon ja Opintopolun palvelukokonaisuuden, kanssa. Siten jo itse järjestelmän käyttöönotto helpottaa arviointityötä nykyisestä. Laadunarviointijärjestelmän avulla toimimista on puolestaan pyritty sujuvoittamaan kiinnittämällä erityistä huomiota järjestelmän helppokäyttöisyyteen ja selkeyteen.
Ehdotetun järjestelmän käyttöönotto vaatii — muiden uusien järjestelmien käyttöönoton tavoin — perehtymistä, hallinnollista työtä ja käyttöönottokoulutuksia, joten on erittäin hyvä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on näitä varten avannut haettavaksi valtion erityisavustuksia. Taloudellisen tuen lisäksi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus osana lakisääteisiä tehtäviään tulee tukemaan sekä kunnallisia varhaiskasvatustoimijoita että yksityisiä palveluntuottajia järjestelmän käyttöönotossa ja arviointien toteuttamisessa. On tärkeää, että kaikkia alan toimijoita kohdellaan kehittämistyössä ja sen tukemisessa yhdenvertaisesti.
Valiokunta painottaa, että varhaiskasvatuksen arviointityöhön tulee varata riittävästi työaikaa ja resursseja siten, että se ei kohtuuttomasti kuormita varhaiskasvatuksen toimintaa. Laadunarviointijärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia varhaiskasvatuksen toimijoihin on tarpeellista seurata ja arvioida tiiviisti.
Arviointityö on vaikuttavaa vain, jos siitä saatu tieto hyödynnetään — näin me totesimme. Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuslain tarkoituksen toteuttamista ja tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä sekä edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Valiokunta, arvioinnin lakisääteiseen tarkoitukseen huomiota kiinnittäen, toteaa, että arviointityö on väline varhaiskasvatuksen kehittämiseen ja onnistumisten esille tuomiseen. Arvioinnin yhteydessä kertyneen tiedon arvo onkin sen oikeassa hyödyntämisessä. Varhaiskasvatuksen toiminnan itsearvioinnissa varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palveluntuottajan on tärkeää varmistaa, että arvioinnin yhteydessä kerätty tieto esimerkiksi kehittämistarpeista ja hyvin toimivista käytännöistä saavuttaa koko organisaation aina ylimpään johtoon ja päätöksentekijöihin saakka.
Lopuksi: sivistysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 161/22 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+15.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T17:57:28,2022-10-25T18:04:02,Hyväksytty,1.1
2022_115_151,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_152,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta kannattaa hallituksen esitystä säätää perusopetuksen järjestäjälle velvollisuus ennaltaehkäistä oppilaiden poissaoloja opetuksesta ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Nykyisin poissaoloihin puuttumista koskeva velvollisuus kattaa poissaolojen seurannan ja luvattomista poissaoloista huoltajalle ilmoittamisen. Ehdotuksella vahvistetaan opetuksen järjestäjän edellytyksiä toimia oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä yksittäisen oppilaan että kouluyhteisön näkökulmasta. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Ennaltaehkäisy ja suunnitelmallisuus tehostavat oppilaiden hyvinvoinnin tukea.
Hallituksen esityksen taustalla on huoli perusopetuksen oppilaiden runsaista ja pitkäaikaisista poissaoloista. Esityksessä on tuotu esille, että Suomessa noin 4 000 yläkouluikäistä nuorta on säännöllisesti pois koulusta. Pitkittyneet poissaolot vaikeuttavat lapsen tai nuoren opintojen etenemistä ja perusopetuksen jälkeisiin opintoihin hakeutumista.
Toimintamallia oppilaiden poissaolojen vähentämiseksi on kehitetty sitouttavan kouluyhteisötyön hankkeessa. Hanke ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttama selvitys ovat osoittaneet tarpeen olennaisesti vahvistaa poissaolojen ennaltaehkäisyn, varhaisen puuttumisen sekä suunnitelmallisuuden käytänteitä. Valiokunta tunnistaa edellä todettujen toimenpiteiden tarpeellisuuden ja aikaisempaan mietintöönsä viitaten painottaa, että koulun tulee olla turvallinen kasvuympäristö jokaiselle lapselle ja nuorelle.
Poissaoloja aiheuttavat monet tekijät, joten tilanteet on tärkeätä selvittää tapauskohtaisesti. Pitkittyneitä poissaoloja voivat aiheuttaa muun muassa psyykkiset syyt, motivaatio-ongelmat, kiusaaminen tai muut oppilaan koulukuntoisuutta heikentävät tekijät.
On tärkeää, että hallituksen esityksessä ennalta ehkäisevät ja suunnitelmalliset toimet kytketään oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Vaikka ehdotettu sääntely kohdistuu oppilaan poissaoloja koskevaan säännökseen, sen tarkoituksena on — perustellusti — koulunkäynnin sekä kouluyhteisöön kiinnittymisen tukeminen nykyistä paremmin.
Ehdotettujen uusien velvoitteiden toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin on varattu kahdeksan miljoonaa euroa vuosittain vuosia 23—26 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa. Kustannukset maksetaan osana kuntien peruspalvelujen valtionosuutta yleiskatteellisena rahoituksena. Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoitus kohdistuu esityksen mukaisiin toimenpiteisiin.
No, sitten näistä toteuttamistavoista toteamme, että ne pitää päättä paikallisesti. Valiokunta hallituksen esitykseen ja asiantuntijakuulemisessa esille tuotuun yhtyen pitää perusteltuna sitä, että ehdotetun uudistuksen toteuttamisen keinot ja toimintatavat päätetään paikallisesti. Näin toimien pystytään ottamaan huomioon paikalliset olosuhteet ja oppilaiden tarpeet mahdollisimman hyvin.
Sitouttavan kouluyhteisötyön pilotoinnissa on onnistuneesti kokeiltu tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta. Valiokunta on eri yhteyksissä tuonut esille edellä mainittujen taitojen opettamisen tärkeää merkitystä ja korostaa, että kasvatus- ja opetusalan henkilöstön riittävä osaaminen oppilaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kehotunnekasvatuksen opettamisessa tulee turvata. Valiokunta pitää hyvänä, että opetushenkilöstön täydennyskoulutusta varten on varattu jo ensi vaiheessa yhden miljoonan euron määräraha.
No, sitten me täällä olemme myöskin määritelleet oppilaiden tuen monialaisesta yhteistyöstä seuraavaa: Valiokunta aikaisemmin esille tuomaansa uudistaen korostaa, että kokonaisvastuu lapsen hyvinvoinnin tukemisesta edellyttää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden saumatonta yhteistyötä. Oppilashuollon palveluja hyvinvointialueille siirrettäessä on erityisen tärkeää varmistua yhteistyön toimivuudesta sekä oppilaiden hyvinvoinnin tuen kattavasta ja oikea-aikaisesta saatavuudesta. Oleellista on huolehtia, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on saatavilla lasten ja lapsiperheiden tarpeita vastaavasti ja mahdollisimman nopeasti.
Monialaista yhteistyötä tulee toteuttaa myös ehdotetun uuden toimintamallin mukaisessa toiminnassa. Tarvittavan tuen antaminen esimerkiksi oppilaan pitkittyneen poissaolon, mielenterveyshaasteiden tai perhetilanteeseen liittyviin ongelmien ratkaisemiseksi vaatii eri alojen osaamista niille kuuluvien tehtävien ja toimintavaltuuksien mukaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että monialaisen yhteistyön toimivuutta tarkastellaan osana sitouttavan kouluyhteisötyön arviointia.
Tärkeää on kiinnittää huomiota myös kodin ja koulun välisen yhteistyön toteutumiseen. Lapsen koulunkäyntiin liittyvät haasteet ovat huoltajalle usein suurta huolta herättäviä. Sen vuoksi on tärkeätä, että vanhempia tuetaan heidän kasvatustehtävässään ja kannustetaan tuomaan esiin lapsen koulunkäyntiin liittyviä haasteita jo varhaisessa vaiheessa. Tämä edellyttää luottamuksellisia suhteita kodin ja koulun välillä. Tämä edellyttää, että oppilaiden hyvinvointiin liittyvä tieto on helposti saatavilla eri viranomaisten välillä ja että tätä tietoa hyödynnetään aktiivisesti oppilaiden parhaaksi.
Opetussuunnitelman perusteiden antamista koskeva valtuutussäännös, joka vielä oli tässä esityksessä: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille mahdollinen tarve lisätä Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteita koskevaan valtuutussäännökseen ehdotettu poissaolojen seurantaa ja ennalta ehkäisemistä koskeva sääntely. Valiokunta saamaansa selvitykseen viitaten toteaa, että esityksen mukainen suunnitelmallisuuden toteuttaminen sekä koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön kiinnittymisen näkökulma sisältyvät perusopetuslain 14 §:n 2 momentin mukaiseen valtuutussäännökseen. Kyseisen säännöksen mukaan Opetushallitus päättää muun muassa perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön keskeisistä periaatteista. Poissaolojen ennalta ehkäiseminen ja suunnitelmallinen puuttuminen niihin voidaan sisällyttää opetussuunnitelman perusteisiin voimassa olevan lain puitteissa, joten valtuutussäännöstä ei ole tässä yhteydessä tarpeen muuttaa.
Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 162/2022 sisältyvän lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy yhden lausuman. Tämä lausuma kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden toimivuutta etenkin monialaisen yhteistyön näkökulmasta hyvinvointialueille siirron jälkeen.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T18:04:33,2022-10-25T18:11:26,Hyväksytty,1.1
2022_115_153,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_154,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että me kaikki tässä salissa ja toki myös salin ulkopuolella olemme tiedostaneet lasten ja nuorten hyvinvoinnin erittäin huolestuttavan tilanteen. Viime vuodet eivät yksin ole tähän tilanteeseen syypäänä, vaan kyse on pidemmästä kehityskulusta — joskin nyt pinnalla olleet kriisit ovat edelleen vaikeuttaneet lasten ja nuorten tilannetta ja nostaneet sen myös näkyvästi julkiseen keskusteluun. Käsiteltävä uudistus on tärkeä, sillä ongelmien onnistunut ennaltaehkäiseminen on yksilön ja yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen lopputulos.
On tärkeää myös tunnistaa tapauskohtaisesti yksilölliset syyt poissaoloihin ja varmistaa, että lapsi ja nuori sekä hänen perheensä saavat oikea-aikaisesti tarvittavan avun ja tuen. On myös tärkeää tiedostaa, että yksittäinen toimenpide ei useimmiten ole ratkaiseva, vaan eheä palveluketju on keskeinen. Näin todettiin tarkastusvaliokunnan omassa hankkeessa nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Toisin sanoen palvelujärjestelmän toimivuus kokonaisuudessaan on kaikkein tärkeintä.
On hyvä asia, että tässä uudistuksessa myös koulutuksen järjestäjien vastuuta ennaltaehkäisyssä vahvistetaan. Samalla on tärkeää vahvistaa eri toimijoiden yhdessä tekemistä. Varsinkin uusien hyvinvointialueiden aloittaessa tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijat ja palvelut eivät saa siiloutua, vaan tulee vahvistaa hallintorajoja ylittävää ja siiloja purkavaa toimintaa. Nyt on erityisen tärkeää, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisevässä toiminnassa saadaan muodostettua yhteinen toiminta-areena, jossa yhdessä tekeminen hyvinvointialueen, kuntien, oppilaitosten ja järjestöjen kanssa toteutuu. Tämän mahdollistamiseksi sekä hyvinvointialueella että kunnissa on oltava nimetyt henkilöt, joiden vastuulla tämän yhteistyön koordinointi on. Ilman koordinointia tämänkaltainen työskentely ei lähde käyntiin.
Yhteistyötä on varmasti tehty ennenkin ja yhteisissä palavereissa kovasti istuttu, mutta vähemmän on ollut aitoa yhdessä tekemistä ja toinen toisiltaan oppimista, ja sen täytyy olla nyt tavoitteena. Yhdessä tekemisellä saadaan karsittua päällekkäisiä toimintoja, mutta mikä vielä tärkeämpää, voidaan estää ihmisten, siis lasten ja nuorten ja perheiden, jääminen kokonaan ohjauksen, avun ja tuen ulkopuolelle. Selkeät yhteiset tavoitteet sekä sopimukset eri toimijoiden roolista tehostavat niukkojen resurssien tehokasta käyttöä.
Viime viikolla osallistuin SOSTEn ”Mitä tarvitaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla” -webinaariin, jossa erityisesti puhutteli nuoren kommenttipuheenvuoro. Hän korosti nuoren kohtaamisen ja kuulemisen tärkeyttä. Ulkoa asetetut tavoitteet ja menestymisen vaatimukset asettavat nuorille kohtuuttomia paineita tänä päivänä. Nuorella ei ole lupaa olla rauhassa nuori, ja liian nuorena joutuu tekemään isoja elämänvalintoja, jotka myös ahdistavat. Nuoren kanssa tulisi olla aikaa yhdessä miettiä erilaisia yksilöllisiä vaihtoehtoja ja tukea nuorta hänen omissa valinnoissaan. Hän toivoi myös vuosittaisia mielenterveystarkastuksia, joissa erilaiset ongelmat ja arjen haasteet voitaisiin tunnistaa jo hyvissä ajoin ja antaa nuorelle tarvittavaa tukea niihin vastaamiseen.
Webinaarissa tuli myös esille, etteivät nuoret aina tiedä palveluista, joita heille on tarjolla. Tässä on eräs asia, johon juuri kouluissa voitaisiin vastata lisäämällä lasten ja nuorten tietoisuutta heille tarjolla olevista palveluista ja vaihtoehdoista. Webinaarin jälkeen jäin myös miettimään, osataanko kouluissa käyttää niitä viestintäkanavia, joita nuoret käyttävät. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lapsistamme ja nuoristamme. Syrjäytynyt nuori on menetys koko yhteiskunnalle, ja mitä pidempään syrjäytyminen kestää, sen suuremmat inhimilliset ja taloudelliset kustannukset siitä syntyy. Kaikki ne päätökset ja toimet, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä, ovat erittäin kannatettavia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-25T18:11:29,2022-10-25T18:15:44,Hyväksytty,1.1
2022_115_155,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_156,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mäkisalo-Ropposelle erittäin ansiokkaasta ja asiantuntevasta puheenvuorosta. Kyllä minä olen itse hyvin huolissani näistä poissaoloista. Meidän esityksessähän todettiin, että Suomessa on noin 4 000 yläkouluikäistä nuorta, jotka ovat säännöllisesti pois koulusta. Arvelen, että se luku on jopa suurempi. Kun ajattelee ihan muutamaa pientä otostakin muutamista kunnista ja kaupungeista, niin se määrä on niin suuri, että se 4 000 ei välttämättä mielestäni riitä. Sitten tässähän ei ole arvioitu sitä, kuinka pitkiä aikoja nämä nuoret ovat poissa. 
Muutamassa kunnassahan on sellainen käytössä — esimerkiksi Seinäjoella on käytössä sellainen yhteissopimus, se ei ole lakisääteinen, mutta ollaan otettu sellainen käyttöön — että kun menee yli määrätyn aikamääreen, niin sitten otetaan yhteyttä sosiaalitoimeen, että haetaan apua sieltä. Totta kai siinä pyritään tekemään kaikkea mahdollista jo ennen sitä ilmoitusta, mutta siinä on yhteinen sopimus opetustoimen henkilöstöllä, että siinä vaiheessa sitten ollaan yhteydessä sosiaalitoimeen. Mutta sitä ennen tehdään siis kaikenlaista muuta: yritetään houkutella ja käydään keskusteluja sen nuoren kanssa. 
Tietenkin itse aina pohdin sitä, kun nuorten kanssa olen paljon tehnyt työtä ja kouluttanut silloin aikoinansa toistakymmentä vuotta nuoria, että silloin kun nuorella on paha olo, siinä pitäisi olla sellaisia turvallisia aikuisia. Aina se ei ole sillä nuorella helppo omalle vanhemmalleen kertoa, ja siitä syystä meillä pitäisi olla ammattiauttajia. Opettajilla on tällä hetkellä kädet täynnä työtä jo muutenkin siellä kouluissa. Totta kai he parhaansa tekevät, ja todella paljon tekevätkin myöskin näiden pahoinvoivien nuorten auttamiseksi, mutta vielä enemmän meillä pitää tietysti olla tukea, sitä moniammatillista yhteistyötä. 
Me kiinnitämme mietinnössä huomiota myöskin sosiaali- ja terveyspuolen antamaan apuun. Oltiin vähän huolissamme jo silloin, kun laadittiin sote-uudistusta, sitä lainsäädäntöä, että nyt kun oppilashuollon osatoimijat siirtyvät hyvinvointialueelle, miten me varmistamme, että meillä on nopea apu sieltä. Kiinnitämme huomiota tässä lausumassakin siihen asiaan, että sitä pitää seurata. 
Itse olen sitä mieltä, ja kun olen opettajien kanssa keskustellut, niin he ovat sitä mieltä, että nopeammin sitä apua pitäisi saada sieltä sotesta, jos kerta tällainen tilanne on — 150 päivää tai mahdollisesti pidempikin aika on liian pitkä odotella. Mutta toivotaan, että saadaan eteenpäin näitä asioita ja lasten ja nuorten hyvinvointia edistettyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T18:15:44,2022-10-25T18:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_115_157,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan haluan jatkaa edustaja Risikon puheenvuoroon sen verran, että meillä tarkastusvaliokunnassa käsitellään tällä hetkellä parasta aikaa omana hankkeena tehtyä nuorten syrjäytymisen selvitystyötä, joka toivottavasti tulee nyt sitten tänne saliin keskusteluun lähiaikoina. Me kuulimme tätä selvitystyötä tehdessämme myöskin nuoria, ja se nuorilta tuleva viesti oli siinä mielessä hyvin surullista, että kuten tuossa puheenvuorossanikin sanoin, myös tässä keskustelussa nuoret totesivat, että he eivät tiedä, mitä palveluita heille on tarjolla. Heille ei kukaan kerro, koulussa ei ole sitä tietoa. Sen takia tässä kyselinkin omassa mielessäni viimeviikkoisen webinaarin jälkeen, onko kysymys siitä, että sitä tietoa ei ole, vai onko kysymys siitä, ettei sitä tietoa osata nuorten kanavien kautta viedä eteenpäin.
Sitten se toinen huoliasia siinä valiokunnan kuulemisessa oli, kun nuoria kuulimme, että he totesivat, että opettajilla ei ole heille aikaa. Aivan kuten edustaja Risikko toi tuossa esille, se oli myöskin nuorten kokemus. Eli he sanoivat, että opettaja voisi olla se henkilö, joka voisi heitä auttaa, mutta heidän kokemuksensa oli se, että opettajilla ei ole heille aikaa. Ja sitten, kun me keskustelimme, mistä tulee se apu, mistä he saavat sen avun, niin he kokivat, että apu tulee ainoastaan kavereilta, että kaverit ovat niitä, jotka auttavat. Kaverit joskus osaavat ja pystyvät eteenpäin ohjaamaan, mutta se ei saisi olla ainoa väline se kaveriapu, vaan pitäisi olla oikeasti mahdollisuus ja keinot löytää myöskin sitä ammatillista apua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-25T18:18:46,2022-10-25T18:20:41,Hyväksytty,1.1
2022_115_158,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_159,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 162/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kanssa jatkan pohdintaa, kun tässähän tarvitaan todella monipuolista apua. Se, että nuorilta itseltä tulee sellainen viesti, että opettajilla ei ole aikaa, on aivan ymmärrettävää. Meillä todellakin opettajilla on kädet täynnä työtä. Minä olen ihan tehnyt sellaista pientä selvitystä opettajilta, että mitä he toivovat, niin he haluavat työrauhaa ja sitten he haluavat, että sitä moniammatillista tukea on saatavilla mahdollisimman nopeasti. Nimenomaan niillä nuorilla on niin monenlaisia ongelmia, että siinä tarvitaan ihan ammattiauttajaa. Ymmärrän toisaalta senkin, että nuorella saattaa olla myöskin aika helposti autettavissa tämä hänen tilanteensa, niin että yhdenkin turvallisen aikuisen tuella hän saattaa tulla autetuksi, ettei siinä aina tarvitse mitään ammattiauttajaa. Siitä syystä olisi tärkeää, että olisi niitä aikuisia siellä koulussa, muitakin kuin ne opettajat.
Mutta liittyen siihen, mitä edustaja Mäkisalo-Ropponen kertoi, että teette omana asiana tätä syrjäytymiseen liittyvää omaa raporttia, niin pyydän kiinnittämään huomiota siihen, mitä viime aikoina sivistysvaliokunta on lausunut syrjäytymisestä ja esimerkiksi eristämisestä, tällaisesta ostrakismista. Viittaan esimerkiksi sisäistä turvallisuutta koskevaan lausuntoon, joka annettiin sivistysvaliokunnan lausuntona 18/21, elikkä siellä on lyhyesti ja ytimekkäästi sanottu syrjäytymisestä ja tästä toisen ihmisen eristämisestä, mitä se saattaa lapselle ja nuorelle tehdä. Tässähän on sellainen vaara — tulee vain mieleen tuosta — että jos ihminen eristetään, niin hän kyllä hyvin herkästi eristäytyy, ja on vaikea sieltä saada sitten häntä enää takaisin.
Minä vielä viittaan siihen, kun meillä oli Seinäjoella eräs sellainen hanke, taisi olla STEAn rahoituksella juuri tällainen niin kuin huolihanke, että henkilö, joka tiesi, että nyt toisella on paha mieli, tai joka näkee, että nyt ei ole ystävällä kaikki hyvin, tai joku tai aikuinen näkee, että ei ole kaikki hyvin, niin hän pystyi antamaan ihan tällaisen pienen hälytyksen sinne etsivään nuorisotoimeen, ja etsivä nuorisotyö otti sitten koppia näistä henkilöistä soittamalla, että sinusta on nyt tällainen huolitieto tullut tänne meidän järjestelmiimme — nimettömänäkin niitä sai sinne laittaa — että onko sinulla hätä ja tarvitsetko apua. Jos ihminen sanoo, että en halua mitään apua, niin ei sitten, mutta useimmiten meidän kokemuksemme mukaan hän oli todella kiitollinen siitä, että joku kiinnitti huomiota ja otti häneen yhteyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+16.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-25T18:20:41,2022-10-25T18:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_115_160,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 9/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Taimela.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_161,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain, kotoutumisen edistämisestä annetun lain sekä työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 84/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 9/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Esittelen varapuheenjohtajan roolissa hyvin lyhyesti tämän valiokunnan mietinnön.
Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annettua lakia, kotoutumisen edistämisestä annettua lakia ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia.
Hyvinvointialueista annetulla lailla ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetulla lailla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2023 alussa kunnilta hyvinvointialueille. Tämän johdosta muutettavaksi ehdotettuihin lakeihin on tarpeen tehdä ne muutokset, jotka johtuvat kyseisestä järjestämisvastuun muutoksesta, ja nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan tietysti 1. päivä tammikuuta 2023.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti esitystä mietinnössään tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa, että viranomaisten välinen yhteistyö on keskeistä kotoutumisen edistämisessä. Valiokunta piti tärkeänä myös sitä, että kotoutumislain mukaisiin tehtäviin varataan riittävät resurssit, ja painottaa samalla kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, jotta maahanmuuttajat saavat tarvitsemansa palvelut. 
Valiokunta painotti myös, että toimeenpanon yhteydessä on tärkeää välttää päällekkäisyyksiä sekä huolehtia siitä, etteivät asiakkaiden mahdollisuudet saada heidän tarpeidensa mukaisia palveluja millään tavoin kavennu.
Valiokunnan mietintö oli yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+17.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-25T18:24:04,2022-10-25T18:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_115_162,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Taimela.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_163,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hieman pidemmin tämä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön esittely. Elikkä tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi palkkaturvalakiin ja merimiesten palkkaturvalakiin säännökset edellytyksistä, joiden perusteella palkkaturvana voidaan maksaa yksipuoliseen tuomioon ja tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon perustuvia saatavia. Lisäksi palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvien saatavien tavanomaista pidemmästä hakuajasta.
Työnantajan myötävaikutusvelvollisuutta palkkaturvavaatimuksen selvittämisessä laajennetaan siten, että oikeushenkilön tietojenantovelvollisuus ulotetaan koskemaan myös joitakin luonnollisia henkilöitä. Lisäksi tietojenantovelvollisuutta on tarkoitus tehostaa säätämällä palkkaturvaviranomaiselle oikeus asettaa tietojenantovelvolliselle uhkasakko.
Palkkaturvana haetaan jonkin verran saatavia, jotka on vahvistettu yksipuolisella tuomiolla tai tuomioistuimen vahvistamalla osapuolten välisellä sovinnolla. Yksipuolinen tuomio perustuu vastapuolen passiivisuuteen oikeudenkäynnissä, eikä siinä yleensä ole selvitetty saatavan perustetta tai määrää. Sovintosopimuksessa sovittu suoritus koostuu usein kokonaissummasta, eikä sovinnossa yleensä eritellä summaan sisältyviä saatavalajeja, niiden täsmällisiä kertymisaikoja tai saatavien eräpäiviä.
Palkkaturvaviranomaisen tulee palkkaturvalain 4 §:n mukaan selvittää palkkaturvana haettavan saatavan peruste ja määrä. Koska työsuhdesaatavan perustetta tai määrää ei yksipuolisessa tuomiossa selvitetä eikä sovintosopimuksessa yleensä saatavalajeja eritellä, palkkaturvaviranomaisen tulee niissäkin tapauksissa vielä erikseen selvittää saatavien peruste ja määrä. Tämän vuoksi ja toiminnan selkeyttämiseksi palkkaturvalakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 a § ja merimiesten palkkaturvalakiin 3 a §.
Uuden pykälän mukaan yksipuoliseen tuomioon tai tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon perustuva saatava voidaan maksaa palkkaturvana, jos palkkaturvaviranomainen on voinut muun selvityksen perusteella varmistua saatavan perusteesta ja määrästä. Sovintoon perustuvien saatavien maksaminen palkkaturvana edellyttää, että palkkaturvaviranomainen saa selvityksen siitä, mihin työsuhteesta johtuviin saataviin sovinto perustuu. Valiokunta pitää mietinnössä tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia saatavan maksamiseen palkkaturvana näissä tapauksissa seurataan. Tarkoitus ei ole nostaa kynnystä saada palkkaturvaa.
Toinen keskeinen muutos laissa on, että vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrin palkkaturvan hakuaikaa pidennetään. Tähän mennessä hyväksikäyttötapauksissa saatavia on haettu palkkaturvana vain vähän, ja esityksessä arvioidaan sen ainakin osittain johtuvan siitä, että palkkaturvaa on haettava lyhyehkössä ajassa saatavan erääntymisestä. Muutoksen jälkeen työperäisen hyväksikäytön uhrin olisi haettava työsuhdesaatavia kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun työnantaja on saanut tuomion hyväksikäytöstä, ja jos hyväksikäyttöä jostakin syystä käsitellään rikosasiana tuomioistuimessa ja asiassa on muutoin perusteltua syytä arvioida, että työntekijään on kohdistunut vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä, saatavaa on haettava 18 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että palkkaturvalakia kehitetään siten, että se turvaa nykyistä paremmin vakavan työperäisen hyväksikäytön uhriksi joutuneen henkilön työsuhdesaatavat. Palkkaturvan käytön mahdollisuudesta tiedottaminen vakavan työperäisen hyväksikäytön uhreille lisää todennäköisesti palkkaturvahakemuksia. Siksi valiokunta pitää tärkeänä, että palkkaturvaviranomaisten resurssien riittävyyttä hoitaa lisääntyviä tehtäviä seurataan tarkasti ja että tarvittaessa resursseja myös lisätään.
Viranomaisten välistä tiedonkulkua palkkaturva-asioissa ehdotetaan parannettavan, jotta harmaata taloutta ja muita väärinkäytöksiä pystytään nykyistä tehokkaammin estämään ja paljastamaan.
Näiden lakien on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää näitä ehdotettuja muutoksia tärkeinä ja tarkoituksenmukaisina, ja tämä mietintö on myös yksimielisesti valiokunnassa käsitelty.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-10-25T18:26:18,2022-10-25T18:30:38,Hyväksytty,1.1
2022_115_164,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,Edustaja Slunga-Poutsalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_165,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan mietinnössä todetaan, vakavaa työperäistä hyväksikäyttöä ilmenee monin eri tavoin. Yleisesti työperäisellä hyväksikäytöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän työehdot ovat huonot tai jopa laittomat ja työntekijän olot ovat sellaiset, että hänellä on hyvin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseensa. Tämähän ei koske enää tällä hetkellä pelkästään, ikävä kyllä, ihmiskaupan uhreja eli maahanmuuton kautta tulleita ihmiskaupan uhreja, vaan jopa nuoria ja täysi-ikäisiäkin aikuisia, kantasuomalaisia ihmisiä. Työolosuhteet voivat olla todella, todella huonot. Eli työntekijään kohdistuneen vakavan työperäisen hyväksikäytön ilmenemistä arvioitaessa palkkaturvaviranomaisen on tarkasteltava, liittyykö työnantajan toimintaan piirteitä, jotka voivat liittyä ihmiskauppaan, törkeään ihmiskauppaan, kiskontaan, törkeään kiskontaan, työsyrjintään tai kiskonnan tapaiseen työsyrjintään, ja rinnastuuko työnantajan toiminta vakavuudeltaan mainittuihin rikoksiin. Ja tämä oli se kohta, mitä pohdimme valiokunnassa perussuomalaisten ryhmässä, että pääseekö tässä esityksessä tällä hetkellä työnantaja liian helpolla. Mietimme sitä, olisiko ollut syytä pohtia sitä, että vaihtoehtoisesti joko maksaja, joka maksaa tästä palkkaturvasta, velvoitetaan tekemään rikosilmoitus tai että tästä pitäisi aina jotenkin saada tämä yrittäjä tai työnantaja niin sanotusti vastuuseen. On oikein, että uhrilla on mahdollisuus saada saatavansa ilman rikostuomiota.
Kuten tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, me käsiteltiin palkkaturvaa jo hallituksen esityksessä 88/2021. Jo silloin todettiin, että palkkaturvalaki vaatii perustellumpaa ja perusteellisempaa uudistamista, ja toivotaan, että tämä asia, kuten myöskin vuokratyönantajan rooli, selvitetään paremmin sitten seuraavassa vaiheessa. Tämä ei saa jäädä vain tähän muutokseen, vaikka tämäkin muutos on todella tärkeä.
Mutta kuten varapuheenjohtaja Taimela totesi, valiokunta oli yksimielinen tämän asian tiimoilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-25T18:30:38,2022-10-25T18:33:03,Hyväksytty,1.1
2022_115_166,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_167,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 173/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 10/2022 vp,"Herra puhemies! Tässä kyllä edellä niin varapuheenjohtaja kuin edustaja Slunga-Poutsalo aivan hyvin toivat sen esille, mikä täytyy sanoa itsekin, että tähän tämä ei saa jäädä. Tämä on hyvä askel nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevien turvaksi ja tärkeä osa, mutta kuten varapuheenjohtaja Taimela esitteli mietintöä, niin sitä on pyritty huomioimaan ja on tunnistettu, mitä tässä voi olla. Mutta itse korostan myös yhtä lailla sitä tilannetta, että tämä koskee kyllä valitettavasti myös kantasuomalaisia, ja siinä kohtaa pitää olla tarkkana, sillä aika paljon meille tulee uusia ihmisiä työmarkkinoille, jotka eivät ymmärrä solmineensa toimeksiantosopimusta työsopimuksen sijaan. Se varmasti on mahdollista siellä vuokratyönantajapuolella, kun kuitenkin sitten asioissa edetään, että ollaan tultu töihin sille vuokratyönantajalle, mutta vuokratyönantaja sitten sopii työnantajan kanssa siitä työnteosta. En halua väittää, että näin nyt tällä hetkellä laajamittaisesti tapahtuu, mutta siinä kohtaa valitettavan helposti tähän jää semmoinen mahdollisuus.
Jos tiedostetaan se, kuinka paljon meillä nyt esimerkiksi katsotaan tällä hetkellä tätä työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuneen, jos keskusrikospoliisi tällä hetkellä tutkii tapausta, jossa olisi tällaista syrjintää, joka koskisi jopa tuhatta ihmistä, niin voi kyllä kuvitella, minkälaista määrää se tarkoittaa rahassa. Siinä mielessä on tärkeätä, että kun tätä edelleen kehitetään, niin osataan myös huomioida se toinen puoli tässä, jotta meillä ei ole niin helposti sellaista mahdollisuutta, että meillä tänne tulevia ulkomaalaisia työntekijöitä taikka sitten kantasuomalaisia joutuu sellaiseen kevytyrittäjyyden kehään, missä sitten tapahtuu juuri se, että heidän palkallaan ei pystytä niitä työnantajavelvoitteita eli sosiaaliturvaa, tapaturmavakuutuksia ja niin edelleen kattamaan, koska se palkka on tarkoitettu vain palkaksi. Siinä mielessä jatko — ja sanotaanko, että perussuomalaisten huomio — on kyllä ihan oikeutettu, ja pitääkin olla edelleen tarkkana. Mutta tämä on myös osa kokonaisuutta, mikä pitää huolehtia harmaan talouden osalta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+18.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T18:33:05,2022-10-25T18:36:03,Hyväksytty,1.1
2022_115_168,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 18/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_169,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Fraasinomaisesti täytyy sanoa, että hallitus on tässä kohtaa tehnyt erittäin hyvän esityksen sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta koko maahan. Tämä on hallitusohjelman mukainen. Tällä hetkellä meillä on jo 38 kuntaa, joissa sosiaalinen luototus on mahdollista. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalisesta luototuksesta annettu laki, ja esityksen pääasiallisena tavoitteena on toteuttaa Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan sosiaalinen luototus otetaan käyttöön koko maassa, ja se totta kai tulee sitten tänne hyvinvointialueiden harteille.
Itse toivoisin, että kun hyvinvointialueet näitä asioita sitten rupeavat ratkomaan, kun laki tulee voimaan 1.8.23, niin tähän tulisi oma erillinen yksikkönsä eikä tämä olisi vain osa jotakin muuta hyvinvointialueen sosiaalitoimintaa, että tässä olisi oma yksikkönsä kuten siinä selvityksessä, mikä on tehty tämän lainsäädännön yhteydessä tai oikeastaan ennen sitä, mikä on paras mahdollinen tapa tuottaa sosiaalista luototusta. Tämä on tärkeä asia. Tällä on mahdollisuus kokonaisuudessaan estää ylivelkaantumista, koska tässä on myös määritelty sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle annettavasta taloudellisesta neuvonnasta ja ohjauksesta, ja tässä sitä säädeltäisiin nykyistä tarkemmin, mikä on todella tärkeä asia.
Tähän liittyy tietysti siinä kohtaa maksuhäiriömerkinnän ottaminen, ja tässä kohtaa toiveeni ei toteutunut, että voisi olla tämmöinen omaehtoinen velaksiottokielto, mikä kyllä lainsäädännöllisesti olisi ollut mahdollista mutta mitä ei tässä nyt ole, sillä sanat ”sosiaalinen luototus” ja ”maksuhäiriömerkintä” yhdessä eivät välttämättä rohkaise niitä pienituloisia perheitä, joilla kuitenkin on takaisinmaksuvelvollisuutta, ottamaan sitä leimaa itselleen, että heillä on maksuhäiriömerkintä, vaikka se toki poistuu sitten heti heidän maksettuaan velan. Tämä on pikavipeille erinomainen vaihtoehto ja nimenomaan niissä äkillisissä taloudellisissa vaikeuksissa, mihinkä perheet tai yksittäiset henkilöt voivat ajautua.
Ja totta kai tällä myös on ensi vuoden talousarvioesitykseen vaikutuksia, ja ne myös sitten siinä yhteydessä esitellään.
Mutta se on hienoa, että mietinnössä ja täällä eduskunnassa on myös arvioitu sitä ja hyvin pykäliä on myös esityksessä jo tullut, että tulee vapaakuukausia. Eli luoton takaisinmaksu voidaan keskeyttää määräajaksi luotonsaajan hakemuksesta takaisinmaksukyvyn tilapäisen heikentymisen takia, joka johtuu erityisestä syystä, jos vapaakuukausien myöntämisen arvioidaan pitkällä aikavälillä edistävän luotonsaajan maksukyvyn säilymistä ja itsenäistä suoriutumista.
Todettakoon, että tälläkin hetkellä sosiaalisen luototuksen takaisinmaksuprosentti on yli 80 prosenttia, ja totta kai, kun tähän vielä luotonantajat harjaantuvat ja neuvonta toimii paremmin, niin uskon, että tästä tulee erinomainen sosiaalitoimen väline hyvinvointialueille.
Samalla myös 7 b §:ssä on kirjattu: maksuvapautus sosiaalisen luoton sekä sille kertyneiden korkojen maksamisesta voidaan myöntää luotonsaajan hakemuksesta osittain tai kokonaan, niin että luottoa ei peritä, jos sitä on kokonaisuudessaan pidettävä kohtuuttomana.
Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle, ja uskon, että tästä kiittää moni pienituloinen, joka joutuu sen hetkellisen rahavaikeuden eteen, että pesukone tilttaa tai autoon tulee jotakin remonttia. Sitten voi saada muutamia sataeurosia tai tuhat euroa ja suunnitella sen takaisinmaksun sillä aikataululla kuin se on omiin rahavaroihin ja tuloihin nähden kohtuullinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T18:36:40,2022-10-25T18:42:27,Hyväksytty,1.1
2022_115_170,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,Edustaja Slunga-Poutsalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_171,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joskus on pakko täältä opposition reunaltakin kehua hallituksen esityksiä. Täytyy sanoa, että tämä on henkilökohtaisesti erittäin tärkeä esitys, ja hyvä, että tämä on kokonaisuudessaan menossa läpi. Sosiaalinen luototus on jostain syystä ollut asia, jota on tietyissä ryhmissä ehkä pelätty: se kuulostaa pelottavalta, eihän tätä voi edes käsitellä eikä hyväksyä eikä edes pohtiakaan. Kelan pöydässä on ollut vuosia sitten ajatuksena, että Kansaneläkelaitos voisi toimia sosiaalisen luototuksen toimeenpanijana. Ja muistelen, että olen itse vuonna 2009 tai 2010 käynyt ensimmäisen kerran omassa kunnassani keskustelua sosiaalisen luototuksen käyttöönotosta ja muusta vastaavasta. Tämä on loistava juttu, että tämä tulee nyt pakolliseksi. Ja ehkäpä nämä hyvinvointialueet on sitten pohdittu tässä oikeaksi toimeenpanijaksi.
Tämä on todellakin, niin kuin edustaja Myllykoski tuossa totesi, vähän niin kuin pikavipeille selkään antamista. Siinä tilanteessa, että on akuutti rahan tarve pienituloisella ihmisellä, jolla ei ole varaa yllättävään, äkilliseen menoon — joka voi todellakin olla pesukoneen tai lämminvesivaraajan hajoaminen tai joku muu, jolle pankit sanovat ehdottomasti ”ei kiitos” ja johon toimeentulotuenkin saaminen on aika hankalassa ja pitkässä juoksussa, koska se riippuu monesta muusta omistuksesta, jopa omistusasunnossa asumisesta — ovat tällä hetkellä ainoana keinona olleet pikavipit, paitsi niissä muutamissa kunnissa, joissa on ollut tämä sosiaalinen luototus käytössä.
Todella hyvä esitys, ja tästä hallitukselle tällä kertaa pisteet. Sitten seuraavassa esityksessä oppositio siirtyy taas omaan rooliinsa ja arvostelee tiukin sanoin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-10-25T18:42:27,2022-10-25T18:44:18,Hyväksytty,1.1
2022_115_172,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_115_173,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että kiistämättä totta, sillä tässä on myös nimenomainen pikavippien oton ahdistelunurkka, ja toivottavasti... Ei me sitä koskaan markkinoilta pois saada, mutta kun on niin, että luottokortin kautta tämmöinen nopea muutaman sadan euron ostos tulee kalliimmaksi kuin pikavippi, niin nyt tämä tulee murtamaan sitä ketjua niin, että saadaan sosiaalisen luototuksen kautta.
Mutta olisin toivonut... Perussuomalaisten edustaja Puistolla on hyvä ajatus siitä, että voisi saada itselleen tämmöisen velanottokiellon nimenomaan henkilövarkauksien varalle, että kukaan ei pysty sinun nimissäsi ottamaan velkaa, kun sinä sen kiellon teet. Olemme tietoisia siitä, että esimerkiksi tunnuslukujen pöydälle jättäminen ja jonkun siitä ottaminen on huolimattomuutta, vaikka ne olisivat siellä piirongissa, jos lähisukulainen käyttää niitä hyväkseen. Meillä pitäisi olla enemmän välineitä, jotka turvaavat myös henkilön identiteettiä sitä kautta. Siinä mielessä käytin lähetekeskustelussa sellaisen puheenvuoron, että olisi hyvä, jos valiokunta voisi ottaa ja yhdistää näitä asioita, jotta päästäisiin eroon siitä ikävältä kalskahtavasta nimestä ”sosiaalinen luototus”, ja olisi muita välineitä, jotka ovat silti pakollisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+19.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-25T18:44:20,2022-10-25T18:46:15,Hyväksytty,1.1
2022_115_174,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 23. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+23.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_175,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen ollut kulttuurin, hyvinvoinnin ja taidekasvatuksen puolestapuhuja jo vuosikausia, ellen jopa vuosikymmeniä, joten haluan käyttää tämänkin tilaisuuden puhuakseni taidekasvatuksen tärkeydestä ja merkityksestä, kun en asian ensimmäiseen käsittelyyn ennättänyt.
Nyt käsiteltävänä olevassa esityksessä esitetään muun muassa taiteen perusopetuksesta annettua lakia muutettavaksi siten, että se sisältäisi säännöksen opetuksen ja koulutuksen valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettavien koulutusten laajuuden määrittelemisestä opintopisteinä. Tämä vahvistaa taiteen perusopetuksen asemaa osana koulutusjärjestelmää, kuten valiokunta mietinnössäkin toteaa. Siitä saatavan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä ja hyvä edistysaskel.
Taide on erittäin tärkeä keino käsitellä omia tunteita, niin positiivisia kuin negatiivisia. Mielestäni taidekasvatus onkin myös osa mielenterveys- ja tunnetaitojen opettamista. Varsinkin nyt, kun nuorten paineet ja mielenterveyden haasteet, kuten ahdistus ja masennus, ovat erittäin huolestuttavasti yleistyneet, on erittäin tärkeää, että jokainen lapsi ja nuori löytää erilaisia keinoja ja työkaluja käsitellä ja kuvata omia tunteitaan. Tähän kulttuuri ja taide antavat monia hyviä työkaluja. Taideopetus sekä sen kautta löydetyt taide- ja kulttuuriharrastukset luovat myös lapsille ja nuorille tärkeitä yhteisöjä ja siten ehkäisevät yksinäisyyttä. Taideopetuksessa voidaan myös vastata nuorten jaksamista haastavaan yhteiskunnallisen ilmapiirin paineeseen, jossa korostetaan jatkuvaa menestystä, tehokkuutta ja kilpailua. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa tehdä taidetta, eikä taiteessa ole kyse kilpailusta vaan itsensä ilmaisemisesta. Taiteen muodoissa jokainen voi löytää itselleen sopivimman tavan toteuttaa itseään. Taideopetus on siis myös keskeinen osa ehkäisevää mielenterveystyötä.
Meidän tulisi enemmänkin tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnille. Taiteen avulla voidaan käsitellä juuri niitä elämän alueita, joita mikään muu oppiaine ei pysty tunnetasolla kohtaamaan. Taide tuo myös esille uutta ajattelua, jotain sellaista, mitä ei vielä ole, tai jotain, jota kohti voisimme mennä. Nyt tarvitsemme kaikki keinot, millä lasten ja nuorten turvallisuudentunnetta ja tulevaisuudenuskoa vahvistetaan. Taide ja kulttuuri auttavat näkemään tätä mahdollisuuksien maailmaa. Eli nyt lapset ja nuoret tarvitsevat kaikkia niitä välineitä, joiden avulla he pystyvät näkemään toivoa ja uskoa ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+23.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-25T18:48:14,2022-10-25T18:51:22,Hyväksytty,1.1
2022_115_176,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 156/2022 vp>>>Lakialoite  LA 25, 26/2019 vp, 71/2020 vp, 29, 52/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 11/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+24.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_115_177,115/2022,2022-10-25,13.59,19.02,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite F2 ja F3 luokkiin kuuluvien pyroteknisten tuotteiden käytön rajoittamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 19/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Asian käsittely keskeytettiin 21.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. — Keskustelu, edustaja Harjanne poissa, edustaja Laiho poissa, edustaja Hanna Holopainen poissa, edustaja Sirén poissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_115+2022+25.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_1,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 25.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Päivi Räsänen Mikko Kinnusen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Päivi Räsänen Ano Turtiaisen kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monistettuina jaettu edustajille. Keskustelussa on myös Sari Tanus Sari Essayahin kannattamana tehnyt kuusi lausumaehdotusta, jotka on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_2,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensin on äänestettävä hylkäysehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_3,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_4,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_5,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Lausuman 6 kohdalla oli tarkoitus äänestää ”jaa”., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,,,,
2022_116_6,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Merkitään pöytäkirjaan. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_7,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Kohdissa oli tarkoitus äänestää ”jaa”, ja olisin varmistanut, toimiko tämä paneeli kaikissa kohdissa. Jos tämän voi kirjata pöytäkirjaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,,,,
2022_116_8,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Merkitään kuitenkin pöytäkirjaan, mikä oli tarkoitus. Jos koneen rekisteröitymisestä aiheutuu epäselvyyttä, katsotaan, mitä sitten tehdään. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_9,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäisessä äänestyksessä oli tarkoitus äänestää ”jaa”. Jostain syystä myöskin täällä oli paneelissa ongelmia, että se ei ottanut sitä heti ja kerkisi jo mennä laskenta. [Hälinää]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,,,,
2022_116_10,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Pidetään pieni tauko. Täysistunto keskeytyy, tarkistamme paneelit. Jatketaan kello 14.25 — 15 minuutin päästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_11,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,OmaTahto2020 – Päivitetään Suomen aborttilaki 2020-luvulle!>>>Kansalaisaloite  KAA 8/2020 vp>>>Lakialoite  LA 82/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Nyt jatketaan kello 14.09 keskeytettyä istuntoa. Äänestyslaitteet olivat kunnossa. — Jatketaan päiväjärjestyksen kohdasta 4., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_12,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVm 10/2022 vp. Keskustelu asiasta päättyi 25.10.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Satu Hassi Mai Kivelän kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kolme lausumaehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_13,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Uhanalaisten lajien metsästäminen kiellettävä metsästyslaissa>>>Kansalaisaloite  KAA 9/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 108/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 10/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_14,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_15,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti ulosottokaaren suojaosuutta koskevaa säännöstöä. Suojaosuutta korottamalla lisättäisiin velallisten käyttöön jäävien tulojen määrää ja tuettaisiin siten heidän ostovoimaansa poikkeuksellisessa taloudellisessa tilanteessa. Kyseessä olisi vuoden 2023 ajan kestävä kokeilu, josta saataisiin konkreettista tietoa suojaosuuden korotuksen vaikutuksista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T14:28:18,2022-10-26T14:29:04,Hyväksytty,1.1
2022_116_16,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on siis nostaa ulosoton suojaosuus takuueläkkeen tasolle ensi vuoden ajaksi. Onkin todellakin tärkeää ja ajankohtaista tarkastella keinoja, joilla kuluttajien maksukyky turvataan. Jo pelkästään ruoan hinnannousu aiheuttaa toimeentulovaikeuksia monille pienituloisille kotitalouksille, ja bensan ja sähkön korkea hinta sekä asuntolainojen koronnousu voivat johtaa velkaantumiseen ja maksukyvyttömyyteen, ja jotta estetään pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset yksittäisiin kuluttajiin ja kotitalouksiin, on todellakin tarpeen tehdä monia toimia sen välttämiseksi. Tänään, tämän iltapäivän istunnon aikana, käsittelemme useampiakin näitä toimia.
Myös ulosotossa olevien kuluttajien maksukykyä on turvattava. Suojaosuuden nostamisella saadaan siis kasvatettua velalliselle käteen jäävää rahaosuutta, ja suurempaa käyttövaraa voidaan hyödyntää kasvaneisiin asumismenoihin ja kuluttajahintoihin. Tämä suojaosuuden korotus on prosentuaalisesti varsin suuri mutta tarkoitettu tilapäiseksi. Ja totean vielä, että tämä on myös aika merkittävä muutos, nimittäin arvio tämän ehdotetun väliaikaisen lain yhteenlasketuista vaikutuksista perimistulokseen on 76 miljoonaa euroa vuodessa.
Hallituksen esityksessä olevan taulukon mukaan määräaikaisesta suojaosuuden nostosta hyötyvät pienituloisimmat velalliset, joihin helpotukset onkin tarpeen kohdistaa. Ulosmittauksen osuus pienenee myös niillä, joiden nettotulo on 3 000—6 000 euroa, mutta keskituloisille, 2 000—3 000 nettona ansaitseville muutos ei kuitenkaan taulukon mukaan tuo helpotusta. Ottaen huomioon, että tällä hetkellä kaikki elämisen ja asumisen kustannukset ovat nousussa, olisi tarpeen varmistaa, että huojennus kohdistuisi kaikkiin ulosottovelallisiin yhdenmukaisesti.
Tässä esityksessä on varsin kattavasti pohdittu muutosehdotuksesta aiheutuvia taloudellisia seurauksia sekä velallisille että velkojille. Muutokset eivät itse asiassa velallisillekaan ole itsestäänselvästi edullisia, vaikka tilapäisesti käyttöön jäävien varojen määrä kasvaakin. Nimittäin pidentyvät velkojen maksuajat yhdistettynä mahdollisesti nopeasti ja paljon kasvaviin korkoihin voivat pahentaa myöhempinä vuosina velallisten maksuvaikeuksia. Mutta ehdotettu muutos toiminee tilapäisenä ja nopeana apuna syntyneeseen talousahdinkoon, jonka kehitystä on vielä vaikea arvioida. Toisaalta on mahdollista sekin, että nousevat hinnat ja korot ovat pidempiaikainen ongelma. Siksi tulisi mielestäni pohtia sitäkin, pitäisikö tämä ulosoton suojaosuuden taso säätää sellaiseksi, ettei sitä tarvitsisi erilaisin tilapäisratkaisuin muuttaa.
Harkittaessa suojaosuuden oikeaa tasoa on toki huomioitava myös velkojien oikeudet. Ulosotto ei saa muodostua niin velallisystävälliseksi, että velkojien saatavien perintä kohtuuttomasti vaikeutuu, ja täytyy muistaa, että velkojissakin on hyvin monenlaisessa taloudellisessa tilanteessa eläviä ihmisiä ja yrityksiä. Lisäksi tässä esityksessä todetulla tavalla on huomioitava, että todellakin näitä velkojia on monenlaisia tahoja, ja esityksessä on myös pohdittu sitä, että tämän tilapäisen muutoksen ei katsota olevan velkojien kannalta kuitenkaan kohtuuton.
No, saatavien kertymien tasoa ja kertymien pienenemisen kerrannaisvaikutuksia luoton myöntämiseen, vuokramarkkinoihin ja työllisyyteen on syytä seurata tarkasti. Olisikin tärkeää, että näistä lainmuutoksen vaikutuksista tehtäisiin perusteellinen vertaileva analyysi, jota sitten voitaisiin käyttää, kun myöhemmin lainsäädännön pohjaksi kerätään tutkittua tietoa suojaosuuden oikeasta tasosta ja muista velallisten asemaa helpottavista toimista.
Tulee myös huomioida, että lapset, jotka kasvavat pienituloisissa ja taloudellisista haasteista kärsivissä perheissä, kärsivät usein pitkittyneistä ongelmista, ja perheiden tukeminen lapsen oikeuksien näkökulmasta on erityisen merkityksellistä haastavissa elämäntilanteissa. Joissain lausunnoissa oli myös ehdotettu tarkasteltavaksi velallisen elatuksen varassa olevan oman lapsen ja puolison lapsen osalta laskettavan suojaosuuden nostoa samanaikaisesti tämän velallisen suojaosuuden kanssa.
Sitten vielä, puhemies, lopuksi: Kiinnitin huomiota siihen, että Suomen Ulosottoylitarkastajat ja ‑tarkastajat kehotti tämän ehdotetun lakiehdotuksen sijasta miettimään vaihtoehtoisia tapoja. He ehdottivat ulosmittaussäännösten muuttamista niin, että tässä tulorajaulosmittauksessa suojaosuuden ylittävästä nettopalkan osasta ulosmitattaisiin nykyisen kahden kolmasosan sijasta puolet eli yksi kahdesosa. Jäin itse miettimään tätä, ja toivoisin, että ministeri kommentoisi, mitä mieltä te tästä olette. Nimittäin kyllähän tällainen muutos lisäisi myös kannusteita työn vastaanottamiseen ja työn tekemiseen, eikä sitten aiheuttaisi samalla tavalla näiden velkarästien siirtymistä tulevaisuuteen, kuten tämä ehdotus aiheuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T14:31:55,2022-10-26T14:39:16,Hyväksytty,1.1
2022_116_17,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Annan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille, mikäli niitä halutaan käyttää. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_18,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Äskeisessä puheenvuorossa tuli hyvin kyllä esille tämän esityksen yksi haaste, ja se on, että se ei osu keskituloisiin. Ja oikeastaan kysyisin ministeriltä: miten tähän on suhtauduttu ministeriössä? Tämä on lakivaliokunnassa ennakkokäsittelyssä, joten en voi siitä kommentoida.
Toinen kysymys, mistä haluaisin kysyä ministeriltä, on se, että tulee tämä kokonaisuudistus ulosottokaaresta. Se on erittäin hyvä asia, koska olette tuoneet myös hyviä esityksiä. Tämä on hyvä esitys, vaikka siinä on tämä keskituloisia koskeva ongelma. Katsotaan, mitä sille voidaan tehdä lakivaliokunnassa, mutta jos teillä olisi ideoita. Ja toinen on tämä vapaakuukausia koskeva esitys, joka on myös lakivaliokunnassa. Mutta miten tämä yhteisvaikutus ja uudet keinot? Olen itse esimerkiksi esittänyt sitä, että ensin pääoma lyhenisi ja sitten vasta korot, jotta pääsisi joskus pois siitä niin sanotusta velkavankeudesta. Mitä siitä ajattelette, ja otetaanko tämä huomioon siinä kokonaisuudistusselvityksessä? — Kiitos oikein paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-26T14:39:23,2022-10-26T14:40:35,Hyväksytty,1.1
2022_116_19,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_20,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies!  Kiitän ministeriä jälleen tästä erittäin hyvästä esityksestä, minkä esittelitte juuri täällä salissa, ja sama huoli oikeastaan minullakin on näitten keskituloisten ihmisten osalta, että vaikka nyt tämä uudistus ei kosketa näitä keskituloisia, niin millä tavalla sitten voitaisiin tehdä tästä ulosmittausjärjestelmästä tasapuolisempi, että se huomioisi kaikki nämä tuloluokat yhtä lailla.
Ja toinen asia, mitä toivon, on, että sitten kun tätä ulosottokaaren kokonaisuudistusta tehdään, että millä tavalla pystytään myös alueelliset erot huomioimaan, että siellä ulosottolaitoksissa nämä ulosottoviranomaiset työskentelisivät tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Jatkuvasti tulee yhteydenottoja kansalaisilta sieltä, missä koetaan alueellista epätasa-arvoa ja epäkohtia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-10-26T14:40:35,2022-10-26T14:41:35,Hyväksytty,1.1
2022_116_21,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_22,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuunsa kiitetään ministeriä taas oivallisesta ja hyvästä esityksen tänne tuomisesta, koska kyllä tässä hetkessä nyt tarvitaan niitä välineitä. Ja tämä on ollut kyllä vasemmistoliiton pitkäaikainen tavoite, että me pystymme tähän tasoon pääsemään, eli takuueläke olisi se taso kaikkiaan, mistä puhutaan. Mutta on myös todettava — kuten täällä edustaja Meri totesi — että me tarvitsemme jotain muutakin, kun sitten tehdään kokonaisuudistusta. Ja yksi on juuri — ainakin henkilökohtaisesti — myös se, että pääomaa lyhennettäisiin ja me pystyttäisiin jotenkin tekemään korkorajausta siihen, paljonko korkoja sitten kehittyy. Mutta kaiken kaikkiaan asia menee eteenpäin.
Kysyisin ministeriltä: Minkälaisia selvitystyökaluja meillä on jo valmisteilla, jotta vuoden aikana todella voimme saada kaiken irti tästä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T14:41:37,2022-10-26T14:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_116_23,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_24,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Ärade talman! Här är alltså avsikten att höja det skyddade beloppet vid utsökning till samma nivå som garantipensionen. Här har varit många goda talturer — hyviä puheenvuoroja.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2022-10-26T14:42:40,2022-10-26T14:42:49,Hyväksytty,1.1
2022_116_25,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toki myös perussuomalaiset kiittää hallitusta tästä esityksestä, että olette ottaneet meidänkin viestiä vastaan, nimittäin tämä esitys löytyy meidän viime vuoden vaihtoehtobudjetista. Toki me toivoimme sitä, että tästä tulisi pysyvä, mutta tämä on askel oikeaan suuntaan, kuten myös aikaisemmin hallitus on ottanut neuvoista vaarin — tämän vuoden alustako taisi tulla voimaan se, että maksuhäiriömerkintä poistuu hyvin nopeasti sen jälkeen, kun velat on maksettu, eikä tarvitse enää vuosia kituutella sen asian kanssa. Tämäkin on erittäin hyvä askel oikeaan suuntaan.
Mutta kuten täällä on puheenvuoroja kuultu, niin tarvitaan kokonaisuudistus, jossa otettaisiin paremmin huomioon myös ne vähän enemmän tienaavat henkilöt, jotka ovat ulosotossa, että heidän tulotasonsa nousisi, ja sitten myös tämä, ettei velkojen perinnän yhteydessä lyhennetä velkoja ensin ainoastaan korkojen osalta. Perussuomalaiset esitti myös tässä omassa esityksessään viime vuonna, että vähintään puolet siitä lyhennyksestä pitäisi kohdistua pääomaan, koska tällä hetkellä perintäyhtiöt voivat käyttää sen kokonaisuudessaan korkoon ja pääoma ei vähene. Tämmöinen koronkiskonta pitää saada Suomessa loppumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-26T14:43:29,2022-10-26T14:44:51,Hyväksytty,1.1
2022_116_26,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_27,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös kokoomuksen puolelta kiitokset tästä esityksestä hallitukselle, ja oikeastaan koko vaalikauden tässä on tehty hyvää yhteistyötä näissä asioissa yli hallitus—oppositio-rajojen kaikkien puolueiden kesken, kuten tässä maksuhäiriömerkintäkysymyksessäkin, jossa vihdoin päästiin eteenpäin. Tämä suojaosan korotus oli myös mukana kokoomuksen vaihtoehtoehtobudjetissa viime vuonna, ja siinä on myös sellainen näkökulma, mielestäni hyvin keskeinen, että kun me olemme nyt työvoimapulassa, niin tämä kuitenkin tuo myös lisää kannusteita sitten ottaa niitä töitä vastaan — ja nimenomaan niitä verokirjalla tehtäviä töitä, koska tässä on se riski, että jos tästä ei juuri mitään itselle jää, niin sitten helposti hakeudutaan harmaan talouden piiriin, ja se ei tietenkään ole sitten koko yhteiskunnan edun mukaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-26T14:44:51,2022-10-26T14:45:55,Hyväksytty,1.1
2022_116_28,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_29,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulosottokaaren muuttaminen suojaosuuden korottamiseksi on hallitukselta oikeansuuntainen liike, ja myös perussuomalaiset kiittävät ministeriä tästä asiasta. Mutta keskituloisiin tämä ei nyt oikein kohdistu, ja se on tietysti puute. Suojaosuuden nostoon olen myös tehnyt itse lakialoitteen, joka oli vähän suurempi, tarkoituksella vähän korkeampi. Kysyisinkin ministeriltä, onko teidän mielestänne näihin elinkustannuksiin, mitä tällä hetkellä on, riittävä tämä suojaosuuden nosto.
Maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden sisällä, jos ihminen on maksanut kaiken, ja se on hieno asia, mutta kysymys kuuluu, koska se tulee vihdoin ja viimein sitten voimaan. Tuleeko se jo ensi vuoden alussa, niin kuin olen uumoillut? Myös ulosottomiesten provikkapalkka on käsitykseni mukaan poistunut, kiinteä palkka tullut tilalle. Tästä on paljon tullut puhuttua täällä salissa, ja nyt kysynkin, miksi siitä ei ole ilmoitettu sen enempää ja pitääkö se nyt paikkansa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-10-26T14:45:55,2022-10-26T14:47:09,Hyväksytty,1.1
2022_116_30,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Reijonen, ja sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_31,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään tätä lain muuttamista ulosottokaaren osalta, ja on tullut itsellenikin kysymyksiä aikaisemminkin ulosottoon ja omaishoidon tukeen liittyen. Lähinnä kysyisin myös sitä, mitenkä tässä on huomioitu ja huomioidaan jatkossa kenties paremmin tämä, minkälaiseen välikäteen ja osaan joutuvat sitten henkilö ja perheet, jos on ulosotto käynnissä ja kuitenkin ollaan omaishoitajia ja omaishoidon tuki on siinä myös kyseessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-26T14:47:11,2022-10-26T14:47:39,Hyväksytty,1.1
2022_116_32,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Ministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_33,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustajille rakentavista puheenvuoroista.
Tämähän on kokeilu, ja katson, että on erittäin tärkeää, että me tehdään nyt tällainen kokeilu, josta saamme paljon tietoa sitten siitä, miten se kokonaisuudistus kannattaa tehdä.
Tässä on puheenvuoroissa esitetty, että nämä maksusuoritukset kohdennettaisiin ensin pääomaan eikä korkoon. No, siis tämä kohdennusjärjestys, mikä meillä nyt on, vastaa kauppakaaren säännöstä, eikä oikeusministeriössä katsota perustelluksi, että ulosotossa sovellettaisiin erilaisia säännöksiä kuin maksettaessa velkaa vapaaehtoisesti. Ulosottohan perustuu aina kyseistä vastuuta koskevaan sääntelyyn ja sopimukseen, ja tietysti yleisen maksumoraalin kannalta olisi haitallista, jos olisi velalliselle edullisempaa päästää se maksu ulosottoon kuin että hän suorittaisi sen normaalilla tavalla — tämän varmasti kaikki ymmärtävät. Elikkä pääoman asettaminen etusijalle johtaisi myös siihen, että viivästyskorko menettäisi merkityksensä tuoreidenkin velkojen perinnässä, ja tämä on se syy, miksi tätä muutosta ei haluta tehdä.
Äärimmäisen tärkeätä on se, että nyt kun lähdetään myös tätä kokonaisuudistusta tekemään, niin katsotaan juuri nämä loukut, mitkä meillä tänä päivänä on, niin että saadaan paremmin yhteensovitettua se, että kun henkilö saa erilaisia sosiaalietuuksia, niin hän ei samalla sitten joudu tilanteeseen, jossa se sosiaalietuus tavallaan menee sitten heti siihen ulosottoon. Sehän ei tässä saisi olla tarkoituksena, eikä niin saisi olla, mutta tämä on ongelma, mikä meillä nyt tänä päivänä on. Sen takia tämä laaja selvitystyö on käynnissä oikeusministeriössä, ja sen takia sitä halutaan tehdä huolellisesti, ja voidaan sanoa näin, että pysyvien ja laajojen muutosten tekeminen ulosottokaareen vaatii huolellista valmistelua. Ja juuri seuraavaa hallitusta varten, riippumatta siitä hallituspohjasta, se selvitystyö, mikä nyt tehdään oikeusministeriössä, tulee tarpeeseen, ja me yritetään tehdä siitä niin kattava selvitys kuin mahdollista, jotta me saadaan niin oikeudenmukainen järjestelmä kuin mahdollista.
Sitten näiden maksuhäiriömerkintöjen muutoksesta: Sehän astuu voimaan nyt 1.12. elikkä aika pian. Se on äärimmäisen suuri muutos ja äärimmäisen tärkeä muutos, jonka tämä eduskunta on kokonaisuudessaan hyväksynyt, ja myös muuten hallitushan on toiminut erittäin ahkerasti tällä saralla. Tänään meillä oli myös ministerityöryhmän kokous, jossa käytiin lävitse kaikki se, mitä ollaan tehty velkajärjestelyn puolella: ollaan tehty muutoksia, jotka tavallaan parantavat esimerkiksi yksinyrittäjän mahdollisuuksia päästä uuteen alkuun, ja positiivinen luottotietorekisteri on tulossa ja niin edelleen. Sitten muistutan kaikkia myös siitä, että kun puhuttiin keskituloisista, niin kaikkia suomalaisiahan hyödyttää myös sähkötuki, jota hallitus vuodenvaihteen jälkeen maksaa, jos kuluttajan sähkölasku nousee 400 tai 500 euron ylitse kuukausittain. Elikkä näillä toimenpiteillä myöskin helpotetaan sitä keskituloisten tilannetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T14:47:40,2022-10-26T14:51:37,Hyväksytty,1.1
2022_116_34,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_35,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen päätös nostaa ulosoton suojaosuus väliaikaisesti takuueläkkeen tasolle on hyvä ja kannatettava asia. Toki tästä täytyy antaa kiitos niille kaikille eduskuntaryhmille, kuten myös perussuomalaisille, jotka ovat vaihtoehtobudjeteissaan tämän nostaneet useasti esille, kuten perussuomalaiset tekivät viime vuonna. On hyvä, että hallitus kuuntelee myös oppositiota näissä asioissa.
Tämän lisäksi, kun hallitus nytten on myös tässä saamassa lain voimaan 1.12., kuten ministeri mainitsikin sen, että maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluessa, kun velka on maksettu, tämä on erittäin tärkeä uudistus niille ulosotossa oleville henkilöille, jotka suorittavat velkansa ja aloittavat esimerkiksi työnteon kautta kartuttamaan uudelleen pesämunaa elämässä.
Ministerit, te varmasti tiedätte sen, että on hyvin paljon erilaisia tarinoita ihmisillä, jotka ovat ulosotossa. Kaikki ei suinkaan johdu siitä, että ihmiset elävät pikavippiunelmissaan ja tekevät tahallisesti velkaa elämällä tietoisesti yli varojen. Hyvin monen tarina on kuitenkin todella raadollinen ja toisenlainen kuin ihmiset monesti ymmärtävät. Usein siellä on taustalla sairautta, perhesuhteiden ongelmia, kuten avioeroja, ja siellä on työttömyyttä, ja sen lisäksi ihmisillä on joskus tilanne sellainen, ettei oikeasti saa töitä mistään, vaikka kuinka hakisi. Tällöin ihminen voi joutua velalliseksi ja ulosoton uhriksi — voisi näin sanoa, koska todellisuudessa monet heistä ovat uhreja. Se, että hallitus ei ole vielä halunnutkaan lähteä pohtimaan sitä asiaa, että ulosotossa tämän lyhennyksen tulisi lyhentää ennen kaikkea pääomaa eikä korkoja, ei ole mielestäni perusteltua.
Maininta siitä, että peruste johtuu tästä peruskauppakaaren mukaisesta mallista, että velalliselle ei saisi syntyä suhteetonta etua siitä perintätoimesta, jos hän vähentäisi ensin pääomia: Perussuomalaiset tämän vuoksi on varmasti tehnyt kohtuullisen esityksen viime vaihtoehtobudjetissaan. Me esitimme, että vähintään 50 prosenttia siitä perittävästä pääomasta kohdistuisi pääomaan ja 50 prosenttia sitten niihin korkoihin. Eikö tämä toisi kuitenkin lähemmäksi sitä oikeudenmukaisuutta myös velkojia kohtaan? Velkojat saisivat edelleen sitä viitekorkoansa vastaavaa tuloa, mutta eivät kohtuuttomia määriä. Me tiedämme näitä tarinoita kuultuamme, jokainen täällä istuva edustaja, että nämä pikavippiyritykset toimivat hyvin moraalittomalla tavalla, kun ne myyvät niitä velkojaan sen jälkeen eteenpäin näille perintäyhtiöille. Usein taustalla ovat myös samat omistajat jopa niissä perintäyhtiöissä kuin velan antaneessa yhtiössä, ja siitä velan myynnistä on tullut hyvää valuuttaa, vaikka ihmisellä olisivat luottotiedot menneet ja vaikka hän ei olisi töissä, koska kaikki velka kasvaa koron korkoa päälle. Tiedän useita henkilöitä, jotka ovat töissä ja heiltä menee suurin osa rahoista ulosottoon, ja syy, miksi he käyvät töissä, vaikka he sanovat, että saavat vähemmän rahaa käteen kuin saisivat, jos jäisivät sosiaalitukien varaan, on mielestäni erittäin arvostettava: He sanovat, että he haluavat pysyä mukana tässä yhteiskunnassa. He pelkäävät, että he syrjäytyvät lopullisesti, jos he jäävät kotiin suremaan niitä valtavia velkojaan ja eivät käy töissä. On ihmisiä, jotka maksavat isoistakin tuloista suurimman osan perintäyhtiöille, ja ne menevät korkoon hyvin monessa tapauksessa, ja se on todella mielestäni epäoikeudenmukaista. Tiedän itsekin henkilökohtaisesti sellaisia ihmisiä, joilla on kansanedustajan tulot, ja he eivät saa velkaa lyhennettyä juuri millään tavalla, koska niitä korkoja on kertynyt niin paljon. Ja kun tällaisissa kohdissa, näissä isoissa kuvissa on ammatti-ihmisiä, jotka työtä haluavat tehdä, niin toivoisin, ministeri, että löytyisi jonkunnäköinen keino antaa heillekin myös oikeudenmukaisuutta siinä mielessä, että tämä koron korolla oleva pelailu ei johtaisi loppuelämän pituiseen velkavankeuteen. Toki voidaan sanoa, että voi hakea velkajärjestelyyn ja sitä kautta pyrkiä pääsemään kohtuullisuuteen, mutta ikävä kyllä, monet heistä eivät siihen pääse ja vielä suurempi osa ei kykene siihen prosessiin. Se prosessi on pitkä, se ei ole helppo, ja ne voimavarat eivät edes tukihenkilöiden toimesta usein johda yhtään mihinkään.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on toki hyvä myös olla kiitollinen siitä, että eduskunnassa on valmisteilla laki, joka mahdollistaisi nykyistä useamman lyhennysvapaakuukauden hyödyntämisen. Tätäkin odotamme, ministeri, ilolla, että velalliselle tulisi vapaakuukausien määrän nosto jopa neljään vuodessa. Tämä helpottaisi niissä tilanteissa, kun on todellinen tarve tehdä esimerkiksi välttämättömiä hankintoja tai sairauden johdosta maksuja maksaa kotitaloudessa.
Arvoisa puhemies! Kuten ministeri tänään mainitsi, toivon, että ensi hallituskaudella hallitusneuvotteluissa puolueet olisivat jo valmiita siihen, että tämä kokonaisuudistus tehtäisiin ensi vaalikauden aikana ja tällöin tätä kohtuullisuutta haettaisiin lisää. Ja tässä yhteydessä toivoisin, että hiukan lisää kiristettäisiin myös näitten pikavippiyhtiöiden liiketoimintaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-26T14:51:45,2022-10-26T14:58:05,Hyväksytty,1.1
2022_116_36,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_37,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Said Ahmed poissa, edustaja Myllykoski poissa, edustaja Werning poissa, edustaja Wallinheimo poissa, edustaja Meri poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_38,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tässä ulosottokaaren pykälää kun käsittelimme tänään aikaisemmin, siinä nousi esiin se kohtuuttomuus, jota eri edustajat täällä nostivat esiin, että nämä ulosottoon päätyvät ihmiset ovat hyvin usein velkaantuneet ensin joko pikavippien tai sitten näitten perintäyhtiöiden kautta ja hyvin usein näiden välinen yhteistyö on hyvin tiivistä, että se näyttää jopa suunnitelmalliselta. Tämän vuoksi tätä lakia pitäisi minun mielestäni muuttaa sillä tavalla, että nämä teollisuudenhaarat, nämä kaksi, elikkä perintäteollisuus ja pikavippiteollisuus, eivät pystyisi kohtuuttomasti venyttämään suomalaisia vähä- ja heikko-osaisia, jotka omaa taitamattomuuttaan saattavat itsensä korviaan myöten nesteeseen näillä pikavipeillä.
Minun mielestäni olisi ihan loogista, että näihin tehtäisiin pari muutosta, pari korjausehdotusta. Yksi on sellainen, että jos oletetaan, että tämä perittävä summa on 100 euroa, niin mielestäni sen päälle tulevat kulut — perintäkulut, korkokulut — eivät saisi ylittää tätä 100:aa euroa. Silloin minun mielestäni tulisi näille alkuperäisille luotonantajille tai tavaranmyyjillekin vastuuta siitä, että he tietävät, että jos he jollekin myyvät velaksi tai antavat velkaa satasen, niin he eivät sillä kovin paljon pääse rikastumaan. On esimerkkejä, että muutaman kympin lasku on noussut useisiin satoihin euroihin, ja tämä on mielestäni väärin. Olen myös jeesannut yhtä kaveria, joka oli hyvin velkaantunut, ja tämä on toinen parannusehdotus: sinne ulosottolakiin merkattaisiin semmoinen tieto, että oikeasti vuosittain annettaisiin tälle ulosotossa olevalle velalliselle päivitetty tieto siitä, paljonko hänellä on ulosotossa velkaa. Tiedän kokemuksesta, että eräs kaveri, jota jeesasin, luuli, että hänellä on kymmeniätuhansia velkaa, ja mielestäni se aiheutti kaikenlaisia muunkinlaisia ongelmia, ja sitten lopuksi ilmeni, että hänen ulosottovelkansa olikin vain viisi prosenttia siitä, mitä hän luuli sen olevan. Mielestäni tämmöinen olisi hyvä, että velalliselle vuosittain kerrottaisiin, paljonko hänen velkansa on ollut esimerkiksi jokaisen vuoden viimeisenä päivänä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T18:14:03,2022-10-26T18:17:33,Hyväksytty,1.1
2022_116_39,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Edustaja Talvitie poissa, edustaja Laukkanen poissa. — Edustaja Laakso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_40,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka äskeisessä asiakohdassa annoin vähän hallitukselle sapiskaa, niin tässä täytyy taas antaa kehuja, koska ulosoton suojaosuutta on tässä tilanteessa pakko nostaa, koska tilanne on se, että monella ei raha riitä enää kunnolla ruokaankaan.
Edustaja Mäenpää otti hyvin esiin näitä ongelmajuttuja tässä, ja on itsekin pakko sen verran kompata aiheen vierestä, että on usein niin, että nuoret ajautuvat tällaisiin kierteisiin. Kun ulosottoon menee aivan liian paljon rahaa, niin totutaan siihen, että voidaan sitten elää esimerkiksi sosiaali- tai muilla tuilla, ja siinä kohtaa kun on sitten viidessä vuodessa opittu se elämäntapa, niin siitä on tullutkin oikeasti elämäntapa — tarkoittaa sitä, että siitä ei ole enää mielekästä lähteä.
Tosiaankin edustaja Mäenpää toi tämänkin asian esiin, että ei ole kovinkaan helppoa usein tietää... Se, mitä on ulosotossa, se on helppo, ja sen ulosottoviranomaiset lähettävätkin varmasti kerran vuodessa, mutta en tiedä, pitäisikö olla Suomessa joku erillinen velkarekisteri tai vastaava, mistä ihminen pystyisi tosiaan katsomaan, mikä se oma tilanne on näissä tilanteissa.
Tästä hallituksen esityksestä esitän kiitokset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-26T18:17:39,2022-10-26T18:19:08,Hyväksytty,1.1
2022_116_41,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_42,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi pakkokeinolakia, esitutkintalakia ja eräitä niihin liittyviä lakeja. Pakkokeinolainsäädäntöä koskevien muutosten tarkoituksena on ensinnäkin selventää pakkokeinolainsäädännön sellaisia säännöksiä, jotka ovat käytännössä osoittautuneet epäselviksi tai tulkinnanvaraisiksi. Tarkoituksena on myös tehostaa pakkokeinoasioiden käsittelyä siltä osin kuin tämä voidaan tehdä vaarantamatta käsittelyn kannalta olennaisia perusoikeusintressejä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T14:58:32,2022-10-26T14:59:23,Hyväksytty,1.1
2022_116_43,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on paksu, ja nämä ehdotukset vaikuttavat kannatettavilta, mutta lähinnä tässä on ymmärtääkseni kysymys, niin kuin ministeri totesi, tällä hetkellä epäselviksi tai tulkinnanvaraisiksi koettujen säännösten selkeyttämisestä. Varmasti on paikallaan, että telekuuntelua koskevia säännöksiä muutetaan tämän hetken haasteisiin sopivammiksi. Samoin tämä, että putkakuolemissa syyttäjä toimisi tutkinnanjohtajana esitutkinnassa, on varmasti paikallaan kirjata.
Kiinnitin itse huomiota pakkokeinolain 11 lukua koskeviin muutoksiin, joissa on kysymys pakkokeinojen käytöstä alle 15‑vuotiaana rikoksiin syyllistyneisiin tai epäiltyihin:
Heidänkin kohdallaan tässä lähinnä täsmennetään niin, että tällä hetkellä nykyisin lain esitöistä ilmenevä oikeustila vahvistetaan lain tasolle, eli selkeytetään tätä lakia. Näin ymmärsin.
Ajattelen, että tämä on kyllä sellainen ongelma, jolle olisi jotakin tehtävä. Tämän hetken jengirikollisuus ja myös kouluväkivalta osoittavat, että nuorten osalta rikollisuus tulee yhä raaemmaksi. Poliisi kertoo jopa kymmenvuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista, ja meillä on myös alle 15‑vuotiaita vakaviinkin henkirikoksiin osallistuneita. Suomessa alle 15‑vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ja edelleenkään alle 15‑vuotiaana tehdystä rikoksesta epäiltyä ei saisi pidättää, vangita tai määrätä matkustuskieltoon.
Monessa länsimaassa rikosoikeudellinen raja on alempana, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta ja Alankomaissa peräti 12 vuotta. Itse ajattelen, että lapsen paikka ei toki ole vankilassa mutta kyllä rajoja tarvittaisiin. Tarvittaisiin keinoja ja mahdollisuuksia, jotka tulevat tietysti aika pitkälti sinne lastensuojelun puolelle, jossa kuitenkaan sielläkään ei ole riittävästi keinoja puuttua näihin nuorten asioihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T15:03:14,2022-10-26T15:06:23,Hyväksytty,1.1
2022_116_44,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_45,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika lailla tarkalleen vuosi sitten jätin lakialoitteen liittyen poliisin salaisiin pakkokeinoihin ja ylimääräisen tiedon hyödyntämiseen. Nostin siinä lakialoitteessa esille puutteita, mitä siihen silloin liittyi muun muassa ylimääräisen tiedon osalta: poliisi ei esimerkiksi telekuuntelussa pystynyt käyttämään ylimääräistä tietoa hyväkseen, mutta taas sitten ylimääräistä tietoa pystyttiin kuitenkin käyttämään syyttömyyttä puolustavissa tarkoituksissa, käytännössä tarkoittaen sitä, että rikoksesta epäilty saa käyttää ylimääräistä tietoa oman asiansa ajamiseen ja hyötyäkseen siitä mutta poliisi ei. On erittäin tärkeätä, että tämä epäkohta nyt korjautuu tässä ja muutenkin salaisia pakkokeinoja kehitetään parempaan suuntaan.
Tämmöisillä lainsäädäntöuudistuksilla on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntaa eikä heikentää, ja olen hyvin vahvasti sitä mieltä, että tässä kohtaa yhteiskunta kyllä vahvistuu. Myöskin se, että on kansalaisten etu, on oikeusjärjestelmän etu ja on koko yhteiskunnan etu, että näin tapahtuu. Haluan tästä kiittää kyllä, tässä tapahtuu oikeita asioita. Tämä on kyllä myöskin kelpo esimerkki siitä, että myös oppositiosta käsin pystytään tekemään muutoksia ja vaikuttamaan asioihin, eli siinäkin mielessä tämä on merkityksellistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-10-26T15:06:25,2022-10-26T15:08:05,Hyväksytty,1.1
2022_116_46,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_47,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nähdäkseni kyseessä on erittäin merkittävä hallituksen esitys, ja kiitoksia ministerille, että se on tuotu näin selkeäsanaisesti tänne eduskuntaan.
Merkittävimpiä kokonaisuuksia:
Ajattelen, että tämä kiinniotetun, pidätetyn ja tutkintavangin yhteydenpidon rajoittamista koskeva sääntely, jota nyt muutetaan tai ehdotetaan uudistettavaksi, on merkittävä. Nimenomaan yhteydenpitorajoitusten alaa ja niiden valvontaa koskevia vastuita selventämällä — ajattelen, että se on hyvä.
Lisäksi salaisten pakkokeinojen osalta ehdotetaan telekuuntelun sallimista nykyistä laajemmin ja käyttöä rikosten selvittämisessä. Tietenkin laitteiden laatu ja määrä muuttuvat jatkuvasti, ja ajattelen, että tämän osalta on hyvä, että lainsäädäntöä myös kyetään uudistamaan ajassa. Tietenkin tallennetta voidaan käyttää todisteena oikeudessa jatkossa, mikäli tämä esitys menee eteenpäin, ja se on suuri muutos.
Vaitiolo-oikeuden piiriin kuuluvat tiedot käsittääkseni koskevat muun muassa tietoja antaneen henkilön henkilöllisyyttä, ja sen osalta luottamus sitten paranisi tämän esityksen myötä. Ajattelen, että tämä on hyvä keino nimenomaan lisätä luottamusta tietojen saannissa ja tätä kautta saada ehkä uutta tietoa myös suhteessa nykytilaan. Tämä syyttäjän vaitiolo-oikeuden laajentaminen on varsin tarpeellinen, ja pidän hyvänä, että se on sisällytetty tähän esitykseen.
Kyse tietenkin näissä toimissa on voimakkaasta puuttumisesta ihmisen perusoikeuksiin, minkä takia nimenomaan tämä tarkkarajaisuus ja oikeasuhteisuus näissä toimissa ja niitten käyttöönotossa on oleellista, ja sen takia toivonkin, että tämän hallituksen esityksen läpi mennessä tämän yhteyteen liitetään myös selkeitä ohjeita siitä, missä tilanteissa ja missä olosuhteissa näitä keinoja voidaan hyödyntää. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-26T15:08:05,2022-10-26T15:10:20,Hyväksytty,1.1
2022_116_48,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_49,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä 20 vuoden aikana käyttänyt satoja ja satoja pakkokeinoja ja tehnyt niitä määräyksiä ihan tuolla käytännön tasolla. Pääsääntöisesti tässä uudistuksessa on äärimmäisen hyviä kohtia — ja kiitos siitä hallitukselle, että tämä esitys on tuotu tänne — mutta on siellä myöskin sellaisia, jotka eivät missään nimessä tule edistämään aineellisen totuuden selvittämistä. Yksi näistä on tämä yhteydenpitorajoitusasia, joka nyt tässä äsken tuli esille. Se on tälläkin hetkellä jo kuollut kirjain, ja sen valvonta vankiloissa on lähes mahdotonta, joiltakin osin täysin mahdotonta, joten näyttäisi siltä, että siinä lähdetään nyt ampumaan tykillä hyttystä.
Mitä tuossa äsken jo puhuttiin alle 15-vuotiaan rikollisesta teosta — ei rikoksesta vaan rikollisesta teosta — epäillyistä ja heihin kohdistuneista toimista, niin siinä kyllä meidän tarvitsee olla nyt hereillä ja pyrkiä saamaan asiaan ratkaisua. Tarkoitus ei varmaankaan ole alentaa rikosvastuun ikärajaa, mutta kyllä viranomaisella tulisi olla keinoja, erityisesti törkeiden rikosten osalta, joihinkin pakkokeinoihin, joilla sitten voitaisiin aineellista totuutta myöskin alaikäisten tekemien tekojen osalta edistää.
Kaiken kaikkiaan kiitän hallitusta tästä esityksestä ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä tähän asiaan paneudutaan oikein kunnolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-10-26T15:10:20,2022-10-26T15:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_116_50,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_51,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Varmasti paneudutaan erittäin hyvin tähän lakivaliokunnassa. — Olisin ottanut esille tuon, mistä oikeastaan edustaja Räsänen aloitti, että maailma muuttuu ja keskusrikospoliisikin on tuonut tänä vuonna alkuvuodesta esille, että esimerkiksi 12—14-vuotiaiden väkivaltarikokset ovat kasvaneet ja ne kohdistuvat sitten siihen saman ikäluokan kaveripiiriin tai muihin henkilöihin. Minusta me voisimme käydä keskustelun myös Suomessa rikosoikeudellisen alaikärajan alentamisesta. Perussuomalaisten uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassa on esimerkiksi esitetty, että se voisi olla 14 vuotta. Muun muassa Virossa ja Saksassa se on 14 vuotta. Silloin kaikki nämä pakkokeinot tulisivat myös käyttöön. Tässähän on nyt tilanne, että alle 15-vuotiaiden osalta ei tule käyttöön pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto, mutta joskus voisi olla esimerkiksi rikoksen selvittämiseksi hyvinkin tarpeellista, että nuori on hetken aikaa pidätettynä.
Tästä perussuomalaisten ehdotuksesta koskien alaikärajan laskua on esitetty tämmöisiä heittoja, että perussuomalaiset haluavat 12—14-vuotiaat vankilaan, mutta semmoistahan me ei olla koskaan esitetty. Miksi esittäisimme ja miten voisimme esittää, koska eiväthän nyt 15—17-vuotiaat tälläkään hetkellä pääsääntöisesti minnekään vankilaan joudu, jos ei nyt puhuta jostakin vakavista henkirikoksista, ja miten nyt 14-vuotiailla olisi sitten ankarammat rangaistukset? Joten korjattakoon tämä ehkä vastustajien väärä hokema pois tuolta ilmoilta.
Sitten olisin kysynyt ministeriltä oikeastaan, miten suhtaudutte: Tämä jengirikollisuus on tosi vakava, ja niin kuin olemme huomanneet, Ruotsissa on todella sellainen tilanne, että siellä ollaan melko pulassa jo, kun toisille asuma-alueille ei voi mennä, ja Ruotsin uusi hallitus on nyt tuonut esille erilaisia keinoja esimerkiksi siten, että tietyillä alueilla voitaisiin ratsata autoja ja ihmisiä helpommin, kun etsitään muun muassa aseita. Miten Suomessa, oletteko te ministeriössä edes harkinneet sitä, että me saisimme vähän kovempia työkaluja siihen, miten estämme rikoksia? Tällä hetkellähän pitää olla epäily rikoksesta, jotta voi mennä jotakin henkilöä katsomaan, että onko hänellä aseita. Jos olisi esimerkiksi joku nuorisojoukko ja katsoisi, että nyt on vähän outoa toimintaa, niin voisi mennä katsomaan, onko taskussa teräaseita tai aseita. Nyt se ei ole mahdollista noin vain mennä ratsaamaan, ja tämä olisi yksi sellainen asia. Toivon, että te ministeriössä tätä pohditte. Me perussuomalaiset tulemme kyllä ajamaan tämänsuuntaista politiikkaa, ja toivomme, että muutkin heräävät tähän todellisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-26T15:12:06,2022-10-26T15:15:15,Hyväksytty,1.1
2022_116_52,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_53,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä tässä kokonaisuudessa esitetyt muutokset ovat kaikkinensa hyviä muutoksia. Se, että salaisten pakkokeinojen osalta ehdotetaan muun muassa, että telekuuntelua saisi käyttää nykyistä useammin rikoksen selvittämisessä ja että lupaa telekuuntelulle tai ‑valvonnalle ei enää jatkossa lähtökohtaisesti rajoitettaisi vain tiettyihin luvan hakemisen hetkellä tiedossa oleviin teleosoitteisiin, ovat kaikki todella hyviä uudistuksia ja varmasti antavat poliiseille lisää työkaluja.
Lisäksi se, että myös mahdollisuutta käyttää esitutkinnassa videotallenteeseen tai siihen rinnastettavaan muuhun kuva- ja äänitallenteeseen tallennettua kuulustelua todisteena oikeudenkäynnissä laajennettaisiin, on hyvin tervetullut uudistus. Kuten tässä edellä edustajat Kilpi ja Kemppi totesivat, tässä laissa on paljon hyvää, joten kiitän ministeriä jo tässä vaiheessa hyvästä valmistelusta ja toivon tälle menestystä valiokunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-10-26T15:15:15,2022-10-26T15:16:16,Hyväksytty,1.1
2022_116_54,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_55,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos myös näistä kaikista kommenteista.
Tämä on tärkeä uudistus, ja tässä ollaan kuunneltu myös meidän laillisuusvalvojiamme ja on myös otettu huomioon ne ponnet ja lausumat, jotka eduskunta on aikaisemmin näistä asioista lausunut. Ne on tässä otettu nyt huomioon. Erittäin tärkeänä pidän myös tätä syyttäjän vaitiolo-oikeutta ja sen laajentamista, koska se myös merkitsee sitä, että poliisin ja syyttäjän välinen yhteistyö helpottuu, ja sitä me tarvitaan tässä maassa, elikkä sen takia tämäkin oli erittäin hyvä uudistus.
Nämä alle 15-vuotiaat: Niin kuin tässä on tullut esille, niin valitettavasti myös meillä alle 15-vuotiaat syyllistyvät rikoksiin ja joskus myös vakaviin sellaisiin, ja sen takia tämä selvittämisintressi on suuri ja sen takia myös näitä pakkokeinoja saadaan nyt käyttää myös alle 15-vuotiaisiin. Sitten on hyvä muistaa se, että vaikka meillä on 15 vuotta ikäraja rikosoikeudellisena ikärajana, niin sehän ei tarkoita sitä, että alle 15-vuotias ei joutuisi toimenpiteitten ääreen. Meillä on lastensuojelu ja lastensuojelutoimenpiteet, ja ainakin sen tiedon perusteella, mitä minulla on, niin niissä maissa, joissa se rikosoikeuden vastuuikäraja on alhaisempi, niin yleensä ne toimenpiteet vastaavat niitä meidän lastensuojelun toimenpiteitä. Sitten on myös hyvä muistaa se, että hallitushan on käynnistänyt monta sellaista hanketta, jotka juuri puuttuvat näihin nuorten rikosten kanssa oireilevien käyttäytymiseen. Muun muassa täällä Vantaalla on semmoinen pilottihanke käynnistynyt, ja siitä on tulossa paljon hyvää tietoa, miten pystytään ennaltaehkäisemään tämmöistä vahingollista rikoskierrettä.
Mutta itse tämä lakiesityshän nyt lähtee pakkokeinolainsäädännön parantamisesta, siitä, mitä silloin tehtiin 2014, ja tämä on siinä mielessä tärkeä ja tervetullut uudistus. Ja toivon myös, että lakivaliokunta paneutuu tähän huolellisesti ja käy myös kaikkia näitä kysymyksiä, jotka tähän asiaan liittyvät, sitten valiokunnassa tarkasti lävitse. Sitten on seuraavien eduskuntavaalien alla käytävä keskustelu myös näistä muista asioista, mutta ne eivät nyt liity juuri tähän lakiesitykseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+6.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T15:16:19,2022-10-26T15:19:05,Hyväksytty,1.1
2022_116_56,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_57,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunnalle on toimitettu kuluttajansuojalain ja eräiden muiden lakien muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksellä tehostetaan kuluttajaluottoja koskevaa sääntelyä. Hallituksen tavoite on vähentää kuluttajaluottoihin liittyviä velkaongelmia. Lisäksi esityksen tavoitteena on ohjata kuluttajaluottojen hinnoittelua ja markkinointia yhteiskunnallisesti hyväksyttävämpään suuntaan sekä estää luotonottoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä.
Ehdotuksen mukaan kuluttajaluottojen korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin viitekorkoon siten, ettei luottosopimuksen mukainen korko voisi nousta yli 20 prosentin. Edelleen hallitus ehdottaa hyvän luotonantotavan sisältöä koskevan säännöksen tarkentamista sekä elinkeinonharjoittajalle asetettavaa velvollisuutta esittää tarjolla olevat maksutavat verkkokaupassa siten, että muut kuin luotolliset maksutavat esitetään ensimmäisinä.
Lisäksi ehdotetaan muutoksia henkilöllisyyden todentamisvelvollisuutta koskevaan sääntelyyn. Tarve muutoksiin heräsi niin kutsutun Vastaamo-tapauksen johdosta. Todentamisvelvollisuus laajenisi koskemaan hyödykesidonnaisia kertaluottoja ja kaikkia tilanteita, joissa verkko-ostokset maksetaan laskulla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T15:19:33,2022-10-26T15:21:21,Hyväksytty,1.1
2022_116_58,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on erittäin kannatettava ja ajankohtainen ja liittyy tuohon keskusteluun, mitä jo aiemmin kävimme tästä suomalaisten velkaantumisesta. Tällä hetkellä suomalaiset kotitaloudet velkaantuvat enemmän kuin koskaan. Moni valitettavasti ratkoo ongelmia ottamalla lisää vakuudettomia pikavippejä, ja suurimmissa ongelmissa ovat yksin asuvat henkilöt ja myös yksinhuoltajat. Todellakin tämä esitys, jonka hallitus nyt antaa, on kannatettava. Tässä tätä kuluttajaluottojen korkokattoa laskettaisiin 20 prosentista 15 prosenttiin ja lisäksi hillittäisiin näiden pikavippien markkinointia.
Kuluttajaliiton pääsihteeri on julkisuudessa kommentoinut tätä lakiesitystä, ja hän on toivonut vielä enemmän tiukennuksia pikavippien markkinointiin seuraavin sanoin: ”Meillä on monia tuotteita, joita ei saa vapaasti markkinoida: alkoholi, lääkkeet, tupakka. Me näemme, että myös pikavipit ovat sellainen tuoteryhmä. Kuluttajaliiton mukaan kaikkien korkeakorkoisten luottojen ja niiden markkinoinnin pitäisi olla kiellettyä.” Eli siellä olisi vielä tiukempi linja tähän markkinointiin.
Mutta joka tapauksessa on hyvä, että tässä mennään eteenpäin, ja toivon mukaan tämä esitys myös omalta osaltaan hillitsee tätä velkaantumista ja ylivelkaantumista ja myös niitä ongelmia, joista äsken keskustelimme ulosoton kohdalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T15:23:07,2022-10-26T15:25:12,Hyväksytty,1.1
2022_116_59,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp",Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_60,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Ärade talman, arvoisa puhemies! Det är bra att regeringen aktivt har tagit fram olika åtgärder för att bekämpa överskuldsättning, ett problem som vi sannerligen inte kan blunda för. Den föreslagna ändringen, att sänka räntetaket för konsumentkrediter från nuvarande 20 procent till 15 procent plus referensränta, är en viktig och balanserad åtgärd. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-10-26T15:25:14,2022-10-26T15:25:42,Hyväksytty,1.1
2022_116_61,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pikavipit ovat ylivelkaantuneelle sudenkuoppa, ja liian moni joutuu turvautumaan niihin tiukassa tilanteessa. Käsittelyssä oleva ehdotus on tarpeellinen askel eteenpäin, mutta lakimuutos on nykymuodossaan hieman vaatimaton. Ehdotuksen mukaan kuluttajaluottojen korkokatto laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidottaisiin viitekorkoon, kuitenkin siten, että kokonaisuudessaan korko ei saisi nousta yli 20 prosentin. Viitekorot ovat joka tapauksessa nousussa, eivätkä viiteen prosenttiin nousevat korot ole enää kovin epätodennäköinen tilanne. Lopulta siis uudistuksella saavutettava tosiasiallinen 20 prosentin korkokatto on melkoisen vaatimaton, kun tavoitteena on ollut suitsia taloudellisessa ahdingossa olevien tilanteella hyötyviä luotottajia.
Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön tarkistamista varten tänä vuonna tuotettu työryhmän mietintö oli erimielinen uudistustarpeista. Esimerkiksi Kuluttajaliitto olisi kannattanut korkokaton laskemista 10 prosenttiin. Korona-aikanahan kuluttajaluotoille asetettiin 10 prosentin korkokatto, ja tätä pidettiin hyvänä. Tämä sääntely tulisi tehdä pysyväksi, ja se tulisi ulottaa koskemaan kaikkia luottoja niiden suuruudesta riippumatta. Kuluttajansuojalakia tulisi uudistaa niin, että se kattaa myös korottomat, kuluttomat ja yli kolmen kuukauden pituiset luotot. Kuluttajaliitto toi lausunnossaan esiin, että pikavippien markkinointi voitaisiin kieltää kokonaan. Itse henkilökohtaisesti yhdyn tähän näkemykseen. Aivan kuten Kuluttajaliitto toteaa eriävässä mielipiteessään, markkinoinnin ongelmana on, että luotto esitetään usein huolettomana tai riskittömänä ja nopeana ratkaisuna kuluttajan taloudellisiin ongelmiin. Luottojen markkinointi on usein myös hyvin tunteisiin vetoavaa, ja siinä hyödynnetään lähes säännönmukaisesti erilaisia kuluttajien käyttäytymisvääristymiä. Markkinoinnin rajoittaminen ja epäasiallisen toiminnan sanktioiminen seuraamusmaksuilla on tervetullut uudistus ja vie askeleen eteenpäin, mutta jos haluamme puuttua todella ylivelkaantuneiden heikkoon asemaan, tällöin kovia voittoja nettoavien pikavippifirmojen toimintaa tulee rajata aidosti eikä vain näennäisesti. Toivoisin, että tätä esitystä vielä eduskuntakäsittelyssä voitaisiin yhteisymmärryksessä tiukentaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T15:26:53,2022-10-26T15:29:51,Hyväksytty,1.1
2022_116_62,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp",Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_63,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tästä tulee nyt aika yksipuolista, että aina, kun ministeri Henriksson on aitiossa, täytyy vaan suitsuttaa kiitosta, mutta se kai ei ole kovinkaan paha juttu. Ehkä tulee niitäkin päiviä, kun arvostelulle on vähän aihetta. Mutta näin tämä hyvä hallitus on toiminut, me olemme edistäneet nimenomaan tällä sektorilla olevia asioita. Ja olen siitä kyllä kovastikin ylpeä, että olemme pystyneet asioissa näin hyvin etenemään — tämänkin lakiesityksen osalta, vaikka varmasti voisi olla vielä enemmän, mutta kun suunta on selkeä ja se ei ole vain pieni askel eteenpäin, vaan koska tässä isossa kuvassa ollaan menty niin paljon eteenpäin.
Pidän hyvänä, että pikavippien markkinointia laitetaan entistä ahtaammalle. Eikä olisi ollut ollenkaan paha, jos olisimme jatkaneet koronakorkotiellä eli 10 prosentin korkokatolla. Mutta täytyy muistaa, että jossakin kohtaa pikavippi on edullisempi kuin että lunastat luottokortin pientä lainaa varten, jolloin ne toimituskustannukset tulevat kaiken kaikkiaan suuremmiksi kuin pikavippi. Mutta eilen täällä kuulimme, että ratkaisua ollaan rakentamassa, kun hyvinvointialueille tulee lain myötä sosiaalinen luototus mahdollisuudeksi, mikä on erityisen hyvä tähän kaikkeen kokonaisuuteen, ja pidänkin sitä tärkeänä.
Yksi asia, mitä meillä vielä pitäisi kriittisemmin tarkastella, on se, että meillä tavaraa ostettaessa — vaikkapa 400 euron sohvaa — asiakkaalle lykätään käteen 2 000 euron limiitillä oleva luottokortti. Ja tämä on ollut valitettava polku monelle ylivelkaantuneelle, kun sitten tulee käytettyä herkästi se limiitti sieltä, ja sitä kautta ollaan sitten tilanteessa, missä pienillä tuloilla ei sitten pystytäkään niistä maksuista selviämään. Eli osamaksusopimusten tekeminen olisi ensisijaista, kun tehdään ostoksia, eikä niin, että saadaan luottoa enemmän kuin ostos maksaa.
On hyvä, että näille kulutusluotoille laitetaan korkokatto, sillä olemme asuntolainojen osalta edellyttäneet aina suurempaa ja suurempaa omavastuuta. Ja valitettavaa on, että tämä omavastuuosuus katetaan monesti pankkien tarjoamalla kulutusluotolla, ja tässä se vastuullisuustoimi olisi hirvittävän tärkeää — ja siinä mielessä, että nyt kuka sitten tällaiseen järjestelyyn joutuukaan tai on ainoa mahdollisuus saada oma asunto, kun olemme hinanneet koko ajan suuremmaksi ja suuremmaksi tätä omarahoitusosuutta asuntolainan myöntämisen tarkoituksessa. Raja on tällä hetkellä jo sellainen, että pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa keskituloisella opiskelunsa suorittaneella opintovelallisella ja yhden lapsen vanhemmilla, pariskunnallakin, kestää melko kauan ja on ehkä jopa mahdotonta päästä omaan asuntoon kiinni, kun se omarahoitusosuus on niin korkea.
Aina joskus kannattaisi miettiä, millä tavalla koetamme säädellä — onko meidän säätely sellaista, joka tavallaan vie mahdollisuuksia oman asunnon ostoon, vaikka sillä toki hyvää tarkoitetaankin. Mutta, arvoisa puhemies, enempiä puhumatta paras, otetaan tämäkin hyvä askel.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T15:30:00,2022-10-26T15:34:52,Hyväksytty,1.1
2022_116_64,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp",Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_65,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa puhemies! On äärettömän helppo yhtyä edustaja Myllykosken äskeisiin kiitoksiin. Ministeri on jälleen tuonut erittäin hyvän hallituksen esityksen tänne eduskunnan käsittelyyn.
On hyvä, että kuluttajaluottojen epäasialliseen markkinointiin puututaan tehokkaammin jatkossa, ja pidän tärkeänä, että markkinointiin tulee muutoksia siten, että katsotaan, mikä on hyvän luotonantotavan vastaista. Näiden uusien, tarkempien säännösten vastaisesta markkinoinnista voitaisiin määrätä seuraamusmaksu.
Pidän ehdottoman tärkeänä myös sitä, että muun muassa pikavippikäytäntöihin tullaan puuttumaan jatkossa tiukemmin. Lisäksi luotonottoon ja maksamiseen liittyen väärinkäytösten estämiseksi esitetään tiukennuksia siten, että henkilöllisyyden todentamisvelvollisuuteen puututaan.
Tämä hallituksen esitys on kannatettava ja monelle kuluttajalle erittäin merkityksellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-10-26T15:34:53,2022-10-26T15:36:00,Hyväksytty,1.1
2022_116_66,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_67,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos tästä esityksestä. Se on oikean suuntainen, mutta mielestäni tämä korkokatto voisi olla myöskin huomattavan paljon rajumpi, elikkä nyt se tippuu 20:sta 15 prosenttiin. Tämä on vähän semmoinen hankala asia — riippuu aina, mihin tätä vertaa. Jos minä haluan pelata huoltoasemalla hedelmäpeliä, niin minulla pitää olla joku Veikkaus-kortti siihen, mutta kuten edustaja Myllykoski äsken sanoi, jos ostaa 400 euron sohvan velaksi, niin saa helposti mukaan luottokortin, jossa on 2 000 euron limiitti.
Minä itse näkisin tämän haasteena osalle meidän kansalaisia. Olen itse muutamaa henkilöä jeesannut, jotka ovat vajonneet tämän asian kanssa aika syvälle. Tämä on vähän semmoinen juttu, että yleensä puhutaan, että Suomesta pakenee teollisuutta ja Suomessa ei teollisuudella tahdo nyt mennä hyvin — paperiteollisuudella menee hyvin, mutta minun mielestäni erittäin hyvin menee pikavippiteollisuudella, ja se on sidoksissa myöskin jollakin tapaa perintäteollisuuteen, aivan kuin edustaja Niikko sanoi tuossa aikaisemmin.
Tällaisen pikavipin kautta lähtee helposti velkaantuminen käyntiin. Siitä seuraa ylivelkaantuminen, sitten ne pikavipit siirtyvät jollakin konstilla perintäteollisuuden piiriin ja sitten perintäteollisuus saa veivata niitä asioita niin, että ihmiset eivät edes tiedä lopulta, paljonko heillä on velkaa. Minun mielestäni näitä pitäisi rajoittaa vielä tiukemmin. Esimerkiksi perintäteollisuutta pitäisi rajoittaa siten, että jos se perittävä summa on satanen, niin nämä perintämaksut ja korot eivät saisi ylittää sataa euroa, vaan siitä tulisi maksimissaan, korkeintaan 200 euroa. Silloin myöskin näillä luoton myöntäjillä ja maksun antajilla olisi itselläkin suurempi velvollisuus huolehtia siitä, kenelle he velkaa antavat.
Toivoisin vielä tiukempaa rajaa tähän. Tämä olisi niiden edun mukaista, jotka eivät osaa omista asioistaan huolta pitää. — Kiitos. [Pia Lohikoski: Kerrankin samaa mieltä!] — Kerrankin!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T15:36:00,2022-10-26T15:39:09,Hyväksytty,1.1
2022_116_68,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp",Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_69,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on merkittävä uudistus. Se, joka on ollut täällä eduskunnassa vähän pidempään, muistaa niitä aikoja, kun keskusteltiin siitä, että näitten pikavippien korot saattoivat olla 50 prosenttia, jopa 100 prosenttia, ja muistan sellaisiakin hetkiä, kun ne saattoivat olla melkein 1 000 prosenttia, jos laski vuoden aikana. Elikkä kyllä me ollaan tultu nyt oikealle tasolle. Ja tämä uudistushan on sellainen, että hallitus tekee tämän juuri sen takia, että haluamme helpottaa kansalaisten tilannetta. Me haluamme suitsia ylivelkaantumista, ja tämä korkokatto, joka nyt tulee, on huomattava, huomattava parannus, ja se on mielestäni niin kuin ”kirkko keskelle kylää”, että se nyt asetetaan siihen 15 prosenttiin. Täytyy myös muistaa, että jos se laskisi vielä enemmän, se saattaisi johtaa siihen, että luotonantajat eivät välttämättä haluaisi myöskään antaa niitä luottoja, koska se ei ehkä kannattaisi. Ja se voisi johtaa jopa sellaiseen tilanteeseen, että se kuluttaja, joka tarvitsisi sitä luottoa, ei sitä saisi, ja näin ollen tätä ollaan mietitty tarkasti ja tässä on löydetty nyt se kultainen keskitie.
Sitten tästä markkinoinnista. Tässä esitettiin kysymys myös siitä, miksi ei tullut täyskieltoa. No, tässä esityksen valmisteluvaiheessa pohdittiin useita keinoja, pohdittiin myös sitä mahdollista täyskieltoa. Mutta se on myös niin, että kun kaikkiin kuluttajaluottoihin sovelletaan sitten näitä samoja säännöksiä, niin arvioitiin, että se olisi liian rajoittava ilman hyväksyttävää perustetta varsinkin, kun mietitään elinkeinovapautta ja myöskin sananvapautta. Oikeusministeriössä ollaan myös tätä pohdiskelua käyty ja sitten löydetty myös tässä asiassa tämä kultainen keskitie, joka parantaa tilannetta varsin paljon siitä, mikä se nyt tänä päivänä on, ja vahvistaa kuluttajansuojaa ja vahvistaa kaikin tavoin myös sitä, että yritetään välttää sitä, että kansalaiset ylivelkaantuvat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+7.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T15:39:10,2022-10-26T15:41:37,Hyväksytty,1.1
2022_116_70,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmiuslain muuttamisesta annetun lain 88 ja 126 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 219/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskusteluun, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_71,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valmiuslain muuttamisesta annetun lain 88 ja 126 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 219/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä on erittäin tekninen esitys kyseessä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valmiuslain muuttamisesta annettua lakia. Esityksen mukaan lakiin tehtäisiin luonteeltaan teknisiä muutoksia, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen valmiuslain 88 §:ään ja 126 §:ään kesällä 2022 kahden toisistaan erillisen hallituksen esityksen johdosta vahvistetut muutokset.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+8.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-26T15:41:57,2022-10-26T15:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_116_72,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskusteluun. Ministeri Sarkkinen ei ainakaan vielä ole paikalla. — Edustaja Lohikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_73,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pienituloisten tukemisen on oltava prioriteetti energiakriisin keskellä. Ruokaan, liikkumiseen ja muihin perustarpeisiin on yhä vähemmän rahaa, kun sähkölaskut ampaisevat taivaisiin. Lämmitysenergian hinnannousun huomioiminen asumistuessa on tehokas täsmätoimi, jollaisia tarvitaan ja joita hallitus onneksi on myös tehnyt, useitakin, pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
Yleisen asumistuen erikseen maksettavia lämmityskustannuksia koskevaa normia sekä omakotitalon hoitomenoja korotettaisiin 57 prosenttia vuonna 2023. Samansuuruinen korotus säädettäisiin asetuksella myös eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormiin. Asumisnormit ovat laahanneet hintakehityksestä, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on jo valmiiksi ollut korkealla.
Vaikka asumistuen indeksisidonnaisuus nostaa hyväksyttäviä enimmäisasumismenoja joitain prosentteja, on erinomaista, että hallitus osoittaa lisätukea myös lämmitys- ja hoitonormin korottamiseen. Pienituloiset tarvitsevat jokaisen liikenevän euron, jotta heilläkin on tasa-arvoiset mahdollisuudet asua ja pitää itsensä lämpimänä myös tulevana talvena. Riittävän korkea ja oikein kohdennettu sosiaaliturva, mukaan lukien asumistuki ja sen lämmitysnormit, suojaavat köyhyyden riskeiltä sekä mahdollistavat hyvän elämän ja yhteiskunnallisen osallisuuden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T15:44:32,2022-10-26T15:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_116_74,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_75,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä sisältää joitakin semmoisia asioita, mitä ei osata huomioidakaan, mutta esimerkiksi mahdollistaa kotona asumisen. Ja kun meillä on kotipalveluita ja hoivaa tarjolla yksin asuville ja erityisesti eläkeläisille, jotka jo vähän huonompikuntoisia ovat, niin jos ei tätä tukea olisi, olisimme siinä tilanteessa, että meidän laitoshoito-ovien pitäisi olla auki enemmälti, jotta vanhukset pystyvät asumaan kotonaan.
No, mikä on sitten kaikkein tärkeintä ja oleellisinta, on kyllä tässä se huomio ja hallituksen hyvät näkemykset siitä, että näitä lämmitysnormeja on päätetty korottaa 57 prosenttia vuodelle 23, ja se on kyllä merkittävä ja huomioiva, ja sillä mahdollistetaan eläkeläisten mahdollisuudet asua kotona.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T15:46:32,2022-10-26T15:47:42,Hyväksytty,1.1
2022_116_76,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Jos puheenvuorolistassa oleville sopii, niin annetaan ministeri Sarkkiselle tähän väliin puheenvuoro. [Päivi Räsänen: Sopii!] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_77,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelut eduskunnalle, että myöhästyin. Tuolla menivät nuo aikaisemmat käsittelyt yllättävän nopeaan ja en sitten kerennyt ajoissa paikalle, mutta nyt ollaan täällä.
Arvoisa puhemies! Sitten esittelyyn. Lämmitysenergian hinta on viime aikoina noussut merkittävästi, ja sen arvioidaan kohoavan edelleen. Hallitus vastaa tähän haasteeseen monin eri keinoin. Tämä esitys on yksi osa keinovalikoimaa. Hallitus sopi vuoden 2023 talousarvioneuvotteluissa, että voimakkaasti kohonnutta lämmitysenergian hintaa kompensoidaan pienituloisille korottamalla yleisen asumistuen lämmitysnormia ja omakotitalon hoitonormia 57 prosentilla vuodelle 2023. Eläkkeensaajan asumistukeen vastaava korotus säädetään asetuksella. Esityksen tavoitteena on turvata pienituloisten etuudensaajien maksukykyä voimakkaasti nousevien energian hintojen tilanteessa. Esitys on osa laajempaa elinkustannusten ja energian hinnan nousuun vastaavaa pakettia.
Samalla eläkkeensaajan asumistuesta annettuun lakiin ja yleisestä asumistuesta annettuun lakiin esitetään teknisluontoista tuen maksamista vuokranantajalle koskevaa muutosta. Kyse on sosiaaliturvakomitean päättämästä nopeasta toimesta. Tavoitteena on helpottaa asumistukien maksamista suoraan vuokranantajalle vuokranmaksua koskevissa häiriötilanteissa. Tällä suojataan tukea saavan asumista ja ehkäistään vuokrarästien kasautumista tai pahimmillaan häätötilanteita.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Yleisestä asumistuesta annettuun lakiin ehdotettu tukeen oikeuttavia lämmityskustannuksia ja hoitomenoja koskeva muutos olisi voimassa vuoden 2023 loppuun asti.
Yleisen asumistuen lämmitysnormin korottaminen 57 prosentilla vuodelle 2023 lisää yleisen asumistuen menoja arviolta 1,2 miljoonalla eurolla ja omakotitalon hoitonormin vastaava korotus arviolta 1,1 miljoonalla eurolla eli yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa.
Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia on yhteensä noin 360 000. Suurin osa tuensaajista asuu vuokralla, ja yleensä lämmitys sisältyy vuokraan. Erikseen lämmityskustannuksista maksaa noin 15 500 ruokakuntaa, ja heidän asumistuessaan otetaan huomioon lämmitysnormi. Omassa omakotitalossaan asuu hieman alle 5 000 tukea saavaa ruokakuntaa. Heidän asumistukiaan määrättäessä sovelletaan omakotitalon hoitonormia.
Yleistä asumistukea saavien todelliset asumismenot ylittävät usein asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot. Lämmitysnormia käyttävistä ruokakunnista noin 80 prosentilla todelliset asumismenot ylittävät asumistuessa huomioon otettavat enimmäisasumismenot. Omissa omakotitaloissa asuvista enimmäisasumismenot ylittyvät noin 60 prosentilla tukea saavista ruokakunnista. Näin ollen noin 3 100 ruokakuntaa hyötyy lämmitysnormin korotuksesta ja noin 2 000 ruokakuntaa vastaavasti omakotitalon hoitonormin korotuksesta.
Yleistä asumistukea tarkistetaan asumismenojen muutoksen vuoksi, jos huomioon otettavat asumismenot nousevat vähintään 50 eurolla kuukaudessa. Normien noston vaikutus tuen tarkistukseen riippuu ruokakunnan koosta ja asuinpaikasta. Saatava hyöty tulisi merkittävälle osalle mainitusta hyötyjien joukosta viiveellä, kun asumistukea tarkistettaisiin vuonna 2023 joko vuositarkistuksessa tai muiden olosuhteiden muutoksen perusteella.
Tukeen tulevan korotuksen määrä on aina tapauskohtainen. Korotus riippuu ruokakunnan koosta, asunnon sijaintikunnasta ja ruokakunnan tuessa huomioon otettavista tuloista. Monia yleisessä asumistuessa huomioon otettavia etuuksia myös korotetaan 1.1.2023 lukien, ja näillä korotuksilla on myös vaikutusta tuen määrään. Esitys onkin syytä nähdä osana laajempaa päätöskokonaisuutta, jolla hallitus vastaa elinkustannusten ja energian hinnan nousuun.
Koska korotus on määräaikainen, vuonna 2024 palataan normaaliin tilanteeseen. Normeja tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Hallitus on päättänyt vastaavasta lämmitysnormien korotuksesta myös eläkkeensaajan asumistukeen. Tämä muutos ei siis sisälly nyt käsiteltävään hallituksen esitykseen, vaan eläkkeensaajan asumistuen lämmitysnormit määritellään erikseen vuosittain annettavassa määräytymisperusteasetuksessa.
Eläkkeensaajan asumistukeen tehtävästä korotuksesta hyötyy arviolta noin 8 800 tuensaajaa. Normien korotus 57 prosentilla nostaa eläkkeensaajan asumistuen kustannuksia noin 4 miljoonaa euroa.
Eläkkeensaajan asumistuen enimmäismäärät ovat vastanneet paremmin todellisia asumismenoja, ja enimmäismäärän ylityksiä on vähemmän kuin yleisessä asumistuessa. Näin ollen myös energian hinnan nousun myötä tapahtuvat asumismenojen korotukset tulevat eläkkeensaajan asumistuessa paremmin huomioon otetuiksi ja katetuiksi.
Eläkkeensaajan asumistuessa tuen tarkistaminen edellyttää melko pientä muutosta huomioon otettavissa asumismenoissa. Tästä johtuen eläkkeensaajan asumistuessa korotusten seurauksena tukia tarkistettaisiin heti 1.1.2023 alkaen. Näin ollen tuensaajat, joilla tuki nousisi, saavat siis korotuksen heti vuodenvaihteessa.
Esitetty asumistuen normien tarkistus on siis rajatulle joukolle kohdistuva mutta tärkeä täsmätoimi, jolla pyritään osaltaan helpottamaan kansalaisten asemaa lämmitysenergian hinnan nousun keskellä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T15:47:47,2022-10-26T15:53:28,Hyväksytty,1.1
2022_116_78,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_79,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeri Sarkkista perusteellisesta esittelystä, ja kiitos myös tästä esityksestä. Tämä todellakin on erittäin tarpeellinen ja pyrkii turvaamaan nimenomaan pienituloisten etuudensaajien maksukykyä voimakkaasti nousevan energian hinnan tilanteessa. Kyllähän tällä hetkellä monet elävät ahdingossa ja pelossa siitä, millä tavalla mahdollisen kylmän talven yli selvitään, ja sen vuoksi on tärkeää, että hallitus tekee näitä toimia — tämä yksi niistä — joilla tilannetta helpotetaan.
Pidän tätä kokonaisuudessaan kyllä kannatettavana, enkä itse asiassa tästä ole löytänyt mitään moittimisen aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T15:53:30,2022-10-26T15:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_116_80,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_81,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useita yhteydenottoja saaneena, minulta on muutama semmoinen henkilö kysynyt — on perheitä tai yksittäisiä ihmisiä — jolla on sijoitusasuntoja, että jos näissä on sähkölämmitys, niin he ovat pelänneet, että vuokralaiset lähtevät pois kohonneiden sähkön hintojen takia, ja osa on joutunut alentamaan vuokria aika huomattavasti, joilla siihen ehkä on mahdollisuus, mutta jos tämä on jonkun semmoisen hiljan mukaan lähteneen sijoitusasunto, jolla he pyrkivät saamaan vuokratuloja, niin heille tämä saattaa olla paljon kiusallisempi, kun he joutuvat nyt sitten itse sinne sijoittamaan aina vain lisää rahaa.
En ole tähän lakiesitykseen perehtynyt, mutta nyt vain tässä kuulin tästä yleisen asumistuen lämmitysnormista, johon tulee 57 prosentin korotus. Itse mietin semmoista asiaa, että jos on tällä hetkellä esimerkiksi asunto-osakeyhtiö, jossa lämmitys kuuluu siihen asumisen hintaan, niin nyt kun polttoöljyn hinta on noussut huomattavasti ja sähkön hinta on noussut huomattavasti, siellä on varmaan aika monella korotuspaineita vuokratasoon. Jos on semmoinen vuokrasuhde, jossa ei ole tätä asumistuen lämmitysnormia mainittuna, niin miten te huomioitte näiden asuntojen vuokrankorotukset yleisessä asumistuessa? Tämä on se, mitä haluaisin kysyä.
Tämä on aika vaikea asia, kun tosiaan tämä on äkillinen piikki eikä me tiedetä, kauanko tämä kestää, ja näkisin, että näihinkin pitäisi vastata, on se sitten sähkölämmitteinen tai öljylämmitteinen, on siellä tämä lämmitysnormi kirjattuna tai ei ole kirjattuna. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T15:54:33,2022-10-26T15:57:31,Hyväksytty,1.1
2022_116_82,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_83,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Otin vielä toisen puheenvuoron, että pääsen kiittämään ministeri Sarkkista tästä esityksestä ja sanomaan kiitokseni ääneen myös hänelle.
On erittäin arvokas arvovalinta, että hallitus on päättänyt kohdentaa tukensa erityisesti pienituloisille. Inflaation vaikutukset näkyvät tietenkin kaikissa tuloluokissa, mutta voimakkaimmin se kurittaa pienituloisia, joilla on jo valmiiksi vaikeaa, ja on oikeudenmukaista ja taloudellista tasa-arvoa lisäävää, että tuki kohdistetaan heille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Asumistuki on juuri sellainen tuki. Asumisen hinta on korkea, ja lämmityskulut ovat tulevana talvena korkeita. Vaikka tuossa esityksessä ja sen perusteluissa todetaan, että näitä asumistuen saajia, joita juuri tämä tuen muoto eli lämmityskustannusten korvaamisen nosto koskee, ei ole valtavan suurta määrää verrattuna kokonaisuudessaan kaikkiin asumistuen saajiin, mutta juuri tälle porukalle, joita tämä koskee, tämä tulee erittäin suureen tarpeeseen, koska heillä todella ne lämmityskustannukset kohoavat niin paljon, että ilman tätä tukea olisi varmasti todella tiukka talvi edessä. Onneksi hallituksella on sitten myös näitä muita tukimuotoja, myöskin sitten näitä sähkötukia ja muita tulossa tässä avuksi näille pienituloisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T15:57:33,2022-10-26T15:59:04,Hyväksytty,1.1
2022_116_84,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_85,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin ehkä tarkentaa tai laajentaa sitä äsken esittämääni kysymystä. Edustaja Lohikoski tuossa sanoi, että on hyvä, että tämä kohdistuu pienituloisille, mutta kun siellä on joukossa myöskin perheitä, jotka ovat yleisen asumistuen piirissä ja asumismuotoja on erilaisia, on omaa asuntoa ja sitten on vuokra-asuntoa, sitten on rivitaloa ja omakotitaloa, niin millä tavalla nämä tukimuodot saadaan nyt kohdistettua sillä tavalla, että se oikeasti auttaisi myös pienituloista lapsiperhettä, joka asuu esimerkiksi rivitalossa tai omakotitalossa, on heillä sitten öljy- tai sähkölämmitys? Se ei ole helppo asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T15:59:04,2022-10-26T16:00:13,Hyväksytty,1.1
2022_116_86,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_87,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy nyt, kun viitattiin minuun ja minun puheenvuorooni, vastata tässä edustaja Mäenpäälle, että asumistukihan nimenomaan perustuu ihmisten tuloihin. Kun ihmettelitte, miksi puhuin pienituloisista, niin sitä voivat saada vain pienituloiset: asumistuki on tarkoitettu heille, joiden oma tulotaso ei riitä kattamaan sitä omaa tai vuokra-asuntoa. Se ei katso sitä, asuuko rivitalossa tai omakotitalossa tai kerrostalossa, se on nimenomaan pienituloisille. Siinä on tulorajat, siksi puhuin pienituloisista. Tämä on ihan hyvä muistaa. Meillähän on sitten tulossa myöskin keskituloisille näihin tulevan talven sähkökuluihin muita tukimuotoja, jotka ovat sitten verovähennyksiä ja muita, mutta tässä kyseessä oli asumistuki, ja se on pienituloisille. Siksi mainitsin pienituloiset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T16:00:13,2022-10-26T16:01:12,Hyväksytty,1.1
2022_116_88,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_89,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohikoski, minä uskon, että me puhutaan samasta asiasta ja meillä on tässä sama tahtotila, että en sillä tavalla halua ottaa osakseni tuommoista tiukkasävyistä knoppailua jollakin. Kyllä minä tiedän, että se kohdistuu pienituloisiin, mutta näissäkin on alueellisia eroja siinä, kuinka suuri se tuki on. Jos asuu Helsingissä vuokralla ja vaikka nyt sitten Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa vuokralla, niin nämä vuokratasot ovat hyvin erilaiset ja sitä myöten asumistuen määräkin on huomattavasti erilainen, jos siellä saa sitä. Kuitenkin tässä energian ja sähkön hintojen noustessa saattavat ne sähkö- tai lämmityskulut nousta siellä Jurvassa huomattavasti enemmän kuin täällä, missä ollaan ehkä kaukolämmön piirissä. Että tällainen pieni tarkennus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T16:01:14,2022-10-26T16:02:42,Hyväksytty,1.1
2022_116_90,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_91,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 25 a §:n ja yleisestä asumistuesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta ja 51 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 233/2022 vp,"Kiitoksia, puhemies! Kiitoksia keskustelusta.
Kuten tuossa mainitsin, tämä on hyvin täsmällinen muutostoimi, josta hyötyvät ne, ketkä saavat yleistä asumistukea pienten tulojensa vuoksi ja ketkä erikseen maksavat lämmityksestä ja keiden enimmäisasumismenot eivät ole täynnä. Mitä tulee niihin ihmisiin, joista edustaja Mäenpää kysyi, eli niihin ihmisiin, keillä lämmitys sisältyy vuokraan tai ketkä eivät ole tämän piirissä, niin jos vuokrat nousevat sen seurauksena, niin se voi vaikuttaa sitten asumistuen määrään asumistuen tarkastuksessa, mikäli enimmäisasumismenot eivät ole täynnä. Eli ikään kuin se normaali vuokrankorotus huomioiden ja asumistuen myötä näillä ihmisillä se voi tulla huomioon otetuksi, mutta se riippuu todella siitä tilanteesta, ovatko ne enimmäisasumismenot täynnä ja miten se vuokra kehittyy. Sen lisäksi moni pienituloinen, varsinkin kaikista pienituloisimmat, voi sitten myös toimeentulotuesta saada täydennystä näihin ensisijaisiin etuuksiin ja siten myös katettua niitä vuokramenoja ja lämmitysmenoja.
Todella tämä tuki on hyvin kohdennettu, ja sen lisäksi mainitsin tästä eläkeläisten asumistuen normien muutoksesta, joka ei sinällään sisälly tähän esitykseen mutta liittyy samaan asiaan, ja ajattelen, että se on tärkeää käydä tässä läpi, vaikka se onkin asetuksella annettava eikä siten tule eduskuntaan. Siellä niitä hyötyjiä on itse asiassa enemmän, niin kuin mainitsin, kuin tässä yleisessä asumistuessa, koska monilla eläkkeen- ja asumistuen saajilla ne enimmäisasumisnormit eivät ole täynnä ja eläkeläisiä myös asuu kohtuullisen paljon esimerkiksi tällaisissa omakotitaloissa, missä on erillinen lämmitys. Siinä mielessä on tärkeää huomata, että sekin muutos tässä tapahtuu ja osaltaan sitten auttaa joitain pienituloisia eläkeläisiä, joista monilla se ahdinko on ihan todellinen tällä hetkellä.
Täytyy sanoa, että on erittäin vaikeaa tällaisessa tilanteessa kohdentaa tukia toisaalta täsmällisesti ja toisaalta kattavasti, ja kun kuitenkin nopeasti reagoidaan, niin täytyy pääsääntöisesti käyttää näitä olemassa olevia mekanismeja. Ihmisten ja kotitalouksien tilanne on hyvin erilainen riippuen asunnon lämmitysmuodosta, riippuen siitä henkilökohtaisesta tilanteesta, riippuen sopimusmuodosta, mikä esimerkiksi sähköyhtiön kanssa on. Ei ole ollut helppoa tehdä tätä, eivätkä varmasti ole täydellisiä mitkään nämä meidän tuet, mutta parhaamme olemme yrittäneet etsiäksemme näitä täsmätoimia niihin kaikista hankalimpiin tilanteisiin, ja tässä myös kohta keskustellaan lisätoimista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T16:02:44,2022-10-26T16:05:51,Hyväksytty,1.1
2022_116_92,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_116_93,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja eurooppalaista turvallisuusympäristöä myös talouden tilaa ja näkymää. Markkinoilla on niukkuutta, joka johtaa myös hintojen nousuun. Sähkön hinta on viime aikoina noussut merkittävästi, kuten kaikki tiedämme. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa vaikeuttaa erityisesti joidenkin sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pienituloisten ja jopa keskituloisten toimeentuloa.
Hallitus sopi vuoden 2023 talousarvioneuvotteluissa toimenpidekokonaisuudesta, jolla turvataan kansalaisten ostovoimaa ja pyritään vastaamaan sähkön hinnan nousuun. Hallitus päätti sähkön arvonlisäveron määräaikaisesta alentamisesta. Tässä yhteydessä sovittiin myös, että voimakkaasti kohonnutta sähkön hintaa kompensoidaan erillisellä sähkötuella niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät pysty täysimääräisesti hyödyntämään uutta päätettyä verotuksessa tehtävää kotitalousvähennystä sähköenergialaskun perusteella. Esityksen tavoitteena on siis tukea näitä pienituloisia kotitalouksia tilanteessa, jossa erityisen suuren sähkölaskun maksaminen aiheuttaa vaikeuksia. Sähkökuluja on lisäksi edelleen mahdollista kattaa toimeentulotuella.
Sähkötukea maksettaisiin tammi—huhtikuun 2023 sähköenergialaskujen perusteella. Tukeen olisi oikeus kotitaloudella, joka ei tulojen alhaisuudesta johtuen pysty täysimääräisesti hyödyntämään tuloverotukseen valmisteltavaa kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella. Tukea maksettaisiin vakinaisen asunnon sähköenergiasta aiheutuneista kustannuksista. Tilanteissa, joissa kotitaloudella olisi samanaikaisesti käytössään useampi vakituinen asunto, tukea myönnettäisiin vain yhden sähkönkäyttöpaikan perusteella. Tukea ei saisi myöskään esimerkiksi vapaa-ajan asunnon sähkölaskun perusteella. Tukea maksettaisiin 60 prosenttia kuukausittaisen sähköenergialaskun 400 euroa ylittävältä osalta. Tukea myönnettäessä otettaisiin huomioon enintään 1 500 euron sähköenergialasku kuukaudessa.
Verotuksen kautta myönnettäviä tukia ei voi hyödyntää lainkaan, mikäli tulot ovat sen verran pienet, että niistä ei tule maksettavaksi tuloveroa. Voi myös olla, että verot riittävät hyödyntämään vain osan kotitalousvähennyksestä. Tarkoituksena onkin, että verovähennystä hyödyntäisivät ne, joiden verot riittäisivät vähennykseen täysimääräisesti.
Eri tulolajeja verotetaan eri tavalla, joten tarkkoja tulorajoja verovähennyksen ja sähkötuen saamiselle ei voida määritellä. Esimerkiksi vuonna 2023 veroja aletaan maksaa keskimäärin palkkatulon ylittäessä noin 17 700 euroa, eläketulon ylittäessä noin 12 900 euroa ja etuustulon ylittäessä noin 3 900 euroa. Verojen määrä on keskimäärin noin 2 400 euroa palkkatulon ollessa 27 200 euroa, eläketulon ollessa 18 800 euroa ja etuustulon ollessa noin 12 800 euroa.
Edellä mainitut ovat keskimääräisiä esimerkkejä ja lopulliseen verojen määrään vaikuttavat muun muassa jokaisen henkilökohtaiset vähennykset ja tappiot sekä kunnallisveroprosentti. Verovelvollinen pystyisi itse arvioimaan verojensa riittävyyttä esimerkiksi Verohallinnon veroprosenttilaskurin avulla.
Arvoisa puhemies! Väliaikaista sähkötukea haettaisiin Kansaneläkelaitokselta. Sähkötuki katsotaan erityiseksi kustannusten korvaukseksi, jota ei katsottaisi tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa. Samassa esityksessä esitetään tuloverolakiin määräaikaista muutosta, jonka perusteella sähkötuki olisi saajalleen verovapaata tuloa.
Sähkötuen mahdollisia saajia arvioidaan olevan noin 100 000. Sähkötuen arvioidaan lisäävän valtion kustannuksia noin 85 miljoonaa euroa vuonna 2023. Sekä sähkötuen saajien määrän että siitä aiheutuvien kustannusten arviointiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, muun muassa sähkön hinnan kehitys, kotitalouksien sähkösopimusten laatu ja solmimisajankohta, sähkön kulutus ja sen jakauma, joihin vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi tulevan talven lämpötilat. Arviot saajien määrästä ja kustannusvaikutuksista ovat siis väistämättä hyvin karkeita.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T16:06:09,2022-10-26T16:10:27,Hyväksytty,1.1
2022_116_94,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_95,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön voimakas hinnannousu ja hintojen heilahtelu samoin kuin sähkönsiirtomaksut vaikeuttavat tulevana talvena kansalaisten arkea samoin kuin esimerkiksi pienyritysten, palvelualan ja maatilojen toimintaa ja kannattavuutta. Mainitsenkin tässä nyt erityisesti nämä maatilat, joille kohonneita energiakustannuksia kyllä korvataan takautuvasti energiaveron palautuksilla, mutta energian hinnannousu rasittaa tilojen maksukykyä lyhyellä tähtäimellä erittäin voimakkaasti. On mahdollista, että tulevan talven aikana nähdään vielä monia hintapiikkejä. Sähkön korkea hinta osuu myös kotejaan sähköllä tai sähkön avulla lämmittäviin tehden esimerkiksi öljystä lämmityslähteenä edelleen houkuttelevan, mikä ei edistä Suomen hiilineutraalisuustavoitteita.
No, hallitus on tehnyt useita toimenpiteitä kohonneiden sähkölaskujen vuoksi vaikeuksissa olevien kotitalouksien tukemiseksi, joista tämä hallituksen esitys on yksi. Tämä on kannatettava esitys, joka kohdistuisi niille kotitalouksille, jotka eivät pienituloisuutensa vuoksi pystyisi täysimääräisesti taas hyödyntämään sähköenergialaskun perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä, jonka hallitus on myös luvannut.
Myös tämä sähkön arvonlisäveron alentaminen on tärkeä, mutta yritysten näkökulmasta arvonlisävero on läpilaskutuserä, eikä sähkön arvonlisäveron alentaminen auta palvelualan yrityksiä tai maatiloja.
Eduskuntaryhmämme tulee vaihtoehtobudjetissa esittämään myös sähköveron alentamista, joka kohdistuisi kaikille sähkönkäyttäjille, ja toivon, että hallitus myös tätä harkitsisi, koska seuraukset nimenomaan yrityksille ja maataloudelle voivat olla erittäin kohtalokkaita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T16:10:29,2022-10-26T16:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_116_96,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_97,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on yksi niistä useista toimista, joilla pyritään helpottamaan kansalaisten selviämistä energiakriisin vaikutuksista. Kuten sähkön arvonlisäveron alennus tai sähkön kotitalousvähennyskin, on nyt tälläkin erää käsiteltävä sähkötuki, ikävä kyllä, riittämätön. Toki on sanottava, että on hyvä, että hallitus ojentaa kättä tässä sähkölaskun kallistuessa kaikille kansalaisille, mutta nyt kun katsotaan tämän esityksen sisältöä, voidaan ymmärtää, että tämä ei oikein vastaa sitä tarvetta.
Tämä sähkötuki olisi voimassa ensi vuoden tammikuulta huhtikuulle elikkä neljä kuukautta. Lisäksi tämän alarajaksi on määritelty 400 euroa kuukaudessa, elikkä tukea saisi 60 prosenttia omavastuun ylittävästä osasta aina 1 500 euroon saakka, ja maksimissaan tuki olisi 660 euroa kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Kun tiedetään, että omakotitalossa asuu lähes puolet suomalaisista, niin tämä hallituksen arvio, että noin 100 000 kotitaloutta tarvitsee nimenomaisesti tämän tuen, on liian matala arvio. Toki on oletettu, että niitä tukia haetaan sitten verovähennyksien kautta toisella tavalla tai sitten toimeentulotuen kautta, eli tämä tuen hakeminen on hyvin monitahoista, ja tämä aiheuttaa hämmennystä kyllä monelle kansalaiselle.
Hallitus kompensoi moninkertaisiksi nousevia elinkustannuksia kyllä, mutta ei riittävästi, ja nämä ovat ehkä monimutkaisia, kuten mainitsin. Esimerkiksi laajasti uutisoidun kotitalousvähennyksen kaltaista sähkövähennystä suositellaan nyt vain niille, jotka pystyvät hyödyntämään sen täysimääräisesti. Sähkötukea ja sähkövähennystä ei voi saada samanaikaisesti. Jokaisen kansalaisten toki pitäisi olla oikeutettu jonkinnäköiseen tukeen näillä energian hinnoilla, ja nyt kun on käynyt ilmi, että monet jäävät ehkä huomioimatta, kuten maatalousyrittäjät tai pienyrittäjät, niin heidän osaltaan ei ole välttämättä nytten kiinnitetty riittävästi huomiota hallituksen puolelta.
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että mahdollisimman pian saisimme vastauksia käytännön kysymyksiin, joita on mielessäni. Esimerkiksi: Miten nopeat käsittelyajat sähkötukihakemuksille pystytään antamaan? Pystytäänkö hakemukset käsittelemään esimerkiksi saman seitsemän arkipäivän sisällä kuin esimerkiksi toimeentulotukihakemukset? Haetaanko tukea vasta laskujen todetun maksamisen jälkeen, mikä ei siis auta kansalaisia reaaliajassa? [Puhemies koputtaa] Tai jos tukea myönnetään laskuun, joka kuitenkin päätyy maksamattomana ulosottoon, seurataanko sitä jollakin tavalla? [Puhemies: Kiitoksia.] —Arvoisa puhemies, jatkan puhujapöntössä sitten. [Puhemies: Selvä. — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Niin, arvoisa puhemies, vielä lyhkäisesti haluan sanoa: Entä jos kansalainen tarvitsee Kelan tuen ensin pystyäkseen maksamaan laskut mutta käsittelyajat ovat niin pitkät, että kansalaiselle ehtii kertyä korko- ja perintäkuluja, joista seuraa lisää maksuvaikeuksia? Olisi erittäin tärkeää nyt tietää, millä tavalla ja missä ajassa tämän tuen saavat ne henkilöt, jotka sitä tarvitsevat.
On selvää, että näitä tukitoimia tarvitaan, ja tarvittaisiin oikeasti vähän massiivisempiakin toimia. Toivon, että edes nämä vähäiset kompensaatiot saadaan hoidettua niin, että ne todella auttavat niitä, jotka niitä eniten tarvitsevat, ja että niiden saaminen ei olisi monimutkaista ja että tukia ei sen vuoksi jäisi saamatta tai prosessi aiheuttaisi jopa takaisinperintää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-10-26T16:12:57,2022-10-26T16:17:21,Hyväksytty,1.1
2022_116_98,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_99,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sähkötuesta on erittäin tarpeellinen ja tervetullut lisätoimi tässä tänään käsittelemässämme laajassa paketissa, jolla tuetaan kotitalouksia kohonneiden elinkustannusten keskellä. Vähintään kolminkertaiseksi, paikoin jopa kymmenkertaiseksi, kohonnut sähkön hinta nostaa monen tavallisen palkansaajan sähkölaskut maksukyvyn ulottumattomiin — puhumattakaan heistä, jotka ovat palkansaaja-aseman ulkopuolella.
Tilanne uhkaa vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- tai rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa. Voimakkaasti kohonneiden kustannusten tilanteessa toimeentulotuella tai asumistuella ei pystytä turvaamaan edes kaikkien pienituloisten moninaisia elämäntilanteita, ja siksi tämä sähkötuki on tärkeä lisä ja se tulee todelliseen tarpeeseen.
Sähkötukea maksettaisiin niille kotitalouksille, jotka eivät pienituloisuutensa vuoksi pystyisi täysimääräisesti hyödyntämään sähköenergialaskun perusteella myönnettävää uutta sähkön kotitalousvähennystä. Huoleni kohdistuu nyt tässä sähkötuen 400 euron omavastuuseen, joka tulee olemaan monelle kohtuuton. Toivon sydämestäni, että toimeentulotuen käsittely, joka tätä sitten tulee paikkaamaan, sujuu Kelassa kuten on luvattu ja että korkeita sähkölaskuja huomioidaan täysimääräisesti ja harkintamahdollisuuksia käyttäen, eikä lähdetä pallottelemaan asiakkaita Kelan ja tulevien hyvinvointialueiden sosiaalitoimen välillä.
Nostan esille vielä lopuksi myös toiveen hallitukselle viestintään panostamisesta. On erittäin tärkeää, että nyt, kun tulee monia eri tukimuotoja — toisaalta sähkön verovähennys ja toisaalta tämä käsillä oleva Kelan sähkötuki — viestinnän täytyy olla erityisen selkeää. Tarvitaan suoranaista rautalankamallia, jotta ihmiset osaavat hakea oikeaa tukea eikä kukaan tippuisi eri tukien väliin siksi, että haki ensin väärää tukea ja sitten se hylättiin.
Olisi hienoa, jos näiden viestintään saataisiin mukaan yhtenäisesti ja suurella näkyvyydellä tietenkin media, mutta lisäksi myös Kela, verottaja, energiayhtiöt sekä asumisen neuvontaa tekevät järjestöt, jotka kaikki yhtenäisesti kotisivuillaan kertoisivat yksinkertaisesti ja tiiviisti, mitä tukea kenenkin tulisi tulojen perusteella hakea, jotta vältyttäisiin siltä, että joku tarpeettomasti putoaa näiden tukien väliin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T16:17:21,2022-10-26T16:20:21,Hyväksytty,1.1
2022_116_100,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_101,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt hyvän ja tärkeän ehdotuksen, jolla säädetään väliaikaisesta sähkötuesta. Kyllä sähköhintojen voimakas kohoaminen — todellakin kaksinkertainen nousu on todella pieni, kun puhutaan jossakin kohtaa kymmenkertaisista nousuista — iskee erityisesti pienituloisiin, mutta keskituloiset palkansaajat ovat aivan yhtä lirissä, kun siellä sähkölämmityksessä ruvetaan puhumaan kymmenkertaisista sähkön hinnan maksuista. Harva-asutusalueella on vieläkin tärkeämpää saada jotakin tukea, että pystytään mahdollistamaan se asuminen — varsinkin, kun siellä on paljon sähkölämmitteisiä omakotitaloja.
Mutta toivon, kuten tässä edellä edustaja Lohikoski, samaa viestinnällistä tehokkuutta, ja samalla korostan myös, mitä edustaja Niikko toi esiin. Näitten molempien huomioiden lisäksi vielä: Kuinka meillä digittömät kansalaiset voivat saada tiedon siitä, mitä tukia ja miten, kun ei heillä ole mahdollisuutta verottajan laskureista käydä selvittämässä? Eli muistetaan, että meillä on vielä paljon vanhusväestöä, jotka eivät ole digiajassa, nettiyhteyksiä ei ole, eikä ole osaamistakaan.
Kuinka me huolehditaan nyt nämä edellä tuodut huomiot ja sitten vielä tämä meidän vanhusväestö? [Pia Lohikoski: Erittäin hyvä huomio!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T16:20:21,2022-10-26T16:22:20,Hyväksytty,1.1
2022_116_102,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_103,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään saamme käsittelyyn monia ostovoiman tukemiseen ja siten ihmisten arjessa selviämiseen kohdistuvia lakiesityksiä. On hienoa, että hallitus on määrätietoisesti edistänyt näitä tärkeitä asioita. Olemme lähestymässä vuoden kylmimpiä kuukausia, ja kohonneiden sähkön hintojen takia laskujen maksamiseen tarvitaan nyt apua. Hallitus on jo antanut sähkövähennystä ja sähkön arvonlisäveron alentamista koskevat esitykset, ja nyt näemme myös määräaikaisen sähkötuen etenemisen eduskuntaan. Sähkötuella tuetaan pienituloisia kotitalouksia, joilla on suuret sähkölaskut mutta jotka eivät pysty hyödyntämään sähkövähennystä. Tuen arvioidaan hyödyttävän noin sataatuhatta henkilöä — tuki ei siis ole merkityksetön.
Nyt tehdyt toimet ovat tärkeitä tukiratkaisuja, joilla ehkäistään osittain tulevana talvena kotitalouksien kannalta kohtuuttomia tilanteita, missä kotitalouksien rahat eivät yksinkertaisesti riitä sähkölaskun maksamiseen. Tarvitsemme kuitenkin edelleen myös ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa energiamarkkinoiden kautta myös energiahintoihin. Kannustankin edelleen hallitusta hakemaan aktiivisesti muita vaikuttavia ratkaisuja, joilla myös energiahintojen nousuun pystyttäisiin vaikuttamaan niin kansallisella kuin myös EU-tasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-26T16:22:20,2022-10-26T16:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_116_104,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_105,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on viime aikoina noussut merkittävästi. Harvaan asutussa ja pitkien etäisyyksien Suomessa sähkön hinnan nousu uhkaa vaikeuttaa erityisesti sähkölämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa asuvien pieni- ja keskituloisten toimeentuloa.
Hallituksen esitys sähkötuesta tulee tukemaan kotitalouksia ensi vuonna neljän talvikuukauden ajan. Voimakkaasti kohonnutta sähkön hintaa kompensoidaan erillisellä sähkötuella niille pienituloisille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksessa tehtävää kotitalousvähennystä sähköenergialaskun perusteella.
Sähkölaskujen perusteella myönnetään kotitalousvähennys ja väliaikainen sähkötuki. Sähkölaskulle tämä tuki myönnetään, kun laskut ylittävät 2 000 euron summan ajalla 1.1.—30.4.2023. Tuki koskee vakituisen asunnon sähkölaskuja. Maksuun lukeutuvat sähköenergiasta maksettu verollinen määrä sekä siihen liittyvä perusmaksu. Kotitaloudet voivat hakea vähennystä itse Verohallinnon kautta. Tukea voi hakea huomioitavaksi jo vuoden 2023 verokortissa. Kotitalousvähennys on 60 prosenttia, ja sitä voi saada enimmillään 2 400 euroa. Tuki tulee hyödyttämään noin 250 000:ta kotitaloutta.
Pienituloisille kotitalouksille on tulossa sähkötuki. Tuki koskee niitä kotitalouksia, jotka tulojen alhaisuudesta johtuen eivät pysty hyödyntämään kotitalousvähennystä. Tukea maksetaan, samoin kuin kotitalousvähennystä, vakituisen asunnon sähkölaskujen perusteella. Sitä maksetaan yli 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta 60 prosenttia siten, että enimmäistuki kuukauden laskusta on 660 euroa. Koko lain voimassaoloajalta tuen enimmäismäärä on 2 640 euroa. Sähkötuki on saajalleen verovapaata, eikä sitä katsota tuloksi muuta sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sovellettaessa. Tätä tukea voi hakea Kelan kautta.
Hallituksen päätös laskea sähkön energiamaksun arvonlisäveroa 24 prosentista 10 prosenttiin on myös tärkeä sähkötukitoimi.
Totean tyytyväisenä, että hallitus päätti näistä toimista ripeällä aikataululla, ja nämä tulevat helpottamaan monia kotitalouksia tässä erittäin haasteellisessa tilanteessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-10-26T16:23:55,2022-10-26T16:26:31,Hyväksytty,1.1
2022_116_106,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_107,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka puhumme nyt sähkötuesta täällä —on ihan hyvä, että tällainen tuki muodostetaan — haluaisin nostaa tähän rinnalle kyllä öljylämmitteiset talot ja rakennukset. Olen itse osakkaana yhdessä kiinteistöosakeyhtiössä, ja meillä on siellä tällä hetkellä semmoinen tilanne, että meillä on siinä erittäin edullinen sähkösopimus. Minun ei edes kannattaisi polttaa siellä lämmitysöljyä, joka on se normaali muoto, elikkä minun kannattaisi asentaa sinne kattilaan tämmöinen sähkövastus ja ajaa tällä sähköisellä lämmityksellä.
Tuossa tulomatkalla, kun tulin tänne Helsinkiin, puhuin pitkään erään henkilön kanssa, joka on ollut sähköalalla töissä, ja hän kertoi, että heillä on kotona öljylämmitys, mutta he lämmittävät sähköllä tällä hetkellä sen takia, että se tulee heille edullisemmaksi. Elikkä äsken katsoin: lämmitysöljy, 1 000 litraa, tilattuna kotipaikkakunnalle maksaa 1,93 euroa litra, ja se sisältää 10 kilowattia energiaa, ja siitä kun otetaan kattilahyötysuhde huomioon, niin öljylitrasta saa tosiaan sen 10 kilowattia, joka vastaa tällä hetkellä noin 20 senttiä per kilowattitunti. Jos on edullinen sähkösopimus, niin tällä hetkellä siirtoineen sen hinta on noin 12—13 senttiä, elikkä meidänkin kannattaisi lämmittää nyt sähköllä. Sen takia minä haluaisin, että hallitus ottaisi huomioon tämän asian, koska tämmöisiä ihmisiä, joilla on valinnan mahdollisuus siinä, ja jos meille on tulossa sähköpulaa ensi talvena, niin pitäisi keskittyä myös siihen, että lämmitysöljyn hintaa pyrittäisiin helpottamaan. Äsken tarkastin tuolta: elikkä tällä 1,93 euron litrahinnalla valtion verot kokonaisuudessaan ovat noin 65 senttiä siitä polttoainelitrasta. Se sisältää energiasisältöveroa noin 13 senttiä, hiilidioksidiveroa noin 16 senttiä ja lisäksi pieni huoltovarmuusmaksu ja lisäksi arvonlisäveroa 24 prosenttia. Minä nyt haluan tätäkin kautta viestiä — olen tästä ministeri Lintilälle puhunut jo aikaisemmin — elikkä jos te haluatte, että sähkö ei lopu ensi talvena kesken, niin pitää keskittyä myös siihen, että lasketaan polttoaineen verotusta, [Puhemies koputtaa] otetaan sieltä alvia alemmas, energiasisältövero pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T16:26:31,2022-10-26T16:29:44,Hyväksytty,1.1
2022_116_108,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_109,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle sähkötuen esittelystä. Talven sähkölaskut ja monet muut menot tulevat olemaan lähes kaikilla kansalaisilla paljon aikaisempaa suuremmat. Siihen meidän täytyy osaltamme nyt tottua. On tosiasia, että ilman valtion tukea osa kansalaisista ei selviä.
Nyt päätämme väliaikaisesta sähkötuesta, joka on suunnattu pienituloisille. Se helpottaa selviämään arjessa, kun kulut nousevat rajusti. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Ben Zyskowicz: Anteeksi!] Väliaikaista sähkötukea maksettaisiin 60 prosenttia kuukausittaisen sähköenergialaskun 400 euroa ylittävältä osalta enintään 1 500 euron laskuun saakka.
Arvoisa puhemies! Sähkötuen mahdollisia saajia arvioidaan olevan noin 100 000. Tukea haettaisiin Kansaneläkelaitokselta. Tuki olisi saajalleen verovapaata. Toivon hakemusten sujuvaa käsittelyä Kelassa, että arki helpottuu. Sähkön hinnannousu haastaa niin maatiloja kuin koteja, jotka lämpiävät sähköllä. Molemmat tarvitsevat tukea vaikean talven yli. Tuki tulee todelliseen tarpeeseen erityisesti harvaan asutulla seudulla. Se auttaa erityisesti heitä, jotka eivät voi hyödyntää aikaisemmin päätettyä sähkövähennystä.
Määräaikaisen sähkötuen vaikutus on siis merkittävä, ja esitys on oikein kannatettava. Meidän on käännettävä kaikki kivet, jotta saamme energiakriisin ratkaistua myös pidemmällä aikavälillä. [Puhemies koputtaa] Maamme energiapaletin tulee olla monipuolinen: tarvitsemme niin ydinvoimaa, aurinkoenergiaa, tuulienergiaa kuin bioenergiaa. On katsottava myös kauas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-26T16:29:44,2022-10-26T16:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_116_110,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_111,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksesta sähkön hinta on noussut kohtuuttomalle tasolle, ja ne ihmiset ovat suurissa vaikeuksissa, jotka joutuvat sähkösopimuksiaan uusimaan, ja erityisesti ne, jotka asuvat sähkölämmitteisissä taloissa. Toki ongelmia on myös öljylämmitteisissä, kuten tässä aikaisemmin edustaja Mäenpää hyvin sanoi.
Tämä on mielestäni ihan perusteltu täsmätoimenpide samalla tavalla kuin myös se kotitalousvähennyksen kautta tehtävä ratkaisu. Meidän sosiaaliturvajärjestelmähän on tehty sillä tavalla, että se varsin kattavasti pystyy vastaamaan normaalitilanteessa köyhyyteen — esimerkiksi työttömyyteen, sairauteen, tämän tyyppisiin asioihin — jolloin ihminen tarvitsee yhteiskunnan apua, mutta sen sijaan sitä ei ole tehty sellaista tilannetta varten, että hinnat yhtäkkiä nousevat välttämättömissä tuotteissa, kuten sähkössä tai energiassa, niin paljon, että nekin joutuvat vaikeuksiin, jotka normaalitilanteessa pystyvät maksamaan laskunsa ja hoitamaan asiansa ilman yhteiskunnan tukia. Sen takia tällaisia täsmätoimia tarvitaan, ja tämä on ihan perusteltua.
Mutta, arvoisa puhemies, haluan kyllä viitata samaan kuin edustaja Berg täällä aikaisemmin, että kyllä tämä sähkön hinta‑asia on sellainen, että tähän pitää muitakin keinoja löytää kuin pelkästään tämä tuki. Ja kokoomuksen eduskuntaryhmä on edustaja Vestmanin johdolla tehnyt omia ehdotuksiaan, koska se tilanne, että sähkön hinta määräytyy aina kalliimman hinnan mukaan, toimii normaalioloissa, mutta ei toimi tällaisessa tilanteessa, missä me nyt ollaan — eli kannustan kyllä niihin ratkaisuihin sekä kansallisella tasolla että EU-tasolla, mutta sinänsä tätä esitystä pidän kyllä tähän tilanteeseen sopivana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-26T16:31:51,2022-10-26T16:33:57,Hyväksytty,1.1
2022_116_112,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_113,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä nyt sähkötuki pienituloisille talouksille, ja tähän tukeen olisivat oikeutettuja ne kotitaloudet, jotka eivät tulojensa alhaisuuden takia pysty täysimääräisesti hyödyntämään kotitalousvähennystä sähkölaskun perusteella. Tukea voitaisiin maksaa neljä kuukautta, se maksettaisiin silloin, jos sähkölasku ylittää 400 euron omavastuurajan kuukaudessa, ja se olisi 60 prosenttia sähkölaskusta. Tämä on tärkeä tuki samoin kuin toiselle ryhmälle eli kotitalousvähennyksestä tehtävä tuki.
Energian hinta on merkittävästi noussut Venäjän sodan myötä, ja kotitaloudet ovat ahdingossa tulevaa talvea ajatellen. Tämä on lisätuki kotitalouksille ja perheille, mutta on hyvä huomioida, että elinkustannukset muutenkin ovat merkittävästi kasvaneet — ruoan hinta on kallistunut, polttoaineiden hinta on kallistunut ja eläminen ylipäätänsä, eli kyllä kotitaloudet ovat ahtaalla.
Jaan myös täällä edustaja Mäenpään huolen siitä, että öljylämmitteisissä taloissa asuvat jäävät nyt tämän tuen ulkopuolelle. Siellä on paljon eläkeläisiä, vanhoja ihmisiä, joilla on pienet eläkkeet, voi olla edelleenkin öljylämmitteinen talo, ja tilanne heidän osaltaan on tukala. Pitäisikin huolehtia siitä, ettei kukaan joudu ahdinkoon nyt tulevana talvena tämän liian suuren polttoainelaskun takia.
Kun näitä tukia nyt myönnetään, niin on tärkeätä kiinnittää huomiota viestintään ja siihen, mitä tukea voi hakea, milloin voi hakea ja mitkä ovat kriteerit, niin että ne on hyvin selkeästi ilmoitettu eri viestintävälineissä ja kansankielisesti. Mutta tärkeä tuki kuitenkin ja perusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-10-26T16:33:59,2022-10-26T16:36:46,Hyväksytty,1.1
2022_116_114,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt tälle asialle ennalta varattu aika on kulunut umpeen. Kysyn edustaja Sarkomaalta, onko pitkä puheenvuoro edessä? [Sari Sarkomaa: Puhemies, ei ole!] — Olkaa hyvä sitten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_115,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin vain todennut sen, että tiedän, että ministeri ja ministeriö ja hallitus ovat huolella näitä esityksiä käsitelleet. Eilen oli mahdollisuus ministeri Sarkkisen kanssa näitä käydä läpi, ja sanon siitä sen, että on tärkeää, että eduskunta käy vielä huolella läpi nämä tuet ja katsotaan, onko täällä väliinputoamisia, onko jotain, jota pitäisi korjata. Kokoomus on tehnyt myöskin oman ehdotuksensa, ja peilaamme myöskin sitä vasten ja katsomme sitten lopulliset kantamme.
Näin kaupunkilaisena sanon, puhemies, vain sen, että kun pitää katsoa pidemmälle, energiakriisi saattaa olla pidempi, ja on tärkeää, että tehdään remontteja, joissa huolehditaan, että energiaa käytetään pihisti ja tarkoituksenmukaisesti, niin kannan huolta asunto-osakeyhtiöistä, joilla ei ole vastaavaa kotitalousvähennysoikeutta remontteihin kuin on omakotitaloissa. Valtiovarainvaliokunta on kiirehtinyt tämäntyyppistä uudistusta, ja toivon, että se olisi vielä hallituksen agendalla, jotta asunto-osakeyhtiöissä asuvat olisivat yhdenvertaisessa asemassa verotuksessa, kun puhutaan remonttivähennyksistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-10-26T16:36:51,2022-10-26T16:37:58,Hyväksytty,1.1
2022_116_116,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_117,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väliaikaisesta sähkötuesta ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella tämä on osa laajempaa toimenpidepakettia, kuten täällä on todettu, ja tarkoitus on tukea niitä, keillä on poikkeuksellisen isot sähkölaskut, ja käytännössä puhutaan siis lämmityssähköstä tässä mittaluokassa. Onhan se eri asia, nouseeko esim. käyttösähkölasku 20 eurosta 60 euroon vai lämmityssähkölasku 300 eurosta 900 euroon tai vielä korkeammalle. Monella on todella edelleen hyvät ja halvat sopimukset, jolloin käytännössä tukitarvetta ei ole. Mutta haluan kyllä kaikkia kannustaa sähkön säästämiseen, myös niitä, keillä on halvat sopimukset, koska sillä on olennainen vaikutus paitsi sähkön riittävyyteen myös markkinahintaan, joten kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin.
Tämä on käytännössä pari tämän sähkövähennyksen kanssa, ja nämä täydentävät toisiaan. Ja kun nämä ovat tämmöinen pari tai kiikkulauta, niin nämä eivät voi olla ehdoiltaan kovin kaukana toisistaan, koska jos tässä olisi paljon erilaiset ehdot, niin se aiheuttaisi painetta siirtyä sieltä automaattisemmasta sähkövähennyksestä sähkötuen piiriin, kun se on käytännössä kuitenkin ihmisen itsensä arvioitavissa, kumpaa hakee omien tulojen perusteella. Jos tänne tuen puolelle tulisi liikaa painetta, se voisi ruuhkauttaa sitä hakemuskäsittelyä, koska tämä Kelan tuki on käytännössä manuaalista käsittelyä, kun tämä on tämmöinen ylimääräinen erillistuki, kun taas se verovähennys on automaattinen verovähennys. Siksi on tarkoituksenmukaista, että mahdollisimman moni, kellä vain tulot riittävät, hakee nimenomaan sitä vähennystä. Tässä on siis sata euroa tämä omavastuu pienempi kuin siinä verovähennyksessä. Arvio on, että suuri osa hakee siis vähennystä tulojen perusteella.
Monet käytännön kysymykset täytyy vielä ratkaista Kelassa, joka tätä toimeenpanee ja jossa tätä ylös rakennetaan. Tietysti tavoitteena on joustavuus, että tätä haetaan laskun perusteella.
On totta, että tämä omavastuu on monelle korkea, ja siksi onkin tunnistettava, että tämä on osa toimenpidepakettia, ja toimeentulotukea voi myös sitten sen yksilökohtaisen tilanteen perusteella saada isoihin laskuihin, [Puhemies koputtaa] ja siihen hakemiseen on myös ohjeistettu joustavuutta. Tämä viestintäpointti on erittäin tärkeä, ja meidän täytyy tätä viedä eteenpäin, ja myös sitä, että myös ne, ketkä eivät digivälineitä kykene käyttämään, tulevat huomioiduiksi ja palvelluiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T16:38:00,2022-10-26T16:40:29,Hyväksytty,1.1
2022_116_118,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_116_119,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti on oikea paperi. — On niin monta esittelypuheenvuoroa peräjälkeen, että pitää vähän vielä varmistaa.
Arvoisa puhemies! Euroopassa on sota, ja sota heijastuu myös talouteen. Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan on kiihdyttänyt inflaatiota ja aiheuttanut epävarmuuksia talouteemme. Sota Ukrainassa vaikuttaa siis välillisesti myös suomalaisten ostovoimaan.
Hallitus vastaa elinkustannusten kasvuun ja tukee kansalaisia monin täsmätoimin. Tässä esityksessä ehdotetaan väliaikaisesti muutettavaksi lapsilisälakia ja toimeentulotuesta annettua lakia. Esityksessä ehdotetaan, että joulukuun 2022 lapsilisä maksettaisiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena. Paketti on osa laajempaa budjettiriihessä päätettyä kokonaisuutta elinkustannusten ja energian hinnan nousuun vastaamiseksi.
Esityksen taustalla on poikkeuksellinen taloustilanne, jossa muun muassa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset kotitalouksille ovat nousseet. Esityksellä halutaan tukea erityisesti lapsiperheitä ja lisätä lapsiperheiden ostovoimaa. Esityksessä ehdotetaan, että joulukuun lapsilisä maksettaisiin lapsilisän saajille kaksinkertaisena.
Pienituloisimmat lapsiperheet on esityksessä huomioitu siten, että toimeentulotukea myönnettäessä tulona ei otettaisi huomioon joulukuussa 2022 maksettavaa lapsilisää siltä osin kuin sen määrä ylittää tavanomaisen lapsilisän määrän. Tämän tarkoituksena on, että myös perustoimeentulotukea saavat hyötyisivät tuesta täysimääräisesti.
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2022 ja olemaan voimassa 31.12.2022 saakka.
Arvoisa puhemies! Tuleva talvi on monille vaikea. Esityksen hyväksymisen myötä suomalaiset lapsiperheet saisivat pientä helpotusta kasvavien elinkustannusten keskellä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T16:40:55,2022-10-26T16:42:50,Hyväksytty,1.1
2022_116_120,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_121,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä joululahja suomalaisille lapsiperheille on tervetullut, mutta lapsiperheiden ostovoimaan tulisi kiinnittää huomiota myös pidemmällä aikavälillä. [Juha Mäenpään välihuuto] Erityinen huoli on siinä, että suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Syitä alhaiseen syntyvyyteen on monia. Perheiden perustamista lykätään vuosi vuodelta yhä pidemmälle, ja vapaaehtoinenkin lapsettomuus on lisääntynyt, mutta merkittäviä syitä ovat myös taloudelliset huolet, työelämän kuormittavuus ja joustamattomuus, ja myöskään asenneilmapiiri ei kannusta perheen perustamiseen. Esimerkiksi keskusteluissa perhevapaista painotetaan lasten ja perheiden valinnanvapauden sijaan tiukkoja kiintiöitä ja työelämän tarpeita.
 No, lapsilisä on todellakin keskeinen keino tukea lapsiperheitä, ja mielestäni sitä tulisi edelleen vahvistaa. Lapsiperheiden perusturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn tekemän selvityksen mukaan lapsilisien reaaliarvo on laskenut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja selvityksen mukaan lapsilisiä pitäisi korottaa jopa 60 prosentin verran tämän vuoden tasosta, jotta päästäisiin vuoden 1994 reaalitasolle. Eli lapsilisään pitäisi kohdentaa asteittain myös selkeitä tasokorotuksia.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on useissa vaihtoehtobudjeteissa ehdottanut lapsilisään korotuksia, myös niin sanottua vauvatonnia, jolla pystyttäisiin antamaan myönteisiä viestejä lapsiperheille, ja tulemme myös tulevassa vaihtoehtobudjetissa esittämään kaikkiin lapsilisiin kohdentuvaa tasokorotusta myös ensi vuoden osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T16:42:52,2022-10-26T16:45:22,Hyväksytty,1.1
2022_116_122,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_123,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt koronan ja sodan vaikutuksesta. Lapsiperheiden köyhyys tulee selättää. Hintojen nousu vaikuttaa rajusti kotitalouksiin, joissa syödään paljon, liikutaan paljon ja tarvitaan eniten tilaa, eli lapsiperheisiin. Valtiovarainministeri Saarikko ehdotti ylimääräisten lapsilisien maksamista joulukuussa. Asiasta päätettiin budjettiriihessä. Nyt se on toteutumassa ja voi tuoda moneen perheeseen joulumielen tullessaan.
Ylimääräinen lapsilisä maksettaisiin jokaiselle lapselle jouluaaton aattona. Jos kaksilapsinen perhe saisi normaalisti 199,72 euroa, nyt tiedossa on tuplat. Tämä on täsmätoimi, joka tukee perheiden pärjäämistä. Se kertoo, että Suomessa perheistä pidetään huolta. Tämä on tarpeen paitsi kustannusten nousun vuoksi myös siksi, että lapsia syntyy vähemmän kuin koskaan. Tarvitsemme nyt aivan erityisellä tavalla lapsiystävällistä viestiä.
Arvoisa puhemies! Moni on tässäkin salissa väheksynyt tai paheksunut tätä ehdotusta. Täälläkin on kysytty, miksi ylimääräinen tulonsiirto pitäisi maksaa kaikille tuloihin katsomatta. Maksuton koulutus, äitiyspakkaus, neuvolat ja lapsilisät kuuluvat kaikille perheille ja lapsille. Se on periaate, josta keskusta ei tingi.
Lapsilisä on tulonsiirto lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Sitä ei ole tarkoitettu tulojen tasaamiseen, mitä varten meillä on toimivammat työkalut. Lapsilisä ei ole myöskään automaattinen etu. Se pitää hakea itse. Tämäkin huomioiden ihmettelen kriittisiä kommentteja. Jotkut kriitikot ovat hakeneet Kelasta lapsilisää ja nyt ilmoittavat, etteivät sitä tarvitsisi. Ei sitä ole pakko hakea, ja jos kokee, että ei tarvitse sitä, sen voi myös peruuttaa. Suurimmalla osalla perheistä lapsilisät tulevat kuitenkin aivan aitoon tarpeeseen. Ne menevät arjen pyöritykseen, ruokaan, asumiseen ja kulkemiseen, joiden kustannukset ovat nousseet.
Arvoisa puhemies! Ilman myönteistä suhtautumista lapsiin ei ole lapsia. Ilman lapsia ei ole tulevaisuutta. Lapsiperheiden tukeminen on huomisesta huolehtimista.
Kun nyt keskustelemme lapsilisistä, otan tässä yhteydessä myös puheeksi lapsilisien sitomisen indeksiin. Lapsilisät ovat jääneet jälkeen muiden etuuksien tasosta, ja siksi tämä muutos tulisi tehdä. Tarvitsemme lisää päätöksiä lapsiperheiden tueksi, jotta voimme rakentaa lapsiystävällistä Suomea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-26T16:45:22,2022-10-26T16:48:34,Hyväksytty,1.1
2022_116_124,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_125,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kohonneet elinkustannukset ovat nostaneet äsken keskustelussa olleen asumisen hinnan ja sähkön hinnan lisäksi monien peruselintarvikkeiden ja käyttötavaroiden hintoja. Tämä tuntuu lapsiperheiden kukkaroissa erityisellä tavalla, sillä kasvavat lapset kuluttavat, vaikkei perheen tulotaso olisikaan noussut hintojen nousun myötä. Lapsilisäjärjestelmän kautta perheille voidaan taata tänä vuonna hiukan parempi joulu, kun lapsilisä maksetaan kaksinkertaisena. Erityisen merkittävää on, että tuen saavat käyttöönsä täysimääräisenä myös ne pienituloisimmat lapsiperheet, jotka saavat toimeentulotukea. Tämän varmistamisesta lämmin kiitos ministeri Sarkkiselle.
Jo aiemminkin Suomessa on elänyt yli 110 000 lasta pienituloisissa ja köyhissä perheissä. Lapsiperheköyhyys on valitettavasti totta, vaikka näin ei saisi hyvinvointivaltiossa olla. Nälkä ja vähävaraisuus näkyvät myös kouluissa, kun kouluruokaa menee maanantaisin kaikista eniten. Lapsilisän reaaliarvo on laskenut merkittävästi vuoden 1994 perhetukiuudistuksen jälkeen, sitä ei makseta enää 17 vuotta täyttäneistä, vaikka he eivät ole vielä aikuisia, ja indeksiin sitomattomana etuutena lapsilisän arvo valitettavasti joka vuosi laskee lisää. Mielestäni lapsilisäjärjestelmä tulisi uudistaa ja korjata näiden asioiden osalta tämän päivän tarpeita vastaavaksi.
Nyt käsillä oleva esitys on kertaluonteinen avustus ja sellaisena oikeansuuntainen ja tärkeä ja tulee erittäin suureen tarpeeseen — kaikki apu ja tuki lapsiperheille on tarpeen. Lapsiperheköyhyyttä on torjuttava muun muassa korottamalla jatkossa lapsilisiä, työttömyysturvan lapsikorotusta sekä toimeentulotuen lasten perusosaa. Onneksi nämä kaikki asiat ovat tänäänkin asialistalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-10-26T16:48:36,2022-10-26T16:51:05,Hyväksytty,1.1
2022_116_126,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_127,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt ylimääräistä lapsilisää, niin sanottua joululahjarahaa lapsiperheille. Tämä lisä otetaan varmasti ilolla vastaan jokaisessa lapsiperheessä, joka lapsilisää saa.
Kustannukset ovat kasvaneet nyt Venäjän sodan myötä. Asumiskustannukset ja erityisesti ruoan hinta ovat nousseet, ja se jos mikä tuntuu nimenomaan lapsiperheissä. Myös kaikkien muitten elämiseen tarvittavien tarvikkeiden ja liikenteen hinta on noussut. Tämän kertaluonteisen erän pidemmän ajan vaikutukset jäävät todennäköisesti aika pieniksi, kun kyseessä on kuitenkin vain kertaluontoinen erä, mutta varmasti auttaa jokaista lapsiperhettä, kun talouden haasteissa painivat.
Täällä nousi esille, että tämä maksetaan jouluaaton aattona, ja jos vain olisi mahdollista, niin voisi tietenkin olla mukavaa, että se maksettaisiin hieman aiemmin, jolloin sillä voisi ehkä sitten ostaa lapsille jonkun joululahjankin. Tämä voisi olla monen perheen toiveissa.
Yhdyn täällä moniin muihin puheenvuoroihin siinä, että lapsilisäjärjestelmää olisi tarpeen kehittää, ja myös itse olen sitä mieltä, että tämä lapsilisä pitäisi sitoa indeksiin, jolloin se huomioisi paremmin myöskin kustannustason nousun ja eläisi paremmin ajassa. Lapsilisä on verotonta tuloa, joka maksetaan jokaiselle lapsiperheelle taustasta riippumatta, ja niin pitää tietenkin ollakin. Se on tarkoitettu lapsen tarpeisiin, ja lapsen tarpeet ovat osittain samanlaiset perheestä riippumatta. On varmasti iloinen asia monessa lapsiperheessä ottaa tämä tukimuoto nyt tässä talvella vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-10-26T16:51:05,2022-10-26T16:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_116_128,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_129,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. Tulee jo nyt jouluinen mieli tätä käsiteltäessä, kun on kyse hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lapsilisän 7 §:n ja toimeentulosta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Tämä ehdotus on erittäin tervetullut juuri nyt tässä kriisissä, mikä meillä on Ukrainan sodasta johtuvana, mutta myös tässä energiakriisissä, mikä meillä on. Tämä on se tervetullut lahja. Ne, jotka kritisoivat, että tässä esimerkiksi keskustalainen ministeri on tullut ikään kuin vaaliteemalla, niin minun mielestäni se on halveksuttavaa. Tässä on todellakin sydämellä koko hallitus ajatellut, että tässä tehdään nyt lapsiperheille sitä työtä, mikä hallituksen tarvitsee tässä tilanteessa tehdä.
Ja kuten edustaja Lohikoski sanoi, erityinen kiitos ministeri Sarkkiselle siitä, että tavoitteena on huomioida kaikkein pienituloisimpia perheitä siten, että myös toimeentulotukea saavat perheet hyötyvät esitetystä lapsilisän korotuksesta. On erittäin hienoa, että tässä kohtaa voisi sanoa, että nyt keskustelu on avattu siitä, voisiko lapsilisä jatkossa... Kun toivottavasti tätä järjestelmää uudistetaan, niin kuin tässä salissa ollaan tänään jo useampaan otteeseen kuultu ja toiveita siitä, että koko järjestelmää voitaisiin jotenkin uudistaa, niin kyllä näin uskallan sanoa. Ja tiedän, että on vasemmistoliiton tavoite, että tämä oikeus olisi nimenomaan myös sitten toimeentulotukea saavilla perheillä, jotta lapsilisä todellisuudessa olisi lapsilisä, eikä niin, että se vähentäisi toimeentulotukea sitten ja sopeutettaisiin heti. Minun mielestäni ihan yhtä lailla kuin jos toimeentulotuella oleva henkilö tekee luottamustehtävää ja saa kunnanvaltuuston kokoukselta palkkion, niin sehän ei kuitenkaan saa sitä todellisuudessa.
Meillä on tiettyjä asioita, joita meidän järjestelmä tavallaan antaa, mutta saman tien otetaan heti pois. Ja lapsilisä on kyllä luonteeltaan sellainen, että sen pitää tulla sitten kaikille, tai sitten meidän täytyy ruveta portaittain katselemaan sitä. En minä ole kateellinen niille vanhemmille enkä niille tuleville aikuisille, joidenka tilille lapsilisä menee, jotta sitten ensiasunnon ostaminen on helpompaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T16:53:51,2022-10-26T16:56:47,Hyväksytty,1.1
2022_116_130,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_131,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Ärade talman! Barnfattigdomen har under flera år ökat i Finland, och den höga inflationen har ytterligare förvärrat situationen och drivit tusentals barnfamiljer under fattigdomsgränsen. De stigande mat- och energikostnaderna är problematiska och måste tacklas för att förhindra ytterligare negativa fenomen i samhället, såsom barns utanförskap. Det är klart att tryggandet av välfärden för barnfamiljerna också förutsätter långvariga åtgärder, vilket sänkningarna av dagvårdsavgifterna är ett gott exempel på.
Det nu föreslagna höjda barnbidraget kan ses som en välkommen extra julklapp för våra barnfamiljer och signalerar att vi i detta läge vill satsa på barnen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-10-26T16:56:49,2022-10-26T16:57:37,Hyväksytty,1.1
2022_116_132,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ylimääräisenä joulukuussa annettava lapsilisä helpottaa vuoden pimeimmän ajan ja juhlakauden keskellä perheitä. Samalla ylimääräinen lapsilisä ei vaikuta toimeentulotuen tasoon, mikä on erittäin tärkeää juuri sen takia, että raha tulee myös pienituloisimmille oikeasti lisäapuna. Lisäksi samassa hallituksen esityksessä esitetään myös yksinhuoltajakorotuksen maksamista korotettuna.
Kaiken kaikkiaan monia tarpeellisia asioita sisältävä esitys, jota on helppo kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-26T16:59:17,2022-10-26T17:00:00,Hyväksytty,1.1
2022_116_133,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_134,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme täällä tästä joulukuuksi suunnitellusta lapsilisän korottamisesta. Vaikka edustaja Myllykoski otti esille mahdolliset puheet, että tämä olisi tämmöinen keskustalaisen ministerin imagonkohotuskampanja — se saattaa kyllä vaikuttaa siltä, koska se tuli hyvin samaan aikaan kuin ne gallupit tulivat — niin kyllä tämä ihan tärkeä asia on, ja tämä kohdistuu kyllä oikeaan osoitteeseen, että tämä menee lapsiperheille. Tämä nykyinen energia- ja polttoainetilanne vaatisi ehkä enemmänkin tukea siihen.,
Itse olen perheenisä, ja vaimo kuljettaa lapsia viikolla harrastuksissa, ja täytyy sanoa, että varmaan myöskin lasten harrastukset tulevat kärsimään kohonneiden polttoainehintojen johdosta. Aikaisemmin olen toiminut urheiluseuran puheenjohtajana, ja yhä edelleen tulee yhteydenottoja näistä asioista. Saattaa olla jalkapallojoukkueen valmentaja huolissaan siitä, kun lapsia ei kyetä kuljettamaan enää harjoituksiin, ja totta kai hän myös itse jatkoi omaa osaansa siinä, että hänkin on päättänyt, että hän ei enää lähde pelireissuille omalla autolla kuljettamaan lapsia, koska polttoaineiden hinnat ovat nousseet, vaan hän yrittää itsensä kammeta joidenkin vanhempien kyettiin. Eli kyllä tämä ihan oikeaan osoitteeseen menee.
Kun edustaja Myllykoski sanoi, että tämän on hallitus ihan luonut, niin en minä ainakaan tiedä, että oppositiosta tätä kukaan olisi vastustanut sinänsä. Tämä on erittäin hyvä asia, tämä kohdistuu oikein, vaikka ehkä tässä nyt pieniä semmoisia vappusatasen piirteitä olisikin ollut, niin kuin edustaja Myllykoski esille otti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T17:00:00,2022-10-26T17:02:42,Hyväksytty,1.1
2022_116_135,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_136,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ainakaan kristillisdemokraatit eivät ole tätä esitystä moittineet, vaan päinvastoin olemme sitä tervehtineet ilolla.
Täällä on käyty mielestäni tärkeää keskustelua lapsilisäjärjestelmästä. Pidän tärkeänä sitä, että lapsilisä säilyy universaalina etuutena, jota ei veroteta eikä tehdä tulosidonnaiseksi, koska lapsilisää ei ole alun perinkään tarkoitettu tasaamaan tuloeroja hyvätuloisten ja pienituloisten välillä. Sitä varten meillä on olemassa verotus. Lapsilisän tarkoitus on pikemminkin tasata tuloeroja lapsettomien ja lapsiperheiden välillä, ja sen takia pidän tärkeänä, että lapsilisä säilyy jatkossakin nykyisen muotoisena etuutena. Tosin sitä kyllä tulee kehittää, ja pidän kyllä erittäin kannatettavana sitä ehdotusta, josta muun muassa edustaja Aittakumpu on tehnyt lakiesityksen, että lapsilisä sidottaisiin muiden sosiaaliturvaetuuksien tavoin kansaneläkeindeksiin, jolloin se seuraisi myös hintojen kehittymistä ja elinkustannusten nousua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T17:02:42,2022-10-26T17:04:31,Hyväksytty,1.1
2022_116_137,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_138,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ylimääräinen lapsilisä vuoden lopussa on varmasti lämpimästi tervetullut asia lapsiperheille. Elämme sellaista aikaa, kun kustannukset nousevat, että huoli on todella monessa perheessä siitä, miten selvitään, ja on tärkeää, että eduskunnassa tarkkaan käymme koko valtion talousarvion läpi ja katsomme, että tilanne ei tulisi kohtuuttomaksi kenellekään. Se on haastava tehtävä. Lapsilisäjärjestelmä on arvokas, ja se on tärkeää säilyttää. Sitä varmasti pitää ja voi kehittää, ja siitä varmasti seuraavalla eduskuntakaudella keskustelemme, ja on hyvä, että linjauksia tehdään jo nyt. Erityisen tärkeää on, että teemme sellaista politiikkaa, että lapsilisäjärjestelmä on tulevaisuudessa tulevaisuuden perheille.
Ihan tässä keskustelun lopuksi haluan nostaa esille vahvan huoleni valtion vahvasta velkaantumisesta ja siitä velkataakasta, jonka me siirrämme nyt tämänkin budjettikirjan myötä tuleville sukupolville. Selvä on, että mitään isoa leikkausrysäystä ei voi tehdä, mutta on todella tärkeää, että hyvin pian saamme selkeän polun, miten me sopeutamme taloutta ja teemme niitä toimia, että talous kestää. Puhdas ympäristö ja kestävä talous ovat varmasti paras perintö lapsille, ja kun huolella huolehdimme valtiontaloudesta, voimme sillä myöskin varmistaa, että lapsilisä voidaan maksaa sitten meidän lapsillemme ja lastenlapsillemme ja tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-10-26T17:04:31,2022-10-26T17:06:11,Hyväksytty,1.1
2022_116_139,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_140,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen hyvästä keskustelusta. — Todella kyseessä on laajasti lapsiperheille suuntautuva toimi, jolla pyritään tukemaan lapsiperheiden toimeentuloa hintojen nousun keskellä. Kuten täällä on todettu, esimerkiksi ruuan hinnannousu vaikuttaa erityisen paljon nimenomaan lapsiperheisiin.
On totta, että lapsilisien ostovoima on jäänyt jälkeen vuosikymmenten saatossa, ja selkeä syy tähän on se, että lapsilisät eivät ole indeksisidonnainen etuus, toisin kuin lähes kaikki muut sosiaalietuutemme. Tämä kertakorotus paikkaa tätä tuen tason jälkeenjääneisyyttä tässä vaikeassa tilanteessa, jossa kustannukset ja elinkustannukset nousevat.
Näen itse, että pitkällä tähtäimellä lapsilisien indeksointi olisi paras tapa huolehtia siitä, että lapsilisät eivät jatkuvasti jäisi jälkeen — se olisi parempi kuin mitkään kertakorotukset — mutta kuten ymmärrämme, kyseessä on iso hallitusohjelmatasoinen päätös, jolla on merkittävä ja kauaskantoinen talousvaikutus. 
Näen kyllä myös, että lapsilisien rakennetarkastelua on tehtävä, ja tämä on siellä sosiaaliturvauudistuksen parlamentaarisessa ryhmässä myös yhtenä teemana. Esimerkiksi tämä 17-vuotiaiden kysymys ansaitsee huomiota. Kuitenkin myös itse toivon, että universalismista pidetään lapsilisäjärjestelmässä kiinni, kuten myös edustaja Räsänen tästä puhui.
Kuten täällä on todettu, tämä hintojen laaja-alainen nousu uhkaa tiputtaa lapsiperheitä köyhyyteen, ja lapsiperheköyhyyden varjo ihmisen elämässä on usein pitkä, joten on tärkeää, että me pyrimme näillä erilaisilla täsmätoimilla ehkäisemään köyhyyden lisääntymistä ja pitkittymistä, ja myös toimeentulotukea saavat, kaikista pienituloisimmat perheet on tässä esityksessä huomioitu.
Maksupäivästä sanon, että lapsilisää maksetaan aina 26. päivä tai ennen sitä, mikäli se sattuu pyhälle, eli nyt se maksetaan 23. päivä. Tätä maksupäivää ei voida mitenkään helposti muuttaa, ja on paras, että me ajetaan tämmöiset lisätuet sisään meidän normaaliin tukeen, etteivät maksatus ja tietojärjestelmät vain häiriinny. [Sari Sarkomaa: Juuri näin!]
Toivon, että eduskunta käsittelee esityksen ripeästi, jotta Kela pääsee myös valmistautumaan toimeenpanoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T17:06:11,2022-10-26T17:08:33,Hyväksytty,1.1
2022_116_141,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan jälleen keskustelun. Ministeri Sarkkinen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_116_142,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän rikollinen sota Ukrainassa on radikaalisti muuttanut paitsi suomalaista ja Euroopan turvallisuusympäristöä myös talouden tilaa ja näkymää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa välillisesti kansalaisten ostovoimaan, kun hinnat nousevat. Hallitus vastaa elinkustannusten kasvuun ja tukee kansalaisia monin täsmätoimin.
Nyt käsittelyssä oleva ostovoimapaketti vastaa erityisesti pienituloisten lapsiperheiden vaikeaan tilanteeseen. Paketti on osa laajempaa budjettiriihessä päätettyä kokonaisuutta elinkustannusten ja energian hinnan nousuun vastaamiseksi.
Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on tukea erityisesti lapsiperheitä poikkeuksellisessa taloustilanteessa, jossa muun muassa ruoan, energian ja liikkumisen kustannukset kotitalouksille ovat nousseet. Määräaikaisten etuuksien korotuksen tavoitteena on suunnata tukea pienituloisiin, köyhyysriskissä oleviin lapsiperheisiin.
Lisäksi tavoitteena on lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuun eli niin sanotun hintakaton jäädyttämisellä tukea myös sairauden hoidossa eniten lääkkeistään maksavien asemaa, joiden joukossa on paljon ikäihmisiä. Kustannusten nousun arvioidaan olevan väliaikaista, mistä syystä eri etuuksien korotukset sekä lääkkeiden vuosiomavastuuosuuden jäädytys toteutetaan määräaikaisena toimenpiteenä.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden tukemiseksi ehdotetaan 20 prosentin korotusta työttömyysturvan lapsikorotukseen, kymmenen euron korotusta opintorahan huoltajakorotukseen sekä viiden euron korotusta lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen vuodelle 2023. Toimeentulotukea saavien perheiden tukemiseksi esitetään toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan kymmenen prosentin korotusta ensi vuodelle. 
Näiden toimien lisäksi osana tätä pakettia lasten yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyteen määrään esitetään 100 euron pysyvää korotusta. Tällä helpotetaan yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita käyttävien perheiden asemaa. Opetusministeri Andersson on tuonut eduskuntaan myös tärkeän esityksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, johon tämä esitys liittyy.
Lisäksi osana tätä nyt käsittelyssä olevaa niin sanottua ostovoimapakettia ehdotetaan, että sairausvakuutuslain lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuu jäädytetään vuoden 2022 tasoon vuonna 2023.
Muut kuin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskevat lait olisivat voimassa määräaikaisesti vuoden 2023 ajan. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskeva pysyvä muutos tulisi voimaan 1.3.2023. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotus lisäisi julkisen talouden menoja yhteensä 75 miljoonaa euroa. Valtion osuus tästä olisi 36,9 miljoonaa euroa, kuntien osuus 9,8 miljoonaa euroa ja vakuutusmaksuilla katettava osuus 28,3 miljoonaa euroa. Lisäksi esityksellä on vähäisiä vaikutuksia hyvinvointialueiden menoihin. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän pysyvän tasokorotuksen kustannus kunnille kompensoidaan yhteisöveron jako-osuuksien muutoksella.
Esitettyjen väliaikaisten etuuskorotusten yhteisvaikutus olisi erityisesti pienituloisten kotitalouksien tuloja kasvattava. Muutoksista seuraavasta kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen yhteenlasketusta kasvusta noin 75 prosenttia kohdistuisi kolmeen pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Perhetyypeistä merkittävintä kasvu olisi yksinhuoltajatalouksissa. Suhteellisesti pienituloisiksi luokiteltuihin kotitalouksiin kuuluvien lasten lukumäärää muutokset vähentäisivät arviolta vajaalla 5 000 lapsella.
Ehdotetut etuuskorotukset suuntautuisivat niille perheille, joissa pienituloisuus on tutkimusten mukaan yleisintä, eli yhden vanhemman talouksiin, opiskelijaperheisiin sekä perheisiin, joissa on työttömyyttä.
Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että nyt esitetyissä toimissa huomioidaan myös toimeentulotuen varassa olevat kaikkein pienituloisimmat lapsiperheet. Toimeentulotukea pitkään saaneiden lapsiperheiden taloudellinen liikkumavara on yleensä vähäinen. Hintojen noususta iso osa on kohdentunut elintarvikkeisiin, jotka muodostavat toimeentulotukea saavissa perheissä merkittävän osan kulutuksesta.
Toimeentulotuen lasten perusosien korottaminen on välttämätöntä myös siksi, että nyt ehdotetut korotukset muihin etuuksiin hyödyttäisivät myös toimeentulotukea saavia lapsiperheitä. Ehdotukset edistävät osaltaan näiden lasten ja perheiden yhdenvertaisuutta muihin nähden.
Yksityisen hoidon tuen hoitolisän täyden määrän pysyvä korotus kohdentuu pienituloisiin perheisiin, jotka ovat oikeutettuja tulovähenteiseen yksityisen hoidon tuen hoitolisään. Yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksella pyritään mahdollistamaan se, että myös pienituloiset perheet voivat edelleen tarvittaessa käyttää yksityisiä varhaiskasvatuspalveluita eikä kunnan ja yksityisen tahon järjestämän varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen välinen ero muodostuisi kovin suureksi.
Lääkekorvausjärjestelmän vuosiomavastuun arvioidaan olevan esityksen johdosta noin 44 euroa alhaisempi kuin ilman jäädytystä. Vuosiomavastuun jäädytyksen arvioidaan lisäävän lisäkorvausten saajamäärää noin 40 000 henkilöllä, jolloin saajia arvioidaan olevan yhteensä noin 363 000 henkilöä. Muutoksen arvioidaan kohdentuvan ikääntyneisiin ja keskimääräistä sairaampiin henkilöihin.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva niin sanottu ostovoimapaketti on siis tärkeä osa laajempaa kokonaisuutta, jolla hallitus budjettiriihessä sovitusti pyrkii osaltaan vastaamaan kansalaisten toimeentulon ongelmiin ajankohtaisessa vaikeassa tilanteessa. Tällä palasella vastataan pienituloisten lapsiperheiden ja myös ikääntyneiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien henkilöiden tilanteeseen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T17:08:45,2022-10-26T17:14:16,Hyväksytty,1.1
2022_116_143,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_144,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämäkin esitys sisältää kannatettavia ehdotuksia, mutta kiinnitän tässä puheenvuorossani huomion nyt tähän yksityisen hoidon tuen hoitolisän 100 euron korotukseen, mikä on tietysti hyvä asia, mutta eilen täällä käsiteltiin esitystä kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta niin, että tulorajoja nostetaan 33 prosentilla. Tässä keskustelussa, samoin kuin siinä hallituksen eilen käsitellyssä esityksessä, todettiin, että tämä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottaminen ei valitettavasti riitä ikään kuin kompensoimaan sitä kasvavaa eroa, joka on tulossa näiden asiakasmaksujen välille, siis kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen välille. Tämä käytännössä johtaa siihen, että sen varhaiskasvatuslakiesityksenkin mukaan kunnalliseen varhaiskasvatukseen tulee kohdistumaan lisää painetta, koska merkittävä osa lapsista siirtyy maksuttoman kunnallisen varhaiskasvatuksen piiriin, ja arvioitiin, että siellä lasten lukumäärä lisääntyi jopa 2 900:lla hengellä, mikä tarkoittaa jo entuudestaan varsin kuormitetun kunnallisen varhaiskasvatuksen edelleen taakoittumista, ja samalla se merkitsee sitten sitä, että nämä yksityiset toimijat joutuvat todennäköisesti tiukemmille, koska ne eivät ole kilpailukykyisiä nimenomaan näiden korkeampien maksujen suhteen tämän kunnallisen varhaiskasvatuksen kanssa. Siksi toivonkin, että valiokunnassa nyt tätä kokonaisuutta vielä tarkasteltaisiin, onko tämä 100 euron korotus riittävä kompensoimaan tätä kunnallisten varhaiskasvatusmaksujen alentamista vai tarvittaisiinko tässä tuntuvampi korotus, jotta sitten myös voitaisiin tukea niitä perheitä, jotka käyttävät yksityisen varhaiskasvatuksen palveluja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T17:14:18,2022-10-26T17:17:25,Hyväksytty,1.1
2022_116_145,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_146,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle esittelystä. Tällä kaudella olemme tehneet erittäin paljon perheiden arkea parantavia päätöksiä. Nyt hintojen noustessa teemme vaikeissa oloissa arkea helpottavat täsmäratkaisut ensi vuodelle.
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat tätä esitystä ja sen tavoitetta tukea erityisesti lapsiperheitä. Työttömyysturvan lapsikorotusta, toimeentulotuen alle 18‑vuotiaiden lasten perusosaa, opintorahan huoltajakorotusta ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan. Lisäksi lääkekatto jäädytetään ensi vuoden osalta, eli lääkekustannukset eivät nouse. Tämä on helpotus kaikille, jotka joutuvat käyttämään paljon lääkkeitä. Se voi koskea monen ikäisiä. Tämä auttaa myös vanhuksia, joille ikä on tuonut sairauksia mukanaan.
Osa ratkaisuista on myös pysyviä. Yksityisen hoidon tuen hoitolisää nostetaan 100 eurolla pysyvästi. Yksityisen hoidon tuen hoitolisää on tärkeää korottaa nyt, kun varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan merkittävästi. Ero yksityisen ja julkisen varhaiskasvatuksen maksujen välillä ei näin ollen kasva kohtuuttomasti. Hoitolisä on tulosidonnainen, joten sen korotus kohdistuu erityisesti pienempituloisiin perheisiin.
Arvoisa puhemies! Tuleva talvi ei tule olemaan helppo kenellekään. Inflaatio jyllää ja lainan korot nousevat. Lämmityskausi tulee kalliiksi, sitä ei voi mitenkään välttää. Ostovoimapaketin toimet pehmentävät kuitenkin tilannetta merkittävästi. Joulukuun ylimääräinen lapsilisä on monelle perheelle suuri helpotus. Sähkötuki ja sähkövähennys tulevat perheissä todelliseen tarpeeseen.
Perheiden puolustaminen ja perheiden hyvinvointi on keskustalle aivan keskeistä. Kun perheet pärjäävät, Suomi pärjää. Rakennetaan yhdessä aidosti lapsiystävällinen ja yhteisöllinen Suomi, jossa on hyvä perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, jossa niin perheellisillä kuin yksin asuvilla ja kaikenikäisillä on hyvä elää yhdessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-10-26T17:17:27,2022-10-26T17:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_116_147,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_148,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä lapsiperheiden tukemiseksi esitetään väliaikaisesti korotettaviksi työttömyysturvan lapsikorotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta, opintorahan huoltajakorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa vuoden 2023 loppuun. Sen lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaisen yksityisen hoidon tuen hoitolisän enimmäismäärää esitetään korotettavaksi pysyvästi 100 eurolla. Nämä ovat kannatettavia esityksiä tässä vaiheessa, kun ostovoima on heikentynyt ja talouden tilanne on hankaloitunut myös lapsiperheissä, ja nämä lapsiperheisiin kohdistuvat tuet tulevat varmasti tarpeeseen.
Itsekin kiinnittäisin huomiota tähän, minkä edustaja Räsänen täällä myös nosti esille, eli yksityisen hoidon tuen korotukseen ja sen riittävyyteen. Julkisella puolella asiakasmaksuja on suunniteltu laskettavan, ja niitä on laskettu jo edellisen hallituksen toimesta, mutta yksityisen hoidon tuki on jäänyt ajastaan jälkeen. Tietäen varhaiskasvatuksen hankalan tilanteen, työvoiman saatavuuden, työn raskauden ja yhä kasvavat vaatimukset sekä lasten määrän nousun on tärkeää ottaa mukaan myös yksityisiä toimijoita mahdollisimman laajalti. Tämä lisää myös perheiden valinnanmahdollisuutta hoitopaikan suhteen, ja myös kunnissa tilanhallinta on helpompaa, kun on useampia toimijoita. Sen takia tätä asiaa on syytä valiokunnassa vielä tarkastella, onko tämä korotustaso riittävä ja millä tavalla kannustetaan jatkossa yksityisiä palveluntuottajia myös jatkamaan ja perustamaan uusia päiväkotiyksiköitä, koska se on kyllä lasten ja henkilökunnan etu, mitä enemmän meillä tarjontaa on, ja sitä kautta varmasti työn houkuttelevuuttakin saadaan lisättyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-10-26T17:20:22,2022-10-26T17:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_116_149,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_150,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On oikeastaan taas pakko kiittää ministeri Sarkkista hyvästä esittelystä ja tyytyväisenä todeta, että eduskunnassa ei juurikaan kuulu soraääniä, kun puhutaan tästä hallituksen hintojen nousun tukipakettikokonaisuudesta. Me kaikki olemme täällä hyvinkin valaistuneita siitä, että tämä hintojen nousu ja kustannusten nousu edellyttää toimia, ja tässä kohtaa on hyvin vähän kritiikkiä siitä, jos me joudumme tässä kohtaa ottamaan velkaa, sillä jos ei tätä tilannetta hoidettaisi nyt näillä tukitoimilla, saattaisi olla, että me olisimme suuremman velanoton tarpeessa, ja erityisesti sen inhimillisen kärsimyksen osalta, mihinkä syrjäytymisen ja huono-osaisuuden osalta ihmiset ja perheet voivat ajautua, tässä kohtaa on erinomaisen tärkeää, että hallituksella riittää rohkeutta tehdä näitä, ja mikä parasta, eduskunnassa ei ole juurikaan huomautettavaa sen suhteen, minkälaisia toimia hallitus on tehnyt.
Hartaasti toivon, että työttömyysturvan lapsikorotus 20 prosentilla, lapsilisän yksinhuoltajakorotus viidellä eurolla, opintorahan huoltajakorotus kymmenellä eurolla, toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotus kymmenellä prosentilla ja niin edelleen olisivat nyt tässä, jotta seuraava hallitus ei joutuisi vuoden 24 talven osalta olemaan vielä samanlaisessa tilanteessa, että meillä Suomessa tämä tilanne on yhtä heikko niin energiakriisin kuin jo mahdollisesti pitkittyneen Venäjän Ukrainaan suorittaman epäinhimillisen hyökkäyssodan vuoksi. Eli haluan nähdä, että keväällä aurinko voisi todella lämmittää myös muutenkin kuin sulattaa lumet vain, niin että meillä olisi tilanne helpompi ja nyt puhuttaisiin todellakin ainutkertaisista ratkaisuista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-26T17:23:16,2022-10-26T17:25:51,Hyväksytty,1.1
2022_116_151,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_152,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle tästä erittäin tärkeästä esityksestä. Tämä hallituksen esitys useiden sosiaaliturvaa säätävien lakien väliaikaisesta muutoksesta vastaamaan korkeaan inflaatioon ja jatkuvasti nouseviin energiahintoihin on välttämätön kokonaisuus auttamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia tämän tulevan talven yli. Kuten ministeri totesi esittelyssään, lakiesitykseen liittyy useita erilaisia toimenpiteitä, ja kaikkia niitä tarvitsemme.
On tärkeää, että hallitus tekee juuri tällaisia etuuksiin kohdistuvia toimia, sillä esimerkiksi sosiaaliturvan varassa olevat ihmiset ja perheet ovat kaikista suurimmassa vaarassa kärsiä hintojen noususta. Määräaikainen sähkötuki on tärkeä keino pitää huolta, että myös energialaskuun tehtävän kotitalousvähennyksen ulkopuolelle tulojen vähäisyyden takia jäävät saavat tukea korkeisiin laskuihin.
On myöskin tärkeää, että tukea kohdistetaan lapsiperheille muun muassa korotettujen huoltajakorotusten muodossa. Jo nyt yli 110 000 lasta asuu pienituloisissa perheissä, ja hintojen nousu uhkaa yhä useampia lapsiperheitä köyhyydellä. Emme kuitenkaan saa unohtaa myöskään jatkuvasti kasvavaa yksin asuvien joukkoa, johon kuuluu muun muassa niin pienituloisia opiskelijoita kuin pienellä eläkkeellä eläviä ikäihmisiä. Lääkekustannusten kasvun hillitseminen auttaa erityisesti monia ikäihmisiä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvistä toimista huolimatta meidän tulee myös valmistautua kasvavaan ruoka-avun tarpeeseen tulevan talven aikana. Olen kiertänyt nyt syksyn aikana aika monessa ruoka-apua järjestävässä tai toteuttavassa järjestössä ja myöskin tutustunut kirkon diakonityöhön, ja siellä olen kuullut näiltä tahoilta huolestuttavaa viestiä toisaalta kasvaneesta avun tarpeesta ja toisaalta vähentyneestä kauppojen hävikkiruoasta — mikä tietysti toisaalta on ihan ymmärrettävää, mutta nyt ne punalipputuotteet menevät kaupasta jo suoraan asiakkaille, niitä ei enää jouda jaettavaksi sinne leipäjonoihin. Toisaalta on erittäin surullista, että olemme yhteiskunnassa jo ennen tätä kriisiä ajautuneet tilanteeseen, jossa leipäjonoja pidetään ikään kuin normaalina asiana, vaikka perustuslain mukaan yhteiskunnan pitäisi huolehtia riittävästä toimeentulosta. Tämä muutos on tapahtunut ilman kunnollista keskustelua ja ilman, että olemme tehneet asiasta minkäänlaisia tietoisia päätöksiä.
Tulevasta talvesta meidän tulee selviytyä yhdessä ja kaikki voimavarat yhteen laittaen, mutta jatkossa yhteiskunnan on otettava vastuu sille kuuluvista asioista, ja viimeistään sosiaaliturvauudistuksen on korjattava tämä vakava epäkohta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-10-26T17:25:53,2022-10-26T17:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_116_153,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt totean, että tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika on kulunut umpeen, mutta jos puheenvuorot pysyvät tiiviinä edustaja Bergin ja Mäenpään osalta, niin annan ne tässä vaiheessa. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_154,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan myös osaltani kiittää ministeri Sarkkista tästäkin tärkeästä esityksestä. Tämä esitys tuo myös osaltaan lisää tukea lapsiperheiden selviämiseen hintojen noustessa, sillä siinä esitetään määräaikaisia korotuksia moniin lapsiperheiden käyttämiin sosiaalietuuksiin. Tarkoituksena on, että tuki saataisiin suunnattua sinne, mistä siitä on eniten apua vaikeutuvassa taloustilanteessa. Tukea on siis tärkeää kohdistaa erityisesti pienituloisille köyhyysriskissä oleville lapsiperheille, sillä todella moni lapsi asuu pienituloisissa perheissä.
Hallitus esittää korotuksia muun muassa työttömyysturvan lapsikorotukseen ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan. Työttömyysturvan lapsikorotus kasvaisi 20 prosentilla, jolloin yhden lapsen kohdalla korotus toisi lisää yli 24 euroa. Toimeentulotuen lasten perusosia korotettaisiin 10 prosenttia, jolloin toimeentulotukea saavien perheiden käyttöön jää enemmän rahaa.
Arvoisa puhemies! Voin lämpimästi kannattaa myös tätä hallituksen erittäin tarpeellista esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-10-26T17:29:05,2022-10-26T17:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_116_155,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,Ja sitten vielä edustaja Mäenpää tiiviisti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_156,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen 236 tavoitteena on tukea erityisesti lapsiperheitä määräaikaisella etuuksien korotuksella poikkeuksellisessa taloustilanteessa. Tämä korottaa työttömyysturvan lapsikorotusta, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta ja opintorahan huoltajakorotusta sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaa. Tämä on sillä lailla hyvä lakiesitys — tämä on jopa parempi kuin tuo toinen — että tämä kohdistuu oikeasti sinne pienituloisempiin, ja täten tätä nyt voin puoltaa, vaikka tässäkin pieniä aukkopaikkoja on, elikkä Kuntaliitto vaatii, että valtion tulee korvata erityisluonnoksessa ehdotettujen korotusten kunnille aiheuttamat lisäkustannukset täysmääräisesti, ja sitten Kelalla on vaikeuksia ehtiä tähän järjestelyyn. Jotta Kela ehtii toteuttaa tarvittavat muutokset järjestelmään, myös Kelan toiveena on myöhäisempi voimaantulo. Nämä aiheuttavat Kelalle haasteita, ja se mahdollisesti aiheuttaa sen, että näistä tulee sitten viivästyksiä.
Kuten aikaisempi esitys 235, tämäkin on selvästi päätetty miettimättä etukäteen sen vaikutuksia ja käytännön toteutusta. Mutta siitä huolimatta se on pakko viedä läpi, kun on kerran tullut luvattua, ja tämä siinä mielessä suotavaa on heille myöntää, että nyt tämä kohdistuu oikeaan osoitteeseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T17:30:25,2022-10-26T17:32:19,Hyväksytty,1.1
2022_116_157,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Sarkkinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_158,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle ostovoiman vahvistamista vuonna 2023 koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen keskustelusta. — On varmaankin syytä arvioida yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen suhdetta toisiinsa, mutta sinänsä on hyvin positiivinen ja työllisyyttä kannustava suunta, että varhaiskasvatuksen maksujen alentamista perheille jatketaan tämänkin esityksen myötä, ja tietysti erityisen tarpeellista se on tällaisessa tilanteessa, missä monen lapsiperheen ostovoima heikkenee hintojen nousun seurauksena.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyyden torjuminen on pitkällä tähtäimellä hyvin tärkeää, kuten täällä on todettu, sillä köyhyys valitettavasti periytyy ja lapsena koettu köyhyys vaikuttaa usein ihmisen koko elämänpolkuun. Erityisen tärkeää on nyt tässä tilanteessa, kun hinnat laaja-alaisesti nousevat, pitää huolta erityisesti kaikista pienituloisimmista lapsiperheistä ja pyrkiä ehkäisemään lapsiperheköyhyyden kasvua.
Toki työllisyyden edistäminen on äärettömän tärkeätä lapsiperheköyhyyden vähentämisen näkökulmasta, ja on siinä mielessä positiivista, että työllisyysaste on edelleen kehittynyt hyvin, vaikka synkät pilvet nyt Suomen ja Euroopan talouden taivaalla Venäjän brutaalin hyökkäyssodan seurauksena lisääntyvätkin. Tämä vahva työllisyystilanne näkyy myös sosiaaliturvamenojen vähentymisenä. Juuri annoimme hallituksesta eduskunnalle lisätalousarvion, jossa jälleen menoarvio sosiaalietuuksissa pienenee useilla sadoilla miljoonilla euroilla vahvan työllisyyskehityksen ansiosta.
Uskon, että Kela selviää tämänkin lain muutosten mukaisista toimeenpanoista, ja Kelan kanssa toki dialogia asiasta jatkuvasti käydään.
Sitten totean ruoka-avusta, että toivon tietysti, että näillä toimilla, mitä tänään on eduskuntaan esitetty, voimme osaltaan vähentää ruoka-avun tarvetta. On totta, että ruoka-apu ei ole normaali ilmiö [Puhemies koputtaa] emmekä me siihen saa totuttautua, ja on kyllä tärkeää myös ruoka-avun ajankohtaista tilannetta seurata ja katsoa, miltä se eri puolilla Suomea näyttää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T17:32:21,2022-10-26T17:34:40,Hyväksytty,1.1
2022_116_159,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ja vielä kerran, ministeri Sarkkinen. Esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_116_160,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevan esityksen tavoitteena on toteuttaa 64 miljoonan euron säästöt sairausvakuutuksen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin vuoden 2023 alusta lähtien. Osa yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin käytetyistä varoista kohdennettaisiin uudelleen hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen kattamaan vanhuspalveluiden vahvistamiseen tarvittavaa rahoitusta. Säästöjä ei kohdennettaisi mielenterveyden palveluihin tai suun terveydenhoitoon.
Esityksen mukaan kaikki yleis- ja erikoislääkärin vastaanottokäynnit olisivat jatkossa korvattavia yhtenäisen korvaustaksan mukaan ja erikoislääkärikorotus poistuisi psykiatrian erikoislääkärin vastaanottoja ja toimenpiteitä lukuun ottamatta. Jatkossa yleis- ja erikoislääkärin vastaanotot korvattaisiin noin kahdeksan euron korvaustaksalla. Psykiatrian erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin vastaanotot korvattaisiin kuitenkin yhä nykyisten erikoistaksojen mukaan. Psykoterapiat pysyisivät korvattavina sekä yleis- että erikoislääkärin antamana. Muut kuin psykiatrian erikoislääkärin tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin tai hammaslääkärin tekemät toimenpiteet eivät olisi enää korvattavia. Tutkimuksen ja hoidon korvauksista suurin osa poistuisi, ja jäljelle jääviä korvauksia koskee sama reunaehto kuin lääkärinpalkkioiden korvauksia, eli mielenterveyspalveluihin ja suun terveydenhuoltoon ei kohdisteta säästöjä. Korvattaviksi jäisivät lääkärin määräämät psykologin tutkimukset sekä psykiatrian tai suu- ja leukakirurgian erikoislääkärin tai hammaslääkärin määräämät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi sairausvakuutuslain säännös, joka koskee oikeutta korvaukseen muussa kuin EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä annetun sairaanhoidon kustannuksista.
Asiakassiirtymien aiheuttamien kustannusten kattamiseksi on kohdistettu kymmenen miljoonaa euroa hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen. Asiakassiirtymiä on arvioitu aiempien yksityisen hoidon korvausten leikkausten vaikutusten perusteella, mutta vaikutuksissa voi olla myös alueellista vaihtelua.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T17:34:59,2022-10-26T17:37:09,Hyväksytty,1.1
2022_116_161,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_162,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kehuttu edustaja Sarkkisen esityksiä, [Jari Myllykoski: Ministeri!] mutta tätä ehdotusta ei voi kannattaa eikä kehua. Kela-korvausten romuttaminen on niin palvelujen käyttäjien kuin julkisen talouden kannalta järjetöntä. Jos Kela-korvausjärjestelmää ei olisi keksitty, se olisi syytä keksiä. Yli kolme miljoonaa vuosittaista Kela-korvattua yksityislääkärikäyntiä kertoo näiden palveluiden tarpeesta. Korvauksia tarvitsevat erityisesti ikäihmiset, naiset ja pienituloiset. Sairaanhoidon Kela-korvausten leikkaus tulee ruuhkauttamaan entisestään julkista terveydenhoitoa ja heikentää pienituloisten pääsyä erikoislääkärille tai fysioterapiaan. Kela-korvaukset ovat poistumassa ministeri Sarkkisen esityksen mukaan kokonaan esimerkiksi yksityisistä fysioterapiakäynneistä, säde- ja sytostaattihoidoista, monista laboratoriotutkimuksista ja kuvantamiskäynneistä. Leikkaukset kohdistuisivat erityisesti gynekologi- ja silmälääkäripalveluihin, joihin on vaikea edes päästä julkisessa terveydenhuollossa.
Tämä esitys on saanut huomattavan laajaa kritiikkiä lausuntokierroksella. Sitä vastustavat esimerkiksi Kela, Kuluttajaliitto, Kuntaliitto, terveydenhuoltoalan yritykset ja alan ammattiliitot. Parlamentaarisessa työryhmässä vielä viime vuoden lopulla vallitsi yksimielisyys siitä, että näitä leikkauksia ei toteutettaisi.
Kela-korvausten taso on tosiasiallisesti jo tällä hetkellä riittämätön. Kuitenkin ne ovat toimineet kannustimena käyttää myös omia varoja terveydenhuollon rahoittamiseen. Yhteiskunnan kannalta esimerkiksi Kela-korvattu lääkärikäynti tulee edullisemmaksi kuin julkisen terveydenhuollon lääkärikäynti. Tavoitellut säästöt tulevat kääntymään lisäkustannuksiksi, kun tarve toimeentulotukeen kasvaa, hoitojen aloitus pitkittyy, sairauspäivärahakaudet pitenevät ja iäkkäiden toimintakyky heikkenee. On täysin ilmeistä, että leikkauspäätös nousee periaatteellisesta ideologisesta vastustuksesta yksityisiä palveluita kohtaan.
Tämä esitys aiheuttaa perustellusti paljon huolta terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, ja valitettavasti tämä esitys lisää tarpeetonta kuormitusta jo entisestään raskaasti paineistettuun julkiseen terveydenhuoltoon. Kela-korvaukset ovat ainoa järjestelmä, jolla yksityispalveluita voidaan tarjota samoin perustein kaikilla hyvinvointialueilla.
Tämä käsiteltävä esitys tulee vahvistamaan isojen terveyspalveluyritysten dominanssia. Kaikkein hyvätuloisimmat voivat kyllä käyttää yksityisiä palveluja ilman korvauksiakin, mutta nimenomaan pienituloisten ja keskituloisten kannalta tämä on ongelmallinen. Ja tämä esitys myös hylkää kustannustehokkaat pienyritykset ja ammatinharjoittajatoiminnan. Kela-korvausten soisi jatkossakin olevan joustava työkalu käytettäväksi julkisen sektorin tueksi tarpeiden mukaan.
No, palvelusetelit ovat kyllä hyvä instrumentti, mutta ne eivät ole tämän Kela-korvausjärjestelmän vaihtoehto. Ne eivät taivu nopeaan hoidon tarpeeseen. Mahdollisuus setelin saamiseen on rajallinen, eikä toivottua palvelua aina olekaan saatavilla, ja se on hyvinvointialueen päätöksistä riippuva.
Kela-korvausten poistuminen etenkin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista saattaa muodostua esteeksi asioida yksityisissä terveyspalveluissa. Ne ovat potilaille iso kuluerä, koskevat lähes kaikkia erikoisaloja, ja jo pelkästään kuvantamistutkimusten vuoksi potilaita tulee ohjautumaan yhä enemmän erikoissairaanhoidon jonoihin ja kiireellisissä tapauksissa päivystyksiin.
Kela-korvausjärjestelmää pitäisikin pikemminkin vahvistaa ja siten edistää korvausten käyttöä yksityisissä terveyspalveluissa. Hoitojonot ovat pandemian jäljiltä pitkiä, ja hoitajat kaikkoavat alalta liiallisen työkuorman vuoksi. Palveluruuhkasta ei selviydytä kunnialla ilman yksityisen palvelutuotannon tukea. Sote-uudistuksen alkaessa julkiset palvelut ovat muutenkin jättimäisten muutosten edessä, joten tämä on vielä erityisen huono ajankohta lähteä romuttamaan toimivaa Kela-järjestelmää ja poistaa yksityisen sektorin käytön kannusteet. Juuri nyt tarvitaan kaikki voimat käyttöön hoitojonojen purkamiseksi, ei tällaisia ideologisia toimia, jotka hankaloittavat hoitoonpääsyä entisestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-26T17:37:13,2022-10-26T17:43:05,Hyväksytty,1.1
2022_116_163,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_164,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvostamani ministeri Sarkkinen on ollut kovin ahkera, mutta tämän esityksen olisitte voineet jättää tekemättä. Mielestäni eduskunnan pitäisi tämä esitys hylätä. Hallituksen esittämä valtava Kela-korvausleikkaus on vastuuton: yhä useampi ihminen sysätään tylysti terveydenhuollon pitkään jonoon. Eduskunnan on budjettikäsittelyssä pysäytettävä tämä hallituksen ilmeisen ideologinen esitys, palveluiden heikentäminen tilanteessa, jossa hoitojonot ovat ennätyksellisen pitkät ja terveydenhuolto on jo vahvasti kuormittunut ja kriisiytymässä ja monin osin hoitohenkilöstöpula on valtava ja hoitohenkilöstö, koko sote-henkilöstö, on jaksamisessaan veitsenterällä. Mielestäni tämä esitys on hyvin kylmää politiikkaa, ja kyllähän tämä on myrkkyä pk-yrittäjille, ammatinharjoittajille. Esimerkiksi kuntoutus on hyvin pitkälle pk-yrittäjien, ammatinharjoittajien varassa, ja tässä nyt Kela-korvaukset poistetaan kokonaan fysioterapiasta.
Hallituksen talouspolitiikka on kyllä umpikujassa, kun nyt täällä käsittelyssä olevalla leikkausesityksellä etsitään epätoivoisesti puuttuvia euroja vanhusten palveluihin leikkaamalla sitten sairaiden palveluista muualta terveydenhuollosta. On käsittämätöntä, että runsaasta velanotosta ja rahanjaosta huolimatta hallituksen päävaalilupaus vanhusten palveluiden hoitajamitoituksesta on jäänyt rujosti ilman riittäviä määrärahoja, ja tässä sitten ollaan leikkaamassa terveydenhuollosta. Hoitojonoja pitäisi lyhentää ja hoitoonpääsyä edistää, mutta nyt hallitus toimii aivan päinvastoin. Kela-korvauksen leikkaaminen johtaa julkisten palveluiden kuormittumiseen entisestään, kun yhä useampi siirtyy yksityisestä palvelusta julkisen palvelun jonoon. Seurauksena on mitä ilmeisimmin palveluiden heikentyminen, julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvu ja todellakin henkilöstön lisäkuormittuminen julkisella sektorilla.
Tämä esitys, jonka on arvioitu asiantuntijoiden mukaan pahentavan hoitovelkaa ja vaikeuttavan hoitoonpääsyä, sai lausunnoilla odotetusti murskatyrmäyksen. Taisi olla SOSTE, joka ikään kuin vaaleanvihreää näytti mutta totesi myöskin, että pelkää palveluiden heikentyvän. Hallituksen omissakin lakiesityksen perusteluissa arvioidaan tämän esityksen lisäävän eriarvoisuutta ja yksityisten sairauskuluvakuutusten käyttöä. Eli tämä esitys murentaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme ja ajaa meidän terveydenhuoltoa kohti Amerikan mallia: yhä useampi ottaa yksityisen sairauskuluvakuutuksen. Siihen kaikilla ei ole varaa, ja se ei suinkaan ole kyllä se suunta, mihin kokoomuksen eduskuntaryhmä haluaa suomalaista terveydenhuoltoa viedä. Me haluamme ylläpitää verovaroin rahoitettua terveydenhuoltoa, jossa julkisella sektorilla on päävastuu mutta jossa voivat yrittäjät, yritykset ja ammatinharjoittajat tarjota reiluin pelisäännöin myöskin palveluita.
Koronan tuoman hoitovelan purkamiseksi ja julkisen terveydenhuollon kuormituksen keventämiseksi ja ylipäätään terveydenhuollon toimimiseksi pitäisi Kela-korvauksia päinvastoin nostaa ja ottaa laajemmin käyttöön myöskin palvelusetelit, niin että ihmiset saisivat tarvitsemansa hoidon. Mutta kyllä Kela-korvaus on ketterä väline, ja kuten täällä edustaja Räsänen sanoi: jos Kela-korvausta ei olisi, se pitäisi keksiä. Ja nyt kun se on, sitä ei pidä romuttaa, vaan päinvastoin sitä pitäisi nostaa.
Eriarvoisuus hoitoon ja palveluihin pääsyssä on todella suuri epäkohta maassamme, ja jotta me voimme turvata lakisääteiset palvelut yhdenvertaisesti kaikille, me tarvitsemme julkisen sektorin rinnalle kumppaniksi yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita, järjestöjä. Meidän pitää ottaa kaikki voimavarat käyttöön, ja on käsittämätöntä, että tilanteessa, jossa terveydenhuolto on kriisiytymässä, hallitus vähentää niitä toimia, joilla ihmiset palveluihin voisivat päästä. Jos katsotaan Kela-korvausta, niin se on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta.
Arvoisa puhemies! Totean, että Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akava, STTK ja SAK ovat todenneet, että korvausten poistaminen pahentaisi julkisten terveyspalveluiden saatavuusongelmia. Suuresti arvostettu SAK:n asiantuntijalääkäri Työläjärvi on vakavasti varoittanut Kela-korvauksen poiston katastrofaalisista seurauksista ja lausunut, ettei korvausta tulisi missään nimessä poistaa sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä. Ihmettelen, että te ette kuuntele asiantuntijoita. Tämä esitys on täysin tyrmätty. Tämä vaikeuttaa hoitoonpääsyä. Tästä kärsivät kaikkein eniten heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. En löydä yhtään perustelua tähän esitykseen, ja näyttää siltä, että vain tuo ideologinen asenne yrityksiä kohtaan saa sulkemaan silmät ihmisten hädältä ja siltä kriisin syventämiseltä, johon tämä esitys suomalaisen terveydenhuollon johtaa.
Arvoisa puhemies! Ilmeisesti käytössä oli viisi minuuttia?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Seitsemän.] Seitsemän minuuttia. — Sitten ehdin vielä sanoa tässä sen, mikä täällä on todettukin jo, että viime vuonna kaksi miljoonaa ihmistä käytti Kela-korvattuja terveydenhuollon palveluita ja Kela-korvaus on mahdollistunut noin 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille, eli se on hyvin yhdenvertainen, ja se on erityisen tärkeä vähävaraiselle. Usein sanotaan, että kun korvaus on noin pieni, niin eihän sillä ole mitään käyttöä, mutta voin sanoa, että naapurissani asuva eläkkeellä oleva sairaanhoitaja sanoi, että hän haluaa pitää itsestään huolta. Hän käyttää pienen eläkkeensä siihen, että hän voi saada niitä terveyspalveluita, joita hän tarvitsee. Hän käyttää myöskin yksityistä terveydenhuoltoa, ja ne korvaukset, joita hän on saanut, ovat tärkeitä hänen taloudellensa: parilla kympillä yksinäinen ihminen hankkii vaikka monen viikon ruuat. Se pitäisi nyt hallituksen ymmärtää, ja tuntuu, ettei ymmärretä ihmisten taloustilannetta, tämän korvauksen merkitystä.
Sanon lopuksi, että näyttää siltä, että hallitus ei ymmärrä suomalaisten arkea eikä sitä, mikä merkitys yrittäjien työllä ja yksityisellä sektorilla on suomalaisten mahdollisuuksiin saada tarvitsemansa palvelut. Joko tätä ei ymmärretä, arvoisa ministeri, tai sitten siitä ei piitata. Tosiaan moni käyttää yksityisen terveydenhuollon palveluita sen takia, kun ei muita palveluita ole saatavilla.
Lopuksi totean, että eihän tuo kymmenen miljoonaa euroa, [Puhemies koputtaa] joka ohjataan hyvinvointialueille kattamaan tämän esityksen isoa lommoa, tule riittämään. Se on aivan selvää, [Puhemies: Kiitoksia!] ja toivon, että ministeri sen myös itse myöntää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-10-26T17:43:09,2022-10-26T17:50:30,Hyväksytty,1.1
2022_116_165,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_166,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys Kela-korvausten alas ajamisesta on aivan hölmöläisten hommaa. Julkinen terveydenhuolto on vaikeuksissa: hoitoon pääsy takkuilee ympäri Suomen. Ukrainan sota on pahentanut tilannetta. Meille on tullut pakolaisia ja tulevaisuudesta ei ole tietoa. Sote-palvelujen siirto hyvinvointialueiden vastuulle ensi vuoden alusta lisää riskikerrointa palvelujen turvaamiselle entisestään. Tässä tilanteessa on järjetöntä vähentää Kela-korvauksia ja osittain ne myös täysin romuttaa. Kela-korvaukset ovat toimiva ja tehokas tapa tuottaa palveluita ja vähentää julkisen terveydenhuollon painetta, siksi korvauksia pitäisi mieluummin korottaa kuin poistaa.
Vaikka Kela-korvaus on nykyisin pieni, sillä on kuitenkin merkitystä. Esimerkiksi silmälääkärin tai gynekologin palveluja on käytännössä jokseenkin mahdotonta saada julkisesta perusterveydenhuollosta. Ikäihmiset tarvitsevat silmälääkäreitä: se on suurin käyttäjäryhmä näissä palveluissa. Ja gynekologin palvelut, onko tämä edes tasa-arvon mukaista? Monen naisen siis, jos haluaa saada gynekologin palveluita, on hankittava ne yksityisesti. En usko, että julkisesta terveydenhuollosta gynekologipalveluita on saatavissa, kuin vasta siinä vaiheessa, että on epäilys esimerkiksi syöpätaudista.
Myös lapsiperheille Kela-korvaukset ovat tärkeitä. Sairaan lapsen kanssa ei haluta mennä jonottamaan julkiseen terveydenhuoltoon, vaan hankitaan monesti apu yksityiseltä siitä riippumatta, onko perheellä vakuutusta vai ei. Tämä on tietenkin järkevää myös yhteiskunnan kannalta ja sairauspoissaolojen estämiseksi.
Olen aiemmassa työssäni tehnyt myös yksityisellä työtä ja voin kertoa teille, että siellä käy ihan tavallisia ihmisiä vastaanotolla: opettajia, hoitajia, bussinkuljettajia. Eivät he ole mitään varakasta väkeä, vaan ihan tavallista keskituloista tai alempituloistakin työntekijäryhmää, jotka eivät ole käyneet siellä työterveyshuollon asiakkaina vaan nimenomaan yksityisasiakkaina. He ovat valmiita sen verran satsaamaan kuitenkin itse siihen sairaanhoitoonsa, kun he tietävät, että yhteiskunta sitä myös vähän tukee ja että he saavat palvelun sujuvasti.
Myös työterveyshuollon piirissä olevia hakeutuu Kela-korvattaviin palveluihin, jos työterveyshuollon sopimus kattaa vain lakisääteisen minimitason, kuten usein on erityisesti esimerkiksi kunnallisilla työnantajilla. Työterveyshuolto yksityisellä puolella ei suoraan tarkoita sitä, että heillä olisi niin sanottu täysi kattaus, vaan siellä voi olla vain lakisääteiset työterveyspalvelut. Pidän sekä poliitikkona että lääkärinä tätä esitystä vastuuttomana ja hyvin arveluttavana.
Eduskunnassa oli myös parlamentaarinen työryhmä, joka käsitteli monikanavarahoitusta, ja sen työryhmän lausunto oli yksimielinen. On syytä odottaa, että hyvinvointialueet saavat ensin toimintansa kunnolla käytiin ennen kuin muita suuria muutoksia lähdetään edes pilotoimaan. No huh hei, tämä paperi heitettiin sen siliän tien roskiin, kun ideologia otti paikkansa hallituksessa.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2020 Kela rahoitti 90 miljoonalla Kela-korvauksia. Valtio saa kymmenen kertaa lääkärikäyntejä sillä summalla, mitä tällä hetkellä yksi käynti julkisessa terveydenhuollossa maksaa. Tässä tilanteessa, jossa meillä on mittavat hoitojonot, terveydenhuolto on kriisissä, henkilöstön saatavuus on erittäin suurissa vaikeuksissa, on suorastaan vastuutonta lähteä poistamaan Kela-korvauksia ja lisäämään painetta julkiselle terveydenhuollolle. Tällä toimenpiteellä ajettaisiin ne loputkin työntekijät pois sieltä julkiselta sektorilta.
Kela-korvaus on myös hyvin vähän byrokratiaa sisältävä, eli meillä on selkeä korvaussysteemi: korvaus menee Kelan kautta, ja suoraveloitus suoraan myös näiltä yksityisiltä lääkäriasemilta. Eli tämä ei kuormita julkista terveydenhuoltoa. Palvelusetelit on hyvä tapa, mutta se kuormittaa julkista terveydenhuoltoa. Se aiheuttaa siellä hallinnollista kuormaa toisin kuin Kela-korvaukset, ja sen takia tätä myös laajalti kannatetaan.
Tämä esitys poistaa myös fysioterapiasta saatavan korvauksen ja kaikki hoidot ja tutkimukset. Eikö hallitukselle ole työkyvyn ylläpitäminen tärkeää? Jotta meillä on työkykyisiä työntekijöitä, niin heitä tarvitsee myös pitää kunnossa.
Lausuntopalaute tästä esityksestä oli tyrmäävää. Jos oikeasti haluttaisiin kuulla asiantuntijoita, niin ministeri Sarkkinen ja hallitus vetäisivät tämän esityksen kokonaan pois eduskunnasta. Tällä ei saada aikaan mitään muuta kuin vahinkoa.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys pitää hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-10-26T17:50:36,2022-10-26T17:57:30,Hyväksytty,1.1
2022_116_167,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_168,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä, mitä täällä on ollut nämä viimeisimmät puheenvuorot, että yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksiahan olisi korotettava, eikä missään nimessä vähennettävä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti viime syksynä, vuosi sitten, parlamentaarisen työryhmän, jonka tavoitteena oli terveyspalveluiden monikanavarahoituksen purkaminen. Työryhmän yhtenä tehtävänä oli miettiä, mitä tapahtuu yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksille, niin kutsutuille Kela-korvauksille. Ennakolta tiedettiin, että osa eduskuntaryhmistä haluaa lopettaa Kela-korvaukset. Nykyhallitushan oli jo siinä vaiheessa... Kun oli tämä parlamentaarinen työryhmä, niin me tiesimme, että hallitusohjelmassa oli kirjaus, että on päätetty vähentää korvauksia.
Parlamentaarisen työryhmän loppumietintö julkistettiin sitten siinä ennen joulua. Me kokoomuksen edustajat ja kristillisdemokraattien edustaja jätimme tähän työryhmän mietintöön esityksen, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia korotettaisiin perus- ja erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuusongelmien ja koronapandemian aikaansaaman hoitovelan kasvamisen vuoksi.
Miksi Kela-korvauksia pitäisi korottaa eikä vähentää? Syy on aivan ilmiselvä. Koronan jäljiltä on kehittynyt esimerkiksi suun terveydenhuoltoon lähes kahden miljoonan potilaskäynnin palveluvelka vuonna 2020. Syöpärekisterin alustavien ennakkotietojen mukaan vuonna 2020 uusia syöpiä todettiin 1 200 tapausta vähemmän kuin aiempina vuosina, vaikka ennusteen mukaan syövät lisääntyvät koko ajan. Jokainen ymmärtää, että syöpien määrä ei ole vähentynyt — niitä vain ei ole vielä löydetty. Yli puoli vuotta jonottaneiden osuus kaihileikkausjonoissa ja polvien ja lonkkien tekonivelleikkauksiin on myös kasvanut. Niin ikään väestön kroonisten sairauksien hoitovelka on kasvanut ja monet diagnoosit viivästyneet. Hoitamattomana kun sairaudet pahenevat, ne aikaansaavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät kustannuksia entisestään.
Tämä parlamentaarinen työryhmä, josta mainitsin, ei onneksi päättänyt lopettaa Kela-korvauksia, vaikka sellainenkin pelko meillä vähän oli siellä, vaan päätyi mietinnössään ainoastaan seuraamaan sote-uudistuksen toimeenpanon edistymistä ja että ”palataan sitten”. Mutta miten kävikään? Hallituspuolueitten edustajat jättivät kertomatta, että he aikovat kuitenkin pitää kiinni siitä, mikä hallitusohjelmassa oli sovittu, eli että näistä Kela-korvauksista napataan hoitajamitoituksen rahoittamiseen. Siis todella te teette sen nyt ja toteutatte sen hallitusohjelman kirjauksen, vaikka te olette muuttaneet tätä ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen voimaantuloa. Ei nyt niitä rahoja tarvitsisi sieltä napata, kun meillä on todella vaikea tilanne.
No, en valitettavasti voi ajatella mitään muuta kuin että tässähän nyt ei ole järjen hiventäkään. En voi ymmärtää mitään muuta — tässä on ideologinen syy, miksi tämä tehdään. Tämä on tiedetty jo alun perinkin, ja nyt tämä ideologia alkaa olla jo terveydelle vaarallista.
Parlamentaarisen työryhmän mukaan tätä yksityisen sairaanhoidon korvausjärjestelmää ja sen rahoitusta voidaan tarvittaessa uudistaa vasta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on siirtynyt hyvinvointialueille ja on päästy hyvin käyntiin. Ja me todettiin yhteisymmärryksessä, että tässä yhteydessä voidaan vasta miettiä, mitä näille korvauksille pitää tehdä. Näin siis totesi parlamentaarinen työryhmä syvässä yhteisymmärryksessä, mutta mitä sitten tapahtuukaan — on perin erikoista, että te todella tuotte tänne esityksen, että nyt niitä Kela-korvauksia oikeasti sitten vähennetään, vaikka meillä perus- ja erikoissairaanhoidon saatavuudessa on ongelmia, tilanteessa, jossa sote on siirtymässä kunnilta hyvinvointialueille, eikä kukaan tiedä, miten tulevaisuudessa julkiset palvelut pelaavat. Hoitojonot ovat kasvaneet ja niin edelleen, kuten tuossa äsken totesin.
Sairaanhoidon Kela-korvauksia käyttää vuosittain noin kaksi miljoonaa suomalaista. Näiden vähentäminen kasvattaa hoitojonoja, kun merkittävä osa yksityisistä lääkäri- ja hammaslääkärikäynneistä siirtyy julkisten terveyspalvelujen piiriin. Muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä palkansaajien keskusjärjestöt Akava, STTK ja SAK vastustavat vahvasti monikanavarahoituksen purkamista ja Kela-korvausten poistamista ja vähentämistä. Järjestöjen mukaan korvausten poistaminen ja vähentäminen pahentaisivat julkisten terveyspalvelujen saatavuusongelmia sote-uudistuksen toimeenpanon kriittisenä ajankohtana.
Ja muistutan vielä senkin, mitä me kuultiin siellä parlamentaarisessa ryhmässä: Kela-korvausten merkityksestähän on tehty ihan väitöskirjatasoista tutkimusta, ja sekin tukee sitä, että Kela-korvaukset kannattaa säilyttää. Tästä on paljon tutkittua tietoa — kannattaisi, kun hallitusohjelmassakin vielä sanotaan tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko.
Elättelin jo välillä, arvoisa puhemies, toivetta siitä, että hallitus tulisi järkiinsä ja unohtaisi nyt tällä kertaa tämän ideologisen. Olin jo innostunut asiasta, ja lohduttelin jo, kun huomasin, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi oli jo sitä mieltä, että Kela-korvauksiahan pitäisi nostaa — minä jo taputin itsekseni käsiä. Mutta mitä vielä, kyllä se vain Markus Lohikin ideologiaan sortui. Elikkä tämä on aivan turha ja tyhmä teko tässä vaiheessa. Pitäisi katsoa Kela-korvauksia sitten, kun mennään sinne hyvinvointialueille ja saadaan pari vuotta siihen, rullaako se vai eikö rullaa. Ja minun mielestäni silloin, kun ideologia alkaa olla terveydelle vaarallista, pitäisi hälytyskellot soida. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-10-26T17:57:36,2022-10-26T18:03:47,Hyväksytty,1.1
2022_116_169,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_170,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. On syytä muistaa, että näitä yksityisen hoidon Kela-korvauksia on leikattu myös edellisten hallitusten toimesta, ja sieltä myös voimme arvioida näitä asiakassiirtymiä, jotka eivät ole olleet kovin mittavia. Jatkossa lääkärikäyntien käyntikorvaus olisi noin kahdeksan euroa ja suun terveydenhuollon korvauksiin ei tehdä muutoksia.
Kela-korvausten taso on siis aiempien leikkausten jälkeen jo nyt varsin pieni, keskimäärin noin 14 prosenttia. Näin vaikka reilun satasen lääkärikäynnistä on saanut korvausta parikymppiä. Monille pienituloisimmille suomalaisille jo nyt hyvin matala korvaustaso ei ole mahdollistanut yksityisten palveluiden käyttöä. Pienituloisten kannalta olennaisinta on hoitoonpääsy julkisessa terveydenhuollossa, jossa asiakasmaksuja säädellään lailla.
Myös julkisesti järjestetyssä terveydenhuollossa yksityisiä palveluita voidaan käyttää ja käytetäänkin palvelusetelien ja ostopalveluiden kautta, ja näen, että tämä tapa hyödyntää yksityistä terveydenhuoltoa on tasa-arvoisempi tapa, kun asiakasmaksut ovat säänneltyjä. Perusterveydenhuollon hoitotakuuta ollaan juuri säätämässä, ja sen on tarkoitus parantaa perusterveydenhuollon hoitoonpääsyä, ja siihen suunnataan myös ihan mittavasti varoja. Hyvinvointialueet voivat järjestää nämä palvelut sitten itse tai ostaa palveluita yksityisiltä. Pienituloisten ja myös terveydellisen tasa-arvon kannalta on olennaista, että julkinen terveydenhuolto ja hoitoonpääsy siellä saadaan kuntoon.
No, miksi tämä esitys nyt annetaan? No siksi, että me saamme lisää rahaa hyvinvointialueille palveluiden järjestämiseen. Näitä säästettyjä varoja siis siirretään vahvistamaan hyvinvointialueiden rahoituspohjaa.
No, onko kyse ideologisesta politiikasta? [Juha Mäenpää: On!] Huomautan, että myös kokoomuksen ollessa hallituksessa näitä Kela-korvauksia on leikattu, eli voinette suunnata kysymyksen myös itsellenne, sillä samalla asialla tässä on oltu aikaisemminkin.
Parlamentaarinen ryhmä ei työssään ottanut kantaa korvausten tasoon tai näihin tiedossa olleisiin leikkauksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-10-26T18:03:51,2022-10-26T18:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_116_171,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_172,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 13 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_173,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä lakiesitys 237/2022, ja siinä esityksen pääasiallinen sisältö on, että muutetaan sairausvakuutuslakia. Tässä on tämmöinen hyvin vasemmistosävytteinen ideologia, että halutaan viedä yksityisiltä lääkäri- ja terveydenhuollon toimijoilta Kela-korvaus kokonaan pois vähän alasta riippuen.
On vaikea käsittää, että tämä hallituksen esitys tehdään juuri nyt, samanaikaisesti kun terveydenhuolto käy läpi isoa muutosta. Terveydenhuolto muuttuu sillä tavalla, että alueet on jaettu hyvinvointialueisiin, ja nämä näyttävät hyvin vahvasti siltä, että se on taas ollut keskustalaista ideologiaa ja sillä on pyritty siirtymään tämmöisiin maakuntamalleihin ja on haluttu turvata keskustan kannatusta heidän voimakkailla alueillaan, elikkä tämmöinen vasemmistohallituksen ideologinen muutos on kyseessä.
Hallitus on päättänyt kevään 2020 kehysriihessä, että yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia leikataan 64 miljoonaa euroa vuoden 2023 alusta. No, tämä ei varmasti tule helpottamaan terveydenhuollon alaa, joka kärsii jo nyt ruuhkista, työntekijäpulasta ja tästä hoitajien pakkorokotuslaista, jolla hallitus on jo sitä kurjistanut, ja toivon, että se lakkaisi hyvin nopeasti eikä sitä jatkettaisi ensi vuonna.
Mutta poimin täältä vähän näitä ehdotuksia. Itse koen negatiivisena esimerkiksi sen, että fysioterapiaa, sädehoitoa ja sytostaattihoitoa sairaanhoitotoimenpiteinä ei enää korvattaisi yksityisellä puolella. Eli hoidon ja tutkimuksen korvaukset poistuisivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, ja niitä poikkeuksia ovat hammaslääkäri, psykiatrian erikoislääkäri sekä suu- ja leukakirurgian erikoislääkärien määräämät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, jotka säilyisivät korvattavina, mutta sitten on paljon muita, jotka jäävät pois.
Lausuntopalautteesta sen verran, että suurin osa lausunnonantajista vastusti esitettyjä säästöjä yksityisen sairaanhoidon korvauksiin tai suhtautui niihin hyvin kriittisesti. Useiden lausunnonantajien mukaan korvauksia tulisi ennemminkin korottaa vastauksena tähän hoitovelkaan. Edustaja Risikko tuossa juuri kertoi esimerkin, kuinka paljon on esimerkiksi hammashoidosta syntynyt korona-aikana hoitovelkaa.
Suomen Yrittäjät on lausunut seuraavasti: ”Tällä erää julkinen sektori on kuormittunut sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Tästä syystä Suomen Yrittäjät vetoaakin hallitukseen ja toivoo, ettei tätä muutosta viedä läpi. Tämä tulee kasvattamaan kustannuksia, vaikeuttamaan hoitoon pääsyä sekä vähentämään yritysten määrää Suomessa.”
Lääkäripalveluyritykset ry on lausunut seuraavasti: ”Jos sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksia eli Kela-korvauksia leikataan esitetyllä tavalla, hakeutuu osa palveluntarvitsijoista julkisen sektorin asiakkaaksi. Tämä aiheuttaa sen, että julkisen sektorin palvelukysyntä sekä jo nyt ylipitkät hoitojonot ja ‑velka kasvavat entisestään.”
Suomen Silmälääkäriyhdistys sekä Lääkäriliiton silmälääkärien alaosasto ovat nostaneet esiin, että raportin esittämä arvio siitä, että merkittäviä potilassiirtymiä ei tulisi, on epärealistinen. Siirtyvien potilasmäärien vuoksi on oletettavaa, että arvioidut säästöt muuttuvat kustannuksiksi. Taustaraportti monikanavarahoituksesta loppuu oudosti toteamukseen, että korvausten lopettaminen lisäisi kysyntää optikolla, ja kuitenkin ihan oikeasti silmäsairaiden lainmukainen oikea tutkimus- ja hoitopaikka on lääkärin vastaanotto eikä optikko. Lainsäädännön mukaan optikko ei voi itsenäisesti edes tutkia silmäsairautta potevaa tai sellaiseksi epäiltyä, eikä heillä ole koulutusta ja osaamista sellaiseen.
Sitten tämä koskee myös maaseutua vahvasti. On oletettavaa, että korvausjärjestelmän lopetus karsii palveluita syrjäseudulta entisestään ja keskittää ne suurimpiin asutuskeskuksiin.
Vielä huomiona tämä yhteenveto: ”Esityksellä ei tulla todennäköisesti saavuttamaan sillä tavoiteltuja säästöjä, vaan se tulee todennäköisesti johtamaan täysin päinvastaiseen lopputulokseen. Hoitotakuun kiristymisen seurauksena ennakoitua merkittävästi enemmän aikaisemmin yksityistä terveydenhuoltoa käyttäneitä potilaita hakeutuu julkiseen terveydenhuoltoon, joka ruuhkautuu. Tämän seurauksena palveluita joudutaan hankkimaan yksityiseltä sektorilta palveluseteleillä, mikä on yhteiskunnalle kalliimpaa kuin Kela-korvausten maksaminen olisi.” — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T18:19:37,2022-10-26T18:26:37,Tarkistettu,1.1
2022_116_174,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_116_175,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken ministeri Sarkkinen esitteli pari hyvää hallituksen esitystä, mutta nyt ei osunut kohdalleen kyllä sanonta ”ei kahta ilman kolmatta”, koska tilanne on se, että tämä esitys on kyllä oikeasti, voisiko sanoa, melkein luokaton.
Tässä ehkä haetaan sitä, että yksityiseltä puolelta saataisiin siirrettyä hommat julkiselle puolelle, mutta ei ajatella yhtään sitä, että tuskinpa henkilöstö tulee siirtymään. En jaksa uskoa, että yksityisen puolen hoitajat lähtevät siirtymään isommissa määrin enää takaisin julkiselle puolelle, ja se tarkoittaa sitä, että he hakeutuvat sitten mieluummin ihan toisiin töihin. Kun tilanne on se, että meillä on huutava pula tällä hetkellä hoitohenkilökunnasta muutenkin, niin tällaisilla jutuilla me ei tehdä muuta kuin aiheutetaan vain huomattavasti ongelmia tähän saatavuuteen.
Täällä on aika moni edustaja tuonut esiin ideologiset syyt, ja en voi välttyä siltä samalta ajatukselta, koska en löydä, en vain löydä millään sitä juttua, mikä tässä on niin kuin se järki, miksi lähdetään tällaista hommaa tekemään. Kela-korvaus on kuitenkin toiminut Suomessa todella pitkään ja todella hyvin. Enemmänkin sen Kela-korvauksen suuruus ei aina ole välttämättä ollut sitä tasoa, mitä sen pitäisi olla, mutta siinäkin tietysti on taloudelliset ongelmat, että mitä tahansa se ei voi olla.
Pakko on ihmetellä, miten tällainen esitys oikeasti todellakin tähän saliin tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-26T18:26:39,2022-10-26T18:28:41,Hyväksytty,1.1
2022_116_176,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_177,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esittämä Kela-korvausten leikkaaminen 64 miljoonalla eurolla johtaa kasvaviin hoitojonoihin ja vaikeuttaa ennen kaikkea pienituloisten, pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden henkilöiden mahdollisuuksia päästä oikea-aikaiseen hoitoon. Esitys Kela-korvausten leikkauksesta myös tilanteessa, jossa meillä on Suomessa mittavat hoitojonot, henkilöstö on ollut erittäin suuren työkuorman alla ja henkilöstön saatavuus on vaikeutunut, on yksinkertaisesti järjetön ja vastuuton. Myös poliittisilla päättäjillä pitää olla vastuu niistä lakiesityksistä, mitä antaa, ja tällaisessa terveydenhuollon kriisin tilanteessa, missä me tällä hetkellä olemme, tämä esitys pahentaa entisestään tilannetta julkisessa terveydenhuollossa.
Jos menette kysymään keneltä tahansa julkisessa terveydenhuollossa olevalta sote-työntekijältä, mitä mieltä he tästä ovat, niin ette varmasti halua edes kuulla sitä vastausta. Tämä ei saa lainkaan ymmärrystä. Se ajatus, että jotenkin työntekijät siirtyisivät sitten sieltä yksityiseltä julkiseen terveydenhuoltoon, on aivan absurdi. Käytännössä ihmiset jäävät ilman hoitoa.
Meillä on esimerkiksi naistentautien ja synnytyksen gynekologien vastaanottokäyntejä melkein 400 000 vuodessa yksityisellä sektorilla, silmätaudeissa vähän alle 500 000, ja nämä ihmiset eivät ole mitään varakkaita ihmisiä. Suurin osa heistä on eläkeläisiä, vähävaraisia, keskituloisia. He maksavat siitä itse suurimman osan, mutta yhteiskunta tulee edes vähän siinä vastaan, ja he eivät ole kuormittamassa julkista terveydenhuoltoa. Toki näitä silmälääkäri- ja gynekologipalveluita ei julkiselta terveydenhuollolta edes saisi.
Tässä samaan aikaan, kun tämä esitys on annettu eduskunnalle, käsittelemme myös esitystä rajat ylittävästä terveydenhuollosta. Eli hallitus on antanut esityksen, että jos menet hakemaan ulkomailta hoitoa, valtio maksaa viulut yksityisellä toteutetusta hoidosta esimerkiksi Virossa tai Ruotsissa, mutta Suomessa et saa yksityisellä käynnistä yhtään mitään. Onko tämä kansalaisten yhdenvertaisuutta, kysyn vain.
Aika on lopussa, mutta lisään vielä, kun täällä kritisoitiin, että on aikaisemmin leikattu Kela-korvauksia. Näin on, mutta se oli tilanteessa, jossa tiedettiin, että meillä oli tulossa sote-muutos, joka sisältää valinnanvapauden elementit, että ihmisillä on mahdollisuus valita yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Mutta nyt tässä sote-uudistuksessahan sitä mahdollisuutta ei ole. Parlamentaarinen työryhmä oli nimenomaan sitä mieltä, että Kela-korvauksiin ei kannata nyt koskea tässä isossa sote-muutoksessa, ei edes pilotoida, koska tämä sisältää niin suuria riskejä. Toivottavasti tämä esitys ymmärretään vetää eduskunnasta pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+13.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-10-26T18:28:41,2022-10-26T18:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_116_178,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 25/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Laakso. — Mikrofoni. [Sheikki Laakso: Anteeksi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_116_179,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen todellakin huolissani siitä, eikö oikeasti tämän hallituksen touhuja saada millään muilla tavoin taloudellisesti kannattamaan kuin veroja nostamalla. Tässä jätelain verohommassakin tämähän on täysin perusteeton ratkaisu nostaa jäteveroa näillä syillä, mitä täällä puhutaan, niin kuin tämä nyt jollain tavalla avittaisi kierrätyksen parantamista tai ei. Tälläkin hetkellä, ilman tällaisen veron nostamista, kaikki kierrätykseen menevä tavara kierrätetään ja lajitellaan ja niistä tehdään mahdollisimman halpoja niin sanotusti — elikkä kaikki, mikä saadaan hyödynnettyä sillä tasolla, että se pystytään myymään, ja ne tuotteet, joilla ei ole positiivista arvoa, sitten siinä vaiheessa kategorisesti jaotellaan ja lajitellaan niihin tuotteisiin, missä on kaikkein halvin kustannus päästä niistä eroon. Ei tällainen jätevero ole mitään muuta kuin rahan pumppaamista tähän pohjattomaan kaivoon ilman minkäännäköisiä perusteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-26T18:07:11,2022-10-26T18:08:35,Hyväksytty,1.1
2022_116_180,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_181,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä tuohon Sheikin näkemykseen. Elikkä tämä jäteveron nostaminen — minun mielestäni tässäkin on ehkä semmoista ideologista juttua takana, kuten edellisessä pykälässä, kun puhuttiin aivan muusta asiasta. Nyt jollakin lailla olen huolissani ja uskon, että tästäkin kärsivät enemmän nämä yksityiset yrittäjät, joilla on oikeasti ollut kierrätysalaan semmoinen parempi ote sillä tavalla, että he ovat pyrkineet etsimään ratkaisuja, miten päästään jätteestä eroon ja miten hyvin ne saadaan hyödynnettyä.
Haluan nyt tästä yhden esimerkin kertoa. Olen käynyt tutustumassa — taitaa olla moni muukin kansanedustaja käynyt tutustumassa — yhteen kierrätysalan firmaan, voisi sanoa, jäteyritykseen, joka hyödyntää muovin ja on pyrkinyt tekemään ympäristöystävällistä ratkaisua. He ovat minun mielestäni edelläkävijöitä tässä kierrätyksessä ja sitä kautta myöskin edistäisivät tätä vihreää siirtymää. Mutta jotenkin vain tuntuu, että tämä yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa jätteetkin pyritään sosialisoimaan kunnallisten yritysten omaisuudeksi ja estämään näitä yksityisiä yrityksiä kierrättämästä niitä tehokkaammin — minä en ymmärrä, miten tämä on Suomessa tällä hetkellä mahdollista.
Tässä varmaan käy niin, että jäteveron turvin sosialisoidaan yhä enemmän näitä jätteitä ja poltetaan ne jossakin yhteiskunnan laitoksissa lämpöenergiaksi, vaikka niistä pystyttäisiin tekemään paljon hyödyllisempiä tarvikkeita ja tuotteita, uutta muovin raaka-ainetta tai polttoainetta. Tämä on valitettavaa, että tämä kehitys minun silmissäni menee koko ajan taaksepäin sillä tavalla, että kierrätysasteemme heikkenee. Minä uskon, että jos me oikeasti annettaisiin mahdollisuus näille suomalaisille kierrätysalan innovointiyrityksille, niin me päästäisiin varmaan Euroopan unionin muoviveroista ja muista eroon, ja tästä kiittäisivät ihmiset ja ihmisten lompakot ja myöskin luonto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-10-26T18:08:37,2022-10-26T18:11:31,Hyväksytty,1.1
2022_116_182,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_116_183,116/2022,2022-10-26,14.00,18.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 185/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpään äskeinen puheenvuoro kirvoitti ottamaan vielä uuden puheenvuoron ja kertomaan tästä ongelmasta, mikä tällä hetkellä meillä on huomattavasti suurempikin. Meillä on tällä hetkellä jätteenpolttolaitoksia Suomessa tarjontaan nähden aivan liian paljon, eli tässä todennäköisesti joudutaan Etelä-Suomesta ensi vuonna joku näistä laitoksista sulkemaan.
On sanomatta selvää, että tällä hetkellä jokainen kierrätyksen parissa pyörivä, oli se sitten yksityinen tai kunnallinen jäteyhtiö, koettaa saada sen poltettavan tavaran eroon siitä kaatopaikkajätteestä ja, juurikin niin, aivan vapaaehtoisesti ilman minkäännäköistä ylimääräistä veroa. Tällä verolla ei ole minkäännäköistä ohjaavaa keinoa, koska sinne kaatopaikoille ei tälläkään hetkellä viedä samalla lailla kuin, kuten ehkä jotkut luulevat, 80-luvulla, kun kaikki vain kipattiin, vaan kyllä totuus on tällä hetkellä, että se määrä, mitä enää menee niin sanotusti penkalle, on niin olematon määrä, että sitä me ei pystytä millään verolla ohjaamaan. Meidän ainoa mahdollisuus on vaikka tässäkin tapauksessa kehittää joitain uusia ratkaisuja näihin asioihin tai muuttaa lainsäädäntöä, että niitä voidaan hyötykäyttää paremmin, mutta ei tämmöisellä verolla. Tämä verottaminen tässä kohtaa on aivan järjetöntä. Sillä ei siihen tavoitteeseen päästä — ainoastaan lisäkulua alalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_116+2022+15.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-26T18:11:31,2022-10-26T18:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_117_1,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Toivon, etteivät välihuudot häiritse tätä varsinaista kyselytunnin keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_2,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Edustaja Sheikki Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_3,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Polttoainehinnat ovat edelleen huimalla tasolla. Vaikka pahin piikki on toistaiseksi taltutettu, hinnat jäivät silti kahden euron paikkeille per litra, jopa ylikin. Muiden energiahintojen ohella tämä vaikuttaa merkittävästi kuluttajahintoihin ihan jo siksi, että esimerkiksi ruoka tulee kauppoihin kumipyörillä. Jotta suomalaisten ahdinko olisi vielä kurjempaa, on polttoainevero nousemassa vuodenvaihteessa hallituksen päätöksellä lisää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — Kyllä, kuulitte oikein. — Jotta Suomen konkurssi olisi lopullinen, ehdottaa hallituksen kanssa kaveeraava niin sanottu ilmastopaneeli, että Suomi ottaa käyttöön polttoaineiden päästökaupan. Vaikutus polttoaineen hintoihin olisi jopa useita kymmeniä senttejä per litra. [Sanna Antikainen: Ai kamalaa!] Perussuomalaiset vastustavat jyrkästi molempia toimia. Arvoisa hallitus, erittäin helppo kysymys: tyrmäättekö te päästökaupan ja perutteko polttoaineveron korotukset?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T16:00:51,2022-10-27T16:02:01,Hyväksytty,1.1
2022_117_4,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_5,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on toki sitoutunut ilmastotoimiin, ja näin on tehty myös Euroopan unionin tasolla. Olen ymmärtänyt ilmastopaneelin avauksen niin, että he esittivät tulevalle hallitukselle pohdittavaksi, olisiko tällainen kansallinen päästökauppa jonkinlainen keino. Tästähän on keskusteltu Suomessakin, mutta itse asiassa myös EU-tasolla valmistellaan tätä liikenteen päästökauppapuolta. On selvää, että eri sektoreiden päästöt täytyy ottaa huomioon eri puolilla, mutta mehän teemme myös hallituksena töitä sen eteen, että esimerkiksi pienituloisimmat eivät joutuisi kärsimään polttoaineiden hintojen noususta, ja sen takia tehdään panostuksia vaikkapa sosiaaliturvan puolella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-27T16:02:01,2022-10-27T16:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_117_6,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_7,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei siis selkeästikään tule suomalaisille helpotusta energiakriisiin hallitukselta. Ilmaston kurjistamisen edessä ollaan valmiita laittamaan talous kyykkyyn ja suomalaiset rahattomiksi, ja tilanteessa, jossa Euroopassa on vielä sota. Tämä on käsittämätöntä, oikeasti. 
En edellisessä kysymyksessä ehtinyt mainita, että myös EU kaavailee omaa päästökauppaansa polttoaineisiin. Tämän vaikutus olisi toistakymmentä senttiä litralle. Hallitus ei varmasti ole tässäkään pitämässä suomalaisten puolta, sillä hallituksen vihervasemmistolainen ilmastofanaattinen linjaus on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästöt kyllä kieltämättä pienenevät, kun kellään ei ole varaa enää käydä töissä. Luuletteko, että täällä huvikseen ajallaan autolla näillä hinnoilla — näillä hinnoilla siis? [Puhemies: Kysymys!] Teidän politiikallanne ei ole enää töitä eikä yrityksiä. Hyvä hallitus, aiotteko mitenkään alentaa polttoaineiden hintoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T16:02:51,2022-10-27T16:04:05,Hyväksytty,1.1
2022_117_8,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_9,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kysymyksistä. — Luin tänä aamuna, että puheenjohtaja Purra vaati minulta, että olisin tämän aikeen päästökaupasta selkeästi ja välittömästi kumonnut. Joudun vähän ihmettelemään sitä, koska saman tien kello 7.30 julkaisupäivänä suorassa tv-lähetyksessä sanoin kolmeen kertaan, laskujeni mukaan, että päästökauppaa ei tule, päästökauppaa ei tarvita. Ja miksi ei tule? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Siksi, että me saavutamme edellisen hallituksen meille antaman 2030 liikennepäästöjen puolittamistavoitteen jo muilla keinoin. Kaikkein tärkeimpänä keinona on liikenteen sähköistyminen, joka etenee paljon aiottua nopeammin. Viime kuussa ensirekisteröidyistä autoista jo yli 40 prosenttia oli sähköautoja. Itse asiassa täyssähköautoja oli enemmän kuin perinteisiä bensa-autoja. Kun tämä tulee jokaiselle suomalaiselle autoilijalle 10—15 vuoden sisällä joka tapauksessa eteen, niin vaihtoehdot, [Puhemies koputtaa] sähkö, biokaasu, etanoli, ovat varteenotettavia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-27T16:04:09,2022-10-27T16:05:15,Hyväksytty,1.1
2022_117_10,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_11,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministerien Ohisalo ja Harakka vastaukset tähän aiheeseen liittyen olivat keskenään ristiriitaiset, joten otaksun, että hallituksella on jälleen uusi ongelma.
Joka tapauksessa suomalaisille riittää tämä ilmastoyltiöpäisyys. Eniten heitä huolettavat nousevat hinnat. Euroopan investointipankin julkaiseman tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaa hidastaa liian kunnianhimoista eli liian nopeaa ja kallista ilmastopolitiikkaa. Myös perussuomalaiset kysyi asiasta Kantarin gallupissa kansalaisilta. Puolet suomalaisista on selvästi sitä mieltä, että hiilineutraalisuustavoitteen pitää nyt joustaa. Samalla kansalaisten halu maksaa ilmastotoimista on entisestään pienentynyt. Yli 70 prosenttia suomalaisista on valmis maksamaan korkeintaan kymmenen euroa kuukaudessa lisää edistääkseen ilmastotoimia, melkein joka kolmas ei euroakaan. Rahat on loppu. Tämä sumutus ei enää käy. Ette voi jatkaa tällä tiellä. Kaikki hintoja nostavat [Puhemies koputtaa] toimenne pitää perua. [Puhemies: Kysymys!] — Hyvä hallitus, miten aiotte toimia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-27T16:05:17,2022-10-27T16:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_117_12,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_13,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se tosiasia, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurin uhka, ei valitettavasti poistu edes sodan, edes tämän energiakriisin myötä, vaan se on tosiasia, [Jani Mäkelän välihuuto] joka meidän pitää täällä tunnustaa. Meidän kaikkien pitää toimia sen eteen, että me voimme hillitä ilmastonmuutosta ja että voimme varmistaa tuleville sukupolville kestävämmän tulevaisuuden. Ja meidän päättäjien, tämän ajan päättäjien, tehtävä on varmistaa, että päästöjä saadaan leikattua, pienennettyä, niin että meillä on elinkelpoinen planeetta tulevaisuudessakin. Mielestäni tämä on selvä asia, ja hallitus tekee vastuullista politiikkaa tältä osin.
Mutta meidän intressissämmehän on tietenkin myös varmistaa se, että ei vain Suomessa vaan myös muualla tehdään, ja sen vuoksi EU-tasolla on valmisteltu erilaisia toimenpiteitä, esimerkiksi tätä päästökauppaa, joka on jo energiasektorilla, mutta nyt sitä siis valmistellaan esimerkiksi liikenteen ja asumisen osalta. Siinä on vielä paljon työtä tehtävänä. Mutta on meidän suomalaisten etu, että näitä toimia tehdään kaikkialla — näitä ei tehdä vain Suomessa, vaan näitä tehdään kaikkialla EU-alueella ja näitä tehdään myös globaalisti — [Puhemies koputtaa] koska yksin emme pysty ilmastonmuutosta tietenkään torjumaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Sen sijaan meidän pitää varmistaa, että muutos on oikeudenmukainen ja esimerkiksi pienituloisten asemaa helpotetaan tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:06:27,2022-10-27T16:07:41,Hyväksytty,1.1
2022_117_14,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_15,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaiset ovat suomalaisten autoilijoiden puolella. Me pidämme näitä yli kahden euron litrahintoja nyt aivan liian korkeina ihmisille ja kansalle, jonka täytyy saada liikkua pitkien välimatkojen maassa.
Katsoin tuossa tilastoa, ja diesel on ollut itse asiassa viime kuukaudet jälleen kalliimpaa kuin bensiini. Siitä huolimatta hallitus on tehnyt päätöksen nostaa dieselin verotusta. On käsittämätöntä, että vaikka olisi kyse ilmastoposeerauksesta ja näistä tämmöisistä maailmaa syleilevistä ajatuksista, niin nostetaan jatkuvasti autoilun veroja. Haluankin kysyä liikenneministeri Harakalta: Miksi te luovutte parafiinisen dieselin polttoainetuesta? Miksi te kuritatte dieselautoilijoita entisestään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-10-27T16:07:43,2022-10-27T16:08:40,Hyväksytty,1.1
2022_117_16,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_17,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä varsin teknisluontoinen asia on sovittu jo hallitusohjelmassa aikoinaan. [Välihuutoja]
On ehkä tärkeää huomata se, että tämän hallituksen tekemät päätökset ilmaston suhteen eivät ole vaikuttaneet polttoaineen hintaan. Voimassa ovat edellisen hallituksen ratkaisut, ja itse asiassa tämä hallitus joutui tinkimään edellisen hallituksen ilmastokunnianhimosta siltä osin, että jouduimme tätä jakeluvelvoitetta alentamaan pitääksemme polttoaineen hinnan kurissa, ja polttoaineen hinta on nyt hiukan laskenut tästä huipustaan.
Me olemme itse asiassa selvittäneet vastuullisesti näitä ilmastotoimien, EU-toimien, hintalappuja, ja se on vastuullista toimintaa. Se on sellaista toimintaa, joka toimii myöskin varoituksena siltä osin, mikä on tämä meidän kansallinen tavoitteemme. Ja ilman tällaista tutkimustoimintaa emme olisi esimerkiksi pystyneet vaikuttamaan siihen, että talvimerenkulku otetaan Euroopan parlamentissa huomioon [Puhemies koputtaa] semmoisella tavalla, joka on Suomen etujen mukaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-27T16:08:40,2022-10-27T16:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_117_18,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitos. — Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_19,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minulla ainakin on aika selkeä ja hyvä käsitys siitä, että liikkuminen Suomessa omalla autolla maksaa tällä hetkellä erittäin paljon, ja erityisen paljon se maksaa kuljetusalalle, ja se välittyy myös hintoihin, aivan kuten kysyjä sanoi. Perussuomalaiset ovat aivan oikeassa tämän huolensa suhteen. Ja kyllä, tämä on maa, jossa on pitkät välimatkat ja jossa omia autoja tarvitaan jatkossakin. Sen vuoksi hallitus on tehnyt päätöksen, johon ministeri Harakka jo viittasi: me olemme alentaneet niin kutsuttua sekoitevelvoitetta, joka laskennallisesti on alentanut bensiinin hintaa noin 12 sentin verran litralta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Lisäksi me olemme tukeneet työtä ja työn tekemistä tässä maassa niin, että verotuksen työmatkavähennystä ollaan parannettu.
Ja, arvoisat perussuomalaiset, jos oikein ymmärrän, te ajatte tässä nyt sitä, että pitäisi alentaa bensaveroa. Tiedättekö, miten kävi Ruotsissa ja Saksassa, joissa valittiin tämä tie? Molemmissa maissa, hyvät perussuomalaiset, hinnat nousivat — bensapumpulla hinnat nousivat noiden hallitusten päätösten jälkeen. [Puhemies koputtaa] En halua Suomeen samaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-27T16:09:54,2022-10-27T16:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_117_20,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_21,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jos en nyt väärin kuule tuolta taustalta, niin silti siellä polttoaine on halvempaa... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Kukas sammutti mikrofonin? Sieltä varmaan vasemmalta, kun kuuluu kovin ”ei ei”. [Välihuutoja — Sheikki Laakso: Se olin minä!] 
Haluan nyt tuoda esille sen, että ministeri Harakka, te sanotte teknisluontoisiksi esityksiänne. Ihmiset laittavat meille jatkuvasti viestiä, että ei ole varaa pumpulla enää tankata. Älkää viitsikö väheksyä ihmisiä. Eivät he tyhmiä ole siellä. Tänään Vihdistä Kari otti minuun yhteyttä siitä, miten tämä voi olla mahdollista, että diesel maksaa enemmän kuin tavallinen polttoaine, ysivitonen ja ysikasi, ja lisäksi hän maksaa satoja euroja käyttövoimaveroja vuodessa. Mitä te aiotte tehdä tälle? Vastatkaa nyt. Edustaja Tavio kysyi teiltä, mitä te teette, ja ette vastannut mitään muuta, kuin että teknisluontoista näpertelyä, ja syytitte edellisen kauden hallitusta. En ymmärrä sitä lainkaan. Te olette vastuussa nyt. Nyt kertokaa: miten te autatte niin Karia kuin Kaijaa siellä arjessa? Heillä ei ole rahaa. Älkää vastatko, että teknisluontoisia esityksiä, tai syyttäkö edellistä hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-10-27T16:11:02,2022-10-27T16:11:08,Hyväksytty,1.1
2022_117_22,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_23,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia, johon edustaja Meri viittaa, on todennäköisesti hallituksen ratkaisu parafiinisen dieselin verotuesta, jonka vaikutus ensi vuonna on laskennallisesti kaksi senttiä litralta. Kyllä ymmärrän, että siitä varmasti autoilijat voivat pahastua, mutta katson oikeudekseni kertoa, että vastineeksi sille olemme lisäksi tehneet äsken mainitsemani jakeluvelvoitteen alentamisen, joka laskennallisesti vaikuttaa siellä bensapumpuilla sen noin 12 senttiä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 
Joudun myös toteamaan, että tämä ilmiö on ympäri maailmaa totta. Se koskee kaikkia Euroopan maita. Liikkuminen on kallista nyt kaikkialla, ja meillä se tietysti sattuu erityisen paljon. Taustalla on öljyn maailmanmarkkinahinta, ja tämän kaiken taustalla on sota, jonka loppuminen on meidän ensisijainen tavoitteemme. 
Kyllä, tunnistan kuluttajien tuskan — täällä on viitattu myös pienituloisten pärjäämiseen, johon hallitus on tehnyt ratkaisuja — ja myönnän avoimesti tämän, mihin edustaja Meri viittaa: [Puhemies koputtaa] se on kahden sentin kokoinen asia. [Puhemies: Kiitoksia!] Kuluttajalle iso, mutta taustalla ovat myös hallituksen aiemmat päätökset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-27T16:12:19,2022-10-27T16:13:31,Hyväksytty,1.1
2022_117_24,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisat edustajat! Nyt pyydän, että hillitään kuitenkin kielenkantaa silloin kun toiset puhuvat, jotta saadaan keskustelu menemään niin, että kuullaan, mitä jokainen puhuu vuorollaan. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_25,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöasiat ovat tärkeitä, ja minä olen kyllä ihan varma, että suuri osa suomalaisista suhtautuu varsin vastuullisesti ympäristöpolitiikkaan. Mutta kyllä se on myöskin niin, että ei sellainen ihminen, jolla on semmoinen keskivertosuomalainen auto, ehkä neljän—viiden tonnin bensa-auto tai dieselauto, halua kuulla sitä viestiä, että siirtykää nyt 20 000—25 000 euroa maksavaan sähköautoon. Ei heillä ole siihen mahdollisuutta, se on realiteetti, ja minä ymmärrän hyvin, että ne ihmiset ottavat sen viestin hyvin vakavasti, että heitä ikään kuin syyllistetään siitä, että he eivät ole nyt mukana näissä ympäristötalkoissa. [Satu Hassi: Kuka syyllistää?] Eli on ymmärrettävä se, että vaikka halutaan tätä ympäristöasiaa viedä eteenpäin, niin kansan sietokyvyllä on myös rajansa, ja tämä asia on ymmärrettävä. Kysyn: sanotteko te nyt selkeästi ”ei” sille, että ei tule kotimaista päästökauppaa eikä sitä kautta nouse 34 senttiä litrahinta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-10-27T16:13:43,2022-10-27T16:14:52,Hyväksytty,1.1
2022_117_26,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_27,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä päästökauppakokonaisuutta valmistellaan EU-tasolla. Tämän hallituksen työlistalla se ei ole. Emme me ole tuomassa eduskuntaan kansallista päästökauppaa. Mitä tulevat hallitukset sitten myöhemmin tekevät tai miten tämä Euroopan yhteinen malli etenee, sen näemme myöhemmin, mutta haluan tässä myös suoraan sanoa sen, että ainakaan omalta osaltani, enkä usko, että yksikään hallituspuolue tai ministeri haluaa syyllistää ihmisiä. 
Missään nimessä me emme halua syyllistää kansalaisia, jotka tällä hetkellä kärsivät kalliista energian hinnoista, kalliista hinnoista muuten. Ministeri Saarikko tässä hyvin kuvasi aiemmin sen: tämä johtuu siitä, että meillä on sota Euroopassa. Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina Eurooppaa vastaan, maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla, ja tämä heijastuu tavallisten ihmisten arkeen ja elämään. Ilman muuta me haluamme tukea ja auttaa ihmisiä selviämään, pärjäämään tämän vaikean ajan yli, ja olemme omalta osaltamme tähän myös ratkaisuja esittäneet. 
Mutta yhtä lailla meillä on tärkeä tehtävä, nykysukupolvella, siinä, että me hillitsemme ilmastonmuutosta, teemme vastuullista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, [Puhemies koputtaa] niin että myös tulevilla sukupolvilla on elinkelpoinen planeetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:14:56,2022-10-27T16:16:07,Hyväksytty,1.1
2022_117_28,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_29,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Polttoaineenkaan parissa ei tämä hallitus ole onnistunut, lähinnä epäonnistunut. Polttoaineen hinnat ovat ennätyskorkealla. Te teitte itse asiassa syksyllä 2020 koko 2000-luvun suurimman polttoaineveron korotuksen. Perustelitte sitä silloin sillä, että öljy on ennätyshalpaa, ja halusitte, että suomalaiset maksavat enemmän. No, nyt hinnat ovat ennätyskorkealla. Oletteko te, arvoisa hallitus, hetkeäkään miettineet, että nyt olisi oikea aika keventää sitä verotusta, kun hinnat ovat huipussa? Eräs rouva tankkasi dieseliä ja kysyi minulta Lopen Nesteellä, minkä takia hän maksaa dieselveroa, kun diesel on jo kalliimpaa kuin bensa. [Maria Guzeninan välihuuto]
No, sitten toinen, minkä itse nostan, on tämä kuljetusalalle luvattu ammattidiesel. Ja kysyn teiltä, arvoisa hallitus: koska tämä ammattidiesel tulee helpottamaan meidän kuljetusalan erittäin tiukkaa ahdinkoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-27T16:16:07,2022-10-27T16:17:23,Hyväksytty,1.1
2022_117_30,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_31,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitos! Tämä dieselin hinnannousu on erityisesti juuri tämän Venäjän julman hyökkäyksen syytä. Mutta haluan nyt tähdentää sitä, että olemme juuri tuomassa esityksen siitä, että muutkin käyttövoimat, etanoli, biokaasu ja muut, ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä vaihtoehtoja tavalliselle suomalaiselle autoilijalle — ihan niin kuin edustaja Satonen sanoi — jolla ei ole varaa uuteen kalliiseen autoon. Etanolimuunnosten helpottaminen on tulossa voimaan jo ensi kesäkuun alussa, olen sitä kiiruhtanut, ja tämä mahdollistaa nyt ihan jokaisen osallistumisen näihin talkoisiin. [Timo Heinosen välihuuto] 
Enkä halunnut syyttää edellistä hallitusta, vaan kiittää edellistä hallitusta siitä, että se — ja myös perussuomalaisten siunaamana — teki tämän päätöksen liikennepäästöjen puolittamisesta, jota me nyt toteutamme. Jakeluvelvoite on tärkeä siltä osin, että uusiutuva kotimainen polttoaine, jossa esimerkiksi Neste on maailman [Puhemies koputtaa] johtava tuottaja, on myöskin huoltovarmuus- ja [Puhemies: Kiitoksia!] itsenäisyyskysymys. [Leena Meren välihuuto — Timo Heinonen: Ei yhtään vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-27T16:17:24,2022-10-27T16:18:36,Hyväksytty,1.1
2022_117_32,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_33,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten autoilijoiden maksutaakkaa ei pidä nostaa enää millään tavalla. Autoilijan verot ja maksut kohdistuvat työssäkäyntiin ja aktiiviseen elämään. Olisi järjetöntä heikentää ahkeruuden kannustimia. 
Hallitus on kuitenkin päättänyt ohjelmassaan, että se tuo eduskuntaan lain, joka mahdollistaa tietullien käyttöönoton kaupunkiseuduilla. Hallitus on vedonnut siihen, että tämä laki vain mahdollistaisi tietullien käyttöönoton, mutta, ministeri Saarikko, totesitte äsken, että autoilijan maksutaakka on Suomessa suuri. Minkä takia te valmistelette tällaista esitystä eduskunnan päätettäväksi, joka mahdollistaisi lisää maksutaakkaa uusmaalaisille ja muille kaupunkiseutujen asukkaille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-10-27T16:18:37,2022-10-27T16:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_117_34,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_35,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella hallitusohjelmassa on sovittu luoda lainsäädäntö, joka mahdollistaisi kaupunkiseuduille ottaa käyttöön tämänkaltaisia maksuja. Vastaavanlaisia malleja on myös muissa Pohjoismaissa käytössä ja myös muualla maailmassa käytössä. Todella kyse olisi mahdollistavasta lainsäädännöstä, eli kaupungit voisivat sitten tätä asiaa käsitellä ja siitä päättää.
Hallituspuolueet tällä hetkellä katsovat vielä niitä olemassa olevia tai tekeillä olevia esityksiä, mitä me eduskunnalle tulemme antamaan. Me olemme tunnistaneet ja tiedämme hyvin sen, että tämä talo ei yksinkertaisesti ehdi eikä pysty käsittelemään kaikkia niitä kysymyksiä, joita meillä vielä olisi työn alla, ja sen vuoksi hallituspuolueiden välillä tällä hetkellä neuvotellaan siitä, mitkä esitykset eduskunnalle tuodaan, mitä priorisoidaan, ja mitkä jätetään tuomatta. Tämä on yksi niistä kysymyksistä, joita vielä tarkastellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:19:32,2022-10-27T16:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_117_36,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kotiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_37,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset, samoin kuin monet muutkin asiantuntijat, haluamme muistuttaa hallitusta edelleen siitä, että pitkällä aikavälillä polttonesteiden korkeiden hintojen aiheuttama kulu haittaa ammattimaisessa liikenteessä, ja sitä kulurakennetta voitaisiin vähentää ottamalla käyttöön ammattidieseljärjestelmä. Tästä on puhuttu jo toista hallituskautta. Täällä Pohjolan perukoillakin tulee ottaa käyttöön EU-ammattidiesel — se olisi mahdollista yhteisön sääntöjenkin mukaan — jolloin kuorma- ja linja-autossa käytettävää dieseliä verotetaan muissa ajoneuvoissa käytettävää kevyemmin. Mainittu järjestelmä on käytössä jo useassa EU-maassa.
Arvoisa puhemies! Suomen hallitus päätti ammattidieselin valmistelun [Puhemies koputtaa] aloittamisesta myös tänä vuonna, ja hallituksen esitys on luvattu antaa vielä syysistuntokaudella 2022. [Puhemies: Kysymys!] — Tämän johdosta kysyn ministeriltä: onko ammattidieseliä koskeva laki tulossa, vai ajaako hallitus tässäkin kaksilla rattailla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-10-27T16:20:33,2022-10-27T16:21:55,Hyväksytty,1.1
2022_117_38,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_39,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hyvä kysymys viittaa siihen, että yhteinen huolemme autoilijoiden kustannuksista on tietysti aivan erityinen kuljetusalalla. Siksihän hallitus alkuvuodesta loi kuljetusalalle erillisen kustannustuen, kun tämä sota ja hintojen nousu alkoivat. Samassa yhteydessä sovittiin ammattidieselin valmistelusta, ja se on edennyt hyvin valtiovarainministeriössä, erittäin tiiviissä yhteistyössä myös toimialan kanssa.
Minun arvioni on seuraava: On todennäköisempää, että tämä lakikokonaisuus voitaisiin saattaa voimaan ja hyväksyä vasta, kun seuraava hallitus aloittaa työnsä, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mutta se laki on niin pitkälle valmisteltu, että mikäli eduskunnasta löytyy riittävän iso tahto, [Petri Hurun välihuuto] voin aivan hyvin tuoda sen. Mutta se tarkoittaa, että seuraavassa hallituksessa, olisi se minkälainen tahansa, sitten kaikki sitoutuvat siihen. Me emme saa sitä voimaan ensi vuoden alusta vaan vasta vuoden 24 alusta, ja se koskee silloin siis tulevaa hallitusta. Minulla on tähän valmius, [Puhemies koputtaa] ja voin käydä tästä mielellään keskustelun [Puhemies: Kiitoksia!] kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Asia on erittäin tärkeä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-27T16:21:55,2022-10-27T16:23:09,Hyväksytty,1.1
2022_117_40,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_41,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset aloittivat tämän kyselytunnin väitteillä, että hallitus olisi nostamassa polttoaineiden kustannuksia, ja aivan oikein, kuten ministeri Harakka täällä on todennut, tämä ei pidä paikkaansa, ja on hyvä, että tämä käydään läpi. Myöskään päästökauppaa ei ole tulossa, kotimaista, kansallista sellaista.
Totta on, että Suomessa on tällä hetkellä kalliit polttoaineet ja tämä koskettaa jokaisen arkea. Liikenne jos joku asia on osa meidän jokaisen arkipäivää. Sen vuoksi täytyy tehdä toimenpiteitä, jotta ihmiset pärjäävät tässä, jotta Suomi pysyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena.
Olen ollut erittäin huolissani tästä kehityksestä, mitä tapahtuu liikenneköyhyyden osalta, samalla myös saavutettavuusköyhyyden osalta, ja tästä haluaisin kysyä arvon hallitukselta ja ministereiltä: minkälaisia toimenpiteitä hallitus on valmis tekemään, jotta liikenneköyhyyttä sekä saavutettavuusköyhyyttä pystytään välttämään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-10-27T16:23:11,2022-10-27T16:24:20,Hyväksytty,1.1
2022_117_42,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_43,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys, joka viittaa myös siihen, että kysymyksessä eivät ole vain tämän hetken energiakriisi ja kohonneet hinnat vaan myöskin tämä rakennemuutos, mikä on käynnissä liikenteessä, sähköautojen määrän lisääntyminen ja toisaalta se fakta, että hinnat niillä ovat erittäin korkeat edelleen. Me olemme laittaneet liikkeelle jo alkuvuodesta pohdinnan siitä, voisiko sosiaaliturvaan syntyä ilmastonmuutoksen kustannuksista aiheutuvien, pienituloisten arkeen vaikuttavien kohtuuttomien kustannusten osalta ikään kuin erillinen palikka. Samalla kun sanon tämän, muistutan, että meidän ei hirveästi enää kannattaisi monimutkaistaa meidän sosiaaliturvaa, vaan pikemminkin sitä pitäisi yksinkertaistaa, mutta tämä asia on tunnistettava. Kysymys on pidemmästä asiasta kuin vain tästä energiakriisistä, joka kyllä toivottavasti joskus ratkeaa.
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Heinonen jäi harmittelemaan, kun ei saanut vastausta — nyt te olette kyllä poistunutkin, harmillista — [Puhemies koputtaa] kun tiedustelitte näistä veronkevennyksistä. Totean, että niitähän taisi kokeilla tuo Iso-Britannia aivan tuoreeltaan tämän energiakriisin keskellä, [Puhemies: Aika!] enkä suosittelisi vastaava Suomelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-10-27T16:24:20,2022-10-27T16:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_117_44,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän kokonaisuuteen. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_45,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Harakka on lausunut julkisuudessa, että määrätyssä tilanteessa voidaan kompensoida hintojen nousun ongelmaa siten, että rahaa ilmestyy tilille. Voisin olla aika varma siitä, että täällä lehtereilläkään ei istu ainuttakaan sellaista kansalaista, jonka tilille sitä rahaa on ilmestynyt. Hallitus kikkailee erinäköisin lupauksin, mutta menee sitten vihreän politiikan mukana vaikka avantoon. Kysynkin nyt, arvoisa liikenneministeri: miten te näette tässä tilanteessa, että suomalaisen ostokyky saadaan nousemaan ja kustannukset saadaan alas, vai ovatko nämä hallituksen lupaukset sitä samaa tasoa kuin ministerin lausunto ”kohta ropsii rahaa tilille”?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-10-27T16:25:41,2022-10-27T16:26:31,Hyväksytty,1.1
2022_117_46,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_47,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden päästökaupasta ja polttoaineveron korotuksesta (Sheikki Laakso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 174/2022 vp,"Olen hyvin kiitollinen siitä, että otitte tämän kysymyksen esille, koska aika usein juuri sieltä puolelta salia tätä esitetään väärin. Se oli juuri siinä yhteydessä, että jos tämä kansallinen päästökauppa tulisi voimaan, niin sitä pitäisi pystyä kompensoimaan pienituloisille. Ja nyt, kuten olen sanonut jo aika monta kertaa, se päästökauppa ei ole tulossa voimaan. 
Mutta sen sijaan olemme tehneet sosiaalisesti oikeudenmukaisia toimia, jotka liittyvät tähän energian hintojen ja polttoaineiden hintojen nousuun, joista ministeri Saarikko jo joitakin mainitsi, esimerkiksi työmatkavähennyksen lisäämisen. Lisäksi meillä on todellakin olemassa valmistelua siitä, että tulisi tällainen automaattinen pienituloisten ikään kuin energiatuki. Kuljetusalan erityistoimet on tässä myös huomioitu, eli tässä on tehty toimia, ja haluan tässä antaa erityistä kiitosta ministeri Saarikolle siitä, että ne ovat olleet kustannustehokkaita ja valtiontalouden kannalta järkeviä täsmällisiä toimia, joilla on vastattu juuri siihen ongelmaan juuri niiden ihmisten auttamiseksi, jotka ovat apua tarvinneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-10-27T16:26:35,2022-10-27T16:27:43,Hyväksytty,1.1
2022_117_48,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_49,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppositio jättää tänään yhteisen välikysymyksen EU:n ennallistamisasetuksesta. Tämä komission esittämä asetus uhkaa johtaa metsiin ja peltoihin liittyvän kansallisen päätösvallan menettämiseen. 
Arvoisa hallitus, vaikuttaa siltä, että teidän mielestänne EU-tasolla tämäkin asia osataan hoitaa paremmin. Kokoomus on kyllä vahvasti eri mieltä. Meidän mielestämme Suomen ei pidä missään nimessä hyväksyä tätä esitystä. Metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioitten omaan päätösvaltaan. Suomen kansallisen edun näkökulmasta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää jatkossakin nimenomaan vastuullisesti. Kysynkin maa- ja metsätalousministeriltä: Miksi Suomi ei ottanut Ruotsin tavoin kielteistä kantaa komission esitykseen ennallistamisasetuksesta? Miksi hallitus ei vastustanut kansallisen päätösvallan valumista komissiolle? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — Sama, mitä kysyttiin jo viime viikolla!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-27T16:27:43,2022-10-27T16:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_117_50,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Ympäristöministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_51,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän on ympäristöministeriön toimialaa, ja sen takia voin aloittaa, ja varmasti maa- ja metsätalousministeri jatkaa. 
Tämä esitys koskee paljon muutakin kuin metsiä. Vain yksi viidesosa niistä kustannuksista, joita komissio on hyvin alustavasti arvioinut, koskisi metsiä. Se ei tarkoita sitä, että metsät jollain tavalla museoitaisiin, ei, vaan että luonnon tilaa parannetaan siitä, mikä se tällä hetkellä on. Suomi on sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskadon jo vuoteen 2010, sen jälkeen vuoteen 2020 mennessä, ja nyt YK:n maat kokoontuvat tämän vuoden loppupuolella sanomaan, että entäs jos vuoteen 30 mennessä pysäytetään monimuotoisuuden kato. Emme voi potkia tätä palloa aina eteenpäin. Meidän täytyy toimia. 
Ihmettelen kokoomusta: Miten ette ole sen paremmin lukeneet valtioneuvoston kantaa, jossa nostamme esille, että kansallisia kustannuksia täytyy kohtuullistaa merkittävästi ja kansallista liikkumatilaa täytyy jättää, jotta me suomalaiset voimme määritellä, missä on parhaita, kustannustehokkaimpia paikkoja tehdä sitä luonnontilan parantamista. [Puhemies koputtaa] Ettekö te ole sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuskatoa? [Puhemies: Kiitoksia!] Ettekö halua, että Suomi vaikuttaa viimeiseen asti tähän esitykseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-27T16:28:50,2022-10-27T16:30:08,Hyväksytty,1.1
2022_117_52,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä. [Timo Heinonen: Hallituksen toinen kanta?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_53,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Markku Eestilä kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 175/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionilla ei ole perussopimusten mukaan toimivaltaa metsäpolitiikkaan ja metsätalouden sääntelyyn, ja tämä täytyy tietysti huomioida hyvin tarkasti, ja se myös näkyy valtioneuvoston kannassa, joka on otettu ja lähetetty nyt sitten eduskunnan valiokuntiin käsittelyyn. Suomella on upea järjestelmä EU-asioiden käsittelyyn täällä eduskunnassa. Ilmeisesti missään muussa Euroopan maassa ei ole yhtä parlamentaarinen järjestelmä. Mitään kantaa EU:ssa Suomen ministerit eivät voi edustaa ilman suuren valiokunnan lupaa. Kuitenkin edustaja Eestiläkin hyvin tietää, että nythän ei ole kysymys ota tai jätä ‑tarjouksesta ja nyt ei ole kysymys siitä, että Suomi ratkaisee tällä viikolla tai ensi viikolla, tuleeko tällainen ennallistaminen, vaan tästä lähtee neuvotteluprosessi käyntiin ministerineuvostossa, jossa meitä edustaa ympäristöministeri Ohisalo, ja Euroopan parlamentti myös muotoilee sitten oman kantansa tähän. Tällainen ennallistamisajatus, mitä mekin olemme tehneet Metso- ja Helmi-ohjelmalla Suomessa, on hyvä, mutta tällaisenaan sitä ei voi toteuttaa. [Puhemies koputtaa] Se menee liian pitkälle meidän metsien osalta [Puhemies: Kiitos!] ja on aivan liian kallis meille. Tällaisena se ei käy hallitukselle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:30:08,2022-10-27T16:31:27,Tarkistettu,1.1
2022_117_54,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 176/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on kaksi muutakin ryhmää esittänyt varsinaiset kysymykset. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_55,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 176/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Jordbrukskrisen i Finland är så allvarlig att vår försörjningsberedskap är hotad.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.3.aspx,sv,Peter Östman,1141,2022-10-27T16:31:29,2022-10-27T16:32:01,Hyväksytty,1.1
2022_117_56,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 176/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Östmanille erinomaisesta kysymyksestä. Tiedän tasan tarkkaan, miten vaikeassa tilanteessa suomalainen maatalous ja alkutuotanto ovat tällä hetkellä — todennäköisesti vaikein paikka Euroopan unioniin liittymisen jälkeen — tiedän kyllä tämän hyvin, ja joka ikinen kuukausi, kun vähintään kerran kuukaudessa käyn maatalousministereitten ministerineuvostossa puolustamassa suomalaisten viljelijöitten etua, tämä asia siellä koko ajan on esillä.
Olen ihan samaa mieltä edustajan kanssa siitä, että tämä ennallistamisasetus ei saa estää turvepeltojen käyttöä ruoantuotantoon. On aivan selvä asia, että sellaista tilannetta ei voi tulla, että EU:n ennallistamisasetus estäisi turvepitoisten peltoalueitten käyttämisen ruoantuotantoon. Ilmastonmuutoksen takia sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, kuivuus, kuumuus lisääntyvät. Turvepitoiset pellot kestävät kuumuutta ja kuivuutta paljon paremmin.
Totean, arvoisa puhemies, selvyyden vuoksi, että hallitus ei kannassaan hyväksy tällaista ennallistamisasetusluonnosta. Me emme tule hyväksymään tällaista, ja jatkamme neuvotteluprosessia, [Puhemies koputtaa] niin että siitä saadaan kunnollinen tai se hylätään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:32:37,2022-10-27T16:33:38,Hyväksytty,1.1
2022_117_57,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Vielä kolmas varsinainen kysymys. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_58,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Liike Nyt ei hyväksy metsien sosialisointia, jota meidän vasemmistohallitus yrittää tehdä. Suomen metsät kuuluvat suomalaisille, ja me osaamme kyllä itse hoitaa niitä. Metsäteollisuutta ei voi ajaa alas tällä tavalla. Ministeri Kurvinen, oletteko valmiit perumaan tämän lakihankkeen ja säilyttämään suomalaiset metsät suomalaisilla, kuten ruotsalaiset ovat tehneet?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-10-27T16:33:38,2022-10-27T16:34:10,Hyväksytty,1.1
2022_117_59,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitos. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_60,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Harkimon kanssa samaa mieltä, tai hän hyvin kuvaa sen asian, että meille Suomessa metsäteollisuus on yhtä tärkeää kuin Saksalle on autoteollisuus. On ihan selvä asia, että ikipäivänä ei Saksa jäsenvaltiona hyväksyisi sellaista EU-lainsäädäntöä, joka rampauttaisi heidän autoteollisuutensa, ja Suomenkaan ei pidä hyväksyä sellaista ennallistamisasetusta, joka rampauttaisi meidän metsäteollisuutemme. Tässä tarvitaan nyt koko eduskunnan yhtenäisyyttä ja suuresta valiokunnasta hyvää kantaa tämän puolesta.
Arvoisa puhemies! Minulle sosialismi ei eteläpohjalaisena miehenä hirveästi maistu, se ei varmaan ole kellekään mikään yllätys. [Naurua] Onneksi meillä Suomessa metsät ovat pääosin perheitten ja yksittäisten ihmisten omistuksessa, ja toivottavasti Liike Nytkään ei aja mitään metsien sosialisointia. On selvä asia, että hallitus ei hyväksy tällaista ennallistamisasetusta. Tällaisena sitä ei voi hyväksyä. Totean kuitenkin, puhemies, että Suomi on luonnontilan parantamisessa, niin sanotussa ennallistamisessa, maailman parhaita. [Puhemies koputtaa] Olemme toteuttaneet sitä vuosikymmeniä. Se on hyvä asia, että luonnontilaa parannetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:34:10,2022-10-27T16:35:27,Hyväksytty,1.1
2022_117_61,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt siirrytään lisäkysymyksiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_62,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on elinkeinomyönteinen ja omaisuudensuojaa kunnioittava puolue, joka kantaa huolta myös ympäristön tilasta, kunhan toimet ovat oikeassa mittakaavassa tavoiteltuun päämäärään nähden. Meillä on olemassa Metso-metsiensuojeluohjelma, meillä on olemassa vapaaehtoinen — Metsokin on vapaaehtoinen— Helmi-ympäristönsuojeluohjelma, ja tähän jälkimmäiseen käytetään tällä vuosikymmenellä rahaa 750 miljoonaa, joten väite siitä, että me emme ole tehneet luonnonsuojelun eteen mitään, on kyllä puhdasta populismia.
Uskotteko te hallituksessa todella, että mahdollisesti useiden miljoonien hehtaarien pakkoennallistamistoimet tullaan toteuttamaan maanomistajien vapaaehtoisuuden kautta, niin kuin tässä asetuksessa on? Ja mistä löytyvät työntekijät ja koneet ennallistamisasetuksessa esitettyihin valtaviin määräaloihin näin pienessä maassa? [Puhemies: Kiitoksia!] Kysynkin: Mitä tapahtuu, jos vapaaehtoisuudella ei saavuteta sitovaa tavoitetta? Otetaanko silloin pakkokeinot käyttöön? Kuka maksaa, ja miten käy maanomistajien omaisuudensuojan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-10-27T16:35:32,2022-10-27T16:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_117_63,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_64,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä siitä, että Suomi on jo parantanut luonnontilaa ennennäkemättömällä tavalla Euroopan unionissa. Pidänkin täysin kohtuuttomana sitä, että meidät asetetaan samalle viivalle kuin ne jäsenvaltiot, jotka eivät ole tehneet näitä hommiaan. Metso-ohjelma ja Helmi-ohjelma pitää huomioida, jos tällaista ennallistamislainsäädäntöä tuodaan.
On myös selvä asia, että Suomessa pitää kaiken lainsäädännön olla tarkkarajaista ja suhteellista. Takautuvia oikeusvaikutuksia ei voi olla. Suomen perustuslaki takaa omaisuudensuojan, Euroopan ihmisoikeussopimus takaa omaisuudensuojan, ja kaikissa olosuhteissa pitää kunnioittaa maanomistajien oikeusturvaa ja yksityistä omaisuudensuojaa Suomessa, ja itse teen kaikkeni sen eteen.
Siksi, puhemies, hämmästelinkin sitä, että kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kannattaa erittäin lämpimästi tätä ennallistamisasetusta, [Eduskunnasta: Ohhoh!] ja samoin näyttävät muutkin kokoomuksen europarlamentaarikot äänestävän tyhjää tai vastaan silloin, kun Suomen etuja pitäisi arvioida ja puolustaa europarlamentissa. [Puhemies koputtaa] Keskustan europarlamentaarikot ovat olleet eri mieltä, ja onneksi muitakin rakentavia kantoja sieltä löytyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:36:50,2022-10-27T16:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_117_65,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_66,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen vastasi minun kysymykseeni hyvin. Te olitte pitkälle samoilla linjoilla minun kanssani. Tosiasia on se, että minun kantani on oman tulkintani mukaan tiukempi kuin valtioneuvoston kanta. Ja minä luotan teihin, ministeri Kurvinen, eteläpohjalaisena ministerinä, että puhutte totta. Nyt kysymykseni sitten on: onko valtioneuvostolla kaksi kantaa? Minä olen lukenut valtioneuvoston kannan, ja se poikkeaa teidän tulkinnastanne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-10-27T16:38:02,2022-10-27T16:38:37,Hyväksytty,1.1
2022_117_67,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_68,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kanta tähän kysymykseen on tiukka. [Peter Östman: Ei ole!] Eduskunta varaa aikaa tämän kokonaisuuden käsittelyyn. Valiokunnat ovat lausuneet, ja suuri valiokunta tätä asiaa tulee käsittelemään, ja kantaa on, totta kai, eduskuntakäsittelyssä mahdollista entisestäänkin tiukentaa. Mutta me suhtaudumme siis hyvin kriittisesti tähän ennallistamiskokonaisuuteen. Me haluamme varmistaa, että kustannukset Suomelle eivät ole liian isoja. Siellä on tiettyjä kysymyksiä erityisesti esimerkiksi metsien käyttöön liittyen, joita me emme voi tällaisenaan hyväksyä, ja nyt me pyrimme vaikuttamaan siihen, että tämä asetus kokonaisuudessaan muodostuisi paremmaksi. Eduskunnalla on tässä myös oma roolinsa, ja tätä asiaa paraikaa tässä talossa käsitellään. Mikäli sitten on niin, että tämän neuvottelun jälkeen, jota EU:ssa käydään, tämä kokonaisuus ei ole riittävän hyvä Suomen näkökulmasta, niin me voimme aina tehdä sen arvion ja päätöksen, että me äänestämme sitä asetusta vastaan. [Timo Heinonen: Kansanedustaja Marin on pääministeri Marinin kanssa eri mieltä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:38:42,2022-10-27T16:39:37,Hyväksytty,1.1
2022_117_69,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_70,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kysymykseni koskee eduskunnan budjettivaltaa, ja näkemykseni mukaisesti se on uhattuna, koska ennallistamisasetuksen hintalappu Suomelle on 930 miljoonaa vuosittain — tämä siis komission laskelmien mukaan. Ja kun mennään 30 vuotta eteenpäin, kokonaiskustannus on aivan valtava. Valtio on tässä maksumiehenä, ja pahimmillaanhan me siis otetaan velkaa, jotta me voidaan lapioida ojia umpeen, niitä samoja ojia, joita sotien jälkeen on pienillä kuokilla käsipelillä auottu.
Kaiken lisäksi tässä täytyy laskea kustannukset yksityisille sekä meidän metsäteollisuudelle. Nähdäkseni julkinen talous on uhattuna, omaisuudensuoja on uhattuna ja myöskin maaseudun elinvoima. Mutta kysymykseni koskee tätä eduskunnan budjettivaltaa. Miten vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-10-27T16:39:38,2022-10-27T16:40:38,Hyväksytty,1.1
2022_117_71,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_72,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vähämäki kuvasi hyvin yhtä isoa ongelmaa. Tämähän on ongelmakimppu, tämä koko EU:n asetusluonnos tällä hetkellä. Yksi iso ongelma siinä kimpussa on se, että nämä kustannukset vaikuttavat valtavan suurilta. Saamani arvio oli, että noin 930 miljoonaa vuodessa, lähes miljardin, maksaisi tämä asetusluonnos Suomelle, mutta kustannukset ovat hyvin epäselviä. On hyvin epäselvää, mistä ne kustannukset tulisivat ja kuinka ne jakautuisivat. Tämä on tietysti yksi asia, joka täytyy selvittää, että mitä tämä maksaa, kuka sen maksaa, mitä se maksaa elinkeinoelämälle, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] mitä se maksaa valtiolle. Ja sen takia, mikäli tällainen ennallistamisasetus sitten joskus valmiiksi tulee, tässä täytyy olla paljon joustavuutta jäsenvaltioilla. Jäsenvaltioiden pitää itse miettiä, miten sitä luonnontilaa parannetaan. Meistä jokainen ymmärtää, että Espanjassa on erilainen luonto kuin Irlannissa tai Suomessa, ja ei voi olla sellainen tilanne, että Bryssel sanelee, miten me teemme luonnonsuojelua ja luonnon parantamista Suomessa.
Sinänsä, puhemies, kannatan kyllä lämpimästi [Puhemies koputtaa] luonnontilan parantamista. Se on hyvä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:40:43,2022-10-27T16:41:47,Hyväksytty,1.1
2022_117_73,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_74,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kokoomuksen kanta tähän asiaan on aivan selvä: Meidän mielestämme tärkeän metsäpolitiikan pitää olla meidän omissa kansallisissa käsissä ja EU-toimien, jos niitä tehdään, pitää olla kohtuullisia. Niiden pitää olla kohtuullisia myöskin silloin, kun tärkeää monimuotoisuutta suojellaan.
Nyt on kyse hallituksen kannasta. Hallituksen kannanmuodostukseen meni viikkokausia, ja sinä aikana menetettiin se mahdollisuus, jonka Ruotsi käytti, kun Ruotsi ilmoitti komissiolle, että metsäasiat ovat omissa käsissä. Meillä kesti viikkoja. Ja nyt viime päivien näytelmä, jossa hallitus on täällä eduskunnassa riidellyt, hallituspuolueet ovat eri mieltä, pääministeripuolue ja keskusta tukevat kokoomuksen kantaa, vasemmistoliitto ja vihreät ovat eri mieltä — onhan tämä erikoinen näytelmä. Koska kyse on miljardien kysymyksestä Suomelle, niin pitäähän hallituksella olla kanta, jotta voitte ajaa Suomen asiaa. Kysynkin pääministeriltä: onko hallituksella yksi kanta, ja mikä se on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-27T16:41:47,2022-10-27T16:42:52,Hyväksytty,1.1
2022_117_75,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_76,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksella on kanta. Se on eduskuntaan toimitettu. Se kanta on tiukka, ja eduskunnan on entisestään sitä mahdollisuus tiukentaa. Mutta kun viitataan esimerkiksi hyvään naapurimaahamme Ruotsiin, jonka kanssa me teemme paljon yhteistyötä esimerkiksi juuri metsäpolitiikan saralla, on kuitenkin hyvä huomata, että tämä sama ennallistamisasetushan koskee Ruotsia. Se, että Ruotsissa on tällä hetkellä tehty joitakin ratkaisuja, ei tarkoita sitä, etteikö tämä sama asetus myös Ruotsia koskettaisi.
Suomen linja on ollut se, että me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin. Hallitus tekee sitä aktiivisesti virkamiestasolla, ministeritasolla, ja myös minä olen puhunut tästä asiasta useaan otteeseen muun muassa komission puheenjohtajan kanssa. Eli me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön kaikin mahdollisin keinoin, ja mikäli lopulta on niin, että tämä ei ole riittävän hyvä, siis riittävän hyvä, niin sitten meillä on aina mahdollisuus tehdä se harkinta ja arvio, äänestämmekö me tätä kokonaisuutta vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:42:52,2022-10-27T16:43:54,Hyväksytty,1.1
2022_117_77,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_78,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan linja on selkeä: päätökset Suomen metsistä kuuluvat Suomelle, ja tästä on syytä pitää kiinni myös jatkossa. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun näkemykset ovat mahdollisimman selkeät ja yhtenäiset ja kun yhteistyötä tehdään yli hallitus—oppositio-rajan. Onnistuminen edellyttää yhteistyötä myös muiden samanmielisten maiden kanssa, ja tämän yhteistyön rakentamisesta iso kiitos ministeri Kurviselle. Mutta kyllä me tarvitsemme tiivistä yhteispeliä myös suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa, ja kansallisesti merkittävissä kysymyksissä on yksinkertaisesti pystyttävä pelaamaan samaan maaliin. Tämän toiveeni esitän myös kokoomuksen suuntaan, jonka mepeiltä odotan kyllä vahvempaa Suomen tavoitteiden edistämistä.
Arvoisa puhemies! Kysyn pääministeriltä: miten hallitus voisi edistää omalta osaltaan sitä yhteistyötä, että saisimme myös kaikki europarlamentaarikot mukaan Suomen vaikuttamistyöhön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-10-27T16:43:54,2022-10-27T16:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_117_79,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_80,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella tärkeä kysymys, koska europarlamentilla on oma roolinsa tämän kokonaisuuden käsittelemisessä, ja mielestäni on hyvin tärkeää se, että suomalaiset europarlamentaarikot pyrkivät edistämään niissä kysymyksissä, jotka erityisesti Suomea koskettavat, suomalaisten etua ja Suomen etua. Itsekin olen tavannut suomalaisia europarlamentaarikoita jokin aika sitten. Tiedän, että ministerit myös pitävät aktiivista yhteyttä, ja on myös tärkeää, että europarlamentaarikot keskenänsä käsittelevät näitä kansallisesti erittäin tärkeitä ja kriittisiä kysymyksiä. On selvää, että tämä kokonaisuus tullaan sitten käsittelemään trilogeissa ja europarlamentti tulee tässä näyttelemään tärkeää osaa. Ja ehkä omaltakin osaltani vetoomus kokoomuksen suuntaan ja kaikkien puolueiden suuntaan siinä, että tekisimme tässä laajaa yhteistyötä myös europarlamentin päässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:44:54,2022-10-27T16:45:48,Hyväksytty,1.1
2022_117_81,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_82,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ennallistamisasetus aiheuttaa Suomelle toteutuessaan lähes miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomen kustannukset olisivat EU-maiden suurimmat. Tämä on meidän, kokoomuksen, mielestä erittäin suuri epäkohta tässä ennallistamisasetuksessa, tietysti mukaan lukien se, että me ylipäätään päätäntävallan siirtäisimme silloin EU:lle.
Pääministeri Marin, te totesitte, että EU-vaikuttaminen on tässä se ydinkysymys ja että teemme yhteistyötä naapurimaamme Ruotsin kanssa. Miten on mahdollista, että Ruotsi sitten on pystynyt tästä jättämään muistutuksen jo ajoissa? Itselleni järkytys suuressa valiokunnassa oli suuri parisen viikkoa sitten, kun meille sanottiin, että Suomen aikaikkuna on umpeutunut. Emme enää voi jättää muistutusta tästä asiasta. [Puhemies: Kiitos!] Miten vastaatte tähän? Miten Suomi sitten vaikuttaa, kun aikaikkuna on jo mennyt umpeen? [Timo Heinonen: Kesällä olisi pitänyt tehdä töitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-10-27T16:45:50,2022-10-27T16:46:50,Hyväksytty,1.1
2022_117_83,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_84,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä sen voisin todeta, että kyllä omalta osaltansa tämä ennallistamisasetus tulee koskettamaan myös Ruotsia. Ei ole niin, että Ruotsi ikään kuin voisi irrottautua tästä EU:n yhteisestä politiikasta, vaan kyllä tämä kokonaisuus tulee koskettamaan Ruotsia. 
Mitä tulee tähän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan Suomessa, niin tässä eduskunnalla on merkittävä rooli, ja eduskunta voi aina tuota oikeutta ja roolia käyttää, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] ja tässä asiassa on ehkäpä hyvä käydä myös eduskunnassa keskustelua siitä, millä tavalla tässä on toimittu. Mutta me pyrimme siis vaikuttamaan tähän sisältöön — me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön niin, että tämä olisi kokonaisuutena Suomen näkökulmasta paras mahdollinen. Me pyrimme tätä työtä nyt tekemään ja varmistamaan sen, että nämä Suomen huomiot tulevat tuossa asetusehdotuksessa huomioiduiksi, ja siihen me tulemme tarvitsemaan laajaa yhteistyötä. Sitä tehdään naapurimaa Ruotsin kanssa, mutta sitä tehdään myös muiden maiden kanssa. Itse olen [Puhemies koputtaa] pian vierailemassa esimerkiksi Itävallassa, ja tiedän, että esimerkiksi metsäpolitiikassa Suomella ja Itävallalla on yhtymäkohtia, [Puhemies: Kiitoksia!] ja tulemme varmasti tästäkin kysymyksestä keskustelemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:46:50,2022-10-27T16:48:06,Hyväksytty,1.1
2022_117_85,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_86,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä EU:n ennallistamisasetuksella aiheutetaan paljon haittaa Suomen taloudelle, maataloudelle ja metsätaloudelle. Tämä koskee Ruotsia, mutta Ruotsi teki ajoissa toissijaisuushuomautuksen eli katsoi, että asia ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. 
Tämä ei ole kuitenkaan ainoa asia, missä Suomen kansallinen etu on jäänyt varjoon. Otetaan vaikka rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, missä edellytetään rakennuksissa paljon ennenaikaista, täysin tarpeetonta korjaamista Suomen olosuhteisiin: nämä materiaalit ovat fossiilisia, ne aiheuttavat vielä päästöjä ja miljardiluokan kustannuksia. Ajatellaan näitä lukuisia ehdotuksia, missä itse asiassa heikennetään suomalaisten luonnonvarojen käyttöedellytyksiä. Samaan aikaan on ehdotuksia, joissa suorastaan lisätään erilaista materiaaliriippuvuutta ulkomailta. Näitten esitysten huoltovarmuus‑ ja omavaraisuusvaikutusta ei ole otettu huomioon, ja nyt kysyisin: koska te aiotte käydä läpi nämä kaikki esitykset — siis koskien näitä biopohjaisia, metsiä, turvetta, niin edespäin, ja myös metalleja [Puhemies koputtaa] ja mineraaleja — ja käydä läpi niitten huoltovarmuus‑ ja omavaraisuusvaikutukset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-10-27T16:48:06,2022-10-27T16:49:17,Hyväksytty,1.1
2022_117_87,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_88,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puiston kysymys oli hyvin moninainen ja hyvä kysymys. Tätä työtä tehdään. Tietysti työministeri vastaa huoltovarmuusasioista, mutta puhun nyt EU-vaikuttamisesta, EU-lainsäädännöstä. Meillähän on sellainen haaste ollut tällä vaalikaudella, että Euroopan unionin komissio on tehnyt paljon lainsäädäntöaloitteita, jotka tavalla tai toisella koskevat suomalaisia metsiä ja metsätaloutta. Ne tulevat energiapolitiikan kautta, ne tulevat finanssipolitiikan kautta, ne tulevat ympäristöpolitiikan kautta. EU:lla ei tosiaan ole laillista toimivaltaa suoranaisesti metsäpolitiikkaan, mutta siellä yritetään vähän niin kuin välillisesti rajoittaa meidän metsien käyttöä. Olemme tehneet pitkin vaalikautta — jo edeltäjäni Jari Leppä teki — erinomaista työtä metsäedunvalvonnan eteen, ja itse olen jatkanut sitä työtä. Tässä juuri pari viikkoa sitten perustimme tällaisen metsäisten EU-maiden ryhmän. Siinä ovat virallisesti tällä hetkellä mukana Suomen lisäksi Itävalta, Ruotsi ja Slovenia, ja pyrimme siihen saamaan lisää muitakin metsäisiä EU-maita. Olemme kiihdyttäneet tätä metsiin liittyvää edunvalvontaa. [Puhemies koputtaa] EU:ssa pitää ymmärtää, että metsät ovat ratkaisu, ei ongelma. Metsät ovat ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:49:17,2022-10-27T16:50:28,Hyväksytty,1.1
2022_117_89,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_90,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Nyt tässä kohtaa lienee hyvä paljastaa kokoomuksen monet rattaat. Olen ymmärtänyt, että edustaja Orpo on aktiivinen kalastaja. Tästä esityksestä puolet kohdistuu meidän sisävesiemme huonoon tilaan. Sisävesien tilalla on valtavan suuri merkitys vaikkapa meidän Itämeren, Saaristomeren hyvinvointiin. Olemme lukuisia keskusteluja käyneet täällä eduskunnan sisällä ministeri Kurvisen kanssa yhteistyössä myös kokoomuksen edustajien suuntaan Itämeren huonosta tilasta. Te jaksatte haastaa meitä tästä, kun me teemme täysillä töitä tämän asian eteen, ja nyt tämäkin asia on väärin, kun komission tasolta sanotaan, että pitäisi pystyä hieman parantamaan tätä sisävesien tilaa. Siis puolet näistä kustannuksista liittyy tähän, mutta täällä te puhutte vain metsistä. Se on yksi viidesosa tästä kokonaisuudesta. Luonnontilaa pitää pystyä parantamaan monin paikoin. Me olemme siihen sitoutuneet kansainvälisin sitoumuksinkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-10-27T16:50:34,2022-10-27T16:51:27,Hyväksytty,1.1
2022_117_91,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_92,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, kiitos oppitunnista. Me todellakin tiedämme, että kyse on kaikista eri luontotyypeistä, niin vesistä, soista, pelloista, metsistä kuin kaupunkimaisistakin ympäristöistä. Kyllä me kaikki tiedämme tämän, ministeri Ohisalo. Mutta kyse on nyt siitä, että tämä kokonaisuus, jonka komissio on esitellyt, on Suomelle kohtuuton: suorat vaikutukset talouteen lähes miljardi, ei pidä sisällään epäsuoria vaikutuksia. Eli tämä on kohtuuton. 
Meidän pitäisi pitää nämä omissa käsissämme, niin kuin Ruotsi huomautuksellaan pyrkii tekemään, ja kun ne ovat meillä omissa käsissä, niin me voimme jatkaa sitä työtä, mitä me teemme tällä hetkellä eri luontotyyppien suojelemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, ja me olemme täysillä sitoutuneet siihen työhön. Mutta jos me teemme niin kuin komissio esittää, niin meillä ei ole varaa, kuulkaa, yhtään mihinkään. Vai miltä kuulostaa ministeri Kurvisesta tämä äskeinen puheenvuoro? Onko hallituksella yksi linja? Se minua edelleen epäilyttää, kun te olette täällä eduskunnassa eri mieltä [Puhemies koputtaa] ja täällä kyselytunnillakin puhutte ristiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-10-27T16:51:27,2022-10-27T16:52:35,Hyväksytty,1.1
2022_117_93,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_94,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä kokoomuksen suunnalta jatkuvasti nyt viitataan Ruotsiin. Onko teillä sellainen käsitys, ja mistä se on muodostunut, että tämä ennallistamisasetus ei koskettaisi Ruotsia? [Oikealta: Ei!] Kyllä se koskettaa. 
Mitä tulee tähän toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvontaan Suomessa, niin EU:n perussopimusten mukaan toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvonta on jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Täällä Suomessa se kuuluu eduskunnan käsiin. Eduskunnan ja suuren valiokunnan työjärjestykset sisältävät selkeät toimintasäännöt siitä, miten eduskunta voi sille kuuluvaa itsenäistä oikeutta käyttää. [Välihuutoja] Eduskunta voi siis aina toimia tässä toissijaisuusvalvonnassa täysin itsenäisesti ja oma-aloitteisesti, eikä sen tarvitse odottaa valtioneuvoston kirjelmiä tältä osin. 
Valtioneuvosto seuraa kuitenkin jatkuvasti toissijaisuusperiaatteen toteutumista ehdotuksen käsittelyn edetessä, ja tähän toissijaisuusperiaatteeseen liittyvät Suomen kannat voidaan nostaa esiin neuvostossa myös missä tahansa lainsäädäntöprosessin myöhemmässä vaiheessa, riippumatta siitä, onko kahdeksan viikon määräaika päättynyt tai onko perusteltua lausuntoa annettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:52:35,2022-10-27T16:53:51,Hyväksytty,1.1
2022_117_95,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden puheenvuoron tähän kysymykseen. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_96,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toden totta — ennallistamisasetus on huono. Mutta kyllä tämä prosessi alleviivaa Suomen hallituksen surkeaa EU-vaikuttamisen prosessia. Vuosikausia tekin olette olleet rähmällänne uussuomettuneessa hengessä. Luulisi, että pelimerkkejä alkaisi pikkuhiljaa olla riittämiin, että jotakin voisi vastustaakin.
Kyse ei ole koosta. Tämä pääministerin puheenvuoro kuulostaa aivan samalta kuin elpymispaketin yhteydessä. Te menette sinne neuvottelemaan, saatte jonkun minimaalisen muutoksen — se ei ole aivan niin huono Suomelle — ja tulette sieltä voittajina takaisin. Mutta kyse ei ole tästä. EU:lle ei kuulu toimivalta meidän metsiimme. Perussuomalaisille ei käy ennallistamisasetus isona mutta ei myöskään vähän pienempänä. Arvoisa pääministeri: aiotteko viedä Suomen viestin sinne ja sanoa ”ei” tälle paketille? [Eduskunnasta: Suora vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-10-27T16:53:53,2022-10-27T16:54:54,Hyväksytty,1.1
2022_117_97,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_98,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU-komission ennallistamisasetuksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 177/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me aiomme vaikuttaa tähän sisältöön, kuten me olemme tehneet [Sanna Antikainen: Eli ette aio, tässä oli vastaus! — Välihuutoja] — kuten me olemme tehneet — ja me tulemme tekemään. Ja mikäli me emme saa vaikutettua tähän riittävästi, meillä on aina mahdollisuus arvioida, miten me tässä asiassa ja kysymyksessä äänestämme.
Mutta Suomen lähtökohta on tietenkin se, että me pyrimme vaikuttamaan siihen sisältöön. Siellä on paljon kysymyksiä esimerkiksi näihin kustannuksiin liittyen, joita täällä on nostettu esiin. Noihin laskelmiin liittyy paljon epävarmuuksia, ja me haluamme enemmän tietoa, parempaa tietoa, esimerkiksi siitä, millä tavalla nämä kustannukset muodostuisivat, miten ne jakautuisivat, minkälaisia vaikutuksia niillä olisi ja millä tavalla tästä kokonaisuudesta sitten täällä kansallisesti voitaisiin huolehtia niin, että nämä eivät ole kohtuuttomia.
Eli me pyrimme vaikuttamaan. Tässä on avoimia kysymyksiä, ja me pyrimme vaikuttamaan. Ja mikäli sitten tämä kokonaisuus ei loppujen lopuksi neuvotteluiden jälkeen ole riittävän hyvä, me voimme aina tehdä arvion siitä, miten me tässä äänestämme — äänestämmekö puolesta vai äänestämmekö vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-10-27T16:54:57,2022-10-27T16:56:05,Hyväksytty,1.1
2022_117_99,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 178/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_100,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 178/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkuvasti tulee ihmisiltä viestiä, että he eivät ole yhdenvertaisia toistensa kanssa. Eli digipalvelut: kaikki ihmiset ohjataan tänä päivänä erilaisten laitteiden käyttöön, kun hommataan matkalippuja, pitää parkkeerata auto, yritetään saada pankkipalveluita, jonotetaan sähköyhtiöön. Kun näitä laitteita ei ole, ei ole varaa ostaa niitä tai ei ole sitä osaamista, niin palveluita ei silloin saa. Tästä jatkuvasti tulee viestiä eri-ikäisiltä, mutta tämä koskee tietysti ennen kaikkea ikäihmisiä. Eli, arvoisa hallitus, mitä me teemme, että ihmiset olisivat yhdenvertaisia, että niitä palveluita voisi saada myös niin, että ei välttämättä tarvitsisi sitä laitetta omistaa, ja että se olisi myöskin kohtuuhintaista ja helppoa, kun näitä palveluita tarvitsee?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-10-27T16:56:06,2022-10-27T16:57:02,Hyväksytty,1.1
2022_117_101,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 178/2022 vp,"Ministeri Henriksson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_102,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Suullinen kysymys yhdenvertaisesta palveluiden saatavuudesta (Jouni Ovaska kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 178/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin keskeinen kysymys tänä päivänä, kun me tiedämme, että yhteiskunta digitalisoituu. On äärimmäisen tärkeätä, että jokaisella hallinnonalalla mietitään, miten voidaan kaikille suomalaisille näitä palveluita tarjota ja millä tavalla voidaan suomalaisia auttaa myös näitten digipalvelujen käytön osaamisessa. Tässä meillä jokaisella ministerillä on vastuu siitä oman hallinnonalansa toiminnasta.
Oikeusministeriössä me pyrimme siihen, että muistetaan, että kansalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti. Ja mitä tulee ikäihmisten puoleen, me olemme tämän hallituskauden aikana myös perustaneet vanhusasiainvaltuutetun toimen, ja vanhusasiainvaltuutettu pystyy myös nostamaan näitä asioita keskusteluun, ja mielestäni hän on myös aloittanut työnsä erittäin hyvin.
Tässä lähden siis siitä, että me jokainen pidämme huolta siitä, että tässä yhteiskunnassa pidetään [Puhemies koputtaa] kaikki mukana ja tuetaan kaikkia kansalaisia tässä uudessa yhteiskuntamuodossa, missä me nyt eletään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-10-27T16:57:02,2022-10-27T16:58:16,Hyväksytty,1.1
2022_117_103,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maataloustukien maksatuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 179/2022 vp,"Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_104,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys maataloustukien maksatuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 179/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalaiset maatilat voivat huonosti, ja nyt meitä uhkaa ruokakriisi itse aiheutettujen Venäjä-pakotteiden ja EU:n maataloustukien maksuaikataulujen siirtämisen takia. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän viivästyttäminen kuukausilla voi johtaa jopa maatilojen konkurssiaaltoon. Onhan se kumma, että koronatoimien aikana löydettiin rahaa satoja miljoonia pöytälaatikkokonsulttifirmojen tukemiseen, mutta nyt ei löydy rahaa huoltovarmuuteen eli maatalouden tukemiseen. Kysyn hallitukselta: miten te aiotte korjata tämän tilanteen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-10-27T16:58:18,2022-10-27T16:59:08,Hyväksytty,1.1
2022_117_105,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maataloustukien maksatuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 179/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_106,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maataloustukien maksatuksesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 179/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkutuotanto on todella suurissa vaikeuksissa ei vain Suomessa vaan joka puolella Euroopassa johtuen Venäjän törkeästä hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen sekoittamista koko globaalista ruokahuollosta ja eurooppalaisista ruokamarkkinoista. Hallitus toimi jo keväällä, teimme Suomen historian suurimman yksittäisen maatalouden tukipaketin, 300 miljoonan euron tukipaketin maataloudelle, jota maksetaan juuri tällä hetkellä.
Mitä tulee edustajan kysymyksiin liittyen maataloustukien maksatukseen, niin hyvällä ja varsin kyllä kovalla ja perusteellisella työllä yhdessä Ruokaviraston kanssa sain hoidettua tilanteen niin, että pystymme tänä vuonna maksamaan näitä niin sanottuja nautapalkkioita kuitenkin jonkin verran tiloille, ja se varmasti auttaa tässä kohtaa myös maksuvalmiuteen. Olemme lisäksi tälle vuodelle saaneet myös kiinteistöveron palautuksen maatalouden tuotantorakennuksille, ja teemme koko ajan töitä sen eteen, miten energiakustannuksia ja lannoitekustannuksia saataisiin tiloille hyvitettyä enemmän. Myös koko EU työskentelee, että lannoitteiden saatavuus ja hinnat saataisiin kohtuulliselle tasolle kaikille tiloille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+2.6.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-10-27T16:59:08,2022-10-27T17:00:20,Hyväksytty,1.1
2022_117_107,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_108,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys sisältää kolme pääelementtiä, jotka ovat EU:n kaasuvarastoasetuksen kansallinen toimeenpano, kaasun toimitusten osalta suojattujen asiakkaiden määritelmän laajentaminen ja Huoltovarmuuskeskuksen nimeäminen EU:n kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaiseksi kansalliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi.
Viime heinäkuussa voimaan astunut EU:n kaasuvarastoasetus on osaltaan vastaus vallitsevaan kaasumarkkinoiden kriisiin ja varautumista talvikausiin. Asetus sisältää markkinatoimijoihin kohdistuvan kaasuvarastojen täyttövelvoitteen. Tämä vaatii kansallisen toimeenpanon.
Kaasuvarastoasetus velvoitti Suomen varmistamaan, että markkinatoimijat toteuttavat vuosittain marraskuun alkuun mennessä kaasun varastoinnin niin, että varastoitu määrä vastaa pääsääntöisesti 15:tä prosenttia Suomen edeltävän viiden vuoden kaasun kulutuksesta. Tämä on niin kutsuttu lisävarastointivelvoite. Kaasuvarastoasetus on voimassa vuoden 25 loppuun saakka. Esitys on, että asetuksen mukaiset velvoitteet sisältyisivät väliaikaisella muutoksella tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annettuun lakiin. Tämä lisävarastointivelvoite koskisi noin 50:tä markkinatoimijaa, mukaan lukien maakaasun velvoitevarastoinnista käytännössä vapautetut maakaasulaitokset. Lisävarastointivelvoitteen piirissä olisivat myös teollisuuden toimijat, jotka vastaavat suuresta osasta kaasun kulutusta Suomessa. Tarkempi yksityiskohtainen varastointimäärä määräytyisi suhteessa toimijoiden kaasunkulutukseen edeltävien viiden vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan Huoltovarmuuskeskus vahvistaisi vuosittain lisävarastointivelvoitteen määrän. Lisävarastoinnissa olisi mahdollista hyödyntää Suomessa jo olevia velvoitevarastoja, jottei markkinatoimijoihin kohdistuisi kahdenkertaista varastointivelvoitetta. Varastointivelvoitteeseen luettava kaasu tai vaihtoehtoinen polttoaine voidaan käyttää talvikauden aikana.
Toiseksi Suomessa on ollut käytössä kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukainen minimimääritelmä suojatuista asiakkaista, joihin kuuluvat vain kotitalousasiakkaat. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen tekemässä selvityksessä tunnistettiin sote-alan ja elintarviketeollisuuden toimijoita, joiden kaasunsaanti vaarantuisi, jos venäläisen putkikaasun toimitus päättyisi. Suojattuihin asiakkaisiin esitetään lisättäväksi kaksi ryhmää: maakaasun jakeluverkkoon liitetyt elintarviketeollisuuden pk-yritykset, jotka eivät pysty vaihtamaan kaasua muihin polttoaineisiin, sekä maakaasun jakelu- ja siirtoverkkoon liitetyt terveydenhuoltoon, keskeiseen sosiaalihuoltoon, hätätilanteeseen, turvallisuuteen, koulutukseen ja julkishallintoon liittyvät palvelut.
Kolmanneksi Huoltovarmuuskeskus nimitettäisiin lain tasolla kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaiseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi. Huoltovarmuuskeskus on tosiasiallisesti jo hoitanut näitä tehtäviä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa kaasun varastointivelvoitteen kohdistuessa jo tulevaan talveen. Tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain muutos esitetään olemaan voimassa 31.12.2025 saakka.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-27T17:00:45,2022-10-27T17:04:54,Hyväksytty,1.1
2022_117_109,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Ari Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_110,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Lintilä, tästä varsin seikkaperäisestä esittelystä. Koska kaasuvarastoasetuksen mukaista lisävarastointivelvoitetta sovelletaan jo tulevana talvena, on ehdotetut lait saatettava voimaan kiireellisesti. Tämä esitetty maakaasun varastointivelvoite on kotitalouksille Suomessa vähäinen, sillä ne eivät juurikaan maakaasua käytä. Sen sijaan meillä kyllä on yrityksiä, joille maakaasu on kriittisen tärkeä raaka-aine, eli asia on tärkeä.
Perussuomalaiset ovat olleet aina ja korostetun paljon tänä vuonna huoltovarmuuden turvaamisen puolestapuhujia. [Mikko Lundén: Näin on!] Julkaisimme elokuussa uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman, jossa huoltovarmuuskysymyksille annettiin huomattavan suurta painoarvoa. Toivottavasti myös ministeri Lintilä on tutustunut tähän.
Ja loppuun: on hienoa, että valtio on tullut turveasiassa perussuomalaisten jo pitkään esiin tuomalle linjalle ja perustanut valtavan turpeen valmiusvaraston. Huoltovarmuuskeskus on siis ensimmäistä kertaa varastoinut turvetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-10-27T17:04:55,2022-10-27T17:06:04,Hyväksytty,1.1
2022_117_111,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_112,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän valtion hyökkäyssota käynnisti kiivaan keskustelun maakaasun tulevaisuudesta, ja olen varsin kiitollinen elinkeinoministeri Lintilälle, joka on johtanut sen jälkeen keskustelua voimakkaasti hankalasta tilanteesta eteenpäin, tehnyt töitä LNG-aluksen saamiseksi, uusiutuvan energian investointien jouduttamiseksi ja kaasutilanteen ratkaisemiseksi. Tämä hallituksen esitys parantaa huoltovarmuutta ja turvaa huoltovarmuuden kannalta kriittisten palveluiden ja yritysten toimintamahdollisuuksia kertakaikkisesti. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kaasun varastointiin liittyen. Suomella ei nimittäin ole omaa kaasuvarastointikapasiteettia, joten varastointivastuu on suomalaisilla markkinatoimijoilla, ja tämä lisävelvoite nyt sitten ylettyy vuoteen 2025 asti, mikäli olen ymmärtänyt oikein.
Kaasun lisävarastointivelvoitteella pyritään turvaamaan kaasun riittävyys myös kysyntäpiikkien ja toimitushäiriöiden tapauksissa. Kuten aluksi kuvasin, tämä hyökkäyssodan käynnistämä varsin vaikea kaasun toimitustilanne Suomelle aiheutti monenlaisia häiriöitä. Suomessa on sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita, kuten sairaaloita, joiden toiminta on riippuvaista kaasun saannista. Omasta vaalipiiristäni, omasta maakunnastani Päijät-Hämeestä löytyy jo pelkästään 600 yritystä, joiden toiminta on suoraan riippuvaista kaasun toimituksesta. Näiden joukossa on esimerkiksi tämmöisiä nopean lämmitystekniikan varassa toimivia yrityksiä, kuten leipomoita, automaalaamoita, erilaisia toimijoita, jotka tarvitsevat nopeaa lämmitystä oman elinkeinon pyörittämiseksi.
Olen kiitollinen siitä, että ministeri on kulkenut rinnalla näiden toimijoiden kanssa tässä muutoksessa, historiallisen vaikeassa tilanteessa. Ajattelen, että kuitenkin tämä kysymys on pitkälle myös alueellinen ja alakohtainen, ja sen takia toivon, että tämänkaltaisia esityksiä, jotka ennakoivat ja pyrkivät turvaamaan ennakolta vaikeita tilanteita, kuten kaasun loppumisen estäminen, tuodaan jatkossakin eduskuntaan. Toivon, että olemme myös rinnallakulkijoita näille vaikeille aloille ja vaikeille alueille tämän kaasun saannin osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-27T17:06:04,2022-10-27T17:08:34,Hyväksytty,1.1
2022_117_113,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_114,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kaasun huoltovarmuusvarastointi ja siihen liittyvä lainsäädäntö on tietysti tärkeää, vaikkakaan kaasun käyttö Suomessa ei niin valtavan suurta ole. Mutta aivan kuten edustaja Kemppi hyvin tietää erityisesti hänen omalta kotialueeltaan, niin paikallisesti kaasunkäytöllä on hyvin isoakin merkitystä tietyille yrityksille, leipomoille, tietyille terveydenhuoltosektorin rakennuksille ja noin 4 000 kotitaloudelle, mitä Suomessa on. On hyvä, että varaudutaan, ja on hyvä, että myöskin tätä kaasun varastointia nyt katsotaan vakavasti. 
Kaiken kaikkiaan energian osalta pitää valmistautua tulevaan. Tämä talvi tulee olemaan energian hinnan osalta kuluttajille vakava, yrityksille vakava, mutta uskon, että tämän talven yli kyllä päästään.
Mutta tämän talven jälkeen on se seuraavakin talvi, ja siihen pitää sitten varautua. Oikeastaan kysyisinkin ministeri Lintilältä siitä, mitä toimia työ- ja elinkeinoministeriössä on nyt valmisteltu, minkälaisia toimia meidän Huoltovarmuuskeskus on tehnyt ja tekee sen eteen, että meillä on puskuria myös sinne seuraavalle talvelle, talvelle 23—24, jolloin on uhka olemassa, että energian hinnat voivat olla vielä korkeammat. Ei ole näköpiirissä, että sota loppuisi Euroopassa. Tällä Venäjän aggressiivisella hyökkäyksellä on vaikutuksia, pitkäaikaisia vaikutuksia.
Oikeastaan kysyisinkin siihen liittyen: Nyt tällä lainsäädännöllä halutaan varmistaa tätä kaasua. Meillä varastoidaan tuontipolttoaineita, polttoöljyä, öljyä sen suhteen, että sitä niin sanotusti pahan päivän varalle on, mutta meillä on myös näitä kotimaisia polttoaineita, aivan keskeisimpänä huoltovarmuuspolttoaineena turve, mistä nyt on uutisoitukin, että näitä huoltovarmuusvarastoja sen osalta täydennetään. Haluaisin nyt kysyä teiltä, arvoisa ministeri: minkälaiset, tavallaan, terveiset lähetätte sekä paikallisille lämpöyhtiöille tästä tulevaisuuteen varautumisesta että myöskin niille tuottajille, jotka tuottavat meillä kotimaista polttoainetta, että sitä rohkeutta nyt olisi niitä huoltovarmuusvarastoja täyttää? Kuten tiedetään, ilman tuottajia ei huoltovarmuusvarastoja täytetä ja ei pystytä varautumaan siihen tulevaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-10-27T17:08:34,2022-10-27T17:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_117_115,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_116,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä maakaasumarkkinalain ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 232/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tilanne kaasun osalta on verrattain hyvä. Ensinnäkään meillä kaasu ei ole ollut niin isossa, hallitsevassa roolissa. Meillä taisi olla tuon venäläisen putkikaasun osuus noin viisi prosenttia meidän primäärienergian tarpeesta. Mutta siellä on näitä äärettömän tärkeitä, mitä tuli tässä esille edustaja Kempin puheenvuorossa: elintarviketeollisuus ja se, että meillä on terveyspuolella sairaaloita, jotka ovat käyttäneet desinfiointiin höyryä, joka valmistetaan kaasulla ja niin edelleen, eli täällä sillä on ollut roolia. 
Nyt huoltovarmuuden kannalta turpeella on erittäin iso rooli. Se menee oikeastaan vähän samaan tilanteeseen kuin nyt Saksassa, jossa otetaan ruskohiili hyvin voimakkaasti uudelleen. He ovat tekemässä tällä hetkellä muistaakseni viittä LNG-terminaalia, joilla he tulevat omaa energiantarvettaan kattamaan, mutta he tulevat nyt sitten huhtikuun jälkeen korvaamaan ruskohiilellä energian. Hehän ajavat viimeisiä voimaloita huhtikuun loppuun asti. Sen jälkeen he kääntävät hiilenpolttoon. [Puhemies koputtaa]
Meillä turpeen osuus tulee varmasti olemaan muutaman seuraavan vuoden hyvinkin merkittävä sen aikaa, että me tullaan erilaisilla teknisillä uusilla malleilla sitten. Mikä se aika on — vaikea on tällä hetkellä sanoa. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-10-27T17:11:18,2022-10-27T17:12:53,Hyväksytty,1.1
2022_117_117,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_117_118,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Esitys koskee ihmiskaupan uhrien auttamista, ja sen pääasiallisena tarkoituksena on parantaa ihmiskaupan uhrien asemaa. Esitys edistäisi ihmiskaupan ilmituloa, uhrien ohjautumista avun piiriin ja siten myös osaltaan rikosvastuun toteutumista.
Esityksen keskeiset muutokset liittyisivät vastaanottolain auttamisjärjestelmää koskevan sääntelyn muuttamiseen siten, että ihmiskaupan uhrien auttamisen liitännäisyys rikosprosessiin ja rikosprosessin eri vaiheissa tehtäviin ratkaisuihin heikkenee. Vastaanottolakiin esitetään muutoksia, joiden tavoitteena on, että ihmiskaupan uhrien auttamistoiminta muodostaisi itsenäisen ja erillisen kokonaisuuden suhteessa ratkaisuihin, joita rikosoikeusjärjestelmän puitteissa tehdään. Jatkossa auttamisjärjestelmän kautta saatavan avun jatkuminen perustuisi ensisijaisesti uhrin yksilöllisen tilanteen arviointiin eikä rikosprosessissa tehtäviin ratkaisuihin. Uhrilla olisi siis oikeus saada apua rikosprosessin alkamisesta, jatkumisesta ja lopputuloksesta riippumatta, jos hänen katsotaan olevan auttamistoimien tarpeessa.
Vastaanottolakiin tehtäisiin myös muuta tarkentavaa sääntelyä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tarkoitusta ja tehtäviä koskien, jotta auttamisjärjestelmän tarkoitus olisi selkeämpi uhreille, viranomaisille ja muille tahoille.
Sosiaalihuoltolakia muutettaisiin lisäämällä tuen tarpeita koskevaan luetteloon muusta hyväksikäytöstä aiheutuva tuen tarve.
Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut vahvasti ihmiskaupan vastaiseen työhön. Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, joilla tehostetaan ihmiskaupan vastaista työtä sekä parannetaan ihmiskaupan uhrien asemaa ja oikeuksien toteutumista. Voimassa oleva vastaanottolaki kytkee auttamisen ja rikosprosessin toisiinsa tavalla, jota ei voida pitää tarkoituksenmukaisena tai perusteltuna uhrin näkökulmasta. Uhrin auttamisen ja rikosprosessissa tehtävien ratkaisujen välinen vahva yhteys näyttäytyy erityisen ongelmallisena auttamisjärjestelmästä poistamiseen liittyen. Nykytilanteessa henkilön oikeus ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kautta saatavaan apuun voi lakata, jos asia ei etene rikosprosessissa, jos syyte nostetaan toisesta rikoksesta tai jos tuomioistuin hylkää ihmiskauppasyytteet. Ihmiskaupan uhrien auttamisella ja rikosprosesseilla on eri tavoitteet. Auttamistoimien tarkoituksena on tukea uhria toipumaan kokemastaan sekä fyysisesti että henkisesti, kun taas rikosprosessin tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut rikos, ja ratkaista rikoksesta epäillyn syyllisyys. Se, että rikosoikeudellisesti ei voida osoittaa ihmiskaupparikoksen tapahtuneen, ei välttämättä tarkoita, että henkilö ei tosiasiallisesti olisi joutunut ihmiskaupan uhriksi eikä olisi siten avun tarpeessa.
Auttamistoiminnan ja rikosprosessin välinen kytkös näyttäisi vaikuttavan siihen, että osa apua tarvitsevista uhreista jää vaille vastaanottolain mukaisia auttamistoimia joko siksi, että he eivät uskalla hakeutua auttamisjärjestelmän avun piiriin, tai siksi, että he joutuvat järjestelmästä pois, vaikka tarve auttamistoimille ihmiskaupan uhriksi joutumisen vuoksi olisi ilmeinen. Auttamistoiminnan kytkentä rikosprosessiin ei myöskään vaikuttaisi olevan perusteltua rikoksen selvittämisen näkökulmasta, eikä mainitun kytköksen heikentäminen vaikuta haitallisesti rikosvastuun toteutumiseen.
Sosiaalihuoltolain muutoksen tavoitteena on tehostaa ja selkiyttää ihmiskaupan uhrien auttamista hyvinvointialueilla. Lisäämällä sosiaalihuoltolakiin nimenomainen maininta muusta hyväksikäytöstä voitaisiin edistää sitä, että ihmiskauppailmiöön ja muuhun hyväksikäyttöön kiinnitettäisiin sosiaalihuollossa nykyistä enemmän huomiota ja että uhreja autettaisiin nykyistä paremmin sosiaalihuollon perusrakenteessa.
Arvoisa puhemies! Esityksellä edistettäisiin hallitusohjelman sekä valtioneuvoston ihmiskaupan vastaisen toimintaohjelman tavoitteita. Ihmiskaupan vastaisessa työssä keskeistä on ihmiskaupan ilmitulon edistäminen. Esityksen muutokset selkiyttäisivät auttamista koskevaa sääntelyä ja tekisivät siitä nykyistä ennustettavampaa. Tämä laskisi uhrin kynnystä hakeutua auttamisjärjestelmään ja tehdä rikosilmoitus koetusta hyväksikäytöstä. Esityksessä esitetään myös muita muutoksia, joilla olisi myönteinen vaikutus uhrin asemaan. Lain tasolla olisi jatkossa selkeästi säädetty tahosta, jonka asiantuntemusta voidaan hyödyntää ihmiskauppaan liittyvissä asioissa. Tämä vahvistaisi laaja-alaisesti ihmiskaupan vastaisen työn osaamista sekä viranomaisissa että kolmannen sektorin toimijoissa.
Arvoisa puhemies! Ihmiskauppa on vakava rikollisuuden muoto, joka loukkaa sen kohteeksi joutuneen henkilön perustavanlaatuista oikeutta ihmisarvoiseen elämään. Esityksen keskeisenä tavoitteena on edistää ihmiskaupan ilmituloa. Kun ihmiskauppa tulee viranomaisen tietoon, sen kohteeksi joutunut uhri saa tarvitsemansa tuen ja avun hyväksikäytöstä toipuakseen. Näin hänellä on myös paremmat edellytykset tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa rikollisten vastuuseen saattamiseksi. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-27T17:13:13,2022-10-27T17:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_117_119,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_120,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset ministerille tästä asian esittelystä ja vieläpä perinpohjaisesta esittelystä, eli käytiin huolella läpi tätä ihmiskauppailmiötä ja sen luonnetta. Ja aivan oikein, kuten ministeri tässä viimeisinä sanoinaan halusi sanoa: ihmiskauppa on vakava ihmisoikeusrikos, ja siihen on syytä suhtautua kaikella vakavuudella.
Tässä hallituksen esityksessä on kuitenkin hyvin painavaa se, että tätä ei ainoastaan katsota nyt rikosoikeudellisesta näkökulmasta ja rikosprosessin kautta. Siihenkin täytyy kiinnittää vakavaa huomiota, että ihmiskauppaan syyllistyneet joutuvat rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mutta liian monissa tapauksissa tämä rikosoikeudellinen prosessi joko on hidas tai ei johda siihen tulokseen, että aidosti aukeaa se ihmiskauppailmiö, ja siinä ihmiskaupan uhrit eivät saa sitä oikeutettua suojaa, minkä he ansaitsisivat. Tässä suhteessa on erittäin tärkeä tämän uudistuksen perussisältö: nimenomaan sosiaalihuoltolain kautta pyritään vahvistamaan niitä edellytyksiä, että vaikka tämä rikosoikeudellinen prosessi ei johtaisikaan selkeästi rikosoikeudelliseen vastuuseen, niin silti, kun me tunnistamme tilan, että joku ihminen on joutunut ihmiskaupan kohteeksi ja sen uhriksi, me pyrimme häntä aidosti auttamaan. On erittäin herkistä asioista kysymys, vaikeista ilmiöistä kysymys, ja meidän velvollisuutemme on sivistysvaltiona kaikilla tavoilla auttaa näitä ihmisiä. Ja tässä suhteessa tämä lainsäädäntöesitys, joka tässä nyt tulee meille käsittelyyn, on erittäin palkitseva ja vastaa sitä henkeä, millä täällä on hallitusohjelmaa rakennettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-27T17:19:32,2022-10-27T17:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_117_121,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_122,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiskaupan uhri on ehkä haavoittuvaisimmassa asemassa tässä yhteiskunnassa. On pelottavaa hakea apua varsinkin, jos siinä avun hakemisen hetkellä joutuu pelkäämään tätä rikosprosessin ongelmaa.
On todella hyvä, että sisäministeri ehdottaa nyt tätä ihmiskaupan uhrin auttamisen ja rikosprosessin kytkemisen purkamista. Se tulee varmastikin laskemaan kynnystä avun hakemiselle. Se on erityisesti uhrin kannalta hyvä. Se suojaa niitä, ketkä ovat erityisen huonossa asemassa.
Haluaisin kysyä ministeriltä alaikäisten ihmiskaupan uhrien paremmasta tunnistamisesta. Olen ymmärtänyt, että Suomessa on ollut puutteita siinä, miten me voimme erityisesti ihmiskaupan uhreiksi joutuneita alaikäisiä auttaa ja tunnistaa. Nyt tässä on ehdotettu tätä auttamisjärjestelmän roolin vahvistamista. Kysyisin: auttaako tämä sekä meidän viranomaisia että kaikkia muita yhteiskunnan toimijoita tunnistamaan yhä paremmin alaikäisiä ihmiskaupan uhreja? Kysyisin myös: miten me kansalaiset pystyisimme paremmin tunnistamaan ihmiskaupan uhreja? Ehkä tämä on myös ilmiö, mistä suomalaiset eivät aina niin hyvin tiedä. Ihmiskauppaahan esiintyy pääasiassa ravintola- ja siivousalalla ja maatiloilla, ja olisi tietenkin tärkeää, että me jokainen pystyisimme vähän valvovan silmän avulla myös tunnistamaan näitä tilanteita ja ilmoittamaan niitä ja siten auttamaan uhreja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-27T17:21:12,2022-10-27T17:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_117_123,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_124,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onko tähän millä tavalla lisätty resursseja ja rahoitusta? Me tiedetään kuitenkin kaikki, että tällä hetkellä tilanne on se, että tutkinnat ovat todella, todella pitkässä juoksussa ja tutkijoitten pöytien niput ovat huomattavasti korkeampia kuin valtion talousarvioesitys, vaikka olisi pienemmällä kirjoitettukin. On henkilökohtaisesti huoli siitä, että jos tällaisia lähdetään tekemään — mikä on äärettömän hyvä asia, ja siitä kiitokset ministerille, että tällaisen asian tuo eteenpäin — niin jos ei me hoideta resurssipuolta ja rahoitusta kuntoon, nämä tekijät — nämä, jotka näihin osallistuvat, ovat kuitenkin usein ulkomaalaisia — sitten aika helposti pääsevät karkuun siinä kohtaa, kun vähän ruvetaan asioita tutkimaan. Eli tällaisten asioitten tutkimisen nopeus olisi mielestäni aika ensiarvoisen tärkeää juuri sen takia, että tutkitaan turhaan, koska sitten ei koskaan enää löydetäkään kaveria sinne käräjäoikeuteen vietäväksi. Onko tähän mietitty resursseja ja rahoitusta millä tavalla? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T17:22:57,2022-10-27T17:24:22,Hyväksytty,1.1
2022_117_125,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_126,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmiskauppa on valtava bisnes, ja se on todellakin yksi julmimpia rikoksia, mitä maailmassa voi tehdä. Auttamisjärjestelmät ovat meillä suhteellisen uusia, ja minusta on erittäin hyvä tämä lainsäädäntö. Siinä on itse asiassa niitä elementtejä, joita eduskuntakin on useissa mietinnöissänsä ja lausunnoissansa peräänkuuluttanut, miten uhrin auttamista voitaisiin vahvistaa.
Jos me mietimme, niin me ehkä yhä edelleen tunnistamme paremmin pakkotyötä kuin sitten vaikkapa seksuaalista hyväksikäyttöä tai pakkoavioliittoja, joita meillä auttamisjärjestelmässä on. Kun kyse on paitsi rahasta ja tästä lainsäädännön tiukennuksesta ja selkiyttämisestä, mikä mielestäni tässä esityksessä menee hyvään suuntaan, niin kysyisin oikeastaan ministeriltä: miten me turvaamme sen, että meillä on riittävästi osaamista? Usein pullonkaulana on myös se, olipa kyse sitten tunnistamisesta tai olipa kyse sitten siitä, että autamme ihmistä tässä prosessissa, että ne polut ja historiat saattavat ihmisillä olla hyvinkin traumatisoituneet. Millä me löydämme sen avun silloin, kun meidän auttamisjärjestelmämme kuitenkin on kohtuullisen hajanainen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-10-27T17:24:24,2022-10-27T17:25:32,Hyväksytty,1.1
2022_117_127,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_128,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tämän hallituksen esityksen tuomisesta eduskuntaan. Ihmiskauppa on yksiselitteisesti rikollista, valtava bisnes, niin kuin tässä salissa on todettu, ja täysin ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa. Tämä hallituksen esitys tuo hyviä asioita, nimittäin esimerkiksi Maahanmuuttoviraston kykyä toimia jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä vahvistetaan ja sitten on tämä hakevan henkilötietojen käsittelyn parempi suojaaminen. Ajattelen, että nämä ovat hyviä toimia.
Sen lisäksi ajattelen, että erityisesti sosiaalialan ammattilaisten osaaminen ihmiskaupan osalta on varsin kriittistä, mitä tulee esimerkiksi oppilashuollon palveluihin, sieltä löytyvään ihmiskauppaymmärrykseen, -osaamiseen tai muuhun sosiaalityöhön. Meillä olisi toki Suomessa muutenkin tarvetta lisätä aikuissosiaalityötä, erityisesti ikäihmisten sosiaalityötä, mutta ajattelen, että tämän ihmiskauppaosaamisen tarve siellä puolella on valtava. Me todella tunnistamme parhaiten ehkä ihmiskaupan, mitä tulee esimerkiksi seksuaalirikoksiin tai tämänkaltaiseen rikolliseen toimintaan, mutta ajattelen, että tässä osaajapulassa, joka meitä Suomessa tällä hetkellä vaivaa varsin paljon, on omat riskinsä, että se tulee lisäämään myös ihmiskauppaa pitkällä aikajänteellä, kun osaajia ei kertakaikkisesti löydy. Tämänkaltaisiin pahoihin skenaarioihin tulisi mielestäni varautua nyt myös ennakolta niin, ettei tämmöisiä tilanteita, työhön pakottamista, työtehtävien perässä pakkomuuttamista ja ihmisten myymistä käytännössä nähtäisi Suomessa missään määrin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-27T17:25:34,2022-10-27T17:27:32,Hyväksytty,1.1
2022_117_129,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_130,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että teemme määrätietoista työtä ihmiskaupan uhrien auttamiseksi ja tämän ilmiön kitkemiseksi yhteiskunnastamme. Haluan myös kiittää ministeriä tämän hallituksen esityksen tuomisesta tänne eduskuntaan.
Muutokset edistävät uhrin asemaa ja ovat koko yhteiskunnan etu. Tämän hallituksen esityksen keskeisillä muutoksilla edistetään ihmiskaupan ilmituloa, uhrien avun piiriin ohjautumista ja siten myös rikosvastuun toteutumista, kuten täällä on jo todettu.
Vähintään yhtä tärkeitä ovat ennaltaehkäisevät toimet ihmiskaupan torjumiseksi. Vahvistamalla laillisia maahantuloreittejä voidaan tukea hallittua maahanmuuttoa ja samalla torjutaan ihmiskauppaa ja salakuljetusta.
Ihmiskaupan uhrit on ajettu tilanteeseen, jossa he eivät voi päättää omista asioistaan. He ovat todella haavoittuvassa asemassa ja turvattomia, ja tärkeää on, että kynnys avun hakemiseen tässä tilanteessa on mahdollisimman matala.
Ihmiskauppaa ja sitä muistuttavaa ihmisten hyväksikäyttöä on esiintynyt todella Suomessakin esimerkiksi ravintola-alalla, siivousalalla ja maataloudessa. Haluankin vielä tässä nostaa esiin, että on tärkeää, että myös julkisen sektorin toimijat ovat hyvin hereillä kilpailuttaessaan esimerkiksi siivouspalveluita. Tähän tarvitaan koulutusta, että väärinkäytökset pystytään tunnistamaan.
Näitä ihmisoikeusloukkauksia tosiaan tapahtuu meidän kaikkien silmien alla, ja näillä lakimuutoksilla voidaan auttaa ihmiskaupan uhreja saamaan oikeutta ja pelastaa siten parhaassa tapauksessa myös ihmishenkiä. Ja kuten edustaja Pitko täällä totesi, niin on tärkeätä, että olemme kaikki hereillä ja silmät avoinna ihmiskaupan ilmiöiden havaitsemisessa. On tärkeätä, että asiasta puhutaan ja madalletaan kynnystä ottaa yhteyttä, jos pienikin epäilys on, että kyseessä voisi olla ihmiskauppa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-27T17:27:32,2022-10-27T17:29:29,Hyväksytty,1.1
2022_117_131,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_132,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos hyvistä kommenteista ja keskustelusta ja kysymyksistä.
Todellakin, niin kuin täällä sanottiin, nämä ihmiskaupan uhrit ovat kyllä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, ja sen takia tällä lakimuutoksella, jotta he uskaltavat hakeutua avun piiriin, tätä kynnystä halutaan madaltaa irrottamalla tämä rikosprosessi ja auttamisjärjestelmät toisistaan. 
Tässä nousi esiin myös ihmiskaupan tunnistaminen ja se osaaminen, mitä tarvitaan. Meillähän on hallituksessa tämän ihmiskaupan vastainen toimintaohjelma, jossa on monenlaisia toimenpiteitä siihen, miten pystymme paremmin auttamaan, ja siinä itse asiassa tämä tunnistamisen vahvistaminen, koulutus siihen liittyen, on isossa roolissa. Ja myös se kysymys, miten me jokainen voisimme olla siinä mukana, mikä tässä edustaja Pitkon puheenvuorossa nousi, on mielestäni hyvä. Esimerkiksi tässä tilanteessa, kun nyt Ukrainassa on sota ja sotapakolaisia on tullut valtava määrä Euroopan eri maihin, myös tänne Suomeen, tähän on kiinnitetty nyt erityistä huomiota ja annetaan neuvontaa esimerkiksi tänne tulijoille jo heti siinä tullessa, ja myös niiden ihmisten kohdalla, jotka auttavat ukrainalaisia, jotta jos tällaisia viitteitä tulee esille, pystytään tätä ilmiötä tunnistamaan ja ottamaan yhteyttä.
Täällä ihan oikein nousi esiin myös kysymys rikostutkinnan resursseista. Se on iso huoli, miten me pystyisimme niitä entistä paremmin vahvistamaan. No, tällä hallituskaudella on poliisien määrää lisätty, se on totta kai yksi tärkeä keino, ja me tiedämme, että meidän pitää tehdä siinä vielä enemmän, jotta nämä rikosprosessit eivät veny. Tässä tilanteessa tietysti auttaa myös se, että kun tämä auttamisjärjestelmä kytketään irti tästä rikosprosessista, niin ihmiset uskaltavat tulla avun piiriin ja uskaltavat tehdä sen rikosilmoituksen, jolloin myös näissä tietyissä prosesseissa voidaan siinä mielessä päästä nopeammin niihin kiinni, kun ihmiset tekevät rikosilmoituksia. Mutta kaiken kaikkiaan tämä kysymys tästä rikostutkinnan nopeuttamisesta on kyllä ihan oikea ja ei koske vain tämäntyyppisiä rikoksia ja ihmiskauppaan liittyviä rikoksia vaan kaiken kaikkiaan meidän rikoksiamme, ja sen osalta tietysti täytyy turvata resurssit.
Sitten tuli kysymys alaikäisistä. Nämä muutokset tietysti parantavat sekä täysi-ikäisten että alaikäisten uhrien asemaa. Alaikäisten osaltahan tietysti lastensuojelulla on iso rooli, ja sillä, että pystymme nyt tässä myös laajentamaan tätä auttamisjärjestelmää sitä kautta, että kuntien sosiaalihuolto tarjoaa apua, on sekä lasten kohdalla että myös muiden uhrien kohdalla iso merkitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-10-27T17:29:31,2022-10-27T17:32:21,Hyväksytty,1.1
2022_117_133,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun. Edustaja Laakso.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_117_134,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ottaa heti tässä alkuun kyllä puheeksi se, että tässä pitää pitää todellakin huoli siitä, että tästä ei tule kauheita lisäkustannuksia asunto-osakeyhtiöille ja asukkaille ja kaikille tämmöisille. Joka tapauksessa, jos me ruvetaan oikein laajasti tällaista järjestelmää tekemään, sille hintalappu tulee julmettu. Kyllä meidän täytyy kuitenkin oikeasti ensin saada enemmän niitä autoja liikenteeseen tuonne. Nyttenkin jos katsellaan, niin latauspisteitä on markettien pihat täynnä ja tyhjänä siis. Se on eri asia, jos siellä olisi niitä autoja tälläkin hetkellä yllin kyllin, mutta tilanne on se, että ei me voida yhteiskunnan verorahoilla ihan järkyttäviä juttuja ruveta rakentelemaan tuonne, elikkä kannattaa ottaa tällainen kustannuspuoli tässä asiassa huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T17:32:55,2022-10-27T17:34:03,Hyväksytty,1.1
2022_117_135,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_136,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman huolestuin, kun kuulin edustaja Laakson puheenvuoron, ja haluan siihen reagoida.
Sähköautot, hybridiautot eräänä formaattina sähköautoja ovat tulevaisuutta mitä suurimmassa määrin, ja meidän yhteiskuntamme täytyy tähän varautua nyt kaikilla tavoin, ja luonnollisesti myöskin lainsäätäjinä ja vastuunkantajina meidän täytyy helpottaa sitä siirtymistä. Tässä on vähän sama kysymys kuin aikoinaan, kun mustavalkotelevisio vaihtui väritelevisioksi: se vaatii tietyt toimenpiteet, että se tehdään, mutta se tulee tapahtumaan ja se on väistämätön ilmiö.
Tämä itse asiassa, kun edustaja Laakso viittasi marketteihin, että siellä on latauspisteitä, ja monissa paikoissa onkin niitä, ei ole ratkaiseva asia. Kyllä se ratkaiseva asia on se, millä tavalla kotitaloudet omissa kotipihoissaan pystyvät tämän lataustoiminnan tekemään, koska se on se primäärilähde, mistä lähdetään liikenteeseen joka päivä. Nämä latauspisteet muualla helpottavat sitä sähköauton käyttöä. Luonnollisesti niitä täytyy saada yhä laveammin, mutta se ratkaisee, kuinka me saadaan kotitaloudet tähän mukaan, asunto-osakeyhtiöt aidosti mukaan tekemään näitä aluksi ehkä pienimuotoisemmin. Mutta aika pian ollaan siinä tilanteessa, ihan muutaman vuoden sisällä, että se täytyy tehdä laajamittaisesti taloyhtiöidenkin puitteissa, että näitä sähkölatauspisteitä tulee, ettei sitten tule niitä kiusallisia tilanteita, joista itsekin olen todistamassa, kun meitä on muutamia, jotka käyttävät hybridiautoa, ja olemme sitten vähän niin kuin hankalassa tilanteessa, kun ajamme ihan omien talojemme liepeille, jos on esimerkiksi rivitaloalueesta kysymys, ja siinä sitten joudutaan vähän niin kuin piha-alueella liikkumaan, jotta saadaan ladattua, kun ei ole olemassa latauspistettä siinä normaalilla parkkipaikalla.
Kyllä tässä täytyy tehdä iso työ nyt ihan välittömästi, että me edesautamme sitä, että latauspisteet tulevat mahdollisuuksien mukaan ulottuville myöskin kotitalouksien käytettäviksi, ja se on se lähtökohta, mille sitten rupeaa olemaan tarvetta koko yhteiskunnankin puitteissa. Sähköautot ovat tulevaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-27T17:34:05,2022-10-27T17:36:03,Hyväksytty,1.1
2022_117_137,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_138,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva ehdotus on osa EU-direktiiviä, jonka tarkoituksena on parantaa rakennusten energiatehokkuuksia korjaamalla ja uudistamalla vanhaa rakennuskantaa. EU:n tavoitteena on jopa kaksinkertaistaa energiaremonttimäärät seuraavan kymmenen vuoden aikana. Keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa rakennetun ympäristön vihreää siirtymää. Hallituksen esityksellä lainsäädäntöön tehdään direktiivin vaatimat muutokset rakennusten tarkastusvelvoitteista. Lakiin lisättäisiin direktiivissä edellytetyt säännökset, joilla eräät rakennukset vapautetaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisista lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusvelvoitteista. Ehdotuksella vältetään turhaa byrokratiaa, joka saattaisi pahimmillaan vain jarruttaa muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Ilmastokriisin aikakaudella on tärkeää löytää keinoja, jotka sekä velvoittavat että kannustavat ihmisiä ilmastotekoihin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ehdottaa tarkastusvapautuksia esimerkiksi sellaisiin rakennuksiin, joissa on jatkuva sähköinen seurantatoiminto. Ehtona tälle on se, että seurantatoiminto mittaa järjestelmien tehokkuutta ja ilmoittaa rakennuksen omistajille tai hoitajille muutoksista energiatehokkuudessa. Yksi esimerkki tällaisesta rakennuksesta ovat autotallit, joissa on sähköajoneuvojen latauspiste tai latausvalmius. Täyssähköautojen määrä on viimeisen vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Ladattavien hybridien määrä on puolestaan kasvanut 47 prosenttia. Sähköautojen kasvanut määrä vaatii myös kasvavaa latausinfraa, ja sen seurauksena yhä useammassa autotallissa tulee olemaan asennettuna latausvalmius sähköautoille. Uusiin autotalleihin latausvalmius tulee lähes automaattisesti. Olisi julkisten resurssien haaskausta, jos jokainen näistä lukuisista uusista latauspisteistä pitäisi käydä erikseen tarkistamassa. Se ei myöskään edistäisi parhaalla mahdollisella tavalla liikenteen vihreää siirtymää vaan pahimmillaan aiheuttaisi pullonkaulan liikenteen sähköistymiselle.
Tämä hallituksen esitys ja EU:n direktiivi ovat malliesimerkkejä siitä, että pienilläkin pykälämuutoksilla voidaan edistää vihreää siirtymää. Ilmastoteot eivät useinkaan ole näyttäviä ja suuria muutoksia vaan pieniä ja puisevia pykäliä, joilla vaikutetaan kaikkien elämää helpottavasti. Se myös osoittaa, ettei vihreässä siirtymässä ole kyse aina mullistuksista vaan arkielämän muuttamisesta ympäristölle kestäväksi ja ihmisille sujuvammaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-27T17:36:04,2022-10-27T17:38:41,Hyväksytty,1.1
2022_117_139,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_140,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En todellakaan väitä, että sähköautot eivät olisi tulevaisuutta. Niitten ihmisten, ketkä ovat sähköautoa ajelleet, kokemukset niistä tuntuvat olevan aika positiivisia, ja he tuntuvat olevan sitä mieltä, että heti sen sähköauton voisi itsekin hommata, kun rahaa siihen on. 
Sitä, että mustavalko-tv aikoinaan muuttui väri-tv:ksi, ei nyt ihan tällä tavalla tuettu, ja mielestäni se on aika huono esimerkki siihen verrattuna. Tietysti itse olen sen verran nuorempi, vaikka en mikään nuori ole, hyvinkin keski-iän ylittänyt, mutta jotenkin veikkaisin, että aikoinaan kun ovat bensa- ja dieselautot tulleet, niin ei sitä jakeluverkkoa silloin tuettu yhteiskunnan rahoilla vaan se toimi markkinaehtoisesti. Ei henkilökohtaisesti minulla ole ainakaan mitään sitä vastaan, että markkinaehtoisesti näitä asioita viedään eteenpäin, mutta en näe oikeudenmukaiseksi sitä, että muille autoilijoille, bensa- ja dieselautoilijoille, jotka joutuvat maksamaan tälläkin hetkellä ihan julmetusti siitä, että he voivat ajella autoilla tuolla pitkin teitä, todennäköisesti tultaisiin lyömään vielä lisälaskua siitä, että saadaan sähköautoilijoilta kustannuksia alaspäin. 
Kaikki ovat kehuneet, kuinka edullista on sähköautolla ajaa. Olen sitä mieltä, että sähköautoilu saakin olla edullista, mutta ei se tarkoita sitä, että nämä kaikki muutkin kustannukset pistetään sitten muitten tielläliikkujien maksettavaksi. Elikkä jokaisen pitää jollain tavalla osallistua omaan ajoneuvokäyttäytymiseensä, ja sähköautoilijoitten mielestäni tulee osallistua ihan samalla lailla kuin muittenkin, eikä niin, että valtio tukee tämän homman. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T17:38:43,2022-10-27T17:40:48,Hyväksytty,1.1
2022_117_141,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_142,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei tässä nyt kannata pitkää debattia käynnistää edustaja Laakson kanssa tästä, mikä tulevaisuus on ja kuinka sitä joudutetaan. Voi olla, että esimerkki väritelevisiosta ja mustavalkotelevisiosta oli huono. Kysymys oli vain siitä, että meillä tapahtuu muutoksia yhteiskunnassa, ja kun aikanaan sitten katsotaan vuosikymmenten takaa, niin me nähdään, mitkä olivat ne tekijät, jotka siinä vaikuttivat ja miten ne mullistivat sitten maailmaakin ja ihmisten käyttäytymistapoja.
Nyt tässä on kysymys kuitenkin siitä, että kun puhumme sähköautoistumisen yleistymisestä ja laajenemisesta, niin se perusprinsiippi ei siellä ole ollut markkinaehtoisuus, kun siitä on puhuttu. Se keskeisin lähtökohtahan, minkä takia me suosimme tällä hetkellä liikenteen sähköistymistä eri muodoissaan, liittyen siihenkin, mitä täällä muut edustajat ovat jo tuoneet esille, ovat vihreän talouden perusrakenteet siinä suhteessa, että me pyrimme nyt vapautumaan fossiilisesta energiasta ja pyrimme tukemaan muuntyyppisiä energiantuotantomuotoja, ja tästä nyt on kysymys. Silloin siinä ovat taustalla myöskin nämä isot asiat, joista me olemme tänäänkin paljon puhuneet, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus, tämän elävän ympäristön turvaaminen, ja se antaa sille sen perusteen, että me voimme ihan tukeakin tätä kaikki yhdessä, myöskin ne ihmiset, jotka käyttävät jopa hevoskulkuneuvoja tai kulkevat jalkaisin tai pyöräilevät tai käyttävät muita kulkuneuvoja, julkisia kulkuneuvoja tai yksityisiä fossiilisella polttoaineella toimivia autoja. Me yhdessä tuemme sitä prosessia, että luonto ympärillämme säilyy ja vapaudumme fossiilisesta energiasta. Tämän siirtymäkauden kuluihin osallistumisesta nyt on kysymys ja sen jouduttamisesta, siis toistan: sen jouduttamisesta. Tästä nyt on kysymys. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-27T17:40:50,2022-10-27T17:42:38,Hyväksytty,1.1
2022_117_143,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin vaiheessa enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_117_144,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus antoi viime keväänä uuden ilmastolain, ja se astui voimaan heinäkuussa. Uusi ilmastolaki on Suomen kansallisen ilmastotyön perusta. Uudistetussa laissa asetetaan päästövähennystavoitteet aina vuoteen 2050 asti. Tavoitteena on, että päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Keskeinen parannus hyväksytyssä ilmastolaissa on myös maankäytön sisällyttäminen siihen. Meillä on valtavasti mahdollisuuksia maankäytön puolella niin metsissä, rakentamisessa kuin maataloudessakin päästöjen vähentämiseen ja hiilinielujen vahvistamiseen. Yhdessä nämä toimet luovat polun kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota, jossa sekä ihmiset että luonto voivat hyvin.
Arvoisa puhemies! Nyt annettu esitys eduskunnalle täydentää voimassa olevaa ilmastolakia. Ilmastolaissa säädetään neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta, jotka ohjaavat Suomen kasvihuonepäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Täydennetty ilmastolaki velvoittaa jatkossa myös kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman. Suunnitelma velvoittaa kuntia asettamaan itselleen oman päästövähennystavoitteen ja laatimaan toimet sen saavuttamiseksi.
Ilmastosuunnitelmien ulottaminen myös kuntiin ja alueille on keskeinen ja erittäin kannatettava ehdotus. Viime kädessä juuri kunnat toteuttavat niitä toimia, joilla päästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeudutaan etenkin maankäytön ja liikenteen osalta. Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, mutta käytännön ratkaisut siihen tehdään paikallisella tasolla. Täydennetty ilmastolaki ottaa tämän entistä paremmin huomioon.
Arvoisa puhemies! Hallitus täydentää ilmastolakia selkeyttämällä säännöksiä muutoksenhausta. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset valitusmenettelystä ja valitusoikeutetuista tahoista. Nämä lisäykset ovat tarpeellisia, sillä lainsäädännön on oltava mahdollisimman yksiselitteistä. Monitulkintainen lainsäädäntö ei voi saavuttaa tavoitteitaan, jos sen soveltamisessa tapahtuu paljon tulkintaeroja. Siksi on erittäin hyvä, että lakia korjataan yksiselitteisemmäksi. Lisäyksillä myös parannetaan oikeusturvan toteutumista ilmastolain alalla, kun oikeushenkilöillä on selkeä ymmärrys siitä, miten mahdollisiin epäoikeudenmukaisuuksiin voi hakea muutosta. Muutoksenhakuoikeuden täsmentäminen lisää ilmastotoimien hyväksyttävyyttä, kun oikeudet hakea tarvittaessa muutoksia oikeuslaitokselta ovat yhdenvertaiset.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat aikamme suurimpia kysymyksiä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen demokraattisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti on tie, jolla onnistumme hillitsemään ilmastonmuutosta ja pysäyttämään luontokadon ajoissa. Nyt on jo kiire.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-10-27T17:43:12,2022-10-27T17:46:17,Hyväksytty,1.1
2022_117_145,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_146,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keväällä hyväksyimme tässä salissa yhden tämän hallituskauden tärkeimmistä laeista, uuden ilmastolain. Uudistuksen myötä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite kirjattiin lakiin, ja asetimme ilmastopaneelisuosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Myös maankäyttösektori ja tavoite nielujen vahvistamisesta tulivat osaksi lakia.
Ilmastolain kokonaisuudistus on pysyvimmän jäljen jättävä hallituksen ilmastopäätös. Tämä on tärkeää siksi, että ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Kansainvälisen ilmastopaneelin helmikuussa julkaisemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevassa raportissa todetaan, että ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti ja vaarallisella tavalla miljardeihin ihmisiin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Uusimmassa, huhtikuussa ilmestyneessä raportissa todetaan, etteivät nykyiset toimet riitä ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen. Ilmastotoimia on tehostettava globaalilla tasolla mahdollisimman pian. Ilmastolaki viitoittaa Suomen työtä tässä koko ihmiskunnan yhteisessä taistelussa elinkelpoisen planeetan puolesta.
Arvoisa puhemies! Ilmastolain kokonaisuudistuksesta jäi puuttumaan kaksi olennaista osaa: kuntien tehtävät ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä muutoksenhaun selkeyttäminen. Nämä nostimme esiin myös ympäristövaliokunnan mietinnössä. Kunnissa tehdään Suomen ilmastopäästöihin olennaisesti vaikuttavia päätöksiä koskien muun muassa maankäyttöä, liikennettä, energiaratkaisuja, julkisia hankintoja ja koulutusta. Moni suomalainen kunta onkin jo lähtenyt ilmastotyöhön ja itse asiassa kirittänyt myös valtion tavoitetta. Suomalaisista jo lähes kaksi kolmasosaa asuu kunnissa, joilla on valtiota varhaisempi hiilineutraaliustavoite.
Tämän esityksen keskeinen tavoite on vauhdittaa ilmastotyötä myös sellaisissa kunnissa, joissa suunnitelmallinen ilmastotyö ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle, ja samalla tuetaan suunnitelmallista ilmastotyötä ihan kaikissa Suomen kunnissa. Valtio tukee kuntien ilmastotyötä myös rahallisesti, ja ensi vuoden budjettiin on esitetty tukea kuntien ilmastosuunnitelmille. Kuntien päätökset vaikuttavat keskeisesti koko Suomen päästökehitykseen ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Nykyisellään tilanne on tosiaan se, että kunnille ei kuitenkaan ole ilmastolaissa asetettu velvoitteita, ja tämä asia tällä esityksellä nyt korjataan. Tämän lain mukaan jokainen kunta tulee laatimaan jatkossa ilmastosuunnitelman kerran valtuustokaudessa. Kunnat ja niiden olosuhteet ovat erilaisia, ja siksi on tärkeää, että kukin kunta voi suunnitelmassa asettaa itselleen päästövähennystavoitteen sekä toimet, joilla tämä tavoite saavutetaan. Kunnat voivat laatia suunnitelmia myös yhdessä. Halutessaan kunta voi suunnitelmassa asettaa myös sopeutumiseen ja hiilinieluihin liittyviä tavoitteita tai toimia.
Tässä onkin tärkeitä yhtymäkohtia myös toiseen ihmiskuntaa kriittisesti uhkaavaan kriisiin eli luontokatoon. On tärkeää, että huolehdimme kaikilla tasoilla siitä, että emme ilmastotoimilla kiihdytä luontokatoa. Kuntien ilmastotavoitteita voidaan saavuttaa vain yhdessä asukkaiden, yritysten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeää on myös kuntien välinen verkostomainen yhteistyö ja hyvien käytäntöjen jakaminen. Kuntien vastuu ja rooli on tarjota asukkaille kestävän arjen puitteet ja yrityksille kestävä toimintaympäristö. Parhaiten se onnistuu kumppanuuksilla eri toimijoiden kesken.
Arvoisa puhemies! Tämä toinen puute, joka nyt korjataan tällä hallituksen esityksellä: Ilmastolakiin lisätään myös selkeyttävät säännökset muutoksenhausta. Lakiin lisätään säännökset valitusmenettelyistä sekä valitusoikeutetuista tahoista. Tosiaan nykyinen ilmastolaki ei sisällä säännöksiä siitä, kuinka valtakunnallisiin ilmastopolitiikan suunnitelmiin voi hakea muutosta, ja tämä on aiheuttanut epäselvyyttä. Uudistus edistää oikeusturvan toteutumista ilmastolain alalla ja selventää tilannetta. Ilmastotyöhön tarvitaan mukaan kaikki toimijat. Siksi on tärkeää, että kuntien merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee nyt näkyväksi myös ilmastolaissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-10-27T17:46:18,2022-10-27T17:51:01,Hyväksytty,1.1
2022_117_147,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_148,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki on todellakin tervetullut, ja se täydentää ilmastolain kokonaisuutta. Erityisen tärkeää on, että me saamme kunnat tosissaan ja täysillä mukaan ilmastopolitiikan tekemiseen, koska itse asiassa kunnissa on paljon mahdollisuuksia asian ratkaisuun. 
Sitra teki vuonna 21 tutkimuksen siitä, miten meidän kunnat ovat vastanneet näihin haasteisiin, ja silloin noin kaksi kolmasosaa kunnista oli asettanut itselleen tavoitteita. Jos kunnat saavuttaisivat nuo tavoitteet, niin itse asiassa niiden päästöt puolittautuisivat ja vuotuinen päästövähennys olisi 20 miljoonaa tonnia, joka on siis arvioitu vuodesta 2018 vuoteen 2035 mennessä. Suuruusluokaltansa tämä vähennys vastaa yli puolta Suomen hiilineutraalisuustavoitteen edellyttämistä päästövähennyksistä. Se ehkä kuvaa sitä suuruusluokkaa, miksi on tärkeää saada kunnat mukaan.
Tähän asti kunnat ovat asettaneet tavoitteita, mutta niiden seuranta ja itse asiassa toimenpiteiden aikaansaaminen ovat olleet ohuempia, ja siksi on tärkeää, että tämä laki edellyttää, että tehdään suunnitelma ja että se tehdään myös tietyin väliajoin, koska vasta sitten, kun sitä tehtyä suunnitelmaa seurataan määrätietoisesti, tiedetään, ovatko ne toimet vaikuttaneet, ja sen vuoksi uskon, että tällä tulee olemaan merkitystä meidän ilmastopäästöjen vähentämisessä.
 Tärkeää on myös se, että näitä suunnitelmia voidaan tehdä yhteistyössä, koska varmasti meillä on niin pieniä kuntia, että niiden yksittäiset resurssit eivät riitä perusteellisen ja kunnollisen, realistisen suunnitelman ja toimien tekemiseen, mutta kun asiantuntemusta jaetaan ja tehdään näitä yhdessä, niin sitä kautta saadaan parempia tuloksia.
Tässä on keskustelussa jo noussut esiin se, että itse asiassa ilmastotavoitteita on ryhdytty asettamaan kuntatasolla, mutta meidän luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä me olemme vielä alkutekijöissä, ja toivoisin, että me osaisimme näissäkin suunnitelmissa kytkeä nämä kaksi asiaa toisiinsa paremmin kuin tähän mennessä, koska niillä on iso merkitys ja saattaa olla, että me emme vielä oikeastaan edes ymmärrä, mitä luonnon monimuotoisuuden oheneminen tarkoittaa ja miten suuri vaikutus sillä saattaa olla meidän elinolosuhteisiimme.
Erityisen tärkeää mielestäni on, että me tuomme tällaisia esityksiä juuri nyt, koska energian hinnannousu on synnyttänyt ikään kuin keskustelukulttuurin, jossa ajatellaan, että ilmastopolitiikka pitäisi pysäyttää, koska energian hinta nousee. Ihmisten näkökulmasta on aiheellista vastata niihin huoliin, joita energian hinta on tuonut, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lopettaa ilmastopolitiikka. Päinvastoin nämä kaksi ilmiötä ovat asioita, joihin on etsittävä ratkaisuja samanaikaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-10-27T17:51:04,2022-10-27T17:53:55,Hyväksytty,1.1
2022_117_149,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Ja edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_150,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kunnat päättävät suurimmasta osasta Suomen päästöistä, ja niillä on siksi iso rooli päästövähennysten tekemisessä. Onkin siis erinomaisen hyvä asia, että jatkossa kunnat tekevät kerran valtuustokaudessa tämän ilmastosuunnitelman joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.
No, me tiedetään, että kunnat — erityisesti kaupungit mutta kaikki kunnat — voivat vaikuttaa todella monitahoisesti niihin päästöihin, ja uskon syvästi, että juuri tällaisella ilmastosuunnitelmalla se ymmärrys siitä, kuinka moni asia päästöihin vaikuttaa, ja osaaminen siitä, miten niitä voidaan hyvin arkisissakin asioissa vähentää, kasvavat. Ehkä tärkeintä on juurikin se ymmärrys ja sitä kautta niiden mahdollisuuksien huomaaminen. Joka kerta kun suunnitellaan vaikka liikennettä, voidaan samalla myös tutkia sen päästövähennykset, ja ehkä saadaan myös sitten lisäperusteita jonkun tietyn ratkaisun tekemiseksi. Esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn edistämisellä voi olla todella iso merkitys päästövähennyksille joukkoliikenteen lisäämisen lisäksi. Tietenkin kun kestävä, vähäpäästöinen liikenne on tehty helpoksi ja houkuttelevaksi, niin ihmiset kyllä sen valitsevat automaattisesti.
Myös maankäytöllä on totta kai valtava merkitys. Erityisesti kasvavat kaupungit aiheuttavat joskus jopa metsäkatoa ottaessaan käyttöön uusia viheralueita sen sijaan, että pystyisivät täydennysrakentamalla ja tiivistämällä tehokkaammin käyttämään maapinta-alaa, ja olisi tärkeätä saada myös tämä metsäkatoasia näkymään kuntien toiminnassa. Totta kai moni kunta ja kaupunki omistaa myös todella paljon metsää, ja on oleellista, miten sitä metsää hoidetaan: onko se hiilinielu vai jopa päästölähde? Julkisilla hankinnoilla on valtava merkitys sille. Oma kotikaupunkini Oulu hankkii jopa sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain asioita, ja siksi se, minkälaiset kriteerit siellä ovat, vaikuttaa siihen, minkälainen ilmastovaikutus niillä on. Totta kai myös kunnan oma rakentaminen on oleellisessa osassa. Vähäpäästöinen rakentaminen on täysin kunnan omissa käsissä.
Onkin siis hyvä, että jatkossa kaikki kunnat laativat kerran valtuustokaudessa tämän ilmastosuunnitelman. Meidän ymmärryksemme ja osaamisemme kasvavat sitä kautta, ja olen varma, että tämä näkyy myös päästövähennyksinä tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-27T17:53:57,2022-10-27T17:56:49,Hyväksytty,1.1
2022_117_151,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_152,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys koskien tätä kuntien ilmastosuunnitelmaa on itsessään luonteeltaan varsin tekninen ja neutraali, joskin se tietenkin aiheuttaa sen, että taas kuntiin tulee yksi ylimääräinen byrokraattinen pykälä ja suunnitelma lisää kaudessa, joka työllistää valtuutettuja ja virkamiehiä. Se tässä ehkä on riskinä, että niihin suunnitelmiin jollain tavalla väkisin ajetaan sisälle joitain tällaisia metsänhoidollisia uskonkappaleita erilaisten hakkuiden välttämisestä ja muusta. Toivottavasti näin ei tule tapahtumaan. 
Kuitenkin tämä ilmastolaki ylipäänsä on esimerkki näistä hallituksen tekemisistä, jotka ovat luonteeltaan puhtaasti ideologisia ja etenkin tässä muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa suorastaan vahingollisia. Oli jo ennen kriisiä niin, että tämä hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä oli ennenaikainen. Se on 15 vuotta aikaisemmin kuin muualla Euroopan unionissa, ja sellaista tavoitetta ikinä ei olisi pitänyt ottaa, koska se vahingoittaa Suomen taloutta ja kilpailukykyä niin voimakkaasti, ja nyt viimeistään tästä tavoitteesta pitäisi päästä eroon. Ja mitä hallitus on nyt tehnyt tämän asian eteen: tehnyt lain, joka määrittää tämän tavoitteen.
Hyvä puoli kuitenkin tässä laissa verrattuna esimerkiksi tähän EU:n ennallistamisasetukseen on se, että on meidän omassa vallassamme muuttaa tämä laki ja kumota tämä laki, kun sen jossain vaiheessa voimme enemmän Suomen etua ajattelevan hallituksen valtaan tultua tehdä. Eli tämä laki itsessään on Suomelle ja sen kilpailukyvylle vahingollinen. Sitä täytyy muuttaa muuttuneissa olosuhteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-27T17:56:51,2022-10-27T17:58:31,Hyväksytty,1.1
2022_117_153,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_154,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näitä ilmastosuunnitelmia työnnetään kunnille, ja kaikkien kuntien — ei nyt ihan kaikkien, mutta suurimman osan kunnista — rahat ovat aivan loppu. Omassa kotikunnassani Kouvolassakin me jouduimme myymään sadalla miljoonalla kouluja, esimerkiksi juuri valmistuneen koulun, juuri remontoidun pelastuslaitoksen ynnä muita rakennuksia sen takia, kun meidän rahat eivät riitä. Se, mitä edustaja Filatov tässä äsken sanoi, että kunnat eivät ole tehneet näitä juttuja riittävästi, no, se johtuu nimenomaan siitä, että niillä ei ole ollut rahaa. Se näkyy meidänkin kuntapäätöksenteossa, se ei ole siitä kiinni, etteikö siellä olisi haluja, mutta niitä sitten vähän niin kuin ollaan tekevinään ja tehdään kaikennäköisiä ilmoituksia ja liitytään KAISU-verkostoon ja kaikennäköistä tämmöistä. Sehän on näennäistä puuhastelua, ja tuhlataan vielä niitä vähiäkin rahoja sitten kaikennäköiseen, millä ei ole sitten loppupelissä mitään vaikutusta koko ilmastohommaan. 
Toivoisinkin, että jos hallitus tällaisia ratkaisuja rupeaa oikeasti kauheasti vääntämään ja tällaisia velvollisuuksia kunnille määräämään, valtio osoittaisi rahat tähän koko leikkiin. Kyllä sanon ihan suoraan, että ei meillä Kouvolassa ole rahaa tähän touhuun. Jos ei hallitus sitä rahaa meille anna, niin ei me näitä pystytä tekemään. Tai sitten me myydään kohta meidän uimahallit ja kirjastot ja kaikki muutkin ruotsalaiselle eläkesijoitusyhtiölle, jonka tehtävä on tehdä voittoa, niin että ruotsalaiset vanhukset saavat eläkkeensä. Ei kai meidän Kouvolan tarkoitus ole ruveta elättämään ruotsalaisia eläkkeensaajia? Mutta tähän se menee, jos tämmöisiä vaatimuksia koko ajan lisätään ja lisätään. Rahat vaan loppuvat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T17:58:33,2022-10-27T18:00:47,Hyväksytty,1.1
2022_117_155,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_156,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Laakson puheenvuoro innoitti minut ottamaan vielä tähän asiaan kantaa. Elikkä tämähän on tilanne Suomen kunnissa ja kaupungeissa. Ei tarvitse puhua mistään periferioista, puhutaan ihan maakuntakeskuksista: kouluja lopetetaan, rakennuksia puretaan, mietitään, pitäisikö myydä energiayhtiöitä, ja mietitään vastaavia täysin epätoivoisia toimenpiteitä. Väestöennusteet näyttävät, että väki katoaa. Sen perusteella tehdään päätöksiä koulujen lakkauttamisista, jotka ovat itseään toteuttavia ennusteita: kun kouluja päätetään lakkauttaa, niin väestö todellakin häviää niiltä alueilta. Tässä ilmapiirissä ja tässä todellisuudessa sitten pitäisi tehdä näitä ympäristöpäätöksiä ja ilmastosuunnitelmia kunnalle, kun ei ole rahaa perustehtävien hoitamiseen. Eihän tässä ole mitään järkeä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-27T18:00:49,2022-10-27T18:01:39,Hyväksytty,1.1
2022_117_157,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Näin. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_158,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itse kuullut ihan erilaista viestiä alueilta ja kunnista. Moni toivoo saavansa nimenomaan uutta vauhtia kunnan elinvoimaan vihreästä siirtymästä. Jos vihreä siirtymä osuu omalle kohdalle, omalle kaupungille, paikkakunnalle, se usein tarkoittaa uusia työpaikkoja. Vihreän siirtymän yritykset ovat niitä, mitkä tällä hetkellä investoivat, niitä, joita kaupungit, kunnat, maakunnat ja alueet kaikin voimin houkuttelevat paikalle, ja itse asiassahan se, että kunnat jatkossa tulevat tekemään tämän ilmastosuunnitelman, ei velvoita tekemään mitään toimia vielä, mutta olen aivan varma, että moni kunta siinä yhteydessä mielellään niitä tekee, kun ymmärretään, miten niitä voidaan tehdä sen normaalin toiminnan lomassa. Kysehän on siitä, että meidän täytyy muuttaa kestäväksi se meidän olemassa oleva toiminta, jota tapahtuu joka tapauksessa. Emme voi rakentaa mitään uutta kerrosta nykytilanteen päälle, vaan kaikki, mitä me teemme, pitää tehdä jatkossa ekologisten reunaehtojen rajoissa. Ei ole sellaista valoisaa tulevaisuutta yhdellekään kunnalle tai kaupungille, missä näitä asioita ei tarvitsisi ajatella. Nyt valtio tukee tässä työssä, siis tukee kuntia tämän ilmastosuunnitelman tekemisessä. Se tulee nimenomaan vastaan siinä väistämättömässä kehityksessä, joka kuntia ja kaupunkeja joka tapauksessa odottaisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-27T18:01:40,2022-10-27T18:03:15,Hyväksytty,1.1
2022_117_159,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_160,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli edustaja Pitkon puheen alun takia otettava puheenvuoro.
Kyllä, todellakin näitä investointeja tulee, mutta niin kuin me ollaan nähty, näitä investointeja imuroivat juuri nämä kunnat, joilla talous on kunnossa ja joilla koko ajan tulee lisää kasvua ynnä muuta. Toivon, että edustaja Pitko laittaa minulle vaikka sähköpostilla, mikä tällainen innovatiivinen maailmanpelastajafirma voisi tulla meille sinne Kouvolaan, koska meillä oikeasti väkeä häviää tuhat ihmistä vuodessa. Me joudutaan koko ajan painiskelemaan näiden juttujen kanssa. En minä voi mennä sinne kotikuntaan sanomaan torille ihmisille, että olkaa ihan huoletta, kyllä tänne meille varmaan joku yritys kohta tulee, millä on vihreä siirtymä ja mistä tulee suurin piirtein uusi Nokia. Tämä on sellaista lapsenomaista ajattelua, että näitä kaikkia asioita tulee, että joitain firmoja vain tulee sieltä ja kaikkia vihreitä juttuja tulee. Joku sen kaiken jutun joka tapauksessa maksaa. Meillä on tälläkin hetkellä eräs suhteellisen suuri valtionyhtiö, mikä tulee tekemään tämän vihreän siirtymän takia ihan hyvää tulosta, mutta se johtuu siitä, että me pakotetaan ihmiset maksamaan siitä. Ei se auta tätä kansantaloutta, että jokainen ihminen joutuu maksamaan joka päivä enemmän kuin aikaisempina päivinä siitä asiasta, että joku tietty yritys sitten pääsee hyötymään siitä. En minä epäile yhtään, etteikö näistä vihreistä siirtymistä näitä investointeja tule ja tietyt kaupungit tule näistä hyötymään, mutta ikävä puoli on se, että ne ovat juuri ne kaupungit, mitkä ovat menestyneet jo tähänkin mennessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T18:03:17,2022-10-27T18:05:22,Hyväksytty,1.1
2022_117_161,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_162,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka vihreä siirtymä yleisesti tuntuu Suomessa tarkoittavan sitä, että työpaikat siirtyvät joihinkin muihin maihin, kun investointeja ei tule Suomeen, niin kyllä joitakin vihreän siirtymän työpaikkoja myös tulee Suomeen. 
Itse tulen kaupungista, joka on asiassa varsin vahvoilla tällä hetkellä yliopistonsa teknologisen osaamisen johdosta, eli Lappeenrannasta — LUT-yliopisto on Lappeenrannassa, sillä on siellä toimipiste, ja Lappeenrannassa on nyt alkavaa toimintaa esimerkiksi synteettisten polttoaineiden valmistuksen suhteen. Eli tällaista ympäristöteollisuutta ja ‑teknologiaa vihreä siirtymä kyllä on, mutta siihen, että se konkretisoituisi työpaikoiksi, on vielä pitkä matka, niin että puhuttaisiin riittävän suuresta määrästä työpaikkoja korvaamaan entisiä menetettyjä teollisuuden työpaikkoja. 
Ennen kaikkea jos nyt valtio säätää sellaisen lain, että valtuuston on pyöriteltävä joku ympäristösuunnitelmapaperi kerran kaudessa, niin en kyllä ymmärrä, millä tavalla se varsinaisesti niitä ympäristöteollisuuden työpaikkoja, vihreän siirtymän työpaikkoja, kaupunkiin lisäisi — ja edelleenkään se ei väestörakennetta muuta muuksi eikä sitä, että kaupungilla ei ole rahaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-27T18:05:24,2022-10-27T18:06:34,Hyväksytty,1.1
2022_117_163,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_164,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Edustaja Laakso pyysi esimerkkejä, mikä voisi olla tällainen vihreän siirtymän työpaikka. Voin kertoa elävän esimerkin omasta synnyinkunnastani Kemistä, joka voi ehkä jollakin tavalla olla samankaltaisessa tilanteessa kuin Kouvola, josta väki vähenee ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet: Sinne entisen Veitsiluodon paperitehtaan tilalle ollaan tekemässä Euroopan suurinta tekstiilikierrätyslaitosta, ja sitä investointia ei varmastikaan tulisi ilman kiristyneitä ympäristönormeja ja kiertotalouden kunnianhimoistakin edistämistä, mitä Suomessa ja Euroopassa ollaan tehty. Sellaiselle työpaikalle — siis satoja ihmisiä työllistävälle teollisuuslaitokselle — ei varmastikaan olisi ollut isoa kysyntää ilman vihreätä siirtymää. 
Itse ajattelen, että vihreä siirtymä kuuluu myös niille paikkakunnille, joilla ei mene yhtä hyvin. Olen siinä mielessä edustaja Laakson kanssa samaa mieltä, että Suomessa alueellinen eriarvoistuminen on aito ongelma, ja jos me ajattelemme, että vihreä siirtymä tapahtuu vain siellä, missä ovat hyvin asiat, niin se tulee entistä enemmän vain lisäämään tätä eriarvoistumista. Itse pidän tärkeänä, että vihreä siirtymä kuuluu myös maaseudulle, se kuuluu myös supistuviin kaupunkeihin ja supistuviin kuntiin, se kuuluu myös Kouvolalle. Meidän täytyy tehdä ilmastotyötä myös osana aluekehitystä, ja kun me käytämme aika merkittäviäkin EU:n aluekehityskehityksen rahoja, niin pidän hyvänä sitä, että niissä on yhä enemmän otettu huomioon ilmastokestävyys. Tässä edustaja Mäkelän tuoma Lappeenranta on aika hyvä esimerkki, joka on nimenomaan EU:n aluekehitysrahoituksella ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyöllä pystynyt synnyttämään uutta tieteellistä tutkimusta, uusia ammattikorkeakoulualan tki-panostuksia sekä konkreettisesti yrityksiä, ja uskon, että Lappeenranta tulee todella hyvin menestymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-27T18:06:34,2022-10-27T18:08:52,Hyväksytty,1.1
2022_117_165,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_166,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Pitko osui kyllä naulan kantaan ja ihan keskelle siihen. Toitte hyvän esimerkin tästä tilanteesta, mistä äsken itsekin puhuin, siitä, kun otitte esimerkiksi tämän Kemin vaatekierrätyssysteemin. Tässä tulee juuri se koko bisnes ja koko raha sille alueelle ja siihen yritykseen siitä, että me velvoitetaan ihmiset maksamaan se bisnes. Eli me korotetaan ihmisten jätteenkierrätysmaksuja ynnä muita tämmöisiä, mistä saadaan se bisnes. No, se on sille Kemille hyvä juttu, mutta se ei koko millekään muulle Suomelle tule.
Minä tiedän, että vihreitten eduskuntaryhmä kävi tutustumassa Paimion kierrätyslaitokseen. Juttelin erään edustajan kanssa siitä asiasta, ja näki oikein, kuinka innostunut hän on siitä, mutta totuus on se, että kun itse alalla pyörin ja kävin sen saman asian katsomassa, niin oli kaameata katsoa, mitä pelleilyä se koko touhu on, oikeasti. Me tehdään kauhea järjestelmä tuonne. Me kerätään pikkuroskiksissa vaatteita Kouvolan kirjastoltakin ja toimitellaan niitä toiselle puolelle Suomea, ja sitten niitä rouhitaan siellä kappaleiksi. Koneet eivät edes pelaa, kun me mennään vierailulle. Kukaan ei ole tekemässä sille koneelle yhtään mitään, vaikka hälytysvalot tilttaavat siellä, koska ei niillä ole mitään kiirettä siellä, koska ne tuottavat varastoon tavaraa, millä ei ole kysyntää. Sen koko laitoksen kapasiteetista ihan murto-osa menee tällä hetkellä oikeasti uudelleen käyttöön, ja siitä uudelleen käytettävästäkin määrästä menee todella, todella pieni määrä vaateteollisuuden uusiokäyttöön. Suurimmasta osasta siitä tehdään väkisin esimerkiksi autojen eristeitä ynnä muita vastaavia. Sen näki hyvin, kun minä alkuun siihen asiaan tutustuin, tuntui siltä, että hei, hitsi, tämähän on hyvä juttu, mutta sitten kun oikeasti perehtyi siihen asiaan, niin huomasi, että sehän on ihan pähkähullua touhua. Puuvilla on käytännössä katsoen ainoa tuote, millä on jonkunnäköisiä markkinoita. Oli hyvä esimerkki, kun kysyin tehdasta pyörittävältä ihmiseltä siinä ulkona, että tämä on sitten ilmeisesti se laitos, mitä te aina näytätte siinä kohtaa, kun on rahalle tarvetta. Sain aikaan remakat naurut ja nyökyttelyt siitä asiasta.
Mutta hei, tällainen järjestelmä toimii, kun me pistetään ihmiset maksamaan siitä järjestelmästä, mutta ei tämä nyt minun mielestäni tuo mitään uusia innovatiivisia työpaikkoja vihreyden saralla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T18:08:52,2022-10-27T18:11:56,Hyväksytty,1.1
2022_117_167,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_168,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun täytyy sanoa, että hämmentyneenä vähän kuuntelen tätä teidän debatointianne, toisaalta hyvää ja toisaalta pahaa, mutta kyllä minä itse odotan tämmöisiä Lappeenrannan kaltaisia tapahtumia. Minä toivon hirveästi, että kunnissa tehdään suunnitelmia, ja niitten suunnitelmien keskiössä pitää olla se, että julkisen puolen pitää investoida vihreän siirtymän hankkeisiin. Meidän on pakko sitä kautta luoda referenssejä suomalaiselle yritystoiminnalle, että kun meillä joku kikkare tässä maassa kehitellään, jota pystytään sitten valmistamaan täällä ja markkinoimaan, niin silloin sen julkisen puolen on kannettava se pieni riski ja vastuu siitä, että sille laitteelle saadaan referenssi, jotta se on myyntikelpoinen tavara johonkin muualle, ettei tarvitse sitä innovaatiota myydä sitten ulkopuolelle.
Kyllä minä nyt ajattelisin niin, että meillähän on verkostoja sitä varten, että vaatteet kerätään, meillä on joka paikassa milloin minkäkin firman Uffaa ja muuta, niin että en minä usko, että tässä vaatebisneksessä, kun ne sinne menevät... Tervehdin suhteellisella tyytyväisyydellä, että Kemiin tämmöinen tulee, kun en pidä sitä kauhean järkevänä, että meillä kerätään rätei ja lumpui ja sitten ne rahdataan johonkin, jossa ne mukamas hyödynnetään, kun me nähdään niitä kuvia tuolta kehitysmaista, kun ne käyvät plokkaamassa sieltä ja koettavat myydä niitä meidän käytöstämme hylättyjä vaatteita toisilleen ja muuta. Se on kestämätön tilanne. Tämmöinen on paljon fiksumpi tilanne, ja siinä mielessä on harmi, jos jossain vain rahan toivossa kierrätystä tehdään.
Minä voisin sanoa kupariteollisuuteen liittyen, että kun se kerran maasta on kaivettu, niin kupari kiertää 80-prosenttisesti täällä koko ajan. Ja se perustuu siihen, että meillä on romunkeruujärjestelmät ja muut, joka ovat siellä pohjalla, ja tämä on jo kymmeniä, kymmeniä vuosia vanha systeemi. Nyt me vain tarvitaan uusia teknologisia avauksia, ei vain sitä, että meillä joku tehdas investoi johonkin parempaan, hiilidioksidia vähemmän päästävään, mikä on tärkeää sekin, mutta se investointi työllistää sen kaksi vuotta, ehkä sitten virolaisia tai ukrainalaisia asentajia, mutta siinä ovat sitten sen vihreän siirtymän työpaikat. Meidän pitää luoda tässä yhteydessä myös... Tämä on yksi osa sitä polkua, että voidaan saada niitä uusia innovaatioita, ja julkinen puoli tekee niitä hyviä suunnitelmia, se kun ei vielä maksa mitään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-10-27T18:11:56,2022-10-27T18:15:13,Tarkistettu,1.1
2022_117_169,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Näin. — Nyt on, arvoisat edustajat, tätä keskustelua varten tässä yhteydessä varatut 30 minuuttia käytetty, mutta jos edustajat Mäkelä ja Pitko osaavat tiiviisti pitää puheenvuorot, niin otan ne vielä tässä. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_117_170,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Erittäin tiiviisti sanottuna nämä Lappeenrannan tapahtumat, joihin on viitattu, ovat tietysti positiivisia, mutta ne työpaikkamäärät, mitä sinne on tullut tämän vihreän siirtymän myötä, ovat kuitenkin marginaalisessa osassa verrattuna niihin, mitä perinteisessä teollisuudessa on menetetty. Ja toiseksi se, mitä siellä on tapahtunut, ei ole tapahtunut EU:n aluetukirahoista johtuen, vaan niiden puutteesta huolimatta, koska Lappeenrantaa kohdellaan EU:n aluetukiasioissa edelleenkin samalla tavalla kuin esimerkiksi Espoota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-27T18:15:13,2022-10-27T18:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_117_171,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,Ja vielä edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_172,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp,"Haluan vain nopeasti ihmetellä sitä, että ensiksi kysellään, mitä ne vihreän siirtymän työpaikat voisivat olla, sitten ne eivät kelpaakaan.
On totta, että tekstiilialalla ja tekstiilien kierrättämisessä on ongelmia, mitä meillä on vielä jatkossakin ratkaistavana. Olisi tietenkin tärkeää, että kulutusta vähennettäisiin. Suomalainen tuottaa tekstiilijätettä noin 12—18 kg vuosittain, ja se on kieltämättä aika vaikeaa kierrättää, opin sen siellä jätteenkierrätyslaitoksella Paimiossa. Siinä esimerkiksi tehdään todella paljon käsin, ja tekstiilikuituja on vaikea erottaa toisistaan. Siksi palaankin tähän alkuperäiseen asiaan, eli kuntien ilmastosuunnitelmaan, koska myös julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa siihen, että ostetaan laadukkaita materiaaleja, joita ei tarvitse uusia koko ajan, ja sitä kautta tuotetaan vähemmän jätettä. Olkoon se piste tälle keskustelulle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-10-27T18:15:43,2022-10-27T18:16:52,Hyväksytty,1.1
2022_117_173,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 21/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_117_174,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on mielenkiintoinen hallituksen esitys, jonka talousvaliokunta on käsitellyt. Esittelen yksimielisen mietinnön, jossa on kyse metallirahasta annetun lain muuttamisesta.
Ehdotuksen tavoitteena on estää se, että Suomessa tulisivat hyvitettäviksi erittäin huonokuntoiset ja joissain tapauksissa aitoudeltaan epäilyttävät eurokolikot, joita useiden muiden euroalueen maiden keskuspankit eivät ole velvollisia lunastamaan. Samalla yhdenmukaistettaisiin Suomen lainsäädäntö vastaamaan EU-lainsäädäntöä sekä lukuisten muiden euroalueen maiden keskuspankkeja koskevaa lainsäädäntöä.
Lisäksi metallirahasta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi nimenomainen muutoksenhakusäännös. Sen mukaan Suomen Pankin metallirahasta annetun lain nojalla tekemästä päätöksestä on muutoksenhakuoikeus. Hallituksen esityksessä korostetaan, että kyse ei ole oikeustilaa muuttavasta vaan informatiivisesta säännöksestä.
Talousvaliokunta katsoo, että ehdotus on tarpeellinen ja asianmukaisesti perusteltu. Esitetyt muutokset estäisivät romukolikoiden laajamittaisen ajautumisen ja ohjautumisen Suomeen ja Suomen Pankin hyvitettäviksi. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että useissa muissa EU-maissa keskuspankeilla on mahdollisuus kieltäytyä hyvittämästä romukolikoita. Ehdotuksella on myös suora budjettivaikutus, koska Suomen valtio lunastaa Suomen Pankilta sen hyvittämät huonokuntoiset kolikot.
Valiokunta pitää niin ikään perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan Suomen Pankki voisi kieltäytyä EU:n metalliraha-asetuksen mukaisilla perusteilla hyvittämästä eurometallikolikkoja, jos niiden käsittelemisestä voi aiheutua terveysriski tai jos palautettavien eurokolikkojen pakkaus- ja merkintästandardit eivät ole EU-lainsäädännön mukaisia.
Talousvaliokunta korostaa ja pitää tärkeänä sitä, että ehdotuksella ei ole vaikutuksia normaalissa maksuvälinekäytössä kuluneiden eurokolikoiden hyvittämiseen kansalaisille ja yrityksille. Tämä koskee tilanteita, joissa kolikot ovat tulleet kiertoon kelpaamattomiksi pitkän käyttöiän tai muun tavanomaisen vahingoittumisen seurauksena. Valiokunta pitää välttämättömänä, että metallirahasta annettuun lakiin lisätään nimenomainen muutoksenhakusäännös ehdotuksessa esitetyllä tavalla.
Talousvaliokunnan päätösehdotus yksimielisesti on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 51/2022 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies!",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-27T18:17:10,2022-10-27T18:19:56,Hyväksytty,1.1
2022_117_175,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metallirahasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 51/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa valiokunnan puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_176,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_117_177,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 69/2022. Esittelen lyhyesti mietinnön.
Mietinnössä on kyse sijoitusrahastolain muutoksesta. Muutoksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ei-ammattimaisille sijoittajille annettavaa sijoittajainformaatiota eri sijoitustuotteista EU:ssa ja helpottaa näiden tuotteiden vertailua.
EU:n sijoitusrahastodirektiivin 78 artiklassa edellytetään, että rahastoyhtiö laatii kunkin hoitamansa sijoitusrahaston osalta lyhyen asiakirjan, joka sisältää avaintiedot tarjottavasta sijoitusrahastosta, eli niin kutsutun avaintietoesitteen. Avaintietoesitteessä kerrotaan yleiskielellä tarjotun sijoitusrahaston luonteesta ja tavoitteista, aiemmasta arvonkehityksestä sekä sijoittajalle aiheutuvista kustannuksista ja riskeistä. Tarkoituksena on helpottaa eri rahastojen keskinäistä vertailua ja perusteltujen sijoituspäätösten tekemistä.
Myös toisessa EU-asetuksessa eli niin sanotussa PRIIP-asetuksessa on säännökset erityisesti ei-ammattimaisille sijoittajille tarkoitettuja paketoituja ja vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita koskevista avaintietoasiakirjoista. Sijoitusrahastot kuuluvat lähtökohtaisesti PRIIP-asetuksen soveltamisalaan. Ne on kuitenkin vapautettu siirtymäsäännöksellä asetuksen vaatimuksista 31.12.2022 asti. Näin ollen siirtymäajan päättymisen jälkeen sijoitusrahastoja koskevia avaintietoasiakirjoja koskevia päällekkäisiä tietojenantovelvoitteita olisi sekä EU:n sijoitusrahastodirektiivissä että tässä PRIIP-asetuksessa.
Päällekkäisen sääntelyn välttämiseksi EU:n sijoitusrahastodirektiiviä on muutettu niin, että vältetään päällekkäiset tiedonantovelvollisuudet sijoittajaa kohtaan PRIIP-asetuksen mukaisen siirtymäajan päättymisen jälkeen. EU:n sijoitusrahastodirektiivin edellyttämät muutokset on saatettava kansallisesti voimaan 1.1.2023 mennessä. Direktiivin täytäntöönpano toteutettaisiin hallituksen esityksen mukaisilla sijoitusrahastolakiin tehtävillä muutoksilla.
Suomessa asetuksen siirtymäsäännöstä on tulkittu niin, että se koskee myös vaihtoehtorahastoja. Vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin sisältyy velvoite tuottaa vaihtoehtorahastoista avaintietoasiakirja, kun niitä tarjotaan ei-ammattimaisille sijoittajille. Näin ollen palveluntarjoajat ovat siirtymäaikana voineet ohittaa asetuksen säännökset ja tuottaa avaintietoasiakirjan kansallisten säännösten perusteella. Siirtymäajan päätyttyä tämä ei ole enää mahdollista, ja kansalliset säännökset tulevat tarpeettomiksi. Tämän takia vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin sisältyvät avaintietoasiakirjoja koskevat säännökset ehdotetaan kumottaviksi.
Talousvaliokunta katsoo, että ehdotuksen mukaisilla muutoksilla selkeytetään sääntelyä, parannetaan sääntelyn johdonmukaisuutta, vältetään päällekkäisiä tietojenantovaatimuksia, helpotetaan valvontaa ja tuetaan eri sijoitustuotteiden tarjoajien välistä kilpailua, eli tältäkin osin voi siis todeta lakiesityksen hyväksi ja tarpeelliseksi. Siksi talousvaliokunnan päätösehdotus on yksimielisesti, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 69/2022 sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-10-27T18:20:15,2022-10-27T18:23:52,Hyväksytty,1.1
2022_117_178,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskusteluun, edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_117_179,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite on erittäin kannatettava, ja kiitän kansalaisia, jotka ovat tähän ajankohtaiseen asiaan keränneet riittävän määrän kannatusilmoituksia lyhyessä ajassa. Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, juuri samoihin aikoihin nämä koronarajoitukset alkoivat helpottamaan. Eli kun Suomen ja Venäjän raja oli käytännössä saatu kiinni pariksi vuodeksi koronan takia ja koronan takia oli saatu jopa Uudenmaan raja kiinni Suomen sisäisesti pieneksi hetkeksi, niin nyt sitten kun korona väistyi, huolimatta siitä, että Venäjä käy kansanmurhan piirteitä omaavaa hyökkäyssotaa Ukrainassa, venäläisiä pystyy tulemaan Suomeen aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut.
Suomessa on paljon ukrainalaisia pakolaisia. He joutuvat katselemaan näitä venäläisiä ostosmatkailijoita ja turisteja, jotka voivat viettää lomaa poissa omasta maastaan samalla kun ukrainalaisilla ei ole enää kotia, mihin palata. Tämä argumentti siitä, että tavalliset venäläiset eivät saisi kärsiä sodan vaikutuksista, on siinä mielessä virheellinen, että eivät lopulta kuitenkaan ketkään muut kuin tavalliset venäläiset pysty sitä sotaa lopettamaan, eli kyllä se paine pitää saada sinne kansalaisille siitä, että heille ei enää ole mahdollista tehdä samoja asioita kuin aikaisemmin, kun heidän maansa käy hyökkäyssotaa, olipa se heidän syytään suoranaisesti tai ei — siitä huolimatta se paine on saatava muodostettua sitä kautta.
Tässä asiassa on hallitus tehnyt toimenpiteitä, eli Suomi on viimeinkin lähtenyt näitä viisumeita rajoittamaan. Vaikeaa se oli. Useat maat itäisessä Euroopassa, Venäjän rajavaltiot, lähtivät toimiin jo aikaisemmin, kun Suomen hallitus ja suomalainen virkamieskunta spekuloivat, onko tämä jonkin oikeuden mukaista vai eikö tämä ole, miten tämä liittyy Schengeniin ja muuta vastaavaa pyörittelemistä. Virkamiesjargoniasta kyseltiin eduskunnassakin kyselytunneilla hallitukselta. Mitään toimenpiteitä ei muka ollut tarpeen tehdä, sitten yhtäkkiä onkin tarve tehdä toimenpiteitä. Eli tässä on tämmöinen paniikinomainen reaktio kansalaismielipiteeseen. Tietysti hyvä, että myöhemmin kuin ei silloinkaan näitä asioita on tehty.
Mutta nyt taas lehtiotsikoiden mukaan venäläisiä tulee aina vaan entistä enemmän Suomeen sillä verukkeella, että he matkustavat Suomen läpi johonkin toiseen maahan, eli vieläkin tämä perälauta vuotaa, ja tämän asian suhteen on tarpeen tehdä toimenpiteitä. Toivonkin menestystä tälle aloitteelle ja sen ajamille päämäärille ja sille, että se raja viimeinkin saadaan kiinni ja Venäjälle viesti, että heidän toimintansa ei käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-10-27T18:24:31,2022-10-27T18:27:08,Hyväksytty,1.1
2022_117_180,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_181,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on tosiaan käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten Suomeen pääsyn estämistä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt viisumit.
Arvoisa puhemies! Tässä tärkeässä kansalaisaloitteessa viitataan muun muassa toimiin, jollaisia on jo tehty Baltian maissa ja monissa muissa EU:n jäsenmaissa. Haluan tässä yhteydessä samalla vielä tuoda esille sen, että Baltian maiden erittäin epäluuloinen suhtautuminen Venäjään koko Baltian maiden Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisen itsenäisyyden ajan on osoittautunut täysin oikeaksi, vaikka täällä Suomessakin Baltian maiden suhtautumiselle on naureskeltu jo vuosien ajan. Kuitenkin viimeistään tämä vuosi on osoittanut, että Venäjä-osaamisellaan ylpeilleen Suomen maine on osoittautunut pitkälti katteettomaksi.
Arvoisa puhemies! Tähän kansalaisaloitteeseen liittyen: Siinä kiinnitetään huomiota täysin aiheelliseen ongelmaan, ja kysymys on ensinnäkin moraalisesta seikasta: onko hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kansalaisilla oikeutta tulla Suomeen ja muualle Länsi-Eurooppaan nauttimaan lomasta ja kiertämään Venäjälle asetettuja pakotteita? Ja vaikka sodasta vastuullinen taho on tietenkin Venäjän johto, myös Venäjän kansa tukee Putinia vähintäänkin epäsuorasti, juurikaan hänen toimiaan kyseenalaistamatta, kuten tässä kansalaisaloitteessa todetaan. Lisäksi hyökkäyssotaa käyvä Venäjä muodostaa uhan myös muille naapureilleen, se on täysin ilmeistä, ja Putin on itse todennut, että Venäjä käy sotaa länsimaita vastaan. Esimerkiksi Suomeen turistiviisumeilla saapuvien venäläisten motiiveja ei voida varmuudella selvittää, ja esimerkiksi erilaiset sabotaasit ovat täysin mahdollisia. Siksikin tässä viisumiasiassa on oltava erittäin pidättyväinen.
Kuten edustaja Mäkelä totesi, niin valtioneuvosto on tehnyt viisumien suhteen syksyllä periaatepäätöksen erittäin pitkän pohdinnan ja opposition vaatimusten jälkeen. Suunta on oikea, mutta hallituksen päätös on edelleen liikaa poikkeuksia sisältävä. Perussuomalaiset ovat selvästi tiukemman linjan kannalla, ja siihen tähtää myös tämä käsittelyssä oleva kansalaisaloite.
Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut eduskunnassa tänä syksynä myös vastaavaan tavoitteeseen tähtäävän lakialoitteen. Toivon menestystä sekä tälle kansalaisaloitteelle että käsittelyssä olevalle lakialoitteelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-10-27T18:27:10,2022-10-27T18:30:26,Hyväksytty,1.1
2022_117_182,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_183,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut paikalla olijat ja täysistuntoa seuraavat! Olen hieman pettynyt, että tätä kansalaisaloitetta täällä eduskunnassa on käsittelemässä vain kolme perussuomalaisten kansanedustajaa ja yksi kokoomuksen kansanedustaja, muista puolueista ei ketään. 
Tämä kansalaisaloite syntyi siitä kansalaisten huolesta ja turhautumisesta, mitä tämä vasemmistohallitus sai aikaan tekemättömyydellään. Perussuomalaiset ja kokoomus oppositiosta jo aikoja sitten nostivat esille sen, että meidän pitää näissä viisumikysymyksissä ottaa aivan erilainen linja kuin mitä tämä vasemmistohallitus teki. Vasemmistohallitus pitkään venkoili, antoi rajan yli väkeä tulla tuhansia per päivä, ja sen jälkeen kun paine kasvoi kansan keskuudesta niin suureksi — jälleen vasta siinä vaiheessa ryhdyttiin toimeen — niin vielä silloinkin päätökset tehtiin niin, että kerrottiin ensin, että nyt me tulemme kohta rajoittamaan, ja sehän oli kuin kutsu: nyt on oikea aika tulla, kohta ette enää pääse. Aivan järjetöntä, vastuutonta toimintaa. Siitä syntyi tämä kansalaisaloite, ja haluan nyt antaa kiitosta näille kansalaisaloitteen tekijöille ja kaikille, jotka tämän allekirjoittivat. Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen on estettävä, viisumien myöntäminen siis nyt lopetettava ja peruttava voimassa olevat turistiviisumit.
Totean itse, että liian hitaasti on tämä hallitus tässäkin tehnyt. Itse asiassa lähes kaikissa kysymyksissä tämä Sanna Marinin vasemmistohallitus on toiminut aina niin, että vasta viimeisellä pakon hetkellä on toimeen ryhdytty, on ollut kyse koronasta, on ollut kyse toimista vaikkapa Ukrainan auttamiseksi. Muistamme, miten tämä hallitus vielä harasi vastaan, että apua ei sinne anneta. Ensimmäiset paketit olivat hyvin vaatimattomia, ja vasta kun kansa vaati, että auttakaa nyt ukrainalaisia, niin tämä hallitus ryhtyi toimiin. Tässä on vähän samanlaista henkeä.
Itse kannatan sitä, että me lopetamme turistiviisumit kokonaan. Ei ole mitään syytä laskea sotaa käyvän maan kansalaisia, niin kuin tässä edellä perussuomalaisten edustaja Savio toi esille, kiertämään pakotteita turistimatkojen kautta. Ei ole mitään syytä päästää venäläisiä juhlimaan, nauttimaan lomista tänne samaan aikaan, kun he käyvät raakalaismaista sotaa Ukrainaa vastaan, missä ei voi tällä hetkellä edes haaveilla kouluun menosta, töihin menosta, omassa kodissaan asumisesta, saatikka lomista. Sen takia itse kannatan tätä.
Itse kannatan myös sitä, mikä tässä edellä tuotiin myös esille, että ottaisimme saman linjan kuin Baltian maat eli emme päästäisi edes muiden maiden myöntämillä Schengen-viisumeilla venäläisiä tänne tulemaan. Näin meidän pitäisi toimia eikä mennä aina EU:n taakse ja pitää porttia auki.
Kun me tiedämme hyvin, mitä venäläiset, lainausmerkeissä ihan tavalliset turistit tekivät Ukrainassa ennen maan hyökkäystä sinne, niin kysyn: mistä me nyt voimme olla varmoja, että kaikki nämä turistit ovat ihan hyväntahtoisia, jotka tänne tulevat? Meillä on Norjasta viime päiviltä lukuisia esimerkkejä drone-lennätyksistä armeija-alueilla, meillä on Norjasta tieto vakoilupidätyksestä, ja olen sataprosenttisen varma, että samaa tapahtuu myös Suomessa tällä hetkellä.
Haluan alleviivata, arvoisa puhemies, sitä, että en itse kannata sitä, että turvapaikkaa ei Suomesta voisi hakea. Jos joku haluaa tulla Venäjältä pois tai on vainottu Venäjällä, niin totta kai me hänet tänne toivotamme tervetulleeksi ja tarjoamme hänelle poliittista turvaa. Vainotuille pitää tämä tie olla. Ja haluan alleviivata myös sitä, että läheinen perhesuhde on minulle sellainen periaate, jonka mukaan haluan toimia. Jos isoäiti asuu Murmanskissa ja lapset ja perheet ja lapsenlapset Suomessa, kyllä minun mielestäni tämä isoäiti voi tulla Suomeen perhettään tapaamaan tai toisinpäin, mutta se koskee vain lähiperhettä.
Meillä, arvoisa puhemies, nyt on tiedossa, että nämä venäläiset keksivät kyllä kaikkensa kiertääkseen näitä pakotteita. Kun näistä kiinteistökaupoista ja asunto-osakehuoneistoista on puhuttu, niin sain tiedon, että parhaassa asunnossa Suomessa on nyt noin 200 omistajaa, 200 venäläistä omistaa pienen kerrostaloasunnon, ja se antaa heille nyt sitten oikeuden tulla Suomeen. Eihän tässä ole järjen häivää, mutta esimerkkejä näistä on lukuisia. Tällaisen tiedon sain, että näin on toimittu: omistajia kymmeniä yhdessä asunnossa, lukuisia yhdessä asunnossa, niitä on paljon. Itse toivon, että myös tässä kiinteistökysymyksessä nyt Suomessa otetaan vielä tiukempi kanta.
Eduskunnassa on käyty keskustelua siitä, että Marinin hallitus haluaa kiristää näitä venäläisten maakauppoja, ja se on hyvä, mutta itse olen tuonut esille sen, että itse asiassa sillä ei ole merkitystä, kuka sen asunnon omistaa, kuka sen kiinteistön omistaa, vaan sillä on merkitystä, mihin sitä käytetään. Ja sellaiset kiinteistöt, jotka ovat vaikkapa strategisesti merkittävissä paikoissa, eivät voi olla kenenkään muun omistuksessa kuin valtion omistuksessa, sillä muuten aina näihin löydetään kiertotiet erilaisten omistusjärjestelyjen, vuokrajärjestelyjen, yhtiöiden omistusten ja kaiken muun kautta.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tämän kansalaisaloitteen tekijöitä ja toivon, että tämä sinisilmäisyys Suomessa loppuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-27T18:30:00,2022-10-27T18:37:00,Hyväksytty,1.1
2022_117_184,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_185,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti kanssa kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä. Vaikka oppositio vaatikin hallitusta aikaisemmin toimimaan ja sitä myöten tuli pieniä reagointeja, tosin vähän lepsunlaisesti, niin kuin edustaja Heinonen tuossa äsken sanoi, sitä kyllä vetkutettiin niin pitkään kuin mahdollista ja se tehtiin ainoastaan sen takia, että kansan paine oli suhteellisen kova. Tällaiset kansalaisaloitteet kuin tässä on nyt hyvin esillä ovat juuri niitä, mitkä ovat sitä painetta kansalta antaneet tänne hallituksen suuntaan, ja toimet on sitten onneksi jollain tavalla lähdetty tekemään. On sanomatta selvää, että tämän aikaisemman lepsuilun takia on päässyt sitten tänne tulemaan ihmisiä, joiden ei nyt välttämättä moraalisesti kuuluisi todellakaan täällä olla. Tosiaankin edustaja Heinonen tyhjensi aika hyvin pajatson siitä, kuinka epäoikeudenmukaista on, että täällä vaan Levillä porealtaassa makaillaan samaan aikaan, kun maanmiehet tappavat ihmisiä Ukrainassa. Ei ole hyväksyttävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-10-27T18:37:21,2022-10-27T18:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_117_186,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_117_187,117/2022,2022-10-27,15.59,18.41,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hyökkäyssotaa käyvien maiden kansalaisten pääsy Suomeen estettävä eväämällä uusien viisumien myöntäminen ja perumalla jo myönnetyt >>>Kansalaisaloite  KAA 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole tarve pitkittää tätä keskustelua, mutta kun nämä alkavat kohta olla todennäköisesti aika lailla tämän vaalikauden viimeisiä kansalaisaloitteita tai ainakin niitä kansalaisaloitteita, joiden käsittelyn aikataulut tulevat erittäin tiukoiksi, niin uudistan ja nostan keskusteluun edustaja Myllykosken kanssa esillä pitämäni ehdotuksen siitä, että me voisimme perustuslakiamme muuttaa kansalaisaloitteiden osalta niin, että kansalaisaloitteet eivät vanhenisi vaalikausittain. Nykyäänhän meillä menee niin, että tämä kansalaisaloite toivottavasti käsitellään nyt viikoissa, vähintäänkin tämän vuoden puolella, mutta ne, mitä ei ehditä käsitellä, kun tullaan ensi kevään vaaleihin, raukeavat siinä vaiheessa. Eihän meillä kansa kuitenkaan vaihdu vaaleissa, ja kansan mielipide näissä kansalaisaloitteissa meille välittyy, ja sen takia toivon, että myös tätä keskustelua pidetään yllä. — Mutta hoidetaan nyt tämä itäraja ensin kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_117+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-10-27T18:38:46,2022-10-27T18:40:08,Hyväksytty,1.1
2022_118_1,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmoituksia - Hallituksen esitykset,"Pyydän, että edustajat ottavat paikkansa ja toimittavat nimenhuudon ja kuuntelevat keskustelua.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_118_2,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Sanni Grahn-Laasonen ja 82 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 4/2022 vp hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_118_3,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_118_4,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä yksimielisen mietinnön esityksessä ehdotetaan lisättäväksi erityisavustusta tilapäistä suojelua hakevien tai saavien, kansainvälistä suojelua hakevien tai ilman oleskeluoikeutta olevien lasten varhaiskasvatukseen. No, tämä esitys on kannatettava ja ajankohtainen etenkin ukrainalaisten pakolaislasten varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Tämä mahdollistaa lasten kielitaidon kehittymisen ja myös vanhempien osallistumisen työelämään ja opintoihin, ja sekin tässä on hyvä, että maksut eivät siis jää kuntien kontolle, vaan tähän tarkoitukseen saadaan rahoitusta.
Mutta ongelmana on, että vaikka olisi rahaa, niin mistä saadaan pätevää henkilöstöä kasvaviin varhaiskasvatuksen tarpeisiin. Juuri tällä viikolla käsittelimme täällä esitystä varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta tulorajoja korottamalla, jonka seurauksena merkittävä osa lapsista siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen, ja kunnalliseen varhaiskasvatukseen on tulossa lähivuosina lähes 3 000 lasta lisää. Tämä uhkaa edelleen heikentää varhaiskasvatuksen laatua, ja merkittävin ongelma tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on huutava pula henkilöstöstä — liian suuret lapsiryhmät. Kyllä nämä hätähuudot päiväkotien monin paikoin kaoottisesta tilanteesta on otettava vakavasti.
Erityisen haastava tilanne on, jos lapsiryhmässä on useita eri äidinkieliä puhuvia lapsia. Huonosti resursoitu varhaiskasvatus ei ole lapsen etu, ei myöskään maahanmuuttajataustaisen lapsen etu. Vaihtuva henkilökunta ja henkilöstön puute ovat ongelmia, jotka eivät myöskään lisää hoitoon viemisen houkuttelevuutta. Hallituksella ei ole ollut keinoja juuri tämän ongelman ratkaisuun. Etenkin pienten lasten kohdalla tulisi myös kotihoidon tuesta tehdä nykyistä kilpailukykyisempi vaihtoehto, jotta niillä perheillä, jotka haluavat hoitaa pienet lapset kotona, olisi siihen taloudellinen mahdollisuus.
Totean vielä, että vaikka on tehty hyviä esityksiä, muutoksia, joilla on vahvistettu henkilöstön koulutustasoa, niin korkeakoulutettujen varhaiskasvattajien matala palkkaus on kyllä ihan merkittävä ongelma. Tällä hetkellä palkka yliopistokoulutetulla varhaiskasvatuksen opettajalla kuntasektorilla on 2 799 euroa, yksityisellä sektorilla 2 530 euroa, ja monet hakeutuvat alalta pois, koska tällä palkkatasolla ei yksinkertaisesti pärjää. [Puhemies koputtaa] No, varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien jaksamisesta ja hyvinvoinnista [Puhemies: Kiitos!] on huolehdittava, ja tämä on kaikkien lasten, myös maahanmuuttajataustaisten, etu.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-10-28T13:14:39,2022-10-28T13:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_118_5,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Totean, että täällä on nyt jo tähän asiaan viisi puheenvuoroa ja muutamaan muuhun asiaan vielä puheenvuoroja. Meillä on 13 minuuttia aikaa, ja toivon, että siihen tahtiin puheenvuoroja esitetään, jos halutaan tänään keskustelu päättää. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_118_6,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme opetus‑ ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamista, ja minua olisi kiinnostanut kysyä ministeriltä vähän tarkemmin tästä asiasta. Olisin halunnut kysyä tästä, kun tämän asian taustasta ja valmistelusta kerrotaan täällä, että pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan selvitetään, miten paperittomien ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeus varhaiskasvatukseen toteutuu, ja että turvapaikanhakijoiden kotouttamisen on käynnistyttävä jatkossa entistä aikaisemmin, jo vastaanottokeskuksissa. Edelleen hallitusohjelmassa todetaan, että vahvistetaan suomi tai ruotsi toisena kielenä ‑opetusta varhaiskasvatuksessa velvoittavaksi ja panostetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukemiseen koulutuksen nivelvaiheissa. Elikkä tässä on perusteltu taustaa. Olisin tosiaan ollut kiinnostunut kysymään ministeriltä, paljonko tämän kustannusvaikutus on, mutta kun ministeri nyt ei ole paikalla, niin en tätä voi kysyä. Tämä olisi kiinnostanut. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-10-28T13:18:03,2022-10-28T13:19:10,Hyväksytty,1.1
2022_118_7,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Huomautan, että on eduskunnan mietinnön toinen käsittely, eli täällä on vastaukset jo aiemmin annettu. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_118_8,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On syytä tässä painottaa sitä, että eduskunnan apulaisoikeusasiamies on todennut ratkaisussaan ennen viime kesää pitävänsä täysin välttämättömänä, että ilman kotikuntaa olevien mutta Suomessa kunnassa muutoin kuin täysin tilapäisesti oleskelevien lasten varhaiskasvatusoikeutta arvioidaan heidän yksilöllinen tilanteensa ja tarpeensa huomioiden ja niin, että viranomainen perustelee päätöksensä muun ohella YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta johtuvat velvoitteet huomioiden. Tämä on äärimmäisen tärkeää.
Tämä erityisavustus on nyt tarkoitettu siis kannustamaan kuntia järjestämään varhaiskasvatusta sellaisille tilapäistä suojelua hakeville tai saaville, kansainvälistä suojelua hakeville taikka ilman oleskeluoikeutta oleville lapsille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa. Tämä koskettaa niin Ukrainasta kuin muualtakin pakolaisina tänne tulleita, ja on äärimmäisen tärkeää, että kun me puhumme äärimmäisen heikossa asemassa olevien lasten oikeuksista, niin tässä jätetään kaikki politikointi niikseen ja katsotaan se lapsen etu. On äärimmäisen tärkeää myöskin se, että meillä maahanmuuttajataustaisten perheiden lapset noin yleisessäkin mielessä pääsevät osallistumaan varhaiskasvatukseen mahdollisimman laajasti. Se vahvistaa heidän kielen osaamistaan. Ja ihan opettajienkin näkemysten mukaan se, että he saavat vahvan kielitaidon jo siellä varhaiskasvatuksen piirissä ja pääsevät sitten aloittamaan koulupolkunsa kielitaito vahvana, vahvistaa myöskin heidän muuta elämäntietään, he sitten ennen pitkää pääsevät jatkamaan toiselle asteelle. Se on aloitettava varhaisessa vaiheessa, ja on äärimmäisen tärkeää, että tähän ovat resurssit olemassa.
Tähän huoleen, mikä nostettiin tässä esille varhaiskasvatuksen opettajien puutteesta, hallitus on jo vastannut. Siihen on nyt tulossa lisää opettajia, koulutusmääriä on nostettu. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-10-28T13:19:10,2022-10-28T13:21:21,Hyväksytty,1.1
2022_118_9,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_118_10,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitän siitä, että tämä esitys on mennyt näin pitkälle ja näin yksimielisenä. Asia on varsin tärkeä. Lakiin lisätään oikeus erityisavustukseen muun muassa tilapäistä suojelua hakevien lasten varhaiskasvatukseen. Kysehän on, niin kuin keskustelustakin on käynyt ilmi, esimerkiksi nyt akuutissa tilanteessa, Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan, ukrainalaisista lapsista, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, ja myös muista kansalaisuusryhmistä lasten osalta. Ehdotettu laki tulee voimaan vuodenvaihteessa, varsin nopeasti. Pidän tätä aikataulua hyvänä: mitä varhaisemmin, sen parempi. Parasta on se, että kunnille korvataan tästä tulevat kustannukset, eli tahtotila näiden lasten auttamiseen on toivottavasti jaettu koko maassa erityisesti tämän lain jälkeen.
Nostaisin esille sen, että avoin varhaiskasvatus ei ole tämän korvauksen piirissä. Pidän perusteltuna, että jatkossa kehittäisimme tätä avustusta niin, että tämä ylettyisi myös avoimen varhaiskasvatuksen palveluihin niissä kunnissa, joissa avointa varhaiskasvatusta järjestävät ammattilaiset ja se vastaa samaan tarkoitukseen kuin varhaiskasvatuslain määräämä varhaiskasvatus.
Kysymys siitä, mistä osaajat, oli huomioitu myös tässä sivistysvaliokunnan antamassa lausunnossa. Ajattelen, että tämä sivistysvaliokunnan ilmaisema tahtotila siitä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja henkilöstön riittävä määrä turvataan, on kyllä ehdoton edellytys sille, että varhaiskasvatuksen laatu voi olla näin korkeatasoista.
Sitten taas esille nousi kysymys siitä, että hallitus ei ole toiminut tämän edessä. Vuoden 2018 jälkeen varhaiskasvatusopettajien kouluttamiseen on laitettu 35 miljoonaa euroa, siis yliopistoille on annettu 1 700 uutta aloituspaikkaa. Mielestäni se on aika iso määrä uusia aloituspaikkoja, vaikka se toki pitää sisällänsä myöskin monimuoto-opetuksen.
Siitä huolimatta ehkä vielä aloituspaikkojakin isompi haaste, jossa hallitus on toiminut, on tämä pitovoiman kysymys. Mistä johtuu, että noin 25 prosenttia alan ammattilaisista vaihtaa alaa? Mielestäni se on laaja kysymys, johon meidän kaikkien tulisi kyetä vastaamaan. Tietenkin tämänkaltainen rahallinen tuki, että resurssit riittävät, auttaa myös siinä, että nämä ammattilaiset saavat riittävän tuen sille omalle työllensä ja voivat tehdä sen laadukkaasti.
Pidän tätä hallituksen esitystä tärkeänä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-10-28T13:21:23,2022-10-28T13:24:07,Hyväksytty,1.1
2022_118_11,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_118_12,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on esitys, jossa turvapaikanhakijalapset, tilapäistä suojelua saavat ukrainalaiset lapset ja myös paperittomat lapset, kaikki, saavat mahdollisuuden varhaiskasvatukseen, ja nyt tässä tuodaan rahoitusta kunnille sen järjestämiseksi.
Kuntien heikkous palvelun järjestämisen onnistumisessa on kuitenkin rahoituksen lisäksi se, että henkilöstöstä on suuri pula, ja niitä keinoja, joita hallitus on laittanut liikkeelle — varhaiskasvatuksen opettajien paikkojen lisääminen — pitää yhä laajentaa, samoin myös tätä monimuotokoulutusta lisätä.
Esimerkiksi Espoossa on lähes 500 varhaiskasvatuksen opettajan vakanssia avoinna. Niistä osa saadaan täytettyä, kaikkia ei saada täytettyä pätevillä. Tämä tarve tulee vaan kasvamaan, kun lasten määrä lisääntyy. Todennäköisesti isompi osa näitä Ukrainasta Suomeen tulleita lapsia, jotka keväällä ovat olleet vuoden verran Suomessa, tulee siirtymään sinne palveluihin ensi kevään aikana, ja tämä vaatii henkilöstön lisäksi myös tiloja kunnalta ja koskee siis tuhansia lapsia. Jos miettii, että yhdenkin suuren päiväkodin koko on 180 lasta, niin kuinka monta uutta päiväkotia pitää saada liikkeelle ja sinne sitten uusi henkilöstö? Eli olisi hyvin tarpeellista tässä kohtaa myös rekrytoida Ukrainasta tulleiden joukosta niitä, jolla on kasvatusalan, koulutusalan koulutusta, ja mahdollistaa suomen kielen opetukset ja pätevöityminen tänne Suomen henkilöstöksi, ja tähän tarvittaisiin rahoitusta jo tälle syksylle.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-10-28T13:24:07,2022-10-28T13:25:56,Hyväksytty,1.1
2022_118_13,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_118_14,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 159/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissa on tuotu jo esille tämän asian tärkeys. Hallitus on tarttunut ajankohtaiseen kysymykseen. Kysymys on lapsista. Kysymys on ehkä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista lapsista eli turvapaikanhakijoista, myöskin jopa paperittomista, tilapäisen suojelun piirissä olevista lapsista. Tässä suhteessa on tehtävä kaikki voitava, että he pystyvät pääsemään varhaiskasvatuksen piiriin mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tässä ei ole viime kädessä ollenkaan kysymys kustannuksista, ja on tärkeää, että tässä tullaan kuntia vastaan eli valtio tässä tulee subventoimaan, tukemaan, nyt kuntia näiden ponnistusten aikaansaamisessa. Tämä on mitä suurimmassa määrin myöskin ennaltaehkäisevää toimintaa sen suhteen, että me voimme aidolla tavalla saada pienet lapset integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, seuraavassa vaiheessa tietysti koulujärjestelmän piiriin ja sitä kautta yhteiskuntaan yleisemminkin. Tärkeä asia. Hienoa, että tämä on haluttu tehdä.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-10-28T13:25:58,2022-10-28T13:26:57,Hyväksytty,1.1
2022_118_15,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Otetaan tämä asia 9 pois listalta sen takia, että puheenvuoroja ei voida enää tänään käyttää tämän istunnon pituuden vuoksi. Palataan asiaan myöhemmin.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_118_16,118/2022,2022-10-28,12.59,13.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 181/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 19/2022 vp","Samoin asiakohta 10, jossa on puheenvuoropyyntöjä, poistetaan tässä istunnossa.", ,Hyväksytty,3.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_118+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_1,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään puolustusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_119_2,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä kiinteistöomistuksen valvontaa koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa kohta kolme vuotta. Nyt tähän lakiin ollaan tekemässä tarpeellisia tiukennuksia. Kyseessä on kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävä esitys. Lakimuutokset valmisteltiin poikkeuksellisen nopeasti poikkihallinnollisena yhteistyönä. Työtä edelsi puolustusministeriön selvitys valvontalainsäädännön toimivuudesta puolustusvaliokunnalle viime joulukuussa. Haluan antaa kiitoksen kaikille työhön osallistuneille ministeriöille nopeasta valmistelusta.
Puolustusministeriössä tehtävän kiinteistöomistuksen valvonnan lähtökohta on ollut, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleva kiinteistöomistus ei saa uhata maanpuolustusta, rajaturvallisuutta tai huoltovarmuutta. Lupalakiin esitetään nyt uudeksi kriteeriksi kansallista turvallisuutta, eli lain soveltamisalaa laajennetaan. Lisäksi esitetään, että lupahakemus voitaisiin hylätä, jos hankittava kiinteistö ei todellisuudessa soveltuisi hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Puolustusministeriö saisi laajemmat tiedonsaantioikeudet ja oikeuden selvittää nykyistäkin laajemmin kiinteistönhankinnan rahoituksen ja sen alkuperän. Näin ministeriö voisi itsenäisesti selvittää, mikä taho on kiinteistön todellinen vallankäyttäjä. Samalla voitaisiin puuttua paremmin myös tilanteisiin, joissa käytetään tai yritetään käyttää bulvaania.
Valtion etuostolain osalta esitetään, että valtiolla olisi etuosto-oikeus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat enintään 1 000 metrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista, siten että näiden kohteiden ympärillä huomioitaisiin myös kansallinen turvallisuus. Määräaikaa valtion etuosto-oikeuden käyttämisen päättämisestä pidennettäisiin kolmesta neljään kuukauteen.
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuustilanne jatkuu jännitteisenä. Siksi on tärkeää, että EU- ja Eta-alueen ulkopuolista kiinteistöomistuksen valvontaa tiukennetaan nyt. Lakiin tehdään nyt kiireellisimmät ja tärkeimmät muutokset, jotka voitiin valmistella niin, että ne ehtivät voimaan vielä tällä vaalikaudella. Se on toki eduskunnasta kiinni, mutta mahdollista sen kyllä pitäisi ilman muuta olla. Selvitämme myös lain jatkokehitystarpeita.
Puolustusministeriössä käynnistettiin jo viime helmikuussa tutkimushanke, jossa tarkastellaan muita kiinteän omaisuuden hallinnan muotoja, kuten asunto-osakkeita ja vuokraamistoimintaa. Tämä hanke valmistuu viimeistään helmikuun lopussa. Lisäksi puolustusministeriö on asettanut viime viikolla kiinteistökaupan lisärajoituksia selvittävän työryhmän, jonka ensimmäinen kokous oli eilen maanantaina. Venäläisten tekemään kiinteistökauppaan kohdistuvia lisärajoituksia käsittelevä mietintö valmistuu jo ensi kuussa ja muita lisärajoituksia koskeva mietintö helmikuun lopussa. Työryhmä tulee selvittämään myös Venäjän kansalaisten kiinteistöhankinnan lisärajoituksia, mukaan lukien täyskieltoa. Vaikka puolustusvaliokunta ei omassa lausunnossaan nostanut esiin kansalaisuuteen perustuvia lisärajoituksia tai täyskieltoa, katsoin, että meidän on hyvä selvittää lisärajoitusten ja myös tällaisen täyskiellon tarpeellisuutta ja toteuttamismahdollisuuksia.
Arvoisa puhemies! Kansallisesta turvallisuudesta on pidettävä hyvää huolta aina ja varsinkin tällaisina aikoina. Haavoittuvuudet on tunnistettava, ja ne on paikattava. Sinisilmäisiä emme saa olla emmekä ole. Vaikka turvallisuustilanne on vakava, haluan muistuttaa, että meillä pitää olla malttiakin matkassa. Viranomaiset kyllä valvovat epäilyttävää toimintaa, ja työkalut siihen puuttumiseksi ovat olemassa. Samalla on hyvä muistaa, että oikeusvaltiossa päätöstemme on perustuttava aina faktoihin. Suomessa on laaja maassa pysyvästi asuvien venäläisten yhteisö, jolla on oikeus kattoon päänsä päälle. Vaikka otamme turvallisuutemme erittäin vakavasti, kansalaisuuteen perustuvaa vainoa tähän maahan ei saa syntyä. On myös pidettävä mielessä, että Suomen venäjänkieliset eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä esimerkiksi suhtautumisessa Venäjän nykyjohdon toimintaan. Tasavallan presidentti Niinistö totesi eilen hyvin puheessaan, että uhkakuvien tunnistamisen on oltava työkalu, ei itsetarkoitus. [Timo Heinonen: Viisas presidentti!] Tämän vuoksi on hyvä pitää pää kylmänä ja tehdä huolellista virkavalmistelua, jossa katsotaan tarve ja mahdollisuudet uusille tiukennuksille. Siksi olen asettanut tämän työryhmän, joka kuulee työssään myös muita turvallisuusviranomaisia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Nämä selvitykset ja työryhmät ovat vain osa siitä työstä, jota puolustusministeriössä tehdään. Kiinteistöomistusten valvontaa tehdään koko ajan osana ministeriön arkista työtä, ja samalla valvontaa ja sen keinoja pyritään kehittämään kaiken aikaa.
Lisäksi — viimeisenä huomiona — todettakoon, että ulkomaisia kiinteistökauppoja tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että valtioneuvoston päätös tältä syksyltä kiristää viisumikäytäntöjä on jo vähentänyt huomattavasti lupaharkintaan tulevien kauppojen määrää.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-11-08T14:04:38,2022-11-08T14:10:27,Hyväksytty,1.1
2022_119_3,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_4,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt. Viimeistään Krimin miehitys 2014 muistutti, että kasakka ottaa irti kaiken, mikä irti lähtee.
Tämän vuoden helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkoa kehitykselle, joka oli jatkunut jo pitkään. Venäjän intressi on palauttaa suurvalta-asemansa, jonka se menetti Neuvostoliiton romahdettua. Maantieteellisen kokonsa ja ydinaseidensa näkökulmista se on toki edelleen suurvalta, mutta muiden muuttujien osalta ei niinkään. [Ben Zyskowicz: On se valehtelun suurvalta!] — Ja korruption.
Suomi poisti ulkomaalaiskauppojen luvanvaraisuuden tammikuussa 2000, minkä jälkeen tie oli vapaasti auki esimerkiksi venäläiselle maa- ja kiinteistöostajalle. Usko rauhanomaiseen kehitykseen oli Suomessa vahva. Venäläiset ovat sen jälkeen ostaneet maa-alueita sekä kiinteistöjä Maa-, Ilma- ja Merivoimien tukikohtien läheisyydestä eri puolilta Suomea. Kauppoja on tehty ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Venäläisomisteisia kiinteistöjä löytyy kaikkien sotilaslentokenttien kyljestä. Maata ja kiinteistöjä on hankittu venäläisomistukseen myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueelta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Puolustusministeriön mukaan venäläiset omistavat Suomessa noin 3 000 kiinteistöä. Näistä isolla osalla on yhteys Kremliin ja Vladimir Putiniin.
Vuoden 2020 alusta lähtien lainsäädäntöämme muutettiin riskeihin havahtumisen myötä. EU:n sekä Eta-alueen ulkopuolelta tulevan henkilön on täytynyt saada kiinteistölleen Suomesta lupa puolustusministeriöstä.
Puolustusvaliokunta esitti mietinnössään, että uuden sääntelyn toimivuutta on arvioitava kahden vuoden kuluessa. Arviointi johti tänään käsiteltävään hallituksen esitykseen.
Arvoisa puhemies! Oma yhteiskuntamme perustuu luottamukselle. Se johtaa helposti hyväuskoisuuteen, naiiviuuteen ja sinisilmäisyyteen, kun arvioimme muiden maiden tarkoitusperiä. On hyvä, että olemme heränneet realismiin. Raudalla ja verellä pyritään edelleen ratkaisuihin, halusimme tai emme.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että viranomaisilla on hyvä tilannekuva riskitekijöistä ja käytössään riittävä keinovalikoima, jolla voidaan ehkäistä ja puuttua kansallista turvallisuutta vaarantaviin kiinteistöhankintoihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta ja valtion etuosto-oikeudesta on siksi kannatettava. Lupalakeja on siis tarkennettava ja kiristettävä, ja myös jatkotyölle on tilaa, kuten ministeri Kaikkonen totesi.
Esityksessä on kuitenkin puutteita, eli se ei ole tällaisenaan riittävä. Se ei puutu asunto-osakeyhtiöiden ostamiseen tai vuokraamiseen eikä kiinteistöjen vuokraamiseen. Huomiota pitäisi myös kiinnittää takavuosien kauppoihin. Jo tehtyjen, kansallisen turvallisuuden kannalta arveluttavien kiinteistökauppojen läpikäymiseen ei ole löytynyt riittäviä työkaluja.
Yhteenvetona, arvoisa puhemies: esitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-11-08T14:10:31,2022-11-08T14:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_5,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_6,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ministeri Kaikkonen, te teette jälleen hyvää työtä. Tämä esitys on hyvä ja kannatettava, ja tämä vie tilannetta oikeaan suuntaan.
Kyselytunnilla torstaina 26.2.2009 kysyin maan myymisestä ulkomaalaisille strategisesti merkittävistä kohteista. Kysyin kyselytunnilla: ”Maan myyminen ulkomaalaisille on herättänyt Suomessa voimakasta keskustelua viime vuosina ja viime vuonna erityisesti. Tähän keskusteluun tuli aivan uudenlainen lähestymiskulma eilen, kun kävi ilmi, että Puolustusvoimien strategisesti merkittävien teleliikennemastojen läheisyydestä on maata myyty ulkomaalaisille toimijoille.” Kysyin, onko hallituksen mielestä tarpeen alkaa uudelleen arvioida maanmyyntioikeuksia strategisesti merkittävien kohteiden läheisyydestä — näin helmikuussa 26. päivänä vuonna 2009.
Tein jatkokysymyksen ja ehdotuksen: ”Kaavoituksella voitaisiin tällaisia strategisesti merkittäviä kohteita mahdollisesti sulkea maanmyynnin ulkopuolelle, mutta toisaalta herää myös kysymys siitä, onko joitakin muita kuin puolustuksellisesti tai muista näkökulmista merkittäviä kohteita, joiden lähialueilta tulisi rajoittaa maanmyyntioikeutta. Tämä olisi mielenkiintoinen asia kuulla. Toisaalta, onko tässä kyseisessä asiassa, joka eilen — 25.2.2009 — nousi esille, olemassa esimerkiksi viestinnän kannalta sellaisia haasteita, kun myydyt alueet ovat nimenomaan tele- ja tietoliikennemastojen lähellä?” Tässä salissa ja tämän salin ulkopuolella minua syytettiin pelottelusta, russofobiasta ja monesta muusta. [Ben Zyskowicz: Olitte aikaanne edellä!]
Tästä keskustelusta on siis kulunut pian 14 vuotta. Sen jälkeen olen pitänyt esillä aihetta 2009, 2011 ja sen jälkeen lukuisia kertoja niin täällä salissa, eduskunnan toimenpitein kuin myös puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissakin. Tuosta puheesta kymmenen vuotta myöhemmin asiaan valmisteltiin rajoittavaa lainsäädäntöä, joka hieman ratkaisi ongelmaa. Ongelmahan oli syntynyt 1990-luvun lopulla sinisilmäisyyden ja vääränlaisten tulevaisuudenarvioiden myötä. Vihreiden ympäristöministeri Satu Hassi oli esitellyt lain ulkomailla asuvien ja ulkomaisten yhteisöjen kiinteistöhankintojen valvonnasta annetun lain kumoamisesta, ja se astui voimaan vuoden 2000 alussa. Näin poistui aina vuodesta 1939 voimassa ollut laki, missä maanomistus piti sisällään kansalaisuuteen perustuneen kattavan lupamenettelyn.
2000-luvulla vuosittain on tehty noin 500—700 kiinteistökauppaa, joissa ulkomaalainen on ostajana — valtaosa tavallisia, hyvinkin tervetulleita kauppoja, mutta kyseenalaista huolta herättäviä, hämmentäviä ja jopa turvallisuuttamme uhkaavia kauppoja on ollut määrältään myös kasvavasti. Itse asiassa minusta jopa suurempi ongelma on se, mihin kiinteistöjä käytetään, mihin rakennuksia käytetään tai maita myydään kuin se, kenelle niitä myydään.
Tämän edellisen tiukennuksenhan sai silloin 2015 liikkeelle tapahtuma, jossa Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom halusi ostaa maa-alueen Taipalsaarelta Puolustusvoimien harjoitusalueen vierestä 2015. Myöhemmin kiinteistön osti Metsähallitus, joka myönsi sen Puolustusvoimien käyttöön — ongelma silloin ratkesi. Tällä lainsäädännöllä haluttiin silloin tiukentaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten kiinteistökauppoja Suomessa. Niihin tämän jälkeen tuli hakea lupa puolustusministeriöltä. Hakemuksen yhteydessä viranomaiset saivat tietoja ostajasta ja ostotarkoituksesta.
Helmikuussa tänä vuonna vaadimme, että hallitus ryhtyisi tarvittaviin toimiin myös jo aiemmin tehtyjen venäläisten maa- ja kiinteistökauppojen kumoamiseksi. Teimme tämän esityksen kollegani, edustaja Kinnusen kanssa. Marinin hallituksen olisi meidän mielestä ollut jo silloin ja viimeistään nyt etsittävä keinot muun muassa Tikkakosken, Kauhavan, Kuoreveden ja Rissalan kaltaisten kohteiden läheisyydessä olevien kauppojen purkamiseksi. Ei tällainen venäläinen sijoitustoiminta ole sattumaa, ja se on saanut jatkua liian pitkään liian vapaasti — nykyään näyttää jatkuvan niin sanottujen kultaisten passien omistajien kautta, ja nyt olisi ryhdyttävä toimeen, ja kiitos ministeri Kaikkonen, että tässä nyt toimeen tartutaan.
Sotilastiedusteluhan on seurannut ulkomaista kiinteistöomistusta meillä jo 2000-luvun alusta alkaen, ja näitä toimenpiteitä pystyttiin vahvistamaan myös sotilastiedustelulailla. Ennen ongelmana oli se, että normaalioloissa kiinteistöjen todellinen käyttötarkoitus voitiin tehokkaasti selvittää vain rikosepäilyn kautta. Sotilastiedustelu antoi mahdollisuuden seurata näitä tilanteita myös tehokkaammin.
Itse ajattelen niin, että strategisia paikkoja ei pitäisi myydä lainkaan. Itse asiassa ei oleellista ole se, kuka kiinteistön omistaa, vaan se, mihin kiinteistöä käytetään. Ja tämä ei poistu tällä, että me tiukennamme myyntiä — ehkä se helpottaa sitä, mutta se ei poista ongelmaa. Monissa tapauksissa ostaja on ollut venäläinen, mutta minusta siis oleellisinta on se, että tällaisia strategisesti merkittäviä paikkoja ei myydä kenellekään pois valtion hallinnasta. Omistaja on loppupelissä siis toissijainen, sillä valtion hallinnasta poismyyty kohde voi siirtyä yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen kautta eteenpäin. Nyt on syytä siis minun mielestäni käynnistää, tai tehostaa, perusteellinen selvitys 2000-luvulla tehdyistä kohteista — muun muassa linkkitornien läheisyydestä, liikennereittien, vesireittien ja varuskunta-alueiden läheisyydestä. Voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin osan palauttamiseksi valtion hallintaan.
Tässä lainsäädännössä, jonka ministeri Kaikkonen esitteli, on tuo kilometrin vaade. Voi olla, että täytyy arvioida, onko se riittävä. Ja ministeri nosti esille myös täyskiellon. Sen yhtenä vaihtoehtona voi olla myös vastavuoroisuusperiaate, jos se törmää vaikkapa meillä tuttuun vahvaan perustuslain tulkintaan.
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni [Puhemies koputtaa] tämä esitys on hyvä. Tämä menee oikeaan suuntaan, mutta tulemme tarvitsemaan vielä lisätoimenpiteitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-08T14:15:04,2022-11-08T14:22:21,Hyväksytty,1.1
2022_119_7,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_8,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viihdyn paremmin nykyisyydessä kuin historian, vaikka ansiokkaassakin, kertaamisessa. On erittäin tärkeää, että tätä valtion etuosto-oikeutta nyt laajennetaan kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Näinä aikoina on oltava äärimmäisen tarkkana siitä, että lainsäädännössämme ei ole hybridivaikuttamisen mahdollistavia heikkoja kohtia. Kiinteistökaupat lähellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen tarpeisiin osoitettuja alueita ovat potentiaalisesti kansallista turvallisuutta vaarantavia, ja niihin valtiolla tulee olla mahdollisuus puuttua. Myös etäisyysmääritelmän muuttaminen 500 metristä 1 000 metriin Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen käytössä olevista kohteista on tarpeellista kansallisen turvallisuuden nimissä.
Tämä laki toki saisi olla jo voimassa, mutta on hyvä, että nyt tiedetään sen tulevan voimaan ensi vuoden alusta ja että mahdollisia jatkotoimiakin arvioidaan, kuten ministeri äsken kertoi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-08T14:22:23,2022-11-08T14:23:32,Hyväksytty,1.1
2022_119_9,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_10,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on kuultu, liian sinisilmäisyyden on loputtava. Ja tämä on hyvä alku, suunta on oikea. Venäläiset eivät huvikseen osta maata Suomelle strategisten alueiden läheltä.
Esityksessä ehdotetaan kiinteistönomistuksen valvontaa koskevaan lainsäädäntöön muutoksia, joista yksi hyvinkin keskeinen muutos on lisäys juuri lupalakiin. Tällä hetkellä lupa kiinteistöhankinnoille voidaan myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista. Jatkossa esityksen mukaisesti yhtenä kriteerinä edellä mainittujen lisäksi olisi kansallinen turvallisuus.
Tämä lisäys ja muutkin esitetyt muutokset ovat erittäin kannatettavia ja parantavat Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. Tulevaisuudessa pystymme siis laajemmin estämään ennen kaikkea venäläisten maakauppoja, jotka voidaan kieltää subjektiivisemmin perustein vetoamalla kansalliseen turvallisuuteen. Tämä on hyvä alku.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-08T14:23:34,2022-11-08T14:24:39,Hyväksytty,1.1
2022_119_11,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_12,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, joka toisi kaivattuja tiukennuksia ulkomaalaisten tekemiin kiinteistökauppoihin. Niihin liittyy todellinen uhka kansalliselle turvallisuudelle, joten tiukennusten tarve lienee kaikille selvää.
Jatkossa puolustusministeriö voisi antaa kielteisen päätöksen lupaa hakevalle ulkomaalaiselle, jos hankittava kiinteistö ei sovellu ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Kielteinen päätös voitaisiin antaa myös, jos henkilö on saanut karkotuspäätöksen ja on maassa laittomasti. Luvan myöntämisen edellytyksiin lisättäisiin, ettei hankinta saa uhata kansallista turvallisuutta. Ihmetystä näissä kohdissa aiheuttaa ainoastaan se, että näin ilmiselvät ehdot eivät jo alun alkaen olleet kirjattuina lakiin.
Yksi EU:n laajuinen uhka jää kuitenkin vielä ratkomatta. Kysyin jo keväällä kirjallisesti sisäministeri Mikkoselta kultaisten passien muodostamasta uhasta. Ongelmana on, että jotkin eteläiset EU-maat kauppaavat passejaan isoa rahapinkkaa vastaan esimerkiksi venäläissijoittajille. EU-tasolla ongelmaan on yritetty puuttua jo pitkään, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet laihoja, kuten oli ministerin kirjallinen vastauskin.
Passibisnes tuo rahaa myyjävaltion kassaan, mutta samalla sijoituksen tehneestä oligarkista tulee EU-maan kansalainen. Näitä kaupattuja kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä on hyödyntänyt ainakin 130 000 henkilöä. Vuosina 2011—2019 kyseenalaiset järjestelyt ovat tuoneet niitä harjoittaneille maille liki 22 miljardin euron tulot. Entä mitä sanoo lainsäädäntömme näistä tapauksista? Se sanoo, että lupaa kiinteistöhankintaan ei tarvita, jos kaksoiskansalaisen toinen kansalaisuus on EU-maan kansalaisuus.
Vain pari päivää ministeriltä saamani vastauksen jälkeen mediassa käsiteltiin sotkuista tapausta, johon liittyy venäläisten kiinteistökaupat Saarijärvellä noin 50 kilometrin päässä Tikkakoskelta. Puolustusministeriöstä kommentoitiin, että kultainen passi oli... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Eduskunnasta: Nyt on päällä!] — Ei näy mitään täällä.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Jatkakaa puhetta.] No, puheaikakello näköjään nollaantui. — Vain pari päivää ministeriltä saamani vastauksen jälkeen mediassa käsiteltiin sotkuista tapausta, johon liittyy venäläisten kiinteistökaupat Saarijärvellä noin 50 kilometrin päässä Tikkakoskelta. Puolustusministeriöstä kommentoitiin, että kultainen passi oli ollut tässä ostajan avuksi.
Arvoisa puhemies! Puolustusministeriön lupaprosessi vältettiin myös Saimaan syväväylän varren saarikaupoissa pari vuotta sitten, venäläisoligarkilta kun sattui löytymään kultainen Kyproksen passi.
Kaksoiskansalaistenkin kauppoihin on mahdollista viime kädessä puuttua valtion etuosto-oikeuden kautta, mutta kynnys järeän toimen käyttämiselle on korkealla. Sitä ei voida pitää hyvänä, että rahalla EU-passin hankkineet venäläisoligarkit voivat kiertää puolustusministeriön lupaprosessin. Silloin ensimmäinen turvamekanismi ohitetaan.
Jos EU-tasolla tähän ei onnistuta vaikuttamaan, on ohjat otettava omiin käsiin. On selvitettävä, mitä kansallisia keinoja meillä on muuttaa nykytilaa. Toivon, että valiokuntakäsittelyssä tähän kiinnitetään huomiota. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-11-08T14:24:41,2022-11-08T14:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_13,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_14,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jyväskylän Kangaslammella asuva venäläinen nuoripari hankki autiotilan Uuraisilta joulukuussa 2008. Työttömänä ollut pariskunta kertoi ostaneensa maatilan perheen loma-asunnoksi ja virkistyspaikaksi. Tila sijaitsee Ilmavoimien harjoitusalueen alapuolella. Alueella pidetään taisteluharjoituksia, jotka täytyy suojaussyistä suorittaa riittävän kaukana raja-alueelta. Pietarista kotoisin oleva liikemies hankki Pyhtäältä yrityksensä nimiin kymmenen hehtaarin kokoisen maa-alueen kylpylää, tuulitunnelia ja surffausallasta varten. Maa-alue sijoittuu Suomen puolustuksen kannalta tärkeän, Puolustusvoimien omistaman Haukkavuoren suurtehotutka-aseman välittömään läheisyyteen. Vastaavankaltaisia tapauksia löytyy ympäri Suomea. Herättää aiheellisia kysymyksiä, onko todella järkevää sijoittaa rahojaan lentomelualueelle tai ränsistyneisiin ja hylättyihin kaupparakennuksiin tienaamismielessä.
Arvoisa puhemies! Vaikka käsillä olevassa lakiesityksessä ei mainita itäisestä naapuristamme ja sen mahdollisista vihamielisistä tarkoitusperistä Suomen suhteen, on tämä lakiesitys suunnattu ennen kaikkea estämään kiinteistöomistuksen avulla tapahtuvaa hybridivaikuttamista. Vuosien varrella venäläiset ovat tehneet kauppoja ilmavalvonta- ja lennonjohtojärjestelmien, tutka-aseman, räjähdeainevarikon, ammusvälinevaraston ja salaisen ilmasotaharjoitusalueen naapurustossa. Venäläisomisteisia kiinteistöjä löytyy kaikkien sotilaslentokenttien kyljestä. Maata ja kiinteistöjä on hankittu venäläisomistukseen myös huoltovarmuuden kannalta merkittävien tietoliikennemastojen ja sähkönjakelun kantaverkon lähialueilta sekä tie- ja raideliikenteen solmukohdista. Tämän vuoden aikana venäläiset ovat tehneet enemmän kiinteistökauppoja kuin koko viime vuonna. Kun Venäjä hyökkäsi helmikuussa Ukrainaan, venäläisten kiinteistökaupoissa nähtiin pieni notkahdus, mutta sen jälkeen määrät ovat kiihtyneet. Puolustusministeriön tietojen mukaan tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä on hyväksytty 239 uutta kiinteistökauppaa. Vuonna 2020 määrä oli 124 ja viime vuonna 217, joten trendi on nouseva. On tärkeää huomioida myös ne tapaukset, joissa kaupantekoon ei tarvita lupaa, esimerkiksi tapauksissa, joissa vanhemmat myyvät tai luovuttavat kiinteistön lapsilleen. Uusissa kaupoissa on huomionarvoista se, että nyt kiinteistöjä ostetaan entistä enemmän perhepiirin kesken.
Toimia kiinteistöjen kautta tehtävän hybridivaikuttamisen estämiseksi on tehty tämän syksyn aikana. Suomi käytännössä pysäytti venäläisten kiinteistökaupat syys—lokakuun vaihteessa rajan sulkemisella. Sen jälkeen ostetut kiinteistöt eivät enää tuo venäläisille oikeutta vierailla Suomessa omistamansa kiinteistön huollon ja korjausten vuoksi. Kiinteistön voi hankkia, mutta siellä ei pääse vierailemaan. Venäläiset olivat pilkkoneet kiinteistöomistustaan niin, että viisumin saannin helpottamiseksi niille saatiin useita omistajia.
On tärkeää, että valvontaa on tiukennettu. Kiinteistökauppojen määrä on ollut tarkassa syynissä vuodesta 2020 lähtien, jolloin kaikkien Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien on pitänyt hakea kaupoille lupa puolustusministeriöstä. Uudistuksen on tarkoitus taata se, ettei kauppaan sisälly Suomen turvallisuuden kannalta turvallisuuspoliittisia riskejä. Valvonta ja seurantatyö sitovat kuitenkin työvoimaa, ja olisi toivottavaa, että ministeriössä ovat resurssit kohdillaan tärkeää työtä varten. Nyt kun ministeri on kuulolla, niin kysynkin: ovatko resurssit riittävät? Kukaan ei voi sanoa varmaksi kaupanteon hetkellä, mitä myydyssä kiinteistössä tulevaisuudessa tapahtuu. Jos havaitaan, että kiinteistössä on jotakin sellaista toimintaa, mikä uhkaisi maanpuolustustamme, kiinteistö on voitava pakkolunastaa.
Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana olemme nähneet, mihin kaikkeen mahdolliseen ja mahdottomaan Venäjä pystyy. Vaikka naamiot on riisuttu ja kaikenlainen varautuminen on viisautta tässä maailmanajassa, on myös hyvä tiedostaa, ettei pelon lietsominen ole Suomen edun mukaista. Vihollisen tarkoitusperiin sopisi hyvin, että yhteiskuntarauhamme järkkyisi ja tuntisimme turvallisuudentunteemme heikentyneen. Tämä lakiesitys pyrkii entisestään vahvistamaan Suomen varautumista valtiollisen toimijan taholta tulevaan vihamieliseen vaikuttamiseen ja antaa keinoja puuttua siihen. Voimme edelleen nukkua yömme rauhassa, sillä meillä on ajantasaiset puolustusvoimat ja kansalla vahva maanpuolustustahto. Emme ole sinisilmäisiä, eikä meitä päästä noin vain yllättämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-11-08T14:29:09,2022-11-08T14:34:20,Hyväksytty,1.1
2022_119_15,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Näin. — Ja nyt ministeri Kaikkonen lyhyesti, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_16,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia keskusteluista ja näkökulmista tähän asiaan. Tietysti puolustusministeriö tässä omassa lupakäytännössään noudattaa maassamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka on peräisin viime hallituskaudelta, jolloin tämä voimassa oleva laki tehtiin. Siitä on nyt kokemuksia. Voi sanoa, että ei tullut kerralla täydellistä, ja sitä on arvioitu, ja näitten arvioitten pohjalta sitä nyt tiukennetaan. Jatkotyölle näyttää jäävän edelleenkin tilaa, ja tämä jatkotyö on laitettu jo tässä vaiheessa käyntiin.
Mutta jos valiokunta löytää sellaisia kohtia, mitä tässä kohtaa on edelleen luontevaa tarkastella valiokunnassa, niin itse suhtaudun ainakin siihen avarasti. Vaikkapa tuota kilometrirajaa — minkä taisi edustaja Heinonen ottaa esiin — voi ilman muuta tarkastella, mutta tiedän, että vastapuolena siinä on se, että jos sitä paljon laajentaa, niin siitä tulee omat haittapuolensa sitten suomalaiselle siviiliyhteiskunnalle. Tähän voitte syventyä tarkemmin tuossa asiantuntijakuulemisessa. Mutta tällä otetaan merkittävä askel eteenpäin, tiukennetaan, ja jatkotyö edelleen on aloitettu.
Mutta tietysti on aina niin — edustaja Mattilan kysymykseen — että jos lakeja tiukennetaan ja valvontaa edellytetään lisää, niin helposti se tarkoittaa sitten, että lisää resurssejakin tarvitaan ja niitäkin tullaan siten varmaan sitten jossain kohtaa kyselemään.
Se on kuitenkin todettava todella, että kun syyskuussa kiristettiin viisumikäytäntöjä, sillä on ollut suora ja nähtävästi merkittävä vaikutus tähän kiinteistökauppaan: ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella kiinteistökaupat ovat tulleet aivan oleellisella tavalla alas vanhasta. Tätä on, totta kai, hyvä seurata vielä, mutta selvä syy-yhteys näyttää ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella kyllä olevan.
Arvoisa puhemies! Jatketaan työtä tältä pohjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-11-08T14:34:22,2022-11-08T14:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_119_17,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp",Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_119_18,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_19,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys koskee EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten kiinteistökauppoja ja niiden rajoittamista Suomessa. Asia on mitä tärkein tässä vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa. Kuitenkin haluan tästä pöntöstä nyt — useampaan kertaan vuosien varrella jo tästä asiasta puhuneena — todeta, että kunpa meidän ei tarvitsisi tässä jälleen tämän aiheen parissa keskustella. Ja tämänkin päivän keskustelussa on jo ilmi käynyt, että me tulemme sitä myös tulevaisuudessa tekemään, sillä valitettavasti tämä lakiesitys, vaikka tämä hyvään suuntaan asiaa viekin, ei jää vieläkään aukottomaksi.
Pieni historian pläjäys: Syyskuussa 2007 toin kansalaisaktiivina kansalaisadressin eduskuntaan tästä aiheesta suurin toivein ja odotuksin, ja aika lailla petyin siihen, että se ei muutamia puheenvuoroja ja kirjallisia kysymyksiä, joidenkin kansanedustajien aloitetta, pidemmälle oikeastaan edennyt. Ja kun itse sitten nousin 2011 eduskuntaan, esitin eduskunnassa vuosien 2013 ja 14 vaiheilla yli sadan edustajan kanssa paluuta vuoteen 2000 asti voimassa olleeseen luvanvaraisuuslakiin. Ehkä joku muistaa, minkälaisen hässäkän se sai muun muassa tässä salissa käydyssä keskustelussa aikaiseksi.
No, muistamme myös sen, että viime kaudella vihdoin säädettiin ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevasta lakikokonaisuudesta, joka astui voimaan vuoden 2020 alusta. Kun tästä lakikokonaisuudesta säädettiin, totesin silloinkin täällä, että tämä ei ole riittävä, että me tulemme tässä vielä tarvitsemaan lisätoimenpiteitä tulevina vuosina. Ja niinhän puolustusvaliokunta lakia säätäessään edellyttikin omassa mietinnössään, että uuden lain sääntelyn toimivuutta on kokonaisuutena syytä arvioida kahden vuoden kuluessa lakiehdotusten voimaantulosta. Ja siitä selvityksestä poikineisiin kehittämistarpeisiin tällä nyt tänään lähetekeskustelussa olevalla lakiesityksellä vastataan.
Haluan ehdottomasti kiittää hallitusta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Kuten sanoin, tämä on jälleen tärkeä ja oikeansuuntainen askel eteenpäin. Pidän erityisen tärkeänä erityisesti sitä, että luvan myöntämisen edellytykseen ehdotetaan lisättäväksi, ettei hankinta saisi uhata kansallista turvallisuutta, ja tämä tuo lain soveltamisen piiriin muitakin kohteita kuin nämä vaikeasti määriteltävät strategiset kohteet, minkä pohjalle tätä lakia on rakennettu.
Arvoisa puhemies! Nämä ehdotetut muutokset tässä laissa ovat hyviä, mutta kuten totesin, on selvää, että ne eivät yksin ole vieläkään riittäviä. Lainsäädännössämme on edelleen näidenkin muutosten jälkeen merkittäviä aukkoja, jotka muun muassa mahdollistavat sen, että Suomessa sijaitsevia alueita käytettäisiin meitä itseämme vastaan. Lisäksi on todettava, että vahingollisimmat kaupat on tehty tuon 20 vuoden aikana, vuosien 2000–2020 aikana, jolloin lainsäädäntöä ei ollut lainkaan ja jolloin myöskään kaupan valvontaa ei ollut. Esimerkiksi hiljattain esiin noussut Kankaanpään tapaus, jossa venäläisostajat ovat ostamassa entisen vanhainkotikiinteistön aivan läheltä varuskunta-aluetta, parin kilometrin säteeltä, tuo hyvin esiin sen, miten vaikeaa strateginen alue on määritellä. Täällä on hyvin päivän aikana näitä kohteita listattu, ja itsekin olen sitä vuosien aikana paljon harrastanut. Tuon nyt vain muutamia asiakohtia esiin. Meillä on esimerkiksi asuinkiinteistöjä rajavyöhykkeellä olemassa, meillä on kesämökkejä meidän kriittisten telemastojen äärellä, puhumattakaan näistä suurista majoituskohteista, kylätaloista ja sellaisista, jotka ovat kuitenkin strategisten väylien äärellä. Nämä vain muutamana esimerkkinä, joten näiden strategisten alueiden määrittelyn vaikeus vaikeuttaa myös tämän lain tarkoituksen täysimääräistä toteutumista. Eihän voi olla niin, että naapurimaamme käydessä hyökkäyssotaa annamme heidän ostaa rutkasti majoituskapasiteettia vain kilometrien päästä varuskunta-alueelta. Toki tämä Kankaanpään tapaus on sikäli vielä kesken, että kiinteistöhankinnalle ei toistaiseksi ole puolustusministeriön lupaa ja asiaa yhä selvitellään.
Nykyisen kaltaisella lainsäädännöllä ei kuitenkaan pystytä aukottomasti estämään tällaisten potentiaalisesti, esimerkiksi sotilaallisesti, tärkeiden kohteiden valumista vieraan vallan käsiin. Kuten myös pääministeri Marin vastikään pääministerin haastattelutunnilla totesi, emme voi olla liian varovaisia tässä asiassa eikä sinisilmäisyyteen ole varaa. Me olemme katsoneet tähän asti, että meillä on siihen varaa, mutta nyt aika on muuttunut. Pidän päivänselvänä, että etenkin vallitsevassa turvallisuustilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että nämä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisten kiinteistökaupat pysäytetään Suomessa kokonaan niin pian kuin mahdollista. Myös pääministeri Marin totesi aivan oikein, että tätä mahdollisuutta tulisi tarkastella, mikäli viranomaiset katsovat sen tarpeelliseksi.
No, me käytämme nyt aikaa selvityksiin. On hienoa ja hyvä kuulla, että puolustusministeri on valmis tarkastelemaan myös tätä täyskieltoa vaihtoehtona. Mutta nyt kysyn: Miksi me koko ajan paikkaamme vaillinaista lainsäädäntöä ja käytämme paljon aikaa selvityksiin? Miksi me yritämme keksiä pyörän uudelleen? Meillä oli vuosituhannen vaihteeseen saakka voimassa täysin toimiva lainsäädäntö, jonka mukaan kaikki ulkomaalaisten kiinteistökaupat olivat luvanvaraisia. Tällä pystyttiin torppaamaan kaupankäynti kokonaan. En näe mitään syytä, miksi tätä mukailevaa lainsäädäntöä ei voitaisi nykyäänkin ottaa käyttöön. Tämän pohjalta olen tehnyt lakialoitteen, ja se on parhaillaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Toivon mukaan se sieltä joskus etenisi.
Sen haluan vielä sanoa, että aikaansa edellä oleminen on ehkä kunniakasta, mutta kunniakasta on ymmärtää myöhemminkin, että on ollut väärässä. [Puhemies koputtaa] Ihmistä ei voi syyttää hyvään uskomisesta. Valitettavasti ei seurattu, mitä naapurivaltion lainsäädännössä tapahtui.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-08T18:54:49,2022-11-08T19:02:26,Hyväksytty,1.1
2022_119_20,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_21,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä ulkomaalaisten kiinteistöjen hankintaa koskeva laki, ja väistämättä tulee mieleen venäläinen kiinteistönomistus. Suomessa on runsaasti venäläisomisteisia kiinteistöjä, ja kiinteistökauppoja on tehty alkaneen sodan jälkeenkin. Kiinteistön- ja maanomistuksia on myös kriittisillä alueilla, kuten muun muassa lentokenttien ja satama-alueiden lähellä. Vuosien varrella venäläisten kiinteistönomistus on vain lisääntynyt. Kiinteistönomistukseen vedoten Venäjältä on päässyt sodan alkamisen jälkeenkin tulemaan rajan yli Suomeen, ja samalla kiinteistöllä saattaa olla jopa monia venäläisiä omistajia. Sodan kestäessä ja ulottaessa vaikutuksensa pitkälle tulevaisuuteen on venäläiseen kiinteistönomistukseen puututtava.
Venäjä on kansallistanut Venäjällä sijaitsevaa ulkomaista omaisuutta itselleen. Suomikin voisi ihan hyvin säätää tiukemmaksi niin sanottuja pakkolunastuskeinoja ja vastaavia maamme eduksi. Suomen tulisikin käyttää näitä pakkokeinoja mahdollisesti joissakin tilanteissa siirtäessään venäläisten kiinteistönomistuksia Suomen valtiolle. Tästä olen tosiaan tehnyt toimenpidealoitteen, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin edistääkseen Suomessa sijaitsevien venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen mahdollista omistuksen siirtämistä suoraan Suomen valtiolle. Nyt ministeri kyllä ehti lähteä pois ja hän ei ole enää paikalla tässä vaiheessa, mutta olisin halunnut kysyä: miten on edennyt tämä asia, mahdollinen pakkolunastuspykälä, ja onko tämmöistä suunnitteilla venäläiseen maanomistukseen täällä Suomenmaassa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T19:02:29,2022-11-08T19:04:11,Hyväksytty,1.1
2022_119_22,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Könttä poissa, edustaja al-Taee poissa, edustaja Savola poissa. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_23,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on listannut Suomen itselleen vihamieliseksi maaksi. Venäjä ilmoittaa käyvänsä sotaa länttä vastaan. Putinin hallinto siis sanoo käyvänsä sotaa myös Suomea vastaan.
Samaan aikaan venäläiset ostavat Suomessa kiinteistöjä ja asunto-osakkeita. Osa kaupoista selittyy ymmärrettävällä halulla päästä Suomeen. Venäjältä on joidenkin arvioiden mukaan lähtenyt jo noin neljä miljoonaa kansalaista, ja monet heistä etsivät nyt uutta kotia. Joukossa on kuitenkin kiinteistökauppoja, joiden todelliset syyt herättävät kysymyksiä. On hankittu suurille joukoille sopivia tiloja, kiinteistöjä strategisesti tärkeiden kohteiden läheisyydestä tai yksinkertaisesti tehty kauppoja, jotka rationaalisesti tarkasteltuina ovat järjenvastaisia. Tiedämme, että venäläiset toimijat ovat tehneet myös sellaisia kiinteistökauppoja, joiden taustalla on pyrkimys luoda edellytyksiä tiedustelu- tai sabotaasitoiminnalle Suomessa. Jotkut kaupat vaikuttavat siltä, että niiden kohteina on lähestulkoon kasarmikäyttöön sopivia rakennuksia.
EU- ja Eta-alueen ulkopuolisten tekemät kiinteistökaupat ovat Suomessa luvanvaraisia. Tähän mennessä luvat kauppoihin on pääsääntöisesti myönnetty ja ilmeisesti vain yhdessä tapauksessa aiottu kauppa on estetty. Ongelmana on, että luvanvaraisuus koskee vain kiinteistöjä, ei esimerkiksi asunto-osakkeita tai muuta omaisuutta. Kiinteistökaupat ovat ilmeisesti vähentyneet viisumirajoitusten kiristämisen myötä. Kiinteistön omistaminen ei enää tarkoita automaattisesti lupaa tulla Suomeen.
Suomeen vihamielisesti suhtautuvan maan kansalaisten omistukset Suomessa eivät ole ongelmattomia. Jo sen, että Venäjä sanoo käyvänsä sotaa Suomea vastaan, pitäisi olla syy kauppojen nykyistä tiukempaan rajoittamiseen ja joissakin tapauksissa myös aiempien omistusten uudelleentarkasteluun. Jostain syystä hallitus ei kuitenkaan ole asiaan herännyt. Puolustusministeriö on vasta aloittamassa selvitystä siitä, voidaanko venäläisten kiinteistökauppoja lainsäädännöllisesti entistä tiukemmin rajoittaa. Käynnissä on myös tutkimushanke vuokra-asuntoihin liittyen, ja sen on tarkoitus valmistua helmikuussa. Arvoisa hallitus, näyttää erittäin vahvasti siltä, että te aiotte siirtää tämänkin asian seuraavalle hallitukselle.
Arvoisa puhemies! Venäläisten tekemien kauppojen valvonta ei tietenkään ole mikään taikaluoti, joka ratkaisee kaikki turvallisuuspulmamme. Se on kuitenkin tarpeellinen työkalu viranomaistemme työkalupakissa. Pelkkä omistusten valvonta ei tietenkään estä pahantekijöitä punomasta juoniaan. Hereillä on oltava myös muilta osin. On myös mahdollista — ja tästä on jonkin verran näyttöäkin — että säännöksiä kierretään käyttämällä erilaisia yhtiöjärjestelyjä tai bulvaaneja. Siksi omistusten lisäksi on oltava kiinnostusta ja puuttumismahdollisuuksia myös tosiasiallista toimintaa vastaan. Niitä suoraan sanottuna epäisänmaallisia suomalaisia, jotka toimivat lainvastaisten omistusjärjestelyjen bulvaaneina, on voitava syyttää rikoksesta. Ellei nykyinen lainsäädäntö siihen taivu, pitää lainsäädäntöä tältä osin kehittää. Onko hallitus valmis puuttumaan vihamielisen maan bulvaanien toimintaan?
Nykyinen laki ulkomaalaisten kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta on yksiselitteisesti hampaaton. Se ei anna puolustusministeriölle riittäviä tiedonsaantioikeuksia eikä keinoja puuttua epäilyttäviin kiinteistökauppoihin. Siksi on erittäin kannatettavaa, että lakiesitys pyrkii korjaamaan näitä puutteita.
Arvoisa puhemies! Nyt esitettävät toimet ovat oikeansuuntaisia mutta eivät riittäviä. Meidän on kehitettävä lainsäädäntöämme niin, että kauppoihin voidaan kattavasti puuttua ja tarvittaessa ne voidaan keskeyttää kokonaan. Ministeriön on nyt pikaisesti selvitettävä, voidaanko rajoituksia laajentaa kiinteistöjen lisäksi osakkeisiin ja vuokrasopimuksiin. On selvitettävä, miten kaupat voidaan tarpeen tullen määräajaksi kieltää kokonaan. On selvitettävä, miten bulvaanien käyttöä voidaan tehokkaasti estää ja epäselvään rahoitukseen puuttua.
Erikseen on tarpeen arvioida, voidaanko muita tiukempia rajoituksia asettaa Suomelle vihamielisen maan kansalaisille. Venäjä sanoo olevansa sodassa länttä, siis myös meitä, vastaan, mutta meillä ei tiettävästi ole listausta vihamielisistä valtioista, emmekä me ole ilmaisseet vastavuoroisesti samankaltaisia kantoja Venäjän suuntaan. Joka tapauksessa meidän on löydettävä keinot huolehtia siitä, etteivät Venäjä, sen kansalaiset tai bulvaanit pääse toimimaan Suomessa tavalla, joka vaarantaa kansallista turvallisuuttamme. Tällä asialla on nyt oikeasti kiire.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-11-08T19:04:29,2022-11-08T19:08:42,Hyväksytty,1.1
2022_119_24,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vikman poissa, edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_25,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tällaisina epävarmoina aikoina on herätty useisiin geopoliittisiin riskeihin muun muassa kriittisen infrastruktuurin osalta, ja tämähän ei koske pelkästään kiinteistöjä tai maanomistusta vaan myöskin esimerkiksi tiedonvälitystä, joten varmasti semmoinen kattava kokonaistarkastelu olisi tarpeen, jotta voidaan sitten toimia tarvittaessa myös silloin, kun ei ole käytössä valmiuslakia tai tilanne ei ole niin sanotusti päällä, vaan pyritään varautumaan jo ennakkoon.
Haluaisin tuoda tässä esiin näkökulman, joka on myös herännyt. Puhumme erityisesti kiinteistöistä. On tuotu esiin erilaisia ehkä epäilyttäviä matkailukohteita tai sellaisiksi väitettyjä, mutta tällä hetkellä tilanne on se, että laajojen maan varausten osalta meillä ei ole keinoa puuttua millään tavalla asiaan. Kyse ei tietenkään ole vain yhdestä valtiosta, vaan myöskin laajemmin geopoliittisista riskeistä ja esimerkiksi Kiinan toiminnasta.
Kun puhumme strategisesta autonomiasta, niin itse asiassa kriittisten mineraalien osalta meidän lainsäädäntömme on kovin heikko, ja nyt tähänkin on herätty. Sota on alkanut kaivoslain valmistelun jälkeen Ukrainassa täydellä voimalla Venäjän toimesta, mutta kun asiaa on valmisteltu tai valmistelu on alkanut, niin vielä kaikki nämä riskit eivät ole olleet tiedossa — vähän sama asia, kun edustaja Kymäläinen täällä vetosi ja toi esiin, että silloin kun hän on edistänyt tätä asiaa myös kansalaistoimijana, niin silloin täällä eduskunnassa ei ole vielä oltu hereillä. Tämä käsittelyssä oleva lainsäädäntö ei ole vieläkään varmasti riittävä, mutta tällä hetkellä voidaan puhua siitä, että meillä on ikään kuin sama tilanne maan varausten osalta. Elikkä Suomesta voi varata ihan minkä tahansa alueen malminetsintään käytännössä mikä tahansa yhtiö, ja näin ollen yksinoikeus mineraaleihin voi päätyä myös EU:n ulkopuolella toimiville yhtiöille. Näin esimerkiksi Kiina voisi toimia Suomessa tytäryhtiön kautta. Malminetsintälupa ja kaivoslupa voidaan siirtää eteenpäin, ja siirto ei edellytä, että siinä huomioidaan turvallisuusnäkökohdat huomioon ottavia lakeja. Tämä on nyt semmoinen asia, joka kannattaisi laittaa kuntoon.
Kaivoslaki on eduskunnan käsittelyssä, ja on aivan ilmiselvää, että meillä pitäisi olla yleiseen etuun nojaava keino lainsäädännön tasolla myöskin olla myöntämättä lupia silloin, kun se ei ole fiksua. Ei ole kyse pelkästään puolustuksesta, vaan kyse on myös tässä tapauksessa siitä, mikä on huoltovarmuus, ja sekin on toki osa kansallista turvallisuuttakin mutta toki myös talouspolitiikkaa. Tällä hetkellä on havahduttu laajastikin asiantuntijatahoilla siihen, että tämä nykyinen laki ei tähän geopoliittiseen tilanteeseen sovi, mutta koska laki on jo käsittelyssä, niin pienilläkin muutoksilla voidaan varmasti saada tämän asian osalta parannuksia aikaan, kunhan vain sitten annetaan lain nojalla myös mahdollisuus puuttua tähän kysymykseen.
Tosiaankin tämä on talousvaliokunnassa ja muissakin valiokunnissa parhaillaan käsittelyssä, ja toivon, että tähän puututaan. Kaksi eduskuntaa on itse asiassa ottanut jo kantaa siihen, että asia pitää saada kuntoon ennen kuin CETA tulee voimaan, jolloin ei tulisi näitä investointisuojaoikeudenkäyntejä. Nyt asia on vielä hieman akuutimpi, vaikka näidenkään lausumien pohjalta ei ole mitään saatu aikaiseksi, valitettavasti, ministeriössä, mutta nyt pitäisi viimeistään havahtua siihen, jos me emme halua, että meillä on lainsäädäntöä, jossa kuka tahansa, mikä tahansa yhtiö tai mikä tahansa valtio, voi erilaisten yritysjärjestelyjen kautta varata itselleen yksinoikeuden suomalaisiin kriittisiin mineraaleihin, joista pääministeri Sanna Marinkin on oikein ollut ykkösasiana huolissaan haastattelussa, että nyt tämä strateginen autonomia pitää saada kuntoon. Ja jos meidän asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tämä on todella huolestuttava tilanne, niin nyt olisi varmasti sitten erittäin hyvä aika hoitaa tämä kuntoon myös niin, että tässä turvallisuuspoliittisessa ja huoltovarmuuskysymyksessä ja taloudellisessa kysymyksessä huomioidaan myöskin kansalliset intressit ja pystytään tarvittaessa puuttumaan tähän asiaan. [Atte Kaleva: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-08T19:08:51,2022-11-08T19:14:03,Hyväksytty,1.1
2022_119_26,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_27,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään äärimmäisen tärkeää, ajankohtaista ja odotettua lakiesitystä. Kiitokset puolustusministerille sen esittelystä ja pikaisesta valmistelusta. Täällä on käyty tänään erittäin hyvää ja rakentavaa keskustelua, ja olemme kyllä yhdessä senkin todenneet, että esitys on siinä mielessä hyvä, että se antaa entistä paremmat edellytykset meille varmistaa, että huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkeät kiinteistöt eivät päädy tahoille, jotka voisivat mahdollisesti käyttää niitä yhteiskuntamme ydintoimintojen ja puolustuksemme heikentämiseksi tai lamaannuttamiseksi.
Puolustusministeriö asetti 2.5.2022 työryhmän selvittämään ulkomaalaisten kiinteistönomistuksen valvontaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita ja valmistelemaan ehdotuksen sääntelyn uudistamiseksi. Selvitystyö valmistui 23. päivä kesäkuuta kuluvaa vuotta.
Tällaisena aikana meidän pitää olla hyvin tarkkoja siitä, kenen käsiin maanpuolustuksemme kannalta kriittiset kohteet ja niiden lähistöllä sijaitsevat kiinteistöt päätyvät. Sinisilmäisyyteen ei ole varaa, kun naapurimaamme käy hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Viimeisimpänä esimerkkinä tänäänkin usein mainittu Kankaanpään vanhainkodin myyntiyritys venäläisille on herättänyt aiheellisesti huolta, ja asia tulee viranomaisten toimesta perinpohjaisesti selvittää. Sitä käsitelläänkin tällä hetkellä puolustusministeriössä, aivan kuten kuuluu.
Suomen kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisillä alueilla tapahtuvien kiinteistökauppojen yhteydessä tulee aina kysyä ja selvittää, miksi kiinteistöä ollaan ostamassa ja mihin tarkoitukseen kiinteistöä tultaisiin käyttämään. Asiasta tulee olla täysi varmuus. Lähtökohtana tulee olla, ettei yhteiskunnan huoltovarmuuden tai kansallisen turvallisuuden kannalta kriittistä infraa ylipäätään myydä, vaan sen tulee olla valtion omistuksessa, ja jos näin ei ole, sitten varmistetaan asia muulla tavoin.
Arvoisa puhemies! Tällaisena äärimmäisen epävakaana ja epävarmana aikana Suomeen voi kohdistua, ja on jopa odotettua, että kohdistuu, erityyppisiä vaikuttamisyrityksiä, ja Suomen lainsäädännön on annettava viranomaisille riittävät keinot varmistaa, että ne kaikki tulevat torjutuiksi. Tiedustelulainsäädäntöämme on uudistettu kiitettävällä tavalla ja etupainotteisesti, mutta nimenomaan kiinteistöjen ulkomaalaisostojen suhteen olemme edenneet hitaasti. On aivan aiheellista pohtia, onko asian äärellä oltu riittävän hereillä menneinä vuosina jo ennen Venäjän julman hyökkäyssodan alkamista. Luvanvaraisuuden poisto 20 vuotta sitten näyttäytyi jo vuoden 2014 tapahtumien valossa harkitsemattomana.
Kiinteistön hankinta ei saa uhata kansallista turvallisuutta missään olosuhteissa. Puolustusvaliokunta edellytti jo vuonna 2020, että EU:n ulkopuolelta ja Eta-maista tehtäviin kiinteistökauppoihin kiinnitetään erityistä huomiota ja tuolloin kiristetyn lainsäädännön toimivuutta seurataan.
Arvoisa puhemies! Siksi onkin tärkeää, että tässä hallituksen lakiehdotuksessa kiinteistöhankintojen luvanvaraisuutta koskevan lain soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kansallinen turvallisuus, jolloin valtiolla olisi aina etuosto-oikeus kiinteistöihin, jos se on tarpeen kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Puolustusministeriön tiedonsaantioikeuden laajentaminen on myös tärkeää, ja lain myötä puolustusministeriö saa oikeuden selvittää kiinteistön ostajalta hankinnan rahoituksen ja sen alkuperän. Lisäksi lailla parannetaan tiedonvaihtoa eri viranomaisten kesken ja laajennetaan etuostovyöhykettä.
Lausuntokierroksella esityksen tavoitteita pidettiin kannatettavina ja perusteltuina. Lupalakiin ehdotettuja muutoksia siis kannatettiin, ja erityisesti muutosten vaikutusta lain soveltamisalaan pidettiin sitä selkeyttävänä.
Tämä lakimuutos ei kuitenkaan ole aukoton, kuten tässä salissa on tänään keskustelussa useaan otteeseen jo todettu. Kun otetaan huomioon se maailman tila, jossa me tänä päivänä elämme, on äärettömän tärkeää, että näihin epäkohtiin ja aukkoihin tullaan vielä puuttumaan. Olen ymmärtänyt, että puolustusministeriö on todennut valmiuden tähän olevan olemassa.
Esitys ja sen sisältämät muutokset on valmisteltu nyt käytössä olevan ajan puitteissa, ja pidän äärimmäisen tärkeänä, että nämä muutokset saadaan voimaan ja sovellettavaksi mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-08T19:14:09,2022-11-08T19:19:26,Hyväksytty,1.1
2022_119_28,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_29,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Poliisina ollessani olen käynyt lukuisia kertoja monina vuosina eräällä harjoitusalueella työhön liittyvissä harjoituksissa, ampumaharjoituksissa ja taktiikkaharjoituksissa, ja joka kerta kun ollaan menty sinne alueelle, niin ollaan ajettu vanhan rintamamiestalon ohi, ja kaikkien tiedossa on ollut, että se on venäläisomistuksessa. Ja se on ollut aina hieman semmoinen huvituksenkin aihe ja tietyllä tavalla myöskin hämmennyksen aihe, että miten voi tuo talo olla tämmöisellä alueella näin lähellä, tämmöisten toimintojen äärellä. Mutta se ei ole ainut asia, mitä siellä tapahtuu alueella, vaan tämä alue sattuu olemaan Kuopiossa Rissalan lentokentällä, ja tämä Rissalan kenttähän tulee olemaan vielä tässä tulevaisuudessa se toinen tukikohta F-35-hävittäjille — erittäin tärkeä, strategisesti tärkeä kohde.
Ja kun ajatellaan nyt, mitenkä tärkeä paikka se on, minkälaisia toimintoja siellä on: Siellä nytkin toimivat Hornet-hävittäjät, siellä on varuskuntaa, siellä on alueita, missä poliisi harjoittelee hyvinkin vaativia harjoituksia, ja sitten kaiken keskellä on venäläisomistuksessa oleva torppa. Aivan käsittämätön tilanne ollut aina, ja tämä on erittäin hyvä esimerkki siitä, miten meillä on ollut tässä asiassa erittäin isoja, vakaviakin, aukkoja. Ja senkin takia tervehdin kyllä todellakin ilolla tätä lakiuudistusta ja muutosta, että tämmöinen tulee vihdoinkin — siis todellakin vihdoinkin. On harmi, että tämmöisiä muutoksia tapahtuu vasta sitten, kun on pakko.
Näin turvallisuusalan ammattilaisena ajattelen aina etupainotteisesti asioita, ja pitää olla proaktiivinen ja pitää nähdä, mitkä ovat riskin paikkoja — mitkä ovat ne, mistä tulee ongelmia. Ja kyllähän se vain on niin, että joka kerta kun sen talon ohi ollaan ajettu, niin ollaan aina tiedetty, että tuosta talosta tulee vielä ongelmia ja tuo ei ole normaalia.
Mutta tällä tavalla me nyt korjataan vähän takaperoisesti ja juostaan näitten asioitten perässä. Mehän puhutaan täällä kokonaisturvallisuudesta, ja me puhumme siitä, mitenkä Suomessa asiat ovat oikein esimerkillisellä tasolla turvallisuuden ja varautumisen suhteen, mutta näyttää siltä, että aina, kun on tämmöinen vähän isompi kriisi, niin se vaan tahtoo sieltä paljastaa meidän turvallisuudessa ja varautumisessa aikamoisia ammottavia aukkoja — niin kuin kävi esimerkiksi koronassa: Pienen pieni virus löysi meidän varautumisesta ammottavia aukkoja huoltovarmuudesta, ongelmia, ja samalla tavalla myöskin Venäjän sota, Ukrainan kriisi, sieltä tuntuu niitä paljastavan.
Nyt se, mitä meidän on viimeistään tehtävä tässä vaiheessa, on ottaa oppia tästä. Maailman turvallisuustilanne on muuttunut pysyvästi, ja se on niin iso muutos, että se muuttaa myös maailmanjärjestystä, ja meidän ajattelu turvallisuuden suhteen [Puhemies koputtaa] pitää kanssa olla muuttunut tässä kohtaa. Jos me nyt ei sitä oppia oteta, jos me ei koko päätöksentekomekanismia [Puhemies: Kiitos!] nyt laiteta turvallisuuden kautta menemään, niin siinä menetetään suuri mahdollisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-11-08T19:19:32,2022-11-08T19:23:09,Hyväksytty,1.1
2022_119_30,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_31,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on pidetty tästä lukuisia hyviä puheita, joiden huolena on venäläisten kiinteistöomistus Suomessa. Tähän on tullut voimaan jo aikaisemmin pieni lakikokonaisuus, jossa on pyritty estämään näitä venäläisten kiinteistökauppoja, lähinnä Puolustusvoimien hallinnoimien alueiden läheisyydestä. Tässä on kuitenkin edelleen riskejä vielä olemassa, ja meillä on sinisilmäisyydestä johtuen lukuisia tämmöisiä kauppoja tehty viime vuosikymmeninä.
Edustaja Kymäläiselle kiitos. Olen ymmärtänyt, että te olette ollut aktiivinen tämänsuuntaisen lain eteenpäinviemisessä. Se on hyvä, että olette tässä kunnostautunut.
Hyvin usein näiden uhkaavien paikkojen lähellä, joista venäläiset ovat näitä hankkineet, on Puolustusvoimien maa-alueita, sähköverkkoja, telemastoja, tiettyjä vesireittejä, saaria, kriittistä infrastruktuuria. Ja yksi semmoinen riskin paikka vielä, mitä on, ovat kaivokset ja valtaukset, jotka voivat eri omistusjärjestelyiden tai yrityskauppojen kautta päätyä venäläisomistukseen. Olen kuullut jostakin vesistön rannassa olevasta kaivosalueesta, jota on joskus havitellut muistaakseni tanskalainen yhtiö, jonka omistus oli Kazakstanissa, ja tämä minun mielestäni viittaa ihan suoraan siihen, että venäläiset ovat olleet asialla.
Eilen kun ajoin tänne eduskuntaan, niin kävin tuolla Kankaanpäässä, siellä Lohikon vanhainkodin pihassa, katsomassa, ja täytyy kyllä ihmetellä, miten nykypäivänä tällainen on mahdollista, että venäläiset ovat ostamassa tämmöistä isohkoa majoitukseen kelpaavaa aluetta, joka on Niinisalon varuskunnasta, olisiko, jonkun 7—8 kilometrin päässä.
Minun mielestäni nyt, kun maailma on tässä tilanteessa, pitäisi kaikki kiinteistö- ja osakekaupat venäläisten kanssa lopettaa määräajaksi ja myös kaikki kansallista turvallisuutta vaarantavat venäläisomisteiset kiinteistöt tulisi [Puhemies koputtaa] pakkolunastaa valtiolle takaisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T19:23:10,2022-11-08T19:26:25,Hyväksytty,1.1
2022_119_32,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Kaleva, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_33,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä salissa on pidetty aivan erinomaisia puheenvuoroja tänään venäläisten kiinteistökauppoihin liittyen, ja mikä on vielä huomiolle pantavaa, niitä on pidetty aivan laidasta toiseen. Eli tässä salissa näyttää vallitsevan hyvin selkeä yksimielisyys siitä, että tällaiset kiinteistökaupat ovat turvallisuusuhka Suomelle — niitä pitää rajoittaa.
Silloin kun minä palvelin jalkaväen upseerina Porin prikaatissa, niin jo silloin oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että kun meillä oli isompia harjoituksia muun muassa Niinisalon harjoitusalueella, Pohjankankaalla ja Hämeenkankaalla, niin siellä ajeli aina, yleensä vuokra-autolla, nuorehkoja, lyhythiuksisia miehiä, joilla oli mukanaan erilaisia antenneja, radioita, lennätettiin droneja, tehtiin tällaista. No, yleensä niistä selvittiin sillä, että ajettiin Pasilla tämän auton viereen, pysähdyttiin siihen ja katsottiin sieltä luukusta alas. Viisikin minuuttia kun siinä katseli, niin yleensä ne lähtivät sitten ajamaan siitä pois. Mutta tämä tapahtui siis jo ennen vuotta 2014. Eli kuten edustaja Kymäläinen täällä hyvin sanoi, niin tämä ei ole mikään uusi asia. Kyllä tämä on tiedossa ollut jo pitkän aikaa, mutta sitä ei ole haluttu nähdä. No hyvä, että se nyt nähdään. Ja kiitoksia edustaja Kymäläiselle siitä työstä, mitä te olette tehnyt jo pitkän aikaa. Nyt siihen on herätty, silmät ovat auenneet. Mutta tämä lainsäädäntö, jota nyt viedään eteenpäin — hyvä, että sitä viedään, siitä kiitokset ministeri Kaikkoselle — ei sinänsä vielä riitä. Me tarvitaan kokonaan uusi laki, jossa ne epäkohdat, joita tässä on havaittu, korjataan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-11-08T19:26:25,2022-11-08T19:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_119_34,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan on annettava lausunto. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan ensin 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_119_35,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta astui voimaan kuluvan vuoden kesäkuussa. Asetuksen tarkoituksena on estää verkkoympäristön hyödyntäminen terroristisessa tarkoituksessa. Tavoitteena on, että terroristista propagandaa sisältävä laiton verkkosisältö poistetaan mahdollisimman pian, jotta estetään sen jakautuminen edelleen muille verkkoalustoille. Asetuksen toimeenpano edellyttää kansallista lainsäädäntöä, sillä kunkin jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu terroristisen verkkosisällön poistamismääräyksen antaminen, poistamismääräyksen arviointi, erityistoimenpiteiden toteuttamisen valvonta sekä seuraamusten määrääminen.
Asetuksen nojalla verkossa toimivalle säilytyspalvelun tarjoajalle voidaan antaa terroristisen verkkosisällön poistamismääräys, jolla palvelun tarjoaja velvoitetaan poistamaan tietty terroristinen sisältö tai estämään pääsy terroristiseen sisältöön kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Säilytyspalvelun tarjoajia ovat esimerkiksi suuret sosiaalisen median verkkoalustat mutta myös pienemmät palveluntarjoajat. Hallituksen esityksen mukaan terroristista verkkosisältöä koskevien poistamismääräysten osalta toimivaltainen viranomainen olisi Suomessa poliisi. Poistamismääräysten tavoitteena on ehkäistä radikalisoitumista ja terroritekoja. Päävastuu terrorismin torjunnasta on Suomessa poliisilla, ja onkin luontevaa, että terroristisen verkkosisällön poistamismääräykset kuuluvat poliisin toimivaltaan.
Mikäli säilytyspalvelujen tarjoajan alustaa käytetään terrorististen verkkosisältöjen levittämiseen, säilytyspalvelujen tuottajan on tehtävä erityistoimenpiteitä suojatakseen palvelunsa tältä toiminnalta. Tällaisia erityistoimenpiteitä ovat esimerkiksi erilaiset tekniset toimenpiteet, joilla tunnistetaan ja poistetaan terroristinen sisältö, tai mekanismit, joilla käyttäjät voivat merkitä väitettyä terroristista sisältöä tai ilmoittaa siitä säilytyspalvelun tarjoajille. Hallitus esittää tässä lakiesityksessään, että erityistoimenpiteitä koskevien päätösten osalta toimivaltainen viranomainen olisi Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Viestintäpalveluiden valvontaan liittyvien muiden tehtäviensä johdosta Traficomilla on paras asiantuntemus ja valmiudet tehdä säilytyspalvelujen tarjoajien erityistoimenpiteiden käyttöönottamista koskevia päätöksiä ja valvoa niitä.
Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on säädettävä asetuksen säännösten rikkomisiin sovellettavista seuraamuksista. Seuraamukset ovat seuraamusmaksuja, joiden suuruus perustuu kokonaisarviointiin. Seuraamusten määräämistä varten perustetaan poliisiin erillinen seuraamuskollegio, joka määrää seuraamusmaksut.
2000‑luvulla tehdyt terrori-iskut ovat osoittaneet, että terroristit käyttävät internetiä hyödykseen terroristitekojen suunnittelussa, värväyksessä, terroritoiminnan valmistelussa sekä pelon lietsomisessa. Terroristisen verkkosisällön on osoitettu olevan keskeisessä asemassa radikalisoitumisessa ja niin sanottujen yksinäisten susien tekemien terrori-iskujen inspiroinnissa. Terrorismin vastaisen työn kannalta onkin tärkeää, että toimivaltaisilla viranomaisilla on toimivat työkalut terroristisiin verkkosisältöihin puuttumiseksi. Tällä lakiesityksellä varmistetaan uusien Euroopan laajuisten työkalujen käyttöönotto meillä Suomessa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-08T14:36:52,2022-11-08T14:41:07,Hyväksytty,1.1
2022_119_36,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja edustaja Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_37,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Olemme salissa puhuneet naiiviudesta ja sinisilmäisyydestä, ja tämä esitys on sen suuntainen, että vastaamme siihen haasteeseen. Verkossa laitetaan monenlaista materiaalia jakoon, ja kuten esityksessä sanotaan, myös terroristisen sisällön levittäminen on riesana. Hyvä lukutaito ja medialukutaito, lähdekriittisyys, tietysti auttavat seulomaan tällaista, sanoisinko, lähestulkoon, no, rikollista aineistoa ja ymmärtämään paremmin, mistä on kysymys, mutta aina se ei riitä emmekä voi luottaa siihen, että kaikki pystyvät kriittisesti suhtautumaan näkemäänsä ja lukemaansa.
Esityksessä sanotaan, kuten ministerikin totesi, että terrori-iskut ovat osoittaneet, että internetiä käytetään hyväksi terrori-iskujen suunnittelussa, värväyksessä, toiminnan valmistelussa sekä pelon lietsomisessa. Radikalisoituminen ja yksinäisten susien toiminta ovat olleet näkyvissä myös Suomessa valitettavasti. EU:n jäsenvaltioissa on jo osittain tehty kansallista lainsäädäntöä tähän ongelmaan vastaamiseksi, mutta se ei riitä eikä riitä myöskään vapaaehtoisuuden periaate, jossa viranomaiset ovat säilytyspalvelujen tarjoajia pyytäneet poistamaan vapaaehtoisuuden pohjalta aineistoa verkosta. Tarvitaan laajempia otteita, tarvitaan EU:n laajuista näkökulmaa ja sääntelyä. Sen takia tämä esitys Suomessakin on kannatettava. Viranomaiset voivat määrätä poistettavaksi aineistoa verkosta, ja se on poistettava sieltä hyvin nopeasti. Hallituksen esitys laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta sekä sakon täytäntöönpanosta on kannatettava.
Saattaa olla, että tämän suuntainen esitys herättää joissakin keskustelua sananvapaudesta, mutta samassa yhteydessä on muistettava myös perustuslakiin kuuluva näkemys siitä, että valtiovallan pitää turvata kansalaisten turvallisuus. Omassa katsannossani turvallisuus ja ihmisten henki menevät kaiken muun edelle, ja sananvapauteen ei myöskään kuulu sentyyppinen toiminta, jossa ihmisiä kiihotetaan väkivaltaan ja terroristiseen toimintaan.
Esitys on kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-11-08T14:41:12,2022-11-08T14:44:43,Hyväksytty,1.1
2022_119_38,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_39,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terrori-iskujen estämiseksi on erittäin tärkeää voida puuttua mahdollisimman nopeasti terroristiseen verkkosisältöön. Ääriajatukset leviävät vaihtelevan kokoisissa ryhmissä ja radikalisoivat potentiaalisia terrori-iskujen tekijöitä. Turun terrori-isku on esimerkki siitä, miten hirveitä asioita yksi radikalisoitunut terroristi voi saada aikaan. Vielä huomattavasti pahempaa voi tapahtua ja on tapahtunut, jos terroristiselle toiminnalle annetaan mahdollisuus organisoitua ja suunnitella huolellisesti iskuja. Radikalisoituminen ja ääriajattelun lisääntyminen ovat tosiasioita myös Suomessa. Viranomaisilla on oltava tehokkaat keinot puuttua ennaltaehkäisevästi tämänkaltaiseen toimintaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-08T14:44:45,2022-11-08T14:45:43,Hyväksytty,1.1
2022_119_40,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_41,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttuminen, ja on tärkeätä, että tähän asiaan puututaan. Mutta kun ministeri on nyt paikalla, niin ihan haluaisin semmoisen käytännön kysymyksen tähän esittää: jos mietitään, että maailmassa kuitenkin puhutaan varmaan 6 000:ta kieltä jonkin tiedon mukaan ja Suomessakin jo vuonna 2015 oli 160 puhuttua kieltä, niin mitenkä varmistetaan, että varmasti seurataan sitä sitten laajasti — eivät aina kaikki terroristisessa tarkoituksessa olevat puhu suomea tai englantia, eivät toki — että saadaan kiinni kaikki mahdollinen kaikilla mahdollisilla kielillä, ja varmistetaanko sitä, miten se tasapuolisuus toteutuu? On aivan selvää, että nykypäivänä kieliä on niin paljon, ja tämä on aika oleellinen asia, että kiinnitettäisiin myös huomiota sitten semmoisiinkin kieliin, mitkä eivät välttämättä ole jokaisessa koulussa opeteltuja. Mikä sitä nyt valvookaan, niin miten se käytännössä onnistuu? En oikein itse sitä ymmärrä, miten se käytännössä hoidetaan, ja toivoisin, että ministeri tähän ottaisi kantaa. — Kiitos. [Mikko Savola: Tekoäly!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T14:45:45,2022-11-08T14:46:49,Hyväksytty,1.1
2022_119_42,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_43,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin äärimmäisen tärkeää, että terroristisen sisällön levittämiseen puututaan ja ehkäistään sen leviämistä verkossa, koska tänä päivänä nimenomaisesti uusien jäsenten värvääminen terroristiseen toimintaan tapahtuu pitkälti siellä verkkomaailmassa. Se, että nyt tällä lainsäädännöllä meillä täydennetään tätä sääntelyä, on tärkeää, samoin erityisesti se, voisi sanoa, että meidän oikeusjärjestyksen mukaisesti toimivaltaisena viranomaisena on poliisi näitten poistamismääräysten arvioinnin osalta, ja sitten toisaalta näissä erityistoimenpiteissä, joita ministeri tässä kävi läpi, teknisissä toimenpiteissä ja ilmoituksissa palvelun tarjoajalle ja muissa tämäntyyppisissä olisi Liikenne- ja viestintävirasto tämä toimivaltainen viranomainen.
Täällä muutama kollega pohdiskeli tätä sananvapauskysymystä. No, en usko, että tämän tyyppisellä, voisiko sanoa, aineistolla on minkään kriteeristön mukaisesti sananvapauden suojaa nautittavana. Mutta mietin sitä, että kun on mahdollisuus tehdä ilmiantoja, niin miten näitten kohdalla esimerkiksi se, että niitä ei esimerkiksi käytetä väärin, niin kuin täällä edustaja Reijonen mainitsi, kun kieliä on maailmassa monta ja koskaan ei välttämättä voi aivan varma olla, mitä siellä sisällössä on sanottu. Mutta ehkä näitä asioita on ministeriössä ja tietenkin ennen kaikkea siellä EU-tasollakin pohdittu, että millä tavalla näissä kysymyksissä menetellään.
Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan tärkeä asia viedä eteenpäin, ja jos mietitään sitä, että kun meillä Suomessakin tuonne — mikä on ehkä eniten Suomessa ollut otsikoissa — al-Holin leirille värvättiin henkilöitä, niin siellähän oli nimenomaisesti näitä tällaisia video- ja vastaavan tyyppisiä verkkoviestejä, joitten kautta sitten Suomestakin ihmisiä lähti sinne terroristiseen toimintaan ja tukemaan terrorismia. Siinä mielessä ei voi sanoa, etteikö tätä lainsäädäntöä tarvittaisi myöskin Suomessa yhtä lailla kuin sitten estämään tätä muualta leviävää terrorismia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T14:46:49,2022-11-08T14:49:14,Hyväksytty,1.1
2022_119_44,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,Edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_45,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun miettii sosiaalista mediaa ja sen kehittymistä vaikka viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin kyllähän siitä on tullut paljon vahvempi osa meidän arkipäiväämme. Erilaisia kanavia sosiaalisen median sisältöihin on huomattavasti enemmän, ja sosiaalista mediaa käytetään paitsi videopalveluiden tuottajana myöskin tietysti teksti- ynnä muuna kanavana.
Paljon on ehkä kärjekkäämmäksi tässä vuosien varrella käynyt tuo keskustelu, mitä sosiaalisen median puolella on — ja osittain myös epämiellyttävämmäksi. Tässä tietysti punnitaan, kun tällaistakin lainsäädäntöä tehdään, kuten tässä on edellisissäkin puheenvuoroissa tehty tulkintaa sananvapauden rajoista. On myöskin osattava erottaa, mitkä ovat niin sanottuja trolleja verkon ja sosiaalisen median keskusteluissa ja mistä taas tulevat ne oikeat uutiset, missä käydään sitä kansalaiskeskustelua, mitä varten nämä sosiaalisen median alustat on luotukin.
Toisin sanoen ihmiset tarvitsevat medialukutaitoa. Oikeastaan kysyisin ministeriltä ensiksi: oletteko te hallituksessa keskustelleet, kuinka tätä medialukutaitoa pystyttäisiin kansalaisille parantamaan niin, että siellä osattaisiin jo lähtökohtaisesti katsoa ja arvioida, minkälaista sisältöä ihmisille tarjotaan? Nykyään lähes kaikki on mahdollista. Pystytään toisen ihmisen nimiin tekemään valetilejä. Pystytään tekemään verkkosisältöä, missä näyttää siltä, että esimerkiksi joku valtion päämies tai vastaava puhuisi, ja niin edelleen, eli keinot ovat moninaiset.
Arvoisa puhemies! Itse tähän lakiesitykseen: Tähän terroristiseen sisältöön nyt puututaan lainsäädäntöteitse. Siihen on luotu kehikko EU-tasolla, ja me tuomme tämän omaan kansalliseen lainsäädäntöömme. Se on mielestäni perusteltu asia, että pystytään poistamaan tämmöinen terroristiseen tarkoitukseen yllyttävä sisältö sieltä verkosta. [Puhemies koputtaa] Meillä poliisi toimivana viranomaisena tekee tämän arvion, pystyy sen poistamaan. Sitten meillä on vielä Traficom, joka tämän kehikon tavallaan luo toimivana viranomaisena tähän. Tämä on perusteltua. Tämä pitääkin meillä tuoda lainsäädäntöön, ja hyvä, että meillä on siihen keinot jatkossa myöskin puuttua. Käytäntö varmasti osoittaa, miten hyvin tähän pystytään puuttumaan, mutta kun meillä lainsäädäntö on kunnossa, niin ainakin se parantaa edellytyksiä.
Toistan vielä kysymyksen ministerille tästä medialukutaidosta: kuinka tätä on pohdittu? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-11-08T14:49:17,2022-11-08T14:52:08,Hyväksytty,1.1
2022_119_46,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_47,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! On äärettömän tärkeää, että kaikki väkivalta- ja terrorismimateriaali on poissa tuolta netistä, mutta oikeastaan haluaisin kysyä ministeriltä esittelevänä ministerinä, onko tämä terroristinen ryhmä tässä miten tarkkaan määritelty. Ihan nyt näin perussuomalaisena joskus olen kuullut jossakin Twitterissä, että minäkin olen lähes terroristi, niin mietin nyt vain sitä, miten tämä tulee tässä rajatuksi. Tarkoitus on hyvä, mutta aina näitten termien kanssa haluaisin olla tarkkana.
Toinen asia on se, että kysyisin ministeriltä — tiedän, että te ette vastaa oikeusministeriön hallinnonalasta, mutta tämä kokonaisuus hieman nyt eriytyy tässä: kun ajatellaan sitä, että meillä on paljon väkivaltamateriaalia sosiaalisessa mediassa, myös lasten pahoinpitelyä, jopa vauvojen tappamista, ja meidän rikoslaki tältä osin on hyvin vanhanaikainen siinä mielessä, että vain levittäminen ja kaupallinen toiminta ja sen materiaalin tarjoaminen on kielletty, mutta hallussapito ei, niin onko teillä siis minkäänlaista kokonaisvaltaista tarkastelua ollut tällä hallituskaudella? Kun ajattelee, että nämä sosiaalisen median ongelmat ovat olleet vuosikausia tiedossa, niin en voi ymmärtää, että siitä huolimatta... Siinä, että joku pitää hallussaan kymmeniä lapsentappovideoita, ei ole kysymys mistään sananvapaudesta tai normaalista videoiden tallentamisesta, vaan kyllähän tämmöisellä henkilöllä täytyy olla jo jonkun verran ongelmia, jotta hän tämmöistä materiaalia haluaa koneeltaan katsella. Joskus on todettu, että se, että henkilöllä on jotain hallussaan, ei riitä perusteeksi esimerkiksi kriminalisoinnille, mutta kyllähän tässä on hyvin vahva indisio, että hänellä on jotain rikollisia taipumuksia, jos tällaisia pitää hallussaan. Ja toisaalta eihän tämä nyt koskisi tietenkään esimerkiksi tutkivaa journalismia tai viranomaisia.
Oppositiopuolueet tekivät tästäkin muutosesityksen, kun oli tämä seksuaalirikoslainsäädännön uudistus, mutta se ei valitettavasti tässä eduskunnassa mennyt läpi. Halusin tuoda tämän esille ihan senkin takia, että on hyvin vakavaa, että on vauvan tappoja ja vauvan pahoinpitelyvideoita pitkin poikin, mutta kun on ollut väärää käsitystä julkisuudessa, että opposition vastalause seksuaalirikoslainsäädännössä ei olisi tuonut mitään uutta, on annettu ymmärtää, että me vain populistisesti heitellään asioita, niin tässä on yksi vakava puute elikkä hallussapito. Vaikka sinulla olisi satoja niitä videoita koneella, niin sitä ei ole kriminalisoitu. Jos me haluttaisiin puuttua tähän, niin tässä olisi yksi keino.
Kysyn siis: onko täsmällisesti määritelty tuo, mitä se terroristinen sisältö on, ja sitten toisaalta onko teillä mitään pyrkimyksiä, että päästäisiin eroon tästä muustakin väkivaltamateriaalista? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-08T14:52:08,2022-11-08T14:55:14,Hyväksytty,1.1
2022_119_48,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_49,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitän hallitusta tästä esityksestä, joka on tänne tullut, verkossa olevaan terroristiseen sisältöön ja sen levittämiseen puuttumisesta. On mitä suurimmassa määrin kannatettavaa, että tähän puututaan. Toiseksi kiitän myöskin edustajia käyttämistänne puheenvuoroista. Erityisesti tulen myöskin kysymään samoista asioista kuin edustaja Meri viimeisessä puheenvuorossa. Siinä olivat juuri ne samat ainekset, joista itsekin halusin hallitukselta kuulla.
Mutta ihan ensimmäiseksi yleistilanteesta verkoissa toimimisesta ja sen luonteesta: Meillähän on tiukkaa, tarkkaa lainsäädäntöä siitä, kuinka Suomessa reaalimaailmassa toimitaan ja kuinka esimerkiksi juuri ihmisoikeusperustaisesti pyrimme kaikilla tavoin suojaamaan yhteiskuntaa väkivallalta ja siihen liittyviltä toimilta. Verkko alkaa olemaan virtuaalitodellisuutta — se on siis virtuaalitodellisuutta, se ei ole tätä elävää todellisuutta, mutta se on kovin monille yhä enemmän lähempänä ja lähempänä tätä reaalista todellisuutta. Ihmiset elävät verkkojen kautta, ja sen takia kaikkien perusperiaatteiden, joilla me tätä reaalielämää säätelemme, pitäisi pystyä puuttumaan yhä tehokkaammin ja tehokkaammin myöskin virtuaalitodellisuuteen, ja sitähän edustaja Meri myöskin omassa puheenvuorossaan peräänkuulutti.
Minulla oli kanssa kaksi tämmöistä määritelmällistä kysymystä mielessäni kysyä ministeriltä — hyvä, kun saimme vielä tässä tämän ajan, kun ministeri on tässä paikalla.
Ihan ensimmäiseksi, sanat ”terroristi” ja ”terrorismi” ovat väljiä. Nehän eivät ole oikeastaan juridisia termejä ollenkaan, jos me menemme lainsäädännön päälle, joten mikä on se, millä me määrittelemme terroristin ja terrorismin juridisesti oikein? Kyllä pelolla hallitseminen, kauhulla hallitseminen, kauhutekojen tekeminen, raa'an väkivallan tekeminen, jonka perusmotiivi on vaikuttaa pelolla poliittisiin prosesseihin — se on kai se terrorismin, terror-termin, latinalaisen taustan, pelon taustalla oleva määritys. Mutta kuinka se tähän saadaan nyt sillä tavalla ymmärrettäväksi, että me tiedämme, mikä on terroristinen teko ja sen levittämistä tai kuka on terroristi?
Ja aivan sama kysymys myöskin tästä: Netti on täynnä väkivaltaa, huikeatakin väkivaltaa, jota me emme voi yhteiskunnassa hyväksyä lainkaan. Verkossa ilmeisesti on olemassa tämä niin sanottu pimeä maailma, pimeä sivusto, josta on käytetty nimeä Tor-sivustot. Pystytäänkö tällä lainsäädännöllä, jos tämä tulee voimaan, puuttumaan tähän raa'asti ihmisoikeuksia loukkaavaan materiaalin, jota meillä verkoissa on olemassa ja joka on saavutettavissa tavalla tai toisella? Se, jos mikä, on järisyttävällä tavalla sitä pimeää maailmaa, johon meidän pitäisi pystyä myöskin puuttumaan, koska se on jotakin sellaista, joka loukkaa tietysti perusihmisoikeuksia, mutta alkaa olemaan monille, jotka seuraavat sitä maailmaa, myöskin hyvin pitkälle reaalitodellisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T14:55:16,2022-11-08T14:58:24,Hyväksytty,1.1
2022_119_50,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Nyt vielä edustaja Kymäläinen, ja sen jälkeen ministeri Mikkonen, vastaukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_51,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille, että tuotte tämän lainsäädännön eduskuntaan.
Tässä on monta hyvää puheenvuoroa ollut edellä, eikä niitä käy kiistäminen. Tosiaan on niin, että verkko on nykyisin vaarallinen väline väärillä käyttäjillä. Viimeaikaiset terrori-iskut ovat nimenomaan tuoneet esille sitä, että verkkoa käytetään niin terrori-iskujen suunnittelussa kuin joukkojen värväyksessä tai tämmöisessä valmistelevassa radikalisoimisessa. Ja näiden yksinäisten susien Euroopassa viime aikoina tekemien yksittäisten terrorihyökkäysten kohdalla näillä internetissä olleilla tiedoilla on ollut vääjäämätön vaikutus inspiroimisessa ja yllyttämisessä.
Tosiaan tämä sosiaalinen media, josta tässä ansiokkaasti edustaja Savolakin edellä puhui, [Mikko Savola pyytää vastauspuheenvuoroa — Naurua] on tuonut tähän uusia ongelmia, ja sekä suurempia sosiaalisen median alustoja että pienempiä palveluntarjoajia käytetään erilaisissa säilytyspalveluissa hyödyksi.
Tämä esitys on menossa hallintovaliokuntaan mutta tulee myös meille liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jossa puheenjohtajana toimin, ja kyllä me tämän asian myös omalta osaltamme — siltä osin kuin se meille kuuluu — perkaamme huolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-08T14:58:26,2022-11-08T15:00:00,Hyväksytty,1.1
2022_119_52,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_53,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 241/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos hyvästä keskustelusta. Toden totta on hyvä, että tätä lainsäädäntöä saadaan eteenpäin. Tässä tuli mielestäni hyviä huomioita liittyen tähän esitykseen ja ennen kaikkea tietysti ylipäätänsä tähän terrorismirikollisuuteen, mitä tuolla netissä leviää, ja siihen, miten voimme paremmin siihen puuttua.
Tällä lailla todellakin haluamme saada tätä terroristista sisältöä pois sieltä netistä, ja tässä tuli esille myös se, että miten se sitten tunnistetaan, kun sitä voi olla monella kielellä ja niin edelleen. Tietysti sekä tämän että kaiken muunkin netissä tapahtuvan osalta — sehän ei tunne valtioiden rajoja — se on kansainvälistä yhteistyötä hyvin pitkälle. Ja esimerkiksi poliisin kansainvälinen yhteistyö terrorismin vastaisessa työssä tuo meille työkaluja ja apua tähän kysymykseen, myös poliisin kansainväliset tiedusteluverkostot.
Sitten tuli esille tämä määrittely. Meillähän on kansallisessa lainsäädännössä terrorismirikokset määritetty laissa, mitä ne tarkoittavat. Ja tähän lakiin liittyen myös EU:n terrorismidirektiivin artikla 3:ssa mainitut rikokset ovat niitä, mitkä katsotaan terrorismiksi. Ei ole tarkoitus suinkaan, että kovin kevyin perustein sinänsä ruvetaan sananvapautta rajoittamaan millään tavalla. Tämä sananvapaus ja myös tietosuoja ja tietojenluovuttamiskysymykset on tässä lakiesityksessä ja myös EU-tasolla katsottu tarkkaan, niin että nämä näkökulmat tulevat huomioiduiksi, mutta sitten samanaikaisesti pystymme tehokkaisiin toimiin tämän terrorismisisällön poistamisen kanssa.
Myös medialukutaidosta kysyttiin. Tietysti meidän koulutusjärjestelmämme on siinä avainasemassa, siitä huolehtiminen on äärimmäisen tärkeää. Mutta kyllä tähän medialukutaitoon on nyt viime aikoina erityisesti kiinnitetty huomiota, myös turvallisuusviranomaiset ovat siihen kiinnittäneet huomiota. Nämä erilaiset hybridivaikuttamiset, disinformaation leviäminen — tiedämme, että näitä nyt tapahtuu, ja erityisesti tämän meidän Nato-jäsenyyshakemuksemme myötä olemme niihin myös osanneet varautua ja niihin liittyvää osaamista on myös kehitetty.
Sitten tuli esille myös tämä, että siellä verkossa on kaikkea muutakin kuin terrorismiin liittyvää materiaalia, mihin pitäisi pystyä paremmin puuttumaan, ja myös tässä tarvitaan nimenomaisesti sitä kansainvälistä yhteistyötä. Tällä hetkellä EU-tasolla komissio valmistelee vastaavantyyppistä lainsäädäntöä liittyen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan materiaaliin, miten sitä saataisiin verkosta poistettua ja estettyä sen leviämistä, ja tämän tyyppistä työtä meidän täytyy kansainvälisesti myös jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-08T15:00:01,2022-11-08T15:02:58,Hyväksytty,1.1
2022_119_54,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_55,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Anteeksi, hetki meni paperin löytämisessä.
Tosiaankin tällä esityksellä halutaan muuttaa väliaikaisesti ulkomaalaislakia liittyen tilapäistä suojelua saavien oleskelulupiin. Tavoitteenahan on se, että pystyisimme mahdollisimman sujuvasti jatkamaan ukrainalaisten tilapäistä suojelua. Esityksessä siis ehdotetaan, että tilapäisen suojelun perusteella Suomessa jo myönnetyt ja jatkossa myönnettävät oleskeluluvat Ukrainasta paenneille olisivat suoraan lain nojalla voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu Euroopan unionissa jatkuu.
EU:ssa käyttöön otettu tilapäinen suojelu on voimassa vuoden ajan Euroopan unionin neuvoston päätöksen voimaantulosta, elikkä viime maaliskuun 4. päivästä tulevan vuoden maaliskuun 4. päivään saakka. Suojelu jatkuu tämän jälkeen automaattisesti vielä vuodella, ellei neuvosto erikseen päätä sen lakkaamisesta, ja tällaista päätöstä ei olla tekemässä. Sotaa pakenevien suojelun ja avun tarve ei ole kadonnut, ja on todennäköistä, että talven edetessä näemme tarpeen vielä kasvavan.
EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukaan suojelun enimmäiskesto voi olla yhteensä enintään kolme vuotta eli enintään 4.3.2025 asti. Tästä syystä ehdotettu väliaikainen ulkomaalaislain muutos olisi voimassa tuohon 4. päivään maaliskuuta 25 asti. Sinä aikana, kun neuvoston päätös on voimassa, Suomi ja kaikki EU-maat ovat velvollisia myöntämään päätöksessä määritetylle ryhmälle tilapäistä suojelua ja sen osoitukseksi oleskeluluvan ja oleskelulupakortin. Oleskeluluvan myöntämistä ja uusimista koskevaan menettelyyn sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. EU-sääntely ei sisällä menettelysäännöksiä tältä osin.
Voimassa olevan ulkomaalaislain nojalla kaikki Suomessa tilapäisen suojelun nojalla myönnetyt oleskeluluvat ovat voimassa 4.3.23 asti riippumatta siitä, milloin ne on myönnetty. Lain voimaantulon jälkeen ensimmäiset oleskeluluvat myönnettäisiin niin, että ne olisivat voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu Euroopan unionissa jatkuu eli tällä hetkellä 4.3.2024 saakka. Näin vältettäisiin myös tilanne, jossa ensimmäisen luvan pituus jäisi sitä lyhyemmäksi, mitä lähemmäksi maaliskuuta 23 tullaan. Lain voimaantulon jälkeen myönnettäviin ensimmäisiin oleskelulupiin ei tarvitsisi hakea missään vaiheessa jatkoa. Luvan voimassaolo jatkuisi suoraan lain nojalla, jos tilapäisen suojelun aikaa pidennetään.
Tällä hetkellä Suomeen on tullut Ukrainasta noin 44 000 tilapäistä suojelua saanutta. Arvio on, että määrä tulee kasvamaan vuoden loppuun vielä noin 48 000:een. Haluankin tässä vaiheessa kiittää kaikkia suomalaisia, jotka ovat ottaneet ukrainalaiset hyvin vastaan, niin kuntia, kaupunkeja kuin yksittäisiä kansalaisia.
Tällä hetkellä voimassa oleva ulkomaalaislaki edellyttää, että ensimmäisten lupien päättyessä jatkolupaa haetaan erikseen tavanomaisessa jatkolupamenettelyssä. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien ennen lain voimaantuloa Suomesta tilapäistä suojelua saavien henkilöiden tulisi tehdä jatkolupahakemus Maahanmuuttovirastolle ensimmäisten oleskelulupien umpeutuessa maaliskuussa 23. Uusittavien oleskelulupien määrä ja lupien umpeutumisen samanaikaisuus sekä toisaalta tilapäisen suojelun poikkeuksellinen luonne huomioiden ulkomaalaislain mukainen jatkolupamenettely ei ole tarkoituksenmukainen ratkaisu, ja siksi tällä lakimuutoksella haluamme varmistaa luvan sujuvan jatkon sekä tilapäistä suojelua saavien henkilöiden itsensä että hallinnollisen menettelyn kannalta.
On yleisesti tarkoituksenmukaista, että Maahanmuuttoviraston ei tarvitse suunnata huomattavaa määrää voimavaroja tilapäistä suojelua saavien oleskelulupien uusimiseksi tilanteessa, jossa oikeus suojeluun ja velvollisuus antaa oleskelulupa perustuvat suoraan Suomea velvoittavaan EU:n lainsäädäntöön, eikä erillistä lupaharkintaa luvan jatkamisen osalta tehtäisi. Ehdotetulla lailla siten varmistettaisiin, että oleskeluluvan hakematta jättäminen ja siitä seuraava oleskeluluvan päättyminen kesken suojelun voimassaolon ei johtaisi unionin oikeuden vastaiseen tilanteeseen eikä myöskään suojelua saavan itsensä kannalta vähintäänkin epäselvään tilanteeseen, jossa hänen on kerran katsottu olevan tilapäisen suojelun tarpeessa, mutta hän olisi silti vailla kansallista oleskeluoikeutta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-08T15:03:42,2022-11-08T15:08:56,Hyväksytty,1.1
2022_119_56,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_57,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään siis hallituksen esitystä ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen perusteluissa mainitaan, että Ukrainasta on paennut jo lähes kahdeksan miljoonaa ihmistä naapurimaihin. Nyt on ihan pakko kysyä hallitukselta: miksi esityksessä ei mainita, että noista kahdeksasta miljoonasta arviolta noin viisi miljoonaa eli noin Suomen väestön verran on paennut Venäjälle? Ja herääkö teillä, hyvät kollegat, ajatuksia siitä, että miksiköhän juuri Venäjälle?
Hallituksen esityksessä puhutaan myös Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta, eli siinä toistetaan samaa lännen sotapropagandaa, jota tiedotusvälineet suoltavat kotisohville kellon ympäri ja myös teille, hyvät kollegat, jotta te jatkaisitte tuota samaa toistamista täällä eduskunnan suuressa salissa. [Ben Zyskowicz: Ai se onkin Ukraina, joka on hyökännyt Venäjälle!]
Kuunnelkaa jo vuonna 2014 tässä salissa puhuttuja puheita Ukrainaan liittyen, nimittäin tuolta ajalta löytyy hyviä puheenvuoroja muun muassa silloiselta edustaja Salolaiselta, pääministeri Stubbilta, edustaja Soinilta ja edustaja Mustajärveltä. [Ben Zyskowicz: Ja Zyskowiczilta!] Noista puheenvuoroista selviää, mitä Ukrainassa on ollut meneillään jo vuositolkulla ja kenen toimesta. Venäjä on ollut siellä rauhanturvatehtävissä, niin kuin he ovat ennalta ilmoittaneet. Tämä on tullut esille myös Venäjän viime helmikuussa Suomellekin lähettämässä nootissa koskien turvallisuuden jakamattomuuden periaatetta Euroopassa.
Lainaan tähän edustaja Mustajärven sanoja hänen tänä vuonna 10.5. jättämästään eriävästä mielipiteestä puolustusvaliokunnan lausuntoon Nato-asiassa. ”Maailmanhistoria alkaa 24.2.2022, mutta ’maailmanhistorian mullistavimman sodan’, Ukrainan sodan, syitä ei tarkastella lainkaan.” Nyt tämä lännen linjan mukainen historiaton valehtelu alkaa näkymään jo lähes jokaisen lakiesityksen perusteluissa, niin kuin myös tässä käsillä olevassa ulkomaalaislain muuttamista koskevassa esityksessä.
Arvoisa puhemies! Tämä edellä mainitulle valheelle rakennettu lakiesitys kaventaa Suomen omaa päätäntävaltaa. Sitä paitsi EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston täytäntöönpanopäätökset määrittelevät jo tällä hetkellä, keitä ja kuinka paljon saa tilapäisen suojelun perusteella Suomen saapua.
Lopuksi haluan huomauttaa, että tämän lakiesityksen mukaan Ukrainasta pakenevien määrissä ja tilanteissa EU-tasolla ei ole odotettavissa lähiaikoina merkittäviä muutoksia. Onko tämä linjassa sen kanssa, että lehtitietojen mukaan jopa miljoonan arvellaan pakenevan Ukrainasta nyt talven tullessa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-08T15:09:15,2022-11-08T15:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_119_58,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_59,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä ulkomaalaislain väliaikainen muuttaminen, ja tässä ministeri käyttikin puheenvuoron. Täällä tosiaan kerrotaan ja ministerikin tässä mainitsi, että Suomessa tilapäistä suojelua on hallituksen esityksen antamiseen mennessä annettu noin 42 000 henkilölle ja vuoden 2022 loppuun mennessä määrän arvioidaan olevan noin 48 000. Tästä haluaisin vielä kysyä: Kun kuitenkin sota jatkuu aika kovana siellä Ukrainan suunnalla ja ukrainalaisista on tässä ollut puhetta, onko tuo arvio ihan todellinen, vai mitenkä ministeri arvelee, onko määrä kenties suurempi vielä tässä loppuvuonna? Vai onko tuo arvio todellakin todellinen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T15:13:15,2022-11-08T15:13:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_60,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_61,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on mitä tarpeellisin. Todellakin on järkevää, että me tällä tavalla pystymme Maahanmuuttoviraston työpainetta helpottamaan tilanteessa, jossa meillä on sotaa pakenevia ihmisiä, jotka varmasti ovat sen suojelun tarpeessa. Tämä tietysti myöskin osoittaa sitä, että meillä kansallisestikin reagoidaan sellaisessa tilanteessa, jossa huomataan, että tässä on järkevää vähentää byrokratiaa, ja ei jäädä vain odottelemaan niitä kansainvälisiä tai EU-tason päätöksiä.
Kun ministeri on paikalla, itsekin haluaisin kysyä: Kuitenkin siinä, kun ukrainalaiset ovat sijoittautuneet suomalaisiin kuntiin, on ollut tietysti vähän vaihtelua, miten nopsasti asiat ovat lähteneet etenemään, liittyivät ne sitten asumiseen tahi esimerkiksi sinne varhaiskasvatuksen puolelle. Koulupuolellahan hyvin nopeasti lapset ovat päässeet kouluun. Joskus tuntuukin, että mitä pienempi kunta, sen joustavammin ja nopeammin asiat on siellä sujuvasti vain hoidettu, ja sitten ehkä jälkikäteen on kyselty, kenenkä tontille joku asia sitten niin kuin byrokratiassa kuuluu, mutta on katsottu, että tärkeintä on auttaa ihmisiä. Edelleen tulee niitä viestejä tuolta kentältä, että kuitenkin esimerkiksi työskentelyn aloittamisessa olisi kuitenkin joitakin ongelmia, jotka liittyvät sitten lähinnä siihen, saadaanko erilaisten velvoitteitten edellyttämiä vaikkapa henkilötietoja ja muita vastaavia rekistereihin. Tästä olisin ministeriltä kysynyt: miten näissä asioissa on edetty? Ja on moitiskeltu sitä, että Suomessa vähän hitaanlaisesti nämä asiat ovat edenneet. Esimerkiksi naapurimaata Viroa on siinä sitten pidetty esimerkkinä, että siellä muutamassa päivässä ihmiset ovat päässeet töihin, jos työtä on ollut tarjota, mutta meillä sitten on näitä erilaisia lippuja, lappuja ja rekistereitä ja muita, jonneka kirjautumiset ja muut tällaiset saattavat olla esteenä.
Erittäin kannatettava hallituksen esitys. Toivotaan eduskunnassa ripeää etenemistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T15:14:00,2022-11-08T15:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_119_62,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee poissa, edustaja Satonen poissa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_63,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Turtiaisen äskeisen puheenvuoron johdosta on pakko sanoa, että en olisi uskonut kuulevani Suomen eduskunnassa vuonna 2022 näin harhaista tekstiä. Jättäisin mielelläni edustaja Turtiaisen puheenvuoron omaan arvoonsa, mutta en malta olla lausumatta siitä pari sanaa: Edustaja Turtiainen puhui Venäjän hyökkäyssodan kohdalla ”lännen propagandasta” ja ymmärtääkseni ”lännen valheesta”. Kuka sitten on hyökännyt ja minne? Onko Ukraina hyökännyt Venäjän kimppuun? Onko Nato hyökännyt Venäjän kimppuun? Onko kukaan hyökännyt sotilaallisesti Venäjän kimppuun? Miten kukaan voi tosissaan uskoa — vai voiko edes edustaja Turtiainen tosissaan uskoa — näihin Venäjän valheisiin?
Herra puhemies! Varsinaisesti oli tarkoitus puhua nyt esillä olevan lakiesityksen johdosta asiasta, josta olen puhunut tässä salissa aikaisemminkin: Nimittäin ministeri äsken sanoi, että maahamme on tullut jo noin 44 000 pakolaista Ukrainasta, jotka ovat siis tulleet pakoon Venäjän raakalaismaista ja rikollista hyökkäystä Ukrainan kansaa ja rauhaa vastaan. Tässä joukossa on pakko olla satoja ellei tuhansia sote-alan ammattilaisia. Samanaikaisesti meillä on Suomessa valtava pula muun muassa vanhustenhoivassa tarvittavista avustavista työntekijöistä. Eikö voitaisi ajatella, että ainakin väliaikaisesti, kuten tämäkin laki on väliaikainen, luovuttaisiin eräistä sote-alan töitä koskevista kielitaito- ja pätevyysvaatimuksista, jotta nämä sadat elleivät tuhannet sote-alan ammattikoulutuksen saaneet ukrainalaiset pakolaiset voisivat työllistyä meillä tuolle alalle, sellaisissa tehtävissä tietysti, joissa he pystyisivät kielitaidottomina ja suomalaista tai eurooppalaista tutkintoa omaamattomina kuitenkin antamaan oman työpanoksensa? Kysynkin: selvittääkö tätä asiaa tällä hetkellä mikään taho Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-08T15:16:33,2022-11-08T15:19:48,Hyväksytty,1.1
2022_119_64,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_65,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja hyvä ministeri! Kuten tiedämme, Suomeen on tullut paljon Ukrainasta pakolaisena suojaa hakevia ihmisiä. Heitä on yli 40 000.
Edustaja Zyskowicz äsken sanoi, että siellä on varmaan useita sosiaali- ja terveysalan henkilöitä joukossa, ja piti puheen siitä, voisiko näitä ottaa töihin. Olen saanut henkilökohtaisesti yhteydenoton tällaiselta, voisiko sanoa, kauneus- ja kosmetologialan yrittäjältä, joka oli halukas palkkaamaan ukrainalaisen lääkärin tekemään joitain tiettyjä toimenpiteitä siellä heidän yrityksessään, mutta se kaatui byrokratiaan ja siihen, että pitää olla tietyn aikaa ja pitää olla suoritettuna joitain harjoitteluita ja hyväksytyt kielikokeet. Suomessa on varmaan semmoisia aloja, joilla se kielitaito ei ole sillä lailla niin tärkeää kuin siinä vaiheessa, kun sairautta pyritään selvittämään. On myös joitakin tämmöisiä kauneusalan töitä, mitä varmasti ukrainalainen lääkäri pystyy tekemään ostettuna palveluna, koska ne ovat varmaan ihan simppeleitä toimenpiteitä, mutta hän ei valitettavasti voi työskennellä nyt tämän nykyisen lainsäädännön mukaisesti Suomessa.
Toinen asia, minkä minä haluaisin ottaa tässä esille: Nyt kun on puhuttu, että ukrainalaiset ovat hyvin työteliästä kansaa, niin minä toivon, että hallitus pitäisi huolen siitä, että tämä suomalainen kotoutumisorganisaatio ja kotoutumisteollisuus ei passivoisi näitä henkilöitä elämään sosiaaliturvalla täällä Suomessa. Siihen tulee kiinnittää huomiota, että myös ukrainalaisten on aina huomattavasti kannattavampaa ottaa työtä vastaan kuin jäädä lojumaan johonkin vastaanottokeskuksen nurkkaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T15:19:48,2022-11-08T15:22:42,Hyväksytty,1.1
2022_119_66,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Mikkonen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_67,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä tuli mielestäni todella hyviä nostoja liittyen siihen, miten me varmistamme, että tänne tulleet ukrainalaiset pääsevät mahdollisimman nopeasti työn syrjään kiinni. Tämän tilapäisen suojelun kauttahan sinänsä on mahdollista, että saa heti sen työluvan, ja tämä on tietysti hyvä juttu. Normaalissa turvapaikkaprosessissa valitettavasti joutuu odottamaan pitkään ennen kuin on edes lupa työskennellä. Tässä on heti se työlupa, ja on hyviä kokemuksia ympäri Suomen siitä, että ukrainalaiset ovat työllistyneet. Mutta kyllä, niin kuin tässä keskustelussa tuli esiin, on myös haasteita siinä, miten me pystymme vielä paremmin helpottamaan ja nopeuttamaan tätä.
Tässä nousivat nyt esimerkiksi sote-alan ammattilaiset, joita me tarvitsemme kipeästi. Meillä on myös paljon muiden alojen työvoimapulaa, ja sen takia tietysti on aivan äärimmäisen tärkeätä, että pystymme näitä väyliä tarjoamaan ja löytämään. Olemme kiinnittäneet huomiota nimenomaan tähän, miten pystyisimme tämmöisellä nopealla täydennys-, muuntokoulutuksella tai jollakin varmistamaan, että ukrainalaiset pääsevät töihin. Esimerkiksi tietyllä meillä vaadittavalla osaamisella sote-alalla tai muulla voidaan nopeasti täydentää sitä olemassa olevaa ammattitaitoa, jotta sitä kautta työllistyminen olisi joustavaa. Myös EU-tasolla tehdään työtä sen eteen, että nämä ukrainalaisten omat tutkinnot heidän kotimaastaan tunnistetaan paremmin EU:ssa ja pystytään sitä kautta osoittamaan näitä pätevyyksiä, jotka voivat olla joidenkin töiden ehtona. Nämä ovat kaikki tärkeitä.
Itse haluan kannustaa yrityksiä työllistämään ukrainalaisia mahdollisista kieliesteistä huolimatta. Toisaalta on tärkeätä, että me tarjoamme kielikoulutusta ukrainalaisille, mutta me tiedämme hyvin, [Puhemies koputtaa] että siellä käytännön arjessa ja työpaikalla sitä kieltä myös oppii parhaiten. Ja tiedän sen, kun Kauppakamari oli pienyrityksille tehnyt kyselyn: vaikka siellä on ehkä ollut vähän pelkoja ja korkeaa kynnystä työllistää, niin yrittäjät ovat todella positiivisesti sitten yllättyneet, kun ovat uskaltaneet ottaa sen riskin ja työllistäneet [Puhemies koputtaa] heikommallakin kielitaidolla, ja sitä kautta se kielitaito on myös kehittynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-08T15:22:42,2022-11-08T15:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_119_68,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_69,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukrainan kansaa tässä sotatilanteessa tulee tukea kaikin mahdollisin tavoin. Mutta, arvoisa ministeri, eilisessä uutisoinnissa televisiossa nuorehko nainen neljän pienen lapsen kanssa vanhalla ruosteisella Ladalla oli sellaisessa haastattelussa, missä he kertoivat, että he etsivät vettä. Vettä etsitään sotatoimialueella, mihinkä jatkuvasti tulee ohjuksia ynnä muita ammuksia. Tämä rouvakin taikka äiti siinä sanoi, että ei heillä ole paikkaa, ei heillä ole tietoa, mihinkä voisi mennä.
Onko niin, että ei näillä kaikilla ihmisillä ole tiedossa se, että esimerkiksi Suomi olisi valmis ottamaan vastaan tällaisia pienten lasten äitejä lapsineen tänne? Onko tätä saatu riittävästi selvitettyä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-08T15:25:16,2022-11-08T15:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_119_70,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_71,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ja kiitoksia ministerille vastauksesta. Tuossa työ- ja elinkeinojaostossa valtiovarainvaliokunnassa erään toisen lain yhteydessä tuli esille se epäkohta — joka yllätti moniakin valiokunnan jäseniä — miten kalliita nämä tutkintojen tunnistamismaksut ovat. Tässä ajattelinkin, josko ministerillä olisi mahdollisuus tuonne työ- ja elinkeinoministeriön puolelle olla yhteyksissä ja tästä asiasta keskustella, koska tuntui kyllä kohtuuttomalta, että useita satoja euroja on tiettyjen tutkintojen tunnistaminen. Siinä mielessä miettii, että tällaisessa tilanteessa varmasti se, että ihmiset saataisiin mahdollisimman nopeasti sinne työmarkkinaan kiinni, olisi kaikkien osapuolten etu. Se, että on tällaiset tutkintojen tunnistamismaksut... En tiedä, millä perusteilla niitä on aikanaan lähdetty määrittelemään, mutta tuntui kyllä kummalliselta, että ne saattavat olla joillakin — no, en tiedä, ovatko peräti esteenä, mutta kuitenkin aiheuttavat sen tilanteen, että ensin joudut jostakin hommaamaan useita satoja euroja rahoitusta, että voit lähteä sitten tätä tutkintoa tunnistuttamaan ja sen jälkeen sitten mahdollisesti hakeutumaan työmarkkinoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T15:26:18,2022-11-08T15:27:33,Hyväksytty,1.1
2022_119_72,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_73,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että saadaan aikaiseksi tämä ulkomaalaislain väliaikainen uudistus, jolla tuetaan tietysti tämän EU:n tilapäisen suojelun direktiivin voimassaolon jatkamista Suomessa. Hyvä, että se siis saadaan aikaan, mutta erittäin huono, että sellaiselle on tarve, mikä kertoo, että onhan tämä tilanne järkyttävä, että Eurooppa on sodassa. Ja meillä — ministeri tässä jo kuvasikin — todennäköisesti Ukrainasta tulevien sotaa pakenevien ihmisten määrä vain kasvaa, jolloin tässä ollaan hyvin ison ja vakavan asian keskellä liikenteessä.
Tässä on kaksi kulmaa, minkä takia tämä on tietysti hyödyllinenkin kaiken lisäksi. Tämä on hyödyllinen sen vuoksi, että tässä selkeästi pystytään vähentämään byrokratiaa. Ei tarvitse veivata samaa päätöksentekoa uudestaan tilanteessa, jossa lopputulos on itsestäänselvä, koska tämä lähtökohta on jo määritelty EU:n direktiivin kautta. Mutta toinen, mikä tässä myöskin on tärkeä seikka, on se yksilön oikeusturvantunne. Näille ukrainalaisille ihmisille, jotka täällä ovat, joille muutenkin on tämä asetelma hankala — he ovat monella tavalla hankalassa tilanteessa — on helpottavaa se, että tässä on automaattisesti tämä jatko, jolloin se yksilöllinenkin tilanne tässä on mukana.
Sitten vain soisi pohdittavan — ja tämä on se minun jatkokysymykseni ministerille — ei tässä yhteydessä tietenkään, tätä tilapäisen suojelun direktiivin periaatetta: olisiko tällä laajempaa käyttöä jatkossa, myöskin muissa yhteyksissä kuin nyt juuri tässä ukrainalaisten sotaa pakenevien ihmisten kohdalla. Tässä meillä on olemassa tämmöinen, voiko sanoa, hankala asetelma puhtaan turvapaikkahakuprosessin osalta, ja sitten me annetaan näitä oleskelulupia tilapäisen suojelun kautta. Mutta voisiko tästä tulla pysyväisempi järjestelmä Suomeen, jäin sitä pohtimaan — tai itse asiassa se ei ole Suomeen tuleva järjestelmä, sehän on silloin koko Schengen-aluetta koskeva, mutta tässä suhteessa voisi ehkä hallitus olla aloitteellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T15:27:34,,Hyväksytty,1.1
2022_119_74,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Mikkoselle vielä minuutin vastauspuheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_75,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp,"Kiitos paljon! Kiitos hyvistä puheenvuoroista.
Todellakin tämä edustaja Essayah’n nostama asia on äärimmäisen tärkeä, ja varmasti tällä EU:n yhteisellä ukrainalaisten tutkintojen tunnistamisella myös pyritään siihen, että ne olisivat helpommin todennettavissa myös niillä alueilla EU:n sisällä, mihin ukrainalaiset ovat paenneet.
Äsken en tuohon edustaja Reijosen kysymykseen näistä määristä muistanut vastata. Voin todeta, että se arvio nyt tähän vuoden loppuun mennessä on 48 000. Uskomme, että se on varmaan oikeanlainen, mutta arvio on myös, että ensi vuoden aikana tulee vielä uusia sotapakolaisia. Tällä hetkellä arviomme on 30 000, ja se varmasti riippuu siitä, millainen talvi tulee ja miten sota etenee.
Sitten tähän edustaja Kiljusen kysymykseen tästä tilapäisen suojelun direktiivistä. Sehän on todella vanhaa EU-lainsäädäntöä, joka nyt otettiin ensi kertaa käyttöön. Varmasti nyt tämä tilanne, [Puhemies koputtaa] missä se on toiminut hyvin, johtaa niihin jatkokeskusteluihin, että onko sitten joitain muita tilanteita. Siinähän puhutaan rajatusta alueesta, rajatusta joukosta ihmisiä, joilla tiedämme automaattisesti [Puhemies koputtaa] sen suojelun tarpeen olevan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+5.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-08T15:29:31,2022-11-08T15:30:49,Hyväksytty,1.1
2022_119_76,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Kiuru, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_77,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä. Samalla kumottaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettu laki ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettu laki sekä muissa laeissa oleva asiakastietojen käsittelyä koskeva sääntely. Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi uuden lain johdosta välttämättömät muutokset 34 lakiin.
Sääntely päivitettäisiin kokonaisuudessaan yhteensopivaksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Asiakastietojen ja asiakirjojen käsittelyä koskevaa sääntelyä yhtenäistettäisiin sosiaali- ja terveydenhuollon välillä. Asiakastietojen luovutuksia koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin niin, että se olisi asiakkaiden ja ammattihenkilöiden kannalta yksinkertaisempaa ja ymmärrettävämpää. Lääkemääräys määriteltäisiin potilasasiakirjaksi, ja esityksellä mahdollistettaisiin valtakunnallisen lääkelistan toteuttaminen Reseptikeskukseen. Tätä uudistusta on kauan odotettu.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta annettuun lakiin puolestaan ehdotetaan muutoksia, jotka edistäisivät valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen hyödyntämistä THL:n tiedonkeruissa. Lisäksi kliinisestä lääketutkimuksesta annettuun lakiin ehdotetaan muutokset, jotka mahdollistaisivat THL:n hallussa olevien potilasta koskevien tietojen luovuttamisen lääketutkimukseen.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on parantaa ajantasaista tiedonkulkua sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä. Ehdotettavan lain tarkoituksena on selkiyttää ja yhtenäistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan liittyvää sääntelyä niin, että sääntely olisi soveltajille selkeää ja ymmärrettävää. Lisäksi tavoitteena on laatia sääntely tilanteisiin, joista laintasoinen sääntely puuttuu.
Esitetty potilaan lääketiedon tallentaminen Reseptikeskukseen olisi tarkoitus toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä vaiheessa esitetään toteutettavaksi avohuollon lääkitystä koskevien kirjauksien tallentaminen Reseptikeskukseen ja valtakunnallisen lääkelistan muodostaminen niiden perusteella. Valtakunnallinen lääkelista näkyisi yhtenäisenä ja ajantasaisena potilaalle ja potilaan lääkehoitoon osallistuville terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöille, apteekeille ja potilaalle itselleen.
Esitettävät lakimuutokset osaltaan edistäisivät sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistusta. 
Lakiehdotus sisältää vuonna 2021 annettuun uuteen asiakastietolakiin sisältyvän sääntelyn. Tässä esityksessä pyritään edelleen selkiyttämään, miltä osin sääntely koskee asiakastietojen käsittelyä ja miltä osin asiakastietojen käsittelyssä käytettäviä tietojärjestelmiä. Lakiehdotus sisältää säännökset myös asiakastietojen rekisterinpidosta ja rekistereistä sekä rekisterinpitäjyyden määräytymisestä palvelunantajien muutostilanteissa.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on myös mahdollistaa potilastietojen yhteenvedon luovuttaminen ulkomaiden terveydenhuollon toimintayksiköihin silloin, kun potilas käyttää niiden tuottamia terveyspalveluita.
Esitys liittyy vuoden 2023 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024. Lakiin ehdotetaan useita siirtymäsäännöksiä riittävän toimeenpanoajan turvaamista varten. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-08T15:31:14,2022-11-08T15:35:01,Hyväksytty,1.1
2022_119_78,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_79,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru esitteli erinomaisen hyvin ja tiiviisti tämän ison lakikokonaisuuden. Minulla ei ole mitään erityistä kysymystä esitettävänä, mutta haluaisin tässä yhteydessä saatesanoiksi valiokuntakäsittelyä varten seuraavat ajatukset tuoda esille:
Tämä on erittäin vaativaa lainsäädäntöä kaiken kaikkiaan. Tässähän on kyseessä yksi laaja laki, 102 pykälää, ja sitten yli 30 muuta lakia muutetaan. Lisäksi tähän samaan asiaan vaikuttaa muita lakeja, niin kuin tämän lain muistaakseni 2 §:ssä on erittäin hyvin kuvattu. Tämähän tulee voimaan portaittain, eräin osin jopa tästä ajankohdasta viidenkin vuoden päästä tiettyjen asioiden osalta, varsinaisesti kuitenkin 1.1.24. Minusta tässä on valiokunnalle tosi iso työ ja tärkeä työ.
Tämä koskee ihan konkreettisesti kaikkia suomalaisia, koska tämä koskee niitä meidän potilas- ja asiakastietojamme, jotka rekisteröidään silloin, kun olemme hoidettavana tai saamme sosiaalipalveluja. Tämä koskee kymmeniätuhansia ammattilaisia ja tuhansia organisaatioita, myös yksityisiä yrityksiä.
Tässähän on kysymys asiakas- ja potilastiedoista, mitä kaikkea ne ovat, siis niiden sisällöstä, niiden käsittelemisestä, niiden luovutuksesta, salassapidosta ja niin edelleen. Toinen kokonaisuus ovat ne tietojärjestelmät, joilla näitä nykypäivänä käsitellään, minkälainen on niiden tietoturva ja minkälaisia tulisi näiden tietojärjestelmien olla.
Tähän liittyy eräitä erittäin ajankohtaisia, jatkuvasti keskustelussa julkisuudessa olleita asioita. Ihan lyhyenä luettelona tähän lopuksi mainitsen viisi:
Vaikkapa tietoturvakysymykset — ei ole pitkä aika tästä Vastaamo-tapahtumasta, ja muutoinkin tietoturvasta puhutaan näissä asioissa jatkuvasti. 
Toinen ajankohtainen asia ovat ne kokemukset, jotka eivät kaikin osin ole ihan onnistuneita erittäin isojen asiakas- ja potilastietojärjestelmien osalta — miten ne esimerkiksi ovat vaikuttaneet tässä vaikeassa henkilöstötilanteessa hidastavasti palvelujärjestelmän kehittämiseen.
Mikä on pienyritysten asema? Voiko tulla markkinoille tällä hetkellä ollenkaan uusia innovatiivisia pienyrityksiä, jos tietoturvavaatimukset, jotka toki perustuvat asiakkaiden etuun, ovat erittäin monimutkaisia? Tämä on tärkeä asia.
Sitten tietysti liittymä toisiolakikysymykseen eli tietojen tutkimuskäyttö. Nämä ovat erittäin ajankohtaisia asioita, [Puhemies koputtaa] ja niistä jatkuvasti käydään keskustelua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T15:35:05,2022-11-08T15:38:15,Hyväksytty,1.1
2022_119_80,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_81,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt meillä on käsittelyssä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen ja asiakirjojen käsittelyä ja siihen liittyviä lainsäädäntöjä. Itse haluan nostaa esille tuo lääkityslista-asian. Ministeri Kiuru kertoi, että tätä lääkityslista-asiaa on odotettu — ja kuulkaa, kyllä sitä on odotettu. Oma kokemukseni on 25 vuotta, sillä tavalla farmasian puolelta ja lääkkeiden kanssa 25 vuotta jollakin tavalla töitä tehneenä. Tämä lääkityslista-asia on siitä mielenkiintoinen juttu, että kuka on vastuussa ihmisen lääkityslistasta — onko se lääkäri, onko se apteekki vai kuka? Loppujen lopuksi se on käytännössä ihminen itse, ja nykypäivänä se on tosi vaarallinen paikka.
Mutta jos tämä lääkityslista-asia saataisiin kuntoon, niin se tarkoittaisi sitä, että olisi mahdollista nähdä oikeasti se ajantasainen lääkitys niin apteekissa, niin lääkärin kuin myös asiakkaan itse. Tällä hetkellä semmoista ei näy, mikä on tietysti aika ihmeellistä nykypäivänä, jos miettii, että nappia painamalla päästään muuten Kanta-tietoihin ja saadaan tulostettua monenlaista muuta, tiliotetta ja tämmöistä, mutta omia lääkitystietojaan ei näe. Se on tosiaan harmillista, ja nyt kun tämä asia saataisiin kuntoon, niin olisi tosi hyvä.
Apteekeissa käytäntö on ollut sellainen, että kun asiakkaan kanssa käydään läpi niitä, mitä lääkkeitä hänellä on käytössä, niin voi käydä sillä tavalla, että huomataan, että siellä joku lääke ei välttämättä olekaan sopiva toisen lääkkeen kanssa. Siinä tulee myös nämä tietosuojakäytännöt: jos joudutaan lääkärille vaikka soittamaan sitten näistä asiakkaan lääkeasioista, niin ei ole itsestäänselvyys, että voidaan kertoa lääkärille näistä asioista, vaikka olisi asiakkaalle eduksi, että lääkäri tietäisi toisen lääkärin määräämät lääkkeet. Olisi asiakkaan kannalta hyötyä siitä, mutta tulee myös tämä tietosuoja vastaan. Tähänkin kannattaisi puuttua.
Mutta tämä lääkityslista-asia on todella tärkeä. Apteekit ovat puhuneet siitä pitkään, että on se ihan ihmeellistä, että ei ole saatu vielä sitä kuntoon. Tuossa juuri ministeri Kiuru kertoi, että 2030 vuonna on viimeistään tämä voimassa — että pitääkö sitä lääkityslistaa odottaa niin kauan, että varmasti saadaan lääkityslista kuntoon ja nähdään sieltä, mikä on se ajantasainen annostus, koska lääkityslista ei ole sama kuin ne ajantasaiset reseptit. Siellähän voi reseptejä olla ihmisillä vaikka kuinka paljon, vaikka ne lääkkeet eivät ole käytössä ja annostukset on muuttuneet. Lääkityslista on se, mitä just nyt käytetään, että nähdään se oikea annostus. On myös tapauksia sattunut hyvinkin paljon, tiedän ihan, että kun potilas menee tuonne vastaanotolle, ja siellä lääkäri katsoo sitä lääkityslistaa, tai ihminen joutuu vaikka onnettomuuteen, joutuu sinne vastaanotolle ja vaikka pitempiaikaiseen hoitoon, niin kukaan ei tiedä, mikä on se oikea lääkitys. Apteekkeihin voidaan soitella ja lähiomaisille, että mitähän tämä ihminen oikeasti syöpi. Tässä on oikeasti vaaran paikka. On todella tervetullut uudistus, että se lääkityslista saadaan kuntoon. Se on tosi hyvä asia, ja todella odotan tätä hetkeä, että tämä saadaan vihdoinkin kuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T15:38:17,2022-11-08T15:41:22,Hyväksytty,1.1
2022_119_82,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_83,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä kollegat ovat tuoneet jo esille, kuinka tärkeää tämän lainsäädännön eteenpäinvieminen on ja kuinka massiivisesta esityksestä on kysymys. Elikkä esityksessä tulee muutoksia vähintään 34 eri lainsäädäntöön, ja tällä myöskin tuodaan tämä EU:n yhteinen tietosuoja-asetus ja sen säännökset lainsäädäntöön ja päivitetään niiltä osin, ja tietysti vielä juurikin tämä asiakastietojen ja asiakirjojen käsittelyä ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiä koskeva sääntely tuodaan keskeisiltä osin tähän uuteen lakiin.
Tässä oikeastaan nyt herää huoli, kun olemme aivan näitten hyvinvointialueitten käynnistymisen kynnyksellä ja kun tiedetään, että siellä on valtavat määrät erilaisia asiakastietojärjestelmiä ja niitten yhteensovittamista ja tietojen siirtämistä, ja siinä mielessä voisi sanoa, että tämä lainsäädäntö varmasti tulee sitten käytännössäkin testattua ja tulee varmasti olemaan haasteita näitten hyvinvointialueitten starttaamisessa nimenomaisesti näitten asiakastietojen siirtämisen suhteen.
Silloin kun hyvinvointialueita perustettiin ja käytiin vaalikeskusteluja viime tammikuussa, me paljon puhuttiin tästä tiedolla johtamisesta. Tässä tietysti herää se kysymys, että nyt kun tätä lainsäädäntöä tehdään, niin onko tässä nyt sitten, kun otetaan nämä erilaiset tietosuojareunaehdot, tosiasiallisesti mahdollista tehdä sellaista tiedolla johtamista, mitä tuolla hyvinvointialueilla kuitenkin tarvittaisiin, jotta esimerkiksi siellä pystyttäisiin kohdentamaan hoitotoimenpiteitä tai ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä juurikin niihin potilas- ja asiakasryhmiin, joissa sillä on paras mahdollinen vaste, ja sitä kautta pystyttäisiin myöskin sitten näihin kustannussäästöihin ja sitä kautta tietenkin hyvinvointialueitten pärjäämiseen vaikuttamaan.
Ja tässä yhteydessä kysyn, kun ministeri on paikalla — vaikka tämä ei taida aivan suoranaisesti tähän lainsäädäntöön liittyä — että kuitenkin erittäin paljon vieläkin kansalaisilta tulee palautetta tästä alaikäisten lasten huoltajien mahdollisuudesta nähdä näitä lastensa terveystietoja. Onko tämä asia nyt niin sanotusti kunnossa, vai onko edelleenkin asiassa epäselvyyksiä? Tämä on yksi niistä asioista, joista tuon tuostakin tulee sitä kansalaispostia, jossa ihmetellään, että alle 10‑vuotiaan kohdalla saattaa olla niin, että on mahdotonta nähdä niitä tietoja, mitä tarvittaisiin, ja vanhemman tai huoltajan on vaikea hoitaa niitä asioita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T15:41:23,2022-11-08T15:44:23,Hyväksytty,1.1
2022_119_84,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_85,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös itse haluan yhtyä näihin kiitoksiin. Kuten edustaja Reijonenkin sanoi, niin monta kymmentä vuotta on yritetty tätä lainsäädäntöä parantaa, ja tiedetään, kuinka hankala kokonaisuus tämä on, ja nyt on tärkeätä, että ministeri Kiuru on tuonut tämän esityksen eduskuntaan. Täällä ovat kollegat hyvin kuvanneet sitä tilannetta tällä hetkellä käytännössä, mitä monissa tilanteissa on, ja sen takia on hyvä, että tätä lääkelistaa pääsee tutkimaan niin potilaan hoitoon osallistuva kuin sitten potilas itsekin tarkemmin. Tästä on varmasti hyötyä tämän potilasturvallisuuden kannalta, mutta myös varmasti saadaan säästöjä ja kustannustehokkuutta sillä tavalla, että nähdään kokonaisuus paremmin.
On tärkeätä, että kun näin iso kokonaisuus on käsillä, niin me valiokunnassa perehdytään erityisesti tähän tietosuojaan ja tietoturvaan, joka täällä salikeskustelussakin on tullut esille. Mutta tämä kokonaisuutena on sellainen, että tämä on nyt hyvä vihdoin saada voimaan ja maaliin — kiitokset siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-08T15:44:23,2022-11-08T15:45:36,Hyväksytty,1.1
2022_119_86,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_87,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle tämän lain tuomisesta eduskuntaan. Asia, jonka haluaisin nostaa esiin — ja toivon, että se valiokunnassa käsitellään — liittyy siihen, että on paljon pelkoja luovuttaa erityisesti koululaisten tietoja yhdeltä opettajalta toiselle, yhdeltä ammattilaiselta toiselle, vaikka todellisuudessa nykylaki jo sen täysin mahdollistaa silloin, kun on lapsen oikeuksista kyse. Toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä tämä tähdennetään niin selkeäksi, ettei tule sellaista ristiriitaa, jossa erilaiset ammattilaiset ikään kuin vihjaten puhuvat tietystä nuoresta ja hänen hoidostaan, hänen hyvinvoinnistaan, mutta eivät voi puhua nimellä eivätkä voi tietoja jakaa. Tämä täytyisi jotenkin tuoda esiin niin, että ammattilaiset voisivat ilman pelkoa rikosoikeudelliseen vastuuseen joutumisesta yrittää parantaa erilaisten potilaitten ja ihmisten asioita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-08T15:45:38,2022-11-08T15:46:42,Hyväksytty,1.1
2022_119_88,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_89,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Käytän tilaisuutta hyväksi, kun ministeri Kiuru on paikalla. Olisin kysynyt, onko Kiurulla tiedossa tämmöinen ongelmakohta, josta saan itse jonkun verran yhteydenottoja: Meillähän on mahdollista hakea turvakieltoa, elikkä osoite- ja kuntatiedot ovat salassa pidettäviä muille kuin viranomaisille virkatehtäviä varten, ja niitä ei voi edelleen luovuttaa. Sehän on henkilön suojaksi monesti esimerkiksi ammatin takia tai sitten silloin, kun on ollut todistajana oikeudessa. Nyt on tullut esille, että terveystietojen osalta eri hoitolaitokset... Ajatellaan nyt esimerkiksi Keski-Uudenmaan sotea. On näitä vuosittaisia papakokeita ja erilaisia seulontoja, ja kun henkilön tiedot eivät ole siellä järjestelmässä, niin näitä lakisääteisiä kutsuja ei tule. Tietysti henkilö voi itse disponoida niistä osoite- ja kotipaikkatiedoistaan, mutta kun siinä on se ongelma, että näissä eri paikoissa niitä ei haluta rekisteröidä sinne järjestelmään tämän turvakiellon vuoksi. Nyt on semmoinen tilanne, että nämä ihmiset eivät saa kutsuja lainkaan tiettyihin seulontoihin. Mitä tälle asialle voisi tehdä, että edes se kotipaikkatieto olisi siellä jollain tavoin näkyvissä? Sen kutsunhan voi lähettää Digi- ja väestöviraston kautta, jos ei halua tai ei voi sitä sinne omaan järjestelmään tallentaa, mutta jos ei siellä ole edes kotipaikkatietoa, niin se henkilö on niin sanotusti hukkunut, ja tämä on nyt ongelma. Turvakieltohan on sitä varten, että henkilöllä on perusteltu syy, ettei hän voi kertoa osoitetietojaan, hänellä on sellainen tilanne. Tästä kysyisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-08T15:46:44,2022-11-08T15:48:33,Hyväksytty,1.1
2022_119_90,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_91,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja al-Taee otti esille semmoisen asian, johon nyt haluaisin ehkä vähän tarkentaa omasta kokemuksestani.
Olen toiminut erityisopettajana, ja minulla oli oppilasryhmä, jossa yhdellä oppilaalla oli terveydellisiä ongelmia, ja siinä osittain opettajana pääsin vähän salakavalasti perille, mistä on todellisuudessa kyse. Tiesin sitten, että tämän nuoren kohdalla on tulossa semmoinen palaveri, jossa käsitellään näitä hänen ongelmiinsa liittyviä asioita. Siellä oli nuorten neuropsykiatrian lääkäri, siellä oli kuraattori, siellä oli sosiaalityöntekijöitä, siellä oli häntä hoitaneita henkilöitä paikalla, vanhemmat paikalla, ja asiat olivat junnanneet jo pitkään paikallaan, koska kukaan ei pystynyt kertomaan vanhemmille, mistä ongelmasta on kyse. Sitten kun minä opettajana tämän ikään kuin paljastin piittaamatta mistään laeista, jotka eivät minua siinä tilanteessa mielestäni edes koskeneet, ja toin nämä huoleni esiin siellä, niin vasta silloin vanhemmille paljastui, mistä asiassa on kyse. Kun minä kysyin sitten jälkeenpäin, miksi te ette ole kertoneet alaikäisen lapsen vanhemmille, mistä tässä on kyse, niin he perustelivat sitä asiaa sillä, että terveydenhuoltohenkilöstön ja potilaan hoitosuhde vaarantuu, että luottamus katoaa, mutta kyllä mielestäni alaikäisen kohdalla vanhempien tulee tietää, mistä on kyse. Olen sitten vuosia myöhemmin saanut tältä kyseessä olleelta henkilöltä pitkän kiitoskirjeen siitä, että minä olen pelastanut hänen elämänsä ja tulevaisuutensa ja hän on päässyt elämän syrjään kiinni ja on saanut lapsia hankituksi.
Elikkä onko teillä ministerinä eväitä tähän, että te saatte lain siihen malliin, että myös alaikäisen vanhemmat saavat tietoonsa terveystiedot niiltä osin kuin se on tarpeellista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T15:48:34,2022-11-08T15:51:51,Hyväksytty,1.1
2022_119_92,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_93,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Kiitos hyvästä keskustelusta kaikille. Minä pidän yhtenä tärkeimmistä soten aloitukseen liittyvistä laeista tätä kokonaisuutta, joka tänään on salissa. Harva itse asiassa osaa edes ajatella tämän ison tiiliskiven painoarvoa käytännön toteutuksen näkökulmasta. Oma huoleni on ollut siinä, että nyt, kun on käyty keskustelua, että mitä kaikkea eduskunta vielä ehtii ja mitä asioita tänne voidaan tuoda, niin olen itse ollut huolissani siitä, jos ajatellaan, että tämä tietosuojakokonaisuus ei olisi täällä käsittelyssä. Meillä on tällä hetkellä tunnistettavissa heikkouksia järjestelmämme osalta, ja on hyvä todeta, että tällä esityksellä pyritään nyt taklaamaan tiettyjä sellaisia asioita, joiden nykymaailmassa pitäisi olla kunnossa. Olen iloinen, että valtavan työn lopputuloksena ollaan nyt lopulta siinä, että tämä esitys tänne saatiin.
Tämä ei ole edes mikään tämän hallituskauden juttu, vaan työtä on tehty jo paljon, paljon aikaisemmin, että siltä osin voi sanoa, että tämä on ollut tällainen aika iso ikiliikkujakin.
Nämä tietosuojaan liittyvät asiat ovat hankalia. Tietysti osaltaan on muistettava, että meidän pitää kollata kaikki se tietosuoja, jota täällä tehdään, yhteensopivaksi myöskin EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa, ja tämä työ on tietenkin ajassa elävää, joten haastetta tässä piisaa.
Tuossa minusta kollegani ja entinen ministeri Lindén hyvin puhui jo, osallistuttuaan myöskin valmisteluun, näistä haasteista, mitä tässä laissa on. Kyllä meillä on tietenkin se, että tietosuojaa on viety myöskin näiden tietosuojamurtojen jälkeen tiukempaan suuntaan ja alalle on yhä vaikeampi nousta yrittäjäksi juuri sen vuoksi, että tietosuojaedellytykset ovat myös selkeästi koventuneet.
On myös muita haasteita, joihin jo tässä viitattiin. Minusta on ihan hyvä, että valiokunnassa käydään myös tätä keskustelua.
Sitten edustaja Reijonen puhui tästä lääkelistasta, kuten myöskin edustaja Nurminen ja monet muut teistä. On sanottava, että tämän esityksen konkreettinen painoarvo on siinä, että saataisiin yhteiskunnassa digillä apua ihmisten elämään. Ja se on juuri näin kuin tässä on jo todettu, että tämän esityksen tarkoituksena on myöskin mahdollistaa se, että apteekeilla olisi parempi tietopääsy siihen, mitä muitakin lääkkeitä ihminen syö kuin juuri sen, mihin sitä reseptiä ollaan sitten lunastamassa. Nämä seikat parantavat minusta kokonaisvaltaisesti ihmisten turvallisuudentunnetta siitä, että myöskin tietoa on käytettävissä. Silloin ihminen kokee olevansa turvassa.
Tähän esitykseen on tietysti laitettava pitkä siirtymäaika. On sanottava, että itse tällaisena aika nopealiikkeisenä ihmisenä olisin voinut toivoa nopeampaakin lähestymistapaa, mutta pitää ottaa huomioon se, että me olemme aika vaikeassa tilanteessa hyvinvointialueiden aloituksen kannalta. Siellä tietojärjestelmien yhteenkollautuvuus on olennainen asia, ja se on saatava tammikuusta liikkeelle. Tässä yhteydessä ei voi ajatella, että kaikkea digitaalista kehittämistä otetaan sitten samaan pötköön. Ja tämä on vasta, hei, pieni askel, kun meidän pitäisi pystyä tekemään koko tämän digitaalisen palvelujärjestelmän ja tällaisen käyttökokemuksen parantaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se on sitten seuraavien hallitusten asia. Mutta kyllä tässä juoksussa — jos nyt näyttäisi siltä, että kenttä juoksee meitä viisaammin ja nopeammin eteenpäin — lakia voi aina muuttaa. Se on tässä se hyvä puoli.
No, sitten edustaja Al-Taee viittasi tähän sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen yhteensopivuuteen, ja tässä esityksessä otetaan kyllä askel oikeaan suuntaan. On tärkeätä, että alan ammattilaiset voivat lukea myöskin tämän perinteisen soterajan yli näitä tietoja. Tämä on yksi tärkeä asia. Siihen liittyy myöskin tämä alaikäisten lasten vanhempien tiedonsaantioikeus, joka meillä on takkuillut tässä menneinä vuosina, ja se on sitten isompi kokonaisuus. Mutta haluan joka tapauksessa tässä sanoa, että me olemme menossa oikeaan suuntaan, ja tämä myös nousi tässä viimeisessä puheenvuorossa esiin.
Meri kysyi tästä turvakieltoasiasta, ja voin siinä esittelevälle ministerille viedä näitä terveisiä. Itse olen törmännyt lähinnä ystäväpiirissä näihin samantyyppisiin ongelmiin, joista puhuitte. Asia ei minun esittelyvastuulleni kuulu, mutta olen nähnyt kyllä, että se aiheuttaa sitä epävarmuutta. Tuossa itse nopeasti katsoin tuolta digiviraston sivuilta, että siellä näyttää kuitenkin olevan mahdollista tehdä tällainen ikään kuin ilmoitusosoite, mihin näitä ilmoituksia voidaan tehdä. En osaa siihen ottaa kantaa, miksi tämä ei toimi, mutta olen törmännyt samoihin esimerkkeihin kyllä. Mutta sehän kertoo kaikesta viranomaistiedosta, että sitä ei sitten liiku, sitä tietoa, niin että ei se koske vain meidän alaamme.
Mutta kiitoksia mahdollisuudesta esitellä tämä esitys täällä, ja kiitos hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-08T15:51:53,2022-11-08T15:57:19,Hyväksytty,1.1
2022_119_94,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_95,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähinnä tässä Mäenpäälle ja al-Taeelle ihan lyhyesti luen tämän lakiesityksen 34 §:n, koska tämä käytännössä pitkälti vastaa siihen kysymykseen, mitä esititte. Se kuuluu näin:
”Kun alaikäinen henkilö on terveydenhuollon asiakkaana, on palvelutapahtumakohtaisesti kirjattava tieto siitä, onko alaikäinen ollut kykenevä itse päättämään hoidostaan potilaslain 7 §:n tarkoittamalla tavalla. Merkinnöistä tulee käydä ilmi myös, salliiko hoidostaan päättämään kykenevä alaikäinen potilas terveydentilaansa tai kyseistä hoitoa koskevien tietojen antamisen hänen huoltajalleen, muulle lailliselle edustajalleen tai muulle tiedonsaantiin oikeutetulle vai onko hän 51 §:n 1 momentin mukaisesti kieltänyt tietojen antamisen.
Alle 12-vuotiaan lapsen ollessa asiakkaana tietojärjestelmä voi tuottaa oletusarvoisesti asiakirjoille tiedon, ettei lapsi ole ollut kykenevä päättämään hoidostaan. Terveydenhuollon ammattihenkilön on tarvittaessa muutettava tieto, jos lapsi on kykenevä päättämään hoidostaan.”
Tämä on tässä pykälässä aika tarkasti selitetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T15:57:21,2022-11-08T15:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_119_96,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_97,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä laiksi biopankkilain muuttamisesta ehdotetaan tehtäväksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksista johtuvat muutokset. Lisäksi ehdotetaan muusta lainsäädännöstä johtuvia teknisluontoisia korjauksia. Nämä tekniset muutokset aiheutuvat muun ohella henkilötietolain kumoamisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja sen liitännäisten säännösmuutosten voimaantulosta. Muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan 1.1.24.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan näytteiden ja henkilötietojen käytön periaatteiden selkiyttämistä ja ajanmukaistamista yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisiksi. Henkilötietojen käsittelyperusteita koskevan sääntelyn osalta ehdotetaan, että henkilötietojen käsittely perustuisi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaiseen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen ja kansanterveyteen liittyvään yleiseen etuun. Käsittelyperusteen muutos johtuu yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulosta, jonka seurauksena suostumus ei olisi enää uusien näytteiden osalta tarkoituksenmukainen henkilötietojen käsittelyn peruste biopankkitoiminnassa. Esityksen myötä käsittely olisi yhtenevää muun lääketieteellisen tutkimuksen henkilötietojen käsittelyn kanssa.
Ehdotuksen mukaan suostumus säilyisi edelleen biolääketiedesopimuksen 5 artiklan mukaisena näytteenantajan itsemääräämisoikeutta vahvistavana ennakkoedellytyksenä näytteen ottamiselle. Henkilötietojen käsittelyyn liittyen vaadittaisiin näytteenantajan antama kirjallinen hyväksyntä häntä koskevien tietojen käsittelemiselle biopankkitoiminnassa.
Esityksen yhteydessä ehdotetaan annettavaksi uusi valtioneuvoston asetus suostumus- ja hyväksyntäasiakirjasta, joka korvaisi nykyisen asetuksen biopankkien suostumusasiakirjasta. Voimassa olevaan biopankkilakiin nähden näytteenantajan itsemääräämisoikeuden taso säilytettäisiin vaatimalla bioeettinen suostumus ennen näytteenottoa sekä henkilötietojen käsittelyä koskeva hyväksyntä ennen henkilötietojen käsittelyä.
Arvoisa puhemies! Biopankkinäytteen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Näytteenantajalla ja rekisteröidyllä on käytössä useita keinoja oman tahtonsa toteuttamiseksi biopankkitoiminnassa. Keskeisimpinä ovat rekisteröidyn oikeus saada informaatiota henkilötietojen käsittelystä, oikeus saada pääsy tietoihin, oikeus oikaista tietoja, oikeus vastustaa tietojen käsittelyä ja oikeus olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi ilman lainmukaista perustetta.
Arvoisa puhemies! Ehdotetuilla muutoksilla ei arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia biopankeille tai biopankkitutkimukselle. Henkilötietojen käsittelyn osalta ehdotettu muutos muuttaisi henkilötietojen käsittelyperusteen yhtenäiseksi muun tutkimuslainsäädännön kanssa. Tämän arvioidaan helpottavan biopankkien tehtäviä ja biopankkitutkimusta.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on siis saattaa biopankkilaki vastaamaan yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sekä muuttunutta kansallista lainsäädäntöä. Muutosesityksen myötä biopankkilaki saatettaisiin ajankohtaiseksi nykyisen sääntelykentän kanssa sekä kansallisesti että EU-tasolla. Tämän vuoksi hallitus esittää säädettäväksi lain biopankkilain muuttamisesta, joka tulisi voimaan 1.1.24. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-08T15:59:11,2022-11-08T16:02:54,Hyväksytty,1.1
2022_119_98,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_99,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole nyt mitään itsetarkoituksellista tarvetta kommentoida jokaista asiaa, mutta olin hyvin tyytyväinen, kun tänään tuli monta STM:n esittelyä ja niitä vielä tässä sitten tulee ymmärtääkseni ministeri Sarkkisen toimesta hetken päästä.
Tässä yhteydessä halusin sen takia käyttää puheenvuoron, että meillä on erittäin vaativa monen lain kokonaisuus, johon kuuluu tämä biopankkilainsäädäntö, jota nyt tässä ministeri Kiurun äsken kuvaamalla tavalla aika pitkälti teknisesti korjataan. Tässähän taustalla on se tilanne, että oltiin uusimassa pitkälti koko tätä lakia, mutta siinä kohdattiin melkoisia haasteita ja sitten jouduttiin nyt tässä monen lain sumassa tyytymään käytännössä enemmän tähän tekniseen korjailuun tällä kertaa.
Itse biopankkijärjestelmähän on äärimmäisen tärkeä, koska se antaa aivan tavattoman hienot edellytykset tieteelliselle tutkimukselle mutta myös ihan potilaiden konkreettiselle hoidolle. Tällä on yhteytensä sitten toisiolakiin, eli lakiin, jolla me säädämme potilastietojen toissijaista käyttöä, sitten tähän Genomikeskus-lakiesitykseen, sitten lakiin kliinisistä lääketutkimuksista ja yleiseen lääketieteelliseen tutkimuslakiin, josta käytetään nimitystä tutkimuslaki. Nämä kaikki ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia. Ja on tällä yhteyttä tietysti tuohon äskeiseenkin lakiin, jota me täällä käsittelimme, ja sitten kaikkien näiden taustalla olevaan EU:n tietosuoja-asetukseen. Tässä mielessä haluan korostaa, että nämä ovat hyvin vaativia lainsäädäntöasioita ja edellyttävät meiltä, niin kuin tietysti sitten käytännössä teemmekin, mahdollisimman huolellista käsittelyä täällä. Kiitoksia, että tämäkin asia on nyt tänne tuotu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T16:02:55,2022-11-08T16:04:48,Hyväksytty,1.1
2022_119_100,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_101,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Muistelen biopankkiasiaan liittyen, kun käsitellään tätä lakia, että olisi 11 biopankkia Suomessa. Kun tuolla Itä-Suomen alueella aina törmää silloin tällöin hallinnossa tähänkin asiaan, niin ihan kysyisin käytännön asiaa, onko näillä biopankeilla yhteistyötä. Onko niillä tämmöistä yhteisrekisteriä, vai onko jokainen ihan oma systeeminsä? Vähän niin kuin äsken käytiin noita tietosuoja- ja näitä tämmöisiä tietoasioita, niin ovatko nämä jotenkin yhteydessä toisiinsa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T16:04:50,2022-11-08T16:05:27,Hyväksytty,1.1
2022_119_102,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_103,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tosiaankin ehdotetaan muutettavaksi biopankkilakia niiltä osin, että se vastaa niitä vaatimuksia, jotka tulevat sieltä tietosuojaa koskevasta Euroopan unionin asetuksesta. Tässä ministeri mainitsi, että muun muassa myöskin muutoksia muussa lainsäädännössä, muun muassa henkilötietolaissa, ajantasaistetaan ja otetaan huomioon. Siinä mielessä tämänkin kohdalla voi vain todeta, että tärkeä lainsäädäntö viedä eteenpäin.
Toki, niin kuin ministeri tuossa edellisen hallituksen esityksen kohdalla totesi, hyvinvointialueilla, jotka starttaavat, on kyllä kädet täynnä töitä tällä hetkellä ihan kaikkien normaalienkin asioitten eteenpäinviemisessä, ja siinä mielessä ajattelen, millähän tavalla näistä biopankeista pystytään sitten hyötymään siellä hyvinvointialueilla ja jatkuuko tämä toiminta ihan samalla tavalla kuin tähänkin saakka, niin että siinä ei tapahdu sitten mitään erityistä sen suhteen, että hyvinvointialueet ovat siellä toisessa päässä organisaationa.
Tärkeä lainsäädäntömuutos eteenpäinvietäväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T16:05:29,2022-11-08T16:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_119_104,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,Onko ministerillä tarvetta kommentoida? — Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_105,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Olen hyvin lyhyt. — Minusta tässä hyvin ovat edustajat jo kuvailleet tämänkin lainsäädännön tarvetta, ja on hyvä todeta, että painetta meillä olisi pikemminkin biopankkilainsäädäntöä kokonaisvaltaisemmin korjata. Tässä edustaja Lindén jo hyvin totesi, että kun henkilötietolaki kumottiin ja sitten sote-uudistus tähän tuli, niin kyllä meillä on tarvetta tehdä nämä teknisluonteiset päivitykset joka tapauksessa kuntoon, mutta on myönnettävä, että tällä hallituskaudella on ollut liian paljon sosiaali- ja terveysministeriöllä tekemistä. Se on aivan selvä. Tällaisen kriisin läpikäyneinä meillä ei ole ollut mahdollisuutta viedä biopankkilainsäädäntöä sille tasolle, jollaisia vaatimuksia meillä on. Tästä on tehty hyviä selvityksiä, ja ohjausryhmä on istunut ja esittänyt jo monenlaisia asioita. Eli kyllä tässä on vielä seuraavallekin hallitukselle töitä. Sen halusin tässä nyt vielä sanoa, kun moni kysyi, miksi tuotiin ylipäätäänkään. Niin kuin näette, tässä on ihan hyviä asioita nyt laitettavaksi kuntoon, ja sitten nämä isommat uudistukset jäävät vielä, ikävä kyllä, odottamaan.
Kyllä tämä on ollut etananvauhtia, sekin on sanottava, kun ei viime hallituskaudella onnistuttu, mutta on myönnettävä myös, ettei tälläkään hallituskaudella mennyt putkeen, ja kyllä me jatkamme tätä operaatiota sitten varmasti seuraavalla hallituskaudella. Tarvetta kyllä on. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-08T16:06:42,2022-11-08T16:08:13,Hyväksytty,1.1
2022_119_106,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_107,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevat lakimuutosehdotukset. Esitys on osa lääkeasioiden uudistusta, jonka tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta, varmistaa lääkitysturvallisuus ja ‑neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi niiden yhteydessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.
Esityksessä ehdotetut toimenpiteet alentaisivat lääkkeiden hintoja. Tämä vähentäisi lääkkeiden käyttäjien lääkekustannuksia noin kymmenellä miljoonalla eurolla. Valtion lääkekorvausmenot vähenisivät yhteensä noin 35 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja vuodesta 2024 alkaen 49 miljoonaa euroa. Vähentämällä valtion lääkekorvausmenoja mahdollistetaan osaltaan valtion lisärahoitus hyvinvointialueiden järjestämille vanhuspalveluille.
Arvoisa puhemies! Toimenpidekokonaisuuteen kuuluvat seuraavat lakimuutosehdotukset:
Edullisimpien biologisten lääkkeiden määräämistä tehostettaisiin siten, että lääkärin velvoite määrätä kaupan olevista, keskenään vertailukelpoisista ja vaihtoehtoisista biologisista lääkevalmisteista edullisinta siirrettäisiin muutettuna sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta lakiin. Velvoitetta tehostettaisiin toimijoiden omavalvonnalla sekä uudenlaisella viranomaisvalvonnalla ja seuraamuksilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeen määräämisestä annettua asetusta ehdotetaan muutettavan siten, että kaikki biologisten lääkkeiden lääkemääräykset olisivat jatkossa voimassa yhden vuoden ajan.
Tässä esityksessä valmisteltavien toimenpiteiden lisäksi erillisessä hallituksen esityksessä, joka annetaan eduskunnalle pian, valmistellaan lakimuutosehdotukset, joilla mahdollistetaan biologisten lääkkeiden apteekkivaihto vuonna 2024. Esityksen yksityiskohtia työstetään vielä ministeriössä lausuntopalautteen pohjalta. Biologisiin lääkkeisiin liittyvien toimenpiteiden johdosta valtion lääkekorvausmenojen arvioidaan karkeasti vähentyvän vuonna 2023 noin 6 miljoonaa euroa ja vuodesta 2024 alkaen yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Astman ja keuhkoahtaumataudin hoitoon käytettäviä inhaloitavia lääkevalmisteita hyväksyttäisiin nykyistä laajemmin apteekkivaihdon ja viitehintajärjestelmän piiriin. Lääkelakiin ehdotetaan lisättävän erityinen säännös näiden lääkevalmisteiden vaihtokelpoisuuskriteereistä sekä apteekkien erityisestä laite- ja lääkeneuvontavelvollisuudesta näitä lääkevalmisteita vaihdettaessa. Toimenpiteillä arvioidaan voitavan vähentää valtion lääkekorvausmenoja vuosittain noin 2,4 miljoonaa euroa vuodesta 23 alkaen.
Sairausvakuutuslaissa olevia viitehintaryhmien määräytymisperusteita ehdotettaisiin muutettavan siten, että viitehintaryhmään tulisi jatkossa sisältyä vähintään kaksi kaupan olevaa korvattavaa lääkevalmistetta, joista vähintään toinen olisi rinnakkaisvalmiste, rinnakkaistuontivalmiste tai rinnakkaisjakeluvalmiste. Muutoksen arvioidaan vähentävän valtion lääkekorvausmenoja vuosittain noin kaksi miljoonaa euroa vuodesta 23 alkaen.
Neljänneksi valtioneuvoston asetuksella säädettyä reseptilääkkeiden lääketaksaa ehdotetaan muutettavan leikkaamalla apteekkien myyntikatteen osuutta reseptilääkkeiden vähittäismyyntihinnasta. Muutoksella vähennettäisiin lisäksi kalliiden lääkkeiden tukkuhintariippuvuutta. Lääketaksan muutoksella tavoiteltava valtion lääkekorvausmenojen vuotuinen säästösumma on 24,6 miljoonaa euroa vuodesta 23 alkaen.
Lääketaksamuutokseen liittyy lisäksi apteekkiverolakiin ehdotettu muutos, jolla korjattaisiin kalliiden lääkkeiden negatiivisen myyntikatteen ongelmaa ja parannettaisiin apteekkien kannattavuutta. Apteekkiveron perusteesta ehdotetaan vähennettävän tukkuhinnaltaan yli 1 500 euron hintaisten lääkevalmisteiden osalta kunkin tällaisen lääkevalmisteen arvonlisäverottomasta vähittäishinnasta 1 683,92 euron ylittävä osuus. Lisäksi lääkelain lääkehintasäännöstä ehdotetaan muutettavan niin sanotun negatiivisen myyntikatesäännöksen osalta.
Toimenpidekokonaisuuteen kuuluvien lakimuutosehdotusten lisäksi ehdotetaan jatkettavan tässä esityksessä sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa olevaa siirtymäaikaa, jonka kuluessa sähköisen lääkemääräyksen tiedot voidaan luovuttaa potilaalle hyvinvointisovelluksen kautta 1.10.2027 asti.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on siis hillitä valtion lääkekorvausmenoja sekä lääkkeiden käyttäjien lääkemenoja. Biologisten lääkkeiden osuus lääkekorvausmenoista on kasvanut vuosien saatossa huomattavasti, joten lääkekorvausmenojen hillintä ja kilpailun edistäminen biologisissa lääkevalmisteissa on tärkeää julkisen talouden kestävyyden näkökulmasta. Esityksellä pyritään tehostamaan apteekkitaloutta kuitenkin samalla säilyttäen kattava apteekkiverkko ja osaltaan korjaten kalliiden lääkkeiden negatiivisen myyntikatteen ongelmaa. Esitystä on muokattu merkittävästi saadun lausuntopalautteen pohjalta.
Lausuntokierroksella nousi myös esiin tarve käynnistää laajempi apteekkitalouden tarkastelu ja uudistaminen. Ehdotettujen toimenpiteiden lisäksi esitykseen sisältyykin kirjaus aloittaa apteekkitalouden kokonaisuuden uudistaminen mukaan lukien apteekkivero ja apteekkitaksan tarkastelu yhdessä siten, että huomioidaan apteekkien tosiasiallinen kannattavuus sekä turvataan maanlaajuinen apteekkiverkosto, farmasian ammattilaisten avulla toteutettava rationaalinen lääkehoito ja lääkkeiden saatavuus. Tavoitteena on, että uudistus tulisi voimaan vuosina 2024—2025. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-08T16:08:34,2022-11-08T16:14:17,Hyväksytty,1.1
2022_119_108,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_109,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tässä aluksi kiittää ministeri Sarkkista tämän asian esittelystä. Tiedän, että tämä ei ole ollut kaikilta osilta niitä helpoimpia asioita, joiden eteen hän on joutunut, ja tässä on ollut monta vaihetta. Tämä on monella tavalla, jos vertauskuvaa käyttäisi, jonkunlainen kuuma kekäle, johon on jouduttu tarttumaan, ja tiedän, että ministeri on parhaansa tässä tehnyt, ja nyt olemme tässä vaiheessa. Erittäin hyvä, että tähän on liitetty myös tämä lääkealan kokonaisuudistuksen valmistelu, mihin ministeri tässä äsken viittasi. Mutta haluan itse tässä yhteydessä nostaa vähän niin kuin taustatietoina esille kolme eri näkökulmaa tähän asiaan.
Ihan ensimmäinen on se, mitä ovat biologiset lääkkeet. Silloin kun biologiset lääkkeet tulivat käyttöön, niin ne mullistivat monen sairauden hoidon, esimerkiksi nivelreuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoidon, myös syövän hoidossa niillä on erittäin suuri merkitys. Eli potilaat alkoivat saada selvästi vaikuttavampaa, parempaa, tehokkaampaa hoitoa kuin aikaisemmin, ja silloin tulokset näkyivät tietysti potilaiden parantuneena terveydentilana.
Ne olivat aluksi erittäin kalliita lääkkeitä, esimerkiksi infliksimabi-niminen lääke pomppasi välittömästi esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yksittäisenä lääkkeenä kalleimmaksi lääkkeeksi, mitä sairaalahoidossa siinä yhteydessä käytettiin, ja sama oli tietenkin täällä HUSissa. — Yleensä näiden lääkkeiden nimet päättyivät tämmöisiin, ne olivat -mabi tai jotain muuta tämmöistä, hyvin monimutkaisia nimiä. — Sitten biosimilaarit ovat tietysti lääkkeitä, jotka ovat vaikutukseltaan samankaltaisia, mutta niitä pystytään valmistamaan vähän eri mekanismilla. Ja sitten tietysti myös patenttisuojan raukeaminen alensi näiden biologisten lääkkeiden hintoja. Nämä ovat siis erittäin merkittävä lääkeryhmä meidän lääkehuollossa.
No sitten, kuinka paljon me käytämme yhteensä meidän kansantaloudessa rahoitusta lääkehuoltoon? Karkeasti sanottuna noin 3 miljardia euroa. Tuorein Kela-korvaustieto, joka yleensä tulee aina tässä marraskuun lopulla — en ole siis vielä saanut vuoden 2021 tietoa — vuodelta 2020 oli 1 635 miljoonaa euroa ja sitä sitten vastaavat omavastuuosuudet, jotka ovat noin 700 miljoonaa euroa, eli silloin se on tuommoinen 2,3 miljardia. Sitten on erikseen sairaalalääkkeet noin 700 miljoonaa euroa. Eli tämä muodostaa sen 3 miljardin kokonaisuuden, eli semmoinen vajaa puolitoista prosenttia koko meidän bruttokansantuotteesta ja itse asiassa 15 prosenttia meidän kaikista terveydenhuollon menoista.
Ja viimeisenä asiana ihan lyhyesti: Suomessa lääkkeiden omavastuut ovat suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa. Siitä on aika tuore Kelan tutkimus olemassa.
Kun nyt sitten tätä kokonaisuudistusta tehdään, niin pyydän, että näihin asioihin voitaisiin ottaa kantaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T16:14:19,2022-11-08T16:17:27,Hyväksytty,1.1
2022_119_110,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_111,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministeri Sarkkiselle esittelystä. Nyt käsitellään lääkehuollon kustannustehokkuutta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Huoltahan aiheutti kovasti keskustelun nostama asia, ja sen jälkeen näistä laskelmista, mitä nähtiin, mitä oli olemassa, alettiin pelätä, että siinä lopetusuhkan alla on paljon apteekkeja. Ja tietenkin soteen ei ollut ihan tarpeeksi rahoja varattu, ja myös hoitajamitoitukseen ei ole rahoja varattu, ja sitten ajateltiin, että apteekkipuolelta säästetään niin paljon — mutta se uhka on sitten se, että apteekit jopa loppuisivat, ja se kuulosti todella pahalle. On hyvä, että esitystä on muutettu sitten, on kuunneltu näitä lausuntoja apteekkipuolelta ja muualtakin. On ihan järkevää, että siihen on perehdytty tarkoin.
Apteekit ovat kuitenkin semmoisia perinteisiä, missä neuvotaan ihan laidasta laitaan asiakkaita. Joka kunnassa ei enää ole terveysasemaakaan, terveyskeskusta, mutta apteekkeja kyllä käytännössä löytyy hyvin kattavasti, ja apteekit ovat aukioloiltaan aika hyvin auki verrattuna näihin terveysasemiin ja muihin. Ainakin nyt, kun tämä sote vielä alkaa, niin jossakin vaiheessa varmaan tulee tämmöisiä kysymyksiä, että terveysasemia saattaa lakkautua ja muuta, ja apteekkien rooli korostuu vielä enemmän. Just tästä lähiapteekkiverkostosta on tietysti kannettu kovasti huolta, ja yhteydenottoja tuli minullekin valtavasti niin apteekkareilta, apteekkilaisilta ja ihan tavallisilta kansalaisilta, että onko nyt meidän apteekki ja meidän apteekki loppumassa, ja siitä tosiaan on kannattanut ääntä pitää ja nostaa esille näitä huolia. Se on kuitenkin hirveän tärkeätä ihmisille, että se apteekki on siinä lähellä — on vanhuksille ja lapsiperheille ja ihan kaikille tärkeää, että niitä lääkkeitä saa läheltä.
Mutta minä haluaisin nyt kysyä, että jos tämä lähiverkosto kuitenkin nähdään siten, että se voi olla uhattuna jossakin päin Suomea, niin mitenkä ajatellaan kattaa se lääkehuolto sitten niille alueille? Onko semmoista pohdittu, että jos nyt käy kuitenkin niin, että kun tavallaan pienten apteekkien talous voi vaarantua tämän uudistuksen myötä, niin mitenkä on ajateltu hoitaa se lääkehuolto? Ja todella hyvä, että niitä biosimilaareja voidaan nyt vaihtaa edullisimpiin jatkossa, koska samalla tavalla muitakin lääkkeitä on voitu jo aiemmin vaihtaa edullisempiin, niin on hyvin järkevää sitten lisätä myös nämä biosimilaarit tähän, että kiitoksia ministerille siitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T16:17:29,2022-11-08T16:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_119_112,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_113,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on sekä huonoja että hyviä kohtia. Ensinnäkin, jos lähdetään siitä, että tämä hallituksen esitys korjaa tätä niin sanottua kalliiden lääkkeiden ongelmaa, eli sitä, että etenkin suuret apteekit ovat joutuneet myymään kalliita lääkkeitä negatiivisella myyntikatteella johtuen tästä progressiivisesta apteekkiverosta, joka leikkaa lääketaksan mukaista myyntikatetta etenkin näissä suurissa apteekeissa hyvinkin tuntuvasti. Ja on hyvä, että tätä kalliiden lääkkeiden ongelmaa on lähdetty ratkomaan, mutta tässä toisaalta — niin kuin tuossa edustaja Reijonen edellä totesi — nyt sitten pienten, haja-asutusalueella olevien apteekkien kohdalla on vaarana, että nämä apteekit eivät sitten jatkossa pysty enää toimimaan johtuen siitä, että — ainakin alustavasti silloin lausuntokierroksella, kun tehtiin tällaisia alustavia laskelmia näistä kateleikkauksista — ne saattaisivat tämmöisessä pienessä tai keskisuuressa apteekissa jopa merkitä noin kolmen kuukauden palkkakustannusten summaa. Siellä apteekissa ei ole kuitenkaan montaa asiaa, mistä sitten voidaan hakea näitä säästöjä, jolloinka henkilöstö hyvin todennäköisesti olisi se säästön kohde. Sitä myöten sitten tulisi arvioitavaksi, onko sillä apteekilla ylipäätänsä mahdollisuutta toimia paikkakunnalla.
Tämä on erityisesti nyt haja-asutusalueella huoli juuri sen takia, että meillä tämä sote-uudistus varmasti tuo painetta myöskin sinne apteekkien puolelle — ihmiset tulevat kyselemään siellä terveydenhuoltoon liittyvistä kysymyksistä, ja meillä Suomessa on ollut asiantunteva proviisoripohjainen apteekkitoimiala. Tällä hetkellä tietysti nyt, kun sitten mietitään vielä, miten apteekkitoimialaa ylipäätänsä lähdetään uudistamaan, niin monet ovat kokeneet, että tällä lainsäädännöllä ollaan jo heikentämässä apteekkien toimintaedellytystä, jolloin sitten on helppo sanoa, että no niin, lähdetäänpä sitten uudistamaan koko apteekkitoimiala. Erityisesti apteekkareilla on siellä takaraivossa pelko siitä, että onko tämän tarkoitus nyt sitten viedä esimerkiksi erilaisten kaupan tukkuliikkeiden ja kauppaliikkeiden katetta kasvattamaan koko lääkemyyntiä ja sitä kautta purkaa tämä suomalainen järjestelmä.
On huomioitava se, että tälläkin hetkellä meillä apteekkien lähipalveluverkosto on koko ajan harventunut, ja siinä mielessä monilla pienillä paikkakunnilla nämä apteekit taistelevat kannattavuuden kanssa jo tällä hetkellä. Siinä mielessä toivoisinkin, että ministeri vielä tässä tämän keskustelun aikana toisi esille, millä tavalla me pystymme varmistamaan lääkehuollon kattavuuden haja-asutusalueella.
Apteekkialahan itse on esittänyt, että apteekkiveroa kannattaisi uudistaa jo sitä kautta, että lähdettäisiin ottamaan pohjaksi tämä lääkemyynnin myyntikate tai sitten progression kohdalla sitä kiristämällä — että katsottaisiin kokonaisuutena tätä apteekkialaa, eikä niin kuin tällä hetkellä, että nimenomaisesti pienet apteekit tässä ovat kärsijän paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T16:19:51,2022-11-08T16:23:18,Hyväksytty,1.1
2022_119_114,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_115,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä monellakin tapaa erikoinen esitys hallitukselta. Itse kannatan lämpimästi kaikkia niitä toimia, joilla suomalaisten lääkkeistä maksamaa hintaa saadaan alennettua, varsinkin kun Fimean, THL:n ja Kelan vuonna 20 tekemien laskelmien mukaan suomalaiset maksavat Pohjoismaiden korkeimpia lääkkeiden hintoja.
Apteekkien harjoittaman lääkkeiden vähittäismyynnin osalta tutkimuksen tulos on pysäyttävä. Jos Suomessa olisi käytössä jonkin muun Pohjoismaan hinnoittelujärjestelmä ja Suomen arvonlisäverokanta ja tukkuhinnat pysyisivät samoina, avohuollon lääkekustannukset olisivat noin 184—244 miljoonaa euroa alhaisemmat vuosittain. Luulen, että tästä salista ei löydy ketään, joka vastustaisi tällaisen vuosittaisen potin säilymistä suomalaisten taskuissa, varsinkin nyt kun meillä on päällä poikkeuksellisen vaikea inflaatio ja energiakriisi.
Toisaalta, arvoisa puhemies, tätähän, eli halvempia lääkkeiden hintoja, hallitus ei tässä esityksessä edes ensisijaisesti tavoittele. Jo tämän esityksen johdannossa hallitus myöntää, että esityksen ydintarkoitus on vähentää valtion lääkekorvausmenoja, jotta tätä rahaa voidaan käyttää hallituksen kriisiin ajautuneen hoitajamitoituksen rahoittamiseen.
Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä teiltä, hallituksen jäsenet, aika erikoinen arvovalinta. Sellaisen lääkeuudistuksen sijasta, joka olisi todellakin näkynyt suomalaisten maksamissa lääkelaskuissa, te etsitte säästöjä teidän pulaan ajautuneen hoitajamitoituksenne rahoittamiseen.
Tarve lääkkeiden hinnan isolle reformille kasvaa päivä päivältä. Jo nyt julkisuudessa on ollut uutisia, joiden mukaan kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta ostaa tarvitsemiaan lääkkeitä niiden kalliin hinnan takia. Pysäyttäviä ovat yhtä lailla viestit Kelasta, jonka maksamasta toimeentulotuesta kustannetaan yhä enemmän lääkkeitä vähävaraisille asiakkaille.
Arvoisa puhemies! Oma toiveeni on, että seuraavalla hallituksella riittäisi rohkeutta toteuttaa tämä välttämätön uudistus. Ruotsissa ja Norjassa vastaavat uudistukset on jo tehty, ja niiden tulokset ovat olleet hyviä. Ehkä parhaan pohjan tällaisen uudistuksen toteuttamiseksi antaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vuoden 20 lopussa julkaisema selvitys. Sen sisältämät toimenpide-ehdotukset lähtevät ajatuksesta kehittää apteekkimarkkinaa kuluttaja- ja markkinamyönteisempään suuntaan. Samalla myös yhteiskunnan maksamat lääkekorvausmenot pienenevät ja suomalaisten taloudellinen liikkumatila paranee. Tämän pitäisi olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, ei niinkään nykyisten vaalilupausten rahoitusvajeiden paikkailun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-08T16:23:21,2022-11-08T16:26:23,Hyväksytty,1.1
2022_119_116,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_117,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on tässä vaiheessa moittimisen sijaan kiitokset esitettävänä: Haluaisin tässä vaiheessa kiittää kaikkia niitä apteekkareita, joiden luokse erilaiset ihmiset, jotka tarvitsevat lääkkeitä, ovat tulleet, ja kun Kela ei ollut sitten ehtinyt maksaa heille toimeentulotukea tai muuta tukea, nämä apteekkarit ovat luotolla antaneet lääkkeitä ja sitten odottaneet rauhassa, että nämä henkilöt pääsevät maksamaan. Tällaisia apteekkareita on Suomessa paljon, ja tässä kohtaa heille suuret kiitokset joustavuudesta näiden ihmisten sairauksien parantamiseksi.
Sitten kysymys ministerille: Onko meillä mitään tehtävissä, että voitaisiin tällaisia ihmisiä, joilla on todella niin hätä, etteivät esimerkiksi maksusitoumusta ehdi hakea, tai ehkä eivät haluakaan hakea sitä sosiaalitoimelta, jotenkin tässä kohtaa auttaa, niin että aina rahat riittäisivät lääkkeisiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-08T16:26:24,2022-11-08T16:27:31,Hyväksytty,1.1
2022_119_118,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_119,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole mitään erityistä moitittavaa itse tähän hallituksen esitykseen. Jäin ainoastaan pohtimaan lääkekorvauksia ja omavastuuosuuksia. Minuakin vähän kalskahti korvaan se ajatus, että ei kai tässä nyt ole tavoitteena valtion tilinpitoa tai valtiontalouden kestävyyttä pitää kasassa ja sitä kautta pyrkiä vähentämään lääkekorvausmenoja sinänsä? Se ei voi kai olla se lähtökohta, vaan täytyy tunnistaa nyt joka tapauksessa se, minkä edustaja Lindén täällä toi jo esille, että Suomessa omavastuuosuudet, mitkä koskevat lääkekorvauksia, ovat itse asiassa korkeammat kuin muissa Pohjoismaissa.
Tässä kohdassa erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota ikäihmisten asemaan, jotka ovat suhteessa ehkä enemmän väestössä riippuvaisia erilaisista lääkekuluista ja toisaalta jotka kuuluvat siihen väestöryhmään, jolla tulot ovat keskimäärin pienemmät kuin muilla, jolloin tämä kuorma tulee hyvin suureksi. Ongelma on myöskin siinä, että omavastuuosuudet tavallaan vuoden alussa kuormittavat niitä talouksia enemmän ja kun erilaiset omavastuuosuudet vielä kasautuvat, niin siinä syntyy kohtuuttomia tilanteita. Onko meillä mitään mahdollisuuksia pidemmässä juoksussa pyrkiä siihen, että pääsisimme pohjoismaiselle tasolle lääkekulujen omavastuuosuuksissa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T16:27:33,2022-11-08T16:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_119_120,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_121,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri! Haluan samalla, kun ministeri on nyt paikalla, nostaa esille lääkehuollon kokonaiskustannuksista semmoisen asian, mihinkä törmään aina silloin tällöin.
Apteekissa töissä ollessani törmäsin hyvin usein siihen, että asiakas sai kolmen kuukauden lääkeannoksen aina Kela-korvattuna kerralla, ja sen voi ottaa apteekista sillä tavalla, että kahden viikon lääkkeet sai olla kotona. Vastaavasti jos asiakas otti vaikka kuukauden lääkeannoksen, se aikajakso, minkä verran lääkkeitä sai olla kotona, jaettiin sillä tavalla, että sai olla noin 4—5 päivän lääkitys kotona, että sai sen seuraavan satsin Kela-korvattuna. Mutta ilmeisesti säädökset ovat siitä vielä tiukentuneet, kun palautetta tulee tuolta asiakaskunnalta. Kuulemma näin hassuja tilanteita tulee, että kun asiakas hakee lääkkeitä apteekista, hän saa jonkun lääkkeen, ja sitten sanotaan apteekista, että tämän toisen lääkkeen saatte seuraavana päivänä. Tilannehan on todella pöyristyttävä, jos asiakas asuu vaikka 50 kilometrin päässä. Asiakas tulee vaikka taksilla sinne hakemaan yhden lääkkeen, hän ei saa kuin sen yhden lääkkeen, ja sanotaan, että tulkaa seuraavana päivänä hakemaan se toinen lääke, ja sitten taas, kun tulee hakemaan, yhtä lääkettä ei saa sitten sillä kerralla. Ihmiset kuitenkin haluavat niitä käyntikertoja niputtaa yhteen, se on kaikin puolin edullisempaa. Jotenkin tämä on aivan hullunkurinen tilanne, että näin menetellään.
Apteekeilla on omat sääntönsä, totta kai, ja niistähän mekin ollaan vastuussa Kelan kautta, ja apteekit eivät tietenkään mielellään niitä lääkkeitä anna etuajassa, koska Kelalla on semmoinen systeemi, että jos lääkkeen hinta on vaikka viisi euroa, mistä Kela korvaa osuuden, niin jos sen antaa liian aikaisin apteekista ulos, niin apteekille tulee 50 euron sakkomaksu. Eivät apteekkarit varmasti siitä tykkää, että jos viiden euron arvoinen lääke annetaan päivää liian aikaisin, niin siitä tulee sakkomaksu Kelalta ja 45 euroa tappiota, kun se lääke on annettu liian aikaisin — vaikka se on asiakkaan kokonaisuuden kannalta varmasti paljon järkevämpää, kun ei ole kysymys mistään semmoisista väärinkäytettävistä lääkkeistä, voi olla joku verenpainelääke tai mikä tahansa Kela-korvattava lääke. Jotenkin tähän toivoisin järkevyyttä. En tiedä, mitä siihen olisi tehtävissä, mutta kyllä tässä olisi tekemisen paikka, että tämä olisi kokonaisuudessaan paljon edullisempi ja myös niitä kyytikustannuksia siinä säästettäisiin, mikä olisi kyllä varmasti asiakkaille paljon ystävällisempi tapa. Tulisi miettiä, miten se voitaisiin hoitaa. Toivottavasti tähän puututaan jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T16:28:52,2022-11-08T16:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_119_122,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_123,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille, joka on joutunut tässä kokonaisuudessa monenlaisen myllytyksen piiriin, kun ratkaisua on pitkän ajanjakson aikana yhteisesti yritetty hakea. Ratkaisu varmasti kirpaisee osaa toimijoista enemmän ja osaa vähemmän, sitä ei käy kieltäminen, mutta mielestäni kokonaisuus on kuitenkin kestävä ja vie asioita eteenpäin.
Itse haluaisin kiinnittää huomiota jatkovalmisteluun liittyen juuri tähän laajempaan kokonaisuudistukseen. On oikeastaan kaksi asiaa, jotka tässä meidän järjestelmässä ovat myöskin sellaisia laajemmin perkaamattomia kokonaisuuksia. Toisesta ihan vähän aikaa sitten jätettiin väitöskirjakokonaisuus. HUSin apteekin vastaava proviisori ja väitöskirjatutkija Kirsi Kvarnström on arvioinut, että puolet pitkäaikaissairaista jättää lääkkeensä käyttämättä ohjeiden mukaisesti. Hoitoon sitoutuminen on heikkoa, ja osaaminen, tietotaito, monimutkaisesti saatavilla. Tämä on aika iso kysymys siltäkin kannalta, millä tavalla asiakkaat sitoutetaan hoitoon ja sitä kautta siitä lääkehoidosta saadaan järkevää, toimivaa ja tehokasta.
Toinen kysymys liittyy seniorien ja ehkä myöskin muiden paljon lääkkeitä käyttävien apuun ja tukeen lääkehoidon kehittämisen ja tarkastelun osalta. Muutamissa toimintayksiköissä on tehty asiakkaille lääkearviointeja, ja säästöt ovat yksikkökohtaisesti pienissäkin yksiköissä olleet kymmeniätuhansia euroja. Voi vain miettiä, mitä ne tässä kokonaisjärjestelmässä olisivat. Todennäköisesti miljoonia, jopa kymmeniä miljoonia euroja, kun käytössä pystytään todentamaan olevan aidosti asiakkaan tarvitsemia lääkkeitä ja niillä on vaikutukset, jotka auttavat elämässä eteenpäin, eivät suinkaan hankaloita elämää tai tee siitä mahdotonta. Mutta nämä ovat sellaisia asioita, jotka eivät ole kuluneitten vuosikymmenten aikana edenneet, vaikka niistä on paljon puhuttu. Geriatrit ovat varsinkin ottaneet kantaa näihin lääkehuollon kysymyksiin, samoin kuin alan ammattilaiset lääkepuolelta, mutta tämä vaatii myöskin lainsäädännöllistä pohjaa, jotta on velvoitetta tehdä tällaisia tarkasteluja. Ikävä sanoa näin, mutta olen tässä vuosien varrella havainnut, että ihan pelkät toiveet ja hartaat uskomukset eivät tässä asiassa auta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-08T16:31:07,2022-11-08T16:33:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_124,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_125,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä haluan nostaa esille tämän seikan, että kun meillä puhutaan lääkkeitten hinnoista, niin aika paljon tässä keskustelussa on väärinkäsityksiä ja jopa kuvitelmia siitä, että apteekit suurin piirtein hihasta ravistelevat hintoja lääkkeille. Harva ala on niin vahvasti säädelty. Esimerkiksi reseptilääkkeitten vähittäishinnan ja apteekin saaman myyntikatteenhan kokonaisuudessaan päättää valtioneuvosto tällä lääketaksalla, ja muutoinkin mahdollisuudet tinkiä myyntikatteessa oikeastaan liittyvät pelkästään näihin itsehoitolääkkeisiin. Eli kyllä voisi sanoa, että kuitenkin lääkeyritykset ja valtio päättävät lääkkeitten hinnat, niin että siinä mielessä tämä keskustelu monta kertaa, kun lähdetään vaatimaan sitten näitä uudistuksia, lähtee jo ikään kuin lähtökuopistaan väärille urille.
Pidän kyllä, samoin kuin edustaja Wallinheimo, moitittavana tätä hallituksen lähtökohtaa tälle lainsäädännölle eli sitä, että halutaan nimenomaan sen takia lähteä tekemään muutoksia, jotta saadaan tätä puuttuvaa hoitajamitoitukseen liittyvää rahoitusta kaavittua tätä kautta kasaan. Jos ajatellaan sitä, niin kuin tuossa omassa edellisessä puheenvuorossani toin esille, miten tällä todellakin vaarannetaan näitten haja-asutusalueitten pienien apteekkien olemassaolo, niin onhan tämä aika käsittämätöntä, että kuitenkin siellä apteekkien käyttäjinä on erityisesti sitä ikääntynyttä väestöä, joka nimenomaisesti tarvitsisi terveydenhuollon ammattilaisten tukea, ja monta kertaa sinne apteekkiin on helpompi mennä ja siellä nimenomaan käydä niitä keskusteluita. Monta kertaa se asiantunteva apteekkari havaitsee ja hoksaa sellaisia asioita kansalaisen kanssa keskustellessaan, että ne saattavat omalta osaltaan ennaltaehkäistä ja auttaa sitten ihmistä hakeutumaan esimerkiksi sinne terveydenhuollon yksikköön.
Tämä on minun mielestäni tärkeä asia nyt ymmärtää, että me emme tällä uudistuksella, jossa toki, niin kuin tuossa totesin, on hyvääkin kulmaa, kuitenkaan sitten ole heikentämässä nimenomaisesti tätä sote-uudistuksenkin kannalta hyvin tärkeää kattavaa lääkehuoltopalvelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-08T16:34:01,2022-11-08T16:36:18,Hyväksytty,1.1
2022_119_126,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_127,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia monipuolisesta keskustelusta ja tärkeistä näkökulmista.
Ensinnäkin totean, niin kuin edustaja Lindén täällä aloitti keskustelun, että lääkemenot ovat merkittävä erä niin julkiselle taloudelle kuin lääkkeiden käyttäjillekin, joten pidän tärkeänä, että pyritään järjestelmästä tekemään kustannustehokas, pitämään lääkkeiden hinnat kuluttajille kohtuullisena mutta myös julkisen talouden lääkekorvausmenot hillinnässä. Se on vastuullista yhteisten verovarojen käyttöä.
Arvoisa puhemies! Todella Suomessa lääkkeiden omavastuut ovat korkeammat kuin monessa muussa maassa. Tällä esityksellä pienennetään lääkkeiden hintaa myös kuluttajille noin 10 miljoonalla eurolla, eli pieni askel myönteiseen suuntaan myös kuluttajien näkökulmasta, mutta kyllä varmaan iso askel olisi lääkemenojen kohtuullistamiseksi erityisesti paljon sairastavien osalta koko lääkekorvausjärjestelmän ja muiden sairastamisen kulujen yhteen katsominen, esimerkiksi yhdistetty omavastuukatto. Mutta se maksaa paljon rahaa, ja se on ehkä tämmöinen hallitusohjelmatasoinen uudistus, mikäli siihen halutaan lähteä.
Arvoisa puhemies! Tätä esitystä on lausuntokierroksen jälkeen muutettu merkittävästi. On pienennetty tätä taksaleikkauksen kokoa ja lisätty tämä apteekkiveron muutos, mikä korjaa kalliiden lääkkeiden negatiivisen myyntikatteen ongelmaa, ja samalla helpotetaan todella taksamuutosten vaikutuksia apteekeille ja apteekkiverkkoon. Esityksen sivuilla 36—37 on arvioitu tämän uuden annetun esityksen vaikutuksia apteekkeihin, ja siellä todetaan, että uusia laskennallisesti tappiollisia apteekkeja tulisi suhteellisen vähän eikä mikään uusista tappiolliseksi tulevista apteekeista, joiden tulos jää alle nollaan euroon, olisi kuntansa ainoa apteekki. Näin ollen taksamuutos ja apteekkiverolain muutos, tässä muodossa kuin ne on nyt eduskuntaan annettu, eivät vaikuttaisi merkittävästi maanlaajuiseen apteekkiverkkoon ja sitä kautta lääkkeiden saatavuuteen. Eli nimenomaan edustaja Essayahin esiintuoma huoli tästä apteekkiverkon kattavuudesta ja lääkkeiden saatavuudesta on nyt tässä muutetussa esityksessä otettu huomioon.
Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena on hyvä muistaa, että apteekit ovat hyvin kannattavia. Tämä on yleisesti ottaen kannattavaa liiketoimintaa, vaikka toki apteekkien välillä on isoja eroja. Tällä esityskokonaisuudella hieman kavennetaan apteekkien voittoja, mutta arvioiden mukaan sillä ei ole merkittäviä vaikutuksia apteekkiverkkoon. Lausuntokierroksella nousi esille vahva toive siitä, että apteekkitalouden kokonaisuutta tarkasteltaisiin laajemmin kokonaisuutena ja uudistettaisiin. Siihen liittyy varmaan ristiriitaisia odotuksia, niin kuin täälläkin salissa, mutta itse näen tärkeäksi tehdä esimerkiksi tätä taksan ja veron yhteensovitusta ja kokonaistarkastelua.
Arvoisa puhemies! Rationaalinen lääkehuolto on todella olennaista hyvinvoinnin mutta myös julkisen talouden kustannusten kannalta, kuten edustaja Kyllönen täällä nosti esille. Meillä on tässä paljon kehitettävää, ja näen, että tänään ministeri Kiurun esityksen yhteydessä etenevä sähköinen lääkityslista on yksi mahdollisuus parantaa rationaalista lääkehoitoa, mutta toki myös palvelujärjestelmän puolella on varmasti vielä paljon tehtävää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-08T16:36:18,2022-11-08T16:39:49,Hyväksytty,1.1
2022_119_128,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_129,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Reijonen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_130,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_131,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Eduskunnalle on toimitettu rautatiekuljetuslain muuttamista koskeva hallituksen esitys. Esityksessä on kysymys EU:n uuden rautatievastuuasetuksen soveltamisalaan tehtävistä kansallisista poikkeuksista ja muun liikkumavaran käyttämisestä. Rautatievastuuasetus sisältää säännökset muun muassa rautatieyrityksen vastuusta viivästys- ja peruutustilanteissa sekä vammaisten ja liikuntarajoitteisten matkustajien oikeuksista. Uusitulla asetuksella vahvistetaan matkustajan oikeuksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-08T16:40:13,2022-11-08T16:40:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_132,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hallituksen esitys rautatiekuljetuslain muuttamiseksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Kiitän ministeri Henrikssonia asian esittelystä. Tosiaan tarkoituksenahan on päivittää rautatiekuljetuslakiin matkustajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston uutta asetusta täydentävät, kansallisia poikkeuksia koskevat säännökset. Ja tätä asetustahan ei sovellettaisi kansainvälisessä liikenteessä, eikä sitä kaikilta osin sovellettaisi lähijunaliikenteeseen eikä historialliseen liikenteeseen. Todella hyvä esitys hallitukselta.
Puhemies! Haluan tässä myös muistuttaa: Kun perusväylänpitoon on tällä vaalikaudella se 300 miljoonan tasokorotus vuosittain tehty, siitä on tullut paljon hyvää myös rautateille. Mutta haluaisin nytten muistuttaa siitä, että kun puhutaan itäisen ja Pohjois-Suomen saavutettavuudesta, niin kyllä se liikennejärjestelmä vaatii vielä kehittämistä. Kainuulaisena kansanedustajana haluan nostaa esille sen, että kyllä Kainuun kannalta tärkeitä ja kiireellisiä toimenpiteitä muun muassa Savon radalla ovat rautatieliikenteen sujuvuutta parantava Kuopion ratapihakokonaisuuden toteuttaminen ja ennen kaikkea Iisalmi—Kontiomäki-rataosan välityskyvyn parantaminen. Tämä on tärkeää tuoda huomioon siitäkin näkökulmasta, että saavutettavuus koko Suomessa olisi turvattu jatkossa myös rautateitten osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-08T16:43:55,2022-11-08T16:45:40,Hyväksytty,1.1
2022_119_133,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_134,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Henrikssonille. Joku voi ajatella, että kokonaisuus on vähämerkityksinen, mutta itselleni tämä on kyllä varsinainen juhlapäivä ottaen huomioon sen historian, mitä liikenteen parissa olen saanut politiikassa työskennellä, kun ensimmäistä kertaa meille linjataan myöskin siitä, että meillä täytyy olla konkreettisesti syrjimättömyyden ja esteettömyyden periaatteet käytössä. Ja tätä pitää kouluttaa näissä toimijoissa, jotka rautateillä toimivat. Tästä on ollut kyllä viimeisen 10 tai 15 vuoden aikana niin paljon puhetta, miten oikeasti vastataan konkreettisesti esteettömyyden ja syrjimättömyyden periaattein.
Itse tykkäsin erityisesti myöskin siitä kokonaisuudesta, missä analysoidaan tilannetta siinä suhteessa, että vammainen henkilö voi sitten saada myöskin sen lipun ostettua sieltä junasta. Tästäkin on käyty vääntöä, että on ollut monia esteellisiä rakennelmia rautatieasemilla tai muutoin on ollut hankala saada lippua. Nyt sekin asia tulee tässä kuntoon. Kiitos ja ylistys!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-08T16:45:40,2022-11-08T16:47:04,Hyväksytty,1.1
2022_119_135,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_136,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti en pilaa edustaja Kyllösen hyvää mieltä tässä esteettömyys- ja syrjimättömyyskohdassa, koska halusin siihen samaan asiaan kiinnittää huomiota. On arvokasta, että tässä vammaisille tarjotaan tämä mahdollisuus.
Ministeri kertoi, että siinä tutkittiin myöskin muita väestöryhmiä. Haluaisin viitata Traficomin aivan viime aikoina tuottamaan tutkimukseen, jossa pohditaan ikäihmisten tilannetta suhteessa digipalveluihin, ja kun tämä lipunmyyntikin on siirtynyt yhä enemmän digitaaliseksi monella tavalla, niin tutkimusten mukaan 44 prosenttia yli 65-vuotiaista on kokenut suuria vaikeuksia julkisissa palveluissa, jotka ovat digimuodossa tuotettuja — suuria vaikeuksia tai eivät kykene lainkaan käyttämään niitä. Kun puhuttiin syrjimättömyydestä ja esteettömyydestä — esteettömyys koskee erityisesti tietysti vammaisia ihmisiä, mutta syrjimättömyys kyllä koskee kaikkia, ja tässä suhteessa meillä on ikäsyrjintä aidosti olemassa siinä, että julkiset palvelut siirretään yhä enemmän digitaalisiksi, ei-persoonallisiksi, ja toivoisin, että esimerkiksi ainakin junalippuja voisivat saada ihan aidosti myöskin ikäihmiset ostettua henkilökohtaisesti, ja mieluiten sitten junasta, jos ei se muuten tahdo onnistua.
Toinen huomio, joka tässä oli ja joka oli muissakin puheenvuoroissa täällä esillä, oli tämä poikkeama, joka tulee nimenomaan kansainvälisiin raideyhteyksiin, ja tässä tapauksessa tämä kansainvälinen raideyhteys tietysti koskee Suomen ja Venäjän välistä rataa. Ja tässä suhteessa, kun me emme ole täysin sulkeneet Suomen ja Venäjän välistä maarajaa, niin onko mitään mahdollisuuksia, että jonkinlaisella aikavälillä voitaisiin uudelleen harkita tämän Allegro-junayhteyden ylläpitoa, koska meillä joka tapauksessa on rajaliikennettä, joka tapahtuu? Meille on tärkeätä se, että emme ikään kuin eristä täysin Venäjän kansaa myöskään Euroopasta, kuten Hodorkovski on ilmaissut hyvin selkeästi, eli hänen lähtökohtansa on, että Eurooppa todella olisi huolissaan siitä, että emme eristä Venäjän kansaa Euroopasta, koska se on juuri sitä, mihin Putinin hallinto pyrkii. Se pyrkii nimenomaan siihen, että se pystyisi lähestulkoon sulkemaan sen Venäjän kansan siihen omaan todellisuuteensa, joka on vääristynyt todellisuus, kuten me hyvin tiedämme, ja jolla viime kädessä jopa nämä julkeat sotatoimet voidaan perustella. Tämä Allegro-yhteys on tärkeä ja mahdollistaa sitten sellaisen luontevan yhteydenpidon, johon meillä joka tapauksessa muuten on sitten mahdollisuus, ja tätä jäin tässä kysymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T16:47:04,2022-11-08T16:49:49,Hyväksytty,1.1
2022_119_137,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_138,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli ihan pakko pyytää vielä puheenvuoro vastaukseksi edustajakollega Kiljuselle.
Olen siitä iloinen, että EU on tähän ikääntymiseen ja vanhuusstrategiaan ja siihen kokonaisuuteen ottamassa nyt ensimmäisiä askelia, ja uskallan todeta, että sitä kautta erilaisia vaateita on varmasti tulossa myöskin tänne ikäihmis-, senioripuolelle. Kun joskus sanotaan, että EU:n ei pitäisi ottaa kantaa asioihin tai ottaa asioita käsittelyyn, niin kyllä sanon, että tässä asiassa todennäköisesti Suomikin saa vielä hyvällä tavalla huutia, että myöskin tämä esteettömyys ja syrjinnän vastainen työ toteutuu sitten myöskin ikäihmisten osalta, mutta se ottaa tietysti vielä vuosia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-08T16:49:50,2022-11-08T16:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_119_139,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_140,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen otti kyllä ihan hyvän asian esiin tuossa, että vanhusten matkustaminen junalla ei ole kovin helppoa nykypäivänä, kun liput pitäisi tilata netistä ja maksaa verkkopankissa. On kuitenkin hyvin paljon vanhuksia, jotka matkustaisivat kyllä junalla mutta eivät saa ostettua lippuja siihen. Eli käteisen rahan käyttö junassa käypänä maksuvälineenä olisi kyllä suotavaa sallia. Monien lippujen kohdalla on niin, että ne joko tilataan netistä tai ostetaan automaatista, ja sitten jos näissä on jotain vikaa, niin se saattaa tuottaa tavallisellekin ihmiselle hankaluuksia, jos junaan noustua siellä ei kelpaa raha, millä monet vanhukset kyllä maksaisivat. Elikkä Kiljusen nostama asia on kyllä ihan paikallaan.
Minun mielestäni valtionyhtiö VR:n pitäisi yhä edelleen ottaa maksu vastaan käteisellä siellä. Tämä on todella erikoinen tilanne, että vanhukset, joista monet haluavat käyttää käteistä rahaa, joutuvat matkustamaan sitten jollain muulla välineellä tai jättämään matkan tekemättä, koska tämä lippujen hankkiminen ja käytäntö on mennyt niin vaikeaksi. Ja eritoten voi käydä niin, että vanhus lähtee sitten ajamaan Seinäjoelta Tampereelle, jos pelkona on se, että hän joutuu Parkanon asemalle sen takia, ettei saa hoidettua maksua käteisellä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T16:50:51,2022-11-08T16:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_119_141,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_142,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua nyt virittää pitkälle tätä keskustelua, mikä liittyy tähän digisyrjäytymiseen — siihen meillä on ehkä toiset foorumit — mutta kiitän kyllä edustajia Kyllönen ja Mäenpää, molempia, että huomasitte tämän oman puheenvuoroni merkityssisällön, että tämä on aito, iso, iso ja vakava ongelma. Ja, edustaja Mäenpää, kysymys ei ole ainoastaan vanhuksista, jotka kokevat tätä digisyrjäytymistä suhteessa juniin, koska minä puhuin yli 65-vuotiaista ja me emme kaikki ole kylläkään vanhuksia tuolla määrityksellä, kuten me haluamme sanoa. Yli 65-vuotiaista 300 000:lla ei ole olemassa omaa tietokonetta, heillä ei ole siis olemassa omaa tietokonetta, ja he yksinkertaisesti eivät kykene ainakaan omin välinein ostamaan lippuja, jos ne liput tarjotaan vain digitaalisessa muodossa. Sen vuoksi — kun tässä painotetaan vahvasti tätä syrjimättömyyttä — tämä ikäsyrjintäkysymys ja digisyrjäytyminen on iso ja vakava haaste suomalaiselle yhteiskunnalle. Yes, hyvä, että me menemme eteenpäin myöskin tässä digitalisaatiossa, mutta ”no” sille, että me pudotamme merkittävän osan tämän yhteiskunnan kansalaisia ulos, kyydistä. Ja se ei koske ainoastaan nyt junayhteyksiä, junapalveluja. Meillä on Kelankin palvelut ja veropalvelut, puhumattakaan pankkipalveluista, kaikki tuolla digitaalimaailmassa, ja se tarkoittaa, että meillä on syntynyt toisen luokan kansalaisia tähän yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T16:53:02,2022-11-08T16:54:25,Hyväksytty,1.1
2022_119_143,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_144,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä asia, jos ajatellaan kansalaisten palveluja ja niitten saatavuutta. Kun muistelen sitä mennyttä VR:ää, joka oli silloin aikoinaan, niin se oli palvelulaitos — se palveli kansalaisia, ja hinnat olivat kohtuulliset — ja nyt on menty enemmän siihen suuntaan, että katsotaan, mitä jää viivan alle. Palvelutaso on osittain heikentynyt, ja myös kaluston kunnossapito ja kaikki puhtauteen liittyvät asiat ovat jääneet vähän toiselle sijalle.
No, tällä tietenkin halutaan vaikuttaa siihen esteettömyyteen ja syrjimättömyyteen ja kaikkeen muuhunkin, mutta tietenkin toivoisin, että VR myös palaisi vielä tavallaan omille juurilleen ja toimisi kansalaisten palvelujen tuottamisessa ja kansalaisten liikuttamisessa parhaalla mahdollisella tavalla. Paljon on menty tietyissä asioissa eteenpäinkin, mutta on myös menty sitten palvelutasossa taaksepäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-08T16:54:27,2022-11-08T16:55:42,Hyväksytty,1.1
2022_119_145,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_146,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rautatiekuljetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyviä huomioita tässä on tehty. — Täytyy muistaa, että tämä esitys koskettaa nimenomaan tätä kuluttajansuojanäkökulmaa, elikkä liikenneministeri Harakka varmasti pystyy sitten vastaamaan näihin muihin kysymyksiin, jotka on esitetty. Tässä halutaan parantaa kuluttajansuojaa. Se on koko tämän esityksen ydin. Elikkä tässä ei heikennetä kenenkään oikeuksia, vaan tässä parannetaan ja parannetaan erityisesti vammaisten ihmisten kuluttajansuojaa. Tämä täytyy pitää mielessä.
Pidän itsekin hyvin tärkeänä sitä, että pystyy ostamaan sen lipun, varsinkin jos on kaukojunista kyse, helposti myös siinä junassa, ja niin kuin edustaja Kiljunen nosti esille, tämä on myös kysymys siitä, että kohdellaan kansalaisia yhdenvertaisesti. Liikennepolitiikassa tietysti VR itse päättää, millä tavalla myy lippuja, ja tänä päivänä tiedetään myös, että kaukojunissa myydään aika vähän lippuja loppujen lopuksi. Suomalaisilla, ainakin niitten tietojen perusteella, mitkä myös tässä hallituksen esityksen perusteluissa tulevat esille, käytäntö on mennyt siihen, että yhä useampi ostaa sen lipun etukäteen.
Kaiken kaikkiaan, puhemies, tämä esitys on kuluttajansuojaa vahvistava esitys, ja pidän myös tärkeänä sitä, että kun tätä käsitellään valiokunnassa, käydään myös nämä näkökohdat, jotka on tässä keskustelussa nostettu esille, lävitse sopivalla tavalla.
Kiitos myönteisestä palautteesta, ja kiitos myös edustaja Kyllöselle — oli ilo kuulla, että tämä on juhlan päivä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+9.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-08T16:55:43,2022-11-08T16:57:48,Hyväksytty,1.1
2022_119_147,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_148,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen asunto-osakeyhtiölain muutokseksi, jolla laajennetaan osakkaan muutostyöoikeus koskemaan yhteisten tilojen, kuten porrashuoneen ja ulko-oven, esteettömyyden parantamista. Ehdotuksen mukaan muutokseen sovellettaisiin vastaavia periaatteita kuin huoneiston sisällä tehtävään muutokseen. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi sisäänkäynnin luiska, kaiteet, sähköinen ovenavaus ja porrashuoneen valaistuksen parantaminen.
Toiseksi ehdotetaan yhtiökokouksen enemmistöpäätöksenteon helpottamista vanhoissa yhtiöissä siten, että vanhat yhtiöt voivat toteuttaa kestävää asumista edistäviä uudistuksia uudisrakentamisen tahtiin. Edellytyksenä on, että uudistusta yleisesti pidetään merkittävästi asumisen kestävyyttä edistävänä. Ei riitä, että esimerkiksi taloyhtiön isännöitsijä ja hallitus ovat sitä mieltä. Ehdotus täydentää voimassa olevan lain sääntelyä yhtiökokouksen päätöksellä toteutettavista uudistuksista. Tällainen uudistus voi olla esimerkiksi paikalliseen energiantuotantoon, jätehuoltoon tai kierrätykseen liittyvän uuden innovaation tai palvelun käyttöönotto.
Tavoitteiden toteuttamisen keinoissa sovellettaisiin myös asunto-osakeyhtiölain yleisiä säännöksiä muun muassa osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteesta ja vastikevaikutuksesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-08T16:58:13,2022-11-08T16:59:58,Hyväksytty,1.1
2022_119_149,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tillgänglighet är en viktig förutsättning för att personer med funktionsnedsättning eller någon form av funktionshinder ska kunna leva ett självständigt, betydelsefullt och mångsidigt liv. Jag vill tacka minister Henriksson. Det är fint att regeringen nu tar i ett av hindren för att förverkliga det här.
Förslaget att göra det lättare att på en aktieägares initiativ kunna förbättra tillgängligheten i de allmänna utrymmena i ett bostadsaktiebolag är mycket välkommet. Enbart genom tillgängliga utrymmen kan personer med funktionsnedsättning och personer som lider av något rörelsehinder leva på samma grunder som alla andra. Att kunna röra sig fritt i sin egen hemmiljö ska vara en självklarhet, och det bidrar också till känslan av trygghet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-11-08T17:01:53,2022-11-08T17:02:41,Hyväksytty,1.1
2022_119_150,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! ”Ei rauhaa ilman nuoria” — tällä nimellä kulkee juuri julkaistu kokoelma nuorten kirjoituksia. Vammaisaktivisti Ira Kolkkinen käsitteli omassa osiossaan vammaisten ihmisoikeuksia. Lainaan seuraavaksi osaa hänen tekstistään:
”Vammaiset konkreettisesti eristetään yhteiskunnallisesta osallistumisesta esteellisyyden avulla. Esteettömät reitit ovat joko täysin olemattomia, hutiloiden tehtyjä vain pakolliset säädökset täyttääkseen, tai ne on piilotettu taitavasti. Hätiköidyistä esteettömyysratkaisuista esimerkkinä ovat rampit, jotka todellisuudessa ovat Linnanmäen hurjimpiin laitteisiin verrattavissa olevia kuolemanloukkuja, mikäli niistä pitäisi yksin selviytyä. Taustalla lienee ajatus, että vammaisella on aina avustaja mukanaan. Ei ole. Eikä se ole todellista esteettömyyttä, että ratkaisu toimii asteriskimerkin turvin.”
Arvoisa puhemies! Kirjoitus ravistelee niitä vääriä uskomuksia, että meidän esteetön yhteiskuntamme olisi jo hyvällä mallilla. Ei ole. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys tuo mukanaan askeleen oikeaan suuntaan. Se vahvistaa mahdollisuuksia esteettömälle asumiselle, siis jokapäiväiselle elämälle. Jatkossa osakkeenomistaja saisi kustannuksellaan tehdä osakehuoneistonsa ulkopuolellakin muutostöitä, jotka parantavat esteettömyyttä. Ja näitä muutostöitä todella tarvitaan, sillä vain hyvin pieni osa asuinrakennuksista on tehty nykyisten esteettömyysvaatimusten aikana.
Meidän on sisäistettävä ajatus, että esteettömät ratkaisut eivät ole haitaksi, mutta niiden puute on, ja vieläpä hyvin ankaralla tavalla. Nyt ehdotetussa laissa esteettömyyttä parantavien muutostöiden ehdoksi on asetettu, ettei niistä aiheudu haittaa yhtiölle tai muille osakkaille. Arvoisa puhemies, tämä varmasti selkeyttää pelisääntöjä, mutta peilataanpa tätä nykytilaan. Tällä hetkellä esteelliset tilat voivat aiheuttaa haittaa asukkaalle. Uskomatonta mutta totta on, että asukkaalla ei ole oikeutta teettää niihin edes sellaisia muutoksia, jotka eivät olisi muiden asumiselle tai kukkarolle haitaksi. Yhtiö on voinut halutessaan kieltää muutostyön. Mikä logiikka? Tämä on taas yksi osoitus, miten juurtunutta vammaisten syrjintä voi yhteiskunnassamme olla. Sitä ei välttämättä edes tiedosteta, mutta kun tällaisia epäkohtia nostetaan esille, on lainsäätäjän velvollisuus reagoida, ei odotella.
Kolkkinen totesi kirjoituksessaan osuvasti, kuinka vammaisena ihmisenä pukumiesten oivalluksia saa odottaa kaikessa rauhassa. Toivon, että tämän oivalluksen osalta odottelut on nyt odoteltu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-11-08T17:03:32,2022-11-08T17:07:13,Hyväksytty,1.1
2022_119_151,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_152,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämäkin hallituksen esitys on aivan erinomainen. Hienolla tavalla otetaan tässäkin tämä syrjimättömyys ja esteettömyys esille. Minusta siinä olisi yksi, kaksikin seikkaa lisähuomiona, vain täydentää tätä keskustelua.
Hienoa, että osakas voi ottaa tämän asian esille ja myöskin omalla kustannuksellaan tehdä näitä tarvittavia muutostöitä. Itse soisin kyllä, että jos tätä esteettömyyttä kohennetaan missä tahansa asunto-osakeyhtiötalossa, niin lähtökohtana pitäisi olla, että osakeyhtiö vastaisi näistä kuluista. Kannattaa huomioida, että vammaiset ihmiset — mihin tässä edustaja Tynkkynenkin viittasi hyvässä puheenvuorossaan — ovat keskimäärin pienituloisempia ihmisiä kuin normaali väestö, jolloin tässä voisi asunto-osakeyhtiö kokonaisuudessaan mieluiten kantaa sen vastuun, ja on ikään kuin hätävara sitten, että omalla kustannuksella tehtäisiin.
Tässäkin palaisin siihen edelliseen aiheeseen, kun puhuttiin näistä junalipuista ja siinä olevassa syrjimättömyydestä, että tämä esteettömyysongelma ei koske pelkästään vammaisia ihmisiä. Ikääntymisen myötä myöskin meidän toimintakykymme heikkenee ihan aidolla tavalla, ja muun muassa kynnykset ja jopa hissittömyys monissa taloissa ovat erityisesti iäkkäille ihmisille suuri ongelma. Siinä suhteessa soisi myöskin, että tässä tunnistetaan — ja tunnistetaankin sama, ei tässä nyt ole estettä siinä, että tämä samalla palvelee myöskin ikäihmisiä, joille ehkä liikkuminen tulee hankalammaksi ikääntymisen myötä, jolloin he saisivat kohennettua sitä esteettömyyttä tältä osin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T17:07:13,2022-11-08T17:09:00,Hyväksytty,1.1
2022_119_153,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_154,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Haluaisin konkretisoida meille kaikille vielä tätä nykyisin vallitsevaa tilannetta seuraavalla tavalla. Jos tämä asia ei ikään kuin ole lämmittänyt ihmistä tarpeeksi vielä tästä vammais- ja erityisnäkökulmasta, niin jokainen voi pohtia omalle kohdalleen — myöskin vammattomat ihmiset — sitä tilannetta, että meillä on todellakin tällainen lainsäädäntö, että jos nyt millä tahansa syyllä olisi vaikka auto-onnettomuus tai mikä tahansa ja vammaudut, ja sinulla on omistusasunto jossain kerrostalossa ja siellä ei ole hissiä, siellä ei ole mitään erilaisia ratkaisuja, mitä tarvittaisiin, että pääset omalle asunnolle, niin yhtäkkiä oletkin siinä tilanteessa, että voi olla, että omistat asunnon, mutta et pysty käyttämään sitä. Olisit valmis tekemään muutostöitä, mutta taloyhtiö kieltää niiden tekemisen, ja yhtäkkiä ikään kuin menetätkin mahdollisuuden asua siinä rakkaassa talossa, missä olet pitkään asunut. Eli tämä ei koske pelkästään ihmisiä, ketkä tällä hetkellä ovat vammaisia — tai kuten tässä edustaja Kiljunen hyvin totesi, myöskin ikäihmisiä — vaan tulevaisuudessa meitä kaikkia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-11-08T17:09:00,2022-11-08T17:10:23,Hyväksytty,1.1
2022_119_155,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_156,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos edustajille rakentavista puheenvuoroista ja tästä kannatuksesta, minkä tämä esitys on saanut.
Tässähän huomattavasti parannetaan nyt vammaisten ja myös muitten tarpeita itse tuoda esille, että minulla on nyt tarve saada muutosta tähän meidän taloyhtiöömme ja olen valmis sen itse kustantamaan. Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen, ja niin kuin muun muassa edustaja Tynkkynen nosti esille, tilanne on tällä hetkellä sellainen, että se ei ole Suomen kaltaiselle oikeusvaltiolle kunniaksi, kun tiedetään, että meille jokaiselle suomalaiselle on tärkeää pystyä liikkumaan meidän oman kotimme ulkopuolella ja liikkumaan arkielämässä sillä tavalla, että arkielämä sujuu, ja tämä oikeus kuuluu kaikille.
Tässä edustaja Kiljunen nosti esille myös sen, että tämä olisi ollut hyvä tehdä siinä muodossa, että taloyhtiö vastaisi näistä kustannuksista. Sille on olemassa kyllä myös perustelut, miksi tätä ei ole niin tehty. Me lähdemme siitä — ylipäänsä asunto-osakeyhtiölaki lähtee siitä — että asunto-osakeyhtiön asukkaitten pitää pystyä ennakoimaan, minkälaisia asumiskustannuksia jokapäiväisestä asumisesta tulee. On myös vanhempia ihmisiä, jotka asuvat asunto-osakeyhtiöissä, ja kun tässä puhuttiin siitä, että meillä on myös vähävaraisia vanhuksia, niin on, mutta hekin asuvat näissä taloyhtiöissä, ja myös heille saattaisi olla kohtuutonta, jos olisi toinen henkilö, joka tarvitsee näitä esteettömyystoimenpiteitä. Sen takia tätä asiaa on mietitty ja punnittu, ja ratkaisu on se, että näitä muutostöitä voi tehdä mutta ne saa tehdä sitten omalla kustannuksella. Sen on katsottu olevan myös sen asunto-osakeyhtiön kannalta ja myös kaikkien asukkaitten kannalta se paras ratkaisu kuitenkin tähän. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+10.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-08T17:10:25,2022-11-08T17:12:39,Hyväksytty,1.1
2022_119_157,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_158,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy katsoa, että on oikeat paperit ja oikea hallituksen esitys. — Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla pannaan täytäntöön hallitusohjelman tavoitteita toteuttavat muutokset yrityksen saneerausta koskevaan lainsäädäntöön. Tämä esitys on jatkoa viime kevään esitykselle, jolla pantiin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät muutokset yrityksen saneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön. Nyt annetussa esityksessä on vielä erikseen arvioitu, miten yrityksen saneerausta koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin parantaa kansallisista lähtökohdista ja suomalaisten yritysten tarpeisiin. Tavoitteena on erityisesti edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn.
Esityksessä ehdotetaan, että saneerausmenettelyä sujuvoitettaisiin ja yksinkertaistettaisiin menettelyyn liittyviä vaiheita karsimalla ja keventämällä. Velallisen taloudellista tilaa koskevaa perusselvitystä ei enää laadittaisi yhtä laajana, yksityiskohtaisena ja aikaa vievänä asiakirjana kuin tähän saakka, vaan sen esitys- ja toimittamistapaa tiivistettäisiin ja tehostettaisiin. Saneerausmenettelyn edetessä tehtävien tuomioistuimen välipäätösten määrää karsittaisiin, ja tuomioistuimen ja selvittäjän välistä tehtävänjakoa tarkistettaisiin. Tämä suoraviivaistaisi menettelyä ja vähentäisi tuomioistuimen työvaiheita.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+11.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-08T17:13:06,2022-11-08T17:14:58,Hyväksytty,1.1
2022_119_159,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_160,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Herra puhemies! Esittelen hallintovaliokunnan mietinnön. Esityksessä muutetaan ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan toimeentuloa koskeva vaatimus oleskeluluvan saamiseksi. Samalla muutetaan lapsen alaikäisyyden määrittämistä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa koskevaa säännöstä. Esityksen tavoitteeksi kerrotaan suojelua saavien alaikäisten perustuslaissa ja kansainvälisessä sopimuksessa taatun perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen edistäminen. Tavallisesti oleskeluluvan myöntäminen edellyttää, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu. Tämä on koskenut pääsääntöisesti myös alaikäisiä perheenkokoajia. Toisaalta siitä on voitu kuitenkin poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii. Nyt lakia muutetaan siis tältä osin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimeentulovaatimus ei ole merkittävässä laajuudessa ollut suojelua saavien huoltajille tehtyjen kielteisten päätösten peruste, koska siitä on poikettu lapsen edun vuoksi laajasti. Valiokunta pitää kannatettavana, että lainsäädäntö saatetaan vastaamaan vakiintunutta ratkaisu- ja oikeuskäytäntöä. Valiokunnan mukaan toimeentuloedellytyksen poistaminen edistää suojelua saavien henkilöiden perhe-elämän suojaa ja lapsen etua. Samalla valiokunta korostaa, että muut laissa säädetyt oleskeluluvan edellytykset, esimerkiksi yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai kansanterveyden vaarantamiseen liittyvät seikat, tulee aina selvittää huolellisesti. Samoin valiokunta pitää välttämättömänä, että oleskelulupa voidaan jatkossakin jättää myöntämättä, jos tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua.
Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että toimeentuloedellytyksen poistaminen voi lisätä Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana ja alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Valiokunnan saaman arvion mukaan, mikäli hakemusmäärissä ei tapahdu merkittävää muutosta, toimeentuloedellytyksen poistamisen seurauksena myönteisten päätösten voidaan arvioida nousevan korkeintaan noin kymmenellä päätöksellä vuosittain. Muutoksen vaikutuksiin kuitenkin liittyy sellaisia epävarmuustekijöitä, kuten edellä mainittu mahdollinen alaikäisten hyväksikäyttö maahantulon välineenä, että valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia seurataan tarkoin.
Arvoisa puhemies! Lapsen perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa edellytys lapsen alaikäisyydestä on jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuhetken sijaan. Muutoksen taustalla on Euroopan unionin tuomioistuimen antama ratkaisu, joka koskee perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalaa ja tilanteita, joissa lapsi on hakijana. Ehdotettu muutos koskee kaikkia tilanteita, joissa lapsi on osapuolena perhesidehakemusprosessissa. Valiokunta pitää muutosta yhdenvertaisuuden näkökulmasta perusteltuna.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotuksena eduskunta hyväksyy lakiehdotuksen muutettuna yhdellä asiaa selventävällä tarkennuksella. Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, yksi hylkäämisestä, toinen pykälämuutoksesta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-08T17:18:52,2022-11-08T17:22:15,Hyväksytty,1.1
2022_119_161,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_162,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tapauksia, joissa esimerkiksi Afganistanista on tullut alaikäinen lapsi ja hänen hakemustaan on ratkaistu niin kauan, että hän on ehtinyt täyttää vuosia, ja näin ollen perheen yhdistäminen on ollut mahdotonta, koska siihen on vaadittu tiettyjä tuloja, mitä tällä ihmisellä — ensin lapsella, myöhemmin aikuiseksi tulleella — ei ollut. Tässä laissa tarkennetaan tätä mahdollisuutta siitä näkökulmasta, että jos alaikäisenä on tullut Suomeen ja asia on pantu vireille perheen yhdistämisestä ennen kuin on täyttänyt 18, niin silloin mahdollistetaan vanhempien maahantulo.
Erityisesti Afganistanin tilanne on edelleen erittäin huolestuttava, ja Talebanin nousu ja vallankäyttö maassa on johtanut erityisesti naisten aseman huononemiseen mutta myöskin esimerkiksi vähemmistöjen, kuten hazaroiden, joukkotappamisiin — puhutaan tämmöisestä kuin ”hazara genocide”. Onkin hyvä, että me Suomessa pyrimme näitä nuoria auttamaan siinä, että heidän vanhempansa — niin hazaroiden kuin muiden — pystytään pelastamaan tänne Suomeen.
Tässä on myöskin ulottuvuus, joka liittyy yleisesti kotoutumiseen. Ihminen, jolla on perhettä ympärillä, on tutkimusten mukaan sellainen ihminen, joka pystyy kotoutumaan asuinmaahansa paremmin. Tällä lainsäädännön muutoksella on todella hyvät perustelut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-08T17:22:15,2022-11-08T17:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_119_163,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, poissa. — Nyt edustaja Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_164,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä syksyn mittaan ihmetellyt näitä lukemattomia lakialoitteita, joilla edistetään ja helpotetaan humanitääristä maahanmuuttoa. Ihmettelen sitä siksi, että näitä lakialoitteita tulee jatkuvalla syötöllä juuri nyt, kun Suomi kärsii ylivelkaantumisesta eivätkä verotulot riitä enää alkuunkaan julkisen sektorin menoihin. Nyt tässä taas esitetään, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen tai muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Ehkä minä jollain tavalla ymmärrän, että kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ja suomalaiset ovat avuliaita, mutta tämä maahanmuuton jatkuva edistäminen on mennyt kansanomaisesti ilmaistuna aivan överiksi.
Minusta myös tuntuu, että humanitääristä maahanmuuttoa yritetään kutsua virheellisesti työperäiseksi maahanmuutoksi. Moni on myös huomannut, että suomalaisten hätään ja auttamiseen ei enää keskitytä täysipainoisesti. Tästä olen itsekin huolissani. Onko meillä oikeasti enää varaa ottaa sadoittain lisää väkeä kolmansista maista, varsinkin kun Ruotsissa on tutkittu, että vain kolme sadasta maahanmuuttajasta on oikeita turvapaikanhakijoita, ja maailmalla tiedetään varsin tarkkaan, että Pohjoismaissa saa parhaimmat tuet ja siten elämisen mahdollisuuden edes tekemättä itse mitään sen eteen? Juuri tällainen hölmöläisten toiminta altistaa väärinkäytöksille ja luo vetovoimatekijän, koska me annamme siihen mahdollisuuden. Ruotsi on meille jälleen varoittavana esimerkkinä. Kuten perussuomalaisten vastalauseessa todetaan: toteutuessaan hallituksen esitys tulee luomaan jälleen yhden vetovoimatekijän humanitääriselle maahanmuutolle, ja se tulee näkymään niin sanotusti ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä.
Arvoisa puhemies! Olemmeko me suomalaiset liian sinisilmäisiä, ettemme näe sitä, että meitä saatetaan käyttää hyväksi? Voin vastata, että me perussuomalaiset emme ole. Muistakaa, että jos otamme tänne jatkuvasti lisää väkeä humanitäärisistä syistä, tämä kaikki myös maksaa. Mistä ihmeestä meidän rahamme riittävät tähän, kun ne rahat eivät riitä edes suomalaisten avuntarvitsijoiden auttamiseen? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T17:24:04,2022-11-08T17:27:13,Hyväksytty,1.1
2022_119_165,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_166,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ulkomaalaislakia halutaan tällä kertaa muuttaa siis niin, että suojelua saavien alaikäisten perheenjäsenten tai muiden omaisten osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva vaatimus näiden oleskeluluvilta. Mietin, aivan kuten edellinenkin puhuja, kuinkakohan mones vastaava esitys tämä on. Yksitellen jokainen viime kauden pieni kiristys maahanmuuttopolitiikkaan on tällä hallituskaudella kumottu ja menty voimalla ohi. Hallitus haluaa näillä esityksillä lisätä maahanmuuttoa maista, joista saapuvien tulijoiden kotoutumisennuste on käytettävissä olevan tiedon varassa heikko tai jopa olematon. Tällä nimenomaisella esityksellä hallitus vieläpä haluaa rohkaista vanhempiaan lähettämään alaikäisiä tai alaikäisinä esiintyviä lapsiaan vaarallisille matkoille saadakseen itse oleskeluluvan. Perussuomalaiset esittääkin tämän koko esityksen hylkäämistä. Ankkurilapsi-ilmiö on todellinen, eikä sitä tule missään tapauksessa edistää, ja tämän myös hallintovaliokunta toteaa yksimielisesti.
Lakimuutos lisää humanitääristä maahanmuuttoa Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai vaikkapa rikollisuutta. Kotoutumisen epäonnistumisen osoitus on myös se, että rahoja — velkarahoja — kotoutumiseen on kuitenkin viskelty menemään enemmän kuin monessa muussa maassa. Samaan aikaan me autamme, kuten kuuluu, ukrainalaisia Ukrainan lähialueilla, Suomessa. Suojaa tarvitsevia on saapunut maahan pitkälti yli 40 000.
Arvoisa puhemies! Esityksessä väitetään, että perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Tästä ei ole kuitenkaan minkäänlaista luotettavaa tutkimusta tai dataa. Vaikuttavuusarviot ovat jälleen kerran tässäkin hallituksen esityksessä puutteellisia. Jokaisen esityksen kohdalla meille sanotaan, että tämä ei ole iso juttu, tämä on aika pieni, ei merkitystä, ei kustannuksia. Kuitenkin kun katsomme maahanmuuttopolitiikan kokonaisuuttamme, olemme jo merkittävästi erkaantuneet muista Pohjoismaistakin. Nyt, kun Ruotsi vielä rajoittaa maahanmuuttoa selvästi, olemme Pohjolassa kummajainen. Se tarkoittaa sitä, että keräämme houkutustekijöillämme Suomeen kaikki ne, jotka Pohjois-Eurooppaan päättävät tulla. Oleskeluluvan saamisen helppous, antelias sosiaaliturva ja palvelut takaavat sen.
Arvoisa puhemies! Se, että ankkurilapsi tai alaikäinen saa tuoda maahan serkkunsa ilman esteitä tai toimeentulovaatimuksia, on erittäin huono muutos. Jokainen asioita realistisesti katsova ymmärtää, että tällä on merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia maahanmuuttopolitiikkaan, julkistalouteen ja yhteiskuntaan. Siksi perussuomalaiset esitti valiokunnassa esityksen hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-08T17:27:22,2022-11-08T17:30:48,Hyväksytty,1.1
2022_119_167,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_168,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jollain tavalla oli hieno päivä kuunnella näitä puheenvuoroja tähän asti, mutta nyt kun tuli kysymys tästä... — Anteeksi, se on nyt piilossa tuolla, mutta onko se auki? Mikrofoni on auki. Joo, se ei näkynyt.
Arvoisa puhemies! Tähän saakka on ollut hienoa kuunnella näitä puheenvuoroja, mutta nyt me tulimme vähän erikoiseen kulmaan kuunneltuani edustaja Mäkysen ja Purran puheenvuorot. Tässä käytettiin tällaisia sanoja, että tällä hallituksen esityksellä, joka nyt tässä ollaan sitten jossain kohdassa hyväksymässä, luodaan uusi ”vetovoimatekijä humanitaariselle maahanmuutolle”. En oikeastaan ymmärrä, mistä tässä on kysymys, koska humanitaarisessa maahanmuutossa eivät olennaisia ole vetovoimatekijät vaan työntötekijät, ne tekijät, jotka aiheuttavat humanitaarista pakolaisuutta, humanitaarisia syitä siihen, että joudutaan etsimään suojaa, elinolosuhteita muissa yhteiskunnissa kuin omassa maassa. [Jukka Mäkysen välihuuto]
Kansainvälinen yhteisvastuu ja ihmisoikeuspolitiikka lähtevät liikkeelle siitä, että kaikissa olosuhteissa sivistysvaltio — siis korostan: sivistysvaltio — antaa suojaa sellaiselle ihmiselle, joka joutuu vainotuksi tai joutuu mahdollisesti jopa väkivallan kohteeksi, jos oma maa ei kykene antamaan aidosti sitä suojaa. Ja tässä suhteessa meidän täytyy tehdä voitavamme, se, että nämä työntötekijät poistuvat tästä maailmasta. Silloin ei kannata viitata siihen, että joistakin osoitteista tulevat ihmiset ovat tässä suhteessa parempia — täällä viitattiin ukrainalaisiin — kuin jostakin toisesta osoitteesta tulevat ihmiset, jotka yhtä lailla lähtevät joko sodan oloista pois tai ennen kaikkea vainotoimien alta pois.
Eli nämä työntötekijät ovat se iso asia, johon meidän pitäisi puuttua, ja toivoisin, että edustajat Mäkynen ja Purra kiinnittäisivät tähän seikkaan huomiota. Te olette kuitenkin vastustamassa myöskin kehitysyhteistyötä, kehitysapua, jolla pyrittäisiin kohentamaan elinolosuhteita näissä yhteiskunnissa, joissa on näitä työntötekijöitä poispäin, jotka ovat kriisiherkkiä yhteiskuntia.
Tässä suhteessa Suomi osoittaa — ja tälläkin aloitteella osoittaa — sitä sivistysvaltioisuutta ja sisäistä humanismia päätöksenteossa, mitä me tässä haluamme. Me haluamme tukea niitä ihmisiä, jotka ovat haavoittuvimpia. Maailmallinen yhteisvastuu ei tässä suhteessa tunne rajoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T17:30:50,2022-11-08T17:33:27,Hyväksytty,1.1
2022_119_169,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_170,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä ollaan nyt käsittelemässä ulkomaalaislakia, ja keskustelun kuluessa olen ihan mielenkiintoisia havaintoja tehnyt. Tässä valiokunnan puheenjohtaja Purra käytti ihan hyvän puheenvuoron, ja jäin miettimään, kun hän nosti esille, että helpotetaan tätä maahanmuuttoa sillä tavalla — siinä sanottiin jotenkin tällä tavalla — että myös ”muiden omaisten osalta”. Jäin miettimään, mitä tämä tarkoittaa. Miten se ”muut omaiset” määritellään? Ovatko he kenties serkkuja, vai voivatko he olla ihan serkun serkkuja? Hyvähän se olisi vähän tietää, miten tämä määrittely menee. Ainakin itseäni jäi nyt kovasti vaivaamaan, että on hyvä tietää, mitä on se ”muiden omaisten osalta”, miten se määritellään, koska sen ei välttämättä tarvitse hirveän lähiomainen sitten olla. Sehän voi olla serkku tai serkun serkku tai mitenkä tämä menee, mutta ihmeellinen juttu, että näin anteliaasti tätä nyt helpotetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T17:33:27,2022-11-08T17:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_119_171,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_172,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minä kysyn edustaja Kiljuselta yksinkertaisen kysymyksen: kun tänne päässyt henkilö on saanut turvapaikan täältä Suomesta, niin mitenkä se perheenyhdistäminen liittyy sen henkilön turvapaikan saamiseen? Kertokaa se nyt meille muille edustajille, jotka ovat täällä salissa, niin mekin tullaan pikkasen viisaammiksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T17:34:30,2022-11-08T17:35:05,Hyväksytty,1.1
2022_119_173,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_174,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eli hallituksen esitys eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamiseksi. Tämähän on osittain aika haasteellinen, ja perussuomalaiset ovat jättäneet tästä vastalauseen. Perusteluissa on kerrottu, että esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistettaisiin. Näin ollen turvapaikan saaneen, toissijaista suojelua saaneen, kiintiöpakolaisen sekä tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Muutos koskisi myös alaikäisen perheenkokoajan muulle omaiselle myönnettävää oleskelulupaa. Ulkomaalaislain mukaan alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsen on hänen huoltajansa. Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty muun omaisen käsitettä. Alaikäisen perheenkokoajan muita omaisia ovat tyypillisesti hänen sisaruksensa ja isovanhempansa.
Ei tällaista lakiesitystä voi hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T17:35:07,2022-11-08T17:36:36,Hyväksytty,1.1
2022_119_175,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_176,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Mäkynen esitti minulle suoran kysymyksen, ja yritän vastata suoraan kysymykseen suoraan.
Te kysyitte sitä, miten avittaa ihmisen kotoutumista, turvapaikansaantiprosessia se, että puhumme perheenjäsenistä tai perheestä. Te olette perheellinen mies. Jos ette ole perheellinen siinä mielessä, että teillä olisi vaimo ja lapset, niin teillä on ainakin isä ja äiti. Ja teillä on varmasti käsitys, niin kuin minullakin, mikä on perheen kokonaisuus, mikä on ydinperheen kokonaisuus, ja mitä se tarkoittaa yksilön oman selviytymisen kannalta pitkässä juoksussa, että hänellä on läheisimmät ihmiset läsnä. Se on tässä se asian ydin.
Edustaja Purra tässä totesi aikaisemmin, että pitäisi katsoa nyt Lähi-idästä, Afrikasta ja Keski-Aasiasta tulleita ja nähdä, kuinka meillä kotoutuminen on epäonnistunut. Arvoisa puhemies, voin vakuuttaa, että kotoutuminen epäonnistuu lähestulkoon varmasti, jos ihminen on yksin. Kotoutuksen onnistumista avittaa suuressa määrin, että meillä on perhekokonaisuuksia. Siinä on myöskin jopa niin, mihin usein on viitattu, että ulkomaalaistaustaiset ihmiset ovat syyllistyneet epäsosiaaliseen käyttäytymiseen, huonoon käyttäytymiseen, rikolliseen käyttäytymiseen, ja senkin me tiedämme jo suoraan, että keskeisin kontrollitekijä, jolla me avitamme sitä, että ihmiset eivät joudu niin sanotusti huonoille teille, on sosiaalinen kontrolli. Sosiaalinen kontrolli muodostuu kaikkein tehokkaimmin ja parhaiten niin, että on perhekokonaisuudet, eikä niin, että ihmiset ovat täysin irrallaan.
Jos teillä oli tästä epäselvyyttä, niin yritin avittaa teitä tässä ymmärryksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-08T17:36:36,2022-11-08T17:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_119_177,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_178,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen, että edustaja Kiljunen kertoi meille kaikille täällä salissa oleville sen totuuden, että nyt tämä niin sanottu ankkurilapsiteoria toimii käytännössä todella hyvin: tänne vaan ankkurilapsi, ja sen jälkeen yhdistetään perhe. Kiitos, edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T17:38:23,2022-11-08T17:38:47,Hyväksytty,1.1
2022_119_179,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_180,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huomaan, että edustaja Kiljunen ei ainakaan hallintovaliokunnan lausuntoihin tai mietintöihin näissä asioissa ole perehtynyt, sillä valiokunta on useaan kertaan tämän ankkurilapsi-ilmiön ja sen täysin todellisen luonteen nostanut esille. Se ei ole maahanmuuttovastaista propagandaa vaan valitettavasti täyttä totta.
Vaikka me kaikki allekirjoitamme sen, että pakolaisuutta ja siirtolaisuutta ajavat työntötekijät, niin mikäli me emme ymmärrä, mitä eroa siinä on, että Ukrainasta tulee Suomeen sotaa pakenevia ihmisiä — Ukraina kun on tuossa melko lähellä meitä — verrattuna siihen, että heitä tulee toiselta puolelta maapalloa kymmenien turvallisten maiden kautta jättämään turvapaikkahakemuksensa juuri tiettyyn maahan, niin suosittelen, että hieman vielä opiskellaan maahanmuuttolainsäädäntöä ja maahanmuuttopolitiikan todellisuutta.
Se, mikäli Suomi eroaa näissä maahanmuuttolinjauksissaan ja regulaatioissaan merkittävästi muista maista, juuri lisää sitä, että meidän houkutustekijämme kasvavat. Kuten puheenvuorossani kuvasin, tällä hetkellä juuri näin on voimakkaasti käymässä. Norja ja Tanska ovat rajoittaneet maahanmuuttoa jo kauan aikaa sitten, ja Ruotsikin on sitä tehnyt viime vuosina, itse asiassa sosiaalidemokraattisen hallituksen toimesta ja nyt sitten tästä syksystä alkaen oikeistohallituksen toimesta. Sen sijaan Suomessa lainsäädäntö menee edelleen täysin eri suuntaan.
No, sitten vielä haluan vastata edustaja Reijosen esiin nostamaan kysymykseen: Hän oli aivan oikeassa siinä, että tosiaankaan tässä esityksessä ei puhuta pelkästään perheenjäsenistä vaan myös muista omaisista, ja me tiedämme, että silloin kun me puhumme tietyistä kulttuureista, joissa perhekäsityskin voi olla huomattavan erilainen verrattuna siihen, mitä se on esimerkiksi Suomessa, pelkästään jo se ”muun omaisen” käsite saattaa tarkoittaa oikeastaan mitä tahansa.
Summa summarum, kehotan edustaja Kiljusta lukemaan tämän valiokunnan mietinnön tästä asiasta. Siellä teidän moneen huoleenne ja kysymykseenne vastataan. [Kimmo Kiljunen: Kiitokset tästä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-08T17:38:47,2022-11-08T17:41:08,Hyväksytty,1.1
2022_119_181,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_182,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kävin tänä aamuna tuolla Hanasaaressa, siellä oli semmoinen valiokuntien tapaaminen. Siinä keskustelin jonkun Ruotsista olevan henkilön kanssa, ja hän toi keskustelussamme esille sen, miten huono tilanne Ruotsissa on. Hän sanoi, että ehkä Suomi olisi vielä pelastettavissa.
Eli kyllä tällaiset ankkurilapsihommat pitää vain nyt unohtaa ja käyttää järkeä, eikä esittää mitään hyväntekijää tämän asian tiimoilta, niin kuin edustaja Kiljunen nyt mielestäni tekee.
Hän kertoi, että Ruotsissa on tehty tänä vuonna 57 surmaa tai murhaa näissä maahanmuuttajajengien tai maahanmuuttajien ryhmien välisissä yhteenotoissa, ja ei tällaista voi sallia. Jos ankkurilapsien kautta lähdetään tuomaan tänne lisää väkeä, niin tämä pitää mielestäni lopettaa välittömästi, ja tämän tilanteen ei saa antaa pahentua enää yhtään. Että sillä tavalla olen kiitollinen siitä, että perussuomalaiset on jättänyt tästä tämmöisen oman näkemyksensä, ja siinä todetaan myöskin, että tämä vaikutusarviointi on ollut puutteellinen. Esityksessä tyydytään toteamaan, että ”on mahdollista, että toimeentuloedellytysten poistaminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenjäseniltä tai muilta omaisilta saattaisi hieman nostaa perhesiteen perusteella tehtyjen hakemusten määriä”. Todennäköisesti nämä lähtevät nousemaan vaan, jos te teette tämmöisen lain, ja minun mielestäni tätä ei saa hyväksyä millään tavalla.
Edustaja Kiljunen, kun te nyt kehuitte niitä perheitä, että ne kotoutuvat täällä hyvin, niin oletteko tietoinen, että Suomessa on myös perheitä, joissa nämä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden lapset on uhattu omien sisarusten tai isien puolesta jopa tappaa sen takia, että he ovat olleet liikaa tekemisissä jonkun meidän kulttuurin edustajan kanssa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T17:41:10,2022-11-08T17:44:03,Hyväksytty,1.1
2022_119_183,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Lindén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_119_184,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! En suorita tämän mietinnön esittelyä, koska en ole ollut sinä aikana sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, kun tätä mietintöä on käsitelty, mutta minulla oli mahdollisuus 12.5. esittelevänä ministerinä esitellä tämä lakiesitys. Nyt meillä on mietintö sitten valmistunut, ja olen erittäin tyytyväinen siihen mietintöön. Käytän puheenvuoron tästä itse asiasta: 
Meillä kaikilla tietysti täällä eduskunnassa on omia tärkeitä painopisteitä, jopa sellaisia, jotka ovat pitkälti motivoineet tänne pyrkimistämme. Minulle hoitotakuun tiukentaminen perusterveydenhuollossa on eittämättä ollut yksi sellainen, ja pidän tätä nyt tehtyä mietintöä ja siihen liittyvää lain hyväksymisen esittämistä ehdottomasti eräällä tavalla yhtenä kohokohdista tämän eduskuntakauden aikana.
Meillähän on ollut hoitotakuu säädettynä siellä vuodesta 2004 alkaen. Silloin oli pääministeri Matti Vanhasen ensimmäinen hallitus, ja oli erinomaista, että silloin säädettiin hoitotakuusta. Se keskittyi kuitenkin hyvin paljolti erikoissairaanhoitoon ja siellä vieläpä niin sanottuun somaattiseen eli ruumiilliseen erikoissairaanhoitoon ja toimenpidevaltaisiin asioihin. Niinpä lonkkaleikkausjonot, kaihileikkausjonot ja monet muut silloin hyvinkin pitkät jonot lyhenivät merkittävästi vuosien aikana. Nyt ne tietysti koronan aikana ovat jälleen pidentyneet, ja olipa voimassa valmiuslain pykäliä, jotka eivät pitäneetkään voimassa näiltä osin hoitotakuusäännöksiä.
Tässä on käynyt Suomen terveydenhuollossa viimeisen kymmenen vuoden aikana sillä tavalla, että kun meillä oikeasti on Suomessa neljä terveydenhuoltojärjestelmää — kuntien vastuulla oleva perusterveydenhuolto, sairaanhoitopiirien vastuulla oleva erikoissairaanhoito, työterveyshuolto ja verraten laaja yksityinen terveydenhuolto, joka osin toimii toki alihankkijana sitten julkisellekin terveydenhuollolle — niin näistä neljästä kolme on volyymiltaan kasvanut ja laajentunut erittäin merkittävästi 2000-luvulla, ja voidaan esittää jopa prosenttilukuja aivan tarkasti, mutta se ei ole nyt tässä olennaista. Yksi näistä kolmesta, perusterveydenhuolto, on polkenut paikallaan — se, joka on ollut yksittäisten kuntien vastuulla — ja siellä erityisesti hammashuollon ja lääkärin vastaanoton sairaanhoidollinen toiminta on lähtenyt jopa rapautumaan ja heikentymään. Tietysti usein selitetään syyksi se, että on ollut vaikea saada lääkäreitä tai hammaslääkäreitä terveyskeskuksiin. Niin ei ole ollut aina. Olen itse ollut Turun kaupungin kunnallispolitiikassa aikoinaan mukana, kun yhtä terveyskeskushammaslääkärin virkaa haki 64 hammaslääkäriä ja lääkärin virkoihin oli kymmeniä hakijoita. Mutta siinä vaiheessa, kun toiminta alkaa huonontua, paine vastaanotolla kasvaa, työ tulee yhä raskaammaksi ja samaan aikaan sitten muualla terveydenhuollossa tapahtuu laajenemista, olosuhteiden parantumista ja rahoituksen lisääntymistä, niin ihmiset alkavat käytännössä äänestää jaloillaan.
No, meillä on tietysti monta mahdollisuutta puuttua tähän. Eduskunnan käytössä oleva kova keino on tietysti lainsäädäntö ja toinen on tietenkin rahoitus, ja molempia tässä itse asiassa nyt käytetään, koska teemme lain, joka velvoittaa nyt hyvinvointialueet — eivät jatkossa siis kunnat vaan hyvinvointialueet — huolehtimaan siitä, että terveyskeskusten avosairaanhoitoon hoitajan, lääkärin ja muiden ammattilaisten vastaanotolle pääsee merkittävästi nopeammin kuin mikä tällä hetkellä on se käytännön tilanne, ja tässä on merkittävä rahoitus, millä se voidaan käytännössä toteuttaa.
Kun usein on sanottu, että ei sekään riitä, että on laki ja sitten on budjettirahoitusta, niin muistuttaisin tässä, että meillä on mahdollisuus, ja itse kannatan sitä, että me käytämme tässä myös alihankintaa yksityiseltä sektorilta. En nyt esitä mitään prosenttilukuja, kuinka suuri voi olla se yksityiseltä puolelta suoritetun alihankinnan osuus, mutta se voi olla merkittävästi suurempi kuin se tällä hetkellä on. Väitänkin, että Suomessahan jokainen pääsee tällä hetkellä lääkärille viikossa, mutta käytännössä maksaa silloin itse sen hoidon. Eli kysymys on pitkälti tästä rahoituksellisesta ratkaisusta.
Englannin kielessä perusterveydenhuolto on primary health care ja ruotsiksi primärhälsovård, ja oikeasti ne pitäisi kääntääkin niin, että ei käytetä sanaa ”perus” vaan ensisijainen terveydenhuolto. Tämä olisi koko sen idea tässä terveydenhuoltojärjestelmässä.
Meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnalla oli ennen koronan alkua mahdollisuus tehdä lyhyt vierailu Kööpenhaminaan. Tutustuimme Tanskan parlamenttiin, ja sitten myös tapasimme siellä tietysti oman alamme kansanedustajia. Siinä yhteydessä mieleeni jäi se, että tanskalainen omalääkärimalli toimii niin, että lailla on säädetty, että 1 500 asukasta on se maksimimäärä asukkaita — siis ei potilaita, sillä kaikkihan eivät ole yhden vuoden aikana edes potilaita jostakin tietystä asukasmäärästä. Eli 1 500 on se enimmäismäärä, ja lääkärit käytännössä tyytyvät 1 300:aan vaikka se jonkun verran alentaa heidän ansioitaan, koska se on se asukasmäärä, jonka he pystyvät omasta mielestään hyvin hoitamaan niin, että asukkaat pääsevät aina uudelleen ja uudelleen samalle lääkärille.
Tästä hoidon jatkuvuudesta on erinomaista näyttöä. Koko Norjan väestöä koskien on tehty seurantatutkimus, joka julkaistiin englantilaisessa yleislääkärilehdessä, ja se osoitti, että silloin kun hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa toteutuu hyvin, silloin vähenevät päivystyskäynnit, silloin vähenevät sairaalahoitojaksot ja itse asiassa silloin paranee myös ikävakioitu kuolleisuus. Eli tämä on niinkin kova lääke, jos vertauskuvallisesti sanotaan, että jos meillä olisi tällainen lääke käytössä, niin me varmasti määräisimme sen pakolliseksi meidän väestölle. Mutta meillä itse asiassa on se lääke, se vain ei ole mikään pilleri, vaan se on järjestelmälääke. Eli nyt täytyy tietenkin jatkokehittämisessä yhdistää tämä hoidon jatkuvuus, omalääkäri- ja omahoitajamalli, tähän nopeampaan hoitoonpääsyyn perusterveydenhuollossa ja ajaa lain voimalla ja budjettirahoituksella läpi perusterveydenhuollon vahvistaminen. Se on koko tämän lain tarkoitus.
Olen erittäin tyytyväinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön ja myös siihen sisältyviin kahteen lausumaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T17:44:29,2022-11-08T17:51:28,Hyväksytty,1.1
2022_119_185,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_186,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai ennen istuntotaukoa valmiiksi mietinnön hoitotakuun tiukentamisesta. Hoitotakuun tiukentaminen tarkoittaa, että kahden vuoden kuluttua perusterveydenhuollon kiireettömiä palveluita olisi saatava nykyisen kolmen kuukauden sijaan seitsemässä päivässä. Potilaan olisi saatava myös yksilöllinen arvio hoidon tarpeestaan pääsääntöisesti saman päivän aikana. Myös suun terveydenhuollossa hoitoa saisi aiempaa nopeammin, kun sen olisi tapahduttava kolmen kuukauden sisällä aiemman kuuden kuukauden sijaan. Nämä muutokset ovat tarpeellisia ja odotettuja.
Arvoisa puhemies! Hoitotakuu koskisi kaikkien sairauksien hoitoa, joten myös mielenterveyden ongelmien kohdalla ensimmäisen hoitotapahtuman olisi jatkossa tapahduttava seitsemän vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Ensikontaktin nopeutuminen näissä tilanteissa on erityisen tärkeää, jotta ongelmien syveneminen entisestään pystytään ehkäisemään.
Terapiatakuun osalta on todettava, että Suomessa on tällä hetkellä käynnissä monia selvityksiä ja ohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa erilaisten psykososiaalisten hoitomuotojen saatavuutta. Vaikka tarvittavan hoidon saaminen mielenterveyden ongelmiin on ensiarvoista, ei sen aina tarvitse olla psykoterapiaa, vaan joskus myös muu psykososiaalinen hoito tai interventio voi riittää ja tasapainottaa tilannetta. Osaavan hoitohenkilökunnan puute on kuitenkin todellinen epäkohta myös psykososiaalisten hoitomuotojen kohdalla. Henkilöstön riittävyyden ja jaksamisen varmistamiseksi tarvitaankin määrätietoisia toimia.
Arvoisa puhemies! Hoitotakuun tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja parantaa palveluiden saatavuutta. Tällä hetkellä perusterveydenhuolto on päässyt rapautumaan ja ihmisten pääsyssä hoidon piiriin on selviä haasteita. Tilanne ei saisi olla näin. Pitkät enimmäisajat hoitoonpääsyssä ja liian vähäinen henkilökunta perusterveydenhuollossa ovat johtaneet hoidon viivästymiseen, päivystyspalveluiden ruuhkautumiseen ja erikoissairaanhoidon tarpeiden kasvuun. Pelkällä hoitotakuun kiristämisellä huonoksi päässyttä tilannetta ei tietenkään korjata, mutta siitä on hyvä aloittaa. Ongelmia on päässyt kasautumaan jo liian pitkään. Julkisen terveydenhuollon kautta kaikilla on mahdollisuus ja oikeus saada hoitoa. Se on myös monelle pääasiallinen tai ainoa hoitopaikka, kuten valiokunnan mietinnössä todetaan. Jo näiden syiden takia ongelmiin tarvitaan ratkaisuja ja perusterveydenhuoltoon tehtyä kunnianpalautus.
Arvoisa puhemies! Uudistus ei onnistu ilman osaavaa henkilökuntaa. Lisähenkilöstön rekrytoimiselle on tarvetta, mutta sen lisäksi tarvitaan muutoksia perusterveydenhuollon toimintatapoihin pito- ja vetovoiman lisäämiseksi. Olen iloinen siitä, että hoitoalalle saatiin neuvoteltua monivuotinen palkkaohjelma, joka on yksi veto- ja pitovoimaa luova tekijä. Se ei ole kuitenkaan ainoa keino, vaan myös muihin tekijöihin pitää panostaa tilanteen parantamiseksi hoitoalalla. Tärkeitä ovat myös toimet sen eteen, että perusterveydenhuollossa viihdytään ja siellä jaksetaan töissä. Ratkaisut eivät ehkä ole nopeita, mutta pitkäjänteisten ja määrätietoisten toimien avulla tilannetta pystytään parantamaan. Esimerkiksi työhyvinvointiin, työnjaon sujuvuuteen ja johtamiseen liittyviä keinoja on tarkasteltava ennakkoluulottomasti.
Arvoisa puhemies! Hoitotakuun tiukentaminen on pohjimmiltaan yhdenvertaisuutta lisäävä toimi, sillä sen avulla pyritään varmistamaan, että perusterveydenhuollon palvelut ovat saatavilla tulotasosta ja alueellisesta sijainnista riippumatta kohtuullisen ajan sisällä. Hoitoonpääsyn nopeuttaminen on myös taloudellisesti järkevää. Kun useimmat sairaudet ja vammat pystytään hoitamaan varhaisessa vaiheessa, ennen niiden kärjistymistä, pystytään säästämään hoitokuluissa, joita olisi voinut tulla esimerkiksi päivystyspalveluihin hakeutumisen tai erikoissairaanhoidon tarpeen takia. Taloudellisten seikkojen kanssa vähintään yhtä oleellista on kuitenkin se, että nopeampi hoitoonpääsy vähentää inhimillistä kärsimystä, kun omaan tilanteeseen saa mahdollisimman pian apua. Nopeampi hoito ehkäisee myös ongelmien pitkittymistä ja kasautumista. Hoitotakuun tiukentaminen on merkittävä parannus nykyiseen tilanteeseen, ja sen säätämisellä voidaan sanoa kaikkien voittavan — talouden, yhteiskunnan ja yksittäisen ihmisen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-11-08T17:51:31,2022-11-08T17:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_119_187,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Rehn-Kivi, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_188,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! En försnabbad tillgång till vård är utan tvekan en efterlängtad reform som förebygger ett större vårdbehov, minskar på behovet av dyr specialvård och som bättre än i dag tryggar grundlagens krav på tillräckliga social- och hälsovårdstjänster. Det är ändå omöjligt att ignorera den oro över lagförslagets genomförbarhet som noterats under lagberedningen och som följer av den hårt pressade vårdsektorn. Ett förverkligande av vårdgarantin förutsätter bättre och mer konkreta planer på hur vi förkortar vårdköerna. Om detta inte görs står hela lagförslaget på spel samtidigt som vi riskerar att ytterligare pressa våra vårdare.
Förutom de nyanställningar inom social- och hälsovården som vårdgarantin kommer att förutsätta kräver lagförslaget också att en permanent förändring av primärvårdens verksamhetsmodell görs. I klarspråk betyder det att alla aktörer inom social- och hälsovården måste tas med i arbetet, både den offentliga, den privata och den tredje sektorn.
För att kunna förverkliga vårdgarantin måste vi kunna starta från ett rent bord utan långa vårdköer. Det innebär också att de privata social- och hälsovårdsproducenterna utnyttjas i högre grad än i dag genom köpavtal och servicesedlar, vilket också vi i social- och hälsovårdsutskottet betonar i vårt betänkande.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-11-08T17:57:15,2022-11-08T17:58:55,Hyväksytty,1.1
2022_119_189,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää tärkeänä esityksen tavoitteita perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi, sillä perusterveydenhuollon hoitoonpääsyssä on vakavia epäkohtia. Kun hoitoon, tutkimuksiin tai kuntoutukseen ei pääse ajoissa, terveydentilan ongelmat, sairaudet ja vaivat pitkittyvät, kasautuvat ja lisäävät taloudellisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Vakavat epäkohdat korostuvat myös mielenterveyspalveluiden suhteen, kuten esityksen käsittelyyn yhdistetyssä toimenpide- ja kansalaisaloitteessa on tuotu esiin.
Asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksen perusteella on kuitenkin epätodennäköistä, että esityksellä saavutetaan sille esitettyjä tavoitteita. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan Marinin hallituksen lainsäädäntöuudistusten taloudelliset vaikutukset ovat systemaattisesti osoittautuneet alimitoitetuiksi hyvinvointialueiden rahoituksessa. Hallituksen hyvinvointialueille osoittamassa rahoituksessa on merkittäviä puutteita, ja tämän lisäksi sote-alaa vaivaa yhä paheneva työvoimapula, jonka ratkaisemisessa hallitus on epäonnistunut ja omilla toimillaan koronapandemian sekä vuoden 2022 hoitajien työtaistelun aikana jopa pahentanut tilannetta. Hoitotakuun toteutuminen on keskeisesti kiinni hyvinvointialueiden rahoituksesta. Nyt kuitenkin käytännön tilanne on se, että hyvinvointialueet asetetaan tilanteeseen, jossa ne joutuvat päättämään, leikataanko perusterveydenhuollosta vai erikoissairaanhoidosta. Tämä on tilanne esimerkiksi Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla, joiden osalta Savonlinnan ja Länsi-Pohjan sairaaloiden ympärivuorokautinen päivystys on mahdollistettu laissa mutta päivystyksen jatkamisen mahdollistavaa lisärahoitusta ei ole sisällytetty budjettiin tai rahoitusmalliin. Tilanne on siis kestämätön.
Arvoisa herra puhemies! Suomessa mielenterveyspalveluiden saatavuus on riittämätöntä. Palveluihin pääsy riippuu pitkälti paitsi palveluita tarvitsevan henkilön asuinpaikasta myös hänen maksukyvystään. Tilanne on erityisesti lasten ja nuorten osalta kestämätön. Palveluita tarvitseva joutuu usein odottamaan palveluihin pääsyä aivan liian kauan, minkä seurauksena ongelmat pahenevat. Monet joutuvatkin hakeutumaan yksityissektorin kalliisiin palveluihin, kun julkisiin palveluihin ei pääse kohtuullisessa ajassa. Kyseessä on vakava yhteiskunnallinen epäkohta, joka aiheuttaa myös yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia muun muassa työkyvyttömyyden muodossa.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää mielenterveyspalveluiden riittämätöntä saatavuutta vakavana ongelmana, johon käsittelyssä oleva esitys ei sisällä ratkaisua. Tästä syystä perussuomalaisten valiokuntaryhmä esittää vastalauseessaan, että terveydenhuoltolakiin lisätään toimenpidealoitteen ja kansalaisaloitteen mukainen pykälä, jolla mielenterveyden häiriöiden hoitoon tarpeelliseksi todettu hoidollinen psykoterapia ja muu psykososiaalinen hoito määritellään osaksi perusterveydenhuoltoa. Tämän lisäksi tulemme esittämään myöhemmin, esityksen toisessa käsittelyssä, lausumia hoitotakuun toteutumisen edistämiseksi.
Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyvät pykälämuutosehdotukset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T18:00:14,2022-11-08T18:04:22,Hyväksytty,1.1
2022_119_190,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_191,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Reijosen tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T18:04:24,2022-11-08T18:04:39,Hyväksytty,1.1
2022_119_192,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_193,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! On hienoa, että me saatiin tämä hoitotakuuesitys nyt valiokunnasta tänne eduskunnan saliin. Tämä on monella tavalla historiallinen ja tärkeä esitys, ja tätä on valmisteltu meillä valiokunnassa pitkään ja hartaasti. Pääsääntöisesti asiantuntijat tukivat tätä tavoitetta.
Tässä koko esityksessähän on kyse siitä, että me saadaan resursseja ja vahvistusta etenkin sinne perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisyyn eli siihen, että ihmiset pääsevät yhä aikaisemmassa vaiheessa hoitoon ja me pysytään myös tällä tavalla — varsinkin nyt, kun tämä sote-uudistus tulee — tätä kokonaisuutta rakentamaan niin, että resursseja pystytään sinne perusterveydenhuoltoon saamaan. Me tiedetään, että meidän hoitoonpääsy on tällä hetkellä hyvin eriarvoista ja meidän koko järjestelmä on hyvin eriarvoinen. Ne, joilla on varallisuutta tai jotka asuvat tietyillä alueilla, pääsevät hoitoon nopeammin, ja monet joutuvat roikkumaan pitkään jonoissa. Tämä on kaikella tavalla niin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus- kuin oikeudenmukaisuusteko, ja on hienoa, että eduskunta nyt säätää tämän.
Tähän lakiesityksen toteuttamiseen on arvioitu nämä määrärahat, jotka sisältyvät tähän esitykseen. Tässä esityksessähän vahvistetaan sitä, että ihminen pääsee seitsemässä päivässä kiireettömään hoitoon ja että heti ensimmäisenä päivänä, kun hän ottaa yhteyttä, hänelle tehdään hoidon tarpeen arviointi. Lisäksi myös hammashoidossa nykyisestä kuudesta kuukaudesta vähennetään kolmeen kuukauteen tämä kiireetön hoito. Eli monella tavalla me pystytään nyt vahvistamaan ja nopeuttamaan sitä ihmisten hoitoonpääsyä.
Me keskusteltiin valiokunnassa paljon tästä henkilöstöresurssista ja tästä henkilöstötilanteesta, joka on akuutti ja ihan selvä haaste ja ongelma. Tämän ratkaisemiseksi alueiden pitää tehdä näitä toimenpiteitä, joilla tätä alan pito- ja vetovoimaa vahvistetaan. Mutta me kirjattiin tähän valiokunnan mietintöön myös esityksiä siitä, että nyt alueiden pitää käyttää laajasti myös eri palvelutuotantoa siihen, että tähän tavoitteeseen päästään. Eli, kuten edustaja Lindénkin täällä aiemmin puheenvuorossa sanoi, me tarvitaan järjestöjä ja yksityistä sektoria ja hyviä ja muita kilpailutuksia ja ostopalveluita alueilla, jotta tähän meidän määrittelemään tavoitteeseen alueet pääsevät.
Lisäksi me valiokunnassa tehtiin kaksi lausumaa, jotka sisältyvät tähän mietintöön. Toinen käsittelee tätä terapiatakuuta, jota me käsittelimme tämän hallituksen esityksen ohessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tätä terapiatakuualoitetta viedään eteenpäin, ja aloite oli myös muissa valiokunnissa käsittelyssä, ja valiokunnan mietintöön kirjattiin se, että nyt täytyy selvittää nämä koulutuspolut ja vahvistaa tätä koulutusta ja henkilöstön saatavuutta, että tähän tavoitteeseen päästään. Eli lausumalla edellytetään tekemään ne tulevat askelmerkit, joilla tähän terapiatakuuseen myös päästään tulevaisuudessa. Valiokunnassa tästä oli laaja yksimielisyys ja yhteisymmärrys. Sinällään tämä hoitotakuuesitys myös parantaa terapiapalveluita siinä, että kun ihminen tarvitsee ja hakee hoitoa, niin hänelle pitää se ensimmäisenä antaa ja ohjata sinne palveluiden piiriin, ja sitä kautta on tärkeätä, että meidän terveydenhuolto ottaa myös koppia näistä ihmisistä.
Lisäksi valiokunta muotoili toisen lausuman, joka koskee tätä omahoitaja- ja omalääkärijärjestelmän käyttöönottoa. Nyt on tärkeätä, että kun alueella rakennetaan tätä, niin otetaan tämä omahoitajan ja -lääkärin työparimalli käyttöön, koska meillä on laaja tutkimusnäyttö myös siitä, että tällä me saavutetaan parhaimmalla tavalla sen perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sitä kautta myös tämä tavoite, joka tällä lailla asetetaan. Me valiokuntana tällä lausumalla edellytettiin nyt jatkovalmistelussa ohjeistuksia myös alueille ja sitä kautta kannustusta tämän mallin toimeenpanoon.
Sinällään tämä esitys on tärkeä, ja nyt alueiden pitää huolehtia, että tähän tavoitteeseen päästään, ja me ollaan hoidettu tähän rahoitus ja työkalut ja tahtotila. Toivon ja kannustan myös meidän uusia hyvinvointialueita nyt tarttumaan tähän esitykseen ja ratkaisemaan nämä kysymykset, joilla perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja ihmisten hoitoonpääsyä nopeutetaan. Se palvelee koko järjestelmää ja luo varmasti kustannussäästöjä mutta on myös sosiaalisesti oikeudenmukainen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-08T18:04:40,2022-11-08T18:09:52,Hyväksytty,1.1
2022_119_194,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_195,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pyysin toisen puheenvuoron siksi, että olisin vastannut siihen ainakin lievään kritiikkiin, mitä esitettiin tästä mielenterveysosiosta, mutta edustajakollega Nurminen kävi sen äsken erinomaisen hyvin läpi, joten puutun vain sitten toiseen kohtaan, jonka myös halusin tässä yhteydessä todeta: se on nämä taloudelliset vaikutukset. Tässähän on arvioitu, että kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjetillinen vaikutus hyvinvointialueilla on 68 miljoonaa euroa, seuraavana vuonna 108 miljoonaa, sitten 121 miljoonaa ja sitten 119, eli voidaan sanoa, että kaiken kaikkiaan kokovuotinen vaikutus on hyvinvointialueille noin 120 miljoonaa euroa, joka on sitten otettu huomioon. Kaiken kaikkiaan kuitenkin perusterveydenhuollon kustannusten kasvu tämän vaikutuksesta on noin 200 miljoonaa, mutta vastaavasti säästöjä tulee erikoissairaanhoidosta ja terveyskeskusten vuodeosastohoidosta, jolloin se nettovaikutus hyvinvointialueiden budjettiin on tuo äsken mainitsemani. Tämän halusin vielä tässä yhteydessä todeta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-08T18:09:54,2022-11-08T18:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_119_196,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_197,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Halusin vielä tähän toiseen puheenvuoroon nostaa sen tärkeyden, että ilman aktiivisia tekoja, kuten näissä monissa hyvissä puheenvuoroissa on tullut esille, emme voi odottaa sitä, että hoidon painopiste tulee siirtymään sieltä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Juuri tämä hoitotakuun tiukentaminen on todella tärkeä askel siihen suuntaan, että saadaan siirrettyä aidosti sitä hoidon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, ja sitä kautta jokaisella on aidosti mahdollisuus saada apua ajoissa ympäri maata jatkossa. Kun perusterveydenhuoltoon pääsy nopeutuu, vähentyy myös kuormitus siellä päivystyspalveluissa ja erikoissairaanhoidossa ja niissä voidaan keskittyä niiden potilaiden hoitamiseen, jotka niihin myös ensisijaisesti kuuluvat.
Samalla halusin myös nostaa esille tärkeän asian, minkä edustaja Lindén ja edustaja Nurminen nostivat esille, mitä tulee tähän omalääkäri- ja omahoitajamalliin, ja mikä on selkeästi selvityksissä ja tutkimuksissa nostettu esille, että tällaisilla malleilla on havaittu olevan monia positiivisia vaikutuksia ihmisten hoidon saamiseen ja ihmisten terveyden parantamiseen. Seitsemän päivän hoitotakuu siis tuo mukanaan paljon hyvää koko yhteiskunnan ja yksittäisen potilaan kannalta, ja myös sen takia meidän ei tule missään nimessä jäädä nyt odottelemaan. Se on ihan fakta ja täysin varma asia, että me tarvitsemme myös keinoja siihen, että meillä on tarpeeksi hoitohenkilökuntaa jatkossa, ja siihen on keinoja löydettävä runsaasti ja useita erilaisia, mutta silti meidän ei tule jäädä odottelemaan tämän seitsemän päivän hoitotakuun säätämisen osalta, koska tämä on ehdottoman tarvittava askel kohti hoidon saatavuuden parantamista Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+14.aspx,fi,Kim Berg,1443,2022-11-08T18:11:07,2022-11-08T18:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_119_198,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 11/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_199,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on sukupuolten tasa-arvon edistäminen varhaiskasvatuksessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina ja esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.
Esityksessä ehdotetaan tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen laajentamista koskemaan myös varhaiskasvatusta. Lisäksi sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisyä koskevat säännökset laajennetaan koskemaan varhaiskasvatusta. Esityksen mukaan tasa-arvosuunnitelma on työkalu käytännön toiminnan tueksi, ja sen avulla on tarkoitus varmistaa, että tasa-arvotyötä tehdään järjestelmällisesti. Esityksen toimenpiteillä tavoitellaan muutoksia varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien aikuisten toimintaan. Esityksen mukaan lähtökohtana on lapsen edun toteutuminen.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että työtä tasa-arvon edistämiseksi tehdään suunnitelmallisesti. Valiokunta pitää perusteltuna, että ehdotetussa sääntelyssä on otettu huomioon varhaiskasvatuksen muusta koulutuksesta poikkeavat piirteet, kuten lasten ikä ja varhaiskasvatuksen eri toimintamuodot.
Valiokuntakäsittelyn aikana nousi esille huoli varhaiskasvatushenkilöstön työmäärästä sekä henkilöstön riittävyydestä. Valiokunta korostaa, että riittävistä henkilöstö- ja taloudellisista resursseista on huolehdittava toimeenpanon mahdollistamiseksi. Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota sivistysvaliokunnan sille antaman lausunnon mukaisesti siihen, että tasa-arvosuunnitelman laatimisen työtaakkaa on mahdollista keventää sisällyttämällä suunnitelma osaksi varhaiskasvatuksen toimipaikan muuta suunnitelmaa, esimerkiksi toimintasuunnitelmaa. Tasa-arvosuunnitelma on mahdollista tehdä myös osana yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jota koskeva hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lopuksi, että pelkkä suunnitelman laatiminen ei takaa tasa-arvon toteutumista. Käytännössä varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön sitoutuneisuus ja tasa-arvo-osaaminen ovat avainasemassa, jotta tasa-arvotyö on onnistunutta ja tasa-arvosuunnittelulla päästään sille asetettuihin tavoitteisiin. Valiokunta korostaa käytännönläheisen tukimateriaalin, ohjeistuksen ja koulutuksen merkitystä toimeenpanossa.
Arvoisa puhemies! Esitys liittyy valtion 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023.
Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Mietintöön on jätetty yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-11-08T18:13:49,2022-11-08T18:16:59,Hyväksytty,1.1
2022_119_200,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_201,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että yhteiskunnassa tasa-arvo toteutuu, myös varhaiskasvatuksessa. On kuitenkin täysin epäselvää, millä tavalla nyt käsiteltävänä oleva esitys edistäisi tätä tavoitetta. Varhaiskasvatuslaki vaatii jo nykyisellään yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä, ja varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemat asiantuntijat katsoivat, että käytännössä toimipaikka- ja yksikkökohtainen velvollisuus ja tasa-arvosuunnitelman laatiminen eivät paranna tasa-arvoa, vaan ainoa vaikutus on hallinnollisen työmäärän lisääntyminen. Ja asiantuntijakuulemisissa esityksen mukaista velvoittavaa tasa-arvosuunnittelua pidettiin ylimittaisena sekä ristiriitaisena.
Vaikutuksia henkilöstön jaksamiseen tilanteessa, jossa varhaiskasvatus on jo nykyisellään kovin säänneltyä ja henkilökunnan työajasta merkittävä osa kuluu erilaisista lakisääteisistä velvoitteista huolehtimiseen, ei esityksessä arvioida — tämä siitä huolimatta, että asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että alalla esiintyy kasvavaa uupumusta varsinaisen työn ulkopuolisten velvoitteiden toteuttamisen ja niihin liittyvien epämielekkyyskokemusten takia.
Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulisi voida keskittyä mahdollisimman täysimääräisesti lasten hoitoon ja tukemiseen eli olemiseen lasten kanssa. [Mikko Lundén: Näin on!]
Sukupuoli ei ole haitallinen ominaisuus tai stereotypia, joka pitäisi häivyttää silloin, jos se on tyttö tai poika, ja korostaa ainoastaan silloin, kun joku pitää itseään muunsukupuolisena. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissakin todettiin, että sukupuolelle ominaisten piirteiden kategorinen kritisoiminen luo hämmennystä ja turvattomuutta, jonka vaikutukset näkyvät nykyajan kasvaneina mielenterveys- ja irrallisuusongelmina. Lasten pitää antaa olla lapsia, ja heille on annettava kasvurauha sen sijaan, että heidät altistetaan jo päiväkoti-ikäisinä intersektionaaliselle sekoilulle.
Edellä mainituin perustein perussuomalaisten valiokuntaryhmä teki vastalauseen, jossa esitämme esityksen hylkäämistä. Teemme tätä koskevan esityksen asian toisessa käsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T18:17:01,2022-11-08T18:19:46,Hyväksytty,1.1
2022_119_202,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_203,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen esitystä, jolla varhaiskasvatuksen järjestäjät velvoitettaisiin laatimaan toimipaikka- tai yksikkökohtaiset tasa-arvosuunnitelmat. Työ- ja tasa-arvovaliokunta kuuli asiaan liittyen lukuisia asiantuntijoita. Kuntaliitto korosti, että suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nykyisellään kokonaisvaltaisesti alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Esityksen mukainen yksikkökohtainen suunnitelma ei toisi lisäarvoa verrattuna henkilökohtaisiin varhaiskasvatussuunnitelmiin vaan ainoastaan lisäisi hallinnollista työtä. Esityksessä arvioitiin suunnitelmien laatimisen vievän työaikaa kaksi tuntia. Muun muassa Kuntaliitto kuitenkin piti arviota alimitoitettuna ja katsoi, että pohjatyö, tiedonhaku, yhteistyö ja suunnitelman laatiminen veisivät henkilökunnalta huomattavasti enemmän aikaa.
Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomessa on maailman koulutetuin ja ammattitaitoisin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Merkittävä ongelma kuitenkin on, että henkilökuntaa on toimipisteissä aivan liian vähän ja hallinnollisia velvoitteita, jotka vievät aikaa varsinaisesta varhaiskasvatustyöstä, on aivan liian paljon. Lapset eivät tarvitse varhaiskasvatukseen enempää hallintoa ja kriittistä sukupuoliteoriaa, vaan sitä, että aikuisilla on heille aikaa. Jos hallinnollista taakkaa lisätään, vaarana on, että muita lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeimpiä tehtäviä jää hoitamatta.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on kunnostautunut keksimään kunnille ja hyvinvointialueille lukuisia erilaisia velvoitteita. Lisääntyneiden velvoitteiden hoitamiseen ei hallitukselta kuitenkaan tunnu löytyvän koskaan lisää rahaa, jolla palkata lisähenkilöstöä. Kun henkilöstö on vähissä ja jo valmiiksi kuormitettuna, miksi hallitus haluaa kuormittaa heitä lisäämällä hallintoa entisestään? Kuten edustaja Mäkynen ansiokkaasti äsken totesi: Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksellä saavutettavat hyödyt ovat olemattomat, mutta se lisää tarpeettomasti byrokratiaa. Tästä syystä esitämme vastalauseessamme, että esitys hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-08T18:19:48,2022-11-08T18:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_119_204,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_205,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, ja tämä koko lakiesitys on kyllä ihan täyttä höpöä. Minä olen nyt oikeasti yrittänyt perehtyä tähän, ja minä en tiedä yhtään, mitä konkreettista tämä tuo varhaiskasvatuksen alalle. Ei yhtään mitään. Tämä tuo sinne vähän lisää hallinnollisia töitä. Varhaiskasvatuksen yksikkökohtainen tasa-arvosuunnitelma — tässä ei ole mitään järjen häivää. Minä löysin täältä muutaman järjellisen lauseen, mutta niidenkin tulkitseminen on aika vaikeaa: ""Kun varhaiskasvatuksesta tulee sukupuolitietoisempaa, pystytään sillä paremmin turvaamaan eri sukupuolille yhtäläisiä mahdollisuuksia jo varhaislapsuudesta alkaen."" Tämä oli järjellisin lause, minkä minä löysin täältä, mutta minä en nyt tiedä, mitä tässä tarkoitetaan sillä, että siitä tulee sukupuolitietoisempaa — korostetaanko siellä tyttöjä ja poikia, vai mitä tapahtuu?
”Esityksessä ehdotetut toimenpiteet, velvoitteet ja tavoitellut toimintatapojen muutokset, jotka on suunnattu varhaiskasvatuksen henkilökunnalle, kohdistuisivat erityisesti naisiin, sillä kyseessä on erittäin naisvaltainen ala. Vuoden 2014 tietojen mukaan naisten osuus varhaiskasvatuksen henkilöstöstä vaihteli ammattiryhmittäin 93,7–99,9 prosentin välillä.” Jos tänne nyt jotain tasa-arvoa haetaan, niin pitäisikö tänne sitten hankkia puolet miehiä töihin? Tämä paperi on jotain aivan käsittämätöntä. ”Lisäksi kuulemistilaisuudessa nostettiin esiin muun muassa lasten osallistumisen tavat, sukupuolen moninaisuuden huomioon ottaminen sekä henkilöstön koulutus. Kannanotoissa katsottiin myös, että oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta ei tulisi sellaisenaan laajentaa varhaiskasvatukseen.”
Tämä on ihan älyvapaata, että tällaista humppaa pyöritetään täällä — kuinka paljon tähän on mennyt aikaa viranhaltijoilta ja eduskunnan työntekijöiltä? Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Täällä pitää unohtaa tällaiset hankkeet, joilla yritetään sukupuolia hävittää. Leikkikööt lapset siellä: pojat autoilla ja tytöt nukeilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T18:21:42,2022-11-08T18:24:48,Hyväksytty,1.1
2022_119_206,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_207,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain tuen valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoroa ja esittelyä ja valiokunnan mietintöä.
Sinällään olen samaa mieltä siitä, että Suomi tarvitsee laadukasta varhaiskasvatusta ja meidän tulee panostaa varhaiskasvatukseen, ja me olemme sitä jo tehneet. Me ollaan palautettu subjektiivinen päivähoito-oikeus, ja me ollaan puututtu näihin ryhmäkokoihin, me ollaan useissa budjeteissa ulotettu kymmeniätuhansia ihmisiä maksuttomuuden piiriin, ja sitä kautta lapset ovat päässeet laajemmin varhaiskasvatukseen. Siinä tämä hallitus on kyllä tehnyt työtä ja parantanut varhaiskasvatuksen tilaa, ja totta kai tätä työtä on vielä tehtävänä, koska siellä on, sielläkin, henkilöstöpulaa ja työntekijät tarvitsevat myös siellä sitä pito- ja vetovoimaa.
Sitten mitä tulee itse tähän esitykseen, niin ehkä en itse suhtaudu ihan näin pelolla ja olkiukoilla kuin tässä edelliset kollegat valiokunnassa. Ehkä itse ajattelen, että tämä tasa-arvosuunnittelu työkaluna on tärkeä siinä, miten henkilöt pystyvät sitten ohjaamaan sitä lapsien omaa kehitystä, ja siinä, että lapset saavat ja heidän on turvallista kasvaa ihan itsenään ja turvallisesti tukemalla sitä heidän omaa kasvuympäristöään. Tällainen suunnitelma ja sen koulutus ja vahvistaminen kentällä varmasti tukee tätä päämäärää, eikä sinällään ole aihetta näihin pelkoihin, joita tässä edellä olleet kollegat toivat esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-08T18:24:50,2022-11-08T18:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_119_208,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_209,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä pidän hieman erikoisena työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana sitä, että perussuomalaiset täällä salissa vastustavat tasa-arvoa ja tasa-arvokasvatuksen lisäämistä ylipäätänsä yhteiskunnassa aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien, mistä kaikki ikään kuin lähtee. Te puhutte täällä aivan tavallisesta lastenhoidosta ja aivan tavallisesta varhaiskasvatuksesta, lasten leikistä ja lasten opettamisesta, mutta itse ajattelen, että nimenomaan siitä se lähtee, että sitä tasa-arvoa, tasa-arvokasvatusta, miesten ja naisten välistä tasa-arvoa, tyttöjen ja poikien välistä tasa-arvoa, kaikkien meidän ihmisten välistä tasa-arvoa opetetaan lapsille heti sieltä varhaisesta vaiheesta ihan jo leikin varjolla ja aina siitä lähtien, kun lapset varhaiskasvatukseen menevät. Se kaikki, mitä me opetetaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sieltä varhaisesta lapsuudesta lähtien, kantaa kyllä varsin pitkälle.
Tässä edustajien Mäkynen ja Lundén puheenvuoroissa nostettiin aika monia huolia esille, joihin myöskin esittelypuheenvuoroissani otin kantaa. Valiokunta on tuossa omassa mietinnössään näihin resursseihin ottanut kantaa ja kantaa myöskin huolta siitä, että siitä pidetään huolta, että riittävät resurssit on, riittävä rahoitus on sille, että me tätä tasa-arvotyötä voidaan siellä varhaiskasvatuksessa tehdä. Ja samalla tavalla, kuten sivistysvaliokunta totesi omassa lausunnossaan, jonka työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antoi, näitä tasa-arvoasioita voidaan sitten laittaa osaksi jo näihin olemassa oleviin suunnitelmiin, jolloinka siinä ei ole sitä hallinnollista taakkaa, johon tässä vetoatte.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-11-08T18:26:35,2022-11-08T18:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_119_210,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_211,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Pekoselta kysyä, kun viittasitte siihen tasa-arvoon ja muuhun. En minä väheksy ollenkaan sitä tasa-arvon merkitystä siellä, mutta voitteko te kertoa jonkun konkreettisen asian, mitä tämä lakimuutos tuo sinne varhaiskasvatukseen parantaen tasa-arvoa? Voitteko kertoa esimerkin, millä tavalla tämä auttaa sitä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+15.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T18:28:35,2022-11-08T18:29:09,Hyväksytty,1.1
2022_119_212,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 11/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_213,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on käsitellyt hallituksen esitystä vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta. Esitys koskee ennen kaikkea vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivien ajoneuvojen hankintatukien ja muuntotuen hakuaikoja. Esityksen mukaan pakettiautojen ja kuorma-autojen hankintatukien hakuajat jatkuisivat 31.12.2024 saakka ja täyssähköautojen hankintatukien ja muuntotuen hakuaika lyhenisi 31.12.2022 saakka. Lisäksi lain voimassaoloaika jatkuisi 31.12.2026 saakka. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinta- ja muuntotukien tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantaa nykyisestä vähäpäästöisemmäksi, millä voidaan vähentää liikenteen kasvihuonepäästöjä. Sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintaan tai muuntamisen tukemiseen ei ole esitetty määrärahaa vuodelle 2023, joten esitetty hakuajan lyhentäminen on valiokunnan käsityksen mukaan tarkoituksenmukaista hakumenettelyn selkeyden vuoksi tässä vaiheessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan täyssähköautojen hankintatukiohjelman päättymisellä arvioidaan olevan tässä vaiheessa vain vähäisiä vaikutuksia täyssähköautojen markkinoihin, sillä markkinoille on muodostunut globaalisti ylikysyntää. Tästä huolimatta valiokunta kiinnittää kuitenkin samalla huomiota siihen, että Suomi on monia muita maita jäljessä sähköautojen yleistymisessä. Tästä syystä lähivuosina voi olla tarpeen palata ajoneuvojen hankintojen tukimenettelyihin.
Positiivisena asiana valiokunta pitää ehdotettua jatkoa vähäpäästöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatukiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esitetty hankintatukien jatko on erittäin tervetullut kuljetusalalle, sillä käyttövoimamuutos raskaassa kalustossa vaatii enemmän aikaa ja investointeja kuin kevyemmässä henkilöautokalustossa. Lisäksi kaasu- ja sähkökäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintojen tukeminen vähentää selkeästi myös liikenteen kasvihuonepäästöjä, koska kyseisillä ajoneuvoilla ajetaan keskimäärin enemmän kuin henkilöautoilla ja myös näiden ajoneuvojen polttoaineen kulutus on henkilöautoja suurempi.
Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa myös vedyn käyttöönoton edistämisen puolesta. Saadun selvityksen mukaan tällä hetkellä sähkö- ja kaasukäyttöiset ajoneuvot edustavat valtaosaa vaihtoehtoisista käyttövoimista mutta on ennakoitu, että vetykäyttöiset polttokennoajoneuvot yleistyvät autokannassa vähitellen 2030‑lukua lähestyttäessä. Asiantuntijakuulemisen mukaan erityisesti raskaassa tavaraliikenteessä suurilla massoilla ja pitkillä etäisyyksillä vetyä käyttävästä polttokennoteknologiasta voi muodostua merkittävä käyttövoimaratkaisu tulevaisuudessa. Valiokunta katsookin, että myös kehittymässä olevien käyttövoimateknologioiden kehittymistä tulisi pyrkiä tukemaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriössä on myös käynnistetty selvitys vetyajoneuvojen markkinoiden kehittymisestä. Vedyn liikennekäytön edistämiseen liittyen valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyvän lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että vedyn edistämiseen yhtenä liikenteen käyttövoimana etsitään jatkossa toimivia ja tehokkaita ohjauskeinoja sekä kansallisella että EU-tasolla.
Valiokunta painottaa mietinnössään myös jakeluinfrastruktuurin tukemisen tärkeyttä. Käytännössä kaikki uudet vaihtoehtoiset liikenteen käyttövoimat vaativat merkittäviä panostuksia energianjakeluinfrastruktuuriin, joko lataus- tai tankkausverkostoon. Tähän liittyen valiokunta toteaa, että lataus- ja tankkausverkoston kehittymisen edistämiseen on välttämätöntä löytää jatkossa tehokkaita keinoja. Valiokunta myös painottaa fossiilittoman liikenteen tiekartan kirjauksia ja sitä, että on erittäin tärkeää, että osoitetut määrärahat vastaavat jatkossa fossiilittoman liikenteen tiekartassa hankintatuille asetettuja tavoitteita. Lisäksi valiokunta korostaa, että hankintatukien vaikutuksia on välttämätöntä seurata mahdollisia tulevia päätöksiä ajatellen muun muassa siltä kannalta, missä määrin myönnetyt hankintatuet mahdollisesti nostavat hintoja ja missä määrin hankinnat ovat lisääntyneet tukien ansiosta.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt esitykseen pieniä teknisluonteisia korjauksia sekä muuttanut voimaantulosäännöstä siten, että jo vanhan, jo kumotun lain 971/2017 aikana tehtyihin hakemuksiin sovelletaan vanhaa lakia. Valiokunta katsoo, että kaikkien vanhan lain aikana hankintatukia hakeneiden henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki vanhan lain aikana jätetyt hankintatukihakemukset käsitellään sen mukaisesti. Valiokunnan Liikenne- ja viestintävirastolta saaman vahvistuksen mukaan nyt ehdotettavilla muutoksilla vanhan lain voimassaolon aikana vireille laitetut hakemukset voidaan käsitellä lain 971/2017 perusteella.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-08T18:30:30,2022-11-08T18:36:27,Hyväksytty,1.1
2022_119_214,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_215,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kiinnittänyt tähän huomiota jo aikaisemmin, silloin kun näitä lakeja laitettiin voimaan. Hämmästelin jo silloin sitä, miksi kaasuautolla ei ole ollut hankintatukea — siihen konversioon on kyllä ollut tukea. Mielestäni kaasu ja biokaasu ja Hyvinkäällä myytävä luomubiokaasu ovat tulevaisuuden polttoaineita, ja sillä lailla olisin toivonut tietenkin, että tämä hankintatuki olisi jatkunut.
Mutta jos oikein ymmärsin tämän esittelytekstin, niin nyt tällä hetkellä oleva laki lyhenee sillä tavalla, että sähköauton hankintatukea voi hakea vain tämän vuoden loppuun asti, ja olisin halunnut edustaja Kymäläiseltä kysyä: mitenkä on, onko se kaupantekopäivä vai auton saapuminen tässä nyt ratkaiseva siinä, saako sitä tukea vai ei? Tämä on pikkuisen epäselvää. Ja toivoisin, että laki menee läpi sillä tavalla, että se kohtelee oikeudenmukaisesti kaikkia kauppoja, jotka on tehty tämän vuoden puolella, sen lain vielä voimassa ollessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T18:36:35,2022-11-08T18:38:26,Hyväksytty,1.1
2022_119_216,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_217,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totta kai tämä tukeminen, niin kaasu- kuin sähköautojen tukeminen, on tärkeää, se, että se on tasapuolista, sitten kun tätä kerran aletaan taas toteuttaa.
Mutta ihan haluaisin edelleenkin muistuttaa siitä, että kuitenkin meidän pitää huolehtia, että meillä on mahdollista käyttää myös dieseliä ja muita. Kuitenkin menee kauan aikaa ennen kuin kuorma-autoissa nähdään se uudistus, että ne muuttuvat sähköisiksi, ja sillä tavalla se ei ole ihan pikkujuttu, vaan siinä menee varmaan kymmeniä vuosia. Eli tämäkin kannattaa varmasti huomioida ja mahdollistaa sitten tämä käyttö, varsinkin tämmöisenä kriisiaikana, jolloin huoltovarmuuskin on hyvin tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T18:38:26,2022-11-08T18:39:04,Hyväksytty,1.1
2022_119_218,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_219,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivan ajoneuvon hankinnan sekä ajoneuvon vaihtoehtoisella käyttövoimalla toimivaksi muuntamisen määräaikaisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 171/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäenpää kysyi, mikä on ratkaisevaa, onko se, kun auton saa, ja todellakin ymmärrän tämän kysymyksen, sillä nyt, kun tämä sähköautojen ostobuumi on ikään kuin ylikuumentunut, voi mennä vuosikin ennen kuin sen auton saa. Mutta tässä ratkaisevaa on siis se, että vuoden loppuun asti tämä laki on voimassa, ja kun tätä hankintatukea on haettu tämän lain voimassaolon aikana, niin silloin siihen tukeen on oikeutettu. Eli kaikki ovat tältä osin yhdenvertaisia.
Edustaja Reijoselle tästä dieselistä: On aivan totta, että diesel tulee olemaan varmasti pitkään käyttövoimana, erityisesti raskaassa liikenteessä, mutta henkilöautojenkin osalta varmasti vielä vuosia on edessä. Sen vuoksi hallitus valmistelee tätä ammattidieseltukimuotoa, jolla pystytään sitten myöskin tukemaan ammattiliikennettä tältä osin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+18.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-08T18:39:06,2022-11-08T18:40:13,Hyväksytty,1.1
2022_119_220,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 142/2022 vp>>>Lakialoite  LA 22, 35/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 81/2020 vp, 29, 42/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 14/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_221,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 142/2022 vp>>>Lakialoite  LA 22, 35/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 81/2020 vp, 29, 42/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 14/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kun kuuntelee velallisten kertomuksia ulosotosta, tulee mieleen, että paljon on Suomessa vielä tehtävä, jotta ulosotto saadaan kohtuulliseksi ja inhimilliseksi. Jotkut ovat saattaneet maksaa vuosia velkaa siten, että kolmasosa palkasta menee ulosottoon eikä velka ole lyhentynyt yhtään, joissakin tapauksissa vain lisääntynyt. Hyviä lakialoitteita on kuitenkin nyt käsittelyssä, kuten ulosotossa kertyneiden varojen kohdentamista siten, että pääomaa maksetaan ensin ja lopuksi korot. Lisäksi on mahdollista saada kaksi vapaakuukautta vuodessa, mikä auttaa velallisia selviytymään yllättävistä menoista.
Ulosoton tarkoituksena ei saisi olla se, että pidetään velallista pitkään velkavankeudessa korkojen ja huomautuskulujen takia. Tämä kasvattaa vain yksityisten ulosottofirmojen tulosta. Myöskään yhteiskunnalle ei ole edullista, että pidetään velallista työkyvyttömänä sen takia, että ulosoton vuoksi ei työtä kannata tehdä. Näin tapahtuu, mutta näin ei saisi tapahtua, vaan ihmiset pitää saada töihin ja niin, että työstä saadulla tulolla voi myös elää.
Kohoavien elinkustannusten takia suojaosuuden korotus tulee todelliseen tarpeeseen. Myös maksuhäiriömerkinnän nopea poistuminen, kun velka on maksettu, on tärkeä muutos, jotta velallinen pääsee nopeammin normaaliin elämään kiinni. Tämä käsittelyssä oleva edustaja Meren tekemä aloite on inhimillinen ja helpottaa arjessa selviytymistä, mutta ei kuitenkaan syrji itse velkojaa. Velatkin tulevat joskus maksetuksi. Lisäksi edustaja Laakson aloite ulosoton vapaakuukausista tulee tarpeeseen, ja se on hyvä tapa auttaa velallista yllättävissä pakollisissa menoissa, kuten esimerkiksi nyt korottuneissa sähkölaskuissa. Monet pienituloiset suomalaiset ovat jo nyt joutuneet tuskailemaan sähkölaskujen kanssa, ja talvella rahat eivät laskuihin enää ehkä riitä. Ilman tällaista vapaakuukausien joustomahdollisuutta lisämenot aiheuttaisivat vain lisää ulosottovelkaa.
Kannatan lämpimästi ulosottokaaren muuttamista inhimillisemmäksi, koska siitä hyötyvät niin velallinen, velkoja ja varsinkin yhteiskunta. — Kiitos. [Mikko Lundén: Olipa hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+19.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-08T18:40:38,2022-11-08T18:43:09,Hyväksytty,1.1
2022_119_222,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian välillä tehdystä sopimuksesta (HE 23/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 3/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 12/2022 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsiteltävänä on vahvistamatta jäänyt laki, joka perustuslain 78 §:n mukaisesti voidaan joko hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylätä. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 12/2022 vp, jossa valiokunta ehdottaa, että vahvistamatta jääneenä palautunut laki hyväksytään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_223,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin välillä tehdystä sopimuksesta (HE 24/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 13/2022 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsiteltävänä on vahvistamatta jäänyt laki, joka perustuslain 78 §:n mukaisesti voidaan joko hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylätä. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 13/2022 vp, jossa valiokunta ehdottaa, että vahvistamatta jääneenä palautunut laki hyväksytään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_224,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Vahvistamatta jääneenä palautunut laki yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdystä sopimuksesta (HE 25/2022 vp)>>>Vahvistamatta jäänyt laki  VJL 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 14/2022 vp,"Yhden käsittelyn asiana esitellään päiväjärjestyksen 23. asia. Käsiteltävänä on vahvistamatta jäänyt laki, joka perustuslain 78 §:n mukaisesti voidaan joko hyväksyä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylätä. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 14/2022 vp, jossa valiokunta ehdottaa, että vahvistamatta jääneenä palautunut laki hyväksytään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+23.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_225,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 152/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 24/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 26. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+26.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_226,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 152/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutustuin tähän esitykseen kiireellä. Tämä olisi pikkuisen aikaisemmin jo varmaan ollut saatavissa, mutta täällä esityksen pääasiallisessa sisällössä lukee mielestäni hieman omituisesti, että ”sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin siten, että lämmityksessä ja työkoneissa käytettävän kestävän biokaasun verotukea pienennettäisiin”. Elikkä tuleeko tästä nyt sitten kalliimpaa? Tämä herätti huomioni.
Täällä lukee seuraavasti: ”Biokaasu säädettiin valmisteveron alaiseksi polttoaineeksi vuoden 22 alussa samalla, kun uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite laajeni koskemaan liikennekäytössä olevaa biokaasua. Syksyn 2021 talousarvioneuvotteluiden yhteydessä tehdyn linjauksen mukaisesti liikenteessä käytettävälle biokaasulle säädettiin valmistevero ja lämmityksessä ja työkoneissa käytettävä biokaasu säädettiin verottomaksi.” Hallituksen esityksen 212/2021 mukaan ”lämmitys- ja työkonebiokaasun verottomuus edellyttää EU:n komission myöntämää valtiontukilupaa. Valtiovarainministeriö käynnisti valtiontukilupahakemuksen valmistelun vuoden 21 lopussa yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Hakemuksen valmistelussa esille nousi kuitenkin epävarmuuksia, joiden pohjalta nähtiin tarpeelliseksi harkita vaihtoehtoisia tapoja edistää biokaasun käyttöä lämmitys- ja työkonekäytössä sekä parantaa kokonaisuutena toimintaympäristön epävarmuutta.”
Tämä väistämättä tuo mieleen, että nyt kun kaasun hinta on noussut itsessään merkittävästi ja muun muassa asuinkäytössä on rivitaloja ja jopa kerrostaloja, jotka lämpiävät kaasulla, niin eihän tähän nykyiseen kriisiaikaan sovi, että tämä hinta nousee. Täällä ei varmaan kukaan tähän ilmeisesti kykene vastaamaan nyt, mutta tuntuu erittäin erikoiselta, että tässä sanotaan, että ”kestävän biokaasun verotukea pienennettäisiin”. Onko nyt näin, että vielä verotuksellakin kiristetään tätä lämmityskäytössä olevan kaasun hintaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+26.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T18:46:39,2022-11-08T18:49:24,Hyväksytty,1.1
2022_119_227,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_119_228,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on sosiaalinen luototus, ja se onkin ihan tärkeä asia. On ihan hyvä, että tätä asiaa nostetaan esille, koska aika harva ihminen on tiennyt, että esimerkiksi jotkut kunnat voivat antaa vaikka lainaa jonkun asian ostoon, jos ei ole mahdollista esimerkiksi muuta lainaa saada. On hyvä, että se nostetaan keskusteluun, ja myös näillä hyvinvointialueilla tämä nousi keskusteluun. Yllättävän usein törmää siihen, että päättäjätkään eivät tiedä, että tämmöistä sosiaalista luototusta on kunnassa tarjolla. Todella hyvä, että tästä keskustellaan ja nostetaan näitä asioita esille ja uusia lakeja tulee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-08T18:50:10,2022-11-08T18:50:50,Hyväksytty,1.1
2022_119_229,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_230,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sosiaalinen luototus on erittäin hyvä, jos tämä saadaan toimimaan. Jos oikein ymmärsin, niin tämä oli jyvittymässä jollakin tavalla näihin uusiin alueellisiin sairaanhoitopiireihin tai millä nimellä niitä nyt kutsutaankaan. Tämä on erittäin hyvä, ja joissakin kunnissa, joissa tätä on kokeiltu, tämä on ollut ihan menestyksekäs, ja tämä on ehkä ohjannut ihmisiä sosiaalituen sijasta sosiaalisen luototuksen kautta toimimaan säästäväisemmin. Muistaisin näin, että kotikunnassakin tätä esitettiin, ja oli hieman yllätys, että — jos oikein muistan — taisi sosiaalidemokraatit tyrmätä sen meidän tekemän ehdotuksen, vaikka se esitys oli itse asiassa poimittu jonkun muun kunnan sosiaalidemokraattien esityksestä. Näin se tapahtuu eri puolilla maata.
Kuitenkin näen, että tämä on hyvä asia, ja toivon sille menestystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-08T18:50:52,2022-11-08T18:52:30,Hyväksytty,1.1
2022_119_231,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_119_232,119/2022,2022-11-08,14.03,19.28,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalisesta luototuksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 136/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on syytä todella kiittää hallitusta tästä lakiesityksestä. Tämä on hyvin odotettu ja tarpeellinen. Sosiaalista luototusta on Suomessa tarjottu eri kunnissa ja kaupungeissa jo hyvän aikaa, ja kuten tässä on tuotu esille, kokemukset siitä ovat olleet äärettömän positiivisia. Se on monilla toimeentulotukea tarvitsevilla ihmisillä ja hyvin pienituloisilla ja erityisesti myös ylivelkaantuneisuudesta kärsivillä ihmisillä tuonut merkittävää apua ja myös joissain tapauksissa merkittävällä tavalla ennalta ehkäissyt velkaantumiskierteen pahenemista.
Tämä on sillä tavalla myös erittäin toivottava lakiesitys, että kun nyt tähän asti tämä sosiaalinen luototus on ollut vapaaehtoista, niin osassa kaupunkeja ja kuntia tosiaan sitä on ollut tarjolla, mutta valtaosassa Suomen kuntia ja kaupunkeja ei ole. Tämä on käytännössä tarkoittanut sitä, että ihmiset ovat olleet hyvin eriarvoisessa asemassa myös suhteessa siihen, minkälaista apua ja tukea heillä on ollut saatavissa näissä vaikeissa elämäntilanteissa. Nyt, kun tämä sosiaalinen luototus siirtyy tuleville hyvinvointialueille, niin se tulee merkittävällä tavalla varmasti myös poistamaan tätä epätasa-arvoisuutta kansalaisten välillä tämän tuen suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_119+2022+28.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-08T18:52:32,2022-11-08T18:53:59,Hyväksytty,1.1
2022_120_1,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 20/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_120_2,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen pykäläehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,,,,
2022_120_3,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Talvitien esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,,,,
2022_120_4,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen pykäläehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,,,,
2022_120_5,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Talvitien esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,,,,
2022_120_6,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 21/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_120_7,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen 27 §:ään, jolla psykoterapia nostetaan Terapiatakuu-aloitteen mukaisesti osaksi perusterveydenhuoltoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_120_8,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_120_9,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen 51 §:ään, joka mahdollistaa nimikesuojattujen terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten lähihoitajien, työskentelemisen tulevaisuudessakin hoitotarpeen arvioinnissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_120_10,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_120_11,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt annetaan vastaus Sanni Grahn-Laasosen ja muiden välikysymykseen VK 4/2022 vp hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Valtioneuvoston vastauksen ja edustaja Sanni Grahn-Laasosen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennalta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi myönnän harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Vastaus, pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_120_12,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on eduskunnan päätöksellä sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen osana YK:n biodiversiteettisopimusta. Tätä tavoitetta on tärkeää edistää paitsi kansallisesti myös EU-tasolla. Valtioneuvoston EU-selonteon mukaisesti tavoitteenamme on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Euroopan unioni.
Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan heikkenevän kehityssuunnan kääntämiseksi on välttämätöntä. Samalla kun teemme työtä luontokadon pysäyttämiseksi EU-tasolla, on välttämätöntä huolehtia siitä, että päätökset ovat oikeudenmukaisia, toimivallan jakoa kunnioittavia sekä Suomen ja suomalaisten edun mukaisia. Lisäksi EU-sääntelyn on aina huomioitava perusoikeudet, kuten omaisuudensuoja. Näin on myös ennallistamisasetuksen osalta.
Metsät ovat avainasemassa luonnon monimuotoisuuden kannalta sekä toimivat ilmastonmuutosta hillitsevinä nieluina. Samalla metsillä on Suomelle erityisen keskeinen merkitys hyvinvoinnin, talouden ja työllisyyden kannalta. Suomi elää metsistä monella eri tavalla, ja näin on oltava myös jatkossa. Siksi Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU:n metsiin liittyvien politiikkatoimien valmisteluun. [Oikealta: Tosi aktiivisesti!]
Ennallistamisasetuksella on tärkeä tavoite, mutta ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia. [Eduskunnasta: Hyvä!] Hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttaminen edellyttää valtioneuvoston alustavan arvion mukaan kustannusten merkittävää alentamista ja jäsenvaltioiden liikkumavaran sekä keinovalikoiman joustavuuden turvaamista tai lisäämistä. Tarkemmat reunaehdot määrittelee Suomen eduskunta kannassaan.
Ennakkovaikuttaminen on ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä niin virkamiestasolla kuin poliittisesti. Aktiivisen virkamiestyön lisäksi useat eri ministerit ovat esimerkiksi tavanneet komissaareja sekä Euroopan parlamentin jäseniä. Itse olen keskustellut ehdotuksesta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa.
Lisäksi vaikuttamisessa on tehty tiivistä yhteistyötä samanmielisten jäsenmaiden kesken. Tämän yhteistyön jatkaminen on tärkeää koko ehdotuksen käsittelyn ajan.
Ennakkovaikuttamisessa valtioneuvosto on korostanut muun muassa kustannustehokkuutta, realistisia ja toteuttamiskelpoisia toimia sekä jäsenvaltioille jätettävää liikkumavaraa. Metsiä koskeva viestimme on johdonmukaisesti se, että metsäpolitiikka kuuluu kansallisen päätäntävallan piiriin. [Keskustan ryhmästä: Hyvä!] Lisäksi Suomi on pitänyt tärkeänä, että luonnon tilan parantamista koskevat toimet perustuvat ensisijaisesti maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suomella on myös vapaaehtoisten suojelu- ja ennallistamistoimien käyttämisestä hyviä ja rohkaisevia kokemuksia. Aktiivisen vaikuttamisen kautta on onnistuttu painottamaan muun muassa vapaaehtoisten keinojen käyttöä ja saavutettu pelkästään Suomen käytettävissä olevia joustoja turvepeltojen ennallistamisvaatimuksiin huoltovarmuuden turvaamiseksi ruoantuotannossa.
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetuksen osalta Suomelle muodostuvat vuotuiset kustannukset olisivat komission arvion mukaan 931 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioille arvioiduista kokonaiskustannuksista tämä olisi 12,6 prosenttia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Suomen maksuosuus EU:n budjettiin on nykyisin 1,77 prosenttia. Suomelle aiheutuisi asetuksesta kolmanneksi eniten kustannuksia Ranskan ja Espanjan jälkeen. Alustavan arvion mukaan puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista kustannuksista aiheutuisi sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta.
Valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että Suomelle syntyviä kustannuksia pyritään alentamaan merkittävästi. Tämä on keskeinen neuvottelutavoitteemme. Välttämätöntä on myös lisätä jäsenmaiden liikkumavaraa, sillä näin toimia voidaan toteuttaa kustannustehokkaimmalla tavalla.
Komission esittämiin kustannusarvioihin liittyy myös merkittäviä epävarmuuksia. Arvio perustuu esimerkiksi olettamukseen, että kaikki tuntemattomassa tilassa olevat luontotyyppien esiintymät vaatisivat ennallistamista. Näin ei kuitenkaan todennäköisesti Suomessa ole. Osa asetuksen toimeenpanon kustannuksista perustuu olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoon. Esimerkiksi sisävesien osalta luonnon tilan parantamisen kustannukset sisältyvät pääosin Suomen jo aikaisemmin hyväksymän vesipuitedirektiivin mukaisiin vesienhoitosuunnitelmiin.
Ehdotuksen suoria sekä välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee koko käsittelyn ajan yhä tarkentaa. Valtioneuvoston kannan mukaisesti kustannuksia on joka tapauksessa merkittävästi pienennettävä hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Perustuslain mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Valtioneuvoston eduskunnalle toimittaman ennallistamisasetusta koskevan U-kirjelmän käsittely on nyt käynnissä niin suuressa valiokunnassa kuin erikoisvaliokunnissa. On tärkeää, että valtioneuvoston kannassa esiin nostetut huolet käsitellään perusteellisesti myös eduskunnassa. Suomella on vain yksi kanta. Sen määrittelevät yhteistoiminnassa valtioneuvosto ja eduskunnan suuri valiokunta. Kun tämä kanta on muodostettu, se toimii Suomen ainoana kantana EU-tason neuvotteluissa. Ensimmäinen ministeritason keskustelu komission ehdotuksesta käydään joulukuun ympäristöneuvostossa. Ministerit toimivat neuvotteluissa aina Suomen kannan pohjalta.
Arvoisa puhemies! EU:n perussopimusten mukaisesti toissijaisuusvalvonta on kansallisille parlamenteille kuuluva tehtävä. Komissio toimittaa kaikki säädösehdotuksensa suoraan eduskunnan suurelle valiokunnalle. Toissijaisuushuomautuksen valmistelu käynnistetään, mikäli suuren valiokunnan jäsen, erikoisvaliokunta tai Ahvenanmaan maakuntapäivät sitä esittää. Eduskunta ei ole toissijaisuushuomautuksen osalta sidottu valtioneuvoston näkemyksiin. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä eduskunta hyväksyi alkuvuodesta 2022 toissijaisuusperiaatetta koskevan perustellun lausunnon ennen valtioneuvoston U-kirjelmän toimittamista eduskunnalle.
Toimivaltainen ministeriö ja valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto tukevat aina tarvittaessa eduskuntaa, mikäli eduskunnassa halutaan aloittaa toissijaisuushuomautuksen valmistelu. Ennallistamisasetuksen osalta toissijaisuushuomautuksen valmistelun aloittamista ei kuitenkaan ole eduskunnassa esitetty. Ennallistamista koskeva toissijaisuusasia avattiin ja rekisteröitiin eduskunnassa 29.6. Se merkittiin saapuneeksi samana päivänä suuren valiokunnan kokouksessa toissijaisuusasioiden listan käsittelyn yhteydessä ja lähetettiin työjärjestyksen mukaisesti ympäristövaliokunnan käsiteltäväksi. [Jussi Saramo: Nukkuiko oppositio?] Ympäristövaliokunta merkitsi asian saapuneeksi syyskuun ensimmäisessä kokouksessaan käsitellessään toissijaisuusasioiden listaa. Ympäristövaliokunta tai kukaan suuren valiokunnan jäsenistä ei annetussa määräajassa tai sen jälkeen esittänyt, että ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta ryhdyttäisiin tutkimaan.
Valtioneuvoston EU-selontekoa koskevassa mietinnössään suuri valiokunta on myös todennut, ettei se pidä toissijaisuusmenettelyä tehokkaana keinona vaikuttaa EU:n lainsäädäntöehdotusten sisältöön ja että eduskunta voi tehokkaimmin vaikuttaa ehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuuteen ohjaamalla valtioneuvoston toimintaa EU:n neuvotteluissa. Eduskunnan suuri valiokunta käsitteleekin nyt sitä kantaa, joka neuvotteluissa ohjaa valtioneuvoston toimintaa.
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetuksen hyväksymisestä päätetään neuvostossa määräenemmistöpäätöksellä. Asiasta käydään ensin neuvottelut jäsenmaiden yhteisestä näkemyksestä ja tämän jälkeen vielä kolmikantaneuvottelut neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kesken. Neuvotteluprosessi on vasta alussa, ja Suomen aktiivinen vaikuttamistyö ehdotuksen hyväksyttävyyden parantamiseksi jatkuu. Kun ehdotuksesta päätetään määräenemmistöllä, yksittäinen jäsenmaa ei voi estää ehdotuksen käsittelyä. On kansallisen etumme mukaista toimia prosessissa rakentavasti, jotta voimme parhaiten vaikuttaa ehdotuksen sisältöön Suomen neuvottelutavoitteiden mukaisesti.
Valtioneuvosto tekee kaikkensa sen eteen, että asiassa saavutetaan Suomelle hyväksyttävä lopputulos. [Välihuutoja] Mikäli neuvotteluissa ei saavuteta hyväksyttävää kokonaisratkaisua, Suomella on perusteet äänestää lopputulosta vastaan. Lopullisen kantansa ehdotuksen sisältöön ja äänestyspäätöksensä Suomi muodostaa neuvotteluiden loppuvaiheessa Suomen kokonaisetua arvioiden. Tämän päätöksen aika ei ole kuitenkaan nyt. Ensin on katsottava, millaisen ratkaisun tämä ja tuleva hallitus onnistuvat neuvottelemaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-09T14:05:49,2022-11-09T14:15:37,Hyväksytty,1.1
2022_120_13,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_14,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päätösvalta Suomen metsistä kuuluu meille suomalaisille. Me emme ole valmiita luovuttamaan metsäpolitiikkaa EU:n toimivaltaan. EU:n yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kotimaisten metsien vastuullista ja kestävää käyttöä ei vaaranneta. [Anne Kalmari: Hallituksen linja!]
Komission esitys EU:n ennallistamisasetukseksi on niin räikeästi epäreilu ja kallis Suomelle, ettei pitäisi olla mitään epäselvää siinä, että Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen. Oppositio on kokoomuksen johdolla jättänyt tämän välikysymyksen, koska hallitus on pääministeri Sanna Marinin johdolla laiminlyönyt Suomen edun puolustamisen ja EU-vaikuttamisen kansallisesti tärkeässä metsäpolitiikassa. 
Hämmästelemme, miten Suomen hallitus, ja keskusta siellä mukana, asettui kannattamaan jäsenvaltioille sitovia tavoitteita ja velvoitteita luonnon ennallistamiseksi, vaikka esityksen kustannukset ovat Suomelle suhteessa kansantalouden kokoon ylivoimaisesti suurimmat, lähes miljardi euroa vuodessa, ja esityksen vaikutusarviot ovat täysin puutteellisia. [Välihuutoja]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Grahn-Laasonen, hetkeksi keskeyttäkää. — Pyydän, että kunnioitetaan puheenvuoron pitäjää sillä tavalla, että välihuudot eivät häiritse varsinaista puheenvuoroa. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.] Pysähdytään tässä kohdassa näihin kustannuksiin: Komission mukaan Suomen suorat kustannukset ennallistamisasetuksesta ovat EU-maista suurimmat bkt:hen suhteutettuna, noin 930 miljoonaa euroa vuodessa. Suomen osuus olisi 12,6 prosenttia kaikkien jäsenmaiden kustannuksista — tässäkö reilua taakanjakoa meille? Todennäköisesti kustannukset olisivat suuremmatkin, sillä esityksessä ei ole arvioitu kattavasti vaikutuksia esimerkiksi yksityisille maanomistajille, teollisuudelle, kaupungeille ja verotuloihin. Verrataan Suomen osuutta unionin suurimpaan jäsenmaahan Saksaan: Suomi maksaisi lähes miljardin, Saksa 190 miljoonaa. 
Marinin hallitus jättää muutenkin perinnöksi 40—50 miljardia uutta velkaa ja julkisen talouden, joka velkaantuu lähes 10 miljardin vuosivauhtia tästä eteenkinpäin. Ennallistamisasetus on jälleen yksi esimerkki siitä, että hallitukselta puuttuu vastuu Suomen taloudesta.
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetus kohtelee erityisen ankarasti Suomea johtuen muun muassa vertailuvuodesta 1952. Suomi rakennettiin sotien jälkeen, ja maamme teollistui myöhään. Se, että muut maat olivat hakanneet metsänsä jo paljon aiemmin, ei voi tarkoittaa, että Suomi maksaa ennallistamisesta muidenkin puolesta. Jokaisella EU-maalla on kansallisia erityiskysymyksiä, joissa niiden on oltava erityisen hereillä. Euroopan metsäisimmän maan etuja metsäpolitiikassa ei valvo kukaan muu kuin Suomi itse. Metsien vastuullinen ja kestävä käyttö on osa Suomen kansantalouden perustaa. 
Suomessa on ennen Marinin hallituksen kautta vallinnut kansallinen yhteisymmärrys siitä, että pidämme maamme puolia metsäpolitiikassa. Tällä hallituskaudella tämä kansallinen yhteisrintama on murtunut. Tämä välikysymys on välttämätön, koska hallitus ei ole kyennyt hoitamaan Suomen asioita sisäisten ristiriitojensa takia. Selkeää kantaa ei ole vieläkään — mikä on tämän päivän kanta? Suomen hallituksen kannanmuodostus viivästyi kesän yli ja kesti 12 viikkoa. Sillä aikaa päätöksentekojuna Brysselissä on edennyt kovaa vauhtia. 
Hallitus laiminlöi tehtävänsä toimittaa ennallistamisasetusta koskeva valtioneuvoston U-kirje eduskunnalle asiallisessa aikataulussa. Hallitus antoi kirjeen eduskunnalle niin myöhään, että Suomi ei ehtinyt jättää komissiolle toissijaisuushuomautusta, jonka mukaan asia kuuluisi enemmän Suomen kansalliseen toimivaltaan. Läheisyysperiaatteen mukaan EU:n toimivaltaa tulisi käyttää siten, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia. Luulisi, että metsäpolitiikkaa koskevassa asiassa järkevämpää olisi päättää asiat Suomessa kuin Brysselissä, täällä lähempänä luontoa ja ihmisiä. 
Yleensä Suomi ja Ruotsi ovat vetäneet yhtä köyttä EU-pöydissä, kun kyse on ollut metsistä ja luonnosta, olemmehan aika samanlaisia maita. Ruotsi jätti toissijaisuushuomautuksen, vaikka kustannukset ovat sille paljon lievemmät. Suomi ei jättänyt, ja se on anteeksiantamatonta. Suomi myöhästyi hallituksen sisäisen riitelyn, viivyttelyn, kesälomailun ja EU-politiikan johtamisen laiminlyöntien takia. Kaiken huipuksi hallitus kehtaa nyt syyttää, että kokoomuksen olisi pitänyt vaatia toissijaisuushuomautuksen jättämistä omin päin täällä eduskunnassa. Kuka tämän maan EU-politiikkaa oikein johtaa? 
Nyt vielä tästä ihan teknisestä prosessista, kun sitä kuvattiin: 
Suomen EU-asioiden käsittelyjärjestelmän mukaista on, että eduskunta valmistelee kannanottonsa toissijaisuusasioissa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Suuren valiokunnan lausunnon mukaan valtioneuvoston on kiirehdittävä kirjelmien toimittamista eduskuntaan, mikäli ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty Suomessa tai muiden jäsenvaltioiden piirissä perusteltuja epäilyjä. 
Myös oikeusministeriön ohjeessa on korostettu, että jos ministeriö arvioi, että säädösehdotus saattaa rikkoa toissijaisuusperiaatetta, on U-kirjelmä tai E-kirje toimitettava eduskuntaan hyvissä ajoin ennen määräpäivän umpeutumista, vaikka asia ei muutoin olisi EU-tasolla kiireellinen. Näin ei toimittu, ja se on virhe. [Sari Sarkomaa: Miksi näin ei toimittu? — Toimi Kankaanniemi: Ruotsi teki niin!]
Arvoisa puhemies! Kaiken tämän päälle hallituksen ministerit ovat puhuneet eri viestein julkisuudessa ja tehneet irtiottoja ihan sen ohi, mitä ovat ministerivaliokunnassa olleet itse sopimassa. Mistä meidän pitäisi tietää, mitä mieltä Suomen hallitus on, ja mistä Brysselin pään pitäisi tietää, mitä mieltä Suomen hallitus on, kun se ei tiedä sitä itsekään ja vastaus riippuu siitä, keneltä kysyy? Kuinka EU-politiikka ja Suomen edun valvominen voi onnistua, jos ei ole yhtä, selkeää Suomen kantaa? 
Pääministeri on epäonnistunut Suomen EU-politiikan johtamisessa näin tärkeässä asiassa. Tarkoittiko pääministerin tämän päivän puhe, että Suomen kanta muuttuu nyt myönteisestä kielteiseksi? Puoltaako hallitus tällaista kannanmuutosta? Se olisi toki hyvä uutinen, ja tervetuloa järkilinjalle. Hallituspuolueiden kansanedustajatkaan eivät nimittäin enää tue hallituksen linjaa ja luota siihen täällä eduskunnassa. Rivit ovat menneet ihan solmuun valiokunnissa, kun hallituspuolueiden kansanedustajat ovat äänestäneet kokoomuksen esityksen puolesta hallituksen kantaa vastaan. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Me muutamme Suomen kannan täällä eduskunnassa. Kokoomuksen linjan takana näyttäisi olevan eduskunnan enemmistö, ja se on tosi hyvä asia. Valitettavasti vain hallituksen hapuilun, sisäisten ristiriitojen, heikon EU-politiikan johtamisen ja suoranaisten laiminlyöntien takia monta kuukautta on hukattu sitä aikaa, kun olisi pitänyt vaikuttaa Euroopan unionin suuntaan tämän asetuksen korjaamiseksi. 
Tämä ei valitettavasti edes ole ensimmäinen kerta tällä hallituskaudella, kun puhutaan samasta asiasta. Hallitus ei ole pystynyt hoitamaan Suomen edunvalvontaa sisäisten erimielisyyksien takia, esimerkiksi ilmastotaksonomia-asiassa. Tilanne oli Suomen edunvalvonnan kannalta surkea, jopa nolostuttava, kun pääministeri ei saanut hallituksen rivejä suoriksi edes sinä aamuna, kun asiasta vastaava komissaari matkusti vierailulle Suomeen. Komissaari oli Suomessa, mutta Suomen hallituksella ei ollut kantaa. Tällaista ennenkuulumatonta voi tapahtua vain siksi, että Suomen EU-politiikkaa ei johda kukaan. Perustuslain mukaan se olisi Suomen pääministerin vastuu.
Arvoisa puhemies! Luontokadon pysäyttäminen on välttämätöntä, eikä siitä ole riitaa. Se on edellytys tulevaisuuden hyvälle elämälle ja myös kestävälle metsätaloudelle. Meidän on pidettävä yhdessä parempaa huolta Suomen luonnosta, ja tästä olemme kaikki samaa mieltä. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on niin tärkeä kysymys ratkaistavaksi, että siihen liittyvän valmistelun on oltava huolellista. Meidän on osattava valita kustannustehokkaimmat keinot. Tässä jäsenmaille on jätettävä harkintavaltaa etenkin silloin, kun kyse on kansalliseen päätösvaltaan kuuluvasta metsäpolitiikasta. 
Kokoomus kannattaa vaikuttavia luonnonhoitotoimia. Metso- ja Helmi-ohjelmilla voidaan suojella ja ennallistaa arvokkaita metsä- ja suoelinympäristöjä. Hyviä metsänhoidon käytänteitä kehitetään jatkuvasti, ja yhä useampi metsänomistaja painottaa luontoarvoja osana metsänhoitotavoitteitaan. 
Kokoomuksen mielestä maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvaa mallia pitäisi edistää myös vedenalaisessa luonnossa. Vesistöjen kuormitusta on määrätietoisesti vähennettävä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on esimerkiksi edistänyt kalakantojen elinvoimaisuutta ja virtavesien kuntoa suurella intohimolla. Muun muassa kalastuslain uudistus 2015 sekä virtavesi- ja vaelluskalastrategioiden edistäminen ovat tästä hyviä onnistumisen esimerkkejä. Suomi ansaitsee hallituksen, joka kykenee luomaan tien, jolla Suomen luonnon tilaa parannetaan vaikuttavin keinoin yhteistyössä, luottamukseen perustuen, ei vastakkainasettelulla.
Arvoisa puhemies! Suomen EU-vaikuttaminen on epäonnistunut EU:n ennallistamisasetuksessa. Kannat ovat yhä levällään, määräpäivistä on myöhästytty, EU-politiikan johtaminen, joka kuuluu pääministerille, on laiminlyöty.  Hallitus on vielä tälläkin viikolla jatkanut kiistelyään siitä, onko se asetuksen puolesta vai sitä vastaan. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää: Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta ja vaikuttaa EU:ssa. Edessä oleva luottamusäänestys kertoo suomalaisille, kuka puolustaa metsiämme koskevan päätöksenteon pysymistä lähellä suomalaisia.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin ei vastauksessaan kyennyt vakuuttamaan, että hän ja hänen hallituksensa ovat huolehtineet Suomen edun ajamisesta koskien EU:n ennallistamisasetusta. Metsäpolitiikan on pysyttävä kansallisessa päätösvallassa, ja Suomen on otettava ennallistamisasetukseen kielteinen kanta. Siksi esitän, että eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta. [Vasemmalta: Missä ovat kokoomuksen ilmastoteot? — Vaikuttaa vai vastustaa? Kokoomuksen linja on täyskäännös kokoomuksen vanhaan EU-politiikkaan! — Oikealta: Hallituksella ei ole linjaa ollenkaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-09T14:15:44,2022-11-09T14:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_120_15,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Sitten siirrytään ryhmäpuheenvuoroihin. — Ensimmäisenä sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ja edustaja Kimmo Kiljunen. [Välihuutoja] — Jos keskityttäisiin puheenvuoroon täältä päin. — Olkaa hyvä, edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_16,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Debatti tuntuu kulkevan, arvoisa puhemies, jo valmiiksi. — Mistä me puhumme, kun puhumme ennallistamisasetuksesta? Me puhumme Suomen luonnosta, sen monimuotoisuudesta, lajirikkaudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta. Tämä on aikakautemme suuri haaste ilmastonmuutoksen rinnalla. SDP etsii sitoutuneesti kestäviä ratkaisuja molempiin.
EU-komission toimivaltaan kuuluu eurooppalainen ilmasto- ja luontopolitiikka. Komission kunnianhimo näissä molemmissa on ollut ihailtavan korkea, mitä osoittaa nyt käsillä oleva ennallistamisasetus. Hyvä niin. Me tuemme tätä tavoitetta. Samalla korostamme, että sen keinoista ja niiden kustannustehokkuudesta on syytä vielä keskustella, ja paljon.
Olemme Suomessa jo sitoutuneet EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030. Tämä vaatii lisätoimia eri puolilla, myös Suomessa. Kannamme asiassa kansallisen vastuun.
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetus koskee hyvin erilaisia luontoympäristöjä: soita, metsiä, maatalousmaita, urbaaneja ympäristöjä, merialueita ja sisävesiä. Suomessa eniten keskustelua on herättänyt metsien osuus, ymmärrettävistä syistä. On silti hyvä muistaa, että metsät muodostavat vain viidenneksen ennallistettavasta pinta-alasta. [Sheikki Laakso: Hyvää vähättelyä!]
Suomelle ja suomalaisille metsät ovat kuitenkin elämää suurempi asia, kaiken alku. Meidät on aikoinaan leimattu metsäläisiksi, ja totta, olemme metsästä kasvanut ja metsiemme varassa vaurastunut kansa. Sotien jälkeen metsäteollisuus oli taloudellisena runkona suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.
Olemme EU:n metsäisin maa. Suomen pinta-alasta 73 prosenttia on metsää. Kansainvälisesti verrattuna olemme myös vastuullisesti ja kestävästi hyödyntäneet kansallisomaisuuttamme. Kaadetut metsäalueet on hoidettu ja varmistettu metsien uusiutuminen. Vertailun vuoksi Saksassa metsäpinta-alaa on enää jäljellä 32 prosenttia ja Hollannissa vaivaiset 11 prosenttia.
Vuonna 2021 metsäteollisuustuotteiden viennin arvo oli Suomessa 13 miljardia euroa. Metsäsektorilla on yhä keskeinen merkitys Suomen koko kansantaloudelle ja työllisyydelle.
Arvoisa puhemies! Metsillä on muukin arvo kuin taloudellinen. Metsämme ovat lukuisten eläin- ja kasvilajien koti ja merkittävä ekologinen ympäristö. Ilmastopolitiikan kannalta metsät sitovat hiiltä. Ne hillitsevät eroosiota ja valumia sekä pidättävät melusaastaa ja pölyä. Ne ovat myös virkistäytymisen ja harrastusten kohde.
Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa luonnonmetsien suojelua ja esimerkiksi valtion omistamien vanhojen metsien hakkuukieltoa. Metsä on monille pyhä paikka. Astuessasi sinne koet luomakunnan hengähtävän.
Arvoisa puhemies! Komission ennallistamistavoitteet voidaan ja pitää toteuttaa vastuullisesti. On tärkeää varmistaa kansallinen liikkumavara, sillä luontoympäristöt ja suojeluun liittyvät haasteet vaihtelevat eri jäsenmaiden välillä. Kussakin maassa on paras paikallistuntemus sopivimmista keinoista. Tulee muistaa, että EU:n päätöksenteossa metsäpolitiikka on kansallisessa toimivallassa. Ennallistamistoimien kustannustenjaon täytyy olla kohtuullista ja oikeudenmukaista jäsenmaiden välillä, ja siihen pääministeri omassa puheenvuorossaan hyvin selkeästi viittasikin.
Yksi luonteva tapa ohjata ennallistamista olisi asetuksen sijaan laatia direktiivi. Tämä antaisi jäsenmaille enemmän kansallista liikkumatilaa. Jos pysytään asetusmuodossa, tulee kansallinen liikkumavara varmistaa neuvotteluprosessissa, mikä on myös valtioneuvoston linja.
Arvoisa puhemies! Oppositio väittää välikysymyksessään, että hallitus on sitoutunut ennallistamisvelvoitteisiin ilman kattavaa arviointia. Väite on outo. Emme ole vielä sitoutuneet mihinkään. [Anne Kalmari: Juuri näin!] On mitä suurin tarve lisätiedolle ja täydentäville arvioille.
Oppositiokin tietää, että tavoitteiden konkreettisesta sisällöstä käydään neuvostossa pitkät neuvottelut, jotka ovat vasta alkamassa. Niihin hallitus haluaa täysimääräisesti ja kaikella tarmolla osallistua, toisin kuin oppositio, joka julistaa jo etukäteen Salomonin tuomionsa ”ei”. Kun kaikkeen suhtautuu kielteisesti, jää kovin vähän villoja keskusteluun ja välineitä vaikuttaa. Näin sulkee itsensä ulos neuvotteluista jo ennen kuin ne ovat alkaneet, ja ne ovat juuri alkamassa, edustaja Grahn-Laasonen.
Hallitus haluaa vaikuttaa, ei väistää. Jos lopputulos ei ole hyväksyttävissä, voidaan neuvottelujen jälkeen aina äänestää vastaan. Opposition jyrkän ”ein” takaa pilkistääkin ketunhäntä. Välikysymyksen ydin ei ole metsissä tai kansallisissa eduissamme vaan hallituksen horjuttamisessa. Tämä tehdään tilanteessa, jossa tarvitaan vakautta ja yhtenäisyyttä sekä Suomessa että Euroopassa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Oma lukunsa on kokoomuksen pikkupolitikointi. Puolue väittää hallituksen rivien rakoilevan. Kohtuu kaikessa, kollegat. [Puhemies koputtaa — Välihuutoja] Olisiko paikallaan, että kokoomus, ennen kuin jakaa hyviä ohjeita muille, saisi ensin omat rivinsä järjestykseen? Kun tässä on kuunnellut kokoomusjohtajien puheita, tuntuu siltä, että he ovat eri mieltä itsensä kanssa. [Puhemies koputtaa] Yksi puhuu yhtä, toinen toista. Ottaako tästä Ellun kanakaan selvää?",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-09T14:26:22,2022-11-09T14:32:11,Hyväksytty,1.1
2022_120_17,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_18,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ennallistamisasetus on Suomelle pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin ja vaikutusarviot laiminlyövin sekä suvereniteettiamme eniten kaventava esitys, mitä Marinin hallituksen aikana EU:sta on Suomelle lähetetty. Tämä on melkoinen saavutus, sillä kuluvalla ja onneksi kohta päättyvällä kaudella EU:sta on tullut elpymispaketti, yhteisvelka ja liuta muita mekanismeja, jotka ovat tuoneet Suomelle uutta maksettavaa lähemmäs kymmenen miljardia euroa. Ja näihin te suostuitte mukisematta.
Kuten EU-kuvioissa tapoihin kuuluu, taloudelliset menetykset, takaukset ja EU:n lainanotto eivät näy valtiomme talousarviossa menoina tai velkana. EU ja te, arvoisa hallitus, jätätte tekosenne piiloon. Kaikki jätetään seuraavien hallitusten murheeksi, kunhan te pääsette jakamaan rahoja tai patsastelemaan valokeilassa Euroopan, ilmaston ja kaiken hyvän pelastajina.
Ennallistamisasetus aiheuttaisi Suomelle ainakin miljardin euron vuotuiset suorat kustannukset, eikä sen varsinaisia muita kielteisiä vaikutuksia talouteemme ole edes arvioitu. Niitä tulee, kun esimerkiksi metsäteollisuuden tarvitseman puun saanti heikkenee Suomessa. Ympäristökään ei kiitä, sillä jos puuta ei saada Suomesta, se pitää jostain saada. Lopputuloksena puu tuodaan maista, jotka eivät tähän sopimukseen kuulu. 
Kuten ylikireä ilmastopolitiikka täällä aiheuttaa hiilivuotoa eli teollisuuden ja työpaikkojen häipymistä ja pakenemista muualle, synnyttää tämä asetus saman ilmiön: puuta kaadetaan muualla, tehtaat pyörivät muualla, työpaikat ovat muualla. Mutta näinhän juuri teidän vihreä siirtymänne muutenkin toimii.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten haukutaan olevan Impivaara-puolue, joka haikailee markka-ajan kaksinumeroisia korkoja, kahta televisiokanavaa ja tillilihaa, mutta katsokaapa peiliin. Tämä esitys aivan kirjaimellisesti haluaa palauttaa Suomen vuoteen 1952. Suomi oli tuolloin maatalousvaltainen, yhtenäiskulttuurinen, neljän miljoonan suomalaisen maa, ja viimeinen sotakorvausjuna lähti Suomesta Neuvostoliittoon tuona syksynä. Mutta vuonna 2022 Suomi ei ole EU:n suuriruhtinaskunta eikä suurten maiden sätkynukke. Ei koko Euroopan hiilinielu, ei koko Euroopan suojelureservaatti. Me pyrimme estämään Suomen taantumisen menneiden aikojen käskyläiseksi ja riistettäväksi.
Nyt vaurautemme ulosmitataan muiden tarpeisiin. Lainsäädäntömme tulee joko direktiiveillä tai asetuksilla, mutta ei muita EU-maita kiinnosta, mikä on Suomelle tarpeellista tai mihin meillä on varaa. Eiväthän ne edes tiedä, paljonko täällä on metsää, kun te ja liittolaisenne olette kuiskineet, että Suomi tuhoaa omia metsiään, omaa luontoaan. Tätä perikatoa avustaa sitten vielä Euroopan kaduilla häiriköivä Elokapina, joka haluaa vallan neuvostoille, ja kapitalismia kaatava ilmastoguru Greta Thunberg. Juuri tätä politiikkaa te olette kannustaneet. Teidän hallitusohjelmanne ensimmäinen sana on ilmastonmuutos, ja se kertoo kyllä kaiken oleellisen. 
Suomi on itsenäinen valtio, jolla on veto-oikeus yksimielisyyttä vaativiin päätöksiin. Rahat, joita te mielellänne jaatte, eivät ole teidän vaan kansalaisten. Omaisuudet, joiden määräysvallan luovutatte vieraille valloille, ovat yksityistä omaisuutta ja nauttivat perustuslain suojaa. 
Arvoisa puhemies! Hallitus ei vaikuttanut asetukseen sen laadinnan aikana. Kun se annettiin, hallitus piti sitä koko kesän pöytälaatikossaan. Koko kesän. Ei vaikuttanut, ei vaatinut, ei neuvotellut, ei neuvotellut ilmeisesti edes keskenään. Ruotsissa kuitenkin hallitus osasi vaaleista ja kesälomista huolimatta sanoa, että ei käy. 
EU-edunvalvonta tuntuu olevan hallitukselle ja erityisesti SDP:lle ylivoimaisen vastenmielistä. Se on totta kai ymmärrettävää, sillä EU ja euro ovat leimallisesti SDP:n suuressa saagassa menestystarinoita. Te joudutte taikatempuilla ja kaunopuheella kääntämään epäonnistumiset voitoiksi.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä hallitukselle ei tule antaa mandaattia hyväksyä asetusta myöskään vähän muutetussa muodossa. Meille ei kelpaa suomalaisten metsien ryöstö paljon mutta ei myöskään vähän vähemmän. Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta.
Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaavat Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista sekä täysin yltiöpäistä ilmasto- ja metsäpolitiikkaa. Perussuomalaisille tämä ei käy. 
Kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-09T14:32:16,2022-11-09T14:37:44,Hyväksytty,1.1
2022_120_19,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Sitten kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_20,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suomalaisten mieliin. Helsingissä pidettiin olympialaiset, Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi, ja raskaat sotakorvaukset saatiin maksettua. Suomi katsoi eteenpäin. Suomalaisella maaseudulla raivattiin peltoa asutustiloille ja metsiä hoidettiin kasvukuntoon. Kotitilallani Fräntilässä Ilo-hevonen veti Fiskarsin kymppiauroja. Koneellistumisen vuodet olivat edessä, ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen laitettiin vauhtiin.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa vuoden 1952 merkkitapahtumia, raivaajasukupolven työtä ja Ilo-hevosen työpanosta suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden kehittämisessä. Emme kuitenkaan näe järkevänä, että nykyaikaista suomalaista maa- ja metsätaloutta voitaisiin Euroopan unionin ennallistamisasetuksen hengen mukaisesti palauttaa vertailuvuoden 52 tasolle. [Eduskunnasta: Aivan kuten hallitus!] Meidän on haettava uusia tapoja viljellä ja varjella maita, metsiä ja vesiämme.
Suomalainen maanviljelijä ja metsänomistaja näkevät hyödyt, mitä terve luonto antaa. He ovat myös lisänneet luonnonhoitotoimia ja luonnonsuojelua. Meillä on käytössä esimerkiksi maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat Metso- ja Helmi-ohjelmat sekä kestävän metsätalouden rahoittamislain luonnonhoitotoimet, joihin metsänomistajat voivat hakea tukea. Suomalaiseen kestävään metsätalouteen kuuluu aina osana myös luonnonhoito.
Ministerit Kurvinen ja Saarikko ja koko hallitus eivät kuitenkaan ole luottaneet suomalaisiin metsänomistajiin hyväksyessään EU-ministerivaliokunnassa linjan, että Suomi kannattaa EU:n ennallistamisasetusta. Tämä on pöyristyttävää.
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetus puuttuu Suomen metsäpolitiikkaan kohtuuttomasti. Ei ole oikeudenmukaista, että Suomi kantaa huomattavasti suuremman vastuun ennallistamisasetuksen toimeenpanon velvollisuuksista ja kustannuksista kuin muut EU-jäsenmaat. Kyse ei ole siitä, että vastustamme luonnon tilan parantamista, vaan siitä, miten se aiotaan tehdä. Ennallistamisesitys on täynnä kysymysmerkkejä. Tuohon epävarmuuteen ei pidä syöksyä pää edellä.
Me kokoomuksessa emme ymmärrä, miten hallitus on voinut ottaa myönteisen kannan näin epäoikeudenmukaiseen esitykseen. [Mikko Savola: Kuuntelitteko te pääministerin vastauksen?] Joku on nukkunut pommiin, ja pommi tämä esitys on suomalaisille myös kustannuksiltaan. [Jussi Saramo: Kokoomus on suuressa valiokunnassa!] Me maksamme komission arvion mukaan tästä vuodessa 170 euroa per henkilö. Saksalainen maksaa alle kaksi euroa. Hallitus, onko tämä teistä oikeudenmukaista?
Nyt puhutaan 600 000 suomalaisen metsänomistajan omaisuudesta. Olisi kaappaus romuttaa omistajan päätäntävalta ja rajoittaa omistusoikeutta. Siitähän tässä on kyse. Hallituksen pitäisi kiittää metsänomistajia siitä, että he ovat panostuksillaan mahdollistaneet metsien kasvun ja käytön lisäyksen. Mitä tekee hallitus? Kiitoksen asemasta tarjolla on kuritusta.
Uskotteko, että kreikkalaiset suostuisivat, jos komissio esittäisi kohtuuttomia rajoituksia oliiviviljelmille? Suostuisivatko italialaiset maksamaan, jos komissio esittäisi lisäkustannuksia viininviljelyyn? Suostuisivatko ranskalaiset, jos komissio esittäisi maatalousmaiden ennallistamista ajalle, jolloin maa vasta aloitti maataloustuotannon? Voin kertoa: eivät suostuisi. [Mika Niikko: Voi keskustaparkaa!]
Arvoisa puhemies! Hallituksen kanta on ollut levällään puoli vuotta asiassa, joka on tärkeämpi meille kuin yhdellekään toiselle jäsenmaalle. [Jukka Gustafsson: Voi tätä populismin määrää!] Ei hallitus voi käydä komission suuntaan keskusteluja niin, että linja riippuu siitä, kuka puhuu. Ministeri Ohisalo puhuu toista ja ministeri Kurvinen toista.
Linjattomuus on aiheuttanut myös sen, ettei kaikkia välineitä vaikuttamiseksi ole käytetty. Esimerkiksi toissijaisuushuomautuksen tekeminen olisi tuonut esille, että komissio menee liian pitkälle. Ruotsin kanta tämä oli, mutta ei Suomen. Hallitus on jättänyt asian hoitamatta.
Kokoomuksen linja on selvä: Me emme hyväksy ennallistamisasetusta. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Voimme omilla keinoillamme parantaa luonnon tilaa, mutta emme voi museoida metsiämme. Mistä kumpuaa hallituksen usko ulkoisen ylivallan viisauteen?
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Arvoisat kollegat täällä salissa, lukekaa välikysymys tarkkaan. Lukekaa hallitukselle esitetyt kysymykset, ja vastatkaa käsi sydämellä, kannatatteko välikysymyksemme linjaa vastustaa EU:n ennallistamisasetusta ja pitää metsäpolitiikka kansallisena vai hallituksen linjaa kannattaa ennallistamisasetusta ja luovuttaa päätösvalta Brysseliin? Raaka työ on jäänyt hallitukselta tekemättä. [Timo Heinonen: Keskustan viimeinen äänestys!]
Suomalaiset haluavat, [Puhemies koputtaa] että linjanmuutos ennallistamisasetukseen tehdään tässä ja nyt. Kokoomus on valmis puolustamaan suomalaisia maita, vesiä ja omistajuutta — onko hallitus?",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-11-09T14:37:48,2022-11-09T14:43:50,Tarkistettu,1.1
2022_120_21,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_120_22,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta ei hyväksy EU-komission esittämää ennallistamisasetusta. Saman totesi myös pääministeri hallituksen puolesta.
Arvoisa puhemies! Luonto on meille suomalaisille tärkeä. Suomi elää maasta ja metsästä. Siksi olemme kautta aikojen osanneet sovittaa elomme sopusointuun luonnon kanssa, viljellen ja varjellen — kauan ennen Koijärvi-liikettä, kettutyttöjä ja Elokapinaa. Se on suomalaista ja keskustalaista ylisukupolvisuutta. Siksi olemme itse suojelleet ja ennallistaneet luontoa, tavalliset maan- ja metsänomistajat, vapaaehtoisesti, kautta Suomen. Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat tästä osoituksia.
Arvoisa puhemies! Olemme hoitaneet asiamme muita maita paremmin: Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on Suomessa. Ja hoidamme vastakin. EU:n valtakammareista saneltu pakkoennallistaminen ei käy keskustalle.
Komission esitys tarkoittaisi Suomen metsien laajamittaista rämettämistä päästölähteiksi. Viljavien turvepeltojen vettämistä pilalle. Eduskunnan budjettivallan ja Suomen metsäpoliittisen päätösvallan menettämistä. Ihmisten omaisuudensuojan murtumista. Suomea museoitaisiin äärimmillään miljoonia hehtaareja. Haikaillaan paluusta 50-luvulle, jolloin evakkoja ja rintamamiehiä asutettiin ja maata jälleenrakennettiin, aikaan, jolloin harsituissa metsissä oli puuta miljardi kuutiota vähemmän sitomassa hiiltä. Kaiken kukkuraksi Suomi olisi isoimpia maksajia. Vuosittainen lasku meille suomalaisille olisi liki miljardi euroa. Saamisemme sen sijaan ovat tyystin tyhjän päällä. Sanon vielä kolmannen kerran: siksi pakkoasetusta ei tällaisena voi hyväksyä.
Eurooppalaisissa pöydissä pitää neuvotella lujemmin. Brysselin pakkovallalle pitää sanoa ”ei” niin, että kovakorvaisinkin komissaari kuulee [Välihuutoja oikealta] ja ymmärtää esimerkiksi sen, että metsällä ei ole tiettyä tilaa, jonne sen voisi palauttaa tai jossa se pysyisi. [Anne-Mari Virolainen: Tämän me ymmärrämme!]
Arvoisa puhemies! Nyt ei pidä tehdä Suomesta reservaattia. Ei, vaikka yksioikoisen jyrkkää linjaa ajavat Brysselin byrokraattien lisäksi jotkut puolueetkin. Leipä ja lämpö eivät tule itsestään. Ne tulevat maasta ja metsistä koko Suomen mitalta. Suomalaisella työllä ja yrittämisellä.
Keskustan mielestä nyt pitää päinvastoin yhdessä turvata metsien ja muiden kotimaisten luonnonvarojemme kestävä käyttö. Viljellen ja varjellen. Ihminen ja luonto tasapainossa. Se takaa, että meillä suomalaisilla on kaikissa oloissa ruokaa ja energiaa omasta takaa. Se tuo työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia koko maahan yli 70 miljardin euron edestä. Se varmistaa, että jokaisella suomalaisella on myös tulevaisuudessa mahdollisuus nauttia metsistä ja luonnosta, puhtaasta vedestä ja ilmasta, kun korvaamme fossiilisia polttoaineita kotimaisilla uusiutuvilla.
Päätösvalta metsistä kuuluu yksinomaan meille suomalaisille. EU:n tulee pitää kiinni omista perussopimuksistaan. Tarvitsemme EU:ssa jäsenmaiden keskinäistä yhteistyötä ja täällä kotimaassa yksituumaisuutta. Nykyisen komission röyhkeät yritykset laajentaa toimi- ja budjettivaltaansa pitää pysäyttää.
Arvoisa puhemies! Keskusta on tyytyväinen, että pääministeri on jo kiristänyt hallituksen linjaa. Metsien kestävää käyttöä uhkaavat monet EU:n esitykset, joita ei pidä hyväksyä. Eduskunta päättää Suomen kannan ennallistamisasetukseen. Isänmaalle kaikkein tärkeimmissä asioissa yhteinen kanta pitää muodostaa yli hallitus—oppositio-rajojen. [Toimi Kankaanniemi: Tulkaa opposition linjoille!]
Talous-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä valtiovarainvaliokunta ovat jo tiukentaneet Suomen kantaa. Valiokuntien lausunnot vedetään lopulta yhteen suuressa valiokunnassa. Tämä velvoittaa hallitusta, nykyistä ja tulevaa.
Kokoomus on valiokunnissa osoittanut, että isänmaata voi palvella myös oppositiosta. Tämä välikysymys sen sijaan on vain vaali- ja puoluepolitiikkaa. [Välihuutoja] Samaan aikaan osa kokoomuksen mepeistä toimii toistuvasti Suomen edun vastaisesti Euroopan parlamentissa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Toivottavasti rivit nyt suoristuvat. Suomen talouden perustaa ei saa tuhota. [Välihuutoja]
Arvoisa puhemies! Isämme eivät istuttaneet metsiämme muun Euroopan reservaatiksi. [Puhemies: Kiitos!] Pidetään yhdessä huoli, että metsät ja luonnonvaramme kuuluvat meille nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisten hyvinvoinnin ja työpaikkojen vuoksi. Jotta Suomi pärjää.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-09T14:43:57,2022-11-09T14:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_120_23,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Seuraavaksi vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_24,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan puheenvuoroni muutamalla lainauksella.
”Päätöksenteossa paikallistasolta valtakunnalliselle, eurooppalaiselle ja kansainväliselle tasolle saakka on tehtävä johdonmukaisesti valintoja, jotka turvaavat ja edistävät ympäristön puhtautta ja luonnon monimuotoisuutta, lajien säilymistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Tämän vastuun kantaminen on se mitta, jolla tekojemme arvo kaikkein eniten määräytyy tulevien sukupolvien silmissä.” Mistä nämä viisaat sanat ovat peräisin? Kokoomuksen periaateohjelmasta. [Välihuutoja]
Entäpä tämä? ”Maamme tulee jättää uusille sukupolville sosiaalisesti, taloudellisesti, sivistyksellisesti ja ekologisesti sekä moraaliselta tasoltaan paremmassa kunnossa kuin se on tänä päivänä.” Nämä jykevät sanat ovat perussuomalaisten periaateohjelmasta.
Otetaan vielä yksi... [Välihuutoja]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Harjanne, pyydän, että hetkeksi keskeyttäkää. — Pyydän, että nyt keskitytään kuuntelemaan puheenvuoroa täältäpäin eikä välihuudoilla häiritä keskustelua. — Olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa puhemies! Otetaan vielä yksi lainaus: ”Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estämisen, ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen.” Tämä puolestaan oli otos kristillisdemokraattien periaateohjelmasta. [Päivi Räsänen: Se oli hyvin sanottu! — Ben Zyskowicz: Oletteko eri mieltä?]
Vaikuttavia eurooppalaisia toimia, Suomen ekologisen tilan parantamista, kaiken mahdollisen tekemistä luontokadon torjumiseksi. Sellaisia asioita oppositiopuolueet ohjelmissaan linjaavat. Onkin hämmentävää, että oppositio on nyt tehnyt välikysymyksen, jossa se syyttää hallitusta omien periaatteidensa mukaisista toimista. [Välihuutoja oikealta]
Vihreille luonnon puolustaminen ei ole sanahelinää. Se vaatii tekoja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Keskeinen syytös välikysymyksessä on, että hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisen edun. Mutta mikä on kansallinen etu? Ainakaan kansallinen etu ei ole neliraajajarrutus ympäristönsuojelua kohtaan. Aikoinaan väitettiin, että Suomen teollisuus joutuu muuttamaan muualle, jos tehtaiden jätevesiä pitää ryhtyä puhdistamaan. Näin ei käynyt. Sen sijaan saatiin puhtaammat vedet ja maailmanluokan osaamista jätevesien hallinnasta.
2000-luvun alussa EU:n komissio ehdotti hinnan asettamista hiilidioksidipäästöille päästökaupalla. Sitäkin moitittiin tuolloin Suomelle erittäin epäreiluksi ja teollisuudelle tuhoisaksi. Tänään Suomen sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet alle puoleen tuosta ajasta, ja teollisuuden etujärjestötkin kiittelevät päästökauppaa fiksuna ja kustannustehokkaana tapana ohjata hiilipäästöjä.
Kymmenen vuotta sitten peloteltiin, että rikkidirektiivi tekisi laivakuljetuksista niin kalliita, että Suomesta kuolee vientiteollisuus. Näinkään ei käynyt. Sen sijaan ilma puhdistui ja suomalaiset merenkulkuteknologian osaajafirmat saivat töitä ja tilauksia.
Toimivat markkinat ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet jarruttajien ja pelottelijoiden maalaamat uhat ja hintalaput liioitelluiksi. Suomen kansallinen etu onkin reilu ja tieteelliseen tilannekuvaan pohjaava, luonnon tilaa vahvistava, kustannustehokas ja kestävän talouden edellytykset turvaava sääntely myös EU-tasolla. Juuri sellaisen edistämiseen hallitus on kannassaan sitoutunut.
Arvoisa puhemies! Arvojensa lisäksi oppositiolta on hukassa se, miten EU:ssa vaikutetaan. Perustellun sääntelyn totaalinen vastustaminen ei suinkaan lisää vaan vähentää vaikutusmahdollisuuksia lopputulokseen. Ennallistamisasetus pohjaa EU:n biodiversiteettistrategiaan ja tavoitteisiin, joihin Suomi on jo sitoutunut. Jos ja kun haluamme parhaan mahdollisen ennallistamisasetuksen, suhtaudumme valmisteluun rakentavasti ja analyyttisesti, aiheellista kriittisyyttä unohtamatta.
Suomessa pruukataan toistella, että metsäpolitiikka pitää pitää kansallisissa käsissä. Tämä on perusteltua läheisyysperiaatteen ja EU:n vallan rajojen kunnioittamisen kannalta. Samalla on jo ihan fysiikan puitteissa selvää, että metsien käyttöä ohjaa osaltaan myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, joissa EU-tason sääntely on täysin perusteltua ja tarpeen. [Ville Tavio: Ei ole!] On hyvä muistaa kaikessa tässä sekin, että metsiin kohdistuu ennallistamistoimista vain murto-osa, ja ennallistamisesta täällä Suomessa hyödymme siis nimenomaan me itse.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointimme on lopulta täysin riippuvainen luonnosta. Luonnon elvyttäminen on välttämätöntä luontokadon pysäyttämiseksi, myös Suomessa. Ennallistamisasetusta tarvitaan. Sen sorvaaminen ei silti ole yksinkertaista, ja hallitus onkin arvioinut työssään tasapainoisesti ja kattavasti asetuksen perusteluita, hyötyjä, haasteita ja kehittämistarpeita eri näkökulmista. Juuri tällaista kokonaisvaltaista otetta hallitukselta tarvitaan, ja hallituksella on tässä työssään vihreän eduskuntaryhmän täysi tuki. Käsi sydämellä, edustaja Sankelo.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-11-09T14:49:59,2022-11-09T14:55:14,Hyväksytty,1.1
2022_120_25,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Vasemmiston eduskuntaryhmä, edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_26,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on kääntää luonnon monimuotoisuus elpymisuralle vuoteen 2030 mennessä. Yhtenä EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on edesauttaa kansainvälisen yhteisön sitoutumista siihen, että vuoteen 2050 mennessä maailman ekosysteemit on ennallistettu.
Miksi ennallistamisasetus säädetään? Koska emme ole vapaaehtoisin toimin onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, vaikka olemme olleet siihen sitoutuneita. Ennallistamisasetuksella tähdätään EU-tason vahvempien toimien lisäksi uuden kansainvälisen sopimuksen aikaan saamiseen ja monimuotoisuuskadon konkreettiseen pysäyttämiseen. 
Opposition olisikin hyvä tiedostaa, että toissijaisuushuomautuksetkin täyttäisivät lähinnä sisäpoliittisia tavoitteita kokonaisuudessa, johon olemme jo aiemmin sitoutuneet ja vapaaehtoisin toimin epäonnistuneet sitoumuksiin vastaamisessa. Ja kun puhutaan kauniisti kokoomuksen äänellä täällä siitä, kuinka luonnon monimuotoisuus on tärkeää, niin haluaisin herättää muistia siinä suhteessa, että kollega Grahn-Laasonen ministerinä vuonna 2014 jäädytti vuosia valmistellun soiden suojelun ohjelman. [Sanni Grahn-Laasosen välihuuto] 
Ihmiskunnalle ja planeetallemme luonnon monimuotoisuuskato on vakavampi uhka kuin ilmastonmuutos. Monimuotoisuuskato etenee nopeammin, ja on hyvä muistaa, että laji voi kuolla sukupuuttoon vain yhden kerran. Luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen vastaamista ei voi vierittää toisen maan vastuulle, koska metsittäminen tai vesistöjen hoito Saksassa ei korjaa vesistöjen tilaa tai vahvista heikentynyttä monimuotoisuutta Suomessa. Luonnon monimuotoisuuden kautta kehittyvät myös uudet lajit ja ekosysteemit, jotka selviytyvät muuttuvissa olosuhteissa. 
Arvoisa puhemies! Komission valmisteleman ennallistamisasetuksen alaisten toimenpiteiden olisi katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Asetukseen sisältyvät meret, järvet, tunturit, suot, maaseutu ja kaupunkiluonto metsien lisäksi. Koko Suomea ei ole tarkoitus palauttaa 50-luvun kehitystasolle, eikä EU:n ennallistamisesitys puutu siihen, miten ja missä osassa maata Suomi ennallistaa luontoaan, kunhan Suomi vain pääsee EU:n yhteisesti asettamiin tavoitteisiin. Päätösvalta ennallistamistoimien kohdentamisesta on Suomen omissa käsissä.
Yksityisten metsän- ja maanomistajien pelottelu siitä, että he menettäisivät omistamiensa alueiden päätösvallan, on totuuden vääristelemistä. Ennallistaminen kannattaa kohdentaa valtion maille ja erityisesti vesialueille. Suomella on myös mahdollisuus tarjota rahallista kannustinta niille yksityisten alueiden omistajille, jotka haluavat vapaaehtoisesti osallistua luonnon ennallistamiseen.
Arvoisa puhemies! Suomessa koko keskustelu on keskittynyt metsiin, soihin ja turvemaihin, kun vesien ennallistaminen on se asia, joka maksaa eniten. Euroopan komissio on arvioinut, että Suomelle kohdistuisi ennallistamisesta vuosittain 931 miljoonan euron kustannukset. Suurin hintalappu on sisävesien muokkaamisella, joka veisi tästä summasta puolet. Viidennes olisi metsien ennallistamista, kuudennes turvemaiden palauttamista luonnontilaan. On hyvä tunnistaa, että olemme maksajien joukossa vesistöjen heikon tilan vuoksi. Suomella on runsaasti sisävesiä, joita uhkaa rehevöityminen, eikä meidän merialueidenkaan tila hurraata nostata. 
Siinä missä ennallistaminen komission arvioiden mukaan maksaa, niin se voisi tuoda Suomelle arviolta 9,7 miljardin euron vuosittaiset hyödyt. Hyödyt on laskettu arvioimalla, että ennallistaminen auttaisi sopeutumaan ilmastonmuutokseen, estämään ja vähentämään luontokatastrofien vaikutuksia sekä parantamaan veden, ilman ja maaperän laatua. 
Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi jo neljä vuotta sitten EU:n biodiversiteettistrategian, jossa oli mukana ennallistamisasetus. Puolueiden on pitänyt olla asiasta tietoisia, kun asiaa on käsitelty moneen kertaan ja ennallistamistoimien tarpeellisuus perusteltu. Missä olivat vaikuttamistoimet vuonna 2018?
Asetus tullee Euroopan parlamentissa etenemään, joten täällä käytävän keskinäisen käräjöinnin sijasta voimavarat kannattaa kohdistaa siihen, että Euroopan parlamentissa saamme muutetuksi asetusta tarpeelliseksi katsomiltamme osin. Muistuttaisin eduskuntaa siitä, että Suomessa suuri valiokunta laati laajalla enemmistöllä neuvottelupohjaksi eduskunnan kattavan kannan myös Fit for 55 -pakettiin perustelluin muutostarpein ja nämä tavoitteet ovat edenneet parlamentissa. 
Sama voidaan tehdä myös ennallistamisasetuksen osalta. On viisasta tunnustaa tarve ennallistamiselle ja monimuotoisuuskadon pysäyttämiselle. Se ei sulje pois toimia, joilla ehdotuksen parlamenttikäsittelyssä asetuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia on saatava jäsenmaiden kesken oikeudenmukaisemmiksi, lisättävä jäsenvaltioiden liikkumavaraa ja parannettava edellytyksiä kustannustehokkaille kansallisille ennallistamistoimille huomioiden eri luontotyyppiryhmien ja elinympäristöjen tarpeet tasapainoisesti. 
Tietopuutteet, vaikutusten arvioinnin epävarmuus sekä jäsenvaltioiden erilaisten lähtötilanteiden ja olosuhteiden huomioiminen ovat tärkeitä asioita jatkoneuvotteluiden pohjaksi. EU:n päätöksenteossa ratkaisukeskeiset toimijat vaikuttavat, eivät he, jotka huutavat jälkikäteen ”eitä”, [Puhemies: Kiitos!] jos eivät sattuneet ymmärtämään vuosia sitten linjattujen asioiden vaikutuksia ja merkitystä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tukee ratkaisukeskeistä ja vaikuttamaan pyrkivää linjaa myös ennallistamisasetuksen käsittelyssä ja on valmis tekemään hartiavoimin töitä parlamenttiin kohdistuvassa vaikuttamisessa. [Puhemies: Kiitoksia!] Hallituksella on vasemmistoliiton eduskuntaryhmän luottamus.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-09T14:55:17,2022-11-09T15:01:24,Hyväksytty,1.1
2022_120_27,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Ruotsalainen eduskuntaryhmä, ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_28,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP anser det vara av central betydelse att vi sätter fokus på hur Finland kan påverka slutresultatet i kommissionens förslag till restaurering av natur på det absolut mest ändamålsenliga sättet. Ett konstruktivt förhållningssätt gynnar oss på flera olika plan. Svenska riksdagsgruppen poängterar att det därför är mycket viktigt att vi spelar våra kort rätt.
Ärade talman! Skogen har en speciell plats i våra hjärtan och kallas inte obefogat för vårt gröna guld. Skogen spelar en viktig roll för vår ekonomi, skapar jobb, exportintäkter, erbjuder rekreation och värdefulla naturupplevelser samtidigt som den utgör en betydande egendomsmassa för finska skogsägare. Skogen har också en viktig uppgift som kolsänka och ekosystem. Med återanvändbara produkter av en förnybar råvara kan vi dessutom gå från det fossila till ett mer klimatsmart samhälle. Här finns flera framtida möjligheter. Skogen är helt enkelt en viktig resurs, och det är klart att den ska värnas. Vi bör se till att den grundlagstryggade äganderätten alltid respekteras. Exempelvis har de frivilliga Metso- och Helmi-programmen varit mycket framgångsrika när det kommer till att trygga biologisk mångfald, samtidigt som de respekterar äganderätten.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-11-09T15:01:30,2022-11-09T15:02:58,Hyväksytty,1.1
2022_120_29,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Meillä taitaa olla sama suunta”, pohtivat sosiaalidemokraatit ennen vaaleja. Juuri tällaiselta pohdinnalta nykyhallituksen työskentely vaikuttaakin — asia toisensa jälkeen arvotaan, onko suunta sama vai sittenkin eri. Ennallistamisasetuksen käsittely ja kannanmuodostus on siitä tuorein esimerkki.
EU-politiikassa yhteisen suunnan löytäminen on erityisen tärkeää, jotta Suomi voi puhua unionin suuntaan yhdellä suulla ja löytää vaikuttamiseen parhaat kumppanit jäsenmaiden joukosta ja vieläpä ajoissa. Hallitus on myöhästynyt EU-vaikuttamisessa tavan takaa. Keskustan ja vihreiden riitaisuus uhkaa maksaa Suomelle maltaita, ja tämän pääministeri on EU-politiikan johtajana sallinut. Brysseliin on viety Suomesta kilvan vähintään kahta eri viestiä. Tämä ei ole voittavaa vaikuttamisstrategiaa. Sen ymmärtää jokainen tässä salissa.
Kuten maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa todetaan, valtioneuvoston tulee käsitellä EU-asiat sellaisella aikataululla, että eduskunnalla on aito mahdollisuus harkita toissijaisuushuomautuksen tekemistä. Näin ei nyt tapahtunut. Hallitus ei voi piiloutua eduskunnan selän taakse, sillä olemme yhdessä linjanneet, että toissijaisuusasioissa kannat muodostetaan yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. EU-asioiden käsittelyssä valtioneuvoston on kiirehdittävä sellaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, missä ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty meillä tai muissa jäsenvaltioissa epäilyjä. Ruotsi ilmaisi jo hyvissä ajoin vastustavansa esitystä, koska se rikkoo toissijaisuusperiaatetta. On käsittämätöntä, että Suomi ei pystynyt samaan kuin länsinaapuri vaalikiireittensä keskellä pystyi. [Oikealta: Aivan!]
Arvoisa puhemies! Ennallistamisvaateet tähtäävät sinällään tärkeään luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta asiantuntijoiden mukaan edes ilmastovaikutukset eivät ole yksiselitteisiä ja esitys on jopa biodiversiteetin kannalta heikko. Mitä järkeä on lisätä suojelua pääsääntöisesti boreaalisessa havumetsässä, kun Keski- ja Etelä-Euroopassa metsien lajikirjo olisi moninkertainen?
Suomelle esitys on erityisen ongelmallinen. Suomen metsistä ollaan tekemässä Keski- ja Etelä-Euroopan maiden suojelureservaattia, jonka kulut me maksaisimme. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna maksaisimme eniten, eikä miljardilaskussa ole edes huomioitu vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla ja muilla kansantalouden toimialoilla.
Komissio tai mikään muukaan taho ei ole pystynyt avaamaan, mihin esityksen laskennalliset kymmenen miljardin hyödyt perustuvat. On aika vaikea nähdä esimerkiksi luontomatkailun miljardien kasvua alueella, jolla on jo laajat luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot, yli puolet Euroopan tiukasti suojelluista metsistä sekä toimivat jokamiehenoikeudet. Lisäksi metsien vapaaehtoinen suojelu lisääntyy meillä koko ajan Metso- ja Helmi-ohjelmien myötä. Myöskään esityksen seurauksista maataloudelle ei ole puhuttu riittävästi aikana, jolloin turvepohjaisia peltojamme tarvitaan ruokaturvan varmistamiseen eikä komission ohjein ojat tukkimalla leikkimään riisipeltoja.
Erityisen vakava ongelma on taas yhden kokonaisen politiikkasektorin siirtyminen pois kansallisesta, demokraattisesta päätösvallasta. Esitys kaventaa merkittävästi eduskunnan budjettisuvereniteettia ja loukkaa omaisuudensuojaa. Hallituksen tuore kanta valtiovarainvaliokunnan lausunnossa tältä päivältä osoittaa, että hallitus on valmis myymään päätösvallan metsistämme EU:lle, kunhan hinnasta sovitaan, eli — lainaan — ”esitystä on muutettava siten, että kustannusvaikutus alenee merkittävästi”. [Toimi Kankaanniemi: Vastuutonta!] Rahastako tässä vain on kysymys, hyvä hallitus? Ihmettelen tätä syvästi, erityisesti keskustan osalta. Me kristillisdemokraatit emme hyväksy metsäpolitiikan valumista unionin päätösvaltaan.
Arvoisa puhemies! Marinin hallitus on ehtinyt tehdä monta Suomelle kallista EU-päätöstä. Hallitus hyväksyi hätäisesti kyhätyn elpymisvälineen ja avasi portit uusille tulonsiirroille. Veronmaksajien rahoja on valunut eteläeurooppalaisten energiaremontteihin ja ilmastotoimien sosiaalirahaston kautta suorana sosiaaliturvana sähkö- ja energialaskuihin, mikä on täysin vastoin pääministerin vakuuttelua eduskunnalle. Taksonomiassa delegoiduin päätöksin rahoituksen ohjaus lipui käsistämme. Nyt sitten Suomen kaavaillaan vielä ottavan hoitaakseen Euroopan luontomuseon tehtävät. Mitähän seuraavaksi?
Erään vaalikampanjan iskulauseena oli jokunen vuosi sitten ”Suomella töissä”. Suosittelen hallitusta harkitsemaan samaa. On hyvä katsoa peiliin ja kysyä, kenelle me töitä teemme. Meneekö teillä, arvoisa hallitus, jossain raja vallan siirrossa pois kansalaisilta ja Suomen köyhdyttämisessä? Keskustakin lupasi aikanaan vaalikampanjassaan ”Suomen arvoisia tekoja”. Niille olisi nyt tilausta.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Grahn-Laasosen esittämää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-09T15:05:49,2022-11-09T15:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_120_30,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Seuraavaksi Liike Nyt, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_31,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministerin takki kääntyi rivakasti. Huoli luontokadosta loppui lentomatkalla Egyptistä Helsinkiin. YK:n ilmastokokouksessa kansainvälinen media sai kuulla, kuinka on viimeinen hetki puuttua ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, ja nyt EU-komission asetus siirretään seuraavalle hallitukselle ajatuksella, että sitä olisi hyvä vastustaa. 
Tätä tämän hallituksen koko kausi on ollut. Kaikki tärkeät päätökset siirretään seuraavan hallituksen vastuulle. Tärkeintä on, että kansainvälinen media noteeraa pääministerin juhlapuheet. 
Ruotsi vastusti tätä asetusta jo vuosi sitten, mutta Suomi sai muotoiltua tämän venkoilun vasta viime yönä. Miksi emme tehneet Ruotsin kanssa yhteistyötä? Tämä välikysymys tiesi paikkansa, kun joku päätös oli pakko tehdä ja joku kanta muodostaa. 
Hallitus pysyy kasassa purukumivirityksillä, mutta toimintakykyinen se ei ole, ja keskusta on aivan oma lukunsa. Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.
Pääministeri ja hallitus ovat epäonnistuneet perusteellisesti ja laiminlyöneet täysin keskeisen tehtävän eli valvoa Suomen ja suomalaisten metsän- ja maanomistajien etuja EU-politiikassa. Tämä jatkuva selittely, kollektiivinen vastuun pakoilu ja poliittisten irtopisteiden keräily vain pahentaa tilannetta. 
Sanon sen nyt selkosuomeksi: Hallitus heräsi tähän asiaan aivan liian myöhään. Hallitus nukkui onnensa ohi. Älkää selittäkö, vaan katsokaa peiliin. Suomen hallitus on vuosia laiminlyönyt metsäpolitiikkaamme. Metsät kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan. Tällaisista asioista pitää tehdä päätös ajoissa, tehdä suunnitelma, ottaa kantaa ja vaikuttaa. Mitään näistä ei pääministeri eikä hallitus ole tehnyt, ja pääministeri vastaa henkilökohtaisesti Suomen EU-politiikasta. Mitä se vastuu tässä tapauksessa tarkoittaa, pääministeri Marin? 
EU:n suuntaa ratkotaan yksittäisten kysymysten kautta. Jos Suomi ei ymmärrä olla näihin keskeisiin ratkaisuihin vaikuttamassa, olemme automaattisesti täydellinen ajopuu ja ikuinen nettomaksaja.
Velkapaketin piti olla ainutkertainen ja tarkkarajainen. Ei ole ollut ainutkertainen eikä tarkkarajainen. Nyt meille tullaan Euroopasta neuvomaan, kuinka meidän pitää hoitaa metsiämme ja maitamme. Suomalaiset osaavat hoitaa metsänsä ja maansa. Näissä asioissa meitä neuvovat vihervasemmistolaiset osaavat ainoastaan kasvattaa tulppaaneja.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Jatkuvalla vastakkainasettelulla ja riitelyllä emme saavuta yhtään mitään. Ilmastonsuojelu ja luonnosta huolehtiminen ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kaikkien mielestä. Nyt onkin kysymys keinoista, erityisesti Suomen ja suomalaisten roolista ja aikataulusta. Hosumalla ei synny mitään kunnollista. Liian fanaattisesti ilmasto- ja luontoasioihin suhtautuva vihervasemmisto yrittää sosialisoida suomalaisten omistamat metsät ja viedä voitot metsäyhtiöiltä, mutta ei se niin voi mennä. 
On käsittämätöntä, että hallitus sitoutuu erilaisiin tavoitteisiin ilman kunnollisia selvityksiä niiden aiheuttamista kustannuksista. Kysymys on tasapainosta. Ei taloutta voi liikaa alistaa muille tärkeille tavoitteille. Ilman toimivaa metsätaloutta meillä ei ole varaa ylläpitää nykyistä hyvinvointia. Ilman kaikkien yritysten kasvua, investointeja ja terveitä työpaikkoja Suomella ei ole tulevaisuutta eikä edellytyksiä ilmastonsuojeluun ja luonnosta huolehtimiseen.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Merkittävissä kansallisissa päätöksissä meidän pitää olla paljon yhtenäisempiä ja ajoissa liikkeellä ja vaikuttamassa. On aivan eri asia suhtautua kriittisesti kuin vastustaa, ja tätä eroa ei tunnu pääministeri ymmärtävän, vaikka hän vastaa hallituksessa EU-politiikasta. Näin löysällä ja hajanaisella puheella Suomella ei ole mitään vaikutusvaltaa EU:ssa, vaikka nyt puhutaan Suomen kannalta täysin keskeisistä asioista, ja tästä hallitus on täysin vastuussa.
Olen EU:n kannalla, mutta kriiseistä huolimatta kehitys on huolestuttavaa, kuten esimerkiksi yhteisvelka koronan takia. Uusia velkapaketteja EU:ssa rakennellaan, vaikka ei niistä meillä vielä puhutakaan, vaikka juuri niistä pitäisi nyt puhua. Jos annat pikkusormen, ne vievät koko käden.
Kannatan Grahn-Laasosen esittämää välikysymystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-09T15:11:21,2022-11-09T15:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_120_32,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin on ryhmäpuheenvuorot kuultu. — Nyt myönnän ministeri Tuppuraiselle, Kurviselle ja Ohisalolle kullekin kolmen minuutin puheenvuoron — eurooppaministeri Tuppurainen ensimmäiseksi — ja sen jälkeen mennään debattikeskusteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_33,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ryhmille puheenvuoroista. — Haluan tässä painottaa, että Suomen hallitus toimii EU-vaikuttamisessaan oikea-aikaisesti ja sitä myötä vaikuttavasti ja Suomen etua turvaten. [Eduskunnasta: Ei näytä siltä!] Tässä ennallistamisasetuksen kannanmuodostuksessa me olemme liikkeellä aikataulussa. Suurella osalla EU-jäsenmaista kansallista kantaa ei vielä edes ole. Asian käsittely on tosiasiallisesti vasta varhaisessa asiantuntijavaiheessa. [Välihuutoja oikealta] Me etenemme aikataulun mukaisesti, ja määrätietoisella ennakkovaikuttamistyöllä ja ylipäänsä vaikuttamistyöllä olemme Marinin hallituksessa jo saaneet läpi tavoitteitamme, esimerkiksi koskien huoltovarmuutemme kannalta erittäin tärkeää turvepeltojen käyttöä. Tästä on näyttöä, että meidän politiikallamme on vaikuttavuutta.
On selvää, että näitä Suomen kantoja tullaan tarkentamaan useita kertoja valtioneuvoston ja eduskunnan suuren valiokunnan yhteistoiminnassa, kuten asiaan kuuluu. Valtioneuvoston U-kirjeen valmistelun yhteydessä me emme nähneet perusteltuja epäilyjä toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Alustavassa arviossa ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. Mutta EU:n perussopimusten mukaan tämä toissijaisuusperiaatteen noudattamisen valvonta kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille, Suomessa siis eduskunnalle. Valtioneuvosto ei ole rajoittanut, eikä se edes voi rajoittaa, eduskunnan päätösvaltaa toissijaisuusvalvonnassa. [Keskeltä: Onneksi!]
Eduskunnan ei tarvitse odottaa valtioneuvoston U-kirjelmää, se ei ole eduskunnan toissijaisuusvalvonnan edellytys. Eduskunta ei myöskään ole sidottu valtioneuvoston näkemyksiin. Esimerkiksi tänä vuonna eduskunta teki toissijaisuushuomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä koskeneessa toissijaisuusasiassa ennen valtioneuvoston U-kirjelmää. [Sari Essayahin välihuuto] Eduskunnan ja suuren valiokunnan omat työjärjestykset sisältävät selkeät toimintasäännöt siitä, miten eduskunta voi sille kuuluvaa itsenäistä oikeutta oma-aloitteisesti käyttää. 
Puhemies! Suomen hallituksen tavoitteena on maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein, ilmastoneutraali Euroopan unioni. Tämä on meidän tavoitteemme. Me haluamme EU:n, joka on vahva ja yhtenäinen ja tuottaa meille ja sen jäsenille aitoa eurooppalaista lisäarvoa ja kykenee vastaamaan myös globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Suomelle tärkeissä kysymyksissä, kuten vaikkapa metsäpolitiikassa, toimimme etunojassa kumppaneita hakien ja kaikki vaikuttamisen paikat hyödyntäen. Tähän tarvitaan yli vaalikausien ulottuvaa sitoutumista. Marinin hallitus on aina löytänyt yhteisen linjan. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]
Mutta, puhemies, mitä on tapahtunut kokoomuksen EU-politiikalle? Näyttää siltä, että se on kasvanut kiinni perussuomalaisiin. [Eduskunnasta: Se on hyvä!] Ääni on Jaakobin, mutta ovatko kädet Esaun? [Naurua] Jos tässä jotakin pitäisi pikaisesti ennallistaa, [Puhemies koputtaa] niin se on kokoomuksen EU-politiikka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-11-09T15:16:54,2022-11-09T15:20:06,Hyväksytty,1.1
2022_120_34,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_35,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Herra puhemies! Suomen julkisessa keskustelussa on syntynyt kuva, että me emme olisi tehneet mitään luonnontilamme parantamiseksi, niin sanotuksi ennallistamiseksi. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomi tekee luonnontilan parantamista jo tällä hetkellä, ja sinänsä nämä komission esityksen tavoitteet ovat aivan hyviä. Metso-ohjelma, vapaaehtoinen metsiensuojeluohjelma, ja tämän vaalikauden menestystarina, Helmi-ohjelma, jossa maksetaan maanomistajille, kun he vapaaehtoisesti antavat maitaan suojeluun, ovat olleet menestystarinoita. Kotiseudullani Etelä-Pohjanmaalla Lapualla juuri ennallistettiin luonnonlähde juuri Helmi-ohjelman puitteissa.
Puhemies! On ihan selvä asia, että hallitus ei voi hyväksyä tällaisenaan tätä komission ehdotusta ennallistamisasetukseksi. Se on liian kallis, se on liian epäselvä, ja se on liian epäreilu Suomen kannalta. Tarvitaan jäsenvaltioille enemmän joustavuutta. Voisiko esimerkiksi ajatella, että tätä asiaa suoraan sovellettavan asetuksen sijaan säänneltäisiin direktiivillä, puitelailla, mitä jokainen jäsenvaltio sitten katsoisi omiin olosuhteisiinsa tarpeelliseksi? Voisiko tämä arviointireferenssivuosi olla ei 70 vuoden takana vaan esimerkiksi 30 tai 40 vuoden takana?
Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetukseen vaikuttaminen on pitkä tie. Seuraava hallitus ja seuraava eduskunta käyvät ratkaisuväännöt tämän asian osalta. Siksi toivoisinkin, että tässä saataisiin aikaan enemmän kansallista yhtenäisyyttä meidän metsiemme puolesta. [Petteri Orpo: Aloitetaan hallituksesta!]
Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että tämä ennallistamisasetus on hyvin hankala myös suomalaisen maatalouden kannalta. Se uhkaa meidän niin sanottujen turvepeltojen, turvepitoisten maa-alueiden, käyttämistä maatalouteen, mikä on erittäin tärkeä asia meidän huoltovarmuudelle ja ruokaturvalle, varsinkin kun kuumuudet ja kuivuudet ilmastokriisin takia pahenevat.
Herra puhemies! Tässä asiassa on nyt kovin aktiivisena ollut pääoppositiopuolue kokoomus, ja kun olen seurannut teidän poliitikkojenne kannanottoja, olen ihmetellyt tätä sekavuutta, mikä niistä ilmenee. Olen miettinyt, onko kokoomuksella linja sekaisin vai onko kysymys tahallisesta suomalaisten harhaan johtamisesta ja vedättämisestä. [Jani Mäkelä: Hyvä kysymys!] — Se on erittäin hyvä kysymys. — Nimittäin Janne Sankelo, kollegani Kauhavalta, puhuu Härmän Kylpylässä tosi järkeviä metsäasioista, kun mennään kahville, mutta sen sijaan Pertti Salolainen ei puhu kovin järkeviä metsäasioista täällä Helsingin päässä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä — Välihuutoja] Haluaisin kysyä oppositiojohtaja, puheenjohtaja Petteri Orpolta: Kun te haluatte antaa epäluottamuslauseen hallitukselle, milloin kokoomus antaa epäluottamuslauseen Sirpa Pietikäiselle, [Jukka Kopra: Tulihan se sieltä! — Välihuutoja] joka kokoomuksen riveissä koko ajan syö maata Suomen metsäpolitiikan alta EU:ssa? Koska kokoomus erottaa Sirpa Pietikäisen, [Puhemies koputtaa] joka toimii Suomen kansallisia etuja vastaan europarlamentissa kokoomuksen mandaatilla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-09T15:20:14,2022-11-09T15:23:22,Hyväksytty,1.1
2022_120_36,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_37,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nyt palauttaa tämän keskustelun siihen olennaiseen kysymykseen, irti näistä lillukanvarsista ja prosessikritiikeistä. [Ben Zyskowicz: Kuulitteko, Kurvinen?] Selvästi itse asiasta on haastavaa keskustella, kun puhutaan vain prosesseista. Haluan palauttaa keskustelun siihen, mikä on ajankohtainen tämän viikon jälkeenkin ja tämän hallituskaudenkin jälkeen: saammeko pysäytettyä luontokadon Suomessa, vai emmekö saa pysäytettyä luontokatoa? Tätä suomalaisetkin meiltä kysyvät, ja tätä suomalaiset meiltä odottavat. 
Opposition puheenvuoroja kuunneltuani tuntuu hieman siltä, että oppositio ei tätä tavoitetta jaa, ei ainakaan silloin, jos jotain pitää tehdä eri tavalla kuin ennen tai jos se maksaa euroakaan lisää. Kuten hallituksen yhteisessä kannassa todetaan, luonnon tilaa parantavien toimien vahvistaminen on välttämätöntä. Samaan aikaan tarvitaan kansallista liikkumavaraa toimissa ja kustannuksia pitää saada painettua merkittävästi alaspäin. Tältä pohjalta on ylipäätään ollut mahdollista neuvotella komission kanssa. Jos olisi suoraan vain sanottu, että mikään ei käy, millaisen vaikuttamismahdollisuuden se olisi jättänyt jatkokeskusteluihin? [Eduskunnasta: Hyvä!]
Ihmettelen hieman opposition välikysymystä, sillä hallituksen kanta sisältää jo vastauksia välikysymyksessä esitettyihin huoliin. Kyllä tämä valitettavasti hieman siltä näyttää, että oppositio haluaa, että luonnon tilan parantamista ei alkuunkaan tehtäisi tai ainakaan mitään ei saisi tehdä yhteistyössä EU-maiden kanssa. Eikös meidän pitäisi vaatia, että ne muutkin EU-maat tekevät ja mielellään paljon, paljon enemmän? 
On hyvä hahmottaa, että Suomessa tehdään jo suurta osaa sellaisista toimista, joista nyt puhutaan. Olemme jo tällä hallituskaudella parantaneet elinympäristöjen tilaa muun muassa ennallistamalla soita, kunnostamalla lintuvesiä ja hoitamalla metsäluontoa. Tämä kaikki auttaa sekä luonnon tilaa että meitä suomalaisia. Esimerkiksi pölyttäjät ovat välttämättömiä ruoantuotannon ja sitä kautta myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Monimuotoiset metsät kestävät paremmin ilmastokriisin vaikutuksia. Hyvinvoivat kalakannat ovat ehdottomasti matkailuvaltti — luulisi erityisesti kokoomuksen olevan kiinnostunut tästä.
Eikä tätä asiaa tehdä vain EU:n takia. Suomen luontoa voi vaalia vain Suomessa. Suomen luontotyypeistä noin puolet on uhanalaisia, ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen — asiat eivät todellakaan ole vielä hyvin. Me olemme ainoita, jotka voivat pitää huolta tästä meidän omasta ympäristöstämme. 
On sääli, että Suomen luonnosta on tehty hallituksen horjuttamisen väline, [Puhemies koputtaa] että kaikista asioista juuri tämä — kaikista asioista tämä — on se, [Puhemies: Kiitoksia!] jolla oppositio haluaa hallituksen työtä kampittaa, ja niin te todella yritätte. Luontokadon pysäyttämisen tavoitteessa on epäonnistuttu sekä vuoteen 2010 että vuoteen 2020 mennessä. Ei tätä palloa voi ikuisesti siirtää eteenpäin. [Puhemies: Nyt kiitoksia!] Luonnon köyhtyminen pitää pysäyttää. Nyt tässä on kyse elämästä ja kuolemasta, ja tässä on kyse myös talouden kestävyydestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-09T15:23:27,2022-11-09T15:27:01,Hyväksytty,1.1
2022_120_38,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Siirrytään debattiin, ja pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_39,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa. Hallitus käy täällä jatkuvaa keskustelua...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Grahn-Laasonen, pyydän, että keskeytätte. — Nyt pyydän poistamaan lehteriltä tuon mielenosoituksen. [Eduskunnasta: Näin niitä asioita hoidetaan! — Kenen vieraita? — Porttikielto! — Opetelkaa käyttäytymään!] — No niin, edustaja Grahn-Laasonen, voitte aloittaa alusta.] Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys on jo osoittautunut tarpeelliseksi. Suomen kantaa tähän ennallistamisasetukseen pitää muuttaa. Tämä on ollut selkeä nukkuminen, myöhästyminen ja EU-politiikan johtamisen epäonnistuminen jo tähän asti, ja valitettavasti asiat etenevät Brysselissä, ja pitäisi ennakkovaikuttaa, mistä Tytti Tuppurainen, EU-ministeri, puhuikin tässä. Selkeästi ennakkovaikuttaminen ei vain onnistu, jos ei ole selkeää kantaa tai se kanta on väärä tai se on epäselvä. Siksi toivonkin, että voisitte nyt selkeyttää vielä suomalaisille, kannattaako Suomen hallitus nyt siis Suomen hallituksen kannan muuttamista myönteisestä kielteiseksi, kuten on ollut eduskunnan valiokunnassa esimerkiksi hallituspuolueidenkin enemmistön kanta, esimerkiksi talousvaliokunnassa ja myös muissa valiokunnissa. Eli muutetaanko Suomen kanta nyt myönteisestä kielteiseksi?
Ministeri Ohisalo, kun tämä on teidän failinne, teidän asianne, kerrotteko te nyt selkeästi ympäristöministerikollegoillenne ympäri Eurooppaa, [Puhemies: Kiitoksia!] että Suomelle ei tämä ennallistamisasetus käy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-09T15:27:08,2022-11-09T15:29:05,Hyväksytty,1.1
2022_120_40,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Pyritään pitämään siitä minuutista kiinni. — Edustaja Kimmo Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_41,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin erittäin huolella edustaja Grahn-Laasosen puheenvuoron ja myöskin opposition puheenvuorot. Niissä on selkeä perusteesi, niin kuin kuulimme äsken: Suomella ei ole kantaa. Me emme ole kyenneet hoitamaan asiaa. Me olemme myöhästyneet ja emme pysty vaikuttamaan. [Välihuutoja oikealta]
Miksi te oppositiossa tarkoituksellisesti johdatte ihmisiä harhaan? Miksi te johdatte ihmisiä harhaan? [Leena Meri: Miten niin? — Välihuutoja oikealta]
1) Olemme vasta saaneet komission esityksen.
2) Olemme nyt aloittamassa ja muodostamme juuri nyt kannan Suomelle. [Välihuutoja] Suuressa valiokunnassa yhdessä hallituksen kanssa muodostetaan Suomen kanta.
3) Vasta siitä alkavat neuvottelut, ja ne tulevat olemaan pitkät.
4) Ne tulevat olemaan niin pitkät, että tämä vaalikausi ei riitä.
Tämä on se tilanne, missä me olemme. Miksi te sanotte, että me emme kykene vaikuttamaan ja hallitus ei ole vaikuttanut? Tulkaa mieluummin yhdessä mukaan vaikuttamaan. Tämä on meille suomalaisille iso kysymys. Tehdään se yhdessä, älkääkä tehkö tarpeettomia välikysymyksiä. [Leena Meri: Voiko tulla mukaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-09T15:29:05,2022-11-09T15:30:10,Hyväksytty,1.1
2022_120_42,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_43,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen, näihin asioihin vaikutetaan ennakkoon. Niin tekevät sellaiset maat, jotka ajavat omia kansallisia etujaan. Sen sijaan vetoaminen eduskuntaan, jossa hallituspuolueilla on enemmistö, on teiltä yksinkertaisesti typerää. 
Perussuomalaiset on tälläkin kaudella varoittanut siitä, että komissio kahmii itselleen valtaa, komissio vie meiltä päätösvaltaa ja vie budjettivaltaa, ja tässä on jälleen yksi esimerkki siitä. Mutta kun me olemme puhuneet siitä, niin erityisesti keskusta on meille kertonut, että ei saa maalata noita mörköjä seinille. Tässä teillä nyt on mörkö seinällä, [Välihuutoja] ja jälleen kerran tilanne on sama: te kerrotte, että tähän vaikutetaan, tätä muutetaan ja näin tämä ei tule menemään. Mutta olkaa hyvä, hallitus, kertokaa nyt sitten: Minkä verran tämä saa maksaa, kuinka paljon vuodessa tämä saa maksaa, että te hyväksytte tämän? Kuinka paljon Suomen metsiä saadaan museoida?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-09T15:30:12,2022-11-09T15:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_120_44,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_45,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen, että muut EU-maat ovat hakanneet metsänsä, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että omat virheet maksatetaan nyt suomalaisilla ja Suomella. Pääministeri totesi tuossa puheenvuorossaan, että ennakkovaikuttaminen on ollut suunnitelmallista. Se viesti ei ole kyllä millään tavalla tullut perille, vaan kyllä tämä näyttää aivan toiselta: pääministeri ei johda ja ennakkovaikuta EU-politiikkaamme riittävästi. Sen takiahan tässä ollaan. Ei 600 000 suomalaisen metsänomistajan etua valvota cocktaillasi kädessä. Nyt pitää ryhtyä töihin. Suomen ääni on ollut Brysselissä sekakuoroääni. [Välihuutoja] 
Kysyisinkin: Miksi olette antaneet hallituksen lähettää tällaista ristiriitaista viestiä Brysseliin? Täällä hallituspuolueiden edustajat ovat olleet huolissaan tästä asiasta, ja he ovat tulleet kokoomuksen taakse monissa valiokunnissa. [Pia Lohikoski: Eivät onneksi kaikki!] Vähättelettekö te hallituspuolueiden edustajien huolta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-11-09T15:31:16,2022-11-09T15:32:23,Hyväksytty,1.1
2022_120_46,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_47,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustan taakse tuli kokoomus esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja se on hyvä. Olisi tärkeää, että me saisimme yhteisen koalition puolustamaan näitä asioita. Olen vähän huolissani siitä, aikooko kokoomus nyt muuttaa kelkkaansa. Tähän asti kokoomus on ollut sitä mieltä, että vastustetaan mutta neuvotellaan täysillä, mutta nyt tuntuu, että käännetään kannat vastakkain ja kävellään neuvotteluista pois. [Välihuutoja oikealta] Haluaisin, että kokoomuksen kanta olisi selkeä. Toisaalta sitten siellä vaikka Sirpa Pietikäinen tekee kaikkensa, että Suomen kanta ei etenisi. Hän haluaa, että metsämme museoidaan EU:n toimesta. Voisitteko te suoristaa rivinne? Olisi mukavaa, että olisi se vanha kokoomus, johon voisi tukeutua — ja mielellään ihan kaikkienkin puolueitten osalta — näin tärkeässä isänmaallisessa kysymyksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-09T15:32:25,2022-11-09T15:33:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_48,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_49,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin vähän kaipailisin vanhaa kokoomusta, jolla oli kahdet rattaat, joista toiset kuulemma olivat jollain tavalla ympäristöorientoituneet. Nyt on enää vain yhdet rattaat, ja ne ovat kyllä luontoa vastaan.
Tässä menevät hieman sekaisin maksajat ja hyötyjät, eli on hyvä huomata, että tässähän ei olla kelkkomassa rahaa Brysseliin johonkin määrättömään kuiluun, vaan katsotaan kustannukset, jotka kohdistuvat Suomeen, ja hyödyt, jotka kohdistuvat Suomeen. Toivoisin tiettyä rehellisyyttä, kun tätä asiaa käsitellään, niin että ihmiset ymmärtävät, mistä on kyse.
Tähän toissijaisuuteen liittyen kanssa olisi hyvin rehellistä oppositiosta kertoa, että jos te olette sitä mieltä, että tätä varten ei tarvita EU-sääntelyä lainkaan — se nyt kuulosti siltä, jos ymmärsin oikein edustaja Grahn-Laasosta — niin mitkä silloin ovat ne kansalliset toimet, joilla päästään näihin samoihin tavoitteisiin. [Jani Mäkelä: Eihän niistä nyt puhuta!] Kolmeen ja puoleen vuoteen en muista kuulleeni yhtään tämäntyyppistä esitystä, mutta saa muistuttaa, jos olen väärässä. Mielelläni olen. Sen sijaan se kuuluisa soidensuojelu täällä muistetaan kyllä toistaa, ja on hyvä muistuttaa: sanat ja teot, se ero siinä. Ja ehkä myös edustaja Grahn-Laasoseen viittaisin sen osalta, että puheissa täällä ja siinä, mitä siellä talousvaliokunnassa on päätetty, [Puhemies koputtaa] niissäkin on tiettyä ristiriitaisuutta sen suhteen, [Puhemies: Kiitoksia!] mikä se EU-vaikuttamisen linja nyt on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-11-09T15:33:27,2022-11-09T15:34:38,Hyväksytty,1.1
2022_120_50,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_51,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pakko puuttua tähän: kansa on valinnut myöskin Euroopan parlamentin jäsenet, ja on täysin vastuutonta haukkua täällä ihmistä, joka ei ole paikalla ja kykene puolustamaan itseänsä. [Välihuutoja] 
Sen lisäksi totean, että tällä talolla on tässä maassa korkein päätösvalta, vaikka sellainen mielikuva ei ehkä ulospäin enää tänä päivänä synnykään. Sen lisäksi me yhdessä vastaamme valtioneuvoston kanssa EU-asioista suuressa valiokunnassa, tämän talon valiokunnassa. Pääministeri ei yksin valvo Suomen etua. Siellä on runsaasti virkamiehiä ja päätöksentekijöitä, Euroopan parlamentin jäseniä — siellä on toimijoita, jotka vastaavat yhteistyössä siitä, että Suomen asioita viedään eteenpäin. On häpeällistä antaa ymmärtää, että pääministerin olisi yksin pitänyt vastata kaikesta.
Haluan huomauttaa, että asian käsittely on todellakin vasta alussa. Nyt meidän täytyy tehdä kaikkemme, [Puhemies koputtaa] jotta neuvoston kanta ja parlamentin kanta sisältävät ne Suomen tavoitteet, [Puhemies: Kiitoksia!] mitä me toivottavasti yhteisesti suuressa valiokunnassa linjaamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-09T15:34:40,2022-11-09T15:35:51,Hyväksytty,1.1
2022_120_52,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_53,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! I debatten, både i den offentliga och här i salen, nämns ofta Sveriges hållning i den här frågan och den tas som referens. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-11-09T15:35:51,2022-11-09T15:36:08,Hyväksytty,1.1
2022_120_54,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä pääministeri puheessaan kertoi, kuinka asioihin on ennalta vaikutettu. Toisaalta saman puolueen Kiljunen toteaa, että tässä vasta aloitetaan nyt vaikuttaminen. Mitä pitäisi uskoa? Samalla hallitus vastauksissaan yrittää piiloutua eduskunnan selän taakse ja moittii eduskuntaa, kun te ette ole tehneet toissijaisuushuomautusta. [Juha Mäenpään välihuuto]
Nyt on kysyttävä: Kun olette ennalta vaikuttaneet ja seuranneet sitä, että esimerkiksi Ruotsissa vaalikiireitten keskellä muodostui toissijaisuushuomautus, niin missä vaiheessa teillä hallituksella oli tieto tästä Ruotsin kannasta, ja mitä se vaikutti sitten teidän omaan käyttäytymiseenne ja asiakirjojen kiirehtimiseen eduskunnalle? Meillähän oikeusministeriö on todennut, että tällaisissa asioissa, joissa epäillään toissijaisuusperiaatteitten vastaisuutta joko meillä tai jossakin muussa jäsenmaassa, asiakirjat tulee kiireellisesti toimittaa eduskuntaan. Eli missä vaiheessa tämä tieto Ruotsin kannasta tuli hallitukselle, [Puhemies koputtaa] ja toimitteko sen mukaisesti kuin oikeusministeriö on ohjeistanut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-09T15:36:32,2022-11-09T15:37:38,Hyväksytty,1.1
2022_120_55,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_56,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun tässä on nyt puhuttu koko ajan siitä vaikuttamisesta, niin kysyisin hallitukselta: olisiko semmoinen mahdollista, että lyöttäytyisitte yhteen vaikka Ruotsin, Slovakian, Tšekkien ja Itävallan kanssa, joilla on myös samat murheet tästä asiasta? Voisitte kutsua sitä vaikka nimellä ”nuuka metsikkö” ja panna tulppaanimiehet kuriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-09T15:37:38,2022-11-09T15:38:13,Hyväksytty,1.1
2022_120_57,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Sitten myönnän pääministerille minuutin puheenvuoron ja ministeri Saarikolle minuutin. — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_58,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun itse asiassa piti olla tänään Itävallassa — minun piti olla tänään Itävallassa kahdenkeskisessä tapaamisessa Itävallan pääministerin kanssa, ja yhtenä aiheena olisi ollut juuri tämä metsäkysymys, mutta sen sijaan olen täällä vastaamassa opposition tekemään välikysymykseen. [Välihuutoja] Onneksi vaikuttamiselle on myöhemminkin tilaa, ja me tulemme aktiivisesti käymään tietenkin tätä kuten monia muitakin EU-kysymyksiä yhdessä läpi muiden jäsenmaiden kanssa ja hakemaan koalitioita Suomelle tärkeissä asioissa.
Se, mitä eniten ihmettelen tässä opposition välikysymyksessä ja puheenvuoroissa, on se, että te sanotte, että nyt jo — nyt jo — pitäisi sanoa kategorisesti ei. Se olisi huonointa vaikuttamistyötä, mitä Suomi voisi tehdä. Me emme pystyisi millään tavoin vaikuttamaan enää esityksen sisältöön, näihin huoliin, mitä me olemme nostaneet esille, jos me nyt sanoisimme ei. [Välihuutoja] Minkä vuoksi muilla olisi mitään intressiä antaa Suomelle myönnytyksiä, jos me joka tapauksessa sanoisimme, että tapahtui mitä tapahtui, me tulemme äänestämään ei. [Puhemies koputtaa] Se olisi valtavan huonoa vaikuttamista, ja sitä eniten ihmettelen opposition puheenvuoroissa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-09T15:38:13,2022-11-09T15:39:24,Hyväksytty,1.1
2022_120_59,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_60,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on aivan aiheellista ja huolta herättävää pohtia tapaa, jolla EU on tuonut esityksen meidän ja muiden jäsenmaiden käsittelyyn. Tämä ennallistamisasetus ei tee hyvää Suomessa suhteillemme EU:ssa. Siksi on erityisen tärkeää, että me yhdessä painokkaasti Suomena ja Suomen eduskuntana kerromme, että tässä esityksessä on asioita, jotka eivät ole Suomen hyväksyttävissä.
Minusta oli itse asiassa kaikesta puheen sävystä huolimatta myönteistä panna merkille, että kokoomuksen välikysymyspuheenvuoro ja hallituksen pääministerin puheenvuoro pitivät sisällään tismalleen samat huolet tämän esityksen sisällöstä. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Valtiovarainministerinä puutun nyt tähän kustannusten osuuteen: Nimittäin hallitus omassa kannassaan täällä tänään välikysymykseen vastatessaan toteaa, että on välttämätöntä, että Suomelle syntyviä kustannuksia pyritään alentamaan merkittävästi ja että se on keskeinen neuvottelutavoitteemme. En kertaa lukuja, liki miljardia, joka tästä on arvioitu vuositasolla [Ben Zyskowicz: Nythän te kertaatte!] — se on kohtuuton, ja sitä ei voida hyväksyä [Puhemies koputtaa] — mutta täydennän vain sillä, että komissio ei edes ole arvioinut tämän esityksen välillisiä vaikutuksia, [Puhemies: Kiitoksia!] joita ovat esimerkiksi puun saatavuus, verotulot, vientitulot ja työllisyys. Asia on taloudellisesti vakava ja merkittävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-09T15:39:29,2022-11-09T15:40:45,Hyväksytty,1.1
2022_120_61,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_62,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Herra puhemies! Suomi häviää tämän hallituksen johdolla jatkuvasti, ensin EU:n elvytyspakettineuvotteluissa, sitten Uniperissa ja nyt ennallistamisasetuksessa. Erityisesti pääministeri laiminlyö tehtäväänsä Suomen kansallisen edun valvojana. Hyvä valtiovarainministeri Saarikko, kuinka paljon näitä kustannuksia saadaan suuntaan tai toiseen, okei, se ei ole se asian pihvi, koska kun Suomi kerran taas luovuttaa valtaa EU:lle, niin sieltä tulee ajan myötä vain uusi asetus. Te ette voi myydä tätä maata jostain rahasummasta toistuvasti ja toistuvasti neuvotella sitä. Nyt EU astuu tontille, joka ei sille kuulu. EU-liittovaltio kasvaa, eikä Brysseliä kiinnosta Suomen etu. Kuten tuosta vastauksestanikin kävi ilmi, niin nyt kansalliseen päätöksentekovaltaan kuuluvaa metsäpolitiikkaa ollaan keskustan johdolla antamassa EU:lle. Eikö omatuntonne kolkuta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-11-09T15:40:47,2022-11-09T15:41:54,Hyväksytty,1.1
2022_120_63,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_64,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä, kokoomus haluaa tehdä töitä luonnon monimuotoisuuden puolesta, ja kokoomus haluaa, että Suomi tekee vahvaa, oikea-aikaista EU-vaikuttamistyötä. Nyt on tosiasia se, että hallituksella ei ole ollut kantaa tähän kansallisesti erittäin tärkeään asiaan, [Eveliina Heinäluoma: Ei ole kokoomuksellakaan!] eikä ole vieläkään, kun olemme kuunnelleet muun muassa hallitusryhmäpuheenvuorot.
Toinen asia on, että hallitus laiminlöi vaikuttamisen silloin, kun olisi ollut ennakkovaikuttamisen paikka. 12 viikkoa tämä asia oli levällään hallituksen pöydällä silloin, kun olisi pitänyt vaikuttaa. Mutta, arvoisa pääministeri, te vastauksessanne vyörytitte syyt epäonnistuneesta EU-vaikuttamisesta eduskunnalle. Minusta se on käsittämätöntä. EU-vaikuttamistyö ja EU-politiikka, eduskunnan antamien linjojen mukaisesti, on yksiselitteisesti hallituksen vastuulla, ja pääministeri vastaa siitä. Kanta on ollut auki 12 viikkoa, [Puhemies koputtaa] viime keväästä on valmisteltu tätä esitystä, [Puhemies: Kiitoksia!] ja lopputulema on, että se maksaa Suomelle miljardin ja Saksalle 150 miljoonaa. — Ei muuta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-09T15:41:54,2022-11-09T15:43:09,Hyväksytty,1.1
2022_120_65,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_66,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En minä ole mielestäni vastuuta eduskunnalle täällä sysännyt. Olen todennut vain sen, että eduskunnan suuri valiokunta yhdessä valtioneuvoston kanssa vastaa Suomen EU-kantojen muodostamisesta, ja suuri valiokunta on kantaansa muodostamassa. Aivan kuten omassa puheenvuorossani tuossa aluksi totesin, se kanta on se, mitä me edustamme kaikissa ministerineuvostoissa, [Kai Mykkänen: Teidän takia se on vasta tulossa!] myös Eurooppa-neuvostossa — se kanta, jonka me yhdessä täällä muodostamme.
Se, minkä nostin esille, oli toissijaisuushuomautus, ja ihmettelen sitä, että vaikka valtioneuvosto ei ole siis omassa kannassaan katsonut, että tässä olisi villoja toissijaisuushuomautukselle, [Ben Zyskowicz: Kuulitteko te, keskusta? Metsät eivät kuulukaan meille!] niin totta kai eduskunta olisi voinut silti tämän nostaa esille, ja te täällä tätä peräänkuulutatte, mutta tekään ette ole ilmeisesti nähneet tälle villoja, koska ei yksikään kansanedustaja ole nostanut tätä asiaa esille suuressa valiokunnassa [Välihuutoja] ja pyytänyt tätä toissijaisuusasian käsittelyä. Tätä olen ihmetellyt. Jos se on teistä merkittävää, miksi te ette nostaneet sitä esille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-09T15:43:10,2022-11-09T15:44:13,Hyväksytty,1.1
2022_120_67,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_68,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kyllä olen sitä mieltä, että tämä komission ehdotus täytyy hylätä. Tässä on kysymys lämmöstä ja leivästä. Tässä on kysymys siitä, miten meidän maatalouden ja metsätalouden toimintaedellytykset pidetään pystyssä jatkossakin, miten se tie pellolta pöytään saadaan pidettyä yllä, jotta meidän maatalouden toimintaedellytykset eivät heikkene, jos peltojen käyttöihin tulee muutoksia. Ja edelleen on siitä kysymys, miten me pystymme käyttämään omia metsiämme, tuomaan työpaikkoja ja leipää ja lämpöä tupiin.
Eduskunnan kannalta keskeinen asia on eduskunnan budjettivallan suojaaminen. Kustannukset täytyy pystyä painamaan alemmaksi, ja nähdäkseni ainut keskeinen tapa on se, että koko ehdotus hylätään. Omaisuudensuojakysymys on valtavan iso, 600 000 suomalaista metsänomistajaa, kun kuitenkin nähdään se, että meillä on omat Helmi- ja Metso-ohjelmat, [Puhemies koputtaa] millä metsänomistajat itse suojelevat näitä alueitaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-09T15:44:14,2022-11-09T15:45:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_69,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_70,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kiitos pääministerille linjakkaasta vastauksesta. Siitä kävi selkeästi ilmi, että hallitukselle tämä EU-komission asetusehdotus ei tällaisenaan käy. Oikein. Tämä on myös keskustan eduskuntaryhmän näkemys.
Kokoomuksen puheenvuoroja sen sijaan kun kuuntelee, tulee ikään kuin vaikutelma siitä, että vaikuttamistyössä oltaisiin jo myöhässä tai kannattaisi nostaa kädet valmiiksi ylös tai heittää hanskat tiskiin. Toivottavasti näin ei ole, sillä meillä on edessämme erittäin tiukka ja pitkään jatkuva vääntö EU-pöydissä, ja jotta voimme onnistua siellä EU-pöydissä, meillä täytyy olla ensinnäkin selkeä yhteinen linja ja kanta — se Suomen kanta, jonka yhdessä toivottavasti laajassa yhteistyössä yli hallitus—oppositio-rajan suuressa valiokunnassa pian muodostamme. Kiitän kokoomusta siitä yhteistyöstä, jota olemme lausuntovaliokunnassa hyvässä hengessä tehneet, ja toivon, että tämä sama hyvä yhteistyö isänmaan eteen jatkuu myös suuressa valiokunnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-11-09T15:45:29,2022-11-09T15:46:41,Hyväksytty,1.1
2022_120_71,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_72,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Eurooppalaisissa pöydissä pitää neuvotella lujemmin. Brysselin pakkovallalle pitää sanoa ’ei’ niin, että kovakorvaisinkin komissaari kuulee.” [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Välihuutoja] Näin lausui keskustan ryhmäpuheessa edustaja Kalmari tänään ja jatkoi tilannearviotaan Demokraatti-nimisen arvostetun median haastattelussa seuraavasti: ”Ollaan saatu hallitus taipumaan. Silloin, kun saa kumppanit omalle puolelleen, pitää linjan pitää. Ennen oltiin kriittisiä, ja nyt ei hyväksytä tätä komission pohjaesitystä.” Hyvä, välikysymys on täyttänyt tarkoituksensa, ja hallitus on muuttanut linjaansa.
Nyt se pääkysymys — myös edustaja Kallin puheenvuoroon liittyen — on, hyvä pääministeri: tarkoittaako tämä sitä, että hallitus antaa myöten, että suuressa valiokunnassa voidaan ottaa sen mukainen kanta kuin valtioneuvoston kannan vastaisesti talousvaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja ympäristövaliokunnassa on tehty, [Puhemies koputtaa] eli että valtioneuvoston kannasta poiketen Suomen tulee vastustaa asetusehdotusta? [Sanni Grahn-Laasonen: Tämä on se ydinkysymys! Vastaus vielä tähän! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-09T15:46:43,2022-11-09T15:47:53,Hyväksytty,1.1
2022_120_73,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_74,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että Mykkänen kyllä tietää, että Suomen järjestelmässä suuri valiokunta muodostaa kannan itsenäisesti. [Välihuutoja] 
Arvoisa puhemies! Tämän välikysymyksen ehkä suurin uutinen ei kuitenkaan ole se, että pohja tältä toissijaisuushuomautukselta siltä osin putosi pois, että tänä vuonna olemme yhdessä aikaisemmin sellaisen tehneet jo ennen hallituksen U-kirjelmää. Ymmärrän, että tässä on varmaan katsojien vähän vaikea pysyä perässä, mutta joka tapauksessa yhteenvetona voi todeta, että kokoomuksen keskeiseltä kritiikiltä putosi pohja pois. 
Mutta iso uutinen on se, että kun oppositio penäsi hallituksen kantaa, niin nyt näyttää siltä, että yllätykseksi oppositio löysi toisensa. [Välihuutoja] Kokoomus meni perussuomalaisten ei ei ‑linjalle. Hallitushan vastauksessaan totesi, että ehdotus ei ole hyväksyttävissä ilman olennaisia muutoksia ja nyt meidän kaikkien pitäisi yhdessä vaikuttaa siihen, että muutoksia tulee. Ja tämän jälkeen kokoomuksen puheenvuorossa todettiin, [Puhemies koputtaa] että Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta, [Puhemies: Kiitoksia!] eli jo etukäteen ilmoittaa, että ei. Arvoisa kokoomus, tämä on huono strategia, ja te tiedätte sen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-09T15:47:53,2022-11-09T15:49:10,Hyväksytty,1.1
2022_120_75,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_76,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on ottamassa entistä enemmän valtaa ja pyrkii sanelemaan jäsenmaille, miten toimitaan. Tämä loukkaa Suomen itsemääräämisoikeutta. Perussuomalaiset eivät tällaista hyväksy. Ennallistamisasetus iskee Suomen kansallisomaisuuden, metsien, käyttöön sekä maatalouteen. Unionin alkuperäinen tarkoitus ei ole ollut sanella pilkuntarkasti asetusten kautta, miten jäsenmaat asioitaan hoitavat. Nyt kun komissio on tämän Suomelle äärimmäisen haitallisen tien valinnut, Suomen on pakko panostaa täysillä kansallisen edun ajamiseen EU-neuvotteluissa.
Arvoisa puhemies! Mielestäni hallitus on epäonnistunut maamme edun valvonnassa. Kysyn sieltä ministeriaitiosta: Miten te olette mielestänne ylipäätään onnistuneet puolustamaan rakasta isänmaatamme Brysselissä? Minkä kouluarvosanan antaisitte itsellenne tähän mennessä? Otetaanpas se arvoasteikko neljästä kymmeneen, ja esitän tämän kysymyksen vaikka suoraan pääministerille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-11-09T15:49:10,2022-11-09T15:50:19,Hyväksytty,1.1
2022_120_77,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_78,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon on tässä salissa ylistetty kotimaisia luonnonsuojelutoimia, ja oikeastaan Helmi- tai Metso-ohjelmasta ei varmaan ikinä ole puhuttu niin kauniisti kuin tässä keskustelussa — oppositiohan on tämän hallituksen ennätyksellisen luontomyönteiselle linjalle aiemmin naureskellut, kun muistetaan puheet vaikkapa kosteikkoviljelystä sun muusta.
Teot puhuvat kuitenkin eri kieltä kuin nämä sali- ja juhlapuheet. Kun kokoomus on ollut vallankahvassa, puolue on muun muassa romuttanut kipeästi kaivatun soidensuojeluohjelman ja leikannut luonnonsuojelun määrärahoja miltei 70 prosenttia. Nämäkö ovat niitä kotimaisia luonnonsuojelutoimia, joita te tänään olette täällä vaatineet ja puolustaneet? Ei siis mikään ihme, että suomalaisen luonnon tila on heikentynyt, kun kerran luonnonsuojelua ei ole kunnolla hoidettu. Ensinhän luontokato piti pysäyttää 2010 mennessä, sitten 2020 mennessä, ja nyt sitten entistä myöhemmin. [Puhemies koputtaa] Selvää on, että jos tällä kokoomuksen edustamalla kotimaisella linjalla jatketaan, [Puhemies: Kiitos!] luonnon tila jatkaa Suomessa heikkenemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-11-09T15:50:19,2022-11-09T15:51:33,Hyväksytty,1.1
2022_120_79,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_80,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En kyllä usko, että luonnontila jatkaa heikkenemistään. Aika hyviä toimenpiteitä Suomessa on tehty. [Välihuutoja vasemmalta] 
Arvoisa pääministeri, sen verran sanoisin, että eihän tätä välikysymystä olisi tehty, ellei valtioneuvosto olisi ollut tälle ennallistamisasetukselle yltiömyönteinen. Mikä tässä on kaikkein pahinta, niin näissä papereissa ei ole minkäännäköisiä talousvaikutuksia — kukaan ei tiedä, mitä tämä tulee maksamaan suomalaiselle metsäteollisuudelle ja veronmaksajille, ja vaikutuksista varsinkaan vuoden 2030 jälkeen ei ole mitään tietoa. 
Arvoisa puhemies! Aivan oikein edustaja Kyllönen täällä mainitsi, että tämä ennallistamisasetushan perustuu biodiversiteettistrategiaan, jonka Suomi on hyväksynyt, mutta vaikka kokoomusta moitittiin linjattomaksi, niin me vastustimme jo maa- ja metsätalousvaliokunnassa biodiversiteettiasetusta ja sen sisältöä ja totesimme, että strategioita hyväksyttäessä on tarkemmin tiedettävä, mitä suojellaan ja miten [Puhemies koputtaa] ja mitä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia toimenpiteillä on. [Puhemies: Kiitos!] Näistä asioista on päätettävä kansallisesti vasta sen jälkeen, kun edellä mainitut asiat ovat tiedossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-09T15:51:35,2022-11-09T15:52:48,Hyväksytty,1.1
2022_120_81,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_82,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä kokoomuksen sekavaa linjaa näihin luonnonvara-asioihin kuvaa se, että kun Suomessa keskusteltiin siitä, pitäisikö ympäristöministeriö lakkauttaa, niin kokoomuksen helsinkiläiset vaikuttajat sanoivat, että maa- ja metsätalousministeriö pitää lakkauttaa. Kysyisinkin nyt Petteri Orpolta: jos kokoomus pääsee ensi kevään jälkeen hallitukseen, lupaatteko, että ette lakkauta maa- ja metsätalousministeriötä, vai mikä tähän on kokoomuksen linja? [Naurua — Petteri Orpon välihuuto]
Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa kysyi hyvin, minkä kouluarvosanan annan meidän EU-vaikuttamiselle ja mitä olemme tehneet. Koska olen vaatimaton eteläpohjalainen, niin sanoisin, että seiska puoli, Gaussin käyrän keskelle, antaisin arvosanan omalle toiminnalleni. Olen ollut muun muassa perustamassa lokakuussa metsäisten EU-maiden yhteistä rintamaa, mitä täällä on toivottu — tällainen For Forest ‑rintama on jo perustettu. Siinä on mukana Suomi, Ruotsi, Slovenia ja Itävalta tässä vaiheessa, ja pyritään laajentamaan sitä porukkaa. Tapasin syyskuussa 12 keskeistä ympäristö- ja maatalouspuolen meppiä, muita kuin suomalaisia, muun muassa tämän ennallistamisen pääraportöörin ja ‑neuvottelijan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-09T15:52:48,2022-11-09T15:53:57,Hyväksytty,1.1
2022_120_83,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_84,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 29.6. me suuren valiokunnan jäsenet — myös te, edustaja Essayah, kokoomuslaiset ja perussuomalaiset — avasimme ennallistamisasian, ja kukaan meistä, kukaan, ei silloin vastustanut ennallistamista ja esittänyt toissijaisuushuomautusta, ja miksi olisimmekaan.
Politiikka on yleensä mainettaan parempaa, ja me aidosti väännetään täällä näkemyseroista, aidoista eroista päätöksissä, mutta viime viikkoina minua on kyllä hävettänyt olla täällä eduskunnassa. Lähetystä katsova kansalainen tuskin ymmärtää tästä saivartelusta paljoakaan, ja vika on täällä eduskunnan päässä.
Koska kaikki perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat kannattaneet itse ennallistamista, puhtaita järviä ja jokia sekä Itämerta ilman sinilevää mutta haluavat Suomen neuvottelevan asetukseen muutoksia, on koko täällä nähty näytelmä aika arvoton, huonosti kirjoitettu farssi, ja vaikka vaalit nyt lähestyvät, [Puhemies koputtaa] toivon, että jokainen puolue hallituksesta oppositioon keskittyisi nyt taas yhteisten asioiden hoitamiseen eikä gallupkannatuksen parantamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-11-09T15:53:58,2022-11-09T15:55:13,Hyväksytty,1.1
2022_120_85,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_86,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Saramo muistutti 29:nnestä kuudetta, ja aikaisemmin edustaja Kiljunen puhui, että olemme vasta saaneet ennallistamisasetuksen. Mutta eilen saimme lisäksi EU:ssa juuri päätetyn uuden asetuksen päästövähennysvelvoitteista liittyen päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin. Nyt meidän siis pitäisi vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta pääosin maataloudesta ja liikenteestä vuoteen 2030 mennessä, siis seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Päästövähennyspaineet tulevat kohdistumaan kohtuuttomasti juuri maatalouteen. Tässä kohtaa herää kysymys, eikö maataloutta pitäisi katsoa laajemmin, muutenkin kuin päästölähteenä. Maatalousyrittäjät juuri istuttavat metsää, kasvattavat nurmea ja tekevät paljon hiilinieluja lisäävää työtä. Eikö tämäkin pitäisi huomioida? Käytännössä maatalousyrittäjät tekevät suurimman osan työstä, joka ylläpitää hiilinielujamme. [Puhemies koputtaa] Olemmeko todellakin sitoutuneet tämmöisiin epärealistisiin, kansakuntaamme kurjistaviin vähentämistoimenpiteisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-09T15:55:13,2022-11-09T15:56:29,Hyväksytty,1.1
2022_120_87,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_88,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ennakkovaikuttaminen olisi onnistunut, todennäköisesti komission esitys ei olisi ollut sitä, mitä se on ja meillä ei olisi tätä keskustelua. [Petteri Orpo: Juurikin näin!] Tämä on vain fakta.
Toisekseen minua ihmetyttää, minkälainen yleensä tämä valtioneuvoston alkuperäinen kanta on. Se kaadetaan tällä hetkellä, jos sitä vastustetaan jokaisessa valiokunnassa. Miten te olette päätyneet tähän kantaan? Miten se on voinut mennä pääministeri Marinilta läpi, miten se on voinut mennä valtiovarainministeri Saarikolta läpi? Jokainen valiokunta tätä tällä hetkellä vastustaa. Joku tässä on mennyt paljon vikaan.
Kolmanneksi tässä on paljon kritisoitu pääministeri Marinin johtajuutta. Täytyy kyllä yhtyä kritiikkiin, ja onneksi suuri valiokunta tulee lopulta muuttamaan sen teidän alkuperäisen valtioneuvoston kannan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-09T15:56:29,2022-11-09T15:57:25,Hyväksytty,1.1
2022_120_89,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_90,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä edustaja Petteri Orpolle tässä sanoa ihan suoraan, että olen hyvin ihmeissäni tästä kokoomuksen linjasta. Joko sitä luontokatoa pysäytetään tai sitten sitä ei pysäytetä. [Ben Zyskowicz: Kun täällä puhutaan näin paljon kokoomuksen linjasta, niin voisiko kokoomus saada yhtä paljon puheenvuoroja kuin hallitus?] Te annatte ymmärtää, että Suomi jotenkin kaatuu näihin kustannuksiin, joita luonnon tilan parantamisesta tulee. Päinvastoin, luonnon tilan parantaminenhan auttaa meidän maataloutta ja meidän metsätaloutta. Sillä on aidosti taloudellisia hyötyvaikutuksia, jotka löytyvät myös sieltä komission alkuperäisestä esityksestä.
Olen ihmeissäni siitä, että kokoomus on kyllä valmis antamaan kahden miljardin euron veronkevennykset hyvätuloisille ihmisille, mutta kun puhutaan luonnon tilan parantamisesta, niin rahaa ei tunnu riittävän — ei paljon paina vaelluskalojen ahdinko. En tiedä, mitä mieltä ovat ne vapaaehtoiset ympäri Suomen, jotka tekevät tätä työtä, miten he katsovat nyt kokoomuksen vaikuttamista tässä kysymyksessä. Tämä on hyvin erikoista. [Ben Zyskowicz: Katsokaa gallupeista!] Millaista uskottavuutta on kokoomuksen luonnonsuojelutoimilla, jos katsotte, että tällainen kysymys nyt olisi kaatamassa hallitusta? [Puhemies: Kiitoksia!] Millaista uskottavuutta on kokoomuksen EU-osaamisella, jos nyt katsotte, että kannattaa heittää hanskat tiskiin? [Ben Zyskowicz: Kuka sellaista on esittänyt?] Tätä en ymmärrä. Nyt kannattaisi ehkä kuunnella sitä omaa Sirpa Pietikäistä tai Pertti Salolaista, jos minua ei kiinnosta kuunnella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-09T15:57:26,2022-11-09T15:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_120_91,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_92,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös tuossa valtioneuvoston kirjelmässä eduskunnalle on nostettu esille ne keskeiset huolet ja huomiot, joita nyt suuri valiokuntakin omassa kannassansa käy läpi. Esimerkiksi nämä kustannukset ovat liian isoja meidän mielestämme, ja ne ovat myös liian epämääräisiä, ja me haluamme selkeästi muutoksia näihin kysymyksiin. Niitä me ajamme nyt neuvotteluissa, ja kuten täällä on hyvin todettu, neuvottelut ovat vasta alussa. Tämä on pitkä prosessi, ja se ei tule tällä hallituskaudella mitä todennäköisimmin valmistumaan. Voi hyvin olla, että menee pitkälle ensi kaudelle, ennen kuin tämä kokonaisuus on käsitelty, eli nyt me vaikutamme ja me neuvottelemme.
Edelleen peräänkuulutan ja ihmettelen sitä, että kun kokoomuksen strategia tässä välikysymyksessä ja näissä puheenvuoroissa näyttää olevan se, että me etukäteisesti jo sanoisimme, että kävi miten kävi, millaiseksi tahansa tuo asetus muuttuisi, niin me äänestämme ei. [Ben Zyskowicz: Kuka näin on sanonut?] Se on tavattoman huono strategia, kun kyse on määräenemmistöpäätöksestä. Ymmärtäisin sen strategian, jos kyse olisi yksimielisyyttä vaativasta asiasta. Silloin tuollainen strategia, että kategorisesti ei, jos meidän kantoihimme ei suostuta, [Puhemies koputtaa] voisi olla järkevä, mutta kun kyse on määräenemmistöpäätöksestä, se on valtavan huono strategia. Tätä ihmettelen kokoomuksen vaikuttamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-09T15:58:51,2022-11-09T16:00:16,Hyväksytty,1.1
2022_120_93,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Nyt on minuutti kulunut. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_94,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tässä välikysymyksessä on ennen kaikkea kyse EU-vaikuttamisesta ja siitä, miten sitä EU-edunvalvontaa on hoidettu. Siitä lähtien, kun tämä komissio aloitti, tämä hollantilainen sosiaalidemokraatti Timmermans on nähnyt suomalaiset metsät ongelmana eikä ratkaisuna suhteessa tähän ympäristöhaasteeseen. Se on ollut nimenomaan näin, ja tämä ennallistaminen on yksi asia. Täällä on puhuttu aikaisemmin taksonomiasta, ja on LULUCF:ää, on RED kolmosta, on vaikka minkälaista. Sieltä on valtava vyörytys koko ajan suomalaista metsätaloutta, suomalaisia metsänomistajia, metsäklusterista eläviä ihmisiä ja kaikkia niitä kohtaan, jotka myöskin näistä metsäteollisuuden vientituloista hyötyvät, eli meitä kaikkia kohtaan. Tässä olisi pitänyt johdonmukaisesti hallituksen ajaa suomalaisten etua, mutta siihen te ette ole kyenneet, koska te ette ole olleet keskenänne yhtä mieltä, ja tämä on vaikeuttanut meidän edunvalvontaamme keskeisellä tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-11-09T16:00:18,2022-11-09T16:01:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_95,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_96,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tämä esitys tuli komissiolta kesäkuun lopussa, niin olisin odottanut, että keskustalainen maa- ja metsätalousministeri ja keskustalainen maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja olisivat olleet hereillä ja vaatineet tätä toissijaisuusmuistutuksen tekemistä. Teidän vastuullanne on keskeisesti se, että suomalaista maa- ja metsätaloutta isketään tässä nyt näin rajusti ja metsäpolitiikkaa ollaan viemässä Suomesta komissiolle. Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.
Emme myöskään hyväksy sitä, että suvereniteettiamme loukataan. Emme hyväksy sitä, että budjettivaltaa eduskunnalta viedään pois. Emme hyväksy sitä, että yksityiseen omistusoikeuteen EU:n kautta puututaan. Näitä tekijöitä on monta, joiden perusteella perussuomalaisten linja kaikissa valiokunnissa on ollut selkeästi, että tätä ei saada sellaiseksi, että se voisi Suomen etuja ajaa. [Puhemies koputtaa] Maksaa paljon, antaa todella vähän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-09T16:01:27,2022-11-09T16:02:37,Hyväksytty,1.1
2022_120_97,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_98,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on se, että toissijaisuusvaatimus ei tätä asiaa olisi muuttanut miksikään, eikä se ole muuttanut Ruotsin taholta, niin että se on tietyllä tapaa sivuseikka. Mutta se ei ole sivuseikka, että me löytäisimme tässä talossa yhtenäisen kannan, joka viedään sitten EU:hun yhteisesti eteenpäin koko Suomen kantana. Silloin meillä on vaikutusmahdollisuuksia.
Olen ihan kiitollinen siitä työstä, mitä esimerkiksi ministeri Kurvinen on tehnyt. Ajatelkaa, että lähtökohta oli se, että 50 prosenttia Suomen turvepelloista pitäisi vettää. Tähän on nyt vedetty viiva ja ruksit yli. Monta muuta asiaa on, mille pitää vielä vetää ruksit yli, ja se vaatii meiltä yhtenäisyyttä. Vetoan teihin kaikkiin: tulkaa yhteiselle linjalle, joka on kielteinen alkuperäiselle esitykselle, [Välihuutoja oikealta] vaatii muutoksia ja antaa painetta ministereille, [Puhemies koputtaa] mutta se on yhteinen kanta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-09T16:02:39,2022-11-09T16:03:49,Hyväksytty,1.1
2022_120_99,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_100,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaalidemokraattien linja tässä kokonaisuudessa on ollut meillä hyvinkin selkeä. Me olemme edellyttäneet tehokasta luontopolitiikkaa, ja tämä luontopolitiikkahan on Euroopan unionin toimivallassa, kuten me tiedämme, ja siellä se Brysselin rooli näkyy — ja kyllä ehdottomasti pitääkin näkyä. Me olemme myöskin edellyttäneet vastuullista metsäpolitiikkaa, ja me tiedämme, että metsäpolitiikka on kansallisessa kompetenssissa, ja me haluamme myöskin sen pitää omissa käsissämme. Tältä pohjalta me liikumme.
Täällä on moitittu hallitusta siitä, ettei ole ennakkovaikutettu. Meitä oli iso joukko tänään suuressa valiokunnassa, ja me kuulimme selkeästi, miten Suomi, Suomen hallitus, on pyrkinyt ennakkovaikuttamaan, [Välihuutoja oikealta] mukaan lukien pyrkinyt selkeästi lisäämään kansallista liikkumavaraa tässä ennallistamisasetuksessa. Se on sinne sisäänrakennettu, yksi keskeinen Suomen vaatimus. Me olemme ennakkovaikuttaneet, mutta me myöskin tiedämme, että varsinainen päätöksenteko alkaa ja neuvottelut alkavat juuri nyt. Tulkaa todellakin yhdessä mukaan suuressa valiokunnassa. Rakennetaan yhteisrintama siinä. [Mika Niikko: Ei me tulla vastaan yhtään mihinkään!] Tuetaan hallitusta siinä, että onnistumme näissä neuvotteluissa aidosti ja kunnialla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-09T16:03:49,2022-11-09T16:04:59,Hyväksytty,1.1
2022_120_101,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_102,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä toissijaisuudessahan on kysymys pohjimmiltaan siitä, onko asia EU:n määräys- tai säätelyvallassa, ja hallitus on antanut asiaan yksiselitteisen näkemyksensä, että se on hallituksen mielestä EU:n säätelyvallassa, koska hallituksen arvion mukaan tämä on toissijaisuusperiaatteen mukainen esitys, ainakin alustavan arvion mukaan. Tähän arvioon käsittääkseni myöskin keskustapuolue hallituspuolueena on sitoutunut, eli tässä on mielestäni piste tälle toissijaisuuskeskustelulle. Hallituksen mukaan toissijaisuusperiaate täyttyy tässä ja huomautusta ei tarvita.
Kun nyt kuitenkin komissio työntää jatkuvasti näitä EU:n valtaa laajentavia esityksiään sellaisille alueille, joilla EU:lla ei pitäisi olla valtaa mutta se laajennetaan sinne väkisin käyttämällä vipuvartena ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, niin Suomella pitäisi olla jonkinlainen linja puolustaa omaa kansallista etuaan. Ihmettelen, että kun pääministeri sanoi aiemmin keskustelleensa komission puheenjohtajan von der Leyenin kanssa, mitäs siellä nyt sitten on keskusteltu, kun hallituksella ei ole ollut tähän asti tästä asiasta mitään linjaa vihreiden ja keskustalaisten tapellessa keskenään hallituksessa ja sosiaalidemokraattien yrittäessä sovitella sitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-09T16:04:59,2022-11-09T16:06:09,Hyväksytty,1.1
2022_120_103,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_104,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoli ennakkovaikuttamisesta on aivan aito. Tässä ei ole kysymys nyt mistään temppuilusta. Me kaikki tiedämme, että kun haluamme vaikuttaa, meillä pitää olla selkeät viestit sekä toisto, toisto ja toisto. Nyt valitettavasti ministereiden viestit eivät ole kuitenkaan olleet aivan yhteneväisiä, mitä me nyt täälläkin olemme kuulleet, ja koko tämä prosessi on edennyt melko merkillisesti. Ensiksi hallitus teki EU-ministerivaliokunnassa yhteisen kannan. Sitten asia tuli tänne eduskuntaan käsittelyyn. Lausuntovaliokunnissa hallituspuolueiden edustajia keskustasta, sosiaalidemokraateista ja RKP:stä on tullut kokoomuksen linjoille ja yhtynyt eriäviin mielipiteisiin, ja nyt tässä välikysymysvastauksessa nämä sanamuodot ovat tiukentuneet erittäin paljon, ilmeisesti keskustan vaatimuksesta. [Eduskunnasta: Hyvä!] Haluankin kysyä teiltä, pääministeri Marin: missä kohdin, mitkä ovat ne selkeät seikat, missä te lähditte keskustan linjalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-11-09T16:06:11,2022-11-09T16:07:15,Hyväksytty,1.1
2022_120_105,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_106,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin keskustan linja näkyy ja kuuluu tässä välikysymysvastauksessa. Haluan myös kiittää kokoomusta siitä, että me olemme tehneet hyvää yhteistyötä valiokunnissa. Me olemme löytäneet tällaisen isänmaallisen koalition, jossa on SDP, keskusta, kokoomus, RKP. Olemme onnistuneet luomaan vahvan vaikutuskanavan, joka toivottavasti menee myös suureen valiokuntaan, joka eduskunnan kannan sitten lopulta sanoo. Eli olemme todella hyvin onnistuneet siinä. Mutta sitten, arvoisa kokoomus: miksi kesken tämän prosessin te teitte välikysymyksen? [Kai Mykkäsen välihuuto]
Teidän oma linjanne on nyt hukassa. Täällä on viitattu Euroopan parlamenttiin. Me muodostamme Suomen kannan, Euroopan parlamentti on yksi neuvotteluosapuoli. Teillä on kolme meppiä: yksi äänestää tyhjää, yksi puolesta ja yksi vastaan. Se on plus miinus nolla Suomen kannalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-11-09T16:07:17,2022-11-09T16:08:12,Hyväksytty,1.1
2022_120_107,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_108,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin ministeri Ohisalolle sanon, että kokoomus on tehnyt enemmän vaelluskalojen ja kalakantojen puolesta kuin vihreä liike historiansa aikana yhteensä. Hiitolanjoelle, missä tällä hetkellä vapautetaan upeaa koskea, annettiin rahat viime hallituskauden aikana. Olin niitä itse huolehtimassa. Kalastuslaissa, joka perustuu luontaisten kalakantojen vahvistamiseen, on alla allekirjoittaneen nimi. Eli joku kohtuus näissä puheissa. 
Kyse on siitä, että tähän ei vaikutettu ajoissa. Tämä on Suomen kannalta vahingollinen. Luonnosta ja sen monimuotoisuudesta voi myöskin järkevällä tavalla huolehtia, mikä on samalla myöskin veronmaksajien etu, mutta teille, kuten on nähty, miljardihan ei merkitse mitään, varsinkaan velkamiljardi. 
Pääministeri Marin, kun te sanoitte, että me vastustamme, lyömme hanskat tiskiin ja sanomme vain ei: Ei kukaan ole niin sanonut. Me olemme sanoneet, että me emme hyväksy tätä esitystä tässä muodossa, ja tässä on valtava ero. Teidän pitää tehdä töitä nyt, kun te olette epäonnistuneet tähän mennessä, joka päivä sen eteen, [Puhemies koputtaa] että tämä muuttuu parempaan suuntaan. Ja kuten huomataan, niin isänmaallinen koalitio on syntynyt. Tervetuloa kokoomuksen linjalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-09T16:08:13,2022-11-09T16:09:30,Hyväksytty,1.1
2022_120_109,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Nyt on aika täynnä. — Seuraavaksi edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_110,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, teidän täytyy nyt ymmärtää, mitä te olette tekemässä. Ajatteko te Suomen etua vai EU:n etua? [Joonas Könttä: Suomen!] Kenen etua te ajatte? Teidän täytyy tehdä nytten päätös tässä asiassa. Sen takia oppositio tekee tämän välikysymyksen, koska te ette selkeästi ymmärrä, [Välihuutoja — Puhemies: Shh!] että teidän tulisi ajaa Suomen etua ensisijaisesti. Me emme hyväksy sitä, että kansallinen metsäpolitiikka annetaan Brysselin käsiin, edes pieninä osina — kuten täällä on monessa puheenvuorossa mainittu, kun vähän annat, niin pian koko käsi viedään mennessään.
Nytten yritetään uskotella, että pääministeri yrittää neuvotella tästä hyvän sopimuksen, mutta ei sitä täällä uskota. Muistatteko, kun te kerroitte, että te menette neuvottelemaan elvytyspaketista? Te menitte neuvottelemaan, että maksu vähän pienenee meillä. No, se toki vähän pieneni, ja välillä se nousi, mutta lopputulema oli, että se maksoi meille miljardeja euroja, ja tässä tulee käymään aivan samoin. Me emme tiedä, maksaako tämä meille miljardin vuodessa vai 500 miljoonaa vai jopa kaksi miljardia, [Puhemies koputtaa] jota vihreät odottavat. Me emme hyväksy tällaista temppuilua ollenkaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-11-09T16:09:32,2022-11-09T16:10:44,Hyväksytty,1.1
2022_120_111,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_112,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, pääministeri Marin, ette vastannut siihen kysymykseen tässä välikysymyksessä , miksi maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat edistäneet kahta ristiriitaista Suomen kantaa, mikä on ollut kaikille täysin ilmeistä — se on näkynyt myös tässä keskustelussa, ja se on ollut nimenomaan tässä ennakkovaikuttamisessa vahingollista isänmaan kannalta. Te vastasitte, että Suomella tulee olemaan yksi kanta, mutta ei tässä kysymyksessä kysytty sitä tulevaa kantaa, vaan sitä, millä tavalla ennakkovaikuttamista on tehty.
Toivon, että te vastaatte myös siihen edustaja Essayah’n kysymykseen, milloin te saitte tiedon Ruotsin toissijaisuushuomautuksesta. Milloin te saitte tiedon siitä? [Ben Zyskowicz: Konkreettinen kysymys! — Vasemmistoliiton ryhmästä: Muutetaan Ruotsiin, niin helpottaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-09T16:10:44,2022-11-09T16:11:48,Hyväksytty,1.1
2022_120_113,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_114,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi lähtökohta on mielestäni selvä: me suomalaiset annamme arvon sille, että lapsemme ja lastenlapsemme pääsevät uimaan puhtaaseen veteen ja voivat kalastaa ja saunoa järven rannalla. Tästä on nyt kysymys. On mielenkiintoista todeta, että kesti kaksi tuntia kymmenen minuuttia, että kokoomus sai sanottua, että olemme valmiit hyväksymään sopimuksen, kun sitä pikkasen parannellaan. Tästähän nyt on kysymys! [Ben Zyskowicz: Ai pikkasen?] Arvoisat oikeistopopulistiset puolueet, te olette puhuneet kaksi tuntia nyt asian vierestä, ja nyt vasta tultiin tähän asian ytimeen. Tästä hallituksenkin mielestä on kysymys. 
Tätä esitystä, joka nyt on suuren valiokunnan päätöksen alla, pitää merkittävästi parantaa, jotta me sosiaalidemokraatit ja hallitus voimme sen hyväksyä. [Välihuutoja oikealta] Ei tämä tämän vaikeampaa ole, edustaja Orpo. [Ben Zyskowicz: Eli hallituksen kantaa pitää parantaa! Hyvä, edustaja Gustafsson, parhaita puheenvuorojanne!] — Kyllä niitä vielä tulee!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-11-09T16:11:48,2022-11-09T16:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_120_115,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Meri, puheenvuoro. [Leena Meri: Odotan, kunnes tuo edustaja Gustafsson malttaa lopettaa.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_116,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa ajattelen sitä tavallista niin sanottua Erkkiä, joka televisiota katsoo — onko hän tänään saanut selkeästi selville, minkälaista linjaa te olette ajaneet tässä ennakkovaikuttamisessa? Totta kai sillä on merkitystä. Kun kuunteli tänään ryhmäpuheenvuoroja, niin vihreät hehkuttivat tätä, ja aivan ihanaa, ja keskusta suhtautui hyvin kriittisesti ja kertoi, kuinka metsiä on hoidettu hyvin, ja että he eivät hyväksy pakkoennallistamista. No okei, siinähän on kaksi täysin erilaista laitaa. Ministeri Saarikko on sanonut, että tätä ei tulla hyväksymään, jos kustannukset tulevat olemaan kohtuuttoman suuria Suomelle. Ja sitten olette tänään sanoneet, että todennäköisesti äänestätte hallituksen luottamuksen puolesta, mutta ette täysin varmasti. Elikkä onko täällä yksi kanta? Ettehän te ole ilmoittaneet, että te tulette äänestämään luottamuksen puolesta. Ei se ole kuulkaa ihme, että täällä on kaikilla aivan sekaisin, mikä on hallituspuolueiden kanta. [Puhemies koputtaa] Te olette enemmistössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-09T16:13:01,2022-11-09T16:14:16,Hyväksytty,1.1
2022_120_117,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_118,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Täällä hallitus on kehunut omaa ennakkovaikuttamistaan tässä asiassa, mutta jokainen, joka on viime päivinä ja viime viikkoina seurannut mediaa, on huomannut — otsallaankin itse asiassa — että hallituspuolueiden kannat tässä asiassa ovat hyvin hajallaan. No kun näin on, niin miten se ennakkovaikuttaminen olisi voinut edes onnistua? Minkä linjan mukaisesti siellä on sitten ennakkovaikutettu? [Eduskunnasta: Johtajuuden puutetta!]
Toinen asia: Pääministeri Marin sanoi, että se nyt vasta olisi huonointa vaikuttamista, että ilmoitettaisiin etukäteen, että me ainakin ollaan loppuun saakka vastaan ja lyödään hanskat tiskiin. Kuka tällaista esittää? [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Ei minun käsittääkseni kukaan esitä, että muuttui tämä minkälaiseksi tahansa, me lyömme hanskat tiskiin ja lopetamme kaiken vaikuttamisen. Eikö se ole hallituksen ja opposition sinänsä täysin yhteinen tavoite, että tästä pyritään tekemään Suomen kannalta mahdollisimman hyvä, kunhan hallitus olisi yksimielinen siitä, mikä on Suomen kannalta mahdollisimman hyvä ratkaisu? [Jukka Gustafsson: Tähän asti ennen Orpon puhetta samaa mieltä kuin perussuomalaiset oli kokoomus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-09T16:14:18,2022-11-09T16:15:30,Hyväksytty,1.1
2022_120_119,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_120,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä suurin yllätys tässä keskustelussa on ollut, että eurooppalainen kokoomus on lähtenyt perussuomalaisten EU-vastaiselle linjalle. [Jukka Gustafsson: Juuri näin!] Mutta mikä se hallituksen kanta sitten on? No se on kuultu täällä jo moneen kertaan, mutta kerrataan nyt vielä: Tavoitteet ennallistamis- eli luonnontilanparantamisasetuksessa ovat hyvät, mutta keinot todellakaan eivät ole hyvät. Keinot asetuksessa eivät ole oikeudenmukaiset Euroopan maiden välillä: vaikuttaa siltä, että se, joka tekee eniten, joutuu tulevaisuudessakin tekemään eniten. Asetus on valmisteltu kiireessä, ja se näkyy puutteellisissa vaikutusarvioissa. EU puuttuu valtion budjettiin ja metsiimme — muun muassa. Eikä asetusta pidä hyväksyä, kuten muun muassa ympäristövaliokunta on linjannut, yhteistyössä kokoomuksen kanssa. [Ben Zyskowicz: Se on varsin toinen kuin hallituspuolueiden kanta!] Mutta EU:ssa kuitenkin nyt olemme ja komission ehdotukseen antamassa Suomen kannan, siis täällä eduskunnassa. Suomen eduskunnallahan on erityisen suuri valta EU:n muihin maihin verrattuna EU-asioissa, [Puhemies koputtaa] ja sitä tulemme täällä käyttämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-11-09T16:15:30,2022-11-09T16:16:44,Hyväksytty,1.1
2022_120_121,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Nyt edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_122,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kumpi on tehnyt enemmän vaelluskalojen hyväksi, kokoomus vai vihreät? No ei kumpikaan läheskään tarpeeksi. Vaelluskalat on hyvä esimerkki siitä epäonnistumisesta, minkä olemme meidän luontopolitiikassa Suomessa nähneet. Ihmiset jokivarsilla kärsivät siitä, että vaelluskalakannat ovat kuolleet sukupuuttoon ja kadonneet emmekä vielä 2020-luvullakaan ole onnistuneet tekemään luonnonmukaisia ohitusuomia isoihin jokiimme.
Kun tätä keskustelua kuuntelee, ei voi kuin ihmetellä kokoomuksen lupausten ja tekojen ristiriitaa. Te väitätte, että te otatte luontokadon tai vaelluskalojen ahdingon tosissanne, mutta miten se näkyy teidän toiminnassanne? Luonnontilan palauttaminen on myös vaelluskalojen palauttamista, ja te kokoomuksessa vastustatte tätä. Tuntuu absurdilta joutua perustelemaan, minkä takia luonnon tilaa pitää parantaa. Me kaikki näemme sen muutoksen ympäristössämme. Emmekö ole samaa mieltä, [Puhemies koputtaa] että kirkkaat vedet, vaelluskalat ja elinvoimainen luonto ovat Suomen etu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-11-09T16:16:46,2022-11-09T16:17:58,Hyväksytty,1.1
2022_120_123,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_124,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin vielä kerran korostaa sitä, että kun on arvioitu, miksi Suomi on suurempien maksajien joukossa, niin aidosti se syy on siinä, että meillä on niitä sisävesiä, joita uhkaa erityisesti rehevöittävä hajakuormitus ja joiden tila on vaarassa heiketä myöskin sisävesillä, ellei tehdä laaja-alaisia toimenpiteitä. Ja valitettavasti nämä maksavat, nämä maksavat meille yli puoli miljardia euroa. Ne ovat jääneet tekemättä, ja siinä ihan varmasti joka ikinen puolue saa katsoa peiliin.
EU-edunvalvonnassa täällä toinen toistemme syytteleminen ei auta yhtään mitään, mutta sen sijaan se auttaa, että meillä on vahva, yhtenäinen linja, jota viedään lävitse sekä neuvostossa että Euroopan parlamentissa, joissa näissä molemmissa toimielimissä asiaa tullaan tulevina kuukausina käsittelemään. Muistuttaisin, että Ruotsi on tuleva puheenjohtajamaa, [Puhemies koputtaa] mikä tarkoittaa myöskin sitä, että heidän on neutraalina toimijana haettava kompromissia tähän asiaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-09T16:17:58,2022-11-09T16:19:12,Hyväksytty,1.1
2022_120_125,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_126,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Ärade talman! Biodiversiteettikato on todellinen asia — joka päivä eläinlajeja ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon. Ilmastonmuutos on todellinen uhka. Nämä vaativat todellisia toimia, eivät pelkästään lauseita puoluepapereissa. No, ennallistamisasetus pyrkii siihen, mutta keinot ovat ongelmalliset. Siihen pyrimme nyt vaikuttamaan.
Oppositio toteaa, että kriittinen linja ei riitä vaan pitää olla jyrkän kielteinen, ja on puhuttu jopa hylkäämisestä, [Ben Zyskowicz: Nykyisen asetuksen!] tietäen, mitä se tarkoittaa, koska tämä asia on selvästi tullut esille valiokuntakuulemisessa. Tällainen itkupotkuraivaritaktiikka tarkoittaa, että poistumme neuvottelupöydistä. Se on sama asia kuin hanskojen lyöminen tiskiin. Se on sitä, että ulkoistamme päätöksen metsäpolitiikastamme Bulgarialle, Kreikalle, Italialle. Se on opposition linja tässä kysymyksessä.
Haluan vielä varmistaa hallitukselta: kyllähän me neuvottelemme, kyllähän me haluamme niihin neuvottelupöytiin, [Puhemies koputtaa] kyllähän me pyrimme tekemään tästä sellaisen, että se täyttää sen tavoitteet ja myöskin varjelee meidän intressejä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-09T16:19:12,2022-11-09T16:20:28,Hyväksytty,1.1
2022_120_127,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_128,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin on, että Suomella on oltava vain yksi kanta, ja se kanta täytyy määritellä täällä. Sen takia on aika erikoista nyt penätä sitä kantaa, mikä se on, kun sitä kantaa ollaan juuri nyt muodostamassa. Mielestäni on aika tärkeää demokratian kannalta, että se kanta on juurikin tässä salissa eikä yksistään vain hallituksen käsissä.
Sen sijaan, mitä oikeastaan haluaisin tuoda tässä vielä esiin, kun on puhuttu ympäristöstä ja ollaan puhuttu metsäteollisuudesta, niin muistuttaisin siitä, että ympäristö ja työ kättä lyö. Omassa kotikaupungissani tällä viikolla saimme iloisen uutisen siitä, että Stora Enson jätti-investointi Imatran tehtaiden puunkäsittelyn uudistukseen valmistui aivan hetki sitten, ja tällä investoinnilla pystytään säästämään 500 miljoonaa litraa vettä. Se vähentää 85 prosenttia tehtaan vedenkulutuksesta. Näitä investointeja me tarvitsemme Suomeen myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-11-09T16:20:28,2022-11-09T16:21:36,Hyväksytty,1.1
2022_120_129,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_130,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten mielestä tämä EU:n metsävallankaappausyritys täytyy nyt estää. Metsäpolitiikasta päättäminen on pidettävä kansallisissa käsissä, eikä EU:n saa antaa murentaa enää palastakaan Suomen suvereniteetista. Ennallistamisesitys kuitenkin kiistatta murentaa kansallista budjettisuvereniteettiamme ja suomalaisten omaisuudensuojaa, ja tätä ei voida hyväksyä. 
Kysyisinkin hallitukselta: Aiotteko te tehdä EU:n pöydissä selväksi, että EU:n tulee pitää näppinsä erossa Suomen metsäpolitiikasta, vai sallitteko EU:n puuttumisen Suomen metsäpolitiikkaan, kunhan vain rahallinen hinta on oikea ja kustannukset eivät kasva liian suuriksi? Onko itsenäisyys teille kaupan, arvon hallitus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-11-09T16:21:36,2022-11-09T16:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_120_131,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Nyt vielä välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Grahn-Laasonen. Sen jälkeen ministereiden vastaukset, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_132,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ollaanko täällä nyt sitä mieltä, että Ruotsi, joka teki sen toissijaisuushuomautuksen ja linjakkaasti osoitti sitä kautta omaa tahtoaan, on nyt sitten pois neuvottelupöydistä ja tehnyt potkuraivareita, ja mitä termejä täällä onkaan käytetty? No ei tietenkään. On ihan luonnollista, että jokainen EU-maa puolustaa kansallisesti merkittävissä asioissa omaa etuaan. Se on normaalia toimintaa. 
Itse asiassa ennen Marinin hallituksen kautta Suomi on puolustanut omia metsiään ja metsäelinkeinojaan yhtenä kansallisena rintamana. Meille on ollut isänmaan asia huolehtia siitä elinkeinosta, joka tuo meille työtä ja hyvinvointia, ja meidän suomalaisesta luonnosta ja mahdollisuuksista päättää Suomen metsistä kansallisesti, niin kuin toimivaltaan kuuluu. 
Tämä välikysymys on jo hyvällä tavalla toiminut niin, että hallitus on joutunut korjaamaan kurssiaan, mutta edelleen jäi epäselväksi kysymys, mikä kanta nyt on otettu, kun keskusta on sitä mieltä, että hallitus on nyt ottanut kielteisen kannan toisin kuin alkuperäisessä U-kirjeessä, ja pääministeri Marin käytti sitten sanamuotoja, että ei tämmöistä kategorista kielteistä kantaa oteta. Oletteko te hallituspuolueet valmiita nyt eduskunnassa siihen, että Suomen kanta muuttuu myönteisestä kielteiseksi tälle ennallistamisasetukselle, [Puhemies koputtaa] joka tuo Suomelle miljardikustannukset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-09T16:22:40,2022-11-09T16:24:01,Hyväksytty,1.1
2022_120_133,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin. — Nyt ministereiden vastaukset. Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_134,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nyt kyllä kokoomuksen riveistä on kuultu aika monta erilaista kantaa. Edustaja Grahn-Laasosen välikysymyspuheenvuorossa aluksi te totesitte, että Suomen olisi Ruotsin lailla pitänyt vastustaa asetusta alusta alkaen. Toinen lainaus: ”Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää: Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta” — eli jo etukäteisesti sanoa, että me äänestämme vastaan. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä — Puhemies koputtaa] No, sitten täällä on puheenvuoroissa kokoomuksen riveistä todettu, muun muassa puheenjohtaja Orpo totesi, että ei tietenkään, eihän tämä tietenkään sitä tarkoita, että Suomen pitäisi jo etukäteisesti sanoa ei. Eli mikä nyt on kokoomuksen linja? [Ben Zyskowicz: Se, että tässä muodossa selkeän kielteinen kanta!] Pitäisikö meidän etukäteisesti sanoa ei, vai pitäisikö meidän pyrkiä vaikuttamaan? [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Kokoomuksen riveistä on nyt kahta linjaa. 
Itse edustan sitä linjaa, ja hallitus edustaa sitä linjaa, että on asioita, joita me haluamme muuttaa. Me haluamme vaikuttaa ja me haluamme neuvotella. On asioita, joita me haluamme tästä asetuksesta muuttaa, ja pahinta myrkkyä, mitä me voisimme tässä kohtaa tehdä, on sanoa kategorisesti ”ei”. Silloin me emme pystyisi tähän asetuksen sisältöön millään tavalla vaikuttamaan.
Nyt neuvottelut todella alkavat. Me teemme aktiivista työtä sen eteen, että nämä kysymykset, joita valtioneuvosto on omassa kirjelmässään eduskunnallekin alusta pitäen nostanut esiin, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi nämä kustannukset... Näitä pitää muuttaa. Jos me emme saa riittävästi muutoksia tähän kokonaisuuteen, sitten Suomi voi aina harkita ja tarvittaessa äänestää ”ei”.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-09T16:24:03,2022-11-09T16:25:40,Hyväksytty,1.1
2022_120_135,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin. — Seuraavaksi ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_136,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa pääministerin puheenvuoron perään. [Hälinää] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on ministeri Ohisalolla puheenvuoro.] Pidän hyvin erikoisena sitä, että tässä salissa ja erityisesti kokoomuksen suunnalta nyt tunnutaan sanovan, että komission esitykset menevät sellaisinaan maaliin asti. Mikä esitys on Euroopan unionin tasolla mennyt alusta loppuun sellaisenaan ilman, että siihen on tehty muutoksia? Totta kai me hallituksena vaikutamme tähän niin paljon kuin pystymme, jotta kustannuksia merkittävästi lasketaan Suomen kansantalouden näkökulmasta ja jotta kansallista liikkumatilaa tähän varmistetaan. Aivan selkeä kanta — lukenut jo hallituksen yhteisessä ensimmäisessä U-kirjeessä, joka on se hallituksen kanta. Kannattaa perehtyä, kannattaa lukea.
Hienoa kuulla, että tässä salissa todella kehutaan hallituksen tekemää ympäristöpolitiikkaa. Metso- ja Helmi-ohjelmia kehutaan eli tätä luonnontilan parantamista. Uskon, että oli hallitus sitten minkä värinen tahansa seuraavalla kaudella, niin näihin varmasti halutaan panostaa, koska nyt sitä on täällä niin kovasti kehuttu.
Vielä nostan tähän esille, että emme me Suomessa ehkä kuitenkaan kaikkea ole ihan täydellisesti hoitaneet. Miten voi olla siis, että joka yhdeksäs laji meillä on uhanalainen ja joka toinen luontotyyppi on meillä uhanalainen? [Hannu Hoskonen: Eikä ole!] Kyllähän tämä tarvitsee vielä työtä. Valmis tämä homma ei ole, ja luontokato pitää pysäyttää. Sen takia tämä esitys on tärkeä, mutta siihen pitää vaikuttaa.
Odotan, että sieltä kerrotaan meille niitä komission esityksiä, jotka olisivat sellaisenaan menneet alusta loppuun ilman vaikuttamista ja ilman muutoksia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-09T16:25:41,2022-11-09T16:27:22,Hyväksytty,1.1
2022_120_137,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_138,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisenä haluan todeta opposition monen edustajan huoleen omaisuudensuojasta ja maanomistajien asemasta, että jaan sen huolen ja se on myös voimakkaasti hallituksen vastauksessa mukana, että siihen täytyy kiinnittää huomiota. Ei voi tulla mitään valtavia suojelumääräyksiä, sellaisia, jotka rajoittaisivat kohtuuttomasti maanomistajien oikeuksia. Se on meille erittäin tärkeä asia.
Puhemies! Täällä on tullut sellainen kuva, että hallituksen alkuperäinen kanta tähän ennallistamiseen olisi ollut jotenkin myönteinen. Alusta lähtien se on ollut kriittinen ja olemme todenneet, että tällainen ei meille sovi. Tämä on ollut ihan selvä asia. Ettei tule mitään väärää käsitystä.
Toisekseen, täällä on syntynyt sellainen kuva, että tämä toissijaisuusilmoitus olisi joku vapaudu vankilasta ‑kortti. Sellainen se ei todellakaan ole, vaan kyse on ikään kuin prosessiväitteestä, onko EU:lla tähän toimivaltaa vai ei. Jos se prosessiväite kaatuu, niin sitten jyllätään eteenpäin, ja koskee myös Ruotsia tämä asia. Ei Ruotsi ole saanut mitään erivapautta.
Puhemies! Käyn nyt läpi vielä hieman omalta osaltani EU-ennakkovaikuttamista: Muun muassa kesäkuussa komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, josta täällä on aikaisemminkin puhuttu, kävi Suomessa. Kävin mettässä hänen kanssaan Sipoossa. Olen tavannut maatalouskomissaarin ja puhunut hänen kanssaan tästä. Olen tavannut ympäristökomissaari Sinkevičiusta ja puhunut hänen kanssaan tästä asiasta. Pari kuukautta sitten Strasbourgissa tapasin 12 keskeisintä europarlamentaarikkoa, jotka tätä asiaa käsittelevät. Ja juuri muutama viikko sitten perustettiin tämä For Forest ‑ryhmäkin tekemään metsäedunvalvontaa.
Sen sanon vielä, arvoisa puhemies, että se, mitä ei ole tullut esille täällä, oli se, että EU-ministerivaliokunta kesäkuussa otti ennakkovaikuttamiskannan, virallisen, koko hallitusta sitovan ennakkovaikuttamiskannan, joka sitoo kaikkia, niin minua kuin ministeri Ohisaloa ja pääministeriä ja kaikkia. Eli kyllä nämä väitteet, mitä oppositio on esittänyt, ovat nyt vähän tällaisia Kummeli-juttuja. [Leena Meri: Aika halveksivaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-09T16:27:25,2022-11-09T16:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_120_139,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Ministeri Tuppurainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_140,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä toissijaisuusperiaatteesta, koska se on niin monella tavalla otettu tässä esille. Ensinnäkin tämä kahdeksan viikon sisällä tehtävä toissijaisuushuomautus on sellaisenaan täysin EU:n perussopimusten mukaan kansallisten parlamenttien käsissä. Se on kansallisten parlamenttien käsissä, ja siihen ei valtioneuvosto puutu. Mutta toissijaisuuskantaa voidaan tehdä pitkin matkaa. Valtioneuvosto on sitä omalta osaltaan arvioinut, ja mikäli tämä esitys etenee neuvostossa tavalla, että on syytä ottaa uudestaan toissijaisuuskortti esille, me voimme sen tehdä missä tahansa prosessin vaiheessa. Eli tästä ei olla millään tavalla myöhässä, vaan tähän voidaan vielä puuttua.
Mutta on toisaalta niin, että ei tämä toissijaisuuskysymys ole tässä mikään kaikki autuaaksi muuttava tekijä. [Kimmo Kiljunen: Juuri niin, se on toissijainen kysymys!] Siinä ei oteta kantaa juridisesti siihen, onko EU:lla toimivaltaa johonkin kysymykseen, vaan arvioidaan poliittisesti sitä, onko EU:n toimivallan käyttäminen asianmukaista. Ja sitä asianmukaisuutta arvioidaan sillä perusteella, onko EU:n toimivallan käyttäminen välttämätöntä — tarvitaanko EU:ta välttämättä, jotta joku asia saadaan eteenpäin — tai onko tämä EU:n toimivallan käyttäminen eurooppalaista lisäarvoa tuovaa, niin että jäsenmaat eivät yksin saisi jotain tiettyä aikaiseksi. Tähän sitä toissijaisuusperiaatetta käytetään, mutta sillä ei sen enempää hyväksytä kuin hylätä yhtään ainutta asiaa. 
Nyt on, puhemies, kysymys siitä, että tässä salissa ja — uskallan sanoa — tässä isänmaassa, tässä Suomenmaassa, on täysin yhteinen käsitys siitä, että metsäpolitiikka on kansallista. Siitä ei ole epäilystäkään, ei Marinin hallituksessa, ei tässä salissa, ei suomalaisessa yhteiskunnassa. Me haluamme pitää metsäpolitiikan kansallisissa käsissä. Ja tähän me olemme ennakkovaikuttaneet. Se oli keskeinen EU-ministerivaliokunnan hyväksymä ennakkovaikuttamislinjaus, ja tämä on selkeästi viestitty komissiolle, ja tätä työtä jatketaan. Me emme ole mistään myöhässä. Nyt on vasta komission esitys, eikä missään kirkossa ole kuulutettu, että komissio saisi Euroopan unionissa esityksensä lävitse sellaisena kuin se haluaa. Neuvottelut ovat vasta alussa, ja aivan kuten pääministeri Marin on täällä useasti tuonut esille, [Puhemies koputtaa] nyt on Suomen paikka vaikuttaa. [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] Nyt on tarkka paikka, ettemme pelaa itseämme sivuraiteelle, niin että muut maat päättävät ennallistamisasetuksen sisällön ja me joudumme sen vain hyväksymään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2022-11-09T16:29:21,2022-11-09T16:31:39,Hyväksytty,1.1
2022_120_141,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Och ännu minister Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_142,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro ministeri Tuppuraiselta, ja yhdyn kaikkeen siihen, mitä hän tässä sanoi. Omaisuudensuoja on meille kaikille tärkeä. Se on tärkeä perusoikeus Suomessa, ja siitä pidetään myös tässä kiinni. Myös metsäpolitiikka kuuluu meille. Se on kansallista politiikkaa. Kaikki nämä asiat tuodaan myös Suomen kannassa esille erittäin selkeästi, ja mielestäni pääministeri on vastannut erittäin selkeästi myös näihin opposition esittämiin kysymyksiin.
Suomihan haluaa vaikuttaa, mehän haluamme vaikuttaa tähän lopputulokseen, koska me emme ole tyytyväisiä tähän, mitä komissio nyt on esittänyt. Tästähän on kyse, ja meidänhän pitää sitten pelata korttimme niin, että ei pelata itseämme paitsioon. Se ei ole Suomen etu eikä suomalaisten etu, ja sen takia tässä toimitaan nyt niin kuin toimitaan, ja olen iloinen siitä, että myös kokoomuksen riveistä on nyt kuultu sellaista puhetta, että totta kai pitää vaikuttaa. Silloin lähden siitä, että silloin myös ymmärretään, että silloin pitää pelata korttinsa tässä vaiheessa oikein, ja siihen hallitus pyrkii, ja se on suomalaisten ja Suomen etu.
Tässä meidän kannassamme ja pääministerin puheessa tuli hyvin selkeästi esille myös se, että mikäli näissä neuvotteluissa ei saavuteta hyväksyttävää kokonaisratkaisua, niin Suomella on perusteet äänestää lopputulosta vastaan. Voiko sen selkeämmin sanoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-09T16:31:41,2022-11-09T16:33:13,Hyväksytty,1.1
2022_120_143,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin, kiitokset. — Nyt puhujalistaan. Edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_144,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän välikysymykseen kysyttiin mukaan koko eduskunta, ja koska tämä on ensimmäinen kerta, kun myös minua täten kysyttiin mukaan, on luonnollista, että allekirjoitin välikysymyksen, ja näin haluan olla mukana kaatamassa hallitusta. Nykyinen hallitus tulee kaataa pelkästään jo sen vuoksi, että se on osoittautunut toimissaan ulkomailta ohjatuksi. Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen, joka ajaa Suomen ja suomalaisten etua kaikessa, siis ihan kaikessa. 
Vaikka nykyinen hallitus kaatuisi tähän välikysymykseen, ei suomalaisilla ole silti mitään aihetta minkäänlaisiin juhliin. Vai kuvitteleeko joku, että tämän eduskunnan sotahullusta oppositiosta löytyisi muka sellaista ainesta, että mahdollinen uusi hallitus olisi jollain tavalla nykyistä parempi? Minä väitän, että jos nykyinen oppositio olisi ollut hallituksessa vaikka edesmenneen niin sanotun pandemian aikana, olisivat hallituksen toteuttamat ja yhteiskunnallemme järkyttävää hallaa aiheuttaneet poikkeustoimet olleet vielä rajumpia ja pahimmillaan ajaneet maamme jopa sisällissotaan. Ja jos nyt olisimme nykyisen opposition johtamana ottamassa vastaan tätä lännen järkyttävää sotapropagandaa, todennäköisesti maaperällämme olisi jo ydinaseita puhumattakaan siitä, mitä muuta siitä olisi jo seurannut.
Ennen kaikkea Suomi tarvitsee uskottavan hallituksen, jolla on kanttia vetää Nato-hakemus pois ja sanoa Euroopan unionille hyvästi. Valitettavasti noin uskottavaa hallitusta ei tämän eduskunnan aineksista saada veistettyä edes kirveellä. Eli tarvitaan uudet vaalit. Vähiten tämä kelvoton eduskunta pystyy aiheuttamaan hallaa, kun Marinin hallitus kaadetaan ja tuleviin vaaleihin saakka mennään virkamieshallituksella.
Hyvää tämän eduskunnan toiminnassa on se, että sen kyvyttömyys on ajanut kourallisen pienpuolueväkeä meuhkaamaan säännöllisesti eduskunnan ulkopuolelle ja vaatimaan kyvyttömältä eduskunnalta itselleen oikeuksia, ja se on siten paljastanut myös oman ymmärtämättömyytensä ja kelvottomuutensa. Sysipimeään pirttiin ei tullutkaan valoa, vaikka kuinka säkillä kannettiin. Onneksi valta kuuluu kansalle, ja onneksi tavalliset kansalaiset ovat niin viisaita, että toteuttavat sen oikean, toimivan ja oikeasti ison mielenilmauksen vasta sitten seuraavissa vaaleissa. 
Hyvät kollegat, halusitte tai ette, mutta seuraavat vaalit tulevat olemaan Nato- ja EU-erovaalit. Ja kyllähän te sen jo tiedätte, ja siksi en yhtään ihmettele, vaikka te olisitte jo keskenänne yrittäneet sopia jopa tulevien vaalien siirtämisestä. Jos näin on, sen vuoksiko te lietsotte sotaa maaperällemme, niin että se olisi tarpeeksi painava syy siirtää vaaleja?
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat rauhaa rakastava kansa, ja koska tämä eduskunta on osoittautunut täysin kelvottomaksi kaikessa sotahulluudessaan, esitän epäluottamusta koko eduskunnalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-09T16:33:23,2022-11-09T16:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_120_145,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos. — Arvoisat edustajat, pyritään pitämään puheenvuorot tässä ennallistamisasetuksessa. — Edustaja Piirainen näyttää tästä esimerkkiä. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_146,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ennallistamisasetuksessa on kyse luontokadon pysäyttämiseen tähtäävistä EU:n laajuisista luonnon monimuotoisuutta koskevista tavoitteista ja niiden seurannasta. Ehdotus edellyttäisi elinympäristöjen ja lajistojen tilan parantamista ja koskisi laajasti eri ekosysteemejä jopa 70 vuotta taaksepäin. Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat osin hyvät, mutta tulokulma on väärä. Asetuksella komissio pyrkii puuttumaan kansalliseen päätösvaltaan omilla ennallistamistoimenpiteillään ja murtamaan Suomen budjettivaltaa.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston kirjelmässä on todettu komission arvioon perustuen, että Suomelle muodostuvat vuotuiset kustannukset olisivat 931 miljoonaa euroa. EU:n jäsenvaltioille arvioiduista kokonaiskustannuksista tämä olisi 12,6 prosenttia. Suomen maksuosuus EU:n budjettiin on nykyisin 1,77 prosenttia. Suomelle kohdistuisi kolmanneksi eniten kustannuksia Ranskan ja Espanjan jälkeen, ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle aiheutuisi eniten kustannuksia, 0,39 prosenttia bkt:stä. Puolet Suomelle kohdistuvista vuotuisista kustannuksista aiheutuisi sisävesien ennallistamisesta, noin viidennes metsien ennallistamisesta ja noin kuudennes turvemaiden ennallistamisesta.
Arvoisa puhemies! Ehdotusten vaikutusten arvioinnin ja keinojen oikeasuhtaisuuden varmistamisen kannalta olennaista on, etteivät sääntelyn sisältö ja soveltamisala jää riippuvaisiksi ehdotetuista delegoiduista säädöksistä. Neuvotteluissa tulee suhtautua erittäin varauksellisesti delegoitujen säädösten käyttöön, joka koskee erityisesti asetuksen liitteitä 1—6. Ehdotukseen sisältyisi niin sanottu heikentämisvelvoite, joka ulottuisi kaikkien luontodirektiivin liitteen 1 lueteltuihin luontotyyppien esiintymiin riippumatta siitä, onko jäsenvaltio sisällyttänyt esiintymän kansalliseen Natura 2000 ‑verkostoon vai ei. Suhteellisuusperiaatteen kannalta valtioneuvoston ehdotusta on pidettävä ongelmallisena. Ehdotuksen on arvioitu merkitsevän ehdotetussa muodossaan tiettyjen luontotyyppien ja elinympäristöjen ehdotonta heikentämiskieltoa.
On syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että ehdotuksen vaikutusarviossa ei ole tarkasteltu sääntelyn epäsuoria vaikutuksia. Esimerkiksi puun saatavuuden heikkenemisellä voi olla merkittäviä vaikutuksia arvonlisäykseen ja työllisyyteen metsäsektorilla sekä muilla kansantalouden toimialoilla. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ja arvioida ehdotuksen alueellisia vaikutuksia. Erityisesti turvepeltojen ennallistamista koskevilla tavoitteilla olisi aluetaloudellisia vaikutuksia, eikä ehdotuksessa ole myöskään arvioitu asian merkitystä huoltovarmuuden tai ruokaturvan kannalta.
Arvoisa puhemies! Suomen ei tule hyväksyä esitystä ehdotetussa muodossaan, vaan sitä koskevissa jatkoneuvotteluissa tulee edellyttää valtioneuvoston kanssa todettujen ja myös eri valiokuntien esille nostamien epäkohtien korjaamista. Ehdotuksen jatkovalmistelun aikana on toteutettava kattavaa ehdotuksen kustannusten ja hyötyjen arviointia sääntelyn hyväksyttävyyden selvittämiseksi. Suomen tulee vaikuttaa asetuksen jatkovalmistelussa aktiivisesti yhdessä samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa niin, että asetuksessa turvataan riittävä kansallinen liikkumavara, velvoitteiden oikeasuhtaisuus sekä valtiolle aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus ja oikeudenmukainen kohdistuminen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-09T16:38:02,2022-11-09T16:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_120_147,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_148,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on tavoite, jonka tulee velvoittaa tasapuolisesti koko Eurooppaa. Nyt käsittelyssä oleva komission esitys asetukseksi EU:n jäsenmaiden luontoa koskevasta ennallistamisesta ei kuitenkaan vastaa tavoitteeseensa oikealla tavalla. Esitys velvoittaa Euroopan maista kaikkein eniten Suomea, joka on kuitenkin kantanut vastuunsa. Me olemme pitäneet metsistämme Euroopan parasta huolta. 
Asetuksessa metsien palauttamisen vertailuvuodeksi otetaan 1950‑luku. Suomi oli tuolloin sotien jälkeisessä jälleenrakennusvaiheessa. Metsätuotteilla Suomi juuri nousi. Sotien jälkeisessä Suomessa keskeinen luonnonvaramme eli metsä on ollut meidän hyvinvointiyhteiskuntamme keskeinen rakennuspilari. 
Suomessa metsään on suhtauduttu aina kunnioituksella. Me kohtelemme metsää uusiutuvana luonnonvarana, istutamme hakkuiden jälkeen aina uutta. Olemme pitäneet huolta metsien uusiutumisesta ja kestävyydestä kautta aikojen. Näin myös hiilinielumme ovat Euroopan mittavimmat.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luontokadon ehkäiseminen ovat äärimmäisen tärkeitä tavoitteita. Toimien on kuitenkin oltava vaikuttavia, kohtuullisia ja kustannustehokkaita, ja niiden on jakauduttava oikeudenmukaisesti, niin kuin monessa muussakin EU:n yhteistoimessa, mutta ei kuitenkaan sillä tavalla, että vastuullisesti toimineet maat, kuten Suomi, saavat mitalikseen paljon muita painavammat velvoitteet. 
Arvoisa puhemies! Välikysymyksessämme nostimme esille Suomen EU-ennakkovaikuttamisen tärkeyden. Suomen EU-politiikkaa pitää johtaa pääministerin, joka varmistaa hallituksensa yksituumaisuuden. Ja kuten tuossa aiemmin jo debattipuheenvuorossani sanoin, tämä huoli ennakkovaikuttamisesta on aito. Tämä ei ole mitään vaalikamppailua. Kun me vaikutamme, meidän viestien pitää olla selkeät ja niiden pitää olla yhteneväiset eri tasoilla. On kysymys sitten asiantuntijoiden neuvotteluista tai ministereiden neuvotteluista, aina sama viesti — toisto, toisto, toisto. 
Tämä prosessi on ollut aavistuksen erikoinen. Kun hallitus sai aikaiseksi yhteisen kantansa EU-ministerivaliokunnassa, niin se hallituksen kanta on tässä talossa muuttunut hyvinkin paljon. Kun me katsomme maa- ja metsätalousvaliokunnan, ympäristövaliokunnan ja talousvaliokunnan lausuntoja, niin näissä valiokunnissa keskustan, SDP:n ja RKP:n kansanedustajat ovat yhtyneet kokoomuksen mielipiteisiin hallituksen silloista EU-ministerivaliokunnassa tehtyä kantaa vastaan. 
Nyt kun me saimme kuulla välikysymysvastauksen iltapäivällä, niin sanoitus oli muuttunut hyvinkin tiukaksi suhteessa tähän hallituksen alkuperäiseen kantaan, ja ilmeisesti näin oli tapahtunut juuri keskustan vaatimuksesta. Me olemme eri medioista lukeneet keskustan ministereiden ja edustajien tiukoista kannoista — mikä minulle on sopinut oikein mainiosti. Ne kannat ovat hyvin samankaltaisia, mistä me olemme kokoomuksessakin puhuneet. 
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätöksentekoon. Kaikille tässä huoneessa ja kaikille suomalaisille on aivan varmasti selvää, kuinka tärkeästä asiasta nyt on kysymys. En tiedä, onko oikein sanoa, että jännityksellä odotamme, millaisen kannan saamme suuressa valiokunnassa ulos — siihen on vielä pari viikkoa aikaa — mutta silti, kun kuuntelin tätä keskustelua, kiinnitin huomiota siihen, että vihreiden eduskuntaryhmän edustajilla ja keskustan edustajilla oli melkolailla eriäviä linjauksia vieläkin. 
Ministeri Ohisalo, kun kuuntelette näitä meidän puheenvuorojamme tässä illalla, niin haluan vielä korostaa teille sitä, että kokoomuksen kanta on kielteinen tähän nykyiseen komission asetukseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sanoisimme tack och adjö ja lähtisimme pois pöydästä. Ei suinkaan. Me haluamme käydä keskustelun kriittisistä ongelmakohdista ja tehdä omat parannusehdotuksemme siihen, ja seuraava paikka, missä tulemme näin toimimaan, on eduskunnan suuri valiokunta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-11-09T16:42:21,2022-11-09T16:47:21,Hyväksytty,1.1
2022_120_149,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_150,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään tässä salissa ovat tunteet leiskuneet aika voimakkaasti, ja se kertoo siitä, että metsät ovat tärkeä asia suomalaisille. Puhdas luonto, ympäristö — niitä me haluamme puolustaa. Samalla me haluamme puolustaa omaisuudensuojaa ja niitä tuhansia, tuhansia, tuhansia metsänomistajia, joita on ympäri Suomen. Siten me heitä parhaiten tietysti puolustamme, että on laaja yhteinen näkemys eduskunnassa. Valiokunnissa on nyt nähty, että me pystymme muodostamaan sellaisen enemmistön yli hallitus—oppositio-rajojen, ja tätä pitää nyt sitten vain jatkaa, kun mennään kohti sitä suuren valiokunnan kokousta, tämän kuun loppuun, jossa sitten Suomen kanta lopulta muodostetaan.
Haluan oikaista hiukan, arvoisa puhemies, kokoomuksen väitteitä siitä, että ennakkovaikuttamisessa on epäonnistuttu ja ollaan täysin myöhässä. Kun me seuraamme keskustelua muualla Euroopassa, niin siellä jäsenvaltiot pikkuhiljaa heräilevät tähän esitykseen ja alkavat käsitellä asiaa. Me tiedämme, että vieläkään ministerit eivät ole olleet kertaakaan koolla tämän asian ympärillä ja ensimmäinen kokoontuminen on vasta sitten joulukuussa, ja sitä varten Suomi ja eduskunta valmistelevat tällä hetkellä tymäkkää kantaa ja niitä reunaehtoja neuvotteluihin ja listaavat niitä kohtia, joita haluamme neuvotteluissa nostaa esiin. Eli kuten keskustelussa aikaisemmin tänään on jo käynyt ilmi, tämä esitys, jonka komissio on meille antanut, on liian kallis, se ei ota huomioon niitä vapaaehtoisia toimia, joita Suomessa tehdään ja tullaan jatkossakin tekemään, ja se uhkaa myöskin meidän maa- ja metsätaloutta. Eli on aivan selvä, että tämä esitys sellaisenaan ei siis käy — kuten hallitus, kuten Suomen Keskusta ja kuten Kansallinen Kokoomus ovat sen täällä salissa tänään todenneet, esitys ei sellaisenaan käy, joten toivon nyt, arvoisa kokoomus: vetäkää pois välikysymyksenne. [Eveliina Heinäluoma: Kyllä!] Teidän tavoitteenne on nyt onnistunut. Te olette nostaneet keskusteluun tämän metsäpolitiikan, ja me, hallitus ja eduskunta, olemme kaikki samaa mieltä, että tähän asiaan pitää nyt vaikuttaa ja yhteisellä suomalaisella äänellä. Eli vetäkää välikysymyksenne pois. [Eveliina Heinäluoma: Missä on kokoomus?] — Sieltä edustaja Heinäluoma esitti hyvän kysymyksen, arvoisa puhemies: missä on kokoomus? Se kertoo siitä, että televisiolähetys on päättynyt. [Naurua] Silloin kun lähetys päättyy, täältä salista lähdetään aika nopeasti pois.
Sehän kävi ilmi, että täällä he puolustivat Suomen metsiä hyvin voimakkaasti Yleisradion kertoessa siitä Suomen kansalle, mutta me kaikki tiedämme, että kun katsomme äänestystuloksia tuolta Euroopan parlamentista, kokoomuksen kolmesta mepistä yksi äänestää välillä tyhjää, yksi puolesta ja yksi vastaan. Se on plus miinus nolla. Se on plus miinus nolla Suomen kannalta, ja kaikki me tiedämme, että kun Suomi muodostaa kannan ja jäsenvaltiot muodostavat kantoja mennessään neuvostoon, niin siellä neuvotellaan. Samalla lailla Euroopan parlamentti on yksi porukka, jonka kanssa sitten neuvotteluja käydään, ja olisi tärkeää, että siellä Euroopan parlamentissa olisi sellaisia meppejä, jotka ajattelevat suomalaista maa- ja metsätaloutta. Näin on ollut. Esimerkiksi keskustan mepit Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen ovat hyvin voimakkaasti puolustaneet suomalaista metsätaloutta. Samoin on esimerkiksi Eero Heinäluoma SDP:stä hyvin voimakkaasti suomalaisen metsätalouden ja suomalaisen metsänomistajan puolella. [Leena Meri: Samoin perussuomalaiset!] — Ja Leena Mereltä erittäin hyvä havainto: myöskin perussuomalaiset. — Eli tällaista koalitiota meidän pitää rakentaa, kun me puolustamme Suomea, suomalaista metsätaloutta ja Suomen ääntä Euroopassa.
Mutta loppuun, arvoisa puhemies: Miksi kokoomus sitten teki välikysymyksen? No, he tietysti seuraavat kannatusmittauksia, toisaalta innostuneena mutta toisaalta huolissaan. Jos nämä kannatusmittaukset nyt toteutuvat seuraavissa vaaleissa — toivottavasti eivät toteudu — ja mikäli Petteri Orpo on Suomen seuraava pääministeri, niin tämä asia on hänen edessään. [Raimo Piirainen: Juuri näin!] Hän neuvottelee Suomen kannasta, ja hän neuvottelee siitä, miten Suomi vaikuttaa Euroopassa. Eli kokoomuksen täytyy nyt tarkkaan katsoa, mitä tähän paperiin kirjoitetaan.
Vielä loppuun, arvoisa puhemies, toissijaisuudesta: Kun puhutaan toissijaisuudesta, niin se tarkoittaa, että sitä arvioidaan sitten sen mukaan, kenellä se toimivalta on, onko se Brysselissä vai onko se Helsingissä, mutta jos ei ole toimivaltaa asiaan — kuten metsäpolitiikassa me katsomme, että ei ole EU:lla toimivaltaa — niin ei silloin toissijaisuutta arvioida, koska me katsomme, että metsäpolitiikka on Suomen käsissä eikä Brysselin käsissä.
Näin, arvoisa puhemies, [Puhemies koputtaa] tehdään yhdessä näitä asioita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-11-09T16:47:33,2022-11-09T16:52:49,Hyväksytty,1.1
2022_120_151,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_152,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos yhtään haluaa kuunnella asiantuntijoita, on selvää, että meidän luonto on taantunut järkyttävällä tavalla ihmisen toiminnan vuoksi. Luonto on hätätilassa sekä Suomessa että maailmassa laajemmin. Siksi on aivan selvää, että luonnon tilan kohentaminen ja parempi luonnonsuojelu ovat välttämättömiä asioita. Tuntuu absurdilta joutua perustelemaan, miksi tämä tilanne pitäisi ottaa vakavammin kuin se nyt on otettu. Suomi on lukuisia kertoja monien hallitusten ja monien puolueiden toimesta sitoutunut torjumaan luontokatoa ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, ja joka kerta Suomi on pettänyt nuo lupaukset. Ei meillä ole tällaiseen enää varaa. Luonto kun taantuu riittävästi, taannumme myös me. Ei ihminen selviä ilman luontoa — sen pitäisi olla kaikille selvä. 
Luonnontilan parantaminen ja ennallistaminen halutaan usein, kuten tässäkin välikysymyksessä, saada kuulostamaan siltä, että siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämä ei pidä paikkaansa. Edellä mainittujen eksistentiaalisten kysymysten lisäksi sitoutumalla ennallistamiseen ja luonnon elvyttämiseen saadaan itse asiassa runsaasti hyötyjä. Ennallistamisen hyödyt avautuvat paremmin, kun mietimme, millaisia vaikutuksia sillä voi olla vaikkapa jokaisen meistä lähiluontoon. Kun pidämme huolta vesistöjen tilasta, se näkyy muun muassa virkistäytymispaikoilla, kuten uimarannoilla, kun vedet ovat kirkkaampia. Kun vähennämme avohakkuita, autamme monia metsien lintulajeja ja muitakin lajeja pysymään lähimetsissämme ja palaamaan sinne. Marjoja ja sieniä on varmastikin enemmän kerättäväksi. Suojelemalla ja lisäämällä monimuotoisuutta parannamme myös pölyttäjien tilannetta, mikä puolestaan auttaa satoisuutta vaikka omalla pihalla. 
Usein puhutaan vaelluskalojen kohtalosta yhtenä Suomen luonnonsuojelun epäonnistumisena. Luonnon tilan ennallistaminen on myös kalateiden rakentamista padottuihin jokiin. Ennallistamisen myötä lohi voisi jälleen nousta ylävirtaan paikoissa, joissa sitä ei ole tapahtunut kymmeniin vuosiin. 
Eikä ole kyse tietenkään pelkästään luonnon hyvinvoinnista, mikä itsessään on tärkein asia, vaan kyse on myös ihmisen hyvinvoinnista. Kaupungeissa viheralueiden lisääntyminen ja luonnon varjeleminen lisäävät viihtyvyyttä. Sellainen kaupunkitila, jossa luontoa on enemmän, houkuttelee enemmän viettämään siellä aikaa, ja sillä on myös kansanterveydellisiä ulottuvuuksia — houkuttelevampi ja viihtyisämpi kaupunki lisää muun muassa halua liikkua. Vehreys suojaa myös kuumuudelta. Me olemme Suomessakin saaneet viime kesinä kokea ennätyksellisiä helteitä. On myös viitteitä siitä, että monipuolisempi kaupunkiluonto lisää väestön vastustuskykyä tauteja vastaan. Tätä kaikkea me voimme saada, kun parannamme meidän luonnon tilaa. 
Ilmastonmuutos ja luontokato kulkevat käsi kädessä. Molempien torjunta on keskeistä, eikä toisessa voida onnistua ilman toista. Monimuotoinen luonto sopeutuu paremmin muuttuvaan ilmastoon. Tämä on nähdäkseni myös täällä paljon esille nostetun metsäteollisuuden etu. Ilmastonmuutos lisää esimerkiksi tuholaisriskejä metsissä, ja parantamalla metsien, myös talousmetsien, luonnon tilaa myös suojaudumme paremmin tuholaisriskiltä ja esimerkiksi myrskytuhoilta, jotka kovimmin osuvat avohakkuualueiden reunoille. 
Tässä salissa on esitetty tänään, että luonnon ennallistaminen on tuomio Suomelle tai Suomen metsäteollisuudelle. Tämä on aivan väärin. Lukuisat esimerkit ovat osoittaneet, että aiemminkaan järkevät luonnon tilaa parantavat ja luonnonsuojelun tasoa kiristäneet lait eivät ole tuhonneet elinkeinoja, vaan ne ovat tehneet Suomen elinkeinoista maailman ympäristöystävällisimpiä, ja se on tällä hetkellä meidän yhteinen ylpeys. 
Toivon, että tässä salissa vihdoin herättäisiin siihen, mikä kriisi luonnontilan heikkeneminen meillä on tänä päivänä. [Leena Meri: Se lukee täällä välikysymyksessä!] Tämä esitys auttaa meitä torjumaan sitä — se auttaa torjumaan sitä Suomessa ja Euroopassa. Itse näen tämän Suomen kansallisena etuna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-11-09T16:52:56,2022-11-09T16:58:04,Hyväksytty,1.1
2022_120_153,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_154,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän me tiedämme: Tiedämme, että luontokato on todellinen asia. Joka päivä eläin- ja kasvilajeja kuolee sukupuuttoon. Kairon ilmastokokouksessa pyritään taas saamaan yhteisymmärrys siitä, miten pääsisimme yhteisen tavoitteemme mukaisesti siihen, että ilmaston lämpeneminen saataisiin pysäytettyä puoleentoista asteeseen. Nämä ovat faktoja, tosiasioita, ja sellaisina ne tulee ottaa vakavasti. Niiden vakavasti ottaminen tarkoittaa myös tekoja.
Fakta on myöskin se, että Suomi on metsäinen maa. Fakta on se, että yli kaksi kolmasosaa Euroopan suojelluista metsistä sijaitsee Suomessa. Suomessa luonto on muuttunut huomattavan paljon sitten toisen maailmansodan, ja iso osa meidän metsistämme on yksityisessä omistuksessa. Niitä suojaa siis omistusoikeus. Tästä syntyy se ristiriita, jonka takia EU:n ennallistamisasetus on aiheuttanut paljon keskustelua. Meillä on komission kanssa yhteinen tavoite mutta eriävä näkemys siitä, miten siihen parhaiten päästään. Tämän hallitus on todennut omassa kannanotossaan. Sama on todettu myös lukuisissa valiokuntien lausunnoissa.
Oppositio ajattelee kuitenkin toisin. Kokoomus, perussuomalaiset ja KD sanovat, että meidän kantamme tulisi olla jyrkän kielteinen, ja puhuivat hylkäämisestä. Oppositio on valinnut taktiikakseen neliraajajarrutuksen, tietäen, mitä se tarkoittaa, tietäen, että se tarkoittaa, että Suomen metsäpolitiikasta silloin päättävät Bulgaria, Kreikka, Italia ja Espanja. Se ei ole vaikuttamista vaan hanskojen tiskiin lyömistä. Se on äärimmäisen vastuuton kanta, vaikka toki ymmärrän, että se on sisäpolitiikkaa. Ymmärrän, että sillä saa peukkuja somessa, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että se on vastuuton linjaus.
Asetus tulee, ja siihen tulee vaikuttaa. Hallitus vaikuttaa, ja niin joutuu muuten seuraavakin hallitus tekemään.
Suomen osaamiseen luotetaan näissä kysymyksissä. Suomea kuullaan, mutta meitä kuullaan vain jos olemme pelissä mukana, vain jos me olemme kertomassa, että kustannukset ovat meille kohtuuttomat, vain jos olemme mukana kertomassa, että vertailuvuosi on meille kohtuuton.
Mutta Ruotsi, oppositio sanoo, mutta Ruotsi. Ruotsin eduskunta teki toissijaisuusilmoituksen. Se ei tehnyt sitä hallituksen kannan pohjalta, koska sellaista ei Ruotsissa vielä ole, toisin kuin oppositio on antanut ymmärtää. Se teki sen omasta aloitteestaan, itsenäisesti. Sen mekin täällä eduskunnassa olisimme voineet tehdä. Se ei olisi käytännön tasolla muuttanut mitään, mutta sen olisimme voineet tehdä. Sen olisivat voineet laittaa alulle tämän välikysymyksen allekirjoittajat, mutta sitä he tai kukaan muu ei tehnyt.
Haluamme tähän asetukseen muutoksia niin, että sen tavoitteet täyttyvät kestävästi, koska tavoitteet ovat tärkeät, koska luonnosta ja ympäristöstä tulee pitää huolta myös käytännön tekojen tasolla. Huolen tulee ulottua myös tavoiteohjelmien sivujen ulkopuolelle.
Arvoisa puhemies! Haluamme asetukseen muutoksia, koska haluamme varmistaa, että metsäpolitiikka jatkossakin on omissa käsissämme. Uskomme, että me pystymme parhaiten pääsemään tavoitteeseen — kuten suuri valiokuntakin on todennut — vaikuttamalla asetukseen neuvottelujen kautta. Oppositio puhuu epäonnistuneesta vaikuttamisesta ja ehdottaa käytännössä, ettemme pyrkisi vaikuttamaan ollenkaan. Hallitus sen sijaan vaikuttaa, ei itkupotkuraivarein vaan olemalla mukana, rakentavasti omaa asiantuntemustamme esille tuoden. Toivon, että oppositiokin tulisi tälle linjalle mukaan vaikuttamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-09T16:58:13,2022-11-09T17:02:24,Hyväksytty,1.1
2022_120_155,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_156,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luontokato on suoraan seurausta ihmisten toiminnasta. Suomelle tärkeän metsäteollisuuden ja luonnon monimuotoisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla toisiaan pois sulkevia asioita. Metsäteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja Suomessa, ja sillä on meille hyvin suuri taloudellinen merkitys. Metsäteollisuuden tuotannon arvo oli vuonna 2021 yli 18 miljardia euroa. Suomen tavaraviennistä metsäteollisuuden viennin osuus on noin 17 prosenttia. Kuten aiemmin tässä keskustelussa on jo todettu, ennallistettavasta pinta-alasta metsien osuus on vain yksi viidesosa kokonaisuudesta.
Neuvottelut ovat edessä, ja nyt on tärkeää, että Suomen edunvalvonta on yhtenäistä ja viesti selvä: tällaisenaan ehdotuksen kustannukset ovat Suomelle liian suuret. Siksi asetusta täytyy muuttaa ja sallia Suomelle paremmat työkalut omien metsiensä ja luontonsa suojeluun. Nyt tuleekin löytää ratkaisu, joka parhaiten turvaa metsien vastuullisen käytön ja kansallisen metsäpolitiikan mutta samalla huomioi luonnonsuojelun tarpeet. Meillä on Suomessa valtavasti osaamista, ja tiedämme kansallisesti, mitkä ratkaisut ovat meillä toimivimpia tavoitteiden saavuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! On huolestuttavaa, että lähes kolmannes kaikista Suomen lajeista kuuluu uhanalaisten ja silmällä pidettävien lajien punaiselle listalle. Näistä lajeista lähes kolmannes elää meidän metsissä. Lajirikkaiden luonnonmetsien hävittäminen on Suomen luonnon monimuotoisuudelle kohtalon kysymys. Syke ja Luonnonvarakeskus Luke ovat myös todenneet, ettei Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ole saatu strategiapuheista, toimenpideohjelmista ja kansainvälisistä sopimuksista huolimatta pysäytettyä. Suomi on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen yli sadassa kansainvälisessä ympäristösopimuksessa ja hyväksynyt myöskin EU:n biodiversiteettistrategian, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Meillä on vahva tahto viedä myös suomalaista metsienkäyttöä kestävään suuntaan ja löytää ratkaisuja luontokadon torjumiseksi.
Arvoisa puhemies! Tämä kysymys ei ole joko—tai vaan sekä—että. On meidän kaikkien etu, että pidämme huolta metsistämme ja säilytämme myös meidän hyvinvoinnin rahoituksen kannalta tärkeän metsätalouden kestävän tulevaisuuden. Suomen pitää ajaa etuaan tulevissa neuvotteluissa ja samalla pitää mielessä, että metsien suojelu on paitsi terveyden ja luonnon tulevaisuuden myös suomalaisen metsätalouden kannalta merkittävä teko. Hyvinvointimme ja taloutemme ovat riippuvaisia monimuotoisesta metsäluonnosta, ja tämän pitää olla suomalaisten ja Suomen eduskunnan viesti myös Euroopan unioniin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-11-09T17:02:32,2022-11-09T17:06:20,Hyväksytty,1.1
2022_120_157,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_158,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Keskustelemme siis tänään opposition tekemästä välikysymyksestä ja ennallistamisasetuksesta, jonka EU on nyt lähettänyt meidän riesaksemme. Tässä on kysymys merkittäviltä osin kansalliseen päätösvaltaan kuuluvasta metsäpolitiikasta ja siihen puuttumisesta kohtuuttomalla tavalla, ja Suomen ei pidä hyväksyä esitystä. Metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioiden omaan päätäntävaltaan. EU:n yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kansallista metsäpolitiikkaa ei vaaranneta. Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä hyödynnetään kestävästi ja vastuullisesti suomalaisella päätöksenteolla.
Tämä on suomalaiselle taloudelle erittäin kallis ratkaisu. Jos ajatellaan, että kun täällä sosiaalidemokraattien ryhmäpuheessa kerrottiin, että Suomen metsäpinta-alasta 73 prosenttia on metsää ja Saksassa se on 32, niin miten se on sitten mahdollista, että meille tämä maksaa viisi kertaa enemmän, kun heillä on monta kertaa vähemmän sitä metsää? Sitä ei voi ymmärtää. Sehän tarkoittaa silloin sitä, että me maksamme heidän ennallistamisestansa.
Esimerkiksi äskeisessä puheenvuorossa ei tuotu esille sitä, että emme ole valmiita neuvottelemaan siitä, että tämä toimivalta siirtyy EU:lle. Huomasin kyllä, että tuossa äskeisessä sosiaalidemokraattien puheessa tuli esille se, että metsäkato on vakava ongelma ja näistä ehdoista tulee neuvotella. Elikkä sosiaalidemokraatit katsovat, että metsäpolitiikasta voidaan neuvotella, että se voitaisiin siirtää EU:n toimivaltaan, kun taas edustaja Ovaska, keskusta, vähän aikaa sitten sanoi, että ei tässä ole mitään ihmeellistä ja että metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivaltaan. Se ei ole mikään ihme, että täällä ei kenelläkään ainakaan oppositiossa eikä varmaan tv:n katsojillakaan ole minkäänlaista käsitystä, mikä on hallituspuolueiden kanta, ja toivottavasti tämä yhtä sekava meininki ei ole jatkunut siellä ennakkovaikuttamisessa. 
Mutta näinhän se on varmasti ollut, kun tänään katsoo näitä puheenvuoroja täällä — otetaan nyt esimerkkejä:
Keskustan ryhmäpuheessa edustaja kertoi, että keskusta ei hyväksy asetusta ja pakkoennallistamista, ja kertoi, kuinka hyvin Suomi on hoitanut metsiä, ja hän kiitti, että pääministeri on nyt kiristänyt linjaansa. Sitten ministeri Kurvinen kertoi täällä ihan viimeiseksi, ennen kuin debatti päättyi, että ei hallituksen kanta ole koskaan aikaisemmin ollut myönteisempi. No, keskustan samainen edustaja oli juuri äsken sanonut ja kiittänyt, että se linja oli muuttunut.
Vihreät kertovat, kuinka hienoa tämä kaikki on, ja puhuvat siitä, että oppositio ei ole kiinnostunut luonnon monimuotoisuudesta. No, jäi taas tämä välikysymys lukematta. Täällähän oppositio kertoo, kuinka tärkeätä on luonnon monimuotoisuus, mutta me emme anna päätäntävaltaa EU:lle emmekä sitä rahastuskoneistoa EU:lle, [Raimo Piirainen: Emme mekään!] mutta tätä ei ollut esimerkiksi vihreiden edustaja tuossa muutama puheenvuoro sitten ilmeisesti lukenut lainkaan, kun hän väitti, että oppositio ei ole kiinnostunut luonnon monimuotoisuudesta. No, se on populismia se, että vääristellään täällä, mitä sanotaan.
Sitten ministeri Saarikko on ilmoittanut tänään, että ei ole aivan varma siitä, äänestääkö keskusta luottamusta perjantain äänestyksessä, ja sitten meille muka pitäisi olla täysin selvää, mikä se kanta on, ja ”mitä te tämmöisiä välikysymyksiä teette”. Teillä ei kenelläkään ole yhteistä kantaa, ja nyt minä olisin halunnut tietää, mitähän se meinaa perjantaina keskusta äänestää. Ministeri Saarikko ei siihen mitään vastannut, vaikka toin sen esille tuossa, kun oli debattivaihe, että tämmöisenkin esityksen hän on tänään sanonut mediassa. Lienee sitten niin, että ehkä keskustan edustajat täällä osaavat vastata, mikä se ajatus on.
Elikkä täällä on niin montaa eri linjaa, ja tämä kertoo juuri sen, että jos tämmöisillä eväillä ollaan tämä koko kesä vaikutettu EU:ssa, niin voi hellanlettas sentään. Jos osa on sanonut, että tämä on oikein hyvä, kun pikkusen saisi alennusta, ja osa on sanonut, että tämä on oikein hyvä näinkin, ja osa on sitten sanonut, että tämä ei käy ja tuo ei käy, niin ei siinä ole minkäänlaista järkeä, ja te tiedätte sen aivan hyvin itsekin. Sen takia olisi ollut hyvä, että olisi voitu myöntää omat virheet ja epäonnistumiset kesän aikana, ja se olisi pitänyt tuoda rehellisesti tänne ajoissa, että ei ole eduskunta voinut käyttää sitä toissijaisuusmenettelyänsä. Tässä on hirveästi virheitä, ja en ymmärrä, miksei asioita voi myöntää silloin, kun on tullut huonosti toimittua. 
Toivottavasti te nyt kerrotte täällä sen yhteisen kannan, josta kukaan ei saa mitään selvää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-09T17:06:30,2022-11-09T17:11:40,Hyväksytty,1.1
2022_120_159,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_160,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhan poliittisen viisauden mukaan ”se on sitä, miltä se näyttää”, ja se, mitä tässä talossa on viimeisten viikkojen aikana tai tänään salissa nähty, kertoo olennaisen tämän hallituksen EU-politiikasta ja koko hallituksen toimintakyvystä. Pakka on valitettavasti levällään. Pääministeri ei johda EU-politiikkaa tällä hetkellä. Valtioneuvoston jäsenet painottavat keskenään eri viestejä. Ilman yhtenäistä viestiä ei Suomen kantaa ole ollenkaan. Ainoa, mikä teitä viittä puoluetta yhdistää, on halu löytää omalle heikolle suorituksellenne syntipukki, ja jälleen kerran tässäkin keskustelussa se on löydetty — kokoomuksesta. Edustaja toisensa jälkeen on puheenvuoroissaan toistanut mantraa ”mutta kun kokoomus” — mutta kun kokoomus ei oppositiopuolueena tehnyt suuressa valiokunnassa tai myöhemmin ympäristövaliokunnassa tästä huonosta ennallistamisasetuksesta toissijaisuusilmoitusta. Haluan muistuttaa, että perustuslain mukaan tässä maassa EU-politiikkaa johtaa hallitus ja erityisesti pääministeri, ei kokoomus. Siihen pitäisi kuulua automaattisesti myös halu kantaa vastuu omista kömmähdyksistään.
Tämän asetusehdotuksen osalta tällaista vastuunkantoa ei hallitukselta eikä erityisesti pääministeriltä ole ikävä kyllä nähty, miksi tämä välikysymys ylipäätään jätettiin. Kyse ei ole sitä paitsi ensimmäisestä kerrasta, kun tämä hallitus kompuroi meidän EU-politiikkamme johtamisessa. Vain vuosi sitten tässäkin salissa keskusteltiin hallituksen epäselvistä kannoista taksonomian ilmastokriteerien osalta. Brysselissä jo äänestettiin, kun Suomi sai kalkkiviivoilla kakistettua asiaan kantansa. Jos Suomi olisi ollut aktiivinen, olisi lopputulos voinut olla toinen.
Arvoisa puhemies! Mitä itse sisältöön tulee, tässä salissa on tänään siitä pidetty monia hyviä puheenvuoroja. On ensinnäkin helppoa allekirjoittaa asetusehdotuksen yleinen tavoite. On tärkeää tehdä niin kansallisesti kuin EU:n tasolla toimia, joilla luontokatoa pyritään pysäyttämään ja joilla suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Mutta samalla on tunnustettava, että nyt esitetyssä muodossa komission esitys näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on huono. Ehdotus on valuvikainen, epäoikeudenmukainen Suomelle ja vaikutusten arvioinneiltaan täysin puutteellinen. Emme voi ostaa sikaa säkissä, vaikka tavoiteltava asia olisi kuinka tärkeä tahansa. Se minimoi kansallisen liikkumatilan meille kriittisten tärkeiden sektoreiden kehittämisessä. Metsien lisäksi liipaisimella ovat niin maatalous kuin kaupunkiemme mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä tulevina vuosikymmeninä, ja kaiken lisäksi hintalappu meille on kohtuuton. Suomi kantaa huomattavasti suuremman vastuun ja kustannukset kuin muut EU-maat.
Arvoisa puhemies! Tätä taustaa vasten on ollut ihmeellistä, miten hallituksen eri puolueet, erityisesti keskusta, ovat laittaneet mukisematta nimensä alle asetusehdotusta ymmärtävään U‑kirjeeseen. Jos te kysytte, miksi me emme olleet hereillä kesällä suuren valiokunnan kokouksissa, samaa voisi kysyä teiltä syyskuun 14. päivän EU-ministerivaliokunnan kohdalta, kun tämä kokonaisuus oli siellä käsittelyssä. 
On toki, arvoisa puhemies, paikallaan kiittää sekä SDP:n, keskustan että RKP:n edustajia siitä hyvästä yhteistyöstä, jota valiokunnissa on tehty hallituksen kannan muuttamiseksi, vaikka siinä eivät kaikki hallituspuolueet olekaan pysyneet mukana. Silti pelkään, että hallitus omalla eripuraisuudellaan ja ristiriitaisella toiminnallaan tässä asiassa on vienyt meiltä kallisarvoista aikaa tämän huonon asetuksen muuttamiseksi EU-pöydissä. Siksi kannatan edustaja Grahn-Laasosen epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-09T17:11:47,2022-11-09T17:15:59,Hyväksytty,1.1
2022_120_161,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Lohi poissa. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_162,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa peruselinehtoihimme puhtaaseen ilmaan, juomaveteen ja ruoantuotantoon. Peilaten näihin riskeihin tämä päivä on ollut aika karmea täällä eduskunnassa. Täällä on väheksytty niin luontoarvoja kuin luonnonsuojelua joko avoimesti tai sitten vähän rivien välissä. Täällä on jälleen kerran taannuttu talouskeskustelussa 1950-luvulle. Tämä tuotiin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa hyvin vahvasti esiin. Edustaja Sankelo totesi, että ”kokoomuksen eduskuntaryhmä arvostaa vuoden 1952 merkkitapahtumia, raivaajasukupolven työtä ja Ilo-hevosen työpanosta” muun muassa metsätalouden kehittämisessä. Kaikesta tästä puheesta välittyi sellainen kuva, että sinne 50-luvulle voidaankin jäädä, mutta pitäisi huomioida, että meidän elinkeinorakenne ja myöskin metsäteollisuus ovat kehittyneet jatkuvasti, ja meidän täytyy pysyä tässä muutoksessa mukana, jos me halutaan pärjätä taloudellisesti. Mutta silti todella moni puolue on valmis toimimaan tämän nykyisen metsäteollisuuden ja muiden etujärjestöjen pillin mukaisesti. Tämä on aivan häkellyttävää. Se ei ole Suomen talouden eikä yhteiskunnan etu. Meidän metsäteollisuuden tuottavuuden kehitys ei ole ollut kovin kaksista, ja meidän täytyisi ymmärtää, että yhteiskuntana meidän täytyy saada myös niistä metsistä parempaa arvonlisäystä ja kehittää niitä enemmän ja jatkojalostaa niitä enemmän eikä myydä pelkästään sellua Kiinaan. Metsäteollisuus on totta kai yksi tekijä Suomen taloudessa, mutta kyllä sen rooli on selvästi täällä eduskunnassa hieman hämärtynyt. Muitakin monipuolisia elinkeinoja Suomessa on.
Nythän esimerkiksi hyvin tiedämme, että it-alalla on valtava tarve osaajista, ja meillä on tänään vaikka kuultu, että Facebook irtisanoo tuhansia huippuasiantuntijoita. Ovatko hallitus ja oppositio tekemässä töitä sen eteen, että me todella sitten saamme Suomeen riittävän määrän osaajia — mitä myös muuten elinkeinojärjestöt ovat tuoneet esiin, että tarvitaan jopa 130 000 osaajaa. Mikä tämä painopiste on elinkeinopolitiikassa? Tuntuu, että se aina menee sinne alkutuotantoon ja luonnonvaroihin ja siihen samaan tapaan niitä hyödyntää, ja hyvin kapeasti kuullaan tiettyjä etujärjestöjä. 
No, keskusta sitten totesi ryhmäpuheenvuorossaan, että kettutytöt ja Koijärvi-liike ja Elokapina ovat pilanneet kaiken. Tämä keskustelu meni aikamoiseksi farssiksi taas. Tulee mieleen Helsingin kasvisruokapäivä, jossa silloinkin kokoomus — keskustalaisia ei ole Helsingissä kovin monta, mutta kokoomuslaisia kyllä on — ja muut puhujat sitten ruusukaalista lähtien tekivät aikamoisen show’n siitä keskustelusta.
Ehkä tämänkin päivän keskustelun taso tulppaaneista lähtien osoittaa sen, että tässä asiassa oikeasti on nyt ravisteltu joitain sellaisia uskomuksia, jotka ovat aika syvällä monessa puolueessa mutta jotka tarvitsevat muutosta, jos me oikeasti halutaan ilmastokriisiin ja luontokatoon vastata. Mutta hyvin huolestuttavaltahan se näyttää, ei se sinänsä ole mikään yllätys. Tällä kaudella on nähty monissa asioissa, että siellä ovat vihreät ja usein vasemmisto jääneet yksin puolustamaan sellaisia lakiesityksiä, joissa on pyritty ratkaisemaan luontokatoa ja ilmastokriisiä ja parantamaan ympäristön tilaa. Ei se mikään yllätys ole. Nythän se on täällä avoimesti kerrottu. Täällä monet puhujat ovat kiitelleet sitä, kuinka nyt hallituksen kanta on yhteisrintamassa kokoomuksen, perussuomalaisten, demareiden ja keskustan kanssa pystytty muuttamaan — ja RKP siellä mukana. Eli tämän salin luontopuolueet ovat ne kaksi. Ei se nyt hirveän lupaavaa ole. Sitten jos ajatellaan, että meillä on kuitenkin aika monta puoluetta, jotka puheissaan ja omissa puolueohjelmissaan ovat sitoutuneet luontokadon ehkäisemiseen, niin hyvin huolestuttavaa tämä on. 
Sitten kun katsotaan vielä esimerkiksi demareita, pääministeripuoluetta, niin ei se nyt hirveän hyvää kuvaa anna demareistakaan, että demareiden varapuheenjohtaja on ottanut kantaa, että metsäteollisuus voi itse säädellä itseään, että on todettu, että suomalaisella metsäteollisuudella on itsellään keinot huolehtia metsäympäristöjen kestävyydestä. Tämähän ei pidä paikkaansa. [Puhemies koputtaa] Hiilinielut ovat romahtaneet Suomessa, ja luontokato etenee. Tutkimustieto puhuu vahvasti sen puolesta, että toimet luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi... 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Näin, ja aikasuositus, viisi minuuttia, on nyt täynnä.] ...ovat välttämättömiä, ja tähän meidän tulisi sitoutua tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-09T17:16:06,2022-11-09T17:21:33,Hyväksytty,1.1
2022_120_163,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Toivon, että edustajat pysyvät tarkasti tässä otsikon aiheessa, eli tässä ennallistamisasetuksessa ja laiminlyönneissä siinä. — Edustaja Eskelinen näyttää nyt mallia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_164,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tämän päivän keskustelu lähentelee tämän eduskuntakauden juhlanäytöstä — jokainen voi roolinsa tulkita.
Tänään välikysymyksen kautta keskustelussa on Euroopan komission esitys ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on vastata luontokatoon ja ekosysteemien heikentymiseen. Ehdotuksessa jäsenmaille määrättäisiin sitova ennallistamisvelvoite, joka rajoittaisi alueiden käyttöä. Tavoite koskisi myös metsämaita, joten ehdotuksella olisi merkittävät vaikutukset metsien käytölle, niin kuin puun saannille Suomessakin.
Me kaikki varmaan pidämme välttämättömänä luonnon tilaa parantavien toimien vahvistamista luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan heikkenevän kehityssuunnan kääntämiseksi, ja sen ympärillä tämäkin hallitus on tehnyt monia tärkeitä päätöksiä.
Tavoitteiden sisällöistä vallitsee näkemyseroja ja siitä, mitkä toimet ovat toteuttamiskelpoisia jäsenvaltioissa ja mitkä niiden vaikutukset ovat myös sitten kansantalouteen. Esityksessä on myös paljon hyviä asioita: vesistöjen tilan kohennustoimet ja vapaasti virtaavien vesien lisääminen.
Komissiolla ei ole tällä hetkellä perussopimuksen puitteissa toimivaltaa metsäpolitiikassa, vaan päätökset kuuluvat jäsenmaille. Kuitenkin EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan kautta vaikutukset ovat ulottuneet vahvasti myös metsäsektorille. Nyt on merkittävänä vaarana, että komission ehdotus asettaisi kotimaisen metsätaloutemme kestämättömään tilanteeseen.
Metsät peittävät yli 70 prosenttia Suomesta, ja metsätalous on yksi meidän talouden peruspilareista. Yli 20 prosenttia tavaraviennistä tulee metsäteollisuudesta. Työllistämisvaikutus on yli 200 000 työntekijää alihankintaketjuineen, ja verotuloja kertyy metsätaloudesta noin 2,7 miljardia euroa. Tätä kasvun ja talouden kivijalkaa ei pidä murentaa. Onkin tärkeää, että meillä on tulevaisuudessakin riittävästi hyvälaatuista puuta teollisuuden tarpeisiin sekä lisääntyvään jatkojalostukseen. Venäjän tuonnin loputtua tarvitsemmekin entistä enemmän kotimaista puuraaka-ainetta.
Ennallistamisen kustannuksien on arvioitu olevan miljardiluokkaa, minkä lisäksi vaikutukset ulottuisivat vahvasti koko kansantalouteemme, niin teollisuuden toimintaedellytyksiin, työllisyyteen kuin myös yksityisiin metsänomistajiin.
Komission tavoite luontokadon ehkäisemisestä on kannatettava, mutta keinoja tulee edelleen tarkastella jatkoneuvotteluissa kriittisesti.
Suomalainen metsätalous on jo kauan perustunut kattavaan ja maailman kärkeä olevaan tutkimustyöhön sekä metsänhoitoon, ja se on myös ympäristön näkökulmasta kestävää. Tätä työtä vahvistavat meillä laajat luonnonsuojelualueet sekä esimerkiksi tänäänkin kehutut Metso- ja Helmi-ohjelmat, joilla on saatu paljon hyviä tuloksia aikaan metsien suojelussa. Metsiämme on suojeltu tällä hetkellä noin 13 prosenttia, ja suojelualueiden määrä on noussut tämän hallituskauden aikana 57 000 hehtaaria, josta kaksi kolmasosaa on suojeltu lainsäädännön kautta ja yksi kolmasosa talousmetsien monimuotoisuushankkeiden kautta.
Tutkimustyöhön perustuvalla metsien hoidolla voimme ottaa huomioon metsien käytön eri tavoitteet. Tätä tietotaitoa meidän tulee painottaa vahvasti tulevissa neuvotteluissa, kun komission ehdotusta käsitellään ja lopullista lainsäädäntöä muodostetaan. Yksi ylhäältä annettu malli ei sovi erityisesti Pohjoismaille, joille metsätalouden merkitys on valtava. Lisäksi suomalainen metsätutkimus, metsätalouden osaaminen ja metsien hoito on maailman ykkösluokkaa, ja sille pitää antaa myös arvonsa Euroopan kabineteissa. Samalla meidän tulee valmistelun aikana käydä perusteellinen keskustelu EU:n komission kasvavasta toimivallasta.
Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikan tulee edelleen pysyä vahvasti jäsenmaiden omassa toimivallassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-11-09T17:21:44,2022-11-09T17:26:41,Hyväksytty,1.1
2022_120_165,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_166,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viron pääministeri Kaja Kallas on kuvaillut hyvin Venäjän neuvottelutaktiikkaa ja miksi sille ei pidä koskaan tehdä mitään myönnytyksiä. Venäjä vaatii aina maksimaalisesti jotain, joka ei sille kuuluu. Sitten lapsellinen tai pelokas vastapuoli tekee kompromissin, jolloin Venäjä saa jotain, mitä sillä ei ennen ollut ja mihin sillä ei ole minkäänlaista oikeutta. Kuulostaako tutulta? 
EU toimii juuri kuin Venäjä. EU vaatii asioita, jotka eivät sille kuulu. Kun kaikkein typerimmistäkin esityksistä tehdään aina kompromissi, EU saa kuitenkin jotain, mitä sillä ei ennen ollut, joka sille ei kuulu ja johon sillä ei ole oikeutta. Komissio vain on kasakkaakin ahneempi. 
Hallituksellemme tuntuu olevan elimellisesti mahdotonta sanoa ”ei” millekään. Meille uskotellaan, että meillä on paremmat vaikutusmahdollisuudet, jos emme sano etukäteen ”ei”, silloinkaan kun sillä olisi vaikutusta. Kuviteltua poliittista pääomaa ei yritetäkään käyttää yhdessäkään kysymyksessä, koska silloin paljastuisi, ettei sitä pääomaa ole. Sitten surkeat neuvotteluhäviöt kuvataan kotimaassa voitoiksi ja kehutaan, että koko käsivarren menettämistä pelättiin mutta käsi menikin vain kyynärpäitä myöden. 
Tässä välikysymyksessä ei itse asiassa ole kyse siitä, olisiko ennallistamisasetuksen esitykseen pitänyt tehdä toissijaisuushuomautus tai miksi sitä ei tehty. EU ei huomautuksista piittaa, vaikka koko EU myytiin meille läheisyysperiaatteella.
Arvoisa puhemies! Kysymys on luottamuksen puutteesta hallituksen kykyyn puolustaa Suomen etuja edes sisäisesti, saati suhteessa EU:hun. Kysymys on siitä, onko keskustan tukemalla vihervasemmistolla edes ymmärrystä siitä, mikä Suomen etu on. Kysymys on siitä, onko vihervasemmistolla edes halua ymmärtää ja puolustaa Suomen etuja. Asiaa ei auta, että hallituspuolueilla on EU:ssa oma viides kolonna. 
Välikysymyksessä ennallistamisesta ei ole kyse yksittäisestä epäluottamuksen aiheesta, vaan enemmänkin kamelin selän katkeamisesta. Asetus liittyy pitkään jatkumoon, jossa huonosti olevat asiat korjataan huonommiksi ja toimivat asiat rikotaan. Lista asioista, joissa Suomen etuja ei ole joko riittävästi ajettu tai niistä on tahallisesti luovuttu, on pitkä. Joitain esimerkkejä: elpymisväline, suo- ja turvepolitiikka, uusiutuvan energian direktiivi, CAP-ohjelma, LULUCF, rahoituksen taksonomia, metsäkatoasetus ja nyt tämä ennallistamisasetus. 
Suomi kävi viimeksi eilen EU-neuvotteluissa kuittaamassa itselleen vuodeksi 2030 korkeimman 50 prosentin vähennystavoitteen liikenteessä, maataloudessa, rakennusten erillislämmityksessä sekä jätehuollossa. Erityisen pahasti eduskunta vedettiin kölin alta Suomen hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä ja ilmastolain käsittelyssä. Eduskunta ei koskaan päässyt edes keskustelemaan, saati päättämään siitä, mikä on Suomen itsensä mielestä sen oikeudenmukainen osuus globaalista hiilibudjetista. Kyseessä on yksin Suomelle satojen miljardien arvoinen budjetti, josta eduskunnalta ei edes kysytty.
Arvoisa puhemies! Me haluamme varmasti kaikki hyvää. Keskustalla ja vihervasemmistolla vain tuntuu olevan hallussa jokin pyhä tieto ja tavoite, joka oikeuttaa mitkä tahansa keinot oheisvahingoista piittaamatta. Onko kyse jostain kantilaisesta ajattelumalliin liittyvästä itsepetoksesta, jossa näennäisesti eheä ajattelu mahdollistaa ja oikeuttaa täysin järjettömiin toimiin? Jos Eurooppa yleisesti ja Suomi erityisesti selviävät tästä ajasta ja äärivihreästä politiikasta niin, että edes pieni vapaan järjen valo jää lepattamaan, niin historioitsijoilla, talouden ja politiikan eri osa-alueiden tutkijoilla ja etenkin psykologian tutkijoilla riittää töitä. 
Hallitus on taidollisesti kyvytön ja ideologisesti haluton ajamaan Suomen etua. [Puhemies koputtaa] Epäluottamuslause on täysin välttämätön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-11-09T17:26:46,2022-11-09T17:32:04,Hyväksytty,1.1
2022_120_167,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_168,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ennallistamisasetus on etenkin pohjoiselle Suomelle erittäin tärkeä kysymys. Kun tavoitellaan asetuksen mukaisesti sitä, että vuoteen 30 mennessä 30 prosenttia olisi ennallistettu, vuoteen 40 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 50 mennessä 90 prosenttia, niin näistä erittäin iso osa tulee kohdistumaan Pohjois-Suomeen laajasti — koskee Lappia, Kainuuta ja Pohjanmaata laajasti ajatellen.
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kun Suomessa luontodirektiivin mukaisiin luontotyyppeihin ja lajien elinympäristöihin tämä kohdistuisi ja nämä kattaisivat siis 12 miljoonaa hehtaaria eli kolmasosan koko maasta, niin näistä 12 miljoonasta hehtaarista 4,2 miljoonaa on heikentyneessä tilassa. Tästä laskien vuoteen 2030 mennessä 1,2 miljoonaa hehtaaria pitäisi ennallistaa, elikkä yli miljoona hehtaaria, ja vuoteen 50 mennessä 3,6 miljoonaa hehtaaria. No, historia on se, että viimeisten kolmen neljän vuosikymmenen aikana on ennallistettu noin 50 000 hehtaaria. Elikkä nyt mittasuhteet pöytään: viimeisten vuosikymmenten aikana on ennallistettu noin 50 000 hehtaaria, ja nyt vuosikymmenen loppuun mennessä pitäisi ennallistaa yli miljoona hehtaaria. Tässä ovat nämä mittasuhteet meille tähän keskusteluun. Se tarkoittaa noin Sodankylän kokoisen kunnan aluetta, ja Sodankylä on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kunta.
Täällä on laajasti kehuttu näitä vapaaehtoisia Helmi- ja Metso-ohjelmia, joita ehdottomasti tuen. Niiden kautta on tarkoitus suojella soita 60 000 hehtaaria, metsiä noin 10 000 hehtaaria vuoteen 26—30 mennessä. Elikkä millään tavalla nämä eivät tule riittämään. 30 prosentin tavoite tarkoittaisi soiden osalta yli puolen miljoonan hehtaarin ennallistamista — yli puoli miljoonaa hehtaaria — ja metsien osalta reilua 200 000:ta hehtaaria. Näihin lukuihin ei tulla pääsemään vapaaehtoisesti. Sitten tietenkin seuraa se, että jos niihin ei päästä vapaaehtoisesti, niin kuinka huolehditaan siitä, että tässä maassa noudatetaan perustuslakia ja omaisuudensuojaa?
Näillä pohjoisen alueilla vuoden 52 jälkeen on tietenkin raivattu peltoja ja tehty isoja ojituksia 60—70-luvulla, jotta pystyttiin vaikkapa Karjalan siirtoevakot aikoinaan sodan jälkeen asuttamaan ja jotta pystyttiin maksamaan sotakorvaukset, ja myös maatalouden painopiste kääntyi monin paikoin Pohjois-Suomessa turvepelloille, koska se oli vain välttämättömyys ja pakko silloin.
No, mitä siitä sitten seuraisi, kun pitäisi puuston kasvun vuoksi aikoinaan tehtyjä ojituksia nyt sitten ennallistaa ja turvepeltoja takaisin vesittää? Onhan sillä suora vaikutus meidän ruokaturvaamme ja huoltovarmuuteen, ja monen Pohjois-Suomen kunnan alueella — omassa vaalipiirissäni on useampi kunta — pelloista 30 prosenttia on näitä turvepeltoja. Sillä on aika merkittävä osuus paikallisesti ja myös kansallisesti ruokaturvallisuuden kannalta. Ja uskallan kyllä sanoa, että vaikkapa tässä esityksessäkin papereissa mainitulla vesipuhvelilla kyllä Lapissa sorkat jäätyisivät.
Arvoisa puhemies! On varmasti alueita, missä talousmetsiä ei ole kasvanut ja peltoja ei ole viljelykäytössä näillä vanhoilla alueilla, joita on ojitettu, mutta näiden ennallistaminen ei tule riittämään tähän tavoitteeseen, vaan tultaisiin valtion maille ja yksityisille maille. Ja on kyllä minusta Suomen perustuslain näkökulmasta aivan kestämätöntä, että silloin ei minkäänlaisia korvauksia omaisuudensuojasta komission esityksessä olisi luvattavissa.
No, sitten nämä kustannukset, joista on täällä paljon puhuttu: Lähes miljardi euroa verovaroja joka vuosi, bkt-suhteessa kaikista eniten, 0,39 prosenttia. Latvia ja Liettua tulisivat meidän perässä: 0,18 ja 0,16 prosenttia.
Mutta tämä itse käsittely: Siis vaikka me kuinka kirkasotsaisesti täällä vaatisimme, että me emme hyväksy tätä esitystä, niin se ei riitä. Ei riitä, että Ruotsi ei hyväksy, ei riitä, että Itävalta ja Slovenia eivät hyväksy. Me tarvitsemme 35 prosenttia EU-alueen kansalaisista olemaan samaa mieltä, siis noin 150 miljoonaa EU-alueen asukasta, ja nämä neljä maata yksistään eivät riitä, joten se, että vaikka kaikki olisivat täällä vastaan, ei vielä tätä asiaa ratkaise, vaan me tarvitsemme tähän suurten jäsenmaiden tukea, Ranskaa, Espanjaa ja muita, jotta tälle asialle todella tulee tapahtumaan jotain. [Puhemies koputtaa] Siksi toivon, että eduskunta tulee lopulta suuressa valiokunnassa sitten ottamaan tähän asiaan järkevän ja tiukan linjan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-11-09T17:32:08,2022-11-09T17:37:21,Hyväksytty,1.1
2022_120_169,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_170,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen ymmärtää viimeistään hetken pohdittuaan, että ajatus ympäristönsuojelusta ilman metsiä on älyllisesti epärehellinen. Sen sijaan, että kerta toisensa jälkeen kiistelemme siitä, missä määrin EU voi vaikuttaa siihen, mitä Suomen metsissä tehdään, meidän pitäisi keskittyä vaikuttamaan siihen, miten luontokato saadaan pysäytettyä koko EU:n alueella. 
Luontokato ei ole mielipide- tai ideologinen kysymys. Joka yhdeksäs Suomessa elävä laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Lintulajeista uhan alla on jopa joka kolmas. Suomalaiset pystyvät jo nyt näkemään luontokadon seuraukset lähiluonnossaan tuttujen lajien vähentymisenä ja häviämisenä. Välikysymyksen perusteella vaikuttaa siltä, että oppositiolla ei ole halukkuutta tehdä merkittäviä toimia luonnon tilan parantamiseksi. Luontokato kuitenkin etenee, eikä se ole Suomen tai suomalaisten etu. Luontokato uhkaa ruokaturvaamme, talouttamme, terveyttämme ja hyvinvointiamme.
Arvoisa puhemies! Suomessa on maalattu uhkakuvia EU:n ennallistamisasetuksen tuhoisista vaikutuksista Suomen metsätaloudelle. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ennallistaminen ei tarkoita suojelua, vaan luontoarvojen vahvistamista kaikessa maankäytössä. Kyse ei ole siitä, että Suomen metsiä ei voisi enää käyttää tai ettei meillä olisi siihen päätösvaltaa. Kyse on siitä, että sitoudumme luontokadon pysäyttämiseen ja etsimme parhaat keinot tämän saavuttamiseen.
Keskustelu asetuksen ympärillä on pohjautunut pitkälti metsäteollisuuden esittämiin väitteisiin ja arvioihin asetuksen kustannuksista. Todellisuudessa arvioiduista kustannuksista vain viidesosa liittyy metsiin ja jopa puolet sisävesien tilan parantamiseen. Moni asiantuntija on todennut kustannusarviot ylimitoitetuiksi. Ympäristöministeriön mukaan arvio on pitkälti päällekkäistä olemassa olevan lainsäädännön kustannusten kanssa, siis asioiden kanssa, joihin me olemme jo sitoutuneet. On selvää, että luonnon tilan parantamistoimet on toteutettava tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti kunkin maan paikalliset olosuhteet huomioiden. Kansallisten toimien valinnassa tulee nojata parhaaseen tieteelliseen tietoon elinympäristöjen tilasta ja niiden parantamisesta. Tätä hallitus on alusta asti korostanut, toisin kuin oppositio antaa ymmärtää.
On myös hyvä muistaa, että Suomi on ennallistamistoimissa montaa muuta maata edellä. Hallituksen käynnistämä Helmi-elinympäristöohjelma on tästä hyvä esimerkki. Me olemme tällä hallituskaudella parantaneet elinympäristöjen tilaa muun muassa suojelemalla ja ennallistamalla soita, kunnostamalla lintuvesiä, perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä hoitamalla pienvesi- ja rantaluontoa. Tätä työtä meidän tulee määrätietoisesti jatkaa, ja siihen EU:n ennallistamisasetus antaa selkeät puitteet.
Arvoisa puhemies! Rikas metsäluonto ja suot, puhtaat järvet ja vapaat virtavedet, ne ovat meille suomalaisille rakkaita. Niitä tällä asetuksella halutaan varjella. Olemme tilanteessa, jossa uusien suojelualueiden perustaminen ei enää riitä, vaan luontoa on ryhdyttävä aktiivisesti ennallistamaan alueilla, joissa vahinkoa on jo tapahtunut, parantamaan luonnon tilaa näillä alueilla.
Arvoisa puhemies! Kuten täällä on todettu, Suomi on sitoutunut YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoite on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vuoteen 2030 mennessä. Emme ole onnistuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä nykyisillä kansallisilla tai EU-tason toimilla. Nyt on korkea aika myöntää tämä tosiasia myös tässä salissa. Erilaiset todelliset tai oletetut intressit ovat estäneet tehokkaan työn luonnon tilan parantamiseksi. Nyt on myönnettävä, että uudet, tehokkaammat toimet ovat tarpeen. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja luonnon tilan parantaminen on välttämätöntä, koska olemme täysin riippuvaisia luonnosta ja sen ekosysteemeistä.
Nyt käytävässä keskustelussa väitetään, että EU:n asetus luonnon tilan parantamiseksi olisi Suomelle kohtuuton taakka. Synkkää on ollut kuunnella tämän päivän keskustelua, joka on ollut lyhytnäköistä eikä lupaa hyvää Suomen luonnolle. Minä uskon, että tulevat sukupolvet kiittävät heitä, jotka tässä tilanteessa katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja keskittyvät vaikuttamaan siihen, että luontokato saadaan pysäytettyä koko EU:n alueella. Huolehtimalla luontomme kantokyvystä huolehdimme tulevien sukupolvien elämän edellytyksistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-11-09T17:37:33,2022-11-09T17:42:38,Hyväksytty,1.1
2022_120_171,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ledamot Kvarnström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_172,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Tack, ärade talman, arvoisa puhemies! Tämä välikysymys koskee ehdotusta, jonka tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden pelastaminen ja joka on suuri ja tärkeä kokonaisuus. Itse välikysymys taas on lähinnä pikkumainen ja lyhytnäköinen. 
Siinä on ensinnäkin kummallisia perusteluita ja ongelmallisia väitteitä. Toiseksi, siinä annetaan sellainen kuva, että kirves olisi jo heitetty kaivoon, vaikka asia on vielä hyvin alkuvaiheessa ja edessä ovat pitkät neuvottelut. Kolmanneksi, oppositio sanoo yhteen ääneen, että hallituksen sisäiset ristiriidat ovat ongelma Suomen edun kannalta, mutta on lähes naurettavaa väittää, että ristiriitoja ei olisi tai että ne olisivat nykyistä pienempiä, jos roolit olisivat päinvastaiset ja EU-myönteinen kokoomus ja EU-kriittinen perussuomalaiset olisivat samassa hallituksessa keskenään. Neljänneksi, pääministeriin kohdistuvat laiminlyöntisyytökset ovat täysin tuomittavia. Kukaan muu kansanedustaja ei olisi onnistunut pääministerinä Sanna Marinia paremmin. Oppositiosta on helppo huudella, että pääministerin pitäisi pystyä sanelemaan, mitä komission pitää kirjoittaa, mutta pieni realismi olisi paikallaan. 
Tämä on kysymys, joka ratkaistaan EU:ssa enemmistöpäätöksellä, eikä siihen vaadita jokaisen jäsenmaan hyväksyntää. On selvää, että tämä vaikuttaa Suomen neuvotteluasemaan. Suomi haluaa ja aikoo neuvotella siten, että maamme olosuhteet otetaan huomioon ja että meitä kohdellaan oikeudenmukaisesti samalla, kun me hyväksymme ilomielin panostukset luonnon monimuotoisuuteen ja kannatamme niitä. Se on kohtalonkysymys yhdessä ilmastokriisin kanssa, ja nämä kaksi kysymystä linkittyvät toisiinsa.
Arvoisa puhemies! Luontokato on aikamme suurimpia ongelmia ilmastonmuutoksen rinnalla. Suomi on sitoutunut EU:n biodiversiteettistrategiaan, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Asetusehdotus ennallistamiseksi on osa biodiversiteettistrategian toimeenpanoa. On äärimmäisen tärkeää, että pystymme parantamaan luonnon tilaa, ja siitä ennallistamisessa on kyse. Se tulee kuitenkin tehdä järkevästi ja oikeudenmukaisesti. 
Kannatan komission esityksen tavoitteita, mutta neuvotteluissa on kuitenkin saatava parannuksia, jotta huolehditaan myös metsäpolitiikan säilymisestä kansallisessa päätösvallassa. Kansallinen liikkumavara on varmistettava, ei ainoastaan taloudellisista syistä vaan myös ekologisista syistä. Parhaat keinot löytyvät kansallisella harkinnalla.
Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikan suhteen, joka on tämän suuren kokonaisuuden eniten huomiota saanut osa, Suomen linja on ollut koko ajan se, että se kuuluu kansalliseen päätösvaltaan. Samalla on ymmärrettävä, että ympäristösektorilla on välitöntä ja välillistä vaikutusta metsäpolitiikkaan, ja tältä osin on syytä olla tarkkana toissijaisuusperiaatteen kanssa. Toissijaisuusperiaatteen arvioinnissa on kyse siitä, millä tasolla päätökset tulee tehdä, ei itse sisällöstä. Komission ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen mukaisuutta on vaikea arvioida, koska ehdotuksessa on aukkoja. 
Valtioneuvoston kirjelmässä ja ympäristövaliokunnan lausunnossa todetaan, että asian jatkokäsittelyssä on syytä tarkistaa, että toissijaisuusperiaatetta noudatetaan. Suomen alustavan arvion mukaan niin tehdään, vaikka ehdotuksen sisältö onkin osittain ongelmallinen Suomen kannalta. Tältä osin viitataan usein Ruotsiin, mutta huomionarvoista on, että toissijaisuusperiaatetta koskevassa kysymyksessä ei ole kyse siitä, mitä mieltä olemme asiasisällöstä, ja periaatteen noudattamisen arvioinnissa Ruotsin tulkinta on tähän asti poikkeus, joka vahvistaa säännön. 
Kärpäsestä tehdään härkänen, jos väitetään, että valtioneuvoston kanta eroaisi valtavasti valiokuntien kannanotoista, ja jos vastustetaan ehdotusta sillä tavoin, miten osa valiokunnista on nyt lausunnoissa tehnyt. Se, että vastustetaan ehdotusta valiokuntien mainitsemien kohtien perusteella, ei eroa valtavasti siitä, että neuvotellaan niihin tehtävistä muutoksista valtioneuvoston kirjelmän mukaisesti. 
Suomen tulee jatkaa neuvotteluja hyvin argumentein ja tosiseikkojen pohjalta, eikä vain sokeasti vastustaa tätä kokonaisuutta, koska siinä on pari kohtaa, joita on tarpeen muuttaa. Hallituksen vastaus välikysymykseen on kattava, vakuuttava ja riittävä. Marinin hallitus nauttii täysin minun luottamustani. — Kiitos, tack.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2022-11-09T17:42:45,2022-11-09T17:47:30,Hyväksytty,1.1
2022_120_173,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, tack. — Edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_174,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ennen kuin käydään puhumaan asiasta, niin puhutaan hetki siitä asiattomuudesta, mikä tässä vähän aiemmin tapahtui lehteriltä käsin. Eli Elokapina on julkisesti sosiaalisessa mediassa ottanut vastuun siitä tapahtumasta, että banderolleja leviteltiin lehterillä, ja odotankin, että eduskunnan hallinto ryhtyy välittömästi toimiin asianomaisten henkilöiden vastuuseen saattamiseksi ja heidän oikeutensa tulla Eduskuntatalolle eväämiseksi eli suomeksi sanoen porttikielloksi.
 Mitä tulee tähän itse asiaan, niin täällä monestikin on keskusteltu hieman ohi varsinaisesta aiheesta. Eihän täällä nyt siitä keskustella, pitäisikö luontoa ennallistaa. Ei täällä itse asiassa keskustella edes siitä, onko tämä komission esitys toissijaisuusperiaatteen mukainen, vaan täällä keskustellaan pohjimmiltaan siitä, että hallitus ei ole onnistunut EU-vaikuttamisessa tällä hallituskaudella ja tämän komission aikana. Ei tämä ennallistamisasia ole suinkaan ainut kysymys, missä hallitus on epäonnistunut EU-vaikuttamisessa, vaan niitä on monia muitakin. Sieltä tullaan aina takaisin jonkinnäköisen torjuntavoiton kanssa — iso lasku suomalaisille joka kerta. Voittoja on ollut vähän vähemmän, ja se niin sanottu poliittinen pääoma, mikä meillä on siellä EU:ssa, ei tunnu näkyvän näissä lopputuloksissa.
 Tämä toissijaisuusperiaate siis tarkoittaa sitä, onko EU:lla toimivalta asian säätelyyn. Mielestäni siinä mielessä tästä asiasta keskusteleminen on vähän akateemista, että hallitushan on jo todennut, kuten debattipuheenvuorossani sanoin, omassa kannassaan, että tämä olisi hallituksen näkemyksen mukaan toissijaisuusperiaatteen mukainen, ainakin alustavan näkemyksen mukaan. Tämä on hallituksen kanta, ja sen jakaa silloin myös keskustapuolue, eli sieltäkin suunnalta on turha esittää eri näkemyksiä, ellette sitten irtisanoudu hallituksen kannasta.
Sen lisäksi hallitus on myös todennut kannassaan, että tämä on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Eli hallituksen näkemyksen mukaan näillä ylikansallisilla sääntelytoimilla voidaan saada aikaan parempia tuloksia kuin kansallisilla sääntelytoimilla. No, mihin tämä näkemys sitten perustuu? En ainakaan itse ole kuullut kenenkään asiantuntijan laittavan nimeään alle sellaiseen näkemykseen, että tämä esitys jotenkin Suomea auttaisi suojelemaan omaa luonnontilaansa, että EU pakottaisi asetuksella tämän asian Suomelle.
Myöskin komission arvio 9,7 miljardin taloushyödyistä on käytännössä naurettu ulos kaikista valiokunnista. Yksikään asiantuntija ei ole lähtenyt laittamaan omaa nimeään sen taakse, että tämä lähes kymmenen miljardin vuosittainen hyöty olisi jollain tavalla todellinen. Tämä ennallistaminenhan olisi enemmän kuin uusi Nokia, jos siitä todella tulisi kymmenen miljardin vuosittainen hyöty.
Sen sijaan, kun täällä on arvosteltu vihreiden toimesta, että tämä noin miljardin suuruinen kustannus tästä esityksestä olisi metsäteollisuuden tai jonkun muun lobbarin laskelma, näin ei ole, vaan sehän on komission laskelma. Tämän keskustelun ehkä kaikkein absurdein kommentti on se, että metsät ovat vain osa tätä kokonaisuutta. Eli jos metsät, joiden merkitys on näin valtava — kerrannaisvaikutuksineen paljon suurempi kuin mitä tässä on laskettu, sillä jos metsäteollisuus ei saa puuta, meiltä häviävät työpaikat ja verotulot — ovat vain osa tätä, no, mitä se muu osa sitten on? Miten suuri se muu, jäävuoren huipun alle jäävä, vedenalainen osa sitten on, jos nämä metsät ovat vain osa tätä kokonaisuutta? Eli se on täysin vesitetty argumentti kokonaisuudessaan.
Tästä toissijaisuusperiaatteesta: Olisihan se huomautus ollut syytä tehdä, mutta ei se sinänsä tätä asiaa olisi ratkaissut, koska toissijaisuusperiaate vaatii yhden kolmasosan jäsenmaista taakseen. Se siis ei perustu jäsenmaiden äänimääriin, vaan jäsenmaat käsitykseni mukaan kyllä katsotaan siinä yksi ääni per maa ‑periaatteella, mutta jos komissio silti haluaisi sitä asiaa edistää, se voisi edelleen tehdä niin ja asia pitäisi kumota neuvoston määräenemmistöllä tai parlamentin enemmistöllä, eli kyllä se olisi pitkä tie tämän toissijaisuuden kautta kumota.
Sen sijaan täytyy kuitenkin kysyä: kun kerran hallitus on tiennyt tästä asiasta jo noin vuoden päivät — tästä on ollut jo edellisenä syksynä tieto, että tällaista ollaan valmistelemassa, virkamiehet ovat sen tienneet — niin minkä takia tässä asiassa ei ole lähdetty vaikuttamaan etukäteen silloin, kun se vaikuttaminen on pitänyt tehdä? Ei tämä niin toimi. Jos komissio tekee esityksen, että joku maksaa satasen, niin jos siihen pyritään vaikuttamaan sen esityksen jälkeen, niin se ehkä saadaan muuttumaan niin, että se maksaa kahdeksankymppiä, mutta ei se sieltä häviä mihinkään. Eivät nämä esitykset enää siinä vaiheessa kokonaisuudessaan tule muuttumaan, kun komissio on ne esitykset jättänyt.
Hallituksen linjattomuus on suorastaan hämmentävää. Hallitus on keskenään niin riitainen hyvin monista näistä maatalouteen, metsätalouteen ja ympäristöön liittyvistä asioista lähinnä sen takia, että sinne on väkisin yritetty mahduttaa keskusta ja vihreät samaan hallitukseen, että niitä kantoja ei pystytä muodostamaan. Ja se, ettei ole kantaa, johtaa tilanteeseen, joka on joka tapauksessa Suomen kansallisen edun vastainen. [Puhemies koputtaa] Näin ei saa olla. Siksi hallitus pitää kaataa ja välikysymys on tarpeellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-09T17:47:38,2022-11-09T17:52:51,Hyväksytty,1.1
2022_120_175,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_176,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU vainoaa metsätalouttamme ja metsäteollisuuttamme. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-asetus voi johtaa siihen, ettei puun myyjä saa ainuttakaan ostotarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017—2022 keskiarvon. EU:n ekosysteemien ennallistamisasetuksella, jonka nimeksi loppusuoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostettaisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivivelvoitteiden täyttämistä. 
EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuksen muodoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston suoraan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Komissio perustelee toimintatapaansa tarpeella taata säädöksen välitön sovellettavuus ja johdonmukaisuus kaikissa jäsenvaltioissa. Vaihtoehtoinen säädöksen saattaminen direktiivin kautta osaksi jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmää veisi komission mukaan aikaa ehdotuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kansalliset ennallistamissuunnitelmansa komission arvioitavaksi 24 kuukauden kuluessa asetuksen voimaantulosta. 
Elinympäristökohtaiset ennallistamistavoitteet kohdistuisivat EU:n luonto- ja lintudirektiivien tarkoittamiin luontotyyppeihin ja lajeihin. Direktiivin luontotyyppien osalta tavoitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kustakin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoimien piiriin tietyssä aikataulussa, vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90—100 prosenttia. Komission ehdotus voisi johtaa siihen, että noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta tulisi palauttaa luonnontilaan. 
Ehdotuksessa kaikkia sellaisia alueita, joiden luontotyyppien tila on tuntematon, tarkastellaan siten kuin ne eivät olisi hyvässä tilassa. Esimerkiksi soiden osalta lähes 80 prosenttia pinta-alasta on tilassa, jota ei komission vaikutusarvioinnin mukaan tunneta. Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittävästi metsä- ja maatalouteen. Kaikilla ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla ei voitaisi jatkaa nykyistä toimintaa, tai toimintaa olisi ainakin merkittävällä tavalla muutettava. Metsä- ja maatalousympäristöissä ennallistamisella tavoiteltaisiin tiettyjen indikaattorien myönteistä kehitystä tyydyttävälle tasolle. Metsäympäristössä näitä indikaattoreita olisivat lahopuu, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus eli jatkuva kasvatus, linnut ja orgaanisen hiilen määrä. Maatalousympäristössä indikaattoreita olisivat perhoset, hiilen määrä maassa, monimuotoisia maisemapiirteitä sisältävän maatalousmaan osuus, linnut, maatalouskäytössä olevien turvemaiden ennallistaminen ja niistä osan vettäminen. 
Ennallistamistoimiin voisi sisältyä metsäalueiden vettämistä kaivamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kosteikoiksi, maatalousmaaksi kuivatettujen merenlahtien penkereen puhkomista tai jopa järvenpintojen nostamista. Ennallistamisen kustannukset eivät jakaudu EU-valtioiden välillä tasaisesti. Me maksaisimme bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kuusi ja puoli kertaa enemmän kuin muut EU-maat keskimäärin. Komission arvion mukaan ehdotus aiheuttaisi Suomelle noin miljardin euron vuotuiset kustannukset. Tämä olisi 12,6 prosenttia kaikista EU:n jäsenvaltioille aiheutuvista kustannuksista. Suomelle aiheutuisi kustannuksia kolmanneksi eniten. 
Arvoisa puhemies! On erinomainen asia, että hallitus välikysymysvastauksessaan otti ennallistamisasetusluonnokseen tomeran kannan. Selvää on, että emme voi hyväksyä Suomen ennallistamiskustannusten nousua kuusi ja puoli ‑kertaiseksi EU:n keskiarvoon verrattuna. Selvää on myös, että miljardin euron vuotuinen kustannus maallemme tällaisesta on perusteeton ja loukkaa budjettisuvereniteettiamme. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa lausunnossaan, väitetyt hyödyt ovat pääosin markkinattomia, esimerkiksi kuinka suuren hyödyn ihmiset kokevat saavansa luonnossa liikkumisesta. Hyödyt ja haitat osuvat eri tahoille. Selvää on, että Suomen perustuslaki sisältää omaisuudensuojan eikä hyväksy pakkoennallistamista ilman täyttä korvausta. Ennallistamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. [Puhemies koputtaa] Henkilökohtaisesti en hyväksy pakkoennallistamista lainkaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-09T17:53:05,2022-11-09T17:58:21,Hyväksytty,1.1
2022_120_177,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_178,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EU:n ennallistamisasetus on oppositiolle kuin mörkö sängyn alla. Sitä pelätään ja siitä kerrotaan kauhutarinoita, mutta kyse on lähinnä vilkkaasta mielikuvituksesta. Tosiasiassa ennallistamisasetuksessa on kyse luonnon elvyttämisestä: siitä, että parannamme ihmisen toimien heikentämän luonnon tilaa, torjumme luontokatoa ja puutumme luonnon köyhtymiseen, vapaaehtoisesti ja vastuullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa niittyjä pölyttäjille, kalateitä vaelluskaloille, puhtaampia sisävesiä ja enemmän tutkimusta Suomen luonnon tilasta.
Tämä tarkoittaa toimia niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Luonnon elvyttäminen on välttämätöntä, sillä Suomessa joka toinen luontotyyppi ja joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Luontokato on vakava uhka myös suomalaiselle ruokatuotannolle. Esimerkiksi pölyttäjien elinvoimaisuus on ehdoton edellytys ruoantuotannolle ja sitä kautta myös huoltovarmuudelle. Jos on aidosti huolissaan suomalaisesta luonnosta ja huoltovarmuudesta, niin silloin kantaa vastuunsa ja kannattaa EU:n ennallistamisasetusta. Hintalapusta voidaan neuvotella mutta luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ei. Luonnon elvyttämisessä on kyse tulevien sukupolvien oikeudesta puhtaaseen leipään, puhtaaseen ilmastoon ja terveeseen ympäristöön.
Arvoisa puhemies! Välikysymyksen keskeisin syytös on se, että hallitus on laiminlyönyt Suomen kansallisen edun valvomisen. Opposition syytös perustuu kuitenkin lyhytnäköiselle ja pikavoittoja tavoittelevalle politiikalle. Suomen kansallinen etu on, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Metsät, suot, niityt ja tuhannet järvet ovat kansallisaarteemme, jota meidän tulee vaalia tuleville sukupolville.
Julkisuudessa on keskusteltu asetuksen Suomelle aiheuttamista kustannuksista. Todellisuudessa komission kustannusarvio on hyvin karkea. Kustannusten todellinen hintalappu selviää vasta, kun keinot on määritelty, ja ne ovat meidän omissa käsissämme. Toisin kuin julkisuudessa väitetään, Suomi päättää itse keinoista, joilla suomalaista luontoa elvytetään. On myös olennaista huomioida, että liki puolen kustannuksista on arvioitu syntyvän sisävesien tilan parantamisesta ja vain noin viidenneksen metsien tilan parantamisesta. Onko oppositio siis sitä mieltä, että Itämeren sinilevälauttoja ei tarvitse vähentää eikä järviemme kuntoa parantaa? [Marko Kilpi: Ei olla sitä mieltä!] EU:n ennallistamisasetus ei poista vastuutamme Suomen luonnosta. Luonnon elvyttäminen on investointi puhtaaseen lähiluontoon, suomalaiseen ruokaan ja kirkkaisiin sisävesiin.
Arvoisa puhemies! Luonnontilaista metsää on Suomen maapinta-alasta vain 2,9 prosenttia. Suomi on metsäinen maa, mutta vanhat ja koskemattomat metsät ovat myös meillä harvinaisuus. Siksi metsäpolitiikassa on otettava askel kestävämpään suuntaan. Toisin kuin oppositio virheellisesti väittää, luonnon elvyttäminen ei estä taloudellista toimintaa elvytystoimien alueella. Menneisyydessä on paljon hyviä esimerkkejä, joissa tiukentuneet ympäristösäädökset ovat palvelleet sekä ympäristöä että yrityksiä Suomessa. Esimerkkinä 2000-luvun alussa komission ehdottaman päästökaupan väitettiin tuhoavan suomalaisen teollisuuden. Toisin kävi, ja nyt teollisuuden etujärjestötkin kiittelevät päästökauppaa fiksuna tapana hillitä ilmastonmuutosta.
Metsiemme osalta ei ole kyse kohtuuttomista vaatimuksista. Luonnon monimuotoisuus voidaan turvata vaalimalla nykyistä paremmin arvokkaita luontotyyppejä ja jättämällä metsään enemmän lahopuuta, joka on todellinen voimapesä luonnon monimuotoisuuden kehittämiselle. Lisäksi meidän on suosittava jatkuvaa kasvatusta avohakkuiden sijaan. Vaihtoehtoja tarvitaan, sillä metsänkäsittelyn yksipuolisuus on yksi syy metsäluonnon tilan rajuun heikkenemiseen. Pelottelun ja voivottelun sijaan tarvitsemme yksituumaisuutta, toimia, joilla varmistamme, että metsä kestää ja kukoistaa myös meidän jälkeemme. Mitä pidempään toimeen tarttumisessa kestää, sitä kalliimmaksi se meille kaikille tulee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-09T17:58:31,2022-11-09T18:03:01,Hyväksytty,1.1
2022_120_179,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_180,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan suuri valiokunta käsittelee parhaillaan Suomen kantaa neuvotteluihin ennallistamisasetuksesta. Suuren valiokunnan linja toimii neuvottelujen ohjenuorana. Sen vuoksi asiaa käsittelevät eduskunnan valiokunnat ja suuri valiokunta ovat juuri nyt tarkan paikan edessä. Kaikki ennallistamisasetuksen ympärillä käytävä keskustelu on tarpeellista ja tervetullutta. Ennallistamisasetuksen lopulliseen muotoon vaikuttaminen ei kuitenkaan pääty tähän päivään tai tähän viikkoon. Suomen lopullinen kanta muodostuu vasta jäsenmaiden neuvottelujen loppuvaiheessa neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kolmikantaneuvottelujen jälkeen. Siis vasta sitten, kun tiedämme, miten meille tärkeät asiat lopullisessa versiossa tulevat huomioiduiksi.
Haluamme kaikki pitää hyvää huolta suomalaisista metsistä ja vesistöistämme, meidän kansallisaarteistamme. Kansallisen metsäpolitiikan ja ylikansallisen ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yhteiseloa tulee korostaa EU:n päätöksenteossa, kuten Suomi on tehnyt tähänkin asti. Kyseessä ei ole joko—tai-kysymys, vaan pikemminkin sekä—että-tilanne, sillä luontopolitiikan ja metsäpolitiikan on oltava yhteensovitettavissa. Koska haluamme pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä, kuten olemme sitoutuneet pysäyttämään, on meidän tehtävä toimia myös Suomessa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että ennallistamisasetus kohtelee jäsenmaita hyvin eri tavoin. Moni EU-jäsenmaa on valmis allekirjoittamaan asetuksen tavoitteet, koska sen merkitys ei ole omalle maalle merkittävä johtuen maiden erilaisista metsäprosenteista sekä metsäteollisuuden merkityksestä.
Suomen metsäteollisuus ja maamme metsänhoitajat ovat tehneet jo pitkään ensiluokkaista työtä metsien kunnon parantamiseksi. Maiden luontotyypit, lajikirjo sekä ennallistamishaasteet vaihtelevat, ja siksi asetuksen pohjaksi yksi samanlainen määrittelytapa kaikille ei ole pätevä ja sopiva jokaiseen maahan. Suomi ei saa kärsiä siitä, että olemme huolehtineet metsistämme. Jäsenmaiden oma asiantuntemus onkin parasta tietoa tässäkin asiassa. Ennallistamisen kustannusten täytyy jakautua oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla eri jäsenmaiden välillä, erityisesti nyt kun taloudelliset näkymät ovat vaikeat. Nyt ei ole myöskään oikea hetki heikentää vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Lisäksi tässä ajassa on tärkeää ottaa huomioon metsätalouteen liittyvät huoltovarmuuskysymykset. Metsätalouden toimintaedellytyksien turvaaminen on tärkeää, sillä ilman metsäteollisuutta ja alan työpaikkoja meillä ei ole metsästä tulevaa taloudellista hyvinvointia.
Arvoisa puhemies! Pienen maan on tärkeää pitää puolensa ja vaikuttaa silloin, kun tilaisuus on. Mikäli neuvotteluissa ei löydetä tyydyttävää kokonaisratkaisua, Suomen tulee äänestää asetusehdotusta vastaan. Meidän on ajettava neuvotteluissa kustannusten merkittävää alenemista ja jäsenvaltioiden liikkumavaran lisäämistä sekä keinovalikoiman laajentamista. Asetusehdotusta vastaan äänestäminenkään ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että voisimme jättää huomiotta ennallistamisasetuksen tavoitteet pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Luonnon tilan heikkeneminen on helppoa havaita omilla silmillä kesäisin vaikkapa maamme järvistä. Meillä ei ole aikaa hukattavaksi. Luonto ja talous voivat kuitenkin kulkea käsi kädessä, samalla säilyttäen olemassa olevat suomalaiset työpaikat ja luoden uusia. Puhdas ja terve luontoympäristö tulee turvata myös tulevaisuuden lapsillemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-09T18:03:08,2022-11-09T18:07:23,Hyväksytty,1.1
2022_120_181,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Multala poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_182,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä salissa on puhuttu iltapäivästä asti ja puhutaan varmaan pitkälle iltaan ennallistamisesta ja esitetty, että oppositio ei välittäisi ympäristöstä, luonnosta, vesistöistämme tai Itämeren kunnosta. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kysymyshän on nyt tässä välikysymyksessä siitä, että kansallista päätösvaltaa omiin metsiin ja maatalousmaihin ollaan viemässä Suomelta pois, ja perussuomalaiset eivät varsinkaan hyväksy tällaista menettelyä.
Suomea pidetään EU:n kuuliaisena mallioppilaana, syrjäisenä jäsenmaana ja rahoittavana säästöpossuna, joka nielee nurisematta kaiken, mitä komissio sanelee. Vastaus riippuu siitä, mistäpäin Eurooppaa kysellään. Suomen kannalta vähemmän imarteleva maine EU-jäsenmaana kuvastaa pitkälti maamme hallitusten toimintaa EU-politiikan saralla vuosien saatossa — ei ole mennyt putkeen. Mutta nyt Marinin hallitus on mennyt Suomen EU-edunvalvonnan laiminlyömisessä aivan uudelle tasolle. Tästä on osoituksena muun muassa hallituksen läpi junttaama EU:n elvytyspaketti. Tuntuu, etteivät suomalaisten veronmaksajien miljardit paljoa paina ministerien mieliä. Nyt esillä on ennallistamisasetus, joka on maamme metsäteollisuudelle jääkylmä suihku. Osansa uhkaa saada myös maataloussektori. Suomalainen metsänhoito on ollut perinteisesti todella onnistunutta, ja Suomi onkin metsäluonnon ennallistamisessa kansainvälisissä vertailuissa edelläkävijä. Nyt asetus uhkaa viedä Suomelta oikeuden päättää, miten metsiä täällä hoidetaan, eli metsiensuojelu tällä asetuksella uhkaa lässähtää pahemman kerran.
Lisäksi ennallistamisasetuksen talousvaikutukset ovat suorastaan hyytävät. Metsäteollisuus on ollut yksi taloutemme ajureista, ja sen tulisi jatkossakin olla sitä. Tässä kurjassa taloustilanteessa Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa antaa EU:n sanella metsäpolitiikkaamme maallemme äärimmäisen epäedullisella tavalla. Arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa, ja päälle vielä roimat lisäkustannukset metsänomistajille. Suomessa asetuksen hintalapun arvioidaan olevan noin 0,39 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä luku on EU-alueen korkein. Asetus on siis Suomelle äärimmäisen epäoikeudenmukainen. 
Lisäksi ennallistamisasetus haastaa EU:n suhteellisuus- ja läheisyysperiaatteen, jonka perusajatus on tehdä päätökset mahdollisimman lähellä kansalaisia. 
Naapurimme Ruotsi on vastustanut ennallistamisasetusta. Suomen hallitus on sen sijaan ollut tässä asiassa täysin kuutamolla. 
Tämä välikysymys on todella paikallaan, sillä kyse on ennallistamisasetusta laajemmasta kokonaisuudesta. Suomen EU-politiikka ja suomalaisten edunvalvonta sakkaavat pahemman kerran, useilla hallinnonaloilla. Itselleni erityisen tärkeä aihepiiri on maatalous. Siihen liittyen epäonnistunut edunvalvonta Brysselissä on poikinut rutkasti ylimääräistä byrokratiaa ja kustannuksia ja ylimääräistä työtä aiheuttavaa sääntelyä sekä haastavan kilpailuaseman suhteessa muiden EU-maiden maataloustuottajiin. Kaupan päälle sitten vielä hallituksen omat, EU:n edellyttämää kunnianhimoisemmat ympäristötavoitteet, ja maatalouden ahdinko on valmis. Nyt sitten mietitään paniikissa, kuinka tilat saataisiin pidettyä pystyssä, niin ettei maallemme elintärkeä huoltovarmuus romahtaisi elintarviketuotannon hiipumisen myötä.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti jo pidemmän aikaa vastustaneet sellaista EU-politiikkaa, joka vie työpaikkoja ja nakertaa Suomen taloutta eikä johda globaalisti tarkasteltuna ympäristönsuojelun suhteen merkittäviin tuloksiin. Elpymispaketin perusajatus oli laittaa talouttaan paremmin hoitaneet jäsenmaat maksamaan muiden viulut, ja samaa säveltä on luvassa jatkossakin. Muut jäsenmaat ajavat omien kansalaistensa etuja vaikka kyynärpäätaktiikalla. Marinin hallitus sen sijaan myötäilee ja mielistelee komissiota ihan joka käänteessä. Liittovaltiokehityksen eteneminen on erityisen haitallista juuri pienten jäsenmaiden, kuten Suomen, kannalta. Isommat vievät, muut vikisevät. Suomen kannalta on erittäin ongelmallista, ettei meitä kuunnella tarpeeksi, kun EU-tasolla linjataan esimerkiksi luonnonvarojen käytöstä, energiapolitiikasta tai ympäristötavoitteista. Tämä ei voi enää jatkua näin. 
Kannatan epäluottamuslausetta hallitukselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-11-09T18:07:40,2022-11-09T18:12:47,Hyväksytty,1.1
2022_120_183,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_184,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään valtavan tärkeän asian äärellä. Kun puhumme pelkästään metsäteollisuuden tuomasta arvonlisästä Suomelle, niin metsäteollisuus vastaa neljänneksestä koko tavaravientimme arvosta. Se on ollut ja on edelleen keskeisin kulmakivi kansantaloudellemme ja sitä kautta hyvinvoinnillemme. Jos ajattelemme vaikka energiantuotantoa, niin metsäbioenergiasta Suomi saa kolmanneksen kaikesta primäärienergiastaan — energiasta, josta tällä hetkelläkin Euroopassa on huutava pula. Eli metsä on meille taloudellisesti aivan valtavan tärkeä asia. Toki metsä on suomalaisten koti. Me asumme täällä metsän keskellä. Tässä mielessä se edustaa tietysti myös kaikkia muita arvoja. 
Jotenkin tässä mielessä tietysti on kyllä erikoista, kuinka EU:n komissio tällä tavoin on lähtenyt meitä metsänhoidossa opettamaan, ja onkin täysin käsittämätöntä, miten Suomen hallitus on ollut suoralta kädeltä käytännössä valmis tekemään tällaisen tosiasiallisen metsäpolitiikan päätösvallan siirron EU:lle. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, ja on täysin käsittämätöntä, että lähtökohtaisesti Suomen hallitus on ollut valmis tässä tinkimään ja antamaan EU:lle päätösvaltaa metsäpolitiikassa.
Arvoisa puhemies! Voisimme ajatella, että tässä mielessä välikysymys on nyt tehnyt tehtävänsä ja ne kysymykset, joita oppositio on nostanut esiin, ovat saaneet hallituksenkin havahtumaan siihen, kuinka käsittämättömiä virheitä hallitus on tässä asian käsittelyssä aiemmin tehnyt, tai ennen kaikkea siinä, että hallitus on jättänyt vaikuttamatta asiaan. Mutta kyllä edelleen on kysymys auki siitä, mikä se Suomen kanta nyt lopulta on. Täällä pääministeri kovasti alleviivaa sitä, että Suomen kantaa on nyt terävöitetty, mutta kun kuuntelee eri sektoriministereitä, jotka asiasta vastaavat, niin tuntuu, että sitä on terävöitetty kahteen täysin päinvastaiseen suuntaan. Eli ei kyllä hyvältä vaikuta sen kannalta, miten Suomi tässä tai jatkossa muissa meille elintärkeissä kysymyksissä voi maamme kansallista etua edistää, ainakaan Marinin hallituksen toimesta. Tässä mielessä kyllä huomenna hallituksen luottamuksesta äänestettäessä olisi kyllä todella tärkeää tietää, mitä kantaa hallitus nyt ihan oikeasti tässä asiassa edistää.
Arvoisa puhemies! Vielä tästä itse asiasta: Tämähän on Suomelle tietysti täysin kohtuuton. Jos ajatellaan vaikka näitä suoraan julkiseen talouteen EU-komission arvioiden mukaan tulevia vaikutuksia, niin suomalaisten kustannustaakka olisi monikymmenkertainen vaikkapa saksalaisiin verrattuna, kun näitä arvioituja kustannusvaikutuksia suhteutetaan kansantalouden ja kansakunnan kokoon, eli täysin kohtuuton suomalaisia kohtaan, mutta tämä on suomalaisia kohtaan myös siinä mielessä kohtuuton, että me olemme huolehtineet luonnosta ja me olemme täällä säästäneet metsämme ja suomme, ja nämä ovat asioita, jotka Euroopasta on raivattu jo vuosisatoja sitten. Siinä mielessä tämä esitys on myöskin luonnolle kohtuuton. Jos halutaan kantaa luonnon ennallistamisesta huolta, niin eikö sitä luontoa pitäisi palauttaa luonnontilaan nimenomaan siellä, missä metsää on esimerkiksi vain reilu kymmenen prosenttia maapinta-alasta? Meillä metsää on lähes 75 prosenttia maapinta-alasta, joten ei ole kovin uskottavaa politiikkaa sellainen, että nämä vaikutukset kohdistuvat lähinnä ja ennen kaikkea vain Suomeen, vaan päinvastoin kyllä Suomen hallitus on nyt mennyt komission lankaan siinä mielessä tässä omassa alkuperäisessä kannanmuodostuksessaan, että selvästi komissiossa on voimia, jotka ajattelevat, että Suomesta tehdään tällainen Euroopan yhteinen luontoreservaatti, ja kun globaaleissa keskusteluissa vaaditaan, onko EU osoittanut johtajuutta ja onko EU tehnyt toimenpiteitä, niin voidaan osoittaa, että no, kyllä siellä Suomessa hongat humisevat ja siellä meillä on metsiä ja monimuotoisuutta löytyy. 
Arvoisa puhemies! Tosiasia on, että vaikka kaikki Suomen metsät olisivat täynnä pelkkiä pökkelöitä, niin ei se lisää hyönteisten määrää tuolla Keski-Euroopassa yhtään. Kyllä tähän toimintaan täytyy tulla joku tolkku. Meillä on metsää, ja meillä on tehty toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Meillä toimintalinja on sellainen, josta kaikkien muiden kelpaa ottaa mallia. Tämä komission malli, että eniten rangaistaan meitä, jotka olemme eniten tehneet, on täysin nurinkurinen, ja tämä ei kyllä hyvää lupaa jatkon kannalta, jos ei tätä nyt jämäkästi vastusteta ja onnistuta saamaan komissiota perumaan näitä suunnitelmia. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-09T18:12:49,2022-11-09T18:18:23,Hyväksytty,1.1
2022_120_185,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_186,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin komissio julkaisi luonnon ennallistamista koskevan lainsäädäntöehdotuksen kesäkuussa 2022. Niin sanotulla ennallistamisasetuksella tavoitellaan luonnon tilan parantamista maa-, metsä- ja merialueilla sekä kaupungeissa. Asetus on vasta komission ehdotus, jonka sisältöön voidaan vielä vaikuttaa. Esitys tarvitsee perusteellisia muutoksia ennen kuin EU-parlamentti ja jäsenmaat voivat hyväksyä sen.
Täällä Suomen eduskunnassa on myös noustu kapinaan. Useampi valiokunta on jo antanut oman lausuntonsa, jossa vastustetaan esitystä. Nykyisellään sisältöä ei voi hyväksyä, sillä se vaikuttaa haitallisesti Suomen maa- ja metsätalouden toimintakykyyn ja koko kansantalouteen.
Komission ehdotus lähtee ajatuksesta, että menneisyyden luonto on ollut monimuotoisempi, ja siksi ennallistamista koskevien toimien vertailukohdaksi on päätetty 70 vuoden takainen ympäristön tila. Jos komission esitys toteutuisi, Suomessa jouduttaisiin Brysselin sanelemana ennallistamaan jopa miljoonia hehtaareja. Näistä hehtaareista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin.
Kritiikki ennallistamisasetusta kohtaan on ollut ankaraa niin täällä Suomessa kuin myös EU-parlamentissa. Kukaan ei kyseenalaista luonnon suojelemisen ja monimuotoisuuden vaalimisen tarpeellisuutta, mutta esitystä tavoitteisiin pääsemiseksi pidetään yleisesti huonosti valmisteltuna ja epäoikeudenmukaisena.
Tyytymättömyyttä ovat aiheuttaneet esityksen kohtuuttomat kustannukset epävarmoihin hyötyihin nähden. Komission arvion mukaan ennallistamisesta koituvat kustannukset olisivat Suomelle 930 miljoonaa euroa vuodessa. Erityistä ärtymystä aiheuttaa esityksen sisältämän kansallisen liikkumavaran niukkuus. Jäsenmaille ei olisi tulossa valinnanvapautta siihen, mihin ennallistamisen voisi kohdentaa.
Arvoisa puhemies! Euroopan maiden luonnon tila ja tarpeet suojelulle vaihtelevat paljon. Suurinta huutoa ennallistamisen välttämättömyydestä pitävät ne Euroopan unionin jäsenmaat, jotka ovat hakkauttaneet omat metsänsä kauan sitten. Kaiken päälle suomalaisten maan- ja metsänomistajien omaisuudensuoja heikkenisi ja jokamiehenoikeuksien lisäksi ihmisten mahdollisuudet metsistä ja muusta luonnosta nauttimiseen arjessa vaarantuisivat. 
Luonnon tilan heikkeneminen maailmalla ja osin myös Suomessa on vakava asia, johon tarvitaan ratkaisuja. Nyt jos koskaan pitää päinvastoin tehdä politiikkaa, jolla mahdollistetaan metsien ja kotimaisten luonnonvarojemme kestävä käyttö. Tehtävämme on varmistaa, että suomalaisilla on kaikissa tilanteissa Suomessa tuotettua ruokaa ja energiaa. Huoltovarmuuden varmistamisen ohella on tärkeää tukea työtä ja toimeentuloa koko Suomessa.
Saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtailla ja mieluiten uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla on myös vaikuttavin tapa päästöjen vähentämiseksi. Niiden raaka-aineet tulevat maasta ja metsistä.
Vaikka Euroopan unionissa on paljon hyvää, pyrkimys puuttua jäsenmaiden oleellisiin kansallisiin asioihin pitää pysäyttää. Tällä linjalla komissio murentaa vakavasti unionin oikeutusta. Päätösvalta näissä asioissa kuuluu yksiselitteisesti Suomelle ja ylipäätään Euroopan unionin jäsenmaille.
Suomessa metsät ovat säilyneet ja luonnosta on huolehdittu, koska se on välttämätöntä kestävässä metsätaloudessa. Nyt ei pidä Suomen antaa yhtään myöten loputtomille vaatimuksille lisätalkoista, sillä kovimmat päästöjen aiheuttajat ovat ihan muualla. Suomen edustajien tulee tehdä selväksi EU-pöydissä, että suomalaiset kyllä tietävät itse parhaiten, miten omia metsiämme tulee hoitaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-11-09T18:18:28,2022-11-09T18:22:49,Hyväksytty,1.1
2022_120_187,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_188,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Päätösvalta Suomen metsistä kuuluu ja tulee sen jatkossakin kuulua meille suomalaisille. On totta, että sääntelyllä on estettävä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, koska se muodostaa ilmastokriisiin rinnastuvan uhan ihmisten, yhteiskuntien ja talouksien hyvinvoinnille. Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat tärkeitä, ja on selvä, että niihin tulee pyrkiä pitkäjänteisesti niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. EU:n yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on kuitenkin valittava tavalla, jolla suomalaisten metsien vastuullista ja kestävää käyttöä ei vaaranneta. Kysymys ei ole siitä, että me kokoomuksessa emme välittäisi luonnosta ja vastustaisimme luonnon tilan parantamista, vaan siitä, miten se aiotaan tehdä.
Arvoisa puhemies! Komission arvio Suomelle aiheutuvista kustannuksista on hurjaa luettavaa. Sen mukaan Suomelle aiheutuisi vuosittain noin 930 miljoonan euron lasku. Esitys on Suomelle ja suomalaisille metsänomistajille todella epäreilu. Suomen osuus olisi 12,6 prosenttia kaikista EU:n jäsenvaltioille aiheutuvista kustannuksista. Suomelle aiheutuvat kustannukset olisivat EU:n kolmanneksi suurimmat, siis kolmanneksi suurimmat, ja suurimmat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Saksa jää kauas taaksemme. Hallitus vihdoin totesi välikysymysvastauksessaan, että Suomelle syntyvien kustannusten alentaminen on keskeinen neuvottelutavoite. Hyvä näin.
Asetusehdotuksesta aiheutuu myös epäsuoria kustannuksia ja vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen. Mikäli esimerkiksi metsien lisäsuojelun seurauksena puun saatavuus heikkenisi, tulisi tällä olemaan merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin työllisyyteen ja edelleen muihin kansantalouden toimialoihin.
Unionin metsistä myöskin yli puolet on yksityisessä omistuksessa. Suomessa on välttämätöntä huolehtia maanomistajien oikeuksista ja omaisuudensuojan toteutumisesta. Kysymys on 600 000 metsänomistajan asiasta. Suomessa on pitkäaikaista kokemusta vapaaehtoisista luonnonsuojelutoimista. EU:n metsästrategiassakin Suomen Metso-ohjelma on mainittu esimerkkinä kansallisesta järjestelmästä, jolla kannustetaan yksityisiä metsänomistajia suojelemaan metsäluontoa korvaamalla suojelusta aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että tutkimustietoon perustuvia vapaaehtoisia suojelukeinoja kehitetään jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Ruotsi antoi komission esityksestä toissijaisuushuomautuksen, ja talousvaliokunta on todennut, että vastaavaan olisi ollut perusteita myös Suomessa. Tämä juna kuitenkin meni jo. Ennallistamisasetus viipyi hallituksen käsittelyssä niin kauan, ettei eduskunnan suuri valiokunta ehtinyt sitä tehdä. EU:n jäsenmailla on kansallisia erityiskysymyksiä, joissa niiden on valvottava maansa etua. Suomen ollessa Euroopan metsäisin maa lienee selvää, että metsäpolitiikka on tällainen kysymys Suomelle. Meidän etujamme ei valvo kukaan muu kuin me itse. Meillä on jo käytössä monia merkittäviä toimia luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Suomalaiseen kestävään metsätalouteen kuuluu aina osana myös luonnon hoito. Metsien vastuullinen ja kestävä käyttö on osa Suomen kansantalouden perustaa.
Hallituksen EU-vaikuttaminen on epäonnistunut merkittävällä tavalla. Hallituspuolueiden kannat repesivät kolmessa eri valiokunnassa, eikä hallituksella ole ollut vielä tällä viikollakaan selkeää kantaa ehdotukseen. Siksi tämä välikysymys on ollut tarpeen. Suomen kannalta on elintärkeää vaikuttaa aktiivisesti yhdessä samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa valmisteluun siten, että asetuksessa turvataan riittävä kansallinen liikkumavara, velvoitteiden oikeasuhtaisuus sekä jäsenvaltioiden kustannusten kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus.
Arvoisa puhemies! Ennallistamistoimenpiteiden olisi yhdessä katettava vähintään 20 prosenttia unionin maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Esitetyillä tavoitteilla olisi huomattava vaikutus meidän maa- ja metsätalous- ja kalataloussektoreille. Suomen ei tule hyväksyä tällaista ehdotusta, jossa metsäpoliittista päätösvaltaa siirretään komissiolle, eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan ja omaisuudensuojaa heikennetään.
Monimuotoiset metsä- ja maatalousympäristöt ovat edellytys Suomelle tärkeiden elinkeinojen turvaamiselle pitkällä aikavälillä. Elinvoimaiset ekosysteemit ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitseviä hiilinieluja, ja voimme huolehtia niistä luonnon tilaa parantavin ja samalla kasvua lisäävin toimin. Maataloutta, metsätaloutta ja kalastusta on mahdollista harjoittaa kestävästi luonnon monimuotoisuutta heikentämättä. Ennallistamistoimet eivät saa heikentää meidän ruokaturvaa, huoltovarmuutta tai maaseudun elinkeinojen harjoittamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-11-09T18:23:04,2022-11-09T18:28:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_189,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Kivisaari poissa. — Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_190,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä taloudellisista vaikutuksista ja siitä, millainen lypsettävä lehmä olemme EU:lle tässäkin asiassa:
Esitetty lainsäädäntö vaikuttaisi merkittävästi suomalaiseen maa- ja metsätalouteen ja maksaisi jälleen kerran valtavasti. Suomen osuus olisi peräti 0,39 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta. EU-maiden keskimääräinen maksu olisi vain 0,06 prosenttia. Suomi maksaisi siis yli kuusi kertaa enemmän kuin EU-maat keskimäärin. Tämä ei mene kenenkään oikeustajuun. [Sanna Antikainen: Paitsi vihreiden!]
Vuosikustannukset Suomelle olisivat arviolta lähes miljardi euroa eli melkein EU-maitten suurimmat, vaikka meillä on kestävät luontoarvot ja laadukasta metsänhoitoa ja olemme unionin metsäisin maa ja olleet metsien hoidossa malli muille maille niin kauan kuin muistamme. On väärin, että omat metsänsä tuhonneet maat alkavat opastaa ja laskuttaa meitä. Heidän pitäisi ottaa Suomesta mallia näissä metsäasioissa.
Ja vielä loppuun: vaikka kustannuksia saataisiinkin hieman alas, niin jos valta annetaan taas kerran EU:lle, on selvä, että sieltä tulee ennen pitkää vain uusia esityksiä ja uusia esityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-09T18:28:36,2022-11-09T18:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_120_191,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_192,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään täällä keskustelussa joskus joku totesi, että tämä välikysymys olisi vaalien takia ja täyttä pelleilyä. Kyllä minä itse näen asian toisin: tämä välikysymys käsitykseni mukaan on yksi tärkeimpiä, mitä minun kansanedustajaurallani eli lähes 12 vuoden aikana on tehty, ja tämä meni täysin maaliin, koska nyt me saatiin hallituspuolueet ja kaikki kansanedustajat ja koko hallitus miettimään, miten me suhtaudumme tähän ennallistamisasetukseen. Se on lähtökohtana hyvä, ja kyllä tämän viestin jollakin tavalla täytyy mennä komissioon, joka kepillä kokeilee jäätä, kuinka paljon valtaa jäsenvaltioilta voidaan ulosmitata. Minun mielestäni täytyy ymmärtää, että jäsenvaltiot omistavat EU:n. Se on vähän sama kuin pörssiyhtiössä: siellä on omistajat ja operatiivinen johto ja hallitus, ja jos operatiivinen johto ja hallitus alkavat omistajia neuvomaan liikaa ja käskemään, mitä omistajan pitää tehdä, niin se pitkän päälle ei kyllä tule onnistumaan.
Toinen huomio, minkä tänään tein tässä keskustelussa: Kun aina pitäisi — ainakin tässä taloustilanteessa, missä Suomi on — miettiä kaikki asiat niin, että pitää olla taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys, niin kyllä mielestäni tämä talousnäkymä unohtuu valitettavasti aivan täysin nykyhallituksen puheissa. Ei anneta arvoa sille, mistä rahaa tulee ja miten rahaa tehdään. En usko, että täällä yhtään niin valistumatonta kansanedustajaa olisi, joka ei ymmärrä luontoarvojen päälle ja arvosta sitä kaikkea työtä, mitä nytkin tehdään jo vapaaehtoisesti näitten tiettyjen ohjelmien kautta, Helmi- ja Metso-ohjelmien. Muutenkin metsänomistajat ajattelevat tänä päivänä hyvin vastuullisesti ja ottavat riistatalouden huomioon, ja monta muuta tämmöistä tekijää. Ihan kuin niitä tekoja ei olisi ollut olemassakaan, kun kuulee joskus juttuja, että on luontokato. Ja kyllä rohkenen myös ottaa esille sen, että kun puhutaan luontokadosta, niin siitä hyvin äkkiä tulee hokema, mutta jos esitän kysymyksen asiantuntijoille, että mikä asiantuntijoitten mielestä on luontokadon lähtötaso ja diversiteetin lähtötaso esimerkiksi Itä-Suomen laajoissa metsissä, niin en ole saanut kertaakaan vastausta kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Kun joskus puheessa saattaisi olla hyvä olla konkretiaa, niin menen konkretiaan: 50-luvulta lähtien, jonne tämä ennallistamisasetus meinaa meidät viedä, Suomen metsien vuotuinen kasvu on noussut 30 miljoonaa kuutiota. Se on valtava määrä puuta teollisuudelle. Se työllistää, se tuo aluetalouteen euroja, ja tästä 30 miljoonan kuution lisäkasvusta turveperäisiltä metsiltä tulee yli 20 miljoonaa kuutiota. Voin kertoa sen syyn: syy on se, että aikoinaan Suomessa aika mittavassa määrin ruvettiin näitä suoperäisiä metsiä ojittamaan, yhteensä käsitykseni mukaan ojitettiin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Siitä on seurannut valtava määrä puuta nimenomaan Itä-Suomen sahoille ja metsäteollisuudelle, ja siitä on seurannut työtä. Tänä päivänä metsäteollisuus työllistää suoraan 42 000 ihmistä ja välillisesti 32 000 ihmistä. Metsäteollisuus on investoinut viime vuosina Suomeen yli miljardi euroa vuodessa, ja esimerkiksi Pohjois-Savossa, mistä itse tulen, metsäteollisuus työllistää suoraan 2 300 ihmistä ja metsäteollisuus maksaa palkkoja 105 miljoonaa euroa vuodessa.
Mutta mennäänpä takaisin tuonne ojitetulle suolle, mitä tämän ennallistamisasetuksen myötä aletaan sitten pikkuhiljaa puskemaan umpeen. Siihen tarvitaan dieseliä, ja ilmeisesti päästöjä tulee, mutta valitettavasti kun vedenpintaa nostetaan ojitetulla suolla, siitä tulee valtavat metaanipäästöt, eli soitten ojittaminen itse asiassa pilaa ilmastoa, jos ajatellaan 20—30 vuoden aikajännettä, ja Suomesta tulee silloin enemmän päästöjä soilta. Ja toinen ongelma, mikä siinä tulee, on, että metsän kasvu pysähtyy. Silloin tulee kaksi vahinkoa, ja kolmas on työllisyys- ja talousvahinko. Pitäisi pikkusen joskus miettiä näitäkin talousnäkymiä. Ei näitä metsänhoitotöitä, vaikka niistä on ollut ongelmia, esimerkiksi ojituksesta fosfori ja typpi ovat lähteneet liikkeelle ja humusta on mennyt vesistöön, jos vesistöjä on ollut lähellä... Eivät nämä ole ongelmattomia, eikä semmoinen ajattelutapa, että me teemme joko näin tai näin, vaan siinä välilläkin on toimenpiteitä. Me joudutaan joskus hyväksymään se, että kun me taloudellista hyötyä saamme, työllisyyttä ja Suomen elintasoa kohennamme, siitä joskus tulee väistämättä jonkunmoisia sivuvaikutuksia.
Näkisinkin näin, että tässä ennallistamiskysymyksessä Suomen pitää ajaa linjaa, että me itse määrittelemme pikkuhiljaa sen ennallistamistason, mikä on järkevä, emmekä missään nimessä lähde, niin kuin Sari Essayah täällä puheessaan totesi, vesittämään ja yrittämään leikkiä riisinviljelyä Suomessa — eihän se onnistu. Hallitus pisti siihenkin 30 miljoonaa. Kyllä tämmöisestä pitäisi luopua, koska nämä turvepellot, joita sitten monta kertaa liha-maito-ohjelman kautta pidetään nurmella, sitovat hiilidioksidia, myös se rehu, ja siitä tulee sitten sitä syömistä, mitä me tarvitsemme, ja ruokaomavaraisuutta. Kai nyt pitäisi jonkun Ukrainan sodan myötä huomata se, että me olemme aikamoisen ruokakriisin kynnyksellä kenties Euroopassa ja koko maailmassa.
Arvoisa puhemies! Lopetan puheen tähän, mutta halusin tuoda hieman erilaisen näkökulman, että kyllä tälle taloudellekin pitää joku merkitys antaa ja sille työlle, mitä metsänomistajat jo vuosikymmenien aikana ovat tehneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-09T18:30:18,2022-11-09T18:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_120_193,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_194,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsämme kuuluvat aivan yksiselitteisesti kansalliseen päätösvaltaan. Bryssel ja EU pitäkööt sormensa erossa meidän metsistämme. 
Olen seurannut huolestuneena ja järkyttyneenäkin keskustelua, jota EU:ssa käydään metsistämme. Itse asiassa, jos ihan tarkkoja ollaan, keskustelun kohteena eivät ole maamme, Suomen, metsät vaan myös suomalaisen yksityisen ihmisen omistamat metsät, yksityinen omaisuus. Suomessa on yli puoli miljoonaa metsänomistajaa, jotka omistavat yli 60 prosenttia kaikista Suomen metsistä. Täällä Etelä-Suomessa ja Keski-Suomessa yksityiset henkilöt omistavat jopa kolme neljäsosaa metsistä. Keskustellessa maamme metsien käytöstä tämä fakta tuntuu olevan hukassa komission lisäksi joidenkin edustajien osalta jopa tässä talossa ja myös EU:n parlamentissa. Jokamiehenoikeudet eivät tarkoita oikeutta toisen ihmisen omaisuuteen.
Arvoisa puhemies! Vierailin toissa viikolla Brysselissä ja tapasin siellä Euroopan komissiossa luonnon monimuotoisuusasioiden parissa työskentelevän viranhaltijan. Kyseinen henkilö on ollut yhdessä tiiminsä kanssa kirjoittamassa tätä tänään keskustelussa olevaa ennallistamisasetusta. Olin todella järkyttynyt myös siitä, kuinka ohut hänen ja hänen porukkansa tietämys oli metsistämme ja itse asiassa koko maastamme. Asiat tuntuvat perustuvan karttoihin ja siihen, että hän oli vieraillut Helsingissä. Esimerkkikuvat, joita hän meille näytti ennallistamisen tarpeesta, olivat Skotlannin nummilta ja Portugalista. Ei ollut metsää siellä, ei ollut. Kutsuimmekin hänet vierailemaan Suomessa, tarkemmin ottaen Pohjois-Karjalassa ja Lapissa, meillä kun sitä metsää täällä riittää. Nuo opintoretket tekisivät hyvää monelle muullekin maamme metsien pään menoksi pykäliä suunnittelevalle henkilölle Euroopan lasipalatseissa. Ehkä omin silmin asioiden näkeminen saisi heidät ymmärtämään metsiemme määrän ja jo geeniperimässämme saamamme metsäosaamisen.
Arvoisa puhemies! Olen taustaltani metsätalousinsinööri. Minulle metsä, luonto ja luonnonvarat ovat merkinneet aina paljon. Metsistämme on moneksi. Ne tarjoavat jokamiehenoikeuksien mukaisesti luonnon antimia ja ne tarjoavat myös vapaa-aikaa. Myös tällä on maamme kriisinkestävyydenkin kannalta erittäin suuri merkitys. Metsät tarjoavat raaka-ainetta rakentamiseen, lämpöön ja energiaan, kuten myös fossiilisia tuotteita korvaavan vaihtoehdon moneen muovinkaltaiseen tuotteeseen. Ne ovat meille aivan elintärkeitä.
Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä, että pääministerinkin puheen mukaan koko hallitus on tullut keskustan linjoille ja on valmis puolustamaan kynsin hampain sitä, että metsät ovat ja niiden tulee jatkossakin olla kansallisen päätösvallan piirissä. Viestin on oltava selkeä, ja sen on tultava niin kaikkien hallituspuolueiden ministereiden kuin meppienkin suusta. 
Debatissa aikaisemmin päivällä tuli esille, että ketään meppiä ei saisi moittia nimellä. Niinpä sanonkin vain, että pahin virheemme Euroopassa on viedä maastamme ristiriitaista viestiä, jonka sirpaleisella sanomalla emme saisi tarpeeksi vahvaa edunvalvontaa aikaiseksi. Ja koska kehua kuitenkin saa nimellä, voin sanoa, että meidän keskustan mepit Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen hoitavat varmasti oman osansa ja hoitavat sen myös hyvin. Minulle ja keskustalle tämä asia on näes aivan päivänselvä: Emme hyväksy EU:n komission esittämää ennallistamisasetusta. Metsämme kuuluvat yksiselitteisesti kansalliseen päätösvaltaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-11-09T18:36:38,2022-11-09T18:40:35,Hyväksytty,1.1
2022_120_195,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_196,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja miehet! Meillä on nyt täysistunnossa käsittelyssä perussuomalaisten ja muun opposition yhdessä esittämä välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Perussuomalaisten linja itse ennallistamisasetuksen suhteen on selvä: Suomen kannan on oltava yksiselitteisen kielteinen tätä EU:n asetusehdotusta kohtaan. 
No mistä tämä välikysymys johtuu? Tämä johtuu siitä, että kesällä on ennakkovaikuttaminen unohtunut ja toissijaisuusvaatimus on jätetty tekemättä. Tässä hallitus on nukkunut. Juhlat on juhlittu kesällä, ja nyt sitten kun tätä asiaa nostetaan täällä esiin, mielestäni pääministeri vierittää syytä oppositiolle siitä, että tätä ei ole tehty. On puhuttu, että suuressa valiokunnassa opposition olisi pitänyt tarttua. [Keskustan ryhmästä: Eikö oppositiostakin voi vaikuttaa? — Ei näköjään! — Välihuutoja] 
Suomi elää metsästä. Puu- ja paperiteollisuus on merkittävä työllistäjä ja taloutemme moottori. Me emme voi hyväksyä tätä asetusta, joka on laadittu jossakin EU:n norsunluutornissa joidenkin muiden maiden tilannetta paremmin ymmärtäen. Kuten äsken edellinen puhuja sanoi, siellä on näytetty Portugalista kuvia ja niillä suunnitellaan Suomen metsien sosialisointia Euroopan unionille.
Arvoisa puhemies! Lainaan hieman välikysymystä: 
”Euroopan komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta 22.6.2022. Komission ehdottama asetus asettaisi jäsenvaltioille sitovat ja kunnianhimoiset tavoitteet luonnon ennallistamiseksi. Ekosysteemien ja elinympäristöjen ennallistamisella pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden elpymistä muun muassa palauttamalla hyvin laajoja pinta-aloja luonnontilaan. 
Oppositio katsoo, että ennallistamisasetuksessa on merkittäviltä osin kyse kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan puuttumisesta kohtuuttomalla tavalla. Siksi Suomen ei pidä hyväksyä esitystä. Metsäpolitiikan ratkaisujen on jatkossakin kuuluttava jäsenvaltioiden omaan päätösvaltaan. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Euroopan unionin yhteisen ympäristöpolitiikan keinot on valittava tavalla, jolla kansallista metsäpolitiikkaa ei vaaranneta. Suomen kansallisen edun kannalta on välttämätöntä, että metsiä voidaan hyödyntää kestävästi ja vastuullisesti jatkossakin.” 
Kysymmekin siis muun muassa: Miksi hallitus ei vastustanut sitä, että jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan laaditaan näin yksityiskohtaisia velvoitteita määräävää EU-lainsäädäntöä? Miksi Suomi ei ottanut Ruotsin tavoin heti alkuun kielteistä kantaa Euroopan unionin komission esitykseen ennallistamisasetuksesta?
Arvoisa puhemies! Käsittelimme ennallistamisasetusta talousvaliokunnassa lokakuussa. Olin tuolloin mukana jättämässä perussuomalaisten kanssa eriävää mielipidettä valiokunnan lausuntoon. Me perussuomalaiset esitimme tuolloin, että suuri valiokunta huomioisi komission esityksen vaikutukset Suomen budjettivallan pitkäaikaisesta sitomisesta, sen merkittävät taloudelliset vaikutukset sekä delegoidun säädöksen kansallisen liikkumavaran vähäisyyden ja suhtautuisi kielteisesti ennallistamisasetukseen. Huomautimme, että asiantuntijalausunnoissa on todettu valtioneuvoston kriittisen kannan olevan riittämätön. Talousvaliokunnassa kuultujen asiantuntija-arvioiden mukaan esityksen kustannukset Suomelle on tehty karkealla tarkkuudella ja ne olisivat merkittävällä tavalla alimitoitetut. Esitys lisäksi sitoisi merkittäviltä osin eduskunnan budjettivaltaa lähes 30 vuodeksi.
Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat! Ankea on katajaisen kansan kohtalo tällä keskustapuolueen ministerien siunaamalla menolla. Hallitus ei nauti luottamustani, ja toivon, että huoltovarmuuden kannalta tärkeät turvepellot ja muut huomioidaan. Olen kiitollinen siitä, että tämä välikysymys on jo aiheuttanut sen, että hallitus on joutunut tarttumaan näihin asioihin uudelleen ja miettimään omaa linjaansa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-09T18:40:43,2022-11-09T18:46:56,Hyväksytty,1.1
2022_120_197,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_198,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle. Keskustan kanta asiaan on selvä. Esitetty ennallistamisasetus ei meille käy. Esitetty ennallistamisasetus ei Suomelle sovi. Kiitos hallituksen vastaukselle. Keskustan kanta on nyt Suomen kanta.
Euroopan unionin ennallistamisasetus on kahmimassa vaarallisella tavalla jäsenvaltioiden päätösvaltaan kuuluvaa metsäpolitiikkaa omiin käsiinsä. Komission suunnitelmat on ykskantaan torpattava. Luontoa on suojeltava, kuten maassamme on tehty jo vuosikymmeniä. Näin tulemme tekemään myös jatkossa, mutta emme tarvitse siihen EU-komissaareja opettajiksi, emme EU-byrokraatteja meitä paimentamaan.
Suomessa on hoidettu menestyksekkäästi metsäpolitiikkaa jo vuosien ajan. Maamme metsien kasvu on ylittänyt vuotuisen puuston poistuman jo 1970‑luvulta. Suomen metsävarat kasvavat joka vuosi, ja Suomi on kasvanut metsien mukana. Suomalaiset metsänomistajat ovat huolehtineet omaisuudestaan hyvin ja tulevat tekemään niin myös jatkossa. Tähän me voimme luottaa.
Herra puhemies! Eduskunnan vastuulla on määrittää Suomen lopullinen linja. Tämä tapahtuu suuressa valiokunnassa. Useat valiokunnat ovat jo tähän mennessä ottaneet kielteisen kannan. Lopulta juuri suuren valiokunnan näkemys ratkaisee, mutta selvältä näyttää, että Suomi ottaa yksiselitteisen, jämerän linjan. Edessä on pitkä kansallisten etujemme puolustustaistelu. Asiaa ei ratkaista tänään eikä edes perjantain äänestyksessä. Suuren valiokunnan kanta, siis eduskunnan kanta, määrittää sen linjan, jolla lähdemme tähän puolustustaisteluun. Kansallisesti yhtenäisenä olemme vahvimmillamme.
Työtä on tehtävä kansallisesti yhdessä samanmielisten valtioiden kanssa ja myös Euroopan unionin tasolla. Kansallisesti laajan yksimielisyyden saavuttaminen eduskunnassa näyttääkin selvältä. Tästä kiitos yli hallitus—oppositio-rajojen kaikille puolueille, jotka ovat jo tähän mennessä tulleet keskustan linjalle.
Ruotsin EU-puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden vaihteessa. Sen kuluessa esitystä on mahdollista korjata ja oikaista tai jopa kaataa se kokonaan. Asian lopullinen ratkeaminen voi silti venyä jopa ensi syksyyn. Pidän mahdollisena ja toivottavana, että tätä ennen koko hanke kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Kun Suomen linja on selvä ja toimimme samanmielisten valtioiden kanssa, on tärkeää, että myös EU-käytävillä viestimme on kirkas. Europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen ansaitsevat kiitoksensa suoraselkäisestä Suomen etujen ajamisesta EU:n ytimissä.
Puhemies! Valitettavasti kaikkien europarlamentaarikkojen osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Suomessa eduskunta on laajalla enemmistöllä yhtenäinen puolustamaan maamme etua EU:n ennallistamiskysymyksessä. Sen sijaan Euroopan parlamentissa kokoomuksen mepit huseeraavat omiaan ja äänestävät Suomen etua vastaan tai tyhjää. Tätäkö on kokoomuksen EU-vaikuttaminen? ”Kokoomukselle ja muille puolueille sanoisin, että ensinnäkin kannattaa tutkia faktat, miksi tätä tehdään. Sen jälkeen kannattaa katsoa, mitä asetuksessa ehdotetaan.” Nämä eivät ole minun sanojani, vaan kokoomuksen johtavan EU-poliitikon sanoja. 14.9. Euroopan parlamentin äänestäessä metsiemme kohtalosta, uusiutuvan energian direktiivin uudistuksesta, antoi kokoomuksen europarlamentaarikko tukensa Suomelle vahingolliselle pohjaesitykselle. Kokoomuksen muu europarlamentaarikkoryhmä äänesti tyhjää — siis tyhjää. [Tuomas Kettunen: Mikä on kokoomuksen linja?]
Viimeistään nyt tällainen Suomen etujen vastainen toiminta saa loppua. Tarvitsemme myös kokoomuksen yhtenäistä linjaa, emme Suomi-veneen keikuttelua. Keskusta lupaa kaiken tukensa ja apunsa kokoomuspuolueelle, mikäli tarvitsette neuvoja ja tukiopetusta yhtenäisen EU-politiikan muodostamiseksi ennallistamiskysymyksessä. Se on Suomen etu. Kysymys on niin vakava, että emme voi nyt sahata omaa oksaamme Euroopan unionin parlamentissa — emmehän, kokoomus? Kauanko kokoomus sallii etujemme vastaisen lobbauksen omissa nimissään Brysselissä? Kauanko kokoomus ajaa tässä Suomen kannalta äärimmäisen tärkeässä asiassa kaksilla kylmillä rattailla? Toivottavasti rivit saadaan suoristettua myös kokoomuksen EU-parlamenttiryhmässä.
Arvoisa puhemies! Suomen luonto ja metsät kuuluvat Suomelle ja suomalaisille. Se, mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei saa olla EU-asetuskaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-11-09T18:46:59,2022-11-09T18:52:34,Hyväksytty,1.1
2022_120_199,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_200,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Köntälle kiitokset siitä, että olette ottanut oppia perussuomalaisista. Me olemme aina ajaneet sitä asiaa, että päätösvallan metsistä pitää pysyä kansallisissa käsissä. Tämä on ollut meille ihan peruskysymys jo politiikkaan mukaan lähtiessä, äidinmaidossa. Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n omien perussopimustenkaan mukaan unionille. EU:lle ei pidä hivuttaa yhtään enempää valtaa kuin sille on jo annettu erilaisten tukipakettien, elpymisvälineiden ja taksonomialuokittelujen kautta. Ja muuten ihan huomautuksena voin sanoa tähän vielä, että ainakin meidän mepit, Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen, tietävät siellä, mitä he tekevät. 
Ennallistamisasetuksessa vertailuvuodeksi on asetettu vuosi 52. Tuolloin Suomi oli vasta teollistumassa, kun taas muu Eurooppa oli hakannut metsänsä jo vuosikausia aiemmin. Asetus on epäoikeudenmukainen ja suorastaan palkitsee niitä, jotka ovat eniten luonnontilaisia metsiään hävittäneet. Suomessa metsänhoito on ollut kestävällä tasolla. Meillä ymmärretään, että metsät ovat turva, jota tulevatkin sukupolvet tarvitsevat. Voidaankin sanoa, että loppupeleissä koko Suomi nojaa metsäteollisuuteen. Siksi meillä istutetaan jatkuvasti uutta puustoa. Nytkin olisi muuten paikallaan istuttaa esimerkiksi havupuita loppuun asti nostetuille turvealueille sen sijaan, että ne muutetaan vesijättömaiksi tai kasvatetaan pajukkoa. En ymmärrä sitä alkuunkaan, koska nämä jo käytetyt turvealueet olisi helposti istutettavissa havupuilla, ja se jos mikä mielestäni on ennallistamista. 
Suomessa on 600 000 metsänomistajaa. Läpi mennessään ennallistamisasetus rajoittaisi heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää omistuksiaan. Ennallistamisasetuksen tavoitteita ei voi saavuttaa vain valtion omistamia metsiä ennallistamalla. Kuten tiedämme, perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on suojattu, siis meillä on omaisuudensuoja, joka on ihan kivijalka perustuslaissa. Ennallistamisasetus sotii siis oman perustuslakimme kirjausta vastaan. Me tiedämme nyt jo, että me toimimme hyvin pitkälti Euroopan hiilinieluna, ja siksi tuntuu jo tällä hetkellä epäoikeudenmukaiselta, että maanomistajille ei anneta mitään korvausta siitä, että he hoitavat metsiä hyvin ja tällä tavalla tätä nielua kasvattavat. Se olisi kohtuullista mielestäni. 
Ennallistamisasetuksen on arvioitu maksavan Suomelle noin miljardin joka vuosi. Hyötyjen on arvioitu olevan kymmenen miljardia, mutta nämä hyödyt ovat pitkälti aineettomia ja vaikeasti määriteltäviä. Kustannus—hyöty-laskelmat eivät ole tasapainossa: kustannukset ovat todelliset, mutta hyödyt ovat tulkinnanvaraiset.
Arvoisa puhemies! En hyväksy sellaista solidaarisuutta, että Suomi on aina se, joka noudattaa EU:n sääntöjä äärimmäisen tarkasti ja jopa enemmän kuin vaaditaan. Muut EU-maat tulkitsevat sääntöjä luovemmin ja ajavat Suomea paremmin omaa etuaan. En sano niin, että siitä pitää ottaa mallia, vaan mielestäni tämmöisestä järjestelmästä pitää päästä pois. Meidän pitää vaatia näiden tarkkojen sääntöjen ja velvoitteiden noudattamista. Ei voi olla niin, että täällä joudumme kerta toisensa jälkeen maksumiehiksi, vaikka todelliset tuhot metsille ja luonnolle tai taloudelle on tehty aivan muualla Euroopassa. Tämä ei ole kohtuullista. Jos tämä ennallistamisasetus menee läpi, tulee Suomesta käytännössä muun Euroopan luonnonpuisto, jota metsänsä tuhonneiden valtioiden kansalaiset voivat tulla ihailemaan. 
Vaikka metsien ennallistaminen on ollut keskustelun ytimessä, koskee asetuksen velvoitteista valtaosa vesistöjä. Ensisijaisesti vesistöjen ennallistaminen tarkoittaisi käytöstä poistettujen ja vanhentuneiden esteiden poistamista. Nyt voimassa oleva vesipuitedirektiivi antaa kohtuullisen suojan muutettujen vesien vesivoimalle. Ennallistamisasetus ei kuitenkaan tunnista voimakkaasti muutettujen vesien erityistä asemaa. Voi olla, että asetus siis vaarantaa nykyisenkin vesivoiman tuotannon. Riski on suuri pienimmissä virtavesissä, mutta myös suurissa rakennetuissa vesivoimajoissa on siis selvitettävä ennallistamisasetuksen vaikutukset vesivoiman tuotantoon. Vesivoimalla on tärkeä rooli, koska se toimii epävarman tuulivoiman säätövoimana.
Arvoisa herra puhemies! Toivon, että Suomella on rohkeutta yksiselitteisesti vastustaa ennallistamisasetusta. Siksi kannatan edustaja Grahn-Laasosen tekemää epäluottamuslause-esitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-09T18:52:41,2022-11-09T18:57:44,Hyväksytty,1.1
2022_120_201,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Juuso poissa. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_202,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unioni on jälleen ulottamassa vallan lonkeroitaan asioihin, jotka eivät sille kuulu. Tällä kertaa kyse on EU-komission ehdotuksesta luonnon ennallistamisasetukseksi. Komission ehdotus sitoisi ja pakottaisi jäsenvaltiot kohtuuttomiin tavoitteisiin luonnon ennallistamiseksi. Ehdotuksen mukaan suomalaisia metsiä ja turvepeltoja pitäisi käytännössä palauttaa sotien jälkeiseen luonnontilaan. Ennallistamistoimien piirissä tulisi Suomessa olemaan miljoonia hehtaareja maa- ja vesialueita. Jopa kuivatettuja soita olisi tarkoitus palauttaa luonnontilaan. On selvää, että erityisesti huoltovarmuus uhkaisi vaarantua, jos esimerkiksi turvepeltoja jouduttaisiin asetuksen myötä poistamaan käytöstä.
Arvoisa puhemies! Jos ennallistamisvaatimus toteutuu, aiheutuu siitä Suomelle erittäin suuria taloudellisia kustannuksia. Komission vaikutusarvion mukaan ennallistamisesta aiheutuisi Suomelle vuosittain noin miljardin euron kustannukset. Miettikää, millaisiksi nämä kustannukset kohoaisivat vuosikymmenten kuluessa. Kun kustannukset suhteutetaan bruttokansantuotteeseen, Suomi maksaisi EU-maista eniten, 0,39 prosenttia bkt:stä. Tämä on täysin kestämätöntä ja epäoikeudenmukaista. Suurten kustannusten ja vastuiden vuoksi kyseessä olisi selkeä budjettivallan rajoite. Ennallistamisasetus näyttääkin olevan ongelmallinen budjettisuvereniteetin ja suomalaisten omaisuudensuojan kannalta. Hallitus ei ole tehnyt esimerkiksi selkoa siitä, onko komission ehdotuksessa sellaista säännöstä, joka velvoittaisi kustannukset jäsenvaltioiden maksettavaksi, eikä se kuvaa korvausten tasoa tai sitä, kuka määrittää korvausten tason, jolla yksityiselle ennallistamistoimia korvataan. Suomen on ensiarvoisen tärkeää suojella perustuslaissa turvattua eduskunnan budjettivallan säilymistä ja omaisuudensuojaa.
Arvoisa puhemies! EU:n perussopimuksissa ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n yhteiselle metsäpolitiikalle. Siksipä parempi kuvaus tuoreelle ennallistamisasetukselle onkin ”EU:n metsävallankaappaus”. Suomen ei tule hyväksyä sellaista perussopimusten tulkintalinjaa, jolla EU:n toimivaltaa laajennetaan ideologisin perustein sellaisille politiikan alueille, jotka eivät sille perussopimusten mukaan kuulu. Metsäpolitiikan on pysyttävä kansallisen päätäntävallan piirissä.
Arvoisa puhemies! EU:n toissijaisuusperiaatteen mukaan unioni ei saa puuttua lainsäädäntöön silloin kun jäsenvaltiot voivat hoitaa asian tehokkaasti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Eduskunta ei valitettavasti ehtinyt edes harkitsemaan toissijaisuushuomautusta. Hallituksella ei ollut yhteistä kantaa ennallistamisasetukseen, ja hidastelun vuoksi asia tuotiin eduskuntaan vain hetki ennen kuin toissijaisuushuomautuksen määräaika meni umpeen. [Sanna Antikainen: Törkeää!] Eduskunnalla ei käytännössä ollut aitoa mahdollisuutta tehdä toissijaisuushuomautusta, jolla olisi voitu vaikuttaa komissioon. [Sanna Antikainen: Kauheata!]
Vihervasemmistohallitus on tällä vaalikaudella kerta toisensa jälkeen epäonnistunut yhtenäisessä EU-vaikuttamisessa ja Suomen kansallisen edun puolustamisessa EU:n päätöksenteossa. Lisäksi pääministeri on laiminlyönyt velvollisuutensa Suomen EU-asioiden valmistelun johtamisesta. Hallitus ei ole nytkään ennallistamisasetuksen kohdalla kyennyt puolustamaan suomalaisten etuja EU:ssa.
Arvoisa puhemies! EU-lainsäädännön määräämiä yksityiskohtaisia velvoitteita kansalliseen päätösvaltaan kuuluvaan metsäpolitiikkaan on vastustettava määrätietoisesti. EU ei saa onnistua tavoitteessaan kaapata Suomen metsät ja metsäpolitiikan valtaansa. Suomalaisia metsiä, metsänomistajia ja maataloutta on puolustettava. Suomen kansallisesta edusta on huolehdittava niin, että metsiä voidaan hyödyntää kansallisin päätöksin vastuullisesti myös tulevaisuudessa. EU:n on pidettävä näppinsä erossa asioista, jotka eivät sille kuulu. Metsäpolitiikasta on päätettävä jatkossakin vain ja ainoastaan kansallisesti. Siksi EU:n ennallistamisasetus on hylättävä.
Arvoisa puhemies! Edellä mainittuun viitaten totean, että kannatan edustaja Grahn-Laasosen hallitukselle tekemää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-11-09T18:57:53,2022-11-09T19:03:18,Hyväksytty,1.1
2022_120_203,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_204,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt metsänomistajien ja maanomistajien on kuitenkin syytä olla varuillaan, kun tämmöistä ennallistamisasetusasiaa ollaan viemässä, tai näyttää sille, että ollaan viemässä etiäpäin. Sillä, minkälaiset kannat tähän tulee, on iso merkitys. 
Paljon on muuttunut siitä, kun 80-luvulla isäni kanssa rankoja ajettiin metsästä polttopuuksi pikku Valmetilla, vanhalla Valmet viistoistasella. Olin siellä mukana rankoja kantelemassa kärriin, ja silloin ajateltiin, että metsät ovat kuitenkin se tulevaisuus, mikä se on Suomelle. Paljon on siitä muuttunut. Tätä päivää en olisi halunnut nähdä, että kaikki valta yritetään siirtää EU:lle, mutta näyttää olevan niin, että sitä halutaan siirtää. [Mikko Savola: Kuka haluaa?]
Tässä ministeri ei ole enää paikalla, mutta olisi ollut mielenkiintoista kysyä ministeriltä ihan näistä asioista, että mitä kaikkea tuleman pitää ja mitenkä on vaikutettu. Kerrottiin, että ollaan oltu vaikuttamassa EU-pöydissä. No, jos on oltu vaikuttamassa, niin mitenkä on vaikutettu, kun sitä kantaa ei ole vielä edes olemassa? Olisin halunnut kysyä, miten on vaikutettu ja mihin sillä on tähdätty, jos ei ole vielä Suomen kantaakaan ollut olemassa. Se kuulostaa vähän ihmeelliselle. Se vähän tuntuu kuin ommeltaisiin jotakin vaatetta ilman lankaa. Se ei tunnu ollenkaan johdonmukaiselle. 
Näen kyllä, että tämmöistä ennallistamisasetusta, mitä nyt ollaan esittämässä, ei missään nimessä pidä hyväksyä. [Tuomas Kettunen: Ei niin!] Ei missään nimessä. On aivan karmeata ajatella, että tämä metsäpolitiikka siirretään EU:n vallan alle kokonaan, kun se nimenomaan kuuluu Suomen päätettäväksi. Eihän se EU:lle kuuluu ollenkaan. Kun aikoinaan EU:sta äänestettiin, niin kysyttiinkö silloin, halutaanko antaa metsäpolitiikkaa sinne? En ainakaan minä äänestäessäni antanut sitä lupaa. Ja kyllä silloinkin äänestin ”ei”, koska se EU ei tuntunut silloinkaan hyvälle, eikä se tunnu oikein nytkään hyvälle. Suomen etu on meille kaikille tärkeintä.
On ehdottoman tärkeätä, että Suomessa nimenomaan käytetään sitä metsää myös hyväksi. Eihän mitään järkeä ole tämmöistä talousmetsää ja muuta ruveta ennallistamaan. Pitää olla semmoista, että metsää voidaan käyttää hyväksi ja metsänomistajat ja maanomistajat voivat käyttää sitä hyväkseen. Sitä varten metsän- ja maanomistajat sijoittavat metsään, että he pystyvät myös hyötymään siitä. Ja turvetuotanto — on aivan ihmeellistä, että sitä on ajettu alas. Ei sitä pidä ajaa alas. 
En missään nimessä hyväksy tätä ennallistamisasetusta. Tässä Sanni Grahn-Laasonen teki esityksen, että ei hallitukseen olisi oikein luottamusta, ja ehdottomasti kannatan tätä esitystä, että hallitukseen ei ole nyt luottamusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-09T19:03:19,2022-11-09T19:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_120_205,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_206,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä Euroopan unionin asetus asettaa jäsenvaltioille sitovat luonnon ennallistamistavoitteet. Pidän tässä nyt tänään kaksi puhetta. Tässä ensimmäisessä puheessa haluan tuoda esille faktoja salissa keskustelussa olleesta toissijaisuusperiaatteesta.
Arvoisa puhemies! Tämä ennallistamisasetus on taloutemme kannalta kohtalokas. Metsätalous on maamme kivijalka. No, kuinka hallitus on hoitanut, pääministeriä lainaten, Suomen vihreää kultaa koskevaa esitystä tähän asti? Pääministeri Marin piilotteli asiaa pöytälaatikossaan peräti 12 viikkoa. 12 viikkoa meni hukkaan. Tuona aikana menetimme muun muassa mahdollisuuden käyttää niin sanottua toissijaisuushuomautusta. No, nyt sitten Marin tapansa mukaan syyttää kaikkia muita, esimerkiksi etteivät suuri valiokunta tai eduskunta käyttäneet mahdollisuuttaan tähän toissijaisuushuomautukseen, vaikka se oli silloin jo liian myöhäistä. No miksi se oli myöhässä? Siksi koska edelleenkin esitystä pantattiin kolmen kuukauden ajan, vaikka on niin, että toissijaisuusperiaatetta koskeva huomautus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta ennallistamisasetuksen kohdalla toissijaisuushuomautuksen määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen. Eli vaikka tälle toissijaisuushuomautukselle oli annettu kuukausi lisäaikaa, silti hallitus panttasi sitä koko huomautuksenantamisajan. Ruotsi muuten teki tämän huomautuksen jo kesällä ja ilmoitti EU:lle, että sille ei ennallistamisasetus käy, sillä se katsoo, että säädösehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa kansallisesti paremmin kuin EU:n tasolla. Kysymys kuuluu: miksi ja mikä Suomen hallituksella kesti 12 viikkoa, jotta se kykeni tuomaan tämän asian eduskuntaan?
Arvoisa puhemies! Koska Marin ja hallitus on syytellyt toissijaisuusperiaatteen suhteen meitä oppositiossa, niin lienee paikallaan kerrata taas lisää faktoja: Suuren valiokunnan lausunnossa 12/2010 vp sanotaan, että Suomen EU-asioiden käsittelyjärjestelmän mukaista on, että eduskunta valmistelee kaikki mahdolliset kannanottonsa toissijaisuusasioissa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Lausunnon mukaan valtioneuvoston on kiirehdittävä — siis kiirehdittävä eikä pantattava — perustuslain 96 ja 97 §:n mukaisten kirjelmien toimittamista eduskuntaan, mikäli ehdotuksen toissijaisuusperiaatteen vastaisuudesta on esitetty Suomessa tai muiden jäsenvaltioiden piirissä perusteltuja epäilyjä. Lisäksi oikeusministeriön ohjeessa valtioneuvoston EU-valmistelijoille on korostettu, että jos ministeriö arvioi, että säädösehdotus saattaa rikkoa toissijaisuusperiaatetta, on U‑kirjelmä tai E‑kirje toimitettava eduskuntaan hyvissä ajoin ennen määräajan umpeutumista, vaikka asia ei muutoin olisi EU-tasolla kiireellinen. Kaiken tämän jälkeen on selvää, että hallitus on selvästi laiminlyönyt edellä mainitut periaatteet esimerkiksi panttaamalla esitystä kolme kuukautta.
Arvoisa puhemies! Pääministeri ja hallitus, nyt te mokasitte. Te mokasitte pahemmin kuin mokasitte elpymispaketin ja hoitajien pakkolain kanssa yhteensä. Te mokasitte yhtä pahasti kuin Paavo Lipponen kaasuputkimiehenä, ja nyt te tänään täällä taas olette syytelleet omista mokistanne oppositiota. Olen täysin kyllästynyt hallituksen ja pääministerin jatkuvaan vastuunpakoiluun, ja kun oppositio huomauttaa asiasta, niin selitys on aina sama: kaikki on aina muiden vika. Jos ette vielä viisi kuukautta ennen kauden päättymistä ymmärrä asemaanne valtionjohtona, niin vetäkää sitten siitä vaikka ihan omat johtopäätöksenne. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-09T19:06:00,2022-11-09T19:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_120_207,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Simula poissa. — Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_208,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime viikot on puhuttu metsistä, ja mikäpä niistä puhuessa — metsät ovat Suomen vahva voimavara, ne ovat meidän kansantaloutemme pohja, niihin nojaavat niin paperiteollisuus kuin metsäteollisuus ylipäätään, sahat, meidän puurakentaminen. Metsästä saadaan biotuotteita, voidaan korvata muoveja, metsästä voidaan valmistaa lääkkeitä, voidaan tehdä vaatteita, me saamme metsästä energiaa, ja sen lisäksi tietysti metsä on meille vahva virkistyslähde. Meistä moni metsästää, meistä moni kalastaa. Meillä on kauniita luonnontilaisia metsiä, aarnimetsiä, meillä on suojelualueita, mitä Suomeen on tehty vuosien saatossa. Suomen metsät ovat myös ennen kaikkea virkistyslähde.
Suomi on vahva metsäosaaja. Meillä on metsä saatu vuosikymmenten saatossa kasvamaan. Meillä metsä kasvaa enemmän kuin metsää hakataan, ja meillä on vuosien varrella lainsäädännöllä, itse asiassa hyvin vanhallakin lainsäädännöllä, varmistettu se, että meillä metsiä asianmukaisesti hoidetaan. Kun metsäkuviolle suoritetaan avohakkuu, sinne istutetaan uudet taimet, tehdään aikanaan varhaisperkaus, ensiharvennus, tehdään toinen harvennus, ja metsä kasvaa koko ajan siihen saakka kun taas vuosikymmenien jälkeen sinne voidaan tehdä hakkuu. Eli meillä osataan metsiä käyttää. Meillä metsä on monin tavoin lähde, joka sitoo hiiltä ja joka tuottaa meille kansantalouteemme hyvää.
Meillä on myöskin metsäkoulutukseen panostettu. Meillä puu- ja metsäosaaminen on paitsi oma vahva tuotteemme myös vientituote, jota meidän kelpaa ylpeänä maailmalla esitellä.
Tänään puhutaan välikysymyksestä, joka on jätetty EU:n metsien ennallistamisesta. EU on valitettavasti esittänyt asetusta, joka tulee kansallisen päätöksenteon tontille. Suomen hallituksen kanta on selvä, ja se tänään täältä aitiosta pääministerin suullakin kuultiin: EU:n on pidettävä näpit irti metsistämme, ja hallitus ei hyväksy tällaista asetusta, mitä EU:sta ollaan esitetty. On myös perustettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla niin sanottu metsämaiden yhteinen rintama, jossa ajetaan tätä yhteistä etua. Tässä edelliset puhujat viittasivat muun muassa Ruotsiin, ja Ruotsi on tässä yhteisessä rintamassa mukana ja ensi vuonna myös EU:n puheenjohtajamaa, mikä on tärkeä asia tässä kysymyksessä.
Herra puhemies! Kun puhutaan yhteisestä rintamasta, niin sellainen yhteinen, vahva isänmaallinen rintama on myös täällä eduskunnassa. Muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa, talousvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa ovat keskusta, kokoomus, SDP, kristillisdemokraatit ja RKP löytäneet toisensa tässä kysymyksessä. Näissä valiokunnissa vihreät, vasemmisto ja perussuomalaiset ovat jättäneet eriävät mielipiteet, tokikin eri syistä. Näitten lausuntojen pohjalta suuri valiokunta tekee kannanmuodostuksen, sen kannanmuodostuksen, joka on Suomen virallinen kanta — mikä meidän perustuslaistamme tulee, että suuri valiokunta määrittää tämän — ja tätä kantaa on sitten ministerien noudatettava ja hallituksen noudatettava, niin nykyisten ministerien ja nykyisen hallituksen kuin seuraavankin hallituksen. 
Tämä prosessi on pitkä. Tässä ehditään vaikuttamaan, jos niin halutaan, ja meidän pitääkin vaikuttaa kaikilla mahdollisilla sektoreilla, [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] eduskunnassa ja hallituksessa mutta kyllä myös laajemmin Euroopan parlamentissa. Tämä on ollut mielestäni hämmentävää ja kiusallista, koska tämän välikysymyksen jätti kokoomus, ja heidän omassa puolueessaan on aika vahvasti hajontaa siinä, kuinka näihin metsäkysymyksiin vaikutetaan. [Tuomas Kettunen: Totta!] Euroopan parlamentissa yksi äänestää puolesta, yksi vastaan, yksi tyhjää, joten vaikuttaminen tältä osin on nolla. [Jukka Kopran välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-11-09T19:11:27,2022-11-09T19:16:21,Hyväksytty,1.1
2022_120_209,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti poissa, edustaja Vähämäki poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_210,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Olipa edustaja Savolalta todella hyvä puheenvuoro — kiitoksia. [Mikko Lundén: Pistä paremmaksi!]
Tosiaan Euroopan unionin komissio on antanut tämän ennallistamisesityksen. Se tarkastelee mielestäni metsiä ja suopeltoja aika yksipuolisesta näkökulmasta. Täytyy heti tähän puheen alkuun todeta, että metsiä ja peltoja ei saa ennallistaa pakolla, vaan vapaaehtoisilla toimilla päästään parhaaseen tulokseen. Viimeisen 70 vuoden aikana on kasvatettu huoltovarmuutta raivaamalla peltoja myös suoalueille. Niin on tehty meillä Kainuussa, omassa kotimaakunnassani. Kainuun metsien kasvu on myös moninkertaistunut — kiitoksia metsänomistajille hyvästä työstä. Tämä komission esitys nyt määräisi ennallistamaan suopellot ja metsitetyt suot. Jos asetus astuisi voimaan, niin muun muassa Kainuun talousmetsistä poistuisi käytöstä jopa kolmannes. Isolle osalle viljellyistä suopelloista kävisi samoin. Molemmat toimenpiteet vähentäisivät merkittävästi hiilinielua. Tämä asetus, mikä komission suunnalta on tuotu, merkitsisi metsien ennallistamista vuosikymmenten takaiselle tasolle, ja tätähän ei voi missään nimessä hyväksyä.
Puhemies! Kainuu yhtenä maakuntana on hiilineutraali, ja sen metsät ovat erinomaisessa kunnossa. Ennallistamisen eteen tehdään jo nyt jatkuvasti töitä. Erityisesti vajaatuottoisten kitumaiden palauttaminen luonnontilaan on kannatettavaa. Kainuussa on myös tehty purojen ja pienvesien kunnostuksia, joista arvokkaimpia ovat raakku- ja tonkovesistöt. Omassa kotikaupungissani Kuhmossa Pajakkakoski on entisöity.
Ennallistaminen onnistuu vähillä toimenpiteillä edullisesti tai jopa kokonaan ilman aktiivisia toimenpiteitä. Siksi vapaaehtoisuus on paras tapa edetä tässäkin asiassa. Metsälaki, hyvän metsänhoidon suositukset sekä vapaaehtoisuuteen pohjautuvat ohjelmat tukevat metsien monimuotoisuuden säilyttämistä loukkaamatta yksityistä omistusoikeutta. Meillä Suomessa maakunnissa on osattu aina elää luonnon ehdoilla ja luonnonvaroja kestävästi hyödyntäen, mikä näkyy myös suomalaisessa metsänhoidossa.
Puhemies! Suomen Keskusta tunnistetaan selkeästä ja rakentavasta linjastaan. Me vahvistamme ihmisten uskoa tulevaisuuteen ja kansalliseen päätöksentekoon. Keskustalainen politiikka perustuu arvoihin, tietoon ja kokemukseen. Luottamus ja yhteistyö ovat maakuntien Suomen kantavia pilareita, ja näitä Suomen Keskusta on rakentanut, ennen, nyt ja tulevaisuudessa. [Mikko Lundén: Näyttäkää se!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-09T19:16:39,2022-11-09T19:20:28,Hyväksytty,1.1
2022_120_211,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_212,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on monella suulla jo todettu se, että Euroopan komissio toimii väärin hamutessaan eri tavoin valtaa Suomen metsistä ja luonnosta. EU:n perussopimusten mukaanhan metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden kansalliseen päätösvaltaan.
Puhumme nyt siis komission esittämästä ennallistamisasetuksesta, jossa asetettaisiin useita sitovia luonnon tilan parantamistavoitteita ja erilaisia velvoitteita unionin jäsenmaille. Toimenpiteiden on katettava vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Luontoa tulee viljellä ja varjella, se on selvä. Keskustan kanta on, että metsäpoliittista päätösvaltaa ei kuitenkaan tule siirtää ennallistamisasetuksella komissiolle. Tämä on yhtä selvää. Eduskunnan budjettivaltaa ei saa rajoittaa. Velvoitteiden on oltava oikeasuhtaisia asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kustannukset eivät saa kohdistua epäoikeudenmukaisesti, ja omaisuudensuojaa ei pidä heikentää.
Arvoisa puhemies! Muutama huomio siitä, miksi ennallistamisasetuksen torppaaminen on Suomelle niin tärkeää:
Ensinnäkin siksi, että Suomelle tulisi asetuksesta kaikkiaan vuosittain jopa reilun 900 miljoonan euron kustannukset. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomelle kohdistuisi jäsenmaista eniten kustannuksia.
Toiseksi siksi, että asetus johtaisi talousmetsien puuntuotannon vähenemiseen. Sillä olisi heikentävä vaikutus teollisuuden investointeihin, työllisyyteen koko Suomessa, valtion verotulojen kertymään ja yksityisten metsänomistajien talouteen. Suomessa on noin 600 000 yksityistä metsänomistajaa, ja heidän omistusoikeuttaan tulee varjella, ei murentaa.
Kolmanneksi siksi, että tämä ennallistamisasetus perusteettomasti vaikeuttaisi maamme metsien kestävää käyttöä ja tällä tavalla jopa hidastaisi ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaa. On erinomaista, että muu hallitus tuli keskustan linjalle ja että hallitus ei hyväksy komission esittämää ennallistamisasetusta.
Neljänneksi tätä asetusta ei voi sen vuoksi hyväksyä, että jäsenmailla täytyy edelleen olla itsenäinen päätösvalta muun muassa metsiensä käytöstä. Suomessa tiedetään parhaiten, miten suojelemme luontoamme ja käytämme metsiämme kestävästi. Siitä on meillä runsaasti esimerkkejä.
Viidenneksi sen vuoksi, että tämän asetusehdotuksen turvemaita koskevat pinta-alatavoitteet ovat liian korkeat jäsenmaille, joissa turvemaita on paljon, kuten Suomelle. Ennallistamistoimien ei tule estää olemassa olevien turvepeltojen hyödyntämistä ruoantuotantoon ja tällä tavalla vaarantaa suomalaista maataloutta.
Kuudenneksi sen vuoksi, että tämä ehdotus rajoittaisi kuntien ja kaupunkien kaavoittamista ja kehittämistä ja siten puuttuisi myös kuntien itsehallintoon.
Arvoisa puhemies! Suomi on tosiaan Euroopan unionin metsäisin maa, ja Suomi on metsien kestävän hyödyntämisen mallimaa. Maamme metsien tila on parempi kuin kertaakaan sataan vuoteen. Jos joku tulee ulkopuolelta määräämään metsiemme käytöstä, silloin kajotaan rujolla tavalla suomalaisten sielunmaisemaan. Metsillä on ollut ja tulee olla valtava merkitys maamme hyvinvoinnille. Metsät tarjoavat ratkaisuja myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun kehitetään esimerkiksi muovia ja fossiilisia polttoaineita korvaavia tuotteita.
Arvoisa puhemies! Ei ole ihme, jos Euroopan unioni on menettämässä uskottavuuttaan kansalaisten silmissä. EU:n suunnasta on viime aikoina tullut suorastaan hengästyttävällä tahdilla suomalaisille haitallisia esityksiä. Muun muassa taksonomia, uusiutuvan energian direktiivi ja tämä mainittu ennallistaminen sisältävät Suomelle isoja uhkia. EU-tasolla ei valitettavasti ymmärretä suomalaista metsänhoitoa ja maamme metsiä, ja on tärkeää, että me suomalaiset yhtenäisesti puolustamme näitä meille niin tärkeitä asioita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-11-09T19:20:41,2022-11-09T19:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_120_213,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_214,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Viime aikoina sekä täällä eduskunnassa että eduskunnan ulkopuolella on puhuttu runsaasti niin sanotusta EU:n ennallistamisasetuksesta, eikä syyttä. Nyt käsittelyssä oleva komission esitys on täysin tuhoisa Suomelle. Ensinnäkin luonnon monimuotoisuus- ja ilmastotavoitteiden varjolla unioni kahmisi merkittävästi toimivaltaa itselleen maa- ja metsätaloussektoreilla, joiden toimintamahdollisuudet ja kansallinen liikkumavara kaventuisivat merkittävästi. Etenkin metsäpolitiikka, jonka pitäisi olla täysin jäsenmaan toimivallassa, otettaisiin asetuksen myötä EU:n ohjaukseen.
Toisaalta tulee myös muistaa, että perussuomalaiset eivät myöskään hyväksy päätös- ja budjettivallan merkittävää luovuttamista unionille, maa- ja metsätaloutta koskevaa ennallistamisvelvoitetta ja ehdotuksen muita epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia tavoitteita, joiden vaikutuksia on mahdotonta edes arvioida. Se kuitenkin tiedetään jo nyt, että esitys on mitä todennäköisimmin Suomen suvereniteettia eniten kaventava esitys, mitä Euroopan unionista on tullut tähän mennessä. Tämä ei käy perussuomalaisille, joille Suomen etu tulee aina ensin.
Arvoisa herra puhemies! Kolmanneksi pahoin pelkään, että esityksen vuotuiset kustannukset nousevat lähes miljardiin. Niin ikään useiden asiantuntija-arvioiden mukaan esityksen kustannusarviot Suomelle on tehty karkealla tarkkuudella ja ne ovat merkittävällä tavalla myös alimitoitetut.
Arvoisa herra puhemies! Muutoinkaan me perussuomalaiset emme voi yhtyä valtioneuvoston tavoitteeseen liittyen tietyn ekologisen tilan saavuttamiseen tai hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Pikemminkin näemme, että hallituksen ylikireä ilmastopolitiikka on ajanut jo ennen ennallistamisesitystä sekä maataloutemme että perusteollisuutemme ahdinkoon. Lisähaasteita tässä maailmantilanteessa, jossa elämme ja olemme, ei tarvita eikä edes kestetä. Tämän johdosta emme myöskään voi olla hyväksymässä nyt tehtyä esitystä.
Arvoisa herra puhemies! Loppuun tahdon sanoa vielä, että täällä on tänään useasti mainittu vuosi 1952. Tahdon myös mainita yhden merkittävän asian, joka liittyy tähän vuoteen, jonka moni unohti tai ei tiennyt mainita. Äitini meinaan syntyi silloin. Kiitos äidille kaikesta tähän asti, ja kiitos, arvoisa herra puhemies, puheenvuorosta. Päätän lähetyksen tähän. — Kiitos. [Mikko Savola: Onnea kaiman äidille!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-09T19:25:50,2022-11-09T19:27:58,Hyväksytty,1.1
2022_120_215,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_216,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskeinen ongelma tähän ennallistamisasetukseen liittyen on se, että hallitus on täysin epäonnistunut vaikuttamisessa EU:n suuntaan. Asia on tullut käsittelyyn kuukausia sitten, mutta hallitus on hautonut kantaansa. Tämä ei ole tehokasta EU-vaikuttamista. Jahkailun sijaan olisi tullut jämäkästi ja jämerästi jo komission paperin saapuessa ilmoittaa Suomen vastustava kanta. Näin teki Ruotsi. Jos Suomi olisi ollut yhtä tiukka kuin Ruotsi, olisi neuvotteluasemamme nyt tällä hetkellä parempi. Tämä etu menetettiin hallituksen saamattomuuden takia. Nyt on pelastettava se, mitä voidaan, mutta pahoin pelkään, että lasku on suuri. Toivottavasti ei kuitenkaan se lähes miljardi euroa, kuten nyt näyttää. Hallitukselta tämä on joka tapauksessa eeppinen epäonnistuminen, todellinen pohjanoteeraus, osoitus siitä, ettei EU-politiikkaamme johda kukaan.
Hallituspuolueiden edustajien enemmistö on täällä havaintojeni mukaan tänään julistanut, etteivät hekään nyt sitten hyväksy ehdotuksia ennallistamisasetukseksi ja että metsät kuuluvat kansalliseen päätäntävaltaan. Erittäin hyvä, jos näin on. Toivottavasti nämä puheet pitävät myös perjantain luottamusäänestyksessä ja suuren valiokunnan käsittelyssä. Joka tapauksessa me olemme nyt merkittävällä takamatkalla tässä asiassa johtuen hallituspuolueiden vetelästä toiminnasta. Ei jatkoon.
No, sitten eräät edustajat täällä, erityisesti edustaja Könttä, joka ei valitettavasti nyt ole paikalla, [Tuomas Kettunen: Tulee varmasti!] käyttivät runsaasti taiteellisia vapauksia kuvatessaan kokoomuksen toimintaa ja vaikutusvaltaa tähän asiaan liittyen Euroopan parlamentissa. En nyt ehkä keskittyisi yhden yksittäisen mepin toimintaan. Sen sijaan haluan kertoa teille, että EPP-ryhmittymä, johon kokoomus siis Euroopan parlamentissa kuuluu, on yksiselitteisesti ilmoittanut, että tämä ennallistamisasetusesitys on huonosti valmisteltu ja se pitää palauttaa takaisin valmisteluun. Se ei siis sitä hyväksy. Sen sijaan RE-ryhmittymä, johon ystävämme keskustan siskot ja veljet kuuluvat Euroopan parlamentissa, on ollut aivan vaiti asiasta eikä ole ottanut minkäänlaista kantaa. Olisiko vihdoin aika? [Tuomas Kettunen: Mihin ryhmittymään komission puheenjohtaja kuuluu?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-11-09T19:28:03,2022-11-09T19:30:48,Hyväksytty,1.1
2022_120_217,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Edustaja Kilpi poissa, edustaja Kimmo Kiljunen poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_218,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tänään keskustelleet pitkään ja monipuolisesti komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta. Tähän ennallistamisasetukseen on jo lähtökohtaisesti valtioneuvosto ottanut hyvin kriittisen kannan, toisin kuin oppositio on antanut ehkä tässä salissa ymmärtää. Valtioneuvoston kannassa nimittäin todetaan, että valtioneuvosto pitää välttämättömänä, että ehdotuksen valtiontaloudellisia kustannusvaikutuksia pyritään alentamaan merkittävästi, ja samalla valtioneuvosto korostaa budjettivallan tärkeyttä. Lisäksi kirjelmässä sanotaan suoraan, että hyväksyttävän kokonaisratkaisun saavuttaminen edellyttää alustavan arvion mukaan kustannusten merkittävää alenemista sekä jäsenmaiden liikkumavaran ja keinovalikoiman joustavuuden turvaamista tai lisäämistä.
Mielestäni tämä kanta jo tässä muodossaan edellyttää muutoksia, jotta Suomi voisi asetuksen hyväksyä. Mutta toisin kuin keskustelusta voisi päätellä, Suomen ei kannata asiassa heittää hanskoja naulaan ja antautua muiden EU-maiden vietäväksi, vaan meidän on oltava niissä pöydissä, joissa tästä ennallistamisasetuksesta väännetään ja sisällöstä lopulta päätetään. Ei olisi Suomen metsien, soiden, vesistöjen tai luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta viisasta, jos me emme edes yrittäisi vaikuttaa näin merkittävään asian kuin tämä ennallistamisasetus on.
Arvoisa puhemies! Meille kaikille Suomen luonto on ylpeyden aihe, ja jokainen meistä ymmärtää vihreän kultamme merkityksen niin talouden kuin luontoarvojen näkökulmasta. Jokainen meistä tietää, kuinka kallisarvoista on esimerkiksi puhdas juomavesi. Se on ylellisyyttä, josta on suuri pula muualla maailmassa, mutta me saamme sen sijaan juoda puhdasta vettä suoraan hanasta. Tätä emme aina muista arvostaa tarpeeksi, ja ehkä me pidämme puhdasta juomavettä jopa itsestäänselvyytenä, vaikka sitä se ei todellakaan ole.
Me osaamme antaa siis arvoa kotimaiselle ruualle, eliöstöllemme, metsätaloudelle, luontomatkailulle ja puhtaalle luonnolle ylipäätään. Suomalaiset ovat tehneet ja tekevät yhä koko sydämellään työtä metsiemme ja luontomme parhaaksi. Minusta on ihan oikein, että me voimme myös vaatia muilta EU-mailta vähintään yhtä paljon, jos ei enemmän, toimenpiteitä ja sitoutumista metsien ja luonnon biodiversiteetin parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Välikysymyksiä saa ja pitääkin toki tehdä, ja hallitustakin on joskus syytä varmasti haukkua. Mutta kuitenkin totuus on, että jos me aidosti olemme kaikki Suomen asialla, silloin me tarvitsemme ratkaisukeskeistä ja rakentavaa keskustelua ja päätöksentekoa. Ehdotus on ehdotus, ja siihen me voimme vielä onneksi vaikuttaa. Kysymys kuuluukin, olemmeko me samassa veneessä soutamassa samaan suuntaan vai käytämmekö kaiken energiamme toistemme nälvimiseen ja haukkumiseen ja heitämme hukkaan mahdollisuutemme vaikuttaa ennallistamiskysymyksiin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vain toivotan meille kaikille viisautta tässäkin asiassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-11-09T19:30:59,2022-11-09T19:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_120_219,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_220,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva opposition välikysymys mielestäni on kuivunut aika pitkälti kasaan. Nyt kuulimme tämän päivän puheenvuoroissa, pääministerin puheenvuorossa... Ja myös esimerkiksi edustaja Kalmarin puheenvuorohan oli aivan loistava. Hän paalutti sen, missä mennään. Elikkä totta kai tämä on kansallinen asia, mutta tähän ennallistamisen asiaan varmasti paneudutaan, ja keskustan kanta tässä on kirkas kuin keväinen päivä: [Tuomas Kettunen: Kyllä!] keskusta ei tule hyväksymään tällaista asetusta, ei. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Siihen on tultava olennaisia muutoksia. Kustannusten on laskettava, ja toimivaltaisuuden rajat on selvitettävä.
Pääministerihän mainitsi omassa puheenvuorossaan useaan kertaan, että muun muassa omaisuudensuoja huomioidaan. Elikkä Suomen perustuslain omaisuudensuojaa ei tulla purkamaan eikä tulla purkamaan elinkeinovapautta eikä tulla purkamaan sitä, että meillä on edelleen olemassa budjettisuvereniteetti. Siitä 931 miljoonasta eurosta, joka on muka kustannus tälle ennallistamiselle per vuosi vuoteen 50 mennessä, ovat muun muussa perustuslakiasiantuntijat aivan yksimielisesti sanoneet, että jos näin toimittaisiin, niin tämä nimenomaan koskisi omaisuudensuojaan ja budjettisuvereniteettiin vahvasti. Tämä siis ei tule onnistumaan. Elikkä jos lähdetään argumentoimaan, niin kannattaa pitäytyä tiukasti kokonaisuudessa ja ennen kaikkea totuudessa ja siinä, mikä on Suomen lain tulkinta. On totta, että Euroopan unionin lainsäädännössä on paljon sellaista epätarkkuutta, joka on helposti ymmärrettävissä väärin, tai jos siihen vähän halua on, niin vielä helpompi on ymmärtää sitä väärin. Joka tapauksessa omaisuudensuoja ja budjettisuvereniteetti, ja niin kuin pääministeri puheenvuorossaan mainiosti kuvasi, tällainen oikeudenmukainen käsittely tulee tapahtumaan, elikkä siitä älköön kukaan ensi yönä painajaisia nähkö tai öitä valvoko, ensi yönä tai seuraavanakaan. 
Metsäpolitiikka on kansallista politiikkaa aivan varmasti. Se nyt tänä päivänä lienee tullut kaikille selväksi. Meillä on tässä maassa erittäin hyvät perinteet metsienhoidossa. Meillä on metsälaki ollut jo toistasataa vuotta voimassa, ja siinä ensimmäisen lain ensimmäisessä pykälässä sanottiin, että ”metsää älköön hävitettäkö”. Olemme koko maailman metsienkäytön maa numero yksi, aivan ylivoimaisesti. Meillä on yli sata vuotta vanha metsäntutkimusperinne. Meillä on tarkat tilastotiedot metsien kasvusta yli sadan vuoden ajalta. Jos joku tässä salissa tulee minulle sanomaan — tai jollekin teistä, kunnioitetut edustajat ja arvoisa puhemies — että tämä ei ole totta... Joka sana on totta, ja ne tilastot löytyvät netistä ihan vapaasti Luonnonvarakeskuksen sivuilta. 
On totta, että se 930 miljoonan euron kustannus, joka on arvioitu tulevaksi, on ilmasta otettu luku, ja aivan yhtä ilmasta otettu luku on se, että ekosysteemipalvelut tuottaisivat ennallistetussa Suomessa yli yhdeksän miljardin tuoton. Ne ovat niitä juttuja, joita yleensä puhutaan mätäkuun aikaan tai sitten aprillipäivänä, mutta onneksi ne eivät pidä paikkaansa. 
Kuten sanottu, Suomi osaa metsänsä, ja meillä on lainsäädäntö jo nyt viilattu siihen asentoon, että me osaamme tämän ennallistamisen hoitaa. Suomessa on metsiä hieman vajaa 22 miljoonaa hehtaaria, metsänomistajia on noin 600 000 ja keskimääräisellä metsälöllä, hieman vajaan 30 hehtaarin metsäalueella, on yli 40 metsäkuviota. Elikkä tämä tarkoittaa, että Suomen yksityismetsissä on noin 225 miljoonaa erilaista metsäkuviota. Jos joku vielä väittää tässä salissa, että monimuotoisuutta ei ole, niin se on kyllä niin paikkansapitämätön tieto kuin olla ja voi. Koko tämä meidän yksityismetsätalouden järjestelmä takaa tähän maahan ilmaiseksi loistavan monimuotoisuuden, erinomaiset puuvarat tämän kansakunnan käyttöön ja ennen kaikkea elintason noston. Elikkä älköön tästä kukaan olko enää huolissaan. Me osaamme nämä metsäasiat. Suomi on johtava metsävaltio ja metsämaa koko maailmassa ihan millä mittarilla tahansa mitattuna. Toivon, että tällaisten puolivillaisten totuuksien heitteleminen ilmaan lopetettaisiin tähän minun puheenvuorooni, koska asiat ovat onneksi näin. Itse olisin huolissani, jos ne olisivat jotenkin muuten.
Ennallistamisesta vielä, arvoisa puhemies, sen verran, että, kuten sanottua, se ei keskustalle käy. Anne Kalmari keskustan ryhmäpuheenvuorossa teki sen selväksi. Yksi asia tästä ennallistamisesta pitää nyt vielä sanoa julki: Meillä sanotaan, että ennallistamista on pidetty ratkaisuna ilmastonmuutoksen torjuntaan, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Meillä nimenomaan jos suot ennallistetaan, me tuotetaan valtava määrä metaania ilmakehään, joka varmasti on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi koskaan. Sillä siis tuhotaan ilmakehää, jos suot ennallistetaan. Ja toinen, arvoisa puhemies: jos metsiä ennallistetaan, silloin me tuhoamme hiilinielun, ja se on vielä pahempaa, koska hiilensidonta loppuu, ja se tarkoittaa hyvin kohtalokkaita seurauksia ilmakehälle. — Arvoisa puhemies, jatkan vielä hetken kuluttua uudella puheenvuorolla. Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-09T19:35:04,2022-11-09T19:40:22,Hyväksytty,1.1
2022_120_221,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_222,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä ennallistamisesityksessä luonnonmetsän tavoiteltava pinta-ala määrittyy sen mukaan, kuinka paljon sitä oli vuonna 1952. Valittu ajankohta on keskieurooppalaisittain maksimaalisen suotuisa ja vastaavasti suomalaisittain äärimmäisen epäsuotuisa. Ennen vuotta 52 Suomi menetti, muutamaa vuotta aiemmin, Neuvostoliitolle noin kymmenesosan pinta-alastaan ja joutui raivaamaan viljelymaata Karjalan evakoille, sotainvalideille, leskille, orvoille ja rintamamiehille. Sotien jälkeisinä vuosina soita ojitettiin pelloiksi ja metsiksi yli neljä miljoonaa hehtaaria. Muissa EU-maissa taas metsät oli hakattu viljely- ja asumiskäyttöön jo paljon ennen 1950-lukua, jopa satoja vuosia aiemmin. Tämä on siis se lähtökohta, josta lähdemme, Keski-Euroopalle erittäin suotuisa ja Suomelle erittäin epäsuotuisa. Kuulostaako tutulta? Kyllä. Tulee mieleen hallituksen suurin munaus tähän asti, elpymispaketti, jossa siinäkin Suomi maksoi ja muut jatkoivat kulutusjuhliaan.
Arvoisa puhemies! Arvion mukaan asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi Metsäkeskuksen alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50—100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset. Suomessa asetuksen toimeenpano maksaisi arvion mukaan noin 0,39 prosenttia vuosittaisesta bruttokansantuotteesta, kun keskimäärin EU:ssa se jäisi 0,06 prosentin tasolle. Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat.
Kulujen lisäksi oleellista on huomata suomalainen metsänhoidon tila, joka on maailman parhainta. Olen itse metsänhoitajan tytär ja kasvanut niitten metsien keskellä, joita isäni ja perheeni hyötykäytti mutta joita hän myös sitten hoiti suurella sydämellä, ja tämä tapa on maanlaajuinen. Sitä metsää, jota hyötykäytämme, myös hoidamme. Näin isäni opetti. Suonette pari lausetta hänestä: Metsänhoitajaisäni Jussi on jo edesmennyt. Terveisiä, isä, taivaaseen. Täällä ollaan puolustamassa Suomen kansallisaarretta isänmaallisuuden hengessä, kuten opetit. 
Mutta nostalgiasta ja isästä eteenpäin — vaikkakin tietenkin isät ovat erittäin tärkeitä koko tälle maalle, ja tulossa on kohta isänpäivä, joten hyvää isänpäivää kaikille: Kuten tiedätte, tästä hienosta suomalaisesta metsänhoidosta on esimerkkinä Luonnonvarakeskuksen uusin tutkimus, jossa kerrotaan, kuinka havumetsävyöhykkeen hiilivaraston kasvu on ollut nopeampaa hyödynnetyissä Pohjoismaiden metsissä kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä. Hoitamattomien tai vain vähän hyödynnettyjen havumetsävyöhykkeen metsien hiilivarasto säilyy mutta ei kasva. Tämä johtuu esimerkiksi metsäpalojen aiheuttamista hiilihäviöistä. Esimerkiksi meillä Pohjois-Karjalassa metsät kasvavat erinomaisesti. Pohjois-Karjalan metsien kasvu on 9,91 miljoonaa kuutiota. Metsäntutkimuslaitoksen laskelma osoittaa, että Pohjois-Karjalan kestävä metsänhakkuutaso on 7,1 miljoonaa kuutiota. Tämä on kaksi miljoonaa mottia enemmän kuin mitä maakunnan metsiä käytetään. Viime vuosina maakunnan metsien markkinoihin liittyvät hakkuut ovat olleet noin 5,7 miljoonan kuution tasolla.
Arvoisa puhemies! Kannatan tässä käsittelyssä olevan välikysymyksen hyväksymistä siten, että hallituksen toiminnalle osoitetaan epäluottamusta. Hallitus on ylipäätään toiminnallaan osoittanut vakavaa piittaamattomuutta Suomen selkärangan, metsän, vihreän kullan, asioiden hoidosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-09T19:40:28,2022-11-09T19:45:29,Hyväksytty,1.1
2022_120_223,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_224,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan, kun käydään tätä keskustelua, niin kyllähän linjan pitää olla selvä ja selkeä. Nytten kun tätä eduskunnan kantaa muodostetaan ja tästä käydään välikysymyksen kautta keskustelua, niin kyllähän eduskunnan kannan tähän komission esitykseen pitää olla Suomen edun mukainen. Haluan kyllä tässä puheenvuorossa antaa kiitoksen pääministerille, koska nyt tätä kantaa on selkeästi ja selvästi tiukennettu. Kanta on nyt Suomen edun mukainen, ja nyt tässä pitää olla yhdessä Suomen puolella. Sen takia vähän ihmettelen tätä kokoomuksen tekemää välikysymystä, ja ihmettelen sitä myös senkin vuoksi, että kun me käymme tätä tärkeää keskustelua Suomen metsistä, Suomen pelloista, maa-alueista ja vesialueista, niin tässä keskustelussa, minkä kokoomus on välikysymyksellään tehnyt, ei kyllä kokoomusedustajia näy. [Jukka Kopra: Ohhoh!] — Edustaja Kopralle kyllä täytyy antaa kiitosta. Te olette teidän puolueen soturi täällä vastaamassa näihin kysymyksiin. [Pekka Aittakumpu: Erinomainen edustaja!] Ja muiden oppositiopuolueitten edustajista, edustaja Antikainen perussuomalaisista ja edustaja Huru perussuomalaisista, teille täytyy kiitosta antaa, että te olette edes puhumassa tästä. Mutta muuten ei näytä tämä tärkeä aihe kiinnostavan.
Niin kuin tänään jo päivällä keskustelussa kävi ilmi edustaja Kyllösen puheenvuorossa, tämän asian keskustelu on vasta alussa komission suunnassa, ja sen eteen pitäisi nyt tehdä yhteistyössä työtä täältä Suomen suunnalta sinne Brysselin suuntaan. Mutta samalla vähän ihmettelen kokoomuksen linjaa, että mennään vähän kaksilla rattailla, [Petri Huru: Perussuomalaisten linja pitää Brysselissä!] koska teidän mepit eivät oikein tiedä, mihin suuntaan pitäisi mennä. Edustaja Hoskonen käytti jälleen kerran ansiokkaan puheenvuoron, että metsäpolitiikan pitää olla kansallista jatkossakin. Sehän on aivan selvä asia. Metsää älköön hävitettäkö on jo sata vuotta vanha perinne ja lainsäädäntö, ja sen mukaisestihan me nyt sitten toimimme.
Puhemies! Tämä tavoite luontokadon torjumisestahan on aivan oikea. Luonnon tilan heikkeneminen maailmalla ja osin myös Suomessa tulee ottaa vakavasti, mutta tätä asiaa pitää viedä maalaisjärjellä eteenpäin, maalaisjärjellä. Luonto on meille suomalaisille tutkitustikin todella tärkeä, mutta ratkaisu ei voi kuitenkaan olla ison osan Suomea museoiminen, minkä tämä komission asetus toisi mukanaan ja mitä ennallistamisesitys nyt ihan käytännössä tulisi tarkoittamaan. Ennallistaminen koskisi miljoonia hehtaareja, joista vesistöjen, metsien, soiden ja turvepeltojen osuus olisi suurin. Ei tarvitse kyllä olla mikään rakettitieteilijä ymmärtääkseen, että tällaisen tien päässä olisi reservaatti-Suomi.
Tässä on monessa puheenvuorossa tuotu esille, että me elämme maasta ja metsästä. Metsätalous on investoinut, tälläkin vaalikaudella omassa maakunnassani useampi saha: Kuhmo Oy omassa kotikaupungissani, Pölkky Oy investoi sahojen laajentamisen myötä, Junnikkala Oy tekee tuonne Pohjois-Pohjanmaalle Oulun alapuolelle aivan uutta sahaa, Kemin sellutehdasinvestointi, Paltamon sellutehdasinvestointi. Ja mikä näitten investointien osalta on tärkeää, on se, että meidän teollisuus luottaa suomalaiseen politiikkaan. Tämä punamultahallitus on tehnyt paljon hyvää alueitten tasa-arvon nimiin tekemällä hyvää politiikkaa. Yksi aivan esimerkki on se, että tämä hallitus on laskenut teollisuuden sähköveron EU:n sallimaan minimiin, ja tämä on edistänyt ja auttanut sitten teollisuutta, muun muassa metsäteollisuutta, investoimaan.
Arvoisa puhemies! Päätän tämän puheenvuoroni tähän. Mikäli tässä vielä tulee huoltovarmuuteen liittyvää keskustelua, niin saatan ottaa vielä yhden puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-09T19:45:36,2022-11-09T19:50:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_225,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_226,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Kettunen erinomaisessa puheenvuorossaan äsken totesi, olemme viime aikoinakin saaneet monia hyviä uutisia meidän metsäteollisuuden puolelta. Tosiaankin tällä hallituskaudella aivan erityisesti Pohjois-Suomeen on saatu miljardikaupalla metsiin perustuvia investointeja, jotka nimenomaan perustuvat metsien kestävään käyttöön. Tämä metsien kestävä käyttö pitää turvata. Kemiin on tulossa Metsä Groupin biotuotetehdas, ja Stora Enso laittaa Ouluun toista kartonkikonetta. Ne merkitsevät yhteensä tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi muun muassa Pölkky Oy on tehnyt sahainvestointeja Kajaaniin ja Taivalkoskelle ja Junnikkalan saha laajentaa Ouluun, muutamia mainitakseni. Nämä investoinnit antavat suuntaa koko Suomelle, ja hallitus on auttanut niitä muun muassa liikennejärjestelyitä rahoittamalla. Lisäksi puunkuljetuksille olennaisille yksityisteille on suunnattu merkittävästi lisärahoitusta tällä kaudella, ja nyt myöskin yksityisteiden valtionavustusprosenttia ollaan korottamassa.
Arvoisa puhemies! On todellakin syytä kiittää lausuntovaliokuntia kielteisestä suhtautumisesta tähän ennallistamisasetukseen. Tärkeintä ja oleellista on se, että myös eduskunnan ja Suomen kannan muodostavasta suuresta valiokunnasta saadaan kielteinen kanta asetukselle ehdotetussa muodossa. Kannan tulee olla kielteinen, ja Suomen tulee ehdottomasti vastustaa asetuksen käyttämistä sääntelyvälineenä ja komission himoamaa valtaa meidän omien metsiemme käyttöön.
Kiitän itsekin hallitusta tänään esitellystä linjasta. Yhdessä me voimme pitää vastuullisesti kansallisista eduistamme kiinni.
Arvoisa puhemies! Se ei tietystikään riitä, että Suomi vastustaa tätä komission ennallistamisasetusta, vaan Suomen tulee lisäksi myös ennakoivasti vaikuttaa EU:n linjaan — vahvemmin, selkeämmin, entistä enemmän ennakoiden. Komissio on jatkuvasti ottamassa jäsenmailta valtaa sellaisessa, mikä sille ei kuulu. Näyttää tosiaan siltä, että Suomi koetetaan laittaa maksamaan Keski- ja Etelä-Euroopan virheistä. Luontoa pitää suojella mutta ei museoida. Siksi tämä EU:n pakkoennallistaminen pitää torjua. Suomi hoitaa kyllä omat metsänsä ja ympäristönsä. Sen tiedämme.
On arvokasta, että hallitus pääsi yhteisymmärrykseen ja tuli keskustan linjalle siinä, että Suomi ei tätä asetusta hyväksy. Samalla, kun ympäristöstä ja ilmastosta puhutaan, on todettava, että on tärkeää myöskin laittaa erilaiset ääriliikkeet kuriin. Viime aikoina on uutisoitu aktivismin nimissä tehdyistä laittomuuksista, kuten erilaisia kulttuurihistoriallisesti tärkeitä taidekohteita vastaan hyökkäämisistä. Niitä on yritetty töhriä. Sellaiset ovat yksiselitteisen tuomittavia. Tällaiset ääriliikkeet tekevät näillä laittomuuksillaan hallaa itse asialle. Tarvitsemme rakentavaa yhteistyötä, ja on tärkeää, että emme Suomessa anna ilkitöitä harjoittaville ääriliikkeille tilaa. Olemme pieni maa ja yhdessä olemme vahvempia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-11-09T19:50:37,2022-11-09T19:54:45,Hyväksytty,1.1
2022_120_227,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_228,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa tosiaan kun kuuntelin arvostamieni keskustan kollegoiden puheenvuoroja, niin kuulostaa siltä, että asiahan on ihan kunnossa. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Keskustan suuresti arvostamani Hoskosenkin puheenvuoron keskeinen sisältö oli se, että asia kunnossa, ei mitään puhuttavaa, hajaantukaa.
Mutta onko se asia nyt oikeasti näin? Toki jos asia nyt menisi niin kuin te täällä tänään puhutte, niin mitään hätäähän ei olisi, mutta miksi tämä puheenparsi löytyi vasta nyt? Tosiasiahan on se, että tämä komission ennallistamisasetusesitys oli menossa täysin sukkana teidän ohitsenne ja läpi eduskuntakäsittelyssä, ja kun oppositio kokoomuksen johdolla asettui vahvasti poikkiteloin, tekin vasta silloin heräsitte tätä vastustamaan. Kiitos siitä, että liityitte kokoomuksen tekemiin eriäviin esityksiin ja näin sitten torjuitte tämän hallituksen läpi menossa olleen esityksen. Niinhän tässä tosiasiassa kävi. On hyvä, että tämä puheenparsi on nyt löytynyt, mutta siihen tarvittiin tämä välikysymys. Jos oppositio ei olisi ollut hankala ja asettunut tässä asiassa poikkiteloin, niin tehän olisitte, hyvät keskustalaiset, jo suostuneet tähän kaikkeen, mitä komissio esittää. Sen takia tämä välikysymys on ollut tarpeen, että saadaan tämä asia keskusteluun. Tekin olette heränneet, ja nyt me odotamme sitä, että te toimitte niin kuin te olette täällä tänään puhuneet: pysäyttäkää tämä haitallinen hallituksen esitys, äänestäkää perjantaina epäluottamusta, ja viimeistään sitten suuressa valiokunnassa, kun asiaa käsitellään, pitäkää tekin osaltanne huoli, että se esitys on todellakin Suomen etujen mukainen, niin kuin te olette täällä luvanneet. Asia on kuitenkin niin, että tämä asia on teidän hallituspuolueiden käsissä, ja teidän vastuullanne on se Suomen kannan luominen, pääsääntöisesti. Hallitus tätä johtaa, tai ainakin pitäisi johtaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-11-09T19:54:51,2022-11-09T19:57:09,Hyväksytty,1.1
2022_120_229,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_230,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itse asiassa otin tämän puheenvuoron, kun näin, että edustaja Kopra varasi puheenvuoron ja arvelin, että tässä voisi olla hieman selvennettävää, mitä hän omassa puheenvuorossaan esiin toi. 
Tehdään nyt selväksi myöskin se, että ensinnäkin eduskunnassa valiokunnassa käsiteltiin tällä niin sanotulla isänmaallisella rintamalla, metsärintamalla, tätä asiaa jo ennen kuin te tämän välikysymyksen eduskuntaan toitte. Yhteisymmärrys löytyi niin talousvaliokunnassa, maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuin ympäristövaliokunnassa. Nyt se on löytynyt myös valtiovarainvaliokunnassa, ja uskon, että se löytyy myöskin suuressa valiokunnassa. Sen takia on hieman hämmentävää se, että kun kerran yhteistä kantaa sorvataan hyvässä yhteistyössä, silloin tuodaan se välikysymys tänne meille käsiteltäväksi, ja tässä välikysymyksessä ei voi välttyä ajatukselta, etteikö tässä kuitenkin olisi tämmöinen vaalipolitikoinnin maku, kun kerran täällä jo löytyy tämmöinen kansanrintama, missä isänmaallisesti yhteistyössä tätä asiaa katsotaan. 
Välikysymysäänestys tai välikysymys ylipäätään ei ratkaise sitä kantaa, mikä Suomella on tulevissa neuvotteluissa, kun metsäkysymyksestä ja metsäasetuksesta puhutaan. Sen kannan määrittelee suuri valiokunta — muun muassa edustaja Ovaska tässä suuressa valiokunnassa istuu. Tuo valiokunta tulee määrittelemään Suomen kannan, ja sitä kantaa pitää muuten nykyisen hallituksen ja nykyisten ministereiden noudattaa. Mutta kun katsotaan tätä aikataulua, mitenkä aidosti ja oikeasti tätä metsäasetusta tullaan EU:ssa käsittelemään, niin se on ensi kesäkuussa aikaisintaan, kun tästä voidaan EU-tasolla päätöksiä tehdä, kun trilogin eli Euroopan parlamentin, komission ja sitten jäsenmaiden kannat on yhteensovitettu. Ja en usko, että Sanna Marinin hallitus enää istuu siinä vaiheessa, vaan se on jo seuraava hallitus, joka silloin tästä päättää, eli tämä suuren valiokunnan kanta tulee sitomaan myöskin seuraavaa hallitusta. Eli yritetään pysyä edes tietynlaisissa faktoissa myös tältä osin, kuinka tämä prosessi täällä menee ja millä päätöksellä tai äänestyksellä voi vaikuttaa mihinkin asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-11-09T19:57:09,2022-11-09T19:59:32,Hyväksytty,1.1
2022_120_231,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_232,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pahoittelen muuten, että minulla ei ole kravattia, mutta olin jo lähdössä pois työhuoneesta, mutta oli televisio auki ja kuuntelin edustaja Kopran puheenvuoron, ja hän kertoi uutisen. Hän sanoi, että EPP-ryhmittymä on yksiselitteisesti ilmoittanut, että esitys on huonosti valmisteltu ja se pitää palauttaa takaisin valmisteluun — että EPP:stä on tullut nyt tällainen ilmoitus. 
Minä otin kaksi puhelua Brysseliin saman tien. Kysyin, onko näin. Heillä ei mitään tietoa tästä. Siellä ei ole vielä aloitettu edes valiokuntakäsittelyä. Vielä on toimivaltakiista siitä, kuka sanoo lopullisen sanan, koska tämähän menee nyt ympäristövaliokuntaan ja myöskin AGRIin eli maatalouspuolelle. Ei mitään tietoa, että EPP, Euroopan parlamentin suurin ryhmä — kuuluuko Orbánkin vielä siihen ryhmittymään — olisi todennut, että tämä on huonosti valmisteltu. Jos näin on ja EPP täydellä poliittisella voimalla tulee niin ajamaan, niin sehän tarkoittaa, ettei tämä asetus etenee. 
Edustaja Kopra, tuokaa minulle paperi tai linkki, mistä minä löydän tämän uutisen, että EPP on näin ilmoittanut, koska tämähän on merkittävä linjaus ja tämä on todella tärkeä linjaus Suomen kannalta, koska silloinhan me näemme, että meillä on kumppaneita myös muualla. Tällä hetkellä eurooppalaisia puolueita kun kuuntelee, niin he eivät aina ymmärrä, mitä se Suomen metsäpolitiikka on, ja sen takiahan me tarvittaisiin myös Euroopan parlamentissa se yhteinen ääni metsäpolitiikan puolesta, eikä sitä kolmen tyhjää-puolesta- vastaan-linjaa, mitä kokoomuksen linja on. Tarvitaan se selkeä linja, mistä me olemme täällä tänään puhuneet. 
Te myös puhuitte, arvoisa kokoomusedustaja, siitä, että miksi vasta nyt. No näin se vaan Suomessa tämä prosessi menee, että kun meille annetaan esitys, niin suuri valiokunta määrittelee eduskunnan kannan. Ruotsissahan tilanne on täysin erilainen, koska siellä hallitus käy EU-politiikkaa. Heillä oli vaalit tulossa. He tekivät toissijaisuusilmoituksen, niin että ehtivät käydä vaalitaistoa eikä keskittyä niinkään tähän asiaan. Nyt sitten heidän hallituksensa pohtii varmasti tulevina viikkoina ja kuukausina kantaansa. Mutta Suomi on siitä poikkeuksellinen, että meillä on suuri valiokunta. Me erotaan EU-jäsenmaista siinä, että normaalistihan hallitukset määrittelevät EU-politiikan kannan, mutta täällä se kannanmuodostus on haluttu viedä tälle korkeimmalle päättävälle taholle eli eduskunnalle, niin että koko eduskunta yhdessä määrittelee sen, mitä ne ministerit siellä sitten sanovat ja tekevät. Eli, edustaja Kopra, siksi, siksi juuri vasta nyt. 
Eli prosessi etenee, ja sehän etenee hitaasti, täytyy sanoa. Ruotsista tulee nyt sitten puheenjohtajamaa, ja puheenjohtajamaahan ei ota kantaa tällaisiin kysymyksiin vaan ehkä laittaa Suomen tekemään likaisen työn. Se nähdään sitten lähikuukausina. Mutta uskon, että se on Espanjan puheenjohtajuuskausi, jolloin tässä ratkaisuja tehdään, ja silloin mitataan se, mitä EPP tekee. Ja tokihan me tuemme, jos EPP esittää, että uudelleen valmisteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-11-09T19:59:34,2022-11-09T20:02:34,Hyväksytty,1.1
2022_120_233,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_234,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Metsän merkitys omistajille, teollisuudelle, kansantaloudelle ja kaikille sen käyttäjille on kiistaton. Suomalaiset rakastavat metsää. Olemme hyödyntäneet sitä taloudessa, onhan metsä kultakaivos maalle, jolla ei ole öljyvarantoja tai jalokiviä. Moni muukin maa on hyödyntänyt metsäänsä, osa tosin raivaamalla ne vain pelloiksi. Suomessa näin ei ole tehty, vaan päinvastoin: Suomi kasvattaa enemmän puuta kuin hakkaa, ja metsiemme puuston tilavuus on suurempi kuin koskaan, sillä me ymmärrämme, mikä merkitys uusiutuvalla luonnonvaralla on. Siksi EU:n ennallistamisasetus on Suomelle tuhoisa. Tähän asti metsiä koskeva päätäntävalta on ollut selkeästi kansallisvaltioiden käsissä, mutta uuden EU:n ennallistamisasetuksen myötä päätäntävaltaa ollaan tässäkin asiassa siirtämässä Brysseliin. Metsäpolitiikka on ehdottomasti pidettävä kansallisissa käsissä sen sijaan, että osaltamme siitä päättävät metsänsä hävittäneiden maiden poliitikot. 
Ennallistamisasetus on monelta osin kohtuuton Suomelle. Se maksaisi meille arviolta 930 miljoonaa euroa vuodessa, joka on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna eniten EU:ssa. Mittaluokka huomioiden on selvää, ettei Suomelle aiheutuvista kustannuksista pystyttäisi kattamaan kovinkaan suurta osaa EU-rahastojen kautta kanavoituvan rahoituksen avulla. Lisäksi esitys sitoisi merkittäviltä osin Suomen eduskunnan budjettivaltaa vuosikymmeniksi.
Arvoisa puhemies! Metsiin ja luontoomme vaikuttavia EU-prosesseja on samanaikaisesti vireillä useita. Ennallistamista koskevan asetusehdotuksen vaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon sen yhteydet muihin EU-säädöksiin ja niiden yhteisvaikutuksiin maa- ja metsätaloudellemme. Nyt näin ei tehdä. Etenkin metsäpolitiikka, jonka pitäisi olla täysin jäsenmaan toimivallassa, otettaisiin asetuksen myötä EU:n ohjaukseen. Tämä myös loukkaa omaisuudensuojaa merkittävästi, sillä suurin osa Suomen metsistä on yksityisissä omistuksissa. Suomen tuleekin ottaa ennallistamisasetukseen kielteinen kanta, samoin kuin Ruotsi on jo tehnyt.
Ilmasto- ja ympäristötoimissa tulee huomioida kotitalouksien ostovoima ja teollisuuden kilpailukyky. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT moittii ankarin sanakääntein hallituksen talouspolitiikkaa ja ensi vuoden budjettia. Metsäteollisuus on Suomen suurimpien vientialojen joukossa, joten sen merkitys Suomen taloudelle on valtava. Jatkuvien metsärajoitusten ja uusiutuvan energian lisärakentamisen vaatimien metsähakkuiden myötä herää huoli, jääkö talousmetsää enää riittävästi metsäteollisuuden tarpeisiin. Tällä on suuri merkitys myös esimerkiksi Satakunnalle, jossa on merkittävästi metsäteollisuutta sekä sen suoraan ja välillisesti luomia työpaikkoja.
Arvoisa puhemies! Suomen tulee ottaa käsittelyssä olevaan ennallistamisasetukseen esitetyssä muodossa selkeästi kielteinen kanta kriittisen sijaan. Kannatankin tehtyä välikysymystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-11-09T20:02:37,2022-11-09T20:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_120_235,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_236,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Muutama asia vielä illan päätteeksi omalta osaltani: 
Ensinnäkin kun puhutaan hiilinieluista, niin hiilinieluhan on käytännössä Suomen olosuhteissa metsien hoitoa, metsien kasvua, tuottavaa talousmetsää ja samalla myös peltojen hoitoa. Maatalousmaa on myös merkittävä hiilinielu, kun sitä oikein hoidetaan. Nämä molemmat meillä osataan.
Sanon tässä välillä, kun edustaja Kopra piti äsken mielestäni ihan hyvän puheenvuoron ja puhuitte ansiokkaasti yhteistyöstä, niin ainakin talousvaliokunnassa, missä istun yhtenä jäsenenä, olemme tehneet — kokoomuksen edustaja Sankelo, puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen ja muutkin kokoomuslaiset — erittäin hyvää yhteistyötä, ja olen siitä suorastaan kiitollinen ja ymmärrän opposition näkemyksen. Oppositio käyttää järeintä asettaan, välikysymystä, silloin kun haluaa, eikä yhdenkään hallituspuolueen jäsenen siihen kannata mennä sanomaan, että se on väärin. Sen harkinnan tekee oppositio, ei hallitus, ja sitä pitää kunnioittaa. Se on yksi eduskunnan työn parhaita mausteita tässä koko hommassa, että saa keskustella ja purkaa sydäntään siitä, miten asiat ovat. Arvostan tätä edustaja Kopran hyvää työtä omassa puolueessaan ja varsinkin sitä, että hän on tällä hetkellä ainoa kokoomusedustaja salissa, ja se osoittaa, että hänellä on ainakin tahtoa ja osaamista tämän asian vahvaan esiin tuomiseen — kiitos siitä.
Mutta vielä hiilinieluista jatkan sen verran, että metsienhoidon hyvä taso varmistaa meille hiilinielun toimivuuden. Jos me teemme sen viisauden, niin kuin olemme vahvasti pyrkimässä, että laitamme taimikot kuntoon metsissämme, ne taimikot, jotka ovat uudistamisvaiheen jälkeen kasvaneet ihan sinne seitsemään kahdeksaan metriin, kun laitetaan kuntoon... [Petri Hurun välihuuto] — Edustaja Huru, ei kannata etuilla. — Toinen asia ovat sitten nämä nuoret kasvatusmetsät eli kehitysluokka kakkonen. Siellä on meillä tällä hetkellä noin 500 000 hehtaarin kiireellisten rästien määrä odottamassa tekijäänsä. Sieltä tulisi erittäin hyvin energiapuuta, kun ne tehtäisiin. Se on se ensimmäinen homma, mikä pitää kiireellä tehdä. Toinen on sitten vielä noin lähes miljoona hehtaaria normaalia kakkoskehitysluokkaa, joka on toki hakkuun tarpeessa mutta millä ei vielä hätä ole. Elikkä meillä on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Harventamalla kuntoon nämä nuoret kasvatusmetsät saavutamme sellaisen lisäkasvun, joka helposti nostaa metsien kasvua miljoonia motteja per vuosi.
Sitten otamme edustaja Hurun jo ansiokkaasti viittaaman suomaiden nuorten kasvatusmetsien tuhkalannoituksen. Sillä pystymme lisäämään helposti viisi miljoonaa, jopa kymmenen miljoonaa mottia metsien kasvua vuoteen, ja tuhkalannoituksen kasvuvaikutus kestää jopa 20—25 vuotta, kun se oikein tehdään. Olen sen omin silmin nähnyt, kun olen metsämiesuran aikanaan tehnyt, ja se muuten pitää paikkansa. Kymmenen vuotta sitten tuhkalannoitettu ensiharvennettu männikkö on ilo silmälle. Siellä puu kasvaa, ja myös kenttäkerroksessa siellä löytyy sitten kesäisin erilaisia marjoja ja heinät kasvavat, ja se luonto on erittäin monimuotoinen — tämä vihreille tiedoksi, jotka eivät muuten nyt ikävä kyllä ole paikalla.
Joka tapauksessa, jos pidämme metsät talouskäytössä, se on varmin tapa pitää Suomen hiilinielu kunnossa. Ennallistaminen olisi hiilinielun tuho, olkoon sitten kyseessä suo taikka kova metsämaa. Molemmissa tapauksissa suoritetaan valtava karhunpalvelus hiilinielulle. Elikkä toivoisin, että kun edustajat puhuvat näistä asioista, pysyttäisiin totuudessa.
Toisena meillä iso ongelma — tämä on valtava mahdollisuus, tämä ensimmäinen asia — on sitten tämä 15 miljoonan hiilitonnin puhallus. Meillä hiilinieluun lasketaan mukaan 15 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä, jotka eivät sinne kuulu. Ensinnäkin turvemaiden pellot muka tuottavat kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään. Se on aivan huuhaata. En jaksa ymmärtää, minkä tautta Suomessa ministerit edelleen siitä puhuvat ja varsinkin virkamiehet, ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen myös. Eihän ole mitään totuuspohjaa sillä väitteellä. Toinen on sitten se, että emme pysty laskemaan eduksemme koko metsien kasvua. Ja kolmantena koskemattomien soiden sitoma hiili on viisi miljoonaa tonnia, ja sitäkään ei lasketa meille eduksi. Sieltä tulee yhteensä Suomelle vuosittain yli miljardin euron lasku, ja se lasku raksuttaa silläkin hetkellä, kun menemme nukkumaan. Elikkä minkä takia valtio sallii tämän, ja minkä takia eduskunta tätä hiljaa vierestä katselee?
Arvoisa puhemies! Tämä on oikaistava. En minä jaksa ikinä antaa sitä anteeksi, että tällainen vääryys tapahtuu silmiemme edessä eikä kukaan halua siihen edes puuttua.
Lopuksi, arvoisa puhemies, eduskunnan kannasta: Eduskunnan talousvaliokunta antoi ensimmäisen lausuntonsa tästä ennallistamispaketista — erittäin vahva, kielteinen lausuma, niin selvä kuin keväinen päivä. Sitten tuli ympäristövaliokunnasta erittäin hyvä lausunto, jossa oli aivan sama linja. Sama koski maa- ja metsävaliokunnan antamaa lausuntoa — aivan yhtä selvä. Ja samoin valtiovarat antoi tänä päivänä lausunnon, ja näköjään perjantaina tulee perustuslakivaliokunnan lausunto. Elikkä eduskunnan kanta on selvä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kaikki tiedämme, että kun nämä lausunnot ovat nyt valiokunnista tulleet, niin suuren valiokunnan on tehtävä tästä vain yksi johtopäätös: tiukka lausunto, joka on tälle ennallistamiselle kielteinen. Uskon, että esimerkiksi keskustan suuren valiokunnan jäsenet edustaja Ovaska ja edustaja Kettunen pitävät tästä huolen, ainakin edellytän, että näin tapahtuu. Ja tulkitsen edustaja Kettusen ilmeestä, että näin tulee myös tapahtumaan. Siitä kiitän. [Tuomas Kettunen: Voitte olla siitä varma!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-09T20:06:34,2022-11-09T20:12:25,Hyväksytty,1.1
2022_120_237,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_238,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Edustaja Ovaska vastasi kyllä edustaja Kopralle ansiokkaasti omassa puheenvuorossaan, kuinka toimitaan, ja haluan kyllä vielä muistuttaa siitä, että neuvottelut ennallistamisasetukseen liittyen ovat vasta lähtökuopissa. Mitään ei ole vielä menetetty. Nyt sitä Suomen linjaa muodostetaan, tämänkin keskustelun myötä, mutta tosiaan suuri valiokunta tulee marraskuun loppuun mennessä antamaan sen Suomen linjan. Kaikki mahdollisuudet vaikuttaa neuvotteluihin siten, että lopputulos on Suomen edun mukainen, ovat edelleen olemassa. 
Mutta, puhemies, tuosta omavaraisuudesta halusin vielä sen verran sanoa, että kun tässä maailmanajassa eletään ja Venäjän silmitön hyökkäyssota Ukrainan suuntaan vielä jatkuu ja kansainväliset jännitteet meinaavat vähän voimistua, niin kyllä se omavaraisuuden tärkeys korostuu. Ja mistä se omavaraisuus tulee? Se tulee maakunnista, sieltä maa- ja metsätalouden sektorilta. Suomella pitää olla kaikissa tilanteissa — kaikissa tilanteissa — ruokaa, suomalaista puhdasta ruokaa, ja energiaa omasta takaa, kotimaasta. Maasta ja metsästä omavaraisuus, huoltovarmuus, sieltä ne tulevat. Lopulta ne tuovat osaltaan sitten meille turvaa, meille kaikille suomalaisille. On aika käsittämätöntä, että tässä tilanteessa nyt jotkut ajavat sekä Suomessa että Euroopassa politiikkaa, joka veisi nämä asiat täydellisen väärään suuntaan. Vaarallinen esimerkki, arvoisa puhemies, tässä yksioikoisen jyrkässä linjassa on tämä EU:n komission tekemä ennallistamisesitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-09T20:12:27,2022-11-09T20:14:39,Hyväksytty,1.1
2022_120_239,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_240,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska tuossa soitti Brysselin tietotoimistoon eikä saanut sieltä vahvistusta puheille siitä, onko EPP ottanut tähän ennallistamisasetukseen kantaa. Pyydän häntä kyllä nyt tarkistamaan kontaktinsa. Ei tarvinnut soittaa edes Brysseliin asti vaan katsoa Maaseudun Tulevaisuus ‑lehteä: 19.10.22 julkaistu juttu, otsikko ”EPP-ryhmä haluaa pysäyttää ennallistamisesityksen” ja niin edelleen. Pyydän kaikkia, joita asia kiinnostaa, jos aikaa on, lukemaan tämän jutun. Siellä on: ”Euroopan parlamentin EPP-ryhmä haluaa palauttaa tai vähintään pysäyttää EU:n ennallistamisesityksen ja torjunta-aineita koskevan esityksen” ja niin edelleen. On otettu vahva kanta siihen, ettei tämä ennallistamisasetusesitys kelpaa. [Arto Pirttilahti: Yksimielisesti?]
Nyt tässä yhteydessä Ovaska tuossa puheenvuorossaan kovasti puhui, että vielä ei ole aika ja ehditään vielä vastustaa, ja niin varmaan ehditäänkin. Mutta kun nyt voisi jo vastustaa ja nyt voisi toimia, niin miksi antaa kaverin kävellä heikoille jäille ja varoittaa vasta sitten, kun jää ritisee alla, kun sen varoituksen voisi antaa jo etukäteen? Nyt kysynkin teiltä, arvoisat keskustalaiset: miksi teidän europarlamenttiryhmänne Renew Europe ei ole ottanut kantaa asiaan ollenkaan? Ei mitään linjausta. Onko teillä linjaa siellä Euroopassa vai ei? Vai tehdäänkö siellä kaksien rattaiden politiikkaa toisin tavoin, ja täällä te sitten yritätte pitää äänestäjänne tyytyväisinä näillä puheilla, mitä on tänään kuultu?
Tuosta ympäristöneuvostosta vielä toteaisin sen, kun siihen jossain puheenvuorossaan edustaja Kettunen viittasi, että muut EU-maat ovat siellä ympäristöneuvostossa ottaneet jo näitä kantoja. Suomelta ei ole kuulunut sielläkään mitään, ja tämäkin asia on hallituksen vastuulla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-11-09T20:14:41,2022-11-09T20:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_120_241,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Aittakumpu nyt vastaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_242,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kieltämättä ehkä hiukan kiusallistakin kuulla kokoomuksen suunnalta vihjailuja kaksilla rattailla ajelemisesta, kun kaikki tietävät, ja Suomessa on ollut viime päivinä paljon esillä juuri ihmettely siitä, että kokoomus toimii vähintäänkin kaksilla rattailla näissä metsäasioissa: Brysselissä puhutaan ja toimitaan toisin kuin täällä Suomessa.
Mutta minusta on hienoa tässä keskustelussa se, että näyttää, että nyt päivän aikana kokoomuksen linja ehkä aavistuksen verran on kirkastunut. Jospa kokoomus saisi rivinsä suoraksi sillä tavalla, että myöskin heidän europarlamentaarikkonsa yhdessä rintamassa, meidän kaikkien muiden kanssa yhdessä, ajaisivat Suomen etua ja muun muassa meidän metsiemme kestävää käyttöä, sillä, arvoisa puhemies, nyt jos koskaan pitää tehdä sellaista politiikkaa, jolla mahdollistetaan metsien ja kotimaisten luonnonvarojen kestävä käyttö. Se varmistaa sen, että meillä suomalaisilla on kaikissa tilanteissa ruokaa ja energiaa omasta takaa täältä kotimaasta. 
Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun keskustaa moitittiin ja naureskeltiin muun muassa näille niin sanotuille risupaketeille, kun keskusta on pitkään ajanut sitä, että me käytämme suomalaisista metsistä tulevaa bioenergiaa. Keskustan linja on ollut selvä: me olemme tätä ennallistamisasetusta kritisoineet, ja on hienoa, että hallitus nyt tosiaan tuli keskustan linjalle ja hallituksen linja on kielteinen tähän ennallistamisasetukseen tällaisessa muodossa. Sitä on ehdottomasti korjattava. Suomessa on tosiaan iät ja ajat noudatettu kestävän metsänhoidon periaatteita, viljelyn ja varjelun periaatteita. Meillä Suomessa metsien kestävä käyttö osataan, ja meidän täytyy yhdessä pitää kiinni tästä linjasta joka ikinen päivä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-11-09T20:16:43,2022-11-09T20:18:59,Hyväksytty,1.1
2022_120_243,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Ja joka ikinen yö. — Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_244,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tänään on hyvinkin värikkäästikin käyty keskustelua, ja aivan hyvä niin. Asia kyllä puhuttaa. On ihan oma ja keskustankin mielipide, että EU pysyköön lestissään eli päätösvalta metsistä ei kuulu EU:lle, EU:n toimivaltaan. Toimivalta kuuluu meille suomalaisille ja Suomelle.
Tämä ennallistamisasetuksen muoto, mikä nyt on, ei kyllä meille sovi. Se loukkaa meidän metsänomistajien ja maanviljelijöiden, joita on yhteensä noin 700 000, omaisuudensuojaa hyvinkin paljon. Me ollaan tehty Suomessa hyvin paljon tämän ennallistamisen eteen Helmi-ohjelmalla, vapaaehtoisella toiminnalla ja sillä, että meillä on erittäin hyvä metsänhoito. Olen kuusikymppinen äijä, ja minun ikäni aikana Suomen metsien kasvu on kaksinkertaistunut — kaksinkertaistunut — ja nyt se on 110 miljoonaa kuutiota. Eli on vahvat hiilinielut, ja kuten tuossa edustaja Hoskonen mainitsi, meidän tulee vaalia niitä. Meidän pitää tehdä sellainen linjanveto, että me pidämme molemmat yllä yhtä lailla, hyvän luonnon arvot mutta myös nämä hiilinielut. Ne tarvitsevat hyvää metsänhoitoa ja hyvää omaisuudenhoitoa, ja siinä mielessä tämä ennallistamisasetus ei kyllä suomalaisille sovi näin.
Asetus myös rajoittaa Suomen valtion budjettivaltaa. Tässä on arvioitu nyt noin miljardin euron kustannukset vuositasolla, ja siinä ei ole mukana niitä sivukustannuksia, mitkä aiheutuvat meidän materiaalivirtojen hidastumisesta, tai siitä, saadaanko materiaalia, teollisuuden kustannuksiin ja työvoimakustannuksiin liittyvistä asioista, saatikka sitten maanomistajakorvauksista ja niihin liittyvistä kuluista. Eli puhutaan yli miljardin vuosittaisista kustannuksista tällä haavaa.
Kyllähän tämä aika höttöä on vielä sitten tässä tämä tulopuoli, mitä tässä esityksessä heitetään hanskasta tai hihasta, että kymmenen miljardia euroa on tulopuoli, eikä sitä ole sen paremmin selvitetty. Todellakin miljardi euroa olivat vuotuiset kustannukset, ja tästä kymmenestä miljardista ei edes tiedetty, millä ajanjaksolla se on.
Tästä asiasta tullaan varmaan, ja tullaankin, vahvasti suuressa valiokunnassa päättämään. Minä kiitän siitä kaikkia eduskuntapuolueita, ainakin kokoomusyhteistyötä. Meidän valiokuntakäsittelyissä ollaan päästy vahvaan yhteistyöhön, vahvoihin sanamuotoihin ja hyvään kriittisyyteen, ja pitää kiittää myös pääministeriä tänään hänen puheestaan, millä tavalla Suomi ottaa tämän asian hyvinkin näillä argumenteilla, mitä nytkin ovat aika monet meistä käyttäneet niin oikealta kuin vasemmalta arvioidessaan ja arvostellessaan tätä komission esitystä, sen vaikutusta juuri talouteen, omaisuudensuojaan ja meidän omaan päätäntävaltaan mutta myös sitten luontoon.
Olen vanha luomuviljelijä ja ymmärrän luontoarvoja ja arvostan luontoa ja myös sitä pyhättöä, mikä meillä metsissä on, mutta meidän pitää katsoa se myös talousvaikutuksen näkökulmasta ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Toivon kyllä kovasti nyt meille yhteistä näkemystä, kun tosiaan suuri valiokunta tekee oman päätöksensä ja Suomen kannan tästä asiasta. Toivon vahvasti voimia näille neuvottelijoille, kun saadaan kanta selville, että he jaksavat vääntää EU:n kanssa tästä asiasta.
Tämä ei suinkaan ole ainoa asia, mitä EU on meille tuuppaamassa. Meillä on kymmenkunta muuta asiaa, jotka ovat meillä yhtä lailla vaalittavia ja valvottavia. Metsiin kohdistuu muun muassa energiankäytön RED kolmonen, LULUCF maankäytön osalta ja luonnonsuojelunäkökulmat ja ilmastonäkökulmat muista asioista. Siellä on putkessa näitä, sanotaan, tulppaanimaan Timmermansin esityksiä tällä komissiolla useita, ja avustajina on sitten Greenpeacen entisiä nokkahahmoja. Näitten pohjalta meidän täytyy pystyä puolustamaan suomalaisia arvoja, suomalaista metsää ja suomalaista elinympäristöä.
Miten me saataisiin lisää informaatiota sinne EU:hun, siinä on tekemistä, mutta on tämä kotimainenkin näkökulma: Jos tulee metsistä joku kysymys, mennään ensin kysymään Ilmastopaneelilta ja sitten mennään kysymään Luontopaneelilta, että mites metsissä voidaan. Ministeri Kurvinen on valmistelemassa, ja me tarvitsemme Suomeen metsä- ja biotalouspaneelin mahdollisimman pian tekemään myös tieteen tasoista tutkimusta [Puhemies koputtaa] ja myös tähän liittyvää selvää tieteeseen pohjautuvaa tutkimusta ja tilastoja, mitenkä suomalaiset metsät ovat ja voivat. Tätä vääristellään muun muassa näissä kahdessa edellisessä paneelissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-11-09T20:19:00,2022-11-09T20:24:00,Hyväksytty,1.1
2022_120_245,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_246,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, jos edustaja Aittakumpu tuntee olonsa kiusaantuneeksi, sillä onhan keskustapuolueen myöhäisherännäisyys tässä asiassa silmiinpistävää, ja varmasti myös nolottaa se, etteivät toverit siellä Brysselissä ole tehneet asian eteen vielä yhtään mitään.
Sen haluan todeta, että kokoomuksen kanta ennallistamisasetukseen määrätään täällä eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta eikä missään muualla. Mitään muuta paikkaa sille ei ole.
Sen lisäksi edustajamme Brysselissä toimivat EPP-ryhmittymässä, joka on jo siis ottanut kielteistä kantaa alustavasti tähän ennallistamisasetukseen, mikä nyt on todistettu, ja asia on siis toisin kuin edustaja Ovaska — joka ei enää ole paikalla — väitti, eli ettei tällaista kantaa olisi otettu. EPP-ryhmällä on alustava kielteinen kanta tähän. Samaa ryhtiliikettä toivon nyt keskustapuolueen RE-ryhmältä siellä Brysselissä. Rohkaiskaa puoluetovereitanne siellä ottamaan tähän asiaan myöskin kielteinen kanta.
Mielestäni edustaja Pirttilahti piti erinomaisen puheenvuoron. Hän puhui yhteistyön merkityksestä ja yhteisestä näkemyksestä. Nythän se alkaa löytyä, ja siihen varmaan tarvittiin tämä välikysymyskeskustelu, koska nyt kun tätä kuuntelee, niin eiväthän nämä meidän näkemyksemme niin kaukana toisistaan ole. Varsin sama näkemys on. No, siihen tarvittiin se, että ensin keskusta tuli kokoomuksen linjalle ja sitten veti hallituksen keskustan linjalle, niin että saatiin tämä akseli syntymään. Näinhän tässä kävi, ja nyt teidän, arvoisat kollegat siellä hallituspuolueissa, pitää viedä tämä pallo sitten maaliin, että saadaan Suomen kannalta hyvä ratkaisu aikaiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-11-09T20:24:36,2022-11-09T20:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_120_247,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_248,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kopra todisti tuossa äsken kyllä erittäin hyvin. Ongelma tässä lähtökohtaisesti on ollut koko ajan se, että miksi ei valtioneuvosto ole tähän tarttunut aikaisemmin kiinni. Se on ollut monta kertaa siellä ministerivaliokunnassa käsittelyssä ja siellä mennyt sukkana sisään keskustalaisilta ministereiltä. Miten ministeri Saarikko ei ole puuttunut tähän aikaisemmin? Tämä on itse asiassa alun alkaen se ongelma. Ja sama tähän ennalta vaikuttamiseen, koska tilanne on se, että kun komission esitys tuossa kulmassa tulee, silloin on epäonnistuttu kuitenkin siinä ennakkovaikuttamisessa, ei ole tehty kotiläksyjä, ja tätä kautta se tulee heti väärässä asennossa tänne. [Tuomas Kettunen: Komission puheenjohtaja on EPP:ssä!]
Toivoisin, että tämän välikysymyskeskustelun lopputulema tietyllä lailla on se, että nyt me saadaan tiukat kannat tähän kysymykseen, jotta me pystytään sitten suuressa valiokunnassa katsomaan. Ja jos jotain, niin todennäköisesti tämä tämän päivän keskustelu on tehnyt isänmaalle palveluksen. Me olemme saaneet selkeästi kiristettyä näitä kantoja, ja nyt meidän todennäköisesti voi olla helpompi tehdä sitten loppuun työ tuolla suuressa valiokunnassa, mutta sen aika näyttää. 
Keskustan kollegoille oikeastaan tässä kysymys: miksi ministerivaliokunnassa keskusta ei ole kertaakaan äänestänyt tätä vastaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-09T20:26:21,2022-11-09T20:27:49,Hyväksytty,1.1
2022_120_249,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Sen kertoo meille edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_250,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toden totta, että tämä keskustelu on ollut hyvää siinä mielessä, että olemme saaneet selkeää yhteistä linjaa tässä suhteessa tähän ennallistamisasetukseen. On hienoa ollut kuulla, että myöskin oppositiosta kokoomukselta tulee tukea tälle keskustan linjalle, joka on kirkas ja selkeä ollut koko ajan. Edustaja Wallinheimo aivan oikein totesi, että täällä eduskunnassa muodostetaan Suomen lopullinen kanta, ja itse pidän tärkeänä ja on ollut hienoa kuulla nyt tänään siitä vahvistusta myöskin eri puolilta eduskuntaa, että suuri valiokunta tulee tekemään hyvän kannan tähän ennallistamisasetukseen.
Arvoisa puhemies! Tämän puheenvuoroni otin sen vuoksi, että puhumme paljon rahasta — ja se on tärkeää, sillä metsissä on Suomen talouden perusta — mutta kaikkea ei voi edes mitata rahassa. Luonto on suomalaisille tutkitustikin hyvin tärkeä. Se lisää hyvinvointia ja terveyttä ja antaa voimaa arkeen — sellaisia asioita, joita ei suoraan rahassa voi mitata mutta jotka ovat äärimmäisen arvokkaita. Siksi on hyvin tärkeätä, että luonto kuuluu myös tulevaisuudessa jokaiselle suomalaiselle. Meillä on tärkeät jokamiehenoikeudet, jotka antavat suomalaisille mahdollisuuden virkistäytyä metsässä ja muun muassa poimia marjoja ja sieniä.
Luonto pitää turvata myös maamme isoimmissa kaupungeissa. Emme puhu pelkästään maaseudusta. On kestämätöntä, että monin paikoin kaupunkien puistoja, viheralueita ja lähimetsiä jopa hyvin yksioikoisesti ja lyhytnäköisesti lanataan rakentamisen tieltä ja vieläpä itseään luonto- ja ympäristöpuolueina myyvien johdolla, kuten täällä Helsingissä valitettavasti on nähty. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja suoranainen luontokato ovat vakavia ongelmia kautta maailman, ja kuten tässä tänään on monella suulla todettu, Suomessa asiat ovat varsin hyvässä tilassa, mutta täälläkin tietysti töitä riittää.
Tärkeintä on, että Suomella säilyy itsenäinen päätösvalta meidän metsistä ja muista alueista, ja on hienoa, että eduskunnassa on nyt löytymässä laaja yhteisymmärrys tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-11-09T20:27:49,2022-11-09T20:30:22,Hyväksytty,1.1
2022_120_251,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Näin. — Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_252,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta ennakkovaikuttamisesta: Tämä asiahan tuli varmaan vuosi sitten EU:ssa käsittelyyn, ja me suuressa valiokunnassa jo kuultiin, että tässä ennakkoon on vaikutettu ja myös ministeritasolla, niin että tästä nyt kauheimmat hirveydet otettiin pois päältä, kuten turvemaiden 50 prosentin vesittäminen ja tähän liittyviä muita seikkoja. Mutta kyllähän tässä tosi paljon, kuten tuossa esille otin, on asioita, mitä ei Suomen näkökulmasta tule hyväksyä eikä voi hyväksyä.
Todellakin nyt luodaan Suomen kanta siihen, ja toivon, että saadaan hyvä kanta, mutta myös, että meidän Suomen mepit mutta yhtä lailla myös erityisavustajat ja virkamiehet ottavat sen kannan tosissaan tuolla EU:n suunnassa. Se ei tule ihan pelkästään poliittiselta pohjalta: siellä moni virkamies neuvottelee toisten virkamiesten kanssa. Itse olin tässä 13 artiklan neuvotteluissa, ja olin yllättynyt — en sano nyt henkilöitten nimiä — millä tavalla ovat myös suomalaiset virkamiehet virittäytyneet näihin asioihin. Jos he tulisivat tänne esitelmiä pitämään heidän lähtökohdistaan, millä tavalla he Suomea siellä edustavat, olisi muuten koulutuksen paikka, että otettaisiin Suomen etu ensin ja edellä ja pystyttäisiin kertomaan näistä asioista. Ehkä siellä on liian hyvät simpukkapadat olleet liian pitkään näillä virkamiehillä. Se on yksi osa-alue sitten.
Aivan hyvä oli se edustaja Kopran puheenvuoro, rauhaa rakentava ja kehittävä, että me saadaan yhteinen näkemys tästä. On aivan loistavaa, että kokoomuskin on tullut keskustan linjalle näissä asioissa — varsinkin vielä kun mainitsitte, että EPP on tullut keskustan linjalle. Eihän meillä ole tässä enää mitään huolta, [Mikko Savola: Hallitus on keskustan linjalla!] kun vahvasti teemme töitä tämän yhteisen asian eteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-11-09T20:30:22,2022-11-09T20:32:25,Hyväksytty,1.1
2022_120_253,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin. — Edustaja Wallinheimo,", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_254,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti en saanut vastausta arvostamiltani keskustan kollegoilta siihen kysymykseen, minkä takia viimeksi 14.9. on mennyt ministeri Saarikolta, teidän puheenjohtajaltanne, läpi tämä valtioneuvoston todella löperö kanta. Voisitteko te kertoa, miksi tämä on mennyt läpi? Tämän jälkeen joudumme sitten tekemään valtavan työn täällä eduskunnassa, että saadaan kannat tiukemmaksi. Onko teillä mitään sanottavaa tähän? Teidän puheenjohtajanne Annika Saarikko on päästänyt tämän läpi ihan tuosta noin vaan, ja nyt te täällä kaadatte sitten oman puheenjohtajanne esityksiä. Näinkö tämä täällä menee? Voisitteko te vastata tähän, kiitos?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-09T20:32:27,2022-11-09T20:33:13,Hyväksytty,1.1
2022_120_255,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,Edustaja Kettunen vastaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_120_256,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tähän en pysty vastaamaan, mutta esitän jatkokysymyksen. Nytten kun te, arvon edustaja Wallinheimo, puhutte ennakkovaikuttamisesta siellä Brysselin suunnassa, esitän teille vastakysymyksen: miksi sitä ennakkovaikuttamista ei ole tehty teidän meppien toimesta? Teillä on kolme meppiä Brysselin suunnassa, [Kokoomuksen ryhmästä: Montakos teillä on?] Pietikäinen, Virkkunen ja Sarvamaa. Ovatko he vaikuttaneet ennakkovaikuttamisen osalta siihen, että tämmöisiä järjettömiä ennallistamisasetuksia ei tulisi meidän maan parlamenttiin? Tätä haluaisin kyllä kysyä.
Mitä tulee tähän Suomen kantaan, tämän ennallistamisasetuksen sitten määrittelee lopuksi eduskunnan suuri valiokunta. Siellä me, edustaja Wallinheimo, tulemme tekemään tämän osalta kaikkemme, että meidän Suomen kanta on hyvin tiukka sen suhteen, että Suomen metsistä päättäminen ja päätöksenteko metsien osalta kuuluu kansallisvaltioille, piste.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-09T20:33:13,2022-11-09T20:34:26,Hyväksytty,1.1
2022_120_257,120/2022,2022-11-09,13.59,20.35,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp,"Näin. — Nyt ilmeisesti ollaan sopu saavutettu, ja keskustelu on päättynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_120+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_1,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan, ja jotta tähän kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse tätä varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_2,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Aloitetaan. — Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_3,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan esitystä, jolla hallitus haluaa avata kiireettömät terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Jo lausuntokierroksella esiin nousi useita ongelmia, joihin hallitus ei ole ehdottanut ratkaisuja. Esityksen perusteluissa terveyspalveluja ei haluta avata niille, jotka tulevat Suomeen nimenomaisesti saadakseen ilmaisia terveyspalveluita suomalaisen veronmaksajan kustannuksella. Esitys ei kuitenkaan sisällä edelleenkään minkäänlaista keinoa, jolla terveysturistit voitaisiin tunnistaa ja rajata palveluiden ulkopuolelle. Samoin välttämättömän hoidon käsite jää epäselväksi.
Pääministeri Marin, oletteko te valmis perumaan tämän kelvottoman esityksen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-10T16:04:22,2022-11-10T16:05:22,Hyväksytty,1.1
2022_121_4,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja ministeri Kiuru siellä käsi pystyssä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_5,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja hyvin ottaa esiin sen, että valiokunnassa voidaan tehdä tarpeellisia muutoksia, ja käsittääkseni olettekin valiokunnassa käsitelleet tätä esitystä ja katsoneet sitä eri näkökulmista.
Haluan kuitenkin korjata sen ajattelun, että Suomessa ei olisi niin sanotuille paperittomille syntynyt minkäänlaisia palveluita. Meillä on isoissa kaupungeissa siellä täällä jo syntynyt näitä vastaavia palveluita paperittomien aivan välttämättömän terveydenhuollon järjestämiseksi, ja siksi maailma on liikkunut paljon eteenpäin. Tämä salihan on käsitellyt jo aikaisemmin kaudella 2011—15 yhtä vastaavaa esitystä, ja nyt ollaan sitten siinä tilanteessa, että tämä asia on uudelleen täällä eduskunnan linjattavana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:05:25,2022-11-10T16:06:24,Hyväksytty,1.1
2022_121_6,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää jatkokysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Juuso jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_7,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeristä poiketen jopa sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja tuntuu heränneen esityksen ongelmiin. Perussuomalaiset näkevät esityksessä suomalaisen terveydenhuollon kantokykyyn kohdistuvan selkeän uhan. Jos Suomi alkaa sinisilmäisesti tarjoamaan kiireettömiä terveyspalveluita kaikille eikä maksua peritä varattomilta vaikuttavilta henkilöiltä, Suomesta tulee koko maailman terveyskeskus. [Veronika Honkasalo: Eikä tule!]
Valtiovarainministeri Saarikko, kysyisin teiltä: Onko Suomella varaa tähän? Oletteko valmis tuomaan eduskunnalle lisäbudjetin, jos laki viedään nyt perussuomalaisten varoituksista huolimatta läpi ja Suomeen tulee tuhansia ulkomaalaisia ilmaisen terveydenhuollon perässä? Montako terveysturistia keskusta on valmis hoitamaan vuodessa, 1 000, 10 000 vai peräti 100 000? Missä teidän rajanne menee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-10T16:06:27,2022-11-10T16:07:31,Hyväksytty,1.1
2022_121_8,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_9,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä kuitenkin kannattaa nyt miettiä, oliko tuossa kysymyksenasettelussa volyymi ihan paikallaan. [Vasemmalta: Aivan! — Petri Huru: Aika hiljaisella!] 
Minä heräsin siihen sanaan, kun puhuitte ”kiireettömästä” terveydenhuollosta. Voin sanoa teille, että ei tämä helppo kysymys ole. Ei suomalaisessa yhteiskunnassa tämän vuosikymmenen aikana ole pystytty sopimaan siitä, mitä tehdään näiden paperittomien niin sanotun erittäin kiireellisen välttämättömän hoidon järjestämiseksi, ja silti näitten ihmisten näkökulmasta palveluita on alkanut ilmestyä kuntatasolla ilman, että eduskunta asiasta on erityisesti linjannut. Siltä osin on selvitettävä myös eduskunnassa, millä tavalla tällaisia palveluita tässä maassa tulisi järjestää, jos niitä järjestetään. Nyt on tehty jo hallitusohjelmaneuvotteluissa siitä päätös, että me keskitymme aivan välttämättömiin palveluihin ja hoitoon, jotta se ei sitten tule jatkossa vielä kalliimmaksi tai muille ihmisille yhteiskunnassa ei aiheudu terveydellistä vaaratilannetta tai estettä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:07:38,2022-11-10T16:08:44,Hyväksytty,1.1
2022_121_10,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_11,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laittomasti maassa oleskelu ei ole suomalaisten etu, se ei ole Suomen etu, se ei ole etu täällä meidän maassamme. Laittomasti maassa oleskelevien tulee poistua Suomesta, ja paperittomien tulee poistua Suomesta. [Vasemmalta: Kyse on myös lapsista!] Se on se, mitä me perussuomalaiset tahdomme ja toivomme.
Arvoisa puhemies! Te, hyvä hallitus, olette avaamassa nyt kiireettömät terveyspalvelut laittomasti maassa oleskeleville. Suomalaisille, ikääntyneille, vanhuksille, heille, jotka ovat tämän isänmaan rakentaneet — heille ei palveluja riitä. Lääkäriaikoja ei ole. Diabeteshoitajalle ei pääse. Millä tavalla te ratkaisette sen yhtälön, että nämä ihmiset ovat samalla viivalla ja se lääkäriaika löytyy myös kantasuomalaisille? Entäpä hybridiuhkat? Niitä on noussut paljon esille, ja muun muassa Puola on reagoinut jo. Se ymmärtää sen, että esimerkiksi Venäjä voi siirtää siirtolaisia rajalle ja siellä tulee ongelmia. Miten te toimitte tässä tilanteessa? Kumotkaa tämä lakiesitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-10T16:08:46,2022-11-10T16:09:56,Tarkistettu,1.1
2022_121_12,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_13,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä, varsinkin kun työmatkoilla Helsingin yleistä katukuvaa katsoo, on selvinnyt maakunnan tulijalle, että kyllä kaikilla syillä myöskin tuolla taivaltajaa on. Tämä varmasti kertoo siitä, että Helsingin kaupungillakin on tämä ilmiö huomattu, ja sitä kautta myöskin jotkut kunnat ovat joutuneet tähän välittömään tilanteeseen reagoimaan.
Nyt tietysti eduskunnan kannalta on olennaista, että tätä asiaa on tässä talossa jo linjattu kaudella 2011—2015, ja se ei kovin onnistunut prosessi ollut, näin jälkikäteen lienee paikallaan sanoa. Joten ajattelen, että varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ollaan tarkan paikan vartijoina siinä, millä tavalla nykyaikana kuitenkin nähdään se, mitä tapahtuu todellisuudessa, mutta ei laajenneta tätä ehdotusta sellaisiin pelkokäsityksiin, joista perussuomalaiset tässä nyt vähän puhetta hahmottelivat. Itse ajattelen, [Puhemies koputtaa] että kysymys on vain — vain — niin välttämättömästä hoidosta [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] kuin tarvitaan. [Riikka Purra: Ei vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:09:56,2022-11-10T16:11:11,Tarkistettu,1.1
2022_121_14,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_15,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän on kysymys miljoonaluokan kysymyksestä esimerkiksi Helsingille, jossa näitä kustannuksia tulee myös muusta kuin terveydenhuollosta. Täytyy todeta, että tämä esitys tulee kyllä vihoviimeiseen paikkaan, ottaen huomioon sen, että meillä ovat päivystykset aivan tukossa, meillä ovat osastopaikat aivan tukossa. Sieltä joudutaan sulkemaan paikkoja sen vuoksi, että meillä ei ole riittävästi hoitajia, ja sitten tähän tilanteeseen te tuotte tällaisen laittomasti maassa oleskelevien terveydenhuollon laajennuksen. Tämä on melkoisen härski temppu. 
Mutta on pakko kysyä, kun tässä esityksessä luki myös HUSin puolelta, että nämä paperittomat tulevat itse asiassa erikoissairaanhoitoon ilman lähetettä [Perussuomalaisten ryhmästä: Häpeällistä!] ja te olette nyt tekemässä tällaisen ohituskaistan ihmisille, jotka ovat laittomasti maassa. Kysyn teiltä, ministeri Saarikko: eikö keskustakaan älyä vetää tätä esitystä eduskunnasta pois?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-10T16:11:13,2022-11-10T16:12:22,Tarkistettu,1.1
2022_121_16,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_17,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ehkä muistutettava nyt vielä siitä, millä tavalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon tullaan. Siellähän hoidetaan sairaita ihmisiä. Eli kyllä sinne päivystyksiin tulevat ihmiset, jotka saattavat olla viimeisillään raskaana, [Mari Rantanen: Lukekaa se esityksenne!] ja kyllä niitä lapsia sattuu syntymään ihan milloin vain ja hyvin monenlaisiin perheisiin, ja apuakin on sitten annettava, jos näin sattuu käymään. Itse en ota kantaa siihen, mistä nämä ihmiset ja potilaat tulevat Suomeen, koska se ei kuulu hallinnonalaani. Minä vain hoidan näitä sairaita. [Naurua] 
Tätä kautta olemme panneet merkille, että on se vaikea asia, että meillä kerta kaikkiaan Suomessa on paperittomia, ja heillä saattaa olla vaivoja, että jopa ambulanssi tuo erikoissairaanhoidon ovelle. Siksi me joudumme täällä eduskunnassa linjaamaan näinkin kiusallisesta ja vaikeasta asiasta, ja minusta tässä ei kyllä yhtään sen enempää populismia tarvita. Kyllä me joudumme valitettavasti myös hoitamaan ihmisiä, joiden henkikin saattaa olla vaarassa, [Eva Biaudet: Ei valitettavasti, vaan onneksi hoidetaan!] ja nyt on pohdittava, millä tavalla [Puhemies koputtaa] tässä vaikeassa asiassa mennään jatkossa eteenpäin. [Kimmo Kiljunen: Eikö se riitä jo vastaukseksi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:12:22,2022-11-10T16:13:36,Tarkistettu,1.1
2022_121_18,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_19,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit! Onko se oikein, että nyt hyvinvointialueilla mietitään kovia säästöjä — ainakin tuolla meidän alueella, siellä Karjalan puolella on Siun sote, ja Pohjois-Savossa mietitään säästöjä — ja sitten aletaan laittaa rahaa laittomasti maassa oleville? Laittomasti maassa oleville. Eihän se voi näin olla. Ei siinä ole kerrassaan mitään järkeä. Tärkeysjärjestys on mietittävä oikein tarkkaan.
Ja kustannukset — en ole kuullut, paljonko näistä nyt tulee kustannuksia. Voisiko joku ministeri esittää arvion, mitä tämä vuodessa maksaa, entä viiden vuoden päästä. Jos miettii suomalaista veronmaksajaa, niin onko mielestänne oikein, että suomalainen veronmaksaja joutuu nyt maksamaan laittomasti maassa olevien terveydenhuollon? [Vasemmalta: Kuten lasten!] Ei se voi olla oikein. Eikö teidän omaatuntoa kolkuta? — Kiitos. [Eva Biaudet’n välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T16:13:38,2022-11-10T16:14:40,Tarkistettu,1.1
2022_121_20,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_21,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuuministeri Kiuru tietenkin tuntee tämän asian paljon paremmin, mutta jos suhteutetaan, kun täällä nostettiin esiin nämä hyvinvointialueet. Se on noin 20 miljardia, mitä me käytämme sosiaali- ja terveydenhuoltoon rahaa hyvinvointialueilla — siis 20 miljardia, ylikin. Ja tässä on nyt kyse, jos en ole aivan väärässä, noin miljoonan euron suuruisesta asiasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on hihasta ravistettu!] Kyse on esimerkiksi raskaana olevien naisten ja lasten tilanteesta, heidän hoidostansa. Eli kun täällä puhutaan ikään kuin tällaisena suurena joukkona, että meillä nyt olisi aivan valtavasti näitä laittomasti maassa olevia ihmisiä ja kaikki heidän asiansa ohi suomalaisten hoidettaisiin, niin todellisuudessa on kyse esimerkiksi raskaana olevien naisten ja lasten terveydenhuollosta, sellaisista palveluista, joita he tarvitsevat, jotta ei sitten jouduttaisi esimerkiksi niihin ambulanssikyyteihin tai niihin kiireellisiin asioihin, ja kyse on todella murto-osasta, ehkä murto-osahiukkasesta suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisrahoitukseen. Ymmärrän, että tämä on asia, jonka perussuomalaiset haluaa täällä haastaa, [Puhemies koputtaa] kuten usein on ehkä Suomen ulkopuolisiin ihmisiin liittyvissä kysymyksissä, [Puhemies: Näin!] mutta ehkä voimme myös suhteuttaa näitä asioita. [Kimmo Kiljunen: Inhimillisyyttä, inhimillisyyttä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:14:46,2022-11-10T16:15:57,Tarkistettu,1.1
2022_121_22,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_23,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä todettiin, että päivystykset ovat tukossa, hoivapaikat ovat tukossa, jonoja terveydenhuollossa riittää. Nämä jonot eivät kuitenkaan johdu nyt puheena olevista ihmisistä, koska tämä lakihan ei ole vielä edes voimassa. Jonotus johtuu muun muassa koronasta ja ennen kaikkea henkilöstövajeesta. Tässä tilanteessa te, arvoisa hallitus, jotka ette pysty mihinkään todellisiin merkittäviin säästöihin, olette leikkaamassa yksityisen sektorin Kela-korvauksia. Ministeri Kiuru, mitä luulette: pidentääkö vai lyhentääkö se hoitojonoja, että tässä tilanteessa te leikkaatte näitä Kela-korvauksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-10T16:15:57,2022-11-10T16:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_121_24,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_25,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä Kela-korvausten pienentämisestä koituvat säästöt on tarkoitus siirtää hyvinvointialueille vanhuspalveluiden vahvistamista varten. [Juha Mäenpää: Tuleeko siitä säästöä?] Eli rahat siirretään hyvinvointialueille, jotta he voivat sosiaali- ja terveyspalveluita suomalaisille järjestää. 
Arvoisa puhemies! Kela-korvaukset, yksityisen hoidon korvaukset, ovat jo tällä hetkellä aika pieniä. Kokoomuksen ollessa hallituksessa niitä on leikattu ja kavennettu. [Petteri Orpo: Piti tulla valinnanvapaus!] Ne ovat tällä hetkellä noin 14 prosenttia, ja se on aika pieni korvaus. Esimerkiksi jos on yli 100 euron lääkärikäynti, siitä voi sitten muutaman kymmenen euron korvaus tulla. Jatkossa se korvaustaksa olisi noin kahdeksan euroa. Pienituloisten kannalta näin pieni korvaustaso ei välttämättä mahdollista tälläkään hetkellä hoitoonpääsyä tai yksityisten palveluiden käyttöä, ja kyllä pienituloisten kannalta olennaista on saada julkiset terveyspalvelut toimimaan, ja sitä hallitus on lisäresursoinut. Hoitotakuuta ollaan juuri säätämässä ja siihen ollaan paljon rahaa myös osoittamassa, ja sitä kautta myös asiakasmaksut [Puhemies koputtaa] kerryttävät esimerkiksi maksukattoa ja ovat muutenkin säänneltyjä. [Ben Zyskowicz: Tälläkö saadaan toimimaan nämä julkiset palvelut?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-10T16:16:55,2022-11-10T16:18:08,Hyväksytty,1.1
2022_121_26,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_27,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minustakin on äärimmäisen tärkeää, että laittomasti maassa oleskeleville tarjottavat terveyspalvelut eivät ole semmoisia, että niistä tulisi vetovoimatekijä Suomeen. Näin ei tietenkään saa olla, mutta kun katsotaan tätä hallituksen esitystä, joka on nyt valiokunnassa, niin ei näin ole tulemassakaan. Suomesta ei tule koko maailman terveyskeskusta tällä esityksellä, eikä pidäkään tulla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miten niin?]
Tässähän on tullut jo pääministerin kertomana esille tämä kustannusarvio, 1 miljoona euroa kokonaisuudessaan, ja pitää muistaa, että tällä hetkellä jo muun muassa Helsinki, Espoo ja Tampere tarjoavat tämän tasoisia palveluita näille paperittomille. Kyseessä ei ole nyt dramaattisesta muutoksesta, mutta aina asioissa pitää olla tarkkana.
Haluan nyt selvyyden vuoksi kysyä myös ministeri Kiurulta: Voitteko kertoa, mitä tämä laajennus tarkoittaisi käytännössä, koska nyt jo lain mukaan kiireellinen hoito on tarjottava ja nyt se laajennetaan välttämättömään kiireettömään hoitoon? Mikä on ero kiireellisellä [Puhemies koputtaa] ja välttämättömällä kiireettömällä hoidolla? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-11-10T16:18:10,2022-11-10T16:19:20,Hyväksytty,1.1
2022_121_28,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_29,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oli tärkeä kysymys, koska kyllä me varmasti ymmärrämme sen, että kiireelliset tapaukset on hoidettava. Ne ovat juuri näitä, että ihminen saattaa menehtyä, ja sitä varten henkeä tai terveyttä turvaavat toimet on saatava nopeasti käyntiin.
Ja monet kunnat ovat, niin kuin tässä jo todettiin, tehneet sen lisäksi myöskin tällaisia pieniä avauksia kiireettömään hoitoon. No, nyt tässä esityksessä, mikä eduskunnassa on, on tulkittu välttämättömänä hoitona esimerkiksi raskauteen ja synnyttämiseen liittyvät palvelut, pitkäaikaissairauksien ja muiden sairauksien välttämättömään hoitoon liittyvät palvelut — siis vain välttämättömään — ja yhteiskunnan suojelemiseksi tarpeelliset tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset tai rokotukset, etteivät tarttuvat taudit leviäisi. Tämä on nyt se lista, joka eduskunnassa on käsittelyssä. Me puhumme tosiasiassa tämän hallituksen esityksen mukaisesti [Puhemies koputtaa] noin 3 000—6 000 ihmisen asemasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:19:25,2022-11-10T16:20:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_30,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_31,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedän tapauksen, jossa ihminen on synnyttänyt vammaiseksi syntyneen lapsen, ja tällä vammaisella lapsella ei ole ollut oikeastaan mitään oikeuksia neuvolaan eikä mihinkään muuhun jatkohoitoon. Tämä esityshän sitten mahdollistaisi tällekin ihmiselle hoidot.
No, miksi ylipäänsäkään tätä paperittomuutta on syntynyt Suomeen näin paljon? Se johtuu vuoden 2015 tapauksesta, jolloin perussuomalaisten johdolla mahdollistettiin se, että tänne tuli todella paljon ihmisiä. He eivät säätäneet rajalakia, niin kuin me säädimme täällä, [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] eivätkä oikeastaan osanneet hoitaa sitä kriisiä hyvin. [Perussuomalaisten ryhmästä: No karkottakaa!] Sen lisäksi luvattiin humanitaarista mahdollisuutta jäädä tähän maahan, mutta laki vaihdettiin kesken kaiken, jolloin syntyi todella paljon paperittomia. Nyt se asia hoidetaan toisin. Nyt on mahdollisuus saada terveydenhoitoa sellaisille ihmisille, jotka käytännössä huijattiin tulemaan tähän maahan. [Puhemies: Nyt on mahdollisuus esittää kysymys!]
Kysyn hallitukselta: [Puhemies koputtaa] Miten tällä hetkellä hoidetaan tätä rajakysymystä? Miten meille ei synny paperittomuutta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä nyt tuli paksua!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-10T16:20:36,2022-11-10T16:21:53,Hyväksytty,1.1
2022_121_32,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja kukas ministereistä? — Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_33,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellähän meille on itse asiassa tullut enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin. Meille on nimenomaan Ukrainan sodan vuoksi tullut tällä hetkellä noin 43 000 Ukrainasta sotaa paennutta, ja heille olemme tarjonneet tilapäistä suojelua. Nyt paraikaa hallituksessa on käsittelyssä laki, jolla tuota tilapäistä suojelua voimme jatkaa, koska valitettavasti sota Ukrainassa jatkuu ja edelleen siellä on valtava joukko ihmisiä, joiden kodit ovat tuhoutuneet, ja he eivät siellä voi asua. [Sanna Antikainen: Se ei liity tähän asiaan! — Oikealta: He eivät ole laittomasti maassa!]
Muutoin tällä hetkellä turvapaikanhakijoita Suomessa on varsin vähäinen määrä, muualta tulleita, ja totta kai kaikki nämä prosessit, kun turvapaikkaa haetaan, käsitellään yksilöllisesti ja katsotaan, onko ihminen oikeutettu kansainväliseen suojeluun, ja jos on, niin sitten voimme hänelle turvapaikan tarjota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-10T16:21:53,2022-11-10T16:22:55,Hyväksytty,1.1
2022_121_34,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_35,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Herra puhemies! Keskusta lupasi laittomasti maassa oleville jalkapannat, ja nyt tulikin ilmainen terveydenhoito. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Pääministeri Marin on lähtenyt aika kauas siitä ex-kansanedustaja, sisäministeri Kari Rajamäen linjasta, [Eva Biaudet: Onneksi on!] jossa SDP, ainakin osa SDP:stä, kantoi huolta siitä, että tämä laittomien terveydenhuolto ei muodosta vetovoimatekijää Suomelle. Senhän tämä muodostaa, ja kustannukset tulevat sen myötä olemaan vielä tulevaisuudessa useita miljoonia. Nyt, pääministeri Marin, te suhtaudutte velanottoon näin huolettomasti, että miljoona sinne tai tänne, ja hoette sitä asiassa kuin asiassa.
Miten nyt on, kun keskusta tämän kaiken taas hyväksyy: Onko se nyt, valtiovarainministeri Saarikko, näin, kuten pääministeri sanoi, että tämä on vain yksi miljoona sinne tai tänne? Eikö tällä oikeasti ole isompaa merkitystä? [Jukka Gustafsson: Ei ole pääministeri niin sanonut!] Onko tämä oikein suomalaista veronmaksajaa kohtaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-11-10T16:22:55,2022-11-10T16:23:59,Hyväksytty,1.1
2022_121_36,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_37,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvasin tuossa omassa vastauksessani sitä, minkälainen summa tämä on tuosta sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Jos nyt puhumme kokonaisuudessaan yli 20 miljardista suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tämä on, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä totesi, asia, joka maksaa yhden miljoonan — yhden miljoonan — [Perussuomalaisten ryhmästä: Sinne tänne!] se on todella pieni osa tästä kokonaisuudesta.
Ja ministeri Kiuru täällä kuvasi, mistä todellisuudessa on kyse ja mikä tämän lain sisältö on. Lain sisältö on se, että esimerkiksi raskaana olevat paperittomat naiset [Jani Mäkelä: Raskaana olevat irakilaiset nuoret miehet!] saavat sen välttämättömän kiireettömän hoidon, minkä he tarvitsevat. Mielestäni on inhimillisesti oikein, että raskaana olevat naiset saavat tämän hoidon, minkä he tarvitsevat. Ihan yhtä lailla on mielestäni suomalaisen yhteiskunnan etu, että esimerkiksi tartuntatautien leviämistä voidaan ennaltaehkäistä. [Jani Mäkelä: Voiko mies synnyttää?] Sehän on suomalaisten ihmisten etu.
Ei tämä ole kysymys, joka tekisi Suomesta maailman terveyskeskuksen, hyvin kaukana siitä. Tämä ei ole kysymys, [Puhemies koputtaa] joka lisäisi vetovoimaa Suomen ulkopuolisten ihmisten silmissä. Tämä on pieni asia mutta tärkeä asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:24:05,2022-11-10T16:25:12,Hyväksytty,1.1
2022_121_38,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ja nyt on aika täynnä. — Myönnän poikkeuksellisesti tähän kysymykseen vastauksen myös ministeri Saarikolle., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_39,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että valtaosa terveydenhuollon ammattilaisista tai paljon palveluita käyttävistä suomalaista toivoisi, että me keskittyisimme [Perussuomalaisten ryhmästä: Suomalaisiin!] yhdessä yli hallitus—oppositio-rajojen niihin huoliin, jotka liittyvät suomalaisen terveydenhuollon isoihin murheisiin, [Jani Mäkelä: No niinhän me teemme!] joita edustaja Zyskowicz täällä erittäin ansiokkaasti kuvaili. Ne ovat kuntien, tulevien hyvinvointialueiden ja koko eduskunnan yhteisiä huolia.
Mutta siinä olen tismalleen samaa mieltä ministeri Kiurun kanssa, että tämä kysymys on vaivannut suomalaista yhteiskuntaa vuosia. Eduskunta on ollut tässä myös hyvin riitainen, nähnyt tässä paljon erilaisia tulokulmia, enkä voi välttyä myöskään ajatukselta, että jonkin verran kysymystä on tahallaan maalattu isommaksi mittakaavaltaan kuin se oikeasti onkaan. Muistutan myös, että nämä samat puolueet toimivat eri kokoonpanoilla, eri voimasuhteilla kaikissa näissä Suomen suurimmissa kaupungeissa, joissa tämä kysymys on ajankohtainen, ja siellä puolueet ovat yhdessä jo päättäneet tarjota näitä palveluita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Totuudessa pitää pysyä!] Eli mittakaavamuutos ei edes ole tuota miljoonaa vaan käytännössä joitain satojatuhansia euroja, mikä muodostuu erotukseksi [Puhemies koputtaa] nykyisen todellisuuden ja tulevien alueiden välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-10T16:25:19,2022-11-10T16:26:25,Hyväksytty,1.1
2022_121_40,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_41,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri juuri esitti arvion, että kustannukset nykyisestä hoidosta ovat noin miljoonan euron luokkaa. Helsingistä meillä on vielä tarkempia lukuja: vuonna 2019 kokonaissumma oli noin 440 000 euroa, ja tästä puolet meni raskaana olevien, synnytysten ja vastasyntyneiden hoitoon — puolet. Tämäkö on se ihmisryhmä, jonka perussuomalaiset jättäisivät vaille hoitoa? [Vasemmalta: Näköjään! — Kyllä!] Ihan todella toivon, että jokainen pysähtyy miettimään sitä vastasyntynyttä lasta, jonka perussuomalaiset jättäisivät hoitamatta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jokainen maa hoitaa omat kansalaiset!]
Kysynkin nyt vastuuministeriltä: mitkä ovat arviolta niitä kuntia, joissa ei tällä hetkellä tätä hoitoa tarjota mutta joissa kuitenkin oleskelee paperittomia henkilöitä, jotka nyt saisivat sen saman välttämättömän hoidon, jonka pääkaupunkiseudun monet kunnat ja Tampere ovat päättäneet tarjota? Tamperelaisena ainakin olen ylpeä, että me olemme tämän päätöksen tehneet, ja seison sen päätöksen takana. Se on [Puhemies koputtaa] lasten ja äitien takana seisomista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-11-10T16:26:27,2022-11-10T16:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_42,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Näin. — Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_43,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siinä mielessä minusta edustaja on aivan oikeassa, että kyllä hyvinvointiyhteiskuntaan ja oikeusvaltioon kuuluu se, että emme me ketään kadulle jätä silloin, kun on todella tilanne päällä. Eli ei meille synny lapsia kaduilla. Se on fakta suomalaisessa yhteiskunnassa. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Suomesta tulee joku hoidon shoppailun paratiisi. Minusta hiukan kyllä — jos nyt sallitaan — taisi mennä överiksi. Minusta siihen hoitoshoppailuun, jota tässä ehdotetaan, ei tällä budjettiraamilla kyllä millään yletytä. Kuitenkin me käytämme toistakymmentä miljardia rahaa pyörittääksemme näitä palveluita, ja nyt me puhumme yhden miljardin kustannuksista. [Eduskunnasta: Miljardin?] — Miljoonan kustannuksista, pahoittelen.
Täytyy sanoa vielä sekin, että lähtökohtana on se, että jokainen näistä toimijoista maksaa itse hoitonsa. Jos tätä hoitomaksua ei saada perittyä joko henkilöltä itseltään [Puhemies koputtaa] tai vakuutusyhtiöltä, niin vain siinä tapauksessa tämä korvataan kunnille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:27:34,2022-11-10T16:28:47,Hyväksytty,1.1
2022_121_44,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_45,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Värderade talman! Vi ger redan i dag akutvård åt så kallade papperslösa personer. Det är vår skyldighet. Nu föreslås det att vi också skulle erbjuda nödvändig vård åt de här personerna, och det är som en förebyggande åtgärd så att vi kan minska på dyrare specialvård. Den här servicen ges redan i våra större städer, i Esbo och i Helsingfors, och det här är en fråga om humanitet mot redan utsatta personer.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-11-10T16:28:49,2022-11-10T16:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_121_46,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! No, otetaan tuo Helsingin kaupunki esimerkiksi. Minun saamani tiedon mukaan Helsingin kaupunki vuonna 2019 käytti paperittomien henkilöiden erikoissairaanhoidon kustannuksiin 440 000 euroa. On tietenkin selvää, että jostakin tuokin raha on pois, ja nythän se on pois sen takia Helsingin kaupungissa muiden palveluista, että valtio ei ole luonut tähän mekanismia, millä tämä osuus hyvitetään silloin, jos tätä 440 000:ta euroa kuluina ei pystytä keräämään tältä henkilöltä itseltään tai hänen vakuutuksensa kautta. Nyt tätä epäkohtaa pyritään oikaisemaan, jotta Helsingin kaupungissa pääsisivät kaikki myös tällä 440 000 eurolla hoitoon.
Ei tämä varmasti kokoluokaltaan suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta uhkaa, mutta tämä on aika iso kysymys. Me erotumme maailmalla, jos me ajattelemme, että me voisimme toimia niin, että tätä aivan välttämättömintä hoitoa ei pystyttäisi tarjoamaan. Ja tätä kunnat tekevät jo. [Puhemies koputtaa] Heille ei nyt siitä erikseen korvausta tule.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:29:49,2022-11-10T16:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_121_47,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Ja nyt tämän aihealueen viimeinen kysymys. — Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_48,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sanoa, että täällä ministerit hööpöttävät kuuntelijoita. Tämä miljoonan kustannusarvio, mistä te puhutte, on täysin hihasta repäisty, kuten tiedätte, jos olette tämän esityksen lukenut. [Anders Adlercreutz: Se on virkavastuulla valmisteltu!] Helsingin kaupunki käyttää tähän miljoonia euroja, sekä terveydenhuoltoon että myös sosiaalihuoltoon, ja siltä osin tämä ei aivan ole pelkästään miljoonan euron kysymys. Meillähän nimittäin Helsinki maksaa majoitusta, HSL-lippuja, antaa jopa käteistä rahaa kassasta, [Eduskunnasta: Se on eri asia! — Jari Myllykoski: Voi hyvää päivää!] ja nämä kaikki kustannukset tulevat joka tapauksessa kannettavaksi. Tämä on fakta, jonka jokainen voi Helsingin kaupungilta varmistaa. 
Mutta palaan vielä äkkiä siihen, että, ministeri Kiuru, te ette ilmeisesti ole edes lukenut tätä esitystä, jossa HUS kertoo, että nimenomaan nämä laittomasti maassa olevat tulevat päivystyksiin ja erikoissairaanhoitoon ilman lähetteitä, minkä jälkeen heidät katsotaan kiireellisiksi. Näin ei voi suomalainen toimia, [Puhemies koputtaa] ja ihmettelen, että te vielä kannatatte tällaista ohituskaistan luontia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-10T16:31:07,2022-11-10T16:32:17,Hyväksytty,1.1
2022_121_49,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Ja nyt ministeri Kiuru. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oletteko tehtävienne tasolla, ministeri Kiuru? — Hälinää] — Ministeri Kiurulla puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_50,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys paperittomien kiireettömistä terveyspalveluista (Kaisa Juuso ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 180/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt hiukan alkaa minuakin sapettaa. Pysytään täällä siinä, mikä on tosi. Ja nyt tullaan siihen kysymykseen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] että suomalaisilla ei ole, eikä pidäkään kenelläkään olla, sellaista asemaa, että joku on toista huonompi. [Petri Huru: Ohituskaistaa!] Erityisesti hoitojonojen suhteen tämä on erittäin vakava kysymys. 
Olen kertonut eduskunnalle moneen otteeseen, että meillä on todellinen hoitovelka tässä maassa, ja se kysymys pitää ottaa vakavasti. Kyllä täällä vakavammin otettavaa piisaa siinä kysymyksessä. Mutta se on totta, että kun erikoissairaanhoitoon mennään, niin joku menee sinne niin kiireellä, että sinne mennään, kuulkaa, ambulanssilla useiten tänä päivänä. [Oikealta: Se on eri asia, sinne lähetetään!] Siinä suhteessa valitettavasti sinne erikoissairaanhoitoon mennään hyvin kiireellä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] 
Nyt on pohdittava sitä, että ei me nyt kai voida ajatella, että siellä ambulanssin ovella vielä ruvettaisiin katsomaan, millä litteralla kukakin menee. Silloin kun ihminen on hädän hetkellä turvautumassa näihin palveluihin, niin kyllä me suojelemme elämää ja terveyttä niin, että me hoidamme [Puhemies koputtaa] myös erittäin vakavassa uhassa olevat ihmiset, ja vain välttämätön hoito tullaan sallimaan. [Välihuutoja — Ben Zyskowicz: Kiireellisethän hoidetaan jo nyt!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:32:17,2022-11-10T16:33:35,Hyväksytty,1.1
2022_121_51,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Näin. Ja nyt vaihdetaan aihe-aluetta. — Edustaja Virolainen. [Hälinää] — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä, ja muut hiljaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_52,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen linja ennallistamisasetuksen suhteen on ollut varsin sekava niin ennakkovaikuttamisen kuin kannanmuodostamisen osalta. Täällä eduskunnassa hallituspuolueiden rivit ovat rakoilleet, kun asiasta on äänestetty talous-, ympäristö- ja maa- ja metsätalousvaliokunnissa. SDP ja keskusta tulivatkin kokoomuksen kriittiselle linjalle, vihreät ja vasemmisto eivät. Eilisen välikysymyskeskustelun perusteella hallitus on nyt kuitenkin ilmeisesti tiukentanut linjaansa. Epäselvää on kuitenkin se, pysyvätkö vihreät ja vasemmisto hallituksen tiukentuneen linjan takana suuressa valiokunnassa, jossa Suomen kanta muodostetaan.
Kysynkin pääministeriltä: Voitteko luvata, että hallituspuolueiden edustajat suuressa valiokunnassa vastustavat komission asetusehdotusta ennallistamisasetuksesta ja pitävät suomalaisen kestävän metsätalouden puolta? [Välihuutoja — Suna Kymäläinen: Tässä vaiheessa vasta vaikutetaan eikä vastusteta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-11-10T16:33:37,2022-11-10T16:34:43,Hyväksytty,1.1
2022_121_53,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,Näin. — Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_54,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut yksimielisesti kirjelmänsä eduskunnalle. [Perussuomalaisten ryhmästä: 12 viikkoa myöhässä!] Eduskunta sitä paraikaa käsittelee. Erikoisvaliokunnat ovat antaneet lausuntoja suurelle valiokunnalle, ja suuri valiokunta tulee muodostamaan Suomen kannan, jota koko valtioneuvosto tulee EU:n neuvotteluissa edustamaan. Me teemme myös vaikuttamistyötä hyvin monella tasolla. Me olemme tehneet ennakkovaikuttamista niiden ennakkovaikuttamislinjausten pohjalta, mitä me olemme yhdessä sopineet. Ja kun me saamme suuresta valiokunnasta Suomen virallisen kannan, niin sitä me tulemme edistämään.
Itse olen esimerkiksi tänään tavannut Slovakian pääministerin ja keskustellut myös tästä ennallistamiskysymyksestä, metsistä. Toivon totta kai, että me löydämme jäsenmaista tukea itsellemme, tukea omille näkemyksillemme, joita me tuossa neuvottelussa ajamme. Mutta kaikkein huonointa vaikuttamista olisi se, että me sanoisimme etukäteisesti ”ei” — mitä kokoomus on esittänyt, etukäteisesti jo ”ei”, [Ben Zyskowicz: Eikä ole!] tapahtui mitä tapahtui, Suomi tulisi äänestämään vastaan. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei, ei!] Silloin me käytännössä sulkisimme itseltämme vaikuttamisen ovia. Se olisi äärettömän huono strategia tilanteessa, jossa kyse on määräenemmistöpäätöksestä [Puhemies koputtaa] eikä yksimielisyyttä vaativasta päätöksestä. [Ben Zyskowicz: Tätähän kokoomus ei ole esittänyt, Petteri korjaa sen saman tien!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:34:43,2022-11-10T16:35:58,Hyväksytty,1.1
2022_121_55,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Virolainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_56,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rouva pääministeri, te johdatte tätä hallitusta, te johdatte Suomen EU-politiikkaa, ja luulisi, että teidän intressinä olisi, että hallituspuolueiden edustajat toimivat sen linjan mukaisesti, mitä te eilen täällä välikysymysvastauksessa linjasitte.
Kuten todettua, hallituspuolueiden rivit ovat rakoilleet eduskuntakäsittelyssä. Esimerkiksi ympäristövaliokunnassa juuri vihreät ja vasemmisto vastustivat niitä muutoksia, joita SDP, RKP ja keskusta halusivat kokoomuksen linjan mukaisesti. Samoin eilisen välikysymyskeskustelun perusteella edelleen vihreiden ja keskustan kannat eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Keskustelussa, eilisessä keskustelussa siis, enemmistö asettui vastustamaan komission esitystä ennallistamisasetuksesta. Todennäköisesti siitä siis tulee myös suuren valiokunnan kanta. Kysynkin teiltä, ympäristöministeri Ohisalo, joka olette vastuuneuvottelija: edistättekö EU-pöydissä Suomen virallista kantaa, vaikka tämä olisi teidän eduskuntaryhmänne näkemyksen vastainen? [Jukka Gustafsson: Jos ja jos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-11-10T16:36:01,2022-11-10T16:37:12,Hyväksytty,1.1
2022_121_57,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,Ja ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_58,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti: ministerinä edustan sitä kantaa, jonka suuri valiokunta täältä ulos saa. [Anne-Mari Virolainen: Erinomaista!]
Vielä kysyn, kuten eilenkin kysyin, mutta en koskaan saanut vastauksia: nostaisitteko sieltä kokoomuksesta esimerkkejä sellaisista komission esityksistä, jotka ovat menneet alusta lähtien loppuun asti sellaisinaan läpi EU-päätöksentekoprosessista, kaikista niistä eri keskusteluista ja instansseista? Totta kai niihin esityksiin vaikutetaan. Kokoomuksen linja tuntuu olevan, että heitetään hanskat tiskiin tässä kohtaa [Ben Zyskowicz: No eikä ole! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Onhan se!] eikä vaikuteta Suomen näkökulmasta parempaan esitykseen. [Välihuutoja] Lisää kansallista liikkumatilaa, kustannuksia merkittävästi alaspäin, nämä keskeiset huomiot löytyvät jo hallituksen yhteisestä, yksimielisestä U-kirjelmästä, joka on tällä hetkellä se hallituksen yhteinen kanta. Ihmettelen tätä kokoomuksen EU-politiikan vaikuttamisnäkökulmaa, [Mari-Leena Talvitien välihuuto] että pitäisikö nyt todella sanoa muille, että eipäs tässä mitään vaikutella, että sanotaan ”ei”. Miksi [Puhemies koputtaa] me emme haluaisi vaikuttaa? Me ainakin hallituksena haluamme vaikuttaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T16:37:18,2022-11-10T16:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_121_59,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Ja edustaja Mykkänen. [Jukka Gustafsson: Eilinen populismi jatkuu kokoomuksella, olen pettynyt!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_60,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä, ympäristöministeri Ohisalo, te tälläkin kertaa viittaatte siihen, että tämä on ikään kuin normaalia EU-politiikkaa, ja pyydätte meitä esittämään muita lakiesityksiä EU:ssa, jotka olisivat sellaisenaan menneet läpi. Ei, ainahan niissä vaikutetaan. Mutta minä pyydän teitä kuvaamaan, onko toista sellaista esitystä, joka olisi näin poikkeuksellisella tavalla velvoitteiltaan painottunut Suomeen kuin tämä ennallistamisasetus. Onko sellaista muistissanne teillä? Meillä ei ole. Ja tästä tämä kysymys lähtee, [Petteri Orpo: Kyllä!] että kun tämä on täysin poikkeuksellisella tavalla Suomeen kymmenkertaisella euromääräisellä kustannusarviolla painottuva kuin mikään muu, mitä olemme nähneet, niin eikö tässä olisi silloin pitänyt nopeasti tehdä kanta, joka on yksi kanta? Ja nyt kysyn pääministeriltä: kun tässä edelleen vastuuministeri, ympäristöministeri, sanoi, että on olemassa hallituksen yksimielinen U-kirjeeseen kirjattu kanta, jota hän edistää, [Ben Zyskowicz: Se on muuttunut!] niin edistääkö hän nyt sitä kantaa vai, kuten keskusta on täällä tulkinnut, eri kantaa, [Puhemies koputtaa] jonka hallitus eilen täsmensi ja joka on vastaan tätä asetusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-10T16:38:21,2022-11-10T16:39:31,Hyväksytty,1.1
2022_121_61,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,Näin. — Ja pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_62,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että eilisessä välikysymyskeskustelussa ja nyt täällä kyselytunnilla kokoomus haluaa ikään kuin antaa ymmärtää varmasti suurelle yleisölle, että hallitus jotenkin suhtautuisi hirveän myönteisesti tähän ennallistamisasetukseen. Näinhän ei ole. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vihreät ainakin! — Jukka Kopra: Löperösti!] Hallituksen alkuperäisessäkin kannassa tähän suhtaudutaan äärimmäisen kriittisesti johtuen juuri siitä, esimerkiksi, minkä itsekin nostitte tässä puheenvuorossanne hyvin esille, että nämä kustannukset ovat Suomen näkökulmasta täysin kohtuuttomat. Tämä hallituksen alkuperäinenkin kanta on hyvin kriittinen. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Me olemme listanneet siellä ne kohdat, mihin me haluamme vaikuttaa. Kustannukset ovat yksi. Meille on aivan selvää se, että metsät ovat kansallisessa kompetenssissa. Ne kuuluvat jäsenmaiden päätösvaltaan, eivät EU:n päätösvaltaan. Nämä kysymykset ovat hallitukselle aivan selviä. Nämä ovat siinä U-kirjelmässä, jonka me olemme antaneet eduskunnalle, ja nyt eduskunta käsittelee tätä kokonaisuutta. [Ben Zyskowicz: Mitä se Saarikko puhuu?]
Mielestäni tuossa hallituksen kirjelmässä ja niissä muodoissa, joita täällä eduskunnan valiokunnat esimerkiksi ovat ottaneet, ei ole kovin suurta eroa. Ehkä voitaisiin enemmän puhua sävyerosta, joidenkin yksittäisten sanamuotojen kiristämisestä — minulle se kyllä sopii. Me edustamme tässä [Puhemies koputtaa] tiukkaa linjaa, ja ilman muuta haluamme vaikuttaa tuon asetuksen kokonaisuuteen. [Ben Zyskowicz: Onko saamelaislaissakin sävyeroja? — Vasemmalta: Kokoomus spinnaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:39:34,2022-11-10T16:40:49,Hyväksytty,1.1
2022_121_63,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_64,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siis hallitus myöhästyi 12 viikkoa kannanmuodostuksessa, ja se on osasyynä siihen, että tämä esitys on Suomen kannalta täysin kohtuuton, kustannuksiltaan täysin poikkeuksellinen. Emme me tietenkään ole sitä mieltä, että nyt vain äänestetään ”kyllä” tai ”ei”, vaan nyt pitää vaikuttaa. Te ette tehneet sitä kunnolla ajoissa, mikä on fakta, ja nyt pitää vaikuttaa, mutta kun meidän huolemme on se, että rivit ovat edelleen aivan sekaisin. [Vasemmalta: Niin kuin kokoomus!] Se, mitä metsäministeri Kurvinen puhuu, on aivan eri asia kuin se, mitä ympäristöministeri Ohisalo, ja me olemme huolissamme siitä, onko viesti nyt Suomesta komissioon ja Eurooppaan yhteinen. Siitä pitää teidän, pääministeri, huolehtia.
Mutta hallitus on muutenkin riitainen. Nyt me katsomme omituista näytelmää saamelaiskäräjälaista, jossa hallituksen johto nokittelee toisiaan julkisuudessa, [Kokoomuksen ryhmästä: Twitterissä!] ja me elämme erittäin vaikeaa aikaa. Sota jatkuu, meidän Nato-jäsenyyden käsittely on kesken. Meillä on inflaatio, energiakriisi, ruoan hinta nousee. Nyt jos joskus, arvoisa pääministeri, Suomi tarvitsisi toimintakykyisen hallituksen. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, onko teidän hallituksenne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-10T16:40:49,2022-11-10T16:42:05,Hyväksytty,1.1
2022_121_65,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,Pääministeri Marin. [Hälinää] — Nyt kuunnellaan pääministerin vastaus ja ollaan hiljaa. [Puhemies koputtaa], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_66,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituspuolueiden linjoista EU-komission ennallistamisasetukseen (Anne-Mari Virolainen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 181/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä. Me elämme poikkeuksellisen vakavaa aikaa. Meillä on sota Euroopassa, meillä on korkea inflaatio, energiakriisi, mahdollisesti tuleva talouskriisi. Tämä tilanne on erittäin vakava, olen täysin samaa mieltä. Ihmettelenkin sitä, että tässä hyvin vakavassa tilanteessa, jossa me myös yritämme saada Suomen Nato-jäsenyyden ratifioitua kaikissa maissa, kokoomus tekee hallitukselle välikysymyksen ja huomisessa äänestyksessä pyrkii siis kaatamaan hallituksen tässä vakavassa tilanteessa. [Välihuutoja] Kysyisin kyllä, mikä kokoomuksen logiikka tässä on. [Keskustan ryhmästä: Mikä se kokoomuksen linja on?]
Ennallistamiseen liittyen: Me olemme tehneet vaikuttamistyötä. Esimerkiksi turvemaiden osalta olemme pystyneet vaikuttamaan, ja nyt me jatkamme tätä vaikuttamista. Kun suuri valiokunta ottaa kannan tähän, valtioneuvosto sitä vie ilman muuta yhtenäisesti eteenpäin. Me teemme kaikkemme, jotta nämä kustannukset alenisivat Suomen osalta. Me teemme kaikkemme, että näitä kaikkia muita huomioita, joita me olemme esiin nostaneet, saadaan vietyä vaikuttavasti eteenpäin, ja neuvottelut ovat vasta alkamassa. Neuvottelut ovat vasta alkamassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Vasta joulukuun neuvostossa tätä tullaan käymään [Puhemies koputtaa] ensimmäistä kertaa ministeritasolla läpi. Tämä on pitkä marssi, ja siihen me tarvitsemme myös kokoomuksen apua. [Antti Lindtman: Äänestääkö kokoomus nyt sittenkin hallituksen luottamuksen puolesta? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Se olisi viisautta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:42:05,2022-11-10T16:43:25,Hyväksytty,1.1
2022_121_67,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Myös Liike Nyt on ilmoittanut tämän aiheen kysymyksekseen. — Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_68,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Pääministeri Marin, te vastaatte hallituksen toimintakyvystä. Metsäasia vietiin eteenpäin nahkoineen päivineen, ja kun puhutaan tästä, mikä teidän linja on, niin kukaan ei tiedä, mikä linja on. Hallitus sitä ja eduskunnan valiokunnat tätä. Hallitus on itse asiassa vuoden myöhässä EU-komissioon, ja EU-komissio ei varmaan vieläkään tiedä, mikä Suomen kanta on. Ja nyt hallituksessa on täysi sekamelska saamelaisasiassa. Onko, pääministeri, teidän mielestänne hallitus toimintakykyinen tällä hetkellä, vai pitäisikö panna pillit pussiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-10T16:43:25,2022-11-10T16:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_121_69,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"No niin, pääministeri Marin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_70,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äskeisessä puheenvuorossani kuvasin, mielestäni me elämme maailmanpoliittisesti Euroopassa aika vakavaa tilannetta, ja ei, minun mielestäni ei pidä laittaa pillejä pussiin vaan meidän pitää hoitaa näitä kaikkia asioita, jotka meidän käsissämme ovat, niin näitä isoja, vakavia kriisejä, joita me olemme kohdanneet, kuin myös niitä asioita, joita me täällä Suomen eduskunnassa käsittelemme.
Nyt valiokunnat käsittelevät tätä ennallistamiskysymystä. Suuri valiokunta tulee tämän kannan muodostamaan, kuten täällä on todettu, ja Suomen hallitus tulee tätä kantaa systemaattisesti edustamaan kaikissa niissä neuvotteluissa ja pöydissä, joissa me asiaan voimme vaikuttaa. Kyllä minun mielestäni meillä on toimintakykyä, ja toivon mukaan eduskunnallakin on toimintakykyä muodostaa omalta osaltansa kantoja, esimerkiksi tähän ennallistamiskysymykseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:44:15,2022-11-10T16:45:02,Hyväksytty,1.1
2022_121_71,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_72,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun täällä kysyttiin, mikä oli mittaluokaltaan sellainen asia, joka vaikutti Suomelle isosti, niin toivoisin, että kokoomus ennallistaisi oman EU-politiikkansa siihen kohtaan, missä me teimme suuressa valiokunnassa hyvin laajasti yksimielisen lausunnon Fit for 55 ‑pakettiin, [Perussuomalaisten ryhmästä: Se ei ollut yksimielinen!] joka oli vaikutuksiltaan miljardien kokonaisuus Suomelle. [Kokoomuksen ryhmästä: Niin tämäkin! Tämä on miljardi vuodessa!] Siinä me löydettiin yhteisymmärrys ja on taisteltu EU-tason päätöksenteossa yhteistyössä, ja Suomen kannat ovat menneet eteenpäin. Tämä on malliesimerkki siitä, että tästä talosta kun tulee yhtenäinen kanta ja sitä työtä tehdään rintamassa, niin Suomen kannat menevät eteenpäin. Kuten pääministeri täällä sanoi, työ on vasta alussa, joten nyt, kokoomus, ottakaa hampaat naulasta ja hanskat taskusta, ja ruvetaan yhdessä töihin. [Kai Mykkänen: Näinhän myö tehdään! — Jukka Gustafsson: Hallitus johtaa, kokoomus vikisee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-10T16:45:04,2022-11-10T16:46:02,Hyväksytty,1.1
2022_121_73,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Näin. Tämä puheenvuoro ei tainnut sisältää kysymystä, mutta kokoomus mainittiin. — Edustaja Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_74,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä, miten se valtioneuvoston alkuperäinen esitys tästä asetuksesta oli niin laimea. Olette kuitenkin käyneet tätä läpi monta kertaa ministerivaliokunnassa, ja kukaan ministeri ei ole tätä vastustanut, eivät edes keskustan ministerit. Nyt tätä teidän esitystänne vastustetaan lähes jokaisessa valiokunnassa. Kysyisinkin pääministeriltä: oletteko te nyt tyytyväinen siihen, että esityksenne vastustaminen on näin suurta eduskunnassa, ja oletteko te tyytyväinen, että hallituspuolueet nyt äänestävät sitä sun tätä, puolesta ja vastaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-11-10T16:46:05,2022-11-10T16:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_121_75,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_76,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen kirjelmä eduskunnalle oli kriittisesti tähän esitykseen suhtautuva. Tässähän on kyse kokonaisuudesta, jossa pyritään parantamaan EU:n jäsenmaiden luonnon tilaa, esimerkiksi vesistöjä, merialueita, kaupunkiluontoa, turvemaita, maatalousmaita, metsiä. Tässä on kyse siis siitä, että pyritään parantamaan luonnon tilaa. Tämä tavoitehan on hirveän tärkeä, ja se on myös hallitusohjelmaan sisään kirjoitettu. Me haluamme jättää luontomme tilan parempana tuleville sukupolville kuin mitä se on tällä hetkellä. Tämä tavoitehan on valtavan tärkeä. 
Mutta tähän esitykseen sisältyy kohtia, joita me emme voi hyväksyä, esimerkiksi nämä kustannukset Suomen näkökulmasta ovat aivan liian suuret, ja kaikkiin näihin hallitus on jo omassa kirjelmässään kiinnittänyt huomiota ja suhtautuu näihin äärimmäisen kriittisesti. Nyt valiokunnat tätä kokonaisuutta käsittelevät, ja jos siellä valiokunnissa joitakin sanamuotoja halutaan vielä vähän kriittisemmiksi, [Petri Huru: Ei kun kielteisiksi!] niin kyllä se minulle sopii — kyllä se minulle sopii. Suuri valiokunta sitten tämän kannan muodostaa, ja toivon mukaan yksimielisesti. Sitä itse kyllä toivon, että valiokuntakin kykenee siihen yksimielisyyteen, [Kokoomuksen ryhmästä: No mihin teitä sitten enää tarvitaan?] mihin hallitus on kyennyt, kun se on oman kirjelmänsä antanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:46:44,2022-11-10T16:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_121_77,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Näin. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_78,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten pääministeri totesi, silloin, jos halutaan EU-neuvotteluissa vaikuttaa, varmin tapa epäonnistua on se, että neuvottelujen lähtötilanteessa sanotaan, että vastustamme joka tapauksessa. [Ben Zyskowicz: Kuka näin on sanonut? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te eilen ryhmäpuheenvuorossa!] Sitä kuitenkin kokoomus tuntuu vaativan. [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on edustaja Hassilla vuoro.] Myös ne ihmiset, jotka ovat käytännössä Brysselissä vuosikausia näitä neuvotteluja käyneet, ovat sanoneet, että paras taktiikka on listata ongelmat mutta suhtautua rakentavasti. Nyt kysyisin teiltä, pääministeri, kun oppositio niin kovasti vaatii, että Suomi sanoisi heti kättelyssä ”ei”: tiedättekö jonkin esimerkin asiasta, jossa Suomi olisi onnistunut neuvotteluissa sanomalla heti kättelyssä ”ei”? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei Suomi ole koskaan sanonut ”ei”!]
Arvoisa puhemies! Vielä muistin virkistämiseksi kerron, että päästökauppaa aikoinaan väitettiin erittäin epäreiluksi ja [Puhemies koputtaa] ylikalliiksi Suomelle. Nyt Suomen elinkeinoelämä kiittää siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-11-10T16:47:55,2022-11-10T16:49:04,Hyväksytty,1.1
2022_121_79,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_80,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle ei tule mieleen tällaista kokonaisuutta. Ehkä voimme tarkistaa, onko jokin sellainen kokonaisuus, jossa heti sanomalla ”ei” oltaisiin pystytty parhaiten vaikuttamaan. [Timo Heinonen: Tutustukaa historiaan!] Voisi ajatella, että niissä kysymyksissä, jotka vaativat yksimielisyyttä jäsenmailta — jotka vaativat yksimielisyyttä jäsenmailta — ehkä tällainen taktiikka voisi jossakin kohtaa olla järkeväkin. Mutta tässähän ei ole kyse sellaisesta kokonaisuudesta, vaan tämä on määräenemmistöllä päätettävä asia, jolloin tuo taktiikka olisi äärettömän epäviisas. Se tarkoittaisi sitä, että me emme pystyisi millään tavalla vaikuttamaan. Kenelläkään ei olisi intressiä tulla meidän asioidemme taakse, kun me sanoisimme, että äänestämme joka tapauksessa vastaan, muuttui tässä mikä tahansa. [Ben Zyskowicz: Ei me sanottaisi, että joka tapauksessa!]
Kokoomuksen linja on tässä hieman epäselvä, koska edustaja Grahn-Laasonen eilen ryhmäpuheenvuorossaan totesi: ”Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää: Suomen tulee ottaa selkeän kielteinen kanta.” — Selkeän kielteinen kanta.” [Ben Zyskowicz: Kyllä, sellaisena kuin se nyt on!] Eilisessä keskustelussa taas puheenjohtaja Orpo, kuten tänäänkin täällä salissa, sanoi, että tietenkään kokoomus ei aja kielteistä kantaa, niin että jo tyrmäisimme ennalta. Mikä on kokoomuksen linja? Se on ristiriitainen: Grahn-Laasonen ryhmäpuheenvuorossaan [Puhemies koputtaa] sanoo yhtä, ja sitten Petteri Orpo sanoo toista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:49:07,2022-11-10T16:50:20,Hyväksytty,1.1
2022_121_81,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Näin. — Ja nyt annetaan Grahn-Laasosen vastata tällä kertaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_82,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää siitä, että Suomen hallituksen olisi pitänyt alusta alkaen ottaa kielteinen kanta ennallistamisasetukseen. [Naurua sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se tuo Suomelle miljardin kustannukset vuodessa. Vertailuvuosi 1952 on meille täydellisen epäreilu. Olisi pitänyt tehdä heti alkuun selväksi komissiolle, että tässä muodossa tämä esitys ei meille käy. Ei se tarkoita sitä, että me oltaisiin jotenkin pois neuvotteluista tai sen jälkeen kaikki ovet sulkeutuisivat, ei tietenkään. 
Ruotsi teki toissijaisuushuomautuksen. Suomi ei tehnyt, koska hallitus myöhästyi. [Kimmo Kiljunen: Eduskunta myöhästyi!] Meidän olisi pitänyt tehdä meidän kanta selväksi. Tämä on se kokoomuksen pointti tässä asiassa. Ei se sulje neuvotteluovia. Silloin, kun tämä asia on merkitykseltään painava, pitää tehdä selväksi se kanta. Aina aiemmin metsäpolitiikka on ollut sellainen asia, jossa Suomella on ollut selkeä yhteinen kansallinen rintama. Tämän Marinin hallituksen aikana tämä suomalaisten metsien ja metsäelinkeinojen puolustaminen on olut täynnä ristiriitoja. Siinä on se iso muutos. Miten näin voi olla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-10T16:50:21,2022-11-10T16:51:28,Hyväksytty,1.1
2022_121_83,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_84,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On se kyllä sitten ihme, että juuri tällä hallituskaudella Suomeen on tehty ennätyksellisiä metsäinvestointeja — erittäin isoja investointeja esimerkiksi Kemiin ja muuallekin. Itsekin olin taannoin Raumalla avaamassa erittäin uutta, innovatiivista, modernia sahaa. Tällä hallituskaudella Suomeen on tehty paljon metsäinvestointeja. [Jukka Kopra: Hallituksesta huolimatta!] Hyvä näin. Suomi elää metsistään, ja näin tulee olemaan tulevaisuudessakin, mutta se, mihin me tällä ennallistamisasetuksella pyrimme vaikuttamaan, on esimerkiksi nämä kustannukset. On aivan selvää, että metsät ovat kansallisessa kompetenssissa, niiden pitääkin olla, ja tämä on niin hallituksen alkuperäisessä kirjelmässä kuin myös toivottavasti niissä kannoissa, jotka eduskunta sitten suuressa valiokunnassa muodostaa. 
Mutta onhan tämä nyt hyvin ristiriitaista. Täällä te sanotte, että pitäisi sanoa ”ei”, pitäisi suoraan sanoa ”ei”. [Ben Zyskowicz: Siinä muodossa kuin se esitettiin! Ettekö te muka ymmärrä?] Mutta me haluamme vaikuttaa. Emme me tule sanomaan alusta asti ”ei”, me pyrimme vaikuttamaan. Me pyrimme vaikuttamaan tähän sisältöön, ja jos sitten tuo lopullinen asetus ei tule olemaan riittävän hyvä — jos se ei tule olemaan riittävän hyvä — Suomi voi aina tehdä sen arvion, että me äänestämme vastaan. Jos nämä [Puhemies koputtaa] meidän reunaehtomme eivät täyty, me voimme äänestää vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:51:31,2022-11-10T16:52:37,Hyväksytty,1.1
2022_121_85,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_86,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy valitettavasti todeta, että pääministeri sanoi tässä kaksikin asiaa, jotka eivät pidä paikkaansa.
Ensimmäinen asia, joka ei pidä paikkaansa, on se, että valtioneuvoston kanta tähän ennallistamisasetukseen olisi jotenkin kriittinen tai kielteinen. Valtioneuvosto on kannassaan selvästi ilmaissut, että tämä esitys on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen — ainakin alustavassa tarkastelussa. [Kimmo Kiljunen: Se on eri asia!] Se tarkoittaa suomeksi sitä, että valtioneuvosto tunnustaa, että EU:lla on oikeus näitten asioiden sääntelyyn, eli EU:lla on valtioneuvoston mielestä oikeus puuttua Suomen metsäpolitiikkaan.
Toinen asia, mikä ei pidä paikkaansa, on se, että nyt olisi jonkinlainen lähtökohta tai neuvottelujen alku. Näin ei ole. Kun valtioneuvosto antoi kantansa 29.9., tästä asiasta oli ollut tieto jo noin vuoden ajan, että tällaista valmistelua tehdään. Eli sinä aikana siihen asiaan olisi pitänyt vaikuttaa, nyt alkaa olla jo myöhäistä vaikuttaa. Eilisessä välikysymyskeskustelussa ei selvinnyt, mitä hallitus tällä välin on tehnyt, millä kannoilla on pyritty vaikuttamaan ja mihin suuntaan tähän asiaan tässä välissä, kun sitä oikeasti olisi voinut muuttaa ennen komission esitystä. Vastaatteko nyt tähän, pääministeri Marin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-10T16:52:39,2022-11-10T16:53:43,Hyväksytty,1.1
2022_121_87,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_88,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä valtioneuvosto on katsonut, että esimerkiksi tälle toissijaisuushuomautukselle ei ole villoja, ja ymmärtääkseni eduskunta on samaa mieltä, koska yksikään kansanedustaja, ei edes oppositiosta, ole tehnyt tätä toissijaisuushuomautusta, vaikka eduskunnalla on siihen täysi oikeus ja täysi mahdollisuus. Itse asiassa tämä kysymys kuuluu kansallisille parlamenteille. [Välihuutoja] Tämä on oikeastaan tällainen sivujuonne, johon on haluttu tätä keskustelua virittää sen vuoksi, [Sanna Antikainen: Se johtuu siitä, että toitte esityksen myöhässä! — Perussuomalaisten ryhmästä: Opposition vika!] että ehkäpä tästä varsinaisesta asiasta keskustelu on sitten ollut liian mutkikasta.
Toinen asia liittyy tähän ennakkovaikuttamiseen. Kyllä me olemme ennakkovaikuttaneet. [Oikealta: Miten, missä se näkyy?] Me olemme ennakkovaikuttaneet, ja me olemme myös onnistuneet ennakkovaikuttamisessa. Esimerkiksi näitä turvemaita koskien Suomihan on onnistunut ennakkovaikuttamisessa, [Ben Zyskowicz: Paljonko se oli ennen tätä 900 miljoonaa?] mutta se ei tietenkään riitä. Se ei tietenkään riitä. Nyt me pyrimme vaikuttamaan näihin muihin kohtiin, jotka ovat ongelmallisia Suomen näkökulmasta. Esimerkiksi se, että Suomi maksaisi tästä kohtuuttoman paljon, se on ongelma, se, että nämä kustannukset määrittyvät hyvin epäselvästi, se on ongelma. Meille on aivan selvää se, että metsät kuuluvat kansalliseen päätösvaltaan. Näin me haluamme, että tulevaisuudessakin on, [Puhemies koputtaa] ja muun muassa ministeri Kurvinen on tehnyt [Puhemies: Näin!] erittäin paljon vaikuttamistyötä kollegoidensa suuntaan, että nämä Suomen huomiot huomioidaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-10T16:53:46,2022-11-10T16:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_121_89,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Ja nyt tästä aiheesta vielä edustaja Sankelo, ja sen jälkeen vaihdamme teemaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_90,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä ennallistamisasetuksen eilisestä välikysymyskeskustelusta voi tehdä nyt semmoisia kokoavia huomioita. Hallitus on ilmoittanut, että sillä on selvät suunnitelmat esityksen torppaamiseksi, ja vihreät on mukana. Näinhän se on nyt ymmärrettävä, että näin mennään, ja SuVista on tulossa yhtenäinen kanta. No, tämä nähdään. EU-vaikuttamistyötä pitää jatkaa, ja kun tästä eurooppalaisesta vaikuttamisesta on puhuttu, niin esimerkiksi Euroopan kansanpuolue EPP, johon kokoomus kuuluu, on maatalousvaliokunnassa asettunut tätä asetusta vastaan. Nyt tarvitaan laajaa EU-vaikuttamista edelleenkin, ja kun tässä tarvitaan laajaa kokonaisuutta, niin kysyisin ministeri Saarikolta, keskustan puheenjohtajalta: Mikä on liberaaliryhmän kanta europarlamentissa tähän ennallistamisasetukseen? Kai sielläkin nyt ollaan tiukkana tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-11-10T16:54:58,2022-11-10T16:56:02,Hyväksytty,1.1
2022_121_91,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"No niin, ministeri Kurvinen ei ole vielä päässyt tänään ääneen. Annetaan vuoro hänelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_92,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,"Herra puhemies! Metsäpolitiikasta vastaavana ministerinä totean sen, että tästä toissijaisuushuomautuksesta on syntynyt jonkinlainen väärä käsitys, kuin se olisi joku vapaudu vankilasta -kortti, joka tarkoittaa, että kun sen jäsenvaltio tekee, joku EU-lainsäädäntö ei sitten sido maata. Se on prosessiväite, ja jos EU-neuvotteluissa katsotaan, että se prosessiväite ei lennä, se koskee Ruotsia ja kaikkia maita, jos tämä lainsäädäntö menee läpi. Hallituksen kanta on ollut alusta lähtien kielteinen tällaiselle ennallistamisasetukselle. Kannatamme yleisesti ottaen ennallistamista, luonnon tilan parantamista, mutta keinot ovat aivan väärät.
Arvoisa puhemies! Hyvä kauhavalainen kollegani Janne Sankelo kysyi, mikä on Renew-ryhmän kanta. Tapasin muun muassa meidän Renew-ryhmän varjoraportööriä, joka seuraa ennallistamista, pari kuukautta sitten Strasbourgissa. Olen itse tavannut neljä komissaaria puolen vuoden aikana, tästä asiasta puhunut muun muassa Frans Timmermansin, komission varapuheenjohtajan, kanssa, [Petteri Orpo: Miten meni?] mutta toivoisin, arvoisa puhemies, että kun ilmeisesti edustaja Sankelo käy keskusteluja [Puhemies koputtaa] sinne EPP-ryhmään, niin laittakaa Sirpa Pietikäinen kuriin. [Naurua oikealta] Hänhän myrkyttää kokoomuksesta EPP-ryhmää täysin siellä keskeisenä toimijana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-10T16:56:08,2022-11-10T16:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_121_93,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 182/2022 vp,Ja nyt laitetaan kuriin tämä aika., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_94,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Seuraava aihealue, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_95,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ykkössijalla alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Euroopassa, ja kasvava jengirikollisuus on kytköksissä myös huumekauppaan. [Petri Huru: Huumeet vapaaksi!] Nyt tarvittaisiin hallitukselta vahva toimintaohjelma huumeidenkäytön ehkäisyyn, päihdehoitoihin, myös näihin lääkkeettömiin vieroitushoitoihin, ja huumebisneksen kitkemiseen, ei mitään löysiä puheita huumeiden laillistamisesta tai käyttöhuoneista, [Petri Huru: Juuri näin!] jotka vain madaltaisivat kynnystä huumekokeiluille ja käytölle sekä loisivat markkinoita järjestäytyneelle rikollisuudelle. Huolta nuorten päihdeongelmista koetaan tällä hetkellä tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Kysyn: milloin hallitus herää vastaamaan tähän huoleen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-10T16:57:23,2022-11-10T16:58:20,Hyväksytty,1.1
2022_121_96,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_97,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on erittäin ajankohtainen, ja juuri eilen Yleisradiolle annoin tästä asiasta hyvin tiukankin lausunnon. Minusta on tärkeätä, että me tunnustetaan se, että viisi varsin nuorta ihmistä kuolee viikossa huumeidenkäyttöön. 260 suomalaista on aivan liikaa. Kun katsotte kansainvälistä tilannetta, me olemme kärkisijoilla tässä asiassa. Sen takia hallitusohjelmaneuvotteluissa lähdettiin siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa palveluihin pääsyä on parannettava. Tänne on tuotu nyt lainsäädäntöesitys, ja minä todella toivon, että se saadaan eduskunnassa läpi. Siinä on tarkoituksena parantaa merkittävästi hoitoonpääsyä, ja myöskin THL laatii nyt näiden jo aikaisemmin tehtyjen suositusten päälle vielä parhaimmat hoitokäytänteet, jotta me pystyisimme ihmisiä auttamaan.
Tämä on todella ikävä juttu, ja meidän täytyy myös myöntää, että me olemme kansainvälisesti erikoinen maa, koska meillä yhä nuoremmat ihmiset kuolevat huumeidenkäyttöön, kun maailmalla kuitenkin ollaan vähän korkeammassa iässä silloin, kun sitten tähän kuollaan. Kyllä tässä on todella paljon meillä ihmeteltävää, [Puhemies koputtaa] ja hoitoonpääsy on saatava nyt kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T16:58:20,2022-11-10T16:59:38,Hyväksytty,1.1
2022_121_98,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Näin. — Ja lisäkysymys, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_99,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin hoitoon pääsy ja vieroitukseen pääsy, kuntoutukseen pääsy on tällä hetkellä vaikeaa. Se, mitä pidän kyllä huolestuttavana, on se, että hallituksen itsensä taholta on tullut löysiä puheita esimerkiksi huumeidenkäytön laillistamisesta tai vaikkapa tästä käyttöhuonekysymyksestä. Kysynkin teiltä, ministeri Kiuru: oletteko te tietoinen näistä kansainvälisistä kokemuksista, että käyttöhuoneet esimerkiksi eivät vähennä huumausaineiden ongelmakäyttöä eikä ole näyttöä, että ne vähentäisivät yliannostuskuolemia? Esimerkiksi Sveitsi on pisimpään käyttöhuoneita käyttänyt maa, mutta se on silti yksi korkeimmista huumeaddiktiomääristä kärsivistä maista Euroopassa, tai vaikkapa Norjassakaan eivät nämä huumekuolemat ole käyttöhuoneiden myötä vähentyneet. Mikä teidän kantanne on? [Puhemies koputtaa] Teidän sijaisenne otti tähän kesällä valitettavasti kantaa, mutta mikä teidän oma kantanne on?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-10T16:59:40,2022-11-10T17:00:50,Hyväksytty,1.1
2022_121_100,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,Näin. — Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_101,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten huumeidenkäytöstä (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 183/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen päässyt olemaan tämän hallituksen hallitusneuvotteluissa hallinnonalaamme koskien, ja hallitusohjelmaneuvotteluissa näistä käyttöhuoneista ei kirjattu ministeriölle ja tulevalle ministerille toimintaohjeita. Ja huomasin sitten joitakin päiviä sen jälkeen, että olenkin tässä tehtävässä nimenomaan ministerinä, ja olen tuota hallitusohjelmaa nyt sitten vienyt läpi. Minusta on kuitenkin hyvä, että jos on toiveita selvittää tätä päihdekäyttöä myöskin tämän kokemuksen pohjalta, mitä muilla mailla on, niin siitä vaan, jos tällaista ollaan haluttu selvittää. Mutta hallitusohjelmassa ei ole tästä mitään ohjeita. Nyt eri ministeriöt käyvät tätä keskustelua, että jos jossakin vaiheessa joku hallitus lähtee toimiin, niin onko sellaista maaperää olemassa. 
Itse nyt ajattelen, että keskityn näihin isoihin kysymyksiin. Ja on sitten sanottava näistä päihdehuoneista tai käyttöhuoneista, että jos me puhutaan myrkytyskuolemista, niin siinä mielessä edustaja Räsänen on oikeassa, että se myrkytystila tulee sitten vasta useita tunteja käytön jälkeen, ja sen takia tässä on haastetta. [Puhemies koputtaa] Mutta minä pidän silmät auki ja korvat tarkkana, ja katsotaan, miten jatkossa mennään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-10T17:00:51,2022-11-10T17:02:06,Hyväksytty,1.1
2022_121_102,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 184/2022 vp,Nyt kyselytunnin viimeinen aihe ja viimeinen kysymys. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_121_103,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 184/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Niin kuin eilisessä välikysymyksen puheenvuorossani toin esille, suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen. Nyt kuitenkin heti tänään hallituksen viisikko on ollut jo tukkanuottasilla. Arvoisa ministeri Saarikko, keskustapuolueella olisi nyt niin sanottu tuhansien markkojen paikka jättää ilmastohumputtelu ja tämä toimintakyvytön hallitus. Eikö teidän kannattaisi nyt hyödyntää tämä paikka? Uskon, että ainakin edustaja Hoskoselta saisitte siihen vahvan tuen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-10T17:02:08,2022-11-10T17:02:58,Hyväksytty,1.1
2022_121_104,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 184/2022 vp,Näin. — Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_105,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen toimintakyvystä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 184/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eiköhän sovita niin, että hallitus pitää huolta omasta toimintakyvystään ja edustaja Turtiainen pitää omastaan. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-10T17:02:58,2022-11-10T17:03:11,Hyväksytty,1.1
2022_121_106,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 4. asiana on pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022, Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin puheenvuoron jälkeen puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskustelulle varataan aikaa yksi tunti. Avaan keskustelun. — Ministeri Skinnari, olkaa hyvä, ilmoitus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_107,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta hyväksyi tänä keväänä kehityspolitiikan ylivaalikautisen selonteon. Laajapohjaisesti valmistellussa selonteossa vahvistetaan Suomen kehityspolitiikan periaatteet, arvot ja tavoitteet. Eduskunnalle annettu kehityspolitiikan tulosraportti on valmisteltu tuohon kokonaisnäkemykseen nojautuen.
Nyt käsissämme oleva raportti ei ole kehityspoliittinen mielipide vaan kertoo konkreettisista tuloksista, joihin on päästy tiedolla johtaen sekä vaikuttavuutta ja riskejä jatkuvasti arvioiden. Nykyaikainen suomalainen kehityspolitiikka on ensiksikin uskottavan ja vahvan ulkopolitiikan keskeinen osa, toiseksi kumppanuuksien rakentamista ja kolmanneksi arvopohjaisuutta, vahvuuksiin nojaamista ja järjestelmätason muutoksia.
OECD:n julkistaman arvion mukaan Suomi on kehitysyhteistyössään saanut aikaan konkreettisia tuloksia, jotka parantavat kehittyvien maiden ihmisten ja yhteiskuntien toiminta- ja kriisinsietokykyä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-11-10T17:04:30,2022-11-10T17:06:02,Hyväksytty,1.1
2022_121_108,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Usein puheenaiheet ja ongelmat kopioidaan sellaisenaan maailmalta meille Suomeen. Hyvä esimerkki tästä on syyllisyys ja huono omatunto köyhien maiden köyhyydestä. On syytä muistaa, että me emme ole entinen siirtomaavalta vaan entinen siirtomaa. Me emme ole kenellekään mitään velkaa, eikä suomalaisen kehityspolitiikan tule perustua maksamme velkaa ‑tyyppiseen ajatteluun. 
Kaiken avun, joka on suomalaisen veronmaksajan rahaa, tulee olla vastikkeellista, tavoitteellista ja vaikuttavaa ja edistää myös meidän omia intressejämme. Valitettavasti monet kehitysmaat pitävät kehitysapua niille kuuluvana saavutettuna etuna, joka ei velvoita niitä mihinkään. Hyvä esimerkki on monen Suomeltakin apua saavan maan röyhkeä tuki Venäjälle ja venäläiselle imperialismille, joka on konkreettinen uhka myös Suomelle. Suomen pitäisi ehdottomasti lopettaa tällaisten maiden rahoittaminen ja siten vahvistaa kehitysavun ohjausvaikutusta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-11-10T17:15:54,2022-11-10T17:17:09,Hyväksytty,1.1
2022_121_109,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_110,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kehitysyhteistyöllä voimme vaikuttaa siihen, että elämme vakaammassa, turvallisemmassa, rauhaan pohjaavassa ja hyvinvoivassa maailmassa. Toisin sanoen vaikutamme siihen, millaisessa maailmassa myös suomalaiset elävät. Maailmalla etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja aikamme suuriin haasteisiin. Suomen on tärkeää olla mukana kehityspoliittisissa keskusteluissa ja vaikuttaa siihen, millaisia malleja valitsemme ilmaston, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Kehityspolitiikka on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Maailma on tänään epävakaampi kuin raportin seuranta-aikana. 
Suomen kehityspolitiikka on vastannut asetettuihin tavoitteisiin ja tuottaa tuloksia, kuten ministeri Skinnari kertoi. Kehitysyhteistyön kautta Suomi on auttanut edellisten vuosien aikana satoja miljoonia ihmisiä. Suomalaisten voimin yhä useampi maailman tyttö käy peruskoulun loppuun asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-10T17:17:09,2022-11-10T17:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_121_111,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_112,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeriä ja ministeriötä, että olette tuoneet tämän tulosraportin tänne meidän keskusteluun, koska minusta on tärkeää, että me käymme näitä tuloksia läpi. Nämä ovat todellisia, ja silloin me pystymme myös katkaisemaan siivet niiltä vääristyneiltä mielipiteiltä, mitä me valitettavan usein tässäkin salissa kuulemme. No, paikalla ovat nämä ahkerat keskustelijat, jotka aina tämän aiheen tullen tänne tulevat. Minä haluaisin myös kiittää siitä, että tässä ministerin puheessa on keskitytty seksuaali- ja lisääntymisterveyteen, tyttöjen ja vammaisten koulutukseenpääsymahdollisuuteen.
Edustaja Halla-aho otti esiin Venäjää tukevien maiden rahoittamisen. Minä haluaisin kuulla ministerin mielipiteen siitä, ja sitten myös tästä: miten me voisimme vahvemmin viestittää omia tavoitteitamme Euroopan unionin yhteiseen kehityspolitiikkaan? [Puhemies koputtaa] Se on toinen kysymykseni ministerille. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-11-10T17:18:22,2022-11-10T17:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_121_113,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_114,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön tulokset eivät kaikilta osin ole olleet myönteisiä. Viime vuodet ovat olleet monin tavoin haasteellisia, sillä useat kriisit ovat koetelleet ihmiskuntaa. Konfliktit, koronapandemia ja myös autoritaarisuuden lisääntyminen ovat kaikki hidastaneet Suomen kehitysyhteistyötä.
Kehitysyhteistyö on kaikista vastoinkäymisistä huolimatta synnyttänyt 2000-luvulla paljon myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi äärimmäinen köyhyys on selvästi vähentynyt. Täytyy muistaa, että onnistunut kehitysyhteistyö vähentää maastamuuttoa ja pakolaisuutta pois hauraista yhteiskunnista. On vain oltava erityisen tarkkana siitä, että apu menee perille sitä todella tarvitseville. Väärinkäytösten riski on valitettavasti olemassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-10T17:19:33,2022-11-10T17:20:31,Hyväksytty,1.1
2022_121_115,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_116,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemia ja muut samanaikaiset globaalit haasteet ovat jo kääntäneet köyhyyden ja nälän nousuun ja jopa kaksinkertaistaneet pakolaisuuden viimeisessä kymmenessä vuodessa. Merkittävä osa Suomen kehitysyhteistyöstä kohdistuukin hauraisiin maihin ja alueille, jotka köyhyyden ja ruokaturvattomuuden lisäksi kantavat kohtuuttoman taakan ilmastonmuutoksen ja luontokadon seurauksista. Tämä edustaja Halla-ahon tämmöinen velka-ajattelu ei meitä kyllä valitettavasti millään tavalla vapauta, vaan kyllä meidän kulutuksella on ihan merkittävät ilmastovaikutukset, ja kannamme ilmastovelkaa. Nyt on tällainen COP 27 ‑viikko käynnissä, ilmastokokous, ja on hienoa kertoa, että Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus on tällä hallituskaudella noussut. Kuitenkin on syytä strategisemmin ohjata sitä vielä niin, että se kohdistuisi kaikista köyhimpiin [Puhemies koputtaa] alueisiin ja myös juuri sopeutumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:20:33,2022-11-10T17:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_121_117,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_118,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän tavoitteemme siitä, että kehitysyhteistyön taso olisi se 0,7, pitää edelleen olla muistissa, vaikka tässä on menty takapakkia. Tämä tavoite tulee olemaan aina vain tärkeämpi tässä globaalissa maailmanpoliittisessa tilanteessa: ilmastonmuutos, sodan vaikutukset, energiakriisi. Pandemiakin koettelee tällä hetkellä erittäin rajusti juuri köyhien maiden köyhiä ihmisiä, ja ruokaturva on uhattuna hyvin monessa maassa ympäri maailmaa.
Helsingin Sanomat uutisoi pari päivää sitten, että Eurooppa on hamstrannut energiaa köyhien maiden kustannuksella ja että tämä kehitys kiihtyy. Tämä ajaa köyhiä maita yhä syvempään ja pahempaan tilanteeseen. Olisin kysynyt ministeriltä: mitä Suomi tekee, jottemme vauhdittaisi tällaista itsekästä kehitystä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-10T17:21:41,2022-11-10T17:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_121_119,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_120,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö vastaa sisällöltään kyllä tavoitteisiin ja tuottaa tuloksia mielestäni ja raportin mukaan, kiitos raportin tekijöille — se on tosi hieno — siitä kokonaisuudesta. Mutta voisimme yhdessä olla ja vaikuttaa niin paljon enemmän esimerkiksi muiden Pohjoismaiden kanssa, jos panostettaisiin suuremmin rahoitukseen. Onko meillä varaa olla vaikuttamatta? Mielestäni se meidän kysymys pitäisi olla niin päin. Maailma on monelta osin kriisissä: koronasta on puhuttu, se on kääntänyt köyhyyden ja nälän nousuun tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin, ja on hämmästyttävää, että ainoastaan 13 prosenttia maailman kansalaisista asui demokratiassa vuonna 21. Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilan kapeneminen vaatii meiltä myös toimia, ja suuri osa Suomen kehitysyhteistyöstä kohdistuu, niin kuin sanottiin, hauraisiin maihin, jotka usein kantavat kohtuuttoman [Puhemies koputtaa] taakan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta — humanitäärinen tilannekin. [Puhemies: Kiitoksia!] Ajankohtaisin ongelma on ehkä nyt tällä hetkellä akuutisti Iranin naisten ja Afganistanin tyttöjen tukeminen. Millä tavalla voisimme tehdä enemmän heidän puolestaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-11-10T17:22:43,2022-11-10T17:24:03,Hyväksytty,1.1
2022_121_121,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_122,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Skinnarille tästä selostuksesta. Sanoisin, että kehitystyö on ollut kyllä suomalaisten arvojen mukaista. On puhuttu koulutuksesta, rauhasta ja yhteistyöstä, demokratian edistämisestä. Haluan kertoa konkreettisen asian siitä, miten tuloksellista tämä työ on ollut Ilmatieteen laitoksen työn myötä. On käynyt niin, että kun maailman tavallaan ympäristö- ja ilmastotilanne on muuttunut, niin maanviljelijät ympäri maailmaa eivät ole aina tienneet, milloin sadetta tulee, jolloin on ollut vaikeata ennustaa, milloin kannattaa laittaa siemenet maan alle. Ilmatieteen laitoksen työn myötä on kerrottu tarkalleen, milloin sateet tulevat, jolloin on pystytty syömään siitä omasta pellosta, ja kun ihmiset saavat ruokaa, he myös pysyvät sen pellon ympärillä. Tämä on ollut hyvin konkreettinen työ, jolla on pystytty erilaisia konflikteja, nälänhätää laskemaan, ja tästä tietenkin Suomelle suuret kiitokset. Toivon todella, että tämä työ jatkuu. Tällä hetkellä on pelkoja siitä, että maailmalla kehitysyhteistyövarat laskevat, ja tämä on vaarallinen kehitys juuri nyt, koska rauha vaatii sitä panostusta, mitä rikkaat länsimaat pystyvät panostamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-10T17:24:05,2022-11-10T17:25:22,Hyväksytty,1.1
2022_121_123,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_124,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! On sanottu, että Suomi on kokoaan isompi maailmalla. Uskon siihen, että Suomi saa myöskin vähemmällä enemmän aikaan näillä kehitysyhteistyöpanoksilla, kun ne käytetään älykkäästi. Mistä se älykkyys sitten oikein muodostuu? Se muodostuu siitä, että meillä on avoimuutta näissä kehitysyhteistyöpanoksissa.
Budjettimietinnöissä on kehotettu, että kehitysyhteistyömomenttia aukaistaisiin, koska se on niin laaja. On pidetty välttämättömänä, että eduskunnalle päätöksenteon pohjaksi esitettävä tieto on kyllin yksityiskohtaista. Nyt on onneksi aukaistu sivusto OpenAid.fi, josta kukin pystyy käymään katsomassa, mihin me käytämme nämä kehitysyhteistyöpanokset, ja sitä kautta saavutetaan myöskin tuloksellisuutta. Näin ollen pystytään edelleen kehittämään kehitysyhteistyön toimeenpanoa.
Mutta haluaisin tiedustella tätä: [Puhemies koputtaa] miten Suomi aikoo toimia niiden maiden osalta, jotka edelleen tukevat Venäjää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-10T17:25:24,2022-11-10T17:26:35,Hyväksytty,1.1
2022_121_125,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_126,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministeri Skinnarille erinomaisesta esitelmästä ja kertomuksesta, miten tässä asiassa on toimittu.
Ajattelin kysyä, kun te mainitsitte puheessanne Afrikkaan suuntautuvan kehitysyhteistyön: Meillähän on se kunnia, että meillä on Euroopan unionin komission jäsenenä komissaari Jutta Urpilainen, teidän hyvä ystävänne. Kun Afrikkaan kuitenkin panoksia menee, niin miten tiiviissä yhteistyössä olette ollut komissaari Urpilaisen kanssa? Näen sen, että jos meillä on sillä alueella paljon osaamista, ja uskoakseni EU-komissiolla on näitä varten annettuna kohtalaisen paljon suurempi potti rahaa, niin kun nämä kaksi asiaa yhdistetään — hyvä osaaminen ja suurempi rahapanos — ja sitten ennen kaikkea suomalaisten pitkät kokemukset näistä asioista... Tiedämme kaikki hyvin, että Afrikkaan suuntautunut yhteistyö muun muassa eri kirkkokuntien kanssa on tuonut hyvää hedelmää siellä, ja tiedämme kaikki sen ongelman, mikä näkyy varsinkin [Puhemies koputtaa] Välimeren pohjoisrannoilla, kun venepakolaisia tulee. Mikä on tilanne tässä teidän yhteistyösuhteessanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-10T17:26:35,2022-11-10T17:27:52,Hyväksytty,1.1
2022_121_127,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_128,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskustelemme tässä salissa siitä, mitä Suomen kehityspolitiikalla on saatu aikaan. Tälläkin kaudella olemme lukuisia kertoja kuulleet tiettyjen tahojen kyseenalaistavan sitä, tuleeko Suomen ylipäätään tehdä kehityspolitiikkaa tai kehitysyhteistyötä. Nuo kyseenalaistamiset ovat naiiveja: Suomi kun ei elä tyhjiössä vaan osana globaalia maailmaa, ja se, mitä muualla tapahtuu, vaikuttaa meihin — halusimme tai emme — ja sen kehityksen suuntaan me voimme vaikuttaa nimenomaan aktiivisella kehityspolitiikalla.
Alleviivaan nyt kuitenkin heti perään, että se ei tokikaan ole ainut syy puolustaa kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa. On arvokysymys päättää viedä apua, terveyttä, koulutusta ja väyliä parempaan tulevaisuuteen sinne, missä on kaikkein suurin hätä. Esimerkiksi lapset ovat lapsia riippumatta siitä, minkä valtion rajojen sisälle tai mihin maanosaan he sattuvat syntymään, ja meillä on velvollisuus puolustaa heidän oikeuksiaan silloin, kun meillä on mahdollisuus auttaa heitä panostamaan terveyteen, koulutukseen ja osaamiseen. Paras tapa kehittää maailmaa on juuri vaikuttaa lapsiin, joita itse asiassa juuri on suurin osa maailman köyhimmistä maista ja heidän väestöstään. [Puhemies koputtaa]
Kysyisin kuitenkin ministeriltä: voisimmeko jatkossa nostaa humanitäärisessä avussa vammaisten henkilöiden lisäksi nykyistä näkyvämmin esiin myös muita haavoittuvimmissa asemissa olevia, [Puhemies: Kiitoksia!] kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-10T17:27:52,2022-11-10T17:29:13,Hyväksytty,1.1
2022_121_129,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Edustaja Filatov, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_130,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nostettu esiin demokratia ja maailman epävarmuus, mutta me elämme myös sellaisessa maailmassa, jossa tyttöjen ja naisten oikeuksia poljetaan. Sen vuoksi on tärkeää, että Suomen kehityspolitiikassa on yhtenä kärkitavoitteena tasa-arvo ja siihen liittyvät kysymykset, ja se näkyy myös näissä painopisteissä, koska kaksi kolmasosaa hankkeista ja rahoitushankkeista ovat sellaisia, että nämä teemat ovat siellä mukana — ja me olemme myös näissä asioissa onnistuneet olemaan vaikuttavia, niin kuin ministeri tässä omassa hyvässä puheenvuorossansa kertoi.
Me olemme myös olleet tukemassa Ukrainan sodan uhreja ja siellä eläviä ihmisiä kehityspolitiikan keinoin. Kysyisinkin ministeriltä: onko teillä käsitystä siitä, miten siellä naisten ja tyttöjen tukeminen on näillä rahoilla onnistunut, koska sodassa lapset kärsivät eniten?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-11-10T17:29:15,2022-11-10T17:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_121_131,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_132,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Skinnaria esittelypuheenvuorosta ja siitä ansiokkaasta työstä tämän tärkeän asian teemalla, jota olette tehnyt.
Kuten tämä arviointi tuo esille, Suomen panostukset kehityspolitiikkaan ovat olleet tuloksellisia tästä haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Työ esimerkiksi koulutuksen, köyhyyden poistamisen, tasa-arvoisuuden ja terveyden edistämiseksi on todella kantanut hedelmää, ja tästä varmasti olemme kaikki iloisia. Kuten ministeri totesi, on selvää, että globaalien kriisien ennaltaehkäisy ja niiden korjaaminen on ilman muuta myös Suomen edun mukaista, ja on tärkeää, että olemme tässä työssä mukana. Aktiivinen rooli kehitysyhteistyön toimijana on osa globaalia vastuunkantoa, ja kehityspolitiikka on ja sen tulee olla keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Kuten raportissa todetaan, kyse on pitkäjänteisestä työstä ja päämäärätietoisesta työstä, ja kysyisin vielä ministeriltä: millaisia jatkotoimia me tarvitsemme, ja miten arvioisitte kehityspolitiikan merkityksen kehittyvän tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-10T17:30:11,2022-11-10T17:31:21,Hyväksytty,1.1
2022_121_133,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_134,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! 7. huhtikuuta YK:n yleiskokous päätti erottaa Venäjän YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Me tiedämme, miksi: Venäjä tappaa, raiskaa ja kiduttaa jopa lapsia Ukrainassa.
Arvoisa puhemies! Kun Venäjä päätettiin erottaa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, Venäjän erottamista vastaan äänesti moni Suomen kehitysavusta nauttiva valtio, kuten Algeria, Burundi, Keski-Afrikan tasavalta, Etiopia ja Zimbabwe. Ministeri Skinnari, aiotteko jatkaa siellä hallituksessa tai aikooko hallitus yhdessä jatkaa näiden valtioiden rahoittamista? Perussuomalaisista tehtiin toimenpidealoite, jotta näiden Venäjän terroria tukevien valtioiden rahoitus lakkautetaan. Oletteko samaa mieltä? Aiotteko ottaa tämän toimenpidealoitteen käsittelyn? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-10T17:31:21,2022-11-10T17:32:32,Hyväksytty,1.1
2022_121_135,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_136,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan helmikuussa tänä vuonna hyväksymä kehityspolitiikan selonteko linjaa Suomen kehityspolitiikan periaatteet, arvot ja tavoitteet yli hallituskausien — kiitos siitä työstä sille porukalle, joka tätä neuvotteli. Työn jatkaminen strategisesti ja pitkäjänteisesti hallituskaudet ylittävällä otteella selonteon pohjalta vahvistaa suomalaisen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta tulevaisuudessa. 
Rahoituksen taso on kuitenkin osoittautunut meillä pitkäjänteiseksi haasteeksi. Ruotsissa, jossa taso valitettavasti kyllä laskee, ovat ruotsidemokraatitkin kuitenkin sitoutuneet 0,85:n bruttokansantulo-osuuden saavuttamiseen. Tässä olisi minun mielestäni mallia meille kaikille. Lisähaasteen rahoitukseen tuo vielä se, että Ukrainan jälleenrakennus tulee jatkossa vaatimaan suurta rahoituslisää, ja tämän ei missään nimessä olisi poliittisesti järkevää siirtyä pois [Puhemies koputtaa] sieltä muista hauraista konteksteista, vaan sen pitäisi ehdottomasti olla lisää sitä rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:32:34,2022-11-10T17:33:44,Hyväksytty,1.1
2022_121_137,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_138,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän tulisi olla ylpeitä. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen tekemä työ ihmisoikeuksien, demokratian ja sananvapauden puolustamiseksi noteerataan maailmalla. Meidän työmme tunnetaan, sen työn tärkeys tiedetään. Huoliakin on ilmassa, ja siksi jatkossa tulee edelleen systemaattisesti jatkaa työtä parantaaksemme tyttöjen koulutusta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja oikeuksia. Aivan kuten edustaja Filatov täällä sanoi, tämä kaikki on uhattuna voimistuvan anti-gender-liikkeen vuoksi.
Toinen nouseva huoli on globaali nälkäkriisi ja sen pahentuminen. Afrikan sarvessa kuivuuden, nälkäkriisin arvioidaan olevan vakavin 40 vuoteen. Ministeri Skinnari, miten arvioitte, mitä tämä akuutti humanitaarinen kriisi tulee edellyttämään Suomelta tulevalla eduskuntakaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-10T17:33:46,2022-11-10T17:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_121_139,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_140,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa ministeri, arvoisa puhemies! Todellakin nyt tämä kehitysapu on sellaista, että monet Afrikan maat edelleenkin tukevat Venäjän hyökkäyssotaa. Ei tarvitse kuin katsoa vähän mediasta ja televisiosta, niin aika usein voi tulla tämmöisiä ohjelmia, missä kerrotaan just näistä tilanteista. Tuntuu aika ikävälle, että Suomi edelleenkin tukee tällaisia maita, jotka tukevat tätä Venäjän hyökkäyssotaa.
Ministeriltä haluaisin kysyä: onko mietitty, mihinkä muuhun tätä rahaa voisi käyttää, jos oikeasti viimeinkin tehtäisiin niin, että näitä maita, mitkä tukevat Venäjää, ei tuettaisi enää Suomen puolelta, koska tuntuu aika hirvittävälle, että sitä rahaa tosiaan voidaan käyttää Venäjän hyökkäyssotaa vahvistamaan? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T17:34:55,2022-11-10T17:35:43,Hyväksytty,1.1
2022_121_141,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_142,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä raportti osoittaa, kuten ministerin esittelystä kuulimme, että Suomen kehityspolitiikalla on kyetty vastaamaan tavoitteisiin ja tuottamaan tulosta siitäkin huolimatta, että tämä tarkastelujakso osuu kohtaan, jossa maailma on kohdannut merkittäviä kriisejä ja koronapandemia on osaltaan vaikuttanut kehityksen suuntaan. Olemme kehityspolitiikan painopisteistä erityisesti tasa-arvotyössä olleet edelläkävijöitä ja saavuttaneet tavoitteita. Seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksissa olemme näyttäytyneet kansainvälisestikin vahvana toimijana, ja siitä saamme olla erityisen ylpeitä, kuten tässä salissa olemme jo kuulleet, juuri tässä maailmantilanteessa, jossa nämä teemat on kyseenalaistettu, niissä on otettu jopa järkyttäviä askeleita taaksepäin kohti epätasa-arvoisempaa maailmaa, mitä tulee vaikka aborttioikeuksien rajaamiseen. Roolimme tyttöjen ja naisten oikeuksien ja seksuaali- ja lisääntymisterveyskysymysten puolustajana on nyt tärkeämpi kuin koskaan aiemmin.
Haluan kuitenkin loppuun nostaa esiin sen, että seksuaaliterveys- ja seksuaalioikeuskysymykset, kuten turvalliset synnytys- ja ehkäisypalvelut, ovat edelleen humanitaarisessa avussa alirahoitettuja, [Puhemies koputtaa] ja tähän meidän tulisi jatkossa mielestäni kiinnittää huomiota.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-10T17:35:45,2022-11-10T17:36:53,Hyväksytty,1.1
2022_121_143,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_144,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! On ilman muuta selvää, että se, mitä Suomi tekee kehitysyhteistyössä, on todella laadukasta ja hyvää, mutta volyymilläkin on merkitystä. Se, missä me emme ole onnistuneet — ja se ei ehkä kohdistu juuri nyt, vaan se on jo pidemmän aikaa ollut — on se, että emme ole onnistuneet esimerkiksi meidän tavoitteessa kaikkein köyhimpien maiden rahoituksen nostamisessa 0,2 prosenttiin, emmekä ole onnistuneet meidän tavoitteessamme täyttää meidän sitoutumistamme 0,7 prosenttiin. Mietin myös sitä, että tällä hetkellä näyttää siltä — jos katsoo kestävyys-, Agenda 2030 ‑tavoitteita — että se, mikä kaikkein hitaimmin menee eteenpäin, on naisten ja tyttöjen tasa-arvo, sukupuolten tasa-arvo. Tulisiko meidän nyt tehdä joitain aivan erityisen suuria panostuksia, näissä asioissa ainakin, jotta näissä tavoitteissa voitaisiin paremmin onnistua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-11-10T17:36:55,2022-11-10T17:37:51,Hyväksytty,1.1
2022_121_145,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_146,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin oikeastaan siitä teemasta, jonka edustaja Biaudet aloitti, eli Iranin tilanteesta. Me saamme siitäkin kansanedustajina paljon yhteydenottoja ja huolestuneita viestejä.
Kaikkihan alkoi naisten itsemääräämisoikeudesta ja siihen liittyvistä mielenilmauksista, mutta nyt puhutaan jo laajemmasta kansannoususta ja hallinnon kokonaisvaltaisesta vastustamisesta. Nyt tilanne on se, että mielenosoittajia on laajasti uhattu myös kuolemantuomioilla. Tämän koko liikehdinnän ja tyytymättömyyden taustalla on myös ilmastonmuutos ja sen huonoon hoitoon liittyvät seuraukset, kuten ruokaturvan vaarantuminen ja elinkustannusten nousu jo hyvin pitkään. Monet Suomessa asuvat iranilaiset ovat myös tilanteesta hyvin huolissaan. Miten Suomi voisi tukea Iranin demokratiakehitystä ja kansalaisyhteiskuntaa tällä hetkellä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-10T17:37:51,2022-11-10T17:38:59,Hyväksytty,1.1
2022_121_147,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_148,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lyhyesti täydennän vielä edellistä kysymystäni. Nimittäin Afrikan tilanne. Kuten tiedämme, siinä Afrikan sarven alueella on jatkuvasti menossa erilaisia kahakoita, muun muassa viimeksi on tietoja tullut eräänlaisesta sisällissodasta — en muista maata, kuitenkin Afrikan sarven alueesta puhutaan. Miten tällaisille alueille on näitä kehitysyhteistyörahoja, kehittämisrahoja viety? Miten tällainen sotatilanne sitten sen kannalta, kun siellä on hädänalaisia ihmisiä, että katkaiseeko tällainen tilanne sen rahoituksen kerralla? En ihan tarkkaan tunne näitä proseduureja, mutta onko tämä tällainen kriisialue sellainen merkki, joka tarkoittaa, että sen alueen kehittämishankkeet lopetetaan ainakin hetkeksi aikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-10T17:38:59,2022-11-10T17:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_121_149,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_150,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisiinsa kytkeytyvät globaalit kriisit haastavat meitä, koko maailmaa, ja sen takia monenkeskinen järjestelmä ja yhteistyö ovat entistä tärkeämpiä ja myös Suomen tuki tälle monenkeskiselle järjestelmälle. Ulkopuoliset arviot ovatkin kiittäneet Suomea siitä, että meillä on ollut pitkäjänteinen sitoutuminen omien kansalaisjärjestöjen lisäksi myös YK-järjestöjen toimintaan, ja näistä tosiaan täällä on jo useita kertoja mainittu. Tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen asema ovat olleet ne, joissa meillä ehkä suurinta merkittävyyttä on ollut ja lisäarvoa annettu. 
EU-vaikuttamista voimme kyllä, omasta mielestäni ainakin, vielä entisestään vahvistaa. Mutta meidän kannattaa hyödyntää suomalaista osaamista, ja tämä koulutuksen uusi painopiste, minun mielestäni sitä mahdollisuutta entisestään lisää, ja hyödynnetään se maksimaalisesti. Suomi on pitkään ollut myös yksi maailman korruptoitumattomimmista maista. [Puhemies koputtaa] Kysyisinkin: kuinka voimme tätä hyvän hallinnon lisäämistä Suomena entisestään vahvistaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:39:49,2022-11-10T17:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_121_151,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_152,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan hyvä hallinto on tärkeä edellytys sille, että näillä kehitysyhteistyövaroilla saadaan pysyviä ja kestäviä tuloksia. Kehitysyhteistyövaroissa pitäisi olla ehkä nykyistä voimakkaamminkin tuo ehdollistaminen juuri siihen, että varojen käyttö on tarkkaan kontrolloitua ja että demokraattista päätöksentekoakin esiintyy siellä kohdemaassa. Tähän liittyy se, että pitää oppia myös vakavimmista epäonnistumisista. Ja Afganistanhan on varmasti sellainen niin näiden hassattujen varojen mittaluokan suhteen kuin sen pituudenkin suhteen, miten paljon sekä sotilaallisia voimavaroja että sitten kehitysyhteistyötoimia ohjattiin siten, että niistä ei saatu haluttua tulosta. Tämä liittyy pitkälti tähän korruption vastaiseen työhön. On hyvä, että siitä Afganistaniin osoitetusta tuesta tehdään nyt Suomessakin laaja selvitys, [Puhemies koputtaa] siitä, mitä tästä korruption vastaisesta työstä havaitaan, niin että se pystytään ottamaan mahdollisimman laajasti tulevassa kehitysyhteistyössä huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-11-10T17:40:58,2022-11-10T17:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_121_153,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_154,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Väestöräjähdys on maailman luonnon ja ilmaston kannalta kohtalonkysymys. Mikään määrä vihreiden ilmastotoimia ei riitä, jos väestönkasvu jatkuu tällaisena. Suurin osa kehitysapua nauttivista maista ei kiinnitä lainkaan huomiota tähän väestöräjähdykseen. Samaan aikaan se vaikuttaa myös meihin kohdistuvaan siirtolaispaineeseen. Tässä kohtaa on huomautettava, että juuri hallituspuolueet puolustelevat kehitysapua ja sen kasvattamista juuri sillä, että se hillitsisi siirtolaisuutta. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että väestön kasvun hillitsemiseksi kehitysapua vastaanottavien valtioiden tulisi esittää selkeä suunnitelma tämän väestönkasvun saamiseksi hallintaan. Mitä mieltä te olette tästä ehdotuksesta, arvoisa ministeri Skinnari?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-10T17:42:16,2022-11-10T17:43:21,Hyväksytty,1.1
2022_121_155,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_156,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Ministeri Skinnarille tulee paljon vastattavaa tässä. 
Arvoisa puhemies! Tähän edelliseen puheenvuoroon: Parhaaksi keinoksi väestön kasvun hillintään on osoittautunut naisten hyvä koulutustaso, ja se on juuri se, mitä Suomi nyt vahvasti ja entistä vahvemmin tekee. Silloin myös lapsikuolleisuus vähenee, terveys paranee. Tämä koulutus auttaa myös siihen, että nuorilla, joita erityisesti Afrikassa mutta myös Aasiassa on ihan merkittävästi enemmän kuin meillä täällä Euroopassa, on näkymä siihen, miltä heidän tulevaisuutensa näyttää, siellä omassa maassa löytyy myös mahdollisuuksia työhön. Ja sitten jos joku tänne saapuu tai joutuu pakolaisuuden kautta tulemaan, niin myös silloin se koulutuspohja on vahvempi ja pystyy lähtemään liikkeelle täällä. Eli halusin nostaa tämän nuorten aseman erityisesti meidän painopistealueena myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:43:21,2022-11-10T17:44:28,Hyväksytty,1.1
2022_121_157,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_158,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt, kun on puhuttu kehitysavusta ja myös tästä korruptiosta, mitä monissa maissa tavataan: Tästä ei montaa viikkoa ole, kun juttelin erään naisen kanssa, joka asuu Afrikan maassa ja on suomalainen lähtökohdiltaan, ja hän kertoi juuri, mitenkä se maan tapa on se korruptio, elikkä mikään asia ei etene — ei mikään hanke, ei mikään — jos sieltä ei välistä vähän rahaa anneta tietyille henkilöille, niin että ei ole ihan itsestäänselvyys se korruption kitkeminen.
Mitenkä tähän aiotaan panostaa tarkemmin? Ei riitä, että tehdään tämmöisiä suunnitelmia, vaan pitää oikeasti seurata tosi tarkkaan, mihinkä se raha menee. Ja toivon, että jatkossa — kun tilanne on Suomessakin tämä, ja on sotaa tuossa lähialueella — ei ainakaan velkarahaa nyt laiteta kehitysapuun. Onko nyt ministerillä mitenkä tarkoitus jatkossa rahoittaa tätä kehitysapua? Toivottavasti ei ainakaan velkarahaa johdeta tähän tarkoitukseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T17:44:28,2022-11-10T17:45:26,Hyväksytty,1.1
2022_121_159,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_160,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Tulin tänään Islannista, jossa osallistuin tällaiseen globaaliin isoon naispoliitikkojen ja naisjohtajien kokoukseen. Siellä oli aika vaikuttavaa, kun eri Afrikan maista yli rajojenkin olevat nuorten naisten järjestöt vetosivat todella vahvasti siihen, että heidän työtään tuettaisiin niin, että he voisivat osallistua päätöksentekoon.
Pohdin sitä, pitäisikö meidän vielä vahvemmin osoittaa tukea myös tasa-arvotyöhön, syrjimättömyyteen, syrjivän lainsäädännön poistamiseen, naisten osallistumiseen ja nimenomaan työhön naisten oikeuksien edistämiseksi, ”advocacy” — sen lisäksi, että meillä tietenkin on tällaisia koulutusprojekteja ja sosiaalisia projekteja, jotka kohdistuvat tyttöihin, mutta että he olisivat nimenomaan subjekteja, he voisivat ottaa kehityksen omiin käsiinsä juuri sen takia, että niin monessa maassa [Puhemies koputtaa] on korruptio- ja hallinto-ongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2022-11-10T17:45:28,2022-11-10T17:46:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_161,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_162,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin tähän kehitysapukeskusteluun ottaa mukaan kysymyksen kehitysavun ehdollistamisesta geopoliittiseksi työkaluksi. Eli nyt tilanne tällä hetkellä on sellainen, että ihan paikalla käyneiden tahojen raporttien mukaan Afrikassa ajatellaan vähän niin, että EU-maiden kehitysapu on eräänlainen itsestäänselvyys, jonka vastineeksi ei odoteta mitään, ja amerikkalainen kehitysapu on paljon näkyvämpää, kun niissä paketeissa on tähtiliput päällä ja lukee Made in USA. Mutta kun eurooppalaiset vaan lähettävät sinne jotakin, ja venäläiset lähettävät aseita, myyvät aseita näille diktaattoreille näissä maissa, niin lopputulema on nyt sitten se, että YK:ssa nämä maat äänestävät käytännössä Venäjän ja Kiinan linjalla ja tavallaan se EU:n ja Suomenkin geopoliittinen vaikutusvalta, mitä voitaisiin saada tätä kehitysapua vipuvartena käyttäen, ei toteudu. Eli ajaisin kyllä voimakkaasti sellaista ajatusta, että jos sitä kehitysapua ylipäänsä on sinne vietävä, niin se ainakin ehdollistettaisiin niin, että nämä maat, jotka sitä saavat, tukisivat myös [Puhemies koputtaa] meidän tavoitteitamme muissa asioissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-10T17:46:36,2022-11-10T17:47:41,Hyväksytty,1.1
2022_121_163,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_164,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen lisäksi väestönkasvua hillitsee seksuaalivalistus ja ymmärrys oikeudesta omaan kehoon. Näin ollen suomalaisen kehitysavun turvin onkin annettu 92 miljoonalle nuorelle seksuaalikasvatusta. Tämä on merkittävä toimi. Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuutta raportin mukaan ovat edistäneet muun muassa toiminnan suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys — ja luulen, että tätä meidän tulee tässäkin keskustelussa arvioida yhä enemmän — pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus, tiivis yhteistyö, nojautuminen maaohjelmiin ja kehityspoliittisiin painopisteisiin, joista olemme hyvin juuri puhuneet. Se, mikä tuloksellisuutta vähentää, on esimerkiksi keskenään ristiriitaiset ja epärealistiset tavoitteet, ja luulen, että tämän keskustelun pohjalta [Puhemies koputtaa] tässä meillä on haaste tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-10T17:47:43,2022-11-10T17:48:51,Hyväksytty,1.1
2022_121_165,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_166,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Salonen nosti hyvän asian tässä viimeiseksi, tämän johdonmukaisuuden, että meidän kauppapolitiikan, ympäristöpolitiikan, ilmastopolitiikan ja kehityspolitiikan pitäisi toimia johdonmukaisesti samaan suuntaan, ja siinä on vielä ei pelkästään Suomella vaan maailmalla muutenkin haasteita.
Geopolitiikasta en kannata tällaista ehdollistettua kehitysapua, mutta kyllä on ihan selvää, että Euroopan pitää vahvemmin niitä omia näkökulmiaan avata ja vahvemmin toimia yhdessä. Kyllä me myös voidaan laittaa tähtiliput liehumaan ennemmin kuin niin, että me maat kilpaillaan keskenämme siitä, kenen kehitysapua mikäkin on.
Mutta vielä halusin nostaa yhden teeman ja aiheen, joka sinne ylivuotiseen selontekoon nostettiin, luontokadon. Sen torjumisen ennallistamisesta on puhuttu täällä salissa tällä viikolla paljon, mutta siinä on paljon tehtävää myös maailmanlaajuisesti. Norja laittaa kahdeksan prosenttia kehitysyhteistyövaroistaan luontokadon torjumiseen, [Puhemies koputtaa] luonnon elpymiseen. Me voitaisiin laittaa seuraavaan hallitusohjelmaan edes puolet tästä tavoitteeksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:48:51,2022-11-10T17:50:03,Hyväksytty,1.1
2022_121_167,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_168,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmin mainittiin, että naisten ja tyttöjen koulutus vaikuttaa väestönkasvuun. Tämä on totta, mutta sen lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi perhesuunnittelu ja esimerkiksi ehkäisy. Sen lisäksi, että näiden kehitysapua nauttivien maiden tulisi sitoutua tähän väestönkasvun hillintään, heille tietenkin tulee tarjota siihen apua, josta tämä naisten ja tyttöjen koulutus on yksi, mutta toinen tapa olisi tämä perhesuunnitteluneuvolamallin eteenpäin vieminen näihin maihin.
Suomi on niin pieni maa, että meillä pitäisi olla korkeintaan ehkä yksi tai kaksi painopistettä, joihin keskittyisimme. Koska olemme maailman tasa-arvoisin maa, niin ehdottaisinkin, että tässä tapauksessa Suomi voisi keskittyä koulutukseen — erityisesti naisten ja tyttöjen koulutukseen, mutta myös poikien koulutukseen, hekin tarvitsevat koulutusta — mutta myös oikeasti [Puhemies koputtaa] tämän perhesuunnitteluneuvolamallin eteenpäin viemiseen, koska tämä työ on aivan [Puhemies: Kiitoksia!] täysin kesken. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-10T17:50:05,2022-11-10T17:51:16,Hyväksytty,1.1
2022_121_169,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_170,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muistaakseni aivan ensimmäisessä puheenvuorossaan vihreiden kansanedustaja Hopsu esitti positiivisia huomioita Ruotsin uuden hallituksen ohjelmasta, jota myös yhteistyökumppanimme ruotsidemokraatit ovat olleet laatimassa. Edustaja Hopsu totesi, että siinä olisi meille paljon opittavaa, ja olen tästä täysin samaa mieltä. Ruotsin uusi hallitus on muun muassa laskemassa Ruotsin pakolaiskiintiön alle kuudesosaan aiemmasta, noin 6 500:sta alle tuhanteen. Eli Suomea kaksi kertaa suuremmalla maalla on Suomea pienempi pakolaiskiintiö, ja toden totta tässä on meillä paljon oppimista. Samoin meillä on paljon oppimista siinä, että Ruotsi on päättänyt irrottautua tällaisesta bruttokansantuotteeseen sidotusta kehitysapurahoituksesta. Ihmettelen vähän sitä ajattelua, kun Hopsu sanoi, että hän ei kannata tätä kehitysavun ehdollistamista. Me jostain syystä olemme valmiita [Puhemies koputtaa] vaatimaan esimerkiksi Unkarilta paljon enemmän aikuismaista käytöstä kuin Afrikan mailta, ja mielestäni se ehkä kertoo vähän meidän suhtautumisestamme Afrikan maissa asuviin ihmisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-11-10T17:51:18,2022-11-10T17:52:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_171,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_172,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun vierailin itse Ukrainassa viime toukokuussa, tapasin siellä myös monia kansalaisjärjestöjen toimijoita. Tämmöisten pienten järjestöjen ja liikkeiden — todella ruohonjuuritasolla toimivien liikkeiden — viesti oli se, että heidän on todella vaikea saada rahallista avustusta, vaikka heillä on usein parhaimmat kontaktit niihin autettaviin.
Tässä onkin tavallaan semmoinen ristiriita, että Suomi ymmärrettävästi koordinoi sitä tukea niin, että se menee tämmöisten isojen kansainvälisten organisaatioiden kautta, jotta voidaan olla varmoja hallinnosta ja siitä, että kaikki pelaa. Mutta samaan aikaan voi olla niin, että se apu ei välttämättä kohdennu juuri sinne, missä sitä kipeimmin tarvittaisiin, ja juuri sinne, minne se pääsy voi olla hyvin vaikeata — puhutaan esimerkiksi hauraassa asemassa olevista ihmisistä, [Puhemies koputtaa] lähisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista. Mitä tämän eteen tehdään? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-10T17:52:34,2022-11-10T17:53:46,Hyväksytty,1.1
2022_121_173,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_174,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiittelin siis Ruotsista sitä, että vaikka kehitysavun taso laskee — sitä pidin valitettavana — tämä 0,85:n taso kuitenkin siellä on korkeampi kuin tämä meidän 0,5, johon tällä hallituskaudella hetkeksi pääsimme. Eli kyllä meillä on vielä aika paljon kurottavaa Ruotsiin verrattuna, sama on vastuun osalta, minkä olemme maina, Suomi versus Ruotsi, kantaneet pakolaisista.
Ylipäätään toivoisin, että me pääsemme tällaisesta pelkästään humanitäärisen pakolaisuuden numeraalisesta määrästä siihen, että ihmiset, jotka apua tarvitsevat, pääsisivät avun piiriin. Tämä sama liittyy siihen ehdollisuusajatteluun, eli sen avun tulee kohdentua sinne, missä sitä kaikista eniten tarvitaan, kaikista köyhimpiin maihin, kaikista hauraimpiin konteksteihin — siellä se on vaikuttavinta. Ja toivon, että pakolaiset, jotka saapuvat, pääsevät työelämään [Puhemies koputtaa] täällä kiinni samalla tavalla kuin työperäisen maahanmuuton kautta [Puhemies: Kiitoksia!] tänne saapuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T17:53:48,2022-11-10T17:54:59,Hyväksytty,1.1
2022_121_175,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Nyt alkaa tälle asialle varattu tunti olla täynnä, mutta myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron. — Edustaja Antikainen, ja sen jälkeen ministeri Skinnarille viidestä kahdeksaan minuuttia vastauksiin. On niin paljon kysytty. — Olkaa hyvä, edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_176,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ylipäätään perussuomalaisten mielestä kehitysavun maksaminen tulisi tulevaisuudessa tapahtua vain ja ainoastaan budjetin ylijäämästä sekä Suomen tulisi pikimmiten vaatia näiden kehitysapurahojen sitomista palautuspolitiikkaan. Esimerkiksi: mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta ei oteta vastaan lähtömaahan, voitaisiin kyseisen maan kehitysapu keskeyttää ja mielellään mahdollisimman pian.
Lisäksi perussuomalaiset ovat huomauttaneet, että kehitysyhteistyörahoitusta ei Suomessa tarkkailla riittävän kriittisesti. Toivon tähän kriittiseen tarkkailuun varsinkin nyt hallitukselta toimenpiteitä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-10T17:55:07,2022-11-10T17:56:03,Hyväksytty,1.1
2022_121_177,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Skinnari, vastauksia sitten kysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_178,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022>>>Pääministerin ilmoitus  PI 4/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos teille sopii, niin puhun täältä paikalta, koska kysymyksiä on nyt niin paljon, jotta pystyn näkemään nämä kaikki kysymykset. Teen parhaani.
Ensinnäkin kiitos, arvoisat edustajat, erittäin laadukkaasta, monipuolisesta ja kunnianhimoisesta keskustelusta, joka tulosraportin lisäksi pohti ja keskittyi jo tulevaan tässä maailmantilanteessa, tässä geopoliittisessa tilanteessa ja tilanteessa, jossa Euroopassa on sota ja tilanne, joka haastaa meidät taloudellisesti, mukaan lukien ruokakriisi ja energiakriisi.
Aloittaisin, arvoisa puhemies, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Halla-ahon kysymyksestä, joka on varmasti yksi keskeisin ja geopolitiikan kannalta oleellisin: miten tulisi ja pitää toimia tilanteessa, jossa Venäjä vaikuttaa, informaatiovaikuttaa, mutta samaan aikaan sitä tekee moni muukin maa, kuten esimerkiksi Kiina? Nämä YK-äänestykset nousivat tässä aivan aiheellisesti esille, ja kuten näimme jo maaliskuun äänestyksestä ja sen jälkeen, niin näin se on. Eli maailmassa 30 prosenttia ihmisistä asuu demokratioissa. Maailma on hyvin intressipohjainen. Ja kun me — me Pohjoismaat, Euroopan unioni, Suomi — omalla arvopohjallamme teemme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kehityspolitiikkaa, kauppapolitiikkaa, on aivan oikein pysähtyä pohtimaan, miten me sen teemme, miten me navigoimme tässä myrskyssä, jossa intressipohjaisuus ja minä, minä, minä ‑ajattelu on erittäin keskeinen. Koko multijärjestelmä on ongelmissa. Ei se ole vain kehityspolitiikkaa koskevaa, YK:ta, haasteita — kauppapolitiikka, WTO on kriisissä. Ja tässähän ne katseet kääntyvät Yhdysvaltoihin, eivät niinkään Kiinaan tai Venäjään. Tässä on erittäin hyvä pysähtyä, edustaja Halla-aho, pohtimaan tätä, ja vastaan teille nyt kolmen asiakohdan kautta:
Mielestäni pitää olla pitkäjänteinen geopolitiikassa. Ei ajatella lyhytnäköisesti. Mitä jos me vetäydymme, mitä jos me lopetamme tässä tapauksessa kehitysyhteistyön tai jonkun muun yhteistyön sellaisen maan kanssa, joka niin sanotusti istuu aidalla eli pohtii, mihin suuntaan tässä käännyttäisiin? Olisiko se oikea ratkaisu? Syntyy tyhjiö. Kuka sen tyhjiön täyttäisi? Todennäköisesti se intressipohjainen vaikuttaja, josta äsken mainitsin. Eli kaiken kaikkiaan tilanne on se, että kyllä me näemme — Euroopan unioni, Suomi — hyvin, uskaltaisin sanoa, yhteisesti, että meidän pitää nyt olla geopoliittisesti aktiivisia. Siksi Global Gateway, 300 miljardin työkalu — komissaari Urpilainen tänään vieraili ainakin muutamissa eduskuntaryhmissä — on se meidän geopoliittinen työkalu. Se on meidän vastauksemme niille maille, jotka ovat toimineet ehkä erilaisella arvopohjalla kuin me.
Ja maailma etsii myös uusia ratkaisuja. Meillä, Suomella, on tarjota ratkaisuja: ilmastoratkaisuja, digiratkaisuja, tasa-arvotyön ratkaisuja, perheneuvonnan ratkaisuja ja niin edelleen, työpaikkoihin ratkaisuja, naisyrittäjyyteen ratkaisuja. Me voimme tuoda ratkaisuja, ja kun uskotaan niihin meidän tapoihimme tehdä, niin me voimme vaikuttaa myös niillä ratkaisuilla, ja se ei aina tarkoita rahan antamista — kaksi eri asiaa. Neuvola on tästä hyvä esimerkki: suomalainen digitaalinen neuvola.com, suomalainen seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaaminen. Neuvola on aikamoinen sosiaalinen innovaatio, kuten kouluruoka, josta puheessani mainitsin. 70 maata on nyt tekemässä sitä, ja moni maa tekee sen nyt omalla verorahoituksella ilman tukia — ilman tukia. Ja niitä maita on, jotka nyt graduoituvat kehitysyhteistyössä: viimeisimpiä jos katsoo, niin Vietnam, Kenia, Nepal. Eli kuten sanoin, kehitysyhteistyö on keino, se ei ole päämäärä.
Tässä tähän varsin haastavaan keskusteluun tästä narratiiviajattelusta, johon varmasti mielellämme palaamme, ja se on varmasti asia, mihin me ulkoministeriössäkin keskitymme kaikilla politiikan lohkoilla.
Ja tästä tietysti pääsee aasinsiltana oikeastaan tähän globaaliin tilanteeseen. Afrikan lisäksi, edustaja Hoskonen, voi tietysti puhua Etelä-Amerikasta, tilanteesta Brasilian vaalien jälkeen, Väli-Amerikasta, Aasiasta ja niin edelleen. Mutta tästä ehdollistamisesta haluaisin sanoa sen, että kyllä, sillä on puolensa ja sitähän tehdään, kun korvamerkitsemme eli määräämme, mihin se raha pitää käyttää. Me teemme sitä yllättävän paljon, ja se koskee myös sitä, kun me puhumme monenkeskisestä yhteistyöstä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Kyllä me haluamme tietää, mihin se raha menee, kenen kautta, miten se päätyy sinne kahdenvälisestikin juuri niissä vaikeissa tilanteissa. Mutta täytyy olla rehellinen, kuten edustaja Hoskonen hyvin totesi: sota-alueet ovat haastavia. Se ei ole helppoa, sen me tiedämme.
Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi vielä paljon kysymyksiä:
Edustaja Biaudet, Suomi kuten muut Pohjoismaat: Kyllä Pohjoismaiden rintama on erittäin vahva. Meillä on säännöllisesti yhteistyötapaamiset virtuaalisesti Pohjoismaiden ministereiden kanssa. Kun korona alkoi, Pohjoismaat lähettivät YK:lle viestin, maailmalle viestin, että me haluamme panostaa esimerkiksi rokotteisiin. Kyllä pohjoismainen alusta on se alusta tässäkin asiassa, ja itse uskon siihen erittäin paljon.
Edustaja Antikainen, perhesuunnittelu: Mainitsin neuvolan, seksuaali- ja lisääntymisterveyden. Haluan teille kuitenkin korostaa myös tätä ilmastotyötä. Ilmastosopeutuminen, suomalaiset ratkaisut — juuri niillä Vaisalan ja Ilmatieteen laitoksen ratkaisuilla me varoitamme ihmisiä niillä järjestelmillä, että he voivat asua, elää siellä omassa maassaan, että heidän ei tarvitse lähteä liikkeelle. En tiedä, sainko kiinni teidän kysymyksestänne, mutta tämän halusin todeta. 
Edustaja Honkasalo, Iranin tilanne on erittäin haastava. Mutta tässäkin olin humanitäärisestä puolesta ylpeä silloin, kun pystyimme humanitäärisesti ratkaisemaan juuri kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osuutta, että kuitenkin vaikka on pakotteitakin, niin on se humanitäärinen elementti, että niitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia tyttöjä, naisia ei jätetä yksin. [Eva Biaudet: Afganistanin naiset jätettiin!] — kaikessa emme onnistu, pitää olla siinäkin rehellinen.
Arvoisa puhemies! Aika rientää, ja yritän tässä vastata. Edustaja Virolainen, ensinnäkin kiitos teille vuoden 2018 tulosraportista, edeltäjälleni. Tässä on hyvin paljon sitä samaa ajattelua, mitä edustaja Virolaisen johdolla hänen ministeriaikanaan tehtiin. Ja kun te kysyitte siitä, miten Suomesta asiat saadaan mukaan EU-tekemiseen, niin tätähän me juuri teemme sillä eurooppalaisella Team Europe ‑joukkueella, sillä Global Gatewayllä — 27 maata — ja se ei aina ole helppoa, [Puhemies koputtaa] mutta esimerkiksi digitalisaatiossa me olemme nyt pitkällä.
Ja aivan lopuksi: Edustaja al-Taee ja muut, miten jatko, miten tulevaisuus? Tilanteessa, jossa Ukraina on tärkeä, sitä pitää, tulee tukea. Miten muut maailman kriisit, humanitäärinen tuki, kehitysyhteistyö? Tämä on hyvä kysymys. Ja varmasti jokainen eduskuntapuolue pohtii sitä kohti kevättäkin mennessä, koska on selvää, että julkinen rahoitus ei tule riittämään. Meidän pitää löytää kanavia, yksityistä rahoitusta on saatava mukaan, ja tätä pohtii koko maailma, koko yhteisö, joka haluaa tehdä maailmasta paremman. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-11-10T17:56:11,2022-11-10T18:04:55,Hyväksytty,1.1
2022_121_179,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_180,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on laajasti eri asuntopoliittisia toimia, joita on toteutettu pitkin hallituskautta. Nyt eduskunnalle on annettu esitys asuntorakentamisen pitkän korkotukimallin kehittämisestä. Valtion tukema asuntotuotanto on yksi keskeisistä valtion asuntopoliittisista välineistä, ja sen avulla rakennetaan ja peruskorjataan asuntoja eniten niiden tarpeessa oleville ihmisille. 
Hallitusohjelman mukaan pitkää korkotukimallia kehitetään lisäämällä tuen määrää. Pitkän korkotukimallin keskeiset tukivälineet ovat takaus ja korkotuki. Kaikkiin korkotukilainoihin sisältyy valtiontakaus, joka on jo itsessään merkittävä tuki ja mahdollistaa asuntohankkeiden liikkeellelähdön. Lainoihin sisältyvällä korkotuella taas varmistetaan sitä, että ARAn vuokra- ja asumisoikeusasuntojen vuokrat ja käyttövastikkeet pysyisivät kohtuullisina asumisaikana. Korkotukielementin merkitys on korostumassa, kun yleinen korkotaso on nousussa. Esityksessä ehdotetaan korkotuen lisäämistä niin, että omavastuukoron tasoa alennetaan, ja samalla korkotukea ehdotetaan maksettavaksi koko laina-ajan. Tällä hetkellä korkotuki loppuu asteittain jo siinä vaiheessa, kun lainaa on edelleen jäljellä useita vuosia. 
Lisäksi esitetään, että peruskorjauksiin varautuminen ARA-asuntojen omakustannusvuokrissa sallittaisiin. Tämä parantaisi yhteisöjen mahdollisuuksia varautua tuleviin korjauksiin ja edistäisi ARA-asuntokannan laadun ylläpitämistä. Toinen keskeisistä tavoitteista on läpinäkyvyyden lisääminen pitkään korkotukimalliin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ohjaa ja valvoo valtion tuella rakennettujen asuntojen omistajien toimintaa. Ohjauksen ja valvonnan tavoitteena on varmistaa valtion tuen kohdentuminen asukkaille ja se, että vuokrataloyhteisöjen toiminta on määräysten ja ohjeiden mukaista. Valtion tukemassa asuntotuotannossa useat säännökset varmistavat tuen kohdentumisen vuokralaiselle ja sääntöjen noudattaminen varmistaa asukkaiden hyvän aseman ja kohtuuhintaisen vuokratason. 
Esityksessä ehdotetaan ARAn ja Valtiokonttorin valvonnan tehostamista niin, että ne voisivat asettaa uhkasakon tietojensaannin varmistamiseksi ja säännösten vastaisen menettelyn lopettamiseksi. Esityksessä ehdotetaan toteutettavaksi perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ARA-asuntojen asukasvalintaan. Viime vuonna käsitellessään uutta lakia asumisoikeusasunnoista perustuslakivaliokunta lausui, että asukasvalintojen tekeminen ARA-asuntoihin on julkinen hallintotehtävä. Asukasvalintoja tulee tehdä virkavastuulla, ja siinä on noudatettava hallinnon yleislakeja, kuten kielilakia. Asukasvalintamenettelyyn ehdotettavat muutokset selkeyttävät oikeustilaa ja parantavat asukkaiden ja hakijoiden oikeusturvaa. Asukasvalintaperusteita ei muilta osin esityksessä muutettaisi, joten asunnot kohdennettaisiin edelleen eniten tarpeessa oleville ja pienituloisimmille asuntokunnille. 
Asuntorakentamisen määrä on ollut viime vuodet ennätyksellisen korkealla tasolla, mutta ensi vuonna asuntoaloituksien määrän arvioidaan laskevan noin 35 000 asunnon tasolle. Myös valtion tukema ARA-tuotanto ja pitkällä korkotuella rakennettujen asuntojen määrä on ollut viime vuosina suhteellisen korkealla tasolla mutta kääntyy laskuun jo tämän vuoden aikana nousevien kustannusten ja suhdannetilanteen myötä. Pitämällä huolta järjestelmän ajantasaisuudesta ja tuen sopivasta määrästä varmistetaan jatkossakin riittävä asuntotuotanto.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T18:05:15,2022-11-10T18:08:55,Hyväksytty,1.1
2022_121_181,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_182,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin lämmin kiitos ministeri Ohisalolle tämän lain esittelypuheenvuorosta. Tässä hallituksen esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia ja muita valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä lakeja. Tällä esityksellä toteutetaan hallituksen hallitusohjelman tavoitetta pitkän korkotukimallin kehittämisestä — hyvä niin, esitys on varsin kannatettava. Otamme tämän ympäristövaliokuntaan mielellämme käsittelyyn.
Lisäksi esityksellä toteutetaan asuntopoliittisen kehittämisohjelman linjauksia pitkän korkotukimallin kehittämisestä, elikkä tämä asia on myös siellä kehittämisohjelmassa mainittu. Esityksen mukaan korkotuen määrää pitkässä korkotukimallissa lisättäisiin alentamalla perusomavastuukorko pysyvästi 2,3 prosenttiin. Lisäksi korkotukea maksettaisiin jatkossa koko laina-ajan. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Valtiokonttorin mahdollisuuksia puuttua tuen väärinkäyttötilanteisiin parannettaisiin. Myös korkotukivuokra-asuntojen ja aravavuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevia säännöksiä tullaan tämän lain myötä täsmentämään.
Arvoisa herra puhemies! Ollaan torstai-illassa, ja vaikka nyt täällä salissa ei valtavan paljon meitä kansanedustajia tästä aiheesta ole puhumassa, niin ajattelen kuitenkin niin, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon kehittämisen pitää olla jokaisen puolueen asuntopolitiikan ytimessä. Tällä esityksellä nyt tähän tullaan myös vastaamaan.
Lisäksi haluan myös korostaa sitä ja kiittää siitä, että tukiajan pidentäminen koko laina-ajalle saatiin mukaan tähän hallituksen esitykseen. Niin kuin jo aiemmassa kohtaa totesin, otamme tämän valiokuntakäsittelyyn hyvin mielin vastaan. Tästä on syytä myös hallitusta kiittää. Tässä varmaan ei myöskään oppositiosta tule mitään kovia vastustuspaineita, toivottavasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-11-10T18:08:59,2022-11-10T18:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_121_183,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_184,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille tämän lain tuomisesta eduskuntaan. 
Meille SDP:ssä kohtuuhintaisen asuntotuotannon kehittäminen on tärkeä asia. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon pitkän korkotuen tukijärjestelmä uudistetaan, jotta siitä tulee nykyistä kannustavampi ja läpinäkyvämpi. Linjausten mukaisesti uudistus tehdään niin, että valtiontuen määrää lisätään ja rajoitusaika säilytetään nykyisessä 40 vuodessa, otetaan huomioon asumisen palvelullistuminen ja uudet asumisen ratkaisut sekä säilytetään ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet ennallaan.
Suomessa on tehty poliittinen linjaus hyvästä ja laadukkaasta asumisesta kaikille kansalaisille tulotasosta riippumatta. Kodin ja asunnon merkitys yleiselle hyvinvoinnille on erityisasemassa. Asumisen kalleus on monille perheille suuri haaste. Useimmissa perheissä asumiskustannukset muodostavat suurimman yksittäisen menoerän. Asuntopolitiikkaa ohjataan myös ARAn tukien välityksellä. Nyt käsittelyssä oleva pitkän korkotuen laki on merkittävä osa asuntopoliittista järjestelmää ja suomalaista kohtuuhintaista asumista. Haluankin kiittää hallitusta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Esitys on tärkeä, ja keskeistä on, että tukiajan pidentäminen koko laina-ajalle on mukana tässä esityksessä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että lakiesitystä voisi edelleen kehittää tuen määrän ja rajoitusaikojen osalta. Korkotuen määrä pienenee laskennallisen kaavan mukaan eikä vastaa kiinteistön elinkaarta. Omavastuukoron määräytymistä tulisi kehittää edelleen siten, että se seuraa automaattisesti korkotason muutoksia. Korkotuen tason tulee olla vakio koko laina-ajan.
Nämä muutokset lisäisivät kiinnostusta ARA-rakentamiseen sekä keventäisivät asukkaiden maksaman vuokran määrää. Tämä toimisi myös rakennusalan suhdannesyklien tasaajana ja samalla työllisyyden tukitoimena, sillä Valtion asuntorahastolla on tärkeä merkitys paitsi kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistajana myös suhdanneluontoisena välineenä rakennusalan työllisyyden tukemisessa.
Kohtuuhintaisten asuntojen lukumäärä on pieni niihin kohdistuvaan kiinnostukseen verrattuna, ja niitä tarvitaan lisää. Asuntorahasto on meille tässä tärkeä työkalu, ja onkin keskeistä säilyttää sen asema valtion talousarvion ulkopuolisena erityistehtävärahastona sekä kartoittaa uusia mahdollisuuksia sen tulonlähteiksi. Omakustannusperiaate on pidettävä kirkkaana johtotähtenä ja varmistettava, että omistajalle annettu tuki ohjautuu asukkaiden eduksi alhaisemman vuokran muodossa. Yleishyödyllisten toimijoiden ja kuntayhtiöiden tuottamat ARA-asunnot ovat asukkaiden kannalta ainoita kohtuuhintaisia vaihtoehtoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-10T18:11:16,2022-11-10T18:14:21,Hyväksytty,1.1
2022_121_185,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_186,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistelen, että tästä ARA-lakiin viime hallituskaudella tehtiin sellainen muutos, että turvapaikanhakijat ja tilapäistä suojelua saavat ja sellaiset, joilla ei ole pysyvää oleskelulupaa Suomeen, eivät päässeet enää vuokra-asujiksi ARA-rahoitteisiin rakennuksiin. Tämä on osoittautunut haasteeksi siinä kohtaa, kun esimerkiksi näitä vastaanottokeskuksia on paikallisesti suljettu ja ihmisillä on ollut työpaikkoja taikka opiskelupaikkoja jo tietyllä alueella mutta vuokra-asuntoja olisi ollut tarjolla vain tämmöisissä ARA-rahoitteisissa rakennuksissa. Tällöin on jouduttu myymään eioota ja ihmiset ovat joutuneet muuttamaan ja sitten menettämään nämä jo kotoutumisen alun turvanneet työpaikat ja ystäväpiirit ja näin edespäin.
Tein aloitteenkin tästä asiasta, ja nyt pohdin, kun näin esityksen tässä, onko tässä mahdollisesti pystytty tähän korjausliikkeeseen tarttumaan. Tämä olisi minusta merkittävää, että meillä vuokra-asumista löytyisi riittävästi myös näille ryhmille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T18:14:23,2022-11-10T18:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_121_187,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_188,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on puhe vuokra-asuntolainoista, ja samalla kun on totta kai tärkeätä, että meillä on vuokra-asuntoja saatavilla paljon, haluaisin nostaa esille myös sen, että myös omakotirakentajia ja muita vähän mietittäisiin ja sitäkin helpotettaisiin. Tuntuu, että se byrokratia vain lisääntyy ja lisääntyy ja vaikka minkälaista uutta sääntöä tulee. Kuitenkin sekin on myös omavaraisuutta ja kaikkea — kun ajatellaan, että meillä jatkossa huoltovarmuuden takia löytyisi sitten asuntoja, missä voidaan asua — ettei myöskään rakentaminen mene liian vaikeaksi haja-asutusalueella ja muuallakaan. Semmoista järkevyyttä niihinkin toivoisin jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T18:15:45,2022-11-10T18:16:25,Hyväksytty,1.1
2022_121_189,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Ohisalo, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_190,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset hyvistä kommenteista. Hyvä kuulla, että myöskään opposition suunnasta ei tunnu vastustusta tulevan sille, että rakennamme lisää kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jolla samalla myös torjutaan asunnottomuutta tässä maassa. Aidosti kohdennetaan asuntoja sinne kaikista pienituloisimmille ihmisille, ja näin ollen tätä muutosta nyt siinä, että sekä lisätään tuen määrää että pidennetään aikaa, olemme hallituksen päässä pitäneet merkittävänä lisänä tässä kohtaa. Ylipäätään järjestelmän kestävyyden näkökulmaa tietysti pitää miettiä. Tässä edustaja Kymäläinen esitti muutosesityksiä, joita varmasti valiokunnassa sitten voidaan käydä läpi, mutta pitää katsoa, että järjestelmä on myös pitkällä aikavälillä kestävä.
Ja nyt ehkä vielä sitten tähän viimeiseen huomioon omakotitalorakentajista. Ehkä ottaisin askeleen suuntaan, jossa puhutaan omakotitaloasujista laajemmin. Tällä hetkellä hallitus on itse asiassa antanut aika paljon tukieuroja siihen, että esimerkiksi lämmitystaparemontit, energiaremontit, olisivat edukkaita, järkeviä tehdä, jolloin saataisiin niistä energialaskuista pienempiä. Muun muassa tällä tavalla olemme tukeneet erilaisia asumismuotoja. Näihin tukiin on tartuttu erittäin hyvin, ja toivottavasti myös jatkossa tietysti rakennettaessa huomioitaisiin näitä energiaratkaisuja jo siinä alkuvaiheessa, jolloin säästetään aika pitkä penni siinä, ettei tukeuduta fossiilisiin polttoaineisiin — jotka nyt ovat kalliita — vaan nimenomaan lähdetään uusiutuvan energian suuntaan. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T18:16:26,2022-11-10T18:18:04,Hyväksytty,1.1
2022_121_191,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_192,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 248/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esille tuon kiinteistöveroasian. Tuolla maaseudulla on aika paljon tyhjentyneitä asuntoja jo nyt tällä hetkellä. Ihmiset miettivät, mitä niille tehdään — puretaanko ne pois vai annetaanko niiden mennä pilalle. Jotenkin toivoisin, että myös tähän kiinteistöveroasiaan kiinnitettäisiin huomiota niin, että jos on tuolla haja-asutusalueella tämmöisiä asuntoja, niin alennettaisiin ihan reilusti sitä veroa ja mahdollistettaisiin asuminen tavallaan niissä tyhjissä asunnoissa, mitä meillä Suomessa on jo paljon. Siihen ehkä olisi meillä Suomessa varaa ja mahdollista puuttua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T18:18:04,2022-11-10T18:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_193,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 249/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Ohisalo, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_194,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 249/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan jatkossa ympäristöministeriön valtuuttama toimielin antaisi todistukset rakentamislaissa säädetyistä rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksistä. Todistusvaatimus on asetettu eduskuntakäsittelyssä olevassa rakentamislakiehdotuksessa. Lain tavoitteena on keventää rakennusvalvontojen hallinnollista taakkaa ja yhtenäistää pätevyyksien tulkintaa.
Esityksen mukaan uuden toimielimen myöntämä määräaikainen todistus olisi rakennusvalvonnalle riittävä osoitus henkilön pätevyydestä toimia rakennushankkeessa suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä. Rakentamisen asiantuntijoiden ei siis enää tarvitsisi toimittaa rakennusvalvonnoille selvityksiä koulutuksestaan ja kokemuksestaan kaikissa yksittäisissä rakennushankkeissa. Rakennushankkeiden vaativuuden perusteet ja tasot sekä niiden suunnittelu- ja työnjohtotehtävien pätevyysvaatimukset annettaisiin rakentamislakiehdotuksessa. Esityksen mukaan ympäristöministeriö voisi myös valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana pätevyydestä annettavaa todistusta. Toimielin pitäisi myös yllä rekisteriä rakentamisen asiantuntijoista.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2024, mutta siihen sisältyvät todistusten myöntämisen vaatimat siirtymäsäännökset, jotka mahdollistavat esityksen mukaisten menettelyjen valmistelun jo ennen lain voimaantuloa.
Uusi menettely tehostaa rakennusvalvontojen toimintaa ja parantaa asiantuntijoiden oikeusturvaa. Pätevyystodistusmenettelyn piiriin arvioidaan kuuluvan noin 15 000 rakentamisen suunnittelijaa ja työnjohtajaa.
Tyypillisessä omakotitalohankkeessa on kuusi suunnittelijaa tai työnjohtajaa, joiden pätevyys on todettava. Kerrostalohankkeessa heitä on yli kymmenen. Rakennusvalvonnoille erilaisten tutkinto- ja kokemusselvitysten vaatiminen, tarkastaminen ja niiden perusteella tehty pätevyysarvio on merkittävä hallinnollinen työ. Arvion mukaan pätevyystarkasteluja tehdään vuosittain noin 60 000. Esityksen myötä pätevyys osoitetaan etukäteen toimielimen myöntämällä yhdellä todistuksella. Rakennusvalvonta vain tarkistaa, vastaako todistuksen pätevyysala ja pätevyystaso hankkeen ja sen tehtävien vaativuutta. Valtakunnallisesti rakennusvalvontojen työmäärä vähenee arviolta 25—40 henkilötyövuotta. Rakennuslupien käsittelyajat myös lyhenevät paperityön vähetessä.
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien maksettavaksi tulee valtuutetun toimielimen todistuksen käsittelystä perimä omakustannusperiaatteen mukainen hinta seitsemän vuoden välein. Toisaalta heiltä säästyy kustannuksia, kun toimeksiantajille ja rakennusvalvonnoille ei tarvitse jokaisen hankkeen yhteydessä toimittaa selvityksiä koulutuksesta ja kokemuksesta sekä niiden tuottamasta pätevyydestä. Selvitykseksi riittää määräaikainen todistus kerran seitsemässä vuodessa.
Todistusmenettely parantaa suunnittelijoiden ja työnjohtajien oikeusturvaa, koska rakennusvalvonnan on hyväksyttävä heidät todistuksen osoittaman vaativuustason mukaiseen tehtävään. Todistusmenettelyn myötä suunnittelijoiden ja työnjohtajien on helpompi markkinoida todistuksella todettua pätevyyttään rakentamisen eri tehtäviin ja tehtävätasoihin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T18:18:52,2022-11-10T18:22:18,Hyväksytty,1.1
2022_121_195,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 249/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_196,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_197,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ilmastovuosikertomus on tärkein vuosittainen ilmastotyön seuraamisen paikka. Valtioneuvosto hyväksyi tämän tuoreen ilmastovuosikertomuksen 27.10. Vuosikertomuksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle ja myös suurelle yleisölle mahdollisuus käydä keskustelua ilmastopolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä tuoreimman tiedon pohjalta. Vuosikertomuksen perusteella on mahdollista muodostaa yleiskuva ilmastopolitiikan tilanteesta sekä tulevaisuudennäkymistä. Lisäksi arvioidaan tavoitteiden saavuttamista. 
Edellisten ilmastovuosikertomusten eduskuntakäsittelyiden yhteydessä on esitetty toiveita vuosikertomusten kehittämiseksi. Näitä on otettu huomioon aina seuraavien vuosikertomusten laadinnassa. Tehtyjen muutosten seurauksena vuosikertomuksen sisältö on laajentunut huomattavasti. Ilmastovuosikertomuksen kehittämistarpeet huomioitiin myös tänä vuonna uudistetussa ilmastolaissa. 
Ilmastovuosikertomuksen tietojen nojalla Suomen kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria pysyivät vuonna 2021 lähes edellisen vuoden tasolla. Suomen kokonaispäästöt olivat hieman alle 48 miljoonaa tonnia. Jos tarkastelee kehitystä verrattuna vuoteen 2005, pudotusta on ollut noin 30 prosenttia. Erityisen nopeasti päästöt ovat laskeneet päästökauppasektorilla, mutta myös taakanjakosektorin päästöt ovat erityisesti viime vuosina vähentyneet. Viime vuonna päästökauppasektorin päästöt kuitenkin kasvoivat hieman johtuen kivihiilen edellisvuotta korkeammasta kulutuksesta. Taustalla oli muun muassa maakaasun noussut hinta. 
Hyvä uutinen taas on, että taakanjakosektorin päästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna noin kolme prosenttia ja alittivat selvästi EU-lainsäädännön päästökiintiön. Vuosikertomuksen mukaan liikenteen päästöt vähenivät viime vuonna noin neljä prosenttia. Myös liikennesuorite laski hieman. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Viime vuonna myös uusiutuvien polttoaineiden osuus käytetyistä polttoaineista kasvoi selvästi. Vuonna 2021 liikenteen päästöjen osuus oli hieman yli 20 prosenttia kokonaispäästöistä. 
Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää kestävien uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tuontifossiilisten korvaamiseksi liikenteessä. Jakeluvelvoitetta on sittemmin kevennetty energiakriisin vuoksi, mutta ilmastotyön kannalta on aivan keskeistä, että tämä toimi on ollut vain väliaikainen. 
Maatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasollaan. Maatalous laajemmin tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ainoastaan päästöjen lähde vaan myös hiilinielu. Kestävien viljelykäytäntöjen avulla viljelysmaiden hiilensidontaa voidaan kasvattaa. 
Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia täydentävän hallituksen esityksen mukaan kaikkia kuntia velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelma yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa vuoden 2023 alusta alkaen. Esitys on parhaillaan täällä eduskunnan käsittelyssä. 
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden ilmastovuosikertomuksen ytimen voisi ehkä tiivistää seuraavasti: 
Päästöjen vähentämisen osalta olemme päässeet suunnitelmissamme ja toteutuneissa vähennyksissä hiilineutraaliuspolulle. Valitettavasti nielujen osalta tilanne vaikuttaa vaikeammalta. Maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi on vakava varoitus, sillä hiilineutraaliustavoitteemme nojaa siihen, että samalla vähennämme päästöjämme ja kasvatamme hiilinieluamme. Nyt tämä tavoite on uhattuna. 
Saamme lopulliset nielutiedot joulukuussa, ja hallitus tulee sen jälkeen vielä käsittelemään nielujen tilannetta ja tarvittavia korjaustoimia. Ennakkotietojen pohjalta voidaan jo sanoa, että nielujen korjaussarjaa tullaan tarvitsemaan. Toimiin on kuitenkin myös jo ryhdytty ensimmäisten tietojen tultua. Hallitus käynnisti heti kesällä loppuvuodesta valmistuvan selvityksen nielujen romahtamisen syistä sekä ensi vuonna valmistuvan selvityksen metsälain uudistustarpeista ilmastonäkökulmasta. Lisäksi käynnistimme heti työn metsän raivausmaksun käyttöönoton valmistelemiseksi ja lisäsimme tukia ilmastoystävälliseen metsänhoitoon. Näillä toimin saamme vahvistettua tietopohjaa ja pääsemme nielujen korjaamisen polun alkuun. 
Samalla on kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin ilmastotyön vahvistaminen tulee olemaan tulevien vuosien polttavimpia ilmastopolitiikan kysymyksiä, joka meidän on yhdessä välttämätöntä ratkaista. Kestävä nieluista huolehtiminen on niin ilmastotyön kuin kestävän metsänkäytön etu. Jos emme huolehdi metsien käytön kestävyydestä, vaarannamme myös metsätuotteidemme maineen ja menekin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T18:22:44,2022-11-10T18:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_121_198,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_199,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosittaisessa ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitystä ja suunniteltujen toimenpiteiden riittävyyttä seuraavien 15 vuoden tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen kokonaispäästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mutta kriittinen uutinen on kuitenkin se, että maankäyttösektori muuttui nielusta päästöjen lähteeksi ensimmäistä kertaa. Yksi syy on varmasti se, että vuonna 21 kirjattiin koko mittaushistorian toiseksi suurin hakkuumäärä. Arvioidaan, että metsää hakataan aikaisempaa nuorempana, ja myös, että metsän kasvu on hidastunut. Tämän taustasyitä selvitetään, mikä on hyvä. Nämä tekijät vaikuttanevat hiilinielun kokoon tulevinakin vuosina.
Hiilinielut ovat ilmastopolitiikassamme avainasemassa. Maaperä ja metsien hiilivarantojen kasvu on turvattava metsien paremmalla käytöllä. Jos emme onnistu hiilinielujen kasvattamisessa, tarvitsemme suhteellisesti enemmän päästövähennyksiä esimerkiksi liikenteessä tai maataloudessa, jossa päästöjen vähentäminen ei usein ole osoittautunut yhtään helpommaksi. Suomen ympäristökeskuksen mukaan kotitalouksien kulutuksella on suuri merkitys Suomen päästöihin. Osuus oli noin 66 prosenttia Suomen kulutusperäisistä kasvihuonepäästöistä vuonna 2015, eikä osuus ole viime vuosina juuri pienentynyt. Kulutusperäisiin päästöarvioihin sisältyy muun muassa tuontituotteiden tuotantoketjujen päästöt ulkomailla. Vuonna 2019 suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki oli noin kymmenen hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kulutusperäisten päästöjen kestäväksi tasoksi on arvioitu noin kaksi ja puoli hiilidioksidiekvivalenttitonnia per henkilö — vuonna 2030 pitäisi tämä taso saavuttaa, jos maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa puoleentoista asteeseen.
Odotan innolla Kestävän kulutuksen ohjauskeinot ‑hankkeen valmistumista, jossa arvioidaan, millaisia lisätoimia kuluttajat voisivat tehdä hiilijalanjälkensä pienentämiseksi, sekä näiden toimien päästövähennyspotentiaaleja. Yksi ilmastotyön onnistumisista on se, että päästökauppa on saatu toimimaan ja se on vähentänyt teollisuuden ja energiantuotannon päästöjä, kun korkeat päästöoikeuksien hinnat ovat ohjanneet tuotantoa pois esimerkiksi kivihiilen käytöstä. On hienoa nähdä, kuinka hyvin yritykset ovat mukana päästöjen vähentämistoimien vauhdittamisessa. On myös elinkeinoelämän etujen mukaista, että ilmastopolitiikka on johdonmukaista eikä poukkoilevaa. Suomen päästöt ovat vähentyneet lähes kolmanneksella viimeisen 15 vuoden aikana. Samaan aikaan taloutemme ja teollisuutemme ovat uudistuneet ja hyvinvointimme on lisääntynyt. Muutos on siis mahdollinen — tämä on minusta selvä merkki siitä.
Arvoisa puhemies! Kuntien asema on päästövähennyksissä merkittävä, sillä ne voivat aktiivisesti vaikuttaa omien kasvihuonekaasupäästöjensä määrään. Kunnat vastaavat muun muassa alueiden maankäytöstä, liikennesuunnittelusta, kuntaomisteisten energiayhtiöiden omistajaohjauksesta, monien rakennusten lämmitystapavalinnoista ja julkisista hankinnoista. Suomen 309 kunnasta 138 on asettanut itselleen ilmastotavoitteen. Monet kunnat eivät siis ole vielä sitä tehneet eivätkä lähteneet tähän aktiiviseen ilmastotyöhön. Onkin hyvä, että ilmastolakia täydennetään hallituksen esityksen mukaan. Ensi vuoden alusta kaikkien kuntien on laadittava ilmastosuunnitelma joko yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa, ja tästä löytyy hyviä esimerkkejä.
Vuonna 2015 julkisten hankintojen ja investointien päästöistä 71 prosenttia syntyi kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista ja investoinneista. Kuntasektorin päästötavoitteita hankinnoille tulee siis entisestään kehittää. Laaja keinovalikko on tarpeen kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Onkin hienoa, että monet kunnat ovat lähteneet kehittämään kestävämpiä ravitsemustottumuksia peruskouluun, toiselle asteelle ja jopa korkeakouluopiskelijoiden ruokailuihin lisäämällä kalan ja kasvisten tarjontaa ruokalistalla — viimeinen toki siis ei ollut kuntien, tämä korkeakoulujen vastuu.
Ilmastolakiin on kirjattu tavoite hiilineutraalista Suomesta vuonna 2035. Tämä on luku, johon edellinenkin hallitus parlamentaarisessa yhteistyössä päätyi. Tehtävää on vielä paljon, ja toimilla on kiire. Tämä on tutkimustietoon nojaavaa. Tulevien hallitusten on jatkettava ilmastotoimia varmistaakseen, että hiilineutraaliuden tavoite saavutetaan viimeistään määräaikaan mennessä.
Olen erittäin huolissani siitä keskustelusta, jota Suomessakin tunnutaan käytävän — ja oikeastaan Suomessa ehkä enemmän kuin mitä muualla olen havainnut — jossa sen sijaan, että keskityttäisiin pohtimaan näitä ratkaisevia toimia, pohditaan perusteluja, millä voisi lykätä tai karsia päätettyjä toimia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-10T18:28:13,2022-11-10T18:34:03,Hyväksytty,1.1
2022_121_200,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_201,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvosto antaa kalenterivuosittain ilmastovuosikertomuksen eduskuntaan. Kyseessä on nyt neljäs ilmastovuosikertomus, ja ilmastovuosikertomuksessa tarkastellaan yleistä kasvihuonekaasujen päästökehitystä, suunniteltujen toimien riittävyyttä seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta ja arvioidaan sopeutumissuunnitelman toimeenpanotilannetta.
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, niin kuin tässä keskustelussa on käynyt jo ilmi. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita ilmastovuosikertomuksessaan.
Päästökauppasektorin päästöt kasvoivat edellisvuodesta, mutta päästöt ovat kuitenkin pienentyneet merkittävästi aiempina vuosina. Kokonaispäästöt ovat vähentyneet 32 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Taakanjakosektorin päästöt vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Sektorin päästöt ovat kuitenkin vähentyneet hitaammin kuin päästökaupan päästöt.
Mitä tulee sitten liikenteen päästöihin, liikenteen päästöt vähenivät vuonna 2021 noin 4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Liikenteen sähköistyminen on edennyt viime vuonna Suomessa ennakoitua nopeammin. Jakeluvelvoite on keskeinen päästövähennystoimi liikennesektorilla. Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksen vuoden 2022 jakeluvelvoitteen keventämisestä polttoaineiden hinnannousun hidastamiseksi. Tarkoitus on myöhemmillä jakeluvelvoitteen nostoilla kompensoida jakeluvelvoitteen kevennys.
Mitä tulee maatalouden päästöihin, niin maatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat pysyneet jo vuosia lähes muuttumattomina. Myös vuonna 2021 ne säilyivät entisellä tasolla. Maatalous laajemmin tarkasteltuna ei ole kuitenkaan ainoastaan päästöjen lähde vaan myös hiilinielu — tämä on hyvä, tärkeä asia keskusteluissa muistaa. Maatalouden päästöjä pyritään vähentämään kotimaista ruoantuotantoa vaarantamatta. Ministerityöryhmä on linjannut, että Suomen maatalouden huoltovarmuutta pitää vahvistaa tukemalla nopeaa siirtymää fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energiamuotoihin. Myös ravinneomavaraisuutta tuetaan muun muassa panostamalla ravinteiden talteenottoon, ja merkkejä hyvästä kehityksestä onneksi on, sillä maatilojen biokaasutuotanto on lisääntynyt 50 prosentilla vuonna 2021 verrattuna edelliseen vuoteen.
Arvoisa puhemies! Täällä on jo puhuttu kunnista. Kunnat ovat ratkaisevassa asemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Suomen päästöt ovat laskeneet taakanjakosektorilla 19 prosentista vuosina 2005—2020, mutta erot kuntatasolla ovat merkittäviä. Kuntien ilmastotyötä on siis syytä kirittää entisestään, ja sen vuoksi ilmastolakia täydentävä hallituksen esitys, joka sitten myös velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa vuoden 23 alusta, on äärimmäisen tärkeä.
Arvoisa puhemies! Lopetan hiukan kesken, koska kolme minuuttia tuli täyteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-11-10T18:34:05,2022-11-10T18:37:11,Hyväksytty,1.1
2022_121_202,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_203,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat huolehtia ympäristöstä ja suojella luontoa. Me haluamme varmistaa, että Suomi on energiaomavarainen ja huoltovarma. Päästövähennykset on toteutettava hallitusti, oikein aikataulutettuina, vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti niin, että Suomi ja suomalaiset voivat hyvin ja arki on turvallista ja kohtuuhintaista.
Ratkaisujen on oltava teknisesti ja taloudellisesti toimivia ja kestäviä, ja ne on tehtävä oikea-aikaisesti, normaalissa investointiaikataulussa. Käytössä oleva toimiva teknologia käytetään loppuun ja korvataan sitten parhaalla käytettävissä olevalla, kun sen aika on. Suomen on oltava mukana kehittämässä kestäviä ja joka kukkarolle sopivia tulevaisuuden ratkaisuja. Päästövähennykset on tehtävä siellä, missä se on kustannustehokkainta: Kiinassa ja Intiassa.
Oleelliset kysymykset ovat: Onko Suomen hiilineutraaliustavoite — Uruguayn jälkeen maailman kirein — oikein perusteltu, tarkoituksenmukainen ja uhrauksien arvoinen? Mitä se maksaa? Mitä siitä seuraa? Hillitseekö se ilmaston lämpenemistä? Perusteluja tälle tavoitteelle ei ole. Tästä ovat oikeudenmukaisuus ja vaikuttavuus kaukana. Sillä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 35 vai 50, ei ole mitään vaikutusta maapallon tasolla. Ainoa, mitä Suomi voi älyttömässä ilmastotavoitteessaan saada aikaiseksi, on oman taloutensa ja kansalaisten elintason romahdus.
Hallituksen mielestä elämisen koko infra ja teknologia tulee investoida uusiksi 15 vuodessa tekemällä nykyisen käyttö mahdottomaksi. Ei onnistu, ja kalliiksi tulee. Ihmisten rahat eivät riitä. Syntyy laajamittaista energiaköyhyyttä ja hyvinvointitappioita. Välttämättömyyshyödykkeet maksavat paljon aikaisempaa enemmän: liikennepolttoaineet, asuminen, ravinto. Kallistuneet peruselinkustannukset syrjäyttävät muuta kulutusta ja heikentävät talouden elinvoimaa. Siihen kestävyysvajeesta kärsivällä Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa.
Vuosikertomuksessa todetaan, että tavoitteen seurauksena velka paisuu ja tulonsiirtojen tarve kasvaa, eikä ilmastopolitiikka rahoita itseään. Vuoden 2035 tavoitteen kokonaishintalappu suomalaisille on niin hirveä, että sitä ei edes haluta selvittää perusteellisesti.
Ideologinen ilmastopaneeli itse asiassa päätti tästä hiilibudjetista ja sen myötä tästä tavoitteestakin, eikä eduskunta päässyt koskaan edes keskustelemaan — saati päättämään — siitä, mikä olisi Suomelle se oikeudenmukainen osuus globaalista hiilibudjetista. Ja kyseessä oli kuitenkin satojen miljardien arvoinen potti rahaa, josta meiltä ei edes kysytty.
Arvoisa puhemies! Energiateknologia on murroksessa, mutta nykyinen teknologia ei ratkaise ongelmia, eivätkä siihen riitä luonnonvarat eikä kansalaisten kestokyky. Vetyteknologia, hiilidioksidin talteenotto, kuljetus ja varastointi, synteettiset polttoaineet — ne ovat kehittymässä mutta eivät ole vielä aikoihin teknis-taloudellisesti kypsiä ja mittakaavaltaan vaikuttavia.
Meidän tehtävämme tässä salissa on turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja ostovoima, huolehtia siitä, että elinkeinoelämä ja vientiteollisuus voivat hyvin, niillä on toiminta- ja kilpailukykyä. Ilmastolakia on muutettava. Tavoite on siirrettävä vuoteen 2050, ja Suomen tulee vähintäänkin tuplata hiilibudjettinsa. [Suna Kymäläinen: Kyllä siinä vaiheessa vienti romahtaa! Globaalit markkinat!]
Meillä on keskityttävä Suomen ja suomalaisten hyvinvointiin. Me emme voi iskeä itseämme nilkkaan, potkia itseämme polveen ja romauttaa itseämme turhan takia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-11-10T18:37:15,2022-11-10T18:42:19,Hyväksytty,1.1
2022_121_204,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_205,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Parhaillaan käynnissä olevassa YK:n ilmastokokouksessa on käytetty painavia puheenvuoroja ilmaston kuumenemisen vaikutuksista. YK:n pääsihteeri vetosi globaalin yhteistyön ja yhteisten ratkaisujen puolesta ilmastokriisin ratkaisemiseksi, jotta voimme välttää ilmastonmuutoksen katastrofaaliset vaikutukset. YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön uusimman raportin mukaan kahdeksan viimeisintä vuotta ovat olleet maailman tilastoidun ilmastohistorian kuumimmat. Tutkijoiden arvion mukaan maailman keskimääräinen lämpötila on noussut jo 1,15 astetta teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. On selvää, että tarvitsemme kiireellisiä ja vaikuttavia toimia, jotta lämpeneminen saataisiin vielä pysäytettyä 1,5 asteeseen. Tällä hetkellä emme globaalisti ole 1,5 asteen polulla.
Arvoisa puhemies! Suomen päästöt ovat vähentyneet lähes kolmanneksen viimeisten 15 vuoden aikana. Tämä kehitys osoittaa, että ilmastotoimien tekeminen samalla hyvinvointia ja taloutta kehittäen on täysin mahdollista. Tuore ilmastovuosikertomus kuitenkin kertoo, että nykyiset toimet eivät riitä vaan lisätoimia tarvitaan. Viime vuonna Suomen kokonaispäästöt pysyivät lähes vuoden 2020 tasolla. Taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Huolestuttava uutinen on Suomen hiilinielujen romahtaminen ja maankäyttösektorin muuttuminen ensimmäistä kertaa päästölähteeksi. 
Päästäksemme ilmastolain mukaiseen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tarvitsemme hiilinielujen pelastuspaketin. Hiilinielun romahtamisen keskeisinä syinä ovat todennäköisesti kasvaneet hakkuumäärät ja metsien kasvun hidastuminen. Metsää hakattiin vuonna 2021 enemmän kuin edellisenä vuonna ja hakkuumäärä oli toiseksi suurin koko mittaushistorian aikana. Puuston kasvu on ollut hitaampaa kuin aikaisemmin on arvioitu, ja metsää on kaadettu entistä nuorempana. Tähän asti Suomen metsänielujen keskiarvo on ollut noin 20 miljoonaa tonnia suurempi, joten romahdus on merkittävä. Tällä on suuret vaikutukset ilmastopolitiikkamme perusteisiin. Kaikkia päästöjä emme pysty poistamaan, joten hiilinielujen pelastaminen on täysi välttämättömyys hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. 
Maaperäpäästöjen vähentäminen on myös tärkeää nielujen vahvistamiseksi. Päästöjä voidaan vähentää nopeasti esimerkiksi turvepelloilla, suometsissä ja turvetuotantoalueilla. Tarvitsemme muutosta myös Suomen maatalouspolitiikkaan, jotta maatalousmaan hiilinielua saadaan kasvatettua. Kestävät viljelykäytännöt sitovat hiiltä viljelymaahan, ja näitä myös monet viljelijät jo ovat ottaneet käyttöön. 
Loppuvuonna valmistuu hallituksen käynnistämä selvitys hiilinielujen romahtamisesta, ja ensi vuonna valmistuu selvitys metsälain uudistamistarpeista ilmastonäkökulmasta. Nämä selvitykset antavat hyvän pohjan hiilinielujen pelastusohjelman laatimiselle.
Arvoisa puhemies! Ilmastopäästöjen vähentäminen edellyttää luonnonvarojen kulutuksen vähentämistä. Tähän keskeinen keino on kiertotalous, jossa lähtökohtana on, että raaka-aineet pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudesta on tehtävä taloutemme perusta. Merkittävimmät kiertotalouden avulla saatavat päästövähennykset tapahtuvat tuotantotoiminnassa, kun neitseellisten luonnonvarojen käyttö ja valmistusprosessien energiantarve vähenevät. Lisäksi kiertotalouden toimintamallit vähentävät kulutuksesta johtuvaa hiilijalanjälkeä. Kiertotalouden strateginen ohjelma valmistui tammikuussa 21, ja ohjelman pohjalta valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen huhtikuussa 21. Kiertotalouden edistämisohjelmassa asetettiin ensimmäistä kertaa määrällinen tavoite neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Tämän tavoitteen toteutumiseen tarvitaan elinkeinoelämä ja suomalaiset yritykset mukaan.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama sana kuntien roolista Suomen polulla hiilineutraaliuteen: Kunnilla ja erityisesti suurilla kaupungeilla on merkittävä potentiaali tehdä ilmastotyötä. Valtion tukea tarvitaan niin joukkoliikennehankkeisiin kuin energiaremontteihin. Ympäristövaliokunnassa meillä on parhaillaan käsittelyssä ilmastolain täydennys, jossa edellytetään jokaiselta kunnalta ilmastosuunnitelman tekemistä. Monet kunnat näin jo tekevätkin, mutta nyt saamme kaikki kunnat tähän työhön mukaan.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen hillitseminen on aivan kriittistä kestävän tulevaisuuden kannalta. Suomen on tässä työssä kannettava vastuunsa, ja sitä työtä hallitus tekee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-11-10T18:42:30,2022-11-10T18:47:31,Hyväksytty,1.1
2022_121_206,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_207,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme ilmastopolitiikkaa, ja on noussut esille tämä nykyinen ilmastosuunnitelma, mikä on nyt tulossa tässä. Ministeri Ohisalo tässä toi esille, että ehkä siinä vuodenvaihteen kieppeillä tarvitaan tämmöinen hiilinielujen korjaussarja, ja tässä äskeisessä puheenvuorossa nousi esille myös tämmöinen pelastuspaketti. Jotenkin mietityttää, mitä tavalliselle kansalaiselle tulee maksamaan semmoinen pelastuspaketti ja mihinkä se voi johtaa. Ei meillä kuitenkaan nyt tällä hetkellä oikeasti Suomessa ole ilmastohätätilaa, ei ole, vaan meillä on ihan energiahätätila ja meillä on ihan arjessa selviämisen hätätila ja myös sota täällä lähellä riehuu. Jotenkin tuntuu, että eikö voisi vähän höllätä näistä ilmastotavoitteista tämänhetkisen maailmantilanteen vuoksi. 
Kyllä meidän Suomessa tarvitsee käyttää metsiä, myös talouskäyttöön. Meidän tarvitsee hakata metsiä, se ihan selvä asia, me eletään metsästä, ja me tarvitaan kotimaista lähiruokaa. Se on hyvä ilmastoteko, jos kotimaista lähiruokaa saataisiin kouluihin ja sairaaloihin ja muihin. Mutta liikennettä tarvitaan, ja siinäkin pitää olla järki kädessä. Me tarvitaan liikennettä, ja se ei voi maksaa ihan älyttömän paljon. 
Jotenkin toivoisin, että huomioitaisiin se, että nyt ehkä ollaan haukkaamassa liian isoa palaa. Suomi on haukkaamassa liian isoa palaa verrattuna muuhun maailmaan. Eli jonkunlaista semmoista hillintää, niin että ei nyt ihan niin intohimoisesti tätä ilmastoasiaa vietäisi eteenpäin vaan ihan tätä arjessa selviämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-10T18:47:31,2022-11-10T18:49:06,Hyväksytty,1.1
2022_121_208,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitos. — Nyt tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika on kulumassa umpeen. — Ministeri Ohisalo, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_209,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Asiasta todella riittäisi varmasti puhuttavaa pitkällekin. Ja ehkä yleisenä huomiona tästä ilmastopolitiikasta: Kun paljon kuuluu sitä puhetta, että tässä ei nyt olisi tarvetta tehdä näitä ilmastotoimia tai pitäisi pysäyttää vihreä siirtymä, [Petri Huru: Sinivalkoinen siirtymä tilalle!] niin on hyvä huomata, että tällä hetkellä se fossiilienergia — öljy, kaasu etunenässä — maksaa kaikista eniten. Monet kotitaloudet maksavat kallista fossiilienergiaa tällä hetkellä. Eikö näitä kotitalouksia kannata nimenomaan auttaa irti tästä kalliista fossiilienergiasta ja vieläpä fossiilienergiasta, joka hyvin usein on Putinin kaltaisten hallitsijoiden valtioista? Ja näillä fossiilituotoilla putinit, Putin ja hänen kaltaisensa hallitsijat, rahoittavat ihmisten tappamista. Eihän meidän kannata olla jumissa tällaiseen energiaan. Meidän kannattaa hankkiutua nyt mahdollisimman pian energiaitsenäisiksi, energiaomavaraisiksi, [Petri Hurun välihuuto] ja oli hyvä kuulla perussuomalaistenkin puheenvuoroista, että tätä periaatteessa kannatetaan. Silloin ei kannata haaveilla uusiin fossiilisiin lähteisiin tukeutumisesta.
Ylipäätään jos emme torjuu ilmastonmuutosta... Kun tiedämme, että ilmastonmuutos etenee jo jatkuvasti, niin meidän pitää yhtäältä yrittää miettiä keinoja, joilla sopeudumme siihen — niihin vaikutuksiin, joita se nyt jo meille aiheuttaa — ja kuinka hidastamme ilmastonmuutoksen etenemistä. Paraikaa on käynnissä Egyptissä kansainvälinen COP 27 ‑ilmastokokous, jossa pääministeri Marin on käynyt pitämässä Suomen puheenvuoron, ja ensi viikolla matkustan itse sinne ministeriosuuteen, jossa neuvottelemme sitten valtioiden kesken siitä, että pidämmehän kiinni tästä ilmaston lämpenemistavoitteesta, että emme päästä sitä karkaamaan käsistä. Valtiot ovat sitoutuneet Pariisin sopimuksessa siihen, että ilmasto voi lämmetä vain 1,5 astetta, ja tämä 1,5 astettakin tulee tarkoittamaan jo muutoksia meidänkin elämässämme. Emme ole varmoja siitä, riittääkö tulevina talvina lapsillemme lumileikkejä, riittääkö lunta ylipäätään. Tällaisista asioista on kyse. Mitä tapahtuu meidän elinolosuhteille ympäri maailmaa? Viljelyolosuhteet, kalastusmahdollisuudet häviävät paikoin, jos ilmasto pääsee lämpenemään liikaa. Meidän metsillemme ilmastonmuutos tulee tekemään tuhoja: Tuholaiset lisääntyvät, puiden laatu voi aidosti heikentyä, jos meillä ei vaikkapa routaa ole maassa lainkaan — myrskytuhot kaatavat tällöin entistä enemmän puustoa. Kaikkea tätä sään ääri-ilmiöt tuottavat meille, ja meidän kannattaa nyt tehdä kaikkemme, jotta ilmastonmuutosta aidosti torjutaan.
Samaan aikaan kun tämä tehdään, meidän pitää tukea ihmisiä arjessa, siinä arjen selviytymisessä ja pärjäämisessä. Tämä on keskeinen osa ilmastopolitiikkaa, ja tämä hallitus on korottanut perusturvan tasoa, pienimpiä eläkkeitä. Viimeiseksi tässä budjettiriihessä tänä syksynä päätimme useista eri tukimuodoista kalliiden energialaskujen kompensoimiseksi ihmisille.
Ja kun täällä sanottiin, kannattaako Suomen yksinään tehdä tätä, kannattaako Suomen asettaa näin tiukkoja päästövähennystavoitteita, niin itse asiassa lienee hyvä muistuttaa, että Ruotsilla, Saksalla, Isolla-Britannialla on kaikilla kunnianhimoisemmat päästövähennystavoitteet kuin Suomella. [Petri Huru: Löysempi aikataulu!] — Ei, kunnianhimoisemmat tavoitteet päästövähennysten osalta. — Eikö Saksa ole aikamoinen talousmahti, joka on katsonut, että on nimenomaan taloudenkin etu, että siirrytään mahdollisimman nopeasti irti fossiilisista? Näitä ratkaisuja janotaan maailmalla. Ihmiset haluavat ostaa kestävämpiä tuotteita. Vihreän teknologian tuotteita viedään maailmalle. Tässä on Suomelle loistava vientimahdollisuus, ja jo nyt kuulen kansainvälisten järjestöjen johtotasoilta, kuinka tämä Suomen hiilineutraaliustavoite on aiheuttanut erittäin positiivisen vastaanoton maailmalla. Valtiot katsovat meidän suuntaan. Valtiot kysyvät, miten me tämän teemme, ja meillä on osoittaa uusi tuore ilmastolaki, joka ensimmäistä kertaa paaluttaa lain tasolla hiilineutraaliustavoitteen ja sen jälkeen myös maailman ensimmäisen hiilinegatiivisuustavoitteen. Näistä otetaan mallia. Siitä otetaan mallia, että me saamme meidän teollisuuden eri sektorit mukaan tähän työhön — poliitikot eivät yksin ilmastonmuutosta pysäytä, vaan me tarvitaan yritykset mukaan, me tarvitaan järjestöt, kotitaloudet, aivan kaikki tähän mukaan, ja tämän takia työtä kannattaa jatkaa. Tämä on talouden etu, tämä on ympäristön etu, tämä on aidosti monella tavalla kestävää.
Jos nyt laistamme ilmastotoimista, luultavasti tulevaisuudessa tämänkaltaiset energiakriisit kurittavat meitä entistä pahemmin, entistä pidempään. Nyt kannattaa irtautua [Puhemies koputtaa] fossiilienergiasta nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-10T18:49:09,2022-11-10T18:54:16,Hyväksytty,1.1
2022_121_210,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_211,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 7 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_212,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori muuttui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa nielusta päästölähteeksi. Nielun muuttumisen päästölähteeksi arvioidaan johtuvan hidastuneesta puuston kasvusta sekä korkeista hakkuumääristä. Suomi ei siis ole matkalla hiilineutraalisuustavoitteeseensa 2035, ja lisätoimia erityisesti maankäyttösektorilla on pakko osoittaa. Tätä ja ilmastojohtajuutta ja ehkä selkärankaa pitää kyllä peräänkuuluttaa nyt COP-ilmastokokouksen aikana, kun samaan aikaan Suomen hiilineutraalisuustavoitetta toitotetaan kansainvälisenä menestystarinana. Hiilineutraalisuustavoitteeseen on päästävä meidän itsemme vuoksi mutta myös siksi, että sanat ja teot eivät voi olla ristiriidassa loputtomiin. 
Koska kyse on myös metsäpolitiikasta, kestävistä hakkuutasoista ja metsänhoidon tavoista, on tässä selkeä linkki myös eilisen ja tämän päivän ennallistamiskeskusteluihin, joita kyllä olen seurannut melko surullisena. Sekä hiilinielujen romahtamisessa että ennallistamisessa on kyse samasta suomalaisesta luonnosta, jota on ryhdyttävä kohtelemaan kestävämmin. Tätä vaatii sekä luontokadon pysäyttäminen että hiilinielun korjaaminen. Elinympäristöjen on oltava elinvoimaisia vielä tuleville sukupolville, ja ennallistamisesta hyödymme me itse.
Tuntuu välillä, kun kuuntelee tämän salin keskusteluja, varsinkin eilen ja tänään, ettemme elä tässä salissa samassa todellisuudessa. Luontokato osana ekokriisiä on aikamme suurin eksistentiaalinen uhka. Ennallistaminen ja hiilinielujen korjaaminen on elintärkeää suomalaisen luonnon elpymisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa on sitouduttu hiilinielun vahvistamiseen useassa kohdassa, ja nyt se on romahtanut. Toimia siis tarvitaan liikkeelle, vaikka onkin jo tämän eduskuntakauden loppu. Ja jos ministeri vielä olisi ollut täällä paikalla tai olisin ehtinyt siihen keskusteluun, kun hän oli täällä paikalla, niin olisin kysynyt juuri näiden toimien perään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-10T19:20:02,2022-11-10T19:22:41,Tarkistettu,1.1
2022_121_213,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka poissa. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_121_214,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko tämä nyt sitten illan viimeinen puhe, kun tässä salissa ei muita näytä enää juurikaan olevan kuin itse, mutta minä mietin, kun tulin tänne saliin aiemmin tässä iltapäivällä ja kuulin edustaja Lulu Ranteen puheen, että omakin kielenkantani tässä heräsi. 
Suomessa varustamot, autontuojat, myyjät, vientiteollisuus, logistiikka-ala ja niin edespäin ovat sitoutuneet omin toimin edistämään tätä tavoitetta, joka on sidottu tähän vuoteen 2035. 
Vientiteollisuus taistelee globaaleilla markkinoilla, ja hiilijalanjäljellä on kilpailutilanteessa äärimmäisen tärkeä, kaikkea määrittelevä tehtävä, ja se on sen edellytys, että hiilijalanjälki ei ole suuri. Uusi teknologiakin on meille myös uusi mahdollisuus, ja siinä on myös työpaikkoja mutta myös vientiteollisuudelle uusia elementtejä mukana.
En ymmärrä, kun täällä edustaja Ranne totesi, että miksi potkia itseään ja Suomea nilkkoihin. Juuri se toiminta sen mukaisesti, mistä edustaja Ranne täällä puhui, on sitä omille nilkoille potkimista. Jos kaikki meidän toimijakenttämme tekevät paljon töitä sen eteen, että olisivat kilpailukykyisiä ja pärjäisivät, toisivat työpaikkoja Suomeen, niin miksi me poliitikot pyrkisimme sitten sabotoimaan toimia, joita kentän omat sitoutumistoimet ovat olleet? 
Sitten huomaan, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen ylipäätänsäkin edellyttää esimerkiksi autokannan uusiutumista. Vaikka me puhuisimme uudesta bensiinillä käyvästä autosta, niin se uusi auto saastuttaa 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta vanha auto. Meillä on Suomessa yksi Euroopan vanhimpia autokantoja, ja sen vuoksi esimerkiksi liikenteen kokonaisverouudistuksella tulisi katsoa niitä mahdollisuuksia, miten ihmiset voisivat hankkia uusia autoja lisää, ja näin saadaan myöskin uudempia autoja käytettyjen autojen markkinoille. En puhu nyt pelkästään sähköistymisestä vaan ylipäätänsäkin autoilusta.
Tämä ilmastokertomus tulee myös meille liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Itse asiassa olemme ottaneet tämän jo tänä päivänä ennakkokäsittelyyn. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-10T19:22:41,2022-11-10T19:25:39,Hyväksytty,1.1
2022_121_215,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Ministeri Harakka, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_216,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tämä niin sanottu kyber-PTR‑esitys on yksi tärkeimmistä, joka minulla on kunnia tuoda eduskuntaan, koska se vertautuu nykyiseen poliisin, Tullin ja Rajan yhteistyöhön tilannekuvan, johtojärjestelmien ja resurssien suhteen, vaikkakin viranomaiset ovat toiset. Molemmat näistä ovat aivan erinomaisia, erityisiä suomalaisia ratkaisuja. Tämä on omalta kannaltani viimeisin pala siinä palapelissä, jossa olemme parantamassa kyberturvallisuutta kokonaisuutena. 
Keväällä 21 Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron seurauksena hallitus antoi periaatepäätöksen tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla. Tässä toimenpidelistauksessa on yhteensä 37 kohtaa, ja ensimmäinen on tämä viranomaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen merkittävissä tietoturvaloukkaustilanteissa ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittäminen. Hallitus käynnisti valmistelutyön ja on nyt antanut eduskunnalle käsiteltäväksi ehdotuksen, jossa muutetaan sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettua lakia sekä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia. 
Yleinen turvallisuustilanne on ehdotuksen valmistelun aikana muuttunut merkittävästi, ja ehdotus on siten erittäin ajankohtainen. Työtä kansallisen kyberturvallisuuden parantamiseksi jatketaan myös ehdotuksen antamisen jälkeen kyberturvallisuudesta annettujen periaatepäätösten täytäntöönpanolla sekä sisäministeriön ja puolustusministeriön kyberturvallisuuden selvityshankkeella, jossa pohditaan isommassa kuvassa kyberturvallisuuden toimintaympäristöön liittyviä muutostarpeita. Tämä selvitys on tarkoitus saada päätökseen vielä tämän hallituskauden aikana. 
Tämän ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on parantaa yhteiskunnan turvallisuutta viranomaisten tiedonvaihtoa parantamalla. Esitys sisältää ehdotuksen viranomaisten tiedonvaihto-oikeudesta yhteiskunnan toiminnan kannalta vakavissa tietoturvaloukkaustilanteissa. Ehdotus koskee Kyberturvallisuuskeskusta, poliisia ja suojelupoliisia sekä Puolustusvoimia. Lainsäädäntöön nykyisellään sisältyy jonkun verran rajoituksia tiedonluovutukselle normaalitilanteessa. Ne ovat sellaisenaan perusteltuja perusoikeuslähtökohdista. On kuitenkin katsottu, että vakavassa tietoturvaloukkaustilanteessa näistä olisi oltava mahdollisuus poiketa. 
Esityksessä on mukana ehdotus virka-apumenettelyn laajentamiseksi siten, että myös Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus voisi jatkossa saada virka-apua muilta viranomaisilta. Virka-apusäännöksissä kyse olisi ennen kaikkea resurssien, kuten asiantuntijoiden ja laitteiden, yhteiskäytöstä merkittävissä tietoturvaloukkaustilanteissa. Kyberturvallisuuskeskuksen antaman virka-avun osalta päätöksentekoa ehdotetaan muutettavaksi siten, että se päättäisi jatkossa itse virka-avun antamisesta. 
Toisena menettelyllisenä muutoksena olisi päätöksenteko ulkomaille luovutettavan tietoturvaloukkauksiin liittyvän tiedon osalta siten, että siitä, kenelle tietoa voidaan luovuttaa, päättäisi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Ulkomaisten tietoturvaviranomaisten lisäksi tietoja voitaisiin jatkossa luovuttaa EU:n ja Naton CERT-toimijoille, computer emergency response team ‑toimijoille. Kuten nykyisinkin, ehdotettu muutos ei velvoita tiedonvaihtoon vaan perustuu vapaaehtoisuuteen ja viranomaisen harkintaan.
Esitykseen liittyy lisäksi ehdotus viestinnän välittäjän vapaaehtoisesta tietoturvaloukkauksiin liittyvästä tietojen luovutuksesta Kyberturvallisuuskeskukselle. Voimassa olevassa lainsäädännössä epäselvää on ollut se, voiko viestinnän välittäjä luovuttaa oma-aloitteisesti Kyberturvallisuuskeskukselle viestintää koskevia tietoja, jos ne liittyvät tietoturvaloukkaukseen, kuten esimerkiksi haitallisia viestejä sisältävään kampanjaan.
Arvoisa puhemies! Ehdotus täydentää tämän hallituskauden vankkaa työtä kyberturvallisuuden parantamiseksi, jota on tehty muun muassa kyberturvallisuuden periaatepäätösten, verkkoturvallisuuden sääntelyn kehittämisen ja kyberturvallisuuden rahoituspanostusten kautta. Kuten olemassa olevassa PTR-yhteistyössä, tässäkin kyseessä on jälleen erityinen suomalainen ratkaisu, jossa viranomaisten resursseja käytetään yhdessä Suomen turvallisuuden parantamiseksi, ja näin ollen teemme Suomesta tietoturvallisemman kansalaisillemme. Suomalainen supervoima on yhteistyö. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-10T18:54:47,2022-11-10T18:59:34,Hyväksytty,1.1
2022_121_217,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_218,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähköisen viestinnän palveluista, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia. Hallituksen lakiesitys on enemmän kuin ajankohtainen aikana, jolloin turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö elää ja muuttuu jatkuvasti. Lämmin kiitos ministeri Harakalle tämän esityksen esittelystä ja perusteellisesta valmistelusta ja tuomisesta käsittelyyn.
Kyberympäristön uhat ovat monimutkaistuneet ja lisääntyneet erityisesti yhteiskunnan eri sektoreiden digitalisaatiosta johtuen. Kuten turvallisuusympäristön muutoksesta annetussa ajankohtaisselonteossa, johon ministerikin tässä viittasi useaan otteeseen, todetaan: ”Uhkien tehokkaan torjunnan vahvistamiseksi tiivistetään entisestään siviili- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Oikea-aikaista, kattavaa ja jaettua tilannekuvaa tarvitaan kyberuhkien ennakoimiseksi ja kyberpoikkeamien havaitsemiseksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nämä ovat itse asiassa edellytys hyökkäyksen pysäyttämiseksi ja sen vaikutusten rajaamiseksi.”
Esitys pohjautuu kesällä 2021 annettuun periaatepäätökseen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla ja päivitetyn tiedon valossa edelleen täydentää sitä. Muutokset parantavat mahdollisuuksia reagoida vakaviin kyberhyökkäystilanteisiin, ja samalla koko yhteiskunnan turvallisuus ja tietoturva paranee. Muutokset mahdollistavat sujuvamman viranomaisten välisen tiedonvaihdon yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta merkittävissä tietoturvaloukkaustilanteissa ja niiden uhissa, kuten ministeri äsken toi esille. Nämä uhat voivat kohdistua esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen, välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja pelastustoimeen, välttämättömiin hyödykkeisiin, kuten energiaan, veteen ja elintarvikkeisiin, välttämättömiin maksu- ja arvopaperipalveluihin ja yhteiskunnan kriittisiin liikenne- ja viestintäpalveluihin.
Arvoisa puhemies! Hallitus on puuttunut lukuisin eri tavoin Suomen kokonaisturvallisuuden, huoltovarmuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen turvaamiseen, ja tämä esitys todella viimeistelee myös kyberturvallisuuden osalta tätä kokonaisuutta erityisen hienolla tavalla. Lämpimät kiitokset vielä kertaalleen esityksestä, ja toivon sen pikaista mutta perusteellista käsittelyä täällä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-10T18:59:36,2022-11-10T19:02:12,Hyväksytty,1.1
2022_121_219,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_220,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva esitys on erityisen ajankohtainen nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa myös kyberhyökkäysten riski yhteiskunnassa on kohonnut. Haluankin kiittää ministeri Harakkaa ja hallitusta tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan. Tämä esitys ansaitsisi useammankin edustajan läsnäolon tässä lähetekeskustelussa, mutta ehkä nämä puheenvuorot ovat sitten sitä ponnekkaampia.
Tosiaan on erityisen tärkeää, että varmistamme lainsäädännöllä viranomaisten hyvät ja tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet tiedonvaihtoon tällaisissa poikkeuksellisissa tietoturvaloukkaus- ja uhkatilanteissa. Näin meillä on myös paremmat mahdollisuudet reagoida mahdollisiin kyberhyökkäyksiin. Sitä kautta myös koko yhteiskuntamme turvallisuus ja resilienssi paranevat. Muistamme kaikki varmasti Vastaamon tapauksen, jonka ministerikin täällä mainitsi, emmekä halua, että vastaavaa pääsee tapahtumaan uudelleen.
Tämä lakiesitys koskee ennen kaikkea viranomaisten tiedonvaihtoa tilanteissa, joiden katsotaan olevan uhkaavia esimerkiksi julkisen päätöksenteon ja viranomaisten toimintakyvyn, kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen, välttämättömien sote-palveluiden ja pelastustoimen sekä välttämättömien hyödykkeiden tai palveluiden, kuten energian, vesihuollon tai maksupalveluiden, kannalta. Uusi tiedonvaihtosäädös koskisi kuitenkin vain yksittäistapauksia, eikä se koskisi viranomaisten välistä normaalia tiedonvaihtoa. Tämä on tärkeää niin sähköisen viestinnän tietosuojan kuin oikeusturvan toteutumisenkin kannalta.
Arvoisa puhemies! Digitalisaation myötä yhteiskuntamme on yhä riippuvaisempi kyberympäristöstä, mikä tarkoittaa sitä, että myös erinäisten kyberympäristön uhkien kenttä on laajentunut ja uhkat lisääntyneet. Nyt kuluneen vuoden aikana koko yhteiskuntamme turvallisuustilanne on muuttunut ja kyberhyökkäysten mahdollisuus kasvanut entisestään. Mielestäni hallitus ja ministeri Harakka työllään ovat vastanneet pontevasti näihin lisääntyviin kyberuhkiin ja vahvistaneet yhteiskuntamme kyberturvallisuutta. Aivan kuten ministeri sanoi, tämä esitys on yksi tärkeimmistä esityksistä kyberturvallisuuden osalta. Otamme tämän liikenne- ja viestintävaliokunnassa pikaiseen ja tarkkaan käsittelyyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-11-10T19:02:14,2022-11-10T19:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_121_221,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Kiitoksia. — Onko ministerillä kommentoitavaa? [Timo Harakka: Aivan lyhyesti.] — Minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_121_222,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain, henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 29 §:n ja henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 22 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 243/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos näistä arvokkaista puheenvuoroista, joissa laatu korvasi määrän. Uskon vakaasti, että koko eduskunta ihan laidasta laitaan näkee tarpeen vastata entistä tehokkaammin kyberhyökkäystilanteisiin ja niiden uhkiin. Totta kai huolellinen perusoikeuspunninta on aivan välttämätön tämän esityksen yhteydessä. Ja vaikka tällä kertaa onkin kysymys viranomaisten tiiviimmästä ja, kuten jo sanoin, ehkä kansainvälisestikin ainutlaatuisen tiivistä yhteistyöstä, niin täytyy vielä erikseen korostaa sitä hyvää yhteistyötä ja aivan ratkaisevan tärkeää yhteistyötä, jota yksityinen ja julkinen sektori tekevät yhteisen kyberturvallisuutemme edistämiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-10T19:04:56,2022-11-10T19:05:48,Hyväksytty,1.1
2022_121_223,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_224,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 202/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kovasti innokkaana tänne jo pyrin, koska mielestäni kysymyksessä on kyllä oikein hyvä esitys. Eli tässä on valtiovarainvaliokunnan mietintö taustalla. Kysymys on tästä korkorajoitussääntelystä ja siinä tasevapautuksen jatkokiristyksestä sekä infrapoikkeuksen laajentamisesta, ja tavoitteena on rajoittaa mahdollisuuksia siirtää tuloa Suomen verotusvallan ulkopuolelle.
Tässä on taustalla se, että me käsiteltiin samantyyppistä asiaa jokin aika sitten, eli tämä muutos liittyy kiinteästi vuoden 2022 alusta voimaan tulleisiin muutoksiin, joilla kiristettiin tätä tasevapautusta. Siinä oli taustalla se — moni muistaa ehkä sen keskustelun, mikä julkisuudessa käytiin — että ei ole kovin oikein, että esimerkiksi, kuten silloin puhuttiin, vaikka sähkön siirtoyhtiöllä on mahdollisuus siirtää tai vältellä verotusta näiden järjestelyjen ansiosta. Ja silloin kun tämä hallitus antoi esityksen, hallituksen esityksessä todettiin, että on tarkasteltava, onko tämä riittävä tukkimaan tämän porsaanreiän, ja todettiin, että on valmius tarkastella siten tätä vielä jatkossa, jotta se olisi riittävä. Eli lähdetään tekemään sitä, mitä alun perin oli tarkoituskin lähteä tekemään. Hallitus myös ilmoitti silloin, että on valmis antamaan lisäesityksen, jatkokiristysesityksen, ja nyt on kysymys siitä. Myös valtiovarainvaliokunta omassa mietinnössään kiirehti tätä selvittämistä, että tuodaan mahdollisesti jatkotoimia. Tietenkin tasevertailun poikkeuksen osalta on hyvä mielestäni, että juuri siihen asiaan voidaan vaikuttaa, mitä alun perin lähdettiin tekemään, ja tämä mahdollistaa sen.
No, tässä tasevertailun poikkeuksen kiristämisessä on siis kyse siitä, että tähän poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaisi myös suoritettujen korkojen määrä. Tätä vapautusta ei sovellettaisi, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille suoritettujen korkojen määrä on vähintään 20 prosenttia kaikille konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista.
Tämän lisäksi, että tämä tasevapautus kiristyy, tehtäisiin tiettyjä laajennuksia julkisia infrastruktuurihankkeita koskien eli sellaisia hankkeita, joissa julkisyhteisö tilaa tällaisia pitkän aikavälin julkisia infrahankkeita, joita toteuttaa osittain tai kokonaan yksityisomisteinen yhteisö, ja siellä sitten heille tulee myös oikeus tähän. Infrastruktuurihankkeita koskevaa poikkeusta sovellettaisiin takautuvasti jo vuodelta 2019 toimitettavasta verotuksesta alkaen.
Asiantuntijakuulemisissa tämä sai kyllä laajaa kritiikkiä. Sitä kritisoitiin ennenaikaisuudesta, tätä tasevapautusta nimenomaan, sääntelyn monimutkaistumisesta, ennakoitavuuden heikentämisestä, tarkoituksenmukaisuutta epäiltiin. Toisaalta täytyy sanoa, että myös jotkut asiantuntijat kannattivat tätä esitystä ja joissain lausunnoissa jopa todettiin, että koko vapautusjärjestelmästä tulisi kokonaan luopua. Sen sijaan, kun oli näitä pitkiä infrastruktuurihankkeita koskeva muutosehdotus, niitä pidettiin kaiken kaikkiaan hyvinkin kannatettavina, eli siellä oli laaja kannatus.
Valiokunta puoltaa tätä hallituksen esitystä ja lähtee siitä, että tätä on tarkasteltava nimenomaan suhteessa niihin muutoksiin, jotka tulivat voimaan silloin 2022 alussa. Nämä täydentävät sitä. Me korostamme tässä mietinnössä sitä tarkoitusta, mikä tällä lailla on, joka on äärimmäisen hyvä, eli se, että turvataan veropohjaa.
Näitä hankkeita koskevissa lausunnoissa osa asiantuntijoista näki, että sitä voisi laajentaa vielä siten, että se koskisi myös näitä suunnitteilla olevia isoja raidehankkeita, ja he esittivät, että myös tämä mahdollistaisi tämän poikkeuksen käytön. Mutta me kerrotaan tässä mietinnössä siitä taustasta, että tätähän on laajennettu sitä myöten, kun on pystytty. Eli tässä on ollut komission kanssa vuosia meneillään neuvotteluprosessi, jonka seurauksena aina, kun on tullut mahdollisuus, olemme laajentaneet tätä. Tässäkin todetaan, henki on selkeästi se, että kun näitä neuvotteluja käydään ja jos tulee myöhemmin esimerkiksi näitä raidehanketarpeita, niin tätä ollaan varmasti valmiit, mikäli se on mahdollista, myös niitä laittaa koskemaan. Mutta sitten täytyy tosiaan muistaa, minkä mainitsemme tässä, että nythän ei ole vielä selkeää se, millaisia mahdollisia toteuttamismalleja näille hankkeille tulisi, ja siksi pidämme myös perusteltuna sitä, että tässä vaiheessa kuitenkin tämä poikkeus tehdään tässä laajuudessa kuin se esityksessä on.
Eli tätä puollamme valiokuntana kaiken kaikkiaan, mutta sitten todetaan, että tässä on lopussa lausumavastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+11.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-11-10T19:06:57,2022-11-10T19:13:23,Hyväksytty,1.1
2022_121_225,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Esittelypuheenvuoro, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_121_226,121/2022,2022-11-10,16.03,19.26,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 204/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 27/2022 vp,"No niin, luulen, että tämä menee vielä lyhyemmän kaavan mukaan, nimittäin tavoitteena on kotitalouksien auttaminen siinä vaiheessa, kun sähkölaskut kovasti kasvavat. Eli tässä on kysymys kotitalousvähennysjärjestelmän kautta tehtävästä helpotuksesta sähkölaskuihin, jotka syntyvät aikavälillä ensi vuoden alusta huhtikuun loppuun.
Tätä on kannatettu laajasti. Myös valiokunta tätä esitystä puoltaa. Sisällöltäänhän tämä tarkoittaa sitä, että vähennys saadaan siltä osin kuin lasku ylittää 2 000 euroa, ja maksimissaan se on 6 000 euroa, ja sitten tältä väliltä, joka siihen oikeuttaa, 60 prosenttia voisi vähentää kotitalousvähennyksen kautta. Samalla täytyy muistaa, että tämä ei ole ainoa näistä toimenpiteistä, millä pystytään ja yritetään nyt parhain päin tukea kotitalouksia, vaan samaan aikaan toisaalla eduskunnassa käsitellään sähkötukea niille kotitalouksille, jotka eivät voi esimerkiksi verotettavien tulojen pienen määrän johdosta käyttää tätä vähennystä. Eli siinä mielessä tässä on monta meneillään. Toteamme tässä mietinnössä myös sen, että tässähän ei voi saada molempia näitä tukimuotoja, vaan nimenomaisesti on niin, että jompaakumpaa voi käyttää, mutta yhtä aikaa näitä ei voi käyttää. 
Tämä säätelymalli herättää jonkin verran kysymyksiä. Tässähän on kysymys jo olemassa olevasta kotitalousvähennyksestä ja sen yhteydessä tehtävästä muutoksesta, mutta paitsi että tämä piti pystyä tekemään nopeasti, tämä oli myös keino siihen, että tämän kautta pystytään varmistamaan, että jo kuluvan, tulevan vuoden aikana pystytään tätä veroetua hyödyntämään, eli on mahdollista saada se apu tässä ja nyt lähempänä kuin että myöhemmin, vasta joskus pitkän ajan kuluttua. Kaiken kaikkiaan on haluttu nimenomaisesti sitä, että jo verovuoden aikana tätä hyötyä voidaan saada.
Kaiken kaikkiaan tällä on kustannuksia. Vaikutukset verotuloihin ovat noin 265 miljoonaa, josta 16 miljoonaa olisi kuntien menetyksiä, ja toteamme myös, että kunnille tämä kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. — Täytyy sittenkin varmasti tulla sinne, kolme minuuttia täyttyy. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 
No niin. — Eli kuten sanoin, valiokunta puoltaa tätä ja esittää pientä täsmennystä, joka on teknisluonteinen, ja tämä apu kohdistuu kaiken kaikkiaan niihin kotitalouksiin, jotka kuluttavat paljon sähköä, jotka asuvat usein sähkölämmitteisissä asunnoissa ja joilla on kallis sähkösopimus. Toteamme myös sen, minkä aiemmin jo sanoin, että aika huonosti tämä kotitalousjärjestelmä sinänsä sopii tällaiseen, mutta korostamme valiokuntana, että tämä on perusteltua tässä poikkeustilanteessa. Koska on toimittava heti, nopeasti, ei voitu tehdä sellaista ihan ihka uutta mallia, jossa esimerkiksi tulorajoja otettaisiin huomioon, koska on myös selvää, että tietynlaisen ominaisuutensa kautta tämähän kohdistuu selkeästi enemmän sinne ylempiin tulodesiileihin. 
Toteamme valiokuntana myös tärkeän seikan tässä mietinnössä, joka on se, että varmasti se ihan tavallinen kuluttaja, joka nyt tietää, että erilaisia tukia on saatavilla, voi olla hieman hämillään siitä, mitä tukea voisi saada ja mistä ja voiko näitä saada yhtä aikaa. Näitä kysymyksiä herää paljon, ja siksi alleviivaamme sitä, että on hyvin tärkeää, että tästä asiasta pyritään mahdollisimman selkeästi tiedottamaan ja lisäämään sitä, että ihmiset pysyvät niin sanotusti kärryillä siitä, mitkä ovat oikeudet näitten tukien saamiseen. 
Tässä, puheenjohtaja. Tämä on yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_121+2022+12.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-11-10T19:13:50,2022-11-10T19:18:51,Hyväksytty,1.1
2022_122_1,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa>>>Välikysymys  VK 4/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Sanni Grahn-Laasosen ym. välikysymyksestä VK 4/2022 vp hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä ennallistamisasetuksessa. Keskustelu asiasta päättyi 9.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on edustaja Sanni Grahn-Laasonen edustaja Riikka Purran kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A), ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_122_2,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 11/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta. — Keskustelu, edustaja Pelkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_122_3,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä käsiteltävän sijoitussuojasopimuksen tavoitteena on siis lisätä EU:n ja Vietnamin välisiä investointeja...
[Puhemies Matti Vanhanen:  Edustaja, odottakaa hetki. — Pyydän, että asiaan kuulumattomat keskustelut käydään salin ulkopuolella. — Edustaja jatkaa.] Eli siis esityksessä käsiteltävän sijoitussuojasopimuksen tavoitteena on lisätä EU:n ja Vietnamin välisiä investointeja ja parantaa sijoitusympäristöä näiden osapuolten välillä. Kuten tästä ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstämme käy ilmi, Vietnamista on tullut EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Singaporen jälkeen Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön alueelle, ja Vietnam on yksi Aasian nopeimmin kasvavista maista. Asiantuntijalausunnon mukaan vuonna 2020 voimaan tullut EU:n ja Vietnamin välinen vapaakauppasopimus on Suomen osalta johtanut merkittävään viennin kasvuun vuosien 2020—2022 välisenä aikana. Ulkoasiainvaliokunnassa pidimme ja pidämme tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-11-11T13:02:42,2022-11-11T13:03:52,Tarkistettu,1.1
2022_122_4,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_5,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedämme, Vietnam on kommunistinen diktatuuri, jossa ei ole vapauksia, poliittisia vapauksia. Siellä ei voi vapaasti perustaa kilpailevia puolueita, ei voi vapaasti julkaista medioita, ei voi vapaasti puhua hallitusta vastaan julkisesti. Kun näin on, niin on tietysti hyvä, että tämän sosialistisen tasavallan kanssa tehdään tämmöinen investointisuojasopimus, jotta sitten voidaan kauppaa käydä.
En mene nyt siihen hyvin laajaan kysymykseen — mikä on nyt noussut esimerkiksi Kiinan osalta esiin — siitä, minkä verran Suomen tulee käydä ulkomaankauppaa sellaisten maiden kanssa, joissa rikotaan ihmisoikeuksia räikeällä tavalla, kuten Kiinassa ja Vietnamissa. En mene tähän sen laajemmin, totean vain, että jos me kävisimme ulkomaankauppaa vain niiden maiden kesken, jotka noudattavat meidän tulkitsemalla oikealla tavalla ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, niin kyllä kai se ulkomaankauppa keskittyisi aika lailla Eurooppaan, jos ei pelkästään muihin Pohjoismaihin — joskin Tanskan ulkomaalaispolitiikka varmaan jo herättää tässä suhteessa kysymyksiä. Eli kyllä, kannatan. Vaikka tiedän, että tässä suhteessa voidaan esittää hyvin perustein toisenlaisiakin näkemyksiä, niin kyllä kannatan kaupankäyntiä myös sellaisten maiden kanssa, joissa demokratia, ihmisoikeudet, perusvapaudet eivät toteudu sillä tavoin kuin meillä ja kuin pitäisi.
Se on sitten toinen asia, kun mennään toiseen äärilaitaan, mennään maihin, jotka käyvät hyökkäyssotia naapureita vastaan tai syyllistyvät hyvin, hyvin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin — miten sitten niiden kohdalla tulee toimia. Tässä suhteessa ongelmana on tietysti Kiina. Emme haluaisi olla Kiinasta riippuvaisia. Tiedämme, että Kiina esimerkiksi sortaa uiguureja julmalla tavalla, mutta onko meillä olemassa Suomessa tai Euroopassa sitä vaihtoehtoa, ettemme kävisi Kiinan kanssa kauppaa.
Herra puhemies! Varsinaisesti halusin esittää kysymyksen Vietnamin saamasta kehitysavusta. Nimittäin vuosikausia Vietnam sai Suomelta huomattavaa kehitysapua lähinnä nostalgisista syistä, siis sen vuoksi, että suunnilleen minun ikäiseni kehitysyhteistyöosaston virkamiehet olivat viettäneet nuoruutensa parhaat vuodet Vietnam-mielenosoituksissa ja muissa Vietnam-solidaarisuustoimissa. Niinpä kysyn: Onhan se nyt selvää ja varmaa, ettei Vietnam enää saa Suomelta kehitysapua?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-11T13:03:54,2022-11-11T13:06:53,Tarkistettu,1.1
2022_122_6,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_7,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin puheenvuoron alku ja loppu olivat ne, joiden vuoksi halusin käyttää ehkä oman täydentävän puheenvuoron. Kyllä tuntui, että edustaja Zyskowiczin puheenvuorossa oli juuri niitä sanamuotoja ja muotoiluja, joita 1970-luvulla käytettiin kyseisestä maasta, ja siihen oli omat syynsä, enkä rupea erittelemään niitä syitä yhtään enempää.
Sen sijaan hänen puheenvuoronsa väliosio oli melkein muuttamassa sitä, kannattaako minun käyttää puheenvuoroa ollenkaan, koska olitte aivan oikeassa, edustaja Zyskowicz, siitä, että me joudumme harkitsemaan myöskin ihmisoikeuskriteereitä, myöskin työelämän miniminormikriteereitä, ILO:n miniminormikriteereitä, kun me olemme taloudellisessa kanssakäymisessä joko kauppapolitiikan puolella kauppasopimusten kautta tai investointisuojasopimusten kautta, kun investointipolitiikassa joudutaan kuitenkin harkitsemaan sitä, mikä paino on näillä ihmisoikeuskriteereillä. Meillä on talouspakotteita olemassa, sen me tiedämme. Meillä on myöskin olemassa kriteereitä — ja muun muassa unioni on käynnistämässä lainsäädäntöhankkeita — siitä, että meidän täytyy nämä työelämän miniminormit taata niiden maiden kanssa, joiden kanssa me olemme taloudellisessa kanssakäymisessä enemmän, ja silloin on kyse pakkotyöstä, lapsityövoiman käytöstä ja myöskin työelämän muista miniminormeista — esimerkiksi työntekijöiden oikeudesta järjestäytyä ja myöskin ilmaista kantansa kollektiivisesti. Näitä normeja poljetaan monissa maissa, ja joudutaan silloin pohtimaan, miten näitä kauppasopimuksia laaditaan. Silti tunnistan, että me joudumme hyvin monenlaisten maiden kanssa tekemään taloudellista kanssakäymistä, mutta tämän kysymyksen avaaminen on minusta tärkeää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-11T13:06:55,2022-11-11T13:08:51,Tarkistettu,1.1
2022_122_8,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_9,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeää ja periaatteellista keskustelua siitä, miten me voimme suhtautua kaupankäyntiin niiden maiden kanssa, jotka eivät noudata samaa ihmisoikeusnormistoa tai samoja työntekijöiden oikeuksia kuin me täällä noudatamme, ja siinä mielessä tämä keskustelu on aiheellinen myös Vietnamista. Muistan, kun Vietnamissa joskus työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kävi, niin selväksi kyllä tuli, että kun siellä toimi suomalainen yritys, niin sen antamat normit sinne työelämälle olivat — miten sen nyt sanoisi — hyvä esimerkki myös paikallisille toimijoille. Tämä on yksi näkökulma tässä asiassa.
Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea halusin myös osallistua keskusteluun sen vuoksi, että tämä riippuvaisuussuhdekeskustelu on kyllä äärimmäisen tärkeätä. Venäjän esimerkki on nyt osoittanut sen, että me Euroopassa olemme — erityisesti Saksa mutta myös monet muut maat — ihan täysin liikaa venäläisestä energiasta riippuvaisia, ja meillä on erittäin vahva riippuvuussuhde Kiinaan, joka on käyttänyt erittäin huolestuttavia puheenvuoroja Taiwaniin liittyen. No, Vietnamilla ei ole vastaavanlaisia pyrkimyksiä, mutta on tietysti myös selvää, että Vietnam ei yhteiskuntamalliltaan ja toimintatavoiltaan ole myöskään mikään länsimaisen yhteistyön mallimaa. Meidän siis täytyy olla kriittisiä siinä, minkälaisia riippuvuussuhteita me luomme näihin maihin, ja varautua siihen tilanteeseen, että jossain toisessa tilanteessa saatamme joutua nopeastikin niitä taloudellisia yhteistyösuhteita katkaisemaan.
Arvoisa puhemies! Ihan tämän puheenvuoron lopuksi vielä haluan sanoa sen, että kun tässä tuli esille myös kehitysyhteistyö — ja ymmärtääkseni Vietnamin kanssa sitä edelleen myös jossain määrin harjoitetaan — niin olisi erittäin tärkeää nyt kyllä katsoa, miten nämä Suomen kehitysapumaat ovat suhtautuneet Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. Siellä ei ole varmaan meidän kehitysapukohdemaita, jotka ovat suoraan tukeneet Venäjää esimerkiksi YK:n äänestyksissä, mutta siellä on iso joukko niitä, jotka eivät ole ottaneet kantaa eivätkä ole siis tuominneet Venäjän toimia Ukrainassa. Sitten on myöskin niitä maita, erityisesti Afrikassa, jotka ovat tuominneet. Ja kyllä tämä on yksi sellainen asia, joka pitää huomioida, kun meidän kehitysapuyhteistyötä tehdään, että millä tavalla ne meidän kehitysapukohdemaat ovat suhtautuneet tähän Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] On perusteltua kohdella paremmin niitä, jotka ovat sen tuominneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-11-11T13:08:53,2022-11-11T13:11:51,Tarkistettu,1.1
2022_122_10,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_11,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz kysyi, voimmeko olla tekemättä kauppaa Kiinan kanssa. No, onhan meillä määrätyllä lailla kunnianhimoiset ilmastotavoitteetkin, vaikka taloudellisesti se ei välttämättä ole meille järkevää. On kuitenkin loppupelissä vain omasta tahdosta kiinni, kuinka paljon ollaan sitten valmiita siitä ottamaan iskuja vastaan.
Mutta kyllä meidän joka tapauksessa olisi pakko pyrkiä pääsemään eroon Kiinan vaikutusvallasta, koska tilanne on se, että mitä me teemme siinä kohtaa, kun Kiina ottaa Taiwanin omakseen — voimmeko me siinä vaiheessa olla katsomatta peiliin ja todeta kaksinaismoralismia, jollemme tee samaa kuin olemme nyt tehneet Venäjän kanssa? En näe mitään syytä, miksi voisimme suhtautua asiaan yhtään eri lailla, vaikkakin Taiwan on huomattavasti Ukrainaa kauempana.
En tiedä, onko hallituksessa tai missään muuallakaan tällä hetkellä minkäännäköistä toimintaa siihen, mutta meidän pitäisi oikeasti pyrkiä eroon Kiina-riippuvaisuudesta, ja siksi pitäisi perustaa jonkunnäköinen työryhmä — Kiinan vaikutusvallasta poispääsynyrkki tai vastaava. Jollain tavalla meidän pitäisi tähän ruveta suhtautumaan suhteellisen pikaisestikin, koska ainakin jos kuuntelee Kiinan johtajien puheita, niin tilanne voi olla aika nopeastikin naamallamme. Tuskinpa se asia siitä muuttuu — jos ei se nyt ole lähitulevaisuudessa, niin kyllä se on äkkiä 5—10 vuoden päästä edessä kuitenkin. Nyt pitäisi jo oikeasti mielestäni lähteä isolla volyymilla hoitamaan asiaa kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-11-11T13:11:51,2022-11-11T13:13:49,Tarkistettu,1.1
2022_122_12,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_13,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kommunistien hallitsemat maat ovat siinä mielessä mielenkiintoisia, että niissä harjoitettu talouspolitiikka on äärimmäisen kapitalistista — voisi sanoa että se on suorastaan riistokapitalistista. Ja mitä tulee ihmisoikeuksiin, tiedotusvälineiden toimintamahdollisuuksiin, kansalaisten oikeuksiin saada esimerkiksi terveydenhuoltoa, niin se on niin, että raha ratkaisee. Erittäin valitettavaa, eikä ollenkaan ole sen aatteen mukaista, eli kapitalismia kaikkein kurjimmassa muodossaan, vaikka itse markkinataloutta terveessä muodossa toki kannatan.
Kauppaa kannattaa käydä myös näiden maiden kanssa, mutta niin kuin tässä on sanottu, pientä varauksellisuutta kannattaa pitää aina mukana. Venäjän esimerkki osoittaa sen, että liikaa ei voi luottaa. Ajatus siitä, että kauppa sitoisi sillä tavalla normaaliin yhteistyöhön, että sitä ei haluttaisi katkaista, ei nyt välttämättä aina toimi.
Sitten tämä kysymys kehitysavusta, olen myös itse siitä kirjoittanut ja puhunut. Kehitysavun suhteen olen kyllä samaa mieltä mitä Satonen tuossa sanoi, että meidän pitää olla kriittisiä niiden maiden suhteen, jotka esimerkiksi YK:n äänestyksissä ovat suoraan tai välillisesti tukeneet Venäjää ja Venäjän hyökkäyssotaa äänestämällä tyhjää tai Venäjän puolesta. On suorastaan sietämätöntä, että tuemme maita, jotka tukevat Venäjää, Venäjän sotarikoksia, rikollista sotaa Ukrainaa vastaan. Ehkä pieni poikkeus siinä voivat olla sellaiset hankkeet näissä maissa, joissa hanke on lähellä valmistumista — sitä ei ehkä kannata jättää siinä vaiheessa kesken, jos 10—20 prosenttia hankkeesta on enää vaiheessa valmistumisesta.
Mutta tukea maailmassa tarvitaan, ja tuen kohteita kyllä löytyy lähestulkoon rajattomasti. Tällaiset maat, jotka eivät Venäjän suhteen uskalla ottaa kantaa, eivät mielestäni meidän tukea tässä tilanteessa tarvitse jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-11-11T13:13:49,2022-11-11T13:16:27,Tarkistettu,1.1
2022_122_14,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_15,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Todella hyvää ja harvinaisen yksimielistä keskustelua ollaan käyty tähän aiheeseen liittyen. Kiitokset puhemiehelle siitä, että vaikka tämä keskustelu ei nyt ole ollut ihan ytimessä siitä, mistä me nyt päätetään, niin olette antaneet meille aikaa käydä tämmöistä isomman teeman keskustelua, jolle valitettavan vähän yleensä käsittelyitten puitteissa on aikaa.
Tämä kaupankäynti kehittyvien maiden kanssa on vähän ristiriitainen kysymys. Tässä on kaksi puolta: toinen puoli on se, että kaupan kautta voidaan nostaa näitä maita — maita nousee köyhyydestä, ja ihmisoikeuksiin, erilaisiin sopimuksiin, voidaan vaikuttaa, kun tehdään yhteistyötä, mutta sitten on tämä toinen puoli. Jos esimerkiksi vaikkapa me länsimaat ajaudumme jollain tasolla riippuvaiseksi tällaisista kehittyvistä maista, jotka ovat autoritäärisiä, jotka ovat todella suuria, niin siinä kohtaa se, että me teemme kauppaa esimerkiksi kommunistisen Kiinan kanssa, tarkoittaa muutamaakin asiaa.
Ensinnäkin se tarkoittaa sitä, että autoritäärinen maa pääsee entisestään vahvistumaan, myöskin taloudellisesti vahvistumaan, mutta se tarkoittaa myöskin sitä, että ne maat, jotka käyvät kauppaa, itse joutuvat koko ajan vain riippuvaisemmaksi ja riippuvaisemmaksi tällaisista maista. Meiltä siirtyy yrityksiä, meiltä siirtyy tehtaita ja niin edelleen tällaisiin maihin, ja yhtäkkiä ollaan ihan järkyttävässä riippuvuussuhteessa. Jos esimerkiksi, niin kuin täällä mainittiin — edustaja Laakso hienosti otti Taiwanin esimerkin esiin — tämä tulisi meille, niin miten me toimittaisiin siinä kohtaa? Toki toivon, että me yksimielisesti ollaan Taiwanin rinnalla, mutta tämä on se, mitä tämmöiset riippuvuussuhteet tulevat aiheuttamaan.
Vietnamin kaltaisten maitten osalta, joista voidaan nähdä, että ei ole tämän kaltaisia suurvaltapyrkimyksiä kuin vaikkapa Kiinalla tai Venäjällä, varmasti riskit ovat pienemmät ja kauppaa eri muodoissaan tiettyyn pisteeseen kannattaa käydä ja yrittää nostaa maata ylös, saada ihmisoikeustilannetta paremmaksi. Mutta sitten, kun puhutaan tämän kaltaisista maista kuten vaikkapa Kiina ja Venäjä, niin sanoisin, että peli on menetetty ja peli menetettiin jo liian paljon aikaa sitten ja meidän olisi pitänyt herätä tällaisten maitten suhteen. Itsekin kannattaisin juurikin näissä puheenvuoroissa aikaisemmin esitettyjä näkökulmia, että aletaan yksinkertaisesti irtautumaan Kiinasta kaikilla mahdollisilla tavoilla, jotta tämä riippuvuus saadaan ajoissa pois. Nyt itse asiassa ollaan jo myöhässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-11-11T13:16:29,2022-11-11T13:19:20,Tarkistettu,1.1
2022_122_16,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_17,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua käydään kehitysapuyhteistyöstä ja näitten varojen käytöstä, ja nyt on hyvä katsoa vähän peiliin, koska peräpeiliin katsoen näkee ne virheet, mitä on tehty.
Jo silloin, kun itse tulin tähän taloon töihin 2011, keskusteltiin siitä, kuinka Vietnamiin menevä kehitysyhteistyöraha valuu korruptioon. Täällä oli kansanedustajia, jotka kertoivat — kuten Satonen äsken mainitsi delegaatiot, jotka ovat käyneet siellä — että he tarkastusmatkoillaan havaitsivat, kuinka se Suomesta ohjattu raha on mennyt esimerkiksi projektipäällikön talon, linnan, rakentamiseen. Niitä taloja näytettiin — en tarkoita, että Satonen näki ne, mutta eräs toinen kansanedustaja sanoi minulle itse tämän — eli näytettiin, mimmoisia taloja, miljoonahuviloita, projektipäälliköille rakennettiin. Mutta kehitysaputyötä jatkettiin täällä joka tapauksessa vuosikymmenet, kunnes 2012 — perussuomalaiset muuten sattuivat olemaan silloin hallituksessa — tehtiin päätös, että Vietnamin kehitysyhteistyöavustus ajetaan alas asteittain. Päätös oli hyvä, mutta perussuomalaisten taival hallituksessa päättyi kahden vuoden päästä, ja tätä koko remonttia ei päästy tekemään.
Luen nyt esimerkkejä siitä, millaisia töppäyksiä me ollaan Suomen varojen käytön suhteen tehty. Vuonna 2012—2018 Syyria ja Irak saivat 141 miljoonaa euroa yhteensä kehitysyhteistyörahaa demokratian kehittämiseen, ja toki siellä tehtiin tämmöisiä humanitäärisiäkin hankkeita. Somalia sai 93 miljoonaa euroa samaisena aikana. Ja kaikki muistavat, miten Afganistaniin laitettiin 30 miljoonaa vuodessa rahaa 20 vuoden ajan ja sillä piti kehittää maata. Miten kävi? Tämä vaan osoittaa sen, että se kannettu vesi ei kaivossa pysy, jos ei kansassa itsessään nouse halua kehittää sitä maata ja viedä asioita eteenpäin.
Tokihan suomalaiset yritykset myös tekevät kauppaa näissä kehitysmaissa. Mehän teimme aikanaan hyvin paljon Kiinassa kauppaa, ja nyt nähdään, kuinka kukoistavia yrityksiä suomalaiset yritykset ovat Kiinan markkinoilla. Ja nyt, kun sitä tuloa on sieltä niin paljon, niin jostain kumman syystä sitten on hiljaisempaa kritiikkiä näitä kommunistisia maita kohtaan, kun ne sortavat omia kansalaisiaan. Ja tämä sama kehitys on jossain määrin mahdollista kaikissa näissä autoratiivisissa valtioissa, joissa kansoja sorretaan. Vietnamissa esimerkiksi tehdään paljon vesialan osaamisen yritysyhteistyötä, ja toki, kun sinne viedään kehitysapua, sieltä saadaan rahaa, ja kaupan arvo taitaa olla noin kolme- ja puolisataa miljoonaa vuodessa Vietnamin kanssa, niin jotkut eivät halua kritisoida näitä maita. Mielestäni on erityisen tärkeää, että eduskunnassa otetaan tiukka linja siinä, että jos maissa ei noudateta tällaista ihmisoikeussopimusperusteista ajatusmallia, niin silloin pitää myös kaupan suhteen, varsinkin kehitysyhteistyön suhteen, tehdä isoja korjausliikkeitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-11-11T13:19:20,2022-11-11T13:22:26,Tarkistettu,1.1
2022_122_18,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_19,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me puhumme siis Vietnamin kanssa tehtävästä sijoitussuojasopimuksesta. Olette sallinut nyt vähän laajemman keskustelun ehdollistamisesta — tämähän tämän keskustelun ydin on, ei kehitysapu sinänsä vaan ehdollistaminen.
Tunnistan sen tilanteen, kun täällä viitattiin Venäjän hyökkäyssotaan, että pitäisikö meidän jopa taloussuhteidemme kautta — puhumattakaan kehitysyhteistyöstä — ehdollistaa se siihen, että kyseiset maat tuomitsevat Venäjän ja tulevat tähän yhteisrintamaan maailmalla, joka tunnistaa, että yksi suurvalloista rikkoo YK:n peruskirjaa. Tässä viitattiin myöskin Kiinaan — joka on myöskin YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenvaltio — ja potentiaaliseen riskiin suhteessa Taiwaniin. Samassa lauseessa varmaan voi myöskin historiasta ottaa esimerkin vuodelta 2003, jolloin kaksi muuta turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä, Yhdysvallat ja Englanti, United Kingdom, hyökkäsivät Irakiin ilman YK:n mandaattia, jolloin se oli hyökkäyssodaksi katsottavissa. Kaikissa näissä tilanteissa me joudumme tietysti sitten miettimään, minkä tyyppisellä tavalla me reagoimme näihin asioihin. Siinä on paikallaan — ainakin tässä tilanteessa, kun katsomme Venäjän suhteen — kyllä olla tarkkoja tässä, että me myöskin herätämme huomiota maailmalla siitä, että tämä brutaali hyökkäyssota rikkoo niin keskeisesti Euroopan turvajärjestelmän perusrakenteita, että ei ansaitse meiltä paljon yhteistyökumppanuutta muissakaan suhteissa.
Mutta ehdollistaminen on isompi asia silloin, kun me tulemme kehitysyhteistyön suuntaan. Jos täällä ruvetaan miettimään autoratiivisia maita, niin IDEA —joka on siis Ruotsissa oleva demokratiainstituutti, globaalisti tunnistettu laitos, joka arvioi demokratiaa ja maailmaa — toteaa, että noin 20 prosenttia maailman maista täyttäisi, sanotaan, perusdemokraattisen yhteiskunnan elementin. Mennään johonkin 40—50 prosenttiin, jos se löytyy sillä tavalla, että voidaan puhua, että monipuoluejärjestelmä toimii ja oppositiolla on roolinsa mutta eivät ole täysiä demokratioita. Yli puolet maailman maista on autoratiivisia maita. Jos me lähdemme tätä kautta katsomaan esimerkiksi kehitysyhteistyön ehdollistamista, niin me olemme aika pulassa, aika pulassa — voidaan ruveta tukemaan siis Ruotsia ja Euroopan maita, mutta tuolla etelämmässä, kun mennään globaalietelään, usein hallintomekanismit ovat toiset kuin läntisessä kulttuurissa. Ne voidaan kokea paikallisesti kuitenkin legitiimeiksi, vaikka ne eivät täytäkään tämmöisen pluralistisen demokratian rakennepiirteitä, oikeusvaltion rakennepiirteitä. Silti ne yhteiskunnissa koetaan legitiimiksi vallankäytöksi, ja me ollaan vähän vaikeuksissa siinä, jos me lähdemme kehitysyhteistyötä kovin yksityiskohtaisesti ehdollistamaan. Kyllä, Vietnamin kohdalla voidaan kritisoida hallintomallia, mutta silloin me ollaan jo siinä kiinni, että sitten meidän pitäisi miettiä, mikä on Saudi-Arabian tilanne — voimmeko olla taloudellisessa kanssakäymisessä maan kanssa, jossa edelleenkin on lainsäädännössä tuomitsemismuotona ristiinnaulitseminen, julkiset teloitukset, julkisia tuomitsemismuotoja ja absoluuttisen keskitetty vallankäyttöjärjestelmä. Me tulemme sitten jo vaikeuksiin siinä, onko joitain muita tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, että Saudi-Arabia tai Arabiemiirikuntien liitto ei ole samoilla listoilla kuin nämä maat, jotka te luettelitte tässä yhteydessä. Nämä ehdollistamiskysymykset on tosi monimuotoinen asia, ja siinä kannattaa olla herkkä, kun pohdiskelee niitäkin asioita.
Periaatteessa olen sitä mieltä, että kehitysavussa, ennen kaikkea myöskin taloudellisessa kanssakäymisessä, täytyy pystyä myöskin huomioimaan ihmisoikeuksien merkitys ja ennen kaikkea, kun taloudellisesta kanssakäymisestä on kysymys, myöskin työelämän miniminormien noudattaminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-11T13:22:28,2022-11-11T13:25:51,Tarkistettu,1.1
2022_122_20,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_122_21,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varsin kiinnostava hallituksen esitys sijoitussuojasopimuksesta Vietnamin kanssa. Se on herättänyt laajaa keskustelua, missä on ehditty käydä pohtimassa Kiinan tilannetta ja Aasiaa ylipäätään, mahdollista Kiinan uhkaa Taiwaniin. Ajattelen, että ylipäätään tästä Aasia-kontekstista meidän tulisi käydä strategisempaa keskustelua. Oli kyse sitten kaupasta tai demokratian tukemisesta, ihmisoikeuksista laajemminkin, niin tulisi käydä tällaista strategista keskustelua vieläkin laajemmin, ja tänään siihen on jo vähän päästy.
Ylipäätään ajattelen, että Suomen tulee tehdä ja edistää maailmalla sellaista kauppaa — ja sellaisten kumppanien kanssa — jossa tuetaan yhtä markkinaa ja ihmisoikeuksia ja kauppa perustuu terveisiin markkinoihin ja niiden edistämiseen. Lisäksi ajattelen, että Suomen tulee kaupankäynnissään myös sijoitussopimusten avulla rakentaa sellaista sopimuskulttuuria ja luottamusta, joiden avulla pystytään toimimaan reilulla tavalla. Pidän tätä Vietnamin kanssa tehtyä sopimusta siinä mielin hyvänä.
Samaan aikaan kauppaa tulee käydä joka suuntaan, ja toisaalta meillä on herännyt tämä keskustelu tästä talouden turvallisuudesta, joka on tänäänkin noussut esiin. Tuotantoketjuja pitää pystyä myös kotiuttamaan Suomeen, ja ehkä nyt on menossa kaupan osalta tällainen eräänlainen osuuksien uusi jako, että mahdollisimman paljon omavaraista ja kotimaista ja eurooppalaista ja sitten toisaalta järkevissä määrin esimerkiksi kauppaa Aasian suuntaan.
Sitten keskustelu tästä kehitysavusta oli mielenkiintoinen. Toki ajattelen, että se menee hiukan nyt ohi tästä sijoitussopimuskontekstista. Ajattelen kuitenkin, että kauppaa tulee tehdä joka suuntaan, myöskin kehittyviin maihin. Esimerkiksi nämä kehitysyhteistyörahat, joita myös käytetään paljon Finnfundin suuntaan: Nähdäkseni tämä sopimus suojaa kyllä myös esimerkiksi tämäntyyppistä kehitysapua, missä tehdään vastuullista kehitysyhteistyöfinanssisijoitustoimintaa ja sitä kautta kotiutetaan yksityistä rahaa ja sillä edistetään demokratiaa ja ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa. Eli sikäli ajattelen, että tämä sopimus myös osaltaan tukee tämänkaltaista tervettä ihmisoikeuskehitystä ja on siinä apuna, kun näitä sijoituksia pystytään sitten myös suojaamaan, ja toivottavasti niitä sitten myös tulee, niin että tätä kehitysyhteistyöresurssia riittää. Siinä kumppanina on tietenkin valtio mutta isossa määrin myös yksityiset sijoittajat.
Viimeiseksi vain tällainen ehkä moraalinenkin kysymys, että on helppo ajatella joitain maita huonoina kaupankäyjinä liittyen ihmisoikeustilanteeseen, mutta on isojakin talousvaltioita, kuten esimerkiksi Japani, missä on käytössä kuolemantuomio tälläkin hetkellä omassa lainsäädännössään, ja ajattelen, että kauppakumppaneiden valitsemisessa ei voi olla kovin mustavalkoinen vaan pitää aika laajasti punnita maiden tilannetta, jos siihen lähdetään. Toistaiseksi ajattelen, että Suomen tulee tehdä kauppaa joka suuntaan ja sen tulee perustua terveeseen sopimuskulttuuriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-11-11T13:25:51,2022-11-11T13:29:24,Tarkistettu,1.1
2022_122_22,122/2022,2022-11-11,12.59,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 142/2022 vp>>>Lakialoite  LA 22, 35/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 81/2020 vp, 29, 42/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 14/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_122+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_123_1,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 1 tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Mennään keskusteluun, ministeri Saarikko. — Kuiskattiin, että on tulossa. Ja sieltä hän saapuukin. Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_2,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä siis vuoden neljäs lisätalousarvio. Se on ennakoitua paremman taloustilanteen, Suomen turvallisuuden, Ukrainan vankkumattoman tukemisen ja perheiden budjetti. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
Talouden tila on pysynyt toistaiseksi ennakoitua parempana Suomessa, vaikka tummia pilviä on ollut taivaalla jo hetken aikaa, niin kuin tiedämme. Kun talous laajemmin on kehittynyt hyvin, se tarkoittaa yhtäläisesti hyviä uutisia myös julkiselle taloudelle. Lisäbudjetin myötä kuluvan vuoden verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi hieman yli miljardilla eurolla. Tämä selittyy ennen kaikkea kasvaneella ansio‑ ja pääomatuloveron tuottoarviolla. Kiitos työnantajille, kiitos työntekijöille.
Valtion korkotulojen, osakkeiden myyntitulojen ja voiton tuloutusten arviota taas ehdotetaan vähennettäväksi vajaalla miljardilla eurolla, sekin ajankuva. Muutos johtuu valtion omistamien osakkeiden myyntituloarvion laskusta. Tästä miljardin muutoksesta 574 miljoonaa aiheutuu siitä, että hallituksen tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi tehtävät omaisuusmyynnit toteutetaan kyllä hallituskauden loppuun mennessä, mutta osin ensi vuoden puolella johtuen taloussuhdanteesta.
Arvoisa puhemies! Tämän lisäbudjetin suurimmat panostukset liittyvät tämänkin kerran osalta turvallisuuteen. Suomi on toimittanut Ukrainaan merkittävän määrän tulivoimaista sotilaallista apua. Tämä on ollut oikein, tämä on välttämätöntä. Ukrainaan annetun avun aiheuttamaa aukkoa paikataan nyt kasvattamalla Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen valtuutta, joka nousisi reiluun 70 miljoonaan. Korvaavista hankinnoista aiheutuvat menot realisoituvat myöhempinä vuosina.
Jo annetun materiaaliavun kompensoimisen lisäksi hallitus esittää tässä lisäbudjetissa uutta sotilaallista tukea Ukrainalle. Kysymys on 30 miljoonan euron uudesta rahasta, joka käytetään joko Suomen maksuosuutena kansainväliseen Ukrainan materiaalitukirahastoon tai suorana tukena Ukrainalle suomalaiselta puolustusteollisuudelta tehtävillä hankinnoilla. Se on joka tapauksessa merkittävä ja vaikuttava sotilaallinen tuki Ukrainalle.
Turvallisuuden osalta tässä lisäbudjetissa ehdotetaan rahoitusta myös Rajavartiolaitokselle itärajan aidan suunnitteluun ja pilotointihankkeeseen, josta meillä puolueilla on vahva yhteinen ymmärrys, sekin ajankuva. Varsinaisen raja-aidan rahoitus sisältyy myöhemmin annettavaan talousarvion täydennykseen, josta maan hallitus kävi tänään keskustelua.
Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa vastataan myös energiakriisiin. InvestEU-ohjelman kansalliseen rahoitusosuuteen ehdotetaan 60 miljoonan myöntövaltuutta TEMille ja ympäristöministeriölle. Ohjelmalla tuetaan investointeja, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä tai aurinkoenergiaa, hyödyntäviksi. Ohjelmassa voidaan tukea myös esimerkiksi sähköautojen latausinfran rakentamista ja muita ympäristöystävällisiä investointeja.
Arvoisa puhemies! Teitä ja raiteitakaan ei ole unohdettu, koska perusväylänpitoon ehdotetaan tässä korjausvelasta ja inflaatiosta johtuen reilut 31 miljoonaa. Raaka-aineiden hintojen nousu on nostanut myös kehittämishankkeiden kustannuksia. Yhteensä 11 hankkeen valtuuksiin ehdotetaan korotuksia 85 miljoonalla, jotta ne, hyvät edustajat, siis saadaan toteutettua hintojen nousunkin keskellä. Suurimmat näistä lisäyksistä kohdistetaan Turun ratapihaan, Kuopion ratapihaan ja Hailuodon kiinteään yhteyteen. Ja pidän tärkeänä, että tässä lisäbudjetissa valtatie nelosen Äänekoski—Viitasaari-tieosuuden eli Konginkankaan kohdan valtuutta korotetaan 50 miljoonaan euroon. Tie laitetaan lopultakin kuntoon.
Arvoisa puhemies! Elokuun alussa tein ehdotuksen suomalaisille lapsille ja perheille: ehdotin maksettavaksi ylimääräistä lapsilisää. Tämä esitykseni sisältyy nyt tähän lisäbudjettiin, ja kokonaishintalappu valtiolle nousee 112 miljoonaan euroon menoraamin puitteissa. Lisäys on kertaluontoinen, ei aiheuta pysyviä menoja valtiontalouteen. Se maksetaan joulun aatonaattona, ja se on tärkeä monelle suomalaiselle lapsiperheelle, joista valtaosa on pieni‑ ja keskituloisia. Toivon, että ylimääräinen lapsilisä lähettää myös viestin: vaikka pandemia jyllää ja Euroopassa soditaan, niin lapsista ja perheistä pidetään aina huolta.
Arvoisa puhemies! Totesin aiemmin, että positiivinen taloustilanne kasvattaa verokertymää. Tämän lisäksi tähän lisäbudjettiin sisältyy myös hyviä uutisia menoarvioiden muutosten osalta. Kaikelle tälle vuodelle budjetoidulle rahalle ei ole tarvetta. Esimerkiksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoista voidaan ottaa pois aiemmin arvioidut 200 miljoonaa, kun pakolaisia on tullut toistaiseksi ennakoitua vähemmän. Tämän takia myös vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavien tukien määrärahaa vähennetään noin 40 miljoonaa.
Samalla huomio myös toiseen myönteiseen asiaan: kehitys on myönteistä työllisyydessä. Työllisiä oli viime syyskuussa 86 000 enemmän kuin vuosi sitten, ja ennakoitua parempi työllisyystilanne pienentää sitä kautta myös työttömyysturvamenoja, ja tässä lisäbudjetissa työttömyysturvamäärärahoja pienennetään 280 miljoonaa — niin moni suomalainen on onneksi työssä.
Arvoisa puhemies! Yksi ajankuva on myös korkomenot ja korkotason muutos. Tässä lisäbudjetissa velanhoitomenojen arviota ehdotetaan sitten taas nostettavaksi reilulla 100 miljoonalla. Muutokset ovat kaikessa nyt hyvin nopeita. Tämän seurauksena kuluvalle vuodelle budjetoidut korkomenot nousisivat kokonaissummana 780 miljoonaan. Velalla on taas hintansa.
Arvoisa puhemies! Vaikka teemme uusia tärkeitä panostuksia, niin tarvearvioiden pienentymisen ja hyvän verokertymän johdosta tämä lisäbudjetti vähentää valtion velanoton tarvetta noin 250 miljoonalla — siis vähentää valtion velanoton tarvetta. [Ben Zyskowicz: Hallitus on tehnyt säästöjä vai?] Vaikka ylijäämäinen lisäbudjetti ei poista tarvetta vastata pidemmän aikavälin taloudellisiin uhkiin, on se tämän hetken signaali Suomen ja suomalaisten hyvästä kriisinkestävyydestä ja yhteisestä sisusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-15T14:01:14,2022-11-15T14:07:48,Hyväksytty,1.1
2022_123_3,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Näin. — Ja nyt jos on halukkuutta käyttää pieniä debattipuheenvuoroja, niin ylösnousu ja V-painiketta. — Edustaja Zyskowicz ensimmäisenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_4,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio mahdollistaa keskustelun vähän laajemminkin maan talouden hoitamisesta. Ministeri Saarikko, sanoitte melkein tasan vuosi sitten keskustan puoluevaltuustossa seuraavaa: ”Keskusta ei tule olemaan mukana hallituksessa, jossa keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa.” Nyt kun olen katsonut hallituksen viimeaikaisia tekemisiä ja aikomuksia — siirrettiin semmoinen miljardin paketti ensimmäiseen lisäbudjettiin — niin nyt on pakko sanoa, että ei näytä siltä, että tämä hallitus pelkästään keimailee talousryhdin hylkäämisen kanssa, vaan se on suorastaan hypännyt sänkyyn talousryhdin hylkäämisen kanssa. Nyt kysyn teiltä, miltä teistä tämä tilanne näyttää: keimaillaanko vai onko peräti menty samaan sänkyyn?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-15T14:07:59,2022-11-15T14:09:05,Hyväksytty,1.1
2022_123_5,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_6,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen taloustilannehan on kansainvälisessä vertailussa selvinnyt koronasta kohtalaisen hyvin, ja tästä Venäjän sodan aiheuttamasta kriisistäkin selviämme, mutta opposition puolelta toistuvasti kiinnitetään huomiota velkaantumisen määrään ja siinä noihin velanhoitokuluihin, joihinka ministerikin viittasi. Nythän on peloteltu sillä, että tuo korkokäyränousu on kovin raju, mutta kun meillä kuitenkin se massa valtionvelasta on pitkäaikaista ja hyvin matalalla korolla, ellei jopa osaksi miinuskorolla otettua, [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] niin se korkokulujen nousu ei ole niin voimakasta kuin mitä ensi vuoden budjetti näyttää. Sinne otettiin yli puoli miljardia koron suojauskuluja, eivätkä varsinaiset korkomenot kasva sitä vauhtia kuin mitä ensi vuoden budjetti näyttää, eikä myöskään tämä 100 miljoonan euron lisä, jota tässä esitetään tämän vuoden kuluihin, tarkoita sitä, [Puhemies koputtaa] että samassa kulmakertoimessa nousisi jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-11-15T14:09:05,2022-11-15T14:10:54,Hyväksytty,1.1
2022_123_7,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_8,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Puolustusvoimien toimintakyvyn kehittäminen ja rajaesteen pilotointihanke ovat keskeisiä turvallisuuttamme vahvistavia hankkeita. Venäjän rajalle tarvitaan lisää turvaa muun muassa mahdollisia hybridihyökkäyksiä varten. Myös hävittäjähanke saatetaan totta kai maaliin ajallaan, joten valuuttakurssitappiot tulee kattaa. Ukrainan tukemista jatketaan, kuten pitääkin.
Ylimääräinen lapsilisä tulee todella tarpeeseen monessa perheessä elinkustannusten äkillisen nousun seurauksena, [Ben Zyskowiczin välihuuto] energia ja elintarvikkeet ovat tunnetusti kallistuneet merkittävästi tänä vuonna. Perusväylänpitoakaan ei ole unohdettu. Tällä hallituskaudella päätetyt hankkeet toteutetaan suunnitellusti ja tästä lisäbudjetista katetaan kustannusten nousua. Turun ratapihan kehittäminen on tärkeä hanke, joka viedään maaliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-15T14:10:25,2022-11-15T14:11:21,Hyväksytty,1.1
2022_123_9,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_10,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Oikeastaan tästä lisäbudjetista ei ole sen isompaa huomauttamista. Keskeisiä havaintoja on se, että siellä osastossa 11 pääoman ja ansiotulojen kehitys on ollut hyvää, joten valtio saa 1 061 miljoonaa enemmän tuloja, mutta sitten toisaalta tämä edesauttaa siihen, että valtion lainanotto vähenee.
Ennakkokäsittelyssä hallintojaostossa olemme käsitelleet tätä aitapilottia. Saadun selvityksen mukaan tämä on hyvä hanke, ja tämän kuuden miljoonan pilotin osalta sitten valmistaudutaan myöskin kakkos‑ ja kolmosvaiheeseen ja haetaan niitä hyviä käytäntöjä näihin.
Velanhoitomenot tulevat kasvamaan tulevina vuosina. Ennakointia on siinä, että vuosina 2025—2026 velanhoitomenot ovat suunnilleen tuplat siitä, mitä tällä hetkellä.
Kiittelen myöskin tästä lapsilisästä.
Oikeastaan tässä tämä näin lyhykäisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-15T14:11:22,2022-11-15T14:12:28,Hyväksytty,1.1
2022_123_11,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_12,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun Saimaan kanavalle kävi niin kuin kävi ja siellä liikennöinti loppui, niin kyllähän paine Suomen maanteille aika rajusti rekkaliikenteen ja muun liikenteen näkökulmasta kasvoi. Tässä perusväylänpidossa, kun me nyt tiedämme, että maanrakennusindeksi on vuoden aikana noussut 15 prosenttia, käytännössä maali karkaa koko ajan. Nyt kun ensi vuoden budjettiin on kohdennettu 1,29 miljardia perusväylänpitoon, niin totta kai tämä 31,4 miljoonaa on tervetullut lisä, mutta juuri tästä kustannustason noususta johtuen tämä ei nyt riitä alkuunkaan, ja lopputulema näissä fundamentaalisen tärkeissä liikenneinvestoinneissa on se, että tiestö rappeutuu ja korjausvelka uhkaa nousta yli 1,3 miljardin.
Nyt kun jatkossa rahaa kohdennetaan, niin nämä kaikkein tärkeimmät eli tiestön kunto ja varsinkin vähäliikenteisen tiestön kunto toivottavasti nousevat korostuneesti esille myös valtionhallinnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-15T14:12:30,2022-11-15T14:13:36,Hyväksytty,1.1
2022_123_13,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_14,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtaamamme kriisit ovat asettaneet paineita julkiselle taloudelle, mutta toisin kuin oppositio täällä väittää, olemme selvinneet kriisien kurimuksesta melko hyvin. Suomen julkinen velkasuhde on lähes neljänneksen pienempi kuin euromailla keskimäärin. [Timo Heinonen: Ihan lottovoittajafiilis!] Julkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pieneni viime vuonna ja jatkaa pienenemistä vielä tänä vuonna, kun nopeat talous‑ ja työllisyyskasvu ovat lisänneet verotuloja ja pienentäneet työttömyysmenoja, kuten valtiovarainministeri totesi.
Talouden kasvu näyttää kuitenkin hiipuvan, ja inflaatio koettelee myös Suomea. Siksi julkisen talouden alijäämä alkaa varmaankin ensi vuonna kasvamaan, ja pidemmällä aikavälillä edessä onkin ongelmia, kun kokonaisveroasteen on ennustettu laskevan. Se tulisi säilyttää ennallaan julkisen talouden tasapainon kannalta kestävällä tasolla. Nyt kun oppositio peräänkuuluttaa täällä näitä leikkauksia, olisi rehellistä kertoa, mistä te olette leikkaamassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-11-15T14:13:38,2022-11-15T14:14:42,Hyväksytty,1.1
2022_123_15,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_16,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on parantunut, ja se näkyy myös tässä lisätalousarviossa ja sen työttömyysturvamenoissa. Työllisyysaste on itse asiassa viime kesänä ollut korkein 13 vuoteen — ei mitenkään huono saavutus ottaen huomioon, että taustallamme on korona, joka on vaikuttanut kaikissa maissa työllisyyteen voimakkaasti. Työllisyysaste oli 73,6 prosenttia, ja jos käyttäisimme niitä tapoja tilastoida, joita viime vaalikaudella oli esillä, niin silloin tuo luku olisi jopa prosenttiyksikön parempi. Tästä seuraa se, että työttömyysturvamomentilta määrärahoja voidaan alentaa lähes 300 miljoonalla. Se ei ole ihan pieni luku, ja se kertoo sen, miten merkityksellinen työllisyys on meidän velkaantumisemme näkökulmasta.
Myös asumistukimenoja on voitu alentaa tässä lisätalousarviossa.
Mutta kun maailma ympärillämme myrskyää, niin me emme saa unohtaa sitä, että niiden uudistusten, joita nyt ollaan tekemässä vaikkapa työttömyyden hoidon siirtämisessä kunnille, on onnistuttava häiriöttömästi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-11-15T14:14:44,2022-11-15T14:15:55,Hyväksytty,1.1
2022_123_17,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_18,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi kiitokset tästä Äänekoski—Viitasaari—Konginkankaan rahoituksesta. Sitten myös Jyväskylä—Tampere-rata saa tässä nyt valtuutta lisää, mikä on äärettömän tärkeää suomalaisen teollisuuden ja liikenteen kannalta.
Mutta sitten: kun nyt verotulot näin voimakkaasti kasvavat, olisi kyllä paikallaan miettiä hyvin tarkkaan sitä, miten varaudutaan tässä tilanteessa edessä oleviin todella laihoihin vuosiin. Puheenjohtaja Koskinen vähätteli korkomenojen kasvua, edustaja Vähämäki nosti ne siihen arvoon, mihin ne kuuluvat. Meidän on katsottava niitä aivan avoimen rehellisesti: ne ovat nousussa. Samaten tällä hetkellä niin eläkeläis‑ kuin lapsiperheiden köyhyys, oikeastaan kaikkien työssä olevien köyhyys, lisääntyy tässä maassa. Se tuo haasteita jatkoon, ja näihin pitää varautua priorisoimalla menoja. [Puhemies koputtaa] Hallitus ei näin ole tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-15T14:16:05,2022-11-15T14:17:09,Hyväksytty,1.1
2022_123_19,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_20,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Velalla on taas hintansa, kuten valtiovarainministeri Saarikko tässä mainitsi, ja valitettavasti se, että meillä on osa koroista suojattu vuosiksi, tarkoittaa, että tämä on pitkäjänteinen tie kohti korkeampia korkokustannuksia. Se ei ikään kuin ole ohi vaan tulee näkymään pitkään, ja se ei estä sitä, etteikö jouduta siihen tilanteeseen, että tosiaan sitä hintaa kuluu.
No nyt tietysti tämän lisätalousarvion myönteinen uutinen on, että Suomen talous on tänä vuonna porskuttanut siinä määrin hyvin, että verotulojen tuottoarviota voidaan nostaa. Se, edustaja Lohikoski, että verotulot kasvavat, ei kuitenkaan näytä riittävän velkaantumisen taittamiseen, koska hallitus koko ajan tekee velalla lisää menoja. Olemme sillä tavalla paradoksaalisessa tilanteessa, että ilmeisesti nyt olemme kuulemassa, että täydentävässä talousarviossa ei tule olemaan miljardin velkapakettia soteen ja maatalouteen mutta että se kuitenkin tulee, ilmeisesti vasta helmikuussa. [Puhemies koputtaa] Kysyisin nyt valtiovarainministeriltä: onko tässä enää mitään rotia, että me täällä talousarviota miettiessämme emme tiedä, [Puhemies: Aika!] mitä ovat miljarditasolla velanottokulut ja velanoton määrä ensi vuonna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-15T14:17:10,2022-11-15T14:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_123_21,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_22,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että taloustilanteemme on vakava. Vaikeat ajat eivät ole vain edessä, vaan ne ovat täällä jo nyt. Suomi on kamppaillut kestävyysvajeen kanssa jo kauan ennen näitäkin kriisejä, ja ennuste ei ole kovin lupaava tätä menoa.
Haluan kuitenkin hallitusta kiittää tässä lisätalousarviossa kriittisistä panostuksista, joista nostan nyt Ukrainan tukemisen: Sota ei ole ohi siellä. Ukraina yhä edelleen taistelee koko Euroopankin puolesta terroristivaltiota vastaan.
Toinen kohde, jonka haluan nostaa ja minkä näen vaikeankin taloustilanteen keskellä kriittisenä panostuskohteena, on poliisi: poliisin toimintaedellytyksiä vahvistetaan, ja se on tärkeää. Samoin kuin pelastajapulaan vastaaminen: pelastajapula on jo käsillä, ja me emme voi enää tulevaisuudessa luottaa siihen, että kun oma koti palaa, siellä on pelastajia paikalla, jollemme tee niitä ratkaisuja nyt.
Näistä kiitän hallitusta tässä lisätalousarviossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-15T14:18:22,2022-11-15T14:19:22,Hyväksytty,1.1
2022_123_23,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Otetaan vielä edustaja Östman, ja sen jälkeen kuulemme ministerin vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_24,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Maatalouden akuutti tilanne ei olisi saanut jäädä huomioimatta tässä lisätalousarviossa. Nimittäin kun sähkölasku kasvaa lyhyessä ajassa kymmenillätuhansilla euroilla ja maitolitran tuottajahinta muutamilla senteillä, niin loppuu viljelijän omasta pöydästä ennen pitkää leipä. Tuleva talvi näyttää monelle maatilalle paljon viime talvea vaikeammalta. Tilojen kassasta ei ole puskuria, ja monet tilat joutuvat jättämään esimerkiksi lannoitteet kevääksi ostamatta. Miksi keskusta ja hallitus jättivät maatalouden huomioimatta tällaisessa tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-15T14:19:23,2022-11-15T14:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_123_25,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Ja nyt ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_26,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin nyt ensiksi näitä väitteitä, jotka liittyvät miljardiesityksiin ensi vuoden budjettiin. Tämä lisätalousarvio, joka nyt on käsittelyssä, koskee tätä vuotta. Hallitus pitäytyy menoraamissaan, jonka se on itselleen asettanut, ja ne julkisuudessa keskustellut luvut maataloudesta tai hoivavelasta ylittävät sen raamin, minkä hallitus on itselleen asettanut, ja silloin joudutaan priorisoimaan, laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja pienentämään niiden mittakaavaa. Ne päätökset ovat edessä, ja ne koskevat ensi vuoden taloutta, aivan normaalin prosessin mukaisesti.
Hyvä kokoomus, kuulin kyllä edustaja Zyskowiczin välihuudot suomalaisten lapsiperheiden asiasta. Oletteko te eri mieltä? Tekö ette kannata ylimääräistä lapsilisämaksatusta? Tulkoon sekin nyt selväksi suomalaisille äänestäjille, mikä teidän kantanne siitä on. [Ben Zyskowicz: Kannatamme kaikkia vaalitäkyjä!] Jos te olette asiasta eri mieltä, odotan siinä tapauksessa, että teidän vastineestanne hallituksen lisätalousarvioon löytyy kohta, joka vastustaa lapsilisiä suomalaisille perheille. [Timo Heinonen: Ei kun just näin hän sanoi, että kannatamme!] Jos te tuette tätä, niin sitten ei kannata siitä erikseen suuta soittaa.
Arvoisa puhemies! Tiestöön ja liikenteeseen useampi teistä edustajista tarttui. Olen tyytyväinen siitä, että kustannuksiin, joiden taso on noussut hyvin huolestuttavalla tavalla monessa elämänpiirin asiassa — myös liikenteessä ja asvaltin hinnassa, kiskon rakentamisessa ja ratapihakunnostustöissä — on nyt lisätty sellainen summa, että aiemmista sitoumuksista pystytään pitämään kiinni, jotta meidän ei tarvitse luopua lupauksista, joita on alueille annettu rakennushankkeisiin. Pidän tätä oikeudenmukaisena, vaikka se samalla tarkoitti, että merkittävästi uusia hankkeita ei kyetä aiempien sitoumusten päälle aloittamaan.
Sitten täällä tiedusteltiin ajatteluani siitä, onko jollain tavalla ollut erityisen toivottava tilanne, jossa hallitus on joutunut velkaantumaan, tai pidänkö sitä talousryhdin näkökulmasta toivottavana. En tietenkään, ja siksi sitä suuremmalla syyllä minusta tuntuu hyvältä ja oikealta, että kaikkia näitä merkittäviä velkapäätöksiä on koko eduskunta laajalla voimallaan tukenut, kaikkia niitä, jotka ovat kyllä rikkoneet näkemyksemme esimerkiksi aiemmista sitoumuksista menokehyksiin, kuten Puolustusvoimien tai maatalouden ratkaisut jo kevään puolella. Oppositio huutaa toisaalla, että ette kai te nyt näin paljon aio antaa rahaa maataloudelle, ja toinen puoli oppositiosta huutaa, että miksi te ette heti tuo tukea maataloudelle. Kaikki nämä isot ratkaisut on punnittava huolella, ja ne liittyvät ensi vuoden lisätalousarvioon, mikäli sellaisia tehdään. Mutta kaikki nämä velkaratkaisut, joihin liittyy korko — joiden menoista on minusta syytä olla huolissaan, tästä olen samaa mieltä opposition kanssa — perustuvat sellaiseen Suomen varautumiseen, joka on ollut minun arvioni mukaan välttämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-15T14:20:07,2022-11-15T14:23:25,Hyväksytty,1.1
2022_123_27,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_28,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Ukrainaa autetaan. Meidän pitää auttaa Ukraina lopulliseen voittoon asti. Pidän myös myönteisenä sitä, että omaa, uskottavaa maanpuolustusta vahvistetaan ja myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen, MPK:n, aseita ja ammuksia rahoitetaan. Kysyisin ministeri Saarikolta: uskotteko te Laivue 2020 ‑hankkeen etenemiseen ja minkälaisella kustannusarviolla?
Mutta kyllä tämä maatalouden tilanne on, ministeri Saarikko, sellainen, että ette te voi helmikuuhun asti odottaa. [Päivi Räsänen: Ei voi!] Maatilat eivät tule selviämään tästä kriisistä. [Päivi Räsänen: Nimenomaan!] Näitä toimia olisi tarvittu nyt, ja sen takia kristillisdemokraatit ja koko oppositio tulevat jättämään teille välikysymyksen, kun te, jotka vielä joskus esiinnyitte maatalouden puolustajina, hylkäsitte heidät nyt lopullisesti. Maatalous ei tule selviämään tästä talvesta sähkön ja muiden kohonneiden kustannusten kanssa, ja te ette omien riitelyidenne keskellä pystyneet tätä toimenpidettä tekemään, [Puhemies koputtaa] minkä meidän oma ruoantuotanto tarvitsee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-15T14:23:25,2022-11-15T14:24:36,Hyväksytty,1.1
2022_123_29,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_30,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän velkojen korkoasian lisäksi nostaisin esille myös sen, että meillä ei varsinaisesti ole näkymää siitä, että saataisiin valtiontalouden alijäämä missään vaiheessa loppumaan, eli korkojen takaisinmaksusta ei ole mitään tilannekarttaa eikä tulevaisuuskuvaa.
Yksittäisenä asiana tästä lisätalousarviosta toisin esille tämän itärajan aidan, ja kritisoisin sitä, että vaikka tämä asia sinänsä onkin tarpeellinen, niin se tulee aika paljon myöhässä ja aika paljon vähemmällä rahoituksella ja panostuksella kuin olisi pitänyt tulla. Tästä tehtiin ihan turhaan mitään parlamentaarista kysymystä, koska oppositiohan on sitä aitaa vaatinut koko ajan, kysymys oli vain siitä, että hallituksen omat rivit saadaan suoriksi ja löydetään jostain rahat sen asian tekemiseen. Tämänhän olisi pitänyt lähteä käyntiin jo siinä vaiheessa, kun Valko-Venäjä käytti siirtolaisasetta Baltiaa ja Puolaa vastaan. Jo silloin me tiesimme, että aita on tarpeen. Sitä olisi pitänyt lähteä jo silloin rakentamaan sellaisille alueille, missä on lähellä asutuskeskuksia ja tieyhteyksiä itärajan tuntumassa, ja laajentaa sitten myöhemmin muille alueille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-15T14:24:36,2022-11-15T14:25:42,Hyväksytty,1.1
2022_123_31,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Ja Mäkelän jälkeen edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_32,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä vuoden neljäs lisätalousarvio on annettu tilanteessa, jossa on tasapainoiltava useiden vaikeiden haasteiden ristitulessa, niin kuin tässä keskustelussa on jo tuotu esille. Hintojen ja elinkustannusten nousu koettelee ihmisiä, ja siksi hoidamme sodan aiheuttaman akuutin inflaation ja energiakriisin aiheuttamia vaikutuksia Suomeen. Nyt on todella tärkeintä tukea tavallisten suomalaisten ostovoimaa.
Meidän on myös kyettävä panostamaan kansalliseen turvallisuuteen ja puolustuksemme toimintakykyyn. Emme kuitenkaan voi taantua pelkäksi sotataloudeksi, ja siksi koronan jälkihoitoon ja hoitajapulaan on puututtava. Tämän näkemyksen myös oppositio jakanee ja näihin asioihin nyt tässä lisätalousarviossa erityisesti pureutuu.
Haluan myös esittää lämpimät kiitokset hallitukselle Keski-Suomen kansanedustajana niistä lisäpanostuksista, joita kohdennetaan niin liikenteen saavutettavuuden parantamiseksi kuin myös Jämsän erittäin vaikean tilanteen ratkaisemiseksi. [Puhemies koputtaa] Nämä tulevat tarpeeseen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-15T14:25:44,2022-11-15T14:26:51,Hyväksytty,1.1
2022_123_33,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_34,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että lisätalousarvio on myös inhimillinen. Siellä on määrärahoja heille, jotka todella ovat avun tarpeessa. Ja ihmettelen kokoomuksen puheenvuoroja, yleensäkin niitä puheenvuoroja, joissa nyt kyseenalaistetaan esimerkiksi lapsiperheiden hädän auttaminen. Arvoisat edustajakollegat, missä teidän sydämenne on? [Ben Zyskowicz: Oikealla! — Pia Lohikoski: Oikealla!] Minä olen läheltä seurannut monen, monen lapsiperheen todella vaikeaa asemaa. Se on todella vaikea. Toivoisin hieman pidättyvyyttä siihen, ja että asettaudutaan joskus lähimmäisen asemaan. Se ei ole helppoa niille ihmisille, ja olen sen itse nähnyt omin silmin.
Mutta sitten itse tästä isosta asiasta. On tärkeää, että Ukrainaa tuetaan. On tärkeää, että Suomi varustautuu niihin aikoihin, jolloin asiat eivät olisikaan näin hyvin, elikkä Puolustusvoimien määrärahojen lisääminen on järkevää.
Ja viimeisenä asiana tämä tieverkko, mistä edustaja Eestilä mainitsi: Toivoisin, että vihdoin ja viimein tässä maassa herätään siihen totuuteen, että alemmalle tieverkolle, sorateille, saadaan tiehöylät takaisin. Se on halvin tapa, tuottoisa tapa, ja toimii kymmeniä vuosia eteenpäin, kun se pannaan liikenteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-15T14:26:53,2022-11-15T14:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_123_35,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_36,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tältä hallitukselta ei tunnu löytyvän välittämistä suomalaisen maatalouden tulevaisuuden suhteen, ja tämä lisätalousarvio ja myöskin tämän päivän keskustelut tästä täydentävästä osiosta ensi vuoden budjettiin osoittavat sen. On todella hälyttävää, että niin elintarviketeollisuus kuin MTK ovat tänään vahvasti vedonneet sen puolesta, että pidetään suomalaiset alkutuottajat pystyssä, autetaan heitä tilanteessa, jossa vielä ehkä jotakin voitaisiin tehdä.
Tässä tilanteessa hallitus ei ole tuomassa minkäänlaista energiatukipakettia maataloudelle, vaikka lähestulkoon kaikille muille jotakin kädenojennusta on löytynyt. Joka päivä kolme maatilaa pistää ovensa säppiin. Tämä on Suomen ruokaturvan kannalta äärimmäisen huolestuttavaa. Niinpä kristillisdemokraateille yhdessä muun opposition kanssa ei ole jäänyt muuta vaihtoehtoa [Puhemies koputtaa] kuin jättää välikysymys maataloudesta hallitukselle. [Toimi Kankaanniemi: Kurvinen vastaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-15T14:28:02,2022-11-15T14:29:10,Hyväksytty,1.1
2022_123_37,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_38,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän kaikkein huolestuttavin asia tässä kokonaisuudessa ovat korkomenot: 780 miljoonaa tänä vuonna ja puolitoista miljardia ensi vuonna. Viimeksi eilen Evan tutkimuksessa kävi ilmi, että suomalaiset ovat eniten huolestuneita juuri tästä asiasta tällä hetkellä.
Täällä edustaja Filatov toi esiin, että työllisyysaste on tällä hetkellä poikkeuksellisen korkea hallituksen toimien ansiosta, [Ben Zyskowicz: Edellisen hallituksen!] 73,6 prosenttia, mutta kysymyshän on edellisen hallituksen toimista. Tämä hallitus ei ole juurikaan tehnyt toimia. Ainoa mainitsemisen arvoinen on eläkeputken poisto, ja sehän astuu voimaan vasta 2023. Eli käytännössä toimia ei ole juurikaan tehty.
Arvoisa puhemies! Vielä sellainen asia, että sunnuntain Helsingin Sanomissa sanottiin, että Suomi on OECD:n sijalla 18, kun verrataan maita, jotka houkuttelevat ulkomaalaisia työntekijöitä. Esimerkiksi Ruotsi on sijalla kaksi. Arvoisa ministeri, oletteko perehtynyt [Puhemies koputtaa] tähän tutkimukseen, ja mitä asioita voisimme Suomessa kehittää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-11-15T14:29:10,2022-11-15T14:30:21,Hyväksytty,1.1
2022_123_39,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Ja edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_40,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että työllisyyttä on hoidettu hyvin, niin viittasin koronatoimiin. Jos me vertaamme melkein mihin tahansa maahan, niin meidän koronakuoppamme niin taloudessa kuin työllisyydessä oli matalampi kuin muissa maissa ja me nousimme siitä nopeammin kuin monissa muissa maissa noustiin. Tämä osoittaa sen, että koronaan liittyen, niin näihin tautimääriin ja tartuntamääriin kuin sitten niihin taloudellisiin toimiin, joilla yrityksiä tuettiin, hallitus on onnistunut.
Se on tietenkin totta, että kun tehdään rakenteellisia uudistuksia, niin niiden vaikutukset tulevat aina vääjäämättä vasta hetken päästä. Mutta niitäkin hallituksella on plakkarissa jo ihan kohtuullinen määrä, elikkä voimme odottaa, että ne pehmentävät meidän tulevaa talouskuoppaamme, joka tästä kansainvälisestä taloustilanteesta meihinkin osuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-11-15T14:30:23,2022-11-15T14:31:13,Hyväksytty,1.1
2022_123_41,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Satonen, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_42,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on totta, että koronatoimissa ja Venäjän hyökkäyssodasta riippuvissa asioissa on pääosin onnistuttu, mutta kaksi asiaa on kyllä sellaisia, joista nykyinen hallitus joutuu luokalle.
Ensimmäinen niistä on työllisyys. On totta, että työllisyys on parantunut, kun on tehty valtavia elvytystoimia koko Euroopassa ja maailmassa. Mutta kun meillä on toistasataatuhatta avointa työpaikkaa ja niitä paikkoja ei ole saatu täytettyä, niin nyt ei ole tehty sellaisia työllisyysuudistuksia, joissa olisi kannustavuutta parannettu ja sitä kautta nämä paikat olisi saatu täyteen. Jos me nyt säästetään 280 miljoonaa, me olisi varmaan säästetty moninkertainen määrä, jos hallitus olisi kyennyt nämä uudistukset tekemään.
Ja toinen asia on se, että kehysmenettely on kärsinyt täydellisen inflaation. Taitaa olla kahden miljardin edestä niitä asioita, jotka on siirretty kehysten ulkopuolelle, ja siellä valitettavasti on paljon myös niitä, joilla ei ole mitään tekemistä koronan tai Venäjän hyökkäyssodan kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-11-15T14:31:15,2022-11-15T14:32:20,Hyväksytty,1.1
2022_123_43,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_44,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut ansiokkaita puheita alkutuottajien ahdingosta, mutta kysyisin kuitenkin ministeriltä liittyen sisäministerin hallinnonalaan. Mainitsitte, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoista ja niiden piirissä olevien asukkaiden tukimenoista on vähennetty lähes kaksi‑ ja puolisataa miljoonaa. Poliisille ja Rajavartiolaitokselle on mennyt lisäresursseja, mikä on hyvä, mutta kysyisin pelastustoimen tilanteesta, koska tiedossahan on, että nykyisessä järjestelmässä oleva pelastustoimen rahoitusvaje on yli 80 miljoonaa. Tämän lisäksi palvelutason puutteet ja varallaolojärjestelmän muutostarpeet ovat tuomassa lisää kustannuspaineita. Myös pelastajien koulutusmäärät ovat liian alhaisia. Miten hallitus aikoo varmistaa pelastustoimen rahoituksen ja resurssit hyvinvointialueilla, jotta taataan [Puhemies koputtaa] riittävät pelastustoimen palvelut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-11-15T14:32:20,2022-11-15T14:33:31,Hyväksytty,1.1
2022_123_45,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_46,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin erittäin positiivista se, että velkaantuminen tässä yhdessä lisätalousarviossa vähenee, monistakin eri syistä johtuen. Se on hyvä, mutta se ei tätä isoa kuvaa valitettavasti muuta. Tämänkin vuoden talousarvio on kokonaisuudessaan merkittävästi velkaantumista lisäävä. Ja kuitenkin tässä vaiheessa, tämän vuoden aikana, olemme vielä eläneet kasvun, ainakin hitaan kasvun, aikaa. Eli olemme ikään kuin tehneet myötäsyklistä talouspolitiikkaa, ja toisaalta sitten, kun inflaatio on korkealla ja myös korkomenot ovat pikkuhiljaa nousseet, tämä myös lisää meidän tulevien vuosien paineita siihen, että korkomenojen kasvun vuoksi meillä on entistä vähemmän talouspoliittista liikkumavaraa. Arvoisa valtiovarainministeri, sanoitte olevanne tästä huolissanne, mutta huomioitteko tässä täydentävässä lisätalousarviossa, jonka tuotte nyt tällä viikolla, myös tämän asian eli finanssipolitiikan [Puhemies koputtaa] suhteessa tähän suhdanteeseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-15T14:33:33,2022-11-15T14:34:38,Hyväksytty,1.1
2022_123_47,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_48,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin viime viikolla Maitovaltuuskunnan kokouksessa, ja sieltä lähetettiin teille, valtiovarainministeri Saarikko, terveisiä ja kerrottiin, että nyt on todellinen hätä monilla maatiloilla. Todellakin konkurssiuhat ovat aivan huulella, eikä tässä voi odottaa ensi vuoteen. Täytyy sanoa, että niin heille kuin meille kristillisdemokraateille oli kyllä valtava pettymys, että tämä esitys, jota nyt käsittelemme, ei sisällä tukea maataloudelle. Tässähän ei ole kysymys pelkästään tuottajien toimeentulosta, vaan tässä on kysymys meidän kaikkien ruokaturvasta, suomalaisen ruuan ja omavaraisuuden tulevaisuudesta. Ei näitä tiloja ole varaa menettää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-15T14:34:38,2022-11-15T14:35:36,Hyväksytty,1.1
2022_123_49,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_50,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä on otettu monta kertaa jo esille maatalouden tärkeys, ja totta kai on mahdottoman tärkeätä, että maatalous toimii ja saadaan ruokaa pöytään. Se on meille kaikille hirveän tärkeää, myös huoltovarmuuden takia.
Toinen asia, mikä huoltovarmuuden takia on tärkeää, on tiestön kunto. Kiva, että Kuopion seutuville on ratapihaan nyt tulossa rahoitusta, mutta ihan kysyisin: Vitostie on hirveän tärkeä tie, mikä menee Suomessa, mutta Vitostie on jotenkin unohtunut, ja siellä on vaarallisia paikkoja, mihinkä ei ole rahoitusta vaan tullut, vaikka on aina lupailtu ja lupailtu. Nähdäänkö, milloinka tähän nyt saataisiin rahoitusta? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T14:35:38,2022-11-15T14:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_123_51,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_52,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että lisätalousarviossa nyt on valoa, nimenomaan talouden valoa. Se antaa liikkumavaraa tulevaisuuteen, se on selvä. Huomionarvoista on myös se, että sen lisäksi, että työllisyys on kehittynyt myönteisesti, myös investoinnit ovat kehittyneet myönteisesti. Meillä tehdään tällä hetkellä paljon investointeja, isompia ja pienempiä, isommissa ja pienemmissä yrityksissä koko Suomen alueella, ja tämä on erittäin tärkeä asia myös tulevaisuuden talouspolitiikan kannalta.
Puhemies! Maatalouden osalta täytyy sanoa, että kun täällä puhutaan, että ei ole enää maatalouden ystäviä, ei hallituspuolueissa, [Timo Heinonen: Ei hallituspuolueissa!] niin se on erikoista puhetta. Mitä kaikkea onkaan tällä vaalikaudella tehty, tänä vuonna jo tehty, ja ihan niin kuin äsken kuulitte, mitä valtiovarainministeri Saarikko sanoi, nämä asiat ovat tapetilla, nämä asiat ovat hyvin tiedossa ja niiden asioiden perään kyllä katsotaan. Huoltovarmuus, omavaraisuus, on keskeinen osa meidän turvallisuuspolitiikkaamme, [Puhemies koputtaa] meidän kokonaisturvallisuuttamme, ja siitä pidetään vuorenvarmasti huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-11-15T14:36:19,2022-11-15T14:37:28,Hyväksytty,1.1
2022_123_53,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_54,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällaisena maailmanaikana on tietysti kaikkein tärkeintä panostaa maan puolustuksen tarpeisiin ja huoltovarmuuden varmistamiseen, mutta toki myös vientialojemme tarpeisiin niin, että kriisin jälkeen on näkyvissä myös kansantalouden tulevaa kasvua. Siinä mielessä hallitus on saanut tietysti perusteita myös niille lisämenoille, joita se on tehnyt, mutta tämä on vain osatotuus. Hallitus on lisännyt menoja myös moniin sellaisiin kohteisiin, jotka eivät riipu maanpuolustuksen tai huoltovarmuuden tarpeista tai aiemmin tällä kaudella pandemiasta, ja toisaalta kyllä näiden täysin välttämättömienkin menojen osalta olisi pystynyt tekemään priorisointia — olisi pitänyt pystyä tekemään priorisointia niin, että kun on välttämättömiä uusia menokohteita, niin jostain aiemmin rahankäytön kohteena olleesta mutta vähemmän tärkeästä täytyy pystyä tinkimään. Tässä mielessä oli tietysti mielenkiintoista, [Puhemies koputtaa] miten esimerkiksi edustaja Lohikoski ikään kuin vyörytti näiden priorisointien tekemisen oppositiolle. [Puhemies: Näin, nyt on aika täynnä!] Tehän siellä hallituksessa olette.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-15T14:37:28,2022-11-15T14:38:43,Hyväksytty,1.1
2022_123_55,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Otan vielä edustajat Kalmari ja Zyskowicz, ja sen jälkeen ministerin vastaus, jonka jälkeen puhujalistaan. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_56,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti harmillista, että tässä lisäbudjetissa ei lisäkohdennuksia maataloudelle ole, mutta täytyy sanoa, että kyllä tällä hallituksella on tehty loistavaa työtä siinä, että EU:n rahoituksen taso on noussut kuusi prosenttia, [Toimi Kankaanniemi: Onkohan viljelijät tyytyväisiä?] saatiin huoltovarmuuspaketti keväällä ja on pistetty lukuisia lainsäädäntöhankkeita maanviljelijöiden ruoantuotannon eduksi eteenpäin.
Nyt on se aika, että kaupan on kannettava vastuunsa siitä, että suomalainen maatalous ei kuole. Elintarvikkeiden hinnat on pystyttävä siirtämään eteenpäin. Näinhän tämän homman pitää toimia. Markkinoiden pitää toimia, ja kauppa ei voi väistää vastuutaan. Meillä on parlamentaarinen ryhmä, ja soisin, että kaikki muutkin puolueet sitoutuvat niihin esityksiin, mitä sieltä nousee. Siellä on tulevaisuuteen tähtääviä juttuja, jotka voivat jatkua edelliseen tapaan, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi energian vastaantulo tai kiinteistöveron vastaantulo.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-15T14:38:43,2022-11-15T14:39:55,Hyväksytty,1.1
2022_123_57,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Nyt vielä edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_58,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos, ministeri Saarikko, vastauksesta. Kysymykseni oikeastaan oli se, onko teidän mielestänne tämä hallitus pitänyt kiinni talousryhdistä, kun lupasitte, että te ette ole mukana sellaisessa hallituksessa, joka keimailee talousryhdin hylkäämisen kanssa. Eikö tämä hallitus ole vähintäänkin keimaillut talousryhdin hylkäämisen kanssa? Mielestäni se ei ole pelkästään keimaillut vaan hylännyt kokonaan talousryhdin.
Totta kai kuukauden ylimääräinen lapsilisä on lapsiperheille myönteinen asia, eihän kukaan ole sitä kiistämässä. Vielä paremmalla mielellä kannattaisin tätä hallituksen esitystä, jos hallitus olisi pystynyt osoittamaan vastaavan 110 miljoonan euron säästön sitten jostain muualta, jostain vähemmän tärkeästä. Pointtini on se, että tähänhän te ette pysty. Te pystytte vain laittamaan lisää menoja hyviin tarkoituksiin, mutta te ette [Puhemies koputtaa] pysty mistään ottamaan mitään pois. [Timo Heinonen: Tai ei halua, voi olla myös siitä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-15T14:39:57,2022-11-15T14:41:06,Hyväksytty,1.1
2022_123_59,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Saarikko, olkaa hyvä, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_60,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen tiedusteli aiemmin tästä Laivue 2020 ‑hankkeesta, joka liittyy Puolustusvoimien toimintakuntoon ja ‑kykyyn, ja kyllä senkin hankkeen kustannusarvio on vakavalla tavalla noussut johtuen materiaalivaikeuksista, inflaatiosta, hintojen noususta ja niin edelleen, ja lisätalousarvio pitää nyt sisällään tähän lisärahoitusta. Se noudattelee sitä samaa valitettavaa tilannetta julkisiin hankintoihin ja infraan liittyen, mikä jo liikennepuolella nousi esiin inflaatiosta johtuen.
Sitten jäin kyllä todella tarkkaan kuuntelemaan edustaja Satosen ja edustaja Auton puheenvuoroja, joista edustaja Zyskowicz jatkoi, tästä talousryhdistä. On nimittäin niin, että nyt kyllä olisi aika kuulla, mitä kokoomus ei olisi hyväksynyt niin kutsuttuina poikkeuksellisina menoina sen järjestelyn yli, mitä normaalit menokehykset tarkoittivat — joiden merkitystä pidän edelleen, edustaja Zyskowicz, valtavan tärkeinä. Ja valtiovarainministeriön päivitystyö kehyksille muuten jatkossa pitää sisällään vastaavan poikkeuskriisitilannemenettelyn, jonka äärelle me ajauduimme tämän sodan alkaessa. Kun edustaja Satonenkin oikein ponnekkaasti täällä sanoi, että siellä on paljon asioita, mitä kokoomus ei voi hyväksyä, niin mitkä ne asiat ovat ja minkälaista mittakaavaa ne näyttelevät tässä poikkeuslausekkeessa? Tästä pitää saada selvyys, koska on näkemysero, vaikka kuvittelin eduskunnan todella olevan yksituumainen puolustuksen, rajan, pakolaisten ja, kyllä, kevään historiallisen maatalouspaketin yhteydessä, olevan isossa kuvassa erittäin yksituumainen. Jos te tästä irtaannutte ja alatte noudattamaan edustaja Auton näkemyksiä, odotan mielenkiinnolla teidän vaihtoehtobudjettianne, joka tulee pitämään sisällään pelkästään ensi vuodelle miljardien — ei vain miljardin vaan miljardien — leikkaukset täydennettyinä teidän esityksillänne veronkevennyksistä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-15T14:41:06,2022-11-15T14:43:05,Hyväksytty,1.1
2022_123_61,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kuten lupasin, arvoisat edustajat, mennään puhujalistaan. Siellä on kuitenkin aika pian tulossa myös kokoomuslaisia puheenvuoroja, niin pääsee vastaamaan. — Mutta sitä ennen edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_62,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Inflaatio on todella korkeammalla kuin vuosikymmeniin. Sen myötä kuluttajahinnat ovat nousseet yhtä aikaa poikkeuksellisen monella alalla. Jos sinulla on iso perhe, pitkä työmatka, sähkölämmitys ja vaikka remontti meneillään, niin tilanne on kaikkea muuta kuin helppo.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on merkittävä tekijä inflaation kiihdyttäjänä, ja valitettavasti sodalle ei näy loppua. Sota on osaltaan johtanut siis inflaatioon ja kotitalouksien ostovoiman heikkenemiseen. Epävarmuus vähentää yksityistä kulutusta ja myös siirtää niin julkisia kuin yksityisiä investointeja tulevaisuuteen.
Puhemies! Neljännessä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa Suomen puolustusvalmiuden vahvistamiseen, Ukrainan tukemiseen ja itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointiin. Edelleen määrärahoja ehdotetaan myös koronavirustilanteesta aiheutuneisiin välttämättömiin kustannuksiin. Nämä kaikki ovat perusteltuja toimia.
Perusväylänpidon määrärahoihin ehdotetaan korotusta korjausvelan ja kustannusten nousun vuoksi. Samasta syystä myös tällä hallituskaudella päätettyjen liikenteen kehittämishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan korotuksia. Esimerkiksi omalla alueellani oleva tärkeä valtatie 19 välillä Seinäjoki—Lapua on saamassa kuusi miljoonaa euroa lisää. Tämä on merkittävää sen osalta, että meneillään olevat kohennukset kyetään viemään loppuun. Toki valtiovarainministerinkin tiedossa on, että muun muassa Teppo—Isokoskentien risteyksen tilanne Nurmossa on edelleen ratkaisematta, mutta toivoa senkään osalta emme menetä. Erinomainen asia on myöskin se, että raideliikennetoimenpiteitä välillä Tampere—Oulu jatketaan määrätietoisesti muun muassa kaksoisraiteistusten suunnittelua vauhdittamalla.
Puhemies! Valtion on vältettävä omilla toimillaan kiihdyttämästä inflaatiota. Samalla on kuitenkin huolehdittava heistä, joihin hintojen nousu pahimmin osuu. Yhtenä paljon keskustelua täällä salissakin herättävänä asiana ratkaisuksi [Hälinää—Puhemies koputtaa] esitetään lisätalousarviossa...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisa edustaja, täällä salissa on paljon keskustelua. Se häiritsee hieman. — Keskitytään kuuntelemaan edustaja Kivisaarta.] ...siis 112 miljoonan euron määrärahaa ylimääräisen lapsilisän maksamiseen. Joulukuussa maksettava ylimääräinen lapsilisä on keskustan ehdotus lapsiperheiden ostovoiman parantamiseksi. Minusta tämä on äärimmäisen viisas toimenpide — lapsilisän ostovoima on heikentynyt merkittävästi — ja se on samalla myös universaali tuki ja osoitus perheystävällisestä, tyylikkäästä politiikasta.
Arvoisa puhemies! Neljäs lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 256 miljoonalla eurolla. Tämä selittyy pääosin kasvaneella ansio‑ ja pääomatuloveron tuottoarviolla. On kuitenkin hyvä huomata, että samaan aikaan osakkeiden myyntituloarvio laskee ja valtion velanhoitomenot kasvavat voimakkaasti.
Puhemies! Minusta edustaja Filatov täällä tyylikkäällä tavalla nosti esiin, että julkisen talouden yksi keskeinen elementti on työllisyysaste, ja haluan todella onnitella hallitusta sen erinomaisesta hoidosta. Pitää myöskin muistaa, että meillä on todella lähimenneisyydessä takana korona, jossa oli suurtyöttömyyden ja konkurssien välitön uhka, mutta niin vain olemme tilanteessa, jossa työllisyysaste on ennätyksellisen korkealla. Totta kai kolikon toisella puolella on työvoima‑ ja osittain myös osaajapula, mutta tosiasia on se, että paljon on tehty myöskin oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-15T14:43:19,2022-11-15T14:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_123_63,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_64,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ministeri Saarikko tuossa aika tiukkasanaisesti kysyi kehysten poikkeuslausekkeesta ja siitä, mitä me siinä kritisoimme, mitä emme sieltä hyväksyisi tai mitä siellä on. Täytyy oikeastaan kysyä ministeriltä, että kun tämän poikkeuslausekkeen sisällä te olette esimerkiksi lisänneet sähköautojen hankintatukia ja Valtiokonttorin velanhallinnan kehittämistä ja siltojen kuntokartoituksien tekemistä kehysten ulkopuolella siksi, että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja näin poispäin, niin onko todella niin, että nämä ovat, arvoisa valtiovarainministeri, teidän mielestänne sellaisia menoja, joita ei voi sodan takia uudelleen rahoittaa kehysten sisältä. Kyllä näitä täältä löytyy, kun näitä katsoo, mutta vähän näyttää siltä, että teiltä on puuttunut jopa halu niitä sieltä katsoa.
Arvoisa puhemies! Ensin myönteisiä asioita.
Pidän hyvänä sitä, että puolustusvalmiutta vahvistetaan. Totesin debatissa, että Ukrainaa tulee auttaa Ukrainan lopulliseen voittoon asti. Se tarkoittaa enemmän tukea, se tarkoittaa aseita ja myös tappavaa apua Ukrainalle, ja vetoan, että tehkää sitä lisää. Pidän myös hyvänä sitä, että vapaaehtoista maanpuolustustyötä tuetaan aseiden ja ammusten osalta. Myös F-35-monitoimihävittäjähanke on tässä esityksessä mukana ja myös Laivue 2020 ‑hanke, jonka tilanteesta olen kyllä itse enemmän huolestunut ja myös muista syistä, joihin ministeri ei viitannut.
Pidän myös myönteisenä tätä aitapilottihanketta itärajalle, jota kokoomuksesta esitettiin jo aikoja sitten. Silloin kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Mykkäselle naureskeltiin, että aitako sinne pitää tehdä. Hyvä, että nyt vihreiden ja vasemmistoliiton ja tämän hallituksen johdolla itärajalle aitaa ryhdytään rakentamaan, mutta kannustan hallitusta pohtimaan myös osittain uusiobetonista tehtävää aitarakennusta. Se olisi malli, joka voitaisiin tehdä eri puolilla Suomea, se olisi nopea pystyttää, ja sitä olisi erittäin kätevä myös käyttää. Se olisi myös sataprosenttisesti kierrätettävä.
Arvoisa puhemies! Pidän myös hyvänä sitä, että edes nyt, kun tämän hallituksen taival on tulossa loppuun, hoiva-avustajien koulutukseen laitetaan lisäresursseja, sillä vanhustenhoidon puolella on huutava tarve.
Liikennehankkeisiin en sen enempää mene, mutta tällä hetkellä näyttää selvältä, että ensi vuonna tämän hallituksen jäljiltä meidän tiestön korjausvelka tulee olemaan ennätyksellisen korkea. Ennätyksellisen korkea. Tällä kaudella on vähän tuntunut siltä, että ei meillä ole liikenneministeriä ollut tässä hallituksessa lainkaan.
Myös velanhoitomenoihin esitetään tässä 109 miljoonan euron lisäystä, mikä osoittaa osaltaan, että ilmaisen rahan kupla on puhjennut.
Tämä Sanna Marinin vasemmistohallitus on kerta toisensa jälkeen etsinyt ratkaisuja kasassa pysymiseksi, ja yllätys, yllätys, yhteinen laasti on joka kerta löytynyt lisävelkarahan jakamisesta. Hallitus on siis hoitanut erilaisia kiistoja ja ongelmia, myös hallituksen sisäisiä, aina velkarahaa jakamalla. On varmasti totta, niin kuin tässäkin keskustelussa on esille tuotu, että menoissa on paljon niin sanottuja pakollisia ja välttämättömiä menoja ja tarpeita, mutta arvoisa puhemies, oleellinen kysymys on se, että kun tulee välttämättömiä lisämenoja, niin olisiko jostain muualta mahdollista säästää. Tästä ei Marinin vasemmistohallitus näytä edes halunneen taloudesta ja rahoista vastaavan valtiovarainministeri Saarikon johdolla käydä keskustelua. Näyttää selvältä, että ministeri Saarikko, te otatte selvän ykköspaikan valtiovarainministereiden listauksessa, ja tämä listaus ei ole mairittelevimmasta päästä.
Vielä kesällä te, ministeri Saarikko, olitte huolissanne taloudenpidosta ja velkaantumisesta. Nyt syksyllä ei tältä enää kuulosta. Kesäkuussa, 22.6., te tviittasitte: ”Jaan presidentti Niinistön vakavan huolen velasta. Hyvä taloudenpito on osa turvallisuutta. Tälläkään kertaa kaikki ei ollut taloudessa toisin. Velalla on väliä.” Te jatkoitte perään toisella tviitillä: ”Euroopassa oli jo huolestuttavalla tavalla valtavirtaistumassa ajattelu, jossa hyvinvointi voidaan muka rakentaa velkaeurojen varaan. Ei voida. Hyvinvointi rakentuu ainoastaan työn ja yrittämisen ja osaamisen varaan.” Nämä teidän viserrykset Twitterissä ovat hyviä, mutta valitettavasti te, ministeri Saarikko, näytätte toimivan täysin toisin.
Maatalous, kyllä se on iso huoli, vaikka täällä keskustalaiset ovat halunneet luetella, mitä kaikkea on tehty. Käykää kysymässä suomalaisilta ruuantuottajilta, mikä siellä on tilanne. He eivät edustaja Lepän puhumilla asioilla tai edustaja Kalmarin puhumilla asioilla selviä tästä talvesta. Te vähän kuin Tuntemattomassa sotilaassa näytitte heille rätinkejä, että ei heillä voi olla rahanpuutetta, mutta arvoisat keskustalaiset, suomalaisten ruuantuottajien pussi on nyt tyhjä rahasta ja pian myös viljasta. Energia‑ ja sähkölaskut kasvavat merkittävällä tavalla. Tänne olisi pitänyt saada tämän vuoden puolella energiapaketti. Jos te sen tuotte ensi helmikuussa, niin se ei ehdi auttamaan alkuvuoden ja ensi kevään osalta.
Kysyn nyt keskustalta, miksi keskusta ei halunnutkaan tätä pakettia tuoda tässä vaiheessa, missä sitä MTK on pyytänyt, missä sitä suomalaiset ruuantuottajat ovat pyytäneet. Miksi keskusta ei halunnutkaan tätä maatalouden apupakettia tuoda eduskuntaan ajoissa? Arvoisa ministeri Saarikko, miksi ette?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-15T14:48:33,2022-11-15T14:55:31,Tarkistettu,1.1
2022_123_65,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_123_66,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lisätalousarviothan nimensä mukaisesti pukkaavat aina olemaan enemmän lisäyksiä, mitä olisi jo pitänyt siellä matkan varrella huomioida, ja toki sitten sellaisiin tarpeisiin vastaamista, mitkä ovat esimerkiksi sen kyseisen vuoden aikana syntyneet. Kyllähän tässä neljännessä lisätalousarviossa on toki ihan varmasti kannatettavia ja hyviä asioita. Täällä kollegat ovat tuoneet esille esimerkiksi puolustusvalmiuden varmistamiseen ja Ukrainan tukemiseen liittyvät menonlisäykset, ja varmasti koko oppositio antaa tukensa niille. Pidän tärkeänä myös sitä, että lapsiperheitä tuetaan ylimääräisellä lapsilisällä ja että liikenneinvestointeja tehdään, vaikkakin näissä kahdessa viimeksi mainitussa on kyllä hivenen tällaisen niin sanotun vaalitäkyilyn makua. Ne ovat joka tapauksessa tärkeitä. Tietysti totta kai tiestön korjausvelka on niin mittava, että nämä ovat vain pieni paikka niille kuoppaisille teille, mitä meillä ympäri Suomea on, mutta hyvä, että edes se on tulossa.
No sitten tietysti tämä kokonaisuus huolestuttaa, ja ehkä tässä sanoisin, että erityisesti se, mikä on ollut meillä hallituksen valitsema korkopolitiikka ja lainojen maturiteetti. Elikkä olen ymmärtänyt, että meillä on tällä hetkellä sellainen strategia, joka oli ihan hyvä silloin, kun korot olivat matalalla, ja sopi siihen korkoympäristöön, mutta nyt inflaation hurjasti kiihtyessä ja korkojen noustessa tämä meidän valitsema ja erityisesti hallituksen valitsema korkostrategia tällä hetkellä tuottaa Suomelle ylimääräistä tappiota. Tästä olisin tietysti halunnut kuulla valtiovarainministeriltä, onko tämän uudelleenarviointi nyt menossa ja onko vielä hallitus tuomassa uutta korkostrategiaa niiltä osin.
Niin kuin tuossa jo debattipuheenvuorossa nostin esille, kaikkein suurin puute tässä lisätalousarviossa ja ylipäätänsä näissä hallituksen ensi vuoden kaavailuissa on se, että me emme näe maataloudelle tukea. Täytyy ihmetellä, että kun energiakustannusten nousua on yritetty kompensoida lähestulkoon kaikille muille tahoille mutta ei kuitenkaan maatiloille, niin miksi juuri maatalous on jätetty ilman tukea. Tätä kauttahan meillä koko ruokaturva, koko elintarvikeketju, on ehdottomasti vaarassa. Tietysti kun ajattelee nyt tätä seitsemää vuotta, minkä keskusta on ollut hallituksessa, totta kai siellä on paljon muutakin sellaista. Olisi jotenkin olettanut, että maatalouden byrokratia tai esimerkiksi elintarvikemarkkinalaki olisivat nähneet todellisia muutoksia, mutta niitä ei valitettavasti ole nähty, ja todellakin, niin kuin tuossa totesin, [Puhemies koputtaa] oppositio jakaa yhteisen huolen maatalouden tilanteesta ja tämä välikysymys, jonka KD aikoo jättää, on varmasti paikallaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-15T14:55:33,2022-11-15T14:58:50,Hyväksytty,1.1
2022_123_67,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,Näin. Nyt on aika päättynyt. — Ehdimme ottamaan vielä yhden puheenvuoron tähän keskusteluun. — Ledamot Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_68,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En tiedä, miten aloittaisin, mutta olen yllättynyt, pettynyt ja suorastaan järkyttynyt. Viime viikolla elin vielä toiveikkaana, kunnes sain lukea Luonnonvarakeskuksen, Luken, raportin, joka oli hyvin selkokielellä kirjattu: kustannukset syövät maatalouden kannattavuutta — kustannukset syövät maatalouden kannattavuutta. Luonnonvarakeskuksen raportin mukaan tuottajahintojen nousu ei riitä peittämään kohoavien kustannusten luomaa kannattavuuskriisiä. Vuonna 2022 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo jää 17 500 euroon maatilaa kohti — 17 500 euroon. Kannattavuustavoitteista täyttyy reilut 40 prosenttia, eli maatalousyrittäjän tuntipalkka on 6 euroa 90 senttiä — 6 euroa 90 senttiä — ja oman pääoman korkotuotto 1,6 prosenttia. Hyvä hallitus, miten kuvittelette, että maatalousyrittäjät selviytyvät tehdyistä miljoonien investoinneista tällaisella korkotuottoprosentilla?
Maataloustuotannon arvoa kuvaava kokonaistuotto kasvaa tänä vuonna noin 237 000 euroon yritystä kohti. Siitä tukien osuus on 25 prosenttia. Mutta kun kokonaistuotosta vähennetään kaikki tuotantokustannukset, saadaan tämä yrittäjän voitto, joka osoittaa maatalousyritysten jäävän vajaat 24 000 euroa tappiolle — 24 000 euroa tappiolle. Miten me pystymme ylläpitämään huoltovarmuutta tällaisessa tilanteessa, jos ei maatalouselinkeinoa tueta paremmin kuin mitä tämä hallitus on kyennyt tekemään?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-15T14:58:52,2022-11-15T15:01:15,Hyväksytty,1.1
2022_123_69,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Nyt tähän keskusteluun varattu tunti on päättynyt, ja keskustelu ja asian käsittely siis keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_70,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3. käsittelyä. Jatketaan keskustelua. — Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_123_71,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko sanoi aloituspuheenvuorossaan, että tämä on Ukrainan vankkumattoman tukemisen budjetti. Voi hyvänen aika. Todellakin esitän, että tämä neljäs lisätalousarvio hylätään. Tällaisilla esityksillä suomalaiset laitetaan osalliseksi muiden sotiin, ja siksi se on pysäytettävä välittömästi. Esitykseen on ujutettu hyviäkin asioita — muun muassa lapsiperheiden tukeminen — mutta vain siksi, että eduskunnan istuvat puliveivarit tarvitsevat tulevissa vaaleissa taas ääniä. Hylätään tämä esitys ja tehdään uusi esitys, jossa on vain hyviä asioita ilman sotaan osallistumista.
Arvoisat kollegat, oletteko te tietoisia, että aidosti puolueeton Sveitsi ei ole toimittanut yhtään asetta Kiovan hallinnolle? Suomen toimittamat kertasingot, kranaatinheittimet ja rynnäkkökiväärit vain pitkittävät siviilien kärsimyksiä Ukrainassa. Venäjä ei käy Ukrainassa sotaa paikallista väestöä vastaan, vaan se on siellä rauhanturvatehtävissä ja puolustautuu Amerikkaa vastaan. Länsimaiden johtama liittouma on panostanut jo 100 miljardia euroa Kiovan hallinnon tukemiseen Venäjää vastaan eli Yhdysvaltain johtaman maailmanjärjestyksen tai oikeammin epäjärjestyksen tekohengitykseen.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ollaan laittamassa kansainvälisten välikäsien kautta 30 miljoonaa euroa lisää suomalaisten rahaa asetukeen Ukrainaan. Hyvät kollegat, tämä on viimeistä senttiä myöten laitonta. Nyt sotaa käyvään Ukrainaan toimitetulla aseavulla, sotarahoitusavulla ja koulutusavulla ei ole YK:n mandaattia, joten se on kansainvälisen oikeuden vastaista. Tämä lisäbudjettiesitys rikkoo myös meidän omia lakejamme, koska se saattaa Suomen sodan osapuoleksi. Lisäksi se on myös Suomen ja Venäjän välisen voimassa olevan naapuruussopimuksen vastainen.
Arvoisa puhemies! Lopuksi on vielä todettava, että jos uskomme Interpolin, Europolin ja Suomen tullin kommentteja, osa Suomen Ukrainaan toimittamista aseista päätyy mustan pörssin kautta rikollisille ja terroristeille ja todennäköisesti myös Suomeen. Tämä on järkyttävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-15T16:00:02,2022-11-15T16:03:35,Hyväksytty,1.1
2022_123_72,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp,"Edustaja Kauma poissa, edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Hopsu poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_73,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 257/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. — Olkaa hyvä, ministeri Saarikko, 30 minuuttia tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_74,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille tästä äskeisestä lisätalousarviokeskustelusta. Edustan siinä aina koko hallitusta ja pidättäydyn tässä salissa oman puolueeni näkemysten esittelystä — niille on toiset foorumit.
Nyt esittelen teille hallituksen esityksen numero 257, jolla on tarkoitus kompensoida kunnille varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta aiheutuva maksutuottojen menetys, yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksesta aiheutuvat kustannukset sekä yhteisöverotukseen tehtävästä veroperustemuutoksesta aiheutuvat verotuottomuutokset. Yhteisöveron jako-osuusmuutoksissa otetaan huomioon budjettiriihessä tehdyt päätökset. Niihin kuuluva päätös alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla, ja päätös korottaa yksityisen hoidon tuen hoitolisää 100 eurolla kuukaudessa. Lisäksi jako-osuusmuutoksissa huomioidaan elinkeinoverotuksen veroperustemuutosta koskeva hallituksen esitys, jossa on kysymys koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista.
Budjettiriihen päätöksen mukaisesti varhaiskasvatusmaksujen alentamisen sekä yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotuksen vaikutuksia kompensoidaan kunnille verovuositasolla 100 miljoonalla eurolla yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. Varhaiskasvatusmaksujen alennus ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän korotus kasvattavat vuosina 23—29 kuntien pysyvää jako-osuutta ja jako-osuuksia 1,25 prosenttiyksiköllä ja pienentävät vastaavasti valtionosuutta.
Vaikkei vaikutuksia yksittäisiin kuntiin voida täsmälleen arvioida, voidaan kuitenkin sanoa, että varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän kompensaatio kohdistuu yksittäisiin kuntiin hiukan epätasaisesti suhteessa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän korottamisen kustannuksiin. Olennaista on, että kokonaisuudessaan nämä menetykset kunnille kompensoidaan, niin kuin hallitusohjelmassa on luvattu. Yhteisöveron jako-osuusesityksessä ehdotetut, korotettuja poistoja koskevaan esitykseen liittyvät jako-osuuksien muutokset kasvattavat kuntien yhteisöverotuottoja vuosina 24—25 sekä pienentävät vuosina 26—29 niin, että korotetuista poistoista aiheutuvat verotuottovaikutukset ovat kunnille neutraalit. Ja nämä kaikki jako-osuuksia koskevat muutokset verontilityslakiin ja tuloverolakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 23 alusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-15T15:01:31,2022-11-15T15:03:51,Hyväksytty,1.1
2022_123_75,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilöstörahastolain ja tuloverolain 65 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 265/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä‑ ja tasa-arvovaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_76,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilöstörahastolain ja tuloverolain 65 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 265/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on ollut tukea kasvua löytämällä keinoja vahvistaa ja monipuolistaa sekä tasa-arvoistaa suomalaista omistajuutta. Tämän saavuttamiseksi on tunnistettu joukko lyhyen ja pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joista yksi oli ulottaa mahdollisuus perustaa henkilöstörahasto nykyistä pienemmille työpaikoille.
Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos‑ ja voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Henkilöstörahastoihin kuuluvat kaikki yrityksen työntekijät. Niiden varat on sijoitettava varmalla ja tuottoisalla tavalla. Henkilöstö voi sijoittaa rahoja myös siihen yritykseen tai konserniin, jossa henkilöstö työskentelee.
Henkilöstörahastot mahdollistavat koko henkilöstön palkitsemisen yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden avulla voidaankin parantaa yrityksen ja viraston tai kunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Ne myös sitouttavat työntekijöitä yrityksen toimintaan.
Arvoisa puhemies! Henkilöstörahastot ovat tärkeitä suomalaisen omistajuuden tasa-arvoistamiselle. Tämän esityksen myötä henkilöstörahaston voisi perustaa entistä pienemmissä yrityksissä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että henkilöstörahasto voitaisiin perustaa, jos yrityksen tai sen tulosyksikön työsuhteessa olevien henkilöiden määrä olisi säännöllisesti vähintään viisi ja liikevaihto tai sitä vastaava tuotto olisi rahastoa perustettaessa 100 000 euroa. Nykyisin henkilöstömäärää koskeva vaatimus on kymmenen työntekijää ja liikevaihtoa koskeva vaatimus on 200 000 euroa. Tämä on arvokas mahdollisuus entistä useammalle yritykselle sitouttaa ja palkita työntekijöitään.
Henkilöstörahaston voisi jatkossa perustaa myös, vaikka yrityksen henkilöstön määrä tai liikevaihto ei aluksi täyttäisikään vaatimuksia. Tämä koskisi tilanteita, joissa olosuhteisiin nähden voidaan pitää ilmeisenä, että vaatimukset tulevat täyttymään henkilöstörahaston kolmen ensimmäisen täyden tilikauden aikana. Poikkeus koskisi vain edeltävän vuoden aikana perustettuja uusia yrityksiä.
Lisäksi lakiin ehdotetaan muitakin uusia muutoksia, jotta se olisi paremmin sovellettavissa myös pienillä työpaikoilla. Muutokset liittyisivät ennen kaikkea henkilöstörahaston hallintoa koskeviin vaatimuksiin, jotka nykyisellään voisivat pienissä henkilöstörahastoissa olla epätarkoituksenmukaisia.
Esityksessä ehdotetaan lisäksi, että kahden tai useamman yrityksen yhteyteen voisi perustaa yhteisen henkilöstörahaston edellyttäen, että yrityksillä on keskenään sellainen taloudellinen tai toiminnallinen yhteys, että järjestelyä voidaan pitää henkilöstörahaston hoitamisen ja henkilöstörahaston jäsenten kannalta tarkoituksenmukaisena.
Samalla esityksessä ehdotetaan muutoksia, joille on koettu henkilöstörahastokäytännössä olevan tarvetta. Etupäässä tarkoituksena on tältä osin selkeyttää nykyistä oikeustilaa sekä muutoinkin toteuttaa säädöshuollon kannalta tarpeelliset muutokset lakiin.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä huhtikuuta 2023. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-15T15:04:24,2022-11-15T15:07:43,Hyväksytty,1.1
2022_123_77,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Mennään keskusteluun. Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_78,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta, josta perussuomalaiset jättivät vastalauseen. Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä sitä, että yhteiskunnassa tasa-arvo toteutuu kaikessa, myös varhaiskasvatuksessa, mutta nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei edistä tasa-arvoa eikä se tuo mitään lisäarvoa nykyiselle varhaiskasvatuslaille. Esitys on lähinnä ideologinen yritys pakottaa tuomaan kriittistä sukupuoliteoriaa lapsille jo varhaisessa vaiheessa. Tällaiset ideologiset hankkeet täytyy unohtaa, eikä lapsia ole syytä pakottaa miettimään mitään sukupuoli-identiteettiä hämmentäviä asioita — antaa leikki-ikäisten lasten kasvaa rauhassa ja kehittyä omaksi persoonakseen ilman turhaa ideologiaa lukemattomista eri sukupuolista, joita edes niistä puhuvat aikuiset eivät osaa määritellä. Yhteiskunnan tehtävä ei ole millään tavoin edistää intersektionaalisista ideologiaa totuutena tai syrjiä perinteisiä arvoja kannattavia vanhempia.
Asiantuntijalausunnoissa Kuntaliitto korosti, että suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nykyisellään kokonaisvaltaisesti alle kouluikäisten lasten kasvatus‑ ja opetustyössä eikä tämä uusi esitys toisi siihen lisäarvoa. Tämä esitys vain lisää jo ennestään ylikuormittunutta hallinnollista työtä ja kustannuksia. Lisäksi se aika on pois lasten hyvinvoinnista. Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee voida keskittyä mahdollisimman täysimääräisesti lasten hoitoon ja tukemiseen eli olemiseen lasten kanssa. Sellaiset asiat kuin toisen kunnioittaminen, kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kannustaminen erilaisiin yhteiskunnan perustaitoihin leikin kautta ovat niitä hyviä asioita, joita tulee edistää varhaiskasvatuksessa. Mutta tällaisten eri sukupuolille ominaisten piirteiden kategorinen kritisoiminen luo ja tulee luomaan hämmennystä ja turvattomuutta, jonka vaikutukset näkyvät nykyajan kasvaneina mielenterveys‑ ja irrallisuusongelmina.
Ainoa asia, mitä tasa-arvon nimissä on suotavaa edistää, olisi saada enemmän miehiä töihin varhaiskasvatukseen. Se toisi myös lisäarvoa lähes täysin naisvaltaiselle alalle sekä toisi myös miesnäkökulmaa erilaisiin leikkeihin ja toimintoihin. Tästä ei ole paljon puhuttu, kun taas muilla aloilla tuodaan vahvasti esiin sekä nais‑ että mieskiintiöitä.
Totean, että lakiesitys on edellä esitettyyn perustuen lasten varhaiskasvatuksen kannalta turha tai jopa haitallinen sen hallinnollisen taakan [Puhemies koputtaa] lisäyksen vuoksi, jonka tarpeettomien tasa-arvosuunnitelmien laatiminen aiheuttaa resurssipulasta kärsivälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle.
Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys tulee hylätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:08:06,2022-11-15T15:11:30,Hyväksytty,1.1
2022_123_79,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_80,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Mäkysen tekemää esitystä. — Kiitos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:11:30,2022-11-15T15:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_123_81,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_82,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten tekemä esitys lakiehdotuksen hylkäämisestä on kannatettava, ja kannatankin sitä.
Olen joskus ihmetellyt, miten tasa-arvo nykyään pitäisi määritellä, ja tässä määritelmässä meitä auttanee sosiaali‑ ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö, jossa oli pitkään tilanne sellainen, kun sieltä nettisivuilta katsoi henkilöstöluetteloa, että siellä ei ollut yhtään miesoletettua — nykyään kai täytyy sanoa ”miesoletettu” eikä ”mies”, se termi saattaa olla jo kielletty. Nyt sinne ilmestyi, oli yksittäinen mies saatu mukaan siihen tasa-arvoyksikköön, eli kaikki eivät ole enää siellä naisoletettuja. Eli onko tilanne sellainen, että todellinen tasa-arvo täyttyy vasta sitten, kun miehiä ei enää näy yhtään missään? Nythän Ylelläkin julkaistiin tänään kolumni, jossa sanottiin, että eduskunnan puhemiehistö ja erilaiset muutkin esimiehet ovat liian miespainotteisia. Ilmeisesti tämä kyseinen kolumnisti ei ole katsonut esimerkiksi puolueiden puheenjohtajien suuntaan tänä päivänä. Koulujärjestelmämme suorastaan syrjii ja syrjäyttää poikia, tulevia miehiä, ja pitäisi päinvastoin pyrkiä siihen, että olisikin miesten ja naisten tasa-arvon sijaan kohta jo enemmän miesten tasa-arvoa. Eli meidän täytyy pyrkiä ennemminkin siihen kuin laatia tällaisia turhanpäiväisiä suunnitelmia, joita tässä esitetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+6.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-15T15:12:00,2022-11-15T15:13:23,Hyväksytty,1.1
2022_123_83,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Mennään keskusteluun, edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_84,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset jättivät valiokunnassa mietintöön vastalauseen, koska esityksen sisältö ei riitä toteuttamaan sille asetettuja tavoitteita. Kannatamme lämpimästi hoitotakuun säätämistä, mutta katsomme, että se ei saa jäädä sanahelinän tasolle.
Nyt käsittelyssä oleva esitys on lähinnä vihervasemmistohallituksen viimeinen vaalitemppu, jossa hallitus, jälleen kerran, ratkaisee asian vain paperilla ja jättää sekä rahoituksen että käytännön toteutuksen seuraavan hallituksen ongelmaksi. Niin, näinhän sitovan hoitajamitoituksen kanssa on käymässä. Hallitus sääti lakiin ylvään tavoitteensa mutta joutui perääntymään siitä jo ennen hoitajamitoituksen voimaantuloa, koska ei ole hoitajia eikä hallitukselta löydy hyvinvointialueille lisää rahaa.
Arvoisa puhemies! Kuten hoitajamitoituksessa myös hoitotakuun toteutumisessa on ensisijaisesti kyse rahasta ja hoitajista. Hyvinvointialueet ovat itse arvioineet, että ensi vuoden budjetissa niille on osoitettu puolitoista miljardia liian vähän rahaa. Tämä puute ei mahdollista palveluiden parantamista, vaikka hallitus kuinka haluaisi. Puuttuva raha yhdistettynä hallituksen piilopuoluetuilla ja kallispalkkaisilla virkamiehillä pöhöttämään hallintoon johtaa siihen, että varsinaisesta käytännön työstä sekä palveluverkosta joudutaan karsimaan ja kansalaisilta palveluista perittäviä asiakasmaksuja korottamaan. Samaan aikaan laittomasti maassa olijoille hallitus haluaa tarjota jopa ilmaiset, nykyistä laajemmat terveyspalvelut. Tilanne ei näytä hyvältä — ei näytä hyvältä.
Arvoisa puhemies! Hoitajapula on tosiasia. Hoitajapula oli tosiasia jo ennen hallituskauden alkua ja ennen vaaleja. SDP kyllä esitti olevansa hoitajien asialla, mutta mitä se teki käytännössä? Korona-aikana ensin kyykytti hoitajia valmiuslailla ja sitten yritti pakottaa rokotuksiin estämällä rokottamattomien työnteon. Kaiken kruunatakseen se näytti kansainvälistä käsimerkkiä hoitajien oikeutetuille palkankorotusvaateille ja sääti pakkotyölain lakon murtamiseksi. Kun hoitajia kohdellaan vuodesta toiseen heittopusseina, hoitajapula ei tule hellittämään. Siihen tarvitaan asenteen muutosta ja myös palkassa näkyvää arvonantoa hoitoalan veto‑ ja pitovoiman vahvistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että erityisesti mielenterveyspalveluiden osalta terveydenhuolto on vakavassa kriisissä. Palveluiden saatavuus riippuu niiden tarvitsijan asuinpaikasta ja maksukyvystä. Tasa-arvo ei toteudu, ja erityisesti lasten ja nuorten osalta tilanne on kestämätön. Palveluihin ei pääse silloin, kun tarvetta olisi, mikä johtaa ongelmien pahenemiseen. Ongelmien hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle pitkällä tähtäimellä hyvin kalliiksi paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti, kun yhä useampi joutuu jäämään ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalause sisältää lausumien muodossa neljä konkreettista ehdotusta kriisiä korjaamaan, neljä hyvää ehdotusta:
Ensiksi edellytämme hallitukselta, että hoitotakuuta ei ratkaista vain paperilla kielitaidottomalla halpatyövoimalla vaan palkataan jo potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä pätevää, ammattitaitoista ja kansalliskielet osaavaa työvoimaa.
Toiseksi haluamme kannustaa hoitajia jatko-opintoihin tiivistämällä opintokokonaisuuksia ja lisäämällä mahdollisuuksia hyödyntää aikaisemmin hankittua osaamista tutkinnoissa.
Kolmanneksi haluamme parantaa mielenterveyspalveluita määrittämällä psykoterapian osaksi perusterveydenhuoltoa ja kohdentamalla siihen hyvinvointialueille riittävät resurssit.
Neljänneksi haluamme nostaa pitkäaikaissairauksien hoitoketjut osaksi hoitotakuuta.
Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaiset lausumat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:13:54,2022-11-15T15:18:44,Hyväksytty,1.1
2022_123_85,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Koulumies., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_86,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myös kokoomus jätti vastalauseen tähän mietintöön ja teki siinä yhteydessä viisi lausumaesitystä. Teen ne samat lausumaehdotukset täällä, ja voin lukea ne tässä jokaisen: 
Ensimmäinen kuului: ”Eduskunta edellyttää, että hoitojonojen purkamiseksi ja hoitotakuulainsäädännön toimeenpanon varmistamiseksi on viipymättä varattava riittävä rahoitus ja keinot henkilöstön veto‑ ja pitovoiman lisäämiseksi.”
Toinen lausuma oli seuraavanlainen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi ja varmistaa sille tarvittavan rahoituksen.”
Kolmas lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan lakiesityksen omatiimimallin käyttöönottamiseksi kaikilla hyvinvointialueilla hoidon jatkuvuuden ja laadun turvaamiseksi.”
Neljäs lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että jos lasten huostaanoton tarve johtuu riittämättömistä palveluista, on sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien erityisesti mielenterveys‑ ja päihdepalvelut, tarjottava lapselle tai nuorelle sekä hänen perheelleen välittömästi.”
Viides lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hoitotakuulain vaikutuksia muuhun sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmän saatavuuteen, toimivuuteen ja resurssien riittävyyteen seurataan huolellisesti ja tarvittaessa ryhdytään viipymättä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi.”
Eli teen nämä kokoomuksen lausumaehdotukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-11-15T15:18:49,2022-11-15T15:20:44,Hyväksytty,1.1
2022_123_87,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Näin. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_88,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Reijosen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:20:45,2022-11-15T15:20:53,Hyväksytty,1.1
2022_123_89,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_90,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ihan muutama kommentti, lähinnä edustaja Reijosen puheenvuoroon.
Rahoitus on tässä kunnossa. Tähän sisältyy 73 miljoonan euron määräraha, joka on huomioitu valtion talousarviossa ensi vuodelle. Sen pidemmälle emme tietysti tee täällä sitovia rahoituspäätöksiä, mutta seuraavan vuoden tarve on 117 miljoonaa euroa, sitten 130 ja sitten 127. Nämä ovat rahoituksia, joista merkittävä osa rahoittuu sillä, että erikoissairaanhoidosta, jonne potilaat nyt hakeutuvat niissäkin tilanteissa, kun perusterveydenhuolto ei toimi, pystytään jossain määrin näitä kompensoimaan.
Toisin kuin edustaja Reijonen sanoi, henkilöstöpula ei tässä vaikuta samalla tavalla kuin hoitajamitoituksessa, koska jokainen suomalainenhan pääsee tällä hetkellä omalle lääkärilleen jo samalla viikolla, jos haluaa, kun maksaa sen itse. Tässä on ennen kaikkea kysymys siitä, kuka maksaa sen hoidon. Hoitajamitoituksen puolellahan vanhustenhoivassa tilanne on se, että sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kärsitään hoitajavajeesta. Mutta meillä ei yksityinen sektori muuten kärsi lääkäri‑ eikä hoitajapulasta. Kysymys on siitä, että me ulotamme yhteiskunnan maksuvastuun koskemaan myös näitä nyt potilaiden itsensä maksamia palveluita.
Kolmas asia oli sikäli tietysti mielenkiintoinen, että esittämänsä kritiikin pohjalta, joka liittyy rahoitukseen ja henkilöstövajeeseen, perussuomalaiset esittivät lisää takuuta. Perussuomalaisethan eivät ole ymmärtääkseni hylkäämässä tätä lakia vaan esittivät takuun laajentamista, joka tietysti vaatii vielä enemmän rahaa ja henkilöstöä. Tämä on tietenkin mahdollista oppositiossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-15T15:20:53,2022-11-15T15:22:53,Hyväksytty,1.1
2022_123_91,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_92,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan vielä erikseen tuoda esille tuota perussuomalaisten lausumissa esitettyä yksityiskohtaa, että pitäisi olla myös kansalliskielet hyvin hallitsevaa työvoimaa. Tämä nousee merkittävään arvoon tulevaisuudessa, kun on näitä suunnitelmia hoitoalan työvoimapulan paikkaamiseksi esimerkiksi EU:n ulkopuolelta tuotavalla työvoimalla, niin että ei voi käydä niin, että suomalaisia vanhuksia hoidetaan sellaisten henkilöiden toimesta, joiden kanssa nämä vanhukset eivät käytännössä pysty kommunikoimaan yhteisen kielen puutteessa. Tämä on erittäin tärkeä asia huomioida vastaisuudessa ja tulevaisuudessa. 
Sen lisäksi toisin esille, että ylipäänsä hoitoalan työvoimaongelmia ei pitäisi hallituksen omilla toimilla pahentaa. Eli esimerkiksi tämä täysin turha, perusteeton tartuntatautilain 48 a § elikkä koronarokotepakko, josta tiedettiin jo säädettäessä, että se ei tule hyödyttämään mitään, koska rokotevalmistajat olivat jo myöntäneet, että tartuntoja ne rokotteet eivät estä, mutta se silti säädettiin ja se on edelleen voimassa eikä sitä ole edes kumottu, vaan sen ilmeisesti ainoastaan annetaan raueta: se oli suuri vääryys, pahensi hoitoalan työvoimapulaa, ja sellainen ei saa enää koskaan uusiutua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-15T15:22:53,2022-11-15T15:24:08,Hyväksytty,1.1
2022_123_93,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_94,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On ollut puhe tästä sote-rahoituksesta ja siitä, että sote-rahoitus olisi muka kunnossa, mutta eihän se ole. Kun kerran joka sote-alue huutaa rahaa ja näyttää siltä, että niitä palveluitakin ruvetaan karsimaan, kun ei sitä rahaa nyt ole, niin ei se rahoitus kyllä ole silloin kunnossa.
On mielenkiintoinen tuo asia, että hallitus ekana poistaa näitä hoidon Kela-korvauksia, niin kuin on tehnyt, ja nyt sitten hallitus ilmoittaa, että kyllä hoitoon pääsee, jos maksaa itse. No, totta kai pääsee, jos itse maksaa, mutta kun just on ollut kyse niistä Kela-korvauksista, että ne poistettiin, niin tämä on vähän niin kuin ristiriitaista. Eli ei kyllä sote-rahoitus ole edelleenkään kunnossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:24:08,2022-11-15T15:24:52,Hyväksytty,1.1
2022_123_95,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Näin. — Ja vielä edustaja Heikkinen, ilmeisesti kannattaa. — Edustaja Heikkinen, voitteko laittaa mikrofonin päälle, niin kannatuksenne kuuluu kauemmas?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_96,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Janne,Heikkinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Koulumiehen tekemiä esityksiä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+7.aspx,fi,Janne Heikkinen,1454,2022-11-15T15:24:56,2022-11-15T15:25:04,Hyväksytty,1.1
2022_123_97,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_98,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Näitä maahanmuuton edistämisaloitteita on tullut tässä syksyn mittaan tiuhaan tahtiin. Ilmeisesti niitä on kova kiire toteuttaa, että saadaan kaikki maahanmuuton kiristämistoimet kumottua. Edellisellä kerralla, kun tätä lakiesitystä käsiteltiin, jotkut edustajat kauhistelivat perussuomalaisten kylmää linjaa. Niin kylmältä kuin se kuulostaakin, tässä ei voida vedota humanismiin tai tunteisiin vaan ihan pelkkiin faktoihin.
Tässä esitetään, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattua toimeentuloa koskeva edellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Lakiesitys ei siis määrittele sitä, kuka on alaikäisen lapsen sukulainen, onko se serkun serkku, kaima vai kaukainen sukulainen. Tällaista lakiesitystä ei vain voi hyväksyä, ja kaikesta näkee, että taas on tuotu lakiesitys puolivalmiina ja kovalla kiireellä eduskunnan käsittelyyn.
Lisäksi ideologiset tavoitteet suorastaan huokuvat tästä. Meitä ehkä velvoittavat kansainväliset sopimukset, mutta tällainen laki on vain bonuksena sopimuksien päälle, ei vaatimuksena. Ymmärrän sen, että kun kysymyksessä on alaikäisen suojelua tarvitsevan edut tai sopeutuminen, tunteet astuvat kuvaan. Mutta järki pitää ottaa mukaan ja ajatella ennen kaikkea Suomen ja suomalaisten etua. Kuten perussuomalaisten vastalauseessa todetaan, toteutuessaan hallituksen esitys tulee luomaan jälleen yhden vetovoimatekijän humanitääriselle maahanmuutolle, ja se tulee näkymään niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä. Meitä saatetaan käyttää hyödyksi, koska se avaa siihen mahdollisuuden.
Meillä on täällä omassa maassa ihmisillä hätä kohoavien elinkustannusten takia, kaikilla eivät rahat riitä edes jokapäiväisten tarpeiden tyydyttämiseen. Lisäksi Suomi velkaantuu kovaa vauhtia. Nyt pitää ensin laittaa oma pesä kuntoon ja ottaa vieraita vasta sitten, kun meillä on siihen rahkeita. Muistakaa, että maahanmuutossa voi käyttää myös maalaisjärkeä ja miettiä myös sitä, hyödyttääkö se suomalaista yhteiskuntaa ja mitä se kaikki maksaa varsinkin tässä maailmantilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:27:08,2022-11-15T15:29:59,Hyväksytty,1.1
2022_123_99,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Edustaja Purra, poissa. Edustaja Rantanen, poissa. — Edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_100,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys koskee ja mietintö koskee kahden ulkomaalaislain kohdan muuttamista, joissa puhutaan tilapäistä suojelua saavien alaikäisten lasten ja perheen yhdistämisen mahdollisuuksista.
Ensimmäinen esitys koskee toimeentuloedellytysten poistamista kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäseniltä ja muilta omaisilta perhesideperusteisen oleskeluluvan edellytyksenä. Ja jos tätä kutsutaan ideologiaksi, niin kyllä ihmisoikeuksista kiinni pitämistä ja lapsen oikeuksista kiinni pitämistä jonkunlaiseksi ideologiaksi voidaan kutsua, ja niistä kyllä olen valmis ja halukas pitämään kiinni.
Tämä esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan selvitetään perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia sekä kansainvälistä suojaa saavien perheenkokoajiin sovellettavien tulorajojen kohtuullisuutta ottaen huomioon perhe-elämän suoja, lapsen edun toteutuminen ja muissa Pohjoismaissa sovellettavien toimeentuloedellytysten taso ja käytännöt.
Toimeentuloedellytyksen soveltaminen kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneisiin alaikäisiin perheenkokoajiin lopetetaan — eli hallitusohjelmassa tähän päädyttiin. Tätä esitystä nyt viedään läpi, ja tämä oli siinä lausuntoluonnoksessa vielä laajempana esityksenä kuin tässä nyt käsittelyyn päätyneessä esittelyssä. Tässä itse asiassa nämä ratkaisukäytännöt ovat jo perustuneet yksittäistapauksien harkintaan, jossa lapsen asema on huomioitu ja lapsen mahdollisuus saada olla oman perheensä kanssa, joten suurta muutosta tähän ei tule muuta kuin lain tasolla.
Tämä toinen esitys koskee lapsen alaikäisyyttä. Se olisi jatkossa sidottu perhesidehakemuksen vireilletuloajankohtaan hakemuksen ratkaisuajankohdan sijaan, jolloin päästään irti siitä riippuvuudesta, että meillä näiden hakemusten kestot ovat saattaneet venyä hyvinkin erimittaisiksi, ja tässä siis eri lasten välistä tasa-arvoa turvataan tällä muutoksella.
Erittäin tervetulleita muutoksia molemmat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-15T15:30:10,2022-11-15T15:32:50,Hyväksytty,1.1
2022_123_101,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_102,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa oleskelu ei ulkomaalaiselle ole ihmisoikeus vaan se on etuoikeus.
Vaikka hallitus riitelee tällä hetkellä kymmenistä lakiesityksistä, niin silti näköjään joitakin lakiesityksiä tuodaan hirveällä innolla läpi eduskuntaan, eli halutaan vesittää kaikki mahdolliset maahanmuuton tiukennukset, joita edellisellä hallituskaudella suurella vaivalla aikaan saatiin, ja löysentää asioita entisestäänkin.
Suomi voi soveltaa esimerkiksi perheenyhdistämisessä paljon tiukempia käytäntöjä kuin tällä hetkellä soveltaa, eli EU mahdollistaisi paljon tiukemmat käytännöt tässä kuten myös kansalaisuuden suhteen, mutta sen sijaan hallitus nyt tällä hetkellä löysentää näitä nykyisinkin liian löysiä käytäntöjä ja muodostaa sitä kautta humanitäärisen maahanmuuton vetovoimatekijän Suomeen. Jos sukulaisuuden käsitettä laajennetaan, niitä sukulaisia kyllä varmasti alkaa löytymään.
Niinpä esitänkin lakiehdotusten hylkäämistä perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-15T15:32:52,2022-11-15T15:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_123_103,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Ja edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_104,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Mäkelän tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:33:51,2022-11-15T15:33:58,Hyväksytty,1.1
2022_123_105,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_106,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä käsitellään tätä ulkomaalaislakia, ja kyllähän tämä on ihan hämmentävää, jos miettii näitä perheenyhdistämisiä ja muita ja sitä, mitenkä voidaan sukulaisuus määritellä tai sukulainen, tai sillä tavalla. Kohta voi tosiaan tuoda sukulaisen kaimankin tänne Suomeen. Ja sukulaisuushan määritellään eri maissa vähän eri tavalla. Etenkin tähän kaipaisi jotakin selkeyttä, koska nythän tämä on vähän niin kuin semmoinen määrittelemätön asia, että kuka tästä puhuu ja mitenkä tämä määritellään ja missä maassa se kerrotaan. Se on hyvin hämmentävää.
Ja toisaalta minua harmittaa suunnattomasti tämä, että nyt aiotaan näitä terveydenhuoltopalveluja muutenkin laittomasti maassa oleville lisätä. Jos ollaan laittomasti maassa, niin eikö se ole jo laitonta itsessään? Mutta kun palveluita lisätään, niin jotenkin tämä on aivan käsittämätöntä, missä ollaan menossa. Toivon, että hallitus vähän järkiintyy näissä asioissa ja miettii asioihin tärkeysjärjestystä. Jokainen maa huolehtii omasta kansastaan ensisijaisesti, ja sitten vasta jos sitä rahaa ylimääräiseksi jää, totta kai sitten sitä voidaan käyttää muuhun. Mutta kyllä kuitenkin se tärkeysjärjestys on pidettävä mielessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+10.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:34:00,2022-11-15T15:35:05,Hyväksytty,1.1
2022_123_107,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 24/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_108,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Rantanen, edustaja Rantanen poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_109,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on jo tämän päivän toinen esitys maahanmuuton edistämiseksi. Näitä ideologisia esityksiä tulee nyt tiuhalla tahdilla. Kova kiire näköjään on, että saadaan kaikki maahanmuuton kiristämistoimet kumottua ennen hallituskauden loppua.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista siten, että kansallisen, pitkäaikaisen viisumin käyttöä laajennetaan uusiin kohderyhmiin, joita ovat opiskelijat, tutkijat, yritysten johtotehtävissä toimivat sekä edellä mainittujen perheenjäsenet. Lisäksi se koskisi opiskelijaluvan haltijaa, joka on menettänyt opiskelijalupakorttinsa. Teoriassa ajatus on kohtalainen mutta ei toimi käytännössä, ja miksi tämä ei toimi? Siksi, että se edistäisi ja helpottaisi maahantuloa keskimäärin vain yhdellä viikolla mutta aiheuttaisi taas kuormitusta lupaprosessin käsittelyyn ja maksaisi liikaa, kuten SAK on asiantuntijalausunnossaan todennut. Lisäksi tästä niin sanotusta D-viisumista ei ole merkittävää kokemusta, miten tämä vaikuttaisi, ja näitä viisumeita on myönnetty ymmärtääkseni vain muutamia satoja. Tässä asiassa ei nyt kannata hätiköidä, koska taas yritetään kiireesti edistää maahanmuuttoa. Se näyttääkin olevan jälleen päätavoite, kun sitä laajennetaan opiskelupuolelle.
Mitä sitten tulee työelämän puolelle, niin täytyy muistaa, että meillä Suomessa on jo yli 43 000 vieraskielistä työttömänä. Lisäksi yli 50 000 työtä pelkäämätöntä ukrainalaista on maassamme. Heidät täytyy työllistää ensin ja vasta sitten haikailla lisätyövoimaa ulkomailta.
Arvoisa puhemies! Suomi kouluttaa paljon ulkomaalaisia, suurimmat hakijaryhmät ovat venäläiset ja kiinalaiset. Tässä kannattaa nyt huomioida maailmanpoliittinen tilanne ja turvallisuus. Kuten suojelupoliisi on maininnut, tähän D-viisumiin opiskelupuolella sisältyy väärinkäytöksiä ja kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Tämän lisäksi täytyy miettiä motiiveja, miksi ulkomaalaiset hakeutuvat Suomeen koulutettavaksi mutta heillä ei ole aikomustakaan jäädä tänne töihin opiskelujen jälkeen. Tämä ei edistä Suomen työvoimapulaa, vaan meidän avokätinen asumisperusteinen sosiaaliturva on se asia, joka houkuttaa enemmän kuin se työ. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:36:00,2022-11-15T15:38:40,Hyväksytty,1.1
2022_123_110,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_111,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisipa hyvä, jos yrittäjät olisivat kuuntelemassa tätä debatointia, sillä kun yrittäjät työvoimapulaa peräävät, kyllä perussuomalaisilta usein tulee sekin vastaus, että ollaan valmiita näitä työperäisen maahanmuuton toimia edistämään. Tässä nimenomaan tämä D-viisumi on hyvin kapealle joukolle tarkoitettu. Tässä esityksessä nimenomaan lisätään opiskelijoita, sertifioitujen työnantajien työntekijöitä, yritysten johtotehtävissä toimivia ja heidän perheenjäseniään, eli hyvin kapealle joukolle on tämä muutos, ja jos sitäkin vastustetaan, niin en kyllä tiedä, millä tavalla sitä työperäistä maahanmuuttoa ollaan valmiita edistämään.
Itse menettelyyn ei ehdoteta muutosta, vaan Maahanmuuttovirasto myöntäisi D-viisumin hakemuksesta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Olen samaa mieltä, että tämä maahantulon nopeutuminen vain viikolla on liian vähän, ja vielä parempi menettely olisi, että oleskeluluvan hakeminen olisi mahdollista Suomen rajalla ja tunnistautumiset ja muut prosessin osat pystyttäisiin tekemään täällä ja että myös sähköinen tunnistautuminen saataisiin käyttöön jatkossa. Mutta ne eivät tähän esitykseen sisälly. Tällä helpotetaan ja nopeutetaan nyt sitten viikon verran.
Me tarvitsemme tämäntyyppisiä esityksiä työvoimapulan helpottamiseksi. Eilen tapasin teknologiateollisuutta, joka kertoi, että seuraavien kymmenen vuoden aikana he tarvitsevat 130 000 uutta työntekijää. Kauppakamarin tekemässä kyselyssä 74 prosenttia yrittäjistä kertoi, että yrittäjien tarvitsemasta osaavasta työvoimasta on pulaa tai merkittävästi pulaa, mikä estää yrityksen kasvua. Suurimmat haasteet ulkomaalaisten osaajien rekrytointiin ja vuokraukseen liittyen liittyvät juuri monimutkaiseen ja hitaaseen oleskelulupaprosessiin sekä edellä aiemmin käsiteltyyn perheenyhdistämiseen, ja sitten on Suomeen asettumiseen liittyviä ongelmia, jotka liittyvät osittain meidän hyvin rasistiseen asenneilmapiiriin — sanon näin siksi, että EU:n mittauksissa tämä on ollut Suomen haaste.
Lisäksi esityksessä ulkomaalaislain muuttamisesta esitetään Maahanmuuttoviraston toimivallan siirtämistä ulkoministeriölle siltä osin kuin kyse on oleskelulupien myöntämisestä diplomaattiperheiden 18—19-vuotiaille nuorille. Kun he ovat täysikäisyyden vuoksi joutuneet tähän meidän normaaliprosessiin, niin sen laatu on diplomaateille paljastunut ja ollut hyvin huonoa maakuvan luomista heidän suuntaansa — jonot ja maahantulon vaikeus ovat näkyneet. Tämä on juuri päinvastainen viesti kuin se, joka meidän pitäisi kansainvälisesti antaa työperäisen maahanmuuton tänne saamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-15T15:38:40,2022-11-15T15:41:49,Hyväksytty,1.1
2022_123_112,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_113,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään ulkomaalaislakia ja siihen tulevia muutoksia. Tässä on noussut esille rasismi, mutta oikeastaan moni asia tämmöiseen maahanmuuttoon liittyen voi olla enemmän realismia, jos mietitään. En ainakaan itse pidä, että täällä rasismia harrastettaisiin, mutta tämä realismi on tärkeätä, mitä perussuomalaiset harrastavat.
Olisi ollut ihan mielenkiintoista kysyä, mutta ministeri ei ole nyt paikalla, mitä tämä D-viisumi käytännössä tulee maksamaan yhteiskunnalle. Tämä olisi ainakin minua kiinnostanut. Ne kustannukset on hyvin tärkeätä tietää. Monasti ainakaan tämän hallituksen aikana kustannuksia ei ole aina esitetty, mitä mikäkin maksaa, niin että mennään vähän niin kuin mututuntumalla, että maksaa, minkä maksaa, mutta ei kukaan tiedä, mitä maksaa. Ainahan aate jotakin maksaa, mutta ehkä enemmän realismia tarvittaisiin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:41:51,2022-11-15T15:42:35,Hyväksytty,1.1
2022_123_114,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_115,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ehkä pieni mutta täysin turha löysennys taas kerran Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jota ei pysty pykälämuutosten tasolla korjaamaan, joten sitten toisessa käsittelyssä tulemme esittämään perussuomalaisten vastalauseen mukaisen hylkäysehdotuksen tälle lakiesitykselle.
Toisin erityisesti esille tuosta vastalauseestamme sen, että sisäministeriön lausunnonkin mukaan Venäjältä ja Kiinasta kotoisin olevat hakijat muodostavat suuren hakijaryhmän tämän viisumin osalta. Eli tähän liittyy myös turvallisuuspoliittinen aspekti siinä, jos venäläisiä tai kiinalaisia tulee Suomeen tällaisella viisumilla, koska Kiinassahan on ihan säädetty laki, jonka mukaan kiinalaisen täytyy vakoilla valtion lukuun, jos valtio sitä vaatii, ja sellaisen lain noudattamatta jättämisestä on Kiinassa suuret rangaistukset. Eli voidaan kysyä: haluammeko erityisesti tuoda Kiinasta tänne osaajia avainaloille avaintehtäviin tällaisilla velvoitteilla, jotka heidän kotimaansa heille asettaa?
Ylipäänsä kun puhutaan työperäisestä maahanmuutosta, sillähän tarkoitetaan käytännössä aina EU-alueen ulkopuolista maahanmuuttoa, eli EU-alueeltahan voi tulla Suomeen tekemään töitä, ja silloin kysymys ei ole työperäisestä maahanmuutosta, joka tällaisia lupia vaatii. EU:n alueella on 500 miljoonaa ihmistä. Miksi työnantajat väittävät, ettei Suomesta löydy henkilöitä, joilla olisi osaamista tai joita voisi kouluttaa näihin työtehtäviin, tai miksei näitä henkilöitä löydy koko 500 miljoonan hengen EU-alueelta? Väitän, että kysymys tässä ei ole työvoimapulasta, vaan kysymys on palkanmaksuhaluttomuudesta, haluttomuudesta ottaa vastuuta ihmisten kouluttamisesta ja työllistämisestä sekä halusta saada valmista helpolla. Tällaista meidän ei tule lainsäädännöllä tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-15T15:42:36,2022-11-15T15:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_123_116,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_117,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oli ilo kuunnella edustaja Mäkelän loistavaa kommentointia. Sieltä tuli se fakta, mitä tuolla vasemmassakin laidassa voitaisiin kuunnella joskus.
Edustaja Hopsulle minä voisin sanoa, mutta hän nyt sattui ensin perussuomalaisia tuossa mollaamaan ja sitten saman tien lähti karkuun täältä eli ei hän halunnutkaan päästä meidän kanssa keskustelemaan asiasta. Niin kuin minä puheessani kerroin, meillä on noin 85 000 ulkomaalaista työtöntä. Millä tavalla ne nyt eroavat siitä ulkomaalaisesta työvoimasta, kun ne sattuvat olemaan työttöminä? Suomen sosiaalihuollossa on sellainen rakenteellinen ongelma, että kaikki, jotka tänne tulevat, pääsevät suoraan sosiaalihuollon piiriin. Nyt halutaan jopa paperittomat sinne.
Sen verran voin sanoa, että tunnen muutaman yrittäjän, jotka työllistävät satoja ulkomaalaisia henkilöitä, eikä heillä ole mitään ongelmaa siinä. Homma toimii, ja he saavat myös sen palkan, mitä Suomessa kuuluu lain mukaan maksaa. Minä arvostan sitä, mutta näitä minä en arvosta, jotka tulevat tänne sosiaaliturvan vuoksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:44:14,2022-11-15T15:45:50,Hyväksytty,1.1
2022_123_118,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Kiitos. — Ja vielä edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_123_119,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tästä ulkomaalaislaista tässä otettiin just äsken puheeksi myös nämä, jotka ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen, ja tuossa äsken kun käytiin lisätalousarviota läpi, niin siellä tosiaan sanotaan, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisten sosiaalipalveluiden järjestämiseen tulee taas lisää puoli miljoonaa. Jotenkin tuntuu, että tämmöisenä aikana pitäisi kuitenkin aina miettiä, mikä ja minkä maan kansalaiset ovat meille tärkeitä, että ne ovat ne suomalaiset, joihinka meidän pitäisi panostaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:45:52,2022-11-15T15:46:28,Hyväksytty,1.1
2022_123_120,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 9/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 9/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_121,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 238/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan kun näitä sähköajoneuvojen latauspisteitä suunnitellaan tehtäväksi erilaisiin paikkoihin, niin varmaan kannattaisi kyllä kuitenkin tätä tarkemmin miettiä, mihin kaikkeen ja minkälaiset kustannukset näistä tulevat julkisiin rakennuksiin ja muun muassa omakotitaloihin. Tämä on hyvin vaihtelevaa käytäntöä ollut, ja monenlaisia ohjeistuksia tulee. Eri puolella Suomea on ollut jopa erihintaista sähköä, mikä tulee vähän erilaisten pistorasioiden kautta. Tavallaan sitä ihmettelen, ja kyllä siihen semmoista järkevyyttäkin pitäisi saada ja miettiä, miten se nyt kannattaa laittaa. Jos ihan kaikkiin kerrostaloihin määrätään laitettavaksi hirveästi näitä asioita, julkisiin rakennuksiin ja parkkipaikoille ja muuten, niin ehkä tuntuu, että onko tämä nyt mennyt liiallisuuksiin. Pitää kuitenkin muistaa, että sähköautoilu on varmasti hyvä asia mutta ei se ihan kaikille vielä lähipäivinä tule ja kuitenkin näitä dieselautoja ja ihan tavallisia bensiiniautoja tarvitaan. Jonkunlaista semmoista järkevyyttä ja vähän harkintaa enemmän tähänkin toivoisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-15T15:47:39,2022-11-15T15:48:42,Hyväksytty,1.1
2022_123_122,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 135/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskusteluun. Edustaja Virta, edustaja Virta poissa. — Edustaja Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_123_123,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 135/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä on nyt hallituksen esitys, joka tietysti tarkoittaa varmasti hyvää, että kotoutetaan, mutta minä ihmettelen sitä, että kun näitä esityksiä tehdään ja näitä lakipykäliä sinne lisätään, sitten esimerkiksi kaupungeille, jotka näitä asioita työstävät, ainut asia siinä kotouttamisessa on se, että tehdään puolentoista sentin vahvuudelta aanelosia täyteen tekstiä, minkä jälkeen se valtuustossa hyväksytään ja sen jälkeen se unohdetaan jonnekin hyllylle, ja se kotouttaminen ei todellakaan toimi yhdessäkään kaupungissa. Kaupungissa laitetaan maahanmuuttajat samoihin kerrostaloihin, joissa kaikki puhuvat samaa kieltä tai lähes samaa kieltä, ja he yhdistyvät eivätkä ole missään tekemisissä suomalaisten ihmisten kanssa, ja sitten puhutaan kotouttamisesta.
Tämän minä vain halusin sanoa, että tämä on aivan käsittämätöntä touhua. Kun se kotouttamispaperi tehdään, niin sitä pitää myös noudattaa kaupungissa ja valtionkin pitää katsoa, että sitä noudatetaan. — Kiitos, ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+18.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-15T15:51:00,2022-11-15T15:52:27,Hyväksytty,1.1
2022_123_124,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Vietnamin sosialistisen tasavallan välillä tehdyn sijoitussuojasopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä Vietnamin kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdystä sopimuksesta annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 199/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 11/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 27. asia. Asian käsittely keskeytettiin 11.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 11/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+27.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_123_125,123/2022,2022-11-15,13.59,16.04,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen merenkulun turvalaitejärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 187/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 10/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Ensin päätetään liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 10/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_123+2022+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_1,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 24/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään mahdolliset muutosesitykset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_2,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_124_3,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_124_4,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 100/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jani Mäkelä Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_5,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jukka Mäkynen Minna Reijosen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_6,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 177/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 11/2022 vp,"Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Mosambikin tasavallan presidentti Filipe Jacinto Nyusi seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_7,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Keskustelu asiasta päättyi 15.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Minna Reijonen Jukka Mäkysen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset neljä lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa on Terhi Koulumies Janne Heikkisen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset viisi lausumaehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_8,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp","Ja nyt, arvoisat kansanedustajat, uudelleen. [Mosambikin tasavallan presidentti Filipe Jacinto Nyusi saapuu seuraamaan täysistuntoa — Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_9,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 74/2022 vp>>>Lakialoite  LA 75/2020 vp, 45/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106, 142/2020 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 10/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 21/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_10,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Kuntaministeri Sirpa Paateron esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään puolitoista tuntia. Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_11,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tänään on keskustelussa eduskunnan pyytämä selonteko Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta. Se on reilu satasivuinen perusteellinen kuvaus, johon suosittelen jokaisen kiinnostuneen tutustumaan.
Valtion tilahallinnossa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä uudistuksia. Vuonna 2016 valtion sisäistä vuokrajärjestelmää muutettiin siten, että siirryttiin markkinaperusteisesta vuokrahinnoittelusta omakustannusperusteiseen hinnoitteluun. Senaatti-kiinteistöt ei nykyisessä tilahallintomallissa tee voittoa valtion sisäisellä vuokraustoiminnalla. Vuonna 2021 Senaatti-kiinteistöille perustettiin Puolustuskiinteistöt‑niminen tytärliikelaitos hoitamaan Puolustusvoimien toimitilatarpeita.
Senaatti-konsernin hallinnassa oli vuonna 2021 jo 85 prosenttia valtion kaikesta rakennetusta kiinteistövarallisuudesta. Keskitetyn mallin tavoitteena on valtion kiinteistöomaisuuden pitkäjänteinen ja taloudellisesti kestävä huomioiminen. Näin huomioidaan muun ohessa kestävä kehitys, harmaan talouden torjunta sekä kulttuuriperinnön vaaliminen.
Luonnollisesti kaikkein keskeisintä on, että toimitilat tukevat niitä käyttävien virastojen ja laitosten työtä, samoin henkilöstön työhyvinvointi on keskeinen lähtökohta. Viime vuosina onkin kiinnitetty erityisesti huomiota sisäilmaongelmien ratkaisuun.
Työnteon tavat ovat muuttuneet erityisesti viime vuosina. Koronaepidemian aikana arviolta puolet valtion 76 000 työntekijästä on tehnyt etätyötä. Sen määrän arvioidaan jäävän korkealle tasolle pysyvämminkin. Haluammekin, että monipaikkainen työ on valtiolla tasavertainen työn tekemisen muoto.
Samalla myös palveluja tarjotaan entistä enemmän kansalaisten koteihin, tai missä he ikinä ovatkaan. Samalla yhteispalvelupisteet mahdollistavat käyntiasioinnin aiempaa lähempänä. Palveluverkon uudistaminen tarkoittaa myös parempia palveluita, kun lähimmästä valtion palvelupisteestä saa jatkossa aiempaa useamman viraston palveluja ja myös eri kielillä. Esimerkiksi liikkuvat palvelupisteet täydentävät vielä palveluverkkoa. Valtion kannalta tilojen yhteiskäytön lisääminen tehostaa ja vähentää niiden tarvetta. Muutos tulee tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä käyttäjien kanssa. Sama konsepti ei toimi kaikkialla, kun valtiolla on tiloja hävittäjien säilytyshalleista Kansallisoopperaan. Noin 78 prosenttia valtion toimitiloista on niin kutsuttuja käyttösidonnaisia tiloja, kuten vankiloita, tuomioistuinten istuntosaleja tai vaikkapa poliisitaloja.
Selonteon johtopäätöksenä on, että valtion toimitilahallinnon nykyinen malli, jossa valtion rakennetun kiinteistövarallisuuden hallinta ja hoito on keskitetty Senaatti-konsernille, on osoittautunut toimivaksi. Kehittämistä voidaan jatkaa tältä samalta pohjalta. Vuosina 15—21 on saavutettu noin 110 miljoonan euron vuositason bruttosäästö toimitilakustannuksista. Viime vuonna hyväksytyllä uudella toimitilastrategialla on tavoitteena saavuttaa 50 miljoonan euron vuosittaiset lisäsäästöt.
Senaatti on myös kantanut vastuutaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteesta, kun valtion toimitilojen päästöt ovat laskeneet jopa 90 prosenttia vuodesta 2012. Tavoitteena on, että vuonna 25 päästöt edelleen puolitetaan vuoden 20 tasoon nähden. Säästöä on syntynyt ennen muuta siirtymällä fossiilittomaan energiaan. Tästä työstä on hyötyä juuri nyt, kun Senaatti-konserni toteuttaa tulevan syksyn ja talven aikana valtion tiloissa energiansäästöohjelman. Näin valtio kantaa myös vastuuta, kun energian saatavuus uhkaa heikentyä. Valtiolla on varauduttu myös valtiovarainministeriön, Senaatin, Valtorin ja virastojen yhteistyössä mahdollisiin talven sähkökatkoihin. On ensiarvoisen tärkeätä, etteivät valtion keskeiset toiminnot vaarannu energian saatavuuden heikentyessä. Hallituksen digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministeriryhmä on seurannut osaltaan tätä työtä, kuten valtion tilahallinnon kehittämistä yleisestikin.
Ilahduttavaa on, että selontekoon saadun palautteen mukaan suurin osa valtion virastoista ja laitoksista on tyytyväisiä viime vuosina tehtyihin uudistuksiin sekä yhteistyöhön. Myös Senaatti-konsernin henkilöstön tyytyväisyys on säilynyt organisaatiomuutoksessa hyvällä tasolla. Samoin Puolustuskiinteistöjen perustaminen ja liittäminen Senaatti-konserniin on onnistunut ratkaisu, ja Puolustusvoimien tarpeet on näin myöskin huomioitu.
Arvoisa puhemies! Valtion kiinteistöhallintoon liittyy luonnollisesti myöskin kehittämistarpeita. Turvallisuuden ohella kysymyksiä liittyy talouteen. Esimerkiksi korkotason nousu ja inflaatio tarkoittavat väistämättä korkeampia kustannuksia, jotka omakustannemallissa kohdistuvat vuokrankorotusten kautta virastoille ja muille Senaatin vuokralaisille. Samoin kustannuksia syntyy jatkossa siitä, että tiloja kehitetään ja pidetään kunnossa riittävin investoinnein. Selonteossa nostetaan esiin erityisesti puskurirahoituksen puute yllättävien toimitilakustannusten ilmetessä.
Toimitilojen rahoituksesta päätetään valtioneuvostotasolla osana kehys- ja budjettiprosessia. Esimerkiksi inflaatiokustannukset katetaan viime kädessä verovaroin, eikä omakustannusmalli mahdollista lisäkulujen sisällyttämistä pysyvästi Senaatti-kiinteistöille, kun sillä ei ole varoja niiden kattamiseen. Siksi Senaatti-kiinteistöt tai vuokralaiset eivät voi yksin ratkaista rahoituskysymystä. Olennaista onkin, että ne suunnittelevat tilankäyttöään ja tarpeitaan pitkäjänteisesti yhteistyössä. Näin julkisen talouden suunnittelussa ja budjettiratkaisuissa voidaan priorisoida tarkoituksenmukaisella tavalla eri virastojen toimitilakustannuksia suhteessa muihin menoihin ja veroratkaisuihin.
Vaikka tilahallinnon nykymalli toimii, on kehittämistarpeita syytä tarkastella aika ajoin. Siksi selonteossa esitetään, että valtiovarainministeriö selvittää vuoden 26 aikana valtion tilahallinnon ja sisäisen vuokrajärjestelmän vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Viimeistään tässä yhteydessä tarkastellaan ratkaisuja ilmeneviin haasteisiin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-11-16T14:11:29,2022-11-16T14:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_124_12,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja sitten sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_13,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta. Kyseessä on perusteellinen selonteko, joka vastaa eduskunnan lausumiin ja antaa perusteellisen kuvan Senaatti-konsernin toiminnasta. On välttämätöntä, että valtion toimitiloja kehitetään suunnitelmallisesti. Valtiolla on omistuksessaan noin 4,7 miljardin euron rakennettu kiinteistöomaisuus, joka pitää sisällään noin 9 000 rakennusta. Kerrospinta-alaa on 5,9 miljoonaa neliömetriä, joista lähes puolet on Puolustusvoimien tiloja. Nyt on siis kyse tämän omaisuuden hallinnasta ja 1 210 henkilön työpanoksen ohjautumisesta.
Senaatti-kiinteistöissä tehtiin vuonna 2016 vuokrajärjestelmäuudistus, jossa aiemmasta markkinaehtoisesta mallista on siirrytty asteittain omakustannusperusteiseen malliin. Tätä voidaan pitää erittäin onnistuneena ratkaisuna. Senaatti-kiinteistöt ei tee voittoa valtion sisäisellä vuokraustoiminnalla. Selontekokin osoittaa, että toimintamalli on toiminut varsin hyvin. Tehdyillä toimilla kustannuksia on saatu säästettyä vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa jo useamman vuoden ajan.
Arvoisa puhemies! Keskitetyllä kiinteistönhallinnalla tavoitellaan tehokasta ja tarkoituksenmukaista tilankäyttöä sekä virastojen ja laitosten yhdenmukaista kohtelua. Säästöhankkeiden ja vuokrajärjestelmän muutosten ansiosta valtion toimitilakustannukset eivät ole nousseet viime vuosina, vaikka samanaikaisesti Senaatti-kiinteistöt on investoinut toimitilakannan parantamiseen kaksi miljardia euroa ja käyttänyt kunnossapidon korjauksiin 600 miljoonaa euroa. Valtion toimitilat ovatkin nyt toiminnallisesti paremmassa kunnossa kuin aikaisemmin.
On tärkeää, että toiminnan kehittämistä jatketaan ja kiinteistöt tukevat entistä paremmin niissä toimivien virastojen ydintehtävää. Pienemmissä kunnissa vastuu rakennuksista on voinut olla vaikkapa sairaanhoitajakoulutuksen saaneella vanhainkodin johtajalla. Senaatilla on osaamista kiinteistöjen ylläpidosta ja huollosta, eikä ole tarkoituksenmukaista, että sellainen vastuu siirtyisi esimerkiksi poliisipäällikön tai museonjohtajan hoidettavaksi.
Arvoisa puhemies! On hienoa, että hallitus on vauhdittanut toimitilastrategian toimeenpanoa. Näin säästöjä voidaan saada aiemmin ja jopa enemmän. Tilankäytön tehostaminen onnistuu, kun eri virastot käyttävät enemmän tiloja yhdessä ja tarjoavat palveluja yhteisissä palvelupisteissä. Samalla voidaan viedä käyntiasiointia lähemmäs ihmisiä ja parantaa aukioloaikoja.
Toimitilojen hallinnassa on huomioitava myös lisääntyvät digitaaliset palvelut ja digiloikan mukanaan tuomat etätyömahdollisuudet. Palvelujen laadusta, saatavuudesta tai henkilöstön työoloista ei kuitenkaan saa tinkiä. On myös varmistettava, että tiloja kehitetään ja niihin investoidaan suunnitelmallisesti ja tarpeettomista tiloista luovutaan.
Samalla voimme olla iloisia siitä, että Senaatti on onnistunut vähentämään harmaata taloutta työmaillaan. Suurin vaikeus harmaan talouden torjunnassa rakennusalalla liittyy pitkiin alihankintaketjuihin.
Arvoisa puhemies! Uusien ratkaisujen myötä myös päästöt ovat vähentyneet, viimeisen kymmenen vuoden aikana jopa yli 80 prosenttia. On valittava oikeat ratkaisut. Esimerkiksi puurakentaminen pienentää rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ja on rakennustapana linjassa kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden kanssa. Olisikin jo aika vaatia puurakentamisen reilua lisäämistä julkiseen rakentamiseen. Senaatti-kiinteistöjen tulevan vuosikymmenen suunnitelmat sisältävät kunnossapidon korjauksia yhteensä noin 800 miljoonalla eurolla. Peruskorjausinvestointeja on samalla ajanjaksolla yhteensä noin 1,8 miljardia euroa. Puurakentaminen voi olla osa ratkaisua myös tässä.
Uusista toimintatavoista hyvänä esimerkkinä toimii Äänekoskella käyttöön otettu ensimmäinen uudistetun poliisitalokonseptin mukainen poliisitalo. Konseptin suunnittelua ohjasivat poliisityön muuttuneet tarpeet. Tarkoitus on lisätä hyvinvointia, ja samaa konseptia on tarkoitus hyödyntää myös tulevissa poliisitalohankkeissa.
Arvoisa puhemies! Energiansäästöön ja energiatehokkuuteen panostaminen on keskeinen osa varautumista, ja säästämistä tarvitaan nyt kaikilta tahoilta. Energiansäästötalkoisiin tulee osallistua myös julkisten kiinteistöjen osalta. Senaatissa tämän talven energiansäästöohjelmalla haetaan kymmenen miljoonan euron säästöä valtion virastoissa, ja samanlaiseen säästöön on mahdollisuus jatkossakin.
SDP:n eduskuntaryhmä haluaa kiittää selonteon tekijäjoukkoa ja Senaatti-kiinteistöjä aktiivisesta palveluiden kehittämisestä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-11-16T14:18:52,2022-11-16T14:24:05,Hyväksytty,1.1
2022_124_14,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_15,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä selonteko on vuoden yhdeksäs, ja vielä on tulossa muutamia tämän kauden aikana. Viime vuonna käsittelimme 12 valtioneuvoston selontekoa. Tähän lukemaan päästäneen siis tänäkin vuonna. 
Selonteot luonnollisesti painottuvat hallituskauden loppuvuosille. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että edelliskausiin suhteutettuna selontekoja on annettu tavallista enemmän. Selontekomenettely on sinänsä hyvä, mutta jotta niitä käsiteltäisiin asianmukaisella vakavuudella ja huolella syventyen, voisi olla hyvä, että ne painottuisivat hiukan tasaisemmin koko kauden ajaksi. Myös valiokuntien työtilanne kannattaa huomioida ja antaa edustajille kylliksi aikaa käsitellä selontekoja. Tässäkin käsittelyssä oleva selontekopaketti on hyvin laaja ja huolellisesti valmisteltu, valtava tietopaketti — kiitos tästä. 
Nyt käsittelyssä olevan Senaatti-kiinteistöjä ja valtion toimitilahallintoa koskevan selonteon osalta haluan nostaa esille Senaatti-kiinteistöjenkin osalta tämän menossa olevan eduskunnan budjettikäsittelyn, sillä eduskunnan ohjausvaikutus Senaatti-liikelaitokseen toteutuu valtion budjetin kautta. Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain 4 §:ssä säädetään eduskunnan ohjaustoimivallasta siten, että valtion budjetin hyväksymisen yhteydessä eduskunta hyväksyy liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Eduskunta antaa samalla myös liikelaitokselle suostumuksensa lainanottoon sekä hyväksyy liikelaitoksen investointien enimmäistason sekä valtuutuksen tehdä sellaisia investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja myös myöhemmille tilikausille. 
Senaatti-kiinteistöillä ja Puolustuskiinteistöillä on omat palvelu- ja muut toimintatavoitteensa. Nämä löytyvät luonnollisesti budjettimomentilta 28.20.88. Kuten sanottua, eduskunnan ohjausvalta tapahtuu siten, että näiden keskeisten tavoitteiden läpikäynnillä ja muuttamisella ohjataan lopulta koko Senaatti-kiinteistöjen toimintaa. Nähdäkseni nämä eduskunnan budjetissa olevat tavoitteet ovat hyviä ja niissä on nostettu esille muun muassa eduskunnan painottamat asiat, sisäilmaseikat, asiakasnäkökulma, toiminnallisten muutosten yhteydessä yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioiden taloudelliset ja sosiaaliset tekijät. Lisäksi tavoitteiden mukaan tuotetaan ja ylläpidetään valtion toimitiloihin liittyviä tietoja päätöksenteon tueksi. Puolustuskiinteistöjen osalta keskiössä on luonnollisesti Puolustusvoimien ja puolustushallinnon toiminnan tukeminen kauttaaltaan kaikki näkökulmat huomioiden. 
Onkin syytä käsitellä valiokuntakäsittelyssä näitä tavoitteita ja punnita sitä, pitääkö muuttuvassa maailmassa myös palvelu- ja toimintatavoitteita muuttaa. Mainittakoon vaikkapa etätyön yleistyminen, sodan vaikutukset, inflaation vaikutukset käyttökustannuksiin ja sitten tässä edelläkin mainitut digitalisaatio ja digiloikka. 
Olemme aikaisemmin nostaneet esille omissa budjettiin liittyvissä vastalauseissamme Senaatti-kiinteistöjen asiakastyytyväisyyden nostamisen keskeiseksi osaksi, yhdeksi palvelutavoitteeksi, ja nähdäkseni näin myös ollaan toimittu. Myös sisäilmaongelmiin on puututtu toiveidemme mukaisesti, mutta vielä on kuitenkin paljon tehtävää. 
Vielä budjettinäkökulmaa. Senaatti-liikelaitoksen investointisuunnitelma ensi vuodelle on 700 miljoonaa, josta Puolustuskiinteistöjen osuus on 140 miljoonaa. Senaatti-kiinteistöjen osuus on siis loput 560 miljoonaa. Eli toisin sanoen eduskunta budjetin hyväksyessään antaa investointivaltuuden enintään tämän 700 miljoonan osalta. Toisaalta takaisin päin tulee tuloutusta hiukan vajaat 50 miljoonaa takausmaksuina ja lainojen tuottoina sekä lyhennyksinä. Voittojen tuloutus tästä summasta on 35 miljoonaa. Nämä tulot näkyvät budjetin tulopuolella osastossa 13.05.
Sitten lisäksi joitakin hajanaisia huomioita.
On tehty kiinteistöjen kehittämisohjelmia asiakkaiden kanssa, muun muassa poliisilaitosten osalta, sisäilmaongelmien osalta ja vastaavasti. 
Edelleen Senaatti on muodostanut Senaatin Asema-alueet Oy:n vuonna 2019, ja sitä kautta on saatu monilla paikkakunnilla asemaseutuja kehitettyä.
Nostan esille sen, että Metsähallitus yhtenä liikelaitoksena, mitä selonteko käsittelee, omistaa yhden kolmasosan Suomen pinta-alasta, ja sitä kautta myöskin tuloutus on valtiolle 120 miljoonaa. [Puhemies koputtaa] 
Aivan lopuksi haluan nostaa esille ja kiittää näitä kiinteistöjen kanssa toimivia henkilöitä, kiinteistönhuoltajia ja muitakin tahoja, sekä kiinteistöjen käyttäjiä. Me ei aina välttämättä käsitetä sitä, [Puhemies koputtaa] että me ollaan yhteisesti omistetuissa kansallisomaisuuksissa käymässä, tutustumassa niihin, tai vaikkapa yhteisissä valtion metsissä käymässä. Meidän täytyy sitä kunnioittaa. Näissä on valtava kiinteistömassa ja omaisuus, mitä omistetaan yhteisesti. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-16T14:24:11,2022-11-16T14:29:58,Hyväksytty,1.1
2022_124_16,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitos. — Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_17,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”123 poliisilaitoksen työntekijää työterveyden asiakkaana sisäilmaoireiden vuoksi. Pahimmillaan noin 80 prosenttia poliisivankilan vartijoista yhtäaikaisesti sairaslomalla sisäilmaoireiden vuoksi. Uusia astmatapauksia, astman pahenemisia, pitkäaikaisia keuhkoputkentulehduksia.” Nämä ovat valitettavasti tositapahtumia 2010-luvun Suomesta, Oulun poliisi- ja oikeustalosta ja Senaatin epäonnistuneesta peruskorjauksesta, jonka kaupungin rakennusvalvonta määräsi keskeyttämään. Arvoisat kollegat, on varmistettava, ettei vastaava tapaus toistu missään muualla Suomessa. Valitettavasti sisäilmaongelmat ovat edelleen arkea aivan liian monella työpaikalla. Turvallisuusviranomaisten työssä se tarkoittaa henkilöstön terveysvaikutuksien ohella haasteita myös operatiiviselle toiminnalle.
Kokoomus edellyttää, että jokaiselle, myös valtion virassa toimivalle, taataan turvalliset ja terveelliset toimitilat. Sisäilmaltaan sairaat rakennukset on viipymättä purettava tai korjattava ja prosesseja muutettava siten, ettei uusia synny. Kaikkien työskentelytilat on oltava kunnossa, ja aivan erityisesti heidän, jotka päivittäisessä työssään pitävät huolta meidän kaikkien turvallisuudesta.
Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtioneuvoston selontekoa eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta. Valtio omistaa kotimaassa rakennettua kiinteistöomaisuutta noin 4,7 miljardin euron arvosta. Omaisuuteen kuuluu noin 9 000 rakennusta. Se, miten valtio hoitaa tätä merkittävää kansallisomaisuuttamme, on valtavan mittaluokan kysymys. Valtion kiinteistöomaisuuden hallinta ja vastuu kunnossapidosta on keskitetty pääosin Senaatti-konsernille, joka tarjoaa toimitilat valtaosalle valtion virastoista. Vuosi 21 oli nykymuotoisen Senaatti-konsernin ensimmäinen toimintavuosi sen jälkeen, kun Senaatti-kiinteistöille perustettiin Puolustuskiinteistöt-niminen tytärliikelaitos hoitamaan Puolustusvoimien toimitilatarpeita.
Yhdymme selonteon arvioon, jonka mukaan malli on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ja mahdollistanut Puolustuskiinteistöille Puolustusvoimain tilatarpeiden ennakollisen toteuttamisen. Painotamme, että muutoksen vaikutusten seurantaa muun muassa maanpuolustuksen tarpeiden näkökulmasta on edelleen jatkettava. Muuttuneessa turvallisuusympäristössä korostuu entisestään tarve ymmärtää, että myös puolustukseen käytettävät kiinteistöt ja infra laajasti ymmärrettynä ovat keskeinen osa puolustusjärjestelmäämme.
Arvoisa puhemies! Puolustusvoimien jälkeen Senaatin toimitilojen toiseksi suurin vuokraaja on poliisi. Alkuvuodesta julkaistu poliisin rahankäyttöä ja määrärahojen riittävyyttä koskenut selvitys vahvisti käsityksen, jonka mukaan poliisin toimitilavuokrat ovat nousseet markkinavuokria nopeammin. Syinä tähän ovat selvityksen mukaan olleet Senaatin vuokran määräytymisperusteiden muutos sekä toimitilojen korjausten ja uudisrakennushankkeiden myötä tapahtunut vuokrien nousu. Ongelma on, ettei nousevia vuokrakustannuksia ole huomioitu millään tavalla poliisin rahoituksessa. Seurauksena on ollut, että varsinaisen poliisitoiminnan kehittämiseen tarkoitettuja rahoja on jouduttu siirtämään pois tarkoituksestaan ja käyttämään vajeen paikkaamiseen.
Tilanteen ratkaisemiseksi selvityksessä ehdotettiin, että poliisin toimintamomentin selvitysosaan sisällytettäisiin käyttösuunnitelma, jossa poliisin menot jaettaisiin välittömien henkilöstökulujen lisäksi tilakustannuksiin, ict-kuluihin sekä ajoneuvoihin ja muihin hankintoihin. Kokoomus näkee ehdotuksessa monia hyötyjä. Läpinäkyvyys kasvaisi, kun esimerkiksi poliisien määrän lisäämiseen myönnettyä määrärahaa ei voisi allokoida muihin tarkoituksiin. Lisäksi edellä mainitut poliisin keskeiset menokohteet tulisivat mitoitetuiksi alun perinkin nykyistä toisiinsa yhteensopivammalla ja riittävällä tavalla.
On tärkeää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan poliisin rahoituksessa työryhmän esittämään malliin siirtymistä. Mallin käyttöönottoa on harkittava myös muiden turvallisuusviranomaisten kohdalla.
Arvoisa puhemies! Koronapandemian tuomat muutokset toimintaympäristöön vaikuttavat myös Senaatti-konserniin. Työnteon tavat ovat muuttuneet, osin pysyvästi. Koronapandemian aikana arviolta puolet valtionhallinnon noin 76 000 työntekijästä on tehnyt etätöitä. Etätyö on osoittautunut osaksi toimivaa työntekoa, ja sen määrän arvioidaan pysyvän korkealla suhteessa pandemiaa edeltävään aikaan. Tapahtunut muutos tilatarpeissa luo Senaatille uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaansa.
Selonteossa suositellaan myös tilahankkeiden kustannusten hallinnan parantamista. Tältä osin kokoomus pitää tärkeänä selonteon esitystä, jonka mukaan jo hankkeiden alkuvaiheessa tulisi selvittää viraston määrärahatilanne ja hankkeen vaikutukset vuokraan sekä etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja. Pidämme hyvinä myös [Puhemies koputtaa] selontekoon sisältyviä ehdotuksia valtion keskitetyn tilahallinnon ja siihen liittyvän sisäisen vuokrajärjestelmän kehittämiseksi edelleen valtion virastoja ja laitoksia parhaalla mahdollisella tavalla palveleviksi. Kokoomus on valmis tähän työhön hyvässä yhteistyössä muiden eduskuntapuolueiden kanssa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-11-16T14:30:00,2022-11-16T14:35:36,Hyväksytty,1.1
2022_124_18,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_19,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Senaatti-konsernin hallinnassa on noin neljän miljardin euron arvosta valtion rakennettua kiinteistöomaisuutta: 9 000 valtion rakennusta, lähes kuusi miljoonaa neliötä. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta eikä pienistä rahoista. On tärkeää, että tätä kokonaisuutta hallitaan vastuullisesti ja tehokkaasti. Selonteon pohjalta valtion toimitilahallintoa voidaan käsitellä kokonaisuudessaan. Tarkasteluun pitää ottaa esimerkiksi organisaatio, toimintaperiaatteet, sääntely, asiakkaan asema ja kustannukset.
Arvoisa puhemies! Elämme energiakriisin aikaa. Tällaisena aikana valtion pitää näyttää esimerkkiä energiansäästössä ja energiatehokkuudessa. Senaatti-kiinteistöjen tulevan talven energiansäästöohjelma onkin välttämätön. Sisätilojen lämpötilojen laskeminen sekä sähkönkulutuksen siirtäminen pois huippukulutustunneilta ovat tarpeellisia toimia julkisen hallinnon käytössä olevissa kiinteistöissä. Muut energiansäästöratkaisut, kuten aurinkoenergia ja lämpöpumput, ovat myös tarpeen. Energiakriisin myötä uusiutuvan energian rooli nousee entistäkin merkittävämmäksi. On myös aivan välttämätöntä, että Senaatti-kiinteistöt lopettaa venäläisen pelletin käytön lämmityksessä. Aurinkopaneeleja pitää pyrkiä asentamaan uudiskohteisiin ja myös olemassa oleviin rakennuksiin aina, kun se on mahdollista ja kustannuksiltaan järkevää.
Arvoisa puhemies! Valtion toimitilahallinnon ja uusien hankkeiden tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita julkisten varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tässä pitää asettaa selkeitä tavoitteita ja lopettaa nuttuskehvelöinti. Kustannusten hillintä ei pelkästään riitä, niitä pitää pystyä myös vähentämään. Tilahankkeiden kustannusten hallintaa tulee parantaa esimerkiksi siten, että viraston määrärahatilanne ja vaikutukset vuokraan selvitetään jo hankkeen alkuvaiheessa. Toimitilakustannusten kehittymistä tulee myös seurata nykyistä enemmän kokonaisuutena. Pitää myös tarkastella Senaatti-konsernin yleisiä hallintokustannuksia.
Arvoisa puhemies! Selonteossa todetaan, että valtion rakennetun kiinteistöomaisuuden hallinnan kokoaminen Senaatti-konsernille on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi ratkaisuksi. Ratkaisu on mahdollistanut Puolustuskiinteistöille Puolustusvoimien tilatarpeiden ennakollisen toteuttamisen. Puolustusvoimien tarpeisiin tulevien kiinteistöjen erityistarpeet esimerkiksi suojauksen osalta pitää ottaa täysimääräisesti huomioon.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että valtion toimitilat tukevat virastojen ja laitosten tehtävien taloudellista, tehokasta ja tarkoituksenmukaista hoitamista. Koronapandemian aikana arviolta puolet valtionhallinnon työntekijöistä on tehnyt etätöitä, ja etätyön määrän arvioidaan jäävän melko korkealle tasolle vielä pandemian jälkeenkin. Tämä kehityskulku tulee huomioida valtion toimitilahallinnon tulevaisuuden kehittämisessä. Yhteiskäyttöisiin tiloihin siirtyminen on tervetullut suunta myös asiakkaan näkökulmasta, kun entistä enemmän julkishallinnon palveluita saisi yhdestä käyntiosoitteesta.
Arvoisa puhemies! Energiatehokkuus, kustannustehokkuus ja nuttuskehvelöinnin lopettaminen — nämä ovat keskustan painotukset tässä asiassa. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-16T14:35:39,2022-11-16T14:39:29,Hyväksytty,1.1
2022_124_20,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_21,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä käsittelemässä valtioneuvoston selontekoa Senaatti-konsernista ja valtion tilahallinnosta. Viime vuonna hyväksyimme uudistuksen, jossa valtion rakennettu kiinteistövarallisuus keskitettiin Senaatti-konsernin kokonaisuudeksi. Senaatti-kiinteistöt-liikelaitoksen alaisuuteen perustettiin Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitos. Siirtämällä Puolustusvoimien käytössä olevat kiinteistöt Puolustuskiinteistöjen alaisuuteen tavoiteltiin järjestelmää, joka pystyy paremmin vastaamaan puolustushallinnon erityistarpeisiin. Puolustuskiinteistöt-tytärliikelaitos perustettiin tarjoamaan kiinteistö- ja tilapalveluita Puolustusvoimille. Ennen uudistusta Puolustusvoimien käytössä olevissa tiloissa vuokranantajana toimi Senaatti-kiinteistöt ja tilojen ylläpitopalvelut tuotti Puolustushallinnon rakennuslaitos.
Uudistusta hyväksyttäessä eduskunta edellytti valtioneuvostolta muun muassa valtion tilahallinnon kokonaistarkastelua, asiakkaan aseman tarkastelua sekä arviota liikelaitosmallin sopivuudesta valtion tilahallinnon organisaatiomuotona ja arviota Puolustuskiinteistöjä koskevan sääntelyn toimivuudesta. Nyt olemme siis käsittelemässä tuota eduskunnan toivomaa katsausta. Senaatti-konsernin taloudellinen merkitys on ilmiselvä, onhan sillä hallinnoitavana miljardien arvoinen kiinteistöomaisuus.
Arvoisa puhemies! Meidän on tärkeää tunnistaa myös valtion kiinteistöomistuksen ja tilahallinnon strateginen merkitys. Valtion kiinteistöomistuksen tavoitteena tulee olla tuottaa lisähyötyä vuokralaisille ja tukea vuokralaisten kykyä toteuttaa niiden perustehtävää mahdollisimman tehokkaasti. Myös henkilöstön hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kannalta terveellisellä ja toimivalla työympäristöllä on ratkaiseva merkitys.
Senaatti-konsernia koskee myös velvoite ottaa huomioon ympäristölliset seikat, kuten kiinteistöjen elinkaariajattelu, kestävä kehitys ja energiatehokkuus. Tavoitteena tulee olla toimia edelläkävijänä Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä on äärimmäisen tärkeää arvioida huolellisesti tilahallinnon toiminnan kokonaisvaikutuksia. Lähtökohtana ei tule olla pelkkä konsernin oman toiminnan näkökulmasta tapahtuva optimointi, ja toimintaa on myös jatkuvasti pystyttävä sparraamaan suhteessa alan yksityisiin toimijoihin. Vihreä eduskuntaryhmä painottaa, että valtiolliselta toimijalta tulee edellyttää edelläkävijyyttä energiatehokkuudessa, terveyttä edistävän työympäristön rakentamisessa sekä toiminnan läpinäkyvyydessä ja asiakaslähtöisyydessä.
Arvoisa puhemies! Valtion tilojen käyttötarpeet ovat moninaisia. Tilahallinnossa korostuvat korkeat käyttäjien vaatimukset, sillä merkittävä osa toimitiloista on niin sanottua käyttösidonnaista tilaa, kuten vankiloita, tuomioistuinten istuntosaleja, Puolustusvoimien tiloja ja poliisitiloja. Näille tiloille on yhteistä se, että toiminnan luonne asettaa toimitiloille korkeita vaatimuksia ja vastaavaa tilaa on hankala löytää markkinoilta. Puolustushallinnon lisäksi myös sisäisen turvallisuuden toimijoiden erityistarpeet ovat merkittäviä. On varmasti perusteltua arvioida, hyötyisimmekö myös niiden osalta Puolustuskiinteistöt-tyyppisestä itsenäisemmästä asemasta.
Arvoisa puhemies! Kansainvälisesti vertailtuna tilahallinnon keskittäminen on Suomessa erittäin pitkällä. Valtion käyttämistä tiloista ainoastaan tasavallan presidentin kanslian, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkomaan lähetystöjen ja eduskunnan tilat eivät ole Senaattikonsernin liikelaitosten hallinnassa. Voimakkaasta keskittämisestä seuraa erityinen tarve seurata konsernille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Meidän tulee varmistua siitä, että kiinteistötoimintojen järjestäminen tukee valtion kokonaisetua ja pystyy vastaamaan asiakkaiden tarpeeseen sekä reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin. Yksi mittari tämän seuraamiseksi on asiakastyytyväisyys.
Selonteon perusteella mitattu asiakastyytyväisyys on viime vuonna toteutetun uudistuksen jälkeen kasvanut. Aika näyttää, onko positiivinen kehitys pysyvää ja kuinka kustannukset ja hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen kehittyvät. Eduskunnan käsittelyssä tätä kaikkea varmasti selvitetään vielä tarkasti sekä nyt tämän selontekokäsittelyn yhteydessä että jatkossa tämän kauden jälkeenkin.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-11-16T14:39:32,2022-11-16T14:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_124_22,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Vasemmiston eduskuntaryhmä, edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_23,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä olevassa valtioneuvoston selonteossa käsitellään valtion kiinteistö- ja toimitilahallinnosta vastaavan Senaatti-konsernin toimintaa. Selonteossa arvioidaan nykyisen tilahallintomallin saavuttaneen hyvin sille asetetut tavoitteet. Selonteko valtion kiinteistöistä ja toimitilahallinnosta ei kuulosta erityisen tunteita herättävältä aiheelta, mutta kuitenkin puhumme noin 4,2 miljardin euron rakennetusta kiinteistöomaisuudesta, johon kuuluu noin 9 000 rakennusta. Samalla käsissämme on mainio esimerkki siitä, miten julkisessa omistuksessa olevaa varallisuutta voidaan hallinnoida ja hyödyntää onnistuneesti. Kun omistamisen tarkoitusta eivät määritä osakkeenomistajien intressit ja voitontavoittelu, voimme antaa enemmän painoarvoa erilaisille kestävän kehityksen tavoitteille.
Arvoisa puhemies! Ilmastokriisin ja luontokadon kiihtyessä on julkisen sektorin toimittava suunnannäyttäjänä. Senaatti-konsernin tavoitteena on puolittaa energiankulutuspäästöt vuosina 2022—2025 ja päästä lähes nollatasoon vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyvä, mutta erityisesti energiankulutuksen suorassa vähentämisessä ja energian säästössä voidaan edelleen lisätä kunnianhimon tasoa. Ehdotan myös, että Senaatti-kiinteistöjen rakennusten korjauksien yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että lämmitysjärjestelmien uusimisessa huomioidaan ympäristöystävälliset vaihtoehdot. 
Arvoisa puhemies! Pyyhkeitä annan osittaisesta kunnianhimon puutteesta. Selonteossa todetaan, että rakentaminen ja korjaaminen ovat materiaali- ja kuljetusintensiivistä globaalia toimintaa, eikä näiden päästöjen vähentäminen lähes nollatasoon onnistu Suomessa ilman globaalia muutosta. Haasteista huolimatta meidän on kannettava oma vastuumme, ja koko rakentamisalan toimintaperiaate täytyy saada tukemaan siirtymistä kiertotalouteen. Ensin on aina selvitettävä, missä määrin korjaaminen on mahdollista. Silloin kun rakennetaan uutta, on kierrätettävä purettavista rakennuksista materiaalit uusiokäyttöön. Tässä Senaatti-kiinteistöjen pitää näyttää esimerkkiä ja toimia kohti Suomen hiilineutraalisuustavoitteita, myös yli nykyvelvoitteiden. Juuri julkaistussa ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että Suomi ei ole polulla hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Lisäkeinoja tarvitaan, ja julkisen sektorin on toimittava siinä edeltäkävijänä. Metsähallituksen hallinnoimien valtion metsien hiilinieluilla on merkittävä vaikutus matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. On tärkeää, että myös Senaatti-konserni onnistuu heikentyneen hiilinielun pelastustyössä. 
Arvoisa puhemies! Joskus kauniit periaatteet eivät toteudu käytännössä. Esimerkiksi esteettömyyttä tarkastellaan selonteossa lähinnä periaatetasolla, eikä siinä kiinnitetä huomiota sen tosiasialliseen toteuttamiseen. Minun tietooni on saatettu, että useissa Senaatti-kiinteistöjen tiloissa on puutteita esteettömyydessä, mutta Senaatti ei aktiivisesti edistä parannuksia. Esimerkiksi Migrin asiakastiloissa esteettömyys oli puutteellista. Työ- ja elinkeinoministeriössä havaittiin vasta peruskorjauksen jälkeen tämä puute, ja korjaus tehtiin jälkityönä. Senaatin tulee huolehtia esteettömyydestä valtion omistamissa tiloissa, jotta julkiset palvelut olisivat mahdollisimman yhdenvertaisesti saavutettavia myös toimintarajoitteisille henkilöille. On erityisen tärkeää, että valtion kiinteistöjen esteettömyyttä kehitetään ja valvotaan suunnittelu- ja peruskorjausvaiheissa nykyistä tarkemmin ja keskitetymmin.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan kiinteistöjen hallinnassa kokonaistaloudellisten vaikutusten lisäksi otetaan huomioon myös sosiaalisia, ympäristöllisiä ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä seikkoja sekä muita yhteiskunnallisia näkökohtia, kuten kestävä kehitys, kokonaisturvallisuus, harmaan talouden torjunta, energiatehokkuuden ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä toimivat kiinteistömarkkinat. Selonteon perusteella näissä tavoitteissa on onnistuttu hyvin. Tämä rohkaisee julkisen omistuksen lisäämiseen siellä, missä ei tarvita voitontavoittelua vaan laajempia kannustimia. Demokraattisempi omistusmuoto ei kuitenkaan tee autuaaksi, kuten tässä puheessa olen osoittanut. Meidän on jatkuvasti tarkasteltava toimintaamme kriittisesti ja pyrittävä parantamaan. Meillä on sitä varten hyvät lähtökohdat. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-16T14:44:08,2022-11-16T14:49:00,Hyväksytty,1.1
2022_124_24,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Svenska riksdagsgruppen, ledamot Ollikainen, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_25,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Den statliga fastighetsegendomen uppgår enligt beräkningar till 4,7 miljarder euro och den omfattar cirka 9 000 byggnader. Med andra ord är fastigheterna en betydande del av den statliga egendomen och behöver förvaltas med detta i åtanke. Med hänsyn till de organisationsförändringar som de senaste åren skett inom Senatfastigheter är det viktigt att riksdagen nu, i enlighet med sitt uttalande, har framställt en bedömning om verksamhetsmodellens lämplighet. Det är centralt att vi vet vad som fungerar och var vi behöver fortsätta leta efter lösningar. Speciellt viktigt är det med tanke på att Senatfastigheters uppgifter enligt grundlagsutskottets bedömning har drag av offentlig förvaltningsuppgift.
Ärade talman! Det finns flera fördelar med professionell fastighetsadministration, och slutsatserna i redogörelsen visar att det har varit ändamålsenligt att koncentrera förvaltningen av statens fastighetsegendom till Senatfastigheter. Exempelvis kan Senatkoncernen få finansiering via Statskontoret på samma villkor som staten. Det innebär att finansieringen i princip är mycket förmånlig när man jämför med andra finansieringskällor. Det är en betydande förmån som avsevärt minskar kostnaderna.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-11-16T14:49:10,2022-11-16T14:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_124_26,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevalla selonteolla on suuri taloudellinen painoarvo.,Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-16T14:54:33,2022-11-16T14:54:56,Hyväksytty,1.1
2022_124_27,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Niin kuin monta kertaa on sanottu, valtiolla on hallussaan lähes viiden miljardin euron arvoinen ja 9 000 rakennuksen kiinteistöomaisuus. Tätä omaisuutta pitää hoitaa järkevästi ja kustannustehokkaasti. 
Digitaalisuus muuttaa valtion palveluiden tarjontaa, ja se muuttaa myös työelämää. Valtion 76 000 työntekijästä puolet teki etätyötä koronan aikana. Monet käytännöt jäävät pysyviksi myös pandemian jälkeen. Näihin valtion palveluihin liittyy erittäin selkeä ja tarpeellinen kehityskohde. Palveluita on pystyttävä keskittämään, ja on selvää, että se tulee vaikuttamaan myös tilojen tarpeeseen. Ei voi olla niin, että yhteispalvelujen kehittäminen hyytyy siihen, että valtion virastot ja laitokset kinastelevat keskenään siitä, kenelle mikäkin osuus yhteisten tilojen vuokrasta kuuluu. Kun valtion kiinteistöjen omistus on nyt toiminut keskitettynä vuoden 2021 alusta alkaen, pitää siitä vastaavalle toimijalle eli Senaatti-konsernille antaa vastuun lisäksi myös tarvittava valta. 
Valtionhallinnon hajanaisuutta ja siiloutumista voi parantaa myös keskittämällä kiinteistöjen käyttöä ja parantamalla toimitilojen suunnittelua. Kaiken lähtökohta pitää olla mahdollisimman toimivat ja kustannustehokkaat palvelut sekä tehokas valtion kiinteistöjen käyttö. On selvää, että jos nykyistä valtion palveluiden tarvetta alettaisiin piirtää puhtaalta pöydältä, ei valtion omistuksessa olisi 9 000:ta rakennusta. Senaatti-konsernille pitää asettaa selkeät tavoitteet ja taloudelliset mittarit, joilla valtion valmiit tilat tulevat hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti, tietysti. Uusia tiloja ei pidä turhaan rakentaa ja tyhjiksi jääneet pitää myydä pois.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Valtion toiminnot pitää ensisijaisesti keskittää valtion omistamiin kiinteistöihin. Myös toimitilojen käytön tehokkuutta pitää parantaa jatkuvasti. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että uusien toimitilojen rakentaminen tai toimitilojen vuokraaminen ulkopuolelta pitää sallia vain erityisten perusteiden kautta. Käyttökelpoisten kiinteistöjen peruskorjaus ja toimitilojen nykyaikainen suunnittelu voi olla hyvä vaihtoehto, eikä aina tarvitse rakentaa uutta. Valtiolla pitää olla myös selkeä ja pitkäjänteinen suunnitelma kiinteistöjen myymisessä. Kun omaa tarvetta ei enää ole ja ostaja löytyy ja hinta on kohdallaan, se pitää myydä. On selvää, että myytävää löytyy, kun yhteispalveluita viedään systemaattisesti eteenpäin ja myös digitaalinen tarjonta lisääntyy. Painetta myynteihin tuo myös ylläpito- ja energiakustannusten nousu.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Oma lukunsa ovat ulkoministeriön alla olevat kymmenet edustustot ulkomailla. Suomella on hallussaan 95 edustustoa ulkomailla, ja niiden hallussa olevia kiinteistöjä painaa erityisen suuri korjausvelka. Suomi elää viennistä, ja nämä kiinteistöt ja tilat ovat meidän käyntikorttimme maailmalla, eli niiden pitää olla toimivia ja edustuskelpoisia. 
Senaatti-konsernin omistuksessa on myös 600 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kiinteistöä. Niiden kohdalla olisi hyvä selvittää, ovatko ne hallinnollisesti oikeassa paikassa, kun konsernin tehtävänä on mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää valtion kiinteistöjä valtion palvelujen toteuttamiseksi.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Turvallisuus on noussut myös meillä jatkuvaksi puheenaiheeksi viimeistään tämän vuoden aikana. Valtion kiinteistöihin turvallisuus liittyy siten, että niin Puolustusvoimien kuin Rajavartiolaitoksen käytössä pitää olla riittävät ja nykyaikaiset toimitilat. Varusmiespalvelukseen tulevat ikäluokat pienenevät, mutta tuleva Nato-jäsenyys tuo uusia vaatimuksia myös kiinteistöille. 
Valtion kiinteistöistä pitää myydä rönsyt pois. Toimitilojen käyttöä pitää tehostaa paremmalla suunnittelulla ja lisätä jatkuvasti yhteispalveluita. Lopuksi haluaisin vielä sanoa, että Senaatti-kiinteistöjen väestönsuojat eivät ole hyvässä kunnossa. Ne pitää laittaa kuntoon välittömästi. Tämä on käsky, ja haluaisin tietää ministeriltä tämän tilanteen. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-16T14:59:14,2022-11-16T15:04:13,Hyväksytty,1.1
2022_124_28,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, poissa. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_29,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko osoittaa, että vuodesta 2016 käytössä ollut Senaatin omakustanneperusteinen toimintamalli on toiminut varsin hyvin. Kustannuksia on tällä toimintamallin muutoksella saatu vuositasolla säästettyä yli sata miljoonaa euroa. Selonteosta ilmenee myös, että tilankäytön tehostamisella tavoitellaan vuosikymmenen loppuun mennessä 50 miljoonan säästöä vuositasolla — pienistä puroista suuria summia. Kun elämme näin vaikeita aikoja, tarvitaan juuri tämäntyyppisiä hyviä ratkaisuja, joilla helpotetaan kustannuspaineita eri puolilla yhteiskuntaa. 
Palvelujen laadusta tai henkilöstön työoloista ei kuitenkaan saa tinkiä. On myös varmistettava, että tiloja kehitetään ja niihin investoidaan suunnitelmallisesti. Tilankäytön tehostaminen onnistuu, kun eri virastot käyttävät enemmän tiloja yhdessä ja tarjoavat palveluja yhteisissä palvelupisteissä, digitaaliset palvelut kuitenkin etusijalla. Seinäthän eivät voi olla itsetarkoitus.
Silloin kun tämä uudistus laitettiin liikkeelle vuonna 2016, ei tiedetty kaikkia niitä muutoksia ja vaikeuksia, joita korona ja Venäjän hyökkäyssota tulevat tuomaan tullessaan, mutta tämä muutos oli kaukaa viisas, ja tässä yhteydessä on paikallaan osoittaa kiitos uudistuksen liikkeelle laittajalle, silloiselle pääministerille Juha Sipilälle. Etätyön lisääntyminen helpottaa tilankäytön tehostamista, sillä toimitilojen käyttöasteet ovat laskeneet merkittävästi, ja tämän talven energiansäästöohjelmalla haetaan peräti kymmenen miljoonan euron säästöä valtion virastoissa. Samanlaiseen säästöön on mahdollisuus myöskin jatkossa.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi mainitsen, että Senaatti on onnistunut vähentämään harmaata taloutta työmaillaan ja toimitilojen terveysongelmia on saatu vähennettyä. 
Kaiken kaikkiaan siis erittäin positiivinen kokonaisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-11-16T15:04:22,2022-11-16T15:06:31,Hyväksytty,1.1
2022_124_30,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_31,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Senaatti on nyt taas tällainen ilmiö, kun valtion mielestä joku asia toimii, mutta kenenkään sen käyttäjän mielestä se asia ei juurikaan toimi. Eli kyllä kun tuolla kentällä kuuntelee palautetta erilaisilta viranomaistahoilta, kyllä ne enemmänkin sanovat, että Senaatti on kirosana, kuin että sitä kiitettäisiin. Kustannukset nousevat kiinteistöissä, mutta kiinteistöissä on laatuongelmia niistä kustannusnousuista huolimatta. Puhutaan seinistä, mutta kuitenkin tosiasia on se, että Suomi on iso maa ja täällä täytyy olla erilaisissa paikoissa verovirastoja, poliisilaitoksia ja vastaavia. Sitä me emme voi välttää, meidän täytyy ne niin sanotut seinät nyt kyllä kuitenkin ylläpitää Suomessa. 
Tämä omakustanne kuulostaa varsin mielenkiintoiselta käsitteeltä siihen nähtynä, että jos kustannukset nousevat voimakkaammin kuin yksityisillä toimijoilla tällä omakustanteisella valtion toimijalla, niin mistä tämä voisi johtua? Johtuuko se kyvyttömyydestä urakoiden kilpailuttamisessa siinä, että urakoitsijat lypsävät julkista sektoria, kun tietävät, että sieltä ei piikki kesken lopu, vai mistä tässä kaiken kaikkiaan on kysymys? Jyvitetäänkö ne kustannukset rakennuskohtaisesti vai maksavatko näiden sinänsä kunnossa olevien rakennusten käyttäjät myöskin joidenkin huonompikuntoisten vanhempien rakennusten, ehkä arvokkaampien rakennusten, ylläpitoa omissa vuokrakuluissaan? 
Palaute tuntuu olevan sellainen — tämä nyt ei sinänsä ole Senaatin syytä — että kun annetaan määrärahoja, niin ne määrärahojen lisäykset, mitä ehkä tehdään, menevät kaikki kiinteistökustannuksiin ja it-kustannuksiin. Eli ylipäänsä kiinteistökustannusten nousuihin ei edes budjetoida rahaa riittävästi, niin että viranomaiset voisivat tehdä toimintaansa. Toimintarahat menevät niihin kiinteistöihin, ja sitten aletaan käymään yt-neuvotteluja ja tehdään lisäbudjetteja, että saadaan poliisille voimavaroja. 
Tällainen kierre on nimenomaan poliitikkojen pysäytettävä. Meidän täytyy myös jollain tavalla saada hallintaan rakennus-, kiinteistökustannusten nousu, mutta myöskin tämä jatkuva alibudjetointi. Siinä on ongelmaa purettavaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-16T15:06:32,2022-11-16T15:08:40,Hyväksytty,1.1
2022_124_32,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_33,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan Senaatti-kiinteistöt hoitaa valtion viranomaisten kannalta hyvin merkittäviä tehtäviä, ja näillä toimitilakysymyksillä — joita edustaja Mäkeläkin edellä käsitteli — on hyvin merkittäviä vaikutuksia viranomaisten tehtävien asianmukaisen hoitamisen ja viranomaisten käytössä olevien resurssien kannalta. Tähän myös hallintovaliokunta on useita kertoja aiemmin kiinnittänyt huomiota, viimeksi varsin perusteellisesti vuonna 2020 lausunnossaan hallituksen esityksestä laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä.
Mutta tämän selonteonkin mukaan nykyisen vuokrajärjestelmän keskeisenä puutteena on se, että virastoilla, laitoksilla tai Senaatti-konsernilla ei ole taloudellista puskuria mihinkään yllättäviin toimitilamenoihin. Ja selonteossa todetaan myös, että tilahankkeiden kustannusten hallintaa tulee nykyisestä parantaa ja jo alkuvaiheessa tulee etsiä kustannustehokkaita ratkaisuja esimerkiksi kartoittamalla erilaisia tilankäyttöjä.
Näiden toimitilakustannusten kehittymistä on joka tapauksessa pakko seurata nykyistä enemmän kokonaisuutena, ja tästähän täällä on moneen kertaan aiemminkin puhuttu. Kyse on ylipäätänsä valtion toimitilojen ja muiden tilojen kokonaisvaltaisesta sääntelystä ja myös hallinnon kehittämisestä. Ja mitä tulee esimerkiksi sisäisen turvallisuuden toimijoihin, esimerkiksi poliisiin ja Rajaan, on kerta kaikkiaan kohtuutonta, että vuosi vuodelta paisuvat tilakustannukset syövät resursseja tältä varsinaiselta työltä ja toimintarahoituksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-16T15:08:40,2022-11-16T15:10:30,Hyväksytty,1.1
2022_124_34,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_35,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän huomiota siihen tyytyväisyyteen, minkä saimme aikaiseksi osaltamme puolustusvaliokunnassa, kun Senaatti-konsernille perustettiin Puolustuskiinteistöt — ja Puolustuskiinteistöt nimenomaan niin, että siellä ei ole pelkästään johtaja, vaan sinne saatiin toimitusjohtaja, jolloinka Puolustuskiinteistöillä on huomattavasti itsenäisempi toimiala.
Puutun tässä puheessani nyt kuitenkin siihen — ennen eduskuntaa olin Sisä-Suomen poliisilaitoksen työsuojeluvaltuutettu ja hyvin tarkasti kiersin useita poliisilaitoksia, poliisiasemia Sisä-Suomen alueella — että kun täällä esiintyi väittämä, että ollaan työntekijäpuolella kovin tyytyväisiä siihen, missä kunnossa Senaatin ylläpitämät poliisirakennukset ovat, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Jyväskylän poliisiasema on peruskorjattu kolmeen kertaan monilla miljoonilla — edelleen isot sisäilmaongelmat. Tampereen poliisilaitoksen A-rakennus on peruskorjattu useampaan kertaan, monia miljoonia laitettu tähän työhön — edelleen sisäilmaongelmia, ei pystytä työskentelemään. Hämeenkyröstä jouduttiin purkamaan kokonaan poliisitalo sisäilmaongelman takia. Äänekoskelle nyt vihdoin ja viimein on saatu uusi poliisilaitos vuosien jälkeen sisäilmaongelmien takia.
Kyllä minusta olisi aivan järkevää perustaa samalla tavalla Senaatin alaisuuteen, konsernin alaisuuteen, esimerkiksi nimikkeellä turvakiinteistöt tai poliisikiinteistöt, joilla olisi oma toimitusjohtaja ja työporukka, jotka katsoisivat ihan eri silmällä näitä poliisirakennuksia, koska ne ovat ainoastaan virkakäyttöön, ja se on iso tappio Suomelle ja valtiolle, jos työntekijät sairastuvat sen takia, että näissä rakennuksissa on huono sisäilma, ja niihin remontteihin tuhlataan miljoonia, että saadaan ne vain niin sanotusti Senaatin kautta pidettyä vuokralla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-16T15:10:30,2022-11-16T15:12:55,Hyväksytty,1.1
2022_124_36,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_37,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Moni asia Senaatin toiminnassa on parantunut. Hyvää ovat muun muassa nämä kiinteistö- ja toimitilahallinnon periaatteet ja muutokset, mitä on tehty vuokrankorotusperiaatteisiin, yhteispalvelupisteet, asemaseutujen kehitys ja kaavoituksellinen kehittäminen, turvallisuuskiinteistöt omanaan. Mutta se, että on tehty jotain hyvää, ei tarkoita sitä, että ollaan saatu Senaatti valmiiksi.
Mitä on syytä parantaa? Tässä tuotiin esiin muun muassa toimet esteettömyysasioissa, ja edelleen kentältä kuuluu hallintovaliokunnan tontin toimijoilta se, että sisäilmaongelmia vähätellään ja käyttäjiä syyllistetään, ja se ei kyllä vie asioita eteenpäin, ei Senaatin toimesta, ei käyttäjien toimesta eikä valtiontaloudenkaan toimesta. Tämän halusin nyt sanoa, ja kiitos ministeri Paaterolle, kun olette täällä näitä meidän huoliamme kuuntelemassa.
Myöskin sitten nämä epäonnistuneet väistötilojen ketjutukset: väliaikaistilojen haussa moni toimija sanoo, että Senaatilta ei oikeastaan saa mitään muuta apua kuin sitten sen, että jos täytyy investointeja tehdä, niin Senaatti lähettää laskun ja nopeasti tulevien kuukausien aikana kuolettaa sitten näitten väliaikaistilojen, väistötilojen, kustannukset.
Kaksi asiaa vielä, mitkä nyt erityisesti nostan tässä:
Jos tulee tämmöisiä erityisiä yllättäviä vikoja ja niitä pitää sitten korjata, niitten korjaaminen on aivan liian hidasta, ja tähän täytyisi kiinnittää huomiota, ovat ne sitten pienempiä tai isompia asioita, koska se tarkoittaa sitä, että silloin se vuokranmaksaja aidosti myöskin saa sen tunteen ja tiedon, että tämä vuokranantaja välittää ja myöskin toimii vuokralaisen eli sen käyttäjän, suurimmassa osassa meidän valtion viranomaisen, puolesta.
Sitten toinen asia, mikä tulee tuolta meidän alueelta, Kuusamosta: Oli erikoista, että Senaatti valitsi ainakin tämän Kuusamon poliisitalon osalta pääurakoitsijan lisäksi myös aliurakoitsijat. Tämähän aiheuttaa monenlaisia haasteita hankkeessa, ja luonnollisempaa olisi tietenkin se, että se pääurakoitsija valitsisi omat aliurakoitsijansa, jolloin aikataulutukset ja yhteistyö urakoitsijoiden kesken sujuisivat paljon paremmin. Eli välillä tämä kokonaisvaltainen hallinta uupuu, ja sitten esimerkiksi Kuusamon poliisitalon hankkeessa annettiinkin poliisilaitokselle yhtäkkiä tehtäväksi solmia nopeasti sähköenergiasopimus, vaikka oltiin vielä ihan rakennuttamisvaiheessa, eli tätä ei ollut Senaatti huolehtinut. [Puhemies koputtaa] 
Loppuun, arvoisa puhemies: nimenomaan tämä asenne ja kansalaisen kautta viranomaisen ja asiakkaan palvelualttius. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-11-16T15:12:57,2022-11-16T15:16:10,Hyväksytty,1.1
2022_124_38,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_39,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ennen vuotta 1995 meillä oli Rakennushallitus, joka hoiti näitä kiinteistöasioita, ja siihenkään ei oltu tyytyväisiä silloin. Muistan, kun silloinen valtiovarainministeri Viinanen esitti, että kootaan tämä liikelaitokseksi ja perustetaan Valtion kiinteistölaitos, joka sitten 95 aloitti toimintansa. Siihen liittyi vielä se, että kun sitten siivoojat siirrettiin uuden työnantajan palvelukseen, niin tuli pitkä oikeusriita palvelussuhteen ehdoista — no se nyt on oma lukunsa. Tavoitteena tuolloin oli koota ammatillisesti johdettavaksi ja hoidettavaksi valtion kiinteistöt, myös rakentaminen ja ylläpito kaikin puolin. Silloin nähtiin viisaaksi menetellä näin, koota ja todellakin käyttää ammattiväkeä tuolla, niin että nimismiesten — silloin oli varmaan nimismiehet vielä — ei tarvinnut olla suunnittelemassa ja toteuttamassa rakennushankkeita, vaan ne kootusti ja vastuullisesti järjestettiin tällä laitoksella. Sen jälkeenhän se on kehittynyt sitten siihen pisteeseen, mikä meillä nyt on. 
Kun olin tuossa Ahon hallituksessa, niin voin kyllä sanoa, että hiukan ihmettelen sitä kritiikkiä, mitä nyt kovasti esitetään tälle mallille. Tässä on ongelmia, ja nämä valtion sisäiset vuokrat tietysti ovat aina olleet kritiikin kohteena, mutta kyllä minulla kokonaisarvio on — toki se on aivan maallikon arvio — että on saatu kuitenkin säästöä ja tehokkuutta lisää valtion kiinteistömassan sekä luomiseen että ylläpitämiseen.
Mitä sitten tulee sisäilmaongelmiin, niin niitä oli jo vanhan järjestelmän aikana ja niitä on nykyisin, niitä on kunnilla ollut koko ajan ja on edelleen. Tämä on sellainen erilliskysymys, joka tietysti on erittäin vakava ja johon Senaatti-kiinteistöjen on paneuduttava entistä paremmin, mutta kun mietin, mikä voisi olla sitten vaihtoehto tälle koko järjestelmälle, niin minun aivoistani ei sitä vaihtoehtoa oikeastaan löydy. Toivon, että tämä selonteko ja sen pohjalta käytävät keskustelut johtavat sellaiseen tulokseen, että voidaan parantaa nykyistä mallia, viedä sitä eteenpäin ja kehittää sitä ja puuttua niihin epäkohtiin, valiokunnissa ja muutoin, ja saada entistä toimivampi ja taloudellisesti tehokkaampi Senaatti-kiinteistöt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-16T15:16:12,2022-11-16T15:19:17,Hyväksytty,1.1
2022_124_40,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_41,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen niin, että Senaatti-kiinteistöissä tehty vuokrausjärjestelmäuudistus markkinaehtoisesta mallista omakustannusperusteiseen malliin on ollut ratkaisevassa roolissa siinä, että kustannuksia on saatu säästettyä ja on voitu keskittää niitä voimavaroja muun muassa tähän toimitilakannan parantamiseen ja kunnossapitoon. Onkin tärkeätä, että toiminnan kehittämistä jatketaan niin, että varsinaisia tilojen käyttäjiä kuunnellaan huolella ja tiloihin liittyvissä suunnitelmissa ja ratkaisuissa ydinkäyttäjien rooli on merkittävä. Palautteet tästä ovatkin, niin kuin ministeri kertoi, parantuneet, mutta aina se yhteistyö ei aivan saumatonta ole. Ja olisinkin mielelläni kuullut, minkälaisia ajatuksia ministerillä on siitä, kuinka me voisimme paremmin vastata siihen, että asiakkaiden kokema sujuvuus olisi aina vain entistä parempi.
Toisena näkökulmana: Täällä on paljon puhuttu etätyön lisääntymisestä ja sen tuomista haasteista ja helpotuksista ja nimenomaan niin, että se etätyön lisääntyminen on helpottanut tilankäytön tehostamista, niin kuin ministerikin sitten sanoi. Iso osa valtion työntekijöistä on pandemian aikana tehnyt ainakin jossakin määrin etätyötä. 
Tämän toimitilastrategian tavoitteena on, että neljännes valtion henkilöstöstä työskentelisi virastojen ja laitosten yhteiskäyttötiloissa vuoteen 2030 mennessä. Olisinkin nyt kysynyt, olisiko tässä mahdollista huomioida koko yhteiskunnassa lisääntyvä etätyö ja monien muidenkin tarve tällaisten etätyötilojen käyttöön. Omassa kotikaupungissani toimii loistavasti tällainen etätyötila Jämsä Tehdas -nimellä, ja sen käyttöaste on ollut kovin suuri, mutta rahoitus on aina tietysti katkolla toisinaan. Olisiko näitä voitu jotenkin yhdistää niin, että myös yksityisten ja muitten työntekijöitten työntekijät pystyisivät hyödyksi käyttämään tällaisia etätyötiloja?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-11-16T15:19:19,2022-11-16T15:21:17,Hyväksytty,1.1
2022_124_42,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_43,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu puhemies! Nostan esille vielä nämä Senaatin investointivaltuudet, jotka ovat olleet noin 300 miljoonan tasolla vuosina 2016—2019, sitten kahtena edellisenä vuonna ovat olleet noin 400 miljoonan päälle, tilinpäätöstietojen mukaisesti siis. Onhan se aivan selkeä asia, että kun näin paljon investoidaan, totta kai kiinteistöomaisuus ja kiinteistömassa kasvavat, ja sitten kun näihin kiinteistöihin investoidaan, se edelleen vaikuttaa myös siihen, että myöskin tilankäyttökustannukset kasvavat niille käyttäjille. Tämä on tietyllä tavalla, tavallaan, myöskin ongelma, koska kun me käsitetään, että valtio toisella kädellä joutuu maksamaan niistä tiloista isompia summia, niin sitä kautta ne kustannukset kasvavat ja meille jää muuhun palvelutuotantoon vähemmän käytettäväksi. Todellakin investointivaltuudet ovat olleet huomattavan isot, ja ensi vuodelle 700 miljoonaa on budjetoitu.
Toiseksi huomioksi nostan sen, että ulkomaiset kiinteistöt ovat UM:n alla ja lähetystöt ovat osana edustustoa. Edustustojen toimintamenoista neljä viidesosaa menee aivan näihin lähetystöjen kiinteistökustannuksiin. Inflaatio täälläkin — se monissa maissa laukkaa kovaa vauhtia — uhkaa edelleen nostaa näitä kiinteistökustannuksia ulkomailla.
Sitten edelleen tiede‑ ja taideinstituutteja Suomella on 17 kappaletta. Onhan tämä vähän mielenkiintoinen tilanne. Ehkä täytyisi jossain mielessä käydä näitäkin läpi valiokuntakäsittelyn aikana, että pitäisikö joistakin näistä tiede‑ ja taideinstituuteista luopua, mitä näiden osalta tehdään. Niistäkin syntyy käyttökustannuksia. Siellä tänäkin vuonna näkyy valtion budjetissa olevan näiden osalta isohkoja investointeja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-16T15:21:18,2022-11-16T15:23:33,Hyväksytty,1.1
2022_124_44,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_45,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin totesin tuossa aikaisemmassa puheessani, puolustuksen ja muiden viranomaisten kiinteistöihin liittyy erityinen strateginen intressi, ja nykylainsäädännöllähän on niin, että valtio kykenee kontrolloimaan ainoastaan kokonaisten kiinteistökokonaisuuksien ja osakeyhtiöiden myyntiä. Tämä on hyvin ongelmallinen, kun on tullut ilmi tapauksia, missä poliisin tai Rajavartiolaitoksen käytössä olleita kiinteistöjä on myyty venäläisille. Siis nämä ovat olleet sellaisia tapauksia, missä Senaatti-kiinteistöt on omistanut osakehuoneistoja jossakin isommassa kiinteistömuodossa tai kiinteistöosakeyhtiössä. Mielestäni tämä on hyvin ongelmallista, että valtiolla ei ole keinoja sitten lainsäädännöllisesti puuttua tällaisiin tilanteisiin, joissa Suomen turvallisuuden kannalta strategisia kohteita myydään ei-toivotuille ostajille tällaisessa maailmantilanteessa. Toivoisin, että ministeri voisi vastata tähän. Onko mitään ratkaisuja näköpiirissä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-16T15:23:35,2022-11-16T15:24:59,Hyväksytty,1.1
2022_124_46,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_47,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota edustaja Talvitien kommenttiin tästä Senaatin tavasta kilpailuttaa rakennusurakoita. Itse luin tästä niitten tavasta, miten ne hoitavat sitä, että ne kilpailuttavat ja valitsevat aliurakoitsijat ja tarkistavat kaikki veroihin liittyvät maksut ja muut, ja minun mielestäni se on hyvä tapa toimia. Kun tiedän, että rakennusalalla ei välttämättä ole aina niin reilua tämä kilpailutus, etenkin aliurakoitsijoitten kohdalla, niin itse näen tämän semmoisena mallina, joka pitäisi viedä kuntasektorille mukaan, niin että mahdollisimman vähän tulisi rakennusalan semmoista pimeätä työtä tehtyä siellä ja saataisiin kaikki tämmöiset aliurakoitsijat, mitkä eivät toimi rehellisellä tavalla, kiinni otettua. Näillä velvoitteilla pystyttäisiin valvomaan paremmin. Minusta tämä oli hyvä esimerkki siitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-16T15:24:59,2022-11-16T15:26:00,Hyväksytty,1.1
2022_124_48,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_49,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Senaatti-kiinteistöistä keskustellaan. Varmaan siitä hyötyä on, en sitä kiistä, mutta on muutamia esimerkkejä, joita suuresti ihmettelen, miksi tällaista järjestelmää aina ylläpidetään.
Ensinnä voisin muutamia esimerkkejä tuolta maaseutukunnista mainita, olkoon pari semmoista. Esimerkiksi sellainen, että tiedän, että kotikunnassani oli yhteisesti omistettu kiinteistö, jossa oli Senaatti-kiinteistöillä omaisuus, tietty osuus siitä osakeyhtiöstä omistuksessaan. Sitten kun tehtiin peruskorjaussuunnitelma, niin valtio väisti tyylikkäästi vastuunsa myymällä sen eräälle semmoiselle taholle, josta varmasti myyntihetkellä tiedettiin, että se ei ikinä maksa mitään. Kauppahinta oli muodollinen, muutama satanenko se oli. En tiedä kauppahintaa, mutta kuitenkin ihan nollahintainen kauppa. Sillä väistettiin vastuu, ja kyseinen uusi omistaja ei takuulla varmasti osallistunut mitenkään itse urakkaan enää, vaan kunnan piti ostaa se koko omaisuus, koko kyseinen osakepotti itselleen ja sitten panna täytäntöön korjaussuunnitelma. Talo korjattiin ja on hyvässä kunnossa edelleen käytössä. Mutta tämmöistä menettelyä valtion taholta, arvoisa ministeri, minä pidän hyvin moitittavana. Kyllä kuntaa siinä huiputettiin — anteeksi, korjaan sanan: kuntaa siinä vedätettiin — tavalla, joka ei ole hyvän kauppatavan mukaista milloinkaan.
Toinen esimerkki: Rajavartiolaitos on vuokratiloissa, ja sitten kun Rajavartiolaitoksen vanhojen tilojen hinnat menivät aivan älyttömiin, Rajavartiolaitos siirtyi Ilomantsissa yksityisen omistamaan vanhaan ammattiopistoon, jossa heidän lisäksi on monta muuta. Mutta siellä sitten on tämmöinen, joku sanoisi sitä suojelurahajärjestelmäksi: Kun se on yksityinen vuokranantaja, niin he joutuvat kuitenkin kaksi prosenttia, tietääkseni, maksamaan siitä vuokrahinnasta Senaatti-kiinteistöille, ikään kuin siksi, että se on heidän alueelleen tullut vuokrasopimus. Jos tämä pitää paikkansa, niin kuin minulle on kerrottu, niin ihmettelen suuresti. 
Mutta niin tai näin, minä en jaksa ymmärtää sitä, että jos vapailla markkinoilla kilpaillaan vaikka huonetilojen vuokrauksesta, niin minkä tautta siinä pitää olla vielä yksi välimies välissä, koska sehän ottaa aina oman osansa. Siellä on organisaatio palkattuja ihmisiä, turhia hallintokuluja. Jos yrittäjä vuokraa vaikka nyt Rajavartiolaitokselle jonkun tilan, se ottaa siitä tietyn hinnan ja sillä sipuli. Nyt jos valtio sen rakentaa, ja varsinkin sillä, mitä Senaatti-kiinteistöt edellyttää hintatasosta, tällä varmistetaan se, että maaseutukuntiin ei yhtäkään valtion toimistoa tule. Ei varmasti tule, ne hinnat ovat sellaisella tasolla, että käytännössä, niin kuin Rajavartiolaitoksellekin kävi, tilat jäävät tyhjilleen, ja ne sitten myydään jollakin viidellä eurolla eteenpäin. 
Elikkä tässä on sellaisia epäkohtia, joita minä en pysty ymmärtämään. Ymmärrän sen, että oikein erikoinen tila, historiallinen rakennus tai joku vastaava, toki tarvitsee erikoiskohtelua, se ei kuulu markkinatalouden piiriin. Ne pitää vain laittaa kuntoon ja pitää kunnossa. Mutta että tällä pienet kunnat heitetään markkinoilta pois, sitä minä en millään pysty ymmärtämään enkä voi mitenkään hyväksyä. 
Toivon mukaan tähän tulee parannukset aikanaan, [Puhemies koputtaa] mutta en kyllä jaksa uskoa, että välimiesten välityksellä tehty rakennustyö olisi halvempaa kuin suoraan urakoitsijan itsensä tekemä, käyttäjän tilaama tila. En usko. Sieltä välimies ottaa tietyn prosentin aina välistä, se on selvä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-16T15:26:02,2022-11-16T15:29:21,Hyväksytty,1.1
2022_124_50,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_51,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan haluan vastata, vaikka edustaja Mäkelä nyt ei enää paikalla olekaan. Kyllä varmasti tätä tapahtuu, näitä rikkeitä myös Senaatti-kiinteistöjen kunnossapidossa ja niin edelleen, mutta täytyy muistaa, että ne toimijat tekevät sen mahdollisuuden. Ei tästä nyt ole varmaan reilua kuukauttakaan aikaa, kun todettiin kartelli lvi-alan toimijoissa, kotimaisissa, suomalaisissa yrityksissä, ja silloin yleensä julkisella puolella ja yhteiskunnallisilla rakentajilla se kyky puuttua siihen pitäisi olla parempi, niin että meille ei pääse syntymään kartelleja. Liittyykö tämä nyt aivan Senaatti-kiinteistöihin, mutta sen puolen lainsäädäntö pitäisi kyllä nyt tehdä selkeämmäksi, niin että me voimme julkisen talouden osalta torjua sellaisen, että meillä yritystoiminnassa on mahdollista vedättää siltä osin.
Mitä tulee sitten tuohon edustaja Talvitien tuomaan, niin edustaja Semi kyllä hyvin jo vastasi. Pidän sitä kyllä erittäin tärkeänä, että meillä harmaaseen talouteen tältäkin osin pystytään puuttumaan, koska kyllähän sitten kuitenkin pääurakoitsijalla ja aliurakoitsijalla on täytynyt olla tiedossa tämä rakentamisen aikataulutus ja niin edelleen, mistä he sopivat myös siinä kohtaa, kun näin tehdään. Liian paljon meillä on harmaan talouden osalta ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä, tällä hetkellä tutkinnassa yli tuhatta ulkomaalaista rakennusalan työntekijää kohtaan rikos, joka liittyy rakennusalalle, aliurakointiin ja niin edelleen. Eli kaikki, mikä tuntuu sille, että voidaan taata, että työntekijöiden asiat huolehditaan ja verot huolehditaan, on tervetullutta. Toki pitäisi vaan olla kylmästi niin, että pääurakoitsija vastaa kaikista alihankinnassa tapahtuvista rikkomuksista ja on kustannusvastuussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-11-16T15:29:21,2022-11-16T15:31:55,Hyväksytty,1.1
2022_124_52,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Nyt on niin, että aika tähän keskusteluun tällä erää näyttää pikkuhiljaa päättyvän. Nyt jos on lyhyitä puheenvuoroja Talvitiellä ja Hoskosella, niin annan puheenvuorot, sen jälkeen ministerille viisi minuuttia. — Nyt edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_53,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä. — Totean vain, että olen Semin ja Myllykosken kanssa samaa mieltä, että harmaan talouden torjunta on todella tärkeää, yllätystarkastukset, avoimet sopimusmallit ja monet muut hyvää työtä Senaatin puolella, ja se on meidän kaikkien yhteinen asia. Voi toki olla, että viivästykset ovat Kuusamon tilanteessa johtuneet myös jostain muusta asiasta. Kyllä meidän alueellamme se enemmän on ollut sitä — en ota kantaa nyt tähän Kuusamon alueeseen — että pienemmissä rakennusyhtiöissä on todellakin enemmän niin, että siellä asiat ovat kunnossa, ja sitten jos tulee tosi iso rakennusyhtiö, niin siellä tulee sellaista epäilyä, että mites täällä kaikki toimiikaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-11-16T15:31:57,2022-11-16T15:32:45,Hyväksytty,1.1
2022_124_54,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_55,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Lyhyesti sanon vain vielä tästä vuokraushommasta, että onhan se ihan päivänselvä asia. Kun maaseutukunnassa oli joku valtion viranomainen — niitä nyt ei enää ole, ne on sieltä käytännössä poistettu, jos eivät ole lähteneet menemään — systeemi vuokrauksessa oli sellainen, että Senaatti-kiinteistöt vaati, että vaikka nyt joku valtion toimija maksaa heille vuokraa sen markkinahintaisen mukaan, joka oli tätä pääkaupunkiseudun tasoa suurin piirtein, ja vaikka yksityinen vuokranantaja olisi antanut sen samaisen huoneiston kolmasosalla hinnasta vuokralle, niin se ei käynyt, sitä ei voinut vuokrata. Kun me tällaisia kustannusautomaatteja luomme itse täällä ja sitten me kiukkuamme budjettikäsittelyssä, ministerit selittävät aitiosta kauniisti, miksi on tällaiseen tilanteeseen menty, niin ei kai meidän tarvitse ihmetellä. Mehän olemme siihen syyllisiä, kun sallimme, me edustajat, sen. Pitäisikö meidän itse siihen puuttua? En jaksa ymmärtää tämmöisiä suojattuja järjestelmiä, joissa hinta on määrätty etukäteen ja yksityinen markkinoilla toimiva yrittäjä ei voi toimia, kun ei hänellä ole edes mahdollisuutta tehdä tarjousta.
Tämä minua harmittaa, kun verorahoja on kuitenkin niin turkasen vähän ja pahoin pelkään, että tulevaisuudessa yhä vähemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-16T15:32:45,2022-11-16T15:33:52,Hyväksytty,1.1
2022_124_56,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri Paatero, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_57,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Senaatti-konsernista ja valtion toimitilahallinnosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 9/2022 vp,"Kiitoksia, puhemies ja kaikki osallistuneet! Monta, erittäin monta hyvää näkökulmaa, ja tässä joitain mainitsen.
Eduskunnan budjettirooli on semmoinen, mikä tässä selonteossa nostettiin esille, ja sitä keskustelua pitää jatkaa, liittyy myöskin investointivaltuuksiin. Puurakentaminen, esteellisyyskysymykset, kiertotalouden parempi hyödyntäminen, työtyytyväisyys.
Myynti venäläisille ‑kysymykseen: Täällähän on juuri tällä hetkellä puolustusministeri tuonut tämän lain, jossa voidaan taas tiukata sitä myyntiä ja niitten myyntien kontrolleja, koskettavat ne sitten maa-alueita tai kiinteistöjä. Suosittelen, että otatte esille tämän kysymyksen siinä, koska meillä on työnjako niin, että Puolustusvoimat katsoo ne kiinteistöt ja maa-alueet, ja jos tarvitaan ostoja, jos ei neuvottelumenettelyyn päästä, sitten valtiovarainministeriön oman tonttini puolelta niitä hankitaan.
Kysymykseen väestönsuojista ja muusta: Meillä on tällä hetkellä juuri meneillään kriittisten kiinteistöjen listaaminen. Elikkä kun täällä mietitään, ovatko normaaleja kiinteistöjä vai eivät, niin meillä kuitenkin on pakko katsoa läpi etenkin nyt, mitkä ovat ne kiinteistöt, jotka tarvitsevat aina sähkövirtaa ja ‑verkon. Nämä ovat meillä katsottavina läpi, ja ne pitää suojata niin, että niissä on sitten varavirtalähteet. Sen takia ne eivät ole mitään normaaleja kiinteistöjä, joita voidaan ihan mistä tahansa vuokrata. Pitää olla niin, että niissä on kunnon suojatilat olemassa. Näitä parhaillaan kartoitetaan läpi, koska eri hallinnonaloilla on erilaisia tarpeita.
Täällä oli kysymys rakennusten vuokrauksesta, että onko iso potti ja miten niitä sieltä jaetaan. Ei, jokaisen rakennuksen kohdalta katsotaan se vuokrahinta erikseen.
Tyytyväisyyteen käyttäjiltä sekä sisäilmaongelmiin liittyen: Yleisesti tilanne on parantunut, mutta tähän kysymykseen, mitä voitaisiin parantaa, niin tämä vuoropuhelu, jota esimerkiksi tällä hetkellä on aloitettu poliisien kanssa, poliisijohdon kanssa, auttaa siihen, että on todellakin yhteinen ymmärrys siitä, minkälaisia tiloja, mihin ensisijaisesti, mikä on priorisointi ynnä muuta — ja mitä uusia vaatimuksia tulee, koska kaikkien meidän sektoreille erityisesti näitten turvallisuusviranomaisten kanssa tulee koko ajan lisävaatimuksia, ja voi olla, että nyt tästä Nato-prosessista tulee vielä uudenlaisia vaatimuksia, mihin pitää sitten näissä kiinteistöissä myöskin vastata.
Tähän tilojen käytön määrään: Me olemme päättäneet nopeuttaa meidän tilaohjelmaa. Elikkä meillä oli aikaisemmin päätetty ja nyt on päätetty nopeuttaa, koska näyttää siltä, että etätyö — vaikka olen samaa mieltä äsken edustetun näkökulman kanssa, että pitää katsoa, mihin tämä asettuu, niin meillä joka tapauksessa jää tiloja käyttämättä ja tyhjilleen — tuo tiivistämistä. Minä olen tosi tyytyväinen, että Senaatti on ottanut tässä roolia, että 12 viranomaisen kanssa, Kela ja muut huomiot mukana, yhdessä katsotaan sitä ratkaisua, koska pitää olla joku, joka kokoaa sen porukan, kaikki ne, millä alueella toimijat sitten ovatkaan, ja sen, minkälaisiin yhteiskäyttötiloihin tai yhteiseen palvelupisteeseen voidaan milläkin alueella päästä. Tämä on Senaatin yksi rooli.
Aseman seudut on toinen rooli, joka on ollut erittäin palkitseva monella alueella, ja samaten tämä Puolustuskiinteistöt. Nämä liittyvät siihen samaan kysymykseen, että Senaatti on näin voinut lisätä osaamistaan kilpailuttamisessa, harmaan talouden torjunnassa, kun on pystytty tätä omavalvontaa lisäämään. Siis Senaatilla on malli omavalvontaan, minkä toivon myöskin, niin kuin täällä jo nostettiin esille, leviävän muihinkin, vaikkapa kunnallisiin, rakennusurakoihin, koska he tsekkaavat omalla listauksellaan sieltä, mitkä asiat ovat kunnossa ja mitkä eivät ole kunnossa, elikkä tehdään tarkempaa kontrollia.
Myöskin sisäilmaongelmien tutkimiseen ja niitten hoitamiseen on lisätty osaamista, mutta meillä on tässä valtakunnassa monella sektorilla puutetta osaajista, ja kyllä Senaatti on näin isoimpana esimerkiksi rakennuttamisen osalta huomattavasti kilpailukykyisempi, kun siellä on laaja joukko eri alojen asiantuntijoita ja hyvin erityyppisiä toimitiloja ja myöskin alueita, koska ei voi olla niin, niin kuin se esimerkki oli tässä jossakin, että meillä jokainen sektori, jokainen poliisilaitos itsekseen tai jokainen verotoimisto itsekseen, rakennuttaisi tilat ja hoitaisi kaiken sen infran ja kunnossapidon myöskin tulevaisuudessa.
Näitä kaikkia viedään eteenpäin, ja uskon, että tässä keskustelun aikana, mitä eduskunta nyt sitten valiokunnissa käy, saadaan vielä vahvennettua tätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+7.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-11-16T15:33:53,2022-11-16T15:39:02,Hyväksytty,1.1
2022_124_58,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Kuntaministeri Sirpa Paateron esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään puolitoista tuntia. Avataan keskustelu. Ministeri Paatero, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_124_59,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme keskellä nopeaa digitaalista murrosta, ja menestyäksemme murroksen keskellä tarvitsemme yhteiset kansalliset tavoitteet digitalisaatiolle. Selonteko Suomen digitaalisesta kompassista vastaa osaltaan tähän tarpeeseen. Digikompassi, niin kuin tätä nimitetään, on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen tiekartta, joka asettaa yhteisen suunnan Suomen digikehitykselle ja luo perustan menestykselle ja hyvinvoinnille turbulentissa maailmassa.
Digitalisaatio elikkä digitaalisen tiedon ja digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä ulottuu kaikille yhteiskunnan osa-alueille ja muovaa yhtä lailla julkisen sektorin ja yritysten toimintaa kuin osaamistarpeita. Digitalisaation aikaansaama murros on kaikenkattavaa ja todella nopeaa. Meidän on kyettävä valjastamaan muutos eduksemme. Yritysten toimintaympäristö muuttuu sekä tuotteita katoaa markkinoilta esimerkiksi älypuhelimen korvatessa lukuisia aiemmin tarpeellisia laitteita kamerasta navigaattoriin ja palveluita lippumyynnistä videovuokraamoon. Samaan aikaan syntyy uutta arvotuotantoa, uusia liiketoimintamalleja ja palveluita. Kuinka siis varmistamme, että suomalaisilla yrityksillä on valmiudet menestyä digitalisoituvassa toimintaympäristössä?
Myös julkiset palvelut muuttuvat yhä digitaalisemmiksi, ja olemmekin julkisten palveluiden digitalisaatiossa maailman kärkimaita. Kansalaiset ja yritykset odottavat yhä parempia ja sujuvampia julkisia palveluita. Keskusteluissa on vahvasti esillä myös palveluiden automaatio. Tämä tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että julkisten palveluiden kehittäminen edellyttää aitoa tavoitteellista yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Järjestelmien sekä tiedon yhteentoimivuus on ratkaisevassa roolissa. Kansalliset tavoitteet ja jaettu visio tukevat tätä kehitystä.
Toisaalta digitalisaatio ja siihen liittyvä nopea muutos haastavat myös osaamista sekä digitaalisen infrastruktuurin kestävyyttä ja turvallisuutta. On tehtävä entistä määrätietoisemmin ja laaja-alaisemmin työtä, jotta pystymme hyödyntämään digitalisaation mahdollisuudet sekä torjumaan sen aiheuttamat uhkat. Tänään keskustelussa oleva selonteko Suomen digitaalisesta kompassista antaa meille suuntaviivat tähän työhön.
Kuvattu murros ei koske vain Suomea vaan koko maailmaa. Euroopan unioni onkin julistanut kuluvan vuosikymmenen digitaaliseksi vuosikymmeneksi, ja tähän liittyen EU on laatinut vuonna 21 digitaalisen kompassin nimellä ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”. Tämä on ollut yksi lähtökohta Suomen digitaaliselle kompassille, vaikkakin kansallisten tavoitteiden kautta rakentuen. EU:n ohjelma pyrkii luomaan jäsenmaille strategisen etenemissuunnitelman yhteiskunnan ja talouden digitaalisen murroksen saavuttamiseksi. Tarkoitus on, että nyt esiteltävää Suomen digikompassia vastaavat kansalliset kompassit ohjaavat kaikissa jäsenmaissa digitalisaatiotavoitteiden edistymistä ja samalla tarjoavat näkymän EU:n digitalisaatiotavoitteiden saavuttamiseen.
Edelläkävijämaana me olemme asettaneet riman aika korkealle. Digitalisaatiomittareiden kärkimaana Suomi on halunnut olla ensimmäinen kansallisen strategisen tiekartan laatinut jäsenmaa. Olennaisinta on kuitenkin, että digikompassi asettaa meille kansalliset yhteiset tavoitteet, joita kohti työskentelemällä Suomi menestyy yhä digitaalisemmassa maailmassa. Samalla me teemme osuutemme EU:n digitaalisen murroksen edistämiseksi.
Digikompassin tavoitteet on jaettu neljään osa-alueeseen, jotka ovat digitaalisesti osaava väestö ja työvoima, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Digikompassissa asetetaan vuoteen 2030 kohdistuvat tavoitteet niin menestyksekkään digitalisaation edellyttämälle infrastruktuurille ja osaamiselle kuin digitalisaation täysimittaiselle hyödyntämiselle yrityksissä ja julkisissa palveluissa.
 Käyn seuraavaksi läpi kunkin osa-alueen merkitystä osana digikompassia ja kansallisia tavoitteita:
1) Digitaalinen infrastruktuuri luo perustan koko yhteiskunnalle ja toimii palveluiden ja talouden pohjana. Tavoitteena on, että digitalisaatio ja datatalous palvelevat entistä paremmin kansalaisia, yhteisöjä ja yrityksiä. Digikompassi kattaa kolme digitaalisen infrastruktuurin kokonaisuutta, jotka ovat datatalous, kyberturvallisuus sekä tietoliikenneyhteydet, joihin sisältyy myös palvelin- ja laskentainfrastruktuuri.
2) Osaamisen osalta puhumme digikompassissa niistä tiedoista ja taidoista ja valmiuksista, joita digiajan kansalainen ja ammattilainen tarvitsevat tässä digitalisoituvassa yhteiskunnassa ja työelämässä. Työelämän muuttuvien osaamistarpeiden rinnalla digikompassissa huomioidaan myös digitalisaation vaikutukset kansalaisten taitoihin osallistavan, kilpailukykyisen ja kestävän Suomen rakentamisessa. Tässä kokonaisuudessa pyrimme varmistamaan, että kaikki pysyvät mukana digitaalisessa kehityksessä. Osaamisen osa-alue koostuu kolmesta tavoitekokonaisuudesta, jotka ovat digitaalinen sivistys, digitaaliset perustaidot ja digitaalinen osaaminen.
3) Uudet teknologiat ja datan hyödyntäminen mahdollistavat yritysten uudistumisen esimerkiksi reaaliaikaisesti ohjautuvien arvoketjujen, uusien digitaalisten tuotteiden ja palveluiden sekä uusien liiketoimintamallien kautta. Suomalaiset suuryritykset hyödyntävät digitalisaatiota jo mallikkaasti, mutta taloutemme riippuu merkittävällä tavalla siitä, kuinka pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät menestymään uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä ja hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Digikompassi kattaakin kolme yrityksen digitalisaatioon keskittyvää kokonaisuutta, jotka ovat digiteknologiat uudistumisen ajureina, digivihreä siirtymä sekä pk-yritysten digikyvykkyys.
4) Suomalaisen yhteiskunnan perusta on kyvykäs julkinen hallinto. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kaikkia teknologian hyötyjä ei saada ulosmitattua vanhoja malleja digitalisoimalla, vaan palveluiden järjestämisen logiikka ja prosessit on järjestettävä uudelleen. Julkisia palveluita on kehitettävä ihmiskeskeisesti ja huomioiden digitaalisten palveluiden turvallisuus. Kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen tulee voida luottaa eettisesti kestäviin, avointa ja läpinäkyvää toimintaa tukeviin ja turvallisiin julkisiin palveluihin. Digitaaliset julkiset palvelut ‑osa-alue koostuu kolmesta tavoitekokonaisuudesta, kuten muutkin, jotka tässä ovat ihmiskeskeistä ja vihreää siirtymää edistävä julkinen hallinto, yhteentoimivat julkiset palvelut ja kokonaisturvalliset julkiset palvelut.
EU:n digikompassista poiketen Suomen digikompassissa asetetaan myös tavoitteet digitalisaation johtamiselle ja toimeenpanolle. Digitalisaatio teemana on varsin kokonaisvaltainen, ja siksi meidän on kyettävä luomaan ja johtamaan kansallista digitalisaatiokehitystä yli hallinnonala- ja sektorirajojen. Tässä onnistuminen on keskeinen edellytys digitaalisessa murroksessa onnistumiselle.
Suomen digikompassia on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden, virastojen, kuntien ja sidosryhmien kanssa. Kompassin valmistelussa on pyritty avoimuuteen ja avoimeen valmisteluun, ja työhön on voinut osallistua muun muassa erilaisissa työpajoissa, aamukahvikeskusteluissa ja kahdella lausuntokierroksella. Sidosryhmät ovat ilahduttavan aktiivisesti osallistuneet valmisteluun, mikä osoittaa, että yhteisten strategisten suuntaviivojen luomiselle on tarvetta.
Digikompassin kokoamisen ja viimeistelyn ministeriöiden yhteistyönä on osaltaan mahdollistanut uusi poikkihallinnollinen digitalisaation johtamisen rakenne valtioneuvostossa. Se koostuu syksyllä 21 perustetusta digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministeriryhmästä sekä ministeriryhmän työn tueksi perustetusta poikkihallinnollisesta valtioneuvoston digitoimistosta. Digitoimisto on osaltaan vastannut kansallisen digikompassin valmistelusta, ja tämä työ osoittaa, että ministeriöt pystyvät hyvään yhteistyöhön. Tälle hyvin alkaneelle hallinto- ja sektorirajat ylittäneelle yhteistyölle onkin tarvetta myös tulevaisuudessa, kun me teemme digikompassista asetettuja tavoitteita todeksi. Nämä tavoitteet käytännön konkreettisesta etenemisestä ovat meidän seuraavan ministeriryhmän käsittelylistalla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-11-16T15:39:58,2022-11-16T15:49:21,Hyväksytty,1.1
2022_124_60,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Nyt mennään ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Werning, sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_61,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on ilmastonmuutoksen ohella tämän hetken suurin yhteiskuntaamme muuttava ilmiö. Samalla lailla, kun pyrimme sopeutumaan uuteen tilanteeseen muuttuvan ilmaston ja sen aiheuttamien vaikutusten edessä, meidän tulee muokata aiemmin luotuja rakenteita ja toimintatapojamme digitalisaation ja datatalouden mukanaan tuoman työn ja palveluiden murroksen sekä uusien digitaaliseen ympäristöön kohdistuvien uhkien myötä.
Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä näkee, että ilmastonmuutoksesta poiketen digitalisaatioon tulee kuitenkin suhtautua ennen kaikkea mahdollisuutena. Edelläkävijyys digitalisaation hyödyntämisessä on kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta avaintekijä tulevina vuosina. Uusien digitaalisten ja dataa hyödyntävien teknologioiden kehittäminen, käyttöönotto ja soveltaminen ovat elinehtoja sille, että pärjäämme tässä digimurroksessa.
Nyt käsittelyssä olevassa digikompassissa määritellään kansalliset tavoitteet digitalisaation hyödyntämiselle, jotta Suomi menestyy murroksen keskellä. Selonteon myötä meillä on vuoteen 2030 asti ulottuva strateginen suunnitelma ja näkymä siitä, miten digitalisaatiokehityksemme etenee tulevina vuosina. Samalla siinä on linjattu arvoista, joihin tämä kehittämistyö pohjautuu.
Suomella on pitkät perinteet yhtenä digitalisaation kärkimaista aina Nokiaa myöten. EU-maiden keskinäisessä digitalisaatiovertailussa Suomi on jo useita vuosia ollut kärkisijoilla, ja tänäkin vuonna Suomi sijoittui tässä DESI-vertailussa ensimmäiseksi. Tämä kertoo siitä, että Suomessa on jo aiemmin tehty pitkäjänteisesti ja hallintoalojen rajat ylittävästi oikeita asioita digitalisaation edistämiseksi. Tällä kunnianhimoisen digi- ja teknologiapolitiikan linjalla meidän tulee myös jatkaa.
Suomen edelläkävijyydestä kertoo myös se, että me olemme ensimmäinen EU-maa, jossa komission digikompassimallin mukainen kansallinen strategia on laadittu. Komission asettamien tavoitteiden lisäksi digikompassiimme on sisällytetty täydentäviä ja komission linjauksia pidemmälle meneviä kansallisia tavoitteita ja teemoja. Nyt muualla Euroopassa otetaankin mallia meistä, ja tästä meidän on syytä olla ylpeitä.
Nyt valmistunut digikompassi on kunnianhimoiselle ja pitkäjänteiselle digipolitiikalle merkittävä lähtölaukaus. Työ on kuitenkin vasta alussa, ja jatkossa laaditaankin toimenpidesuunnitelma, jossa määritellään konkreettisesti keinot, joilla näihin muotoiltuihin tavoitteisiin päästään. On tärkeää, että nyt laadittavia konkreettisia tavoitteita seurataan, päivitetään ja uudistetaan tulevilla hallituskausilla sitä mukaa, kun niitä saavutetaan.
Arvoisa puhemies! Digitalisaatiolla on merkittävä rooli myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja vihreän siirtymän edistäjänä. Kuten Suomen digikompassissa on huomioitu, digitaalisilla ratkaisuilla ja tekoälyn avulla voimme esimerkiksi vähentää päästöjä ja materiaalinkulutusta tuotantoprosesseissa, edistää kiertotaloutta sekä tehostaa energiankulutusta. Suomessa on merkittävää tähän liittyvää osaamista, ja edistämällä puhtaiden teknologioiden vientiä myös muihin maihin voimme paitsi pienentää hiilijalanjälkeämme myös kasvattaa omaa hiilikädenjälkeämme. Alan osaajia tarvitaan kuitenkin tulevina vuosina yhä enemmän.
Alati digitalisoituvassa yhteiskunnassa on kuitenkin SDP:n mielestä tärkeää muistaa, että kaikki pysyvät yhteiskunnan kehityksessä mukana ja ettei kukaan jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle. Erityisesti ikääntyvät ovat heikommassa asemassa digitaalisten palveluiden käyttäjinä. Meidän tuleekin pitää huolta siitä, ettei meille synny digiköyhyyttä. Siksi onkin hyvä, että tässä digikompassissa yhtenä osa-alueena kiinnitetään huomiota osaamiseen, sillä digitaidot ovat meille uusi kansalaistaito, jota tarvitsemme.
Arvoisa puhemies! Loppuun vielä muutama sana kyberturvallisuudesta. Suomen ja koko Euroopan turvallisuusympäristö on viime kuukausina muuttunut perustavanlaatuisesti. Etenkin nykyisessä digitalisoituvassa yhteiskunnassa on tärkeää, että tietoverkkomme ovat turvalliset ja olemme varautuneita myös erilaisiin kyberuhkiin ja vaikuttamisyrityksiin, jotka kohdistuvat kriittisiin toimintoihimme. Myös tähän haasteeseen vastataan digikompassin tavoitteissa ansiokkaasti.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-11-16T15:49:32,2022-11-16T15:54:36,Hyväksytty,1.1
2022_124_62,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari, perussuomalaisten eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_63,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko digitaalisesta kompassista, tai lyhyemmin digikompassista, on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen suunnitelma. Se pitää sisällään Suomen vision vuoteen 2030 sekä ne arvot, joihin pohjaamme digitalisaatiokehityksemme. Moni asiantuntija onkin sanonut maailman muuttuvan enemmän seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana kuin viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Suomenkin tulevaisuuden teknologinen kilpailukyky perustuu digitaaliselle kehitykselle, innovaatioille ja osaamiselle. Raportissa on paljon hyvää, kuten esimerkiksi panostaminen datatalouden kasvuun sekä pienten ja keskisuurten yritysten vahvempi mukaanottaminen digitalisaation tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.
Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä haluan nostaa esiin myös raportissa mainitun avaruuden ja satelliittien strategisen merkityksen. Haluamme korostaa, että uudet avaruusteknologiat sekä niihin liittyvät palvelut ja osaaminen ovat Suomelle merkittävä liiketoimintamahdollisuus, mihin täytyy tarttua. Tällaisena aikana se on myös erittäin tärkeä kehityskohde yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Mutta on nostettava esiin myös puutteita ja huolenaiheita, joita digitalisaatioon liittyy ja joita selonteossa ei nähdäksemme riittävästi käsitellä. Esimerkiksi sotateknologioiden alueella voi syntyä ennennäkemättömiä ratkaisuja dataa, data-analytiikkaa, tekoälyä, autonomiateknologiaa, avaruusteknologiaa ja hypersoonista teknologiaa yhdistelemällä. Perusteellisempaa tarkastelua kaipaisi myös kvanttitietokoneiden tuoma uhka nykyisten digitaalisten aineistojen suojaukselle.
Puhemies! Suomessa on ongelmia monien sähköisten järjestelmien kanssa. Ne eivät keskustele keskenään, ovat kalliita, myöhässä aikatauluista ja liian usein toimimattomia. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmä Apotti sekä vankiloiden uusi tietojärjestelmä Roti ovat tästä huonolla tavalla hyviä esimerkkejä — toimimattomia järjestelmiä, mitkä maksavat valtavasti mutta samalla vaarantavat potilas- sekä vankiloiden turvallisuuden kentällä toimivien ammattilaisten mukaan.
Huomattava on mielestämme myös se tosiseikka, että niin kauan kuin meillä ei panosteta kiinteisiin laajakaistayhteyksiin, saamme vain haaveilla niistä kaikista mahdollisuuksista, mitä digitalisaatio voisi meille tarjota. Jos ei ole oikeanlaisia yhteyksiä, ei ole myöskään palveluita.
Meille perussuomalaisille on tärkeää pitää koko Suomi asumiskelpoisena, mikä edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä niin maaseudulla kuin kaupungeissa.
Venäjän hyökkäyssodan ja Kiinan huolestuttavan kehityksen myötä myös kyberuhat on otettava entistä tarkemmin ja vakavammin huomioon.
Digitalisaatiokehitys ei ole ongelmatonta, ja se saattaa tuoda eteemme myös sellaisia ongelmia, joita emme ole aiemmin joutuneet kohtaamaan. Selonteossa todetaan hyvin: ”Julkisen sektorin tulee jatkuvasti arvioida teknologiakehitykseen liittyviä riskejä sekä eettisiä näkökulmia yhteiskunnan eri sektoreilla ja varmistaa turvallinen ja yksilöä suojaava toimintaympäristö.” Tämä on aivan erinomainen kohta, jota on syytä alleviivata.
Erityisen suurta varovaisuutta tulee noudattaa vasta kasvamassa ja kehittymässä olevien yksilöiden eli lasten ja nuorten tilanteeseen. Kuten me kaikki tiedämme, maamme koululaitoksen tämänhetkinen tilanne on huolestuttava. Nuorten koulutustaso on kääntynyt uusien opetussuunnitelmien aikana laskuun ja jäänyt jälkeen kansainvälisestä vertailusta. Perhetausta vaikuttaa aiempaa enemmän oppimistuloksiin, vaikka ennen järjestelmä tuotti säännönmukaisesti laadukkaita tuloksia perhetaustasta riippumatta. Erilaiset mielenterveysongelmat, ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat kasvaneet, ja kouluväkivalta on raaistunut.
Me perussuomalaiset joudumme usein muistuttamaan reaalitodellisuuden raameista, jotka tässäkin asiassa tuppaavat unohtumaan. Varsinkaan itseään kovin edistyksellisinä pitävät tahot eivät aina tunnista sitä tosiasiaa, että ihminen on edelleen ihminen, elävä olento tiettyine rajoituksineen. Ja ennen kaikkea lapsi on vasta kehitysvaiheessa oleva ihminen. Vaikka lapselle lyötäisiinkin älylaite käteen ja hehkutettaisiin digitaalisten oppimismenetelmien käyttöä, meidän ei tule myöskään unohtaa uuden teknologian tutkittuja haittavaikutuksia. On kiistaton tosiasia, että lasten aivot eivät ole aikuisten aivot. Esimerkiksi aivojen otsalohkot kehittyvät aina kahteenkymmeneen ikävuoteen asti, ja on olemassa selvää tutkimusnäyttöä siitä, että tietotekniikan käyttö heikentää oppimistuloksia esimerkiksi lukutaidon ja matematiikan osalta.
Suurempi digimenetelmien käyttö koulussa on yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin kaikilla tutkituilla alueilla luonnontieteistä ongelmanratkaisuun. Myöskään käytöshäiriöt ja riippuvuus digilaitteista eivät ole asioihin perehtyneille uutta tietoa. Meillä ei ole myöskään yhtenäistä digistrategiaa tai visiota siitä, miten viemme digitalisaatiota koulutusjärjestelmäämme.
Puhemies! Selonteossa tuodaan useassa kohtaa esiin digitaalisen sivistyksen merkitys. Se on eittämättä tärkeää. [Puhemies koputtaa] Me perussuomalaiset vaadimme sen rinnalle kuitenkin digiviisautta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-16T15:54:40,2022-11-16T16:00:08,Hyväksytty,1.1
2022_124_64,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_65,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuokasta kännykkään ja kirveestä keinoälyyn — teknologian kehitys on aina ollut maailmaa eniten muuttavia voimia. On ensiarvoisen tärkeää, että teknologiasta ja kehityksen hallitsemisesta keskustellaan laajasti Suomessakin. Digitalisaatio näkyy elämän kaikilla osa-alueilla: arkipäivän palveluista viihteeseen, koulutukseen ja hallintoon. Informaatioteknologia on viimeiset parikymmentä vuotta ollut myös kehittyneiden maiden talouskehityksen tärkeimpiä tekijöitä. Digitalisaation ja datatalouden mahdollisuuksiin on jatkossakin tartuttava ja haasteet on torjuttava. Suomi olkoon edelleen digiaikakauden edelläkävijä.
Arvoisa puhemies! Aloitetaan haasteista. Elämän digitalisoituessa myös rikollisuus on siirtynyt enenevässä määrin verkkoon. Erilaiset netissä tapahtuvat huijaukset, seksuaalirikokset, petokset ja huumekauppa ovat esimerkkejä internetin synkistä puolista. Myös erilaiset kyberhyökkäykset, informaatiovaikuttaminen ja tietomurrot haastavat koko yhteiskuntaa. Vastaamon surullinen tapaus on tästä esimerkki.
Digimaailma on uusi rintama myös valtioiden välisissä konflikteissa. Kybertoiminta on nykyään pysyvä keino. Esimerkiksi Venäjä on suorittanut laajamittaisia kyber- ja informaatio-operaatioita vuosien ajan — osa tuloksekkaitakin. Myös massiivinen osa tiedustelusta on nykyään digitaalista. Esimerkiksi Kiina pyrkii käyttämään 5G- ja muita teknologioita vakoiluun.
On välttämätöntä, että pysymme rikollisia ja valtiollisia vaikuttajia aina askeleen edellä. Tietoturvasta ja jokaisen oikeudesta yksityisyyteen on pidettävä huolta. Olennaista on myös huolehtia kriittisen tietoinfrastruktuurimme turvallisuudesta. Suomen valtion on varoitettava selkeästi kansalaisia erityisesti kiinalaisen teknologian käyttöön liittyvistä riskeistä. Meidän on myös arvioitava vakavissaan Huawein ja ZTE:n 5G-verkkolaitteiden sulkemista 5G-verkkojen ulkopuolelle Ruotsin tapaan. Lisäksi kansalaiset tarvitsevat enemmän tukea joutuessaan tavanomaisten kyberrikosten, kuten huijausten ja kiristyksen, kohteeksi. Suomen on aktiivisesti edistettävä kansainvälistä yhteistyötä, jolla kyberrikollisuuteen saadaan tehokkaasti puututtua, olivat tekijät sitten missä päin maailmaa tahansa. Kokoomus on myös esittänyt, että kyberturvallisuuden johtaminen keskitetään selkeästi yhdelle taholle. Digimaailmassakin valtion elintärkeä tehtävä on pitää kansalaiset turvassa.
Arvoisa puhemies! Sitten mahdollisuuksiin. Olemme olleet digiajan voittajia. Suomesta ovat ponnistaneet niin Linux, kännykät kuin Supercell ja Wolt. Jopa verottajamme on digitoiminnassaan maailman kärkeä. Meillä on valtavasti menestystekijöitä.
Huipulla pysyminen ja uudet menestystarinat vaativat kuitenkin jatkuvaa työtä. Ilmeisin pullonkaula tulevalle menestykselle on it-osaajapula. Tarvitaan välttämättä sekä kotimaista koulutusta että ulkomaisia osaajia. Jokainen aikansa elänyt este työperäiselle maahanmuutolle pitää raivata, esimerkiksi saatavuusharkinnasta on luovuttava.
Toinen pullonkaulamme menestykselle on investointipula. Suomea on kehitettävä investointiympäristönä siten, että tänne sijoittuu entistä useampi globaali digiyritys. Myös kotimaiset yritykset pitää saada investoimaan digitalisaatioon. On hyvä, että pk-yritykset on erikseen nostettu esiin digikompassissa.
Kolmanneksi kansalaisten digitaitoihin panostaminen on elintärkeää. On varmistettava, ettei kukaan jää digitalisoituvan yhteiskunnan väliinputoajaksi. Digitaidot ovat nykypäivän perustaitoja siinä missä luku- ja laskutaitokin.
Neljänneksi on etsittävä jokainen julkinen palvelu, jossa digiratkaisut mahdollistavat tuottavuuskasvua. Sote-uudistuksen osana tulee varmistaa, että uuden teknologian ja digitaalisten palveluiden mahdollisuudet otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa. 22:een eri julkiseen toimijaan liittyy paljon riskejä.
Arvoisa puhemies! Vain muutos on pysyvää. Uskalletaan myös nostaa kansainvälistä rimaa. Sen lisäksi, että Suomi voi onnistua digimaailmassa, voimme myös olla kokoamme suurempi suunnannäyttäjänä EU:ssa ja globaalisti. Ihmiskunnan tulevaisuus on suurelta osin digitaalinen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-11-16T16:00:10,2022-11-16T16:05:35,Hyväksytty,1.1
2022_124_66,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_67,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Digikompassi” on kapulakieltä, josta olisi korkea aika päästä eroon, etenkin kun puhumme ihmisten arkeen liittyvistä asioista, niin kuin nyt. Kyse on tiedon ja palvelujen siirtymisestä sähköiseksi tai verkkoon. Se vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen. 
Puhemies! Muutamalla painalluksella voimme soittaa ystävällemme videopuhelun tai ostaa junaliput. Voimme hoitaa työasioita, maksaa laskuja, etsiä tietoa, täyttää veroilmoituksen tai tavata lääkärin kotoa. Kaikki tämä on tehnyt asioiden hoitamisesta nopeampaa ja tehokkaampaa. Kehityksen kääntöpuolena on, että osa ihmisistä uhkaa tippua kyydistä. Asioinnin turvallisuuskin mietityttää. Mikä toisille on helppoa, on toisille vaikeaa. 
Kun palvelut ovat sähköistyneet ja siirtyneet verkkoon, mahdollisuuksia asioiden hoitamiseen ihmiseltä ihmiselle on karsittu rankalla kädellä. Osalle suomalaisista juna-, lento- tai konserttilippujen ostaminen on nykyään lähes mahdoton tehtävä. Vero- tai pankkiasioita ei voi enää hoitaa menemällä itse konttoriin, tai palvelut voi saada vain muutamana tuntina viikossa kaukana kotoa. Puhelinpalvelut ovat tukossa ja jonotusajat kestämättömän pitkiä. Puhelimista ja niiden apeista on tullut liian monelle monimutkaisia käytettäväksi. Jäykillä sormilla oikeisiin näppäimiin osuminen on vaikeaa, muistisairaiden ongelmista puhumattakaan. 
Puhemies! Keskusta tukee palveluiden uudistamista. Ehdoton vaatimuksemme kuitenkin on, että sähköisten palveluiden rinnalla pysyy mahdollisuus kasvokkain asiointiin ja puhelinpalveluun. Julkisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus on turvattava kaikissa tilanteissa, koko maassa ja jokaiselle suomalaiselle. 
Mitä sitten pitää tehdä? Julkisia palveluita voitaisiin koota asiointipisteeseen, jossa voi samalla kertaa hoitaa fyysisesti niin veroasiat kuin esimerkiksi Kelassa asioinnin. Myös puhelinpalvelua pitää parantaa. Heille, joilla ei ole omia laitteita tai osaamista niiden käyttämiseen, pitäisi myös järjestää tiloja, joissa he saavat neuvontaa ja apua sähköisten palvelujen käytössä. Palveluiden pitää olla siis ihmisiä varten, ei toisinpäin. Siksi palvelut pitää toteuttaa ihmislähtöisesti. 
Arvoisa puhemies! Sähköisiin palveluihin tarvitaan nopea ja luotettava laajakaistayhteys koko Suomessa. Nopea laajakaista on nykyään perusinfrastruktuuria sähkö- ja vesijohtojen tapaan. Kehitys mahdollistaa esimerkiksi monen suomalaisen tärkeänä pitämän monipaikkaisen työn ja elämän. Yhteyksien pitää kuitenkin olla kunnossa ja käytön hinta kohtuullinen. Verkon kattavuuden lisäksi meidän on parannettava tietoverkkojen turvallisuutta ja torjuttava niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä. 
Puhemies! Hyvät digitaaliset perustaidot ovat ihmisten uusi välttämätön kansalaistaito. Internetin tietotulvassa faktaan perustuvan tiedon erottaminen keksitystä tiedosta on entistä tärkeämpää. Tähän liittyvät esimerkiksi Suomen ulkopuolisen informaatiovaikuttamisen vaarat. Digitaitoja pitää siis kehittää jo varhain. Tässä varhaiskasvatuksella ja peruskoululla on tärkeä tehtävä. Koulunpenkiltä tämäkin lähtee. Suomen pitää olla koulutuksessa maailman kärkimaa, jotta pysymme muutoksessa mukana ja voimme siitä hyötyä. 
Puhemies! Suomalaisia kivijalka-arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Niiden pitää näkyä, kuulua ja tuntua myös palveluiden sähköistyessä ja siirtyessä verkkoon. Hyvinvointiyhteiskunnan mitta on, miten se onnistuu huolehtimaan jokaisesta suomalaisesta myös digitalisaation aiheuttaman murroksen keskellä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-16T16:05:40,2022-11-16T16:11:01,Hyväksytty,1.1
2022_124_68,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, vihreiden eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_69,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ja maailmalla on käynnissä digitalisaation ja datatalouden murros, joka koskee meitä kaikkia. Muutos näkyy uudenlaisina palveluina, toimintamalleina, teknologioina ja osaamisvaatimuksina.
Me vihreät haluamme tukea ihmislähtöistä digitalisaatiota, jossa pidetään huolta siitä, että jokainen tässä maassa pysyy mukana muutoksessa. Digitaaliset julkiset palvelut ja datatalous eivät saa olla itseisarvo, vaan niiden tulee helpottaa ja sujuvoittaa ihmisten jokapäiväistä elämää. Valtioneuvoston selonteko Suomen digikompassista on tämän tavoitteen saavuttamisessa keskeisessä roolissa. Selonteko vahvistaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kansallista kehitystyötä sekä asettaa selkeän vision digitalisaation ja datatalouden suunnasta tuleville vuosille. 
Digikompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: osaaminen, turvalliset ja kestävät digitaaliset infrastruktuurit, yritysten digitaalinen muutos sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Selonteon tavoitteena on digitaalisesti kyvykäs Suomi, joka on kilpailukykyinen, kestävä ja turvallinen. 
Meillä on tähän kaikki edellytykset, sillä Suomessa on jo korkeaa osaamista digitalisaation ja datatalouden hyödyntämisessä. Olemme muita maita edellä julkisten palveluiden ja työelämän digitalisaatiossa. Tämä osaaminen auttoi meitä paljon koronapandemian iskiessä ja etätyöskentelyyn siirtymisessä. Se myös osoitti, että panostaminen koulutukseen ja laajaan sivistykseen kantaa meitä muutosten ja kriisien keskellä. Satsaus koulutukseen on aina myös satsaus kriisinkestävyyteen.
Arvoisa puhemies! Euroopan unionin tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Digitalisaation avulla voimme tehostaa toimintoja, korvata materiaalisia tuotteita digitaalisilla ja vähentää liikkumisen tarvetta. Näin edistämme vihreää siirtymää ja samalla hillitsemme ilmastonmuutosta.
Digitalisaatio ei ole ihmelääke ilmastokriisin ratkaisuun. Se lisää energiankulutusta, kun yhteiskunnan palvelut ja toiminta siirtyvät enenevissä määrin sähköiseen muotoon. Digitalisaation ympäristövaikutukset on syytä ottaa vakavasti. Kasvavalla energiankulutuksella on myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, kun palvelinkustannukset nousevat. Arvioiden mukaan ohjelmistojen energiatehokkuutta voidaan parantaa jopa 90 prosenttia kiinnittämällä enemmän huomiota eri ohjelmistojen ja koodikielen ympäristövaikutuksiin. Energiatehokkaat ohjelmistot myös pienentävät palvelinkustannuksia, kun niiden energiantarve laskee. Tässä on valtavat mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ja osaajille. Suomessa on paljon taitavia koodareita, jotka osaavat tehdä energiatehokasta koodia nopeasti. Energiaa ja rahaa säästävästä koodista voi kehittyä uusi suomalainen vientituote, joka luo uutta työtä Suomeen.
Arvoisa puhemies! Selonteko digikompassista kokoaa ensimmäistä kertaa yksiin kansiin Suomen tavoitteet ja vision digitalisaation ja datatalouden kehittämisestä. Yhteinen strategia digitalisaation edistämisessä yhteiskunnassamme on olennainen, jotta osaamme hallitusti varautua sekä kehittää ja ohjata digitalisaatiota haluamaamme suuntaan.
Hyvä johtaminen ja tietojärjestelmäosaaminen ovat avainasemassa siinä, että digihankkeet saadaan kustannustehokkaasti maaliin. Esimerkiksi kuntien ja hyvinvointialueiden palveluiden digiloikassa piilee miljoonien eurojen säästöpotentiaali. Se kuitenkin edellyttää, että julkishallinto jatkaa digitalisaation sektorirajat ylittävää vahvaa koordinaatiota.
Vihreä eduskuntaryhmä painottaa, että Suomen digikompassin seurantaa ja toteutusta tulee jatkaa yli hallituskausien ja yli hallintorajojen. Seuraavalla hallituskaudella tulee jatkaa ministerityöryhmän ja digitoimiston toimintaa, jotka yhdessä ohjaavat kehitystyötä valtionhallinnossa.
Tällä hetkellä digikompassin seuranta ja toteutus jakautuvat neljän eri ministeriön kesken. Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa erillistä tietopolitiikkaan keskittyvää yksikköä tai muuta hallinnonalaa, jonka vastuulla on edistää digikompassin tavoitteita poikkihallinnollisesti. Luotettava viestintä ja kyberturvallisuus ovat entistä tärkeämpiä nykyisessä maailmantilanteessa. 
Arvoisa puhemies! Ihmislähtöinen digitalisaatio tarjoaa keinoja vastata suuriin globaaleihin ilmiöihin, kuten ilmastokriisiin, talouden rakennemuutokseen, kaupungistumiseen ja väestön vanhenemiseen. Siksi tarvitsemme vahvaa kansallista koordinaatiota, jotta pystymme optimoimaan digitalisaation hyödyt ja varmistamaan kyberturvallisuuden sekä Suomessa että Euroopassa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-16T16:11:13,2022-11-16T16:16:26,Hyväksytty,1.1
2022_124_70,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kautto, vasemmiston eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_71,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on pysäyttämätön maailmanlaajuinen megatrendi. Se tuo ratkaisuja moniin ongelmiin, mutta kuten kaikki yhteiskunnalliset uudistukset, tuo se mukanaan myös haasteita. Valtioneuvoston selonteko digitaalisesta kompassista on valtavan laaja kokonaisuus, joten keskityn vain joihinkin huomioihin. 
Monet digitalisaation myötä kehittyneet palvelut ovat vilpittömiä parannuksia ihmisten arkeen. Ihmisten ei pääosin enää tarvitse käyttää päiviään jonottamiseen eri virastoissa tai matkustaa toiselle puolelle kaupunkia yhden allekirjoituksen takia. Kehä kolmosen ulkopuolella asuvien ei välttämättä tarvitse matkustaa yhden palaverin takia Helsinkiin, vaan asia voidaan hoitaa etäyhteyksin. Kaukana asuvien sukulaistemme kuulumiset ovat ulottuvilla sosiaalisessa mediassa, ja perheen ja työn yhteensovittaminen on helpompaa etätyön avulla. 
On kuitenkin heitä, joille sähköiset palvelut aiheuttavat päänvaivaa. Vanhuksille digitalisaatio voi olla kuormittavaa. Siksi digitalisaatiota tulee edistää reilulla siirtymällä jo olemassa olevien palveluiden rinnalle eikä niiden tilalle. Koneet ja sähköiset palvelut eivät koskaan voi korvata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Meidän on ennen kaikkea pidettävä huolta, että digitaalisessa kehityksessä pysyvät kaikki mukana.
Arvoisa puhemies! Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja massadatan käyttö muuttavat merkittävästi myös työelämää. Perinteinen teollisuustyö on vähentynyt ja tilalle on syntynyt joskus huonoillakin työehdoilla varustettua palvelualojen työtä sekä korkeaa osaamista vaativaa asiantuntijatyötä. Pätkä- ja silpputöistä ei voi enää puhua epätavallisina työn muotoina. 
Perusongelmana työn murroksessa onkin se, että yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana teknologisen kehityksen vauhdissa eikä työvoima- ja sosiaalipolitiikka ole pysynyt mukana työn murroksessa. Tämä näkyy myös sosiaaliturvassa, jossa lähtökohtana on edelleen perinteinen kokoaikainen työsuhde. Siksi yhteiskunnan on pystyttävä vastaamaan digitalisaation mukanaan tuomien työn muutosten vaatimuksiin ja luomaan ihmisille turvaa ja osaamista muuttuvassa työelämässä.
Työntekijöiden on päästävä nauttimaan teknologian kehityksen mukanaan tuomasta lisäarvosta. Hyödyt eivät saa kasautua vain omistajille, vaan työn tuottavuuden parantumisen on tuotettava yleistä hyvää yhteiskunnalle ja johdettava myös työajan lyhentämiseen. Nytkin Suomessa tehdään vähemmän työtunteja kuin 1990-luvulla, vaikka bruttokansantuote on noista vuosista kaksinkertaistunut. Kasvu ei synny siitä, että työntekijät laitetaan raatamaan pitkää päivää, vaan korkeasta osaamisesta, teknologiasta ja koulutuksesta.
Myös digitalisaation myötä syntyneeseen alustatalouteen tulee kiinnittää huomiota. Nyt alustatalousduunarit vastaavat yrittäjän tapaan itse työnteon riskeistä ja kuluista, kuitenkin ilman yrittäjälle kuuluvaa korvausta yrityksen kasvusta. On hyvä, että alustatalousyhtiöt luovat matalan kynnyksen työpaikkoja, mutta niiden vastuu työnantajina tulee säätää tarkemmin ja työntekijöille on taattava riittävät oikeudet.
Teknologian kehittyessä myös luonnonvaroja voidaan käyttää entistä taloudellisemmin, eli entisenlainen tuotos voidaan saada aikaan vähemmillä resursseilla. Siksi on tärkeää, että myös ilmastonmuutoksen torjuminen ja vihreä siirtymä ovat voimakkaasti läsnä digitaalisessa kompassissa. Tästä hyötyvät niin luonto kuin me ihmisetkin.
Arvoisa puhemies! Digitaalista tasa-arvoa rakennetaan osaamista vahvistamalla, koulutuksellista tasa-arvoa lisäämällä ja tukemalla jatkuvaa oppimista. Digitaalinen yhteiskunta ei synny itsestään vaan vaatii kestävän julkisen rahoituspohjan. Tietojärjestelmien sekä ihmislähtöisten digitaalisten palvelujen kehittäminen tulee ottaa riittävästi valtion rahoitus- ja kehittämisvastuulle. On tuettava avointen it-ekosysteemien luontia. Sekä julkisella että yksityisellä sektorilla on luotava ja noudatettava kansallisia ja kansainvälisiä tietoteknisiä standardeja ja suosittava avoimen lähdekoodin, avoimen datan ja avointen rajapintojen luontia ja käyttöä. Yksityisyydensuojan sekä oikeuden omistaa oma datansa tulee toteutua yhdenvertaisesti. 
Ihmisille on taattava mahdollisuus saada julkisia palveluja ja tärkeitä yksityisiä palveluja niin fyysisessä kuin digitaalisessakin muodossa. Osallisuuden digitaalisessa yhteiskunnassa tulee kuulua kaikille. Digitalisaatio ei saa olla vain harvojen koulutettujen etuoikeus, vaan kehityksessä on pidettävä kaikki mukana.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-11-16T16:16:28,2022-11-16T16:21:52,Hyväksytty,1.1
2022_124_72,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Svenska riksdagsgruppen, ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_73,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitos, tack, arvoisa puhemies, ärade talman! Som det framkommer i redogörelsen om Finlands digitala kompass, har den digitala utvecklingen framskridit med stormsteg under det senaste årtiondet. Fördelarna med digital utveckling är många. Genom en väl genomförd digitalisering kan vi underlätta finländarnas vardag. Därför anser svenska riksdagsgruppen och SFP att digitaliseringen av tjänster och samhället ska utgå från människornas behov. Planeringen ska utgå från människan, inte från administrativa strukturer. Med digitalkompassen som vägledare har vi de rätta förutsättningarna att bli en föregångare inom digitaliseringen tills 2030.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-11-16T16:21:54,2022-11-16T16:22:41,Hyväksytty,1.1
2022_124_74,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mietin tuossa, pitäisikö meidän vaihtaa nimeä, koska se on niin vaikeasti lausuttava. Voisiko se nyt sitten olla vaikka maaseutupuolue, niin se olisi paljon helpommin lausuttava.
Digitalisaation kanssa tulemme painimaan seuraavat vuosikymmenet. On tärkeää päivittää niitä menettelytapoja, joilla digitalisaatiota johdetaan ja ohjataan. Tämä koskee julkisen hallinnon kaikkia tasoja sekä kattavasti koko yhteiskuntaa. Kuka digitalisaatiosta vastaa, ja miten seuraava hallitus tulee varmistamaan, että johtamisen sirpaleisuudesta päästään eroon? Hallituksen perustama digiministerityöryhmä ja digitoimisto ovat askel oikeaan suuntaan. 
Selonteko on tärkeä keskustelunavaus. Nostan silti esiin muutamia digitalisaatioon liittyviä haasteita.
Arvoisa puhemies! Digitalisaatio ei tule ilman riskejä. Viime perjantaina uutisoitiin, että venäläiset hakkerit ovat varastaneet kymmenen miljoonan ihmisen terveystiedot Australiassa, mukana maan pääministerin terveysdata. Mikään tietojärjestelmä ei ole aukoton, oli se sitten paperilla tai globaalin suuryrityksen pilvipalvelussa. 
Digiyhteiskunnassa pärjääminen huolettaa monia. Sosiaalisen median ja älylaitteiden keskellä kasvaneet lapset voivat yhä huonommin. Digisyrjäytyminen koskettaa jopa miljoonaa suomalaista, ja heitä on kaiken ikäisiä. KD-eduskuntaryhmä painottaa, että palvelujen tulee olla saavutettavia ja ymmärrettäviä myös niille, joille digipalveluiden käyttö on vaikeaa.
Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa toimintansa kuuden viikon päästä. Odotamme jännityksellä, miten satojen eri tietojärjestelmien yhteensovittaminen on alueilla onnistunut. Esimerkiksi Apottiin on käytetty rahaa kohta jo miljardi. Hankintaa on pidetty epäonnistuneena. Kun elinkelvottomia hyvinvointialueita aletaan lähivuosina yhdistelemään, on edessä uudet tietojärjestelmäintegraatiot. Tähänkin pitää valmistautua jo nyt. 
Arvoisa puhemies! Digitalisaatio ei aina tee autuaaksi. Miksi Ukrainassa ei tullut viime keväänä kylmä, vaikka Venäjä teki kaikkensa lamauttaakseen maan energiajärjestelmät kyberhyökkäyksillä? Tietojeni mukaan Ukrainan kaupunkien kaasuverkot oli siirretty jo Krimin valtauksen jälkeen analogisiin ohjausjärjestelmiin. Järjestelmissä ei ollut mitään, mihin tehdä kyberhyökkäys. 
Jos digitaalinen infrastruktuurimme on samassa kunnossa kuin Helsingin putkiverkosto, olemme vaarassa. En viittaa nyt vain kyberhyökkäyksien riskeihin. Myös inhimillisiä virheitä ja luonnonmullistuksia tapahtuu. Järjestelmät vanhenevat. Suomen Pankki on aiheellisesti muistuttanut siitä, miten tärkeä varamaksuväline käteinen on. Kriittisen inframme kriisinsietokyvyn vahvistaminen on seuraavan hallituksen ja kuntien tärkeimpiä tehtäviä. 
Digitalisaation tuomat hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Laajakaistaverkkojen maantieteellisessä kattavuudessa Suomi on eurooppalaisessa vertailussa häntäpäässä. 
Arvoisa puhemies! Digitalisaatioon liittyy suuria lupauksia vihreästä siirtymästä ja talouskasvusta. Haluan muistuttaa muutamasta ehdosta.
Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää osaavaa työvoimaa. Työvoimapula on jo nyt merkittävin suomalaisten yritysten kasvun pullonkaula. Vaikka alkanut taantuma voi tilapäisesti muuttaa tilannetta, väestörakenteemme tarkoittaa, että emme voi olla kehityksen kärjessä kaikessa joka alalla. Ei riitä tekijät — on pakko tehdä strategisia valintoja. 
Koulutusjärjestelmä täytyy pitää laadukkaana ja kehittää sen joustavuutta. Viittaan muun muassa oppisopimuskoulutukseen.
Digitaalisten palveluiden ja tuotteiden kehittämisessä tarvitaan huippuosaajia, kilpailu heistä on globaalia. Hallitus aikoi exit-verolla tehdä juuri näiden huippuosaajien houkuttelemisen Suomeen vaikeammaksi. [Puhemies koputtaa] Aikooko hallitus tuoda tämän esityksen eduskunnalle vai ei? 
Lopuksi, arvoisa puhemies: Digitalisaatio on keskeinen ja läpileikkaava ilmiö, ja selonteko ansaitsee huolellisen valiokuntakäsittelyn. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-16T16:26:25,2022-11-16T16:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_124_75,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt on ryhmäpuheenvuorot käyty ja mennään keskusteluun. — Edustaja Virta poissa. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_76,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Osaaminen kattaa myös digitaalisen sivistyksen, sen, mitä pitää tietää ja miten toimia ja osallistua, jotta pärjää tässä teknologian läpäisemässä yhteiskunnassa. Koko koulutusjärjestelmämme tulee huomioida tämä kehitys, jotta jokainen osaa toimia lapsesta asti aivan ikäihmiseen asti. Kysynkin ministeriltä: miten voisimme edistää erityisesti ikäihmisten digitaitoja eri puolilla Suomea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-11-16T16:32:02,2022-11-16T16:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_124_77,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_78,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset ajattelemme usein, ettei yhteiskuntamme ole enää digitalisaation tai teknologisen kehityksen aallonharjalla. Vaikka haasteita on, on todettava, että ettemme me nyt ihan huonojakaan ole. Monesti pidämme Viroa mallimaana, ja kyllä, paljon on opittavaa eteläiseltä naapuriltamme, mutta verrattuna Keski‑ ja Etelä-Eurooppaan ei meidän pidä häpeillä yhtään. Esimerkiksi palvelumme ovat sähköistyneet, ja sähköistymme koko ajan lisää. Siihen liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita.
Pitkien välimatkojen Suomi asettaa haasteita tietoliikenneyhteyksille, jotka ovat kaiken perusta. Ilman luotettavia ja nopeita yhteyksiä ei ole digitalisaatiota. Ei liene väärin tässä kohtaa myöntää, ettei Suomessa ole onnistuttu kiinteiden, nopeiden ja luotettavien laajakaistayhteyksien rakentamisessa. Suomessa on satsattu valokuituyhteyksiin aivan liian vähän. Nämä yhteydet olisi pitänyt jo aikaisessa vaiheessa ymmärtää nähdä samanlaisena tulevaisuuden infrana kuin sähköverkot aikanaan. Esimerkiksi Saksa varasi valtiollisen laajakaistaohjelman nojalla vuosina 16—19 yli 4 miljardia euroa kuntien laajakaistahankkeiden rahoittamiseen ja myöhemmällä kaudella vielä 10—12 miljardia euroa valokuidun rakentamiseen. Toisaalta täällä koto-Suomessa olemme saaneet kyllä nauttia edullisista ja varsin nopeista mobiiliyhteyksistä ja käytämmekin mobiilidataa merkittävästi paljon muita eurooppalaisia enemmän. Mobiiliyhteydet eivät kuitenkaan riitä, kun puhutaan tulevaisuuden digipalveluista, älyteknologiasta ja niiden vaatimista yhteyksistä.
Toinen huomionarvoinen seikka on jatkuvat epäonnistumiset erilaisten järjestelmien suhteen. Poliisin sähköisen aserekisterin piti olla käytössä jo pitkän aikaa sitten. Apotista lienee turha lausua sanaakaan. Olemassa olevat järjestelmät eivät keskustele keskenään, ja osa on hyvin kömpelöitä käyttää. Kulut veronmaksajille huitelevat pilvissä.
Arvoisa puhemies! Meidän pitää uskaltaa katsoa pitkälle ja nähdä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Julkiset palvelut sosiaali‑ ja terveyspalveluista koulutukseen, työelämä, yritystoiminta muutenkin, nämä kaikki ovat jatkuvassa murroksessa digitalisaation edetessä ja teknologian kehittyessä. Siten voimme vastata myös työikäisten suomalaisten vähenemiseen ilman, että haalimme epätoivoisesti ja kovin kestämättömin tavoin kymmeniä, ellei satojatuhansia ihmisiä tänne muualta maailmalta. Tiedetään varsin hyvin, ettei yhdenkään länsimaan työvoimapula ole sillä keinolla ylipäänsä ratkennut.
Jatkuvasti on pidettävä mielessä haasteet, ratkottava ongelmia ja varauduttava uhkiin. Tietoturva, kyberhyökkäykset ja muut haavoittuvuudet on otettava huomioon niiden vaatimalla vakavuudella. Eikä inhimillisiä ulottuvuuksiakaan pidä unohtaa. Ikäihminen kaipaa kosketusta ja kanssaihmisen seuraa, eikä pieniä lapsia voi vain istuttaa älylaitteiden eteen oppimaan ilman aikuisen tukea. Yksi digikompassin arvoista on ihmiskeskeisyys, joka on erityisen tärkeää pitää mielessä, kun maailma ympärillämme muuttuu.
Minä uskon siihen, että erilaisin teknologioin voimme tuoda ihmiset entistä lähemmäs toisiaan, ennaltaehkäistä monia sairauksia ja niiden puhkeamista, mahdollistaa asuminen ja työnteko missäpäin Suomea tahansa, lisätä työn tuottavuutta ja luoda uusia työpaikkoja Suomeen sekä menestystarinoita maailmalle asti vietäviksi.
Hyvä puhemies! Murroksessa ovat kaikki alat ja niin myös kaikki julkiset palvelut. Digitalisaatiota ei pidä pelätä, vaan se on valjastettava käyttöön ja hyödynnettävä sen tuomat mahdollisuudet rohkeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-11-16T16:33:01,2022-11-16T16:37:16,Hyväksytty,1.1
2022_124_79,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_80,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Digitaalinen muutos ympärillämme on nopeaa. Kaikki eivät ole pysyneet mukana. Arviolta pari miljoonaa suomalaista tarvitsee digineuvontaa. Neljännesmiljoona yli 65-vuotiaista ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Digitaidoton on vaarassa syrjäytyä.
Selonteossa sanotaan: ”Muuttuva ja digitalisoituva maailma edellyttää myös digitaalisten lukutaitojen tarkempaa määrittelyä ottaen huomioon myös kansallisen resilienssin vahvistamisen. Laaja-alaisen digitalisaation myötä kaikkien ikäryhmien medialukutaidon merkitys kasvaa edelleen. Ajankohtaisia teemoja ovat esimerkiksi lähteiden arviointi, erilaisten tarkoitusperien ja mis- ja disinformaation tunnistaminen sekä turvallinen toiminta verkossa.”
Emme saa kuitenkaan unohtaa yleissivistystä ja lukutaitoa. Äidinkieli ja hyvä lukutaito ovat ajattelun ja oppimisen perusta. Lukutaito on välttämätöntä itsensä kehittämiselle ja yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Ilman monipuolista lukutaitoa voi jäädä kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Yhä suurempi joukko peruskoulun päättävistä ei ole saavuttanut sellaista luku- ja kirjoitustaitoa, jolla pärjäisi jatko-opinnoissa tai ylipäätään elämässä. Tämä on huolestuttava tieto. Google ei korvaa yleissivistystä ja omaa ajattelua, ja mielipidetiedusteluille ei voi ulkoistaa omaa pohdintaa.
Arvoisa puhemies! Yhteenvetona sanon: Digitaalista lukutaitoa ja medialukutaitoa ei voi olla, jos lukutaito on puutteellinen. Siksi on tärkeää, että pidämme hyvästä opetuksesta, yleissivistyksestä ja lukutaidosta huolta, muuten digitaalisella ympäristöllä ei ole sitä merkitystä ja mahdollistavaa vaikutusta, mikä sillä voisi olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-11-16T16:37:20,2022-11-16T16:40:05,Hyväksytty,1.1
2022_124_81,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Kiviranta poissa, edustaja Mäkinen poissa, edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_82,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kuultu hyviä puheenvuoroja. Haluaisin ehkä palata vielä tuohon omaan puheenvuorooni ja digistrategiaan tai digivisioon: Näen, että keitä täällä seuraavassa hallituksessa istuukin, tämän pitää kyllä ehdottomasti löytyä hallitusohjelmasta, sillä se on tulevaisuuden kannalta niin merkittävä asia. Olisinkin ministeriltä kysynyt: onko tästä jo puhuttu, ja miltä asia näyttää? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-16T16:40:25,2022-11-16T16:40:59,Hyväksytty,1.1
2022_124_83,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_84,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Digitaalinen murros on myös suomalaisille yrityksille suuri mahdollisuus, mutta digitalisaation hyödyntäminen vaatii osaamista ja osaajia. Suomen on todella reagoitava muutokseen niin, että koulutamme tarpeeksi digiosaajia. Kotimaan lisäksi osaajia on pyrittävä löytämään myös ulkomailta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi opiskelijoiden houkuttelemisen tai työperäisen maahanmuuton helpottamisen kautta. 
Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi Suomen on panostettava entistä enemmän myös tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan. Valtion panostusta tutkimustoiminnan tukemiseen on jo nyt päätetty nostaa. Myös pysyvä tutkimus- ja tuotekehityksen verokannustin on kuitenkin mielestäni vietävä maaliin. Emmehän halua tippua digiosaamisen ja digiyritysten kärkimaiden joukosta pois.
Puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan lähtökohdat digimurroksen keskellä ovat yhtäältä hyvät — meillä löytyy teknologista osaamista, ja olemme luottamusyhteiskunta, jossa julkinen, yksityinen ja kolmas sektori tekevät yhteistyötä — mutta kuten todettua, haasteitakin on: digisyrjäytyminen, osaamisen moniulotteisuus, ict-investointien hajanaisuus ja osaajapula haastavat digiyhteiskuntaa. Itse näen todella ratkaisuna lisäpanostukset osaamiseen, tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatiotoimintaan ja myös sektorirajat ylittävän yhteistyön voimistamiseen. 
Puhemies! Kuitenkin digitaalisuus on nähtävä renkinä, ei isäntänä. Kysyisinkin arvoisilta ministereiltä: miten me huolehdimme, että osallistuminen digitalisoituvaan yhteiskuntaan kuuluu kaikille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-16T16:41:01,2022-11-16T16:43:16,Hyväksytty,1.1
2022_124_85,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_86,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eri yhteyksissä ja keskusteluissa on noussut esiin tällä kaudella digi- ja viestintäministerin salkku. Liikennepolitiikka on murroksessa, ja työtä riittää myös sillä saralla. Seuraavan hallituksen tulisi harkita tätä mahdollisuutta, sillä tietopolitiikka tarvitsee oman vastuuministerin, mahdollisesti jopa oman ministeriön. Eduskuntaan toki tulisi tällöin muodostaa tietopolitiikkaan keskittyvä tietoasiainvaliokunta, joka tukisi muiden valiokuntien työtä ja kokoaisi hajanaista tietopoliittista näkemystä lainsäädäntötyössä. Kysyisinkin ministereiltä: mitä tästä ajatuksesta olette mieltä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-16T16:43:16,2022-11-16T16:44:03,Hyväksytty,1.1
2022_124_87,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_88,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Digitalisaatio on eräs tärkeimpiä keinoja vihreän siirtymän edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Useiden digitaalisten ratkaisujen ja tekoälyn hyödyntämisen myötä voimme tehostaa tuotantoketjuja sekä vähentää energiankulutusta ja päästöjä. Samalla digitalisaatio ja datatalous luovat yrityksillemme uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja edistävät uudenlaista arvonluontia. Meillä on paljon digitalouteen ja puhtaisiin teknologioihin liittyvää osaamista, ja niitä hyödyntämällä Suomella on erinomaiset mahdollisuudet menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Meidän tuleekin arvojemme mukaisesti pyrkiä edistämään digitalisaation avulla kestävää kehitystä.
Haluaisin kysyä teiltä paikalla olevilta ministereiltä: miten parhaalla mahdollisella tavalla edistämme tätä digitalisaation ja datatalouden hyödyntämistä vihreän siirtymän edistämisessä ja sitä kautta tuemme Suomen kasvua?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-11-16T16:44:05,2022-11-16T16:45:10,Hyväksytty,1.1
2022_124_89,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_90,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulee olla koulutuksen ja digitalisaation kärkimaa, kuten edustaja Kivisaari on täällä hienosti todennut. Tällainen digitaalinen osaaminen tukee yritysten innovaatioita, kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia. Koulutuksen ja tutkimuksen seurauksena syntyy yhteiskuntaamme tarvittavaa asiantuntijuutta. Meillä tulee olla tavoitteena, että Suomi on maailman tunnetuimpia ja houkuttelevimpia teknologian alan koulutuksen keskuksia, ja olisi tärkeää, että meillä olisi tällaisia osaamiskeskittymiä, joissa voisi saada valmiuksia kansainvälisyyteen, sillä yritysten tulee digitalisoitua ja kansainvälistyä, jotta ne pärjäävät suurilla markkinoilla.
93 prosenttia suomalaisista yrityksistä on alle kymmenen hengen mikroyrityksiä — siellä on tarvetta digitalisaatioon ja kansainvälistymiseen. Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin valtakunnallisena tehtävänä on mikroyrityksiin liittyvä tutkimus ja kouluttaminen. Tässä digiosaaminen ja kansainvälistymisen koulutus ovat varmasti tärkeä osa.
Kysynkin teiltä, ministerit: miten voisimme laajentaa tällaista digitalisaatiokoulutusta eri puolille Suomea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-11-16T16:45:12,2022-11-16T16:46:55,Hyväksytty,1.1
2022_124_91,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kautto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_92,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on ilmaissut huolensa ikääntyvien vaikeuksista käyttää digitaalisia palveluita ja laitteita. Hän on puhunut jopa digitaalisesta syrjäytymisestä. Hän on esittänyt, että kuntien tulisi koordinoida ja tukea digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytössä ja että meidän tulisi rakentaa kansallisia asiointikanavia, missä voisi ilmoittaa, jos toivoo asiointia perinteisin keinoin, sekä sitä, että toisen puolesta pitäisi voida asioida riippumatta siitä, onko toisella käytössään digitaalisia tunnistautumisen välineitä. Mielestäni hyvinkin kannatettavia ajatuksia, joita tulisi edistää. On muistettava, ettei ongelma koske vain tämän päivän iäkkäitä vaan myös tulevaisuudessa meitä keski-ikäisiä, sillä digitalisaation vauhti tulee vain kiihtymään ja siinä eivät kaikki meinaa pysyä matkassa. Kysyisin ministereiltä: onko näitä vanhusasiavaltuutetun huolia otettu huomioon, ja miten näihin tulevaisuudenhaasteisiin vastataan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-11-16T16:46:55,2022-11-16T16:48:07,Hyväksytty,1.1
2022_124_93,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_94,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Digikompassi on tosiaan vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa tätä kansallisen kehitystyön suuntaa. Kompassi vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä ja käsitteistä ja suunnasta, ja kompassi sisältää nimenomaan kansallisen vision sekä ne arvot, joiden pohjalle tätä tulevaa digitalisaatiokehitystä ohjaamme. Suomen tulee olla digitalisaation ja digitalouden edelläkävijämaa. Nyt käsillä oleva digikompassi on laajuudeltaan ja läpileikkaavuudeltaan Euroopan ensimmäinen EU-komission mallin mukainen kansallinen strategia. Digitalisaation ja datatalouden murros todella muuttaa maailmaa, ja näin myös meillä Suomessa. Tässä salissa on käyty äärettömän hyvää keskustelua siitä, mitä kaikkea se todellisuudessa voi tarkoittaakaan.
Laadukkaat, nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot ja niiden kautta saumattomasti liikkuva digitaalinen tieto eli data muodostavat perustan käsillä olevan teknologisen murroksen palveluille ja innovaatioille. Kuten on todettu, muutos näkyy ennen kaikkea uudenlaisina palveluina, työskentely- ja toimintamalleina, teknologioina ja myös osaamisvaatimusten muuttumisena ja lisääntymisenä eri yhteiskunnan sektoreilla. 
Digivihreä siirtymä edellyttää siis kokonaisvaltaista muutosta, johon liittyy Suomen kannalta ennen kaikkea suuria mahdollisuuksia. Meillä on erittäin hyvät lähtökohdat menestyä vahvan teknologisen osaamisen monilla eri ydinalueilla. 
Oikeastaan nostan kaksi asiaa esille tässä omassa puheenvuorossani: 
Digitalisaation kehitys koskettaa todella jokaista meistä ja on asia, joka tulee hyvin lähelle ihmisten arjen perusasioita, ja pidän hyvin tärkeänä, että kaikki todella pysyvät yhteiskunnan kehityksessä mukana ja että tätä digitaalista köyhyyttä ei pääsisi syntymään. Siitä on puhuttu tänään todella paljon, ja edustaja Werning on käyttänyt hyviä puheenvuoroja asian tiimoilta.
Toiseksi kiinnitän huomiota siihen, että meillä on vielä liian vähän tuottavuutta lisääviä ict-investointeja. Me tarvitsemme lisää osaajia, jotta voimme täysmääräisesti hyödyntää nämä digitalisaation tuomat mahdollisuudet, ja meillä on vielä aika paljon työtä tehtävänä myös tämmöisen yleisen toimintakulttuurin ja ajattelumallinkin muutoksen aikaansaamisessa ja viemisessä eteenpäin. Mutta jo se peruslähtökohta, että laadukkaat, nopeat ja toimintavarmat viestintäverkot ovat olemassa ja kunnossa, on meillä asia, joka täytyy pystyä varmistamaan. Kysyisinkin ministereiltä: millaista tavoiteasettelua tämän kokonaisuuden osalta on hahmotettavissa tuleville vuosille ja ensi kaudelle? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-11-16T16:48:08,2022-11-16T16:51:16,Hyväksytty,1.1
2022_124_95,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_96,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin kiitän edustaja Kauton ryhmäpuheenvuoroa, joka nosti esille sen, mikä meidän pitää koko ajan pitää terävänä mielessä: Digitaalisuus on hyvä ja se tuo yrityksille ja jossain määrin ehdottomasti myös työntekijöille osaamisen kautta hyvää työmarkkina-asemaa, mutta meillä tässä vaiheessa pitäisi pystyä tarkkarajaisesti määrittelemään, mitä alustataloudessa on yrittäjyys, mikä on työsuhde. Digitaalisuus leikkaantuu joka puolelle, ja meidän pitää osata huomioida sen haasteet niin, että työelämässä asiat olisivat sillä tolalla kuin niiden tulee ollakin.
Toiseksi edustaja Pauli Kiuru toi tärkeän huomion, johonka itse havahduin, kun työhuoneessa kuuntelin tätä keskustelua: lukemisen osaamisen. Mielestäni Kiuru otti hyvin esille, että jos ei ole lukemisen osaamista, ei ole kyllä digitaalisen lukemisen osaamiseen mitään mahdollisuuksia. Ja itse lukihäiriöisenä voin sanoa, että erityisesti kun me digitalisoidaan erilaisia kaavakkeita ja muita, niin meillä pitäisi olla selkolukemisen opas niille, jotka tekevät näitä kaavakkeita. Olen tämän aiemminkin sanonut, että välillä tuntuu, ettei meinaa selvitä hotellihuoneeseen kirjautumisesta, saatikka sitten, kun olet tuolla sähköisessä maailmassa — koetat ladata itsellesi eri sovelluksia, jonkinnäköisen apin, ja hermo menee ennen kuin koskaan olet siellä perillä — joten se on tärkeä huomio.
Puolesta-asioiminen: Toki sitä jo tälläkin hetkellä on mahdollista tehdä, verottajalla on hyvät palvelut, mutta tässäkin yhteydessä pitää rinnalla kuljettaa se, mikä on puolesta-asioimisen rajapinta. Me emme voi vain todeta, että on puolesta-asiointia. Kyllä se juridiikka, mihinkä puolesta-asioiminen voi johtaa, tarvitsee paperisia valtakirjoja sellaiselta henkilöltä, joka ei pysty käyttämään digitaalisia palveluja, ettei hänen puolestaan aleta asioimaan pelkästään sen varaisesti, että hänellä on pankkitunnukset ja sitä kautta voi kirjautua. Pankkitunnuksia valitettavasti käytetään tälläkin hetkellä väärin, jopa lainanottoihin ja niin edelleen. 
Arvoisat ministerit, tässä olivat minun murheeni, ja toivottavasti näitä otetaan jatkovalmisteluun. Eivät nämä kaikki teille edes kuulu, mutta tämä tarvitsee poikkihallinnollisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-11-16T16:51:16,2022-11-16T16:54:18,Hyväksytty,1.1
2022_124_97,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt totean, että tässä vaiheessa varattu aika alkaa taas kulua umpeen ja ministerit käyttävät yhteensä kymmenen minuuttia loppupuheenvuoroihin. Tässä on semmoinen neljä viisi minuuttia aikaa nyt lopuille puheenvuoroille. Jos se riittää, per henkilö on noin minuutti, niin niitä voidaan käydä läpi. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_98,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Puhemies! Koetetaan olla sanoissa ripeä.
Puhemies! Tämä digitaalinen murros, kuten totesin, on suomalaisille yrityksille kyllä suuri mahdollisuus. Työpaikoilla voidaan hyödyntää tehokkaasti digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Toimivat digitaaliset ratkaisut tukevat esimerkiksi myös etätyötä ja monipaikkaista työn tekemistä.
Valtio työnantajana voisi toimia esimerkkinä etätyön mahdollistamisesta. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseksi työntekijöiden riittävä digiosaaminen on totta kai varmistettava ja sen kehittämiseen tarjottava mahdollisuuksia esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta.
Puhemies! Vielä eräs huomio, johon myös edustaja Kautto viittasi. Kehityksen kääntöpuolena on todella se, että osa ihmisistä uhkaa tippua kyydistä. Se, mikä on toisille helppoa, on toisille vaikeaa. Keskusta kyllä tukee palveluiden uudistamista, mutta kyllä ehdoton vaatimuksemme on se, että sähköisten palveluiden rinnalla pysyy kohtuullinen mahdollisuus myös kasvokkain asiointiin ja puhelinpalveluun — siis puhelinpalveluun, josta myös vastataan välittömästi eikä monen tunnin odottelun jälkeen, jonka ajan soi sama odotusmusiikki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-16T16:54:36,2022-11-16T16:56:17,Hyväksytty,1.1
2022_124_99,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_100,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä digitalisaation eteneminen on tietysti vääjäämätön asia. Maailma on tällainen tänä päivänä, ja digitalisaatiota käytetään lähes kaikissa asioissa, mitä me tiedämme. — Saunassa käynti taitaa olla sen sijaan vielä aika paljon normaalia perinteistä toimintaa.
Korostaisin tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, sitä, että jotta tämä digitalisaatio olisi kaikkien ihmisten ulottuvilla, niin olen tästä asiasta puhunut sen 58 kertaa tässä salissa: valokuituverkon saaminen koko maahan. Kun digitaalisia palveluita tarjotaan, niin käytännössähän se on niin, että taajamissa, esimerkiksi Helsingissä, missä olemme, on hyvät langattomatkin verkot, suorastaan kiitettävän hyvät, mutta harva-asutusalueella ei ole. Esimerkiksi Ilomantsin kunnan taajamassa toimii, mutta ulkopuolelle kun mennään, niin ei mitenkään toimi. Mutta me rakensimme kunnan ja hyvien yhteistyökumppaneiden kustannuksella erinomaisen valokuituverkon koko kuntaan, ja meillä on yhtä hyvät digitaalipalvelut koko kunnassa kuin esimerkiksi tässä kaupungissa on.
Korostan tällä puheenvuorollani sitä, että olkoon siellä alueella digitaaliverkko kunnossa tai ei, niin valtiovalta ei saa vetäytyä vastuusta ja jättää niitä ihmisiä oman onnensa nojaan. Palvelut pitää olla joka puolella, ja sitten kun koko maa on vaikka rakennerahojen avustuksella pistetty kuntoon, sen jälkeen saamme olla onnellisia siitä, että koko maa toimii. Olkoon Ruotsi tässä meille esimerkkinä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-16T16:56:19,2022-11-16T16:57:37,Hyväksytty,1.1
2022_124_101,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_102,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa, mitkä minua vielä harmittavat menneisyydestä:
Se, että tästä valokuituverkosta, josta edustaja Hoskonenkin puhui, säädetty laki noin 15 vuotta sitten epäonnistui, ja ainakaan meillä Keski-Suomessa verkkoa ei ole kunnolla saatu tehtyä ja on tullut valtavan kalliiksi. Ehkä olisi pitänyt menetellä niin kuin Ruotsissa silloin meneteltiin: valtio siellä rakensi sen.
Toinen asia on se, että esitin myös noin 15 vuotta sitten ja sen jälkeenkin jonkun kerran, että valtioneuvoston jäseneksi nimitettäisiin tietoyhteiskuntaministeri, joka vastaisi keskitetysti riittävän arvovaltaisesti tietoyhteiskunnan rakentamisesta poikkihallinnollisesti. Silloin esitin, että silloinen edustaja Jyrki Kasvi, edesmennyt edustaja Kasvi, olisi nimitetty tähän ministerin tehtävään. Olin varapuheenjohtajana tietoyhteiskuntaryhmässä, jota edustaja Kasvi veti, ja silloin teimme ihan hyvää työtä, mutta valitettavasti tilanne on mennyt siihen, mikä on, ja tänä päivänä olemme näissä ongelmissa, mitkä tähän ovat matkan varrella syntyneet, ja toivon, että ne nyt ratkaistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-16T16:57:37,2022-11-16T16:59:02,Hyväksytty,1.1
2022_124_103,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_104,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän digikompassin sivistykselliset tavoitteet ovat hyvin kannatettavia. Suomi on digitaalisesti sivistynyt maa, jossa jokaisella on valmiudet tässä maailmassa toimimiseen ja keskinäinen kunnioitus ja luottamus ovat korkealla tasolla. Eli on kysymys myös sydämensivistyksestä: Meidän tulee opetella käyttäytymään ja puhumaan toisillemme kunnioittavasti myös digitaalisessa maailmassa. Verkossa tulee oppia käyttäytymään aivan samalla tavoin kuin kasvokkain.
Toinen ajatus, mikä on ollut mielessä tässä keskustelun aikana, on se, että meidän täytyy ensin oppia nämä aivan perustaidot — laskeminen, lukeminen ja kirjoittaminen — jotta voidaan oppia nämä digiperustaidot, jotta voimme erottaa väärän tiedon tutkitusta tiedosta ja mielipiteen tutkimustuloksesta, ja myöskin oppia olemaan oikealla tavalla kriittisiä tässä digitaalisessa maailmassa. Tällaisia taitoja tulee oppia aivan lapsesta asti, mutta niitä tarvitaan myös ihan ikäihmisenä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-11-16T16:59:02,2022-11-16T17:00:25,Hyväksytty,1.1
2022_124_105,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_106,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään meillä on myöhemmin täällä keskustelussa myöskin yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, ja myös yhdenvertaisuusvaltuutettu ottaa kantaa digitalisaatioon.
Eli digitalisaation avulla pystytään merkittävästi edistämään yhdenvertaisuutta esimerkiksi tuottamalla palveluita, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta, toimintarajoitteista tai kielestä riippumatta. Mutta digipalvelut voivat huonosti suunniteltuina myös estää ainakin joidenkin palveluihin pääsyn, esimerkiksi osalta ikääntyneistä ja vammaisista henkilöistä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaation lisääntyessä riski palveluista syrjäytymiseen on erityisen suuri jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilla ihmisillä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tähdentää, että digitaalisten palvelujen tulee olla yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla ja hyödynnettävissä. Digipalveluja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon ihmisten erilaisuus.
Palveluja tulee voida käyttää, vaikka olisi esimerkiksi kuulo- tai näkövamma, luki- tai oppimisvaikeus, muistihäiriö tai vaikkapa heikko suomen kielen taito. Digitaaliset palvelut ja sovellukset tulee johdonmukaisesti suunnitella helppokäyttöisiksi ja niiden saavutettavuus varmistaa.
Ja vielä, arvoisa puhemies, lopuksi: Viranomais- ja välttämättömyyspalveluita ja esimerkiksi pankkipalveluita digitalisoitaessa on varmistettava palvelujen monikanavaisuus. Meidän on kaikkien hyvä muistaa, että saavutettavat palvelut ovat joillekin välttämättömiä, mutta samalla ne hyödyttävät kaikkia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-16T17:00:29,2022-11-16T17:02:03,Hyväksytty,1.1
2022_124_107,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vielä edustaja Hoskonen, ja sen jälkeen ministereiden vastaukset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_108,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi omalta osaltani tässä asiassa se, että kysymyshän ei ole suinkaan vain siitä, että näille ihmisille, jotka asuvat harvaan asutulla alueella maaseudulla pitkien välimatkojen takana, se olisi tasa-arvoasia, että he saavat sen yhteyden. He voivat ihan yhtä hyvin katsoa siellä hyvälaatuista televisiokuvaa, jos puhelin ei toimi — niin kuin yleensä siellä ei toimi. Siellä ovat nämä muutkin verkot niin huonot. Siis GSM-puhelimella siellä todennäköisesti ei pääse verkkoon, mutta kun on valokuituverkko, sillä pystyy tekemään puhelinasiatkin ja pankkiasiat hoitamaan ja vaikka mitä, olemaan puhelinyhteydessä, vaikka kuvayhteydessä, vaikka Yhdysvalloissa asuviin omiin lapsiin. Toimii kaikki erittäin hyvin.
Mutta se tässä on huolestuttavaa, että nämä ihmiset, vanhemmat ihmiset varsinkaan, eivät ole mitään diginatiiveja, eivät varmasti ole. Heidän palvelujenhankintamahdollisuutensa olennaisesti supistuu. Ja uuteen terveydenhuollon aikaan kun astumme 1.1., kohtapuoliin, niin siellä kunnissa pitää varmistaa, valtion pitää antaa semmoiset rahat kuntien käyttöön, että ne palvelut aidosti pelaavat. Sen odottaminen, että ihmiset pystyvät digitaalisilla palveluilla hankkimaan itselleen riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut... Se ei ole totta. Kunnan vastuulla on tämä asia, tai sen hyvinvointialueen vastuulla tietenkin, mutta kunta on siinä varmasti omalta osaltaan hyvä yhteistyökumppani. Arvoisa ministeri, toivon, että tämän omassa työssänne huomioitte.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-16T17:02:05,2022-11-16T17:03:30,Hyväksytty,1.1
2022_124_109,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Paatero, viisi minuuttia. Korjaan, menköön Harakka ensin. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_110,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Kiitos tästä keskustelusta. Ylisummaan tämä digikompassin saaminen eduskuntaan selontekona on hienoa, ja kiitän eduskuntaa siitä, että se antaa kansalliselle digitalisaatiostrategialle sen huomion ja painoarvon, jonka se ansaitsee.
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta digikompassi on yksi kuluvan hallituskauden kolmesta keskeisestä strategisesta kokonaisuudesta, jotka olemme saaneet maaliin — digikompassin osalta yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön kanssa, unohtamatta erittäin laajaa valmisteluun osallistunutta joukkoa, valmisteluun osallistuneita sidosryhmiä, siitä kiitos.
Digitalisaatio on koko yhteiskuntaa läpileikkaava kehitys, ja juuri se on menestyksemme avain niin julkisissa palveluissa kuin liike-elämässä. Näin ollen digitalisaatiota ja datataloutta ei voi ulkoistaa yhdelle taholle tai virastolle. Sama pätee kyberturvallisuuteen, joka on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla jokaisen toimijan vastuulla. Tarvitaan siis tiivistä yhteistyötä ja koordinaatiota, yhteistä tilannekuvaa, resursseja, johtajuutta. Siksi eduskunnassa on käsittelyssä merkittävä laki, hallituksen esitys viranomaisten yhteistoiminnasta kybermurtotilanteessa. Kun keskustelen kansainvälisten kollegoiden kanssa, juuri tämä yhteistyö osoittautuu ainutlaatuiseksi voimavaraksemme.
Täällä salissa on kiinnitetty kiitettävästi huomiota yhdenvertaisuuteen sekä osallisuuteen. On selvää, että perinteisiä läsnäpalveluita tarvitaan digitaalisten palveluiden rinnalle. Digitaalisten palveluiden osalta sähköisen viestinnän palvelulaki, joka täällä eduskunnassa hyväksyttiin kaksi vuotta sitten, edellyttää esteettömyyttä, helppokäyttöisyyttä, ymmärrettävyyttä. Eikä tämä ole pelkkää juhlapuhetta, vaan tätä vaatimusta myös valvotaan ja sen puutteisiin puututaan.
Kysyttiin myös digitalisaation merkityksestä ilmastotyössä. On selvää, että ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittävää ja laajaa datan hyödyntämistä. Suomella on tässä suuria mahdollisuuksia. Digikompassissa on aika merkittävä painotus tähän teemaan, mutta olemme liikenne- ja viestintäministeriössä lähestyneet asiaa myös toisesta päästä. Olemme tehneet tieto- ja viestintäteknologia-alan eli ict-alan ympäristö- ja ilmastostrategian ensimmäisten joukossa maailmassa. Tämä on herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta ja siksi käännetty myös englanniksi. Ja tämä edelläkävijyys on meille tyypillistä, olemmehan saaneet digikompassin valmiiksi ensimmäisenä EU-maana.
Miksi pitää olla ensimmäinen? Pieni maa ei voi vaikuttaa Euroopan unionissa väellä ja voimalla, vaan meidän on käytettävä copy-paste-valtaa. Jokainen, joka ottaa mallia näistä Suomen ensimmäisinä tehdyistä ohjelmista, omaksuu samalla meidän arvomme ja tavoitteemme. Luomme samanmielisyyttä, ja tästä työmme digikompassin eteen on erinomainen esimerkki.
Euroopan unioni on tuonut merkittävää data-alan lainsäädäntöä, jonka merkitys laajenee maailmanlaajuiseksi, aivan kuten aikanaan tietoturva-asetus eli GDPR. Suomi nosti 2019 puheenjohtajakaudellaan esiin ihmiskeskeisen, osallistavan, avoimen ja yhteentoimivan datatalouden, ja nämä painotukset näkyvät nyt käsillä olevissa suurissa EU-säännöksissä.
Työn jatkuvuus on tärkeää, ja nyt valmisteilla oleva digikompassin toimintasuunnitelma vie tämän strategian konkretian tasolle. Tulevalla hallituskaudella on erittäin tärkeää, että digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä saa jatkaa työtään, samoin ministerityöryhmän työtä tukeva digitoimisto, joka ylläpitää digi-, data- ja tietopolitiikan tilannekuvaa eli digisalkkua. Tälle työlle annetusta tuesta lämmin kiitos.
Arvoisa puhemies! Itse asiassa tämä ministerityöryhmä ja digitoimisto tarjoavat hyvän esimerkin siitä, millä tavalla päätöksenteon laatua voidaan parantaa ja tehostaa luomatta uusia seiniä ja siiloja. Digitoimisto on myös yhden luukun palvelu julkisen hallinnon ulkopuoliselle maailmalle, vaikkapa startup-yritykselle, jonka pitäisi selvittää, millaisia sääntöjä ja lupia olisi noudatettava omassa toiminnassa.
Arvoisa puhemies! Ilokseni voin todeta, että digikompassin lisäksi sekä digiministerityöryhmän että digitoimiston työ on herättänyt valtavan laajaa kiinnostusta kansainvälisesti. Edelläkävijöinä voimme muuttaa maailmaa. Olemme jälleen palanneet DESI-indeksin kärkimaaksi, eli olemme EU-maiden vertailussa digikyvykkyydessä ykkönen, ja kärjessä aiomme pysyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:03:38,2022-11-16T17:08:34,Hyväksytty,1.1
2022_124_111,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Paatero., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_112,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta tässä samalla.
Niin kuin huomattiin tämän keskustelun aikana, sektori on varsin laaja. Kun puhutaan lasten oppimisesta ja toisaalta puhutaan sotateknologiasta ja puhutaan kvanttitietokoneista ja puhutaan toisaalta ikäihmisten digitaalisten välineiden käytöstä, niin sektorit todella kattavat kaikki tämän digikompassin osat. Sen takia ehkä se ajatus, joka aina silloin tällöin myöskin näissä keskusteluissa nousi, että olisi joku paikka, josta ohjattaisiin tätä kaikkea ja kerrottaisiin valtiovallan puolelta, minkälaisia ohjelmistoja ja minkälaisia järjestelmiä, ei ole ehkä edes mahdollinen, mutta en näe sitä myöskään järkevänä. Ennemmin on kyse siitä, että nämä meidän nyt vaikkapa hyvinvointialueilla aloittavat järjestelmät ovat yhteensovitettavissa niin, että tieto kulkee siellä välissä, mutta ei ole järkevää, että me luottaisimme yhteen malliin, joka sitten, jos menee jotain pieleen, jättää meidät mustaan aukkoon siltä osin. Sen takia tämä näkemys siitä, ohjataanko tarkasti.
Se, missä meillä on tarkemmalle ohjaukselle tarvetta, on juuri kollegaministerin mainitsemat digisalkut, samalla tavalla meidän kyberosaaminen. Eli kun me tiedetään kaikki ministeriöt, mitä missäkin ministeriössä tapahtuu, samalla tavalla on yritetty ja vahvistettu tätä näkemystä myöskin kuntatasolle ja hyvinvointialueille, jotta siellä olevat turvallisuusnäkökulmat on riittävästi huomioitu, koska siellä tällä hetkellä niitä aukkoja aika paljon myöskin on.
Esimerkki, jota käytän: Norjassa 15 000 ihmisen kunta, jossa eräänä aamuna yksikään kone ei auennut, yhtään tietoa ei löytynyt. Tämä on meidän uhkakuva mahdollisesti, jos meidän kybersuojaukset eivät kuntatasolla ole järjestyksessä.
Erityisesti näihin kysymyksiin, mitkä liittyvät digiosaamiseen, selkokielisyyteen, saavutettavuuteen, esteettömyyteen, ikäihmisiin, vammaisiin ihmisiin ja muihin, jotka eivät pysty käyttämään: Meillähän on meneillään tällä hetkellä monia erilaisia keinoja. Meillä on ollut hankkeistettuna digituki, joka on ollut eri puolilla Suomea. Se on tällä hetkellä lainsäädännön mukaan välttämätöntä, velvoitettua järjestää eri puolilla Suomea. Tähän mennessä sitä on järjestetty niin, että siinä on ollut mukana kuntia, osittain vapaaehtoistyöntekijöitä järjestöistä, siellä on ollut seurakuntia, siellä on ollut kaikkia korttelikoteja, kerhotoimintaa ynnä muuta, mutta siis joillakin keinoilla se jokaisella alueella on järjestettävä, ja niin kuin täällä edustaja totesi, hyvin usein sen vastuun pääasiassa kantaa kunta, mutta laki velvoittaa DVV:n sen järjestämään.
Millä myöskin ikäihmisille erilaista apua ja tukea ja osaamista? Tällä samalla järjestelmällä, mutta on monissa paikoissa myöskin henkilökohtaisia tukihenkilöitä, jotka ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi, on olemassa verkostoja, joissa on koottu ihmisiä, jotka haluavat auttaa toisia digitaalisissa opinnoissa siihen ensimmäiseen vaiheeseen, että esimerkiksi puhelimesta osaa käyttää muutakin kuin sitä soittotoimintoa, kun me aloitetaan yleensä näistä tasoista.
Selkokielisyys on se, mitä toivotaan, ja sen lisäksi, kun meillä julkisten palveluiden osalta on oltava saavutettavia, se selkokielisyys tarkoittaa, että sen näytön, joka siinä on, pitää toimia myös näkövammaisille. Elikkä ei onnistu ihan se semmoinen versio, missä esteettömyys on ainoastaan sitä, että näkevät pystyvät sitä käyttämään. Mutta selkokielisyys on tarve myöskin kaikille muille, ja tämä oli hyvä sanonta, mitä edustaja Mäkisalo-Ropponen tässä toi: se auttaa myöskin kaikkia muita. Se ei ole keneltäkään pois, vaan se helpottaa muidenkin ihmisten elämää.
Tässä oli monia muita huomioita, ja yhden nostan tästä vielä esille, ja se oli nämä pk-yritykset, jotka on otettu erityisesti tähän meidän kompassiin myöskin mukaan. He ovat olleet hyvin kiinnostuneita, koska siellä myöskin tarvitaan osaamista lisää, digitaalisuuden hyödyntämistä lisää esimerkiksi siirtymisessä datatalouteen, ja toisaalta se puoli on se, missä tarvitaan lisää kyberosaamista.
Kävin itse tutustumassa ammattikorkeakouluopintoihin, joissa koulutetaan kyberosaajia, ja heidän kohderyhmänään siinä kohtaa opintoja oli keskittyä ja auttaa pk-sektoria alueellisesti niin, että sitä ymmärrystä lisätään, niitä ohjelmistoja ja sitä, mitä kaikkea tarkoittaa kyberosaaminen pk-sektorilla. Tälle työlle tarvitaan myöskin jatkoa.
Kiitoksia hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+8.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-11-16T17:08:37,2022-11-16T17:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_124_113,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain 90 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 95 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 256/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan nyt enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_114,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntalain 90 §:n ja hyvinvointialueesta annetun lain 95 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt siirrytään kuntalain ja hyvinvointialuelain muuttamiseen ja sen lähetekeskusteluun. Esityksessä siis esitetään molempien elikkä kuntien ja hyvinvointialueiden hallintosääntöön muutoksia. Esityksen mukaan tässä tulevassa hallintosäännössä olisi oltava tarpeelliset määräykset hallinnon ja toiminnan järjestämisestä erityisesti päätöksenteon osalta poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa eli myös silloin, kun valmiuslakia ei oteta käyttöön. Näin monessa kunnassa tällä hetkellä jo on, mutta tällä lainsäädäntömuutoksella varmistamme, että jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueella on oltava hallintosääntöön kirjoitettuna nämä määräykset.
Esityksen tavoitteena on parantaa kunnan ja hyvinvointialueen hallinnon päätöksenteon varautumista valmiuslain mukaisiin poikkeusoloihin ja normaalioloja vakavampiin häiriötilanteisiin. Muutoksella edistetään kunnan ja hyvinvointialueen jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä myöskin häiriötilanteiden aikana. Lähtökohta on, että kunnissa ja hyvinvointialueilla toimitaan normaalisti poikkeusolojenkin aikana mahdollisimman pitkään normaalien johtamisjärjestelyjen, päätöksentekomenettelyjen ja toimivaltamääräysten mukaisesti. Reagoiminen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa ilmeneviin uhkiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin voi kuitenkin edellyttää esimerkiksi normaalia nopeampaa päätöksentekoa, tehostettua johtamista tai kriisiviestintää. Kiireellisissä tilanteissa voi syntyä myöskin tilanteita, joissa välttämätön päätöksenteko edellyttää normaalioloissa sovellettavista toimintamääräyksistä poikkeamista. Näihin tilanteisiin voidaan etukäteen varautua valtuuston päättämillä hallintosäännön määräyksillä, mihin juuri tällä hallituksen esityksellä nyt vastataan.
Hallintosäännön muuttaminen jo häiriötilanteen tai poikkeusolojen alettua voi osoittautua haastavaksi, sillä siitä syystä olisi välttämätöntä, että saamme esimerkiksi valtuuston päätösvaltaisena koolle ja päättämään asioista. Tämän vuoksi on tarpeellista, että kunnat ja hyvinvointialueet tämän hallituksen esityksen mukaisesti käyvät toimintaansa läpi ja tekevät tarpeelliseksi katsomansa muutokset hallintosääntöön. Hallintosäännön sisällöstä päättävät kuitenkin kuntien valtuustot. Laki ei edellytä tarkkaan sitä muotoa, minkälaiseen päätöksentekojärjestelmään kunkin kunnan tulee omaa toimintaansa niissä tilanteissa muuttaa.
Kuntalain ja hyvinvointialuelain sääntely siis mahdollistaa tämän jo tällä hetkellä, ja kuten totesin, on osa kunnista tämän jo tehnyt, mutta huomasimme koronan, covid-19:n, aikana, että poikkeusolot johtivat monissa kunnissa siihen, että koska kunnan hallintosäännöissä ei oltu varustauduttu näihin, niin nopeasti niitä sitten eri alueilla ja kunnissa tehtiin. Tästä syystä on parempi, että meillä on etukäteen varauduttu, ja niin pystytään jokaisessa tapauksessa toimimaan.
Näistä siis päättäisi valtuusto, ensin siitä, minkälainen hallintosääntö on, mutta myöskin niitten käyttöön ottamisesta.
Esityksellä ei puututa itsehallintoon, koska esityksellä ei muuteta sitä lähtökohtaa, että lailla säädetään kuntien hallinnon yleisistä perusteista, kun taas hallinnon järjestämisen yksityiskohdista päätetään jokaisessa kunnassa.
Esitys lähtee ajatuksesta, että se tulee voimaan mahdollisimman pian elikkä ensi vuoden alusta mutta niin, että hallintosäännöt olisi jokaisessa kunnassa ja hyvinvointialueilla tehty kesäkuun loppuun mennessä näihin muutettuihin tarpeisiin. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+9.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-11-16T17:14:28,2022-11-16T17:18:44,Hyväksytty,1.1
2022_124_115,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan on annettava lausunto. Tässä yhteydessä lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_116,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt parlamentaarisessa yhteistyössä valmisteltu rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen uutta rahoitusmallia koskeva arpajaislain muutosesitys. Tämän sisäministeriössä valmistellun hallituksen esityksen lisäksi rahoitusmallikokonaisuuteen liittyy sosiaali- ja terveysministeriössä ja maa- ja metsätalousministeriössä valmistellut hallituksen esitykset, joista käydään myöhemmin omat lähetekeskustelunsa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön on tarkoitus vielä antaa omaa toimialaansa koskeva hallituksen esitys eduskunnalle.
Arpajaislain muuttamisen tavoitteena on poistaa rahapelituotolla toistaiseksi rahoitettujen toimintojen yhteys Veikkaus Oy:n tuottoon ja siten samalla tehostaa rahapelihaittojen torjuntaa. Uutta rahoitusmallia koskevien lakiehdotusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta.
Arvoisa puhemies! Rahapelituotto on kautta aikain käytetty yleishyödyllisen toiminnan edistämiseen. Tämän on katsottu olevan yhteiskunnan edun mukaista. Voimassa olevan arpajaislain mukaan Veikkaus Oy:n tuotto käytetään urheilun ja liikunnan, tieteen ja taiteen, nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen. Vaikka rahapelituotto ei ole EU-oikeudessa hyväksytty peruste ylläpitää yksinoikeusjärjestelmää, tosiasiassa tuotolla on ollut huomattava merkitys erilaisten yleishyödyllisten toimintojen rahoittamisessa.
Koska rahapelitoiminnan tuotto on viime vuosina kääntynyt laskuun muun muassa rahapelihaittojen torjuntaa tehostaneiden toimenpiteiden ja rahapelaamisen muutosten vuoksi, loppuvuodesta 2020 käynnistettiin selvitystyö tuoton alentumisen vaikutuksiin valmistautumiseksi. Erkki Liikasen puheenjohtama työryhmä esitti neljä erilaista vaihtoehtoa rahapelituottojen jakamisen osalta. Tämän vuoden helmikuussa valtioneuvoston asettama valtiosihteerihankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä saivat valmiiksi ehdotuksen uudesta rahoitusmallista, joka perustui osaltaan Erkki Liikasen työryhmän ensisijaiseen ehdotukseen kokonaisuudistuksesta.
Nyt käsittelyssä olevassa esityksessä ehdotetaan, että arpajaislakia muutettaisiin uutta rahoitusmallia vastaavaksi. Veikkaus Oy:n tuoton käyttötarkoituksista luovuttaisiin ja tuotto käytettäisiin valtion talousarvion mukaisiin menoihin ilman nykyisiä korvamerkintöjä. Ne toiminnot, joita nyt on rahoitettu rahapelituotolla, saisivat jatkossa rahoituksensa menokehysten sisältä yleiskatteellisista budjettivaroista eivätkä siis enää Veikkaus Oy:n tuotosta. Arpajaislaissa säädetään tuoton käyttötarkoitusten lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä valtionavustuksista ja ‑osuuksista. Uudessa rahoitusmallissa nämä ministeriöt päättäisivät edelleen valtionavustusten ja valtionosuuksien myöntämisestä valtion talousarvion mukaisten määrärahojen puitteissa. Kaikki avustuksiin liittyvät pykälät kumottaisiin arpajaislaista ja tarvittavilta osin avustusmenettelyistä säädettäisiin ehdotetuissa uusissa sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön valmistelemissa laeissa, joista keskustellaan myöhemmin.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman lähtökohtana on ollut rahapelihaittojen torjunnan tehostaminen yksinoikeusjärjestelmässä. Aiemmin hallituskaudella on toteutettu laaja arpajaislain uudistus tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi vuoden alusta voimaan tulleella arpajaislakiuudistuksella on hallitusohjelman mukaisesti tehostettu rahapelikysynnän ohjautumista arpajaislailla säänneltyyn Veikkaus Oy:n tarjontaan. Nyt käsittelyssä oleva arpajaislain uudistaminen uuden rahoitusmallin mukaisesti on myös yksinoikeusjärjestelmän perusteena olevan pelihaittojen torjunnan kannalta merkittävä.
Veikkaus Oy:n tuoton käyttötarkoitusten muuttaminen esitetyllä tavalla tukisi tutkimustiedon valossa rahapelihaittojen torjuntaa nykyistä järjestelmää tehokkaammin ja parantaisi mahdollisuuksia toteuttaa rahapelihaittoja torjuvia toimenpiteitä. Hallituksen esityksen valmistelussa on myös kiinnitetty erityistä huomiota EU-oikeuteen, jota valtiosihteerihankeryhmä ja parlamentaarinen ryhmä yhteisymmärrysmuistiossaan korostivat. Uuden rahoitusmallin katsotaan olevan sopusoinnussa EU-oikeuden kanssa. Rahapelihaittojen torjunta on jatkossakin järjestelmämme EU-oikeudellinen perusta ja Veikkaus Oy:n tuotto niin sanottu suotuisa liitännäisseuraus.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-16T17:19:15,2022-11-16T17:24:47,Hyväksytty,1.1
2022_124_117,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_118,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri hyvässä esittelypuheessaan totesi, tämän esityksen tavoitteena on poistaa rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen taloudellinen ja määrärahatasoon liittyvä riippuvuus Veikkaus Oy:n tuotosta. Tavoitteena on myös vahvistaa rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä yksinoikeusjärjestelmässä. Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitetuille toiminnoille on tarkoitus ottaa käyttöön juurikin parlamentaarisessa yhteistyössä valmisteltu uusi rahoitusmalli, jossa toimintoja rahoitettaisiin vuoden 24 alusta lukien menokehyksen sisältä yleiskatteellisista budjettivaroista. Rahapelitoiminta ajautui monista syistä Suomessa vaikeuksiin, ja pelaamisen tuloutus väheni. Jatkossa Veikkaus siis tuottaa sen mitä tuottaa ja eduskunta määrittelee määrärahan. 
Puhemies! Vaikeina aikoina myös henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin merkitys korostuu. Siksi on hyvä, että hallitus turvaa Veikkauksen edunsaajien tuloutuksen jo vuodelle 23 ja siten aikaistaa parlamentaarista sopimusta. Tällöin sysimusta näkymä on nujerrettu.
Suomen lukuisat järjestöt tekevät korvaamatonta työtä tieteen, taiteen, liikunnan, nuorisotyön tai sosiaali- ja terveyspalveluiden saralla. Järjestöjen tekemä työ tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen. Politiikka on siis tehtävä ajassa, ja se aika on nyt. 
Järjestöt kantavat myös yhteiskuntavastuuta luomalla suomalaisille hyvinvointia ja auttamalla ihmisiä selviytymään hankalista elämänvaiheista. Ilman näiden tahojen työtä monet suomalaiset jäisivät myös ilman liikuntaharrastuksia ja kulttuurielämyksiä. Esimerkki todella löytyy vaikkapa liikunta- ja urheilukentältä. Liikunta ja urheilu on Suomen suurin kansanliike. Seuratoimintaan osallistuu peräti 1,8 miljoonaa ihmistä. Seurat ovat siis suurimman kansanliikkeen kivijalka ja merkittävä hyvinvoinnin tuottaja ympäri maata. Esimerkiksi liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa noin kolme miljardia euroa. Se on valtava summa, jota ei tarpeeksi tunnisteta. Järjestöt taklaavat siis myös tätä hyvinvointivajetta, ja sen merkitys on yhteiskunnallisesti aivan valtava. 
Siis yhteiskunnallinen peruste liikunnan ja myös kulttuurin rahoitukselle on uudessakin rahoitusmallissa vahva. Liikunta ja kulttuuri kytkeytyvät vapaa-ajan ja elämysten lisäksi erittäin vahvasti ainakin terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin, mukaan lukien mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden ehkäisy, julkisen talouden kestävyyteen, kestävään kehitykseen, tuottavuuteen, maanpuolustuskykyyn ja oppimiseen. Rahoitusta onkin siis perusteltua vahvistaa ja monipuolistaa. 
Puhemies! Tämähän on hyvä ja ymmärrettävä esitys, mutta tällä puheenvuorolla korostan järjestötyön merkitystä keskeisenä suomalaisen yhteiskunnan kulmatolppana. Ja se pitää kyllä vastaisuudessakin turvata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-16T17:24:59,2022-11-16T17:28:44,Hyväksytty,1.1
2022_124_119,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_120,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Todellakin esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arpajaislakia. Esityksen tavoitteena on poistaa rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen taloudellinen ja määrärahatasoon liittyvä riippuvuus Veikkaus Oy:n tuotosta. Tavoitteena on myös vahvistaa rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä yksinoikeusjärjestelmässä.
Vaikka rahapelituottojen käytön nykyisen kaltainen kytkös edunsaajuuteen katkaistaankin, kaikki Veikkauksen peleistä tuleva tuotto käytetään jatkossakin suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten hyväksi. Veikkaus on tehnyt mittavia toimia, joilla on parannettu pelaamisen turvallisuutta ja pyritty tehokkaasti vähentämään rahapelihaittoja.
Arvoisa herra puhemies! Tahdon tässä mainita muutamalla sanalla, mitä näitä toimenpiteitä Veikkaus on tehnyt ja että pidän Veikkausta vastuullisena toimijana. Esimerkiksi hajasijoitettuihin peliautomaatteihin ja kasinoiden pelaamiseen on tullut pakollinen tunnistautuminen ja peliautomaattien määrää on viimeisen kahden vuoden aikana vähennetty 18 600 automaatista 9 239 peliautomaattiin. Lisäksi Veikkaus on ottanut käyttöön myös kaikkea tunnistautuvaa pelaamista koskevan vuositappiorajan ja rajoittanut markkinointia voimakkaasti. Lisäksi Veikkaus on tehnyt muun muassa seuraavia toimenpiteitä: laskenut maksimitappiorajoja nykyiselle tasolle 500 euroa vuorokaudessa ja 2 000 euroa kuukaudessa, päivittäistavarakaupoissa on rajoitettu peliautomaattien aukioloajat ajalle 9—21, peliautomaattien houkuttelevuutta on vähennetty, eivätkä automaatit enää mainosta itseään visuaalisilla efekteillä, kun niillä ei pelata. Rahapelien markkinointia on vähennetty määrällisesti, ja markkinointi on aiempaa maltillisempaa, lisäksi peliryhmien riskitasoista kerrotaan Pelaa maltilla ‑sivuilla. Näiden tehtyjen toimenpiteiden seurauksena suomalaiset häviävät Veikkauksen peleihin noin puoli miljardia vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.
Pelaamisen vähentyminen on tuntunut myös asiamiesten liiketoiminnassa, jossa Veikkauksen tuotteet ovat olleet monille elintärkeä osa asiakkaille tarjottua palvelua. Veikkaus on tehnyt työtä hyvässä yhteistyössä, koska kaikkien yhteisenä tavoitteena on pyrkiä vähentämään ja ehkäisemään pelaamisen aiheuttamia ongelmia.
Kuitenkin me kaikki olemme samaan aikaan varmasti huomanneet, että luvattomien yhtiöiden rahapelien markkinointi suomalaisille on jatkunut voimakkaana. Suomalaiset häviävät vuosittain arviolta satoja miljoonia euroja näille luvattomille toimijoille, ja rahamäärän on arvioitu edelleen kasvavan tulevina vuosina. 
Arvoisa herra puhemies! Mielestäni jatkossa olisikin entistä tärkeämpää, että arpajaislaissa mahdollistetut keinot luvattoman tarjonnan vähentämiseen otetaan täysimääräisesti käyttöön. Veikkaus on tehnyt peleihinsä mittavia vastuullisuustoimia, ja näillä toimilla voidaan aidosti vähentää ongelmapelaamista, kun pelaaminen voidaan ohjata tehokkaasti niihin. Muutoin meillä on riskinä, että rahat valuvat ulkomaille mutta suomalainen yhteiskunta saa hoidettavaksi kasvavat, muusta kuin kotimaisesta pelaamisesta aiheutuneet ongelmat. Kannan tästä suurta huolta, ja nyt kun arvoisa ministerikin on paikalla, voisin kysyä: kannatteko te myös, arvoisa ministeri Mikkonen, tästä suurta huolta? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-16T17:28:53,2022-11-16T17:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_124_121,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_122,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Mikkoselle tämän hallituksen esityksen esittelystä, jossa halutaan muuttaa arpajaislakia. Esityksen tavoitteenahan on poistaa rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen taloudellinen ja määrärahatasoon liittyvä riippuvuus Veikkaus Oy:n tuotosta, ja myös tavoitteena on vahvistaa rahapelihaittojen ehkäisyä ja vähentämistä yksinoikeusjärjestelmässä.
Tässä yhteydessä haluan myöskin kiittää edustaja Kivisaarta omasta puheenvuorostaan, jossa hän nosti esille eri järjestöt, jotka ovat nauttineet Veikkauksen tuotoista ja sitä kautta saaneet toimintaansa rahoitusta. Todellakin nuo monet järjestöt — etenkin liikunta- ja kulttuurijärjestöt haluan nostaa tässä esille, jotka toimivat pääosin myöskin sitten vapaaehtoistoimin — ovat pystyneet oman toimintansa järjestämään, ja niillä järjestöillä on erittäin isoja vaikutuksia suomalaisten yleiskuntoon, liikunnan harrastuksiin ja kulttuuriharrastuksiin kaiken kaikkiaan, ja ei pelkästään näihin harrastuksiin, vaan myöskin sitten ennalta ehkäisevään toimintaan, esimerkiksi terveydenhuoltoon, ja sairastuvuuteen, jota pystytään ehkäisemään.
Myöskin on tärkeää, että kun tässä hallituksen esityksessä nytten sitten Veikkaus Oy:n tuotoista päätetään, niin rahoitetulle toiminnalle on tarkoitus ottaa käyttöön parlamentaarisessa yhteistyössä valmisteltu rahoitusmalli, jossa niitä rahoitettaisiin vuoden 2024 alusta lukien menokehyksen sisältä yleiskatteellisista budjettivaroista. On tärkeää, että tällaiset isot asiat, jotka ovat aiheuttaneet paljon keskustelua ja huolenaiheita tulevaisuudesta, valmistellaan ja viedään eteenpäin nimenomaan parlamentaarisesti, jolloin niille saadaan laaja pohja myöskin käytäntöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-16T17:31:52,2022-11-16T17:34:08,Hyväksytty,1.1
2022_124_123,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_124,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Tässä tuli esille paljon niitä asioita, jotka liittyvät tähän lainsäädäntöön ja siihen, miksi myös on haluttu muuttaa tätä arpajaislakia ja nimenomaan tätä meidän järjestelmäämme. Niin kuin tässä tuli esille, on todella tärkeätä, että se tehtiin myös vahvassa parlamentaarisessa yhteistyössä, koska se on tietysti iso muutos.
Edustaja Kivisaari hyvin toi esille sitä, kuinka tärkeitä nämä veikkausvoittorahat ja se tuotto ovat olleet meidän eri toimijoille, ja sen takia on tietysti äärimmäisen tärkeää, että jatkossa tätä vastaavaa toimintaa nyt sitten rahoitetaan sieltä valtion budjetista suoraan. Ja toisaalta riippuvuus siitä, mikä on tuotto, katkeaa, koska meillä on myös näyttöä siitä, että nämä tuotot ovat vähentyneet, ja sitä kautta tietysti olisi painetta siitä, että emme pystyisi riittävästi tukemaan tätä erilaista yleishyödyllistä toimintaa, jonka arvo on moninkertainen siihen, mitä yhteiskunta siihen panostaa.
Edustaja Lundénin puheessa tuli esille myös hyvin, miten meidän täytyy varmistaa, että meillä on hyviä keinoja ja välineitä rahapelihaittojen ehkäisemiseen. Tässä todellakin on tehty hyvää työtä. Myös tällä hallituskaudella on tehty erillinen ohjelma siihen liittyen yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, jonka vastuulla on, että meillä on niitä työkaluja, ja totta kai tässä Veikkaus Oy:n oma rooli on ollut tärkeä.
On aivan totta sekin, että meillä pelataan myös muita kuin Veikkaus Oy:n pelejä. Tämä on tietysti se iso kysymys, miten me voimme todellakin varmistaa sen, että mahdollisissa rahapelihaitoissa — joita on myös muita pelejä pelaamalla, muiden yhtiöiden pelejä pelaamalla, etenkin nettimaailmassa — ei käy se tilanne, että meille tulevat kustannukset niistä haitoista, mutta sitten tuotot, mitä saamme tästä rahapelitoiminnasta, vähenevät. Tämä on varmasti se iso kysymys, joka vaatii myös jatkossa paljon keskustelua: mikä se meidän mallimme on tulevaisuudessa, miten me todellakin varmistamme sen, että pelaaminen on turvallista. Meillä on riittävät keinot ehkäistä rahapelihaittoja, ja me pystymme varmistamaan sitä kautta sen, että tämä pelaaminen ei aiheuta kenellekään kohtuuttomia ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+10.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-16T17:34:11,2022-11-16T17:36:43,Hyväksytty,1.1
2022_124_125,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_126,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on hallituksen esitys, jossa ehdotetaan muutettavaksi ilmailulakia ja liikenteen palveluista annettua lakia. Ensinnäkin ilmailulakiin lisättäisiin miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitettua niin sanottua U-space-ilmatilaa koskeva, EU-asetusta täydentävä kansallinen sääntely. U-space-asetuksen tavoitteena on lukuisten samanaikaisten drone-operaatioiden turvallinen hallinta ja miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun harjoittaminen rinnakkain turvallisesti. Asetuksessa vahvistetaan säännöt ja menetelmät, jotka koskevat dronejen turvallista käyttöä U-space-ilmatilassa, dronejen turvallista integrointia ilmailujärjestelmään ja U-space-palveluiden tarjoamista. U-space-asetuksessa jätetään tietyt asiat — kuten U-space-ilmatilojen perustaminen — jäsenvaltioiden päätettäväksi, joten näistä säätäminen kansallisesti on tarpeen.
Arvoisa puhemies! Toisena keskeisenä muutosesityksenä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutosta lentoestelupaa koskevaan menettelyyn. Luvan lentoesteelle myöntäisi hakemuksesta Liikenne- ja viestintävirasto, eikä hakemukseen tarvitsisi enää liittää asianomaisen ilmaliikennepalveluntarjoajan antamaa lausuntoa, kuten voimassa olevassa laissa edellytetään. Lakiin lisättäisiin myös säännös lentoesterekisterin pitämisestä sekä siitä, että rekisterin pitäminen voitaisiin siirtää tai ulkoistaa.
Näiden kahden pääteeman eli miehittämättömän ilmailun U-space-ilmatilojen ja lentoestelupamenettelyn lisäksi lakeihin ehdotetaan eräitä muita merkitykseltään vähäisempiä muutoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:37:16,2022-11-16T17:39:02,Hyväksytty,1.1
2022_124_127,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_128,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle tästä esittelystä hallituksen esitykseen. Kyseessähän on tosiaankin miehittämättömään ilmailuun liittyvä lainsäädäntö, ja on tärkeätä EU-lainsäädäntöä, jota tuodaan nytten myöskin Suomen lainsäädäntöön.
Tässä on tietysti pari asiaa, ihan niin kuin ministeri nosti esille, mitä on konkreettista tässä.
Sitten haluan nostaa siitä nimenomaan tämän lausuntopalautteen lentoesteistä. Niin kuin ministeri Harakka tuossa omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, tässä valmistelun yhteydessä nyt kuitenkin hieman Fintraffic katsoi lausunnossaan, että muutoksen jälkeen sille ei enää kuuluisi kokonaisvastuu tästä lentoestetietokannasta ja sen myötä lentoesteitä koskevan paikkatiedon jakaminen. Nytten sitten tästä ovat Fintraffic ja Traficom käyneet keskustelua. Miten ministeri näkee nyt tämän, onko tämä yksiselitteinen asia? Kenelle kuuluvat lentoesteiden määrittely ja se paikantaminen, missä niitä lentoesteitä on?
Ja sitten ministeri otti hyvin esille myöskin tämän drone-kysymyksen ja dronejen käytön. Tietysti tässä maailmantilanteessa, mitä me tällä hetkellä eletään, on tullut aika paljon viestejä siitä, että droneja käytetään ehkä vakoiluun ja sellaisiin käyttötarkoituksiin, joihin niitä ei ole tarkoitettu käyttää. Miten ministeri näkee tämän drone-ilmailun jatkossa: mitä sillä on mahdollisuuksia, ja miten sitä pystytään valvomaan entistä paremmin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-16T17:39:02,2022-11-16T17:41:02,Hyväksytty,1.1
2022_124_129,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_130,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ilmailulain ja liikenteen palveluista annetun lain 127 ja 128 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 261/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Fintraffic on osakeyhtiö, joten viranomaistehtävät on selvyyden vuoksi siirrettävä viranomaiskäyttöön, ja siltä osin Fintraffic vastaa jatkossa omasta osuudestaan eli tästä lennonvarmistuksen näkökulmasta.
Dronejen osalta on siis sanottava, että nyt ei olla perustamassa tällä lainsäädännöllä vielä yhtään U-space-ilmatilaa, joten se on erillinen ratkaisu, jonka Liikenne‑ ja viestintävirasto sitten tekee. Dronejen käyttöä rajoitetaan nykyisessä sääntelyssä niin, että on tiettyjä alueita, joissa niitä ei saa käyttää, mutta kyllä siihen myöskin liittyy monia mahdollisuuksia myöskin tulevaisuuden teknologian osalta. Suomihan on yksi Googlen Wing-yhtiön kolmesta kokeilualueesta, ja on ehdottoman tärkeätä, että me olemme samanaikaisesti tässä kehityksessä mukana mutta samanaikaisesti huolehdimme siitä, että turvallisuus säilyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+11.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:41:05,2022-11-16T17:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_124_131,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 262/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Tässäkin asiassa lähetekeskusteluun varataan nyt ensi alkuun 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_132,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 262/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Suomen ja Ruotsin väliseen, kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevaan sopimukseen tehdyt muutokset. Esitykseen sisältyy myös lakiehdotukset sopimuksen muuttamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta.
Tämän sopimusmuutoksen taustalla on vuonna 2018 voimaan tullut laki liikenteen palveluista, jolla kansallisia taksiliikenteen harjoittamiselle asetettuja velvoitteita kevennettiin. Tällä ehdotuksella pyritään saattamaan Suomen ja Ruotsin välinen taksiliikennesopimus tätä kansallista lainsäädäntöä vastaavaksi. No, nämä merkittävimmät taksiliikennesopimukseen tehdyt muutokset koskevat mukana pidettäviä asiakirjoja sekä toimivaltaisia viranomaisia. Sopimuksen soveltamista koskevista laeista puolestaan poistettaisiin sellaiset taksiliikenteen harjoittamiselle asetetut velvoitteet, jotka ovat poistuneet kansallisesta taksiliikennesääntelystä. Lisäksi muutettaisiin sopimuksen soveltamista koskevan lain hallinnollisia seuraamuksia ja rangaistussäännöksiä vastaamaan muuta lainsäädäntöä. Ehdotetut lait tulisivat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimusmuutos tulee voimaan.
Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituksen esitys saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+12.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:42:55,2022-11-16T17:44:24,Hyväksytty,1.1
2022_124_133,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 262/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_134,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 262/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tähän asiaan on varattu 30 minuuttia keskusteluun, niin en halua pitkittää tätä keskustelua. Mutta kun on ministerikin täällä paikalla ja esittelemässä hallituksen hyvää esitystä, niin on hyvä tietysti käyttää pieni puheenvuoro ja kiittää ministeriä siitä, että tämä hallituksen esitys on tuotu nyt tänne eduskuntaan ja meille käsiteltäväksi.
Tällä esityksellähän tuetaan väestön liikkumista taksilla rajan molemmin puolin eri tarkoituksia varten myös jatkossa, ja esityksellä vahvistetaan nykykäytännön jatkuminen ja varmistetaan, että alueella harjoitettavassa kansainvälisessä taksiliikenteessä noudatetaan voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä soveltuvin osin. Siis käytännössä nykyjärjestelmä jatkuu, mutta on erittäin hyvä, että tämä nyt myöskin vahvistetaan.
Tässäkin yhteydessä haluan kiittää ministeri Harakkaa siitä, että tällä eduskuntakaudella on saatu korjattua myöskin taksilakia. Siitä on saatu hyvääkin palautetta, joskin tietysti taksien saatavuuteen on vielä kiinnitettävä jatkossakin huomiota, ja varmaan seuraavassa eduskunnassa siihen palataan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+12.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-16T17:44:27,2022-11-16T17:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_124_135,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden liikenteenalan lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 263/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Tässäkin asiassa lähetekeskusteluun varataan näin ensi alkuun 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa taas hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_136,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden liikenteenalan lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 263/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä eräiden liikenteenalan lakien muuttamisesta ehdotetaan tieliikennettä ja merenkulkua koskevia muutoksia viiteen eri lakiin. 
Tieliikenteen osalta sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi niin, että säännöstä, jolla henkilö- ja tavaraliikenneluvan haltija määritellään riskiyritykseksi, täsmennettäisiin vastaamaan EU-sääntelyä. EU-sääntelystä seuraa myös ehdotus, joka koskee tavaraliikenneluvan haltijan oikeutta käyttää toiseen jäsenvaltioon rekisteröityä vuokrattua ajoneuvoa tavaraliikenteessä kahden perättäisen kuukauden ajan ilman ajoneuvon rekisteröintiä Suomeen. Tällaisten vuokrattujen ajoneuvojen lukumäärä saisi olla enintään 25 prosenttia yrityksen luvanvaraiseen tavaraliikenteeseen rekisteröidystä moottorikäyttöisestä ajoneuvokannasta. Lausuntokierroksen jälkeen päädyttiin esittämään myös seuraamussäännöksiä EU:n tavaraliikennelupa-asetuksessa säädetyn kuljettajatodistuksen puuttumisesta.
Merenkulun osalta muutokset ovat monelta osin teknisiä ja sääntelyä selkeyttäviä. Aluksenmittauksien saatavuutta helpotettaisiin mahdollistamalla niiden suorittaminen myös hyväksytyille luokituslaitoksille. Sataman pitäjille asetettaisiin EU-sääntelyn mukainen velvoite varmistaa, että sen henkilöstö on koulutettu vastaanottamaan alusjätettä. Matkustaja-alusten henkilöluetteloita koskeva sääntely, joka on mahdollistanut tietojen toimittamisen aiemmin käytössä olleisiin järjestelmiin, kumottaisiin, kun EU-sääntelyn mukainen siirtymäaika päättyy.
Sääntelyä lisäksi johdonmukaistettaisiin sellaisten lossien osalta, joihin ei ole niiden käytön luonteen vuoksi tarkoituksenmukaista soveltaa alusturvallisuuslaissa säädettyjä teknisiä turvallisuusvaatimuksia. Muutoksen myötä Liikenne- ja viestintävirasto voisi asettaa yksityistielosseille niiden toiminnan luonteen ja liikennöinnin kannalta tarkoituksenmukaisia teknisiä ja turvallisuusvaatimuksia.
Arvoisa puhemies! Luotan siihen, että hallituksen esitys saa positiivisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+13.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:46:19,2022-11-16T17:48:28,Hyväksytty,1.1
2022_124_137,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä yhteydessä 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_138,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta ehdotetaan, että hyvinvointialueiden ajoneuvohankintoja koskevat vähimmäisvelvoitteet eriytetään. Nämä velvoitteet perustuisivat kuntien tämänhetkisiin velvoitetasoihin eli eivät kiristyisi. Lisäksi kuntayhtymien ja kuntataustaisten yhtiöiden velvoitetasoja selkeytettäisiin. Lain mukaan hankintayksiköiden tulee hankkia vähäpäästöisiä ajoneuvoja, kun ne tekevät julkisia hankintoja.
Kuten tiedetään, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Hyvinvointialueet kuuluvat jo nykyisellään lain soveltamisalaan. Ehdotuksen mukaan hyvinvointialueiden henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen hankintojen vähimmäisvelvoitteet porrastettaisiin kolmeen eri luokkaan alueellisten erityispiirteiden perusteella. Hyvinvointialueiden vähimmäisvaatimukset jaettaisiin 20, 35 ja 45 prosentin vähimmäisosuuksiin. Velvoitteiden alueelliset painotukset säilyisivät ennallaan. Nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja hankittaisiin ehdotetun uudistuksen myötä koko maan tasolla sama määrä kuin nykyisen lain velvoitteiden mukaan. Lakia ei sovelleta tiettyihin erityiskäyttöön tarkoitettuihin ajoneuvoihin, kuten pyörätuolin käyttäjille tarkoitettuihin henkilöautoihin, ambulansseihin taikka hälytysajoneuvoihin.
Lisäksi on tarkoitus selkeyttää kuntayhtymien ja kuntataustaisten yhtiöiden velvoitetasoja siten, että laissa säädettäisiin velvoitteista yksiselitteisesti. Kuntayhtymän tai kuntataustaisen yhtiön ajoneuvohankintoihin sovellettaisiin lähtökohtaisesti siis kunnan velvoitetasoa.
Arvoisa puhemies! Toivon, että hallituksen esitys saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-16T17:48:59,2022-11-16T17:51:02,Hyväksytty,1.1
2022_124_139,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_140,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Harakka omassa esittelypuheenvuorossaan totesi, tämä hallituksen esitys liittyy käytännössä hyvinvointialueiden käynnistymisvaiheeseen ensi vuoden alusta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annettua lakia.
On hyvä, että lainsäädäntö päivitetään vastaamaan siis ensi vuoden alusta voimaan astuvaa sote-uudistusta, ja tässä ehdotetussa uudessa laissa määriteltäisiin, mitä velvoitetasoja hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintoihin sovellettaisiin. Samalla myöskin kuntayhtymien ja kuntataustaisten yhtiöiden velvoitetasoja selkeytetään. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa käytetään nykyistä päästöttömämpää ajoneuvokalustoa, päästöttömämpiä ajoneuvoja jatkossa, se on ydinasia tässä. Jo nykyinen lainsäädäntö tähän velvoittaa, ja niin kuin ministeri Harakka jo totesi, se koskee jo kuntia eri puolilla Suomea ja eri puolella Suomea on alueet jaettu eri vaatimuksiin.
Hyvä, että mennään kohti päästötavoitteita, ja itse haluan todeta tähän loppuun, että kun meillä on asetettu nämä päästötavoitteet ja eri alueille on nämä päästötavoitteet hankintoihin, niin itse toivon, että myöskin se hankintaosaaminen on sitten eri alueilla sitä tasoa, että tässä myöskin toteutuvat nämä asiat. Tätä pitää seurata, ettei päätöksistä tule kohtuuttomia kuluja, eli sitä, että ajoneuvokannan uudistuminen on samantahtista tämän lainsäädännön kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+14.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-16T17:51:06,2022-11-16T17:53:17,Hyväksytty,1.1
2022_124_141,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 12/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_142,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen tosiaan nyt valiokunnan mietinnön yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta. Tämä kertomus on laaja ja pitkä, mutta yritän olla tiivis.
Valtuutettu antaa yhdenvertaisuuden toteutumisesta kerran neljässä vuodessa eduskunnalle kertomuksen, jossa käsitellään muiden havaintojen lisäksi myös ihmiskauppaa ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa sekä toimia ja toimintaperiaatteita niiden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Käsiteltävänä oleva kertomus on yhdenvertaisuusvaltuutetun toinen. Kertomuksessa käsitellään laajasti valtuutetun toiminnan ja toimivallan eri puolia.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsittelee mietinnössään vain joitakin kertomuksessa käsiteltyjä aihealueita, mutta totean heti, että pidimme kertomukseen valittuja aihealueita tärkeinä ja ajankohtaisina, ja kannustankin kaikkia tutustumaan kertomukseen kokonaisuudessaan.
Kertomuksen mukaan yhdenvertaisuus ja perus- ja ihmisoikeudet tunnustetaan aikaisempaa selvemmin keskeisiksi suomalaisen yhteiskunnan arvoiksi. Myönteisestä kehityksestä huolimatta syrjintä on valtuutetun mukaan Suomessa kuitenkin edelleen vaikea ongelma. Vuonna 2021 reilusta 2 000 yhteydenotosta yhdenvertaisuusvaltuutettuun 1 584 koski syrjintäasioita.
Ensimmäiseksi valiokunta mietinnössään nostaa esiin valtuutetun resurssit. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäväkenttä on viime vuosina laajentunut merkittävästi. Saadun selvityksen mukaan valtuutetun käytettävissä olevat resurssit eivät kuitenkaan ole merkittävästi lisääntyneet. Valiokunta yhtyy yhdenvertaisuusvaltuutetun suositukseen resurssien lisäämisestä. Valiokuntahan kiinnitti jo neljä vuotta sitten mietinnössään huomiota yhdenvertaisuusvaltuutetun resursseihin.
Syrjinnän uhrin oikeussuojaan liittyen kertomuksessa huomautetaan, ettei tavoitetta syrjintäkiellon yhtenäistämisestä ja eri syrjintäperusteiden saattamisesta yhteisen oikeussuojan piiriin ole saavutettu. Valiokunta pitää tätä koskevia valtuutetun suosituksia kannatettavina. Valiokunta myös toteaa, että eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys yhdenvertaisuuslain muuttamisesta, mutta se vastaa vain osittain valtuutetun esittämiin huoliin. 
Vammaiset henkilöt kokevat edelleen syrjintää monella elämän osa-alueella Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa eniten yhteydenottoja liittyen vammaisuuteen ja alkuperään perustuvaan syrjintään. Yhteydenotot liittyvät muun muassa asumiseen, työelämään sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviin kysymyksiin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää antamassaan lausunnossa valtuutetun tavoin huomiota alueellisiin eroihin vammaispalvelujen toteutumisessa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomioon, että siirryttäessä hyvinvointialueille on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että alueilla on mahdollisimman yhtenäiset käytännöt vammaispalveluissa. 
Valtuutettu nostaa kertomuksessaan myös esiin, että yhdenvertaisuussuunnittelu on osa yhdenvertaisuuslaissa säädettyä viranomaisen velvollisuutta edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan sen valvontatyössä tulee säännöllisesti tietoon viranomaisia, joilla ei ole lain edellyttämää viranomaistoiminnan kattavaa yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää valtuutetun tavoin tärkeänä, että ministeriöt antavat hallinnonalansa viranomaisille tarvittavaa tukea ja tietoa yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valiokunta yhtyy valtuutetun suosituksiin liittyen yhdenvertaisuuslain uudistamisen yhteydessä tehtäviin kirjauksiin. 
Puhemies! Mitä sitten tulee lasten ja koulutuksen yhdenvertaisuuteen, valtuutetun kertomuksen mukaan vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kohtaavat ennakkoluuloja ja kokevat ulkopuolisuutta, kiusaamista ja vähättelyä jo koulutuksessa ja varhaislapsuudessa. Esimerkkinä tästä sivistysvaliokunta toteaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että vammaiset nuoret kokevat monesti syrjintää esimerkiksi ammatinvalinnan ja opintojen ohjauksessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tähdentää sen olevan keskeistä, että kasvatuksessa ja koulutuksessa syrjintä tunnistetaan rakenteellisena ilmiönä. Valtuutettu katsoo, että oppilaitoksissa tulee olla selkeät prosessit rasistiseen häirintään ja syrjintään puuttumiseen. 
Digitalisaatiosta, josta tänään on täällä salissakin puhuttu, kertomuksessa todetaan, että digitalisaation avulla pystytään merkittävästi edistämään yhdenvertaisuutta, mutta digipalvelut voivat kuitenkin huonosti suunniteltuina myös estää ainakin joihinkin palveluihin pääsyn esimerkiksi osalta ikääntyneistä ja vammaisista henkilöistä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa lausunnossaan, että sote-palveluiden digitalisaation lisääntyessä riski palveluista syrjäytymiseen on erityisen suuri jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevilla. Valtuutettu suosittaa, että yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden toteutuminen otetaan keskiöön palveluita digitalisoitaessa. Lisäksi digiosaamista ja digilukutaitoa on kehitettävä ja kaikille on järjestettävä riittävä digituki. Valiokunta yhtyy valtuutetun suosituksiin. 
Arvoisa puhemies! Valtuutettu tuo hyvin esille eri vähemmistöryhmien ongelmat hyvinvoinnissa ja terveydessä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä yhdenvertaisuusvaltuutetun suositusta siitä, että hyvinvointialueiden hyvinvointi- ja palvelustrategioissa tulee huomioida kattavasti yhdenvertaisuuslaki. Valiokunta kannattaa myös kertomuksen suositusta siitä, että kielellisten oikeuksien toteutumista on seurattava hyvinvointialueisiin kohdistuvassa valtion ohjauksessa. 
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten ikääntyneet, lapset ja nuoret, vammaiset henkilöt sekä vähemmistöihin kuuluvat, ovat kokeneet uudenlaisia haasteita tai aiemmat ongelmat ovat korostuneet pandemian aikana. Valiokunta pitää välttämättömänä, että eri palveluissa tehdään varautumissuunnitelmia vammaisten henkilöiden ja ikääntyneiden terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi poikkeuksellisissa oloissa perusoikeuksien toteutumista turvaavalla tavalla. 
Yhdenvertaisuusvaltuutettu seuraa kansallisena ihmiskaupparaportoijana ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä ja on tärkeä toimija ihmiskaupan vastaisessa työssä. Tämän kertomuksen mukaan ihmiskaupan vastainen toiminta Suomessa on kehittynyt viimeisten vuosien aikana. Ihmiskauppa on myös sukupuolittunut ilmiö, johon lähisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta liittyvät kiinteästi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala laajeni naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävän perustamisen myötä vuonna 2022. Valtuutetun mukaan ihmiskaupparaportoinnissa on tämän jälkeen mahdollisuuksia entistä tarkemmin paneutua ihmiskauppailmiöön sukupuolinäkökulmasta, ja valiokunta pitää tätä tärkeänä. 
Työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuu valtuutetun mukaan huomattavasti enemmän kuin sitä tulee ilmi. Hyväksikäytön kohteeksi joutuvat etenkin ulkomaalaiset työntekijät, ja hyväksikäytön skaala on laaja maksamattomista ylityökorvauksista ihmiskauppaan. 
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ihmiskauppaa tunnistetaan lähinnä turvapaikanhakijoiden keskuudessa, ja selvitysten mukaan lapsiuhrit ohjautuvat ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään pääosin vasta täysi-ikäisinä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää tärkeänä, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjaamisen rinnalla kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ohjautumista. Työnjaon selkeyttämiseksi tulee laatia ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja avun pariin ohjaamisen menettelyt, ja näissä menettelyissä on huomioitava erityisesti lapset. Hyvinvointialueille tulee rakentaa toimivat menettelyt uhrien tunnistamiseksi ja avun piiriin ohjaamiseksi. 
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomukseen sisältyy suosituksia ihmiskaupan uhrien aseman parantamisesta ja rikosvastuun toteutumisen tehostamisesta. Valiokunta kannattaa näitä suosituksia ja kiinnittää huomiota erityisesti piiloon jäävään vakavaan työhyväksikäyttöön sekä seksityötä tekevien henkilöiden oikeuksiin. 
Puhemies! Viimeisenä valiokunta nostaa kertomuksesta ulkomaalaisten aseman ja oikeudet Suomessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tuo kertomuksessa esiin valtuutetun ulkomaalaisten oikeuksiin liittyvässä työssä sekä maasta poistamisen valvonnassa esiin nousseita havaintoja sekä esittää suosituksia ulkomaalaisten perus- ja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Valtuutettu kiinnittää kertomuksessa erityisesti huomiota lapsen oikeuksien ja perhe-elämän suojan toteutumiseen. Valtuutettu on työssään ulkomaalaisten oikeuksien edistämiseksi havainnut ja saanut tietoonsa yhä enenevässä määrin tapauksia, joissa lasten perustavaa laatua olevat oikeudet eivät toteudu. Tyypillisimmillään on kyse tilanteesta, jossa toinen vanhemmista erotetaan lapsesta käännyttämällä tai karkottamalla hänet pois Suomesta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyy valtuutetun suositukseen siitä, että ulkomaalaislain lasten oikeuksia koskevia säännöksiä on kehitettävä vastaamaan lapsen oikeuksien sopimusta ja lastensuojelulakia.
Arvoisa puhemies! Huh — tämä oli tavanomaista pidempi esittelypuheenvuoro, mutta muistutan, että tämä kertomus tosiaan annetaan eduskunnalle kerran neljässä vuodessa ja asia on äärimmäisen tärkeä. Valiokunta esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi kannanoton, jossa on kuusi kohtaa. Mietintöön sisältyy vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-11-16T17:53:42,2022-11-16T18:03:56,Hyväksytty,1.1
2022_124_143,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,Kiitoksia. — Ja nyt edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_144,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Pekoselle mietinnön esittelystä. Olen samaa mieltä, asia on todella tärkeä. 
Otan omassa puheenvuorossani kantaa ainoastaan vammaisten yhdenvertaisuuteen, ja onkin tärkeää huomioida, että myös yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa painottuvat jälleen kerran vammaisten syrjintää koskevat asiat erityisen painokkaasti.
Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n sopimus astui Suomessa laintasoisesti voimaan vuonna 2016. Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monella elämän osa-alueella Suomessa. Neljän kertomusvuoden aikana yhdenvertaisuusvaltuutettuun on otettu yhteyttä eniten vammaisuuteen ja alkuperään perustuvaan syrjintään liittyen. Yhteydenotot ovat useimmiten koskeneet yksityisiä palveluja, kuten asumista tai kauppaa, työelämää sekä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita julkisia palveluita.
Tällä kertaa yhdenvertaisuusvaltuutettu otti erityisesti kantaa vammaisten työllisyyskysymyksiin. Vammaisyleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Työympäristön on oltava avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Oikeus tehdä työtä on turvattava myös niille, jotka ovat vammautuneet palvelusuhteen aikana.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tähdensi mietinnössään, että vammaisille henkilöille ei tule luoda eriytyneitä työmarkkinoita, vaan heille tulee tarjota tarvittavat tukitoimet, jotta mahdollisimman moni voi toimia tavallisilla työmarkkinoilla tai yrittäjänä. Henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut ovat keskeisessä osassa työelämäoikeuksien toteutumisessa. Vammaispalveluiden siirtyessä hyvinvointialueille on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että alueilla on mahdollisimman yhtenäiset käytännöt.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa todetaan, että voimassa oleva lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt ja yleiset asenteet eivät luo edellytyksiä vammaisten ihmisten työelämäoikeuksien toteutumiselle vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla. He kokevat syrjintää erityisesti työnhaussa ja kohtuullisten mukautusten järjestämisessä, mutta myös yleensä työurallaan. Syrjintätapaukset eivät saadun selvityksen mukaan etene kovinkaan usein työsuojeluviranomaisten käsittelyyn. Toisaalta syrjintähän alkaa jo koulutuksessa, sillä vammaiset nuoret kokevat monesti syrjintää esimerkiksi ammatinvalinnan ja opintojen ohjauksessa, jossa oletuksia sopivasta ammatista tehdään pelkästään nuoren vamman perusteella ottamatta huomioon hänen kiinnostuksensa kohteita tai taipumuksiaan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu suosittaa, että yhdenvertaisuuslakiin kirjataan sen uudistamisen yhteydessä selkeästi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen velvoitteet kohtuullisiin mukautuksiin sekä ennakollinen varautuminen vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin kaikille sopivaa suunnittelua käyttäen.
Lokakuun lopulla yhdenvertaisuusvaltuutettu ja Ihmisoikeuskeskus julkaisivat yhdessä valmistelemansa Suuntana vammaisten henkilöiden yhdenvertainen osallisuus työelämässä ‑käsikirjan, jonka tavoitteena on tukea työnantajia, viranomaisia ja vammaispalveluiden asiantuntijoita vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä. Käsikirjassa esitetään monia toimia yhdenvertaisempien toimintamallien rakentamiseksi ja vammaisten henkilöiden työllisyyden edistämiseksi.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää huomiota myös lainvalmistelun yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnin puutteisiin. Vammaisvaikutusten arviointi on osa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia. Myös tarkastusvaliokunta on ottanut kantaa vammaisvaikutusten arviointien puutteisiin lainsäädäntötyössä. Vammaisia koskeva tietopohja ja tiedonkeruu lainsäädäntöä tehtäessä on liian kapea-alaista. Kun lainvalmistelussa huomioidaan yhdenvertaisuus oikein, torjutaan samalla rakenteellista syrjintää. Kattavien yhdenvertaisuusvaikutusten arviointien yhtenä esteenä on syrjintää ja yhdenvertaisuutta sekä yleisemmin eri väestöryhmien elämäntilanteita ja oikeuksien toteutumista koskevan tiedon puutteellisuus. Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää huomiota myös yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia koskevien ohjeiden riittämättömyyteen. Mutta on syytä huomioida, että asiahan ei koske vain lainsäädäntötyötä, vaan myös kunnissa ja hyvinvointialueilla on isoja puutteita yhdenvertaisuus- ja vammaisvaikutusten arvioinnissa.
Arvoisa puhemies! Piilossa olevat vammaisia syrjivät asenteet ovat vielä kovin yleisiä maassamme. Tämä näkyy esimerkiksi puheena, jossa vammaisuus rinnastetaan sairauteen tai työkyvyttömyyteen. Joitakin viikkoja sitten törmäsin THL:n sivuilla listaukseen niin sanotuista sairauksista, jotka eivät estä rokottamista. Tässä listassa oli mainittuna muun muassa kehitysvammaisuus ja autismin kirjo, eli THL oli laittanut ne sairauksien joukkoon. Minusta se on kovin hämmentävä huomio. Sama ilmiö tuli esille Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 2.11., josta moni vammainen sai sen käsityksen, että esteettömyys ja kuljetuspalvelut ovat kirjoittajan mielestä liian kalliita yhteiskunnalle. En tiedä, oliko tämä toimittajan todellinen ajatus, mutta näin vammaiset sen lukivat. Yhdenvertaisuus ja osallisuus oli asetettu alisteiseksi taloudelle. Tähän asenteeseen vammaiset kertovat törmäävänsä usein edelleenkin, ja tämä asenne on yhdenvertaisuuden tavoitteen näkökulmasta todella haitallinen.
On siis tärkeää myöntää, ettei YK:n vammaisoikeuksien sopimus toteudu vieläkään Suomessa, eivätkä kaikkien asenteetkaan tunnu olevan sitä puoltamassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä oleva vammaispalvelulakiesitys jättää myös isoja aukkoja vammaisten yhdenvertaisuuden toteutumiselle edelleen, vaikka siinä on paljon edistysaskeleita. Haluan kuitenkin ajatella, ettei kysymys ole niinkään ilkeydestä tai eriarvoisuuden hyväksymisestä vaan tietämättömyydestä. Tiedon lisääminen muuttaa myös asenteita, ja tämä on myös yhdenvertaisuusvaltuutetun yksi keskeinen toiminnan tavoite. Toivon paljon menestystä Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-16T18:04:00,2022-11-16T18:10:44,Hyväksytty,1.1
2022_124_145,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_146,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyy syrjintää, johon on syytä puuttua. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa painotukset ovat päälaellaan suhteessa siihen, kuinka paljon erilaisia syrjinnän muotoja esiintyy. Varsin usein jää huomiotta syrjintä, joka perustuu vammaisuuteen, ikään tai terveydentilaan. Huomion saavat ne, jotka huutavat äänekkäimmin tulleensa syrjityiksi.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa oikeusasiamies nosti esiin yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimivallan ongelmallisen rajauksen, josta kumpikin valtuutettu on omissa kertomuksissaan myös useaan otteeseen maininnut. Jo aikaisemmin syrjintä- ja tasa-arvolautakunnat on yhdistetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnaksi, ja oikeusasiamiehen mukaan viranomaisten toimivaltuudet, jotka määräytyvät syrjintäperusteittain, vaikeuttavat moniperusteisen syrjinnän tunnistamista ja johtavat siihen, että moniperusteista syrjintää käsitellään vain osittain. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltuuksien suurin puute on se, ettei hän voi valvoa työelämässä tapahtuvaa syrjintää.
Perussuomalaisilla on esittää asiaan helppo ratkaisu, joka vähentää hallintobyrokratiaan kuluvia kustannuksia ja tekee järjestelmästä selkeämmän. Yhdistämällä tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistot sekä syrjintää koskeva lainsäädäntö yhteen lakiin syrjintää olisi mahdollista käsitellä nykyistä toimivammin kokonaisuutena.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksen ansiokkaimpana osana esiin nostettuja toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisten oikeuksien toteutumiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tavoin katsomme, että nämä toimenpiteet on kirjattava yhdenvertaisuuslakiin, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet ja eri toimijoiden velvollisuudet olisivat selkeästi lainsäädännössä ilmeneviä sen sijaan, että ne selviävät vain kansainvälisiin sopimuksiin perehtymällä.
Kiinnitämme huomiota siihen, että sote-uudistukseen liittyy monia haasteita vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseen sekä heidän tarvitsemiinsa palveluihin liittyen. Jaamme yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen siitä, että vammaispalvelulainsäädännön uudistuksessa tulee täysimääräisesti huomioida vammaisyleissopimuksen sisältö niin, että sääntely turvaa yksilölliset tarvelähtöiset palvelut vammaisille henkilöille. Vammaispalveluilla on voitava aidosti tukea vammaisen henkilön tosiasiallista ja osallistuvaa yhdenvertaisuutta esimerkiksi koulutuksessa ja työelämässä.
Täysin eri mieltä yhdenvertaisuusvaltuutetun kanssa olemme ehdotuksesta koskien uskonnollisten päähineiden käytön sallimista poliisissa ja Puolustusvoimissa. Pidämme esitettyä näkemystä erikoisena, koska poliisit ja Puolustusvoimien henkilökunta käyttävät Suomessa virkapukua, jonka osaksi ei kuulu uskonnollisen vakaumuksen ilmentäminen. Uskonnollisia päähineitä tai muita uskonnollisia tunnuksia ei tule ottaa osaksi poliisin tai Puolustusvoimien virkapukua jo siksi, että poliisin luotettavuutta ja uskottavuutta kansalaisten silmissä voi heikentää, mikäli poliisi ei näyttäydy puolueettomana toimijana. Erityisen ongelmallista olisi, jos uskonnollista tunnusta kantava poliisi osallistuisi esimerkiksi uskonnolla perusteltua kunniaväkivaltaa koskevan rikoksen tutkimiseen.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset jättivät valiokunnassa kertomukseen vastalauseen, jossa ehdotimme konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuusvalvonnan ja erityisesti vammaisten henkilöiden aseman parantamiseksi. Samoin esitimme toimenpiteitä ihmiskauppaan puuttumiseksi.
Esitän, että eduskunta hylkää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kannanottoehdotuksen, johon kuuluu kuusi suositusta/lausumaa, ja esitän, että eduskunta hyväksyy perussuomalaisten vastalauseen mukaisen kannanoton, johon kuuluu yhdeksän suositusta ja lausumaa.
Arvoisa puhemies! Luen nämä perussuomalaisten kannanotot vielä.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 1) ryhtyy toimenpiteisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimistojen yhdistämiseksi, jotta toimivaltuuksien rajauksiin liittyvistä ongelmista syrjinnän valvonnassa päästään eroon ja resursseja vapautuu hallinnosta varsinaiseen työhön, 2) ryhtyy toimenpiteisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioita koskevan lainsäädännön yhdistämiseksi yhteen lakiin, 3) ryhtyy toimenpiteisiin yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta ilmenevien, vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja toimijoiden velvollisuuksiin liittyvien kirjausten nostamiseksi yhdenvertaisuuslakiin, 4) toteuttaa viivyttelemättä vammaispalvelulainsäädännön uudistuksen siten, että siinä huomioidaan täysimääräisesti vammaisyleissopimuksen sisältö ja turvataan yksilölliset palvelut vammaisille henkilöille, 5) toteuttaa yhdenvertaisuusvaltuutetun esittämät, vammaisten henkilöiden työelämäosallistumista koskevat suositukset, 6) edistää esteettömyyttä yhteiskunnassa ja kiinnittää huomiota digitalisaatiosta aiheutuviin yhdenvertaisuusongelmiin, 7) ryhtyy toimenpiteisiin pakkoavioliittojen kriminalisoimiseksi, 8) tarkastelee ihmiskaupparikosten rangaistustasoa ja toteuttaa rangaistustason uudistuksen sellaiselle tasolle, joka auttaa ennaltaehkäisemään ihmiskaupparikoksia, ja 9) edistää ihmiskaupparikoksiin syyllistyneiden ulkomaan kansalaisten karkottamista maasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-16T18:10:50,2022-11-16T18:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_124_147,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_148,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Mäkysen tekemiä hyviä esityksiä. Nostaisin esiin vielä muutaman asian perussuomalaisten vastalauseesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa käsiteltiin myös ihmiskauppaa. Valiokunnan kuulema professori Nousiainen kertoi, että Suomessa rikoslakiin ei ole lisätty uusia rikosnimikkeitä, joille olisi tarvetta ja joihin kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittaisivat. Esimerkiksi ihmiskaupan kriminalisoinnin on katsottu kattavan myös pakkoavioliiton. Erillinen pakkoavioliiton kriminalisointi olisi kuitenkin Nousiaisen mukaan tarpeen, koska kaikki pakkoavioliitot eivät täytä ihmiskaupan määritelmää. Ihmiskauppasäännöstä on tulkittu oikeuskäytännössä hyvin tiukasti, ja lisäksi seksuaalirikossäädäntö on pakkoavioliittojen suhteen ongelmallinen. Pakkoavioliitot tulee myös Istanbulin sopimuksen perusteella kriminalisoida. Kannatimme valiokunnassa professori Nousiaisen näkemystä ja katsoimme, että pakkoavioliitot on kriminalisoitava. Pidämme tärkeänä, että ihmiskaupparikoksiin puututaan tehokkaasti ja ennen kaikkea näitä rikoksia pyritään ehkäisemään ennalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa todetaan, että ihmiskauppaan liittyy usein naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Joutsenon vastaanottokeskus kuitenkin huomautti, että ihmiskaupan kohteena voivat olla myös miehet ja pojat. Huomiota on kiinnitettävä ihmiskaupan vastaisessa työssä myös vakavan työvoiman hyväksikäytön kohteeksi joutuneisiin. Myös työikäinen mies voi olla hyvin haavoittuvassa asemassa. Ihmiskaupparikoksiin on suhtauduttava samalla vakavuudella uhrin sukupuolesta riippumatta.
Arvoisa herra puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksessa kritisoidaan useampaa korkeimman hallinto-oikeuden tuomiota, jotka koskevat käännytyspäätöksiä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tulisi tunnustaa riippumattoman oikeuslaitoksen merkitys. Valtuutetun rooli maasta poistamisen täytäntöönpanon valvojana ei tarkoita, että asianmukaisen, kaikki oikeusasteet läpikäyneen oikeusprosessin perusteella tehtyjä karkotuksia tai käännytyksiä olisi vastustettava edes silloin, kun karkotus- tai käännytyspäätös perustuu rikostuomioon. Vastakkain ovat suomalaisten sekä muiden Suomen alueella oleskelevien henkilöiden oikeudet turvallisuuteen, terveyteen ja elämään sekä ulkomaalaisen halu pysyä Suomessa.
Haluan muistuttaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa ihmisoikeuksien toteutumista lainsäädännön puitteissa eikä pyrkiä romuttamaan Suomen ulkomaalaislainsäädäntöä tai muuttaa Suomen turvapaikkapolitiikkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+15.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-16T18:17:42,2022-11-16T18:20:01,Hyväksytty,1.1
2022_124_149,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_150,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on nyt siis valtion ensi vuoden tuloveroasteikko. Sote-tehtävien siirto hyvinvointialueille tarkoittaa sote-rahoituksen kierrättämistä hyvinvointialueille aiempaa kireämmän valtion tuloverotuksen kautta. Vastaavasti kuntaveroprosentit laskevat jokseenkin samalla tavalla kuin tämä valtion tuloverotus kiristyy, ja näin ollen kuntien verotulot supistuvat merkittävästi niiden tehtäväkentän supistumisen myötä. Kunnilla ei tämän muutoksen myötä ollut tänä syksynä mahdollisuutta vaikuttaa omaan veroprosenttiinsa.
Arvoisa puhemies! Tämä tuloverouudistus on pyritty toteuttamaan siten, että kansalaisten verotus ei sen myötä kiristyisi, mutta joidenkin kansalaisten kohdalla näinkin voi kuitenkin käydä, kuten tässä mietinnössä todetaan. Sen sijaan muutoksen vaikutukset varsinkin kuntiin ovat merkittäviä niiden velanhoidon kannalta. Kuntien on pystyttävä jatkossakin hoitamaan paisunut velkataakkansa, vaikka niiden verotulot pienenevät olennaisesti ja samalla korot ovat nopeassa nousussa. Kokonaan toinen mutta silti tärkeä kysymys on se, helpottaako sote-uudistus sosiaali‑ ja terveydenhuollon ahdinkoa vai tuleeko se pikemminkin lisäämään sote-kustannuksia ja kansalaisten verorasitusta.
Arvoisa puhemies! Tämä tuloveroasteikon rakenteellinen muutos on tässä tilanteessa välttämätön, koska hallituspuolueet runnoivat viime vuonna läpi sote-uudistuksen. Perussuomalaiset ehdottavat kuitenkin muutoksia muutamaan tuloverotuksen alaiseen seikkaan. Tulemme tekemään niitä koskevat viralliset esitykset lakiesityksen toisessa käsittelyssä, ja siksi luettelen nämä seikat seuraavassa vain lyhyesti.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee turvata pieni‑ ja keskituloisten kotitalouksien ostovoima energiahintojen noustua nopeasti sekä ryhtyä toimenpiteisiin työ‑ ja eläketulovähennyksen korottamiseksi. Lapsiperheiden ahdinkoa voidaan puolestaan helpottaa palauttamalla verotuksen lapsivähennys.
Arvoisa puhemies! Samoin on käynnistettävä kotitalousvähennyksen uudistamishanke sekä selvitettävä vähennyskelpoisiksi luokiteltujen palveluiden listan laajentamista ja kotitalousvähennyksen myöntämistä jo laskun yhteydessä.
Lisäksi haluamme helpottaa omaishoitajien asemaa, ja se onnistuisi muun muassa säätämällä omaishoidon tuki verovapaaksi tuloksi.
Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä kuluva syksy ja ankara talvi ovat inflaation kiihtyessä hyvin monelle suomalaiselle kotitaloudelle taloudellisesti ankaria. Nämä mainitsemani perussuomalaisten ehdottamat muutokset helpottaisivat monen kotitalouden ahdinkoa ja loisivat uskoa parempaan tulevaisuuteen. Palaamme asiaan siis lakiesityksen toisessa käsittelyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+16.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-11-16T18:20:25,2022-11-16T18:23:45,Hyväksytty,1.1
2022_124_151,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+16.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_152,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Savio tuossa nosti ihan hyviä asioita esille, ja varmasti on niin, että vieläkin voidaan joutua tässä tarkastelemaan sitä, ovatko tehdyt toimet inflaation noustessa riittäviä. Hallitushan on tarttunut todella monipuolisesti sekä sähkön että polttoaineitten hinnankorotusten hillitsemiseen: siellä on lapsiperheille ylimääräistä lapsilisää, siellä on alvinalennusohjelmaa ja muutakin vielä sähköpuolella, ja polttoaineitten hintoja pyrittiin painamaan ja saatiinkin lähes 15 senttiä alas jakeluvelvoitemuutoksilla.
Mitä tulee tähän varsinaiseen asiaan, siihen, että tämä tuloveroasteikko muutettiin, koska sote saatiin ratkaistua — mielestäni on huono sanoa, että saatiin ”runnottua läpi”, on todella arvokasta, että näin pitkän kaaren jälkeen viimeinkin saatiin maaliin sote-uudistus, joka ei anna sosiaali‑ ja terveysasioita ylikansallisten monialayhtiöitten käsiin, vaan ne pysyvät nyt julkisella puolella pääsääntöisesti, ja siellä saadaan leveämmät hartiat ja pystytään järkeviin ratkaisuihin, jotka turvaavat sitten palveluita paremmin kauempanakin suurista keskuksista — niin kun tämä uudistus tehtiin, on tärkeää huomioida, että eri kunnat pärjäävät tässä muutoksessa. Sitä asiaa onkin otettu huomioon, mutta kyllähän tämä muutos todella iso on, kun myös se kuntiin kertyvä rahavirta sitten pienenee ja kaikista kunnan investoinneista ja muista on myös tällä pienemmällä rahavirralla selvittävä, vaikka tietysti menotkin samaan tapaan pienenevät.
Ihan hyvää arviointia, yhdyn moneen asiaan tulevaisuuden näkökulmasta, mitä tässä nostettiin esimerkiksi omaishoitoon viitaten. Toivottavasti tulevassa hallitusohjelmassa nämä asiat etenevät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+16.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:23:45,2022-11-16T18:26:18,Hyväksytty,1.1
2022_124_153,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp>>>Lakialoite  LA 88/2020 vp, 38/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 15/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 15/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_154,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp>>>Lakialoite  LA 88/2020 vp, 38/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 15/2022 vp","Kiitos, arvostettu puhemies! Koska kohoavat elinkustannukset ja kiihtyvä inflaatio ajavat ulosottovelvolliset yhä pahempaan ahdinkoon, on käsittelyssä oleva ulosottokaaren väliaikainen muutos suojaosuuden korottamisesta vuodelle 2023 erittäin tervetullut helpotus velallisille. Uskon, että suojaosuuksia täytyy melko varmasti tarkastella myös vuoden päästä, jolloin tiedämme, mihin hintakehitys inflaation vuoksi nousee. Nyt kuitenkin tämä suojaosuuden korotus tulee antamaan velallisille tukea ja valoa tunnelin päähän, vaikka se onkin vain väliaikainen. Pidän tätä aloitetta hyvänä helpotuksena velallisille heidän arjessa selviytymiseensä.
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+17.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-16T18:26:50,2022-11-16T18:27:48,Hyväksytty,1.1
2022_124_155,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp>>>Lakialoite  LA 88/2020 vp, 38/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 15/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_156,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulosottokaaren 4 luvun 48 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 216/2022 vp>>>Lakialoite  LA 88/2020 vp, 38/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 15/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tulen juuri eduskunnan ulosottoryhmän kokouksesta, ja täytyy sanoa, että kyllähän tietyllä tapaa liikuttunut olo tuli siitä, mitä kaikkea tällä hallituskaudella on saatu ihan oikeasti tehtyä velallisten aseman parantamiseksi. Tämä työ ei ole ollut vain tämän hallituksen, vaan se on pitkäjänteistä työtä, jota on aloitettu jo edellisellä kaudella ja sitäkin ennen — esimerkiksi luottotietorekisteriasia, ei se mene hetkessä läpi. Mutta todella hienoja asioita, joista yksi on nyt sitten tämä ulosottokaaren muuttaminen. Kuten tässä esille nousi, niin tämä on vain väliaikainen esitys, mutta se on huomattava esitys, koska tässä taso on suojaosassa takuueläkkeen taso. Mutta olen aivan samaa mieltä, että tässä on asia, jota pitää jatkaa, ja tähän asiaan tulee palata sitten uudestaan.
Toisessa hallituksen esityksessä ulosottovelalliselle palkan ulosmittauksessa annetaan yksi vapaa kuukausi lisää. Ja silläkin on merkityksensä, että on aikaa järjestellä asioita niin, että tämä vapaa ulosmittaus ei ala niin nopeasti.
Sitten mitä kaikkea on tehty, niin ajattelin, että ihan mainitsen näistä esimerkiksi sen, että maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat lyhenevät nyt ensi kuun alusta, eli merkintä poistuu kuukauden kuluttua velan tultua maksetuksi, ja tämä koskee sitä yksittäistä velkaa, mistä on kyse, elikkä näitä velkoja ei niputeta. Se on todella hyvä asia. Itse olen auttanut velkaisia ihmisiä ja tiedän, että se on aika epätoivoista, kun ei pysty saamaan välttämättä esimerkiksi edes puhelinliittymää puhumattakaan pankkikortista. Ja kun maksuhäiriömerkinnät näin poistuvat, pääsee normaaliin elämään helpommin kiinni.
Perintälakiin tuli muutoksia 1.5., eli yritysperinnässä tuli yhdenmukaista kohtelua muihin velallisiin nähden. Meillähän yrittäjä on tietyllä tapaa ollut sorretussa asemassa velallisena, ja se oli hieno uudistus. Todella hyvää on se, että talous- ja velkaneuvonta ja ennakoiva talousneuvonta vahvistuvat. Tästä on oikein hankkeita, ja oikeastaan olisi hienoa, kun täällä olisivat kaikki kollegat paikalla, niin että väki kuulisi siitä, että nyt kannattaa opastaa näihin matalan kynnyksen velkaneuvontoihin. Meillä kaikilla varmaan on tuttavapiirissä tai vähän kauempana henkilöitä, joille on käynyt niin, että se asia on mennyt niin pitkälle, että tulee jo ihan täysi toivottomuus elämää ajatella, ettei kannata mennä enää töihin tai hoitaa asioitaan, kun tämä velkaongelma on päässyt niin pitkälle. Mitä aikaisemmin sitä apua haetaan, sitä helpommin ne ovat ratkottavissa. Ja nyt tulee ihan kouluihinkin sitten sellainen ohjelma, että peruskouluissa ruvetaan antamaan — ja samoin ammattikorkeakouluissa — tällaisia taloudenhallintakursseja. Todella järkevää.
No, sitten velkajärjestelyyn pääsyä helpotettiin 1.7., ja työttömät pääsevät myöskin velkajärjestelyyn. Meillähän on ollut sellainen rajaus siinä, että työttömät tähän eivät ole oikeastaan päässeet. Nämä elinkustannusnormit nyt sitten myös otetaan paremmin huomioon, elikkä siellä velkajärjestelyä on helpompi toteuttaa todellisuudessa.
Ja sitten, mistä tuossa nyt jo vähän mainitsinkin, esimerkiksi tämä positiivinen luottorekisteriasia etenee. Sitä on laitettu vireille jo ennemmin, mutta nyt se on sitten lailla jo vahvistettu, ja esimerkiksi tänään tulemme seuraavissa lainsäädännöissä koskettelemaan hiukan tätä positiivista luottorekisteriä.
Ja vielä yksi huomio, jonka haluan nostaa, on kuluttajaluototus. Muistan, kun kaksi kautta sitten keräsin yli sata nimeä tästä talosta siihen, että pikavipit kiellettäisiin lailla, ja siinä asiassa päästiin hienoiseltaan etenemään niin, että siellä tuli erilaisia reunaehtoja, mutta siihen aikaan yli 200 prosenttia saattoi olla pikavipin korko. Nyt pikavipin maksimikoroksi tulee 20 prosenttia. [Mikko Lundén: Hyvä!] Nämä ovat hienoja uudistuksia, ja kenenkään yksittäisen ihmisen tai yksittäisen hallituksen ei kannata ottaa pisteitä, vaan on hienoa, että näitä asioita on tässä talossa nostettu. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Luulen, että se kantaa suomalaista yhteiskuntaa eteenpäin niin, että ihmiset jaksavat tehdä töitä ja yrittää, kun kukaan ei lopullisesti niin helposti joudu tähän velkavankeuteen tai ‑helvettiin. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+17.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:27:55,2022-11-16T18:33:47,Hyväksytty,1.1
2022_124_157,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_158,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta.
Ensinnäkin hiukan taustaa: Tämä sivutuoteasiahan nousi framille silloin aikanaan, kun hullun lehmän tauti alkoi levitä EU:ssa. Silloin tuli todella tiukat sivutuoteasetukset, niin että saataisiin tautisuojaa eri maihin. Suomen osaltakin voidaan todeta, että yhden tapauksen perusteella ne kustannukset ja kaikki seuraukset ovat olleet kohtuuttomia teurasalalle ja myöskin muuhun elintarvikehygieniaan. Valiokunta haluaa pitää huolen siitä, että elintarviketurvallisuus ja ‑hygienia säilyvät, mutta olen iloinen voidessani muutamia kohtia tästä valiokunnan mietinnöstä nostaa, sillä se on myös pitkäjänteistä työtä ja moni toiveemme on toteutunut.
Hallituksen esityksessä esitetyt sivutuotelain ja kahden muun lain muutokset liittyvät EU:n valvonta-asetuksen voimaantuloon vuonna 2019, mahdollisuuteen käyttää lihaluujauhoa polttoaineena, kieltoon käyttää entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita ja ruokajätettä luonnonvaraisten eläinten ruokintaan sekä rajoituksiin hevosen teurastuksen sivutuotteitten ja kalasta saatavien sivutuotteitten hautaamiselle maahan. Valiokunta toteaa, että eläimistä saatavat sivutuotteet voivat aiheuttaa mahdollisen riskin ihmisen ja eläimen terveydelle ja ympäristölle ja tätä riskiä tulee asianmukaisella käsittelyllä pyrkiä vähentämään. Valiokunta korostaa, että sivutuotteiden käsittelyä koskevista teknisistä vaatimuksista ei saa kuitenkaan aiheutua yksittäisille toimijoille kohtuuttomia kustannuksia. Sivutuotelain valvonnasta vastaavien viranomaisten eli Ruokaviraston ja aluehallintovirastojen tulee myös huolehtia siitä, että päällekkäistä ja ylimääräistä työtä viranomaisissa sekä toimijoiden hallinnollista taakkaa vältetään.
Komissiolta saadun huomautuksen johdosta hallituksen esityksessä esitetään rajoituksia kalalaitoksista saatavien sivutuotteitten hautaamiseen maahan sekä toimittamiseen kaatopaikoille. Valiokunta korostaa, että esitetyt uudet rajoitukset koskevat ainoastaan vesiviljelylaitoksia, eivät luonnonkaloja, ja tämäkin on tärkeä asia huomioida. Esitettyjen sivutuotelain muutosten mukaan sivutuotteiden hautaaminen ja kaatopaikalle toimittaminen ovat jatkossa sallittuja koko maassa vain vähäisille määrille eli alle 50 kilolle viikossa. Kalasivutuotteet tulee pääasiassa kuljettaa kalanviljelylaitoksilta niitä vastaanottaville käsittelylaitoksille. Kuljetusvaatimuksen osalta esitetään kansallisesti säädettäväksi syrjäisiä alueita koskevista poikkeuksista eli huomioidaan nämä syrjäiset alueet. Valiokunta katsoo, että määritettäessä syrjäisiä alueita tarkemmin valtioneuvoston asetuksella tulee kiinnittää erityistä huomiota määrittelyn merkitykseen kalanviljelylaitosten käytännön toiminnan näkökulmasta ja ottaa syrjäisyyden kriteerinä huomioon sekä kalanviljelylaitosten sijainti että kalasivutuotteita vastaanottavien laitosten sijainti.
Maa‑ ja metsätalousvaliokunta pitää kannatettavana, että entisten eläinperäisten elintarvikkeiden ja ruokajätteiden käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan ollaan kieltämässä. Valiokunta kiinnittää huomiota metsästyslain ravintohoukuttimien käyttöä koskevaan säätelyyn ja edellyttää, että ravintohoukuttimien käyttöä ja käytön vaikutuksia seurataan. Meillähän ovat riistäytyneet osin käsistä nämä ravintohoukuttimet, ja se on vaikuttanut kielteisesti esimerkiksi peurakannan hallintaan, tai vaikkapa sitten saattaa olla suurpetojen kohdalla tätä samaa ilmiötä. [Tuomas Kettunen: Niin kuin meillä Kainuussa!] — Juuri näin, edustaja Kettunen.
Seuraavassa kohdassa hevosten teurastukseen esitetään vain vähäisiä muutoksia, eikä valiokunnalla ole niihin huomauttamista. Valiokunta nostaa teurastoiminnan säätelyyn liittyen esiin, että se on aiemmissa mietinnöissään edellyttänyt helpotuksia pienteurastamoiden toimintaedellytyksiin sekä tilateurastukseen. Valiokunta onkin tyytyväinen niihin muutoksiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä ja viranomaisten käytännössä, joiden ansiosta laidunteurastus on Suomessa vuoden 22 aikana mahdollistettu aiempaa helpommin. Ruokavirasto on syyskuussa 22 antanut ensimmäisen hyväksyntäpäätöksen laidunteurastuksen mahdollistavalle liikkuvalle yksikölle. Valiokunta painottaa, että mobiililaittein tapahtuva ante mortem ‑tarkastus on tärkeää saada käyttöön mahdollisimman nopeasti.
Perustuslakivaliokunta on maa‑ ja metsätalousvaliokunnalle antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota esitetyn sivutuotelain tarkastustoimintavaltuutta, toimijan luotettavuutta ja ilmoittajan henkilöllisyyden suojaamista koskeviin säädöksiin. Maa‑ ja metsätalousvaliokunta esittää hyväksyttäviin lakeihin tehtäväksi perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyt eräät tekniset muutokset.
Eli summa summarum, moni asia on helpottunut, pienteurastus ja laidunteurastus ovat helpottuneet vaatimustemme mukaisesti. Eduskunnassa voidaan vaikuttaa, ja mielestäni siitä on syytä olla ylpeä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:34:35,2022-11-16T18:40:31,Hyväksytty,1.1
2022_124_159,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_160,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelyssä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Täytyy kyllä kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, edustaja Kalmaria, asian hyvästä esittelystä ja juurikin siitä, että kyllä täällä eduskunnassa pystytään muuttamaan asioita. Ja eritoten haluan tässä puheenvuorossani tuoda esille tämän, kun valiokunta on pitänyt kannatettavana sitä, että entisten eläinperäisten elintarvikkeiden ja ruokajätteen käyttö luonnonvaraisten eläinten ruokintaan ollaan nyt kieltämässä. Kiellon avulla voidaan merkittävästi pienentää eläintautien, etenkin afrikkalaisen sikaruton, riskiä Suomessa, ja kyseisille sivutuotejakeille on olemassa tautiturvallista kaupallista käyttöä esimerkiksi eläinrehuteollisuudessa.
Niin kuin, puhemies, valiokunnan puheenjohtaja totesi, kyllä kiitän siitä, että olette ottaneet myös mietinnössä kantaa. Olette todenneet, että ravintohoukuttimien käytöstä riistaeläinten houkuttelemiseksi nyt säädetään — totta kai tänäkin päivänä metsästyslain 34 a §:ssä. Olette valiokunnan mietinnössä tuoneet esille sen, että on tärkeää, että ravintohoukuttimien käyttöä ja käytön vaikutuksia nyt seurataan, ja seurannan tulosten perusteella tulee jatkossa myös arvioida tarvetta luonnonvaraisten eläinten ruokinnan lisäsääntelylle. Tätä minä, arvoisa puhemies, kannatan, että tätä lisäsääntelyä nyt lähdetään vielä tarkastelemaan voimakkaammin, koska kyllä meillä Kainuussa haaskaruokinta on luonut semmoisia tilanteita — varsinkin siellä itärajan pinnassa — että sinne on syntynyt tämmöisiä suurpetotihentymiä. Varmasti on nyt viisasta ja fiksua, että tätä haaskaruokintaa tarkastellaan ja kenties puututaan sitten myös lainsäädännön osalta siihen, että esimerkiksi omalla kotipaikkakunnallani Kuhmossa on useita haaskoja, mikä luo sitten semmoisen kestämättömän tilanteen sinne luontoon, että pedot pääsevät lisääntymään. Ja sitten varsinkin, kun asianmukaista kannanhoidollista metsästystä suurpetojen suuntaan ei olla nyt pystytty suorittamaan — muun muassa jopa karhunmetsästyskin nyt meni jäihin tänä syksynä — niin kyllä se aiheuttaa meille tuolla Kainuussa ja niin sanotusti joka suunnalla maaseudulla aika haasteellisen tilanteen.
Puhemies! Kiitän kyllä tästä hyvästä mietinnöstä valiokunnan puheenjohtajaa ja koko valiokuntaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-16T18:40:32,2022-11-16T18:43:28,Hyväksytty,1.1
2022_124_161,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Näin. — Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_162,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain 6 §:n ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 89/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 13/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Kettuselle hyvästä puheenvuorosta ja käytännön selvityksestä siitä, mikä tilanne on. Kun tämä koskee nimenomaan sivutuotteita, niin emme voineet tässä vielä jyrkemmin ja ihan kaiken kieltävästi ottaa kantaa tähän ruokinta-asiaan, ja se on toki asia, joka pitää monelta kantilta käydä läpi. Mutta kuten jo tuossa esittelypuheenvuorossa totesin, erittäin ilmeistä on, että tälle asialle pitää muutosta tehdä, ja se on nyt valiokunnan tahtotilana ilmaistukin. Kiitoksia siitä, edustaja Kettunen, että olette tätä viestiä jo ennakkoon tuonut. Sillä oli iso merkitys tähän valiokunnan mietintöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+18.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:43:30,2022-11-16T18:44:20,Hyväksytty,1.1
2022_124_163,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Äskeiseen tapaan valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari esittelee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_164,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, arvostettu puhemies! Sinänsä outoakin, että tämä ja kaksi seuraavaa lakia käsittelevät koko suomalaisen maatalouden tukijärjestelmää, noin 9,8 miljardin pakettia, ja meitä ei tämän enempää täällä ole. No, en ole siitä sillä tavalla pahoillani, koska katson sen luottamuksenosoitukseksi siitä, että näistä hallituksen esityksistä ja meidän valiokunnan yhteisestä tahtotilasta katsotaan, että ne eivät aiheuta keskustelua. Onneksi kaikki puolueet ovat nämä paketit hyväksyneet. 
Nyt käsittelyssä on siis hallituksen esitys 165/22, hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi. Mietinnössä esitetään hyväksyttäväksi uudet lait Euroopan unionin suorista viljelijätuista ja eräistä maaseudun kehittämisen korvauksista. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi lakia maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista sekä lakia tiettyjen Euroopan unionin ja kansallisten maatalouden tukien toimeenpanosta. 
Lakiehdotukset liittyvät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen, ja niillä on tarkoitus toteuttaa pääasiassa Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategian suunnitelmaa vuosille 23—27. 
Lakiehdotukset täydentävät EU:n lainsäädäntöä siltä osin kuin Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpano edellyttää kansallista säätelyä. Varsin pitkälle asiat on jo ratkaistu yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman yhteydessä, sillä suunnitelman hyväksymisestä tehty komission päätös sitoo Suomea. Ja tämä vaikutti myös siihen, että asetustason viilauksia, ohjeistuksia sinne puolelle vähän annoimme, mutta emme suoranaisesti sentyyppistä, joka pitäisi sinne strategiasuunnitelmaan suoraan muuttaa. Tukijärjestelmien keskeiset yksityiskohdat säädetäänkin valtioneuvoston asetuksella.
EU:n rahoittamia suoria viljelijätukia ovat perustulotuki, uudelleenjakotuki, nuorten viljelijöiden tulotuki, ekojärjestelmätuki sekä tuotantosidonnaiset tuet kotieläintaloudelle ja kasvintuotannolle. Maaseudun kehittämisen korvauksia ovat ympäristösopimukseen tai ‑sitoumukseen perustuva ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, ei-tuotannollisten investointien korvaus ja korvaus maatilojen neuvontapalveluihin. 
Maatilan saamiin tukitasoihin ei yleisesti ole tulossa olennaisia muutoksia, mutta saman tukimäärän saavuttaminen edellyttää todennäköisesti enemmän ilmasto- ja ympäristötoimia. 
Ensi vuoden alusta alkavan ohjelmakauden toteutus ei saa viivästyä, ja siksi valiokuntamme toimi tässä todella kiitettävän ripeästi. Hallinnon tulee tehdä kaikkensa, jotta tuet ja korvaukset saadaan haettavaksi ja niitä päästään maksamaan mahdollisimman pian. Lausuimme tästä asiasta erittäin jyrkästi: ei voi olla mahdollista, että esitetty tukimaksatusaikataulu tulisi jäämään sellaisenaan voimaan.
Valiokunta on ilmaissut voimakkaan huolensa esityksessä tarkoitettujen tukien maksuaikataulun viivästymisestä nykyisestä. Pinta-alaperusteisten tukien osalta ongelmat liittyvät valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti tulevan ohjelmakauden hallinto- ja valvontajärjestelmään sekä tukiehtojen toteutumiseen Suomen oloissa. Eläinperusteisten tukien osalta maksun viivästymiseen vaikuttaa entistä kattavampi vaatimus niin sanotun viitepäivän käyttämisestä. Tämä lisää rekisterin avulla tehtävää eläinlaskenta-ajojen määrää. 
Tulevalla kaudella tarve maatilalla paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin vähenee. Pinta-alamonitorointijärjestelmällä seurataan sitä, vastaavatko hakemuksella ilmoitetulla alueella harjoitettava maataloustoiminta ja maatalouskäytännöt tukihakemuksessa esitettyjä tietoja. Jos viranomainen käyttää valvonnassa paikkatiedon sisältäviä valokuvia tai miehittämättömiä ilma-aluksia, sen on huolehdittava siitä, ettei yksityiselämän suojaa tai muuta yksityisyyden suojaa loukata. 
Arvoisa puhemies! Otimme myös kantaa moniin asetustason asioihin, ja kiitän kaikesta saamastamme palautteesta. Esimerkiksi oli vaarana, että asetuksissa määrättäisiin täysin maalaisjärjelle vieraita asioita, vaikkapa niin, että kun peltojen rajakorjauksia tehdään, poistetaan kiviraunioita tai valtaojia peruslohkojen väliltä, niin näistä olisi pitänyt tehdä uusia lohkoja, jotka olisi pitänyt laittaa pysyväksi nurmeksi ja niille olisi tullut ikuinen kyntökielto. Tämäntyyppisissä jutuissa ei ole mitään järkeä. Voitte ymmärtää, että jos siellä on joku lämpäre keskellä peltoa ja se pitäisi sitten suorakylvön menetelmin käydä uusimassa nurmelta nurmelle, niin eipä siitä pellon rajakorjauksesta mitään hyötyä olisi. Tämäntyyppisiä esityksiä oli lukuisia, ja niitä kirjasimme parhaamme mukaan ja näin estimme lainsäädäntöä tai asetustason säädäntöä, joka olisi elämälle vierasta ja vaikeuttaisi viljelyä. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että valiokunta teki hyvää yhteistyötä tässä ja asia on mietinnön osalta saatu maaliin ja päästään tästä CAP-järjestelmästä sitten eteenpäin säätämään.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:44:57,2022-11-16T18:50:51,Hyväksytty,1.1
2022_124_165,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Näin, kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Ja edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_166,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy edelleen kiittää valiokunnan puheenjohtajaa, ja koko valiokuntaa, jälleen kerran ansiokkaasta mietinnöstä hallituksen esitykseen eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi.
Niin kuin, puhemies, valiokunnan puheenjohtaja ansiokkaasti toi esille — ja valiokunnassakin on otettu tähän voimakkaasti kantaa — kyllä viljelijöille tulee maksaa ne tuet ja korvaukset asianmukaisesti, mieluummin vähän ennakkoon kuin vähän myöhemmin, ja se kyllä tuli tässä valiokunnan puheenjohtajan puheessa esille. Koska suomalainen viljelijä on tällä hetkellä todella tiukassa tilanteessa, todella tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja jopa ahdingossa, niin kyllä tällä omalla puheenvuorollani haluan vielä myös muistuttaa siitä, että kun tässä nyt käydään tukipolitiikasta keskustelua, niin kyllä myös kaupan alan tulee tulla vastaan suomalaista viljelijää, että meidän suomalainen alkutuotanto on turvattu myös jatkossa ja sitä kautta huoltovarmuus turvattu kotimaisen ruokahuollon osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-16T18:50:53,2022-11-16T18:52:07,Hyväksytty,1.1
2022_124_167,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_124_168,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Juuri näin, että tukien pitää tulla riittävässä, kohtuullisessa ajassa, niin että maataloustuotanto voi jatkua. Esitetyn kaltainen Ruokaviraston näkemys siitä, miten tuet maksetaan, ei voi olla lopullinen.
Tässä CAPin esityksessä on haluttu myöskin ohjata tukia entistä enemmän ruoantuotantoon maisemanhoidon kustannuksella, ja mielestäni tämä on erittäin järkevä suunta, joka toisaalta on ollut erittäin vaikeasti toteutettavissa. Esimerkiksi aktiiviviljelijän määritelmä ei henkilökohtaisesta näkökulmastani ole riittävä ohjaamaan tukia ruoantuotantoon, mutta koska se oli nyt sitten asia, joka olisi sinne komission strategiasuunnitelmaan pitänyt liittää, niin totesimme, että sen aika ei ole nyt, vaan vaadimme tästä asiasta vielä sitten selvitystä, mikäli näyttää, että tarvetta tulee. Sen sijaan tämmöinen tavanomainen viljelykäytäntö, mistä asetustasolla sitten määrätään, on haluttu nostaa keskiöön. Kotieläinpuolella on ollut jo valmiiksi pohdintaa, että ajatellaan, että tavanomaisella tuotannolla on pyrkimyksenä tuottaa ruokaa, että myytäviä tuotteita, myyntituloja kotieläinten myynnistä tai kotieläintuotteitten myynnistä tulisi tulla, mutta kasvipuolella ei tämäntyyppistä kirjausta ollut, ja valiokunta halusi nostaa senkin asian ehdottomana, sillä se, että tukia ohjautuisi laajamittaisemmin siihen, että vain heinää niitetään alas, ei mielestäni ole tämän yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta järkevää, vaikka viljelijällä toki tulee olla vapaus toimia niin kuin haluaa. Mutta kun yhteiskunnan tukia ohjataan, mielestäni kyllä ne täytyy ohjata siihen, mistä on meille kaikille huoltovarmuuden kannalta hyötyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+19.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:52:09,2022-11-16T18:54:31,Hyväksytty,1.1
2022_124_169,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain ja kolttalain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 164/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 15/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 15/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+20.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_170,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain ja kolttalain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 164/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 15/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain ja kolttalain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalouden rakennetuista annettua lakia, porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annettua lakia, kolttalakia ja maatilatalouden kehittämisrahastosta annettua lakia. Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki ja peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi. 
Valiokunta on yksimielisesti puoltanut näiden lakiehdotusten hyväksymistä. Vain vähäisiä teknisiä muutoksia ehdotetaan tehtäväksi. Muutokset liittyvät Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen vuosiksi 2023—2027 ja osittain myös siihen kytkeytyvään Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman toimeenpanoon. 
Maatalouden ja porotalouden rakennetukiin ehdotetaan hyvin vähäisiä muutoksia. Maatalouden rakennetuen saajien näkökulmasta keskeinen muutos liittyy siihen, että uutena tukimuotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Valiokunta pitää tätä parannuksena aloitustuen saajien ja investointituen saajien kannalta. Porotalouden lainamuotoisia tukia ei ole käytännössä päästy myöntämään ja kiinteistökauppojen varainsiirtoverovapaus on sidottu valtionlainan tai korkotukilainan myöntämiseen, joten varainsiirtoverovapaus jää tilanpidon aloittajalta saamatta, ja tätä samaa muuten on valtaosassa sukupolvenvaihdoksista ylipäätäänkin. Meillä oli vain 200 näin tuettua sukupolvenvaihdosta, ja se on huolestuttavan vähän. Valiokunta katsoo, että varainsiirtoverovapaus tulee mahdollistaa myös porotalouden osalta aloitustukitilanteissa. 
Maatalouden investointitukiin tehdään muutos, jonka myötä tukea voidaan myöntää sellaiseen hankkeeseen, joka on aloitettu omalla riskillä ennen tukipäätöstä. Tämä on hyvä uudistus. Toteutusta ei kuitenkaan saa aloittaa ennen tukihakemuksen jättämistä. Valiokunnan mielestä tämä on hyvä muutos, mutta tuenhakijoita täytyy informoida muutoksen vaikutuksista. 
Arvoisa puhemies! Hieman vielä, jatkanko tästä? 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Voitte jatkaa sieltä. ] Sähköinen tukihaku on jatkossa ensisijainen tuenhaun muoto maatalouden rakennetuissa. Porotalouden tuissa tukia voidaan hakea sähköisesti, mutta ei kuitenkaan saamen kielellä. Kolttalain mukaisia tukia ei voisi lainkaan hakea sähköisessä järjestelmässä. Valiokunnan mielestä tukihallinnon viranomaisten tulee ryhtyä toimeen tilanteen korjaamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön ely-keskuksia ohjaavana ministeriönä tulee varmistaa riittävät resurssit saamenkielilain noudattamiseen. 
Arvoisa puhemies! Tämäkin mietintö oli yksimielinen. Tässä on erittäin hyviä uudistuksia, jotka helpottavat maaseudun investointi- ja aloittamistoimintaa. Yhteisenä huolenahan meillä on se, että varsinkin näitä aloittamisia täytyisi tulla lisää, että meillä Suomessa maaseutuelinkeinot jatkuisivat.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+20.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:55:08,2022-11-16T18:58:37,Hyväksytty,1.1
2022_124_171,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023—2027 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 166/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 16/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari, jälleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+21.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_124_172,124/2022,2022-11-16,13.59,19.02,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023—2027 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 166/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sarjatyötä. — Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 23—27 sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi.
Valiokunta yksimielisesti puoltaa yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman hallinnoinnista ja maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 23—27 annettujen lakiehdotusten hyväksymistä muutettuina. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi Ruokavirastosta annettua lakia ja Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia. Valiokunta puoltaa esitystä myös näiltä osin vähäisin teknisin muutoksin.
Valiokunta pitää esitystä hyvin valmisteltuna ja sen ehdotuksia kannatettavina. Erityisen positiivisena valiokunta näkee maaseutuvaikutusten arvioinnin esityksen valmistelussa. Ehdotetut lait ovat osa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen EU:n rahoituskautta 23—27 koskevan lainsäädännön ja Suomen yhteisen maatalouspolitiikan strategiasuunnitelman toimeenpanoa. Lakiehdotusten tarkoituksena on täydentää Euroopan unionin lainsäädäntöä siltä osin kuin se edellyttää kansallista säätelyä.
Arvoisa puhemies! Maaseudun kehittämisen tuet myönnetään maaseutualueilla yrityksille kehittämishankkeisiin ja paikallisen kehittämisstrategian valmisteluun ja toteutukseen. Valiokunnan saamissa lausunnoissa esitykseen kokonaisuutena on suhtauduttu pääosin erittäin positiivisesti. Valiokunnan mielestä erityisen merkittävä parannus on mahdollisuus myöntää yrityksille tukea toimintaan, toiminnan sopeuttamiseen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja erityisen poikkeuksellisissa olosuhteissa yrityksille.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_124+2022+21.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-11-16T18:59:10,2022-11-16T19:01:12,Hyväksytty,1.1
2022_125_1,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, olisi toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_2,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_3,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hyvä hallitus, missä viipyy maatalouden tukipaketti? Inflaatio syö ennennäkemättömällä voimalla maatalouden tuottavuutta. Lokakuun inflaatiolukemat olivat 8,3. Mutta tämä on vain yksi totuus, sillä me kaikki tiedetään se, että alkutuottajien osalta tuotantokustannukset, alkupanostukset, nousevat valtavalla tahdilla. Meidän kasvinviljelytilat ovat pulassa. Lannoitteiden hinnat ovat viimeisten vuosien aikana yli tuplaantuneet. Ensi kesän lannoitelaskut ja muut tuotantopanokset ovat ennätyskalliit. Kasvihuoneviljelijät ovat puolestaan pulassa kohonneitten sähkölaskujensa kanssa. Kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua ensi talven aikana kaupoista, kun kasvihuoneet kylmenevät. Myöskin kotieläintilat ovat pulassa. Neljäsosa päätoimisista kotieläintiloista on pahoissa maksuvalmiusongelmissa. Kustannukset nousevat tiloilla. Sääntelytaakka kasvaa, mutta ansiot eivät.
Kysyn uudestaan: missä viipyy maatalouden tukipaketti?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-17T16:01:45,2022-11-17T16:02:59,Hyväksytty,1.1
2022_125_4,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_5,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja näkee tilannekuvan juuri samalla tavalla kuin itsekin näen ja maan hallitus näkee. Suomalainen maatalous elää tällä hetkellä todella rajuissa vaikeuksissa, ja tiloilla mietitään kovasti, mikä se tulevaisuus on. Maauskoa todella koetellaan.
Hallitus on pitkin vuotta tehnyt erilaisia kriisitoimenpiteitä. Edeltäjäni, kansanedustaja Jari Leppä, lanseerasi Suomen historian suurimman apupaketin suomalaiselle maataloudelle: noin 330 miljoonan huoltovarmuuspaketin, [Välihuuto perussuomalaisten ryhmästä] jonka suurin osa, yli 100 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvauksen lisäosaa, maksettiin juuri tässä syksyllä. Voi sanoa, että onni onnettomuudessa, tämä luonnonhaittakorvauksen lisäosa osui aika hyvään aikaan.
Tälle vuodelle myös palautetaan maatiloille tuotantorakennusten kiinteistövero. Se on erinomainen tukitoimi, koska juuri se osuu kotieläintiloille, jotka ovat kaikista suurimmissa vaikeuksissa. Tänään valtioneuvosto hyväksyi lisäaputoimena myös elintarvikemarkkinalain muutoksen, jolla vähennetään kaupan asemaa suhteessa tuottajaan: reilumpaa kauppaa Suomeen.
Totta kai, puhemies, seuraamme tilannetta koko ajan ja valmistaudumme myös uusiin tukitoimiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:02:59,2022-11-17T16:04:17,Hyväksytty,1.1
2022_125_6,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Vähämäki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_7,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Hyvä hallitus, maatalouden likviditeettiongelma on päällä nyt. Joka päivä kolme tilaa lopettaa toimintansa. Ei ole aikaa odottaa ensi vuoteen, että tulee joku lisäbudjetti ja sitä kautta paikataan maatalouden tilannetta. Te mainitsitte tämän maatalouden tukipaketin, minkä sovitte maaliskuussa, 330 miljoonan tukipaketin. Minä annan teille nyt ilmaisen neuvon, jos vaan otatte sen vastaan. Siitä meni nimittäin jakoon ainoastaan 213 miljoonaa, jäljelle jäi 117 miljoonaa. Jakakaa se nyt joulukuussa. Me kyllä maatalousjaostossa käsittelemme tämän asian viipymättä ja huolellisesti, muun muassa edustaja Kankaanniemen ja edustaja Koskelan kanssa. Ottakaa tämä neuvo vastaan, otattehan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-17T16:04:20,2022-11-17T16:05:18,Hyväksytty,1.1
2022_125_8,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_9,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Herra puhemies! Arvostan edustaja Vähämäkeä yleisestikin ottaen, hän on upea kollega, ja tämä oli hyvä idea. Tykkään tällaisesta oppositiopolitiikasta, missä on myös ratkaisuja, ei pelkkää räkyttämistä, ja otan tämän neuvon pohdintaan. Sinänsä tämä reilut 100 miljoonaa euroa, minkä kuvasitte, ei ole mennyt mihinkään Kankkulan kaivoon, vaan sillä on tarkoitus tukea muun muassa biokaasun käyttöönottoa voimakkaammin maaseudulla ja ravinnekiertoa. Ja ravinnekierrolla tarkoitetaan sitä, että palattaisiin hyvällä tavalla vähän vanhaan eli esimerkiksi karjanlantaa käytettäisiin lannoituksessa enemmän kuin fossiilisista lähteistä tehtävää keinolannoitusta. Tämä on varmasti ihan hyvä suuntaus. Otan tämän ajatuksen vastaan.
Sinänsä, vaikka maatalouden tilanne on vaikea, onnistumisiakin on ollut tässä omana, noin puoli vuotta kestäneenä maatalousministeriaikanani. Muun muassa uudelle ohjelmakaudelle, uudelle CAP-kaudelle, mielestäni saimme ihan hyvän neuvottelutuloksen. Se tuo ennustettavuutta tiloille, tilojen jatkajille. Muun muassa turvepeltojen viljely jatkuu Suomessa hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:05:23,2022-11-17T16:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_125_10,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_11,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka näitä akuutteja ongelmia ehdottomasti ratkaistaan rahalla, niin täytyy myös tämä kokonaisuus huomioida. Maatalouden toimija, ruuantuottaja toimii markkinoilla yrittäjänä. Hän haluaa saada toimeentulonsa sieltä. Mutta jos ruuantuottajan mahdollisuuksia toimia rusikoidaan monesta suunnasta, niin näitä ongelmia ei korjata vain rahalla. EU:sta tuleva lainsäädäntö ja esimerkiksi aivan liian suuruudenhullut kansalliset ilmastotavoitteet kasaantuvat maanviljelijöille valtavaksi byrokratiaviidakoksi. Kun tulee uusi säädös, tulee uusi vaatimus, sitä kompensoidaan tuella. Tässä ei ole mitään järkeä. Suomalaiset haluavat syödä suomalaista ruokaa, mutta tätä menoa sitä ei vain ole kohta kukaan tuottamassa. Kysynkin pääministeriltä: voitteko harkita maatalouden ilmastotavoitteiden ja päästövähennysten joustavan tilanteessa, jossa suomalaisessa ruuantuotannossa on tällainen hätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-17T16:06:29,2022-11-17T16:07:34,Hyväksytty,1.1
2022_125_12,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_13,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Ville Vähämäki ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 185/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut yhteisiin ilmastotavoitteisiin, ja meillä on itse asiassa kunnianhimoisempi ilmastotavoite kuin Euroopan unionilla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiedetään!] Me haluamme olla hiilineutraaleja vuonna 2035, ja tämä tavoite on oikea. Itse arvioin kyllä niin, että kun Suomi tekee aiemmin näitä toimia, me tulemme olemaan voittajien joukossa. Meidän kansamme tulee olemaan kilpailukykyisempi, meidän yhteiskuntamme tulee olemaan kilpailukykyisempi, kun me teemme vihreän digitaalisen siirtymän aiemmin. Mutta siitä olen samaa mieltä, että juuri nyt, juuri tällä hetkellä me elämme hyvin poikkeuksellista aikaa johtuen energiakriisistä, johtuen ruuan hinnan kallistumisesta, ja kyllä tällaisissa kriisitilanteissa meidän pitää katsoa myös sitä, mitä juuri näissä tilanteissa tarvitaan. Sen vuoksi me olemmekin tehneet esityksiä ja huomioineet sen, että niin energiapuolella kuin ruuantuotannon puolella tarvitaan toimia, jotka juuri tähän tilanteeseen tuovat helpotusta ja korjausta, ja näistä ministeri Kurvinenkin joitakin mainitsi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:07:38,2022-11-17T16:08:43,Hyväksytty,1.1
2022_125_14,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 186/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_15,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun oppositio KD:n johdolla jättää välikysymyksen maataloudesta, hallitus vihdoin herää. Tänään iltapäivällä pääministeri tiedotti, että välikysymys maataloustuesta voi nopeuttaa hallituksen neuvottelua aiheesta. Minä sanon, että hyvää huomenta, hallitus. 
Vaalikauden alussa hallitustunnustelija Antti Rinteen kysymyksissä ei edes kysytty puolueiden maatalouslinjauksista. [Eduskunnasta: Oho!] Pitkin kautta me, KD, olemme toistuvasti ja selkokielellä viestittäneet maatalouden hädästä. Kevättalvella KD vetosi Marinin hallitukseen, jotta se tekisi välittömästi toimenpiteitä maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi. Kuulimme, että 170 miljoonaa siitä tukipaketista on jakamatta. 
Viljelijät eivät kaipaa tuekseen uusia hankkeita vaan reilun korvauksen työstään. Maatalouden tärkein tehtävähän ei ole sitoa hiiltä, vaan ruokkia ihmisiä, eikö niin, ministeri Kurvinen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-17T16:08:43,2022-11-17T16:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_125_16,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 186/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_17,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 186/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan sitä, että koko eduskunta on suomalaisten viljelijöitten asialla nykyään ja ei ole sellaista kateusajattelua niin kuin joskus, ja se on tietysti hyvä noja tälle omalle työllenikin. Keväällä — juuri aikana, mistä edustaja Östman puhui — hallitus toteutti tämän Suomen historian suurimman yksittäisen maatalouden tukipaketin, yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin. 
Lisäksi täytyy kyllä kommentoida tätä keskustelua, että kyllähän se, että meillä vaikka haketta käytetään viljan kuivauksessa perinteisen uusiutumattoman öljyn sijaan, auttaa maataloutta eteenpäin, vähentää Venäjä-riippuvuutta, lisää kotimaisen puun käyttämistä.
EU-vaikuttamista teen tosi aktiivisesti omassa työssäni. Tällä viikolla tapasin Ruotsin uuden kollegani Peter Kullgrenin, ja olimme käytännössä maataloudessa ja metsätaloudessa kaikesta samaa mieltä. Hän on muuten kristillisdemokraatti. [Sari Essayah: Niinpä!]
Ja kysyn nyt oppositiolta, kun Östman sanoi, että pitäisi olla reilumpi korvaus markkinoilta: onko oppositio valmis tukemaan tätä uutta elintarvikemarkkinalakia, jonka olen tänään vienyt hallituksesta läpi? Tällä lyhennetään maksuaikoja, vähennetään suurten kauppojen valtaa. Tukeeko oikeisto-oppositio minun esitystäni?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:09:51,2022-11-17T16:11:09,Hyväksytty,1.1
2022_125_18,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_19,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kotimainen maatalous on historiansa pahimmassa kriisissä, ja tilanne maailmassa on sellainen, että meidän pitäisi pyrkiä sataprosenttiseen omavaraisuuteen kotimaisessa ruoassa, eikä hyvältä näytä, mutta hallitus ei näytä ymmärtävän maataloustuottajien tilannetta ollenkaan. Lannoitteet maksavat enemmän kuin viljasta saa hintaa. Polttoöljy on kallistunut lähes 70 prosenttia. Sähkön hinta on tulevana talvena vähän mitä vain se voi olla. Ruoan ja lannoitteiden arvonlisäveroa on laskettava tilapäisesti, ja se on tehtävä nopeasti. Sähkölaskussa viljelijöitä pitää tukea rahallisesti suoraan ja siihen pitää laittaa joku raja, eli 25 senttiä kilowattitunnilta. Ministeri Kurvinen, te ja edeltäjänne Leppä olette puhuneet paljon tuottajien puolesta, mutta koska aiotte oikeasti tehdä jotain? Ministeri Kurvinen, kuulitte ehdotukseni arvonlisäverosta ja sähköjen tukemisesta. Mitä sanotte tähän?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-17T16:11:11,2022-11-17T16:12:14,Hyväksytty,1.1
2022_125_20,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_21,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen varovainen kommentoimaan veropolitiikkaa, koska se kuuluu periaatteessa valtiovarainministerille, joka on tällä hetkellä matkoillaan. Täytyy vähän katsoa, ettei mene oman pilttuunsa ulkopuolelle. 
Mutta edustaja Harkimo varmasti kuuli, mitä toimenpiteitä on jo tähän mennessä tehty: Huoltovarmuuspaketti, minkälainen neuvottelutulos meillä on uudelle CAP-kaudelle. Verotuksen osalta pidän tosi hyvänä sitä, että saimme hallituksena neuvoteltua kiinteistöveron palautuksen, saimme EU:lta luvan palauttaa tuotantorakennusten kiinteistövero tälle vuodelle. Se tukee juuri niitä nuoria tuottajia, se tukee juuri investoineita tiloja, niitä tiloja, jotka 10—20 vuodenkin päästä tuottavat ruokaa — eivät jäähdyttele, vaan kiihdyttelevät. Erittäin hyvä tukitoimi tämäkin. 
Ja kysyisin myös edustaja Harkimolta: oletteko te valmis tukemaan tätä elintarvikemarkkinalain muutosta, jonka olen nyt tänään hallituksessa tuonut läpi? Siinä lyhennetään muun muassa maksuaikoja, tuottajat saavat nopeammin rahaa, pilaantuvia elintarvikkeita ilman korvausta saa palauttaa ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivalta lisääntyy [Puhemies: Minuutti!] laittaa kauppaa tarvittaessa kuriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:12:14,2022-11-17T16:13:29,Hyväksytty,1.1
2022_125_22,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_23,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maa‑ ja metsätalous on aiemmin pitänyt maaseudun elävänä ja koko maan asumiskelpoisena. Nyt maaseutu on alistettu kaikenlaisen Brysselin tarkastajien, susiensuojelijoiden ja tuulimyllyjen rakentajien temmellyskentäksi. Ylimitoitetut suojelumääräykset iskevät yhä rajummin maaseudun elinkeinoihin. Jopa yli 600 000 metsänomistajan omistusoikeus metsiinsä on uhattuna. Nuoret jättävät maaseudun. Puhtaan kotimaisen ruoan tuotanto ja jopa kansallinen turvallisuus ovat vaarassa. Suomi ei menesty ilman elävää maaseutua.
Arvoisa ministeri Kurvinen, myönnättekö te hallituksen epäonnistuneen maa‑ ja metsätalouden ja maaseudun puolustamisessa? Oletteko valmis purkamaan sääntelyä ja suojelua nuorten uskon palauttamiseksi ja sukupolvenvaihdosten lisäämiseksi, jotta tuleville sukupolville palautuu elävä maaseutu eikä vain homehtuneita metsiä, pihoilla ulvovia susia ja ränsistyneitä rakennuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-17T16:13:31,2022-11-17T16:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_125_24,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_25,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Kankaanniemen kanssa tilannekuvasta kyllä hyvin eri mieltä. Tämä hallitus on tehnyt todella paljon suomalaisen maaseudun ja aluepolitiikan eteen hyvin monella tavalla. Olemme kunnostaneet todella paljon teitä, olemme lisänneet opiskelupaikkoja pitkin Suomea, ja täytyy tässä kiittää pääministeriä siitä, että hän pari vuotta sitten neuvotteli Suomelle minusta tosi hyvän budjettiratkaisun EU:ssa. Pääministeri Marin laittoi itsensä peliin, jotta me saatiin riittävästi maataloustukirahaa ja riittävästi aluepoliittista rahaa EU:ssa. Kiitän tästä pääministeriä julkisesti.
Teemme todella paljon töitä esimerkiksi metsäedunvalvonnassa EU:ssa samanmielisten maiden kanssa. Olin kuukausi sitten perustamassa tällaista For Forest ‑ryhmää, metsäisten EU-maiden edunvalvontaryhmää, Euroopan unionin sisälle ja muun muassa tällä viikolla tapasin Ruotsin kollegaani, ja työstämme eteenpäin tätä työtä.
Lisäksi, puhemies, minun näkemykseni maaseudusta on paljon valoisampi kuin edustaja Kankaanniemellä. Nyt koronan jälkeen meillä on suorastaan landemia käynnissä. Pandemiaa seurasi landemia: ihmiset muuttavat omakotitaloihin, väljempiin oloihin, tekevät etätöitä ja etäopiskelevat. — Nuoret uskovat maaseutuun, edustaja Kankaanniemi. [Jukka Gustafsson: Optimismia pitää olla, hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:14:43,2022-11-17T16:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_125_26,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_27,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus mielellään kertoo täällä, mitä se on omasta mielestään saanut aikaiseksi, mutta otetaan muutama kiistaton fakta: Jo ennen tätä viimeistä kriisiä keskimääräinen tuntipalkka maanviljelijällä oli 4,6 euroa. Jos jonkun toisen ottaisi sillä palkalla töihin, saisi syytteen alipalkkauksesta. Tänä vuonna lypsykarjatilojen yrittäjätulon ennustetaan romahtavan 11 000 euroon, ja vaikka ruoan hinta on noussut, niin MTK:n arvion mukaan se korvaa vain puolet siitä, paljonko tuotantokustannukset ovat nousseet suhteessa tuottajahintoihin. Ja vain 15 prosenttia maatalousyrittäjistä on alle 40-vuotiaita.
Tämä tilanne on oikeasti todella vakava, ja kysynkin ministeriltä: mitä aiotte tehdä, että nuoret uskaltavat vielä tälle alalle lähteä, koska se on välttämätöntä, jotta voimme jatkossakin syödä laadukasta kotimaista ruokaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-11-17T16:15:57,2022-11-17T16:17:03,Hyväksytty,1.1
2022_125_28,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_29,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastojen mukaan Suomessa on Euroopan mittakaavassa varsin nuoret viljelijät, mutta porukka vanhenee nopeasti, kuten edustajat puheenvuoroissaan asiantuntevasti esille toi. Uudella ohjelmakaudella, uudella CAP-kaudella on myös investointitukia nuorille aloittaville viljelijöille. Ne ovat erittäin tärkeitä.
On myös erittäin tärkeää, että me emme puheenvuoroissamme vähättele viljelijöitä, [Oikealta: Kuka täällä on vähätellyt?] emme maalaa maatiloista mitään ilmastorikollisia, jotka aikaansaavat ilmastotuhoja tai ympäristötuhoja. Tarvitaan kunnioittavaa puhetta maataloutta ja viljelijöitä kohtaan. [Oikealta: Tarvitaan tekoja!] Se on isänmaallista työtä. Se on mielestäni maanpuolustustyötä: maata, jossa ei ole omaa ruokaa, ei kyllä pysty puolustamaankaan.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä, kun edustaja Satonen on kokoomuksen maatalouseksperttejä: tukeeko kokoomus elintarvikemarkkinalain kiristämistä ja oletteko valmiita vaalien jälkeen — minun puolueeni keskusta on siihen valmis... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Jaha, meni mikki pois päältä. — Keskusta on valmis, että vaalien jälkeen kiristämme kilpailulakia, ja hallitus kiristää jo elintarvikemarkkinalakia. Oletteko mukana talkoissa, että kaupan asemaa vähennetään, jotta se tuntipalkka nousee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:17:08,2022-11-17T16:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_125_30,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_31,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskusta otti vaarin tekemästäni lakialoitteesta maatalousrakennusten kiinteistöverojen helpottamisesta ja sai sen vuodeksi tänne tehtyä. Me täällä oppositiossa olisimme halunneet sen pitempiaikaiseksi.
Siinä on kuitenkin pieni tarkennus tehtävänä, eli olen tehnyt siihen tarkennuksen. Lakialoitteella esitin lakia muutettavan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajan omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädelty. Aiemmin kävi ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisen maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin.
Otitte äsken vaarin edustaja Vähämäen esityksestä. Onko tämä minun tekemäni lakialoite etenemässä, ja milloin se tulee voimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-17T16:18:22,2022-11-17T16:19:46,Hyväksytty,1.1
2022_125_32,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Valtiovarainministeri ei ole paikalla, mutta haluaako ministeri Kurvinen vastata?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_33,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perehdyn oikein mielelläni edustaja Mäenpään lakialoitteeseen. Se on hyvä, että on ideoita. Arvostan sitä kovasti.
Ehkä lisään aikaisempaan veropuheenvuorooni vielä sen, että olemme myös maatalouden sähköveron alentaneet tällä vaalikaudella minimiin, eli myös verotuksessa toimia on tehty, ja mielestäni tulevaisuudenkuva pitäisi olla se, että pääsisimme siihen, että maatalouden tuotantorakennuksilla ei olisi ollenkaan kiinteistöveroa. Ruotsissa se on näin. Ruotsi on käsitykseni mukaan — tämä on käsitykseni, korjatkaa, jos on väärä käsitys — tämän poikkeuksen saanut siksi, että heillä ei ollut veroa, kun he tulivat EU:hun, ja kun meillä oli, niin tämä on nyt vaikeampaa. Tavoitteena mielestäni pitää olla maatalouden tuotantorakennuksista kiinteistöveron poistaminen jatkossakin. Se olisi reilua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:19:46,2022-11-17T16:20:38,Hyväksytty,1.1
2022_125_34,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_35,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla käsittelimme täällä eduskunnassa vuoden viimeistä lisätalousarviota, ja siinä ei ollut maataloudelle yhtään tukea. Ministeri sanoi yhdessä vastauspuheenvuorossaan, että hallitus on korjannut teitä. Ei hallituksen tarvitse korjata meitä, mutta sen sijaan tulisi korjata maataloudessa esiintyvät epäkohdat. Nimittäin kun sähkölasku kasvaa lyhyessä ajassa kymmenillätuhansilla euroilla ja maitolitran tuottajahinta muutamilla senteillä, niin loppuu viljelijän omasta pöydästä ennen pitkää leipä. Onko teillä esittää nyt mitään konkreettista, millaista tukea te voisitte vielä tämän vuoden puolella esittää eduskunnalle hyväksyttäväksi, jotta viljelijöillä olisi toivoa tulevaisuudesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-17T16:20:40,2022-11-17T16:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_125_36,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_37,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt kriisitukitoimia — en toista niitä nyt tässä uudelleen, ne ovat tulleet niin monta kertaa — ja seuraamme koko ajan tilannetta, mitä tapahtuu elintarvikemarkkinoilla, mitä tapahtuu maataloudessa. Meillä on erittäin hyvä vuoropuhelu niin elintarviketeollisuuden kuin sitten tuottajajärjestöjenkin kanssa. Tätä työtä tekee erityisesti varautumisen ministerityöryhmä, jonka puheenjohtajana on valtiovarainministeri Saarikko ja jossa itsekin olen jäsenenä, ja olemme valmiita reagoimaan esimerkiksi lisätalousarvioilla tarvittaessa vielä tämän vaalikauden aikana, jos siltä näyttää.
Mutta, puhemies, nyt haastan hieman eduskuntaryhmiä, kun on tämä upea maatalouskeskustelu tässä. Melkein ensimmäisiä virkatöitäni, kun tulin maa- ja metsätalousministeriksi, oli se, että toteutin edustaja Kivirannan ajatuksen parlamentaarisesta maataloustyöryhmästä, ja nyt sosiaalidemokraattien, suurimman eduskuntaryhmän, johdolla toimii tämä kaikkien puolueiden parlamentaarinen ryhmä, ja odotan, että nämä hyvät kyselytunnin ideat kootaan myös sinne. Sen työn tulisi valmistua vaaleihin mennessä, ja hallitusneuvotteluissa meillä voisi olla vähän niin kuin lämmin leipä, uunituoreita lämmin leipä ‑ideoita, maatalouden kannattavuuden parantamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:21:40,2022-11-17T16:22:52,Hyväksytty,1.1
2022_125_38,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_39,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Me perussuomalaiset olemme tänään kovin neuvoja antavalla tuulella, ja itsekin ajattelin antaa hallitukselle yhden neuvon lisää. Elikkä kuunnelkaa tarkkaan — ministeri tuntuu olevan tänään vastaanottavainen.
Eihän nyt, arvoisa ministeri, ole mitään mieltä ennallistaa turvealueita kosteikoiksi ja istuttaa niihin pajukkoa. Meillä on parempikin vaihtoehto, ja nyt kannattaa olla tarkkana: Nyt olisi viisainta hyödyntää kaikki turpeen osat, siis kasvu-, kuivike- ja energiaturve, sataprosenttisesti ja lopulta muuttaa paljon parjatut turvemaat hiilinieluiksi — siis hiilinieluiksi. Sehän onnistuu juuri silloin, kun jätämme jäljelle turvepatjasta noin 30–50 senttiä pohjalle. Siihen voidaan istuttaa havupuita hiilinieluksi. Mielestäni tämä jos mikä olisi ennallistamista ja samalla myöskin ilmastoteko. Arvoisa ministeri, miksi näin ei toimita?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-17T16:22:54,2022-11-17T16:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_125_40,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_41,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edelleen perussuomalaisia siitä, että heitätte ideoita, ja otan kyllä kopin niistä ja kaikki ne otan vakavasti. Tätä työtä tehdään tällä hetkellä, mutta varmasti pitää vielä tehdä paljon enemmänkin. Hallitus ei kannata EU:n luonnosta ennallistamisasetukseksi sellaisena kuin se nyt on esitetty — siihen tarvitaan paljon muutoksia.
Jaan edustajan arvion siitä, että me tarvitsemme maataloustoimintaan turvetta todella paljon. Kun haluamme vihanneksia, hyviä vihanneksia, enemmän kotimaista lautaselle, siihen tarvitaan kasvuturvetta. Ja kuiviketurve on eläinsuojeluasia, sillä juuri parempaa kuiviketta ei maatalouteen eläimille ole kuin kuiviketurve, ja jos siitä joudutaan luopumaan, niin silloin kyllä eläimet voivat paljon huonommin Suomessa.
Puhemies! Olen ihan samaa mieltä edustaja Koskelan kanssa siitä, että meidän pitää tätä hiilimarkkina-, hiilipörssitoimintaa saada enemmän liikkeelle ja sitä hiilensidontaa, juuri niin kuin kuvasitte. Minusta voi myös jotakin turvemaiden ennallistamista ja vettämistäkin olla: jos on vapaaehtoisia ohjelmia — vähän Helmi-ohjelman, Metso-ohjelman tyyppistä toimintaa — niin kyllä luonnonsuojelullekin on paikkansa. [Puhemies: Minuutti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-11-17T16:23:58,2022-11-17T16:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_125_42,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_43,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ensi keväänä maataloutemme on siinä jamassa, että viljelijät jättävät viljelemättä kannattavuuskriisin vuoksi, on koko maamme valtavissa ongelmissa. Tällä hetkellä meidän ruoantuotantomme on vielä suomalaisten yrittäjien käsissä, ja olemme saaneet nauttia esimerkiksi puhtaista ja laadukkaista kotimaisista, eläinten hyvinvointi edellä tuotetuista liha‑ ja maitotuotteista. Jokaisen suomalaisen täytyy syödä. Ruokaa kyllä tuotetaan joko suomalaisten tuotantotapojen mukaisesti täällä Suomessa tai aivan toisenlaisilla tavoilla muualla. Hyvä hallitus, miksi te ette pysty priorisoimaan valtion menoja ja osoittamaan maataloudelle sen kaipaamaa riittävää tukea kriisin keskellä? Teidän tähänastinen tukipakettinne ei ollut riittävä, vai oletteko toista mieltä, ministeri Kurvinen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-11-17T16:25:16,2022-11-17T16:26:11,Hyväksytty,1.1
2022_125_44,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_45,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys maatalouden tukemisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 187/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että me keskustelemme ruokaturvasta, ja näiden synkkien puheenvuorojen keskelle on ehkä hyvä ottaa toisenkinlainen näkökulma, ja se on se, että itse asiassa Suomi on maailman ruokaturvaindeksin mukaan tänä vuonna numerolla yksi, sijalla yksi. [Juha Mäenpää: Vielä!] Meillä on paras ruokaturva koko maailmassa, eli kyllä täällä asioita on myös oikein tehty, ja tällä kaudella on paljon tehty asioita, kuten ministeri Kurvinen tässä on kertonut.
Mutta aivan totta on myös se, että me elämme tällä hetkellä jälleen hyvin poikkeuksellista aikaa. Energiakriisi lisää maatalouden kustannuksia kuten muunkin yhteiskunnan toimintojen, tavallisten kotitalouksien kustannuksia, ja esimerkiksi lannoitteiden kallis hinta aiheuttaa sen, että moni viljelijä on vaikeammassa asemassa kuin aikaisemmin. Ilman muuta juuri tässä tilanteessa me tarvitsemme tukea, me tarvitsemme apua. Meidän pitää kannatella yhteiskuntaa, myös maataloutta yli tästä kriisistä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaa, mitä konkreettista aiotte tehdä!] Ministeri Kurvinen on luetellut täällä useita toimenpiteitä, mitä hallitus on jo tehnyt, ja hallitus on valmis totta kai kriisin keskellä tätä tukea ja apua tarjoamaan, mutta itse luotan myös suomalaisiin viljelijöihin ja itse luotan suomalaiseen maatalouteen, ja mielestäni tuo ruokaturvaindeksi osoittaa sen, että Suomi on tehnyt myös jotain oikein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:26:11,2022-11-17T16:27:33,Hyväksytty,1.1
2022_125_46,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mykkänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_47,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, te olette puhunut tänään Messukeskuksessa Euroopan suurimmassa kasvuyritystapahtumassa — kymmeniätuhansia osallistuja kymmenistä maista. Sitaatti: ”On tärkeää, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys tavoitteesta, jotta yritykset voivat luottaa siihen, että se ei muutu, kun hallitukset vaihtuvat.” Olisikin tärkeää, että ne voisivat luottaa jo ennen kuin hallitus vaihtuu. Kyse on siis tutkimuksen ja tuotekehityksen panosten kääntämisestä pitkäjänteiseen kasvuun, mistä todellakin on ollut parlamentaarinen sopu — SDP:n Matias Mäkysen johdolla — joka sisälsi tärkeänä osana tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimen.
Arvoisa puhemies! Meillä oli hallitus, joka lupasi sen toteuttaa. Tänään meillä on lässähdys, jossa t&k jäi panttivangiksi vasemmiston pakkomielteelle säätää maastapoistumisvero. Arvoisa pääministeri, miten te selitätte tämän lässähdyksen t&k-investointeja Suomeen suunnittelevalle yritykselle, siis sijaiskärsijälle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-17T16:27:37,2022-11-17T16:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_125_48,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_49,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan oikein, olin tänään startup-tapahtuma Slushissa — erittäin hyvä tapahtuma, tilaisuus, joka kerää niin startup-yrittäjät kuin investorit yhteen. Me tarvitsemme tämänkaltaisia tapahtumia, missä luodaan tulevaisuuden menestystarinoita. Oli erittäin hienoa nähdä niin valtava osallistujamäärä tuolla Messukeskuksessa ja kaikissa niissä tapahtumissa tällä viikolla. On hienoa, että meillä on tällaisia toimijoita, jotka näitä tapahtumia järjestävät.
Mitä tulee tähän tki-tavoitteeseen, itse pidän kyllä hyvin tärkeänä sitä, että meillä on parlamentaarinen näkemys ja sopimus siitä, että me kasvatamme tki-menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarvitsee monenlaisia elementtejä, yhtenä osana myös julkista rahoitusta, ja eduskunta paraikaa käsitteleekin tätä rahoituksen kokonaisuutta. Tärkein osa tästä on nämä tuet, mitä annetaan eri toimijoille, ja tämä on eduskunnan käsittelyssä. Yhtenä elementtinä tässä on ollut tämä tki-verovähennys, ja hallituksen viimeisimpien lakiesitysten osalta ei ollut edellytyksiä tätä valitettavasti tuoda. Itse olisin kyllä ollut siihen valmis, mutta kun osa näistä muista veroelementeistä, jotka olisivat vahvistaneet tuota veropohjaa, ei edennyt, niin sitten meillä oli myös sellaisia näkemyksiä, että haluttiin sitten myös tämä veroelementti sieltä osaltansa poistaa. Sinänsä hyvin valitettavaa, mutta se ei tarkoita, [Puhemies: Aika!] etteikö tulevaisuudessa myös tätä elementtiä voida edistää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:28:50,2022-11-17T16:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_125_50,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Minuutin aika. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Mykkänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_51,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietysti näissä kansainvälisissä tapahtumissa on hyvä pitää mainospuheita, mutta ihan yksin ne eivät riitä, siellä täytyy olla myös Suomella oikeita tekemisiä. 
Kiitokset ja arvostus kollegalle, Matias Mäkyselle, joka ilmoitti Helsingin Sanomissa harkitsevansa allekirjoittaa lakialoitteeni, kokoomuksen ryhmän yhteisen lakialoitteen, jolla eduskunta voisi vielä korjata tämän lässähdyksen, johon ei ole tässäkään mitään järkevää syytä, vaan ilmeisesti pääministeri olisi halunnut sen säätää, ja tämä joutui sijaiskärsijäksi aivan muissa asioissa. 
No, määrärahat ovat sentään yleensä vasemmistolle maistuneet. Parlamentaarisesti sovittiinkin historiallinen rahoituslaki, jota parhaillaan käsitellään eduskunnassa ja joka kääntäisi tuotekehityksen tukimäärärahat pitkäjänteiseen kasvuun. No, mitä tekee hallitus? Päästää tietysti tuotekehityspanokset laskusuuntaan. 100 miljoonaa vähemmän ensi vuonna verrattuna kuluvaan vuoteen, siis t&k-määrärahoissa Business Finlandin jakamina.
Arvoisa pääministeri, eikö tämä ole jo noloa? [Kalle Jokinen: Se on kaksinaamaista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-17T16:30:31,2022-11-17T16:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_125_52,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_53,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä rahoituslakikokonaisuus on eduskunnan käsittelyssä, ja se on erittäin iso, se on mittava, se on merkittävä, se on erittäin tärkeä, ja sillä pyritään tietenkin siihen, että julkisen sektorin osuus tästä tki-kokonaisuudesta saadaan liikkeelle. Tämä verovähennyskysymys on kuitenkin pieni asia tässä kokonaisuudessa. [Hälinää] Se on yksi osa tätä kokonaisuutta, mutta se on kuitenkin vain osa sitä kokonaisuutta. Meillä on tämä iso rahoituspakettikokonaisuus täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja on tärkeää, että se saadaan eteenpäin, niin että tuota ennustettavuutta ja näkymää eteenpäin on. Mutta on myös hyvä huomioida se, että itse asiassa kaksi kolmasosaa tästä rahoituksesta, minkä me tarvitsemme tuohon neljän prosentin tavoitteeseen, tulee yksityisiltä toimijoilta. Se tulee yksityisiltä [Petteri Orpo: Ei ilman julkista rahaa!] yrityksiltä, se tulee elinkeinoelämältä, se tulee niistä panostuksista, [Kai Mykkäsen välihuuto] mitä yksityiseltä sektorilta tehdään, ja tässä me tarvitsemme kumppanuutta. Se oli myös yksi puheenvuoroni sisällöistä. Tänään puhuin Euroopan strategisesta autonomiasta, kriiseihin varautumisesta ja puhuin myös siitä, kuinka tärkeää on se, että meillä on kumppanuutta julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden väliltä. Sinänsä tämä verokannustinkysymys on yksi elementti, mutta se on kuitenkin vain pieni elementti tässä isossa kokonaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:31:42,2022-11-17T16:32:56,Hyväksytty,1.1
2022_125_54,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_55,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puheet ja teot ovat nyt kyllä jopa tällekin hallitukselle poikkeuksellisen suuressa ristiriidassa. Pääministeri puhuu hyvin siitä, että tarvitaan yksityisen sektorin kumppanuuksia, mutta juuri niiden muodostamiseksihan tarvittaisiin verovähennystyökalu. Pääministeri myös väistää täällä oman vastuunsa asiassa. Toteatte, että ei ollut teistä kiinni, että tätä asiaa ei viety eteenpäin. No, kuka johtaa Suomen hallitusta, ellei pääministeri johda Suomen hallitusta? On kyllä todella erikoista, että tätäkään asiaa ei hallituksen sisäisten ristiriitojen vuoksi voida viedä eteenpäin.
Monet suomalaiset ovat juuri nyt huolissaan esimerkiksi vaikka sähkön riittävyydestä. Jotta Suomi voi nousta siksi puhtaan energian suurvallaksi, joksi haluamme tulevaisuudessa päästä, että sähköä riittää edullisesti ja me saamme siitä kasvua maallemme, niin olisi tarvittu näitä tki-panostuksia. Miksi hallitus tämän nyt hautaa? Tämä on käsittämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-17T16:32:58,2022-11-17T16:33:59,Hyväksytty,1.1
2022_125_56,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_57,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai pääministerinä vastaan hallituksen työskentelystä ja hallituksen toimintakyvystä, mutta tässä oli kyseessä antamattomien lakiesitysten kokonaisuus. Kun sieltä aletaan ottamaan yksittäisiä palikoita pois, niin on selvää, että ne aikaisemmat sovut, mistä me olemme neuvotelleet, ovat silloin auki. Ja kun eri asiat ovat eri ryhmille vaikeita, niin sitten meillä ei ole ollut edellytyksiä kaikkia näitä eteenpäin viedä. Itse olisin ollut valmis tämän tki-vähennyksen tänne tuomaan. Nojasin juuri siihen parlamentaariseen näkemykseen, mikä meillä on. Mutta eduskunta tietenkin käsittelee tätä isoa rahoituskokonaisuutta paraikaa, ja se on kuitenkin se iso pihvi tässä kokonaisuudessa. Toivon, että sitä saadaan vauhdikkaasti vietyä eteenpäin.
Olen ehkä myös hieman yllättynyt tästä kokoomuksen kulmasta, koska kun katsomme edellistä hallitusta, jossa kokoomus istui, niin tuolloin ajoitte mittavia leikkauksia koulutukseen: tutkimukseen, tuotekehitykseen, korkeakoulutukseen. On erittäin hyvä, että nyt kokoomuskin näkee sen, kuinka tärkeää [Puhemies koputtaa] on panostaa osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Olette tulleet tälle puolelle. Ette enää ole sillä leikkauslinjalla [Puhemies: Aika!] kuin aikaisemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:34:01,2022-11-17T16:35:14,Hyväksytty,1.1
2022_125_58,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_59,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri aivan oikein puhuu siitä, että tarvitaan kokonaisuus, jolla me saamme lisää tutkimusta ja tuotekehitystä. Miksi se tutkimus- ja tuotekehitys on niin tärkeää? No sen vuoksi, että meillä on pienenevät ikäluokat, vähenevä työikäisten ihmisten määrä Suomessa, ja silloin tutkimus- ja tuotekehitys ja siitä syntyvät uudet innovaatiot ovat erityisen tärkeitä talouskasvulle. Mitä enemmän meillä on talouskasvua, sitä vähemmän tarvitsee sopeuttaa, ja me kaikki varmaan toivomme, että meillä olisi talouskasvua tulevaisuudessa, jotta emme joutuisi kovien sopeutusten tielle.
Tämä yksityisen rahoituksen osuus on nimenomaan se, joka meidän tulisi saada kasvuun, ja verokannustin olisi tarvittu nimenomaisesti tähän. Tätä on pahoiteltu kovasti niin yliopistoissa kuin yrityksissä, sillä myös yliopistot tarvitsevat sitä yksityistä rahaa, jota tällä olisi voitu generoida. Arvoisa pääministeri, mitkä ovat ne elementit, joilla te nyt saatte aikaan talouskasvua, tutkimusta ja tuotekehitystä, kun tämä merkittävä osa tästä jää pois?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-17T16:35:15,2022-11-17T16:36:20,Hyväksytty,1.1
2022_125_60,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_61,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys tutkimuksen ja tuotekehityksen verokannustimesta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 188/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten kuvasin, eduskunta käsittelee tätä rahoituslakikokonaisuutta. Tämä on se iso kysymys, joka tälläkin hetkellä täällä eduskunnassa on käsittelyssä. Tämä on se merkittävä, iso kokonaisuus, ja yhtenä osana olisi ollut sitten tämä verokannustin, sen käyttöönotto, mutta tämä ei suinkaan ole sellainen, joka tämän ison tavoitteen romuttaisi. Tavoite on edelleen neljä prosenttia bkt:stä tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuoteen 2030 mennessä. Kaksi kolmasosaa tästä rahoituksesta tulee yksityiseltä sektorilta, yksi kolmasosa julkiselta, ja tässä nämä suorat tuet, esimerkiksi yliopistojen rahoitus, ovat erittäin tärkeä elementti. Tämä kokonaisuus on täällä eduskunnan käsittelyssä, se polku, millä tavalla voidaan rahoitus turvata aina sinne vuoteen 2030.
On myös mahdollista myöhemmin säätää tämä verokannustin. Se voisi olla yksi elementti tässä kokonaisuudessa, kuten parlamentaarisessa työryhmässä on katsottu, mutta se ei suinkaan ole sellainen, joka nyt jotenkin estäisi meitä saavuttamasta tuota tavoitetta, eikä se, jos sitä ei juuri nyt tehdä, estä sen tekemistä myöhemmin. Tähän voidaan palata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:36:20,2022-11-17T16:37:33,Hyväksytty,1.1
2022_125_62,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_63,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Ärade talman! Överdirektör Spolander på finansministeriet lyfte upp vikten av investeringar i forskning och utveckling häromveckan och målade upp ganska skrämmande scenarier, som kan bli verklighet ifall vi inte kan korrigera investeringskurvan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-17T16:37:35,2022-11-17T16:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_125_64,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Adlercreutz otti todella tärkeän asian esille, koska meillä yrityksissä on valtava työvoimapula, meillä on kohtaanto-ongelma, tänne tarvitaan osaajia. Tästä syystä hallitus on linjannut, että me tulemme kaksinkertaistamaan vuoteen 2030 ulkomaisen työvoiman saamisen Suomeen, ja se edellyttää meiltä hyvin paljon eri toimia. Se edellyttää myös sitä, että me lisäämme ulkomaisten opiskelijoitten määrää, koska näen, että heissä on suuri potentiaali siihen, että kun he opiskelevat täällä, he myös tänne jäisivät, mutta se on vähän pidemmän polun päässä. Me tarvitaan myös näitä nopeampia toimia, ja siinä olemme nyt näitä lupakäsittelyprosesseja nopeuttaneet merkittävästi. Eli me olemme saavuttaneet nyt sen, minkä asetimme tavoitteeksi, että kahdessa viikossa startupit ja erityisosaajat ja heidän perheenjäsenensä saavat tämän työhön perustuvan oleskeluluvan, ja tämä reilusti alitetaan, ja tavoitteena on, että kaikki luvat olisivat maksimissaan kuukaudessa. Me teemme valtavasti töitä nyt sen eteen, että me pystyisimme myös edesauttamaan sitä, että perheenjäsenet ja puolisot esimerkiksi työllistyvät, ja tästä hallitus [Puhemies: Aika!] on juuri viime viikolla käynyt keskustelua, miten voisimme tätä edesauttaa, [Puhemies: Aika!] niin että näemme nämä ihmiset kokonaisina ja heidän perheensä voisivat tänne helpommin tulla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-17T16:39:14,2022-11-17T16:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_125_65,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_66,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Parlamentaarinen ryhmä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa on tehnyt työtä tämän eduskuntakauden aikana ja päässyt yhteisymmärrykseen rahoituksen suunnitelmasta, erityisesti tästä rahoituksen tasosta, että sitä nostetaan vuoteen 2030 mennessä.
Mutta osa oli myös tämä verokannustin, jossa luodaan laaja-alaisempi työkalu, ja tämä ei nyt etene. Pääministeri, sanoitte, että tämä on pieni asia tai osa, ja osa kokonaisuutta tämä onkin, mutta se on hyvin merkittävä osa. Se, mikä tekee tästä erityisen huonon, on että tämä antaa nyt aivan selvän viestin siitä, että tämä tutkimus- ja kehitysinnovaatioympäristö on altis ailahtelulle. Se on altis myös erilaiselle pikkupolitikoinnille, ja tämä on minun mielestäni huono signaali, koska tämä antaa myös kansainväliselle ympäristölle, sijoittajille, yrityksille vuosiksi eteenpäin semmoisen näkymän, että itse asiassa tässä on paljon ailahtelua. Ymmärrättekö te tämän ratkaisun merkityksen, tämän viestin, mikä on tullut tänään ja eilen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-11-17T16:40:33,2022-11-17T16:41:44,Hyväksytty,1.1
2022_125_67,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Ministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_68,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos hieman suhteutetaan näitä mittaluokkia, niin tämä rahoituslaki, joka on annettu lokakuussa eduskunnalle — jota valiokunta siis paraikaa käsittelee ja jonka tavoitteena on luoda näkymä tki-rahoituksen lisäyksestä sinne vuoteen 2030 — on mittaluokaltansa 1,8 miljardia. Siis lisäyksiä vuoteen 2030 niin, että 1,8 miljardia käytetään enemmän rahaa, ja tämä verovähennys, verokannustin, on mittaluokaltansa 100 miljoonaa euroa, eli tämä suhde on aikamoinen. Ero on aikamoinen näiden kahden välillä. Itse pidän kyllä tätä rahoituslakia ja näitä suoria tukia erittäin tärkeinä, erittäin tehokkaina, järkevinä, ja sitten yhtenä elementtinä olisi voinut olla tämä verovähennyslaki, joka nyt ei siis eduskuntaan etene, mutta se on kuitenkin mittaluokaltansa paljon pienempi. Eli kyllä itse uskon ja haluan ajatella näin, että se suunta on tärkeä. Neljä prosenttia vuoteen 2030 mennessä, tähän on yhteinen parlamentaarinen tahto. [Puhemies koputtaa] Meillä on tämä rahoituslaki käsittelyssä, joka on iso kokonaisuus. Sitten tämä pieni osa ei nyt tällä hallituskaudella ole eduskuntaan tulossa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä myöhemmin voitaisi säätää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:41:44,2022-11-17T16:42:58,Hyväksytty,1.1
2022_125_69,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_70,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme tosiaan tässä parlamentaarisessa tki-ryhmässä sovittua tästä verokannustimesta ja sitten myöskin tästä rahoituslaista ja siitä, että panostukset nostetaan neljään prosenttiyksikköön 2030 mennessä. Nyt hallitus ei tuo tätä verokannustinta, ja asiantuntija-arvioiden mukaan tki-panostukset eli panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin laskevat ensi vuodelle noin 100 miljoonaa euroa. [Oikealta: 200 miljoonaa!] Pääministeri puhuu siitä, että se on vain 100 miljoonan euron asia, mutta kyllä se 1,8 miljardiakin koostuu niistä 18:sta 100 miljoonasta eurosta. Eli kyllä, jos nyt hallitus laskee niitä panostuksia ensi vuonna, se tarkoittaa sitä, että seuraavan vuoden hallituksen täytyy laittaa siihen vielä lisää se 100 miljoonaa euroa. Ja tämä rahoituslaki, mikä on eduskunnan käsittelyssä, ei sinänsä tuo helpotusta siihen ensi vuodelle, koska rahoituslaki astuu voimaan vasta vuonna 24, ja se on teidän hallituksenne esitys. Kysynkin hallitukselta ja pääministeriltä: miksi päätitte heittää tämän koko parlamentaarisen sovun ja edustaja Mäkysen hyvän työn kokonaan roskikseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-11-17T16:43:00,2022-11-17T16:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_125_71,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_72,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt minun pitää tarkistaa, koska minulla oli sellainen tieto, että tämän rahoituslain pitäisi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Se oli oma tietoni, mutta tämä pitää tarkistaa, jos se on näin, kuten edustaja Talvitie täällä sanoi, että se tulisikin vasta vuoden päästä. Tietenkin eduskuntahan tätä käsittelee ja eduskunnan käsissähän osaltansa asia on, mutta tarkistan tämän. Minulla oli eri tieto, että se olisi jo ensi vuoden alusta voimassa, mutta me voimme tämän tarkistaa.
Joka tapauksessa tärkeää on se iso kuva, se iso kokonaisuus, yhteinen sitoutuminen siihen, [Sinuhe Wallinheimo: Sitoutuminen meni jo!] että me nostamme meidän tki-panostukset neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, ja tämä ei ole suinkaan mikään vähäpätöinen tavoite. Tämä on itse asiassa erittäin kunnianhimoinen ja tärkeä tavoite, ja on vain kourallinen maita, yksittäisiä maita, jotka tuollaisiin panostuksiin tutkimus‑, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kykenevät. Eli kyllä Suomi on tässä hyvin kunnianhimoinen, me teemme jo tällä hetkellä paljon. Ja sen lisäksi, että me lisäämme näitä julkisia panostuksia tai teemme verovähennyksiä, niin kyllä sanoisin, että vuoropuhelu, se, että me elämme maassa, jossa eri toimijat voivat kohdata hyvinkin suorasti, niin me poliitikot, yritystoimijat, elinkeinoelämän toimijat, [Puhemies koputtaa] palkansaajat, yhteiskunta laajasti aika matalalla kynnyksellä, että meillä on sellainen välitön henki tässä yhteiskunnassa, luo mahdollisuuksia keskustelulle [Puhemies: Aika!] ja se osaltansa luo mahdollisuuksia innovaatioille. [Kai Mykkänen: Puhumallako tämä hoituu?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:44:15,2022-11-17T16:45:37,Hyväksytty,1.1
2022_125_73,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_74,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Marin, sanoitte tänään Slushissa, että yritykset voivat luottaa poliitikkojen yhteisymmärrykseen Suomen tavoitteesta nostaa tutkimus- ja tuotekehitysmenoja. Saman päivän aikana teidän hallituksenne päätti haudata tämän tki-verovähennyksen, josta oli sovittu yhdessä parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken. Onneksi kuitenkin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Kai Mykkänen on tehnyt tästä lakialoitteen, jonka tulemme jättämään, jolloin tämä asia voidaan saattaa kuntoon. Olemme nähneet, että muun muassa edustaja Mäkynen SDP:stä on jo kertonut, että hän harkitsee tämän aloitteen allekirjoittamista. Ja nyt kysyisin pääministeriltä: kun olette pitäneet tätä tavoitetta kuitenkin tärkeänä, niin takaatteko, että SDP:n kansanedustajilla on nyt vapaat kädet halutessaan tukea tätä kokoomuksen lakialoitetta täällä eduskunnassa sen käsittelyn aikana?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-17T16:45:39,2022-11-17T16:46:47,Hyväksytty,1.1
2022_125_75,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_76,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ulkomaisten yritysten houkuttelemisesta Suomeen (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 189/2022 vp,"Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä totta kai tämän asian tulee käsittelemään ja keskustelemaan ja kantansa muodostamaan.
Palaan tähän äskeiseen Talvitien kysymykseen: Eli kyllä, tarkoitus on, että tuo rahoituslaki tulisi ensi vuoden alusta voimaan. Se ohjaisi ensi vuoden budjettiprosesseja, mutta ymmärtääkseni tämä erilainen näkemys tulisi siitä, että tämä vaikutus määrärahoihin tulisi vuoden 24 budjeteista eteenpäin, eli se on jo ensi vuonna voimassa ja ohjaa ensi vuoden prosesseja, mutta sitten se rahoitus tulisi silloin vuonna 24, ja siitä meillä on se kuutisen vuotta aikaa sinne vuoteen 2030, jolloin meidän tuohon tavoitteeseen pitää päästä. Tämä verovähennys on yksi osa tätä. Siitä on yhdessä parlamentaarisesti käyty keskustelua, siitä on ollut yhteinen näkemys. Valitettavasti tässä kohtaa hallituksella ei ollut edellytyksiä tuoda sitä eduskuntaan, koska kaikki hallituspuolueet eivät olleet tästä asiasta yksimielisiä, johtuen siitä, että osa näistä muista veroelementeistä, jotka olisivat lisänneet valtion tuloja, eivät toteutuneet, johtuen hallituspuolueiden erilaisista näkemyksistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:46:47,2022-11-17T16:47:53,Hyväksytty,1.1
2022_125_77,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_78,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Lehtitietojen mukaan Ukraina on valheillaan tuhonnut jo oman uskottavuutensa liittyen Puolaan ammuttuihin ohjuksiin. Arvoisa pääministeri, tekin olette ilmoittanut tukevanne Puolaa tässä asiassa. Kysyn hallitukselta: kuinka typerältä mielestänne näyttää nyt se, että Suomi on lähettänyt Ukrainan tueksi aseita? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-17T16:47:58,2022-11-17T16:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_125_79,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_80,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta, ja hallitus lähtee kyllä siitä, että tuolle hyökkäykselle ei ole mitään hyväksyttävää perustetta. Käsittääkseni laajasti eduskunta tämän hyväksyy, ei ehkä täysin sataprosenttisesti mutta laajasti eduskunta ajattelee samaan tapaan. Suomi on ensi metreistä lähtien yhdessä Euroopan unionin, yhdessä lännen kanssa laajasti tuominnut Venäjän hyökkäyksen, ja olemme asettuneet Ukrainan puolelle, tukemaan Ukrainaa, kun se taistelee vapaudestaan, kun se taistelee itsenäisyydestään, kun se puolustaa omaa maataan. Osana tätä Suomi tukee Ukrainaa myös puolustusmateriaalilla. Tuemme myös taloudellisesti, tuemme humanitäärisesti, ja ajatus on kyllä, että me jatkamme niin kauan kuin Ukraina tukea tarvitsee — ja meidän näkemyksemme mukaan, edustaja Turtiainen, meidän näkemyksemme mukaan tämä on oikein.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-11-17T16:48:37,2022-11-17T16:49:34,Hyväksytty,1.1
2022_125_81,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_82,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 190/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten ministeri Kaikkonen totesi, Suomi on hyvin määrätietoisesti, systemaattisesti tukenut Ukrainaa, ja tämä on täysin oikein. Meidän pitää varmistaa, että meidän avullamme, tuellamme, koko kansainvälisen yhteisön tuella, Euroopan unionin tuella, meidän kumppaneidemme tuella Ukraina voittaa sodan. Ukraina puolustaa eurooppalaisia arvoja, taistelee meidän kaikkien puolesta, ja sen vuoksi meidän pitää Ukrainaa tässä tilanteessa tukea.
Mitä tulee näihin iskuihin Puolaan, tuolla on ilmeisesti ihmishenkiä menetetty, tilanne on erittäin vakava. Puola on EU-jäsenmaa. Ilman muuta me tuemme Puolaa, seisomme puolalaisten ystäviemme rinnalla. On tärkeää, että tämä tapaus huolellisesti tutkitaan, saamme selvyyden siihen, mitä on tapahtunut, ja sitten, mikäli on tarvetta ja aihetta, yhdessä Puolan tukena reagoimme yhtenäisinä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:49:34,2022-11-17T16:50:27,Hyväksytty,1.1
2022_125_83,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 191/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Väätäinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_84,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa. Teemana on lasten turvallisuus. Lapsiperheköyhyys horjuttaa lasten perusturvallisuutta, ja yli 100 000 lapsella on puutetta elämisen perustarpeista. Nousevat elintarvikekustannukset ja sähkön hinta vaikuttavat pienituloisten arkeen ja arjesta selviytymiseen. Hallitus on päättänyt monista toimista, jotka helpottavat kaikkien perheiden toimeentuloa, esimerkiksi sähkövähennyksestä ja kotitalouksien sähkötuesta. Ostovoimaa on vahvistettu alentamalla varhaiskasvatusmaksuja sekä korottamalla määräaikaista opintorahan huoltajakorotusta sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.
Koska tuen tarve on edelleen suuri, kysyn ministeri Sarkkiselta: mitä muita lisätoimia hallituksessa on suunniteltu lapsiperheiden tukemiseksi tässä vaikeassa tilanteessa?
Arvoisa puhemies! Tänään haluan erityisesti kiittää ministereitä vastauksista, erityisesti ministeri Kurvista yhteistyöhakuisista ja eteenpäin suuntaavista vastauksista ensimmäisen kysymyksen osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.7.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-11-17T16:50:32,2022-11-17T16:51:41,Hyväksytty,1.1
2022_125_85,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 191/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_86,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Tuula Väätäinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 191/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin tärkeästä kysymyksestä. Lapsiperheköyhyys koskettaa valitettavasti monia suomalaisia lapsiperheitä. Me tiedämme, että lapsena koettu köyhyys saattaa jättää ihmiseen pysyviä jälkiä ja haavoja koko loppuelämän ajaksi. Siksi lapsiperheköyhyyden torjuminen on erityisen tärkeää.
Me tiedämme myös, että laaja-alainen hintojen nousu koskettaa erityisen paljon lapsiperheitä ja erityisesti pienituloisia lapsiperheitä. Sen takia hallitus on tehnyt monia päätöksiä lapsiperheiden tukemiseksi tässä haastavassa tilanteessa. Olemme päättäneet ylimääräisestä lapsilisästä, joka maksetaan joulukuussa. Sosiaaliturvaan tulee useita erilaisia lapsikorotuksia ensi vuonna. Varhaiskasvatusmaksuja ollaan pienentämässä. Perheitä tuetaan sähkön korkean hinnan tilanteessa. Sen lisäksi olemme toteuttaneet esimerkiksi perhevapaauudistuksen, joka tukee pikkulapsiperheitä. Mutta on seurattava tilanteen kehitystä, ja on oltava tietysti tarvittaessa valmius tehdä lisätoimia, sillä lapsiperheköyhyyden torjuminen on kyllä tärkeä tehtävämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.7.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-17T16:51:41,2022-11-17T16:52:55,Hyväksytty,1.1
2022_125_87,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 192/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Huttunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_88,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä edustaja Väätäinen totesi, vietämme Lapsen oikeuksien viikkoa ja tänä vuonna teemana on turvallisuus.
Elämme nyt maailmassa, jota leimaa sota Euroopassa sekä huoli kotitalouksien pärjäämisestä ja ihmisten jaksamisesta tässä epävarmassa ajassa. Venäjän pommitukset Ukrainassa ovat keskittyneet kriittiseen infraan. Tiedetään, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vanhusten ja lasten, olot ovat siellä erittäin kurjat ilman sähköä.
Lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia. Meidän aikuisten tehtävänä on huolehtia siitä, että lasten on turvallista elää ja turvallista kasvaa.
Arvoisa puhemies! Talvi ja kylmä on tulossa Ukrainaan. Kysynkin ulkoministeriltä: Millä tavalla kansainvälinen yhteisö on valmistautunut auttamaan Ukrainan energiainfran palauttamisessa normaaliksi ja toimintakuntoon? Kuinka Suomi osaltaan auttaa tässä Ukrainaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.8.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-11-17T16:52:58,2022-11-17T16:53:59,Hyväksytty,1.1
2022_125_89,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 192/2022 vp,Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_90,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys Ukrainan tukemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 192/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Huttuselle tärkeästä kysymyksestä. Ensinnäkin Euroopan unioni on valmistautumassa ensi vuoden Ukrainan rahoitukseen 18 miljardin paketilla, joka nimenomaan suunnattaisiin julkisiin palveluihin siellä, jotta koulut, sairaalat voidaan pitää auki mutta myöskin energiaverkkoa voidaan panna kuntoon. 
Nämä Venäjän pommitukset ja iskut nimenomaan energia- ja vesiverkostoja vastaan saattavat täyttää sotarikoksen kriteerit, sillä niitä ollaan suunnattu tavallisia siviilejä vastaan, lapsia vastaan, kuten tässä sanoitte. Suomi on myös tänä vuonna käyttänyt vajaat 300 miljoonaa euroa suoraan Ukrainan tukemiseen, ja totta kai se, että olemme ottaneet vastaan yli 44 000 pakolaista Suomeen — suurin osa heistä lapsia, jotka pääsevät täällä kouluun ja saavat katon päänsä päälle — auttaa myös lasten asemaa kaiken kaikkiaan Ukrainassa. 
Olemme valmistautuneet myös tämän energiaverkoston tukemiseen. Erilaiset kansainväliset rahoittajat — NEFCO, EBRD ja muut — ovat tässä liikkeellä, ja pyrimme nimenomaan siihen, että energiaverkko saadaan kuntoon. Suomi on myöskin lahjoittanut näitä generaattoreita tähän tilanteeseen ja auttanut asumisjärjestelyissä [Puhemies koputtaa] niitä, jotka ovat kotinsa menettäneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.8.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-11-17T16:53:59,2022-11-17T16:55:16,Hyväksytty,1.1
2022_125_91,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 193/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Forsgrén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_92,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kesällä Keski-Euroopassa kärsittiin ennätyshelteistä ja laajoja alueita tuhoutui maastopaloissa. Nyt Pakistanissa rankkasateet ja vuoristojäätiköiden sulaminen ovat haudanneet alleen satojentuhansien ihmisten kodit. Ilmastokriisi osuu kaikista koviten niiden maiden ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Onkin rikkaiden maiden velvollisuus hillitä ilmastokriisiä ja auttaa köyhimpiä maita sopeutumaan sen vaikutuksiin.
Tällä hetkellä maailman maiden yhteinen ilmastokokous on käynnissä Egyptissä. Seuraavat kolme vuotta ovat ratkaisevia, jotta saamme pysäytettyä ilmaston lämpenemisen siedettävälle tasolle. Jokaisella asteen kymmenyksellä on väliä. Kysynkin teiltä, arvoisa pääministeri: miten Suomi aikoo kantaa oman vastuunsa riittävästä ilmastorahoituksesta sekä päästövähennystoimista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.9.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-17T16:55:18,2022-11-17T16:56:11,Hyväksytty,1.1
2022_125_93,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 193/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_94,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotoimista (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 193/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä todella Egyptissä Sharm el-Sheikhissä on käynnissä ilmastokokous. Ministeri Ohisalo siellä tällä hetkellä Suomea edustaa, ja itsekin vierailin päämiesten tapaamisessa ilmastokokouksen alussa. On erittäin tärkeää, että ensinnäkin tästä 1,5:n sitoumuksesta pidetään kiinni, että emme siis päästä maapallon ilmakehää lämpenemään yli puoltatoista astetta, siitä pidetään kiinni. Nyt me tarvitsemme toimeenpanoa, ja tuo toimeenpano onkin tämän ilmastokokouksen pääteema, ilmastotoimien toimeenpano, niin että lunastamme ne lupaukset, joita olemme antaneet, ja sen toimeenpano, että autamme maailman köyhimpiä maita, kun he kohtaavat ilmastokriisin seuraukset.
Viittasitte tässä Pakistaniin, ja kyllä tilanne on juuri näin huolestuttava. Me näemme sään ääri-ilmiöitä, paitsi Pakistanissa myös kaikkialla muualla, ja tämä jos joku maksaa ihmiskunnalle erittäin paljon. Tekemällä ilmastotekoja, toteuttamalla kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, me teemme paitsi itsellemme myös ennen muuta tuleville sukupolville palveluksen, koska ilmastonmuutos ja se, että me emme tekisi mitään, vasta maksavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.9.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-17T16:56:14,2022-11-17T16:57:21,Hyväksytty,1.1
2022_125_95,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 194/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Honkasalo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_96,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 194/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hintojen noustessa on kuluttajien ostovoima heikentynyt historiallisen paljon. Samaan aikaan monet yritykset tekevät ennätysvoittoja. Osa inflaatiosta johtuu siitä, että jotkut yritykset käyttävät poikkeuksellista tilannetta hyväkseen voittojensa kasvattamiseen. Energiasektorilla ylisuuret, ansiottomat voitot ovat olleet poikkeuksellisen suuria. [Oikealta: Törkeitä!] Samaan aikaan energiaköyhyys lisääntyy.
Arvoisa puhemies! Tilanne ei tunnu kovin oikeudenmukaiselta. Ihmiset ovat ymmärrettävästi huolissaan pakkasten kiristyessä koko maassa ja sähkölaskujen kasvaessa. Lämpimän kodin tulisi olla perusoikeus modernissa yhteiskunnassa. Kysynkin ministeri Lintilältä: missä vaiheessa energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin puuttumisessa mennään ja voidaanko niitä palauttaa kuluttajille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.10.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-17T16:57:24,2022-11-17T16:58:25,Hyväksytty,1.1
2022_125_97,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 194/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_98,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden ylisuurista voitoista (Veronika Honkasalo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 194/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyjä on täsmälleen oikeassa siinä, että tällaisena aikana, joka on täysin erikoinen ja kriittinen, on moraalisesti hyvin kyseenalaista käyttää tätä tilannetta voittojen saamiseen. Ahneudellakin pitää olla joku raja.
Hallitus on tehnyt toimia. Meillä on nyt tulossa alv-tiputtaminen, joka alkaa joulukuusta, sitten siellä tulee verovähennys, ja vielä sähkötuki on olemassa.
Kysyitte, onko näihin ylisuuriin voittoihin jotain valmisteilla. Kyllä on. Me olemme EU-tasolla sopineet solidaarisuusverosta, eli voidaan kai puhua tämmöisestä Euroopan laajuisesta windfall-verosta eli näistä ansaitsemattomista voitoista, ja tämä vero tulee joulukuussa vielä voimaan. Tätä määrää voidaan sitten kansallisesti käyttää erilaisiin tukimuotoihin, joilla kevennetään ihmisten taakkaa. Mutta tämä on verrattain haasteellinen ollut, ja kyllä minä edelleen korostan sitä, että suurin vastuu on tällä hetkellä sähköyhtiöillä ja heidän maltillaan pidättäytyä hinnankorotuksista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+2.10.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-17T16:58:25,2022-11-17T16:59:44,Hyväksytty,1.1
2022_125_99,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 253/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_100,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhteisistä tutkintaryhmistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Värderade talman! Hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi yhteisistä tutkintaryhmistä annettua lakia. Yhteisiä tutkintaryhmiä koskevaa puitepäätöstä on muutettu siten, että sen säännökset ovat yhdenmukaisia rikosasioiden tietosuojadirektiivin vaatimusten kanssa. Hallituksen esityksellä ehdotetaan tehtäväksi muutetun puitepäätöksen edellyttämä välttämätön lain muutos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-17T17:00:19,2022-11-17T17:00:59,Hyväksytty,1.1
2022_125_101,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_102,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies, värderade talman! Tämä lähetekeskustelussa oleva lainsäädännön muutos koskee ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain eli vaalirahoituslain, puoluelain, vaalilain sekä kansalaisaloitelain muuttamista. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-17T17:02:36,2022-11-17T17:03:03,Hyväksytty,1.1
2022_125_103,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vaali- ja puoluerahoituksen avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa demokratian ja demokraattisen edustettavuuden toteutumisessa. Sääntelyn ja toimivan valvonnan tarkoitus on tarjota kansalaisille aito mahdollisuus todeta ehdokkaiden sidonnaisuudet. Vaalirahoituksesta tehtävien ilmoitusten on annettava todenmukainen kuva siitä, minkälaiset tahot ovat osallistuneet ehdokkaiden kampanjoiden tukemiseen.
Nyt annettavassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muun muassa vaalirahoituksen vastaanottamisen rajoittamista kampanja-ajan loppuun sekä velvollisuutta ilmoittaa kampanjasta ylijäävän rahoituksen käytöstä. Lisäksi ehdotetaan, että vaalikampanjalle lainaa antaneiden nimet tulee julkistaa, jos lainan määrä ylittää 800 euroa kuntavaaleissa ja 1 500 muissa vaaleissa. Nämä euromäärät määrittävät nykylaissa annetun tuen julkistamisen rajat. Myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle annettaisiin oikeus saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneelta.
Ulkopuolinen raha vaaleissa on nykymuotoisessa demokratiassa välttämätön paha. Esitetyt tarkennukset lakeihin ovatkin tarpeen läpinäkyvyyden edistämiseksi. Sääntelyn tulee olla yksiselitteistä ja mahdollistaa valvontaa tekevälle Valtiontalouden tarkastusvirastolle kaikki mahdolliset työkalut laiminlyöntiepäilysten selvittämiseksi.
Arvoisa puhemies! Vaalirahoituksen ja siten demokraattisten osallistumismahdollisuuksien toteutumisen ongelmat ovat kuitenkin ilmoittautumiskäytäntöjä syvemmällä. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa valitut kansanedustajat ja varakansanedustajat ovat ilmoittaneet kampanjoidensa hinnaksi keskimäärin noin 35 000 euroa. Se on aivan valtavasti rahaa. Hajonta on suurta, ja joukossa on useita jopa 100 000 euron kampanjoita — siis yli 100 000 euron kampanjoita. Parlamentaarinen järjestelmämme on eriarvoistunut, ja demokraattiset osallistumismahdollisuudet ovat polarisoituneet sosioekonomisen taustan mukaan. Tästä meillä on myös tuoretta tutkimustietoa olemassa. Koulutetuimmilla ja hyväosaisilla on paremmat lähtökohdat käydä kampanjaa ja parhaat mahdollisuudet tulla valituksi. Tämän ei pitäisi olla demokratiassa mahdollista, vaan ihan kaikilla pitäisi olla mahdollisuus tulla valituksi. Toki harvoin tulee valituksi ilman kiitollisuudenvelkaa, joten paisuvat budjetit voivat myös ohjata politiikan sisältöjä.
Olen jo aiemmin tällä hallituskaudella tehnyt lakialoitteen kampanjakaton säätämisestä. Myös eduskunnan tarkastusvaliokunta on toistuvasti todennut, että laki ehdokkaan vaalirahoituksesta ei ole onnistunut lakiin kirjatussa tavoitteessa rajoittaa vaalikampanjoiden kasvua. Valiokunta on pitänyt kampanjakattoa selvittämisen arvoisena. Valitettavasti parlamentaarinen ryhmä, jonka linjauksiin esityksen muutokset perustuvat, ei ollut yksimielinen kampanjakaton säätämisestä.
Painotan vielä käytännön vaikutuksia. Käytännössä esimerkiksi yritystukea saavat todennäköisimmin ehdokkaat, jotka ajavat ennen kaikkea yritysten näkökulmaa ja intressejä, kun taas muunlaisilla teemoilla kampanjoimalla on vaikeampaa kilpailla näkyvyydestä. Kampanjabudjettien paisuminen uhkaa johtaa demokraattisen päätösvallan luovuttamiseen rikkaimmille lahjoittajille, ja siksi toivonkin, että työtä vaali- ja puoluerahoitussääntelyn parantamiseksi jatketaan myös ensi kaudella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-17T17:05:53,2022-11-17T17:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_125_104,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_105,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on sinällänsä varmaankin ihan tarpeellisia muutoksia vaalirahoituslainsäädäntöön ja muun muassa siihen, mikä katsotaan puoluetueksi, mutta mietin tässä, kun näissä esityksissä on muun muassa se, että luottamustoimimaksuista tai tällaisista niin sanotuista puolueveroista jatkossa katsottaisiin, että ne ovat tukea puolueelle, ja kun kuitenkin sitten puoluerahoituslainsäädännössä on määrittelyt siitä, millä tavalla tätä tukea tulee seurata, niin tässä tietysti herää huoli, onko tästä tulossa lisää byrokratiaa esimerkiksi vaikkapa paikallisosastoille tai piirijärjestöille tai sinne puoluetoimiston puolelle. Ehkä erityisesti vielä ajattelen niitä paikallisosastoja, joissa monta kertaa on näitä kunnallisia luottamusmiesmaksuja ja vastaavan tyyppisiä, joilla sitten yleensä käydään niitä seuraavia vaaleja tai sitten niillä järjestetään yleisötilaisuuksia tai vastaavaa sen paikallisen toiminnan kannalta tärkeää toimintaa kansalaisten suuntaan. Mietin, että toivottavasti tässä nyt on konsultoitu puolueita ja mietitty sitä, että tällä ei pitäisi kyllä ainakaan lisää byrokratiaa sinne paikallistasolle tuoda, koska yhä enemmän huomaa sen, että tämän päivän puoluetoiminnassa ihmisiä kyllä kiinnostaa se vaikuttaminen, mutta eivät he tule sinne kokoukseen sen takia, että he pääsisivät rahastonhoitajaksi tai sihteeriksi tai johonkin vastaavaan, kuten varapuheenjohtajan, virkaan. Siinä mielessä toivon, että tämmöinen ei tätä kansalaistoimintaa ainakaan lähtisi jarruttamaan lisääntyvän byrokratian muodossa.
Toinen asia, mihin kiinnitin huomiota, oli tämä eurooppalaisen kansalaisaloitteen ikärajan laskeminen 18 vuodesta 16:een. Tietysti tämä on nyt hivenen erikoinen tilanne sitten jatkossa, jos meillä kansallinen ja kansainvälinen ovat eri tavoin. Tästä, kun ministeri on paikalla, olisi tietysti ihan mielenkiintoista kuulla sitten vähän niitä perusteluja ja taustaa.
Sitten myöskin tuossa ajattelin ehdokasasettelun kohdalta, kun tässä puhuttiin siitä, että nyt tulevaisuudessa ei tarvita pakollista jäsenäänestystä. No, täytyy sanoa, että yleensä tilanteet ehdokasasettelussa ovat kyllä sen kaltaisia, että ei niihin jäsenäänestyksiin välttämättä ole tähänkään mennessä menty, ja mietin, miten tätä pykälää olisi sitten tähän asti pitänyt tulkita. Monta kertaa kuitenkin puolueyhdistykset miettivät keskenänsä ja pohtivat, mikä on paras mahdollinen ehdokasasettelu, tai vaikka kunnallisjärjestön sisällä, jolloinka tämäntyyppiset pakolliset kuulostavat kyllä erikoiselta. Ovat ilmeisesti sitten jonkunlaista jäännettä historiasta. 
Sitten tämä vaalitilin avaaminen: Vaikka tämä koskee nyt sitten presidentinvaaleja, Euroopan parlamentin vaaleja ja eduskuntavaaleja, niin on huomioitava, että jo näissä aluevaaleissa meiltä Valtiontalouden tarkastusvirasto pyysi näitten vaalitilien — vaikka ne olivat monta kertaa ihan yksittäisten ihmisten yksityisiä tilejä — tiliotteet. Niiltä oltiin maksettu laskuja; tietenkään niille ei saa ottaa rahaa vastaan vaan nimenomaan maksaa laskuja. Ja kyllä pidän tietysti tätä vähän sellaisena siinä ja siinä olevana, rajalla menevänä tapauksena, että siellä todellakin yksityisiä pankkitilin tiliotteita lähetellään sitten Valtiontalouden tarkastusvirastoon, eli tässä ehkä muutoinkin olisi syytä miettiä tätä kohtaa. Ja tämä todella aluevaaleissa oli käytäntö: kaikille aluevaaleissa valituille ja heidän varoilleen tuli tämä pyyntö lähettää nämä tiliotteitten kopiot, ja pyydettiin myöskin jopa sähköisesti lähettämään niitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-17T17:09:56,2022-11-17T17:13:45,Hyväksytty,1.1
2022_125_106,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_107,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vaalirahaan perehtynyt tutkija Tom Venho on kirjoittanut, että ay-liikkeen kampanjasta voidaan puhua puolueiden ja ehdokkaiden rinnalla toimivana vaaliorganisaationa, joka on koordinoitu yhteen vasemmistopuolueiden kanssa. Näin tutkija on todennut, ja hänen mukaansa tämän epävirallisen vaalityön rahallista arvoa on siten vaikea mitata. Kysyn ministeriltä: miten tähän vasemmistopuolueiden tutkijan esiin tuomaan, organisaatioita hyödyttävään asiaan voitaisiin sitten lainsäädännöllisesti reagoida?
Ja toinen kysymys on, että edellä mainittu tutkija on laskenut julkisista lähteistä, että suurin yksittäinen tukija 2010‑luvulla oli Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland, ja itse asiassa tämä ylitti 300 000 euroa. Nyt kun tässä vasemmistostakin oltiin huolissaan, niin itse asiassa kun katsoin tätä tutkijan kokoamaa kahdenkymmenen listaa, niin sieltä kyllä löytyy kaikkea Punajuuri ry:tä ja Hyvä Suomea ja muuta. Aika moni näistä aika yllättäenkin, jos puolueet lasketaan pois, tuntuu osuvan aika lähelle vasenta laitaa.
Arvoisa ministeri, voisiko näihin soveltaa jotakin kattoa? Ehdokkaan henkilökohtainen kattohan ei näytä tässä olevan ongelmana, vaan tällainen erilainen säätiöiden kautta kierrätetty raha, jolla valtaa näytetään ellei ostettavan niin ainakin siihen hyvin vahvasti vaikutettavan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-17T17:13:47,2022-11-17T17:15:33,Hyväksytty,1.1
2022_125_108,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_109,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On tietysti tärkeää, että Suomi säilyy tällaisena maailman demokraattisimpana ja korruptoitumattomimpana yhteiskuntana, kuten monet kansainväliset arvioitsijat osaltamme arvioivat, ja varmasti nämä lainsäädäntöön tuotavat uudet muutokset, päivitykset, ovat paikallaan. Toki eduskunnan on varmasti hyvä sitten vielä tarkkaan arvioida, ovatko kaikki muutokset tarkoituksenmukaisia.
Mutta, arvoisa puhemies, kun nyt tässä vaalilaista puhutaan, niin — Lapin kansanedustajana osittain ehkä vähän omastakin asiasta puhun — vaalipiirin ihmiset ovat kovasti pyytäneet ottamaan esille sen asian, millä tavoin voidaan turvata sitten edustuksellisuuden toteutuminen eri puolilla maata vaalipiirien eriytyessä voimakkaasti kooltaan. Mietin, voiko oikeusministeriltä kysyä tässä vaiheessa, onko ministeriössä sitten jo mahdollista tulevaa hallitusohjelmaa varten valmistelua sen suhteen. Kun nyt esimerkiksi vaikka Lapin vaalipiiri muuttuu kuuden kansanedustajan vaalipiiriksi, niin tokihan se piilevä äänikynnys on todella huomattava verrattuna sitten vaikkapa Uudenmaan vaalipiiriin. Ja tässä mielessä välttämättä — vaikka vaalit teknisesti pystytään käymään maailman parhaan lainsäädännön puitteissa, mitä lainsäädäntöä tässäkin ollaan kehittämässä — ei sitten kuitenkaan perustuslain ihmisille takaama yhdenvertainen vaalin käyminen ehkä käytännössä toteudu. Onko tähän liittyen oikeusministeriössä joitakin ajatuksia?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-17T17:15:33,2022-11-17T17:17:26,Hyväksytty,1.1
2022_125_110,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_111,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Auton innoittamana otin vielä toisen puheenvuoron, koska tämä asia on äärimmäisen tärkeä ja liittyy kyllä siinä mielessä myöskin tähän esillä olevaan hallituksen esitykseen, että mehän kaikella tällä vaalilainsäädännöllä vaalirahoituslaista lähtien pyrimme siihen, että meillä järjestelmä olisi avoin ja se olisi kansalaisten demokratiaa tukeva ja se innostaisi ihmisiä äänestämään ja sitä kautta olisi tukemassa kansalaisyhteiskuntaa. Mutta sitten jos meidän varsinainen vaalilaki on sellainen, että tänä päivänä joutuu kansalainen miettimään, onko hänen äänensä yhdenvertainen, jos se tulee jostakin päin Suomea verrattuna sitten jossain toisessa vaalipiirissä annettuun äänen, ja tämä piilevä äänikynnys, niin meidän pitäisi ihan oikeasti tässä salissa löytää se parlamentaarinen sopu siitä, millä lailla vaalilakia pitäisi uudistaa.
Itse ajattelen, että on käsittämätöntä... [Vilhelm Junnilan mikrofoni avautuu, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu] ...puolueessani pitäisi tällä hetkellä olla kahdeksan hengen eduskuntaryhmä, jos se olisi oikeasti vastannut vuoden 2019 vaalitulosta. Täällä pitäisi olla kahdeksan kristillisdemokraattia, sen sijaan täällä on viisi kristillisdemokraattia. Kolme paikkaa on jollakin muulla puolueella, joillakin muilla puolueilla, joille nämä paikat eivät kuulu. Elikkä siinä mielessä meidän pitää saada Suomessa sellainen vaalilaki, jolla oikeasti se äänimäärä, mikä vaaleissa annetaan, tulee myöskin näkymään siinä paikkamäärässä, mikä eduskunnassa on. Vain sitä kautta voisimme varmistaa sen, että on yhdenvertaisuus.
Itsekin olen vuosien varrella istunut yhdessä tällaisessa oikeusministeriön vaalilakia uudistavassa työryhmässä, ja mehän pääsimme jo niin pitkälle siinä uudistamisessa, että yhdet valtiopäivät kerettiin käydä ja hyväksyä laki, mutta seuraavilla se ei enää sitten uuden hallituksen kokoonpanolla ja koalitiolla onnistunutkaan. Pidän sitä kyllä todella säälinä. Ehdottomasti me tarvitsisimme järjestelmän. Meillä on monia sellaisia niin sanottuja tasauspaikkajärjestelmiä, joilla pystyisimme varmistamaan sen, että kaikki äänet ympäri Suomea annettuina ovat aivan yhtä arvokkaita.
Minusta tässä ennen kaikkea on tärkein asia muistaa, että tämä tyrehdyttää ihmisten luottamusta järjestelmään ja passivoi ihmisiä, koska silloin, jos puolueen äänikynnys alkaa jossakin vaalipiirissä olla tyyliin 16 prosenttia tai vastaava, aivan varmasti iso osa ihmisiä jää kotiin, kun he eivät pysty takaamaan omalla äänellään, että se vaikuttaisi siihen, että sieltä oman puolueen edustaja pääsee läpi. Silloin meidän vaalijärjestelmää pitää lähteä muuttamaan. Tämä on aina yksi kristillisdemokraattien tavoitteita hallitusneuvotteluihin, jos niihin satumme päätymään, eli kyllä ehdottomasti meidän pitää saada Suomessa oikeudenmukainen vaalijärjestelmä. Ajattelen, että meillä on vähän häpeällistä lähettää vaalitarkkailijoita eri puolille maailmaa tarkkailemaan, onko demokraattisesti vaalit ja oikein järjestetty, jos me emme omaa järjestelmäämme saa ensin kuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-17T17:17:28,2022-11-17T17:20:35,Hyväksytty,1.1
2022_125_112,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_113,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pahoittelut edustaja Essayahille — painoin täällä jo mikrofoninappia, kun piti painaa puheenvuoronappia äskeisen aikana.
Mutta on erittäin hyvä, minkä edustaja otti äsken esiin, eli kun meillä tosiaan esimerkiksi Etyj ja Euroopan neuvosto valvovat muiden vaalijärjestelmiä, niin kyllä ainakin itselleni on tullut selväksi, että se itse prosessi, miten me sen toteutamme, on kyllä valitettavan antiikin aikainen. Siitä ei ole kysymys, etteikö se itsessään toimisi tai eikö siihen voisi luottaa, vaan millä tavalla se nykyiseen yhteiskuntaan enää tässä vaiheessa muovautuu, esimerkiksi suhteellinen vaalitapa, minkä edustaja Essayah otti esiin, ja sen lisäksi esimerkiksi se, että noin kuukautta ennen arvotaan nämä numerot, joita sitten ihmiset käyvät raapustamassa vaalikopissa. En tällaista järjestelmää kyllä ole missään muualla nähnyt, ja sehän johtaa siihen, että meillä on poikkeuksellisen paljon hylättyjä ääniä, ja sitten mietitään, onko seiskassa sitä väliviivaa vai onko tuo nelonen vai onko se yhdeksän ja niin edelleen. Eli kyllä tämänkaltaisista asioista pitäisi päästä eroon. Monessa lainsäädännössä muualla laitetaan ruksi tiettyyn kohtaan, kaikki nimet ja muut vastaavat ovat siellä valmiina, ja silloin se kampanja-aikakin on pidempi, mikä hyödyttää sitten myös demokratiaa, koska kun kampanja-aika on vain kuukauden, noin keskimäärin — se keskeisesti liittyy näiden numeroiden saatavuuteen ja numeroihin, äänestämiseen — se suosii silloin myös julkisuudesta tunnettuja ehdokkaita. Eli kyllä tämä on myös yksi semmoinen asia, mitä pitäisi harkita, että tästä päästäisiin eteenpäin. Esimerkiksi Etyjin alainen ODIHR on hyvin vahvasti uudistanut tätä prosessia muualla maailmassa, ja siellä on kyllä valtavan hyviä esimerkkejä saatavilla, miten meidän tulisi tätä vaalijärjestelmäämme myös kehittää. 
Tämä numeroiden julkaisu itsessään ei ole pelkkä, ainoa ongelma, vaan on myös sitten itse äänestämiseen liittyviä. Eli meillähän voi mennä tuloksen vahvistamiseen jonkun aikaa. Maailmalla on tällaisia ikään kuin hybridimalleja. Ei puhuta sähköisestä äänestyksestä, mutta sen sijaan siellä on vanha puulaatikko, se on tämmöinen vähän skannerin näköinen laatikko, mikä saman tien laskee sen äänen ja tallettaa sen sinne muistikortille. Se ei ole yhteydessä mihinkään, mutta kun kello tulee 20.00, niin sieltä saadaan välittömästi se tieto keskusvaalilautakuntiin, jo ennen kuin näitä ääniä lähdetään käsin laskemaan. Eli tämmöistä tietynlaista verifiointia varmaan olisi hyödyllistä ottaa myös Suomessa käyttöön, ja ainakin tästä numerojärjestelmästä tulisi kyllä päästä eroon, että kyllä täällä äänestetään edustaja Essayahia eikä jotain ehdokas 117:ää. Tämä on aika kummallinen ja vanhakantainen järjestelmä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-17T17:20:37,2022-11-17T17:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_125_114,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_115,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Essayah ja edustaja Junnila, jotka tuntevat tietysti myös kansainvälistä vaalitoimintaa erittäin hyvin, ovat käyttäneet ehkä aavistuksen myös sellaisia reippaasti eteenpäin katsovia puheenvuoroja, ja itse ehkä edustan sillä tavalla hieman tämmöistä perinteisempää linjaa, että näen, että sinänsä tämä tekninen vaalien toteutustapa Suomessa on vallan mainio. Lähinnä oma kysymykseni tosiaan koski enemmän sitä, että se kansalaisten ääni vaaleissa eri puolilla maata olisi yhdenvertainen ja sillä tavalla vaalit olisivat yhtäläiset, mutta tosiaan en tietenkään poissulje sitä, etteikö myöskin vaalitapaa pidä aina tarkastella sen kautta, voidaanko uudistuksia tehdä.
Kyllä mielestäni edustaja Junnilalle voi sen sanoa, että suomalainen vaalin toimittaminen ja ääntenlaskenta ja muu ovat hieno perinne, ja kyllä perinteitäkin on syytä vaalia. Onhan se mukavaa, että siinä vaali-illassa on myös sellainen sopiva pieni kutkutus sen jälkeen, kun ensin ovat tulleet ennakkoäänet. Sitten se ääntenlaskenta siinä parin tunnin aikana etenee, mutta kuitenkin meillä aina poikkeuksetta, ovatpa vaalit mitkä vain, vaali-illan aikana saadaan luotettava tulos, ja vaikka ihan lopullisen tuloksen vahvistaminen sitten vähän ottaakin, de facto tulos on selvillä, toisin kuin sitten maailmalla, missä usein joudutaan päiväkausia odottamaan sitä ihan todellista, siihen tulevan politiikan sisältöönkin keskeisesti vaikuttavaa tietoa vaalin tuloksesta.
Elikkä tällä tavalla ehkä, kun tätä keskustelua varmasti yleisö laajasti nyt seuraa, haluan kuitenkin todeta sen, mitä tällä alkuperäisellä puheenvuorollani tarkoitin. Mielenkiintoisia puheenvuoroja, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-17T17:23:57,2022-11-17T17:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_125_116,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_117,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies, ja kiitos edustajille mielenkiintoisista puheenvuoroista. Tässä lakiesityksessähän nyt ei ole kysymys vaalijärjestelmän muuttamisesta, ja niin kuin edustajat tietävät, se on iso kysymys. Se on kysymys, jota ollaan tässä maassa pitkään mietitty, miten me voitaisiin parantaa suhteellisuutta ja miten me voidaan parantaa nykyistä järjestelmää. Voidaan palata siihen, jos vielä ehdin.
Muutama kommentti juuri tähän esitykseen liittyviin kysymyksiin. Esimerkiksi tämä 16 vuoden ikäraja EU-parlamentin kansalaisaloitteisiin tulee EU-lainsäädännöstä. Miksi sitten Suomen omaa lainsäädäntöä ei voida muuttaa tähän suuntaan? No, se vaatisi perustuslain muuttamista, se tulee siitä. Jos halutaan, että Suomessakin saisi allekirjoittaa kansalaisaloitteen 16-vuotiaana, niin silloin meidän pitäisi muuttaa perustuslakia niin, että saisi äänioikeuden myös valtakunnallisissa vaaleissa 16-vuotiaana, ja se taas on aika hankala yhtälö, jos ajatellaan, että tässä maassa ihminen tulee täysi-ikäiseksi 18-vuotiaana. Nämä asiat kyllä osittain kulkevat käsi kädessä, ja sen takia ratkaisu on nyt tämä, että EU-aloitteisiin voidaan kuitenkin sallia se, että 16-vuotiaat allekirjoittavat niitä tulevaisuudessa, mutta kansallisesti ei.
Tästä uudistuksesta ylipäänsä voi sanoa sen, että tätähän on tehty parlamentaarisesti. Puoluesihteerit ovat olleet tekemässä yhdessä oikeusministeriön virkamiesten kanssa tätä uudistusta, ja tästä vallitsee käsitykseni mukaan aika lailla yksimielisyyttä, ainakin suurelta osin, elikkä kaikki puolueet ovat tähän voineet ottaa kantaa. 
Vaalitiliä ehdotetaan juuri sen takia, että voitaisiin helpommin kuin tänä päivänä saada selkeyttä siitä, mitä yksittäisen ehdokkaan kampanja on maksanut. Itse pidän tässä nyt erittäin tärkeänä, että pankit myös avaavat erillisiä kampanjatilejä. Tästä tulee aikamoinen byrokraattinen rumba, jos pankit syystä tai toisesta eivät halua tilejä avata ja sitten ehdokkaan pitää näyttää Valtiontalouden tarkastusvirastolle, että pankki on evännyt tämmöisen tilin avaamisen. On varmasti syytä vielä eduskuntakäsittelyssä ja valiokuntakäsittelyssä paneutua tähän puoleen. Ylipäänsä läpinäkyvyyttä halutaan lisätä, ja se on tärkeätä. Luottamus meidän vaalijärjestelmää kohtaan on syytä pitää korkealla. 
Lopetan ehkä tämän puheenvuoron myös toteamalla sen, että ainakin itse tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, kun on paljon erilaista vaikuttamisyritystä olemassa myös vaaleihin, niin itse pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä äänestetään edelleen paperilla ja kynällä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-17T17:25:51,2022-11-17T17:29:25,Hyväksytty,1.1
2022_125_118,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Tähän asiaan varatun puolen tunnin puitteissa voi antaa vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_119,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vielä tuohon, mitä ministeri Henriksson äsken mainitsi näistä pankkiasioista, haluaisin tuoda esille sellaisen tulokulman vaalirahoituksesta ja yleensäkin ehdokkaan näkökulmasta, että yleensäkin pankkiasiointi on tehty vähän turhan vaikeaksi Suomessa rahanpesusäännösten nojalla ihan tavallisellekin kansalaiselle. Mökin mummolta kysellään kaikenlaisia erikoisia kysymyksiä pankissa, että saataisiin estettyä venäläisten uusrikkaiden rahanpesu. Siitähän siinä käytännössä on kysymys. Se ei toimi se systeemi, mutta näin se vain menee. Erityisen vaikeaa se on politiikassa mukana olevalle ihmiselle, varsinkin kansanedustajalle. Ainut paikka, missä tuntee olevansa poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, on pankkisali — tällaisen kaskun olen kuullut joskus jonkun sanovan, ja se valitettavasti saattaa joissain tilanteissa pitää paikkansakin. Mutta tosiaan näiden kampanjatilien perustaminen on yllättävän vaikeaa.
Itse aikanaan perustin kampanjatiliä, kun se oli vielä mahdollista rekisteröitymättömän yhdistyksen nimissä, tai se ohjekin oli, että se perustetaan sillä tavoin. Nyt en enää tiedä, miten sen tilin perustaminen ylipäänsä käytännössä onnistuisi. Pankkien palvelut on karsittu minimiinsä, kuten konttorit, joissa tällaisia asioita voisi käytännössä hoitaa. Jos olisin nyt lähtemässä eduskuntavaaliehdokkaaksi puhtaalta pöydältä, niin luultavasti tekisin sen johtopäätöksen, että en viitsi perustaa mitään kampanjatiliä ja rahoitan kampanjani täysin itse, koska se tilien perustaminen on liian vaikeaa, vaivalloista ja hankalaa. Tämä alkaa olla jonkinlainen ongelma demokratiallekin, kun ehdokkaat eivät voi ottaa vastaan vaalirahoitusta vaikka haluaisivat. Tähänkin toivoisin kiinnitettävän huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-17T17:29:32,2022-11-17T17:31:00,Hyväksytty,1.1
2022_125_120,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp","Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_121,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ehdokkaan vaalirahoituksesta annetun lain, puoluelain, vaalilain 112 ja 143 l §:n sekä kansalaisaloitelain 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 254/2022 vp",Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Tänä aikana puhujalista on tyhjentynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_125_122,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Ministeri Lintilä, keskustelu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_123,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia Business Finland Venture Capital Oy:stä annettuun lakiin niin, että yhtiö voisi nykyisen tehtävänsä lisäksi tehdä myös yksittäisiä valtiontukea sisältäviä pääomasijoituksia. Sijoituspäätökset edellyttäisivät työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantoa, valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltoa sekä vielä EU:n komission hyväksyntää. Lainmuutoksella mahdollistettaisiin poikkeuksellisesti yhtiön elinkeino- ja teollisuuspoliittiset sijoitukset. Yhtiön nykyinen tehtävä koskee yritysten alkuvaiheen riskisijoituksen edistämistä. Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Talousarvioesityksen täydentävään esitykseen sisältyy tähän tarkoitukseen 90 miljoonan euron määrärahaesitys.
Hallitusohjelmassa osana Elinvoimainen Suomi ‑kokonaisuutta on tavoitteeksi asetettu uudistaa elinkeinorakennetta, vauhdittaa yritysten kansainvälistymistä, kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Hallitusohjelman mukaan keinona on muun muassa vahvistaa yritysten rahoitusasemaa ja omaa pääomaa. Se on myös tämän lakimuutoksen tavoite.
Business Finland Venture Capital Oy on Suomen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Yhtiö kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan, ja sen omistajaohjauksesta vastaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland. Yhtiö on perustettu vuonna 2014. Yhtiön tehtävänä on edistää yritysten alkuvaiheen liiketoimintaa perustamalla uusia rahastoja, tekemällä oman ja vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia rahastoihin ja myöntämällä takauksia pääomarahastojen yksityisille sijoittajille.
TEMin hallinnonalalla yritysrahoituksen parissa toimivat Finnvera Oyj ja Suomen Teollisuussijoitus Oy. Näistä on omat lainsäädäntönsä, ja yhtiöillä on omat tehtävänsä ja roolinsa yrityskentän rahoittajina. Finnveran vastuut ovat mittavat kotimaisessa rahoituksessa, vientitakuiden ja erityistakausten osalta sekä vientiluottojen osalta kesäkuun lopun tilanteen mukaan 25,1 miljardia euroa. Tesi on pääomasijoitustoimintaa harjoittava ja valtion teollisuuspoliittisista omistuksista vastaava yhtiö, jonka tarkoituksena on edistää erityisesti suomalaista pientä ja keskisuurta yritystoimintaa sekä erityisin perustein suomalaisen teollisuuden rakenteellista uudistumista. Tässä tarkoituksessa yhtiö tekee sijoituksia pääomarahastoihin sekä tekee suoria pääomasijoituksia ja hankkii kohdeyrityksien osakkeita. Lain mukaan Tesin toiminnan on oltava markkinaehtoista eikä sijoituksiin sisälly valtiontukea. Lisäksi TEM-kokonaisuudessa toimii Ilmastorahasto Oy, jota koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Yritysrahoituksen toimintaympäristössä on havaittu tarve luoda instrumentti valtiontukea sisältävälle valtion pääomasijoitukselle. Lainmuutoksen avulla mahdollistettaisiin yksittäisten elinkeino- ja teollisuuspoliittisten valtiontukea sisältävien pääomasijoituksen tekeminen. Käsillä oleva tehtävä ei luontevasti sovellu muiden toimijoiden rooliin. Lähimpänä tätä uutta tehtävää olisi Tesi, mutta Tesin toimintaa ei esitetä muutettavaksi valtiontukea sisältäväksi toiminnaksi, jotta yhtiön asema säilyisi markkinaehtoisena markkinoiden luottamuksen ja toimivuuden näkökulmasta. Siten valtiontukea sisältävien oman pääoman ehtoisten suorien sijoitusten osalta tarkoituksenmukaisin toteuttaja olisi Business Finland Venture Capital Oy, jonka rahoitukseen voi jo nyt liittyä valtiontukielementtejä rahastosijoituksissa.
Lakimuutokseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia on mahdollista arvioida vasta alustavasti. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, kuinka monta tukea sisältävää oman pääoman ehtoista lain kriteerit täyttävää sijoitushanketta tulisi arvioitavaksi ja tehtäväksi tulevina vuosina. Kaikki toteutettavat hankkeet edellyttäisivät laaja-alaista vaikuttavuutta sekä talouspoliittisen ministerivaliokunnan puollon. Uuden 2 §:n 2 momentin perusteella tehtäviin sijoituksiin varautuminen edellyttää yhtiön määrärahojen lisäystä valtion talousarviomenettelyssä. Uudet elinkeinopoliittiset sijoitukset edellyttävät aina komission ennakkohyväksyntää.
Tukielementti voisi olla luonteeltaan esimerkiksi sellainen, että lainan korko voitaisiin sopia markkinaehtoista korkoa alemmalle tasolle. Tällöin tuen määräksi muodostuu todellisen ja laskennallisen markkinaehtoisen koron välinen erotus. Äärimmäisessä tapauksessa voisi olla riskinä sijoituksen menetys, mikäli kohdeyhtiön toiminta alkuperäisistä arvioista poiketen ei jatkuisikaan esimerkiksi yhtiön toiminnan epäsuotuisan kehityksen johdosta.
Toimenpiteiden avulla voidaan vahvistaa tietyn strategisesti tärkeän yhtiön ja laajemmin tietyn elinkeino- tai teollisuuspoliittisesti tärkeän toimialan tai klusterin elinvoimaisuutta. Toimenpiteillä voitaisiin vastata myös erityisesti poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten koronapandemian tai Venäjän hyökkäyssodan kaltaisten odottamattomien tapahtumien aiheuttamien taloudellisten haasteiden lievittämiseen. Toimenpiteillä voitaisiin vastata myös kyseisten poikkeusolosuhteitten seurauksena kilpailijamaissa toteutettaviin erilaisiin toimenpiteisiin ja järjestelyihin.
Poikkeuksellisiin tukea sisältyviin järjestelyihin liittyy viime kädessä aina mahdollisuus siihen, että valtio-omisteinen yritys saa alkuperäistä sijoitusta vastaavan määrän omistusta tukea sisältävää sijoitusta saavasta yrityksestä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-17T17:31:26,2022-11-17T17:37:47,Hyväksytty,1.1
2022_125_124,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_125,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle tämän lakiesityksen esittelemisestä. Tämä on varmasti hyödyllinen työkalu. Tänäänhän on käyty tuossa jo edellä eduskunnan kyselytunnillakin keskustelua siitä, millaisia työkaluja pyritään Suomeen saamaan, jotta meillä yritysten tutkimus‑, tuotekehitys‑ ja innovaatiopanostukset olisivat mahdollisimman vahvoja, koska vain kehittämällä niitä tuotteita, joita myymme sitten maailmalle, pärjäämme siinä kovassa kilpailussa, jossa niin monet muut tekijät, vaikkapa ihan logistiikkakustannukset tai muut vastaavat sijainnista johtuvat tekijät, ovat kieltämättä meille kilpailullinen haitta. Eli meidän on kerta kaikkiaan vaan oltava parempia kuin kilpailijoiden tuolla pääkilpailijamaissa.
Nämä tuet, mitä ministeri Lintilä esitteli, ovat tietysti tarpeen, mutta tuiki tarpeellinen olisi kyllä todella ollut myös tämä verokannustin, jolla oltaisiin saatu entistä enemmän yksityistä rahaa tähän tki-toimintaan, ei vain niin, että aina luomme uusia, pelkällä valtion rahalla tehtäviä tukimuotoja.
En tiedä, salliiko puhemies ja pystyykö tai haluaako ministeri Lintilä sitten ottaa asiaan kantaa, että oliko tämä tki-kannustin sellainen pääministerin mainitsema rusina pullassa, että se piti nypätä sieltä pois, ettei keskusta saa sitä ajettua eteenpäin, vai mikä tämä hallituksen sisäinen dynamiikka tässä oikein oli — arvoisa puhemies, jos ministeri Lintilä tähän pystyy vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-17T17:37:47,2022-11-17T17:39:33,Hyväksytty,1.1
2022_125_126,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp,Valitettavasti menee kyllä tämän hallituksen esityksen aiheen ulkopuolelle. Ministeri ei kommentoi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_127,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 2 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 267/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_128,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 13 a luvun 2 ja 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 267/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut hallituksen esityksen, jolla muutettaisiin voimassa olevaa Business Finland ‑lakia. Lainmuutosten tavoitteena on erityisesti täsmentää Business Finland -osakeyhtiön hoitamia julkisia hallintotehtäviä perustuslain edellyttämällä tavalla. Kyseessä on yhtiön nykyisten lakisääteisten tehtävien tarkempi määrittely. Lainmuutosten lisäksi on tarpeen tehdä muutokset Business Finland ‑rahoituskeskuksen ja ‑yhtiön tehtävänjakoon.
Hallituksen esityksellä muutettaisiin myös julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, jotta työnhakuprofiilin laatiminen olisi mahdollista myös ilman käyttäjän vahvaa sähköistä tunnistamista. Muutoksella olisi myönteisiä vaikutuksia muun muassa ulkomaisten työntekijöiden mahdollisuuksiin löytää työtä Suomesta. 
Yhtiön tukevana tehtävänä olisi kerätä ja tuottaa rahoituskeskuksen rahoituspäätösten valmisteluun liittyviä asiakas- ja markkinatietoja. Yhtiö voisi kartoittaa Business Finlandin asiakkaiden palvelutarpeita ja antaa tätä koskevaa neuvontaa asiakkaille. Lisäksi yhtiö voisi toteuttaa esivalmisteluun liittyviä tehtäviä rahoituskeskuksen lausuntoja varten kasvuyrittäjien oleskelulupa-asioissa ja rahoituskeskuksen digitaalisia palveluita koskevan neuvonnan antamista asiakkaille. 
Voimassa olevan Business Finland ‑lain perusteella yhtiö tekee de minimis ‑rahoituksen myöntö-, muutos- ja maksatuspäätöksiä sekä valvoo myöntämänsä rahoituksen käyttöä. Nämä tehtävät olisivat edelleen katsottavissa yhtiön julkisiksi hallintotehtäviksi. 
Arvoisa puhemies! Yhtiön julkisten hallintotehtävien täsmentämisen lisäksi Business Finland ‑lakiin tehdään muutoksia, jotka ovat osoittautuneet tarpeellisiksi Business Finland ‑lainsäädännön oltua voimassa yli neljän vuoden ajan. Yhtiön yleiseksi edistämistehtäväksi esitettäisiin osaajien maahanmuuton edistäminen Suomeen. Kyseinen tehtävä ei olisi yhtiölle tosiasiallisesti uusi, vaan yhtiö on hoitanut kyseistä tehtävää perustuen jo voimassa olevaan lainsäädäntöön. Lisäksi Business Finland ‑laissa säädettäisiin rahoituskeskuksen tiedonsaantioikeudesta Maahanmuuttovirastolta kasvuyrittäjien jatkolupa-asioissa, kun rahoituskeskuksen harkittavaksi tulee puoltavan lausunnon antaminen lupa-asiassa. Business Finland ‑laissa selkeytettäisiin ja vahvistettaisiin myös tietojen salassapitoa yhtiön toiminnasta. 
Business Finland ‑lain muutokset edellyttävät tiettyjen yhtiön tehtävien ja henkilöstön siirtoa rahoituskeskukseen. Yhtiöstä siirrettäviä tehtäviä ovat erityisesti rahoituskeskuksen rahoitusta koskevan yksityiskohtaisen ja sisällöllisen neuvonnan antaminen Business Finlandin asiakkaille sekä hankkeiden rahoitettavuuden arviointi. Yhtiö ei voisi jatkossa myöskään hoitaa eräitä Suomen kansainvälisiä edustamistehtäviä, joihin liittyy julkisten hallintotehtävien piirteitä.
Arvio yhtiöstä rahoituskeskukseen siirrettävän henkilöstön määrästä on noin 80 henkilöä. Henkilöstö siirretään noudattaen liikkeen luovutuksen periaatteita, jolloin yhtiön työntekijät siirtyvät rahoituskeskuksen palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.
Business Finland ‑lain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi vuoden toukokuussa. Yhtiön tehtävät ja henkilöstö on tarkoitus siirtää rahoituskeskukseen vuoden 24 loppuun mennessä. 
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan käyttää hyödykseni myös tilaisuuden kehua niin Business Finlandia kuin laajemmin Team Finlandin toimintaa. Näinä epävarmoina aikoina vientiin panostaminen on erityisesti tärkeää. Suomi elää viennistä, ja ilman vienninedistämistä emme kasva.
Business Finland vastaa Team Finland ‑verkoston eli kansainvälistymisellä kasvua tavoittelevien yritysten verkoston koordinoinnista ja kehittämisestä. Palvelukokonaisuutta on uudistettu oikeaan suuntaan. Verkoston palvelut ovat edistäneet yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Tätä tarvitaan nyt, kun ensin korona ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat maalanneet markkinamaisemaa uusiksi.
Töitä on vielä jäljellä, mutta tuloksellista, vaikuttavaa edistämistyötä voidaan tehokkaammin tehdä olemassa olevia rakenteita hyödyntämällä ja kehittämällä. Isot hallinnolliset uudistukset vaikuttaisivat väistämättä asiakaspalveluun ja toiminnan tehokkuuteen ja sitä kautta myös vientipalvelujen laatuun. Rakenteisiin keskittyminen olisi pyörän keksimistä uudelleen ilman mainittavia hyötyjä. Sellaiseen meillä ei ole tällä hetkellä aikaa. Sellaiseen meillä ei ole myöskään rahaa. Nyt on syytä keskittyä nykyisten hyvien palvelujen kehittämiseen ja yhä useamman yrityksen saamiseen kasvun ja kansainvälistymisen polulle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-17T17:39:53,2022-11-17T17:45:06,Hyväksytty,1.1
2022_125_129,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 268/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_130,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion vientitakuista annetun lain 6 ja 10 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 268/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Globaalit, isot haasteet ilmastonmuutoksesta terveysturvallisuuteen voidaan ratkaista kansakuntien poliittista yhteistyötä tiivistämällä sekä talous- ja kauppasuhteita kehittämällä. Suomella on merkittävästi osaamispääomaa vientiin ja investointeihin kansainvälisille markkinoille. Suomen kaltaiselle pienelle avotaloudelle viennin kansantaloudellinen merkitys on suuri. Vienti ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaamme.
Viennin mahdollistaa toimiva vientirahoitusjärjestelmä. Valtion erityisrahoitusyhtiöllä, Finnvera Oyj:llä on olennainen rooli suomalaisen viennin rahoituksessa. Vientirahoituksen kysyntä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Yksityinen rahoitussektori ei ole kyennyt riittävässä määrin vastaamaan viime vuosien rahoituskysynnän kasvuun, jolloin julkisen rahoituksen keskeinen rooli on korostunut entisestään. Vientirahoituksessa on Suomessa markkinapuute, joka ilmenee erityisesti suurten ja pitkää takaisinmaksuaikaa vaativien vientihankkeiden rahoituksessa. Toisaalta markkinapuute on myös havaittu pk-yritysten pienten vientikauppojen rahoituksessa, mitä koskeva lakiesitys on myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Markkinat eivät myöskään pysty kilpailemaan kansainvälisen julkisen sektorin tarjoaman rahoituksen kanssa, jolloin Suomessakin joudutaan turvautumaan julkiseen rahoitukseen viejäyritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Suomen vientirahoitusjärjestelmän toimivuuteen vaikuttaa muun muassa vientirahoituksen päätöksentekoprosessin nopeus, sujuvuus ja ennakoitavuus. Ne ovat tärkeitä osatekijöitä kilpailukykyiselle vientirahoitusjärjestelmälle. Suomen julkisessa vienninrahoitusjärjestelmässä on tunnistettu useita kehittämistarpeita, joista yksi kohdistuu Finnveran vientitakuutoiminnan erityisriskinottoa koskevaan päätöksentekomenettelyyn.
Erityisriskinotto on menettely, jossa valtion erityisrahoitusyhtiö voi myöntää vientitakuun elinkeinopoliittisista tai kilpailukykyyn liittyvistä syistä silloinkin, kun yhtiö ei tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella voisi vientitakuuta myöntää hankkeeseen liittyvän korkean riskin johdosta. Vientitakuun myöntäminen erityisriskinottona edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä siitä, että hankkeeseen liittyy tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita.
Ehdotetulla lailla on tarkoitus parantaa Suomen viennin ja vientirahoituksen kansainvälistä kilpailukykyä yksinkertaistamalla ja joustavoittamalla vientitakuutoiminnan mukaisen erityisriskinoton päätöksentekomenettelyä, edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Erityisriskinoton tulee kyetä vastaamaan joustavasti ja nopeasti muuttuviin vientirahoituksen tarpeisiin. Erityisriskinotto on keino avata suomalaisyritysten vientitoimintaa uusille, tavanomaista riskipitoisemmille markkinoille. Erityisriskinotolla voidaan aikaansaada uusia kasvumarkkinoita suomalaisille vientiyrityksille ja laajentaa suomalaista, perinteisesti keskittynyttä vientipohjaa.
Ehdotetulla lailla selkeytetään päätöksentekoprosessia ja päätöksenteon rooleja Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä. Tarkoituksena on, että vientihankkeiden riskien arviointi kuuluisi kokonaisuudessaan yhtiön vastuulle. Finnveralla on tarkoituksenmukaisimmat resurssit vientihankkeiden riskiarviointiin ja erityisriskinottotarpeen harkintaan.
Valtioneuvoston roolia on tarkoitus korostaa edellyttämällä poliittista päätöksentekoa jokaisen erityisriskinottopäätöksen yhteydessä erikseen. Näin varmistetaan elinkeino‑, ulko‑, kauppa‑, kehitys- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden kattava huomioiminen hanketasolla ja vahvistetaan edelleen Finnveran elinkeinopoliittista mandaattia. Selkeämmät roolit päätöksenteossa tehostavat vientirahoituksen toimivuutta ja takaavat suomalaisille yrityksille tasavertaiset kilpailuedellytykset oikea-aikaisesti. Lailla edesautetaan myös erityisriskinottotilanteiden tunnistamista ja erityisriskinottoon liittyvää riskienhallintaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö antaa jatkossa Finnveralle omistajaohjauksella valtioneuvoston säännöllisesti hyväksymän riskinottokehyksen, jonka avulla Finnveran hallitus voi laatia yhtiön riskinottopolitiikan sekä helpommin tunnistaa erityisriskinoton piiriin kuuluvat hankkeet. Riskinottokehys tullaan vahvistamaan valtioneuvostotasolla vuosittain. Tämä parantaa valtioneuvostotason tietoisuutta erityisriskinotosta, laajentaa päätöksentekopohjaa sekä sitouttaa erityisriskinoton linjauksia selkeämmin tulevaan päätöksentekoon.
Eritysriskinoton enimmäisvastuumäärä ehdotetaan korotettavaksi 5 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon. Tämä sisältyy vientitakuiden kokonaistakuuvastuun enimmäismäärään, mikä on nykyisellään 38 miljardia. Korotus turvaa Finnveran nykyisen vientitakuuportfolion hoitamisen ja hallinnoinnin. Se myös luo edellytyksiä Finnveralle käyttää harkintavaltaansa arvioidessaan vientihankkeita.
Korotus mahdollistaa myös suomalaisen vientipohjan monipuolistumista kattamaan laajemmin eri toimialoja. Korotuksen odotetaan vauhdittavan esimerkiksi kaksoissiirtymää ja suomalaisten yritysten pääsyä kehittyville markkinoille. Jos erityisriskinoton enimmäismäärä olisi riittämättömällä tasolla, voisi seurauksena olla merkittäviä negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten työpaikkojen ja verotulojen menetyksiä.
Yksittäisten suurten vientikauppojen saaminen Suomeen voi merkitä satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia viejäyrityksessä sekä alihankintaverkostossa. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi hankkeiden kerrannaisvaikutukset ulottuvat laajemmalle verotuloina sekä ostovoiman ja kysynnän kasvuna.
Hallituksen tavoitteena on edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Julkisen vientirahoituksen merkitys on erityisen korostunut näinä geopoliittisesti ja taloudellisesti epävarmoina aikoina ja tällä lailla varmistutaan vientirahoituksen toimivasta sääntelystä, joka turvaa ja edistää suomalaisen viennin kansainvälistä kilpailukykyä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-17T17:45:30,2022-11-17T17:52:10,Hyväksytty,1.1
2022_125_131,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_125_132,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta. Lakiehdotus kytkeytyy laajemmin rahoitusmalliuudistukseen tähtäävään arpajaislain muuttamiseen, missä muun muassa on valmisteltu kumottavaksi laissa tällä hetkellä olevaa valtionavustuksiin liittyvää erityissääntelyä. Rahoitusmalliuudistuksessa sektorikohtaiset puitelait täydentävät osaltaan uutta sääntelykokonaisuutta. Tämä hallituksen esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä sektorikohtaisena puitelakina.
Veikkaus Oy:n tuotto on ehdotettu tuloutettavaksi 1.1.2024 alkaen yleiskatteellisena valtion tulotilille, josta se siirtyy osaksi yleiskatteellista kehysrahoitusta. Uudessa rahoitusmallissa katkaistaan yhteys arpajaislaissa säädettyjen yksilöityjen käyttötarkoitusten väliltä.
Veikkaus Oy:n rahapelitoiminnan tuotot ovat alentuneet vuodesta 2020 alkaen jopa noin 30 prosenttia aiemmista vuosista, minkä seurauksena on selvitetty vaihtoehtoisia tulevaisuuden rahoitusmalleja sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön aiemmin veikkausvoittovaroin rahoittamien toimintojen rahoittamiseksi. Rahapelituottojen alenemista on kompensoitu vuosina 2020—2022 aikana eri tavoin, kuten budjettivaroin ja arpajaisveroa tilapäisesti alentamalla.
Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoitus on Suomessa keskeisesti julkisen sektorin varassa. Valtion talousarvion momentilta myönnetään valtionavustuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen eli niin sanottuja STEA-avustuksia, jotka ovat suurimmalle osalle alan yhdistyksistä ja säätiöistä merkittävin rahoituksen lähde. Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen myönnettävillä avustuksilla rahoitetaan valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia yhdistyksiä ja säätiöitä.
Valtion talousarviossa käytettävissä oleva määräraha terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen on vuonna 2022 yhteensä 362,4 miljoonaa euroa. Valtionavustuksia on myönnetty yhteensä 784 hakijalle, 1 778 avustuskohteeseen. Käytettävissä oleva määräraha määritellään jatkossa siis valtion talousarviosta, irrallaan Veikkauksen tuotoista. Yhdistyksille ja säätiöille myönnettävien avustusten kokonaismäärä voi uudessa mallissa joko nousta, pysyä samana tai alentua verrattuna nykytasoon riippuen päätöksistä.
Eri sektoreiden rahoitustasosta on sovittu niin parlamentaarisesti kuin hallituksen vahvistamassa julkisen talouden suunnitelmassa vuoteen 2026 asti, mikä osaltaan turvaa rahoituksen riittävyyttä rahoitusmalliuudistuksen voimaantulon jälkeisille vuosille. Vuoden 2023 valtion talousarvioesityksessä terveyden ja sosiaaliseen hyvinvointiin myönnettäviin valtionavustuksiin esitetty määräraha on yhteensä 373,6 miljoona euroa.
Tällä hetkellä voimassa olevaan arpajaislakiin liittyy tiettyjä valtionavustuksiin ja toimintaan liittyviä erityissäännöksiä, joiden säilyttäminen laintasoisena sääntelynä on sosiaali- ja terveysministeriön sektorin osalta arvioitu tärkeäksi. Näihin kuuluu sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta säätäminen, viranomaisten toimivaltaan liittyvää sääntelyä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen, STEAan, liittyvää sääntelyä sekä valtionavustuksen määrään liittyvää sääntelyä.
Valtionavustuslakia sovelletaan yleislakina niiltä osin kuin tässä laissa ei ehdoteta säädettäväksi siitä poikkeavasti. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti rahoitusmalliuudistukseen tähtäävän arpajaislain muutoksen kanssa 1.1.2024.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-17T17:52:23,2022-11-17T17:56:19,Hyväksytty,1.1
2022_125_133,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_134,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys on ensiarvoisen merkityksellinen, sillä tällä sektorilailla varmistetaan arpajaislaissa kumottujen säännösten laintasoisuus jatkossakin koskien sote-järjestöjen rahoitusta. Tämä on osa rahoitusmalliuudistusta, jossa Veikkauksen tuotto siirretään yleiskatteiseksi budjettiin. Järjestöjen roolia osana tulevaisuuden sote-palveluiden tuottajia ei voida vähätellä, ja pidänkin erityisen tärkeänä, että varmistetaan järjestöjen rahoitus budjetista myös tilanteessa, jolloin pelituotot vähenevät. Tämä hallituksen esitys vastaa järjestökentän huutoon tuoden kolmannelle sektorille juuri sitä rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä järjestöjen rahoitukseen, mitä kentältä onkin peräänkuulutettu. Itse ajattelen niin, että tässä vallitsevassa tilanteessa ja sote-palveluiden muutoksien tuulissa on koko sote-kentän, siis kaikkien toimijoiden, sekä kansalaisten etu, että järjestötoiminnan edellytykset turvataan.
Arvoisa puhemies! Suomessa on arviolta noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä ja säätiötä. Yhdistykset jaotellaan yleensä valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin yhdistyksiin. Paikallisyhdistykset muodostavat suurimman toimijajoukon. Päätoimialat, joihin yhdistykset ja säätiöt voidaan karkeasti luokitella, ovat kansanterveys, lastensuojelu, vammaisasiat, vanhustenhuolto, päihdeasiat ja muut asiat — kaikki äärettömän merkityksellisiä ja tärkeitä.
Kansalaisjärjestöjen toiminnassa erityistä huomiota on kiinnitetty niiden yleishyödylliseen luonteeseen ja niiden tuottamiin yhteiskunnallisiin suoriin ja epäsuoriin hyötyihin. Toiminnallaan kansalaisjärjestöt kartuttavat yhteiskunnan aineellista ja henkistä sekä sosiaalista pääomaa. Kansalaisjärjestöjen organisoima tai ylläpitämä toiminta on monilla aloilla laajentunut laaja-alaiseksi vertaistoiminnaksi.
Sote-järjestöjen toiminnalla on erilaisia yhteyksiä julkiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Niiden omaehtoinen yleishyödyllinen toiminta auttaa ja tukee etenkin yhteiskunnassa haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä monimuotoisesti ihmisten omista lähtökohdista käsin ja sitten tiivistää olennaisesti yhteiskunnan tukiverkkoa. Osa yhdistyksistä ja säätiöistä toimii myös markkinaehtoisten palveluiden tuottajina. Palvelutuotannossa korostuvat etenkin ne sosiaalipalvelut, jotka eivät ole taloudellisesti kiinnostavia voittoja tavoitteleville toimijoille.
Järjestötyöllä on Suomessa pitkä historia. Ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan yhdistykset perustettiin jo 1800-luvulla. 1900-luvulla hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta organisoitui moderniksi keskusjärjestötoiminnaksi ja kansalaisten omaehtoiseksi vaikuttamis- ja vapaaehtoistoiminnaksi. Monet nykyisin itsestäänselvyytenä pidetyt julkisen sektorin palvelut ovat aikoinaan syntyneet sosiaali- ja terveysjärjestöjen kehittäminä ja tuottamina. Nyt on meidän aikamme varmistaa se, että tämä vahva järjestökenttä toimii jatkossakin yhtä vahvana kuin tähänkin asti on toiminut.
Yhdistyksillä ja säätiöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä, sillä niiden kautta ihmisillä on mahdollisuus olla aktiivisia, osallistua yhteiskunnan toimintaan, vapaaehtoistyöhön ja erilaisiin harrastuksiin. Yhdistystoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille ihmisille, joiden ääni ei muuten kuulu tai kuuluu liian heikosti. Yhdistysten vahvuutena on ollut auttavainen ihmisten arjen tuntemus, jolloin toimintaa on nopeasti voitu muokata ihmisten muuttuvien tarpeiden mukaiseksi ja niihin sopivaksi. Esimerkiksi koronapandemian aika osoitti meille jokaiselle sen, kuinka suuri merkitys järjestötoiminnalla oli etenkin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukemisessa ja auttamisessa. Heidän tilanteensa saatiin myös laajempaan tietoisuuteen.
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, pidän tätä hallituksen esitystä erittäin kannatettavana ja uskon, että myös järjestökenttä yhtyy tähän lakiin mielellään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-11-17T17:56:34,2022-11-17T18:01:11,Hyväksytty,1.1
2022_125_135,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_125_136,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveysalan yhdistysten ja säätiöiden rahoituksesta>>>Hallituksen esitys  HE 269/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sen verran muistelen vanhoja päätöksiä ja vanhaa aikaa, että veikkausvoittovarat oli suunnattu yksistään urheilulle. Sitten, kun näitä muutoksia on vuosien varrella on tehty, urheiluväkeen liittyvät urheiluvaikuttajat ja hallintoelimet ovat kritisoineet näitä muutoksia sillä tavalla, että on tavallaan tultu urheilun potille. Mutta kyllä näen, että muutoksessa, mitä tässä tehdään, mennään ihan oikeaan suuntaan. Ne ovat kuitenkin meidän kaikkien yhteisesti tuottamia varoja sinne Veikkauksen suuntaan, ja niillä on hyvä kaikkia järjestöjä lähteä tukemaan ja antaa tuki muillekin järjestöille ja tukea sitä toimintaa, koska kansalaistoiminta on erittäin tärkeä osa meidän yhteiskunnan palveluita. Näitä rahoja on hyvä jakaa näin päin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-17T18:01:13,2022-11-17T18:02:11,Hyväksytty,1.1
2022_125_137,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_125_138,125/2022,2022-11-17,16.00,18.09,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva rikoslain muutos on tarpeellinen niin oikeustilan selventämiseksi kuin kaikkien ihmisten turvallisuuden parantamiseksi. Rikoslakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että siinä erikseen lueteltuihin niin sanottuihin vihavaikuttimiin lisätään maininta rikoksen tekemisestä sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Toisin sanoen esityksen tavoitteena on korostaa sellaisten tekojen moitittavuutta, joiden vaikuttimena on sukupuoleen perustuva viha. Esityksen taustalla on hallitusohjelman tavoite puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen. Kyseessä on merkittävä kysymys niin sananvapauden, viranomaistoiminnan, tutkimuksen kuin tiedonvälityksen kannalta. 
Maalittamisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että jollain some-alustalla herätellään ihmisiä kohdistamaan vihaviestintää tiettyyn ihmiseen, joka on esimerkiksi tehnyt jonkin ulostulon. Maalittamisen kohteena voi olla myös asiantuntijoita tai viranomaisia. Tarkoituksena on vaientaa kohde. Sen vakavimpia seurauksia esimerkiksi tutkimusmaailmassa tai toimittajien keskuudessa on se, että tiettyjä yhteiskunnallisia aiheita aletaan välttelemään. 
Esityksen perusteluissa viitataan niin kutsuttuun chilling effectiin eli vapaasti käännettynä viilentymisefektiin. Viilentyminen on melkoisen laimea termi, kun puhutaan sukupuoleen kohdistuvasta vihasta. Uhkailu, maalittaminen ja häirintä, joiden tekemisen vaikuttimena on sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen moninaisuuteen kohdistuva viha, voivat herättää uhrissa vakavaa pelkoa, joka voi pahimmillaan lamauttaa ihmisen täysin. Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen sukupuoleen katsomatta. Myös demokratian toimimisen kannalta on välttämätöntä, että hiljentämistä ei hyväksytä.
Arvoisa puhemies! Rikoslaki on perustellusti sukupuolineutraali, eli laki kohtelee kaikkia samoin sukupuolesta riippumatta. Lain tulee kuitenkin olla sukupuolisensitiivinen. Selvitysten valossa sellaisen häirinnän, uhkailun tai yksityisyyttä loukkaavien tekojen kohteena, joiden törkeimmillään voidaan arvioida osoittavan sukupuoleen kohdistuvaa vihaa, ovat käytännössä naiset miehiä useammin. Lainsäätäjien onkin puututtava kaikin mahdollisin tavoin, kaikilla mahdollisilla tasoilla, sukupuolten tasa-arvoa estäviin rakenteisiin,
Arvoisa puhemies! Lakivaliokunnan mietintö ottaa ansiokkaasti kantaa asiantuntijakuulemisissa nousseisiin huomioihin siitä, että rangaistuksen koventamisperusteissa tulisi huomioida sukupuolen lisäksi niiden soveltuminen sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun tai sukupuolen moninaisuutta ilmentäviin tapauksiin. Valiokunta katsoo, että oikeuskäytäntö osoittaa, että nykylain muotoilu on riittävää siltä osin, että rangaistusta on kovennettu nykylakiin vedoten sukupuolivähemmistöryhmän edustajaan kohdistuneessa rikoksessa. Tämä pohdinta on oleellista, ja on tärkeää, että oikeuskäytäntöä seurataan tarkkaan tämän lakimuutoksen myötä. Suomalaisen oikeusvaltion kannalta ja rikoslain muutosten toimeenpanon kannalta on oleellista, että rikosten selvittämiseksi ja oikeuskäsittelyiden sujuvuuden varmistamiseksi on osoitettu myös riittävät resurssit. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_125+2022+11.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-17T18:03:12,2022-11-17T18:07:08,Hyväksytty,1.1
2022_126_1,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 12/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 12/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 16.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jukka Mäkynen Mikko Lundénin kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_126_2,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 28/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_126_3,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa, kun nopeasti tarvitaan keinoja, on ymmärrettävää ja tervetullutta, että se tehdään niillä välineillä, joita meillä käytössä on. Toisin kuin sote-valiokunnan mietinnössä sanotaan, painottaisin kuitenkin, että pidemmällä aikavälillä lapsilisä on huono keino lapsiköyhyyden ehkäisyyn. Näin siksi, että se on varsin kallis köyhyydenehkäisykeino, koska se kohdistuu kaikkiin lapsiperheisiin, myös sellaisiin, joissa köyhyysriskiä ei ole. 
Lapsilisän katsominen etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotuessa kyllä kohdentuisi paremmin lapsiköyhyyden näkökulmasta mutta siirtäisi samalla valtavan joukon lapsiperheitä toimeentulotuelle, mikä ei ole optimaalinen ratkaisu sekään, koska toimeentulotukeen liittyy muuta etuuslainsäädäntöä tiukempi kontrolli ja erittäin huonot kannusteet kaikenlaiselle yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle.
On hyvä muistaa, että lapsilisä on aikoinaan luotu tulonsiirroksi lapsettomilta lapsellisille perheille. Se on perusteltu ratkaisu järjestelmässä, jossa lapset eivät huolehdi vain omista vanhemmistaan vaan kollektiivisesti edeltävistä ikäluokista yleensä näiden vanhuuden vaiheessa. Näiltä osin lapsilisän sitominen indeksiin ja säännönmukainen indeksikorotus olisivat perusteltuja — onhan meillä indeksikorotukset myös eläkkeissä. 
Lapsiköyhyys kuitenkin on ongelma, jota tulisi pyrkiä ratkaisemaan kohdennetummin toimin: Ensinnäkin tietysti pienituloisten perheiden taloudellisilla tuilla ja ymmärtäväisellä verokohtelulla, mutta sitten myös maksuttomilla tai hyvin huokeilla palveluilla, jotka mahdollistavat täysivaltaisen yhteiskunnallisen osallistumisen myös sellaisille perheille, joissa taloudellinen tilanne on heikko. Tässä nostan esimerkiksi lasten erilaiset harrastusmahdollisuudet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-11-18T13:02:28,2022-11-18T13:04:52,Hyväksytty,1.1
2022_126_4,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_5,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali‑ ja terveysvaliokunta puoltaa yksimielisesti tätä esitystä, jossa lapsiperheille maksettaisiin lapsilisät nyt joulukuussa kaksinkertaisina, ja tällä toimenpiteellä on haluttu tietysti vastata siihen, että monet elinkustannukset ovat nousseet merkittävästi. Ruoan hinta on noussut erittäin paljon, sähkö, lämmitys, monet muut, ja niihin kodit eivät ole voineet kovinkaan paljoa itse vaikuttaa. Kodit ovat varmasti etsineet keinoja ratkaisuiksi näihin, mutta laskut ovat liian massiivisia.
Itse kyllä toivoisin, että enempi voitaisiin tehdä vaikkapa sähköyhtiöiden suuntaan. Jopa kunnalliset sähköyhtiöt tällä hetkellä rohmuavat tässä tilanteessa itselleen ansaitsematonta rahaa, ja toivoisin, että tähän löytyisi, jos ei niiltä yhteiskuntavastuuta ja vastuullisuutta muuten löydy, joku muu keino puuttua, kerran täällä talossa on kuitenkin sähköyhtiöitäkin oltu pelastamassa vaikeassa tilanteessa. Jollain tavalla itse ajattelisin niin, että kyllä nyt olisi paikallaan, että tätä kohtuutonta tilannetta, Putinin veristä hyökkäyssotaa Ukrainaan, eivät käyttäisi sähköyhtiöt hyväksi, eivät isot, eivät pörssiyhtiöt mutta eivät kunnallisetkaan yhtiöt.
Tämä panostus tehdään nyt niin, että sillä ei ole vaikutuksia toimeentulotukeen. Tämän vaikutus on 112 miljoonaa euroa. Ehkä ainoa, mitä itse esille nostaisin, on se, että kun tämä on tärkeä panostus, tätä ymmärtääkseni kaikki täällä eduskunnassa kannattavat — edustaja Kontulan puheenvuoron jälkeen en ole ihan varma, kannattiko hän tätä esitystä — ajattelen niin, että kun tämä panostus on tärkeä ja tulee tärkeään tilanteeseen, niin olisiko ollut paikallaan etsiä joku ei ihan niin tärkeä kohde, mistä olisi voinut säästää vastaavasti. [Veronika Honkasalon välihuuto] Tämä maa tarvitsee myös säästäväisyyttä, ja olen varma, että tämä panostus saa laajan kannatuksen, mutta olisi ehkä ollut löydettävissä joku kohta, missä jostain ei ihan niin tärkeästä asiasta, ei ihan niin välttämättömästä asiasta olisi voitu vähän säästää.
Sähkölaskut ovat iso kohde, ja tämä helpottaa toivottavasti hivenen lapsiperheiden tilannetta. Sähkölaskuihin on tehty muutenkin muutamia helpotuksia hallituksen toimesta — kiitos niistä. Ne kohdistuvat muun muassa perheille, paljon sähköä käyttäville ja myös yrityksille. — Puhemies, tulen hetkeksi sinne. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Näillä toimilla on haluttu vaikuttaa ennen muuta siihen, että he, jotka paljon sähköä käyttävät, saavat tähän tilanteeseen apua, ja nämä toimet ovat olleet minun mielestäni enemmän kuin aiheellisia ja tervetulleita. Jonkun verran tulee viestiä, että yksin elävien talvi tulee olemaan erittäin haastava ja vaikea suoran sähkölämmityksen taloissa, ja näissä tilanteissa täytyy olla nyt, arvoisa hallitus, herkällä korvalla myös kuuntelemassa näitä viestejä, mitä tuolta tulee.
Kun tuo ministeri Kurvinen on täällä salissa myös paikalla, niin yksi joukko, joka on nyt jäänyt ilman näitä apuja tässä kohonneessa sähkötilanteessa, ovat meidän ruoantuotanto ja maatalous. Tänään eduskunnassa on jätetty koko opposition yhteinen välikysymys maatalouden tukemisesta, ja siinä yhtenä keskeisenä kritiikkinä on se, että ruoantuotannossa on paljon sellaista, mihin kohdistuu erittäin suuria energiarasituksia ja nyt kohonneita sähkön hintoja. Olemme saaneet vetoomuksia MTK:lta, olemme saaneet laajasti vetoomuksia ruokataloudelta, että meidän kotimainen ruoantuotanto ei tule tästä talvesta selviämään. Minun oma...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Heinonen, pahoittelen, mutta joudun toteamaan, että meillä on lapsilisät käsittelyssä täällä nyt.] Kyllä. Tällä lapsilisällä, puhemies, nimenomaan sähkön ja muiden kohonneisiin kustannuksiin halutaan vastata. — Mutta oikeastaan voin siihen lopettaa, arvoisa puhemies, että vetoan nyt hallitukseen, että kaiken riitelyn keskellä etsikää se ratkaisu tähän ruoantuotantoon niin, että kotimainen maatalouskin lapsiperheiden rinnalla selviää tästä talvesta. [Jukka Gustafsson: Eikö edustaja eilen kuunnellut ministeri Kurvisen ansiokkaita puheenvuoroja?]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-18T13:04:54,2022-11-18T13:09:58,Hyväksytty,1.1
2022_126_6,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_7,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen tarkoituksena on maksaa lapsiperheille ylimääräinen lapsilisä joulukuussa, ja toki toimenpide on tärkeä heille, jotka kärsivät lapsiperheköyhyydestä, ja on tärkeää, että lapsiperheitä tuetaan.
Täällä valiokunnan mietinnössä toteamme, että lapsilisä on universaali oikeus ja siitä voi toki myös kieltäytyä. Eli olemme huomioineet tässä sen, että hyvätuloiset perheet, jotka ehkä kokisivat, että eivät tällä hetkellä tätä velkarahalla maksettavaa lapsilisää haluaisi, voisivat siitä kieltäytyä, niin kuin totta on, elikkä sen pystyy tekemään. Mutta toki on todettava se, että ymmärtääkseni kaikki sen lapsilisän kuitenkin varmasti haluavat ja löytävät sille myös käyttöä.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa tässä keskustelussa esille eroperheet ja heidän tilanteensa. Ylimääräisen lapsilisän maksaminen ei näy esimerkiksi vuoroasuvan perheen toisen kodin tilanteessa. Se ei myöskään kompensoi esimerkiksi lapsen etävanhemmalle tapaamisten toteuttamisesta aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi lapsen hakemiseen ja palauttamiseen mahdollisesti kuluvaa polttoainetta tai lapsen luonapidon aikana kohonneita elinkustannuksia. Etävanhempien ja vuoroasuvien lasten ja niiden vanhempien, joiden luona lapsi ei ole kirjoilla, huomioiminen sosiaaliturvajärjestelmässä on jo valmiiksi ongelmallisen vähäistä. Lapsiperheiden tukeminen tukemalla vain lapsen virallista lähivanhempaa lisää mielestäni tätä epäoikeudenmukaisuutta ja epäyhdenvertaisuutta. Eli on hyvin tärkeää, että jatkossa huomioidaan lapsiperheiden toimeentulon parantamisessa myös etävanhemmat, ja pidän tätä asiaa äärettömän tärkeänä. Tämä on hyvin tärkeä asia, ja toivon, että hallitus vie tätä asiaa eteenpäin, niin että myös eroperheet ja he, jotka elävät vuoroasumisessa, kokevat sitä yhdenvertaisuuden tunnetta. On aika hurjaa, että joku vanhempi maksaa enemmän, joku vanhempi saa, ja siitä syntyy varmasti paljon myös keskinäistä vuoropuhelua.
Mutta kaiken kaikkiaan jokainen lapsi on tärkeä, lapsi ansaitsee lapsilisänsä. Perheiden tehtävä on huolehtia siitä, että lapset kasvavat ja voivat hyvin, ja yhteiskunnan tehtävä on se, että tuemme heitä heidän kasvussaan. Siinä mielessä liike on tärkeä, mutta toki tulee muistaa talouden realiteetit ja se, että me teemme velkarahalla asioita ja ehkä nämä lapset sitten ovat myös velan maksajia. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-18T13:10:00,2022-11-18T13:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_126_8,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_9,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapsiperheiden ostovoiman lisäämiseksi ensi joulukuussa, ensi kuussa, lapsilisä tullaan maksamaan tuplana, ja nyt tämän esityksen takana seisoo myös oppositio. Näen, että tämä on valtava edistys siihen ensimmäiseen keskusteluun, jonka kävimme, ja ehkä osoittaa, miten vakavaan tilanteeseen inflaatio on lapsiperheetkin vienyt tässä maassa. 
On myös valtavan tärkeä arvovalinta, että juuri lapsiperheitä halutaan tukea tällä tavalla. Se on arvovalinta Suomelta, hallitukselta ja meiltä poliitikoilta. Toisaalta, miksi juuri lapsiperheet saavat ylimääräisen tuen, jota täällä salissakin ollaan päättämässä? Muistuttaisin, että sen vuoksi, että Kelan etuuksia lapsiperheiden osalta ei ole sidottu indeksiin, ja itse asiassa lapsiperheet taitavat olla ainoita ryhmiä Kelan etuuksien osalta, joille ei tule luontaista indeksikorotusta sieltä suunnalta. Viesti on kuitenkin selvä: valtio auttaa lapsiperheitä vaikeiden aikojen ylitse. Uusi 1990-luvun laman aiheuttama periytyvän pahoinvoinnin kierre halutaan estää, ja ajattelen, että on hienoa, että tuemme tätä yhdessä. 
Kelan vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan hintojen nopea nousu on tiputtanut köyhyyteen Suomessa lähes 60 000 kotitaloutta, joista 16 000 on lapsiperheitä. Puhumme lapsiperheköyhyyden ilmiöstä, jota meillä oli toki jo ennen tätä varsin vaikeaa taloustilannetta, minkä tällä hetkellä kotitaloudet kohtaavat, kun ruoan hinta ja sähkön hinta ovat moninkertaistuneet, monien arkipäivän asioiden hinta on noussut. Erityisen huolissani olen haavoittuvassa asemassa olevista perheistä, joita ovat esimerkiksi monilapsiset perheet, yksinhuoltajaperheet ja toimeentulotuen varassa olevat perheet. Tällaisessa tilanteessa, kun rahan arvon heikkeneminen on nopeaa ja yhtäkkistä, erityisesti nämä perheryhmät ovat tutkimusten mukaan erityisessä vaarassa. Suomen on kertakaikkisesti tehtävä kaikkensa, jotta lapsiperheköyhyydestä päästään eroon ja siihen kyetään puuttumaan ja sen paheneminen kyetään estämään tässä vakavassa tilanteessa. Meillä ei ole varaa yhteenkään inflaation uhriin, ja nyt tällä esityksellä pyritään heitä myös välttämään. 
Vanhempien rahahuolet myös lisäävät lapsen riskiä syrjäytymiseen, terveysongelmiin ja oppimisvaikeuksiin. Sitä kautta näen, että emme toki nyt puhu valtavan massiivisesta investoinnista — reilun 100 euron korotuksesta joulukuun osalta — näihin kohonneisiin kustannuksiin vastaamiseksi, mutta puhumme kuitenkin sellaisesta summasta, mikä valtion kassassa kertautuu suureksi. Ajattelen, että se on kannattava investointi myös ottaen huomioon, että tällä varattomuudella tai köyhyydellä on pitkäkantoisia seurauksia. 
Tästä esityksestä on käyty ennakkoon aika paljonkin keskustelua, ja muistan opposition haastaneen, että miksi hallitus tukee kaikkia perheitä tällaisessa tilanteessa, kun me haluamme vastata inflaation kohonneisiin kustannuksiin, miksi juuri lapsilisä. No, sen vuoksi, että lapsilisä on yksinkertaisesti nopein keino saada se raha suoraan tilille, kun hinnat kaupoissa ovat jo nousseet. Ja sitten toisaalta ajattelen, että se ruoan hinta, josta edustaja Heinonen esimerkiksi puhui äsken ihan ansioituneesti — ja ministeri Kurvinen on siitä paljon puhunutkin, että ruoan hinnat ovat nousseet jopa parikymmentä prosenttia — kyllä koskee ihan jokaista suomalaista perhettä. Haluaisin muistuttaa, että lapsiperheköyhyydenkin kohdalla reilu puolet näistä perheiden vanhemmista on töissä käyviä vanhempia, mikä tarkoittaa sitä, että yksinkertaisesti palkka ei riitä perheen elättämiseen. Moni heistä on yksinhuoltaja, tai sitten lapsia on niin paljon, että kulut kertautuvat. Ajattelen, että tämä lapsilisä on siinä mielessä oikea väline, että inflaatiohan koskee meistä aivan kaikkia, ja nyt me yritämme estää lapsiperheköyhyyden tilanteen pahentumista, auttaa niitä, jotka kärsivät varattomuudesta, nimenomaan lapsiperheiden osalta, ja toisaalta vastata siihen, että Kelan etuudet eivät taivu indeksikorotuksiin tähän vaikeaan inflaatiotilanteeseen lapsiperheiden osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-11-18T13:13:02,2022-11-18T13:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_126_10,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_11,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime tiistaina, kun tässä salissa käsiteltiin hallituksen lisäbudjettiesitystä, arvostelin hallituksen talouspolitiikkaa siltä osin, että hallitus kyllä pystyy helpostikin sopimaan lisäpanostuksista erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta hallitukselle tuntuu olevan täysin ylivoimaista löytää säästettävää mistään vähemmän tärkeistä kohteista. Tällainen politiikka, jossa keskitytään siihen poliitikkojen ydinosaamisalueeseen, eli veronmaksajien rahojen jakamiseen erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta pidättäydytään kokonaan siitä vastuullisen talouspolitiikan toisesta elementistä, eli säästöjen ja säästäväisyyden etsimisestä ja ylläpitämisestä, on luonteenomaista Marinin vasemmistohallitukselle.
Tässä keskustelussa toin esimerkinomaisesti myös esiin sen, että kun energiakriisiin oli vastattava, niin solmittiin tuollainen noin miljardin euron tukipaketti mutta ei edes yritetty — ei edes yritetty — tämän miljardin vastapainoksi löytää mitään säästettävää mistään vähemmän tärkeästä menokohteesta. Tuossa yhteydessä viittasin myös siihen, että tämä valtiovarainministeri Saarikon ehdotus ylimääräisestä kuukauden lapsilisästä tuntuu tällaiselta vaalitempulta tai vaalitäkyltä. Ministeri Saarikko käytti puheenvuoron, jossa vastasi minulle, ja hän sanoi, että jos me tuemme tätä ylimääräistä lapsilisää, kuten teemme, niin silloin — hän sanoi sanatarkasti näin — ”ei kannata erikseen suuta soittaa”.
Olen aina arvostanut ministeri Saarikon erittäin osaavaa ja värikästä kielenkäyttöä, kuten tässäkin yhteydessä, mutta kyllä tämä ylimääräinen lapsilisä käy hyväksi esimerkiksi Marinin vasemmistohallituksen päätöksenteosta ja siitä, että talousvastuuta ei pidetä millään tavoin esillä. Nimittäin kun ministeri Saarikko esitti tätä noin runsaat 100 miljoonaa euroa maksavaa ylimääräistä lapsilisää, niin demarit sanoivat, että ”joo käy, mutta sitten pitää laittaa rahaa myös varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen”. — Siirryn minäkin pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Siis kun ministeri Saarikko esitti noin 110 miljoonaa euroa käytettäväksi kuukauden ylimääräiseen lapsilisään, niin hallituspuolue demarit sanoi, että käy mutta että sitten pitää laittaa myös varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. No, sehän on myös erittäin hyvä kohde, muun muassa toimii työnteon kannustimena. Tämän jälkeen vasemmistoliitto sanoi, että kyllä käy tämä lapsilisä ja kyllä käyvät nämä varhaiskasvatusmaksujen alentamiset mutta että sitten pitää laittaa rahaa myös eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotusten korottamiseen. No, sehän on myös erittäin hyvä kohde, joskaan ei toimi työnteon kannustimena.
Tällä haluan vain sanoa sitä, että nykyinen hallitus pystyy laittamaan rahaa erilaisiin hyviin kohteisiin jatkuvasti, ja mikäpä hallitus ei pystyisi. Kaikki me 200 kansanedustajaa olemme täällä siksi, että haluamme parantaa maailmaa, haluamme parantaa suomalaisten ihmisten, perheiden olosuhteita ja hyvinvointia. Mutta kritiikkini ydin oli ja on nytkin se, että vaikka tämä lapsilisäkorotus on hyvä ja perusteltu asia ja vaikka varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on hyvä ja perusteltu asia ja vaikka eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotusten korottaminen on hyvä ja perusteltu asia, niin samanaikaisesti pitäisi myös jostakin vähemmän tärkeästä pystyä säästämään, koska muuten tämä politiikka johtaa siihen, mihin se on nyt johtanut: koko ajan tulee uusia tarpeita, väistämättömiä tai harkinnanvaraisia, niitä paikataan laittamalla lisää rahaa, ja se kaikki, se kaikki raha, on velkarahaa — se kaikki raha on velkarahaa.
Meidän velkaantumisvauhti on aivan hurja tällä hetkellä Suomessa, ja siihen ovat useat kansalliset asiantuntijatahot, kuten valtion taloudellinen tutkimuslaitos, valtiovarainministeriö ja monet muut riippumattomat asiantuntijat, kiinnittäneet huomiota, ja nyt viimeksi eilen, vai oliko toissa päivänä, Kansainvälinen valuuttarahasto on kiinnittänyt tähän meidän velkaantumisvauhtiin huomiota, mutta se ei Marinin vasemmistohallitusta haittaa. Seuraava hallitus hoitakoon sitten taas politiikkaa talousvastuullisella otteella.
Herra puhemies! Vaikka sanoin, että tämä lapsilisäkorotus on hyvä ja perusteltu ratkaisu, niin en malta olla kiinnittämättä huomiota siihen, että vain jonkin aikaa tämän ratkaisun jälkeen vihreät — joita ei taida salissa nyt olla — esittivät, että lapsiperheiden kunnalliseen perheapuun pitäisi panostaa. He laskivat, että tarpeellinen panostus olisi noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mielestäni se on vielä parempi ehdotus, nimittäin lapsiperheiden kunnallinen kotiapu, josta kunnat valitettavasti ovat laajasti luopuneet, menee juuri tarvitseville: se menee perheisiin, missä on esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta tai muuta välttämätöntä avuntarvetta. Jos tämä vihreiden laskelma pitää paikkansa, tällä lapsilisäkorotuksella olisi voitu viideksi ja puoleksi vuodeksi turvata rahoitus lapsiperheiden kunnalliseen perheapuun. En tiedä, onko laskelma oikea, mutta haluan vain sanoa, että silloinkin, kun pannaan tarpeellisiin kohteisiin rahaa, on olemassa erilaisia vaihtoehtoja erilaisten tarpeellisten kohteiden välillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-18T13:18:02,2022-11-18T13:25:05,Tarkistettu,1.1
2022_126_12,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_126_13,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta tästä esityksestä. Me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelimme tämän asian huolella, ja kyllä ilmiselvää on, että tämä esitys on tarpeellinen. Meidän kuulemisessa tuli ilmi vahvasti, että tällä hetkellä lapsiperheet ovat erittäin tiukoilla ja kaikki ne elementit, millä me voidaan tukea suomalaisia perheitä tämän kriisin keskellä, ovat välttämättömiä.
Tässä esityksessähän nyt ensi jouluna lapsilisät maksetaan tuplana, ja tämä on äärettömän tärkeää tässä tilanteessa. Oikeastaan mitä tulee siihen kritiikkiin, mitä täälläkin on tullut näistä välineistä, niin meillä ei ole oikein olemassa mitään sellaisia välineitä, joilla me voitaisiin kohdentaa näitä rahoja paremmin esimerkiksi pienituloisiin ja muuta. Meidän täytyy toimia hyvin nopeasti, koska tämä kriisi on kehittynyt todella nopeasti, jo olemassa olevilla elementeillä, ja siinä pidän perusteltuna tätä lapsilisäelementtiä, joka tukee oikeudenmukaisesti lapsia. Tietysti hallituksen ja meidän tahtotila on, että nämä rahat käytetään lasten hyvinvointiin, mikä on tärkeätä tässä tilanteessa.
Tietenkin me valiokunnassa keskusteltiin paljon myös koko lapsilisäjärjestelmästä, muttei tähän mietintöön siitä kirjattu, ja varmasti on perusteltua tulevaisuudessa pohtia, minkälainen järjestelmä on hyvä — pitäisikö sitä esimerkiksi verottaa tai kohdentaa rahaa enemmän pienituloisille, ja miten tämä koko järjestelmä ottaa huomioon erityistilanteet, esimerkiksi eroperheet ja muut, joita täällä tuli hyvin huomioitua. Tässä tilanteessa pidän tätä esitystä äärettömän tärkeänä ja äärettömän tarpeellisena, ja nämä kaikki muutkin esitykset, mitä hallitus on tuonut ja joita edellinen edustaja toi esiin, niin varhaiskasvatusmaksut kuin sitten sosiaalietuuksien parantamiset, ovat välttämättömiä ja tärkeitä tässä tilanteessa, koska meidän pitää kannatella ihmisiä tämän kriisin yli. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-18T13:25:07,2022-11-18T13:27:12,Hyväksytty,1.1
2022_126_14,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Totean selvyyden vuoksi, että tämä asia on saatava tänään käsiteltyä, ja jos ei sitä nyt ennen 13.30 saada käsiteltyä, niin jatketaan kello 15. Nyt on neljä puheenvuoroa. — Edustaja Mikko Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_15,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisissa kodeissa, perheissä ja lapsissa on tämän maan tulevaisuus. Kun kodit pärjäävät, Suomi pärjää. Nykyinen tilanne ei ole kuitenkaan riittävän hyvä. Edessä oleva talvi ahdistaa entistä useampaa vanhempaa: raha ei välttämättä riitä talvivaatteisiin, harrastukset ovat katkolla, sähkölasku ahdistaa. Hintojen nousu on ajanut suomalaisia, myös perheitä, ahtaalle. Erityisen tiukoilla ovat suuremmat perheet ja yksinhuoltajien taloudet.
Nyt olemme saamassa ylimääräisen lapsilisän, joka on tulonsiirto lapsiperheiden ja lapsettomien välillä. Sitä ei ole tarkoitettu tulojen tasaamiseen, mitä varten meillä on toimivammat työkalut. Lapsilisä ei ole myöskään automaattinen etu, vaan se tulee hakea.
Arvoisa puhemies! Vaikka Suomi on hyvinvointivaltiona maailman kärkeä, lapsiperheköyhyys on aivan liian yleistä. Joka kymmenes perhe saa toimeentulotukea, vaikka sen tulisi olla viimesijainen tuki. Lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistui 90-luvun laman jäljiltä. Tilannetta ei ole onnistuttu korjaamaan. Sen sijaan viime vuosien kriisit ovat lisänneet köyhien perheiden määrää.
Rahahuolet aiheuttavat lapsille ja nuorille ahdistusta. Lapsena koettu köyhyys voi aiheuttaa tutkimusten mukaan matalampaa koulutusta, työttömyyttä ja mielenterveyden vaikeuksia. Köyhyys tahtoo myös periytyä. Meillä on monia keinoja muuttaa suuntaa. On tärkeää, että vanhemmilla on töitä — nyt Suomen työllisyys onkin ennätyslukemissa. Perheen arki ja työ tulee sovittaa sujuvasti yhteen, siihen vastaa perhevapaauudistus.
Arvoisa puhemies! Joulukuun ylimääräinen lapsilisä on monille perheille suuri helpotuksen huokaus ja mieluinen joululahja. Kun sitä esiteltiin, moni naureskeli sille ja suorastaan vastusti sitä, mutta on hyvä, että nyt ovat kaikki sen kannalla.
Meillä on vielä paljon parannettavaa. Lapsilisien ostovoima on heikentynyt, ja siksi ne on syytä sitoa indeksiin, kuten muutkin etuudet. Perheille tarvitaan myös konkreettista apua arkeen. Eli kun perheet saavat apua, myöskin perheköyhyys on selätettävissä. Olen samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että meidän tulee samalla huolehtia [Puhemies koputtaa] maamme talouden kestävästä kasvusta. Sekin on lapsista huolehtimista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-11-18T13:27:25,2022-11-18T13:30:35,Hyväksytty,1.1
2022_126_16,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_17,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt todella käsitellään siis ensi kuussa, joulukuussa, maksettavaa ylimääräistä lapsilisää, jolloin lapsille maksetaan tätä etuutta tuplana, kaksinkertainen määrä. Tämä on yksi niistä toimista, joilla hallitus haluaa tukea perheitä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa hintojen ja elinkustannusten noustessa. Valiokunta näkeekin, että esitys on tällaisena kertaluontoisena perusteltu tässä vallitsevassa tilanteessa, mutta samalla toteaa, että pidempiluontoisena keinona lapsiperheköyhyyden ja toimeentulovaikeuksissa olevien perheiden auttamiseksi tämä ei ole riittävä. Lapsilisä sen sijaan on auttamatta jäänyt jälkeen kustannustason kehityksestä. Hintojen nousu on lisännyt köyhien lapsiperheiden määrää, ja siksi onkin tärkeätä, että tätä kertaluontoista etuutta ei nyt huomioida toimeentulotuessa. Näin huomioidaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevat perheet.
Valiokunta myös tähdentää, että jatkossa lapsiperheköyhyyden vähentämisen kannalta on tärkeää jatkaa erilaisia toimia. Meidän on tehtävä työtä niin, että taloudellisessa ahdingossa olevien lapsiperheiden määrä ei lisäänny, vaan se vähenee.
Edustaja Juvonen nosti hyvin tässä keskustelussa lapsilisään liittyvät haasteet ja kehittämistarpeet: esimerkiksi eroperheiden kohdalla lapsilisä ei huomioi vuoroasumista siten kuin tänä päivänä toivoisi. Ja täytyy sanoa, että edustaja Zyskowiczin hyvä puheenvuoro perheiden kotiin saamasta avusta on tärkeä ja erittäin merkityksellinen. Toimijoita tulisi lisätä. Meidän pitää huomioida, että taloudelliset vaikeudet eivät ole ainoa haaste meidän perheissä, ja mitä aikaisemmin apua saadaan perheille, sen parempi. Olen siitä tismalleen samaa mieltä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-11-18T13:30:37,2022-11-18T13:32:26,Hyväksytty,1.1
2022_126_18,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_126_19,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lapsilisälain 7 §:n ja toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 235/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta oli ansiokasta, että edustaja Kontula täällä luetteli myös niitä ongelmia, joita näihin lisäyksiin liittyy, sikäli että esimerkiksi Kelan tutkijoiden mukaan ne eivät välttämättä nosta niitä kaikkein pienituloisimpia perheitä köyhyydestä. Sen takia olisikin tärkeätä, että lapsilisä sidottaisiin indeksiin ja sen tasoa nostettaisiin ja luotaisiin myös tämmöisiä pidempiaikaisia parannuksia.
Köyhyysaste nousee tällä hetkellä hintojen noustessa, erityisesti yhden aikuisen lapsiperheissä, ja oli myös tärkeää, että Kontula nosti esille, kuinka tarvitaan lukuisia parannuksia. Esimerkiksi asumisen hintaa pitää alentaa, varsinkin isoissa kaupungeissa, tietenkin pienipalkkaisten ansioita pitää nostaa — eli tämä on myös palkkakysymys — ja sen lisäksi tarvitaan maksuttomia palveluita, ja useimmiten ihan peruspalveluja vahvistamalla parannetaan myös lapsiperheiden asemaa. 
Se, että me jätettäisiin nämä kaikki asiat hoitamatta, kasvattaa hyvinvointivelkaa, ja on huolestuttavaa, että edustaja Zyskowicz ei tästä hyvinvointivelan kasvusta ole huolissaan, kun hän penää täällä, että pitää sitten samanaikaisesti leikata, kun lisäyksiä tehdään. Kokoomushan ei sitten kerro, mitä nämä leikkaukset ovat ja mihin ne kohdistuvat, ja useimmiten ne ovat nimenomaan näitä erittäin haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, jotka sitten saavat kärsiä oikeistolaisesta talouskuripolitiikasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-18T13:32:26,2022-11-18T13:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_126_20,126/2022,2022-11-18,12.59,13.38,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain 9 luvun 1 ja 10 §:n muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 151/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 24/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_126+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_127_1,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Edustaja Sari Essayah ja 80 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 5/2022 vp suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_2,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään tunti. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_3,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelyssä on nyt ensi vuoden talousarvioesityksen täydentäminen. Se jatkaa varsinaisen budjetin linjalla ja panostaa ennen kaikkea turvallisuuteen ja energiakriisin hoitamiseen, joiden merkityksestä meillä vallitsee yhteiskunnassa laaja yhteisymmärrys. 
Suomi on jo pitkään ollut sotilaallisesti valmis Naton jäseneksi. Naton täysjäsenyys edellyttää kuitenkin uusia voimavaroja ministeriöiden työhön, siihen Nato-Suomen todellisuuteen. Tässä budjetin täydennyksessä hallitus esittää keskeiset määrärahat eri ministeriöihin, jotta Nato-jäsenyyteen on täysi valmius. Suurimpana menoeränä todettakoon Suomen maksuosuus Naton budjettiin.
Kaikkiaan Nato-menoihin hallitus esittää täydentävässä budjetissa yhteensä reilut 40 miljoonaa euroa, ja lisäksi täydentävässä budjetissa varataan nyt 15 miljoonaa sellaisiin Nato-jäsenyydestä aiheutuviin menoihin, joiden valmistelu on vielä kesken. Kuten hyvin tiedämme, valitettavasti jäsenyysprosessimme muissa Naton nykyisissä jäsenmaissa ei vielä ole valmis, eli työ jatkuu, mutta rahavaraumat Nato-jäsenyydelle on tehty. 
Arvoisa puhemies! Budjetin täydennyksen suurin yksittäinen panostus kohdistuu niin ikään myös turvallisuuteen. Me esitämme 140 miljoonan euron panosta Rajavartiolaitokselle itärajan esteen ensimmäisen vaiheen rakentamiseen. Kiitän tässä koko hallituksen puolesta hyvästä parlamentaarisesta yhteistyöstä asian merkityksen tunnustamisessa ja päätökseen tukeutumisessa. Itärajan aita parantaa rajavalvontaa ja tukee hybridivaikuttamisen torjuntaa. Se on ajankuva, sellainen tarvitaan. 
Samalla poliisille ja pelastustoimelle kohdistetaan lisäeuroja, totta kai huomattavasti pienemmässä mittakaavassa tokikin. Samoin useampia määrärahoja kohdistetaan nyt Ukrainan materiaaliapuun. Me seisomme Ukrainan rinnalla kylmenevän talven jokaisena päivänä ja autamme samalla myös sotaa pakenevia ukrainalaisia Suomessa.
Arvoisa puhemies! Tässä budjetin täydennyksessä pannaan toimeen myös budjettiriihessä linjattu, hyvin nopeasti valmisteltu väliaikainen sähkötuki suomalaisille kotitalouksille. Se tarkoittaa siis sitä, että sähkön erityisen ja ennätyksellisen, valitettavan korkeaa hintaa tullaan kompensoimaan väliaikaisella tuella niille kodeille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksessa tehtävää sähkövähennystä. Sähkötukeen ehdotetaan 85 miljoonan euron rahoitusta. [Mika Niikko: Näpertelyä!]
Energiankulutusta pyritään tietenkin myös hillitsemään. Pidän viisaana sitä, että asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavien avustusten myöntövaltuuteen ehdotetaan noin 30 miljoonan euron lisäystä, joka korottaisi valtuuden yhteensä nyt 100 miljoonaan euroon. Se on myös tapa vastata energiakriisiin. 
Yleinen inflaatio, joka laukkaa ennätyksellisen nopeasti ja korkealla, näkyy myös ministeriöiden ja hallituksen ja eri hallinnonalojen virastojen toiminnassa. Se näkyy erityisesti tilavuokrien nousussa. Budjetin täydentävään esitykseen aiemmin suunnitellun mukaisesti, joka jo budjettiriihen yhteydessä informoitiin, nyt tarkentuneilla tiedoilla sisältyy vajaat 30 miljoonaa euroa määrärahoja, joilla kompensoidaan valtion virastojen ja laitosten toimitilojen ja sitä kautta myös kansalaisten palveluiden sujuvuutta, koska vuokrien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti ja korkealle. 
Budjetin täydennykseen sisältyy myös toimia pidemmän aikavälin energiamurroksen edistämiseksi. Yksi pieni mutta erityisen merkittävä päätös on se, että Säteilyturvakeskukselle ehdotetaan määrärahoja ydinenergialain kokonaisuudistukseen, pienydinvoimalaitosten käsittelyyn varautumiseen sekä raja-asemien säteilyvalvontaan — tämä tulevaisuuden energiapolitiikkana. 
Arvoisa puhemies! Budjetin täydennyksessä valtion omaisuustuloja ehdotetaan korotettavaksi reilulla 570 miljoonalla eurolla. Ne ovat tulevaisuusinvestointien rahoittamiseksi tehtäviä myyntejä, jotka toteutetaan hallituskauden loppuun mennessä. Kun tuloarvioiden muutokset otetaan huomioon, niin täydentävän budjetin panostukset turvallisuuteen ja energiaan lisäävät ensi vuoden budjetoitua alijäämää reilulla 200 miljoonalla eurolla, joista merkittävin osuus on tuo itärajan raja-aitarakennustyö, joka jo lisätalousarvion rahoituksella käytännössä käynnistetään mahdollisimman nopeasti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-22T14:15:07,2022-11-22T14:19:55,Hyväksytty,1.1
2022_127_4,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_5,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvä ministeri, edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kysymys tässä täydentävässä keskustelussa kuuluu: miksi kotimainen ruoantuotanto ja maatalous unohdettiin? Tällä hetkellä me olemme tilanteessa, niin kuin edustajakollega Essayah totesi, että päivittäin kolme suomalaista maatilaa lopettaa toimintansa. Tukea energiakriisissä, niin kuin ministeri Saarikko kertoi, on jossain muodossa löytynyt oikeastaan miltei kaikille muille, mutta maatilat tämä vasemmistohallitus on keskustan kanssa unohtanut.
Maatalous oli kustannuskriisissä jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kyllä, mutta sodan myötä kustannukset ovat kasvaneet merkittävällä tavalla, jopa ennennäkemättömällä tavalla. Maatilojen sähkölaskut ovat moninkertaistuneet, mutta tuottajahinnoissa se ei juurikaan ole näkynyt. Niin kuin tuossa edellä kuulimme, Tilastokeskuksen raportin mukaan heinä—syyskuun aikana maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat jopa 30 prosenttia. Hallitus ei halunnut lopulta sisällyttää tukipakettia maataloudelle, vaan tukea kuulemma harkitaan mahdollisesti ensi vuonna. Täytyy todeta, että hallitus ei näytä välittävän suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan tulevaisuudesta. 
Edustajakollega, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah totesi: ”Hallitus leikki viikonloppuna, että sitä kiinnostaisi suomalaisen maatalouden ja terveydenhuollon tulevaisuus. Nyt tiedämme, että näin ei ole.” Hän myös totesi: ”Maatalouspuolueen leima keskustan kohdalla on aikansa elänyt, koska keskusta on kohta ollut jo kahdeksan vuotta maatalousministerin salkussa kiinni ja jälki on tällaista. Keskusta ei tällä hetkellä ole se puolue, joka parhaiten ajaa suomalaisen maatalouden asemaa.” Hetki sitten luetussa välikysymyksessä todettiin lisäksi: ”Marinin hallitus on osoittanut välinpitämättömyydellään ja päättämättömyydellään, ettei se ole tilanteen tasalla maatilojen ahdingossa eikä myöskään globaalista ruokaturvatilanteesta.”
Haluankin nyt kysyä ministeri Saarikolta: miksi te ette keskustassa pitäneet kiinni tästä maatalouden kriisipaketista, ette tuoneet, halunneet sitä osaksi tätä talousarviota täydentävää esitystä? [Toimi Kankaanniemi: Se on vakava juttu!] Tähän se olisi kuulunut, ministeri Saarikko, jos se teille olisi ollut tärkeä muissakin kuin tupailtapuheissa. 
Mutta ei niin huono, ettei jotain hyvääkin. Tässä täydentävässä esityksessä tuodaan varoja meidän Nato-jäsenyyden valmisteluun, 140 miljoonaa itärajan aidan ensimmäiseen vaiheeseen, tuomioistuinten käsittelyaikojen lyhentämiseen, hivenen myös pelastustoimelle ja opiskelijoiden tulorajojen määräaikaiseen korottamiseen. Nettolainanoton vuonna 22 arvioidaan nyt olevan noin seitsemän miljardia euroa.
Mutta sitten tästä keimailusta talousryhdin hylkäämisen kanssa. Vuosi sitten keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Saarikko ilmoitti puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään puheessa, ettei keskusta tule olemaan hallituksessa, jossa ”keimaillaan talousryhdin hylkäämisen kanssa”. Te, Saarikko, totesitte silloin, että kevään 21 kehysriihessä päivitettyä menokehystä ei saa enää ylittää hallituskauden aikana. Tuon jälkeen on käynyt selväksi, että se oli vain puhetta, ja te, puheenjohtaja Saarikko, olette marinoinut keskustan vihervasemmistolaiseksi tukipuolueeksi. Velalla ei näytä olevan väliä, ja kaikki kiistat ratkaistaan lisävelanotolla. [Jussi Halla-aho: Hyvin sanottu!]
Arvoisa puhemies! Pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole avoimesti luetteloinut myöskään, mitkä menot talousarviossa ovat kehyspoikkeuksen piirissä. Itse asiassa hallitus ei myöskään ole perustellut jokaista poikkeuslauseen piirissä olevaa menoa siltä osin, miksi juuri se on välttämätön Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan takia rahoittaa kehyksen ulkopuolelta. VTV huomautti tästä kesäkuussa omassa lausunnossaan, valvontaraportissaan, ja edellytti, että nämä turvallisuuspoliittisen poikkeuksen piirissä olevat asiat on läpinäkyvästi saatava selville ja kyseiset menokokonaisuudet pitää voida tarvittaessa erottaa normaaleista kehysmenojen piirissä olevista menoista. Hallitus vaikuttaa kuitenkin edelleen siirtäneen kaikki mahdolliset vähänkin poikkeuslauseeseen etäisesti liittyvät menot sen piiriin, jotta se voi rahoittaa muita poliittisia hankkeita kehysten sisältä. Jos ja kun näin on, todellisuudessa hallituksen rahankäyttöä ei siis rajoita yhtään mikään.
Monet menot ovat varmasti tärkeitä, mutta menojen asettaminen tärkeysjärjestykseen tarkoittaa nimenomaan sitä, että kun on näitä menoja, niin priorisoidaan jostain muualta. Voisitteko te, arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, selittää, miksi esimerkiksi nämä ovat Venäjän hyökkäyssodan takia aivan välttämättömiä menoja toteuttaa velaksi eikä mitään muita menoja tarvitse asettaa tärkeysjärjestykseen, eli miksi sodan takia esimerkiksi nämä menot rahoitetaan kehyksen ulkopuolelta: Valtiokonttorin velanhallinnan kehittäminen, 1,3 miljoonaa — Venäjän hyökkäyssodan takia; Kelan etuus- ja asiointihallinnon kehittäminen, 13,8 miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaan; [Mika Niikko: Uskomatonta!] Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten ylläpitokulut, 3 miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan; osmankäämin ja karpalon istuttaminen, 30 miljoonaa — syynä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan; ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, 5 miljoonaa — ja syynä tässäkin kehyksen ulkopuolelta rahoittamiseen Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaan. Nämä ovat tietenkin kaikki tärkeitä menoja, ja juuri siksi muualta olisi pitänyt pystyä karsimaan. 
Kokoomus tulee esittämään oman talouspolitiikkansa keskeiset ratkaisut ensi viikolla. Nyt olisi hallituksella ja teillä, valtiovarainministeri, mahdollisuus perustella kansalaisille avoimesti, miksi esimerkiksi nuo edellä olevat rahat olivat teidän mielestänne niin välttämättömiä, että ne piti rahoittaa kehyksen ulkopuolelta, ja niiden takia te otatte velkaa, kasaatte yli 40 miljardia euroa uutta velkaa lasten ja lastenlasten harteille.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-22T14:19:57,2022-11-22T14:27:06,Hyväksytty,1.1
2022_127_6,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_7,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka oppositio nyt maalailee synkkiä pilviä taivaalle, on syytä muistaa, että sekä vasta tuotu lisäbudjetti tälle vuodelle että tämä ensi vuoden täydennys sisältävät itse asiassa tuloarvion kohennuksia. Tässä täydennyksessä arvioidaan, että tulot kohenevat miltei 600 miljoonalla eurolla. On varmaan ihan oikeudenmukaista, että osa tästä summasta käytetään nimenomaan tästä energiakriisistä kärsivien suomalaisten auttamiseen ja tukemiseen, kerran osa kohonneista tuloista tulee nimenomaan sitä kautta, että kun energian hinta on korkeammalla, niin silloin siitä myös lisää verotuloja tulee. 
Tällöin on nimenomaan tärkeää, että tuodaan vaikkapa tämä uusi sähkötuki, josta ministeri Saarikko äsken kertoi. Sinne laitamme 90 miljoonaa lisää. Energiaremontteihin taas saa 30 miljoonaa lisää avustusta, koska tiedämme, että moni suomalainen on nyt siinä tilanteessa, että vaikka kuinka haluaisi kohentaa omia mahdollisuuksiaan selvitä niin tästä kuin tulevista talvista, niin varaa näihin remontteihin ei välttämättä ole ilman valtion apua. On vain ja ainoastaan reilua, että ihmiset pystyvät säästämään paitsi omissa kuluissaan myös energian ostamisessa. Tämähän helpottaa meidän kaikkien tilannetta: mitä alemmas saamme energian kysyntää, sitä edullisempi energian hinta on meille kaikille. Sen takia näihin energiatehokkuustoimiin panostaminen on nyt aivan ensisijaisen tärkeää.
Paluuta menneisyyteenhän ei näy. Tuskin koskaan Suomi palaa ostamaan venäläistä energiaa samalla tavalla kuin teimme ennen näitä sotia, tuskin koskaan Eurooppa palaa samaan. Sen takia onkin aika katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa sellaisia tulevia talvia, jolloin suomalaiset voivat selvitä, sekä tästä vuodesta että myös niistä tulevista. Sen tähden onkin olennaista, että autetaan ihmisiä niin tämän kriisin kuin tulevien haasteiden yli. 
Lisäksi tässä jatketaan energiayhtiöiden laina- ja takausohjelmaa. Aiemmin syksyllä nähtiin, että kun energiamarkkinoilla oli epäselvyyksiä ja kun varsinkin moni pohjoismainen yhtiö oli haasteissa, niin jo pelkästään se, että tämä laina- ja takausohjelma julkistettiin, auttoi vakauttamaan markkinoita niin, että jo se itsessään hillitsi paineita korottaa energian hintaa. Fortumin paketin jälkeenhän tätä ohjelmaa ei ole juurikaan käytetty, onneksi, mutta jo pelkästään ohjelman olemassaolo on markkinoita vakauttava asia. Siksi on erinomaisen hyvä, että tätä ohjelmaa nyt päätettiin jatkaa.
En oikein tiedä, mikä näistä on sellaista, mitä oppositio olisi jättänyt tekemättä. Sen varmaan näemme sitten opposition tulevissa puheenvuoroissa. Kovasti toivon, että olemme yhtä mieltä suomalaisten auttamisesta tämän energiakriisin keskellä.
Luonnonsuojelustahan on täällä salissa puhuttu paljon. Olemme saaneet kuulla, että parhaita toimia luonnontilan parantamiseksi ovat kotimaiset toimet, ja juuri niitä kotimaisia toimia tässä täydentävässä esityksessä on. Ne ovat toki kertaluokkaa pienempiä kuin panostukset tämän energiakriisin hoitamiseen. Monet näistä toimista parantavat vaikkapa ruokaturvaa ja auttavat silloin sekä ruokakriisin ja energiakriisin että luonnontilan haasteiden ratkaisemisessa. 
Panostuksia tehdään myös ukrainalaisten auttamiseen niin Ukrainassa kuin täällä Suomessa. Jälleen kerran todella toivon, että tästä olemme yhtä mieltä ja että tästä oppositio ei leikkaisi. Siellä ja täällä apu on todella tarpeen.
Ehkä itselleni yksi tärkeimmistä asioista henkilökohtaisesti on, että me panostamme nyt varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärien kasvattamiseen. 300 uutta opiskelijaa pääsee aloittamaan koulutuksen varhaiskasvatuksen opettajaksi tämän täydennyksen myötä. Se on ehdottomasti paikallaan, koska suomalainen varhaiskasvatus on valitettavasti kriisissä. Kun katsoo työvoimapulaa, niin ei ole sellaista aluetta Suomessa, jolla olisi tarpeeksi varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia. Sen takia on aivan keskeisen tärkeää, että ensinnäkin koulutamme riittävästi ihmisiä mutta toisaalta takaamme myös riittävän hyvät työolot ja riittävän hyvän kompensaation siitä elintärkeästä työstä, jota nämä ammattilaiset tekevät. Näimme juuri Ylen tuoreessa MOT-ohjelmassa, millaisiin tilanteisiin suomalaisissa päiväkodeissa joudutaan, kun henkilökuntaa ei vain kerta kaikkiaan ole tarpeeksi. [Jussi Halla-aho: Vaikka on vasemmistohallitus!]
Nämä ammattilaiset tekevät parhaansa ja he tekevät kullanarvoista työtä, mutta siinä kohtaa kun aamulla ei vaikkapa ole yhtään aikuista pienten lasten ryhmässä, on selvää, että joudutaan äärimmäisiin tilanteisiin. Silloin se tilanne ei ole varhaiskasvatuksen opettajien vika, vaan on meidän päättäjien asia katsoa peiliin ja miettiä, mitä me voisimme tehdä toisin. Näin tämä hallitus todella on tehnyt. Me olemme panostaneet koulutukseen ja varhaiskasvatukseen tällä kaudella yhteensä miltei miljardin euron edestä. Linja oli toinen vielä viime kaudella, kun kokoomuksella oli opetusministerin salkku — silloinhan koulutuksesta ja varhaiskasvatusta leikattiin. [Sari Sarkomaa: Ei muuten leikattu!] Tiedetään, että yksi suurimmista ongelmista on nimenomaan täällä pääkaupunkiseudulla: Helsinki on menneinä vuosina ennemmin alentanut kuntaveroa kuin käyttänyt nekin rahat varhaiskasvatuksen tilan kohentamiseen. 
Todella, politiikka on arvovalintoja, ja on arvovalinta panostaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Tiedetään, että varhaiskasvatus on yksi parhaista panostuksista siihen, että lapset ja nuoret voivat pärjätä elämässä. He työllistyvät paremmin, jaksavat pidempään työelämässä ja maksavat siten myös enemmän niitä veroeuroja, joiden perään täällä monesti huudellaan. Sen takia on nyt todella hyvä, että näitä koulutuspaikkoja lisätään — kaikkien niiden aiempien toimien lisäksi, joita olemme tehneet varhaiskasvatuksen eteen. Se myös tässä akuutissa tilanteessa mahdollistaa sen, että kun meillä on työvoimapulaa, niin ongelmia ei synny ainakaan toivottavasti siitä, että kun vanhempi vie aamulla lapsen päiväkotiin, niin lapsi ei voi sinne jäädä, koska siellä ei ole tarpeeksi työntekijöitä. Näinhän on pahimmillaan käynyt, ja ihmiset joutuvat olemaan töistä pois, kun meillä on niin paha pula ammattilaisista varhaiskasvatuksessa. [Sari Sarkomaa: Miksi sitten näin vähän aloituspaikkoja?]
On todellakin aika tunnistaa tämä kriisi ja tehdä tarvittavat toimet. Tämä on yksi niistä. Toivon, että oppositio ennemmin esittää omissa vaihtoehdoissaan vielä lisää panostuksia koulutukseen kuin koulutuksesta, lapsilta tai perheiltä leikkaamista. [Sari Sarkomaa: Näin teemme!] Toivon, että meillä on yhteinen näkymä siitä, että nämä panostukset, joita tässä täydentävässä esityksessä tehdään, ovat nimenomaan tarpeen niin Suomen kuin Euroopan ja varsinkin ukrainalaisten tulevaisuuden kannalta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-11-22T14:27:19,2022-11-22T14:34:01,Hyväksytty,1.1
2022_127_8,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_9,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat, olemme antamassa nyt vuodelle 2023 täydentävää hallituksen esitystä liittyen talousarvioesitykseen. On toki myönnettävä, että tässä esityksessä on hyviä asioita. Käynnissä on Nato-jäsenyysprosessi, puhumme itärajan aidasta, ja meillä on käsillä turvallisuus- ja energiakriisi. Kyllä näihin asioihin on ihan hyvä kiinnittää huomiota.
On hyvä asia, että oikeusministeriön hallinnonalalla huomioidaan seksuaalirikosten ennaltaehkäisyhankkeiden jatko. Pidän erittäin tärkeänä, että esimerkiksi lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset saadaan kitkettyä Suomesta. Tästä olen jättänyt muutamankin lakialoitteen eduskunnassa.
On hyvä asia, että sisäministeriölle ehdotetaan lisäystä hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjaukseen. Hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alusta.
Mutta on huono asia, että kun ne hyvinvointialueet aloittavat, niin rahoitus on unohdettu täysin. Hyvinvointialueilta puuttuu arviolta noin puolitoista miljardia euroa. Ja tässä tilanteessa, kun hyvinvointialueilla on isoja hankkeita — siellä muun muassa harmonisoidaan asiakasmaksuja, siellä säädetään omaishoidon tuista maksuluokat — rahoitus on riittämätön. Ja tässä tilanteessa, jossa Marinin hallitus on laiminlyönyt järjestää riittävän rahoituksen edes nykyisten kaltaisten terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen niille, jotka osallistuvat verorahoillaan palvelujen kustantamiseen, on epäoikeudenmukaista ja edesvastuutonta esimerkiksi laajentaa palveluita laittomasti maassa oleskeleville tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua todistaa henkilöllisyyttään. Tällaisenkin lakiesityksen on Marinin hallitus eduskuntaan tuonut.
Haluan kiinnittää huomiota siihen, että ensi vuonna hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa — tässä lisätalousarviossa annetaan toki sinne rahoitusta — on täysin unohdettu tämä puolentoista miljardin rahoitusvaje. Olen itse Uudeltamaalta ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta, ja meillä käydään todella keskustelua siitä, että omaishoidon tuet laskevat ja asiakasmaksut nousevat. Eli tässä käy juuri sillä tavalla kuin me perussuomalaiset sote-uudistusta tehtäessä sanoimme: laskun maksaa asiakas — vanhus, sairas, vammainen — eli tavallisen kansalaisen laskut ja maksut nousevat.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus esittää sähkön hintaa kompensoitavaksi erillisellä ja väliaikaisella sähkötuella niille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksessa tehtävää sähkövähennystä. Arvoisa puhemies, tämä on meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä, ja haluan kertoa teille sen, että väliaikaisen sähkötuen omavastuuraja, 400 euroa, on niin korkea, että jo tämänkokoisen sähkölaskun maksaminen voi aiheuttaa kohtuuttoman tilanteen monelle pienituloiselle perheelle. Näillä perheillä ei ole mahdollisuutta sopeuttaa sähkölaskuaan nopeasti etenkään talven alla, kun monella suuri sähkölasku johtuu sähkölämmityksestä. Tässä tilanteessa hallitukselta kaivattaisiin päättäväisiä toimenpiteitä sähköpörssistä johtuvien kohtuuttomien sähkön hintojen laskemiseksi, mikä olisi perusteltua jo siksi, että tuotantokustannukset eivät ole kasvaneet läheskään vastaavassa tahdissa.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus on tärkeää. On tärkeää, että ihmisten kodit ovat lämpiminä talvella. Mutta ensi vuoden alusta myös suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toimiminen on tärkeää, ja olen äärettömän pettynyt siihen, että olemme tilanteessa, jossa sote on tehty ja sen tarkoitus on ollut parantaa kansalaisten palveluja, lisätä yhdenvertaisuutta ja parantaa palveluihin pääsyä, mutta mitä se tulee tekemään: se heikentää itse asiassa niiden hiljaisten ihmisten — vanhusten, vammaisten, heidän läheistensä, omaistensa — tilannetta erityisesti esimerkiksi sillä, että omaishoidon tuki uhkaa laskea. Toivoisin todellakin, hyvä hallitus, että kuulisitte tämän viestin sieltä sote-kentältä ja hyvinvointialueilta, koska teidän sote-uudistuksenne on asettanut suomalaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Mutta kuten sanoin, on hienoa, että huolehdimme suomalaisten turvallisuudesta, ja näin tuleekin olla. Ja toivon, että Nato-jäsenyys etenee nopeasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-22T14:34:04,2022-11-22T14:39:11,Hyväksytty,1.1
2022_127_10,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_11,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme talousarvioesityksen täydentämistä, ja hallituksen esitykset ovat täällä käsittelyssä, ja todella täytyy ihmetellä tätä, että maatalouteen ei ole panostettu. Suomalainen ruoka on se, mitä tarvitsemme, ja ruokapulakin uhkaa tässä, ja maatalousyrittäjät ovat tosiaan paniikissa siellä, että mitenkä pärjätään, ja siltikään tämä asia ei ole edennyt.
Jotenkin tulee semmoinen mielikuva, että kun keskusta meni hallitukseen, niin oliko keskustalla päätavoite saada sote-uudistus läpi ja sitten mitään muuta ei — unohtui maatalous, mutta kunhan sote-uudistus saadaan läpi, niin kaikki muut saavat olla. Ehkä se oli vähän virhearvio. Ja tämä sote-uudistus ei mennyt nyt ihan niin kuin piti mennä. Sen piti parantaa palveluita, mutta kuinka nyt kävikään? Hallinto kasvaa, byrokratia kasvaa. Juuri kuten äsken kuulimme edustaja Juvosen kertovan näistä omaishoitajistakin, että jopa omaishoitajien palkkoja ollaan alentamassa, niin siis eihän todellakaan tämmöistä pitäisi olla. Rahoitusta tarvittaisiin sinne ehdottomasti enemmän, että olisi järkevämpää tuo asia.
Mutta muutamia yksityiskohtia tuolta poimin, mitä haluaisin kysyä, mitä nämä käytännössä nyt tarkoittavat.
Täällä talousarvioesityksessä puhutaan tämmöisestä kuin matalalentoverkostosta. Kun matalalentoverkoston perustaminen on 2,3 miljoonaa euroa, niin ihan kysyisin, mitä se tarkoittaa suomeksi.
Sitten täällä on tämmöinen kehitysyhteistyö. Mihinkä tämä raha menee? Kun täällä on tämmöinen summa kuin 713 012 000 euroa elikkä aika iso summa, niin mihinkä tämä nyt kaiken kaikkiaan menee?
Kolmas kysymys on siinä, kun EU:n pelastuspalvelumekanismiin hankitaan lääkkeitä ja rokotteita. Ihan kysyisin sitä, mitenkä panostetaan Suomen kotimaiseen tuotantoon tässä, koska sekin on aika tärkeätä. Lääkkeiden kotimainen tuotanto ja rokotteiden kotimainen tuotantohan ovat tärkeitä.
Kyllä toivoisi, että tämä maatalouden kriisi olisi paremmin huomioitu tässä, ja ehdottomasti siihen pitäisi keskustan viimeistään nyt ottautua hallituksessa olleena, eli ei voi näin olla. Meillä pitää olla suomalaista ruokaa. Pitää huolehtia, että maatalous pärjää, maatalousyrittäjät pärjäävät. Siellä on tosi vaikeita tilanteita: polttoaineen hinta nousee, energian hinta nousee, lannoitteiden hinta nousee, ja pitäisi vielä elääkin siellä maatilalla ja tulevaisuutta katsoa, ja myös tulevaisuudessa pitäisi olla tuottajia. Voi hyvä hallitus, miettikää oikeasti uudelleen tätä maatalouden tilannetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-22T14:39:12,2022-11-22T14:41:45,Hyväksytty,1.1
2022_127_12,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_13,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä ensi vuoden talousarvion täydentävässä osassa on paljon sinällänsä ihan tarpeellisia ja oikeitakin rahan kohdennuksia. Esimerkiksi Nato-jäsenyyteen varautuminen ja panostukset turvallisuuteen varmasti ovat sellaisia, joihin oppositiokin myötämieltä osoittaa. On tärkeää, että muun muassa poliisille, pelastustoimelle ja tähän yhdessä sopimaamme itärajan niin sanottuun pilottihankkeeseen aidasta kaikki nämä rahoitukset on saatu, ja nyt sitten aitahankkeelle saadaan myöskin jatkoa, elikkä 139 miljoonaa euroa siihen.
Mutta sitten nostan täällä, kuten kollegat edellä, näitä puutteita. Elikkä tuossa viikonloppuna oli varmasti aika monillakin toiveet korkealla ja ajateltiin, että nyt hallitus on vihdoin tässä vaiheessa hallituskautta huomannut, että kaksi isoa sektoria, jotka ovat meidän, niin kuin voisi sanoa, kriisivalmiudenkin kannalta aivan välttämättömiä, eli terveydenhuolto ja maatalous, ovat nyt sellaisessa tilanteessa, että sinne tarvitaan ehdottomasti panoksia. Maataloudesta äsken tuon välikysymystekstin luinkin ja sen uskon, että keskustassa kyllä tiedetään se, miten kriittisessä tilanteessa maatalous on, mutta jostain syystä niitä toimenpiteitä ei kuitenkaan hallituskoalitiossa saada aikaiseksi. Tämä on kyllä todella surullista, ja siinä mielessä pelkään, että meillä kerkiää ennen kevättä tosi moni tila pistää vielä lapun luukulle, ja silloin me jo puhutaan sitten ruokaturvasta ja me puhutaan ihan yleisestä huoltovarmuudesta ja viime kädessä jopa turvallisuuspoliittisista asioista. Mutta tähän vielä toivon, että hallitukselta löytyisi loppumetreillä ymmärrystä ja tavallaan sen tilanteen vakavuuden tajuamista.
Mutta sitten tähän sote-uudistukseen. Eli nyt täytyy sanoa, että kun tuo hyvinvointialueitten startti lähenee, niin nyt on sitten viimeistään paljastuneet nämä sote-rahoituslain valuviat. Kristillisdemokraatithan jo syyskuussa silloiselle ministeri Aki Lindénille luovuttivat tämän soten korjaussarjan, jossa me olimme poimineet ne ihan kaikkein akuuteimmat kohdat, mitkä tuossa sote-rahoituslaissa pitäisi uudistaa, 23 kohtaa muistaakseni siinä luettelossa oli. Kyllä tällä hetkellä, kun niitä budjetteja yritetään ensi vuodelle kasata, nähdään se, että tämä, mitä ministeri Kiuru esitti viikonloppuna, 700 miljoonaa, vähintäänkin tarvitaan mutta oikeasti rahaa puuttuu se puolitoista miljardia. Elikkä tämä on kysytty näiltä hyvinvointialueitten johtajilta.
Tuossa katsoin ensi vuotta omankin hyvinvointialueen näkökulmasta. Itse asiassa Pohjois-Savo on ainut, joka yrittää tällä hetkellä nollatulokseen. Kaikki muut ovat menossa negatiiviselle ja kaikki muut ovat lähdössä alijäämästä. Tämä on kyllä siinä mielessä huolestuttavaa. Pohjois-Savokin lähtee siksi nollatuloksesta, että me emme saa muuten tarpeeksi lainaa, jolla pystymme ottamaan vastuun näistä investoinneista, mitkä lankeavat [Puhemies: Kolme minuuttia!] sitten tuolle alueelle.
Kiitoksia, arvoisa puhemies! En pidä tässä pitempään. Uskon, että kerkeämme vielä näistä talousasioista puhua. Tänään on lyhyempi istunto, joten omalta osaltani yritän auttaa sen ajan tehokasta käyttämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-22T14:41:46,2022-11-22T14:45:07,Hyväksytty,1.1
2022_127_14,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_15,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän suomalaisia ilman muuta tällä hetkellä eniten huolestuttaa valtion velkaantuminen — tämä on useissa tutkimuksissa käynyt ilmi, viimeksi Evan tutkimuksessa pari viikkoa sitten — eikä pelkästään tavallisia suomalaisia, vaan myöskin Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on todennut, että talous on ajautumassa haaksirikkoon. Jatkuvaan velkaantumiseen perustuva politiikka on romuttamassa jopa hyvinvointipalvelut. 
Jos katsotaan valtiovarainministeriön talouskatsausta, niin siinäkin todetaan, että tällä vaalikaudella on otettu velkaa miljarditolkulla myös paljon muuhun kuin näiden kriisien hoitoon, ja nyt kun katsoo tätä talousarviokokonaisuutta ensi vuodelle, niin siellähän on lähes 500 riviä erilaisia menoja mutta ei ole kuitenkaan priorisoitu mitään. Mitä tulee tähän täydentävään esitykseen, niin täällähän tulopuolelle on tulossa omaisuustulojen noston ja tuottoarvioiden muutosten kautta lisätuloja, mutta nekin laitetaan nyt lihoiksi.
Arvoisa puhemies! Mietin sitä, että kun hallituksella oli plakkarissaan myöskin hyvä lakiesitys eli t&k-menojen vähennys, elikkä että 50 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitysmenoista olisi yritys voinut vähentää palkkakuluista, niin sen te peruitte. Kokoomushan teki tästä viime viikolla uuden lakiesityksen, ja käsitykseni mukaan siihen on tulossa aika laaja kannatus täältä eduskunnasta. Kysyisin nyt teiltä, valtiovarainministeri, kuinka tämän kokoomuksen uudelleen aloittaman esityksen on käymässä. Me tarvitsemme Suomeen osaamista ja tuotekehitystoiminnan perusteella saatavaa uutta liiketoimintaa, jota kautta voidaan myöskin palkata lisää ihmisiä. Millä tavalla te, valtiovarainministeri, aiotte nyt edistää tätä? Toivottavasti aiotte sitä edistää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-11-22T14:45:07,2022-11-22T14:47:10,Hyväksytty,1.1
2022_127_16,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_17,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä täydentävässä talousarviossa saamme painotuksia muun muassa kestäviin energiaratkaisuihin, ukrainalaisten kotoutumiseen ja koulutukseen sekä varhaiskasvatukseen. Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 8 miljoonan euron lisämäärärahaa ja lukiokoulutuksen tehostettuun kielenopetukseen puoli miljoonaa. Tarpeen olisi myös lisätä puuttuva yksi miljoona lukioiden tukiopetuksen toteutukseen ja näin vahvistaa oppivelvollisuuden laajentamisen hyvää toteutusta korona- ja etäajan jälkimainingeissa, nuorten pahoinvointi ja paineet kun ovat valitettavasti yhä kasvaneet.
Olen tyytyväinen, että varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen panostetaan. Lisäpaikkoihin ehdotetaan 6,3:a miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että rahoituksella lisätään kertaluonteisesti 300 aloituspaikkaa. Tämä on erittäin tarvittua, sillä varhaiskasvatus on ollut kasvavissa ongelmissa henkilöstöpulan vuoksi. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa on yli tuplaantunut 90‑luvulta ja samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen määrä puolittunut. Alimitoitetut koulutusmäärät ovat aiheuttaneet pulan opettajista. Kyse ei ole siis ainoastaan akuutista ongelmasta vaan pitkään jatkuneesta kehityskulusta, johon nyt tällä hallituksen pikatoimella puututaan. Näin vahvistetaan myös lasten koulupolun alkutaivalta. Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen kasvun pitäisi olla seuraavan viiden vuoden aikana yhteensä 1 400 aloituspaikan verran, joten tulevalta hallitukselta vaaditaan myös sitoutumista.
Kysymys koskee sinänsä koko Suomea. Pääkaupunkiseudulla tilanne on kriittinen muun muassa korkeiden asumisen hintojen vuoksi, haja-ajatusalueella taas siksi, että ylipäätään halutaan muuttaa työn perässä lähemmäs palveluita.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti jatkuva rahoitus turvataan myös muuntokoulutuksen jatkoon. Muuntokoulutuksilla varhaiskasvatuksessa työskentelevät pätevöityvät varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. He ovat pysyvää joukkoa, joka jo tietää, mille alalle on tulossa, mihin tehtäviin ja millaisiin tilanteisiin joutuvat. Tämän joukon tärkeyttä ei voi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatuksen tilanteessa aliarvioida. Esimerkiksi Espoossa voisimme saman tien rekrytoida 630 varhaiskasvatuksen ammattilaista eläköityvien ja epäpätevien korvaamiseksi. Onkin siis oleellista, että alalle hakeutuneet voivat pätevöityä työn ohessa, sillä pätevistä on pula niin lastenhoitajien eli lähihoitajakoulutuksen saaneiden sosionomien kuin varhaiskasvatuksen opettajien kohdalla. Yksikään ryhmä ei näissä puutteissa korostu, joten ehdotukset vaka-lain eli varhaiskasvatuslain höllennyksistä ja muutoksista eivät nekään toisi helpotusta. Pakko on kääntää katse myös alan palkkakilpailukykyyn ja johtamiseen sekä työoloihin, jotta saadaan ihmiset pidettyä alalla. 
Tässä esityksessä tuodaan myös lisäresurssia metsien ja luonnon tilasta huolehtimiseen lisäämällä metsiensuojeluun 3 miljoonaa euroa, retkeilymahdollisuuksiin 1,9 miljoonaa ja saaristomeren suojeluun yksi miljoona. Täydentävässä esityksessä huomioidaan myös Naton tarkkailujäsenyyden täysjäsenyyden hakemusprosessin aiheuttamat kulut, 42 miljoonaa, ja muun muassa henkilöstöresurssien lisäystä ja muita Nato-jäsenyydestä aiheutuvia menoja. 
Tätä salia on kuunneltu hyvin, sillä poliisille ehdotetaan yhteensä 3,1 miljoonaa ja 1,5 miljoonaa sen lisäksi, ja vielä 1,1 miljoonaa myös pelastajakoulutuksen lisäämiseen, mikä on valiokunnan kuulemisissakin noussut useaan otteeseen. 
Aitahankkeen osalta olen sitä mieltä, että pilotin toimivuutta olisi voinut ja pitääkin seurata, mutta sitä olisi voinut tehdä jo ennen tämän lisärahan lisäämistä. Asiantuntijakuulemisten mukaan aidan perus- ja ihmisoikeusvaikutukset tulee arvioida. Tähän näkemykseen yhtyy myös valtiovarainvaliokunta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-11-22T14:47:15,2022-11-22T14:52:15,Hyväksytty,1.1
2022_127_18,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_19,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tässä täydentävässä talousarviossa 6,3 miljoonaa varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikkoihin, kuten olemme täällä tänään kuulleet. Tällä rahoituksella kyetään siis lisäämään kertaluonteisesti 300 aloituspaikkaa. Se on todella tärkeää, mutta se ei vielä toki riitä.
Lapseni päiväkotiryhmästä puuttuivat varhaiskasvatuksen opettajat viime vuonna kokonaan. Saan kentältä päivittäin yhteydenottoja uupuneilta varhaiskasvatuksen ammattilaisilta. Moni vanhempi lykkää töihin menoa, kun ei ole varhaiskasvatuspaikkaa tai kun lapsen oikeuksien toteutuminen isoissa ryhmissä liian vähin ammattilaismäärin huolettaa. Näin ei voi jatkua, ei tilanteessa, jossa tarvitsemme lisää työllisyyttä, ei tilanteessa, jossa haluamme olla maailman mallimaa lapsen oikeuksien toteutumisessa.
Varhaiskasvatuksen ongelmat eivät ole uusia, ja niihin olisi pitänyt havahtua jo kauan ennen tätä hallitusta. Ymmärrän, ettei mitään helppoja konsteja ole ratkaista tilannetta, mutta kyse on lasten oikeuksien toteutumisesta. Niistä ei ole varaa tinkiä silloinkaan, kun ei ole helppoja ratkaisuja käsillä. On kyse siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, että heillä on sylejä ja tukea kasvuun, jokaiselle, ja että ryhmissä on riittävästi osaamista, riittävästi ammattilaisia rakentamassa turvallisia kasvu- ja oppimisympäristöjä. Asiasta tulee puhua, siihen tulee hakea ratkaisuja ja ottaa koko keinovalikoima käyttöön, jotta varhaiskasvatus ja sen laatu kyetään Suomessa turvaamaan. Eikä tämän tule tapahtua alan ammattilaisten jaksamisen kustannuksella. He tekevät laadukasta ja äärettömän korvaamatonta työtä. On siis pakko löytää keinoja varmistaa, että tässä henkilöstövajeen keskelläkin lapsen oikeudet varhaiskasvatuksessa voivat toteutua.
Kuten kuulimme, lasten määrä varhaiskasvatuksessa on yli tuplaantunut 90-luvulta mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen määrä puolittunut. Tämä on järjetöntä, ja se on aiheuttanut valtavan pulan opettajista. Kysymys koskee koko Suomea, ei vain Helsinkiä.
On sitouduttava 1 400 aloituspaikan tasoon vuosikymmenen loppuun mennessä. Tällä me voitaisiin helpottaa varhaiskasvatuksen tilannetta kaikkialla Suomessa. On sujuvoitettava varhaiskasvatuksen opettajiksi haluavien opintopolkuja ja jatkettava hyväksi todettua muuntokoulutusta. Yksi keino kouluttaa alalle lisää opettajia olisi jatkaa sellaisten erilaisten reittien hakemista, joilla voi pätevöityä varhaiskasvatuksen opettajaksi esimerkiksi, jos on aikaisemmin toiminut lastenhoitajana. 
Varhaiskasvatuksen merkitystä paitsi lapsille myös koko yhteiskunnalle ei voi korostaa liikaa. Tiedämme tutkitun tiedon valossa, miten suuri merkitys laadukkaalla varhaiskasvatuksella on lasten kasvulle, kehitykselle, tulevaisuudelle ja yhteiskunnalle. Meillä ei ole varaa tinkiä yhdenkään lapsen lapsuuden laadusta eikä antaa enää yhdenkään ammattilaisen uupua. Jokaista se koskettaa viimeistään siinä kohtaa, kun saa päiväkodista sen tekstiviestin, että tulisitko hakemaan lapsen pois hoidosta, meillä ei ole yhtään ammattilaista tätä päivää enää jatkamaan. Katse siis kääntyy meidän kansanedustajien ohella myös kuntapäättäjiin, työnantajiin. Varhaiskasvatuksessa tarvitaan työn vaativuutta vastaava palkka, kohtuulliset ryhmäkoot ja lisää henkilöstöä.
Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalouden tilanne on vakava. On turha sanoa, että edessä on vaikeita aikoja, ne ovat täällä jo nyt. Emme voi jatkaa velkaantumista, vaan pitkällä aikavälillä on pyrittävä kunnianhimoisesti tasapainottamaan valtiontaloutta. On nimittäin hyvä muistaa, että olemme jo pitkään ennen viimeisimpiäkin kriisejä, kuten covidia tai muuttunutta turvallisuustilannetta, kamppailleet kestävyysvajeen kanssa. Edes normaalitilanteessa tässä maassa eivät ole riittäneet tulot menoihin. Vain terveellä valtiontaloudella voimme viime kädessä varmistaa, että he, jotka ovat tässä yhteiskunnassa kaikkein haavoittuvimmissa asemissa, saavat avun, tuen ja ne palvelut, joita hyvinvointiyhteiskunnan tulee kyetä antamaan. 
On kuitenkin menoja, joita tällä täydennyksellä budjettiin on tehtävä vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Näistä haluan nostaa täällä jo kuullut varat Nato-jäsenyyden valmisteluun. Vaikka Nato-prosessi on valitettavasti meistä, Suomesta, riippumattomista syistä vielä kesken, on erittäin hyvä, ja hallitusta on siitä kiitettävä, että rahavaraumat Nato-jäsenyydelle on nyt tehty. Lisäksi panostukset poliisiin, ne ovat aivan merkittävässä roolissa.
Ja viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluan mainita Ukrainan tukemisen. Palasin edellisyönä Kiovasta ja voin kertoa, että kuten me tässä salissa hyvin tiedämme, avun tarve, epätoivo ja hätä Ukrainassa ovat käsin kosketeltavia. Ukrainan puolustusministerin tapaamisella hän totesi, että jos te ette halua sotia siellä omilla kaduillanne, niin auttakaa meitä, auttakaa meitä puolustamaan omia lapsiamme mutta myös teidän lapsia. Ja niin Suomi on tehnyt, ja sen ukrainalaiset lupasivat sodankin jälkeen muistaa, ja siitä me saamme olla ylpeitä, mutta sen tuen ja sen työn heidän auttamisekseen on jatkuttava sodankin jälkeen. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-22T14:52:22,2022-11-22T14:57:21,Hyväksytty,1.1
2022_127_20,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_21,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä täydentävässä esityksessä on paljon hyvää. Omalta osaltani kyllä otan kopin tästä sähkötuesta, mistä tässä ministerikin puhui. On äärimmäisen tärkeää, että hallitus on pystynyt tekemään tässä ja nyt tämän kokonaisuuden, jolla helpotetaan näitä suuria sähkölaskuja, ja koska ministeri on paikalla, niin haluan käyttää tilannetta hyväkseni ja sanoa, että varmasti me kaikki tiedämme sen, että kun inflaatio laukkaa tällaista vauhtia ja olemme kyllä isojen haasteiden edessä — moni ihminen ihmettelee, kun rahapussi käy kovin ohueksi tässä hintojen noustessa — niin varmasti semmoinen valmius meillä pitää olla tehdä näitä tässä ja nyt ‑toimia, joilla sitten helpotetaan ihmisten tilannetta niin kuin tähän astikin on tehty. Näin tarvitsee olla myös jatkossa. Eli kyllä ainakin itselleni tulee kansanedustajana, niin kuin varmaan jokaiselle meistä, aika paljon huolestuneita yhteydenottoja, ja kaikkia tapauksiahan nämäkään hyvät, tärkeät avaukset eivät sitten kylliksi ehkä riitä auttamaan.
Mutta, puhemies, halusin tämän puheenvuoron käyttää myös siksi, että tässä täydentävässä talousarviossa on hyvin tärkeä kirjaus ja määräraha tuolla kulttuuripuolella, eli se on tämä e-materiaalien lainauskorvaus. Tämä on hyvin lähellä sydäntäni, ja tämä koko lainauskorvausasia on vuosia ollut aktiivisessa seurannassani, ja aikanaan ministerinä siitä ylipäätään käynnistimme prosessin, jolla saimme aikaiseksi sen, että lainauskorvaus nostettiin pohjoismaiselle tasolle muutaman vuoden kuluessa, ja nyt sitten tämä jatko on ollut se, että kun on ollut ongelma, että tämä e-materiaali ei ole ollut korvauksen piirissä, niin sitä me olemme työstäneet kovasti, ja sivistys- ja tiedejaostohan valtiovarainvaliokunnassa otti lausuman tästä asiasta jo pari vuotta sitten, ja näytti siltä — saimme hienosti hallituksen kehysriihessä sinne tämän vaadittavan summan kyllä varattua — että sitä ei voitukaan nyt sitten viedä eteenpäin ennen kuin — oli epävarmuus siitä — pitää olla laki, jonka perusteella tätä voidaan sitten alkaa maksaa. Oli selvitystyö, ja selvisi, että laki kyllä on hyvä olla, mutta ensi vuodelle se pystytään silti turvaamaan ihan ministeriön toimin, ja nyt sitten varmistetaan, että se kehyksessäkin oleva miljoona on täällä mukana. Tämä on mielestäni niin tärkeä asia. Tämä on kunnianosoitus ja semmoinen välttämätönkin asia, että kyllähän työ tekijänsä tai tekijä palkkansa tarvitsee, ja niin ollen tämän lainauskorvauksen tulee olla asianmukaisella tasolla, että meidän kirjallisuuden alamme toimijat saavat heille kuuluvan korvauksen, ja tästä äärimmäinen myönteinen tunne on itselläni. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-11-22T14:57:26,2022-11-22T15:00:54,Hyväksytty,1.1
2022_127_22,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_23,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme siis vuoden viimeistä täydennystä ensi vuoden talousarvioon, jonka hallitus on nyt meille tuonut, ja myös monia lainsäädäntöhankkeita sen ohessa.
Haluaisin ensin kommentoida hieman vihreiden edustaja Suomelan kommentteja. Edustaja Suomela totesi täällä, kun opposition edustajat pitivät hyviä puheenvuoroja muun muassa maataloudesta ja hyvinvointialueiden rahapulasta, mikä uhkaa ensi vuonna — hän sanoi täällä hyvin topakasti — että oppositio maalailee uhkakuvia. No, on se nyt kummaa, jos täällä jos jossain ei voi sanoa, mikä on totuus. Kaikki tietävät tällä hetkellä, että sote-alueilla, hyvinvointialueilla, on rahapula vuoden alussa, kuten täällä on esitetty moneen kertaan. Toisekseen kaikki tietävät, että maatalous on todella pulassa. Kuten edustaja Essayah toi opposition yhteisessä välikysymyksessä esille, joka päivä kolme maatilaa lopettaa toimintansa ja yhä useampi tila on maksuvaikeuksissa. Jos ei tätä saa sanoa, niin kyllä minä kovasti ihmettelen.
Lisäksi hän kuitenkin myönsi, että politiikka on arvovalintoja — ja se on arvovalintoja. Jos ajaa omalle puolueelleen tärkeimpiä asioita, kuten esimerkiksi maatalous- tai sote-palveluja, niin se on juuri näin: se on arvovalintoja — esimerkiksi se, että haluaa laittomasti maassa oleville paremmat terveyspalvelut. Siinä näkyy se ero, mikä esimerkiksi perussuomalaisilla on hallituspuolueisiin verrattuna. Valitettavasti priorisointi on hukassa.
Sitten haluaisin tuoda esille tällaisen asian: Nythän on tullut aika tuore oikeudenhoidon selonteko. Näin lakivaliokunnan puheenjohtajana olen iloinen, että saamme sen pian tänne saliin käsittelyyn. Mutta oikeastaan kysyisin nyt valtiovarainministeriltä: Olin aika yllättynyt, kun luin sen selonteon etusivun. Siinä käytiin läpi, mitä oli tutkittu, ja todettiin, että oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä vaatisi lisärahoitusta noin 90 miljoonaa euroa, ja sehän on noin 10 prosenttia, lähes 10 prosenttia, koko oikeudenhoidon määrärahoista. Olisin kysynyt, kun tämä summa ei varmaan nyt ihan yllätyksenä ole hallitukselle tullut, koska tästä on puhuttu tälläkin vaalikaudella moneen kertaan: minkä takia täällä ei näy yhtään lisärahoja?
Ajatellaan sitä, että tuomioistuimet, syyttäjät ja vankeinhoito ovat hyvin pitkälle sellaisia — myös tilakustannuksiin menee tietysti rahaa mutta syyttäjille ja tuomioistuimille erityisesti — että siellä on henkilöstön määrärahoissa se mittavin rahan tarve. Jos siellä jatkuvasti on iso henkilöstövaje, niin meidän on aivan turha ihmetellä, mitä varten suomalaiset eivät saa oikeuksiaan läpi tuomioistuimissa kohtuullisessa ajassa. Siellä juttuja viipyy. Kuten tiedämme, tuomioistuimet ja syyttäjät ovat kertoneet, että he ovat aivan uupuneita työkuormansa alle, ja vankeinhoidosta olemme kuulleet, että siellä työskennellään yksin ja erittäin turvattomassa tilassa.
Tämä on tämän sosiaalitoimen ja maatalouden lisäksi kolmas iso sektori — elikkä meidän koko oikeusvaltio ja oikeusturva, joissa toteutetaan ihmisten oikeudet, joita me lakisääteisesti heille annamme, ja toteutetaan rikosvastuu — joka liittyy syvällisesti yhteiskunnan turvallisuuteen. Tämä on kolmas sektori, joka kärsii hyvin pahasta resurssipulasta, ja täällä ei kyllä mitään sinne näy. Nämä lisäykset, mitkä täällä ovat, ovat lähtökohtaisesti semmoisia, jotka liittyvät ihan hyviinkin esityksiin, kuten esimerkiksi tämä täydentävä esitys vankitupakoinnista, joka mahdollistaa sen, että meillä vartijat voivat työskennellä jatkossa savuttomissa työtiloissa. Mutta lisärahat liittyvät esimerkiksi uuteen hallituksen esitykseen, niin että olen todella pahoillani, että mitään rahoja ei nyt oikeudenhoidon varsinaiseen akuuttiin perusrahoitukseen ole tulossa. Oikeastaan olisin kysynyt tässä nyt, kun valtiovarainministeri on paikalla: Onko tulossa, ja onko tästä keskusteltu? Onko tämä huoli ymmärretty? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-22T15:00:55,2022-11-22T15:05:55,Hyväksytty,1.1
2022_127_24,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Edustaja Eestilä poissa, edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Väätäinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_25,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Tuula,Väätäinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi‑ ja turvakotien liitto on vuosikymmeniä tarjonnut ammattimaista apua ja hoitoa päihderiippuvaisille äideille ja heidän vauvoilleen. Alkuun toimintaa rahoitti Raha-automaattiyhdistys, ja vuodesta 2010 alkaen valtion budjettiin on sisällytetty rahoitusta toiminnalle. Niin tehdään nytkin. Kolme miljoonaa varmistaa Pidä kiinni ‑työn jatkuvuuden. Ensi vuodesta lähtien hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, ja vahva vetoomus on, että alueet eri puolilla Suomea huolehtivat jatkossa toiminnan jatkuvuudesta keskeytyksettä ja tekevät sopimukset palvelua tarjoavien kanssa. Kokemus ja osaaminen, jota on kertynyt vuosikymmenien saatossa, on pystyttävä säilyttämään, ja tätäkin kautta jokaiselle lapselle on luotava mahdollisuus hyvään elämään. — Ministeri Saarikko, kiitos kolmesta miljoonasta tärkeään työhön.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Tuula Väätäinen,794,2022-11-22T15:05:57,2022-11-22T15:06:59,Hyväksytty,1.1
2022_127_26,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_27,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valtiovarainministerille tämän ensi vuoden talousarvion täydennyksen esittelystä.
Tosiaan oppositio on kantanut tässä koko näiden kriisivuosien ajan huolta siitä, että kun tulee tällaisia uusia, sinänsä täysin välttämättömiä menoja, niin pystyykö hallitus samalla sitten priorisoimaan menoja niin, että pystytään tinkimään jostain vähemmän tärkeästä. Hallitus on todella lisännyt itse asiassa myös muita kuin näitä kriisimenoja, ja esimerkiksi edustaja Heinonen uskolliseen tapaansa toki värikkäällä kielellä kuvasi sitä, minkätyyppisiä menoja sitten näiden kriisiperustelujen sisään on mahtunut, jotta hallitus on voinut kiertää itse itselleen asettamiaan kehyksiä tässä.
Käytännössähän siis tämä valtion menokuri on tällä hetkellä olematonta, ja tässä mielessä on tietysti huomattavaa se, että kokoomus on pystynyt viimeisen kolmen vuoden aikana joka vuosi omassa vaihtoehtobudjetissaan esittelemään ratkaisut siihen, millä tavalla velkaantumista voidaan pienentää. Samalla tärkeisiin menokohteisiin pystytään panostamaan enemmän, ja kaikki tämä tekemään myös olosuhteissa, joissa meille jää tosiasiallista varaa keventää suomalaisten verotusta, jolloin myös suomalaisille kotitalouksille, suomalaisille ylipäätään jää enemmän rahaa käyttöön niistä heidän omista rahoistaan, joista valtio veroja kerää. Elikkä tässä mielessä hallituksella edelleen jää kyllä priorisointi tekemättä, valitettavasti näin. Tämä hallitus jättää tuleville hallituksille melkoisen työn tehtäväksi valtiontalouden tasapainottamiseksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-22T15:07:01,2022-11-22T15:09:06,Hyväksytty,1.1
2022_127_28,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_29,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ihmisiltä kysyy, mikä on elämässä tärkeintä, niin hyvin monet vastaavat, että terveys. Terveys on tärkeintä ihmiselle, toki myös turvallisuus on tärkeää, ja sen me olemme havainneet tässä kuluneen vuoden aikana, miten pahalle tuntuu, kun joutuu pelkäämään turvallisuutensa takia. Siinä mielessä on hyvä, että rahoitusta kohdennetaan muun muassa Nato-prosessiin.
Mutta puolitoista miljardia puuttuu hyvinvointialueilta sote-rahoitusta. Ja samalla kun rahoitusta annetaan nyt muualle, nostan uudelleen esille vielä omaishoitajien tilanteen. Olen itse Espoosta ja toivon nyt, että kaikki espoolaiset kansanedustajat, mutta myös kuntalaiset ja omaishoitajat, kuulevat, Länsi-Uudellamaalla ollaan siinä tilanteessa, arvoisa ministeri, että rahat on loppu jo nyt, ennen kuin hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintaansa. 
On vaarana, että omaishoitajille maksettavat tuet ovat laskussa. Eli sieltä ylimmästä maksuluokasta pahimmillaan satojen eurojen vähennys tulee omaishoitajan tukeen. Samalla meiltä puuttuu henkilöstöä vanhustenhoidosta. Täällä nostettiin varhaiskasvatus. Tiedättekö, että saan puheluja, joissa hoitajat itkevät ja sanovat, että aamulla, maanantaiaamuna ei ole tulossa ketään koulutettua hoitajaa töihin, että mitä tässä nyt niin kuin tehdään. Eli se henkilöstöpula on huutava. Ja samalla kun meiltä puuttuu henkilöstöä, meillä on hoivapaikkoja suljettu, terveyskeskusten vuodeosastot on ajettu alas, pitkäaikaishoivaa on leikattu, omaishoitajilta ollaan leikkaamassa, vaikka he ovat meidän viimeinen toivo siinä, että he hoitavat niitä ihmisiä omissa kodeissaan. 
Minä oikeastaan vaadin nyt, hyvä hallitus, teiltä, ja vaadin ministeriltä vastausta, että miksi te olette tehneet sellaisen sote-uudistuksen, joka leikkaa kaikkein hiljaisimmilta ja heikko-osaisimmilta. Eli kyllä täytyy saada sinne hyvinvointialueelle rahoitusta, että saavutetuista eduista ei leikata. Eihän esimerkiksi työntekijöiden, jotka siirtyvät hyvinvointialueille töihin suorana siirtona, heidänkään palkkojaan lasketa. Ja siellä perustetaan uusia virkoja, joihin sitten tehdään [Leena Meri: Demokratiarahaa!] erilaiset palkkaperusteet, millä perusteella mikäkin palkkio arvioidaan. 
Eli kysyn sitä, että millä tavalla te turvaatte... Minä huudan niin kuin Uudenmaan asiaa nyt, totta kai, koska olen täältä Uudeltamaalta, mutta tiedän, että myös Savossa tilanne on huolestuttava. Tiedän, koska sieltä olen lähtöisin, ja seuraan tarkasti Suomen tilannetta myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä ja meidän perussuomalaisten valiokuntavastaavana. Minä kysyn teiltä, että miten te turvaatte. Tiedän, että myös hallituspuolueiden edustajat ovat tuskaa täynnä omilla alueillaan ja miettivät, että nyt tämä sote-bluffi paljastuu. Kun me tiedetään se, että maksajana on se asiakas — asiakasmaksut nousevat, omaishoidon tuki laskee — niin miten te vastaatte kansalaisille? Oman kansan elämää vaikeutetaan kaiken sen lisäksi, että sähkö, energia, ruoka kallistuu, ja tavallisen ihmisen, vanhuksen, hiljaisen ääni ei kuulu, ja minun mielestäni se on väärin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-22T15:09:08,2022-11-22T15:12:12,Hyväksytty,1.1
2022_127_30,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_31,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntakeskustelusta ja erityisesti tietysti oppositiopuolueille siitä tuesta, jonka annatte tälle talousarvion täydentävälle esitykselle ja sen arvovalinnoille, jotka keskittyvät nyt ennen kaikkea energiakriisin helpottamiseen kotitalouksien arjessa ja turvallisuustilanteeseen, jonka Venäjän aloittama raakalaismainen hyökkäyssota on aiheuttanut. Kiitos siis tästä ison maiseman yhteisestä kuvasta. 
Muutamia huomioita keskustelun pohjalta.
Tässä nostettiin esiin useammassakin puheenvuorossa varhaiskasvatuksen tilanne. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että talousarvion täydentävässä esityksessä varhaiskasvatuksen opettajien ja päiväkodin alan ammattilaisten koulutukseen satsaamista jatketaan. Me tarvitsemme aikuisia ammattilaisia tekemään työtä tulevan sukupolven parissa, ja hoitajapulan, työvoimapulan, mikä päiväkodeissa vallitsee, yksi keskeinen ratkaisukeino on alalle koulutettava työvoima. 
Toinen kokonaisuus keskustelussa liittyi maatalouteen, ja kuuntelin mielenkiinnolla oppositioedustaja Essayahin puheenvuoron, jolla välikysymystä pohjustettiin. Jaamme saman huolen, ja toivon, että välikysymystä seuraavassa keskustelussa me ennen kaikkea yhdessä keskitymme siihen, miten suomalainen yhteiskunta, me kaikki sen jäseninä oppisimme tunnistamaan alkutuotannon ja ruokaturvan arvon, sillä paras ratkaisu ei milloinkaan ole valtion saavista kaadettava tukiraha vaan markkinat, jotka toimivat myös maanviljelijän ja alkutuottajan asemaa kunnioittaen ja sitä myös euroilla konkreettisesti tukien. Tämän lisäksi, totta kai, hallituksen piirissä on pohdinnassa lannoitteiden ja sähkön nopeasti kohonneiden hintojen vaikutus muistaen kuitenkin, että ennätyksellisellä tavalla maataloutta valtion kassasta päätettiin tukea viime keväänä 300 miljoonan euron kokonaisuudella, josta 200 miljoonaa oli suoraa tukea maatiloille, osa on vasta parhaillaan maksatuksessa.
Sen sijaan kuuntelin tarkkaan myös oppositiopuolue kokoomuksen näkemyksen siitä, miten huoli maataloudesta nyt on suuri. Odotan mielenkiinnolla, onko se sitä myös ensi viikolla, kun vaihtoehtobudjettinne julkaistaan. Olettehan todenneet jo nyt, että nimenomaan haitallisista yritystuista verotuksen muodossa pitäisi päästä eroon, ja itse asiassa niistä tuista valtaosa kohdistuu vaikkapa juuri suomalaiselle maataloudelle ja metsäteollisuudelle. Seuraan mielenkiinnolla, mikä on teidän vastauksenne, arvoisa kokoomus, sitä kautta alkutuotannon kriisiin ja suomalaisten ruokaturvaan. 
Keskustelussa nostettiin esiin myös tässä kokonaisuudessa verrattain pienellä mutta merkittävällä summalla rahoitettu matalalentoverkosto, ja kysyttiin aivan oikein, mitä se tarkoittaa. Se on menetelmä sille, miten pelastus- ja lääkintähelikopterit — kaikkien meidän parhaaksi, hengenhädässä — voisivat toimia erilaisissa sääolosuhteissa ja toimien koko maassa luotettavammin ja varmemmin kuin tällä hetkellä. Pidän itse tätä oikeanlaisena satsauksena myös liittyen kehittyvään lentotoimintaan, jossa muutoksia teknologian kehittyessä voi olla edessä paljonkin, ja tämä tarjoaa sille uusia mahdollisuuksia. 
Puheenvuoroissa nostettiin esiin myös tuomioistuinlaitoksen määrärahat ja edellytykset oikeusvaltion toteutua ja oikeudenhoidon hyvän ketjun toteutua. Oikeusministerin kanssa hyvässä yhteistyössä olemme todenneet jo aiemmassa budjetissa, joka eduskuntaan toteutettiin, että on perusteltua tuoda eduskunnan käsiteltäväksi ratkaisu, jossa henkilötyövuodet tuomioistuinlaitoksella itse asiassa nousevat. Eli väkeä tuomioistuinlaitokselle valtion resurssein nyt lisätään, jotta oikeudenhoidon hyvä ketju voisi toteutua. 
Muutoin uskon, että pääsemme jatkamaan keskustelua sekä taloudesta että maataloudesta lähiaikoina, ja kiitos omalta osaltani näistä puheenvuoroista. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-22T15:12:14,2022-11-22T15:16:23,Hyväksytty,1.1
2022_127_32,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_33,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_34,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaiskäräjistä annettua lakia ja rikoslakia. Olen tyytyväinen siitä, että eduskunta saa vihdoinkin mahdollisuuden ottaa kantaa asiaan. Eduskuntakäsittelyssä tulee huomioida, että se elin, jolle asia kuuluu — saamelaiskäräjät — voi lain hyväksyä. Saamelaiskäräjien kokous ottaa kantaa esitykseen ensi viikon tiistaina.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-22T15:16:53,2022-11-22T15:17:42,Hyväksytty,1.1
2022_127_35,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaiset ovat turhautuneita, väsyneitä ja vihaisia. Tämä viesti välittyi selvästi niistä saamelaisnuorista, jotka olivat kokoontuneet viime torstaina eduskunnan portaille osoittamaan mieltään saamelaiskäräjälain uudistuksen puolesta. Kun monien saamelaisiin liittyvien lakien uudistustyö kestää jo kolmatta vuosikymmentä, on perusteltua pohtia, josko ongelma onkin meissä päättäjissä eikä saamelaisissa. Saamelaiskäräjälaki halutaan esittää monimutkaisena asiana, mutta pääkysymys on lopulta hyvin yksinkertainen: nykylaki on auttamatta vanhentunut ja aiheuttanut vakavia tulkintaongelmia. YK:n ihmisoikeustuomioelimet ovat toistuvasti moittineet Suomea saamelaisoikeuksien loukkaamisesta. Suomella on velvollisuus poistaa ihmisoikeusloukkaus ja estää se jatkossa uudistamalla laki saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavalla tavalla.
Kuulen jatkuvasti väitteitä siitä, että lakia ei pidä viedä eduskuntaan käsittelyyn, koska saamelaiset eivät ole yksimielisiä asiasta. Muistutan teitä kaikkia tässä salissa siitä, että emme mekään ole kovin monessa asiassa välttämättä yksimielisiä. [Mikko Kärnän välihuuto] Suomen eduskunta hyväksyi itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917 äänin 100—88. On suorastaan erikoista väittää, että demokratiassa, oli kyse sitten suomalaisista tai saamelaisista, tulisi saavuttaa täydellinen yksimielisyys. Ei demokratia niin toimi. Olenkin helpottunut siitä, että hallituksen enemmistö piti huolta siitä, että tämä tärkeä laki tuotiin eduskuntaan — ehkä haasteista huolimatta. Tehdään kertakaikkisesti selväksi se, että kyse ei ole saamelaisten aiheuttamasta ongelmasta. [Juha Mäenpään välihuuto] Kyse on Suomen valtion aiheuttamasta ongelmasta, jota meidän pitää nyt ratkoa.
Saamelaiskäräjälain ympärillä käydystä keskustelusta puuttuu ymmärrys saamelaisten historiasta ja sitä myötä mahdollisuus ymmärtää, mistä kaikesta todellisuudessa on kyse. On surullista huomata, että faktat ja tieteelliset tutkimukset on monilta osin sivuutettu julkisessa keskustelussa. [Mikko Kärnä: Törkeä väite!] Julkisessa keskustelussa esitetään mitä erikoisimpia väitteitä. Ei ole ihme, että kansalaisten on välillä ollut vaikea seurata keskustelua. Näyttääkin siltä, että aito huoli saamelaisten oikeuksien toteutumisesta puuttuu monista puheenvuoroista.
Nykylaki on vuodelta 1975 ja on auttamatta vanhentunut. Nykylain pääkysymys juontuu niin sanotusta lappalaispykälästä. Se lisättiin nykylakiin eduskuntakäsittelyssä saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Siinä saamelaisuutta haetaan vanhoista verorekistereistä, jotka eivät ole rekistereitä etnisyydestä tai kielestä vaan henkilön elinkeinosta. Norjan ja Ruotsin saamelaismääritelmissä ei ole vastaavaa pykälää.
Nyt Ruotsin ja Norjankin saamelaiskäräjät ovat ärähtäneet asiasta. Ne ovat huomauttaneet, että nyt käsillä oleva esitys nimenomaan harmonisoisi lain yleispohjoismaiselle tasolle, ja he puoltavat esitystä. Ovathan saamelaiset rajat ylittävä kansa. Suomen velvollisuus on varmistaa, että saamelaiskäräjien legitimiteetti saamen kansan silmissä säilyy. Saamelaisten perusteltu huoli on se, että ilman lain muutosta muut ihmiset kuin saamelaisten yhteisesti saamelaisina pitämät tulevat valtaamaan saamelaiskäräjät ennemmin tai myöhemmin. [Mikko Kärnän välihuuto]
Lain vastustuksen taustalla lienevät pohjimmiltaan maankäyttöön ja kannatukseen liittyvät kysymykset. Tämä huoli on turha. Muutos ei tarkoita veto-oikeutta maankäyttöön, vaan saamelaiset otetaan vain vahvemmin osaksi prosessia tasavertaisena neuvotteluosapuolena. Olemme tottuneet esiintymään maana, joka painottaa ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumista. Aivan hiljattain ulkoministeri Haavisto joutui jälleen kerran vastaamaan YK:n ihmisoikeuskomitean esittämiin huoliin saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Ratkaisemattomana tilanne alkaa olla hyvin haitallinen maamme kansainväliselle maineelle. Ennen kaikkea se on kestämätön saamelaisille.
Olen viime viikkoina ilahtunut siitä, että myös kokoomuksen sisällä on herätty keskustelemaan saamelaisten oikeuksista. Asia ei ole eikä sitä pidä nähdäkään opposition ja hallituksen välisenä kiistana, sillä kyse on ihmisoikeuksista. Jos ihmisoikeusloukkausta ei korjata nyt, tulee asia jälleen käsiteltäväksi, seuraavalle hallitukselle. Toivonkin, että löydämme yhteisen sävelen eduskunnassa puoluerajat ylittävässä yhteisessä hengessä, jotta saamelaisten oikeudet toteutuvat muutenkin kuin juhlapuheissa.
Selvitykset on selvitetty, ja vitkuilut on vitkuiltu. Kyse on perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista. Lakiesityksen merkitys huomioiden on tärkeää, että perustuslakivaliokunnalla on tarvittava aika käsitellä esitystä ennen istuntotaukoa. Meidän tehtävämme on juuri tarkastella ihmis- ja perusoikeuksia ja kansainvälisten sopimusten toteutumista laissa.
Julkisen vallan tehtävä on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisen vastuullisen päättäjän tuleekin nyt perehtyä huolella asiaan. Saamelaisten oikeudet eivät saisi jälleen kerran jumittua poliittiseksi kiistakapulaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-22T15:22:26,2022-11-22T15:27:45,Hyväksytty,1.1
2022_127_36,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_37,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että saamelaiskäräjälaki, tämä erittäin keskeinen ihmisoikeuskysymys, on vihdoin saatu eduskunnan käsittelyyn. Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa usealla hallituskaudella — tuloksetta. Meidän on kuitenkin kyettävä korjaamaan laissa olevia epäkohtia, vaikka se olisi hankalaa. Tässäkin asiassa ydinkysymys on loppujen lopuksi yksinkertainen: mikäli haluamme suojella saamelaisten kieliä, kulttuuria ja oikeuksia, meidän tulee säätää alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta toteuttava ja kunnioittava laki.
Suomi on saanut YK:n ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä useita moitteita, joissa Suomen on todettu loukanneen saamelaisten oikeuksia. Moitteiden mukaan nykyinen laki ei kunnioita saamelaisten oikeutta itse määritellä äänioikeuden kriteerejä, ja lain uudistamiseen onkin pikaisesti ryhdyttävä. On siis selvää, että emme voi jättää lakia uudistamatta saamelaisten itsemääräämisoikeutta paremmin toteuttavaksi.
Hallituksen nyt antama lakiesitys onkin valmisteltu nämä YK:n ratkaisut huomioiden yhdessä saamelaisten kanssa, ja esityksellä on saamelaisten tuki. Esitetty laki toteuttaisi siis saamelaisten itsemääräämisoikeutta paremmin kuin nykyinen lainsäädäntö. Olisi siis valtava epäonnistuminen, jos lakia ei saataisi hyväksyttyä. Olisi haitallista niin saamelaisten oikeuksien, saamelaiskäräjien tulevaisuuden kuin Suomen maineen kannalta ihmisoikeuksia puolustavana maana olla hyväksymättä tätä huolella valmisteltua esitystä.
Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälakia koskevassa keskustelussa on noussut esille kielensä menettäneiden asema. Varsinkin 1940-luvun jälkeen moni saamelaislapsi joutui unohtamaan kotikielensä pakkosuomalaistamistoimien takia. [Katri Kulmunin välihuuto] Onkin tärkeää, että puhutaan saamelaisten kielen menetyksestä ja ylipäänsä saamelaisten kohtelusta Suomen valtion toimesta. Suomen valtio on pyrkinyt sulauttamaan saamelaiset väkisin osaksi suomalaista kulttuuria. [Mikko Kärnän välihuuto] Saamelaisia on vähätelty, maita on otettu haltuun ja rotututkimuksia on suoritettu. Lapsia on pakkosuomalaistettu lähettämällä heidät asuntolakouluihin, joissa saamen kielen käyttö oli jopa rangaistavaa. Ehdottomasti näistä tulisi puhua enemmän.
Historiallista ja nykyistä syrjintää sekä valtion sulauttamispolitiikkaa käsittelevä saamelaisten totuus‑ ja sovintokomissio on onneksi aloittanut työnsä. Myös kirkko on aloittamassa oman prosessinsa. Kuitenkin myös nyt käsiteltävää saamelaiskäräjälain uudistusta koskevassa keskustelussa näkyy historian jatkumo ja pakkosuomalaistaminen. Se tehdään vain eri tavoin, mutta edelleenkään saamelaisia ei kuulla eikä heidän oikeuksiaan toteuteta. Meidän on muutettava ajatustapaamme. Ei ole suomalaisten asia määritellä, kuka on saamelainen ja kuka ei, kuka on vaalikelpoinen ja kuka ei. Meidän tulee ymmärtää, että alkuperäiskansoilla on oma tapa määritellä yhteisönsä ja se, kuka katsotaan kuuluvaksi saamelaisyhteisöön. Kriteerien ei siis tule olla suomalaisten sanelemia. Myös kansainvälinen oikeus lähtee siitä, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus päättää itse, keitä kansaan kuuluu ja miten kansaan kuulutaan.
Se, mikä laissa aiheuttaa eniten kiistaa, on niin sanotun lappalaiskriteerin poisto. 90-luvulla lakiin lisättiin ilman saamelaisten hyväksyntää kriteeri siitä, että vaaliluetteloon pääsi tunturi‑, metsä‑ tai kalastajalappalaiseksi merkittyjen henkilöiden jälkeläisiä maa‑, veronkanto‑ tai henkikirjojen perusteella. Tämä kriteeri liittyy siis elinkeinoon, eikä asiakirjamerkintä sellaisenaan välttämättä osoita rekisteriin merkityn henkilön olleen saamelainen. Näihin kirjoihin on merkitty niin saamelaisia kuin suomalaisia, toisistaan erottelematta. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä vastaavaa lappalaiskriteeriä. Suomen yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, että lappalaiskriteerin poisto ei ole syrjivä.
On myös hyvä huomata, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon tulee myös jatkossa pääsemään, vaikkei itse puhuisi saamen kieltä. Kielikriteeri itse asiassa laajenee uuden lain myötä. Uuden lain nojalla riittää, että joku isoisovanhemmista on puhunut saamen kieltä äidinkielenään. Tämä neljänteen polveen asti ylettyvä kielikriteeri on yhteneväinen parafoidun pohjoismaisen saamelaissopimuksen yhteispohjoismaisen määräyksen kanssa. Norjassa kielikriteeri ulottuu yhtä lailla neljänteen polveen, Ruotsissa vain kolmanteen. Saamelaisten mukaan tämä objektiivinen kriteeri on riittävä toteamaan saamelaisuuden saamelaiskäräjävaaleissa tarvittavalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Jos välitämme vähemmistöjen oikeuksista, välitämme saamelaisten itsemäärittelyoikeudesta, välitämme saamelaisten oikeudesta päättää saamelaisia koskevista asioista niin, etteivät suomalaiset hakeudu niistä päättämään, minkä laki nyt mahdollistaa. [Mikko Kärnän välihuuto] Lakia uudistamalla lopetamme YK:n komiteoiden toteamat ihmisoikeusrikkomukset. Lain uudistaminen on tärkeää saamelaiskäräjien toiminnan tarkoituksen kannalta, saamelaiskäräjien tarkoitus kun on nimenomaan hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat. Jos saamelaiskäräjille hyväksytään ei saamelaisia, käy saamelaiskäräjien toiminta tarkoituksettomaksi.
Saamelaisten mukaan saamelaisuuteen vaikuttaa vahvasti yhteys saamelaisyhteisöön ja elävään kulttuuriin sukunsa kautta. Saamelaisuuteen tarvitaan yhteys saamelaiseen yhteisöön, sen arvoihin, normeihin ja tapaan ajatella, olla ja elää. Nyt esitetty neljänteen polveen ylettyvä kielikriteeri on hyväksyttävä tapa määritellä saamelaisuus saamelaisten itsensä mukaan.
Arvoisa puhemies! Osa pelkää saamelaisten saavan liikaa valtaa. Maankäytöstähän lain vastustamisessa on monelle pitkälti kysymys. Lain saamelaisille antama valta on monesti väärin ymmärrettyä. Saamelaiskäräjälain mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa valmisteltaessa lainsäädäntöä, päätöksiä ja toimenpiteitä, joilla voi olla erityinen merkitys saamelaisille saamelaisten kotiseutualueella tai jotka muuten vaikuttavat saamelaisten oikeuksiin.
Arvoisa puhemies! Meidän tulee päästä saamelaisten oikeuksien toteutumisessa pidemmälle. Suomi on tähän mennessä epäonnistunut toteuttamaan saamelaisten oikeuksia. Vaikka valtio ei enää toteuta näkyvästi pakkosuomettamista, ei Suomen valtio myöskään varsinaisesti ole edistänyt tai ylläpitänyt saamelaisten asemaa. Saamelaisia ei riittävästi kuulla heitä koskevissa asioissa. Alkuperäiskansoja koskevaa ILO 169 ‑sopimusta ei vieläkään ole onnistuttu ratifioimaan. [Mikko Kärnä: Tämän lain jälkeen ei koskaan!]
Nyt meillä on näytön paikka. Meidän tulee näyttää, että seisomme alkuperäiskansamme oikeuksien puolella. Lakiesitys tulee käsitellä ja hyväksyä eduskunnassa mahdollisimman ripeästi. — Kiitos, puhemies. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-22T15:27:48,2022-11-22T15:35:28,Hyväksytty,1.1
2022_127_38,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Avaan debatin sen jälkeen, kun kaksi seuraavaa puheenvuoroa, jotka on pyydetty ennen istuntoa, on käytetty. — Edustaja Suomela.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_39,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisella meistä on oikeus omaan kieleen, elämäntapaan ja kulttuuriin. Nämä ihmisoikeudet ovat kuitenkin uhattuna useiden alkuperäiskansojen kohdalla ympäri maailman. Kokonaisia kieliä ja kulttuureita uhkaa kadota kokonaan. Usein taustasyynä on välinpitämättömyys tai ahneus. Alkuperäiskansojen maat jäävät kaivosten, tehometsätalouden tai muun teollisen toiminnan jalkoihin. Näin on myös Euroopan ainoan alkuperäiskansan eli saamelaisten kohdalla. [Katri Kulmuni: Ei yhtään kaivosta saamelaisalueella!] Valitettavasti saamelaisten ihmisoikeuksia on kuitenkin historian saatossa poljettu myös tarkoituksella. Suomi on satojen vuosien ajan riistänyt saamelaisilta heidän oikeutensa omaan kieleen, elämäntapaan ja kulttuuriin. Yhä kasvava osa saamelaisten maista on valjastettu teollisen toiminnan käyttöön, vaikka saamelaiset ovat monia näistä hankkeista vastustaneet. [Katri Kulmuni: Höpö höpö!] 
Saamen kielten puhumista on kielletty ja rajoitettu. Vuosikymmenten ajan saamelaiset lapset vietiin kauas kotoa asuntolakouluihin, joissa heiltä kiellettiin oikeus oman perheen, äidinkielen ja kulttuurin parissa kasvamiseen. Asuntolakouluissa saamen kieli ja kulttuuri pyrittiin kitkemään lapsista jopa väkivallan keinoin. Myös aikuisia rankaistiin saamen kielten puhumisesta. Siksi on hyvä, että kielikriteeri laajenee nyt koskemaan uusia sukupolvia, myös niitä, joiden isovanhemmat on aikanaan painostettu luopumaan saamen kielestä.
Tämä on se synkkä historia, jota vasten nykypäivää on peilattava. Meillä on todellakin velvollisuus myöntää menneet virheet ja pyytää niitä anteeksi. Ennen kaikkea meillä on velvollisuus edistää saamelaisten oikeuksia niiden polkemisen sijaan. Vähintä, mitä voimme tehdä, on antaa saamelaisille oikeus päättää omista asioistaan ja linjoistaan itse. Kuten edeltävät puhujat hyvin totesivat, enemmänkin voisimme tehdä — maankäytön suhteen meillä on paljon tehtävää — mutta tässä laissa ei ole kuitenkaan kyse siitä. Tässä laissa on kyse siitä, että annamme saamelaisille oikeuden päättää omista asioistaan itse. 
Saamelainen voi olla, vaikka ei olisi hakeutunut äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaleissa, mutta saamelaiskäräjät eivät kuulu muille kuin saamelaisille. Tämä ei nykyisin toteudu. Nykylain mukaan äänestämään ja ehdolle on päässyt myös ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista elävää sidettä saamen kieleen tai kulttuuriin. [Mikko Kärnä: Uskomatonta puhetta!] Samalla kielen ja kulttuurin elvyttäminen on kuitenkin yksi saamelaiskäräjien tärkeimmistä tehtävistä. Siksi saamelaiskäräjälakia on uudistettava. Samaa mieltä on muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitea, joka on toistuvasti huomauttanut Suomen nykylain rikkovan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja sitä myötä heidän ihmisoikeuksiaan. Saamelaisten pitäisi siis pystyä itse määrittämään, ketkä ovat vaalikelpoisia saamelaisten omissa käräjävaaleissa. Muuten saamelaiskäräjät ei pysty täyttämään tärkeintä tarkoitustaan eli toimimaan saamelaisten omana päättävänä elimenä. Pahimmillaan saamelaisten oikeuksia vastustavat ihmiset pääsevät käräjille ajamaan ihmisoikeuksien vastaisia tavoitteitaan. Tämä on tietysti estettävä, se on meidän velvollisuutemme. [Mikko Kärnä: Ketä tällaisia henkilöitä on?] Asialla on kova kiire, sillä saamelaisten tulevaisuus on todella vaakalaudalla. Kielet hiipuvat, ellei niiden elvyttämiseen panosteta. Kulttuuri hiipuu, ellei sen elinvoimaan panosteta. 
Tätä uudistusta on jouduttu odottamaan valitettavan pitkään. Olemme kolmas hallitus, joka yrittää tämän lain uudistaa. Seitsemän vuotta on pitkä aika varsinkin nuoren ihmisen elämässä, etenkin, kun saamelaisvastainen syrjintä ja rasismi ovat pikemminkin lisääntyneet kuin vähentyneet viime vuosina. Onneksi vastavoimaksi on noussut myös yhä laajempi tuki saamelaisille. Tänään 11 000 ihmistä on allekirjoittanut adressin, jossa vaaditaan meitä uudistamaan saamelaiskäräjälaki.
Saamelaisaktivisti Petra Laiti kuvaa tätä aikaa viiltävän osuvasti: ”Samalla, kun iloitsen minua nuorempien puolesta, että he elävät jo ainakin hieman toisenlaista maailmaa, kaipa minä myös suren omaa nuoruuttani ja sitä, ettei sitä lopulta ollut kovin paljoa. Kun katsoo takaisin siihen pimeyteen, joka vuosi toisensa jälkeen syöksyi päälle, ei voi kuin tajuta, ettei sitä oikeastaan ole ollut nuori enää pitkään, pitkään aikaan. Sen, jos jotakin, soisin nyt täysi-ikäistyvälle sukupolvelle saamelaisia, että meidän ei tarvitsisi kohdata eduskuntatalon rappusilla samaa lakia, samaa ihmisoikeusrikkomusta suremassa, että meidän ei tarvitsisi opettaa nuorille, että näin valtio näyttää meille kaapin paikan, että heille nuoruus voisi kestää edes hetken pidempään. Saamelaiskäräjälaki nyt.”
Arvoisa puhemies! Monista asioista me olemme tässä salissa eri mieltä, mutta toivon, että tämän saamelaisten ja varsinkin saamelaisten nuorten äänen me voisimme kuulla yhdessä, että voisimme pysähtyä tämän huolen ja näiden ihmisoikeusrikkomusten äärelle ja yhdessä päättää korjata tilanteen. Toivon, että ihmisoikeuksien edistäminen voisi pikemminkin yhdistää kuin erottaa meitä. 
Ilahdutti avata viime viikolla Helsingin Sanomat ja huomata, että entinen nuorisojärjestön puheenjohtajakollegani Henrik Vuornos kokoomuksesta oli kirjoittanut varsin osuvasti saamelaiskäräjälaista. Hän sanoo mielestäni hyvin: ”Kokoomus korostaa periaateohjelmassaan vahvasti ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta. Puolueella olisi nyt erinomainen mahdollisuus elää periaatteitaan todeksi ja asettua puolustamaan sitä, että saamelaiskäräjälaki vihdoin uudistetaan.” En olisi osannut tätä Henrikiä paremmin sanoa, ja todella toivon, että voimme tulla yhteen ihmisoikeuksia edistämään tämän lain äärellä hallitus- ja oppositiorajoja katsomatta, koska näitä rajoja eivät ihmisoikeudet katso. Toivon, että saamme nyt vihdoinkin saamelaiskäräjälain uudistettua. Tätä on odotettu aivan liian pitkään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-11-22T15:35:37,2022-11-22T15:41:31,Hyväksytty,1.1
2022_127_40,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_41,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun Suomeni on maa, joka kunnioittaa ja puolustaa ihmisoikeuksia. Minun Suomeni on maa, joka kunnioittaa alkuperäiskansojen oikeuksia. Minun Suomeni on maa, joka ei saa YK:n ihmisoikeuskomitealta toistuvia huomautuksia. Näin ei valitettavasti vielä ole. YK:n ihmisoikeuskomitea on edelleen huolissaan saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta Suomessa, sillä emme ole pystyneet vastaamaan komitean aikaisempiin suosituksiin. Tämä on häpeätahra koko Suomelle.
Hallituksen esitys pyyhkisi pois tämän häpeätahran ja korjaisi lain saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi. Valitettavasti lakiesitys ei ollut hallituksessa yksimielinen. Siksi se tarvitsee laajemman tuen tässä salissa. Me kaikki tiedämme, että saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo kolmen hallituskauden ajan ja että sen valmisteluun vuosien kuluessa ovat osallistuneet kaikki puolueet. Nyt meillä on viimein mahdollisuus ratkaista tämä lainsäädännön epäkohta tavalla, joka kunnioittaa saamelaisyhteisön itsemääräämisoikeutta. Vetoan siis kaikkiin tässä salissa istuviin edustajiin, että harkitsette faktoihin perustuen äänestämistä tämän lakiesityksen puolesta, jotta tämä ihmisoikeusloukkaus saadaan vihdoin korjattua.
Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälaki on saanut julkisuudessa aivan valtavat mittasuhteet, ja siitä on levitetty paljon väärää tietoa. Todellisuudessa kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta, siitä, että me muutamme lakia muiden Pohjoismaiden sääntelyä vastaavaksi. Kuvaavaa on, että kaikki pohjoismaiset saamelaiskäräjät ovat asettuneet hallituksen esityksen puolelle. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on lausunut hyvin yksiselitteisesti, ettei hallituksen esitys loukkaa saamelaisten oikeuksia. Julkisessa keskustelussa on tartuttu yksittäisiin pykäliin, vaikka lakia pitäisi ajatella laajempana kokonaisuutena. Hallituksen esitys nykyaikaistaa voimassa olevaa lakia, joka on vuodelta 1995. Lakiesitys helpottaisi esimerkiksi käräjävaaleissa äänestämistä, joita pidetään saamelaisten keskuudessa yleisesti hankalina, saavuttamattomina ja vaikeaselkoisina erityisesti niillä alueilla, joilla on pitkät etäisyydet. Nyt on vihdoin aika uudistaa saamelaiskäräjälaki tähän päivään.
Arvoisa puhemies! Julkisessa keskustelussa on pyörinyt ihmeellisiä väitteitä ja suoranaista disinformaatiota lakiesityksen sisällöstä. Lakiesitys ei syrjisi saamelaisryhmiä, vaan päinvastoin laajentaisi saamelaismääritelmää. Jatkossa riittäisi, että yksi isoisovanhemmista on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Siten entistä useampi voisi hakeutua vaaliluetteloon. Tämä auttaisi erityisesti kielensä menettäneitä, joita on paljon inarinsaamelaisissa. Lakiesityksessä ei puhuta yksilön kielitaitovaatimuksesta, vaan suvussa käytetystä kielestä.
On älyllisesti epärehellistä vaatia saamelaiskäräjiltä yksimielisyyttä mistään asiasta. Yksimielisyyden vaatimus on täysin absurdia, ja se on lähinnä diktatuurien toimintatapa. Demokratiassa harvemmin ollaan hartaan yksimielisiä asioista, ja silti meidän on pystyttävä tekemään kestäviä päätöksiä. Saamelaiset ovat kärsineet liian pitkään nykylain aiheuttamista ongelmista. Nyt eduskunnalla on mahdollisuus osoittaa yhteistyö- ja päätöksentekokykyä ja viedä tämä asia kunniallisesti päätökseen. Tehdään se erityisesti saamelaisten mutta myös Suomen kansainvälisen maineen vuoksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-22T15:41:33,2022-11-22T15:45:30,Hyväksytty,1.1
2022_127_42,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_43,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minäkin olen tavannut näitä saamelaisia, olen tavannut näitä saamelaisnuoria, ja he ovat tämän lakiesityksen mukaan vääriä saamelaisia, joilta tämä oikeus päättää omista asioistaan ja alkuperäisväestöön kuulumisen merkintä tultaisiin poistamaan, ja tämä on tämän lakiesityksen ongelma. Osalta saamelaisista poistettaisiin siis äänioikeus näissä saamelaiskäräjävaaleissa ja näistä luetteloista poistettaisiin jopa niitä saamelaisia, jotka ovat olleet tähän asti ääniharavia, eli siis joita saamelaiset ovat itse kannattaneet.
Vaikka olemme kaikki sitä mieltä, että saamelaiskäräjälaki tulee päivittää ja uudistaa, niin kyllä se ainakin minun mielestäni pitäisi tehdä kuullen näitä kaikkia ryhmiä. Tämä lappalaispykälän poistaminen on suuri ongelma. Tiedämme, että täällä metsä-, tunturi- ja kalastajasaamelaisten joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, joiden sukuketju on selvästi saamelainen [Puhemies koputtaa] mutta jotka tämä uusi esitys syrjäyttää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-22T15:45:32,2022-11-22T15:46:50,Hyväksytty,1.1
2022_127_44,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Kulmuni, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_45,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä saamelaiskäräjälakiuudistus, joka olisi kyllä hyvin tarpeellinen tehdä, kuitenkin tässä nykymuodossa, esitetyssä muodossa herättää enemmän jännitteitä kuin poistaa niitä. Se, että tätä ei ole saatu uudistettua, on varmasti taustalla siinä, että sitä yritetään jatkuvasti samassa muodossa uudistaa, ja parlamentarismia ei ole kunnioitettu, että käytäisiin todellista neuvottelua niistä kipupisteistä, jotka on tunnistettu aina sieltä vuodesta 95 asti.
Norjassa ei ole tapauksia, että vaaliluetteloon merkitsemisestä olisi valitettu, toisin on Suomessa. Norjassa on erittäin laaja hyväksyntä itseidentifikaatiolle. Ruotsissa metsäsaamelaiset on tunnustettu saamelaisvähemmistö, näin ei ole Suomessa.
Arvoisa oikeusministeri, kuinka hyvänä te pidätte lakiesitystä, joka luo jännitteitä eikä pura niitä? [Jenna Simula: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-11-22T15:46:52,2022-11-22T15:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_127_46,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_47,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin perustuslakivaliokunnan jäsen vuonna 2014, kun tämä asia oli silloin viimeksi käsittelyssä Stubbin hallituksen aikana, ja kävin myöskin Enontekiöllä tutustumassa asiaan paikan päällä, ja kun siellä oli paljon saamelaiseksi itseään tunnustavia tai tuntevia henkilöitä, niin se tunnelma oli siellä kyllä käsinkosketeltavan vihamielinen. Ihmiset olivat todella peloissaan ja harmissaan siitä, mitä se uusi laki toisi tullessaan. Sen takia uskoisin, että meidän täytyy olla todella tarkkana siitä, millä tavalla tätä lakia lähdetään uudistamaan. Nyt sen julkisen keskustelun perusteella, mitä on jo ollut, näyttää siltä, että myös tämä lakiesitys on aika riidanalainen. Erityisesti tämä koskee joitakin ryhmiä, esimerkiksi inarinsaamelaiset, jotka kokevat, että he jäisivät tämän lain ulkopuolelle. 
Itse olen sitä mieltä, että ensisijaisesti meidän täytyy tietenkin pyrkiä korjaamaan nämä viat nykyisessä laissa, mutta meidän täytyy tehdä se niin, että me emme tee kuitenkaan uutta vääryyttä sen tilalle, mikä siellä nyt on. Sen takia haluan, että perustuslakivaliokunta perusteellisesti tutkii tämän asian ja kuulee asiantuntijat. Kuulisin myöskin mielelläni, minkä takia tätä asiaa ei ole lähetetty talousvaliokuntaan, sillä tämä lakihan sisältää myöskin merkittäviä elinkeinopoliittisia kysymyksiä tämän 9 §:n mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-11-22T15:48:02,2022-11-22T15:49:36,Hyväksytty,1.1
2022_127_48,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_49,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ollaan käyty jo laajaa keskustelua. Itse ehkä haluaisin nostaa myöskin arktisen politiikan mukaan tähän debattiin. Arktisen politiikan strategiassa otettiin nimittäin tässä suhteessa askel oikeaan suuntaan, kun sitä työstettiin yhteistyössä saamelaisten kanssa, ja siinä oli useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia. Mainitsemisen arvoista on myös se, että strategia on julkaistu kaikilla kolmella Suomen alueella puhuttavalla saamen kielellä. Kielellinen saavutettavuus on kriteeri myöskin sille, että saamelaisten osallisuus yhteiskunnassa ja päätöksenteossa todella toteutuu. Hyvä alku, enemmän tarvitaan.
YK:n elinten toteamat ihmisoikeusloukkaukset eivät katoa mihinkään vaan tulevat seuraavan hallituksen pöydälle, mikäli lakiesitystä ei nyt saada ratkaistuksi. Ehdotettu säännös vastaa meillä pitkälti Ruotsissa ja Norjassa voimassa olevia vastaavia säännöksiä, kuten olemme kuulleet, eli lopputuloksena olisi yhteispohjoismaiset kriteerit hakeutumiselle saamelaiskäräjien vaaliluetteloon — ovathan saamelaiset yksi kansa neljässä valtiossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-11-22T15:49:38,2022-11-22T15:50:55,Hyväksytty,1.1
2022_127_50,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_51,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Ärade talman! Nykytilanne ei ole kestävä, nykytilanne ei käy saamelaiskäräjille, ja nykytilanne on selkeä ihmisoikeusrikkomus — näin on todennut YK, [Mikko Kärnän välihuuto] näin ovat todenneet myöskin keskeiset ihmisoikeusjärjestöt.
Sellaista lakia, josta ei syntyisi kiistaa tai joka kävisi ihan kaikille, tuskin saadaan. Nykytilanne on selkeästi ongelmallinen. Laki korjaa ne keskeiset ongelmat. [Katri Kulmuni ja Mikko Kärnä: Ei korjaa!] Se ei koske sitä, kuka on saamelainen, se koskee sitä, kuka on vaalikelpoinen saamelaiskäräjissä. [Mikko Kärnä: Kahden kerroksen saamelaisuutta!] Silloin on oleellista, että laki on saamelaiskäräjien hyväksyttävissä, ja niin tässä tapauksessa on.
No, tässä nostettiin esille, että tämä on elinkeinokysymys. Jos on sitä mieltä, että saamelaisia ei pitäisi paremmin kuulla asioissa, jotka koskevat heitä sikäli kuin ne liittyvät vaikka maankäyttöön, niin silloin tätä voidaan pitää ongelmana, mutta se olisi kyllä näkemys, joka on vastoin suomalaista yleistä oikeusperustaa, oikeusperiaatetta, [Puhemies: Aika!] jossa yleisesti ollaan sitä mieltä, että asianosaisia pitäisi kuulla. Se ei tarkoita veto-oikeutta, se tarkoittaa läpinäkyvää oikeusvaltioon kuuluvaa kuulemista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-22T15:50:55,2022-11-22T15:52:35,Hyväksytty,1.1
2022_127_52,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Minuutin vastauspuheenvuoroilla jatketaan. — Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_53,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä keskustelu tekee minut suunnattoman surulliseksi. En olisi koskaan uskonut, että joudun käsittelemään Suomen eduskunnassa kansanedustajana lakiesitystä, jolla pyritään viemään poliittiset oikeudet sellaisilta henkilöiltä, joita valtio on kohdellut kaikista heikoimmin. Heitä, joita on suomalaistettu kaikista eniten, heistä ollaan tekemässä toisen kerroksen kansalaisia, joilla ei ole oikeutta päättää ja osallistua alkuperäiskansan kulttuuri-itsehallintoon. Pyydän anteeksi suurelta joukolta inarinsaamelaisia ja metsäsaamelaisia, jotka seuraavat tätä keskustelua, että joudutte kuuntelemaan tällaista ja tällaista puhetta kollegoilta, miten saamelaiskäräjillä henkilöt tekeytyvät saamelaisiksi ja miten sinne suomalaiset muka soluttautuvat. Millekään tällaiselle ei ole perusteita.
Vetoan teihin, ministeri Henriksson, vetäkää tämä esitys pois. Tämä aiheuttaa valtavia ristiriitoja saamelaisalueella, ja te ette varmasti halua sitä, mitä tässä on tulossa siellä vielä, kun veli kääntyi veljeä vastaan ja sisar siskoa vastaan ja palataan 90-luvulle, kun kämpät paloivat ja väkivaltaisuuksia esiintyi. Tällä ei voida mennä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-22T15:52:37,2022-11-22T15:53:53,Hyväksytty,1.1
2022_127_54,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Aika. — Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_55,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että meillä on EU:ssa ainoana alkuperäiskansaa. Tämä asia on hieno. Mutta olen surullinen siitä, että kansa on niin jakautunut, ja olen surullinen siitä, että oikeusministeri tuo meille näin ristiriitaisen lain tänne eduskuntaan päätettäväksi.
Kuten edustaja Kärnä tuossa sanoi, niin saamelaiset ovat tavallaan jakautuneet kahteen kerrokseen ja väheksyvät sitä pienempää osapuolta tässä ryhmässä. Heidän ihmisoikeuksistaan ei tunnu kukaan välittävän. Kaikki korostavat sitä, että he pelkäävät, että oikeus saamen kieleen ja kulttuuriin jollakin tavalla suomalaistettaisiin. Ei näin voi käydä. Se on perustuslain 17 §:ssä taattu oikeus saamen kieleen, kulttuuriin ja saamen kielen ja kulttuurin edistämiseen. Tämä lakiesitys, mikä nyt on tuotu, ei millään tavalla sitä asiaa miksikään muuta.
Tässä edustaja Honkasalo mainitsi tämmöisistä kertomuksista, kuinka saamelaisia on pakotettu puhumaan suomea ja kuinka heitä on väärin kohdeltu asuntoloissa ja näin poispäin. Olen kuullut tästä myöskin erilaisia kertomuksia. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-22T15:53:55,2022-11-22T15:55:18,Hyväksytty,1.1
2022_127_56,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_57,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista toteaa yksiselitteisesti, että alkuperäiskansoilla on itsemääräämisoikeus. No, Suomi on nyt saanut suuren määrän huomautuksia nykytilanteesta kansainvälisiltä toimijoilta: Suomi loukkaa saamelaisten oikeuksia. Tämä on yksinkertaisesti korjattava, ja se on meidän velvollisuutemme. Enemmistö saamelaisista kannattaa nyt tätä esitettyä saamelaiskäräjäesitystä, ja siksi se meidän tulee hyväksyä. 
Mielestäni Suomen eduskunta ei ole se paikka, jossa tätä itsemääräämisoikeutta tässä kohtaa nyt enää lähdettäisiin rajoittamaan, [Mikko Kärnä: Viedään poliittiset oikeudet!] päinvastoin. Saamelaiset ovat joutuneet ja valitettavasti joutuvat yhä edelleen taistelemaan oikeudestaan omiin kieliinsä, omaan kulttuuriinsa, ja tämä on nyt aivan minimivaatimus, että tämä laki saadaan vihdoin voimaan. Itsekin toivon tälle laille nopeaa käsittelyä, jotta tämä ehditään vielä tällä kaudella saada voimaan. [Leena Meri: Mutta ei huolellista ilmeisesti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-11-22T15:55:19,2022-11-22T15:56:29,Hyväksytty,1.1
2022_127_58,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_59,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on erittäin paljon väärinkäsityksiä ilmassa. Tässä ollaan muuttamassa saamelaiskäräjälakia niin, että Suomen lainsäädäntö olisi sopusoinnussa kansainvälisten sopimusten kanssa, että vastataan valtiona niihin moitteisiin, mitkä Suomi on saanut. [Mikko Kärnän välihuuto]
Tässä ei olla poistamassa ketään vaaliluettelosta. Tässä ollaan muuttamassa tätä 3 §:ää, jota on meiltä vaadittu, että me muutettaisiin. [Mikko Kärnä: Oikeuskansleri on eri mieltä!] Se ollaan muuttamassa saman tyyliseksi, samanlaiseksi kuin esimerkiksi Norjassa. On ihmeellistä, että esimerkiksi keskustapuolue ja myös perussuomalaiset, jotka olivat mukana edellisessä hallituksessa ja Hallbergin komiteassa, jossa oli ehdotuksena samanlainen 3 §, melkein identtinen 3 §, [Mikko Kärnä: Se kaatui!] nyt vastustatte sitä. Elikkä vaaliluetteloa laaditaan uudelleen, siitä on kysymys. [Katri Kulmunin välihuuto — Mikko Kärnä: Kyllä!] Kaikki, jotka katsovat, että ovat saamelaisia, saavat tietysti pitää ja kehittää omaa saamelaista kulttuuriaan ja kieltään, keneltäkään ei viedä mitään pois. [Mikko Kärnä: Paitsi vaalioikeus!] Tässä ei ole kyse maaoikeuksista. Tässä on kyse siitä, että annetaan saamelaisille se oikeus, mikä heille alkuperäiskansana kuuluu: itsemääräämisoikeutta vahvistava lainsäädäntö, mitä meiltä on myös vaadittu.
Edustaja Kulmuni nosti esille myös Ruotsin tilanteen. Ruotsissa termiä metsäsaamelainen käytetään eri yhteydessä. Ruotsissa metsäsaamelaisiksi kutsutaan sellaisia poronhoitajia, jotka harjoittavat poronhoitoa tietyllä alueella Ruotsissa metsässä, ja Ruotsissa saamelaisilla on yksinoikeus poronhoitoon. Siinä on myös niin, että ne metsäsaamelaiset, jotka osallistuvat Ruotsin saamelaiskäräjien toimintaan, täyttävät siis myös kieli- ja jälkeläiskriteerit.
Elikkä nyt ollaan ehdottamassa sellaista lainsäädäntöä, jonka osa teistä, jotka olette nyt oppositiossa, olitte hyväksymässä edellisessä hallituksessa. Silloin siitä ei tullut mitään, saamelaiskäräjät silloin vastusti. Nyt meillä on esitys, jonka saamelaiskäräjät voi hyväksyä, ja se menee heille nyt myös käsiteltäväksi. Suomi valtiona ei voi esittää sellaista lainsäädäntöä, mihin meillä ei ole saamelaiskäräjien hyväksyntää.
Edustaja Purra nosti myös esille tämän lappalaispykälän poistamisen — suuri ongelma. Tämä on juuri yksi niistä ratkaisuista tähän ongelmaan, koska tässä lappalaiskriteerissä on se ongelma, että näissä vanhoissa veronkantokirjoissa, sukukirjoissa, on voinut olla myös ihmisiä, jotka ovat kyllä harjoittaneet poronhoitoa esimerkiksi, mutta eivät ole etnisesti olleet saamelaisia. Sen takia Suomi on näitä moitteita saanut, ja sen takia meiltä vaaditaan, että me oikaistaan meidän nykyistä lainsäädäntöä. [Riikka Purran välihuuto — Leena Meri: Se on etnistä profilointia!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-11-22T15:56:32,2022-11-22T15:59:45,Hyväksytty,1.1
2022_127_60,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Forsgrén, vastauspuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_61,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja alkuperäiskansan statusta on kyseenalaistettu koko Suomen historian ajan. Monella saamelaisella on harteillaan sukupolvelta toiselle periytyviä traumoja, jotka ovat johtuneet Suomen valtion saamelaisiin kohdistuneesta jatkuvasta epäoikeudenmukaisuuden vyyhdistä. Viime päivien keskustelu saamelaiskäräjälain ympärillä on ollut kyllä paikoin myös rasistista, ja olen huolestuneena seurannut sitä, kuinka paljon saamelaiset ovat saaneet osakseen vihapuhetta.
Ehkä itse haluaisinkin nostaa esille sen — kun me olemme tilanteessa, missä on ilmeistä, että lain uudistaminen on tärkeää ja keskeistä — että voisimmeko nyt tehdä päättäjinä sen tehtävän, joka meille kuuluu, ja turvaamme saamelaiskäräjälain.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-22T15:59:47,2022-11-22T16:00:40,Hyväksytty,1.1
2022_127_62,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_63,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä lain uudistusprosessissa kaikkein tärkeintä olisi pyrkiä laajaan sovintoon. Laajaan sovintoon niin, että saamelaiskäräjillä olisi, jos ei nyt yksimielisyys, niin ainakin nykyistä laajempi enemmistö, joka hyväksyy sen, mitä hallitus esittää ja mistä eduskunta on lakia säätämässä, toisaalta, että saamelaisten kotiseutualueella kaikkien ihmisten kesken olisi laajempi yhteisymmärrys siitä, miten asioita on hyvä edistää, ja että meillä olisi myös parlamentaarinen sopu asioista. Tämä hallituksen riitaisa prosessi ei nyt kyllä tee kunniaa eikä anna sitä arvoa, joka näin tärkeälle asialle kuuluu. Tämä on valitettavaa todeta.
Ja kun ajatellaan Suomen valtiollista historiaa, sitä, kuinka vaikeista asioista olemme pystyneet sovun löytämään, ja jos ajatellaan aivan itsenäistymisen alkuvaiheista lähtien, kuinka vapaussota muututtuaan veljessodaksi johti tilanteeseen, jossa todella veli oli veljeään vastaan, niin ne asiat on saatu sovittua, ja kuinka vaikka Ahvenanmaan väestö olisi halunnut valtiolliseen yhteyteen Ruotsin kanssa, mutta Kansainliitto oli toista mieltä, niin ne asiat on saatu sovittua, ja kuinka esimerkiksi sen jälkeen, kun yhtenäisenä kansakuntana oli pystytty toisessa maailmansodassa viholliset lyömään, koko Karjalan väestö, mutta Sallan ja Petsamon asukkaat myös saatiin asutettua. Kaikista näistä valtavan vaikeista kysymyksistä on aina saatu sovittua, niin olen varma, arvoisa puhemies, että tästäkin saataisiin sovittua, jos vähän käyttäisimme siihen aikaa ja vaivaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-22T16:00:41,2022-11-22T16:02:29,Hyväksytty,1.1
2022_127_64,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_65,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_127_66,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus haluaa laajentaa kansallista pitkäaikaista viisumia uusiin kohderyhmiin. Viisumi otettiin käyttöön vasta viime kesänä. Samalla hallitus haluaa viisumin niille, jotka ovat hukanneet ulkomailla ollessaan oleskelulupakorttinsa. 
Esitys toteutuessaan nopeuttaisi maahantuloa keskimäärin yhdellä viikolla. Esimerkiksi SAK on asiantuntijalausunnossaan arvioinut, että lakiuudistuksen hinta on turhan korkea suhteessa hyötyyn. Mitä enemmän otetaan käyttöön uusia maahantulomenettelyjä, sitä hitaammaksi muuttuvat lupajärjestelmän perusprosessit, mutta vastaavia esityksiä, joilla on haluttu nopeuttaa prosessia muutamalla päivällä, on tällä kaudella tullut useita.
Työperäisessä maahanmuutossa idealismi ei kohtaa todellisuutta. Uusia tulijoita halutaan maahan valtavia määriä, mutta ongelmat vain lisääntyvät. Ensisijaisesti tulisi tietenkin saada työelämään ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka jo ovat maassa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä huomattavasti heikompi, ja tietyt väestöryhmät korostuvat erityisen heikosti työllistyvinä. Suomessa on yli 43 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa ja näistä yli puolet Uudellamaalla. Työttömistä ulkomaan kansalaisista peräti 22 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon ja 28 prosenttia toisen asteen tutkinnon. Suomessa on osaajapulan sijaan kohtaanto-ongelma, joka johtuu heikosta työn kannustavuudesta ja etenkin asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän maahanmuuttajille luomasta heikosta kannustimesta ottaa työtä vastaan.
Arvoisa puhemies! Venäjältä ja Kiinasta tulevat hakijat muodostavat suuren hakijaryhmän opiskelun, tieteellisen tutkimuksen ja erityisasiantuntijan työn perusteella myönnetyissä oleskeluluvissa. Tilastoista voidaan havaita selkeä kasvu Venäjän kansalaisten tekemien oleskelulupahakemusten määrässä aiempiin vuosiin verrattuna. Yleinen maailmanpoliittinen tilanne huomioiden on kestämätöntä, että näiden kansallisuusryhmien maahanpääsyä nopeutetaan ja helpotetaan. Tai jos näin ei ole, niin mitä hyötyä oli turistiviisumien kieltämisestä, jos kaikenlaisia muita viisumeita helpotetaan? 
Entä sitten tämä viisumi oleskelulupakorttinsa hukanneille? Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan todennut, että väärinkäytöksiin voi sisältyä kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Jo hallituksen esityksen luonnosvaiheessa Suomen Ankaran-suurlähetystö on todennut, että oleskelulupakorttien katoamisilmoitusten viivästyessä fyysisen kortin väärinkäyttömahdollisuus on suuri. Lähi-idän alueen osalta edustuston näkemys oli, että D‑viisumi tulee vähentämään väärinkäytösten ilmi tulemista. Tämän vuoksi Suomen Ankaran-suurlähetystö katsookin, että D‑viisumin käyttöönottoon liittyy riskejä, ja suhtautuu siihen varauksellisesti.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvin ongelmallinen ja perussuomalaisten mielestä huono. Se on yksi niistä lukuisista esityksistä, joilla hallitus helpottaa maahanmuuttoa ja joita perussuomalaiset vastustavat. Tämä oli hallintovaliokunnan puheenjohtajana itselleni viimeinen.
Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti lakiesityksen hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-22T16:02:53,2022-11-22T16:06:42,Hyväksytty,1.1
2022_127_67,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_68,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä.
Kuten tässä edustaja Purra edellä kertoi, tämä lakiesitys on jälleen kerran yksi niistä maahanmuuttoa helpottavista esityksistä, joita Marinin hallitus tällä kaudella on tuonut. Meillä jatkuvalla syötöllä julkisuudessa kuullaan, kuinka meillä on valtava osaajapula, kuinka meille ei tule ketään maahan, mutta, arvoisat edustajat, tänä vuonna — pelkästään tänä vuonna — Suomessa on myönnetty yli 126 000 ensimmäistä oleskelulupaa — yli 126 000 — ja tämän hallituskauden aikana on Suomeen myönnetty yli 410 000 ensimmäistä oleskelulupaa — [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] se on siis yli 400 000. Ja vielä sekä poliitikot erityisesti hallituspuolueista että myös elinkeinoelämä puhelevat julkisuudessa, että meille ei ketään tule. Kyllä meille tulee, ja kuten me huomaamme, erityisesti pääkaupunkiseudulla meillä ovat heikentyneet palvelut, meillä on heikentynyt turvallisuus, ja onko meidän taloutemme kohentunut? Ei ole, kaiken tämän jälkeen. Nämä tilastot ovat katsottavissa Migrin tilastopalvelusta, josta kannattaa aina silloin tällöin käydä katsomassa. Olen kyllä ollut havaitsevinani, että tässä talossa ei hirveästi tilastoja katsella vaan puhutaan mielikuvien perusteella, mutta tilastot kertovat tämän. [Ben Zyskowicz: Riippuu kyllä asiasta!]
Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennuste ennustaa, että Uudellamaalla vuoteen 24 työttömien määrä nousee 26 prosenttia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] 26 prosenttia lisää työttömiä, ja silti sekä tässä salissa että mediassa huudetaan lisää osaajia ja lisää maahanmuuttoa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoista ilmenee myöskin se, että syyskuun lopussa vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita on Suomessa ollut yli 43 000 ihmistä. Tarvitaanko lisää maahanmuuttoa? Ei, ei tarvita. Nämä 43 000 pitäisi saada töihin.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten työllisyysaste, se on lähes kymmenen prosenttia pienempi kuin suomalaisten. Ja, arvoisa puhemies, syyskuussa, työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksessa todetaan, Suomessa on ollut 232 900 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman ulkopuolella muissa palveluissa ja työssä olevia työnhakijoita oli yli 475 000. Ja silti täällä ja mediassa huudetaan, että me tarvitsemme lisää maahanmuuttoa työvoimaksi.
Näyttää siltä, että nämä tilastot eivät ole paljon painaneet, kun tänne jatkuvalla syötöllä näitä uusia esityksiä maahantulon helpottamiseksi tehdään. On hyvin valitettavaa, että tässä kohtaa ei piitata sen enempää taloudesta, turvallisuudesta kuin suomalaisten palveluistakaan.
Tästä esityksestä, jota nyt käsitellään: On mielenkiintoista, kun tässä todetaan, että pitäisi esimerkiksi opiskelijoiden määrä kolminkertaistaa, mutta, arvoisa puhemies, nyt syksyn yhteishaussa ammattikorkeakouluopiskeluihin meillä oli kuusinkertaistunut maahanmuuttajien määrä, ja Arene on omassa tiedotteessaan todennut, että jos aikaisemmin ammattikorkeakoulupaikkaa tavoitteli kahdeksan opiskelijaa, niin nyt sitä tavoittelee 43 opiskelijaa, ja kaikki tämä johtuu massiivisesta maahanmuutosta.
Sopii vain kysyä, että onko vihervasemmistolainen hallitus laisinkaan katsonut näitä tilastoja sekä maahantulleiden määrästä että työttömien määrästä, työpaikkojen määrästä, vai pelaatteko te täysin tällä ideologialla, nimittäin nyt on niin, että näillä määrillä — siis yli 410 000 ensimmäistä oleskelulupaa... [Tuomas Kettunen: Onko siinä ukrainalaiset?] — Vaikka siitä vähennetään ukrainalaiset, silti siihen jää massiivinen määrä, yli 300 000. Ukrainalaiset tekevät noin yhden neljäsosan. — Joten siltä osin kannattaa katsoa, mitä te tällä hallituksella olette tekemässä, nimittäin tämän siivoaminen tulee kestämään ja hyvin pitkään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-22T16:06:47,2022-11-22T16:12:12,Hyväksytty,1.1
2022_127_69,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_70,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan käsittelemme tämmöistä D-viisumia, joka helpottaisi maahantuloa. Oli tosiaan aika järkyttävää tässä kuulla, kun edustaja Rantanen tuossa nosti esiin, mitenkä paljon oleskelulupia on jo nytten myönnetty, siis yli 410 000 — todella iso määrä. Tämä uusi esitys on semmoinen, että se on suhteettoman kallis — SAK on arvostellut sitä, että se on suhteettoman kallis — ja tämä aikaistaisi maahantuloa noin viikolla. Sitten tulee mieleen, että onko tämä nyt oikein järkevä päätös, ja eihän tämä järkevä ole, ja perussuomalaiset ovat tätä vastustaneet.
Katsoin noita valiokunnan kommentteja tässä, ja siellä on valiokunnassa esitetty meidän puolueen toimesta, että tämä esitys hylätään, ja täällä on kyllä hirmu hyvät perusteet laitettu just tähän turvallisuuteenkin vedoten. Täällä muun muassa kerrotaan sillä tavalla, että ”sisäministeriön lausunnosta ilmenee, että Venäjältä ja Kiinasta kotoisin olevat hakijat muodostavat suuren hakijaryhmän opiskelun, tieteellisen tutkimuksen ja erityisasiantuntijan työn perusteella myönnetyistä oleskeluluvista”. Jotenkin tämä venäläinen riski on kyllä myös tässä olemassa.
Kyllä nyt kuitenkin täytyy laittaa nuo kotimaan kansalaiset ensin. Tämä on tosi iso määrä, jos on jo yli 400 000 tälläkin hetkellä. Toivon kyllä, että nyt tämmöinen lakiesitys hylättäisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-22T16:12:14,2022-11-22T16:13:36,Hyväksytty,1.1
2022_127_71,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_72,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamisesta on taas sitä samaa pyrkimystä maahanmuuton helpottamiseksi, mitä olemme syksyn aikana kuulleet useissa esityksissä. Koska hallitus alkaa kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa, kuten valtaosassa Euroopan maista tällä hetkellä tehdään? Olisin todella yllättynyt, jos tällä hallituksella sellainen kiristys tulisi. Tässä on aivan turha vetää humanismikorttia esiin tai puhua työvoimapulasta tai työperäisestä maahanmuutosta. 
Täytyy tässä miettiä, onko tänne Suomeen edes niin vaikeaa tulla, kun näitä maahanmuuton helpottamisesityksiä tulee näin tiuhaan tahtiin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!] Ei kyllä siltä näytä, että olisi. 
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Rantanen puheessaan sanoi, ja katsoin itsekin Migrin sivuilta tilastoja, ja sivujen mukaan Marinin hallituskauden aikana on myönnetty yli 420 000 oleskelulupaa tai turvapaikkaa, siis lähes puoli miljoonaa eli lähes 1 700 päätöstä viikossa. Tässä välissä oli valtavat koronatoimenpiteet, jos edustajat huomasivat: Uusimaa oli jopa suljettuna muutaman kuukauden. Ainakaan korona ei ole liikkumista maahan rajoittanut, vaan tuntuu siltä, että vauhti on vain kiihtynyt. Pelkästään tämän vuoden puolella oleskelulupia ja kansainvälistä suojelua on saanut jo yli 140 000 henkilöä. Toki tässä on ukrainalaisiakin mukana, kokonaissummasta 35 prosentilla siitä 420 000:sta, mutta luvut ovat silti järkyttävä isoja. 
Jos nämä luvut pitävät todellakin paikkansa, mihin tarvitsemme enää lisää työvoimaa tai opiskelijoita, kun Migrin tilastoluvut ovat näin massiivisia? Tällaiset määrät maahanmuuttajia aiheuttavat valtavasti kuluja julkiselle sektorille, että ei ole lainkaan ihme, kun verokertymä ei enää riitä kattamaan julkisen sektorin kuluja. Lisäksi tämä luo valtavan turvallisuusriskin, josta taas Ruotsi on meillä varoittavana esimerkkinä. Tällainen maahanmuuttopolitiikka on tuhon tie. 
Huomenna täällä täysistunnossa käydään lähetekeskustelu hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja opiskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta. Taustalla on 75 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen ja yli 100 000 työntekijää vuoteen 2025 mennessä. 
Arvoisa hallitus! Migrin mukaan täällä on jo niitä työntekijöitä yli nelinkertaisesti siihen 100 000:een verrattuna. 
Kannatan edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-22T16:13:41,2022-11-22T16:17:25,Hyväksytty,1.1
2022_127_73,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_74,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että perussuomalainen puolue on Suomen yrittäjien näkökulmasta varmaan kaikkein hankalin puolue, yrittäjävastaisin puolue. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tänään Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, että me emme pärjää, ellemme saa vielä enemmän ihmisiä tänne. Suomalaiset yritykset tällä hetkellä huutavat apua, tarvitsevat nopeampia toimia, jotta mahdollisimman moni pääsisi töihin, jotta suomalaisten talous ja tuottavuus nousisivat entisestään. Samoin kertoi Teknologiateollisuuden puheenjohtaja äskettäin, että Suomi tarvitsee noin 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuodessa lisää kymmeneksi vuodeksi, jotta pärjättäisiin. 
Perussuomalaiset myös osaavat vääristää tilastoja, arvoisa puhemies. Migrin tilastossa on paljon sesonkityöntekijöitä, jotka ovat jo poistuneet maasta. Siellä ovat myös kaikki ukrainalaiset, ja niin edelleen. Eli ne kymmenettuhannet ihmiset, jotka tulivat esimerkiksi Thaimaasta tai Vietnamista, ovat jo poistuneet maasta. 
Ne kymmenettuhannet ihmiset Intiasta ja Kiinasta, jotka pyörittävät nykyään meidän teknologiateollisuutta ja ovat it-firmoissa töissä, ovat maassa, ja heidän puolisonsa ovat myöskin maassa, ja tässä, arvoisa puhemies, meillä on suuri ongelma: 40 prosenttia työperäisen maahanmuuton työntekijöiden puolisoista — 40 prosenttia — on työttömänä tällä hetkellä. Se on suuri ongelma, johon meidän täytyy kaikissa kunnissa nyt tarttua. Suuri osa heistä on korkeasti koulutettuja, täysin kykeneviä erilaisiin töihin, ja meidän täytyy pystyä myöskin heidät saamaan mukaan.
Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Koko Suomi, paitsi perussuomalaiset, on tätä mieltä tällä hetkellä, ja se on viesti siitä, että perussuomalaiset eivät oikeastaan ymmärrä taloudesta, eivät ymmärrä tuottavuudesta eivätkä ymmärrä talouden kehityksestä, sillä he vastustavat sitä kaikkein kriittisintä ja tärkeintä alaa, jolla me pystyttäisiin tämä maa saamaan takaisin jaloilleen ja jolla saataisiin työllisyysluvut sellaisille kantimille, että pystytään velat maksamaan, että saadaan sitä verotuloa, joka on todella tarpeellista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-22T16:17:25,2022-11-22T16:19:49,Hyväksytty,1.1
2022_127_75,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_76,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Puhemies, hieman tästä hallituksen esityksestä: Ulkomaalaislakiin siis ehdotetaan lisättäviksi säännökset pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin eli niin sanotun kansallisen viisumin myöntämisestä opiskelijoille, tutkijoille, sertifioitujen työnantajien työntekijöille, yritysten johtotehtävissä toimiville sekä edellä mainittujen perheenjäsenille. Valiokuntahan on antanut kyllä minun mielestäni todella hyvän mietinnön asian osalta.
Elikkä kansallisesta viisumista elikkä D‑viisumista on kyse. Pitkäaikaisen viisumin käytön laajentaminen on yksi monista toimista, joilla pyritään edistämään koulutus- ja työperusteista maahanmuuttoa, jota tarvitaan Suomen osaamispääoman ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä kasvun, innovaatiotoiminnan ja tuottavuuden edistämiseksi. Ehdotetut muutokset tukevat osaltaan erityisesti maahantulomenettelyjen sujuvoittamiseen liittyvien tavoitteiden toteutumista. [Mikko Lundén: Saako olla eri mieltä?] Näin on kirjoitettu tänne hallintovaliokunnan mietintöön.
Tässä edellinen puhuja käytti ansiokkaan puheenvuoron, ja olisin halunnut vielä myös muistuttaa opposition puheenvuoroihin liittyen. Käytitte puheenvuoroja, joissa toitte esille, että tämän hallituskauden aikana on tähän maahan tulevien osalta myönnetty yli 400 000 oleskelulupaa. Niin kuin edustaja al-Taee toi tuossa äsken esille, näistä suuri osa on myös kausityöntekijöitä, jotka ovat jo poistuneet tästä maasta.
Arvoisa oppositio, hyvät perussuomalaiset, te olitte huolissanne myös korona-aikana, kun korona pisti rajat kiinni, siitä, kuinka me saamme maatalouteen, alkutuotantoon kausityöntekijöitä, ja me yhdessä etsimme niitä ratkaisuja, ja me saimme sitten myös kausityöntekijöitä. [Välihuutoja] Nyt jotenkin tuntuu, että te ette ole enää maataloudesta huolissanne. Tämä on ihan mielenkiintoista, kun tällä hetkellä kuuntelemme teidän puheenvuorojanne.
Meillä on huutava pula osaavista tekijöistä, hitsareista, ammattikuljettajista, ja näitähän me tarvitsemme, kun emme ole nyt saaneet osaavaa työvoimaa. Ihan mielenkiinnolla kuuntelin teidän puheenvuorojanne tämän asian osalta. [Mikko Lundén: Hyvä! — Jukka Mäkynen: Mihinkä menee suomalainen maajussi, jos ulkomaalainen tekee sen työn?]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-22T16:19:49,2022-11-22T16:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_127_77,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_78,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä nyt täytyy sanoa, että edustaja al-Taee taisi vetää täällä varmaan pohjanoteeraukset. Hän syyttää meidän puoluetta siitä, että me emme välitä yrittäjistä. Meillähän on muuten itse asiassa tähän työperäiseen maahanmuuttoon hyvin samanlaiset näkymät kuin Ruotsin hallituksella, joka nyt on tullut järkiinsä. En tiedä, oletteko seuranneet. Siellähän on todettu muun muassa uuden hallituksen Tidön sopimuksessa, että työperäisen maahanmuuton ongelmat on kartoitettava ja tutkittava ja puutteellisesti Ruotsiin integroituneita karkotettava. Nyt viime päivinä, kun katsoin uutisointia, he ovat laittamassa tämmöistä tulorajaa, 3 000 euroa — joka on ollut myös meidän esityksemme. Ja te täällä suorastaan olette aivan pöyristynyt, että perussuomalaiset tällaista puhuvat. Tanska on herännyt jo ajat sitten. Tanskassahan nämä ovat jo itsestäänselvyyksiä. Ruotsi on todennut, että Tanskan kireämpi maahanmuuttopolitiikka pitää maata turvallisempana, ja nyt Ruotsi on ottamassa mallia. Mutta te voitte ajatella näin. Me haluamme pitää Suomen turvallisena maana ennen kuin me olemme Ruotsi, mutta teillä on erilaiset näkemykset.
Mitä näihin tilastoihin nyt tulee, niin täällä on tietysti kahta erilaista tilastointitapaa, mutta jos katsoo esimerkiksi TEMin työllisyystilastoja nyt lokakuun lopulta, niin EU- ja Eta-maista tulleiden työttömyys vähenee mutta EU:n ja Etan ulkopuolelta tulleiden työttömyys kasvaa. Te ette ilmeisesti niin kuin lue näitä tilastoja ollenkaan. Tässä on vuoden sykli, eli ei tässä mistään kausityöntekijöistä nyt puhuta.
Mitä tulee kausityöntekijöihin, niin perussuomalaisethan esittivät, että suomalaiset työttömät saisivat pitää työttömyyskorvauksensa, mikäli menisivät kausitöihin. Ette tästäkään koppia ottaneet. [Tuomas Kettusen välihuuto] Jotenkin mietin, että te olette sitä mieltä mieluummin, että haetaan lisää maahanmuuttoa tänne, jotta saadaan maatalous hoidettua, mutta ette voi suomalaista auttaa mäessä ja antaa esimerkiksi työttömyyskorvausta pitää. Tässä edustaja Kettunen sanoi, että se oli hyvä esitys, ja al-Taee pudistaa päätään. Kun te ette ole mistään samaa mieltä, niin ei tänne tule mitään järkeviä esityksiä. [Riikka Purran välihuuto] — Paitsi siitä tietysti, joo tosiaan. Hyvä, että edustaja Purra huomautti, että siitä, että lisää maahanmuuttoa pitää tulla, oli se minkälaista tahansa.
Mitä minä olen lukenut mediasta, niin jos puhutaan nyt todellisista osaajista, yksi merkittävä seikka, miksi tänne ei saavuta, on meidän kireä verotus, ja myös se, että meillä verotetaan sitä, jos työnantaja hankkii asunnon tai auttaa työntekijää perheineen tulemaan tänne, että se on verotettava etuus. Siellä olisi verotuksessa teillä korjattavaa, mutta en tiedä, eikö teillä osaaminen vai ymmärrys riitä siihen, että pitäisi myös verolakeihin puuttua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-22T16:22:40,2022-11-22T16:25:48,Hyväksytty,1.1
2022_127_79,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_80,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen tuossa kommentoi sitä, että perussuomalaisetkin oli huolissaan kausityövoiman saatavuudesta. Kyllä meillä oli silloin semmoinen tilanne, ja nämä monet tilat, jotka ovat jo liian pitkään tukeutuneet ulkomaiseen kausityövoimaan. Kyllä se on harmillista. Edustaja Kettunen alkiolaisena aatteen kannattajana, kuten minäkin, varmasti ajattelee niin, että nämä työt tehtäisiin suomalaisella työvoimalla, mutta valitettavasti tämä keskustalainen maatalouspolitiikka on johtanut tämmöiseen tilanteeseen, että tekin puhutte täällä ihan höpöjä nyt näistä asioista.
Arvoisa puhemies! Minä olen itse ollut maahanmuuttokriittinen pitkään, ja olen sitä edelleen, ja olen seurannut näitä maahanmuuton ongelmia, voisi sanoa, 30 vuotta. Ensimmäisen kerran olin jakamassa maahanmuuttokriittisiä esitteitä Vaasassa, silloin kun tilanne oli se, että meille tuli maahan ihmisiä, jotka sitten loikoilivat tuolla ostoskeskuksissa. Tämä on hankala asia, miten nämä yhdistetään. Ja minä ymmärrän sen, että tänne jotain erityisosaajia tarvittaisiin, ja minulla on pieni ymmärrys siihen, että Suomeen tulee myöskin matalapalkka-alalle työntekijöitä ulkomailta, jos he tulevat semmoiselle alueelle, jossa he pystyvät kustantamaan oman elintasonsa sillä matalapalkka-alalla. Itse asiassa olen hiukan välillisesti ollut jeesaamassa tämmöisiä työntekijöitä, jotka ovat tulleet tuonne maaseudulle, mutta se, että meille tulee matalapalkka-alalle Helsinkiin työntekijöitä — sumeilematta tänne otetaan kaikki vastaan — ja sitten he työskentelevät muutaman tunnin pienellä palkalla. He eivät maksa veroja niin paljoa kuin he saavat erilaisia tukia: sosiaalitukia, asumistukia, kaikenlaista kotouttamistukea. 
Tämä kotouttaminen epäonnistuu Suomessa jatkuvasti. Varmaan, pidän todennäköisenä, että ukrainalaistenkin kohdalla käy niin, että siinä epäonnistutaan. Ymmärtäisin sen, että osaajia tulisi tänne sillä tavalla, että työnantaja tekee työlupahakemuksen ja ottaa hänet töihin tänne. Silloin työnantajallakin on jonkinlainen vastuu tästä työntekijästä. Emme me vain voi ottaa tänne sumeilematta ihmisiä, että kaikki tänne, tervetuloa. 
Kannatan edustaja Purran tekemää hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-22T16:25:50,2022-11-22T16:28:56,Hyväksytty,1.1
2022_127_81,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_82,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä debatointi ja argumentointi on ikään kuin toivotonta, kun toiset perehtyvät tilastoihin ja faktoihin [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja pitäytyvät tutkimusperustaisessa argumentaatiossa ja toisilla sekoittuvat numerot ja tilastot ja sitten heitellään ihan mitä sattuu, esitetään sellaisia tilastoja, joissa saattaa olla yhden henkilön monta lupaa, jossa on jatkolupahakemukset, työ, perhe, opiskelu, kausityöntekijät, kaikki, ja sitten esitetään ne niin kuin könttänä ja sitten argumentoidaan, että ovet on auki. Todellisuudessa, jos on yhtään tutustunut Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, niin tietää, että tänne maahan on vaikea tulla esimerkiksi silloin, kun on kyse kansainvälisistä huippuosaajista, jotka haluaisivat sopeutua tähän maahan. Siitähän tässä rajallisessa lakiesityksessä on kyse. Siinä vielä sanotaan, että asia koskee noin 200:aa henkilöä, siis hyvin rajattua, pientä määrää ihmisiä. Mutta ettehän te ole perehtyneet siihen, mistä tässä lakiesityksessä on kyse. 
Sitten toisessa kontekstissa te puhutte, että kyllä meille huippuosaajat kelpaa ja osaajat kelpaa [Mari Rantanen: Ei niitä tule!] mutta eivät kelpaa ne tietynlaiset maahanmuuttajat. No tässä juuri pyritään edistämään sitä, että huippuosaajat voisivat jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa. Mutta sitäkin te vastustatte. Eli tämä argumentointi on lähes mahdotonta. Me tiedetään se, että mediaan nousee usein Migrin toimimattomuudesta juttuja silloin, kun meillä on esimerkiksi kansainvälinen osaaja, joka joutuu sinne byrokratiaviidakkoon ja oleskelulupaprosessit eivät etene. Se on sitä arkipäivää, ja sen parissa monet, monet maahanmuuttajat tällä hetkellä elävät. Siinä ei ole yksinkertaisesti mitään järkeä, että pistetään ihmisiä odottamaan niin hurjan pitkäksi aikaa. 
Meidän pitäisi olla huolissaan Suomen tulevaisuudesta. Me tarvitaan tänne osaajia. Me tarvitaan niitä ihmisiä jäämään, jotka esimerkiksi ovat suorittaneet tutkinnon Suomessa, jotta he voisivat työllistyä ja jotta myös heidän perheenjäsenensä voisivat työllistyä. Me heitetään valtava määrä potentiaalia hukkaan koko ajan, kun me tehdään se työllistyminen, se kotoutuminen mahdollisimman vaikeaksi. Tämä on se tosiasia, jossa maahanmuuttajat elävät tässä maassa. 
Mutta ei teitä kiinnostaa kotouttamisen edistäminen ollenkaan. Te vastustatte kaikkia esityksiä, joita kuntatasolla pyritään tekemään, jotta kielikoulutusta saataisiin lisää, jotta kotoutumiskoulutusta saataisiin lisää, jotta se olisi laadukkaampaa, jotta kotoutumiskoulutukseen pääsisi mahdollisimman pian eikä joutuisi sitä odottamaan. Te vastustatte kaikkia näitä esityksiä, mutta eihän kyse olekaan asioiden parantamisesta ollenkaan, vaan kyse on pelon lietsomisesta, siitä, että asetetaan yksi väestöryhmä toista väestöryhmää vastaan ja ratsastetaan tämmöisellä pelon lietsonnalla. Siitähän on pelkästään kyse, ei faktoista todellakaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-22T16:28:56,2022-11-22T16:32:28,Hyväksytty,1.1
2022_127_83,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_84,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Ärade talman! Näistä asioista on tosiaankin vaikea keskustella, jos tilastojen lukeminen aiheuttaa haasteita. Minusta on valitettavaa, että hallintovaliokunnan puheenjohtaja tulkitsee niitä nyt eri tavalla kuin mitä Migri itse tulkitsee niitä vuosiraporteissaan. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Suomessa ei suinkaan ole myönnetty 400 000:ta ensimmäistä oleskelulupaa tämän hallituskauden aikana. Suomen nettomaahanmuutto vuositasolla on 20 000. Ensimmäisiä lupia vuonna 19 haettiin 31 000, vuonna 20 haettiin 21 000, vuonna 21 haettiin 36 000, vuonna 21 myönnettiin niitä 41 985, joista noin 12 000 oli EU-maihin. Suurin yksittäinen ryhmä on näinä vuosina ollut työperäinen maahanmuutto, mutta tuntuu siltä, että kun puhutaan maahanmuutosta, niin jotenkin joidenkin mielissä ajatellaan, että se on turvapaikkahakua ja kansainvälistä suojelua. No, montako kansainvälistä suojeluhakemusta myönnettiin viime vuonna? 2 132. Se on hyvin pieni osa tästä isosta määrästä. Se ei ole ongelma meidän yhteiskunnalle. Me pystymme sen hyvin hoitamaan.
Me tarvitsemme tänne lisää maahanmuuttoa. Tapasimme teknologiateollisuutta tänään, ja heidän laskelmiensa mukaan tämä netto, joka nyt on 23 000, pitäisi saada suunnilleen 50 000:een vuositasolla, jotta tämä tilanne saadaan hoidettua. [Leena Meren välihuuto] Samaan aikaan me tarvitaan itse asiassa sekä ammatillista osaamista, perustason osaamista, että korkeakoulutettuja. Tarvitaan tekijöitä, koska meillä on suunnattomia demografisia haasteita. No, sehän ei kaikkia ongelmia ratkaise. Pitää tehdä myöskin paljon muuta.
Ja jos luitte lauantaivieraan haastattelun toissa viikolla, niin hän nosti esille työperäisen maahanmuuton haasteet, jotka ovat asenteet, se, että me yhteiskuntana emme osaa ottaa näitä ihmisiä vastaan, emme osaa heitä integroida. [Välihuuto] Tämä oli artikkeli, jota te kyllä hyvinkin jaoitte monta kertaa, mutta ilmeisesti ette lukeneet sitä, [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] koska puhuttiin haasteena nimenomaan asenteista ja siitä, että ei ole imua, ihmiset eivät halua tulla Suomeen.
Joten maahanmuuttoa tarvitaan. Humanitäärinen on mitättömän pieni osuus tästä kokonaisuudesta, ja me voimme kaikki puhumalla siitä järkevästi, puhumalla siitä faktapohjaisesti, avautua myöskin toisenlaisille vaikutteille, nähdä, että Suomi voittaa, jos Suomi on kansainvälisempi, jos uskallamme astua myöskin oman kotimme ulkopuolelle ja kohdata sen, mikä saattaa joskus tuntua hieman ihmeelliseltä mutta mikä saattaa myöskin tarjota meille opetusta. [Leena Meren välihuuto]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-22T16:32:30,2022-11-22T16:35:22,Hyväksytty,1.1
2022_127_85,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_86,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan ulkomaalaislain muuttamista siten, että kansallisen pitkäaikaisen viisumin eli D‑viisumin käyttöä laajennetaan uusiin kohderyhmiin. Heitä ovat opiskelijat, tutkijat, yritysten johtotehtävissä toimivat sekä edellä mainittujen perheenjäsenet. Hallitus esittää myös, että pitkäaikainen viisumi myönnettäisiin jatkossa maahantuloa varten ulkomailla oleskelevalle oleskeluluvan haltijalle. Käsittelyssä on hallintovaliokunnan mietintö, johon perussuomalaisilla on vastalause. Kannatan vastalauseen sisältöä elikkä tämän esityksen hylkäämistä.
Perussuomalaisten kanta on ollut aina se, että ensisijaisesti tulisi työelämään saada ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat jo maassa. Eli ne henkilöt, jotka ovat jo maassa, tulee saada työmarkkinoille. [Anders Adlercreutz: Kyllä!] Tähän tarvitaan suomalaisen työkulttuurin ymmärrystä, [Anders Adlercreutz: Kyllä!] sitä, että maahanmuuttajataustaisissa perheissä ymmärretään kielikoulutuksen merkitys, että meillä on paljon erilaisia ammatteja, ymmärretään se, että Suomessa naiset osallistuvat työelämään, kantavat kortensa kekoon, ja että kodin ulkopuolelle ja ulkopuolisiin asioihin suuntaudutaan. Se on erittäin tärkeää. Tarvitaan ymmärrystä ja halua tarttua hommiin.
Olen itse toiminut hyvin pitkään hoitoalalla, ohjannut ja opastanut maahanmuuttajataustaisia hoitajaopiskelijoita muun muassa, ja on tärkeää, että jos he tulevat opiskelemaan Suomeen, niin he eivät käytä Suomea ainoastaan läpikulkumaana ja sitä opiskelumahdollisuutta, että haetaan hyvä koulutus ja sitten poistutaan maasta. Se ei ole oikein. Jos Suomeen tullaan ja tänne halutaan jäädä ja opiskellaan, niin silloin pitää oppia kieli ja pitää sitoutua myös siihen, että lähdetään työelämään eikä vain haeta niitä etuisuuksia ja sitä, että saa sen koulutuksen.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että pitkäaikainen viisumi voitaisiin myöntää maahantuloa varten myös ulkomailla olevalle oleskeluluvan haltijalle, jos hän on menettänyt oleskelulupakorttinsa. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että sääntelyllä pitkäaikaisen viisumin käyttöönoton laajentamisesta ei voida poissulkea mahdollisia väärinkäytöksiä. Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan todennut, että edellä kuvattuihin väärinkäytöksiin voi sisältyä myös kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Kansallista turvallisuutta vaarantavat seikat ovat mielestäni vakava asia, ja nämä asiat ovat nousseet esille myös toisessa esityksessä, minkä hallitus on tuonut liittyen laittomasti maassa oleskelevien paperittomien henkilöiden kiireettömien terveyspalvelujen laajentamiseen. Siinä on myös yksi maailmaa syleilevä lakiesitys. Se on hyvä, että... [Anders Adlercreutzin välihuuto] — Te annatte sen mielikuvan, että suomalaisilla ei niinkään ole väliä edes terveyspalveluissa. Sote-alueilta puuttuu puolitoista miljardia rahaa, te tuotte lisää ihmisiä palvelujen piiriin, mutta valitettavasti sieltä puuttuu hoitohenkilöstöä, sieltä puuttuu lääkäreitä, eli palveluja ei pystytä turvaamaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-22T16:35:24,2022-11-22T16:38:33,Hyväksytty,1.1
2022_127_87,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_88,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että perussuomalaiset ovat yrittäjä- ja yritysvastaisia, he ovat myöskin ruotsin kielen ja saamen kielen ja kulttuurin vastaisia. Tänään on puhuttu saamelaisista ja heidän elinehdoistaan ja saamelaiskäräjälaista. Perussuomalaiset ovat vastustaneet sitä. Toista etnistä tärkeää ryhmää heidän kielensä kautta on myöskin vastustettu. Perussuomalaisten teksteissä lukee, että ruotsin kieli, arvoisa puhemies, ruotsin kieli uhkaa suomalaisten kansallista tunnetta ja hyvinvointia. [Leena Meren välihuuto]
Arvoisa puhemies! Täällä vastustetaan vahvasti kaikennäköistä, joka liittyy mihinkään muuhun kuin puhtaasti valkoisiin, [Leena Meri: Tuo on törkeää! Nyt on pakko saada vastauspuheenvuoro!] suomen kieltä kymmenissä sukupolvissa puhuviin henkilöihin. Ei ruotsinkielistä anneta mennä, ei saamelaisia tueta käräjälaissa, ei työperäistä maahanmuuttoa eikä minkäänlaista muutakaan maahanmuuttoa, ja tämä alkaa näkyä jo ihan selkeänä agendana tässä. Ketkä ovat ideologisesti virittyneitä, tekö vai me?
Sanoisin, että tässä vaiheessa olisin toivonut, että kansanedustaja Janne Sankelo olisi ollut paikalla. Hän kertoi, että Kauhavalla on autokorjaamo, joka ei saa työntekijöitä sieltä paikallisesti, ja tämä yrittäjä etsii kissojen ja koirien kanssa, että saisi jonkun auttamaan häntä, jotta hän pystyisi palvelemaan asiakkaita. Edellinen hallitus yritti aktiivimallin kautta pakottaa ihmiset siirtymään sata kilometriä paikasta toiseen etsien työtä. Aktiivimalli epäonnistui täydellisesti, ihmiset eivät siirtyneet.
Arvoisa puhemies! Meillä on työvoimapula, joka ratkaistaan juuri kuten edustaja Adlercreutz tässä sanoi. Teknologiateollisuus sanoo, että 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa tarvitaan tähän maahan, jotta suomalaisten hyvinvointi paranee, jotta verokertymä nousee, jotta työllisyysaste nousee — sitä tarvitaan tällä hetkellä.
Sitten vielä perussuomalaisten perustilastolukemisesta: Siis lupiahan annetaan silloin, kun työperäinen maahanmuuttaja muuttaa maahan, myöskin puolisolle ja esimerkiksi lapsille. Joissain perheissä saattaa olla neljä lasta. Yksi työperäinen maahanmuuttaja, noin 10 000 euroa palkkaa kuukaudessa, hän tuo puolisonsa ja neljä lasta — se on kuusi lupaa per yksi työpaikka. Emmekö me halua, että henkilö, joka muuttaa Suomeen, toisi myös lapsensa tänne, kasvattaisi lapsensa täällä, sitouttaisi sekä puolisonsa että lapsensa suomalaiseen kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin?
Lopuksi sanon, ja tässä on 15 sekuntia aikaa, että kunnassa — Vantaalla ja muuallakin, missä palvelen tai muut palvelevat valtuustoissa — perussuomalaiset vastustavat kaikkia niitä panostuksia lasten koulutukseen, jotka liittyvät tämmöiseen positiiviseen syrjintään eli kielenopetukseen. He vastustavat kotouttamistoimia, jos niihin liittyy minkäänlaisia lisärahoja, ja sitten he täällä eduskunnassa kertovat siitä, miten kotoutuminen ja kielen oppiminen ei toimi. [Leena Meri: Olisin kyllä puolueen varapuheenjohtajana halunnut vastata noihin todella törkeisiin väitteisiin!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-22T16:38:33,2022-11-22T16:41:57,Hyväksytty,1.1
2022_127_89,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_90,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ensin sanoa tässä edustaja al-Taeelle, että tuo teidän tilastolukunne taitaa puuttua kokonaan, ainakin sen perusteella, mitä te äsken esititte. Tarkennan sen verran omassa puheenvuorossani esiin nostamiani lukuja, että kysymys on siitä, kuinka monta myönteistä oleskelulupaa Suomessa on myönnetty tämän hallituskauden aikana. Se on yli 410 000, tai 420 000 jo, ja sitten nämä tämänvuotiset, kaikki myönteiset luvat ovat sen 138 000, eikä se siitä miksikään muutu, on se sitten ensimmäinen tai toinen. On se ensimmäinen tai jatkolupa, se on myönteinen lupa.
Ja sitten totean tähän, edustaja al-Taee, kun te täällä esitätte, että tulee työperäinen, joka saa 10 000 euroa palkkaa, niin oletteko lukenut tilastoista, kuinka monta esimerkiksi EU:n sinisellä kortilla on tänä vuonna tullut, kuinka monta on tullut niitä henkilöitä, joiden palkkataso on yli 4 800 euroa? Se ei ole kuule kovin kummoinen luku. Joten siltä osin niitä kannattaa katsoa. Meillä valitettavasti sekä näitä erityisasiantuntijoita sekä näitä sinisen kortin omaavia työperäisiä, joita voidaan kutsua osaajiksi, tulee todella vähän. Heitä on tänäkin vuonna tullut alle 2 000, noin 2 000 ehkä yhteensä, ja se on todella pieni luku tästä muusta luvusta. Mitä tulee sitten kausityöntekijöihin, jotka tulevat Suomeen ja lähtevät kauden loputtua kotiin, niin heitäkin on alle tuhat. Nämä ovat pieniä määriä.
Sen sijaan halpatyövoimaa meille kyllä tulee, ja se suurin ongelma tässä asiassa on se, että jos palkkataso on noin 1 300 euroa, silloin heidän maksamansa veropotti on huomattavasti vähemmän kuin mitä he saavat sosiaalietuuksia, koska sillä rahalla ei pärjää täällä pääkaupunkiseudulla etenkään, jos nyt muuallakaan Suomessa.
Ja mitä tulee sitten huolestuneeseen kauhavalaiseen, johon viittasitte tässä, niin kuten totesin, tämän työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on siis yli 475 000 työnhakijaa, joista työttömiä työnhakijoita on 232 900, näistä vieraskielisiä 43 000. On mahdoton ajatella, että tämä porukka olisi täysin työvoiman ulkopuolella. Eli kyllä mielestäni meillä on tehty jossain muuallakin jonkunnäköisiä virheitä, jos meidän yritykset eivät löydä näin massiivisesta määrästä työttömiä, tai työnhakijoita ylipäätänsä, sellaisia henkilöitä, jotka haluaisivat yrityksessä työskennellä. Sitten tullaan sellaisiin kysymyksiin kuten palkka, kuten työolot. Ihan pelkästään nyt tämäntyyppinen maahanmuuttopolitiikka, jota valitettavasti tämä hallitus on harrastanut, ei kyllä ole yhteiskuntamme kokonaisedun mukaista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-22T16:41:58,2022-11-22T16:45:23,Hyväksytty,1.1
2022_127_91,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_92,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Heti ensi alkuun täytyy kyllä kiittää edustaja Juvosta hyvästä puheenvuorosta. Allekirjoitan sen aika pitkälti. Mutta nyt täytyy, puhemies, todeta, että tätä maahanmuuttoahan työn perässä on tapahtunut iät ja ajat niin tänne Suomeen kuin myös Suomesta poispäin. Ja kyllä tähän maahan saa tulla töihin, kun elää maassa maan tavalla, maksaa verot ja tekee työt hyvin. 
Edustaja Meri tuossa totesi, että täällä niin kuin suvaittaisiin tämmöistä hallitsematonta maahanmuuttoa, mutta tämähän ei pidä paikkaansa, mitä valitettavasti viime vaalikaudella, vaalikauden alussa tapahtui, kun perussuomalaiset oli hallituksessa.
Mutta tähän hallintovaliokunnan ansiokkaaseen mietintöön, joka on nytten toisessa käsittelyssä: Tähänhän talousvaliokuntakin on lausunnon antanut hallintovaliokunnalle. Talousvaliokunnan mukaan pitkäaikaisen viisumin, elikkä tämän D-viisumin, soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan laajasti kaikkia työn perusteella oleskelulupaa hakevia. Pitkäaikaisen viisumin soveltamisalan laajentaminen opiskelijoihin ja tutkijoihin sekä laajemminkin koulutus- ja työperusteiseen maahanmuuttoon on ollut esillä jo käsiteltäessä pitkäaikaisen viisumin käyttöönottoa koskevaa hallituksen esitystä jo viime vuoden puolella.
Puhemies! Mitä tähän mietintöön tulee, tämä on oikein hyvä ja tätä kyllä kannattaa kannattaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-22T16:45:24,2022-11-22T16:47:10,Hyväksytty,1.1
2022_127_93,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_94,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Ärade talman! Itse toivon, että ei ainakaan hirveästi potentiaalisia investoijia nyt seuraa tätä ruutujen kautta. Suomi käy tällä hetkellä todella paljon erilaisia kisoja investoinneista ympäri maailmaa, ja itse olen nähnyt aika monta niistä läheltä. Esimerkiksi Vaasassa, jossa sijaitsee Pohjoismaiden johtava energiateknologian keskittymä, puhutaan sataa eri äidinkieltä, on sata eri kansallisuutta. Se on meille vahvuus. Jos maa elää viennistä, jos meidän terveydenhuolto ja kaikki rahoitetaan vientituloilla, niin silloin on pakko olla avoin muille kulttuureille, on ollut pakko olla avoin muille kielille. Ulkomailla, vientiteollisuudessa ja muualla, on hyvin vaikea myydä yhtään mitään suomen kielellä. Ruotsin kielellä pääsee käyntiin — Pohjoismaissa on 27 miljoonaa ihmistä — mutta ei sekään riitä. Meidän pitäisi pohtia sitä, miten meidän nuoret saadaan opiskelemaan useampia eri kieliä. Vähintään neljää viittä kieltä tulisi osata, ja varmaan teknologia hoitaa sen, että ne muutkin sitten onnistuvat. Mutta jotenkin toivoisi, että luotaisiin sellaista ilmapiiriä kuitenkin, että ihmiset ovat tervetulleita tänne töihin, koska Suomi ei pärjää, me ei pystytä rahoittamaan meidän hyvinvointipalveluita ja sitä elintasoa, mihin ollaan totuttu, ellemme saa tänne hyviä ihmisiä töihin. Ja kyllä myös tämmöisestä, ehkä jonkun mielestä teknisestä, lakimuutoksesta keskustelu omalta osaltaan täällä luo sitä ilmapiiriä, ja minun mielestäni tämä on osittain tylsää.
Mutta haluan myös kiittää edustaja Juvosta: ainakin ensimmäiset 50—60 prosenttia teidän puheestanne oli erittäin hyvää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-11-22T16:47:10,2022-11-22T16:48:43,Hyväksytty,1.1
2022_127_95,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_96,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Ärade herr talman! För det första måste jag säga att den attack som ledamot Adlercreutz just gjorde mot sannfinländarna är under all kritik, och det bara visar hur mycket ledamot Adlercreutz hatar sannfinländarna. Jag kan inte förstå att sådant här tal överhuvudtaget går här i salen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,sv,Kaisa Juuso,1455,2022-11-22T16:48:43,2022-11-22T16:49:12,Hyväksytty,1.1
2022_127_97,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En aikonut osallistua tähän keskusteluun, mutta kun nämä perussuomalaisten luvut menevät niin sekaisin, että kyllä siinä kausityöntekijän osalta jäi ainakin yksi nolla pois. Kyllä ne ovat paljon isompi määrä, mikä sieltäpäin väitettiin, mutta se on tuttua tässä näissä asioissa. Närpiön osalta väitettiin myös, että meidän sosiaalikulut ovat ihan pilvissä, vaikka ne ovat ihan matalalla. Sehän on myös tosiasia, että lukuja käytetään ja ne väännetään niin kuin halutaan ja yritetään sillä tavalla saada jonkunnäköinen viesti eteenpäin. Kyllä minä kannatan edustaja Adlercreutzin näkemystä siitä, että yritetään vääntää tällaista maahanmuuttovastaista ilmapiiriä, ja se on minun mielestäni epärehellistä tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-11-22T16:50:48,2022-11-22T16:51:49,Hyväksytty,1.1
2022_127_98,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan hieman oikaista näitä, Hussein al-Taeen väitteen esimerkiksi siitä, että teknologiateollisuus haluaa tänne 50 000 työntekijää ulkomailta. Se on ihan totta, että he varmaan voivat ilmoittaa tämmöisen luvun, mutta olen ollut heitä tapaamassa, ja he ovat myös huolissaan siitä, että jos nämä eivät työllistykään täällä vaan jäävät sosiaalitoimen elätettäviksi, niin sehän kiristää heidän verotustaan. Teknologiateollisuus vastaa ymmärtääkseni yli 50 prosentista Suomen viennistä, ja on ihan ymmärrettävää, että he haluavat tänne osaajia. [Hussein al-Taee: Mitä te oikaisette?] — Kerron teille, että he eivät myöskään halua tänne semmoisia ihmisiä, jotka lompsivat tuolla kadulla ja makaavat ostareilla. Niitä tänne on tullut jo ihan riittävästi, ja tämä on kiristänyt meidän verotusta niin paljon, että osaajienkaan ei kannata tulla tänne enää, koska he joutuvat maksamaan niin paljon veroja. Tämä on ongelmallinen tilanne, minä tiedän sen.
Sitten sanoitte, että Kauhavalla on autokorjaamo, joka ei saa työntekijää. On se käsittämätön asia. Se on nimenomaan käsittämätön asia. Vika on joko työnantajassa tai palkkauksessa. Ihan varmasti siellä saa työntekijän sinne korjaamolle, jos on maksukykyinen ja maksaa riittävän hinnan.
Sitten te sanoitte, että me vastustetaan saamelaisia. Se ei pidä paikkaansa. Me perussuomalaiset tuemme ja haluamme, että saamelainen kulttuuri säilyy, saamen kieli säilyy. Me tuemme saamelaisia, mutta me emme voi tukea sellaista rasistista lakia, [Hussein al-Taeen välihuuto] jota te olette ajamassa läpitte. Se on näin. Tutustukaa siihen paremmin. Minä uskon, että minulla on paremmat edellytykset omaksua se kuin teillä. Anteeksi nyt, että näin sanon.
Sitten te sanotte, että me vastustamme ruotsalaisia. Me emme vastusta millään tavalla ruotsalaisia. Me vastustamme sitä ruotsin kielen pakollisuutta ympäri Suomen. Se luo valtavat kulut. Se haittaa monien nuorten oppimista. Minä olen itse koulutukseltani ammatillinen erityisopettaja. Olisi paljon viisaampaa opettaa näille nuorille suomen kielen lisäksi englannin kieltä kuin sekoittaa sinne vielä ruotsi sekaan. [Anders Norrbackin välihuuto] Tämä on semmoinen asia, mikä on totta. Minä näen sen, olen ollut opettajana. Se on todella hankala, jos jollakin alueella, missä ruotsin kieltä ei edes käytetä, pitää opiskella ruotsia, tai sinne otettavan lääkärin pitää suorittaa joku ruotsin kielen koe, jos hän tulee vaikka Ilmajoelle lääkäriksi. Ei siellä kukaan puhu ruotsia. Tätä me vastustetaan, että ruotsia pakotetaan tämmöisiin paikkoihin, missä sillä ei ole mitään merkitystä.
Vielä sen verran sanon kansainvälistymisestä, että totta kai me halutaan, että Suomi on kansainvälinen, mutta ei se tarkoita sitä, että tänne pitää rahdata ihmisiä ympäri maailmaa, ottaa niitä tänne elämään meidän verovaroilla. Tämä on väärin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-22T16:52:37,2022-11-22T16:56:15,Hyväksytty,1.1
2022_127_99,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Käytettävissä olevan ajan puitteissa myönnän vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_127_100,127/2022,2022-11-22,13.59,17.07,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen hieman huolestuneena kuunnellut tätä keskustelua ja sen sävyä. Tässä on ensinnäkin kysymys tärkeästä asiasta, siitä, että tätä pitkäaikaisviisumikäytäntöä tässä kohennetaan, ja tässä on myöskin haluttu näitä oleskelulupapäätöksiä, jos niitä on hukkaantunut... Pyritään edesauttamaan sitä, että tämä byrokratia ei olisi niin vaikeana ongelmana tässä. 
Aivan oikein täällä on tuotu esille se seikka, että nämä mahdollistavat tiettyjä väärinkäytöksiä. Kyllä, meillä ei, arvoisa puhemies, Suomessa tehdä yhtään lainsäädäntöä, jossa ei olisi potentiaalisesti väärinkäytöksen mahdollisuus. Jos tämä väärinkäytöksen mahdollisuus on ikään kuin kriteerinä, että asiaa ei voida käsitellä tai se joudutaan hylkäämään, niin mehän voidaan lopettaa työn tekeminen täällä välittömästi. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kaikissa tilanteissa meillä on väärinkäytöksen mahdollisuus, eli se ei ole peruste mihinkään — muuta kuin että sen voi nostaa esille niin, että ollaan tarkkoja, että näitä väärinkäytöksiä ei näissä ole.
Sen sijaan, mikä minulle tuottaa tämän pahan mielen, on tämä tendenssi, millä tässä keskustellaan. Tässä on ollut edustaja Adlercreutzilla, edustaja Norrbackilla ja edustaja al-Taeella erinomaisia puheenvuoroja, joissa he pohdiskelivat tätä ilmiötä sieltä kautta, että nyt teillä on, perussuomalaiset erityisesti, jo valmiina näkemys riippumatta siitä, miten me näitä asioita perustellaan, sillä ei ole merkitystä. Täällä käytettiin termiä, että tässä on maahanmuuttovastaisuutta, ja edustaja Norrback sanoi, että hän lukee tällaisen ilmiön. Tässä on vierasvihaa, siihen liittyvää ksenofobista pelkoa. Ne ovat aivan selvästi tässä olemassa olevia. Ja tässä tulee jopa sellainen tunne, että onko tässä ihmisten halveksunnasta kysymys, kun täällä puhutaan, että ihmiset tulevat tänne lampsimaan, oleskelemaan, makailemaan ostoskeskuksiin ja muuta. Me puhumme ihmisistä — me puhumme ihmisistä, ja tässä tulee outo kulma, millä me näitä käsittelemme. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Juha Mäenpää: Me puhumme verotuksesta!]
Perussuomalaisilla on liian usein argumentti siitä, että tänne tullaan laiskottelemaan, löhöämään, käyttämään meidän sosiaaliturvaamme, hyväksikäytetään sitä, ihmiset laiskottelevat, ja sitten seuraavassa vaiheessa kun tulee keskustelutilanne, te toteatte, että nämä maahanmuuttajat vievät myöskin työpaikat meiltä suomalaisilta. Eli meillä on ongelma, ja halpatyöpaikoista puhutte usein tässä tilanteessa ja niin edelleen. [Arja Juvosen välihuuto] Ollaan laiskoja ja viedään työpaikat. Ei sillä ole merkitystä, mikä on se argumentti sinänsä, kun se taustaoletus on se, että joku on ulkomaalainen ja sitä on vastustettava. Tämä tekee vaikeaksi keskustelun täällä, kun me emme voi sitä rationaalisilla argumenteilla tehdä, [Leena Meren välihuuto] niin kuin me täällä yritämme tätä perustella.
Valitettavasti, puhemies, jouduin tällaisen puheenvuoron käyttämään vain sen takia, että tulee paha mieli tästä keskustelusta. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_127+2022+6.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-22T16:56:19,2022-11-22T16:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_128_1,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_128_2,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on vuoden 22 neljäs lisätalousarvio ja valtiovarain mietintö siihen.
Yleistä:
Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi hieman yli miljardilla eurolla, mikä selittyy kasvaneilla ansio- ja pääomatuloveron tuottoarvioilla. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 235 miljoonalla eurolla johtuen muun muassa siirrettyjen määrärahojen peruutuksista ja päästöoikeuksien huutokaupassa kertyvien tulojen kasvusta. Arviota Suomen osuudesta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avustuksista puolestaan vähennetään 103 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu Suomen ennakoitua paremmasta tuloskehityksestä.
Suurimmat menolisäykset esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle Suomen puolustusvalmiuden parantamiseen ja Ukrainan tukemiseen. Määräraha esitetään myös Gasonia Oy:n pääomitukseen pankkilainan takaisinmaksun rahoittamiseksi ja Gasgrid Finland Oy:n pääomitukseen terminaaliyhtiön käyttöpääoman ja infrastruktuurikohteiden rahoittamiseksi.
Hallituksen esitykseen sisältyy edelleen myös koronaviruspandemiaan liittyviä korvauksia yhteensä 123 miljoonaa euroa, josta 50 miljoonaa euroa on vuoden 21 määrärahan uudelleenbudjetointia. Ylimääräisen lapsilisän maksamiseen esitetään 112 miljoonaa, ja valtion velanhoitomenoja esitetään korotettavaksi 109 miljoonaa euroa. Suurimpia määrärahalisäyksiä osoitetaan lisäksi muun muassa perusväylänpidon korjausvelkaan ja kustannusten nousuun sekä liikennehankkeiden valtuuksien korotukseen.
Suurimmat määrärahavähennykset tehdään työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle aiheutuen lähinnä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä myönnettävien avustuksien vähentymisestä ja Finnvera Oyj:n tappiokorvausten ennakoitua maltillisemmasta toteutumisesta. Määrärahojen aleneminen sisäministeriön hallinnonalalla johtuu pääosin vastaanoton piirissä olevien henkilöiden arvioidun määrän pienenemisestä ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla muun muassa työttömyysetuuksien vähentymisestä arviota paremman työllisyyskehityksen seurauksena.
Vuoden 22 neljäs talousarvio vähentää valtion nettolainanottotarvetta 256 miljoonaa euroa. Valtion nettolainanotoksi vuonna 22 arvioidaan noin 18,6 miljardia euroa, mikä sisältää vuoden kolmannessa lisätalousarviossa päätetyn 10 miljardin euron varautumisen sähkön johdannaismarkkinoilla toimiville yhtiöille myönnettäviin lainoihin ja takauksiin. Valtionvelan määrän vuoden 22 lopussa arvioidaan olevan noin 147 miljardia, mikä on noin 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. 
Arvoisa puhemies! Pääluokkakohtaisia huomioita:
Määräraha tulee itärajan aidalle. Hallituksen esityksessä esitetään 6 miljoonaa euroa itärajan esteen pilottihankkeeseen. Valiokunta pitää saamansa selvityksen pohjalta esitettyä määrärahaa perusteltuna muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi. Joissakin valiokunnan lausunnoissa kyseenalaistettiin esteaidan tarpeellisuus ja nostettiin esiin sen potentiaalisia haittavaikutuksia. Valiokunnan mielestä este kuitenkin tukee Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista itärajalla. Valiokunta korostaa, että esteaidan rakentamisessa on tärkeää huolehtia maanomistajien oikeusturvan toteutumisesta. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä ympäristövaikutusten arviointia.
Väylänpidon rahoitukseen lisätalousarviossa sisältyy 32,7 miljoonaa euroa, josta 31,4 miljoonaa euroa osoitetaan korjausvelan ja kustannusten nousun hallintaan sekä 1,9 miljoonaa euroa Inkoon meriväylän ja Etelä-Suomen talviväylän merimerkintöjen parantamiseen LNG-kuljetusten sujuvan ja turvallisen satamassakäynnin mahdollistamiseksi ja turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää lisäyksiä perusteltuina ja tärkeinä, sillä perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea kustannustason voimakkaan nousun vuoksi. Erityisesti rakentamisen kustannustaso on kohonnut. Indeksin kohoamiseen on vaikuttanut muun muassa moottoripolttoöljyn, bitumin ja metallituotteiden kallistuminen.
Valiokunta toteaa, että esitetyn muutoksen jälkeen perusväylänpidon määräraha vuodelle 22 on yhteensä 1,461 miljardia euroa, joka ylittää Liikenne 12 ‑suunnitelman mukaisen määrärahan tason. Kuitenkaan kustannustason voimakkaan nousun vuoksi määräraha ei anna mahdollisuutta vähentää korjausvelkaa toivotulla tavalla, vaan korjausvelan arvioidaan kasvavan.
Myös väyläverkon kehittämishankkeiden valtuuksia tarkistetaan pääosin kustannusten kohoamisen vuoksi. Määrärahatarpeet ajoittuvat myöhemmille vuosille.
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen. Muutamien teknisluonteisten muutoksien vuoksi määrärahoja vähennetään 527 000 euroa, koska eräiden budjettilakien käsittely eduskunnassa on vielä kesken. Ehdotettujen muutosten jälkeen kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat ovat yhteensä 77,9 miljardia huomioon ottaen ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs lisätalousarvio. Neljättä lisätalousarviota tullaan soveltamaan 1.12.22 alkaen.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy myös kolme vastalausetta lausumineen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-11-23T14:03:16,2022-11-23T14:08:52,Hyväksytty,1.1
2022_128_3,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Kiitokset, valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Pirttilahti, mietinnön esittelystä. — Ja nyt edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_4,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan valiokuntaryhmä on jättänyt käsittelyssä olevaan kuluvan vuoden lisätalousarvioon neljä lausumaa sisältävän vastalauseen. Niistä tiivistetysti nyt seuraavaksi.
Ensimmäisessä lausumassa esitämme, että hallitus kasvattaa poliisitoimen toimintamenoja katujemme turvallisuuden parantamiseksi. Harva se päivä saamme lukea mediasta katujengien harjoittamasta raa’asta väkivallasta. Perussuomalaiset ovat jo vuosikausia varoittaneet tästä huonosta maahanmuuttopolitiikasta johtuvasta kehityksestä. Valitettavasti varoittaessamme Ruotsin tiestä olemme saaneet muilta puolueilta näihin päiviin asti vastauksiksi lähinnä naureskelua. Tilanne on todella vakava. Siksi poliisin toimintamenojen kasvattimisen lisäksi tarvitsemme muutosta myös niin maahanmuuttopolitiikkaan kuin koulutuspolitiikkaankin, jotta ongelmien juurisyihin päästään paremmin tarttumaan.
Vastalauseemme toisessa lausumassa esitämme, että hallitus pysäyttää väyläverkon korjausvelan kasvun sekä varmistaa tiestön kunnon ympärivuotisesti järjestämällä riittävän rahoituksen väylien kunnossapidolle. Perusväylänpitoon on esitetty noin 150 miljoonaa euroa lisämäärärahoja kustannustason noususta johtuen. Tämä on kannatettavaa mutta ei alkuunkaan riittävää. Väylien korjausvelka tulee kasvamaan tänä vuonna 100 miljoonaa euroa ja vuonna 23 saman verran. Myöskään vuoden 23 talousarvion täydentävässä osiossa olevat määrärahat eivät tule korjausvelan kasvua taittamaan.
Kolmannessa vastalauseemme lausumassa esitämme, että hallitus seuraa Liikenne 12 ‑suunnitelman tavoitteiden edistymistä ja tarvittaessa kustannustason kohoamisen takia ohjaa hankkeisiin riittävät määrärahat. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa väyläverkon riittävä kunto on aivan oleellinen asia. Kyse on liikenneturvallisuudesta. Vaikka meillä väestöstä suurin osa asuu kaupungeissa, niin esimerkiksi vientiteollisuus ja omavaraisuutemme nojaavat maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen, kuten puun ja turvealueiden, varaan. Siksi myös alemman tieverkon kunnosta on huolehdittava. Tieverkon minimitasosta kiinni pitäminen on myös edellytys teollisten investointien turvaamiselle ja vähentää samalla eri alueiden erojen kasvua.
Arvoisa herra puhemies! Neljännessä lausumaehdotuksessamme esitämme, että hallitus käynnistää selvityksen ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhdistämisestä. Näinhän on Ruotsissa jo tehty. Ympäristöministeriön menot ovat kasvaneet huikeasti tämän vaalikauden aikana. Vuonna 2019 ministeriön talousarvion loppusumma oli vajaat 200 miljoonaa euroa; vuonna 23 loppusumma täydentävän talousarvioesityksen jälkeen on noin 360 miljoonaa euroa. Menojen kasvua selittävät erilaiset vihreän siirtymän hankkeet.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vähän siitä, mitä tästä lisätalousarviosta puuttuu: Maatalouden kriisi on ollut ilmiselvä jo kauan ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Me perussuomalaiset teimme vuoden alussa lukuisia ehdotuksia maatalouselinkeinon parantamiseksi, mutta kaikki esityksemme kaatuivat hallituksen äänin. Maatalouden kriisi uhkaa huoltovarmuuttamme ja ruoka-omavaraisuuttamme. Joka päivä lopettaa kolme maataloustuottajaa — siis, arvoisa herra puhemies, yli tuhat maatalousyritystä lopettaa vuodessa. Tämä tilanne on aivan kestämätön. Se tapahtuu nimenomaan heikon kannattavuuden vuoksi, ja tämä johtaa siihen, että tiloille on vaikea saada myöskin jatkajia. Maatalouden tukipaketti olisi ollut perusteltua myöntää tässä lisätalousarviossa tai viimeistään vuoden 23 täydentävässä talousarvioesityksessä. Näyttääkin siltä, että hallitus jakaa maataloudelle tukipaketin ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa. Maksatukset tarvittaisiin tilille paljon aikaisemmin. Hallituksen hidas toiminta haiskahtaa vaalitempulta. Nyt pitää ajatella maatalousyrittäjiä, omavaraisuutta ja suomalaisten tulevaisuutta eikä tulevia vaaleja. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-23T14:08:58,2022-11-23T14:13:55,Hyväksytty,1.1
2022_128_5,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_6,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuorten ja jopa alaikäisten harrastama katuväkivalta ja ryöstörikollisuus on lisääntynyt räjähdysmäisesti niin varsinaisissa jengeissä kuin niiden ulkopuolellakin. Ongelma pyörii lähes yksinomaan maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten ympärillä. Perussuomalaiset ovat varoittaneet tästä ongelmasta pitkään — surkeasta maahanmuuttopolitiikasta ja sen seurauksista. Nyt katuväkivalta ja tämä valitettavasti naapurimaista hyvin tuttu ongelma on kaikkien tiedossa. Poliisi kertoo siitä, lehdistö kertoo siitä, me kaikki tiedämme tästä.
Suomessa nuorten, naisten, miesten, kaikkien, on saatava liikkua kaduilla rauhassa. Vanhempien ei pidä pelätä sitä, että heidän nuorensa joutuvat katuväkivallan, ryöstöjen kohteeksi kaduilla, lähijunissa tai missään. Muut puolueet, hallitus ja tietyt viranomaiset ovat vähätelleet vuosien ajan tätä ongelmaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Edelleen!] Nyt on viimeinen hetki huolehtia siitä, että Suomi ei ole kohta samassa tilanteessa kuin Ruotsi.
Perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti esitän seuraavan epäluottamuslauseen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus on vähätellyt jengi- ja katurikollisuuden tuomaa uhkaa kansalaisille, epäonnistunut kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisessa, katurikollisuuden lisääntymisen ehkäisemisessä, ilmiön asianmukaisessa tiedottamisessa sekä jättänyt tekemättä päättäväiset toimet ilmiön kitkemiseksi ja näin ollen hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-23T14:13:57,2022-11-23T14:15:47,Hyväksytty,1.1
2022_128_7,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_8,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.
Haluan nostaa esille muutamia asioita: Miten tässä nyt näin kävi? Nyt ollaan tekemässä lisätalousarviota. Sieltä puuttuu maatalouden tukeminen. Sieltä puuttuu tiestön riittävä huomioiminen. Jotenkin tuntuu sille, että kävikö nyt näin, että kun keskusta pääsi hallitukseen, niin keskusta teki siellä lehmänkauppoja, että kun he saavat soten, niin he eivät enää maatalouteen sitten puutu. Tämä tuntuu aika pahalle. Tehtiinkö lehmänkauppoja jo siinä vaiheessa? Nyt on tosi ikävä homma, että se maatalous on semmoisessa jamassa. Sinne tarvittaisiin tukemista ihan heti. Suomalainen ruoka on todella tärkeätä.
Ja miksi tiestön kuntoon ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota? Joka puolella Suomea on huonokuntoiset tiet. Sen tietää jokainen, ja se on jo huoltovarmuusseikka. Me tarvitaan tiestöjä, myös niitä pieniä teitä. Myös esimerkiksi Vitostie on aika tärkeä, mikä näyttää aina unohtuvan hallitukselta, että tarvitsemme myös sen.
Toivoisin, että näihin tärkeisiin kohteisiin löytyisi rahaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-23T14:15:47,2022-11-23T14:16:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_9,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_10,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan myös tätä perussuomalaisten tekemää vastalausetta.
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin todella vakavan ilmiön Suomessa: nuorten ja jopa alaikäisten harrastama ryöstö- ja muu rikollisuuden. Kohtasin juuri nuoren miehen, joka kertoi joutuneensa silmittömän ja arvaamattoman väkivallan kohteeksi saaden teleskooppipampusta suoraan päähän, mistä seurasi kallonmurtuma ynnä muita vaivoja, ja nyt sitten kun prosessi lähtee etenemään — syyllinen on toki löydetty — niin ennen kuin hänet saadaan oikeuteen ja vastaamaan niistä tekosistaan, niin aikaahan kestää, ja siinä erityisesti uhrin asema on silloin huono. Eli toivoisin todellakin, että hallitus ottaisi asioista kopin ja kiirehtisi jengiväkivallan ja tämän katuväkivallan ennaltaehkäisyä todella paljon. 
Haluan nostaa esille myös sote-rahoituksen, mistä eilenkin täällä eduskunnassa puhuin. Puolitoista miljardia puuttuu rahoitusta hyvinvointialueilta, ja nyt jos koskaan olisi aika huomioida — ja mielestäni myös tässä lisätalousarvioesityksessä olisi tullut huomioida — se rahoitusvaje, mitä sieltä hyvinvointialueilta puuttuu. Siellä ei todellakaan ole valmiuksia käynnistää toimintaa: asiakasmaksut ovat nousemassa, omaishoidon tukea ollaan leikkaamassa. Eli kun rahat eivät riitä, niin mennään sen hiljaisimman, köyhimmän kansalaisen kukkarolle. Hän yleensäkin on se ikääntynyt tai vanhus, joka ei pysty itseään puolustamaan.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kun hallitus on ajanut tämän sote-uudistuksen läpi — se vietiin aivan väkisin lävitse — huolimatta siitä, että rahoitus jätettiin hoitamatta, ja nyt siellä ollaankin sitten sormi suussa, että mitenkä tässä näin pääsi käymään. Aloittavat hyvinvointialueet joutuvat tekemään alijäämäiset budjetit ja miettimään, mistä löytävät henkilöstön ja millä tavalla saavat heitä sitten palkattua.
Arvoisa puhemies! Vielä haluan nostaa turvallisuusseikasta esiin sen, että pidän äärettömän tärkeänä, että paitsi että kiinnitämme huomiota nuorison katuväkivaltaan, huomioimme myös työntekijöiden turvallisuuden omissa töissään, puhutaan sitten hoitoalan henkilöistä, ensihoitajista, siellä päivystyksessä toimivista hoitajista, lääkäreistä tai varhaiskasvatuksesta, jossa työskentelee opettajia, koulunkäyntiavustajia ja niin poispäin. Huolehditaan siitä, että heillä on myös turvallista työskennellä. Liian usein tulee sitä viestiä, että esimerkiksi ensihoitaja joutuu kohtaamaan väkivaltaa tehdessään tärkeätä työtä. 
Ja sitten vielä haluan muistuttaa siitä, että koronaepidemia ja Venäjän hyökkäyssota selittävät vain osan hallituksen 40 miljardin velkasaldosta, ja tämä asia on hyvä muistaa. Kaikkea ei voida näidenkään asioiden syyksi laittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T14:16:58,2022-11-23T14:20:05,Hyväksytty,1.1
2022_128_11,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_12,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Yleisesti muutamia huomioita tästä hallituksen neljännestä lisätalousarviosta, jossa määrärahoja osoitetaan muun muassa maamme puolustusvalmiuden parantamiseen ja myös Ukrainan tukemiseen yhteensä 294 miljoonaa. Näille me kokoomuksessa annamme tuen: ne ovat tärkeitä, jotta me pidämme huolta omasta uskottavasta maanpuolustuksesta ja myös autamme Ukrainaa lopulliseen voittoon asti.
Myös koronapandemian häntiä — toivottavasti häntiä — tässä vielä hoidetaan, ja myös lapsilisän tuplamaksatukseen varatut rahat on tässä lisätalousarviossa otettu. Ja tämä osoittaa jälleen kerran tämän vasemmistohallituksen holtitonta talouspolitiikkaa, sillä he joutuvat tässäkin osoittamaan, että velanhoitomenoja esitetään jälleen korotettavaksi: tällä kertaa 109 miljoonaa euroa menee pelkästään velanhoitokustannuksiin. Kun taloutta hoidettaisiin paremmin, näitä rahoja voitaisiin käyttää esimerkiksi niihin turvallisuushuoliin, joita täältä salin oikeasta reunasta vaikkapa perussuomalaiset ovat esille nostaneet.
Kuusi miljoonaa itärajan esteen pilottihankkeeseen ja ensi vuonna 139 miljoonaa. Itse haluan nostaa tässä keskustelussa esille myös betonisen aidan rakentamisen arvioinnin niillä osuuksilla, missä se on mahdollista. Se voitaisiin valmistaa matalahiilisestä sementistä, jolloin hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni, ja se olisi myös sataprosenttisesti kierrätettävää. Ja jos se tehtäisiin sulfaatinkestävästä sementistä, näin saataisiin sataprosenttinen kestävyys sadalle vuodelle, eli kannattaisi tätä miettiä. Se olisi myös nopea rakentaa, kun se voitaisiin tehdä eri puolilla Suomea ja pystyttää näille osuuksille, missä voitaisiin käyttää tällaista ekologisempaakin vaihtoehtoa.
Laivue 2020 ‑hankkeeseen tässä osoitetaan myös rahoitusta. Itse olen epäilevä tämän hankkeen etenemisestä. Toivon kuitenkin, että se jossain vaiheessa Raumalta valmiiksi saadaan. 
Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosesityksen, missä me nostamme esille vakavan huolen tästä holtittomasta taloudenpidosta. Ilman kestävää taloutta meillä ei ole suorituskykyisiä Puolustusvoimia, ei maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhoitoa tai hyvää joukkoliikennettä, ja me olemme huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta, yhteiskuntamme kriisinsietokyvystä ja talouden hitaasta kasvusta. Olemme nostaneet vastalauseessa esille myös sen, että hallituksen tulisi uudelleenarvioida näitä poikkeuslausekkeen sisällä olevia kustannuksia, ja olemme pyytäneet näistä selvityksen valtiovarainministeriöltä. Tiedän, että kun se aikanaan julki tulee, niin ihmetystä se tulee aiheuttamaan myös suomalaisten äänestäjien keskuudessa.
Myös suomalaisten ostovoimaa on tuettava meidän mielestämme myös tuloveroja keventämällä, ja myös vaihtoehtoja menojen sopeuttamiseksi on, mutta hallitus ei ole kyennyt niitä tekemään. Priorisointi, valintojen tekeminen, säästäväisyys eivät ole kuuluneet tämän hallituksen parhaaseen osaamiseen, rahan jakaminen sen sijaan on.
Ruoantuotanto ja huoltovarmuuden turvaaminen nousevat isoon rooliin kokoomuksen vastalauseessa. Me teemme tässä yhteensä 22 lausumaehdotusta, joissa nostamme esille muun muassa Ukrainan riittävän tuen, kehysten rikkomiset ja poikkeuslausekekysymyksen, ja jos täältä poimin muutamia, me kokoomuksessa haluamme myös edistää paikallista sopimista, haluamme toteuttaa terapiatakuun viimeistään vuoden 23 alusta ja osoitamme huolemme myös sosiaali- ja terveysuudistuksen, sote-uudistuksen, vajavaisesta rahoituksesta ja huonosta valmistelusta näissä meidän lausumissamme.
Tuomme esille myös huolen palo- ja pelastustoimen toimintakyvyn ja riittävän pelastajamäärän varmistamisesta, ja vielä lopuksi maataloustuista. Me olemme kokoomuksessa pettyneitä, niin kuin suomalaiset maanviljelijätkin, keskustaan, että te ette pitäneet kiinni siitä avusta, mitä maatalous olisi tarvinnut, ja sitä varten me tuomme näissä lausumaehdotuksissa esille sen, että meidän ruoantuotantoa pitää tukea tässä vakavassa energiatilanteessa. 
Kahtena viimeisenä, arvoisa puhemies: [Puhemies koputtaa] kokoomus haluaa, että pidetään kiinni parlamentaarisesti sovitusta Liikenne 12 ‑ohjelmasta, ja tiestön korjausvelan ei pidä antaa kasvaa ensi vuonnakaan, niin kuin nyt näyttää liikenneministeri Harakan kaudella, vahtivuorolla vakavasti tapahtuvan. [Raimo Piirainen: Ei pidä paikkaansa!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-23T14:20:09,2022-11-23T14:25:36,Hyväksytty,1.1
2022_128_13,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_14,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa Suomen puolustusvalmiuden varmistamiseen, Ukrainan tukemiseen, koronavirustilanteesta aiheutuneisiin välttämättömiin korvauksiin ja itärajan rajaesteen suunnitteluun ja pilotointiin. Osa tästä rajaesteen rahoituksesta tulee tosiaan täältä lisätalousarvioesityksestä ja sitten osa täydentävästä, ja siitä nyt muutama sana.
Puhutaan todella isosta summasta, noin 140 miljoonasta eurosta, ja itse näen todella tärkeänä sen, että kun tämän kokoluokan hanketta lähdetään nyt toteuttamaan, saadaan myös todella perusteellinen arviointi rajaesteen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Valtiovarainvaliokunta sai lausunnot yhdenvertaisuusvaltuutetulta, Amnestylta ja Pakolaisneuvonnalta, joissa suhtauduttiin tähän rajaesteeseen erittäin kriittisesti [Perussuomalaisten ryhmästä: Yllätys!] ja huomautettiin myös Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden tärkeydestä. Jos yhdistetään tämä rajaeste siihen, että meillä on tullut viime heinäkuussa uusi rajavartiolaki, josta myös Suomi sai huomautuksia kansainvälisten sitoumusten noudattamisesta, niin ei saa olla niin, että tämä raja-aita yhdistettynä tähän rajavartiolakiin tosiasiallisesti heikentää meidän ihmisoikeustilannetta rajalla, joten on todella tärkeätä, että kun tätä raja-aitaa pilotoidaan, niin myös sen arviointi on perusteellista. Emmehän me minkään muunkaan hankkeen kohdalla, joka on tämän mittaluokan hanke, ajattele, etteikö se vaatisi täydellistä asiantuntija-arviointia, moninäkökulmaista sellaista.
Mitä sitten tulee tähän perussuomalaisten nuorisorikollisuuskeskusteluun, niin itse omaan pitkän akateemisen tutkimustaustan nimenomaan nuorisotutkimuksesta ja olen seurannut tätä keskustelua nyt monen kuukauden ajan hyvin hämmentyneenä. Tässä keskustelussa menevät eri käsitteet sekaisin, nuorten eri ikäryhmät menevät sekaisin, puhutaan erilaisista väkivallan muodoista. Tilastotieto ei ole hallussa, ja silti tuntuu siltä, että mitä epävarmempi tietopohja on, sitä varmemmat ne ratkaisukeinot tuntuvat olevan. Jälleen kerran perussuomalaisten kohdalla tuntuu, että kun muut ovat aidosti huolissaan nuorten pahoinvoinnista, mielenterveysongelmista, ja esittävät siihen monenlaisia eri ratkaisuja, [Juha Mäenpään välihuuto] niin ei perussuomalaisia aidosti kiinnosta minkään näköiset ratkaisut. Teitä kiinnostaa se, että kopioitte Ruotsista suoraan vaalistrategian ja istutatte sen Suomen [Arja Juvonen pyytää vastauspuheenvuoroa — Puhemies koputtaa] kontekstiin, ja näin lietsotte pelkoa ja rasismia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-23T14:25:38,2022-11-23T14:28:51,Hyväksytty,1.1
2022_128_15,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"No niin, aika on täynnä. Emme aloita nyt tässä keskustelussa debattia, mutta edustaja Meri saa puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_16,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt valtiovarainkunnan mietintöä ja lisätalousarviomietintöä, mutta haluan nyt vastata vasemmistolle lyhyesti. Ensinnä, vasemmisto, vastustatteko siis raja-aidan perustamista Venäjän rajalle? Kuulimme tänään uutisia, että Ukrainassa on hyökätty lastensairaalaan ja vastasyntynyt vauva on kuollut. [Veronika Honkasalon välihuuto] Puhumme siis Venäjästä, joka hyökkää tällä tavalla itsenäisten valtioiden kimppuun, ja me emme voisi muka ihmisoikeussyistä suojata rajojamme. [Veronika Honkasalo: Kukaan ei ole niin sanonut!] Miettikää nyt vähän, vasemmistoliitto, mitä te puhutte.
Palaan vielä tuohon katujengiasiaan myöhemmin.
Me otamme tänä vuonna lisää velkaa siten, että lainaa on melkein 19 miljardia enemmän, joka sisältää 10 miljardin varauman sähköyhtiöitä varten. Lainaa otetaan siis huolestuttavan paljon lisää. Suomi elää yli varojensa. Lokakuun loppuun mennessä valtionvelkaa on kertynyt lähes 140 miljardia, ja se tekee noin 25 000 euroa per suomalainen, ja tähän tulee vielä 7 miljardia lisää loppuvuoden aikana — 25 000 euroa per jokainen vauvasta vaariin.
Tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimuksessa on selvitetty suomalaisten mielipiteitä siitä, miten julkista taloutta pitäisi tasapainottaa. Lähes kaksi kolmasosaa eli 65 prosenttia huolehtisi tasapainottamisesta siten, että julkisia menoja leikataan, ja vain neljäsosa turvautuisi asiassa veronkiristyksiin. Tutkimuksen perusteella suomalaiset eivät halua leikata valtion keskeisistä tehtävistä, esimerkiksi sote-palveluista, poliisilta, peruskoulutukselta, oikeuslaitokselta ja Puolustusvoimilta. Näistä kohteista vain hyvin, hyvin harva olisi valmis tinkimään. [Aki Lindénin välihuuto] Sen sijaan suomalaisten leikkauslistan kärjestä löytyy yllättäen perussuomalaisten kannattamia kohteita. Yli puolet suomalaisista on valmiita leikkaamaan esimerkiksi yli 1,3 miljardin euron kehitysyhteistyörahoja, ovat valmiita leikkaamaan Yleisradiolta, puoluetuista ja ministereiden avustajista, joita muuten on tällä kaudella lisätty. Kansa on siis tätä mieltä. Kansa on hyvin pitkälle perussuomalaisten linjoilla. Julkiset menot tulee laittaa tärkeysjärjestykseen ja leikkaukset kohdistaa ensisijaisesti sinne, missä niillä on vähiten merkitystä suomalaisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta. Kun vain nyt muutkin puolueet tulisivat perussuomalaisten linjoille. [Toimi Kankaanniemi: Kyllä kansa tietää!] — Kyllä kansa tietää, kuten viisas kansanedustajamme Toimi Kankaanniemi täällä muistuttaa. [Toimi Kankaanniemi: Kiitos!]
Mietinnön vastalauseessa nostetaan esille hyvin keskeisiä puutteita ja erityisesti turvallisuusuhat ja kasvanut jengiväkivalta, jonka vaarallisuutta on haluttu vähätellä viime aikoihin saakka. No, onneksi nyt ilmiöstä puhutaan oikealla nimellä. Toki täällä kuulee edelleen sellaisia puheenvuoroja, että perussuomalaiset ovat kummallista porukkaa, kun uskaltavat tästäkin asiasta puhua.
Olemme Ruotsin tiellä. Näin on myös poliisin toimesta todettu, kun lepsun maahanmuuttopolitiikan seuraamuksena Suomeen on muodostunut pääasiassa maahanmuuttajataustaisten nuorten väkivaltaisia jengejä — ja nämä tiedot ovat poliisilta, eivät perussuomalaisilta. Nyt ongelma on siis sentään myönnetty, ja siihen on viimeinkin reagoitava. Meidän keinojamme ovat muun muassa sosiaaliturvaperusteisen maahanmuuton lopettaminen, rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottaminen ja siirtäminen kotimaidensa vankiloihin. Työperäisessä maahanmuutossa on huolehdittava siitä, että tänne tulijat todella kykenevät elättämään itsensä ilman sosiaaliavustuksia ja tulonsiirtoja. Sen lisäksi, että nämä toimet ovat välttämättömiä suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi, niitä tarvitaan myös valtion velkaantumisen lopettamiseksi ja meidän hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Sen pitäisi olla meidän ensisijainen tehtävämme.
Suomi elää yli varojensa, eikä löperöön maahanmuuttopolitiikkaan ole enää varaa. Tästä syystä kannatan lämpimästi edustaja Purran epäluottamuslausetta hallitukselle, joka on vähätellyt katu- ja jengirikollisuutta, joka uhkaa kansallista turvallisuuttamme, ja hallitus ei näin ollen enää nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-23T14:28:55,2022-11-23T14:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_128_17,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_18,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Neljännessä lisätalousarviossa on paljon hyviä asioita, jotka mietinnön esitellyt edustaja Pirttilahti tyylikkäällä tavalla toikin esille. Niitä ovat muun muassa puolustusvalmiuden kohottaminen, Ukrainan tukeminen, koronaan liittyvät toimenpiteet, ylimääräiset lapsilisät ja niin edelleen.
Puhemies! Haluan tässä puheenvuorossani nostaa esille kaksi merkittävää asiaa, jotka liittyvät omaan kotimaakuntaani:
Valtatien 19, Seinäjoki—Lapua, ensimmäisen vaiheen valtuutta siis tarkastetaan tässä yhteydessä 6 miljoonalla eurolla, eli aikaisemmin myönnetty 25 miljoonaa kohotetaan 31 miljoonaan. Tämä on erittäin tärkeä ja merkittävä rahoituksen nosto ja varmistaa meneillään olevien tiehankkeiden etenemisen kustannusten nousun keskellä. Tämä on erittäin tärkeä viesti myös alueen elinkeinoelämälle ja totta kai myös liikenteen välityskyvylle ja turvallisuudelle. Toivon todella, että tämä rahoituksen nosto myös vauhdittaa keskeisellä tavalla Teppo—Isokoski-risteysalueen etenemistä. Se on sellaisenaan umpivaarallinen ja alueen elinvoimaa heikentävä.
Toinen asia on raideliikenteen osalta elintärkeä, eli puhun pääradasta. Meillä eduskunnassakin käydään paljon keskustelua Helsinki—Tampere-välistä. Hyvä niin, mutta myös Tampereelta ylöspäin päärata jatkuu merkittävällä tavalla vuodessa miljoonien ihmisten matkustusmuotona. Tässä kohtaa tässä lisätalousarviossa pääradan suunnittelun edistäminen välillä Tampere—Oulu jatkuu. Hankkeen valtuutta siis kohotetaan nyt 1,8 miljoonaa, mikä nostaa kokonaissumman yli 6 miljoonaan. Tämä on merkittävä myös siltä osin, että esimerkiksi Tampere—Seinäjoki-välin kaksoisraiteen — siis elintärkeän kaksoisraiteen — eteneminen jatkuu. Eli on tärkeää, että me kehitämme päärataa kokonaisuudessaan ja huomioimme myös Tampereelta pohjoiseen menevän raideliikenteen. Ja tämän hallitus on tässä lisätalousarviossa hyvällä tavalla tunnistanut.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-23T14:33:51,2022-11-23T14:36:55,Hyväksytty,1.1
2022_128_19,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_20,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen pääpiirteittäin kristillisdemokraattien vastalauseen numero 3, jossa on yhdeksän lausumaehdotusta.
Vuoden 2023 talousarvio sekä syksyn lisätalousarviot ovat olleet Marinin hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä konkreettisia toimia talouden kurssin kääntämiseksi ja julkisten menojen priorisoimiseksi sekä näitten kriittisten alojen, etenkin maatilojen, pelastamiseksi. Näihin vakaviin kysymyksiin hallitus ei ole kuitenkaan halunnut tai kyennyt puuttumaan konkreettisesti, vaan on jatkanut avokätistä politiikkaansa unohtaen kuitenkin muutamat keskeisimmät perusasiat, kuten huoltovarmuuden vahvistamisen. Päätös lykätä maatilojen akuuttiin kustannuskriisiin vastaaminen ensi vuoden lisätalousarvion varaan on kohtalokas liian monelle tilalle — emmehän me edes tiedä, onko hallitus siinä vaiheessa kasassa. Joten tässä kohden hallituksen viivyttelyä on kyllä täysin mahdoton ymmärtää.
Valtion velkaantumisen paheneminen heijastuu jo ensi vuoden talousarviossa puolentoista miljardin euron varauksella korkomenoihin. Valtiovarainministeriön vuoden takaisen ennusteen mukaan velkasuhde ylittää 100 prosentin rajan jo 2040-luvun alussa. Pelkän valtionvelan hoitomenoihin hupenee ensi vuonna suurin piirtein saman verran kuin Suomen terveydenhuollon elikkä hyvinvointialueitten starttaaminen tarvitsisi lisää rahoitusta, eli lähdemme hyvinvointialueilla liikkeelle vakavasti alirahoitettuna. Vielä viime viikonloppuna elimme siinä toivossa, että hallitukselta löytyisi nyt hyvinvointialueille lisärahoitusta tässä tilanteessa, mutta näin ei ole.
Mikäli sekä velkasuhde että korot jatkavat kasvuaan, niin puhutaan todellakin muutaman vuoden kuluttua jo useamman miljardin korkomenoista, ja lisäksi myös kunnat ja kotitaloudet ovat varsin velkaantuneita. Tällaisessa tilanteessa tietenkin toivoisin, että Suomessa valtiovarainministeriössä arvioitaisiin tätä meidän korkostrategiaa ihan uudelleen, koska käsittääkseni tämä korkostrategia on laadittu silloin, kun meillä oli hyvin matalat korot, negatiivisia korkoja jopa. Se ei tällä hetkellä, tähän maailmanaikaan, sovi millään tavalla, ja maksamme siitä nyt sitten ylimääräistä.
Hallituksen toteuttama sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus heikentää julkista taloutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä miljardeilla euroilla ja syventää myöskin kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Massiivinen aluehallintouudistus aiheuttaa väistämättömiä muutoskustannuksia, jotka on arvioitu alakanttiin, ja tästä huolimatta hallitus on tietoisesti alirahoittanut nämä hyvinvointialueet ja siten sote-palvelut. Ongelmat kasautuvat varsinaisesti seuraavalle hallitukselle, joka joutuu ratkomaan elinkelvottomien hyvinvointialueitten selviämiseen liittyviä haasteita.
Toki tämän vuoden neljäs lisätalousarvio sisältää monia yksittäisiä toimia, joista me kristillisdemokraatit valiokuntaryhmänä olemme hyvinkin samaa mieltä ja joita kannatamme, kuten esimerkiksi Ukrainaan toimitetun puolustusmateriaalin korvaaminen ja lisäpanokset hoiva-avustajien kouluttamiseen sekä ylimääräinen lapsilisä. On huomattava, että tuo ylimääräinen lapsilisä on oletettua alhaisempi, koska syntyvyys on edelleenkin ollut alhaisella tasolla, ja siinä mielessä varmasti näin tulevaisuuden, koko kansakunnan tulevaisuuden, kannalta meidän pitäisi miettiä, miten hyvällä perhepolitiikalla voisimme varmistaa sen, että ainakaan taloudellinen tilanne ei olisi se, miksi perheellistyminen jää.
Mutta vastalauseen lausumaehdotuksista.
Kristillisdemokraatit esittävät ensinnäkin, että hallitus tuo talouskasvun vauhdittamiseksi uskottavan suunnitelman, joka sisältää myöskin konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Myöskin edellytämme, että hallitus sitoutuu keinoihin, joilla julkisen talouden kestävyysvaje voidaan kuroa umpeen vuosikymmenen loppuun mennessä, ja aloittaa niiden toimeenpanon jo tämän loppuvaalikauden aikana.
Eduskunnalle toivomme myös esitystä, jolla valtiovarainministeriön arvion mukaan saavutetaan hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite 80 000 työllisestä siten, että julkinen talous vahvistuu 2 000 miljoonalla, eli 2 miljardilla eurolla. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset luvattiin kattaa työllisyyttä vahvistamalla.
Edellytämme myöskin, että eduskuntaan tuodaan esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseksi niin, että etuustaso on korkeampi työttömyysjakson alussa ja laskee portaittain työttömyyden keston mukaisesti.
Edellytämme hallitukselta myös esitystä etuusjärjestelmän kannustinloukkujen purkamisesta, samoin myöskin esitystä reilun paikallisen sopimisen edistämisestä, esitystä terapiatakuun toteuttamisesta ja lisäksi myöskin maatilojen kustannustuesta, jotta elinkelpoiset ruokaa tuottavat tilat pelastetaan akuutilta kustannuskriisiltä. [Puhemies koputtaa]
Ja vielä viimeisenä edellytämme, että hallitus tuo välittömästi eduskuntaan suunnitelman hyvinvointialueitten rahoitusvajeen paikkaamisesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-23T14:37:00,2022-11-23T14:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_128_21,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Kiitos, kiitos. — Ja edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_22,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkuun kannatan edustaja Heinosen esittämää kokoomuksen vastalausetta ja sen lausumaehdotuksia.
Tässä lisätalousarviossa toki on kyse vain pienestä osasta valtion budjetissa, mutta lisätalousarvioiden koko tällä vaalikaudella on välillä ollut melko eri luokkaa kuin mihin ehkä on aiempina vaalikausina totuttu. Varsinaista priorisointia ei ole onnistuttu tekemään, vaan ikään kuin kehyspoikkeaman ja muidenkin kriisien varjolla on sitten lisätty menoja joka puolelle. Jatkuva velkaantuminen on kuitenkin jossain vaiheessa pakko saada pysähtymään, sillä jo nyt näemme, kuinka kasvavista velkakuluista ja korkokuluista aiheutuu meille haittaa siinä, kuinka voimme huolehtia hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja tulevaisuudessa myös tulonsiirroista. Se ei ole siis puhetta vain siitä, että velkaantuminen olisi paha sinänsä, vaan kun elämme jatkuvasti velaksi, meillä on entistä vähemmän liikkumavaraa huolehtia palveluistamme ja niistä ihmisistä, jotka myös yhteiskunnan tukea toimeentuloonsa tarvitsevat.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vastalauseesta haluan nostaa muutaman asian esille. Velkaantumisasian lisäksi olemme edellyttäneet, että Suomi jatkaa riittävää taloudellista, humanitaarista ja materiaalista tukea Ukrainalle ja varmistaa sen. Toki tässä täytyy myös kiittää hallitusta, että näin on tähän asti hyvin toimittukin. Suomi on tukenut Ukrainaa, ja toivottavasti tämä jatkuu myös tulevaisuudessa. Tämä raakalaismainen sota on saatava päättymään.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus: Maatalous on noussut keskusteluihin nyt, mutta eihän tässä ole kyse vain siitä, mitä on tehty tai ei ole tehty tällä hallituskaudella. Keskustalla on ollut maatalousministerin salkku noin kahdeksan vuotta, tai jopa pidempään, ja maatalouden tilanne on mennyt pahempaan suuntaan jatkuvasti. Maatalouden pysyvää kustannuskriisiä ei ole kyetty ratkaisemaan, ja sen vuoksi kiinnitämme tähän asiaan huomiota ja teimme myös lausumaehdotuksen laajemmasta maataloustukijärjestelmän uudistamisesta, jonka avulla turvattaisiin ruoantuotannon huoltovarmuus ja panostettaisiin tehokkuuteen sekä uudistumiseen. Näin voisimme huolehtia siitä, että meidän maatalousjärjestelmämme parhaalla mahdollisella tavalla myös auttaa huoltovarmuutta ja takaa meille sen riittävän ruoantuotannon, mitä me kaikki varmasti täällä toivomme.
Arvoisa puhemies! On pakko kuitenkin sanoa nyt tämän lisätalousarviokeskustelun yhteydessä, kun täällä myös tästä nuorten kasvaneesta väkivallasta ja jengiytymiskehityksestä on keskusteltu, että kokoomus on esittänyt kymmenen keinoa — kokoomus kutsuu niitä pehmeiksi ja koviksi keinoiksi — joilla voisimme puuttua jengiytymiskehitykseen ja kasvaneeseen väkivaltaan ja ehkäistä niitä. Tilastotiedot ovat hyviä, mutta valitettavasti tilastot kertovat hieman jälkikäteen sen, mitä meillä on tapahtunut. Suurin osa nuorista toki voi hyvin ja entistä paremmin, paremmin kuin koskaan ennen, mutta silti meillä on kasvava osuus myös nuoria, jotka voivat selvästi äärettömän huonosti tai jostakin muusta syystä käyttävät sitten väkivaltaa, esimerkiksi paremman elämän tavoitteluun, tai muuten on tappeluita. Tästä olemme saaneet lukea viime päivinä monista medioista, Helsingin Sanomista muistaakseni tänään viimeksi. Meidän on tunnistettava tämä ilmiö, ja uskon, että eduskunnassa tämä ilmiö on nyt laajasti tunnistettu. 
Ilokseni panin merkille, että myös sisäministeri oli nyt tunnistanut tämän ilmiön olemassaolon ja esitti — toki vasta arvioinnin asteella — ottavansa mahdollisesti käyttöön joitakin näitä kokoomuksen esittämiä keinoja. Hän esitti muun muassa, että arvioitaisiin, voidaanko ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia koventaa. No, tämä on mielestämme melko selvää, että enää ei tarvita arviointia, voidaan saman tien edetä näissä asioissa. Myös rikoshyödyn poistamista olisi helpotettava.
Arvoisa puhemies! Se on kuitenkin todettava, että pelkästään rangaistuksia kiristämällä emme varmasti tähän pääse, sillä kyse on monesti alaikäisistä, jotka eivät ole rikosoikeudellisen vastuun piirissä. Ja se henkilö, joka keksii tavan, jolla voimme ehkäistä nuoria päätymästä tekemään tämäntyyppisiä rikoksia, auttaa heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa — olivat he taustaltaan sitten maahanmuuttajataustaisia tai suomalaistaustaisia — varmasti ansaitsisi ison palkinnon siitä työstä.
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu varmasti jatkuu.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-23T14:42:36,2022-11-23T14:47:50,Hyväksytty,1.1
2022_128_23,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Tämä keskustelu jatkuu vielä tuonne noin kello 15.30:een saakka, ja sen jälkeen siirrymme muihin asioihin. — Ledamot Löfström.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_24,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Här i den fjärde tilläggsbudgeten finns det många viktiga satsningar, inte minst i det tråkiga världsläget som vi lever i efter Rysslands brutala och illegala anfallskrig mot Ukraina. Viktiga satsningar — och också viktiga satsningar för att hantera kostnaderna som uppkommit av coronapandemin. 
Här finns en specifik sak gällande Åland, och också en historisk sak, att det budgeteras pengar för ett särskilt bidrag till Åland för att hantera kostnader som har uppkommit under coronapandemin. Det här är ett instrument som tillkom när man ändrade självstyrelselagen senast — under den här mandatperioden godkände man för andra gången det vilande lagförslaget om att ändra självstyrelselagen — och då hade vi inga tankar på att vi skulle drabbas av en pandemi och att det här instrumentet så snabbt skulle bli aktuellt. Åland drabbades av extremt höga kostnader och ekonomiskt av coronapandemin, då Åland är beroende av passagerarsjöfart och turism och både turismen och passagerarsjöfarten stod under stora delar av inledningen av pandemin. Den arbetslöshet på mellan tre och fyra procent som Åland brukar ha, alltså en mycket låg arbetslöshet, steg nästan över en natt till 11,6 procent, så det var en stor ekonomisk kostnad. 
Men eftersom Åland är självstyrt så åtnjuter inte Åland automatiskt till exempel stöd via de ökade statsandelar till kommuner som man i övrigt har kompenserat kommuner och övriga regioner med, utan de är saker som på Åland sköts av självstyrelsen, av landskapet, och beviljas kommunerna, och därför finns det kostnader som har uppkommit. Det står i självstyrelselagen att landskapet kan beviljas statsmedel för att förhindra eller undanröja sådana väsentliga rubbningar i samhällsekonomin som särskilt drabbar landskapet. 
Den här ansökan har kommit av landskapsregeringen. Ålandsdelegationen, ett organ där både riket och Ålands självstyrelse har ledamöter, har behandlat ansökan och fått utlåtanden av finansministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och andra ministerier och bifallit ansökan som sedan har blivit stadfäst av republikens president. Det riksdagen nu gör är att budgetera pengar för att bidraget ska kunna betalas ut i sin helhet. Det är frågan om ett historiskt beslut när vi för första gången använder det här instrumentet, och det är mycket motiverat att vi också budgeterar de här pengarna i sviterna av coronapandemin.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nu behöver vi tolkning. — Varsågod.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-11-23T14:47:55,2022-11-23T14:50:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_25,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Kiitos. — Seuraavaksi edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_26,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika mustaa talous- ja tulevaisuuskuvaa oikea laita tällä hetkellä salissa kertoo. [Toimi Kankaanniemen välihuuto] Tulevaisuuskuvaan ja talouskuvaan ei hirmusti vain lääkkeitä ole. Jos oikein kuulin, niin lisätalousarvio neljän lisäksi menolisäyksiä on aika paljon, ja lista tuli niin kokoomukselta kuin perussuomalaisilta. [Välihuuto eduskunnasta] On se aivan selvä, että me kaikki ollaan talouskasvuennusteista huolestuneita ja tulevat vuodet ovat aika hämärän peitossa. [Juha Mäenpää: Lapset maksavat!]
Itselläni on tapana kumminkin nähdä asioita myös positiivisesta näkökulmasta, ja muutamia esimerkkejä:
Julkisen talouden tasapaino on kumminkin vuosina 21—22 parantunut huomattavasti, ja syy siihen on yksinkertaisesti hyvä työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu. Vuosi 23 sitten jo näyttää murheellisemmalta.
Lokakuussa 21 meidän työllisyysasteemme oli 72,8 prosenttia, ja tässä lisätalousarviossa kesäkuun luku on 73,6, mutta lokakuun lopun luku oli 74,4 prosenttia, 66 000 työllistä enemmän kuin lokakuussa 21. Esimerkkinä on Pohjois-Karjala, joka on pahnanpohjimmainen yleensä ja on aina ollut tähän asti: ollaan nyt 11,8:ssa. Se on alhaisin luku 32 vuoteen — 32 vuoteen.
Minusta lisätalousarvio nelosessa on tärkeätä, että on hyviä täsmätoimenpiteitä tähän aikaan ja niihin akuutteihin ongelmiin ja tarpeisiin, mitä meidän yhteiskunnassamme on. Tärkeää on, että puolustusvalmiutta edelleen kohotetaan, odotetaan Nato-päätöstä. Tukea Ukrainalle tarvitaan, niin kuin täällä molemmista laidoista salia on todettu. Erityisesti on tärkeää, että TEMin ja OKM:n puolelle lisätään rahoitusta ukrainalaisten koulutukseen ja työllistämiseen. Esimerkiksi meillä Joensuussa on 1 500 ukrainalaista tällä hetkellä. 60 miljoonaa euroa lisää sote-alueille koronarahaa — se tulee tärkeään vaiheeseen, juuri kun alueet ovat aloittamassa. Ja kyllä itse pidän tärkeänä myös tätä lapsilisän korotusta joulukuussa. Se on monelle pienituloiselle perheelle hieno kädenojennus tästä isosta salista. Ja raja-aidan pilotti.
Sitten edustaja Heinonen, joka ei ole paikalla, kovastikin LVM:n puolelta perusväylänpidon rahoituksen osalta arvosteli. Totuushan on, että parlamentaarisesti olemme lisänneet liikennejärjestelmän suunnitelman kautta vuosittain noin 300 000—400 000 euroa perusväylänpitoon lisää rahaa, ja parhaana vuonna, vuonna 20, sillä pistettiin suomalaista tieverkkoa 4 000 kilometriä kuntoon. Nyt tietysti nämä ongelmat ovat tulleet tämän kustannuskehityksen myötä, ja tässäkin sitä kustannustason kehityksen muutosta sitten kompensoidaan yli 34 miljoonalla, että pystyttäisiin sitten vastaamaan jollakin tavalla edes tähän tilanteeseen tuolla Suomen väyläverkostossa. Positiivista on, että myöntövaltuuksia jo käynnissä oleville kohteille, joilla on hirmu suuri työllisyysmerkitys, lisätään. Oman vaalipiirini osalta isoin uusi hanke on tietysti tuo Rissalan, joka liittyy Karjalan lennostoon ja sitten niihin tiejärjestelyihin, 46 miljoonaa, ja sillä on useammaksi vuodeksi aika iso työllisyysvaikutus.
Sote-alan koulutuspaikkoja edelleen lisätään hoiva-avustajien osalta.
Harmaan talouden torjuntaan tulee lisäpalkkausta alipalkkauksen selvittämiseen sekä selvittämiseen ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön osalta, mikä on tärkeä rahan lisäys.
Se on selvä, että tuohon maatalouden tilanteeseen varmasti joudutaan vielä täsmätoimenpiteitä tekemään ja työkaluja rakentamaan, siitä olen itsekin ihan samaa mieltä — mitä ne sitten ovat, ja on syytä seurata. Se tilanne ei ehkä niin synkkä ole. Tapasin Kiteellä nuoria tuottajia tässä muutama viikko sitten, ja siellä oli kovastikin vielä tulevaisuudenuskoa, mutta tuota tilannetta pitää ehdottomasti seurata.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-11-23T14:52:40,2022-11-23T14:57:46,Hyväksytty,1.1
2022_128_27,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_28,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kouluväkivalta, katuväkivalta, jengiväkivalta — valtavia kasvavia ongelmia. Me tarvitaan tähän ongelmaan myös pehmeitä keinoja. Senkin tietävät varmasti kaikki, ja niitä on myös kokeiltu. Mutta me tiedetään myös Ruotsista, Tanskasta ja nyt Suomen poliisista, että nämä pelkät pehmeät keinot eivät riitä, ja me tarvitaan tähän myös kovia keinoja. Me myös tiedämme, että tietyistä maista tuodaan tänne nuoria miehiä, jotka eivät edes halua integroitua tai sopeutua Suomeen. Se on fakta, mitä on turha mennä pakoon. Ja tässä me kuullaan vasemmistosta just... He työntävät pään pensaaseen ja toivovat, että tämä ongelma katoaa, mutta sillä se ei tule katoamaan, vaan siihen pitää puuttua kovin ottein.
Sitten, Suomen puolustusmenoihin tehdään erittäin kannatettavia toimia, mutta on rehellistä sanoa, että moni menolisäys on osoittautunut paljon kalliimmaksi kuin hallitus alun perin kertoi. Hallituksen menolisäykset ja uudistukset hoitajamitoituksesta sote-uudistukseen ja oppivelvollisuuden pidentämiseen ovat täysin alibudjetoituja. Kaiken luvatun rahoittaminen, korjaaminen ja julkisen talouden oikaiseminen jätetään seuraavien hallitusten päänvaivaksi. On absurdia puhua hyvinvointialueista, kun rahat eivät riitä ja palvelut heikkenevät.
Liikenneväylien ylläpitoon suunnatut lisäpanostukset eivät riitä kompensoimaan kustannusnousua, joten korjausvelka kasvaa lisäpanostuksista huolimatta. Täytyy muistaa, että Suomen teollisuus kulkee kumipyörillä lähes kokonaan, ja korjausvelan kasvaminen on riski niin teollisuuden kilpailukyvylle kuin turvallisuudelle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-23T14:57:46,2022-11-23T14:59:52,Hyväksytty,1.1
2022_128_29,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_30,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella olemme voineet todeta, että hallituksen muodostaminen on varsin helppoa. Silloin keväällä 19 puheenjohtaja Rinne kutsui miellyttävät puoluejohtajat kokoon ja kysyi: Mitkä ovat teidän tarpeenne? Minkälaista politiikkaa haluatte harjoitettavan tällä kaudella? Kaikki toivat pöytään pitkät listat tarpeitaan. Keskustalla oli 10 toivetta ja sai 11 läpi. Sen lisäksi sitten muilta puolueilta tuli vaikka mitä, ja ne kasattiin ohjelmaksi ja jaettiin ministerinsalkut — se oli siinä. 
Sen jälkeen on sitten hoidettu asioita niin, että kaikkea on viety eteenpäin — no, nyt joitakin ongelmia on löytynyt — mutta kuitenkin tässä yli kolme vuotta kaikista kriiseistä huolimatta on sitä ohjelmaa toteutettu välittämättä yhtään kustannuksista. Kaikki kustannukset on katettu velanotolla — velkaa, velkaa, velkaa. Nyt olemme siinä tilanteessa, että Rinteen—Marinin hallitus jää ilmeisesti Suomen historian eniten valtiolle velkaa ottaneeksi hallitukseksi [Juha Mäenpää: Surkee hallitus!] kautta historian. Se ei ole kovin kunniakasta. 
No, tiedämme, että muutamiin tarpeisiin niitä on tarvittu, [Välihuuto sosiaalidemokraattien ryhmästä] mutta valtava määrä on otettu sellaiseen, mikä ei olisi ollut välttämätöntä. Nyt olemme siinä tilanteessa, että korot ovat nousseet jo varsin voimakkaasti ja jatkossa nousevat entistä enemmän, ja kaikesta tästä hyvästä huolimatta esimerkiksi Suomen Pankin pääjohtaja eilen totesi, että ensi vuonna on taantuma Suomessa ja seuraavana vuonnakin vain 0,5 prosentin kasvu. Tämä kertoo siitä, että tältä hallitukselta jäävä todella synkkä perintö on valtava ongelma seuraavalle eduskunnalle, hallitukselle ja vielä sitä seuraaville. 
Arvoisa puhemies! Nyt jos koskaan on priorisoinnin aika. Yhteiset tarpeet on pantava todella kriittiseen tarkasteluun. Perussuomalaiset ovat esittäneet — täällä viimeksi edustaja Meri muun muassa — ne kohteet, joista me olemme ensimmäiseksi leikkaamassa: hallinnosta, avustajakunnasta, ilmastopolitiikasta, vihreästä siirtymästä, maasta ulos valuvista miljardeista, ja monista muista, Yleisradiosta ja monesta muusta kohteesta me olemme valmiita ottamaan pois, käyttämään näitä varoja niin, että ne vahvistavat talouskasvua, lisäävät kansalaisten — varsinkin heikommassa asemassa olevien kansalaisten — ostovoimaa, ehkäisevät verojen kiristyksiä ja tätä kautta luovat tilaa valtiontalouden vahvistumiselle, vähentävät sosiaalimenoja. Kun näin tehdään, käänne saadaan aikaiseksi. 
Minun on todettava, että kokoomus haluaa leikata asumistuesta ja työttömyysturvasta. Ne eivät ole meillä listalla leikkauskohteina, mutta todella uudistusten kohteina kylläkin, eli niitä järjestelmiä pitää kyllä katsoa läpi erittäin tarkkaan, ja toivotaan, että sosiaalipoliittinen sosiaaliturvaa uudistava työ joskus päätyisi lopputulokseen, joka olisi hyväksyttävissä. 
Arvoisa puhemies! Me siis katsomme ne tulot, millä me rahoitamme ne menot, mitä me haluamme lisää panostaa, ja ensisijaisena on tämä talouskasvun ja ostovoiman ja hyvinvoinnin turvaaminen. 
Sen lisäksi tässä keskustelussa on esille tullut — ja nostan sen myös itse esille — tämä maatalouden tilanne. Se on todella huolestuttava. Eivätkö ministerit ja hallituspuolueet ymmärrä sitä, että me olemme marraskuun lopussa nyt jo menossa, ja viljelijät joutuvat nyt suunnittelemaan ja hankkimaan ne tarpeet, mitä tarvitaan huhti-, touko-, kesäkuussa, kun kylvöt alkavat ja ne toteutetaan? Se pitää nyt suunnitella — pitää olla rahoitus — ja te lykkäätte, aina vain lykkäätte ja lykkäätte. Tällä menolla te ajatte Suomen nälkätilanteeseen. Maailmalla on jo nälänhätää paljon. Ei ole viisasta ajaa suomalaista maataloutta sen syvempään ahdinkoon, mitä se [Puhemies koputtaa] nyt on, vaan nostaa se sieltä ahdingosta kiireesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T14:59:53,2022-11-23T15:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_128_31,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_32,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa näkyy selkeästi se, miten talouden ja työttömyyden sidos on hyvin tiukka. Tässä on puhuttu paljon niistä panostuksista, mitä tehdään tässä lisätalousarviossa, ja myös niistä puutteista, mitä siinä on, mutta itse haluaisin keskittyä siihen, että huomaisimme myös sen, että tässä lisätalousarviossa on yli miljardi lisää verotuloja — yli miljardi lisää verotuloja — ja sen taustalla on [Juha Mäenpää: Korkeat polttoaineen hinnat!] parempi työllisyyskehitys, jota olemme ehkä tämän koronan jälkeen ja muutoin ennakoineet, ja se on mielestäni positiivinen asia, joka kannattaa panna merkille. Sen lisäksi esimerkiksi työttömyysturvamenot ovat lähes 300 miljoonaa euroa pienemmät kuin arvioimme, samoin kuin asumistukimenot ovat 60 miljoonaa euroa pienemmät kuin olemme arvioineet. Eli tämä positiivinen kehitys näkyy tässä. 
Mutta kun me katsomme kansainvälistä tilannetta koronan ja tämän Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, niin me tiedämme, että siellä se taantuman riski pilkottaa, ja sen takia tähän ei pidä ikään kuin tuudittautua, vaan pitää miettiä niitä lisätoimia, joilla me pitäisimme meidän taloutemme liikkeessä ja työllisyyden tällä hyvällä uralla, millä se nyt on ollut.
Tässä on esitetty paljon kritiikkiä velkaantumiselle, ja ymmärrän sen. Kaikkia meitä huolestuttaa se, mitä taloudessa tapahtuu. Mutta jos ajatellaan, että meillä olisi jotenkin erityisen paljon velkaa verrattuna moneen muuhun maahan tai että me olisimme erityisen haavoittuvassa tai riskitilanteessa tai epäuskottavassa tilanteessa, niin siihen ei löydy evidenssiä. Esimerkiksi korkotaso on aivan normaali. Siinä ei ole mitään riskilisää Suomen kohdalla. Mutta siinä, että se saattaa kasvaa, meillä on maana sinänsä riski kokonaisuutenansa.
Itse asiassa tässä on myös paljon löysää puhetta tarpeettomasta velasta. Olisi kiva tietää, mitä se tarpeeton velka on, koska aika vähän kuitenkin on ollut niitä säästöesityksiä siinä keskustelussa, mitä me olemme tässä isossa salissa käyneet. Niitä on jonkun verran ollut. Osa niistä on ollut realistisia ja mahdollisia toteuttaa, osa niistä on suuntautunut kymmenien vuosien päähän, ja osa on ollut esimerkiksi sellaisista asioista, joissa meillä on kansainvälisiä sopimuksia ja rahat jo kiinni, eli sellaisia säästöjä, joita oikeasti voitaisiin seuraavan vuoden budjetista saada, on ehkä vähän vähemmän ollut esillä.
Mutta sitten ihan nyt oikeasti, ihan ilman sarvia ja hampaita, haluaisin kokoomuksen puolelta pyytää pientä täsmennystä, kun teidän ponnessanne sanotaan, että pitää olla riittävä taloudellinen tuki humanitääriseksi ja materiaaliseksi tueksi Ukrainaan. Kun tästä ikään kuin tulee se viesti, että se ei tällä hetkellä ole riittävä, niin mikä se riittävä taso olisi teidän mielestänne? Se olisi mielestäni kiva tietää, [Puhemies koputtaa] ja ihan hyödyllinen ja hyvä tietää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-11-23T15:05:11,2022-11-23T15:08:18,Hyväksytty,1.1
2022_128_33,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_34,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan lyhyesti kantaa lähinnä koulutukseen suunnattuihin määrärahoihin. Hoiva-avustajien koulutusta aiotaan lisätä 800 uudella koulutettavalla. Tähän ehdotetaan yhteensä noin 8,5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa. Hoiva-avustajien koulutuksen lisääminen on erittäin perusteltua tässä työvoimatilanteessa. Heidän työpanostaan tarvitaan erityisesti ikäihmisten palveluissa. Toisaalta hoiva-avustajien lisääminen edellyttää myös sitä, että hoitoyhteisössä on riittävästi päteviä erityisosaajia ohjaamaan ja tukemaan hoiva-avustajia esimerkiksi muistisairaiden kohtaamisessa ja auttamisessa. Näitä erityisosaajia, siis esimerkiksi muistihoitajia, ei valitettavasti kouluteta tällä hetkellä riittävästi.
Toisaalta, arvoisa puhemies, yhtä vaikea työvoimapula kuitenkin vaivaa myös kehitysvammatyötä tällä hetkellä. Hoiva-avustajia ei ole tarkoitettu kehitysvammatyöhön, ja siksi esimerkiksi Kehitysvammaliitto on ehdottanut yhteisöavustajakoulutuksen käynnistämistä pikaisesti. Yhteisöavustajat helpottaisivat nimenomaan kehitysvammatyössä olevaa valtavaa henkilöstöpulaa. Toivottavasti tämän koulutuksen suunnittelu etenee ministeriössä nopeasti. Tiedän, että siellä asiaa työstetään.
Puhemies! Myös muut koulutukseen kohdennetut rahat ovat kannatettavia. Esimerkiksi työvoimakoulutuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen on tulossa rahaa, samoin kuin Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hankkimaan koulutukseen. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen.
Erittäin tärkeä on myös ukrainalaisille järjestettävään ammatilliseen koulutukseen ja tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen ehdotettu kolmen miljoonan euron lisämääräraha. Tämä on järkevää ukrainalaisten auttamista, mutta samalla helpotetaan myös meidän työvoimapulaa. Toki Ukraina tarvitsee myös muuta taloudellista apua, kuten tässä lisätalousarviossa on esitetty.
Puhemies! Ihan lopuksi: Kiitän myös ylimääräisestä lapsilisästä. Se tulee pelastamaan monen lapsiperheen ja erityisesti monen lapsen joulun.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-23T15:08:18,2022-11-23T15:10:42,Hyväksytty,1.1
2022_128_35,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_36,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Keskustelua neljännestä lisätalousarviosta valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta — hyvää keskustelua. Tässä on käyty keskustelua niin teistä kuin myös maataloudesta. Edustaja Koponen, Arikin toi esille sen, että tässä maassa kumipyörillä liikkuu teollisuuden tuotteita. Se pitää täysin paikkansa, mutta täytyy kyllä muistaa, että tällä hallituskaudella onneksi sinne perusväylänpitoon ollaan saatu se 300 miljoonan tasokorotus jokaiselle vuodelle, elikkä toisin sanoen se 1,4 miljardia käytetään perusväylänpitoon. No, totta kai sitä korjausvelkaa on vuosien saatossa tullut, ja sitä on saatu nytten kurottua umpeen. Muistamme, että kun 2020 tämä maailmanlaajuinen koronapandemia iski, silloin bitumin hinta oli alhaalla. Silloin tehtiin hyvää suhdannepolitiikkaa sen suhteen, että kun bitumin hinta oli alhaalla, pistettiin lisätalousarvioon sitten vähän enemmän euroja siihen, että asvalttia vedettiin tuonne tiestöön asianmukaisesti ja näin sitä korjausvelkaa saatiin umpeen. Nythän tilanne on toisin: öljyn maailmanmarkkinahinta on aivan toisenlainen, ja tätä kautta myös bitumin hinta on sillä tasolla, että asvalttia muun muassa tänä kesänä ei päästy vetämään tuonne teille ja valtateille siinä suhteessa kuin olisi pitänyt.
Kokoomuksen puheenvuorossa edustaja Heinonen toi esille, kuinka kokoomus on pettynyt Suomen Keskustaan siinä, että maataloutta ei ole hoidettu asianmukaisella tasolla rahoituksien osalta. No, kuitenkin olemme saaneet sen 300 miljoonan huoltovarmuuspaketin maatalouden suuntaan. Mielenkiinnolla odotan teidän ensi viikon niin sanottua varjobudjettia ja sitä, kuinka te tulette tämän asian ratkaisemaan.
Tässä on myös käytetty puheenvuoroja siitä, kuinka on tämä hallitus ottanut holtittomasti velkaa. No, valtaosahan tämän vaalikauden velkaantumisesta, arvoisa puhemies, selittyy koronan hoidolla ja tällä Putinin hyökkäyssodalla, mikä on aivan oikein. Tämänhän hyväksyvät kaikki eduskunnan puolueet, oppositiopuolueet myös. Mutta kuitenkin te syytätte siitä, että nyt on holtittomasti otettu se loppuosa velkaa. On puhuttu aikaisemmissa puheenvuoroissa jopa siitä, että 11 miljardia on neljän vuoden aikana, elikkä hallituskauden aikana, otettu velkaa holtittomasti, mutta mistä tämä 11 miljardin velkapotti sitten muodostuu? Kun tästä noin puolet, se 5,3 miljardia, on muodostunut tuloveronkevennyksistä, niin, arvoisa puhemies, on syytä kysyä kokoomukselta ja myös perussuomalaisilta, olisitteko te [Puhemies koputtaa] sitten verottaneet suomalaisia tämän verran.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-23T15:10:43,2022-11-23T15:13:49,Hyväksytty,1.1
2022_128_37,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Ja edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_38,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä neljännessä lisätalousarviossa on monia tärkeitä kohteita, joihin kohdennetaan lisärahoitusta. Tiedostan tietenkin samaan aikaan, että lisärahoitukset vaativat nykyisessä tilanteessa mittavaa priorisointia — kaikkeen ei ole yksinkertaisesti varaa eikä ole ollut enää pitkään aikaan. Erityisesti kriisiaikoina tulisi kyetä säilyttämään talouden liikkumavaraa, ja sille haasteensa luo Suomen tilanteessa se, että olemme kamppailleet kestävyysvajeen kanssa jo pitkään aikaisemminkin.
Haluan kuitenkin nyt nostaa tähän keskusteluun muutaman tärkeän lisäpanostuskohteen. Niistä ensimmäisenä mainittakoon tässä salissa nyt jo lukuisia kertoja tämän päivän kuluessa kuultu puolustusvalmiuden kohottaminen. Se on täysin välttämätöntä tilanteessa, jossa meillä nyt on tuo 1 340 kilometriä yhteistä rajaa aggressiivista hyökkäyssotaa käyvän Venäjän kanssa. Vähintään yhtä välttämätöntä on jatkaa Ukrainan tukea. Kävin itse viime viikolla Ukrainassa, ja se vahva viesti sieltä oli, että Venäjä on saatava pysähtymään Ukrainassa. Vain niin voimme puolustaa vapautta koko Euroopassa. Suurimmat menolisäykset esitetäänkin nimenomaan nyt puolustusministeriön hallinnonalalle ja Ukrainan tukemiseen, ja tästä muodostuukin tuo 294 miljoonan euron summa.
Haluan nostaa myös muutaman muun huomion. Yksi niistä on tämä 800 uuden hoiva-avustajan kouluttaminen ja siihen kohdennettava rahoitus. Meillä on valtava tarve tekijöille hoivan aloilla. Vaje on niin mittava, että on selvää, että ei tämä lisäys ole kuin pienen pieni askel kohti oikeaa suuntaa, mutta toki parempi kuin ei mitään.
Samoin nostan nuorten mielenterveyden tilanteen. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle kohdennettavat varat nyt sinne mielenterveyspalveluiden jonojen purkuun ovat tärkeitä.
Aivan viimeisenä haluan nostaa keskusteluun ylimääräisen lapsilisän. Se on tärkeä symbolinen viesti hallitukselta, että tässä maassa lapsista halutaan pitää huolta, ja jokainen minut tunteva tietää, että lasten oikeudet ovat sydämenasia. En voi kuitenkaan — siitä huolimatta, että istun hallituspuolueessa — olla esittämättä henkilökohtaista kritiikkiä tässä kohtaa siitä, että mielestäni tuo 112 miljoonaa euroa olisi pitänyt kohdentaa niin, että se olisi aidosti mennyt niille lapsille, niille perheille, joilla avun tarve on kaikkein suurin. Silloin sinne oltaisiin saatu kohdennettua myös isompi konkreettinen apu. En nimittäin usko, että me tässä salissa istuvat vanhemmat, joilla on kotona alle 17-vuotiaita lapsia, olemme ylimääräisen lapsilisän tarpeessa. Loppuun toki todettakoon, että lapsilisä on universaali tuki, ja ymmärrän sen takia, että tällä halutaan lähettää vahva symbolinen viesti, mutta sallittakoon ehkä pieni kritiikki tässä kohtaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-23T15:13:51,2022-11-23T15:16:30,Hyväksytty,1.1
2022_128_39,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_40,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä edelliseen puhujaan siinä, että pidän erittäin järkevänä, että näitä hoiva-avustajien koulutuksia on lähdetty viemään eteenpäin. Ja mitä itse olen jutellut näitten hoivapalveluyritysten kautta, niin kyllä he viestittävät sitä, että heillä on kyllä nyt suuria vaikeuksia rekrytoida henkilökuntaa. Ja siinä on tietenkin tämä hoitajamitoitus. Kyllä he kritisoivat sitäkin, että se lisää työtä ja vaikeuttaa nyt työn hoitamista näissä hoivalaitoksissa.
Heille olisi tärkeätä, että sinne tulisi nimenomaan semmoista henkilökuntaa, joka tekee sitä käsillä tehtävää työtä, ja he ovat myös sitä mieltä, että avi ja Valvira liian tiukasti valvovat sitä toimintaa siellä — tilanteessa, jossa heillä on suuria ongelmia siinä, saako sinne työvoimaa. Pitäisi pikkuisen olla joustoja. Me emme niitä joustoja viranomaisille voi tässä salissa antaa eikä osoittaa, mutta kuitenkin pitäisi herkällä korvalla kuunnella näitä käytännön työntekijöitä ja yrityksiä, koska eivät he joka paikassa ole ajamassa omaa etuaan.
Ja kritiikkiä tulee tästä mitoituksesta. Kritiikkiä tulee siitä, että viranomaiset vaativat liian tarkkaan, ketkä henkilöt sitten mitoitukseen lasketaan. Ja kolmas kritiikki tulee siitä, pakotetaanko heidät tekemään erinäköisiä indeksejä, vaikka nämä ikäihmiset tarvitsisivat ihan muuta kuin niitä indeksejä. Tämä voi jonkun mielestä olla vähän ikävääkin kertomaa, mutta pakko minun on tuoda niitä terveisiä, koska minun mielestäni lainsäätäjänkin pitää elää sen mukaan, miten yrityksissä mennään ja miten käytännön työelämässä mennään, eikä sen mukaan, mitä jossakin kerroksessa pidetään ehkä sopivana.
Arvoisa puhemies! Toinen, mitä pidän hyvänä, ovat nämä perusväylänpitoon kohdistetut lisäykset, mihin edustaja Eskelinen aivan oikein viittasi. Tänä vuonna, siis 2022, päästään 1,46 miljardiin. Ja täällä on edustaja Piirainen, joka tietää, että se on yli sen tason, mitä me ollaan parlamentaarisesti sovittu. Ja tämä on hieno homma, mutta kun me kaikki tiedämme, että maarakennusindeksi on vuoden aikana noussut 15 prosenttia, niin sehän se syö tämän, niin että itse asiassa tämä määrärahan taso on laskenut, mutta siitä huolimatta tämä on kuitenkin aina nostettava esille, koska jos me ajatellaan tulevaa tasoa, niin sehän on loppujen lopuksi 1,7 miljardia, missä me mennään, että me saamme korjausvelan vähennettyä. Ei se ole kenenkään meidän vika.
Mutta yhden asian haluan tuoda, kun itse olen pitkään saanut olla näissä hommissa, kuten edustaja Piirainenkin. Mehän lähdettiin silloin 2015 yhden miljardin tasosta. Ja me ollaan parlamentaarisesti — eli kaikki puolueet ovat olleet mukana — rakentamassa. Ensin oli se ykköstyöryhmä, jossa mentiin yli 300 miljoonaa. Sitten on tämä kakkostyöryhmä, jossa mentiin niin, että sen pitää olla 1,4 miljardia, ja siitä lähdetään menemään ylöspäin. Mutta nyt tämä inflaatio on sotkenut kaikki nämä suunnitelmat, ja sehän ei ole meidän kenenkään vika, mutta haluan, että tämä asia otetaan vahvasti huomioon. [Puhemies koputtaa] Toivottavasti myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-23T15:16:32,2022-11-23T15:19:42,Hyväksytty,1.1
2022_128_41,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Ja edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_42,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio osoittaa selvästi, että jälleen kerran elämme poikkeustilanteessa, niin kuin tällä kaudella usein on tapahtunut. Suurimmat menolisäykset esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle puolustusvalmiuden parantamiseen sekä Ukrainan tukemiseen, yhteensä 294 miljoonaa euroa. Lisäksi tehdään investointeja muun muassa energiainfrastruktuuriin ja tuetaan sen kautta myöskin huoltovarmuutta. Elikkä kun täällä keskustellaan velkaantumisesta, niin muun muassa tämän lisätalousarvion myötä on hyvä huomioida, että todellakin nämä menolisäykset kohdistuvat hyvin suurelta osin sellaisiin kohteisiin, joista on valinnut aika laaja yksimielisyys täällä eduskunnassa myös opposition kanssa.
Lapsilisistä on käyty paljon keskustelua, ja näkisin, että ensisijaisen tärkeätä on investoida riittäviin olosuhteisiin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Meillä on merkittäviä menotarpeita varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa, jotta me pystytään tarjoamaan riittävän laadukas opetus lapsille ja nuorille, ja tämän näkisin ensi kauden keskeisenä tehtävänä. Meidän täytyy investoida peruskouluun ja niihin perusedellytyksiin, ja sitä kautta me tuetaan ihan jokaista lapsiperhettä.
Täällä oppositiosta perussuomalaiset kritisoi myös vihreää siirtymää, ja aika selvästikin osa edustajista sanoi, että näistä ilmastotavoitteista pitäisi luopua. Tästä olen täysin eri mieltä. Tätä kautta me myös luodaan edellytyksiä Suomen taloudelle. Meillä on monella sektorilla meneillään kiinnostavia ilmastoinvestointeja ja myöskin ilmastoinnovaatioita, joita voidaan myös viedä kansainvälisesti.
Kun nyt mietitään, minkälaisia tuloksia tässä on viime aikoina nähty ilmastoneuvotteluista, niin valitettavasti se yhteinen ymmärrys ehkä löytyy ainoastaan lähinnä siitä, että siellä ollaan valmiita joitakin korvauksia mahdollisesti tekemään maille, jotka kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista, mutta valitettavasti vielä ei nähdä yhteistä sitoumusta globaalisti tehdä äkkiä niitä tarvittavia toimia, jotka ovat tiedossa. Me tiedetään, mitä tarvitsee tehdä. Toivon, että edes näiden yritysten kautta, joita meillä löytyy ilmastosektorilla ja ympäristönsuojelussa, löytyisi yhteisymmärrys. [Puhemies koputtaa] Tämä tuottaa myöskin ratkaisuja globaalisti, vaikka valitettavasti näissä neuvotteluissa ei ole vielä päästy eteenpäin riittävästi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-23T15:19:44,2022-11-23T15:23:02,Hyväksytty,1.1
2022_128_43,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Näin. — Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_44,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalon puheesta tuli mieleen toteamus: ”Joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.” Asioiden perusteleminen omilla kredentiaaleilla varsinaisen substanssin sijaan on jotakin, mitä pidän halveksuttavana. Honkasalo arvosteli erityisesti perussuomalaisten suhtautumista maahanmuuttoon mutta kritisoi myös rajalle rakennettavaa aitaa siitä, kuinka se estää turvapaikanhakua.
Arvoisa puhemies! Mitkään kredentiaalit eivät muuta tosiasioita. Esimerkiksi turvapaikkahakemuksia jätetään ainoastaan virallisilla rajanylityspaikoilla eikä siellä soiden ja lampien välissä pujottelevalla aidalla. Lisäksi asiantuntijalausunnoissa tähän on otettu jo kantaa. On siellä ollut suojelupoliisia, Rajavartiolaitosta ja jopa Puolustusvoimien esikuntaa. Mutta vasemmistoliiton ongelma on nimenomaan se, että tässä näkyvät tosiasioihin ja tieteeseen perustuvien lähtökohtien ja ideologisten lähtökohtien eroavaisuudet. Nämä lausunnot nimittäin eivät ole heille arvokkaita, vaan sinne tuodaan Sadankomiteaa, Rauhanliittoa ja muita tällaisia ideologisia järjestöjä ja yritetään nämä lausunnot saada näyttämään yhdenvertaisilta. Ajatelkaa, että toiset tekevät sitä ammatikseen ja toisilla se on ikään kuin harrastusta. Jos tässä kredentiaaleista puhutaan, niin kyllä minä erityisesti näihin lausuntoihin kiinnittäisin huomiota — miksi se raja-aita siellä on, miksi se tarvitaan — versus sitten nämä erilaiset Sadankomitean lausunnot siitä, kuinka se estää turvapaikkahakemuksen, mikä on täysin posketon väite. Se jätetään siellä virallisella rajanylityspaikalla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T15:23:05,2022-11-23T15:24:50,Hyväksytty,1.1
2022_128_45,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_46,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään lisätalousarviota, ja sieltä salin toiselta laidalta kerrottiin näistä ilmastotoimista, miten tärkeitä ne ovat, ja niitä ei voida höllentää ollenkaan nyt tämmöisellä hetkellä, annettiin näin ymmärtää. Mutta kyllä, kyllä niitä voidaan höllentää, ja varsinkin tämmöisellä hetkellä se olisi hirveän tärkeätä. Kun on sotatilanne Euroopassa ja Suomikin on aikamoisessa kriisissä energian ja monen muun asian suhteen, niin kyllä nyt tässä vaiheessa pitäisi pystyä höllentämään näistä ilmastoasioista, eikä Suomen aina pitäisi ensimmäisenä olla joka paikkaan menossa, vaan pitäisi ajatella siinä järkevästi ja vertailla vähän, mitä muut maat tekevät, ja olla sillä tavalla järkevällä linjalla, perussuomalaisten linjalla tässä asiassa.
Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esille, on tuo omaishoidon tuki. Kun rahasta on kysymys esimerkiksi tässä lisätalousarviossa, niin nyt on sitten käymässä niin — on kuulunut jo useammalta suunnalta tätä — että omaishoidon tuki ei välttämättä hyvinvointialueilla säilykään edes semmoisena, mitä se on ollut tähän asti, että joillakin on jopa laskemassa tämä omaishoidon tuki. Se on kyllä tosi karmeata kuultavaa. Tämä sote-uudistus tehtiin, ja perussuomalaiset antoivat siihen hirveän hyviä ratkaisumalleja, joita hallitus ei kuunnellut, joita olisi pitänyt kuunnella, koska nythän näyttää, että nämä asiat kriisiytyvät. Esimerkiksi tämä omaishoidon tuki: perussuomalaiset ovat siihen kiinnittäneet koko ajan huomiota, ja nyt näyttää tosi kurjalle, jos se omaishoidon tuki laskee nykyisillä omaishoitajilla. Kun eiväthän sote-uudistuksessa muidenkaan palkat laske, niin mitenkä nyt voitaisiin tällä tavalla menetellä? Jotenkin tämmöistä kokonaisuutta kaipaisi Suomelta, että annettaisiin hallituksesta määräys, että kenenkään omaishoidon tuki ei tule laskemaan tämän uudistuksen myötä. Toivon, että hallitus ottaisi tähän kantaa.
Muutenkin tämä omaishoidon tuki on semmoinen asia, että ihmetyttää, että sitä ei vieläkään olla verottomaksi saatu. Se ei todellakaan hirveän paljon tekisi, jos se verottomaksi saataisiin, ja on iso ilo näille omaishoitajille siitä pienestä tuesta, mikä heille maksetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-23T15:24:52,2022-11-23T15:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_128_47,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Kiitos. — Ja ehdimme tähän asiaan tässä vaiheessa ottaa vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Salonen poissa, edustaja Autto poissa, edustaja Mäenpää poissa. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_48,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä vuoden 22 neljäs lisätalousarvioesitys, ja se lisää nettomääräisesti määrärahoja 66 miljoonaa euroa ja varsinaisia tuloja yhteensä 322 miljoonaa. Verotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi hieman yli miljardilla eurolla, mikä kertoo tästä hyvästä työllisyystilanteesta — ja tietenkin toivotaan, että se jatkuu, mutta nyt on sitten maakunnista vähän huolestuttavia viestejä, että osaajista on puutetta, ja koulutuksella tietenkin siihen on hallitus lähtenyt korjaamaan, mutta ne eivät ole nopeita toimenpiteitä, ja toivotaan, että tuohon Suomen Pankin pääjohtajan taantuma-arvioon ei suinkaan sitten tuo työllisyystilanne vaikuttaisi. Sitten on vielä otettava huomioon tämä, mikä tässä nyt on suurinta menoa, että puolustusministeriön hallinnonalalle Suomen puolustusvalmiuden parantamiseen ja Ukrainan tukemiseen menee merkittävä osa tuosta rahoituksesta. Myös koronaviruspandemiaan liittyviä korvauksia lisätään.
Mutta sitten on käyty täällä keskustelua tästä liikenneasiasta, ja mielestäni edustaja Eestilä hyvin totesi sen, mitä me ollaan Liikenne 12 ‑suunnitelmaan todettu ja nostettu se taso sinne 1,4 miljardiin ja väylien kehittämiseksi, ja nyt sitten tässä on vielä enemmän, tässä on yli 61 miljoonaa enempi kuin on suunnitelmassa. Mutta se on totta, että tuo maarakennusindeksi ja bitumin hinta ovat nousseet, ja kun tässä on arvioitu, paljonko pystytään nyt sitten tulevana vuonna päällystämään, niin se on arvio — ei kukaan tiedä, mikä se todellisuus on, kun ei tiedetä bitumin hintaa. [Tuomas Kettunen: Näinpä!] Mikä on maarakennusindeksi? Kun se voi muuttua hyvinkin, niin ei kannata vielä lähteä arvioimaan, että nyt tässä ollaan puolittamassa se päällystysten määrä. Ja tuolla rahalla pystytään se 4 000 kilometriä tuottamaan, jos bitumin hinta tippuu, elikkä kyllä tässä hyvin vahvasti on halu tätä korjausvelkaa vähentää. Siihenkin, että sitä on myös raideliikennepuolella, meillä on olemassa sitten vastaukset.
Mutta, puheenjohtaja, en enempää vie aikaa, että päästään seuraaviin asioihin. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-23T15:27:04,2022-11-23T15:29:48,Hyväksytty,1.1
2022_128_49,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Näin. — Ja nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_128_50,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_51,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut pitkä täysistunto, valtavan paljon eri asioita, mutta vielä lyhyesti myös tästä valtion tämän vuoden neljännestä lisätalousarviosta.
Sen halusin tuossa keskustelun keskeytyessä vielä sanoa, että tosiaan prioriteettijärjestyshän kaikissa asioissa tällaisena kriisiaikana pitää olla se, että ensimmäiseksi laitetaan maanpuolustuksen tarpeet, sitten pitää turvata huoltovarmuus koko yhteiskunnan osalta ja sen jälkeen sitten lähteä rakentamaan sitä tulevaa kasvua näiden vaikeiden aikojen jälkeiseen maailmaan. Tässä mielessä tietysti on todella olennaista myös sitten kestävä talous, joka on vaikkapa sitten sen vahvan maanpuolustuksen perusta, samalla tavalla kuin koko hyvinvointiyhteiskunnan pohja, niin että voidaan vaikka koulutukseen panostaa ja sitä tulevaa kasvua hakea.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, kaikkien näiden viime vuosien kriisien läpi kokoomuksen kritiikki on tietysti kohdistunut siihen, miten talouden tasapaino löydetään. Tuossa valtiontalouden kehysriihessäkin hallitus sopi tästä poikkeuslausekkeesta, jolla hallitus siirtää menoja käytännössä kehysten ulkopuolelle, kun se on niin väljä, eikä hallitus erikseen kerro ja perustele, mitkä menot ovat esimerkiksi tästä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvia menoja. Tietysti voimme suoraan päätellä, että niitä ovat esimerkiksi Puolustusvoimille tai Rajavartiolaitokseen tehtävät satsaukset, mutta mitä muuta siihen kuuluu? Tulee väistämättä se kuva, että hallituksella ei ole nyt oikein kykyä priorisoida menoja. Näihin välttämättömiin menoihin täytyy löytää rahaa, mutta kun valtion ensi vuoden budjetti on 80 miljardia euroa ja siellä 500 eri rivillä on eri menokohtia, niin varmasti sieltä löytyisi myös, jos tahtoa löytyy, kohtia, mistä voidaan säästää niin, että näitä erilaisia välttämättömiä menoja ei tarvitse jatkuvasti kattaa vain uudella ja kaiken aikaa paisuvalla velanotolla vaan myös sieltä valtion budjettitalouden piiristä.
Tosiaan pääosin tietysti myös nämä lisätalousarvion menot ja asiat ovat perusteltuja, mutta peräänkuulutamme vastuullista suunnitelmaa maan talouden saamiseksi tasapainoon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-23T20:52:47,2022-11-23T20:55:25,Hyväksytty,1.1
2022_128_52,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, poissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_53,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Tässä yhteydessä lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_128_54,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat avainasemassa luotaessa Suomeen osaamiskeskittymiä tai tki-toiminnan ekosysteemejä. Tiede on lähtökohtaisesti avointa ja kansainvälistä toimintaa, ja Suomen on oltava houkutteleva opiskelu- ja tutkimusympäristö niin kotimaiselle kuin kansainvälisille tieteentekijöille. 
Sanna Marinin hallituksen pyrkimyksenä on helpottaa kolmansista maista tulevien tutkijoiden, opiskelijoiden ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä jäämistä maahan. Saavuttaakseen tavoitteen hallitus on uudistanut lupakäytäntöjä, sujuvoittanut oleskelulupaprosesseja ja vahvistanut korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Hallituksen koulutuspoliittisen selonteon sekä hallituksen vuosi sitten syyskuussa hyväksymän koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton tiekartan mukaan tavoitteena on ulkomaalaisten opiskelijoiden, mukaan lukien jatkotutkinto-opiskelijat, määrän asteittainen kolminkertaistaminen 5 000:sta 15 000:een. 
Nyt käsillä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että korkeakoulussa jatkotutkintoa suorittaville sekä muille tutkijoille myönnettävien oleskelulupien kestoa pidennettäisiin. Muutos koskisi sekä EU- että kansalliseen säätelyyn kuuluvia oleskelulupia. Tavoitteena on, että tutkija saisi keskittyä tutkimuksen tekemiseen sen sijaan, että hän joutuisi hakemaan oleskelulupaa uudelleen ja uudelleen hyvin lyhyin väliajoin. Esityksen tavoitteena on tehdä tutkijalle myönnettävästä oleskeluluvasta kansainvälisesti houkuttelevampi ja siten vahvistaa yritysten ja korkeakoulujen kansainvälistymistä sekä Suomen innovaatioympäristöä. 
Eduskunnalle annettu esitys on jatkoa pääosin opiskelijoita koskeneelle hallituksen esitykselle, jossa säädetyt lakimuutokset tulivat voimaan huhtikuun puolivälissä. Ehdotuksen mukaan tutkijoille voitaisiin myöntää oleskelulupa enintään viideksi vuodeksi sen mukaan, miten tutkimusorganisaation kanssa tehdyssä vastaanottosopimuksessa on sovittu. Kun tutkimusorganisaatio siis sopii tutkijan kanssa pitkän sopimuksen, oleskelulupa voitaisiin jatkossa myöntää koko tälle ajalle eikä enää pätkittäin. 
Esityksessä säädettäisiin lisäksi uudesta jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskeluluvasta. Lupa myönnettäisiin aina lähtökohtaisesti viideksi vuodeksi. Tämän ajan on valmistelun aikana katsottu turvaavan riittävän ajan tohtoritutkinnon suorittamiseen. Pidemmän luvan lisäksi väitöskirjatutkijalta vaadittaisiin hakemuksen yhteydessä selvitys turvatusta toimeentulosta ainoastaan ensimmäisen vuoden osalta, kun oleskelulupa myönnettäisiin viideksi vuodeksi. Tutkijan toimeentulon tulisi kuitenkin olla turvattu koko oleskeluluvan voimassaolon ajan, ja toimeentuloedellytyksen täyttymistä valvottaisiin samaan tapaan kuin opiskelijoiden kohdalla. 
Arvoisa puhemies! Osaajista käydään jatkuvasti kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Nyt esitettyjen muutosten myötä Suomi tulisi erottumaan entistä myönteisemmin kansainvälisesti tutkijoiden houkuttelussa. Oleskelulupajärjestelmä on tärkeä, mutta ei ainoa tekijä, jolla huippuosaajien houkuttelua Suomeen voidaan edistää. On erittäin tärkeää, että korkeakoulut ja muut tutkimusorganisaatiot tekevät omalta osaltaan entistä enemmän töitä sen eteen, että ne ovat houkuttelevia kohteita tulla tekemään tutkimusta. 
Esitetyistä muutoksista hyötyvät yhtäältä tutkijat mutta myös tutkimusorganisaatiot ja korkeakoulut. Ulkomaalainen tutkija voi keskittyä tutkimuksen tekemiseen ja tutkimusorganisaation hallinnollinen taakka kevenee. Yhteiskunta hyötyy, jos ja kun entistä useampi tutkija löytää paikkansa osana suomalaista tiedeyhteisöä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-23T15:30:24,2022-11-23T15:34:18,Hyväksytty,1.1
2022_128_55,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_56,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, jolla osaltaan vahvistetaan työperäisen maahanmuuton veto- ja pitovoimaa, on kannatettava ja oikeansuuntainen. Suomen suurimpia kasvun esteitä on osaajapula, joka realisoituu yritysten haasteena rekrytoida henkilöstöä ja näin kasvattaa yritystoimintaansa. Se realisoituu vähintäänkin välillisesti myös jokaisen meidän suomalaisen arkeen siinä kohtaa, kun palveluita ei ole saatavilla. Jos ei ole osaavaa henkilöstöä, ei ole palveluita. Kun ei ole riittävästi osaavia tekijöitä työmarkkinoilla rekryttäväksi, ei ole elementtejä kasvattaa yritystoimintaa. 
Meillä ei ole varaa siihen, että yksityisen sektorin kasvu tyrehtyy, kun työikäisen väestön määrän annetaan vähentyä. Suomen on välttämätöntä päästä kahden prosentin kasvu-uralle. Tämä on mahdollista vain, jos sekä tuottavuus että työikäisen väestön määrä kasvavat. Kestävälle kahden prosentin kasvu-uralle pääsy korjaisi myös julkisen talouden pitkän aikavälin ongelmat. Se ei ole helppoa, mutta se on tehtävä, sillä vain niin me voimme varmistaa, että tässä yhteiskunnassa on jatkossakin edellytykset ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. 
Osaavan työvoiman turvaamisen tulee siis olla yksi keskeisimmistä tavoitteista. Kun meillä on osaamista, meillä on menestystä. Keino lisätä osaavien ammattilaisten määrää on muun muassa koulutukseen panostaminen, mutta on selvää, että sen rinnalla tarvitsemme lisää ihmisiä Suomeen. Väestömme ikääntyy ja vähenee kymmenillä tuhansilla vuodessa syntyvyydenkin ollessa laskussa.
Vaikka tämä kaikki on ollut tiedossa jo pitkään, on maahanmuuton mittakaava ollut vaatimaton. Kaikissa keskeisimmissä verrokkimaissa ulkomaisen työvoiman osuus on selvästi suurempi. On hyvä, että tämä hallitus on tarttunut toimeen työperäisen maahanmuuton helpottamiseksi, sillä kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on niin kovaa, ettei takeita edes maahanmuuton pysymisestä nykytasolla ole, jos emme todella panosta tähän koko Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeiseen kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Emme myöskään saa sortua luulemaan, että tulijoita Suomeen olisi jopa ongelmaksi asti, vaikka julkisessa keskustelussa erityisesti tiettyjen tahojen toimesta näin annetaankin ymmärtää. Todellisuus on se, että tulemme jatkossa yhä enemmän kipuilemaan sen kanssa, miten voimme olla houkutteleva työperäisen maahanmuuton maa ja miten voimme nykyistä paremmin varmistaa, että esimerkiksi juuri kolmansista maista tulleet opiskelijat myös jäävät tänne valmistumisensa jälkeen työskentelemään. Moni maa kilpailee näistä samoista osaajista ja tekijöistä, ja meidän on onnistuttava osoittamaan, että olemme maahanmuuttajamyönteinen yhteiskunta, johon on helppo kotoutua, jossa tehdä työtä. Se tarkoittaa sujuvia lupaprosesseja. Se tarkoittaa lisää esimerkiksi englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulutuspaikkoja. Se tarkoittaa lisää työtä syrjimättömyyden eteen. Asenneilmapiirillä ja julkisen keskustelun sävyllä on vaikutusta. Kuka haluaisi muuttaa ja tuoda osaamisensa yhteiskuntaan, jossa joutuu esimerkiksi nimensä vuoksi kohtaamaan syrjintää työnhaussa, kuten tiedämme tällä hetkellä valitettavasti tapahtuvan? 
Tutkimusten mukaan maahanmuuton julkistaloudelliset vaikutukset riippuvat pitkälti juuri maahanmuuttajien pitkällä aikavälillä realisoituneesta työllistymiskehityksestä. Työ- ja opiskeluperäiset maahanmuuttajat todennäköisesti parantavat meidän julkisen talouden tasapainoa todennäköisemmin kuin heikentäisivät sitä.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä todella muutetaan osaajien, erityisesti nyt tutkijoiden, maahantulosääntelyä siten, että se vahvistaisi juurikin tätä maahanmuuton veto- ja pitovoimaa. Esityksen mukaisesti tutkijalle myönnettävien oleskelulupien voimassaoloaikaa pidennettäisiin ja säädettäisiin uudesta jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskeluluvasta, kuten ministerin esittelyssä kuulimme. Näin Suomi todella voisi erottua kansainvälisesti myönteisesti, ja oleskeluluvan pitkän voimassaoloajan voisi ajatella olevan vetovoimatekijä, kun kolmannen maan kansalainen harkitsee hakeutumista Suomeen tai johonkin verrokkimaahan. Tämä toki edellyttää myös sitä, että korkeakoulu- tai muu tutkimusorganisaatio ja Suomi ovat muullakin tavoin riittävän houkuttelevia. 
On kuitenkin tärkeää tunnistaa, ettei tämä esitys suoraan vaikuta siihen, kuinka moni tutkija Suomeen hakeutuu tai tänne työskentelemään jää. Oleskelulupajärjestelmä on toki tärkeä osa sitä, mutta se ei yksin ratkaise kysymystä siitä, miten me saamme lisää osaajia Suomeen. Keinoja on kyllä käytettäväksi. Voimme olla kansainvälisillä kentillä yhä ennakoivempia, voimme yhä nopeuttaa työlupien käsittelyaikaa, voimme ryhtyä kouluttamaan ihmisiä jo heidän lähtömaissaan nykyistä enemmän. Merkittävän parannuksen nykytilaan niin inhimillisessä kuin taloudellisessa mielessä toisi, jos voisimme luoda uuden maahanmuuton väylän, jossa byrokratia olisi hoidettu jo koulutuksen aikana lähtömaassa. Lisäksi tarvitsisimme myös lyhytaikaisen työnhakuviisumin, jonka haltija voisi etsiä täältä Suomesta töitä, aloittaa työskentelyn, käynnistää yritystoiminnan. Jos töitä löytyisi tuon viisumin voimassa ollessa, tulisi sen olla suoraan peruste pitkäaikaisemman oleskeluluvan myöntämiselle, sillä Suomi tarvitsee valtavan määrän uutta työvoimaa ulkomailta. Siinä onnistuaksemme tarvitsemme täysin uudenlaista otetta, täysin uudenlaista ajatusmallia, jotta voimme olla aidosti kilpailukykyinen maa.
Samaan aikaan meidän on muistettava, että kun me puhumme työperäisestä maahanmuutosta, me puhumme aina ihmisistä. Inhimillinen kulma tulee kuljettaa näissä keskusteluissa mukana. Rekrytoinnin tulee tietenkin tapahtua eettisesti, eikä se saa altistaa ketään työperäiselle hyväksikäytölle. Suomeen muuttaville ihmisille on varmistettava tarvittavat kieli- ja kotoutumiskoulutukset nimenomaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaikki eivät niitä tarvitse, mutta niille, jotka tarvitsevat, on niiden oltava saatavilla myös perheenjäsenet huomioiden. Työperäisessä maahanmuutossa onnistumalla voimme varmistaa, että Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle ja että meidän lapsillammekin on tulevaisuudessa yhteiskunta, jossa on varaa julkisiin palveluihin ja jossa voidaan varmistaa, että tässä maassa todella kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa riippumatta siitä, minkä postinumeron alle tai mihin perheeseen sattuu syntymään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-11-23T15:34:22,2022-11-23T15:40:14,Hyväksytty,1.1
2022_128_57,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_58,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia sekä lakia kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella, ja muun muassa tutkijalle myönnettävien oleskelulupien voimassaoloaikaa pidennettäisiin viiteen vuoteen nykyisestä kahdesta vuodesta.
Tämän hallituksen esityksen keskeinen ehdotus jatkotutkintoa suorittavan tutkijan oleskeluluvan myöntämisen kannalta on se, että tutkijalta vaadittaisiin hakemuksen yhteydessä selvitys turvatusta toimeentulosta ainoastaan ensimmäisen vuoden osalta, kun oleskelulupa myönnettäisiin viideksi vuodeksi, ja tämä asia on se, mistä haluaisin kysyä ministeriltä: millä tavalla turvataan sitten jatkotutkintoa suorittavan — tai muun opiskelijan, jos tämä koskee myös muita opiskelijoita — taloudellinen riippumattomuus ja pärjääminen Suomessa, jos toimeentulosta vaaditaan ainoastaan se yhden vuoden selvitys, että hän pärjää? Tämä olisi yksi kysymys.
Olen samaa mieltä siitä, että kyllä me tarvitsemme tekeviä käsiä tekemään työtä muun muassa hoitoalalle, puhdistusalalle, myös vartijoista on pula. Olisi erittäin tärkeää, että juurikin tekeviä käsiä, henkilöitä, löytyisi meille Suomeen. Ja pidän äärettömän tärkeänä myös sitä, että kun nämä alat ovat niitä, joilla pitää olla se kielitaito, niin kaiken a ja o:han on se, että henkilö, joka kouluttautuu, hallitsee sen kielen ja voi sitten mennä esimerkiksi hoitoalalle, mutta on ikävää, että näin ei välttämättä aina ole. Se estää toki myös jatkokoulutuksen: jos on maahanmuuttajataustainen henkilö, joka kouluttautuu jossakin ensimmäisen tason koulutuksessa, esimerkiksi vaikkapa lähihoitajaksi, ja haluaa jatkaa ylempiin tutkintoihin, niin kielitaito voi olla puutteellinen, elikkä tässä on isoja ongelmia. Miten turvataan se, että kielitaidon oppiminen kulkee koko sen opiskeluajan ja henkilö oikeasti pääsee myös siihen suomalaiseen kulttuuriin sisään?
Toisaalta myös hieman kritisoin englannin kielellä annettavaa koulutusta, koska sillähän tavallaan turvataan sitä kansainvälisyyttä, ei niinkään sitä, että juurruttaisiin tänne suomalaiseen kulttuuriin. Pahoin pelkään, että ollaan menossa ennemmin tai myöhemmin siihen, että myös Suomessa ja suomalaisten tulee kyetä asioimaan englannin kielellä esimerkiksi terveydenhuollossa, vanhustenhoidossa, jos käy niin, että työntekijät eivät hallitse sitä kielitaitoa. Tämä on kyllä iso asia pohtia, miten se järjestetään.
Mutta kustannuksista kysyn: millä tavalla toimeentulo näille henkilölle, jotka tulevat opiskelemaan, turvataan, jos ainoastaan vuoden verran täytyy todentaa se, että toimeentulo on olemassa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T15:40:16,2022-11-23T15:43:19,Hyväksytty,1.1
2022_128_59,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_60,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä eduskunnassa on oikeastaan yllättänyt se, miten paljon hallitus tuo tämmöisiä maahanmuuttoasioita tänne esille ja miten paljon maahanmuutosta puhutaan täällä, niin kuin esimerkiksi nytkin. Kyllähän nytkin ne, jotka ovat todella huippuosaajia ja ammattilaisia, pystyvät maahan tulemaan, kun on tämmöinen henkilö kyseessä.
Mutta nyt tässä ollaan käsittelemässä semmoista asiaa, että täällä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia ja ulkomaalaislakia. Tietysti tulee mieleen, mitä tutkimusta tämä tarkoittaa ja minkälaista vapaaehtoistoimintaa tämä tarkoittaa sitten.
Tässä edustaja Juvonen nosti myös nämä kustannustekijät äsken esille, ja olisikin ihan mielenkiintoista kuulla vastaus ministeriltä. Totta kai, kun aina tämmöisenä aikana puhutaan tästä maahanmuutosta, niin jotenkin toivoisi ehkä, että enemmän keskityttäisiin näihin kotimaisiin asioihin ja Suomen asioihin, että joskus vähän jätettäisiin sivummalle näitä muiden maiden asioita. Mutta mielenkiintoista on kuulla, mitä ministeri kustannuksista kertoo. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-23T15:43:19,2022-11-23T15:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_128_61,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Edustaja Mattila. Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_62,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan jälleen kerran maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä. Tuossa perussuomalaisten edustaja Reijonen totesi, että tuntuu, että jatkuvasti täällä on maahanmuuton lisäämiseen ja vetovoimatekijöihin liittyviä esityksiä, esimerkiksi olemme käsitelleet laittomasti maassa olevien terveydenhoidon parantamista. Usein perussuomalaisille sanotaan, että te puhutte paljon maahanmuutosta. No, ei se ole ihme, kun tänne ei tuoda mitään muita esityksiä kuin maahanmuuton vetovoimatekijöitä lisääviä.
Kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa perussuomalaisista on tuotu esille, niin me saamme silloin kyllä osaajia maahan, jos sellainen on tänne tulossa. Olen itse katsonut julkisuudesta niitä ongelmia, joita osaajien osalta on. Ne ovat meillä muun muassa korkea verotus ja verotuskäytännöt. Meillähän esimerkiksi se, että työnantaja auttaa maahan saapuvaa osaajaa, esimerkiksi it-osaajaa, hankkimaan asunnon tai auttaa perhettä, on veronalaista tuloa. Esimerkiksi tämäntyyppisiä asioita pitäisi tarkastella. Meidän verotus on muutenkin hyvin kireää, ja se on kansainvälisessä kilpailussa erittäin haasteellista.
Eilen tuli esille muun muassa se, että aivan kuin tänne ei tulisi ihmisiä, koska täällä on perussuomalainen puolue, ja se oli varmaan eilisen hauskimpia puheenvuoroja, että tämmöisiä väitetään, että aivan kuin jossakin googlattaisiin, että siellä on perussuomalaiset, että emme tule Suomeen. Perussuomalaisethan on tuonut hyvin pitkälle esille samantyyppisiä asioita kuin tällä hetkellä Ruotsin hallitus. Hehän ovat todenneet hyvin pitkälle sen, mitä Tanskassa on tapahtunut, ja he ovat tästä syystä lähteneet kiristämään maahanmuuttoa. Esimerkiksi puutteellisesti integroituneita henkilöitä ryhdytään karkottamaan. Siellä on työperäisen maahanmuuton ongelmia lähdetty selvittämään ja asetetaan tulorajoja. Heillä on kokemusta tästä, ja sieltä pitäisi ottaa myös meidän oppia.
Haluaisin todeta työperäiseen maahanmuuttoon liittyen — me keskustelimme siitä eilenkin — että täällä ei ole minusta käsitystä siitä, että... Minä en tiedä, kuinka hyvin katsotaan näitä työllisyystilastoja. Uskon, että ainakin ministeri niitä tarkastelee. TEMin lokakuun tilaston mukaan meillä on yli 31 000 ulkomaalaistaustaista työtöntä tällä hetkellä ja yli 200 000 suomalaista työtöntä, ja katsoin sieltä tilastoista, että erityisesti on pienennystä tuossa työttömyydessä tapahtunut EU- ja Eta-maiden kansalaisten osalta mutta muilta osin työttömyys on lisääntynyt. Sainkin eilen postia eräältä suomalaiselta, 60-vuotiaalta naiselta, joka oli katsonut sitä eilistä keskustelua, kun puhuttiin näistä osaajista, ja hän kertoi, että hän on tohtoritutkinnon suorittanut ja toiminut kansainvälisissä tehtävissä ja myös johtotehtävissä, mutta hän ei enää kelpaa työmarkkinoille, ja hänen kaltaisiaan on paljon. Hän kertoi, kuinka paljon tänne tullaan myös opiskelijoina, tutkijoina, opettajina ja heidänkin joukossaan on ihmisiä, jotka elävät sitten loppupeleissä suomalaisella sosiaalituella. Ymmärrän kyllä tämän tuskan, että täällä tulee semmoinen tunne, että suomalaiset, esimerkiksi nämä 200 000 työtöntä, eivät osaisi mitään, vaikka me sanomme, että meillä on kauhea osaajapula. Mitenkäs nämä 200 000 ihmistä, suomalaistakin, joita tuolla jonossa on? Eivätkös he osaa mitään? Eikö heitä voi perehdyttää uuteen työhön? Eikö heille voi tarjota töitä, että meidän täytyy siis jättää heidät sinne työttömäksi ja ottaa tänne uusia, ehkä jopa kielitaidottomia osaajia? En oikein ymmärrä. Tämä tuntuu ihmisistä varmasti aika vähättelevältä. Eli ymmärrän tämän huolen, ja tämäntyyppistä palautetta tulee. Ja kun ajattelee, että te puhuitte täällä, että kymmeniätuhansia ulkomaalaisia pitäisi saada tänne, niin täällä on 31 000, jotka pitäisi ensin työllistää. Sitä ihmettelen.
Tästä esityksestä on esimerkiksi Poliisihallitus tuonut esille sen, että kun ulkomaalainen saa pitkän oleskeluluvan, niin tämä toimeentuloedellytysten täyttäminen koko luvan voimassaoloajalta jää satunnaisten pistotarkastusten, vihjetietojen ja muulla tavoin saatujen tietojen varaan. Miten tätä on ajateltu sitten — erityisesti kysyn ministeriltä nyt, kun hän on täällä — tilkitä, tai miten tätä ajateltiin, kun tämä esitys näin tuotiin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-23T15:44:50,2022-11-23T15:49:53,Hyväksytty,1.1
2022_128_63,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_64,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kyseinen esitys on jälleen todellakin yksi hallituksen ”lisää maahanmuuttoa keinolla millä tahansa” -esityksistä. Tällä kertaa halutaan pidentää tutkijoille myönnettävien oleskelulupien voimassaoloaikaa. Kun katsotaan näitä ulkomaalaisia väitöskirjatutkijoita, niin lähes tieteenalasta riippumatta kärjessä on kaksi maata: Kiina ja Venäjä. Siis Kiina ja Venäjä. Lisäksi kolmantena Iran. Täytyy kysyä, hyödyttävätkö tutkijat näistä maista enemmän lähtömaita itseään ja näitä tutkijoita kuin Suomea, suomalaisia ja ylipäänsä meidän yhteiskuntaamme. Ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat sinänsä eivät edes ole itseisarvo. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa olisi tärkeää arvioida myös turvallisuusnäkökulmaa ja väärinkäytösten mahdollisuutta.
Huomiota ansaitsee myös se tosiasia, että näiden tutkijoiden toimeentuloa tarkasteltaisiin vain ensimmäisen vuoden osalta. Entäs sen jälkeen? Tarkastetaanko, täyttyykö toimeentuloedellytys? Ja entä jos ei täyty: perutaanko oleskelulupa? Näinhän sen maalaisjärjen mukaan pitäisi mennä. Ylipäänsä tuo 12 000 euron toimeentulovaatimus ensimmäiseltä vuodelta kuulostaa aika alhaiselta. Herää kysymys, tuleeko sillä oikeasti kovin hyvin toimeen.
Aina, kun maahanmuutto lisääntyy, lisääntyvät myös kustannukset, se on ihan selvä. Ei voida väittää, etteikö kustannuksia syntyisi kotouttamisesta vastaaville kunnille, etenkin, jos tutkija tuo mukanaan perheen. Silloin tarvitaan lisäksi myös muita palveluita, koulutusta tai varhaiskasvatusta. Päälle myös terveyspalvelut, joihin tutkija on niin ikään oikeutettu. Entä kun tulijan toimeentuloon tulee häiriö, onko seurauksena toimeentulotukeen turvautuminen? Tällöin menot jälleen kasvavat, ja Kelalla ei ole edes ilmoitusvelvollisuutta Migrille näissä tapauksissa, kun sitten nämä tutkijat mahdollisesti joutuvat tukeutumaan toimeentulotukeen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen vimma haalia ulkomaalaisia Suomeen menee kaiken muun ohi. Ei mietitä haittoja lainkaan, ja meille perussuomalaisille tämä on täysin vieras toimintatapa. [Mari Holopaisen välihuuto] Vierastan myös tätä, että poliittisin päätöksin laajennetaan sosiaaliturvaa mahdollisesti tarvitsevien määrää, vaikka meillä ei ole siihen yksinkertaisesti varaa. Käytännössä se tarkoittaa tarvetta leikata tai kiristää jostain muualta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-11-23T15:49:55,2022-11-23T15:52:54,Hyväksytty,1.1
2022_128_65,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_66,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Tack, herr talman! Nu vet jag ju inte riktigt vad som har diskuterats här tidigare, men på något sätt kan jag ana vad som har diskuterats.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-23T15:52:54,2022-11-23T15:53:09,Hyväksytty,1.1
2022_128_67,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta. Ihan ensimmäisenä haluaisin kysyä ministeriltä: voitteko antaa esimerkkejä, mitä ovat nämä vapaaehtoistoiminnan perusteella annetut luvat ja sitä kautta tänne saapuminen?
Esityksen mukaan tutkijalle, joka on kolmannen maan kansalainen, myönnettäisiin opiskelijoille myönnettävän oleskeluluvan tavoin voimassaololtaan pidempi oleskelulupa. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettävän jatkotutkintoa suorittavan oleskeluluvasta. Täällä kuitenkin kohdassa 9, Toimeenpano ja seuranta, täsmennetään tai kerrotaan, että ”esityksessä ehdotetaan, että tieteellistä jatkotutkintoa suorittavan tutkijan tulee esittää oleskelulupaa hakiessaan selvitys turvatusta toimeentulosta vain ensimmäisen vuoden ajalta, vaikka oleskelulupa myönnetään pidemmälle ajalle”. Tämä on minun mielestäni aika erikoista, ja näin niin kuin poliittinen vainu sanoo, että kuluja tulee sitten jatkovuosina.
Taas tämä hallituksen esitys on semmoinen, että tämä lisää maahanmuuttoa, ja sen tavoitteena on lisätä maahanmuuttoa. Ihmettelen sitä, että kaikki portit ja kortit käännetään, että tänne vain saataisiin lisää ihmisiä. Jos oikein tulkitsen tätä taulukkoa, niin jonkun tilastopalvelun mukaan Suomessa lähes 25 prosenttia tohtorintutkinnoissa on ulkomaalaisia. Ja hieman huolestuttaa: pitäisikö meidän yrittää kouluttaa meidän omaa väestöä sitten enemmän tai paremmin tai etsiä heidän joukostaan näitä koulutettavia, koska kuitenkin näen mahdollisena, että hyvin monet näistä Suomessa opiskelevista kuitenkin lähtevät sitten pois täältä ja välttämättä he eivät hyödytä Suomea millään tavoin.
Sitten täällä on samalla puhuttu, että me tarvitaan lisää osaajia, vaikka meillä on todellakin työttömiä Suomessa paljon. Tiedän, että siinä on tämmöinen kohtaanto-ongelma, mutta ehkä meidän pitäisi enemmän täällä keskittyä nyt vaan siihen, miten me saadaan oma työtön väki töihin, kuin siihen, että lähdetään hakemaan näitä osaajia, joista hyvin monet eivät verotuksen takia tänne edes ole kauhean kiinnostuneita tulemaan. Me voitaisiin ottaa osaajia myös Euroopan maista, mutta jollakin lailla nyt kiinnostavat nämä kolmansista maista tulevat ja heidän mahdollisuutensa tänne tulla. Niin kuin edustaja Simula mainitsi tuossa, niin Kiina ja Venäjä ovat ne maat, joista tänne eniten tulee, ja puolustusvaliokunnan jäsenenä jollakin lailla nuo samat maat kuulostavat jonkinlaisilta riskeiltä. Tässä on vaarana, että motivaatioita tulla Suomeen näistä maista saattaa olla muitakin kuin opiskelu. 
Vuonna 2015 Suomeen tuli ”osaajia”, tai heitä usein kutsuttiin moniosaajiksi, ja heistäkin suuri osa on vielä ilman työpaikkaa, niin että ehkä kannattaisi ensin keskittyä näihin 2015 tulleisiin ja heidän työllistämiseensä, joka on kyllä vaikeaa, koska suomalainen yhteiskunta on ehkä heidät jo pilannut. Eivät he välttämättä halua työllistyä tänne, kun heille on kotouttamistoimien ohella opetettu kaikki keinot, miten Suomessa pärjää ilman työntekoa. Heille on kerrottu ihan kaikki mahdolliset tukimuodot ja toimintatavat, millä tavoin täällä pystyy elämään.
Saamieni tietojen mukaan, yrittäjien tekemien yhteydenottojen perusteella, tämä sama koskee myös osittain näitä ukrainalaisia, jotka ovat kyllä työteliästä kansaa, mutta eräs yrittäjä kertoi minulle, että paikallisesta vastaanottokeskuksesta heille tuli puhelu ja sanottiin, että siellä on kymmeniä, jotka haluaisivat tulla töihin, ja hänellä oli semmoinen laajentamismahdollisuus, että hän olisi pystynyt muuttamaan tuotantoaan siten, että hän olisi voinut ottaa työntekijöitä lisää, ja hän sanoi, että tervetuloa tänne vaan, ja seuraavana päivänä sieltä tuli ainoastaan kahdeksan henkilöä tutustumaan tähän yritykseen ja heistä kaksi otti työtä vastaan. Tällä alalla on ennestänsäkin ukrainalaisia työntekijöitä, ja sinne olisi ollut helppo mennä, kaikki olisi hoitunut, mutta ainoastaan kaksi halusi ottaa työtä vastaan sen takia, koska työtä tekemällä sai vain hieman enemmän rahaa kuin näitten tukien ja muiden kautta. Elikkä siellä tulee ongelmia siinä, jos sinulla on lapsia ja jotkut asumistuet tai kotouttamistuet tai jotkut muuttuvat. Niistä kaksi tuli töihin. Se, mikä on huolestuttavinta, on se, että osa näistä jo ennestään siellä olleista työntekijöistäkin rupesi miettimään, kannattaisiko heidänkin mennä vastaanottokeskukseen — että olemalla ilman työtä saa rahaa, ja lisäksi siihen saa lisäansioita keräämällä mustikkaa, [Puhemies koputtaa] puolukkaa, sieniä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T15:56:16,2022-11-23T16:03:30,Hyväksytty,1.1
2022_128_68,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Kiitoksia. — Ja tälle asialle tässä vaiheessa varattu aika on päättymässä. — Ministeri Haatainen, 3 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_69,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuula,Haatainen,Työministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me puhumme nyt näistä väitöskirjatutkijoista ja tutkijoiden oleskeluluvista ja tästä käytännöstä. Täällä kysyttiin nimenomaan tähän lakiesitykseen liittyen, miten menetellään, eli kun tämä väitöskirjatutkija tulee, niin tämä toimeentuloedellytys käydään läpi sen ensimmäisen vuoden osalta, mutta kun hän saa kuitenkin sen väitöskirjatutkimuksen tekemisen ajaksi viideksi vuodeksi luvan, miten sitten varmistetaan, että tämä toimeentuloedellytys täyttyy koko tältä ajalta. No, nyt meillä on tässä paljon muuttumassa myös automaation myötä, eli jälkivalvontaa tullaan tekemään pistokokein. Siinä käytetään hyödyksi eri rekistereistä saatavaa tietoa, ja Maahanmuuttovirasto eli Migri pystyy käyttämään ensi vuodesta lähtien automaatiota tässä tulotietojen seurannassa. Tarkistuksia voidaan tehdä tulorekisteristä, ja niitä tehdään muutoinkin sitten pistokokein.
No sitten kysyttiin, että jos ei toimeentuloedellytys toteudu, niin mitä sitten tehdään. Sitten tämä henkilö kutsutaan sinne selvitykseen, ja hänen on selvitettävä, mikä on tilanne. Se käydään läpi, ja sitten arvioidaan tämä jatko. Eli tämä tulee olemaan sitten tarkemmassa syynissä niillä, joilla näistä rekisteritiedoista paljastuu, ettei olisi riittävästi tuloja. Viime kädessä tietysti voidaan peruuttaa tämä oleskelulupa ja voidaan edellyttää, että henkilö poistuu maasta, eli näin se toimii. Ja niin kuin sanottu, niin silloin kun tehdään tätä sopimusta siihen tutkimusorganisaation ja siihen korkeakouluun, jo siinä vaiheessa tietenkin näiden asioiden on oltava selkeänä, ja siellä näillä tohtoritutkijoillahan yleensä on apurahasopimukset, joiden kautta he pystyvät sen toimeentulonsa varmistamaan. Tässä pitää nyt muistaa se, että jos me halutaan näitä erityisosaajia ja sellaisia, jotka myös jäävät tänne, niin meidän pitää se opiskeluaika ja se tutkimusaika myös varmistaa, että he voivat sen rauhassa tehdä, ja samanaikaisesti pitää tietysti kaikin tavoin tukea sitä, että he jäisivät tänne myös töihin.
Täällä edustaja Juvonen muun muassa otti tämän kielitaitokysymyksen. Aivan oikein, tämä on juuri se asia, että meidän pitää pystyä sitä entisestään vahvistamaan myös silloin, kun maahanmuuttajataustaiset ihmiset opiskelevat tai täydentävät näitä opintojaan, vaikkapa sairaanhoitaja, joka tulee tänne ja täydentää opintojaan. Siinä yhteydessä pitää se kielitaito ja mahdollisuus sen opiskeluun olla vahvasti mukana. Meillä on eri käytäntöjä, joita on jo TE-palveluina tarjolla. Jos työnantaja järjestää kielikoulutusta silloin, kun ihminen on jo töissä, [Puhemies koputtaa] niin siihen saa tukea puolet niistä koulutusmenoista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-23T16:03:34,2022-11-23T16:06:45,Hyväksytty,1.1
2022_128_70,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp",Kiitoksia. — Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_71,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Koponen, Ari poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Honkasalo poissa. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_72,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä oli vielä 1990-luvun alussa 1 500. Tutkinto-opiskelijoiden reipas määrällinen kasvu tapahtui 2000-luvun taitteessa, jolloin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä nousi 7 000:een. Tuon ajan ajattelussa ulkomaiset tutkinto-opiskelijat nähtiin yhtenä merkittävänä keinona edistää korkeakoulujen kansainvälistymistä, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja tuottaa työmarkkinoille osaavaa työvoimaa väestön ikääntyessä.
Koulutus- ja työvoimapoliittiset tavoitteet houkutella kansainvälisiä opiskelijoita Suomeen ovat edelleen keskeisiä ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden osalta. Kuluneiden vuosikymmenien aikana ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kasvanut jo 20 000:een, ja he edustavat määrällisesti varsin merkittävää opiskelijaryhmää suomalaisissa korkeakouluissa. Tutkimukset osoittavat, että tällä ryhmällä on myös kiinnostusta työllistyä Suomeen valmistumisensa jälkeen. Todellisuus ei kohtaa toiveita, sillä tällä hetkellä ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista vain vajaa puolet on työllistynyt Suomeen, kun valmistumisesta on kulunut vuosi. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin Suomessa vaikuttavat lukuisat tekijät. Joskus opiskelijan omat työllistymistä koskevat tavoitteet ovat epärealistiset, hänellä voi olla puutteelliset sosiaaliset verkostot ja riittämätön suomen kielen taito. Oleskelulupakäytänteet on koettu myös haasteellisiksi. Puutteelliset tiedot työpaikoista ja työllistymistä hankaloittavat oleskelulupakäytänteet asettavatkin ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työmarkkina-aseman epämääräiseksi suhteessa kotimaisiin opiskelijoihin.
On selvää, että työn kautta pääsee parhaiten sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun ulkomaalaisella tutkinto-opiskelijalla on jonkinlaiset näkymät työllistymisestä valmistumisensa jälkeen, on sillä nähty olevan merkittävä vaikutus integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ja halukkuudessa jäädä Suomeen. Aiemmissa tutkimuksissa työllistymistä on tutkittu lähinnä yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta, vaikka ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita on verrattain tasaisesti molemmilla korkeakoulusektoreilla. Esimerkiksi vuonna 2018 yliopistoissa opiskeli 10 700 ja ammattikorkeakouluissa 9 500 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. Ajantasaista lukuvuosimaksujen käyttöönoton jälkeen kerättyä tietoa ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista on molemmista korkeakoulusektoreista vain vähän tarjolla.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annettua lakia ja ulkomaalaislakia. Hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti halutaan helpottaa ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheittensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. Opiskelijoille myönnetään oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi, ja valmistumisen jälkeen sitä pidennetään kahteen vuoteen.
Arvoisa puhemies! On jo kansantalouden kannalta järkevää, että ne panostukset, jotka koulutusresurssien muodossa kohdentuvat ulkomailta Suomeen tuleville opiskelijoille, eivät ole turhia. Vaikka on toki inhimillisesti tärkeää, että ulkomaalaiset opiskelijat valmistuttuaan palaavat kotimaahansa tai johonkin muuhun maahan rikastuttamaan sitä hankituilla tiedoilla ja taidoilla, olisi Suomen kannalta hyödyllisintä saada heidät jäämään tänne. Vuosikausien korkeatasoisten panostusten, joita esimerkiksi suomalaiset korkeakoulut tarjoavat, olisi Suomen kannalta kannattavinta jäädä tänne. Ulkomaalaisen korkeakoulutetun ei ole helppo juurtua Suomeen. Hidasteita on monenlaisia, ja niitä nyt käsillä olevalla hallituksen lakiesityksellä pyritään poistamaan.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksen sisältö tukee suomalaista talouselämää ja on suomalaisen tutkimus- ja yritysmaailman kannalta hyvä asia. Lakiesitystä on valmisteltu muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön johdolla, ja myönteisiä lausuntoja on saatu laajasti. Suomella on pitkä historia siinä, että olemme hyötyneet koulutetuista ulkomaalaisista osaajista. Tämä lakiesitys vahvistaa osaltaan etenemistä tällä samalla linjalla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-11-23T20:55:58,2022-11-23T21:00:42,Hyväksytty,1.1
2022_128_73,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, poissa, edustaja Adlercreutz poissa, edustaja Kankaanniemi poissa. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_74,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 294/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Jälleen kerran keskustellaan samoista aiheista. Keskustellaan siis hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä tutkimuksen, opiskelun, työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan perusteella annetun lain ja ulkomaalaislain muuttamisesta.
Tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste, ja Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Hieno tavoite, mutta ensimmäisenä tulee mieleen, eikö osaajia todellakaan löydy omasta maasta tai edes 500 miljoonan asukkaan euroalueelta. Ovatkohan jälleen kerran tavoitteet liian utopistisia ja saamme taas valtavan määrän väkeä asumisperusteisen sosiaalihuollon piiriin? Tehdäänkö helpotuksista taas vetovoimatekijä, kuten muissa maissa samantapaisista maahanmuuttoa helpottavista esityksistä on syksyn aikaan tullut?
Kun kolmansista maista haalitaan tänne väkeä, täytyy lähes poikkeuksetta aloittaa perusasioista, kielestä, maan kulttuuritavoista ja sitten vasta siirtyä koulutukseen. Lisäksi täytyy selvittää maahan tulijan motiivit. Miksi Suomeen täytyy tulla opiskelemaan? Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista jää tutkimuksen mukaan vain joka toinen Suomeen töihin. Todelliset osaajat eivät tänne jää kovan verotuksen ja huonomman palkan vuoksi. Nämä motiivit pitäisi aina selvittää.
Kritiikkiäkin on esitetty. Muun muassa Turun yliopisto lausui siitä, miten toimeentuloedellytysten täyttymistä seurataan ensimmäisen vuoden jälkeen: on toivottavaa, että seuranta ei aiheuttaisi turhaa huolta väitöskirjatutkijoille ja siinä huomioitaisiin väitöskirjatutkijoille tyypilliset katkokset rahoituksessa. SAK on huolissaan, jos jatkotutkintoa tekevältä tutkijalta vaadittaisiin hakemuksen yhteydessä selvitys turvatusta toimeentulosta ainoastaan ensimmäisen vuoden osalta, kun oleskelulupa myönnettäisiin viideksi vuodeksi. Tutkijalla tulisi kuitenkin olla turvattu toimeentulo oleskeluluvan koko voimassaolon ajan. Myös poliisi oli huolissaan. Kun ulkomaalaiset saavat pitkän oleskeluluvan, niin toimeentuloedellytyksen täyttäminen koko luvan voimassaolon ajalta jää satunnaisten pistotarkastusten sekä vihjetietojen ja muulla tavoin saatujen tietojen varaan.
Suomeen jäämistä edistäviin tekijöihin on jatkossa tarpeen edelleen kiinnittää huomiota. Näihin asioihin täytyy kiinnittää huomiota ennen kuin tällainen lakiesitys laitetaan täytäntöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-23T21:00:57,2022-11-23T21:04:24,Hyväksytty,1.1
2022_128_75,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia aikaa. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_76,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen muutosehdotukset työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin liittyvät Ukrainasta sodan myötä paenneiden työllisyyden edistämiseen sekä Työkanava-nimisestä osakeyhtiöstä annettuun lakiin. Lisäksi lakiin ehdotetaan aiemmasta sääntelymuutoksesta johtuvia teknisluontoisia muutoksia. 
Lakiehdotuksessa esitetään, että kokeilualueen kuntien asukkaita olisivat myös kunnassa asuvat tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Uutta ehdotettua asiakasryhmää ei koskisi edellytys kotikunnasta kyseisessä kunnassa, joten tilapäistä suojelua saavat voisivat siirtyä kuntakokeilujen asiakkaiksi nykyistä nopeammin. Nykyisen sääntelyn mukaan kuntakokeilujen asiakasryhmään kuuluvat maahanmuuttajat ja vieraskieliset, joiden palvelun asiantuntijuus on pääasiallisesti siirtynyt työ- ja elinkeinotoimistoista kuntiin, mutta asiakkuus edellyttää lisäksi, että henkilöllä on kotikunta kyseisessä kunnassa. 
Työkanava Oy puolestaan sitten on valtion omistuksessa ja hallinnassa oleva osakeyhtiö, jonka tehtävänä on edistää osatyökykyisten siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Tässä lakiehdotuksessa esitetään, että kokeilualueen kunnalla olisi oikeus tehdä päätös asiakkaidensa Työkanavaan työllistymisen edellytyksistä. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan päätöksen voi tehdä vain työ- ja elinkeinotoimisto. Ehdotettu muutos selkeyttäisi nyt kuntakokeilujen roolia Työkanava Oy:hyn työllistämisessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2023 — käsittääkseni 23. [Arja Juvonen: Kyllä!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-23T16:07:10,2022-11-23T16:08:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_77,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_78,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, todellakin lain on tarkoitettu tulevan voimaan 1.3.2023. 
Tämän lakiesityksen tarkoituksenahan on edistää Ukrainasta Suomeen saapuneiden ihmisten työllisyyttä eli heidän, jotka ovat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan joutuneet pakenemaan, ja totta kai lähtökohta asialle on hyvä. Myös täällä lausuntopalautteessa asiaan suhtaudutaan myönteisesti.
Mutta haluaisin nostaa esille resurssikysymykset liittyen tähän kuntakokeiluun. Työllisyyden kuntakokeiluhan käynnistyi vuonna 2019, ja sain silloin viestejä henkilöiltä, jotka toimivat, työskentelivät siellä työllisyyspalveluissa, ja he olivat aivan kauhuissaan siitä nopeudesta, millä paineella he joutuivat oppimaan uutta. Ihmisiä tähän kuntakokeilun piiriin tuli paljon erilaisine palvelutarpeineen, ja he kysyivät, miten täällä voidaan ylipäänsä toimia, kun ei ole resursseja ja ihmisillä on hyvin paljon erilaisia tarpeita, joita pitäisi huomioida, kun heitä työllistetään. 
Eli ongelmallista on ylipäänsäkin katsottuna laajassa kuvassa se, että työvoimapalveluissa on jatkuva resurssipula ja resurssihaaste, kun käynnissä on lukuisia erilaisia työvoimapalveluihin kohdistuvia uudistuksia. On siis erittäin tärkeää, että jotta muiden asiakkaiden palvelut eivät heikentyisi, niin hallitus osoittaisi kunnille lisäresurssitarpeita vastaavan rahoituksen elikkä täysimääräisenä. Tämä on se huoli, elikkä kannan suurta huolta niistä työntekijöistä, jotka lähtevät sitten näihin haasteisiin kiinni ja auttamaan ja etsimään sitä mahdollista työpaikkaa ja sitä, että pystyy tähän yhteiskuntaan juurtumaan ja työllistymään, koska ukrainalaisissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat oikeasti tehdä täällä töitä. 
Ja vielä tästä lausuntopalautteesta: Täällähän mainitaan näin, että ”suuressa osassa resursseista esitettyjä lausuntoja vaikutusten arvioinnissa laskentaperusteena käytettyä arviota asiakkaasta per työntekijä on pidetty ylimitoitettuna, koska laskelmassa on huomioitava asiakasryhmän erityiset palvelutarpeet”. Juurikin tämä on erittäin tärkeää, että ei työllistetä eikä aiheuteta liiallista painetta niille henkilöille, jotka nyt sitten lähtevät tätä kuntakokeilua viemään siellä työkentällä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T16:08:57,2022-11-23T16:11:53,Hyväksytty,1.1
2022_128_79,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_80,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käsittelyssä nyt ukrainalaisiinkin liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on todella kamalaa kuultavaa ja nähtävää, ja kyllä kaikki tuki on Ukrainan puolella minunkin mielestäni. 
Mutta haluaisin ihan nostaa esille, että tässä viikonloppuna juttelin erään yrittäjän kanssa ja oli puhetta näiden ukrainalaisten työllistämisestä ja näistä, ja hän nosti myös esille sen, mitenkä tätä kontrolloidaan. Jatkossa se on kuitenkin varmasti hyvä — vaikka siellä on ahkeria ihmisiä, ei aina kaikki ole mennyt ihan niin kuin on suunniteltu. Kuinka sitä kontrolloidaan ja kuinka raportoidaan siitä, mitenkä nämä asiat ovat jatkossa järjestyneet? Ihan tämmöisiin myös kannattaisi kiinnittää huomiota, ja pyytäisin ministeriltä, että myös sitten tämmöiseen vaihtoehtoon jatkossa enemmän kiinnitettäisiin huomiota. Totta kai pitää seurata, kuinka se asia etenee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-11-23T16:11:53,2022-11-23T16:12:53,Tarkistettu,1.1
2022_128_81,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_82,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut pahimman Euroopan sisäisen pakolaisaallon sitten Jugoslavian hajoamissotien. Lokakuuhun mennessä Suomeen on saapunut yli 40 000 sotaa paennutta ukrainalaista, joille on myönnetty tilapäistä suojelua. EU:n tilapäisen suojelun direktiivi on mahdollistanut sen, että suojelua on voinut saada rajatulle joukolle nopeasti. Tilapäistä suojelua saaville ei kuitenkaan ole pääsääntöisesti annettu kotikuntaa Suomessa, koska he eivät täytä kotikuntalain saamisen edellytyksiä. Kotikuntamerkinnän puuttuminen on aiheuttanut ongelmia tiettyjen palveluiden ja etuuksien saamisessa, sillä ne on sidottu kotikuntaan. Yksi näistä palveluista on työllisyyden edistämiseen liittyvät palvelut. Ukrainalaisten kotoutumisen, elämisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi hallitus ottaa tavoitteekseen purkaa esteitä näiden palveluiden saamiselta. Tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voisivat jatkossa siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin jo ennen kotikuntaoikeuden saamista. Tämä esitys parantaa ukrainalaisten työllisyyttä ja myös heidän hyvinvointiaan ja elämäänsä täällä Suomessa, kun he pääsevät tiiviimmin kiinni osaksi suomalaista arkea ja yhteisöjä. 
Arvoisa puhemies! Tilapäistä suojelua saavien työllisyyden esteitä on purettava myös sen takia, että Suomea vaivaa paha osaajapula. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan noin 40 prosenttia palvelualan yrityksistä kärsii työvoiman heikosta saatavuudesta. Suomeen saapuneista ukrainalaisista vajaat 6 000 on ilmoittautunut työttömiksi työnhakijoiksi. Ukrainalaiset eivät missään nimessä ratkaise Suomen rakenteellista osaajapulaa, mutta on täysin järjetöntä estää motivoituneita ja halukkaita ihmisiä tekemästä töitä täällä Suomessa, etenkin, kun samaan aikaan Suomessa näyttää pula työntekijöistä vain pahenevaan. 
Suurin este työllisyydelle on byrokratia. Tähän hallituksen esitys puuttuu osuvasti. Toiseksi pahin este on kielitaidon puute. Tämä ongelma on ratkaistavissa järjestelemällä työtä työntekijälle sopivaksi. Tätä pitäisi tehdä muutenkin Suomessa enemmän, jotta saamme työllisyysasteen kohti 80 prosenttia. Lisäksi on muistettava sosiaalinen arvo, jonka ukrainalaiset työntekijät työpaikoilleen tuovat. He tuovat työpaikalle oman osaamisensa, oman kielitaitonsa ja omat työtapansa, jotka voivat parhaimmillaan hyödyttää sekä koko työyhteisöä että yrityksen liiketoimintaa. Kenenkään työnteko ei saa jäädä kiinni byrokratiasta, ja siksi näitä esteitä on päättäväisesti purettava.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-23T16:12:53,2022-11-23T16:15:39,Hyväksytty,1.1
2022_128_83,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_84,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on tullut selväksi, niin kuin edustaja Juvonenkin jo puheessaan sanoi, että se resurssipula siellä kuntakokeilussa on todella suurta ja se rahoitus ei riitä yhtään. Tätä viestiä on tullut. 
Yksi syy siihen on kanssa se, että meillä on samaan aikaan ollut tämä aktiivimalli kakkonen, mikä on tullut ja mikä on sitonut sitten näitten kuntakokeilun työntekijöiden, palveluntuottajien käsiä, eikä henkilöstö pysty tekemään sille työttömälle räätälöityä työvoimapalvelua, vaan se joutuu menemään sen lain mukaan järjestelmällisesti: jokaiselle samalla tavalla, eikä voida yhtään soveltaa. Tähän pitäisi ensin saada korjaus, elikkä rahoitus ja resurssit kuntoon sinne kuntakokeilualueille. 
Sama on sitten kun sinne kuntiin siirtyvät nämä TE-palvelut kokonaan: ne resurssit pitää taata. Nyt kunnat joutuvat laittamaan omaa rahaa. Ja nyt kun tilapäistä suojelua saavat tulevat sinne, niin he tuovat todella paljon lisää työtehtäviä sinne. Siellä tarvitaan tulkkausta, ja jokainen henkilö vie pidemmän ajan, kun hänen asioitaan käsitellään. Sinne tarvitaan oikeasti käsipareja todella paljon lisää.
Sitten se, että nämä kuntakokeilualueet saisivat tehdä päätöksiä siitä, täyttääkö henkilö määritelmät, että pääsisi Työkanava Oy:hyn: tarkoittaako tämä nyt sitten sitä, että näitä tilapäistä suojelua saavia voitaisiin sitten työllistää Työkanava Oy:n kautta, mikä on taas tarkoitettu osatyökykyisille, invalideille, tällaisille, ketkä eivät normaaleilla työmarkkinoilla pääse töihin? 
Meillä on tämä Työkanava Oy vasta käynnistynyt, ja siitä ei oikein tiedetä, miten se toimii. Täytyisikö tehdä jonkun näköistä selvitystä siitä, onko siihen nyt oikeasti resursseja ja että se ei vääristä kilpailua ja että se tulee omillaan toimeen niin kuin pitää? Nyt jo kumminkin Työkanava Oy:n hallituksen puheenjohtaja on puhunut, että Työkanava Oy ottaa kustannustaakkaa. Mennään määritelmän ohi: laki sanoo, että ei saa vääristää kilpailua, ja nyt tämä Työkanava Oy on ottamassa kustannustaakkaa tässä näin, ja valtio maksaa sitten osan tästä palkasta työpanokseen. Työkanava Oy:n tarkoitus on hyvä, mutta nyt mennään ehkä lain ohi, sen, mikä on lain tarkoitus.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-23T16:15:39,2022-11-23T16:18:10,Tarkistettu,1.1
2022_128_85,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_86,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukraina on Suomen lähialuetta ja Euroopassa oleva valtio, joka on joutunut raa'an hyökkäyssodan kohteeksi. Näin ollen ukrainalaiset ovat pakolaisia, ja heistä suurin osa on naisia ja lapsia. Meillä on todella velvollisuus auttaa ja tukea heitä kaikin mahdollisin keinoin. Kun Suomeen on tullut yli 40 000 ukrainalaista ja lisää saattaa tulla talven tullen, on tärkeää, että heille järjestetään mahdollisuuksia työntekoon. Heillä on tähän myös vahva halu, ja he haluavat lopulta kuitenkin palata kotimaahansa, kun sota loppuu — toivottavasti pian — ja Ukraina säilyttää itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden. Tässä meidän on Ukrainaa tuettava ja varmistettava myös oma turvallisuutemme sen kautta.
Arvoisa puhemies! Olen muutaman ukrainalaisen tavannut Keski-Suomessa. He todella haluavat tehdä töitä ja vastata omasta ja perheensä elannosta ja elämästä niin hyvin kuin se näissä oloissa on mahdollista. Se heidän elämäntapansa on meille tuttu eurooppalainen elämäntapa tehdä työtä ja huolehtia asioista, ja tähän haasteeseen meidän on todella vastattava. Uskon, että tämä hallituksen esitys on tarkoitettu nimenomaan edistämään työllistymistä, ja sitä kautta se on kannatettava. Myös muita työllistymisen esteitä tulee poistaa ukrainalaisten osalta. Heissä on monia ammattialoja edustavia, joita voidaan käyttää meidän tarpeisiimme, jolloin hyöty on yhteinen. Mutta myös kuuntelen hyvin tarkkaan, mitä edustaja Lehto tuossa puhui, ja niihin ongelmiin, mitä esimerkiksi tähän yhtiöön liittyy, on syytä paneutua, ja toivon, että ministeri kommentoi. Ja toisaalta voisi olla paikallaan, että tästä työllisyyskokeilusta saisimme laajempaakin tietoa, missä mennään ja miten on viisasta edetä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T16:18:10,2022-11-23T16:20:43,Hyväksytty,1.1
2022_128_87,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_88,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta. On aina hyvä, että byrokratiaa pyritään purkamaan, ja tämä on yksi konkreettinen esimerkki siitä. Meillä on Suomessa kohtalaisen suuri venäjänkielinen vähemmistö, ja varsinkin tuolla Kaakkois-Suomessa on varmasti mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa käyttää tätä hyödyksi niin, että ukrainalainen voi niin tehdä työtä omalla äidinkielellään kuin myös siinä sivussa opetella Suomea. Tämä on myös minun mielestäni yksi teko siihen suuntaan, että me jo ennakoivasti autamme ukrainalaisia tulevassa jälleenrakennusprojektissaan. Sillä, että me voimme tarjota työtä ja he voivat ylläpitää myöskin omaa osaamistaan, on suuri merkitys, kun toivottavasti pian olemme siinä tilanteessa, että Ukrainan sota on päättynyt ja he omaa maataan pääsevät jälleenrakentamaan.
Ministeri on myös todennut, että lakimuutoksella helpotetaan maassa olevien, Ukrainasta sotaa paenneiden mahdollisuuksia työllistyä, ja työ on yksi keskeinen turvallisen arjen rakennuspalikka. Se tarjoaa toimeentulon lisäksi sosiaalisia verkostoja sekä paikan osana suomalaista yhteiskuntaa. Kiitos ministerille näistä viisaista sanoista, koska juurikin myös sitä sosiaalista kanssakäymistä täytyy tulevaisuudessa rakentaa entistä paremmaksi kaikkien meidän kansalaisten välillä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-11-23T16:20:43,2022-11-23T16:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_128_89,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_90,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeä muistaa, että ilman velvollisuutta ei kenelläkään voi olla oikeutta. Oikeus ja velvollisuus kulkevat aina käsi kädessä. Pitää olla myös halua integroitua, elää maassa maan tavalla ja, mikä tärkeintä, oppia suomen kieli. Meillä on velvollisuus auttaa ukrainalaisia, ja he ovat näyttäneet sen, että heillä on haluja integroitua tänne meille ja olla osa tätä meidän arkeamme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-23T16:22:16,2022-11-23T16:22:51,Hyväksytty,1.1
2022_128_91,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Haatainen, kolme minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_92,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näistä resursseista: Tässä vuoden 2023, siis ensi vuoden, täydentävässä lisätalousarviossa esitetään 4,8 miljoonaa euroa lisäystä TE-toimistojen ja kuntakokeilujen toimintamenoihin ja lisäksi 21,5 miljoonaa lisäystä kotoutumiskoulutuksiin, eli tähän ollaan kyllä varoja suuntaamassa. Nyt sitten mitä siellä kuntakokeiluissa ja TE-toimistoissa on tapahtunut resurssien osalta muutoin, niin näiden lisäysten lisäksi mehän olemme suunnanneet tähän pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin 70 miljoonaa euroa, joka on kyllä... En muista, milloin TE-palveluihin olisi tällaiset lisäykset tehty, eli Marinin hallitus on todella satsannut tähän. 40 prosenttia on vahvistettu TE-virkailijoiden määrää näissä palveluissa, ja sillä me olemme pystyneet myös tiivistämään ja vahvistamaan alkupäätä siitä työttömyysjaksosta.
Ja mitä tulee nyt ukrainalaisiin ja näihin muihin kotoutumispalveluihin, niihin on lisätty ja tullaan seuraamaan tätä tiiviisti. Nyt kun sitten nämä tänne tulleet ukrainalaiset alkavat hakeutua TE-palveluiden piiriin, totta kai siellä pitää kyllä sitten huolehtia siitä, että resurssit vastaavat sitä kysyntää, ja sitä koko ajan tarkasti seurataan.
Täällä kysyttiin Työkanava Oy:stä. Tämä Työkanava Oy:tä koskeva esitys ei nyt liity mitenkään ukrainalaisiin, vaan se on nyt tässä korjaustoimi, jolla mahdollistetaan kuntien mukanaolo tässä prosessissa.
Työkanava Oy:n kilpailukysymyksistä ja näistä: Ne on kyllä huolella käyty läpi, ja hallituksen esityshän oli eduskunnassa, ja se on hyväksytty, ja sinne on luotu siihen rinnalle myös tällainen neuvottelukunta, jossa ovat eri tahot edustettuina, myös ne, jotka mahdollisesti tätä kilpailuvääristymää voisivat nostaa esiin. Eli siellä tullaan seuraamaan sitä, miten se toimii, mutta on selvää, että tämänkaltaisessa toiminnassa pitää olla sen yhtiön panosta, eli siinähän nyt sitten tavallaan toimii ikään kuin vuokratyönantaja ja korvaa sen puuttuvan osan. Mutta tämä kohdistuu vain kaikkein vaikeimmin työllistyviin osatyökykyisiin. Me puhumme kehitysvammaisista ja sellaisista vammaisista ihmisistä, joilla on todella vakava vamman aste — se ei koske edes kaikkia ryhmiä — eli kaikkein vaikeimmin työllistyvistä eli niistä ihmisistä, jotka me tahdomme unohtaa. Emme ymmärrä tällä hetkellä, että heidänkin työpanoksensa voisi olla tietyissä työtehtävissä hyvinkin merkittävä. Eli se on hoidettu.
Mutta kyllä tätä resurssikysymystä huolella tulemme seuraamaan. Siihen satsauksia on jo tehty, ja tulemme vahtimaan sitä, että ne resurssit myös riittävät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-23T16:22:51,2022-11-23T16:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_128_93,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp,"Kiitoksia. — Vielä edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_94,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp," Kunnioitettu herra puhemies! Halusin ottaa vielä puheenvuoron. Mietin, käytänkö puheenvuoroa, mutta rouva ministerin vastaus kyllä niin miellytti, kun kuitenkin lausunnoissakin on otettu kantaa siihen, että resursseista on pidettävä huolta, että tehtävien hoitaminen sitten onnistuu siellä työllisyydenhoidon palvelupisteissä. Ja haluan kiittää ministeriä siitä, että tosiaan nytten, kun hallitus on esityksen tehnyt ensi vuoden talousarvion täydentämiseksi, sinne työllisyydenhoidon suuntaan niitä resursseja, euroja, tulee se 4,8 miljoonaa euroa. Kun tässä tätä lähetekeskustelua käydään ja kun tämä on menossa työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, täytyy koko ajan seurata sitä, että kun meidän työllisyyden hoitajat tekevät ansiokasta työtä jo tällä hetkellä kuntakokeiluissa, niin sitten jatkossakin työllisyydenhoidon resursseista tullaan pitämään huolta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-23T16:25:53,2022-11-23T16:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_128_95,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro näyttää puuttuvan. — Edustaja Virta, poissa. Edustaja Juvonen, olkaa hyvä. — Siis ministeri Kiuru oli poissa myös.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_96,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oliko ministeri sieltä tulossa? [Eduskunnasta: Ei ole nyt paikalla!] — Pieni hetki.
Kiitos, puhemies! Tuli niin yllättäen nyt ensimmäinen puheenvuoro tänne pönttöön. Olisin kyllä kaivannut, että ministeri Kiuru olisi ollut paikalla. Kyllä niin iso asia on nyt täällä käsittelyssä. Pitkään on puhuttu, kauan valmisteltu, kauan odotettu liittyen henkilöstömitoitukseen — ja nyt siihen, että tätä henkilöstömitoitusta ei saatetakaan siten voimaan kuin hallitus alun perin meille lupasi. Eli 1.4.2023 piti olla 0,7 työntekijää vanhustenhoidon yksiköissä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hoitajamitoituksen voimaantuloa siirretään ja porrastetaan siten, että 1.4.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,65 ja 1.12.2023 alkaen vähimmäismitoitus on 0,7 työntekijää asiakasta kohden. Tämä 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen saavuttaminen edellyttää noin 3 400 henkilötyövuoden lisäystä.
Arvoisa puhemies! Nythän on paljastunut se totuus, ettei alkuperäinen hallituksen lupaama tason 0,7 hoitajamitoitus tule toteutumaan 1.4.2023, ja sehän oli jo selvää silloin, kun alkuperäistä lakia säädettiin. Hallitus haluaa sen myöntää vasta nyt. Kysymyksessä oli aprillipila, joka itse asiassa toteutui hieman aikaisemmin. Alkuperäisen hallituksen esityksen tavoite oli parantaa vanhuspalveluita ja vanhusten saamaa hoitoa. Käytännössä tilanne, jossa hoitajamitoitusta on nostettu, on kuitenkin johtanut siihen, että mitoituksen piirissä oleviin palveluihin pääsy on vaikeutunut, koska hallitukselta ei ole löytynyt rahaa mitoituksen edellyttämän lisähenkilöstön palkkaamiseen. 
Esityksen perusteluissa mitoituksen viivästymistä on selitetty seuraavin perustein, jotka ovat mielestäni todella omituisia ja ontuvia. Vaikuttaa sille, että hallitus ei olisi tiennyt, mitä vaikutuksia tällä henkilöstömitoituksen nostamisella olisi ollut. Hallitus on selittänyt sitä, mistä syystä tämä mitoitus ei tule toteutumaan huhtikuussa, muun muassa näin:
Koronapandemia — alkuperäinen hoitajamitoitusta koskeva laki hyväksyttiin kesäkuussa 2020, ja koronapandemia oli tällöin varmasti kaikilla jo tiedossa. Ei ole ennakoimaton tilanne tämän asian kannalta aavistaa, että myös korona voi siellä olla. [Toimi Kankaanniemi: Täysin selvä!]
Hoitajien työtaistelu — hallitus olisi omilla toimillaan voinut vaikuttaa työtaistelun nopeampaan päättymiseen antamalla kunnille ja hyvinvointialueille riittävän rahoituksen, jotta hoitajien palkkoja olisi voitu nostaa.
Hyvinvointialueuudistus — hallituksen oma päätös oli, että mikäli hyvinvointialueita olisi asiantuntijoiden ehdottama, selvästi nykyistä pienempi määrä, 6—12, hoitajien palkkoihin olisi merkittävästi nykyistä enemmän rahaa käytettävissä, kun hallinnon pyörittäminen söisi pienemmän osan kokonaispotista.
Keskeiset ongelmat alun perin olivat ja yhä edelleen ovat 1) hoitajapula ja 2) rahapula, ja kumpaankaan näistä tämä esitys ei tuo ratkaisua. Ja niin kauan kuin hoitajien palkkaamiseen ei osoiteta hyvinvointialueille lisää rahaa, kyse on nollasummapelistä, jossa hoitajien lisääminen mitoituksen alaisiin vanhuspalveluihin tarkoittaa hoitajien vähentämistä jostakin muualta.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys osoittaa kyllä hallituksen epäonnistumisen vanhuspalvelujen parantamisessa, kun lisää rahaa ei haluta käyttää eikä edes mitoituksen kiertäminen onnistunut. Nyt sitä pitää siirtää seuraavan hallituskauden puolelle.
Arvoisa puhemies! Vielä, kun tuossa kuulin, että tämä esitys tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan: Muun muassa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia on katsonut lausunnossaan, että perusteluissa tulisi arvioida ehdotettua muutosta perusoikeuksien heikennyskiellon kannalta ja että tämän kysymyksen osalta tämä esitys tulisi saattaa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Kun oikeusasiamies toteaa täällä, että tämä esitys tulisi lähettää myös perustuslakivaliokuntaan, niin miten tässä voidaan nyt toimia? Onko mahdollista, että tulisi täällä yhteinen ajatus siitä, että tämä voisi mennä myös perustuslakivaliokuntaan, jos oikeusasiamies on näin kommentoinut? [Toimi Kankaanniemi: Se on salin asia!] — Salin asia. Elikkä tekisi mieli esittää ja ehdottaa, että tämä menisi myös perustuslakivaliokuntaan.
Edustaja Lindén, katsotte siellä ja olette sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Mille tämä ehdotus kuulostaa, että lähettäisimme tämän myös perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi? Onko tässä kriteerejä siihen? En vielä tee esitystä, mutta jätän pohdittavaksi. [Toimi Kankaanniemi: Saataisiin ennakkotapaus ainakin!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T16:27:31,2022-11-23T16:33:25,Hyväksytty,1.1
2022_128_97,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,Kiitoksia. — Nyt on ministeri paikalla. Myöhästymisestä huolimatta myönnetään nyt sitten esittelypuheenvuoro. — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_98,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos mahdollisuudesta vielä käyttää puheenvuoro. Katsoin netistä tuota lähetystä, ja sehän meni niin nopeasti, tuo äskeinen, että ei ollut mitään tehtävissä, kun olin pari minuuttia myöhässä. Mutta kuulin tässä jo Juvosen alkupuheenvuoron, ja siltä osin se liittynee tähän asiaan. [Toimi Kankaannimi: Hyvä puheenvuoro olikin!] Eli käydäänpä läpi esitystä.
Henkilöstöresurssien lisääminen ja toimijoita velvoittavan numeerisen vähimmäismitoituksen säätäminen todettiin iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa välttämättömäksi hoidon laatua heikentävien ja asiakasturvallisuutta vaarantavien puutteiden vuoksi — tästä käytiin myös pitkä kansalaiskeskustelu. Henkilöstömitoitusta koskeva säännös säädettiin tulevaksi voimaan täysimääräisesti 1.4. tulevaa vuotta, jolloin päättyy siirtymäaika, ja näin sitten kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla on ollut mahdollisuus tällä siirtymäajalla varautua henkilöstön lisäämiseen jo pitkän aikaa. Siirtymäajan jälkeen mitoituksen tulee olla 0,7 työntekijää asiakasta kohden.
Henkilöstön määrää on pystytty lain voimaantulon jälkeen lisäämään toimintayksiköissä lähes lain edellyttämällä tavalla. Toukokuussa tehdyn seurannan mukaan tarvitaan 3 400 henkilön työpanos lisää, jotta 0,7:n mitoitus saavutetaan. Puoli vuotta aikaisemmin, edellisen vuoden marraskuussa, tehdyn arvion mukaan työpanosta olisi tarvittu 5 200 henkilön verran.
Lain valmistelun ja säätämisen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka ovat vaikeuttaneet ja hidastaneet henkilöstömitoituksen täysimääräistä toteuttamista. Niiden seurauksena 0,7 työntekijän mitoitusta ei ole mahdollista saavuttaa aivan kaikissa toimintayksiköissä säädettyyn määräaikaan mennessä. Erityisesti lain eduskuntakäsittelyn aikana käynnistynyt pandemia on vaikuttanut merkittävästi henkilöstön saatavuuteen ja toimintayksiköiden rekrytointimahdollisuuksiin. Henkilöstön sairastumiset ja altistumiset virukselle ovat aiheuttaneet vajausta henkilöstössä koko pandemian ajan, jolloin resurssien lisääminen yhdessä järjestelmän osassa on ollut vaikeaa. Toiminnan organisoiminen asiakkaiden suojaamiseksi tartunnoilta, muun muassa ryhmätoimintojen keskeyttäminen ja asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen yksilökohtaisin toimin, kuormitti henkilöstöresurssia. Lisäksi asiakkaiden koronatartunnat hoidetaan pääsääntöisesti toimintayksiköissä, jolloin siihen on sitoutunut huomattavasti henkilöstön työaikaa. Samoin ympärivuorokautisen hoidon asiakkaat on rokotettu omissa yksiköissään.
Keväästä 22 alkaen pitkälle syksyyn jatkunut epävakaa työmarkkinatilanne keskeisten työntekijäjärjestöjen osalta on myös osaltaan vaikuttanut henkilöstön saatavuuteen. Lisäksi hyvinvointialueiden toiminnan valmistelu vuoden 22 aikana on työllistänyt kuntien sote-henkilöstöä ja hidastanut edelleen lain voimaanpanoa.
Osin edellä mainituista toimeenpanoa vaikeuttaneista tekijöistä johtuen henkilöstömitoituksen toimeenpano on yhä kesken eikä kaikkia lainsäädäntöön sisältyviä mahdollisuuksia henkilöstörakenteen monipuolistamiseen ole ehditty käyttää. Lähihoitajien ja sairaanhoitajien lisäksi asiakkaiden tarpeisiin voidaan vastata monien muiden sote-ammattilaisten osaamisella, ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseen voidaan hyödyntää myös muita kuin sote-ammattilaisia, esimerkiksi liikunta‑, kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia. Näiden osuus henkilöstöstä on kuitenkin vieläkin varsin pieni. Välilliseen työhön, kuten siivoukseen sekä ruoka- ja pyykkihuoltoon, tulee pääsääntöisesti varata erillinen henkilöstö. Näin ei vielä kaikilta osin ole.
Arvoisa puhemies! Edellä mainituista syistä vähintään 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen toteuttaminen on ollut sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministerityöryhmässä keskustelussa. Sen johdosta henkilöstömitoituksen täysimääräisen toimeenpanon lykkääminen on päätetty tehdä tuossa ministeriryhmän kokouksessa tämän syksyn alkupuolella.
Koulutuspaikkojen lisäämisen vaikutusten odotetaan näkyvän työvoimassa vuodesta 23 alkaen. Nimittäin vuosina 20—21 lähihoitajaopiskelijoiden määrää on lisätty noin tuhannella. Lähihoitajien aloituspaikkalisäykset alkavat vaikuttaa vuoden 23 tutkintomäärissä. Koulutuspaikkojen lisäämistä jatketaan edelleen. Mitoituslainsäädännön yhteydessä on päätetty yhteensä 5 000 uuden lähihoitajan kouluttamisesta. Myös sairaanhoitajatutkintoa suorittavien määrää on lisätty kaikkiaan noin tuhannella vuosina 20—22. Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkalisäykset alkavat vaikuttaa vuoden 24 tutkintomäärissä, mutta osa opiskelijoista alkaa työskennellä jo opiskeluaikana.
Myös hoiva-avustajien määrää on mahdollista merkittävästi lisätä toimintayksiköissä. Vuoden 23 talousarviota koskevissa hallituksen neuvotteluissa varattiin määrärahat 2 500 hoiva-avustajan kouluttamiseksi vuosina 22—25. Valmistelussa on arvioitu, että ensimmäiset hoiva-avustajien koulutuslisäykset alkavat vaikuttaa vuoden 23 aikana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tuo mukanaan isommat järjestäjät ja tuotantoalueet, minkä johdosta myös parempi henkilöstösuunnittelu ja varahenkilöstöjärjestelmien kehittäminen ovat edessä. Näiltä osin on sanottava, että tekemistä vielä kyllä riittää.
Arvoisa puhemies! Näin nyt sitten esitetään tässä käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä: hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksen voimaantulon porrastamista ehdotetaan siis tehtäväksi vuonna 23 siten, että 1.4.23 alkaen vähimmäismitoitus olisi 0,65 ja 1.12.23 alkaen 0,7 työntekijää asiakasta kohti. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-23T16:33:31,2022-11-23T16:40:12,Hyväksytty,1.1
2022_128_99,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_100,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Niin kuin aina sanotaan, viisas ottaa rukkaset kouraan ja tekee muutoksia siinä vaiheessa, kun huomataan, että ei pysytä siinä aikataulussa, mitä alun perin on pohdiskeltu ja arvioitu. Näen, että porrastus on erittäin fiksua tässä tilanteessa, jossa me tiedetään, että kaikki toimintayksiköt eivät pysty vastaamaan lainsäädännön haasteeseen.
Tänä päivänä pyysin puheenvuoron lähinnä siksi, että ikääntyneessä Suomessa me tarvitsemme paljon monenlaisia toimenpiteitä. Pelkästään mitoitukset, mittaristot ja muut määreet eivät tule ratkaisemaan meidän tulevaisuuttamme, vaan kokonaisvaltaisesti ikäihmisten hoitoa on tarkasteltava uudesta kulmasta ja ennen kaikkea ehkä siitä näkökulmasta, miten jatkossa meidän asumispalvelumme kehittyvät, miten kunnat kykenevät hyvinvointialueiden kanssa rakentamaan uudenlaisia toimintamalleja, jotta myöskin kuntoutus, ihmisten hyvinvointi ja voimavarat tullaan valjastamaan yhteiseksi hyväksi niin, että jokainen olisi ikääntyessään entistä paremmassa kunnossa. Ei sillä tavoitteella, että me jokainen maattaisiin sängyn pohjalla odottamassa kuolemaa, joka meidät sitten vapauttaisi kivuista, säryistä ja vaivoista, vaan niin, että me oltaisiin myöskin ikääntyessämme aktiivinen osa suomalaista yhteiskuntaa ja voitaisiin antaa yhteisen osaamisen — arvokkaan osaamisen — panosta myöskin siinä elämänvaiheessa, jossa varsinainen työura on lävitse käyty.
Henkilöstön työhyvinvoinnin on meidän koko sote-alalla mutta erityisesti vanhustenhoidossa ja -hoivassa oltava kyllä hyvän ohjauksen, työskentelyn ja kehittämisen alla, koska palautetta tulee valtavan paljon siitä, että esimerkiksi oman työn kehittämiseen, työvuorojärjestelyihin ja johtamisen kehittämiseen ei tänä päivänä pääse osalliseksi siinä määrin kuin olisi tarve. Ja jotta meillä on hyvinvoivaa, osaavaa, jaksavaa henkilöstöä, niin meillä pitää olla myöskin toimiva työterveysjärjestelmä ja toimiva kuntoutusjärjestelmä siinä suhteessa, että meillä on huomattavan paljon tässä maassa töissä myöskin vajaakuntoisia ihmisiä, ja että me varmistettaisiin se, että myöskään heidän ennenaikaiset eläkkeensä eivät realisoituisi siinä mitassa kuin tänä päivänä edelleen tapahtuu. Me tarvitaan muutosta myöskin tähän meidän työelämään.
Ja erityisesti kannan tällä hetkellä huolta meidän sosiaali- ja terveysalan mutta myöskin palo- ja pelastustoimen henkilöstöstä ja heidän jaksamisestaan. Aina ei ole kyse siitä, onko ihmisiä tarpeeksi, vaan on kyse myöskin siitä, onko työtehtävät järjestelty fiksusti, ovatko siellä ihmiset oikeilla paikoilla, johdetaanko asioita järkevästi, ovatko prosessit kunnossa ja tehdäänkö niitä fiksuja asioita, mitä pitäisi tehdä, jotta myöskin ne ennalta ehkäisevät toimet menisivät eteenpäin. — Kiitoksia, puhemies. Ei tänä päivänä tämän pidempää saarnaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T16:40:19,2022-11-23T16:43:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_101,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_102,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä. Kun keskustelemme hoitajamitoituksen toimeenpanon siirtämisestä, keskustelemme samalla todella vakavasta aiheesta, nimittäin vanhustenhoidon nykytilasta ja hoitajien riittävyydestä. Toivon, että tässä keskustelussa jätettäisiin syyttävä asenne syrjään, koska hoitajapula on pitkäaikaisen kehityksen tulos ja poliittista vastuuta kantavat osaltaan kaikki eduskuntaryhmät. Olemme yhteisen tärkeän asian äärellä. Haluamme kaikki parasta mahdollista hoivaa sekä arvokasta ja turvallista vanhenemista ikäihmisille — heille, jotka ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaamme. Hoitajapula ja siitä johtuva kriisi vanhustenhoidossa ei ole syntynyt yhtäkkiä, vaan paljon pitemmällä ajanjaksolla. On selvää, ettei pidemmällä ajanjaksolla syntynyttä ongelmaa ratkaista hetkessä, kun tähän tilanteeseenkaan ei ole tultu hetkessä.
Hoitajapula on koskettanut useita tuhansia perheitä, kuten myös minun perhettäni. Yli 90-vuotias appiukkoni joutui kuukauden ajaksi yli 70 kilometrin päähän toiseen kaupunkiin hoitokotiin, koska kotikaupungista ei löytynyt hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa ei ollut, koska ei ollut tarpeeksi hoitajia. Yksiköitä on kiinni, ja ne odottavat aikaa, jolloin hoitajia on riittävästi niiden avaamiseen.
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon vastuuhenkilöiltä on kuulunut jo jonkin aikaa, ettei täyttä hoitajamitoitusta voida saavuttaa tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittävästi. Säädimme hoitajamitoituksen 0,7 tehostettuun palveluasumiseen reilu kaksi vuotta sitten laajalla kannatuksella täällä eduskunnassa. Lain säätämistä vauhdittivat räikeät laiminlyönnit, jotka olivat tulleet ilmi vanhustenhoitoyksiköistä eri puolilta Suomea. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä oli teetätetty töitä, minkä seurauksena olivat laiminlyödyt vanhukset ja nääntyneet hoitajat, joilta oli riistetty ammattiylpeys. Asiantuntijakuulemisissa kyllä tiedostettiin hoitajamitoituksen hankala toteutettavuus juuri sen vuoksi, että hoitajista oli ollut pulaa jo monen vuoden ajan. Arvelimme kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että hoitajamitoitus voisi olla vahva väline parantaa hoitoalan vetovoimaisuutta. Mitoitus suojaisi henkilöstöä liikakuormitukselta ja parantaisi hoidon laatua.
Arvoisa puhemies! Meidän kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä hoitajille kuuluu. Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan. He hakeutuvat pois alalta, jolla heitä on yhä vähemmän ja jolla he kokevat, ettei heitä arvosteta. Terveydenhoitoala ei kaadu yksistään alanvaihtajiin, vaan vuoteen 2030 mennessä puolet tämän hetken sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisista siirtyy eläkkeelle. Samaan aikaan merkittävä osa muistakin suomalaisista jää pois työelämästä ja siirtyy kuluttamaan terveyspalveluita kasvavalla vauhdilla. Joku onkin lohkaissut, että väestöpyramidi kaatuu hoitoalan päälle. Jo nyt puuttuu 8 000 hoitajaa. Vuoteen 2035 mennessä tarvitaan THL:n laskelmien mukaan 200 000 uutta sote-alan osaajaa.
Nyt kun työmarkkinaosapuolet pääsivät ratkaisuun palkoista, on tarmolla paneuduttava muihin hoitoalaa riivaaviin ongelmiin, kuten työoloihin ja rakenteisiin. Eduskunta vastaa parhaansa mukaan hoitajapulaan lisäämällä sote-ammattilaisten koulutuspaikkoja tai helpottamalla vierasperäisten osaajien maahantuloa. Eduskunnassa voidaan myös vaikuttaa lainsäädännöllä hoitajien työympäristöön, työturvallisuuteen ja työterveyshuoltoon. Sote-alaan kuuluu paljon sellaista työtä, jota pystyy tekemään muukin kuin sote-tutkinnon suorittanut henkilö — siksi on väljennettävä tulkintaa siitä, ketkä voivat tehdä avustavia tehtäviä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavan hoitotyöhön.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys haluaa siirtää hoitajamitoituksen 0,7 täyttä toimeenpanoa ikääntyneiden henkilöiden, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä noin puolella vuodella eteenpäin. Tässä vaikeassa tilanteessa se on viisasta ja perusteltua.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-11-23T16:44:08,2022-11-23T16:48:42,Hyväksytty,1.1
2022_128_103,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_104,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on nyt siis jatkamassa 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa, eli siirretään eteenpäin, toisin kuin hallitus tekee ilmastotavoitteista — niitä ei siirretä ikinä eteenpäin. Mutta sitten, kun kysytään potilaista ja hoitajamitoituksesta, niin siihen ei löydy rahaa ja sitä voidaan kyllä siirtää eteenpäin.
Minulle soitti tässä tällä viikolla yksi henkilö pitkäaikaisesta laitoshoidosta. Oli potilaana siellä ja sanoi, että ”kyllä meidän terveydenhoidossa on hyviä työntekijöitä, niin iloisia mutta kiireisiä, hymyillä jaksavat ja tekevät parhaansa, mutta eivät ehdi”. Potilas, joka tarvitsisi vähän liikuntaa, että veri kiertäisi ja saisi jonkin näköistä liikuntaa, sanoi, että viisi minuuttia päivässä he ehtivät vähän kävelyttämään. Hän sanoi, että ”saakaa hoitajamitoitus, lisää tarvitaan henkilökuntaa”. Se hoito olisi tarpeellista, ettei siellä vain joudu makaamaan ja mene vielä pahempaan kuntoon, kun ei ole hoitajilla aikaa. Mutta hän korosti sitä, että meidän hoitajat todella hyvin tekevät työnsä — ne, mitä ehtivät — ja ovat aina iloisia, ja hän kiitti siitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-23T16:48:45,2022-11-23T16:50:20,Hyväksytty,1.1
2022_128_105,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa. Edustaja Eestilä, poissa. Nyt totean, että tämän asian käsittelyyn ministeripuheenvuoro mukaan lukien on vielä aikaa kymmenen minuuttia tässä vaiheessa, niin että jos sen mukaan halutaan käyttää puheenvuoroja, niin se on hyvä. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_106,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan heti kopin tuosta edustaja Lehdon äsken käyttämästä puheenvuorosta. Olen samaa mieltä, ja luulen, että koko sali on — myös ne, jotka eivät nyt ole paikalla — että meidän hoitohenkilöstö tekee korkealla etiikalla ja aina niin positiivisessa hengessä työtä kuin suinkin vain on mahdollista, mutta kiire on ja työpaine on kova, ja ei se varmaan hellittämään päin ole, vaikka me lisäämme henkilökuntaakin, koska meillä koko ajan ikäihmisten määrä Suomessa lisääntyy.
Myös sitten tämä esimerkki, jota edustaja Lehto tuossa käytti, tämä liikkuminen: Nyt viittaan tässä ministerin esittelypuheenvuoroon. Me emme tarvitse ihmisten liikuttamiseen neljän vuoden yliopistollista koulutusta, vaan me voimme nimenomaan tukipalvelua, ‑henkilöstöä palkata, jolloin sitten varsinaiseen hoitotyöhön jää enemmän aikaa niille, joilla on tämä vaadittava pitkä laadullinen koulutus.
Itse tästä asiasta ihan näin paikalta todeten haluan todeta, että keskustelu ikääntyneimpien hoivasta ei tietysti saisi olla hirvittävän numeropainotteista, mutta kaikki me ymmärrämme, että kun on koko maan laajuinen haaste ja asia, niin emme me oikein pysty sitä kunnolla käsittelemään, ellemme käytä tällaisia tiettyjä perusnumeroita tässä. Ja nehän nyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä: 0,7, 0,65, 0,6 ja sillä tavalla. Täytyy muistaa, että meillä on vajaat 50 000 henkilöä ympärivuorokautisessa tehostetussa palveluasumisessa, jota tässä käytännössä kutsun hoivaksi, ja silloinhan käytännössä se 0,1 tarkoittaa noin 4 500:aa työntekijää. Aivan kuten ministeri esittelypuheenvuorossa totesi, me pystyimme petraamaan viime vuoden marraskuusta tämän vuoden toukokuuhun 1 700 työntekijällä paremmaksi tätä tilannetta, eli kun se vaje tai, sanotaan, puute siitä 0,7:stä oli vielä viime marraskuussa noin 5 100 henkilöä, niin se oli toukokuussa sitten 3 400. Mutta koska 3 400:kin on varsin paljon, silloin oli syytä olla realisti ja porrastaa tätä.
Eli täytyy nyt muistaa, että me menemme koko ajan kuitenkin eteenpäin. Emme me taaksepäin mene. Me olemme nostaneet sieltä 0,5:stä 0,55:een, sitten 0,6:een, sitten 0,65:een, sitten 0,7:ään, eli koko ajan tässä eteenpäin mennään.
Haluaisin tässä vielä todeta sen, että nuo keinot, joita tässä mainittiin — eli hoiva-avustajien käyttäminen, muiden ammattiryhmien ja sitten varsinaisten hoitotyöntekijöiden määrän, koulutuksen lisääminen — ovat tässä tietysti avainasemassa, mutta ehkä kaikkein tärkein on kuitenkin sen työn tekeminen houkuttelevaksi, uudelleen houkuttelevaksi. Tuossa edustaja Juvonen kritisoi näitä ikään kuin taustaperusteluja tälle. Kyllä minä sanoisin, että tämä koronakurimus, [Puhemies koputtaa] jonka läpi meidän palvelujärjestelmä meni, on aika todellinen asia, ja se on vaikuttanut myös tähän kysymykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-23T16:50:20,2022-11-23T16:53:33,Hyväksytty,1.1
2022_128_107,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_108,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanhustenhuollon hoitajamitoitus on osoitus Marinin hallituksen lyhytnäköisestä, joku voisi sanoa, että jopa populistisesta politiikasta. Mitoitus on tärkeä, olemme sitä kannattaneet ja vaatineet, koska ikääntyneet ansaitsevat sekä laadullisesti että määrällisesti korkeatasoisen hoidon — he ovat hyvinvointimme rakentaneet. Hallitus loi kyllä pykälät, mutta sen jälkeen jäi katselemaan sivusta, muuttuvatko säädökset ihmisiksi. Eivät ole muuttuneet. Rahoitus ja muut toimet mitoituksen toteutumiseksi unohtuivat. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että hallitus siirtää ongelmaa seuraavalle hallitukselle lykkäämällä mitoitusta kahdeksalla kuukaudella eteenpäin. 
Ongelmien siirto on tapahtunut ja tapahtumassa lähes kaikessa muussakin, erityisesti valtavan velkataakan katkaisemisessa. Hallitus ei ole osannut eikä halunnut priorisoida menoja, mistä tämä esitys on malliesimerkki. Tätä voi pitää jonkin verran vastuuttomana politiikkana.
Arvoisa puhemies! Edustaja Mattila mainitsi tuossa läheisensä, jonka hoitopaikka löytyi kaukaa. Itse olen miettinyt sitä tilannetta, ja esimerkiksi meillä Keski-Suomessa saattaa olla se tilanne nyt, kun hyvinvointialueeseen siirrytään, että Pihtiputaalla oleva vanhus, joka ikänsä on siellä asunut, eräänä päivänä tarvitsee hoitopaikan ja se löytyy Joutsasta noin 200 kilometrin päästä, ainoa vapaa paikka, ja hänet siirretään sieltä tutusta ympäristöstä, omaistensa ja läheistensä yhteydestä, täysin vieraaseen ympäristöön. Tämä on aika ikävä kuva siitä, mitä voi tapahtua. Sinänsä pidän kyllä hyvinvointialueuudistusta tärkeänä ja järkevänä, mutta kyllä meidän on erittäin vakavasti seurattava, miten meidän vanhuksia kohdellaan, ja tämä hoitajamitoitus on yksi asia, jolla mitataan sitä valmiutta, joka meillä on huolehtia heistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T16:53:33,2022-11-23T16:55:57,Hyväksytty,1.1
2022_128_109,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_110,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä aika lailla eri mieltä edellisen puhujan kanssa siitä, että hallitus jotenkin siirtäisi ongelmia tulevaisuuteen tai ei olisi huolehtinut tämän kysymyksen rahoituksesta. Kyllähän tähän rahoitustakin on lisätty, mutta ehkä se suurin ongelma on se, että nämä asiat eivät pelkästään rahalla ratkea. Jos me ajatellaan meidän hoitajapulaa ja henkilöstöpulaa meidän sosiaali- ja terveyspalveluissa, niin minusta on harhakuvitelma, jos me jotenkin kuvittelemme, että lainsäädännöllä tai mitoitusta jatkuvasti nostamalla tai rahaa lisäämällä nämä ongelmat ratkeaisivat. Emme me voi ajatella niin, että yhä pienenevistä ikäluokista yhä suurempi osa hakeutuisi tälle alalle. Sen takia meillä pitää olla, kuten täällä muun muassa edustaja Lindén ja moni muukin on puheenvuorossaan peräänkuuluttanut, monenlaisia keinoja, ja yksi on tämä teknologisten ratkaisujen hyväksikäyttäminen. Tulevaisuudessa meidän pitäisi lainsäädännössä pyrkiä paremmin huomioimaan se, että jos näitä otetaan käyttöön ja samalla tuodaan turvallisuutta, niin ne pystyttäisiin huomioimaan jotenkin näissä mitoituksissa niin, että toimijoille syntyisi kannustimia käyttää teknologisia ratkaisuja ja sitä kautta ratkoa tätä henkilöstöpulaa, mikä meillä on ihan vääjäämättä, ja se tulee jatkumaan pitkään, vaikka mitä tekisimme.
Haluan kiittää myös edustaja Juvosta. Nostitte minusta tärkeän asian esille, kun tuolta lausunnoista otitte esille sen Oikeusasiamiehen kanslian kannanoton, perusoikeuksien heikentämishuomion. Ajattelisin kuitenkin, kun olen pohtinut tätä asiaa, että kun tässä on kysymys nyt tämän mitoituksen lykkäämisestä, ei sen perumisesta, niin ei tähän liity sentyyppisiä perusoikeusongelmia, että meidän tarvitsisi tätä lähettää perustuslakivaliokuntaan lausunnolle.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esille sen, että kun tällä alalla — kun puhutaan ikäihmisten hoivasta — on paljon yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita, joita ilman emme tulisi toimeen, niin on tärkeää, että me huomioisimme myös ei pelkästään lainsäädännössä vaan meidän valvonnassa, että kaikki toimijat olisivat samalla viivalla ja että jos ja kun eduskunta on säätänyt lainsäädäntöä, jossa on tiettyjä kriteereitä ja mitoituksia, niin kaikkia toimijoita kohdeltaisiin sen osalta samalla tavalla: julkiset toimijat ja yksityiset toimijat olisivat samalla viivalla, eikä niin, että valvonnassa jotenkin asetettaisiin tiukemmat kriteerit kuin mitä lainsäädäntö asettaa. Jos näin on, ja kun on ilmeisesti jonkun verran ollut, se on aiheuttanut sen, että kyllä ne yksiköt, jotka haluavat, voivat kenties mitoituksen täyttää, mutta henkilöstöä ei sitten riitäkään kaikkiin yksiköihin ja [Puhemies koputtaa] näitten paikkojen määrä pienenee ja ikäihmisten hoiva uhkaa sitten heikentyä niin, että kaikki eivät pääse hoivan piiriin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-11-23T16:55:57,2022-11-23T16:59:12,Hyväksytty,1.1
2022_128_111,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_112,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos vielä puheenvuorosta. Meillähän on lainsäädännössä jo määrätty, että palveluja tulee valvoa ja asiakaspalautetta on kysyttävä niin hoidettavalta kuin hänen läheiseltään kuin myös omaiseltaan. Elikkä vanhuslaissa on tämä kirjaus, ja nyt, kun esimerkiksi THL on selvittänyt sitä, millä tavalla palautetta kysytään, niin yksityissektori on noussut positiivisesti esille. He ovat kysyneet henkilöstöltä ja myös omaisilta vanhusten palveluissa asiakaspalautetta, ja pidänkin tärkeänä ja hyvänä sitä, että myös yksityissektori nähdään hyvänä toimijana vanhusten kentällä. Olen itsekin siellä pitkään työskennellyt.
Arvoisa puhemies! Täällä monessa lausunnossa kiinnitetään huomiota todellakin vetovoiman lisäämiseen, henkilöstörakenteen monipuolistamiseen, teknologiaan toki — eli tarvitaan myös muita toimia, jotta me saadaan henkilöitä sinne vanhustenhoitoon. Tämä 0,7 ei nyt toteudu, ja välillä tekee mieli kysyä, oliko tarkoituskaan. Ettekö ymmärtäneet silloin, kun lainsäädäntöä olitte tekemässä, että 0,7 on aika epärealistinen ja että siihen kyllä tarvitaan paljon rahoitusta? [Toimi Kankaanniemi: Niin, Lohi!]
Nyt pitää vielä muistaa se, että henkilöstömitoitushan tarkoittaa vain yhtä vuorokautta. Se ei ole työvuorokohtainen, eli esimerkiksi yövuorossa voi olla edelleen, että siellä on yksi hoitaja töissä tai kaksi hoitajaa, ja sitten on mietittävä, riittääkö se. Olen itse tehnyt melkein sen 14 vuotta yötyötä ja valvonut yksin siellä omassa yksikössäni — toki saanut mahdollisesti sitten tarvittaessa apua muualta. Mutta tiedän, että se mitoitus ei ole välttämättä siellä henkilökohtaisessa työvuorossa, ja siinä mielessä on erittäin tärkeää, että asiaa seurataan.
Olen sitä mieltä, että on hyvä, että hoiva-avustajat tulevat kentälle. Tämä liikunnan ja kuntoutuksen merkitys on äärettömän tärkeä asia. Olen tutustunut paljon kirjallisuuteen ja tutkimustietoon, ja sieltä on löytynyt muun muassa sellainen asia, että ihmiset pelkäävät ikääntymisessä eniten liikuntakyvyn menettämistä. Se on ihan mielettömän iso asia, ja meidän pitäisi se huomioida joka asiassa, että me kannustetaan ihmisiä liikkumaan ja että myös sinne vanhusten palveluihin saadaan henkilöitä, jotka auttavat kuntoutumisessa ja sen aktiivisen otteen ylläpidossa, niin että toimintakyky säilyy. Näillä sanoilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T16:59:12,2022-11-23T17:01:43,Hyväksytty,1.1
2022_128_113,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kiuru, 2 minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_114,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin nopeasti kommentoin joitakin esitettyjä puheenvuoroja.
Aloitan kansanedustaja Kyllösen puheenvuorosta, joka liittyi henkilöstöön. Erittäin hyvää ja oikeaa puhetta siitä, että tällä lakisääteisellä henkilöstömitoituksella on nimenomaan tarkoitus parantaa työoloja. Valvira totesi vanhuspalvelukriisissä, että meillä on kaksi asiaa korjattavana: tarvitaan lisää hoitajia ja se, että hoitajat keskittyvät jatkossa hoiva- ja hoitotyöhön, eivät siivoamiseen, pyykkäämiseen ja ruoan laittamiseen. Ja kun tätä kautta tähän sitten lopulta tämä hallitus puuttui, me ollaan luomassa nyt aivan erilaiset työolot työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kannalta, ja nämä tulevat olemaan meidän veto- ja pitovoimatekijöitämme.
Myöskin on otettava huomioon, että tämä työ on erittäin kuormittavaa. Ja on muistettava myös, että eettinen kuormitus vanhustenhuollossa on yksi vakavimpia haasteita, mitä meillä siellä tällä hetkellä on. Siksi on tärkeätä, että työelämän kehittämisen näkökulmasta ryhdytään toimeen.
No, sitten on tämä työnjako, mistä puhuivat sekä Lindén että Lohi. Olen samaa mieltä siitä, että me ei pelkällä koulutusmäärällä tätä pystytä hoitamaan. Meillä ei ole Suomessa niin paljon ikäluokkia, ei sosiaali- ja terveydenhuollossa ylipäätäänkään. Meidän on pakko miettiä, millä tavalla työnjakoa kehitetään. Täällä on tuotu hoiva-avustajat rinnalle käyttämään asukkaita vessassa, kävelemässä, erityyppisissä toiminnoissa auttamaan, syömisessä ja niin edespäin. Tässä on kysymys siitä, miten työtä organisoidaan työpaikoilla, miten työnjakoa kehitetään, ja täällä se on onnistunut. Myös teknologia on yksi tärkeä ratkaisu, ja siinä on pakko ensi hallituskaudella saada liikettä aikaan.
Lisäksi on sanottava, kun edustaja Lehto puhui siitä — hän ei nyt enää salissa olekaan, mutta hän puhui siitä — että meillä on viisi minuuttia aikaa hoitaa näitä vanhuksia per päivä, että se ei kyllä pidä paikkaansa. THL on selvittänyt sitä, kuinka monta minuuttia asiakastyötä käytettiin vuonna 21 syksyllä, ja se oli [Puhemies koputtaa] 90 minuuttia. Mutta sekin on vähän, koska tuolloin mitoitus oli käytännössä 0,5, parhaimmillaan 0,6. Parempaan on pystyttävä, kun ajatellaan meidän ikäihmisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-23T17:01:44,2022-11-23T17:04:03,Hyväksytty,1.1
2022_128_115,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_116,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisättäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin säännökset yliopistollisen sairaalan pääasiallisista tehtävistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin ehdotetaan lisättäväksi myös nykyisin erikoissairaanhoitolaissa olevat säännökset sivuviroista ja ‑toimista yliopistollisessa sairaalassa, minkä johdosta esityksessä ehdotetaan samalla kumottaviksi vastaavat erikoissairaanhoitolain säännökset.
Esitys liittyy eduskunnan lausumaan, jossa on edellytetty, sote-uudistuksen yhteydessä, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus‑, tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Lausumassa todettiin lisäksi, että hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.
Esityksen tavoitteena on vastata eduskunnan lausumaan osittain säätämällä nykytilaa selkeämmin yliopistollisten sairaaloiden nykyisistä tehtävistä ja lääketieteellisten yliopistojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Esityksellä vahvistettaisiin yliopistollisten sairaaloiden toimintaedellytyksiä uudistuvassa palvelujärjestelmässä sekä turvattaisiin tieteellisen tutkimuksen, perus- ja erikoistumiskoulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan jatkuminen. Nämä lait on tarkoitus saattaa voimaan 1.1.23.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan yliopistollisen sairaalan pääasiallisia tehtäviä olisivat perustason, vaativan tason ja erityistason erikoissairaanhoito sekä yliopistollisessa sairaalassa toteutettava koulutus‑, tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä muualla lainsäädännössä yliopistollisessa sairaalassa hoidettaviksi säädetyt tehtävät.
Tehtävät eivät olisi uusia, vaan kyse on jo nykyisin yliopistollisessa sairaalassa toteuttavista tehtävistä. Tehtävistä säätämisellä turvattaisiin keskeisten toimintojen jatkuminen uusissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa sekä tuettaisiin niiden tasapuolista toimeenpanoa hyvinvointialueilla. Tehtävistä ei kuitenkaan säädettäisi tyhjentävästi, jotta toiminnan ohjaukseen jäisi riittävästi liikkumavaraa alueellisen päätöksenteon, kansallisen ohjauksen sekä lääketieteen ja toimintaympäristön jatkuvasti kehittyessä.
Yliopistollinen sairaala muodostaa toimintojen kokonaisuuden, jossa yhdistyvät erikoissairaanhoidon palvelutuotanto, lääketieteen ja monien muiden alojen opetus- ja koulutustoiminta sekä yliopistotasoinen tieteellinen tutkimus. Yliopistolliset sairaalat tuottavat tieteelliseen näyttöön perustuvaa ajankohtaista koulutusta ja siten varmistavat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön osaamista sekä terveydenhuollon korkeaa tasoa ja laatua, mikä on tietenkin väestön ja potilaiden hyvän hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää. 
Yliopistollinen sairaala toimii tiiviissä ja monimuotoisessa yhteistyössä sijaintikaupungissa sijaitsevan lääketieteellisen yliopiston kanssa. Yliopistollisten sairaaloiden toiminnan kannalta on välttämätöntä integroida kliininen toiminta, tutkimus‑, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä opetus yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Esityksen mukaisesti yhteisillä sivuvirka- ja toimikäytännöillä turvattaisiin jatkossakin, että opetustapahtumat ja kliininen tutkimus voivat toteutua osana potilaiden hoitoa ja tutkimus- ja hoitotapahtumia. 
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettuun lakiin sekä terveydenhuoltolain 60 §:ään niin sanottuja lakiteknisiä muutoksia. Muutoksilla päivitettäisiin säännökset vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia rakenteita ja nykyisiä lakiteknisiä vaatimuksia.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä koottaisiin ja selkeytettäisiin yliopistollista sairaalaa koskevaa sääntelyä. Yliopistollisen sairaalan pääasiallisista tehtävistä säätämisellä turvattaisiin yliopistollisten sairaaloiden toimintaedellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa rakenteissa. Lisäksi esityksellä varmistettaisiin yliopistollisten sairaaloiden monitieteinen ja ‑alainen tutkimus-, koulutus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta, joka on välttämätön ja erottamaton osa yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoitoa ja potilaiden hoitoa. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-23T17:04:23,2022-11-23T17:09:13,Hyväksytty,1.1
2022_128_117,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_118,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on vastata eduskunnan lausumaan osittain säätämällä nykytilaa selkeämmin yliopistollisten sairaaloiden nykyisistä tehtävistä ja yliopistojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä vahvistaen yliopistollisten sairaaloiden toimintaedellytyksiä uudistuvassa palvelujärjestelmässä sekä turvaten sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yliopistollisissa sairaaloissa. Ja se lausuma, mikä silloin eduskunnassa on hyväksytty, kuului niin, että hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta. Ja kyllähän lausuma on ollut äärettömän tärkeä ja lakiesityksen tavoite on hyvä.
On kuitenkin joku pieni kritiikin aihe, eikä oikeastaan niin pienikään, vaan aika iso, eli näen ongelmana sen, että yliopistosairaaloiden rahoitusta koskeva esitys on edelleen lausuntokierroksella ja hallitukselta antamatta. Jos ymmärsin oikein, niin lausuntokierros on kyllä lokakuussa päättynyt. Hyvinvointialueiden on tarkoitus aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 1.1.2023, ja kun tätä sairaaloiden käytännön toiminnan kannalta oleellisempaa esitystä ei ole vielä annettu, niin sitä ei ehkä ehditä käsitellä ennen vuodenvaihdetta, ja siitä seuraa se, ettei yliopistosairaalat sisältäville hyvinvointialueille makseta niiden tarvitsemaa lisärahoitusta jo vuoden alusta lähtien. Ja rahoitusmallia koskeva kritiikki on ollut tiedossa jo siitä asti, kun varsinaista sote-uudistusta koskevaa lakipakettia käsiteltiin, joten korjaukset rahoitusmalliin olisi ollut perusteltua tehdä etupainotteisesti eikä vasta jälkikäteen. Ja tämä hämmentää, miksi hallitus ei ollut kiinnostunut tekemään tätä vai oliko kenties kyvytön tekemään näitä muutoksia tarpeeksi ajoissa.
Jotta tämä tärkeä laki saadaan voimaan ja jotta tutkimus, kehittäminen ja erikoisosaaminen säilyvät siellä yliopistollisissa sairaaloissa, niin tarvitaan toki sitä rahoitusta, ja kysyisin ministeriltä, tuleeko lakiesitys vielä marraskuun aikana tänne eduskuntaan vai milloin on tarkoitus, että tämä rahoituslaki annetaan, jotta ehdimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sen sitten myös käsitellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T17:09:15,2022-11-23T17:12:02,Hyväksytty,1.1
2022_128_119,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri, olkaa hyvä, vastausaikaa minuutti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_120,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On nyt pakko korjata: Edustaja Juvonen, en tiedä, ettekö tiennyt vai mistä on kysymys, mutta tämä rahoituslaki ei kuulu minun esittelyvastuulleni. Eduskunnassa tehtiin aikoinaan poikkeus, että sote-uudistus laitettiin hallintovaliokunnan sijasta kokonaisuudessansa sosiaali- ja terveysvaliokuntaan niin sanotulle mietinnölle, mutta tältä osin sitten eduskunta ratkaisee huomenna, kun tämä esitys lähtee rahoituslakina ministeri Paateron esityksestä eduskuntaan, käsittelettekö te sen ykkösmietintövaliokuntana vai onko se hallintovaliokunta. Toki on sanottava, että kun tästä on jo hyvä kokemus edeltävältä työltä, niin onko se järkevää. Mutta halusin korjata tämän, että minä otan kohta kantaa tähän kokonaisuuteen, niin kuin toivoitte, ettei jää pöytäkirjoihin käsitystä, että tästä esityksestä puuttuu jotakin. Tässä esityksessä ei ole rahoitusta, koska rahoituslaki ei kuulu sosiaali- ja terveysministeriön esittelyvastuulle ja sitä kautta tämä esitys tulee valtiovarainministeriöstä, eli nyt meni kyllä siltä osin pieleen. [Arja Juvosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-23T17:12:02,2022-11-23T17:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_128_121,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_122,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan kansanomaisesti sanoisin ja vapaasti täältä paikan päältä, että tässä on korostunut jo ministerin esittelyssä ja edustajakollega Juvosen puheenvuorossa tämän asian merkitys. 
Meillähän on Suomessa viisi yliopistosairaalaa, niin kuin me kaikki tiedämme. Nykyisin HYKSistä käytetään lyhennystä HUS, koska se on vakiintunut. Sitten tietenkin TYKS, sitten OYS, sitten TAYS ja KYS. Ja luettelin ne äsken itse asiassa niiden aikajärjestyksessä, missä ne on aikanaan Suomeen perustettu. Niiden volyymi meidän erikoissairaanhoidosta on käytännössä kaksi kolmasosaa. Meillä noin kahdeksan miljardia euroa on julkisen erikoissairaanhoidon osuus esimerkiksi tästä koko soten 22 miljardista, ja se jakaantuu suunnilleen kolmeen osaan niin, että yksi kolmasosa siitä on HUSin osuus, yksi kolmasosaa on neljä muuta yliopistollista sairaalaa ja viimeinen kolmasosa on sitten peräti 15 muuta keskussairaalaa. 
Yliopistosairaaloiden erityisroolihan on, aivan niin kuin tässä ministeri totesi, opetus, tutkimus ja sitten se vaativin hoito, josta käytetään usein nimitystä tertiääritason hoito. Olen käytännössä usein kuvannut sitä tertiääritason eli sen vaativimman hoidon osuutta sillä tavalla, että jos verrataan vaikkapa Satakunnan keskussairaalaa taikka Päijät-Hämeen keskussairaalaa, jotka ovat keskisuuria muita kuin yliopistollisia sairaaloita, niin kuinka suuri prosenttiosuus on se, mitä niiden sairaaloiden lisäksi sitten yliopistosairaaloissa sisällöllisesti tehdään. Se on tuollainen 10—15 prosenttia. Siihen liittyy tietenkin vaativin hoito ja sitten jopa koko maassa esimerkiksi Helsinkiin keskitetty elinsiirtotoiminta ja muut tällaiset asiat. 
Eli kyllä myös muut keskussairaalat ovat erittäin tärkeitä, ja kuten kuvasin, niin itse asiassa nämä yliopistosairaalat ovat 90-prosenttisesti samanlaisia kuin muut keskussairaalat, mutta sitten niillä on se 10 prosentin vaativin osuus ja sitten tietenkin tämä opetus ja tutkimus. 
Mitä tulee opetukseen, niin sitähän voidaan hyvin hajauttaa. Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on hajauttanut jo vuosien ajan lääkärikoulutusta Vaasaan. Samalla tavalla on Kuopiosta hajautettu Jyväskylään ja Helsingistä on hajautettu esimerkiksi Etelä-Karjalaan Lappeenrantaan ja tällä tavalla. 
Tutkimustoiminta, siitä vielä muutama sana. Nimenomaan potilastutkimus eli kliininen tutkimus on se, joka kuuluu sinne sairaalalaitoksen sisälle. HUSissa aikanaan aikaisempi johtajaylilääkäri, sittemmin HUSin hallituksen jäsen professori Pekka Karma teki hyvin perusteellisen selvityksen siitä, mikä on kliinisen tutkimuksen merkitys esimerkiksi HUSissa. Johtopäätös oli se että yhden vuoden aikana otettiin 70 erilaista uutta hoitokäytäntöä, eli enemmän kuin yksi viikossa, yliopistosairaalassa käyttöön kliinisen tutkimuksen perusteella. Ja yliopistosairaalasta se laajenee sitten koko terveydenhuoltojärjestelmään. — Erittäin tärkeää, että tämä lakiesitys tuli nyt kohdallensa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-23T17:13:14,2022-11-23T17:16:27,Hyväksytty,1.1
2022_128_123,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_124,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Kun kysytään, tuottavatko lausumat tulosta, niin kyllä lausumat tuottavat tulosta. Tiedän sen kokemuksesta, että ministeri Kiuru on varmasti saanut niin paljon huutia tässä kuluneen kauden aikana, että on kerrankin kunnon kiitoksen paikka. Tätä on kyllä odotettu ja toivottu, että saadaan myöskin tutkimus‑, kehittämis‑, innovaatio- ja opetustoiminta kohdilleen, ja olen iloinen, että hallitus vastaa myös siihen huutoon, että rahoituskokonaisuuskin tulee sieltä perästä, kovasti odotettuna. Ja ehkä tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, että kun tämä meidän perustaso on kunnossa yliopistosairaaloiden osalta ja muutoinkin meidän sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnassa, niin sitten meillä on mahdollisuus myöskin päästä jatkotutkimukseen ja tutkimustoiminnan kehittämiseen ja tehdä sitä laajaa yhteistyötä myöskin yrityskentän kanssa ja päästä kilpailemaan siitä kansainvälisestä rahoituksesta, joka on meille kehittämistoimintojen näkökulmasta äärimmäisen tärkeää. — Että hellurei ja kiitos. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T17:16:27,2022-11-23T17:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_128_125,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_126,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Lindénin perusteluihin siitä, kuinka merkittävää kliininen lääketieteen tutkimus meidän yliopistosairaaloissa on. Voi sanoa niinkin, että jos ajatellaan lääketieteen tutkimusta, joka on muuten tosi korkeatasoista Suomessa, ja laajemminkin vaikkapa lääkealan tutkimusta, niin Suomellahan on mahdollisuus olla vieläkin voimakkaammin eurooppalainen ja maailmanlaajuinen kärkimaa näissä kysymyksissä. Jos me haluamme tätä kehittää Suomessa, voi sanoa, että yksi keskeisistä kolmesta keinosta on, että turvataan riittävät resurssit meidän hyvinvointialueilla lääketieteelliseen tutkimukseen, ja sen takia tätä esitystä on helppo tukea.
Täällä on nostettu esille myös rahoituskysymys. Haluan siihen selvyyden vuoksi sanoa, että kun perusteena, miksi tähän tarvitaan ylimääräistä rahoitusta, on käytetty sitä, että tällä hetkellä kunnat, jotka ovat yliopistosairaalasairaanhoitopiirien jäseniä, ovat rahoittaneet tätä tutkimusta ja toimintaa ja erityisen vaativaa erikoissairaanhoitoa, niin tulevissa hyvinvointialueiden rahoituskriteereissähän ei tällä hetkellä ole mukana minkäänlaista elementtiä tälle toiminnalle. Tämähän tarkoittaa sitä, että silloin kun ne uudet kriteerit astuvat voimaan — itse asiassa siirtymäajan jälkeen täysimittaisesti seitsemän vuoden aikana — tämä rahoitus siltä osin poistuisi, koska nykyiset kriteerit eivät sitä sisällä. Ensi vuosi siis ei ole ongelma, koska lähdetään liikkeelle nykyisestä rahoituspohjasta, mutta sitten pikkuhiljaa liu’utaan uusiin kriteereihin, ja tietenkin siellä on se siirtymätasaus, joka ei tee ihan niin yksinkertaistakaan tästä asiasta. Sen takia tämän rahoituslain osalta ei ole mitenkään välttämätöntä, että se saataisiin juuri tämän vuoden puolella hyväksyttyä. Totta kai on järkevää viedä se maaliin tällä vaalikaudella, jotta tilanne selkeytyisi, mutta tämä ei ole siinä mielessä niin kiireinen asia kuin meidän budjettilait.
Haluan tuoda kuitenkin yhden näkökulman, joka on kriittinen tähän rahoitukseen liittyen, ja se on se, että ei voi tietenkään olla niin, että jos maksetaan joiltakin osin tai kokonaan erityisen vaativan erikoissairaanhoidon tuomia kustannuksia, lisäkustannuksia, erikseen yliopistosairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille, niin nämä hyvinvointialueet, kun ne sitten tuottavat juuri niitä palveluita muille hyvinvointialueella, siellä yhteistyöalueella, sitten laskuttaisivat vielä ne samat kustannukset näiltä muilta hyvinvointialueella. Eli tässä pitää se rajanveto tehdä nyt selväksi. Varmasti eduskuntakäsittelyssäkin se tehdään, ja toivottavasti se on siinä hallituksen esityksessä, joka tänne on tulossa. Jos se ohjautuu, mikä ihan hyvin on perusteltuakin, sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietintövaliokuntana, niin [Puhemies koputtaa] asianmukaisesti varmasti ehdimme sen käsitellä kyllä sielläkin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-11-23T17:17:44,2022-11-23T17:20:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_127,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_128,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo kolme minuuttia tuli niin äkkiä täyteen, että olisin halunnut vielä jatkaa kahdesta asiasta.
Ensimmäinen oli se, jonka edustajakollega Lohi äsken erittäin hyvin selitti. Elikkä ensi vuonnahan tilanne on juuri tämä, että kun tämän vuoden kuntarahoituksesta siirrytään sitten niillä tietyillä rahoituslain kriteereillä sinne hyvinvointialueiden rahoitukseen, niin se ylimääräinen, joka kunnilta on laskutettu siitä, että opetus ja tutkimus ei ole aikaisemmin ollut kokonaan valtion kattamaa, on jo siellä budjetin pohjissa, mutta se ei ole siellä omana kriteerinään — en nyt toista tätä yhtään enempää, kun Lohi tämän selitti todella hyvin — ja sitä varten me tarvitsemme sitten niitä uudistuksia, joita nyt hallitus on tuomassa pitkällä tähtäimellä.
Se toinen asia, jonka halusin tässä sanoa: Kun oli mahdollisuus työskennellä siellä ministeriössä, niin tässä kiitän sitten ministeri Kiurua, voisiko sanoa, edeltäjääni ja nyt jälleen tähän tehtävään palannutta, sikäli, että tässä kyseisessä asiassa minun täytyy sanoa, että erittäin myönteisellä tavalla hämmästyin siinä mielessä, minkälainen valtava pohjatyö oli tehty tämän yliopistosairaala-asian taustaksi. Siellä oli tehty NHG:llä, siis Nordic Healthcare Groupilla, tämmöinen laaja konsultointityö, jossa oli yli sata sivua, ja siinä oli käyty läpi kaikki pohjoismaiset yliopistolliset sairaalat, niiden organisaatiot, niiden toimintaperiaatteet ja rakenteet. Se oli todella sellainen, voisiko sanoa, konkreettinen selvitys siitä, mitä yliopistollinen sairaala on. Meillähän on tämmöisiä englanninkielisiä käsitteitä kuin ”academic medical center” — se on se oikea käsite tässä yhteydessä — ja ”teaching hospital” eli opetussairaala, joka on vähän niin kuin vähäisempi. Joku muukin sairaala voi olla opetussairaala, mutta silloin kun se muodostaa tämmöisen akateemisen keskuksen, niin siinä pitää olla yleensä myös lääketieteellinen tiedekunta paikkakunnalla, yhteiset strategiat, yhteistä infrastruktuuria ja paljon sellaista tieteellisyyttä siinä kaiken toiminnan ympärillä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-23T17:20:56,2022-11-23T17:23:07,Hyväksytty,1.1
2022_128_129,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_130,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys, joka on käsittelyssä ministeri Kiurun esittelystä, on varmasti ihan hyvä ja kannatettava, mutta tässä yhteydessä nyt tietysti, jos puhemies sallii, muutama sana tästä rahoituslaista, joka on tulossa sitten ministeri Paateron esittelemänä.
Olen monta kertaa hänen kanssaan keskustellut siitä ja vähän edustaja Lindéninkin kanssa, ja edelleen tuon sen huolen, että esimerkiksi me Keski-Suomessa, jossa ei ole yliopistollista sairaalaa, vaikka on tiivis yhteistyö Kuopion yliopiston lääketieteellisen kanssa, koemme kyllä siellä hyvinvointialueella — ja uskon, että myös ministeri Satakunnassa kokee — että on väärin, että muilta hyvinvointialueilta leikataan valtion rahoitusta ja siirretään näille yliopistohyvinvointialueille. Meillä on siellä syntymässä aikamoinen alijäämä. No, toki tämä ei ensi vuotta koske, niin kuin täällä tuli selväksi, mutta alijäämä varmaan tulee olemaan vuonna 24 ja sen jälkeenkin näillä näkymin. Jos tällä tavalla leikataan ja siirretään alueelta toiselle, niin emme koe sitä oikeudenmukaisena. Myönnämme, että järjestettävä tämä asia on, tämä rahoitus, mutta voisiko sen rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, joka tieteestä ja tutkimuksesta vastaa, eikä sosiaali- ja terveyspuoli, joka on tässä tietyllä lailla hyödyn saajana? Ei meillä kirkko maksa teologienkaan koulutusta, jos tämmöisen vertailun saa esittää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T17:23:07,2022-11-23T17:25:09,Hyväksytty,1.1
2022_128_131,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. Pyritään pysymään tässä nyt käsittelyssä olevassa asiassa. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_132,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille jo yhdestä vastauksesta. Pidän erittäin hyvänä, että pöytäkirjoihin jää myös maininta siitä, että rahoitus koettiin täällä tärkeänä ja että täällä on puhuttu myös rahoituslaista. Kiitän edustajia Lohi, Lindén ja Kankaanniemi — piditte hyviä puheenvuoroja.
Sen rahoituslain tarkoituksenahan on varmistaa oikeudenmukainen ja perusteltu malli yliopistollisten sairaaloiden toiminnasta hyvinvointialueille aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi hyvinvointialueiden yleiskatteellisessa rahoituksessa. Ja tämä sote-paketti on kaiken kaikkiaan ollut valtavan iso, ja ei aina sitä sitten tiedä, missä ja kuka ministeri mihinkin lakiesitykseen kommentoi, mutta odotamme Paateron esittelyä tästä lakiesityksestä. Varmaan se tuleekin — toivoisin, että marraskuun aikana.
Mutta muutama sana siitä, miten lausujat ovat ottaneet kantaa tähän lakiesitykseen. Usea lausunto totesi, että tämä ehdotettu esitys vastaa vain osittain eduskunnan lausumaan, ja korostettiin koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rakenteiden luomista myös sosiaalihuollon osalta.
No, sitten monet lausunnot sisälsivät myös näkemyksiä yliopistollisten sairaaloiden rahoituksesta, jota koskeva valtiovarainministeriön esitys oli lausunnolla yhtä aikaa — eli juuri se, mistä täällä ollaan nyt käyty keskustelua — ja osa lausunnonantajista katsoi tärkeäksi lisätä vaativan ja erityistason erikoissairaanhoidon yhdeksi yliopistollisen sairaalan pääasialliseksi tehtäväksi. Osassa lausuntoja nostettiin esiin tarve siirtää terveydenhuollon painopistettä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Eli täällä oli lausuntopalautteessa myös kysymyksiä, joita myös varmasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sitten pohdimme ja käymme läpi.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että tämä laki on täällä, ja niin kuin monet puhujat ovat jo todenneet, aihe — koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta — on tärkeä. Myös sote-integraation osalta on tärkeää, että tämä monitieteisyys ja monialaisuus tulee näkymään myös jatkossa yliopistosairaaloiden maailmassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T17:25:09,2022-11-23T17:27:30,Hyväksytty,1.1
2022_128_133,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Kiuru, 3 minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_134,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja terveydenhuoltolain 60 §:n muuttamisesta sekä erikoissairaanhoitolain 28 ja 29 §:n kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 305/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä näkemyksistä tämän lain suhteen. Tässä käytiin ensinnäkin keskustelu edustaja Juvosen, edustaja Lohen ja edustaja Lindénin toimesta siitä, miksi tämä tulee vasta vuoden 24 alusta voimaan, ja se on ollut koko lausuntokierroksen ja tämän ajan näin. 
Toinen kysymys on sitten se, minkä edustaja Juvonen esitti jo alkuun: oliko automaattisesti sovittu, että yliopistosairaalan rahoituskuoppa korjataan. Kun katsotte sitä lausumaa, niin siitä jokainen voi vetää johtopäätöksiä, miten oli. Nyt tässä tapauksessa kuitenkin sitä rahoituskuoppaa on kaikilla, sitä on pelastustoimessa, sitä on sosiaali- ja terveydenhuollossa ylipäätään, ja olen julkisuudessakin esittänyt tämän hoivavelan kattamista nimenomaan siksi, että nyt syntyy aika isoja alijäämiä, kun sairaita on liian paljon, kuoppaa on monilla. No, tätä kuoppaa yliopistosairaaloiden rahoituksen osalta on selvitetty, kuten tässä edustaja Lindén ansiokkaasti asian hyvin tuntevana kävi jo läpi, ja myöskin THL on selvittänyt niitä rahavanoja, jotka tähän asiaan liittyvät. Tässä on kysymys siitä, että me joka tapauksessa tällä hetkellä tuemme jo erikoislääkärikoulutusta, ja joku voisi kysyä, että no, miksei sinne lisätä rahaa, mutta kun tässä on paljon muitakin rahavanoja, jotka näyttävät olevan kuitenkin selkeästi näiden viime vuosien aikana ehtyneet, niin sitä kautta nyt tähän asiaan puututaan.
Kankaanniemi kysyi hyvin, pitääkö tämän sitten olla muilta pois. No, kun sitä lausuntokierrosta katsotaan, on vakavasti sanottava, että tässä olisi voinut olla monenlaisia ratkaisuvaihtoehtoja, sekin, että tätä hoidetaan valtionavustuksella, mikä ei ole kovin kestävää, jos kerran rahoitusmallissa ovat muiden rahat, ja sen takia se ei siis kuulu nyt tähän minun esittelyvastuulleni. Mutta haluan sen sanoa, että hallitus teki tästä linjauksia ja tähän rahoituslakiin on nyt odotettavissa vielä lisäelementtejä, jotta tähän yliopistosairaaloiden rahoitukseen päästään käsiksi. Mutta asia on niin, että niitä en voi tässä esitellä, kun se ei kuulu minulle, koska en ole tässä esittelevä ministeri. Mutta totean siitä rahoituslaista, että nyt lähtökohta on nimenomaan se, että kun muillakin on näitä vanoja, jotka ovat ehtyneet, niin silloin on katsottava se, että tämä tulee tekniseen kehykseen ja tämä ei ole muilta pois. Näin poliittisesti hallituksen sisällä on tämä asia ajateltu. Tästä lähti tiedote viime torstaina valtiovarainministeriöstä samoista asioista.
Lopuksi totean sen, että koko tässä kuviossa on tärkeää muistaa, että yliopistosairaaloiden tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on tänä päivänä harvinaissairauksissa melkein sama kuin itse potilaan hoito, eli monet lääkärit, kun alkavat erikoistua, nimenomaan haluavat paikan, jossa sitten voidaan vaikuttaa. Ja meidän iso kysymys on myös henkilöstön riittävyyden näkökulmasta se, saammeko me rekrytoitua [Puhemies koputtaa] näitä henkilöitä yliopistosairaaloihin töihin tekemään tätä tärkeätä tutkimusta hoitaakseen ihmisiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-23T17:27:31,2022-11-23T17:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_128_135,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_136,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä tehdyn sopimuksen sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan 10 kohdan mukaisesti toisiinsa suoraan maakaasuputkella liitettyjen jäsenvaltioiden on sovittava keskenään tekniset, oikeudelliset ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, jotka on kuvattava niiden hätäsuunnitelmissa. Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävä Balticconnector-maakaasuputki otettiin käyttöön 1.1.2020. Ennen tätä Suomi ei ollut suoraan liitettynä toisen EU-jäsenvaltion kaasuverkkoon, vaan Suomeen saatiin maakaasua putkiyhteydellä ainoastaan Venäjältä. Täten kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklasta seuraava velvoite yhteisvastuusopimuksen tekemiseksi Viron kanssa on koskenut Suomea vasta vuodesta 2020 alkaen. Kaasun toimitusvarmuutta parantaa entisestään talvella Inkooseen saapuva LNG-terminaalilaiva, jolla pystytään korvaamaan Venäjältä aiemmin tuotua putkikaasua. 
Suomi vastaanotti keväällä 2020 EU:n komissiolta virallisen huomautuksen, joka koskee kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklan velvoitetta laatia mainittu yhteisvastuusopimus. Huomautuksen johdosta neuvoteltu sopimus koskee Suomen ja Viron välistä yhteistyötä yhteisvastuutilanteessa. Sopimuksen mukaiset toimenpiteet pyrkivät lieventämään vakavan hätätilanteen vaikutuksia ja turvaamaan kaasunsaannin suojatuille asiakkaille yhteisvastuumekanismin nojalla.
Viro on ilmoittanut 5.10.2022 päivätyllä nootilla suorittaneensa kyseiset menettelyt loppuun omalta osaltaan. Sopimus tulee voimaan 30. päivänä siitä päivästä, jolloin Viro vastaanottaa diplomaattiteitse Suomen nootin, jonka mukaan Suomi on suorittanut loppuun sopimuksen voimaantulon edellyttämät välttämättömät valtion sisäiset menettelyt.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-23T17:31:01,2022-11-23T17:33:33,Hyväksytty,1.1
2022_128_137,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Lintilä, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_138,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annettua lakia sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia eli niin sanottua kestävyyslakia.
Esityksen mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 2030 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia. Suomessa on jo tällä hetkellä korkeatasoista osaamista sekä raaka-aineita biopolttoaineiden tuotantoon. Biopolttoöljyn käytön lisääminen vähentää päästöjä ja luo markkinoille kannustimia kotimaisen uusiutuvan raaka-aineen tuotantoon. Jakeluvelvoitteen nostamisesta on linjattu keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma KAISUssa sekä kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa.
Biopolttoöljyn jakeluvelvoite on yksi monista sääntelykeinosta, jonka avulla pyritään vähentämään Suomen taakanjakosektorin päästöjä. Biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen tarkoituksena on edistää biopolttoöljyn käyttöä kevyen polttoöljyn korvaamiseksi lämmityksessä, työkoneissa ja kiinteästi asennetuissa moottoreissa. Biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta sovelletaan jakelijaan, jonka kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittaman kevyen polttoöljyn määrä on yli miljoona litraa. Lakia on sovellettu vuodesta 2021 alkaen, ja sen noudattamista valvoo Energiavirasto.
Vuonna 2020 kevyen polttoöljyn kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan 1,53 miljoonaa tonnia. Kevyen polttoöljyn kokonaiskulutuksesta 45 prosenttia käytettiin työkoneissa, 26 rakennusten lämmityksessä ja 29 muussa käytössä. Työkoneiden suhteellinen osuus kevyen polttoöljyn käytöstä on kasvanut, kun öljyn käyttö rakennusten lämmityksessä on vähentynyt. Korotuksen arvioidaan vähentävän taakanjakosektorin päästöjä noin 430 000 hiilidioksiditonnin verran. Myös uusiutuvan energian osuus kasvaisi hieman.
Lakiesitykseen liittyy valtioneuvoston lausuma, jonka mukaan valtioneuvoston tarkoituksena on varata vuosien 2024—2027 julkisen talouden suunnitelmaan 50 miljoonan euron pysyvä määräraha biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen korottamisesta aiheutuvien maatilojen kustannusten kompensointia varten.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi myös biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annettua lakia eli niin sanottua kestävyyslakia. Kyseessä on varsin tekninen muutos. Lakiin lisättäisiin viittaus sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin. Esityksen tavoitteena on korjata kestävyyslain sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain välillä vallitseva epäjohdonmukaisuus.
Biokaasu liikennekäytössä säädettiin valmisteveron alaiseksi polttoaineeksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteveroa koskevalla muutoslailla vuoden 22 alussa. Kestäväksi osoitettu lämmityksessä, työkoneissa ja kiinteästi asennetuissa moottoreissa käytettävä biokaasu säilyi tuolloin edelleen verottomana. Eduskunta on kuitenkin tässä kuussa hyväksynyt lämmitys- ja työkonebiokaasun verotukseen liittyvän lakimuutoksen, jonka mukaan myös kestävästä lämmitys- ja työkonebiokaasusta kannettaisiin jatkossa valmistevero. Jotta tämä biokaasu voitaisiin katsoa kestäväksi ja siten alemmalla verotasolla verotettavaksi, on biokaasun täytettävä kestävyyslaissa säädetyt kestävyyskriteerit. Kestävyyden osoittamiseksi toimija tarvitsee Energiaviraston hyväksymän kestävyysjärjestelmän.
Kestävyyslakiin ei ole sisällytetty viittausta sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin. Puuttuvan viittauksen vuoksi sähköverolain mukaiset verovelvolliset eivät täytä kestävyyslain mukaista toiminnanharjoittajan määritelmää eivätkä siten ole oikeutettuja kestävyysjärjestelmän hakemiseen. Kestävyyslain ja sähköverolain keskinäisestä epäjohdonmukaisuudesta johtuen lämmitys- ja työkonebiokaasun kestävyyden osoittaminen ei käytännössä ole mahdollista. Sääntelyn epäjohdonmukaisuuden takia kestävyyslakia on tarpeen muuttaa.
Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-23T17:33:53,2022-11-23T17:39:03,Hyväksytty,1.1
2022_128_139,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_140,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa puhemies! Paras lääke ilmastokriisiä vastaan on toiminta. Ilmastotoimet luovat toivoa siitä, että ilmastonmuutosta pystytään hillitsemään ja jälkipolville turvataan oikeus terveempään planeettaan. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskeinen osa tavoitteen saavuttamista on pitää kiinni kansainvälisistä ja kansallisista sopimuksista päästöjen vähentämiseksi. Yksi tällainen sopimus on EU:n taakanjakoasetus, jolla edistetään Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Asetuksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjä vähintään 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Velvoite koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja, kuten liikennettä, maataloutta, rakennuskohtaista lämmitystä, jätehuoltoa ja työkoneita. Nyt taakanjakoasetusta toteutetaan, kun tässä esityksessä biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostetaan vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 2030 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia. On tärkeää, että pidämme kiinni yhteisistä sopimuksista. Ilman niitä ei ilmastokriisiä saada hillittyä. Suomen on omalla toiminnallaan näytettävä esimerkkiä, jotta kansainvälisistä ilmastosopimuksista ei tule kuolleita kirjaimia vaan ne johtavat aidosti kohti puhtaampaa tulevaisuutta. Jokaisen valtion tulee hoitaa oma osuutensa.
Arvoisa puhemies! Ilmastotoimet eivät saa lisätä sosiaalista eriarvoisuutta tai luoda uutta luokkajakoa. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että sosiaalinen ulottuvuus on aina vahvasti läsnä ilmastotoimista päätettäessä. Tällä hallituskaudella on luotu merkittäviä instrumentteja, joilla on tuettu kansalaisten mahdollisuuksia siirtyä pois öljylämmityksestä ei-fossiilisiin lämmitysmuotoihin. Tänä vuonna hallitus on myöntänyt jo 68 miljoonaa euroa tukea ja avustuksia öljylämmityksestä luopumiseen. Lisäksi öljylämmityksestä luopumiseen on mahdollista saada korotettua kotitalousvähennystä vuoteen 2027 asti.
Kiitos hallituksen myöntämien tukien, öljyriippuvaisten kotien määrä on tasaisesti vähentynyt. Suomessa on kuitenkin edelleen noin 130 000 öljylämmitteistä omakotitaloa. Näissä asuvista noin 40 prosenttia on yli 70-vuotiaita eläkeläisiä, ja heidän keskieläkkeensä on alle 1 800 euroa kuukaudessa. Ilmastotoimien hyväksyttävyyden kannalta on erittäin tärkeää, että emme unohda yhtään ihmisryhmää. Vihreät ovat ehdottaneet energiarahaa, joka kompensoisi energian ja liikkumisen kasvavia kustannuksia pienituloisille. Tämä voitaisiin rahoittaa energian arvonlisäveroista, joiden tuotot ovat kasvaneet energian hinnan noustua.
Ratkaisuja ilmastokriisin on haettava, mutta ne eivät saa aiheuttaa uutta köyhyyden muotoa. Siksi meidän on pohdittava avoimesti kaikkia erilaisia tuki- ja avustusmuotoja, joilla eriarvoisuuden lisääntymistä voidaan ehkäistä, samaan aikaan, kun valitsemme tehokkaita ilmastotoimia käyttöömme.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-23T17:39:08,2022-11-23T17:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_128_141,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_142,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia ministeri Lintilälle asian esittelystä. 
Tosiaan esityksen mukaanhan biopolttoöljyn — siis biopolttoöljy on hyvä asia — jakeluvelvoitetta nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 30 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia. Niin, tosiaan vuonna 2026. Olen nyt saanut kansalaispalautetta, että onko nyt niin, että jo ensi vuonna taas jakeluvelvoite nousee ja tämän johdosta sitten tuolla mittareilla polttoöljyn, polttoaineitten hinnat nousevat.
No, siitä täytyy, puhemies, olla kyllä tyytyväinen, että viimeisten parin viikon aikanahan polttoöljyn hinta on laskenut yli 20 senttiä, ja tämä on ihan hyvä kehityssuunta. Ja olen siitä tyytyväinen, että jakeluvelvoitettahan tiputettiin 7,5 prosentilla tänä vuonna, ja onneksi tämä jatkuu myös ensi vuonna. Olisin halunnut kysyä ministeri Lintilältä, että onhan nyt niin, kun aika paljon tulee nytten kansalaispalautetta — en tiedä, mikä taho on tämmöistä tietoa levittänyt — että jakeluvelvoite olisi ensi vuonna nousemassa. Mutta tämähän ei pidä paikkaansa, joten olisin halunnut siitä vielä ministeri Lintilältä vakuutuksen, että jakeluvelvoite ei nouse ensi vuonna. Tämän lakiesityksen mukaisesti vuodesta 2026 biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostettaisiin.
Puhemies! Tässä on käyty keskustelua myös biokaasusta. Biokaasu on todella arvokas lisä meidän polttoainepalettiimme, ja tulevaisuudessa toivonkin, että myös maatiloilla huoltovarmuus ja omavaraisuus on biokaasun osalta mahdollisimman laaja, että sitten jatkossa maatilojen traktoritkin tankataan itse tuotetulla biokaasulla.
Mutta mitä tulee vielä tähän lakiesitykseen, niin onneksi tänne valtioneuvosto on kuitenkin lausuman kirjannut, että jos tämä laki menee lävitse ja 2026 biopolttoaineitten osalta jakeluvelvoite nousee, niin sinne on kirjattu nyt se 50 miljoonan euron pysyvä määräraha tähän biopolttoöljyn jakeluvelvoitteen korottamisesta aiheutuneisiin maatilojen kustannuksiin kompensointia varten. Tämä on tärkeä lausuma ja kirjaus, koska jo tällä hetkellä maatilat ovat todella tiukassa taloudellisessa tilanteessa ja ahdingossa. Mitään lisäkorotuksia polttoaineitten hintoihin ei voi enää tulla tulevien vuosien aikana — kun tämmöinen kriisiaika maailmassa jyllää — että meidän maatilat, meidän viljelijät pysyvät jatkossa pystyssä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-23T17:42:15,2022-11-23T17:45:19,Hyväksytty,1.1
2022_128_143,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_144,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys tarkoittaa sitä, että biopolttoöljyn ja muiden biopolttoaineiden käyttöä edistettäisiin siten, että jakeluvelvoite nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 2030 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia. Tavoite on sinänsä periaatteessa asianmukainen, mutta on selvää, että se nostaa muutoinkin korkeaa polttoaineiden hintaa.
Aikataulu, johon hallitus pyrkii, on aivan liian tiukka. Näin sidotaan seuraavia hallituksia tähän mahdottomaan avustusjärjestelmään, joka meille on nyt jo syntynyt tämän hallituskauden aikana. Käsittelimme viime viikolla asunto- ja ympäristöjaostossa mietintöluonnosta, ja 11 sivun luonnoksessa oli kymmeniä kertoja mainittu ”avustus”-sana, eli meillä on täällä ympäristöministeriön puolella aivan hirvittävä avustusmekanismi ja ‑järjestelmä ja virkakoneisto, ja tällaisilla päätöksillä sitä vain lisätään. 
Arvoisa puhemies! Meidän on muistettava, että EU:n hiilineutraalisuustavoitevuosi on 2050 ja Ruotsin 2040, meillä 2035. Miksi me annamme kilpailijamaille tällaisen vahvan etumatkan? Millä perusteella emme voisi edetä rinnan Ruotsin kanssa? Ruotsilla on samat EU- ja muut sitoumukset kuin meillä. Miksi me otamme turhaa taloudellista taakkaa kotitalouksille, yrityksille ja erityisesti maatiloille, niin kuin tässä edellä kuulimme, kun olemme nyt jo kuitenkin yksi teollistuneiden maiden puhtaimmista ilmastopolitiikassa?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T17:45:19,2022-11-23T17:47:27,Hyväksytty,1.1
2022_128_145,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_146,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aina kun näitä sekoitevelvollisuuksia nostetaan, niin aina pitäisi olla tarkka analyysi siitä, kenellä ne meinataan maksattaa. Mehän tiedämme, kuten edustaja Kankaanniemi äsken täällä puheenvuorossaan nosti esille, että on olemassa diesel-Suomi — sehän suurin piirtein menee Jyväskylästä tuonne pohjoiseen päin. Kyllä minun mielestäni, kun näitä tulee, aina silloin tällöin tippuu ja me kaikki ymmärretään tämä vihreä siirtymä ja ilmastotavoitteet ja taakanjakosektorin koko ajan kovenevat vaatimukset maataloudelle, liikenteelle ja rakennusten erillislämmitykselle, niin kansanedustajilla pitäisi olla käytössä joku kumulatiivinen vaikutusarvio, miten nämä vaikuttavat eri alueilla. Me aika tarkkaan tiedetään, minkälaiset olosuhteet ja pitkät etäisyydet on Itä- ja Pohjois-Suomessa ja toki muuallakin, ja on kyllä aika huolestuttavaa, jos koko ajan vaivihkaa asumisen ja liikkumisen kustannukset nousevat. Kyllä ainakin itse olen tosi huolissani siitä, miten ihmiset sitten selviävät näistä nousevista laskuista.
Ja täytyyhän sekin nyt tässä yhteydessä nostaa esille, että kun käyn itsekin dieselautoja — niitä taitaa olla kaksikin tällä hetkellä perheessä — tankkaamassa ja kyllä dieselin hinta on aika lailla koko ajan korkeampi kuin bensan, niin minkä takia käyttövoimaveroa sitten pidetään yllä eikä edes puhuta siitä, että se poistetaan? Se perustehan oli juuri se, että koska diesel on halvempaa, niin sitten pitää dieselautoilijoitten ja muiden kuin bensiinikäyttöisten autojen maksaa tämä käyttövoimavero. Kun peruste on pudonnut pois, niin luulisi, että joku ottaa hallituksessa käsittelyyn sen, ainakin pohtii, pitäisikö tämä poistaa. Sen ymmärrän, että dieselin ja bensan valmistevero on erilainen, ja jos nyt oikein muistan, niin dieselin valmistevero on 17 senttiä pienempi kuin bensalla, mutta minä luulen, että kansalaisia ei yhtään kiinnostaa meidän verojärjestelmä ja se, minkä komponentin ansiosta tämä pumppuhinta on kalliimpaa, ja joutuu vielä maksamaan nämä käyttövoimaverot. 
Eli ottaisin senkin kyllä — ja toivon, että ministeriö ottaa — tarkasteluun, mutta ennen kaikkea sen, että meille tuodaan vaikutusarviot siitä, mihin kansanosaan tämä osuu ja millä tavalla se pystytään kompensoimaan. Minä en usko, että me voimme tulonsiirroilla kompensoida, koska se välttämättä ja väistämättä menee palveluihin ja yritysten toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Ja kun kuuntelee Suomen teollisuutta, esimerkiksi metsäteollisuutta, niin kyllä siellä ehkä kaikkein vahvimmin nousee esille se, että Suomen logistiikkakulut ovat liian isot, ja jos ne koko ajan nousevat kilpailijamaihin nähden, niin sillä saattaa olla merkitystä pitkän päälle teollisuuden sijaintiin ja investointeihin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-23T17:47:29,2022-11-23T17:50:14,Hyväksytty,1.1
2022_128_147,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_148,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen mukaan biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta nostettaisiin vuodesta 2026 alkaen siten, että vuonna 2030 jakeluvelvoite olisi 30 prosenttia. Edustaja Kettunen, ansiokkaassa puheenvuorossanne nostitte esiin ne asiat, joita itsekin tässä puheenvuorossa haluaisin korostaa. On tärkeää, että maataloudessa työskenteleviä kuullaan ja myös kansalaisilta tulleet viestit otetaan vakavasti. Myös itse olen saanut niitä kysymyksiä, viestejä siitä, käykö niin, että raaka-aineiden niukkuus nostaa biopolttoöljyn markkinahintoja, ja mikä ylipäänsäkin on bensalla ja öljyllä hintakehitys. Ja uusimmat kysymykset tulivat tänä aamuna liittyen sähköautojen lataamiseen, jonka myös haluan tässä nostaa esille, kun tässä kuitenkin puhumme liikkumisesta. Eli ihmiset ovat huomanneet, että nyt kun he ovat sähköautoja ostaneet, niin se sähköauton lataaminen maksaa saman verran kuin kävisi tankilla tankkaamassa bensalla sen autonsa, elikkä kyllähän se sähköautoilukin kalliiksi tulee.
Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa täältä lausuntopalautteista esille Suomen Yrittäjien huomion. Eli Suomen Yrittäjät ry katsoi, että tämän lainsäädännön vaikutusarvioinnissa olisi pitänyt huomioida myös maarakennus- ja metsäkoneyritykset, joille polttoöljy on hyvin merkittävä kustannuserä. Kysyisinkin teiltä, arvoisa ministeri: Mitenkä nämä lausuntopalautteet on huomioitu? Maataloutta edustavat ja heidän huolensa on täällä ainakin puheenvuoroissa jo nostettu esille, ja heistä toki itsekin kannan huolta, mutta entä sitten muut, kuten maarakennus- ja metsäkoneyritykset, millä tavalla lakiesitys vastaa heille?
Olisi toki toivottavaa, että hinnat tulisivat alaspäin, eivät suinkaan ylöspäin, koska kyllä se niin on, että tavallisilta ihmisiltä loppuvat rahat. Ja täällä keskustelussa nostettiin esille myös henkilöt, joilla on edelleen öljylämmitteisiä asuntoja, heidän tilanteensa tässä muuttuvassa maailmassa ja energiakriisissä ja näissä uudistuksissa, mitä odotetaan ihmisten tekevän: siirrytään joko maalämpöön tai muihin lämmitysmuotoihin. Tuetaan ja ymmärretään myös heitä, jotka asuvat näissä vanhoissa taloissa, koska siellä yleensä on ikääntyneitä ihmisiä. He tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa ja myös sen, että joku vastaa puhelimeen, että ei ainoastaan sähköpostilla eikä netin kautta voi näitä asioita hoitaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T17:50:14,2022-11-23T17:53:08,Hyväksytty,1.1
2022_128_149,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Tämän asian käsittelyyn on varattu 30 minuuttia, ja nyt se on kulumassa umpeen. Kahdeksan minuuttia on aikaa siihen, kun ministeri käyttää puheenvuoron, ja neljä puheenvuoroa, niin että ottakaa se huomioon, jos on mahdollista, omissa puheenvuoroissanne. — Edustaja Marttinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_150,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Herra puhemies! Otetaan huomioon. — Tässä kollegat ovat jo nostaneet esille aika monta asiaa, joita itsekin tätä esitystä lukiessani pohdin. Ja, arvoisa ministeri, kysymys näihin vaikutusarviointeihin liittyen, koska tietysti olemme laajasti huolissamme suomalaisen maatalouden, alkutuotannon, tilanteesta. Täällä on kyllä tuotu esille se, että tämä esitys vuoteen 2030 mennessä nostaa noin 1 100 eurolla vuodessa näitä maatilojen keskimääräisiä kustannuksia, mutta aivan kuten edustaja Juvonen täällä toi esille ja mitä itsekin ihmettelin: Kun kuitenkin tämä kiristys kohdistuu myös työkoneisiin elikkä nimenomaan sinne maanrakennussektorin toimintaan ja muuta, niin miten voi olla mahdollista, että esityksessä ei ole siis arvioitu näitä kustannuksia, jotka tulevat siis yritysten niskaan maksettaviksi? Mistä tämä johtuu, että tätä arviointia ei näiden osalta ole tehty?
Herra puhemies! Totean loppuun, että kyllä nyt kieltämättä tässä tämä hallituksen toiminta on ollut hieman tällaista, sanotaan vaihtelevaa, vähän sen mukaan, mistä nyt tuuli sattuu tulemaan. Toisaalta on puhuttu paljon näistä tukitoimista, ja taas sitten vastaavasti on menty toiseen suuntaan. Ja kun yritystoiminnasta puhutaan, niin nostan vain lyhyesti — ja tulee pöytäkirjaan todettua myös — että vielä keväällä ministeri Saarikko puhui hyvin vahvasti kuljetusalan tukemisen puolesta ja ammattidieselistä ja vastasi kirjalliseen kysymykseeni, että tänä syksynä tämä esitys tuotaisiin eduskunnan käsittelyyn. Nyt näyttää siltä, että se esitys ei ole tulossa eduskunnan käsittelyyn ja että hallitus on sen hautaamassa, joten tästä kyllä pyyhkeet hallitukselle sen osalta, että erittäin tarpeellinen, kuljetusalan kustannuksia ja koko elinkeinoelämän kustannuksia helpottava esitys on nyt jäämässä antamatta ja se jää sitten seuraavan hallituksen kontolle — valitettavasti näin, koska uskoisin, että tämänkin osalta tässä salissa olisi ollut hyvin laaja yhteinen näkemys siitä, että asiaa tulee viedä nyt eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-23T17:53:18,2022-11-23T17:55:27,Hyväksytty,1.1
2022_128_151,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_152,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen tavoitteet ovat hyvät ja hyväksyttävät siinä mielessä, että se vähentää päästöjä. Mutta niin kuin täällä on jo käyty keskustelua — ja myös kansalaisia kiinnostaa — millä tavalla biopolttoaineita sitten tämän jakeluvelvoitteen kautta lisätään ja mitkä ne kustannusvaikutukset ovat? Tietenkin tässä on vielä sekin ongelma, että meillä ei ole jakeluasemia riittävästi esimerkiksi biokaasulle, ja sen käyttö hidastuu senkin takia. Ja sitten on vielä tämä, millä tavalla näitä biokaasutuotantolaitoksia saadaan liikkeelle. 
Vaikka tämä verotuskysymys ei ministerille kuulu, niin kysyn kuitenkin: miten näette, lisäisikö biopolttoaineitten käyttö jakeluvelvoitteen kautta kansalaisten hyväksyntää, jos verot olisivat pienemmät, elikkä ei verotettaisi nyt alkuun ollenkaan näitä tai ne olisivat huomattavasti pienemmät? Ymmärrän, että sillä on merkittävät fiskaaliset vaikutukset, ja millä tavalla se sitten korjattaisiin? Mutta kysyn lähinnä, mikä on ministerin mielipide asiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-23T17:55:27,2022-11-23T17:56:50,Hyväksytty,1.1
2022_128_153,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_154,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Herra puhemies! Hyviä puheenvuoroja. Edustaja Eestilä toikin omassa puheenvuorossaan esille sen, että kun olemme pitkien välimatkojen Suomessa, maakunnissa tarvitaan sitä omaa autoa, polttoaineen hinta mittarilla on jo tälläkin hetkellä kohtuuttoman suuri, niin täytyy aina lainsäädännössä pitää huoli siitä, niin kuin edustaja Soinikoski toi esille, että sosiaalinen eriarvoisuus ei tule kasvamaan. Se ei saa kasvaa, koska suomalaiset tarvitsevat omaa autoa maakunnissa, tarvitaan autoa, että päästään töihin. Sen pohjalta, jos tämmöisiä jakeluvelvoitteita tehdään niin kuin viime kaudellakin on tehty, ne eivät saa tuottaa sitä, että sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa. 
Ja sen pohjalta nytten, kun tämä lainsäädäntö lähtee valiokuntaan käsittelyyn ja lähetekeskustelua asian osalta käydään, niin maatalouden osalta kun nyt on jo tiukka tilanne, niin vuonna 2026, jos maailmanpoliittinen tilanne on yhtä epävakaa — toivottavasti ei ole, mutta jos on — silloinkin pitää löytyä tahtotilaa, kuka silloin maan hallituksessa onkaan, pitää huoli siitä, että tämmöisillä jakeluvelvoitteilla ei tule kohtuutonta taakkaa eritoten maatalouden suuntaan mutta ei myöskään sitten metsätalouden suuntaan, kun tässä puheenvuoroissa ovat tulleet esille myös työkoneita käyttävät yrittäjät.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-23T17:56:50,2022-11-23T17:58:16,Hyväksytty,1.1
2022_128_155,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_156,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Allekirjoitan kyllä nämä monet huolet, mitä täällä on ollut. Oikeastaan kaksi kommenttia/kysymystä: 
Kysyn ministeriltä, mitä vastaan niille ihmisille, jotka ottavat yhteyttä ja kertovat, että ok, on ihan kiva, että tulee energiatukia energiaremontteihin, mutta kun heillä on pienet tulot — moni voi olla keskituloisiakin, nyt ei puhuta vain pienituloisista, vaikka vihreät aina muistavat vain heidät, vaan myös keskituloisten ahdinko on tänä päivänä vaikea — niin se tuki on hyvin pieni, ja kun esimerkiksi johonkin maalämpöönkin vaihtaminen on 15 000—20 000 euroa, ei sitä rahaa ole kerta kaikkiaan. Ja sitten samaan aikaan on tämä ajatus, että vaihtakaa sähköautoihin mutta älkää käyttäkö sähköä kotona. Saako sitä sähköä nyt käyttää vai eikö sitä saa? Jos me kaikki siirrytään sähköautoihin, niin tämä on ihan hirveän ristiriitaista. Voisitteko te nyt kansalaisille rautalangasta vääntää sen, miten me voimme siirtyä sähköautoihin, kun sähköä ei pitäisi periaatteessa nyt käyttää edes lämmitykseen? 
Sitten toisaalta, mitä minä vastaan heille, kun täällä koko ajan sanotaan, että on kova hiilijalanjälki, ja heillä on vanha öljylämmitys tai sähkölämmitys — uusi sähkölämmitystalo? Tämä haaste on aika äkkiä tullut. Mitä minä vastaan heille? Ei muuta kuin uusi talo, lattiat auki vain ja sata tonnia velkaa ja uusi lämmitys. Eihän se näin voi mennä. Mitä heille vastataan? — Kiitos, ministeri.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-23T17:58:18,2022-11-23T17:59:40,Hyväksytty,1.1
2022_128_157,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Ja käytettävissä olevan ajan puitteissa vielä ministeri Lintilä, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_158,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 297/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista ja myös varsin kattavasta kysymyspaketista.
Edustaja Kettunen, ensinnäkin tämän muutoksen myötä se on siis vuodesta 26 eteenpäin, milloin tämä nousee. Siinä tulee marginaali, se taitaa olla jotain alle prosentin, mikä tulee siinä matkalla ja mikä tulee teknisestä noususta, mutta tämä tulee varsinaisesti vuoden 26 jälkeen.
Edustaja Eestilä, hyvä kysymys. Ensinnäkin täytyy sanoa, että meillä on kyllä verotuksen puoli ollut teknisesti ehkä maailman huippua. Mutta olette täsmälleen oikeassa, että kansalaisiahan ei kiinnosta tuon taivaallista, miten se teknisesti toteutetaan. Siellähän tulee se, että se energiasisältö on korkeampi. Sen takia se tulee. Mutta kyllä olen täsmälleen samaa mieltä, että se peruste käyttövoimaverolle on haurastunut nyt tässä vaiheessa, ja varmasti se tulee olemaan seuraavan hallituksen pöydällä sitten, kun seuraavaa tehdään.
Edustaja Juvonen, tämän takia tämä maatalouden kirjaus sinne on laitettukin, että maataloudelle tulee se 50 miljoonaa korvaamaan niitä. Minä yhdyn kyllä hyvin hartaasti teidän toiveeseenne, että nämä hinnat tulisivat alas. Se on kyllä varmasti meidän kaikkien yhteinen toive, että hinnat tulisivat alas. Sitten ilonpilaajana sanon, että valitettavasti meillä ei ole näköpiirissä tilannetta, että ne tulisivat alas. Tuossa kun katsoo tämän päivän uutisia, kuinka Venäjä on pommittanut Ukrainan sähköinfran alas, niin tämä on todennäköisesti yksi sellainen, joka tulee entisestään nostamaan myös meillä hintoja. Ja muistetaan koko ajan se, että me kaikki ollaan itse oltu tukemassa sanktioita Venäjää vastaan. Me tiedettiin, että me joudutaan maksamaan hintaa, ja valitettavasti nyt sitä maksetaan.
Edustaja Marttinen, se 1 100. Siksi se kirjaus tulikin, eli siellä on se 50 miljoonaa. Ammattidiesel on käsittääkseni VM:n valmistelussa, niin että se saadaan tällä kaudella valmiiksi, jos olen oikeassa. Mutta ei kuuluu omaan rooteliini.
Edustaja Piirainen, biokaasuasemat. Tässä on tämä klassinen muna—kana: Ei ole kaasuautoja, kun ei ole asemia. Ei ole asemia, kun ei ole autoja. Ja sen takia meillä taitaa olla nyt kaksi vai kolme kierrosta ollut noitten asemien tukea. Siellä taitaa olla tilanne, että EU asettaa ne minimirajat, eli siellä on pakko kuitenkin verottaa, niin että me ei voida sen alle mennä.
No, sitten oli tästä vaikutusarvioinnista. Tämä perustuu VTT:n TYKO-arviointiin eli työkoneitten kustannustehokkaisiin päästöihin. Kannustan kyllä valiokuntaa käymään läpi tuon. Kannattaa varmasti se käydä.
Edustaja Meri kysyi, mitä minä sanon. Meillä on suoria tukia. Käsittääkseni on lainajärjestelmä tulossa näille, jotka tekevät energiamuutokset. Mutta pitää paikkansa, että ne ovat kaikki arvokkaita. Siitä, että sähköauto ei saa käyttää sähköä: Kyllä me ollaan tällä hetkellä tämmöisessä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, niin että nyt pitää nähdä pitkä linja. Ja se, onko tämä vuosi vai kaksi tai kolme, kun me eletään tätä sota-aikaa tässä, muuttaa tietysti tilanteen.
Ja sitten kaikkinensa biopolttoaineista pitää sanoa, että se, mikä siellä on hyvä puoli, on se, että se on kotimaista. Kaikki fossiilinen on ulkomaista. [Toimi Kankaanniemi: Se hyvä puoli on!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-11-23T17:59:47,2022-11-23T18:03:48,Hyväksytty,1.1
2022_128_159,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_160,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia.
Esityksen tarkoituksena on jatkaa vuoden loppuun saakka voimassa olevia väliaikaisia koronaepidemian vuoksi tehtyjä lainmuutoksia. Tavoitteena on parantaa vakuutettujen mahdollisuuksia päästä covid-19-taudilta suojaamiseksi annettavaan rokotukseen sekä taudin toteamiseksi tehtävään tutkimukseen. Samalla varaudutaan mahdolliseen testauskapasiteetin käytön kasvuun, mikäli epidemiatilanne muuttuu siten, että testauksen tarve lisääntyy, sekä mahdollisten tehosterokotusten antoon.
Esityksellä jatkettaisiin covid-19-taudilta suojaamiseksi annetun rokotteen rokottamistoimenpiteen korvattavuutta sairaanhoitovakuutuksesta. Korvaustaksan määrä olisi 16 euroa, kuten tälläkin hetkellä. Lisäksi ehdotetaan, että covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävät tutkimukset olisivat korvattavia. Korvaustaksat olisivat samat kuin nyt voimassa olevan lainsäädännön mukaan.
Sääntelyn ehdotetaan olevan voimassa 30.6.2023 saakka.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-23T18:04:07,2022-11-23T18:05:15,Hyväksytty,1.1
2022_128_161,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_162,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia väliaikaisesti ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia, ja tämän mukaan covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävät tutkimukset olisivat sairaanhoitovakuutuksesta korvattavia. Voimassaoloa siis jo olemassa olevalle lainsäädännölle jatketaan, ja sitä jatketaan 30.6.2023 saakka. Tästä esityksestä ei ole järjestetty lausuntokierrosta. Perusteluna on ollut se, että esitys on kiireellinen ja lausuntokierrosta ei ole mahdollista järjestää. Mutta on varmasti ihan perusteltua, että esitystä jatketaan.
Nyt kun puhumme koronasta, niin haluaisin kysyä ministeriltä tästä tartuntatautilain 48 a §:stä, jossa määritellään hoitajien niin sanotusta pakkorokottamisesta. Mitä sille pykälälle ollaan nyt tekemässä? Pystyttekö vielä vastaamaan siihen? Viikonloppuna minulle tuli juttelemaan hoitoalan henkilö, joka oli irtisanonut itsensä yliopistosairaalasta. Hän oli ollut melkein viisi vuotta siellä vakituisessa työssä, mutta tämän rokotepakon takia oli joutunut itsensä irtisanomaan, ja nyt hän oli työttömänä. Hän odotti, että jos tämä lakipykälä puretaan, niin sitten hän voi lähteä etsimään itselleen uutta työtä, mutta hän sanoi jo heti, että yliopistosairaalaan hän ei enää mene. Täällä tänään puhuttiin henkilöstömitoituksesta ja puuttuvasta henkilöstöstä, ja kyllä tämä lakipykälä pakkorokotuksista on ollut yksi syy siihen, että henkilöstö on kaikonnut alalta, koska he eivät voi siellä työskennellä.
Toinen kysymys, mitä haluaisin kyllä saada selville: Olen ihmetellyt hyvin paljon THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön erilaisia, ristiriitaisiakin kantoja liittyen esimerkiksi koronarokotuksiin, ja tiedän, että en ole yksin sen epätietoisuuden kanssa, kenelle nyt rokotus annetaan ja annetaanko kolmansia, neljänsiä vai viidensiä rokotteita. Olisiko mahdollista saada jonkunlainen yleinen ohjeistus ja tiedonanto kansalaisillekin? Siellä on paljon ikäihmisiä, immuunipuutoksen omaavia henkilöitä, joilla on joku taustasairaus, ja kun he miettivät, ovatko he oikeutettuja saamaan vielä ylimääräisiä koronarokotuksia, niin pitäisi saada enemmän tietoa. Jotenkin tuntuu, että nyt on tieto pysähtynyt jonnekin ja kansalaisille näyttäytyy niin, että sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n kannat ovat hyvinkin ristiriidassa keskenään, ja se aiheuttaa kyllä myös hämmennystä. Mutta en näe syytä vastustaa tätä esitystä itsessään, vaan pidän sitä ihan hyvänä, että esitystä jatketaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T18:05:17,2022-11-23T18:08:22,Hyväksytty,1.1
2022_128_163,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Nyt en puhemiehenä tämän esityksen sisältöön paneutunut. Ministeri arvelee, liittyvätkö nämä tähän käsiteltävään asiaan vai eivät. — Edustaja Kyllönen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_164,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille, että tuo tämän tärkeän esityksen tänne eduskuntaan — ihan jo siitä näkökulmasta, että valitettavasti koronatauti ei ole edelleenkään keskuudestamme mihinkään kadonnut. Kela-korvauksen saaminen rokotteeseen ja tutkimuskokonaisuuteen liittyen on erityisen tärkeä, ja on hyvä, että sitä jatketaan tuonne kesäkauteen, jotta sitten tulevalla hallituksella ei ole se edessään heti ainakaan, jo ennen potentiaalisia hallitusneuvotteluja.
Ottaisin itse asiassa kantaa ihan tuohon samaan asiaan, minkä edustajakollega Juvonen nosti. Tätä kokonaisuutta käydään lävitse alueellisesti, ja ainakin meillä Kainuussa on mielestäni ollut hyvinkin selkeät ohjeistukset siitä ja siitä on tiedotettu, mutta en tiedä, mitenkä tämä kokonaisuus menee sitten koko maan mittakaavassa. Ehkä ministeri osaa siihen meille vastata. Meillä ainakin ovat olleet uuden tehosteannoksen kohderyhmät tälle vuodelle, ja ensi vuoden alkuunkin, kaikki 65 vuotta täyttäneet, 18 vuotta täyttäneet lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat ja voimakkaasti immuunipuutteiset, jotka ovat jo 12 vuotta täyttäneet, elikkä tavallaan tämmöinen selkeä ohje on ollut meidän alueella. Mutta tätä viestiä tulee, että kaikilla alueilla ei ole ollut samanlaista ohjeistusta, ja varmaan — olipa vastuualueella eli ei — se viesti ehkä ministeriöön menee, että tätä ohjeistusta tarvittaisiin tuolla kentällä ihan ehkä perustasolle, ihmisiin asti. — Kiitos. [Arja Juvonen: Kyllä, hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T18:08:32,2022-11-23T18:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_128_165,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_166,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain 3 luvun väliaikaisesta muuttamisesta ja sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 302/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan lyhyesti. Molemmat kysymykset kuuluvat oikeastaan ministeri Kiurun vastuualueelle, joka vastaa tartuntatautilaista sekä näistä rokottamisista ja niihin liittyvistä suosituksista, mutta kun kuitenkin olen itsekin koronaministerityöryhmän jäsen, niin ehkä lyhyesti kommentoin.
27.10. kuluvaa vuotta koronaministerityöryhmä on käsitellyt näitä määräaikaisia säännöksiä ja tehnyt silloin päätöksen ja myös tiedotteen siitä, että 48 a §:n voimassaolo päättyy 31.12.2022 ja tartuntatautilain koko 48 §:ää koskeva säädösvalmistelu toteutetaan osana tartuntatautilain kokonaisuudistusta. Eli tämän 48 a §:n voimassaolo nyt päättyy vuodenvaihteessa.
Sitten kysymys liittyen koronatehosterokotusannosten tarjoamiseen. STM on koronaministerityöryhmän päätöksen mukaisesti ohjannut kuntia ja hyvinvointialueita tarjoamaan valtion hankkimia koronarokotteita kaikkien sellaisten henkilöiden ja henkilöryhmien rokotuksiin, jotka julkisen tai yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikön lääkäri arvioi perustelluksi ja joihin ei ole rokotteen valmisteyhteenvedon mukaisia vasta-aiheita. Eli vastuuta siitä, kenelle tehosterokotteita tarjotaan, on siirretty sinne paikallistasolle, ja arviot tulisi siellä sitten tehdä lääketieteellisen vastaavan lääkärin arvion pohjalta. Varmasti tässä tiedottamisessa on aina kehitettävää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-23T18:10:26,2022-11-23T18:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_128_167,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 307/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Keskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_168,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 307/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi poikkeusolojen vakuutustakuusta annetun lain muuttamisesta.
Laki poikkeusolojen vakuutustakuusta on tullut voimaan 1.5.2007, ja se on säädetty, jotta valtio voi kaikissa olosuhteissa varmistua väestön toimeentulolle ja elinkeinoelämän toimivuudelle keskeisten kuljetusten jatkumisesta. Lailla pyritään varmistamaan näiden keskeisten kuljetusten riittävä vakuutusturva valmiuslain 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa tai väestön toimeentuloa ja talouselämän toimintaa vakavasti vaarantavissa normaaliolojen häiriötilanteissa. Jos olosuhteisiin nähden asianmukaista jälleenvakuutusta ei ole markkinoilta saatavissa, kuljetusten jatkumisen varmistamiseksi voi valtioneuvosto antaa määräämillään ehdoilla ja vastavakuutta vaatimatta valtiontakuun vakuutuslaitoksen myöntämälle vahinkovakuutukselle. Valtiontakuu annetaan ensivakuuttajalle korvaamaan puuttuvaa jälleenvakuutusta. Vakuutustakuu voidaan antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan. Nykyistä lainsäädäntöä ei ole sovellettu käytäntöön sen voimaantulon jälkeen.
Lain toimivuuden varmistamiseksi lakia on tarpeen päivittää vastaamaan nykyistä lainsäädäntökäytäntöä sekä ajanmukaistaa viranomaisten toimivaltasäännökset ja tiedonsaantioikeudet. Lisäksi on osoittautunut tarpeelliseksi säätää tarkemmin useista vakuutustakuuseen liittyvistä viranomaismenettelyistä.
Lakia muutettaisiin niin, että sosiaali- ja terveysministeriön ja valtioneuvoston yleisistunnossa päätettäväksi kuuluvista asioista säädettäisiin nykyistä selkeämmin. Valtioneuvosto voi harkintansa mukaisesti myöntää vakuutustakuita määrääminsä ehdoin. Valtiokonttorin tehtäväksi säädettäisiin vakuutustakuiden valvonta, takuu- ja käsittelymaksujen perintä sekä vakuutustakuun perusteella tehtävien suoritusten maksaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön tehtäviksi säädettäisiin hakemusasioiden valmistelu, käsittelymaksun määrääminen ja vakuutustakuun perusteella tehtävistä suorituksista päättäminen.
Ehdotettavat muutokset täsmentävät voimassa olevaa lakia, mutta eivät muuta sen perusperiaatteita. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-23T18:12:38,2022-11-23T18:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_128_169,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Asian käsittely keskeytettiin 22.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Mäenpää, poissa. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_170,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvion täydentävässä esityksessään hallitus tietysti pitkälti kirjaa ne tekijät, jotka ovat varsinaisen talousarvioesityksen antamisen jälkeen toteutuneet tai tulleet ilmi ja ovat toteutumassa. Tämä on tietysti se perusperiaate. Sitten on muutamia muita, sinänsä perusteltuja asioita.
Mutta erityisesti tässä yhteydessä lyhyesti totean, että Suomi on saanut niin IMF:ltä kuin Euroopastakin huomautuksia ja suorastaan varoituksia velkaantumisen vauhdista ja siitä uhasta, mikä sen sisään rakentuu, ja myös sitten korkojen noususta. Tiedämme, että meillä on inflaatio isona ongelmana tällä hetkellä, ja joudumme toteamaan, että tässä täydentävässä esityksessä hallitus ei ole pysähtynyt arvioimaan näitä tekijöitä, tätä velkaantumisvaroitusta ja sitten inflaatiota ja sen vaikutuksia, ollenkaan riittävästi. Tämä tilanne vaatisi uudelleentarkastelua ensi vuoden osalta hyvinkin vakavasti, koska muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Rehn eilen totesi Suomen Pankin ennusteena olevan sen, että ensi vuonna olemme taantumassa ja seuraavana vuonnakin erittäin pienessä talouskasvussa. Tämä heittää tummia pilviä Suomen talouden ylle, kun tiedämme, että samanaikaisesti meillä on sellaisia menoja, joita emme pysty välttämään. Osa johtuu meistä riippumattomista syistä, osa siitä, että hallitus on tällä kaudella lisännyt kulutusmenoja varsin runsaasti sellaisiin kohteisiin, joista lasku kertyy tulevina vuosina, ensi vuonna ja siitä eteenpäin, täysimääräisesti.
Arvoisa puhemies! Erityinen huoli on siitä, että maatalouden osalta ei ole tässä esityksessä niitä varoja, jotka tarvittaisiin, jotta viljelijät voisivat vahvalta pohjalta suunnitella ensi kevään töitään ja kylvöjään, ja tämä vaarantaa meidän elintarvikehuoltoa lähiaikoina, ja kun kansainvälinen tilanne on se, mikä on, niin tilanne on erittäin vaikea.
Toinen kysymys on tämä sote-uudistuksen rahoitus, jossa lakisääteisiä tehtäviä alueilla ei pystytä tuottamaan näillä resursseilla, jotka hallitus on varannut, ja tähän ei ole löydetty lisärahoitusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T18:15:12,2022-11-23T18:18:21,Hyväksytty,1.1
2022_128_171,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_172,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä talousarviota 23 täydentävässä esityksessä on pelastustoimelle osoitettu 1,1 miljoonaa euroa, ja suluissa on muun muassa pelastajakoulutus. Haluan tämän Kuopion pelastusopiston ottaa sen takia esille, että me tiedämme, että vuodesta 2024 alkaen pelastajakoulutus, pelastajien koulutusmäärä, pitää tuplata. Se tarkoittaa käsitykseni mukaan noin tuhatta pelastajaa vuodesta 24 sitten tuonne 2030:een saakka, ja se kustannusarvio on 41 miljoonaa tämänhetkisen tiedon mukaan. Ja kun ajatellaan, mitä tänne pelastusopistoon Kuopioon nyt satsataan, niin kyllähän tässä on ilmeinen ristiriita. Me kaikki tiedämme, että näitä pelastajia oikeasti tarvitaan, koska eläköityminen on rajua. Kuopion pelastusopistoon on satsattu paljon infraan, maakuntaliitto on satsannut sinne paljon, ja se koulutus, mitä siellä annetaan, on todella korkeatasoista. Ainut ongelma tässä nyt taas on se, että rahat puuttuvat, vaikka tarve on tiedossa. Sen takia koen, että tämäkin täydentävä esitys on ristiriidassa juuri tämän Kuopion pelastusopiston todellisen tarpeen kanssa.
Jos me ajatellaan tätä tulevaisuutta, niin eihän tässä vain ole sellainen sisällä — täällä ei ole tietenkään ministeriä nyt vastaamassa, onko tästä suunnitelmia — että jotenkin tämä Kuopiossa annettava pelastusopetus siirrettäisiin jonnekin muualle tai ruvettaisiin osittamaan, koska se ei välttämättä ole ihan järkevää nimenomaan sen ison satsauksen takia, mitä sinne on satsattu?
Ja toinen asia, minkä haluan nostaa esille: Kun niitä pelastajia nimenomaan tarvitaan ja pelastajan koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja nyt ministeriö suunnittelee, että tästä koulutuksesta tulisi AMK-pohjaista, niin täytyy kysyä, kohtaavatko sitten koulutus ja varsinaiset työtehtävät, koska pelastajat tekevät sitä fyysistä työtä useimmiten. Totta kai heidän pitää pystyä integroimaan tietojärjestelmiä ja muita muiden pelastusalan viranomaisten kanssa, mutta siitä huolimatta, jos kerran rahasta on pulaa, niin kannattaako sitä koulutusta sitten vuodella pidentää AMK-pohjaiseksi, kun kyse on pelastajista, jotka tekevät sitä arvokasta työtä? Jotenkin tuntuu, että meillä joskus — mihin edustaja Kankaanniemi viittasi — nämä taloudelliset realiteetit ja ministeriön suunnitelmat ovat ristiriidassa sen todellisen tarpeen kanssa, mitä yhteiskunnassa on, esimerkiksi juuri näitten pelastajien kohdalla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-23T18:18:21,2022-11-23T18:21:05,Hyväksytty,1.1
2022_128_173,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_174,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kieltämättä tämä täydentävä budjettiesitys on tänä vuonna varsin mittava määrärahoiltaan. Usein nämä ovat olleet sellaisia pikemminkin teknisiä, joilla on korjattu, niin kuin edustaja Kankaanniemi täällä pitkällä kokemuksella kertoi, mikä tämän täydentävän talousarvion tarkoitus on. Mutta nyt kuitenkin näitä määrärahalisäyksiä tehdään tai esitetään yli 800 miljoonalla eurolla, ja näin ollen kyllä täällä on siis myös aika paljon näitä poliittisia valintoja mukana.
Herra puhemies! Kaikkinensa tämä ehdotettu velanotto ensi vuonna kipuaa edelleen yli kahdeksan miljardin euron, ja aikaisemman VM:n ennusteen mukaan meidän julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan tästä hetkestä pitkälle tuonne seuraaville vuosikymmenille, elikkä tämä, sanotaan, suuntaus on kyllä erittäin huolestuttava kaikkinensa. Mutta toisaalta toivotaan näin, että ehkä suhtautuminen kuitenkin myös salin vasemmassa laidassa on muuttunut tai ainakin toivottavasti muuttumassa velkaantumista kohtaan sen myötä, kun korkotaso on lähtenyt voimakkaaseen nousuun ja meillä kuitenkin valtionlainojen korkomenot ovat nyt jo kaksinkertaistumassa. Käytännössä tulevaisuudessa kuitenkin tämä entistä painavampi velkamäärä ja vastaavasti taas sitten korkeammat korkokulut edelleen kaventavat voimakkaasti myös sitä finanssipoliittista liikkumavaraa, ja meidän on aivan välttämätöntä pystyä kääntämään tämä suuntaus, jotta tulevina vuosina ja vuosikymmeninä ylipäänsä suomalaisten hyvinvointipalveluista ja hyvinvoinnista voidaan pitää huolta.
Herra puhemies! On kuitenkin niin, että ei tämä hallitus tai varsinkaan keskustapuolue tule kyllä jäämään historiaan puolueena, joka piti Suomen valtiontaloudesta, julkisesta taloudesta, hyvää huolta. Muistan vielä joitakin vuosia sitten, miten valtiovarainministeri Saarikko hyvin vahvasti puhui tämän talouskurin ja vastuullisen taloudenpidon puolesta, mutta nytten tässä on käynyt niin, että kun hallitukselle tulee ongelmia tai probleemeja eteen, niin käytännössä ainoa asia, millä siitä päästään eteenpäin, on lisävelanotto, tehdään se sitten varsinaiseen budjettiin tai lisätalousarvioiden kautta. Ja nythän me julkisten tietojen kautta tiedämme sen, että tämä niin sanottu lisätalousarvioesitys on sieltä sitten tulossa, ja nähtäväksi jää, minkäkokoinen esitys kaikkinensa tämä tulee olemaan. Mutta kyllä kentän palaute on sitä luokkaa, että eivät ihmiset tätä suuntaa arvosta.
Herra puhemies! Meillähän sitten seuraavina viikkoina keskustellaan myös opposition vaihtoehtobudjeteista, ja tulemme esittämään merkittävästi säästöjä, rakennetoimia, kasvua parantavia toimia, koska näitä kaikkia tarvitaan, jotta tästä päästään eteenpäin. Pelkästään tällaisella velkavetoisella finanssipolitiikalla, mitä maan hallitus harjoittaa, tästä suosta ei kyllä nousta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-23T18:21:05,2022-11-23T18:24:15,Hyväksytty,1.1
2022_128_175,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_176,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joskus yksityiskohdilla ja pienillä ratkaisuilla on iso alueellinen vaikutus. Tämä hallitus on päättänyt satsata myöskin luontoarvoihin ja luontoasioihin. Sanginjoen luonnonsuojelualueen haltuunottoon ja retkeilymahdollisuuksien kehittämiseen ollaan tässä täydentävässä esityksessä esittämässä 1,9 miljoonan euron lisäystä.
Jos joku miettii, mikä arvo on tällä paikalla, niin Sanginjoen ulkoilumetsä sekä Isokankaan ja Asmonkorven yksityiset luonnonsuojelualueet siirtyivät Metsähallituksen luontopalvelujen hallintaan keväällä vuonna 2021 Oulun kaupungin ja Koneen Säätiön toimesta. Tämä kahden ja puolen tuhannen hehtaarin yhtenäinen metsäinen virkistysalue sijaitsee Oulussa vain noin 15 kilometriä kaupungin keskustasta. Pohjanmaan—Kainuun luontopalvelut käynnisti toukokuussa 21 Sanginjoki 2030 ‑projektin, jonka tarkoituksena on ollut määritellä tälle alueelle ja sen hoidolle ja kehittämiselle yhteinen päämäärä, ja halutaan tunnistaa myöskin alueen toimijat ja erilaiset asiakastarpeet. Ja lyhyen aikavälin tavoitteena on ollut taata, että virkistyskäytön palvelut toimivat jatkossa siellä kaikkien alueen ihmisten käytössä.
Tämän kokonaisalueen kehittämiseen on hyödynnetty sitten myöskin kansalaisosallisuutta, ja sen vuoksi haluan tänä päivänä erityisesti nostaa tämän hankkeen esille, että sillä on tälle seutukunnalle kyllä valtavan iso merkitys. Ja vaikka luonnon taloudellisia arvoja ei aina kaikistellen tunnisteta, niiden mittaamattomien arvokkaiden muiden vaikutusten ohella myöskin taloudellinen merkitys tällä alueelle on todella iso. Kiitoksia hallitukselle tästä linjakkaasta teosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T18:24:15,2022-11-23T18:26:26,Hyväksytty,1.1
2022_128_177,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_178,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämmöisenä maailmanaikana tietysti asioiden tärkeysjärjestyksen tulee olla se, että kaiken edelle menevät maan puolustuksen ja kokonaisturvallisuutemme vahvistamisen tarpeet. Toisaalta huoltovarmuus täytyy turvata ja myös jo rakentaa sitä tulevaa kasvua kansantaloudellemme ja menestystä kansakunnalle niin, että voimme panostaa vientialojemme kasvumahdollisuuksiin. Tässä mielessä tässä talousarvion täydentävässä esityksessä on aivan olennaisia asioita, vaikkapa rahat Nato-hakemusprosessin loppuun saattamiseen ja tulevaan jäsenmaksuun. Myös Rajavartiolaitokselle osoitettavat määrärahat rajaesteen pilotoimiseksi ja toteuttamiseksi itärajalle ovat välttämättömiä asioita, joista viranomaiset näkevät, että Suomen on ne toteutettava, jotta maamme turvallisuus taataan. Eli tässä mielessä hallitukselle pitää antaa kiitosta siitä, että näitä asioita, joita yhdessä parlamentaarisesti olemme halunneet viedä eteenpäin, nyt toteutetaan. 
Mutta, arvoisa puhemies, huoltovarmuuden osalta asiat ovat sillä tavoin puolitiessä, että oppositionkin on ollut pakko tehdä välikysymys maataloutemme tilanteesta. Erityisesti paljon energiaa tarvitsevat tilat ovat suurissa vaikeuksissa, kotieläintuotanto Suomessa on suurissa vaikeuksissa tällä hetkellä. Näihin kysymyksiin tietysti lähiaikoina tulemme sitten myös välikysymyskäsittelyn yhteydessä palaamaan.
Mutta, arvoisa puhemies, ehkäpä se kokonaisturvallisuutemmekin kannalta aivan olennainen ja hyvinvointiyhteiskunnan kannalta kaikkein olennaisin kysymys, miten turvataan julkisen talouden kestävyys, on edelleen myös tämän talousarvion täydentävän esityksen jälkeen täysin kysymysmerkki. Maan hallituksella ei valitettavasti ole suunnitelmaa siitä, miten julkinen talous saadaan tasapainoon, miten valtion velkaantuminen saadaan taittumaan, ja tämä on eittämättä asia, johon täytyy pystyä paneutumaan. Ymmärrämme myös oppositiossa sen, että kriisit tuovat välttämättömiä lisämenoja, mutta silloin täytyy myös pystyä menoja priorisoimaan ja säästämään jostain vähemmän tärkeästä, jotta kokonaisuus pysyy tasapainossa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-23T18:26:28,2022-11-23T18:28:56,Hyväksytty,1.1
2022_128_179,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_180,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 talousarvioesityksen (HE 154/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, kiitos! Tässä talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä kohonnutta sähkön hintaa muun muassa ehdotetaan kompensoitavaksi erillisellä väliaikaisella sähkötuella niille kotitalouksille, jotka eivät pysty hyödyntämään verotuksesta tehtävää sähkövähennystä. Tähän ehdotetaan 85 miljoonaa euroa rahoitusta, ja lisäksi tuen toimeenpanoon ehdotetaan Kansaneläkelaitokselle 6 miljoonaa euroa lisärahoitusta.
Tämä esitys on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsittelyssä, ja on todettava se, että tämä väliaikaisen sähkötuen omavastuuraja, 400 euroa, on niin korkea, että jo tämänkokoisen sähkölaskun maksaminen voi aiheuttaa kotitalouksille kohtuuttoman tilanteen keskituloisesta pienituloiseen perheeseen. Näillä perheillä ei ole mahdollisuutta sopeuttaa sähkölaskua nopeasti etenkään talven alla, kun monella suuri sähkölasku johtuu sähkölämmityksestä. Tässä tilanteessa hallitukselta kaivattaisiin päättäväisiä toimenpiteitä esimerkiksi sähköpörssistä johtuvien kohtuuttomien sähkön hintojen laskemiseksi, mikä olisi perusteltua jo siksi, että tuotantokustannukset eivät ole kasvaneet läheskään vastaavassa tahdissa.
Haluan myös kommentoida tätä Pelastusopiston ja pelastajakoulutuksen ja ensihoitajien tilannetta, mikä täällä keskustelussa nousi esille. Tein juuri kirjallisen kysymyksen, mikä liittyy ensihoitajakoulutuksen lisäämiseen Suomessa. Minulla on tällaiset luvut: yhteishaussa 2022 ensihoitajaksi oli avoinna 320 opiskelupaikkaa, hakijoita oli 8 769. Tämä on valtava määrä ja kertoo siitä, että ensihoitajakoulutus, niin se perustaso kuin myös ammattikorkeakoulutaso, on erittäin suosittua tällä hetkellä. On tärkeää, että kun tällainen ala kiinnostaa nuoria ja myös aikuisia opiskelijoita, sinne kohdennettaisiin sitä resurssia ja opiskelupaikkoja avattaisiin. Sieltähän sitten siirrytään erityisesti sille alalle, mistä puuttuu henkilöstöä — puhutaan juurikin siitä pelastusalasta ja ensihoidosta, ambulanssista, tehohoito-osaamisesta. Toivoisin, että hallitus lukee tarkasti sen kirjallisen kysymyksen ja ryhtyisi myös sitten toimiin sen hyväksi, että saisimme lisää ensihoitajakoulutusta Suomeen.
Nostan esille vielä sote-rahoituksen puutteen: puolitoista miljardia puuttuu hyvinvointialueilta rahaa. Olen sen toki monta kertaa täällä sanonut, mutta korostan edelleen, että hyvinvointialueiden rahapula tarkoittaa sitä, että asiakasmaksut nousevat, ja ainakin Länsi-Uudellamaalla, josta itse tulen, jossa olen aluevaltuutettuna, olen kauhulla seurannut tilannetta, että esimerkiksi omaishoidon tuki voi laskea. Ainakin Espoo on kaupunkina sellainen, joka on voinut vähän enemmän sitä maksaa. Huolestuttavia kehityskulkuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T18:28:56,2022-11-23T18:32:05,Hyväksytty,1.1
2022_128_181,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Asian käsittely keskeytettiin 22.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Kärnä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_182,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olaus Petrin 1500-luvulla kokoamissa tuomarinohjeissa todetaan: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.” Tämä nyt eduskunnalle annettu esitys ei ole kohtuullinen, eikä se ole millään muotoa oikeudenmukainen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on julma!] Mikäli se jollain taikatempulla hyväksyttäisiin, olisi Suomi syyllistynyt vakavaan ihmisoikeusrikkomukseen poistamalla osalta alkuperäiskansaamme saamelaisiin kuuluvilta henkilöiltä alkuperäiskansalle kuuluvat poliittiset oikeudet ja luonut modernin kastijärjestelmän, jossa toisella osalla saamelaisista on kaikki poliittiset oikeudet mutta toiselta osalta evätään oikeus osallistua saamelaiskäräjien kulttuuri-itsehallintoon.
Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy useita ongelmakohtia. Syvin niistä on lain 3 §, jota ollaan oikeusministeriön esityksellä kaventamassa poistamalla siitä niin sanottu lappalaiskriteeri. Esimerkiksi Oikeuskanslerinvirasto on vastustanut esitystä. Sen lausunnossa todetaan seuraavaa: ”Esitys pyrkii vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Se kuitenkin sulkisi tähän asti osan itseään vilpittömästi saamelaisina pitäneistä ja sellaisiksi myös vahvistetuiksi tulleista saamelaisyhteisön osallistumisoikeuksien ja päätöksenteon ulkopuolelle. Määrittelemällä saamelaisuuden uudelleen esitys toteutuessaan myös puuttuisi hyvin henkilökohtaiseen, syvälliseen ja kokonaisvaltaiseen osaan ihmisen identiteettiä, nimittäin etnisyyteen. Esitys saattaa silloin hyvistä tarkoituksistaan huolimatta olla joidenkin yksittäisten henkilöiden kohdalla kohtuuton, luoda katkeruutta ja syventää vain yhteisön jakolinjoja.” Juuri näin on nyt tapahtumassa. On merkille pantavaa, että yhdeksän saamelaiskäräjien 21:stä vaaleilla valitusta jäsenestä vastustaa nyt annettua esitystä. Kyseessä on saamelaisten perustuslaki, emmekä voi hyväksyä tällaisia lakeja näin ohuella enemmistöllä. 
Oikeuskanslerinvirasto jatkaa edelleen lausuntoaan: ”Katkos kotona ensimmäisenä kielenä opittuun saamen kielen perinteeseen voi olla suomalaistamistoimien syytä. Saamen kielen puhumista on voitu estää, siitä rangaista taikka se on tehty muutoin vähäarvoiseksi. Pahimmillaan esitys saattaa silloin tahtomattaan jopa rakentua pakkoassimilaation tulosten päälle ja vahvistaa niitä.” Juuri näinkin on tapahtumassa. Meille on tuotu eduskuntaan laki, joka vahvistaa kolonialismia ja kohtelee heikoimmin niitä, joita on jo aiemmin kohdeltu valtion tasolta kaikista huonoimmin.
Arvoisa puhemies! Lain muuttamista on perusteltu Suomen YK:n eri elimiltä saamilla huomautuksilla. On kuitenkin ymmärrettävä, että yksikään YK:n toimielin ei ole vaatinut Suomea muuttamaan saamelaismääritelmäämme nyt esitetyllä tavalla. Päinvastoin esimerkiksi CERD on todennut sen olevan linjassa maamme kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Jos ministeri Henriksson olisi täällä paikalla, niin kysyisin häneltä, miksi te tästäkin huolimatta olette muuttamassa juuri tätä kohtaa lainsäädännössä. 
Hyvät edustajakollegat erityisesti siellä vasemmalla, haluan kysyä teiltä: Kuinka ihmeessä voitte olla tukemassa esitystä, joka polkee inarinsaamelaisten ja metsäsaamelaisten oikeuksia? Kuinka ihmeessä vähemmistön vähemmistöjen oikeudet eivät näytä merkitsevän teille mitään? Kuinka te voitte puhua, ja mielestäni aivan oikein, transihmisten oikeuksista sukupuolensa itseidentifikaatioon, mutta sivuutatte asian täysin saamelaiskäräjälain kohdalla ja haluatte ja kannatatte poliittisesti valittuja rotuunottolautakuntia, sitä, että istuva hallitus saa päättää, kuka seuraavissa vaaleissa äänestää? Tällä ei, arvoisa puhemies, ole mitään tekemistä demokratian kanssa. 
Olen itse työskennellyt saamelaisasioiden kanssa nyt yli kymmenen pitkää vuotta. Olen esittänyt ratkaisuvaihtoehtoja lain korjaamiseksi. Yksi vaihtoehto olisi toteuttaa niin sanottu ryhmäidentifikaatio ei-poliittisesti ja hyväksyä nykyisellään esimerkiksi kymmenen jo saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevan henkilön todistus hakijan saamelaisuudesta määrääväksi kriteeriksi. Toinen vaihtoehto olisi perustaa jokaiselle saamelaisryhmälle oma itsehallintoelin yhtäläisillä oikeuksilla ja mahdollisesti laajentaa saamelaisaluetta etelään kattamaan koko vanhojen lapinkylien alue. Oikeusministeriö ei ole kuitenkaan halunnut kuulla mitään tällaista, vaan se on mennyt saamelaiskäräjien poliittisen enemmistön tahdon mukaan ja sivuuttanut saamelaisten omat vähemmistöt. On oleellinen kysymys, kuka hyötyy eniten, kun saamelaisten määrä pidetään keinotekoisesti mahdollisimman pienenä. Jätän tämän jokaisen kuulijan arvioitavaksi.
Arvoisa puhemies! En voi hyväksyä vähemmistön vähemmistöjen oikeuksien polkemista, ja siksi esitän jo tässä vaiheessa, että tämä lakiesitys hylätään. Oikeusministeri Henriksson ja pääministeri Marin ovat tällä toiminnallaan aiheuttamassa vakavaa haittaa Suomen kansainväliselle maineelle. Mikäli tämä esitys eduskunnassa hyväksyttäisiin, asian käsittely jatkuisi täysin varmasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Kyseessä olisi ihmisoikeusloukkaus vailla vertaa — kolonialismin jatkaminen. On nimittäin aivan käsittämätöntä, että valtio, joka pyrki pakkosuomalaistamaan saamelaisia, vei heiltä kielen, on nyt tällä perusteella viemässä pahimmin suomalaistamistoimista kärsineiltä myös heidän oikeutensa etnisiteettiinsä ja kulttuuriinsa.
Oikeusministeri Henrikssonilla olisi vielä mahdollisuus vetää tämä ihmisoikeuksia loukkaava esitys pois eduskunnasta. Toivon todella, että hän harkitsisi asiaa ja käynnistäisi saamelaiskäräjälain parlamentaarisen uudistuksen, jossa sitoudutaan takaamaan kaikkien saamelaisten ja kaikkien saamelaisryhmien oikeudet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-23T18:32:32,2022-11-23T18:39:10,Hyväksytty,1.1
2022_128_183,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Kivelä poissa, edustaja Malm poissa. — Edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_184,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan osoittaa tukeni saamelaisille ja saamelaiskäräjälain uudistamiselle. Suomi on saanut ihmisoikeuksien toteutumista valvovilta kansainvälisiltä toimielimiltä lukuisia huomautuksia saamelaisten ihmisoikeuksien rikkomisesta. Tämä tilanne meidän on nyt korjattava, ja siksi on tärkeää, että saamelaiskäräjälakiuudistus on viimein saatu eduskunnan käsiteltäväksi.
YK:n ihmisoikeuskomitea on selväsanaisesti suosittanut Suomea arvioimaan saamelaiskäräjälakia uudestaan. Olennaista on varmistua siitä, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjillä määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Lisäksi komitea on suosittanut, että Suomi toteuttaisi kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat loukkaukset jatkossa. Saamelaisilla on Suomessa vain yksi edustuselin, saamelaiskäräjät. On selvää, että tämän edustuselimen jäsenten tulee olla sellaisia, jotka saamelaiset ja saamelaiskäräjät tunnistavat yhteisönsä jäseniksi.
Niin saamelaiset kuin kansalaiset laajemminkin ovat vedonneet meihin kansanedustajiin saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Huoli uudistuksen toteutumisen puolesta on aito, ja saamelaisyhteisö on ymmärrettävästi uupunut ja turhautunut jatkuvaan kamppailuun oikeuksiensa toteutumisen puolesta. Tämä on nyt kolmas hallitus, joka on yrittänyt viedä saamelaiskäräjälakia maaliin. Nykylaki on vuodelta 1995 ja auttamatta vanhentunut. Meidän on nyt vihdoin lunastettava lupaukset saamelaiskäräjälain uudistamisesta sellaiseksi, että se kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Arvoisa puhemies! Uudistusta on käsitelty paljon julkisuudessa, ja valitettavasti saamelaiskäräjälaista ja saamelaisista on kiertänyt paljon myös vääriä tietoja ja väitteitä. Tämä lakiuudistus on valmisteltu huolella ja saamelaisia kuullen. Hallituksen esityksessä tunnistetaan kaikki Suomessa elävät kolme kieliryhmää, ja uudistus jopa laajentaa saamelaisten mahdollisuuksia hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kielikriteeri ulotettaisiin isovanhempia kauemmas, niin että uudistus huomioisi kielen menettäjät isoisovanhempiin asti. Tämä hyödyttää erityisesti inarinsaamelaisia, joilla kieli on saattanut kadota jo aiemmin.
Saamelaiskäräjälakiin liittyy paljon kysymyksiä, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle. On selvää, että jos emme pysty ratkaisemaan saamelaiskäräjälakikysymystä, Suomen maine ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaa kunnioittavana maana on uhattuna. Näillä asioilla on merkitystä Suomen maabrändin sekä houkuttelevuuden kannalta mutta myös investointien ja toimintaympäristön ennakoitavuuden näkökulmasta. Sosiaalisen vastuun kysymykset saavat yhä enemmän painoarvoa niin lainsäätäjän, sijoittajien kuin rahoittajien toiminnassa. On myös huomioitava, että laki toisi merkittäviä parannuksia viranomaistoimintaan, kun neuvotteluvelvoitetta selvennetään. Samoin uuden riippumattoman muutoksenhakulautakunnan perustaminen vapauttaisi resursseja jo nyt ruuhkautuneelta tuomioistuinlaitokselta.
Arvoisa puhemies! Saamelaiskäräjälain uudistuksessa on kyse saamelaisten itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta määrittää itse yhteisönsä jäsenet. On kyse saamelaisten oikeudesta varmistaa, että heidän ainoassa edustuselimessään on heitä edustavat henkilöt, jotka saamelaiset tunnistavat perinteisen tapansa mukaan yhteisönsä jäseniksi. Saamelaisten viesti asiassa on selvä, ja sille on ihmisoikeusjärjestöjen ja ‑toimijoiden vahva tuki. Toivon, että tämä viesti kuullaan myös tässä salissa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-11-23T18:39:33,2022-11-23T18:43:27,Hyväksytty,1.1
2022_128_185,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz, poissa. — Edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_186,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Saamelaisten asia on noussut politiikan ytimeen — ei välttämättä itse aiheen takia vaan siksi, että se repii hallitusta. Nyt tämä riitaisa esitys joka tapauksessa on eduskunnassa. Olen itse ottanut aiheeseen muutaman kerran julkisesti kantaa. Olen tavannut sekä pohjoisessa kiertäessäni että Helsingissä useita saamelaisdelegaatioita, ja vaikka aihe ei perussuomalaisille ole kovin profiiliteema ja itsekin olen tällainen etelän kaupunkivaris, joskin myös pohjoisin juurin, koen kuitenkin, että kyse on oikeudenmukaisuudesta. Perussuomalaiset puolustaa oikeudenmukaisuutta, ja siksi olen ottanut asiaan kantaa. Korostettakoon, että puolue tai eduskuntaryhmä eivät ole vielä käsitelleet virallisesti asiaa.
Esityksen yleisenä tavoitteena on turvata saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Näin ei kuitenkaan ole käymässä, sillä kaikki saamelaisryhmät eivät esityksen mukaan tule huomioiduksi. Suurimmat riidanalaisuudet liittyvät saamelaismääritelmään. Määritelmä on oleellinen paitsi tunnustamisen myös esimerkiksi erilaisiin maanomistuksiin liittyvien seikkojen takia. Määritelmää tiukennetaan tässä esityksessä. Esityksessä oleellisimmaksi saamelaismääritelmäksi tulisi kieli — niin sanottu lappalaiskriteeri poistettaisiin. Vaaliluetteloon ei voisi enää jatkossa tulla merkityksi sillä perusteella, että henkilö on esimerkiksi metsäsaamelainen tai sellaisen jälkeläinen. Tämä siirtäisi ison osan sukuketjultaan saamelaiseksi itsensä katsovia henkilöitä lain ulkopuolelle. Tämä lakiesitys on paitsi epädemokraattinen myös osin mielivaltaisten määritelmiensä kannalta syrjivä, jopa rasistinen. Osalta saamelaisista poistettaisiin äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa. Luettelosta poistettaisiin jopa suurimpia ääniharavia — niitä, joita saamelaiset itse ovat kannattaneet eniten. Kovaäänisimmät puolustajat, ainakin sosiaalisessa mediassa, näyttävät olevan usein niin sanottuja citysaamelaisia, joiden puolueyhteys tuntuu usein olevan vihreät tai vasemmisto [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — näiden henkilöiden, joilta itsekin saan hyvin paljon aggressiivista palautetta jatkuvasti. Ja tämän esityksen mukaan nämä niin sanotut väärät saamelaiset eivät voisi osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja heidän alkuperäiskansan oikeutensa näin ollen poistettaisiin. Esityksen kannattajien mielestä nämä saamelaiset eivät ole oikeita saamelaisia, vain he itse ovat. Osa esityksen kannattajista kieltää kokonaan näiden muiden ryhmien olemassaolon. Tämä on käynyt esille lukuisissa Twitter-keskusteluissa.
Näin ristiriitainen laki ja siitä seurannut riitely eivät ole hyväksi saamelaisuudelle ja heidän elinvoimalleen. Sanasta ”saamelainen” tulee tällä hetkellä etelässä ehkä eniten mieleen riitely ja konfliktit. Näin ei pitäisi olla. Saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa kuullen eri saamelaisryhmiä yhdenvertaisesti ja huolehtien kaikkien saamelaisten oikeuksista ja alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeudesta. En kannata tätä lakiesitystä. [Mikko Kärnä: Hyvin puhuttu!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-23T18:43:36,2022-11-23T18:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_128_187,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_188,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus on tehnyt monia tärkeitä asioita pohjoisen Suomen hyväksi, valitettavasti tämän lakiesityksen osalta on luotu enemmän jännitteitä ja eripuraa kuin purettu niitä. Sitä ei voi pitää hyvänä toimintatapana maan hallitukselta. Julkisuudessa on esitetty monenkirjavia väitteitä, miksi keskustalaiset ovat kritisoineet tätä lakiesitystä. En pidä parlamentarismin kannalta järkevänä, että lakiesitys tuodaan nyt kolmatta kertaa eduskunnan käsittelyyn lähes identtisenä aikaisempiin kaatuneisiin käsittelyihin verrattuna. 
Lakiesityksessä on kolme ongelmallista kohtaa. Näistä kaikista helpoiten ratkaistavissa on 9 §, jos siitä vain olisi neuvoteltu. Saamelaisten itsehallinto on kulttuuriin ja kieleen liittyvää. Kunta vastaa maankäytöstä laajasti ja monialaisesti ja joutuu muun muassa yhteensovittamaan eri elinkeinojen intressejä. Saamelaisalueen laajin kunta Inari on lausunnossaan kertonut vastustavansa 9 §:n nykyistä muotoilua, joten olisi ollut hallitukselta asiallista kuunnella myös saamelaisalueen kuntien näkemystä asian osalta. 
Paljon vaikeampia kysymyksiä ovat kiista saamelaismääritelmästä ja saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Saamelaiskäräjät ovat kritisoineet korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä hyväksyä ihmisiä vaaliluetteloon vastoin käräjien vaalilautakunnan päätöksiä. Kun näitä korkeimman hallinto-oikeuden kautta hyväksyttyjä henkilöitä käydään läpi, on heidän todistelunsa hyvin vakuuttavaa. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta ei ole hyväksynyt todistusaineistoksi esimerkiksi kahdeksan henkilön todistelua saamen kielitaidosta tai saamenkielistä radiohaastattelua. Vaikka saamen kielen taitoa olisi, sen osoittaminen juuri ensimmäisenä opittuna kielenä on vielä vaikeampaa. Tämä kertoo siitä, kuinka tiukkaa linjaa vaalilautakunta on kielikriteerin osalta toteuttanut, kun tosiasiassa todistusaineiston näyttäminen vanhemman tai esivanhemman ensin opitusta kielestä ei ole ollut riittävää näissäkään tapauksissa, ei kielikriteerin ulottaminen neljänteen sukupolveen auta, kun sen toteen näyttäminen on äärimmäisen vaikeaa, jos ei mahdotonta. 
Perustuslain mukaan saamelaisilla tarkoitetaan alkuperäiskansaan kuuluvia henkilöitä. Tällöin myös saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän tulee olla sisällöltään sellainen, että se täyttää kriteerit, jotka alkuperäiskansaan kuuluvilta henkilöiltä edellytetään. Jotta henkilö voi kuulua alkuperäiskansaan, hänen tulee polveutua alueen alkuperäisestä saamelaisväestöstä. Lappalaisperusteessa on kysymys juuri tästä. 
Asian ymmärtämisessä on pakko pureutua historiaan. Pohjois-Suomen vanhimmat asiakirjat tähän liittyen löytyvät 1600-luvun lopulta. Vuonna 1673 annettiin niin sanottu Lapinmaiden asutusplakaatti, joka mahdollisti suomalaisten uudisasukkaitten saapumisen saamelaisten asuttamille alueille. Kuitenkin aina vuoteen 1762 alueen alkuperäiset asukkaat merkittiin erilliseen lappalaisluetteloon ja alueelle saapuneet suomalaiset uudisasukkaitten luetteloon. Seuraavana vuonna lähes kaikki saamelaiset siirrettiin uudisasukkaiden luetteloon, näin siksi, että monet saamelaiset olivat joutuneet viranomaisten vaatimuksesta perustamaan uudistiloja. Tätä asiaa on tulkittu siten, että nämä henkilöt eivät enää tämän jälkeen olleet saamelaisia, mutta eihän asia näin ollut. Kysymys oli vain siitä, että heidät oli siirretty veroluettelosta toiseen. Todellisuudessa he olivat etnisesti ja kulttuurisesti saamelaisia tämän jälkeenkin, ja osa heidän jälkeläisistään on sitä vielä nykyäänkin. Merkitsikö tämä veroluettelosta toiseen siirtäminen tosiasiallisesti identiteetin muuttumista? Todennäköisesti nämä ihmiset eivät edes tienneet tulleensa merkityksi toisenlaiseen luetteloon. Ihmisen identiteetti ei muutu virkamiehen paperille tekemän merkinnän perusteella. 
Nykyisen käräjälain vaaliluettelon taustalla on 60-luvulla Pohjois-Lapissa tehty haastattelututkimus. Tarkoituksena oli selvittää, missä taloissa ja perheissä on puhuttu saamea. Tämä haastattelututkimus on kuitenkin laajasti tunnustettu puutteelliseksi. Selvitysalue oli suppea, tutkimus vajavainen, eikä sen pitänyt olla mikään pohja vuosikymmeniä jälkeenpäin muodostetulle saamelaisvaltuuskunnalle tai saamelaiskäräjille. Tämä epätasa-arvoinen lähtökohta on lappalaismääritelmän taustalla hiertävä asia. Lappalaisperuste mahdollistaa sen, että myös ne henkilöt, jotka ovat saamelaista syntyperää ja pitävät itseään saamelaisina mutta jotka ovat menettäneet kielen suomalaistamisen seurauksena tai joita ei haastateltu vuonna 62, hyväksyttäisiin myös muodollisesti saamelaisiksi. 
Lappilaisena kansanedustajana olen syvästi surullinen tästä tilanteesta. Tämän lakiesityksen jo tähänastinen käsittely on aiheuttanut suurta inhimillistä kärsimystä niin lain kannattajien kuin vastustajienkin joukossa. Laki, joka luo enemmän jännitteitä kuin purkaa niitä, ei valitettavasti ole hyvä laki. [Mikko Kärnä: Hyvä puheenvuoro! — Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-11-23T18:47:07,2022-11-23T18:52:37,Hyväksytty,1.1
2022_128_189,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Mäkynen poissa. — Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_190,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kulmunilla oli hyvä historiallinen katsaus saamelaisuuteen liittyen. Minulla ei vastaavasti sitä sillä tavalla ole, mutta olin oikeusministeriön työryhmässä SDP:n edustajana ja sieltä kautta joitakin asioita on jäänyt mieleen.
Tietenkin tällä oli hyvä tavoite. Ensinnäkin oletin, että tässä lähdetään ihan puhtaalta pöydältä liikkeelle ja saadaan tämä saamelaiskäräjälain uudistus aikaiseksi, mutta pian tulin huomaamaan sen, että siellä oli henkilöitä, jotka hyvin vahvasti ajoivat omaa etuaan, ja nimenomaan kun tässä mainittiin nämä inarinsaamelaiset ja metsäsaamelaiset, niin heidät oltiin syrjäyttämässä tästä vaaliluettelosta, mihinkä korkein hallinto-oikeus oli heitä muistaakseni toistasataa henkilöä jo nimennyt.
Kaikista harmillisintahan tässä on se, että saamelaiset eivät ole yksimielisiä. Tämä on hankala meidänkin täällä käsitellä sillä tavalla, että jollekin tulee lisäoikeuksia ja joltakin viedään ne viimeisetkin vähät oikeudet pois.
Ennen kaikkea vielä sekin tässä on merkillepantavaa, että näitä vähemmistösaamelaisia ei otettu siihen työryhmään jäseniksi ja heitä sitten kuultiin erikseen, mutta vähäiseksi jäi kuuleminen. Se työryhmässä oleminen olisi ollut kumminkin demokraattinen merkki siitä, että tässä halutaan hyvinkin yhteistä näkemystä näistä asioista.
Tämä on todella harmillista, ja ennen kaikkea vielä siksikin, kun tämä esitys on näin ristiriitainen. Sitten se tulee tänne eduskuntaan, ja tämä jakaa mielipiteitä täällä hyvin vahvasti. Olisi hyvä, että saamelaiset tässä pääsisivät yksimielisyyteen ja demokraattisen toiminnan pohjalta voisivat edistää tätä omaa toimintaansa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-23T18:52:43,2022-11-23T18:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_128_191,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, poissa. Edustaja Kiljunen, Kimmo... [Kimmo Kiljunen saapuu täysistuntosaliin] — Se oli varsinainen entrée. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_192,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulin nimeni mainittavan. Tulen tuolta kaukaa ulkoa, ja ihan vahingossa tulin tähän saliin. Aiheena ilmeisesti on saamelaiskysymys, eikö niin? [Naurua] Huoneessani kävin ja kuulin edustaja Kulmunin puheenvuoron. Se pisti minut juoksemaan tänne. Ajattelin, että tämä oma puheenvuoroni saattaa olla listalla, ja onkin. Sieltä jäi mieleeni yksi huomio.
Ensimmäiseksi, täällä on jo moneen kertaan toistettu se seikka, että saamelaiset ovat Euroopan unionin alueella ainoa kansallisesti tunnustettu alkuperäiskansa, ja siitä syntyy tietysti tiettyjä velvoitteita. Näitä velvoitteita on määritelty muun muassa YK:ssa alkuperäiskansojen oikeuksien kautta. Yksi keskeinen oikeus on tietysti itsemääräämisoikeus. Ymmärrykseni mukaan tämä hallituksen esitys pohjautuu lähtökohtaisesti juuri tähän ajattelutapaan, että kun Suomi ei ole kyennyt ratifioimaan niitä alkuperäiskansoihin liittyviä kansallisia sopimuksia, jotka meidän pitäisi pystyä allekirjoittamaan, niin tämä saamelaislakiesitys on tässä paikallaan.
Edustaja Kulmuni nosti esille sen ja monissa muissakin puheenvuoroissa on nostettu esille se, millä tavalla määrittyy vähemmistökansan, alkuperäiskansan, identiteetti, kuka sen määrittelee. Siihen liittyvät tietysti myöskin vallankäyttöoikeudet, mihin täällä viitattiin. Itsekin sanon, että olen täysin valmis hyväksymään tämän hallituksen esityksen siitä kulmasta, että me olemme osa kansainvälistä yhteisöä. Kunnioitan niitä yhteisiä periaatteita, millä alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus on määritelty. Mutta silti tässä on olemassa ristiriitainen asetelma: kuinka määrittyy yksilötasolla ihmisen identiteetti? Onko se niin, että joku ryhmä määrittelee sen, kuulutko sinä? Oletko sinä musta vai etkö ole musta, riippuu siitä, mistä maasta puhutaan. Otan tämän etnisen asetelman tähän vastaan.
Vai oletko se sinä itse, joka voi määritellä? Otan tämän vielä vaikka henkilökohtaisemmin: olenko minä karjalainen vai en? Sitä ei määritellä. Me määritellään heimorakenteista Suomessa näin. Mutta jos sellainen elin olisi, joka määrittelisi karjalaisuuden, minä protestoisin voimakkaasti vastaan, jos se esimerkiksi ei voisi hyväksyä sitä, että minä koen itseni karjalaiseksi syntyjuurieni ja monien muiden seikkojen vuoksi. Ja tässä on epäilemättä nyt meillä keskustelun alla ristiriita, kuinka tämä henkilökohtaisesti koettu identiteetti määrittyy. Siinä mielessä mielelläni kuuntelen näitä puheenvuoroja vielä eteenkin päin. Jään istumaan ja sitten reagoimaan vähän paremmin valmistautuneena.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-23T18:55:14,2022-11-23T18:57:49,Hyväksytty,1.1
2022_128_193,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Hopsu poissa, edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_194,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on saamelaiskäräjälaki, joka vihdoin on saatu tänne eduskuntaan, poikkeuksellisella tavallakin, niin että ihan kaikki hallituspuolueet eivät ole sitä kannattaneet. Mutta toisaalta meillä täällä eduskunnassa käsitellään kyllä lukuisia asioita, joista ei löydy kaikkien kannatusta. On varmasti niin, että lähes jokaisessa asiassa löytyvät ne hallituspuolueet ja hallituspuolueiden muutamat jäsenet, jotka eivät lakia kannata. Nyt on todella tärkeätä, että vihdoin tosiaan tämä laki on saatu tänne käsittelyyn ja tästä voidaan käydä keskustelua.
Jos hieman mennään taaksepäin, niin ajattelen, että tässä olisi jokaisen, riippumatta siitä, minkälaisia argumentteja tuo tähän pöydälle, syytä tunnistaa se, että Suomi ei ole onnistunut hyvin saamelaisten kohtelussa. Suomi ei ole ratifioinut ILO-sopimusta, ja Suomi on toteuttanut sulauttamispolitiikkaa. Suomessa on toteutettu politiikkaa, jonka myötä saamen kielet ovat lähes hävinneet. Emme ole myöskään oppineet ja opetelleet ja olleet vuorovaikutuksessa saamelaisten kanssa riittävästi. Suomessa on ollut asenteita, joiden myötä on valitettavasti noussut esiin myös pilkkahuumoria, jota on myöskin pyydetty anteeksi osittain. Meillä on ollut — ehkä ei meidän sukupolvella, mutta meitä edeltävillä sukupolvilla — erittäin ongelmallisia asenteita. Jos mietimme meidän toista vähemmistöaluetta ja vähemmistöhenkilöitä, niin voimme kyllä todeta, että pystymme hyvin erilaisia ratkaisuja tekemään ja kunnioittamaan myös vähemmistöasemassa elävien ihmisten tavoitteita ja elämäntapaa ja kieltä enemmän.
Vierailimme juuri suuren valiokunnan delegaation kanssa Ahvenanmaalla, ja siellä on kyllä hyvin toisenlainen hallintorakenne ja hyvin toisenlainen asema ihmisillä, joista monet myöskin identifioivat osittain itsensä varmasti ahvenanmaalaisiksi eivätkä suomalaisiksi. Ahvenanmaalla ei myöskään kouluissa pysty tarjoamaan esimerkiksi opetusta suomen kielellä, millä on sitten vahvistettu sitä, että siellä ruotsin kieli pysyy hyvin vahvana ja elinvoimaisena. Jos me ajatellaan, mitä on tehty Saamenmaalla, niin on toteutettu hyvin erilaista politiikkaa. Ja on erittäin surullista, että etenkin, kun puhutaan kielistä, niin kielet ovat lähes olleet häviämässä, ja nytkin varmasti tulevaisuus on hyvin epävarma edelleen, kun puhutaan näin pienistä määristä kielten puhujia, joten minusta olisi tärkeätä tunnistaa tässä keskustelussa, että me emme ole hoitaneet hyvin saamelaisten oikeuksia. Ja tästä lähtökohdasta tuntuu hyvin erikoiselta, että edelleen löytyy niin paljon kriittisiä puheenvuoroja siitä, että saamelaiskäräjälaki vihdoinkin nyt uudistettaisiin, kun tiedetään, että nykylaki on auttamatta vanhentunut ja aiheuttanut vakavia tulkintaongelmia ja loukkaa myöskin saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Tässä on myöskin lehdistössä käyty semmoista keskustelua, jossa jonkun verran on valitettavasti sellaisia äänenpainoja, joissa on tuotu esiin, että saamelaiset riitelevät. Ja onhan siitä keskusteltu täälläkin, mutta miten voisi olla, että tilanne ei olisi vaikea? Kun mennään taaksepäin ja mietitään, miten huonosti vähemmistöoikeudet on hoidettu, niin on aivan selvää, että siellä on ongelmia, mutta on aivan kohtuutonta syyttää saamelaisia niistä ongelmista, joita itse asiassa Suomi on tehnyt ja joita lainsäätäjät ovat tehneet.
Toivon hartaasti, että tämä eduskuntakäsittely on hyvin monipuolinen ja hyvin syvällinen ja että tässä oikeasti vihdoin tunnustettaisiin se, että emme ole onnistuneet tähän mennessä vielä takaamaan saamelaisille riittäviä oikeuksia. On varmasti kyse myös siitä, mistä on keskusteltu hyvin paljonkin, että on tiettyjä muitakin valtarakenteita alueellisesti, jotka saamelaiskysymyksestä riippumatta kokevat siellä olevansa sitten uhattuina. Ja täytyisi minun mielestäni tunnistaa, että meillä on kyllä mahdollisuus hyvin monella alueella toteuttaa vaikkapa sitä keskustalaista politiikkaa, mutta meillä on kuitenkin vain yksi alkuperäiskansa, jonka oikeuksia ei ole vielä toteutettu millään riittävällä mittarilla.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-23T18:58:04,2022-11-23T19:03:52,Hyväksytty,1.1
2022_128_195,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_196,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 12 käsittelyä. — Avaan keskustelun. Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_197,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallisbiografian mukaan Ruotsalaisen kansanpuolueen aatteellinen oppi-isä Axel Olof Freudenthal teorioi suomalaisten alempiarvoisuudesta ja luotasi suomalaisten kallojen ympärysmittoja. Tutkija Tapio Tammista lainaten Freudenthalin teorioissa kieli, kansallisuus ja rotu olivat keskeisesti yhdistettyinä. Freudenthal on todennut: ”Ruotsalaisen talonpojan mielestä suomalainen ammattitoveri on alempi olento, erämaiden pölkkypää, joka kaikissa suhteissa on hänestä jäljessä.”
Olen surullinen, että tässä saamelaisia koskevassa esityksessä luodaan samalla tavalla virheellinen ja vilpillinen mielikuva vähemmistöön jäävistä saamelaisryhmistä. Tämä ei ole vain tärkeilevää ylimielisyyttä valmistelevalta ministeriöltä ja saamelaiskäräjien pohjoissaamelaiselta valtaenemmistöltä — se on hävytöntä ja julmaa.
Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Saamelaiskäräjälaki tulee uudistaa siten, että kaikkien saamelaisryhmien oikeudet turvataan, mutta hallituksen esitys on kuin jatkoa Freudenthalin rotuopeille, koska osa inarinsaamelaisista ja metsäsaamelaisista etnisesti puhdistettaisiin saamelaisyhteisön päätöksenteon ja maa- ja vesioikeuksien ulkopuolelle.
Täällä ei voi herrasmiessääntöjen perusteella syyttää valehtelusta, mutta Varsinais-Suomessa sanottaisiin ministerille, että fuskaatte. Toteankin yleisellä tasolla, että ministerin tiedotustilaisuudessa sekä eilisessä keskustelussa levitettiin sekä virheellistä että vilpillistä informaatiota.
Ensimmäinen virheellinen ja vilpillinen väite on, ettei ketään olla poistamassa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta. Te fuskaatte, arvoisa ministeri. Sillä ei ole eroa, poistetaanko henkilöt vai luodaanko uusi lista, jossa heitä ei ole mukana. Lopputulos on sama: osa saamelaisryhmistä menettäisi oikeuden äänestää ja asettua ehdolle.
Lisäksi harmiteltiin, että valtioneuvostossa äänestettiin ja todettiin, että saamelaiskäräjien sisällä ollaan erimielisiä. Esittelyn mukaan täytyy kunnioittaa saamelaiskäräjiä, että jos asioista ei olla yhtä mieltä, silloin äänestetään. Tämä voi alustavasti kuulostaa demokratialta, mutta pitää tietää, mistä äänestettiin. Saamelaiskäräjien pohjoissaamelainen enemmistö siis haluaa poistaa saamelaiskäräjien vähemmistön eli metsäsaamelaisten ja osan inarinsaamelaisista oikeuden äänestää ja asettua ehdokkaaksi.
Toinen virheellinen ja vilpillinen väite on, että tämä tulisi tehdä saamelaisten itsemääräämisoikeuden vuoksi. Kyseisiä henkilöitä on korkeintaan viisi prosenttia kaikista saamelaisista. Tämä saamelaisvähemmistö ei muodosta uhkaa muille saamelaisryhmille. Ajatelkaa, jos enemmistö täällä päättäisi, ketkä saavat keväällä äänestää ja keillä on oikeus asettua ehdolle, ja päätös tehtäisiin siten, että suomenruotsalaisvähemmistöltä vietäisiin nämä oikeudet. Olisiko se mielestänne ihmisoikeuksien puolustamista ja demokratiaa? Nyt on kysymys vähemmistöasemassa olevista saamelaisryhmistä, joita on suhteellisesti saman verran.
Arvoisa puhemies! Kolmas virheellinen ja vilpillinen väite on, että Suomen tulee YK:n toimielinten valitusten vuoksi muuttaa saamelaismääritelmää. Suomen katsottiin puuttuneen saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, kun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä yli 90 henkilöä merkittiin vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan näkemystä, mutta YK:n päätöksissä ei huomioitu, että kaikilla KHO:n päätökseen liittyneillä henkilöillä oli arkistotodistus saamelaisesta sukutaustasta tai kielestä tai muita asiakirjoja, jotka vahvistivat heidän alkuperäistaustansa.
Neljäs virheellinen ja vilpillinen väite on, että lakimuutoksen jälkeen tilanne olisi sama kuin Norjassa. Jos tämä laki menee läpi, osa vähemmistöryhmistä ei saa itseään vaaliluetteloon, mutta jos heidän kotipaikkansa olisi Norja, siellä heidät kelpuutettaisiin. Erikoista on, että Ruotsissa ja Norjassa käytetty kotikieli ei hallitukselle käy, vaan laissa puhutaan ensimmäisestä kielestä. [Mikko Kärnä: Juuri näin!] Tämä on tarkoitushakuisesti luotu ongelma saamelaisryhmille, joiden saamen kieli on tukahdutettu.
Arvoisa puhemies! Tiedämme, että alkuperäiskansojen kielen säilyttäminen on hyvin tärkeää. Tiedämme myös, että sen säilyminen porotalouden ulkopuolella on haastavaa. Koltansaamen säilyminenkin on kriittisessä tilanteessa.
Arvoisa puhemies! Vastaava esimerkki löytyy Yhdysvalloista, jossa alkuperäiskansat siirtyivät karjataloudesta kasinoteollisuuteen. Yhdysvalloissa alkuperäiskansoja on 574. Jos siellä säädettäisiin laki, kuten hallitus ehdottaa, menettäisi yli puolet heimojen jäsenistä oikeuden yhteisönsä päätöksentekoon ja maan nautintaoikeuksiin. Alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ei tarkoita, että yhteisössä vähemmistöön jääviltä viedään oikeus saamelaisuuden suomiin oikeuksiin.
Arvoisa puhemies! Siksi tämä laki tulee uhrata seidalle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T21:04:38,2022-11-23T21:10:28,Hyväksytty,1.1
2022_128_198,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_199,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin olemme jo täällä salissakin nähneet, tämä saamelaiskäräjälakiesitys jakaa kovasti ihmisiä sen puolesta ja sitä vastaan. Saamelaiskäräjien tämänhetkisistä 21 jäsenestä yhdeksän vastustaa esitystä. Käsittääkseni täällä eduskunnassa sitä vastustavat jopa hallituspuolue keskusta ja ilmeisesti kaikki Lapin kansanedustajat yli puoluerajojen. Lakiesityksen tuominen eduskunnan käsittelyyn kaikesta edellä mainituista vastustuksesta huolimatta kertoo kyllä aika paljon. Se kertoo, että hallituksessa enemmistölle mikään epäinhimillinen ei ole vierasta.
Saamelaiskäräjillä on veto-oikeuden perusteella suuri valta maankäyttökysymyksissä. Ilmeisesti tässä ollaan taas puliveivaamassa maamme tapaan eliitille valtaa ja tukirahoja heidän taskuunsa.
Samaan aikaan Ruuhka-Suomessa asuvat citysaamelaisaktivistit leikkivät ajatuksella Suomen valtion saamelaisalueen hallintaoikeuden kumoamisesta. Kuitenkin he pitävät itsekin vaarallisena saamelaisuuden määrittelyä verenperinnön mukaan, etnistä rekisteriä ei nimittäin kukaan vaadi.
Metsäsaamelaiset menevät heittämällä ILO:n alkuperäiskansasopimuksen puitteisiin, sillä sukujen alkuperä ja perinteiset elinkeinot ovat säilyneet ja ne tunnetaan. Eli juuri he edustavat vanhinta saamelaisväestöä Suomessa. He ovat menettäneet vain oman kielensä, mutta niin on moni muukin alkuperäiskansa. Inarinsaamen elvytys äidinkielenä näyttäisi onnistuneen, joten myös metsäsaamen eli keminsaamen kielen uudelleen herättämistä tulisi tukea — varsinkin kun otetaan huomioon, että kielen menetykseen osasyyllisiä ovat olleet valtaapitävät, niin kirkko, valtio kuin myös opettajan karttakeppi.
Syrjinnässä ja oikeudenloukkauksissa ei tulisi voida vedota itsemääräämisoikeuteen. Saamelaiskäräjillä on hallintovaltaa, nimittäin viranomaisilla on yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuus käräjien kanssa maankäyttöasioissa saamelaisalueilla. Metsäsaamelaiset ovat olleet menneinä aikoina rikkaiden pohjoisten mahtisukujen renkejä ja palkollisia, kun isännät olivat poroajossa tunturissa.
Arvoisa puhemies! Tällä lakiesityksellä ei saada sopua saamelaisryhmien välille, koska esitys syrjii metsäsaamelaisia. Nykyinen lain muoto ei millään tavalla kyseenalaista metsäsaamelaisia, toisin kuin itse saamelaiskäräjien tulkinnat, joita korkein hallinto-oikeus on joutunut oikomaan. Laki nykymuodossaan turvaa metsäsaamelaisten äänen kuulumista käräjillä, eikä se ole keneltäkään pois. Silti riita on jatkunut vuosikymmeniä. Ratkaisu riitoihin olisi metsäsaamelaisten oikeuksien kirjaaminen erikseen lakiin, kuten kolttasaamelaisten osalta on toimittu. Yhdenvertaisuuslaissakin todetaan, että syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on kelvoton, koska se syrjäyttää täysin vaikutusarvioinnin metsäsaamelaisten ikiaikaisiin elinkeino-oikeuksiin. — Kiitos. [Mikko Kärnä: Paras puheenne salissa koskaan!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-23T21:10:37,2022-11-23T21:15:27,Hyväksytty,1.1
2022_128_200,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_201,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on eilen ja tänään käyty vilkasta, välillä varsin tunteikastakin keskustelua tästä hallituksen esityksestä. Mielestäni saamelaiskäräjälain uudistustyössä on kyse siitä, tai ainakin pitäisi olla, että saadaan aikaan sopu ja sovun myötä rauha kaikille keskittyä siihen, että kulttuuri-itsehallinto toteutuu, että saamen kieliä pystytään vahvistamaan ja kulttuuria siirtämään tuleville sukupolville. Miten tähän sitten päästään?
Arvoisa puhemies! Muutama sana sovusta. Itsenäisen Suomen ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg korosti aina periaatetta, että maata hallitaan lailla eikä tunteilla. Ja ajatelkaapa, minkälaiset valtavat tunteet maassa Ståhlbergin aikaan velloivat. Vapaussodasta oli tullut veljessota, jossa jopa samojen sukujen jäsenet olivat taistelleet eri puolilla. Vaikea lähtökohta, mutta niin vain kaikki itsenäistymisen alkuajan vaikeudet voitettiin. Sovinto tehtiin, ja lait säädettiin niin, että kaikki niitä noudattivat ja maata niiden pohjalta yhdessä rakennettiin. Maata rakennettiin niin menestyksekkäästi, että kun nuori tasavalta kohtasi seuraavat vaikeudet, oli käytännössä jokainen — poliittisesta taustasta, yhteiskunnallisesta asemasta, etnisestä identiteetistä, kotikielestä tai uskonnosta riippumatta — valmis antamaan kaikkensa, jotta kansakunta ja se nuori demokratia pelastetaan ja valtiollinen itsenäisyys turvataan. On maailmanhistoriallinen ihme, kuinka Suomi pystyi toisessa maailmansodassa lyömään vihollisensa, mutta samalla tavalla on maailmanhistoriallinen ihme, kuinka sodan jälkeen onnistuttiin asuttamaan koko Karjalan kansa sekä Sallan ja Petsamon asukkaat uusille kotiseuduille.
Arvoisa puhemies! Itsenäisen Suomen historia on täynnä esimerkkejä, joissa olemme onnistuneet suorastaan hämmästyttävällä tavalla löytämään sovinnon ja ratkaisemaan täysin ylitsepääsemättömätkin ongelmat. Lait on aina säädetty viileästi harkiten, sopua hakien ja yhteiseen hyvään tähdäten. Ei siis voi olla niin, etteikö myös tässä ajassa saamelaiskäräjälaista voitaisi löytää sellaista sovintoa, joka olisi laajasti hyväksyttävissä. Laaja sovinto, niin kaikkien kotiseutualueen ihmisten kesken kuin parlamentaarisestikin, olisi varmin tae sille, että koko lainsäädännön idea saamen kielten voimistumisesta ja kulttuurin turvaamisesta tuleville sukupolville voidaan täyttää.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei sitä valitettavasti edistä, koska se sovun sijaan lisää vaaraa vastakkainasetteluun. Kun esitys kumminkin eduskunnassa on, niin toivon, että eduskunnan valiokunnat paneutuvat asiaan sen ansaitsemalla vakavuudella, ottavat vakavasti sen huolen, joka hallituksen riitaisesti tänne tuomasta esityksestä on ilmaistu niin täällä näissä eduskunnassa käydyssä keskusteluissa kuin vaikkapa julkisuudessa tai esimerkiksi saamelaiskäräjillä vähemmistöön jääneiden keskuudessa — että valiokunnat kuuntelisivat laajasti eri tahoja, jotta löytyisi ymmärrys siitä, miten asiassa voidaan löytää kestävä sopu. Ja olen aivan varma, että sopu voidaan löytää. Niin tässä asiassa kuin kaikessa muussakin kannattaa muistaa se Ståhlbergin viisaus: ”Maata hallitaan lailla eikä tunteilla.” Siltä pohjalta Suomea on onnistuttu rakentamaan maana, jota maailmalta katsotaan lähes asiassa kuin asiassa maailman parhaana. Asiaan rauhallisesti perehtymällä ja kestävää lainsäädäntöä tekemällä myös tässä asiassa saavutetaan paras tulos.
Siksi, arvoisa puhemies, esitän, että asiassa kuultaisiin laajasti kaikkia, joita asia koskee. Esitän, että samoin kuin aiemminkin saamelaiskäräjälakia käsiteltäessä esitys lähetetään mietinnölle perustuslakivaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Lisäksi lakiesityksen kokonaan uuden 9 a §:n vuoksi esitän, että esitys menisi lausunnon antamista varten myös talousvaliokuntaan.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti eduskunta voi toimia tässä asiassa mahdollisimman yksimielisesti ja etsiä edellytyksiä myös parlamentaariselle sovulle. [Mikko Kärnä: Valtiomiehen puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-23T21:15:39,2022-11-23T21:21:11,Hyväksytty,1.1
2022_128_202,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Norrback, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_203,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Tack, ärade talman! Identitet, språk, modersmål — de väcker känslor. Jag märkte det alldeles personligen i det sannfinländska uttalandet just: hur det känns när ens identitet angrips, när ens språk angrips, när man sätts i en grupp och anses representera någonting skilt bara för att man talar ett visst språk eller bara för att man har en viss kultur bakom sig. Det är ju bra att sannfinländarna värnar om samerna nu i det här sammanhanget, men att göra det på bekostnad av en annan minoritetskultur finner jag för oförskämt.
Det här är ingen enkel fråga. Det är som jag sade: det väcker känslor. För mig är det alldeles uppenbart att man också måste försöka kunna diskutera svåra saker. Man måste försöka kunna diskutera svåra saker utan att låta känslorna ta överhanden. Den delen av ledamot Auttos tal var i mina ögon mycket givande och någonting som vi allihopa borde ta till oss. Vi löser inte problem genom att gå till personangrepp, genom att gå till gruppangrepp. Vi löser problem genom att respektera varandras åsikter. Jag har full förståelse, full respekt för de som har en annan åsikt än mig i den här frågan.
Jag stöder den här lagen och jag tycker det är bra att den har kommit till riksdagen. Jag tycker också att den ska få en grundlig behandling, men jag tycker inte att bakgrunden till att man inte ska tycka om lagen är att en minister talar ett speciellt språk och kommer från en speciell kultur, att det ska inverka på ett hurdant beslut vi fattar, utan det ska basera sig på fakta och på samstämmighet. — Tack.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kiitoksia. — Ja käännös.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,sv:fi,Anders Norrback,1440,2022-11-23T21:21:15,2022-11-23T21:23:13,Tarkistettu,1.1
2022_128_204,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_205,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron aika surullisin mielin. Täällä on kuultu aika kovaakin kieltä ja ehkä vähän uhoakin asian tiimoilta puolesta jos toisesta, mutta itse en sitä tee. Miksi? Sen takia, että tunnen hyvin paljon niitä ihmisiä, jotka ovat tämän lain, voisiko sanoa, kohteena, joita tämä laki koskettaa henkilökohtaisesti, jotka kuuluvat Euroopan ainoaan alkuperäiskansaan. Se on heille tärkeä identiteetti. He haluavat kieltä ja kulttuuria ylläpitää, ja se on heille valtavan tärkeä asia. Siksi minusta on myös epämiellyttävää, että saamelaisasiasta on tullut tähän saliin ja erityisesti julkisuutteen aika repivän kiistelyn kohde. 
Edustaja Autto käytti edellä erittäin hyvän, rakentavan puheenvuoron — siihen voi täysin yhtyä. Uskon nimittäin, että pohjimmiltaan tässä salissa, ainakin toivon, kaikki haluavat vilpittömästi tehdä parhaansa sen eteen, että saamelainen kulttuuri ja eri saamen kielet pysyvät elävänä Suomessa ja niitä voidaan elvyttää, ja että kulttuuriin liittyvistä eri osatekijöistä, muun muassa perinteisten elinkeinojen osalta, voidaan tehdä ratkaisuja, jotka varmistavat niiden ylläpidon. 
Tämän asian yhteydessä on kuitenkin paljon ollut täällä nyt kiistelyä ja paljon julkisuudessa keskustelua, ja haluan muutamaan asiaan ottaa kantaa: 
Yksi niistä on se, kun on sanottu, pitääkö saamelaiskäräjien olla yksimielinen, jotta laki voisi edetä. Ei pidä tietenkään olla, ei mitään yksimielisyyttä, mutta merkittävä osa käräjien jäsenistä, vaikkakin vähemmistö, kokee tämän hyvin epäoikeudenmukaisena, ja se kertoo siitä, että kyllä eduskunnan pitää ottaa huomioon lakia säätäessään myös se toinen näkökulma ja punnita, mikä on oikein ja kohtuus. Itse ajattelisin niin, että tässä olisi varmasti löydettävissä järkeviä etenemisteitä, mutta se on kyllä täysin kohtuuton ratkaisu, että käytännössä mennään tilanteeseen, jossa osa niistä, jotka ovat toimineet tai olleet pitkään saamelaiskäräjien vaaliluettelossa, toimineetkin saamelaiskäräjillä, joutuisi sen tilanteen eteen, että heidät oltaisiin sieltä poistamassa. Minusta tämä ei ole oikeus, ei kohtuus, ja se, mikä ei ole kohtuus, ei voi olla oikeuskaan eikä lakikaan, ja tämä on yksi keskeinen peruste, miksi minusta tämmöistä lakia ei olisi pitänyt eduskuntaan tuoda vaan olisi pitänyt hakea sellainen ratkaisu, joka kohtelisi kaikkia kohtuudella. 
No, sitten toinen asia, mikä on noussut esiin julkisuudessa — mikä ehkä johtuu osittain siitä, että olen myös itse ottanut siihen kantaa, mutta ehkä se julkinen keskustelu on ollut aika yksioikoista — liittyy siihen, pitääkö saamelaisilla olla 9 §:n mukainen vaikutusmahdollisuus siihen, miten esimerkiksi maankäyttöä kotiseutualueella harjoitetaan. Pitääkö olla mahdollisuudet vaikuttaa siihen kulttuurin ja kielen ylläpidon näkökulmasta? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että pitää olla. Saamelaisia pitää ja saamelaiskäräjiä pitää kuulla kaikissa asioissa, jotka heihin vaikuttavat, ja pitää aidosti kuunnella ja pitää olla mahdollisuudet oikea-aikaisesti vaikuttaa. Mutta samaan aikaan pitäisi hakea tasapaino sen kanssa, mikä on kunnallinen itsehallinto ja kaavoitusmonopoli kunnilla, niin että haettaisiin kohtuullinen tasapaino, että viime kädessä toimisi myös perustuslain takaama kunnallinen itsehallinto, niin että ei lähdetä loukkaamaan alueen asukkaiden oikeutta viime kädessä päättää vaikkapa kaavoituksesta, ja tämä esitys, mikä nyt meillä on pöydällä, ei ole missään tapauksessa paras mahdollinen kompromissi näitten kahden perusoikeuden välillä, ja uskon, että siitäkin olisi ollut löydettävissä kyllä sellainen ratkaisu, joka olisi ollut tasapainoinen ja olisi varmistanut niin saamelaiskäräjien vaikutusmahdollisuudet kuin sitten myös kunnallisen itsehallinnon vaikutusmahdollisuudet.
Arvoisa puhemies! On hyvä, että täällä on esitetty laajaa kuulemista. Minusta on tärkeää, että tässä asiassa nähtäisiin, että on olemassa — tämä ei ole mustavalkoinen asia, ei ole siis asia, jossa ollaan joko saamelaisia vastaan tai saamelaisten puolesta — eri näkökulmia, joista voitaisiin rakentavasti keskustella ja hakea vilpittömästi ratkaisuja, jotka olisivat oikeudenmukaisia ja kohtuullisia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-11-23T21:24:36,2022-11-23T21:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_128_206,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_207,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on kysymys siitä, että korjaamme alkuperäiskansa saamelaisiin kohdistuvan historiallisen vääryyden ja ihmisoikeusloukkauksen, josta sekä YK:n ihmisoikeuskomitea että YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea ovat antaneet Suomelle huomautuksia. Vuonna 2019 YK:n ihmisoikeuskomitea moitti Suomea saamelaisten oikeuksien loukkaamisesta, koska saamelaisten itsehallintoon on päästetty ei-saamelaisia henkilöitä. Viime vuonna YK:n ihmisoikeuskomitea suositti Suomea edistämään saamelaiskäräjälain uudistamista ja ILOn sopimuksen 169 ratifiointia. Viimeksi tämän vuoden kesällä YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea antoi ratkaisun, jonka mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä yleissopimusta.
Tästä asiasta on käyty poliittista kiistaa kauan. Sitä käytiin myös siinä eduskunnassa, joka oli itselleni ensimmäinen eduskunta, jonka jäsen olin, 1990-luvun alkupuoliskolla. Pääministeri Esko Ahon hallitus antoi oikeusministeri Anneli Jäätteenmäen esittelystä esityksen saamelaiskäräjälaista. Muistan, että Lapista tuli erittäin tulikivenkatkuista vastustusta lakia kohtaan, muun muassa väitettiin, että saamelaisuus on 70-luvulla keksitty fiktio. Laki kuitenkin säädettiin. Olinpa ällistynyt, kun samoilta ihmisiltä, jotka olivat lakia vastustaneet, alkoi tulla postia, jossa he kertoivat olevansa itse asiassa alkuperäisiä lappalaisia ja saamelaisia ja alkoivat pyrkiä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ei voinut välttyä ajatukselta, että saamelaisten oikeuksia vastustaneet ihmiset halusivat päästä itse päättämään saamelaisten edustuselimen päätöksistä.
Tämä kampanjointi perustui eduskunnassa lakiin tehtyyn muutokseen. Ahon hallituksen lakiehdotuksessa saamelaiskäräjien vaaliluettelon pääsyn kriteeri oli kieli — se, että henkilö itse, hänen vanhempansa tai isovanhempansa on puhunut äidinkielenään jotain saamen kielistä. Eduskunta lisäsi tämän kriteerin rinnalle niin sanotun lappalaispykälän, jonka nojalla äänioikeuden voi saada myös, jos vaikka kuinka kaukainen esivanhempi on merkitty veroluetteloon lappalaiselinkeinon harjoittajana. Koko tämä melkein 30 vuotta käyty kiista johtuu tuosta lakiin eduskunnassa tehdystä muutoksesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut: ”Saamelaiskäräjien tehtävä on harjoittaa alkuperäiskansa saamelaisten kieleen ja kulttuuriin liittyvää itsehallintoa. Tämän vuoksi on keskeistä, että vaaliluettelossa olevilla henkilöillä on kiinteä yhteys saamen kieleen ja saamelaiseen kulttuuriin jossain niiden monista muodoista. Mahdollisesti hyvinkin kaukaisen esivanhemman status lapinveron maksajana ei ole todiste tästä. Verorekisteri ei ole rekisteri etnisyydestä tai kielestä vaan henkilön elinkeinoista. Historiantutkimus on osoittanut, että kaikki lapinveron maksajat eivät olleet saamelaisia. Saamelaiskäräjien vaaliluettelon objektiivisena kriteerinä ei voi olla veroluettelo, johon merkityn henkilön saamelaisuudesta ei ole varmuutta. Suomalaistamispolitiikka on historiallinen vääryys, joka on koskettanut useita saamelaissukuja, ja sen vaikutukset näkyvät edelleen. Lapinverokriteeri ei kuitenkaan ole nykypäivän ratkaisu historialliseen vääryyteen, koska se ei ole todiste edes luetteloon merkityn henkilön yhteydestä saamen kieleen ja kulttuuriin, hänen kaukaisen jälkeläisensä kulttuurista puhumattakaan.”
Alkuperäiskansaoikeuksissa on kyse kansan oikeudesta säilyttää kielensä ja kulttuurinsa. Vastoin monia tässäkin salissa esitettyjä väitteitä laissa ei ole kysymys siitä, kuka saa kutsua itseään tai tuntea itsensä saamelaiseksi. Alkuperäiskansaoikeuksien näkökulmasta on johdonmukaista, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsee, jos itsellä tai vähintään isoisovanhemmalla on yhteys saamen kieleen. Hallituksen esityksen kriteeri vaaliluettelosta tuo Suomen lainsäädännön lähemmäs pohjoismaisten naapuriemme Ruotsin ja Norjan lakia ja on myös huomattavasti yksiselitteisempi kuin nykylain kriteeri. Toisin kuin lain vastustajat ovat väittäneet, äänioikeutta ei hallituksen esityksen mukaan ratkaise saamelaiskäräjien johto vaan vaalilautakunta, jonka kokoonpanoa laajennetaan, jotta sillä on käytössä riittävästi tietoa ja osaamista kielen ja kulttuurin näytön arviosta. [Mikko Kärnän välihuuto] Lisäksi perustetaan uusi riippumaton muutoksenhakulautakunta.
On sinänsä hieno asia, että ihmiset, jotka tietävät tai kokevat olevansa kauan sitten kielensä menettäneiden metsäsaamelaisten jälkeläisiä, haluavat tätä kulttuuriperintöään elvyttää. Minua on kuitenkin ihmetyttänyt, miksi tämän kulttuuriperinnön vaalimisen ydinasia olisi äänioikeus saamelaiskäräjien vaalissa eivätkä varsinaisesti tuohon metsäsaamelaiskulttuuriperintöön liittyvät asiat. Viime viikolla kysyin eräältä metsäsaamelaisten edustajaksi esittäytyneeltä, mitä he varsinaisesti tekevät metsäsaamelaisen kulttuuriperinnön elvyttämiseksi. Sain linkin yhdistyksen nettisivulle. Yhdistyksen nimi tuntui erikoiselta, se oli Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö. Vielä erikoisemmalta tuntui, että yhdistys oli perustettu viime vuoden joulukuussa — siis puolisen vuotta saamelaiskäräjien uudistamista valmistelleen Timosen toimikunnan ehdotuksen valmistumisen jälkeen. Herää kysymys, miksi tällaisia yhdistyksiä on herätty perustamaan juuri silloin, kun saamelaiskäräjälain uudistaminen alkoi vaikuttaa mahdolliselta. Saamelaisten yhteistoiminnalla kielensä ja kulttuurinsa suojelemiseksi on kuitenkin pitkät juuret. Suomessa on ollut ainakin kahdeksan saamen kieliä ja saamelaista kulttuuria edistävää yhdistystä jo ennen saamelaiskäräjien perustamista, ensimmäiset niistä on perustettu vuosina 1936 ja 1945. Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten kattojärjestökin on perustettu jo vuonna 1956. 
Arvoisa puhemies! Identiteettiä voi jokainen ilmaista oman henkilökohtaisen valintansa mukaan, eikä saamelaiskäräjien vaaliluettelo sitä rajoita. [Puhemies koputtaa] Alkuperäiskansa sen sijaan on oikeudellinen termi, ja siihen liittyy kansainvälisten sopimusten mukaisia oikeuksia. Myös suomalaisen lainsäädännön pitää mielestäni olla kansainvälisten sopimusten mukaista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-11-23T21:30:16,2022-11-23T21:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_128_208,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_209,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkuun kannatan edustaja Autton täällä tekemää esitystä lakiesityksen lähettämisestä lausunnoille hänen mainitsemiinsa valiokuntiin — maa- ja metsätalous-, työelämä- ja tasa-arvo- sekä talousvaliokuntaan.
Lappilaisena kansanedustajana puolustan aina jokaista määrärahatarvetta, jonka saamelaiskäräjät tarvitsee, jokaista euroa kielipesään, kielen elvyttämiseen, oppimateriaaleihin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin äidinkielellään. Kuitenkin tässä käräjälain käsittelyn yhteydessä on tuotava esiin lakiesitykseen liittyviä haasteita.
Saamelaiskäräjälain kolmas ongelmallinen kohta liittyy vaaliluetteloon. Tämän lakiesityksen myötä se koottaisiin uudestaan. Saamelaisia on noin 10 000, joista vuonna 19 vaaliluetteloon oli merkitty 5 876 henkeä. Ensimmäisissä käräjävaaleissa lappalaisperusteella haki merkintää noin 1 000 henkilöä, ja tämän jälkeen pidetyissä vaaleissa asiasta on valittanut noin 200 henkilöä. Lähestulkoon heidät kaikki on hylätty. Nyt kun saamelaismääritelmästä ollaan ottamassa pois lappalaiskriteeri ja kun otetaan huomioon edellisessä puheenvuorossani esiin tuomani saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tiukka linja kielikriteerien suhteen, supistuisi vaaliluettelo tulevaisuudessa. Pidän luottamushenkilönä tavattoman ongelmallisena sitä, että olisi saamelaisia, jotka saavat äänestää, ja saamelaisia, jotka eivät saa äänestää ja osallistua oman kansansa ja kulttuurinsa asioihin.
Lappilaisena kansanedustajana kannan tietenkin huolta siitä, että itse saamelaisalueella on vain noin 2 400 vaaliluetteloon merkittyä äänestäjää. Muut saamelaiset äänestäjät asuvat siis saamelaisalueen ulkopuolella. Tämä on sikäli ymmärrettävää, että saamelaisalueen elinkeinorakenne on suhteellisen kapea. Kaikki eivät päädy töihin perinteisten elinkeinojen pariin. Sama väestönkehitys on toki käynnissä muuallakin Lapissa. Jännite syntyy kuitenkin siitä, että kun tiedämme, että tuossa 60-luvun tutkimuksessa ei kovinkaan aukottomasti tutkittu kaikkia saamelaisalueita, voi paikallisille ihmisille syntyä epäoikeudenmukaisuuden tunne, kun he pystyvät aukottomasti todistamaan polveutumisensa alueen alkuperäisestä saamelaisväestöstä ja mahdollisesti elävät porotaloudesta. Syystä tai toisesta heitä ei ehkä hakemuksista huolimatta ole kuitenkaan merkitty saamelaiskäräjäluetteloon. Samanaikaisesti saamelaisalueen tai koko Lapin maakunnan ulkopuolella asuva saamelainen voi äänestämällä käyttää laajenevaa valtaa myös muihin paikallisiin vaikuttaviin asioihin.
Valitettavasti vaaliluetteloon on merkitty ihmisiä myös epäloogisesti. Tämä tulee ilmi tutkimalla korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä. On todistetusti tapauksia, joissa lähisukulaisista joku on merkitty ja toista ei. Vaikka vaaliluettelon sulkisi nykyisellään eikä sinne enää otettaisi uusia henkilöitä nykylain kriteereillä, ei se poistaisi sitä tosiasiaa, että niin käräjien vaalilautakunta kuin korkein hallinto-oikeus ovat olleet päätöksissään ajoittain epäjohdonmukaisia. Jos laki muutetaan, nämä epäjohdonmukaisuudet legitimoituisivat ja osa ihmisistä kokisi todellista vääryyttä.
Koska en ole varmistanut ihmisiltä, saanko käyttää heidän nimiään, puhun heistä anonyymisti. Tiedossani on, keitä nämä henkilöt ovat. Tilanteessa, jossa saamelaiskäräjät on hyväksynyt osan sisaruksista mutta osa sisaruksista on hylätty, ovat esimerkiksi inarilaisen miehen lapset. Heistä osa on hyväksytty ja osa hylätty saamelaiskäräjien päätöksellä. Serkkujen osalta tällainen tapaus on Muoniosta. Heidän äitinsä ovat sisaruksia, ja saamelaisuus tulee sitä kautta. Toinen serkuista on käräjien päätöksellä hyväksytty ja toinen hylätty. Kolmas esimerkki on perhe, jossa äiti on päässyt käräjien päätöksellä vaaliluetteloon, mutta kolme hänen tytärtään on hylätty käräjien päätöksellä, vaikka heidät olisi pitänyt merkitä automaattisesti lain nojalla. Kun korkein hallinto-oikeus kumosi nämä päätökset, käräjät merkitsi kaksi tytärtä, mutta ei kolmannen tyttären lapsia. Myöhemmin käräjät hylkäsi myös kahden jo merkityn tyttären lapset. Inarista on tapaus, jossa tytär perusteli hakemusta äitinsä saamelaisuudella. Hänet hyväksyttiin, mutta äidin hakemus hylättiin. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännöstä löytyy päätös, jossa osa sisaruksista on hyväksytty ja osa hylätty. Tällainen tapaus on eräs nainen, jota ei ole hyväksytty vaaliluetteloon, vaikka hän on hakenut useita kertoja. Kuitenkin hänen veljensä ja kaksi siskoaan on hyväksytty. Myös saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt henkilöitä vaaliluetteloon lappalaisperusteella 1700-luvun dokumentaatiolla perusteluna, että saamelaiset ovat menettäneet kielen vahvan suomalaistamisen seurauksena. Näin totisesti onkin.
Arvoisa puhemies! Haluan näillä oikeustapauksilla ja valitettavan ristiriitaisilla tulkinnoilla osoittaa, että valitettavasti vallitsevassa tilanteessa sekä saamelaiskäräjien vaalilautakunta että korkein hallinto-oikeus ovat tehneet ristiriitaisia päätöksiä. Nämä ihmisten kokemukset epäoikeudenmukaisuudesta eivät tule poistumaan saamelaismääritelmän kaventamisella, vaan päinvastoin tässä voidaan tehdä todella vahingollista jälkeä myös Suomen ihmisoikeusmaineelle. Kukaan ei tietenkään halua, että suomalaisia päätyy saamelaiskäräjille, kuten ärhäköimmissä kirjoituksissa väitetään.
Kysyn: onko oikein, että henkilöitä, jotka todistettavasti polveutuvat katkeamattomana ketjuna alueen vanhimmista asukkaista, harjoittavat perinteisiä elinkeinoja ja käyttävät sukujensa perinneasuja ja vaalivat kulttuuria, suljetaan määritelmän ulkopuolelle ja samaan aikaan on mahdollista, että ihmiset, jotka eivät asu Lapissa ja joiden todellinen yhteys kulttuuriin voi olla hyvin ohut, saavat halutessaan statuksen sillä perusteella, että ovat sattuneet syntymään oikeisiin sukuihin.
Jos tämä laki etenee, on varma, että Suomi joutuu jatkossa vastaamaan kansainvälisille ihmisoikeustuomioistuimille siitä, miksi alkuperäiskansaan kuuluvia ihmisiä on jätetty itseään koskevan demokratiainstituution ulkopuolelle siten, etteivät he saa osallistua siihen edes äänestämällä. [Mikko Kärnä: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-11-23T21:37:54,2022-11-23T21:44:21,Hyväksytty,1.1
2022_128_210,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_211,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa kiistelty lakiesitys, jolla on tarkoitus uudistaa saamelaiskäräjälakia. Hallitus antoi saamelaiskäräjälain eduskunnan käsittelyyn viime torstaina poikkeuksellisen äänestyksen jälkeen äänin 11—3. Yleensä hallituksen esitykset ovat yksimielisiä.
Keskeisenä muutoksena ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden muuttamista. Laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa‑, veronkanto- tai henkikirjamerkinnän pohjalta. Vaalikelpoisuus tarkoittaa sitä, kenellä on oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Vastaisuudessa vaalikelpoisuus määriteltäisiin kielen perusteella. Se koskee nykyisessä laissa ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista ja isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotetaan ulotettavaksi yhdellä uudella sukupolvella taaksepäin, niin että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä todetaan, että saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistamisen tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Kauniista sanoista huolimatta saamelaiset eivät ole ottaneet ehdotusta vastaan lämmöllä yhteisessä rintamassa. Laki ei ole saanut taakseen saamelaiskäräjien vahvaa enemmistöä, vaikka lain uudistamista on toivottu vuosia. Saamelaiskäräjillä 21 jäsenestä yhdeksän vastusti lakiesitystä. — Tässä on pieni tietopoikkeama. Toiset sanovat, että kahdeksan varsinaista ja kaksi varajäsentä, mutta tulosta 21—9 on käytetty täällä salissa tästä erosta, mikä kertoo siitä, että yksimielisyys asiasta on kaukana. 
Saamelaiset eivät siis itsekään ole löytäneet konsensusta siitä, kuka voi kuulua alkuperäiskansaan. Siihen vaikuttavat medialähteiden mukaan osaltaan myös saamelaissukujen keskinäiset valtataistelut. Niistä osa juontaa juurensa kauas historiaan. Täytyy myös huomata, että nykyiset saamelaiset ovat arvoiltaan ja ajatuksiltaan moninainen joukko, josta valtaosa asuu saamelaisalueen ulkopuolella. 
Saamelaisten itsensä lisäksi kritiikkiä on kuulunut myös akateemisesta maailmasta. Esimerkiksi alkuperäiskansoihin erikoistunut Helsingin yliopiston kestävyystieteen professori Reetta Toivanen on ottanut aiheeseen kantaa. Hän on muun muassa arvostellut YK:n näkemyksiä saamelaisasiassa. YK katsoi Suomen puuttuneen liikaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, kun korkein hallinto-oikeus vuonna 2015 liitti päätöksellään 93 henkilöä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan näkemystä. Toivasen mukaan YK:n päätöksessä ei kuitenkaan huomioitu sitä, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vaaliluetteloon lisätyillä oli kaikilla arkistotodistus saamelaisesta sukutaustastaan ja usein myös muita todistuksia esimerkiksi saamesta kotikielenä. Lisäksi heidän lukumääränsä on alle viisi prosenttia kaikkien vaaliluetteloon merkittyjen henkilöiden yhteismäärästä, joten Toivasen mukaan he eivät muodosta uhkaa saamelaiskansan itsemääräämisoikeudelle tai saamelaisen alkuperäiskansan oikeudelle nauttia kulttuuristaan. 
Eikä siinä vielä kaikki: Osa saamelaiskäräjien jäsenistä on hakenut lakiesitykselle YK:lta täytäntöönpanokieltoa. Lainaan heitä: ”Katsomme, että esitys on nykymuodossaan saamelaisia syrjivä ja se antaisi saamelaiskäräjien valtaa pitävälle ryhmittymälle oikeuden päättää, ketkä saavat äänestää tulevissa vaaleissa. Tällainen ei mielestämme kuuluu demokratiaan.”
Arvoisa puhemies! Tämä on vaikea asia, ja tätä on vaikea hahmottaa. Sen huomaa, kun täällä hallituksesta monet puolueet ovat tämän lain puolella ja ovat tuoneet tämän käsittämättömän lain tänne eduskuntaan käsiteltäväksi. Toivottavasti saisimme semmoisina karttakuvina eri saamelaisryhmien alueet ja liikkeet vuosien kuluessa tai vuosisatojen kuluessa. Tämä varmaan auttaisi vihervasemmistoa ymmärtämään, miten rasistista lakia te olette nyt ajamassa läpi. Tämä on minun mielestäni semmoinen laki, jota pyritään tekemään vähemmistön suojelemiseksi mutta joka kuitenkin syrjii vähemmistöjä siellä lain sisällä.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tämä on aikamoinen soppa. Näiden tietojen valossa en voi kannattaa hallituksen esitystä.
Minulla ei ole mitään saamelaisia juuria, mutta minun lähisukuuni kuuluu sellaisia, joilla on saamelaiset juuret, ja olen keskustellut näistä asioista myös Lappiin ja olen saanut kuulla täällä eduskunnassa myös metsäsaamelaisia. Ja keskustan järjestämässä tilaisuudessa olin paikalla, ja se nuorten saamelaisten ivallinen nauru sai minut vakuuttuneeksi siitä, että tätä lakiesitystä ei saa hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T21:44:28,2022-11-23T21:51:40,Hyväksytty,1.1
2022_128_212,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_213,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää edustaja Auttoa erittäin valtiomiesmäisestä puheesta, ja ilmoitan myös, että kannatan tämän asian lähettämistä niihin valiokuntiin, joita Autto esitti.
Kuten eilen jo sanoin, tämä asia tekee minut suunnattoman surulliseksi, ja, edustaja Hassi, tällä kertaa syy on teidän. Te totesitte puheenvuorossanne yksiselitteisesti ja selkeästi, että teidän mielestänne saamelaiskäräjien vaaliluettelossa on henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Haluaisin kysyä: Mihin nämä näkemyksenne perustuvat? Kritisoitteko te korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja, vai mitä te kritisoitte? Missä henkilöiden saamelaisuudesta päätetään: vihreiden puoluetoimistolla, vihreiden eduskuntaryhmässä, vai missä? Toivon, että ymmärrätte, kuinka loukkaavia tällaiset puheet ovat niille henkilöille, joiden etnisiteettiä ja identiteettiä te puheillanne täällä mitätöitte, ja toivon aidosti, että voisitte pyytää tätä asiaa anteeksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-23T21:51:41,2022-11-23T21:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_128_214,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_215,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu oikeudenmukaisuudesta, ja sehän tietenkin on myös oikeustieteellinen termi, mutta oikeustieteessä asian tilaa, kun se menee tästä yksityiskohtaisesta käsittelystä vähän tarkempaan, kuvataan myös toisenlaisella termillä, ja silloin on kysymys siitä, onko laki liian ankara vai onko se liian lievä, ja silloin kysymys, arvoisa puhemies, on kohtuudesta.
Kohtuus on tässä täysin unohtunut, ja arvostamani edustaja Piirainen sen tänään täällä salissa kertoi. Hän sanoi osallistuneensa tämän työryhmän työskentelyyn, ja hän kertoi tässä salissa aiemmassa käsittelyssä tänään, että he eivät kuulleet tämän pohjoissaamelaisen ryhmän ulkopuolella olevia saamelaisia tässä työryhmätyössä lainkaan. Minusta tämä oli hyvin hälyttävä tieto, ja se oikeastaan kertoo, miksi me olemme nyt tässä tilanteessa, että tämä laki on vedetty 100—0 toiseen suuntaan ja sitä yritetään nyt viedä läpi.
Mutta mieleeni muistui myös vuosi 2014. Myös silloin oikeusministerinä sattui olemaan Henriksson, ja silloin hän jäi yksin puolustamaan tätä saamelaismääritelmän muutosta. Muistelisin, että esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö vastusti tätä määritelmää aivan samalla tavoin kuin edustaja Mäenpää tuossa. Muistan myös, että ministeri Arhinmäki, joka silloiseen työryhmään kuului, oli tästä samaa mieltä kuin edustaja Kärnä. Muistan myös, että perustuslakivaliokunnan silloinen puheenjohtaja Koskinen oli tästä samaa mieltä kuin allekirjoittanut, ja varmasti oli muitakin. Itse asiassa edustaja Tuomioja oli silloin ministeri, ja hänkin ajatteli suurin piirtein samalla tavalla kuin mitä edustaja Autto tässä on aiemmin esittänyt, niin että on tämä aika kummallista, kuinka aika on tätä muuttanut, puolueiden suhtautumistakin tähän asiaan, koska eihän tämän pitäisi olla poliittinen asia, eikö niin? Kysymyshän on vähemmistöjen suojaamisesta ja siitä, että saamelaisten, kaikkien saamelaisryhmien, oikeudet turvataan. Mehän kaikki haluamme sen lain, mutta tässä muodossa, arvoisa puhemies, se ei ole kohtuullinen. 
Kannatan edustaja Auton tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T21:53:02,2022-11-23T21:55:38,Hyväksytty,1.1
2022_128_216,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_217,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tuossa edustaja Hassin puheen aikana vastauspuheenvuoroa. Tarkoitus oli edustaja Hassilta kysyä, ymmärsinkö puheenne oikein, että teidän käsityksenne mukaan YK:n ihmisoikeuskomitea tai rotusyrjintäsopimuksen täytäntöönpanoa valvova niin sanottu CERD ovat moittineet Suomea nimenomaan saamelaiskäräjälain 3 §:stä, vaatineet sen muuttamista. Nimittäin minulla on, kun olen näitä päätöksiä katsonut, ihan vilpittömästi sellainen käsitys, että se arvostelu on kohdistunut korkeimman hallinto-oikeuden kokonaisarviointiin, mutta ei ole vaadittu varsinaisesti saamelaiskäräjälain 3 §:n muutosta. [Eduskunnasta: Juuri näin!] Jos teillä on semmoinen käsitys, edustaja Hassi, että olisi sellaisia päätöksiä, joissa on todella vaadittu, että pitäisi tiettyyn malliin muuttaa 3 §, niin mielelläni kuulisin siitä, missä ne päätökset ovat saatavilla. Ja jos todella semmoisia on, niin olen valmis omaa kantaani muuttamaan, mutta toistaiseksi en ole sellaisia päätöksiä löytänyt.
Otan tämän esille sen takia, että minusta voi varmasti ihan perustellusti olla myös sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on tältä osin, 3 §:n osalta, kannatettava, ja sitten voi olla perustellusti toista mieltä. Mutta olisi tärkeää, että me näissä faktoissa kuitenkin olisimme kaikki samaa mieltä, että meillä olisi samat faktat, jotka me jaamme, ja mielipiteinä voi olla sitten hyvin eri mielipiteitä.
Toinen asia, jonka haluan nostaa tässä vielä esille, on se, että kun nyt puhutaan saamelaiskäräjälaista, joka varmasti on tärkeä laki sinänsä, ja sen takia tästä varmasti keskustelua nyt käydäänkin, niin haluaisin kuitenkin, että tämän keskustelun varjoon ei ainakaan kokonaan jäisi eikä unohtuisi se työ, jota vuosikymmenten ja vuosien aikana on tehty täällä eduskunnassa hyvässä yhteistyössä saamen kielen elpymisen, eri saamen kielien elpymisen tukemiseksi. Muun muassa viime vaalikaudella Lapin kansanedustajat laajalla yhteistyöllä hoidimme kielipesille lisää rahoitusta, ja se on ollut arvokasta työtä, ja sitä yhteistyötä pitää jatkaa saamelaiskäräjien ja Lapin kansanedustajien välillä siitä huolimatta, että meillä nyt tämän lain tietyistä yksityiskohdista on erilainen näkemys. Ei anneta sen näkemyksen ollenkaan vähentää sitä arvoa, joka on sillä yhteistyöllä, mitä me olemme tehneet ja mitä varmasti tulemme jatkossakin tekemään saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämiseksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-11-23T21:55:40,2022-11-23T21:58:41,Hyväksytty,1.1
2022_128_218,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_219,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies — ja erityisesti hyvät keskustalaiset kollegat! Emme pääse yli emmekä ympäri siitä, että YK on useaan kertaan moittinut Suomea siitä, että nykylainsäädäntö loukkaa saamelaisten oikeuksia. Vuonna 2019 YK:n ihmisoikeuskomitea moitti Suomea siitä, että saamelaisten itsehallintoon on päästetty ei-saamelaisia henkilöitä, ja tämän vuoden kesänä YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea antoi ratkaisun, jonka mukaan Suomi on rikkonut rotusyrjinnän vastaista kansainvälistä yleissopimusta. Kansainväliset sopimukset korostavat alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta sen suhteen, keitä kansaan kuuluu.
Edustaja Lohen ensimmäinen puheenvuoro oli mielestäni sikäli tervetullut, että siinä käsiteltiin muitakin asioita kuin saamelaiskäräjien äänioikeusluetteloa. Edustaja Lohi peräänkuulutti tasapainoa kunnallisen itsehallinnon kanssa. Mielestäni hallituksen esitys edustaa juuri tasapainoa. Hallituksen esitys velvoittaa pyrkimään yhteisymmärrykseen saamelaiskäräjien kanssa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoon vaikuttavissa asioissa mutta ei kuitenkaan anna saamelaiskäräjille veto-oikeutta. Nykytilanne, jossa saamelaiskäräjiltä kyllä pyydetään lausuntoja mutta lausunnoista ei tarvitse välittää, ei mielestäni edusta tasapainoa.
Useat kollegat ovat vaatineet saamelaiskäräjälaista lisää selvityksiä. Niitä on kyllä tehty jo roppakaupalla. Jos uudistus nyt jätettäisiin toteuttamatta, asia ei poistu päiväjärjestyksestä vaan seuraavatkin hallitukset saavat sen eteensä, ja senkin takia toivon hartaasti, että eduskunta nyt hyväksyy uudistuksen ja että Suomi aikanaan ratifioi myös ILOn sopimuksen 169.
Mitä tulee vetoomuksiin siitä, että valmisteltaisiin uusi ehdotus, jota kaikki voisivat tukea, huomauttaisin, että kyllä tätäkin on yritetty. Keskustan edustaja, joka jätti eriävän mielipiteen lakia valmistelleen Timosen työryhmän esitykseen, oli kymmenestä kokouksesta neljästä poissa tai ei puhunut mitään eikä tosiaan tehnyt lupaamiaan ehdotuksia ennen kuin oli eriävän mielipiteen jättämiseen aika. Tämäntyyppistä lisätyötä emme todellakaan tarvitse lisää.
Edustaja Kulmuni luetteli esimerkkejä saamelaiskäräjien päätöksistä, jotka koskevat vaaliluetteloon hyväksymistä. Muistuttaisin nyt kuitenkin kaikkia kollegoita siitä, että hallituksen esityksen mukaan tulevaisuudessa, jos tämä laki hyväksytään, äänioikeusluettelosta ei päätä saamelaiskäräjät vaan vaalilautakunta, jonka kokoonpanoa laajennetaan, jotta sillä on riittävästi tietoa ja osaamista voidakseen arvioida kielen ja kulttuurin näytön, ja lisäksi perustetaan uusi, riippumaton muutoksenhakulautakunta.
Ja kaikille niille, jotka sanovat, että tässä nyt supistetaan sitä ihmisjoukkoa, joka voi olla äänioikeutettu saamelaiskäräjävaalissa, huomauttaisin, että hallituksen esitys laajentaa kielikriteeriä. Nykylain mukaanhan kielikriteerin täyttää, jos itse, vanhempi tai isovanhempi on puhunut ensimmäisenä kielenään jotain saamen kieltä. Hallituksen esitys laajentaisi tätä isoisovanhempiin.
Arvoisa puhemies! Muistuttaisin myös siitä, että hallituksen esitys sisältää monia muitakin tärkeitä ehdotuksia, muun muassa vaalien toimittamiseen liittyviä asioita — sellaisia, jotka tekevät äänestämisen käytännössä helpommaksi ja mahdollistavat äänestämiseen osallistumisen käytännössä useammille kuin nykylaki.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-11-23T21:58:45,2022-11-23T22:03:16,Hyväksytty,1.1
2022_128_220,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_221,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Kulmunia siitä, kun nostitte esille näitä ristiriitoja siinä, kuka on vaalikelpoinen ja kuka on hyväksytty sinne äänestysluetteloon. Olen ollut yhteydessä itse tuonne pohjoiseen, ja siellä on kerrottu juuri näistä, että saattaa olla sisarukset, joista toinen on hyväksytty saamelaiseksi ja toista ei, tai vaalikelpoiseksi, äänestysoikeudelliseksi sinne saamelaiskäräjille. Nämä ovat ihmeellisiä. Miten näissä voi olla näin suuria epätarkkuuksia ja myöskin ristiriitoja? Tiedän, että on osoitettavissa, että vastustajien ja puoltajien joukossa on keskenään sukulaisia, ja he ikään kuin eivät haluaisi tunnustaa näitä sukulaisiaan saamelaisiksi. Tämä on minun mielestäni ihan käsittämätöntä, miten esimerkiksi edustaja Hassi nyt tukee tätä lakia. Ei tämä ole mahdollista. Se on käsittämätöntä, miten tämä jakaa ehkä täälläkin näitä mielipiteitä, miten erilaisilla tiedoilla me olemme täällä. Niillä tiedoilla, mitkä minulla on, tätä lakia ei voi missään tapauksessa hyväksyä, ja tulen äänestämään sitä vastaan, jos se tänne saliin tulee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T22:03:17,2022-11-23T22:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_128_222,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_223,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Herra puhemies! En malta olla puuttumatta tähän YK-asiaan, kun se jälleen otettiin esiin. YK ja sen eri toimielimethän todella ovat antaneet Suomelle erilaisia nootteja, näin voisi todeta. Itse asiassa hankin haltuuni yhden tällaisen kirjeen, mikä oli tullut pohjoissaamelaiselta saamelaiskäräjien enemmistöltä. Esimerkiksi tämä, mihin edustaja Hassi — jonka toivon jäävän vastaamaan kysymyksiin, koska aion ne hänelle esittää — viittasi, yksi näistä, koski nimenomaan tätä, onko saamelaisten itsemääräämisoikeus ylitetty korkeimman hallinto-oikeuden toimesta. Näissä kirjeissä, mitä oli saamelaiskäräjien toimesta lähetetty sinne YK:lle näiden nuorten henkilöiden toimesta, ei mainittu lainkaan, että kaikilla KHO:n päätöksiin liittyneillä henkilöillä oli arkistotodistus saamelaisesta sukutaustasta tai kielestä tai muita asiakirjoja, jotka vahvistivat heidän alkuperätaustansa. En minä ihmettele, että YK sieltä antaa meille moitteita, jos he eivät saa oikeaa tietoa.
Sitten kun katsoin Twitteriä, siellä oli aivan samanlainen pohjoissaamelainen lobbauskoneisto, jaettiin kirjepohjia, millä kansanedustajiin otetaan yhteyttä, että voitte sitten osata opastaa meitä, miten tässä pitää toimia.
Ja mitä tulee tähän vaalilautakuntaan, niin mitäköhän jäseniä sinne tulee, jos pohjoissaamelaiset pitävät enemmistöä saamelaiskäräjissä? Voisiko olla niin, että myös vaalilautakunnan enemmistö sattumoisin koostuu tällaisista henkilöistä? Silloin minä en voi pitää sitä neutraalina ainakaan tämän lain suhteessa.
Paavo Väyrynen tunnettiin semmoisena nootin tilaajana aikoinaan. Tässä YK-asiassa on vähän samasta asiasta kysymys, eli saamelaiskäräjät on ollut sinne kyllä aktiivisesti yhteydessä, ja vasta nyt ovat myös sitten saamelaisryhmät itse olleet sinne yhteydessä, eli muutkin kuin tämä hallitseva elin. 
Mutta jos edustaja Hassi vielä tulee takaisin, toivon, että hän vastaa tähän kysymykseen. Minulla on kaksi kysymystä: YK:n päätösten mukaisesti vaatiko YK, että Suomen on muutettava tätä saamelaismääritelmää? Se on ensimmäinen kysymys. Ja toinen kysymys on: Täällä on useasti väitetty, että sitten tämän lakimuutoksen jälkeen tilanne Suomessa olisi sama kuin Norjassa. Jos edustaja Hassi tulisi vastaamaan tänne, onko tosiaan niin, että jos tämä laki menee läpi, erityisesti kielen suhteen tilanne sitten olisi sama kuin Norjassa. Näitä väitteitä on täällä esitetty, hallituspuolueiden edustajat, jopa ministerit ovat näitä esittäneet, ja toivon, että näihin tullaan vastaamaan vielä kerran, koska mitä itse olen tästä ymmärtänyt, niin kumpikaan näistä ei pidä paikkaansa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T22:05:19,2022-11-23T22:08:23,Hyväksytty,1.1
2022_128_224,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_225,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Salissa käyty keskustelu on ollut varsin vilkasta. Tarkistin muutamia asioita ulkoministeriön lausunnosta tähän kyseiseen lakiin.
YK:n ihmisoikeuskomitea antoi tosiaan vuonna 2019 kaksi Suomea koskevaa ratkaisua saamelaiskäräjälain vaaliluetteloon hyväksymisen edellytyksiä koskevissa valitusasioissa. Ratkaisussa Suomen todettiin loukanneen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 25 artiklaa luettuna erikseen tai yhdessä 27 artiklan kanssa. Ratkaisut liittyvät korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2015 antamien päätösten myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä henkilöitä koskevaan asiaan. Komitean mukaan Suomen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut olivat vaikuttaneet sekä valittajien että heidän saamelaisyhteisönsä oikeuksiin osallistua vaaleihin sen instituution valitsemiseksi, jonka sopimusvaltio on tarkoittanut turvaamaan saamelaisille tosiallisesti sisäisen itsemääräämisoikeuden sekä saamelaisten alkuperäiskansojen oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin.
YK:n ihmisoikeuskomitea korosti ratkaisussaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta asemansa ja yhteisönsä jäsenyyden osalta. Se suositteli, että Suomi arvioisi uudelleen saamelaiskäräjälain 3 §:n varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeutta yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan mukaisesti. Lisäksi komitea suositti, että Suomi toteuttaisi kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeuden loukkaukset jatkossa.
On totta, että YK:n komitea ei ole antanut Suomelle yksityiskohtaisia suosituksia siitä, miltä osin ja miten saamelaiskäräjistä annetun lain 3  §:ää tulisi muuttaa. On totta myös se, että YK:n ihmisoikeuskomitea ei sano, että lappalaispykälä pitäisi poistaa. He eivät myöskään sanoneet, että pykälää ei saisi poistaa, tämä on totta. Komitean suositus oli kehittää yhdessä saamelaisten kanssa yleisesti tunnustettu järjestelmä vaaliluetteloon merkitsemistä varten, jotta saavutetaan riittävä tasapaino toisaalta yhteisön itsehallintorakenteiden säilyttämisen edun ja toisaalta vapaan itseidentifioinnin periaatteen välillä. Näin on ymmärtääkseni pyritty tekemään tässä hallituksen esityksessä, vaikka valitettavasti yksimielisyyteen asiassa ei olekaan päästy.
Itse ajattelen, että tämä 30 vuoden seilailu asiassa voisi päättyä, ja ajattelen, että selvityksiä tältä osin on tehty roppakaupalla ja työryhmiä on toiminut ja esityksiä on selvitetty ja on vitkuteltu ja vitkuteltu, ja ajattelenkin, että nyt olisi aika toimia.
Ja ehkä keskustan edustajille: On totta, että teillä on ollut toiveita erilaisiin esityksiin, mutta ehkä en ole saanut sellaista kuvaa, että niitä esityksiä, kompromissiesityksiä, on niin pontevasti kuitenkaan todellisuudessa siellä valmistelutyössä tehty. Komitean työ on kuitenkin valmistunut puolitoista vuotta sitten, ja ehkä tässä vaiheessa olisi voinut jo löytyä yhteinen kompromissi.
Joltain osin kyse ehkä onkin viivytyksestä, mutta minä ajattelen, että jokaisen vastuullisen päättäjän tulee nyt paneutua huolella asiaan. Perustuslakivaliokunta tosiaan aikanaan käsittelee tämän lain ja juuri niitä kysymyksiä ja huolia, mitä keskustallakin on noussut. Ja totta kai siinä kohdassa on tärkeää varmistaa se, että se on sekä valtiosääntönäkökulmasta että myös YK:n ja muiden kansainvälisten sopimusten mukaisesti oikeanlainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-23T22:08:28,2022-11-23T22:12:10,Hyväksytty,1.1
2022_128_226,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_227,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Forsgrénia. Tässä puheenvuorossa oli monta hyvää elementtiä. Kiitän siitä, että toitte esille sen, että mikään YK:n elin ei ole vaatinut Suomea poistamaan lappalaisperustetta tai ylipäätään muuttamaan saamelaismääritelmää. Eniten kritiikkiä on saanut korkein hallinto-oikeus näistä ratkaisuista, kun se päätyi soveltamaan kokonaisharkintaa ihmisen etnisyyttä määriteltäessä. Itse katson kyllä niin, että mikäli korkein hallinto-oikeus ei olisi tällaista soveltamista tehnyt, vaan se olisi noudattanut olemassa olevaa lainsäädäntöä, niin meillä ei olisi näitä huomautuksia. Jos olisi kunnioitettu sitä, että alkuperäiskansaan kuuluvan henkilön subjektiiviset lainsäädännön kriteerit täyttyvät ja objektiiviset kriteerit täyttyvät, meillä ei olisi tätä ongelmaa tällä hetkellä. Eli kritiikki kohdistuu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ei niinkään siihen, mitä meillä on saamelaismääritelmästä tällä hetkellä kirjattu.
Tässä on useaan otteeseen tuotu esille tämä kielikriteeri ja väitetty, että se jollakin tavalla toisi meidät yhteispohjoismaiselle linjalle, mutta valitettavasti se ei sitä tee. Ensimmäinen opittu kieli on aivan eri asia kuin kotikieli, joka on määritelmässä käytössä esimerkiksi Norjassa. Tämä mahdollistaa sen, että henkilö, joka on vaikkapa elvyttänyt sen saamen kielen ihan ensimmäisessä sukupolvessa, voi saada oikeuden tulla merkityksi sinne vaaliluetteloon. Ja sen takia muissa Pohjoismaissa ei tällaisia kiistoja ole kuin meillä.
Tilanne on kompleksinen ja tilanne on vaikea, ja niin kuin sanoin, tämä tekee minut todella surulliseksi. Varsinkin vihreiden ryhmästä on nyt esitetty tällaisia väitteitä, että meillä on alkuperäiskansamme saamelaisten vaaliluettelossa osana poliittista päätöksentekoa henkilöitä, jotka eivät ole saamelaisia. Se on etnisiteetin mitätöintiä, se on identiteetin mitätöintiä ja se on erittäin raskasta kaikille ihmisille, jotka keskustelua seuraavat, jotka siellä ovat. Ja haluaisin heittää ilmoille kysymyksen — täällä ei ole ministeriä nyt vastaamassa, eikä tietenkään tarvitse kenenkään kollegankaan vastata, mutta pohtikaa sitä. On esimerkiksi inarinsaamelainen Kari Kyrö, saamelaiskäräjävaalien, edellisten vaalien ääniharava. On julkilausuttu asia, että hänet halutaan poistaa saamelaiskäräjien vaaliluettelosta ja häneltä viedään alkuperäiskansalle kuuluvat poliittiset oikeudet, jotka hänellä on ollut vuosikausia. Sitten kun hän valittaa YK:lle, niin miten te luulette, että YK tähän vastaa? Sanooko se, että hienosti meni, jatkakaa valitsemallanne linjalla, vai onko niin, että meillä on edessämme vieläkin suurempi soppa? Itse arvioin jälkimmäistä. Tämän takia tämä esitys ei voi edetä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-23T22:12:12,2022-11-23T22:15:10,Hyväksytty,1.1
2022_128_228,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_229,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnän puheen jälkeen on helppo jatkaa. Tässä on erään saamelaisen henkilön minulle lähettämä kirje. Tässä kerrotaan mahdollisesti samasta henkilöstä, jonka äsken mainitsitte: ”Kun vertaa Suomessa asuvien saamelaisten kohtelua ja oloja vaikkapa monien Latinalaisen Amerikan alkuperäisasukkaiden kurjaan tilanteeseen, en voi saamelaisena muuta kuin hävetä YK:ssa valheellisia itkuvirsiä esittäneiden saamelaispoliitikkojen puolesta. Röyhkeyden huippua on edustanut saamelaiskäräjien kahden edellisen puheenjohtajan YK:n ihmisoikeuskomitealle tekemät valitukset, joiden kärki kohdistuu tunnetun ja vaalitulosten perusteella laajaa luottamusta nauttivan inarinsaamelaisen poliittisiin oikeuksiin ja sen kautta kaikkiin inarinsaamelaisiin, jotka eivät ole valmiita tanssimaan saamelaiskäräjien johdon pillin mukaan.”
Arvoisa puhemies! Jatkan vielä: ”Suurimman ristiriidan aiheuttaja uudessa lakiesityksessä on saamelaismääritelmän kaventaminen ja lappalaisperusteen poistaminen. Tämä johtaisi poliittisen muurin pystyttämiseen statuksettomien ja vaaliluettelossa olevien saamelaisten välillä.” [Mikko Kärnä: Kastijärjestelmä!]
Arvoisa puhemies! Haluan sen verran vielä palata siihen, kun eilen tämä lakipykälä oli täällä käsittelyssä ja sen jälkeen käsittelimme lisätalousarviota. Sen lisätalousarviopykälän aikana edustaja al-Taee väitti, että me perussuomalaiset vastustamme saamelaisia. Me emme vastusta millään tavalla saamelaisia. Me haluamme luoda ja tukea ja saada heille syrjimättömän lain. Me haluamme, että saamen kieltä ja kulttuuria ja ylipäätänsä saamelaisia tuetaan täällä ja heidän oikeutensa hyväksytään, mutta on törkeää tällainen perusteeton väite, että me vastustamme saamelaisia. Olemme tästä pykälästä tai itse ainakin henkilökohtaisesti olen hyvin samaa mieltä kuin keskustapuolueen jäsenet, ja tämän edellä lukemani perusteella tulee tämä lakiesitys ehdottomasti hylätä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T22:15:10,2022-11-23T22:18:15,Hyväksytty,1.1
2022_128_230,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_231,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ei ole tarvetta pidentää iltaa sen pidemmin, mutta haluan täsmentää sitä, mitä tosiaan tuossa äsken puhujapöntössä sanoin. Eli Suomi on saanut suosituksen arvioida uudelleen saamelaiskäräjälain 3 §:n ”varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan mukaisesti”, ja komitea suositteli Suomelle, että se toteuttaisi ”kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa”. Komitea ei ole määritellyt, miten se pitäisi korjata, mutta on tullut suositus korjata.
Ehkä itse haluan vielä nostaa tähän lopuksi, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja alkuperäiskansastatusta on kyseenalaistettu ja joiltain osin vastustettu järjestelmällisesti läpi Suomen historian, ja minun mielestäni tämä on tärkeä konteksti ymmärtää tämän asian käsittelynkin näkökulmasta.
Suomi on tunnettu tällaisen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon mallimaana, ja tällä hetkellä kuitenkin on tilanne, että aivan hiljattain ulkoministeri Haavisto joutui tosiaan toisen kerran ottamaan kantaa YK:n ihmisoikeuskomitean esittämiin huoliin saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumisesta Suomessa. Minä ajattelen, että tämä tilanne on pakko ratkaista ennemmin tai myöhemmin, ja parempi ehkä nyt heti, koska me ollaan aika kauan tähän jo aikaa käytetty. Minä toivon, että saamelaisten oikeudet eivät jälleen kerran jumittuisi poliittiseksi kiistakapulaksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-23T22:18:17,2022-11-23T22:19:51,Hyväksytty,1.1
2022_128_232,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_233,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämän sähköpostin nyt esille otin, niin muistaakseni siellä oli 9 §, jossa puhutaan maankäytöstä tai oikeudesta siihen. Viittaan tällä tekstillä nyt siihen ja luen edelleen erään saamelaisen minulle lähettämää sähköpostia: ”Saamelaiskäräjälain muuttamisessa ei ole kysymys varovaisesta säätelystä vaan systeemin kokonaisvaltaisesta muuttamisesta. Se, miksi lakiesityksen teksti on kirjoitettu sumeaksi, johtuu siitä, että valtakunnan tason poliitikoille ei haluta kertoa sitä, mistä on kysymys. Eduskunnan odotetaan antavan saamelaiskäräjille valtuudet hakea toiminnalleen vallan rajat kaikkiin eri lakien nojalla toimiviin organisaatioihin ja käräjien omaan toimintaan nähden.”
Arvoisa puhemies! Pidän kyllä omituisena sitä, että täällä vedotaan näihin YK:n antamiin päätöksiin. Oliko edustaja Junnila vai edustaja Kärnä, joka toi esiin sen, että YK:lle ei ole annettu rehellistä kuvaa siitä, mikä tilanne täällä on. Sinne ei ole saatettu tiedoksi kaikkea tietoa, jolla todennäköisesti YK olisi tullut aivan eri kulmaan, vaan se on ollut tarkoitushakuista pyrkimystä edistää tätä vallan tavoittelua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T22:19:52,2022-11-23T22:21:46,Hyväksytty,1.1
2022_128_234,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Kärnä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_235,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Forsgrénille edelleen kiitokset rakentavasta keskustelusta. Asia on tosiaan juuri kuten sanotte. Mutta haluan kysyä, ettekö te näe mitään ongelmaa siinä, että poliittinen enemmistö määrittelee, kuka kuuluu alkuperäiskansaan ja kuka seuraavissa vaaleissa saa äänestää. Näettekö te mitään ongelmaa siinä, että meillä lakiesityksessä puhutaan riippumattomasta muutoksenhakulautakunnasta, joka kuitenkin valitaan poliittisesti? Miten tällainen lautakunta voi olla riippumaton?
Keskusta haluaa uudistaa saamelaiskäräjälain, ja olemme esittäneet useita vaihtoehtoja niin työryhmässä kuin myös sitten sen jälkeen, ja tässä ei yli vuoteen ole tapahtunut yhtään mitään oikeusministeriön taholta, vaan tämä sama esitys tuotiin sitten yhtäkkiä meidän eteemme. Yhtenä luovana ratkaisuna olen esittänyt itse henkilökohtaisesti tähän niin sanotun ryhmäidentifikaation toteuttamiseen — minkä nyt toteuttaa poliittisesti valittu vaalilautakunta — ei-poliittista järjestelmää, jossa esimerkiksi kymmenen jo saamelaiskäräjien vaaliluettelossa olevaa henkilöä voisi antaa sinne pyrkivälle henkilölle todistuksen hänen saamelaisuudestaan, ja sitten hänet tulisi merkitä automaattisesti sinne käräjien vaaliluetteloon ja hän saisi ne poliittiset oikeudet, jotka hänelle kuuluu. Tämä on karrikoidusti sanottu, totta kai, ja sitä politiikassa joutuu joskus tekemään. Mutta tällä järjestelmällä, mikä se on nykyisellään ja mikä se on ennen kaikkea mikäli tämä laki hyväksyttäisiin, annetaan poliittiselle enemmistölle valta päättää, kuka seuraavissa vaaleissa äänestää. Ja hämmästelen, jos kukaan demokratiaan uskova tässä salissa voi tukea tämmöistä esitystä.
Edustaja Kulmuni omassa erittäin ansiokkaassa puheenvuorossaan toi esille näitä ongelmakohtia ja vaikeuksia, joita siellä on ollut jo tälläkin hetkellä, ja tämä lakiesitys ei korjaisi niistä yhtään. Meidän tulee liennyttää niitä jännitteitä eikä luoda niitä lisää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-11-23T22:21:48,2022-11-23T22:24:13,Hyväksytty,1.1
2022_128_236,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt kun täältä puhemieskorokkeelta kuuntelee tätä keskustelua, ja aika pitkään olen kuunnellut myöskin tuolta television välityksellä, niin alkaa toistaa tämä keskustelu nyt puheenvuoroja. Pyydänkin, kenenkään sananvapautta rajoittamatta, että mietitte vähän tätä ajankäyttöä täälläkin. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_237,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Tähän voin sanoa, että ne ovat ammatinvalintakysymyksiä, nuo kommenttinne. [Naurua]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Tarkoitin tätä salia, en itseäni.] Minä tarkoitin sitä, että te joudutte nyt vain kuuntelemaan meitä niin kauan kuin me haluamme näistä puhua.
Arvoisa puhemies! Siellä saamelaiskäräjillä oli 21 jäsenen joukossa, mikäli oikein olen ymmärtänyt, tehty päätös, jota yhdeksän oli vastustanut — edustaja Kulmuni voi heti korjata, jos olen väärässä — elikkä siis tämä päätös on tehty äänestystuloksella 12—9. Osa näistä saamelaisista vetosi siihen, että se on demokraattinen päätös. Me tiedetään, että siinä poliittinen enemmistö on äänestänyt tavallansa lain hyväksymisen puolesta. Täällä kansanedustajina myös tiedämme, että meillä on Suomessa perustuslaki, ja tämmöisissä asioissa, mistä nyt keskustellaan, pitää olla jonkinlainen määräenemmistö. Tällainen asia saamelaiskäräjillä pitäisi tehdä kahden kolmasosan tai viiden kuudesosan enemmistöllä. Tämä ainakin pitäisi ehkä sinne saamelaiskäräjälakiin korjata, että tietynasteista asiaa ei pelkällä poliittisella enemmistöllä voida ajaa lävitse. Tämä pahimmillaan tarkoittaa sitä, että sieltä jatkossa poistuu näitä ”vääriä” saamelaisia, ja se tulee aiheuttamaan kitkaa.
Edelleen tämä lakiesitys pitää hylätä, ja ihmettelen teitä siellä vasemmistossa ja vihreissä, mikä teidän silmänne sulkee tältä asialta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T22:24:33,2022-11-23T22:27:07,Hyväksytty,1.1
2022_128_238,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_239,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kiitoksia! Vastaan nyt, kun tuli suora kysymys, arvoisa puhemies! Minä ajattelen, että me käydään koko aihetta ihan väärässä salissa. Minä ajattelen, että todellisuudessa tämä koko keskustelu ja valta pitäisi olla saamelaiskäräjillä ja he päättäisivät siitä, kuka on saamelainen. Totta kai heillä pitäisi olla oikeudelliset reunaehdot, niin kuin meilläkin perustuslakivaliokunta, joka tsekkaisi sen, mutta tavallaan tähän kysymykseen, mitkä ovat minun mielipiteeni, niin lähtökohta minulla on se, että minulla ei pitäisi olla mahdollisuutta käydä tätä keskustelua lähtökohtaisestikaan. Tämä on minun mielestäni se tilanne tässä, että me Suomen eduskunnassa päätetään, kuka on saamelainen, vaikka sen todellisuudessa pitäisi olla saamelaisten itsensä määriteltävissä. Jos minä saisin päättää, minkälainen tämä laki olisi, se antaisi oikeudet saamelaiskäräjille määritellä se asia, ja sitten se tulisi jollain Ahvenanmaan tiedoksiantomenetelmällä meille omaan lakiin tiedoksi. Minä olisin paljon kunnianhimoisempi tästä, eli tavallaan, jos kysymys on siitä, mikä on minun määritelmäni, niin minun mielestäni sen ei pitäisi lähteä ylipäätänsäkään minusta. [Mikko Kärnän välihuuto] — Niin, mutta tämä kertoo tavallaan siitä, miten me olemme päätyneet tähän tilanteeseen ylipäätänsä. Minä ajattelen, että tämä järjestelmä on niin vinoutunut, että me olemme tällaisessa tilanteessa.
Mutta niin, vastaus kysymykseen: Ajattelen, että saamelaisilla pitäisi olla mahdollisuus itse määritellä se asia, ja heillä voisi olla sitten kahden kolmasosan enemmistön päätös taikka enemmistön päätös siitä asiasta. Tämä olisi se ideaalimaailma, missä minä toivoisin eläväni.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-23T22:27:09,2022-11-23T22:28:45,Hyväksytty,1.1
2022_128_240,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_241,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Haluan edustaja Forsgrénille vastata, että nämä saamelaiset, keistä me nyt keskustelemme täällä, ovat kuitenkin suomalaisia. Jos teillä on noin kunnianhimoinen tavoite, niin eikö silloin kunnianhimoiseen tavoitteeseen kannattaisi laittaa sillä tavalla, että myös suomalaiset saavat täällä Suomessa määritellä, ketkä ovat suomalaisia? Pitääkö suomalaisilla olla niin, että saa suomalaisen statuksen, tämmöinen samanlainen kielipykälä, että isoisoäiti on puhunut alkuperäisenä kielenään suomea? Te astutte nyt miinaan, jos te lähdette ajamaan sitä, että saamelaiset saisivat kaikesta päättää itse. Ei kannata sinne asti mennä.
Nämä saamelaiset, keistä me nyt puhumme, ovat myös suomalaisia. He ovat meidän perustuslain alla, ja sitä myöten heidänkin lakinsa pitää olla sellainen, että siellä ei määräenemmistöllä tehdä tämmöisiä näin valtavia päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T22:28:47,2022-11-23T22:30:03,Hyväksytty,1.1
2022_128_242,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_243,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan puhemiehen neuvosta vaarin ja en puhu pitkästi. Haluan vain kommentoida edustaja Mäenpäälle. Siis saamelaiskäräjät ottavat tähän asiaan kantaa omassa kokouksessaan marraskuun lopussa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siis on arvioitu, että käräjien enemmistö olisi se, mikä tässä on ollut esillä, ja käräjien vähemmistö kuitenkin vastustaa tätä asiaa, mutta vähemmistö on huomattavan suuri. Ei tietenkään haeta yksimielisyyttä, mutta kyllä eduskunnassakin isoissa kysymyksissä haetaan mahdollisimman laajaa konsensusta. Se on aina arvo. Ja siksi tietenkin onkin tärkeää, että asiasta mahdollisimman laajasti pystytään keskustelemaan.
Ilmeisesti edustaja Hassi ei ole kuunnellut minun ensimmäistä asiaan liittyvää puheenvuoroani tänä päivänä, koska edelleen tuodaan esille sitä, että kielikriteerin laajentaminen nyt toisi meidät sitten samaan tilanteeseen Norjan ja Ruotsin kanssa. Mutta kun me tiedämme oikeuskäytännöstä ja todistelusta, että on ollut hyvin vaikea näyttää sitä kieltä todeksi, todistelu ei ole riittänyt, niin on tietenkin epäilys siitä, että ei riittäisi, vaikka olisi neljäskin sukupolvi. Ja valitettavasti ero muihin Pohjoismaihin on kyllä se, että etenkin Norjassa on säädetty paikallista lainsäädäntöä, jossa on hyvin laajasti otettu huomioon ei vain saamelaiset, vaan myös Pohjois-Norjaan liittyviin moniin muihin asioihin, jotka heijastuvat myös paikallisiin norjalaisiin, on omaa lainsäädäntöä. 
Ja kun tässä niin edustaja Kärnä kuin edustaja Forsgrén ovat tuoneet esille niitä näkökohtia, kuinka tämä ongelma olisi voitu ratkaista, niin itse kyllä luulen, että senkaltaisessa tilanteessa, jossa laajasti otetaan huomioon paikallisesti saamelaisten oikeudet ja sillä alueella myös muuten asuvat suomalaiset ja tehdään omaa lainsäädäntöä, varmasti saataisiin moni näistä kipupisteistä purettua, mitkä tähän jännitteiseen tilanteeseen nyt liittyvät, koska se huoli ihmisillä on, sivuutetaanko heidät nyt tosiasiassa kokonaan tästä keskustelusta, vaikka he pystyvät näyttämään asiakirjoilla ja kulttuurilla toteen sen, että ovat siellä vuosisatoja asuneet ja eläneet todeksi sitä historiallista kulttuuria läpi aikojen.
Arvoisa puhemies! Ei ehkä tämän enempää, kun kellokin jo tikittää.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+12.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-11-23T22:30:03,2022-11-23T22:32:49,Hyväksytty,1.1
2022_128_244,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Asian käsittely keskeytettiin 22.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Strand poissa, edustaja Adlercreutz poissa, edustaja Mäkynen poissa. — Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_245,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että lakiehdotus hylätään.
Hallituksella on vahva punavihreä ideologia läsnä ihan kaikessa, ja se heijastuu tässäkin hallituksen esityksessä. Keinolla millä hyvänsä ja perusteella millä tahansa halutaan lisää maahanmuuttoa, perustelu vain vaihtelee. Välillä se on humanitäärinen: täytyy auttaa. Välillä hoetaan kansainvälisyyttä: ei saa käpertyä ja jäädä ulos globaalista maailmasta. Välillä vaaditaan työvoimaa työvoimapulan vuoksi. Toisinaan se on huippuosaajia ja toisinaan sitten halpatyövoimaa. Seurauksena ei panosteta suomalaiseen ammattikoulutukseen. Kaikista halutaan vaikka väkisin korkeakoulutettuja, ja sitten taas on kelvottomia panostuksia siihen korkeakoulupolitiikkaan ja esimerkiksi korkeakoulupaikkoihin. Ei ole tarpeeksi aloituspaikkoja, vaikka on vuosikaudet tiedetty, mille aloille näitä eri osaajia suomalaisnuorista tarvittaisiin.
Mitä tulee tähän hallituksen esitykseen, tämä huutaa sitä ihan samaa ideologista huutoa maahanmuuton pakonomaiseksi lisäämiseksi. Niin sanottua D-viisumia halutaan laajentaa uusiin kohderyhmiin, ja kokoomus toimii tässä näppärästi apupoikana. Hallitus haluaa kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Ketään ei tunnu kiinnostavan, hyötyvätkö Suomi tai suomalaiset tästä lainkaan. Eihän ulkomaisten opiskelijoiden määrä voi olla itseisarvo. Esityksen hyödyt ovat täysin kiistanalaisia. Arvion mukaan uudistuksen hinta on turhan korkea hyötyihin. Mitä enemmän uusia maahantulomenettelyjä, sitä hitaammaksi käyvät perusprosessit.
D-viisumi on otettu käyttöön kesäkuussa, ja ilman, että siitä on vielä olemassa arviota, ovatko tavoitteet toteutuneet, on hallituksella kamala kiima laajentaa kohderyhmää. Onko kyseessä kenties vaalikiima vai mikä? Mene ja tiedä. Voin vain ihmetellä, miksei hallitus keskity lainkaan saattamaan maassa jo olevia maahanmuuttajia työelämään. Tähän ongelmaan ei ole ratkaisuna maahanmuuton lisääminen.
Kaikista huolestuttavinta on se, ettei hallitus näytä piittaavan kansallisesta turvallisuudesta. Suomeen hakeutuu eniten — yllätys yllätys — kiinalaisia ja venäläisiä näillä opiskelu- ja tutkimusperusteisilla oleskeluluvilla. Kumpaakohan tämä enemmän hyödyttää, Suomea ja suomalaista ja meidän yhteiskuntaa vai kyseisiä maita? Puolet ulkomaalaisopiskelijoista palaa kotimaihinsa eikä edes jää Suomeen. D-viisumiin liittyy riski laittoman maahanmuuton lisääntymisestä, ja supo totesi, että väärinkäytöksiin voi sisältyä myös kansallista turvallisuutta vaarantavia seikkoja. Silti hallituksen hälytyskellot eivät soi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-11-23T19:04:28,2022-11-23T19:08:07,Hyväksytty,1.1
2022_128_246,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_247,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn edelliseen puhujaan, ja kannatan edustaja Simulan tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-23T19:08:09,2022-11-23T19:08:21,Hyväksytty,1.1
2022_128_248,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_249,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis ulkomaalaislain muuttaminen. Siihen ehdotetaan lisättäväksi säännökset pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin eli niin sanotun kansallisen viisumin myöntämisestä opiskelijoille, tutkijoille, yritysten työntekijöille sekä edellä mainittujen perheenjäsenille.
Esitys on varmasti hyvä paperilla, mutta käytäntö on toista — ihan kokemusperusteisesti. Hyvää tässä on se, että yritysten omaa rekrytointia helpotetaan. Tähän pitäisikin keskittyä ja muuttaa laki koskemaan vain tätä eli työhön saapuvia ja heidän perheitään. Mutta huonoa tässä on se, että tämä koskee myös spontaanisti tänne tulevia opiskelijoita ja heidän perheenjäseniään, joita ei määritellä tarkasti. Tämä antaa mahdollisuuden ankkurilapsitoiminnalle ja väärinkäytöksille. Perheen määritelmä on hieman erilainen muissa maissa kuin Suomessa, koska siellä perhekoot ovat suuria ja siihen kuuluu myös muita sukulaisia. 
Hallitus esittää myös, että pitkäaikainen viisumi myönnettäisiin jatkossa maahantuloa varten ulkomailla oleskelevalle oleskeluluvan haltijalle, joka on menettänyt oleskelulupakorttinsa.
Esitys on osa hallituksen tavoitetta lisätä merkittävästi työperäistä maahanmuuttoa sekä opiskelijamaahanmuuttoa. Hallitus pyrkii jopa kolminkertaistamaan ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän vuoteen 2030 mennessä. Tämä niin sanottu D-viisumi on ollut käytössä kesäkuusta lähtien, ja sitä on myönnetty vain joitakin satoja, eli käytännön kokemusta ei ole vielä kertynyt. Ensinnäkin tämä esitys nopeuttaisi edellä mainittujen ryhmien saapumista vain viikolla mutta aiheuttaisi käsittelypuolella ruuhkautumista, ja hinta olisi aivan liian korkea hyötyyn verrattuna.
Arvoisa puhemies! Mihin tällaista esitystä yleensä tarvitaan? Onko Suomeen niin vaikea tulla? Ei ainakaan Migrin tilastojen mukaan. Marinin hallituksen aikana on myönnetty turvapaikkoja ja oleskelulupia jo noin 420 000. Toki osa näistä on kausityöntekijöille, joista eilisessä istunnossa meitä perussuomalaisia ainakin SDP paheksuen moitti. [Bella Forsgrénin välihuuto] On käsittämätöntä, että salin vasemmasta laidasta kerrotaan totuutena sellaisia asioita, jotka eivät pidä paikkansa, kuten sitä väittämää, että suuri osa on kausityöntekijöitä. Otin selvää kausityöntekijöiden määrästä, ja selvisi, että heitä tulee vuosittain Suomeen noin 3 000. Tarve olisi 10 000:n luokkaa, mutta jostain syystä ei edes kausityöntekijöitä kiinnosta tulla tänne. Eli muistutus oli aika turha verrattuna siihen 420 000 myönnettyyn lupaan.
Tämä on taas yksi niistä useista esityksistä, millä hallitus pyrkii entisestään edistämään maahanmuuttoa. Meillä on maassa työvoimaa ihan tarpeeksi, jos vain palkat saadaan kohdalleen. Perussuomalaisten mielestä yhteiskunnan tehtävä ei ole tuoda tänne ensin väkeä ja vasta sitten miettiä, mihin töihin he kelpaavat. Tämä täytyy jättää yrityksille. Työllistetään suomalaiset ja jo maassa olevat ensin. Jo siinä on työsarkaa kerrakseen.
En kannata esitystä tässä muodossa, ja kannatan sen hylkäämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-23T19:08:26,2022-11-23T19:12:30,Hyväksytty,1.1
2022_128_250,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_251,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käydään keskustelua hallituksen esityksestä, jossa on ideana, kuten perussuomalaiset totesivat, kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomessa, ja tähän suhtaudutaan samalla tavalla kriittisesti kuin kaikkeen mahdolliseen. Kun puhumme vain ylipäätään kansainvälistymisestä, ihmisten liikkuvuudesta ja myöskin maahanmuutosta yhtenä osana sitä, niin siihen suhtaudutaan aksiomaattisesti kriittisesti. Jäin pohtimaan edustaja Simulan puheenvuoroa, kun hän totesi tällä tavalla, että puolet näistä ulkomaalaisopiskelijoista, jotka tänne tulevat, suorittavat tutkinnon täällä, ei edes jää Suomeen. Käytitte tätä termiä ”eivät edes jää Suomeen”. [Jenna Simulan välihuuto] Kun teidän argumenttinne oli se, että ongelmana on maahanmuutto, mitä te kritisoitte, niin eikö tämä, että ”ei edes jäädä Suomeen” itse asiassa olisi sen mukaista, mitä te haluatte? Tässä toisaalta voidaan sanoa toisinpäin, että puolet jää Suomeen.
Ja nyt tullaan, arvoisa puhemies, siihen ytimeen. Kansainvälinen vuorovaikutus, tiivistyvä maailma myöskin näkyy erittäin paljon kansainvälistyvänä yliopistotoimintana ja korkeakoulutoimintana. Meillä on yhä enemmän opiskelijavaihtoa, harjoitteluvaihtoa, erityyppistä, joka nimenomaan on erittäin arvokas lisä korkeakouluopintoihin. Tästä voin ottaa kaksi erilaista kulmaa, jotka osoittavat sekä niitä, jotka lähtevät maasta pois, jotka tulevat Suomeen niitä suorittamaan, että toisinpäin niitä, jotka tänne jäävät. Ne, jotka tänne jäävät, luonnollisesti vastaavat siihen huutoon, mikä meillä on tarve koulutettuun työvoimaan. Meillä on tarvetta nimenomaan työllistää ihmisiä, ja tässä suhteessa on arvokasta, jos meille tulee ulkomailta ihmisiä, jotka suorittavat tutkinnon. He ehkä avioituvat täällä ja muuta, perustavat perheen, mikä vastaa siihen tarpeeseen, mikä meillä työvoimapulan osalta tällä hetkellä aidosti on olemassa. [Jukka Mäkynen: Miten meni omasta mielestä?]
Mutta sitten toisinpäin — otetaan myöskin se — on se, että ulkomaalainen opiskelija täällä suorittaa tutkinnon ja palaa kotimaahansa. Minulla on myöskin henkilökohtainen kokemus tästä. Olen itse väitellyt aikanaan Englannissa, viisi vuotta opiskellut siellä, jolloin tiedän hyvinkin sen, mikä merkitys Englannilla on minun elämässäni ollut suhteessa niihin verkostoihin, mitä olen myöskin myöhemmässä elämässäni rakentanut. Ja tämä panos näkyy esimerkiksi siinä aivan loistavassa innovaatiossa, jota Yhdysvalloissa kehutaan jatkuvasti, eli Fulbright-stipendijärjestelmässä, toisen maailmansodan jälkeen luodussa opiskelijavaihtojärjestelmässä, jossa nimenomaan Yhdysvaltain hallitus on maksanut opiskeluvaihtoa niin, että siellä on ollut ulkomailta olevia opiskelijoita, joista useat myöskin palaavat kotimaahansa. He ovat olleet se keskeinen silta, joka on luonut myöskin Yhdysvalloille kontaktipintoja ympäri maailmaa, mikä näkyy tietysti kansainvälistymiskehityksenä. 
Ja aivan samalla tavalla meille, jotka olemme ulkomailla opiskelleet, palatessamme kotimaahan jäävät ne siteet siihen yhteiskuntaan, missä me olemme olleet. Aivan samalla tavalla ne, jotka ovat suorittaneet tutkintoja Suomessa, ovat Suomen ”lähettiläitä” kotimaissaan. Ja tämä on iso apu myöskin meidän oman ei ainoastaan kansainvälistymisen kannalta vaan kanssakäymisemme kannalta ja oman kehityksemme kannalta. Ja minusta on vähän onnetonta, että me täällä suhtaudumme näin teesimäisen kriittisesti tähän kysymykseen, mikä on arvokasta tässä hallituksen esityksessä. [Jukka Mäkynen: Ja nyt te meinaatte, että kolmansista maista tulevat tekevät ihan saman!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-23T19:12:33,2022-11-23T19:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_128_252,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_253,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä kertaalleen huomiota siihen, että niin supon lausunnossa täällä eduskuntakäsittelyn aikana kuin silloin kun tämä laki on ollut lausuntokierroksella on kritisoitu siis Suomen Ankaran-suurlähetystöstä, ja Lähi-idän alueen osalta edustustojen näkemys oli, että tätä ei pitäisi missään nimessä laajentaa näihin oleskelulupakortteja hukanneisiin, koska se lisää väärinkäytösten riskiä ja voi lisätä myöskin kansallisen turvallisuuden uhkia. Siltä osin täytyy kyllä sanoa, että kyllä täällä melkoiset laput silmillä mennään, kun tällaisiakin esityksiä vain tuodaan tänne. 
Nyt tässä oli puhetta kansainvälisistä opiskelijoista, että pitäisi kolminkertaistaa, mutta kuulkaa, kun Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on 22. syyskuuta julkaissut viimeisimmästä AMK-hausta tiedotteen, jossa he toteavat, että on tullut kuusinkertainen määrä kansainvälisiä hakijoita, ja lainaan täältä: ”Ammattikorkeakoulujen hakijamäärät kasvoivat viime vuodesta 10 000 opiskelijalla. Kasvun selittää ulkomaalaisten hakijoiden määrän massiivinen kasvu.” Näin kirjoittaa Arene. Tämähän kertoo siitä, että jostain syystä me olemme ryhtyneet täällä kouluttamaan koko maailmaa. Toki se sopii tähän vihervasemmistolaiseen hallitukseen, jossa keskusta kannattaa hyvin teidän ideologiaanne, mutta mikä tässä on järkevää, sitä sopii tietysti kysyä.
Ja totean tässä yhteydessä myös sen, että saimme hallintovaliokuntaan nämä asiantuntijalausunnot, ne ovat sieltä internetsivuilta luettavissa. Siellä sisäministeriö on antanut lisäselvityksenä selvityksen näistä opiskelijamaista, mistä meille tullaan tähän maahan: Opiskelijoita eniten: Venäjä, Bangladesh, Kiina, Intia ja Vietnam. Sen sijaan tieteellinen tutkimus — kuunnelkaa tätä: Kiina, Iran, Intia, Venäjä, Pakistan. [Jenna Simula: Ei ole Yhdysvallat!] — Ei ole Yhdysvaltoja, kun Yhdysvallat on hävinnyt tästä listauksesta valitettavasti.
Kyllä tässä turvallisuustilanteessa, jossa me olemme kansainvälisesti mutta myös sisäisen turvallisuuden osalta, jonkunnäköistä tolkkua näissä esityksissä pitäisi olla, ja valitettavasti tänään te toitte jälleen kerran uuden helpotuksen tähän saliin. Tämä Marinin hallituksen maahanmuuttopolitiikka ei ole enää hallittua, tämä ei ole millään lailla kestävää. Hämmästelen sitä, että sellaiset puolueet kuten keskusta ja SDP, joille luulisi turvallisuusasioiden olevan tärkeitä, edes te, pitäisitte jonkunnäköistä tolkkua, mutta kun ei, niin ei.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-23T19:15:57,2022-11-23T19:19:03,Hyväksytty,1.1
2022_128_254,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_255,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kyllä käyty varsin erikoista keskustelua perussuomalaisten taholta nyt ja aiemmin, kun tämä keskustelu oli meneillään, ja käy ilmi, että teillä on ihan toisenlaiset tavoitteet kuin esimerkiksi koko elinkeinoelämällä [Leena Meri: Kyllä! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] saada tänne Suomeen erilaisia asiantuntijoita, osaajia. Osaajapula on valtava monenlaisissa yrityksissä, monilla aloilla, mutta sitten jos puhutaan erityisasiantuntijoista, joista tässä nyt pääosin on kyse, niin kyllä se koko maailmassa on lähestulkoon kulmana, että kaikki yrittävät houkutella erilaisia erityisasiantuntijoita, tutkijoita ja muita ammattilaisia. [Jukka Mäkysen välihuuto] Ja aika erikoinen lähestymistapa, hyvin erilainen lähestymistapa on sitten perussuomalaisilta väittää, että tällä ei ole mitään taloudellista merkitystä tai tämä ei ole tärkeätä, kun koko elinkeinokenttä nyt kertoo samaa viestiä, että osaajapula on yksi keskeisimpiä ongelmia tällä hetkellä.
On tärkeätä, että kuitenkin löytyy selkeästi enemmistö suomalaisistakin puolueista, jotka ovat tunnistaneet tämän haasteen ja sen, että me tarvitaan eri alojen osaajia, todella isoja määriä itse asiassa joidenkin niiden arvioiden mukaan, joita tosiaankin sieltä elinkeinojärjestöjen puolelta on tehty, 130 000 osaajaa. Meillä on sellainen ikärakenne, kuten varmaan tiedätte, että se vaatii ratkaisuja — me ei olla syntyvyyden kautta ratkaisemassa meidän työvoimapulaa kovinkaan nopeasti, ja on aivan välttämätöntä, että me viedään eteenpäin tämän kaltaisia hankkeita, joilla me saadaan helpotettua tänne tuloa.
Tietysti toinen asia on sitten se, minkälainen ilmapiiri täällä on. Kun tätä keskustelua kuuntelee, jota olette täällä käyneet, niin tietenkään ei varmaan ole niin, että tänne ollaan suin päin kiljuen tulossa, vaan kyllähän on enemmänkin kyse siitä, että Suomen täytyy tehdä monenlaisia toimia, jotta me ollaan vetovoimainen, jotta täällä on helppo asioida niin pankissa kuin erilaisten viranomaislupien osalta, ja meillä on todella paljon vielä tässä tehtävää. Meillä on varmasti tehtävää myös siinä, että täällä on paremmat edellytykset oppia eri kieliä, myös suomea ja ruotsia esimerkiksi, jos tänne on jäämässä pidemmäksi aikaa, mutta myös paljon tehtävää sen eteen, että täällä pärjäävät ne, jotka ovat tulossa vain vähäksi aikaa, myös englannilla esimerkiksi. Täysin eri linjoilla kyllä olen tämän teidän talousajattelun kanssa tässä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-23T19:19:03,2022-11-23T19:22:05,Hyväksytty,1.1
2022_128_256,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_257,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Herra puhemies! Ihmettelen kyllä, kuinka vähäisellä intensiteetillä suhtaudutaan suojelupoliisin arvioihin näissä turvallisuuskysymyksissä. Jostain syystä suojelupoliisi hyvin usein tässä poliittisessa keskustelussa ohitetaan ja tuodaan sellaisia argumentteja, jotka eivät enää itse substanssiin liity.
Ihmettelen myös sitä, miten edustaja Kiljunen sotki jo komeasti tutkinto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat. Kyllähän vaihto-opiskelijoiden kuuluukin mennä kotiinsa sen jälkeen, kun he ovat tämän vaihto-osuuden suorittaneet. Edustaja Simula tässä vieressä otti esiin, että tutkinto-opiskelijoistakin valmistumisen jälkeen puolet kaikkoaa muille maille, ja tämä asia oli Kiljuselle sitten jotenkin vaikea ymmärtää. Ja tästähän on kysymys: mitä hyötyä Suomelle silloin on, jos me ensin koulutamme kokonaisen tutkinnon, akateemisesti koulutetun henkilön, ja sen jälkeen hän palaa kotiinsa? Ainakaan silloin siitä ei ole meille mitään hyötyä.
Mitä sitten tulee maahanmuuttoon yleisesti, niin täällä jo mainittiin erityisosaaja ja erityisasiantuntija ja osaajista puhutaan. Nämä osaajathan eivät ole akateemisesti koulutettuja. He tulevat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Sen vuoksi halutaan tehdä reikiä saatavuusharkintaan, että heidät voisi ottaa tänne ilman meidän tämäntyylisen halpatyövoiman estävää lainsäädäntöämme. Kyllä edustaja Kiljusenkin pitäisi ymmärtää erottaa nämä toisistaan, kun puhutaan akateemisesti koulutetusta väestä, jota oikeasti tarvitaan. Sitä tarvitaan koko Euroopassa. Siinä sisämarkkinatkaan eivät pysty antamaan riittävästi vastinetta.
Mutta on se aika kummallista, kun puhutaan 500-miljoonaisesta sisämarkkinasta ja hyvin alkeellisista töistä, vaikka siivouksesta ja tämäntyylisistä, jotka tehdään aika pienellä koulutuksella. En yhtään aliarvioi siivoajien tehtäviä, mutta on se kummaa, että heitä ei riitä koko Euroopassa. Mikähän se syy, edustaja Kiljunen, on, että näitä pitäisi haalia Bangladeshista ja Pakistanista? Ja kuten mainittiin tässä lakiesityksessä, kun näitä lupiakin jo muutetaan, niin sitten se koskettaa myös kiinalaisia, se koskettaa pakistanilaisia, intialaisia, mikä sitten lisää edelleen väärinkäytösten uhkaa.
Kyllä nämä maahanmuuton osa-alueet pitää myös osata erottaa toisistaan. Kun te jatkuvasti puhutte osaajista, niin kertokaa, mikä se osaaja teille on. Kertokaa kansalaisille, mitä te sillä osaajalla tarkoitatte. Voin vakuuttaa, että se ei tarkoita vaihto-oppilasta, se ei tarkoita akateemisesti koulutettua väkeä, se ei tarkoita edes tutkinto-opiskelijaa Suomessa. Kyllä se teidän osaajanne on aivan teidän itse keksimänne termi ammattitaidottomalle, kielitaidottomalle työvoimalle EU- ja Eta-alueiden ulkopuolelta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T19:22:07,2022-11-23T19:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_128_258,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_259,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman häiritsee se, että meillä passin pohjalta, kansalaisuuden pohjalta, määrittyvät ne ihmiset, jotka ovat kelvollisia, ja ne, jotka eivät ole kelvollisia. Tässä kyllä tuntuu, kun maailma pienenee kovaa vauhtia, että on hyvä miettiä sitä kokonaisuutta, missä me elämme.
Täällä myöskin perussuomalaiset viittaavat siihen, että hallitus ja me hallituspuolueiden edustajat täällä vähättelisimme suojelupoliisin lausuntoa kansallisista turvallisuusriskeistä [Perussuomalaisten ryhmästä: No niinhän te teette!] tai samalla tavalla vähättelisimme, emme pitäisi tärkeänä potentiaalisia väärinkäytösmahdollisuuksia, [Jenna Simulan välihuuto] joita muun muassa tämä hävinneiden oleskelulupakorttien palauttaminen voisi tarkoittaa ja niin edelleen. Näissä molemmissa asioissa voin vakuuttaa teille, että hallitus ja me hallituspuolueiden edustajat myöskin suhtaudumme erittäin vakavasti sekä väärinkäytöksiin että myöskin supon lausuntoihin ja arvioihin kansallisesta turvallisuudesta. Nämä ovat ykköskysymyksiä, joita me joudumme aina arvioimaan myöskin silloin, kun me arvioimme ulkomailta tulevien asiantuntijoiden merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Viittaan nyt tässä kohdassa erittäin selkeästi siihen ulkomaalaisten asiantuntijoiden mahdollisiin turvallisuusriskeihin riippumatta siitä, mitä passia kannetaan. Tässä suhteessa tämä, että meillä on leimat valmiina, on hieman huolestuttavaa siitä huolimatta, että me tunnistamme tietysti kansainvälisen turvallisuustilanteen herkkyyden tällä hetkellä.
Tämä on se iso seikka, että näihin turvallisuushuoliin täytyy kiinnittää huomiota kaikissa tilanteissa, kaikenlaisissa asetelmissa, ei ainoastaan tämän päätöksen yhteydessä, kun puhumme ulkomaisista opiskelijoista ja tutkintojen suorittamisesta täällä, vaan kaikissa tilanteissa. Siinä suhteessa tätä herkkyyttä tarvitaan koko ajan. Väärinkäytöksiä meillä on kaikessa lainsäädännössä, jota Suomessa harjoitetaan. Myöskin suomalaiset väärinkäyttävät mahdollisesti erityyppisissä tilanteissa muun muassa sosiaaliturvaa ja niin edelleen. Tämä täytyy vain kitkeä pois, ja meidän täytyy olla tarkkoja siinä, mutta ei se tarkoita sitä, että me emme voi uudistaa ja kehittää yhteiskuntaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-11-23T19:25:14,2022-11-23T19:27:25,Hyväksytty,1.1
2022_128_260,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_261,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Tack, ärade talman! Det är alldeles tydligt att när det gäller förhållandet till människor som kommer från andra kulturer och från en annan utgångspunkt så delar det oss här i Finland. Det delar oss här i salen och det delar i många andra länder också. Det är så, och det som däremot är besvärligt är när vi har svårt att hålla oss till fakta och förvränger det. Det är det som gör det svårt att föra en saklig diskussion.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-11-23T19:27:27,2022-11-23T19:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_128_262,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ja kiitos edustaja Norrbackille hyvästä puheenvuorosta. 
Olisin tästä kansainvälisyydestä ja korkeakoulutuksesta käyttänyt sen verran puheenvuoroa, koska olen yhden ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja ja tämä kansainvälisyys liippaa kyllä tärkeästi. Ehkä täällä on sellainen kuva, että se opiskelijamäärä, mikä tänne tulee, olisi helppo tänne saada. Elikkä ammattikorkeakoulut ja yliopistot käyvät tosi paljon kilpailua siitä, että me saataisiin Suomeen osaajia opiskelemaan ja että me saataisiin opiskelijoita, ja se ei ole helppoa puuhaa.
Sitten toinen asia. Tässä oli sellainen kuva, että opiskelijat Suomen rahoilla koulutettaisiin ja sitten he eivät edes kehtaa jäädä tänne. Meillähän on nykyään järjestelmä, että tosi monessa korkeakoulussa, melkein kaikissa tietääkseni, on lukukausimaksut ulkomaalaisille opiskelijoille. [Jenna Simulan välihuuto] Tätä en itse poliittisesti kannata, mutta tämä väite ei vain itse asiassa pidä paikkaansa. 
Mutta se on totta, että useat niistä, jotka haluisivat jäädä opintojen jälkeen Suomeen, eivät siinä onnistu, ja se suurin syy on työllistymisvaikeudet, ja kun on tutkittu sitä, mitkä ovat ne suurimmat tekijät siellä taustalla, niin yksi on kieliosaaminen. Totta kai sitä pitää miettiä, mitä korkeakoulut voivat tarjota paremmin kansainvälisille opiskelijoille. 
Sitten toinen asia on se, että on vaikeata saada sitä ensimmäistä harjoittelupaikkaa, ja totta kai siinä koko alueen yhteistyötahojen pitää tehdä parempaa yhteistyötä, sekä sen kaupungin että sitten erilaisten yritysten, jotta se ensimmäinen harjoittelupaikka saadaan ja sitä kautta aika monesti sitten työllistyminenkin on helpompaa. 
Sitten ehkä tällainen näkemys tästä kansainvälisyydestä. Ei ole olemassa mitään semmoista maailmaa, missä esimerkiksi korkeakoulut enää nykyään voisivat pelata ilman kansainvälisyyskorttia. Mehän emme enää pärjää korkeakoulukentällä. Eli tavallaan se kysymys on kääntynyt niin päin, että jotta me pystytään pelaamaan sillä, että me saadaan sekä niitä kansainvälisiä opiskelijoita että suomalaisia opiskelijoita sinne yliopistoon taikka ammattikorkeakouluun, niin pitää olla kilpailukykyinen koko Euroopan laajuuden tasolla, ja siinä se kansainvälisyys on erittäin tärkeä kriteeri.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-23T19:29:03,2022-11-23T19:31:23,Tarkistettu,1.1
2022_128_263,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_264,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdään nyt ensinnäkin muutama asia selväksi. Kansainvälistyminen on aivan eri asia kuin se, mitä tällä vaalikaudella tehdään. Se, että opinnoissa on opiskelijavaihtoa, kansainvälisiä opiskelijoita, on aivan eri asia kuin se, millaisia lakiesityksiä tästä talosta on tällä vaalikaudella tullut ulos.
Otetaanpa vaikka esimerkiksi tämä, minkä edustaja Forsgrén tässä totesi, että ei tänne tulla opiskelemaan suomalaisten verorahoilla. Mutta juurihan te toitte tänne esityksen, joka meni läpi, jossa siis opiskelijalta edellytetään niitä tuloja enää yhdeksi vuodeksi. Heidän pitää osoittaa ne tulonsa, että he pystyvät olemaan täällä, yhden vuoden ajalta siinä vaiheessa, kun he hakevat sitä ensimmäistä lupaa, ja sen jälkeen heidän ei tarvitse sitä osoittaa. Ja kun tätä asiaa käsiteltiin hallintovaliokunnassa, niin Kela kertoi meille omassa asiantuntijalausunnossansa, että heillä on jo viitteitä siitä, että kun nämä henkilöt eivät saa opintososiaalisia etuuksia eli opintotukea ja opintolainaa, niin he käyttävät silloin viimesijaista toimeentuloa eli toimeentulotukea, Kelan toimeentulotukea, joka on hyvin erilainen järjestelmä kuin mikä on esimerkiksi suomalaisille opiskelijoille. Ja nyt tässä, kun äsken totesin, että ammattikorkeakouluissa on 10 000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna ja nämä kaikki ovat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, niin kyllähän tässä jonkunnäköinen kummallinen kannustin on. Ja kyllä, meille halutaan Suomeen tulla, mutta mikä se motiivi on? Meidän loistava koulutus, ihana ilmasto, mikä se mahtaa olla? [Vilhelm Junnila: Antelias sosiaaliturva ulkomaalaisille!] — Niin, saattaa olla, että se on antelias sosiaaliturva.
Sitten en malta olla tässä palaamatta eilisiin tilastoihin. Ensin vastaan tässä edustaja Norrbackille, että puhuin eilen, kun puhuin alle tuhannesta, tämän vuoden myönnetyistä kausityöntekijäluvista. Oletan, että edustaja Mäkynen puhui siitä, mitä ne ovat yleensä viime vuosina olleet, [Jukka Mäkynen: Keskimäärin!] ja oletan, että tämä luku on tällainen sen vuoksi, että ukrainalaiset, joita meillä paljon käy kausityössä, ovat täällä nyt tilapäisen suojelun oleskeluluvalla, jolla he saavat myös heti työskennellä, eli he eivät tarvitse silloin tätä kausityöntekijän oleskelulupaa. En tiedä faktaa tästä, mutta näin sopii varmastikin olettaa.
Mutta mennään sitten vielä tähän osaajapulaan, tähän, että tarvitsemme osaajia ja kilpailemme heistä. Tänä vuonna 2022 Migri on myöntänyt 1 985 erityisasiantuntijan oleskelulupaa. Nämä henkilöt ovat sellaisia, joilla on työpaikka ja 3 000 euron minimipalkkavaade. Sinisiä kortteja, joissa palkkavaade on pikkasen reilu 4 800 euroa — heille on myönnetty tänä vuonna 315 myönteistä oleskelulupaa. Näistä äkkiseltään tulee noin 2 200, ja me puhumme näin pienestä summasta silloin, kun me puhumme niistä, joista me kilpailemme muiden maiden kanssa. Siis näin vähistä ihmismääristä. Nämä ovat niitä, joita perussuomalaisetkin voivat hyvin mielellään nähdä yrityksien palveluksessa. Mutta se ongelma on siinä, että meille ei tule heitä. Meille tulee kyllä kaikkia muita, meille tulee niitä ihmisiä, jotka tekevät matalapalkka-alojen tehtäviä.
Ja kun nyt mennään tähän faktaan — toistan tämän nyt, arvoisa puhemies, pahoittelen, toiseen kertaan — me saimme eduskunnassa työ- ja elinkeinoministeriön uudet työmarkkinaennusteet, ja tämähän on aivan kammottavan näköistä. Siis meillä Uudellamaalla, johon suurin osa näistä ulkomaalaisista työntekijöistä tulee, ennustetaan, kuulkaapa, työttömyyden kasvavan 26 prosenttia vuoteen 2024. Samaan aikaan syyskuun työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsaus kertoo meille, että syyskuussa oli Suomessa 232 900 työtöntä työnhakijaa. Kun työnhakijoita kaikkinensa oli yli 470 000 ja näistä työttömistä työnhakijoista on vieraskielisiä yli 49 000, niin minä sanon vain, että kun meillä on tämmöinen pompsi sekä työttömiä työnhakijoita että työnhakijoita, tällainen määrä vieraskielisiä ja meidän työttömyys tulee lisääntymään, niin kuin tiedämme, olemme menossa taantumaan, niin eihän tämä yhtälö ole millään lailla järkevä. Tätä osaajapulahokemaa eivät tue mitkään tilastot. Eli valitettavasti sen lisäksi, että tilastot eivät tätä tue, näiden esitysten höttöisyys kertoo pikemminkin siitä, että kysymys on vimmaisesta, suorastaan kiilusilmäisestä maahanmuuton lisäämisestä, mikä myös näkyy tällä hetkellä meidän kaduillamme sekä suurissa kaupungeissa että pääkaupunkiseudulla. Täällä on kammottava turvallisuusongelma, ja tätä vastuuta ei pääse pakoon yhtään millään, mutta ainakaan tätä tilannetta ei pitäisi pahentaa, mitä tämä sali tekee koko ajan.
Sitten haluan vielä yhden asian sanoa, että kun tässä salissa kovin usein puhutaan, että tänne ei tule osaajia, kun perussuomalaiset sanoo sitä ja perussuomalaiset sanoo tätä, ja perussuomalaiset sitä ja perussuomalaiset tätä, niin kerronpa teille, että yhdenkään tulijan vika ei ole se, että hän tulee, hän pystyy käyttämään meidän järjestelmää hyödykseen. Se on yksin ja vain yksin tämän salin ja sellaisten vastuuttomien päättäjien vika, jotka näitä hullunkurisia lakiesityksiä tähän saliin tuovat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+13.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-23T19:31:24,2022-11-23T19:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_128_265,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu. Edustaja Mäkisalo-Ropponen, poissa. — Edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_266,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on käsittelyssä lakiesitys, jolla selkeytetään hyvinvointialueiden ja kuntien mielenterveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön tehtäviä sekä mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyön ja hoidon toteuttamista osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Esittelen tässä perussuomalaisten lakiesitykseen jättämän vastalauseen. Tästähän äänestettiin jo aikaisemmin täällä, pykälänmuutosesityksestä, ja pykälällähän olisimme tuoneet terapiatakuun myös lainsäädäntöön. Nyt esittelen sitten lausuman, joka myös liittyy vahvasti näihin mielenterveyspalveluihin.
Tässä tänään aikaisemmin keskustelimme täällä eduskuntasalissa väkivaltarikoksista ja katu- ja jengirikollisuudesta, ja siinä saimme kuulla, että emme kiinnittäisi huomiota näihin juurisyihin eli näihin mielenterveysongelmiin ja tällaisiin tilanteisiin, joita monesti väkivallan takana on. Olen kyllä täysin eri mieltä. Kyllä me perussuomalaiset olemme tuoneet näitä juurisyitä esille, ja muun muassa terapiatakuun saattaminen lakiin on ollut yksi asia, mitä olemme täällä ajaneet. Olen itsekin tehnyt asiasta muun muassa toimenpidealoitteen, joka on kulkenut hallituksen esityksessä mukana myös.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kannattaa siis esitystä mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamiseksi, joka juuri nyt on täällä käsittelyssä. Vaikka esitys on enimmältä osin hyvä, perussuomalaisten valiokuntaryhmä haluaa kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa mielenterveyspalvelujen saatavuus on riittämätöntä ja riippuu pitkälti paitsi palveluita tarvitsevan henkilön asuinpaikasta myös hänen maksukyvystään. Tilanne on erityisesti lasten ja nuorten osalta kestämätön. Palveluita tarvitseva joutuu usein odottamaan palveluihin pääsyä aivan liian kauan, minkä seurauksena ongelmat pahenevat. Monet joutuvat hakeutumaan yksityissektorin kalliisiin palveluihin, kun julkisiin palveluihin ei pääse kohtuullisessa ajassa. Kysymyksessä on vakava yhteiskunnallinen epäkohta, joka aiheuttaa myös yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia muun muassa työkyvyttömyyden muodossa.
Valiokunnassa on aikaisemmin ollut esillä toimenpidealoite ja kansalaisaloite. Tällä toimenpidealoitteella esitin tämän terapiatakuun saattamista lainsäädäntöön, ja sama tavoitehan oli myös kansalaisaloitteella. Eli esitys perusterveydenhuoltoon sisältyvien mielenterveyspalveluiden terapiatakuusta takaisi kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää mielenterveyspalvelujen riittämätöntä saatavuutta vakavana ongelmana, johon käsittelyssä oleva lakiesitys ei sisällä ratkaisua, ja katsoo, että mielenterveyden hoitoa koskevaan pykälään tulisi sisällyttää psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon saatavuutta koskeva kirjaus. Tästä siis olemme jo äänestäneet, ja valitettavasti esityksemme ei mennyt läpi.
Mutta esitimme valiokunnassa myös lausuman ja toivoimme, että mielenterveyspalvelujen riittävää saatavuutta olisi sillä voitu edistää. Valitettavasti tämä meidän lausumakaan ei mennyt valiokunnassa läpi, mutta esittelen sen täällä täysistunnossa, ja siitä sitten äänestetään myöhemmin. 
Eli perussuomalaisten lausumaehdotus kuuluu: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mielenterveyspalvelujen riittävän saatavuuden varmistamiseksi sekä kohdentaa hyvinvointialueille riittävät resurssit palveluihin pääsyn nopeuttamiseksi koko maassa.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T19:38:31,2022-11-23T19:42:41,Hyväksytty,1.1
2022_128_267,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Edustaja Virta poissa. — Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_268,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kyllä ihan hyvä, ja me kannatamme sitä lakiesitystä, mutta se on mielestämme hieman puutteellinen. Tällä lakiesityksellä pyritään parantamaan päihderiippuvuus- ja mielenterveyspalveluiden hoitoa, ja siinä mielessä se on ihan hyvä, mutta se, mikä tästä puuttuu, ovat ne resurssit sinne mielenterveyshoitoon. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet Suomessa koronapandemian aikana ja varmaan siitä johtuenkin todella vakaviksi. Ja me tosiaan näemme sen meidän kaduilla, me näemme sen kouluissa, me näemme sen perheissä päivittäin. Meillä on ongelmaisia nuoria, meillä on ahdistuneita vanhempia. Tämä on vakava asia, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Me olemme monta kertaa, kuten edustaja Juvonen sanoi, esittäneet sitä, että mielenterveyspalveluihin pitäisi saada tämä terapiatakuu, jotta jokainen, joka mielenterveyspalveluja tarvitsee, oikeasti saisi sellaista hoitoa, jota hän tarvitsee. Ja edellytys sille on se, että me resursoimme hyvinvointialueita tarpeeksi, jotta he voivat sitten palkata sitä henkilökuntaa.
Toinen kysymys on sitten se, onko henkilökuntaa. Me olemme nyt Suomessa pelottaneet osan hoitajista muille aloille näillä koronarokotepakoilla ja muilla toimenpiteillä ja raskaalla työllä. Tässä on meillä kyllä iso työsarka, jotta me saamme tämän joskus kuntoon ja saamme hoito- ja hoiva-alasta edelleen mielenkiintoisen ja palkitsevan työn.
Kannatan edustaja Juvosen lausumaesitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-23T19:42:45,2022-11-23T19:44:32,Hyväksytty,1.1
2022_128_269,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_270,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Olisin nostanut ihan lyhyesti tässä esille vain yhden kokonaisuuden ison ja merkityksellisen osan elikkä nämä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kokonaisuus on varsinkin nyt korona-ajan pyörteissä koko ajan osoittautunut vain entistä merkityksellisemmäksi. Meille kuulemisissa ja kokonaisarvioissa nostettiin esille nämä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihderiippuvuuspalveluihin liittyvät erityistarpeet ja sellaiset ongelmat, joita liittyy tänne kokonaisuuteen näitten sujuvien monialaisten palveluketjujen ja uudenlaisten palvelujen rakentamiseen ja integrointiin nimenomaan lapsille ja nuorille. Jos ajatellaan hyvinvointialueitten käynnistymistä, on äärimmäisen tärkeää, että nämä kokonaisuudet ovat lainsäädännöllisesti selkeitä ja edistävät sitä yhteistä tavoitetta saada tämä palvelujärjestelmä toimivaksi.
Ehkä kaikkein isoin kysymys varmasti valiokunnassa oli tämä terapiatakuu, ja tästä käydään aina vuoropuhelua, pitääkö ihmisen pääkopalle olla erillinen takuu. Minä olen vakuuttunut siitä asiasta, että kun tästä hoidon ja hoivan takuusta puhutaan, niin minulle se tarkoittaa kokonaista ihmistä päästä varpaisiin, ei niin, että me edelleen jatketaan sitä historiallista kuvaa, jossa mielenterveyteen liittyvät sairaudet ovat erillinen, irrallinen osa ihmisen kehoa, ja sellaisena minä koen osaltaan myöskin tämän keskustelun siitä, ovatko hoitotakuu ja terapiatakuu kaksi erillistä asiaa ja pitääkö niitä edelleen korostaa toisistaan erillisinä. Haluaisin, että meillä vihdoinkin vuonna 2022 tässä maassa puhuttaisiin ihmisen kokonaisvaltaisesta terveydestä, ja kun me annamme takuuta sille, että ihmisiä hoidetaan, niin silloin hoidetaan päästä varpaisiin eikä sitä arvoteta sen mukaan, onko se vaiva mielenterveyden puolella vai onko se sisäelimissä tai jossain muualla. Se tarve on yhtä vaativa, ja tarve on yhtä arvokas, ja pitää takuuna hoitaa ihminen kokonaisvaltaisesti, ei palastellen. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+14.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T19:44:32,2022-11-23T19:47:08,Hyväksytty,1.1
2022_128_271,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_128_272,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraateilla on tähän niin sanottuun asteikkolakiin oma vastalause, vastalause numero 3, jossa on mukana neljä lausumaesitystä. Luen ihan varmuuden varalta nämä lausumaesitykset tässä:
”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ansiotuloverotuksen keventämiseksi etenkin pieni- ja keskituloisten palkansaajien kohdalla.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 92 §:n muuttamisesta siten, että omaishoidon tuesta annetun lain nojalla omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio ei olisi jatkossa veronalaista tuloa.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 95 §:n muuttamisesta siten, että verovelvollinen voisi vähentää palkkatuloistaan 50 prosenttia työmarkkinajärjestön jäsenmaksustaan tulonhankkimisvähennyksenä nykyisen täyden jäsenmaksun sijaan.”
Ja vielä neljäntenä lausumana: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:n muuttamisesta siten, että verovelvollinen saa vähentää verosta nykyisten kotitalousvähennykseen oikeuttavien vähennyskelpoisten menojen lisäksi fysioterapia- ja toimintaterapiayritysten sekä näihin rinnastettavien ammatinharjoittajien verovelvollisen kotona tai vapaa-ajan asunnolla tekemää kuntoutuspalvelutyötä.”
Kristillisdemokraatit näkevät tärkeänä, että koronakriisin aiheuttaman talouskriisin takia on tarpeellista keventää työn verotusta, jotta työn kannustavuus ja kansalaisten ostovoima paranisivat. Me näemme erityisen tärkeänä sen, että tätä veronkevennystä nimenomaisesti kohdennettaisiin. Kestävyysvaje ja vääjäämätön sote-menojen kasvu uhkaavat nostaa suomalaisten kokonaisveroastetta, ja kenenkään tuloverotus ei saisi kiristyä. Vastaavasti verotuksella tulee suunnata hallituksen esityksessä esitettyä enemmän tukea perheille, kodeille ja kotona tehtävään hoitotyöhön.
Tietysti meidän täytyy sitten myöskin kriittisesti tarkastella näitä verovähennysoikeuksia, joita meillä tällaisessa tilanteessa on. Tässä olemme nostaneet esille työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen 50 prosentin rajaamisen jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudessa.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä ihan erityisesti nostaa paitsi tuloverotuksen keventymisen pieni- ja keskituloisille myöskin omaishoitajien omaishoitopalkkion verovapauden. Tämä on asia, jota kristillisdemokraatit ovat pitkään ajaneet. Me näemme todella tärkeänä tässä tilanteessa, kun yhä enemmän on niitä ihmisiä, omaishoitajia, jotka siellä omassa kodissaan hoitavat omaistansa, että heidän kohdallansa nyt, kun hyvinvointialueelle siirrytään ja monet näistä palkkiosta joutuvat kriittisen tarkastelun alle, kun hyvinvointialueilla joudutaan tekemään säästöjä, tällaisessa tilanteessa näistä pienimmistä omaishoidon palkkioista saataisiin aloitettua tämä verovapaus ja verovapauden laajentaminen. Me näemme tärkeänä sen, että nimenomaan laitoshoidon vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä omaishoito ja sen korostaminen olisivat yhteiskunnallisesti oikein. Varmaan ne olisivat taloudellisesti oikein, ja sitten, jos ajatellaan vielä inhimillisesti, tämä olisi monta kertaa se kaikkein parhain ja tuettavin hoitomuoto.
Hoitajalle maksettava vähimmäispalkkio on tällä hetkellä todellakin varsin alhainen eikä missään nimessä vastaa tuon työn vaativuutta. Täytyy sanoa, että palkkion alhaisuus on joissakin tilanteissa jopa este omaishoidon toteuttamiselle, sillä palkkio ei riitä siihen perustoimeentuloon, ja omaishoidon tuen verovapaus helpottaisi kyllä merkittävästi tätä tilannetta.
Sitten tosiaankin vielä neljännessä lausumassa kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan kuntoutuspalvelutyötä kotona olisi varsin tärkeä, koska aivan samoin kuin omaishoidon kohdalla totesin, meillä on koko ajan enemmän ikääntyvää väestöä ja myöskin sellaisia henkilöitä, joitten kuntoutukseen lähteminen sieltä omasta kodista on vaivalloista ja hankalaa. Olisi järkevää, että tämä työ, mitä annetaan kuntoutuksen osalta, jos se tehdään siellä kotona, voitaisiin lukea kotitalousvähennyksen piirin annettavaksi ja vähennykseen oikeuttavaksi työksi.
Kristillisdemokraatit todellakin esittävät näitä neljää muutosta tähän asteikkoverolakiin. Toivomme, että pääsemme näistä sitten äänestämään vielä perjantaina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-23T19:47:28,2022-11-23T19:52:29,Hyväksytty,1.1
2022_128_273,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_274,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan nyt on taas aika, jolloin käsittelemme tätä vuotuista tuloverotusta käsittelevää lakia. Oikeastaan voisin ensin yleisesti todeta sen, että kyllä taas kerran, kun verojaostossa kävimme läpi tätä kokonaisuutta, voi tehdä sen johtopäätöksen, että Suomi ei ole työtä tekevän ihmisen tai suomalaisen yrittäjän paratiisi, vaan verottajan paratiisi. Jos Suomessa jo aivan tavallinen reilut 3 000 euroa kuukaudessa tienaava ihminen saa sadan euron palkankorotuksen, lähes puolet siitä lisätulosta menee veroihin. Tietysti jokainen voi miettiä omalta kohdaltaan, miten kannustavalta tämä kuulostaa, mutta joka tapauksessa asiantuntijat sekä kansainvälisesti että meillä kotimaassa ovat nostaneet esille sen, että meidän ansiotuloverotuksen kireä ja jyrkkä progressio on meidän verotuksen keskeinen ongelma. Sen takia Suomessa jää paljon työtä tekemättä, töitä vastaanottamatta, sen takia ponnistelu eteenpäin ei aina ole kannattavaa eikä varsinkaan lisätöiden tekeminen kannata, joten sen takia kokoomus on hyvin johdonmukaisesti ja pitkään ajanut sitä, että ansiotuloverotusta tulee keventää kaikilla tulotasoilla. Ei siis pelkästään painottaen pienituloiseen päähän, vaan läpi linjan, että kaikki hyötyvät siitä, jotta kaikilla tulotasoilla työnteon kannustimet parantuvat.
Herra puhemies! Samaan tapaan olemme halunneet tukea tavallisten suomalaisten mahdollisuutta hankkia palveluita, on sitten kyse hoivapalvelusta, siivouksesta, remonttiavusta, mitä se onkaan, ja sen takia esittäneet, että kotitalousvähennystä parannettaisiin ja sen työkorvauksen prosenttiosuutta nostettaisiin. Tämä tuo paitsi töitä monelle suomalaiselle palvelualan työntekijälle myös apua ja helpotusta suomalaisille siihen omaan arkeen ja oman arjen pyörittämiseen. Sen takia myös tänä vuonna olemme esittäneet myös kotitalousvähennykseen merkittävää parannusta.
Herra puhemies! Tästä hallituksen esityksestä totean sen verran, että sinänsä on hyvä ja oikein, että hallitus on esittänyt tämän ansiotasoindeksin mukaista korjausta näihin tuloverotuksen asteikkoihin, mutta samaan aikaan, kun otetaan huomioon myös muuttuvat tai nousevat sivukulut, itse asiassa pahimmillaan ansiotuloverotus kiristyy 0,3 prosenttiyksiköllä, joka tarkoittaa siis satojen eurojen lisäkustannusta vuodessa tietyillä tulotasoilla. Näin ollen tämä esitys on minusta kyllä epäonnistunut, koska lähtökohtana pitäisi olla se, että kaikilla tulotasoilla pidetään huoli siitä työnteon kannattavuudesta, ja on tietysti meidän lainsäätäjien tehtävä huolehtia siitä, että näin myös tosiasiassa tapahtuu.
Herra puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyisi vastalauseen 2 mukaiset kuusi lausumaesitystä. Niitä ei liene tarpeen tässä jokaista erikseen lukea, mutta jos tiiviisti totean, että ne liittyvät nimenomaan tavoitteeseemme laskea merkittävästi ja reilusti ansiotuloverotusta ja parantaa kotitalousvähennystä, jotka ovat ne keskeiset asiat, mitä haluamme nostaa esille ja mitä toivomme, että myös hallitus veisi voimakkaasti eteenpäin omassa politiikassaan.
Ehkä totean vielä viimeisenä sen, että olemme jo monta vuotta esittäneet tämän lisäksi yli 75-vuotiaille tämmöistä korotettua superkotitalousvähennystä, jonka tarkoituksena on tukea sitä, että ikäihmiset voisivat hankkia vielä laajemmin ja paremmin apua, hoivaa, tukea, jotta taas kotona pärjääminen ja eläminen olisi mahdollista. Uskon kyllä, että tämänkaltainen muutos meidän verolainsäädäntöön nauttii tässä salissa myös hyvin laajaa luottamusta aivan salin vasemmasta laidasta sitten tänne oikeaan laitaan, sillä kuitenkin kyse on siitä, että siinä muutoksessa se tuki ja apu kohdentuu varsin hyvin kotona asuvien ikäihmisten hyödyksi, kuten myös vastaavasti siis kotitalousvähennyksen parantaminen ylipäänsä tukee tavallisten suomalaisten mahdollisuuksia hankkia palveluita ja pärjätä elämässään paremmin.
Herra puhemies! Tällä lyhyellä saatteella esitän, että nämä kokoomuksen vastalauseen mukaiset lausumat hyväksytään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-23T19:52:35,2022-11-23T19:57:30,Hyväksytty,1.1
2022_128_275,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_276,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kotitalouksien ostovoiman varjeleminen ja erityisesti pienituloisimpien aseman vahvistaminen osaltaan vähentävät syrjäytymistä ja samalla myös vähentävät tarvetta tois- ja viimesijaisten tukien käyttöön. Pienimpiä eläkkeitä ja työtuloja joudutaan tällä hetkellä paikkaamaan asumistuella, harkinnanvaraisella toimeentulotuella tai toimeentulotukityyppisellä sähkötuella. Tämä johtuu kasvaneista elinkustannuksista, sähkölaskuista ja liikkumisen kallistumisesta sekä osaltaan näihin liittyvistä veroista ja veroluonteisista maksuista. Inflaation laukatessa eivät indeksikorotukset pysy perässä, ja indeksitarkistuksia tulisikin tehdä harkitun arvion pohjalta myös puolivuosittain.
Työn vastaanottamisen kannustinloukkujen pienentäminen nostaa työllisyyttä, mikä kasvattaa valtion verotuloja ja pienentää valtion menoja. Työtulovähennys on yksinkertainen mutta tehokas työllisyyttä parantava toimi. Työtulovähennyksen korottaminen pienentää arviota valtion tuloverokertymästä, ja lisäksi valtion on korvattava kunnille syntyvä verotulonmenetys. Työ- ja eläketulovähennystä on edelleen nostettava tämän vuosikymmenen aikana asteittain siten, että vuoteen 30 mennessä työtulovähennyksen määrä nousee noin 800—1 000 miljoonaa euroa. Sopiva vuosittainen korotus voisi näin ollen olla noin 100—150 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Lapsivähennys oli väliaikaisesti voimassa verovuosina 15—17. Vähennyksellä kompensoitiin lapsilisien leikkausta. Tätä vähennystä ei olisi kuulunut poistaa vaan edelleen jatkaa sen voimassaoloa. Ehdotamme lapsivähennyksen palauttamista.
Kotitalousvähennys on viime hallituskausien aikana muutettu hyvinkin usein. Olisi syytä selvittää kokonaisuudessaan kotitalousvähennyksen uudistaminen, mahdolliset kehittämiskohteet sekä kotitalousvähennyskelpoisiksi luokiteltujen palvelujen listan laajentaminen, ikäihmisille kotiin tuotettavien palvelujen potentiaali sekä tähän käytettävä kotitalousvähennys. Henkilökohtaisesti olen tehnyt lakialoitteen esimerkiksi autojen määräaikaishuoltojen ottamiseksi kotitalousvähennyksen piiriin, ja asukkaat, erityisesti ne, jotka omistavat asunto-osakkeen, ovat jatkuvasti ottaneet yhteyttä tästä, että kun he siellä asuvat, niin heidänkin kuuluisi kyllä päästä tästä osallisiksi.
Arvoisa puhemies! Omaishoidon tuen verollisuus myös puhuttaa säännönmukaisesti. Omaishoitajat tekevät yhteiskunnan kannalta arvokasta työtä, ja olisi oikein ja kohtuullista, että maksettava työkorvaus olisi verotonta tuloa.
Teenkin vastalauseen 1 mukaisen esityksen, johon sisältyy viisi lausumaehdotusta:
”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa pieni- ja keskituloisten kotitalouksien ostovoiman energiahintojen nousu huomioiden.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työ- ja eläketuloverovähennyksen korottamiseksi.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsivähennyksen palauttamiseksi.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää kotitalousvähennyksen uudistamishankkeen, selvittää kotitalousvähennyskelpoiseksi luokiteltujen palveluiden listan laajentamista ja kotitalousvähennyksen myöntämistä jo laskun yhteydessä.”
Ja, arvoisa puhemies, ”5. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen tuloverolain muuttamisesta siten, että omaishoidon tukena omaishoitajille maksettava hoitopalkkio ei olisi jatkossa veronalaista tuloa.” — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-11-23T19:57:34,2022-11-23T20:01:40,Hyväksytty,1.1
2022_128_277,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_278,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Sanon ensiksi, että kannatan edustaja Junnilan äsken esittämiä perussuomalaisten vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia. Ne olivat aivan loistavia. Perustelen tässä omillakin näkemyksilläni hieman, mitä ajattelen näistä. 
Tämä pieni- ja keskituloisten kotitalouksien ongelma on tällä hetkellä hyvin kasvava. Me ollaan perinteisesti puhuttu usein pienituloisista, kun puhutaan ihmisten auttamisesta, mutta tämä tilanne on nyt tällä hetkellä niin katastrofaalinen, että monet keskituloisetkin ottavat jo yhteyttä ja sanovat, että rahat eivät riitä sähkölaskuun, eivät riitä kerta kaikkiaan mihinkään, ja siellä ollaan todella vakavien taloudellisten ongelmien edessä. Tuo työ- ja eläketuloverovähennys olisi kyllä tarpeen saada korkeammalle juuri edellä mainituista syistä ja myös siksi, että meillä Suomessa on todellakin aika korkea verotus kansainvälisestikin mitattuna. 
Jos ajatellaan tuota lapsivähennystä verotuksessa, niin jos mietimme syntyvyyttä ja muutenkin sitä lapsiystävällisyyttä, niin tässäpä olisi yksi aivan oiva toimenpide.
Mitä tulee sitten tuohon kotitalousvähennyksen uudistamishankkeeseen, niin tämä olisi kyllä äärettömän tärkeä. Itse saan palautetta hyvin paljon esimerkiksi yksin eläviltä, jotka haluaisivat kotiremontteihin sellaista muutosta, että se olisi kotitalouskohtaista, koska jos asut yksin, niin talosi energiaremontti tai remonttikulut, joita tehdään, ovat ihan samanhintaisia kuin siinä naapurissa, jossa on kaksi henkilöä, ja siitä ei kuitenkaan saa yhtä suurta verovähennystä. Tein tästä kirjallisen kysymyksen, ja keskustan valtiovarainministeri Saarikko vastasi, että se olisi hyvin työllistävää verottajalle ja monimutkaista ja verottajan resurssit eivät tähän riitä, ja kyllä minusta se oli aika heikko perustelu, koska kai täällä ihmisiä varten ollaan. Se, että viranomaisille tulisi lisätöitä tai siihen menisi resursseja — sehän on tietysti meidän tehtävä täällä varmistaa, että ihmisten verotus on kohtuullista, ei tämä nyt saisi olla syy. On erittäin hyvä, että tässä perussuomalaisten lausumaehdotuksessa 4 edellytetään tätä kotitalousvähennyksen uudistushanketta ja myös sitä, että sen vähennyksen saisi jo laskun maksun yhteydessä, muutenhan sitä pitää odottaa koko verovuosi — erittäin hyviä ehdotuksia.
Ja tämä omaishoidon tuen verovapaus: Tästä olemme puhuneet jo vuosia perussuomalaisissa, ja kyllä tämä nyt olisi vihdoin aika saada kuntoon. Tiedämme, mikä meillä on tuolla kotihoidossa ja hoivayksiköissä tilanne, ja omaishoitajat tekevät todella arvokasta työtä. Eiköhän tämäkin saatettaisi kuntoon. — Kiitos. [Mari Rantanen: Olisi aika!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-23T20:01:40,2022-11-23T20:04:45,Tarkistettu,1.1
2022_128_279,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_280,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa työn tekemisen tulisi aina olla taloudellisessa mielessä joutenoloa kannustavampaa, ja parhaansa tekemisen tulisi aina olla sen arvoista, ja tässä mielessä meillä on syytä tarkastella verotuksen tasoa. Tästä asiasta jo edellä edustaja Marttinen ja edustaja Essayah hyvin puhuivatkin ja esittivät järkeviä uudistuksia, joilla Suomessa tätä työn ensisijaisuutta vietäisiin eteenpäin mutta myöskin samalla tehtäisiin toimenpiteitä, joilla sitten ihmisten ostovoimaa tässä vaikeiden aikojen keskellä parannettaisiin.
Arvoisa puhemies! Kannatankin näitä edustaja Marttisen kokoomuksen vastalauseessa tekemiä lausumaehdotuksia ja kannatan myös edustaja Essayahin kristillisdemokraattien vastalauseessa tekemiä lausumaehdotuksia. Nämä ovat erittäin hyviä, ja toivon, että eduskunta näitä laajasti tukisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-23T20:04:45,2022-11-23T20:05:49,Tarkistettu,1.1
2022_128_281,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_128_282,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Inflaatio on tänä vuonna ollut varsin korkealla, ja on yhä. Se merkitsee sitä, että kansan ostovoima heikkenee, palkat esimerkiksi eivät ole nousseet juurikaan, ja tämä merkitsee yhtälönä sitä, että Suomen kansa köyhtyy tänä vuonna merkittävästi reaalisesti, ja ehkä kaikkein eniten köyhtyvät työtä tekevät keskituloiset kansalaiset asumis-, energia- ja liikkumiskustannusten johdosta erityisesti, koska ne ovat aivan välttämättömiä meille jokaiselle. Tähän ongelmaan perussuomalaisten ensimmäinen ja toinen lausumaehdotus iskee juuri, kohdennetusti ja hyvin. Siksi on erittäin tärkeää, että ne otetaan huomioon. Meillä ei ole tähän itse lakiin ja asteikkoihin muutosesitystä, joten edetään sillä, mutta näillä lausumilla tulee meidän tahtomme näkyviin. Nämä muut kohdat, lapsivähennys, kotitalousvähennys ja omaishoidon tuki, ovat tärkeitä yksityiskohtia, jotka on syytä ottaa tarkasteluun niin, että niissä tehdään järkevät muutokset.
Arvoisa puhemies! Tässä salissa käydään aika vähän loppujen lopuksi ihan puhdasta veropoliittista keskustelua. Me käymme usein pienistäkin menoeristä pitkiä väittelyitä, mutta veropolitiikka, joka on valtavan tärkeä ja keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa ja julkista taloutta, jää usein varsin vähälle. Olisi mielenkiintoista käydä sellaista keskustelua joskus aivan varta vasten. Totean, että verojärjestelmän pitäisi olla optimaalinen sillä tavalla, että se ei rankaise, ei työntekoa eikä yrittämistä, vaan kannustaa työhön ja yrittämiseen, että se olisi oikeudenmukaista eri väestöryhmiä, tulotasoja ja toimintoja ajatellen ja samalla sitten se kerryttäisi mahdollisimman paljon tuloja valtiolle ja kunnille, jotka ovat ne pääveronsaajat. Verotus tietysti ohjaa myös käyttäytymistä ja siltä osin sillä on aika suuri merkitys, mutta se ei saisi olla pääohje kuitenkaan verotuksen kehittämisessä.
Arvoisa puhemies! Joskus olen todennut, että olisi viisasta kevyesti verottaa sitä, mikä on yhteiskunnalle ja ihmisille tarpeellista ja välttämätöntä, ja raskaammin sitä, mikä ei ole välttämätöntä ja joka on jopa vahingollista ihmiselle tai yhteiskunnalle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+15.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T20:05:51,2022-11-23T20:08:55,Hyväksytty,1.1
2022_128_283,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_284,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme siis hallituksen esitystä rikoslain muuttamisesta. Kerron tässä perussuomalaisten vastalauseen perustelut ja totean jo tässä, että tulen ehdottamaan, että lakiehdotus hylätään.
Arvoisa puhemies! Rangaistuksen koventamisperusteita ovat rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta. Nyt tähän luetteloon ja rikoslakiin ehdotetaan koventamisperusteisiin, että sinne lisättäisiin maininta myös erikseen sukupuolesta. Lakivaliokunnassa asiaa käsiteltäessä kävi kuitenkin hyvin selkeästi asiantuntijakuulemisessa ilmi, että sukupuoli voidaan jo nykyisen lainsäädännön perusteella ottaa huomioon rangaistuksen koventamisperusteena. Se, että asiasta lisättäisiin lakiin erillinen maininta, ei näin ollen muuttaisi yhtään mitään.
Hallituksen esityksen mukaan lakimuutoksen pääasiallinen vaikutus onkin ilmentää sukupuoleen kohdistuvan vihan moitittavuutta ja siten vaikuttaa asenteisiin. Asenteiden muokkaus ei kuitenkaan ole rikoslain tehtävä. Kysymys onkin silloin symbolisesta lainsäädännöstä, siis lakimuutoksesta, joka tehdään tietyn signaalin antamisesta kansalaisille. Perustuslakivaliokunnan vakiintunut kanta on, että rikosoikeutta ei pidä käyttää symbolistisessa tarkoituksessa. Tämä on tuotu esiin tämänkin lakiesityksen asiantuntijakuulemisessa. Esimerkiksi professori Tatu Hyttinen on todennut seuraavaa: ”Olisi toivottavaa, että rikoslakia käytettäisiin muussa tarkoituksessa kuin asennemuokkauksessa, olivat päämäärät kuinka hyviä tahansa.” Professori Matti Tolvanen on puolestaan lausunut seuraavasti: ”Rikosoikeuteen sopii huonosti ajatus, että rikoslain säätämisen tai muuttamisen pääasiallinen vaikutus olisi asenteiden muokkaaminen.”
Kiinnitän tässä yhteydessä huomiota myös siihen, että lakivaliokunta käsitteli äskettäin kansalaisaloitetta koskien ehdotusta koulukiusaamisen erilliskriminalisoinnista. Silloin lakivaliokunta päätti yksimielisesti, että se ei hyväksy kansalaisaloitetta eikä edellytä erilliskriminalisointia, koska kyseessä on symbolinen lainsäädäntö. Elikkä silloin lakivaliokunta katsoi yksimielisesti, että symbolista lainsäädäntöä ei tule tehdä, jos asia on jo myös rangaistavaa pääosin. Mutta nyt taas enemmistö katsoikin toisinpäin, vaikka perussuomalaiset jättivät tästä vastalauseen. Me perussuomalaiset yritimme myös, että lakiehdotus olisi lähetetty perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi valiokunnassa ja äänestytimme tästä, mutta enemmistö ei tätä halunnut, vaikka useat valiokunnassa kuullut asiantuntijat eduskunnan oikeusasiamies mukaan lukien olivat sitä mieltä, että hallituksen esityksestä olisi ollut syytä hankkia perustuslakivaliokunnan kannanotto.
Erikoista on myös se, että lakiehdotusta perustellaan lähinnä tarpeella puuttua niin kutsuttuun vihapuheeseen siitä huolimatta, että rangaistuksen koventamisperusteet soveltuvat yleisesti kaikkiin rikoslajeihin ja rikoksiin. Se, että tarvetta lakimuutokselle perustellaan viittaamalla vihapuheen kaltaiseen mielivaltaiseen käsitteeseen, jonka sisältöä ei ole missään määritelty, asettaa koko esityksen kyseenalaiseen valoon varsinkin, kun hallituksen esityksen perusteluissa korostuu ennen muuta naispäättäjiin kohdistuva vihapuhe. Onko meillä siis tarkoituksena suojella meidän naispoliitikkojamme tällä esityksellä kovalta kritiikiltä? Eivät minusta naiset sen kovempaa kritiikkiä saa kuin miehetkään. Mutta tässäpä teille mietittävää, mikä tässä on todellinen hallituksen esityksen vaikutin. Kaikkia mahdollisia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa tuomittavaa rangaistusta koventavasti, ei nyt tehtävän lakimuutoksen jälkeenkään sitä paitsi lueteltaisi edes tässä laissa. Ajatelkaa, rangaistuksen koventamisperusteena ei siten jatkossakaan erikseen mainittaisi esimerkiksi rikoksen uhrin ikää. Kysymys kuuluukin: Miksi uhrin sukupuoli pitää mainita laissa nimenomaisesti, mutta ei uhrin ikää? Jos rikos kohdistuu vaikka pieneen vauvaan, sitä ei ole erikseen mainittu, mutta aikuisen ihmisen sukupuoli kyllä. Kysymys lienee tässäkin tapauksessa puhtaasti ideologisesta valinnasta.
Arvoisa puhemies! Tavoitetta naisten aseman parantamisesta voidaan lakivaliokunnassa saadun selvityksen perusteella edistää soveltamalla tehokkaasti jo voimassa olevaa lainsäädäntöä. Nyt ehdotettu lakimuutos on näin ollen tarpeeton. Siksi esitänkin valiokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen mukaisesti, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+16.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-23T20:09:14,2022-11-23T20:14:32,Hyväksytty,1.1
2022_128_285,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_286,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Meren tekemää hylkäys-esitystä. Ensin haluan ylipäätänsä todeta muutaman sanasen tästä prosessista. Kun tässä on lainsäädäntö, johon esimerkiksi varsin korkealta taholta Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta todettiin, että lain perustelut ja tämä pykälä ovat täysin ristiriitaiset, niin jollain tavalla tuntuu kummalliselta aika ajoin täällä tämä työ siltä osin, että kun meille tulee joku esitys, jossa todetaan ensinnäkin, että tämä laki tavallaan on jo voimassa ja että tämä laki, sen perustelut ja pykälä ovat täysin ristiriidassa, niin silti se viedään läpi tämmöisenään.
En oikein ymmärrä tätä, että me kuulemme täällä monia asiantuntijoita, jotka tekevät havaintoja näistä lakiesityksistä — niiden puutteista, niiden hyvistä puolista — mutta erityisesti silloin, kun on puutteista kysymys, niitä asioita ei sitten korjata. Tämä jaksaa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen — tämäkin laki, kuten tässä edustaja Meri edellä totesi, ei itse asiassa edes osu sinne maaliinsa. Tässähän on siis kysymys siitä, että kun on ensin rikos, josta annetaan rangaistus, niin nyt tämä sukupuoli lisättiin tänne rangaistuksen koventamisperusteisiin. Ei sinne rikoslain nimikkeistöön tullut mitään muutoksia, ja sehän menee myöskin tämän lain perusteluissa sekaisin tähän pykälään nähden.
Aika olennaista on huomata se, että tästä tuli vähän... — tai ei tämä ole vähän, vaan tämä on ideologinen esitys. Tässä esityksessä puhutaan, operoidaan, todella paljon sanoilla viha, vihapuhe, vihavaikutin, ja sitten kuitenkin muutetaan se niin, että sinne tulee sukupuoli nimenomaan koventamisperusteeksi. Tässä on haluttu puuttua vihapuheeseen, jota ei edes ole Suomen rikoslaissa. Ei sellaisesta voi saada rangaistusta, jos ei ole. Meillä lähdetään siitä, että meillä on sananvapaus, jota rajoittaa rikoslaki. Ja siellä rikoslaissa on jo ne pykälät, joilla voidaan sananvapautta rajoittaa siltä osin kuin se menee yli. Mutta sellaista rikoslain pykälää meillä ei ole, jossa rangaistaan vihapuheesta, ja siltäkin osin tämä esitys on erinomaisen huono.
On hyvä huomata — en lähde tässä pitkittämään iltaa ja toistamaan moneen otteeseen, mutta totean tässä — että todella asiantuntijakuulemisissa rikosoikeuden professoritkin katsovat, että tämä laki on jo olemassa. Siellä on ”muu vaikutin” siellä koventamisperusteissa, mitä käytetään silloin, kun motiivi on ollut esimerkiksi kohdistaa tai tehdä rikos jotakin näitä kohtaan. Ja sitten siellä todettiin myöskin ja hämmästeltiin, minkä takia ikä ei ole tässä yksi vaikutin, miksi sinne tulee nimenomaan sukupuoli. Jos rikos kohdistuu täysin puolustuskyvyttömään yli yhdeksänkymppiseen ihmiseen tai pieneen vauvaan, niin voisi ajatella maalaisjärjellä, että nimenomaan se voisi olla tämmöinen rangaistuksen koventamisperuste, mutta sellaista ei katsottu tarpeelliseksi. Nyt puhuttiin vihapuheesta ja tuotiin tänne sukupuoli. Ja kaikista hulluin asiahan tässä on se, että tämä sukupuoli tarkoittaa tässä laissa miestä ja naista, jompaakumpaa. Mutta sitten, jos on joku muu — sukupuoli on joku muu — niin silloin tulee se ”tai muu vastaava ominaisuus” tai tarkalleen sanoen ”taikka niihin rinnastettava muu vaikutin” ja sinne menevät nämä muunsukupuoliset.
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan näillä perustein ja sitten sillä perusteella, että tässä on kysymys, kuten todettua, asiantuntijoiden toteamana hyvin lähelle symbolisesta lainsäädännöstä, niin voisi nyt sitten kuvitella — jos todella kyettiin tässä koulukiusaamisasiassa toteamaan, että symbolisella ja kasvattavalla rikoslailla ei ole Suomessa yleensä pyritty tekemään muutoksia vaan se tehdään muulla tavalla — että linjan pitäisi kyllä pitää eikä niin, että ideologisin perustein sitten tätä symbolista lainsäädäntöä käytetään, jos niin katsotaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-23T20:14:37,2022-11-23T20:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_128_287,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 13/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_288,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä on siis eräiden vihreän siirtymän hankkeiden etuoikeuden säätäminen aluehallintovirastoissa ja hallintotuomioistuimissa. Tämä merkitsee sitä, että annetaan ohituskaista, ja se, joka ohituskaistan saa, ohittaa muut, ja me tiedämme, että näissä elimissä on paljon erilaisia lupahakemuksia, joista monet ovat kiireellisempiä kuin välttämättä nämä eräät vihreän siirtymän hankkeet. Tässä mielessä tällä on periaatteessa hyvin suuri merkitys: aina kun tehdään etuoikeuksia, ne ovat joltakin muulta pois, eli ikään kuin korvapuusti toiselle, ja tässä mielessä tämä esitys ei kyllä ole perusteltavissa.
Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että tämä perustuu siihen, että meillä on tämä hiilineutraalisuustavoitevuosi vedetty niin tiukalle nykyisen hallituksen toimesta, että tarvitaan tällaisia poikkeusmenettelyjä, joilla sitten saatetaan hyvinkin aiheuttaa myös vahinkoa esimerkiksi yritysten tärkeille hankkeille, joilla ne muilla aloilla kuin ehkä vihreän siirtymän aloilla loisivat työpaikkoja, tuottaisivat kansantuotetta ja merkitsisivät meille enemmän kuin nämä ohituskaistalla ohi ajavat hankkeet. On siis valitettavaa, että tälle tielle on lähdetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+17.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-23T20:19:58,2022-11-23T20:21:58,Hyväksytty,1.1
2022_128_289,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_290,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelen niin, että kun globaalisti asioita tarkastellaan, niin suomalainen työ on lähes poikkeuksetta aina ekoteko. Jos me ajattelemme sitä, että Suomessa esimerkiksi sähköntuotannon päästökerroin on aivan minimaalinen verrattuna siihen, mitä se on vaikkapa edes kilpailijamaissamme, esimerkiksi Saksassa, puhumattakaan sitten vaikkapa kauempana maailmalla, esimerkiksi Aasian maissa tai muualla, kuten Amerikassa olevissa maissa, niin kyllähän kaiken lainsäädännön ja viranomaistoiminnan pitäisi lähteä siitä, että pyrimme vahvistamaan Suomen kilpailukykyä, pyrimme lisäämään investointeja Suomeen joka alalla, ei vain niin, että on tietyt poliittiset perusteet edistää niin sanottua vihreää siirtymää, koska kaikki Suomessa tehtävä työ on globaalissa mittakaavassa aina ekoteko. Se on energiatehokkaampaa, se on resurssiviisaampaa, se säästää yhteistä ilmastoamme, se säästää yhteisen planeettamme luonnonvaroja, kun Suomessa tehdään ja toimitaan. Tässä mielessä maan hallituksen pitäisi keskittyä siihen, että kaikki lupaprosessit Suomessa saadaan sujuvammiksi, investointijonot saadaan johtamaan käytännön töihin, investointeihin, työpaikkoihin, talouskasvuun Suomessa mutta myös siis uusiin tuotteisiin, jotka sitten osaltaan ovat niitä ratkaisuja koko ihmiskunnalle päästä tasapainoon planeettansa kanssa.
Ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, olen samaa mieltä, että ei pidä luoda poliittisin perustein tällaista eriarvoistavaa järjestelmää vaan pitää olla ylpeitä siitä, että meillä Suomessa on maailman parasta osaamista ympäristönäkökulmista, ja tukea kaikkia suomalaisia investointeja ja kaikkia suomalaisia teollisuudenaloja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+17.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-23T20:21:58,2022-11-23T20:24:11,Hyväksytty,1.1
2022_128_291,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_292,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää velvoitetaan kiireellisen hoidon lisäksi järjestämään välttämättömiksi arvioituja terveydenhuollon palveluita eräille ulkomaisille henkilöille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joilla ei muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansainvälisen lainsäädännön tai sopimuksen nojalla ole oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon. Eli puhumme paperittomien ihmisten välttämättömästä terveydenhoidosta.
Kun tätä välttämätöntä terveydenhuollon palvelua arvioidaan, niin terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat avainasemassa arvioimaan ihmisten terveydentilaa ja huomioimaan myöskin Suomessa oleskelun ennakoidun keston. Hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän tulisi järjestää näille alaikäisille kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut saman laajuisina kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Oikeus terveyspalveluihin olisi lähinnä saman laajuinen kuin Suomessa kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä. Sääntelyä ei sovellettaisi henkilöihin, jotka ovat hakeutuneet Suomeen saadakseen täällä terveydenhuollon palveluita. Muutoksella turvataan nykyistä paremmin Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja perustuslaissa edellytettyä oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.
Ja kun on tullut välillä kyselyitä siitä, mitä tällainen palvelukokonaisuus tarkoittaa, niin välttämättömiksi palveluiksi katsotaan ainakin seuraavat palvelut: raskauteen ja synnytykseen liittyvät palvelut, neuvolapalvelut, raskauden seurantaan ja ehkäisyyn liittyvät palvelut ja raskaudenkeskeytys, pitkäaikaissairauksien ja muiden sairauksien välttämätön hoito ja apuvälineet ja tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset, rokotukset ja sairastuneiden hoito. Täytyy hyvin muistaa myöskin se, että on kyseessä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien, Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten henkilöiden asema, ja yleisesti ottaen on myöskin ymmärrettävä se, että mikäli välttämätön hoito jätetään antamatta, sillä pahennetaan sairauksia ja lisätään myöskin inhimillistä kärsimystä. Ja kun kokonaisuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti, terveydenhuollon henkilöstön asiantuntemusta hyödyntäen, niin ymmärretään se, että tätä välttämättömyyskysymystä myöskin arvioidaan.
Asiassa ovat hyvin ymmärrettävästi nousseet keskusteluun myöskin turvallisuusnäkökohdat, ottaen huomioon se, miten maailmantilanne on tässä matkan varrella muuttunut, ja haluan ehkä tässä nostaa esille sen, että sisäministeriö omassa lausunnossaan totesi, että lähtökohta on niin, että julkisen vallan on turvattava perustuslain edellyttämät terveyspalvelut jokaiselle, joka Suomessa oleskelee ja toimii, ja siinä mielessä, kun he ovat arvioineet karkeasti vuosittaisen asiakasmäärän noin tuhanteen henkilöön ja siitä koituvan kustannuksen noin 0,7—0,8 miljoonaan euroon, niin ei puhuta mistään massiivisista rahasummista.
Mutta tässä kokonaisuudessa ehkä myöskin unohtuu, että meillä tartuntatautilain mukaiset terveystarkastukset, rokotukset ja sairastuneiden hoito ovat olennainen tapa pitää huoli myöskin siitä, että Suomen kansalaisten, suomalaisten, kansanterveys säilyy. Siinä, missä inhimillisesti autetaan ihmisiä olemaan terveitä tai tulemaan terveiksi, varmistetaan myöskin, että minkäänlaisia terveysriskejä ei aiheuteta kenellekään Suomessa. Kokonaisturvallisuudelle arvioidut riskit on todettu sisäministeriön analyysissa vähäisiksi, mutta on selvää, että tässä tilanteessa, missä meillä on Euroopassa käynnissä Venäjän hyökkäyssota, on syytä seurata ja arvioida tilanteen muutosta — sitä, mitenkä paperittomien ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa olevien määrä jatkossa kehittyy.
Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, toteaisin, että Suomi on maa, jossa lapset, alaikäiset erityisesti, on aina haluttu hoitaa ja huolehtia. Meillä lapset eivät synny kadulle. Meillä varmistetaan, että odottavat äidit saavat tukea ja apua, ja minun mielestäni on ollut synti ja häpeä, että tämä kokonaisuus paperittomien terveydenhuollon osalta on ollut näinkin pitkään hoitamatta. Kiitän hallitusta siitä, että vihdoin ja viimein tämä epäkohta on saatu korjatuksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-11-23T20:24:37,2022-11-23T20:30:34,Hyväksytty,1.1
2022_128_293,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Kiitoksia. — Ledamot Norrback, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_294,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Tack, ärade talman! Och tack, ledamot Kyllönen, för en bred genomgång. Den här reformen är nödvändig rent ur ett humanitärt perspektiv och med tanke på de grundläggande mänskliga rättigheterna. Jag är särskilt nöjd över att papperslösa barn föreslås få lika omfattande vård som finländska barn och att gravida papperslösa kvinnor enligt propositionen även skulle erhålla rådgivningstjänster. Det är på tiden.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-11-23T20:30:36,2022-11-23T20:31:02,Hyväksytty,1.1
2022_128_295,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen lakiesityksellä halutaan laajentaa paperittomille henkilöille kiireettömät terveydenhuollon palvelut, ja perussuomalaisten valiokuntaryhmä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa katsoo, että tämä hallituksen esitys tulee hylätä. Sen hyväksyminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista eikä siten perusteltavissa, ja esittelen tässä meidän vastalauseen. Hylkäys äänestetään toki sitten myöhemmin vasta toisessa käsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä on perusteltu YK:n TSS-komitean lausunnolla sekä laajemmin tarkemmin yksilöimättömillä, Suomen kansainvälisillä velvoitteilla. Jo esityksen perusteluissa kuitenkin todetaan, että valtiovarainministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei esityksessä täysin aukottomasti ole esitetty, että Suomen nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa kansainvälisten velvoitteiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 alussa sote-palvelujen järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Valiokunnan useissa asiantuntijakuulemisissa on käynyt ilmi, että hyvinvointialueiden rahoituksesta vuodelle 23 on merkittäviä puutteita, ja ne ovat noin puolitoista miljardia. Tässä tilanteessa, jossa Marinin hallitus on laiminlyönyt riittävän rahoituksen järjestämisen edes nykyisen kaltaisten terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen niille, jotka osallistuvat verorahoillaan palveluiden kustantamiseen, on epäoikeudenmukaista ja edesvastuutonta laajentaa palveluja laittomasti maassa oleskeleville tai sellaisille henkilöille, jotka eivät halua todistaa henkilöllisyyttään.
Arvoisa puhemies! Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS toteaa lausunnossaan, että esityksen perusteluina käytetyn YK:n TSS-komitean lausunnon antamisen vuonna 2021 jälkeen Euroopan ja sen maiden terveydenhuoltojärjestelmien toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Suomessa erityispiirteenä on koronapandemian aiheuttaman kuormituksen ja Venäjän hyökkäyksen aiheuttamien vaikutusten lisäksi myös erittäin vaikea työtaistelutilanne, jonka vaikutukset tulevat vielä vaikuttamaan terveydenhuollon organisaatioiden toimintakykyyn hyvin pitkän aikaa. Tähän liittyen on HUSin mukaan erittäin vaikea ajatella ja pitää oikeudenmukaisena, että esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan ja siitä seuranneen osittaisen liikekannallepanon vuoksi Suomeen hakeutuvilla tuhansilla Venäjän kansalaisilla olisi välittömästi aivan samat oikeudet myös kiireettömään terveydenhuoltoon kuin Suomen kansalaisella, eli suomalaisella veronmaksajalla, ja varsinkin tilanteessa, jossa lakisääteiset hoitotakuun mukaiset jonotusajat jo muutenkin ylitetään, päivystykset ovat HUSin mukaan ylikuormittuneita ja koko terveydenhuoltojärjestelmä on tavattoman kuormittunut, ja todellisuus on muuttunut Euroopassa, ja tätäkin asiaa tulisi tarkastella näiden uusien realiteettien kautta. 
Lausuntokierroksen aikana muun muassa Kansaneläkelaitos, Kuntaliitto ja Tampereen kaupunki ovat nostaneet esiin esitykseen liittyvän ilmeisen väärinkäytösriskin. Kela toteaa, että esityksen mukaan riittäisi se, että paperittomat henkilöt ilmoittavat hakeutuessaan hoitoon, että he kuuluvat lakiehdotuksen mukaiseen henkilöpiiriin. Koska hoito-oikeustodistusta ei tarvita, voidaan tähän arvioida sisältyvän jonkinlainen riski väärinkäytöksiin. Uuden 20 §:n mukaan julkisen terveydenhuollon ei tarvitse periä kustannuksia henkilöltä ennen valtion korvauksen hakemista, mikäli on selvää, että henkilöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä suoriutua maksusta, eli he eivät edes joutuisi maksamaan näistä palveluista.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys johtaa tilanteeseen, jossa kenen tahansa terveydenhuollon palveluja tarvitsevan ulkomaalaisen kannattaa salata henkilöllisyytensä ja tekeytyä varattomaksi. Terveydenhuollon järjestäjillä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta selvittää, onko henkilö tullut Suomeen pelkästään terveyspalveluita hakemaan, sen enempää kuin arvioida hänen maassaolonsa edellytyksiä, oleskelun kestoa tai hänen varallisuuttaan.
Arvoisa puhemies! HUS nostaa lausunnossaan esiin riskin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden lisääntymisestä entisen Neuvostoliiton alueelta. Mikäli kaikkien näiden maiden kansalaisille turvattaisiin lähtökohtaisesti laajat terveydenhuoltopalvelut samoin ehdoin kuin mitä Suomen kansalaisilla, niin tämä saattaisi avata myös yhden hybridivaikuttamisen keinon, jossa terveydenhuoltojärjestelmää kuormitetaan tahallisesti osana laajempaa hybridioperaatiota — kuvitelkaa, laajempaa hybridioperaatiota. Sisäministeriö toteaa lisäselvityksessään, että esityksen vaikutusta kokonaisturvallisuuteen ei voida kokonaan poissulkea. Sisäministeriö toteaa näin: ”Suojelupoliisin mukaan esityksen mahdollisena riskinä voi olla, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maana, jonne sota- tai terrorismirikoksiin lähtöalueella syyllistyneet hakeutuvat päästäkseen terveyspalvelujen piiriin, ja joissakin tapauksissa tästä voisi olla haittaa myös Suomen kansainvälisille suhteille.” 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esityksen vaikutuksia kansalliselle turvallisuudelle ei ole asianmukaisesti selvitetty eikä valiokunnan kuulemisessa saaduista selvityksistä välitetty, ja tällä perusteella me esitämme, että tämä lakiesitys hylätään. 
Vielä lopuksi mainitsen, arvoisa puhemies, sen, että sosiaali- ja terveysministeriöhän totesi vastineessaan, että esityksen pääasiallisena tavoitteena on parantaa Suomessa jo pitempiaikaisesti oleskelevien ja haavoittuvassa asemassa olevien paperittomien ja paperittomien kaltaisessa asemassa olevien henkilöiden oikeutta saada terveydenhuollon palveluita sen ajan, kun he ovat Suomessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan esityksellä ei vaikuteta siihen, miten vältetään, että sääntöjen vastaisesti Suomessa oleskelevien henkilöiden oleskelu muuttuu pitkäaikaiseksi, vaan nämä kysymykset ratkaistaan ulkomaalaislainsäädännön perusteella. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksestä poiketen esitys nimenomaisesti mahdollistaa pitkäaikaisen oleskelun Suomessa ilman oleskelulupaa ja laajat terveyspalvelut toimivat vetovoimatekijänä laittomaan oleskeluun nimenomaan Suomessa, koska useammat maat eivät tarjoa esitetyn kaltaisia palveluita. Marinin hallitus on käytännön toiminnallaan pyrkinyt vesittämään ulkomaalaislainsäädännön sekä oleskeluluvan merkityksen ja pyrkinyt luomaan tilanteen, jossa kuka tahansa Suomeen kerran päässyt henkilö voi jäädä Suomeen sekä käyttää veronmaksajien kustantamia yhteiskunnan palveluita riippumatta siitä, onko hänellä laillista oikeutta siihen tai ei. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-23T20:32:27,2022-11-23T20:39:18,Hyväksytty,1.1
2022_128_296,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_297,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puheenjohtaja! — Puhemies, anteeksi. — Kommentoin ensin tätä väitettä, että meillä on kansainvälisiä velvollisuuksia ja tämä välttämätön hoito kuuluisi niihin. Tanskassa esimerkiksi täysi-ikäisillä paperittomilla on oikeus kiireelliseen hoitoon julkisen sektorin ylläpitämissä sairaaloissa. Sen lisäksi heillä on mahdollisuus hiv-testaukseen, mutta julkinen sektori ei tarjoa paperittomille hoitoa HI-virukseen. Ei muuta. Saksassa laittomasti maassa oleskelevilla ja laittomasti työskentelevillä ei ole oikeutta ensiapua laajempaan julkiseen terveysvakuutuksen. Uskoisin, että nämä kansainväliset velvoitteet koskisivat myöskin Tanskaa ja Saksaa. [Jukka Mäkynen: Kuunteleeko kukaan? — Arja Juvonen: Ei!]
Arvoisa puhemies! Tätä lakia käsiteltäessä huomattiin tämä käsite ”välttämätön terveydenhoito”. Terveydenhoidon ammattilaisena ja kuntapäättäjänä tiedän, että Suomessa, kun puhutaan terveydenhoidosta, me puhumme kiireellisestä hoidosta ja me puhumme kiireettömästä hoidosta. Kiireellinen hoito on se, mihin täytyy päästä, se on henkeä ja terveyttä uhkaava. Synnytys on myöskin kiireellinen hoito. Suomessa yksikään lapsi ei ole syntynyt eikä tule syntymään kadulle, vaikka me hylkäisimme tämän lakiesityksen. Se, että vedotaan siihen, että lapset syntyisivät kadulle tai äitejä ei hoidettaisi, on pieni osa ja johtaa meitä helposti harhaan kokonaisuuden käsittelyssä. [Jukka Mäkynen: Populismia!] — Voidaan sanoa, että sekin on yhdenlaista populismia.
Väärinkäytösriskit, kuten edustaja Juvonen tuossa luetteli, ovat erittäin suuret. Sen lisäksi ei pidä unohtaa, että meillä on tuolla Välimerellä ihmissalakuljettajia, jotka ovat hyvin selvillä siitä, mitä etuja missäkin maassa tarjotaan. Heille kyllä selviää aika nopeasti se, että Suomi on ottanut tällaisen säännöksen käyttöön, että myöskin paperittomille tarjotaan näitä niin sanottuja välttämättömiä terveyspalveluita ja on sitten jokaisen lääkärin päätettävissä, mikä milloinkin on välttämätöntä.
STM on linjannut näissä lausunnoissaan, että se voisi olla hoitoa, mikä edellyttäisi sitä, että henkilö voisi turvallisesti jatkaa oleskeluaan Suomessa yksi—kaksi vuotta. Norjassa tämä on määritelty sillä tavalla, että se on erityisen välttämätöntä hoitoa ja oikeuttaa oleskeluun, jotta henkilö selviää sen noin maksimissaan kolme viikkoa. Tarkoitushan on, että laittomasti maassa olevat palaisivat kotimaahansa. He ovat usein henkilöitä, joiden perusteesta oleskeluun on [Puhemies koputtaa] jo monta kertaa todettu, että heillä ei ole siihen oikeutta. He voisivat hyvin palata omaan kotimaahansa hoitoon, ei meidän suomalaisten tarvitse sitä kustantaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-23T20:39:20,2022-11-23T20:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_128_298,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_299,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lainmuutos laajentaisi paperittomille oikeuden kiireettömän hoidon palveluihin. Silloin kun tätä täällä mielestäni ensimmäisen kerran käsiteltiin, silloin verrattiin tätä käytännössä synnytykseen tai johonkin muuhun. Onko se sitten kiireetöntä hoitoa, sitä voi jokainen miettiä itse. Mielestäni tätä lakia ei tule laajentaa yhtään enempää. — Kiitoksia. ", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+18.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-23T20:42:40,2022-11-23T20:43:25,Hyväksytty,1.1
2022_128_300,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 14/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu avataan. Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_128_301,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta. Laki koskisi nyt myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. 
Kuten olen edellisissäkin puheenvuoroissa tästä esityksestä todennut, se on turha lisä nykyiseen varhaiskasvatuslakiin verrattuna. Tämä esitys tuo vain lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia jo ylikuormittuneeseen varhaiskasvatukseen. Lisäksi se aika on pois siitä työstä eli lasten kanssa olemisesta. 
Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä sitä, että yhteiskunnassa tasa-arvo toteutuu kaikessa, myös varhaiskasvatuksessa. Tämä lakiesitys ei edistä tasa-arvoa, eikä se tuo mitään lisäarvoa nykyiselle varhaiskasvatuslaille. Esitys on lähinnä ideologinen yritys tuoda sukupuoliteoriaa lapsille jo varhaisessa vaiheessa. Tällaiset ideologiset hankkeet pitää unohtaa. Eikä lapsi tarvitse mitään sukupuolikäsityksiä hämmentäviä asioita sekoittamaan biologista sukupuoltaan. Antaa leikki-ikäisten lasten kasvaa rauhassa ja kehittyä omiksi persoonikseen ilman turhaa ideologiaa eri sukupuolista. Se ei ole muutenkaan millään tavoin yhteiskunnan tehtävä, ja se syrjii myös perinteisiä arvoja kannattavia vanhempia. 
Arvoisa puhemies! Asiantuntijalausunnoissa Kuntaliitto korosti, että suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nykyisellään kokonaisvaltaisesti alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä, eikä tämä uusi esitys toisi sille mitään lisäarvoa. Tämä lisäisi vain jo ennestään ylikuormittunutta hallinnollista työtä ja kustannuksia. Lisäksi se aika on pois lasten hyvinvoinnista, kuten jo aikaisemmin kerroin. 
Varhaiskasvatuksen henkilökunnan tulee voida keskittyä mahdollisimman täysimääräisesti lasten hoitoon ja heidän tukemiseensa eli olemiseen heidän kanssaan. Sellaiset asiat kuin esimerkiksi toisen kunnioittaminen, kiusaamisen ennaltaehkäisy ja kannustaminen erilaisiin yhteiskunnan perustaitoihin leikin kautta ovat hyviä asioita, joita tulisi edistää varhaiskasvatuksessa. Mutta tällaisten eri sukupuolille ominaisten piirteiden kategorinen kritisoiminen luokin hämmennystä ja turvattomuutta, jonka vaikutukset näkyvät nykyajan lapsissa kasvaneina mielenterveys- ja irrallisuusongelmina.
Ainoa asia, mikä tasa-arvon nimissä olisi suotavaa, olisi saada enemmän miehiä töihin varhaiskasvatukseen. Se toisi myös lisäarvoa lähes täysin naisvaltaiselle alalle sekä toisi myös miesnäkökulmaa erilaisiin leikkeihin ja toimintoihin. Tällaisia esityksiä hallituksen tänne pitäisi tuoda. 
Totean, että lakiesitys on edellä esitetyin perustein lasten varhaiskasvatuksen kannalta turha tai jopa haitallinen sen hallinnollisen taakan lisäyksen vuoksi, jonka tarpeettomien tasa-arvosuunnitelmien laatiminen aiheuttaa resurssipulasta kärsivälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tulevat asian toisessa käsittelyssä esittämään lakiesityksen hylkäämistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+19.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-11-23T20:43:52,2022-11-23T20:47:45,Hyväksytty,1.1
2022_128_302,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_128_303,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Piti ottaa puheenvuoro ehkä selkeyttääkseni edellistä puheenvuoroa. En ehkä tiedä, olemmeko lukeneet ihan samaa lakiesitystä. Hallituksen esityksessä todellakin yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajenisivat koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Häirinnän määritelmää muutettaisiin niin, että häirintä voisi kohdistua myös ihmisryhmään. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja palvelutuottajan ja koulutuksen järjestäjän vastuuta puuttua tiedossa olevaan häirintään selkeytettäisiin. Tämän lisäksi asian voisi viedä käsiteltäväksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan ilman nimettyä uhria. Elikkä tässä on kyllä tarkoitus selkeyttää siten, että tarvittaviin tilanteisiin pystytään tarpeen mukaan nykyistä paremmin puuttumaan.
Sitten on tällainen velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia koskien myös mahdollisuutta saada viranomaisten palveluita. Tässä kohtuullisia mukautuksia arvioitaessa otettaisiin ensisijaisesti huomioon vammaisten henkilöiden tarpeet. Tämän lisäksi työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetta koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin koskien työpaikan yhdenvertaisuustilanteen arviota. Elikkä nämä ovat varmasti kaikki sellaisia asioita, mitä suurin osa tässä salissa pystyy kannattamaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+19.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2022-11-23T20:47:45,2022-11-23T20:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_128_304,128/2022,2022-11-23,14.02,22.34,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle tiettyjä pinta-ala- ja eläinperusteisia tukia koskeviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 165/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 18/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 14/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_128+2022+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_1,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Arvoisat edustajat! Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_2,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Mennään kysymyksiin. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_3,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Vantaalla väkivaltaisten katuryöstöjen aalto”, ”Tampereella puukotukset kasvussa”, ”Nuorten väkivalta räjähtänyt pääkaupunkiseudulla”, ”Ryöstäjien määrä kasvoi rajusti” — siinä teille otsikoita tältä vuodelta. Ja mitä te olette asialle tehneet? Tuntuu, ettette mitään muuta kuin kertoneet, että poliisien määrää on muka lisätty ennaltaehkäisevään toimintaan. Lisää otteita uutisista: ”Yli puolet nuorista ryöstäjistä on Helsingissä maahanmuuttajataustaisia.” ”Jopa 95 prosenttia katujengeihin kuuluvista jäsenistä on nimen ja etnisyyden perusteella ulkomaalaistaustaisia.” Joko on aika herätä ja myöntää ongelma?
Me perussuomalaiset haluamme tiukkoja toimia. Tässä ei nyt riitä enää ymmärtäminen, pään silittely ja maahanmuuttajien kotoutustoimien vaatiminen. Se tie on kuljettu loppuun, ja on nähty, mitä siitä seuraa.
Arvoisa pääministeri, mitä te aiotte tehdä tälle kasvavalle ongelmalle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-24T16:02:21,2022-11-24T16:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_129_4,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_5,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys on hyvin ajankohtainen. On todella huolestuttavaa, että todellakin väkivalta, nimenomaan alaikäisten väkivalta, on lisääntynyt huolestuttavasti. Ja sen takia me olemme puuttuneet sekä tähän esitettyyn alaikäisten väkivaltaan että myös näihin muihin ilmiöihin, kuten katujengeihin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen, niin että olemme lisänneet poliisien määrää. Se on tärkeä toimi, jotta voimme puuttua rikoksiin, jotta saamme rikoksentekijät vastuuseen. Olemme lisänneet resursseja oikeuslaitokselle, jotta oikeuskäsittelyt olisivat mahdollisimman nopeita ja jotta rikoksentekijät joutuvat sitä kautta vastuuseen. Ja olemme lisänneet resursseja ennaltaehkäisevään työhön, niin kouluihin, nuorisotyöhön kuin esimerkiksi lastensuojeluun. Nämä kaikki ovat niitä toimia, mitä me tarvitsemme, jotta pystymme yhdessä vastaamaan tähän lisääntyneeseen rikollisuuteen. Tässä hallitus on toiminut hyvin määrätietoisesti, ei vain [Puhemies koputtaa] sisäministeriössä vaan myös muissa [Puhemies: Kiitoksia!] ministeriöissä. [Vilhelm Junnila: Miten se näkyy?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:03:25,2022-11-24T16:04:34,Hyväksytty,1.1
2022_129_6,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_7,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat esittäneet teille kyllä keinoja, hallitus, viimeisimpänä kriminaalipoliittisessa ohjelmassamme: koventakaa törkeistä väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomiot tuntuviksi, ulkomaalaisrikolliset tulee palauttaa kotimaihinsa, ja poistakaa rangaistusten niin sanotut paljousalennukset. Mitään näistä ette ole tehneet. Hallitus on epäonnistunut suojaamaan suomalaisia väkivallalta, joka nykyään leviää jo perusasteen kouluissa, kun nuorilta jengit vievät kengät jalasta ja takit päältä ja pahoinpitelevät päälle. Tämä on yksi pahimmista hallituksen epäonnistumisista. Arvoisa ministeri, mitä aiotte tehdä tälle asialle — pikaisesti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-24T16:04:39,2022-11-24T16:05:26,Hyväksytty,1.1
2022_129_8,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_9,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys katurikollisuuden ja väkivallan lisääntymisestä (Veijo Niemi ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 195/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten äsken sanoin, niin tämä on todella huolestuttava ilmiö, että nimenomaan alaikäisten väkivaltarikokset ovat lisääntyneet ihan tässä viime aikoina, ja esimerkiksi nämä tämmöiset ryöstöt ovat uusi, todella huolestuttava ilmiö. Sen takia on tärkeää, että meillä on resursseja poliiseilla, joiden määrää olemme lisänneet tällä hallituskaudella merkittävästi. Itse asiassa viime hallitus leikkasi poliisien määrää [Petteri Orpo: Eikä leikannut!] heti toimeen astuessaan, ja poliisien määrä tippui todella alhaiselle tasolle, ja nyt tämä hallitus on joutunut tavallaan aloittamaan alusta sen työn, koska siitä, kun viime hallitus aloitti, määrät vähenivät. Tämä on yksi tärkeä asia.
Mutta aivan yhtä tärkeää on se, että meillä on koulussa riittävät resurssit, meillä on nuorisotyössä riittävät resurssit, meillä on erilaisia harrastusmahdollisuuksia nuorille, niin että nuorilla on vaihtoehtoja ja nuorten tulevaisuusnäköala on valoisa. Sen takia esimerkiksi tänä korona-aikana olemme halunneet pitää huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että lasten ja nuorten tukipalvelut [Puhemies: Kiitoksia!] ovat riittäviä, ja sinne on satsattu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:05:26,2022-11-24T16:06:41,Hyväksytty,1.1
2022_129_10,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Tähän samaan aihekokonaisuuteen on myös keskustan eduskuntaryhmällä kysymys. — Edustaja Mikko Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_11,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun lasten, nuorten ja jengien väkivaltaisuus lisääntyy, nostan esille yhtenä ennaltaehkäisevänä toimena ja ratkaisukeinona koulupoliisin toiminnan. Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas tekee yhteistyötä ala- ja yläkoulujen kanssa. Hän antaa laillisuuskasvatusta, käy lasten ja nuorten kanssa läpi vastuuikärajoja, kiusaamista ja väkivaltaa, rikosten seurauksia, päihteitä ja vastuullista toimintaa somessa. Hän kuulee lapsia ja nuoria, ja moni nuori kääntyy oma-aloitteisesti hänen puoleensa. Koulupoliisi puhuttaa koulussa kaikki 15-vuotiaat, jotka ovat syyllistyneet rikokseen. Yhteistyö on sujuvaa, mutta työmäärä kasvaa koko ajan. Tarvitaan laajaa koulun väen, kotien, oppilashuollon, kouluun jalkautuvan nuorisotyön ja poliisin yhteistyötä. Kysyn ministeri Mikkoselta: voisiko hallitus vahvistaa [Puhemies koputtaa] koulupoliisitoimintaa väkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-11-24T16:06:41,2022-11-24T16:07:57,Hyväksytty,1.1
2022_129_12,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_13,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä huomio, että meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on näitä varhaisen puuttumisen ennaltaehkäiseviä keinoja. Ja on tärkeää, että nuoret tapaavat poliisin koulussa, niin että sitä luottamusta voidaan rakentaa niin, että poliisia ei tavata ehkä ensi kertaa vain siinä kohtaa, jos ollaan jouduttu jo rikosten polulle. Sen takia me hallituksessa pohdimme myös näitä lisäkeinoja ja olemme asettaneet tällaisen eri ministeriöiden yhteisen työryhmän. Siinä ovat sisäministeriön lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö miettimässä vielä niitä lisäkeinoja, joita voimme tähän ongelmaan tuoda, ja myös resursseja, joita lisätalousarviossa osoittaa.
Niin kuin sanoin, iso ongelma on se, että poliisien määriä vähennettiin merkittävästi viime kaudella, [Välihuutoja oikealta] ja sen takia esimerkiksi poliisin mahdollisuus tällaiseen ennaltaehkäisevään työhön, kouluvierailuihin ja näihin, on vähentynyt. Nyt olemme saaneet poliisien määrää lisättyä, [Puhemies: Kiitoksia!] olemme saaneet panoksia Ankkuri-toimintaan, joka on nimenomaan sellaista moniviranomaistoimintaa, ja tätä me tarvitsemme vielä lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:08:08,2022-11-24T16:09:13,Hyväksytty,1.1
2022_129_14,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_15,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onpa taas surullista kuultavaa. Kyse ei ole teidän lisäämistänne poliisien resursseista. Kyse on teidän ja koko eduskunnan ajamasta maahanmuuttopolitiikasta. [Välihuutoja vasemmalta] Me olemme varoittaneet tästä ongelmasta, tästä ilmiöstä, vuosia. Mitä te olette tehneet? Vähätelleet sitä, sanoneet, että me maalaamme uhkakuvia, kertoneet, että maahanmuuttoon ei liity ongelmia.
Me seuraamme tismalleen Ruotsin ja muiden maiden jalanjäljissä. Mikäli me teemme samanlaista politiikkaa, me saamme samanlaisia tuloksia. Me olemme esittäneet lainsäädäntömuutoksia, toimenpiteitä maahanmuuttopolitiikkaan, kriminaalipolitiikkaan, nimenomaan katurikollisuuteen ja jengeihin puuttumista, tiukalla kädellä. Nyt ei riitä pään silittely, ei teidän aina vaatimanne uudet kotouttamistoimet ja maahanmuuttajien erikoispalvelut.
Perussuomalaiset ovat äsken kertoneet jättävänsä välikysymyksen hallitukselle. Kysyn pääministeriltä: mitä te oikeasti aiotte tehdä, [Puhemies koputtaa] jotta pääkaupunkiseudun nuoret uskaltavat käyttää lähijunaa, [Puhemies: Kiitoksia!] uskaltavat kävellä täällä kaduilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-24T16:09:13,2022-11-24T16:10:26,Hyväksytty,1.1
2022_129_16,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_17,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minusta poliisien riittävät resurssit ovat yksi tärkeä osa sitä, että voimme puuttua rikollisuuteen. Se on äärimmäisen tärkeää, että poliisilla on mahdollisuus torjua rikoksia, olla läsnä, näkyä kaduilla, luoda sitä kautta turvallisuutta. [Kokoomuksen ryhmästä: Hoitaako poliisi kaiken?] Ja minä ihmettelen sitä, jos perussuomalaiset sanovat täällä, että te olette jo pitkään nähneet tämän ongelman. Kuitenkin silloin kun te olitte hallituksessa, poliisien määrää vähennettiin. [Välihuutoja oikealta] Ja itse asiassa poliisien määrä, onneksi, viime hallituskauden puolivälissä kääntyi kasvuun siinä kohtaa, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta. [Välihuutoja]
Minusta on äärimmäisen tärkeää se, että tähän ongelmaan me etsimme yhdessä keinoja. Etsimme keinoja poliisin riittävistä resursseista, puuttumisesta, mutta etsimme keinoja myös nimenomaan sieltä ennaltaehkäisevästä työstä, siitä, että kaikilla nuorilla on se turvallinen aikuinen, on se sitten koulussa, on se nuorisotyön kautta, on se harrastusmaailmassa. Meidän täytyy huolehtia siitä, [Puhemies koputtaa] että jokaisella nuorella täällä [Puhemies: Kiitoksia!] on turvallinen olo ja heillä on aikuisia, joihin he voivat luottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:10:31,2022-11-24T16:11:39,Hyväksytty,1.1
2022_129_18,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_19,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ongelmallinen maahanmuutto johtaa ongelmiin, ja mitä enemmän ongelmallista maahanmuuttoa, sitä enemmän ongelmia on odotettavissa. Jos ajatellaan raaimmasta päästä, niin on tämä mainittu katujengirikollisuus, järjestäytynyttä rikollisuutta, radikalisaatiota, terrorismia ja sen uhkaa, erilaisia silpomisia, kunniaväkivaltaa. Nyt me ollaan puhuttu näistä ongelmista ja niiden riskeistä pitkään ja siitä, että jos nämä ongelmat päästetään rantautumaan ja juurtumaan yhteiskuntaan, niin niistä ei enää päästäkään tuosta vain eroon, vaan siitä vähintään tulee hyvin raskas ja pitkä prosessi. Sen vuoksi kysyisin sisäministeriltä: mitä te ajattelette, kauanko näiden ongelmien ratkaiseminen kestää, paljonko nämä tulevat aiheuttamaan vahinkoa, paljonko se maksaa, ja miten ylipäätänsä niistä edes päästään eroon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-11-24T16:11:39,2022-11-24T16:12:35,Hyväksytty,1.1
2022_129_20,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_21,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin meillä on monentyyppistä rikollisuutta, niin kuin tässä edustaja Puisto kuvasi. Meillä on esimerkiksi nämä ikään kuin perinteiset järjestäytyneen rikollisuuden jengit, moottoripyöräjengit, liivijengit, sitten meillä on tätä katujengi-ilmiötä, joka on myöhemmin syntynyt. Ja nyt meillä ovat vielä viime aikoina nimenomaan tämä nuorten alaikäisten väkivaltarikokset huolestuttavasti lisääntyneet ja esimerkiksi nämä tällaiset ryöstöt, mistä olemme valitettavasti saaneet nyt lukea viime päivinä tai viime viikkoina ja kuukausina lehdistä. Nämä ovat kaikki asioita, mihin meidän täytyy puuttua.
Mutta samanaikaisesti meidän täytyy ymmärtää, että kyse ei ole pelkästään maahanmuuttajista. Kyse on suomalaisista, kyse on täällä jo pitkään asuneista, ja meidän täytyy huolehtia siitä, että jokainen saa tukea — puhutaan lapsista, nuorista, perheistä — silloin kun sitä tarvitaan. [Riikka Purran välihuuto] Meidän täytyy huolehtia, että myös koululla, nuorisotyöllä, lastensuojelulla on riittävät resurssit. Esimerkiksi tässä viimeaikaisessa ryöstöilmiössä [Puhemies koputtaa] nimenomaan valtaosa näistä ryöstäjistä on lastenkodista karanneita, [Puhemies: Kiitoksia!] ja he tuolla kadulla ryöstävät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:12:35,2022-11-24T16:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_129_22,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_23,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viikonloppuna Turussa nuorisojengi kävi satunnaisesti toisten nuorten kimppuun ja oli vakava puukotus, erittäin vakava tilanne. Näitä on nyt eri puolilla, erilaisia ilmiöitä. Joka tapauksessa ihmiset ovat äärettömän huolissaan. Vakavia asioita on tapahtunut. Tähän on puututtava.
Ministeri Mikkonen, poliisien määrä käännettiin kasvuun viime kaudella määrätietoisilla toimilla — ei täällä voi ihan mitä tahansa puhua. Se on fakta. [Timo Heinonen: Juuri näin! — Välihuuto vasemmalta] Mutta pelkästään tämä poliisien määrän lisääminen ei yksinkertaisesti riitä, tarvitaan laaja valikoima keinoja. Me olemme muun muassa jo vuosi sitten helmikuussa esitelleet tähän aiheeseen liittyen edustaja Tolvasen tekemän raportin, jossa on laaja valikoima sekä kovia että pehmeitä keinoja. Nyt ei ole nähty, että hallitus olisi ottanut tämän riittävän vakavasti. Nyt on aika toimia, nyt tarvitaan konkreettisia keinoja. Tätä ei voida jättää seuraavan hallituksen vastuulle, ei hallituksen sisäisten ristiriitojen taakse. On toimittava.
Ja koska me haluamme varmistaa, että jotain tapahtuu, me tulemme lähtemään mukaan [Puhemies koputtaa] perussuomalaisten välikysymykseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-24T16:13:50,2022-11-24T16:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_129_24,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Ei ollut kysymystä ilmeisesti. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_25,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, toivottavasti täällä kuunnellaan, mitä vastataan. Minä sanoin, että viime hallituskauden puolivälissä, sen jälkeen kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, suunta muuttui ja poliisien määriä ryhdyttiin lisäämään. [Välihuutoja] Tällä hallituskaudella me olemme lisänneet niitä edelleen. Tällä hetkellä on sata poliisia enemmän kuin viime vuonna. Me tarvitsemme poliisia, se on selvä juttu.
Tapasin itse asiassa Ruotsin poliisin ylijohtajan tuossa viime viikolla, ja hänen viestinsä oli se, että meidän täytyy huolehtia poliisien riittävästä määrästä, mutta sitten meidän täytyy huolehtia nimenomaan siitä ennaltaestävästä työstä. Ja se on koko yhteiskunnan asia, se on koulujen asia, se on kuntien asia, se on nuorisotyön asia, se on myös järjestöjen asia, ja me voimme auttaa järjestöjä siinä asiassa ja tukea, koska järjestöt tekevät hyvää työtä. Tämä on todellakin hallituksen yhteinen asia, ja kuten kerroin, olemme tänään yhdessä muiden ministereiden kanssa nyt taas etsimässä uusia toimenpiteitä, [Puhemies koputtaa] miten tähän tilanteeseen voimme vielä puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:14:59,2022-11-24T16:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_129_26,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tolvanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_27,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, hyvä ministeri Mikkonen, että oikaisitte tämän virheellisen tiedon. Viime kaudella tosiaan poliisien määrä lähti nousuun. Valtiovarainministeri Orpo ja sisäministeri Mykkänen tekivät sellaisen toimenpiteen, että poliisikoulutus olisi tuottanut 7 850 poliisia tänä päivänä, mutta valitettavasti hallitus tuotti vain 7 500.
No, se on kuitenkin hienoa, että meillä on nyt ilmeisesti sama tilannekuva tästä ongelmasta, mikä meillä kaduilla on. [Leena Meri: Ei ole kyllä sama tilannekuva!] Toivotaan ainakin niin. Tässä on vähän sama kuin järjestäytyneen rikollisuuden kasvu 1990-luvulla, jota läheltä seurasin. Se pystyttiin taklaamaan. Nyt on mahdollista taklata myös tämä katujengi-ilmiö ja myös nuorten väkivaltaisuus. Kokoomuksessa jo pari vuotta sitten tätä asiaa esitimme ja teimme oman ohjelmamme. Siellä on nimenomaan ennaltaestäviä ohjelmia, mihin toivottavasti olette tutustunut, mutta siellä on myös kovempaa, esimerkiksi ampuma-aseiden osalta rangaistusten tiukentaminen, omaisuuden konfiskointi ynnä muuta.
Arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] nyt on tekojen aika. Enää ei voi odottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-11-24T16:16:11,2022-11-24T16:17:19,Hyväksytty,1.1
2022_129_28,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_29,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitääkö nyt kolmannen kerran vielä todeta se, vaikka todella sanoin sen jo ensimmäisellä kerralla, että siis kun viime hallitus aloitti, edellisen hallituksen perintönä oli 7 332 poliisia. [Mika Niikko: Ei pidä paikkaansa!] Sen jälkeen poliisien määrää ryhdyttiin laskemaan: vuonna 2017 viime hallituksen puolivälissä se oli alimmillaan, 7 148, ja sitten käännettiin suuntaa, ja se on hyvä. Näin piti tehdäkin, olen siitä iloinen. Mutta sitten kun hallitus päätti toimintansa ja tämä hallitus aloitti, perintönä oli 7 277 poliisia, mikä oli siis vähemmän kuin edellinen hallitus oli jättänyt viime hallitukselle perinnöksi, ja me olemme nyt tätä määrää nostaneet. Tänä vuonna meillä on 7 536 poliisia, ja tästä suunta on vain ylöspäin.
Mutta noihin kokoomuksen esittämiin keinoihin. Minusta on hyvä, että teillä on ollut hyviä, konkreettisia keinoja. Itse asiassa hyvin monia niistä me olemme toteuttaneet, ja nyt kun nostit esiin esimerkiksi [Puhemies koputtaa] laittomien aseiden osalta rangaistusten kiristämiset, [Puhemies: Kiitoksia!] niin tästä meillä on oikeusministeriön ja sisäministeriön yhteinen selvitys paraikaa menossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:17:19,2022-11-24T16:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_129_30,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_31,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tilannehan on se, että mikään määrä poliiseja ei riitä, ellemme keskity siihen, mistä perussuomalaisten kysymys tässä lähti. Sisäministeri Mikkonen, te olette kesäkuussa todennut, että maahanmuuton ongelmiin ei vastata kiristämällä maahanmuuttoa koskevia sääntöjä. Olette lisäksi todennut, että on täysin selvää, että jengiytymiseen liittyviä ongelmia ei voida pysäyttää tai ratkoa maahanmuuttoa vähentämällä. No, olemme lukeneet uutisia siitä, että on vakavasti väkivaltaisia katujengejä, ja poliisi nyt kertoo, että ryöstöjä on ollut tähän mennessä Helsingissä jo enemmän kuin viime vuosina. Poliisi kertoo myös, että näistä henkilöistä noin puolet on maahanmuuttajataustaisia. Kysyn nyt teiltä: ettekö te, ministeri, todellakaan näe, että maahanmuuton tuomia ongelmia pitää ratkoa myös sillä, että rikoksiin syyllistyneitä karkotetaan Suomesta ja maahantuloa rajoitetaan, kuten esimerkiksi Ruotsi aikoo tehdä? [Puhemies koputtaa] Otatteko oppia Ruotsista [Puhemies: Kiitoksia!] ja milloin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-24T16:18:34,2022-11-24T16:19:42,Hyväksytty,1.1
2022_129_32,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_33,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on juuri niin, että ei tämä asia ratkea vain poliisien määrällä. Varsinkin kun me puhumme nuorista rikollisista, jengeistä, katuväkivallasta — mikä on erittäin huolestuttava ilmiö, ei vain täällä Suomessa, vaan tämä näkyy muuallakin Euroopassa — niin me tarvitsemme monenlaisia välineitä. Me tarvitsemme, totta kai, rangaistusasteikon, joka on riittävän tiukka. Me tarvitsemme näitä kovia keinoja. Kyllä me tarvitsemme poliiseja. Mutta sen lisäksi me tarvitsemme sosiaalityötä, me tarvitsemme toimenpiteitä koulun puolella, me tarvitsemme nuorisotyötä, ja kaikkien näiden eri toimijoiden pitää työskennellä yhdessä, niin että nuorten alkava rikollisuus voidaan katkaista heti alkuunsa. Ja nuoret tarvitsevat tervettä tekemistä. He tarvitsevat turvallisen kouluympäristön, turvallisen kotiympäristön, ja he tarvitsevat harrastuksia — sellaista hyvää tekemistä omaan elämäänsä, joka on vaihtoehto tuolle toiminnalle, jota me valitettavasti yhteiskunnassamme näemme. 
Ministerit Andersson ja Honkonen varmasti voivat kertoa lisää siitä työstä, mitä koulujen puolella tai nuorisotyössä on näiden asioiden osalta tehty. Mutta kyllä tätä kysymystä pitää lähestyä laajasti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. [Leena Meri: Ei siihen maahanmuuttoon tullut mitään vastausta taaskaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-24T16:19:42,2022-11-24T16:20:55,Hyväksytty,1.1
2022_129_34,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_35,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika ajoin lasten ja nuorten keskuudessa tapahtuu suuria muutoksia. Ne tulevat kansan tietoisuuteen yksittäisinä ilmiöinä, niin kuin nyt tapahtuu. Viime vuonnahan oli ennätysmäärä henkirikoksia, joissa oli alaikäisiä tekijöitä — 50 kappaletta, kun niitä normaalisti on 9—16 — ja nyt on ryöstöjä. Tässä pitää nyt pystyä näkemään kokonaisuus eikä vain pelkkiä pistemäisiä kuplia. Sitä te ette nyt näe. Jos näkisitte, niin ainoa vastaus ei olisi poliisien määrä, ennaltaestävä työ, Ankkuri-toiminta, joista on kuultu tässä salissa niin monta kertaa. Tämä on paljon laajempi kokonaisuus. Kun ette ole tätä nähneet, niin ette ole pystyneet tekemään ratkaisuja, ja kun nämä tulevat ilmi, niin silloin se kertoo siitä, että se ongelma on jo aivan liian kaukana. Milloin te avaatte silmänne ja näette tämän kokonaisuuden ja sen, mistä tässä on kysymys? Ja miten pahaksi aiotte tämän tilanteen nyt päästää? Nyt on ihan oikeasti viimeiset hetket tehdä toimenpiteitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-11-24T16:20:57,2022-11-24T16:21:59,Hyväksytty,1.1
2022_129_36,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_37,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tässä voisi kysyä, milloin te avaatte korvanne, [Leena Meri: Ei ole todellista! Ei ole kertaakaan vastattu maahanmuuttoon!] koska ymmärtääkseni olen tässä aika monta kertaa kertonut, miten laaja-alaisesti hallitus on tähän ongelmaan puuttunut. Se ei ole pelkästään poliisien asia, ei tietenkään, mutta tietysti sisäministerinä, kun vastaan poliisista, nostan sen tässä esiin. Kuten tässä olen kertonut, laajasti hallitus on tehnyt työtä niin nuorison puolella, lastensuojelun puolella, sosiaalitoimessa, kouluissa kuin päiväkodeissa.
Tämä on nimenomaan kaikkien meidän yhteinen asia. Tässä on kyse siitä, miten voimme tukea perheitä, miten voimme tukea lapsia ja nuoria, miten voimme kaikille taata turvallisen tulevaisuuden ja tulevaisuudennäkymän. Ja sen takia myös esimerkiksi se päätös, että oppivelvollisuutta pidennettiin, on tärkeä, koska se mahdollistaa nuorille ammattiin valmistumisen, koulutuksen ja sitä kautta näkymää elämään niin, että ei jouduta [Puhemies koputtaa] niin helposti rikosten polulle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:21:59,2022-11-24T16:23:06,Hyväksytty,1.1
2022_129_38,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Andersson vielä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_39,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Mikkonen totesi, siltä osin kuin puhutaan alaikäisten väkivallanteoista, pitää muistaa, että me puhutaan kuitenkin lapsista. Silloin panostukset niin nuorisotyöhön kuin kouluihin ovat äärimmäisen tärkeät, koska näissä paikoissa työskentelee ammattilaisia, jotka kohtaavat näitä nuoria päivittäin ja jotka työskentelevät heidän kanssaan päivittäin.
Hallitus päätti tänä keväänä siitä, että jaetaan kolmas peräkkäinen koronatukipaketti. Olemme siis antaneet ylimääräistä rahoitusta koulutuksen järjestäjille kaikilla koulutusasteilla, jotta olisi mahdollista vastata niihin kasvaneisiin tuen tarpeisiin, mitä koronapandemia on tuonut mukanaan ja mistä myöskin koulun ammattilaiset meille puhuvat. Tämä nuorten oireilu näkyy meidän kouluissa ja oppilaitoksissa tällä hetkellä.
Sen lisäksi on nyt tänä syksynä ollut eduskunnassa käsittelyssä lakiesitys, jolla me ollaan vakinaistettu sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli. Se tarkoittaa sitä, että kouluille annetaan rahaa palkata sosiaalialan tai kasvatusalan ammattilaisia, [Puhemies koputtaa] joilla ei ole opettamiseen sidottua työaikaa [Puhemies: Kiitoksia!] eli on aikaa esimerkiksi paljon poissaoloja omaaville nuorille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:23:07,2022-11-24T16:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_129_40,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_41,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me voimme puhua täällä niin poliisin resursseista kuin koululle annettavista lisätuista, mutta siitä me emme pääse yhtään mihinkään, että nämä ilmiöt liittyvät maahanmuuttoon. Ne liittyvät maahanmuuttoon, jota te tällä hallituskaudella olette vain ja ainoastaan löysentäneet. Te ette ole tehneet minkäännäköisiä kiristämisiä kotoutumiseen. Päinvastoin, meille tulee massiivista maahanmuuttoa lisää. Tällä hallituskaudella palautukset ovat romahtaneet. Tietojeni mukaan poliisin esittämät karkotuspäätökset eivät johda yhtään mihinkään, ne menestyvät huonosti, rangaistuksia erityisesti alle 21-vuotiaiden osalta ei ole kovennettu eikä rikostiedustelun toimivaltuuksia ole lisätty. Täytyy sanoa, että kukaan tässä maassa ei halua tätä ilmiötä tänne eikä hyväksy, että tälle asialle ei tehdä mitään. [Puhemies: Kysymys!] Meidän lapsilla on jakamaton oikeus turvallisiin katuihin. Mitä te aiotte, pääministeri Marin, tehdä tälle asialle — nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-24T16:24:21,2022-11-24T16:25:31,Hyväksytty,1.1
2022_129_42,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_43,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan, että me olemme käyneet tämän saman keskustelun tässä salissa aikaisemminkin [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Timo Heinonen: Mutta teot puuttuvat!] ja sanon nyt, kuten sanoin myös aiemmin: jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. Välillä tuntuu, kun tätä keskustelua seuraa, että täällä halutaan sellainen mielikuva antaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Jokainen maahanmuuttaja ei ole rikollinen. Esimerkiksi kun me tällä hetkellä katsomme, keitä ovat he, jotka Suomeen tulevat, niin valtaosa heistä on ukrainalaisia pakolaisia. Noin 40 000, yli 40 000, ukrainalaista on paennut sotaa, tullut Suomeen, ja ainakin minä sanon, että tervetuloa ja lisääkin voi tulla. [Sanna Antikainen: Ei ollut kyse heistä!] Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että nämä ihmiset saavat turvaa, nämä ihmiset voivat elää tavallista elämää.
Me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa. Meidän väestömme ikääntyy, meidän palvelutarpeemme kasvavat, me tarvitsemme tänne ihmisiä Suomen ulkopuolelta. [Sanna Antikainen: Ette tiedä, mistä puhutte!] Tämä on tosiasia, ja hallitus on panostanut työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Mutta samanaikaisesti on totta, että kun me näemme yhteiskunnassa epätoivottavia ilmiöitä, niin myös niihin pitää puuttua — ovat ne sitten kantasuomalaisten, täällä syntyneiden, [Puhemies koputtaa] tai maahanmuuttajien tekemiä. Tähän rikollisuuteen [Puhemies: Kiitoksia!] pitää puuttua, ja siihen pitää suhtautua vakavasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-24T16:25:33,2022-11-24T16:26:44,Hyväksytty,1.1
2022_129_44,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_45,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten tekemiin rikoksiin tarvitaan jämäkkää puuttumista. Kokoomus on oman toimenpide-ehdotuksensa esittänyt, ja siihen täällä viittasivat edustajat Orpo ja Tolvanen.
Hallitus otti esille koulujen merkityksen. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa joka kahdeksas nuori jättää perusopetuksen vailla toiselle asteelle riittäviä taitoja lukea, laskea, kirjoittaa — ilman riittäviä perustaitoja. Peruskoulusta ei saisi valmistua ilman riittäviä taitoja.
Tarvitaan yksilöllisempää peruskoulua, jossa opintojen etenemistä voidaan tukea nykyistä paremmin. Kokoomus kannattaa oppimisen tuen uudistamista kaikilla koulutusasteilla. Näin varmistamme, että oppilas saa tarvittaessa pienryhmämuotoista opetusta ja henkilökohtaista tukea. Perusopetuksen laadun vahvistaminen on aivan välttämätöntä. Kysyn opetusministeriltä: miksi te ette ole tuoneet [Puhemies koputtaa] tätä kipeästi kaivattua esitystä oppimisen tuen uudistamisesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-24T16:26:45,2022-11-24T16:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_129_46,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_47,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen perusrahoitusta on vahvistettu tuntuvasti. Jos oikein muistan, se on melkein 300 miljoonalla kasvanut tämän hallituskauden aikana, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska tämä perusrahoitus on se, joka määrittää, minkälaiset resurssit on sille jokapäiväiselle työlle, mitä meidän peruskouluissa tehdään, ja joka määrittää myöskin sen, kuinka hyvin pystytään puuttumaan niihin tilanteisiin, mihin edustajakin tässä viittasi, ja huolehtimaan siitä, että kaikki oppilaat saavat riittävät valmiudet perusopetuksen aikana.
Tämän hallituskauden aikana olemme aloittaneet oppimisen tuen kokonaisuudistuksen tuomalla eduskuntaan lakiesityksen, jolla säädetään varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta — merkittävä, myöskin eduskunnan edellyttämä muutos varhaiskasvatuslainsäädäntöön. Sen lisäksi olemme panostaneet oppilas- ja opiskelijahuoltoon sekä oppivelvollisuuden laajentamiseen — isoja, tarpeellisia uudistuksia. [Puhemies koputtaa] Yhdyn tähän edustajan näkemykseen, että ensi kaudella oppimisen tuen kokonaisuudistus [Puhemies: Kiitoksia!] perusopetuksessa pitää tehdä. Se on tärkein seuraava koulutuspoliittinen asia, mihin meidän pitää keskittyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:28:00,2022-11-24T16:29:16,Hyväksytty,1.1
2022_129_48,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_49,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ne tiedot nuorten tekemien rikosten lisääntymisestä, sekä ryöstöistä että pahoinpitelyistä, ovat hälyttäviä, ja on selvää, että tässä tarvitaan lisää toimia. Tarvitaan lujempi ote näihin rikoksiin puuttumiseksi, mutta tarvitaan lujempi ote myös näiden rikosten ennaltaehkäisyyn. Tässä ei ole kyse siitä, tarvitsemmeko kovia vai pehmeitä keinoja — on selvää, että tarvitsemme molempia. [Leena Meri: No mitäs ne kovat keinot ovat?]
Arvoisa puhemies! Teen tässä kolme ehdotusta.
Ensinnäkin alaikäisten osalta: Nuorisorangaistukset nykyistä laajempaan käyttöön, nykyistä nopeammat seuraamukset — ne ovat parempia kuin pitkän ajan päästä odottava sakko, jota ei koskaan ehkä makseta.
Toinen jengien osalta: Laittomat aseet pois. Tähän tarvitaan jykevä toimenpideohjelma, ja siellä myös rangaistuksia on katsottava, nykyisin saa liian usein sakkoja. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä] 
Ja kolmanneksi: Helsingistä on erinomaisia esimerkkejä siitä, että nuorisotyöntekijät ovat tulleet kouluihin, jotta he voivat heti siellä puuttua.
Eli tarvitaan sekä kovia keinoja että pehmeitä keinoja, [Mika Niikon välihuuto] luja ote näihin rikoksiin ja luja ote ennaltaehkäisyyn. Arvoisa hallitus, miltä [Puhemies koputtaa] kuulostaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-24T16:29:18,2022-11-24T16:30:28,Hyväksytty,1.1
2022_129_50,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_51,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Juuri näin, juuri näitä toimia me nyt mietimme, ja kuten kerroin, niin olemme tehneet jo paljon [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja olemme nyt myös miettimässä uusia lisäkeinoja yhdessä eri ministeriöiden kanssa, koska tämä, niin kuin kerroit, on laajasti eri ministeriöiden asia. Olemme nyt koonneet työryhmän, missä ovat sisäministeriön, oikeusministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat, ja me nimenomaan mietimme vielä uusia keinoja, mitä voimme tuoda, ja toisaalta myös sitä, missä ovat ne kipeimmät paikat, mihin tarvitsemme mahdollisesti vielä lisäresursseja. Me katsomme tätä ongelmaa laajakatseisesti, ja meidän täytyy ottaa tähän kaikki mukaan.
Haluan myös korostaa tässä niiden järjestöjen merkitystä, mitkä tekevät hyvää työtä esimerkiksi kadulla nuorten kanssa, ja meidän täytyy huolehtia, että järjestöillä on riittävät resurssit siihen työhön. [Leena Meri: Koska ne rangaistukset kiristyvät?] Ne ovat tärkeänä tukena niin kunnille, meidän hallituksen tekemälle toiminnalle kuin kouluille ja muille tämän asian [Puhemies koputtaa] piirissä oleville.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-11-24T16:30:28,2022-11-24T16:31:39,Hyväksytty,1.1
2022_129_52,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän asiakokonaisuuteen. — Alkuperäisen kysymyksen esittäjä, edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_53,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt jonkinlainen ristiriita. Olen edelleen Tampereen poliisien yhdistyksen puheenjohtaja, ja minulle on sieltä kylläkin lakimies Sarjanen kertonut, että tänä vuonnakin Pirkanmaan poliisilaitokselta, Sisä-Suomen poliisilaitokselta, on vähentynyt noin 40 poliisivirkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Miten te, arvoisa sisäministeri, näin voitte kertoa, että poliisien määrä on lisääntynyt?
Ja toinen asia sitten: Arvoisa pääministeri, kun te sanotte, että ukrainalaisia... Joo, ukrainalaiset ovat ihan ok, mutta kun kävin maanpuolustuskurssilla Helsingin poliisilaitoksella, katuväkivaltayksikön keskusteluissa sanottiin, että eivät he ole ukrainalaisia, nämä katujengit ovat mantaqa-jengejä täällä, ihan muunmaalaisia. Tämä on kylmä tosiasia. Nämä kaksi asiaa voidaan selvittää kyllä koska tahansa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-24T16:31:43,2022-11-24T16:32:41,Hyväksytty,1.1
2022_129_54,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_55,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En minä sanonut, että ukrainalaiset olisivat näiden ilmiöiden takana. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kuvasin vain sitä, että maahanmuutto on paljon muutakin kuin perussuomalaisten esittämää katuväkivaltaa, jengiytymistä ja rikollisia. Meillä on Suomessa paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka eivät tee rikoksia, käyvät koulua, käyvät harrastuksissa, elättävät perheensä, tekevät töitä, elävät täällä kunnollista elämää. [Petri Huru: Onko joku väittänyt jotain muuta? — Juha Mäenpää: Me tiedetään se!] Mutta kun perussuomalaista ryhmää täällä kuuntelee, niin tulee sellainen käsitys, että ikään kuin joka ikinen tänne ulkopuolelta tullut olisi potentiaalinen rikollinen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kyllä valtaosa on kunnon ihmisiä.
Ja sitten meillä on näitä ilmiöitä, jotka ovat valitettavia, ja ne ovat tosia, ja niihin pitää puuttua rangaistuksia koventamalla, [Leena Meri: Koska ne rangaistukset kovenee?] katsomalla koko tämä rangaistusasteikko kuntoon, puuttumalla väkivaltaan poliisien toimesta nopeasti — ylipäätänsä niin, että meidän oikeusjärjestelmämme toimii. Mutta kyllä me tarvitsemme muitakin keinoja: sosiaalityötä, nuorisotyötä, työtä kouluissa, työtä laajasti yhteiskunnassa. [Puhemies koputtaa] Mielestäni on myös tärkeää kysyä, minkälainen on se yhteiskunnallinen asenneilmapiiri, [Puhemies: Kiitoksia!] jonka esimerkiksi ulkomaalaistaustainen ihminen kohtaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tehkää jotain!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-11-24T16:32:44,2022-11-24T16:33:56,Hyväksytty,1.1
2022_129_56,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulupoliisitoiminnasta (Mikko Kinnunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 196/2022 vp,"Arvoisat edustajat! Muistutan siitä, mitä sanoin välihuudoista tuossa alussa. Arvokas käyttäytyminen edellyttää, että eduskunnassa ei huudeta toisten puheiden päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_57,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_58,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki suomalaiset tahdomme, että jokainen saa taustastaan riippumatta samanlaiset mahdollisuudet elämään, lapsesta lähtien. Varhaiskasvatus, eli hyvät päiväkodit, on aivan elintärkeä tälle mahdollisuuksien tasa-arvolle. Suurin osa perheistä on todella tyytyväisiä päiväkoteihin ja kiitollisia varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Tästä huolimatta haasteita kuitenkin on, ja nekin pitää tunnustaa: Opettajista on pulaa. Liian monet työntekijät uupuvat. Pienellä lapsella ei välttämättä ole yhtään tuttua aikuista paikalla päiväkodissa. Tällaista missään päiväkodissa ei saisi olla.
Me kokoomuksen kansanedustajat kannamme huolta siitä, että päiväkodit pysyvät kunnossa jatkossakin ja haasteet ratkotaan. Ministeri Andersson, jaatte varmasti tämän huolen. Miten me päättäjät [Puhemies koputtaa] turvaamme jatkossakin maailman parhaimpiin kuuluvat päiväkodit Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-11-24T16:34:08,2022-11-24T16:35:23,Hyväksytty,1.1
2022_129_59,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_60,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajalle erittäin tärkeästä, arvokkaasta kysymyksestä. Jaamme totta kai ne huolet, jotka liittyvät tähän työntekijäpulaan erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta osittain myöskin muissa isoissa kaupungeissa. [Jari Myllykoski: Ja maaseudulla!]
Minun mielestäni olennaista on se, että päättäjät jatkavat työtä varhaiskasvatuksen laadun ja työskentelyolosuhteiden parantamiseksi. Tämä on tärkeä viesti myöskin alalle suuntautuville sekä alalla jo työskenteleville ammattilaisille. Tämän kauden aikana olemme muun muassa palauttaneet tämän pienemmän suhdeluvun yli kolmevuotiaiden ryhmiin eli pienentäneet ryhmäkokoja siellä ja myöskin ottaneet käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden epäkohdista sekä säätäneet tästä varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta. Sen lisäksi koulutusmäärien pitää olla riittävällä tasolla. Meidän pitää kouluttaa riittävästi kaikkia koulutusalan taustaa omaavia ammattilaisia, ja toivon myöskin itse, että palkkauksen puolella olisi työmarkkinapöydissä mahdollista saada [Puhemies koputtaa] sellaisia parannuksia, jotka helpottaisivat työvoimapulaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:35:27,2022-11-24T16:36:44,Hyväksytty,1.1
2022_129_61,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_62,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ministeri ansiokkaasti totesi, iso osa ongelmista johtuu nimenomaan osaajapulasta. Joudutaan venymään liikaa, on jatkuva kiire — tämä on henkilökunnan arkea. Meille suomalaisille ylpeyden aihe on ollut, että täällä päivähoito ei ole mikään lasten säilytyspaikka vaan laadukasta ja pedagogisesti ohjattua toimintaa. Meidän on huolehdittava, että näin on jatkossakin. Kokoomus tulee ensi viikolla kertomaan omia ehdotuksiaan varhaiskasvatuksen vahvistamiseksi. On hyvä, että valtion lisätalousarviossa nyt lisättiin rahoitusta varhaiskasvatuksen koulutusmääriin. Kokoomus on ehdottanut tätä jo aikaisemmin. Nämä päätökset vaikuttavat kuitenkin vasta aikaisintaan vuosien päästä.
Ministeri Honkonen, onko aikomus nostaa koulutusmääriä vielä nyt päätetystä, ja mitä voitaisiin tehdä juuri tällä hetkellä, [Puhemies koputtaa] jotta kiireelliseen varhaiskasvatuksen opettajapulaan vastataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-11-24T16:36:44,2022-11-24T16:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_129_63,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_64,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia kokoomukselle erittäin hyvästä kysymyksestä. Nythän juuri esityksestäni valtion seuraavan vuoden talousarvion täydentävässä ehdotuksessa esitimme aloituspaikkojen lisäystä, noin 300 aloituspaikan lisäystä. Siihen varattiin reilu kuusi miljoonaa euroa rahoitusta. Jos eduskunta sen hyväksyy, niin saadaan tämän verran vielä uusia ammattilaisia aikaisempien lisäyksien päälle.
Mutta, kuten edustaja tässä totesi, kun on puhe yliopistokoulutuksesta, siis varhaiskasvatuksen opettajien yliopistotasoisesta kandidaattikoulutuksesta — se kestää vähintään kolme vuotta — niin kestää kuitenkin muutaman vuoden, ennen kuin nämä toivon mukaan jo tulevana syksynä aloittavat ammattilaiset sitten pääsevät sinne päiväkoteihin töihin. Olennaista on myös se, että mahdollisimman moni heistä valmistuu varhaiskasvatuksen opettajaksi. Nyt tilastojemme mukaan aika moni heistä jatkaa kuitenkin luokanopettajakoulutukseen eikä päädy sitten sinne varhaiskasvatukseen, joten tarvitaan myös alan vetovoimaa [Puhemies koputtaa] ja tarvitaan myös hyvää työnantajatoimintaa, jotta päiväkodit ovat vetovoimaisia työpaikkoja opettajille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-11-24T16:37:56,2022-11-24T16:39:04,Hyväksytty,1.1
2022_129_65,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_66,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen laadukas varhaiskasvatus perustuu hyvin pitkälle tällaiseen educare-malliin elikkä kansainvälisesti tunnustettuun ja tunnistettuun ja ihailtuunkin, siihen, että varhaiskasvatuksessa painottuvat kasvatus, opetus, hoito ja huolenpito. Näin sanoo myös laki, että siellä pitää olla ammattilaisia, joita ovat esimerkiksi lastenhoitajat, sosionomit ja lastentarhanopettajat. Nyt on kuitenkin tilanne se, että meillä puuttuu näitä lastentarhanopettajia, ja tuossa ministeri ansiokkaasti jo siitä sanoi, että on lisätty niitä koulutuspaikkoja.
Kysyisin kuitenkin, kun sanoitte siitäkin, että on aika pitkässä liemessä se valmistuminen: voisiko ajatella, että näitä muuntokoulutuksia lisättäisiin eli kohdennettaisiin rahoja muuntokoulutukseen, joka tarkoittaa sitä, että henkilö, jolla on jo aikaisempi koulutus ja jolla on pitkä kokemuskin siellä varhaiskasvatuksessa, koulutettaisiin tällaiseksi varhaiskasvatuksen opettajaksi nopeammalla tahdilla? Esimerkiksi omalla paikkakunnallani, joka on katvealue eräällä lailla yliopistoverkostosta, [Puhemies koputtaa] me saataisiin heitä nopeammin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-24T16:39:04,2022-11-24T16:40:13,Hyväksytty,1.1
2022_129_67,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_68,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse näen ehdottoman tarpeellisena myöskin nämä panostukset muuntokoulutukseen, ja niitä on tehtykin, mistä ministeri Honkonen vielä voi kertoa lisää. Mutta nostaisin myöskin sellaisen seikan esille, että työnantajat pystyvät myöskin omilla toimillaan vaikuttamaan siihen, voivatko työntekijät kuinka helposti osallistua näihin muuntokoulutuksiin. Minuun on ottanut yhteyttä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotka ovat kertoneet siitä, että kunnilla on hyvin vaihtelevat käytännöt siinä, saako työntekijä esimerkiksi työajalla osallistua kaksi kertaa kuukaudessa järjestettävään lähikoulutusjaksoon silloin, kun osallistuu tämänkaltaiseen muuntokoulutukseen. Jos matalasti palkatulla alalla työntekijä joutuu käyttämään omia harvoja vapaitaan tai ottamaan palkatonta vapaata tähän osallistumiseen, niin se ei tietenkään ainakaan kannusta heitä jatkokouluttautumaan ja osallistumaan tähän. Eli tämäkin on sellainen seikka, mihin kiinnittäisin huomiota ja mihin kuntatasolla pystytään ihan suoraan vaikuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:40:13,2022-11-24T16:41:16,Hyväksytty,1.1
2022_129_69,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_70,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen ilahtunut siitä, että kokoomuksen puolelta ollaan nyt kiinnostuneita kaikista henkilöstöryhmistä liittyen varhaiskasvatuksen järjestämiseen. On totta, että tarvitaan varhaiskasvatuksen opettajia, tarvitaan sosionomeja ja tarvitaan lastenhoitajia, jotta lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta.
Tähän monimuotokoulutukseen, johonka tässä viitattiin. Sitä alkaa yliopistoissa, vuoteen 2026 saakka siihen on rahoitusta osoitettu. Tässä muuntokoulutuksessahan on kyse siis siitä, että jo varhaiskasvatuksessa työskentelevät lastenhoitajat voivat kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajiksi, ja tämä on erittäin hyvä toimintamalli. Toki pitää muistaa aina sitten se, että siinä siirrytään yliopisto-opintoihin, mikä vaatii aika paljon varsinkin työn ohella tehtäväksi, kuten ministeri Andersson tässä vieressä totesi.
On selvää, että nyt kun on tehty näitä muutoksia, edellisellä vaalikaudella hyväksytty muutoksia näihin kelpoisuusehtoihin, niistä johtuen varhaiskasvatuksen kenttä on vielä tällaisessa murrosvaiheessa, ja on tärkeää, että viestimme oikein siitä, [Puhemies koputtaa] että kaikkia henkilöstöryhmiä tarvitaan, sekä vaka-opettajia, [Puhemies: Kiitoksia!] sosionomeja että lastenhoitajia. [Paula Risikko: Mikä on vastaus kysymykseen?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-11-24T16:41:19,2022-11-24T16:42:27,Hyväksytty,1.1
2022_129_71,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_72,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta täällä on tänään puhuttu hyvin tärkeistä asioista, Suomen hyvinvointivaltion kivijaloista. Katujen turvallisuus on ollut meille ylpeyden aihe syystä, suomalaisen yhteiskunnan yhteen liittävä voima. On tärkeää, että hallitus heräisi siinä nopeampiin toimiin. Kokoomus on huolissaan asiasta. Luulen, että se on opposition yhteinen huoli, ja mikäli päästään myöskin tekstissä järkevään tulokseen, luulen, että tässä hallituksen kannattaa varautua — toivottavasti toimenpiteillä — yhteiseen välikysymykseen.
Tästä koulutuksesta: Minusta myöskin peruskoulun ja varhaiskasvatuksen ketjun kunnossa pitäminen on meillä sellainen perusta, joka liittyy tuohon äskeiseen kysymykseen ja jossa täytyy todella pystyä toimimaan. Pidän valitettavana sitä, että nyt, kun esimerkiksi vaihtoehtobudjettia valmistelemme, joudumme jälleen kokoomuksessa satsaamaan toistasataa miljoonaa euroa siihen, että pystyisimme paikkaamaan edes niitä asioita, jotka hallitukselta ovat jääneet tekemättä, puhumattakaan kunnollisista lisäpanostuksista. Kysyisin ministeri Anderssonilta: oletteko te huolestunut siitä, että laatu- ja tasa-arvorahojen päättyminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa johtaa ensi vuoden kuluessa työsuhteiden loppumiseen sellaisilta henkilöiltä, [Puhemies: Kiitoksia!] jotka ovat tärkeitä vaikeuksissa olevien lasten polulla pitämisessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-24T16:42:29,2022-11-24T16:43:42,Hyväksytty,1.1
2022_129_73,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_74,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä kaksi huomiota liittyen tähän tasa-arvorahoitukseen, jonka taso tosiaan aina vuodesta toiseen on vaihdellut. Näin on ollut kaikkien hallituskausien aikana.
Olemme nyt tämän hallituskauden aikana viime keväänä jakoon jaettujen avustusten osalta huolehtineet siitä, että näitä rahoja on käytettävissä vielä ensi keväänä, ja seuraava hallitus totta kai tekee sitten ne ratkaisut, mitä seuraava hallitus haluaa tehdä tämän tasa-arvorahoituksen osalta. Mutta pidän sitä hyvin tärkeänä ja toivon, että myöskin seuraava hallitus on valmis sitä priorisoimaan. Näen tarpeellisena myöskin sen, että jatkossa saataisiin nykyistä korkeampi pysyvä määräraha, jotta me päästäisiin tästä heilahtelevuudesta pois.
Sen lisäksi haluan painottaa, että tämä hallitus on vahvistanut pysyvää rahoitusta varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa sadoilla miljoonilla. Sitä on syytä tässä yhteydessä myöskin voimakkaasti alleviivata. Kuulee edelleen aika paljon kritiikkiä myöskin opetuspuolelta liittyen hankkeisiin ja jatkuviin avustushakuihin, [Puhemies koputtaa] ja siksi on tärkeätä huolehtia myöskin pysyvän perusrahoituksen hyvästä kehityksestä, [Puhemies: Kiitoksia!] niin kuin hallitus on tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:43:47,2022-11-24T16:44:57,Hyväksytty,1.1
2022_129_75,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_76,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Herra puhemies! Suomessa alkaa isoissa kaupungeissa olla päiväkoteja, joissa suuri enemmistö on vieraskielisiä lapsia. Esimerkiksi Vantaan Koivukylässä 54 lapsen päiväkodissa puhutaan 27:ää eri kieltä, ja äidinkielenään suomea puhuvia koko päiväkodissa oli vain kaksi kappaletta, tuon uutisen aikaan. Tutkijankin mukaan Suomessa on päiväkoteja, joissa ei ole enää yhtään suomenkielistä lasta. Tämähän vaikuttaa tietenkin siihen oppimisympäristöön, mikä siellä on, ja myös vieraskielisten on vaikea oppia suomen kieltä, koska siellä ei ole suomen kieltä puhuvia lapsia ja henkilökunnalla on vaikeuksia heidän kanssaan. Siis henkilökunnan näkökulmastahan työ kuormittuu ja vaikeutuu, se on selvää.
Perussuomalaisten mielestä ei ole oikein, että suomenkielinen lapsi uhkaa joutua omassa kotimaassaan päiväkotiin, jossa pääkielenä ei ole enää suomi. Kysynkin: mitä hallitus on tehnyt tai tekee, jottei suomalainen lapsi jää päiväkodissa kieli- ja kulttuurivähemmistöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-11-24T16:44:59,2022-11-24T16:46:04,Hyväksytty,1.1
2022_129_77,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_78,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on Suomessa nykypäivää isoissa kaupungeissa. Meillä on paljon lapsia, joilla on erilaisia äidinkieliä, ja varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tämä on todellisuutta nykypäivänä ja tulee olemaan myöskin jatkossa. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa opetuskieli on suomi tai ruotsi, ja totta kai on äärimmäisen tärkeätä, että saadaan mahdollisimman moni lapsi nimenomaan osallistumaan varhaiskasvatukseen, koska siellä luodaan sitä pohjaa myöhemmälle oppimiselle ja siellä kehitetään kaikkien lasten kielellisiä taitoja äidinkielestä riippumatta. Myöskin suomen kieltä äidinkielenään puhuville lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen on tästä syystä tärkeää.
Sekin lakiuudistus, mikä tällä hallituskaudella on tehty, jolla on säädetty varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, on äärimmäisen tärkeä tässä yhteydessä, koska siinä lähdetään siitä, että mitä varhaisemmassa vaiheessa [Puhemies koputtaa] havaitaan oppimisen tuen tarpeita, sitä paremmin niihin pystytään puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:46:04,2022-11-24T16:47:17,Hyväksytty,1.1
2022_129_79,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_80,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilöstöpuute varhaiskasvatuksessa on akuutti. Koulutuspaikkojen lisäykset eivät auta tähän akuuttiin hätään. Henkilöstö on todella tiukalla. Varmaan katsoitte — tai ainakin joku katsoi — toissa viikolla tai viime viikolla MOT-ohjelman, missä näytettiin, kuinka lapsia oli valjailla sidottu tuoliin heidän oman turvallisuutensa tähden, koska henkilöstöä ei ollut riittävästi. Silti te olette tuoneet ihan vasta uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta, ja tämä esitys lisää lasten määrää varhaiskasvatuksessa 2 900 henkilöllä. Eli tämä entisestään pahentaa tilannetta siellä varhaiskasvatuksessa. Tämä myöskin lisää meidän julkisen talouden alijäämää, koska se maksaa meille 90 miljoonaa vuodessa [Niina Malmin välihuuto] työllisyysvaikutukset huomioon ottaen, eli julkinen talous koko ajan menee miinukselle. Kysyn: millä tavalla te tähän akuuttiin hätään [Puhemies koputtaa] reagoitte, ja koska tämä julkisen talouden rapauttaminen loppuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-24T16:47:18,2022-11-24T16:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_129_81,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_82,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on ollut tältä hallitukselta sellainen arvovalinta, mikä on haluttu nyt tehdä kahteen otteeseen liittyen ensi vuonna voimaan astuvaan muutokseen. Se on ennen kaikkea ollut myöskin toimi, jolla hallitus on halunnut tukea suomalaisia lapsiperheitä elinkustannusten noustessa, koska me tiedetään, että varhaiskasvatusmaksuilla on vaikutusta esimerkiksi työllistymisen edellytyksiin ja kannustimiin. Tämä on tällainen kätevä tapa huolehtia siitä, että tuetaan perheitä taloudellisesti, parannetaan työllistymisen edellytyksiä ja myöskin, totta kai, alennetaan kynnystä lapsille osallistua varhaiskasvatukseen.
Sen lisäksi pitää tehdä toimia laadun ja työskentelyolosuhteiden vahvistamiseksi. Kuten totesin, kauden aikana ollaan pienennetty ryhmäkokoja, ollaan säädetty varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, ollaan otettu käyttöön tämä henkilöstön ilmoitusvelvollisuus, ja tätä työtä on äärimmäisen tärkeää jatkaa. Sen lisäksi työnantajat pystyvät myöskin palkkauksen lisäksi esimerkiksi työvaate-eduilla [Puhemies koputtaa] ja muilla tämän tyyppisillä toimilla nopeasti tekemään päätöksiä, [Puhemies: Kiitoksia!] jotka vaikuttavat alan vetovoimaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:48:29,2022-11-24T16:49:40,Hyväksytty,1.1
2022_129_83,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_84,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on todella hieno teko, ja siitä kiitämme hallitusta ja olemme siinä päätöksessä ilolla mukana. Tätä toteutti myöskin edellinen hallitus, eli varhaiskasvatusmaksuja on saatu merkittävästi alas. Itse perustelen sitä paitsi sillä, että helpotetaan perheiden arkea, myöskin varhaiskasvatukseen osallistumisella. Se on lapsen oikeus. On erittäin arvokasta, että varhaiskasvatuksen merkitys meidän yhteiskunnassa ymmärretään yhä paremmin. Tämän eteen olemme tehneet pitkäjänteistä työtä, ja se ei onneksi ole muuttunut myöskään hallitusten vaihtuessa.
Päiväkodeilla on iso merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä — tämä liittyy myös edeltävään keskusteluun. Se tasaa kotitaustaeroja, mutta se auttaa myös esimerkiksi kotoutumisessa ja suomen kielen oppimisessa niitä lapsia, jotka tulevat vieraskielisistä taustoista, mistä täällä kannettiin huolta. Näin ollen kysyisinkin ministeriltä: mitä voisimme vielä tehdä, että se hyvä kehitys jatkuisi, että yhä useampi lapsi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin ja saamme nostettua Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-24T16:49:40,2022-11-24T16:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_129_85,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_86,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, meillä Suomessa osallistumisaste on kasvanut, eli tehdyillä päätöksillä on ollut vaikutusta. Kuntapuoleltahan sanotaan, että siitä huolimatta, että ikäluokat pienenevät, päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa. Tulevaisuutta ajatellen pidän äärimmäisen tärkeänä, että työ laadun, työskentelyolosuhteiden ja henkilöstöpulan ratkaisemiseksi jatkuu, koska uskon, että vanhempien päätöksiin totta kai vaikuttaa myöskin se laatu, onko luottamusta siihen, että siellä on ne pysyvät, samat työntekijät, jotka luovat ne pysyvät vuorovaikutussuhteet. Jos on tämmöinen jatkuva sijaistamisen kierre, niin totta kai se vaikuttaa myöskin vanhempien halukkuuteen hyödyntää näitä palveluita.
Yhden ratkaisun vielä haluan nostaa esille. Ollaan puhuttu kuntien kanssa aika paljon tällaisesta kolme plus yksi ‑ajattelusta, että varhaiskasvatusyksiköihin, niihin ryhmiin, missä on tarve, pyrittäisiin rekrytoimaan lisää lastenhoitajia tai edes lisää avustajia, joilla saataisiin ikään kuin [Puhemies koputtaa] sellaista ylimääräistä mutta vakituista työvoimaa helpottamaan [Puhemies: Kiitoksia!] sitä tilannetta päiväkodeissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-11-24T16:50:44,2022-11-24T16:51:55,Hyväksytty,1.1
2022_129_87,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_88,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän päättäjien vastuulla on tietysti huolehtia siitä, että varhaiskasvatuksen ammattilaisilla on mahdollisuus tehdä sitä työtään ja että ne työpäivät eivät ole silkkaa selviytymistä, että se päällimmäinen tunne työpäivän jälkeen ei ole pelko ja riittämättömyys.
Täällä on nostettu esiin tärkeitä näkökulmia koulutuspaikkojen lisäämisestä, muuntokoulutuksesta, työoloista, palkkauksesta. Kaikkea tätä tarvitaan, ja ajattelen, että tämä ministerin äsken nostama esimerkki avustavasta henkilökunnasta on myöskin hyvä avaus siihen, millä sitä työkuormaa voidaan pitää kohtuullisena. On hyvä kammata läpi myöskin kaikki lainsäädännön keinot, millä sitä voidaan varmistaa. Paljon on totta kai myös kuntien käsissä. Täytyy huolehtia, että kunnilla on mahdollisuus pitää siitä pitovoimasta huolta ja kasvattaa sitä henkilöstömäärää lain ja tarpeen mukaiselle tasolle.
Laadukas, turvallinen varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, mutta samaan aikaan se on myös meidän pienten lasten vanhempien työkyvyn tae. Kysyisin hallitukselta: millaisia vaikutuksia suomalaisten yritysten ja koko suomalaisen yhteiskunnan pyörimiseen sillä on, jos tätä varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa ei saada [Puhemies koputtaa] ratkottua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-11-24T16:51:57,2022-11-24T16:53:05,Hyväksytty,1.1
2022_129_89,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_90,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kysymys on aivan oikeaan osuva, koska on selvää, että me tarvitsemme entistä vahvemmin työvoimaa. Kun aiemmin meillä ei ollut kunnollista varhaiskasvatusta, me muistamme, miten vaikeaa oli erityisesti naisten, äitien, pitää työpaikkansa, edetä uralla, opiskella silloin, kun lapset olivat pieniä. Eli tämä on tosi iso yhteiskunnallinen muutos, mikä on tapahtunut, ja on todella tärkeää, että tästä pidetään kiinni, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus on kaikilla lapsilla, jotta lapset pääsevät nauttimaan siitä, ja se myös helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista.
Se asia, mihin myös haluaisin kiinnittää huomiota, tässä jo aiempaankin keskusteluun viitaten, liittyy siihen, että meillä on paljon maahanmuuttajataustaisia äitejä kotona hoitamassa lapsia ja he eivät pääse työmarkkinoille. Nyt kotoutumislainsäädännön myötä me olemme avaamassa, laajentamassa kotoutumispalvelut myös näihin ryhmiin, ja eduskunnan tahdon mukaisesti nyt keskitytään siihen, että näkisimme myös [Puhemies koputtaa] heidät ja heidän osaamisensa, koska heillä on paljon ammattitaitoa ja osaamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-11-24T16:53:08,2022-11-24T16:54:22,Hyväksytty,1.1
2022_129_91,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen tähän. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_92,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomat uutisoi marraskuun alussa, noin viikko sen jälkeen, kun ministerit olivat pitäneet hätäkokouksen varhaiskasvatuksen tilanteeseen liittyen, että Helsingin yliopistolle ei myönnetty lisärahoitusta varhaiskasvatuksen aloituspaikkoihin eikä muuntokoulutukseen viime vuoden hakemuksen perusteella. On tietenkin valitettavaa, että tänne pääkaupunkiseudulle, missä pula on suurin, ei voitu myöntää rahoitusta. Onko nyt kuitenkin niin — kun ministeritkin varmasti kuulivat sen tarpeen, mikä on uusille aloituspaikoille ja myös muuntokoulutukselle eli sille, että voimme varhaiskasvatuksessa jo nyt olevia työntekijöitä kouluttaa esimerkiksi opettajiksi tai sosionomeiksi työskentelemään varhaiskasvatukseen jatkossakin — että voisitte myöntää tulevalle vuodelle merkittävän määrän lisärahoituksesta erityisesti tänne pääkaupunkiseudulle, jossa pula kasvattajista on suuri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-24T16:54:24,2022-11-24T16:55:18,Hyväksytty,1.1
2022_129_93,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Ministeri Honkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_94,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys varhaiskasvatuksen laadun ja resurssien turvaamisesta (Ville Valkonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 197/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, kuten tuossa aikaisemmin totesin, tätä muuntokoulutusta on edelleen käynnissä. Sille on rahoitus edelleen olemassa, ja nyt sitten tässä täydentävässä talousarvioehdotuksessa, jos eduskunta sen hyväksyy, myönnetään nämä 300 lisäaloituspaikkaa. On aivan selvää, että siinä on painotettava niitä alueita, joilla on suurin pula varhaiskasvatuksen osaajista. Totta kai sen ohella tarvitaan myös sosionomien koulutusta, tarvitaan myös lastenhoitajien koulutusta, mutta kuten totesin — haluan sen vielä toistaa — olennaista on se, että nämä osaajat myös pysyvät sillä alalla, että se pitovoima on kunnossa ja että päiväkoti on vetovoimainen työpaikka. Sillä tavalla pystymme varmistamaan sen, että lasten vanhemmat pystyvät käymään töissä ja turvallisin mielin jättämään lapsensa päivän ajaksi päivähoitoon oppimaan uusia asioita ja oman ikäistensä lasten kanssa kasvamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-11-24T16:55:18,2022-11-24T16:56:20,Hyväksytty,1.1
2022_129_95,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_129_96,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan muutaman viikon kuluttua tammikuussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ja vahvasti alirahoitettuna. Osa hakee tällä hetkellä, jo lähtökuopissaan, mahdollisuutta ottaa lisää lainaa. Tällä hetkellä ihmiset ovat noissa hoitojonoissa. Meillä päivystykset ovat ruuhkautuneet. Vanhuksille ei löydy tällä hetkellä hoivapaikkoja eikä toisaalta sitten kotihoitoon henkilöstöä.
Kristillisdemokraatit ovat jo pitkään esittäneet huolensa siitä, että tämä sote-malli on lähtökohdiltaan valuvikainen, se on alirahoitettu, ja kaiken lisäksi meillä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi henkilökuntaa.
Nyt tuntuu siltä, että ministeri Kiuru on noin viikko sitten herännyt tähän todellisuuteen ja on nyt vaatinut 700:aa miljoonaa lisää rahoitusta hyvinvointialueille. Onko näin, että vasta tässä vaiheessa ministeri on huomannut, että hyvinvointialueilta puuttuu rahaa, ja olette huomannut [Puhemies koputtaa] tämän hoivavelan? Aikooko hallitus [Puhemies: Kiitoksia!] tuoda lisärahoitusta nyt hyvinvointialueille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-24T16:56:25,2022-11-24T16:57:36,Hyväksytty,1.1
2022_129_97,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_98,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että taisi edustaja antaa väärän todistuksen lähimmäisestään, sillä tässä salissa ensimmäinen ihminen, joka tämän hoivavelan on ottanut esiin, taidan olla minä, jo vuonna 2020. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eli kyllä tästä on puhuttu niin paljon, että tässä hallituksessa taitaa olla aika moni hyvin väsynyt siihen, että olen osannut aika hyvin ennustaa sen, mitä hoivavelan suhteen tulee tapahtumaan, ja koronan aikana hyvin avoimesti tässä salissa puhuttiin hoivavelasta. Ne ongelmat, jotka te näette, myös minä näen hyvin kirkkaasti. Siksi sote-uudistus tehtiin, mutta valitettavasti varmaan ainakin kymmenen vuotta liian myöhään.
Tästä rahoituksesta olen esittänyt, että hoivavelkaan puututtaisiin ja laitettaisiin tähän pottiin nyt 700 miljoonaa nopeasti rahaa. Nyt käy niin, että sairaat hoidetaan käytännössä alijäämällä. Tästä rahoituksesta vastaa kuitenkin ministeri Paatero, joten annan hänellekin vielä omasta puheenvuorostani sijaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-24T16:57:40,2022-11-24T16:58:40,Hyväksytty,1.1
2022_129_99,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Eiköhän mennä eteenpäin. — Lisäkysymys, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_100,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Niin, hyvinvointialueilla alkaa nyt todella konkreettisesti näkyä se, mitä se alirahoitus tarkoittaa. Tällä hetkellä esimerkiksi omaishoitajien omaishoidon palkkioita ja muita tukitoimenpiteitä ollaan harmonisoimassa monilla hyvinvointialueilla alaspäin — sama tilanne perhehoidossa. Eli onko nyt niin, että kun hyvinvointialueet aloittavat, niin ensimmäisenä niin omaishoitajat kuin esimerkiksi perhehoitajat näkevät sen, että heidän tilanteensa tosiasiallisesti tulee huonontumaan? Oletteko te ministeriössä nyt ollenkaan huolissanne siitä, että tämä alirahoitus tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ihmiset noilla hyvinvointialueilla ovat ensimmäisiä, jotka joutuvat näitten leikkausten kohteeksi? Ja aikooko ministeriö tehdä jotakin hyvinvointialueitten ohjeistamiseksi, että tältä tilanteelta voitaisiin välttyä, ja annatteko te lisää rahaa niille hyvinvointialueille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-24T16:58:41,2022-11-24T16:59:40,Hyväksytty,1.1
2022_129_101,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_102,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies, minähän tässä olen ollut lakki kourassa jo vuodesta 2020 lähtien, ja olen hyvin toiveikas siinä, että tässä hallituksessa tämä hoivavelka tunnustetaan ja otetaan vakavasti. Sen enempää en nyt tässä yhteydessä puhu rahoituksesta.
Mutta näistä ongelmista: On totta, että tässäkin salissa väännettiin kättä siitä, voidaanko hyvinvointialueita ohjata ulkopuolelta, kuinka paljon voidaan ohjata, jottei itsehallinto kärsi. Minä olen rehellisesti tunnustanut, että tämä järjestelmä, joka meillä on käytössä, jossa ei voi ohjata lainkaan, on ollut susi jo syntyessään, mutta sillä on menty tässä viimeiset vuosikymmenet, eikä kovin hyvin ole pärjätty. Tässä uudessa järjestelmässä näitä ohjauskeinoja tulee, ja itse esitin jopa rankempiakin ohjauskeinoja.
On selvää, että me joudumme kiinnittämään huomiota siihen, että esimerkiksi Satakunnassa harmonisointi on tehty tappiinsa. Monissa muissa maakunnissa on saatettu ratkaista tilanne toisin. Kyllä tästä syntyy yhdenvertaisuusongelmaa, joka pitää ratkaista lainsäädännöllä. [Puhemies koputtaa] Siksi seuraavalla hallituskaudella esimerkiksi omaishoitajien palkan suhteen [Puhemies: Kiitoksia!] pitää tasoa nostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-24T16:59:40,2022-11-24T17:00:53,Hyväksytty,1.1
2022_129_103,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Ja vielä keskustelun päättää ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_104,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden rahoituksesta (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 198/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos ministeri Kiuru on lakki kourassa, niin muistutan, että tämä rahoituksen hattu on veronmaksajien yhteinen, samoin huoli hyvinvointialueiden aloituksesta, että pääsemme liikkeelle Suomen historian isoimmalla hallinnon uudistuksella [Arja Juvonen: Kalleimmalla!] kansalaisten palveluiden parhaaksi sellaisella tavalla, joka lisää luottamusta yhteisiin verorahoilla toteutettaviin palveluihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei lisää!] Pidän erinomaisen selvänä, että hyvinvointialueiden rahoituksen kestävyys ja hoivavelka, joka on eittämättä tosiasia näiden koronavuosien jälkeen, ovat hallituksen talousratkaisuissa loppusuoralla ilman muuta koko hallituksen prioriteetti. Mittakaavan on kuitenkin perusteltua mahtua niihin talousraameihin, mitkä hallitus — koko hallitus — on yhdessä itselleen asettanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-24T17:00:58,2022-11-24T17:01:44,Hyväksytty,1.1
2022_129_105,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan näin ensi alkuun tässä vaiheessa enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_106,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmistan, kun salissa oli hiukan hälinää, että puhemies esitteli [Hälinää — Puhemies koputtaa] virvoitusjuomaverokeskustelun alkuun?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Kyllä, virvoitusjuomavero.] Hyvä, sitten — minulla on nimittäin kaksi verolakia, arvoisa puhemies — aloitamme hallituksen esityksestä numero 280.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todettiin selvitettäväksi mahdollisuus ottaa käyttöön kansanterveyttä edistävä vero, joka voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin. Syksyllä 21 tuon kirjauksen pohjalta hallituksen budjettiriihineuvotteluissa sovittiin, että terveysveroa valmistellaan vaiheittain — tunnistaen, että tehtävä ei ole helppo mutta tavoite on oikea. Sovimme, että ensimmäisessä vaiheessa virvoitusjuomaveroa muokattaisiin terveysperustaisempaan suuntaan lisäämällä terveysohjausta.
Nyt lähetekeskustelussa on siis tämä ensimmäisen vaiheen ehdotus, jolla virvoitusjuomaveroa muutetaan terveysperustaisempaan suuntaan. Tavoite on kulutuksen ohjaaminen ja juomateollisuuden tuotannon ohjaaminen korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Samalla tavoitteena on kuitenkin myös ylläpitää verotuottoja, totta kai, jotta veropohja pysyisi laajana kuten nykyisinkin. Veropohjaan tehtäisiin kuitenkin muutama tarkistus käynnissä olevan valtiontukiarvioinnin perusteella.
Virvoitusjuomien valmisteveroa ehdotetaan porrastettavaksi nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan. Alimman veroluokan veroa kannettaisiin sokerittomista tuotteista kuten nykyisinkin. Näiden sokerittomien virvoitusjuomien vero olisi 9 senttiä litralta eli 4 senttiä alempi kuin nykyisin. Sitten taas sokeripitoisten juomien vero olisi jatkossa porrastettu viiteen eri veroluokkaan riippuen siitä, kuinka paljon kokonaissokeria ja sen pitoisuutta juomassa on. Veron määrä olisi siis alimmalla tasolla 9 senttiä ja siitä seuraavat tasot litralta 16 senttiä, 24 senttiä, 32, 40 ja korkeimmillaan jopa 48 senttiä litralta, kun se nyt on 32 senttiä — verotuksen painopiste siis terveyden suuntaan. Makeuttamattomien ja maustamattomien vesien ja kivennäisvesien verotusta muutettaisiin siten, että virvoitusjuomaveroa kannettaisiin myös yli viiden litran vähittäismyyntipakkaukseen pakatuista juomista, ja lisäksi ehdotetaan, että veron piiristä poistettaisiin kiinteät juoma-ainekset. Nämä ovat nyt kaikki keskeisimmät muutokset veropohjaan.
Yksittäinen tärkeä kysymys on kotimainen tuotanto marja- ja hedelmämehuista, joita ei rajattaisi veropohjaltaan fiskaalisten virvoitusjuomaverojen ulkopuolelle valtiontukisääntelystä johtuen. Täysmehujen vero määräytyisi sokeripitoisuuden perusteella vastaavasti kuin muilla veron piiriin kuuluvilla juomilla. Verotasoon olisi mahdollista vaikuttaa lisätyn sokerin määrää vähentämällä.
Veropohjaa koskevat ehdotukset liittyvät komissiolle tehtyyn nykyisen virvoitusjuomaveron veropohjaa koskevaan valtiontukikanteluun, joka ohjasi myös Suomen valmistelua. Komissio nimittäin on arviossaan aiemmin kiinnittänyt huomiota muun muassa veden pakkauskoosta riippuvaan verokohteluun sekä kahvin ja teen verokohteluun, jossa kiinteät juoma-ainekset ovat nyt veron piirissä.
Esitykseen sisältyvää terveysohjausta on lausuntokierroksen jälkeen vahvistettu jokseenkin yhtenäisen lausuntopalautteen perusteella. Koska luontaisella sokerilla ja lisätyllä sokerilla ei itse asiassa ole terveyden kannalta eroa, vero porrastettaisiin jatkossa puhtaasti juoman sokeripitoisuuden mukaan riippumatta siitä, onko kyse lisätystä sokerista vai ainoastaan luontaista sokeria sisältävästä juomasta.
Arvoisa puhemies! Muutama sana esityksen vaikutuksista, jotka ovat tietenkin kaikkein oleellisimpia nyt, kun tehdään muutoksia terveyden suuntaan. Kiinteiden juoma-ainesten jättäminen veron ulkopuolelle tulee vähentämään verotuottoa ehkä noin kaksi miljoonaa. Muilta osin ei tunnisteta välitöntä vaikutusta virvoitusjuomaveron tuottoon eli valtion kassaan kertyvään tuloon. Voi kuitenkin ehkä alentaa verotuottoa, jos kulutus siirtyisi, niin kuin itse asiassa tavoittelemme, lievemmin verotettuihin sokerittomiin tai vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Kaikkineen voidaan sanoa, että tämän esityksen jälkeen sokerittomien juomien vero tulisi alenemaan nykyisestä noin 31 prosenttia. Sokeria sisältävien juomien verotaso taas nousisi keskimäärin 13 prosenttia. Sellaisissa juomissa muutos olisi suurin, joissa on hyvin vähän tai hyvin paljon sokeria sisältävät kriteerit.
Arvoisa puhemies! Ehdotettuun veromalliin ei katsota sisältyvän kiellettyä valtiontukea. Juomateollisuuden, viranomaisten ja verojärjestelmien selkeyden kannalta on tärkeää, että veromallin EU:n valtiontukimääräysten mukaisuus varmistetaan oikeusvarmuusilmoituksella ennen lain voimaantuloa. Tämän vuoksi laki tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana sen jälkeen, kun komissiolta on ensin saatu varmistus siihen, ettei veromalliin liity valtiontukioikeudellisia ongelmia.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä erikseen todeta, että peruspalveluministerinä aiemmassa hallituksessa ollessani ja katsoessani vastuualueena kansanterveyttä ja suomalaisten hyvinvointia pidin ehdottoman perusteltuna, että verotuksen painopistettä terveyden suuntaan pystyttäisiin edistämään. Nyt kun vastuullani ovat verot ja valtiontalous, olen valmis myöntämään, että tämän toteuttaminen ei kokonaisuudessaan ole erityisen yksinkertainen harjoitus. Mihin vedetään raja siitä, mikä on terveyttä edistävää? Pidän nyt erittäin viisaana, että me etenemme maltillisesti, pienin askelin, sellaisessa selkeässä toimialassa, jossa varmasti on helppo myös kuluttajan näkökulmasta kyetä tekemään sokerittomampi valinta, ja myös elintarviketeollisuuden on tätä muutosta käytännössä helppo omassa tuotannossaan toteuttaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-24T17:02:41,2022-11-24T17:08:15,Hyväksytty,1.1
2022_129_107,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_108,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietenkin myönteinen asia, että virvoitusjuomien valmisteveroa muutetaan voimakkaammin terveysperusteiseen suuntaan juomien sokeripitoisuuden perusteella. Terveellisempiin valintoihin ohjaava verotus on perusteltu linjaus, ja tässä toteutetaan myös hallitusohjelman kirjausta.
Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan myös, että hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä. Marja- ja hedelmämehut, eritoten kotimaiset marja- ja hedelmämehut, tulisi voida asettaa verotuksellisesti edullisempaan asemaan kuin esimerkiksi limonadit. Tässä esityksessä todetaan, että se ei olisi EU:n verosyrjintäkiellon takia mahdollista. Asiaa ei voitu korjata myöskään siksi, että sokeri on sokeria, on se sitten luonnonsokeria tai lisättyä sokeria. Jos ja kun näin on, pitäisi etsiä keinoja tukea kotimaista tuotantoa muuta kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-24T17:08:18,2022-11-24T17:09:30,Hyväksytty,1.1
2022_129_109,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_110,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole hyväksi liika sokeri, mutta kun ajatellaan, että vaikka appelsiinimehua, mikä on hyvä vitamiinilähde, mihinkä ei ole lisätty sokeria, on tietysti hyvä antaa lapselle tai aikuisellekin aamulla, juoda lasi sitä, saada vitamiineja, niin nyt näyttää siltä, että sitä aletaankin sitten verottaa lisää, nostetaan 25 prosenttia veroa appelsiinimehulasillisesta. Minä kun olin pieni, niin silloin oli kanssa appelsiinimehu kallista, ja äiti osti appelsiineja ja puristi sitten niistä mehua, että sai niitä vitamiineja. Tässä nyt taas moni voi alkaa sitten kiertää sitä niin, että ostetaan tarjouslaarista appelsiineja ja puristetaan niistä mehua, säästetään tämä veronkorotus sitten itselle hyödyksi.
No sitten tässä on tämä, että pullovedestäkin maksetaan virvoitusjuomaveroa. Vesihän on ihmiselle tärkeätä, ja kaikille ei niin hyvää vettä tule välttämättä kaivostakaan, sitä pitää ostaa kaupasta, moni vie mökillekin sitä, mutta tässä sitten yli viiden litran pönikät tulevat veron piiriin ja hintaan 30 prosenttia lisää. Onko nyt tarkoitus, että hallitus on viemässä tätä siihen suuntaan, että kohta hanavedestäkin maksetaan virvoitusjuomaveroa, kerta yli viiden litran pönikästäkin aletaan perimään veroja? On todella tärkeää ihmisille, että saa raikasta vettä juoda ja siitä sitten kahvia ja muutakin keittää mökillä, jos kaivovesi tai järvivesi ei ole juomakelpoista.
No sama sitten tämä luonnonmarjoista tehty mehu, sitäkin verotetaan. Järjetöntä, kun meillä puhutaan, että meillä hirveästi luonnonmarjoja jää metsäänkin, että niitä pitäisi kerätä entistä enemmän. Sieltä saadaan todella paljon vitamiineja, niistä pitäisi tehdä entistä enemmän mehua ja myydä ihmisille sitä vitamiinipitoista luonnon hyvää vitamiinipommia, mutta tässä sitten taas verotetaan sitäkin. Kyllä pitäisi joku järki näissä olla, mitä verotetaan. Minä ymmärrän, että sokerilimpparia verotetaan entistä enemmän, se ei ole terveellistä, mutta ei... [Juha Mäenpää: Mistä sä sen tiedät?] Ei kaikkea terveellistä kannata aina verottaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-24T17:09:32,2022-11-24T17:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_129_111,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_112,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Virvoitusjuomaveron ulottaminen näihin juomavesiin, mistä edustaja Lehto äsken ansiokkaasti puhui, on mielestäni erittäin järjetöntä ja epätoivottavaa siinäkin mielessä, että ainakin oman ymmärrykseni mukaan näitä yli viiden litran vesiastioita, joita kaupoissa myydään, käytetään varmuusvarastoina kotitalouksissa siltä varalta, että jos tulee vesijohtoverkostoon katkoksia tai epäpuhtauksia, on juomavettä mitä käyttää. Kun me nyt sitten asetamme nämä juomaveden varmuusvarastot virvoitusjuomaveron alaiseksi, niin ei se kyllä hirveän järkevältä kuulosta.
Yleensäkin kritisoisin tätä hieman ideologisen sävyistä käsitettä terveysperusteisesta. Onko nyt sitten osoitettu, että sokeri olisi suorastaan myrkyllistä ja epäterveellistä sinällään, vai onko kysymys vain siitä, että sokeria liikaa käytettäessä se on epäterveellistä? Onko oikeasti näyttöä siitä, että nämä makeutusaineet, mitä kevytlimonadeissa ja vastaavissa on, ovat sen terveellisempiä kuin sokeri käytettynä kohtuullisesti, sitä en tiedä.
Ainakin kun tuolla ulkomailla liikkuu, niin harva se maa, jossa ruokaa ei laitettaisi aika rasva- ja sokeripohjaisesti, säästelemättä näitä suomalaisten epäterveellisinä pitämiä raaka-aineita, ja kun olen havainnoinut niissä maissa eläviä ihmisiä, niin eivät he sitä ruokaa syömällä kyllä sen lihavammaksi tai sairaammaksi tule kuin suomalaisetkaan. Päinvastoin meillä suomalaisilla on enemmän niin sanottuja elintasosairauksia kuin monen muun maan asukkailla, vaikka näissä maissa ei sokeria ja rasvaa erityisemmin säästellä, toisin kuin meillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-24T17:11:49,2022-11-24T17:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_129_113,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_114,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minuakin ovat tietyt yritykset lähestyneet, ja heille tuottaa kyllä suuria ongelmia se — ministeri voi tietenkin täydentää tämän — jos tämä laki tulee vuoden alussa voimaan, se on iso markkinamuutos. Todennäköisesti tämmöisiä näin rajuja muutoksia — varsinkin kun mennään siihen kutoskategoriaan, jossa sokeripitoisuus on yli 11 grammaa 100 millilitraa kohti, silloinhan tämä vero on melkein 50 senttiä litralta — nämä yritykset kyllä ihmettelevät, että voiko olla totta, että tämä tulee näin nopeasti voimaan. Itsekin kyllä ihmettelen sitä, että luonnonmarjoista tehty täysmehu nousee — jos olen oikein tulkinnut — juuri tähän kutos- eli korkeimpaan veroluokkaan, 48 senttiä litralta. Voiko tälle tehdä kenties siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa jotakin, että kohtuullistettaisiin jotakin komponenttia, ettei tule kertarysäyksellä. Tämä on se suuri huoli, ainakin mitä minun korviin on kantautunut, mutta ministeri tätä varmaan kommentoi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-24T17:13:36,2022-11-24T17:14:40,Hyväksytty,1.1
2022_129_115,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_116,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että terveysperusteista ajatusta viedään lainsäädäntöön ja sitä kautta yritetään vaikuttaa ihmisten terveydentilaan. Varsinkin nuorillahan esimerkiksi urheilujuomien käyttö on erittäin huolestuttavaa, ja taitaa olla niin, että monessa kaupassa kyllä valvotaan tarkasti, että näitä urheilujuomia ja erilaisia väsymystä poistavia juomia ei myydä alaikäisille. Se on ihan oikein.
Mutta edelleen suren sitä, että näistä suomalaisista luonnonmarjoista tehdyistä mehuista joutuu sitten, kun ostat vaikka mustaherukkapurkin, joka on kotimaisista marjoista kylmäpuristettua juomaa — jota muuten itsekin nautin aika runsaasti, se on erinomaista juomaa — ilman lisäaineita, maksamaan sen seossuhteen mukaisesti. Jos se oletettu jakosuhde on vain yksi kolmasosa ja vettä kaksi kolmasosaa, niin siitä vedestäkin joutuu sen veron maksamaan. Tämä tuntuu kyllä niin epäoikeudenmukaiselta. Minkä takia meidän pitää olla tässä tilanteessa, jossa me joudumme ikään kuin salaa tukemaan ulkomailta tulevaa juomaa, joka hyvin todennäköisesti sisältää paljon, paljon enemmän erilaisia haitta-aineita, sellaisia lisäaineita, jotka eivät ole terveydelle hyväksi? Miksi me ei raa’asti voitaisi tehdä semmoista linjaa, että ruvetaan pikkuhiljaa suosimaan kotimaisia mehuja? Samalla työllistettäisiin ihmisiä ja ennen kaikkia palveltaisiin kansantaloutta. Totta kai Euroopan unioni vaatii yhtäläisiä kilpailuoikeuksia, mutta jos ruvetaan laittamaan tarkkoja ehtoja näille lisäaineille sun muille, niin veikkaisin, että suomalaiset pärjäävät tässä. Mutta tietysti, jos me mennään tällä samalla menettelyllä ja sitten maksetaan mustaherukkamehun mukana veroa siitä paikallisesta vesijohtovedestäkin, se ei ole kyllä reilu peli se.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-24T17:14:42,2022-11-24T17:16:29,Hyväksytty,1.1
2022_129_117,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_118,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa ministeri, taisitte joillakin sanoilla äsken sanoa — niin, arvoisa puhemies — [Puhemies: Kiitos!] että rajanveto siinä terveellisyyden välillä on haasteellista. Minä olen itse tämmöisen ison mahani kanssa joutunut hyvin pitkään taistelemaan, ja joskus kun olin yhtä riskissä kunnossa kuin nyt ja osallistuin semmoiseen ryhmään, jossa oli tarkoitus pudottaa kiloja, niin ensimmäinen ohje, minkä sain sieltä ravintoterapeutilta, oli se, että sinun pitää lopettaa kaikkien sokerittomien ja rasvattomien juomien juominen.
Edustaja Mäkelä viittasi tähän asiaan, että mistä me tiedetään oikeasti, mikä on haitallista: Jos me katsotaan amerikkalaisia elokuvia ja nähdään siellä minun kokoisiani ihmisiä, niin he kaikki juovat sokerittomia juomia. Ne sisältävät aspartaamia. Me ei tiedetä vielä, onko se ihmisille haitallista vai ei — se varmaan nähdään tilastoista vuosikymmenten saatossa. Olen myös samaa mieltä, että tämä rajanveto tähän... Siis minä ymmärtäisin, että kaikissa Suomessa luonnonmarjoista tehdyissä juomissa pitäisi sen veron olla kohtuullinen, että ei sitä voida kerralla näin pompauttaa. Tässä helposti käy niin, että lapset juovat yhä enenevässä määrin jatkossa energiajuomia, jotka ovat sokerittomia. Tämä näyttää olevan luontainen kehitys tälle asialle, ja näin opettajana toimineena voin sanoa, että tuo energiajuoman juonti on vähän semmoista, että se tekee nuorista oppilaista aika vauhdikkaita kavereita. Eli minun mielestäni tämä energiajuomavero voisi auttaa siinä. Nostetaan mieluummin näitten energiajuomien veroa, joka todennäköisesti hillitsisi myös sitä, että lapset päivystävät tuolla markettien nurkalla ja juovat siellä näitä sokerittomia energiajuomia. Eli tämä nyt on vain semmoista pohdintaa, minkä Mäkelä aloitti, että onko sokeri haitallista verrattuna tähän aspartaamiin. Itse näkisin, että sokeri ei ole hyväksi, jos sitä juo mielin määrin, mutta tämmöiset normaalit... Esimerkiksi jos itse ostan virvoitusjuoman, niin en milloinkaan osta sokeritonta, ja olen myös kieltänyt lapsiltani sen, koska uskon siihen, että sokeri on terveellisempää kuin aspartaami.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T17:16:29,2022-11-24T17:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_129_119,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_120,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vanha viisaushan on se, että määrä tekee myrkyn. Tässä edellä puhuttiin siitä, kumpi on vaarallisempaa, sokeri vai aspartaami. Varmasti molemmat, jos niitä kilotolkulla nauttii, ovat ihan kuolemanvaaraksi siinä tilanteessa. On aina terveysasioista puhuttaessa syytä ymmärtää, että kohtuus pitää olla kaikessa. Mielestäni siinä mielessä tässä on hallituksella ja ministeri Saarikolla varmasti hyvä tahto, että pyritään ikään kuin kuluttajien ostokäyttäytymisellä siihen kohtuullisuuteen erilaisten juomien suhteen, jotka suurina määrinä käytettyinä voivat sitten olla terveydelle haitallisia.
Mutta kyllä tässä on keskustelun aikana eduskunta nostanut esiin todella aiheellisia huolia siitä, mihin ylipäätään kannattaa näissä terveyskysymyksissä fokusoida. Vaikkapa tämä nuorten kulttuuri, josta edustaja Mäenpää puhui, nauttia energiajuomia on varmasti juurikin kansanterveyttä uhkaava. Nuoret nauttivat niitä aivan liian suuria määriä. Tämä nyt on ainakin tämmöinen empiirinen tuntuma asiaan. Toisaalta tässä on hyvin tuotu esille vaikkapa nämä kotimaiset marjat, kuinka niistä — ja miksei kauempaakin tuotavista hedelmistä — saa tärkeitä ravinteita ja vitamiineja, vaikka sisältävätkin sokeria. Elikkä kyllä tämä on haastava kysymys, ja valiokunnan on tähän tärkeää paneutua huolella. Mutta arvostan sitä, että ministeri pyrkii suomalaisten terveyttä vaalimaan ja kannustamaan ikään kuin terveisiin elämäntapoihin. Se on tärkeää, mutta tärkeää on myös eduskunnan huolehtia siitä, että hyvää tarkoitusta tavoitellessamme emme tee sitten enemmän vahinkoa asian kannalta.
Arvoisa puhemies! Yksi ulottuvuus, missä tätä vahinkoa selvästi on tulossa, on se, mitä tässä edustajakollegatkin ovat jo hyvin esille nostaneet, muun muassa edustaja Lehto, että kun näitä isompia lähdevesipakkauksia käytetään, sanotaan vaikka kesämökillä, jotta on varmasti sitten hyvä, juomakelpoinen vesi kaikissa tilanteissa — ja vaikka kodeissa niitä käytetään huoltovarmuutena sähkökatkoksia tai vesijakelun häiriöitä varten — niin eihän näitä tietystikään pitäisi verottaa.
Mutta sen sijaan se, mitä pitää mielestäni verottaa, on tämä: Ajatelkaapa sitä tosiasiaa, että Suomesta, joka on siis tuhansien järvien maa — ja meillä on maailman puhtain vesi — vietiin vettä vuoden 2008 vientitilastojen mukaan miljoona litraa. Samaan aikaan tänne tuotiin vettä 20 miljoonaa litraa ja pääosin Saksasta. No, ehkä suomalaisten vedenosto ei aiheuttanut sitä Reinin kuivumista, mutta eihän ole mitään järkeä tämmöisessä, että maasta, jossa on akuutti vesipula, tuodaan meille 20 kertaa enemmän vettä kuin mitä täältä maailman puhtaimpien ja varmasti riittävien vesivarojen maasta viedään sinne. Elikkä tavallaan tähän veden rahtaamiseen, vaikka Euroopassa on tavaroiden vapaa liikkuvuus ja sitä pidän arvossa, ei välttämättä tarvitsisi olla kannusteita, [Puhemies koputtaa] niin että vettä rahdataan maasta toiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-24T17:19:43,2022-11-24T17:22:57,Hyväksytty,1.1
2022_129_121,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_122,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi lyhyt huomio tuosta edustaja Auton erinomaisesta huomiosta, että ulkomailta tuodaan tänne vettä. Ihan varmasti niissä vesissä on joitain erilaisia, huonomman ympäristön alueilta kerättyjä lisäaineita, joita emme missään nimessä itsellemme haluaisi. Kun tätä olen aina ihmetellyt, niin arvoisa ministeri, kysynkin nyt, kun on tilaisuus: kun tämän me tiedämme ja samoin tiedämme erilaisten virvoitusjuomien lisäainehaittavaikutukset ihmisen kehossa — eivät välttämättä näy nuorena mutta vanhemmalla iällä varmasti — niin olisiko tälle jotakin tehtävissä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-24T17:22:57,2022-11-24T17:23:33,Hyväksytty,1.1
2022_129_123,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_124,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autto nosti kyllä tärkeän asian esiin. Ymmärsinkö oikein, että 20-kertaisesti Suomeen tuodaan vettä siihen verrattuna, mitä täältä viedään? Minä olen aina kuvitellut, että tämä on Suomessa hyvä bisnes, tämä, että viedään vettä, ja jollakin lailla kuvittelisin, että tämmöisessä maassa, jossa on tuhansia järviä ja puhtaat vedet, saataisiin tavallansa tuloja siitä, että viedään. Tämä oli hyvin poikkeuksellinen tieto, että tuo tuontimäärä on noin monikymmenkertainen.
Tulee mieleen, että Lahdessa oli jotkut isot kisat joku aika sitten. Siellä Salpausselän allakin on hienot vesivarat. Siellä järjestettiin muistaakseni hiihtokilpailut, vai mitkä ne olivatkaan, ja sinnekin tuotiin ulkomailta vesi. Eli kyllä tässä jonkinlainen järjen käyttö pitää saavuttaa tähän. Toivoisin, että vihreät huolestuisivat vaikka päästöistä, jotka aiheutuvat veden kuljettamisesta edestakaisin ja varsinkin sen tuonnista tänne tuhansien järvien maahan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T17:23:33,2022-11-24T17:24:58,Hyväksytty,1.1
2022_129_125,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_126,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää nosti esille tämän surullisenkuuluisan ulkomaalaisen pulloveden tapauksen. Tästä on meillä Lahdessa opittu. Oli pakko ottaa puheenvuoro ja kertoa, että Lahden seudulla on maailman paras vesi, mitä tulee kotitalouksille. Se sieltä Salpausselän soraharjujen läpi suodattuu ja on todella hyvän makuista. Täytyy sanoa, että kun täällä pääkaupunkiseudulla vettä maistaa hanasta, niin on eroa kuin yöllä ja päivällä. Tätä kannattaisi aina kyllä mainostaa, että meiltä Suomesta löytyy maailman parasta vettä. Meille ei kannata tuoda vettä ulkomailta, kannattaa käyttää kotimaista vettä. Vielä loppuun täytyy todeta, että Lahden seudulla on maailman paras juomavesi. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+3.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-24T17:25:00,2022-11-24T17:26:03,Hyväksytty,1.1
2022_129_127,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_128,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos myös äskeisestä keskustelusta, hyvät edustajakollegat. Toivon, että nämä puheenvuoroissanne esiin nostamanne hyvät huomiot — jotka liittyvät niin ikään kotimaisten marjatuotteiden kohteluun ja toisaalta myöskin ihan perusteltuun huoleen sokerittomien tuotteiden terveysvaikutuksista — voivat olla asioita, joihin valtiovarainvaliokunta ja mahdolliset lausuntovaliokunnat voivat perehtyä. Pidän niitä keskustelun lähestymiskulmia oikeina, samoin tätä kotimaisuutta ja vesikeskustelua, jonka edustaja Autto puheenvuorossaan avasi.
Mutta sitten siirrytään verotuksen aivan toisenlaiseen aihepiiriin. Nimittäin, arvoisa puhemies, vaikka emme aivan kaikkia hallituksen linjaamia verotusta koskevia esityksiä enää katsoneet lainkaan tarkoituksenmukaisiksi tuoda eduskunnalle tällä vaalikaudella, niin on joitain merkittäviä verolakeja vielä etenemässä. Tämä esitys kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi on minusta sellainen.
Tässä siis ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi Suomessa louhittuihin kaivosmineraaleihin kohdistuva vero. Soveltamisalaan kuuluvat kaikki kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit, lukuun ottamatta kullanhuuhdontaa. Veron tavoitteena on ottaa huomioon kaivoslaissa tarkoitettujen kaivosmineraalien luonne uusiutumattomana luonnonvarana ja ohjata yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus niiden käytöstä veron muodossa. Verolla ei ole ympäristönsuojelullisia tavoitteita. Kaivostoimintahan perustuu pitkälti lupajärjestelmään, ja ne asiat ratkotaan luvituksessa. Kaivos- ja ympäristölainsäädäntö on niitä varten. Esitys perustuu hallitusohjelmakirjauksiin ja talousarvioneuvotteluissa hallituksen matkan varrella tehtyihin päätöksiin.
Ennen tämän esityksen valmistelua on pohdittu toteuttamisvaihtoehtoja verolle valtioneuvoston TEAS-hankkeessa vuonna 21 ja erikseen vielä työryhmässä nyt kuluvan vuoden keväällä. Sen pohjalta on tehty esitetty veromalli, joka olisi luonteeltaan, voi sanoa, rojaltityyppinen suoritus, joka olisi mahdollisimman yksinkertainen ja kaavamainen. Verovelvollinen olisi pääsääntöisesti kaivosyhtiö, joka on louhinut kaivosmineraalin ja jolta edellytetään kaivoslainsäädännössä tarkoitettua lupaa tähän kaivostoiminnan harjoittamiseen. Metallimalmien vero olisi 0,6 prosenttia malmin sisältämän metallin verotusarvosta, ja se perustuisi lähtökohtaisesti maailmanmarkkinahintoihin. Muiden kaivosmineraalien vero olisi 0,2 euroa tonnilta louhittua kaivosmineraalia kohti.
Arvio verotuotosta on 25 miljoonaa euroa vuodessa. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että verotuotosta 60 prosenttia tilitetään kaivosten sijaintikunnille, sinne missä kaivostoimintaa tapahtuu ja jossa se heijastelee monin tavoin kunnan ja kuntalaisten arkeen. Vastaavasti 40 prosenttia vähemmän siis tulee valtiolle. Verotuotto tilitettäisiin sille kunnalle, jossa kaivos sijaitsee. On hyvin merkittävää ja kauan toivottua, että kaivoskunnat saisivat myös paikallisesti osuuden yhteiskunnalle ohjattavasta kohtuullisesta korvauksesta kaivosmineraalivarojen käytöstä.
Tässä yhteydessä totean, arvoisa puhemies, omana näkemyksenäni, pohjoisen alueellakin tästä paikallisten päättäjien kanssa keskustelleena, että on aivan oikein, että tämän keskustelun yhteydessä avataan pohdinta, jota myös hallitus omissa neuvotteluissaan kävi läpi, että onko oikein, että vero kohdistuu yhteen paikkakuntaan, koska kaivostoiminnan heijasteet voivat olla huomattavasti yhtä paikkakuntaa laajemmat. Nyt kuitenkin, kun luodaan ihan kokonaan uusi vero, tämä on minusta perusteltu lähtötilanne. Mutta olen esimerkiksi hyvin avoimin mielin suhtautunut esityksiin, jotka vastaisivat ikään kuin MAL-sopimuksia kaivosalaan liittyen, vastaavasti aluepoliittisia asioita ja vaikutuksia alueelle ikään kuin selvittäviä ja ne tunnistavia ratkaisuja, joissa myöskin nähtäisiin kaivostoiminnan laajemmat vaikutukset alueelle. Mutta nyt oleellista oli, että me saimme aikaiseksi veron, jossa ylipäätään verotuottovaikutus näkyy myös alueelle. Se on minusta yhteiskuntapoliittisesti erittäin oikea linjaus, koska siellä se kaivostoiminnan ja mineraalilouhinnan vaikutus todella näkyy.
Ja, arvoisa puhemies, tässä esityksessä ei ehdoteta muutoksia valtionosuuslakiin, vaan arvio kaivosmineraaliveron sisällyttämisestä valtionosuuksien tasausjärjestelmään tehdään omana kokonaisuutena ja myöhemmin osana laajempaa kuntien rahoitusjärjestelmän kehittämistä.
Puhemies! Muutama sana vielä esityksen keskeisistä vaikutuksista: 25 miljoonaa verotuottoa, se 10 miljoonaa valtiolle, 15 miljoonaa kunnille, ja ensimmäistä kertaa verotuotto kertyisi vuonna 25. Käytännössä tämä olisi esimerkiksi vaikkapa Sodankylän, Sotkamon, Keminmaan ja Kittilän kuntien osalta suhteellisen suuri verotuotto kunnan muihin verotuloihin nähden, sillä alueella todellakin sijaitsee suuria metallimalmikaivoksia. Verorasituksesta valtaosa, arviolta noin 22 miljoonaa euroa, kohdistuisi juuri metallimalmiin ja suurin verorasitus tietysti tuotannon arvoltaan suurimpiin kaivoksiin. Muiden osuus olisi 3 miljoonaa euroa, siis muiden kuin metallimalmikaivosten. Verorasitus painottuisi muutamaan louhintamäärältään suureen kaivokseen, joihin kuuluvat Siilinjärven apatiittikaivos ja kaksi suurehkoa kalsiittikaivosta.
Voidaan arvioida, että valtaosa verorasituksesta jäisi kaivostoimialan maksettavaksi, koska hinnat määräytyvät globaalisti. Tämä merkitsee sitä, että verolla ei olisi vaikutusta jatkojalostuksessa syntyvien tuotteiden, metallirikasteiden tai lannoitteiden, hintoihin. Tätäkin pidän tärkeänä. Vaikutusta hintoihin voisi olla ehkä ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa kaivostuotanto vähenisi Suomessa tämän veron takia ja suomalaisesta kaivostuotannosta valmistetut tuotteet, kuten lannoitteet, on myyty suomalaisille ostajille maailmanmarkkinahintaa selvästi edullisemmin esimerkiksi pienempien kuljetuskustannusten takia.
On totta kai väistämätöntä, että tämä rojaltityyppinen vero muodostaa kustannuserän kaivosyrityksille ja alentaa toiminnan kannattavuutta, mutta vaikutusta pienentävät kuitenkin suhteellisen pieni tuottotavoite ja verokanta. Parametrit on asetettu sillä tavalla, että vero on ennen kaikkea periaatteellinen. Ehdotetun suuruinen arvorojalti muuttaisi toiminnan metallimalmikaivoksissa kannattamattomaksi hyvin harvoin, karkeasti arvioiden noin 1—2 prosentissa kaivoshankkeita — siis sitä kautta turvallinen ratkaisu.
Tämä on yksinkertaistettu versio, uusi vero, kaivosmineraalivero, ja ehdotettavan veromallin lisäksi valmistelussa on arvioitu myös nettotulon verottamiseen perustuvien veromallien sopivuutta lähtökohdaksi. Ja kun aikanaan tästä nyt saadaan ensivaiheen kokemukset ja myös vaikutukset, enemmän tietoa, on syytä arvioida, miten tätä veromallia tulisi kehittää myös itse veromuodon mutta myös tämän tuotonjaon kuntakysymyksen osalta.
Lait olisi tarkoitettu tulemaan voimaan, arvoisa puhemies, vuoden alusta vuonna 2024. Lakia sovellettaisiin niihin kaivosmineraaleihin, joita koskeva veron suorittamisvelvollisuus syntyy lain voimaantulon jälkeen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-24T17:26:30,2022-11-24T17:33:26,Hyväksytty,1.1
2022_129_129,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_130,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivostoiminta on lisääntynyt Suomessa erityisesti viime vuosikymmenen aikana, ja näyttää siltä, että kyseessä on vasta alkukehitys. Meillähän tiedetään olevan varsin rikkaat kaivosmineraalivarat. Kaiken aikaa on käyty keskustelua kaivostoiminnan yhteiskunnalle aiheuttamista hyödyistä ja haitoista sekä siitä, miten yhteiskunnalle voitaisiin ohjata kohtuullinen korvaus uusiutumattomien kaivosmineraalivarojen käytöstä.
Tässä yhteydessä on noussut esiin myös erillinen kaivosmineraalivero. Luonnonvaroja koskevan kansainvälisen kilpailun kiristyessä kansallinen sääntelymme ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kaivosmineraalit myydään ilman kohtuullista korvausta Suomen rajojen ulkopuolelle. Kaivosmineraalit ovat luonteeltaan kerran hyödynnettäviä luonnonvaroja, joiden hyödyntämisestä yhteiskunnan tulee saada korvaus.
Nyt ollaan ottamassa käyttöön uusi Suomessa louhittuihin kaivosmineraaleihin kohdistuva vero. Vero olisi luonteeltaan rojaltityyppinen suoritus. Ehdotettava veromalli olisi mahdollisimman yksinkertainen ja kaavamainen. Ehdotuksen perusteella metallimalmien vero määräytyisi arvoperusteisesti ja muiden kaivosmineraalien vero määräperusteisesti. Verovelvollinen olisi se, joka on louhinut kaivosmineraalin ja jolta edellytetään kaivoslainsäädännössä tarkoitettua lupaa kaivostoiminnan harjoittamiseen. Kaivosten sijaintikuntien osuus kaivosmineraaliveron tuotosta olisi 60 prosenttia ja valtion osuus 40 prosenttia. Tietysti tuo kunnan osuus saisi olla suurempikin, mutta hyvä näin. Verotuotto tilitettäisiin sille kunnalle, jossa kaivos sijaitsee.
Verotuottoa kertyisi niille 45 kunnalle, joiden alueella sijaitsee kaivos. Osassa kaivoskuntia verotuotto jäisi suhteellisen vähäiseksi, mutta sellaisissa kunnissa, joissa on suuria metallimalmikaivoksia, verotuotto olisi suhteellisen suuri suhteessa kunnan muihin verotuloihin. Esimerkiksi Sodankylän, Sotkamon, Keminmaan ja Kittilän kaivosmineraaliverosta saamat tulot vastaisivat kaivosten julkisten tuotantolukujen perusteella arvioiden noin 10—20:tä prosenttia näiden kuntien muutoin saamista verotuloista vuonna 2024. 
Suurin osa veron tavoitteen mukaisesta yhteiskunnan saamasta korvauksesta uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä kohdentuisi kaivosten sijaintikunnille eikä suomalaiselle yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Käytännössä noin puolet verotuotoista kohdentuisi niille neljälle kunnalle, joissa on suuria metallimalmikaivoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-24T17:33:41,2022-11-24T17:37:25,Hyväksytty,1.1
2022_129_131,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kivelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_132,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On todellakin korkea aika, että Suomessa otetaan käyttöön erillinen kaivosvero. Maaperän mineraalit ovat yhteistä omaisuuttamme, ja on tärkeää, että yhteiskunta saa niiden louhimisesta kohtuullisen korvauksen, varsinkin kun valtio joutuu viime kädessä kantamaan vastuun myös mahdollisista ympäristövahingoista. Kaivosveron toteuttamistapa on saanut kiitosta, sillä valittu malli on selkeä ja estää tehokkaasti verovälttelyä.
No, sen sijaan veron taso taas on kansainvälisestikin vertailtuna poikkeuksellisen matala. Metallimalmien vero olisi 0,6 prosenttia niiden arvosta, kun muissa maissa alimmat tasot ovat kahden ja viiden prosentin välillä. On huomioitava, että toimialan näkymät ovat hyvät, kaivosyritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan ja Suomea pidetään erittäin houkuttelevana paikkana kaivosteollisuudelle. Olisi siis perusteltua ja varsin kohtuullista, että kaivosveron tasoa pyrittäisiin tulevaisuudessa nostamaan. Vasemmistoliitto on jo ennen nykyisen hallituskauden alkua esittänyt maltillista metallimalmien kahden prosentin rojaltiveroa.
Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto kannattaa kaivostoiminnan harjoittamista Suomessa. On reilua, että me osallistumme esimerkiksi vihreän siirtymän vaatimien mineraalien louhimiseen. Ympäristösäätelyssä on kuitenkin edelleen tiukentamisen varaa. Esimerkiksi malmia saa etsiä myös alueilla, jotka ovat aivan liian arvokkaita luontopääomaltaan annettavaksi teollisuuden käyttöön. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja matkailuyritykset ovat vaatineet kaivoslain läpiviemistä mutta lisäksi kaivoslainsäädännön kokonaisuudistusta seuraavalla hallituskaudella. Suomen kaivoslainsäädäntö ei nykyisellään vastaa tämän päivän tarpeisiin ja tekee kaivostoiminnan lisäämisestä riskialtista.
Arvoisa puhemies! Kiitän hallitusta siitä, että tämä kaivoslainsäädännön ja myös kaivosverotuksen uudistustyö on aloitettu, mutta samalla haluan myös peräänkuuluttaa sitä, että kunnianhimon tasoa voidaan vielä jatkotyössä nostaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-11-24T17:37:28,2022-11-24T17:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_129_133,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_134,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metallimalmeja ja sivukiveä louhitaan Suomessa enemmän kuin koskaan. Siksi myös kaivostoiminnan sääntelyä on ollut aiheellista parantaa — se on korostanut tarvetta kaivostoiminnan sääntelyn parantamiselle.
Olemme uudistaneet kaivoslainsäädäntöä laajasti hallituskauden aikana, ja nyt käsittelyssä oleva kaivosvero on yksi kokonaisuuden tärkeimmistä hankkeista. Ajatus kaivosveron taustalla on yksinkertainen ja oikeustajua puhutteleva. Metsien lisäksi myös kaivosmineraalit ovat tärkeää yhteistä kansallista omaisuuttamme, ja niiden käytöstä tulee saada kunnollinen korvaus. Kaivostoiminta on elinkeinona tärkeä, mutta emme saa kuitenkaan lahjoittaa yhteistä omaisuuttamme kansainvälisille suuryrityksille ilmaiseksi. Myös talousvaliokunta on lausunut, että luonnonvaroja koskevan kansainvälisen kilpailun kiristyminen ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kaivosmineraalit myydään ilman kohtuullista korvausta Suomen rajojen ulkopuolelle. Tästä on helppoa olla samaa mieltä.
Arvoisa puhemies! Esitys on tärkeä askel oikeaan suuntaan. On ylipäänsä poikkeuksellista, että Suomen kaltaisessa pitkän linjan kaivosmaassa ei ole aiemmin peritty lainkaan kaivosveroa. Kun kaivosmineraalit on kerran kaivettu, eivät ne enää uusiudu kenenkään meistä elinaikana tai kenties edes tämän maailman aikana. Jos kaivetuista mineraaleista ei kaivamisen hetkellä makseta veroja, ne annetaan pois käytännössä ilmaiseksi, ja tämän vuoksi kyseessä on erittäin tervetullut ja kaivattu muutos kaivostoiminnan sääntelyssä. Yhteiskunnan kuuluu saada korvaus.
Vaikka otamme askeleen oikeaan suuntaan, olisi meillä kuitenkin varaa vielä pidempään askeleeseen. Esimerkiksi metallimalmien kohdalla veron esitetään olevan vain 0,6 prosenttia rikasteeksi toimitettavan metallin arvosta ja muiden kaivosmineraalien kohdalla 20 senttiä jokaiselta louhitulta 1 000 kilolta. Lyhyesti sanottuna veron taso on todella matala. Näin on huomauttanut myös esimerkiksi yritystoiminnan vaikutuksiin perehtynyt kansalaisjärjestö Finnwatch. Kansainvälisessä vertailussa metallimalmeista perittävä arvorojalti on yleensä alimmillaan 2—5 prosentin välimaastossa, joten olemme nyt esittämässä poikkeuksellisen matalaa verotasoa.
Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kohtuullisen korvauksen saaminen, ja on aiheellista kysyä, onko nyt ehdotettu verotaso kohtuullinen. Nykyiseen tasoon päädyttiin siksi, että veron suuruus on määritetty sille asetetun 25 miljoonan euron tuottotavoitteen mukaan. Näkemykseni kuitenkin on, että kohtuullisen korvauksen saamiseksi voisimme vaatia verolta suurempiakin tuottoja. Onhan kuitenkin kyseessä hinta kansallisomaisuudestamme — meidän on annettava sille siis arvoa. On myös vastuullista julkisen talouden hoitamista kiinnittää huomiota myös valtion tulopuoleen, jolla rahoitamme hyvinvointivaltiomme tärkeitä peruspalveluja.
Arvoisa puhemies! Nämä kriittiset huomiot sanottuani haluan kuitenkin vielä korostaa, että kaivosvero ja sen ympärillä oleva laajempi kaivoslainsäädäntö on ehdottoman tärkeä ja pitkään kaivattu uudistus. Uudistuksessa on monia hyviä elementtejä, mutta vasemmistoliitto on valmis tekemään parannuksia esimerkiksi kaivosten ympäristönsuojelun tasoon vielä tämän eduskuntakäsittelyn aikana. Kaivostoiminta on tärkeässä osassa esimerkiksi reilun siirtymän toteuttamisessa. Sitä tulee kuitenkin Suomessa toteuttaa sellaisilla pelisäännöillä, joissa yhdistyvät niin ekologinen, yhteiskunnallinen kuin taloudellinenkin kestävyys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-11-24T17:39:58,2022-11-24T17:44:10,Hyväksytty,1.1
2022_129_135,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_136,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin sellaista puheenvuoroa pääsen pitämään, että kannatan jonkin uuden veron säätämistä tai entisen korottamista. Se on poikkeuksellista. Nyt tässä tapauksessa kuitenkin tästä kaivosverosta puhuttaessa pidän sellaisen puheenvuoron, jossa pidän tämän kyseisen veron säätämistä hyvänä asiana. Miksi näin? Malmivarat ovat kansallisomaisuutta, ja niitä hyödynnetään myöskin ulkomaalaisomisteisten yritysten toimesta, ja tämän tuloksena Suomen kyllä kuuluu saada oma osuutensa niiden malmivarojen tuotosta itselleen verotuksen kautta. Siksi tämä vero on mielestäni hyvä asia.
Kaivostoimintaa sinänsä Suomessa tarvitaan. Suomesta löytyy erilaisia malmeja, ja niitä pitää voida hyödyntää, kunhan se tehdään niin, että se huomioi ympäristötekijät ja maisemalliset tekijät riittävällä tavalla. Ei voi ajatella niin, että meillä olisi kaivostoiminnan täyskielto Suomessa. Se ei ole tätä päivää eikä realismia eikä elinkeinoelämämme tarpeiden mukaista, mutta nämä asiat on silti huomioitava ja verotuoton kaivostoiminnasta on jäätävä Suomeen, samalla kun ympäristövaikutukset huomioidaan ja sitä rahastoa puskuroidaan riittävästi, että voidaan hoitaa ne mahdolliset ympäristöongelmat.
Mitä tulee tämän veron tasoon, jota aiemmat puhujat ovat hieman kritisoineet liian matalaksi, niin on varmaan syytä, että valiokunta tätä asiaa käsitellessään selvittää näitä verotasoja verrokkimaissa ja sitä, olisiko jo tässä vaiheessa syytä tehdä joitain korjauksia veron tasoon Suomessa vai olisiko syytä jättää seurantaan tulevaisuuden kannalta, miten tämä vero kehittyy ja käyttäytyy, mitä se tuottaa ja onko se meille jonkinlainen kilpailuetu, että meillä on matalampi verotaso kuin muissa maissa, ja sen mukaan sitten säätää tätä veroa. Eli valiokunnalle harkintaa mietinnön käsittelyvaiheeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-24T17:44:12,2022-11-24T17:46:15,Hyväksytty,1.1
2022_129_137,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_138,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Saarikkoa täytyy kiittää siitä, että todella tässä hallituksen loppuvaiheen aika kaoottisessakin tilanteessa, jota eduskunta on tässä joutunut todistamaan, olette kuitenkin priorisoineet tämän lakiesityksen ja tuotte esityksen siitä, että Suomeen säädetään tällainen kaivosvero. Tämä on monessakin mielessä erittäin tärkeä ja tarpeellinen uudistus.
On totta, että kun tässä maailmanajassa Euroopan strateginen autonomia korostuu ja toisaalta samaan aikaan pyrimme saamaan aikaan tällaisen puhtaan teknologian siirtymän, siirtymän puhtaaseen energiatalouteen, niin näitä maaperämme rikkauksia tarvitaan aivan valtavasti. Tässä mielessä Suomelle tietysti avautuu mahdollisuus viisaalla politiikalla luoda sen kaltaista kestävää kasvua maallemme, mitä olemme osanneet tehdä vaikkapa metsäteollisuuden osalta niin, että Suomessa metsiä on vastuullisesti hoidettu ja niitä on pystytty viisaasti hyödyntämään niin, että aivan tuolta 1600-luvulta asti olemme saaneet maallemme vaurautta ammennettua tavalla, joka on sitten luonut hyvinvoinnille edellytyksiä. On selvää, että tässä kaivostoimialassa on vastaavanlaisia mahdollisuuksia kuin mitä näemme vaikkapa naapurimaassamme Ruotsissa, joka tällä hetkellä vaurastuu suunnattomasti tässä tilanteessa, jossa todella tätä puhtaan teknologian siirtymää tehdään. Mutta, arvoisa puhemies, se vaatii sitä, että meillä lainsäädäntö on monella tapaa kunnossa.
Kun valtiovarainministeri kuvasi sitä, että kaivosveron merkitys on ehkä enemmän periaatteellinen, niin varmasti se sitä onkin, mutta on sillä myös valtava käytännön merkitys näille paikkakunnille, joilla kaivostoimintaa harjoitetaan, esimerkiksi Sodankylälle, Kittilälle, toisaalta Keminmaalle, Sotkamolle. Kyllä siellä näitä tuloja todella kaivataan. Ja oli todella tärkeää havaita, että myös valtiovarainministeri Saarikko ajattelee samoin kuin itse, että kun kaivosten yhteiskunnallinen merkitys on niin valtavan suuri ja ne konkreettiset vaikutuksetkin usein ulottuvat laajemmalle kuin se sijaintikunta, niin päästäisiin tällaiseen, juurikin MAL-sopimusten kaltaiseen KAL-ajatteluun siitä, että kaivos, asuminen ja liikenne saataisiin soviteltua yhteen. Ja kun nyt tästä kunnan osuudesta on ajateltu, että se on se 60 prosenttia, niin se valtiolle tuleva 40 prosenttiakin veron tuotosta vähän ikään kuin korvamerkittäisiin näihin KAL-tyyppisiin sopimuksiin sitten sille alueelle, jolle valtio ojentaa käden liikenneinfran kehittämiseen, asumisen kehittämiseen, jotta nämä hankkeet sitten myös sen paikallisen aluetalouden näkökulmasta voisivat kestävästi toteutua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-24T17:46:17,2022-11-24T17:49:24,Hyväksytty,1.1
2022_129_139,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Ledamot Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_140,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kaivoslaki on varmasti ihan hyvä ja se on perusteltukin, mutta haluan kuitenkin tuoda esiin vähän muitakin näkökulmia, lähinnä kalkkikaivosten toiminnasta. 95 prosenttia kalkista jää Suomeen, siis ihan suurin osa siitä, mitä kalkkikaivoksista tulee. Tämä käytetään paperiteollisuuteen, elintarviketeollisuuteen, maatalouteen, veden puhdistamiseen ja rakennusteollisuuteen.
Vaikka asunkin semmoisessa kunnassa, mistä löytyy iso kalkkikaivos, niin en voi olla ajattelematta sitä, minkälaisia vaikutuksia näillä uusilla veroilla on tähän toimintaan. Meidän täytyy myös varmistaa, että ei ammuta itseämme jalkaan: tiedämme esimerkiksi just sen, että maatalous on kovassa ahdingossa, tiedetään, että paperiteollisuus on Suomelle erittäin tärkeä, suomalaiset tarvitsevat edelleenkin ruokaa, myös elintarviketeollisuus kärsii tästä, ja tarvitaan myös tulevaisuudessa puhdas vesi, puhumattakaan rakennusteollisuudesta, mikä myös on tietysti äärimmäisen tärkeä Suomelle. Haluan vain nostaa esiin tässä, että kun luodaan tämäntyyppisiä uusia veroja, niin meidän pitäisi miettiä myös tätä kokonaisuutta, että jos nostetaan meidän omien hinnat, niin millä tavalla tämä sitten edistää Suomea. Tämmöisenä kommenttina tässä. Olisi äärimmäisen tärkeää, että just nämä teollisuudet pysyvät kuitenkin jatkossakin kannattavana ja mahdollisena Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Sandra Bergqvist,1406,2022-11-24T17:49:24,2022-11-24T17:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_129_141,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_142,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen kaivoslainsäädännön mallihan on ollut ”hyödyt muille ja haitat meille”, jos näin voi hieman kärjistää. Totta kai jonkun verran työpaikkoja syntyy, mutta automatisoituvassa kaivosteollisuudessa työpaikkojen määrä ei ole kovinkaan merkittävä, kun sitä tarkastellaan valtakunnallisella tasolla. Tämä on totta kai hyvin pääomaintensiivinen ala, ja on tärkeää, että tällaisessa mallissa, jollainen Suomen kaivoslainsäädäntö on, jossa valtausperiaatteella mikä tahansa yhtiö mistä tahansa maasta voi varata oikeastaan minkä tahansa alueen ja hyödyntää ne ainutkertaiset mineraalit, saadaan kuitenkin nyt vihdoin tämä kaivosvero, jota vihreät ovat kannattaneet pitkään.
Olisi varsin vastuutonta nämä ainutkertaiset mineraalit jakaa pois käytännössä ilmaiseksi. Näin ei toimi juuri mikään maa, jos mikään. Kaikki ovat kyllä ymmärtäneet, että tavalla tai toisella niistä mineraaleista täytyy myöskin periä hyöty yhteiskunnalle, koska nehän ovat meidän yhteisiä varoja. Tosin tässä meidän kaivoslainsäädännössä näin ei valitettavasti ole.
Kaivoslainsäädäntö tarvitsee laajemman remontin. Tämä kaivosvero ei tule vastaamaan kaikkiin ongelmiin. Jotta kaivostoiminta Suomessa on kestävää, sen täytyy olla myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää, ja tämä on totta kai kaikkien etu. Toivon, että tästä vallitsisi yhteisymmärrys, että meidän tulee asettaa riittävät ekologiset reunaehdot myös kaivostoiminnalle, kuten muullekin teolliselle toiminnalle: Täytyy olla riittävät vaatimukset veden puhdistukselle ja suljetut vesikierrot, ja pitää minimoida louhintaa. Sitä ei voi toteuttaa niin, että ajatellaan, että louhimisen määrällä ei ole merkitystä, kun tiedetään, että itse asiassa suurin osuus jätteestä syntyy Suomessakin louhinnasta ja sivukivestä, jonne jää sitten edelleen erilaisia päästöjä aiheuttavia aineita, jotka valuvat sitten vesistöihin. Suomessakin vesistöt ovat lähistöllä, ja sateiden mukana sivukivikasat siellä vaikuttavat ympäristöön hyvin pitkään. On nostettu myös aiheellisesti esiin, että kaivosten pohjarakenteiden pitäisi olla kestävämpiä, kun tiedetään, että niiden pitäisi kestää siellä jopa satoja vuosia ja päästää mahdollisimman vähän päästöjä ympäristöön.
Ei voida puhua kestävästä kaivostoiminnasta ennen kuin nämä asiat saadaan kuntoon, ja yksi osa tästä on toki yhteiskunnalle kerättävä vero. On valitettavaa, että veromalli ei ole ympäristövero, jolla pyrittäisiin myös louhinnan määrää hillitsemään, kun tiedetään, että luontokato on yksi ihmiskuntaa uhkaavista vakavimmista uhista ja meidän pitäisi samaan aikaan myös vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Tässä on ilmeinen ristiriita, joka tulee ratkaista myös uusilla materiaali-innovaatioilla, joita nyt esimerkiksi metsäteollisuuden yhtiö Stora Enso pyrkii kehittämään Kotkan koelaitoksessa, jossa puupohjaista akkumateriaalia kehitetään. Eli tarvitsemme maltillista kaivostoimintaa, ja tarvitsemme myös luonnonvarojen käytön hillintää ja myöskin kulutuksen hillintää, jos aiomme tämän planeetan pelastaa, toivottavasti yhteisenä tavoitteena. Ja se, mikä tehdään, tulee tehdä kestävästi.
Tässä vielä jää nyt ratkaisematta se, miten kuntaosuus tasataan ja miten valtionosuudet hoidetaan. Se tulee myöhemmin vastaan. Tärkeää olisi huomioida, että kuten valtiovarainministeriökin on todennut, tämänkaltaiset verot tulisi yleensä kohdistaa yhteiskunnalle laajasti ja ne tulisi yleensä kohdistaa valtiolle, joka jakaa sitten myös kuntaosuuksia totta kai normaalina osana verotusmalleja. Myöskin tulisi huomioida, että kaivoksen hyöty ja haitta eivät kohdistu vain yhden kunnan alueelle, vaan siinä ovat myöskin naapurikunnat, jotka voivat pahimmillaan saada haittavaikutuksia mutta eivät sitten tätä verotuloa. Sekin olisi ollut hyvä käydä läpi.
Ennen kaikkea olisi ollut fiksua ottaa mallia Norjasta, joka on toiminut varsin viisaasti ihan maailman mittakaavassa Norjan luonnonvarojen suhteen. Elikkä Norja on perustanut öljyrahaston, joka on kasvattanut koko ajan arvoaan ja korolle korkoa, ja tämä hyöty tulee sitten myös tulevien sukupolvien käyttöön, koska kuten tiedetään, nämä mineraalit tosiaankin ovat vain kerran hyödynnettävissä. Näin ollen ne eivät ole mineraaleja, jotka ovat ikään kuin yhden kauden kuntapäättäjien omaisuutta jossain tietyssä kunnassa, vaan ne ovat koko yhteiskunnan omaisuutta ja ennen kaikkea ne ovat myös tulevien sukupolvien omaisuutta, koska eihän voida toimia niin, että vain hyödyt käytetään tietyssä ajassa ja sitten haitat jäävät vaikuttamaan hyvin pitkäaikaisesti. Viisainta olisi ollut toimia kuten Norja on äärimmäisen hyvin toiminut öljyrahaston suhteen, joka todellakin sitten myös tasaa tätä hyötyä tuleville sukupolville, kun tiedetään, että mineraalit ovat tuhansia vuosia siellä maan alla mutta vain kerran hyödynnettävissä. Siinä mielessä vertaukset metsäteollisuuteen eivät ole kovinkaan osuvia, koska metsät kuitenkin ajan myötä uusiutuvat mutta mineraalien osalta näin ei ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-24T17:51:18,2022-11-24T17:57:47,Hyväksytty,1.1
2022_129_143,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Näin. — Nyt valitettavasti puoli tuntia on jo ylitetty, eli keskustelu ja asian käsittely tässä yhteydessä nyt keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_144,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Juuso poissa. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_129_145,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tänne saliin, koska nämä kaivoksiin liittyvät lait ovat aika herkkiä monen mielestä, ja ajattelin nyt ihan oman näkökulman tuoda siihen, mitä täällä aikaisemmin joku sanoi, että hyvin usein näistä kaivoksista ovat hyödyt menneet muille ja haitat ovat jääneet meille. Tällä nyt tavallansa pyritään saamaan valtiolle hyötyä, elikkä asetetaan kaivosmineraaliveroja Suomessa louhittaviin mineraaleihin. Tästä verosta sitten sille kunnalle, missä tämä kaivos sijaitsee, menisi 60 prosenttia ja valtiolle jäisi sitten 40 prosenttia.
Tämä kaivoshomma on semmoista pitkäjänteistä työtä, ja itselläni ei hirveästi ole kokemusta muuta kuin yhdestä vanhasta kaivoskylästä, jossa olen käynyt. Outokumpu on perustanut vuonna 52 Vihantiin semmoisen kuin Lampinsaaren kaivoskylän. Voisi sanoa, että se on rakennettu ihan täysin metsään, sinne on rakennettu koulut, elokuvateatterit, asunnot ja kaikki, ja sitten toiminta on heikon kannattavuuden johdosta lopetettu vuonna 92. Sieltä Lampinsaaresta silloin nostettiin sinkkiä, kuparia, lyijyä, kultaa ja hopeaa. Tämä on minun mielestäni ehkä aika surullinen tarina. Me voidaan tästä nyt laskea, että se kaivoksen elinikä on ollut 40 vuotta. Minä en edes ole ihan varma siitä, ovatko sieltä mineraalit ehtyneet. Käsittääkseni eivät, vaan yleinen mineraalien, näitten malmien, hinta on laskenut niin alas, että se on tullut kannattamattomaksi. Ja sitten kun se on lopetettu vuonna 92, niin sieltä räjäytettiin se kaivoskuilu alas. Ymmärtääkseni ei mennyt montaa vuotta eteenpäin, kun tämä olisi ollut taas hyvinkin kannattava kaivoskylä. Että näissä pitäisi olla pitkäjänteisiä.
Minusta tuntuu pahalta, että kun tuo kaivoksen perustaminen on pääomavaltainen ala, niin hyvin usein, kun tänne Suomeen tulee kaivoksia, se on aina joku ulkomainen yhtiö. Minun mielestäni meidän pitäisi ottaa sitä kaivostoimintaa enemmän suomalaisiin käsiin, valtion käsiin. Siihen voisi käyttää jopa riskirahaa sillä tavalla... Haluan nyt verrata tätä siihen, että jos me otetaan yhteisiä velkoja Euroopan unionin kanssa — käytännössä otettiin viisi miljardia nettovelkaa tässä elvytyspaketin yhteydessä — niin miksi me ei perusteta kaivoksia itse ja oteta yhtä lailla sitä velkaa. Elikkä me annetaan riskirahaa Euroopan unionille mutta ei suomalaiselle kaivosteollisuudelle. Tämä olisi jotenkin parasta: kun hyvin usein niistä kaivoksista jää haittoja, niin silloin olisi parasta, kun se olisi suomalaisten käsissä. Silloin me tiedettäisiin, mitä se on tuottanut, ja sen tuoton jälkeen, kun tuotto loppuu sieltä, me myös kannettaisiin sitten samalla vastuuta ja me pystyttäisiin paljon paremmin kontrolloimaan sitä, syntyykö niitä haittoja vai ei, ja pystyttäisiin estämään niitä haittoja. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T19:15:45,2022-11-24T19:20:03,Hyväksytty,1.1
2022_129_146,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan enintään myöskin se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_147,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys 271/2022, jossa ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi terrorismin ennaltaehkäisyä koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen Riiassa 22.10.2015 tehdyn lisäpöytäkirjan ja sen voimaansaattamislain. Lisäksi vähäisiä muutoksia ehdotetaan terrorismirikoksia koskeviin rikoslain rangaistussäännöksiin.
Terrorismin ennaltaehkäisyä koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1.6.2007. Yleissopimuksen on ratifioinut 43 valtiota sekä Euroopan unioni. Suomen osalta yleissopimus tuli voimaan 1.5.2008. Yleissopimuksen tarkoituksena on toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä terrorismin ehkäisemiseksi noudattaen samalla oikeusvaltioperiaatetta, demokraattisia arvoja, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia.
Lisäpöytäkirjan tarkoituksena on edistää YK:n turvallisuusneuvoston syyskuussa 2014 hyväksymään terrorismiin syyllistyviä vierastaistelijoita koskevaan päätöslauselmaan 2178 sisältyvien velvoitteiden täytäntöönpanoa. Päätöslauselman tarkoituksena on siinä mainituin toimenpitein torjua ulkomaille terrorismirikosten tekemistä varten tai niiden tekemistä edistävässä tarkoituksessa lähtevien henkilöiden — foreign terrorist fighters — muodostamaa uhkaa. Vierastaistelijat määritellään henkilöiksi, jotka matkustavat muuhun valtioon kuin asuin- tai kansalaisuusvaltioonsa tarkoituksessa tehdä, suunnitella tai valmistella terrorismirikoksia tai osallistua niiden tekemiseen taikka antaa tai vastaanottaa terroristista koulutusta. Lisäpöytäkirja velvoittaa sopijapuolia säätämään rangaistaviksi osallistumisen yhteenliittymään tai ryhmään terrorismia varten, koulutuksen saamisen terrorismiin, matkustamisen ulkomaille terrorismia varten, terrorismia varten ulkomaille matkustamisen rahoittamisen sekä terrorismia varten ulkomaille matkustamisen järjestämisen tai muun helpottamisen. Kriminalisointivelvoitteiden lisäksi lisäpöytäkirja velvoittaa jokaista sopimuspuolta huolehtimaan tietojenvaihdosta koskien matkustamista terroristisessa tarkoituksessa.
Pääosin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanemiseksi Suomessa terrorismirikoksia koskevia rangaistussäännöksiä on merkittävästi täydennetty vuodesta 2015 lähtien. Nämä lainsäädäntömuutokset ovat johtaneet siihen, että lisäpöytäkirjaan liittymisen yhteydessä on tarvetta toteuttaa vain kouluttautumisrikosta koskeva rangaistavuuden alan laajennus. Kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten koskevaa pykälää muutettaisiin niin, että rangaistavaksi tulisi kouluttautuminen myös rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tekemiseksi. Toisin sanoen rangaistavaksi tulisi kouluttautuminen terroristisessa tarkoituksessa tehtävän laittoman uhkauksen, perättömän vaarailmoituksen, tietynlaisten törkeiden julkisrauhan rikkomisten sekä ydinenergian käyttörikoksen tekemiseksi. Rangaistavaa on jo nykyisin kouluttautuminen muiden momentissa mainittujen terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten tekemistä varten.
Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan terrorismissa on kysymys yhteiskunnan perustoimintoja, oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä, terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavasta rikollisuudesta. Tästä johtuen on huolehdittava sääntelyn riittävästä kattavuudesta. Kysymyksessä olevat terroristisessa tarkoituksessa tehdyt rikokset ovat sellaisia, että niiden tekemiseksi voidaan ottaa koulutusta. Ne ovat myös terroristisessa tarkoituksessa tehtyinä vakavia rikoksia, joista tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kolmeksi vuodeksi. Oletettavaa on, että muutoksen piiriin kuuluvia asioita ei juurikaan tulisi rikosprosesseissa käsiteltäviksi eikä lainsäädäntömuutoksella siten olisi merkittäviä viranomaisten resurssivaikutuksia tai tietyn suuruisia taloudellisia vaikutuksia. Voidaan arvioida, että tiedonvaihto lisääntyisi niiden Euroopan neuvoston maiden ja lisäpöytäkirjan allekirjoittajien kanssa, jotka eivät kuulu Schengen-alueeseen ja tee kuulutuksia Schengenin tietojärjestelmään.
Tässä, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-11-24T17:58:24,2022-11-24T18:02:43,Tarkistettu,1.1
2022_129_148,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Kiitos, arvoisa ministeri. — Ja edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_129_149,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä poikkeuksellinen iltapäivä, että hallitushan tuo tänne harvinaisen hyviä esityksiä — jo toisen putkeen — peräjälkeen.
Ministeri Haavisto luetteli äsken erittäin paljon hyviä toimia terrorismin ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, ja näitä samoja toimia muistelen perussuomalaisten tässä kuluneiden vuosien aikana esittäneen monissa eri yhteyksissä. Hyvä tietysti, että nyt näitä asioita korjattaisiin, mutta minua kuitenkin pistää hieman ihmetyttämään, miksi tämä aina edellyttää, että on joku Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirja, jokin vastaava kansainvälinen velvoite tai EU:n säätämä direktiivi tai vastaava asia, ennen kuin näitä asioita saadaan säädettyä kansallisella tasolla tiukemmiksi ja terrorismirikoksia saataisiin kriminalisoitua edes pykälien tasolla. Mistä johtuen Suomi on kykenemätön säätämään näitä asioita ilman, että nämä sanellaan meille jollain tavalla ulkoapäin? Miksi me olemme tässä takamatkalla? Miksi emme ole etunojassa estämässä terrorismia ja terrorismiin liittyvää koulutusta, rahansiirtoja ja vastaavia asioita? Miksi me seuraamme sitä, mitä muut tekevät?
Toinen kysymys on se, että kun näitä tekoja säädetään rangaistavaksi ja kriminalisoidaan Suomessa, niin kuitenkaan Suomessa ei käsitykseni mukaan ole tehokkaasti saatu tuomittua käytännössä ketään terrorismiin liittyvistä rikoksista. Toisin kuin monissa verrokkimaissamme, oikeuslaitos ei yksinkertaisesti onnistu tutkimaan, syyttämään ja tuomitsemaan ihmisiä terrorismista, vaikka Suomessa tiedetään kuitenkin olevan sellaisia henkilöitä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Miten tämä voi olla mahdollista, ja miten tätä tilannetta saataisiin korjattua?
Käsitykseni mukaan tämä asia olisi Valtakunnansyyttäjänviraston vastuulla. Valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut julkisuudessa edellisen valtakunnansyyttäjän aikaan monista syistä, mutta tämä terrorismikysymys tuntuu jotenkin unohtuneen valtakunnansyyttäjän asialistalta. Onko se painettu sitten tärkeysjärjestyksessä niin alas, että joitain muita asioita tutkitaan enemmän kuin näitä vakavia terrorismirikoksia?
Tätä asiaa pitäisi mielestäni korjata, niin että nämä sinänsä hyvät pykälät saataisiin myöskin sovellettua käytäntöön ja tuomittua ja rangaistua ihmisiä, jotka näihin tekoihin syyllistyvät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-24T18:02:43,2022-11-24T18:05:07,Tarkistettu,1.1
2022_129_150,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_129_151,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, tämä on mielestäni sellainen hyvä lakiesitys, jota kannattaa edistää. Tässä rinnalla tulee viedä tällaista kiinteistöjen hankintaa edistävää lakia, että me voidaan ottaa paremmin huomioon nämä EU- ja Eta-alueiden ulkopuolella olevat maat, jotka ovat tehneet kiinteistöhankintoja Suomessa, koska nämä jollakin tapaa kytkeytyvät toisiinsa.
Tämä on hyvä, että tavallansa näitä vierastaistelijoita pyritään torjumaan. Itselleni muistuu mieleen noin 20 vuoden takaa semmoinen, kun silloisilla, voisiko sanoa, henkilöillä, jotka olivat huolestuneet jo silloin näistä asioista, oli tiedossa, että Suomessa oli joku vanha kiinteistö, josta kuntayhtymä oli luopumassa. Silloin pyydettiin, että valtio puuttuisi näihin kauppoihin, mutta kun ei, niin silloin nämä henkilöt ostivat itse tämän alueen, millä saatiin estettyä vierastaistelijoiden kouluttaminen Suomessa. Sellainen epäily oli, että se menee siihen tarkoitukseen.
Noin kymmenen vuotta sitten olin maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan eräässä seminaarissa, kun siellä yksi puolustusministeriön tutkija kertoi, että Suomessa koulutetaan jihadisteja. Kuten edustaja Mäkelä äsken tuossa sanoi, meillä on tietoa, että Suomessa on semmoisia henkilöitä, joita voidaan epäillä tällaisesta. Mielestäni on tärkeätä, että edistetään sitä, että tämmöiset henkilöt eivät ainakaan Suomessa kouluttautuisi, ja myöskin heidän liikkeitään maiden välillä pyritään hidastamaan ja estämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T18:05:09,2022-11-24T18:07:44,Tarkistettu,1.1
2022_129_152,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_129_153,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä ja perusteltu lakiesitys, kiitos siitä ulkoministeri Haavistolle. Maailma on valitettavasti hyvin monimutkainen ja usein todella julmakin paikka, ja valtioviisaillahan on sellainen vanha sanonta, että toisen vapaustaistelija on toisen terroristi. Elikkä näitä terrorismikysymyksiä on usein myös jossain määrin hankala ratkoa. Tietysti aina terroritekojen tekeminen on väärin ja tuomittavaa, mutta tosiaan tilanteet voivat olla myös hyvin epäselviä.
Arvoisa puhemies! Nyt tietysti Suomen lähinaapurustoon on muodostunut hirvittävä tilanne sen myötä, kun Venäjä on alkanut toimia tällaisena terroristivaltiona, ei vain niin, että heidän raakalaismainen hyökkäyksensä Ukrainaan rikkoo tietysti kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, vaan Venäjä on alkanut systemaattisesti terrorisoida ukrainalaista siviiliväestöä talven lähestyessä pyrkien katkaisemaan sähkönjakelun, vedenjakelun, sen myötä muun energiahuollon. Ja tällainen systemaattinen valtiollinen terrorismi on tietysti äärimmäisen tuomittavaa, ja esimerkiksi Euroopan parlamentti tällaisen julistuksen antoi.
No nyt, arvoisa puhemies, uutisvirrasta huomasin, että suomalainen taisteluihin osallistunut henkilö oli Ukrainassa menehtynyt taistellessaan Venäjän puolella, mikä on täysin käsittämätöntä ottaen huomioon, että Venäjä on yksin syypää tähän sotaan, Venäjä on yksin syypää siihen kärsimykseen, jonka Ukrainan kansa kohtaa, Venäjä on yksin syypää tähän kriisiin, jonka paitsi me eurooppalaiset myös esimerkiksi globaali talous nyt sitten sodan seurauksena kohtaa. On enemmän kuin kohtuullista, että Euroopan parlamentti Venäjän nimeää tällaiseksi terroristivaltioksi.
Kysyisin oikeastaan ulkoministeriltä, onko tähän liittyen nyt sitten juridisia vaikutuksia Suomeen. On täysin pöyristyttävää, että joku suomalainen lähtee taistelemaan Venäjän puolella, mutta onko tämä nyt siis sellainen terrorismirikos, mitä tässä tarkoitetaan, jos taistelee Venäjän puolella, kun Venäjä on nimetty terroristivaltioksi? Olisi varmaan hyvä tietää myöskin tämä, mikä tässä Suomen linja on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-24T18:07:44,2022-11-24T18:10:32,Tarkistettu,1.1
2022_129_154,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"Ja ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_129_155,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp,"kiitos! Ja kiitos erinomaisista puheenvuoroista ja kommenteista.
Ensin edustaja Mäkelälle siitä, miksi tämä on niin hidasta. Tosiaan nyt ollaan liittämässä osaksi Suomen lainsäädäntöä 2015 hyväksytty lisäpöytäkirja, ja tässä on todella ollut tällainen jännite EU:n ja sitten EU:n jäsenmaiden välillä, kenelle tämän asian hoitaminen kuuluu ja kenellä tähän on mandaattia. Nyt kuitenkin jäsenvaltiot tämän panevat täytäntöön, tämä on selvinnyt.
Puutuitte myös, edustaja Mäkelä, siihen, miksi terroristit eivät aina joudu edesvastuuseen tai onko tapahtumassa jotain tällaista koulutusta tai muuta, jota Suomessa olisi. Täytyy vain sanoa, että kaikki tiedot tällaisista, jos on epäilyksiä tai tietoja, täytyy tietysti Suomen viranomaisille toimittaa. Meillä on erinomaisella tavalla ja tehokkaasti toimiva suojelupoliisi, joka näitäkin kysymyksiä selvittää, ja tietysti poliisi- ja oikeusviranomaiset selvittävät. Uskon, että hyvä viranomaistyö ja myöskin kansalaisten yhteistyö viranomaisten kanssa auttavat näitä rikoksia, tai epäilyjä, selvittämään.
Edustaja Mäenpää otti tämän kiinteistöjenomistusasian esille, ja niin kuin on kuultu, se on tuolla puolustusministeriön puolella selvityksessä. Ministeri Kaikkonen on siihen puuttunut, ja meillä on tietysti jo nyt työkaluja puuttua näihin kiinteistöhankintoihin, mutta mahdollisesti tehokkaampiakin tarvitaan.
Viittasitte myöskin koulutuksen hankkimiseen, kouluttautumiseen, ja juuri sellaisia tapauksia tämä koskee. Ja tietysti on myöskin tärkeää, että Suomessa eivät saa tällaiset ryhmiät aseita haltuun, eli aserajoitukset ja ‑kontrolli ovat tärkeitä.
Aivan lopuksi: Edustaja Autto, erittäin hyvä kysymys. Ensin näistä vierastaistelijoista. Meidän suosituksemme ministeriöstä, valtiovallan puolelta, tietysti on, että kukaan ei lähde minnekään taistelemaan millekään tällaisille rintamille. Sikäli kuin on tehnyt sotarikoksia, niistä voi joutua vastuuseen. Aikanaan Balkanin sotiin Suomesta osallistui henkilöitä, ja näitä kyllä tutkittiin ihan rikostapauksina, jos oli sitten ampunut siviilejä tai ampunut haavoittuneita tai muuta, jotka ovat ihan kansainvälisten normien mukaan sotarikoksia. Mutta tietysti tässä Venäjän toiminnassa tullaan paljon suurempaan kysymykseen: miten käsitellään Venäjän vastuita, hyökkääjän vastuita? Tässä esimerkiksi kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on ollut nyt se elin, jota Suomi on tukenut, ja siellä on jo suuri määrä tapauksia, joita selvitetään. On erittäin tärkeää, että nämä tapaukset nyt kirjataan, dokumentoidaan, ja että oikeus viimein voittaisi tässä ja myöskin ne, jotka ovat kärsineet vääryyttä, saisivat asianmukaiset korvaukset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-11-24T18:10:33,2022-11-24T18:13:16,Tarkistettu,1.1
2022_129_156,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässäkin enintään se 30 minuuttia heti ensi alkuun. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_157,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat, esittelen teille seuraavaksi hallituksen esityksen liittyen luonnonsuojelulainsäädäntöön, jolla ajantasaistamme tiettyjen vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettujen kansallis- ja luonnonpuistojen ja muiden valtion luonnonsuojelualueiden perustamissäädöksiä. Muutettavia perustamissäädöksiä on yhteensä 21, ja ne koskevat 28:aa kansallispuistoa, kaikkia Suomen 19:ää luonnonpuistoa sekä 12:ta muuta lailla perustettua luonnonsuojelualuetta.
Arvoisa puhemies! Muutama huomio seuraavaksi siitä, miksi säädösten päivitystä tehdään nyt näin lain tasolle. Esityksessä päivitettävät luonnonsuojelualueet on perustettu aikoinaan lailla, mutta niiden rauhoitussäännökset on annettu erillisissä asetuksissa. Nyt esiteltävän esityksen tarkoituksena on saattaa perustettujen vanhojen luonnonsuojelualueiden perustamissäädökset yhdenmukaisiksi uuden luonnonsuojelulain kanssa sekä saattaa alueita koskevat rauhoitussäännökset lain tasolle perustuslain edellyttämällä tavalla. Eduskunta on edellyttänyt kyseisten suojelualueiden lakien päivittämistä jo vuonna 2004 Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskevan lakiesityksen käsittelyn yhteydessä. Perustuslakivaliokunta katsoi lakiesitystä koskevassa lausunnossaan, että on perustuslain 80 §:n kannalta ongelmallista, että kansallis- ja luonnonpuistojen rauhoitussäännökset on annettu asetustasolla. Perustuslain mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista tulee säätää lailla. Lakiesitystä koskeneessa eduskunnan vastauksessa todettiin, että valtioneuvoston on ryhdyttävä toimenpiteisiin kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan lainsäädännön saattamiseksi perustuslain vaatimuksia vastaavaksi.
Nyt tässä esityksessä päivitettävien suojelualueiden rauhoitussäännökset on annettu 80- ja 90-luvuilla annetuissa asetuksissa. Rauhoitussäännökset ovat sisällöltään joiltain osin vanhentuneita. Tässä esityksessä rauhoitussäännökset päivitettäisiin nykypäivään, uuden eduskunnassa käsittelyssä olevan luonnonsuojelulain mukaisiksi.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana siitä, mikä nyt muuttuu nykytilaan verrattuna. 
Rauhoitussäännökset nostetaan asetuksista lakitasolle viittaamalla uuden luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksiin, ja vanhat asetukset kumotaan tarpeettomina. Alueiden nykyiset rauhoitussäännökset vastaavat jo pitkälti uuden luonnonsuojelulain säännöksiä, joten päivitys ei aiheuttaisi erityisen merkittäviä muutoksia rauhoitussäännöksiin. Esityksessä myös säilytettäisiin aluekohtaiset esimerkiksi metsästystä tai muita paikallisten asukkaiden oikeuksia koskevat erityissäännökset pääosin nykyisellään. Uuden luonnonsuojelulain mukaisten rauhoitussäännösten myötä esimerkiksi haitallisten vieraslajien poisto sekä vaaraa tai taloudellista vahinkoa aiheuttavien riistaeläinlajien yksilöiden poisto helpottuisivat vanhoilla suojelualueilla.
Uuden luonnonsuojelulain mukainen malminetsintäkielto laajenisi esityksessä koskemaan myös ennen vuotta 1996 perustettuja kansallis- ja luonnonpuistoja sekä kansallismaisemanakin tunnettua Punkaharjun luonnonsuojelualuetta.
Lisäksi Mallan luonnonpuistoa koskeneesta poronhoitokiellosta luovuttaisiin esityksessä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi.
Esitys myös selkeyttäisi Metsähallituksen ja ympäristöministeriön välistä toimivallanjakoa. Jatkossa Metsähallitus myöntäisi kaikki vanhoja suojelualueita koskevat luvat rauhoitussäännöksistä poikkeamiseen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen antama lakiesitys täydentää eduskunnan käsittelyssä olevaa esitystä uudeksi luonnonsuojelulaiksi. Esitys on luonteeltaan tekninen mutta tärkeä lisä ajantasaistamaan eräiden luonnonsuojelualueiden säädökset tähän päivään. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-24T18:13:43,2022-11-24T18:17:48,Hyväksytty,1.1
2022_129_158,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_159,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tosiaan aina, kun tehdään muutoksia näihin... [Juha Mäenpää avaa mikrofoninsa, jolloin puhujan mikrofoni sulkeutuu — Juha Mäenpää: Sori!] — Saatte tämän anteeksi, edustaja Mäenpää. Ei käynyt suurta vahinkoa. — Niin, arvoisa puhemies, kun tosiaan tehdään muutoksia kansallispuistoja ja luonnonpuistoja ja muuten suojelualueita koskevaan lainsäädäntöön, niin aina on valtavan tärkeää, että turvataan ne oikeudet, jotka paikallisille ihmisille ja paikallisille elinkeinoille on luvattu siinä vaiheessa, kun näitä suojelupäätöksiä on alun perin tehty. Tässä kieltämättä Suomi ei ole aina kovin hyvin onnistunut, ja siksi aivan ymmärrettävästi meillä myös esiintyy tällaista kriittisyyttä uusia suojeluja kohtaan, niin kuin vaikka aikanaan, kun esimerkiksi puuhattiin Käsivarteen kansallispuistoa, voimakkaasti nähtiin. Tässä mielessä on todella tärkeää, että valiokunta nyt myös asiallisesti perehtyy siihen, että nämä paikallisten oikeudet tulevat tarkoin turvatuiksi tässä uudistuksessa. Toivottavasti myös ministeri sitten omaan ministeriöönsä välittää ne terveiset, että myös jatkossa pyritään toimimaan niin, että paikallisten oikeudet tulevat hyvin turvatuiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-11-24T18:17:50,2022-11-24T18:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_129_160,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp",Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_161,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp","Arvoisa puhemies! En ole millään tavalla perehtynyt tähän lakiin, mutta tuossa esittelypuheenvuorossa ministeri toi esille sen, että tällä oli vaikutuksia saamelaisten oikeuksiin alueella. Haluaisin kysyä, minkälaiset ne vaikutukset ovat. Ovatko ne oikeudenmukaiset saamelaisia kohtaan? Onko tämä riippuvainen jollakin kytköksellä siihen saamelaiskäräjälain etenemiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T18:19:20,2022-11-24T18:19:55,Hyväksytty,1.1
2022_129_162,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp",Näin. — Ja haluaako ministeri... — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_163,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitokset kommenteista, huomioista ja kysymyksistä.
Tässä todella, kuten edustaja Autto toteaa, on tärkeää, että paikallisten ihmisten hyväksyvyys on suuri ja paikallisten ihmisten kanssa on keskusteltu näistä asioista. Tämän esityksen lähtökohtana todella on ollut se, että säädökset päivitetään lain tasolle lähes sellaisinaan. Hyvin pieniä muutoksia on. Esimerkkinä nostan nyt vaikkapa tällaisen, että Oulangan kansallispuistossa hirvenmetsästyksen alue laajenisi hieman. Siellä on joitain tällaisia muutoksia, ja niitä sitten varmasti valiokunnassa tullaan käymään läpi.
Saamelaisten oikeuksiin liittyen: Tämä ei liity saamelaiskäräjälakiin, se on oma kokonaisuutensa. Totta kai saamelaisten oikeuksilla ylipäätään on suuri arvonsa tässä yhteiskunnassa, ja valtion tehtävänä on saamelaisten oikeuksia edistää. Tämän lain yhteydessä — esimerkkinä — tullaan Mallan luonnonpuistossa sallimaan porojen laidunnus, ja aiemmin tätä ei ole siellä sallittu. Nykyisellään tosiaan tämä on ollut kiellettyä, mutta porot ovat silti siellä alueella kulkeneet. Porojen laidunnus sallitaan, mutta alueen poronlaiduntajien kanssa on ollut ymmärtääkseni oikein hyvä keskusteluyhteys, jossa on mietitty, kuinka laidunpaineen pienentämiselle voidaan sitten tarvittaessa etsiä yhdessä ratkaisuja. Tämä on muun muassa yksi keino, jolla tullaan saamelaisten elinkeinoa vastaan tässä kokonaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+6.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-24T18:19:56,2022-11-24T18:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_129_164,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Ohisalo jälleen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_165,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä nyt suomalaisten oikein paljon rakastaman aiheen eli kansallispuistojen äärellä. Tällä kaudella on aiemmin perustettu uusi kansallispuisto Sallaan, ja nyt on ilo olla kertomassa merkittävästä Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Tiilikkajärven upea noin 3 400 hehtaarin kansallispuisto sijaitsee Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella. Kansallispuisto on perustettu 40 vuotta sitten suojelemaan ainutlaatuista erämaista järvi-, joki-, suo- ja harjuluontoa.
Tänään täällä esittelemässäni ehdotuksessa esitetään säädettäväksi laki Pohjois-Savon ja Kainuun maakunnissa sijaitsevan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta. Kansallispuistoa laajennettaisiin valtion maille noin 2 400 hehtaarin laajuiselle alueelle Rautavaaran kunnassa. Laajennusalue sisältää arvokkaita ja monimuotoisia suoalueita, Pumpulikirkon vanhoja metsiä sekä laajan kokonaisuuden talousmetsiä Ylä-Keyritty-järven pohjoispuolelta.
Enkä voi liiaksi korostaa, kuinka tärkeää paikallinen aktiivinen vaikuttamistyö on tässä ollut taustalla, niin että laajentamisesityksen laatimiseen on ryhdytty ja sille on vahva alueellinen tuki. Tästä haluan paikallisia vahvasti kiittää. Rautavaaran kunta ja Pohjois-Savon liitto tekivät ympäristöministeriölle aloitteet kansallispuiston laajentamisesta elokuussa 20. Rautavaaran kunta laati lisäksi laajennuksen tarkempaa suunnittelua varten erillisen suunnitelman. Lakiesitys on laadittu kunnan tekemän suunnitelman ja rajausesityksen pohjalta.
Esitys on osa hallitusohjelman tavoitetta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä, jonka yhdeksi saavuttamisen keinoksi on ohjelmaan kirjattu kansallispuistoverkoston laajentaminen. Esityksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua toteuttamalla jo luonnonsuojeluun varattujen alueiden suojelu kansallispuistona sekä saattamalla noin 1 300 hehtaaria nykyään metsätalouskäytössä olevia alueita suojelun piiriin. Tarkoituksena on luoda laaja ja eheä luonnonsuojelullinen kokonaisuus sekä virkistyskäytön yhteys nykyisen kansallispuiston, Pumpulikirkon alueen vanhojen metsien sekä Nuorisokeskus Metsäkartanon välille. Lisäksi esityksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä luontomatkailun kehittämiselle Rautavaaran kunnassa ja siten tukea itäisen Suomen elinvoiman vahvistamista.
Itse myös uskon, että kansallispuiston merkittävä laajentaminen luo vahvat edellytykset aluetaloudelle. Esimerkiksi kesällä perustettu Sallan kansallispuisto on houkutellut alueelle paljon uusia investointeja — puhutaan miljoonista euroista. Yhtä lailla viime kaudella perustetun Hossan kansallispuiston vaikutukset alueen taloudelle ovat olleet positiivisia.
Tänään täällä salissa esiteltävän laajennuksen lisäksi Rautavaaran kunnan rajausesitys sisälsi valtion omistamien maiden lisäksi myös Tornator Oyj:n omistuksessa olevan yksityismaiden aluekokonaisuuden. Yhtiön kanssa on käyty neuvotteluja maiden hankkimisesta valtiolle ja liittämisestä osaksi kansallispuistoa. Maat on tavoitteena hankkia valtiolle tästä lakiesityksestä erillisenä kokonaisuutena.
Arvoisa puhemies! Kansallispuiston laajentamisesta aiheutuu kustannuksia. Ne ovat arviolta noin 600 000 euroa, ja ne katettaisiin vahvistetun talousarvion puitteissa Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien momentilta.
Laajennusalueelle kehitettäisiin kansallispuiston palvelurakenteita, mikä edistäisi alueen retkeily- ja virkistyskäyttöä. Laajennuksen myötä Tiilikkajärven kansallispuiston rauhoitussäännökset tulisivat voimaan myös kansallispuistoon liitettävillä alueilla. Käytännössä osalla alueista metsätalouskäyttö päättyisi. Metsästyksen osalta hirvenajo olisi kansallispuiston alueella edelleen mahdollista. Kuitenkin kansallispuiston ulkopuolelle jää laajasti valtion maita, joilla metsästys voi jatkua nykyisellään.
Arvoisa puhemies! Kansallispuistoverkostomme on valtava ylpeyden aihe Suomessa, ja sitä todellakin kehtaa esitellä myös kansainvälisesti. Kansallispuistot ovat näyteikkuna Suomen upeaan luontoon, ja sitä myös Tiilikkajärven puiston laajennus täydentää. Erityisen iloinen olen kuitenkin kansallispuiston laajennusta edistäneiden paikallisten toimijoiden puolesta. Yhteistyössä on todellakin paljon voimaa, ja vielä suurkiitos kaikille asiaa edistäneille. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2022-11-24T18:22:00,2022-11-24T18:26:49,Hyväksytty,1.1
2022_129_166,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Kivelä, edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Holopainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_167,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallispuistot todellakin ovat ylpeyden aihe Suomessa. On aina ilo päättää uusista kansallispuistoista tai niiden laajennuksista. Olemme nähneet tällä hallituskaudella ennätysmäisesti kävijöitä useissa kansallispuistoissa. Niille on todellakin kysyntää. Kyseessä on myös tapa viettää aikaa, joka on monin tavoin kestävä ihmisen hyvinvoinnin, liikunnan, mielenterveyden ja ympäristön kannalta. Kaiken kulutuskäyttäytymisen ei tarvitse liittyä tavaroihin, vaan on mitä parasta, jos saamme ihmiset viettämään aikaa yhä enemmän luonnossa. Sillä on monia positiivisia vaikutuksia ja myöskin maakunnallisesti erittäin tärkeitä vaikutuksia matkailun kannalta. Useat kansallispuistoista ovat myöskin alueellisesti tärkeitä tulonlähteitä, houkuttelevat ihmisiä laajemminkin tutustumaan alueeseen ja viettämään aikaa myös alueen kaupungeissa näiden luontokohteiden lisäksi, jos nyt ajatellaan esimerkiksi Kolia, joka on Joensuun lähistöllä. Ja on tärkeätä edelleen kehittää sitä infraa, joka palvelee luontomatkailua.
On tosi hienoa, että tällä hallituskaudella myöskin vielä täällä eduskunnassa on eduskunnan lisävaroista tehty useita panostuksia luontokohteisiin ja kansallispuistoihin ja todellakin tätä kansallispuistojen infraa on kehitetty. Tämä on yksi hieno laajennus tähän verkostoon, ja tästä pitää kiittää paikallisia ja myöskin ympäristöministeriötä, joka on tehnyt hyvää työtä kansallispuistojen osalta. Olisi todella hienoa, että myöskin kiistelty tiedekansallispuisto etenisi, ja varmasti myös erittäin tärkeätä paikallisesti.
Kuten todettu, täytyisi laskea ja kannattaisi laskea alueellisesti myöskin niitä hyötyjä, joita kansallispuistoista tulee monin tavoin myöskin matkailulle, joka on erittäin työllistävä toimiala. Tässäkin kansallispuiston laajennuksessa on käyty keskustelua sen koosta. Tässä erilaiset intressit ovat tietysti useasti näissä tilanteissa vastakkain, mutta jos nyt ajatellaan ihan kävijämääriä ja sitten niihin verrattuna useassa tapauksessa ehkä pienemmän ryhmän oikeuksia, niin kannattaa kyllä laskea, millä ratkaisulla on pysyvämpiä ja suurempia vaikutuksia. Todellakin tässä on kyllä monelle alueelle mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua.
Kiitos tästä hyvästä esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-24T18:26:54,2022-11-24T18:29:46,Hyväksytty,1.1
2022_129_168,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan se tuttu 30 minuuttia näin ensi alkuun. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Honkonen on poissa. — Edustaja Kivisaari on paikalla. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_169,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikuntalain päivittämiselle on selkeät perusteet. Esityksen taustalla on hallitusohjelmaan kirjattu tavoite, jossa erityiseen tarkasteluun asetettiin selvitys huippu-urheilulain tarpeellisuudesta. Tämä työ on tehty Lauri Tarastin johdolla, ja lopputulema oli se, että tarvittavat täsmennykset voidaan tehdä liikuntalakia täsmentämällä.
Mitä on siis tapahtumassa? Kestävän kehityksen painoarvoa nostetaan liikuntalaissa, ja lakiin lisätään yksi urheiluyhteisön vastuullisuusohjelman keskeisimmistä tavoitteista eli turvallinen toimintaympäristö. Tämä on laajasti kannatettava asia.
Esityksessä myös ehdotetaan huippu-urheilun määritelmän selventämistä sekä huippu-urheilun tavoitteiden kirjaamista liikuntalakiin. Näitä olisivat valmennuksen ja valmentajakoulutuksen, kaksoisurapolkujen, huippu-urheilun koordinaation, huippu-urheilun tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja huippu-urheilun rahoituksen kehittäminen sekä kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämisen tukeminen. Nämä ovat ilman muuta hyviä asioita. 
Eduskunnan pohdittavaksi jää, olisiko tavoitteissa syytä vielä korostaa, että liikuntalakiin kirjataan tavoite myös urheilijoiden valmentautumisen tukemisesta ja kilpailu- ja harjoitteluolosuhteiden kehittämisestä. Kaikkea tätä pitää ajatella siinä valossa, että saamme itse urheilijan tavoitteiden keskiöön. Myös liikuntajärjestöjen painoarvoa on syytä vahvistaa pohdittaessa tavoitteita. Suomalainen liikunta ja huippu-urheilu ovat järjestövetoisia, minkä tulisi näkyä myös liikuntalaissa.
Esityksessä on myös se hyvä asia, että Suomen Akatemia toimisi tarvittaessa valtionapuviranomaisena liikuntatieteellisten avustusten myöntämisessä. Samoin maakuntien liittojen rooli alueellisten liikuntaneuvostojen nimeämisessä on hallitukselta viisasta toimintaa. Näin on hyvä.
Puhemies! Syvä pohdinnan paikka on myös valtion liikuntaneuvoston rooli liikuntalain täsmennyksissä. Hallituksen esityksessä valtion liikuntaneuvoston lausunnonantotehtävää esitetään muutettavaksi muodosta ”antaa lausuntoja toimialansa liikuntamäärärahojen käytöstä” muotoon ”antaa lausuntoja toimialansa strategisesti merkittävistä liikuntaa koskevista asioista”.
Puhemies! Uskon, että lain tarkoituksena ei ole kaventaa liikuntaneuvoston roolia tai estää nykytehtävää lausunnonantajana liikuntamäärärahojen käytöstä tai esimerkiksi mahdollisuutta lausua liikuntajärjestöjen yleisavustuksista. Toimin itse valtion liikuntaneuvoston varapuheenjohtajana, ja olemme ehkä tätä muotoilua hiukan kriittisin silmin tuijotelleet. Valtion liikuntaneuvosto on siis parlamentaarinen toimielin, jossa ovat eduskunnassa edustettuna olevat eri puolueet laajasti mukana. Lausuntojen antaminen liikuntamäärärahojen käytöstä on yksi liikuntaneuvoston keskeisistä tehtävistä. Tämä tehtävä tulee myös säilyttää. Nyt esitetty lause liikuntaneuvoston lausunnonantotehtävästä liikuntamäärärahojen suhteen saattaa olla muutos, ei vain tarkennus. Siksi on syytä pohtia, voiko valtion liikuntaneuvostoon kohdistuvaa täsmennystä esimerkiksi muotoilla muotoon ”antaa lausuntoja liikuntamäärärahojen käytöstä ja muista strategisesti merkittävistä liikuntaa koskevista asioista”. Tällöin valtion liikuntaneuvoston rooli olisi selkeämpi ja täsmennys sen roolia paremmin kunnioittava.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan liikuntalain kokonaisuus on kannatettava, ja siinä on paljon oikeita asioita. Eduskunnan ja valiokuntien on hyvä tarkastella joitain mainitsemiani huomioita, ja hyvä tästä tulee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-24T18:31:05,2022-11-24T18:36:32,Hyväksytty,1.1
2022_129_170,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_171,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä käsitellään liikuntalain muuttamista, ja liikuntalaissa on monia hyviä kohtia, jotka nyt edistyvät. Itse näkisin, että liikunta on lasten ja nuorten liikuttamista ja heille esimerkin näyttämistä, jota sitten huippu-urheilijat tavallansa edustavat esimerkkeinä, ja kun huippu-urheilu on minun mielestäni esimerkiksi Suomessa semmoista, että se nostaa suomalaisten kansallistunnetta ja sitä kautta nostaa myös maanpuolustustahtoa ja mielestäni se kasvattaa myös semmoista kriisinkestävyyttä ja kriisinsietokykyä, niin on sillä lailla erittäin tärkeä asia, että huippu-urheilu on mainittuna tässä.
Sitten tästä kaksoisurapolusta, jonka aikaisempi puhuja, edustaja Kivisaari, mainitsi. Se on sillä lailla itselle läheinen, että itse olen seurannut läheltä nuorta miestä, josta voi sanoa, että hän on huippu-urheilija, ja hänen opintojensa eteenpäinmeneminen tai itse asiassa koko opiskeluvalinta on jäänyt ihan hakoteille, koska on täysin keskitytty siihen huippu-urheiluun. Olisi loistavaa, jos tämän liikuntalain muutos antaisi eväitä siihen, että urheilijat, huippu-urheilijat, pystyisivät hieman joustavammin opiskelemaan. Mielestäni tästä urasta, jota he urheilussa tekevät, voisi jopa jonkinlainen lisäpiste tulla, jos he hakeutuvat jollekin linjalle. Näen tärkeänä sen.
Sellainen asia, minkä itse huomioin täällä lain alemmanasteisen sääntelyn kohdalla, on, että täällä kerrotaan, että valtion liikuntaneuvostolla on pääsihteeri, jonka toimikausi on nykyisin enintään neljä vuotta, ja vuodesta 24 lukien liikuntaneuvoston määrärahat eivät enää tule rahapelitoiminnan tuotoista, joten myös palkkausten määräaikaisuus on samassa yhteydessä syytä purkaa. Toisaalta myös olympiadi on neljä vuotta, niin että mietin, voisiko tämä kuitenkin olla neljän vuoden määräaikainen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T18:36:34,2022-11-24T18:39:43,Hyväksytty,1.1
2022_129_172,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_173,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää hyvin kuvasi kaiken kaikkiaan liikunnan ja urheilun ja huippu-urheilun merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa, siis tietysti fyysisen kunnon, tällaisen henkisen kestävyyden ja myös yhteisöllisyyden vahvistajana erityisesti kriisiaikoina ja jokaisena aikana. Liikunnan merkitys tällaisen yhteiskunnallisen hyvinvoinnin kannalta on yksi keskeisimmistä asioista, joille suomalainen yhteiskunta voi monella tavalla myöskin kivijalkansa rakentaa. Ja kaikki me tietysti tiedämme ja tunnistamme sen, että liikkumattomuuden kansantaloudelliset kustannukset pyörivät noin kolmessa miljardissa eurossa, mikä on tietysti valtava summa. Uskon, että sillä tavalla eduskunnan ymmärrys liikunnan yhteiskunnallisesta merkityksestä on äärimmäisen suuri.
Meidän liikuntakenttä kokonaisuudessaan hyvin voimakkaasti perustuu meidän seurojen ja järjestöjen kautta tapahtuvaan toimintaan. Tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa seuratoiminta tavoittaa noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Se on merkittävä kansanliike, jonka yhteiskunnallinen merkitys on hurjan tärkeä.
Mitä tulee sitten huippu-urheiluun, niin edustaja Mäenpää hyvin kuvasi sen, miten huippu-urheilun merkitys kansallisen identiteetin rakentajana jo pitkällä historiassa on ollut erittäin merkittävä, saatikka sen vaikutus siihen, että lapset ja nuoret kokevat idoliensa kautta tällaista liikunnallista myönteisyyttä liikunnalliseen toimintaan ja mahdollisesti liittyvät seuroihin ja niin edelleen.
Tämä kaksoisura myöskin on erittäin tärkeä kohta. Meillä siis on edelleen paljon kehitettävää siinä, että nuoret huipulle tähtäävät urheilijan alut kykenisivät yhdistämään paitsi itsessään tavoitteellisen huippu-urheilu-uran myöskin opintojen rinnalla kulkemisen niiltä osin, mitä tavallaan huippu-urheiluun satsaaminen ja sen edellytykset vaativat. Tässä kohtaa meillä on myös yhteiskunnallisesti ja myös koulutusjärjestelmässä vielä paljon tehtävää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-24T18:39:45,2022-11-24T18:42:39,Hyväksytty,1.1
2022_129_174,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_175,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Kivisaari yllytti minut puhumaan tästä huippu-urheilusta, niin sanon, että kyllä huippu-urheilijan pärjääminen Suomessa ja se uran alkuvaihe on todella rankka myös taloudellisesti, ja näkisin, että meidän pitäisi yhteisesti hakea keinoja siihen, että tämmöinen huippu-urheilu olisi, sanotaanko näin, jotain muuta kuin Kelan luukulla ravaamista.
Tämän vuoksi tein viime huhtikuussa kirjallisen kysymyksen, jossa oli hyvin monta allekirjoittajaa — kirjallisen kysymyksen urheilun vaikutuksesta kansallistunteeseen ja maanpuolustustahtoon. Tällä nyt haluttiin lähinnä nostaa keskustelua siitä, pitäisikö meidän palata vähän aiempaan, siten kuin Suomessa on ollut, mikä on monissa maissa käytössä, että valtiolliset toimijat, kuten poliisi tai Rajavartiolaitos tai Puolustusvoimat, palkkaisivat näitä huippu-urheilijoita sinne omalle toimialueelleen. Suomessa on tällä hetkellä noin 15 urheilijaa Puolustusvoimien urheilualiupseereina, ja heillä on siellä määrättyjä työtehtäviä, mutta he pystyvät myöskin harjoittelemaan, ja minun mielestäni se on sellainen kunniallinen tapa valtiolle tukea sitä, koska kuitenkin ne urheilijat joutuvat jostakin sen rahan katselemaan siihen urheilemiseen. Jotkut saavat onnistuneesti oman urheilu-uransa ohella työttömyyskorvausta, osa ei saa. Osa joutuu katselemaan jostakin lisäansioita siihen urheilu-uransa kaveriksi, ja se saattaa taas häiritä sitä urheilu-uraa. Elikkä tämä olisi tärkeää, että me löydettäisiin opiskelumahdollisuuksia ja työmahdollisuuksia myöskin näille huippu-urheilijoille, että he pystyvät rakentamaan sitä omaa elämäänsä siinä urheilu-uran rinnalla, koska se urheilu-ura tulee päättymään joskus, ja Suomessa on sellaisia tapauksia, että tavallansa urheilija uran loputtua jää puille paljaille, erityisesti jos menestystä ei ole sitten saanut, mitään merkittävää.
Tämä on tärkeä asia, ja näkisin, että se on tämän salin yhteinen näkemys, vaikka tämä kirjallisen kysymyksen vastaus nyt ei yhtään tukenut tätä tavoitetta. Mutta minä uskon, että se on meillä kuitenkin yhteinen tavoite, että pystyttäisiin pitämään sitä yllä, koska Ukrainassakin nähtiin, miten merkittävä vaikutus sillä on ollut maanpuolustustahtoon, kun sinne ovat muun muassa Klytškot menneet ja se lumilautailijanainen. Nämä ovat tärkeitä asioita, ja toivon, että nämä huomioitaisiin liikuntalaissa ja siellä valmistelussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T18:42:39,2022-11-24T18:45:50,Hyväksytty,1.1
2022_129_176,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_177,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Puhemies! Joo, uskon, että urheilijat ja liikunnallisen taustan omaavat ja huippu-urheilijat ovat kovin toivottua työväkeä ja toivottuja työntekijöitä niin julkiselle puolelle kuin yrityksiin. Mutta varmaan se ongelma huippu-urheilun kohdalla on juurikin se, mitä edustaja Mäenpää hyvin kuvasi, että siihen huippu-urheiluvalmennukseen yhdistettynä se, on se sitten opiskelu tai työ, ammatti, on äärimmäisen haastavaa, koska huippu-urheilija tarvitsee paljon joustoja ja he käyvät harjoittelemassa ulkomailla ja on kisamatkoja ja niin edelleen.
Suomalaisessa yhteiskunnassahan valtion ohella myös kunnat ovat tehneet sillä tavalla esimerkillistä työtä — esimerkiksi siellä Ilmajoella, jossa on lukuisia kuuluisia ja menestyksekkäältä painijoita, edustaja Mäenpäänkin oma poika on yksi huippu-urheilijoistamme — että kunnat ovat joustaneet osaltaan esimerkiksi niin, että urheilijalle on järjestetty sellainen esimerkiksi liikuntapaikkoihin liittyvä työ, joka on mahdollistanut heidän urheilu-uransa ja työn tekemisen yhteiselementit. Mutta tässäkin asiassa ilman muuta valtion rooli voisi olla painokkaampi, ja erilaisten valtion tai Puolustusvoimien tai vastaavien toimijoiden vahvistaminen huippu-urheilun uran tukemisessa on ilman muuta tärkeää.
Mutta summa summarum: huippu-urheilijan elämä Suomessa on monilla tahoilla sillä tavalla hyvä, että meillä on tiettyjä olosuhteita, tiettyjä edellytyksiä toimia ja pärjätä, mutta valtavasti kehitettävää asiaan tietysti liittyy. Siksi me tarvitaan yhtenä keinona tätä liikuntalakia, niin että nimenomaan tähän liikuntalakiin tuodaan näitä huippu-urheilulle tärkeitä elementtejä, joita myös omassa puheenvuorossani toin esille. Joitakin täsmennyksiä tämä edelleen vaatii ja joitakin sellaisia tarkasteluja, että me saadaan siitä painokkaampi. Mutta hyvä tästä tulee, kun valiokunnassa pikkuisen jumpataan tämän kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-24T18:45:50,2022-11-24T18:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_129_178,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_179,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kollegat ovat käyttäneet erittäin hyviä, painokkaita puheenvuoroja, ja varmasti tässä liikuntalaissakin riittää edelleen hiomista. Halusin käyttää puheenvuoron sen vuoksi, että tässä on puhuttu huippu-urheilusta ja sen tukemisesta, mutta itse olen kyllä enemmän huolissani siitä, että meillä liikuntakin eriytyy. Olisi erittäin tärkeää, että pienillä lapsilla olisi sitä leikkimisen iloa jo varhaisessa vaiheessa — leikin kautta sitten opitaan kognitiivisia kykyjä myös urheilun saralla — ja että meillä olisi niitä matalan kynnyksen liikuntapaikkoja eri puolilla kaupunkeja ja kuntia. Näen erittäin suurena huolenaiheena sen, että yhä useammat leikkipuistot jäävät hoitamatta ja näivettyvät ja yhä vähemmän näkee siellä lapsia leikkimässä pallopelejä, ja se ei ole tietenkään hyvä asia.
Tietysti Suomen harrastamisen malli on tärkeä asia, ja sitä täytyy jatkaa ja kannattaa, myös seuraavan hallituksen aikana edistää, mutta tosiasiassa liikunta on vähentynyt kaikissa ikäluokissa. Ja mikäli tätä trendiä ei saada tavalla tai toisella muutettua, niin se näkyy sitten jossakin vaiheessa kansansairauksien lisääntymisenä ja erittäin suurina kuluerinä niin perusterveydenhuollossa, mielenterveyden kustannuksissa kuin erikoissairaanhoidossa, työkyvyttömyyseläkkeiden lisääntymisenä ja niin edelleen. Tätä meidän pitäisi miettiä yhdessä, millä tavalla me pystyisimme parantamaan liikunnan merkitystä ihmisten tavallisessa arjessa, ja siihen tietysti liikuntalakikin voi omalta osaltaan antaa meille eväitä.
Pidin aika tärkeänä sitä, että asetuksen 11 §:ssä, jossa säädetään toimivallasta liikuntapaikkojen perustamishankkeissa, ollaan muuttamassa tätä kokonaiskustannuksien enimmäismäärää 700 000 eurosta 1 200 000 euroon, jotta aluehallintovirastoilla olisi sitten siellä enemmän liikkumavaraa erilaisten hankkeiden osalta. Nämä hankkeet, joita sitä kautta rahoitetaan, ovat yleensä näitä pallo- ja yleisurheilukenttiä, ja nämähän ovat nimenomaan niitä matalan kynnyksen liikuntapaikkoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-11-24T18:48:17,2022-11-24T18:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_129_180,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_181,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Hänninen tuossa mainitsi, että liikunta eriytyy, niin tämän vuoksi haluan vaan lyhyesti sanoa, että liikuntaa on mielestäni yritetty myös yhdistää — pari sanaa nousee esille: SVUL ja TUL. Tämä meno saman katon alle ei ole minun mielestäni vielä ihan onnistunut. En tiedä, onko vielä oma ruotsinkielinenkin järjestö voimissaan. Mutta olisi tärkeää, että nämä kaikki saataisiin saman katon alle eikä enää jatkettaisi tätä vanhaa perinnettä, mikä on Suomessa ollut. Toivoisin, että nämä toimijat saadaan sinne kattojärjestön alle. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T18:50:48,2022-11-24T18:51:42,Hyväksytty,1.1
2022_129_182,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_183,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp,"Puhemies! Edustaja Hänninen kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota: meillä tällaiset lapsuuteen liittyvät liikunnan muodot ovat muuttuneet. Meillä ei tällaista omaehtoista, vapaaehtoista pihapelikulttuuria enää sillä tavalla ole yhteiskunnassa olemassa, miten kenties me täällä toivottaisiin. Enemmän se on muuttunut tällaiseen seuralähtöiseen harrastustoimintaan, joka on tietysti elintärkeää ja äärimmäisen kunnioitettavaa työtä. Mutta totta kai sen pohjan pitäisi lähteä tavallaan siitä luontaisesta liikunnallisuudesta, ja tavallaan se oma elämänpiiri palvelee tällaista fyysistä tekemistä. Me kaikki tiedetään, että digitalisaatio ja tällaiset ovat saattaneet passivoittaa myös nuoria ja lapsia tämän liikunnallisuuden osalta.
Se on totta, että tällä hallituskaudella on tuotu tietysti tärkeä elementti, tämä harrastamisen Suomen malli, josta kannan iloa sen osalta, että myös ensi vuodelle nämä elintärkeät Liikkuva-ohjelmat, jotka kohdistuvat varhaiskasvatukseen, peruskouluun, toiselle asteelle mutta myös aikuisikään ja ikäihmisiin, palvelevat suomalaisen yhteiskunnan tällaista liikunnallisuuskulttuuria. Toivon todella sitä, että kun aikanaan hallitus vaihtuu ja vetovuoro tulee jollekin puolueelle, tämä Liikkuva-ohjelmien perinne myöskin uutta hallitusta muodostettaessa säilyisi — vähän niin kuin esimerkkinä tämän hallituksen hyvistä asioista, joita liikunnan edistämisen osalta on tapahtunut — ja saataisiin tähän pitkäjänteisyyttä ja tavallaan sitä liikunnallisuuden näkymää myös pidemmälle tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+9.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-11-24T18:51:43,2022-11-24T18:53:55,Hyväksytty,1.1
2022_129_184,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 278/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun tässäkin varataan ensi alkuun se 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_129_185,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 278/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä numero 278/2022 vp käsitellään sijoituspalveluja, arvo-osuusjärjestelmää sekä selvitystoimintaa. Tällä toimeenpannaan EU-lainsäädäntöä, DLT-pilottiasetusta — distributed ledger technologies — eli niin kutsuttua hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvien markkinainfrastruktuurien pilottijärjestelmää. Yleensä markkinajärjestelmät ja markkinapaikat ovat keskitettyjä, mutta näissä hajautetuissa järjestelmissä on se, että ne ovat tosiaan hajautettuja, eli siinä on vain se tietty osapuoli, ja esimerkiksi jos sille osapuolelle tapahtuu jotain siellä toiminnassa, niin se verkko toimii hajautetusti.
Tässä varsinaisessa esityksessä on esitetty erilaisia näkökohtia lausuntopalautteeseen ja tekniikkaan. En mene niihin nyt sen syvällisemmin, syvennyn niihin sitten talousvaliokunnassa tarkemmin — olen toki lukenut ne läpi — mutta näin yleisenä huomiona ajattelisin, että nämä niin kutsutut DLT-teknologiat ovat hyvin mielenkiintoisia ja hyvinkin mahdollisesti osa tulevaisuutta, ja sen takia meidän pitää täällä eduskunnassakin seurata tämän kentän kehitystä varsin tarkkaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa sikäläinen arvopaperiviranomainen SEC on pitänyt tällaisia fintech-foorumeita aiheesta jo parikin kertaa aikaisemmin, missä on käsitelty näitä hajautettuja järjestelmiä. Ajatellaan yleisesti, että maksujärjestelmiä ja markkinapaikkoja voidaan tehostaa: ne voidaan saada toimimaan mahdollisesti reaaliajassa ja myös pienemmin kustannuksin.
Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, että heinäkuussa esimerkiksi the Financial Times ‑talouslehti nosti varsin näkyvästi esiin artikkelin Briteistä, missä eri markkinaosapuolet katsoivat, että esimerkiksi sijoitusinstrumentteja, ‑rahastoja voitaisiin integroida tällaisiin järjestelmiin ja parantaa niiden kustannustehokkuutta. Nyt tämän kentän sääntely, jos ajattelee myös virtuaalivaroja yleisestikin, on hyvin oleellista eikä vähiten tämän viimeaikaisen, niin kutsutun FTX-skandaalin johdosta. Sääntelyä pitää tehdä pitkäjänteisesti, ja ajattelen, että se on tarpeen, ja tästä varmaan tulee pitkäkin prosessi. Sitä kehitetään Yhdysvalloissa ja myös täällä Euroopassa. Jotta koko tämä sääntely kaikilta sen näkökohdilta saadaan kehitettyä, niin näkisin, että siinä menee aika pitkä aika. Voidaan puhua ihan hyvin esimerkiksi paristakymmenestä vuodestakin, jotta se perusta saadaan tehtyä. Toki tätä työtä on aloitettu jo joitakin vuosia sitten. Käsittääkseni EU:sta tulee ensi vuonna myös lisää asetuksia tälle saralle, niin kutsuttu MiCA, virtuaalivarojen markkinoita koskeva säädös, ja sikälikin tätä on hyvä seurata ja talousvaliokunnan ja eduskunnan pysyä kärryillä näistä asioista. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-11-24T18:54:57,2022-11-24T18:58:46,Hyväksytty,1.1
2022_129_186,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp.) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 272/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_129_187,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp.) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 272/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vankien tupakoinnin rajoittamista koskeva hallituksen esitys saapui ensimmäisen kerran eduskuntaan vuonna 2020, ja lähtökohtana silloin oli tupakoinnin täyskielto suljetuissa vankiloissa. Täyskiellon mahdollisuus kuitenkin torpattiin perustuslakivaliokunnassa sen perusoikeuksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Jo vuonna 2020 vasemmisto nosti esiin perusteltuja huolia vankien itsemääräämisoikeuteen liittyen. Tämän vuoksi olen iloinen siitä, ettei esitetty tupakoinnin rajoittaminen merkitse enää täyskieltoa suljetun vankilan vangeille.
Itsemääräämisoikeuteen liittyvistä huolista riippumatta niin alkuperäisen kuin nyt käsittelyssä olevan esityksen tavoite on erittäin tärkeä. Julkisella vallalla on yksiselitteisesti perustuslaillinen velvollisuus edistää väestön terveyttä. Tupakointi aiheuttaa vakavia terveyshaittoja niin tupakoitsijalle itselleen kuin muille tupakansavulle altistuville. Esitys on myös linjassa sen kanssa, että meillä on muuallakin yhteiskunnassa käytössä yleinen tupakointikielto, joka myös kieltää sisällä tapahtuvan tupakoinnin silloin, kun tilat ovat esimerkiksi yleisön, työntekijän tai asiakkaiden käytettävissä.
Arvoisa puhemies! Tiedämme, että vangit kärsivät muuta väestöä yleisemmin mielenterveys- ja päihdeongelmista, minkä lisäksi heillä on taustallaan usein ylisukupolvista huono-osaisuutta sekä negatiivisia viranomaiskokemuksia. Tupakointi on monien vankien näkökulmasta se pienin paha, ja muiden käynnissä olevien suurien elämänmuutosten vuoksi tupakointi voi tarjota turvaa ja helpotusta joillekin yksilöille.
Olen iloinen siitä, että esityksessä ehdotetaan, että lainsäädäntöön lisätään säännös vankien oikeudesta saada lääketieteellisten tarpeiden mukaista tukea tupakoinnista vieroittautumisessa. Tämänkaltaiset keinot tukevat vangin muutosta ja riippuvuudesta irti pääsemistä. Toivon, että fyysisen tuen lisäksi psyykkisen tuen järjestämisestä huolehditaan riittävällä tavalla.
Arvoisa puhemies! Minulla on muutamia huolia liittyen vankien tupakoinnin tosiasialliseen järjestämiseen. Täyskiellon poistumisesta huolimatta esitys tarkoittaa käytännössä sitä, että suljetuissa vankiloissa mahdollisuus tupakoida on jo valmiiksi muuta yhteiskuntaa rajoitetumpi. Suljetussa laitoksessa vangit pääsevät tupakoimaan vain muutamia kertoja päivässä, sillä vähimmäistaso on asetettu ulkoilun yhteyteen. Olen huolissani erityisesti siitä, että etenkin suljetuissa vankiloissa on ollut jo pitemmän aikaa vartijoiden suhteen vakava henkilöstöpula. Ulkoilujen järjestäminen ja niiden valvonta ovat riippuvaisia vartijoiden määrästä. Henkilöstöpulan vuoksi vähimmäistaso voi jäädä tietyissä vankiloissa vain lainsäädännössä asetuksen edellyttämäksi, jota ei tosiasiassa saavuteta. Henkilöstöpulaan liittyvät ongelmat liittyvät toisaalta laajemminkin vankien oikeuksien toteutumiseen, ja asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota myös työntekijöiden jaksamisen näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Julkiselle vallalle asetettujen tehtävien vuoksi lakiesitys on mielestäni erittäin kannatettava. Vankien itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta täyskiellon poistaminen suljettujen vankiloiden kohdalla on perusteltua ja siinä mielessä tärkeä. Mielestäni meillä on nyt käsillä versio, joka turvaa entiseen verrattuna paremmin vankien itsemääräämisoikeutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+13.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-11-24T18:59:22,2022-11-24T19:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_129_188,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp.) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 272/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_129_189,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 165/2020 vp.) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 272/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hännisen puheenvuoroihin nähden en tiedä, onko minulla eri esitys, koska tässä hallituksen esityksessä 165/2020 on kohta, jossa sanotaan, että ”tupakointi suljetuissa vankiloissa ehdotetaan kiellettäväksi kokonaan”. Lisäksi sanotaan, että ”avolaitoksissa tupakointi sallittaisiin edelleen ulkotiloissa”. Tuntuu mielestäni aivan käsittämättömältä ja järjettömältä, että tänne on ylipäätänsä tuotu tällainen lainsäädäntö samanaikaisesti, kun hallituspuolueissa on mukana puolueita, jotka haluaisivat laillistaa kannabiksen. Tämä on aivan käsittämätöntä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+13.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T19:03:26,2022-11-24T19:04:26,Hyväksytty,1.1
2022_129_190,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 29/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 29/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_129_191,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 172/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 24/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 24/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+22.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_129_192,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 172/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 172/2022, ja esittelen lyhyesti mietinnön, jossa on kyse kilpailulain muuttamisesta. Tämä on ihan merkittävä ja tärkeä esitys Suomen kilpailulainsäädännön vahvistamiseksi.
Esityksen taustalla on Suomen markkinoilla tapahtunut keskittymiskehitys erityisesti sellaisilla toimialoilla ja yrityksissä, jotka eivät liikevaihdolla mitattuna tule kilpailulain yrityskauppavalvonnan piiriin. Muutoksen johdosta Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkittaviksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittäisi kummankin osalta 10 miljoonaa euroa nykyisen 20 miljoonan euron asemasta. Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ilmoituskynnys määräytyisi jatkossa Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella nykyisen maailmanlaajuisen 350 miljoonan euron liikevaihdon sijasta. Ilmoituskynnyksellä olisi siten vahvempi yhteys suomalaisiin markkinoihin ja yrityskauppojen puuttumiskynnykseen, joka liittyy kaupan haitallisiin vaikutuksiin Suomessa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä muutoksella voitaisiin ehkäistä 4,2—5,6 kilpailulle haitallista kauppaa vuosittain, mikä johtaisi arviolta 50—57 miljoonan euron kuluttajahyötyihin. Toisaalta on arvioitu, että uusista yrityskauppailmoituksista aiheutuu yrityskaupan osapuolille hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia noin 5—10 miljoonan euron verran vuosittain. Talousvaliokunta toteaa, että uudistuksen yrityksille aiheuttamat kustannukset ovat merkittäviä, minkä vuoksi yrityskauppojen ilmoituskynnystä ei saa asettaa myöskään tarpeettoman alhaiselle tasolle. Tällä lainsäädäntömuutoksella kuitenkin Suomen yrityskauppalainsäädäntö ja ‑valvonta ja puuttumisen kynnys tulevat nyt lähemmäksi muiden Pohjoismaiden ja myöskin monien EU-verrokkimaiden tasoa, ja pidämme tätä esitystä perusteltuna.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota sekä hallituksen esityksessä että useissa asiantuntijalausunnoissa todettuun seikkaan, että yrityskauppailmoitusten määrän lisääntymisen seurauksena Kilpailu- ja kuluttajaviraston työmäärä kasvaa. Vuoden 2023 talousarvioon on tämän vuoksi esitetty 300 000 euron eli viiden henkilötyövuoden lisäystä yrityskauppailmoitusten käsittelyä varten. Valiokunta katsoo, että yrityskauppavalvonnan riittävät resurssit tulee turvata hallituksen esityksen mukaisesti. Markkinaoikeus on lisäksi tähdentänyt, että ehdotuksella on vaikutuksia myös sen työmäärään ja resurssitarpeisiin.
Yrityskauppavalvontaa koskevat kilpailulaissa asetetut tiukat käsittelyajat. Hallituksen esityksessä on todettu, että ehdotuksella ei ole vaikutusta yrityskauppojen arviointitapaan, puuttumiskynnykseen, viranomaisen näyttötaakkaan tai käsittelymääräaikoihin. Talousvaliokunta toteaa, että sekä yrityskauppavalvonnan tehokkuuden että yritysten oikeusturvan näkökulmasta on erittäin tärkeää, että yrityskauppailmoitusten lisääntyminen ei vaikuta heikentävästi tutkinnan laatuun tai käsittelyaikoihin. Valiokunta toteaa, että muutos ei myöskään saa merkitä sitä, että resursseja siirretään muusta kilpailuvalvonnasta yrityskauppavalvontaan. Talousvaliokunta katsoo, että kilpailuvalvonta on kaikkiaan kokonaisuus, jonka yksi tärkeä osa-alue on yrityskauppavalvonta. Tehokas valvonta pitää varmistaa myös muilla kilpailuvalvonnan osa-alueilla, kuten kilpailuneutraliteetin toteutumisessa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.
Valiokunta pitää myöskin hyvin tärkeänä, että tämän muutoksen vaikutuksia seurataan jälkikäteen.
Tästä esityksestä jäi pois lausuntokierroksellakin esillä ollut ja lainvalmistelun eri vaiheissa esillä ollut kilpailuviranomaisen mahdollisuus puuttua myös muihin kuin ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluviin yrityskauppoihin. Mietinnössä kuitenkin toteamme, että tämä niin sanottu otto-oikeus olisi, vaikkakin lisännyt lain joustavuutta, toisaalta myöskin saattanut vaikuttaa ennakoitavuuteen ja yritysten mahdollisuuksiin ennakoida omaa toimintaansa. Näin ollen tämä hallituksen harkinta, että tätä ei sisällytetty esitykseen, sai myöskin valiokunnan tuen.
Näillä lyhyillä alustuksilla totean, että talousvaliokunnan mietintö ja päätösehdotus on yksimielinen. Esitämme, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+22.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-24T19:08:19,2022-11-24T19:13:22,Hyväksytty,1.1
2022_129_193,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 5/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 5/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+24.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_129_194,129/2022,2022-11-24,16.01,19.20,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asevelvollisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 223/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun Suomi on liittymässä Natoon, niin hyvin herkästi ihmiset ottavat yhteyttä ja kysyvät, että mitenkä siellä taas asevelvollisuuslakia on muutettu. Haluan nyt vaan lyhyesti sanoa, jos tätä joku seuraa, että tämä liittyy asevelvollisiin ja heidän terveystarkastuksiinsa, jotka vain siirretään kunnan vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle. Tämä ei ole mitään muuta eikä aiheuta mitään.
Sen verran voin vielä sanoa, että jos jatkossa käy niin, että naiset liitetään tavallansa kutsuntojen osaksi, niin silloin varmaan hyvinvointialueille tulee huomattavasti enemmän tarkastettavaa ja tämä saattaa myös rasittaa terveydenhuoltoa.
Tässä lyhyesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_129+2022+24.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-24T19:14:08,2022-11-24T19:15:17,Hyväksytty,1.1
2022_130_1,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_2,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 11 ja Sari Essayahin ehdotus 27 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_3,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 12 ja Sari Essayahin ehdotus 29 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_4,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 14 ja Sari Essayahin ehdotus 30 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_5,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 15 ja Sari Essayahin ehdotus 31 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_6,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 16 ja Sari Essayahin ehdotus 32 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_7,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 17 ja Sari Essayahin ehdotus 33 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_8,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2022 neljänneksi lisätalousarvioksi >>>Hallituksen esitys  HE 242/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 30/2022 vp,Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksesta. Keskustelussa on Riikka Purra Minna Reijosen kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus sisältyy edustajille jaettuun monistevihkoon., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_9,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 99/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riikka Purra Mari Rantasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_10,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Arja Juvonen Kaisa Juuson kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_11,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 197/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 24/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_12,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Keskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa Vilhelm Junnila on Leena Meren kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaiset viisi lausumaehdotusta. Keskustelussa Matias Marttinen on Heikki Autton kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kuusi lausumaehdotusta. Keskustelussa Sari Essayah on Heikki Autton kannattamana tehnyt vastalauseen 3 mukaiset neljä lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_13,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_14,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuoden 2023 tuloveroasteikosta ja eräiden tuloverotusta koskevien säännösten muuttamisesta ja kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 153/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 28/2022 vp,"Vilhelm Junnilan lausumaehdotus 5 ja Sari Essayahin lausumaehdotus 2 ovat samansisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_15,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 7/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 16/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Leena Meri Mari Rantasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_16,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 29/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 29/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 24.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_17,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 29/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen 27 §:ään., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+8.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_130_18,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 127/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 29/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+8.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_130_19,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto on ehdottanut, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Keskustelu asiasta päättyi 23.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa Heikki Autto on Katri Kulmunin kannattamana vastoin puhemiesneuvoston ehdotusta ehdottanut, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 24.11.2022 pitämässään kokouksessa tarkistanut aiempaa ehdotustaan ja ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan, jolle maa- ja metsätalousvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava lausunto viimeistään 31.1.2023.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_20,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 274/2022 vp,"Kun puhemiesneuvoston tarkistettu ehdotus on valiokuntien osalta sama kuin Heikki Auton ehdotus, puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttäneen?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_130_21,130/2022,2022-11-25,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työlomajärjestelyä koskevan Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 206/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 13/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Ensin päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 13/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_131_1,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_2,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen eduskunnalle nyt hallituksen esityksen liittyen arvonlisäverolain muuttamiseen. Käytännössä esitetään muutoksia hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaan liittyvien hankintojen arvonlisäverokohteluun, ja lisäksi ehdotetaan Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisiä tuonteja koskevia muutoksia.
Arvonlisäverolakiin lisättäisiin arvonlisäverodirektiivin edellyttämä verovapautus. Yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle järjestölle ja uskonnollisille yhdyskunnille annettaisiin oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero sellaisista tavaroista, jotka nämä toimijat vievät EU:n ulkopuolelle osana siellä harjoittamaansa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa. Palautusta haettaisiin Verohallinnolle tehtävällä hakemuksella.
Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisä- ja valmisteverolainsäädäntöön annettuun lakiin tehtäisiin ehdotettuun palautukseen liittyvä muutos.
Lakiehdotuksessa esitetään myös, että avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen maahantuomia perustarvikkeita koskevaa maahantuonnin arvonlisäverovapautusta tarkistettaisiin, koska nykyisin nämä toimijat voivat maahantuoda verovapaasti puutteenalaisille lahjoitettuja perustarvikkeita, kuten elintarvikkeita, vaatteita ja lääkkeitä. Maahantuontidirektiivin mukaan verovapaus kuitenkin koskee vain vastikkeetta saatujen perustarvikkeiden tuontia. Nykymuodossa arvonlisäverolain vapautus on siten direktiiviä laajempi ja aiheuttaa kilpailuneutraalisuusongelman, koska yleishyödyllisten järjestöjen on edullisempaa maahantuoda perustarvikkeet kuin ostaa vastaavat tavarat Suomesta tai muualta EU:sta. Lakiehdotuksen mukaan verovapaata olisi ainoastaan sellaisten puutteenalaisille lahjoitettavien perustarvikkeiden maahantuonti, jotka on saatu ilmaiseksi. Tämä vastaisi maahantuontidirektiiviä ja poistaisi kilpailuneutraalisuusongelman.
Lisäksi, arvoisa puhemies, Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välisistä tuonneista suoritettavan arvonlisäveron ja sen perusteella tehtävän vähennyksen ajallista kohdistamista koskeva erityissäännös kumottaisiin tarpeettomana. Lakiehdotuksessa esitetään, että myös näiden tuontien osalta sovellettaisiin arvonlisäverolain ajallista kohdistamista koskevia yleissäännöksiä. Tämä olisi mahdollista, koska Tulli tekee nykyisin sähköisen tullauspäätöksen myös näistä tuonneista. Tullin tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle koskisi esityksen mukaan myös Ahvenanmaan maakunnan ja muun Suomen välistä tuontia.
Lisäksi eräistä vakuutusmaksuista suoritettavista veroista annettuun lakiin tehtäisiin tähän liittyvä tekninen viittaustarkistus.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-29T14:01:08,2022-11-29T14:03:41,Hyväksytty,1.1
2022_131_3,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja pyydän, että muut keskustelut siirtyvät salista ulkopuolelle. Keskitytään tähän asiaan. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_4,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille lain esittelystä. Tämä on ehdottomasti tärkeä niille — yleishyödyllisiä yhteisöjä ja myöskin uskonnollisia yhdyskuntia koskettava — jotka tekevät tätä hyväntekeväisyystoimintaa ja myöskin yleishyödyllistä toimintaa. Sitä kautta pystymme auttamaan taloudellisesti siinä tärkeässä työssä, mitä he tekevät yhteisön ulkopuolelle tapahtuvassa työssänsä.
Tässä talossa oli kesällä käsittelyssä Ukrainan pakolaisiin liittyvä vähän vastaavan tyyppinen avustusjärjestely, jolla siis tarkoitus oli tukea myöskin sitä toimintaa, jota tehdään ja kohdistetaan ukrainalaisiin pakolaisiin, ja siinä oli vastaavan tyyppinen verovähennysmahdollisuus. Sen kuulemisen yhteydessä nousi huoli siitä, kuinka hyvin nämä erilaiset järjestöt — monta kertaa kohtuullisen pienetkin toimijat — selviävät sitten siitä lisäbyrokratiasta ja erilaisista hakemuksista. Ja myöskin sieltä järjestöjen taholta tuli se epäkohta esille, että aika harvoin erilaisissa avustuserissä välttämättä erotellaan selkeästi, että tämä on menossa nyt nimenomaan esimerkiksi Ukrainan pakolaisille tai tämä on menossa kolmansiin maihin kohdistuvaan työhön — eli siinä hetkessä kun ostetaan, ostetaan kokonaisuuksia.
Tästä olisinkin halunnut kuulla ministeriltä: onko mietitty ensinnäkin tätä tiedottamista näille järjestöille mahdollisimman selkeäksi, jotta sitten ei tule lisää byrokratiaa näille toimijoille, ja sitten onko toisaalta tämän lain valmistelun yhteydessä tullut esille kysymys siitä, miten tällaisissa erissä, joita ostetaan kokonaisuuksina, pystytään huomioimaan sitten eri ryhmille kohdennettu apu?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-29T14:03:47,2022-11-29T14:05:39,Hyväksytty,1.1
2022_131_5,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_6,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Kovin harvoin olen teitä, ministeri Saarikko, kiitellyt tällä vaalikaudella. Tänään olisi enemmänkin aihetta keskustaa kiittää, mutta nyt haluan kiittää erityisesti tästä esityksestä. Tämä on hyvä ja tervetullut esitys, arvonlisäverolain muutos, joka helpottaa hyväntekeväisyyttä tekevien järjestöjen toimintaa. Niin kuin ministeri kertoi, toivottavasti tämä kannustaa ja mahdollistaa sitä, että näitä hankintoja tehtäisiin enempi Suomesta. Se olisi kaiken kaikkiaan win-win-tilanne auttaa, ja toisaalta auttaa myös vaikkapa suomalaista ruoantuotantoa tätä kautta.
 Ukrainalle annettu apu on tärkeää, ukrainalaisille myös Suomessa annettu apu on tärkeää, ja toivotaan, että tämä myös sitä osaltaan on lisäämässä ja edesauttamassa. Edustajakollega Essayah nosti tärkeitä asioita esille, ja toivon, että myös yrityksille mietitään vielä uusia kannustimia siihen, että yritykset entistä aktiivisemmin olisivat tässä auttamistyössä mukana. Meidän pitää auttaa Suomeen tulleita Ukrainan Putinin sodan pakolaisia, mutta meidän pitää myös auttaa Ukrainaa lopulliseen voittoon asti sodassa julmaa Putinin Venäjää vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-29T14:05:41,2022-11-29T14:07:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_7,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_8,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Heinonen, usein kehun ministeriä, ja aion jatkaa samalla linjalla tänäänkin, koska siihen tuli tässä esityksessä vielä erittäin hyvä ja painava syy. Tämä esitys on niin sanottua hyvää veropolitiikkaa, joka kannustaa järjestöjä niiden perustyössä ja osaamisessa. Järjestötoimintaa, sen potentiaalia, Suomi ei vieläkään osaa hyödyntää täysin, täysimääräisesti. Nyt, kun kuljemme tässä aika vaikeassakin hetkessä, yhteiskunta tarvitsee järjestöjä yhä enemmän — ja enemmän kuin se ehkä tällä hetkellä haluaa myöntää — joten kaikki sellainen tuki, jonka järjestöt voivat kokea ikään kuin itseänsä rohkaisevana, on todella tervetullut.
Puhemies! Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös nämä lahjoitukset, joita annetaan järjestöille. Olisikohan aika vihdoinkin kypsä siihen, että myös kansalaiset saisivat verovähennysoikeuden lahjoituksista, jotka kohdistuvat näille merkittäville yhdistyksille, jotka tekevät tätä auttamistyötä? Aikanaan presidentti Martti Ahtisaari esitti tätä mallia. Hän oli asunut Yhdysvalloissa pitkään ja tiesi, että tämä malli luo valtavaa aktiivisuutta kansalaisissa. Hän oli teettänyt laskelmat, joista arviointiin, että se voisi tuoda jopa 50 000 työpaikkaa. Malli kuitenkin silloin tyrmättiin. Siitä on nyt yli 20 vuotta. Olisiko aika nyt kypsä siihen, että voisimme uudelleen käydä tämän keskustelun läpi?
Suomalaisten auttamishalu on aivan valtava. Meillä on suuri sydän. Me tunnistamme tarpeet ympärillämme ja olemme valmiit laittamaan kolikkomme likoon. Mietin, kuinkahan paljon tämä auttaminen kasvaisi, jos siihen saisi vielä yhteiskunnalta tukea ainakin sillä pienellä henkisellä tasolla, että voisimme saada näitä verovähennysoikeuksia. Tämän jätän ministerille nyt pohdittavaksi. Ministerillä on kyllä paljon pohdittavaa, mutta ehkä sitten ensi kaudella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-11-29T14:07:15,2022-11-29T14:09:56,Hyväksytty,1.1
2022_131_9,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_10,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä myös puolestani kiitän ministeriä ja hallitusta tästä esityksestä, jota tosin arvonlisäverodirektiivi edellyttää tuotavaksi kansalliseen lainsäädäntöön. Todellakin yleishyödyllisille järjestöille ja uskonnollisille yhdyskunnille tuo osaltaan helpotusta, kun annetaan oikeus saada näihin hankintoihin sisältyvä arvonlisävero palautuksena sellaisissa tilanteissa, joissa harjoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa yhteisön ulkopuolelle. Mutta kun Suomessa on paljon erilaisia yhdistyksiä ja myös näitä uskonnollisia yhdyskuntia, jotka harjoittavat avustus- ja lahjoitustoimintaa, niin tiedustelen ministeriltä: millä tavoin tästä aiotaan tiedottaa niin, että pienemmätkin yhdistykset ja yhdyskunnat tietävät tämän, ja millä tavalla sitten myös tuetaan sitä, ettei näille pienille yhdistyksille koidu liian suurta byrokratiaa tästä toiminnasta?
Yhdyn myös tähän edustaja Antero Laukkasen esiin tuomaan kysymykseen ja huoleen kansalaisten verovähennysoikeudesta lahjoituksista, joka monessa maassa toimii. Tästähän kristillisdemokraatit ovat tehneet usean vaalikauden aikana alotteita. Oletteko, ministeri, pohtinut tätä: voisiko olla paikallaan, että myös lainsäädäntöön tällainen saataisiin — kenties sitten vaikka tulevilla kausilla, jos tämä hallitus ei enää näitä pysty tekemään?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-29T14:09:56,2022-11-29T14:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_11,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_12,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri! Tähän lakiin liittyy tällainen epäkohta, joka on myöskin tuotava esiin. Se ei liity varsinaisesti lain esitykseen, mikä on erinomainen, vaan taustalla tapahtuvaan kokonaisuuteen, josta valtiovarainministerin ja myöskin eduskunnan on hyvä tietää.
Tällä hetkellä eurooppalainen lainsäädäntö liittyen rahanpesuun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen on johtanut siihen, että järjestökenttä, myöskään pienet yritykset, ei kykene tällä hetkellä tekemään sitä normaalia toimintaansa. Eräs erittäin tunnettu, vakavarainen, maailmallakin kuulu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö ei ole kyennyt enää esimerkiksi ruoka-apua toimittamaan Pohjois-Koreaan. Toiminta, joka on vakiintunut heillä — ja se on myöskin omalta osaltaan sekä vahvistanut Suomen asemaa maailmalla ja neuvotteluissa että myöskin heikentänyt osittain Kiinan asemaa Pohjois-Koreassa — on estynyt täysin, koska rahansiirtoja ei ole mahdollistettu enää viime vuosien aikana. Monet muutkin suomalaiset järjestöt kärvistelevät tämän asian kanssa.
Toinen osuus, joka liittyy Suomeen järjestöjen luvattuna maana, liittyy siihen, että pienet suomalaiset yhdistykset ja järjestöt eivät pysty enää avaamaan pankkitilejä Suomessa, ja näin ollen tämä järjestäytymisvapaus yhdistyksillä on tässä kohtaa vaarantunut. Ja jotta pystyttäisiin täysimääräisesti tämän lain erilaisia pykäliä hyödyntämään suomalaisille järjestöille, niin sen pankkitilin avaamisen täytyy olla mahdollista. Tänä päivänä kaikki tehdään internetin yli pankkipalveluiden kautta, ja jos yhdistykset eivät pääse tekemään normaalia toimintaansa, muun muassa varainkeruuta, niin tällainen laki, vaikka se olisi kuinka hyödyllinen, jää rajalliseksi.
Toivonkin, että valtiovarainministeri ottaa huomioon tämän pankkitileihin liittyvän epäkohdan ja ohjeistaa uudelleen lainsäädäntöä niin, että pankeille syntyy velvollisuus avata suomalaisille yhdistyksille tilejä, vaikkakin rajattuja, jos tapahtuma tapahtuu Suomen sisällä tai EU—ETA-alueella, ja varmistaa, että suomalainen yhdistysvapaus niin uskonnollisilla yhdistyksillä kuin kaikilla muillakin yhdistyksillä koirakerhoista urheilukerhoihin olisi jatkossakin mahdollista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-11-29T14:12:09,2022-11-29T14:14:45,Hyväksytty,1.1
2022_131_13,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_14,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että tällainen mahdollisuus suodaan, että arvonlisäveron voi saada pois sieltä sellainen henkilö tai yhteisö, joka on toiminnallaan tukenut Ukrainan tilannetta. Kun katsoo tuota esittelytekstiä, niin kysymyksessä on Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin muutos, joten lienee tulkintani oikea, että tämä sama asia koskee sitten koko EU-aluetta. Kysynkin ministeriltä: onko näin, että tässä on kysymyksessä ihan yleiseurooppalainen käytäntö? Toivon mukaan on.
Olen itsekin hämmästynyt, kun viikonlopunkin aikana törmäsin tuolla maakunnassa, Pohjois-Karjalassa, liikkuessani monen ihmisen keskustelun kautta siihen tilanteeseen, että he ovat henkilökohtaisesti toimineet aktiivisesti auttaakseen Ukrainan hädänalaisia ihmisiä, sekä auttaneet sieltä tänne pakolaisina sotaa karkuun tulleita ihmisiä että olleet myös aktiivisia viemässä sinne apua Ukrainan hädässä oleville ihmisille. Oli suorastaan liikuttavaa, miten paljon apua on sinne viety. Se on todella inhimillistä, että hyökkäyssodan uhriksi joutunut kansakunta saa meiltä apua. 
Tilanne siellä on äärimmäisen vaikea, kun talvi tulee ja kaikki yhteiskunnan tärkeät palvelut, lämpö, vesi ja sähkö, ovat käytännössä hyvin monelta alueelta kokonaan pois, terveydenhuolto on mitä on ja ihmisillä on aito hätä. Silloin pitää ihmisiä auttaa, ja tämä nyt tehty esitys on erittäin hyvä siihen nähden. Toivottavasti tämä nyt lähtee yleiseurooppalaisena ilmiönä leviämään, niin että saadaan apua sinne, kun ensi talvi tulee olemaan siellä todella vaikea.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T14:14:47,2022-11-29T14:16:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_15,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_16,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että näin on niin kuin tässä edustaja Hoskonen edellä toivoi, koska tämä laki taisi olla direktiivin toteuttamista, joka on erittäin kannatettava sinällään, eli autetaan järjestöjä auttamaan. Kiitos ministerille, että toitte esityksen tänne eduskuntaan.
Haluan tässä myös yhtyä niihin toiveisiin, joita täällä edustaja Laukkanen ensimmäisenä otti esiin, että meillä mahdollistettaisiin entistä vahvemmin se, että ihmiset voivat auttaa myös omilla rahoillaan. Kun he ovat jo kertaalleen veron maksaneet niistä tuloista, joilla auttavat, niin sitten voitaisiin ehkä helpottaa sitä parantamalla verovähennysoikeutta myös yksityishenkilöiden osalta. Olisi kiinnostava kuulla, mitä ministeri ajattelee tästä edustaja Laukkasen esiin nostamasta ajatuksesta. 
Kiitos tästä esityksestä. Se on oikein hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-29T14:16:15,2022-11-29T14:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_131_17,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_18,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis arvonlisäverolakiin liittyvä esitys. Lakiin lisätään säännökset arvonlisäverodirektiivissä edellytetystä verovapautuksesta liittyen yleishyödyllistä toimintaa harjoittavien järjestöjen ja uskonnollisten yhdyskuntien toimintaan, eli ne voivat hakea palautusta arvonlisäveroon sellaisista tavaroista, jotka nämä toimijat vievät yhteisön ulkopuolelle osana siellä harjoittamaansa hyväntekeväisyyttä ja avustustoimintaa. Kyllä tämä lakiesitys on tärkeä.
Nostaisin esiin lausuntopalautteesta muun muassa Kirkon Ulkomaanavun huomion liittyen pieniin järjestöihin ja heidän toimintaansa. He toteavat täällä, että mikäli näitä palautuksia olisi vähän Verohallinnolta, niin siinä voisi aiheutua enemmän sitä hallinnollista rasitetta kuin palautusten taloudellista merkitystä. Ymmärrän tämän lauseen ja tämän kappaleen niin, että miten pienet järjestöt ja toimijat voivat toimia nyt sitten tässä byrokratian kentällä, eli kannattaako heidän hakea niitä palautuksia ja millä tavalla ohjeistetaan ja neuvotaan tässä toiminnassa näitä järjestöjä, jotka tekevät varmasti myös tärkeää työtä siellä hyväntekeväisyyden kentällä.
Kannan huolta yleisestikin kaikista järjestöistä. Meillä on sote-uudistus tulossa ensi vuoden alusta ja hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, ja siellä on paljon pieniä toimijoita ja järjestöjä, joiden mahdollisuus toimia on vaakalaudalla. Siinä mielessä pidän tärkeänä, että tiedonanto ja ohjeistus välittyvät myös näille pienille toimijoille. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: miten huomioitte esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun huolen tässä lakiesityksessä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T14:17:11,2022-11-29T14:19:14,Hyväksytty,1.1
2022_131_19,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ari Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_20,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Laukkanen puhui ansiokkaasti tässä hetki sitten, ja myös minun on pakko nostaa esiin tämä suomalaisten auttamisen halu. Siitä tuli juuri uusimpia tilastoja, ja vaikka muuten meillä meneekin tällä hetkellä hieman heikommin, niin nämä auttamiseen käytetyt varat eivät ole laskeneet, vaan suomalaiset haluavat olla mukana talkoissa auttamassa näitä apua tarvitsevia. Ja kyllä näissä korostuu todella usein se, että ne ihmiset, ketkä ovat itse joskus saaneet apua, haluavat sitten jatkossa auttaa näitä ihmisiä, ketkä avun tarpeessa ovat. Joulu on tulossa, ja silloin on jälleen hyvä hetki auttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-29T14:19:14,2022-11-29T14:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_131_21,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Kiitoksia. — Onko ministeri Saarikolla tarvetta? [Annika Saarikko: No, lyhyesti, puhemies.]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_22,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp,"Arvoisa Puhemies! Kiitän edustajia keskustelusta ja myöskin tästä myötämielisestä vastaanotosta tälle esitykselle, jossa teemme asiat pykälän verran helpommaksi, jotta me, joilla on jotakin mistä antaa, voisimme tehdä sen kestävämmällä tavalla. Tämä koskee erilaisia yhteisöjä Suomessa, ja niin kuin viimeisessä puheenvuorossa kävi ilmi, kysymys ei ole vain hyvyydestä joulun lähestyessä vaan ylipäätään yhteiskunnan toimintatavoista heikompiosaisia varten siinä maailmassa, joka apuamme tarvitsee. 
Kiitos siis eduskunnalle tuesta, ja toivottavasti vastaava yhteisymmärrys tämän lain eteenpäin viemiseksi näkyy myös valiokuntatyössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-29T14:20:06,2022-11-29T14:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_131_23,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Nyt näyttää siltä, että ministeri Kiuru ei ole pitämässä esittelypuheenvuoroa, joten edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_24,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvät kansanedustajat! Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun joudun pitämään esittelypuheenvuoron. En ihan valmistautunut tähän, kun toivoin, että ministeri Kiuru olisi ollut täällä kertomassa näin tärkeästä lakiesityksestä, mutta teen nyt parhaani tässä puhujapöntössä ja kerron, mistä tässä on kysymys. 
Kysymyksessä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Mistä tässä laissa on kysymys? Tämähän on äärettömän tärkeä laki. Tässä laissa ehdotetaan säädettäväksi uusi sosiaali- ja terveydenhuollon yksityisten ja julkisten palveluntuottajien toimintaedellytyksiä, rekisteröintiä, omavalvontaa ja valvontaa koskeva laki. Laissa täsmennetään voimassa olevaa lainsäädäntöä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien omavalvontaa ja valvontaa koskeviin säännöksiin.
Kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajat ja palveluyksiköt sisältyisivät samaan rekisteriin, jolloin palvelunjärjestäjillä, palveluja käyttävillä asiakkailla ja valvontaviranomaisilla olisi entistä paremmat mahdollisuudet arvioida eri palveluja. Eli nostan tässä esiin niitä teemoja, joita pidän itse äärettömän tärkeinä.
Palveluntuottajien rekisteröimisvelvoite ei ole aiemmin koskenut julkisia sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajia. Tähän lakiehdotukseen sisältyy siis periaatteellinen muutos, koska sen myötä yhdenmukaistetaan julkisten ja yksityisten palveluntuottajien toimintaedellytykset ja rekisteröinti. Nämä julkiset palveluntuottajat ovat käytännössä hyvinvointialueita ja valtion yksiköitä tai itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia. 
Tämän lakiesityksen tarkoitus on äärettömän hyvä. Tarkoitus on varmistaa henkilön asiakas- ja potilasturvallisuutta ja oikeutta laadukkaisiin palveluihin siten kuin niistä säädetään etenkin potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Eli lain tarkoitus on edistää palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja valvontaviranomaisen välistä yhteistyötä.
Sitten sana, joka on äärettömän tärkeä. Se on ”omavalvonta”. Tähän lakiin sisältyy myös se, että palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan, joka toimii kahdessa tai useammassa palveluyksikössä, tulisi laatia omavalvontaohjelma. Tämä olisi strateginen väline ja ohje palveluyksiköittäin tehtäville omavalvontasuunnitelmille. Eli omavalvonta on päivän sana. Se tarkoittaa sitä, että toimijat valvovat itse itseään, ja näin vähennetään riskejä ja vahinkoja myös siellä yksikössä.
Mutta se, mistä haluan puhua ja mitä pidän äärettömän tärkeänä, on se, että lain mukaan omavalvontaan sisältyisi myös palveluntuottajan velvollisuus tarkistaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden osalta rikosrekisteriote, jos työskentelyyn kuuluisi pysyväisluontoisesti ja olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa, ja tämähän on äärettömän tärkeää.
Olen vuonna 2014 tehnyt kirjallisen kysymyksen siitä, milloin terveydenhuoltoalalla opiskelevilta ja alalla olevilta pyydettäisiin rikosrekisteriote ja erityisesti myös huumeseula, sillä meillä on paljon sellaisia tilanteita, että näiden asioiden selvittäminen olisi tärkeää.
Lokakuun 10. päivä 2020 Ylen ohjelma MOT tutki kymmeniä tapauksia, joissa ikävä kyllä hoitoalan henkilön epäiltiin varastaneen vanhuksen omaisuutta. Tämä selvitystyö ja ohjelma kertoi sen, että näitä varkaustapauksia, mitä vanhustenhoivassa tapahtuu, selvitetään vastahakoisesti ja todisteiden hankkiminen jää hyvin usein omaisten harteille. 
29.10.2022 Iltalehti kertoi, miten tyttären piilottama kamera tallensi totuuden, kun hoitaja varasti suuria summia iäkkäältä pariskunnalta. 
12.10.2022 jälleen kuului kotihoidosta viesti, jossa kotihoitaja varasti vanhuksilta, meni yleisavaimella koteihin ja osallistui väkivaltaiseen ryöstöön. Hän sai ehdottoman tuomion. 
Eli näitä on, näitä tapauksia, ja on äärettömän tärkeää... Me puhumme aika herkästä asiasta, terveydenhuoltoalasta, ja siitä, että sielläkin voidaan toimia jotenkin väärin.
Nostan muutaman huomion vielä esiin lausuntopalautteesta. 
Muun muassa Espoon kaupunki totesi tämän lakiesityksen kohdalla, että vastuun siirtäminen valtuutetulle palveluntuottajalle, mitä tämä laki on nyt tekemässä, voi lisätä väärinkäytöksiä ja epäselvyyksiä ja vähentää yksittäisen palveluntuottajan tietoisuutta, sitoutumista ja vastuuta oman palvelunsa lainmukaisuudesta, laadusta ja turvallisuudesta. 
Turun kaupunki totesi mielestäni aika hyvin, että epäkohtia yritetään lakiesityksen mukaan korjata pitkälti omavalvonnallisesti ja olennaisesti asiakasturvallisuutta vaarantavat epäkohdat ilmoitetaan palvelunjärjestäjälle ja valvontaviranomaiselle, mutta tämä voi sisältää riskin, että epäkohtia käsitellään liian pitkään omavalvonnallisesti ja olennaisen epäkohdan ilmoittamisen rajaa pidetään korkealla.
Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vielä sen, että pitkään vanhustenhoidossa työskennelleenä olen aina kokenut, että vanhustenhoidon valvonta on jotenkin hankalaa ja sekavaa. Meillä on avi, meillä on Valvira, meillä on myös kunnat, ja sitten meillä on omaiset ja hoitoalan henkilöstö itse, joka yrittää siellä katsoa palvelujen perään. On tärkeää, että valvontaa terävöitetään ja toimitaan sillä tavalla, että me asiakkaat myös tiedetään, keneltä apua haetaan ja minne esimerkiksi valitetaan, kun sen aika on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T14:21:21,2022-11-29T14:27:57,Hyväksytty,1.1
2022_131_25,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitos. — Nyt ministeri Kiuru tuli paikalle. Lyhyt, tiivis esittely, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_26,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan siis säädettäväksi laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja tuottamisen valvonnasta. Samalla voimassa oleva yksityisistä sosiaalipalveluista annettu laki ja yksityisestä terveydenhuollosta annettu laki kumottaisiin. Tässä on kysymys siis siitä samasta valvontalaista ja sen tuunauksesta, joka viime hallituskaudella kulki eduskunnassa kolmantena pakettina, ja nyt tämä sama valvontaa koskeva kokonaisesitys on täällä eduskunnassa arvioitavana. Se siis tukee sote-rakenneuudistusta, ja tarkoituksena on varmistaa asiakas- ja potilasturvallisuus ja hyvät palvelut sekä edistää myös palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä.
Tässä säädettäisiin siis sote-palvelujen järjestäjien eli valtion, hyvinvointialueen, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän valvonnasta sekä yksityisten että julkisten palveluntuottamisen toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä, omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Lakia ei sovellettaisi sote-palveluiden vastikkeettomaan tuottamiseen. Palveluntuottajan käsitettä käytettäisiin kuvaamaan kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavia tahoja niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta.
Palveluntuottajan olisi turvattava palveluiden laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus ja myös valvottava niiden toteutumista. Tällä säädettäisiin toiminnan johtamista sekä vastuuhenkilöä koskevista edellytyksistä. Esityksessä täsmennettäisiin myös palvelunjärjestäjien ja palveluntuottajien omavalvontaa ja valvontaa koskevia säännöksiä. Palveluntuottajan tulisi laatia jokaiseen palveluyksikköön omavalvontasuunnitelma, johon kirjataan kaikki ne keskeiset toimenpiteet, joilla palveluntuottajat itse valvovat palveluyksikköään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palvelujen laatua ja turvallisuutta. Tavoitteena on ehkäistä palvelutoiminnassa ilmeneviä epäkohtia, korjata puutteita sujuvasti ja vähentää valvontaviranomaisten tarvetta puuttua niihin jälkikäteisen valvonnan keinoin.
Omavalvontaan sisältyisi myös palveluntuottajan velvollisuus tarkistaa iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden osalta rikosrekisteriote, jos työskentelyyn kuuluisi pysyväisluontoisesti tai olennaisesti iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden hoitoa tai muuta huolenpitoa taikka muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa.
Lisäksi laissa säädettäisiin palveluntuottajan ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta. Ilmoitusvelvollisuus koskee palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneitä asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneita epäkohtia sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneita tapahtumia, vahinkoja sekä sellaisia puutteita, joita ei ole korjattu annetusta ohjauksesta huolimatta.
Arvoisa puhemies! Voimassa olevan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön mukainen lupa- ja ilmoitusmenettely poistuu nyt niin, että sen sijasta toiminnan aloittaminen edellyttäisi, että sekä palveluntuottaja että palveluyksikkö olisi rekisteröity sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajarekisteriin ja että rekisteröinnistä olisi annettu päätös. Rekisteröintimenettely koskisi myös julkisia palveluntuottajia ja palveluyksiköitä. Toisin kuin ennen rekisteröinnin edellytyksenä olisi, että palveluntuottaja ja palveluyksikkö täyttäisivät niille säädetyt taloudelliset, toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Rekisteriin sisältyisi julkinen tietopalvelu, jossa olisi kaikille saatavilla tiedot palveluntuottajista ja palvelutoiminnasta. Näin palveluntuottaja toimittaisi palvelutoimintaansa koskevat tiedot valvontaviranomaiselle ja vastaisi niiden oikeellisuudesta, ja myöskin toiminnan laatua ja laajuutta kohtaan voisi tehdä tarkastuksia, selvityksiä ja ennakkotarkastuksia.
Näin sitten kokonaisuudessa asiat tämän valvontalain osalta tulevat samaan virtaviivaiseen pohjaan kuin sote-uudistuskin, joka on nyt tammikuussa astumassa voimaan.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T14:28:01,2022-11-29T14:32:29,Hyväksytty,1.1
2022_131_27,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_28,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki on todella tarpeellinen, koska sen tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Palveluntuottajan olisi turvattava palvelujen laatu, asiakaskeskeisyys, turvallisuus ja asianmukaisuus sekä valvottava niiden toteutumista. Valvontaviranomaisten tehtävä on omalta osaltaan valvoa sitä, että palveluntuottaja toimii asianmukaisesti. Tällä hetkellä on kuitenkin iso huoli valvontaviranomaisten resursseista. Eri puolilta Suomea kuuluu aluehallintovirastoista sama viesti siitä, että heidän nykyresursseillaan on todella vaikea hoitaa valvontatehtävää asianmukaisesti. Tämä johtaa siihen, että esimerkiksi kantelun tehneet henkilöt ja tahot joutuvat joskus kohtuuttoman kauan odottamaan päätöksiä. Erityisen huolestuttavaa on kuulla resurssivajauksesta lastensuojelun valvonnassa.
Puhemies! Tässä käsittelyssä olevassa laissa säädettäisiin myös palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvonnasta ja sen seurannasta. Lisäksi laissa säädettäisiin palveluntuottajan omasta ja henkilöstön ilmoitusvelvollisuudesta palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneistä asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantaneista epäkohdista sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneista tapahtumista, vahingoista tai vaaratilanteista sekä sellaisista puutteista, joita ei ole korjattu annetusta ohjauksesta huolimatta. Kaikki nämä säädökset ovat erittäin hyviä. Nyt olisi tärkeää, että hyvinvointialueet ja aluehallintoviranomaiset yhdessä lähtisivät toteuttamaan tätä lakia. Molempien tulee olla niin sanotusti samalla puolella pöytää varmistamassa laadukas hoito. Valvonnassa ei saa olla ensisijaisesti kysymys syyllisten etsimisestä vaan yhdessä oppimisesta. Aluehallintoviranomaisten toteuttama koulutus ja ohjaus on saatava palvelemaan hyvinvointialueita eli ennakoivan valvonnan roolia on edelleen korostettava. Tässäkin asiassa tosin aluehallintoviranomaiset ovat hiukan huolissaan, riittävätkö heidän resurssinsa tähän koulutus- ja ohjaustehtävään riittävästi.
Puhemies! Haluan nostaa esiin yhden epäkohdan, joka esitykseen on jäänyt, ja toivon, että se täällä eduskunnassa voitaisiin vielä korjata. Lakiesitys ei nimittäin mahdollista työntekijän rikostaustan tarkistamista vammaisten henkilökohtaisen avustajan työnantajamallissa. On hienoa, että esityksessä esitetään rikosrekisteriotteen tarkistamisen mahdollisuuden laajentamista vammaisten ja vanhusten palveluihin, mutta on tärkeää, että tämä on mahdollista myös työnantajamallissa. Vammaiset henkilöt ovat muita alttiimpia joutumaan hyväksikäytön ja väkivallan uhreiksi. Alttiutta voivat lisätä muun muassa riippuvuus muiden avusta sekä vaikeus puolustaa ja ilmaista itseään. Työnantajamallissa rekrytointi ja sen riskit ovat yksilön vastuulla, ja siksi olisi tärkeää, että he pystyisivät myös tarkistamaan rikosrekisteriotteen ennen palkkausta. Henkilökohtaisten avustajien työnantajia edustava Heta-liitto ja useat vammaisjärjestöt ovat esittäneet esityksen muuttamista tarjoten jopa valmiin pykälämuutoksen, ja toivon, että asiaa voitaisiin vielä valiokunnassa tarkastella ja mahdollisesti tehdä korjauksia. Olisi erittäin tärkeää, että valiokunta huolellisesti arvioisi tämän Heta-liitolta ja näiltä vammaisjärjestöiltä tulleen viestin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-29T14:32:31,2022-11-29T14:36:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_29,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_30,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, esityksen tarkoituksena on varmistaa sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävän asiakkaan ja potilaan asiakas- ja potilasturvallisuus, varmistaa laadultaan hyvät palvelut sekä edistää palveluntuottajan ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä. Valvonta on tärkeää. Kun valvonta on ollut puutteellista tai järjestelmämme on epäonnistunut, surulliset uutisotsikot näyttävät osan vanhustenhuollon todellisuudesta esimerkiksi vaippojen punnitsemisena tai haamuhoitajina. Lastensuojeluyksiköissä tapahtuvat epäkohdat tulevat esille esimerkiksi rangaistuksina tai lukitsemisena omaan huoneeseen ja ovat aivan yhtä surullisia tarinoita — mutta seurauksiltaan vieläkin pidempikestoisia. Näitä otsikoita ei Suomessa saa tulla lainkaan.
Nykyisin voimassa olevassa lainsäädännössä yksityistä terveydenhuoltoa koskeva laki on vanhentunut, ja sitä on muutettu monta kertaa. Muutosten seurauksena lainsäädännön kokonaisuus on käynyt osin vaikeaselkoiseksi ja epäjohdonmukaiseksi. Myös nykyisessä yksityisiä sosiaalipalveluja koskevassa lainsäädännössä on siten havaittu puutteita.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuessa meidän on uudistettava myös sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa. Hallituksen tavoitteena on, että omavalvontaa kehitetään sekä tehostetaan paikallista ja valtakunnallista valvontaa. Omavalvonta on tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa, mutta se ei voi korvata ulkoista valvontaa, varsinkin jos vertaamme sitä viime aikoina tietoomme tulleisiin tapauksiin, joista on todettava, että valvonta ei ole ollut aina riittävää. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen muuttuessa hyvinvointialueiden perustamisen myötä on perusteltua, että yksityisten palveluntuottajien lisäksi myös julkiset palveluntuottajat olisivat samassa valtakunnallisessa julkisessa rekisterissä ja valvonnassa kuin yksityiset palveluntuottajat.
Tavoissa tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja on tapahtunut vuosikymmenien aikana merkittäviä muutoksia. Palvelutuotanto on laajentunut ja monimuotoistunut. Sekä yksityiset että julkiset palveluntuottajat käyttävät yhä useammin myös alihankkijoita palvelukokonaisuuksiin kuuluvien osien tuottamiseen tai asiakkaalle järjestettävien palvelujen yhteensovittamiseen. Nämä alihankintaketjujen tuottamat ongelmat ovat meille kenties tuttuja teollisuudesta ja rakennusalalta, mutta niitä on nykyisin myöskin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palveluja ei enää myöskään anneta aina palveluntuottajan tilassa, vaan paljon työtä tehdään esimerkiksi asiakkaan tai potilaan kotona tai etäyhteyden välityksellä. Myös tällöin valvonnan tärkeys korostuu.
Lisäksi esitetyssä laissa säädetään myös palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvonnasta ja sen seurannasta. Edustaja Mäkisalo-Ropponen hyvin jo tuossa edellä puhui nimenomaisesti omavalvonnasta, sen tärkeydestä, tarkoituksesta omavalvonnan kautta myöskin kouluttaa ja lisätä osaamista. Mutta itse haluan korostaa sitä, että välillä ajattelemme, että omavalvonta voisi korvata ulkoisen valvonnan, ja aina täytyy muistaa, että ulkoinen valvonta luo myöskin kannusteen toimia oikein. Omavalvonta voi täydentää tätä ulkoista valvontaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-29T14:36:19,2022-11-29T14:40:24,Hyväksytty,1.1
2022_131_31,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_32,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän tässä edeltäviä — sekä ministeriä että kollegoita — hyvistä puheenvuoroista, ja omalta osaltani nyt joiltakin osin pyrin täydentämään tätä tässä keskustelussa.
Aluksi joudun sanomaan, että mihinkä seepra raidoistaan pääsisi, eli entisenä lääninlääkärinä, jota työtä tein kuusi vuotta, oli päätyöni omalla lääninhallitusalueella vastata nimenomaan terveydenhuollon valvonnasta. Toki lääninlääkärin toimenkuva oli laaja, mutta valvonta oli se ehkä painavin ja lakisääteisin osuus siinä asiassa. Sitten tietysti varsinaisesti terveydenhuollon palvelujärjestelmässä toimiessa olen joutunut toiselta näkökulmalta tekemisiin sitten valvontaviranomaisten kanssa.
No, mitä valvotaan? Ihan niin kuin tässä laissa nyt kerrotaan — tiloja, että ne ovat asianmukaisia, että käytetyt välineet ovat asianmukaisia, ja ehkä tärkeimpänä, että henkilöstöä on riittävästi ja sillä on asianmukainen koulutus, se on osaavaa henkilöstöä. Mikä on vastaavan johtajan pätevyys? Se on nyt tässä laissa 10 §:ssä viimeisenä virkkeenä, jossa todetaan: ”Vastuuhenkilöllä on oltava toiminnan edellyttämä asianmukainen koulutus, kokemus ja ammattitaito.” Se on siis yleisellä tasolla määritelty.
Nyt tässä jo useita vuosia, parikymmentä vuotta, aluehallintoviranomaiset ovat korvanneet läänien sosiaali- ja terveysosastot, ja sitten meillä on ylimpänä valvontaviranomaisena ollut Valvira — korostaisin kuitenkin sitä, että myös sosiaali- ja terveysministeriö, ihan niin kuin nyt tässä 32 §:n ensimmäisessä kappaleessa todetaan: ”Tähän lakiin perustuvan toiminnan yleinen ohjaus, suunnittelu, kehittäminen ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle.” Tämä on senkin takia mielenkiintoista, että aikanaan, kun toimin siinä lääninlääkärin tehtävässä, niin silloinen sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho-Santala sanoi kerran eräässä tilaisuudessa, että teillä on mielenkiintoinen asia ratkaistavana siellä lääninhallituksessa liittyen valvontaan. Rupesin silloin miettimään, että se oli minusta niin periaatteellinen kysymys, että se olisi kyllä pitänyt käsitellä ministeriötasolla. Eli perään tässä nyt sitä, että työnjaon ministeriön, avin ja Valviran välillä on oltava selkeä, jotta kaikki vähäiset resurssit ovat hyvässä käytössä.
Aivan kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen tässä totesi, suurin oma huoleni liittyy tähän valvonnan resursseihin. Tässä jälleen kerran käytän esimerkkiä. Silloin, kun toimin itse valvontatehtävissä, tapahtui niin, että Ruotsissa oli eräässä laboratoriossa väärennetty tuloksia. Tiedotusvälineet ottivat välittömästi yhteyttä sitten Suomessa valvontaviranomaisiin, esimerkiksi meikäläisiin, ja kysyttiin, mitenkä Suomessa tämmöisen estäminen olisi mahdollista. Sanoin, että kyllä sitä ennen kaikkea ennakkovalvonnalla pyritään estämään, mutta esimerkiksi silloisen Turun ja Porin läänin alueella oli 500 yksityistä terveydenhuollon yksikköä, joiden valvominen yhden tai kahden virkamiehen toimesta olisi ollut ylivoimaista. [Puheenjohtaja koputtaa] Eli ihan lopuksi haluan korostaa tätä valvonnan riittävää resursointia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-11-29T14:40:26,2022-11-29T14:43:37,Hyväksytty,1.1
2022_131_33,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt totean, että tämän asian käsittelyyn on vajaa 10 minuuttia aikaa, siihen pitää sisältyä ministerin vastauspuheenvuoro tässä vaiheessa. Jos halutaan tämä keskustelu lopettaa tähän yhteyteen, niin sitten on aika pitää typistettyjä puheenvuoroja. — Edustaja Niikko poissa. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_34,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pidän puheeni lyhyenä puhemiehen toiveesta. — Tärkeästä asiasta on kyse, valvonnasta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ja nimenomaan siitä, että nyt me saadaan kaikki yhdenvertaisesti saman valvonnan piiriin, oli kyse yksityisestä taikka julkisesta palvelutuotannosta. Elikkä kyseessä on valvontalaki, joka koskee kaikin eri tavoin tuotettuja sote-palveluita. On meidän kaikkien etu, potilaiden ja asiakkaiden, että palvelut järjestetään asianmukaisella tavalla, niin että potilas- ja asiakasturvallisuudesta ja palveluiden laadusta pidetään huolta, ja näin ollen kaikki saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelun siten kuin oikein on.
Tässä täsmennetään myöskin omavalvontaa, ja ajattelisin, että kun omavalvontaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota, niin silloin myös ulkopuolisen valvonnan merkitys tulee vähäisemmäksi — ei kuitenkaan koskaan olemattomaksi. Siitä syystä tässä on käytetty hyviä puheenvuoroja, kuten edustaja Mäkisalo-Ropponen ja edustaja Lindén juuri edellä, että meidän on erityisesti kannettava huolta siitä, että valvontaviranomaisten resurssit turvataan myöskin jatkossa. 
On tärkeätä, että työnantajalla on tieto siitä, että ammattilaiset ovat työhön soveltuvia, ja että erilaisia asioita kontrolloidaan. Esimerkiksi edustaja Juvonen otti esiin erilaisia tapauksia, joita on tullut ilmi, ja ne ovat valitettavia. On aivan selvää, että jos esimerkiksi päihde- tai lääkeriippuvainen ihminen työskentelee lääkekaappien läheisyydessä, niin riskit kasvavat. Nämä ovat asioita, jotka pitäisi pystyä ennalta mahdollisimman hyvin valvomaan ja ehkäisemään. 
Edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti myöskin tärkeän asian esiin koskien henkilökohtaisten avustajien työsuhteita ja työnantajana toimivan vammaisen mahdollisuutta tarkistaa rikosrekisteriotteet ennen työsuhteen alkamista. Kyseessä ei ole mikään pieni joukko, nimittäin meillä on noin 24 000 työsuhdetta Suomessa työnantajamallilla toteutettavassa henkilökohtaisessa avussa, ja sitä saa noin 14 000 vammaista henkilöä, joten tätä asiaa on myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syytä tarkastella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-11-29T14:43:53,2022-11-29T14:46:23,Hyväksytty,1.1
2022_131_35,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_36,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös ministeriä tästä esityksestä, ja on hyvä, että valiokunta nyt pääsee vielä perehtymään tähän ja käymään tätä perusteellisesti läpi.
Sinällään itse asia on todella tärkeä, varsinkin nyt kun hyvinvointialueet aloittavat, ja me tiedetään meidän vanhustenhoidon ongelmat. Tänä päivänä on selvä haaste tässä valvonnassa, ja se, että nyt se ulotetaan koskemaan kaikkia toimijoita ja panostetaan nimenomaan omavalvontaan ja ennaltaehkäisyyn, on tärkeätä. Tänä päivänä aika paljon kentältä tulee myös palautetta siitä, että eri aveilla on hyvin pienet resurssit — saattaa olla suuressakin avissa ehkä yksi tai maksimissaan kaksi henkilötyövuotta panostettu valvontaan — ja myös eri aveilla on erilaisia käytäntöjä, millaisia päätöksiä tehdään. On tärkeätä, että ennalta ehkäistään, laajennetaan ja resursoidaan tätä, ja sitä kautta pystytään myös parantamaan hoidon ja hoivan laatua.
Kiitän tästä esityksestä. Nyt valiokunta pääsee vielä kuulemaan ja hiomaan tätä. Kiitoksia tästä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-29T14:46:23,2022-11-29T14:47:35,Hyväksytty,1.1
2022_131_37,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_38,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pikaisesti vielä esiin nousseista teemoista, muun muassa rikosrekisteriotteen tarkastamisesta muun muassa henkilökohtaisilta avustajilta. Pidän erittäin tärkeänä, että tämäkin tulisi mahdollisesti lakiin, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toivon, että asiaa käsitellään.
Haluan kertoa huolen, joka tuli ryhmäkodissa asuvan omaiselta liittyen fyysiseen koskemattomuuteen. Meillä Suomessa voi olla tilanteita, joissa esimerkiksi liikuntavammaisen fyysinen tai seksuaalinen koskemattomuus ei ole turvattu. Nämä ovat vakavia asioita, ja meidän tulee tehdä sellaista lainsäädäntöä, että ihmisillä on hyvä elää ja asua ja olla esimerkiksi vaikkapa ryhmäkodissa.
Haluan vielä kiinnittää huomiota niihin asioihin, mistä viestejä vanhuksilta ja heidän omaisiltaan tulee, ja toivoisin, että me voisimme jotenkin yhdessä eduskunnassa, ja hallitus myös, pohtia, mitä oikeasti tehdään niille tapauksille, kun omaiset kertovat, että läheiseltä varastettiin jotakin. Se voi olla esimerkiksi ryhmäkodissa. Viimeisin yhteydenotto oli eräältä henkilöltä, että minun omaiseltani varastettiin ihka uudet aamutossut — eli kaikkea pientä voidaan viedä — ja vaihdettiin sitten vanhat tilalle. Nämä ovat hirveän ikäviä tapauksia, ja toivoisi, että esimerkiksi sitten siellä hoivayksiköissä puututtaisiin niihin. Keneltäkään ei saa mitään luvatta ottaa.
Varkauksia tapahtuu, ja sen takia pidän äärettömän tärkeänä, että ollaan mieluummin tiukkoja kuin lepsuja ja tarkastetaan rikosrekisteriotteet ja valvotaan sitten tarkasti asioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T14:47:35,2022-11-29T14:49:06,Hyväksytty,1.1
2022_131_39,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Kiuru, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_40,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen lyhyt. — Täytyy sanoa, että tämä keskustelu varmasti tukee sitä toimintalinjaa, että valvonnassa on paljon vielä kuntoon laittamista ja kyllä meillä on paikkoja, joissa voidaan onnistua vielä paremminkin. Tähän valvontalakiin kuitenkin ollaan nyt päädytty, ja saatiin tämä esitys vielä eduskuntaan, ja olen siitä tyytyväinen. Me ollaan myös resurssien puolelta jouduttu käymään hankalia keskusteluja siitä, että saadaan myöskin valvonnan resurssit turvattua aikansa tasolle, ja tätä kautta on myöskin tärkeätä, kun valvontaa tässä tuunataan, että tehdään se niin, että se on järkevällä tavalla rakennettua. Tässä palveluiden tarjoaja antaisi siis rekisteröintiä koskevat tiedot sähköisesti Valviralle, joka välittäisi ne automaattisesti sitten sen aluehallintoviraston alueelle, jolla tämä toiminta tapahtuisi. Toisaalta jos sitten olisi kysymyksessä usealla alueella toimiva palveluntuottaja, silloin tässä yhteydessä asian käsittelisi Valvira itse, ja näin sitten säästyy myöskin turhaa työtä eri alueilta.
Laki astuu muuten voimaan tammikuussa 24 — jätin sen tuossa vahingossa sanomatta — ja sekin kertoo siitä, että meillä on aikaa nyt myös tietoteknisesti varautua tähän isoon muutokseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T14:49:08,2022-11-29T14:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_131_41,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_42,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyllä ilahduttavaa se, että palveluntuottajalle tulee velvollisuus tarkastaa nämä rikosrekisteriotteet vanhusten ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviksi aikovien henkilöiden osalta, ja se on kyllä erinomainen uudistus. Tätähän käytiin läpi itse asiassa täällä eduskunnassa silloin viimeksi, kun mahdollistettiin lasten kanssa työskenteleviltä alle kolmen kuukauden työsuhteeseen otettavilta myöskin tämä sama asia, ja silloin lakivaliokunta myöskin tämän omaan mietintöönsä kirjasi, ja tätä on odotettu ja kaivattu aika kauan.
Niin kuin me ollaan nähty nyt muutaman viimeisen vuoden aikana, niin nimenomaan vanhuksiin ja vammaisiin on kohdistunut erittäin törkeitä muun muassa seksuaalirikoksia, ja se on tässä yhteiskunnassa aivan täysin kestämätön tilanne, jos tällaiseen ei puututa. Kaikkea ei tietenkään tälläkään asialla saada korjattua ja selville, mutta pidän tätä edistysaskelta kyllä joka tapauksessa erinomaisena. Itse asiassa kyllä voisi ajatella, että kun terveydenhuoltoalalla, hoiva-alalla kuitenkin ollaan tietynlaisessa valtasuhteessa hoidettaviin, niin tälle alalle sopisi kyllä aivan erinomaisesti tämmöinen nuhteettomuusperiaate, joka on esimerkiksi poliisissa, ja siltä osin katsoisin, että tätäkin asiaa ehkä jossain kohtaa kannattaisi pohtia, sillä kaikki asiathan eivät tietenkään näy rikosrekisteriotteelta, mutta sen sijaan turvallisuusselvityspuolelta näkyvät. Voi ajatella näin, että jos vapaa-ajallansa esimerkiksi joutuu paljon poliisin kanssa tekemisiin tai tämmöisiin sakkotilanteisiin huumausaineiden kanssa, niin se ei ehkä voi olla vaikuttamatta myöskään siihen työn sisältöön.
Mutta tämä kohta on kyllä erinomainen edistysaskel eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T14:50:40,2022-11-29T14:53:13,Hyväksytty,1.1
2022_131_43,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_44,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista. Samalla kumottaisiin potilas- ja sosiaaliasiamiehiä koskevat potilaslain ja sosiaalihuollon asiakaslain säännökset ja muutettaisiin sosiaaliasiamiestä koskevaa varhaiskasvatuslain 53 §:ää. Nykyisten asiamies-nimikkeiden sijaan otettaisiin käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava.
Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan potilas- ja sosiaaliasiamiestoimintaa parannetaan. Esityksen valmistelussa on otettu huomioon muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2020 teettämän sosiaali- ja potilasasiamiestoimintaa koskevan selvityksen ehdotukset, eli teetimme tämän selvityksen ennen kuin tähän uudistukseen ryhdyttiin. Uudistusta on toivottu ja odotettu jo vuosia, ja esitysluonnos sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta. Ehdotettu laki potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista tulisi voimaan 1.1.24.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan sosiaali- ja potilasasiavastaavien toiminnan järjestäisi jatkossa kokonaisuudessaan julkinen sektori ja toiminnasta säädettäisiin nykyistä tarkemmin. Hyvinvointialueet mukaan lukien Helsingin kaupunki järjestäisivät potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnan julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon sekä varhaiskasvatuksen osalta. Lisäksi HUS-yhtymä, valtion mielisairaalat, Puolustusvoimat, Vankiterveydenhuollon yksikkö ja Työterveyslaitos järjestäisivät potilasasiavastaavien toiminnan järjestämänsä ja tuottamansa terveydenhuollon osalta kuten nykyisinkin.
Muutos nykytilanteeseen olisi, että hyvinvointialue järjestäisi jatkossa potilasasiavastaavien toiminnan myös yksityisen terveydenhuollon osalta sekä kokonaan työterveyshuollon osalta. Tämä yhdenmukaistaisi erityisesti potilasasiavastaavien toimintaa. Lisäksi valtion ja itsenäisen julkisoikeudellisen yhteisön järjestämät ja tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulisivat tietyiltä osin uusina tehtävinä hyvinvointialueen potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtäväksi. Kuntien sosiaaliasiamiehet vastaavat jo nykyisinkin sekä julkisen että yksityisen sektorin sosiaalihuollon asiakkaiden neuvonnasta, ja myös varhaiskasvatus kuuluu jo nykyisin kunnan sosiaaliasiamiehen tehtävän alueeseen.
Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan sosiaaliasiavastaavia ja potilasasiavastaavia olisi nimitettävä riittävästi ottaen huomioon potilaiden ja asiakkaiden palvelutarve. Lisäksi hyvinvointialueen olisi nimitettävä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toiminnalle pääsääntöisesti vastuuhenkilö.
Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät vastaisivat pitkälti nykyisiä potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtäviä. Tehtävänä olisi muun muassa neuvoa potilaita, asiakkaita tai heidän läheisiään potilaiden ja asiakkaiden oikeuksiin liittyen, avustaa heitä muistutuksen teossa ja tiedottaa heidän oikeuksistaan. Uutena ehdotuksena ehdotetaan, että myös potilasasiavastaavien toiminnasta laadittaisiin vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle, kuten nykyisinkin on jo laadittu sosiaaliasiamiesten toiminnassa.
Esityksen mukaan potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuus ja puolueettomuus tulisi turvata heidän hoitaessaan tehtäviään. Riippumattomuutta turvattaisiin muun muassa sillä, että toiminta olisi järjestettävä erillään muista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvistä tehtävistä.
Potilasasiavastaavan, sosiaaliasiavastaavan ja toiminnan vastuuhenkilön tehtäviin edellytettäisiin soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ja tehtävän edellyttämää tehtäväalan tuntemusta. Tämä olisi potilasasiavastaavien osalta parannus nykytilaan, sillä nykyisin potilasasiamiesten kelpoisuudesta ei ole säädetty.
Esityksessä olisi nykytilaan verrattuna uudet säännökset rekisterinpitäjästä, henkilötietojen käsittelystä ja potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tiedonsaantioikeudesta. Ehdotettu sääntely vastaisi perustuslain ja EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksia.
Potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien toimintaa valvoisivat aluehallintovirastot ja Valvira, kuten nykyisinkin. Uutena ehdotuksena esitetään, että Valviran olisi pidettävä potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista valtakunnallista rekisteriä.
Arvoisa puhemies! Ehdotetun lain myötä potilas- ja sosiaaliasiavastaavien toiminta yhdenmukaistuisi ja tehostuisi ja potilas- ja sosiaaliasiavastaavien riippumattomuus ja osaaminen parantuisivat. Mainituilla seikoilla olisi vaikutuksia potilas- ja sosiaaliasiavastaavien palveluiden saatavuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen. Tämä on hallitusohjelmakirjauksen mukaista, jossa haluttiin parantaa nimenomaan tätä työtä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T14:53:39,2022-11-29T14:58:50,Hyväksytty,1.1
2022_131_45,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_46,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys, jonka mukaan nykyisten asiamies-nimikkeiden sijaan otettaisiin käyttöön sukupuolineutraalit nimikkeet potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava, ja toki jotain muutakin muutosta lainsäädäntöön tulee, muun muassa se, että Valviran olisi pidettävä potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista valtakunnallista rekisteriä.
Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies ovat potilaan ja ihmisen paras turva sillä hetkellä, kun tapahtuu joku vahinko tai on syytä tehdä muistutus tai kantelu, tai tarvitaan muuten ohjeistusta ja selvitystä ja kyselyä siitä, onko terveydenhuollossa tapahtunut jotakin, mistä olisi syytä reklamoida. On kuitenkin totta, että heitä on liian vähän ja hyvin moni, joka yrittää esimerkiksi puhelimitse tavoittaa potilasasiamiestä, ei häntä tavoita, sillä resursointi on liian vähäistä tai sitten asiakkaita on paljon.
Täällä lausuntopalautteessa on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka paljon potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan tulisi avustaa potilaita ja asiakkaita myös muiden asiakirjojen kuin muistutuksien laadinnassa. Avustamista on pidetty tärkeänä, kun tehdään muun muassa kantelu, oikaisuvaatimus ja potilas- ja lääkevahinkoilmoitus. Näiden laadinta ja tekeminenhän on hyvin haasteellista erityisesti ikääntyneille ihmisille, joilla ei ole esimerkiksi tietokonetta käytössä.
Täällä myös todetaan, että potilasasiavastaavan ja sosiaaliasiavastaavan neuvontavelvollisuudesta tulisi säätää laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön osalta. Sitten on myös todettu ja toivottu, että heidän tehtäviinsä tulisi lisätä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen.
Eli me puhumme erittäin tärkeästä ryhmästä, joka tulee työskentelemään tuolla hyvinvointialueella, ja jotka työskentelevät myös sairaaloissa. Kysynkin teiltä, ministeri: miten turvataan, että näitä potilasasia... — menee ihan omatkin sanat sekaisin, että ketä tässä ollaan nimittämässä — potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia on riittävästi tulevaisuudessa? Ja toki myös se, että kun nimikkeet muuttuvat, niin ihmiset eivät välttämättä tiedä, ketä he tavoittelevat ja kenet he löytävät, elikkä tiedottaminen on tärkeää, jotta me opimme sitten sanomaan, että ei potilasasiamies eikä sosiaaliasiamies, vaan potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T14:58:52,2022-11-29T15:01:44,Hyväksytty,1.1
2022_131_47,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_48,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Potilasasiamiehet ja sosiaaliasiamiehet ovat erittäin tärkeitä osasia sote-sektorillamme eritoten potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa tässä kohtaa, että en ole aivan varma, onko tämä nimikkeiden muutos nyt sitten se, mistä on tärkeintä tällä hetkellä huolehtia hyvinvointialueilla. Hyvänen aika sentään, minkälaisia ongelmia meillä on hoitojonoissa, hyvinvointialueiden rahoituksessa, ja sitten me saamme tänne eduskuntaan vielä loppukaudesta tällaisen muutoksen, jossa lähdetään siitä, että tehdäänpä näistä nimikkeistä sukupuolineutraaleja. Voisin veikata, että tämä asia ei näitä potilaita eikä asiakkaita, joilla on ollut kohtelunsa tai hoitonsa kanssa ongelmia, juurikaan paljon kiinnosta. 
No, sitten tähän liittyy muutama muukin ongelma. Ensinnäkin, kun meillä nyt rahoitusvajetta selkeästi on siellä palveluissa, niin miksi ihmeessä me tungemme tähän miljoonia euroja rahaa perustamalla uuden rekisterin, nimittämällä näitä potilasasiavastaavia ja sosiaaliasiavastaavia ja heille vastaavia hyvinvointialueelle. Meneekö tämä nyt vähän itse asiassa ohi siitä, missä sitä rahaa tosiasiallisesti tarvittaisiin?
Sitten totean myöskin sen, että en ole aivan varma, onko tämä ylempi korkeakoulututkinto välttämättä se tärkein asia myöskään kelpoisuudessa näissä asioissa. Voi hyvin olla, että siellä on alempi, kuten esimerkiksi sairaanhoitaja (AMK), jolla on pitkä kokemus työstä eri terveydenhuollon sektoreilla tai sosiaalisektoreilla, ja hän voisi olla aivan valtavan hyvä tässä tehtävässänsä, mutta häntä ei voida nimittää, vaan sinne pitää nimittää nimenomaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Tältä osin joskus sitä ajattelee, että joo, onhan se tavattoman hyvä, että kehitys kehittyy ja maailma menee eteenpäin, mutta ehkä tällaisessa tilanteessa — kaikella kunnioituksella, ministeri Kiuru — voisi ajatella, että meillä olisi kiireellisempiäkin asioita hoidettavana hyvinvointialueiden potilaiden ja asiakkaiden näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T15:01:44,2022-11-29T15:04:26,Hyväksytty,1.1
2022_131_49,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_50,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys uudeksi laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista on minun mielestäni tervetullut uudistus, ja kun tämä lakiesitys on täällä, mielestäni on myöskin ihan hyvä, että käsitteet muuttuvat sukupuolineutraaleiksi samassa yhteydessä. Toki nimikettä olisi voinut vielä miettiä vähän tarkemmin, että onko tämä nyt se nimike, jolla sitten jatkossa toimitaan. Voi olla, että aiheuttaa hämmennystä kyllä kansalaisten keskuudessa. 
Lain tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaiden oikeuksien ja oikeusturvan edistämisestä toiminnan laatua ja toimintaedellytyksiä parantamalla ovat erittäin kannatettavia. Minun mielestäni myös tämä pätevyyksistä säätäminen selkeyttää nykytilannetta huomattavasti, ja se on minusta hyvä uudistus, ja uskon sen myös parantavan toiminnan laatua.
Puhemies! Tuon kuitenkin tähän keskusteluun terveisiä vammaisilta ja vammaisjärjestöiltä, koska heidän taholtaan on tullut myöskin se viesti, että tämän lain säätämisen yhteydessä olisi ollut erinomainen mahdollisuus kirjata lakiin myös vammaisasiavastaavista hyvinvointialueilla. Vammaiset nimittäin kokevat — ja olen saanut siitä todella paljon palautetta heiltä — ettei potilasasiavastaavalla tai sosiaaliasiavastaavalla ole aina aikaa eikä ainakaan tietoa vammaisuuteen liittyvistä erityistekijöistä. Vammaiset kokevat usein, että heidän tarpeensa ja oikeutensa jäävät toteutumatta sosiaali- ja terveyspalveluissa eivätkä he saa vastauksia kysymyksiinsä, ja siksi olisi hyvä, että hyvinvointialueella olisi henkilö, jolla olisi erityistä osaamista näihin kysymyksiin. 
Vammaisasiavastaavan tehtävänä olisi edistää vammaisten ja liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden edellytyksiä toimia muiden kanssa yhdenvertaisesti sekä edistää, seurata ja selvittää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Vammaisasiavastaava toimisi myös asiantuntijana vammaisten asioissa sekä järjestäisi koulutusta virkamiehille ja luottamushenkilöille. Vammaisasiavastaava siis edistäisi myös laajemmin tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja erilaisista tarpeista ja näin edistäisi myös parempaa päätöksentekoa, joka ottaa vammaisten oikeudet paremmin huomioon. Mutta vammaiset toivovat erityisesti, että olisi joku taho, jonka kanssa he voisivat keskustella siitä, onko heidän oikeuksiaan noudatettu ja onko yhdenvertaisuus toteutunut lain edellyttämällä tavalla ja miten heidän pitää toimia, jos he kokevat, että kaikki ei ole mennyt niin kuin pitäisi.
Monissa kunnissa on niin sanottuja vammaisasiavastaavia jo nyt olemassa, ja tiedän, että joillakin hyvinvointialueilla pohditaan vapaaehtoisuuteen nojautuen perustettavaksi myös tämmöinen vammaisasiavastaava. Nyt olisi ollut mahdollisuus yhdenmukaisesti määritellä tehtävän toimenkuvasta, tehtävistä ja kelpoisuudesta laissa sekä laajentaa toimintaa myöskin kaikille hyvinvointialueille.
Vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämisessä on vielä niin paljon kehitettävää koko Suomessa ja myös tulevilla hyvinvointialueilla, ja toivon todella, että hyvinvointialueilla opiskeltaisiin nyt YK:n vammaisten oikeuksien sopimus hyvin ja otettaisiin tavoitteeksi edetä kohti sen täysimääräistä toteutumista. Vammaisasiavastaava olisi ollut tärkeä henkilö tämän asian edistämisessä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-29T15:04:28,2022-11-29T15:08:06,Hyväksytty,1.1
2022_131_51,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_52,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaaliasiavastaavat ja potilasasiavastaavat luovat luottamusta sosiaali- ja terveysjärjestelmäämme. Minusta on tärkeää, että puolueeton taho voi arvioida asiakkaan tilannetta, opastaa ja ohjata asiakasta eteenpäin. Myöskin työntekijät usein ottavat ja ohjaavat asiakkaita ottamaan yhteyttä sosiaaliasiamieheen tai potilasasiamieheen.
Olen itse kokenut aikoinaan työntekijänä, että asiakas, joka oli tyytymätön esimerkiksi päätökseensä eikä oikeastaan kyennyt ymmärtämään sen perusteita tai ei ehkä halunnut ymmärtää sen perusteita ja koki, että hän henkilökohtaisesti joutui eriarvoiseen asemaan esimerkiksi toiseen asiakkaan kanssa, päästessään sosiaaliasiamiehen vastaanotolle ja käydessään asiansa siellä läpi koki tulleensa kohdatuksi tämän puolueettoman tahon kautta ikään kuin tasavertaisesti ja koki myöskin, että usein tämä henkilö oli asiassa hänen puolellaan. Vaikka lopputulos olisi itse asiassa ollut aivan sama, niin tämä luottamus järjestelmään syntyi nimenomaan tämän puolueettoman tahon kautta. Pidän sitä erittäin tärkeänä myöskin jatkossa.
Tärkeää on kuitenkin huomioida, että kaikki eivät edes jaksa ottaa yhteyttä potilasasiamieheen, esimerkiksi omaisen kuollessa ja hoitovirhettä epäiltäessä. Tässä tilanteessa on usein surun lisäksi paljon järjestettävää, ja siksi meidän on tärkeää ymmärtää, että kaikki asiat eivät koskaan tule myöskään näihin raportteihin ja tilastoihin, mitkä sitten sosiaali- tai potilasasiamiehen kautta tulevat.
Ymmärrän tavoitteen sukupuolineutraaliudesta nimikkeissä, pidän sitä tavoitetta tärkeänä ja kannatettavana, mutta en ole ihan varma, ja ehkä kuulemme ministeriltä vastaustakin siitä, kuvaako juuri tämä sana ”vastaava” parhaalla tavalla sitä roolia, joka meillä potilasasiamiehellä ja sosiaaliasiamiehellä on. Tämä itse sana ”asiamies” juontaa juurensa kauas, ja luulen, että se sanana herättää juuri sen oikeanlaisen kuvauksen tästä roolista. Ei ole ehdottaa kyllä mitään muutakaan nimikettä, mutta pohdin tässä itse sitä, että tämä ”vastaava” voi herättää myöskin vähän vääränlaisia kuvia, ikään kuin tämä henkilö vastaisi juuri siitä asiasta, vaikka hän on ulkopuolinen, neutraali taho.
Odotan, että järjestelmä kehittyy. Se, että sosiaali- ja potilasasiamiehellä nykyisin ei ole olemassa valtakunnallista rekisteriä, on ollut puute, [Puhemies koputtaa] ja sitä tämän rekisterin kautta varmasti saamme jatkossa myöskin kehitettyä järjestelmään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-29T15:08:08,2022-11-29T15:11:17,Hyväksytty,1.1
2022_131_53,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_54,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä laki potilas- ja sosiaaliasiavastaavista on tärkeä, ja erityisesti nyt, kun nämä alueet aloittavat, on myös tärkeätä uudistaa tätä lainsäädäntöä.
Ehkä kolme huomiota, ensin tähän nimeen. Itse kiinnitin huomiota myös sanaan vastaava. Itse näen, että tämä sukupuolineutraali nimike on tärkeä, mutta itsekin olisin kiinnostunut kuulemaan, pohdittiinko sanoja valvoja tai asiainhoitaja tai jotain vastaavaa, joka kuvaisi vielä ehkä vahvemmin sitä, että hän on myös sen asiakkaan puolella, hoitaa niitä asioita ja on jonkinnäköinen auktoriteetti vielä siinä toiminnassa. Ensimmäinen kysymys.
Toinen liittyy tähän toimintakenttään. On totta, että määrät kasvavat, Suomi ikääntyy ja on yhä enemmän ihmisiä, jotka myös valitettavasti tarvitsevat näiden ihmisten apua, joten se toimintakenttä on tärkeätä miettiä, että on sitä riittävää osaamista moniammatillisesti. Ja mielestäni nämä edelliset puheenvuorot olivat siinä mielessä hyviä, ja varmasti pitää tähän vielä perehtyä ja tutkia, millä tavalla pystytään keskittymään siihen ihmisen ihan omaan ja akuuttiin asiaan.
Ja ehkä kolmantena nostan itsekin huolen tästä saavutettavuudesta. Itse katsoin esimerkiksi, minkälaista neuvontaa Tampereella on ja miten saa yhteyttä. Siellä oli puhelinaika maanantaista torstaihin 9–11, eli 2 tunnin aika, ja pyydettiin, että voitte Suomi.fi -palvelulla tunnistautua ja lähettää pyynnön ja käsittelemme ja muuta. Eli toisaalta hyvin pieni osa suomalaisista ehkä sitten turvautuu tähän, vaikka syytä ja tarvetta olisi. Toisaalta pitäisi olla vielä nykyistä matalampi kynnys hakea ja saada apua, koska nämä ihmiset, jotka tarvitsevat tätä, saattavat muutenkin olla jo erittäin vaikeassa ja traumaattisessakin tilanteessa, eikä ole voimavaroja lähteä hakemaan oikeuksia. Itse olen törmännyt tähän useasti, koska usein kansalaisethan ottavat yhteyttä myös poliitikkoihin ja sitä kautta hakevat apua. Mehän sitten neuvomme hakemaan tätä kautta ensisijaisesti niitä oikeuksia ja pohtimaan sitä prosessia.
Ehkä tässä on vielä syytä miettiä, millä tavalla turvataan se esteetön saavutettavuus ja onko pohdittu jotain takuuta, missä ajassa tai millä keinoilla pitää saada yhteys ja asian käsittely vireille, turvataanko henkilökohtaista tapaamista, kuinka paljon pohditaan ja käydään sen ihmisen kanssa niitä eri vaihtoehtoja — tuetaan siinä vaikeassa tilanteessa, joka usein on kyseessä, kun näihin asioihin turvaudutaan. Tällaisia huomioita. — Kiitos ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-29T15:11:19,2022-11-29T15:14:22,Hyväksytty,1.1
2022_131_55,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_56,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tosiaan muutetaan potilas- ja sosiaaliasiamiesten nimikkeitä, ja se on yksi näkyvimmistä muutoksista. Ei meidän varmaan tässä kohtaa kannata enää mitään nimikilpailua lähteä järjestämään. Ehkä me näihin uusiin nimikkeisiin totutaan ajan kuluessa.
Mutta keskeisin osuus uudistusta on se, että tässä sosiaali- ja terveydenhuoltoa myöskin tuodaan lähemmäs toisiaan, sillä jo nykyisin sosiaaliasiamiehet ovat vastanneet julkisen ja yksityisen sektorin sosiaalihuollon asiakkaiden neuvonnasta ja ohjaamisesta, ja nyt sitten jatkossa myöskin terveydenhuollon osalta hyvinvointialueiden on järjestettävä julkisesti potilasasiavastaavien toiminta sekä yksityisen että julkisen terveydenhuollon ja myöskin kokonaisuudessaan työterveyshuollon osalta. Tämä on mielestäni merkittävä muutos. Ja kuten ministeri totesi, niin kauttaaltaan tämä on laajasti kannatettu ja odotettukin uudistus. Tässä siis keskeinen asia on yhdenmukaisuuden toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.
Varsinaisesti tämä tärkeä tehtävänkuva ei muutu, mutta keskeistä on se, että on kyseessä sitäkin tärkeämpi tehtäväkokonaisuus. On tärkeätä, että meillä on riippumattomia potilas- ja sosiaaliasiavastaavia jatkossakin ja potilaat ja asiakkaat sekä heidän läheiset saavat tietoa oikeuksistaan ja avustusta muun muassa muistutuksen teossa ja ovat tietoisia siitä, ovatko tulleet palveluissa kohdelluiksi lain ja velvoitteiden mukaan.
Näen myöskin tärkeänä sen, että yhdenvertaistetaan koulutuskäytäntöjä ja koulutusvaatimuksia näiden toimijoiden osalta, mutta ennen kaikkea tärkeätä on se, että asiakkailla ja potilailla on tietoa tästä palvelusta, ja vielä kaikkein tärkeintä, että meillä näitä potilas- ja sosiaalivastaavia on ihmisten saatavilla riittävästi. Tarvetta aivan varmasti on.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-11-29T15:14:24,2022-11-29T15:16:49,Hyväksytty,1.1
2022_131_57,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_58,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän vielä toisen puheenvuoron tästä asiasta, koska tämä on hyvin tärkeä. Tällä hetkellä sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävänä on tukea asiakkaan ja potilaan oikeuksien toteutumista. Lainsäädäntöön perustuva velvollisuus on heillä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa, ja sosiaaliasiamiehellä on lain edellyttämä velvollisuus antaa vuosittain selvitys kunnanhallitukselle. 
Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävät on tällä hetkellä yhdistetty monissa kunnissa samalle henkilölle, ja tämä sosiaaliasiamiehen selvitys annetaan yhdessä. Siinä on sitten mukana myös potilasasiamiehen selvitys. Mutta olenko ymmärtänyt nyt oikein, että potilasasiamiehen selvitys, joka on nyt sitten tulevaisuudessa potilasasiavastaava, ei ole lakiin perustuvaa, vai tuleeko nyt lain myötä myös potilasasiavastaavalle velvollisuus antaa selvitys toiminnastaan hyvinvointialueella? Tätä haluaisin vielä kysyä.
No, sitten täällä nousi erittäin tärkeä asia esille, vammaisasiamies. Edustaja Mäkisalo-Ropponen, tunnette asian erittäin hyvin, ja kiitän puheenvuorostanne. Vammaisasiamiehen tehtävähän ei ole lakisääteinen, joten toimenkuvaa ja tehtäviä ei ole määritelty lainsäädännössä, ja nämä painotukset, mitä vammaisasiamiehen tehtävissä on, ovat paikkakuntakohtaisia ja ne voivat olla todellakin vaikkapa vapaaehtoisuuteen perustuvia. Mutta vammaisasiamiehen tehtävä on äärettömän tärkeä: edistää vammaisten ja liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina kaupunkilaisina, ja nyt, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alusta, niin ei sinne kyllä välttämättä näitä vammaisasiamiehiä palkata, vaikka heille olisi tarve. Olen itsekin vammaisneuvoston jäsen kaupunginhallituksen edustajana Espoossa ja tiedän sen huolen, mikä vammaisilla henkilöillä on, että kun vammaisneuvostot alkavat kokoontumaan, niin mitä sitten, jos ei ole vammaisasiamiestä siellä. Tämä olisi hyvin tärkeää huomioida.
Vammaisneuvostot ovat lakisääteisiä ja vanhusneuvostot myös, ja vammaisneuvostojen lakisääteisyys on muun muassa oman lakialoitteeni yksi asia, jota halusin edesauttaa täällä. Nehän eivät ole päättäviä elimiä, ja olen pitänyt aina ongelmana sitä, että vammaisten ja vanhusten ääni ei välttämättä ole kuntapolitiikassa kuulunut. Nyt on tärkeää, että se ääni kuuluu siellä hyvinvointialueilla.
Mutta paljon huolia on ollut. Miten sosiaali- ja potilasasiamiehen sekä vammaisasiamiehen toiminta, joka ei nyt hyvinvointialueille tule, tullaan hyvinvointialueilla järjestämään? Ja sitten myös se, että kun nämä tulevat potilas- ja sosiaaliasiavastaavat antavat mahdollisesti lausuntoja, niin ne tulevat hyvinvointialueille ja ne käsitellään siellä ja sitten ehkä alueella mietitään, onko se aluehallitus, aluevaltuusto vai joku lautakunta, missä nämä selvitykset käydään läpi, jotta tiedetään, mitä siellä hyvinvointialueella tapahtuu.
Vielä siihen yhteydenottoon. Ainakin sillä perusteella, että kansanedustajana saan paljon palautetta ja kysymyksiä, avunpyyntöjä kansalaisilta, se on juurikin niin kuten, edustaja Nurminen, sanoitte, että jos on joku tietty puhelinaika, milloin voit soittaa, ei välttämättä sillä ajalla saa yhteyttä esimerkiksi potilasasiamieheen. Resursseja tarvitaan ehdottomasti lisää, kuten myös niitä kuuntelevia korvia ja apua antavia tahoja. Puhelin on ikäihmiselle se keino, millä yhteyttä usein otetaan, eivät niinkään ne sähköpostit. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T15:16:50,2022-11-29T15:20:39,Hyväksytty,1.1
2022_131_59,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt näyttää tämä aika taas tulevan täyteen. Lyhyt puheenvuoro, jos se, edustaja Hoskonen, on mahdollista, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_60,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri teidän toiveenne mukaisesti aion toimia. Lyhyesti totean vain sen asian, että kun tapasin viikonloppuna maakunnan ihmisiä Pohjois-Karjalassa, niin kyllä sieltä tuli aivan selvä viesti, että kun heillä on terveyteen ja omaan elämään liittyviä isoja, vaikeita tilanteita, niin tällainen asiamiesverkosto — tai olkoon ammattinimike mikä tahansa — pitää saada pelaamaan, koska niiden ihmisten hätä on aito. Ja kun elää yksin ja on vaikeassa tilanteessa, niin on aika vaikeaa siinä, jos läheiset ihmiset ovat ehkä jo edesmenneitä tai pois muuttaneita, jollakin muulla paikkakunnalla, ja näiden ihmisten auttaminen on meidän suurin velvollisuus. Olkoot nämä sitten saatesanat, kun uusi aika koittaa hyvinvointialueilla ensimmäinen tammikuuta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T15:20:43,2022-11-29T15:21:29,Hyväksytty,1.1
2022_131_61,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Totean vain sen verran, että puhemiehellä ei ole sinällään mitään toiveita tässä asiassa. Totean vain sen, että puoli tuntia tulee täyteen ja täällä on 50 puheenvuoroa, mikä tarkoittaa sitä, että se viimeinen puheenvuoro, joka jää pitämättä tässä, siirtyy sitten 50 puheenvuoron päähän, mikä saattaa olla monta tuntia. Sen takia näitä huomautuksia täältä jakelen. — Ministeri Kiuru, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_62,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista sekä varhaiskasvatuslain 53 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 300/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin itse typistää minuuttiinkin.
Totean, että tässä käytiin erittäin hyvää keskustelua näistä nimikkeistä. Kyllä sitä pohdittiin, olisiko se joku muukin, ja liittyen tähän asiamiehen hylkäämiseen sillä olisi voinut olla monia muitakin sosiaali- ja terveydenhuollossa jo aikaisemminkin tunnettuja nimikkeitä ja mahdollisuus ottaa tässä asiassa käyttöön. Mutta ei niitä kovin hyviä ollut, ja tässä edustaja Viljanen on ihan oikeassa, että nimikilpailua yritettiin jo tässä selvitysvaiheessa ja ei tämä kovin helposti ollut ratkaistavissa. Valiokunta toki voi tätä asiaa pohtia, jos niitä hyviä ehdotuksia tulee, mutta epäilen, että kovin hyviä ehdotuksia sitten loppuviimeksi ei ole kuitenkaan käytettävissä, mutta tästä käytiin ihan asiallista ja oivallista keskustelua.
Toinen näkökulma oli tämä saavutettavuus. Tässähän lähtökohtana nyt on se, että lähdetään siitä, että näiden palveluiden pitää olla riittävällä tavalla järjestettyjä, ja minusta se on tärkeätä, että siinä annetaan se viesti, että näistä ei tule tinkiä.
Haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, mitä edustaja Salonen sanoi tosi fiksusti tästä luottamuksesta ja puolueettomuudesta. Tämähän tuli hallitusohjelmakirjaukseen juuri sen takia, että meidän täytyy nostaa tämän toiminnan puolueettomuutta ja luotettavuutta, ja nyt kun nämä ajetaan samalle viivalle eli käytännössä tämä toiminta virtaviivaistetaan, niin kyllä tämä on iso ja merkittävä parannus asiakkaiden asemaan, ja se on erittäin perusteltua, että se tulee. Minä pitäisin tätä todella erikoisena, jos me emme tällaisia parannuksia pystyisi tekemään. Näiden ihmisten keskeisin tehtävä on tukea asiakasta tässä järjestelmässä ja olla heidän puolellaan, ja siinä mielessä olen kyllä täysin eri mieltä kuin tässä aikaisemmin edustaja Rantanen sanoi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+7.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T15:21:48,2022-11-29T15:23:34,Hyväksytty,1.1
2022_131_63,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_64,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tupakkalakia. Esityksessä on kysymys puhtaasti EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta. Vaikka esitys onkin melko suppea ja luonteeltaan tekninen, se silti tukee tupakkalain tavoitetta, että ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käyttöä saataisiin vähennettyä. 
Esitys liittyy uudenlaisiin kuumennettaviin tupakkatuotteisiin ja niitä koskeviin makuaineiden rajoituksiin. Tupakkatuotedirektiivissä kielletään savukkeista ja kääretupakasta niin sanotut tunnusomaiset maut, ja tätä myötä esimerkiksi mentolisavukkeet ovat nykyisin EU:ssa kiellettyjä. Tupakkatuotedirektiivissä on säädetty Euroopan komissiolle toimivalta laajentaa tätä tunnusomaisten makujen kieltoa myös muihin tupakkatuotteisiin, jos olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos, eli jonkin tietyn tupakkatuoteluokan myyntimäärät kasvavat merkittävästi EU-tasolla. Nyt komissio on todennut, että tällainen olosuhteiden merkittävä muutos on tapahtunut niin sanottujen kuumennettavien tupakkatuotteiden kohdalla. Komissio on siksi antanut delegoidun direktiivin, jolla muutetaan tupakkatuotedirektiiviä niin, että tunnusomaisten makujen kielto koskee myös kuumennettavia tupakkatuotteita.
Arvoisa puhemies! Delegoitu direktiivi pantaisiin täytäntöön muuttamalla tupakkalakia niin, että tupakkalaissa määriteltäisiin kuumennettavat tupakkatuotteet ja kiellettäisiin niistä tunnusomaiset tuoksut ja maut samalla tavalla kuin ne on jo nykyisin kielletty savukkeista ja kääretupakasta. Delegoidun direktiivin on oltava pantuna kansallisesti täytäntöön viimeistään 23.7.23, ja lakimuutokset tulisivat voimaan kolmen kuukauden siirtymäajan jälkeen 23.10.23.
Suomessa kuumennettavia tupakkatuotteita ei tiettävästi vielä ole markkinoilla, mutta tilanne voi muuttua lähiaikoina. Muualla Euroopassa näitä tuotteita on jo markkinoilla, ja niiden käyttö on joissakin maissa varsin yleistä. 
Ehdotetuilla muutoksilla voidaan vähentää kuumennettavien tupakkatuotteiden houkuttelevuutta ja tällä tavoin ehkäistä sitä, että näistä tuotteista muodostuisi lapsille ja nuorille uutta väylää nikotiiniriippuvuuteen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T15:24:00,2022-11-29T15:26:36,Hyväksytty,1.1
2022_131_65,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_66,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että jälleen jatketaan johdonmukaisesti toimenpiteitä tupakoinnin vähentämiseksi. Tämä noudattaa EU-tason pitkän aikavälin strategiaa ja sopii myös hallitusohjelman kirjauksiin. Tupakointi aiheuttaa mittavia kansanterveydellisiä haittoja, joten on selvää, että sen vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet ovat perusteltuja. Tupakoinnin vähentämiseksi tupakkaveroa nostetaan säännöllisesti ja esimerkiksi tupakkatuotteiden esillepanoa myyntipisteissä on voimakkaasti rajoitettu. On johdonmukaista, että nyt lakiin lisätään myös tämän lakiesityksen kirjaukset, joissa muun muassa kielletään kuumennettavien tupakkatuotteiden tunnusomaisten tuoksujen ja makujen myynti kuluttajille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-29T15:26:38,2022-11-29T15:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_131_67,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_68,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki tiedämme ja yleisessä tiedossa on, että tupakan käyttäminen tai tupakan polttaminen ja siihen liittyvä muukin vastaavanlainen aineiden käyttö on erittäin haitallista terveydelle, ja kaikki me suomalaiset tiedämme sen ihan varmasti. Jokainen meistä jo kansakouluajoilta tai nykyisen peruskoulun ajoilta tietää nämä haittavaikutukset terveydelle. Onneksi tietämys on levinnyt, ja ilokseni olen huomannut sen, että varsinkin nuorten keskuudessa tämä on tiedostettu. Siellä ikävä kyllä leviää tämä sähkötupakan käyttö huolestuttavasti, mutta uskon, että koulut tekevät siinä parhaansa.
Lainsäätäjä on lähtenyt aivan oikealle linjalle jo kauan sitten tässä, että tupakan polttoa ja siihen liittyvien tuotteiden käyttöä rajoitetaan voimakkaasti sekä veropoliittisin keinoin että muin keinoin, koska muutenhan tästä ei päästä eroon. Kansanterveyden hoitamisen ja ihmisten terveydestä huolehtimisen pitää olla sillä tasolla, että ihmisillä on aito tieto asiasta ja rajoitukset ovat päällä niin, että tupakointia ja siihen liittyviä toimintoja voidaan vähentää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T15:27:35,2022-11-29T15:28:40,Hyväksytty,1.1
2022_131_69,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_70,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki toimet tupakoinnin vähentämiseksi ovat oikeita toimia. Myönnän kuitenkin suoraan sen, etten tunne tätä kyseistä tuotetta ehkä siitäkin johtuen — kuten ministeri tässä totesi — että kuumennettavia tupakkatuotteita ei ole vielä Suomen markkinoilla. Yritin aikoinani myöskin lainsäätäjänä ymmärtää sähkötupakan mekanismia tilanteessa, jossa tuote oli jo laajalti markkinoilla Suomessa, ja siksi katson, että on tärkeää, että lainsäädännöllisesti olemme ikään kuin edellä säätelemässä tällaista kuumennettavaa tupakkatuotetta.
Näitä esityksen vaikutuksia ei oikeastaan voi arvioida juuri siitä syystä, koska niitä ei Suomessa ole, niin voimme vain ikään kuin aavistella, mikä vaikutus olisi, mikäli tällaiset tuotteet tulevaisuudessa tuotaisiin myyntiin Suomeen. Sitä kautta nyt lainsäädännöllä pitää tehdä kaikkemme, että emme ainakaan lisäisi houkuttelevuutta esimerkiksi maustamalla näitä tuotteita mentolin, suklaan tai vaniljan makuisiksi.
Nämä ehdotetut muutokset oletettavasti vähentävät sen todennäköisyyttä, että kuumennettavista tupakkatuotteista pääsisi muodostumaan lapsille tai nuorille uutta väylää nikotiiniriippuvuuteen. Me voimme olla tyytyväisiä siitä, että tupakointi erityisesti nuorten keskuudessa vähenee koko ajan niin kuin aikuisväestönkin keskuudessa, mutta samanaikaisesti juuri nämä korvaavat tuotteet kuitenkin nostavat siellä päätään.
Nämä ehdotetut muutokset saattavat vähentää myös aikuisten tupakoitsijoiden kiinnostusta vaihtaa esimerkiksi savukkeet kuumennettaviin tupakkatuotteisiin, ja käsitykseni mukaan on niin, että tutkimustiedon perusteellakaan ei ole ihan täyttä varmuutta siitä, olisiko kannattavaa ohjata tupakoitsijoita, savukkeiden käyttäjiä, näiden tuotteiden pariin vaiko ei. Nimittäin tutkimustiedon perusteella kuumennettavien tupakkatuotteiden käytöstä syntyvät päästöt sisältävät terveydelle haitallisia aineita, joiden määrä vaihtelee tuotteesta riippuen. Haitta-ainepitoisuudet ovat olleet pääosin pienempiä kuin savukkeen polttamisesta syntyvässä tupakansavussa, mutta myös suurempia pitoisuuksia on havaittu. Päästöjen nikotiinipitoisuus on ollut kuumennettavissa tupakkatuotteissa pääasiassa matalampi kuin savukkeessa, mutta näissä pitoisuuksissa voi olla suurta vaihtelua eri kuumenettavien tupakkatuotteiden välillä. Tuotteiden erilaiset kuumennustekniikat ja ainesosat voivat lisäksi synnyttää vielä yhdisteitä, joita savukkeista syntyvässä tupakansavussa ei ole. Siksi on kiistanalaista, väheneekö altistuminen haitallisille aineille merkittävästi, jos tupakoitsija siirtyy käyttämään savukkeiden sijaan kuumennettavia tupakkatuotteita. Ei ole näyttöä siitä, [Puhemies koputtaa] että kuumennettavien tupakkatuotteiden käyttö vähentäisi merkittävästi tupakkasairauksien riskiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-11-29T15:28:40,2022-11-29T15:31:52,Hyväksytty,1.1
2022_131_71,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_72,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellä on kuultu erittäin hyviä puheenvuoroja. Kokoomus on tänään julkistanut oman vaihtoehtobudjettinsa, josta puhumme enemmän huomenna. Haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa todeta, että on hienoa, että valtiovarainministeri Saarikko on näin neljä kuukautta ennen vaaleja vihdoin löytänyt sisältään pienen valtiovarainministerin, kun hän on pääministeri Marinille joutunut muistuttamaan budjettikehyksistä ja niiden merkityksestä. 
Valtiovarainministeri Saarikko on muuten väittänyt, että kokoomus on alentamassa ansiotuloverotusta miljardilla velaksi. Tämähän ei pidä paikkaansa, ja se hyvin käy myös hänelle ilmi meidän vaihtoehtobudjetista. 
Mutta vaihtoehtobudjetti pitää sisällään ansiotuloverotuksen keventämisen vastapainoksi myös veronkiristyksiä. Yhteiskunnassa on laaja konsensus, että painopistettä pitää edelleen siirtää työnteon verottamisesta haittojen verottamiseen. Tämän ajattelun mukaisesti kokoomus esittää tässä vaihtoehtobudjetissa muun muassa tupakkaveron korottamista peräti 400 miljoonalla eurolla. Mielestämme sille on olemassa erittäin hyvät perusteet. Totta kai kyseessä on myös finanssipoliittinen perustelu, saadaan valtiolle verotuottoja, mutta tämä tupakkaveron korotus, kuten tiedämme, on myös erittäin tehokas keino pyrittäessä vähentämään tupakointia. Itse ajattelen, että ainakin lasten ja nuorten aloittamiskynnys nousee, kun tupakka-askin hinta tuntuvasti nousee. Se, että pystyisimme toimimaan niin, että yhä harvempi lapsi tai nuori aloittaa tupakoinnin, olisi erittäin hyvä asia. 
On sanottava vielä tupakoinnista ja sen torjunnasta, että Suomihan on sitoutunut pyrkimään savuttomuuteen vuonna 2030 ja näiden tuntuvien tupakkaverotuksen korotusten, joita on tehtykin, lisäksi tarvitaan muitakin päätöksiä. Tämä hallitus ei varmasti enää ehdi muita ratkaisuja nyt esillä olevien lisäksi tehdä, mutta esimerkiksi parveketupakoinnin rajoittaminen edelleen ja ennen kaikkea sen päätöksenteon helpottaminen taloyhtiöissä on kyllä sellainen asia, jonka toivon tulevan seuraavan hallituksen agendalle. Tänä päivänähän parveketupakoinnin rajoittaminen vaatii erittäin monimutkaista ja byrokraattista menettelyä taloyhtiössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-29T15:31:54,2022-11-29T15:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_131_73,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_74,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun edustaja Zyskowicz on kehunut kokoomuksen veronkorotusesityksiä, niin palataan takaisin tähän tupakkakieltoasiaan. Elikkä näitä makuaineitahan on ollut vuosia, vuosia, kymmeniä vuosia eri tupakkatuotteissa. Muistellaanpa näitä menthol-savukkeita, mitä niitä oli, niin silloin kun itsekin pikkupoikana niitä maistelin, niin en tykännyt mentholin mausta, että ei se houkutellut. Mutta sitten kun nämä menthol-savukkeet aikoinaan lopetettiin, niin tuli tällaisia napsutupakoita, joissa oli filtterin sisässä sellainen pallo, mikä sitten räjäytettiin, että tuli sitä makua. Ja sitten kun nekin kiellettiin EU:ssa, tuli jotain lappuja, mitä sinne askiin vissiin laitettiin, että taas saatiin makuja. Että aina kun kielletään jotain, niin joku keksii toisen keinon, ja se keino on yleensä sellainen, mistä ei ole välttämättä testattu, onko se terveellisempää vai epäterveellisempää kuin se aikaisempi, mikä on kielletty. Elikkä kyllä aina kun näitä kielletään, niin joku yrittää keksiä siihen sen kiertojutun.
Minä näen, että eivät nämä makuaineet välttämättä enää niin paljon houkuttele nuoria savukkeiden piiriin, vaan kyllä he enemmän ovat siirtyneet nykyään nuuskaankin, missä ei välttämättä ole makuaineita. Se on se trendi, mitä halutaan kokeilla.
Tietysti on hyvä, että tehdään työtä ja yritetään saada, ettei kukaan aloittaisi tupakkatuotteiden käyttöä. Se on kyllä tärkeätä hommaa. Näistä makuaineista kun puhutaan, niin sanotaanhan useasti, että limonadit ovat epäterveellisiä — niin sinnehän on kanssa laitettu makuaineita ja kaikkea, mikä houkuttelee juomaan niitä epäterveellisiä juomia. Pitäisikö näihinkin sitten kiinnittää hallituksen huomio? [Ben Zyskowicz: Katso kokoomuksen vaihtoehtobudjettia!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T15:34:58,2022-11-29T15:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_131_75,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Asell, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_76,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tarpeellinen tupakkalakiin liittyvä muutos. Muutos sisältää muun muassa tunnusomaisten tuoksujen ja makujen kiellon, joka koskisi myös kuumennettavia tupakkatuotteita. EU-direktiivi sallisi kansallista liikkumavaraa näissä, mutta Suomessa liikkumavaraa ei ole tupakkatuotteissa käytetty, koska ei haluta lisätä niiden houkuttavuutta. Se on hyvä. Niiden houkuttavuutta ei pidäkään lisätä. Kannatan sitä linjaa vahvasti.
Esityksen perusteluissa sanotaan, että esityksen vaikutuksia rajoittaa se, että kuumennettavia tupakkatuotteita, joita tämä laki koskee, ei tiettävästi ole vielä Suomen markkinoilla. Esityksellä pystytään kuitenkin vaikuttamaan siihen, että jos tällaisia tuotteita tulevaisuudessa tuotaisiin myyntiin Suomessa, niiden houkuttelevuutta ei voitaisi lisätä maustamalla niitä esimerkiksi mentolin, suklaan tai vaniljan makuisiksi.
No, tämä on siis kannatettava esitys. Tupakkatuotteiden houkuttavuutta pitää vähentää kaikin keinoin. Yhtenä tärkeimpänä ovat tietysti veronkiristykset ja niin edespäin. Tupakkatuotteita kuuluu verottaa ankarasti, niin epäterveellisiä ja täysin tarpeettomia ne ovat.
Ihmettelen, että erilaisia uusia tupakkatuotteita voi tässä nyt noin vain tuoda mutta esimerkiksi nuuskaa ei voi tuoda. Meillä on edelleen esimerkiksi nuuskan suhteen tilanne se, että kyseisen tupakkatuotteen eli nuuskan käyttäjät joko itse matkustavat pitkät matkat Ruotsin puolelle nuuskaostoksille tai sitten ostavat nuuskaa joltain, joka sitä laittomasti on Ruotsista tuonut ja myy täällä. Tästä aiheutuu tietysti monenlaisia ongelmia ja turhaa nuuskaturismia muun muassa vaikka Haaparantaan. Olisi tietysti hyvä, että nuuskaa ei käyttäisi kukaan, mutta totuus on, että sitä käytetään aika paljon ja tämä myyntikielto Suomessa ei toimi.
Ruotsi sai aikanaan EU:ssa erityisluvan myydä nuuskaa, ja ehtona oli siis se, että kyseinen tuote ei leviäisi muihin maihin. Se ehto ei ole mitenkään onnistunut. Ruotsin pitäisi siis lopettaa sen myynti, tai sitten sitä pitäisi voida myydä myös Suomessa. Nuuskaa käytetään Suomessa melko paljon, ja valitettavasti verohyödyt valuvat tällä nykyisellä systeemillä rajojen ulkopuolelle, mutta haitat jäävät tänne. Tämä asia pitäisi saada kestävälle linjalle ja sellaiselle tolalle, että salakuljetus ja verojen kantaminen Ruotsiin loppuvat. Kuten näitä uusia, mahdollisesti tulevia tuotteita, myös nuuskan voisi hankkia Suomesta ja maksaa siitä reilusti veroa Suomen valtiolle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-11-29T15:36:50,2022-11-29T15:39:27,Hyväksytty,1.1
2022_131_77,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_78,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta Asellin puheesta, elikkä me käsitellään nyt kuumennettaviin tupakkatuotteisiin liittyvää lakia. Niitä ja niiden makuja ei vielä ole Suomessa, mutta haluan nyt puhua tuosta nuuskasta, kun se täällä esiin nousi.
Arvoisa puhemies! Ruotsissa heillä on mahdollisuus myydä nuuskaa. Nuuskaa myydään myös muissa maissa Euroopassa hyvin laajalti, mutta sitä kutsutaan siellä purutupakaksi. Meidän Suomessa tällä hetkellä, kun tupakka on asetettu pannaan kaikissa virastoissa ja sairaaloissa ja muualla, erilaisissa tehtaissa, ihmiset ovat lopettaneet tupakan käytön ja siirtyneet nuuskan käyttöön hyvin laajalti. Sitä käyttävät kansanedustajat, sitä käyttävät poliisit, sitä käyttävät elintarviketyöntekijät, sitä käyttävät terveydenhoitajat ja lääkärit. Hankinta tehdään niin, että ihmiset käyvät hakemassa sitä joko laivalla Uumajasta, missä käsittääkseni Vaasan kaupunkikin sitä osaomistajana myy kioskissa, tai sitten he hakevat sitä Haaparannasta autolla. Voisin kuvitella, että vihreät tarttuisivat tähän asiaan, kun siinä syntyy päästöjä ihan älyttömästi, kun miehet hakevat sitä Pohjois-Suomesta. Ja toki siihen liittyy myös semmoista, että sitä tehdään bisneksenä, sitä tuodaan mielettömästi Suomeen. Ne haitat ovat meillä täällä käsillä. En väitä, että nuuska ei toisi haittoja ollenkaan, mutta ne jäävät meille tänne ja kaikki verotulot menevät Ruotsiin. Uskon, että se on vähintään kymmenien miljoonien valmisteveromenetykset Suomessa tai jopa suuremmat.
Tämän vuoksi katson, että se, mitä pitäisi tehdä, on se, että Suomessa aletaan myymään nuuskaa. Otetaan ne verot niiden ongelmien hoitoon täällä. Tämä on ihan käsittämätöntä, että me eletään tämmöisessä maassa, jossa nuuskaa ei saa myydä laillisesti mutta sitä käytetään ihan älyttömän paljon. Se käyttö on kasvanut todella paljon, ja se on osittain siitä, että on pyritty tupakasta eroon. Aivan ehdottomasti hallitus voisi tämän ottaa ohjelmaan, vielä niin kauan kuin te nyt pystyssä pysytte, [Puhemies koputtaa] että nuuskan myynti sallittaisiin Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T15:39:28,2022-11-29T15:42:39,Hyväksytty,1.1
2022_131_79,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_80,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä oleva hallituksen esitys tulee Euroopan unionin direktiivistä, jossa halutaan ratifioida tupakkalakiin sellaisia elementtejä, joita siellä tällä hetkellä ei ole. Elikkä näitä kuumennettavia tupakkatuotteita ei ole määritelty voimassa olevassa tupakkalaissa, ja tämän johdosta tämä esitys tänne on tuotu.
Tässä kuunnellessa näitä puheita kävin lukemassa tätä hallituksen esitystä ja myös näitä asiantuntijalausuntoja, joita on ollut. Täällä oli mielenkiintoinen asiantuntijalausunto Vapers Finland ry:stä, joka on tämmöinen sähkötupakkayhdistys, joka tavallaan näitä tietoja kerää, on riippumaton mihinkään tupakkateollisuuteen ja puhuu näistä asioista. Mielenkiintoinen havainto oli se, että täällä puhutaan VTT:n tutkimuksesta näistä haitoista. On myös tutkittu näitä sähkösavukkeiden haittoja Yhdysvalloissa, Japanissa, Alankomaissa — täällä mainitaan monen maan tutkimustuloksia.
Yksi keskeinen tutkimustulos, mikä myös VTT:n tutkimuksessa mainitaan, on seuraava: ”Käyttäjät altistuvat huomattavasti vähemmän kaasumaisille ja hiukkasmaisille ainesosille verrattuna savukkeita käyttäviin.” Ja sitten sanotaan, että ”niissä on muun muassa todettu kuumennettavien tupakkatuotteiden vähentävän altistumista terveydelle haitallisille karbonyyleille 80—95 prosenttia ja haihtuville orgaanisille yhdisteille, VOC-yhdisteille, 97—99 prosenttia verrattuna perinteisiin savukkeisiin.” Yhteinen tulos näissä tutkimuksissa, joita on tehty jo useita vuosia muissa maissa, on ollut se, että tämmöisen kuumennettavan tupakan polttaminen on vähemmän haitallista kuin savukkeiden polttaminen.
En ole mikään savukkeiden puolestapuhuja enkä minkään muunkaan, mutta ymmärrän niitä ihmisiä, joilla on addiktio nikotiiniin ja savukkeisiin. Ja ymmärrän niitä ihmisiä, jotka haluavat päästä siitä haitallisesta nikotiiniriippuvuudesta ja tupakan aiheuttamasta terveyshaitasta eroon vaikkapa kuumennettavan tupakkatuotteen kautta, ja minun logiikkani on niin yksinkertainen, että jos kuumennettava tupakkatuote on vähemmän haitallinen kuin nämä tupakkateollisuuden tuottamat tupakat, niin miksi ihminen — aikuinen ihminen — ei sitten saisi vapaaehtoisesti päättää, polttaako sitä vai ei? On totta, ettemme me lainsäädännössä voi hyväksyä sitä, että markkinoilla saa myydä eri makuisia, vaikkapa suklaan tai mansikan makuisia, sähkösavukkeita, koska sehän johtaa siihen, että lapset lähtevät käyttämään niitä. Tälläkään hetkellä niitä ei myydä missään julkisessa paikassa, vaan ne tilataan netistä tai sitten myydään tiskin alta — näin olen saanut kuulla. Elikkä sähkösavukkeiden käyttäjät kyllä polttavat sähkösavukkeita tämänkin lainsäädännön jälkeen siinä missä ennenkin, olen näin ymmärtänyt.
Mutta, arvoisa puhemies! Tärkeää on saada tupakkahaitat laskemaan tässä maassa, koska siitä tulee valtavat terveydelliset haitat yksilöille [Puhemies koputtaa] sekä yhteiskunnalle. Tämän johdosta toivon sellaista tasapainoa — myös ministeriltä — että ymmärretään niitä ihmisiä, [Puhemies: Aika!] joilla on tupakkariippuvuus, että he pyrkivät eroon siitä haitallisesta savukkeen polttamisesta [Puhemies: Kiitoksia!] tämän kuumennettavan tupakkatuotteen kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-11-29T15:42:39,2022-11-29T15:46:05,Hyväksytty,1.1
2022_131_81,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_82,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä kun äsken puhuin nuuskasta ja mielipiteeni on, että se pitäisi laillistaa Suomessa ja alkaa myymään sitä kioskeilla, niin jos hallitus oikeasti olisi huolissaan siitä, että nyt tällä hetkellä lapset käyttävät todella paljon nuuskaa — joka mielestäni on väärin ja jota mielestäni pitäisi pyrkiä torjumaan — niin paras keino torjua lasten nuuskankäyttöä olisi, että sitä alettaisiin myymään virallisesti kioskeissa. Silloin valvottaisiin ikärajaa, kuka sitä saa ostaa ja kuka ei. Tämä on ihan uskomatonta, että nyt kun sitä tuodaan Suomeen erilaisia verkostoja pitkin, se myynti ohjautuu myös niin, että sitä pystyvät lapset ostamaan. Kaikista paras tulppa olisi, että ne tulisivat kioskeihin ja siellä kysyttäisiin paperit, kun haluaa ostaa nuuskaa.
Nyt kun edustaja Niikko puhui noista nikotiiniaddikteista, niin kyllä nuuskalla moni on päässyt eroon tupakinpoltosta, koska he ovat halunneet päästä irti tupakinpoltosta, koska se on keuhkoille rasittavaa. En väitä, etteikö nuuska aiheuta samanlaisia ongelmia, mutta olettaisin kuitenkin, että nuuska on vähemmän haitallinen ihmisen terveydelle kuin tupakki. Mielestäni tämä voisi olla myöskin tämmöinen huomioitava asia tässä tupakkalaissa. Jos oikein olen ymmärtänyt, joistakin poliittisista puolueista on löytynyt kyllä ihan näkemyksiä siihen, että nuuska tulisi laillistaa Suomessa. Ehdottomasti toivoisin, että tähän tartuttaisiin.
Vielä sanon senkin asian, että vaikka nyt on tällä hetkellä Ruotsin yksinoikeus myydä nuuskaa — siis semmoista, jota pistetään huulen alle — niin tätä lakia kierretään muissa maissa sillä tavalla, että se nuuska myydään purutupakkana ja sanotaan, että pureskele varovasti ja aseta huulen alle. 
En tiedä, miksi me ollaan näin takapajuinen maa, että me halutaan antaa tästäkin verotulot vieraihin maihin ja niiden käsiin, vaikka haitat pysyvät Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T15:46:05,2022-11-29T15:48:55,Hyväksytty,1.1
2022_131_83,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_84,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuuskasta vielä muutaman sanasen haluan mainita: Edustaja Mäenpää on ihan oikeassa siitä, että nuuskan käytön haittojahan parhaiten pystyttäisiin hillitsemään siten, että sitä myytäisiin Suomessa laillisesti. Tämä kuitenkaan ei ole mahdollista saamani tiedon mukaan. Me ollaan tiedetty jo vuosia, että kun aikoinaan Ruotsi haki erityisvapauden nuuskan myyntiin EU:lta, niin se sai siirtymäajan siihen. On veikkailtu siitä saakka yli kymmenen vuoden ajan, koska tämä siirtymäaika päättyy, ja Ruotsihan ei koskaan joudu lopettamaan sitä nuuskan myyntiä, vaikka siitä on millaisia otsikoita luettu. Mutta Suomi ei enää sinne junaan pääse mukaan, koska se ei hakenut silloin aikoinaan tällaista erityispoikkeusta. Kun tupakkalakia lähdettiin muuttamaan ja EU:n yhdistymisasioita lähdettiin kirjoittamaan semmoiseen muotoon, niin Suomi ei tätä hakenut, ja Suomi ei sitä enää jäljestäpäin voi saada. Tämä vaatisi semmoisen menettelytavan, jossa Suomi ei menestyisi. Eikö näin, ministeri, olekin? Elikkä tämä on ikävä tosiasia, koska itsekin olisin sitä mieltä, että laiton nuuskan myynti on niin vallatonta Suomessa, että siihen pitäisi saada jonkunnäköinen roti, nimenomaan koska nuuska laittoman myynnin kautta päätyy lasten käsiin paljon helpommin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+8.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-11-29T15:48:57,2022-11-29T15:50:21,Hyväksytty,1.1
2022_131_85,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Ministeri Kiuru, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_86,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä 1.1.2023 tarvittavia muutoksia kehitysvammalakiin, koska vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistuksen käsittely on tässä talossa vielä kesken ja saattaa olla, että tuon lainsäädännön saattaminen voimaan suunnitellusti voi viivästyä niin, että vuoden alusta ei ehditä, joten tässä tehdään nyt ratkaisu, miten tietyt asiat kuitenkin onnistuisivat. Näin ollen hallituksen esityksessä on kolme linjattavaa asiaa, jotka kaikki sisältyivät jo tässä talossa olevaan kokonaisuudistukseen.
Ensinnäkin kehitysvammalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka mahdollistaisi erityishuollon tuottamisen kehitysvammapsykiatrian osastoilla, erityisesti siis HUSissa, sekä välttämättömien rajoitustoimenpiteiden käyttämisen siinä yhteydessä. Asiakkaan asema ei muuttuisi nykyisestä. Tämäkin esitys on jo tässä talossa olevassa kokonaisuudistuksessa mukana.
Toiseksi hallituksen esitys turvaisi vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä loma-aikaisen toiminnan järjestämisen ja tuottamisen kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Toiminnan sisältö ja asiakkaiden oikeudet säilyisivät ennallaan.
Kolmanneksi ehdotetaan säädettäväksi nykyisten erityishuollon johtoryhmien tilalla hyvinvointialueilla toimivista moniammatillisista asiantuntijaryhmistä. Sääntely vastaisi eduskunnan käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä erityishuollon päätöksenteon ja siinä vaadittavan asiantuntemuksen osalta.
Muutoin erityishuoltoa koskevat säännökset eivät tässä vaiheessa muuttuisi. 
Näiden muutosten tuominen tänne oli olennaista siksi, että saamme muutokset voimaan hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa 1.1.2023. Emme ole nyt varmoja, onnistuuko tuon kokonaisuudistuksen läpikäynti talossa tällä jäljellä olevalla aikataululla ja siinä, sen vuoksi nämä esitykset on tuotu tänne nyt vielä erikseen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-11-29T15:50:47,2022-11-29T15:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_131_87,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_88,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän esitykseen ei ole tehty erityistä lausuntokierrosta, koska nämä asiat liittyvät vammaispalvelulainsäädännön kokonaisuudistukseen ja siihen lausuntokierroksen perusteella jatkovalmistelussa tehtyihin muutoksiin, mutta asia on tärkeä ja teknisluontoisia muutoksia tehdään.
Pidän erityisesti tärkeänä sitä, että lakiin esitetään muutosta, jonka johdosta ensi vuoden alusta voimaan tulevat hyvinvointialueet voisivat hankkia kunnalta koulua käyvien vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa ja loma-ajan toimintaa, jota voitaisiin tarvittaessa järjestää koulun tiloissa hyödyntäen myös koulunkäyntiavustajien työpanosta. Tämä on tärkeä muutos, ja sillä turvataan palvelun jatkuvuus ilman erillisiä katkoksia sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille.
Paljon on tullut yhteydenottoja juurikin kehitysvammaisten ja vammaisten lasten vanhemmilta, ja he ovat kysyneet, miten palvelut järjestetään tulevan sote-uudistuksen alkaessa ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. On tärkeää, että palvelut eivät muutu, katkoksia ei tule, jotta elämä jatkuu turvallisena ja hyvinvointialueiden toiminta ei pelota ainakaan heitä, jotka tarvitsevat näitä erityispalveluja. Siinä mielessä tämä lakiesitys on kyllä kannatettava, ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa varmaan sitten vielä enemmän tähän perehdymme, jos siinä on jotakin ongelmaa.
Toivon todellakin, että vammaispalvelulain uudistus etenee ja saadaan sellainen lakiesitys kokonaisuutena, että se on myös lain käyttäjille ja soveltajille hyvä ja erityisesti asiakkaille eli vammaisille henkilöille. Tällä hetkellä meillä on valiokunnassa kuulemiset liittyen vammaispalvelulakiin, ja paljon on erilaisia asioita vielä selvitettävänä, ennen kuin laki on valmis. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T15:53:03,2022-11-29T15:55:25,Hyväksytty,1.1
2022_131_89,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_90,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhan ja paikkansa pitävän sanonnan mukaan yhteiskunnan sivistyksen mitta on siinä, miten se kohtelee heikko-osaisimpia jäseniään. Kehitysvammaisten palveluiden jatkuvuus on vaarassa hyvinvointialueiden aloittaessa ensi vuoden alussa eli jo runsaan kuukauden päästä. Tällä lakiesityksellä varmistetaan, että muutos on saumaton eikä palvelujen jatkuvuus vaarannu. Tämä lakiesitys on hyvin olennaisen tärkeä. Yhdenvertaisuus on tärkeä tavoite, ja kehitysvammaisten palveluja tulisi myös jatkuvasti pyrkiä kehittämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-11-29T15:55:27,2022-11-29T15:56:10,Hyväksytty,1.1
2022_131_91,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_92,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on välttämätön, sillä tällä lailla turvataan tiettyjen vammaispalvelujen jatkuminen, kun vammaispalvelulakia ei ole kokonaisuudessaan ehditty nyt sitten valiokunnassa käsitellä. Sote-uudistuksen johdosta tietyt muutokset lainsäädännössä tarvitaan, jotta palvelut jatkuisivat sitten saumattomasti, aivan kuten ministerikin täällä toi esille. Toivotaan, että tämä kokonaislaki valmistuisi vielä tällä kaudella, sillä sitä on odotettu todella pitkään.
Toisaalta iloitsen siitä, että valiokunnissa on otettu lainkäsittely vakavasti ja siellä kuullaan riittävästi asiantuntijoita, koska kyllä tämän lain tavoitteena tulee olla, että lainsäädäntö noudattaa Suomen ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen tavoitteita ja periaatteita. Siitä ei minun mielestäni saa tässäkään vaiheessa tinkiä.
Nämä lausuntopalautteethan, mitkä tulivat silloin kokonaisuudistuksesta, olivat kovin ristiriitaisia, ja se aiheuttaa varmaan valiokunnassakin hiukan ongelmaa, kun ne olivat vähän laidasta toiseen. Osassa pidettiin lakiesitystä hyvänä, mutta kyllä siellä paljon oli myöskin kritiikkiä siitä, täyttyvätkö lakiuudistuksessa nimenomaan vammaissopimuksen periaatteet, noudatetaanko me ratifioimaamme YK:n sopimusta, jos tämä laki astuu voimaan tällaisenaan. Ja minusta on erittäin hyvä, että asia varmistetaan huolellisesti.
Siis tämä lakiesitys turvaa palvelut siihen saakka, kunnes — ja toivottavasti kun — vammaispalvelulaki saadaan hyväksyttyä täällä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-29T15:56:10,2022-11-29T15:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_131_93,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, poissa. — Edustaja Nurminen, Ilmari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_94,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 312/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on välttämätön esitys nimenomaan tässä tilanteessa, kun hyvinvointialueet käynnistyvät ja meillä ei vielä ole tätä uutta voimassa olevaa vammaispalvelulakia, niin me saadaan tämä siirtymäkausi hoidettua hyvin ja joustavasti niin, että kenenkään palvelut eivät vaarannu ja nykyisistä palveluista ja yhdenvertaisuudesta pidetään huolta. Tämä on aika teknisluontoinen, ja varmasti valiokunnalla on valmiutta viedä tämä nopeasti läpi, koska tämä nähdään tarpeellisena.
Sen sijaan haluaisin kommentoida vielä tätä meidän vammaispalvelulain kokonaisuudistusta, joka on tosiaan meillä vielä valiokunnassa käsittelyssä. Kuten tässäkin on tullut esille, niin me ollaan kuultu laajasti asiantuntijoita, ja itse olen saanut paljon sellaista viestiä, että onko tämä nyt kaatunut tai tullaanko tämä käsittelemään ja muuta — niin edelleen valiokunta tulee tämän käsittelemään, ja hallituksen tahtotila on ainakin saada tämä esitys valmiiksi ja maaliin, enkä näe tällä hetkellä mitään syytä sille, etteikö näin tapahtuisi. Tällä hetkellähän sosiaali- ja terveysvaliokunta odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa tästä vammaispalvelulaista, ja kun me tämä saadaan, niin me pystytään sitten valiokuntana etenemään.
Itse tässä vammaispalvelulaissa, jossa nykyiset vammaislait yhdistetään, lähtökohta on ollut äärettömän hyvä ja tärkeä, ja on hienoa, että hallitus on panostanut yli 20 miljoonaa näihin palveluihin ja halunnut parantaa vammaisten palveluita Suomessa laajasti ja ottaa eri vammaisryhmiä vahvemmin huomioon myös lainsäädännön tasolla. Sinällään on tullut kuitenkin ilmi näitä kriittisiä kohtia, että onko tämä resurssi vieläkään riittävä ja minkä ryhmien tulee olla ehkä vielä vahvemmin huomioituna. Ainakin sosiaalidemokraatit kannattavat tämän lain uudistamista ja vielä jatkojalostamista ja pohtimista, että pystymmekö me saamaan vielä enemmän rahoitusta sinne ja vahvistamaan erityisesti vammaisten ihmisten asemaa Suomessa. Näen, että me varmasti saadaan hyvä laki nyt, ja se on siinä mielessä tärkeä, koska tätä on jo todella usean vuoden ajan yritetty saada eteenpäin. Mutta siihen siirtymäaikaan saakka tämä laki on välttämätön ja hyvä, ja kiitän ministeriä tästä nopeasta valmistelusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+9.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-11-29T15:58:01,2022-11-29T16:00:32,Hyväksytty,1.1
2022_131_95,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa totutut 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_96,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Esityksen tavoitteena on lisätä muutoksenhakulautakuntien toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvistaa kansalaisten luottamusta lautakuntiin.
Esityksessä ehdotetaan, että voimassa oleva tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annettu laki kumottaisiin ja sen tilalle annettaisiin uusi laki sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä. Lisäksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia, työtapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta annettua lakia täsmennettäisiin sidonnaisuuksien ilmoittamista koskevien menettelysäännösten osalta.
Sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä annettavan lain mukaan rekisteriin merkittäisiin nykyiseen tapaan tiedot tuomareiden sekä eräiden muiden tuomioistuinlaitoksen palveluksessa työskentelevien lain nojalla ilmoittamista sidonnaisuuksista ja sivutoimista. Tältä osin sääntely säilyisi olennaisesti entisen sisältöisenä. Kuten nykyisinkin, sidonnaisuuksia ja sivutoimia koskevat tiedot olisivat yleisön saatavilla internetissä pidettävässä rekisterissä siltä osin kuin ne ovat julkisia. Rekisterinpitäjänä toimisi myös jatkossa Oikeusrekisterikeskus.
Rekisteröinnin piiriin tulisivat kuitenkin uutena henkilöryhmänä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimivien muutoksenhakulautakuntien sekä liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan jäsenet.
Lautakuntien jäsenten sidonnaisuuksistaan lain nojalla ilmoittamat tiedot merkittäisiin rekisteriin vastaavasti kuin tuomioistuinten sivutoimisten asiantuntijajäsenten tiedot. Yleisölle tiedot näkyisivät siltä osin kuin ne ovat julkisia.
Tällä hetkellä kansalaisen on vastaavat lautakunnan jäsenen tiedot saadakseen pyydettävä niitä erikseen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Muutoksen tavoitteena on siis lisätä muutoksenhakulautakuntien toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä sitä kautta vahvistaa kansalaisten luottamusta lautakuntiin.
Esityksessä on otettu huomioon EU:n yleinen tietosuoja-asetus sekä henkilötietojen käsittelyä koskeva kansallinen sääntely. Rekisteröidyn yksityiselämän suojaan kohdistuvat rajoitukset vastaavat olennaisilta osin tuomareiden sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä rekisteröidylle aiheutuvia rajoituksia. Hallitus pitää kuitenkin suotavana, että esityksestä pyydetään perustuslakivaliokunnan lausunto.
Arvoisa puhemies! Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2024 alusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:01:08,2022-11-29T16:03:42,Tarkistettu,1.1
2022_131_97,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,Näin. Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_131_98,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. — Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi, ja oikeastaan siihen, mitä, ministeri, lopuksi totesitte, haluaisin kiinnittää huomiota. On hyvä, että perustuslakivaliokunnan lausunto tähän asiaan pyydetään. 
Tämän esitetyn rekisterin lausuntopalautteessa on katsottu, että se edistää lautakuntien päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja voi mahdollisesti vahvistaa kansalaisten luottamusta päätöksentekojärjestelmään. Tämä tavoite on kyllä äärettömän tärkeä saavuttaa, eli kansalaisten luottamus päätöksentekojärjestelmiin on hyvin tärkeää.
Arvioisin, että tämä esitys parantaa muutoksenhakulautakuntien toiminnan läpinäkyvyyttä, ja siinä mielessä kyseessä ovat hyvät muutokset, mutta nostan kuitenkin esille huoleni, mikä liittyy erilaisiin rekistereihin. Esimerkiksi, mitä myös lausuntopalautteessa on nostettu esiin, onko mahdollista, että julkisesti esimerkiksi internetissä saatavilla oleviin rekisteritietoihin voisi päätyä sellaista henkilökohtaista tietoa, joka mahdollistaa esimerkiksi vaikkapa rekisteröidyn kotiosoitteen selvittämisen tai muuta tällaista henkilökohtaista tietoa? Kun perustetaan erilaisia rekistereitä, on hyvin tärkeää, että tietosuoja säilyy, ja näihin asioihin ei koskaan liikaa kiinnitetä huomiota. Tämän haluaisin vielä kysyä: miten turvataan, että mitään sellaista tietoa, mitä ei haluta julkisuuteen, ei löytyisi esimerkiksi netistä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T16:03:43,2022-11-29T16:05:40,Tarkistettu,1.1
2022_131_99,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Näin. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_131_100,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella esityksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, koska nämä lautakunnat tekevät hyvin merkittäviä päätöksiä kansalaisten oikeusturvan ja usein myös toimeentulon kannalta. Se, että pystytään arvioimaan sidonnaisuuksia ja hyvin avoimesti kerrotaan ne mahdolliset sidonnaisuudet, on merkittävää kansalaisten oikeusturvan ja luottamuksen ja koko järjestelmän uskottavuuden kannalta, ja siksi tähän harjoitukseen on ryhdytty.
Tietysti tietoturva-asiat sitten näiden ihmisten osalta, keiden sidonnaisuuksia rekisteröidään, on tärkeää varmistaa, ja kuten totesin, esityksessä on otettu huomioon myös EU:n tietosuoja-asetus, joka sitten osaltaan luo näitä reunaehtoja tietojen keräämiselle ja myös niistä kertomiselle. Toki tätä puolta on valmistelun aikana arvioitu, mutta kuten totesin, hallituksessa on nähty tarpeellisena, että erityisesti tätä näkökulmaa myös arvioidaan sitten vielä eduskunnan päässä ja esitys käy perustuslakivaliokunnan kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:05:42,2022-11-29T16:07:02,Tarkistettu,1.1
2022_131_101,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,Näin. — Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_131_102,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kun puhuttiin tästä tietosuojasta ja tietoturvasta, niin otin puheenvuoron, kun ministerikin on paikalla. Ensinnäkin toitte esille tuon tietosuoja-asetuksen, ja olemme esimerkiksi lakivaliokunnassa monesti käsitelleet näihinkin asioihin liittyviä lakiehdotuksia. On tullut esille, että tuo tietosuojalainsäädäntö, mukaan lukien tietosuoja-asetus, on hyvin monipolvinen ja monesti sekavakin — monien on vaikea ihan hahmottaa, miten sitä tulisi aivan oikein soveltaa.
Mutta sitten, kun olette myös sosiaali- ja terveysministeri, niin tuon tässä keskustelussa lisäksi tämän, mistä edustaja Juvonenkin puhui: tietojen esilläolo ja sen leviäminen. Eräs asia on tietysti aina tämä turvakielto-osoite. Sen kanssa pitäisi olla erittäin huolellinen, mutta oikeastaan kysyisin teiltä, oletteko kuullut myös tästä toisinpäin. Itse olen saanut tietooni esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelta, Keski-Uudenmaan sotesta, että kun henkilöllä on turvakielto, niin monesti sitten viranomaiset eivät tästä syystä rekisteröi sitä itselleen — varmasti juuri siitä syystä, että se ei leviäisi — mutta se aiheuttaa sellaisia tilanteita, että henkilöille ei mene esimerkiksi kutsua tämmöisiin lakisääteisiin seulontoihin kuten mammografiaan tai papakokeeseen. Henkilö niin sanotusti tippuu sieltä järjestelmästä, kun ei näy edes kotipaikkatietoa, koska kotipaikkakin on turvakiellon mukaan salassa pidettävää tietoa.
Olisin kysynyt, että onko teille tullut tällaisia tilanteita eteen ja mitä sille voisi tehdä, koska eihän toki voi olla niin, että tämmöisistä määräaikaisista terveystarkastuksista henkilö tippuu niin sanotusti pois, että häntä ei ole olemassa, koska turvakieltohan on sitä varten, että henkilöä voidaan suojella häntä koskevalta uhalta — yleensä on ollut joku uhkaava tilanne — tai työn vuoksi on pakko pitää turvakieltoa, olla suojattu. Onko teillä ollut tämmöistä tiedossa ja mitä sille mahdollisesti voisi tehdä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T16:07:02,2022-11-29T16:09:16,Tarkistettu,1.1
2022_131_103,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,Kiitos. — Ja ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_131_104,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sidonnaisuus- ja sivutoimirekisteristä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 301/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Meren kysymys ei oikeastaan liity tähän käsillä olevaan lakiesitykseen ja on enemmän ministeri Kiurun hallinnonalan asiaa liittyen palveluihin ja seulontoihin ja niiden kutsuihin, joten en valitettavasti tähän pysty tältä istumalta vastaamaan.
Mutta ehkä vielä toteaisin tästä, mitä tietoja täältä rekistereistä voitaisiin yleisölle luovuttaa. Nämä tiedot liittyvät henkilön nimeen, virka- tai tehtävänimikkeeseen sekä tietoihin siitä tuomioistuimesta tai muutoksenhakulautakunnasta, jossa hän työskentelee. Lisäksi yleisölle luovutettaisiin sidonnaisuuksista, sivutoimiluvista ja sivutoimista saaduista tuloista rekisteröidyt tiedot, eli ei ole tarkoitus luovuttaa ihmisen yksityiselämään tai osoitteeseen tai muuhun liittyviä tietoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+10.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:09:16,2022-11-29T16:10:08,Tarkistettu,1.1
2022_131_105,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Tässä lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia näin aluksi. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_106,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut puuttumaan alipalkkaukseen ja kahden kerroksen työmarkkinoiden syntyyn. Hallitusohjelman mukaan on selvitettävä uusia keinoja tahalliseen tai törkeän huolimattomaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Hallitus päätti helmikuussa käynnistää lainvalmistelun työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksien laajentamiseksi alipalkkaukseen puuttumisessa. Olen iloinen, että pääsen nyt esittelemään tämän tärkeän työsuojelun valvontalain muutosta koskevan esityksen, jolla toteutetaan näitä päätöksiä.
Alipalkkauksen lisäksi lakia muutetaan sisäilmaongelmiin puuttumiseksi. Osana hallitusohjelman rakennusten sisäilmaongelmiin puuttumiseen liittyviä toimenpiteitä laajennetaan tässä yhteydessä työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta muille viranomaisille myös sisäilmaongelmien osalta.
Arvoisa puhemies! Työsuojeluviranomaisen nykyiset toimivaltuudet alipalkkauksen valvonnassa ovat varsin rajalliset. Hallinnollisena toimenpiteenä viranomaisen käytössä on nykyisin ainoastaan työnantajalle annettava toimintaohje. Toimintaohje on kuitenkin oikeudellisesti sitomaton, eikä sen avulla voida tosiasiassa varmistaa lain noudattamista. Toimintaohjeen noudattamatta jättämisestä ei ole muita seurauksia kuin mahdollinen toimintaohjeen uudistaminen seuraavan työpaikalla tehtävän tarkastuksen yhteydessä.
Nyt käsiteltävällä esityksellä työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa tehostettaisiin merkittävästi. Jatkossa viranomainen voisi antaa kirjallisen kehotuksen ja velvoittavan hallintopäätöksen sekä määrätä uhkasakon.
Keinot olisivat käytettävissä asiassa, joka koskee työnantajan velvollisuutta maksaa vähintään sellaista lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa. Kehotusmenettelyn tarkoituksena on korjata havaitut palkkausta koskevat epäkohdat vastaisuudessa.
Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta poliisille laajennetaan alipalkkaukseen puuttumiseksi. Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus poliisille koskisi jatkossa myös rikoslain mukaisia petos- ja kiskontarikoksia.
Ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen kiskonta- ja petosrikoksiin edistäisi työsuojeluviranomaisen asiantuntemuksen tehokasta hyödyntämistä rikosprosessin eri vaiheissa. Lisäksi muutos edistäisi sitä, että poliisin esitutkinnassa otettaisiin huomioon alusta alkaen nykyistä laajemmin alipalkkaustilanteisiin soveltuvat eri rikostunnusmerkistöt.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on tehostaa työntekijöiden palkkausta koskevien säännösten noudattamista työmarkkinoilla ja turvata työntekijöiden asemaa laajentamalla työsuojeluviranomaisen valvontatoimivaltuuksia. Suomalaisen työelämän on toimittava vastuullisesti ja reilujen pelisääntöjen mukaisesti. Esityksen tarkoituksena on korjata ja ehkäistä sellaisten työmarkkinoiden muodostumista, joissa palkkauksen vähimmäistason noudattamista merkittävissä määrin laiminlyödään. Suomeen ei kaivata kahden kerroksen työmarkkinoita.
Esityksen tavoitteena on osaltaan myös harmaan talouden tehokkaampi torjunta. Harmaa talous ilmenee palkkauksessa epäsuorasti siten, että maksettaessa lain ja yleissitovien työehtosopimusten tason alittavaa palkkaa, tilitetään siitä myös pienempi määrä veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. Lisäksi työnantajat, jotka laiminlyövät palkanmaksua koskevat velvoitteensa, saavat epäreilua ja perusteetonta kilpailuetua ja taloudellista hyötyä.
Nyt esitettävä valvonnan tehostaminen koskee siis tilanteita, joissa palkkaus alittaa yksiselitteisesti yleissitovien työehtosopimusten määräykset. Rajaus yleissitoviin työehtosopimuksiin vastaa nykytilaa ja voimassa olevaa työlainsäädäntöä. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa työsopimuslain noudattamista, työsopimuslain yleissitovia työehtosopimuksia koskeva säännös mukaan lukien. Näin ollen kehotusmenettely koskee nykyiseen tapaan järjestäytymättömiä työnantajia, jotka noudattavat työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.
Sen sijaan työsuojeluviranomaisen valvonta ei ulotu työehtosopimuslain mukaisiin normaalisitoviin työehtosopimuksiin, joiden valvonta kuuluu viranomaisen sijaan työehtosopimuksen osallisille ja siihen sidotuille työnantaja- ja työntekijäyhdistyksille. Näissä tilanteissa rikkomisen seuraamuksena tulevat kysymykseen työehtosopimuslainsäädännössä tarkoitetut seuraamukset.
Arvoisa puhemies! Esityksen toinen kokonaisuus liittyy sisäilmaongelmiin puuttumiseen. Työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta muille viranomaisille laajennettaisiin siten, että sen tulisi jatkossa ilmoittaa rakennusten sisäilmastoon ja kunnossapitoon liittyvistä epäkohdista kunnan terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaisille. Ilmoitusvelvollisuus koskisi tilanteita, joissa työpaikkana käytettävän rakennuksen omistaja ei ole huolehtinut vastuulleen kuuluvista rakennuksen kunnossapitoon liittyvistä velvollisuuksista eikä tilannetta saada korjattua työsuojeluviranomaisen omin valvontatoimenpitein. Sisäilma-asioita koskevan ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on tehostaa tiedonkulkua toimivaltaisten viranomaisten välillä ja tällä tavoin edistää sisäilma-asioista aiheutuvien terveyshaittojen korjaamista rakennuskannassa.
Arvoisa puhemies! Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan jaostossa. Lausuntokierroksella saadussa palautteessa ehdotettuja muutoksia ja niiden tavoitteita kannatettiin laajasti. Esitys on käsitelty ja hyväksytty kolmikantaisessa neuvottelukunnassa. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin nyt ehdotetut muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:10:44,2022-11-29T16:16:13,Hyväksytty,1.1
2022_131_107,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,Näin. Kiitoksia. — Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_108,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työelämän on toimittava vastuullisesti ja reilujen pelisääntöjen mukaan. Alipalkkaus vääristää aina kilpailua yritysten välillä kuten harmaa talouskin. Ei saa kiertää veroja eikä polkea palkkoja alle minimipalkkojen. Tästä on paljon ollut esimerkkejä, ja usein me saadaan lehdistä lukeakin, että varsinkin maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä on hyväksikäytetty tässä, heitä on huijattu näissä palkka-asioissa todella pahasti. Silloin saadaan se kilpailuetu ja kilpaileva yritys menee konkurssiin äkkiä, kun toinen polkee palkkoja ja sen kautta myös sosiaaliturvamaksuja ja kaikkia muitakin maksuja, eläkemaksuja, kun maksetaan vähän palkkaa.
Elikkä tämä työsuojeluviranomaisen toimivallan laajentaminen on todella hyvä lisäys tähän, kuten myös nämä sisäilman laatuunkin liittyvät lakimuutokset. Näitä kyllä voi kannattaa, ja niin kuin on noissa lausunnoissakin tullut esille, että työnantaja- ja työntekijäpuoli sekä työsuojeluviranomaiset ovat lausunnoissaan kannattaneet esitystä, niin tuskin tätä kukaan tässä salissa tulee hirveämmin vastustamaan. Tämä on kannatettava asia, ja tämä vie eteenpäin suomalaista yrittäjyyttä ja työelämää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T16:16:15,2022-11-29T16:17:42,Hyväksytty,1.1
2022_131_109,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_110,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä esitys ja toimenpide alipalkkauksen kuriin saamiseksi on erittäin hyvä tavoite. Jos miettii sitä, että palkkauksen pitää olla sellainen, että työllä pitää tulla toimeen, niin se tarkoittaa myös sitä, että valvontaa pitää olla lisää. Siinä mielessä tämä esitys on erittäin hyvä. Jos miettii näitä ihmisiä, jotka joutuvat tämmöiseen työkohteeseen menemään ja heitä käytetään hyväksi, niin toivoisin, että saataisiin semmoinen laki, että koko alipalkkaus kriminalisoitaisiin ja siitä tulisi semmoinen uhkakuva näille alipalkkaajille, niille työnantajille, mitkä harrastavat tämmöistä, että ne tavallaan syyllistyisivät silloin rikollisuuteen ja ne voitaisiin ottaa käsittelyyn mukaan.
Tämän esityksen tuoma turva on myös näille yrityksille erittäin hyvä apu, koska reilu kilpailu aina kehittää toimintaa ja sitä tekemisen mallia, millä työntekijät yhdessä työnantajan kanssa miettivät, kuinka voidaan tehokkaasti ja hyvin ja laadullisesti tehdä hyvää jälkeä ja hyvää työtä, niin tähän kokonaisuuteen, tähän kuvioon, ei silloin alipalkkaus käy ollenkaan, koska työn pitää olla palkitsevaa myös sen työnantajan, urakan ottajan, kannalta, että se pärjää siinä ja työntekijät saavat heille kuuluvan palkan, jopa näitä käytössä olevia tuotantopalkkioita, mitä tulee. 
Tämä valvonnan tehostaminen on se tärkein asia, mitä kannattaa viedä eteenpäin ja pitää viedä eteenpäin, ja sitä kautta saadaan meille tasavertaiset markkinat ennen kaikkea kunnalliselta ja julkiselta puolelta tulevassa kilpailussa, ettei sinne alihankkijoiksi tule tämmöisiä työehtosopimuksia kiertäviä yrityksiä vaan niillä on tiukka valvonta. Tässä kysyisin ministeriltä: kuinka tämä tilaajavastuulaki mietittäisiin siten, että se urakan ottaja, kuka sen urakan saa, laitettaisiin vastuuseen siitä, että alihankkijat noudattavat työehtosopimusta — että se olisi vastuussa ja sillä olisi tarkastusvelvollisuus näihin urakoihin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-29T16:17:42,2022-11-29T16:20:17,Hyväksytty,1.1
2022_131_111,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_112,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, lakiesityksen lausunnoissa työntekijäpuoli ja työsuojeluviranomaiset ovat kannattaneet tätä lakiesitystä. Silloinhan tässä on paljon hyvää, joskin pidän jotenkin erikoisena sitä, että tässä samassa laissa on kaksi — kylläkin tärkeää — asiaa: alipalkkaus ja sisäilma-asiat. Ne on yhdistetty samaan esitykseen.
Mutta pidän tätä tärkeänä. Sisäilma-asia on tärkeä asia, ja sillä on merkitystä työntekijöiden terveydelle. On hyvä, että laissa otetaan siihen kantaa. Näitä sisäilmaongelmia on erityisesti julkisella sektorilla sellaisissa paikoissa, joissa työntekijöiden lisäksi myös asiakkaiden terveys voi vaarantua. Tässä esimerkiksi koulut ja päiväkodit ovat niitä kohteita.
Mutta sitten tähän alipalkkaukseen: Haluan nostaa täällä esiin muun muassa hoitoalan. Me puhumme päivittäin siitä, että terveydenhuollosta puuttuu henkilöstöä, ja ulkomailta tuotu työvoima on ollut yksi vaihtoehto tähän, mutta tarkkana pitää olla. Suomeen on muun muassa Filippiineiltä tuotu hoitohenkilöstöä, ja he ovat olleet hyvin korkealle koulutettuja sairaanhoitajia. Mutta sitten Suomeen saapuessaan he eivät olekaan kyenneet tekemään sitä sairaanhoitajien ammattikuvaa, vaan he ovat tehneet hoiva-avustajan tehtäviä, joskin heille on luvattu, että he voivat mahdollisesti kouluttautua, pätevöityä myös sairaanhoitajiksi. Mutta siihen toki vaaditaan ensin kielitaito, mikä on avain kaikkeen työelämään Suomessa, erityisesti terveydenhuoltoalalla. Se on myös potilasturvallisuuskysymys. Valitettavasti ne haaveet eivät ole toteutuneet.
Marja Koskela, Pirkko Pitkänen ja Päivi Vartiainen laativat vuonna 2018 tutkimuksen näkökulmista kestävään rekrytointiin, jossa otettiin kantaa muun muassa ulkomailta tuotuun terveydenhuollon henkilöstöön. Tässähän se alipalkkaus itse asiassa toteutuu, jos henkilö on korkeasti koulutettu ja tulee tekemään sellaista ammattikuvaa, joka onkin täysin erilainen ja matalammin palkattu. Sehän on väärin. Nyt täytyy kyllä kannustaa hallitusta tekemään kaikki toimenpiteet niiden asioiden eteen, niin että jos meille houkutellaan ammattitaitoisia ja osaavia hoitajia esimerkiksi ulkomailta, niin he pääsisivät tekemään sitä heidän ammattikuvaansa eivätkä tulisi alipalkatuiksi. Ei ole oikein, että koulutettu sairaanhoitaja saa hoiva-avustajan palkan. Mitä vastaatte, ministeri, tähän huoleeni? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T16:20:17,2022-11-29T16:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_131_113,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_114,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käytän puheenvuoroni tästä sisäilmaongelmapuolesta. Se on minulle varsin tutuksi tullut poliisin työsuojeluvaltuutettuna mutta myöskin tuolla kuntakentässä kuntien omistamissa rakennuksissa. Elikkä sisäilmaongelmathan ovat valtavat tänä päivänä: päiväkodit, koulut, poliisin rakennukset, armeijan rakennukset ynnä muut. Saadaanko tällä nyt jotakin lisäpainetta siihen? Kun esimerkiksi Senaatin omistama poliisin rakennus todetaan huonosisäilmaiseksi, nopeuttaako tämä mahdollisesti nyt sitten sitä, että nämä rakennukset saadaan oikeasti kunnostettua tai peräti purettua ja uusia rakennettua? Sama on tilanne tietysti myöskin kuntien omistamissa päiväkodeissa ja kouluissa, koska hyvin useinhan käytännössä nämä rakennukset ovat kaikki yleisiä tiloja ja kuitenkin kunnan ja valtion omistamia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-11-29T16:23:07,2022-11-29T16:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_131_115,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_116,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. — Todella, kuten täällä on todettu, alipalkkaus Suomessa koskee usein maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, ei pelkästään, mutta kyllä usein. Tämä ilmiön yleisyys on ongelma tietysti näille alipalkatuille ja riistetyille työntekijöille, mutta se on ongelma myös rehellisille yrittäjille ja muille työntekijöille, jos on mahdollista tehdä tämmöistä työehtojen polkumyyntiä. Se on ongelma myös veronmaksajille, koska se pienentää esimerkiksi meidän verokertymiä ja sosiaalivakuutusmaksuja, joten kyllä tämä alipalkkaukseen puuttuminen on hyvin tärkeää ihmisten kannalta, jotka siitä alipalkkauksesta kärsivät, mutta myös koko yhteiskunnan ja rehellisten yrittäjien kannalta.
Esitys antaa työsuojeluviranomaisille lisää toimivaltuuksia puuttua alipalkkaukseen, ja resursseja tähän valvontaan on annettu jo aiemmin tällä hallituskaudella lisää. Mutta on myös tärkeätä, että nämä keissit sitten etenevät myös poliisissa ja tuomioistuimissa, että niitä tutkitaan ja viedään eteenpäin, ja se on tietysti resursointi-, osaamis- ja priorisointikysymys. On tietysti sanottava, että eihän tämä esitys yksin poista alipalkkausilmiötä Suomesta, mutta tämä on yksi askel eteenpäin ja tämä on kuitenkin tärkeä askel eteenpäin, jotta alipalkkausta Suomessa toivottavasti vähemmän jatkossa esiintyisi.
On tietysti muitakin mahdollisia esityksiä ollut keskusteluissa siitä, miten alipalkkausta voitaisiin vähentää. Edustaja Semi nosti esille tilaajavastuulain tiukentamisen, sitten on ollut esimerkiksi ammattiliittojen kanneoikeudesta säätäminen keskustelussa. Nämä ovat kuitenkin muiden ministeriöiden alaisia asioita, joten en lähde näitä sen enempää kommentoimaan.
Sitten, arvoisa puhemies, se, että koulutetut sairaanhoitajat tekevät Suomessa matalammin palkattua työtä, esimerkiksi hoiva-avustajien työtä, on selkeä epäkohta. Me hukkaamme tätä inhimillistä resurssia, ja he eivät pääse hyödyntämään osaamistaan. Siihen ollaan hakemassa ratkaisuja tällä hetkellä työryhmätyöskentelyssä ministeri Kiurun alaisuudessa, mutta se on tietysti sanottava, että se ei ole ilmiönä sama ilmiö kuin mistä me nyt puhutaan, tästä alipalkkauksesta, mihin nyt puututaan. Eli kaksi erilaista ongelmaa ja kaksi erilaista ilmiötä. [Arja Juvonen: Juuri näin!]
Sitten siitä, että tässä esityksessä ovat mukana nämä sisäilmaongelmat: Nämä koskevat tätä samaa lakia, ja on sinällään ihan tavallista, että samaan lakiin tuodaan erisisältöisiä muutoksia. Se vähentää kuormitusta valmistelusta ja myös eduskuntaprosessista, kun ei tarvitse monta erillistä hallituksen esitystä käsitellä, vaikka ovatkin kaksi erilaista asiaa. Ja todella näissä sisäilma-asioissa siis pyritään siihen, että jatkossa kun työsuojeluviranomaiset huomaavat näitä sisäilmaongelmia omassa tarkastustoiminnassaan, niistä sitten ilmoitettaisiin muille sisäilma-asioissa toimivaltaisille viranomaisille ja sitä kautta esimerkiksi kunnan terveydensuojelutoimijat sitten pääsisivät tekemään omia toimenpiteitään. Eli tämä tiedonkulun tehostaminen voi olla yksi avain siihen, että myös näihin sisäilmaongelmakeisseihin jatkossa puututtaisiin nykyistä paremmin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+11.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:24:19,2022-11-29T16:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_131_117,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan alkuvaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä jälleen kerran.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_118,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työturvallisuuslain muuttamista koskevan esityksen pääasiallisena tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työssäjaksamista ja vähentää varhaista työelämästä poistumista. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteita tarkentamalla pyritään ehkäisemään työkyvyttömyyttä ja parantamaan työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä. 
Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen vahvistaa julkista taloutta työllisyysastetta nostamalla. Työllisyysasteen nostaminen edelleen edellyttää ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille ja työurien pidentämistä. Hallitus linjasi joulukuussa 2020 toimia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Tähän toimenpidekokonaisuuteen sisältyi linjaus työturvallisuuslain tarkistamisesta muutoksilla, joilla korostetaan iän ja ikääntymisen sekä työn fyysisen ja henkisen kuormituksen merkityksen huomioon ottamista.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan työturvallisuuslakiin sisältyvää työnantajan yleistä huolehtimisvelvollisuutta täsmennettäväksi. Työnantajan tulisi erityisesti ottaa huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Työnantajan tarkkailuvelvollisuuden piiriin lisättäisiin työntekijöiden turvallisuus ja terveys työssä. 
Korostamalla työnantajan velvollisuutta toteuttaa tarvittaessa työsuojelutoimenpiteitä yksilötasolla sekä varmistamalla, että tarve havaitaan ajoissa, parannettaisiin työntekijöiden mahdollisuuksia työskennellä pidempään työkykyisenä. 
Vaikka esityksen päätavoitteena on yli 55-vuotiaiden työssäjaksamisen tukeminen, koskee työnantajan huolehtimisvelvollisuus yleisesti kaikkia työntekijöitä ja kaikkia työnantajia. Huolehtimisvelvoitteen täsmentämisellä siis selkeytettäisiin sitä, että tarvittaessa tulee toteuttaa myös yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä.
Esityksessä ehdotetaan myös, että työn vaarojen selvittämistä ja arviointia koskevaa säännöstä tarkennettaisiin säätämällä työntekijän ikääntyminen vaarojen arvioinnissa huomioon otettavaksi. Ehdotus korostaisi ikääntymiseen liittyvien vaara- ja haittatekijöiden tunnistamista, jotta työnantaja voisi toteuttaa vanhempien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden edellyttämiä työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi työnantajalle säädettäisiin velvollisuus ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset opetusta ja ohjausta annettaessa.
Esitykseen sisältyy myös ehdotus siitä, että työnantajan velvollisuutta arvioida työn vaaroja täsmennettäisiin säätämällä sekä työn fyysiset että psykososiaaliset kuormitustekijät huomioon otettavaksi. Muutoksen tavoite on korostaa, että työn vaarojen arvioinnissa huomioon otettavat työn kuormitustekijät voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia. Myöskään tätä muutosta ei ole sinänsä sidottu vain työntekijöiden ikään, ja tarkoitus on ennen kaikkea selkeyttää nykytilaa.
Samassa yhteydessä työturvallisuuslakia ehdotetaan täsmennettäväksi myös siten, että erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevassa säännöksessä mainittaisiin raskaana olevan työntekijän lisäksi myös äskettäin synnyttänyt sekä imettävä työntekijä. Tavoitteena on raskaana olevia, äskettäin synnyttäneitä sekä imettäviä työntekijöitä koskevan sääntelyn selkeyttäminen. Lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavaa työtä koskevaan säännökseen lisättäisiin uusi asetuksenantovaltuus, joka mahdollistaisi nykyistä paremmin kyseisiä työntekijöitä koskevien tarkentavien säännösten antamisen.
Ehdotus koskee laajasti suomalaista työelämää. Työturvallisuuslakia sovelletaan käytännössä kaikkeen palkkatyöhön, jota työntekijä tekee työnantajan palveluksessa yksityisellä tai julkisella sektorilla työn luonteesta tai palvelussuhteen muodosta tai kestosta riippumatta. 
Esitys on valmisteltu työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan asettamassa työkuormituksen hallintajaostossa. Esitysluonnoksesta on järjestetty lausuntokierros. Esitys on käsitelty ja hyväksytty kolmikantaisessa työturvallisuussäännöksiä valmistelevassa neuvottelukunnassa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T16:27:55,2022-11-29T16:32:21,Hyväksytty,1.1
2022_131_119,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_120,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta, ja nostan esiin tässä yhden tavoitteen, joka lailla on. Eli lain tavoite on edistää 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työssäjaksamista ja työurien pidentämistä. Täytyy todeta, että kyllä tämä tavoite on täällä eduskunnassa ollut keskustelussa vuodesta toiseen. Kuitenkin karu totuus on, että asenneongelma työllistää yli 55-vuotias on Suomessa edelleen olemassa, ja on vaikeaa saada työtä yli 55-vuotiaana. On toki yksi ala, jolla tehtäviä aina on, ja se on juurikin tämä sosiaali- ja terveydenhuoltoala. Mikäli siellä jaksaa työskennellä, niin kyllä saa vielä eläkkeelläkin töitä sote-alalla tehdä.
Ne karmeat kokemukset, joita ihmiset kertovat, ovat aika karuja tarinoita kuunnella: he etsivät itselleen työtä, eivät sitä saa, joutuvat pettymään kerta toisensa jälkeen ja kokevat olevansa turhia, tarpeettomia, mitättömiä ja arvottomia. Jotenkin tuntuu ihan uskomattomalle, että meillä on vara hukata työvoimaa, suomalaisia hyviä työntekijöitä, joilla nyt on ainoa este se ikä, plus 55 vuotta, ja samaan aikaan me puhutaan siitä, että meillä ei ole työntekijöitä ja tarvitaan ulkomaista työvoimaa entistäkin enemmän. Eli olisipa hienoa, jos joku keksisi sen keinon, millä tavalla yritykset rohkaistuisivat ja palkkaisivat sitä hiljaista tietoa, mitä iäkkäillä työntekijöillä on, ja olisipa hienoa myös se, että työyhteisöissä ymmärrettäisiin kaikkien työntekijöiden eroavaisuudet: on vastavalmistuneita työntekijöitä, on nuoria perheellisiä työntekijöitä, on heitä, jotka haluavat lähteä jatko-opiskelemaan, ja on niitä, jotka odottavat ehkä eläkkeelle pääsyä ja ovat siinä vaiheessa elämässään. Sillä tavalla se työyhteisö on myös rikastuttava kokemus kaikille tekijöille, kun siellä ymmärretään monimuotoisuus ja erilaisuus.
Kysynkin, ministeri, teiltä: Millä tavalla me saamme yhteiskunnassa koko Suomen talkoisiin, niin että kun henkilöitä irtisanotaan, se ei ole ensimmäisenä se plus 55 ‑vuotias, joka joutuu sinne luiskaan? Millä tavalla me voimme tukea sitä, että yrittäjät arvostavat hiljaista tietoa ja haluavat pitää kynsin hampain kiinni osaavasta työvoimasta? He ovat Suomea rakentaneet, ja tuntuu jotenkin arvottomalle, että heitä ei sitten loppupeleissä arvostetakaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T16:32:22,2022-11-29T16:35:21,Hyväksytty,1.1
2022_131_121,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_122,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin tervetullut. Esitys velvoittaisi ottamaan huomioon entistä paremmin työntekijöiden yksilölliset tarpeet, ikääntymisen sekä työn psykososiaaliset kuormitustekijät. 
Erityisen iloinen olen, että psykososiaaliset kuormitustekijät on huomioitu niin hyvin tässä uudistuksessa. Niiden riittämätön huomiointi on ollut merkittävä epäkohta tähänastisessa työturvallisuuslaissa. Kuten esityksen perusteluissakin käy ilmi, työpaikkojen tietoisuus psykososiaalisista kuormitustekijöistä sekä toiminta niiden ehkäisemiseksi on ollut erittäin puutteellista. Niiden huomiointi lain 10 §:ssä on tärkeä askel niiden parempaan huomiointiin kaikkialla työelämässä.
Puhemies! Esityksen pääasialliseksi tavoitteeksi sanotaan 55 vuotta täyttäneiden työssäjaksamisen edistäminen ja varhaisen työelämästä poistumisen vähentäminen. Näen erityisesti uudistuksen psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioimisen tärkeänä myös sosiaali- ja terveysalan työolojen parantamisessa — ja myös ministeri korosti, että tässä ei toki tarkoiteta vain 55 vuotta täyttäneitä vaan tämä lakiesitys koskee sitten kaikkia työpaikkoja. 
Erityisesti kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa on tunnistettu terveyttä haittaava kuormitus, joka johtuu psykososiaalisista kuormitustekijöistä, työntekijätasolla, esihenkilötasolla ja johdon tasolla. Alalla kuormitusta aiheuttaa muun muassa työn vastuullisuus ja korkea kuormitus sekä myöskin väkivalta ja sen uhka. Lisäksi todellisuuden ja eettisten arvojen ristiriita synnyttää paljon eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveysalan työssä. Kaikki tämä vaikuttaa negatiivisesti alan veto- ja pitovoimaan, pahentaen myöskin henkilöstövajetta.
Työturvallisuussäännöksissä tulee myös velvoittaa työnantajaa henkilöstön psykososiaalisen kuormituksen ennakointiin ja hallintaan ja haitallisten kuormitustekijöiden poistamiseen ja seurantaan. 
Toteutuessaan tämä lakiesitys osaltaan lisää työssäjaksamista ja jopa pidentää työuria. On hyvä muistaa, että Suomessa jäädään edelleen liian varhain työkyvyttömyyseläkkeelle, mikä koskee erityisesti sosiaali- ja terveysalaa. Erityisesti on muistettava, että ennenaikaiselle eläkkeelle jäädään nykyisin erityisesti psyykkisistä syistä johtuen. Tähän meidän pitää saada muutos, ja tämä lakiesitys omalta osaltaan toivottavasti tätä asiaa edistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2022-11-29T16:35:23,2022-11-29T16:38:18,Hyväksytty,1.1
2022_131_123,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_124,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehdotuksen mukaan työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Ehdotuksessa täsmennetään työnantajan tarkkailuvelvoitetta siten, että työnantajan olisi jatkuvasti tarkkailtava työympäristön, työolosuhteiden ja turvallisten työtapojen lisäksi myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työssä.
Tarkoitus on todella hyvä, yritetään edistää 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työssäjaksamista ja työurien pidentämistä. Mutta kun katsotaan näitä velvoitteita ja säädöksiä, mitä työnantajalle on tulossa, niin käykö tässä nyt niin — kuten aikaisemminkin todettu — että työnantajat eivät halua sitten enää palkata näitä yli 55-vuotiaita, kun tulee eri velvoitteita. Sama, kun täällä on tarkentavia säädöksiä koskien raskaana olevaa, äskettäin synnyttänyttä ja imettävää työntekijää. Nyt jo moni yksinyrittäjä, joka on palkkaamassa uutta työntekijää, pelkää ottaa sitä nuorta naista töihin — siitä tulee kustannuksia, jos hän jää raskaaksi, nyt tulee lisävelvoitteita. Meneekö tämä vähän toiseen suuntaan sitten, kun näitä tällaisia velvoitteita tulee?
Ajatus on todella hyvä, että näitä tulee ja otetaan huomioon työntekijän olosuhteet ja terveydellisetkin vaikutukset, mutta kuten lausuntopalautteessa on huomattu, työntekijäjärjestöt ovat pitäneet esitystä tarpeellisena ja tasapainoisena ja sitten työnantajajärjestöt eivät ole kaikilta osin pitäneet tätä tarpeellisena. Tässä pitää nytten niin sanotusti herkällä korvalla kuunnella, ettei mennä väärään suuntaan. Toivotaan, että yritykset pystyvät ja haluavat palkata plus 55-vuotiaita tulevaisuudessakin ja nuoret naisetkin pääsisivät töihin ja yksinyrittäjät uskaltaisivat palkata lisää työvoimaa, jotta nuoria naisia ja ikääntynyttäkin väestöä saadaan töihin — ettei tule liikaa säädöksiä, mitä ne sitten alkavat pelkäämään. Tarkoitus on hyvä, ja toivotaan, että tällaiset edistyisivät tulevaisuudessakin, mutta pidetään huoli myös, että työpaikkoja säilyy tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T16:38:20,2022-11-29T16:40:45,Hyväksytty,1.1
2022_131_125,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_126,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy sinänsä tärkeään lakiesitykseen kyllä todeta, että jos tässä niin kuin tavoitteena on se, että yli 55‑vuotiaat pysyvät työssä pidempään, niin en ole aivan varma, mihin tämä juuri synnyttäneiden ja imettäneiden lisääminen tässä kohtaa tähän lainsäädäntöön liittyy.
Mutta muutama asia. Pidän tietysti ymmärrettävänä sitä, että kunkin yksilöllisiä ominaisuuksia ja terveydentilaa — työntekijän näkökulmasta — tarkastellaan tässä lainsäädännössä. Mutta sitten siinä tullaan siihen tilanteeseen, että sen täytyy olla tasapainossa myöskin työn ja työolosuhteiden kanssa, koska sellaisesta mallista, jossa jokaisen yksilöllisyyttä kussakin tehtävässä pitäisi tarkastella, tulee aika raskas sinne työnantajapuolellekin, eli se pitää aina suhteuttaa tietysti tähän tehtävään.
Haluan tässä yhteydessä kyllä nostaa esiin ensihoitajat, jotka vuosi toisensa jälkeen kohtaavat tehtävillänsä huomattavan määrän muun muassa väkivallan uhkaa. Ja olemme tännekin tuoneet nyt kahtena vaalikautena lakialoitteen ensinnäkin siitä, että heitä ei jatkossa rinnastettaisi siviiliin heidän joutuessaan väkivallan kohteeksi, vaan että heidät rinnastettaisiin virkamiehiksi, jolloin rangaistukset olisivat tästä asiasta kovemmat. Sen lisäksi, että tämä rikoslain muutos tarvittaisiin, niin tarvittaisiin kyllä työhön liittyvien riskien osalta tämmöinen laajempikin kartoitus, että katsottaisiin myöskin muut osiot tältä osin läpi koko valtakunnassa.
Ja mitä sitten tulee ensihoitajiin, niin nostan myös sen tässä esiin, että jos ajatellaan, että meillä on raskaana oleva ensihoitaja, niin valitettavasti edelleen esimerkiksi erityisäitiysrahaa myönnetään vaihtelevasti tässä tehtävässä — mikä on ongelmallista, koska sen suuren vatsan kanssa ymmärtänemme, että ensihoidon erittäin painavien reppujen ja laitteiden kantaminen potilaan luo ja pois potilaan luota ja potilaan mukana tuntuu aika mahdottomalta sen lisäksi, että siellä on näin iso väkivallan riski, mikä näissä pelastuslaitoksen tilastoissa kasvaa vuosi vuodelta.
Olisin kysynyt nyt, kun ministeri on tässä: Onko teillä ministeriössä ollut puhetta ensihoitajien, nimenomaan raskaana olevien ensihoitajien, osalta siitä, että voitaisiin jollain tavalla heille varmentaa se, että heillä on mahdollisuus erityisäitiysrahan käyttöön raskautensa aikana?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T16:40:45,2022-11-29T16:43:47,Hyväksytty,1.1
2022_131_127,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_128,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä esitys on minusta erittäin hyvä sillä tavalla, kun mietin sitä, millä tavalla meillä muka otetaan huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset työsuojelutoiminnassa siinä, kuinka jaksaa tehdä töitä sitten iäkkäämpänä.
Jäin miettimään tätä tämänhetkistä tilannetta, meidän työvoimapulaa ja työvoimatarvetta. Minä tunnen erittäin paljon semmoisia ihmisiä, jotka ovat jo saavuttaneet eläkeiän ja kuitenkin he tekevät semmoista tilapäistä duunia, käyvät tuuraamassa, tekevät töitä hoitoalalla, autoalalla, rakennusalalla ja monessa muussa työkohteessa, että he saavat paikattua sen henkilökuntatarpeen, mikä meillä tällä hetkellä on ammatti-ihmisten työntekijäpulasta. Jäin miettimään tuota asiaa sillä tavalla, että hyvä työsuojelu ja hyvä työilmapiiri on pitkälti johtamiskysymys siitä, kuinka johdetaan sitä työpaikkaa ja mitenkä annetaan niitä mahdollisuuksia suorittaa tehtävät, mitenkä luotetaan siihen työntekijän ammattitaitoon, ja se on yksi tärkeä osa sitä kokonaisuutta, millä huolehditaan siitä, että meidän työpaikalla työtulokset menestyvät hyvin. Me tarvitaan sitten myös sitä johtajille tarkoitettua, myös he tarvitsevat sitä työsuojelua siinä mielessä, että he pystyvät olemaan niin kuin kanssaihmisiä niitten työntekijöitten kanssa ja parantamaan yhdessä sitä työn tulosta yhteisillä päämäärillä ja yhteisellä hyvällä työnteon organisoinnilla ja niillä toimenpiteillä, ja minun mielestäni ne ovat niitä oikeita ratkaisuja siinä vaiheessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-29T16:43:49,2022-11-29T16:45:40,Hyväksytty,1.1
2022_131_129,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_130,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan oikea lakiesitys tämä on, ja aivan, pitää todella kiinnittää huomiota, kun halutaan työuria jatkaa, että työntekijän turvallisuus on taattu kaikissa olosuhteissa. Kuten edustaja Rantanen äsken erinomaisessa puheenvuorossaan kuvasi tätä ensihoitajien tilannetta, niin kyllä siellä pitää työnantajan edustajan harkita se, kuka sinne ensihoitotilanteeseen lähetetään. Tiedän lähipiirini kokemuksista ihan heidän kohtaloita, mitä on voinut sattua, kun on mennyt tilanteeseen, jossa on väkivaltaa käytetty. Sinne kun menee ihmistä auttamaan, niin se on aidosti vaarallinen tilanne. Sellaiseen tilanteeseen älköön esimerkiksi raskaana olevaa naista lähetettäkö. Se on varmasti vaarallinen tilanne hänelle ja myös uudelle elämälle, ja toivon, että nämä asiat huomioidaan — ja myös uskon, että huomioidaan. Tämä laki nähdäkseni sitä tarkoitusta aivan oivallisesti palvelee.
Sitten toinen asia, mikä ei liity tähän asiaan mutta on yhtä tärkeä, on se, että kun työuria pyritään jatkamaan — mikä on ihan nykyisen taloustilanteen ja tämän meidän eläkejärjestelmämme kannalta välttämätöntä — myös kuntoutustoimintaa pystytään parantamaan, koska jos henkilö tekee vaikka terveydenhuollon piirissä työtä, nostelee, hoitaa potilaita ja joutuu käyttämään paljon voimaa potilaita nostellessa ja siirrellessä, heitä auttaessaan, niin kyllä siinä kuntoutus ja hoitajan oman terveyden ylläpitäminen ja parantaminen ja kohentaminen on äärimmäisen tärkeää. Toivon, että näihin kiinnitetään huomiota, ja on aivan erinomaista, että ministeri on paikalla, niin hän voi viedä suoraan nämä terveiset ministeriöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T16:45:40,2022-11-29T16:47:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_131,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_132,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Innostuin ottamaan tämän puheenvuoron edustaja Rantasen aiemman puheenvuoron perusteella. Nyt kun ministerikin on vielä paikalla, haluaisin myös osaltani kommentoida tätä ensihoitajien rinnastamista virkamieheksi ja sen kirjaamista rikoslakiin. Olen itse toiminut 35 vuotta palomiehenä ja myös useasti ambulanssissa, ja tämä ongelma on kyllä ilmeinen. Itselläni on virkamiehenä tämä suoja, mutta ensihoitajilla, ketkä ovat työsuhteessa, tätä suojaa ei ole. Nyt viimeisin esimerkki on Pellosta, jossa potilas puukotti ensihoitajaan. Olisi kyllä jo korkea aika kirjata tämä rikoslakiin, ja ensihoitajat sitä kautta saisivat paremman työturvallisuuden. Toivottavasti oikeasti otatte tästä koppia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-11-29T16:47:17,2022-11-29T16:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_131_133,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_134,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ruotsissahan ylipäätänsä tähän asiaan on vastattu niin kutsutulla sinivilkkusabotaasilailla. En uskalla tässä salissa enää mitään lukuja sanoa, mutta muistaakseni lähestulkoon 20 vuotta vankeutta voi saada sellaisesta teosta, joka kohdistuu henkilöihin, jotka ovat viranomaisena paikalla. Siinä mielessä me olemme pikkasen jälkijunassa kyllä tämän asian kanssa. On todella harmillista, että tämmöisissäkin tilanteissa ne käsitellään tapon yrityksenä, törkeinä pahoinpitelyinä, mutta niihin ei ole mitään tavallaan koventamisperustetta, saati että siellä huomioitaisiin, että se olisi murhan yritys, kuten olisi, jos olisi kysymyksessä virkamies, kuten vaikkapa poliisi.
Haluan kuitenkin nostaa esiin myös sen, että työnantajilla on ilman muuta valtava vastuu työturvallisuudesta ja työssäjaksamisesta ja työsuojelusta, mutta haluan kyllä tässä yhteydessä nostaa esiin myös ainakin pelastustoimen puolelta sekä poliisitoimen puolelta, joissa molemmissa olen saanut työskennellä, työtoverien merkityksen työssäjaksamiselle. Sillä vaikka työnantaja tekisi kaikkensa, niin silloin kun ollaan partiossa tai ambulanssissa tai näinpäin pois, on valtava merkitys sillä kaverilla, joka siinä on, ja ihan sama on työvuoroissa. Siellä käytännössä katsoen tulee luottaa toiseen niin paljon, että voit tavallaan antaa henkesi toisen kaverin käsiin. Se vaikutus on ihan uskomaton, mikä näissä työyhteisöissä on, ja ainakin nämä pelastuslaitokset ja poliisilaitokset, joissa olen itse saanut työskennellä, ovat olleet erinomaisia paikkoja. Siellä on ollut työnantajan tuki mutta myöskin mieletön yhteishenki, millä on tehty työtä ja autettu ihmisiä ja pidetty ihmisten turvallisuudesta huolta.
Tässä yhteydessä haluan vielä nostaa sen, että itsekin olen lähestulkoon parikymmentä vuotta ollut ambulanssissa töissä, ja silloin kun aloittelin, henkisen puolen työsuojelu oli aika lailla lapsenkengissä, mutta on ollut hienoa nähdä näiden vuosien aikana, miten hyvin ollaan kehitetty tätä puolta ja nimenomaan sitä purkua, jotta ei käy niin, että asiat alkavat kertyä kovalevylle ja siitä tulee myöhemmin ongelmia. Poliisi on ottanut jo vuosia sitten käyttöön traumatyöpajat, jotka poliisihenkilöstö on kokenut todella hyviksi purkujärjestelmiksi. Tämä valitettavasti meillä puuttuu vielä pelastustoimen puolelta, niin palomiehiltä kuin myös ensihoitajilta. Olisikin hyvä, että tämä saataisiin ihan valtion rahoitukseen, eikä niin, että tähän toimintaan joudutaan joka vuosi hakemaan erikseen avustuksia, joiden kautta traumatyöpajatoiminta pystytään pelastustoimelle hoitamaan. Jos tämän viestin saisi ministerin kautta hallitukselle, niin olisi erinomaisen hyvä, että tämä asia saataisiin myös kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T16:48:22,2022-11-29T16:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_131_135,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_136,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on todella arvokasta keskustelua, elikkä käydään työturvallisuuslain muuttamista lävitse työsuojelun osalta. Lähinnä, kun edustaja Hoskonen puhui tuosta työuran jatkamisesta, niin itselle tuli vaan mieleen se, että miten sitä työuraa voisi jatkaa alkupäästä ja miten työsuojelu ja työturvallisuus asettaa rajoitteita tällä hetkellä. Koen, että Suomeen muodostuu yhteiskunnalle ongelmia siitä, että nuoret eivät voi mennä töihin näitten ehkä liian tiukkojenkin työturvallisuus- ja työsuojeluasioiden takia.
Itse olen mennyt viidentoista vanhana rakennuksille töihin. Tätä aikaisemmin olen ollut autokorjaamossa, kun isä oli yrittäjä, mutta 15-vuotiaana olen mennyt ihan vieraalle töihin rakennuksille, ja täytyy sanoa, että ihan miesten töihin siellä. Mutta nykypäivänä on aika lailla, voisiko sanoa, jopa mahdotonta, että nuori mies menisi rakennuksille töihin, koska siellä tulee kaikenlaista työturvallisuuskortti- tai tulityökortti- tai tieturvakortti- tai jotain muuta ongelmaa, ja tämä aiheuttaa mielestäni osittain sitä, että meillä nuoria syrjäytyy sen takia, että he eivät pääse itse ansaitsemaan itselleen rahaa jo nuorena. Jonkinlainen lievennys pitäisi saada mielestäni yhteiskunnassa aikaan siihen, että pystytään ottamaan nuoria rakennuksille lautapojaksi tai muurarille lekariksi. Tämä tilanne vaan valitettavasti on nyt niin, että on paljon nuoria, jotka eivät voi ottaa vastaan kesätyötä, jossa he pääsisivät itse ansaitsemaan rahaa ja sitä kautta he pystyisivät tavallansa integroitumaan jo työelämään ja yhteiskuntaan siinä koulun ohella. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T16:51:51,2022-11-29T16:54:34,Hyväksytty,1.1
2022_131_137,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Näin, ja vielä edustajat Rantanen ja Juvonen, ja sen jälkeen tähän keskusteluun tässä yhteydessä varatut puoli tuntia on käytetty. — Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_138,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Piipahdin tuossa eilen pelastuslaitoksella, jossa olen työssä, ja minut pysäytettiin siinä autohallissa ja kysyttiin, että onkos Rantanen tehnyt sille asialle mitään, että palomiesten eläkeikää laskettaisiin. No, Rantanen ei ole sille tietenkään voinut tehdä täältä oppositiosta juurikaan mitään. [Petri Huru: Toivottavasti hallitus tekee!] Tämä kysymys heitettiin kyllä pikemminkin pikkuisen vitsillä, mutta on siinä kyllä kieltämättä todella siis taustaakin, miksi tätä kysymystä heitetään.
Itse kun pohdin sitä, että tuolla pitäisi omaltakin kohdaltani 67-vuotiaaksi ambulanssissa kyetä työtänsä tekemään, [Petri Huru: Ei oo realistista!] niin kyllähän se kuulostaa melkoiselta — eritoten kun ajatellaan tänä päivänä, jolloin työ on varsin kuormittavaa, tehtäviä on todella paljon, liikenne on muuttunut, pitäisi olla nopea reaktiokyky ja kyetä ajamaan ripeästi autoa paikasta toiseen, kyetä nopeaan tilannekuvaan ja tilannearvioon, nopeisiin päätöksiin, hyvään fyysiseen kuntoon, kantamaan ne kaikki hoitotarvikkeet, joita nykyään ambulanssissa on mukana. Samoin meillä ehkä pikkasen väestö saa painoakin lisää ja pitäisi pystyä potilaita kantamaan jatkossakin, niin kyllä se aika mahdottomalta tuntuu 67-vuotiaana tehdä. Itse asiassa kyllä pelastustoimenkin tehtävät, joissa palomiehet tekevät todella paljon tänä päivänä ensivastetehtäviä tuonne ensihoidon puolelle sen lisäksi, että hoitavat omat pelastustoimen tehtävänsä... Kyllä tämä kieltämättä on asia, jota sopii pohtia.
Mutta ihan sama on sitten myöskin poliisin puolella. Tehtäväkenttä on muuttunut entistä vaarallisemmaksi aivan kuten muuallakin sinivilkkuporukoissa. Siltä osin ymmärrän kyllä realiteetit, että sellaista esitystä ei varmastikaan hallitukselta ole tulossa. Mutta mielestäni tästäkin asiasta pitää voida keskustella ja puhua, että onko myöskään realismia odottaa, että nämä henkilöt todella pystyvät tekemään siihen eläkeikäänsä asti tätä vaativaa työtä, [Petri Huru: Ei oo realistista!] tai että he eläköityvät varhain, ja tältä osin se ei ole hyvä vaihtoehto tietysti sekään kenellekään. Mutta tämä on mielestäni semmoinen asia, jota tässäkin salissa täytyy edelleen kyllä jaksaa keskustella ja pyörittää, että mihin suuntaan me tässä kohtaa ollaan menossa ja minkälaisia odotuksia me näille työntekijöille täältä esitämme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T16:54:36,2022-11-29T16:57:52,Hyväksytty,1.1
2022_131_139,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Edustaja Juvonen, ja sen jälkeen ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_140,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edustajien Rantanen ja Huru puheenvuoroihin siitä, miten ensihoitajat ja poliisit kohtaavat työssään väkivaltaa ja uhkatilanteita. Niitä tapahtuu myös esimerkiksi kotihoidossa, kotihoidon työntekijöille — esimerkiksi yövuoroissa tai hoivakodeissa voi olla tilanteita, että on asiakkaita, jotka eivät välttämättä ymmärrä sitä toimintaansa ja saattavat käyttäytyä vaikkapa väkivaltaisesti. Esimerkiksi erilaiset psykogeriatriset sairaudet voivat aiheuttaa iäkkäissä tahtomattaan tilanteita, että voi tulla yllättäviä hetkiä, ja hoitaja joutuu miettimään, miten näissä toimitaan.
Mutta, arvoisa puhemies, EETU ry on eläkeläisliittojen etujärjestö, ja he tekivät tällaisen seurantatutkimuksen ”Huomisen kynnyksellä” 55—84‑vuotiaille henkilöille. Yhtenä pelkona, mitä nämä ihmiset kokivat, oli sairauksien ja liikuntakyvyn menettämisen pelko. Siitä siirryn työelämään ja mietin, että jotta 55‑vuotias tai ylipäänsäkin ikääntyneet työntekijät pysyisivät hyvässä kunnossa, tarvitaan toki paljon toimenpiteitä. Tarvitaan työnantajalta ymmärrystä ja mahdollisuutta tukea sitä, että on erilaisia liikuntaharrastuksia ja henkilöt saavat kokea siinä työssään myös sen, että jos tulee joitakin liikuntaongelmia, niin he saavat kuntoutusta tai apua sitten näihin asioihin.
Ja yksi, mikä on hyvin tärkeää, jotta liikuntakyky säilyy ja ihminen ei sairastu, on hyvä ergonomia. Nyt meillä on ollut koronakriisi takana, ja monet opiskelijat ovat olleet pitkään pois työelämästä — eivät ole päässeet esimerkiksi harjoitteluun harjoittelemaan, ja esimerkiksi hoitoalalla ergonomia on äärettömän tärkeää. Yhdellä nostolla voit rikkoa selkäsi ja pilata koko loppuelämäsi.
Olen toiminut omassa työssäni hoiva-alalla ergonomiavastaavana ja pitänyt huolta siitä, että uudet työntekijät ja myös opiskelijat ovat sitten saaneet jonkinlaista ohjausta ja neuvontaa siinä, miten tärkeää on toimia ergonomisesti. Toivoisin, että tätä asiaa nostettaisiin erittäin paljon esille. Täällä lakiesityksessä puhutaan toki näistä erilaisista haitoista — muun muassa liiallisesta istumisesta ja yksitoikkoisista työasennoista — mutta opiskelijat saisivat hyvän koulutuksen erilaisiin nostoihin ja siirtoihin, joskin nyt jo apuvälineitä käytetään, ja että vahinkoja ei sattuisi tietämättään tai tahtomattaan. Ja sitten myös opiskelijoiden ohjaajille tarvitaan hyvät resurssit, että heitä on ohjaamassa ja neuvomassa. Mutta ergonomia on päivän sana, jotta me jaksamme pidempään ja pysymme terveinä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T16:57:52,2022-11-29T17:01:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_141,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Näin. — Ja nyt, arvoisat edustajat, äsken tosiaan koetin sanoa, että tähän varattu puoli tuntia on käytetty, mutta kuitenkin ilmestyi vielä yksi puheenvuoropyyntö. Onnistuuko ihan minuutissa, vai puhutko myöhemmin? — Edustaja Lundén, ja tämä on ehdottomasti viimeinen tässä vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_142,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minun on ihan pakko kommentoida tähän kanssa, kun puhutaan tosi tärkeästä asiasta eli työturvallisuudesta. On puhuttu poliiseista ja ensihoitajista ynnä muista, mutta haluan tähän tuoda vielä kaupan työntekijöitten turvallisuusnäkökulman. 
Ihan joka päivä jossain päin Suomea ryöstetään kauppoja, ja ne ryöstöt ovat ainoastaan vain raaistuneet. Tullaan puukolla uhaten ja jopa kirveellä uhaten ja jopa aseella uhaten ihan joka päivä. Minä kannan tosi suurta vastuuta siitä — noin 550 miljoonaa on varkaushävikki per vuosi Suomessa — että kaupan työntekijöillä on kanssa... Tosin mikään henkinen tila ei korvaa sitä, kun sinulta tullaan työpäivän ohessa ryöstämään vaikka kaljakori tai muutama kymppi rahaa kassasta. Siihen työturvallisuuteen kannattaisi panostaa. Minä haluaisin, että hallitus ottaisi esille semmoisen asian, että tulisi lähestymiskielto esimerkiksi näille ns. tapavarkaille, jotka tulevat päivästä toiseen, aiheuttavat ainoastaan vain pelkkää varkaushävikkiä, ryöstämään kaupoista erilaisia tuotteita. Tähän minä kiinnittäisin huomiota. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-29T17:01:09,2022-11-29T17:02:13,Hyväksytty,1.1
2022_131_143,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Näin, kiitos. — Nyt ministeri Sarkkinen, ja sen jälkeen jos vielä ilmaantuu puheenvuoroja, ne menevät sitten päivän päätteeksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_144,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työturvallisuuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 306/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia erittäin paljon laajasta ja mielestäni hyvin tärkeästä ja monipuolisesta keskustelusta. Esityksen tavoitteena todella on osaltaan vahvistaa ikääntyvien työllisyyttä ja sen edellytyksiä, mutta kuten täällä on todettu, niin kyllä työllisyyden este on monesti myös ikäsyrjintä, asenneongelmat, ja liian paljon Suomessa esiintyy edelleen ikäsyrjintää työhönotossa. Me hukkaamme valtavan määrän inhimillistä potentiaalia. Me tarvitaan kulttuurin muutosta, mutta totta kai myös ilmeneviin syrjintätapauksiin täytyy puuttua. 
Täällä kysyttiin sitten esityksen ikään kuin kustannusvaikutuksista ja kuormituksesta työnantajille. Täytyy ensinnäkin todeta, että työsuojeluhan aiheuttaa tietenkin velvoitteita ja myös kustannuksia työnantajille. Niin on nykyisinkin. Sinänsä on arvioitu, että tähän esitykseen ei liity merkittävästi kustannusvaikutuksia työnantajille, sillä ehdotus selkeyttää ja täsmentää jo nykyisin työnantajalle säädettyjä velvollisuuksia. Tietysti kustannusvaikutukset ovat riippuvaisia siitä, missä määrin ja miten uudet säännökset vaikuttavat ja muuttavat työnantajien toimintaa, ja sitten sellaisille työnantajille, joilla työturvallisuusvelvollisuuksia ei ole tähän mennessä otettu riittävästi tai lainkaan huomioon, voi tietenkin lain noudattamisesta tulla lisäkustannuksia.
Sen lisäksi haluaisin todeta, kun täällä kysyttiin, voiko tämä heikentää työnantajien halua palkata ikääntyviä työntekijöitä, että pidetään epätodennäköisenä, että tämä esitys heikentäisi työnantajien halukkuutta palkata ikääntyviä työntekijöitä. On todella huomattava, että ehdotettu sääntely ei kohdistu pelkästään ikääntyviin työntekijöihin. Vaikka esityksellä pyritään edistämään erityisesti 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työssäjaksamista, niin esitys ei erottele työntekijöitä iän tai muunkaan erotteluperusteen mukaan, vaan se kohdentuu kaikkiin työntekijöihin, joiden henkilökohtaiset edellytykset edellyttävät työsuojelutoimenpiteitä.
Sitten oli kysymys, miksi tässä samassa esityksessä ovat raskaana olevat, juuri synnyttäneet ja imettävät. Ensinnäkin on todettava, että jo voimassa olevan lain mukaan jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle erityistä vaaraa eikä vaaratekijää voida poistaa, työnantajan on pyrittävä siirtämään työntekijän raskauden ajaksi tälle sopiviin tehtäviin. Tätä sännöstä nyt täsmennetään, koska voimassa olevan säännöksen mukaisesti on voitu tulkita, että se koskee vain raskaana olevia. Vaikka alun perinkin ollut tarkoitus, että se koskisi laajemmin myös juuri synnyttäneitä ja imettäviä, niin nyt tätä täsmennetään, että se on selkeää, että se koskee laajemmin myös juuri synnyttäneitä ja imettäviä, eli pieni täsmennys kyseessä.
Täällä nostettiin esille ensihoitajien työturvallisuuteen liittyviä erityiskysymyksiä. Tämä on mielestäni tärkeä nosto, ja asiaan täytyy palata, koska minulla ei tältä istumalta tähän tematiikkaan ole antaa vastauksia, mutta kiitän laajasta keskustelusta eduskuntaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+12.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-29T17:02:18,2022-11-29T17:05:39,Hyväksytty,1.1
2022_131_145,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_146,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Käsittelyssä on nyt hallituksen esitys, joka liittyy ennen kaikkea liikennehankkeiden hallinnollisiin menettelyihin. Esitykseen sisältyvällä uudella lailla pannaan täytäntöön niin sanottu Smart TEN-T ‑direktiivi, joka koskee ennen kaikkea Euroopan laajuisen liikenneverkon eli TEN-T-verkon suurten ydinkäytävähankkeiden lupamenettelyitä. Direktiivin mukaisesti laissa säädettäisiin näiden hankkeiden lupamenettelylle yhteenlaskettu enimmäiskesto neljä vuotta. Lisäksi laissa säädettäisiin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tehtäväksi koordinoida yhteistyötä hankkeen toteuttajien ja muiden viranomaisten kesken ja seurata hankkeen hallinnollisten menettelyiden etenemistä määräajassa. Tämän Smart TEN-T ‑direktiivin tavoitteena on nopeuttaa Euroopan laajuisen TEN-T-verkon hankkeiden lupamenettelyitä ja edistää sitten TEN-T-verkon valmiiksi saattamista. Tässä hallituksen esityksen valmistelussa olemme yhdessä eri viranomaistahojen kesken pyrkineet löytämään mahdollisimman hyvin suomalaiseen järjestelmään sopivat ja kaikkien osapuolten kannalta mahdollisimman tehokkaat ratkaisut tämän direktiivin edellyttämän määräajan toteuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Toiseksi tämä esitys koskee maanteiden toiminnallisista luokista päättämistä, siis sitä, onko maantie valtatie, kantatie, seututie vai yhdystie. Nykyisin asiasta on lain mukaan säädettävä asetuksella. Tämä on käytännön kannalta kankeaa. Erityisesti tiehankkeisiin liittyvät teiden luokkien määrittelytarpeet olisi voitava hoitaa sujuvasti tämän tiehankkeen hallinnollisen käsittelyn yhteydessä. Siksi hallitus ehdottaa, että maantien toiminnallisen luokan vahvistaisi jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Tämän esityksen maantien luokasta tai sen muuttamisesta valmistelisi maanteiden tienpidosta vastaava ely-keskus tai Väylävirasto. Laissa säädettäisiin lisäksi alueiden, maakuntien liittojen ja kuntien sekä muiden tahojen mahdollisuudesta osallistua valmisteluun. Tämän esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa maanteiden luokittelun perusteita vaan sujuvoittaa päätöksentekoa. Samalla tavoitteena on varmistaa riittävä valtakunnallinen yhtenäisyys maanteiden luokittelussa. Sen vuoksi ehdotamme, että valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa laissa säädettyjä periaatteita täsmentäviä tarkempia säännöksiä siitä, millä perusteilla maantiet ovat valta-, kanta-, seutu- tai yhdysteitä. Tämän maanteiden toiminnallisen luokituksen päivittäminen on yksi valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n toimenpiteitä. Lainmuutosten lisäksi liikennehallinto selvittää erillisessä prosessissa yhteistyössä alueellisten liikennejärjestelmätoimijoiden kanssa mahdollisia tarpeita päivittää yksittäisten teiden luokkia.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä pääasiallisesti hallinnollisia kysymyksiä sisältävä esitys saa myönteisen vastaanoton täällä eduskunnassa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:06:09,2022-11-29T17:09:13,Hyväksytty,1.1
2022_131_147,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_148,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan tärkeä esitys tämäkin hallituksen esitys. Mikäli oikein ymmärsin, arvoisa ministeri, kyllähän tämä neljän vuoden määräaika, jolloin nämä lupahankkeet on käsiteltävä, on turkasen pitkä aika. Meillä on tässä talossa keskusteltu aika moneen kertaan siitä, pitäisikö lupamenettelyjen olla lyhyempiä. Ei voi olla niin, että jonkun hankkeen lupamenettely kestää vuosia ja vuosia ja sitten itse asiassa se vahinko pahenee, mitä varten sitä hanketta on käynnistetty, ja tilanne vaikeutuu koko ajan. Nyt kun ministeri on paikalla, niin rohkenen kysyä, onko tässä tavoitteena... En tiedä, paljonko nykyinen menettely kestää, mutta veikkaisin, että neljä vuotta on kyllä kohtalaisen pitkä aika. Kyllä tämän tasoisissa asioissa pitäisi vähän nopeammin pystyä päätöksiä tekemään. Totta kai, eihän se neljän vuoden määräaika estä tekemästä vaikka vuodessa niitä päätöksiä.
Toinen asia, arvoisa puhemies ja kunnioitettu ministeri, mistä haluaisin kysyä vielä tarkemmin: Kun tuo Venäjän tilanne, kuten kaikki tiedämme, on aivan todella todella vaikea tilanne koko maailman kannalta, ja se on vaikuttanut meidän kansantalouteemme paljon, kun liikenne on loppunut, muun muassa Saimaan kanavan liikenne, niin rohkenen kysyä teiltä, arvoisa ministeri, siitä, että meillä on vuosikymmeniä puhuttu kotimaisen väyläverkon eli kotimaisten sisävesireittien avaamisesta, Kymijoen kanavoinnista, koska se nostaisi meidän metsäteollisuuden kannattavuuden aivan uudelle tasolle. 80 prosenttia Suomen metsäteollisuuden kapasiteetista tulisi ympärivuotisen vesireitin piiriin, joka olisi täysin Suomen rajojen sisällä. En jaksa mitenkään ymmärtää, arvoisa ministeri, että me rahoitamme ulkomaista kanavaverkkoa maksamalla sinne rahaa, ja pahoin pelkään, arvoisa ministeri, että nykyisessä tilanteessa mennään vähintään kymmenen vuotta. Olisiko nyt vihdoin ja viimein aika käynnistää se Kymijoen kanavan hanke ihan uudestaan, koska se toisi tälle maalle niin paljon hyvää, ja tietäisimme, että se on toimiva verkko seuraavat sata vuotta aivan varmasti?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T17:09:14,2022-11-29T17:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_131_149,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,Näin. — Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_150,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle esittelystä. — On erittäin hyvä, että EU-lainsäädäntöä saadaan myöskin tänne Suomeen nopeasti voimaan ja myöskin käytäntöön. Tämä hallituksen esityshän on käytännössä teknistä lainsäädäntöä, jossa ei tule käytännössä juurikaan mitään erikoista, ja uskon, että tämän ei pitäisi herättää myöskään suuria poliittisia intohimoja. 
Tavoitteena on sujuvoittaa maanteiden toiminnallisia luokkia koskevaa päätöksentekoa, ja se on hyvä asia. Itse haluan tässä yhteydessä tuoda eteen, että Suomeen ei tarvitse rakentaa omasta mielestäni valtateitä ja moottoriteitä. Omasta mielestäni meidän liikenteeseen riittävät niin sanotut kaksi plus kaksi ‑kaistaiset, keskikaiteelliset maantiet. Ne ovat sujuvia, ja toivoisi myöskin, että sellaisia hankkeita viedään eteenpäin. Ne ovat myöskin kustannustehokkaita taloudellisesti Suomen mittakaavassa, ja niillä teillä kyllä Suomen maantieliikenne kulkee sujuvasti. 
Kaiken kaikkiaan itseni, ja myöskin keskustan, mielestä TEN-T-rahoitusta pitää saada jatkossakin Suomeenkin, meidän liikenneväylähankkeisiin. Monesti olen kuullut sitä — ja varmaan on vähän tottakin — että meillä ollaan aikaisempina vuosina oltu hieman jäljessä näissä hakumenettelyissä, mutta kiitos ministeri Harakalle siitä, että tätä asiaa on nostettu esille ja tässä ollaan oltu aktiivisia ja nimenomaan näissä suurissa väylähankkeissa — viittaan vaikkapa ratahankkeisiin — ollaan haettu myöskin tätä TEN-T-rahoitusta. Se on erittäin hyvä asia, ja toivon, että tätä menettelyä viedään eteenpäin.
Kaiken kaikkiaan haluan tässä yhteydessä, kun puhutaan maanteistä ja suurista väylähankkeista, kiittää myöskin ministeri Harakkaa siitä, että meillä on tällä hallituskaudella ja eduskuntakaudella saatu lisää perusväylänpidon rahoitusta ja sitä isoa työtä, mikä tehtiin Liikenne 12:ssa, valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ollaan viety määrätietoisesti eteenpäin, ja toivon, että sitä myöskin ensi kaudella viedään eteenpäin. Ihan niin kuin ministeri Harakka toi esille, tämä hallituksen esitys on myöskin osa sitä Liikenne 12 ‑järjestelmän toteuttamista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-29T17:11:15,2022-11-29T17:13:58,Hyväksytty,1.1
2022_131_151,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Näin. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_152,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä kommenteista, ja kiitoksista erityisesti kiitos. — Tämä neljän vuoden määräaika, johon edustaja Hoskonen tässä viittasi, tulee suoraan sieltä direktiivistä. Se oli se neuvottelussa saavutettu tulos. Totta kai on niin, että toki voidaan nopeamminkin edetä. Tämä on ikään kuin se takaraja. Kuitenkin se tarkoittaa sitä, että hankkeen toteuttajan ei tarvitse nyt kaikkia niitä menettelyitä laittaa yhtä aikaa vireille siinä prosessissa. On tietenkin tärkeätä, että viranomaiset tekevät yhteistyötä, että varmasti tässä neljän vuoden määräajassa, siis maksimiajassa, pysytään.
Laajemmin TEN-T-verkosta voi ehkä sanoa, että sitä käsitellään Brysselissä liikenneneuvostossa nyt tässä itsenäisyyspäivän aattona, ja sitten on mielenkiintoista nähdä, millä tavalla tavoitteemme ovat sen TEN-T-kartaston mukaan toteutuneet. Kovasti on tehty työtä ja virkakunta on ahkeroinut sen eteen, että Suomen edut ja varsinkin tämän uuden maailmantilanteen tuomat haasteet huomioitaisiin entistä paremmin TEN‑T-verkossa myöskin siten, että siitä koituisi myöskin Suomen huoltovarmuudelle ja läntisille yhteyksille hyötyä. Tämä työ on määrätietoista, samoin kuin tietysti Connecting Europe Facility-, CEF-rahoituksen haku, johon edustaja Torniainen tässä viittasi.
Me olemme pyrkineet suunnitelmallisella toiminnalla rytmittämään hankkeet silloinkin, kun rahoitusta ei ole ylenpalttisesti saatavilla siten, että se EU:n rahoituksen osuus voitaisiin maksimoida. Sehän kuitenkin edellyttää tiettyä kansallista vastinrahaa, ja silloin on tarkkaa, että saadaan riittävä määrä oikea-aikaisia hankkeita liikkeelle. Tässä ollaan kyllä kohtalaisen hyvin onnistuttukin ja tullaan varmasti tämä Liikenne 12 ‑suunnitelman myötä onnistumaan vielä paremmin. Vuonna 21 saavutimme ensimmäistä kertaa yli 100 miljoonan euron tukitason. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+13.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:14:00,2022-11-29T17:16:22,Hyväksytty,1.1
2022_131_153,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä ensi alkuun enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_154,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äsken esitelty hallituksen esitys oli melko lailla puhtaasti hallinnollinen. Tämä hallituksen esitys liittyy kahteen aika erilliseen mutta yhtälailla tärkeään ajoneuvolain osaan. 
Tieliikenteen päästöjen vähentäminen on tietysti yhteiskunnassamme keskeinen kysymys. On tärkeää vähentää sekä ilmastolle haitallisia hiilidioksidipäästöjä että ihmisten terveydelle vahingollisia lähipäästöjä. Se on yksi syy, miksi tämä ajoneuvolain muuttamisesitys nyt annetaan. 
Uudistunut ajoneuvolaki kieltäisi nykyistä selvemmin ajoneuvojen päästömanipulaatiot, jotka lisäävät ajoneuvojen lähipäästöjä. Tämä ajoneuvojen päästörajoitusjärjestelmien taikka ‑ohjelmistojen ohittaminen olisi jatkossa nimenomaisesti kielletty. Tästä päästömanipulaatiosta voitaisiin määrätä tuntuva hallinnollinen seuraamus. 
Tällä ajoneuvolain muutoksella toisekseen edistettäisiin ajoneuvojen käyttövoimakonversioita. Henkilöautoihin voisi tehdä esimerkiksi etanolikonversion nykyistä joustavammin, kunhan ajoneuvon ympäristökuormitus kokonaisuutenaan pienenisi. Liikenne- ja viestintävirasto antaisi tarkemmat määräykset tästä konversioiden toteuttamisesta kesällä 23.
Ympäristönäkökohtien lisäksi on keskeistä varmistaa, että ajoneuvolaki pysyy mukana, kun teknologia kehittyy ja kun tieliikenteen automaatiokehitys etenee. Tämän vuoksi ajoneuvolain muutoksilla mahdollistettaisiin automaattisilla ajojärjestelmillä tehtävää testaamista ilman ihmiskuljettajaa. Näillä muutoksilla siis luodaan edellytyksiä suomalaisten toimijoiden uusille innovaatioille ja edistämme tieliikenteen automaatiota. 
Arvoisa puhemies! Näillä ehdotuksilla tavoitteena on edistää liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen päästöjen vähentämistä Suomessa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:16:52,2022-11-29T17:18:58,Hyväksytty,1.1
2022_131_155,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Soinikoski.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_156,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä liikenne muodostaa noin neljäsosan kaikista päästöistämme ja peräti 40 prosenttia EU:n taakanjakosektorin päästövähennystavoitteista. Liikenteen päästöjen vähentäminen onkin keskeisessä roolissa siinä, että saavutamme kansallisen hiilineutraaliustavoitteen ja EU:n taakanjakosektorin mukaiset tavoitteet. 
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii panostuksia kävelyyn ja pyöräilyyn, sujuviin raideyhteyksiin sekä autokannan uudistamiseen. Näistä tavoitteista erityisesti autokannan uudistaminen vaatii toteutuakseen lainsäädännöllistä tukea, sillä suomalainen autokanta ei uudistu hetkessä. Se tarvitsee toteutuakseen suunnitelmallisuutta, kannusteita ja oikeanlaista ohjausta.
Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on osa tätä autokannan korjaussarjaa. Esityksellä kielletään ajoneuvojen päästömanipulaatioon käytettävien laitteiden myynti, käyttö ja asentaminen sanktion uhalla. Kiellon tarkoituksena on paitsi vähentää liikenteen päästöjä myös kitkeä yhteisten pelisääntöjen rikkomuksia tehokkaammin. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa oma auto on usein välttämätön osa arkea. Autoilu voi olla ympäristölle kestävää, ja nykyteknologia mahdollistaa eri vaihtoehdot. Julkisen vallan tehtävänä on vauhdittaa tätä muutosta ja samaan aikaan varmistaa, että se tapahtuu reilusti.
Arvoisa puhemies! Yhteiset pelisäännöt ovat keskeisessä asemassa autokannan uudistamisen onnistumisessa. Tämä lakiesitys pyrkii aivan oikein ehkäisemään epäreiluja huijausyrityksiä sekä edistämään tieliikenteen automatisaatiota, joka lisäisi tieliikenteen turvallisuutta ja vähentäisi liikenteen päästöjä. Pelisääntöjen pitää kuitenkin kohdella reilusti kaikkia, ja tässä vaiheessa liikenteen murrosta niiden tulee olla teknologianeutraaleja.
Olen huolissani siitä, miten lakiesitys kohtelee etanolilla ja muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen valmistusta ja muuntamista. Vaarana nimittäin on, että jos yksittäisille etanolimuunnoksen tekijöille langetetaan liian tiukkoja vaatimuksia kalliista päästötestauksista, koko muuntotoiminta lakkaisi Suomessa. Tämä tuskin on lain tarkoitus, sillä Suomessa on jo verrattain paljon yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet vaihtoehtoisilla käyttövoimilla toimiviin ajoneuvoihin ja niiden konversioihin. Se olisi myös vastoin fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteita, sillä sen ohjelman tarkoitus on nimenomaan vähentää ympäristöystävällisten käyttövoimien turhaa sääntelyä.
Suomen tulisi siirtyä niin sanottuun Ranskan-malliin, joka sallii uusien autojen päivittämisen vaihtoehtoisiin käyttövoimiin. Mallista on Ranskassa hyviä kokemuksia, ja myös Teknologian tutkimuskeskus VTT on suositellut sitä Traficomille. Toivon, että etanolikonversiot ja muut ympäristöystävälliset vaihtoehtoiset käyttövoimat sekä niiden tuomat päästövähennysmahdollisuudet huomioidaan asianmukaisesti myös jatkotyössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-11-29T17:18:58,2022-11-29T17:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_131_157,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Näin. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_158,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys päästöjen vähentämiseksi — tai niin kuin ministeri äsken esitteli ja sanoi, että se kieltäisi nämä päästömanipulaatiot — on varmaan ihan kohtuullinen tavoite, mutta: miten näette, missä tämä asia tarkastetaan ja tuleeko siihen joku siirtymäaika? Jos asiakas ostaa käytetyn auton autoliikkeestä, niin omistaja ei välttämättä edes tiedä, että sitä ohjelmaa on muokattu. Sanotte, että siinä päästöt kasvavat. Itse asiassa voisin olettaa, että ne eivät aina kasva, vaan saattaa olla, että tällaisella manipulaatiolla saatetaan saavuttaa jopa pienempiä päästöjä. En minä ollenkaan sellaistakaan näkisi poikkeuksellisena. Tiedän, että näitä on tehty sekä henkilö-, paketti- ja kuorma-autoihin erittäin paljon, ja tiedän, että esimerkiksi kuorma-autoissa näitä on tehty, ja silloin ainakin polttoaineen kulutus on saatu huomattavasti pienemmäksi. Sitä en itse oikein osaa kuvitella, ovatko ne päästöt sitten siinä kuinka paljon muuttumassa, mutta haluaisin kysyä, että missä tämä tarkastetaan ja kenelle se vastuu kuuluu. Onko se myyjäliikkeellä, auton omistajalla, auton entisellä omistajalla, vai kenellä se vastuu on tästä?
Sitten tästä etanolikonversiosta. Se mielestäni perustuu osittain vähän samaan tekniikkaan, elikkä silloin muutetaan sitä auton tietokoneohjelmaa, ja näkisin — niin kuin varmaan ministerikin toivoo — että näitä etanolikonversioita saataisiin lisää. Tähän varmaan auttaisi pieni porkkana, eli että jos ne autot ovat silloin vähempipäästöisiä, niin se auto luokiteltaisiin myös siinä käyttövoimaveroluokassa alemmaksi sillä tavalla, että se oikeasti houkuttaisi ihmisiä muuttamaan sitä. Sitä ovat nämä henkilöt, jotka ovat muutoksia tehneet, peräänkuuluttaneet monta kertaa.
Soinikoski haluaisi uudistaa autokantaa, mutta minä en tiedä, onko se autokannan uudistaminen nyt kovin iso asia. Kaikki autot, mitä Suomessa on aktiivisessa tieliikennekäytössä, alkavat olla jo vähäpäästöisiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T17:22:11,2022-11-29T17:25:31,Hyväksytty,1.1
2022_131_159,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_160,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle tuosta hallituksen esityksen esittelystä. Hallituksen esityshän kytkeytyy hallitusohjelmakirjaukseen ”Elinvoimainen Suomi”, jonka yhtenä tavoitteena on vähäpäästöinen liikenne sekä automaation ja digitalisaation edistäminen ja myöskin, kuten ministeri totesi, liikenneturvallisuuden parantaminen. 
Tällä esityksellä selkeytettäisiin päästömanipulaatiota koskevaa sääntelyä. Esityksessä ehdotetaan, että ajoneuvojen päästömanipulaatioon käytettävien laitteiden myynti, käyttö ja asentaminen olisi kiellettyä. Myöskin tieliikenteen automaation edistämiseksi ehdotetaan sääntelyä, joka mahdollistaisi automaattisilla ajojärjestelmillä tehtävää testaamista yleisillä teillä ilman ihmiskuljettajaa. Tähän jälkimmäiseen osioon tietysti toivon, että siinä se liikenneturvallisuus tulee myöskin nimenomaan testauksessa huomioitua, että testauksen aikana ei onnettomuuksia tapahtuisi. Käytännössähän tämäkin hallituksen esitys on täydentävää lainsäädäntöä ja siten ilman muuta eteenpäin vietävää, ja itse toivon, että liikenne- ja viestintävaliokunnassa, kun tätä asiaa käsitellään, asia menee jouhevasti eteenpäin. 
Automaattinen ajojärjestelmä voi hoitaa jatkossa ajoneuvon dynaamisia ajotehtäviä ilman ihmiskuljettajan vaikutusta sille suunnitellun toimintaympäristön sisällä. Itse uskon, että se on tulevaisuutta, mutta me ei vielä nähdä ihan lähiaikoina sitä, että se kovin suuresti yleistyy.
Mitä sitten tulee tässä keskustelussa jo esille nousseeseen etanolikonversioon ja sen toimeenpanoon, niin omasta mielestäni etanoliautoilijat ovat kyllä olleet tyytyväisiä tähän hallituksen esitykseen, että tässä huomioidaan myöskin etanoliautoilut ja etanoliautot ja sitä voidaan viedä eteenpäin. Itse toivon myöskin, että näin on, ja tietysti varmaan valiokuntakäsittelyssä tähän asiaan paneudutaan huolella. Mutta ainakin mitä itse olen saanut viestiä ja terveisiä jo aikaisemmin, niin tässä on nimenomaan otettu nyt huomioon, ja kiitos ministeri Harakalle siitä, että olette ottaneet myöskin etanoliautot ja -autoilun huomioon. Itse tietysti toivon, että se jakeluverkosto olisi meillä myöskin maan kattava. Silloin sellaisillakin autoilla pystyy ajamaan. Samoin tietysti, kun on ollut puhetta biokaasusta, biokaasuautoista, myöskin sen jakeluverkoston tulee olla sellainen, että niillä kaasuautoilla pystyy ajamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-29T17:25:33,2022-11-29T17:28:44,Hyväksytty,1.1
2022_131_161,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_162,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että näitä uusia autosysteemejä kehitellään. Autojahan on bensa-autoista muutettu tietenkin kaasulla käyviksi, ja nyt ilokseni huomasin tässä viime viikolla tai viimeisen parin viikon aikana, että Pohjois-Karjalaankin on avattu jo yksi biokaasua myyvä tankkausasema Joensuuhun, ja varmaan ihan lähiaikoina Kiteelle siihen kuutostien varteen avautuu toinen, joka myy nimenomaan kotimaassa lähialueella tuotettua biokaasua. Se on aivan erinomainen systeemi, jos sitten tähän metanolihankkeeseen päästään mukaan, että kotimaista metanolia pystytään tuottamaan edullisesti, niin kuin pystytäänkin. Kyllä meillä tekniikka, taito ja osaaminen siihen on, kaikki löytyy.
Hieman ihmettelen tätä suomalaista yletöntä intomielistä kunnianhimoa, jolla pyritään tähän hiilineutraaliuteen. Tarkoitan sitä, että itselläni on yhdeksän vuotta vanha dieselauto, joka on varmasti huippukunnossa ja todella vähäruokainen auto, ja jos haluan nyt olla äärimmäisen etukeulassa menossa tässä ilmastopäästöjen vähentämisessä, niin voin ostaa vaikka kotimaista MY-dieseliä, joka pudottaa päästöt yhteen kymmenesosaan perinteisestä fossiilidieselistä — elikkä meillä kaikilla on itsellämme kaikki mahdollisuudet tehdä tämä homma oikein. En jaksa oikein ymmärtää sitä, että nyt yhtäkkiä pitäisi kaikilla on sähköauto. Ihan varmaa on, että henkilölle, jolla on vanha Toyota Corolla autotallissa — olkoon vaikka esimerkiksi 12 vuotta vanha, mikä lienee lähellä suomalaisen auton keski-ikää tänä päivänä — se on aivan varmasti ympäristöystävällisin vaihtoehto sille ihmiselle kaikissa tapauksissa. Kun sen pitää kunnossa, niin se varmasti on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, koska jos uutta autoa ruvetaan tekemään, siihen tarvitaan valtava määrä luonnonvaroja, ja menetetään se hyöty, mikä siinä jo tapahtuneessa investoinnissa on saavutettu silloin aikanaan, kun se auto on tehty. Elikkä toivoisin tässä keskustelussa vähän jäitä hattuun.
Toinen asia on sitten se, että kun näistä päästöistä puhutaan innokkaasti, arvoisa ministeri, niin olen siitä hyvin pahoillani, ja olen yrittänyt jo varmaan pari vuotta puhua siitä, että minkä kautta Suomen päästölaskelmia on päässyt uitettua — millä oikeudella meidän viranomaiset ovat uittaneet sen 15 miljoonaa tonnia liikaa päästöjä, jotka tulevat turvepelloista, soiden hiilinielun poistamisesta, joka on viisi miljoonaa tonnia, kahdeksan miljoonaa tonnia lasketaan suopelloille päästöjä. Tänä päivänä suopellot päästävät nolla grammaa yhtään mitään, kun ne ovat umpijäässä, ja kun ne ovat talven alla, sieltä ei tule mitään. Silti Suomi maksaa tästä lystistä. Sitten kun lasketaan metsien kasvu, niin sinne ei lasketa kaikkia meidän hyödyksemme eikä sitä, mitä maaperä täysimääräisesti sitoo hiiltä. Meitä suomalaisia huiputetaan noin 15 miljoonaa tonnia tällä, ja siinä on se peruste, jolla tällä hetkellä jotkut puolueet vaativat tässä maassa, että meidän pitää ennallistamista viedä eteenpäin, ja sillä me tuhoamme suomalaisen metsäteollisuuden. Tämä on vastuutonta politiikkaa.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tähän puututaan. Tämä asia on hyvä asia, mitä nyt käsitellään, mutta tämä mainitsemani lieveilmiö pitää oikaista, koska yhdelläkään Suomen kansanedustajalla tai ministerillä ei ole oikeutta lähettää veronmaksajille sellaisia kuitteja, joille ei ole mitään oikeusperustaa. [Mari Rantanen: Eihän keskusta ole enää hallituksessa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T17:28:44,2022-11-29T17:32:00,Hyväksytty,1.1
2022_131_163,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_164,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että suomalaiset voivat ajaa autoilla ja myös vanhemmilla autoilla. On aika kohtuutonta odottaa ja olettaa, että kaikki pystyisivät sähköautoja hankkimaan. Valitettavasti monet niitä haluaisivat, mutta eivät kykene siihen. Siksi, kun katsoo liikennettä, kyllä siellä aika paljon on vanhoja autoja liikenteessä ja ymmärretään heitä, jotka niitä sitten käyttävät.
Mutta, arvoisa puhemies, jos sallitte, niin kysyisin teiltä, hyvä ministeri. Nyt meillä on käsittelyssä tämä ajoneuvolaki, ja täällä mainitaan, että myös kevyitä automaattisia tavarankuljettimia koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin. Se löytyy esityksestä sivulta 11, missä vielä enemmän asiasta mainitaan. Mutta haluaisin kysyä myös tieliikennelaista, ja pohdin sitä, että voisivatko tämmöiset kevyet automaattiset tavarankuljettimet liittyä esimerkiksi sähköpotkulautoihin? Koska haluaisin kysyä sähköpotkulautoihin liittyvästä lainsäädännöstä ja siitä, voisiko mahdollisesti tässä ajoneuvolaissa — vai onko se sitten tieliikennelaissa — kiinnittää huomiota näihin sähköpotkulautoihin? Nimittäin kaikki me tiedämme, että niitähän on valtavasti tuolla kaduilla, ja turvattomuus ja liikennevahingot ovat lisääntyneet ja erityisesti se, että niitä parkkeerataan minne sattuu, jalkakäytävillä ajetaan.
Teettekö ministeriössä mitään toimenpiteitä sen eteen, että sähköpotkulautailua jollakin tavalla lainsäädännön tasolla vielä enemmän seurattaisiin? On puhuttu muun muassa promillerajasta, on puhuttu muun muassa vauhdista — kuinka paljon näillä sähköpotkulaudoilla voi ajaa — ja ylipäänsäkin esimerkiksi siitä, voiko sakottaa, jos niitä parkkeerataan poikittain tai heitetään, kaadetaan. Se ongelma on täällä Helsingissä, mutta se ongelma on myös esimerkiksi Espoossa, josta itse tulen. Tein muun muassa valtuustokysymyksen aiheesta, mutta kysymyksen vastauksessa vaan sanotaan, että nämä ovat lainsäätäjien asioita ja lainsäädännöllä pitäisi mahdollisesti sähköpotkulautoihin puuttua, jos meinattaisiin saada siitä kulkuvälineestä sellainen, että me kaikki ymmärtäisimme niiden käytön. Toki on tärkeää, että on erilaisia kulkuvälineitä, mutta vaaratilanteet... Muun muassa näkövammaisille, liikuntavammaisille, jotka liikkuvat kaduilla pimeällä säällä, erityisesti poikittain oleva sähköpotkulauta on tappoväline.
Kysyisin nyt, voisiko tässä ajoneuvolain yhteydessä tai sitten tieliikennelain yhteydessä nostaa esille myös sähköpotkulautoihin liittyviä asioita? Mikäli ei, niin toivoisin, arvoisa ministeri, että viette eteenpäin tätä kysymystä ministeriöön ja sillä tavalla huomioisitte tämän huolen — ei ainoastaan omani, vaan hyvin monen muunkin kadunkulkijan. — Kiitos. [Rami Lehto: Siitä on toimenpidealoite!] Minä tein kirjallisen kysymyksenkin siitä", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T17:32:02,2022-11-29T17:35:04,Hyväksytty,1.1
2022_131_165,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Ja edustaja Huru. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_166,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En kuullut, että annoitte puheenvuoron.
Arvoisa ministeri, kun nyt olette täällä, niin kysyn. Tässä ajoneuvolain muutoksessa on siis kysymys ehdotuksesta, että päästömanipulaatioita kitkettäisiin. Itseeni on tästä oltu jo yhteydessä ja kysytty lähinnä sitä, että onko tämä tarkoitus säätää takautuvasti. Eli jos ostat käytetyn auton ja joku aiemmista omistajista on näitä toimia tehnyt, niin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Huru, nyt lähti mikrofoni pois päältä jostain syystä. [Hannu Hoskonen: Vahinko oli minun!] Huru saa aloittaa alusta. ] No niin, edustaja Hoskonen, turvemies. — Eli siis kysyn uudestaan. Tästä lakiesityksestä on oltu itseeni yhteydessä ja kysytty päästömanipulaatioihin liittyen, että tuleeko tämä takautuvasti. Eli jos ostat käytetyn ajoneuvon ja vaikkapa joku aikaisemmista omistajista on tehnyt näitä toimia autoon, niin onko ajoneuvon nykyinenkin omistaja takautuvasti vastuussa näistä, vaikka hän ei tietäisi asiasta mitään? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-11-29T17:35:04,2022-11-29T17:36:24,Hyväksytty,1.1
2022_131_167,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_168,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että edustaja Soinikoski lähti, nimittäin tuo edustaja Hoskosen käyttämä puheenvuoro kirvoitti vielä muutaman sanan sanomaan. Elikkä Soinikoski puhui siitä, että meidän pitää saada autokantaa uudistettua ja viittasi sillä päästöihin, ja edustaja Hoskonen sanoi tässä, että semmoinen keskimääräinen auto taitaa olla se 12 vuotta vanha Toyota — niin se on kyllä mielestäni ihan maalaisjärjellä pääteltävissä, että jos vaihdat sen 12 vuotta vanhan Toyotasi uuteen vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon, niin sen vanha erkkikin ymmärtää, että siinä ei kyllä päästöjä säästetä. Olin joskus autosähkötekniikan kurssilla, ja siellä kurssin opettaja sanoi, että vaihtamalla vanhan auton uuteen vielä vähempipäästöiseen ei sillä vähempipäästöisellä autolla ajamalla voida säästyneinä ajokilometripäästöinä ikänä peitota auton valmistuksessa syntyneitä päästöjä. Tämä on minun mielestäni semmoinen asia, mikä pitäisi ymmärtää. Kun me kaikki tiedetään, paljonko sähköautoihin ja muihin pitää louhia malmeja, käyttää energiaa siihen, niin ei se ole mahdollista.
Sitten lisäksi vielä, kun nyt rakennetaan näitä sähköverkkoja ja joudutaan tekemään lisämuuntajia, vetämään kaapeleita ja suurentamaan niitä, että ihmiset saavat sähköautollensa latauspistokkeita, niin ensinnäkin siinä tulee valtavat määrät päästöjä, ja lisäksi se, että täällä Helsingissä — tämä nyt on esimerkki — vedetään kaapeleita, niin sähköverkon arvo nousee, ja se tietää kohonneita siirtomaksuja, joita sitten maksaa se mökin mummokin siellä Hoskosen kotipaikkakunnalla. Tämä on aika väärin.
Nyt haluaisin kuitenkin semmoisen knoppikysymyksen esittää ministerille: kumpiko teidän tiedoillanne on puhtaampi ajaa: biokaasuauto vai sähköauto? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T17:36:26,2022-11-29T17:39:17,Hyväksytty,1.1
2022_131_169,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_170,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä päästöasioiden käsittely autojen yhteydessä on todella hyvä asia. Meillä on paljon autoja, joiden päästöt ovat tietenkin ilmakehälle ongelmallisia. Mutta pitää muistaa se, että kun katsoo tällä hetkellä Nord Poolin sähkönhintaa — 460 euroa megawatti — ja sitten kun tiedetään, että ensi talvena meillä tuo sama luku voi olla nelinumeroinen — jopa 1 000 euroa megawattitunnilta — niin se tarkoittaa käytännössä sitä, että sillä sähköautolla, jos joku sen ostaa, vain kaikkein varakkaimmat pystyvät ajamaan. Ja se ei ole millään lailla perusteltu se juttu, että sillä jotakin hyötyä tälle yhteiskunnalle olisi.
Siksi toisekseen, kun olen tässä eduskuntatyötä seuraillut aika tiiviisti viimeisinä vuosina, viime aikoina, sanotaan, että viimeisen 20 vuotta olen aktiivisesti tätä asiaa seurannut, niin voin sanoa, että ihmettelen erittäin suuresti sitä, että meillä on menty semmoiseen ajatteluun, että me olisimme jotenkin huonoja jossakin asiassa. Liikenneasiat osaamme hoitaa hyvin, autot osaamme hoitaa hyvin, metsät osaamme hoitaa hyvin.
Sitten ihmettelen suuresti, kun tällä hetkellä tässä talossa kohistaan, että kaivokset pitäisi panna melkein kiinni — mistä ihmeestä me sitten koboltit otetaan, sinkit, mistä otetaan litiumit sun muut, joilla akkuja tehdään? Tosiasiahan on se, että jos me kaikki tässä Euroopassa halutaan omistaa sähköautot, niin ei meillä riitä raaka-ainevarat. Ei mitenkään ole mahdollista. Elikkä tämä on aivan irrationaalista keskustelua, kun puhutaan näistä uusista autoista.
Siksi, arvoisa puhemies, toivon, että käytäisiin jonain päivänä tässä talossa ihan aito keskustelu näistä päästöistä ja mentäisiin sille rehelliselle tielle, jossa päästöt oikeasti lasketaan sen mukaan, mitä ne ovat, koska ensi talvi tulee olemaan, arvoisa puhemies, semmoinen valtava pitkä marssi suomalaisille, että me joudumme maksamaan valtavat määrät energiasta, ja ihan sen tautta — osittain sen tautta — kun olemme tästä talosta antaneet mennä läpi näitä vääriä päätöksiä, joiden takia joudumme maksamaan päästökaupan kautta valtavia summia ja olemme osittain tuhonneet kotimaisen energiantuotannon. [Petri Huru: Juuri näin!] Tämä on jotain sellaista, josta en vaikene koskaan, koska minusta suomalaisen veronmaksajan ja suomalaisen ihmisen, suomalaisen perheenäidin, eläkeläisen, vähätuloisen, pienituloisen työntekijän, joka vaikka käy pitkää työmatkaa tehtaassa töissä, etua pitää puolustaa, olkoon auto sitten minkälainen tahansa. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-29T17:39:19,2022-11-29T17:41:42,Hyväksytty,1.1
2022_131_171,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_172,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu nyt laajeni autoiluun, niin itse kyllä haluaisin sanoa ja haluan todeta sen, että meidän ei pidä syyllistää niitä henkilöitä, jotka ajavat erilaisilla autoilla. Jokainen ajaa sellaisella autolla kuin hän kokee parhaimmaksi ja mihin hänellä on varaa. Me tarvitsemme täällä Suomessa edelleen pitkään myös polttomoottorikäyttöisiä autoja, me tarvitaan bensiinikäyttöisiä, dieselkäyttöisiä, etanolikäyttöisiä autoja, me tarvitaan kaasukäyttöisiä autoja myös pitkälle tulevaisuuteen. Mutta kun puhutaan henkilöautoista ja henkilöautoliikenteestä, niin tosiasia on, että se on viime vuosina sähköistynyt huomattavasti ja sähköautoja ja hybridiautoja on tullut huomattavasti lisää, sekin on totta. Kaikki autot ovat omasta mielestäni tarpeellisia meidän liikenteessä.
Kun puhutaan autojen käyttöiästä, niin kyllä oma mielipiteeni on se, että aina on hyvä, jos meidän autojen ikärakennetta saadaan nuorennettua. Silloin myöskin liikenneturvallisuus pystyy paranemaan, autojen ajomukavuus paranee ja myöskin päästöt vähenevät. Se on myöskin tosiasia. Mutta jokainen ajaa sellaisella autolla kuin hän itse kokee tarpeelliseksi ja mahdollisuudet siihen autoiluun ovat. Meillä kaikilla ei ole varaa sähköautoon. Itsekin ajan bensiinikäyttöisellä autolla ja varmaan ajan pitkään tulevaisuudessa myöskin, eli on vain semmoinen tosiasia, jonka itse haluaisin todeta, ettei syyllistetä niitä ihmisiä, jos on erilainen auto. Kaikkia autoja tarvitaan. Tärkeintä on omasta mielestäni se, että meillä on eri polttoaineisiin, eri käyttövoimiin se jakeluverkosto sitten myöskin kunnossa, että joka puolella Suomea pystyy niillä autoilla ajamaan ja liikkumaan riittävän pitkiä matkoja. Se on myöskin tulevaisuudessa tärkeää.
Mutta mitä tulee tähän lakiesitykseen, tähän hallituksen esitykseen, itse toivon, että tämä menee tällaisenaan myöskin valiokuntaan ja siellä saa asianmukaisen käsittelyn aivan varmasti. Näistäkin keskusteluista otetaan siellä huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-29T17:41:42,2022-11-29T17:44:20,Hyväksytty,1.1
2022_131_173,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,Ja edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_174,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan jatkaa tuota, minkä edustaja Torniainen aloitti, että jokaisella ihmisellä pitäisi olla oikeus ajaa sellaisella autolla kuin haluaa tai on varaa tai mahdollisuutta. Ajatellaan sitä, että itsekin ajelen bensiiniautolla, vähän vanhemmalla — en ole nähnyt mitään järkeä sitä alkaa vaihtaa sähköautoon tai hybridiin, kerta siitä tulee taas lisää kulutusta, kun vanha auto toimii hyvin. Jos minä vaihtaisin sen, niin jokuhan sitten kumminkin ostaisi sen bensiiniauton, ei se romuttamolle menisi vielä. Ja sitten kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtyä johonkin sähköautoon. Esimerkiksi jos asut vanhassa kerrostalossa, niin ei siellä saada mitenkään sitä päätöstä tehtyä, että sinne tulisi latauspisteitä pihalle. Pitäisi pääkeskus vaihtaa kerrostaloon, pitäisi uudet tolpat laittaa sinne pihalle, kaivaa asvaltit pois. Hirveästi tulisi kulutusta, kun tehtäisiin tätä remonttia. 
Toisekseen vaikka oma esimerkki sitten: Asun mökillä, siirtolapuutarhalla, noin 5–6 kuukautta vuodessa. Ei siellä parkkipaikoilla ole minkäännäköistä sähköä. Ei olisi käytännössä ikinä mahdollisuutta ladata omaa autoakaan siellä, ja tätä ei ajatella. 
On monta muutakin tapausta. Monilla on kesämökki, mihinkä ei tule sähköä. Pitäisikö sitten, jos haluat viettää aikaa kesämökillä sähköttömänä, vähäpäästöisesti, sinne laittaa latausvehkeet ja kaikki ja taas kuormittaa sitä? Joku ne tulee sinne laittamaan, ja aina tulee lisää kulutusta. Pitäisi huomioida, just niin kuin edustaja Torniainenkin totesi tässä hallituspuolueen jäsenenä, että ei pitäisi liikaa mennä koko aika pakottavaan tyyliin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T17:44:22,2022-11-29T17:46:23,Hyväksytty,1.1
2022_131_175,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, tämä 30 minuuttia, joka tässä vaiheessa keskustelua varten luvattiin, alkaa olla hyvin lähellä täynnä, mutta jos edustajat Mäenpää ja Turtiainen osaavat minuuttiin tiivistää, niin sitten päästetään ministeri vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_176,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn edustaja Torniaisen puheenvuoroon, ja sen verran haluan vielä kyllä huomauttaa siitä, että nämä uudet autot ovat turvallisempia: 12 vuotta vanhassa Toyotassa, mikä on se keskimääräinen ikä, on kyllä ABS-jarrut ja airbagit ja turvalaitteet ovat nykyaikaiset.
Mutta sitten, jos sallitte, esitän ministerille kysymyksen. Minä olen pitkään tätä pohtinut, en tiedä siihen itse vastausta, enkä tiedä, tiedättekö tekään, mutta minä toivoisin, että vaikka saisitte siihen vastauksen: Kun Suomessa määritetään tätä keskimääräistä autojen ikä, niin lasketaanko sinne mukaan kaikki amerikanautot ja harrasteautot, joita on rekisterissä mukana? Minulla on itsellänikin 20-luvun autoja ja on 50-luvun autoja ja 60-luvun [Puhemies koputtaa] autoja rekisterissä. Lasketaanko nämä sinne?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T17:46:25,2022-11-29T17:47:33,Hyväksytty,1.1
2022_131_177,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Näin. — Edustaja Turtiainen, myös tähän minuuttiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_178,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla tässä tuomatta esille yhtä sähköautoihin liittyvää salaliittoteoriaa, eli että minkä takia sähköautoihin ei kehitetä tämmöistä teholaturia itseensä. Elikkä onko nyt sitten jonkun bisnes tämä teholaturien asentaminen tuonne kylille ja joka paikkaan? Olisi aika helppo autotehtailla asentaa ja kehittää niihin semmoinen teholaturi, että pystyttäisiin ottamaan virtaa ihan mistä töpselistä vain. Tämmöinen mietittäväksi jokaiselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-29T17:47:33,2022-11-29T17:48:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_179,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_180,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä monipuolisesta keskustelusta. Jaan tämän vastauksen tosiaan nyt kahteen osaan, niin kuin tämä hallituksen esityskin on, ja ensin näistä päästömanipulaatioista: 
Tapasin katsastusmiehen, joka oli hyvin turhautunut siihen, että jopa ne päästömanipulaatiot, jotka hän saattoi siinä havaita, ovat sellaisia, jotka hänen piti päästää läpi, ja tietysti suurinta osaa niistä ei havaita. Nehän ovat jo nyt kiellettyjä. Ne katsotaan kielletyksi muuntamiseksi, mutta tässä nyt selvennetään, että sellaisen toteuttaminen on kiellettyä ja myöskin siihen liittyviä sanktioita. 
Tähän liittyen nyt sitten kenelle se vastuu kuuluu: Toki tämä on kuluttajansuoja-asia, eli myyjällä on laaja vastuu siitä, että se ajoneuvo on laillinen, mutta on selvää, että jos sellaisen päästömanipuloidun ajoneuvon hankkii autokaupasta, niin sen autokaupan vastuu on täysin kiistaton. 
Kuka valvoo? Poliisi valvoo, ja lisäksi Tulli ja Raja ovat tässä toimivaltaisia viranomaisia. 
Sitten edustaja Mäenpää vähän kyseli, onko niin, että nämä päästöt automaattisesti lisääntyvät tämmöisen manipulaation avulla. Tarkoitus oli nimenomaan siis korostaa, että kyse on lähipäästöistä, eli kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi tietysti ovat sitten nämä ihmisen terveydelle haitalliset lähipäästöt, jotka tällaisissa tapauksissa automaattisesti lisääntyvät.
Sitten kun mennään näihin etanolimuuntoihin: 
Nimenomaan hallituksen linjana on tässä koko ajan ollut, että täytyy olla useita vaihtoehtoja, itse kunkin vapaasti valittavissa olevia vaihtoehtoja, vähentää oman autoilun päästöjä, jos siihen on mahdollisuus. Siksi olemme tässä, jos olette huomanneet, pitäneet erittäin vahvasti biokaasuvaihtoehtoa esillä, sen tuotannon moninkertaistamista ja myöskin esimerkiksi raskaassa liikenteessä kaasurekkojen, ei ainoastaan ostamisen vaan myös liisaamisen, tukea, jotta ei sähköistäminen olisi se ainoa vaihtoehto. Tähän liittyy nimenomaan tämä etanolimuuntamisten helpotus, joka ei ehkä edustaja Soinikoskelle ollut täysin auennut. 
Moni autoilija täysin oikein seuraa tätä samaa järkeilyä kuin minkä edustaja Lehto tässä esitti, eli juuri näin, että kokonaisympäristötaseellisesti on edullisempaa ja viisaampaa muuntaa auto puhtaammalle käyttövoimalle, jos mahdollista, sen sijaan että jättää sen jonkun toisen ostettavaksi, kun itse hankkii sähköauton. Tämä on nimenomaan useiden etanoliautoilijoiden lähtökohta, ja siksi sen sijaan että meillä olisi tämmöinen äärimmäisen jäykkä muuntokatsastusjärjestelmä, joka on tähän asti estänyt ja haitannut näitä konversioita, halusimme tulla vastaan. 
Edustaja Torniainen on aivan oikeassa: etanoliautoilijat laajasti ottaen ovat pitäneet tätä erinomaisena. Tarkoituksemme on seurata Ranskan ja Ruotsin esimerkkiä siitä, että tällaiset järjestelmät tulisivat mahdollisiksi, ja sillä tavalla laajennettaisiin tätä kokonaisuutta.
Täällä sivuttiin myöskin sinänsä todella aiheellisesti edustaja Hoskosen aloitteesta kysymyksiä raaka-aineiden riittävyydestä ja tästä koko ympäristötaseesta. Tämä on jatkuvasti olennainen kysymys kaikessa ja myöskin hallituksen pohdinnassa siitä, missä määrin kiertotalous olisi vastaus näihin raaka-aineriittävyysongelmiin. Suomessa varmasti tehdään tältä osin uraauurtavaa työtä, ja myöskin tämän akkustrategian osalta, joka työ- ja elinkeinoministeriössä on pantu liikkeelle, varmistaaksemme sen.
Mitä jakeluun tulee, edustaja Torniainen, niin todellakin meillä on juuri nyt työryhmä, joka pyrkii varmistamaan, että se jakelu toimii.
Vielä viimeiseksi kysymys tuista: On ihan selvää, että näitten konversioiden tuki on ollut erittäin tervetullut — ei nyt mikään vallan mullistava, 200 euroa per konversio — ja on tietenkin sääli, että samalla kun nämä kaikki muutkin tuet ovat tässä nyt loppuun varattuja, nyt tätä tukea ei ole enää jaossa. Niihin nyt kuitenkin on pantu muistini mukaan 36 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan. Toisaalta voisin kuvitella, että tämä konversioiden helppous itsessään on kannustin, kun ihmisillä kuitenkin itse kullakin on omien voimavarojensa mukaan aito pyrkimys kantaa tässäkin kortensa kekoon. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+14.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:48:10,2022-11-29T17:53:18,Hyväksytty,1.1
2022_131_181,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Edelleen lähetekeskusteluun varataan näin ensi alkuun 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_131_182,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin suorastaan hämmästynyt, jos tämä 30 minuuttia ei tähän aiheeseen riitä, [Naurua] mutta toisaalta kansanedustajilla on täysi vapaus käyttää puheenvuoroja vapaasti. Älkää ottako tätä suurena haasteena, toivon näin.
Käsiteltävässä esityksessä ehdotetaan todellakin, että eduskunta hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Kambodžan kuningaskunnan hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen. Tämä esitys sisältää myöskin lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Tämä Suomen ja Kambodžan välinen lentoliikennesopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus. Siinä sovitaan lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kun ne harjoittavat liikennettä. Siinä on myös määräykset esimerkiksi siitä, miten osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimus sisältää kansainvälisen käytännön mukaiset vapautukset tietyistä veroista, tulleista ja maksuista kansainvälisen lentoliikenteen osalta.
Tämä sopimus tarjoaa muiden vastaavien sopimusten tavoin vastavuoroisen vapauden lentoliikenteen harjoittamiseen maiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmanteen maahan. Viikkovuoroista ja jatkokohteista sovitaan sitten tarkemmin ilmailuviranomaisten kesken.
Sopimuksen hyväksyminen ja voimaansaattaminen lisäisi oikeusvarmuutta ja vähentäisi toiminnanharjoittajille aiheutuvia riskejä. Tämä sopimus tulisi voimaan tietyn ajan kuluttua siitä, kun sen edellyttämät toimenpiteet on suoritettu ja niistä ilmoitettu toiselle osapuolelle. Tähän esitykseen sisältyvä lakiehdotus tulisi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.
Arvoisa puhemies! Toivon myönteistä kohtelua.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:53:51,2022-11-29T17:55:48,Hyväksytty,1.1
2022_131_183,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, arvoisa ministeri. — Ja nyt edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_184,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyisin siitä, että käsittääkseni, kun Kambodžan ja Suomen välillä ei varmaan näitä suoria lentoja liiemmin ole, vaan kaikki menee välilentojen kautta, niin mitä tämä sitten käytännössä muuttaa. Eli mitä tämä sopimus sitten takaa meidän lentoyhtiöille, jotka sitten lentävät esimerkiksi Amsterdamiin, Frankfurtiin — useammin taitaa olla monta välilaskua itse asiassa, kun Kambodžaan mennään. Millä tavalla tämä palvelee?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-11-29T17:55:48,2022-11-29T17:56:14,Hyväksytty,1.1
2022_131_185,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_186,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun äskeisessä asiakohdassa keskusteltiin autoilusta ja autoilun polttoaineista, niin toivottavasti tässä yhteydessä ei ruveta keskustelemaan kovinkaan laajasti, millä polttoaineella eri lentoyhtiöiden koneet lentävät ja kulkevat.
Mutta kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys on sellainen, että tässähän sopimus edistää kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla, ja samalla se avaa uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Kambodžan välillä. Sopimuksen määräykset tarjoavat molempien maiden liikenteenharjoittajille vastavuoroisen vapauden lentoliikenteen harjoittamiseen maiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmanteen maahan, kuten edustaja Ovaskakin jo omassa puheenvuorossaan nosti asian esille.
Kaiken kaikkiaanhan tämä on hyvä asia, että sopimuksia tehdään eri maiden välillä, eri maiden kesken, ja saadaan näin säännöt toiminnalle ja kahdenkeskistä lentoliikennettä voidaan harjoittaa. Meillä on ollut tälläkin eduskuntakaudella aika monta tällaista esitystä eri maiden välillä. Joku on tainnut palautua tänne uuteen käsittelyynkin sattuneista syistä, mutta kaiken kaikkiaan itse koen tällaisen asian hyväksi, että ei ole niitä esteitä eri toimijoiden kanssakäymiselle.
Kaiken kaikkiaan hyvä esitys, ja uskon, että tämä menee aika ripeästi myöskin valiokunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+15.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-29T17:56:16,2022-11-29T17:57:57,Hyväksytty,1.1
2022_131_187,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Harakka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_188,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys esittää uutta luotsauslakia sekä muutosta sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin. Samalla tämä nykyinen voimassa oleva luotsauslaki kumottaisiin. Kyse on siis luotsauslain kokonaisuudistuksesta, jolla toteutettaisiin hallitusohjelman tavoitetta varmistaa korkeatasoinen osaaminen, riittävä ammattitaito merialueilla. Tämän kokonaisuudistuksen suurimmat muutokset kohdistuvat siten keinoihin, joilla viranomainen voisi varmistua siitä, että toimijoilla on riittävä osaaminen. Nämä ehdotetut muutokset parantaisivat merenkulun turvallisuutta, kun luotsinkäyttövelvollisuuden ja siitä vapautumisen perusteista säädetään nykyistä täsmällisemmin. Luotseilta ja luotsin käytöstä vapauttavilla henkilupakirjoilla toimivilta varustamoiden henkilöiltä edellytettäisiin nykyistä laadukkaammin todennettua osaamista. Samalla osaamisvaatimuksia täsmennettäisiin, säädettäisiin uudesta tutkintoja vastaanottavan henkilön lupakirjasta.
Tähän esitykseen sisältyy lisäksi luotseille ja luotsausyhtiöille uusia turvallisuusperusteisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Laissa säädettäisiin myös luotsausyhtiön velvoitteista, jotka liittyvät luotsauspalvelun tarjoamiseen sekä yhtiön varautumiseen poikkeuksellisiin tilanteisiin. Laki tukee merenkulun jatkuvuutta yhteiskuntaa uhkaavissa häiriötilanteissa nykyistä paremmin. Tällä esityksellä uudistettaisiin myös luotsauslain seuraamusmenettely, jonka myötä Liikenne- ja viestintävirastolla olisi esimerkiksi mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu lainvastaisesta toiminnasta.
Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä esitys Suomen merenkulun turvallisuuden varmistamiseksi, ja toivon, että hallituksen esitys seilaa myötätuulessa myöskin täällä eduskunnassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T17:58:25,2022-11-29T18:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_131_189,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_190,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Harakalle tästä lakiesityksen esittelystä. Liikenneturvallisuus myöskin merenkulussa on äärettömän tärkeä asia, ja meille tietysti tuo Itämeri on erittäin tärkeä, kuten myöskin esimerkiksi Saimaan alue, mihin tässä nyt myöskin sitä luotsausta ulotetaan edelleen, vaikka Saimaan kanava ei tällä hetkellä kovin vilkkaassa liikenteessä olekaan — taisi olla, että männä kesänä kaksi alusta siitä kulki läpi. Kuitenkin saattaa olla tulevaisuudessa, että sielläkin on liikennettä, ja on hyvä, että myöskin Saimaan luotsaus on tässä mukana.
Tätä nykyistä luotsauslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että aluksen päällikkö on vastuussa aluksensa ohjailusta myös luotsauksen aikana, ja nykyistä päällikön tiedonantovelvollisuutta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että se koskisi yksiselitteisesti myös aikaa ennen luotsauksen alkamista, ja päällikkö olisi siten velvollinen sekä ennen luotsauksen alkamista että luotsauksen aikana ilmoittamaan luotsille kaikki ne tiedot, joilla on merkitystä luotsaukselle.
Meillähän tällä hetkellä käytännössä taitaa olla ruotsin tai suomen kielen taito luotsille, ja nytten tässä lakiesityksessä esitetään, että lisäksi tulisi myöskin englannin kielen taito luotsille. Kysyn arvoisalta ministeriltä: Miten te koette tämän nykyisen luotsauslain? Onko tässä ollut ongelmia tai haasteita siitä, että ei ole ollut luotsilla tätä englannin kielen taitoa? Ja sitten: onhan nyt niin, että ne yhtiöt, jotka ovat tälläkin hetkellä pystyneet toimimaan Suomen vesistöillä, pystyvät tämänkin jälkeen toimimaan esimerkiksi tässä rannikon läheisyydessä?
Tietysti on hyvää se, että suomalainen luotsaustoiminta säilyy myöskin tulevaisuudessa, se on myöskin meidän omavaraisuuttamme. Ja itse tietysti toivon, että meillä on ennen kaikkea suomalaisia luotseja täällä, ettei luotsaus mene ulkomaisiin käsiin tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-11-29T18:00:21,2022-11-29T18:03:00,Hyväksytty,1.1
2022_131_191,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_192,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Torniaiselta erittäin hyvä puheenvuoro juuri tästä, että suomalainen luotsaustoiminta on kuitenkin osa omavaraisuutta, ja siitä on pidettävä kiinni. 
Jäin pohtimaan tätä samaa kielikysymystä, että nythän meillä tämä suomi tai ruotsi pitää osata hyvin sekä kirjallisesti että suullisesti ja sitten toinen pitää osata vielä tyydyttävästi suullisesti. Eli miten on nyt sitten tämän englannin osalta: minkälaiset kielitaitovaatimukset siinä sitten lopulta on?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-11-29T18:03:02,2022-11-29T18:03:30,Hyväksytty,1.1
2022_131_193,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Ministeri Harakka, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_194,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista. Tässä juuri tämä kielikysymys on ollut yksi tässä valmistelun aikana aika vahvastikin esillä olleista. Tässä voisi ajatella, että nämä luotsin käytöstä vapautettujen henkilöiden kielitaitomuutokset voisivat johtaa siihen, että työvoimamarkkinoiden joustavuus voisi tässä lisääntyä, ja silloin varustamoiden välillä voisi syntyä myöskin vähän kilpailua aiempaa useammin. 
Siltä osin, että englanti on tässä se vaadittu pääkieli, noudatetaan kyllä tämän kaikkein kansainvälisimmän liikennemuodon ikään kuin normaalia käytäntöä. Sehän on nytkin pääkieli kaikessa kansainvälisessä liikenteessä. Lisäksi tämän linjaluotsinkirjan on nytkin voinut suorittaa englanniksi, eli ei tämä ole vaikuttanut merenkulun turvallisuuteen erityisemmin.
Todellakin tässä ei nyt varsinaisesti ole pyritty mihinkään merkittäviin muutoksiin tämän kielitaitovaatimuksen osalta, mutta on haluttu hiukan väljentää näitä edellytyksiä juuri siltä osin, että ne olisivat useamman henkilön käytettävissä, varsinkin silloin kun huolehditaan kaikin tavoin siitä, että merenkulun turvallisuus säilyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T18:03:30,2022-11-29T18:05:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_195,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_196,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oli tuossa äsken jo tarkoitus, mutta painoin vahingossa väärää nappia, että olisi ministeri voinut kerralla vastata.
Merenkulku on lähellä sydäntäni, tietysti erityisesti se, miten merellä seilataan, ja liikenneturvallisuus Itämerellä ja Saimaalla, kuten edellisessä puheenvuorossa tuli esille. Pätevillä luotseilla vältetään henkilövahinkoja ja ympäristövahinkoja. Mutta minua alkoi kiinnostaa — ja toivon, että valiokunnassa käydään läpi tämä kielitaitoasia huolellisesti — onko siis niin, että tulee lisäksi vielä nyt joku uusi vaatimus englannin kielen osaamisesta? Haen vain sitä, että onko siellä nyt joitakin sellaisia tosi päteviä luotseja, jotka eivät voisi enää jatkaa tässä ammatissa. Tästä haluaisin kysyä, minkälaisista määristä tässä puhutaan.
Toki on täysin ymmärrettävää, että jos on kansainvälinen toimija ja siellä pitäisi sitten kommunikoida aluksen päällikön kanssa, joka on myös vastuussa, niin ei se oikein savumerkein onnistu, pakko on olla yksi yhteinen kieli. Mutta jos vielä pikkusen enemmän avaisitte tuota kielitaitovaatimusta, tuleeko sitä siis lisää ja mitä se käytännössä tarkoittaisi nykyisille ammattipäteville luotseille. Joskus vain on niin, että se kielitaito ei taivu — miten ne on nyt hoidettu? Jos olet muuten pätevä ihminen etkä vaikka jostain syystä opi jotakin, niin mitä tapahtuu päteville luotseille? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T18:05:09,2022-11-29T18:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_131_197,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Harakka uudelleen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_198,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Merelle tästä kysymyksestä. Siis tälläkin hetkellähän meillä on se tilanne, että luotseilla on pohjana merikapteenin pätevyys, ja jonkinlainen englannin kielen taito on siinä ehdottomasti välttämätön. Mutta tässä kyllä käy niin, että jos on luottanut siihen, että vaaditaan erityisen erinomaista suomen tai ruotsin osaamista, niin siinä kohtaa riittävät vaatimukset ovat tässä nyt se asia, jolla pitää pystyä kommunikoimaan näissä tilanteissa turvallisesti. Näin ollen, kuten aikaisemmin sanoin, pätevyysvaatimukset eivät sinänsä muutu, mutta näihin kielitaitovaatimuksiin suhtaudutaan ainakin aiempaa väljemmin.
Myöskin halutaan huolehtia siitä, että meillä on saatavilla riittävästi henkilöstöä näihin tehtäviin. Meillä on merenkulussakin jo työvoimapulaa melko lailla kaikkialla, ja haluamme myöskin vastata näihin haasteisiin. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+16.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-11-29T18:06:45,2022-11-29T18:07:55,Hyväksytty,1.1
2022_131_199,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_200,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 174/2022, ja esittelen mietinnön, jossa on kyse uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Tämän ehdotuksen taustalla on energiamarkkinoilla vallitseva poikkeuksellinen tilanne. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota on aiheuttanut voimakasta energian hintojen nousua ja tarpeen vastata tästä seuranneisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Myös koronapandemian hiipumisella ja siitä seuranneella kysynnän kasvulla on ollut osaltaan energian hintoja nostava vaikutus.
Ehdotetulla jakeluvelvoitelain muutoksella jakeluvelvoitteen kulutukseen toimittamista koskevaa velvoitetta nostettaisiin 34 prosenttiin vuonna 2030. Esityksellä pannaan toimeen Marinin hallitusohjelman ilmasto- ja energiastrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman tavoitteita, jotka liittyvät taakanjakosektorin päästövähennystavoitteisiin. 
Ehdotetulla sääntelyllä pyritään samalla väliaikaisesti alentamaan liikenteen polttoaineiden hintojen alentamalla jakeluvelvoitetta 7,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2023. Vuoden 2023 jälkeen jakeluvelvoitetasoja korotettaisiin kattamaan vuosilta 22 ja 23 toteutumatta jääneet päästövähennykset. Jakeluvelvoitteen ylitäytön siirtoa koskevaa sääntelyä lievennettäisiin vuoden 2023 osalta siten, että jakelija voisi siirtää koko vuoden 2023 ylitäytön seuraavan kalenterivuoden jakeluvelvoitteeseen. Tätä koskevan 5 b §:n osalta talousvaliokunta kiinnittää huomiota hallituksen esityksen pääasiallinen sisältö -osiossa olevaan virheelliseen viittaukseen 5 §:n 4 momentin voimassaoloon, vaikka tällä on tarkoitettu viitata 5 b §:n 4 momenttiin.
Talousvaliokunnan mietinnön mukaan keskeisimpänä perusteena nyt ehdotetulle sääntelylle samoin kuin kuluvaa vuotta koskevalle jakeluvelvoitteen alentamiselle ovat energiamarkkinoiden poikkeukselliset olosuhteet. Samalla nopeasti muuttuva toimintaympäristö tekee myös polttoaineiden hintakehityksen ja ehdotetun sääntelyn vaikutusten ennakoinnista vaikeaa. Myöskään polttoaineen jakelijoilla ei ole ollut mahdollisuutta varautua muuttuneisiin olosuhteisiin ja niiden vaikutuksiin. 
Talousvaliokunta pitää vallitsevassa tilanteessa perusteltuna, että polttoaineen pumppuhintojen laskemiseksi käytetään nyt ehdotetun kaltaisia ohjauskeinoja. Talousvaliokunta viittaa tältä osin myös liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossaan esittämään arvioon liikenneköyhyydestä. Talousvaliokunta katsoo, että sääntelyä voidaan pitää perusteltuna myös siltä kannalta, ettei liikennesektori muutoin pystyne reagoimaan äkillisiin polttoaineen hinnanmuutoksiin riittävän nopeasti.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty osin eriäviä arvioita ehdotetun sääntelyn toimivuudesta. Talousvaliokunta kiinnittääkin kriittistä huomiota siihen, että jakeluvelvoitteen lasku vuosina 2022 ja 2023 aiheuttaa merkittävän nostotarpeen velvoitteelle 2024—2030 taakanjakosektorin päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Tämä puoltaa poikkeussääntelyn rajoittamista vain välttämättömään. Jakeluvelvoitteen laskun rajaaminen ajallisesti mahdollisimman lyhyeksi aiheuttaa pienimmän häiriön uusiutuvien polttoaineiden tuotannon investointeihin sekä vähentää pumppuhintojen nousupaineita jakeluvelvoitteen taas noustessa päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. 
Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota ehdotetun sääntelyn vaikutusten epävarmuustekijöihin. Myös hallituksen esityksessä on todettu, ettei täyttä varmuutta siitä, miten hintavaikutus lopulta siirtyy polttoaineiden pumppuhintoihin, ole mahdollista taata. Lisäksi hintavaikutukset muuttuvat yhä epävarmemmiksi sen myötä, mitä pidemmälle tulevaisuuteen arvioissa edetään. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettyjä hintaennusteita tuleville vuosille on pidetty myöskin osin liian optimistisina sen vuoksi, ettei niissä ole otettu huomioon poikkeuksellisen epävakaata energiamarkkinaa, biopolttoaineiden kestävyyskriteerien kapenemista ja fossiilisten polttonesteiden ennakoitua hintakehitystä.
Lopuksi talousvaliokunta pitää keskeisenä sääntely-ympäristön johdonmukaisuutta. Pitkäaikaisen jakeluvelvoitteen kehityspolun säätämisen voidaan arvioida vaikuttavan myönteisesti tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä alan toiminta- ja investointiympäristöön. Talousvaliokunta korostaa, että sääntelyn tulee jatkossakin edistää Suomen edelläkävijäasemaa kestävien biopolttoaineiden markkinoilla. Samalla valiokunta korostaa, että ilmastotavoitteiden saavuttaminen liikennesektorilla edellyttää laajaa keinovalikoimaa. Toimien kustannustehokkuus edellyttää sääntelyltä teknologianeutraliteetin huomioon ottamista ja erilaisten käyttövoimien kattavaa hyödyntämistä. 
Näiden huomioiden jälkeen talousvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 174/2022 sisältyvän lakiehdotuksen. 
Tähän mietintöön sisältyy kuitenkin kaksi vastalausetta, kokoomukselta ja perussuomalaisilta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T18:08:18,2022-11-29T18:13:31,Hyväksytty,1.1
2022_131_201,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vallin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_202,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lakiesitys, joka uhkaa nostaa liikenteessä käytettävien polttoaineiden hintoja pitkälle tulevaisuuteen. Kyseessä on siis laki, joka velvoittaa sekoittamaan tavalliseen polttoaineeseen kalliimpaa biopolttoainetta. Tätä lakia perustellaan liikenteen päästöjen vähentämisellä. Jos laki astuu voimaan, jakeluvelvoitetta kiristetään ja polttoaineiden hintoja korotetaan entisestään vuosina 2024—2030. Tällä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia kuluttajiin, kotitalouksiin, kuljetusalan yrityksiin ja koko kansantalouteen. Ne vaikutukset olisivat negatiivisia. 
Tässä joitakin perusteluja:
Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti huomiota lisääntyvään liikenneköyhyyteen — siis liikenneköyhyyteen. Polttoaineiden hintojen korotukset osuvat kipeimmin alimman tuloluokan kotitalouksiin, joissa polttoainekustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskulutuksesta. Suomessa liikkuminen vapaasti onnistuu laajoilla alueilla vain henkilöautolla. Tätä ei suuressa kaupungissa asuva ilmastopaniikkiin vajonnut ihminen ymmärrä — eikä näköjään ymmärrä moni kansanedustajakaan. Biopolttoaineen sekoittamista tavallisen polttoaineen sekaan ei pidä pakolla lisätä, jos se nostaa polttoaineen hintaa.
Herra puhemies! Inflaatio riivaa jo nyt Suomea. Hinnat kohoavat, mutta palkat eivät seuraa perässä. Kun kansalaisten käyttövarat hupenevat, alkaa talous sakata. On erittäin huonoa politiikkaa kiihdyttää inflaatiota entisestään lainsäädännön kautta, kuten nyt ollaan tekemässä. Kansanedustajien pitäisi keskittää tekemisensä kansalaisten ostovoiman lisäämiseen eikä hintojen korottamiseen. 
Suomen pitää nyt luopua täysin perusteettomasta ilmastokunnianhimosta ja siirtyä muun Euroopan tahtiin ilmastotoimissa. Tähän riittää perusteeksi se fakta, että Suomen itse keksimä kansallinen ja kansalaisia kurittava ilmastokunnianhimo ei vaikuta ilmastoon millään tavalla. Toistan: ei millään tavalla. Liika kunnianhimo ilmastotoimissa, kuten tämä käsittelyssä oleva lakiesitys, köyhdyttää ihmisiä, haittaa yrityksiä ja murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. 
Herra puhemies! Siksi me perussuomalaiset teimme tähän vastalauseen, joka sisältää seuraavat kaksi lausumaehdotusta:
”1. Eduskunta edellyttää, että jakeluvelvoitteen tason muutokset eivät aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia polttoaineiden hintoihin.
2. Eduskunta edellyttää, että Suomi hakee erityisolosuhteisiin vedoten Euroopan unionilta erillislupaa poiketa jakeluvelvoitteen vähimmäisvaatimuksista.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-11-29T18:13:37,2022-11-29T18:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_131_203,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_204,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei voi kuin yhtyä noihin Vallinin sanoihin. Tämä polttoaineen hinnan nostaminen keinotekoisesti tällaisella sekoitevelvoitteella aiheuttaa polttoaineen hinnannousua ja sitä kautta tulee vaikuttamaan myös koko kansantalouteen sillä tavalla, että kun polttoaineen hinta nousee, niin hetken päästä palkansaajajärjestöt ovat vaatimassa myös lisää palkkaa, kun polttoaineen hinta on noussut.
Me olemme tässä oravanpyörässä pyöritty jo kymmeniä vuosia, ja tämä on ihan älytöntä, mitä tässä nyt aiotaan tehdä. Tämä nostaa kuljetuskustannuksia, tämä nostaa perheiden polttoainekustannuksia. Lapsia ei enää voi kuljettaa harrastuksiin — tällä tulee olemaan myöskin vaikutuksia nuorten ja lasten harrastusmahdollisuuksiin pääsyyn. Tämä on ihan älyvapaata.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka johtaa tämän yhteiskunnan nyt ennennäkemättömiin ongelmiin, ja sillä tavalla tästä on ollut pakko tehdä vastalause. Kuten edustaja Vallin äsken sanoi, siellä on perussuomalaisten valiokuntaryhmä tehnyt nuo lausumaehdotukset. Täällä perusteluissa on kirjattu, että talousvaliokunta pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeänä, mutta korostaa, ettei suomalaisten ajaminen liikenneköyhyyteen auta tämän tavoitteen saavuttamisessa.
Tämä on ihan uskomatonta. Meillä on tällä hetkellä kriisejä ympärillä, energiahinta on korkea, sähkön hinta on korkea, on epävarmuustekijöitä, Venäjän käynnistämä sota on luonut vaikutuksia, meillä on korkea inflaatio tällä hetkellä ja meidän rahapolitiikkaammekin tulee kiristymään. Huoltovarmuuden merkitys on tärkeää, ja Suomen erityisolosuhteet pitkien välimatkojen maana ja siihen liittyvät logistiset vaatimukset ovat aivan eri luokkaa kuin muissa maissa. Nyt näyttää siltä, että ministeri Lintilä laajentaa tätä jatkossa myös koskemaan maataloutta, ja tämä on ihan katastrofi suomalaiselle yrittäjälle, kansalaiselle, työntekijälle, eläkeläiselle, lapsiperheille, kaikille. Ihan älyvapaa hallituksen esitys. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T18:17:04,2022-11-29T18:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_131_205,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_206,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hetki sitten esittelin valiokunnan puheenjohtajana tämän mietinnön ja mainitsin siinä, että tähän on tehty vastalauseita, ja nyt käytän puheenvuoron koskien kokoomuksen vastalausetta ja vaihtoehtoa tähän esitykseen. Me ajattelemme, että ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on erittäin tärkeää, mutta keinot pitää valita tavalla, jotka ovat myös sosiaalisesti kestäviä. Kokoomuksen valiokuntaryhmä kannattaa esityksen mukaista uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamista 7,5 prosenttiyksiköllä ensi vuodeksi, eli tältä osin yhdymme esitykseen, että ensi vuoden osalta lasketaan jakeluvelvoitetta.
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama liikkumisen hintojen nousu ei saa muodostua ongelmaksi tavallisille suomalaisille ihmisille, jotka nyt painiskelevat arjen kasvavien kustannusten kanssa. Kaikki kallistuu sähköstä polttoaineeseen ja ruuasta asuntolainojen korkoihin ja niin edelleen, ja tämä pitää myöskin hallituksen politiikassaan ymmärtää.
Esitykseen sisältyy myös se, että jakeluvelvoitteen alentamisesta johtuvat vuosilta 22 ja 23 toteutumatta jäävät päästövähennykset katettaisiin korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitetta. Tämä on sinällään perusteltua, sillä liikenteen päästöjä on vähennettävä ja jakeluvelvoitteella on ollut ja sillä on merkittävä rooli. Kokoomuksen valiokuntaryhmä ei kuitenkaan pidä realistisena lakiehdotuksen mukaista esitystä, että vuodenvaihteessa 2023—2024 jakeluvelvoitetta korotettaisiin 13,5 prosentista 28 prosenttiin yhden yön aikana. Tämä on aivan liian suuri kertakorotus eikä sitä tule tässä kohtaa hyväksyä. Kokoomuksen valiokuntaryhmä katsoo, että tässä kohtaa on perusteltua pitää nykylain mukainen jakeluvelvoitetaso vuodelle 2024. Muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että velvoitetason noustessa 13,5 prosentista 28 prosenttiin hintavaikutus tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin hallituksen esityksessä on ilmaistu.
Erittäin voimakkaan ja yhtäkkisen hinnanmuutoksen lisäksi jakeluvelvoitteen nostamisen yhteydessä on vielä huolellisesti arvioitava biopolttoaineiden raaka-aineiden saatavuutta. Liikenteen päästöjen vähentämisessä on käytettävä useita keinoja ja haettava kustannustehokkaimmat ratkaisut. Liikennesähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen on yksi oikea askel, ja hallituksen tulisi aloittaa asian valmistelu. Lisäksi kokoomuksen valiokuntaryhmä ei näe tarkoituksenmukaisena säätää korotetusta jakeluvelvoitetasosta vuodelle 2030 tässä yhteydessä. Venäjän aiheuttama hyökkäyssota tullee vaikuttamaan pitkällä aikavälillä positiivisesti päästöjen vähenemiseen Euroopassa ja Suomessa. Näin tulee siis varmasti käymään, vaikka tietysti emme kukaan olisi toivoneet, että tässä tilanteessa, tässä turvallisuusympäristössä Euroopassa nyt oltaisiin, vaan teemme kaikkemme sen eteen, mitä voimme tehdäkään Ukrainan tukemiseksi tässä raa’assa Venäjän aiheuttamassa hyökkäyssodassa. Toimintaympäristössä on kuitenkin, kun ilmastopolitiikan kokonaisuutta Suomessa mietitään, merkittäviä epävarmuuksia tuleville vuosille koko Euroopan energiamarkkinoilla. Tässä kohtaa hallituskautta ei tulisi tehdä yksittäisiä päätöksiä, jotka kaventavat liikkumavaraamme rakentaa järkevä ja kustannustehokas liikenne- ja päästöpolitiikan kokonaisuus, jolla saavutetaan päästövähennystavoitteet EU-tasolla ja Suomessa.
Näin ollen, tämän kritiikin siivittämänä, olemme laatineet tämän vastalauseen, jossa on ihan pykälämuutoksia, eli kohtuullistetaan näitä tulevien vuosien prosentteja jakeluvelvoitteissa siten, että tämä on realistista saavuttaa, mikä antaa sitten liikkumatilaa muuttuneessa ympäristössä pohtia ne vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat keinot ja selvittää myös biopolttoaineiden raaka-aineiden saatavuutta. Toki kokoomuskin lähtee siitä, että meillä tulee olla vakaa investointiympäristö ja meidän tulee panostaa uusiutuviin polttoaineisiin ja uuden teknologian ja uusien ratkaisujen kehittämiseen, ja tältä osin toivomme, että nämä muutokset tässä muuttuneessa ympäristössä eivät kuitenkaan vaikuttaisi heikentävästi meidän investointiympäristöömme. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+17.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T18:20:03,2022-11-29T18:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_131_207,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_208,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä hallintovaliokunnan mietinnön.
Ehdotetulla ulkomaalaislain muutoksella lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 110 a §, jonka mukaan tilapäisen suojelun perusteella Ukrainasta paenneille Suomessa myönnettävät oleskeluluvat ovat voimassa koko sen ajan, kun tilapäinen suojelu Euroopan unionissa jatkuu. Ehdotettu lainmuutos koskee sekä ensimmäisten lupien pituutta että jo myönnettyjen oleskelulupien ja niiden osoitukseksi annettujen oleskelulupakorttien voimassaolon jatkumista. Tilapäisen suojelun käyttöönotosta on päätetty oikeus- ja sisäasioiden neuvostossa 4.3.2022. Tilapäinen suojelu on ensimmäisessä vaiheessa voimassa vuoden ajan neuvoston päätöksen voimaantulosta eli 4.3.2023 saakka. Suojelu jatkuu tämän jälkeen automaattisesti vielä vuodella 4.3.2024 asti, ellei neuvosto erikseen päätä sen lakkaamisesta. Neuvosto voi tämänhetkisen täytäntöönpanopäätöksen voimassaolon päättymisen jälkeen vielä päättää pidentää voimassaoloa enintään yhdellä vuodella eli enintään 4.3.2025 asti. Tästä syystä tämän lain ehdotetaan olevan voimassa 4.3.2025 asti.
Ehdotetulla lainmuutoksella vältetään se, että tilapäistä suojelua saavat henkilöt joutuisivat hakemaan jatkolupaa ensimmäisen luvan päättyessä. Ensimmäiset oleskeluluvat umpeutuvat maaliskuussa 2023. Selvityksen mukaan lokakuun puoliväliin mennessä tilapäistä suojelua saavia oli Suomessa noin 40 500, ja maaliskuussa 2023 heitä on arvioitu olevan merkittävästi enemmän. Ottaen huomioon uusittavien oleskelulupien määrän, lupien umpeutumisen samanaikaisuuden sekä tilapäisen suojelun poikkeuksellisen luonteen hallintovaliokunta pitää ehdotettua lainmuutosta tarkoituksenmukaisena sekä viranomaisprosessien sujuvuuden, hallinnon byrokratian ja resurssien käytön näkökulmasta että myös tilapäistä suojelua saavien henkilöiden itsensä kannalta.
Oleskelulupa osoitetaan oleskelulupakortilla. Ehdotuksen mukaan myös jo myönnettyjen oleskelulupakorttien voimassaolo jatkuu suoraan lain nojalla koko sen ajan, kun oleskelulupa on voimassa, vaikka kortissa olisi edelleen merkitty luvan päättymispäiväksi 4.3.2023. Henkilö voi kuitenkin halutessaan hakea uutta oleskelulupakorttia Maahanmuuttovirastolta. Uusi kortti voi olla tarpeen esimerkiksi matkustamista varten.
Valiokunta pitää tärkeänä, että oleskeluluvan jatkumisesta ja mahdollisuudesta hakea uutta korttia tiedotetaan tilapäistä suojelua saaville mahdollisimman tehokkaasti. Poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on ulkomaalaislain mukaista ulkomaalaisvalvontaa suorittaessaan mahdollisuus tarkistaa henkilön oleskeluluvan ja oleskelulupakortin voimassaolo suoraan UMA-järjestelmästä. Ulkomaalaisvalvontaa kuitenkin sujuvoittaa, jos oleskelulupakorttiin on merkitty ajantasainen luvan voimassaoloaika.
Osana Euroopan unionin laajuista toimenpidepakettia on julkaistu toukokuussa 2022 tilapäisen suojelun rekisteri, jonka tarkoituksena on tukea jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa Ukrainan sotaa pakenevien tehokkaan suojelun mahdollistamiseksi ja jotta jäsenvaltiot voivat tunnistaa mahdollisia päällekkäisiä rekisteröintejä ja vähentää väärinkäytösten riskejä. Lähtökohtana on, että tilapäisen suojelun lupa on myönnetty henkilölle vain yhdessä jäsenvaltiossa. Rekisteriä käyttöönotettaessa keväällä 2022 on 23 jäsenmaata ilmoittanut ottaneensa tai aikovansa ottaa rekisterin käyttöön. Rekisteri mahdollistaa jäsenmaiden hakemustiedon ristiinvertailun, jonka avulla esimerkiksi Suomen on mahdollista saada tietoa hakijoista, jotka ovat hakeneet ja mahdollisesti saaneet tilapäistä suojelua toisessa jäsenmaassa.
Lisäksi Maahanmuuttovirasto on ohjeistanut internet-sivuillaan tilapäisen suojelun hakijoita ja saajia ilmoittamaan virastolle, mikäli he ovat poistumassa pysyvästi Suomesta. Ilmoituksen saaminen on merkityksellistä vastaanottokapasiteetin kannalta, minkä ohessa sen on tarkoitus toimia keinona kontrolloida tilapäisen suojelun hakijoiden ja saajien pysyvää Suomesta poistumista ehkäisten aiheettomien hakemusten käsittelyä ja tarpeettomien oleskelulupien olemassaoloa.
Mietintö ei ole yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy yksi vastalause, jossa on pykälämuutosehdotus ja lausumaehdotus.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T18:24:56,2022-11-29T18:29:53,Hyväksytty,1.1
2022_131_209,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, poissa. Edustaja Talvitie, poissa. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_210,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Odotan tuossa mielenkiinnolla myös perussuomalaisten vastalauseen mukaista muutosesitystä, joka varmaan tuossa pian tullee.
Mutta ihmettelen sitä, kun me monesti keskustelemme täällä eduskunnassa, että meidän tulee EU-direktiivien ja EU-asetusten vuoksi tehdä tietynlaista lainsäädäntöä, ja nyt sitten valtioneuvosto on — luen tätä hallintovaliokunnan perussuomalaisen valiokuntaryhmän vastalausetta, jossa tämä todetaan — on ilman varsinaista velvollisuutta päättänyt laajentaa tätä direktiiviä myös kolmansien maiden kansalaisiin eikä vain ukrainalaisiin, mikä tietysti olisi täysin ymmärrettävää tässä tilanteessa. Tämä mahdollistaa myös järjestelmän laajamittaisen hyväksikäytön, ja tilastojen perusteella täällä ovat isona ryhmänä Venäjän, Nigerian ja Irakin kansalaiset, ja ihmettelen tätä todellakin. Niin kuin perussuomalaisten valiokuntaryhmä on todennut, hallituksen esitys on perusteltu Ukrainan sodan jatkuessa, mutta kuitenkaan muiden kolmansien maiden kuin Ukrainan kansalaisille tilapäisen suojelun perusteella myönnettävien oleskelulupien voimassaoloaikaa ei tulisi automaattisesti jatkaa. Tämä nyt on aika erikoista.
Tässä meille tuodaan paljon esityksiä. Kuten sanoin, ensin puhutaan aina siitä, että ”EU-oikeus edellyttää”, mutta nyt mennään sen yli. Ja sitten toiseksi: Venäjän hyökkäyksen vuoksi olemme joutuneet täällä käsittelemään erilaisia asioita, ja ukrainalaisten suojelu on aivan erittäin ja erinomaisen tärkeää, mutta tässä nyt ujutetaan kyllä taas näitä maahanmuuton kanavia auki, kun luemme jatkuvasti mediasta, että täällä on kovia paineita ja kymmeniätuhansia ihmisiä, ehkä enemmänkin, on saapumassa Eurooppaan. Niin nyt en kyllä oikein ymmärrä, mistä tässä on kyse, semminkin, kun monet myös hallituspuolueen edustajat puhuvat siitä, että meidän pitäisi taloutta tasapainottaa, niin tämä ei nyt kyllä ole ihan linjassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T18:29:53,2022-11-29T18:32:10,Hyväksytty,1.1
2022_131_211,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_212,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä nyt perussuomalaisten tähän lakiin liittyvää vastalausetta, joka nimenomaan lähtee siitä, että silloin, kun tämä tilapäisen suojelun direktiivi otettiin EU:ssa käyttöön, Suomi päätyi laajentamaan direktiivin soveltamisalaa nimenomaan kolmansien maiden kansalaisiin, siis muihin kuin ukrainalaisiin. Silloin, kun tästä asiasta eduskunnassa ja valiokunnassa puhuttiin, lähtökohta oli se, että se ei ole siinä kohtaa automaatio vaan että näiden henkilöiden, jotka liittyvät Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa, tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti palata omaan kotimaahansa. No, Suomi päätyi tosiaan tähän, ja nyt se näkyy tilastoissa sellaisena, että Ukrainan kansalaisten lisäksi suurimpia hakijaryhmiä ovat todella siis Venäjän, Nigerian ja Irakin kansalaiset näissä tilapäisen suojelun saaneissa. Kun kuitenkin tässä kohtaa tulee nyt tällainen pidennys ja laajennus, niin perussuomalaiset esittivät pykälämuutosta siten, että, niin kuin hyvin tiedämme, mekin haluamme ilman muuta suojella sotaa pakenevia ukrainalaisia ja tämä esitys näiden lupien jatkamiseksi on ihan täysin perusteltu, mutta tässä kohtaa olisi nyt hyvä kyllä katsoa nämä muut kolmansien maiden kansalaiset, joiden osalta pitäisi arvioida, onko sille suojelulle tarvetta vai ei. Ja se ensisijainen lähtökohta on, että sinne omaan kotimaahan palataan.
Muilta osin me emme luonnollisestikaan tätä lakiesitystä vastustaneet. Mutta nyt olisi tässä tilanteessa... Tässähän ei puhuta siis valtavan suurista määristä muita kolmansien maiden kansalaisia, jolloin tämä ehdottamamme pykälämuutos ei olisi myöskään millään tavalla Maahanmuuttoviraston resursseja syövää, vaan tällainen välipiste menisi normaalissa työssä ja normaalissa harkinnassa, jossa katsottaisiin, onko tälle tilapäiselle suojelulle Suomessa tarvetta.
No, sitten näissä kuulemisissa ja asiantuntijalausunnoissa on käynyt ilmi, että tiedonvaihto jäsenvaltioiden välillä ei edelleenkään toimi siten kuin pitäisi. Tässä ei ole myöskään kerätty sormenjälkitietoja biometriseen Eurodac-sormenjälkitietokantaan, joka on tällä hetkellä käytössä muiden kansainvälistä suojelua saavien hakemusten käsittelyssä. Tämä tietysti aiheuttaa sen murheen ja probleemin, että jos me emme tiedä, että henkilöitä suojellaan useammassa maassa, niin se ei ole kovin järkevää. Tässä olisi kannattanut tietysti ottaa nämä sormenjälkitiedot käyttöön. Tältä osin näillä perustein esitimme tähän 110 a §:ään, joka nyt lisätään ja jossa tätä suojelua jatketaan vuoteen 2025, jos EU ei tätä tilapäisen suojelun direktiiviä lopeta olemasta voimassa ennen sitä, että tätä ei sovellettaisi kansalaisuudettomiin henkilöihin ja muihin kolmannen valtion kansalaisiin.
Sen lisäksi me esitimme lausumaa — luen sen tässä — jossa ”eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin jäsenvaltioiden välisen tiedonvaihdon edistämiseksi siihen liittyen, onko henkilö hakenut tai saanut tilapäistä suojelua myös toisessa jäsenvaltiossa”. Se olisi varmasti kaikkien etu ja etu myöskin siinä, että ensinnäkin väärinkäytöksiltä vältyttäisiin ja että sekä meidän että koko Euroopan taloudellinen tilanne mahdollistaisi tämän suojelun asianmukaisen toteuttamisen. Silloin näistä väärinkäytöksistä tai sellaisesta suojeluasemasta, jota ei enää tarvita, tulisi tässä tilanteessa luopua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T18:32:16,2022-11-29T18:37:35,Hyväksytty,1.1
2022_131_213,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_214,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Mari Rantasen tekemiä esityksiä, mitä hän tuossa puheessaan nosti esille: pykälämuutosta ja vastalausetta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+18.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T18:37:37,2022-11-29T18:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_131_215,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_216,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että tämä vihreän siirtymän hankkeisiin liittyvä hallituksen esitys hylätään. Perussuomalaiset esittivät jo valiokunnassa tämän esityksen hylkäämistä, joten he ovat olleet tässä oikealla asialla. [Petri Huru: Niin kuin aina!]
Hyvät kollegat! Edessämme on pula-aika, halusitte sitä tai ette, ja on ihan turha ulista, että Venäjä olisi siihen syyllinen. Syyllinen siihen on tämä eduskunta. Jos jotain hyvää tuosta on ihan pakko sanoa, niin seuraapahan tästä ainakin niin kutsuttua kiertotaloutta, ja ihan ruohonjuuritasolle saakka. Kun köyhtyvän kansan katkeruus uhkaa jo vallanpitäjiä, pyritään se kanavoimaan Venäjä-vihaksi. Tässä vaanii jopa ruskean hullutuksen uhka, enkä tarkoita nyt kansalaisille jo suositeltuja kakkapusseja sähkökatkojen varalle vaan aivan todellista ihmisvihaa, jonka alalaji on Venäjä-viha.
Hallituksen esityksen keskeisenä tavoitteena on ”vihreän siirtymän eräiden investointien edistäminen nopeuttamalla niitä koskevien lupahakemusten käsittelyä aluehallintovirastoissa ja niitä koskevien valitusten käsittelyä hallintotuomioistuimissa”. Tällainen ohituskaista vihersiirtymälle avissa ja hallinto-oikeudessa on yhtä oikeudenmukaista kuin sähköakkutuotanto Kongon litiumkaivoksissa puurtaville lapsityöläisille. Tätä muuten sietäisi miettiä siellä vihreiden puoluetoimistolla ja eduskuntaryhmässä.
Päivänvaloon tuon senkin, että mediapimennossa ujutetaan nyt läpi WHO:n uutta pandemiasopimusta ja EU:n digi-ID:tä, joka ajaa meitä kohti totalitaarista sosiaalista pisteytystä. Vihreä siirtymä on myös osa tuota samaa suurta nollausta, jossa et omista mitään ja olet muka onnellinen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-29T18:38:14,2022-11-29T18:41:07,Hyväksytty,1.1
2022_131_217,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_218,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä esitetään vihreän siirtymän hankkeille väliaikaista etusijaa. Tässä on muutamia ongelmallisia kohtia, eikä vähimpänä tämä vihreiden hankkeiden käsitteleminen kiireellisenä, koska se voi merkitä käytännössä muiden lupahakemusasioiden käsittelyn hidastumista. Lisäksi emme pidä myöskään hyvänä tässä esityksessä tehtyä valintaa käyttää etusijan kriteerinä do no significant harm -periaatetta. Tämän merkityssisältöä ei ole vielä tarkennettu EU:ssa tai edes kansallisella tasolla, joten on tosiaankin epäselvää, mitä tämän periaatteen edellyttäminen nopeutetussa lupaprosessissa tarkoittaisi käytännössä. Tällä hetkellä ei ole edes selvää, mitä tämän do no significant harm ‑periaatteen mukaisella ”merkittävällä haitalla” tarkoitetaan.
Lisäksi vihreän siirtymän hankkeista voi myös olla alueellisesti merkittävää haittaa. Esimerkiksi Satakunnassa on useita hankkeita aurinko-tuulivoimaloille, joiden alta kaadetaan jopa yli tuhat hehtaaria metsää, kun samaan aikaan puhumme metsäkadosta. 
Korostamme myös yritysten toimintaympäristön vakauden ja ennustettavuuden merkitystä, mikä on perusedellytyksiä suotuisalle investointiympäristölle. 
Myöskään tämä, että muut lupahakemusasiat viivästyvät nykyisestä, ei ole kannatettavaa.
Arvoisa puhemies! Teenkin perussuomalaisten ympäristövaliokunnassa tekemän vastalauseen mukaisen esityksen, että nämä lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-11-29T18:41:10,2022-11-29T18:43:24,Hyväksytty,1.1
2022_131_219,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_220,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Hurun tekemiä hylkäysesityksiä. Edustaja Huru perusteli hyvin asian, eikä ole tässä muuta lisättävää. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+19.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T18:43:26,2022-11-29T18:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_131_221,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_222,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on laittomasti maassa oleskelevien eli paperittomien terveyspalvelujen laajentaminen kiireettömään hoitoon. Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että esitys hylätään.
Jo etukäteen oli selvää, että kiireettömien sote-palveluiden tarjoaminen laittomasti maassa oleville ei ole järkevä idea. Valiokuntakäsittelyn aikana nousi esiin lukuisia syitä, jotka vahvistivat tätä käsitystä entisestään. Kuten tavallista, esityksen tarpeellisuutta perusteltiin epämääräisillä ja yksilöimättömillä viittauksilla kansainvälisiin sopimuksiin. Valtiovarainministeriö kuitenkin esitti jo esityksen perusteluissa, ettei ihmisoikeussopimuksissa linjata, minkä tasoiset tai laajuiset palvelut toteuttaisivat henkilön oikeutta terveyteen.
Monissa muissa maissa laittomasti maassa oleville tarjotaan merkittävästi vähemmän palveluita kuin Suomessa, jos niitä tarjotaan lainkaan. Väite siitä, että nykyinen lainsäädäntö olisi ristiriidassa Suomen kansainvälisten velvoitteiden kanssa, ei siis yksiselitteisesti pidä paikkaansa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuullut syksyn aikana useaan otteeseen useita eri asiantuntijoita, jotka ovat tuoneet esiin Marinin hallituksen riittämättömän rahoituksen vuodenvaihteessa aloittaville hyvinvointialueille. Rahaa ei puutu pikkusummia, vaan vaje on jopa puolentoista miljardin luokkaa [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] — toistan: puolentoista miljardin luokkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eipä kiinnosta hallitusta!]
Tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilökunnasta on kova pula eivätkä rahat riitä edes nykyisten palveluiden järjestämiseen laillisesti maassa oleville vaan paine asiakasmaksujen korottamiseen on kova, ei ole varaa jakaa rajallista kakkua sellaisille henkilöille, jotka eivät maksa edes niitä asiakasmaksuja.
Huolestuttavinta esityksessä on kuitenkin se, että hallitus tuntuu elävän haavemaailmassa täysin irrallaan vallitsevasta todellisuudesta. Meillä on naapurina laitonta hyökkäyssotaa käyvä maa, joka ei ole epäröinyt tappaa tuhansia siviileitä naapurimaassaan silmää räpäyttämättä, maa, joka jo aikaisemmin on kokeillut laittomien rajanylitysten käyttöä Suomea vastaan maamme pohjoisosassa, maa, jonka liittolainen pyrki aiheuttamaan kaaosta Baltian maissa ja Puolassa lähettämällä pyrkimään rajan yli laittomasti tuhansia kolmansista maista houkuttelemiaan henkilöitä yhteiskuntarauhan järkyttämiseksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan kuulemisissa nousi esiin ilmeinen turvallisuusriski, joka esityksen hyväksymisestä seuraisi. Tilanteessa, jossa Eurooppaa kohtaa merkittävin kriisi sitten toisen maailmansodan, antaisimme naapurimaallemme käteen terveydenhuoltojärjestelmäämme osoittavan aseen. Esitys mahdollistaisi sen, että Venäjältä lähetettäisiin tuhansia ihmisiä Suomeen osana hybridioperaatiota, joka pyrkisi ylikuormittamaan yhteiskuntamme kantokyvyn. Turvallisuusriskeistä varoitti HUS, niistä varoitti sisäministeriö ja niistä varoitti suojelupoliisi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Sanna Antikainen: Mutta hallitus ei välitä!]
Hyvä hallitus, miksi te ette kuunnelleet näitä asiantuntijoita? Haluatteko te tehdä Suomesta turvasataman oikeutta pakoileville tahoille, jopa sotarikollisille, ja mahdollistaa heille mahdollisimman helpon ja mukavan elämän sekä tarjota kaikki yhteiskunnan palvelut suomalaisen veronmaksajan kustannuksella?
Esitän, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-29T18:44:02,2022-11-29T18:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_131_223,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_224,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun tätä valiokunnassa käsiteltiin, pyysimme tietysti myöskin tietoa siitä, miten muissa EU-maissa kiireetöntä terveydenhuoltoa laittomasti maassa oleville myönnettiin. Saimme siitä liitteen mukaisesti tiedon, että esimerkiksi Tanskassa täysi-ikäisillä paperittomilla on oikeus kiireelliseen hoitoon — ei kiireettömään hoitoon, vain kiireelliseen hoitoon — sekä lisäksi mahdollisuus hiv-testaukseen, mutta ei kuitenkaan hoitoa siihen hi-virukseen, eli tämä on erittäin, erittäin suppea. Ja samaten Saksassa laittomasti maassa oleskelevilla ei ole oikeutta ensiapua laajempaan julkiseen terveysvakuutukseen. Se, että täällä on esitetty väitteitä siitä, että meillä olisi kansainvälisiä velvollisuuksia tarjota kiireetöntä hoitoa paperittomille, ei pidä paikkaansa, kuten edustaja Juvonen tuossa totesi. Kannatan siis edustaja Juvosen hylkäysehdotusta. [Puhemies: Kiitoksia!] — Ja, arvoisa puhemies, en lopettanut vielä.
Toinen asia: Tämä esitys on kokonaisuudessaan erittäin merkittävä. Siinä ei turvallisuusuhkia mielestäni ole huomioitu tarpeeksi. Suomen talous ei ole siinä kunnossa, että voisimme tällaisia myöntää. Myöskin hallituksen toimintakyky on, kuten tänään on käynyt ilmi, hieman kyseenalainen. Esitänkin, että otamme tässä asiassa tuumaustauon ja mietimme tätä vielä joulunpyhien ylitse ja pannaan asia pöydälle 10. tammikuuta 23 asti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-29T18:47:23,2022-11-29T18:49:25,Hyväksytty,1.1
2022_131_225,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Nyt sitten keskustellaan vain pöytäyksestä. — Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_226,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan pöytäystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T18:49:34,2022-11-29T18:49:43,Hyväksytty,1.1
2022_131_227,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp",Nyt keskeytetään täysistunto 15 minuutiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_228,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp",Eduskunnan täysistunto jatkuu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_229,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Asian käsittelyä jatketaan huomenna pidettävässä täysistunnossa, jolloin äänestetään pöytäysesityksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_230,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Avaan keskustelun. Edustaja Antikainen, olkaa hyvä. [Sanna Antikainen: Otin puheenvuoroni pois!] — Selvä. Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_231,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuussuunnittelu ja yhdenvertaisuuden edistäminen laajenisivat koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja palveluntuottajia. Häirinnän määritelmää muutettaisiin niin, että häirintä voi kohdistua myös ihmisryhmään.
Yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta on kyseenalaista, muuttaako tai parantaako hallituksen esitys nykytilaa. Jo nyt varhaiskasvatuslaki vaatii yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä, ja suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo varsin laajasti ja kokonaisvaltaisesti alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä. 
Hallituksen esityksen toteutuessa varhaiskasvatuksen velvoitteet laajenevat, vaikka samaan aikaan varhaiskasvatuksessa kärsitään laajasta resurssipulasta. Kaikki ylimääräinen hallinnollinen työ, jota hallitus nyt tällä esityksellä lisää, vie aikaa ja resursseja varhaiskasvatuksen ydintoiminnasta eli lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta. 
Esityksen valmistellut TEMin kolmikantainen työryhmä ylitti sille annetun mandaatin yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisvelvollisuuden laajentamisen osalta. TEMin työryhmän tehtävänä oli kokonaistoimeksiannon mukaan arvioida viranomaisten tehtävien ja toimivallan riittävyyttä sekä mahdollisia muutostarpeita yhdenvertaisuuslain valvonnassa. Työnantajien velvollisuudet yhdenvertaisuuden edistämisessä rajautuvat siten selvästi työryhmän mandaatin ulkopuolelle. Näin ollen ehdotusta ei ole valmisteltu asianmukaisesti, eikä sitä tulisi toteuttaa tämänkään takia.
Hallituksen esityksessä esitetään yhdenvertaisuuslakia muutettavaksi niin, että häirintä voi kohdistua yksilön lisäksi myös ihmisryhmään. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös sitä, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö voisivat viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan myös sellaisen puhtaasti heidän arvioonsa perustuvan syrjintäasian, jossa ei voida yksilöidä yksittäistä asianomistajaa. Tällainen hämärtää oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisten on voitava selvästi ennakoida, mikä on kiellettyä. Hallituksen esitys lisäisi mahdollisuutta hyvin tulkinnanvaraisiin syrjintätapauksiin, joissa pahimmillaan voi olla kyse mielivallasta ja poliittisista tai henkilökohtaisista erimielisyyksistä. Asian vieminen lautakuntaan ilman yksilöityä asianomistajaa voi aiheuttaa kunnan näkökulmasta vaikeaselkoisia tilanteita. 
Tavoite työnantajien sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajien velvollisuudesta tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisille ihmisille on sinänsä kannatettava, mutta tältäkään osin esitystä ei ole kuitenkaan valmisteltu asianmukaisesti. Ehdotus valmisteltiin OM:n työryhmässä, joka ei ollut kolmikantainen. Työelämää koskeva lainsäädäntö on valmisteltava kolmikantaisesti. OM ei kuitenkaan jostain syystä halunnut noudattaa tätä sääntöä. 
Ehdotuksen sisällön osalta on todettava, että se lisäisi oikeudellista epävarmuutta. Hallituksen esitykseen sisältyvät perustelut ehdotukselle ovat hyvin niukat. Sekä työnantajien että tavaroiden ja palveluiden tarjoajien olisi kovin vaikea hahmottaa, mitä laki heiltä edellyttää. Vaikka hallituksen esityksellä on hyvä tavoite, se on niin puutteellisesti valmisteltu, ettei sitä ole mahdollista tässä muodossa hyväksyä. Hallituksen on ryhdyttävä tältä osin toimenpiteisiin valmistellakseen eduskunnalle kohtuullisia mukautuksia koskeva uusi esitys, joka on sopusoinnussa vammaisyleissopimuksen lähtökohtien kanssa. 
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella esitän, että hallituksen esitykseen HE 148/2022 sisältyvät lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T19:08:01,2022-11-29T19:12:23,Hyväksytty,1.1
2022_131_232,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_233,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Lehdon tekemää perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyvää hylkäysesitystä.
Valiokunnan kuulemisessa kävi ilmi, että sen lisäksi, että esityksen vaikutukset ja kustannukset on arvioitu alakanttiin, sen valmistellut työryhmä myös ylitti mandaattinsa. Työryhmän toimeksianto oli arvioida viranomaisten tehtävien ja toimivallan riittävyyttä sekä mahdollisia muutostarpeita yhdenvertaisuuslain valvonnassa, mutta työryhmä kuitenkin tuotti tämän ehdotuksen, jossa ehdotetaan kaikkea muuta, kuten lisää velvollisuuksia työnantajille. Tämä ei ollut työryhmän tarkoitus, eikä esitystä ole siksi valmisteltu asianmukaisesti. Näin meille lausui Elinkeinoelämän keskusliitto, jonka näkemykseen on helppo yhtyä.
Arvoisa herra puhemies! Esityksen isoin ongelma on, että sen mukaan yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö, jota ei ole tarkkaan määritelty, voi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan häirintänä sellaisen syrjintäasian, jossa ei yksilöidä yksittäistä asianomistajaa eikä edes esitetä, että yksilöön olisi kohdistunut syrjintää. Tämä hämärtäisi oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisten on voitava selvästi ennakoida, mikä on kiellettyä. Muun muassa Kuntaliitto lausui valiokunnalle, että häirintään voidaan puuttua ja puututaan jo nykyisen lainsäädännön puitteissa. Nyt sen sijaan luodaan mahdollisuus uhrittomiin syrjintätapauksiin, siis kiusantekoon ja silkkaan mielivaltaan.
Arvoisa herra puhemies! Esityksen paras osa on vammaisille henkilöille esitetyt kohtuulliset mukautukset, joita sinänsä kannatan lämpimästi. Tältäkin osin ongelmana kuitenkin on, että esitystä ei ole valmisteltu asianmukaisesti kolmikannassa eikä esitys sisällä asianmukaisia vaikutusarvioita. Kannatan lämpimästi, että hallitus valmistelisi kohtuullisista mukautuksista hyvin valmistellun uuden esityksen, joka sisältää vaikutusarvioinnit. 
Tämä esitys kuitenkin sisältää niin paljon ja niin vakavia puutteita, että sellaisenaan sitä ei voi hyväksyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-11-29T19:12:25,2022-11-29T19:14:16,Hyväksytty,1.1
2022_131_234,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_235,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tätä asiaa on käsitelty myös sivistysvaliokunnassa, ja perussuomalaiset jättivät tästä aiheesta eriävän mielipiteen. Yhdenvertaisuussuunnittelu laajennettaisiin koskemaan myös varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja tuottajia. 
Suurimpana ongelmana tässä on se, että lakiin sisältyy uusi häirintäilmiantokanava, jonka mukaan häirinnän voidaan jatkossa tulkita kohdistuvan myös ihmisryhmään, ilman varsinaista asianomistajaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhdenvertaisuusvaltuutettu tai yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö voisi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan kanteluna sellaisen vain puhtaasti heidän arvioonsa perustuvan syrjintäasian, jossa ei olisi asianomistajaa eikä siis rikokselle minkäänlaista uhria. Tämä voisi pahimmillaan johtaa jopa mielivaltaan. Tällainen toiminta ylipäätään hämärtää oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisten on selvästi voitava ennakoida, mikä on kiellettyä. Tämä hallituksen esitys lisäisi mahdollisuutta hyvin tulkinnanvaraisiin syrjintätapauksiin, joissa pahimmillaan voi tosiaan kyse olla mielivallasta ja jopa poliittisista tai henkilökohtaisista erimielisyyksistä. Myös Kuntaliitto on huomauttanut lausuntopalautteessaan, että asian vieminen lautakuntaan ilman sitä yksilöityä asianomistajaa, eli siis rikoksen uhria, voi aiheuttaa kunnan näkökulmasta erittäin vaikeaselkoisia tilanteita. 
Yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta on kyseenalaista, muuttaako tämä hallituksen esitys tai parantaako se nykytilaa mitenkään, nimittäin esimerkiksi varhaiskasvatuksessa laki vaatii jo nyt yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä. Kuntaliitto on myös palautteessaan huomauttanut, kuinka laajasti tätä suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nyt alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on esimerkiksi laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma. Voidaankin siis arvioida, ettei esityksen mukainen yhdenvertaisuussuunnittelu siellä varhaiskasvatuksessa käytännössä muuta saati paranna tasa-arvoa varhaiskasvatuksen eri yksiköissä vaan sen käytännön seuraamukset ulottuvat lähinnä hallinnollisen työmäärän lisääntymiseen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen toteutuessa varhaiskasvatuksen kohdalla velvoitteet laajenevat, vaikka samaan aikaan varhaiskasvatuksessa kärsitään erittäin laajasta resurssipulasta. Esityksessä arvioidaan lain vaatimien suunnitelmien laadinnan vievän ensimmäisellä kerralla kaksi tuntia, ja tämä kahden tunnin arvio on asiantuntijoidenkin mukaan täysin alakanttiin. Ylipäätään kaikki tällainen ylimääräinen hallinnollinen työ, jota hallitus tällä esityksellään varhaiskasvatuksessa lisää, vie aikaa ja resursseja varhaiskasvatuksen ydintoiminnasta eli lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta. Esitys on lasten varhaiskasvatuksen kannalta turha tai pahimmillaan jopa haitallinen, niin kuin sanoin, sen hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi, ja tämä aiheuttaa resurssipulasta kärsivälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+21.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-29T19:14:19,2022-11-29T19:19:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_236,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_237,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten mielestä hallituksen esitys varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamisesta on kokonaisuutena sekava, varhaiskasvatuksen ongelmia kasvattava ja julkista taloutta heikentävä. Perussuomalaiset ei ylipäätään ole kannattanut näiden maksujen jatkuvaa alentamista, sillä niitä on jo alennettu kolmeen otteeseen vuosina 2018 ja 21 ja lisäksi tulorajojen indeksikorotukset 1.8.22 alensivat maksuja, eli tämä olisi jo neljäs puuttuminen hyvin lyhyellä aikavälillä.
Tämä esitys on yksi näistä kiireellä tuoduista esityksistä, missä ei ole ollut lausuntokierrosta ennen kuin se on tuotu eduskuntaan, ja sen kyllä huomaa. Esitys on tavoitteeltaan epäjohdonmukainen. Sillä halutaan parantaa erityisesti pieni- ja keskituloisten perheiden asemaa, mutta samalla todetaan, ettei vaikutus kohdistuu pienituloisiin, jotka eivät tälläkään hetkellä maksa varhaiskasvatuksesta. Samalla esityksellä halutaan kompensoida sähkön hinnan nousua, mutta tähän olisi mahdollista puuttua suoremmillakin keinoilla. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentaminen sähkön hinnan nousun vuoksi on perussuomalaisten mielestä kaukaa haettua.
Esityksestä ja asiantuntijalausunnoista käy myös ilmi, että jatkuvat maksuperiaatteiden muutokset ovat kunnille erittäin haastavia eikä kohta ole enää taloudellisesti järkevää periä maksuja, jos niitä jatkuvasti alennetaan. Taloudellisesti järkevää ei ole myöskään se, että kyseinen muutos heikentäisi julkista taloutta työllisyysvaikutuksetkin huomioon ottaen noin 91 miljoonaa euroa vuositasolla — siis tämä olisi jatkuva heikennys, julkisen talouden heikennys. Maksuhelpotusten rahoittaminen velalla ei perussuomalaisten mielestä ole kestävää eikä vastuullista taloudenpitoa, vaan vastaavat säästöt tulisi hakea sellaisista menokohteista, jotka eivät palvele suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Asiantuntijalausunnoissa tuotiin lisäksi esiin se, että lakimuutoksesta aiheutuvat kustannukset kunnille ja valittu kompensaatiotapa yhteisöverolla eivät kohdistu oikeudenmukaisesti. Osalle kunnista maksutuottomenetykset ja kustannusten lisääntyminen merkitsevät kunnan talouden heikentymistä.
Arvoisa puhemies! Varhaiskasvatuksessa on monilla alueilla ongelmia ja pulaa osaavasta työvoimasta. Tämä esitys lisäisi varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää arviolta 2 900:lla ja kuormittaisi sen nykyisiä työntekijöitä entisestään. Esityksessä ei myöskään oteta riittävästi huomioon yksityisen varhaiskasvatuksen toiminnan edellytysten heikentymistä lakiehdotuksen seurauksena.
Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hylätään ja hyväksytään perussuomalaisten vastalauseen mukaiset neljä lausumaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-29T19:19:27,2022-11-29T19:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_238,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_239,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Juuso avasi tätä asiaa edellä erittäin hyvin, ja siihen ei ole lisättävää, muuta kuin että kannatan edustaja Juuson esityksiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-29T19:23:17,2022-11-29T19:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_131_240,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_241,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Juuso jo tuossa totesi, niin tässähän ei ole vaikutusta pienituloisille perheille, kerta ne eivät muutenkaan maksa näistä mitään. Tällä hetkellä monissa perheissä on jo lapset varhaiskasvatuksesta pois, mutta energiamaksut ovat kovia ja sitä kautta tarvittaisiin tukea sinne. Samalla kun puhutaan tätä, että on jaettu nytten ylimääräisiä lapsilisiä ja näitä alennetaan, mutta meillä on paljon yksinasujiakin, ketkä tarvitsevat tällä hetkellä tukea, ja hallituksen pitäisi tällä hetkellä kohdistaa sinne kanssa huomiota eikä aina vaan, että kaikille varhaiskasvatusmaksuja alennetaan — ja varhaiskasvatusmaksuja alennetaan taas. Ymmärrän, että niiden pitää olla kohtuuhintaiset, ja se taas, kun on kohtuuhintaista varhaiskasvatusmaksua, saa ihmiset ehkä helpommin lähtemään työmaalle, mutta ei tätä tarvitse joka kerta alentaa, vaan tarvitaan muita tukia perheille ja yksin elävillekin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-11-29T19:23:31,2022-11-29T19:24:31,Hyväksytty,1.1
2022_131_242,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_243,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan perussuomalaisten vastalauseita.
Tämä on semmoinen asia, että kun itse tutustuin noihin taulukoihin, niin nämä asiakasmaksujen alennukset näyttävät kohdistuvan tällä hetkellä keskituloista parempituloiseen, elikkä ne eivät enää koske pienituloisia eivätkä edes keskituloisia, vaan tämä alennus kohdistuu enemmän sinne.
Sitten olen siitä huolissani, kun tavallaanhan tämä raha, millä näitä alennetaan, tehdään käytännössä valtion velkarahalla. Minun mielestäni tämä on sillä lailla vähän ristiriitaista, että kannattaako meidän velkarahalla alentaa näitä varhaiskasvatuksen maksuja, koska nämä tulevat käytännössä näiden lasten maksettaviksi sitten jatkossa sen velan kautta ja heidän ansaitsemiensa tulojen kautta. Heitä verotetaan jatkossa rankemmin, elikkä varhaiskasvatuksen lapset joutuvat käytännössä itse maksamaan nämä tulevaisuudessa. Minun mielestäni näitä ei kannata alentaa, ja yhdyn tuohon edustaja Juuson esitykseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T19:24:33,2022-11-29T19:26:11,Hyväksytty,1.1
2022_131_244,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_245,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä ihmetellä perussuomalaisten linjaa, eli vastustatte varhaiskasvatusmaksujen alentamista. [Juha Mäenpää: Velkarahalla!] Näillä varhaiskasvatusmaksujen alentamisilla on iso merkitys lapsiperheille, ja se korostuu erityisesti nyt, kun kaikki arjen kustannukset ovat kasvussa ruoasta sähköön ja asuntolainojen koroista kaikkiin mahdollisiin hankintoihin. Eli uskon, että lapsiperheet kyllä ottavat hämmentyneinä vastaan tämän tiedon, että perussuomalaiset näitä maksujen alentamisia vastustavat.
Kokoomus olisi itse asiassa valmis alentamaan varhaiskasvatusmaksuja jopa enemmän kuin hallituksen esityksessä nyt. Ja tämä noudattaa semmoista johdonmukaista linjaa, joka viime kaudella jo aloitettiin, eli varhaiskasvatusmaksujen alentamistahan tehtiin jo viime hallituksessa, Sipilän hallituksen kaudella, ja sitä linjaa on nyt viety eteenpäin, ja tässä olemme kokoomuksessa olleet mielellään mukana. Se perustuu siihen ajatteluun, että varhaiskasvatus on Suomessa lapsen oikeus, ja varhaiskasvatuksella on monia erittäin positiivisia vaikutuksia esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Ja me tarvitsemme varhaiskasvatukseen mukaan myös ne lapset, jotka tällä hetkellä ovat sieltä ulkopuolella.
Sääli on nimenomaan se, että Suomessa varhaiskasvatuksen ulkopuolella on paljon sellaisia lapsia, jotka eniten hyötyisivät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Näin voitaisiin tasata kotitaustaeroja, luoda ja perustaa pohjaa myöhemmälle oppimisen polulle, vahvistaa sosiaalisia taitoja, ennaltaehkäistä kiusaamista, ennaltaehkäistä ongelmia, joita on esimerkiksi kielen oppimisessa, kun kyse on vaikkapa vieraskielisistä lapsista — eli pystytään tukemaan sitä kautta onnistunutta kotoutumista, mikä varmaan on myöskin perussuomalaisten mielestä järkevää politiikkaa, että mieluummin ennaltaehkäistään niitä ongelmia aikaisessa vaiheessa.
Tämä varhaiskasvatukseen osallistuminen on myöskin osaltaan yksi mahdollisuus vähentää vaikkapa lastensuojelun kuluja, kun ongelmat eivät pääsisi niin paljon pahemmiksi tai pahenemaan, vaan pystytään puuttumaan niihin perheidenkin ongelmiin ja tukemaan perheitä jo varhaisessa vaiheessa. Meillä Suomessa on hyvää kehitystä nyt siinä, että varhaiskasvatuksen osallistumisastetta on saatu ylös — sitä myönteistä kehityssuuntaa on myös OECD kiittänyt. Ja seuraava askel olisikin se, että maksujen alentamisen rinnalla toteutettaisiin ensi hallituskaudella kaksivuotinen esiopetus, joka koskisi koko ikäluokkaa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T19:26:13,2022-11-29T19:28:52,Hyväksytty,1.1
2022_131_246,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_247,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joo, täytyy yhtyä kyllä edustaja Grahn-Laasosen puheenvuoroon siinä, että tällä on niin merkittävät vaikutukset lapsiperheisiin ja ennen kaikkea sellaisiin perheisiin, joilla on sosiaalisia ongelmia. Ja myös työllisyysvaikutukset ovat merkittävät, elikkä pystyy ehkä pienemmälläkin palkalla lähtemään töihin, ja tällä tavalla tämä antaa mahdollisuuden lähteä töihin nyt sitten niillä alueilla, missä on työvoimasta puutetta.
Elikkä kyllä tällä on erittäin suuret merkitykset, ja tietysti toivoisin, että tästä tulisi arviointia jonkun ajan päästä sitten — vuoden, kahden päästä — että mitä kaikkea tämä tarkoittaa. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa lapsilla alkaa näkyä erilaisia ongelmia, ja sillä myös, että ollaan sosiaalisessa yhteisössä toisten lasten kanssa leikkimässä ja viemässä varhaiskasvatusasioita eteenpäin, oppimista ja kaikkea siihen liittyvää, on erittäin merkittävät vaikutukset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-11-29T19:28:54,2022-11-29T19:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_248,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_249,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuslaiset täällä mainostavat jatkuvasti, kuinka he ovat talouspuolue ja tekevät ehdotuksia, millä tavalla tehdään hyvää talouspolitiikkaa. No, kokoomus on vuoden 1990 jälkeen ollut aika monta vuotta hallituksessa, ja kokoomuksen talouspolitiikkaa en voi kyllä kehua mitenkään hyväksi, koska Suomen velka on koko ajan kasvanut — koko ajan kasvanut kokoomuksen ollessa hallituksessa. Missä on kokoomuksen talouspolitiikka? Nytkin, tälläkin esityksellä, julkisen talouden rapautuminen 91 miljoonaa per vuosi, ja tämä on jatkuvaa. 
Tätä esitystä perustellaan sähkön korkealla hinnalla. Sähköllä on korkea hinta juuri nyt, mutta me emme tiedä, onko syksyllä tai ensi vuonna tai seuraavana vuonna, ja silti tätä perustellaan sähkön hinnalla. Siis perustelu ontuu. Jos me haluamme varhaiskasvatuksen maksuja poistaa kokonaan tai entisestäänkin laskea, niin kyllä perustelujen pitää olla jotakin muuta kuin se, että sähkön hinta nousee. [Mari Rantanen: Miksei sähkön hintaa lasketa?] Ja vaikka tämä sitten korvataan yhteisöverolla kunnille, niin korvauksesta kunnille ei ole millään tavalla edes tehty vaikutusarviota, että miten tämä eri kuntiin vaikuttaa. Ei tietenkään ole tehty vaikutusarviota, koska tämä koko esitys ei ole ollut lausuntokierroksella ennen kuin se tuli eduskuntaan. Vaikka tässä on simuloitu tämä työllisyyden paraneminen, arviolta 1 900 henkeä vuoteen 2026 mennessä, niin siitäkin huolimatta julkinen talous menee miinukselle 91 miljoonaa euroa vuosittain, varmaankin vielä indeksikorotuksella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-29T19:30:11,2022-11-29T19:31:52,Hyväksytty,1.1
2022_131_250,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_251,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustaja Grahn-Laasonen moitti meitä siitä, että me emme suhtaudu lapsiperheisiin myönteisesti. Me nimenomaan suhtaudumme lapsiperheisiin myönteisesti. Olemme huolissamme julkisen velan kasvusta, ja sen maksajia ovat ne lapset, joita nyt tuossa käsitellään, kun halutaan alentaa asiakasmaksuja. Mutta nämä asiakasmaksut käytännössä laskisivat keskimääräistä parempituloisilla perheillä, [Leena Meri: Ilmankos kokoomus kannattaa!] Kaikkein korkeatuloisimmille ei tulisi maksujen alennusta. Siellä on kaksi tuloluokkaa, johonka sitä ei tulisi. On sosiaalipoliittisesti erityisen perusteltua, että me ollaan vastaan.
Elikkä jos me saadaan tällä lakimuutoksella sinne varhaiskasvatuksen piiriin 2 900 uutta lasta ja on arvioitu, että se lisää työllisyyttä 1 900 henkeä, niin tämä on silti 91 miljoonaa tappiollinen, elikkä käytännössä valtio velkaantuu tällä päätöksellä 91 miljoonaa euroa vuosittain ja ne lapset maksavat tämän velan. Ei täällä ole ilmaista rahaa, niin kuin edustaja Arhinmäki aikoinaan täällä sanoi.
Ihmettelen, että kokoomus ja SDP ovat löytäneet tämmöisen yhteisen linjan tästä. SDP:lle on ihan selvä ideologinen valinta, että halutaan kaikki sinne, jossa heitä saadaan kasvattaa yhteiskunnan kuuliaisiksi kansalaisiksi, mutta ihmettelen sitä, että kokoomus talouspuolueena ei osaa laskea eikä ole huolissansa siitä lapselle tulevasta julkisesta velasta, jonka tämä aiheuttaa, nimenomaan näille lapsille. Meidän pitää huolehtia tulevien sukupolvien velan määrästä ja yrittää kaikilla tavoin pienentää sitä velkaa, mitä me jätämme lapsille, etteivät lapset joudu maksamaan näitä. Tämä on ihan käsittämätön juttu, että en ymmärrä, edustaja Grahn-Laasonen, että pystytte mitenkään tätä asiaa perustelemaan. Me olemme huolissamme lasten tulevasta velasta. Totta kai puolustamme lapsiperheitä, mutta jos tämä kohdistuu erityisesti korkeampituloisiin, siis keskimääräistä suurempituloisiin perheisiin, niin kyllä heillä on varaa se maksaa. Jos tämä kohdistuisi pienempituloisiin enemmän, niin silloin tämän lain hyväksyminen olisi ehkä hyväksyttävämpää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T19:31:52,2022-11-29T19:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_131_252,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_253,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos tätä lainsäädäntöä, näitä maksualennuksia, nyt perustellaan sähkön hinnalla, niin voisi jotenkin kuvitella, että jos sähkön hintaa haluttaisiin alentaa, niin silloin pyrittäisiin puuttumaan jonkun sortin sähkötukiin tai sähkön hintaan yleensä. Nyt näin ei tehdä vaan mennään täältä varhaiskasvatuksen kautta.
On suorastaan kyllä irvokasta aika-ajoin kuunnella kokoomuksen kaksilla rattailla ajamista. Viime viikolla te esititte ensin leikkauksia toimeentuloon, ja hetken päästä te äänestitte täällä toimeentulotukea laittomasti maassa oleville. Nyt te esitätte täällä, että täytyy varhaiskasvatusmaksuja alentaa, jotta vieraskieliset lapset pääsevät päivähoitoon. No, ensinnäkin ne ongelmallisimmat maahanmuuttajaryhmät, joista edustaja Grahn-Laasonen tässä puhuu, eivät edes kuulu päivähoitomaksujen piiriin noin ylipäätänsä, koska perin usein siellä on myöskin kielitaidottomuutta vanhemmilla, ja näin ollen he harvemmin ovat töissä, ja siltä osin tämäkään esitys ei sinne osu. On toki tavattoman herttaista, että kokoomus joka asiassa tällä hetkellä puhuu— vähän niin kuin vihreät — että kaikessa aina menevät ensin maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat, heidän toimeentulonsa ja heidän tarpeensa.
Nyt täytyy kyllä sanoa, että mikäli edustaja Grahn-Laasonen on millään tavalla perehtynyt esimerkiksi pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tilanteeseen, niin tiedätte, että meillä on valtava massa lapsia mutta ei hoitajia ja siellä on turvattomia päiviä joka päivä ja vanhemmat joutuvat olemaan viemättä lastaan päivähoitoon sen vuoksi, että siellä ei ole hoitajia ja ei pystytä takaamaan turvallista päivää. Nyt te haluatte kuitenkin tällä esityksellä lisätä vielä lapsia päivähoidossa.
Uskoisin nyt, että ehkä tämän vyyhdin selvittäminen ei ole tästä esityksestä kiinni. Jos te haluatte tukea niitä henkilöitä, joiden sähkölaskut ovat korkealla, hallitukselta sopii odottaa esityksiä, joissa puhutaan sitten nimenomaan siitä sähköstä. Se nimittäin osuu myös niihin henkilöihin, joilla ei ole lapsia. Jos te sitten haluatte jotakin muuta, esimerkiksi vielä lisää lapsia varhaiskasvatukseen, josta ei nytkään selvitä, niin tuokaa sellaisia esityksiä. Sen sijaan kaipaisin kyllä kovasti, että ymmärrettäisiin myös sen arvo, että jotkut vanhemmat kykenisivät hoitamaan lasta kotona, mutta näistä kotihoidon tuista ja erilaisista lisistä, joita kaupungit kotihoitoon antavat, pruukataan luopua. Siinäkin on muuten syynä nimenomaan maahanmuuttajataustaisten naisten huono työllisyys. [Puhemies koputtaa] Kyllä me suomalaiset saamme tässä joka kohdassa korvillemme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T19:34:59,2022-11-29T19:38:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_254,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_255,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä suomalaisissa lapsiperheissä painitaan sen ongelman kanssa, että arki kallistuu, niin kuin totesin, kauttaaltaan. Se koskee lapsiperheitä laajasti. Jos nyt pöydällä on esitys, jossa helpotetaan lapsiperheiden arkea — ei kaikkien, koska esitys kohdistuu näihin tuloluokkiin, jotka meillä on olemassa varhaiskasvatusmaksuissa — niin se tulee varmuudella tarpeeseen näissä perheissä, joita tämä koskee. Kaikkein pienituloisimmathan on jo vapautettu näistä maksuista kokonaan, ja se on hyvä asia. Se on sosiaalipoliittisesti perusteltu ja myös koulutuspoliittisesti perusteltu hyvä linja. Nyt tähän nollamaksuluokkaan tulee lisää perheitä, elikkä he vapautuvat maksuista, ja sitten perheiden maksuja kohtuullistetaan tällä esityksellä. 
Jos te tapaatte ihmisiä, lapsiperheitä, jotka elävät ruuhkaista, hektistä arkea ja yrittävät selvitä kasvavista kustannuksista, kun on paljon hankintoja — on asuntolainat, pitää vaihtaa autoa, pitää yrittää ruokakauppalaskuista ja nousevista sähkölaskuista selvitä, kaikista hankinnoista ja kustannuksista — niin mielestäni ei ole mitenkään kaukaa haettua, että tässä tilanteessa helpotetaan perheiden tilannetta myöskin sähkölaskujen osalta. Se on ihan hyvä peruste. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei tässä sähkölaskuja kompensoida!] — Tämä esitys auttaa yleisesti lapsiperheiden taloutta, niin kuin tiedätte. 
Tällä on myös muita perusteluja, ja syy, miksi kokoomus tätä voimakkaasti kannattaa, liittyy siihen, että me ajattelemme, että lapsilla on oikeus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Varhaiskasvatus on tänä päivänä koulutusjärjestelmän ensimmäinen ja itse asiassa tutkitun tiedon mukaan vaikuttavin osa. Siellä pystytään syrjäytymistä ennalta ehkäisemään ja tasaamaan lähtökohtaeroja, ja se on erittäin hyvää, vahvaa, sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa, joka tukee myös myöhempää oppimista ja elämässä pärjäämistä. Tästä on paljon tutkimustietoa, johon olen laajasti tutustunut myöskin viime kaudella, kun opetusministerinä sain toimia, ja myös kansainvälisissä yhteyksissä nousee yhä vahvemmin tutkimustiedosta varhaiskasvatuksen vaikuttavuus koulutuspoliittisestikin, että sillä pystytään tukemaan parempia oppimistuloksia ja ennen kaikkea mahdollisuuksien tasa-arvoa lasten välillä. 
Kun nyt kysyitte kokoomuksen talouslinjasta: Siihen on nyt harvinaisen helppo tutustua, kun se on tänään julkaistu meidän vaihtoehtobudjetissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kerro se nyt tässä!] Me otamme yli miljardilla eurolla vähemmän velkaa kuin hallitus ja rakennamme vastuullisen kahden vaalikauden suunnitelman, jossa menoja sopeutetaan miljardilla eurolla, ja sen lisäksi teemme työllisyysreformeja, teemme menojen priorisointia, jossa tämäkin on mukana, elikkä haluamme panostaa tähän, mutta leikkaamme sitten vastaavasti muualta, [Leena Meri: Sosiaalituista!] ja niin edelleen. Eli mikäli olette huolissanne kokoomuksen talouslinjasta, niin tähän voi tutustua. Se on hallituksen linjaa merkittävästi vastuullisempi vaihtoehto, joka toteuttaa tulevien sukupolvienkin näkökulmasta vastuullista ylisukupolvista linjaa, eli pysäytämme velkaantumisen kahdessa vaalikaudessa ja saamme talouden tasapainoon. Teemme sen sopeuttamalla miljardin vuodessa, ja konkreettisin ehdotuksin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T19:38:09,2022-11-29T19:41:17,Hyväksytty,1.1
2022_131_256,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_257,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Entäs ne mökinmummot, jotka takuueläkkeellä niitä sähkölaskuja maksavat? Tukea tulee vasta yli 400 euron jälkeen, mutta niistähän kokoomus ei välitä tietenkään pätkääkään, koska heidän mökinmummoilla on tarpeeksi rahaa. [Sanni Grahn-Laasonen: Tässä puhutaan varhaiskasvatusmaksuista!] — Tässä puhutaan sähkötuesta. Tätä perustellaan sillä, että kun sähkön hinta nousee, niin meidän pitää alentaa varhaiskasvatuksen maksuja. Hyvänen aika, perustelu ontuu, kai te ymmärrätte sen? 
Kokoomushan on valmis leikkaamaan asumistuesta mutta kuitenkin laittamaan lapset mielellään ilmaiseen päivähoitoon. Jos puhutaan ihan suoraan, mistä tässä on kyse, tässä on kysymys siitä, että vaalit lähestyvät ja hallitus on alkanut heittelemään vappusatasia. Keskusta sai ylimääräisen lapsilisän, joka maksetaan jouluaattona kaikille lapsiperheille, ja vastineeksi vasemmistopuolueet saivat sitten alennuksen näihin varhaiskasvatusmaksuihin, jälleen kerran, koska heidän tavoitteenahan on maksuton varhaiskasvatus. On sääli, että kokoomus, joka kehuu olevansa niin hyvä talouspuolue, vaikka Suomi nyt on velkaantunut tässä kymmenien vuosien aikana kokoomuksen ollessa hallituksessa, kuitenkin menee mukaan tähän vappusatasten heittelyyn. Mikä on se vastuullinen talouspuolue kokoomus? Missä on se kokoomuksen vastuullisuus? Te leikkaatte pienituloisten asumistuesta, näinhän teidän Petteri Orpo on sanonut, ja sen sijaan alennatte päiväkotimaksuja. Tämä on vähän tämmöistä, että otetaan sieltä ja täältä, ja mikä on sitten lopputulos? En näe tässä mitään logiikkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-11-29T19:41:17,2022-11-29T19:42:51,Hyväksytty,1.1
2022_131_258,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_259,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Grahn-Laasonen peräänkuuluttaa tässä laadukasta varhaiskasvatusta, ja sitäpä sopiikin peräänkuuluttaa, mutta sitä ei kyllä tällä hetkellä monastikaan ole, ja se ei suinkaan toki ole työntekijöiden vika, vaan se on sen vika, että ensinnäkin meillä on niin valtavat määrät lapsia siellä, siis kerta kaikkiaan valtavat määrät, ja siellä ei ole työntekijöitä, ainakaan pääkaupunkiseudulla. No, sitä sopii tietysti kysyä, että mistä ihmeestä nämä valtavat määrät lapsia ovat tulleet erityisesti tänne Helsinkiin. Voitteko kuvitella vastausta, edustaja Grahn-Laasonen — se on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka. Meillä on niin valtava määrä täällä lapsia, että heistä ei pystytä asiallisesti huolehtimaan. 
Sitten on sanottava kyllä se, että ennen aikaan, kun ei ollut subjektiivista oikeutta päivähoitoon — minä kutsun sitä edelleenkin sanalla ”päivähoito”, sillä varhaiskasvatus viittaa siihen, että valtio omistaa lapsetkin ja huolehtii kasvatusvelvollisuudesta, joka itse asiassa on kotien, vanhempien, tehtävä ensisijaisesti, ja tämä päivähoito tukee siinä — ne lapset, jotka tarvitsivat tätä tasausta eli tarvitsivat kotiolojensa tai muiden asioiden vuoksi päivähoitoa, sitä saivat. Se oli silloin merkattuna sinne, että jos lapsi tarvitsee oman kehityksensä tueksi päivähoitoa, sitä oli saatavilla, mutta tuolloin meillä eivät olleet nämä päiväkotipaikat niin täynnä ja niin kertakaikkisen levottomia ja ilman hoitajia kuin tällä hetkellä. Ehkä tältä osin olisi syytä kyllä pohtia myöskin tätä koko järjestelmää uudestaan, sillä itse olen siinä ymmärryksessä, että siihen aikaan, kun jokainen lapsi ei sinne subjektiivisesti kuulunut, vaikka vanhempi oli kotona tai ei ollut välttämätöntä tarvetta lapsen hoitopaikalle, niin nämä lapset, jotka sitä hoitoa tarvitsivat, olivat siellä. Olivat siellä sitten sen, mitä tarvitsivat, joku kokopäiväisesti ja joku puolipäiväisesti.
Siltä osin kyllä tämä mielestäni vaatisi hiukan muuta tarkastelua kuin sen, että kun tarvitaan tukea sähkölaskuihin, niin alennetaan päivähoitomaksuja. Uskon siihen, mitä tässä edustaja Juuso äsken totesi, mikä tämä perimmäinen syy on: kun vaalit lähestyvät, niin silloin vaikka velkarahalla roiskitaan sinne tänne mieluisiin ja toki tärkeisiin asioihin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T19:42:51,2022-11-29T19:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_131_260,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_261,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on tässä taulukko, jossa kerrotaan tulokymmenyksittäin tuloluokat, ja tämän taulukon mukaan tämä alennus koskee keskimääräistä paremmin tienaavia. Elikkä minä en ihan oikeasti nyt ymmärrä sitä, että otetaan näille lapsille velkaa maksettavaksi, että näistä lapsista keskimääräistä suurituloisimpien vanhempien päivähoitomaksut laskevat hiukan. Tämä on mielestäni juuri niin kuin edustaja Juuso sanoi. Tämä ei ole edes populismia, tämä on pölhöpopulismia. Tällä haetaan nyt jonkinlaista äänestäjäkuntaa, ja minun mielestä on vastuullista tehdä myöskin tämmöisiä ikäviä päätöksiä.
Mutta haluan korostaa nyt kaikille, jos tätä nyt joku lapsiperhe seuraa tuolla ja katsoo, että tämä koskee vain sitä keskituloista parempaa osaa. Ei tätä vaan voi tukea. Joskus täällä on tehtävä tämmöisiä ikäviä päätöksiä, ja mielestäni tämä on kuitenkin meidän valiokuntaryhmän harkittu näkemys. On tultu siihen tulokseen, että tämä on oikeudenmukainen menettelytapa, että näitä ei lähdetä alentamaan.
Toinen huoli nousee siitä sitten, että jos tämän arvion mukaan 2 900 lasta menee lisää varhaiskasvatukseen, alalle, jossa on jo tällä hetkellä valtava pula hoitohenkilökunnasta, niin ei tämä nyt ainakaan helpota sitä tilannetta siellä. Elikkä tämä tulee olemaan erittäin haasteellinen, ja ihan mielestäni tästä tulee kunnille raskas taakka, kun sinne ilmestyy uusia varhaiskasvatettavia lapsia alalle, jossa on työvoimapula.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+22.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-11-29T19:45:38,2022-11-29T19:48:43,Hyväksytty,1.1
2022_131_262,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 18/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Meri, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_263,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esityksessä tarkoitetussa sääntelyssä on kyse kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden rikosrekisteritietojen vaihdon edistämisestä EU:ssa. Esityksen tarkoituksena on tehdä niiden EU:n jäsenvaltioiden, joilla on kolmansien maiden kansalaisten tuomioita koskevia tietoja, tunnistamista koskeva keskitetty järjestelmä, niin sanottu ECRIS-TCN, ja tästä johtuvat EU-asetuksessa edellytetyt muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi on tarkoituksena antaa asetusta täydentävän direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntö.
Tämän uuden tietojärjestelmän tarkoituksena on luoda keskitetty EU-tasoinen tietojärjestelmä, johon tehtyjen hakujen avulla jäsenvaltiot voivat tunnistaa muita jäsenvaltioita, joilla on kolmansien maiden kansalaisten rikostuomioita koskevia rikosrekisteritietoja. Uusi järjestelmä sisältää jäsenvaltiossa tuomittujen kolmannen maan kansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevia tietoja, ennen kaikkea sormenjälkitietoja. Asetuksen mukaan sormenjälkitietojen käyttö on tarpeen, koska se on kaikkein luotettavin menetelmä tunnistaa jäsenvaltioiden alueella olevia kolmansien maiden kansalaisia, joilla ei useinkaan ole asiakirjoja eikä muita tunnistautumisvälineitä, ja ne antavat siis luotettavimpia hakutuloksia.
Varsinaisia rikosrekisteritietoja säilytetään jatkossakin jäsenvaltioiden kansallisissa rikosrekistereissä. Uusi järjestelmä täydentää eurooppalaista rikosrekisteritietojärjestelmää ja mahdollistaa kolmansien maiden kansalaisia koskevien yksittäisten rikosrekisteritietoja koskevien pyyntöjen kohdentamisen jäsenvaltioihin, joissa tuomiotietoja on. Järjestelmän operatiivisesta hallinnasta vastaa eu-LISA eli laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vapauden ja turvallisuuden ja oikeuden alalla vastaava Euroopan unionin virasto. Eikö ollutkin muuten aika nimihirviö? Elikkä lyhyesti eu-LISA — halusin nyt sanoa, mitä se on auki avattuna.
Aikaisempi yhteistyö on tähän asti koskenut erityisesti jäsenvaltioiden kansalaisia. Jäsenvaltioiden kansalaisten rikosrekisteritiedot keskitetään kansalaisuusvaltioon, jonne yksittäiset tietopyynnöt lähetetään. Voimassa olevassa yhteistyössä kattava kolmannen maan kansalaisten rikostaustan selvittäminen on tarkoittanut, että kyseistä henkilöä koskeva tietopyyntö on jouduttu lähettämään kaikkiin jäsenvaltioihin. Jatkossa tämä järjestelmään tehty haku ilmoittaa, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaisia koskevia rikosrekisteritietoja. Tämä mahdollistaa yksittäisten rikosrekisteritietoja koskevien pyyntöjen kohdentamisen juuri näihin jäsenvaltioihin, ei siis kaikkiin.
Voimassa olevassa yhteistyössä rikosrekisteritietoja vaihdetaan sähköisesti standardoidussa muodossa jäsenvaltioiden keskusvirastojen välillä. Suomessa keskusviranomaisena toimii Oikeusrekisterikeskus, joka myös esittää toiselle jäsenvaltiolle rikosrekisteritietojen luovuttamista koskevan pyynnön ja vastaa muiden jäsenvaltioiden tänne lähetettyihin pyyntöihin. Esityksen mukaan jatkossa myös uutta järjestelmää käyttää Suomessa Oikeusrekisterikeskus. Tässä ECRIS-yhteistyössä tehtävä rikosrekisteritietojen vaihto koskee erityisesti rikosasian käsittelyä. Myös tietyistä muista käyttötarkoituksista on säädetty. Näistä keskeisin on rikostaustan tarkistaminen lasten kanssa työskentelyä ja vapaaehtoisena toimimista varten. Esityksen mukaan järjestelmää käytetään samoihin käyttötarkoituksiin kuin nykyistä EU-kansalaisten tietojenvaihtoa.
Esityksessä ehdotetulla lainsäädännöllä on tarkoitus tehdä EU-asetuksesta johtuvat välttämättömät muutokset kansalliseen lainsäädäntöön. Lisäksi tarkoituksena on antaa ECRIS- direktiivin täytäntöönpanolainsäädäntö. Esityksessä ehdotetaan asetuksen velvoitteiden täyttämiseksi muun muassa pakkokeinolain 9 lukuun uutta 3 a §:ää, joka sisältää säännökset kolmannen maan kansalaisen sormenjälkien ottamisesta lainvoimaisen tuomion jälkeen, jos hänet on tuomittu vähintään 6 kuukauden vankeusrangaistukseen eikä sormenjälkiä olisi otettu jo aiemmin esitutkinnassa.
Mietinnössään lakivaliokunta toteaa lausuneensa nyt käsiteltävän esityksen taustalla olevista direktiivi- ja asetusehdotuksista jo niiden neuvotteluvaiheessa ja jo tuolloin pitäneensä ehdotuksen tavoitteita myönteisenä. Mietinnössään lakivaliokunta on arvioinut hallituksen esitystä erityisesti uuden järjestelmän käytön soveltamisalan, kolmannen maan kansalaisten sormenjälkien ottamisen sekä kasvokuvien mahdolliseen hyödyntämiseen liittyvien kysymysten osalta. Näiden arvioinnin kohteena olleiden kysymysten osalta asetus on jättänyt kansallista liikkumavaraa esimerkiksi siten, että toisin kuin hallituksen esityksessä on esitetty, tietojärjestelmään voidaan sisällyttää myös tuomion saaneiden kolmannen maan kasvokuvia. Tämän kysymyksen osalta mietinnössä muun ohella todetaan, että johtuen kasvokuvien arkaluontoisuudesta ja siitä, että ehdotuksessa on pyritty noudattamaan henkilötietojen käsittelyn minimointiperiaatetta ja perusoikeuksiin liittyvää oikeasuhtaisuuden vaatimusta, kasvokuvia ei ehdoteta tallennettavaksi tietojärjestelmään.
Lakivaliokunta pitää nyt hallituksen esityksessä omaksuttuja sääntelyratkaisuja lähtökohtaisesti perusteltuina. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräin lakivaliokunnan mietinnöstä esitetyin muutosehdotuksin.
Lakivaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 106/22 vp sisältyvät 2.—4. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna kyseiseen esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen, joka ilmenee mietinnöstä.
Lakivaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan mietintöön sisältyy perussuomalaisten vastalause, jossa ehdotetaan neljää lausumaehdotusta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T19:49:19,2022-11-29T19:56:14,Hyväksytty,1.1
2022_131_264,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_265,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä perussuomalaisten vastalausetta.
Ensin on tietysti todettava se, että EU-yhteistyössä tämä ECRIS-TCN-järjestelmä, jonne siis kolmansien maiden kansalaisten rikostietoja tallennetaan, on kannatettava. Mutta kuten esittelyssäkin kävi ilmi, nyt tänne tallennetaan sormenjäljet. Siis kolmannen maan kansalaiselta olisi otettava sormenjäljet, jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu vähintään kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen ja sormenjälkiä ei olisi otettu rikoksen esitutkinnassa. Nyt lakivaliokunta sai hallintovaliokunnan lausunnossa tehtäväkseen vielä arvioida, kun on kaksi vaihtoehtoa tässä EU-asetuksessa, ECRIS-TCN-asetuksessa, joka olisi mahdollistanut sormenjälkien ottamisen myös hallituksen esitystä ehdotettua laajemmin. Tämä on jäsenvaltion omassa harkinnassa, kuinka päättää. Nämä olisi nimittäin voitu ottaa myös rikoksesta, josta voidaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti määrätä enimmillään vähintään 12 kuukauden vankeusrangaistus. 
Viimeksi mainittu vaihtoehto olisi johtanut toki suurempaan määrään sormenjälkitietoja, sillä tallentamisvelvollisuus olisi silloin myös tilanteissa, jolloin tuomioistuin on tuominnut sakkorangaistukseen tai lyhemmän kuin kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. Tämä olisi ollut mielestämme perusteltua, jolloin olisi saatu sinne rekisteriin enemmän kolmansien maiden kansalaisten rikoshistoriaa. Ainakin Tšekissä, Romaniassa, Latviassa ja Puolassa on tarkoitus tallentaa useammin kuin nyt täällä meillä Suomessa.
Sitten tästä siis todella puuttuvat kasvokuvat, mikä olisi mielestämme myöskin ollut perusteltua, että siinä olisi ollut sekä sormenjäljet että kasvokuvat. Meillä on ehkä ollut vähän sellainen tulkinta — ainakin huomaan viimeisen neljän vuoden ajalta — että biometriset tiedot tuntuvat olevan Suomessa vähän myrkkyä, vaikka EU näyttäisi nyt menevän näiden osalta toiseen suuntaan eli että niitä tallennetaan enemmän, jotta pystytään paremmin ehkäisemään laitonta maassaoloa, terrorismia, vakavia rikoksia ja niin edespäin. Kasvokuvien käyttö on sallittu esimerkiksi Ruotsissa, Latviassa ja Kroatiassa, joissa nämä tallennetaan, ja kyllähän mitä suurempi määrä saadaan tietoa tallennettua ja myöskin tarvittaessa vaihdettua, se on tietysti kaikkien etu.
Samainen ECRIS-TCN-asetus mahdollistaisi näiden tietojen käytön esimerkiksi viisumimenettelyissä, menettelyissä kansalaisuuden saamiseksi sekä maahanmuuttomenettelyissä mukaan lukien turvapaikkamenettelyt. Hallituksen esityksessä ei tätä kuitenkaan ollut, vaikka Maahanmuuttovirastolla on lupaprosesseissaan merkittäviä sisäisen turvallisuuden varmistamiseen liittyviä tiedontarpeita, ja tältä osin perussuomalaiset toivoisivat, että tämä asia otettaisiin käyttöön. On nimittäin niin, että tällä hetkellä muista EU-maista maahanmuuttoprosesseissa Migri saa näistä tiedon vain, jos henkilö itse ilmoittaa hänellä olevan rikostuomioita, ja tällaisia tilanteita luonnollisesti on hyvin harvoin. Maahanmuuttovirasto silloin, kun tämä laki on ollut lausunnolla, nimenomaan toi esiin näitä omia tietotarpeitansa, joita EU-lainsäädäntö mahdollistaisi, mutta me emme ole ottaneet niitä käyttöön, mikä on sinänsä hyvin harmillista. Näiltä osin me esitämme lausumia.
Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin on pakko tässä kohtaa ottaa esiin, niin kuin totesin, että Suomi on menossa vähän eri suuntaan. Aika usein käydään keskustelua tässäkin salissa siitä, mikä perusoikeus on tärkeä. Hyvin usein meille perustellaan esimerkiksi näitten biometristen tietojen osalta, että niitä ei kerätä ja niitä ei luovuteta ja pyritään... Niin kuin totesin, EU menee vähän toiseen suuntaan, Suomessa pitäydytään tiukasti ja viitataan hyvin usein perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön. 
Mutta tänään tutkiskelin vielä uudelleen hallituksen esitystä 241 terroristisen sisällön levittämiseen puuttumisesta. Siinä esityksessä itse asiassa, lainaan siitä perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöä: ”Perustuslakivaliokunta on myös painottanut, että yksityiselämän ja henkilötietojen suoja tulee suhteuttaa toisiin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä muihin painaviin yhteiskunnallisiin intresseihin, kuten yleiseen turvallisuuteen liittyviin intresseihin, jotka voivat ääritapauksessa palautua henkilökohtaisen turvallisuuden perusoikeuteen.” — Tämä on perustuslakivaliokunnan lausunnosta 5/1999. — ”Lainsäätäjän tulee turvata yksityiselämän ja henkilötietojen suoja tavalla, jota voidaan pitää hyväksyttävänä perusoikeusjärjestelmän kokonaisuudessa. Valiokunta on katsonut, että yksityiselämän ja henkilötietojen suojalla ei ole etusijaa muihin perusoikeuksiin nähden. Arvioinnissa on kyse kahden tai useamman perusoikeussäännöksen yhteensovittamisesta ja punninnasta (ks. esim. PeVL 14/2018, 26/2018).” 
Nyt täytyy sanoa, että juuri toisissa esityksissä sanotaan, että me emme voi, kun perustuslakivaliokunta ei anna mahdollisuutta tietojen jakamiseen ja niiden tallentamiseen erityisesti biometristen osalta, ja nyt juuri tässä HE 241:ssä on muun muassa tämmöinen, kun siellä täytyy luovuttaa tietoa. Totean vain, että [Puhemies koputtaa] olisi kyllä varsin hyvä käydä tätäkin keskustelua. On nimittäin niin kuin tässä toteamassani pätkässä, PeVin lausuntokäytännössä, nimenomaan todetaan, että pitää punnita intressejä. Niitä olisi ehkä pitänyt tässä ECRIS-TCN:ssäkin punnita enemmän yleisen turvallisuuden ja henkilötietojen tallentamisen ja tiedon luovuttamisen osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T19:56:25,2022-11-29T20:04:09,Hyväksytty,1.1
2022_131_266,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_267,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa äsken käytin puheenvuoron esitellessäni valiokunnan mietintöä, niin nyt keskityn tässä puheenvuorossa siihen vastalauseeseen, jossa olen ollut mukana perussuomalaisten valiokuntaryhmässä. Edustaja Rantanen toi tuossa keskeisiä asioita, mutta haluan kuitenkin vielä muutamaa seikkaa nostaa ja korostaa.
En tiedä, miksi tuo kasvokuvien tallentaminen on jäänyt tästä kokonaan pois, koska tämä EU-oikeus sen sallisi. On totta, että joskus pelkästään sormenjälkitietojen tallentaminen ei ole riittävää, koska sormenjälkitiedot voivat muuttua joko niin, että tulee onnettomuus — sormenjälki voi palaa, syöpyä tai jopa kulua. Tietysti jos ajatellaan, että tässä on kysymys rikoksiin syyllistyneistä ja tätä kautta siitä, että henkilöt eivät esimerkiksi mene sellaisiin töihin jäsenvaltioissa, joissa ollaan lasten kanssa tai muuten terveytensä vuoksi puolustuskyvyttömänä olevien asiakkaiden kanssa. Tai ylipäätänsä jos valtiolla on sellainen linja, että eivät halua rikokseen syyllistyneitä maahan, ja jos rikokseen on syyllistynyt, niin haluaisivat katsoa, että minkäs tyyppinen rikos se on — no, olkoon nyt sitten vaikka kävely punaisia päin, mistä nyt varmastikaan ei tule edes päiväsakkoja, mutta ajatellaan näin, ja joku valtio voi ajatella, että se ei haittaa. Mutta esimerkiksi kaikki seksuaalirikokset tai henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset pitäisivät olla sellaisia, mistä pitäisi voida tulla tieto. Meilläkin selviää sakkorangaistuksilla, ja on tietysti haasteellista, että näitä ei käytetä täysimääräisesti, koska rikolliset liikkuvat kansainvälisesti ja hakeutuvat erilaisiin paikkoihin töihin, ja siitähän tässä kuitenkin on kysymys, että suojeltaisiin kansalaisiamme. Tosiaan sitä ei täällä tänään ratkaista eikä varmaan muulloinkaan tässä salissa pystytä ihan lopullisesti ratkaisemaan. Tuo perustuslakivaliokunnan käytäntö on joskus kyllä melko tiukkaa — juuri se, että pitäisi punnita sitä turvallisuutta. Monesti tulee mieleen, että kumpi on tärkeämpää sitten: kansalaisten suojaaminen vai se, että arkaluontoisia tietoja ja rikosrekisteritietoja ei ole jossakin saatavilla, kun kuitenkin summa summarum rikoksia ei ole pakko tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+24.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T20:04:11,2022-11-29T20:06:41,Hyväksytty,1.1
2022_131_268,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 25. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 17/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+25.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_269,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen tässä lakivaliokunnan yksimielisen mietinnön, joka koskee lainsäädäntömuutoksia esitutkintalakiin ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin. Esityksen tavoitteena on lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttaminen.
Esityksen mukaan esitutkinta on toimitettava kiireellisesti, jos epäillään alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta tai alle 18-vuotiaan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunutta rikosta. Myös syyttäjän tulee näissä tapauksissa ratkaista kiireellisesti, nostaako hän syytteen. Niin ikään syytteen nostamisen tulee tapahtua ilman viivytystä. Vastaavasti tuomioistuimessa pääkäsittely on asianomistajan ollessa alle 18-vuotias ja rikoksen kohdistuessa edellä mainittuihin oikeushyviin aloitettava viimeistään 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Rikosprosessilainsäädännössä on jo nykyisin erityisiä vaatimuksia rikoksen käsittelyn joutuisuudesta niissä tilanteissa, kun rikoksesta epäilty tai syytetty on alle 18-vuotias. Laissa ei kuitenkaan ole säännöksiä rikosasian kiireellisestä käsittelystä, kun kyse on alle 18-vuotiaasta asianomistajasta, elikkä henkilöstä, joka on uhrina. Esityksessä on omaksuttu ratkaisu, jossa alle 18-vuotiasta asianomistajaa koskeva sääntely vastaa rakenteeltaan pitkälti alle 18-vuotiasta epäiltyä tai syytettyä koskevaa sääntelyä, jolloin sääntely muodostuu näin lähtökohtaisesti yhteneväksi kaikkien alle 18-vuotiaiden asianosaisten osalta. 
Esityksessä tavoitteena on siten nopeuttaa lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyä ja tällä tavalla parantaa lapsiuhrien asemaa rikosprosessissa. Mietinnössään lakivaliokunta pitää esityksen tavoitteita lapsiin kohdistuneiden rikosten käsittelyn nopeuttamisesta yleisesti ottaen kannatettavina ja perusteltuina sekä puoltaa esityksessä ehdotettujen lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin. Valiokunnan muutosehdotus liittyy esitutkinnan toimittamisaikaa koskevan säännöksen sanamuodon täsmentämiseen, jotta sanamuoto vastaisi paremmin hallituksen esityksestä ilmenevää tarkoitusta. 
Kerron lyhyesti valiokunnan mietinnössä tehdyistä muista huomioista:
Mietinnössä todetaan, että lainmuutokset eivät yksin ole riittäviä, ellei niiden toimeenpanemiseen varmisteta riittäviä resursseja. Resurssien riittävyys on edellytys sille, että lainsäädännön tavoitteet kiireellisestä käsittelystä saavutetaan eikä lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellinen käsittely myöskään viivästytä muiden rikosasioiden käsittelyä tai muiden rikosten tutkintaa jouduta entisestään rajoittamaan. 
Asiantuntijakuulemisessa tuotiin laajasti esiin, että pitkät käsittelyajat ovat ylipäätään ongelma suomalaisessa oikeusjärjestelmässä ja Suomi on saanut useita langettavia tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Sen vuoksi rikosasioiden käsittelyaikoja on tarpeen pyrkiä lyhentämään kaikkien asiaryhmien ja asianosaisten osalta. Tältä osin merkittävässä asemassa on perusrahoituksen riittävyys, johon nyt käsiteltävän uudistuksen toteuttamiseksi esitetyllä lisämäärärahalla ei ole vaikutusta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on kuitenkin esitetty rikosasioita käsittelevien toimijoiden taholta vahvoja epäilyksiä myös nyt käsiteltävän uudistuksen toteuttamiseksi esitettyjen resurssilisäysten riittävyydestä.
Valiokunta ehdottaakin mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa aktiivisesti lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn osoitettujen resurssien riittävyyttä ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin resurssien lisäämiseksi, mikäli resurssit osoittautuvat käytännössä riittämättömiksi erityisesti siten, että muiden rikosasioiden käsittely viivästyy. 
Mietinnössään valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esille tulleeseen huoleen nykyisiin tehtäviin varattujen resurssien riittämättömyydestä ja toteaa kiinnittäneensä jo useiden vuosien ajan toistuvasti vakavaa huomiota oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyyteen ja sen aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin toimijoille ja kansalaisille. Eduskunta onkin lakivaliokunnan viimevuotisen mietinnön pohjalta edellyttänyt, että oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä laaditaan valtioneuvoston selonteko. Selonteko on annettu eduskunnalle 17.11.2022. Lakivaliokunta lausuu oikeudenhoidon perusrahoituksesta tarkemmin tuon selonteon käsittelyn yhteydessä. 
Esityksen käsittelyyn on yhdistetty myös toimenpidealoite, jossa on ehdotettu, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin nopeuttaakseen alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten käsittelyaikoja. Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoitus on varmistaa rikosasian kiireellinen käsittely muun muassa lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Tavoitteena on lyhentää näiden rikosten käsittelyaikoja. Siten hallituksen esitys vastaa osaltaan toimenpidealoitteessa ehdotettuun, ja lakivaliokunta ehdottaakin, että toimenpidealoite hylätään. 
Lakivaliokunnan yksimielinen päätösehdotus siis on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 144/2022 sisältyvän toisen lakiehdotuksen, eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 144/2022 sisältyvän ensimmäisen lakiehdotuksen, eduskunta hylkää toimenpidealoitteen 94/2022 ja eduskunta hyväksyy lausuman, jonka luin tuossa aiemmin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+25.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-29T20:07:03,2022-11-29T20:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_131_270,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+25.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_131_271,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tästä kävi ilmi, kyseinen mietintö on lakivaliokunnassa yksimielinen, mutta en malta olla tässä kohtaa nostamatta esiin sitä asiaa, että alaikäisten rikosten selvittäminen on ollut aiemminkin toki oikeuden hoidossa ja poliisissa prioriteettilistalla numero 1. Mutta siellä on valitettavasti niin ruuhkautunut tilanne tällä hetkellä aika monin paikoin, ja nämä ajat, että tämä prosessi saadaan alusta loppuun, ovat olleet kyllä tavattoman pitkiä.
Nyt lainsäädännöllä tehdään vielä tilanne, jossa harkintaa ei voi käyttää, siis laittaa yhtään intressejä — jos meillä on vaikkapa tapon yritys ja kunnianloukkaus, niin nyt jatkossa ei voi miettiä, kumpi tulee ensin, vaan kaikki täytyy tutkia kiireellisinä. Tämä koskee niin poliisia mutta myös esimerkiksi syyttäjiä. Ja nyt, kun tiedetään varsin hyvin ja tässäkin salissa on puhuttu aika pitkään sekä poliisin tutkintaresurssien että oikeudenhoidon puutteista ja resurssipuutteista, isoista juttumääristä, niin sellaista tilannetta ei saa käydä, että siellä tästä johtuen esimerkiksi tulisi virkavastuukysymykset eteen. Ja sen vuoksikin tämä lausuma, jonka lakivaliokunta on tehnyt, että näihin resursseihin täytyy sitten panostaa, on kyllä hyvin, hyvin kannatettava.
Vaikka lain tavoitteet ovat hyvät ja kukaan ei niitä vastusta, se huoli koskee nimenomaan sitä, pystytäänkö tästä käytännössä sitten selviämään. Toivotaan niin, että rikokset ryhtyisivät lasku-uralle ja tästä kyetään käytännössä selviämään, mutta tärkeätä on huolehtia näiden kaikkien toimijoiden resursseista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+25.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-29T20:13:17,2022-11-29T20:15:26,Hyväksytty,1.1
2022_131_272,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 30. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+30.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_273,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on saanut valmiiksi tämän osakeyhtiölain muuttamista koskevan hallituksen esityksen 146/2022 mietinnön, ja lyhyt esittely sille, vaikka kovin suurta keskustelua tästä en odotakaan: 
Tämän ehdotuksen tavoitteena on panna täytäntöön rajat ylittäviä yhtiömuodon muutoksia, sulautumisia ja jakautumisia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin muuttamisesta annetun direktiivin säännöksiä. 
Esityksen merkittävimmät muutosehdotukset liittyvät rajat ylittäviin yritysjärjestelyihin, joissa yhtiö on sulautumassa, jakautumassa tai siirtämässä kotipaikkansa Suomesta toiseen Eta-maahan tai toisesta Eta-maasta Suomeen. Ennen tällaisen rajat ylittävän järjestelyn toimeenpanoa rekisteriviranomaisena toimivan Patentti- ja rekisterihallituksen on järjestettävä ennakollinen valvonta, jossa se varmistaa, että kaikki menettelyt ja muodollisuudet Suomessa on saatettu päätökseen ja ettei rajat ylittävää järjestelyä toteuteta väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa. Ehdotus sisältää säännökset rekisteriviranomaisen valvontamenettelystä ja määräajoista. 
Ehdotuksen ja sen taustalla olevan direktiivin tavoitteena on edistää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 49 artiklan mukaisen sijoittautumisvapauden toteutumista EU:n tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaisesti. EU:n tuomioistuin on linjannut, että jonkin EU:n jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustetulla yhtiöllä on oikeus muuttua toisen jäsenvaltion oikeuden soveltamisalaan kuuluvaksi yhtiöksi. Lisäksi ehdotukseen sisältyy säännöksiä kotipaikan siirtoon liittyvien velkojien, vähemmistöosakkaiden ja työntekijöiden suojelusta. 
Ehdotetut muutokset sisällytettäisiin osakeyhtiöiden osalta osakeyhtiölakiin. Osakeyhtiölain muutosehdotusten kanssa johdonmukaisella tavalla ehdotetaan sisällöltään vastaavia muutoksia vakuutus- ja rahoitusalan lainsäädäntöön ottaen kuitenkin huomioon toimialaan ja erityisesti toimiluvan myöntämiseen liittyvät erityispiirteet. 
Osakeyhtiölakia koskevien muutosehdotusten lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vakuutusyhtiölakia, työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia, Harmaan talouden selvitysyksiköstä annettua lakia, sijoituspalvelulakia, sijoitusrahastolakia, vaihtoehtorahastojen hoitajista annettua lakia, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettua lakia, joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annettua lakia, maksulaitoslakia, liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annettua lakia, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annettua lakia ja luottolaitostoiminnasta annettua lakia.
Tämä mietintömme on pitkä ja yksityiskohtainen, eikä aika riitä sen syvälliseen esittelyyn, mutta totean, että talousvaliokunta oli asiassa yksimielinen ja päätösehdotuksemme on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 146/22 sisältyvät 2., 3. ja 5.—14. lakiehdotuksen ja että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 146 sisältyvät 1. ja 4. lakiehdotuksen. Tämä riittänee varmasti tästä, ja sitten tarkemmin mietinnössä. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+30.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T20:17:17,2022-11-29T20:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_131_274,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 31. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+31.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_131_275,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Business Finland Venture Capital Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 266/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt valmiiksi myöskin Business Finland Venture Capital Oy ‑nimistä valtion kokonaan omistamaa osakeyhtiötä koskevan hallituksen esityksen 266/2022, ja lyhyesti esittelen tämän mietinnön.
Lainmuutoksella lisättäisiin Business Finland Venture Capital Oy:n tehtäviin mahdollisuus valtion tukea sisältäviin, oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Tämä tapahtuisi työ- ja elinkeinoministeriön elinkeinopoliittisten toimeksiantojen pohjalta valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan puollettua asiaan. Ehdotus vastaisi osaltaan myös hallitusohjelman tavoitetta yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman vahvistamisesta. Ehdotus laajentaisi Business Finland Venture Capital Oy:n tehtävää tältä osin myös muihin kuin alkuvaiheen yrityksiin.
Ehdotus liittyy vuoden 2023 talousarvioon. Talousarvioesityksen täydentävään esitykseen sisältyy tähän tarkoitukseen 90 miljoonan euron määrärahaehdotus momentille 23.40.89.
Lakiehdotus laajentaisi Business Finland Venture Capitalin lakisääteistä tehtävää muttei muuttaisi sen ensisijaista tarkoitusta. Yhtiön tarkoituksena on pääomasijoitusmarkkinan kehittäminen korjaamalla ensisijaisesti yritysten alkuvaiheen rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita.
Näiden ehdotettujen toimenpiteiden kautta voitaisiin vahvistaa tietyn strategisesti tärkeän yhtiön ja laajemmin tietyn elinkeino- tai teollisuuspoliittisesti tärkeän toimialan tai klusterin elinvoimaisuutta. Sääntelyn tarve liittyisi erityisesti poikkeuksellisten olosuhteiden kuten koronapandemian tai Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan kaltaisten tapahtumien vaikutusten lieventämiseen. Sääntely parantaisi myös Suomen edellytyksiä vastata kilpailijamaissa toteutettaviin vastaaviin toimenpiteisiin.
Talousvaliokunta kiinnittää mietinnössä huomiota siihen, että hallituksen esityksessä uusi tukitehtävä ehdotetaan sijoitettavaksi Business Finland Venture Capital Oy ‑nimiseen valtion kokonaan omistamaan osakeyhtiöön huolimatta siitä, että sen taseessa olevat varat eivät riitä ainakaan kovin suuriin tukioperaatioihin ilman valtion talousarviosta tulevaa lisärahoitusta. Lainmuutoksen taloudellisia vaikutuksia on mahdollista arvioida vasta hyvin alustavasti.
Talousvaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä olisi ollut syytä nyt esitettyä kattavammin perustella sitä, miksi tukimuoto halutaan sijoittaa nyt ehdotettuun yhtiöön eikä esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallituksen esityksen perusteluissa on tarkasteltu asiaa lähinnä sen osoittamiseksi, että oikeudelliset edellytykset viranomaistehtävän antamiselle muulle taholle kuin viranomaiselle täyttyvät, eikä niinkään siltä kannalta, miksi tehtävän hoitaminen yhtiössä on valtion kannalta parempi vaihtoehto kuin sen hoitaminen viranomaisen taholta.
Keskeisenä perusteena nyt ehdotetulle sääntelyratkaisulle voidaan pitää sitä, että kyseessä ovat oman pääoman ehtoiset suorat sijoitukset, jotka kuitenkin sisältävät valtion tukea. Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella oman pääoman ehtoinen rahoitusinstrumentti on yksi teollisuuspolitiikan työvälineistä ja vahvistaa osaltaan valtion keinovalikoimaa vallitsevassa epävarmassa tilanteessa. Vastaavan kaltaisia järjestelyjä on käytössä myös kilpailijamaissa.
Talousvaliokunta yhtyy arvioon siitä, ettei tehtävän antaminen esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle eli Tesille olisi perusteltua sen vuoksi, että Tesin tulee tehdä sijoituksia markkinaehtoisesti, eikä olisi perusteltua tältä osin muuttaa sen vakiintunutta asemaa pääomasijoitusmarkkinoilla. Business Finland Venture Capital on puolestaan julkinen pääomasijoittaja, jonka keinovalikoimaan on jo yhtiön perustamisvuodesta 2014 lähtien sisältynyt myös tukea sisältäviä rahastosijoituksia. Ratkaisun voidaan siten arvioida turvaavan nykyisen hyväksi havaitun työnjaon julkisten pääomasijoittajien välillä. Tesi toimii siis jatkossakin markkinaehtoisena julkisena pääomasijoittajana, ja Business Finland Venture Capital Oy:n kautta voidaan hyödyntää EU:n valtiontukioikeuden mukaisia instrumentteja tarkoin harkituissa poikkeustilanteissa.
Ehdotetulle sääntelylle ei talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella ole perustuslain 124 §:ssä tarkoitettuun tarpeellisuus- tai tarkoituksenmukaisuusedellytykseen liittyvää estettä. Yhtiölle annettavaksi ehdotettuihin toimeksiantotehtäviin ei ole myöskään katsottu liittyvän merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia ovat esimerkki takaisinperintään liittyvät tehtävät, jotka ehdotuksen mukaan kuuluisivat viranomaiselle, työ- ja elinkeinoministeriölle.
Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt ehdotetun sääntelyn mahdollistamat sijoituspäätökset olisivat tosiasiassa työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantamia ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan puoltamia. Tällöin yrityksen hallituksen ja toimitusjohtajan vastuun arvioinnissa samoin kuin kysymyksessä yhtiökokouksessa myönnettävästä vastuuvapaudesta tulee ottaa tämä tavanomaisesta poikkeava asetelma huomioon.
Talousvaliokunta korostaa, että valtiontukea sisältäviä pääomasijoituksia tulee käyttää vain tilanteissa, joissa pääomasijoitusten tarve liittyy yritysten toimintaedellytysten turvaamiseen poikkeuksellisessa tilanteessa. Valtion vastuita ja riskejä nostaville toimille tulee olla korkea kynnys.
Keskeistä on myös, että pääomasijoitusten tekeminen liittyy tilanteisiin, joissa olisi kyse yksittäistä yritystä laajemman yritysryhmän tai toimialan elinvoimaisuudesta tai vaikutukseltaan erityisen merkittävistä hankkeista. Valtiontukiin liittyy aina riski kilpailun vääristymisestä.
Ja nyt aika loppuu, joten loput voi tietysti käydä lukemassa siitä meidän mietinnöstämme. Yksimielinen päätösehdotus valiokunnassa on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+31.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-29T20:21:08,2022-11-29T20:26:54,Hyväksytty,1.1
2022_131_276,131/2022,2022-11-29,13.59,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 163/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 93/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 19/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 35. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_131+2022+35.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_132_1,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 25/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_2,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,,,,
2022_132_3,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,,,,
2022_132_4,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 27/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_5,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,,,,
2022_132_6,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen tekemää ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,,,,
2022_132_7,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 128/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 13/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ano Turtiainen Petri Hurun kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_8,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Asian käsittely keskeytettiin 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Kaisa Juuso Mari Rantasen kannattamana ehdottanut, että asia pannaan pöydälle 10.1.2023 pidettävään täysistuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_9,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_10,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. Nimilistaan. — Edustaja Kauma poissa, edustaja Mäenpää poissa, edustaja Lehto poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Rantanen paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_11,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme täällä nyt käsittelemässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä, jolla siis laittomasti maassa oleskeleville henkilöille taataan tässä maassa terveyspalveluita. Niitä siis laajennetaan siitä, mitä terveydenhuoltolakimme 50 § asiasta toteaa, että kaikille tässä maassa taataan kiireellinen hoito, mutta nyt halutaan sitten tätä laajentaa laittomasti maassa oleskeleville.
Ensin totean sen, että ottaen huomioon tämän lainmuutoksen merkityksen ja mahdolliset riskit pidän erikoisena sitä, että asia on käsitelty pelkästään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jossa pöytäkirjojen mukaan oli esitetty asian lähettämistä hallintovaliokuntaan, joka olisi voinut arvioida näitä turvallisuuskysymyksiä, mutta hallituspuolueet estivät tämän asian teon.
On kyllä todettava myöskin se, jonka jo äskeisessä asiakohdassa totesin, että kun vihreät on esittänyt tätä kertalaillistamista laittomasti maassa oleskeleville, niin hämmästelen kyllä suunnattomasti, miksi SDP ja keskusta eivät ole hereillä asiassa, nimittäin ei tällaiselle kertalaillistamiselle ole mitään tarvetta, kun täällä on tehty juuri lainsäädäntö, jolla toimeentulotukea voidaan myöntää jatkuvasti laittomasti maassa oleskeleville — siis pykälämuutokset tehty jo — ja tässä tuodaan nyt laajat terveyspalvelut heidän ulottuvilleen, ja Helsinki maksaa vielä asumisenkin. Mihin ihmeeseen nyt enää sitten mitään kertalaillistamisia tarvitaan? Kummastelen, etteivät muut hallituspuolueet ole olleet hereillä.
Mutta sitten tähän esitykseen. Kaivoin valiokunnan asiantuntijalausuntoja läpi. Siellä suojelupoliisi toteaa: ”Suojelupoliisin toimialaan liittyen esityksen mahdollisena riskinä voi olla, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maana, jonne sota- ja terrorismirikoksiin lähtöalueilla syyllistyneet hakeutuvat päästäkseen terveyspalveluiden piiriin.” Siis supo, suojelupoliisi, joka vastaa maamme kansallisesta turvallisuudesta, toteaa, että tässä on tällaisia riskejä, että saatamme saada terroristien turvasataman aikaiseksi. On täysin käsittämätöntä ensinnäkin se, että tätä ei ole lähetetty hallintovaliokunnan arvioitavaksi, ja täysin käsittämätöntä se, että edes tätä mainintaa ei löydy mietinnöstä. Se löytyy perussuomalaisten vastalauseesta. Kyllä kummastelen sitä, että näinkin isoja riskejä voidaan ottaa niin, että niitä ei oteta huomioon, ja pidän sitä kyllä suoraan sanoen huonona lainsäädäntötyönä. 
Sitten kaivelin HUSin lausuntoa, jonka on allekirjoittanut HUSin turvallisuus- ja valmiusjohtaja. Hän nostaa muun muassa esiin terveydenhuollon kuormituksen, hoitojonot, ja hämmästelee suunnattomasti, että tässä tilanteessa on mahdollista tehdä tämmöinen laajennus. Mutta vielä tärkeämpi asia: hän nostaa esiin hybridivaikuttamisen. Hän nostaa sen, että mahdollisesti tällainen järjestelmä, meidän terveydenhuollon järjestelmä voitaisiin periaatteessa lamauttaa sillä, että tänne saataisiin ohjattua kerralla mahdollisimman paljon henkilöitä, tai lyhyen ajan sisään mahdollisimman paljon. Ei tällaisia lausuntoja voida ohittaa valiokunnan mietinnössä, joka on nyt kyllä aivan täydellisesti tehty, kun luen sitä turvallisuusosiota, mikä mietintöön on kirjattu.
Kyllä minä olen huolissani siitä, että tämänkaltaiset uhkat, jotka itse asiassa tässä eurooppalaisessa turvallisuustilanteessa olisi nyt erityisen tarkasti otettava huomioon, valiokunta ohittaa. Täällä nimittäin valiokunta toteaa turvallisuuspoliittisesta tilanteesta lähinnäkin niin, että ”sisäministeriöltä saadun selvityksen mukaan vaikutuksia kokonaisturvallisuuteen ei voida kokonaan poissulkea” ja ”esityksen riskiä Suomen kokonaisturvallisuudelle voi sisäministeriön mukaan pitää vähäisenä”. Nämä ovat kirjattuna tähän mietintöön, mutta kun lausunnoista löytyy kuitenkin erinomaiset selvitykset siitä, miten esimerkiksi Venäjä tai Valko-Venäjä voisi käyttää nyt tätä meidän lainsäädäntöä hyödykseen, niin hämmästelen, että niitä ei ole tässä mietinnössä huomioitu. Siltä osin tämä käsittely ei kyllä saa puhtaita papereita näkemykseni mukaan, sen lisäksi, että tämä todella on, siis tässä terveydenhuollon kriisitilanteessa, jossa HUS-alueella on laittomia jonoja erikoissairaanhoidossa, perin kummallinen esitys. Tässähän arvioidaan, että laittomasti maassa oleskelevia henkilöitä olisi noin 3 000—6 000 — mihin muuten HUS toteaa omassa lausunnossansa, että tätä arviota ei voida pitää tämän Euroopan turvallisuustilanteen jälkeen enää edes validina eikä varsinkaan jatkon kannalta — ja se on yksi syy: miten me siihen täpötäyteen terveydenhuollon järjestelmään tungemme lisää ihmisiä? Ja sitten toinen syy on kyllä tämä turvallisuustilanne, josta itse asiassa tässä salissa pitäisi olla suuri huoli ja vastuu. Ei voi olla niin, että puhutaan turvallisuudesta ja puhutaan hybridivaikuttamiseen varautumisesta ja sen torjumisesta, jos sitten kuitenkin tänne tuodaan tällaisia esityksiä.
Arvoisa puhemies! Tiedän, että aikani ylittyy, mutta koska oletan, että kovin montaa puheenvuoroa ei enää tule, niin sanon sanottavani samaan puheenvuoroon, jos sopii.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Sopii. Katsotaan, kuinka paljon niitä on.] No, nämä olivat ne syyt.
Sitten totean sen, että silloin lähetekeskustelussa, kun tätä asiaa täällä puitiin, kerroin siitä, että tähän liittyy nämä suorat vaikutukset, jotka tulevat suoraan niistä terveydenhuollon kustannuksista, jotka tästä laajennuksesta aiheutuvat, mutta sitten on myöskin välillisiä kustannuksia. Toki se on kaupunkien oma ongelma, jos he ovat tällaisen laajennuksen palveluihinsa tehneet, mutta kun itselläni on tässä nyt paperittomien kokonaiskustannusten koonnit vuosilta 2018, 2019, 2020 ja 2021 Helsingistä, niin täällä tulee tällaisia kustannuksia kuin lääkkeitä, maksusitoumuksia kauppaan, HSL:n lippuja, rahatoimiston sekkejä, tulkkipalveluita, kriisimajoitusta, perhetyön tapaamisia, kasvatus- ja perheneuvontaa, lastensuojelua. Sitten ovat nämä sosiaalityöntekijöiden työpanokset ja toimistotyöt ja niin edelleen, ja sen lisäksi Helsingin osalta, kun Helsinkihän ostaa heille sitten vielä majoitusta, sen hankinnan arvoksi oli ensi vuodelle arvioitu noin 1 100 000 euroa, joten joko heitä on melko paljon tai sitten Helsinki ostaa kovin kallista majoitusta.
Lähetekeskustelussa nostin täällä esiin myös lakiesityksestä löytyneen HUSin lausuntokierroksella esiin tuodun asian: he totesivat, että HUSilla on semmoinen näkemys, että nämä henkilöt hakeutuvat erikoissairaanhoidon piiriin, jossa heidät sitten katsotaan kiireelliseksi. Täällä salissa väiteltiin tästä asiasta, ja ministeri Kiuru totesi kyselytunnilla, että ei, he menevät sinne ambulanssilla. No, ministeri Kiuru ei ilmeisesti tiedä, että ihan kaikki potilaat eivät erikoissairaanhoitoon ja päivystyksiin ambulanssilla mene — itse asiassa se on häviävän pieni osuus kokonaispotilasmäärästä. Mutta löysin nyt tästä koonnista, joka minulla Helsingin kaupungilta on, tämän asian, joka kyllä viittaa siihen. Kun 2020 Helsingin osuus HUSin maksuista laittomasti maassa olevien palveluista on ollut 148  628,73 euroa, niin vuonna 2021 Helsingin osuus on ollut 467 000 ja vähän päälle, ja kun katsoo sitten taas tässä perusterveydenhuollon osiota, niin se menee juuri toisinpäin, perusterveydenhuolto on ollut kalliimpaa silloin 2020 kuin 2021, se on täysin romahtanut. Ja nämä luvut ylipäätänsä tästä, kun tässä pelkästään nyt tällä hetkellä, kun tätä laajennusta tehdään... Tässä on edessäni Helsingin luvut vuodelta 2021, ja pelkästään Helsingin osuus on ollut todella lähes puoli miljoonaa täällä erikoissairaanhoidossa. Meillähän ei tässä nyt ole siis muiden kaupunkien lukuja, paljonko siellä sitten on maksettu.
Arvoisa puhemies! Olen todella, todella huolestunut siitä, ja oikeastaan siinä pöytäämisasiassakin oli ajatuksena herättää myös hallituspuolueita siitä, että ovatko he ihan tarkalleen perillä nyt tämän esityksen mahdollisista turvallisuusuhkista — sen lisäksi, että tämä on juurikin tässä terveydenhuollon kriisissä moraaliton. Tätä turvallisuusuhkaa, jonka suojelupoliisi ja HUSin valmiusjohtaja ovat nostaneet esiin, ei voida tässä talossa ohittaa, ja tältä osin toivoisin, että hallituspuolueet — etenkin ne, joilla tolkkua riittää — vielä kertaalleen pohtisivat sitä, olisiko kuitenkin viisaampi esittää tälle laille hylkyä. Tässä turvallisuustilanteessa meidän ensisijainen tehtävämme on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta ja pyrkiä torjumaan kaikki uhkat, jotka sitä voivat uhata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-30T20:05:00,2022-11-30T20:17:00,Tarkistettu,1.1
2022_132_12,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Mäkelä poissa. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_13,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä keskustellaan jälleen kerran siitä, miten laittomasti maassa olevien terveyspalveluja lisättäisiin, mahdollisuutta saada täällä terveyspalveluja. Sattuneesta syystä viime kaudella, kun olin tässä samassa keskustelussa ministerinä, sisäministerinä, olin ehdottomasti sitä mieltä, että ei pidä laajentaa terveydenhuoltoa laittomasti maassa oleville. Täällä puhutaan nyt paperittomista, mutta pitää koko ajan muistaa, että he ovat laittomasti maassa.
Silloin viime kaudella käytiin läpi näitä erilaisia etuuksia, mitä laittomasti maassa oleville annetaan Suomessa. Oli silloin sellainenkin porukka liikkeellä, joka olisi halunnut, että Kelan toimeentulotuki järjestettäisiin heille. No, se saatiin onneksi torpattua, ja niin saatiin sekin, että terveyspalveluja ei laajennettu lakisääteisesti laittomasti maassa oleville. 
Nyt tätä kuitenkin sitten täällä tehdään, ja täällä on nyt perusteltu sitä, täällä ministeriaitiossa käytiin sellainen keskustelu, että jos on nyt esimerkiksi raskaana, niin sehän nyt kuuluu ilman muuta. No se on kuulunut tähänkin päivään asti. Jos ihmisellä synnytys käynnistyy, niin harvemmin sitä nyt kerkeää sitten sinne kotimaahan, että kyllä aivan varmasti hoidetaan Suomessa. Aivan varmasti hoidetaan, jos raskauteen liittyy jotain ongelmia. Kysymyksessä on henkeä uhkaava tilanne. Aivan varmasti tähänkin asti on tuolla julkisella sektorilla hoidettu, jos on raskauteen tai synnytykseen liittyviä tarpeita ja hoidon tarpeita.
Mutta tässä on kysymys nyt pitkäaikaissairauksista. Meillä on monia kansansairauksia Suomessa, joissa Suomi on todellakin, voi sanoa, etulinjassa. Me pystymme hoitamaan sydänsairauksia, me pystymme hoitamaan syöpäsairauksia. Suomi on esimerkiksi syöpäsairauksissa valovoimainen maa, joka saa taklattua syöpäsairauksia valtavan hyvällä tutkimustyöllä ja hoidoilla ja tällaisilla personalisoiduilla hoidoilla. Miksi tällaisesta tehdään vetovoimatekijä? Minun mielestäni se on aivan käsittämätöntä. Minä tulen ehdottomasti äänestämään tätä vastaan. Minä haluan kuitenkin sen sanoa, että totta kai henkeä uhkaavat ja kaikki akuutit sairaudet pitää hoitaa, totta kai, se on aivan selvää. Mutta miksi me luomme tänne sellaisen vetovoimatekijän, joka lisää mahdollisesti laittomasti maassa olevien henkilöiden täällä oloa? Laittomasti maassaolo tarkoittaa laittomasti maassaoloa. Ja se tarkoittaa sitä, että he eivät kuuluisi tänne.
Täällä hallintovaliokunnan tuore puheenjohtaja, edustaja Rantanen, toi hyvin esille myös sitä turvallisuusuhkaa. Kyllä siellä saattaa sitten myöskin sitä turvallisuusuhkaa olla. Minä kuitenkin puhun nyt periaatteellisella tasolla. Meillä on pitkät jonot terveydenhuoltoon, meillä on pitkät jonot, ja sitten se, että nämä henkilöt ovat laittomasti maassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T20:17:34,2022-11-30T20:20:46,Hyväksytty,1.1
2022_132_14,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_15,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Arvoisa puhemies! Allekirjoitan täysin sen, mitä tässä edustaja Risikko totesi, että meillä ei tarvita tällaista lainsäädäntöä, että ihmiset saavat akuutissa tilanteessa kiireellistä hoitoa. Sen takaa terveydenhuoltolain 50 §. Voin 20 vuotta ensihoidossa työskennelleenä ja päivystyksessä työskennelleenä todeta, että ei siellä siinä kohtaa kysellä, kuka olet, mistä tulet, kun akuutti tilanne on päällä. Kuten tässä edustaja Risikko äsken totesi, on täysin järjenvastaista tässä tilanteessa, kun me emme saa omien kansalaistenkaan kroonisia sairauksia riittävällä tavalla hoidettua... Meillä on siis laittomia potilasjonoja, eli ne ovat liian pitkiä, muun muassa HUSin alueella. Kyllä tämä esitys on asiaton tässä kohtaa. Me tiedämme, että tilanne ei ole varmastikaan nyt helpottamassa vuodenvaihteen jälkeen, kun tulevat hyvinvointialueet. Me tiedämme, että siellä on rahoitusvajetta ja siellä on resurssivajetta. Kun tähän tilanteeseen hallitus on priorisoinut laittomasti maassa olevien terveyspalvelut, se tuntuu kovin kummalliselta.
Sitten voidaan filosofisesti toki pohtia ylipäätänsä sitä, kuuluuko laittomasti maassa oleville ylipäänsä meidän palveluja, pois lukien nyt nämä kiireelliset terveysasiat, jotka luonnollisesti tämäntyyppinen yhteiskunta kuin Suomi hoitaa. Kuuluuko, voiko edes olla niin, että jos henkilö on laittomasti maassa, me ikään kuin sitten kuitenkin katsomme heitä aivan kuin he olisivat laillisesti maassa? Siinä ei ole mitään järkeä. Perussuomalaisten pitkäaikainen linja on ollut, että jos henkilöllä ei ole lupaa edes näiden löperöiden säännösten jälkeen Suomeen jäädä, silloin joko täältä poistutaan tai poistetaan, ja siinä välissä otetaan säilöön, jotta se poistuminen nopeutuu, koska todennäköisimmin he eivät halua siellä säilössä olla vaan he palaavat mieluummin omiin kotimaihinsa.
Tämän lain säätäminen soveltuu kyllä hyvin Marinin vihervasemmistolaisen hallituksen tempuksi, mutta ottaen huomioon tähän liittyvät riskit ihmettelen, että kaikki hallituspuolueet — myös keskusta — jälleen kerran siunaavat näitä aivan hullunkurisia esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-30T20:20:48,2022-11-30T20:23:37,Hyväksytty,1.1
2022_132_16,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdenvertaisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 148/2022 vp>>>Lakialoite  LA 42/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 14/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Rami Lehto Mikko Lundénin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_17,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 29.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Kaisa Juuso Ari Koposen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Kaisa Juuso Ari Koposen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_18,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 228/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 17/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_19,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 9. asiana on keskustelu perussuomalaisen eduskuntaryhmän, kokoomuksen eduskuntaryhmän ja kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjeteista. Vaihtoehtobudjettien esittelypuheenvuorojen, joista kukin kestää maksimissaan seitsemän minuuttia per eduskuntaryhmä, jälkeen puheenvuoron käyttää valtiovarainministeri Annika Saarikko, myös tämä on seitsemän minuutin puheenvuoro. Sitten debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Vaihtoehtobudjeteista käydään yhteinen keskustelu ensimmäisen keskustelualoitteen asiakohdassa. — Mennään keskusteluun. Edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_20,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Herra puhemies! Vihervasemmistolaisessa talouspolitiikassa tyypillisin ratkaisu ongelmiin on lisävelan ottaminen. Hallituksen budjettiesityksellä uutta velkaa otetaan ensi vuonna yli kahdeksan miljardia euroa. Pelkät velan korkomenot kasvavat jo yli 1,3 miljardiin vuodessa. Korkomenot ovat siis valtava summa rahaa, jonka maksamme joka vuosi, emmekä saa sillä mitään kansalle. Jos joku yksityishenkilö hoitaisi talouttaan samalla tavalla, hänet ohjattaisiin velkaneuvontaan ja kerrottaisiin, että kaikkea ei voi saada vaan jostain täytyy tinkiä.
Talouden tasapainottamisen avainasemassa on menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetilla otettaisiin velkaa 1 162 miljoonaa eli yli miljardi vähemmän kuin hallituksen talousarviossa. Lisäksi valtion tase vahvistuisi kertaluonteisesti 800 miljoonalla eurolla, kun Sitran ja ilmastorahastojen paisuneista taseista tingittäisiin. Esitämme myös Yleisradion supistamista neljänneksellä. Esityksessämme siis leikataan kaikkiaan lähes kahden miljardin edestä.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei ole lainkaan suoria menolisäyksiä, vaan menolisäykset katsotaan paremmin toteutettavaksi lisätalousarvion kautta, ja näin ollen vaihtoehtoomme sisältyy 500 miljoonan kriisivara. Tämä lisätalousarviovaraus voi tulla hyvin käytettäväksi ihmisten elinkustannusten nousun taklaamiseen, kuten sähkönhintojen alentamiseen. Vaihtoehtobudjettimme rakenne mahdollistaa hyvän talouspoliittisen liikkumavaran.  Perussuomalaiset katsovat, että meidän ei kannata tässä käsittelyssä ikään kuin leikkiä, että lisätalousarvioita ei ensi vuonna tehtäisikään. Panostuksia tehdään ensi vuonnakin lisää, silloiseen tarpeeseen suhteutettuna. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti ottaa tämän huomioon.
Herra puhemies! Jos leikkaamme menoja miljardin verran joka vuosi, saamme Suomen velkaantumiskehityksen taittumaan kahdessa vaalikaudessa. Perussuomalaisten vaihtoehdolla tämä on mahdollista toteuttaa kansalaisille oikeudenmukaisella tavalla. Haluamme antaa tämän maan seuraaville sukupolville itsenäisenä ja taloudellisesti vakaana.
Hyvinvointivaltio voidaan pelastaa säästämällä toissijaisista menokohteista. Tällaisia ovat esimerkiksi puoluetuet, ilmastotoimet ja haitallinen maahanmuutto. Veronmaksajien rahaa ei tule lähettää enempää Afrikan kankkulankaivoihin, vaan verovaramme on käytettävä suomalaisten hyvinvointiin täällä kotimaassa. Perussuomalaisten vaihtoehdolla valtio voi säästää heti maahanmuutosta aiheutuvia suoria menoja noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin miljardiluokkaa, kun maahanmuuttopolitiikka järkeistetään lainsäädännöllisillä muutoksilla, kuten turvapaikkapolitiikan ja kansalaisuusvaatimusten tiukennuksilla. Kehitysavusta leikkaisimme noin puolet. Leikkaus ei koske Ukrainan tukea, jota tulee mielestämme budjetin sisällä pikemminkin lisätä.
Perussuomalaiset haluavat turvata arjen sujuvuuden. Vaihtoehtobudjetissamme vaadimme liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön hinnan madaltamista. Kuten aiemmin totesin, nämä olisi mahdollista toteuttaa esityksessämme olevalla lisätalousarviovarauksen liikkumavaralla. Hallituksen tekemä kotitalousvähennys sähköön ei ole ollut paras tapa lähestyä sähkön hintakriisiä. Samalla rahalla olisi voitu aloittaa Norjan mallin mukainen suora sähkötuki kuluttajille. Näin valtio tarjoaisi helpotusta korkeiksi kohonneisiin elinkustannuksiin välittömästi. Sähkön lisäksi myös polttoainehinnat ovat kohonneet liikaa. Silti hallitus jatkaa ilmastotoimia, joista esimerkiksi hallituksen kaavailema jakeluvelvoitteen kasvu uhkaa autoalan mukaan nostaa polttoainehintoja jopa 55 senttiä vuodessa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Käsittämätöntä!] Hallituksen tavoite on ilmeisesti tehdä autoilu suomalaisille mahdottomaksi. Korkeat polttoainehinnat ovat myös valtava lisärasitus Suomen kilpailukyvylle.
Perussuomalaisten työllisyystoimet, kuten polttoaine- ja sähkönhintojen alentaminen, ovat suoraan yritysten kustannusrakenteeseen merkittävästi vaikuttavia tekijöitä ja kansalaisten ostovoimaa lisääviä toimia. Perussuomalaiset eivät myöskään rasittaisi kansalaisia ja yrityksiä liioitelluilla ilmastotoimilla. Emme tarvitse tippaakaan lisää byrokratiaa ja virkamiehiä kansalaisia valvomaan. Julkisen hallinnon koon alentaminen ja teollisuuden rattaiden pitäminen pyörimässä ovat keskeisessä asemassa, jotta saamme lisää suomalaista työtä ja yrittäjyyttä.
Herra puhemies! Budjettikehyksistä piittaamatta hallitus on kokoomuksen tuella upottanut EU:n elpymispakettiin ja muihin EU-toimiin tällä vaalikaudella budjetin ulkopuolista rahaa lähes kymmenen miljardia euroa. Perussuomalaiset eivät hyväksy suomalaisten veronmaksajien rahojen kaatamista EU:n turhiin tai jopa haitallisiin hankkeisiin. Suomalaiset veronmaksajat on laitettu maksamaan huonommin taloutensa hoitaneiden EU-maiden kansalaisten elämää. Tämä ei perussuomalaisille käy. Suomi ei ole saanut mitään vastineeksi Brysselin edessä nöyristelystä. Suomen EU-nettojäsenmaksu on kasvanut jo noin 700 miljoonaan euroon vuodessa. Sen lisäksi köyhdymme EU:n uusista määräyksistä ennennäkemättömällä tavalla. Nyt komissio on suunnitellut ennallistamisasetusta, jota perussuomalaiset vastustavat. Siinä hintalappu on veronmaksajille miljardin joka vuosi. Pienet jäsenmaat eivät voi enää luottaa EU:n hyväntahtoisuuteen, vaan jäsenmaiden on itse ajettava omaa etuaan. Suomen ei kannata olla ajopuuna EU:ssa, eikä talouttamme voida loputtomasti velkaannuttaa maahanmuutto- ja ilmastopolitiikan varjolla. Suomi on maahanmuuttopolitiikassa Ruotsin tiellä ja talouspolitiikassa Kreikan tiellä. [Veronika Honkasalo: Eikä ole!] Mitä nopeammin tämä myönnetään, sen parempi. [Jukka Gustafsson: Hyökkäys Yleisradiota vastaan, röyhkeää!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-11-30T14:15:24,2022-11-30T14:21:45,Hyväksytty,1.1
2022_132_21,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin. — Ja seuraavaksi kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_22,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulla lujaksi, pysyä pehmeänä. Kokoomuslainen talouspolitiikka rakentaa vastuullisesti kestävää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huolehtia suomalaisten turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Vain vahva Suomi voi pitää huolta heikoimmista.
Kulunut kausi kriiseineen on osoittanut kestävän talouden merkityksen. Julkinen talous oli lähes tasapainossa vuonna 2019, kun te, hallitus, saitte vetovastuun. Vahva talous on antanut mahdollisuuden auttaa ihmisiä ja yrityksiä koronakriisin yli. 
Talouspolitiikka on yhä useammin myös turvallisuuspolitiikkaa. Voimme suojata Suomea ja auttaa Ukrainaa kestävästi vain, jos huolehdimme omasta taloudestamme.
Velaksi elämisen loppua ei nykymenolla ole näköpiirissä. Yhteiskuntamme kriisinkestävyys on heikentynyt. Tämä suunta on muutettava. Me tarvitsemme lujan Suomen, joka pärjää vaikeinakin aikoina. Luja Suomi seisoo vahvasti omilla jaloillaan, vaikka ympärillä myrskyäisi.
Arvoisa puhemies! Vasemmistohallituksen velkapolitiikalle on olemassa vaihtoehto. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti perustuu työntekoon, yrittämiseen ja osaamiseen. Se perustuu vastuulliseen taloudenpitoon.
Tarvitsemme nopeampaa talouden kasvua ja 80 prosentin työllisyysasteen. Lisäksi säästäväisyydestä on tehtävä jälleen suomalainen hyve. On välttämätöntä palata budjettikuriin. Julkinen talous on saatava tasapainoon.
Politiikka, se on aina valintoja. Kenen tahansa henkilökohtaisessa taloudessa on mietittävä ensin, mihin on varaa. Sen jälkeen kaikki menotarpeet asetetaan järjestykseen ja katsotaan, mihin asti päästään. Kun perhe pohtii pesukoneen ostoa tai jotakin muuta isoa hankintaa, säästetään muualta. [Veronika Honkasalon välihuuto] Politiikassa on aina enemmän tärkeitä menoja kuin mihin on varaa. Nykyisellä hallituksella ei ole ollut kykyä eikä halua tehdä valintoja.
Hallitus virittelee nyt jo seuraavaa rahanjakoa ja jo alkuvuoteen — vaikka ensi vuoden budjettiakaan ei ole tässä salissa vielä hyväksytty — ja tietenkin, taas velaksi. Ei näin voi toimia. 
Jonkun on tämä uskallettava sanoa ääneen: meillä ei ole varaa kaikkeen. Välillä täytyy myös sanoa: pitää myös uskaltaa säästää. Jokaisen eteen tulevan ongelman hoitaminen velkarahalla on leikkaamista tulevilta sukupolvilta, leikkaamista meidän lapsiltamme. [Jussi Saramo: Miksi esitätte veronalennuksia?]
Arvoisa puhemies! Me haluamme, ja me muuten osaamme, pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti osoittaa, mitä me tekisimme toisin ensi vuonna, seuraavalla vaalikaudella ja vuosikymmenen loppuun mennessä. Me näytämme vaihtoehdossamme, että Suomen suunta voidaan muuttaa: talous saada kasvuun ja velkaantuminen loppumaan.
Me otamme ensi vuonna yli miljardin vähemmän velkaa. Me kevennämme suomalaisten palkansaajien ja eläkekkeensaajien verotusta miljardilla — tasaisesti kaikissa tuloluokissa. Me huolehdimme siitä, että yli 100 000 suomalaista saa mahdollisuuden päästä töihin. [Jussi Saramo: Ajatte Suomen lamaan!]
Me emme kevennä veroja velaksi, emmekä me leikkaa palveluista — päinvastoin. Me pystymme panostamaan 600 miljoonaa suomalaiseen koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja turvallisuuteen. Me vahvistamme varhaiskasvatusta, me panostamme perusopetukseen ja lukiokoulutuksen laatuun. Me perumme Kela-korvausten leikkaukset, lisäämme poliisien määrää, ja me torjumme päättäväisesti jengirikollisuutta.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa tuloerot eivät kasva, sillä niin moni saisi töitä. [Vasemmalta: Eikö kasva? — Sari Sarkomaa: Ei kasva!] Nimittäin me asetamme työn aidosti etusijalle. Työ on parasta sosiaaliturvaa.
Ruotsin sosialidemokraattinen ex-pääministeri Magdalena Andersson totesi aikoinaan: ”Jokaisen lapsen pitäisi nähdä vanhempansa tekemässä töitä ja osallistumassa yhteiskuntaan. Se antaa ylpeyttä, tärkeitä esikuvia, mutta myös käsityksen siitä, mitä häneltäkin eräänä päivänä odotetaan.” Minä niin toivoisin tätä ajattelua enemmän myös Suomessa. [Jukka Gustafsson: Hyviä lainauksia demareilta!] — Sanoista tekoihin.
Arvoisa puhemies! Kokoomusta syytetään kaikenlaisesta, ”mutta kun kokoomus”. Mutta tehdään tämä nyt selväksi. Me emme vaihtoehtobudjetissa leikkaa lapsilta, emme nuorilta, emme opiskelijoilta, emmekä eläkeläisiltä. Me emme leikkaa varhaiskasvatuksesta, emme koulutuksesta, emme opintotuesta, emmekä eläkkeistä. [Jussi Saramo: Ei ole totta! — Välihuutoja vasemmalta] — Kyllä. — Me uudistamme ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Me porrastamme sen ja lyhennämme sitä, mutta vastaavasti me laajennamme ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille, kaikille palkansaajille. Ansiosidonnainen ei ole vain harvojen etu. Se on kaikkia palkansaajia varten, ja kyllä, me haluamme jarruttaa asumistukimenojen kasvua palauttamalla maltillisen omavastuun toimeentulotuen asumislisään. Kompensoimme tätäkin tekemällä 100 miljoonan tasokorotuksen toimeentulotukeen.
Me emme halua, että tulonsiirrot kasvavat nopeammin kuin suomalaisten palkkataso. Siksi meidän mallissamme etuudet kasvavat hallituksen esitystä maltillisemmin — siis kasvavat.
Me olemme esittäneet oman vaihtoehtomme. Me odotamme ja edellytämme, että jokainen puolue, joka on aidosti huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä tuleville sukupolville, esittää keskustelussa oman vaihtoehtonsa, uskottavan vaihtoehdon siitä, miten velkaantuminen saadaan lopetettua.
Arvoisa puhemies! Suomi on tienhaarassa. Jatkuuko menojen kasvu? Jatkuuko velkaantuminen? Jatkuuko verojen kiristäminen? Voin kertoa: tämän tien päässä meitä odottaa näivettyminen.
Hallituksella ei ole huolta huomisesta. Meno on kuin Titanicin kannella: soitto soi ja juhlat jatkuvat, vaikka jäävuori on edessä.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen mukaan hallituksen velanotto ajaa Suomea kohti haaksirikkoa. Ei näin voi jatkua, [Puhemies koputtaa] sanoohan sen nyt järkikin. Tähän on saatava muutos.
Arvoisa puhemies! Muutos on mahdollinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-30T14:21:52,2022-11-30T14:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_132_23,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin. — Ja seuraavaksi kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoro. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_24,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin keskeisimmät tavoitteet ovat sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden toiminnan varmistaminen, kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantaminen erityisesti elintarviketuotannon osalta sekä Suomen talouden saattaminen kestävälle pohjalle. Panostaisimme puoli miljardia lisää hoitajapulan ja hoitojonojen ratkaisuun, 300 miljoonaa maatalouden turvaamiseen, mutta ottaisimme puoli miljardia vähemmän velkaa etsien säästöt järkevistä kohteista.
Hyvinvointialueiden pitäisi aloittaa kuukauden päästä, mutta ne ovat pahasti alirahoitettuja, mikä saattaa aiheuttaa melkoisia kriisejä alueilla. Jo vuosi sitten nostimme vaihtoehtobudjetissamme esille hyvinvointialueiden käynnistämisen haasteet ja ehdotimme aikalisää niiden aloittamiselle ja hoitojonojen purkamisen sekä hoitajapulan ratkaisemisen priorisoimista. Sen sijaan hallitus päätti vastoin parlamentaarisen työryhmän suosituksia vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden Kela-korvaukset.
Riitaisen hallituksen sisältä on tullut esityksiä niin hoitovelan purkuun kuin maatalouden kriisipakettiin. Ongelmat ovat olleet tiedossa jo kesällä — miksi niitä ei hoidettu budjettiriihessä tai viimeistään täydentävässä esityksessä? Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu ennennäkemättömään kriisiin sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa ja maatalous puolestaan historiansa synkimpiin tulevaisuudennäkymiin keskustan vahtivuorolla. Päätökset kevätkylvöistä tehdään varhain. Jos näkymä ei ole riittävän hyvä, meiltä loppuu paitsi viljelijät myös kotimainen ruoka.
Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjettimme on esityksiltään varsin maltillinen. Lisärahoitusta tarvitaan hyvinvointialueille sote- ja vanhuspalveluihin sekä omaishoidon tuen verovapauteen ja terapiatakuun toteuttamiseen. Omaishoito on erittäin kustannustehokasta, mutta koska se ei ole lakisääteinen meno, se on monella hyvinvointialueella leikkauslistalla ja tukia harmonisoidaan halvimman taksan mukaan.
Terveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin esitämme siis yhteensä yli puolen miljardin euron lisäpanostuksia.
Suomen kriisivarautumiseen pitää saada vauhtia. Panostamme poliisin ja oikeudenhoidon rahoitukseen ja kriittisen infrastruktuurin suojaamisen, minkä pitäisi Ukrainan sodan myötä olla jokaiselle selviö.
Rinteen—Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma. Velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla, mutta askeleita on otettava jo nyt.
Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä. Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio. Lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset olivat noin 5 miljardia euroa hallituskauden aikana, ja ongelmat kertautuvat kasvavissa korkomenoissa.
Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella. Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin.
Tässä salissa vallitsee laaja yksimielisyys 80 prosentin työllisyystavoitteesta. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä muun muassa vaikeimmin työllistyvien palkkaamiseen sekä korottanut opintorahan ja ulosoton suojaosaa, mitä kannatamme, mutta isommat uudistukset odottavat. Vaihtoehtobudjetissamme esitämme useita työllisyystoimia, joista monia olemme pitäneet jo pitkään esillä.
Suomessa on tällä hetkellä työvoimapula. Eläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto muistutti, että meillä on alhaisen syntyvyyden vuoksi puolen miljoonan suomalaisen vaje ja vanhushuoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Tätä valtavaa haastetta ei voida paikata pelkällä työperäisellä maahanmuutolla. Kannatamme kyllä järkevää työperäistä maahanmuuttoa, esimerkiksi saatavuusharkinnan purkaminen on listallamme, mutta haave 50 000 työperäisestä maahanmuuttajasta vuodessa ei ole realistinen. Täällä olevat ihmiset pitää saada töihin, ja siksi tarvitaan työmarkkinoiden kehittämistä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnilla on ratkaiseva vaikutus työvoiman saatavuuteen. Hyvinvoinnin perusta luodaan perheissä, joiden tueksi tarvitaan palveluita, kuten esimerkiksi terapiatakuu. Lapsilisien tasokorotus sekä vauvatonni antaisivat myönteisen viestin: kaikki vauvat ovat tervetulleita.
Yksistään ansiosidonnaisen porrastus lisäisi työllisyyttä noin 17 000 hengellä. Suomen Yrittäjien arvion mukaan paikallisten sopimusten kieltojen poistolla voitaisiin saavuttaa 15 000 lisätyöllistä.
Pidemmällä tähtäimellä verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen verotukseen. Esitämme hyvin maltillista veronkevennystä pieni- ja keskituloisille, mikä voidaan kohdentaa alempiin tuloluokkiin esimerkiksi perusvähennystä korottamalla. Tässä tilanteessa tiivistäisimme veropohjaa ottamalla käyttöön sokeriveron, poistamalla tiettyjä verovähennyksiä sekä ottamalla käyttöön voimalaitosveron tai tuottajamaksun, joka määritetään energiantuotannon ulkoisvaikutusten mukaan. Esimerkiksi ulkomaiset tuulivoimayhtiöt eivät osallistu mitenkään kantaverkkomme vahvistamiseen.
Sotu-uudistus on saatava maaliin, ja KD on tarjonnut siihen oman kannustava perusturva ‑mallinsa neljä vuotta sitten. Uudistuksen tärkein tehtävä on purkaa kannustinloukut ja yhdistää byrokraattinen tukijärjestelmä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-30T14:29:29,2022-11-30T14:36:45,Hyväksytty,1.1
2022_132_25,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Nyt ministeri Saarikko, seitsemän minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_26,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset oppositiopuolueille vaihtoehtobudjettien valmistelusta ja esittelystä. Tämä on mielenkiintoinen päivä politiikan syksyssä, koska tämän keskustelun myötä ne monissa puheenvuoroissa esitellyt opposition vaihtoehdot ikään kuin konkretisoituvat, tulevat käytännön ratkaisuiksi, ja sitä kautta myös hallituksen budjetti saa aidot vertailukohdat, kun vastakkain ovat isot, erilaiset kokonaisuudet. Ne ovat nyt mustaa valkoisella, eikä samoja euroja voi enää moneen kertaan käyttää ja säästää, kuten aika ajoin opposition salipuheissa on tapana.
Arvoisa puhemies! Haluan ensiksi erityisesti kiittää oppositiota, koska tämä on vaihtoehtobudjeteista tälle vaalikaudelle viimeinen keskustelu. Haluan lämpimästi kiittää siitä yhteistyöstä, mitä eduskunnassa on toteutettu näiden suurten kriisien hoidossa. Vaikka nyt tässä mittelemme yksittäisistä näkemyseroista, opposition mielestä ehkä suuremmista kuin miten itse niitä arvioin, kuitenkin historia tulee muistamaan tämän vaalikauden sellaisista asioista, missä me olemme olleet laajasti yksituumaisia. Kriisinhoidossa, maailmanlaajuisessa pandemiassa, joka on keskuudessamme yhä mutta jonka kanssa me yhdessä opimme elämään, siltasimme Suomea yli tuon vaikean ajan. Poikkeuksellisella yksituumaisuudella päädyimme pyrkimään Naton jäseneksi ja teimme mittavia taloudellisia ratkaisuja maamme turvaamiseksi niin huoltovarmuuden kuin turvallisuuden osalta. Ja olen ollut aistivinani, arvoisa oppositio, että ymmärrätte myös vahvasti hallituksen linjauksia ja toimiamme kohdennettuina määräaikaisina tukina, joita osoitamme energiakriisin vuoksi kansalaisille. Tämä on sittenkin se, joka tästä vaalikaudesta jää historiaan vahvimmin elämään. [Sari Sarkomaa: Ja valtava velka!]
Arvoisa puhemies! Näen jollain tavalla todellakin vaihtoehtobudjettien keskeisenä viestinä sen, että oppositio on talouspolitiikassa sittenkin pitkälti hallituksen linjalla, [Välihuutoja] eikä teilläkään velkaantumista pysäyttävää ihmelääkettä ole olemassa, ei taikasauvaa, ei taikurinhattua. Kunkin oppositiopuolueen [Puhemies koputtaa] vaihtoehtobudjetin alijäämä on yli 7 miljardia. [Antti Lindtman: Ohhoh!] Puhumme samasta suuruusluokasta, on turha väittää muuta. Velkaantumista ei lopeteta kerralla, ei edes opposition vaihtoehdoissa, ei edes kokonaisessa vaalikaudessa. Keskeistä ovat uskottavat toimet, jotta talouden tasapainottamisen uralla pysytään.
Arvoisa puhemies! Muutamia yksittäisiä huomioita kunkin oppositiopuolueen vaihtoehdosta. Aloitan kristillisdemokraateista.
KD:n varjobudjetissa tehdään minusta panostuksia oikeisiin asioihin, eli esimerkiksi tunnistetaan syntyvyyden vaje, lapsien määrän väheneminen, ja minusta se Suomen suurin muutos, johon meidän on sopeuduttava, on ikääntyväksi maaksi muuttuminen. Tunnistatte sen aivan oikein, mutta samalla toteamme varmasti yhdessä, että ei syntyvyyteen pelkästään rahalla vaikuteta.
Toinen positiivinen huomio liittyy näkemyksiinne työmarkkinoiden ja työelämän rakenteiden muuttamisesta. Työttömyysturvaan tarvitaan minun mielestäni lisää kannustavuutta ja oikeudenmukaisuutta. [Sari Essayah: Entäs maatalous?]
Arvoisa puhemies! Jos äskeiset olivat ehkä ruusuja, nämä olkoon risuja. Todettakoon, että KD:n vaihtoehtobudjetti ei kuitenkaan juuri vähennä velkaantumista suhteessa hallituksen budjettiin. Nimittäin vaihtoehtobudjetin alijäämä on KD:n omien laskelmien mukaan vain noin puoli miljardia euroa hallituksen budjettia pienempi, ja tästäkin 160 miljoonaa euroa on kertaluonteista tuloa Sitralta ja Ilmastorahastolta. Mikä hyvä asia, vaihtoehtobudjetissa te sitoudutte ammattidieseljärjestelmään, palkkatukeen ja oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, mutta ette osoita näille yhtään määrärahaa. Mikäli nämä panostukset huomioitaisiin myös menoriveillä, KD:n vaihtoehtobudjetti ei pienentäisi alijäämää hallitukseen verrattuna käytännössä ollenkaan. [Välihuutoja]
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset. Kiitos teillekin hyvästä ja kattavasta pohdinnastanne. Hyvää tietenkin on se, että te ette esitä uusia menokohteita. Te ehdotatte kuitenkin 500 miljoonan euron lisäbudjettivarausta, jota sitten myöhemmin jyvitettäisiin eri kohteisiin.
Kyseenalaista tietenkin minusta on se, oman arvomaailmani mukaisesti, että menoleikkauksistanne 85 prosenttia, siis 85 prosenttia, kohdistuu maailman kaikista heikoimpiin: kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen maahanmuuttoon. Ne tarkoittavat kolausta myös Suomen kansainväliselle maineelle, ja hyviä kansainvälisiä suhteita tarvitaan erityisesti nyt, kun itänaapurimme on entistä arvaamattomampi.
Perussuomalaisten toinen merkittävä säästökohde on Yleisradion toiminnan supistaminen reilulla 140 miljoonalla eurolla. Valtiontalouden näkökulmasta tämä ei kuitenkaan aiheuta toivomaanne välitöntä säästöä, koska Ylen toimintaa, kuten varmasti tiedätte, hyvät perussuomalaiset, rahoitetaan Yle-verolla, erillisenä muusta budjetista. Eli jotain muuta veroa pitäisi siis korottaa vastaavasti, jotta valtion alijäämä pienenisi teidän esittämällänne tavalla. Eli te perussuomalaiset pienentäisitte Yle-veroa, mutta mitä veroa te sitten aiotte vastaavasti korottaa 140 miljoonalla? Sen varmasti kuulemme tuota pikaa tässä keskustelussa, vasta silloin kriittinen tarkastelu on mahdollista. Mikäli tätä uutta verokohdetta ei löydy, perussuomalaisten varjobudjetin kertaluonteisista eristä puhdistettu alijäämä olisi lähes yhtä suuri kuin hallituksen budjetissa. [Välihuutoja]
Merkille pantavaa on myös se, että te ette todellakaan esitä oikeastaan mitään muita muutoksia vaihtoehtobudjetissa, ja tästä olen hyvin myönteisesti yllättynyt. Te itse asiassa tuette hallituksen vastuullista linjaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Kiitos perussuomalaisille vahvasta tuesta hallitukselle.
Arvoisa puhemies! Yritän aikani puitteissa ruotia tietysti myös kokoomuksen vaihtoehtobudjetin. Hyvää, erittäin hyvää on se, että sopeutustoimille pyritään luomaan kahden vaalikauden mittainen uskottava ura, jota VM suosittaa. Positiivista on myös se, että kokoomus esittää KD:n tavoin kannustavia ja oikeudenmukaisia uudistuksia työttömyysturvaan. Pidän hyvänä, että kokoomus ja KD esittävät myös julkista taloutta parantavia uudistuksia monin tavoin. Nostatte esille asumistuen. On aivan selvä asia, että yhteiskunnassa on tästä puhuttava ja sen suhteen toimittava, miljardimenot ovat kasvavaa luokkaa. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Tunnistatte ja tunnustatte, että Suomi nousee vain työn kautta, ja tälle annan erittäin suuren arvon.
Mutta kehitettävääkin, kokoomus, ystävät hyvät, löytyy. Ansiotuloverotuksen merkittävä keventäminen ei ole hyvää taloudenpitoa tilanteessa, jossa alijäämää on paljon ja inflaatiota yritetään hillitä. [Ben Zyskowicz: Niin!] Näin toteavat valtiovarainministeriön virkamiehet ja myös muut talousasiantuntijat. Kuuntelisittehan tekin, arvoisa kokoomus, ekonomistien neuvoja? [Sari Sarkomaan välihuuto] Suurin hyöty kokoomuksen veronkevennyksistä menisi tietysti suurituloisille, ja minusta tämä on erikoinen valinta tilanteessa, jossa te samalla kohdistatte menoleikkauksia pienituloisiin. [Timo Heinonen ja Ben Zyskowicz pyytävät vastauspuheenvuoroa] Hallitus ja kokoomus ovat monessa [Puhemies koputtaa] asiassa samoilla linjoilla, mutta tässä tiemme eroavat: te antaisitte rikkaille, mutta tämä hallitus toimisi toisin, veronkevennyksiä ei olisi luvassa.
Kovia ovat myös kokoomuksen leikkaukset maa- ja metsätalouteen: sadan miljoonan euron paikkeilla. [Timo Heinosen välihuuto] Hallitus sen sijaan seisoo kotimaisen ruuantuotannon ja maa- ja metsätalouden puolella.
Ja vielä, arvoisa kokoomus, te väitätte, että veronkevennyksiä ei tehtäisi velaksi, [Puhemies koputtaa] vaikka te otatte yli 7 miljardia velkaa. Ei kokoomuksen yhtälö täsmää. Veronkevennykset tehdään velaksi niin pitkään kuin budjetti on alijäämäinen, ja se on myös teidän esityksessänne alijäämäinen. [Timo Heinosen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Toivottavasti yhteinen saliväittely tarjoaa mahdollisuuden jatkaa ruodintaa vielä siitä, miten tämän kokoomuksen budjetin koen. Kiitos oppositiolle vaihtoehdoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-30T14:36:47,2022-11-30T14:45:01,Hyväksytty,1.1
2022_132_27,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin. Kiitokset ministerille. Nyt huomaan, että todellakin tälle yhteiselle saliväittelylle on tarvetta, eli te, jotka haluatte debattiin osallistua, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta. — Aloitetaan ryhmäpuhujista. Edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_28,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos ministeri Saarikolle sinänsä rakentavasta puheenvuorosta ja hyvistäkin huomioista. Ollaan tehty kyllä kieltämättä yhteistyötä hyvin korona-aikana ja Nato-hakemuksessa, kaikesta huolimatta.
Talouspoliittisesti tästä on kertynyt ongelma, kun hallituksen velanotto on ollut 40 miljardia, josta yli kahdeksan miljardia on ollut muuta menojen kasvattamista kuin koronaan ja Ukrainaan liittyviä menoja. Näihin tosiaan ei voi vaihtoehtobudjetissa palata, mutta täytyy kuitenkin muistaa, kuka siellä on johtanut ja kuka tämän velkavuoren on meille synnyttänyt.
Kiitos, kun kysyitte tuosta Yleisradion toimintojen supistamisesta. Sehän olisi kyllä hyvä kieltämättä antaa ihmisille veronpalautuksena, huomioiden, että perussuomalaisten velanotto olisi silti yli miljardin vähemmän kuin hallituksella. Tämä on mielestäni ihan hyvä ajatus, [Puhemies koputtaa] mutta meillä on tässä liikkumavaraa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-11-30T14:45:16,2022-11-30T14:46:25,Hyväksytty,1.1
2022_132_29,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_30,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valtiovarainministerille. On todellakin niin, että on oltu monesta asiasta yksituumaisia, mutta nyt tänään puhutaan vaihtoehtobudjeteista, ja talouspolitiikasta me emme ole yksituumaisia. Se on selvä. Mutta oli kuitenkin huomattavissa, että valtiovarainministeri antoi tukensa meidän isoille, tärkeille reformeille, joilla työntekijät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan, kuten ansiosidonnaisen porrastaminen ja toisaalta asumistuen menojen kasvun jarruttaminen, mikä myöskin purkaisi kannustusloukkuja.
Arvoisa valtiovarainministeri, se suuri ero on, että meidän esityksemme pitää sisällään niitä konkreettisia tekoja ja toimia, joilla työllisyys ja talous saadaan kasvuun. Se on se suuri ero, säästämisen lisäksi kasvu. Eduskunnan tietopalvelun mukaan lyhyellä aikavälillä 42 000 työpaikkaa, ja se saa aikaan sen, että nopealla tahdilla tulevina vuosina velkaantuminen tulee nopeassa tahdissa myöskin vähenemään. [Puhemies koputtaa] Tämä on se iso ero.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-30T14:46:25,2022-11-30T14:47:33,Hyväksytty,1.1
2022_132_31,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_32,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Saarikolle rakentavasta otteesta, ja otamme ruusut vastaan, mutta ihmettelen sitä, että ette antanut lainkaan kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetille ruusuja ehdotuksestamme terveydenhoidon ja vanhuspalveluiden kriisin ja toisaalta tämän maatalouden kriisin ratkaisemiseksi. Nämä ovat tällä hetkellä ne kaksi suurta ongelmaa, joihin tarvittaisiin panostusta, ja tässä vaihtoehtobudjetissamme osoitamme, että näihin ongelmiin on mahdollista vastata niin, että samalla priorisoidaan joistakin muista asioista, esimerkiksi juuri mainitsemanne asumistuki tai sitten tämä työttömyysturvan porrastaminen. Toivon, että näitä kahta suurta asiaa myös tässä keskustelussa kommentoisitte. Millä tavalla näihin olisitte vastaamassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-11-30T14:47:33,2022-11-30T14:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_132_33,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_34,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Yksi asia tässä hämmentää, ja se on se, että ministeri Saarikko ja monet muutkin puolueet hallituksessa puhuvat, että pitää säästää ensi vuonna. Nyt me kuitenkin luetaan semmoista budjettia, missä ei säästetä yhtään, ja eikö tämä ole ensi vuoden budjetti? Mikseivät ne näy mitenkään tässä, ne teidän puheenne? Ihmiset ovat ihmeissään siitä, että puhutte yhtä ja teette toista. [Ben Zyskowicz: Kyllä ne on tottuneet siihen!] Jotenkin poliitikkojen pitäisi puhua siitä, mitä ne pystyy lupaamaan, mutta tämä ei nyt mene ihan läpi minulta. [Timo Heinonen: No ei, ei edes Suomenmaassa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-11-30T14:48:37,2022-11-30T14:49:20,Hyväksytty,1.1
2022_132_35,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_36,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että yksityispankit luovat budjettien ehdotetut lisämiljardit, joista maksetaan korkoa maailman tappiin, koska lainaa ei saada maksettua. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen niin Islanti kuin Sveitsikin yritti vieroittua tästä vähimmäisvarantojärjestelmän kokaiinirahasta ja luoda suvereenin rahajärjestelmän.
Tänään täällä käsittelyssä olevat vaihtoehtobudjetit kompastuvat samoihin asioihin kuin hallituksenkin tekemä budjetti, nimittäin missään näissä ei ole huomioitu EU:n eikä euron hajoamista eikä myöskään koko globaalin rahajärjestelmän kaatumista. Meidän pitää varautua näihin asioihin sekä myös oman valuutan käyttöönottoon. On käsittämätöntä, kuinka vastuuttomasti tämä eduskunta käyttää kansalta saamaansa mandaattia. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-11-30T14:49:20,2022-11-30T14:50:28,Hyväksytty,1.1
2022_132_37,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_38,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös omalta puolelta kiittää oppositiota perusteellisesta työstä. Puheenjohtaja Orpo taisi sanoa, että kova sydän... Korjaan: ”Tulla lujaksi — pysyä pehmeänä”. Minun täytyy sanoa, että tämä teidän vaihtoehtobudjettinne, niin kuin Heinonen totesi, on kova. Se on kyllä todella kova: puoli miljardia. Puoli miljardia työttömiltä, pitkäaikaistyöttömiltä valtava leikkaus, heiltä, joilla sitä kaikista vähiten on, tulevien hintojen nousujen keskellä. Tämä on arvovalinta, ja tämä on kylmä sellainen. Aina teidän hampaissanne ovat työttömät, he, joilla kaikista vähiten on.
Mutta, arvoisa puhemies, suurin yllätys on tämä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, jossa he eivät siis esitä mitään määrärahalisäyksiä, vaikka viimeisen vuoden aikana olette vaatineet rahaa milloin hoitajiin, milloin poliisiin, milloin vaikka mihin. Tehän tunnustatte, että tämä teidän vaihtoehtonne, [Puhemies koputtaa] jossa te sanotte, että leikkaatte toiselta, annatte toiselle, ei toimi. Sen takia te ette ole pystyneet tekemään vaihtoehtobudjettia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-30T14:50:30,2022-11-30T14:51:41,Hyväksytty,1.1
2022_132_39,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Nyt aika on päättynyt. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_40,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valtiovarainministerille tästä palautteesta. On hieman ihmeellistä, että perussuomalaisia ja oppositiota moititaan siitä, että meidän vaihtoehtobudjettimme kuitenkin perustuvat alijäämälle. Mikäli me tänne saliin olisimme tuoneet nyt kahdeksan miljardin leikkaukset, niin en usko, että siihenkään te olisitte olleet tyytyväisiä.
Perussuomalaisten vaihtoehto tosiaan välittömästi ottaa vähemmän velkaa noin 1,2 miljardia. Sen lisäksi tässä vaihtoehtobudjetissa, puolueen linjassa ja ohjelmissa kerrotaan lukuisista sellaisista lainsäädäntömuutoksista, joita me tulemme ajamaan, mikäli hallitukseen pääsemme, jotka entisestään säästävät.
Mikä on oleellista huomata, niin esimerkiksi budjetissa tosiaan eivät näy monetkaan sellaiset kustannukset, joihin tällä hallituskaudella on annettu sitoumus, Euroopan unioniin liittyen. Toisaalta kehysmenettely ei kata esimerkiksi haitallisen maahanmuuton kuluja, jotka syntyvät tulonsiirroista, sosiaaliturvasta ja julkisten palveluiden käytöstä. [Puhemies koputtaa] Näihin kaikkiin me esitämme muutoksia, jotka ehdottomasti säästävät. [Puhemies: Nyt, aika!] Koko vaihtoehtobudjetti on tehty suomalainen ensin. [Puhemies koputtaa] Me emme säästä suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vaan nimenomaan kaikesta toissijaisesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-30T14:51:43,2022-11-30T14:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_132_41,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Nyt edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_42,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä perussuomalaisten kikka oli tietysti ihan nokkela, että tehdään 500 miljoonan euron varaus, josta sitten kaikki menneet ja tulevat menotarpeet voidaan kattaa.
Mielestäni vaihtoehtobudjetti on kuitenkin parasta, mitä oppositiossa saa tehdä, justiin siksi, että tässä joutuu laittamaan järjestykseen asiat. Meidän vaihtoehdossa — kyllä — me säästämme, jotta Suomi ei velkaantuisi. Kuten kaikki täällä olemme yhdessä vannoneet, mutta hallitus ei sitä toteuta, meidän pitäisi päästä sille uralle miljardi vuodessa budjetin keventämistä, ja sillä urallahan tämä on. Onko valtiovarainministeri sitä mieltä siis, että jos ei yhtenä vuonna säästä kahdeksaa miljardia, ei kannata säästää mitään?
Mitä tulee sitten näihin veronkevennyksiin, niin kyllä, me uskomme, että työllä ja yrittämisellä Suomi nousee ja työllä ja yrittämisellä suomalaiset nostetaan myös köyhyydestä. Meillä on yli 100 000 työssäkäyvää tässä enemmän.
Mutta valtiovarainministeri Saarikko, kun te olette lukeneet tarkkaan — kiitos siitä — niin te huomaatte, että mehän katamme siis 90-prosenttisesti meidän kaikki veronkevennykset [Puhemies koputtaa] nostamalla terveysveroja ja haittaperusteisia veroja ja karsimalla työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen verovapauksia. [Puhemies: Nyt on aika täynnä!] Eikö teille kelpaa tämä verotuksen painopisteen siirto, että kevennetään työn verotusta ja nostetaan haittaveroja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-30T14:53:02,2022-11-30T14:54:19,Hyväksytty,1.1
2022_132_43,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Koetetaan pitää siinä minuutissa. — Seuraavaksi edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_44,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiolle vaihtoehtobudjeteista. Kaikista järkevistä esityksistä kannattaa keskustella, Suomen asia on yhteinen. [Timo Heinonen: Hyvä, rakentava keskustelu!]
Velanotto ensi vuodelle ei vaihtoehdoissa kuitenkaan vaikuta olevan juurikaan hallitusta vähempää. Yhteinen näkemys vaikuttaisi olevan myös siitä, että talouden tervehdyttäminen odottaa siellä kulman takana ja se tulee viemään useamman vuoden. Ja iso osa ratkaisua meille kaikille tuntuisi olevan talous, työpaikat ja kasvu.
Isoin ero kenties onkin nimenomaan siinä, mistä kasvu tulee ja miten ylipäätään suomalaiset pärjäävät. Keskustan näkemys on, että kasvu tulee koko maan mitalta ja että jokaisen suomalaisen täytyy pysyä mukana. Kokoomuksen linja puolestaan on keskittäminen ja isot, asiantuntijoidenkin mukaan talouden tilanteeseen sopimattomat veronalennukset kaikkein parhaiten pärjääville. [Ben Zyskowicz: Eikä ole!] Koko Suomi ja kaikki suomalaiset vai puoli Suomea [Puhemies koputtaa] ja kahden kerroksen väki? Siihen, arvoisa puhemies, tämä kysymys kilpistyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-11-30T14:54:21,2022-11-30T14:55:29,Hyväksytty,1.1
2022_132_45,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja nyt edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_46,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset täältäkin oppositiolle! Tämä on erittäin tärkeä sparraustuokio, ja ehdotuksissa on monia fiksujakin pointteja.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on aika tutut sävelet. Lisäksi täällä, kuten mainittua, on tämä epäjohdonmukaisuus muun täällä ajetun politiikan takana. Odotan mielenkiinnolla, miten tämä näkyy sitten vaikka budjettiäänestyksissä.
Edustaja Tavio viittasi Kankkulan kaivoon. Kankkula on jossain Pohjois-Savossa Maaningan huudeilla. En tiedä, tarvitseeko rahaa kaivoon heittää, mutta sen tiedän, että vahvan ja yhtenäisen EU:n edistäminen, globaalista vakaudesta huolehtiminen ja luotettavan tiedonvälityksen ylläpitäminen ovat kyllä käyttökelpoisia rahakohteita.
Kokoomuksessa on kyllä kiitettävästi tehty varmaan vastuullisin vaihtoehtobudjetti tällä kaudella, mutta siellä on edelleen tämmöisiä ehkä vähän erikoisia ajatuksia, tai se jotenkin huokui siitä läpi, että esimerkiksi asumistuki näkyisi korkeampina vuokrina. Tätä on käsittääkseni debunkattu tutkimuksissa sinänsä aika paljon. Samoin kotitalousvähennyksen tyyppisille asioille edelleen aika optimistisia oletuksia tehdään. [Puhemies koputtaa] Lisäksi näiden leikkausten vaikutukset ja vaikeudet on kyllä aika leppoisasti ohitettu itse siellä tekstissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-11-30T14:55:31,2022-11-30T14:56:44,Hyväksytty,1.1
2022_132_47,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_48,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin pitää kiittää. Nämä vaihtoehdot ovat vähän rehellisempiä kuin aikaisempina vuosina. Silti kyllä esimerkiksi teillä, kokoomus, on tätä taikatemppurahaa, johon ette varmasti itsekään usko, hallinnosta 300 miljoonaa ja valtion tuottavan omaisuuden myyntiä, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] joka pahentaa velkaantumista. Tupakka- ja alkoholiverosta ei tällaisia summia voi saada. [Kokoomuksen ryhmästä: Voi saada!] Kyllä siellä monenlaista on.
Mutta pitää kiittää näitä hyviä asioita. Teillä on ansiosidonnaisen laajentaminen kaikille, jota olemme esittäneet, [Timo Heinonen: Marin vastustaa sitä!] monia pikkuisia parannuksia esimerkiksi koulutukseen, yritystukien leikkaamista, hyviäkin asioita. Mutta te olette tuomitsemassa köyhyyteen 4 500 lasta, 5 500 vanhusta, 7 500 työntekijää. Miten esimerkiksi pienituloinen duunari hyötyy siitä, kun te leikkaisitte häneltä asumistukea, ja sanoitte, että siirrätte siitä pienen osan toimeentulotukeen? Eikö tämä nimenomaan kannustaisi ihmisiä, pienituloisia ihmisiä, jättämään työpaikkansa? Tämä teidän esityksenne [Puhemies koputtaa] on aika pahasti ristiriitainen sisäisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-11-30T14:56:46,2022-11-30T14:57:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_49,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Och ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_50,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Ärade talman! Haluan myös kiittää siitä, että oppositio on tehnyt omat vaihtoehtonsa. Vaihtoehtobudjetit kertovat paljon kunkin puolueen linjauksista.
Perussuomalaisten budjetissa lukee ”tehty suomalaisille”. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ruotsalaisilleko pitäisi?] En tiedä. Suomalaiset pitävät numeroista, pitävät konkretiasta, osaavat laskea. Olen harvoin nähnyt vaihtoehtobudjettia, jossa olisi näin vähän konkretiaa, näin vähän oikeita toimia, näin vähän oikeita laskelmia, jossa ei olla käytetty selvästikään eduskunnan laskentapalvelua — sen sijaan kyllä roimasti käytetty kertaluonteisia tuloja, joita ei voi käyttää enää ensi vuonna, kertaluonteisia säästöjä, joita ei voi käyttää enää ensi vuonna. Tämä on lähinnä puoluetuen väärinkäyttöä. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]
Tämä sen sijaan on minun mielestäni taiten tehty. Tässä ovat laskelmat kohdallaan. On tehty toki arvovalintoja, joista voimme keskustella. Opiskelijat eivät varmaan tästä pidä, vientiteollisuus tuskin tästä pitää, [Puhemies koputtaa] tässä romutetaan isot vientiväylät, mutta verolinjaukset ovat mielestäni rakenteen osalta ihan oikeansuuntaiset, ja on selvää, että me tarvitsemme myöskin reformia ansiosidonnaiseen työttömyystukeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-30T14:57:57,2022-11-30T14:59:11,Hyväksytty,1.1
2022_132_51,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja nyt annetaan ministeri Saarikolle puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_52,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Orpolle totean: Työllisyys ja kasvu ovat Suomen tärkeimpiä asioita turvallisuuden rinnalla. Olen hyvin iloinen siitä, ja kiitän suomalaisia työnantajia. Kokoonnumme eduskuntaan tänään maassa, jossa on historiallisen korkea työllisyys. Yhä useammalla on työtä tämän vaalikauden jälkeen — kiitos ennen kaikkea suomalaisille työnantajille. Tällä tiellä hyvä jatkaa. 
Erittäin viisasta kasvupolitiikkaa on ollut myös eduskunnan yhteinen päätös tutkimukseen ja kehitykseen panostamisesta, nyt vieläpä verokannusteen muodossa, kun asia eduskunnan kautta etenee. Mutta hyvä kokoomus, ette te saa poistettua, vaikka kuinka toiseksi väittäisitte, että te teette veronkevennyksiä velalla. Teidän mittakaavanne velkaantumisesta on massiivinen, ja te toteutatte veronkevennyksiä velaksi. [Timo Heinonen: Höpsis!] Tätä tietä kokeili Iso-Britannia. Olen maininnut tästä teille ennenkin. Kertokaapa, mikä ero oli niissä isoissa veronkevennyksissä, joita kohdistettiin suurituloisille, siihen linjaan, mitä te täällä nyt edustatte. Me kaikki tiedämme, miten Isossa-Britanniassa kävi. Siitä politiikasta piti peruuttaa. Se johti merkittäviin tappioihin Isolle-Britannialle.
Arvoisa puhemies! Yhdyn kristillisdemokraattien arvioon ja huoleen siitä, että kyllä, meidän on kiinnitettävä huomiota hoivavelkaan ja maatalouden tilanteeseen. [Päivi Räsänen: Hyvä!] Molempien nykytila on seurausta kriiseistä: energiakriisistä ja koronan jättämästä jäljestä. Kyllä, näihin on puututtava ja näihin on kohdistettava myös rahaa.
Liike Nyt ‑edustaja Harkimo ehti jo poistua, mutta mielelläni olisin kertonut hänelle, että kyllä hallitus myös säästää tässä ensi vuoden budjetissa muun muassa kehitysyhteistyöstä tai uusien liikennehankkeiden aloittamisesta. 
Mutta sittenkin, hyvä eduskunta, minusta tämän keskustelun suurin uutinen on ennen kaikkea se, että perussuomalaiset käytännössä kuittaavat hallituksen linjan. [Toimi Kankaanniemi: Ei pidä paikkaansa!] Käytännössä perussuomalaiset kuittaavat hallituksen linjan, ja tästä tuesta olen enemmän kuin hyvilläni. Samalla me voimme nyt todeta, että kaikki ne säästöt, mitä te esitätte kehitysyhteistyöhön ja maahanmuuttoon, on nyt sitten kertaalleen kohdistettu. Ei voi tulla uusia keskusteluja, joissa niillä taas kuitataan jotakin uutta, [Veronika Honkasalo: Juuri näin!] paremmaksi kuin hallituksen linja. Nyt on kertaalleen käytetty ne rahat, joista te leikkaatte. Niitä leikkauksia en pidä viisaina, mutta nyt ne on käytetty, ja muutoin te tuette maan hallituksen linjaa. Tästä olen hyvin iloinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-30T14:59:12,2022-11-30T15:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_132_53,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_54,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kokoomusta siitä, että teidän vaihtoehtobudjettinne on melko tarkka ja siten sen vaikutuksia on myös mahdollista arvioida. Keskitynkin sen kommentointiin.
Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa leikattaisiin pienituloisilta suomalaisilta hyvin laajalla rintamalla: työttömyysturvasta, asumistuesta, toimeentulotuesta. Vaikutusarvioiden mukaan kokoomuksen vaihtoehto lisäisi köyhyyttä, mukaan lukien lapsiperheköyhyyttä. [Ben Zyskowicz: Laskettu työllisyysvaikutukset mukaan!] Näillä sosiaaliturvaleikkauksilla kokoomus sitten osaltaan rahoittaisi veronkevennyksiä, jotka hyödyttäisivät parempituloisia suomalaisia.
Arvoisa puhemies! Yleiseen asumistukeen esitetyt jättileikkaukset syventäisivät erityisesti pientä palkkaa saavien ja osa-aikatyötä tekevien suomalaisten ahdinkoa, sillä asumistuella täydennetään usein pieniä palkkatuloja, eivätkä nämä ihmiset ole välttämättä oikeutettuja toimeentulotukeen. Tai toisaalta riskinä on se, että yhä useampi suomalainen ajautuisi toimeentulotukeen ja sitä kautta yhä syvempään kannustinongelmaan asumistuen leikkausten myötä. On myös sanottava, että asumistuen leikkaukset kohdistuisivat paljon myös lapsiperheisiin. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tekemän uuden arvion mukaan asumistuet eivät nosta tuensaajien vuokria, joten leikkauksessa on kyse suoraan pienituloisten ihmisten toimeentulon melko merkittävästä heikentämisestä. [Ben Zyskowicz: Väärä arvio!]
Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvaleikkauksia ei voi perustella työllisyydellä. OECD:n arvion mukaan Suomen suurimmat työllisyyden esteet ovat työttömien terveysongelmat sekä sopivien työmahdollisuuksien puute. Hallitus on tällä kaudella vahvistanut sosiaaliturvaa, ja siitä huolimatta työllisyys on ennätystasolla.
Arvoisa puhemies! Täytyy vielä todeta, että nämä massiiviset leikkaukset pienituloisten toimeentuloon tilanteessa, jossa elinkustannukset nousevat erittäin kovalla tahdilla, ovat kyllä kylmää politiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-30T15:01:49,2022-11-30T15:04:04,Hyväksytty,1.1
2022_132_55,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_56,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Me ollaan tehty vaihtoehto — ja se on tehty suomalaisille — joka tähtää julkisen talouden tasapainottamiseen pitkällä aikavälillä. Totuus on kuitenkin, että meillä on aika vähän liikkumatilaa tuossa budjetissa. Me nähdään, että se liikkumatila tosiasiassa syntyy siitä, että saadaan kansantalous kasvuun ja valtion tulot kasvuun sitä kautta. Sieltä se liikkumatila syntyy. Kansalaisten ostovoimaa pitäisi kuitenkin pystyä tukemaan jotenkin ja ensi vuoden aikana sitten sopivin lisäkohdennuksin lisäbudjeteissa tehdä kansalaisille kohdennuksia, kun inflaatiokehitys on mitä on, sähkön hinta voi olla kevättalvella aika kova ja asumisen hinta ja liikkumisen hinta huolettavat tavan ihmisiä. Me ollaan tehty tämä vaihtoehto siten, että me pystyttäisiin ensi kevään puolella vielä 500 miljoonaa jakamaan tällaisiin kohteisiin, jos tilanne niin vaatii.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-11-30T15:04:02,2022-11-30T15:05:09,Hyväksytty,1.1
2022_132_57,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_58,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onhan se nyt ajankuva, että valtiovarainministerin ja keskustan ajattelussa miljardi on vaatimaton summa ja verrataan, että eihän tässä nyt juurikaan ole eroa, kun ero on miljardi. Se kertoo hyvin paljon siitä, että tällä hallituskaudella suhteellisuudentaju on karannut ja miljardista on tullut perusyksikkö, kun hallitus tekee mitä tahansa.
Se iso ero hallituksen ja meidän linjassa on siinä, että kokoomus tekee vastuullisia ja selkeitä valintoja, eli me priorisoimme menoja voidaksemme myös kohdentaa niitä uudelleen, esimerkiksi ihmisten ostovoiman parantamiseen tilanteessa, jossa sähkölaskut nousevat, joululahjojen kulut nousevat, ruoka kallistuu ja arki kallistuu. Eli veronkevennyksillä on se peruste, että niillä halutaan paitsi kannustaa työn vastaanottamiseen ja työn tekemiseen myös helpottaa ihmisten arkea ja elämää.
Sitten toisaalta pystytään tekemään siellä budjetin sisällä sellaisia vastuullisia valintoja, joihin hallitus ei ole kyennyt, kuten painottamaan ensi vuoden budjetissa koulujen tasa-arvorahoitusta, ministeri Li Andersson, [Puhemies koputtaa] ja toisaalta esimerkiksi terapiatakuuta, joka auttaisi mielenterveysongelmia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-11-30T15:05:11,2022-11-30T15:06:21,Hyväksytty,1.1
2022_132_59,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_60,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti puuttuu juuri niihin asioihin, jotka hallitukselta ovat valitettavasti jääneet tekemättä. Me haluamme laittaa sote-palvelut kuntoon, haluamme pelastaa suomalaisen maatalouden ja myöskin aloittaa sen talouden tasapainottamisen. Me otamme vähemmän velkaa kuin hallitus. Mutta niin kuin valtiovarainministeri hyvin tietää, niin vaihtoehtobudjettien rajoite on se, että ne tehdään aina sitä hallituksen esitystä vasten, joten pelkästään niin, että me siirtelemme rahoja momentilta toiselle, me emme pelasta valtiontaloutta, vaan todellakin tulevalla vaalikaudella me tarvitsemme ehdottomasti niitä työllisyystoimia, joita kristillisdemokraatit esittävät, me tarvitsemme vähintään 80 prosentin työllisyysasteen, ainakin kahden prosentin talouskasvun, muutoin me emme kerta kaikkiaan selviä tästä ahdingosta. Toivoisinkin, että meillä olisi yhteinen näkymä kaikilla tässä salissa siitä, että meidän on otettava koko paletti käyttöön: meidän on pienennettävä menoja, [Puhemies koputtaa] meidän on saatava ehdottomasti lisää tuloja ja meidän on saatava kasvua aikaiseksi työllisyys- ja rakenneuudistusten kautta. [Ben Zyskowicz: Hieno puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-30T15:06:23,2022-11-30T15:07:40,Hyväksytty,1.1
2022_132_61,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Filatov. — Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_62,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin edustaja Essayahia niin keskittyneesti, että en kuullut tätä. [Ben Zyskowicz: Hyvä, että kuuntelitte!] — Mutta kun katsoo näitä, niin minusta nämä vaihtoehtobudjetit kertovat hyvin siitä arvopohjasta, jossa on jonkun verran eroja.
Esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjettiesityksessä näkyy se, että suurin säästö kohdennetaan työttömiin. Siellä ajatellaan, että ikään kuin se, että kun leikataan toimeentuloa, niin se auttaa ihmisiä työllistymään, [Ben Zyskowicz: Kun on valtavasti avoimia työpaikkoja!] mutta niin kuin ministeri Sarkkinen tässä hyvin kuvasi, niin Suomessa ehkä se työllistymisen suurin este on terveys tai sitten se, että ei ole juuri sitä osaamista, mitä tarvittaisiin.
Ja sitten taas, jos arvioi tätä perussuomalaisten budjettiesitystä, niin se ei ole yllätys, että te leikkaisitte pakolaisuudesta, te leikkaisitte kotouttamisesta, mutta sitä minun on vaikea ymmärtää, että te ette näe kotouttamista maahanmuuttajien tähän maahan sopeutumisen ja mukaantulon välineenä, vaan te näette sen esteenä ja käyttäisitte sitä leikkurina. Mutta se on ehkä suurin yllätys, että te myös estäisitte ukrainalaisten perheenyhdistämisen, koska [Puhemies koputtaa] se tässä teidän vaihtoehdossanne on sisällä, ja toivonkin, että tarkennatte, että oletteko todella tätä mieltä. [Hälinää]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-11-30T15:07:42,2022-11-30T15:08:51,Hyväksytty,1.1
2022_132_63,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_64,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan täällä on esitetty erikoisia väitteitä siitä, että käytämme puoluetukea väärin, kun teemme vaihtoehtobudjetin suomalaisille. Ilmeisesti hallituspuolueiden joidenkin jäsenten mielestä täällä pitäisi lukea vaihtoehtobudjetti EU:lle tai jopa afrikkalaisille, mutta me, muistutan, olemme Suomen eduskunnassa.
Ja meillä tosiaan on arvopohjassa eroja. Edustaja Filatov oivalsi sen, toisin kuin valtiovarainministeri Saarikko, joka luulee nyt, että me tuemme valtion politiikkaa ja tapaa tehdä tätä taloutta. Meillä nimenomaan isossa kuvassa meidän laiva kääntyy aivan toiseen suuntaan kuin teillä. [Veronika Honkasalo: Eikä käänny! — Vastauspuheenvuropyyntöjä vasemmalta] Me nimenomaan panostaisimme suomalaisiin, me emme leikkaa suomalaisilta yhtään, kuten esimerkiksi kokoomus, ja siitä huolimatta me otamme paljon vähemmän velkaa.
Ja mitä tulee vielä siihen, että perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteistyöstä, niin kokoomus haluaisi korottaa kehitysyhteistyön määrärahoja, [Eduskunnasta: Ohhoh!] että kyllä välillä tuntuu, että täällä salissa puhutte kriittisesti perussuomalaiseen sävyyn, mutta sitten oikeasti te ette niin ajattele.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-30T15:08:51,2022-11-30T15:10:07,Hyväksytty,1.1
2022_132_65,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_66,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus yrittää tehdä järkeviä päätöksiä, joissa raha kohdennetaan sinne, missä on oikea tarve. Te, arvoisa hallitus, jaoitte joku aika sitten 300 miljoonaa haulikolla ampuen rahaa minne sattuu ja riisinviljelyyn eli turvepeltojen vesittämiseen 30 miljoonaa. Sehän pitäisi tietenkin ottaa pois.
Tässä paperissa kokoomus esittää, että 70 miljoonaa määräaikainen energiatuki maatiloille. Perusteena on, että noin 30 prosenttia maatiloista joutuu uusimaan sähkösopimuksen reilun puolen vuoden aikana, ja me tiedämme, mitä se tulee tekemään, kun sähkö tulee maksamaan monta kertaa enemmän. Tämä on kokoomuksen linja taloudessa, että me ymmärrämme, ketkä ihmiset oikeasti tarvitsevat tai mitkä yritykset tarvitsevat tukea, [Veronika Honkasalo: Ai niin kuin asumistukileikkauksen?] mutta me emme rupea sitä rahaa jakamaan ympäri Suomea. Toivoisin, arvoisa hallitus, että te tulisitte kokoomuksen linjoille ja perustelisitte kaiken rahankäytön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-30T15:10:07,2022-11-30T15:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_132_67,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_68,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun on tässä jatkuvasti edustajien Zyskowicz, Heinonen ja Essayah teho-opetuksessa, niin siinä huonommallakin laskupäällä oppii jotakin. Mutta se, mikä minulle oli valtava hämmästys, oli se, että äsken mainitsemallani puolueella, kokoomuksella, ja myös KD:llä ja tietenkin perussuomalaisilla ei tätä velkaantumisen linjaa... Minä odotin sieltä jättipottia, että nyt se selviää, miten tämä homma tehdään, mutta eipä selvinnyt. [Naurua]
Siitä kiitän myös oppositiota, että kun tiedämme, minkä takia Suomi on vaikeassa tilanteessa johtuen maailmantilanteesta, se on hoidettu yhteisellä ymmärryksellä tässä talossa — en ole kovin paljon soraääniä kuullut Ukrainan asioiden aiheuttamien vaikeuksien hoitamisesta Suomessa — yhtä paljon kuin korona-asiankin hoito. Se on hoidettu yhteistuumin, siitä kiitos myös oppositiolle. Toivoisin rakentavuutta siihen, että näemme jatkossa nämä yhteiset uhat ja voimme niitä torjua.
Edustaja Eestilä äsken totesi, että ympäri Suomea jaetaan rahaa. Toivon edelleen, että alueellinen panostus huomioidaan. Monessa teidän puheenvuorossanne en sitä ole huomannut, mutta toivon mukaan se tapahtuu tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-30T15:11:16,2022-11-30T15:12:21,Hyväksytty,1.1
2022_132_69,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_70,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen vaihtoehto vähentäisi velkaa jo ensi vuonna 1,1 miljardia ja olisi suunnitelma tälle neljä plus neljä ‑tielle kohti kestävää tulevaisuutta. Ja toisin kuin valtiovarainministeri Saarikko jatkuvasti yrittää spinnata, kokoomus ei keventäisi työntekijöiden ja eläkeläisten verotusta velaksi — ei: kokoomus ei keventäisi veroja velaksi. Tulotaso itse asiassa laskisi 200 miljoonaa, työllisyys paranisi, verotulot kasvaisivat ja velkaantuminen vähenisi 1,1 miljardia.
Puheissa on hetkittäin tuntunut, että te, ministeri Saarikko, olisitte löytämässä oman sisäisen valtiovarainministerinne, mutta ei. Kyllä, te, ministeri Saarikko, olette valitettavasti marinoinut keskustan vihervasemmistolaiseksi puolueeksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-30T15:12:21,2022-11-30T15:13:20,Hyväksytty,1.1
2022_132_71,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_72,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jospa te edes kerran toteuttaisitte meidän, perussuomalaisten, esittämät leikkaukset ja lakimuutokset, jotka olisivat loistava pohja sille, että me saamme Suomen talouden tasapainoon ja vähennetään lisämenoja tulevaisuudessa. Suomen talouden pelastusoperaatio täytyy aloittaa nyt. Me kaikki tiedämme, että yhdellä vaihtoehtobudjetilla sitä ei tehdä, mutta jospa te kerrankin kuuntelisitte meitä.
Veronlaskuvaraa meillä ei ole nyt noin vain. Meiltä löytyy se 500 miljoonaa, ja käytämme sen tarkasti, mutta veronlaskuvaraa löytyy, kun me lähdemme tälle tielle, jonka perussuomalaiset nyt osoittavat.
Sitten muistutan niin keskustaa kuin kokoomustakin siitä, että kun te yritätte täällä leikkiä tällaista taloudenhoitopuoluetta, niin tietenkin tämä istuva hallitus vetää nyt euromääräisesti velanoton ennätyksen, se nyt on aivan selvää, mutta sitä edelliset ennätykset olivat Kataisen—Stubbin hallituksella, 28 miljardia, ja sitä edellinen [Puhemies koputtaa] olikin Vanhasen—Kiviniemen—Stubbin 17 miljardia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-11-30T15:13:22,2022-11-30T15:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_132_73,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja nyt edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_74,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me KD:ssä aloitimme työmme vaihtoehtobudjetin laadinnassa, niin me kysyimme itseltämme, onko julkisen sektorin velkataakalla merkitystä. Vastaus tähän on tietysti: kyllä on. Siitä huolimatta, että talouden liikkumavara on niukka, käyttäisimme, niin kuin puheenjohtaja Essayah sanoi, noin puoli miljardia vähemmän verovaroja kuin on hallituksen laatimassa budjetissa, vaikka me panostaisimme kriisissä olevaan maatalouteen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Sotu-järjestelmämme kaipaa mielestämme remonttia, koska se sisältää edelleen tuloloukkuja, mikä pahentaa työvoimapulaa entisestään. KD:n ehdotus vuodelta 2018 perustuu sosiaaliturvajärjestelmään, joka kannustaa työntekoon. Ottakaa, hallitus, koppia tästä.
Sitten vielä Marinin hallituksen toteutettu polttoaineverotuksen kiristys kohdistuu lähinnä maaseudulla asuviin ihmisiin ja vientiteollisuuteen ja maatalouteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-11-30T15:14:30,2022-11-30T15:15:43,Hyväksytty,1.1
2022_132_75,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin, ja nyt ministereille vastausmahdollisuus. — Ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_76,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit, olette pitäneet useissa puheenvuoroissa esillä maataloutta, ja se on kaikkien meidän suomalaisten ruokaturvaa. Hienoa, että olette asiasta huolissanne. Ja kyllä, hallitus on esimerkiksi tehnyt jo viime vuonna päätöksen, jolla kohdistettiin maatalouteen poikkeuksellisia lisätukia. Mutta toivon, että me jaamme yhteisen arvion siitä, että suomalaista ruokaturvaa hoidetaan parhaiten markkinoiden kautta. Tuottajan kuuluu saada reilu korvaus tekemisestään, ja tätä politiikkaa meidän on tiukassa yhteisymmärryksessä ajettava. [Jussi Halla-aho: Miksi näin ei tapahdu?]
Edustaja Heinonen, pohdiskelitte jotakin spinnaukseen viittaavaa. [Timo Heinonen: Kyllä, en pohdiskellut!] Parasta oppiahan siitä saa nimenomaan teiltä. [Ben Zyskowicz: Hienoa, välillä tulee kehujakin!] Mutta tärkeintä on nyt kysyä teiltä erikseen, edustaja Heinonen, kokoomuksen talousasiantuntijana, miten tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa käy ilmi ja otetaan huomioon kenties lisävelkana nämä teidän henkilökohtaiset talousarvioaloitteenne, [Ben Zyskowicz: Nehän ei ole mukana!] kun nehän ovat siis 78,5 miljoonaa. Millä tavalla ne näkyvät tässä kokoomuksen kokonaisuudessa? Yllättävästi puolueenne puheenjohtaja ei niitä muistanut mainita.
Arvoisa puhemies! Keskustellaan sitten tästä miljardista. Se on valtava summa rahaa, ja juuri siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota. Näkemysero arvioidussa alijäämässä on nyt siis suurin piirtein tätä luokkaa, ja siksi on tärkeää perata, mistä kokoomus tuon rahoittaisi.
Ensinnäkin te olette minusta aika luovia näiden leikkauslistojenne kanssa. Te esitätte — ja tämä on myös valtiovarainministeriön virkakunnan arvio — 60 miljoonan euron leikkausta kivihiiltä korvaavien investointien energiatukeen. Tuohon leikkaukseen liittyy yksi ongelma. Kyseinen määräraha on ollut budjetissa viimeisen kerran vuonna 2021. Vanhoista budjeteista leikkaaminen ei mene läpi edes näissä varjobudjeteissa. 60 miljoonaa siis höttöä.
Toinen asia, tupakkavero, on helppo säästökohde hallituksesta toiseen, mutta on todettava, että se on otsikkotasolla helpommin toteutettu kuin käytännössä tehty. 400 miljoonaa euroa tupakkaverolla on riski. Se on tavallaan tietysti terveyden kannalta hyvä, mutta verotuksen kannalta on riski, ettei tuo tulisi toteutumaan, vaan matkustajatuonnin ja salakuljetuksen lisääntyminen olisi ilmeistä, tai tupakoinnin vähentyminen, jota tietenkin kaikki toivomme. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Silloin 400:aa miljoonaa ei olisi siitä kerättävissä.
Ja sitten, arvoisa puhemies, terveysperustainen vero. Periaatteessa tätäkin on helppo kaikkien kannattaa, mutta tätä on tällä vaalikaudella tarkkaan, huolellisesti valtiovarainministeriössä arvioitu, ja itse asiassa eduskunta käsittelee tästä jo yhtä versiota. Tällaisen varaan laskeminen ensi vuoden budjetissa on erittäin riskialtis teko erityisesti valtiontukisääntelyn näkökulmasta. Ja, edustaja Orpo, te tiedätte sen varsin hyvin, te tiedätte sen erinomaisen hyvin entisenä valtiovarainministerinä.
Siksi haluan kuvata, että ensinnäkin teidän näkökulmanne ovat valtionvelan mittakaavassa sittenkin hyvin lähellä maan hallitusta ja toisekseen [Puhemies koputtaa] te toteutatte veronkevennyksiä velkarahalla suurituloisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-30T15:15:44,2022-11-30T15:19:06,Hyväksytty,1.1
2022_132_77,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_78,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Jo pitemmän aikaa asiantuntijat ovat kantaneet huolta Marinin vasemmistohallituksen velkarallista, velkaantumisen vauhdista. Viime viikkoina ja kuukausina yhä useampi kansalainen on samasta asiasta myös huolissaan, ja he ovat huolissaan aiheesta. Vielä eilen te hallituspuolueet sanoitte, että kokoomus ei kerro, mistä se säästää. Tänään te sanotte: kokoomus säästää vääristä kohteista. [Antti Lindtman: Kyllä!] Sanotteko taas huomenna, että kokoomus ei kerro, mistä se säästää? Yrittäkää päättää, kummasta meitä moititte.
Mitä tulee verotukseen, ministeri Saarikko, me nimenomaan näillä haittaveroilla kompensoimme hyvin pitkälle sen työnteon verotuksen keventämisen, jota ehdotamme. Ettekö te kannata painopisteen siirtämistä työnteon verottamisesta haittojen verottamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-11-30T15:19:08,2022-11-30T15:20:10,Hyväksytty,1.1
2022_132_79,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_80,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaivattiin laskelmia ja taulukoita. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista löytyy kaksi oleellista taulukkoa ja laskelmaa: julkisyhteisöjen velka ja toisena taulukko, jossa käydään läpi, mitä muita velkamäärän lisäyksiä istuva hallitus on tehnyt kuin koronaan tai Venäjän hyökkäykseen liittyviä, ja niitä on 8 miljardia. Eiköhän nämä taulukot riitä alkuunsa.
On kysytty suuria summia. Me toteamme vaihtoehtobudjetissamme, että EU-jäsenyys on tällä kaudella tuonut Suomelle kymmenien miljardien laskut. Siinä on suuri summa, ja nyt ennallistamisasetus uhkaa tuoda lisää. Jostain tietysti täytyy leikkaaminen aina aloittaa, ja perussuomalaisten mielestä se täytyy aloittaa sellaista asioista, jotka eivät koske tavalliseen suomalaiseen, vaan ulkomaille meneviä tulonsiirtoja pitäisi leikata ensimmäisenä.
Oppositiopuolueissa on eroja. Kokoomus esittää kehitysavun tavoitetta 0,7 prosenttiyksikköön bkt:sta, ja se tarkoittaisi käytännössä tähän hallituksen tasoon 700 miljoonan lisäyksiä. Periaatteessa siis kokoomus on haluamassa [Puhemies koputtaa] kehitysapuun 1,3 miljardia enemmän kuin perussuomalaiset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-30T15:20:10,2022-11-30T15:21:20,Hyväksytty,1.1
2022_132_81,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_82,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä kokoomuksen linja oli sillä tavalla pettymys, että ajattelin, että te olisitte kiinni hieman ajankuvassa siten, että te näkisitte sen, että tällä hetkellä hinnat laukkaavat ylöspäin, ihmisillä on vaikeuksia, kauppalaskut kallistuvat, energialaskut nousevat. Ajattelin, että teillä olisi inhimillisyyttä päivittää teidän talouspoliittinen linjanne ajanmukaiseksi. Mutta edelleen te olette sitä mieltä, että se kaikkein eniten apua tarvitseva tässä ajassa on hyvätuloinen, jonka veroja te olette keventämässä huolimatta siitä, että ajankuva myös näytti, mitä Isossa-Britanniassa tapahtui tälle linjalle. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja samaan aikaan teidän mielestänne... Te voitte mennä Tammelantorille ja katsoa ihmisiä silmiin ja kertoa, että niin, teidän mielestänne suomalainen työtön tai asumistuen saaja saa aivan liikaa rahaa, että sieltähän me leikkaamme. [Puhemies koputtaa] Mielestäni tämä oli pettymys. Luulin, että te vastaisitte paremmin tähän ajankuvaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-11-30T15:21:22,2022-11-30T15:22:29,Hyväksytty,1.1
2022_132_83,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin, ja nyt edustaja Valtonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_84,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehdossa vähennetään velkaantumista, lisätään työllisyyttä ja sitä kautta vähennetään köyhyyttä, ja tämän lisäksi me parannetaan ihmisten ostovoimaa ja nimenomaan tuodaan siihen arkeen lisää tilaa käyttää ja kuluttaa kaikille.
Nythän ongelma on se, että tosiaan hinnat nousevat, mutta erityisen paljon se kirpaisee pieni- ja keskituloisia ihmisiä, jotka joka päivä lähtevät aamulla töihin. Valitettavasti palkat eivät nyt nouse samassa tahdissa kuin muut kustannukset, ja meidän on pidettävä kuitenkin huolta siitä, että työn kilpailukyky säilyy. Itse asiassa kokoomuksen vaihtoehdossa Gini-kerroin, joka kuvaa tulonjakoa, ei muutu, eli meillä on reilu vaihtoehto.
Itse asiassa olisin kysynyt hallitukselta, minkä ihmeen takia te ette toteuta universaalia yleistä ansiosidonnaista, joka tulisi nimenomaan pieni- ja keskituloisten pätkätyöläisten hyväksi, koska he kuitenkin jokaisesta palkastaan veroja ja työttömyysvakuutusmaksua maksavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-11-30T15:22:31,2022-11-30T15:23:35,Hyväksytty,1.1
2022_132_85,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_86,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten selkeä linja on se, että me haluamme leikata maasta ulos valuvien miljardivirtojen varoja ja säästää suomalaiset leikkauksilta, toisin kuin kokoomus. Ja erityisesti nyt tässä tilanteessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat pitää kyllä säilyttää mukana tässä yhteiskunnassa ja leikkausten ulkopuolella. Tästä kertyy, tästä potista, miljardin pysyvät säästöt. Sitten on meillä näitä kertakäyttöisiä tuloja, jotka on esitelty.
Sen lisäksi valtiovarainministerinkin olisi syytä lukea tämä meidän vaihtoehtobudjetti loppuun asti ja tämä viimeinen sivu, sivu 18. Täällä kerrotaan se, että me haluamme siirtää ministeriöiden sisällä yhdeltä toiselle, esimerkiksi ympäristöministeriön teidän aikananne valtavasti kasvaneista menoista siirtää oikeuslaitokselle ja poliisille ja koulutukseen ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Näillä saadaan tuottavaa politiikkaa, josta tulee myös tulosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-30T15:23:37,2022-11-30T15:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_132_87,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja nyt edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_88,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus esittää jälleen kerran veroalea rikkaille ja leikkauksia pieni- ja keskituloisille. Erityisen vaikea on ymmärtää asumistuesta leikkaamista. Asumistuen saajista valtaosa on opiskelijoita ja työssäkäyviä pienituloisia, varsinkin perheitä, jotka eivät pysty maksamaan isojen kaupunkien vuokria palkasta. No, hyvä kysymys on, miksi palkkataso ei riitä, mutta kun faktat ovat nämä, niin totta kai näille työssäkäyville ja opiskelijoille on taattava elämän edellytykset. [Kai Mykkäsen välihuuto]
Opiskelijoiden kohdalla leikkausesitys on erityisen anteeksiantamaton, sillä juuri kokoomuksen johdolla opiskelijoilta leikattiin 87 euroa opintorahasta viime hallituskaudella. Yleinen asumistuki on osittain paikannut tätä leikkausta mutta ei tietenkään täysin. No, kokoomus ei peruisi tätä leikkausta vaan leikkaisi opiskelijoilta vielä lisää, tiputtaisi opiskelijat 200 euron kuukausittaisen asumislisän pariin. Käsi ylös, kuka Suomen yliopistokaupungeista löytää 200 eurolla edes soluasuntoa. [Ben Zyskowicz: Onko opiskelijat niitä yhteiskunnan kaikkein köyhimpiä? — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-11-30T15:24:51,2022-11-30T15:25:58,Hyväksytty,1.1
2022_132_89,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_90,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun kokoomus on muka huolissaan valtion velkaantumisesta, alentaisi kokoomus ansiotuloverotusta miljardilla. Mielenkiintoinen huoli, kun veroalennus kohdennettaisiin joululahjaksi hyvätuloisille. Kokoomuksen joululahja pienituloisille lapsiperheille olisi sosiaaliturvasta leikkaaminen kesken energiakriisin ja hintojen nousun.
Yhä useampi yksin asuva, työtön tai lapsiperhe on pulassa, kun tulot eivät riitä kasvaviin kuluihin. Nyt saimme kuulla oppositiopuolueiden näkemykset siitä, miten energiaköyhyyteen putoavia kansalaisia pitäisi tukea. Perussuomalaisten mielestä ilmeisesti mitään lisää ei ainakaan tarvita. Kokoomuksen mielestä ei riitä, että köyhät kärsivät kovasta inflaatiosta, vaan tarvitaan lisää leikkauksia. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Näinä aikoina, kun ihmiset elävät kriisin keskellä, kokoomus esittää miljardiluokan leikkauksia köyhimpien toimeentuloon, ja tämä kohdennettaisiin myöskin asumistuen kautta, [Puhemies koputtaa] ja se nimenomaan osuu lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. [Jukka Mäkynen: Ja hallitus ei tee mitään!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-11-30T15:26:00,2022-11-30T15:27:09,Hyväksytty,1.1
2022_132_91,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja nyt osuu edustaja Kaumaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_92,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan korjata täällä usein esitetyn virheellisen väittämän: kokoomus ei ole tekemässä ansiotuloverojen kevennyksiä velaksi vaan siirtämässä painopistettä haittaverojen puolelle. — Sen lisäksi olemme käyneet huolella läpi, arvoisa ministeri Saarikko, sen teidän tekemänne budjettiesityksen ensi vuodelle, jossa on noin 500 riviä menoja. Punakynä on meillä käynyt monessa kohtaa niistä, ja toivon, että teillä on mahdollisuus käydä tämä läpi.
Arvoisa puhemies! Tässä ajankuvassa ja taloustilanteessa kaikkein keskeisintä on se, että me ensinnäkin käännämme tämän velkaantumisen kierteen toiseen suuntaan, ja se, että me autamme ihmisiä selviytymään tässä taloustilanteessa, jossa sähkölaskut, ruokalaskut ja kaikki maksut nousevat. Sen takia olemme tehneet ehdotuksen, että ansiotulojen verotusta tulee keventää. Erityisesti pieni‑ ja keskituloiset tarvitsevat tämän lisärahan, jotta he selviytyvät maksuistaan, mutta sen lisäksi tarvitsemme [Puhemies koputtaa] toki paljon muitakin toimia, ja se kaikki löytyy tästä meidän ehdotuksestamme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-11-30T15:27:11,2022-11-30T15:28:18,Hyväksytty,1.1
2022_132_93,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Nyt edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_94,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoelämän valtuuskunta on juuri tuoreessa julkaisussaan tuonut esille, että suomalaisista enemmistö haluaa tasapainottaa taloutta nimenomaan menoja leikkaamalla. Suomalaisten mielestä mahdolliset menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriin ja maahanmuuttoon. Vastaavasti suomalaisten mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali‑ ja terveyshuoltoon. Kansalaiset ovat siis laajasti samaa mieltä kuin me perussuomalaiset olemme. Ajamme tätä suomalaisten linjaa, elikkä perussuomalainen vaihtoehto on yksinkertaisuudessansa tehty suomalaisille, ja se tarkoittaa julkisen talouden tasapainottamista ensisijaisesti menoleikkauksilla suomalaisten arjelle toissijaisista menoista. Tätä ainoana puolueena tarjoaa Perussuomalaiset. [Ville Tavio: Ja kansa tietää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-30T15:28:20,2022-11-30T15:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_132_95,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_96,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä täällä täytyy jonkun puhua myöskin suomalaisen kulttuurin puolesta. Kuulin, että tämä perussuomalaisten budjettivaihtoehdon otsikko on ”Tehty suomalaisille”. Sehän siis tarkoittaa: Yleisradio alas, suomalainen kulttuuri alas, suomen kieli alas, kansallinen kulttuuri alas. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Eduskunnasta: Juuri näin!]
Hyvät ystävät! Minulle Suomen peruskoulu, kirjastolaitos ja Yleisradio ovat meidän kulttuurimme kulmakiviä. [Riikka Purra: Ja sen huomaa!] Perussuomalaiset puhuvat välillä koppavasti suomen kielestä ja suomen kielen merkityksestä — hyvä niin, mutta teot menevät ihan toiseen suuntaan. Suomalaisen kulttuurin ydinvalvoja, kehittävä palvelija, on suomalainen Yleisradio, [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö! — Puhemies koputtaa] joka palvelee kaikkia suomalaisia tasapuolisesti. Se on puutteineenkin puolustettava instituutio. [Ville Tavio: Sepä oli paatoksellista Yleisradion puolustamista! — Jussi Halla-aho: Se oli paksua tekstiä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-11-30T15:29:25,2022-11-30T15:30:40,Hyväksytty,1.1
2022_132_97,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_98,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on velkaannuttanut Suomen korviaan myöten. Korona ja EU:ssa riehuva sota Venäjän hyökättyä Ukrainaan eivät puolla hallituksen valtavaa velanottoa kuin osaksi. Velanmaksu jää nyt veronmaksajien harteille, mikä näkyy todennäköisesti rankkoina leikkauksina seuraavina vuosina. Perussuomalaisten varjobudjetti esittää selvästi, mistä voimme säästää ja miten suomalaiset silti selviävät tänä aikana, kun energian hinnat ovat pilvissä, ruuan hinta nousee koko ajan ja elinkustannukset kasvavat joka suunnassa. Nyt pelastetaan Suomi ja suomalaiset.
Oletteko, hallitus, oikeasti tutustuneet meidän varjobudjettiimme? Perussuomalaiset esittävät, miten hyvinvointia ja kasvua tehdään — työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamista, järkevää energiapolitiikkaa, maataloussektorin vahvistamista, koulutukseen ja tutkimukseen panostamista. Me emme ole velanottorohmu, kuten hallitus.
Ja vielä edustaja Gustafssonille: [Puhemies koputtaa] perussuomalaiset pitävät suomalaista kulttuuria todella tärkeänä. [Jukka Gustafsson: Ei riitä tämä, minkä teitte! Tekoja!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-11-30T15:30:40,2022-11-30T15:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_132_99,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja nyt on aika. — Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_100,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! ”Miljardi ei ole mitään.” Ministeri Saarikko, jäätte varmasti tällä lentävällä lauseella valtiovarainministerinä historiaan.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti lähtee siitä, että pidetään kaikki mukana. Me emme leikkaa peruspäivärahaa, emme leikkaa työmarkkinatukea, [Antti Lindtman: Leikkaatte!] emme leikkaa opintotukea, emme leikkaa eläkkeitä. Me uudistaisimme ansiosidonnaista työttömyysturvaa, poistaisimme työllistymisen esteitä. Meidän vaihtoehdossa tulisi noin 100 000 uutta työpaikkaa. Yhä useampi suomalainen saisi toimeentulonsa työstä.
Me myöskin parantaisimme työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Me haluaisimme, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan saisivat kaikki, myös ne, jotka maksavat sitä mutta eivät ole kassan jäseniä. Todella moni naisvaltaisen alan edustaja, usein pienipalkkainen, pätkätyötä tekevä ihminen, ei saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, ja ihmettelenkin, miksi hallitus ei [Puhemies koputtaa] tätä suurta epäoikeudenmukaisuuskysymystä ole ratkaissut. Edustaja Lindtman, miksi tämä uudistus ei demareille käy?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-11-30T15:31:50,2022-11-30T15:33:10,Hyväksytty,1.1
2022_132_101,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja nyt ministerit Saarikko ja Sarkkinen pääsevät vastaamaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_102,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että me todella voisimme keskittyä näihin vaihtoehtobudjetteihin, että pääsisimme näistä keskusteluista, joissa minun pitää kerta toisensa jälkeen todistaa, että meillä on ollut syvä yksituumaisuus valtaosassa niistä talousratkaisuista, joita tälle vaalikaudelle on toteutettu. Siksi tällaiset väitteet, että ei ole Saarikolle miljardi mitään, eivät pidä paikkaansa, koska kaikki ne isot ratkaisut on tehty laajalla yksituumaisuudella eduskunnassa.
Ja mitä tulee esittämäänne miljardiin, edustaja Sarkomaa, edellisessä puheenvuorossani kävin läpi, onko sen rahoituspohja esityksessänne realistinen, ja minun ja valtiovarainministeriön näkökulmasta se ei ole. Esimerkiksi esityksenne tupakkaveron mittakaavasta on huima — terveysperustainen vero, josta te, edustaja Sarkomaa, pitkäaikaisena sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijana tiedätte, että se ei ole erityisen helppo toteuttaa — puhumattakaan tuosta hiileen liittyvästä budjettikirjauksesta, jota ei edes enää ole olemassa. Yritin vain kuvata, arvoisa puhemies, että se miljardi, joka on paljon rahaa, ei perustu esityksessänne kovinkaan vahvalle pohjalle.
Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczin kanssa olen täysin samaa mieltä, kerrottakoon tämäkin hyvänä asiana: Suomalaisia velkaantuminen huolettaa, se on oikein. Samaa ei voi sanoa kaikista EU-maista. Pidetään tästä kiinni, että suomalaiset ymmärtävät, että tällä ikärakenteella, kun kaikista on luvattu pitää huolta, tämä velkaantumisen kehitys, joka kriisien myötä on edessämme ja jo takana, ei voi jatkua. Ja kyllä, siksi olenkin täällä antanut myönteisen palautteen niistä rakenteellisista muutoksista vaikkapa työmarkkinoihin, joita esitätte, koska ne ovat minunkin arvioni mukaan välttämättömiä, [Petteri Orpo: Hyvä, erinomaista!] mutta sen sijaan isot veronalennukset eivät ole välttämättömiä.
Edustaja Valtonen — hänelle on tullut muita kiireitä, ei ole kuulemassa vastapuheenvuoroani. Nimittäin tämä inflaation kiihdyttävä vaikutus, ettekö te ota sitä lainkaan huomioon? Minustakin olisi tietenkin ihanteellista, jos me voisimme keventää verotusta, ellei meillä olisi tällaista edessä olevaa ikäihmisten hoivan tarvetta, johon minä ainakin olen sitoutunut, mutten myöskään kannata sitä nyt inflaatiota kiihdyttävän riskin vuoksi. Ettekö te ota tässä huomioon ekonomistien puheita?
Te ette myöskään vielä vastanneet, arvoisa kokoomus, mikä ero on Britannian ja teidän veronkevennystenne välillä, koska minusta ne näyttävät hyvin samankaltaisilta ja hyvin vaarallisilta toimilta. [Kai Mykkäsen välihuuto — Sari Sarkomaa: Ette ole lukenut!]
Ja vielä, arvoisa puhemies: Täällä useampaan otteeseen perussuomalaiset edustajat ovat nostaneet esille EU:n — paha EU, joka vie rahoja. Sitten jos tällaista käyttää pelinappulana vaihtoehtobudjetissa, pitää olla valmis kertomaan, ehdottaako siis eroa EU:sta. Koska nämä... [Jukka Mäkynen: Kyllä!] — Eli vastaus oli ”kyllä”. Täällä kuulimme salissa: perussuomalaiset ehdottavat Suomen EU-eroa. — No niin, se oli toinen uutinen tässä keskustelussa. Ensimmäinen oli se, että velkaantumisessa te edustatte samaa mittakaavaa kuin hallitus. [Puhemies koputtaa] Teillä ei ole uusia muutoksia menoihin, ei juuri tuloihin. Ja nyt te kerrotte täällä, [Puhemies: Nyt aika on täyttynyt!] että te esitätte EU-eroa. Erittäin merkittävä keskustelu, merkitään tämä huolella pöytäkirjaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-30T15:33:11,2022-11-30T15:36:32,Hyväksytty,1.1
2022_132_103,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Nyt ministeri Sarkkinen jatkaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_104,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on esitetty kysymys niin sanotusta yleisestä ansioturvasta. Täytyy rehellisyyden nimissä todeta, että yleinen ansioturva toteutuessaan maksaisi paljon, satoja miljoonia, joten sitä ei voida toteuttaa ilman merkittävää lisäresursointia ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, ellei sitä sitten toteuteta niin, että melko rajusti leikataan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoa. Itse suhtaudun avoimesti ajatukseen yleisestä ansioturvasta, mikäli se toteutetaan niin, että turvan yleinen taso ei merkittävästi laskisi ja muutenkin löydettäisiin siihen järkevät toteutustavat. Ministeriössä on tilattu jatkoselvitys yleisestä ansioturvasta sen toteuttamistapojen suhteen, ja se selvitys on lähiviikkoina valmistumassa. Mutta haluan todeta, että jos ansiosidonnaisen tasoa leikataan matalalle tasolle, niin ei ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentamisesta ole sitten hirveästi apua niille ihmisille, ketkä sen piiriin pääsisivät, koska sen taso jäisi niin matalaksi, ettei se välttämättä nousisi esimerkiksi pienipalkkaisilla ihmisillä perusturvan tason yläpuolelle. [Ben Zyskowicz: Olisihan se kaikilla parempi kuin nyt!] Eli täytyy katsoa tätä kokonaisuutena. Mutta suhtaudun ajatukseen avoimesti, ja ministeriössä ollaan lisäselvitys asiasta tilattu.
Mutta, arvoisa puhemies, vielä näistä asumistuen leikkauksista, joita sekä kokoomus että kristillisdemokraatit ovat esittäneet. Jos asumistukeen toteutuisi kokoomuksen esittämä 350 miljoonan euron leikkaus tasaisesti, se leikkaisi ruokakunnan asumistukea keskimäärin 77 euroa kuukaudessa, eli se tarkoittaisi 924 euron vuosittaista leikkausta pienituloisilta kotitalouksilta, joista osa lapsiperheitä. Se olisi erittäin kova teko tässä tilanteessa, jossa elinkustannukset rajusti nousevat. [Timo Heinonen: Nyt tukiopetukseen, ministeri!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-11-30T15:36:33,2022-11-30T15:38:30,Hyväksytty,1.1
2022_132_105,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_106,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että hallitukselta on puhti pois. On aika surkeaa tämä keskustelu täällä — eihän teitä juuri ole edes paikalla mätkimässä oppositiota, vaikka nyt olisi mahdollista.
Tämä keskustelu alkoi siitä, että te väititte, että perussuomalaisten välittömät säästöt, 1,2 miljardia, eivät ole mitään. Sen jälkeen se siirtyi siihen, että te kerroitte, että se onkin paljon. Sen jälkeen te siirsitte keskustelua jonnekin aivan muualle. Hyvänen aika, me kerromme ensi vuoden budjetista, sen, mistä me voisimme leikata, mistä tulee välittömät säästöt. Sen lisäksi tässä kirjassa [Puhuja näyttää varjobudjettia] kerrotaan seuraaville vuosille säästöt, jotka syntyvät perussuomalaisella linjalla.
Otan yhden esimerkin: Pelkästään Lähi-idästä ja Afrikasta tulevan pakolaiskiintiön lakkauttaminen ja avun siirtäminen lähialueille pienimuotoisesti — tiedättekö, mikä säästö siinä on hallituskaudella? Elinkaarikustannukset 4,2 miljardia euroa, [Puhemies koputtaa] pelkästään tämä yksi kohta. Meillä on hyvin paljon tällaisia muutosehdotuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-30T15:38:30,2022-11-30T15:39:45,Hyväksytty,1.1
2022_132_107,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_108,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin todella toivoisin, että sekä siellä vasemmalla että aitiossa ihan oikeasti luettaisiin ja perehdyttäisiin meidän vaihtoehtoon. Esimerkiksi se, että suurin osa etuuksista nousee ensi vuoden alusta. [Anneli Kiljusen välihuuto] Suurin osa, jopa yleinen asumistuki nousee. [Antti Lindtman: Teette reaalisen leikkauksen! — Veronika Honkasalon välihuuto] — Kyllä, me olemme uudistamassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja tuomassa toimeentulotuen asumislisään omavastuun. Muut etuudet nousevat — ne nousevat. Kannattaa perehtyä siihen. Se voi olla suuri pettymys, kun kokoomuksen kylmä leikkauspolitiikka ei olekaan niin pahaa kuin te yritätte väittää vanhalla retoriikalla. [Antti Lindtmanin välihuuto]
Sitten valtiovarainministerille: Minusta on kuitenkin merkittävää nyt, jos haetaan jotain yhteistä, että te annatte arvon sille, että kokoomuksen vaihtoehdossa on työllisyyttä ja kasvua tuovat rakenteelliset toimet. Kyllä me olemme nähneet, että tämä hallitus ei niitä pysty tekemään, mutta on hienoa kuulla, että te näette niiden arvon, koska vain sitä kautta, että talous kasvaa ja ihmiset saavat töitä, me pystymme takaamaan suomalaisten hyvinvointipalvelut. [Puhemies koputtaa] Jos ei tehdä rakenteellisia uudistuksia, edessä on velkaantumisen tie, ja silloin te leikkaatte lapsilta. [Pia Lohikoski: Te leikkaatte lapsilta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-30T15:39:47,2022-11-30T15:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_132_109,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_110,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Te tiedätte, että sen indeksin leikkaaminen, joka pienentää näitä esimerkiksi työttömyysturvaetuuksia, on leikkaus, reaalinen leikkaus, ja ihan turha puhua tätä mustaa valkoiseksi. Entisenä valtiovarainministerinä te tiedätte, että se on leikkaus.
Arvoisa puhemies! Se, mistä en nyt meinaa päästä yli, on tämä perussuomalaisten vaihtoehto, koska kaikkihan me tiedämme, että perussuomalaiset on puolue, joka aina lupaa laittaa asiat kuntoon sillä, että maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta leikataan. Niin kuin vaikkapa viime vaaliohjelmassa sanotaan, ”maahanmuutosta ja ilmastopolitiikasta leikkaamalla Suomessa voitaisiin panostaa enemmän terveydenhuoltoon”. Te olette vaatineet tässä vuosien varrella bensaveron alennusta, tuloveron alennusta ja energiaverojen alennuksia, olette vaatineet lisää rahaa hyvinvointialueille, omaishoitajien verovapautta, lisää poliiseja, lisää maataloustukia, kiinteistöveroja pois maataloudelta, teiden perusparannusta ja niin edelleen. Kaikesta olette sanoneet, että tämä leikataan maailmanparannusmenoista. [Puhemies koputtaa] Nythän te osoitatte, että tämä teidän yhtälönne ei toimi. Se on pelkkä kupla. Tämä on tämän päivän suurin uutinen. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-30T15:41:00,2022-11-30T15:42:14,Hyväksytty,1.1
2022_132_111,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Nyt annetaan vuoro edustajalle Ari Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_112,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokohan edustaja Lindtman pääsi istumaan? Tämähän näyttää hyvältä. — Tosiaan kun tänään salissa käytiin näitä budjetteja läpi, hallituksen riveistä kuului, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on tehty suomalaisille. Me olemme Suomen eduskunnassa. Kenelle niitä budjetteja pitäisi tehdä, jos ei suomalaisille? [Välihuutoja vasemmalta] Kertoo nyt vähän liikaa kyllä hallituksen arvopohjasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Heti alkaa älämölö!]
Edustaja Koskela puhui hyvin aikaisemmin. Suomalaiset ovat tosiaan valveutuneita ja näyttävät ymmärtävän tämän velkaongelman vakavuuden. Suomalaiset ovat myös valmiita kipeisiin leikkauksiin, jos on pakko. Kansalaiset toivovat, että päättäjät priorisoivat tarkkaan, mistä voimme leikata. Tämä on tärkeä huomio, koska juuri tämä on unohtunut hallitukselta. Se ei pysty priorisoimaan menoja. Nämä asiat, mitä edustaja Koskela tuossa aikaisemmin esitti, ovat juuri niitä asioita, mistä perussuomalaiset ovat jo pitkään olleet valmiita leikkaamaan. Nämä leikkaukset eivät kurita suomalaisia. [Antti Lindtman: Missä teidän lupaamat veronkevennykset on? Tehän olette huutaneet niitä vuositolkulla! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-30T15:42:14,2022-11-30T15:43:22,Hyväksytty,1.1
2022_132_113,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Multala. — Edustaja Multalalla on nyt puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_114,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totean näistä kokoomuksen työttömyyspäivärahatoimista, mitä olemme esittäneet, että itse asiassa ne nousisivat tässä meidän versiossamme alkuvuoteen 22 verrattuna tulevana vuonna 3,5 prosenttia. Mutta meistä ei ole reilua, että kun ansiotaso eli palkat nousee vain sen 3,5 prosenttia, työttömyysrahat hallituksen mallissa nousisivat yli kaksinkertaisesti palkkoihin verrattuna. Tästä on siis kyse.
Sitten kommenttina valtiovarainministeri Saarikon inflaatiopuheisiin: Itse asiassa kokonaiskysynnän ja kulutuksen kasvu on se, mikä sitä inflaatiota ruokkii tai ei ruoki, ja me ottaisimme vähemmän velkaa. Kokonaiskulutus on alhaisempi silloin kuin tässä teidän versiossanne, eli ei se mitenkään ole itsestään selvää, että palkat kiihdyttävät tai palkkaverojen alennus kiihdyttää inflaatiota enemmän kuin se, että valtio lisää menojaan. Eli tässä toivon valtiovarainministeriltä hieman rehellisyyttä. Me siis otamme yli miljardin vähemmän velkaa tässä meidän vaihtoehdossamme kuin hallitus. [Sari Sarkomaa: Kokonaiskysyntä ratkaisee!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-11-30T15:43:22,2022-11-30T15:44:28,Hyväksytty,1.1
2022_132_115,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_116,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä vaihtoehtobudjettikeskusteluissa on todellakin se hyvä puoli, että puolueiden väliset arvoerot selviävät. Mielestäni arvokeskustelun keskiössä on oltava perheet. Kokoomuksella näin ei kyllä todellakaan taida olla. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetin perhevapaauudistuskirjaus tarkoittaisi käytännössä suoraan kotihoidon tuen leikkaamista ja äitien käytettävissä olevien ansiosidonnaisten perhevapaiden vähentämistä eli käytännössä juuri sitä samaa mallia, jota kokoomus ajoi aikoinaan Sipilän hallituksen aikana, jonka keskusta onnistui perheiden onneksi kaatamaan.
Keskusta puolustaa edelleen perhevapaauudistusta, joka on tehty perheiden toiveita kuunnellen, valinnanvapautta edistäen ja ennen kaikkea lasten ja perheiden tarpeista käsin, ei vain työelämälähtöisesti. Perheet ovat sitä paitsi ottaneet elokuussa voimaan tulleen uudistuksen vastaan erittäin myönteisesti. Perhevapaauudistuksen tavoitteena ei voi olla vain työllisyyden nostaminen vaan lasten ja perheiden hyvä arki ja perheiden ainutlaatuisen elämäntilanteen tukeminen. Vai mitä olette mieltä, kokoomus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-11-30T15:44:28,2022-11-30T15:45:37,Hyväksytty,1.1
2022_132_117,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_118,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on muutamia hyviä kohdennuksia, mutta kun katsoo niiden mittaluokkaa, niin ne ovat aivan mitättömiä, suurin osa, suhteessa siihen tarpeeseen. Eli tehdään hyviä panostuksia muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla, ja sitten voidaan sanoa, että nyt tähän investoidaan, kun kyse on aivan pienistä summista valtiontalouden mittakaavaan nähden.
Mutta käsittämättömintä tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on se, että Ylen toiminnasta ollaan valmiita leikkaamaan. Suomalaisten arvostama palvelu, jossa luotettava tiedonvälitys on kaikkien saatavilla maksutta. Ylen Areenan palvelut, oppimissisällöt tarjoavat laadukasta ja myöskin eri kieliryhmiä palvelevaa palvelua kaikille suomalaisille, ja tällä on erittäin suuri merkitys. On aivan todella käsittämätöntä, että te olisitte leikkaamassa siitä. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaiset nyt ovat leikkaamassa, kuten täältä kuultiin...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ja nyt leikataan puheenvuoro.] ...kulttuurista, kehitysyhteistyöstä ja kovin monesta muustakin kohteesta, joita tulisi huomioida paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-11-30T15:45:39,2022-11-30T15:46:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_119,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Semi saa nyt puhua., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_120,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tästä Yle-keskustelusta sen verran, että Ylehän on meille kaikille suomalaisille yhteinen tiedonvälityskanava, ja kun ottaa huomioon sen perussuomalaisten säästötavoitteen, Yleltä 140 miljoonaa euroa, se tarkoittaa sitä, että noin puolet Ylen työntekijöistä saa lopputilin, elikkä sieltä tulee 1 500 työtöntä lisää. Minun mielestäni se ei vastaa sitä tarkoitusta. Se tarkoittaa myös, että joudutaan leikkaamaan alueellisia ohjelmia ja kaikkea sitä tiedonvälitystä, mitä tehdään alueille ja annetaan ihmisille yleisesti nähtäville. Se on siitä ohjelmasta ja kulttuurista pois kokonaisuudessaan, ja se heikentää todella paljon Ylen asemaa ja Yleä kokonaisuudessaan. [Jukka Gustafsson: Kaikki vaan Impivaaraan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-11-30T15:46:57,2022-11-30T15:47:44,Hyväksytty,1.1
2022_132_121,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_122,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Orpo, te olette täällä puhunut useaan otteeseen, että te ette leikkaa kaikkein pienituloisimmilta. Tosiasia on, että te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä: työttömiltä, lapsiperheiltä, ihmisiltä, jotka ovat toimeentulotuen piirissä. Te leikkaatte toimeentulotukea nimenomaan, kuten olette todennut, asumiskustannuksista. Keskimääräisesti toimeentulossa huomioidaan asumiskustannuksia noin 600—650 euroa kuukaudessa yksin asuvalta, ja se on pääkaupunkiseudulla noin 650 euroa. Kun tämä teidän leikkauksenne lasketaan, niin mitä se tarkoittaa toimeentulotukiperheessä? Se tulee tarkoittamaan sitä, että te leikkaatte viikon ruoat perheeltä pois. Te ette leikkaa välttämättä asumisesta, vaan te viette perheeltä viikon ruoat pois. Te pidätte ihmiset nälässä. [Oikealta: Ohhoh!]
Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Orpo, te leikkaatte kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-11-30T15:47:44,2022-11-30T15:48:54,Hyväksytty,1.1
2022_132_123,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"No, nyt ei voi olla kuin antamatta. — Edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_124,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sekin yleinen asumistuki nousee meidän mallissammekin vuokraindeksin verran. Sen lisäksi, kuten olemme todenneet, palauttaisimme tämän omavastuuosuuden [Anneli Kiljunen: Eli leikkaatte!] asumislisään, toimeentulotuen puolelle, mutta sitäkin me kompensoisimme 100 miljoonan euron lisäyksellä toimeentulotukeen.
Meidän mallissamme ja lyhyellä aikavälillä 42 000 ihmistä saisi töitä. Sillä on niin merkittävä vaikutus, että eduskunnan tietopalvelun laskelmien mukaan Gini-kerroin eli tuloerokerroin ei muutu. Sen lisäksi suurin osa etuuksista nousee ja vieläpä hyvinkin paljon, koska inflaatio on niin korkea ja elinkustannusindeksi, kansaneläkeindeksi määrittelee sen nousun. Kyllä teidän kannattaisi olla sen verran rehellisiä, että tässä meidänkin vaihtoehtobudjetissa etuuksien kokonaismäärä nousee kuitenkin tähän vuoteen verrattuna ja jopa [Pia Viitanen: Miten se miljardin säästö? Mistäs se tulee?] aika merkittävästi suurimmalla osalla ihmisistä. Mutta me haluamme ihmisille töitä. Me haluamme tulevaisuuden uskoa [Jukka Gustafsson: Kaikki haluavat töitä!] ja näköalaa. Tehkää jotain sen eteen. Te puhutte, te ette tee mitään, te tuomitsette ihmiset kotiin. [Anneli Kiljunen: Työllisyysaste on historiallisen korkea, parempi kuin 30 vuoteen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-30T15:48:54,2022-11-30T15:50:08,Hyväksytty,1.1
2022_132_125,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_126,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkkinen täällä arvosteli näitä ansioturvan porrastamismalleja. En tiedä, oletteko edes tutustunut siihen, mikä malli kristillisdemokraateilla on. Meillä ei ansiosidonnaista olla lyhentämässä päivääkään. Sen sijaan sitä ollaan porrastamassa ja se ollaan tuomassa kaikille, koska tänä päivänä kaikki maksavat työttömyysvakuutusmaksuja mutta vain tietty osa niitä pystyy nauttimaan, ja meidän mielestämme on äärimmäisen tärkeää, että sen kaikki saavat. Tämä on eduskunnan tietopalvelun laskema malli, ja suosittelen muitakin tutustumaan. Siitä huolimatta, että me laajentaisimme tämän kaikille ja porrastaisimme, tämä tuottaa valtiontalouteen 148 miljoonaa ylimääräistä.
Toinen asia on asumistuki eli se, että 300 miljoonan euron asumistuen muutos sisältää kristillisdemokraattien mallissa sen, että opiskelijoitten asumistuki palautetaan opiskelijoitten asumistukeen sieltä yleisestä ja palautetaan vuonna 2015 voimaan tulleet suojaosareformi, [Puhemies koputtaa] varallisuusehto, neliörajoitus ja kolmen ja puolen prosentin pieni omavastuuosuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-30T15:50:08,2022-11-30T15:51:23,Hyväksytty,1.1
2022_132_127,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_128,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äsken ministeri Saarikko kysyi, että ymmärrämmekö me, mikä on Ison-Britannian tilanne versus meidän, niin minäpä luen, kun täältä eräs asiantuntija ulkopuolelta otti yhteyttä ja sanoi: ”Vaikuttaa, että valtiovarainministeri ei ymmärrä, mistä kriisi Britanniassa johtui. Se johtui massiivisesta velkaelvytyksestä, se johtui asiantuntijasuosituksien vastaisesta talouspolitiikasta” — siis samasta velkaelvytyksestä, jota Saarikko nyt toteuttaa. Se on Saarikon inflaatiota kiihdyttävä velkaelvytys, jota IMF suositti purettavaksi, ja päinvastoin kokoomuksen vaihtoehtobudjetti itse asiassa hidastaisi inflaatiota. Tällainen asiantuntijakommentti tuli. [Timo Heinosen välihuuto — Pia Viitasen välihuuto]
Mutta sitten minä ihan kysyisin sitä, kun ministeri Sarkkinen sanoi, että suurin työllisyyden este on terveys, niin minkä ihmeen tähden te Kela-korvaukset sitten heikennätte ja miksi te ette suorittanut ja toteuttanut terapiatakuuta? Mielenterveysongelmat on suurin syyryhmä työttömyydessä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T15:51:25,2022-11-30T15:52:27,Hyväksytty,1.1
2022_132_129,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_130,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on talouden ryhtiliike. Se on suomalaisten eteen näytetty vaihtoehtobudjetti ja suomalaisia myös kuunnellen. Me olemme … [Antti Lindtman: Missä ne Juvosen lupaamat miljardit ovat? — Pia Viitanen: Niitä ei näy!] — Täällä meidän vaihtoehtobudjetissa on leikkauskohteita. Täältä löytyy muun muassa haittamaahanmuutto, ilmastotoimet ja kehitysyhteistyö. Ja edustaja Lindtman, te äsken sanoitte, että me olemme todenneet, että maahanmuutosta leikkaamalla voisi panostaa enemmän terveydenhuoltoon. [Antti Lindtman: Niin, no missä ne on? — Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Se pitää täysin paikkansa. Meillä on muun muassa tänään käsittelyssä, äsken äänestettiin, laittomien paperittomien terveydenhoitopalvelut. Te haluatte laajentaa ja tuoda lisää palvelujen piiriin muun muassa laittomia maahanmuuttajia. Ne palvelut ovat suomalaisilta pois, kyllähän te sen hyvä Lindtman ymmärrätte, kun suomalaisetkaan eivät pääse hoitoon. — Mutta velanotolle seis, ja selkokielellä. Täällä puhuttiin myös suomen kielestä. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaiset on selkokielinen puolue. Kuuntelemme kansaa ja puhumme kansan kielellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-30T15:52:27,2022-11-30T15:53:39,Hyväksytty,1.1
2022_132_131,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Honkasalo ei ole vielä puhunut kertaakaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_132,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjetin laatiminen on opposition yksi tärkein keino osoittaa konkreettinen vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle. Perussuomalaiset ovat hoitaneet tämänkin vasemmalla kädellä. Perussuomalaiset eivät esitä määrärahalisäyksiä mihinkään, veroihin ei kosketa, eli perussuomalaiset ovat siis tyytyväisiä valtion budjettiin. Ette esitä mitään lisää esimerkiksi niihin lukuisiin kriminaalipoliittisiin toimenpiteisiin, joista huudatte kyllä viikkotolkulla. Ette esitä hyvinvointialueiden rahoitukseen lisäystä, mistä edustaja Juvonen ansiokkaasti puhuu usein. Eli näin.
Kokoomus, kyllä te leikkaatte lapsilta ja nuorilta. Kela on tuonut esille, että 60 000 kotitaloutta elinkustannusten noustessa joutuu köyhyyteen. [Petteri Orpo: Sehän on tämän hallituksen politiikan ansiota!] Te lisäätte tätä edelleen muun muassa 4 500 lapsen osalta. Asumistukileikkaus osuu suoraan opiskelijoihin, eli otetaan köyhiltä, annetaan rikkaille, kokoomus. [Puhemies koputtaa] Tällainen politiikka on vastuutonta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-11-30T15:53:39,2022-11-30T15:54:51,Hyväksytty,1.1
2022_132_133,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_134,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa edustaja Juvonen, annan arvon sille, että olette pitkään puhunut tässä salissa sote-rahoituksen nostamisen puolesta. Tässä muutama hetki sitten, 22. päivä, syytitte hallitusta siitä, että hyvinvointialueilta puuttuu arviolta noin 1,5 miljardia euroa, ja olette vaatinut sinne lisärahaa. Arvoisa edustaja Juvonen, välikysymyskeskusteluissa totesitte teidän ryhmän kantananne — kuunnelkaa: ”Perussuomalaisten mielestä sote-rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle.” [Veronika Honkasalo: Juuri näin!] No, jos näin tapahtuu, niin tämä 1,5 miljardia moninkertaistuu useiksi miljardeiksi euroksi. Ja olette täällä eduskunnassa, turuilla ja toreilla, sosiaalisessa mediassa sanonut, että tämä hoidetaan ilman, että otetaan velkaa, sillä, että vähennetään maahanmuutosta, ilmastotoimista. [Arja Juvonen: Esimerkiksi!] — No, nyt meillä on esimerkki: montako euroa, lisäeuroa, tästä budjetista löytyy hyvinvointialueille sote-rahaa? [Veronika Honkasalo: Nolla!] — Nolla euroa! Nolla euroa. [Puhemies koputtaa] Te ette pysty, teidän politiikkanne ei pysty tuottamaan sitä, mitä te lupaatte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-30T15:54:53,2022-11-30T15:56:07,Hyväksytty,1.1
2022_132_135,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_136,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme päässeet kyllä keskustelun kliimaksiin. [Arja Juvonen: Kyllä! — Veronika Honkasalo: Kyllä!] Hallituspuolueet, te olette johtaneet tätä Suomi-laivaa pian neljä vuotta. Meillä on valtavat alijäämät, meillä on tehty sote-uudistus, jossa hyvinvointialueet aloittavat pohjalta, jossa niillä ei ole rahaa palveluihin. [Veronika Honkasalo: Niin, miksi ette esitä niitä?] Palveluita joudutaan leikkaamaan. Teille oli tärkeämpää saada tämä hallinto ja ne himmelit sinne. Suomalaisten palvelut ovat toissijaisia, paitsi niitten laittomasti maassa olevien.
Tässä maassa sote-sektori ei ole pitkään aikaan ollut näin heikossa kunnossa. Ongelmia on kouluissa, ongelmia on turvallisuudessa. Samaan aikaan te haluatte edelleen nostaa sellaisia menoja, jotka eivät hyödytä suomalaista, ja syytätte perussuomalaisia siitä. [Antti Lindtman: Emme syytä!] Tuohan on kertakaikkisen naurettavaa. Te olette tämän valtiontalouden saaneet tähän jamaan. Se on se liikkumatila, jossa meidän pitää ensi vuoden vaihtoehtobudjettia määritellä. [Veronika Honkasalo: Missä on perussuomalaisten vaihtoehdot?] Ensin pitää löytää jostakin säästöjä, jotta voidaan uudelleen priorisoida, [Puhemies koputtaa] mihin rahaa käytetään, ja me olemme sitoutuneet kahdessa hallituskaudessa saamaan valtiontalouden kuntoon ja muuttamaan Suomi-laivan suuntaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-11-30T15:56:08,2022-11-30T15:57:20,Hyväksytty,1.1
2022_132_137,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_138,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Semmoinen tarkennus tässä puheenjohtaja Purralle, että emme me teitä ole syyttäneet siitä. [Arja Juvonen: Minua!] Niin kuin tiedämme, hyvinvointialueella koetaan ja nähdään, että siellä on rahoitusvajetta, mutta kysymme sen perään, että kun te olette kuukaudesta ja vuodesta toiseen luvanneet, että vanhustenhoito laitetaan kuntoon, omaishoitajalta otetaan verot omaishoidon tuesta pois, olette luvanneet tuloveron alennuksia, olette luvanneet bensaveron alennuksia, olette luvanneet energiaverojen alennuksia, kaikki tämä sillä, että rahat otetaan pois maahanmuutosta ja ilmastotoimista, niin sen vuoksi minä kovasti odotin sitä, kuinka paljon te nyt näistä kohteista löydätte sinne suomalaiseen terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, tuloveron kevennyksiin rahaa. Ja mikä on lopputulos? Ette löydä, se on nolla euroa. Tämä osoittaa sen, että, arvoisa edustaja Purra, se vaihtoehto, jota te suomalaisille tarjoatte, tämä teidän vaihtoehtobudjettinne, ei toimi. [Jukka Gustafsson: Täydellistä bluffaamista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-11-30T15:57:22,2022-11-30T15:58:30,Hyväksytty,1.1
2022_132_139,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_140,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun keskustelu on ilmeisesti kohta loppumaan päin, niin täytyy vain yhteenvetona sanoa, että edelleenkin olemme erittäin ylpeitä tästä meidän vaihtoehdosta. Kestävän tulevaisuuden valintoja löytyy 75 sivua, toteuttamiskelpoisia, eduskunnan tietopalvelun määrittelemiä: enemmän työtä ihmisille, enemmän käteen palkasta, vähemmän velkaa. Hyvinvointi turvataan sillä, että me saadaan aikaan suunnanmuutos, velkaantuminen taittumaan, talous kasvamaan. Tämä on hyvä, vastuullinen vaihtoehto, ja minä todella toivon, että tähän perehdytään eikä vain lonkalta ammuta omia punaisia ajatuksia meitä kohti. Tämä on hieno paperi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-11-30T15:58:32,2022-11-30T15:59:16,Hyväksytty,1.1
2022_132_141,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_142,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Ärade talman! Siis tässä eduskunnassa me säädetään lakeja ja me ohjataan valtion budjettia. Politiikkaanhan kuuluu, että nämä asiat ovat tasapainossa, että ne esitykset, jotka tuodaan lakeja käsiteltäessä, jollain tavalla reflektoituvat omiin ajatuksiin valtiontaloudesta. Ja tässähän se suuri ristiriita on, niin kuin edustaja Lindtman tuossa toi esille: salissa sanotaan yhtä sun toista, valiokunnissa sanotaan yhtä sun toista, somessa sanotaan yhtä sun toista, mutta ne pitäisi konkretisoida, ja mitään niistä ei ole tässä. Siis budjetti on se tapa, jolla asiat viedään todeksi, ja siitä näkökulmasta tämä on tietenkin suuri pettymys.
Mutta, edustaja Koponen, enhän minä suinkaan kritisoinut tätä nimeä, tämä nimihän on varsin kelpo. Kritisoin sitä, että ette usko siihen, että suomalaiset osaavat laskea tai haluavat laskea, haluavat konkretiaa, haluavat taulukoita, joissa nämä ratkaisut on laitettu jonoon ja loppusumma on sitten se, mikä se on. Siitä tässä on kysymys. Meidän pitää [Puhemies koputtaa] vaatia itseltämme vähän enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-30T15:59:16,2022-11-30T16:00:37,Hyväksytty,1.1
2022_132_143,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä kaksi lisäpuheenvuoroa, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_144,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! On hieno asia, että puhumme sotesta ja se sote kuumentaa täällä tunteita ja te tunnistatte sen, että siellä on valtavan iso rahoitusvaje — se on puolitoista miljardia. On tosi sääli, että nyt täällä syytetään tavallaan... Ehkäpä se kohdistuu minuun, että olen näin maininnut ja vaatinut puoltatoista miljardia koko Suomelle. Se on valtakunnan ongelma, ja muun muassa tässä Uudellamaalla, Länsi-Uudellamaalla, juurikin jouduimme leikkaamaan omaishoitajien tuesta siitä syystä, että rahoitus on riittämätön. Ja lähettäisin kyllä terveisiä pääministerille, että kiireen vilkkaa miettii, millä tavalla me saamme soten toimimaan. [Antti Lindtman: Entäs tämä teidän vaihtoehto?]
Meillä on yli miljardin pysyvät menoleikkaukset täällä meidän vaihtoehtobudjetissa, mutta te ette ole lukeneet sitä. [Antti Lindtman: Olemme!] Te alennutte täällä vain syyttelemään, ja nyt tavallaan heitätte tämän sote-uudistuksenkin meidän syliimme. Ja meidän lupauksemme siitä, että vanhustenhoito on saatava kuntoon: Olen ymmärtänyt, että se on meidän kaikkien yhteinen tahtotila, [Pia Viitanen: Missä ne on täällä?] ja se on myös toive. Se on tahtotila. Te olette siirtäneet henkilöstömitoituksen voimaantuloa [Puhemies koputtaa] vuoden loppuun, ja se on kyllä teidän virheenne, ei meidän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-11-30T16:00:37,2022-11-30T16:01:46,Hyväksytty,1.1
2022_132_145,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_146,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy, ministeri Saarikko, hämmästellä teitä. Te olette ennen pitänyt maaseudun ja pienempien teiden puolta, ja tänään te irvailitte siitä, että nostetaan esille sitä, että tällä kaudella maaseudun pienempi tieverkko on mennyt huonompaan kuntoon. Itse asiassa ensi vuonna asfaltoidaan ennätysvähän teitä ja korjausvelka kasvaa. Ja kun te kysyitte, onko meidän vaihtoehdossa näitä rahoja, niin se paljasti, että te ette ole edes tähän tutustunut. Täällä on 500 miljoonaa, konkreettinen yksi paketti, mikä menee pienempiin teihin, ”Koko Suomi kuntoon”. Siellä on kaksi miljardia isompiin liikenneinvestointeihin, tässä samassa vaihtoehtobudjetissa. Ihmettelen sitä, eikö teille entisenä maaseudun puolustajana tule viestejä Tohmajärveltä, Mäntyharjulta, Hausjärveltä, Lopelta, että ne tiet menevät nyt huonompaan kuntoon. [Puhemies koputtaa] Nyt kannattaa kuunnella, mitä maaseudulla tapahtuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-11-30T16:01:48,2022-11-30T16:02:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_147,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Saarikko, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_148,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä viimemmästä: Ei, edustaja Heinonen, minun tarkoitukseni ei ollut irvailla. Minusta se ei ole erityisen tyylikäs tyylilaji politiikassa. [Timo Heinonen: Saatte anteeksi!] Minä vain toin esiin, että teidän omat talousarvioaloitteenne ovat liki sata miljoonaa, varmasti kaikki tärkeisiin asioihin. Niinhän kaikkien edustajien talousarvioaloitteet monesti ovat juuri vaikkapa sen alueen kannalta tärkeitä asioita, mutta kun teidät on nimetty ryhmänne talousasiantuntijaksi, [Sari Sarkomaa: Ei ole nimetty!] niin toivon, että sitten kerrotaan reilusti, suhtaudutaanko vastaavalla tavalla, että kaikkien teidän edustajien talousarvioaloitteet ovat sisällä kokoomuksen vaihtoehdossa. Edustaja Heinonen, vaadin teiltä tarkkuutta. Talous vaatii tarkkuutta.
Arvoisa puhemies! Täällä pohdittiin aivan oikein hyvinvointialueiden rahoitusta, joka on Suomen tulevaisuuden kannalta iso kysymys. Me tulemme käyttämään jatkossa entistä enemmän rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin, ja minä ainakin haluan, että hoivalupauksista pidetään kiinni. Mutta, edustaja Juvonen, kyllä ryhmäpuheenjohtaja Lindtman aivan oikeasta asiasta teitä otti luokalle. Ette te voi väittää, että tarvitaan lisää rahaa, keskustelussa, joka on opposition vaihtoehtobudjeteista. Miksi te ette sitten ole käyttäneet ryhmässänne vaikutusvaltaa ja vieneet tuota rahaa sisälle omaan vaihtoehtoonne? [Sari Sarkomaan ja Arja Juvosen välihuudot] Te voitte täällä kertoa, että olette ottaneet jostain pois, kyllä, mutta tosiasia on myös se, että sitä te ette ole kohdentaneet hyvinvointialueille.
Mitä tulee esimerkiksi ehdotukseenne Yle-rahoituksesta, se on sen luontoinen ratkaisu, että se ei ole välitön säästö, koska se on Yle-vero, ja te ette tämän keskustelun aikana edes siihen pystyneet vastaamaan. Ainoastaan ymmärtääkseni ryhmäpuheenjohtaja Tavio totesi, että se olisi veronkevennystä ihmisille, eli toisin sanoen ei sitä voi käyttää minnekään muualle siinä tapauksessa. Tuli taas 140 miljoonaa euroa lisää aukkoa.
Velkaelvytyksestä, edustaja Risikko: Olen samaa mieltä velkaelvytyksen vaaroista kuin tuntematon anonyymi asiantuntijanne, ja itse asiassa on tärkeää huomata, että Euroopan keskuspankki ja EU-maat tällä hetkellä eivät kulje samaan suuntaan toimissaan. Olen hyvin tyytyväinen, että Suomessa me olemme kyenneet tekemään inflaation suhteen sittenkin maltillisia ja kohdennettuja ratkaisuja. Me emme ole esimerkiksi avanneet sitä tietä, että me olisimme lähteneet tukemaan yrityksiä. Onneksi sellaiselle ei myöskään vielä ole tunnistettu vakavaa, suoraa tarvetta. Moni EU-maa on avannut myös tämän hanan, ja esimerkiksi Saksan taloudelle tämä on ollut hyvin raskauttava asia. Samalla keskuspankki pyrkii korkojen nostolla hillitsemään inflaatiokehitystä. Sillä tavalla meidänkin olisi viisasta toimia, ja jaan edelleen sen arvion, että verojen laskulla, merkittävällä veronalennuksella, tuota inflaatiota voitaisiin myös kiihdyttää, ja siksi en ymmärrä, miksi esitätte tätä juuri tämän inflaation keskellä.
Nostitte, edustaja Risikko, esiin myös Kela-korvaukset. Minustakin se on hyvin valitettava päätös, [Puhemies koputtaa] mutta tavallaan olisi kuitenkin reilua kertoa, että myös te olette monta kertaa olleet hallituksessa tekemässä samansuuntaisia ratkaisuja. Se ei vähennä sen hyvyyttä tai huonoutta, mutta näin on kuitenkin toimittu kaikenvärisissä hallituksissa. [Sari Sarkomaan ja Paula Risikon välihuudot] Onko se ollut järkevää politiikkaa, on sitten toinen asia, mutta siitä on turha syyttää yksin tätä hallitusta.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt ministeri Saarikko, aika.] Joo. — Arvoisa puhemies! Totean lopuksi oppositiolle lämpimät kiitokset keskustelusta, joka on tuonut esiin paljon yhtäläisyyttä mittakaavakysymyksissä, paljon samankaltaisuutta, yhteistä huolta velasta ja yhteistä parhaaksi pyrkimistä suomalaisten hyväksi. Ja kyllä, perussuomalaisten pyrkimyksen eroon EU:sta ja kokoomuksen verojen kevennyksen velkarahalla, [Ben Zyskowicz: Ettekö te ymmärrä puhuttua tekstiä!] mutta sittenkin uskon, että myöskin oppositio ajattelee Suomen parasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-11-30T16:02:57,2022-11-30T16:06:50,Hyväksytty,1.1
2022_132_149,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin. — Sitten siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_150,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri vaati tarkkuutta kokoomukselta. Kun meidän vaihtoehtomme vähentää miljardin menopainetta, se vähentää myöskin hintapainetta, mutta teidän budjettinne valtava velkaelvytys on omiaan kiihdyttämään inflaatiota ja heikentämään kansalaisten asemaa. Jos te katsotte nyt näitä lukuja ja tunnistatte tosiasiat, niin voisitte kyllä vielä, jos ei tässä keskustelussa, ehkä vaikka medialle todeta, [Ben Zyskowicz: Tai meediolle!] mikä ero näissä vaihtoehdoissa on. Kyllä tämä teidän velkaelvytyksenne on todella huolestuttavaa, ja se kiihdyttää inflaatiota. Se olisi ollut tässä rehellistä todeta.
Kokoomuksen vaihtoehto perustuu vastuullisuuteen ja rakentaa kestävää ja välittävää Suomea. Se on hyvä tiivistys meidän vaihtoehdostamme. Enemmän työtä ja yrittäjyyttä, enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä ja vähemmän velkaa. Me panostamme hyvin vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen ja esitämme työmiljardia, eli tuntuvat kevennykset työntekoon, yrittäjyyden ja eläkkeiden verotukseen. Ei velaksi — ministeri Saarikko, kuinka monta kertaa se pitää sanoa? — vaan verotuksen painopistettä muuttaen, menoja priorisoiden ja työmarkkinoita uudistaen. Todellakin kaiken työn ja yrittämisen pitää kannattaa. Sehän on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto. Vahvasti olen huolissani Marinin hallituksen politiikasta, joka on vakava uhka koko suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle.
Työllisyysuudistukset ja muut reformit vievät Suomea polulle, jolla päästään julkisen talouden tasapainoon kahden vaalikauden kuluessa. Miljardi ei ole mitään valtiovarainministeri Saarikon puheissa, mutta meidän mielestämme miljardi on paljon, ja toivottavasti voimme talouskasvun ja muiden toimien osalta kuroa umpeen reippaammin kuin miljardilla, mutta tässä on uskottava polku — se polku, jota on alusta asti hallitukselta toivottu, kun aloitettiin tämä hyvin massiivinen velkaantuminen. Osa siitä oli täysin perusteltua, ei kaikki, mutta joka tapauksessa olisi pitänyt olla uskottava polku pois tästä velkaantumisesta, mutta sitä ei näy eikä kuulu.
Meidän vaihtoehdon yksi keskeinen tavoite on, että jokainen lapsi saa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta sellaiset taidot, että ne kantavat vähintään toisen asteen tutkintoon ja tavoittelemaan unelmia. Ikävä kyllä hallituksen toimilla tähän ei päästä ja tämä ei toteudu, ja siksi me panostamme opinpolun varhaisiin vuosiin: me alennamme varhaiskasvatusmaksuja 30 miljoonaa enemmän kuin hallitus, ja me nostamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvorahat vasta julkaistun asiantuntijaraportin esityksen mukaisesti, eli nostamme niitä 80 miljoonalla eurolla. Hallituksen esityksessä nämä määrärahat romahtavat täysin ja varhaiskasvatuksesta ne loppuvat kokonaan, mikä tarkoittaa vähemmän opettajien aikaa ja vähemmän tukea lapsille ajassa, jossa he tarvitsevat sitä enemmän kuin koskaan.
Me tarjoamme kouluille työrauhaa, ja vaihtoehdossamme vahvistamme peruskoulua lisäämällä oppimisen tukea ja mahdollisuuksia pienryhmäopetukseen. Mikä tärkeintä, meidän vaihtoehdossamme lisätään opetusaikaa perustaitojen oppimiseen nostamalla vuosiviikkotunteja, eli me nostaisimme vuosiviikkotunteja ja vahvistaisimme perusopetusta.
Lukio tarvitsee puolustajaa, ja me parantaisimme lukiokoulutuksen saatavuutta ja laatua kymmenellä miljoonalla eurolla.
Me esitämme korkeakoulutuksen aloituspaikkoihin lisämäärärahoja. Tämä hallitus on halpuuttanut korkeakoulututkimusta. Me erityisesti suuntaisimme koulutuksen aloituspaikkoja kasvatukseen, koulutukseen ja sote-alalle, ja meidän mielestämme nämä lisäkorkeakoulualoituspaikat pitää suunnata suhteessa alueen nuorten ikäluokkien määrään, ja erityinen painopiste pitää olla pääkaupunkiseutu.
Me toteuttaisimme OAJ:n esityksen nostaa varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikat siihen 1 400:aan ja vastaisimme tähän varhaiskasvatuksen kriisiin. Me haluamme, että perheillä ja lapsilla on laadukasta varhaiskasvatusta. Me haluamme, että Helsingissä ei tarvitse sulkea päiväkoteja sen takia, että opettajia ei ole, ja olemme todella pettyneitä siihen, että ministeri Honkonen on jopa väläytellyt, että Helsinki hoitakoon tämän asian itse — näin luki Helsingin Sanomissa.
Meidän panostuksemme koulutukseen suhteessa hallituksen budjettiesitykseen ovat 170 miljoonaa enemmän. Lisäksi me pääomitamme korkeakouluja miljardilla ja sitoudumme vahvoilla toimilla koulutustason nostoon. [Puhemies koputtaa]
Ihan lopuksi totean, että olemme huolissamme siitä, että hyvinvointialueet aloittavat kriisiytyneessä tilanteessa, ja siksi meidän vaihtoehdossamme parannetaan palveluita. — Puhun siitä sitten seuraavassa puheenvuorossani.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-11-30T16:06:53,2022-11-30T16:12:15,Hyväksytty,1.1
2022_132_151,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_152,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Ärade talman! Perussuomalaisten talouspolitiikassa johtosävelenä näyttää olevan pikemminkin pikavippien hakeminen. Jos yksityishenkilö toimisi samoin, niin se vastaisi sitä, että talon nurkasta nakerretaan polttopuuta, jonka myyntitulolla sitten maksetaan sähkölaskua. Tämän budjetin lämmittävä osa teidän osaltanne on kertaluontoiset taseen vahvistamiset, ja talon nurkkaa nakertavat tulevaisuuden pohjan heikentämiseen tähtäävät toimet.
Tavio puhui siitä, että perussuomalaiset leikkaisi joka vuosi miljardilla. Taseita vahvistetaan siis kertaluontoisilla siirroilla ja tasapainoa parannetaan säästöillä, jotka eivät VM:n mukaan toteudu. Edustaja Purra totesi, että autetaan paikallisesti, liittyen tähän pakolaiskiintiöasiaan, muttei sitäkään ole esitetty, ja sen vastauksen perään kysyminen — ei se ole kiusaamista, se on johdonmukaisuuden peräänkuuluttamista. Tämä ”autetaan paikallisesti” on politiikan ikuisia lentäviä, tyhjiä lauseita, joihin ei ikinä saa vastausta. Ei nytkään. Vaihtoehtobudjetin rakenne ei oikeastaan mahdollista juuri mitään. Maahanmuutosta leikataan taas 300 miljoonaa vuodessa, mutta miten se tehdään, mistä se koostuu — se ei käy tästä ilmi. Mitään laskelmia ei ole, mitään vaikutusarvioita ei ole tehty. Eduskunnan laskentapalvelua ei ilmeisesti ole käytetty. Sen pitäisi olla minimivaatimus tällaisissa harjoituksissa. Vaihtoehtobudjetti on pelkästään ilmaan heitettyjä sanoja ilman villoja.
Täällä kohta käsitellään perussuomalaisten välikysymystä, joka liittyy maatalouteen, mutta mitä tässä vaihtoehtobudjetissa on sen suhteen? [Sari Essayahin välihuuto] — Anteeksi, KD:n alulle panema ilmeisesti, mutta jossa perussuomalaiset on mukana. — Siihenkään tässä ei liity mitään. KD:n vaihtoehtobudjetissa sen sijaan on toimia maatalouden tukemiseksi. Ei kyse ole siitä, etteikö perussuomalaisilla olisi resursseja. Resursseja on, puoluetukea tulee ovista ja ikkunoista, mutta ei selvästikään ole halua tehdä vaadittavia laskutoimituksia.
Toinen havainto on se, että tämä vaihtoehtobudjetti ei millään tavalla heijasta niitä puheita, joita tässä salissa on pidetty: vaatimuksia terveydenhoidon budjettilisäyksistä, vaatimuksia veronalennuksista, vaatimuksia maatalouden tukemisesta — kaikki puuttuvat tästä. [Peter Östman: Ei meidän!] Se on täynnä lauseita, kuten että energian on oltava kohtuuhintaista, maatalous on turvattava, koulu ja tutkimus on turvattava, mutta mitään laskuja ei ole, vaadittavia numeroita ei ole. [Ritva Elomaa: Me ei kannateta ennallistamista!]
No entäs kokoomuksen vaihtoehtobudjetti, se on sen sijaan varsin hyvin tehty. Siellä ei ole edellisvuosien tapaan yhtä lailla vippaskonsteja. Superkotitalousvähennys ei enää käy syyksi 330 miljoonan leikkauksiin vanhusten hoitoon — siitä kiitos kokoomukselle. Asuntorahaston kimppuun käydään, mikä lisää velanoton tarvetta, jota ei ole laskelmissa mukana. Lisätään jopa kymmenien miljoonien edestä hyvinvointialueiden velvollisuuksia ja kustannuksia ilman, että siihen osoitetaan rahaa. Leikataan energiatukea, jota ei vähään aikaan ole myönnetty — sehän on helppoa. Leikataan heikosti työllistyvien tukea, leikataan yhtä tukea ottamatta huomioon sitä, että se todennäköisesti kasvattaa muiden tukien tarvetta. Heikennetään mahdollisesti ratkaisevasti Suomen vienti-infraa. Miehistötuella on todellisia merkityksiä. Siksi sitä ei poistettu silloin, kun kokoomus oli hallituksessa, mutta oppositiossa sitä on tietenkin hyvä käyttää varjobudjetin höysteeksi. Kokoomus käy, joskin aika maltillisesti, Ilmastorahastoon kiinni ja vie autojen ostajilta kannustimet ostaa vähäpäästöinen auto. Tämä toimi erityisesti on valitettavasti silkkaa populismia, jota kukaan asiantuntija ei taida tukea. Sitä kompensoidakseen kokoomus kasvattaa roimasti ajoneuvoveroa, sitä väliaikaiseksi kaavailtua veroa, jonka varaan kokoomus nyt näyttää rakentavan liikennepolitiikkaansa. [Kai Mykkänen: Se on väliaikainen!] — Taisi olla niin senkin osalta.
Mutta on tässä myös paljon hyvää. Tässä numerot pitävät pitkälti paikkansa. Verolinjaukset ovat epärealistiset, mutta rakenteellisesti oikeansuuntaiset. Ansiosidonnaisen katkaisu vyötärön kohdalla on kova toimi. Maltillisempi lyhennys olisi mielestäni perustellumpi, mutta porrastus on paikallaan, ja ansiosidonnaisen ulottaminen kaikille on oikea tapa edetä. Mutta iso kysymys on, miksi kokoomuksen puheet eroavat niin paljon teoista? Miksi kokoomus hallituksessa ei tee sitä, mistä se puhuu oppositiossa, ja miksi äänestykset eduskunnassakin eroavat näistä linjauksista? [Kai Mykkäsen välihuuto] Odotan, että joulun alla tapahtuvissa äänestyksissä emme tänä vuonna näe satojen miljoonien tiehanke-esityksiä yksittäisiltä Lopelta tulevilta kansanedustajilta.
KD:n osalta: [Puhemies koputtaa] Toki suppeampi esitys, mutta hyviä ajatuksia maataloudesta, energiasta, kotikuntoutuksesta. Eivät aina realistisia mutta varsin johdonmukaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-11-30T16:12:18,2022-11-30T16:17:36,Hyväksytty,1.1
2022_132_153,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_154,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että Suomen raunioina olevaa taloutta ja suomalaisten hyvinvointia ja tulevaisuutta ei pelasteta yhdellä vaihtoehtobudjetilla. Myöskään pelastavan kasvun varaan ei voi laskea, sillä sitä ei ole ollut finanssikriisin jälkeen, eikä sitä ole vielä näköpiirissä, vihreästä kasvusta puhumattakaan. Lisäksi valtava velkavuori, paisunut julkinen sektori ja korkea kokonaisveroaste estävät kasvun tehokkaasti. Suomen talouden pelastusoperaatio pitää aloittaa heti.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti vuodelle 23 sisältää isoja ja selkeitä leikkauksia, joille on suomalaisten vankka tuki. Leikkauslistalla ovat ylikireä ilmastopolitiikka, kehitysapu ja maahanmuutto erityisesti. Nämä tasapainottavat julkista taloutta heti ja erityisesti pitkällä tähtäimellä.
Näiden miljardileikkausten rinnalla on lisäksi välittömästi käynnistettävä valtavaksi paisuneen julkisen sektorin säästöohjelma. Julkiset menot ja toiminnot on pistettävä tärkeysjärjestykseen. Sen myötä voidaan turvata suomalaisten ydinpalvelut ja kohtuuhintainen ja sujuva arki sekä kasvattaa ostovoimaa, löytää se veronlaskuvara ja verokiilan pienentämisen eväät. Ekonomistit, muiden puolueiden poliitikot ja etenkään virkamiehet eivät kuitenkaan juurikaan halua puhua siitä, miten mielettömästi meidän julkinen sektorimme on paisunut. He puhuvat palvelujen ja heikompien tuen leikkaamisesta ja veronkorotuksista, ja he ovatkin usein osa turvonnutta julkista sektoria.
Me tarvitsemme lisää hoitajia, opettajia, varhaiskasvatuksen työntekijöitä, poliiseja, mutta näiden ydintehtäviä hoitavien tärkeiden ammattilaisten rinnalla tehdään valtavasti sellaista, mikä ei hyödytä kansalaisia millään tavalla. Palkansaajista jo yli 700 000 eli vähintään joka kolmas saa palkkansa suoraan tai epäsuorasti julkisista varoista. Julkisen sektorin koko suhteessa yksityiseen on vinksallaan ja tuottavuus heikkoa. Kuvitelkaa, että jokaista kahta yksityisen sektorin palkansaajaa kohden on yksi julkisista varoista palkkansa saava ja neljä ja puoli työvoiman ulkopuolella olevaa — on siinä kahteen pekkaan talkoot. Julkisella sektorilla on tällä hetkellä lähes 6 600 aktiivista virka- ja tehtävänimikettä. On yli 530 erilaisella johtaja- ja 920 päällikkö-nimikkeellä olevaa, jotka katsovat päältä, kun 240 suunnittelija-nimikkeellä, 607 asiantuntija-nimikkeellä ja 198 koordinaattori-nimikkeellä olevat suunnittelevat, tuntevat asioita ja koordinoivat tehtäviä. Kaikkea tätä ja kansalaisten ja yrittäjien toimintaa vahditaan lisäksi 200 tarkastaja-nimikkeellä.
Arvoisa puhemies! Pahinta on tehdä julkisin varoin ja tehottomasti asioita, joita ei pitäisi tehdä ollenkaan. Niillä se Suomen julkinen sektori kuormittuu. OECD-maiden vertailut vuosilta 1990—2017 osoittavat, että Suomen julkiset palvelut voitaisiin tuottaa 30—40 prosenttiyksikköä pienemmillä kustannuksilla. Suomen julkisten palveluiden suhteelliset tuotantomenot ovatkin OECD-maiden korkeimmat. Priorisoimalla ja nostamalla tehokkuutta jatkuvan parantamisen keinoin voidaan julkisia menoja laskea huomattavasti suomalaisten hyvinvoinnin kärsimättä. Veronlaskuvaraa löytyy ja verokiila pienenee priorisoinnilla vähintään miljardilla vuodessa ja jatkuvalla parantamisella puolesta yhteen miljardiin vuodessa. Tässä niitä lukuja.
Me tarvitsemme enemmän yksityisiä työpaikkoja ja ostovoimaa. Paisunut julkinen sektori sekä sen seurauksena korkeat kokonaisverotus ja verokiila estävät kuitenkin työpaikkojen syntymistä ja aiheuttavat kannustinongelmia kaikissa tuloluokissa. Rehellisyyden nimissä on todettava, ettei pikaista ja suurta veronlaskuvaraa ole olemassa. Perussuomalaiset esittivät puolen miljardin kriisivaran, joka voidaan käyttää esimerkiksi polttoaineveron alentamiseen tai maatalouden kiinteistöveron poistoon. Lisäksi verojen nousu ja velkataakan paisuminen on mahdollista ja välttämätöntä estää.
Julkisia menoja [Puhemies koputtaa] supistamalla ja veroja laskemalla suomalainen tulee palkallaan toimeen ja yritystemme kustannuskilpailukyky kohentuu. Muutosta ei kuitenkaan saada aikaiseksi yhden [Puhemies: Kiitoksia!] vaihtoehtobudjetin myötä, vaan siihen tarvitaan kaksi viisasta ja vastuullista taloudenpidon vaalikautta, joilla suomalaisista huolehtiminen menee kaiken muun edelle. Pelastetaan se Suomen talous.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-11-30T16:17:39,2022-11-30T16:23:11,Hyväksytty,1.1
2022_132_155,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_156,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti lähtee hakemaan kyllä suunnanmuutosta Suomeen, ja meillä keskeisimmät tavoitteet ovat ne, jotka hallitus on jättänyt hoitamatta — eli sote-palvelut kuntoon, ja haluamme pelastaa suomalaiset maatilat ja aloittaa myöskin talouden tasapainottamisen ottamalla vähemmän velkaa kuin mitä hallitus tekee. Niin kuin tuossa debatissa jo totesin, vaihtoehtobudjetit aina tehdään sitä hallituksen budjettia vasten, joten se asettaa tietynlaisia rajoitteita, ja on aivan selvä, että Suomen taloutta emme pelasta näillä vaihtoehtobudjeteilla — sillä, että me siirtelemme momentilta toiselle rahaa — vaan ennen kaikkea me tarvitsemme sen kokonaisuudistuksen siitä, että meidän on lähdettävä julkisen talouden tasapainottamiseen. Aivan kuten täällä edustaja Ranne edellä sanoi, se vaatii vähintään sen kaksi vaalikautta, mutta se työ on aloitettava välittömästi ja edellyttää vähintään 80 prosentin työllisyyttä ja ainakin kahden prosentin talouskasvua. Me tarvitsemme koko arsenaalin käyttöön niin menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista, työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä kuin myöskin niitä rakenteellisia uudistuksia. Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa on hyvin, voisi sanoa, runsas työllisyysosuus toisin kuin esimerkiksi hallituksella, jolla nämä työllisyystoimet ovat olleet hyvin vaatimattomia, ja erityisesti julkista taloutta vahvistavat työllisyystoimet ovat jääneet koko lailla tekemättä.
Mutta kristillisdemokraatit esittävät muun muassa, että työllisyysastetta voidaan nostaa panostamalla oppisopimuskoulutukseen, purkamalla sosiaaliturvan kannustinloukkuja, porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa, nostamalla työttömyysturvan suojaosaa, helpottamalla opiskelijoiden opintojenaikaista työssäkäyntiä ja toisaalta laskemalla yritysten työllistämiskynnystä. Ansiotuloverotusta pitää pyrkiä pidemmällä tähtäimellä keventämään, ja tuloveronkevennykset meidän mielestämme on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. Myöskään täsmätyökykyisten panosta ei pidä tässä sivuuttaa.
Tuolla leikkauspuolella meillä ensinnäkin verotuksen suunta pitää olla pois työn verotuksesta. Me katsomme, että taantuman alla on tarpeellista keventää työn verotusta, mutta nämä julkisen talouden tasapainottamiseksi tarvittavat maltilliset veronkorotukset painottuvat meillä haittaverotukseen, muun muassa terveysperusteiseen veroon, jota monet terveysalan järjestöt kannattavat. Ja energian hinnannousun myötä energiayhtiöt ovat tehneet erittäin suurta voittoa, joten kristillisdemokraatit esittävät myöskin sitten veroa näille ylimääräisille voitoille. Ja myöskin katsomme, että kun valtionvelka voimakkaasti kasvaa, niin on oltava kriittisiä erilaisia verovähennyksiä kohtaan, ja esimerkiksi työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus tulisi puolittaa ja toisaalta sitten työnantajajärjestöjen kohdalla kokonaan poistaa. Menoleikkauksista meillä keskeisimmät ovat ansiosidonnaisten porrastaminen mutta myöskin se, että me samalla ulotamme sen kaikille, niin kuin tuossa debatissa esittelin. Ja sitten myöskin asumistuessa tehtävät muutokset, jotka ovat niitä, että esimerkiksi palautamme vuonna 2015 olleita ehtoja tuohon asumistukeen.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti sisältää myöskin useita uusia lakialoitteita, jotka ovat tänään tuossa myöhemmin esittelyssä, ja haluan ihan muutaman niistä mainita. Kielilisä, joka tarkoittaa siis sitä, että työmarkkinatukeen tulisi tällainen kielilisä, joka kannustaa suomen kielen opiskeluun. Suojaosaa haluamme nostaa 500 euroon. Jäsenmaksujen puolittaminen, jonka tuossa jo mainitsinkin. Maatilatalouden puolella tämän kiinteistöveron haluaisimme kokonaan pois, ja sähköveroa alennettaisiin 75 miljoonalla eurolla, joka tarkoittaa nimenomaan, että se hyödyttäisi maatiloja ja myöskin pk-yrityksiä, jotka eivät tällä hetkellä tuosta hallituksen arvonlisäveron alennuksesta hyödy, koska arvonlisäveron alennushan on heille läpilaskutuserä, mutta sähköveroon puuttumalla se kohdentuisi nimenomaan maatiloille ja pk-yrityksiin.
Sitten olemme myöskin alentamassa heviruoan elikkä hedelmien ja vihannesten arvonlisäveroa 14:stä 10 prosenttiin. Omaishoidon tuki verovapaaksi — tämä on ollut kristillisdemokraattien pitkäaikainen tavoite, ja tähän myöskin olemme osoittaneet sitten sen summan, millä se saadaan aikaiseksi. Sitten kotikuntoutus — haluaisimme sen kotitalousvähennyksen piiriin ja myöskin keliakiakorvauksen palauttamisen. Lasten tulot eivät saisi vaikuttaa toimeentulotukeen, kotikuntakorvaus yksityiskoululle samalle tasolle kuin muillakin, lapsilisään haluamme panostaa lisää 15 euroa, ja olemme myös esittämässä tuhannen euron niin sanottua vaunurahaa, eli haluaisimme, että me erityisesti tähän perhepolitiikkaan vaikuttaisimme niin, että se perheellistyminen [Puhemies koputtaa] ei ainakaan jäisi kiinni sitten taloudesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-11-30T16:23:18,2022-11-30T16:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_132_157,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_158,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan puheeni parilla faktalla. Edustaja Adlercreutz otti esille, että perussuomalaiset eivät ole panostaneet ollenkaan maanviljelyyn. Tänään suuressa valiokunnassa äänestimme ennallistamisesta, joka tarkoittaa sitä, että palautetaan hyvin paljon peltoja ja metsiä 50-luvulle, eli se olisi katastrofi maataloudelle. Ainoastaan perussuomalaiset tekivät ehdottoman vastalauseen. Me emme hyväksy tätä. Elikkä se, että 1—2 miljardia metsää ja 10 000 hehtaaria peltoja menisi ennallistamiseen, olisi katastrofi, toistan vielä tämän.
Toinen asia: Olemme turvetta puolustaneet, ja yksi tärkeä asia siinä on, että turpeennoston yhteydessä myös kuiviketurvetta nostetaan. Tällä hetkellä ei ole eläinten hyvinvointia ajatellen mitään muuta kuivikkeena käytettävää materiaalia kuin turve, kuiviketurve, joka tulee sen turpeennoston yhteydessä. Jos turpeennosto nyt lopetetaan tässä tulevina vuosina, niin tämä on katastrofitila eläintiloille. Elikkä me perussuomalaiset olemme vastustaneet ehdottomasti sitä, että turpeennosto lopetetaan.
Arvoisa puhemies! Yleinen maailmantilanne on Venäjän hyökkäyssodan ja koronan seurauksena poikkeuksellisen synkkä, ja talous on myllerryksessä. Tämän hallituskauden aikana tapahtuneet Suomen talouteen vaikuttaneet vastoinkäymiset ovat peruste tiettyjen valtion menojen kasvattamiseen, mutta nyt vaikuttaa vahvasti siltä, että Marinin punavihreä hallitus ottaa talouskriiseihin vedoten holtittomasti velkaa velan päälle ilman minkäänlaista jarrua. Hallituksen kyky tarkastella kriittisesti valtion varojen käytön vaikutuksia on heikko. Vanhojen puolueiden sulle—mulle-rahanjako saa jatkoa, eikä siinä paljoa suomalaisen veronmaksajan etu paina.
Valtio käyttää tällä hetkellä mittavia rahasummia tehottomien tai jopa yhteiskunnallisesti haitallisten hankkeiden ajamiseen. Nyt on yritettävä katsoa kriisiä pidemmälle ja muistettava se tosiasia, että valtion budjetti on ollut alijäämäinen jo pidemmän aikaa, ja tällä hallituskaudella roimasti lisääntynyt velanotto pahentaa tilannetta entisestään. Alijäämäkierre ei ole hyvä asia, eikä siitä saa tulla uusi pysyvä normaali. On vastuutonta elää nyt leveästi ja jättää laskut tulevien sukupolvien maksettavaksi. Olenkin nimennyt seuraavan hallituksen harakiri-hallitukseksi. Leikkausgiljotiini tulee käymään todennäköisesti valitettavan tiheään, jos ei mitään ihmettä tapahdu.
Politiikka on arvovalintoja, ja tämä on havaittavissa perussuomalaisten varjobudjetin ja punavihreän hallituksen talouslinjauksissa. Hallitus tekee koko kansakuntaa koskevia päätöksiä, ei vain hallituspuolueiden kannattajia koskevia. Näin ollen hallitus on vastuussa päätöstensä seurauksista koko Suomen kansalle, ja kansa ansaitsee vastuullisia päätöksiä myös talouspolitiikan saralla. Talouspäätöksiä ei voi tehdä pelkällä tunteen palolla, ja on kannettava vastuu siitä, mihin suomalaisten veronmaksajien rahat käytetään. Hallitus tuhlaa mieluusti verovaroja omien aatteidensa edistämiseen, maksoi mitä maksoi. Tässä on olennaisin ero perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitettyjen järkiratkaisujen ja hallituksen budjettipolitiikan välillä. Perussuomalaiset pyrkii katkaisemaan vaarallisen velkaantumisen kierteen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen ympäristöpolitiikka on äärettömän kunnianhimoista, ja se maksaa suomalaisille pitkän pennin. Jokainen eduskuntapuolue varmasti arvostaa puhdasta luontoa ja tervettä ympäristöä, mutta hallitus tekee sellaista ympäristöpolitiikkaa, joka rasittaa kansantalouttamme ja jonka hyöty-haittasuhde on kehno. Teollisuuden lisäksi maa- ja metsätaloussektori kärsii yltiökunnianhimoisista ympäristötavoitteista.
Puolueemme ehdottaa säästöjä muun muassa maahanmuutosta, kehitysyhteistyöstä ja poliittisista tuista. Lopputuloksena budjettivaihtoehdossamme otetaan lähes 1,2 miljardia euroa vähemmän velkaa hallitukseen verrattuna. Tämä on iso askel vastuullisemman taloudenpidon suuntaan. Olen sitä mieltä, että varjobudjetissa esitetyt uudistukset, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan muuttaminen kansalaisuusperusteiseksi, kansalaisuuden saamisen vaatimusten kiristäminen, perheenyhdistämisten rajoittaminen, pakolaiskiintiön pudottaminen ovat mielestäni sellaisia avauksia, joita suuren osan suomalaisista on vallitsevassa tilanteessa helppo kannattaa. On mielestäni päivänselvää, [Puhemies koputtaa] että ukrainalaisten tulee olla etusijalla siinä, että Suomi on valmis auttamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-11-30T16:28:37,2022-11-30T16:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_132_159,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_160,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi velkaantuu tällä hetkellä samanlaista tahtia kuin 90-luvun laman aikoihin, eikä ainakaan Marinin hallituksen politiikalla ole näkyvissä käännettä parempaan. Velkaa on otettu 40 miljardia, ja siitä noin neljännes liittyy muuhun kuin koronaan tai sotaan.
Perussuomalaiset ovat oppositiopolitiikassaan esittäneet asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen ja leikkausten kohdistamista suomalaisten kannalta toissijaisiin menoihin, toisin kuin esimerkiksi kokoomus, joka kurittaa pienituloisia. Me emme esitä leikkauksia kansalaisten ostovoimaa heikentäviin kohteisiin, saati esitä sopeutustoimia peruspalveluihin. Niistä ei ole varaa tinkiä.
Yhden vuoden aikana taloutta ei tasapainoteta, mutta vaihtoehtobudjettimme toimenpiteillä talouden suuntaa käännetään. Olemme lisäksi sitoutuneet talouden tasapainottamiseen kahden vaalikauden aikana. Esittämillämme leikkauskohteilla on myöskin Evan tutkimuksen mukaan kansalaisten laaja tuki.
Vaihtoehtobudjetissamme emme esitä uusia menolisäyksiä. Sen sijaan varaudumme muuttuviin ja nopeaa reagointia vaativiin tilanteisiin 500 miljoonan euron lisätalousarviovarauksella. Tätä varausta voitaisiin käyttää tarpeen vaatiessa. Muutenkin korostamme kaikessa politiikassamme varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä. Kun nämä osa-alueet ovat kunnossa, selviytyy yhteiskunta erilaisista kriiseistä paljon paremmin. Erityisesti maatalouden kriisi pitää nyt saada päättymään, ja kotimainen ja ennen kaikkea vakaa energiaomavaraisuus on saavutettava.
Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset haluamme uudistaa Suomessa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan. Nykyinen politiikka on kallista ja Suomelle haitallista. Kyse on sekä humanitäärisestä maahanmuutosta että työperäisestä maahanmuutosta. Tämä on fakta, ja uskon, että hallituskin myöntää tämän. Saatavuusharkintaa ei pidä poistaa, vaan on otettava oppia Ruotsista, jossa saatavuusharkinnan poiston seuraukset ovat olleet todella ikäviä. Ruotsissa on nyt uuden oikeistohallituksen johdolla tehty huomattavia muutoksia maahanmuuton suhteen, ja tälle yhteiselle pohjoismaiselle linjalle meidän täällä Suomessakin pitää kääntyä. Huomautan, että perussuomalaiset ovat aina kannattaneet turvapaikanhakijoiden auttamista lähialueilla, eli ehdottamamme leikkaukset eivät koske Ukrainan pakolaisia. Ukraina on Suomen lähialuetta. Yleensäkin varmasti lähtijöiden omakin toive on pysyä mahdollisimman lähellä omaa kotiseutua.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset tarjoavat vaihtoehdon myös harjoitettuun EU-politiikkaan. Meidän mielestämme jatkuvien EU:n tukipakettien tie on kuljettu loppuun, eikä sille tielle olisi pitänyt alun perin lähteäkään. Tukipaketeilla ei korjata EU:n ja euroalueen rakenteellisia ongelmia. Erilaisten kriisimenettelyjen kautta on myös jatkuvasti siirretty valtaa Brysseliin. Tällaista Suomelle kallista ja haitallista politiikkaa emme voi kannattaa. Nämä EU-politiikan kustannukset eivät edes näy budjetissa, mutta suomalaisten maksettavaksi ne yhtä kaikki ovat joutuneet ja joutuvat nykymenolla myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana poliittisten puolueiden tukemisesta. Rinteen ja Marinin hallitus on ollut erityisen avokätinen puolueille ja puolueosastoille. Puolueosastot voivat nyt taloudellisesti paremmin kuin koskaan ennen, esimerkiksi hyvinvointialueiden valtuustoryhmille maksetaan niin sanottua demokratiarahaa kymmeniätuhansia euroja. Hallituksen oma avustaja-armeija on suurempi kuin kertaakaan historian aikana. Lainvalmistelun tasoon ja hallituksen toimintakykyyn tällä ei ole nähdäkseni ollut positiivisia vaikutuksia.
Ehdotammekin vaihtoehtobudjetissamme puoluetukiin ja ministerien erityisavustajien palkkaukseen 15 miljoonan leikkausta. Tämä on mielestäni hyvä paikka lähteä liikkeelle, kun julkista taloutta lähdetään ensi hallituskaudella sopeuttamaan.
Vielä lopuksi haluaisin nostaa yhden tärkeän asian esiin: Tässä maassa tarvitaan laadullista, ammattitaitoisempaa johtajuutta, ihan joka sektorilla. Jos haluamme nousta tästä sillasta, niin johtajuus on yksi avain ja vastaus tähän kysymykseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-11-30T16:33:57,2022-11-30T16:38:47,Hyväksytty,1.1
2022_132_161,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_162,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! När riksdagsgruppen för KD började bereda den här alternativa budgeten frågade vi oss själva: Har statsskulden någon betydelse i sammanhanget? Svaret på det här är ju naturligtvis ”ja”.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,sv,Peter Östman,1141,2022-11-30T16:38:53,2022-11-30T16:39:26,Tarkistettu,1.1
2022_132_163,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalainen vaihtoehto talouspolitiikassa on suomalaisten edun asettamista etusijalle ja vastuun kantamista siitä, ettei suomalaisten arki muutu lohduttomaksi. Julkisen talouden rakenteellinen tulojen ja menojen epätasapaino on nyt jo noin yhdeksän miljardia euroa. Tämä nykyhallituksen harjoittama velkaralli ei voi enää jatkua.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset esitämme menoleikkausten kautta velanoton vähentämistä heti yli miljardilla eurolla. On leikattava välittömästi sellaisia valtion menoja, jotka eivät edistä suomalaisten hyvinvointia. Muun muassa julkinen sektori on paisunut hallinnollisesti ylisuureksi ja tehottomaksi.
Kansalaiset ovat laajalti samaa mieltä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin sisällön kanssa menojen priorisoinnin tärkeysjärjestyksestä. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreesta julkaisusta ilmenee, että suomalaisten enemmistö toivoo julkisen talouden tasapainottamisen tapahtuvan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla eikä veronkorotuksilla. Suomalaisten mielestä menoleikkaukset tulisi kohdentaa ensisijaisesti muun muassa keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon ja maahanmuuttoon. Vastaavasti suomalaisten, kuten myös perussuomalaisten, mielestä leikkauksia ei tulisi kohdentaa perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, opintotukeen, maanpuolustukseen tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Arvoisa puhemies! Suomi ei harjoita tällä hetkellä vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, ja tähän on tultava muutos. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Suomen pakolaiskiintiö on ajettava alas, ja kotouttamis- ja vastaanottomenoista on leikattava huomattavasti. Näistä toimista koituisi välitöntä vuotuista säästöä lähes 300 miljoonaa euroa. Lisäksi moninkertaista säästöä tulisi tulevien vuosikymmenien sosiaalimenoista.
Tehokkailla hallinnollisilla ja lainsäädännöllisillä uudistuksilla on mahdollista vähentää huomattavasti maahanmuuttoa EU:n ulkopuolisista maista. Suomen on kiristettävä perheenyhdistämistä, kansainvälistä suojelua ja muita oleskelulupia koskevia standardeja, jotta Suomi ei ole niin houkutteleva kohde haitalliselle maahanmuutolle kuin se tällä hetkellä on. Myös kansalaisuuspolitiikkaa ja kriminaalipolitiikkaa on tiukennettava.
Taloutta kuormittavan maahanmuuton lopettaminen säästäisi suomalaisten veronmaksajien varoja vuosittain miljardeja euroja, kun tilastoista lasketaan yhteen tiettyjen maahanmuuttajaryhmien elinkaarikustannukset.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten on saatava elää arkea ilman elämää lamauttavia taloudellisia huolia. Olemme esittäneet erilaisia toimia energian hintojen alentamiseksi ja vaatineet muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista. Nämä toimenpiteet on mahdollista toteuttaa esittämästämme 500 miljoonan euron kriisivarasta ja turhia menoja karsimalla.
Suomen on siirrettävä maailman kunnianhimoisinta hiilineutraalisuustavoitettaan vuodesta 2035 vuoteen 2050. Päästökaupasta on väliaikaisesti luovuttava kokonaan, ja kaikki EU:n tai kansallisen tason polttoaineen päästökaupat on unohdettava. Päästökaupan aiheuttaman rasitteen keventäminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Välttämättömät elinkustannukset eivät saa syödä kohtuutonta osaa suomalaisten ansioista.
EU ja hallituksen politiikka sekä poikkeuksellisen voimakas kustannusten nousu ovat ajaneet Suomen maatalouden vakavaan kriisiin. Jos nyt ei ryhdytä vaikuttaviin toimenpiteisiin, tuhannet tilat ajautuvat vararikkoon. Silloin myös kymmenettuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kansallinen turvallisuutemme, omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme ovat tällä menolla uhattuina. Kotimaisen maa- ja metsätalouden turvaaminen vahvistaa maaseudun elinvoimaa ja alueellista tasa-arvoa.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme nyt tähän maahan vastuullista ja isänmaallista talouspolitiikkaa, ja tämän vaihtoehdon perussuomalaiset [Puhemies koputtaa] omassa vaihtoehtobudjetissaan tarjoavat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-11-30T16:43:44,2022-11-30T16:48:57,Hyväksytty,1.1
2022_132_164,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_165,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on käyty keskusteluja näistä vaihtoehtobudjeteista, niin perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia kohtaan on esitetty muutamia kritiikkejä.
Ensiksi se kritiikki, mistä itse voisin olla jopa samaa mieltä, että leikkaamme Ylestä. Kyllä sieltä voisi enemmänkin leikata kuin me esitämme tässä vaihtoehtobudjetissa. Jos rahaa on melkein 600 miljoonaa käytettävissä, niin kyllä sieltä enemmänkin voisi ottaa kuin 144 miljoonaa, mutta tähän voi todeta, että jostain pitää aina aloittaa, ja kyllä sitä kerkeää myöhemminkin sitten leikkaamaan ja sopeuttamaan niitä toimintoja, mutta tällä kertaa on näin.
Se, mistä olisin eri mieltä, on tämä Suomen maine, jonka pelättiin kärsivän näistä ehdotetuista kehitysavun leikkauksista. Mitä Suomi maineellaan käytännössä on saanut aikaan? Me otimme takkiin EU:n elvytyspaketissa, maksoimme sinne miljardit. Nyt tänään tehtiin päätös siitä, että Suomi ei ehdottomasti vastusta ennallistamisasetusta. Siitä tulee miljardeja lisää selkään. Me emme ole päässeet poliittisesta pääomastamme huolimatta Naton jäseniksi, kuukausikaupalla Suomen jäsenyys on roikkunut, se asia ei ole hoitunut kuntoon Suomen poliittisella pääomalla. Ja kaikki tai ainakin suurin osa niistä maista, joihin olemme tätä kehitysapua vuosien mittaan miljardeja laittaneet, äänestävät YK:ssa Venäjän intressien mukaisesti. Eli onko se kansainvälinen maine sitten sellainen asia, että siihen tällaisia rahoja kannattaa panostaa, mitä kokoomuskin haluaisi lisätä lähes miljardilla vuodessa? Se on erittäin hyvä kysymys.
Keskustelussa ei ole huomattu myöskään sitä, että perussuomalaisten esittämät maahanmuuton leikkaukset kertaantuvat aika merkittävällä tavalla näissä suurissa menoerissä, mitä menee sosiaali- ja terveyspalveluihin. Eli meidän budjettimme liikkumavarahan on sen takia niin heikko, kun sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat siitä niin suuren osan, ja niistä palveluista on käytännössä hyvin vaikea, ellei mahdotonta, leikata, koska puhutaan ihmisten hengestä ja terveydestä. Nyt kuitenkin on niin, että sosiaaliturvamenoista, näistä paljon puhutuista asumistuista ja muista, menee aika paljon jo tällä hetkellä ulkomaalaistaustaiselle väestölle. Eli jos tätä niin sanottua haitallista maahanmuuttoa saataisiin rajoitettua, niin sitä kautta kerrannaisvaikutukset olisivat merkittäviä.
Tämä velka — sitä on meillä paljon. Vasemmistoliitosta on esitetty näkemyksiä, että velkaa ei tarvitsisi maksaa takaisin. Uskoisin, että tämä sopii myöskin velkojille, että velkoja ei ainakaan kovin nopeasti makseta takaisin, koska jos pääoma erääntyy, niin silloinhan siitä kertyy korkoa, ja velkoja varmaankin sen takia myönnetään, että niille saataisiin tuottoa, joka tulee koron muodossa. Eli eihän se velkojaa harmita, jos velkoja ei takaisin makseta, mutta korot täytyy maksaa takaisin. Ja jos korot nousevat prosenttiyksikön, niin käsitykseni mukaan se tarkoittaa noin miljardin kustannuspaineen lisäystä korkomenoihin. Eli nyt jos puhutaan vaikka siitä, paljonko perussuomalaiset esittivät menosopeutuksia budjetissaan, niin pyyhkiytyy se miljardin pienempi alijäämä pois jo pelkästään sillä, jos korkomenot kasvavat prosenttiyksikön. Eli ne ovat ihan valtavia summia, mitä jo näihin korkoihin menee pelkästään. Valtionvelka on sitä kautta aivan katastrofaalinen ongelma. Suomella ei ole mitään uskottavaa tiekarttaa sen velan takaisin maksamisesta, ja sen takia meidän täytyisi lähteä vaikuttaviin toimiin. Mitä ne vaikuttavat toimet voivat olla? Aiemmassa puheenvuorossani mainitsin EU-politiikan, johon Suomelta on mennyt tällä kaudella lähes kymmenen miljardia.
Sen lisäksi haluaisin mainita, että julkisen talouden suunnitelmassa on huomioitu jo pelkästään vihreän siirtymän ilmastotoimiin, Suomen etupainoiseen ja kunnianhimoiseen hiilineutraalisuustavoitteeseen, 15 vuotta aikaisemmin kuin kilpailijamailla, miljardiluokan panostuksia. Näistä jos lähdetään leikkaamaan, päästökauppaa lähdetään muuttamaan, näissä puhutaan rakenteellisista muutoksista.
Voiko yhteiskunnan rakenteista sitten muuten säästää? Olen käyttänyt tätä vanhaa esimerkkiä: Olin valiokunnan kuulemisessa, jossa oli eräästä ministeriöstä virkamiehiä kuultavina, samasta ministeriöstä kuusi ylijohtajaa. Olisikohan ministeriössä pärjätty kolmellakin ylijohtajalla? Eli kyllä julkiselta sektorilta löytyy muutakin leikattavaa ja säästettävää kuin vasemmistopuolueiden aina esiin nostamat sairaanhoitajat, opettajat ja poliisit. Kyllä siellä jos jonkinnäköistä muutakin työntekijää löytyy, joista kenties voitaisiin säästää ilman, että se haittaisi erityisesti tavallisen kansalaisen palveluita.
Isoja rakenteellisia toimia täytyy lähteä tekemään. Sotesta puuttuu virallisen version mukaan miljardi, todellisuudessa useita miljardeja, ja kustannuspaine on aina vain kasvava palkankorotusten myötä. Jos jollain on vastaus siihen, miten se asia saadaan korjattua, niin sitä vastausta ainakaan kukaan ei ole käytännössä kertonut. Työllisyyttä pitäisi lähteä parantamaan elinkustannuksia alentamalla, työn tekemisen ja teettämisen hintaa alentamalla. Sekään ei ole mikään nopea asia, eikä siihen ole mitään patenttiratkaisuja. [Puhemies koputtaa] Se, että työttömiä painostetaan töihin kokoomuksen esittämillä tavoilla, ei ole erityisen kestävä ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-11-30T16:49:02,2022-11-30T16:54:17,Hyväksytty,1.1
2022_132_166,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_167,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään käsitelleet opposition tekemiä vaihtoehtobudjetteja, ja tietysti nostan nyt erityisesti oman puoleeni, kokoomuksen, vaihtoehdon keskeisesti esille.
Mutta, herra puhemies, ennen sitä täytyy, kun tässä kuuntelin ministereitten vastauksia meille, nyt ensinnäkin todeta valtiovarainministeri Saarikolle siitä, kun hän kovasti kehui hallituksen tekemää työllisyyspolitiikkaa ja viittasi tähän historiallisen korkealle tasolle nousseeseen työllisyysasteeseen. Täytyy nyt kuitenkin ehkä hiukan tuoda ministeriä maanpinnalle sanomalla, että kyllä tämä keskeinen syy siihen, minkä takia työllisyysaste on noussut niin korkealle — myös ekonomistiarvioiden mukaan taustalla on ennen kaikkea se — on Sipilän hallituksen, erinomaisen porvarihallituksen, tekemä työllisyyspolitiikka ja ne uudistukset, mitä sinä aikana tehtiin yhdessä keskustan ja perussuomalaisten kanssa. Ne ovat johtaneet siihen, että ne vaikutukset näkyvät nyt erityisesti vielä tänä päivänä. On kyse vuosien mittaisista uudistuksista, ja sen takia tietysti myös tässä meidän täytyy katsoa tätä isoa kuvaa, kahdeksaa vuotta mieluusti, miten asiassa päästään eteenpäin. Elikkä kun Saarikko puhuu tästä vahvasta työllisyyskehityksestä, niin kannattaisi myös suoraan todeta se, että tämä hallitus on saanut huomattavaa vetoapua edelliseltä, erittäin vastuulliselta hallitukselta, jonka talouslinjalla ja työllisyyslinjalla myös tämä hallitus olisi voinut jatkaa halutessaan, mutta sen sijaan on valittu tämä velkavetoinen löperön talouspolitiikan linja.
Herra puhemies! Täytyy kyllä ihmetellä sitä, miten tämä työn linja ei maistu nykyiselle hallitukselle ja siellä SDP:lle ja keskustalle. Kuitenkin on niin, että vain työnteolla, siis sillä, että työikäiset ja työkykyiset suomalaiset ovat töissä, meidän yrityksemme pärjäävät ja voivat työllistää enemmän, meidän vientiteollisuus on kilpailukykyinen, pystyy investoimaan Suomeen, laajentamaan toimintaansa ja huolehtimaan siitä, että myös teollista toimintaa on tässä maassa. Se on ainut keino siihen, että riittävät veroeurot saadaan, jotta taas vastaavasti laadukkaat palvelut voidaan järjestää — koulutus, terveydenhuolto, sosiaalitoimi, turvallisuus, puolustus — ja pystytään rahoittamaan. Täällä nyt tänään olemme kuulleet voimakasta kritisointia, myös perussuomalaisten puolelta, mitä pidän ehkä hieman erikoisena, näille meidän työllisyystoimillemme. Kyllä minä pidän sitä ihan oikeana, että siihen käytetään sekä porkkanaa että myös hieman keppiä, kun samaan aikaan meillä on valtava määrä avoimia työpaikkoja. Kyllä sen kuitenkin pitää olla niin, että ei silloin työikäisten ihmisten paikka ole olla sosiaaliturvan varassa vaan nimenomaan olla töissä, jos se on vain mahdollista.
Sen takia, herra puhemies, tarvitaan kaikkia toimia laajasti. Ansiotuloverotuksen keventäminen on ollut meidän vaihtoehdossa jo vuosien ajan. Eli siis Suomessa jää paljon työtä tekemättä, lisätunteja ottamatta vastaan, ponnistelu eteenpäin ei ole kannattavaa, koska ansiotuloverotus on Suomessa niin valtavan kireää. Ja tässä ei ole siis kyse hyvin korkeatuloisista ihmisistä, vaan aivan tavallisilla keskituloisilla palkansaajilla jo lähestulkoon puolet lisätuloista menee veroihin, ja jokainen voi miettiä, miten kannustavaa se omasta mielestään on. Me tarvitsemme laajoja toimenpiteitä työmarkkinoille, paikallisen sopimisen merkittävää lisäämistä, josta olen tehnyt myös lakialoitteen aikaisemmin — toivon, että tämä nauttisi salissa myös laajempaa kannatusta — ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja lyhentämistä, nämä nyt muutamina esimerkkeinä mainitakseni. Nämä kokoomuksen esittämät toimenpiteet johtaisivat noin 100 000 työllisen lisäykseen tulevien vuosien aikana — merkittävä vaikutus paitsi ihmiselle itselleen, siis parempi toimeentulo, myös ennen kaikkea siihen, että julkinen talous vahvistuisi merkittävästi.
Sen, minkä täällä myös puolueen puheenjohtaja Orpo totesi aikaisemmin, totean vielä tässäkin. Kun otetaan huomioon myös tämän kokoomuksen vaihtoehdon työllisyysvaikutukset, niin meidän vaihtoehtomme ei lisää tuloeroja — ei lisää tuloeroja. Politiikka, joka nostaa ihmisiä köyhyydestä, parantaa ihmisten ostovoimaa ja samalla vahvistaa julkista taloutta — siis eikö tämä nyt ole se linja, jota tässä salissa soisi myös hallituspuolueiden kannattavan ja tukevan paljon laajemmin?
Herra puhemies! Lienee niin, että jatkan tästä finanssipolitiikasta sitten toisessa puheenvuorossa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-30T16:54:29,2022-11-30T16:59:29,Hyväksytty,1.1
2022_132_168,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kyllä. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_169,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aiheuttamia tuhoja ei korjata yhdessä vuodessa eikä edes yhdessä vaalikaudessa. Nyt olisi koko valtakunnassa aika lopettaa siltarumpuilu ja huutokauppa kaikenlaisista uudistuksista, joilla luvataan rahaa sinne tänne, ja katsoa koko maan tilannetta kokonaisuutena Suomen ja suomalaisten etu edellä. Sitä perussuomalaisten tämän vaalikauden viimeinen vaihtoehtobudjetti tekee. Me emme löysästi lupaile lisää miljoonia ympäriinsä vaan toteamme, että tätä rataa ei voida jatkaa.
Kaiken päätöksenteon on pohjauduttava Suomen ja suomalaisten tarpeisiin, että jokainen suomalainen pärjää. Se on lähtökohta. Pelkästään siitä lähtökohdasta meidän vaihtoehtobudjetissamme otettaisiin lainaa yli miljardi euroa vähemmän ensi vuonna. Me leikkaisimme toissijaisuuksista: epäkelvosta maahanmuuttopolitiikasta, kehitysavusta ja ylikireistä ilmastotoimista.
Hallitus on itse omilla toimillaan asettanut tämän maan sellaiseen tilanteeseen, että tosiasiallista liikkumavaraa ei ole, vaikka varmasti vaalien alla on taas mukava lupailla velkarahalla kaikille kaikkea kivaa.
Mutta mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä? Turvallisuus ja huoltovarmuus, maatalouden kannattavuuskriisiin vastaaminen, peruskoulujen pelastaminen — ei taas uusilla uudistuksilla tai hankkeilla vaan riittävällä pysyvällä rahoituksella — koko Suomen, niin eteläisen kuin pohjoisen, elinvoimaisuus. Se, että palkallaan tulee toimeen eivätkä elämisen kustannukset kasva sietämättömiksi. Se, että kun tarve on, saa hoitoa ja hoivaa. Se, että kaduilla on turvallista, voimme luottaa toisiimme ja saamme syödä suomalaista ruokaa. Nämä ovat aivan perusasioita, jotka ovat ilmastokiimassa, maailmanparannushöyryämisessä ja uudistusvimmassa hallitukselta unohtuneet, ihan ne perusasiat. Jos Suomi jatkaa luotsaamallanne tiellä, arvoisa hallitus, nämä luettelemani asiat ovat pian historiaa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linjalle on kansalaisten tuki. Tuoreessa Elinkeinoelämän valtuuskunnan julkaisussa suomalaisten mielestä leikkaukset tulisi kohdistaa ensisijaisesti keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriin ja maahanmuuttoon. Kokonaisveroaste Suomessa on jo liian korkealla, ja ihmisten pitäisi voida luottaa siihen, että he saavat maksamilleen veroille edes vastinetta — siihen, että auto ei mene hajalle tiestön kunnon vuoksi, siihen, että vaikkapa hammaslääkäriin pääsee nopeammin kuin yli puolen vuoden odottelun jälkeen, siihen, että lapsilla ja nuorilla on turvallinen ympäristö oppia uutta.
Veroja ei kerätä siksi, että niitä voitaisiin törsätä jos jonkinlaisiin poliitikkoja miellyttäviin tai heitä hyödyttäviin kohteisiin ja ideologiseen puuhasteluun. Niitä kerätään siksi, että voidaan huolehtia valtion ydintehtävistä ja ihmisten peruspalveluista. Tämä on hallitukselta täysin unohtunut.
Hallituksen tärkeysjärjestys on ollut täysin hukassa koko vaalikauden. Irvokkaimmillaan se näkyy nyt. Hallitus pelaa venäläistä rulettia tällä hetkellä suomalaisen maatalouden, meidän ruokaturvamme ja huoltovarmuutemme, kustannuksella. Hallitus pelaa viljelijöiden jaksamisen kustannuksella, kun ilmastotavoitteet pyyhkivät kansallisen edun yli. Kyllä, hallitus antoi 300 miljoonan euron tuen keväällä, mutta se ei ollut riittävä tuki — kysykääpä vaikka viljelijöiltä — ja se kohdennettiin aivan väärin. Mutta maaseudun ja sen tärkeyden ymmärtämättömyys eivät ole ainoastaan vasemmiston ja vihreiden yksinoikeus, vaan myös demarinuoret ovat kunnostautuneet asiassa ja julkaisseet leikkauslistan, jossa he leikkaisivat muun muassa maataloustuottajien lomituksesta. Lomitus ehkäisee maanviljelijöiden uupumista työtaakan alle ja on myös eläinsuojelukysymys, jottei tuottajaa jätetä yksin. Tämä kertoo karua kieltään siitä, millaisia poliitikkoja punaisesta leiristä kasvaa. Haluaako hallitus, että Suomessa syödään jatkossakin suomalaista ruokaa, vai haluatteko, että kauramaitonne rahdataan [Puhemies koputtaa] jatkossa ulkomailta?
Arvoisa puhemies! Asiat ovat vastakkain, kun rahat ovat vähissä, ja vastakkain ovat nyt suomalaisten etu ja hallituksen politiikka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-11-30T16:59:35,2022-11-30T17:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_132_170,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_171,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viime kuukausina olemme kuulleet kaikilta arvovaltaisilta tahoilta niin kotimaasta kuin kansainväliseltä suunnalta varoituksia Suomen velkaantumisesta. Velkaantumiskehitys on ollut tavattoman suuri tällä vaalikaudella, niin että Marinin hallitus jää varmasti historiaan juuri tästä luvusta, joka alkaa olla nyt tiedossa, kun ensi vuoden talousarvio on täällä eduskunnan käsittelyn loppuvaiheissa. Vielä talousarvion täydennyksessä tuli lisää menoja, toki tulojakin. Nämä arvovaltaisten tahojen varoitukset talouden tilanteesta eivät ole saaneet vastakaikua hallituksessa, vaan se jatkaa vakaasti velkatiellä — ensi vuonna 8 miljardia ja varmasti vielä lisää on tulossa, jos ei talouspolitiikan suuntaa määrätietoisesti lähdetä nopeasti kääntämään vastuullisempaan suuntaan.
Viimeksi Suomen Pankki ennusti, että ensi vuonna Suomen talous on taantumassa ja seuraavana vuonna 0,5 prosentin kasvussa, eli näkymät parille seuraavalle vuodelle ja sen jälkeisille ajoille eittämättä ovat myös varsin vaikeat. Tulorahoituksella ei pystytä hoitamaan niitä tehtäviä ja sitä velkataakkaa korkojen noustessa, mikä meillä jo nyt on, ja tähän tarvitaan todella vahva vaihtoehto. Perussuomalaiset ovat tehneet tämän vaihtoehtobudjetin, jossa on muuten kauniisti otettu kuvaksi suomalainen metsä. Me arvostamme suomalaista luontoa, ja me puolustamme Suomen metsäpolitiikan säilymistä kansallisissa käsissä. Tämä viestii siitä hyvin näkyvällä ja kauniilla tavalla. — Aivan perusasioita.
Arvoisa puhemies! Meillä on siis epävarmuutta tavattoman paljon nyt taloudessa ja koko kansan osalta. Korot ovat nousussa. Vaara on, että taantuman myötä työllisyys alkaa heikkenemään. Köyhyys on suoranaisessa kasvussa. Juuri kuultiin, oliko se 16 000 lapsiperhettä, jotka ovat jo pudonneet köyhyysrajan alapuolelle — se on äärimmäisen huolestuttavaa. Ruoan, asumisen, liikkumisen hinta on noussut roimasti, ja se ajaa ihmisiä, perheitä vaikeuksiin. Maatalous on vaikeuksissa. Inflaatio puree kaikkialla. Se merkitsee sitä, että hinnat ovat tänä vuonna nousseet lähes kymmenen prosenttia keskimäärin ja keskeisien perheiden tarpeiden osalta ehkä vielä enemmän. Palkat eivät ole nousseet lähellekään vastaavasti, eli suomalainen työmies, työläisperhe, työtä tekevä ahkera perhe on köyhtynyt ja suuri osa pudonnut todellakin sitten köyhyysrajan alapuolelle, ja se on tietysti kohtuutonta.
Arvoisa puhemies! Mitään ihmelääkkeitä meillä ei siihen ole, että saataisiin nopeasti muutos aikaan, mutta perussuomalaisten vaihtoehto sisältää sellaisen rakenteellisen, selkeän muutoksen, että me haluamme katkaista sen miljardivirran suomalaisten verovaroja ja lainaksiottamia varoja, jotka valuvat maan rajojen ulkopuolelle vastikkeetta.
Me emme puutu, niin kuin näyttää vähän kokoomus puuttuvan, näiden ahdingossa olevien perheiden ja kotitalouksien etuuksiin, vaan tähän virtaan, joka vie meiltä voimavaroja, joka vähentää meillä ostovoimaa ja sitä kautta ajaa taloutta entistä ahtaammalle. Meillä on pysyviä leikkauksia merkittävästi ja sitten on kertatoimenpiteitä, joilla taloutta korjataan, [Puhemies koputtaa] ja sitten on näitä rakenteellisia uudistuksia, joita täältä löytyy loppulehdiltä huomattava määrä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-11-30T17:05:05,2022-11-30T17:10:21,Hyväksytty,1.1
2022_132_172,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_173,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi piti erittäin hyvän puheenvuoron tuossa alle, ja itsekin puhuin jo debatissa, mutta nyt kun tämä paikka tuli, niin ehkä pitää kumminkin sanoa tässä, että tänäänkin on kuultu, miten hallituspuolueista kerrotaan, miten tärkeä tämä päivä on ja miten on hyvä kuunnella opposition vaihtoehtoja näihin asioihin ja löytää ehkä joitain yhteisiä linjoja Suomen ja suomalaisten eteen, mutta nyt kun kello on hieman yli viisi ja katsoo, niin täällä ei ole yhtään hallituspuolueitten edustajaa paikalla, [Ville Kaunisto: Ei ole! — Oikealta: Ei kauheasti kiinnosta!] eli kyllä tässä taas puheet ja teot ovat aivan vastakkain.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-11-30T17:10:24,2022-11-30T17:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_132_174,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_175,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen suunta on muutettava. Kokoomus on jälleen vaihtoehtobudjetissaan esittänyt vaihtoehdon, jossa otamme vähemmän velkaa kuin hallitus ja lisäämme työllisyyttä merkittävästi [Sanna Antikainen: Lisäätte kehitysapumäärää!] ja ihmisille jää enemmän käteen rahaa eli lisäämme ostovoimaa. Kokoomuksen mielestä on oikein, että työikäisistä ja työkykyisistä ihmisistä suurempi osa saa toimeentulonsa omasta työstään ennemmin kuin tulonsiirroista.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää reformit yli 100 000 työllisen saamiseksi. Jos yksi työllinen vahvistaa julkista taloutta noin 25 000 eurolla, vahvistuisi julkinen talous 2,5 miljardilla. Eduskunnan tietopalvelulla arvioitavana olleet reformit vahvistaisivat työllisyyttä jo hyvin nopeasti yli 42 000 työllisellä. Tämä vahvistaisi julkista taloutta noin miljardilla edellä mainitun laskukaavan mukaisesti. Työ on meidän mielestämme parasta sosiaaliturvaa.
Kokoomuksen vaihtoehdossa ihmisellä jää enemmän rahaa käteen, ostovoima vahvistuu. Se on erityisen tärkeää tänä aikana, kun inflaatio laukkaa ja hinnat kallistuvat. Kokoomuksen vaihtoehdossa kevennetään työn verotusta kaikilla tulotasoilla, mutta painotuksella kuitenkin pieni- ja keskituloisille. Mielestämme on oikein, että omasta työstä jää nykyistä enemmän käteen. Lisäksi alentaisimme varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi, kotitalousvähennystä parantaisimme ja peruisimme hallituksen leikkaukset Kela-korvauksiin. Toisin kuin täällä salissa tässäkin keskustelussa monta kertaa on annettu ymmärtää, kokoomus ei leikkaisi esimerkiksi eläkkeistä, opintotuesta tai sairauspäivärahasta.
Missä suunta täytyy kipeimmin muuttaa, on se, että joka vuosi on saatava velkaantumista vähenemään. Me ottaisimme vähemmän velkaa. Julkista taloutta täytyy vahvistaa vähintään miljardilla tästä eteenpäin kahden vaalikauden ajan joka vuosi. Me aloitamme tämän urakan jo nyt. On ollut silmiinpistävää, miten vaalien lähestyessä hallituspuolueidenkin edustajien ja jopa ministerien suusta on kuultu puheita, että kyllä, kyllä taloutta täytyy tasapainottaa, talous täytyy sopeuttaa — mutta mitä on todellisuus näiden puheiden rinnalla? Hallitus kuitenkaan ei aloita sitä sopeuttamista tässä ensi vuoden budjetissa, elää holtittomasti velkarahalla yli varojen ja lisäksi suunnittelee vielä uutta lisärahan jakoa jo ennen kuin tämä budjetti on täällä eduskunnassa edes hyväksytty. Tämä on kertakaikkisen vastuuton linja ja lapsiltamme leikkaamista. Kokoomuksen vaihtoehto lähtee siitä, että hyvinvointipalvelut on säilytettävä myös tuleville sukupolville. Nykyistä menoa jatkamalla hyvinvointipalvelut ovat ajautumassa haaksirikkoon, kuten talouden asiantuntijat ovat hallituksen linjasta varoitelleet.
Kokoomus pystyy asettamaan menot tärkeysjärjestykseen. Se on keskeinen ero hallitukseen. Jos kaikki eteen tulevat asiat hoidetaan aina lisävelalla, ei vältytä säästöiltä. Velkapolitiikka on siis leikkaamista lapsilta ja lastemme lapsilta.
Kokoomuksen vaihtoehto on vastuullinen. Huolehdimme julkisen talouden kunnosta. Vain siten voimme turvata valoisan tulevaisuuden ja hyvinvointipalvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa. Vain kokoomuksen linjalla voimme pitää heikommista huolta. Kun me teemme vastuullisia valintoja budjetissamme, silloin voimme parantaa ihmisten ostovoimaa [Puhemies koputtaa] hintojen noustessa, panostaa perusopetukseen, osaamiseen, turvallisuuteen ja hoivaan ja esimerkiksi toteuttaa terapiatakuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T17:11:24,2022-11-30T17:16:43,Hyväksytty,1.1
2022_132_176,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_177,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomeen tarvitaan suunnanmuutos. Kristillisdemokraatien vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle on hyvä ja tasapainoinen, ja siinä painotetaan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden kuntoon saantia, sosiaali- ja terveydenhuollon vahvistamista, lapsiperheiden tukemista, työllisyyttä ja kestävää kasvua ja julkisen talouden vahvistamista. Meidän on päästävä eroon velkakierteestä.
Terveyden ja hyvinvoinnin tasapainon edistäminen tulee olla meidän toimien ja linjausten keskiössä, olipa sitten kyse ihmisistä, tarvittavista sosiaali- ja terveyshuollon palveluista, yrityksistä, maataloustuottajista, ympäristöstä tai julkisesta taloudesta. Se tarkoittaa, että oikeasti käytännössä tarvitaan menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Me tarvitsemme panostuksia ikäihmisten tarpeisiin. Ikäihmiset ovat rakentaneet meidän hyvinvointivaltion, ja on häpeällistä, että monet heistä joutuvat elämään hyvin pienen eläkkeen varassa. Tarvitaan kuitenkin myös panostuksia työikäisten sektorille ja samaten lapsiperheiden arjen helpottamiseen. Tulevaisuutta ajatellen syntyvyys on saatava nousuun, pelkkä maahanmuutto laajanakaan ei riitä.
 Kannatan kaikkia KD:n vaihtoehtobudjettiin liittyviä aloitteita, mutta haluaisin nostaa niistä muutaman tässä puheenvuorossani esiin.
Suomalaisten syntyvyys on ollut pitkään ennätysalhaista. Syitä tähän alhaiseen syntyvyyteen on monia. Perheiden perustamista lykätään vuosi vuodelta yhä pidemmälle, vapaaehtoinen lapsettomuus myös lisääntyy, mutta merkittäviä syitä alhaiseen syntyvyyteen ovat myös taloudelliset huolet sekä työelämän kuormittavuus ja joustamattomuus. Asenneilmapiiri Suomessa ei myöskään kannusta perheen perustamiseen. Eli tarvitaan monia toimenpiteitä lapsiperheiden tilanteen helpottamiseksi. Taloudellinen tuki on yksi niistä. Lapsiperheiden perusturvan taso on jäänyt jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. SOSTEn tekemän selvityksen mukaan lapsilisien reaaliarvo on laskenut selvästi 2010-luvulla. Selvityksen mukaan tarvittaisiin lapsilisiin 47—68 prosentin korotus vuoden tasosta, jotta päästäisiin edes vuoden 1994 reaalitasolle. Eli yksi, jota esitämme, on lapsilisiin tasokorotusta. Ainakin aloitettaisiin 15 euron korotuksella, ja tasokorotus tehtäisiin kaikkiin lapsilisiin perheen lapsimäärästä riippumatta.
Tämän lisäksi olemme esittäneet jo useamman vuoden ajan ja myös tähän käsittelyssä olevaan vaihtoehtobudjettiin niin sanottua vauvatonnia, eli pikkulapsiarjen helpottamiseksi kertaluontoinen 1 000 euron lisätuki niille perheille, joihin syntyy lapsi. Tämä kertaluontoinen lisätuki helpottaisi perheiden taloudellista tilannetta parantaen heidän mahdollisuuksiaan hankkia tarvitsemiaan palveluita ja tarvikkeita.
Sitten jos ajattelemme sairauksia ja niiden hoitamista, niin keliakiakorvaus on sellainen, josta olemme puhuneet useamman vuoden ajan, ja keliakiakorvaus tulisi saada takaisin. Tällä hetkellähän korvausta saavat alle 16-vuotiaat lapset, mutta kaikki, joilla on lapsia, tietävät, kuinka paljon ruokaa kuluu 16—17-vuotiaiden kasvavien nuorten ruokkimiseen ja myöhemminkin. Keliakiahan on elinikäinen autoimmuunisairaus, ja sen ainoa hoito on ehdottoman tarkka gluteeniton erityisruokavalio. Keliakialiitto teetti tänä vuonna hintaselvityksen, jossa todettiin, että gluteeniton erityisruokavalio aiheuttaa jatkuvia ylimääräisiä kustannuksia yli 700 euroa vuodessa. Keliakia on Suomessa ainoita autoimmuunisairauksia, johon ei tällä hetkellä ole saatavissa yhteiskunnalta minkäänlaista tukea. Eli ehdottomasti tämä korvaus tulisi saada takaisin. Me tiedämme, että hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa monia lisäsairauksia: masennusta, lapsettomuutta, osteoporoosia, [Puhemies koputtaa] nivelsairauksia, suolistosyöpää ja niin edelleen.
Eli kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa on monia erittäin hyviä ja kannatettavia esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-11-30T17:16:50,2022-11-30T17:22:08,Hyväksytty,1.1
2022_132_178,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_179,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään tosiaan opposition vaihtoehtobudjetteja, ja kokoomuksen budjettiesitys on kestävän tulevaisuuden valintoja. Haluamme työllisyyttä lisääviä toimia, enemmän käteen palkasta ja vähemmän velkaa sekä julkisen talouden pysyvään tasapainoon kahden tulevan vaalikauden aikana. Kuten kollega, puheenjohtajamme Petteri Orpo toi esiin kokoomuksen vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuorossa, tulevan hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa reformit kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Kestävyysvajeen hoitamiseksi julkista taloutta tulisi sopeuttaa jopa kymmenellä miljardilla eurolla tämän Marinin hallituksen päätösten jälkeen. Ja koska ikäsidonnaiset menot kasvavat nopeasti, on julkisen talouden oltava ylijäämäinen ollakseen pitkän aikavälin tasapainossa. Kestävyysvajeen ratkaisemisessa oleellista on tunnistaa, mitkä tekijät aiheuttavat tulojen ja menojen pysyvän tasapainon, ja valtiovarainministeriö on arvioinut eri tekijöiden vaikutuksia ja potentiaalia kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Koska pitkällä aikavälillä hoito- ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti, on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden kasvu ratkaisevassa asemassa. Se tarkoittaa sitä, että tinkimättä palvelulupauksesta tuotamme samat palvelut hyödyntäen innovaatioita ja muun muassa työmarkkinoiden joustavuutta.
Kokoomus on siis esittänyt tässä vaihtoehtobudjetissa, että tavoitellaan julkisessa taloudessa kestävyysvajeen hoitamisen turvaavaa ylijäämää, nostetaan työllisyysaste 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja tavoitellaan ennustetta 0,5 prosenttiyksikköä nopeampaa talous- ja tuottavuuskasvua. Parlamentaarisestikin on yhteisesti sovittu, että nostetaan osaamistasoa ja tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Harmittavaa on se, että ensi vuonna ne tki-panostukset kuitenkin noin 100 miljoonaa euroa laskevat. Toivotaan, että sen jälkeen sitten parlamentaarinen sopu myöskin pitää. Luodaan Suomesta hyvä investointiympäristö ja tuetaan kotimaista omistajuutta, puretaan byrokratiaa ja lisätään reilua kilpailua ja tehdään Suomesta puhtaan ja edullisen energian suurvalta, sillä se on erityisen tärkeää tässä ajassa.
Kokoomus puhuu työmiljardista ja siitä, että kevennetään työn verotusta miljardilla. Toisin kuin tänään tässä salissa kokoomus ei painota työn verotuksen keventämistä suuriin tuloluokkiin vaan tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Kevennykset kohdennettaisiin eläke- ja työtuloja saaville muuttamalla työtulo- ja eläketulovähennyksiä sekä veroasteikkoja. Pieni- ja keskituloisille tulee tehdä maltillinen painotus, jotta työn vastaanottamisen kannustimet paranevat. Työnteosta ja ahkeruudesta on palkittava ja siihen on kannustettava, ja nykyisellään työnteon ja yrittäjyyden kannustimia latistaa nimenomaan kireä verotus. Jo keskituloiselle 100 euron lisäansiosta jää käteen vain 50 euroa tai jopa alle. STTK:n 2007 teettämän kyselyn mukaan noin joka kolmas työikäinen on vähentänyt työntekoa lisätulojen kireämmän verotuksen takia, ja tähän on tehtävä muutos.
Yksi aihe, mihin kokoomus on koko tämän vaalikauden esittänyt muutoksia, on kotitalousvähennyksen pysyvät parannukset. Hallitus heikensi kautensa alussa kotitalousvähennystä, ja kokoomus vastusti näitä heikennyksiä ja vaati parannuksia kotitalousvähennykseen. Sittemmin hallitus otti käyttöön määräaikaisen sähkövähennyksen osaksi kotitalousvähennystä ja teki muutenkin määräaikaisia muutoksia. Toimenpiteet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta määräaikaiset muutokset eivät ole hyvää veropolitiikkaa ja parannukset ovat rajautuneet ainoastaan kotitalous-, hoito- ja hoivatyöhön, kun esimerkiksi 2019 kotitalouksissa vähennystä käytettiin näihin palveluihin vain noin viidennes, kun taas remonttipalveluihin käytettiin lähes 80 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa vauhdittaa ekologisesti kestävän ja vireän palvelutalouden kehittymistä parantamalla koko kotitalousvähennystä pysyvästi. Olemme ehdottaneet sen nostamista 3 500 euroon ja hyvitykseen oikeuttavaa osuutta työn hinnasta 60 prosenttiin ja palkkakulujen osalta 40 prosenttiin. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on nostaa kotitalousvähennyksen määrä Ruotsin tasolle eli noin 5 000 euroon. Toteuttaisimme myös ikäihmisten parannetun kotitalousvähennyksen. [Puhemies koputtaa] Sen avulla ikäihmiset voisivat hankkia kotiin palveluita, jotka tukevat toimintakykyä ja omassa kodissa asumista. [Puhemies: Kiitoksia!] Sitran mallin mukaisesti verovähennysoikeutta nostettaisiin 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistettaisiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-11-30T17:22:19,2022-11-30T17:27:46,Hyväksytty,1.1
2022_132_180,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_181,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Priorisointi, priorisointi, priorisointi — se on se viesti, jota itse saan jatkuvasti kansalaisilta, suomalaisilta, kun heidän kanssaan keskustelen. Se on se suuri syy, miksi ihmiset valitsevat oman puolueensa, oman ehdokkaansa, ja tukevat kyseistä henkilöä. Usko siihen, että me poliitikot pystymme priorisoimaan menoja emmekä vain velkaantumaan tulevien sukupolvien kustannuksella. Siitä mielestäni tänäänkin on kysymys — kuka pystyy tarjoamaan vaihtoehtoja ja panostuksia oikeisiin asioihin?
Siinä mielessä täytyy sanoa, että kyllä kokoomus on onnistunut aivan valtavan hyvin. Me pystymme meidän omalla vaihtoehtobudjetillamme vähentämään velkaantumista, mutta samaan aikaan me pystytään myös panostamaan tulevaisuuteen. Me panostetaan koulutukseen, panostetaan turvallisuuteen, työntekoon, hoivaan, ja kuten sanoin, se on tulevaisuutta. Se on tulevaisuutta, ja se on tulevia sukupolvia ajatellen ainoa vastuullinen tapa toimia.
Jos me ajatellaan tämän hetken maailmaa ja sitä vauhtia, miten asiat muuttuvat ja kriisiytyvät, niin ei tarvitse olla suurikaan ennustaja, että tietää, että viimeinen kriisi ei ole se, mikä tänä hetkenä on käynnissä, vaan kriisejä on vain tulossa lisää. Siinä mielessä huolellinen taloudenpito, velkaantumisen kääntäminen, on myös turvallisuuspolitiikkaa. Se on sitä, että me pidetään huoli, että Suomella on varaa reagoida seuraavan kriisin kohdalle osuessa.
Mietin tuossa aikaisemmin debatin aikana, että vähän tuntuu siltä, että hallituspuolueetkin toteavat, että nyt on kokoomus onnistunut erinomaisesti omassa vaihtoehdossaan. Ne suurimmat kritiikin siemenet, mitä hallituspuolueet meille tarjosivat, olivat oikeastaan pettymys siihen, että me sopeutamme ja vähennämme velkaantumista vain miljardi euroa. Se kertoo ehkä tästä maailmasta aika paljon, että miljardi koetaan pieneksi summaksi, ja tämä ehkä aiheena on sellainen, mistä meidän pitäisi käydä enemmänkin keskustelua — ymmärrys siitä, mitä raha tarkoittaa käytettäessä tai säästäessä. Miljardi on valtava summa rahaa, ja se miljardi on suoraan siihen kahdeksan vuoden linjaan, jonka kokoomus on ilmoittanut, että me pistetään Suomen valtiontalous kuntoon.
Toinen, oikeastaan hyökkäys, koski kokoomuksen ajatusta verojen laskemisen suhteen. Kuulostaa kovin erikoiselta, että sitä ei nähdä tarpeelliseksi, että ihmiselle jäisi enemmän rahaa omasta työstä tai eläkkeestä käteen. Vieroksun ehkä hieman sellaista ajattelua. Suurin kritiikin kärki siinä oli, että Isossa-Britanniassa veronalennukset eivät toimineet. Se on itse asiassa vähän jo ihmisten hölmönä pitämistä, koska Ison-Britannian toiminta ja tilannehan oli aivan täysin erilainen kuin mikä kokoomuksen esitys on.
Mutta tähän loppuun, jos sallitte, kovasti haluaisin käydä tätä keskustelua, vertailla niitä vaihtoehtoja. Se on mielestäni olennainen osa demokraattista prosessia. Niin paljon kuin arvostan sitä, että toinen oppositiopuolue, perussuomalaiset, oli valmis vähentämään velkaantumista — se on mielestäni aivan oikea suunta, tavasta ja niistä voidaan aina olla eri mieltä — jäin miettimään, miten te aiotte toimia keväällä vaalitoreilla ja ‑turuilla, kun te ette panostaneet esimerkiksi soteen tai poliisiin ettekä luvanneet veronalennuksia ahkerille suomalaisille. [Sanna Antikaisen välihuuto] Minua kiinnostaa tämä aihe. Minä en haasta riitaa. Minua kiinnostaa, minkä takia teillä jäi kaikki panostukset puuttumaan tästä teidän vaihtoehdostanne. [Sanna Antikaisen välihuuto] Tämä on ehdottomasti tärkeä aihe keskustella, ja tämä ei ole riidan aihe, vaan tämä on tärkeä asia. [Tuomas Kettusen välihuuto] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T17:27:51,2022-11-30T17:32:57,Hyväksytty,1.1
2022_132_182,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_183,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Reilu miljardi vähemmän velkaa suomalaisten veronmaksajien tulevaisuudessa maksettavaksi, toistasataatuhatta työssäkäyvää suomalaista enemmän, runsaasti panostuksia koulutukseen, turvallisuuteen — kyllä nämä ovat mahdollisia, kun tehdään valintoja, uskalletaan tehdä valintoja. Meillä menoja vähentävät ja tuloja lisäävät muutokset ovat yhteensä 3,3 miljardia, siis 3 300 miljoonaa euroa, ja näistä teemme kohdennuksia.
Arvoisa puhemies! Täällä meitä on syytetty tänään valtiovarainministerin taholta erityisesti sitä, että me ruokimme inflaatiota. Tosiasiassa hallituksen talousarvio on yksiselitteisesti inflaatiota ruokkivampi kuin kokoomuksen vaihtoehto. Hallituksen vaihtoehto on inflatorisempi ja tässä mielessä lähempänä vaikkapa Britannian entisen pääministerin Liz Trussin surullisenkuuluisaa tuloelvytystä, veroelvytystä. Hallituksen talousarvio keventää finanssipolitiikkaa verrattuna kokoomuksen vaihtoehtoon. Siinä menoja on enemmän, meillä vähemmän, vaikka otettaisiin huomioon tämä veronkevennys. [Tuomas Kettunen: Mielenkiintoinen näkemys!]
Meidän palkkaverokevennyksemme katetaan kokonaan muilla verotuottoja lisäävillä muutoksilla, ja kun sitten lasketaan vielä kotitalousvähennyksen lisäys eli staattisesti yhteensä puolitoista miljardia verojen kevennystä, niin siitä katamme 86 prosenttia seuraavilla tavoilla: Meillä nostetaan tupakkaveroa 400 miljoonaa euroa. Se ei ole mahdotonta. Irlannissa tupakka-aski maksaa 12,8 euroa, meillä noin kympin, ja he tuolla muutoksella tienaavat suhteessa noin 300 miljoonaa euroa enemmän. Se on ihan tehtävissä olevan kokoinen, toki merkittävä muutos tupakoitsijan maksamassa hintalapussa mutta Euroopassa nähty, 400 miljoonaa. Sitten meillä on terveysperustainen vero, joka käytännössä liittyy sokeriin, 300 miljoonaa. Tätähän on aiemmin pidetty teknisesti vaikeana, mutta nyt EU vaatii merkitsemään esimerkiksi sokerimäärän jokaiseen elintarvikkeeseen — teknisesti helpompaa kuin ennen, yhteensä 700. Sitten meillä on työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen verovapauksiin liittyviä poistoja, sekä verovapaiden osinkojen verollepano että sitten myöskin jäsenmaksujen verovähenteisyydestä luopuminen niin työnantajien kuin työntekijöidenkin osalta. Ne ovat reilut 200 miljoonaa euroa. Siinä on jo 900 miljoonaa euroa näiden verojen nostoa ja sitten pienempiä summia eri kohdista.
Todella, 86 prosenttia meidän palkkaveron kevennyksestä mukaan laskettuna kotitalousvähennyksen parantaminen katetaan verojärjestelmän sisällä tuloja tekevillä muutoksilla. Sekö on inflatorista? Vastustaako hallitus sitä, että siirretään verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta ja enemmän terveyden haittojen verotukseen ja veropohjan tilkkimiseen verovapauksilta, jotka äsken mainitsin?
No, onko sitten niin, että me säästämme veroja alentaaksemme? Tätähän myös usein väitetään. Jälleen kannattaa huomata, että me katetaan nämä veronalennukset 90-prosenttisesti, 86-prosenttisesti katamme ne, muilla verotuloja nostavilla vaikutuksilla. Ei meidän tarvitse tehdä näitä miljardiluokan säästöjä, jotka sinänsä ovat kovia toimia. Ei meidän tarvitse tehdä niitä verotuksen painopisteen takia, vaan me teemme ne sen takia, että me haluamme vähemmän velkaa suomalaisille. Me teemme meidän työllisyysuudistuksiamme sen takia, että me haluamme nostaa suomalaisia köyhyydestä työn ja yrittämisen avulla keventämällä työttömyysloukkuja, alentamalla palkkaamisen kynnystä. Se on se tapa, jolla ihmisille annetaan enemmän mahdollisuuksia nousta jaloilleen ja irti työttömyysloukuista.
Menevätkö meidän veronkevennyksemme rikkaille? No, meidän kohdallamme itse asiassa prosentuaalisesti katsoen palkkaveron kevennys on suurimmillaan 1 600 euroa kuukaudessa bruttona tienaavalle johtuen siitä, että me käytetään työtulovähennystä tässä sen lisäksi, että meillä on kevennys valtion tuloveroasteikkoihin tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Totta kai euromääräisesti on totta, että veronkevennys tuntuu euroissa laskien enemmän isommissa tuloissa, mutta prosentuaalisesti se on suurimmillaan pienissä tuloissa, ja se ulottuisi siis jokaiseen palkansaajaan [Puhemies koputtaa] aina 1 500:sta lähtien, kun veroja yleensäkin maksaa.
Palveluista me emme leikkaisi, vaikka niinkin usein sanotaan. Meillä on enemmän panostuksia koulutukseen. [Puhemies huomauttaa ajasta] Meillä on täsmäpanostuksia myös soteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-11-30T17:33:03,2022-11-30T17:38:22,Hyväksytty,1.1
2022_132_184,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_185,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun nyt käsitellään opposition omia budjettiesityksiä, niin odotin kyllä innolla, millaista tykitystä sieltä tulee ja miten valtiontaloutta korjataan ja velkaantuminen asetetaan kuriin, mutta kyllähän siitä pannukakku tuli, sehän on totta. Ei sieltä varsinaisia esityksiä tullut. Sanotaanko, että kevyesti yliastuttu hyppy oli kyllä, mutta ei sitä pituutta siihen siltikään tullut. Nimittäin ensinnäkään tällä vaalikaudella veroastetta ei nosteta, sen puoleen verotuksen suhteen olemme puhtailla papereilla. Ja kun katsotaan opposition tekemiä esityksiä, niin todellakin odotin, että missä siellä on se iso veronalennuksen linja, mikä olisi pitänyt olla olemassa, ja velanoton vähentämisen linja, mutta en minä sitä kunnolla sieltä löytänyt. Mutta toisaalta oppositiollahan on aina vapaus tehdä mieleisiään ehdotuksia, eikä niitä käy moittiminen.
Työllisyys on parantunut tämän vaalikauden aikana erittäin hyvin, sitä ei voi moittia. Ja tavoite on ihan realistinen, että jonain päivänä — ei tietenkään tällä vaalikaudella, mutta seuraavan vaalikauden aikana, jos kehitys jatkuu samana — on mahdollista päästä jopa sinne lähelle 80:tä prosenttia. Se on realismia mutta totta kai vaatii työtä ja vaatii, että linja pitää.
Sitten verohuojennukset, mitä varsinkin kokoomus esittää, on valitettavasti aika pitkälti keskitetty parempituloisille, kun hallituksen linja on ollut selvästi pienituloisten auttaminen. Esimerkiksi huomennahan astuu voimaan jo merkittävä verohuojennus, kun sähkön arvonlisäveroa pudotetaan reilusti alaspäin, mikä todella auttaa. Pienituloisille ihmisille pienikin saatu lisäeuro talouteen on todella iso asia, hyvätuloisille sillä ei käytännössä kovin paljon ole merkitystä. Eli suunta on ollut hallituksella oikea, sitä ei voi moittia.
Samoin liikenneinfra. Kun katsoo, mitä esityksiä kokoomus on tehnyt liikenneinfraan, niin ne ovat lähinnä keskittyneet ihan vain tänne eteläiseen Suomeen, lähinnä ihan tänne parhaille hyvinvointialueille, missä on muutenkin talous kasvussa. Jos me haluamme, että tässä maassa talous kehittyy, niin katsokaapa, hyvät kokoomuslaiset ja myös perussuomalaiset ja koko oppositio, mistä se Suomen kansantalouden kasvu tulee. [Ville Kaunisto: Kymenlaaksosta!] Metsäteollisuuden suosiminen... — Kymenlaakso on erittäin, kiitoksia erinomaisesta huomiosta, mutta jos eivät Kymenlaakson alueella tai Pohjois-Karjalan alueella tai Keski-Suomessa tai rannikkoalueella metsäkuljetukset toimi ja tiestö ei ole kunnossa, niin olemme suuremmassa pulassa kuin koskaan.
Jonkun Äänekosken sellutehtaan tarinan kaikki tiedämme. Se oli mahdollista, kun se tehtiin, ja se on Suomen kansantalouden kannalta äärimmäisen hyvä investointi. Jos metsäteollisuuden investoinnit tähän maahan loppuvat ja vienti hiipuu, niin olemme menettämässä valtavat summat rahaa. Viime vuonna metsäteollisuuden viennin arvo oli hieman yli 13 miljardia euroa, ja kun päälle lasketaan sen tuottama energiahyöty, muu kemianteollisuuden hyöty, metalliteollisuuden saama hyöty, puhutaan sitten niin järkyttävän suurista luvuista, että toivon, että näihin investointeihin ja toimintaympäristöön kiinnitetään muuallakin huomiota kuin täällä eteläisessä Suomessa. Toki Helsingin seutu on äärimmäisen tärkeä Suomelle, samoin joku Tampere, en niitä yhtään väheksy, mutta Suomi on kokonaisuus, sitä pitää kokonaisuutena kehittää. Tässä on nähdäkseni hallituksen ja opposition välinen iso, iso näkemysero — tai ainakin selvä vivahde-ero, jos nyt ei näkemysero.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sen verran, että muun muassa edustaja Toimi Kankaanniemi mainitsi omassa puheenvuorossaan tämän Euroopan unionin rahavirran. Se on huolestuttava, arvoisat edustajat, arvoisa puhemies. On äärimmäisen huolestuttavaa, miten Euroopan unioni imee meiltä rahaa. Se on valitettava tosiasia. Elvytyspaketti olkoon ensimmäinen varoittava esimerkki siitä. Me maksoimme sinne kahdeksan miljardia. Saammeko sieltä kaksikaan pois, en tiedä. Ja sitten se rahan käyttö, mikä on ollut Euroopan unionissa, on ollut aivan holtitonta. Emme voi pitkässä juoksussa tällaista hyväksyä, vaan meidän pitää kertoa sinne viesti, että tiukka taloudenpito koskee myös Euroopan unionia. Ymmärrän toki tämän vaikean tilanteen Euroopassa Ukrainan sodan takia, ja myös koronan jälkimainingeissa tilanne on vaikea, mutta ei se oikeuta holtittomaan taloudenpitoon, ei koskaan.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä se, että kun katsomme nyt tällä hetkellä muun muassa ennallistamisasetusta, jonka muuten kaikki valiokunnat käsittelivät kiitettävästi, niin viesti Euroopan unionin komissiolle päin on selvä: sellaisenaan sitä esitystä ei hyväksytä, ei ollenkaan. [Mari Rantanen: Suomalaiset eivät hyväksy!] Edustaja Koponen, hallituksen edustaja, tässä kaipaili... Nyt kun edustaja Koponen olisi paikalla, hän kuulisi, miten tämä asia menee, mutta olen pahoillani, kun hän nyt ei ole paikalla. Seurasin tätä istuntoa työhuoneessani.
Mutta, arvoisa puhemies, lopuksi vain, että ennallistamisasetukseen on otettu selvä kanta. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Olipa hallituksessa tällä hetkellä kuka tahansa, sitä ei olisi voinut kaataa kukaan. Se tuli vain tänne, ja me olemme siihen reagoineet negatiivisesti. Siitä kiitos kaikille hallituspuolueille ja myös oppositiolle, joka tätä oli vahvasti tukemassa. Tällä keinoin pitää politiikkaa tehdä, yli puoluerajojen, ja ymmärtää myös oppositio—hallitus-asetelman [Puhemies koputtaa] silloin, kun on isänmaan asia kysymyksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-30T17:38:24,2022-11-30T17:43:36,Hyväksytty,1.1
2022_132_186,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_187,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos Suomen valtio olisi yritys, niin pitäisi tehdä kaksi liikettä: toinen on se, että kulurakennetta pienennetään, ja toinen on se, että jostakin hankitaan lisää kassavirtaa. Menemättä nyt tarkemmin noihin yksityiskohtiin, kokoomuksen vaihtoehto kyllä edustaa juuri tätä linjaa, että me karsitaan menoja ja me teemme rakenteellisia muutoksia myös työelämään, joilla me pyrimme nostamaan työllisyyttä, koska eihän muuten Suomi selviä. Jokainen kai tämän on huomannut, että tämä alamäki on jo kestänyt 20 vuotta, miten Suomessa vaihtotase on kehittynyt. Eli tästä ongelmasta, että meillä on liian vähän tuloja ja liian isot menot, on muodostunut krooninen, ja eihän se pelkästään tämän hallituksen ongelma ole, mutta jotakin tälle on ruvettava tekemään. Silloin kun ruvetaan jotakin tekemään, meidän pitäisi pikkusen katsella ympärille eikä vain syyttää, milloin mikäkin hallitus on tehnyt mitäkin, ja ensimmäinen, mihin pitää suunnata aina katse, on ne yritykset, jotka pärjäävät hyvin.
Tässä tapauksessa pitää vähän katsoa tuonne Ruotsin suuntaan, ja nostan yhden asian esille: Pohjois-Ruotsiin tällä hetkellä investoidaan tai sinne on suunnitteilla 78 miljardin edestä investointeja. Se kannattaa nyt Suomessa panna merkille, että me oikeasti jäämme jälkeen ja Ruotsi imee Suomesta työvoimaa, ja sen pitäisi herättää poliitikkoja riippumatta siitä, mihinkä puolueeseen poliitikko kuuluu.
Yksi suurimpia ongelmia meillä on, että investointeja tekevien näkökulmasta Suomi on hieman epätoivoiseen maineeseen joutunut sen takia, että meidän valitusrumba on aika mittavaa verrattuna moniin muihin maihin. Ilmeisesti on kohtalaisen halpaa kansanhuvia valittaa joka asiasta, ja meillä jopa viranomaiset valittavat omista päätöksistään, mikä sekin on aika surullista. Kun me arvioimme näitä valituksia ja oikeusprosesseja, niin se on kyllä kohtuutonta, jos investoijat joutuvat odottamaan monta vuotta ennen kuin investointi toteutuu, jos on toteutuakseen. En käy kertaamaan niitä esimerkkejä, mitä tässä maassa on tapahtunut, mutta kyllä aika isojakin investointeja on mennyt nurin, kun viime kädessä korkein hallinto-oikeus on oman tuomionsa antanut.
Mitäpä, arvoisat kollegat, olette mieltä seuraavasta luettelosta? Jos ajattelemme ympäristölupaa, niin keskimääräinen aluehallintoviranomaisen käsittelyaika on 433 vuorokautta — se on keskimääräinen käsittely. Jos tämä asia menee Vaasan hallinto-oikeuteen, niin siellä keskimääräinen käsittely on 360 vuorokautta, ja jos tämä asia menee vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin siellä keskimääräinen käsittely on 488 vuorokautta. Jos Suomi ei jotenkin puutu tähän, sekä valittamiseen että oikeusprosessien kestoon, niin tämä ei ole investoreitten näkökulmasta houkutteleva maa. He kääntävät katseen Ruotsiin ja investoivat mieluummin Ruotsiin, ja monta kertaa kun puhutaan vihreästä siirtymästä, niin lähes kaikki nämä Ruotsin investoinnit liittyvät vihreään siirtymään. Kaivosteollisuutta, akkuteollisuutta ja siihen liittyvää infraa — se on sitä oikeata vihreätä siirtymää, ei se, että rankaistaan kaikesta ja nostetaan veroja ja pitkitetään prosesseja ja valitetaan. Se ei edusta vihreää siirtymää vaan jarrutusta, ja siitä Suomen pitäisi päästä eroon. On muuten mielenkiintoinen, että jos korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa, niin senkin diagnoosin tekeminen kestää keskimäärin 272 vuorokautta. Kyllähän nämä ovat käsittämättömiä lukuja. 
Tämän puheenvuoron tarkoitus, koska keskityin vain yhteen asiaan, oli sen osoittaminen, että jos me emme tässä salissa tee jotakin, niin että tänne tulee semmoisia investointeja, jotka luovat työtä ja tuovat meille vientituloja, niin kyllä meidän alamäki valitettavasti jatkuu. Tämä on pakko täältä eduskunnan pöntöstä sanoa. 
Sen verran tuohon edustaja Hoskosen puheenvuoroon, että hän edustaa Suomen Keskustaa, joka ennen oli vahva maatalouden ja metsätalouden asioiden ajaja, mutta nyt tänä päivänä kokoomuksesta on tullut maatalousyrittäjien puolue, siitä on tullut vahva metsänomistajien puolue, joka ajaa metsäteollisuuden etuja, ja siitä on paljon esimerkkejä. Tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme on yksi esimerkki, että me kohdentaisimme 70 miljoonaa energiatukena niille viljelijöille, [Puhemies koputtaa] jotka oikeasti sitä tarvitsevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-11-30T17:43:42,2022-11-30T17:48:49,Hyväksytty,1.1
2022_132_188,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_189,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä päivänä keskustelemme näistä vaihtoehtobudjeteista, ja tämä on kyllä hyvä tapa, että meillä on näitä vaihtoehtobudjetteja. Silloin aikoinansa, kun tulin tänne eduskuntaan, vuonna 2003, näitä ei ollut. Minun mielestäni on hyvä, että silloin tietää, mitä mikäkin puolue ajattelee. Täällä tuli esille keskustelussa, edustaja Adlercreutz sanoi, että vaihtoehtobudjetti antaa kuvan puolueista. Juuri niin, hyvä niin, mitä hän sanoi. Kun katsoo, mitkä ovat kokoomuksen vaihtoehtobudjetin teemat — kestävä talous, työllisyyden lisääminen, sivistys, hoito ja huolenpito ja turvallisuus — niin eivätkö ne ole juuri niitä, mistä kokoomus on tehty? Juuri niin.
Mutta onhan täällä kyllä ollut todella merkillisiä juttuja keskustelussa, ja kokoomusta on syytetty taas jos jostakin, mutta minäpä nyt kerron vielä tarkemmin. Kyllähän se totta on, että nämä henkilöt, jotka kritisoivat täällä kokoomuksen vaihtoehtobudjettia, eivät selvästikään olleet sitä lukeneet vaan päästelivät suustaan ihan mitä sattuu.
Ensiksikin, kokoomus ei ole esittänyt mitään säästöjä esimerkiksi eläkkeisiin, ei eläkeläisten asumistukeen, ei lapsilisään, ei vanhempainpäivärahoihin, ei veteraanien tukiin, ei maatalousyrittäjien luopumistukiin tai eläkkeisiin. Kokoomus ei ole ehdottanut muutoksia sähkökriisin aikaisiin sähkötukiin tai sähkövähennykseen. Kokoomuksen mallissa työttömyyspäivärahatkin itse asiassa nousevat alkuvuodesta 2022 tulevaan vuoteen verrattuna 3,5 prosenttia. Mutta meistä ei ole reilua, että kun ansiotaso on nousemassa 3,5 prosenttia, niin työttömyysrahat nousisivat yli kaksinkertaisesti palkkoihin verrattuna. Vuonna 2019 sosiaaliturvakomitean mukaan kaikkiaan sosiaaliturvamenoja oli yhteensä 71,5 miljardia. Tässä kokoomuksen vaihtoehdossa tästä siis säästettäisiin yksi sadasosa.
Julkinen talous on VATTin mukaan ajautumassa haaksirikkoon. Velkaa on tehty tällä vaalikaudella 40—50 miljardia euroa, ja sitä on tulossa lisää 10 miljardin vuosivauhtia koko ennustejakson ajan. Ongelma on päästetty tällä kaudella niin massiiviseksi, ettei yksi vuosi riitä sen korjaamiseen. Esimerkiksi hallituksen nimittämä talouspolitiikan arviointineuvosto on suositellut, että julkista taloutta vahvistettaisiin vähän kerrassaan joka vuosi. Siihen pohjaa kokoomuksen ehdotus vähintään miljardin sopeutuksesta vuodessa.
Kokoomuksen mielestä Suomeen tarvitaan kahden vaalikauden ohjelma, jonka mukaan julkista taloutta vahvistetaan vähintään miljardilla vuodessa. Mielestämme tulevalla kaudella tähän tulee päästä menojen kasvua taittavilla reformeilla, tekemällä reformit 100 000 työllisen saamiseksi ja asettamalla menoja tärkeysjärjestykseen. Valtiovarainministeriön menokartoitus tuo tähän hyvää pohjaa. Kokoomus on myös esittänyt velka-ankkuria eli tavoitetta velan ja bruttokansantuotteen suhteelle. Siitä johdettaisiin kehysbudjetointiin jokaiselle vuodelle sopeutustarve. Me toki haluamme, että onnistumme toteuttamaan kokoomuksen rakenne- ja kasvureformit. Viime kädessä budjettikehys pitää kuitenkin huolen siitä, että jokaisessa budjettiriihessä menotaso laitetaan sopimaan kehyksiin, oli reformeista saatu hyötyä tai ei. Hyvinvointipalvelut ovat mielestämme liian arvokkaat, että voisimme vältellä vastuuta niiden rahoituspohjan kuntoon laittamisesta loputtomiin.
Arvoisa puhemies! Kokoomus ei ole esittänyt veronkevennyksiä velaksi. Tämä ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa, vaikka täällä nyt sellaista monissa puheenvuoroissa väitettiin. Itse asiassa Marinin hallituksen politiikka on finanssipolitiikaltaan hyvin lähellä trussilaista eli Ison-Britannian edellisen pääministerin finanssipolitiikkaa. Hallitus on elvyttänyt nimittäin velkarahalla. Uutta velkaa otetaan tällä vaalikaudella 40—50 miljardia, kun tähän saakka meille periytyy koko Suomen historian ajalta 100 miljardia — ajatelkaa, neljän vuoden aikana 40—50 miljardia. Myös IMF huomautti, että Marinin hallituksen velkaelvytys on omiaan kiihdyttämään inflaatiota ja vaikeuttamaan kotitalouksien asemaa. Siksi IMF:n mielestä velkaelvytys tulisi purkaa, näin se toteaa.
Ja vielä lopuksi: Kokoomus on esittänyt rahoituksen veronkevennyksille. Vaihtoehtobudjetissa menoja kevennetään 1,3 miljardilla, verokertymä laskee 0,2 miljardilla ja velkaa otetaan siis 1,1 miljardia vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Se on iso raha sekin. Täällä vaan pakkaavat nykyministereillä menemään miljoonat ja miljardit ihan sekaisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T17:48:52,2022-11-30T17:54:08,Hyväksytty,1.1
2022_132_190,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_191,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ensin pakko kommentoida tätä valtiovarainministeri Saarikon täällä omassa puheenvuorossaan nostamaa kritiikkiä perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia kohtaan, jossa hän totesi, että tällaisilla kehitysavun leikkauksilla menisi Suomen kansainvälinen maine. Kyllä täytyy hämmästellä tätä ministeri Saarikon ajatusta erityisesti tällaisena aikana: kun meillä oma kansa on elämisen kustannusten kanssa aivan täysin pulassa, niin kiinnostaako Marinin hallitusta ja ministeri Saarikkoa enemmän kansainvälinen maine kuin omat kansalaiset? Ja siitähän tässä on kysymys. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti on otsikoitu ”tehty suomalaiselle” ja ”pelastetaan Suomi ensin”, ja siitä on kysymys. Tämä on meidän arvovalintamme. Ehkä keskustan arvovalinta on sitten se, että on mukavampi poseerata kuin huolehtia suomalaisten elämisen edellytyksistä.
Sitten vastaan tässä edustaja Kauniston kysymykseen, kun hän tiedusteli, aiommeko me tällä mennä vaalikentille, ja totesi, että täältä ei nyt löydy mitään valintoja. Ensin totean teille, että meillä on vähän erilaiset tavoitteet. Teidän vaihtoehtobudjetissa te laittaisitte 700 miljoonaa lisää esimerkiksi kehitysapuun. En tiedä, aiotteko te mennä tällä kärjellä vaalikentille, mutta voin teitä, edustaja Kaunisto, lohduttaa: me toimimme vaalikentillä meidän eduskuntavaaliohjelmamme sekä muiden poliittisten ohjelmien perusteella, ja sieltä löytyy se vaihtoehto, mitä perussuomalaiset tarjoavat, eli tämä ei ole meidän varsinainen eduskuntavaaliohjelmamme. Toivon, että tutustutte meidän vaaliohjelmiin sitten, kun ne julkaistaan. Ne ovat varmasti erittäin mielekästä ja hyvää tavaraa, ja suomalaisille nekin tehty.
Sitten totean, kun arvostamani edustaja Hoskonen toi esiin tätä EU:n ennallistamisasetusta, että valitettavasti tilanne on se... Te totesitte, että tämä nyt vain tuli tänne saliin ja mitään ei voida. [Tuomas Kettunen: Ei!] Ja tässä on se suomalainen EU-politiikan ongelma, että aina sanotaan, että tänne se vain tulla tupsahti ja mitään me emme voineet. Näin kävi EU:n elvytyspaketin kanssa, ja näin käy ennallistamisasetuksen kanssa, koska kyllähän fakta on niin, että kun tämä menee äänestykseen EU:ssa, me tulemme häviämään tämän, koska enemmistö voittaa. Ja sen vuoksi Suomen EU-politiikka on ollut täysin tuuliajolla tämän hallituskauden aikana. Sinne ei ole ajoissa ilmoitettu omia kantoja, ei ole ajoissa. Siinä kohtaa, kun asetusluonnos on, on myöhäistä. Tällaisiin ei pitäisi mennä, mutta pahoin pelkään, että me olemme sielläkin ajaneet niin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, että siellä on itse asiassa suljettujen ovien takana rallateltu, että tämähän on vallan loistava ilmastopaketti, tämä ennallistamisasetus, ja tämä on erittäin huolestuttavaa.
Sitten täällä kuultiin aikaisemmin siitä, että me tukisimme Marinin hallituksen linjoja. Emme todellakaan tue — emme todellakaan tue Marinin hallituksen linjoja. Tässä on runko, [Puhuja pitää kädessään perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia] ja jos me saisimme päättää, niin voitte olla varmoja siitä, että raha, joka on budjetin sisällä, jaettaisiin vähän eri tavalla. Meille muun muassa turvallisuuspuolueena sisäinen turvallisuus ja siihen liittyvä toinen yhteiskunnan tukipilari, muun muassa oikeudenhoito — niistä pidettäisiin huolta, nimittäin valtion budjetissa on kyllä sisällä monenlaisia asioita. Nostan esimerkiksi, että 2019 ympäristöministeriön pääluokka oli 199 miljoonaa euroa, 2023 se on 360 miljoonaa euroa. Siinä muun muassa olisi varmasti vähän säästettävää. Sieltä voitaisiin katsoa hankehumppaa pienemmälle, ja sitä hankehumppaa muuten sitten tässä maassa harrastetaan muidenkin pääluokkien alla. Suosittelen edustajia kurkkaamaan joskus, minkälaisia hankkeita me rahoitamme muun muassa STEAsta. Niistä ei katsota, miten ne vaikuttavat, mikä on niitten vaikuttavuus, ja me maksamme vuositolkulla tämmöisiä erilaisia hankkeita, joiden lopputuloksesta ei ole mitään tietoa. Siltä osin väitän, että tästä hankehumpasta, ilmastohysteriasta, esimerkiksi niistä, ottamalla me saisimme tässä maassa aikaiseksi sen, että meillä olisivat peruspalvelut kunnossa ja että meillä olisivat myöskin yhteiskunnan tukipilarit eli turvallisuus ja oikeudenhoito kunnossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-30T17:54:14,2022-11-30T17:59:36,Hyväksytty,1.1
2022_132_192,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_193,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Herra puhemies! Vielä lyhyesti jatkona tuohon aikaisempaan puheenvuorooni tästä finanssipolitiikan linjasta, josta olemme tänään myös käyneet keskustelua. 
Kävi kieltämättä mielessä, pitäisikö valtiovarainministerin ottaa nyt pieni tämmöinen oppitunti, aputunti ja käydä nämä perusasiat läpi, koska ensinnäkin hän hoki täällä useaan otteeseen sitä, miten kokoomus keventäisi veroja velaksi, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska meidän verolinjamme on käytännössä neutraali. Hyvin pitkälti siis ansiotuloverotuksen kevennykset katetaan muualta verotuksen osalta, ja taas vastaavasti budjettitalouden osalta meillä on kohtalaisen isot menoleikkaukset, jolloin meidän koko finanssipolitiikan linja on kyllä aidosti kiristävä ja mennään oikeaan suuntaan siltä osin. En tiedä, eikö ministeri sitten kannata tätä kaikkein haitallisimman veron keventämistä, minkä myös laajasti talousasiantuntijat ovat tuoneet meille esille, että ansiotuloverotuksen keventäminen on paitsi järkevää veropolitiikkaa myös järkevää rakennepolitiikkaa, joka tukee korkeampaa työllisyyttä, ja sen kautta siinä eteenpäin liikkuminen, verotuksen tason keventäminen läpi linjan, on täysin perusteltua.
Herra puhemies! Kuten täällä aikaisemmin muistaakseni edustaja Risikko toi esille, itse asiassa Kansainvälinen valuuttarahasto on siis todennut, että hallituksen politiikka on ollut omiaan kiihdyttämään inflaatiota. Niin, tämä hallitushan on tehnyt hyvin leväperäistä finanssipolitiikka, joka on perustunut täysin velanottoon. Siis vahvan noususuhdanteen aikana meillä on ollut hyvin löysä finanssipolitiikan linja, aivan liian keveä ottaen huomioon meidän suhdannetilanteemme. Olisi ollut aivan perusteltua, että hallitus olisi tässä kohtaa, paitsi jo tämän vuoden budjettia varten myös ensi vuotta varten, käynyt läpi kaikki menot ja pyrkinyt kaikin keinoin jo nyt hidastamaan velkaantumiskehitystä, mutta näin he eivät ole siis tehneet. Itse asiassa sanoisin näin, että kyllähän nyt ministeri Saarikon kannattaisi katsoa ihan sinne oman hallituksen tekemisiin päin, mitä he ovat tältä osin esittäneet, koska kokoomuksen linja sekä finanssipolitiikan osalta, budjettipolitiikan osalta että veropolitiikan osalta on siis täysin kestävä ja perusteltu tähän aikaan nähden, mutta taas maan hallitus tekee tällä hetkellä semmoista talous- ja finanssipolitiikkaa, mille on vaikeaa löytää suoria perusteita, ja kyllä myös monet talousasiantuntijat ovat tämän myös hyvin laajasti nähneet ja hyväksyneet. Toivottavasti sitten seuraava hallitus ottaa tässäkin lusikan kauniiseen käteen ja ryhtyy tekemään perusteltua, järkevää talouspolitiikkaa [Puhemies koputtaa] Suomen ja suomalaisten hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2022-11-30T17:59:39,2022-11-30T18:02:50,Hyväksytty,1.1
2022_132_194,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_195,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta vaihtoehtobudjetin tärkein merkitys ja yleensäkin ohjelmien tärkein merkitys on kertoa siitä, mitä puolue ajaa ja miten puolue arvottaisi asiat ja mitkä asiat se laittaisi tärkeysjärjestykseen. Tästä syystä perussuomalaiset tekivät täällä kerralla vähän erilaisen vaihtoehtobudjetin. Me tavallaan kerromme tällä, miten me rakentaisimme eri tavalla tämän koko kokonaisuuden: ei niin, että siirtelemme yksittäisiä summia sieltä ja täältä, vaan me rakennettaisiin tämä koko palikka aivan toisin. Tässä unohdetaan se, että hallitusohjelmaan on tehty tiettyjä kirjauksia, jotka ovat esimerkiksi kasvattaneet pysyviä ja myös tilapäisiäkin menoja, joihin on jälkikäteen vähän vaikeampi puuttua, varsinkin jos ne ovat olleet semmoisia tilapäisiä lakeja, jotka ovat olleet hetken aikaa voimassa. Minusta on erittäin hyvä, että me näytämme, miten me hoidamme kokonaisuutena tämän.
Me olemme ainoa vaihtoehtobudjetin esittäjä, joka antaa nämä kolme asiaa yhtä aikaa. Elikkä julkista taloutta tasapainotetaan, eli velkaa otetaan yli miljardi vähemmän kuin hallituksen esityksessä, ja me teemme sen menoleikkauksilla, jotka kohdistuvat suomalaisen arjen toissijaisiin kohteisiin elikkä sellaisiin kohteisiin, jotka eivät ole suomalaisen arjelle tärkeitä. Nämä keskeiset leikkauskohteet perustuvat esimerkiksi Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimukseen, jossa on esimerkiksi selvitetty, että kaksi kolmasosaa suomalaisista tasapainottaisi julkisia menoja leikkaamalla ja vain neljäsosa turvautuisi veronkiristyksiin. Tiedän, että kokoomus esimerkiksi toteaa, että he haluaisivat panostaa haitallisiin veroihin, kuten tupakkaveroon tai sokeriveroon, mutta harva suomalaisista kuitenkaan toivoo verojen kiristystä. Monilla, esimerkiksi vähävaraisilla, on haasteita tupakoinnin kanssa, ja tämä tietysti saattaa kyllä sitten vaikeuttaa heidän tilannettaan. Te kuitenkin paikkaatte tätä veronkiristyksillä. Tämän tutkimuksen mukaan suomalaiset eivät leikkaisi keskeisistä palveluista mutta haluaisivat leikata niistä asioista, jotka löytyvät perussuomalaisten vaihtoehdosta: kehitysyhteistyöstä — jota kokoomus haluaa itse asiassa korottaa — ja Yleisradiolta, puoluetuista ja ministerien avustajista, joita on tällä hallituskaudella leikattu. Elikkä me teemme tämän nimenomaan suomalaiselle, me kuuntelemme suomalaista näissä menoleikkauskohteissa.
Minusta oli tosiaan hyvinkin kummallista se, minkä edustaja Rantanenkin toi puheenvuorossaan esille: että valtiovarainministeri Saarikko oli huolissaan Suomen maineesta, jos me leikkaamme kehitysapua. Nämä ovat niitä arvovalintoja. On hyvä muistaa, että tänä vuonna on tullut Maailmanpankin tutkimus siitä, että kun kehitysapua annetaan, niin juuri niinä hetkinä talletukset veroparatiiseihin lisääntyvät. Tässä tutkimuksessa myös todetaan, että eniten apua tarvitsevissa maissa avusta vedetään eniten välistä. Köyhimmät maat ovat korruptoituneimpia ja heikoimmin hallittuja. Täällä todetaan, että tuo annettu apu voi myös ruokkia korruptiota entisestään — että ei se kehitysapu nyt niin autuas aina ole kuin annetaan täällä ymmärtää. Tärkeitä hankkeita on hyvä rahoittaa ja olla mukana, jos pystytään katsomaan, että rahat menevät kohdennetusti sinne, minne ne on tarkoitettu eivätkä korruptioon, ja sitten autetaan siellä lähimaissa ja katsotaan, mitä meillä on rahaa ylimääräisenä laittaa kehitysapuun. Niin se aina omassakin taloudessa on, että se oma perhe on ensin hoidettava, ennen kuin voi naapuriin kiikuttaa rahojaan.
Tosiaan eräissä puheenvuoroissa tuolla debatissa ihmeteltiin sitä, että tämä on tehty suomalaiselle. Me tosiaan olemme Suomen eduskunnassa ja teemme meidän vaihtoehtobudjettimme suomalaisille, että sitä puheenvuoroa kyllä ihmettelin, että se olisi kuulemma puoluetukien väärinkäyttöä, kun tässä lukee ”pelastetaan Suomi ja suomalaiset ensin”.
Kaunistolle vastaan, että katso muuten tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme: täällä sivulla 18 käydään näitä ministeriöitä läpi. Tilannehan on se, että me voimme budjetin sisällä myös tehdä arvovalintoja. Täällä on keskeisiä perus- ja hyvinvointipalveluita, joista me emme leikkaisi. Esimerkiksi jos katsotte noita ympäristöministeriön vaalikauden aikana räjähdysmäisesti kasvavia menoja, yli 150 miljoonaa, niin sillä olisi saanut paikattua tälläkin hallituskaudella, [Puhemies koputtaa] jos näin olisi tehty, meidän oikeusvaltio täysin kuntoon — että tämän budjetin sisällä voi tehdä hyvin paljon erilaisia kohdennuksia. Katsokaa täältä. [Näyttää paperia] Minulta loppuu aika, niin lukekaa myös tämä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-11-30T18:02:53,2022-11-30T18:08:14,Hyväksytty,1.1
2022_132_196,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_197,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi ja aivan erityisesti tämä kulunut vuosi on kriiseineen osoittanut kestävän taloudenpidon merkityksen. Nimittäin on perusteltua huomata se, että talouspolitiikka on yhä useammin myös turvallisuuspolitiikkaa. Me emme pysty suojaamaan Suomea, me emme pysty tukemaan Ukrainaa kestävästi ja pitkäjänteisesti, mikäli emme pysty laittamaan omaa taloudenpitoamme kuntoon, ja emme pysty huolehtimaan tällöin siis omasta taloudestamme. Pysyvästi velkainen maa ilman parempaa näkymää tulevasta ei voi pysyä pystyssä omilla jaloillaan, koska kuten viime ajat ovat osoittaneet, kriisit vääjäämättä seuraavat toisiaan. Tämäkin alleviivaa sitä, että Suomen suunta on muutettava, ja kokoomuksella on siihen selkeä vaihtoehto.
Täällä on esitetty keskustelun kuluessa monia virheellisiä väittämiä, ja niitä on tässä kokoomuksen edustajien puheissa hyvin oiottukin, mutta tulkoon nyt vielä kerran todetuksi se, että virheellistä on väittää, että kokoomus keventäisi veroja velaksi. Kokoomus ei ole esittänyt veronkevennyksiä velaksi. Se ei yksiselitteisesti pidä paikkaansa, että näin tekisimme. Kokoomus on esittänyt rahoituksen veronkevennyksilleen. Vaihtoehtobudjetissa menoja kevennetään 1,3 miljardia, verokertymä laskee 0,2 miljardilla, eli velkaa otetaan siis 1,1 miljardia vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Otamme siis vähemmän velkaa. 
Itse asiassa hallitus nimenomaan on elvyttänyt velkarahalla. Kokoomuksen vaihtoehto ei lisää inflaatiota, vaan omiaan inflaatiota lisäämään on nimenomaan hallituksen finanssipolitiikka, joka siis elvyttää velkarahalla. Uutta velkaa otetaan vaalikaudella vain neljässä vuodessa 40—50 miljardia, kun tähän saakka koko Suomen historian ajalta meille on periytynyt 100 miljardia. Se tarkoittaa siis sitä, että kun tämä hallitus aloitti... — Tulen sinne. Onko, puhemies, mahdollista vaihtaa sinne pönttöön?
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kyllä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Arvoisa puhemies! Kun tämän hallituksen aloittaessa valtionvelka oli 100 miljardin luokkaa, niin nyt yhden vaalikauden aikana sitä on saatu paisutettua niin, että ensi vuonna valtionvelka uhkaa kivuta 150 miljardiin. Jokainen ymmärtää, miten historiallisen holtitonta ja ennätyksellisesti kiihtyvää tämä velkaralli on ollut. Myös IMF on huomauttanut, että Marinin hallituksen velkaelvytys on omiaan kiihdyttämään inflaatiota ja vaikeuttamaan kotitalouksien asemaa. Suomen suunta siis täytyy muuttaa.
Entäpä sitten väite siitä, että hallituksen työllisyyspolitiikka olisi erityisen onnistunutta? Totta on se, että työllisyysaste on jo 74. Kuitenkin on huomattava, että tämä tuskin on hallituksen elvytyspolitiikan ansiota, nimittäin hallituksen keskeiset työllisyystoimet, joiden pitäisi edes hieman auttaa työllisyyden parantamisessa, eivät ole vielä edes voimassa. TE-palvelut ovat siirtymässä kuntiin vasta 2024 [Tuomas Kettunen: Onneksi!] ja eläkeputki on poistumassa portaittain vasta vuosien päästä. Onkin syytä kysyä, ovatko nämä hallituksen työllisyystoimet niin vahvoja, että ne vaikuttavat jo ennen kuin ne tulevat voimaan.
Tietenkin hyvä asia on se, että Suomen hyvä työllisyyskehitys on täsmälleen [Puhemies koputtaa] samankaltaista kuin muissa länsimaissa. Kokoomuksen vaihtoehdolla se paranisi entisestään jopa 100 000 uudella työllisellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T18:08:16,2022-11-30T18:13:31,Hyväksytty,1.1
2022_132_198,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_199,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua. Kiitoksia oppositiopuolueille. Vaihtoehtobudjeteissa on paljon hyvääkin, mutta niin kuin edustaja Hoskonen jo aikaisemmin käytti todella ansiokkaan puheenvuoron, niin kyllähän tosiasia on, että nämä vaihtoehtobudjetit loppujen lopuksi sitten ovat lässähtäneet niin kuin pannukakku konsanaan. Esimerkiksi perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti — itse asiassa tulostin tämän, ja olen tähän jo jopa osittain tutustunut. [Mari Rantanen: Hienoa!] Olette nostaneet siellä ansiokkaasti paljon hyviä, tärkeitä asioita, jotka voi allekirjoittaa täysin, maa- ja metsätalouspolitiikan suunnalta. Mutta olette nostaneet esille esimerkiksi kotimaisen maatalouden. Olette kirjanneet näin: ”Maatalous on ajautunut Venäjän hyökkäyssodan ja poikkeuksellisen voimakkaan kustannusten nousun johdosta vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon.” Näin olette kirjanneet, mutta ette ole antaneet mitään konkreettisia toimenpiteitä, mitä tullaan tekemään. [Sanna Antikainen: Siellä on kriisivara!] — Ahaa, se tulee myöhemmin. Pitää lukea vielä tarkemmin tämä teidän vaihtoehtobudjettinne.
Mutta mitä tulee yksinkertaisuudessaan maa- ja metsätalouteen, niin kyllä myös perussuomalaisten kanssa voidaan olla samaa mieltä siitä, että metsätalouden edellytykset on taattava ja että metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisissa käsissä. Ja tämän eteen keskusta on tehnyt ja tekee jatkuvasti, määrätietoisesti töitä — sen eteen, että metsäpolitiikka pysyy kansallisissa käsissä.
Mitä tulee tähän vaikuttamistyöhön, niin tänä päivänähän suuri valiokunta sitten linjasi ennallistamisasetuksen osalta. Perussuomalaisten vaatimus ennallistamisasetuksen vastustamisesta kaikissa muodoissa kyllä jättäisi Suomen neuvotteluitten ulkopuolelle jo ennen kuin ne edes ovat alkaneet. Nythän nämä neuvottelut vasta alkavat. Ratkaisut Suomen äänestyskäyttäytymisestä tehdään, kun asetuksen lopullinen sisältö on selvillä. Nyt on annettu suuren valiokunnan myötä Suomen linja, ja olen siitä todella tyytyväinen, että parlamentaarinen yhteisymmärrys melkein löytyi — vain perussuomalaiset eivät lähteneet tähän yhteisrintamaan. Mielenkiinnolla kuulisin, vaikka tässäkin keskustelussa, että mikäs nyt tuli sitten, että ei voitu lähteä yhdessä vaikuttamaan tuonne EU:n suuntaan.
No, kokoomuksen suuntaan: Vaihtoehtobudjetissanne on myös konkreettisia toimenpiteitä, mistä leikataan. Selväksi ihan käy se, että kyllä haja-asutusalueille tulee kylmää kyytiä seuraavalla vaalikaudella. Siellä luovutaan muun muassa kyläkauppatuesta, kaksi miljoonaa euroa, [Puhemies koputtaa] leikataan luonnonvarojen ja biotalouden [Puhemies: Kiitoksia!] edistämisestä kuudella miljoonalla eurolla.
Puhemies, lopetan tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T18:13:31,2022-11-30T18:16:43,Hyväksytty,1.1
2022_132_200,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_201,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelua pyysin ja keskustelua sain, ja se on erittäin arvokasta. Edustaja Kettunen kutsui meidän vaihtoehtobudjettiamme pannukakuksi, niin täytyy sanoa, että miljardilla vähemmän velkaa, miljardilla matalammat työn verotus ja eläkkeet, panostukset turvallisuuteen, panostukset koulutukseen, panostukset hoivaan, panostukset tulevaisuuteen — voi kun näitä pannukakkuja tulisi myös sieltä hallituksen suunnalta. 
Puutun edustaja Hoskosen muutamaan nostoon. Hän kyseenalaisesti sitä velanoton vähentämisen linjaa, mikä oppositiolla on, mutta siinä itse asiassa meillä on aika yhtenäinen linja. Me oltiin kaikki oppositiopuolueet sitä mieltä, että velkaantumista pitää vähentää ja kokoluokkakin on suurin piirtein samaa. Miljardi on valtava summa rahaa — se on aivan valtava summa rahaa, ei siitä pääse mihinkään.
Työnteon ja eläkkeiden keventäminen, verotuksen keventäminen, siinä ehkä sitten kokoomus vähän eroaa muista oppositiopuolueista. Me nähdään, että se on Suomen tulevaisuuden kannalta aivan ratkaisevaa, että ihmiselle jää omasta työstä enemmän käteen. Olennaista on se, että kokoomuksen vaihtoehdossa kevennetään työn verotusta kaikilta tulotasoilta painottaen pieni- ja keskituloisia, eli tämäkin on syytä muistaa tässä.
Perussuomalaisten vaihtoehdosta kysyin ja sain, kiitos, vastauksia. Edustaja Rantaselle totean, että jos puolueohjelmassa on jotain panostuksia ja ne eivät sitten näy vaihtoehtobudjetissa, niin se vähän pistää haastavaan tilanteeseen, kun mietin sitä tilannetta, että jos ei ole rahaa, miten voidaan panostaa, mutta ymmärrän varmasti osittain ajatteluanne, ja edustaja Meri sanoi, että tästä vaihtoehtobudjetista näkee teidän arvot, ja juuri tämän takia minä olisin halunnut nähdä niitä panostuksia, että mitkä ovat ne panostuksen kohteet, joista ne teidän arvot paljastuvat ja näkyvät. Tämä oli vain sellainen yksi asia, jonka olisin toivonut siinä voimakkaammin olevan ihan sen takia, että pystyy sitä omaa ajattelua vahvistamaan keskustelun ja vertailun kautta.
Ehkä tässä kohdassa jatkan vielä edustaja Eestilän nostoon investoinneista ja niiden tärkeydestä. Se on aivan päivänselvä asia, että me voidaan tehdä vaihtoehtobudjetteja vaikka joka päivä, mutta jos me ei pystytä varmistamaan investointeja Suomeen, niin meidän tulevaisuutemme ei kovinkaan valoisa ole, ja siitä kiitoksia suuresti edustaja Eestilälle nostona. Etenkin hän nosti Pohjois-Ruotsin, mutta kyllähän me voidaan sanoa, ettei sinne Pohjois-Ruotsiin nyt sen takia investoida, että se on poikkeuksellisesti hienompaa tai parempaa seutua kuin meillä Suomessa on, [Puhemies koputtaa] eli siinä mielessä kyllä tulee se signaali jostain muualta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T18:16:45,2022-11-30T18:19:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_202,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_203,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Vielä pari huomiota tästä opposition budjettiesityskeskustelusta.
Hieman ihmettelen kokoomuksen kantaa, kun nyt olemme eläneet varmasti Suomen rauhanajan historian vaikeimpia vuosia, tarkoitan tätä Venäjän hyökkäyssotaa, sen seurauksena, kun koko läntinen Eurooppa meni — en sano, että melkeinpä polvilleen — suuriin talousvaikeuksiin. Ikävä kyllä voi melkein sanoa, että emme ole sitä pahinta vielä edes nähneet, kun talvi on vielä edessä. Tiedämme sen energian hinnasta tälläkin hetkellä, mihin se sota on johtanut. Ja korona varsinkin aiheutti sen, että moni yritys joutui todella vaikeuksiin, ja ihmettelen sitä arvostelua, kun hallitus teki siinä tilanteessa, pakkotilanteessa, hyvin nopeasti järjestelyt, joilla yrityksiä tuettiin, etteivät ne menisi nurin nimenomaan tämän koronan takia, koska siinä tilanteessa tarvittiin selvää valtion signaalia, että yritykset jäävät henkiin tämän koronatilanteen vaikeiden seurausten takia. Nyt se sitten ei olekaan hyvä. Muistan, kun elinkeinoministeri Lintilä eräässä tilaisuudessa esitteli, mitä tehdään, ja joku siellä kysyi, että miksi ei tehdä nopeammin, miksi viivytellään. Kylmä tosiasia on se, arvoisat opposition kansanedustajat ja myös hallituspuolueiden edustajat, että ei ollut mitään mallia, miten siinä tilanteessa toimitaan. Piti luoda ensimmäiset lainsäädännöt, mitään mallia mistään ei löytynyt, ja Suomen valtiohan ei voi maksaa mitään tukia minnekään, ellei sitä varten ole nimenomaista lakia. Kaiken julkisen toiminnan tulee perustua lakiin, ja lakia on tarkoin noudatettava, siitähän kaikki lähtee. Jos arvostelua tulee, niin voitte moittia ehkä viikon tai kaksi, että joku laki on viiveessä, mutta kiitokset haluan osoittaa myös elinkeinoministeriölle ja sen virkamiehille, jotka tekivät aivan varmasti valtavat määrät ylitöitä saadakseen lait valmiiksi ajoissa, jotta pysytään yrityksiä pelastamaan, ja siinä onnistuttiin aika hyvin. Tämän hetken työllisyystilanne osoittaa sen, arvoisat opposition kansanedustajat: meillä on työllisyys kasvanut koko ajan. Ja voimme uskoa siihen, että parempi tulevaisuus on edessä. Meillä on vaikea talvi edessä, sen tiedämme, mutta yhteisesti tästä selviämme. Jos me lähdemme siihen, että lähdemme moittimaan niitä henkilöitä, niitä yrittäjiä taikka virkamiehiä, jotka varmasti tekivät parhaansa, niin ehkä olemme hieman väärää puuta haukkumassa. Mutta ymmärrän toki oppositiopolitiikan syvimmän ytimen. Opposition tehtävä on juuri tuo: pitää hallitus hereillä ja ahdistaa sitä, niin kuin jääkiekossa viedään vastustajan hyökkääjä laitaan eikä sitä päästetä maalin eteen — se on ihan normaalia peliä, myös koripalloilija tietää sen, että korin alle ei saa päästää.
Sitten tästä Euroopan unionin politiikasta vielä sen verran, että energiapolitiikkaan meidän on saatava muutos. Meillä tällä hetkellä rikotaan hallitusohjelmaa, mikä tulee Suomelle erittäin kalliiksi, ja se näkyy meidän ensi vuoden taloudessa ihan varmasti. Meidän on saatava turve takaisin suomalaiseksi energiaraaka-aineeksi, ja nämä päästökaupan virheet on oikaistava. Se 15 miljoonaa tonnia liikaa päästöjä, hiilinielujen vähättely, pitää oikaista. Ei suomalaisen veronmaksajan pidä maksaa meidän virkamiestemme tekemistä virheistä, kun neuvottelutilanteissa on kerrottu väärät päästölähteet. On aivan perusteltua sanoa, että kun Euroopan unionin komission edustajat kävivät täällä Ursula von der Leyenin johdolla, niin meidän viestimme muun muassa ennallistamisesta ja metsien tilanteesta oli hyvin ristiriitainen. Toinen osapuoli sanoi, että kaikki on hyvin, ja toinen osapuoli sanoi, että kaikki on mennyt ihan väärin, koko Suomen metsät tuhoutuvat. Näinhän ei ole. Suomen metsät ovat parhaassa mahdollisessa kunnossa, ja jos halutaan tehdä oikeaa metsäpolitiikkaa, joka suosii valtiontaloutta, pitää sekä kuntatalouden että valtiontalouden kunnossa, niin meidän on pakko jatkaa normaalia metsätaloutta: harvennushakkuut tehdään ajallaan, metsät uudistetaan silloin, kun ne ovat riittävän vanhoja, hoidetaan taimikot ja pidetään koko metsän ekosysteemi kunnossa. Jos ennallistamme, kasvavat metsät kuoliaaksi, ja jos ennallistamme suot, niin aiheutamme valtavan vahingon tuhoamalla hiilinielut ja tekemällä soista valtavan metaanipumpun, ja metaanihan on tunnetusti 40 kertaa pahempaa kasvihuonekaasua kuin hiilidioksidi ikinä on.
Elikkä ei pidä tehdä vääriä päätöksiä siinä suuressa kiihkossa, mitä varsinkin vihreät tässä talossa ajavat. Heidän biologiset perusteensa eivät pidä paikkaansa. Onhan se käsittämätöntä, että yksi puolue saa kertoa ihmeellisiä satuja, tietoja, jotka eivät pidä ollenkaan paikkaansa, ja suuresti ihmettelen sitä, että meidän valtakunnan media nielaisee tämän väärän tiedon aivan sinisilmäisesti, tarttumatta ollenkaan biologisiin tosiasioihin. Haluan lähettää nyt medialle viestiä: katsokaapa, hyvät tiedotusvälineitten edustajat, vaikka valtakunnan metsien inventointitietoja, miten Suomen metsätalous on kehittynyt, miten Suomen kansantalous on kehittynyt, jos jaksatte yhden päivän paneutua näihin tietoihin. Me olemme 50 vuoden aikana yli tuplanneet puuvarastomme ja yli tuplanneet metsien kasvun elikkä yli tuplanneet hiilinielun. Tässä pitäisi olla meille kansalaisille näyttöä, että Suomen metsät toimivat, ja annetaan [Puhemies koputtaa] niiden toimia, ei tehdä keinotekoisia esteitä. Päätös kuuluu Suomen kansalle eikä Euroopan unionille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-11-30T18:19:58,2022-11-30T18:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_132_204,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_205,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluaisin sanoa edustaja Hoskoselle, että kun kritisoitte tässä pöntössä vihreitä, niin muistakaa se, että te olette viimeiset kolme ja puoli vuotta taanneet vihreiden ja vasemmistoliiton päätöksiä. 
Jos sitten mennään tähän ennallistamisasetukseen ja siihen, kuinka perussuomalaiset toimivat suuressa valiokunnassa — asia, jonka edustaja Kettunen otti esille — niin käydäänpä asiaa sitten hiukan läpi tässä. Eli tänäänhän suuri valiokunta antoi tämän lopullisen kannan ennallistamisasetukseen, ja perussuomalaiset eivät yhtyneet tähän suuren valiokunnan kantaan vaan irtauduimme muiden puolueiden rintamasta ja jätimme eriävän mielipiteen. Kerron nyt, miksi. Siksi, että valiokunnan kannaksi muotoutui vihreiden ja keskustan lässähtänyt pannukakku nimeltä kompromissi. Suuren valiokunnan kanta siitä, että Suomen ei tule hyväksyä asetusehdotusta nykyisessä muodossaan, ei ole riittävä, vaan meidän mielestämme Suomen ei tule hyväksyä ennallistamisasetusta missään muodossa, ei yhtikäs missään muodossa. Tässä komission esittämässä ennallistamisasetuksessa on yksinkertaisesti kaikki pielessä, aivan kaikki. Yhteiselle metsäpolitiikalle ei ole määritelty oikeusperustaa EU:n perussopimuksista. Tästä huolimatta Euroopan komissiolta on tullut tällä kaudella useita esityksiä, joilla pyritään joko suoraan tai välillisesti vaikuttamaan meidän metsiimme. Nyt käsiteltävä ennallistamisasetus on jatkumoa tälle, ja on täysin selvää, että metsäpolitiikka kuuluu vain ja ainoastaan kansallisen päätäntävallan piiriin, eikä siitä tule antaa tuumaakaan, ei tuumaakaan, periksi. Lisäksi ennallistamissuunnitelmat tulisi aina laatia kansallisesti ja ennallistamistoimissa tulisi edetä vapaaehtoisuuden kautta.
Kerrottakoon vielä tästä ennallistamisasetuksesta, että tämä vertailuvuosi, 1952, on erittäin epäreilu Suomelle. Nimittäin sitä peilataan luontotyyppien 70 vuoden takaiseen pinta-alaan, ja Suomi oli tällöin vasta teollistumassa toisin kuin valtaosa muista Länsi- ja Pohjois-Euroopan maista, jotka olivat jo kehittyneet teollisuusmaiksi jo vuosia tai vuosikymmeniä aiemmin. Monissa maissa luonnontilainen metsä oli 1950-lukuun mennessä jo käytetty. Komission arvion mukaan tämän asetuksen toimeenpano voi maksaa Suomelle vuosittain lähes miljardi euroa. Lisäksi alustavan arvion mukaan pelkästään metsäisten alueiden puunkäytön rajoituksista syntyisi metsänomistajille 50—100 miljoonan euron vuosittaiset tulonmenetykset. Suomelle ennallistamisesta aiheutuvat kulut olisivat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna EU-alueen korkeimmat, ja tämä tarvittavien määrärahojen mittaluokka on merkittävä. Asetus olisi voimassa toistaiseksi, ja se sisältää vuoteen 2050 asti ulottuvia tavoitteita. Se sitoisi siis eduskunnan budjettivaltaa pitkäaikaisesti, ja perustuslakivaliokunta on pitänyt erittäin tärkeänä, että Suomen budjettisuvereniteettia suojataan mahdollisimman tehokkaasti.
Lisäksi viimeiseksi haluaisin ottaa esille sen, että hallitus rajoitti eduskunnan päätösvaltaa viivyttämällä Suomen kannan muodostamista tästä ennallistamisasetuksesta, koska se antoi U‑kirjeen eduskunnalle vasta siinä vaiheessa, kun eduskunta ei enää käytännössä ehtinyt käyttää toissijaisuushuomautusta. Tämä toissijaisuusperiaatetta koskeva muistutus on normaalisti tehtävä kahdeksan viikon sisällä komission ehdotuksen antamisesta, mutta nyt sitten määräaika oli normaalia pidempi eli 12 viikkoa kesäkuukausista johtuen, mutta Suomen ennallistamisasetusta koskevan kannan valmistelu valtioneuvostossa kesti koko tämän ajan.
Tässä nyt totuus asiasta nimeltä ennallistamisasetus. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-30T18:25:15,2022-11-30T18:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_132_206,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, edustaja Antikainen. Nyt juuri vasta tähän tulin, niin en ollut ihan varma, mutta käsittääkseni olemme edelleen näissä vaihtoehtobudjeteissa emmekä ennallistamisasetuksessa. [Sanna Antikainen: He aloittivat aiheesta!] Pidetään puheenvuorot niissä. — Ja edustaja Aittakumpu nyt näyttää esimerkkiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_207,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En kyllä malta olla ihan muutamalla lauseella ottamatta kantaa, koska tämä liittyy myöskin Suomen valtion budjettiin sillä tavalla, että tässä tosiaan kun suuri valiokunta kantaa otti, niin siinä yhtenä kärkenä oli se, että eduskunnan budjettivaltaa ei saa tällä tavalla rajoittaa. Pidän hyvin tärkeänä, ja se on minusta hyvin myönteinen uutinen, että koko Suomen eduskunta vastustaa tätä ennallistamisasetusta tässä muodossa. Lähinnä nyt se ero perussuomalaisten ja muiden ryhmien välillä tuolla valiokunnassa oli se, että muut haluavat kuitenkin neuvotella. Me haluamme neuvotella ja viedä tätä kautta tätä Suomen kantaa eteenpäin. Emme hyväksy tällaista ennallistamisasetusta, emme missään tapauksessa hyväksy. Suomi tulee äänestämään sitä vastaan, mikäli nuo muutokset eivät ole riittäviä. On erittäin arvokasta, että nyt tämä lausunto saatiin.
Mutta, arvoisa puhemies, tosiaan näistä vaihtoehtobudjeteista on nyt kyse, ja on hienoa, että oppositio pääsee aina esittämään nämä omat vaihtoehtonsa. Kuten tässä on jo tullut esille, perussuomalaisten vaihtoehtobudjetille täytyy antaa kiitosta siitä, että se pureutuu suomalaisten ongelmiin, aivan arkisiin asioihin, ottaa kantaa asumiseen, liikenteeseen, elämisen kustannuksiin ja niin edelleen, joitten kanssa suomalaiset tällä hetkellä kamppailevat.
Kokoomukselle taas voi perustellusti antaa tunnustusta erityisesti siitä, että kokoomuksen huoli talous- ja työllisyyspolitiikasta tulee hyvin tässä vaihtoehdossa esille. Velkaantumisen katkaiseminen ja kasvun vauhdittaminen ovat keskustallekin erityisen tärkeitä tavoitteita. Hämmennystä sen sijaa herättää se, että kokoomuksen vaihtoehto nojaa lähinnä isompiin keskuksiin ja hyvin toimeentulevien ihmisten pärjäämiseen. Tässä on iso ero keskustan ja hallituksenkin linjaan. Keskusta kantaa huolta kaikista suomalaisista koko Suomessa, myös maaseudulla. Kokoomuksen vaihtoehdossa myös leikataan työttömiltä, ja tässäkin on iso ero keskustan linjaan. Me haluamme pitää kaikista ihmisistä huolta ja koko Suomen elävänä.
Perussuomalaisten mukaan EU:lta tulee miljardilasku mutta ei juurikaan hyötyjä. Samaan aikaan heidän mukaansa suomalaisen viennin pitäisi vetää. Tässä pitää huomata se, että nimenomaan EU:n ansiosta Suomen vienti vetää nyt niin kuin se vetää. Pienenä vientivetoisena taloutena EU:n tarjoama esteetön markkina-alue on nimenomaan pienelle Suomelle erityisen merkityksellinen. Suomi hyötyy EU:sta suhteessa enemmän kuin sellaiset maat, joilla on isot omat kotimarkkinat.
Voi olla, että perussuomalaiset ovat olleet turhankin suurpiirteisiä tässä vaihtoehtobudjetin laadinnassa. He eivät ole tehneet siinä niitäkään lisäyksiä, joita he ovat vastalauseessa ensi vuoden valtion budjettiin tehneet. — Kiitos, arvoisa puhemies!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-11-30T18:30:31,2022-11-30T18:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_132_208,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_209,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuoreen Tilastokeskuksen julkistuksen mukaan Suomen bruttokansantuote pieneni heinä—syyskuussa 0,3 prosenttia, ja Osuuspankin pääekonomisti Reijo Heiskasen mukaan Suomen kasvuongelmat löytyvät erityisesti viennin tasosta. Tilanne on pienelle vientivetoiselle maalle erityisen huolestuttava, emmekä voi elää jatkuvasti velaksi, kuten Marinin hallitus on tehnyt.
Arvoisa puhemies! Valtiontalouden menojen alati kasvaessa lisääntyy paine korottaa entisestäänkin kireää verotusta, mikä puolestaan heikentäisi vientiteollisuutemme kilpailukykyä sekä myös monien jo nyt kodeissaan palelevien, huippukalliita energialaskujaan päivittelevien ihmisten ostovoimaa. Sen ei pidä antaa tapahtua.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät tässäkin vaihtoehtobudjetissaan yhteensä noin miljardin euron säästöjä muun muassa maahanmuuton ja kehitysavun kustannuksista. Niitä voidaan karsia merkittävästi kansalaisten elintason silti alentumatta.
Myös EU:sta johtuviin menoihin on viimein puututtava. Esimerkiksi tässäkin keskustelussa esiin nousseen ennallistamisasetuksen toteutuessa alun perin esitetyssä muodossa Suomelle aiheutuisi noin 930 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Lievennettykin ennallistamisasetus olisi paha takaisku maamme taloudelle, kuten edustaja Antikainen edellä hyvin kuvasi. [Sanna Antikainen: Niinpä!] Hallituksen on pysyttävä neuvotteluissa äärimmäisen tiukkana, mitä tosin vahvasti epäilen viime vuosien neuvottelutulosten perusteella.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten linja on vuosien myötä pysynyt hyvin vakaana, mutta miten on hallituksen laita? Suomi ansaitsisi ja tarvitsisi erityisesti vaikeina aikoina toimintakykyisen hallituksen. Hallituspuolueiden yhä näkyvämmäksi käyvä keskinäinen riitely hankaloittaa kuitenkin entisestään asioiden järkevää ja tehokasta hoitamista. Muista hallituspuolueista poikkeavia omia linjauksiaan on tuonut erityisesti keskusta — ilmeisesti yhä syvenevästä kannatusalhostaan johtuen. On toki todettava, että keskustan viimeaikaiset irtiotot hallituspolitiikasta ovat olleet monelta osin aiheellisia, joskin poukkoilevia.
Arvoisa puhemies! Keskustan ja sen hallituskumppaneiden harjoittaman politiikan vuoksi seuraavalla hallituksella on valtava työsarka velkaantumiskierteen taittamisessa ja Suomen talouden kääntämisessä takaisin kasvu-uralle. Se ei tapahdu hetkessä mutta on kuitenkin mahdollista toteuttaa määrätietoisuudella ja päättäväisyydellä. Yhteiset voimavarat on keskitettävä olennaiseen, kuten perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on tehty, eli Suomen ja suomalaisten parhaaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-11-30T18:33:43,2022-11-30T18:36:57,Hyväksytty,1.1
2022_132_210,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_211,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän puheenvuoron, koska ihan keskustelun alkupuolella muun muassa valtiovarainministeri Saarikko ja myös eräät edustajat kyseenalaistivat sen, kuinka merkittäviä nämä eroavaisuudet ovat meidän vaihtoehtobudjetissa ja sitten hallituksen talousarvioesityksessä, ja esimerkiksi eräissä välihuudoissa esitettiin, että ne erot olisivat hyvinkin pieniä, ja puhuttiin prosentista tai vastaavasta.
Nyt jos ajattelee perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia, niin me otettaisiin yli miljardi vähemmän velkaa, 1 162 miljoonaa euroa. Jos talousarvioesityksen loppusumma on 80,5 miljardia, niin voidaan tietysti ajatella, että tämä ero siihen nähden olisi pieni — omasta mielestäni se ei ole siihenkään nähden itse asiassa niin pieni — mutta se oikea luku, mihin se pitää suhteuttaa, on nimenomaan alijäämä elikkä 8,1 miljardia, josta tämä reilu miljardi, 1 162 miljoonaa, on itse asiassa jo 15 prosenttia elikkä hyvinkin merkittävä osuus.
No kuinka paljon sitten budjetti ja vaihtoehtobudjetit voivat erota tässä vaiheessa, kun ajatellaan, että on noin reilu kuukausi aikaa siihen, kun vuosi 2023 alkaa vaikuttaa, niin kyllähän niiden nyt suhtkoht lähellä täytyy olla siinä mielessä, mutta ne erot kuitenkin tulevat olemaan hyvin merkittäviä, jos mennään vähänkin pitemmällä aikavälillä. Jos ajatellaan pelkästään tätä hallitustaivalta, niin sehän lähti siitä ajatuksesta, että Suomella on varaa, että meillä on varaa tehdä menolisäyksiä, pysyviä ja kertaluontoisia, ja niitä tehtiinkin. Sitten hetki aikaa kului, ehkä muutama kuukausi, niin talousennusteet näyttivät huonommilta jo silloin, siis ennen koronaa, jolloin selitys vaihtui, ja lähdettiinkin siitä, että menolisäykset tehdään itse asiassa sen takia, että hallitus tekee vastasyklistä talouspolitiikkaa, elikkä ikään kuin elvyttävästi. No sitten tuli korona ja Ukraina, ja tällöin otettiin uutta velkaa ja tehtiin uusia menoja, mutta sen varjolla sitten paljon muutakin ilman sen kummempaa kontrollia. Kehykseen ei palattu, ja sitten viime aikoina erilaisia menolisäyksiä vietiin yhdessä läpi ilman oikeastaan minkäänlaista priorisointia, ennen nyt näitä viimeaikaisia hallituksen poliittisia koplauksia.
Jos nyt ajatellaan, että tässä vaiheessa lähdetään tekemään eroa, mikä on melkein 1 200 miljoonaa, ja ajatellaan, että siinä tulee sisäänrakennetusti erilaisia rakenteellisia vaikutuksia, sanotaan nyt vaikka maahanmuuttokustannuksista, mitkä vaikuttavat sote-puolen menoihin ja moneen muuhun menoon, niin kyllähän tästä vuosien aikana tulee isojakin summia, eli puhutaan oikeastaan kahdesta eriytyvästä urasta siinä, mitä hallituksella on, ja siinä, mitä meillä olisi meidän vaihtoehdossa tai opposition vaihtoehdoissa. Sikäli ajattelen, että nämä ovat kuitenkin huomattavia talouspoliittisia linjaeroja, ja niillä tulee olemaan hyvinkin merkittävä vaikutus siihen, mikä on Suomen fiskaalitalouden terveydentila sanotaan vaikka kahden vaalikauden aikana tai mikä on merkitys kilpailukykyyn ja kestävyyteen. Sen takia mielestäni sellainen väite, mitä alussa esitettiin, että erot olisivat pieniä, ei selvästikään ota huomioon tätä kokonaisuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-11-30T18:37:01,2022-11-30T18:41:00,Hyväksytty,1.1
2022_132_212,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_213,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä päivänä keskustelemme vaihtoehtobudjeteista, ja on todella hienoa, että tällaisia vaihtoehtobudjetteja tehdään, koska kyllähän meillä on erilaisia näkemyksiä hallituksen omasta esityksestä. Mielestäni täällä on käyty hyvää keskustelua ja aika reippaastikin, mutta kyllähän aivan vääriä tietojakin on ollut liikkeellä, ja se on tietysti vähän surullista. Tässähän tietysti aina toivoisi, jos hallituspuolueitten edustajat ja erityisesti ministerit kommentoivat oppositiopuolueitten ja ryhmien vaihtoehtobudjetteja, että olisi oikeasti siihen tutustuttu, koska kyllähän se aina surullista on, että ministeriaitiosta sanotaan vääriä tietoja ja ne jäävät sitten elämään. Onneksi täällä on kuitenkin väki ollut hereillä ja pystytty kertomaan, että ei se nyt ihan noin ole, se, mitä on tulkittu.
Mutta joka tapauksessa olen itse hyvin tyytyväinen kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin. Siinä panostetaan nimenomaan kestävään talouteen, työllisyyteen, sivistykseen, hoitoon ja huolenpitoon ja turvallisuuteen, ja nämä jos mitkä ovat niitä tärkeitä asioita tällä hetkellä, kun ympäröivä yhteiskunta on aikamoisessa muutoksessa ja turbulenssissa. Jos pitäisi yhdellä sanalla sanoa, mitä tämä meidän oma vaihtoehtobudjettimme pitää sisällään, niin kyllä se on nimenomaan työ elikkä se, että me saadaan kasvua aikaiseksi, koska ei sitä kakkua voi syödä, ennen kuin sitä kakkua on leivottu. Työ on parasta kasvun ainesta, ja työ on parasta sosiaaliturvaa.
Viime hallituksessa, Sipilän hallituksessa, tehtiin arvovalinta nimenomaan työhön, ja jos ei sitä olisi tehty, miten kauhea tämä kausi meillä olisi ollut, kun on ollut erilaisia väliin tulevia muuttujia, näitä mustia joutsenia, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja pandemia. Eli teimme aivan oikean valinnan silloin, ja siitä kiitos myöskin pääministeri Sipilälle, silloiselle pääministerille, jota täällä aika paljon kölin alta myöskin omat vetävät — vähän surullista kuultavaa aina välillä — ja hän kuitenkin teki kaikkensa, kuten koko hallitus, että Suomi pysyisi jaloillaan. Työ on parasta sosiaaliturvaa, olen edelleen sitä mieltä, ja täällä on ollut myöskin vääriä tietoja siitä, että nyt veroalennuksia tulisi erityisesti rikkaille. Kyllä tässä nimenomaan painopiste on keski- ja pienituloiset.
Mitä sitten tulee siihen, kun täällä sanottiin, että suurin työllisyyden este on nimenomaan terveys — minkä ihmeen tähden sitten Kela-korvauksia alennetaan ja minkä ihmeen tähden terapiatakuuta ei hyväksytty? Täällä vihjaistiin, että viime kaudellakin alennettiin Kela-korvauksia. No, ne alennettiin siitä syystä, kun piti tulla valinnanvapaus. Se oli se diili, mutta tässä tämä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T18:41:02,2022-11-30T18:44:10,Hyväksytty,1.1
2022_132_214,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_215,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmissa puheenvuoroissani olen käynyt läpi sitä, miten kokoomuksen vaihtoehto saattaisi Suomen talouden kestävälle pohjalle ja muuttaisi Suomen suunnan, koska meidän vaihtoehdossa on enemmän työtä suomalaisille, enemmän käteen omista tuloista ja vähemmän velkaa valtiolle. Mutta kun aiemmin mainitsin, että teemme myös priorisointeja, eli teemme arvovalintoja ja painopisteitä, pystymme panostamaan vaihtoehdossamme tärkeisiin asioihin — turvallisuuteen, koulutukseen, osaamiseen, sivistykseen ja toisaalta myös hoivaan, huolenpitoon, välittämiseen — niin haluaisin vielä nostaa esiin tämän sivistyksen.
Sivistyksen Suomen rakentaminen on kokoomukselle tärkeää. Suomen ja suomalaisten pärjäämisen ja hyvinvoinnin edellytys on sivistys ja osaaminen. Me vahvistaisimme varhaiskasvatuksen laatua, nostaisimme osallistumisastetta, vahvistamme lukiokoulutuksen laatua ja saatavuutta ja pääomitamme korkeakouluja miljardilla — nostamme osaamistasoa. Kaikista sivistyspanostuksista merkittävin ja tärkein mielestäni on kuitenkin tämä, jonka kokoomus toteuttaisi, eli vahvistaisimme perusopetuksen laatua. Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot toisen asteen opintoihin. Vaikka meillä on maailman paras peruskoulu, tai ainakin ajattelemme niin, niin tosiasiassa perusopetuksen päättää oppilaita, joilla ei ole riittäviä perustaitoja pärjätä toisen asteen opinnoissa. Ongelmiin on puututtava nykyistä paljon varhaisemmassa vaiheessa. Esimerkiksi hallituksen toteuttama oppivelvollisuuden pidennys ei auta vaan valuu hukkaan, jos oppimisen perustan annetaan rapautua. Jokaisella peruskoulun päättävällä on siis oltava riittävät perustiedot ja ‑taidot toisen asteen opintoihin, sen me kokoomuksen vaihtoehdossa turvaisimme.
Yhtenä keskeisenä kehittämisen kohteena on oppimisen tuki perusopetuksessa. Valitettavasti oppilaat eivät saa tällä hetkellä riittävästi tarvitsemaansa yksilöllistä tukea oppimiseen. Kokoomus on sitoutunut siihen, että oppimisen tukea on tarjolla ja nimenomaan yksilöllisesti, oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja, ja myös pienryhmäopetuksen on oltava mahdollista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T18:44:12,2022-11-30T18:47:07,Hyväksytty,1.1
2022_132_216,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_217,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy tähän ennallistamisasetukseen... Totta kai me puhutaan nyt varjobudjeteista, mutta ennallistamisasetukseen liittyen perussuomalaisten vaatimus asetuksen vastustamisesta ihan kaikissa muodoissa jättäisi Suomen neuvotteluiden ulkopuolelle jo ennen kuin ne ovat alkaneet. [Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] — Tässä on tämä suuren valiokunnan ansiokas mietintö, johonka kaikki muut puolueet lähtivät paitsi perussuomalaiset. — Tämä antaa nyt hyvän pohjan neuvotteluihin edistää sitä, että tarvittaessa... [Puhemies koputtaa — Puhemies: Nyt, arvoisat edustajat, tähän ennallistamiskysymykseen ei nyt tässä yhteydessä tarvitse enää palata. Ne ovat nämä vaihtoehtobudjetit.] — Kyllä. No, kiitoksia tästä huomiosta, puhemies. — Mutta kuitenkin: Suomella on mahdollisuus äänestää tätä ehdotusta vastaan, mikäli esitys on Suomen etujen vastainen.
No, puhemies, mennään nyt sitten itse asiaan, metsätalouteen liittyvään aihealueeseen. Jo edellisessä puheenvuorossa, kunnioitettu puhemies, kiitin perussuomalaisia siitä, että metsätalouden edellytykset on taattava ja turvattava. Kiitän myös kokoomuksen linjaa luonnonsuojelun edistämisen osalta vapaaehtoisin toimin. Sitä voi kyllä kannattaa. Metso- ja Helmi-ohjelmat: ne ovat osoittautuneet oivallisiksi tavoiksi edistää luonnon monimuotoisuutta. Näihin ohjelmiinhan lisärahoitusta on tulossa ensi vuonna hallituksen esityksen mukaan 17 miljoonaa. Kokoomuksella oli ehdotus 20 miljoonaa euroa, hyvä niin. Mutta kyllä keskusta lähtee siitä, että vapaaehtoiset toimet luonnonsuojelun ja ennallistamisen edistämisessä ovat aina pääasiallinen keino. Vapaaehtoisuus on aina pääasiallinen keino.
Puhemies! Mitä tulee nytten siihen, kun puhutaan maa- ja metsätaloudesta, ne ovat niitä meidän huoltovarmuuskysymyksiä ja asioitten edistämistä. Huoltovarmuus, omavaraisuus: se tulee maakunnista, se tulee maaseudulta.
Kokoomus on kuitenkin tekemässä vaihtoehtobudjetillaan leikkauksia. Siellä jätetään toteuttamatta lisäys alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen ohjelmiin, 10 miljoonan leikkaus. Te olette luopumassa yritysten neuvontapalveluiden valtionavusta maaseudun elinkeinojen kehittämiseen: te olette leikkaamassa 5,4 miljoonaa, kun juuri nyt sinne pitäisi satsata se 5,4 miljoonaa euroa ja etsiä se säästökohde aivan jostain muualta. Nyt pitäisi satsata maaseudun elinkeinoihin, maakuntien tulevaisuuteen, koska sieltä, kunnioitettu puhemies, meidän huoltovarmuus tulee myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T18:47:09,2022-11-30T18:50:18,Hyväksytty,1.1
2022_132_218,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_219,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan keskustan duolle Kettunen—Aittakumpu muistuttaa, että vielä viikonloppuna teidän puolueenne puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Saarikko vaati järeää uudistusta työttömyysturvaan ja asumistukiin, ja nyt te kritisoitte täällä. Tämä on todella ikävää siinä mielessä nähdä, jos teidän puolueenne puheenjohtaja ei sitä tukea teiltä saa. No, nämä ovat niitä haastavia kokonaisuuksia, mitä Suomessa joudutaan todennäköisesti ja tullaan edistämään.
Mutta oikeastaan jatkaisin edustaja Puiston hyvästä puheesta velkaantumisesta. Se on oikeastaan aika ratkaisevaa ymmärtää, Hoskonenkin nosti asian esiin. Mehän ollaan toimittu niin koronan yhteydessä kuin Venäjän hyökkäyssotaan liittyvien menojen kohdalla hyvin yhteistyössä täällä eduskunnassa, mutta siitä huolimatta ja sen lisäksi VM:n laskelmien mukaan puhutaan noin 10 miljardista eurosta velkarahaa, mitä tämä hallitus on käyttänyt erinäköisiin ideologisiin asioihin — tai lähtökohtaisesti taitaa olla riitojen sopimiseen — ja kyllähän tämä on aika huolestuttava suunta.
Näitä rahoja on aika holtittomasti käytetty, ja siis tämä holtiton velkarahan käyttäminen lähti käyntiin jo ennen koronaa, sekin on syytä tässä yhteydessä muistaa. Se oli hallitusohjelmassa, ihan näin oli tarkoitus mennä rallatella eteenpäin välittämättä huomisesta. Kun me kokoomuksessa esitetään erittäin varteenotettava vaihtoehto, miten sitä velkaantumista vähennettäisiin miljardilla vuodessa, niin kyllä kuulostaa kovin kyseenalaiselta, että sitä aletaan täällä salissa hallituspuolueiden johdolla kritisoimaan. En näe, miten voidaan edes keskustella vaihtoehtobudjeteista, jos miljardit ovat pikkusumma. Mitä järkeä on keskustella taloudesta, jos miljardit ovat sellaisia summia, jotka vain ilmeisesti tippuvat taskusta hallituspuolueiden kulkiessa täällä käytävillä?
Sen verran haluaisin todeta — tämä ei nyt mene ennallistamisasetukseen, koska se kuitenkin on osa tätä talouden kokonaiskuvaa — että kyllä olen henkilökohtaisesti erittäin huolissani siitä, millä tavalla hallitus on vaikuttanut meidän EU-asioissa EU-politiikkaan, ja tämä ennallistamisasetus on yksi hyvä esimerkki siitä. Kun ollaan toimittu huonosti, tai itse asiassa tällä hetkellä tuntuu, että hallitus on toiminut niin kuin he ovat halunneet ja he ovat saaneet tämän lopputuloksen, mikä komissiosta on lähtemässä eteenpäin, niin nämä ovat isoja kysymyksiä, ja todella toivon, että tässä hallitus skarppaa voimakkaasti loppukaudella [Puhemies koputtaa] ja seuraava hallitus sitten ottaa tämän homman haltuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T18:50:20,2022-11-30T18:53:32,Hyväksytty,1.1
2022_132_220,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"No niin, ja edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_221,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vihervasemmistolaisen velkajuhlan on nyt yksinkertaisesti loputtava. Maailma kylässä ‑juhlat ja muut tuhlausbileet on nyt vain yksinkertaisesti lopetettava. Perussuomalaisten vaihtoehto laittaa tuttuun tapaan suomalaisen etusijalle. Meidän vaihtoehto on tehty suomalaiselle. Se välittää ensisijaisesti suomalaisesta, ja me pelastamme Suomen vihervasemmistolaiselta tuhlaukselta.
Arvoisa puhemies! Tässä vaihtoehtobudjetissa perussuomalaisten leikkaukset tehdään suomalaisten tahdon mukaisesti. Tämä on tärkeä seikka, koska juuri mikään muu puolue ei tee niin. Kokoomuskin laittaa 700 miljoonaa lisää kehitysapuun tilanteessa, jossa suomalaisilla on ennennäkemättömiä vaikeuksia tulla toimeen ja valtion talous on kuralla.
No, mitä tarkoittaa tämä ”leikkaukset suomalaisten tahdon mukaisesti”? No, kerrotaan. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuoreessa kyselytutkimuksessa suomalaisilta kysyttiin leikkauskohteista. Tuloksista kävi ilmi, että suomalaisten enemmistö toivoi julkisen talouden tasapainottamisen aloitettavan ensisijaisesti valtion menoja leikkaamalla eikä vasemmistolaisilla veronkorotuksilla. Suomen ylikireä verotus vie tavallisilta suomalaisilta palkansaajilta liikaa rahaa kukkarosta. Suomessa ei tule enää palkalla toimeen, varsinkaan tilanteessa, jossa nyt olemme, jossa inflaatio jyrää. Tosiaan kyseisestä tutkimuksesta selvisi, että suomalaisten enemmistön mielestä menoleikkauksia tulisi ensisijaisesti kohdentaa keskushallintoon, ympäristönsuojeluun, kehitysyhteistyöhön, Repo-, siis anteeksi, Yleisradioon, taiteeseen, kulttuuriin ja maahanmuuttoon. Kerrottakoon samalla, että toisin kuin vihervasemmistolaiset, suomalaisten enemmistö ei halua kohdistaa leikkauksia esimerkiksi maanpuolustukseen. Mehän olemme nähneet kaikki nämä vuodet, kuinka juuri SKP:n ja SKDL:n perillinen vasemmisto sekä vihreä puolue ovat vuosia huutaneet Suomen maanpuolustuksen alasajon perään. No onneksi sentään ovat hetkeksi hiljenneet realiteettien edessä.
Arvoisa puhemies! Hallitus on selitellyt velkajuhliaan koronalla ja Ukrainan sodalla. Totuus on se, että tämä hallitus on lisännyt muita kuin koronaan ja sotaan liittyviä menoja 8,1 miljardilla eurolla, ja tähän ei muuten lasketa mukaan EU-tukipaketteja eikä maahanmuuton miljardiluokan kustannuksia — nämä ovat lähes 10 miljardia euroa. Sen sijaan, että hallitus olisi ollut vastuullinen ja isänmaan etua ajatteleva, on se tuhlaillut rahaa sinne, tänne ja tuonne ympäri Afrikkaa ja Lähi-itää, vältellyt kipeitä päätöksiä ja juossut vastuuta karkuun. Ensisijaisena motivaattorina on ollut oman imagon ja brändin luominen, ei Suomen ja suomalaisten etu.
Arvoisa puhemies! Jatkan perussuomalaisten vaihtoehdon läpikäyntiä seuraavassa puheessani. Yleisesti sanon vielä loppuun, että perussuomalaisten vaihtoehdolla vihervasemmiston velkajuhlat loppuvat ja asiat laitetaan vihdoin tärkeysjärjestykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-30T18:53:33,2022-11-30T18:57:48,Hyväksytty,1.1
2022_132_222,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_223,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa äskeisessä puheenvuorossa aloitin jo sitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa, ja sitten viittasin siihen, mitä täällä ministeri Sarkkinen sanoi päivällä, että työllistymisessä yksi ongelma on terveys nimenomaan, mikä on ihan totta. Meillä on tällä hetkellä työkyvyttömyyssyyryhmistä kaikkein johtavimmassa asemassa mielenterveysongelmat. Siitä syystä kansalaisaloite terapiatakuusta olisi ollut tuiki tärkeä. Sitä on kokoomus kannattanut tässä koko nämä pari viimeisintä vuotta sen jälkeen kun on huomattu, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet muun muassa koronan jälkeen, ja varmasti turvattomuutta ja ahdistuneisuutta tuo myöskin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ja tietysti monia perheitä kiristää myös energian hinnan nousu ja muu. Siitä syystä olisimme sitä mieltä, että tämä terapiatakuu pitäisi laittaa, ja vieläkin ehtii siirtää rahoja sinne. Meillä on olemassa sellainen iso ohjelma kuin Terapiat etulinjaan, jolla on kehitetty nimenomaan tämäntyyppistä toimintaa, ja se 35 miljoonalla aivan varmasti hoituisi, matalan kynnyksen palveluja.
Toinen, mikä täällä tuli esille, mikä on työttömyyden yksi toinen osasyy, on nimenomaan osaaminen ja nimenomaan sen puute, eli tämä kohtaanto-ongelma. Meillä on tällä hetkellä työpaikkoja, mutta meillä ei ole sitten niitä, jotka pystyisivät ottamaan niitä vastaan, kun ei ole osaamista.
No, me olemme tässä meidän vaihtoehtobudjetissamme todenneet, että me haluamme edistää myös sivistyksen Suomea, ja me haluamme satsata nimenomaan koko koulupolkuun, ihan varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja niin edelleen ja siitä sitten eteenpäin. Me olemme esittäneet tässä vaihtoehtobudjetissa, että varhaiskasvatuksen laatuun ja tasa-arvoon lisätään rahoitusta ja alennetaan edelleen varhaiskasvatuksen maksuja.
Sitten vahvistettaisiin perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa ja vahvistettaisiin perustaitoja. Tämähän on se meidän ongelma, että perusopetuksesta valmistuu tällä hetkellä jopa joka seitsemäs nuori ja toisen tutkimuksen mukaan joka kahdeksas nuori, jolla ei ole perustaitoja, eli puuttuu lukutaito, kirjoitustaito tai laskutaito. Lisäksi me tarvittaisiin oppimisen tukea. Meillä on hyvin paljon, noin 20 prosentilla nuorista lapsista peruskoulussa oppimisen vaikeuksia, ja siihenkin lisäisimme varoja.
Me vahvistettaisiin lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta. Tällä hetkellähän kunnat maksavat suurimmaksi osaksi lukiokoulutuksen, ja se ei ole oikein, koska valtionosuuksien pitäisi olla suuremmat.
Lisäisimme korkeakoulujen aloituspaikkoja, ja nimenomaan niin, että ne eivät ole halpuutettuja aloituspaikkoja vaan täysimääräisesti rahoitettuja, ja pääomitettaisiin korkeakouluja miljardilla.
Tässä sitä sivistystä sitten pystyttäisiin vahvistamaan ja siihen kohtaanto-ongelmaankin vaikuttamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T18:57:48,2022-11-30T19:00:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_224,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_225,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että säästäväisyydestä tehdään jälleen suomalainen hyve. Se koskee tietysti valtiontaloutta, mutta toisaalta myös jokaisen tavallisen suomalaisen edellytyksiä vaurastua ja säästää. Niinpä me uudistaisimme meidän vaihtoehtobudjetissa osakesäästötilin. Kokoomuksen aloitteestahan Sipilän hallitus päätti vahvistaa kaikkien suomalaisten mahdollisuuksia vaurastua perustamalla uuden osakesäästötilin. Vuoden 2021 alkupuolella osakesäästötilejä oli avattu jo lähes 200 000, ja tileillä olevien tavallisten suomalaisten säästöt olivat arviolta lähes miljardi euroa. Kokoomus olisi halunnut osakesäästötilistä laajemman jo alusta saakka. Tilin talletuksiin asetettiin kuitenkin keinotekoinen katto ja tarpeettomat verosanktiot. Rajoitukset asettavat piensijoittajan selvästi epäedullisempaan asemaan varakkaampiin kotitalouksiin verrattuna. Kokoomus haluaakin poistaa tarpeettomat rajaukset tavallisen säästäjän suosimasta osakesäästötilistä, eli tehdään säästäväisyydestä jälleen suomalainen hyve.
Arvoisa puhemies! Vielä toisena täytyy nostaa esiin kokoomuksen vaihtoehdossa panostukset meille tamperelaisille erittäin tärkeään päärataan, erityisesti välillä Helsinki— Tampere. Hallituksen vaihtoehdossa ensi vuodelle tähän ei euroakaan tullut, ja me osoittaisimme tänne Helsinki—Riihimäki kapasiteetin lisäämiseen rahaa. Itse asiassa tälle samalle raideosuudelle tein itse myös talousarvioaloitteen, koska se on niitä koko Suomen kannalta aivan kriittisimpiä pullonkauloja, jotta meillä raideliikenne sujuu. Totta kai myös tieinvestoinnit ovat tärkeitä. Näiden lisäksi kokoomus myös pääomittaisi nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöitä, nimittäin meillä on laajemminkin Suomessa tarve nopeuttaa ja parantaa keskeisiä yhteyksiä myös pidemmällä aikajänteellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:00:57,2022-11-30T19:03:31,Hyväksytty,1.1
2022_132_226,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Ja edustaja Kettunen, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_227,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman nosti erittäin tärkeän, pienen mutta tärkeän, asian, osakesäästötilin ja siitä tällaisen keinotekoisen maksimisijoitusmäärän poistamisen. Se ei aja asiaa, sillä se on täysin keinotekoinen ja se ei perustu mihinkään. Se oli tärkeä askel, että tämä edellisellä hallituskaudella pistettiin eteenpäin, ja nyt on aika katsetta suunnata eteenpäin. Lähdetään siitä, että Suomessa voi jokainen vaurastua maltillisella ja rauhallisella ja pitkäjänteisellä sijoittamisella, ja siinä pitäisi kyllä valtion olla vahvasti tukena.
Mutta tuossa edustaja Antikainen tiedusteli hieman näitä kokoomuksen panostuksia. En jaksa lukea koko tätä listaaa, mihin me koetaan tarpeelliseksi panostaa. Tämä on osittain sitä, mitä aikaisemmin perussuomalaisilta kysyin, kun olisin toivonut heiltä niitä selkeitä panostuskohteita, mihin he kokevat, että on syytä allokoida rahaa. Nostan kuitenkin tässä yhteydessä poliisien resurssit ja poliisien määrän esiin, koska niin kuin me kaikki olemme nähneet, Suomessakin on melkoisia haasteita turvallisuuden, katuturvallisuuden ja jengitoiminnan, suhteen. Vaikka poliisien määrä ei luonnollisesti ole kuin yksittäinen ratkaisu tähän hyvin laajaan ja monisyiseen ongelmaan, niin kyllä sillä on oma roolinsa tämän kokonaisuuden ratkaisemisessa. Kyllä se lähtee siitä, että poliisien määrän takaamalla ja sitä parantamalla jokaisella on Suomessa, asuu sitten missä päin vain Suomea, turvallinen arki sitä kautta. Kokoomus oli valmis pistämään poliisin toimintamenoihin kahdeksan miljoonaa euroa lisää, ja tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeää. Se on signaali siitä, mitä kokoomus haluaa, mihin kokoomus haluaa puuttua, mihin me halutaan panostaa, ja tätä kautta luodaan suunnitelma siihen, miten poliisien määrä pystytään tulevien vuosien aikana nostamaan 8 000 poliisiin. Jälleen kerran: Jos kysytään, mihin me halutaan panostaa, niin kohteita on paljon, me ollaan tehty aika raaka työ siinä, että me löydetään sitä priorisointia ja valintaa. Jos on yksi kohde, jonka haluan nostaa, niin tämä on esimerkiksi sellainen, mikä puuttuu juuri tällä hetkellä pinnalla oleviin ongelmiin.
Toinen hyvä esimerkki: Meillä tulee pelastajien määrässä olemaan valtava ongelma, ja ylipäänsä tämä sote-uudistus tulee haastamaan kyllä pelastustoimea. Missä roolissa pelastustoimi tulee siinä kokonaisuudessa olemaan, siinä on jälleen kerran valtava vastuu seuraavalle hallitukselle. Todella toivon, että kokoomus tulee olemaan siinä merkittävässä roolissa, koska tässäkin — jälleen kerran: mihin me panostetaan — me panostetaan pelastajien koulutusmäärään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T19:03:31,2022-11-30T19:06:31,Hyväksytty,1.1
2022_132_228,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Antikainen, edustaja Antikainen on poissa. — Edustaja Kettunen, joka äsken oli poissa, on nyt paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_229,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen käyttänyt kaikki nämä puheenvuorot, mitä tässä iltapuolen keskustelussa olen käyttänyt, tuonne biotalouden suuntaan, metsäteollisuuden suuntaan, ja olen kyllä ollut tyytyväinen monesta niin perussuomalaisten kuin kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olleesta linjauksesta liittyen metsätalouden suuntaan, mutta harmittaa hieman tämä kokoomuksen leikkauslistalla oleva esitys puuntuotannon kestävyyden tukemiseen liittyen. Teillä on täällä esitys, että 50 prosenttia leikattaisiin puuntuotannon kestävyyden tukemisesta, elikkä 23,7 miljoonaa euroa. Nyt täytyy muistaa, arvon kokoomuslaiset edustajat, ketkä olette ansiokkaasti tänä iltana käyttäneet puheenvuoroja ja olette vielä paikalla, että metsänhoito- ja perusparannustöillä parannetaan aina metsän kasvukuntoa ja lisätään eritoten hiilensidontaa. Kestävän puuntuotannon edistäminen tukee myös ilmasto- ja ympäristötavoitteita talousmetsissä, joita suurin osa metsistämme on. Mutta tämä ennen kaikkea mahdollistaa sen, että meidän raaka-ainevarannot turvataan, varsinkin kun nyt metsäteollisuus on investoinut asianmukaisesti tähän maahan, ja toivon, että myös tulevaisuudessa investoi edelleenkin, koska kyllä metsäteollisuus tulee olemaan se toiminnan ala, joka siirtää tätäkin maata pikkuhiljaa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Tänäkin päivänä tehdään uusiutuvia tuotteita metsäteollisuuden korkeasti jalostetuilla tuotteilla, selluteollisuus mukaan lukien.
Puhemies! Haluan nostaa tästä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, että te olette tänne kirjanneet, että hallitus haluaa haittamaahanmuuttoa. Olisin tähän toivonut vähän kommentteja. Tänne on kirjattu näin, että ”hallitus on koko kautensa ajan pyrkinyt helpottamaan Suomelle tosiasiallisesti haitallista maahanmuuttoa”. [Sanna Antikainen: No niin onkin, se on totta!] Mitäköhän tämä tarkoittaa? Ja varmaan tästäkin on luvut tämän vaihtoehtobudjetin jollakin sivulla, en vain niitä ole vielä löytänyt. Mutta tosiasiahan on se, että tähän maahan saa tulla tekemään työtä, tästä maasta saa lähteä toiseen maahan tekemään työtä. Maassa maan tavalla, verot maksetaan ja työt tehdään hyvin — sehän on hyvää maahanmuuttoa. Mutta kysyisinkin: mitä tämä haittamaahanmuutto oikein on, ja kun tätä teidän esityksenne mukaisesti on niin paljon nyt tällä hallituskaudella tullut, niin mistäköhän nämä luvut ovat peräisin? [Sanna Antikainen: Tilastoista!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:06:36,2022-11-30T19:09:46,Hyväksytty,1.1
2022_132_230,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Ja edustaja Rantanen vastaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_231,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin totean tässä edustaja Kaunistolle, että ette varmaan ole ehtinyt lukea tätä perussuomalaisten vaihtoehtobudjettia vielä kovin tarkoin, mutta täällä on esimerkiksi listattu tällaisia asioita kuten puolustusmenot, poliisi, perusopetus ja hoiva, joista ei tule tinkiä, että siinä mielessä olemme [Ville Kauniston välihuuto] yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi poliisin resursseista on pidettävä huolta, ja olemme varmasti hyvin samaa mieltä myös pelastajien osalta tästä asiasta, koska se on tuolla hallintovaliokunnassakin moneen otteeseen todettu ja mietinnöissä tuotu esiin, että tähänkin asiaan on syytä kiinnittää huomiota. Pelastustoimihan on oma osasensa, erittäin tärkeä osanen, sisäistä turvallisuutta, että siinä mielessä. Ja kuten todettua, tämä meidän vaihtoehtobudjetti on nyt tämäntyyppinen — siellä on aika paljon sitä tekstiä, ja se vaatii vähän paneutumista ja vaivaa myöskin lukea se. Mutta on tietysti hyvä, että te sentään, edustajat Kaunisto ja Kettunen, kysytte asioita sen sijaan, että te päättelisitte jotakin, mikä ei pidä paikkaansa.
Mutta sitten edustaja Kettuselle maahanmuuton osalta: En tiedä, mahdoitteko lukea valtiovarainministeriön blogia, virkamiesblogia, jossa he nimenomaan tuovat esiin muun muassa tästä työperäisestä maahanmuutosta sen, että ei ole syytä vastustaa sellaista osaamista, jota Suomesta ei esimerkiksi löydy ja joka tuo lisäarvoa tänne. Näitä henkilöitä tulee Suomeen kovin vähän. Erityisasiantuntijan oleskeluluvalla ja EU:n sinisellä kortilla, jossa toisessa on se noin 3 000 euron tuloraja ja toisessa on yli 4 800 euron tuloraja, heitä on tullut tänä vuonna — en tiedä uskaltaako heittää lukua, koska heitän sen nyt taas aivan päästäni — noin 2 200—2 400 henkilöä, mutta muutoin muita työntekijöitä on tullut noin 10 000 henkilöä. Ja nyt te totesitte, että ”kyllä, Suomeen pitää voida tulla tekemään työtä”. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Mutta arvoisa edustaja Kettunen, lähtökohta on se, että meillä ensinnäkin omassa maassa on työttömiä työnhakijoita yli 230 000 ja työnhakijoita yhteensä yli 470 000, ja näistä työttömistä työnhakijoista ylipäätänsä on jo vieraskielisiä tässä maassa iso osa. Viimeisimmässä tilastossa, jonka katsoin, oli yli 49 000 vieraskielistä, niin että hämmästelen suunnattomasti sitä, että nyt teillä on edelleen kova hinku siihen, että tuodaan vaan lisää. Meidän pitäisi pystyä työllistämään nämä henkilöt, jotka ovat nyt jo maassa ilman työtä. Jos heillä on koulutuspuutteita, siihen pitäisi pystyä vastaamaan. Ja se ongelma, mikä tässä... [Puhemies koputtaa] — Saanko tulla jatkamaan tuolta?
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Totta kai, edustaja Rantanen. Se oli lähinnä merkki siitä, että... [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Jatkan tästä. — Ja edustaja Kettunen, se ongelma, mikä tässä isommassa porukassa on, joka meille tulee, on se, että he tulevat halpatyötehtäviin — siivoojiksi, ravintola-alalle ja niin edespäin. Ne ovat tärkeitä tehtäviä, mutta ongelma on siinä, että näissä on palkkataso niin pieni, että nämä henkilöt maksavat veroja hyvin vähän siitä palkastansa mutta joutuvat täydentämään omaa toimeentuloansa sosiaaliturvalla, ja sen lisäksi heille täytyy toki tarjota palveluja. Ja tämäntyyppinen toiminta, joka on negatiivista julkiselle taloudelle, ei ole meidän mielestämme järkevää, vaan järkevämpää olisi se, että me pyrimme työllistämään kaikille aloille niitä henkilöitä, joita meillä on siellä työttömyyskortistoissa.
Ja sitten tähän liittyy toinen kysymys, joka liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön. Meillä on tässä maassa viitteitä siitä, että meille esimerkiksi tullaan kuudeksi kuukaudeksi työhön, työperäisesti, pääsääntöisesti näille matalapalkka-aloille, jonka jälkeen näillä henkilöillä on oikeus siirtyä meidän työttömyysturvalle ikään kuin hakemaan uutta työtä. Ja tämä aiheuttaa kaksi ongelmaa: toinen on se, että se on negatiivista julkiselle taloudelle ja toki yhteiskunnalle, ja sitten toinen on kyllä valitettavasti se, että useinpa sieltä tulee sitten seuraava paikkaamaan tätä edellistä, joka on siirtynyt sinne työttömyysturvalle. Ja tämäntyyppinen toiminta ei meidän mielestämme ole järkevää.
Mutta sitten, kun totesitte, että olemme lisänneet — tai te olette lisänneet — tätä haitallista maahanmuuttoa tällä hallituskaudella, [Tuomas Kettusen välihuuto] niin siihen liittyy monia asioita. Itse asiassa teidän hallituksenne, edustaja Kettunen, on nakertanut meidän ulkomaalaislakia monesta suunnasta. Se on täynnä reikiä tällä hetkellä, ja otetaanpa esimerkiksi tämä: te olette helpottaneet esimerkiksi perheenyhdistämistä. [Puhemies koputtaa] Olkaa hyvä, edustaja Kettunen, ja käykää katsomassa Migristä, kuinka paljon sitä perheenyhdistämistä on ja mistä maista tullaan esimerkiksi kansainvälisen suojelun myötä perheenyhdistämisen kautta tänne Suomeen, niin teilläkin voivat silmät siinä [Puhemies koputtaa] avautua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-30T19:09:48,2022-11-30T19:15:59,Hyväksytty,1.1
2022_132_232,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Kaunisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_233,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen nosti täällä metsäteollisuuden tulevaisuuden esiin. Metsäteollisuus on erittäin vahva Kymenlaaksossa, Kaakkois-Suomessa ja itäisessä Suomessa. Metsäteollisuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja menestys ei ole pelkästään talouspolitiikkaa, vaan se on ihan suoraan sanottuna turvallisuuspolitiikkaa. Siinä me ollaan täysin samaa mieltä. Metsäteollisuus itse asiassa on ratkaisu, ja metsäteollisuuden kehittämä teknologia on ratkaisu moneen ongelmaan. Siitä Suomi tulee vielä tulevaisuudessa hyötymään aivan valtavasti. Metsäteollisuus on meidän ylpeydenaihe. 
Sitten tullaankin tähän asiaan, että kun puhutaan vaihtoehtobudjeteista, on äärimmäisen helppoa hallituspuolueesta sanoa, että ei siitä voi ottaa pois tai ei siitä voi ottaa pois. Sellainen ratkaisu, että sanotaan vain ei ei ei, ei ole itse asiassa mikään ratkaisu. Otan nyt otteen Metsäteollisuuden tavoiteohjelmasta tulevalle hallituskaudelle: ”Pyritään tasapainottamaan julkinen talous pitkällä aikavälillä, jotta verotus voidaan pitää kilpailukykyisenä.” Tämä on se, mitä metsäteollisuus vaatii. Se, että metsäteollisuus pysyy Suomessa kilpailukykyisenä, tarkoittaa, että meillä pitää olla tasapainoinen talous, julkista velkaa pitää vähentää ja työnteon kannustimien pitää olla kunnossa. [Tuomas Kettunen: Ja verotusta ei saa kiristää!] — Verotusta ei saa kiristää. Verotusta pystyy laskemaan, niin kuin kokoomuksen esimerkki osoittaa.
Tämä on erittäin tärkeää, tämä on erittäin tärkeää, kun me ajatellaan suomalaista teollisuutta ja sen kilpailukykyä laajemminkin kuin vain metsäteollisuutta. Ei ole Suomen etu ja kansainvälisen kilpailukyvyn etu, jos Suomen julkinen talous ei ole kunnossa, ja sitä ajetaan kuntoon rauhallisilla, pienillä askelilla, olkoon se sitten vaikka miljardi vuodessa kahdeksan vuoden ajan, ja siellä on myös niitä pieniä asioita, joista voidaan vain sanoa ei käy, ei käy, ja todellisuus on, että siellä on monta sellaista, jotka kirpaisevat, mutta sen ison kuvan pitää olla selkeä. Suomen tulevaisuus ja Suomen kilpailukyky on täysin riippuvainen siitä, että me huolehditaan julkisesta taloudesta vastuullisemmin kuin miten siitä ollaan nyt pidetty huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T19:16:01,2022-11-30T19:18:42,Tarkistettu,1.1
2022_132_234,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_235,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen kysyi, mitä on haittamaahanmuutto. No haittamaahanmuutto on sellaista maahanmuuttoa, joka ei ole hyväksi tälle maalle. Tämän taustalla ovat tilastot. Esimerkiksi nyt tähän ajankohtaiseen jengiasiaan on kerrottava, että Suomen Poliisijärjestöjen Liitto kertoi vastikään, että jopa 95 prosentilla katujengiläisistä on maahanmuuttajatausta. Krimon tutkimus muutama vuosi takaperin kertoo, että Afrikassa ja Lähi-idässä syntyneiden miesten rikollisuustasoerot ovat 17-kertaisia kantaväestöön verrattuna. Sitten teidän hallituksen alainen valtioneuvosto teki selvityksen 2021, joka nostaa esiin, miten ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina erityisesti aikuisiin kohdistuvissa raiskauksissa Suomessa.
Eli kyllä nyt toivoisin, että tutustukaa siihen, mitä maahanmuutto on kokonaisuudessaan. Siinä on monia eri aspekteja, ja tämä on erittäin merkittävä asia meidän koko maamme ja varsinkin tyttöjen ja naisten turvallisuudelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-11-30T19:18:44,2022-11-30T19:20:15,Tarkistettu,1.1
2022_132_236,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_237,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Täytyy tosiaan tutustua tarkemmin tilastoihin. Odotin, että ne tilastot olisivat olleet täällä teidän vaihtoehtobudjetissanne, ja sivulla... [Sanna Antikainen: No ei sinne voi kaikkea laittaa!] — Totta kai ymmärrän, että varmaan ei ihan pysty lukuja laittamaan. — Täällä sivulla 12 kuitenkin on tämä: ”Hallitus haluaa haittamaahanmuuttoa”. Se on kirjattu sanoina, mutta mitkä ovat ne luvut? 2015 perussuomalaisten ollessa hallituksessa tuli tuolta pohjoisen suunnalta 30 000 pakolaista Suomeen, [Sanna Antikainen: Sipilän kutsumana!] ja heistähän jonkin verran on jopa myös kotiutunut tänne Suomeen, siitä 30 000:sta. En tiedä, kuinka moni on lähtenyt. Pitää tutustua tarkemmin myös tilastoihin tämänkin luvun osalta.
Mutta te olette kuitenkin tehneet selvän linjauksen maahanmuuton osalta, hyvä niin, siitä kiitän. Siellä on huomattavia leikkauksia kotouttamis- ja vastaanottomenoihin, ja korostan tässä myös, että nämä leikkauksethan eivät koskisi Ukrainan pakolaisia. [Sanna Antikainen: Ei!] Näin olette linjanneet, ja hyvä niin, koska sodan jaloista tulleita Ukrainan pakolaisia tulee auttaa. Heidät pitää kotouttaa tähän maahan, saada työn syrjään kiinni, sitä kautta unohtaa se sota, hirvittävyys, mitä heidän kotimaassaan tapahtuu.
Mutta mietin vain tosiaan niitä huomattavia leikkauksia kotouttamisen osalta. Olen teidän kanssa täysin samaa mieltä siitä, että tässä jengiytymisessä, mitä tänne pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin näköjään on ilmaantumassa maahanmuuttajataustaisten henkilöitten osalta, varmaan yhtenä syynä on myös, että kotouttaminen ei ole onnistunut. Sen myötä on sitten tullut semmoista toimettomuutta, että ei lähdetä sinne työn syrjään kiinni, mikä on kaikista parasta sosiaaliturvaa, niin kuin kokoomuskin on todennut, ja olen siitä ihan täysin samaa mieltä. Mutta kuinka tähän jengiytymiseen vastataan? Totta kai olen sitä mieltä, että myös viranomaistoimintaan, resursseihin tulee satsata elikkä poliiseihin, poliisien toimintaan, mutta nyt täytyy muistuttaa siitä, että tässä teidän vaihtoehtobudjetissa poliisille perussuomalaiset eivät esitä lisärahoitusta. Tässä varjobudjetissa te ette esitä penniäkään lisärahoitusta poliiseille. Ainoastaan te olette todenneet, että rahoitus on turvattava. Mutta mitä se tarkoittaa? Rahoitus on turvattava. Lisärahoitusta ei ainakaan ole tulossa tällä teidän varjobudjetilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:20:15,2022-11-30T19:23:05,Tarkistettu,1.1
2022_132_238,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_239,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, oliko edustaja Kettunen täällä salissa, kun pidin puheenvuoroni tuolta pöntöstä tähän asiaan liittyen, mutta siinä totesin juuri sen, että tässä meidän vaihtoehtobudjetissa ei esitetä millekään taholle lisärahoitusta, [Tuomas Kettunen: Ei edes maataloudelle!] mutta on niin, kuten totesin, että budjetin sisällä voidaan tehdä arvovalintoja, laittaa asioita tärkeysjärjestykseen. Niin kuin hyvin tiedätte, meidän budjeteissa on kyllä melkoinen määrä hankehumppaa, siellä on melkoinen määrä erilaisia ilmastohysteriatoimia, siellä on näitä maahanmuuton kuluja. Ja kyllä, sieltä me voimme siirrellä rahaa paikasta toiseen, säästämällä niistä asioista, mitkä eivät ole tärkeitä, ja siirtämällä niitä rahoja niihin asioihin, jotka ovat tärkeitä. Itse asiassa täällä esitämmekin siirtoa esimerkiksi ympäristöministeriön osalta, kun siellähän on valtavasti lisätty tällä vaalikaudella ympäristöministeriön menoja, 199 miljoonasta on tullut 360, ja sillä rahoitetaan jo monta asiaa.
Mutta sitten haluan vastailla näihin esityksiin liittyen.
Ensinnä totean edustaja Kettuselle: Käytätte sanaa ”kotouttaminen”. Se on sana, jossa me teemme jollekin henkilölle jotakin. Ja siinäpä se ongelma onkin, me olemme kotouttaneet niin valtavasti näitä ihmisiä, että he eivät kotoudu. Heidän pitäisi itse kotiutua, kotiutua tähän maahan, hyväksyä nämä säännöt, hyväksyä tämä kulttuuri ja haluta elää suomalaisten kanssa. Olen itse joskus aikanaan keskustellut useamman maahanmuuttajan kanssa, jotka ovat tulleet tänne siihen aikaan, kun tällaista kotouttamisklusteria ja ‑bisnestä ei ollut, ja he ovat kyllä kuvanneet sitä, että kotoutuminen loppui siihen, kun kotouttaminen alkoi, mikä tarkoittaa sitä, että me luomme sellaisia palveluja ja sellaisia piirileikkejä, ettei siinä itse asiassa kukaan pääse elämän syrjään kiinni, kun kaikki palvellaan eteen.
Mutta tähän liittyen haluaisin myös nostaa vielä muutaman asian tästä niin kutsutusta haitallisesta maahanmuutosta. Te olette tällä hallituskaudella nostaneet kiintiöpakolaisten määrää. Sitä ei itse asiassa moni maa edes tee, koko kiintiöpakolaisten ottamista. Te olette myös osallistuneet EU:n taakanjakoon. Nyt viimeisimpänä meille tuodaan Ranskasta — siis Ranskasta — turvapaikanhakijoita lisää, aivan kuin meillä ei olisi omastakin takaa. [Puhemies: Aika!] — Joudun kyllä tulemaan taas sinne eteen, pahoittelut.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ilman muuta, tulkaa. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]] Sitten jatkan tästä: Edustaja Kettunen, teiltä on saattanut lipsahtaa ohi tämmöinen toimeentulotuen muutos, josta viime viikolla tässä salissa äänestettiin, jossa annettiin mahdollisuus laittomasti maassa oleskelevien saada jatkossa jatkuvaa toimeentulotukea. Me tulemme tänään keskustelemaan laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden laajentamisesta. Nämä kaksi esimerkiksi ovat omiaan aiheuttamaan meille niin kutsuttua haitallisen maahanmuuton seurauksia. Ja täytyy tässä yhteydessä todeta, että on aika erikoista, että keskusta ja SDP vastustivat tätä kertalaillistamista, jota vihreät esittivät. Eihän sitä tarvitse esittää, kun tänne on tuotu nyt toimeentulotuen mahdollisuus ja terveyspalveluiden mahdollisuus ja Helsinki maksaa vielä kämpät kaupan päälle. Tämähän on itse asiassa parempi diili kuin tämä kertalaillistaminen.
Mutta sitten vielä totean, äskeisessä puheenvuorossani jäi se sanomatta, että kun meille on nyt tullut tänne valtava määrä ukrainalaisia — sieltä on toki tullut suurimmaksi osaksi naisia ja lapsia — niin hämmästelen sitä, että kukaan ei puhu, miten heidät saadaan työmarkkinoille. Sen sijaan hallitus puhuu koko ajan, että meille pitää saada lisää porukkaa ulkomailta ja nimenomaan EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tänne työntekijöiksi. Miksi ukrainalaiset eivät tähän tehtävään kelpaa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-11-30T19:23:06,2022-11-30T19:27:46,Tarkistettu,1.1
2022_132_240,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_241,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! No en ehkä lähde tähän maahanmuuttokysymykseen sen enempää puuttumaan. Sinänsä ehkä olennaista on ymmärtää humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton ero. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Se on ehkä ratkaisevaa, kun tästä keskustellaan. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!]
Palaan edustaja Rantasen nostamiin asioihin, siihen, että heidän vaihtoehtoon on sisäänkirjoitettu panostuksia poliisiin tai pelastustoimeen. Tämä on se haaste tietyllä tavalla: jos ne rahat eivät näy siinä, ne panostukset eivät näy siinä, mutta samaan aikaan kuitenkin te osoitatte, miten te vähennätte velkaantumista, niin tietyllä tavalla te olette ne vähennykset tehneet, mutta niitä panostuksia ei näy. Ja tämä on se, mikä itselleni on haastava yhtälö, kun ymmärtää, että joo, te olette valmiita tuosta ottamaan pois, ja sitten olette kirjoituksen mukaisesti valmiita panostamaan, mutta rahaa te ette ole siihen pistäneet. On vaikea nähdä, kuinka paljon sitä velkaantumista ollaan itse asiassa valmiita suitsimaan. Mutta ehkä en nyt enää tässä enempää. Tämä menee jo tarttumisen puolelle, ja pahoittelen, herra puhemies, pitkä ilta ja niin edespäin.
Mutta ehkä loppuyhteenvetona haluan — kun pyysin keskustelua, sain keskustelua, ja kiitos edustajille aktiivisesta keskustelusta — korostaa, että se olennainen asia, kun täällä salissa keskustellaan vaihtoehtobudjeteista ja taloudesta yleisesti, on se, että kyllä pitäisi pysyttäytyä todellakin siinä ihan totuuden ytimessä. Väärinymmärtämisen vaara on hirveän haastava kyllä, kun näistä asioista puhutaan.
Edelleen korostan sitä, että miljardi ei ole pieni summa, jos puhutaan velkaantumisen suitsimisesta per vuosi. Se ei ole pieni summa. Tällaista tietoa ei minun mielestäni saisi suomalaisille edes esittää. Se on vastuutonta.
Toinen: Työn veron ja eläkkeiden veron alentamiset eivät ole mitenkään verrattavissa siihen, mitä Isossa-Britanniassa tehtiin. Se ei ole verrattavissa. Tämäkin on tärkeä nostaa esiin.
Ja viimeisenä vielä: Kun me nähdään tämä kriisiytyvä maailma ja me nähdään osittain jopa Putinin tavoitteet aiheuttaa nälänhätää Afrikassa, niin näen sen tarpeen, että meidän pitää panostaa siihen, että ihmisillä olisi hyvä asua siellä, jolloin vältyttäisiin suurilta siirtolaisaallolta, joita eivät sitten mitkään muuritkaan enää pysäytä. Mutta siitä huolimatta haluan korostaa, että tässä vaihtoehtobudjetissa, toisin kuin edustaja Antikainen sanoi, ei ole 700 miljoonan panostusta kehitysapuun. Ei täällä ole sellaista. Ei sellaista voi sanoa, kun sellaista ei täällä ole. [Puhemies koputtaa] Mutta eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-11-30T19:27:49,2022-11-30T19:31:14,Tarkistettu,1.1
2022_132_242,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,Kiitos. Ja älkää edustaja Kaunisto ja älkääkä suotta muutkaan edustajat pyydelkö anteeksi puheenvuorojanne. Olen varautunut täällä nolla kahteen saakka olemaan. [Ville Kaunisto: Älä yllytä!] — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_132_243,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia, että annatte mahdollisuuden tähän keskusteluun, emmekä todellakaan pyydä anteeksi, vaan kiitämme tästä mahdollisuudesta. 
Kiitän myös edustaja Kaunistoa, että pyysitte tätä keskustelua, ja kiitoksia, että olette ansiokkaasti ollut täällä koko illan keskustelemassa meidän kanssamme näistä teidän kohtuudellisesti hyvistäkin varjobudjeteista. [Ville Kaunisto: Koko aika paranee!]
Puhemies! Täytyy vain todeta perussuomalaisten suuntaan se, että ymmärrän, että lisärahoitusta ei ole tulossa muun muassa maatalouden suuntaan tässä teidän vaihtoehtobudjetissa, mutta samaan aikaan te vaaditte hallitusta linjaamaan, että lisärahoitusta maatalouden suuntaan pitää saada valtion budjetin suunnalta. Olen tässä eri mieltä. Minun mielestäni tällä hetkellä viljelijät tarvitsevat ja ansaitsevat kunnioitusta tekemällensä työlle, ja he tarvitsevat ja ansaitsevat kaupan suunnalta asianmukaisen hinnan sille alkutuotteelle, alkutuotannon tuotteille — ei niinkään sitä tukea vaan arvostusta ja sitä, että kauppa tulee myös vastaan hintojen osalta.
Puhemies! Vielä tähän loppuun. Emme ole puhuneet vielä ollenkaan liikenteestä ja autoilusta. Täällä on kokoomuksen suunnalta laitettu muutamia esityksiä. Kokoomus haluaa muun muassa poistaa autoveron asteittain autokannan uusimiseksi, mutta sitten täällä oli ihan hyvä esitys tämän ammattidieselin osalta. Ammattidieselin käyttöönotto, sehän totta kai toisi helpotusta kuljetusyrittäjien ahdinkoon ja keventäisi elinkeinoelämän logistiikkakustannusten nousupaineita. Tein tästä asiasta jo alkutalvesta kirjallisen kysymyksen, ja olen siitä tyytyväinen, että hallitushan on jo edistänyt tätä — tämä ammattidieselhän on jo valmistelussa. Siitä olen kyllä sangen pahoillani, että kyseisen lainsäädännön valmistelu kestää minusta kohtuuttoman pitkään. Ajattelin, että kyllä puoleen vuoteen tämmöinen ammattidiesel saadaan tähän maahan, mutta näköjään menee pitempäänkin. Mutta sitä vain jäin miettimään, kokoomuksen kantaa liittyen siihen, että kun me olemme menossa fossiilitaloudesta kohti biotaloutta, niin mikä on Kansallisen Kokoomuksen kanta kotimaisiin uusiutuviin ja synteettisiin polttoaineisiin. Keskustan ajatus ja kanta on se, että totta kai kotimaisten polttoaineiden lisäämistä tankkeihin kyllä kannatetaan, mutta sen on tapahduttava kohtuuhintojen osalta. Elikkä nyt kun näistä jakeluvelvoitteista käydään keskustelua, niin ei missään nimessä tämmöisenä kriisin aikana tule jakeluvelvoitteita varsinkaan korottaa, koska ne tulevat näkymään liian kohtuuttomasti tuolla polttoainetankkien mittarihinnoissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:31:14,2022-11-30T19:34:23,Hyväksytty,1.1
2022_132_244,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 10. asiana on kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti. Vaikka tästä jo äskenkin keskusteltiin, niin mennään nyt kuitenkin ohjeiden mukaan ja keskustellaan tämä pykälä pois. — Edustaja Essayah poissa, edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_245,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehdosta on tänään jo keskusteltukin. Meidän vaihtoehtomme on kestävän tulevaisuuden valintoja: enemmän työtä suomalaisille. Meidän mielestämme on oikein, että työikäiset, työkykyiset ihmiset yhä useammin saavat toimeentulon omasta työstään mieluummin kuin tulonsiirroista. Työ on parasta sosiaaliturvaa. Meidän vaihtoehtobudjettimme sisältää reformit jopa yli 100 000 uuden työllisen saamiseksi ja eduskunnan tietopalvelun mukaan jo nopealla aikataululla yli 42 000 uutta työllistä. 
Jättäisimme myös ihmisille enemmän käteen omista tuloistaan. Vaihtoehdossamme kevennetään työn verotusta kaikilta tulotasoilta mutta pienituloisille ja keskituloisille painottaen. Alentaisimme lisäksi varhaiskasvatusmaksuja, parantaisimme pysyvästi kotitalousvähennystä, peruisimme hallituksen Kela-korvauksien leikkaukset. 
Vähemmän velkaa: Velkaantuminen ei taitu vain puheilla vaan konkreettisilla teoilla. Emme voi elää leikaten tulevilta sukupolvilta hyvinvoinnin edellytyksiä. Kun vastuullisesti huolehdimme julkisesta taloudesta, niin voimme turvata valoisan tulevaisuuden ja hyvinvointipalvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa. Vain kokoomuksen vaihtoehdolla voimme pitää heikoimmista huolta pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa.
Me olemme tehneet meidän vaihtoehdossamme valintoja, priorisointeja. Me olemme osoittaneet sen, että samalla kun jätämme ihmisille enemmän ostovoimaa, enemmän käteen omista tuloistaan, otamme vähemmän velkaa valtiolle, niin me teemme tärkeitä panostuksia. Voimme panostaa perusopetukseen, osaamiseen, turvallisuuteen, sekä sisäiseen että ulkoiseen. Panostamme myös hoivaan, huolenpitoon, välittämiseen, esimerkiksi toteuttaisimme terapiatakuun.
Kokoomuksen vaihtoehto kääntää Suomen suunnan. Suomen suunta on muutettava. Meidän on palautettava suomalaisten usko tulevaisuuteen, siihen, että vaikeistakin ajoista, kriiseistäkin, selvitään, kunhan teemme oikeita asioita ja muutamme Suomen suunnan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:34:53,2022-11-30T19:37:47,Hyväksytty,1.1
2022_132_246,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_247,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vikman tuossa omassa puheenvuorossaan painotti sitä, että Suomen suunta on muutettava. Tällä kokoomuksen vaihtoehtobudjetilla Suomen suunta muuttuu hajautetusta yhteiskunnasta keskitettävämpään yhteiskuntaan. Otetaan ihan yksi esimerkki: Käytin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa liikenteen osalta puheenvuoron. Kyllä nämä kokoomuksen esitykset teidän vaihtoehtobudjetissa lisäisivät erityisesti suurten kaupunkiseutujen liikennerahoitusta valtion varoilla — kaupunkiseutujen liikennerahoitusta valtion varoilla. Missä ovat ne esitykset, kuinka te tulette pitämään huolen kaikista tieluokista ajatellen koko Suomea? Pohjoiseen Suomeen tällä hetkellä metsäteollisuus tekee huimia investointeja, ja kaivosteollisuus porskuttaa eteenpäin — siellä liikkuu aika suuria tonnimääriä. Kuinka te pidätte huolen jatkossa, että myös alempiasteisista tieverkoista pidetään huolta myös kasvukeskusten ulkopuolella? 
No, keskustan mielestä totta kai kaikki tieluokat on pidettävä kunnossa kaikkialla Suomessa. [Sofia Vikman: Mitä te olette tehneet?] — Arvoisa edustaja Vikman, jos kuuntelette, voin vastata. — Tällä hallituskaudella perusväylänpitoon on tehty tasokorotus joka vuodelle, 300 miljoonaa. [Sofia Vikman: Onko kokoomus vastustanut sitä?] — No sitä en tiedä, oletteko vastustaneet, mutta toivottavasti ette leikkaa siitä seuraavalla vaalikaudella ja pitäisitte huolen vaihtoehtobudjetissanne sen osalta niin, että myös sinne alempiasteiselle tieverkolle olisi tullut vaikka esimerkiksi lisärahoitusta, mutta se ei vielä näy tässä. [Sofia Vikmanin välihuuto — Puhemies koputtaa]
Tosiaan, puhemies, hajautettu yhteiskunta: Niin kuin olemme huomanneet näinä kriisiaikoina, niin koronan aikana kuin myös nytten tämän Venäjän aggressiivisen hyökkäyssodan Ukrainan suuntaan, nämä ovat tuoneet esille sen, että mitä hajautetumpi yhteiskunta meillä on, sitä paremmin me pystymme omavaraisuuden nimissä pärjäämään vaikeimmista ajoista, koska kotimainen ruoka, kotimainen energia ja myös teollisuus tulevat tuolta maakunnista. Totta kai, en sitä kiistä millään tavalla, etteivätkö myös suuret kaupungitkin edistä meidän kansantalouden kasvua, mutta kyllä pitää pitää huoli siitä, että koko Suomea kehitetään, koska se on kaikista parasta turvallisuuspolitiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:37:49,2022-11-30T19:40:27,Hyväksytty,1.1
2022_132_248,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_249,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen, jota pidän täällä hyvin vilpittömänä kansanedustajana, nyt meni kyllä aivan överiksi. Nimittäin juuri siitä syystähän me yritämme saada sitä kasvua aikaiseksi, että me pystymme pitämään Suomen asuttuna, että me pystymme pitämään tieverkon kunnossa, että me pystymme tarjoamaan sen turvaverkon sosiaaliturvassa, että me pystymme pitämään sisäisen turvallisuuden, niin että poliiseja on riittävästi, että me pystymme huolehtimaan, että on sosiaali- ja terveyspalvelut kunnossa, että me pystymme huolehtimaan koulutuspalvelut ja että joka kunnassa on niitä koulutuspalveluja. Juuri tästä syystä pitää kasvua saada. Tällä teidän velkalinjalla ei siihen päästä.
Entisenä liikenneministerinä sanon, että meillä on korjausvelkaa ollut vaikka kuinka paljon. Me ollaan saatu sitä taklattua silloin aikoinansa minun aikanani, seuraavan hallituksen aikana ja tämän hallituksen aikana, mutta sitä on vaikka kuinka paljon vielä.
Sitten kaikkein pöyristyttävintä oli... Niin, pidän teitä erittäin fiksuna kansanedustajana, mutta nyt sanon suoraan: Jos ajattelee, mitä te olette tehneet nyt sosiaali- ja terveyspalveluille, mitä tulee tapahtumaan aluehallinnon kautta, niin se tulee nimenomaan keskittymään. Te olette sitä halunneet, ja tämä se tulee tapahtumaan. Lukekaa kaikkia lehtiartikkeleja, mitä asiantuntijat sanovat, ja älkää tulko puhumaan kokoomukselle, että me keskitämme. Katsokaa peiliin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T19:40:27,2022-11-30T19:42:02,Hyväksytty,1.1
2022_132_250,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_251,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettuselle on syytä todeta, että on vastuullista, että huolehdimme julkisen talouden kunnosta, toisin kuin tämä hallitus on onnistunut tekemään. Vain kokoomuksen linjalla voimme turvata valoisan tulevaisuuden ja hyvinvointipalvelut suomalaisille myös tulevaisuudessa, samoin voimme turvata niitä kestäviä infra-, tie- ja raideinvestointeja, joita myös, te edustaja Kettunen, tässä peräänkuulutitte.
Otitte myös puheeksi turvallisuuspolitiikan. Ihmettelenkin sitä, miksi keskusta on kokonaan unohtanut sen, että talouspolitiikka on myös mitä suurimmassa määrin osa turvallisuuspolitiikkaa. Emme voi suojata Suomea tai tukea Ukrainaa kestävästi, mikäli emme pysty kääntämään Suomen suuntaa ja huolehtimaan omasta taloudestamme. Pysyvästi velkainen maa ilman parempaa näkymää tulevasta ei voi pysyä pystyssä omilla jaloillaan, ei voi investoida hyvinvointipalveluihin, ei voi investoida teihin, ei voi investoida raiteisiin. 
Arvoisa puhemies! Mitä tulee näihin kokoomuksen vaihtoehdon raideinvestointeihin ja infrainvestointeihin ylipäänsä, niin pidän kyllä hyvänä sitä, että kokoomus omassa vaihtoehdossaan korjaa sitä hallituksen virhettä, että esimerkiksi pääradan tärkein osuus Helsingistä Tampereelle ei ole saamassa hallitukselta ensi vuonna euroakaan. Se on haitallista tälle meidän kotimaan liikenteen kehittämiselle ja toisaalta torppaa meiltä myös mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta näille tärkeille isoille hankkeille. Kokoomus panostaisi näihin tärkeisiin raideyhteyksiin. Nehän mitä suurimmassa määrin, jos pääradasta puhutaan, ovat koko Suomen yhteyksiä. Pääradasta lähtee yhteydet pääkaupunkiseudulta aina Rovaniemelle, Jyväskylään, Ouluun, Vaasaan ja Seinäjoelle saakka. Merkittävä osa suomalaisista asuu pääradan vaikutusalueella, ja siellä syntyy myös merkittävä osa Suomen bkt:stä. Eli toivottavasti ensi vaalikautta ajatellen luetaan tarkkaan muissakin puolueissa kokoomuksen vaihtoehtobudjettia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:42:02,2022-11-30T19:44:42,Hyväksytty,1.1
2022_132_252,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_253,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai velkaantuminen huolettaa. Se huolettaa itseäni, se huolettaa edustamaani puoluetta Suomen Keskustaa, se huolettaa Suomen kansalaisia, ja tätä velkalinjaa kuitenkin on näköjään nyt jatkettu jo pitemmän aikaan. Onneksi viime vaalikaudella loppupuolella jo vähän näytti hyvältä, mutta sen jälkeen harmillisesti tälläkin vaalikaudella on tullut tämmöisiä maailmanlaajuisia pandemioita ja sen jälkeen tämä sota tuonne Ukrainan suuntaan. No, totta kai se ei selitä ihan kaikkea, velkaa on jouduttu vielä senkin lisäksi ottamaan, mutta näen sen niin, että velkaa voidaan ottaa tulevaisuusinvestointeihin, koska ne tulevat maksamaan itsensä takaisin.
Yksi tulevaisuusinvestointi on koulutus ja koulutukseen satsaaminen. Sitä tällä hallituksella, tällä vaalikaudella on edistetty ottaen huomioon alueiden tasa-arvo. Koulutuspaikkoja ammattikorkeakouluihin ja yliopistotason koulutukseen on tullut maakuntiin asianmukaisesti. On tullut myös koulutusvastuita, esimerkiksi sosionomin koulutusvastuu meille Kainuuseen Kajaanin ammattikorkeakoululle.
Mitä tulee sitten tulevaisuusinvestointeihin, pitää katsoa tuotto—panos-suhteet kohdilleen. Esimerkiksi omalle kotipaikkakunnalleni Kuhmoon nyt valtion talousarviossa on esitys tien siirtämisestä, valtion tien siirtämisestä: vähän yli kaksi miljoonaa euroa rahoitusta sen valtion tien siirtämiseen, niin että teollisuus pystyy laajentamaan toimintaansa. Sitä kautta tulee uusia työpaikkoja, paikallinen sahalaitos pystyy laajentamaan toimintaansa. Sitä kautta tulee verotuloja, joka tulee monikymmenkertaisesti maksamaan tämän vähän yli kahden miljoonan tien siirtämisen takaisin. Tämmöisiä investointeja tulee tehdä. Ja niin kuin on todettu, pohjoiseen Suomeen on tullut myös tehdashankkeita sinne metsäteollisuuden suuntaan, kaivosteollisuuden suuntaan. Onneksi on löytynyt asianmukaista viisautta sen suhteen, että myös valtiovalta on katsonut sinne osoitettavan asianmukaisia infrarahoituksia.
Kysymys vain kuuluu, onko meidän maallamme valttia vaurastua. Se valtti ja maltti tarvitaan myös sen suhteen, että kun velka on otettu, niin sillä teollisuuspolitiikalla, asianmukaisella työllisyyspolitiikalla me maksamme sitten nämä otetut velat takaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:44:44,2022-11-30T19:47:29,Hyväksytty,1.1
2022_132_254,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_255,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettunen, te puhutte täällä siitä, että Suomi maksaa velkansa takaisin, [Tuomas Kettunen: Kyllä!] mutta puhe jää ilmaan ilman konkreettisia tekoja. Kun puheet ja teot ovat ristiriidassa, niin teot ratkaisevat, ja tosiasia on se, että keskusta on hallituksessa pönkkäpuolueena tukemassa sitä historiallista valtionvelan paisuttamista, joka nyt on tapahtunut. Eli kun koko Suomen historian ajalta Suomelle on kertynyt 100 miljardia velkaa ennen tämän hallituksen valtakautta, niin nyt yhdessä vaalikaudessa velka onnistutaan ensi vuonna painamaan 150 miljardiin — 100 miljardista jopa 150 miljardiin yhdessä vaalikaudessa, se on aivan historiallista.
Ja sitten te puhutte, että juu, kyllä, taloutta pitää tasapainottaa, mutta miksi ihmeessä te ette aloita teidän omalla vahtivuorollanne? Kaikkien hallituspuolueiden edustajien puheet siitä, että juu, kyllä, taloutta pitää tasapainottaa, ovat täysin höttöisellä pohjalla ilman konkreettisia tekoja. Kaikki työ sysätään seuraavan hallituksen tehtäväksi, kun tosiasiassa ei ole mitään perusteltua syytä sille, että työtä ei aloiteta jo omalla vahtivuorolla. Me kokoomuksessa lähdemme siitä, että urakka on niin valtava, että se ei tule yhdessä vuodessa kuntoon, se ei välttämättä tulee yhdessä vaalikaudessakaan kuntoon, mutta se on aloitettava heti seuraavana vuonna. Toki me olisimme aloittaneet sen jo aikaisemmin, mutta nyt on aloitettava. Miksi te ette tartu hallituksessa toimeen? Joka vuosi on oltava vähintään sen miljardin parempia, ja siitä meidän vaihtoehtomme lähtee. Kahden vaalikauden aikana tällä meidän linjallamme ollaan jo hyvin pitkällä, ja meillä on osoittaa konkreettiset teot. Missä ovat teidän tekonne, hallituspuolueet?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:47:31,2022-11-30T19:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_132_256,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_257,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai me kaikki ymmärrämme sen, että valtaosa tämän vaalikauden velkaantumisesta selittyy koronan hoidolla siihen vaalikauden alkuun 2020, kun tämä maailmanlaajuinen pandemia alkoi. Se selittyy sillä eli koronan hoidolla ja myös tällä Putinin hyökkäyssodalla, ja me kaikki allekirjoitamme sen, että nämä satsaukset on pitänyt tehdä niin sinne puolustushallinnon suuntaan kuin myös koronan hoitoon. Sinne on jouduttu ottamaan sitä velkaa. Tämä on ollut mielestäni aivan oikein.
Mutta nyt tulee semmoinen ajatuskulma, että on otettu holtitonta velkaa. No, velkaantumisesta on tässäkin salissa tuotu, ei tässä keskustelussa mutta aikaisemmin, että 11 miljardia on otettu velkaa neljän vuoden aikana [Sofia Vikman: Jotka eivät liity kriiseihin!] — jotka eivät liity kriisiin, juurikin näin — mutta jätetään aina kertomatta se, mistä esimerkiksi tämä 11 miljardin euron potti muodostuu. No, tästä puolet, 5,3 miljardia euroa, muodostuu tuloveron kevennyksistä, taustalla ennen kaikkea ansiotuloverotuksen indeksitarkastukset, joihin hallitus on omassa hallitusohjelmassaan sitoutunut. Kysymys nyt vaan kuuluu tähän illan loppuun: onko siis sitten niin, että esimerkiksi vaikka kokoomus olisi verottanut suomalaisia ankarammin, olisiko kiristetty esimerkiksi suomalaisten ansiotuloverotusta yli viidellä miljardilla eurolla? Kyllä keskustan linja on toinen. Mielestämme hintojen nousun tilanteessa suomalaiset eivät tarvitse veronkiristyksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:49:57,2022-11-30T19:51:57,Hyväksytty,1.1
2022_132_258,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_259,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettusen on turha huudella täällä ilmoille ylimääräisiä pelotteluja tai kysymyksiä siitä, mitä kokoomus tekisi tai ei tekisi. Mehän olemme tässä selkeästi meidän oman vaihtoehtomme esittäneet. Teidän kannattaa tutustua tähän meidän vaihtoehtobudjettiin perusteellisesti. Sieltä löytyy se, mitä me tekisimme, ja siitä on varsin laajasti tässä tänä iltana keskusteltukin.
Mutta vielä näihin miljardikaupalla tehtyihin menolisäyksiin ja velkaantumiseen. On kuitenkin hyvä huomata se — kuten te, edustaja Kettunen, itsekin totesitte — että kaikki ei selity kriiseillä. Mutta kyse onkin siitä, miksi te ette aloita talouden sopeuttamista omalla vahtivuorollanne. Miksi te ette edes aloita? Sitä eivät kuitenkaan nämä kriisitkään estä.
Kriisimenoista meidän on turha riidellä. Varmasti joka ainoa puolue tässä salissa olisi hoitanut pandemiaa. Rokotukset täytyi hoitaa, yrityksiä ja ihmisiä täytyi tukea yli pandemian ja niin edelleen. Isossa kuvassa tästä emme ole eri mieltä. Ehkä joistakin pienistä yksityiskohdista voidaan keskustella, mutta tämä oli hoidettava. Yhtä lailla Suomen turvallisuudesta, puolustuksesta, on huolehdittava tilanteessa, jossa Venäjä käy raakaa hyökkäyssotaa. Näistä menoista emme ole olleet erimielisiä. Sama energiakriisin osalta, isossa kuvassa emme ole erimielisiä.
Kyse on niistä — Etlan mukaan 11 miljardin — ideologisista menolisäyksistä, joita te olette tehneet ja joilla ei ole mitään tekemistä näiden kriisien hoitamisen kanssa. Oletteko todella sitä mieltä, että sielläkään ei ole ollut tehtävissä sellaisia priorisointeja, että voisitte tulla omien puheidenne linjalle siinä, että taloutta pitää alkaa sopeuttamaan? Voisitte aloittaa tämän työn jo omalla vahtivuorollanne, ettekä sysätä kaikkea työtä seuraavan hallituksen tehtäväksi. Mutta ei se mitään, kyllä me kokoomuksessa olemme valmiita tekemään, ja meillä on tässä hyvä ja konkreettinen vaihtoehto Suomen suunnan muuttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:51:57,2022-11-30T19:54:29,Hyväksytty,1.1
2022_132_260,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Näin. — Ja nyt edustaja Kettunen, yrittäkää sanoa jotakin hyvää kokoomuksen vaihtoehtobudjetista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_261,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite kokoomuksen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaihtoehtobudjetti on osaltaan hyvä, mutta kyllä siellä on paljon korjattavaa, ja toivoisin myös, että linja olisi erilainen. Toivottavasti linja olisi samanlainen kuin Suomen Keskustalla, elikkä hajautetun yhteiskunnan puolesta, kuin se, että lähdetään keskittävän politiikan tielle. [Mari Rantasen välihuuto]
Mutta nyt tuosta 11 miljardin paketista, mitä edustaja Vikman tuossa jo nosti: Toin äskeisessä puheenvuorossani esille puolet siitä paketista, mutta mistä se toinen puoli sitten tätä 11 miljardin pakettia muodostuu? No te tuotte esille, että tämän vihervasemmiston valintoihin kuuluu tai että tämä vihervasemmistohallitus ei olisi tehnyt mitään, mutta esimerkiksi tästä toisesta puoliskosta on kustannettu muun muassa viljelijöiden tämän vuoden apupaketti, 300 miljoonan paketti [Mari Rantasen välihuuto] — hyvä — autoilijoita auttava työmatkavähennyksen korotus [Mari Rantanen: Sote!] ja sähkön arvonlisäveron alennus, joka huomenna astuu voimaan — todella hyvä. Näitä ei ilmeisesti olisi tehty, jos kokoomus olisi saanut päättää. Itse kyllä pidän näitä asioita hyvin välttämättöminä, ja monien mielestä enemmänkin olisi voinut näihin toimiin satsata. Mielestäni, kun tätä syksyn keskustelua olen kuunnellut, niin kokoomuksen suunnalta olisi pitänyt vielä enemmänkin satsata ja myös perussuomalaisten suunnalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:54:31,2022-11-30T19:56:08,Hyväksytty,1.1
2022_132_262,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Keskustelualoite kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 17/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 11. asiana on kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti, josta siitäkin toki jo keskusteltiin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin yhteydessä. — Mennään kuitenkin protokollan mukaan keskusteluun. — Edustaja Essayah poissa, edustaja Östman poissa. — Edustaja Kettunen paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_263,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Keskustelualoite kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetista vuodelle 2023>>>Keskustelualoite  KA 17/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Harmittaa, että kristillisdemokraattien edustajat eivät ole tuomassa esille omilla puheenvuoroillaan heidän vaihtoehtobudjettiaan. Varmaan se on jo päivän aikana käydyissä keskusteluissa tullut ilmi, mutta itsehän en ennättänyt siihen päivän keskusteluun, niin että nyt on hyvä tällä lailla iltasaikaan käydä keskustelua ja tuoda omia kommentteja esille.
No, puhemies, ihan lyhyesti ja ytimekkäästi: Kristillisdemokraatit ovat kantaneet huolta maataloudesta, viljelijöitten tilanteesta, olen siitä hyvin tyytyväinen. Mitä tulee ylipäätänsäkin maa- ja metsätalouteen, niin tarvitaan asianmukaista edistämistä viljelijöitten suuntaan, eritoten siitä näkökulmasta, että nyt kaupan suuntaan pitää saada selvä linja, selvät perusteet, että kauppa tulee vastaan viljelijöitten suuntaan. Minun mielestäni tätä elintarvikemarkkinalainsäädännön uudistamista tulee nyt kiihdyttää ja pitää huoli, että kauppa tulee mukaan viljelijöitten ahdinkoon. Sitä kautta me saamme alkutuotantoon, alkutuottajien suuntaan asianmukaiset korvaukset tehdystä työstä, ja näin ollen tulevaisuudessa ei tarvitsekaan niin paljon näitä maataloustukipaketteja sitten maksaa, kun pidämme huolen siitä, että markkinat pelaavat ja kauppa tulee vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-11-30T19:56:32,2022-11-30T19:58:14,Hyväksytty,1.1
2022_132_264,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Mennään keskusteluun. — Edustaja Mykkänen poissa. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_132_265,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkimus ja tuotekehitys on välttämätöntä Suomen menestykselle. Suomi on aiemmin perinteisesti tunnettu maailmalla yhtenä tietotaidon ja osaamisen kärkimaista, ja tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainvälisesti vertaillen korkea. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina, ja tutkimus- ja kehittämistoiminta on vähentynyt. Suunta on muutettava, jotta jatkossakin menestymme kansainvälisesti korkealla osaamisella. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ei kuitenkaan hallituksen toimesta ole saamassa sen vaatimaa panostusta. Hallituksen budjettiesityksessä tki-panostukset päinvastoin vähentyvät, ja nyt viimeisimpänä hallitus perääntyi t&k-verokannustimen toteuttamisesta. Tämä verokannustin on tärkeä keino siinä, että saamme myös yksityiset panostukset täydentämään valtion panostuksia, jotta pääsemme tähän neljän prosentin tavoitteeseen.
Hallituksen peruuttelujen jälkeen jätimme kokoomuksen eduskuntaryhmän toimesta lakialoitteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennyksen käyttöönotosta, kun hallitus siis veti suunnilleen vastaavan sisältöisen hankkeensa pois. Hallituksen peruuttelu oli erikoista, sillä tki-panostusten lisäämisestä vallitsee laaja yhteisymmärrys eduskuntapuolueiden kesken ja hankkeelle olisi löytynyt laaja tuki eduskunnasta. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennys on verrokkimaissamme laajasti käytössä. Suomessa sen käyttöönotosta sopi parlamentaarinen tki-ryhmä, ja hallituspuolueet päättivät sen käyttöönotosta kevään 2022 kehysriihessä, kuitenkin tunnetuin tuloksin: hallitus ei saanut vietyä läpi esitystään, vaikka sen takana oli yhteisymmärrys laajasti koko eduskunnassa. Lisäksi verovähennyksen käyttöönotto oli huomioitu myös vuodelle 2023 annetussa talousarviossa.
Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämisen kannustamiseksi Suomessa tarvitaan kipeästi toimia. Olen iloinen, että kokoomuksen tekemän, meidän eduskuntaryhmämme tekemän, lakialoitteen johdosta lähti liikkeelle eduskunnassa prosessi, jonka myötä nyt näyttää siltä, että verokannustin toteutetaan — toivottavasti — eduskunnan toimesta, vaikkakaan hallituksen esitystä emme tänne saaneet, kuten parlamentaarinen ryhmä kannusti ja alkujaan esitti. Mutta tämä on yksi osoitus siitä, että jos nyt saamme tämän prosessin seurauksena tällä käsittelyssä olevalla lakialoitteella asian hoidettua, niin myös oppositiosta käsin voi asioihin vaikuttaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+12.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-11-30T19:58:51,2022-11-30T20:02:32,Hyväksytty,1.1
2022_132_266,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_132_267,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä lakialoitetta, jossa tki-toiminnan verovähennys lakiin on se pääasia. Tässähän on taustalla parlamentaarinen ryhmä, joka laitettiin pystyyn siitä syystä, että tavoite on, että neljä prosenttia meidän bruttokansantuotteesta laitettaisiin tki-toimintaan. Tki-toimintahan on Suomen kasvun edellytys, ja meillä on erilaisia aloja, esimerkiksi terveysteknologia on sellainen ala, jolla voisi tki-toimintaa vieläkin vahvistaa, mutta se tarvitsee tietysti rahoitusta. On aivan oikea suunta, että me yritämme siihen neljään prosenttiin, joskin eihän se kovin helppoa ole bruttokansantuotteesta sen verran saada tki-rahoitusta, mutta siihenkin parlamentaarinen ryhmä mietti työkaluja. Yksi työkalu oli juuri tämä verovähennysoikeus, mitä tässä nyt keskustellaan.
Tämähän on siinä mielessä erikoinen juttu, että vaikka se parlamentaarisessa ryhmässä sovittiin ja siihen oli rahatkin periaatteessa jo suunniteltu ja varattukin, niin yhtäkkiä se vedettiinkin sieltä sitten poliittiseen roskakoriin, niin kuin valtiovarainministeri Saarikko totesi julkisuudessa, vain siitä syystä, että tuli takku hallitukselle, kun ei sulle—mulle—sulle—mulle-politiikka onnistunutkaan, ja niin sitten sovittiin, että kaikki tällainen, jossa on pientäkin ristiriitaa, vedetään sinne roskakoriin. No, tämähän on tosi lapsellista touhua.
Onneksi sitten saatiin tällainen uusi mahdollisuus täällä, että tehtiin lakialoite, ja tässä se nyt sitten on. Aivan niin kuin edustaja Vikman tuossa totesi, tässä kokoomus oli aloitteellinen ja sitten sitä vielä vähän fiilattiin ja nyt se on sitten tehtynä hallituspuolueen edustajan nimellä täällä, mutta taikinan juuri on sieltä kokoomuksesta. Hyvä, että tässä nyt kuitenkin on yhteisymmärrys. Tämä vain on surullista, mitä tämän kauden aikana on huomattu, että aina kun on joku parlamentaarinen ryhmä perustettu tämän hallituksen kautta, niin eivätpä ole pitäneetkään ne päätökset, kuten ei tässäkään alun perin.
Mutta hyvä, että ollaan nyt tässä, ja ainahan pitää olla kiitollinen edes siitä, että saadaan opposition kautta näitä asioita eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+12.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-11-30T20:02:34,2022-11-30T20:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_132_268,132/2022,2022-11-30,14.01,20.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp,"Kiitos, näin juuri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_132+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_1,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_2,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Edustaja Slunga-Poutsalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_3,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiantuotannossa on tehty selkeästi vastuuttomia linjauksia, ja nyt Suomi on energiapoliittisilla päätöksillään sitonut meidät tavan kansalaiset tuulivoiman armoille. Sähkön pörssihinnan jäätyminen korkealle ei johdu tällä hetkellä siitä, ettei tuulisi, vaan siitä, että tuulimyllyt uutistietojen mukaan yllättäen jäätyivät. Täällä eteläisessä Suomessa ei ole vielä edes nähty kunnon pakkasia, ja silti saamme kuulla, kuinka lähellä jo oli se hetki, että sähköä ei enää riitäkään kaikille.
Arvoisa hallitus, olette tehneet toimia, joilla osa kalliiden laskujen kanssa painivista kotitalouksista voisi saada pientä rahallista apua. Perussuomalaiset ovat esittäneet listan toimista, joilla voidaan vaikuttaa sekä energiantuotannon turvaamiseen että sähkölaskujen kohtuullisuuteen. Arvoisa varapääministeri Saarikko, onko hallitus tehnyt mielestänne kaikkensa, jotta sähköä tulevana talvena riittäisi kaikille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-12-01T16:00:51,2022-12-01T16:01:59,Hyväksytty,1.1
2022_133_4,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_5,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset, esitätte kysymyksen siltäkin osin varsin tärkeänä päivänä, että tänään astuu voimaan hallituksen linjaus sähkön arvonlisäveron määräaikaisesta alentamisesta. Olen tyytyväinen tuohon päätökseen ennen kaikkea siksi, että se auttaa kaikkia suomalaisia sähkönkuluttajia, ja käsitykseni mukaan ministeri Lintilän johdolla myös yritykset, sähköyhtiöt, kantavat yhteiskuntavastuuta niin, että tuo hinnanalennus alvina näkyy myös sähkölaskun lopullisessa hinnassa. Näin kuuluukin toimia, yritysten on oltava nyt vastuullisia.
Tämän lisäksi hallitus on valmistellut ja tuonut itse asiassa eduskunnallekin käsittelyyn verovähennyksen sellaisiin kotitalouksiin, joissa sähkölasku kasvaa poikkeuksellisen suureksi, ja kaikkein pienituloisimmille kohdistetaan vastaava sähköavustus Kelan kautta.
Myönnän avoimesti, että hallitus ei voi paikata koko riskiä ja harmia kotitalouksille energiakriisistä, mutta kyllä, arvoisat perussuomalaiset, hyvä eduskunta, hallitus tulee suomalaisia vastaan [Puhemies koputtaa] edessä olevana poikkeuksellisena talvena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:02:03,2022-12-01T16:03:13,Hyväksytty,1.1
2022_133_6,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Näin. — Ja seuraavaksi pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihepiiristä haluavat esittää lisäkysymyksen, nousemaan seisomaan ja painamaan sitä V-painiketta. — Ja edustaja Slunga-Poutsalo jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_7,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Riikka,Slunga-Poutsalo,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt oli kyllä kysymys energian riittävyydestä eikä laskujen kompensoinnista.
Mutta mennään niihin laskuihin. Meillä on kahden kerroksen väkeä: monella on vielä edullinen määräaikainen sähkösopimus, kun taas toiset ovat sidoksissa pörssisähkösopimuksiin tai koko ajan nouseviin kiinteisiin sopimuksiin ilman vaihtoehtoa. Näissä sähköarpajaisissa toiset maksavat sähköstä 50 senttiä ja toiset 5 senttiä. Edullisen sähkösopimuksen kanssa ei tarvitse sähköä säästellä. Toisaalla kulutuksesta on karsittu jo kaikki, jopa se asumismukavuus — mistä asiantuntijoiden suulla ei saa muka karsia — koska rahat eivät vaan riitä. Samaan aikaan liikkuminen on kallista, ruoan hinta nousee ja talvi kylmenee. Yhä suurempi joukko keskituloisiakin ajautuu tilanteeseen, missä joutuu pohtimaan päivittäistä selviämistä — joukko, joka on liian köyhä pärjätäkseen omillaan mutta liian rikas saadakseen yhteiskunnalta tukia edes näistä tilapäisistä sähkötuista. Tämä hallitus on perännyt koko kauden [Puhemies koputtaa] kansalaisten yhdenvertaista kohtelua eri esitystensä kohdalla. [Puhemies: Ja nyt se kysymys!] Arvoisa hallitus, missä on kansalaisten yhdenvertainen kohtelu nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Slunga-Poutsalo,1393,2022-12-01T16:03:23,2022-12-01T16:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_133_8,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_9,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessänne tuli nyt valtavasti eri ulottuvuuksia, ja uskon teidän erityisesti keskittyvän ainakin tähän osuuteen, joka on yleinen hinnannousu, joka vaikuttaa suomalaisten arkeen. Ja kyllä, hintojen nousu esimerkiksi ruokakaupassa vaikuttaa suhteellisesti eniten kaikkein pienituloisimpiin. Siksi on tärkeää toteuttaa oikeudenmukaista politiikkaa, josta hyvä esimerkki on se, miten sosiaaliturvan hintojen nousua vastaava tasokorotus toteutettiin jo ennenaikaisesti tämän vuoden puolella. Ja kyllä suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä toimii yleisesti ottaen hyvin tältäkin osin, että se on sidottu indekseihin, hintojen tason nousuun ja sitä kautta indeksi nousee kustannuksia vastaavalla tavalla. Tämän lisäksi hallitus on tehnyt toimia juuri äsken mainitsemallani tavalla nimenomaan sähkölaskuja koskien: sähkövähennys verotuksesta, pienituloisimmille sähköavustus ja kaikkia suomalaisia koskeva sähkön arvonlisäveron alennus.
Mutta kyllä totean myös vastuullisen talouden näkökulmasta: meidän ei ole mahdollista tilkitä [Puhemies koputtaa] kaikkia niitä talouden aukkoja, joita inflaatio kansalaisille tuottaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:04:43,2022-12-01T16:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_10,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_11,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toivon, että, ministeri Saarikko, vastaatte siihen ensimmäiseen kysymykseen, jonka perussuomalaiset esittivät: mitä me teemme sähkön riittävyydelle? Tämä oli aika järkyttävä uutinen tuulivoimasta, johon te olette koko energiapolitiikkanne oikeastaan kaataneet, että siellä lavat jäätyvät. Nyt on kyllä vakava paikka, ja haluaisin kuulla tähän vastauksen.
Ja tuosta sähkön säästämisestä: siellä on sellainen tilanne ihmisillä, ministeri Saarikko, että talojen rakenteet menevät pilalle, mikäli ei lämmitetä, ja pyykkiä on pakko pestä. Tämä on erittäin vakava tilanne. Ja kun ajatellaan sitä, että kysymys on peruspalvelusta ja ihmisen yhdenvertaisesta kohtelusta, niin mitä vastaatte: mitä voisimme tehdä sille sähkön hinnalle, jotta ihmisillä olisi oikeus saada yhdenvertaisin sopimuksin kohtuuhintaista sähköä? Kuten edustaja Slunga-Poutsalo sanoi, hintahaitari on valtava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-01T16:06:02,2022-12-01T16:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_133_12,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_13,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan parhaan kykyni mukaan ja samalla totean, että energia-asioista vastaava ministeri Lintilä, aivan kuten eduskunnalle on etukäteen ilmoitettu, on virkamatkalla eikä tänään paikalla, mutta vastaan tietenkin kysymyksiinne, jotka liittyvät sähkön riittävyyteen ja toisaalta sähkön säästämiseen.
Kyllä, uskon ja tiedän, että suomalaiset ovat hyvin valveutuneita tämän poikkeuksellisen energiakriisin äärellä. Siitä hyvä osoitus olivat syyskuun tilastot. Pelkästään vuoden takaiseen verrattuna syyskuun vertailussa Suomi käytti yhdeksän prosenttia vähemmän sähköä kuin vuoden takaisessa ajassa. Se on noin saman verran sähköä kuin Seinäjoen kaupungin asukkaat käyttävät koko vuoden aikana. Tuon tämän esille vain siksi, että meillä on ollut mahdollisuutta tinkiä sähköstämme, mutta tunnistan edustaja Meren kysymyksestä, tietenkin tilanne voi ajautua joillekin kansalaisille kohtuuttomaksi ja siksi me olemme tehneet näitä yksittäisiä avustuspäätöksiä juuri tällaisille kotitalouksille, omakotitaloille, jotka lämpiävät sähköllä, käytännössä niihin tämä tuki kohdistuu.
Mitä tulee sähkön riittävyyteen, [Puhemies koputtaa] se polku, jonka Suomi on valinnut uusiutuvan energian tiellä, on ainut tae [Puhemies: Ja nyt on aika kulutettu loppuun!] sähkön riittävyyteen. Perussuomalaiset ei ole valinnut samaa linjaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:07:10,2022-12-01T16:08:26,Hyväksytty,1.1
2022_133_14,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_15,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tapahtui maailmalla mitä tahansa, niin yksi on ja pysyy: hallituksen tavoite pakottaa Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä.
Hyvä hallitus! Te ette näe tavoitteiden vihersokaisemana kansamme hätätilaa. Maataloutemme omavaraisuus on luhistumassa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa entistä enemmän maataloustuottajien ahdinkoa maatalouden päästövähennystoimillanne.
Bensiinin kuluttajahinnasta reilusti yli puolet on veroa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa autoilijoita vielä lisää. Teidän EU:ta kumarteleva ilmastoposeerauksenne nostaa ennen kaikkea elintarvikkeiden hintoja alkutuotannosta lähtien, jolloin suomalaisilla eivät riitä rahat ruokaan.
Arvoisa hallitus! Kansa tarvitsee kohtuuhintaista ruokaa, sähköä ja liikenne‑ ja lämmityspolttoaineita. Tuplalapsilisän kertakorvaus ei paljon lämmitä yksin asuvia tai lasten etävanhempia, jotka ottavat osaa lastensa kasvatukseen.
Arvoisa tasa-arvoministeri Blomqvist, [Puhemies: Kysymys!] hallituksen ilmastotoimet vaativat paljon rahaa. [Puhemies koputtaa] Kysynkin teiltä, kohtelevatko hallituksen kunnianhimoiset ja kalliit ilmastotoimet kansalaisiamme tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-12-01T16:08:28,2022-12-01T16:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_133_16,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Näin. — Koetetaan sisällyttää nämä kysymykset sekä vastaukset yhteen minuuttiin. — Ja nyt ministeri Blomqvist, var så god.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_17,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän tämän huolen siitä, kohteleeko tämä kriisi nyt kaikkia kansalaisia tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti, mutta mitä tulee tasa-arvoministerin tehtäväkenttään, niin se käsittää tasa-arvoa miesten ja naisten välillä, enkä minä sen takia nyt pysty vastaamaan yksityiskohtiin tässä kysymyksessä. [Välihuutoja eduskunnasta] Sen voin sanoa, että tietysti hallituksessa jokaisessa päätöksessä ja jokaisessa lakihankkeessa mietitään juuri tätä tasa-arvonäkökulmaa ja yritetään tehdä niin hyviä lakeja ja tasa-arvon täyttäviä lakeja kuin mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-01T16:09:58,2022-12-01T16:10:37,Hyväksytty,1.1
2022_133_18,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_19,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olemme tässäkin kuulleet, hinnat nousevat ja ihmiset kärsivät. Hallitus puhuu kauniisti vähempiosaisten auttamisesta, mutta sen omalla vahtivuorolla on viimeisen vuoden aikana lapsiköyhyyteen pudonnut 30 000 uutta lasta, minkä lisäksi myös yksin asuvia ja ikäihmisiä 30 000. Priorisoitte rahanne väärin, viimeksi esimerkiksi laittomasti maassa olevien terveydenhuoltoon, mutta ette ole saaneet tässä yli kolmen vuoden vallassa olonne aikana valtionbudjettiin pysyvää määrärahaa, mistä annettaisiin tuki vähävaraisia auttaville, ruokaa jakaville järjestöille. Nyt sille olisi kovempi tarve kuin koskaan. Tämä on aivan käsittämätön arvovalinta. Ministeri Kiuru, vuodet vierivät, suu liikkuu, mutta mitään ei tapahdu. Kertokaa, milloin tämä raha löytyy.
Loppuun vielä: puhutte tasa-arvosta ja miten kaikki pidetään mukana, mutta unohdatte täysin kaasulla kotiaan lämmittävät ihmiset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-01T16:10:37,2022-12-01T16:11:46,Hyväksytty,1.1
2022_133_20,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"No niin, olkaa hyvä... Nyt Sarkkinen, ministeri Sarkkinen. — Jo toinen kerta, kun kyselytunnilla unohdan teidän nimenne, anteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_21,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hintojen nousu todella koettelee nyt kaikkia suomalaisia: energian hintojen nousu mutta myös laaja-alaisempi inflaatio. Mutta erityisen paljon hintojen nousu koettelee pienituloisia kotitalouksia ja pienituloisia lapsiperheitä. Hallitus on tällä kaudella vahvistanut Suomen sosiaaliturvajärjestelmää, mutta tämä hintojen nousu uhkaa ajaa lapsiperheitä köyhyyteen, ja siksi hallitus on tehnyt päätöksiä tästä sähkötuesta, sähkövähennyksestä, ja sen lisäksi joulukuussa kaikille perheille maksetaan kaksinkertainen lapsilisä, ja pienituloisille lapsiperheille tullaan ensi vuonna myös antamaan lisätukea työttömyysturvan lapsikorotuksen, toimeentulotuen lapsen perusosan korotuksen kautta. Sen lisäksi ulosoton suojaosaa korotetaan, lääkekatto jäädytetään, jotteivät lääkekustannukset kasva, ja sen lisäksi vuodenvaihteessa tulevat isot indeksikorotukset työeläkkeisiin, mutta sen lisäksi myös uudet indeksikorotukset kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin, ja me teimme jo syksyllä ylimääräisen indeksikorotuksen, eli hallitus on päämäärätietoisesti pyrkinyt tässä vaikeassa tilanteessa ehkäisemään köyhyyden lisääntymistä, [Puhemies koputtaa] mutta olosuhteet ovat erittäin vaikeat. [Perussuomalaisten ryhmästä: Järjestöistä oli kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-01T16:11:46,2022-12-01T16:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_133_22,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_23,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos sähkö loppuu ensi talvena, Suomessa on paljon asukkaita, jotka joutuvat käyttämään sähköisiä apulaitteitaan pysyäkseen esimerkiksi koko yön hengissä tai terveenä. Miten aiotte pitää, hallitus, huolen siitä, että tällaiset henkilöt tulevat saamaan sähkönsä siinäkin kohtaa, jos sähkökatkoja aiotaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-01T16:13:01,2022-12-01T16:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_133_24,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_25,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin sähkökatkojen varalle suomalaiset energiayhtiöt ja myöskin hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on tehnyt omia suunnitelmiaan. Suomalaisten kannattaa varautua poikkeukselliseen talveen, mutta tiedossani ei ole sellaista tilannetta, jossa esimerkiksi meidän olisi syytä varautua pitkiin yhtenäisiin sähkökatkojaksoihin, jotka koskisivat kaikkia kotitalouksia. Meillä on myös selkeä priorisointilista siitä, mitkä toimialat ovat sellaisia, jotka sähkökatkonkin tilanteessa pitää kyetä priorisoimaan.
Aiemmissa kysymyksissä, hyvät perussuomalaiset, nostitte esiin ihan oikeutetun kysymyksen: kohteleeko energiakriisi kaikkia suomalaisia samalla tavalla? Reilu vastaus, mutta ikävä tosiasia samalla, on se, että ei kohtele. Ei kohtele. Tämä riippuu erittäin paljon esimerkiksi siitä, millaisessa asunnossa asuu, millainen lämmitysmuoto kotona on, kuinka paljon joutuu käyttämään omaa autoaan, ja kyllä silloin esimerkiksi pitkien välimatkojen, maakuntien Suomessa inflaatio koettelee huomattavasti enemmän, ja kuten jo sanoin, [Puhemies koputtaa] pienituloisia se koettelee huomattavasti enemmän vaikkapa ruokakaupassa. Mutta hallitus tekee toimia, jotka kohtelevat ihmisiä tasa-arvoisesti. [Jukka Gustafsson: Hyvä! Oikein!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:13:34,2022-12-01T16:14:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_26,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja nyt seuraava kysymys. — Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_27,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei suomalaisilla ihmisillä ole tuhansien eurojen puskuria näihin nouseviin arjen kustannuksiin, kun ajatellaan sähkölaskuja, bensakuluja, joululahjojen kallistumista, ruoan kallistumista, [Jari Myllykosken välihuuto] koko arjen kallistumista, ja siitä syystä — vaikka ymmärrämme hyvin, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on se juurisyy siellä, emmekä syytä hallitusta nyt tästä sähköongelmasta — kun meillä tämä tilanne on käsillä, silloin tietysti hallituksella on vastuu etsiä ratkaisuja. Meillä on suomalaisten kotien luottamus omaan talouteensa ennätysheikolla.
Kokoomus julkaisi eilen vaihtoehtobudjetin, jossa me tarjotaan toivon viestiä huomiselle muun muassa sitä kautta, että työn tekemisestä tulee kannattavaa, että ihmisille jää palkasta enemmän käteen. Mitkä ovat hallituksen lääkkeet siihen? Mitä ajatuksia teillä on siitä, miten tavallinen suomalainen, joka käy töissä ja haluaa elättää perheensä, selviää näistä kasvavista arjen kustannuksista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-12-01T16:14:51,2022-12-01T16:15:53,Hyväksytty,1.1
2022_133_28,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"No niin, ja ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_29,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä kokoomukselle todeta, että me eilen käytiin keskustelua teidän vaihtoehtobudjetistanne ja muista opposition vaihtoehtobudjeteista ja kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää erittäin suuria leikkauksia pienituloisille suomalaisille [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä! Näin on!] asumistuen leikkauksen kautta, työttömyystuen leikkauksen kautta. Laskimme, että kokoomuksen esittämä 350 miljoonan euron leikkaus asumistukeen tarkoittaisi keskimääräiseltä asumistuen saajaruokakunnalta 77 euron leikkausta kuukaudessa, [Vasemmalta: Ohhoh!] yli 900 euron leikkausta vuodessa. Monet näistä kotitalouksista ovat pienituloisia työssäkäyviä kotitalouksia, jotka eivät ole oikeutettuja esimerkiksi toimeentulotukeen, mutta näin isojen leikkauksien kautta he voisivat joko pudota toimeentulotuelle tai sitten pienituloisen työssäkäyvän kotitalouden käytettävissä olevat tulot pienenevät erittäin radikaalisti, ja en kyllä näe, että tämä myöskään kannustaa työssäkäyntiin. Eli totta kai hallitus kantaa vastuuta tässä maassa, mutta odotan kyllä [Puhemies koputtaa] myös johdonmukaisuutta oppositiolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-01T16:15:53,2022-12-01T16:17:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_30,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_31,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä valtiovarainministeri aivan oikein totesi, että tämä energiakriisi ei todellakaan kohtele kansalaisia yhdenveroisesti, ja erityisesti nostitte esille nämä haja-asutusalueilla ja pitkien välimatkojen perässä asuvat ihmiset. Huolemme on yhteinen. Mutta ihmettelen, että kun hallitus on löytänyt näitä erilaisia tapoja kompensoida, niin kuitenkin esimerkiksi juurikin maatilat, jotka sijaitsevat useimmiten siellä haja-asutusalueilla, eivät ole saaneet minkäänlaista energiatukea tai kompensaatiota. Tai entäs pienet yritykset? Meillä tällä hetkellä kaatuu pieniä yrityksiä, muun muassa elintarvikekioskeja ja vastaavia, joilla on suuret sähkölaskut, joita he eivät pysty enää maksamaan.
Eli missä vaiheessa hallitus aikoo huomioida maatilojen ja yritysten asian? Vaikka nyt ollaan tekemässä tämä arvonlisäveron alennus, niin sehän ei näitä toimijoita hyödytä, koska arvonlisävero on niille läpilaskutettavaa erää. Koska hallitus aikoo tuoda nyt maatilojen ja myöskin yritysten energiatukikompensaation?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-01T16:17:05,2022-12-01T16:18:07,Hyväksytty,1.1
2022_133_32,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_33,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin maataloudesta, alkutuotannosta ja meidän kaikkien suomalaisten ruokaturvasta — toimialasta, joka on kärsinyt energiakriisistä ja Ukrainan sodan heijasteista erityisen paljon lannoitteiden hinnan vuoksi, sähkön hinnan vuoksi ja muiden kustannusten nousun vuoksi, ja myös siksi, että markkinoilta ei ole ollut saatavilla takaisin koko sitä hintaa, mitä kustannusten nousu maatiloille on tarkoittanut — onneksi jonkin verran kuitenkin. Siinä edustaja Essayah, vaikka monesti olette oikeassa, olette nyt hiukan väärässä. Hallitus nimenomaan on tuplannut energiaveron palautuksen tälle vuodelle maatiloille [Timo Heinosen välihuuto] juuri tämän taloudellisen tilanteen vuoksi liittyen energialaskuihin.
Ja mitä tulee yrityksiin, tilannetta seurataan koko ajan. Tätäkin hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on käsitellyt. Tiiviisti myös yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa me seuraamme tilannetta, miten energiakriisi vaikuttaa yrityksiin. Myös virkakunta on tehnyt aiheesta nopean selvityksen, ja sen lopputulemana oli, että me emme vielä ole tunnistaneet suoria selkeitä tukimuotojen tarpeita. [Puhemies koputtaa] Mutta olemme valmiudessa ja toivon, että niitä ei tarvittaisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:18:07,2022-12-01T16:19:20,Hyväksytty,1.1
2022_133_34,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_35,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen palkansaajan sähkölaskut ovat syksyn 2022 aikana kohonneet moninkertaisiksi. Syynä tietenkin ovat Ukrainan sodan vaikutukset ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Vaikka sähkön pörssihinnat ovat nousseet, sähkön tuotantokustannukset eivät kuitenkaan ole nousseet kuin pienellä osalla energiayhtiöistä. Loput yhtiöistä hyötyvät korkeasta sähkön hinnasta ja ovat tehneet ennätystuloksia. Energiakriisin aikana Suomen on otettava kaikki keinot käyttöön, jotta kotitaloudet tulevat selviämään. Ministeri Saarikko, aiotteko te tehdä mitään sähköyhtiöiden voittojen rajoittamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-01T16:19:20,2022-12-01T16:20:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_36,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_37,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aion kyllä, aion toimia myös mahdollisimman nopeasti tässä asiassa. Sen lisäksi, että tämä energiakriisi, joka on vakava ja tärkeä aihe, sodan heijaste meidän elämässämme, ei kohtele kaikkia kansalaisia yhdenveroisesti, se on tuottanut myös ansaitsemattomia voittoja energiayhtiöille. Yritystoiminnasta kuuluu ja saa tulla voittoa, ja yrityksillä pitää olla pääomaa investoida vaikkapa juuri vihreään energiaan — toisin kuin perussuomalaiset haluavat. Mutta tähän ansaitsemattomaan voittoon toteutamme ylimääräisen määräaikaisen lisäveron. Se valmisteltiin pika-aikataululla, taustalla myös EU:n yhteiset päätökset. Tuo vero tulee koskemaan ensi vuotta, energiayhtiöitä ja nimenomaan sitä osuutta, joka on ylimääräistä, sähkömarkkinan toiminnasta johtuvaa voittoa yrityksille, joka heille ei ole ansaittua voittoa, vaan se on pois kansalaisten arjesta. [Aino-Kaisa Pekonen: Aivan loistavaa! — Jukka Gustafsson: Hyvä vastaus hyvään kysymykseen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:20:06,2022-12-01T16:21:05,Hyväksytty,1.1
2022_133_38,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_39,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on tietenkin todella vakava eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla ja myös Suomessa, ja varmasti kaikki ymmärtävät nyt, miksi on niin tärkeää vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta myös sähkön suhteen, missä Suomi ei ole vielä läpi vuoden suinkaan omavarainen. Siitähän tämä ongelma nyt juontuu, toki taustalla se Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan.
Arvoisa hallitus! Kun nämä veronkevennykset tietenkin ovat yksinkertaisia ja helpoimpia toteuttaa, niiden kääntöpuoli on se, että ne kohdistuvat varsin laajalle, joten ne eivät aina auta kaikista eniten niitä pienituloisia ja kaikista suurimmassa hädässä olevia. Tilanne on tietenkin se, että nämä isot sähkölaskut, jotka voivat nousta, kivuta, tuhansiin euroihin, koskettavat nyt myös keskituloisia. Ongelma on ollut se, ettei meillä ole järjestelmää, ei Kelan kautta pysty kohdentamaan tukea. Onko päästy Kelan kanssa eteenpäin siinä, onko tulevalle talvelle olemassa jonkinlaista uutta järjestelmää, [Puhemies koputtaa] jolla voitaisiin kohdentaa tukea paremmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-12-01T16:21:07,2022-12-01T16:22:17,Hyväksytty,1.1
2022_133_40,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Sarkkinen. Nyt muistuu nimi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_41,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, että edustajan analyysi tilanteesta on ihan oikea. Me ollaan hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa tukitarpeita on muillakin ihmisillä kuin niillä, keitä me olemme tottuneet tukemaan meidän sosiaaliturvajärjestelmän kautta. Tukitarpeita voi olla keskituloisilla ihmisillä tai ihmisillä, joilla on poikkeuksellisen huono sähkösopimus, kallis sähkösopimus, iso sähkönkulutus. Nämä meidän normaalit järjestelmät hyvin kankeasti reagoivat tähän tilanteeseen, ja tämänkin takia hallitus on päättänyt selvittää tällaisen kokonaan uuden energiatuen luomista. Valitettavasti se ei ole vielä käytössä tänä talvena, joten sen takia joudumme käyttämään näitä tylpempiä keinoja, joita ovat tämä Kelan kautta maksettava sähkötuki niille, jotka eivät voi verotuksen kautta tehtävää sähkövähennystä tulojen pienuuden takia hyödyntää. Se tulee olemaan käytössä, ja se tulee ensi vuoden ensimmäisille kuukausille niille, keillä on pienet tulot ja isot sähkölaskut, he voivat Kelasta sitä hakea. [Puhemies koputtaa] Mutta se on kovin tylppä työkalu, joten odotan kyllä, että saisimme käyttöön paremman energiatukivälineen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-01T16:22:17,2022-12-01T16:23:32,Hyväksytty,1.1
2022_133_42,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_43,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä energiakriisi, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, on vaikeuttanut todella monien ihmisten elämää. Ilman tuulivoimaa, jota perussuomalaiset jatkuvasti kritisoivat, Suomi olisi todella suurissa vaikeuksissa. [Ben Zyskowicz: Entäs ilman ydinvoimaa, jota te vastustatte?] On huomattava myös, että tähän samaan soppaan tulee nyt Olkiluoto kolmosen viivästyminen, Ranskan useiden ydinvoimaloiden seisokit korroosio-ongelmien takia, Ruotsin yhden ydinvoimalan sulkeminen myös teknisten ongelmien takia. Arvoisa pääministerin sijainen, pyytäisin teitä esittämään kuvauksen siitä, millä tavalla nyt parannamme ylipäätänsä Suomen energiaitsenäisyyttä ja samalla myöskin häiriönkestokykyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-12-01T16:23:32,2022-12-01T16:24:33,Hyväksytty,1.1
2022_133_44,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_45,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Energiaitsenäisyys” oli näin itsenäisyyspäivän lähestyessä hyvä sanavalinta. Itsenäisyyttä on niin monin tavoin isänmaallamme. Energiaitsenäisyydessä me olemme kehittyneet varsin hyvään suuntaan, itse asiassa erittäin hyvään suuntaan, sekä uusiutuvan energian osalta — ympäristölle, luonnolle, ilmastolle kestävän energian osalta — että myös kotimaisuusasteen osalta. Itse asiassa kaikki merkittävät energiainvestoinnit, joita Suomessa tällä hetkellä toteutetaan miljardeilla, vahvistavat omavaraisuuttamme, kotimaisuusastetta ja uusiutuvaa energiaa. Tätä kaikkea me vauhditamme nyt vielä myös sillä, että luvituspäätöksille muodostuu pikakaista niille investoinneille, jotka vauhdittavat kotimaista uusiutuvaa energiaa. Se on oikeaa politiikkaa poikkeuksellisessa ajassa.
Nämä päätökset eivät ole syntyneet itsestään. Ne ovat Suomessa pitkän jatkumon tulos, jota tämä hallitus on halunnut jatkaa, ja siksi oikea kysymysosoite on perussuomalaiset. Teidän politiikkanne on hiilenmustaa politiikkaa. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, joka ei ajattele [Puhemies koputtaa] tulevia sukupolvia. On kallista politiikkaa, myös euroissa katsottuna, hirttäytyä kiinni [Puhemies koputtaa] fossiiliseen maailmaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:24:36,2022-12-01T16:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_133_46,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vastauksen antaa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja, edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_47,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Herra puhemies! Hallitushan on itse romuttanut turvekoneiston ja lakkauttanut hiilivoimaa ja aikoo lakkauttaa hiilivoimaloita. Me haluamme pitää suomalaiset sähköt päällä, joten kyllä me tarvitsemme muutakin kuin tätä tuulivoimaa, mikä on jäätyneenä tuolla teidän pelloillanne.
Siis nyt tämä sähkön hintakriisi on todellinen. Jokainen koti tarvitsee sähköä, erityisesti sähkölämmittäjät. Ja onhan tämä ennennäkemätöntä, että Suomen perheet asetetaan eriarvoiseen asemaan ja taloudelliseen ahdinkoon. Niistä, jotka sähkölämmittävät, eivät edes työssäkäyvät perheet pysty maksamaan näitä sähkölaskuja, saati sitten pienituloinen eläkeläinen.
Tällä hetkellä on, kuten tässä on keskustelussa todettu, hyvinkin sattumanvaraista, kenellä on mikäkin sähkösopimus ja ketkä ovat pörssisähkön varassa. Perussuomalaisten mielestä se on kestämätöntä, että ihmisten asema sähkölaskun saajina määrittyy ihan sattumanvaraisesti. Kun tässä on myönnetty, että tämä on tasa-arvokysymys, niin perussuomalaiset kysyvät uudelleen: mitä te olette tehneet korjataksenne tämän yhdenvertaisuusongelman? [Sanna Antikainen: Vastaus on, että ajoitte turpeen alas!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-12-01T16:25:54,2022-12-01T16:27:06,Hyväksytty,1.1
2022_133_48,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_49,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aivan samaa mieltä edustaja Tavion kanssa siitä, että ei Suomen kannata itse asiassa nojata yhteenkään yksittäiseen energiamuotoon, ei edes tuulivoimaan, ei myöskään yksin ydinvoimaan, vaan meidän voimavaramme on hajautettu energiapaletti, johon kuuluu muuten myös turvetuotanto. Tämä hallitushan teki energiakriisin alkaessa päätöksen siitä, että toisin kuin aiemmin, Suomessa varmuusvarastoidaan myös turvetta. Se on oikea ja viisas päätös kansalaistemme ja energiaitsenäisyyden turvaamiseksi.
Mitä tulee sähköjärjestelmäämme, sähkömarkkinaan, luulen, että jaamme laajasti arvion: Se on kriisin aikana osoittanut myös monet ongelmansa. Se ei toimi. Ja erityinen ongelma on maakaasun hinnan sitominen muun sähköntuotannon hintaan. Se on ongelma, joka pitäisi kyetä ratkomaan Eurooppa-tasolla. Se on vastuullisin ja järkevin tie myös suomalaisten, meidän kansalaistemme, kukkaron kannalta. Näitä päätöksiä Suomi aktiivisesti ajaa pääministerin, elinkeinoministerin ja kaikkien meidän johdolla. Ministeri Lintilä energia-asioista vastaavana käy tätä varmasti mielellään [Puhemies koputtaa] sekä teidän että suomalaisten kanssa läpi tarkemmin. Ensi viikolla hän järjestää kansalaisinfon aiheesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:27:11,2022-12-01T16:28:24,Hyväksytty,1.1
2022_133_50,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön riittävyydestä (Riikka Slunga-Poutsalo ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 199/2022 vp,Hienoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.1.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_51,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Sitten seuraavan aihealueen meille esittelee edustaja Mykkänen. Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_52,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on vaihtoehtobudjetissa esittänyt keinot velkaantumisen vähentämiseksi. Valtiovarainministeri Saarikko, te olette antanut tukenne monille kokoomuksen ajatuksille — kiitos siitä. [Ben Zyskowicz: Niin, puheissa!] Teidänkin mukaan me tarvitaan ”järeää uudistusta työttömyysturvaan ja asumistukiin, tukijärjestelmän tulee kannustaa töihin, ei työttömyyteen”. Hyvin sanottu, ministeri Saarikko. Mutta puheet eivät riitä. Tarvitaan kykyä päättää ja johtaa maata eduskunnan enemmistöllä. Hallituksessa te olette umpikujassa. Hallituksen päätöksentekokyvyn murenemista joudumme nyt seuraamaan hetki hetkeltä tosi-tv-sarjana. Uskotteko te, ministeri Saarikko, käsi sydämellä, hallituksen kykyyn päättää asioiden tärkeysjärjestyksestä? Vai olisiko aika nyt viimein tunnustaa tosiasiat: täältä, tästä salista, löytyy eduskunnan enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jos te niin päätätte. [Puhemies koputtaa] Voisitteko te valmistella esityksen, jonka avulla teidänkin peräänkuuluttamistanne järeistä uudistuksista päätettäisiin, [Puhemies koputtaa] vähennettäisiin velkaa ja pidettäisiin ruokaturvasta kriisitalvena kiinni?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-01T16:28:28,2022-12-01T16:29:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_53,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Ja nyt ministeri Saarikko vastaa. — Voisitteko?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_54,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan oikeutetusta kysymyksestä liittyen hallituksen toimintakykyyn.
Meillä on ollut erimielisyytemme, ja se taitaa olla kuva suomalaisesta politiikasta usean vaalikauden loppusuoralla. On kuitenkin hyvä asettaa nämäkin vaikeat erimielisyydet siihen mittasuhteeseen, miten toimintakykyinen hallitus suomalaisten tuella on kyennyt olemaan. Yli 900 hallituksen esitystä on tuotu valtioneuvostosta eduskunnan käsittelyyn. Yhdessä eduskunnan kanssa olemme luotsanneet tämän maan läpi kriisien, ja ne kriisit ovat edelleen kesken. Yksi tämän hallituskauden saldo on myös ennätyksellisen korkea työllisyysaste. Yhä useampi suomalainen on työssä. [Ben Zyskowicz: Ja velkaantuminen!] — Ja kyllä, edustaja Zyskowicz, myös poikkeuksellisen korkea määrä velkaa, ja se mittakaava velassa, siinä arviomme on ollut käytännössä hyvin yhteneväinen. Itse asiassa korona-aikana teidän puolueenne, edustaja Zyskowicz, olisi ottanut enemmän velkaa kuin maan hallitus. Nämä kaikki löytyvät eduskunnan ratkaisuista. Olemme eläneet valmiuslain poikkeuksellisia aikoja. Ja kyllä, maa tarvitsee toimintakykyisen hallituksen, [Puhemies koputtaa] ja en epäile, ettemmekö kykenisi näitä esityksiä jatkossakin edistämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:29:49,2022-12-01T16:31:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_55,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tämän tematiikan piiristä haluavat esittää lisäkysymyksen, nouskaa ylös ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Mykkänen jatkaa. [Mikrofoni on kiinni] — Nyt, arvoisa edustaja, laittakaa mikrofoni päälle, niin kuuluu kaikelle kansalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_56,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Saarikko, minäkään en epäile, etteikö tästä salista löytyisi enemmistö talouspolitiikan ryhtiliikkeeseen, jossa asettaisimme asiat tärkeysjärjestykseen, vähentäisimme velkaantumista tuntuvasti, tukisimme ahkeruutta, työtä, vähentäisimme sitä työttömyyttä, jota on 230 000 suomalaisen edestä tänäkin päivänä. Mutta teidän takianne näin ei voida tehdä, koska olette kiinni hallituksessa, jonka toimintakyky on rapautunut. Mutta enemmistö voisi tehdä toisin.
Me uskomme myös siihen, että tätä maata rakennetaan työllä ja yrittämisellä — sillä, että siirrämme verotusta pois työn ja yrittämisen verotuksesta haittoihin. Kokoomus kattaisi esittämämme veronkevennykset lisäämällä muiden verojen tuottoja. Kokonaisuutena vähentäisimme valtion velkaantumista yli miljardin, vaikka vaihtoehtomme sisältää verotuksen keventämistä kaikilta palkansaajilta. Me siis vähentäisimme elvytystä, emme lisäisi, toisin kuin te olette jatkuvasti vastoin tosiasioita väittäneet.
Hyvä ministeri Saarikko, vuosi sitten lupasitte itse tuloverotuksen keventämistä. Entä tänään, [Puhemies koputtaa] vastustatteko ansiotulon veron keventämistä, vaikka kevennys katetaan verotuottoja lisäävillä muutoksilla muissa veroissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-01T16:31:14,2022-12-01T16:32:29,Hyväksytty,1.1
2022_133_57,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Ja aika on täyttynyt. — Ministeri Saarikko vastaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_58,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition yksi keskeinen ero on se, että oppositiossa on kovin helppoa olla yksin oikeassa ja hallituksessa, niin kuin hyvin edustaja Mykkänen tietää — yhdessäkin olemme hallituksessa istuneet —, pitää kyetä muodostamaan myös kompromisseja. Ja on aivan selvää, että talouspolitiikassa hallituksella on ollut merkittäviäkin näkemyseroja, [Kai Mykkänen: Paitsi verot!] ja näkemyseroja on myös tämän puheenvuoron ja oman ajatteluni välillä esimerkiksi suhteessa veronkevennyksiin. Sanoin muistaakseni aika tarkalleen näin: veronkevennykset on hyvä pitää mukana hallituksen työkalupakissa riippuen talouden suhdanteista. Ja nyt oma arvioni — johon muuten yhtyy valtaosa talouden asiantuntijoista — on se, että veronkevennykset velaksi, joita te faktisesti toteutatte seitsemän miljardin alijäämällä, [Kai Mykkäsen välihuuto] seitsemän miljardin alijäämällä, ei ole oikeaa suhdannepolitiikkaa inflaation keskellä. Tämä on minun ja monen talousasiantuntijan näkemys. Vaikka totta on, että henkilökohtainen näkemykseni työmarkkinoiden uudistamisesta on tismalleen samankaltainen monessa asiassa kanssanne, niin veronkevennyksiä [Puhemies koputtaa] velaksi tuolla mittakaavalla en pidä järkevänä. [Sari Sarkomaa: Ei ole velaksi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:32:29,2022-12-01T16:33:42,Hyväksytty,1.1
2022_133_59,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Ja aika on täynnä. — Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_60,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa hallitus! En niinkään käsittele nyt hallituksen sisäisiä erimielisyyksiä — luulen, että teillä on keskenänne ihan riittävästi pohtimista niissä. Mutta me kokoomuksessa emme ole niinkään moittineet hallituksen koronapolitiikkaa, vielä vähemmän olemme moittineet hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jota kannatamme ja tuemme — on hienoa, että Nato-päätös pystyttiin tekemään, on hienoa, että Ukrainalle annetaan vahvasti tukea. Se, mitä olemme moittineet, on hallituksen kyvyttömyys laittaa menoja tärkeysjärjestykseen, mistä on seurauksena ollut ennennäkemätön velkaantumisvauhti. Tällaista velkarallia emme me eikä Suomen kansa voi hyväksyä.
Mitä verotukseen tulee, me olemme esittäneet, että kevennetään työnteon verotusta ja korotetaan haittojen, kuten tupakan ja alkoholin, verotusta. Ministeri Saarikko, onko hallitus tästä eri mieltä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-01T16:33:42,2022-12-01T16:34:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_61,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_62,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse asiassa hallitus on tainnut kumpaakin veroa, sekä tupakka- että alkoholiveroa, ainakin tupakkaveroa, matkansa varrella korottaa. Se on ollut monen hallituksen keino paikata menovajetta, ja teillä se on tapa hoitaa veronkevennyksiä suomalaisille. [Kai Mykkäsen välihuuto] Mutta samalla on hyvä muistuttaa siitä asiasta, jonka kävin kanssanne jo eilen läpi. Esityksenne pohjaa paljolti juuri tupakkaveron alentamiseen ja terveysveroon, ja entinen valtiovarainministeri Petteri Orpo tietää kyllä, että terveysvero on ajatuksena huomattavasti helpommin toteutettavissa kuin käytännössä tehtävissä siksi, että meitä sitovat tässä myös EU:n yhteiset ratkaisut ja valtiontukien säännökset.
Teidän vaihtoehtonne on tältä osin rakennettu erittäin paljon toiveiden varaan — sellaisen toiveen, että suomalaiset edelleen tupakoisivat paljon kalliimmalla tupakka-askihinnalla. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mehän toivomme, että se vähenisi, ja silloin myös verotulot vähenisivät. Ja kyllä, kaikki me — ainakin minä — kannatamme terveysperustaista verotusta, mutta olen nähnyt eri vastuuministeritehtävissä, miten vaikeaa sen toteuttaminen on, [Puhemies koputtaa] ainakaan ensi vuoden alusta. Petteri Orpo, te tiedätte, että se ei ole lainkaan realistista. [Kokoomuksen ryhmästä: Keinot löytyy, kun on tahto!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:34:49,2022-12-01T16:36:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_63,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Näin. — Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_64,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Menen tähän työllisyystilanteeseen. On totta, että työllisyys on nyt parantunut, mutta samaan aikaan meillä on edelleen korkea pitkäaikaistyöttömyys ja on myös niin, että meillä on kymmeniätuhansia ihmisiä työttömänä, joilla edes kokoaikainen työllistyminen ei juurikaan paranna heidän tilannettaan. Tämä esimerkiksi Etlan selvityksistä käy täysin selvästi ilmi.
On myös hyvin todennäköistä, että me olemme menossa kohti taantumaa, jolloin meillä samaan aikaan toisaalla käydään yt-neuvotteluja ja on irtisanomisia ja sitten toisilla aloilla ja toisilla yrityksillä on edelleen huutava työvoimapula, jolloin on aivan avainasia se, kuinka nopeasti me saamme ihmisiä siirtymään työstä työhön. Tässä on ihan olennainen kysymys kannustinloukut, ennen kaikkea se, miten työn tekeminen kannattaa suhteessa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, ja myös se, kuinka nopeasti meidän järjestelmässämme on mahdollista, kun me laadimme erilaisia todistuksia, jotta voi tehdä jotain työtä, ihmisten työtä vaihtaa.
Kysynkin: [Puhemies koputtaa] mitä aiotte tehdä, jotta mahdollisimman moni pääsee mahdollisimman nopeasti työnsä menettäessään kohti uutta työtä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-01T16:36:05,2022-12-01T16:37:22,Hyväksytty,1.1
2022_133_65,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_66,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen on meidän yhteinen tavoitteemme oikealta vasemmalle. Ja on todella hyviä uutisia, että työllisyys on tällä hetkellä lähihistorian korkeimmalla tasolla. Siitä meidän kaikkien on syytä olla äärettömän tyytyväisiä. Se näkyy myös siinä, että sosiaaliturvamenot ovat tänä vuonna pienemmät kuin ennustettiin ja verotuottokertymä on taas vahvistunut.
Myös pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt, mutta valitettavasti ei niin paljon kuin haluaisimme. Me tiedämme esimerkiksi OECD:n tilastoinnista, että merkittäviä esteitä työllistymisen tiellä ovat terveysongelmat sekä koulutuksen ja soveltuvien työmahdollisuuksien puute, eli meidän pitää myös näitä asioita katsoa, kun haluamme jouduttaa ihmisten työllistymistä.
Sen sijaan sosiaaliturvaleikkaukset eivät nähdäkseni ole hyvä tapa vahvistaa työllisyyttä eivätkä edes tehokas tapa vahvistaa työllisyyttä. Jos työllistymisen esteenä ovat esimerkiksi terveysongelmat, niin silloin kyllä sosiaaliturvaleikkaus [Puhemies koputtaa] ainoastaan köyhdyttää ihmisiä, [Puhemies huomauttaa ajasta] ei kannusta töihin, toisin kuin kokoomus omassa vaihtoehtobudjetissaan antaa ymmärtää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-01T16:37:26,2022-12-01T16:38:36,Hyväksytty,1.1
2022_133_67,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_68,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Korona-aika löi montaa yrittäjää kovalla kädellä, samoin tekee noussut sähkön hinta. Meillä on Suomessa noin 180 000 yksinyrittäjää, jotka kamppailevat sähkön hinnan ja koronan aiheuttamien ongelmien kanssa. Hallitus on tullut siihen vastaan osittain, ja oppositiosta on tullut hienosti tukea. Ongelma on yhteinen. Nyt kuitenkin tilanne on se, että kuluttajien luottamus kaiken tämän päälle on ennätyksellisen alhaalla. Inflaatio on korkealla.
Tässä 180 000 yksinyrittäjässä on merkittävä potentiaali työllistymiselle, verotulojen kasvattamiselle, kunhan me saamme sinne yrityksiin palkattua lisää työntekijöitä. Yksinyrittäjille suuri, ehkä suurin kynnys on sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Se on merkittävä riski pienelle yritykselle. Kysymykseni on: mitä hallitus aikoo tehdä sille, että yksinyrittäjät uskaltavat palkata ensimmäisen työntekijän yritykseensä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-12-01T16:38:36,2022-12-01T16:39:43,Hyväksytty,1.1
2022_133_69,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_70,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ei ole energiaministeri eikä työministeri paikalla, mutta yritän parhaan kykyni mukaan vastata.
Nostatte, edustaja Kiuru, esiin tärkeän teeman: yrittäjyyden ja valtavan yksinyrittäjien joukon. Ja siksi ensimmäiseksi haluan lausua eduskunnalle lämpimät kiitokset siitä, miten sosiaali- ja terveysvaliokunnassa edustaja Lohen johdolla hyvällä yhteistyöllä saatiin aikaiseksi ratkaisu yrittäjän eläketurvasta, uudistuksesta, joka parantaa nyt yrittäjien asemaa ja selkiyttää mallia, ja se eduskunnassa kehittyi erittäin hyvään suuntaan. [Ben Zyskowicz: Te esititte eri mallia!] Tämä on myöskin yksi vastaus hallitukselta yrittäjille, ja olen tyytyväinen siihen, että yrittäjät ovat nyt kokeneet uudistuksen tällä mallilla järkeväksi. [Ben Zyskowicz: Miksi esititte eri mallia?]
Mitä tulee yksittäisesti yritysten sähkökustannuksiin, niin kuten aikaisemmin vastasin, näitä seurataan tarkkaan, ja vielä emme ole tunnistaneet yksittäistä toimialaa, jonne tukea tarvitsisi kohdistaa. Toivottavasti näin ei käykään, koska se tarkoittaa tietysti valtion kassasta pois olevaa rahaa.
Ja mitä tulee tukeen ensimmäisen [Puhemies koputtaa] henkilön työllistämiseksi, uskon että kaikkein tärkeintä on ennustettavuus. [Puhemies: Aika on täynnä!] Siksi yritysten verotusta ei ole kiristetty, [Puhemies: Nyt kiristetään aikataulua.] ja siksi toimintaympäristöä on haluttu pitää ennustettavana kriiseistä huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:39:43,2022-12-01T16:41:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_71,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_72,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus tosiaan haluaa pienentää velkaa tuomitsemalla köyhyyteen neljä- ja puolituhatta lasta, viisi- ja puolituhatta vanhusta ja seitsemän- ja puolituhatta työntekijää. Pienituloiselta työntekijältä veisitte vielä asumistuet. Ensimmäinen kysymys, ministeri Saarikko: mikä vaikutus tällä olisi talouteen ja valtiontalouteen? Aiemmin on laskettu, että pieni- ja keskituloisilta leikkaaminen vähentää verotuloja, nostaa sosiaalimenoja, kuten tässä ministeri Sarkkinenkin totesi, ja lisää tietysti siltä osin velkaakin. Tällainen finanssipoliittinen kerroinhan voi olla jopa niin iso, että kahden miljardin leikkaus sitten säästää vain yhden miljardin.
Eikö olisi vastuullisempaa korjata osinkoverojärjestelmää, on minun toinen kysymykseni. Talousasiantuntijoiden mukaan se taas ei toisi näitä haitallisia vaikutuksia vaan hyviä vaikutuksia, kun se kohentaisi markkinoita ja siten taloutta. Kysynkin ministeri Saarikolta: onko niin, että tämä kaikkein rikkaimpien verotuki, mitä ei ole missään muualla maailmassa, tämmöinen suomalainen kummajainen, on ensi vuonna jopa lähes [Puhemies koputtaa] miljardi euroa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-01T16:41:02,2022-12-01T16:42:12,Hyväksytty,1.1
2022_133_73,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_74,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Saramo sai erinomaisen tilaisuuden esitellä ilmeisesti vasemmistoliiton vaalitavoitteita, mutta tämän hallituksen ohjelmaan tuo ei kuulu, [Naurua] koska tämä hallitus on sitoutunut siihen, että me emme kiristä yritysten verotusta, ja sitä esimerkiksi tuo viesti osinkoverotuksesta olisi. Sanon hyvin selkeästi tämän: Tämä maa nousee vain yrittäjyydellä, työnteolla ja yrittäjyydellä, sellaisena maana, jossa jokainen työikäinen ja työkykyinen tekee työtä, ja sellaisena maana, jossa yrittäjän ympäristötoimia on ennustettava ja kannustettava. Sellaista Suomea tämä hallitus on halunnut olla rakentamassa, ja henkilökohtaisesti olen ollut tästä pitämässä huolta. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:42:13,2022-12-01T16:42:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_75,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_76,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä meille esitetty ensi vuoden budjetti sisältää velanottoa jokaista suomalaista kohti noin 1 500, kuluvana vuonna jopa enemmän. Mutta mitä sillä on tehty? Sillä on tuettu pienituloisia, keskituloisia, tuotettu ihmisille palveluita, tuettu maataloutta, kaikkea hyvää, mitä eduskunta on halunnut tehdä. Mutta eihän näin voi jatkua, koska valtion velanhoitokulut uhkaavat kadota käsistä.
Sen takia me olemmekin esitelleet ja tehneet vaihtoehtobudjetin — tehty suomalaisille — mikä kasvattaa valtiontasetta 800 miljoonaa, vähentää velanottoa vuosittain 953 miljoonaa ja lisää kansalaisten ostovoimaa Yle-leikkauksen muodossa 144 miljoonaa. Miksi näitä hyviä ehdotuksia ei voitaisi ottaa valtion ensi vuoden budjettikäsittelyn pohjaksi, kun ne on täällä kuitenkin hyvin esitelty ja ne aiomme budjettikäsittelyssä tuoda vielä äänestyksiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-01T16:42:57,2022-12-01T16:44:01,Hyväksytty,1.1
2022_133_77,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Näin. — Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_78,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän taas kerran edustaja Vähämäkeä rakentavasta otteesta, jossa tuotte esiin, että on helpompi puhua ja kertoa, kuinka ongelmallinen asia velka on, mutta on tietysti myös tärkeää avata, miksi sitä velkaa on jouduttu ottamaan. Siitä olen aivan samaa mieltä: ikääntyvässä Suomessa, jossa kaikista on luvattu pitää huolta mutta lapsia syntyy ennätyksellisen vähän, työvoimapula on ilmeinen, meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa loputtomasti näin. Kriisien aikana sen velan suhteen toimiminen on ollut järkevää ja itse asiassa välttämätöntäkin. Kiitän myös siitä, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti tukee pitkälti juuri hallituksen linjaa ja myös poliittisia valintoja.
Mutta tähän yksityiskohtaan Yle-verosta: Tämän kävinkin kanssanne eilen jo läpi. Tässä Yle-veroesityksessä siis leikkaisitte Yleisradion toiminnasta merkittävästi, mutta se on veroluonteinen maksu, joka kerätään, ja sitä kautta se ei automaattisesti tuottaisi tuloja valtion budjettiin. [Jani Mäkelän välihuuto] — Te taidatte tuntea tämän, edustaja Vähämäki, oikein hyvin, eli sitten te ette voi vastaavasti kertoa käyttävänne tätä rahaa muualle.
Ja saman totean kokoomukselle: Myös teidän budjetissanne on ongelmia, [Puhemies koputtaa] koska esitätte 60 miljoonan säästöä kivihiiltä korvaaville energiainvestointituille. [Puhemies: Näin, ja nyt on aika täyttynyt!] Sitä ei enää edes ole budjetissa. [Sari Sarkomaa: Kyllä se on mutta toisella nimellä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:44:01,2022-12-01T16:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_133_79,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_80,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vasemmisto unohtaa, että kokoomuksen Kestävän tulevaisuuden valintoja ‑vaihtoehtobudjetti toisi 100 000 työttömälle työtä. He nousisivat sieltä pahimmasta köyhyydestä pois. [Välihuutoja vasemmalta]
Hyvä hallitus, kun te saitte tämän maan vastuullenne, valtiontalous oli lähes tasapainossa, mutta te valitsitte 2019 velkavetoisuuden, jo ennen koronaa, ennen Ukrainan sotaa. Nyt te olette ottaneet velkaa noin 40 miljardia, lopputulos tulee olemaan ehkä jopa noin 50 miljardia. Tärkeitä menoja on ollut paljon, mutta te ette ole pystyneet löytämään mitään vähän vähemmän tärkeätä, mistä olisi voinut säästää. Teidän itse asettamanne talouden arviointineuvosto esitti, että noin yksi miljardi vuodessa täytyisi tulevaisuudessa säästää kahden vaalikauden ajan, että meidän valtiontalous ja velkaantuminen saataisiin taittumaan. Eilen te, valtiovarainministeri Saarikko, vähän naureskelitte, [Puhemies koputtaa] kun kokoomus esitti näitä miljardin säästöjä. Nyt kysyn: oletteko te itse sitoutuneet tähän teidän asettamaanne [Puhemies: Aika on täyttynyt!] arviointineuvoston tavoitteeseen, että miljardi vuodessa tulevina vuosina säästettäisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-01T16:45:18,2022-12-01T16:46:35,Hyväksytty,1.1
2022_133_81,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_82,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Kai Mykkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 200/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tartun edustaja Heinosen huomioon siitä, että kokoomuksen vaihtoehtobudjetti työllistää suomalaisia. Ehei, ne ovat suomalaiset yritykset, jotka työllistävät. [Naurua — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] — Se ei ollut, edustaja Heinonen, mikään tahallinen heitto suuntaanne, vaan tärkeä muistutus siitä, ettei kannata työllisyysmenestystä kenenkään meistä omia pelkästään politiikan ansioksi. [Timo Heinonen: Niinkö tein?] Se on suomalaisten yritysten ansiota ja myös meidän järjestelmän ansiota, joka luovi tämän maan koronan läpi.
Mitä tulee velkaan, kyllä, itse asiassa valtiovarainministeriö on tehnyt sekä julkiset esitykset kehysten, tulevienkin hallitusten menoraamien, toimivuudesta, ja pidän niitä esityksiä hyvänä. Niin ikään pyynnöstäni virkakunta valmistelee menokartoitusta, käy läpi budjetin ja tekee sieltä esityksiä ennen kaikkea niistä menoista, joissa näyttää olevan merkittävää kasvua viime vuosina, onko se perusteltua se kasvu. Toinen erityinen toiveeni on, että virkakunta käy läpi ne asiat, joihin viime vuosina eri hallitukset ovat päättäneet lisätä rahaa, toivoneet niille vaikuttavuutta, onko näin tapahtunut. Tuohon työhön on tärkeää [Puhemies koputtaa] meidän kaikkien sitoutua, kun VM sen julkaisee. [Ben Zyskowicz: Seuraavan hallituksen pitää tehdä, ei teidän!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-01T16:46:38,2022-12-01T16:47:53,Hyväksytty,1.1
2022_133_83,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 201/2022 vp,Seuraavan aihealueen meille esittelee edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_84,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 201/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi kuussa, mutta niillä on jo lähtövaiheessa puolentoista miljardin euron rahoitusvaje, mikä saattaa johtaa palveluiden rajuihin leikkauksiin ennen pitkää. Terveys- ja vanhuspalvelut on ajettu itse asiassa ennennäkemättömään kriisiin nyt sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa. Hoitajavaje uhkaa edelleen syventyä väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa, ja koronan aiheuttama hoitovelka on edelleen korjaamatta, mutta korjauksien sijaan hallitus vaikeuttaa hoitojonojen purkamista romuttamalla yksityisten lääkäri- ja terapiapalveluiden Kela-korvaukset.
Kysynkin: oletteko te, ministeri Kiuru, tutustunut vaihtoehtobudjettiimme, jossa esitämme ensi vuodelle puolen miljardin euron pakettia hoitovelan ja hoitajavajeen korjaamiseksi ja muun muassa omaishoidon tuen verovapautta, jolla voitaisiin tukea tätä arvokasta työtä tekeviä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-01T16:47:55,2022-12-01T16:49:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_85,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 201/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_86,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 201/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksityiskohtiin en ole päässyt vielä perehtymään, mutta näin joitakin otsakkeita tästä, ja pidän noita ehdotuksia lähtökohtaisesti hyvin samanlaisina, joilla itsekin olen ollut julkisuudessa esillä. En ota kantaa tähän verovähennykseen, kun se kuuluu kollegalleni tässä vieressä. Mutta omaishoidon osalta on tehtävä omaishoidon tasoon liittyviä valtakunnallisia päätöksiä ensi kaudella, ja siihen on varauduttu virkakunnassa, jotta materiaali on jo valmiina, päätökset sitten vain puuttuvat.
Mitä tulee tähän kysymyksen alkuasetteluun, niin on sanottava, että ei täällä, eduskunnassa, edustaja Räsänen, ole kukaan tehnyt sellaista päätöstä, että meillä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut romuttuisivat — päinvastoin. Me olemme siinä tilanteessa, että tämä pitkäaikainen koronakriisi, jota vieläkään ei oteta tarpeeksi vakavasti, hoitajapula sekä pitkittynyt työmarkkinakriisi ovat johtaneet siihen, että meille on syntynyt valtava määrä hoivavelkaa. Viittasitte myöskin yksityisiin palveluntarjoajiin ihan yksistään, 10—40 prosenttia [Puhemies koputtaa] ovat nousseet asumispalveluiden hinnat vanhuspalveluissa, että kyllä meillä haastetta on, ja nämä eivät ole hallituksen aiheuttamia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-12-01T16:49:00,2022-12-01T16:50:15,Hyväksytty,1.1
2022_133_87,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hoitovelasta ja hoitajapulasta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 201/2022 vp,"Aika on täyttynyt, ja aika rientää. Emme ehdi lisäkysymyksiin tästä aiheesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_88,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hintojen noususta ja yritysten voitoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 202/2022 vp,"Seuraava aihealue, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_89,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hintojen noususta ja yritysten voitoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 202/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Palaan vähän tähän ensimmäiseen aiheeseen. Inflaatio on kymmenen prosenttia ja palkat ovat nousseet kaksi—kolme prosenttia, mikä tarkoittaa sitä, että ihmisten ostovoima pienenee ja me ajaudumme lamaan, koska ihmiset eivät voi ostaa palveluita ja muita. Sähkön hinta nousee koko ajan, vaikka sähkön tuottajahinnat eivät nouse. Myös ruuan hinta kallistuu, vaikka tuottajat eivät saa siitä enempää rahaa. Miten on mahdollista, että sähkön- ja ruuanmyyjät käyttävät tilaisuutta hyväkseen ja tekevät ennätystuloksia? Hallitus, teidän toimet eivät riitä. Suomessa on jopa 500 000 ihmistä ulosotossa. Mitä meinaatte tehdä tälle, että yritykset tekevät valtavia voittoja ja ihmiset köyhtyvät?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-01T16:50:23,2022-12-01T16:51:19,Hyväksytty,1.1
2022_133_90,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hintojen noususta ja yritysten voitoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 202/2022 vp,Ja ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_91,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys hintojen noususta ja yritysten voitoista (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 202/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimolla oli laaja-alainen kysymys liittyen siihen, miten inflaation keskellä yhteiskuntapolitiikkaa tehdään ja tuetaan opiskelijoita, eläkeläisiä ja työssäkäyviä ja yrittäviä ihmisiä. Puutun nyt oman sektorini kannalta tähän ruuan hintakysymykseen.
Jaan kyllä aika lailla tämän edustaja Harkimon tilannekuvan siitä, että varmasti paineita on kaikilla, kaupalla on paineita, teollisuudella on paineita ja tiloilla kamppaillaan paikka paikoin tilan eloonjäämisestä, mutta kyllä näyttää ihan tilinpäätösten mukaan se raha sinne kaupalle jäävän. Tämän eteen olenkin yrittänyt tässä noin seitsemän kuukautta kestäneen maa- ja metsätalousministerikauteni aikana tehdä töitä. Ja sillä lailla tänä iltana on iso ilta, että käsissäni on nyt hallituksen esitys elintarvikemarkkinalain kiristämiseksi, se saapuu eduskuntaan, ja siinä tätä kaupan valtaa suhteessa tuottajiin vähennetään. Toivon, että edustaja Harkimokin on paikalla täällä illan myöhäisempinä tunteina selvittämässä tätä asiaa lisää, onko tämä riittävä vai tarvitaanko enemmän. [Ben Zyskowicz: Hän on aina paikalla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-01T16:51:19,2022-12-01T16:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_133_92,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Följande fråga, ledamot Adlercreutz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_93,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,Ärade talman! Siirrymme tästä ministeri Kurvisen mainitsemasta tärkeästä asiasta ehkä vielä tärkeämpään asiaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-01T16:52:32,2022-12-01T16:52:48,Hyväksytty,1.1
2022_133_94,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen, että kysyitte veteraanien ja sotainvalidien asemasta. Hyvin harvoin me muistamme näitä kysymyksiä keväällä, mutta syksyllä tämä tulee mieleen. Kyllä varmasti monien mielessä on tuo sukupolvi, joka tämän sodan on eläessään nähnyt, ja kun me katsomme noita maailman kuvia, niin varmasti jokaiselle meistä tulee mieleen, että olemme niin kovasti kiitollisia sille sukupolvelle, joka tämän kaiken on kestänyt, siitä, mitä meillä tänä päivänä on.
Omalta osaltamme olemme halunneet varmistaa, että kun sote-palvelut siirtyvät, niin myöskin nämä palvelut siirtyvät turvallisella siirtymällä. Ja sitä kautta Valtiokonttori on ohjeistanut kenttää, pitänyt erilaisia tilaisuuksia vastuuhenkilöille ja halunnut varmistaa omalta osaltaan, että turvallinen siirtymä on mahdollinen. Olemme myös ministeriössä hyvin tiiviissä yhteistyössä kentän kanssa, ja jatkuvasti nämä kysymykset ovat esillä. Tässä puolen kuun aikaan tapaamme jälleen niin, että ministeriryhmälle raportoidaan jälleen kentältä, miten toimeenpano on onnistunut, ja siinä kuulemme, onko riskikohtia näkyvissä. Oletan, ja ainakin minulle tulleen tiedon mukaan sellaisia tällä hetkellä ei ole, ja toivomme, että näin myös nämä palvelut siirtyvät tässä muutoksessa turvallisella siirtymällä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-12-01T16:53:57,2022-12-01T16:55:19,Hyväksytty,1.1
2022_133_95,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Näin. — Ja nyt poikkeuksellisesti, vaikka kyseessä on hallituspuolueen esittämä kysymys, sallin tässä lisäkysymykset niille edustajille, jotka tästä aiheesta haluavat lisäkysymyksiä. — Edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_96,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki kunnia ja arvostus sotiemme veteraaneille. Heitä on vielä keskuudessamme.
Arvoisa puhemies! Minulla on ystävä. Hän on pitkälle yli 90‑vuotias rouva, ja hän soitti minulle eilen. Hän on sotiemme veteraani, ja hän kertoi siitä tuskasta, mitä Ukrainan sota hänelle mielessä aiheuttaa. Hän muistaa pommien äänet, ja hän lähetti ne terveiset, että hän pyysi, että kertokaa ne terveiset, ettei kukaan joutuisi enää koskaan kokemaan vastaavaa.
Mutta, arvoisa puhemies, hän kertoi, että hänen pitää mennä lääkäriin ja hän joutuu odottamaan. Hänellä käy kotipalvelu, hänellä käy kotihoitajia, jotka eivät hallitse suomen kieltä. Hän joutuu taistelemaan palveluista, yksinäinen yli 90‑vuotias sotiemme veteraani. Hän toivoisi kuntoutusta, hän ei pääse sinne. Hänellä oli ongelmia näön kanssa, ja hän on menossa silmälääkäriin vasta hyvin pitkän ajan päästä, yksityiselle tietenkin. Kysyisinkin, todellakin: millä tavalla me ja te — me kaikki — tuemme näitä sotiemme veteraaneja, yli 90‑vuotiaita kodeissaan, että he saisivat [Puhemies koputtaa] palveluja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-01T16:55:30,2022-12-01T16:56:41,Hyväksytty,1.1
2022_133_97,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_98,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tunne tätä kyseistä esimerkkiä, koska en ole tämän rouvan kanssa puhunut, mutta jos hän on tunnuksellinen veteraani ja sitä kautta sitten kuuluu näihin joihinkin erityisryhmiin, joiden on mahdollista saada palveluita — niin kuntoutusta kuin asumispalveluita tai kotona asumista tukevia palveluita — niin hän ne kyllä saa. Mutta se on sanottava, että kuvailette hyvin tätä nykyistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää, ja tämä kertoo siitä, että meillä ei ole enää varaa tällä nykyisellä järjestelmällä jatkaa. Kunnat ovat hyvin eritasoisesti näitä velvoitteita riittävyyden ja oikea-aikaisuuden näkökulmasta toteuttamassa, ja nyt on hyvä, että nämä palvelut siirtyvät suuremmille hartioille, joilla tämä asia suoraviivaistetaan. [Petri Huru: Joka on alibudjetoitu!]
Olen itse hyvin huolissani siitä, saavatko ihmiset riittävinä ja oikea-aikaisina nämä kotiin annettavat palvelut, ja eduskunnassa on tehty erittäin esimerkillistä työtä tämän hallituksen esityksen johdosta, jossa nämä palvelut on ihan eri tavalla laitettu nyt linjaan: mitä velvoitteita tulevilla hyvinvointialueilla on myös kotiin annettavien palveluiden osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-12-01T16:56:41,2022-12-01T16:57:46,Hyväksytty,1.1
2022_133_99,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_100,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erinomaisen tärkeää, että tämä asia otettiin esille. Ehkä tässä Ukrainan sodan kauheuksien keskellä me ymmärrämme paremmin kuin koskaan sen, kuinka tärkeää työtä veteraanit, menneet sukupolvet, ovat tehneet taistellessaan meidän itsenäisyyden puolesta. Heitä on edelleen jäljellä, mutta heidän määränsä vähenee tosi nopeaa vauhtia, ja nyt niistä sankareista, jotka elossa ovat, pitää pitää hyvää huolta.
Me teimme itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi tässä salissa päätöksen, juhlapäätöksen siitä, että jokaisen veteraanin palvelut hoidetaan. Sain juuri vähän aikaa sitten viestin, että 95-vuotias veteraani oli ollut erikoissairaanhoidon piirissä, mutta hän joutuu maksamaan sen, koska Valtiokonttori tulkitsee niin, että tätä ei korvata. Mielestäni tässä on selkeä ristiriita sen päätöksen kanssa, mikä me ollaan tehty, ja minä toivoisin, että te, ministeri Kiuru, olisitte yhteydessä Valtiokonttoriin, kävisitte läpi nämä ohjeistukset. Kaikki sote-kustannukset näille veteraaneille tulee korvata. Mielestäni se oli meidän päätöksen tahto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-01T16:57:48,2022-12-01T16:58:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_101,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_102,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys sotaveteraanien sote-palveluista (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 203/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kuin edustaja Orpo siitä, että tässä salissa on parlamentaarisesti tehty todella paljon töitä, että invalidien ja veteraanien palvelut paranevat ja myöskin kuntoutukseen pääsee, ja tämä eduskunnan sana on kyllä sillä tavalla pyhä, että jos tällaisia esimerkkejä tulee, niin kuin teihin on tämä yksi henkilö ottanut yhteyttä, niin mielelläni toimin omalta puoleltani eduskunnan viestinviejänä, että on vakavasti otettava.
Me emme voi mitään sille, että tämä järjestäjäverkko on ollut tällainen kuin tämä on. Se on ollut vuosikymmenten työ. Nyt se tulee siltä osin, voisiko sanoa, suoraviivaisempaan otteeseen, ja me myöskin ohjauksella pystymme kyllä näihin asioihin puuttumaan, kun vain tiedämme, että tällaisia epäkohtia vielä esiintyy, ja näihin kyllä puututaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-12-01T16:58:56,2022-12-01T16:59:44,Hyväksytty,1.1
2022_133_103,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Tässä vaiheessa lähetekeskusteluun varataan puolitoista tuntia. Esittelypuheenvuoro, ministeri Henriksson, olkaa hyvä. [Hälinää] — Hetkinen, pyydän siirtämään muut keskustelut salista ulkopuolelle, jotta voidaan keskittyä nyt käsittelyssä olevaan asiaan. — Olkaa hyvä, ministeri Henriksson.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_104,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Suomalainen demokratia nojaa oikeusvaltioon. Oikeusvaltion toimintaedellytysten turvaaminen on eduskunnan tehtävä, ja nyt meillä on käsissämme historian ensimmäinen oikeudenhoidon selonteko.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-01T17:01:11,2022-12-01T17:02:07,Hyväksytty,1.1
2022_133_105,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon toimijat ja toiminnot muodostavat yhteiskunnassamme tärkeän selkärangan, johon voimme nojata niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Oikeuden toteutumisen avulla rakennetaan turvallista yhteiskuntaa jokaiselle. Turvallisuuden rakentaminen on erityisen keskeistä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa turvallisuusympäristömme on muuttunut.
Oikeudenhoidolla on keskeinen rooli siinä, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat yhteiskunnassamme. Jokaisen on voitava luottaa saavansa oikeudesta apua. Vaikka suomalainen oikeusvaltio lepää eri kansainvälisten vertailujen mukaan suhteellisen hyvällä pohjalla, on meilläkin huolenaiheita näkyvillä. On kestämätöntä, että oikeusprosessien kesto on pidentynyt ja ne ovat myös kallistuneet vuosien saatossa.
Arvoisa puhemies! Oikeuden pitäisi olla saatavilla kaikille tulotasosta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Monilla ihmisillä ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollisuutta viedä esimerkiksi riitaa tuomioistuimeen, tai ratkaisun saaminen kestää liian pitkään.
Selonteon mukaan myös ruotsinkielisten palveluiden saatavuudessa on ollut haasteita kaksikielisillä alueilla.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-01T17:10:50,2022-12-01T17:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_133_106,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme ensimmäistä oikeudenhoidon selontekoa. Kiitän oikeusministeriä ja erityisesti lakivaliokuntaa, jonka ehdotuksen pohjalta selonteko on valmisteltu. Oikeudenhoidon viranomaiset ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja turvallisuutta. Se ansaitsee oman selontekonsa.
Lakivaliokunta on jo vuosia toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyyteen sekä sen aiheuttamiin merkittäviin ongelmiin ja pitänyt välttämättömänä, että oikeudenhoidon perusrahoitusta viipymättä korotetaan olennaisesti ja pysyvästi.
Nyt käsiteltävän selonteon mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan noin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä on lähes 10 prosenttia oikeusministeriön hallinnonalan nykyisistä vuotuisista kokonaismäärärahoista. Rahoitusvaje on järkyttävä, ja se näkyy käytännössä henkilöstön ylisuurina työkuormina ja oikeusprosessien pitkinä kestoina.
Kuulemme toistuvasti, kuinka vanginvartijat joutuvat turvallisuutensa uhalla työskentelemään yksin ja kuinka loppuunpalaneet syyttäjät ja tuomarit suunnittelevat uranvaihtoa. Ei ihme: Rikosseuraamuslaitokselta puuttuu ainakin 400 henkilötyövuotta, syyttäjien pöydillä on yli 18 000 ratkaisematonta rikosasiaa, ja rahapulasta kärsivissä käräjäoikeuksissa ratkaistiin pelkästään viime vuonna 480 000 siviiliasiaa, joista osa on odottanut ratkaisua jo yli puolitoista vuotta. Miettikää, missä ahdingossa meidän oikeudenhoito on.
Selonteossa esitetään sinänsä hyviäkin toimenpide-ehdotuksia, mutta siinä on myös puutteita. Siellä ei esimerkiksi kiinnitetä huomiota ulkomaalaisasioiden kohtuuttoman suureen määrään hallintotuomioistuimissa. Ainakin Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat jo pitkään olleet todella turvoksissa ulkomaalaisasioista.
Selonteossa todetaan suoraan, että ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat suhteellisesti muuta väestöä useammin rikoksesta epäiltyinä. Rikollisuus on entistä järjestäytyneempää, monikansallista, kulttuurien rajat ylittävää, ja järjestäytyneen rikollisuuden ohella myös jengirikollisuus on yleistynyt.
Näiden maahanmuuton aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseen ei esitetä selonteossa toimenpiteitä. Ongelman juurisyyn korjaamiseen tarvitaan perussuomalaisten esittämiä keinoja, kuten maahanmuuttopolitiikan kiristämistä ja ulkomaalaisten rikollisten karkottamista.
Arvoisa puhemies! Ihmettelen myös kirjausta selonteossa, että suomalainen yhteiskunta on objektiivisesti mitattuna turvallisempi kuin aiemmin. Henkirikoksia ja niiden yrityksiä on viime aikoina tehty enemmän kuin vuosikausiin. Väkivaltarikosten ja ryöstöjen määrä on kasvussa, ja varsinkin alaikäisten tekemiä vakavia rikoksia on kirjattu viime vuosina ennätysmäärät. Katuväkivalta ja jengirikollisuus rehottavat maassamme. Tilanne on äärimmäisen huolestuttava.
Selonteossa ei myöskään tunnisteta tarvetta rangaistusten kiristämiselle, vaikka on tiedossa, että Suomessa on monien vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta löperömmät rangaistukset kuin muissa Pohjoismaissa. Päinvastoin selonteossa ehdotetaan yhdyskuntaseuraamusten lisäämistä. Rangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta puhuttaessa selonteossa painotetaan ennen kaikkea sosiaalista tasa-arvoa ja kuntouttavaa terapiaa. Vankila ei kuitenkaan voi olla pelkkä terapiatalo, ja rangaistus on tarkoitettu kielteiseksi seuraamukseksi rikoksentekijälle. Tämä on selonteossa täysin unohdettu.
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa esitimme vakavien rikosten rangaistusten kiristämistä, vaarallisten vankien pitämistä lukkojen takana ja useita muitakin toimenpiteitä seuraamusjärjestelmän uudistamiseksi. Ne toteuttamalla yhteiskuntamme olisi turvallisempi ja samalla suomalaisten luottamus oikeudenmukaisuuteen ja oikeuslaitokseen paranisi.
Arvoisa puhemies! Suomi on, ja Suomen hallitus, kuluvalla hallituskaudella käynyt saarnaamassa ympäri Eurooppaa oikeusvaltion tärkeydestä, mutta kuten selonteosta ilmenee, on meidän oma oikeusjärjestelmämme aliresursoitu ja heitteillä. Hallituksen olisikin pitänyt keskittyä oman oikeudenhoidon kuntoon laittamiseen, näin perussuomalaiset olisivat tehneet. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-01T17:15:56,2022-12-01T17:20:50,Tarkistettu,1.1
2022_133_107,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, kokoomuksen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_108,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri! Kokoomukselle vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta. Oikeusvaltio mahdollistaa kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumisen sekä koko muun yhteiskunnan toiminnan. Se varmistaa, että julkisen vallan käyttö perustuu lakiin ja että oikeusturvaa saa, kun sitä tarvitsee. Suomen oikeusvaltio on maailman vahvimpia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.
Viime vuosina oikeusvaltion ylle on kuitenkin alkanut kertymään tummia pilviä. Oikeusprosessien kestot ja kuluriski ovat kasvaneet tavalla, joka voi estää oikeuksiin pääsyn. Käsittelyaikojen pitkittyminen kuormittaa asianosaisia sekä heikentää todistelun luotettavuutta ja luottamusta oikeusjärjestelmäämme. Kun ihmiset huomaavat, ettei oikeutta saa tai sen saaminen on muuttunut kohtuuttoman vaikeaksi, kalliiksi ja uuvuttavan pitkäkestoiseksi, johtaa tämä siihen, ettei rikoksista ilmoiteta eikä oikeusturvaa haeta. Jos ihminen menettää uskonsa oikeusjärjestelmään, hän menettää uskonsa koko yhteiskuntaan.
Tilanne on myös oikeudenhoidon henkilöstön kannalta kestämätön: henkilöstöä on liian vähän, ja työkuorma on kohtuuton. Oikeudenkäyntien viivästyminen on myrkkyä taloudellemme ja Suomen houkuttelevuudelle investointikohteena. Valtiolle aiheutuu myös kustannuksia hyvityskorvausten muodossa.
Oikeusvaltion säilyminen ei ole itsestäänselvää, vaan tarvitaan tekoja. Käsittelyssämme oleva historian ensimmäinen tilannekuvan ja konkreettiset kehitysehdotukset sisältävä oikeudenhoidon selonteko on tässä työssä erittäin tärkeä.
Arvoisa puhemies! Keskeisin syy oikeusprosessien pitkään kestoon on oikeudenhoidon riittämätön perusrahoitus. Jotta suomalaisten oikeusturva voi toteutua, on koko rikosprosessiketjun oltava riittävästi resursoitu aina poliisista Syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuimiin ja Rikosseuraamuslaitokseen. Riittävät resurssit ovat edellytys sille, että prosessien kestot lyhenevät eivätkä luopumisratkaisujen määrät enää lisäänny.
Selonteossa on tuotu esille tuomioistuinlaitosten keskimääräisiä käsittelyaikoja, mutta ne eivät anna oikeaa kuvaa käsittelyaikojen pituudesta, sillä käsittelyajat vaihtelevat asiaryhmittäin. Tosiasiassa rikosasioiden kesto on kohtuuton asianosaisten, erityisesti uhrin, näkökulmasta. Esimerkiksi raiskausasian käsittely tapahtumasta käräjäoikeuden tuomioon kestää noin kaksi vuotta.
Oikeusprosessien pitkien kestojen ohella oikeusturvaa uhkaa oikeudenkäyntien kalleus. Selonteon mukaan oikeudenkäyntikulut ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 1995. On ilmeistä, että näin korkea kuluriski heikentää ihmisten käytännön mahdollisuuksia hakea asialleen oikeutta.
Syyttäjien tilanne Suomessa on kriittinen. Tämä näkyy viranomaisten tietoon tulleiden rikosten osalta nostettujen syytteiden lukumäärän jatkuvana vähenemisenä. Syyttäjät ovat huolestuttavan uupuneita työtaakkansa alla, heistä noin 80 prosenttia kokee työuupumusta. Syyttäjien määrässä Suomi laahaakin reilusti Euroopan keskiarvon alapuolella. Kun Suomessa on noin 7 syyttäjää 100 000:ta asukasta kohti, on Ruotsissa vastaava luku 10 ja Norjassa 16.
Myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöresurssit ovat riittämättömät suhteessa toiminnan laajuuteen, laitosrakenteeseemme ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea onkin toistuvasti kiinnittänyt huomiota vankitoiminnan ja koulutetun henkilökunnan riittämättömyyteen sekä vankiterveydenhuollon resursseihin. Vankiloissa erityisen työturvallisuusriskin muodostaa myös yksin työskentely.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen arvovalinta on puolustaa oikeusvaltiota ja suomalaisten oikeusturvaa. Nykytilanne on täysin kestämätön. Ei voi olla niin, että Suomessa harmaantuu ja joutuu mittailemaan lompakkoaan ennen kuin saa asialleen oikeutta. Hallituksen on ryhdyttävä välittömästi toimiin oikeudenkäyntien kestojen lyhentämiseksi ja kuluriskin alentamiseksi, ja selonteko tarjoaa tähän hyviä aineksia.
Kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan esittänyt hallituksen politiikalle vaihtoehdon, joka turvaa oikeusjärjestelmän resurssit. Lyhentäisimme oikeudenkäyntien kestoa osoittamalla tuomioistuimille kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus. Helpottaisimme syyttäjien työtaakkaa vahvistamalla Syyttäjälaitoksen rahoitusta kymmenellä miljoonalla eurolla. Lisäksi parantaisimme vankilaturvallisuutta lisäämällä Rikosseuraamuslaitokselle viisi miljoonaa euroa.
Tämä kaikki tehdään osana budjettia, jossa työn verotus laskee ja Suomen velkaantuminen vähenee. Vaihtoehtoja on, kyse on menokohteiden priorisoinnista. Oikeusvaltiolle tarvittavat rahat ovat pieniä suhteessa kokonaisuuteen, jossa hallitus on lisännyt pysyviä menoja vaalikauden aikana yli 1 000 miljoonalla eurolla. Arvoisa hallitus, oletteko valmiit tarttumaan kokoomuksen esitykseen ja lisäämään oikeusjärjestelmän resursseja? — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-01T17:20:54,2022-12-01T17:26:23,Hyväksytty,1.1
2022_133_109,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huttunen, keskustan eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_110,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laeilla on maa rakennettava. Tämä on ollut kestävänä periaatteena itsenäisen Suomen kehitykselle oikeusvaltiona. Toisin kuin monissa muissa maissa, meillä kansanvalta toimii, oikeutta jakavat riippumattomat tuomioistuimet ja voimme luottaa viranomaisiin. Meillä on myös vahva halu toimia oikeudenmukaisesti, ja tunnemme vastuumme kanssaihmisistä. Nämä asiat ovat olleet yhteiskuntarauhan ja eheyden tae vaikeinakin aikoina.
Kuitenkin maailma muuttuu nopeasti ympärillämme, eikä mikään ole itsestään selvää. Tuoreimpana huolenaiheena ovat olleet koronaepidemia, sota Ukrainassa, energiakriisi, inflaation tuomat talousongelmat, nuorten pahoinvointi, verkkorikollisuus ja uusimpana ilmiönä raaistunut jengiväkivalta. Kaikki nämä vaikuttavat myös oikeudenhoitoon ja koettelevat kansalaisten oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunnetta. Siksi meidän päättäjien on paneuduttava oikeudenhoidon haasteisiin viimeistään seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Meillä ei ole varaa menettää kansalaisten luottamusta Suomeen oikeusvaltiona.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan meillä on 90 miljoonan euron sekä 1 200 henkilötyövuoden resurssivaje. Selonteko sisältää yhteensä 31 toimenpide-ehdotusta. Niiden joukossa on hyviä ehdotuksia, toki puutteitakin löytyy. Tuomioistuimissa arkipäivää ovat jo kauan olleet valtavat jutturuuhkat, päätösten venyminen vuosikausiksi sekä syyttäjien ja tuomareiden uupumiset liiallisen työtaakan alla.
Keskusta yhtyy selonteon näkemykseen lisävoimavarojen tarpeesta. Ne on kuitenkin turvattava koko oikeudenhoidon ketjulle aina poliisista ja sen suorittamasta esitutkinnasta alkaen. Olemme kestämättömässä tilanteessa, jos yhä useammat rikokset vain kirjataan ylös mutta ne jäävät tutkimatta poliisin resurssipulan takia.
Selonteossa ei pohdita lainkaan oikeudenhoidon palveluiden alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. Toki sähköisiä palveluja luvataan kehittää, mutta ne eivät ole jokaisen saavutettavissa. Siksi me keskustassa lähdemme siitä, että jokaisessa maakunnassa on oltava vähintäänkin yksi käräjäoikeuden kanslia sekä tarvittava määrä muita toimipaikkoja. Vain tällä tavalla voimme taata jokaiselle mahdollisuuden saada asiansa viivytyksettä ja riippumattoman tuomioistuimen käsittelyyn, kuten perustuslakiimme on kirjattu.
Meidän tulisi hyödyntää myös poikkeusoloista saatuja kokemuksia. Korona-aikana hajauttaminen vahvisti kriisinkestävyyttämme. Esimerkiksi hajautettu vankilaverkko osoittautuikin meidän vahvuudeksemme.
Arvoisa puhemies! Jatkuvasti nousseiden oikeudenkäyntikulujen takia jo keskituloistenkin oikeusturva uhkaa vaarantua. He eivät välttämättä uskalla saattaa asiaansa tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka aihetta olisi. On ollut murheellista saada viestejä esimerkiksi hometalon ostaneelta, jolla koti sekä omaisuus ovat vaarassa. Oikeutta ei uskalleta lähteä hakemaan ylisuurten kulujen ja pitkään kestävien oikeudenkäyntiprosessien takia.
Keskusta esittää oikeudenkäyntikulujen suitsimiseksi ratkaisuna asianajotoiminnan vapauttamista arvonlisäverovelvollisuudesta, sikäli kuin kyseessä on yksityisen henkilön asian ajaminen tuomioistuimessa. Myös oikeusavun saamisen perusteena olevien tulorajojen korottaminen olisi syytä ainakin selvittää.
Meidän tulisi tarkastella koko oikeudenhoidon prosessiketjua myös rikoksen uhrin kannalta. Rikoksen uhriksi joutuneita ei tulisi pyöritellä eri oikeusasteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Nykytilanteessa esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrit joutuvat käymään läpi heitä syvästi järkyttäviä asioita monien vuosienkin päästä. Syynä tähän on oikeusjärjestelmämme armoton hitaus.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin kiittää hallitusta ja kiittää oikeusministeriä siitä työstä, jota tämä hallitus on tehnyt ylivelkaantuneiden auttamiseksi. Moni velallinen ja velkaongelmiin joutunut, olipa kyse ihmisestä tai yrityksestä, on saanut ja saamassa apua ahdinkoonsa. Vaikeiden aikojen keskelläkin meidän on kyettävä tekemään päätöksiä ja antamaan ennen kaikkea toivon näköaloja kansalaisille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-12-01T17:26:25,2022-12-01T17:31:05,Hyväksytty,1.1
2022_133_111,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja edustaja Hyrkkö, vihreä eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_112,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luottamus on yhteiskunnan perusta. Vakaata demokratiaa ja riippumatonta oikeusvaltiota ei tule pitää itsestäänselvyytenä. Esimerkit maailmalta osoittavat, että kun kansainvälisen oikeuden periaatteet, yhteiset arvot ja sovitut pelisäännöt hylätään, oikeusvaltio voi hapertua silmänräpäyksessä. Meillä Suomessa luottamus on vahva. Saamme myönteisiä arvioita oikeusjärjestelmän riippumattomuudesta, sananvapaudesta ja korruption torjunnasta. Se ei ole sattumaa, se on pitkäjänteisen työn tulos ja suoraselkäisten ammattilaisten ansiota. Maalissa emme kuitenkaan ole. Oikeusprosessit ovat aivan liian pitkiä ja kalliita. Vihreille on tärkeää, että jokaisella on aito mahdollisuus hakea ja saada oikeutta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-01T17:31:07,2022-12-01T17:32:11,Hyväksytty,1.1
2022_133_113,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen oikeudenhoito on terveellä pohjalla. Se vartioi ansiokkaasti riippumattomuuttaan ja nauttii kansalaisten luottamusta. Kehitettävää kuitenkin löytyy: käsittelyajat ovat paikoin kohtuuttomia, oikeudenkäyntikulujen vuoksi ei kaikilla ole yhtäläistä pääsyä oikeusturvaan, rikostutkinta on tehotonta, ja vankiloiden korjausvelkakello tikittää. Koronaruuhkatkin ovat vielä purkamatta. Suomessa on perinteisesti pidetty tärkeänä rangaistusjärjestelmän yleisestävää vaikutusta. Yhdyskuntaseuraamukset ovat tästä näkökulmasta lyhyiden rangaistusten kohdalla usein vankeutta toimivampia, silti niiden käyttö on vähentynyt.
Arvoisa puhemies! Selonteko kuvaa, miten kansainvälistyminen, teknologian kehitys, väestömuutokset ja velkaantuminen haastavat oikeudenhoitoa. Asiat ovat aikaisempaa monimutkaisempia ja vaativat entistä enemmän asiantuntemusta. Yhteiskunnan muutos kutsuu myös oikeuslaitosta muuttumaan. Kun paljon aikaa ja erilaisia konsultaatioita edellyttävien tapausten määrä lisääntyy, pitää sen näkyä myös resursseissa. Nyt henkilöstön määrä on päinvastoin vähentynyt. [Leena Meri: Nii-in!]
Muutostarpeet ovat myös laadullisia. Työnteon tapoja ja tietojärjestelmiä on kehitettävä edelleen. On arvioitava, mitkä asiat on tarkoituksenmukaisempaa käsitellä muissa menettelyissä ja viranomaisissa. Vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä on hyödynnettävä laajemmin siellä, missä niiden tiedetään tuottavan ratkaisuja kustannustehokkaammin ja lisäävän kiistan osapuolten tyytyväisyyttä lopputulokseen.
Jostakin syystä selonteko on unohtanut toimintaympäristön analyysistään ympäristökatastrofin. Nyt olisi jo korkea aika hahmottaa, että ympäristö ei ole sektorikysymys vaan kaikkea yhteiskunnallista toimintaa määrittävä megatrendi. Vasta tällä viikolla saimme kuulla Suomen ensimmäisestä ilmasto-oikeudenkäynnistä. Järjestöjen hallintovalitus kääntää todennäköisesti kokonaan uuden lehden suomalaisen ympäristöoikeuden historiassa.
Hyvä eduskunta! Oikeusvaltio toimii, kun kansalaiset voivat luottaa oikeuksiensa toteutumiseen ja oikeussuojaan. Tällä tiellä Suomi on edelläkävijä, mutta ei läheskään perillä. Rikosoikeus on alkujaan kehittynyt julkisten paikkojen järjestyksenpitoa varten, siksi se puree huonosti yksityisen piirissä tapahtuneeseen rikollisuuteen. Esimerkiksi raiskauksista alle prosentti päätyy tuomioon — kuulitte oikein, alle prosentti. Tuoreimman uhritutkimuksen mukaan nimittäin raiskauksia tehdään vuodessa yli 40 000. Näistä viranomaisten tietoon tulee noin puolitoista tuhatta, ja viime vuonna raiskauksista langetettiin 186 tuomiota. Summaarisuudestaan huolimatta laskelma kertoo, että kymmenettuhannet ihmiset Suomessa arvioivat vakavaa väkivaltaa koettuaan, että rikosilmoitusta ei kannata tehdä. Se kertoo myös, että heidän arvionsa ainakin osin osuu oikeaan.
Toinen merkittävä kehityskohde on puuttuminen rakenteiden kautta tapahtuviin oikeusloukkauksiin. Vaikka esimerkiksi syrjintä on perustuslaissa kielletty, oikeusjärjestelmämme on hampaaton silloin, kun syrjintä voidaan osoittaa rakenteellisella tasolla, mutta on vaikea näyttää toteen yksittäisissä tapauksissa. Tiedämme tilastoista, että päihdesairausdiagnoosi tuottaa kielteisen sairauspäivärahapäätöksen kymmenen kertaa keskimääräistä todennäköisemmin. Tiedämme tutkimuksista, että vierasperäisellä nimellä on vaikeampi päästä työhaastatteluun. Silti laillisuusvalvonnalla ei ole tehokkaita keinoja puuttua näihin ilmiöihin.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Vhs-nauhurit olivat aikanaan edistysaskel, mutta ei niillä Netflixiä katsota. Oikeuslaitos voi säilyttää uskottavuutensa ja hoitaa tehtävänsä vain, jos se ymmärretään jatkuvasti kehittyvänä instituutiona. Eduskunnan tehtävä on huolehtia, että oikeudenhoidolla on tähän riittävät resurssit, hallintopuitteet ja säädösperusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-12-01T17:36:03,2022-12-01T17:40:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_114,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet, ruotsalainen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_115,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Rättsvården är en av grundpelarna för vårt demokratiska samhälle och vår rättsstat. Under justitieminister Anna-Maja Henrikssons ledning ger regeringen nu en historisk redogörelse över rättsvården. Vi är nöjda att regeringen haft resurser att avge en redogörelse om rättsvården trots denna tid av akuta omvärldskriser. Hela rättsvårdskedjan måste granskas för att kunna prioritera de åtgärder som behövs för att lösa utmaningarna. Med denna redogörelse i handen har de kommande regeringarna ett bra arbetsverktyg.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2022-12-01T17:41:02,2022-12-01T17:41:54,Hyväksytty,1.1
2022_133_116,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos tästä.
Arvoisa puhemies! Uskoisin, että useimmat meistä ovat nähneet vanhan elokuvan Vain muutaman dollarin tähden. Tänään suomalaisen oikeuslaitoksen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt vain 90 miljoonan euron tähden. Tämä ei ole hyväksyttävää, ei nyt eikä huomenna. 84 miljardin budjetista luulisi löytyvän 90 miljoonaa euroa näiden epäkohtien poistamiseksi, jotka oikeuslaitoksessamme tällä hetkellä on.
Toimiva ja luotettava oikeusjärjestelmä on demokraattisen oikeusvaltion keskeinen pilari. Se luo vakautta, pysyvyyttä, ennakoitavuutta ja luottamusta. Suomella on tässä hyvä historia, ja kansainvälisten vertailututkimusten mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla. Nyt tämä pohja on murtumassa. Meillä tehdään erittäin paljon laadukasta työtä, ja oikeudenhoidon eri sektoreilla on korkean tason asiantuntijuutta. Kuitenkin meillä on myös paljon ongelmia ratkaistavana, jotta oikeusjärjestelmämme ja oikeudenhoito nauttisi jatkossakin sille tärkeää luottamusta.
Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa esiin keskeisenä ja pidempään vallitsevana vakavana ongelmana puutteellisen perusrahoituksen. Tämä on ollut lakivaliokunnassakin selkeästi esillä jo monien vuosien ajan. Itse olen istunut valiokunnassa nyt lähes kahdeksan vuotta, ja joka vuosi käymme keskustelua samasta asiasta. Asia ei korjaannu satunnaisilla lisärahoilla, vaan tarvitsemme pysyvälle rahoitukselle selkeän korotuksen. Vain perusrahoitusta nostamalla voidaan panostaa pitkäjänteiseen ja vakautta luovaan työhön oikeudenhoidossa.
Rahoitusvaje heijastuu erityisesti henkilöstöön. Oikeudenhoidon henkilöstön määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvulla, ja resurssipuutteen vuoksi henkilöstö on tällä hetkellä kuormittunutta ja monet ovat lähtökuopissa vaihtamassa alaa. Tämä korostuu muun muassa tuomarien ja syyttäjien kohdalla. Juttumäärät ovat lisääntyneet ja tapaukset monimutkaistuneet, eikä töitä saada tehtyä niin sanotun normaalityöajan puitteissa, vaan töitä tehdään ylitöinä vapaa-ajalla. Tämä on erittäin huolestuttava tilanne niin työntekijöiden jaksamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta kuin myös kansalaisten oikeusturvan toteutumisen kannalta.
Arvoisa puhemies! Selonteossa nostetaan keskeisenä ongelmana myös oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Oikeudenkäyntikulujen kasvaminen on ongelma erityisesti riita-asioissa, mikä vaatii jatkossa kunnon tarkastelua ja lisää toimia. Kansalaista kohtaava hometalokauppa on jo itsessään tragedia, saati sitten sen päälle tuleva pelko jopa satojentuhansien oikeudenkäyntikuluista tappion sattuessa. Asiat tulee voida saada oikeuden ratkaistavaksi ilman pelkoa henkilökohtaisen taloutensa romahtamisesta, sillä muutoin meillä ei toteudu perustuslain mukainen oikeus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä.
Vastaavasti pitkät käsittelyajat ovat olleet meillä jo pitkään ongelma, ja Suomea on niistä myös huomautettu. Korona pahensi tilannetta entisestään. Asioiden käsittely useamman vuoden viiveellä on selkeästi omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään.
Oikeudenkäyntikuluihin liittyen myös oikeusapujärjestelmä vaatii perusteellista uudistamista, jotta se mahdollistaisi isommalle osalle tukea kustannuksiin.
Meillä on myös paljon inhimillisiä ongelmia yhteiskunnassa ja ilmiöitä, jotka heijastuvat oikeudenhoidon eri sektoreihin ja viranomaisten työhön. Esimerkiksi kotitalouksien velkaantumisaste ja maksuhäiriöisten henkilöiden ja ulosottovelallisten määrät ovat kasvaneet. Nykytilanne, muun muassa elinkustannus- ja asumiskustannusten nousu, ei lupaa muutosta parempaan näihin asioihin. Siksi on tärkeää, että pyritään ehkäisemään velkaantumista ja tarjoamaan apua velkakierteestä ulospääsemiseksi.
Vastaavasti rikollisuuden puolella meillä on kasvavana ongelmana muun muassa nuorten jengirikollisuus, [Puhemies koputtaa] jonka kehityskulusta näemme tällä hetkellä vakavia uutisia Ruotsista.
Selonteossa nostettiin hyvin esille myös, kuinka rikosseuraamusasiakkailla korostuvat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat. Näitä meidän pitäisi yhdessä pystyä ratkomaan.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-12-01T17:46:15,2022-12-01T17:51:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_117,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_118,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Kiitos teille kaikille hyvistä ryhmäpuheenvuoroista. Yksi asia on ylitse muiden, ja se on se, että tämä huoli on meidän yhteinen. Se on hyvä lähtökohta sille, että myös tästä eteenpäin muistetaan, että myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa on tähän asiaan syytä panostaa.
Haluan muistuttaa edustajia siitä, että tällä hallituskaudella hallitus on lisännyt oikeudenhoidon määrärahoja 80 miljoonalla eurolla vuosittaisella tasolla. Se on paljon, mutta me tarvitaan lisää. Kun verrataan edellisiin hallituksiin, kun verrataan esimerkiksi Sipilän hallitukseen, niin me olemme tällä hallituskaudella lisänneet paljon, ja perussuomalaiset ja myös kokoomus olivat siinä Sipilän hallituksessa. Tämä on syytä muistaa. Sen hallituksen aikana tehtiin käräjäoikeusverkkouudistus, tällä hallituskaudella ei olla tehty tämmöistä uudistusta. Ja tässä tuli yhdessä puheenvuorossa esille myös se, että joka maakunnassa pitäisi olla käräjäoikeus tai oikeuspalveluita. Yhdyn siihen näkemykseen, ja sen takia me emme ole tällä hallituskaudella vähentäneet näitä palveluita.
Arvoisa puhemies! Tämä selontekohan on tehty juuri sitä varten, että annetaan koko eduskunnalle laaja kuva siitä, mikä on oikeudenhoidon tilanne tänä päivänä. Maailma monimutkaistuu, ja ne jutut, jotka tulevat meidän tuomioistuinten käsiteltäviksi, ovat tänä päivänä paljon, paljon monimutkaisempia kuin aikaisemmin. Se vaatii paljon meidän tuomareilta, syyttäjiltä ja niin edelleen. On totta, että henkilöstö on ylikuormitettu, ja sen takia me tarvitaan vielä lisää henkilöstöä ja me tarvitaan myös hyvää johtajuutta. Nämä yhteiskunnalliset muutokset ja oikeusongelmien monimutkaistuminen tietysti heijastuvat oikeudenhoidon viranomaisille käsiteltäviksi tulevien asioiden määrään ja myös laatuun. Tässä on hyvä myös muistaa, että oikeudenhoidon toimijoiden toimintamenot ovat noin 1,3 prosenttia valtion talousarvion loppusummasta. [Leena Meri: Niinpä!] Oikeudenhoidon henkilöstön määrä on vuodesta 2006 vuoteen 2018 vähentynyt yhteensä noin 1 100 henkilötyövuodella, elikkä näinä vuosina on karsittu ja leikattu. Nyt me nähdään, mihin se on johtanut, ja nyt on se paikka, kun tätä pitää korjata. Se korjaus on aloitettu tällä hallituskaudella, mutta meidän on tehtävä vielä enemmän.
Sitten haluan muistuttaa siitä, [Puhemies koputtaa] että tilastojen perusteella pitää paikkansa se, että Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista, ja sitten pitää paikkansa myös se, että esimerkiksi henkirikoksia tapahtuu tänä päivänä paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1980-luvulla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-01T17:51:57,2022-12-01T17:55:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_119,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Näin. — Ja nyt keskustelu jatkuu. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_120,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä ryhmäpuheenvuoroissa tuli hienosti esille se, mitä tapahtuu, kun oikeuslaitos ei toimi ja se ei ole tarpeeksi resursoitu ja ihmiset eivät enää luota siihen, että he saavat oikeutta, eivätkä vie sitten omia asioitaan eteenpäin, vaikka syytä olisi. Erityisen surullista tämä on seksuaalirikosten osalta. Edustaja Kontulan puheenvuorossa nämä luvut olivat todella karua luettavaa — ja myös ne huomautukset, mitä tästä on saatu yleisemmin viime aikoina. Tämä on kyllä aihepiiri, johon meidän kaikkien pitää kiinnittää huomiota.
Sitten olisin nostanut esille täältä selonteosta sovittelun. Itse olen tehnyt kirjallisen kysymyksen siitä, että lähisuhdeväkivalta pitäisi rajata kokonaan sovittelun ulkopuolelle. Me tiedetään, että Suomi on saanut myös kansainvälisiä huomautuksia siitä, että meidän sovittelumäärät näissä lähisuhdeväkivaltatapauksissa ovat viime vuosien aikana lisääntyneet dramaattisesti, vaikka me tiedetään, että uhri ei millään tavalla ole yhdenvertaisessa asemassa neuvottelemassa tästä. Eli kun on kyse lähisuhdeväkivallasta, se ei ole neuvottelukysymys. Samoin voi miettiä alaikäisten kohdalla, onko sovittelu hyvä tapa ratkaista esimerkiksi väkivaltatapauksia.
Sitten olisin nostanut esille edustaja Hyrkön hienon noston siitä, mikä ei nyt täällä selonteossa tule katetuksi, koska se on ikään kuin tämmöinen väliin jäävä aihe, eli vankilasta vapautuvien vankien asemasta. Heistä todella merkittävä osa tällä hetkellä vapautuu suoraan asunnottomuuteen: joka kolmas vanki vapautuu asunnottomuuteen. Se tarkoittaa, että tuhat vankia vuosittain vapautuu suoraan asunnottomuuteen. Se helposti ajaa heitä suoraan uusien rikosten pariin. Se ajaa heitä myös siihen, että he ovat itse alttiita rikoksille. Meidän pitäisi pystyä käsittelemään tätä asiaa paljon hanakammin niin, että kunnat satsaisivat enemmän esimerkiksi siihen aikuissosiaalityöhön, jota vankiloissa tällä hetkellä tehdään. Nämä vangit, jotka vapautuvat, ovat kuntalaisia, ja heille kuuluu myös asunto, se perusoikeus. Kuntienkin pitäisi tuntea tässä todellakin oma vastuunsa.
Usein, kun vapaudutaan suoraan asunnottomuuteen, se tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi katkeaa se päihdekuntoutus, joka on saattanut olla siellä vankilassa toimivaa. Tämä on asia, johon tulevaisuudessa pitäisi kiinnittää huomiota paljon enemmän. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-01T17:55:31,2022-12-01T17:58:42,Hyväksytty,1.1
2022_133_121,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_122,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannan tässä kovasti suurta huolta oikeudenhoidon tilasta, niin kuin me kaikki täällä, ja täällä näissä keskusteluissa ja itse asiassa koko tämänkin eduskuntakauden aikana ovat selkeästi nousseet esille ihan ne perusongelmat, mitä meillä oikeudenhoidossa on, niin kuin tänäkin päivänä tässä istunnossa on hyvin noussut esille, mitenkä hurjan suuria ongelmia käsittelyissä on käsittelyaikojen osalta ja minkälaisia ongelmia on työntekijöiden jaksamisen kanssa, ja kuinka tämä tilanne ajaa väkeä väkisinkin ulos alalta ja uusia ei tule tilalle kuin korkeintaan hetkeksi. Ja sekin on ymmärretty, että monet rikosalueet ja -sektorit, mitä sitten käsitellään tuolla, ovat semmoisia alueita, joissa tarvitaan ihan oikeasti hyvinkin pitkällistä ja erityistä osaamista, ja tämmöisiä nyt ovat esimerkiksi lapsiin kohdistuvat rikokset. Sinne ei nyt ihan ketä tahansa voi niitä asioita laittaa selvittämään ja hoitamaan.
Itse näin poliisitaustaisena kansanedustajana olen seurannut tätä tilannetta niin kauan kuin tuolla hallinnossa olen ollut, ja aina on ikuinen vääntäminen resurssien ja rahojen riittävyydestä, ja se on kyllä todella väsynyttä tarinaa. Ja sekin on minusta niin kuin outoa, että näissä tilanteissa, vaikka me ymmärretään nämä perusongelmat, niin sitten keskustelu hyvin usein menee siihen, että kuka teki mitäkin ja milloin, että minkälainen vastaus se oikein on näihin kysymyksiin, näinkin vakaviin, tärkeisiin kysymyksiin. Minä en tässä nyt etsi syyllisiä enkä kiitä ketään, vaan puhtaasti tuon tätä perusasetelmaa esille, että vihdoinkin tälle asialle pitäisi jotain tehdä eikä vain jatkuvasti käydä tätä samaa loputonta keskustelua kestämättömästä tilanteesta, jossa jatkuvasti taistellaan ja väännetään jo valmiiksi riittämättömistä rahoista ja resursseista, ja tähänkin prosessiin palaa kyllä sitten valtavasti ylimääräistä resurssia. Pitää saada rakenteellisia muutoksia, joilla saadaan pitkäkestoista, suunnitelmallista rahoitusta, jonka pitää ulottua yli vaalikausien. Ja joka kerta, kun poliitikot pääsevät rahoitukseen ja näihin budjetteihin käsiksi, niin silloin ongelmat alkavat, ja tämä on yksinkertaisesti vain kestämätön tilanne.
Arvoisa ministeri, rahoitus oikeusketjussa, kuten myös siellä poliisin puolella, on vain yksinkertaisesti kroonisesti alijäämäinen, ja se on saatava riittämään ja rakenteelliset ongelmat pitää saada kuntoon. Pitää olla järjestelmä, joka tunnistaa ne muutokset, mitä tapahtuu, ettei tarvitse joka kerta niitä erikseen hieroa ja tapella. [Puhemies koputtaa] Ongelmat tässä asiassa ja tämän ymmärtämisessä, niin eihän tässä mitään vaikeutta ole, mutta ne teot puuttuvat. [Puhemies: Aika!] Ja sitä minä ihmettelen, missä ne teot näitten asioitten kanssa oikein viipyvät. [Puhemies: Aika on täyttynyt!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-01T17:58:42,2022-12-01T18:02:05,Hyväksytty,1.1
2022_133_123,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Zyskowicz poissa. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_124,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse kuuntelen näitä puheita tietenkin maallikkona. Tämä toimiala ei ole kovin tuttu itselleni, mutta sen ymmärsin, että kaikki haluaisivat oikeudenhoitoon lisää resursseja, ja se on ymmärrettävää. Mutta kyllä tietenkin täytyy siinä ohella tuoda se julki, että kyllähän nämä prosessit varmaan pitää kammata läpi. Ymmärrän sen, että jutut monimutkaistuvat ja on erinäköisiä rikosprosesseja, joita on vaikea selvittää, järjestäytynyt rikollisuus ja muu, mutta siitä huolimatta sekä rahaa koneeseen että jonkunmoinen selvitys, tehdäänkö siellä päällekkäistä työtä ja jos tehdään, niin minkä takia, koska tällaisiakin kaikuja kentältä kuuluu.
Mutta sen lisäksi, että olen sen kannalla, että tätä täytyy paremmin resursoida ja on estettävä se joukkopako, mitä sieltä kenties saattaa lähteä näistä ensin mainituista syistä, mitkä täällä on hyvin tuotu esille, nostan myös tämmöisen taloudellisen näkökulman, että jos Pohjois-Ruotsiin tällä hetkellä suunnitellaan tai siellä on menossa erinäköisiä vihreään siirtymään liittyviä hankkeita 78 miljardin edestä — ne ovat kaivoshankkeita, ne ovat akkutehtaita, ne ovat siihen liittyvää infraa — niin jos meillä Suomessa ei mitään tehdä tälle nykytilalle ja ajatellaan vaikka ympäristölupaa, niin keskimäärin sen käsittely aluehallintovirastossa kestää 433 vuorokautta. Jos asia menee Vaasan hallinto-oikeuteen, niin se kestää 360 vuorokautta, ja jos korkein hallinto-oikeus ottaa sen käsiteltäväksi, niin se kestää keskimäärin 488 vuorokautta. Jos korkein hallinto-oikeus on sitä mieltä, että valituslupaa ei myönnetä, niin se kestää keskimäärin 272 vuorokautta — luettelen ulkoa nämä luvut, ilmeisesti pitänevät kohtuullisen hyvin paikkansa. Silloin joudutaan kysymään, että kyllä ehkä saattaisi olla kannattavaa oikeudenhoidon koko järjestelmään satsata jonkun verran lisää resursseja, että se käsittelynopeus saadaan, sillä näin valtavat investoinnit naapurimaahan vetävät työvoimaa Suomesta, ja tämä on iso taloudellinen vahinko, jos investorit näkevät, että Ruotsi on parempi paikka sijoittaa.
Ja kun me puhumme vihreästä siirtymästä, jota itsekin kannatan, niin sehän väistämättä sisältää kaivosteollisuuden vahvan nousun, satsaamisen akkuteollisuuteen ja maamineraaleihin. Silloin Suomen täytyy kantaa myös oma vastuunsa tässä investointinäkökulmassa, eli ei voi ajatella niin, että kaivokset ovat huono asia, että ne kuuluvat jonnekin muualle mutta me kannatamme vain ilmasto- ja vihreää siirtymää. Tämä oikeudenhoidon näkökulma on nyt vahvasti tekemisissä tämän Suomen houkuttelevuuden kanssa, miten investoijat näkevät, uskaltaako tänne investoida ja ovatko loppujen lopuksi nämä viimekätiset päätökset semmoisia, [Puhemies koputtaa] että ne vastaavat investoijien odotuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-01T18:02:09,2022-12-01T18:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_133_125,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_126,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille ja kaikille keskusteluun osallistuneille. Kuuntelin tuossa työhuoneessa tätä keskustelua, ja on ollut hyviä puheenvuoroja, hyviä, asiantuntevia puheenvuoroja, oikeastaan oikeusketjun kaikilta eri alueilta.
Miksi itse halusin tähän keskusteluun ottaa osaa? Jo vuosia sitten sain yhteydenoton, jossa viesti oli suurin piirtein se, että en olisi enää halunnut elää niitä hetkiä uudestaan, ja tässä yhteydenottaja oli seksuaalirikoksen uhriksi joutunut henkilö. Hänen huolensa oli pitkittynyt rikosprosessi ja oikeusprosessin aikataulutus. Nyt kun tuossa tilannetta seurasin ja hieman tutkin tätä keskustelua varten, niin löysin sellaisen tiedon, että tällä hetkellä keskimäärin lasten ja aikuisten seksuaalirikosten prosessi vie noin kaksi vuotta. Ja ihan kohtuutuoreet tiedot kertovat, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön keskimääräiset käsittelyajat ovat itse asiassa selvästi pidempiä kuin aikuisiin kohdistuvien seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen. Pahimmillaan asian käsittely jatkuu useita vuosia. Pisimpään kestää yleensä esitutkintavaihe, jossa myös alueiden väliset erot olivat suurimmat. Näin totesi Asianajajaliitto viime vuoden tammikuussa.
Itse haluan nostaa tätä esille, kun kerran tuon yhteydenoton jälkeen tapasin muutamia tahoja ja heidän huolenaan olivat nimenomaan ne lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten käsittelyt ja nuorten kohdalla se, kuinka kerta toisensa jälkeen ne arvet revittiin auki eri vaiheissa: ensin kuulusteluvaiheissa, sen jälkeen eri oikeusasteissa ja näin poispäin. Heillä oli jo silloin siitä huoli ja se viesti, että koettakaa tehdä jotain, että tämä oikeusprosessi ei rikkoisi aina sitä työtä, mitä toipumisen parissa tehdään. Rikosprosessien pitkittyminen vaikeuttaa uhrin toipumista, se oli ihan yksiselitteinen viesti. Tiedän, että näiden asioiden eteen on tehty työtä, mutta edelleen näyttää siltä, että tehtävää riittää. Kannustankin tätä nykyistä hallitusta ja tulevia hallituksia tekemään kaikkensa sen eteen, että seksuaalirikoksen uhrien, niin lasten kuin aikuistenkin, toipuminen voisi jatkua eheänä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-01T18:05:21,2022-12-01T18:08:25,Hyväksytty,1.1
2022_133_127,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_128,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli todella hyvä ratkaisu, että hallitus päätti noin vuosi sitten antaa selonteon oikeudenhoidon tilasta, ja kyllä myös kuluvalla vaalikaudella eduskunnan lakivaliokunta on yksimielisesti kantanut huolta ja pitänyt esillä oikeudenhoidon riittämättömiä voimavaroja. Koko oikeudenhoidon ketjun voimavarat on tietenkin turvattava aina poliisin esitutkinnasta alkaen, jotta poliisille, syyttäjille tuomioistuimiin muutoksenhakuineen ei syntyisi tulppia. Samalla pitäisi tietysti päästä eroon tilkkutäkkimäisistä uudistuksista, jotka totta kai sinänsä ovat hyviä mutta aiheuttavat lisää asioiden ruuhkautumista. Tosiasia on myös syyttäjien ja tuomareiden valtava työruuhka ja myös uupumus. Nämä ovat hälyttäviä mutta myös monella tapaa herätteleviä viestejä.
Jokaisella on tietysti perustuslaillinen oikeus saattaa asiansa tutkittavaksi riippumattomissa tuomioistuimissa, mutta kyllä tosiasia on se, että se edellyttää riittävien voimavarojen lisäksi hajautettua oikeuden palveluiden verkostoa keskittämisen sijasta sekä oikeudenkäyntikulujen kohtuullisuutta.
Puhemies! Rikoksen uhrin asemaa tulisi parantaa. Edustaja Heinonen kuvasi hyvin, että esimerkiksi seksuaali‑ tai väkivaltarikoksissa uhri joutuu liian usein käymään traumaattisia kokemuksia aina vain uudelleen ja uudelleen läpi useiden vuosien ajan aina sieltä poliisin esitutkinnasta muutoksenhakutuomioistuimiin saakka.
Myös keskusta pitää tärkeänä sitä, että kansalaisten oikeustaju ja arvot heijastuvat kriminaalipolitiikkaan. Rikoksista seuraavien rangaistuksien tulee vastata kansan oikeustajua. Rikoksien tulee siis olla oikeassa suhteessa myös teon moitittavuuteen.
Puhemies! Ylivelkaantuneiden asian kohentamisesta voidaan kyllä antaa hallitukselle reilu tunnustus. Työn tietysti pitää jatkua. Ylivelkaantumista uhkaavat myös jopa tuhansiin euroihin nousevat sähkölaskut ja niistä johtuvat uhkakuvat, että ihminen joutuu ilman omaa syytään ulosottoon. Hallitus on kaavaillut verottavansa korkealla sähkönhinnalla isoa tulosta tekeviä sähköyhtiötä, mutta se ei suoraan auta tavallista kansalaista. Onneksi hallituksella on muita keinoja helpottaa kohonneita kustannuksia, [Puhemies koputtaa] mutta edelleen nämäkin uhkakuvat ovat tosiasia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-01T18:08:25,2022-12-01T18:11:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_129,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Ja edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_130,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille vielä kaksi seikkaa.
Ensimmäinen on se, että selonteossa nostettiin esille myös ylivelkaantuminen. Tänään on iloinen päivä monille suomalaisille, joilla on ollut maksuhäiriömerkintä mutta jotka ovat saaneet velkansa maksettua. Tänään on se päivä, jolloin maksuhäiriömerkinnät lyhenevät kuukauteen siitä, kun tieto maksun suorittamisesta on saavuttanut luottotietoyhtiöt. Muutos koskee yleisimpiä henkilö- ja yritysluottoja.
Olen iloinen siitä, että tällä hallituskaudella on ehkäisty ylivelkaantumista ja helpotettu velkaantuneiden asemaa monin eri keinoin. Olemme saaneet muun muassa säädettyä positiivisesta luottotietorekisteristä, jonka avulla ihmiset saavat paremman kuvan omasta taloudestaan ja luotonantajat arvioitua luottokelpoisuutta nykyistä paremmin, sekä lisättyä ulosottovelallisten vapaakuukausia ja väliaikaisesti korotettua myös ulosoton suojaosuutta. Ylivelkaantuminen aiheuttaa taloudellisen ahdingon lisäksi usein sosiaalista ja yhteiskunnallista haittaa. Sen takia toimet sekä ylivelkaantuneisuuden ehkäisemiseksi että jo ylivelkaantuneille ovat tarpeellisia myös jatkossa.
Arvoisa puhemies! Toinen seikka, minkä myös edustaja Honkasalo nosti esille, on sovitteluratkaisu menetelmänä. Sovittelulla on monia etuja, ja siitä on saatu erittäin hyviä kokemuksia. Se on myös kustannuksiltaan oikeudenkäyntiä edullisempaa ja kulultaan nopeampaa. Usein osapuolet ovat yhdessä saatuun ratkaisuun tyytyväisempiä kuin ulkoa määrättyyn tuomioon. Toki se ei tietenkään sovi kaikkien riitojen ratkaisemiseen, vaan joissain asioissa ja tilanteissa on tärkeää saada oikeudenkäynnistä oikeuden päätös. Rikokset voivat liittyä esimerkiksi henkilöön tai hänen omaisuuteensa ja muihin pienehköihin riita-asioihin, joita sovittelulla voidaan ratkaista.
Sovittelun tunnettavuutta pitäisi kuitenkin lisätä, jotta ihmiset olisivat tietoisia vapaaehtoisesta ja luottamuksellisesta väylästä sopia asioita. Toki tämä on osaltaan kustannuskysymys, elikkä resursseja tulisi saada myös tälle alalle. Kuitenkin sovittelun avulla voitaisiin vähentää tuomioistuinten kuormaa ja antaa heidän keskittyä haastavampien ja isompien tapausten ratkaisemiseen.
Tarvitsemme siis monenlaisia erilaisia keinoja ja ratkaisuja oikeudenhoidon tilan parantamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-01T18:11:40,2022-12-01T18:14:18,Hyväksytty,1.1
2022_133_131,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kontula. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni. — Nyt on päällä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_132,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty joitakin puheenvuoroja, joissa on peräänkuulutettu turvallisuuden lisäämistä rangaistuksia koventamalla. No, paraneeko turvallisuus rangaistuksia koventamalla? Jos puhutaan reaalisesta turvallisuudesta — ei ihmisten turvallisuudentunteesta, jota on vaikeampaa tutkia, vaan siitä, vähenevätkö vai lisääntyvätkö rikokset, koventuvatko vai lieventyvätkö rikostyypit — niin ei ole mitään tutkimuksellista näyttöä siitä, että rangaistuksia koventamalla turvallisuus lisääntyisi.
Rangaistusten koventamisen pelotevaikute, eli se etukäteen rikoksia estävä vaikute, on heikko, koska rikoksia tekevä ihminen — jos nyt ylipäätään mitään harkitsee — olettaa, että ei jää kiinni. Jos hän olettaa jäävänsä kiinni, niin siinä tapauksessa hän ei tee sitä rikosta ainakaan siinä tilanteessa ja silloin. Toisaalta uusimisriskin alentamisessa olennaista on uusien toimintatapojen ja sosiaalisten verkostojen omaksuminen niiden vanhojen tilalle, jotka ovat johtaneet siihen rikoksen tekemiseen. Ja tässä suhteessa taas erityispitkä vankeusrangaistus toimii juurikin päinvastoin — jos ei nyt vielä ole ammattirikollinen sinne vankilaan mennessään, niin kyllä ainakin sieltä lähtiessään. Ja vertailu muihin maihin, joissa on kovia rangaistuksia, pitkiä vankeustuomioita, ei myöskään tue sitä ajatusta, että jotenkin yhteiskunta olisi sitä turvallisempi, mitä ankarammin rangaistaan.
No, on todellakin niin, että jonkinlainen sanktiojärjestelmä varmasti kaikissa ihmisyhteisöissä täytyy olla, ja ihmisten moraalitaju sitä edellyttää, mutta jos me lähdetään järkiperäisesti rikostorjuntaan — siis rikostorjuntaan, rikostorjuntajärjestelmään, ei kostojärjestelmään ensisijaisesti — ja asetetaan ykköstavoitteeksi ihmisten turvallisuus ja mahdollisimman pieni määrä rikoksia, niin silloin tutkimuspohjalta me päädytään aivan erilaisiin ratkaisuihin ja aivan erilaiseen politiikkaan. Silloin yhdyskuntaseuraamusten, joista tuossa selonteossakin puhutaan, lisääminen on kannatettava keino. Silloin toimiva terveydenhuolto ja päihdevieroitus sekä jälkihuolto vankeusrangaistuksen yhteydessä ovat tehokkaampia keinoja.
Toinen peruste, millä näitä rangaistusten koventamisia usein vaaditaan, on kansan oikeustaju, ja tästä on myös verraten paljon tutkimusta. Kansan oikeustaju on hirveän hankala mittari sen takia, että kansa ei ole asioista samaa mieltä, ja tutkimuksissa nekin, jotka vaativat yleisellä tasolla hyvin ankaria rangaistuksia, itse asiassa sitten joutuessaan arvioimaan konkreettisia tapauksia päätyvätkin paljon lähemmäs sitä tuomarin arviota kuin mitä olisivat yleisellä tasolla päätyneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2022-12-01T18:14:19,2022-12-01T18:17:29,Hyväksytty,1.1
2022_133_133,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Ja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_134,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka oikeusvaltiomme todella on vahva, on oikeusjärjestelmän ajantasaisuudesta, tehokkuudesta ja riippumattomuudesta pidettävä jatkuvasti hyvää huolta. Esimerkiksi meidän lautamiesjärjestelmämme herättää kansainvälisestikin ihmetystä, ja sitä olisi syytä tästä näkökulmasta punnita.
Kiitän edustajia Honkasalo ja Kontula erittäin hyvistä huomioista koskien vapautuvien vankien asemaa ja myöskin sitä, miten rikosten uusimiskertoja voitaisiin vähentää. On todella tärkeää, että vapautumisen jälkeen ei tarvitse jäädä tyhjän päälle, ja samaan aikaan on tärkeätä, että työtä sen uuden elämän eteen pystytään tekemään jo vankila-aikana tehokkaasti ja inhimillisesti. Rikosseuraamusten tavoitteena ylipäätään tulisi olla vähentää ja ehkäistä rikollisuutta ja auttaa rikoksentekijöitä saamaan uusi ote elämästä.
Kiitos edustaja Kontulalle myöskin ympäristöoikeuden nostamisesta esiin ryhmäpuheenvuorossa. Sanoin itse puheessani, että terve oikeusvaltio on pienen ihmisen turva, mutta parhaimmillaan se on todella myös ympäristön turva. Näin luontokriisin ja ilmastokadon jyllätessä on todella tärkeää, että me täällä huolehdimme, että lainsäädäntö on myös tältä osin ajan tasalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-01T18:17:30,2022-12-01T18:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_135,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_136,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Henriksson nosti täällä esille sen, kuinka tätä rahoitusvajetta on tällä kaudella korjattu, ja se kyllä pitää paikkansa, mutta minusta tämän keskustelun keskeinen huomio ja anti pitäisi olla siinä, että oikeuslaitoksemme oikeudenhoito on tällä hetkellä rikki. Vaikka on tehty paljon hyvää, niin tämän selonteon tarkoitus on — lakivaliokunta nimenomaan toivoi, että se tehtäisiin, ja nyt se on tehty, ja kiitos siitä — että se kertoo meille, mitä pitäisi nyt tehdä ja mitä pitäisi tehdä nopeasti. Tämä on varmaan se, mihin huomio olisi nyt hyvä kiinnittää eikä siihen, mitä hallitukset tällä kaudella, edellisellä kaudella tai sitä edellisellä ovat tehneet. Nyt tilanteemme on vakava. Niin kuin ministeri sen kaikista parhaiten tietää, meillä on valtava määrä osaajia lähtökuopissa aivan vain sen takia, että he eivät jaksa enää. He eivät jaksa odottaa sitä, että saa ensi vuonna kymmenen miljoonaa, seuraavana vuonna kymmenen miljoonaa, vaan he odottavat, että tämä perusrahoitus laitetaan kuntoon.
Nyt näemme sen, että tämä tuhannen ihmisen leikkaus täältä on ollut väärä ratkaisu samoin kuin käräjäoikeusuudistus. Minä ja Eva Biaudet ja monet puhuimme tätä vastaan viime kaudella. Kielelliset oikeudet kaventuivat alueellisesti merkittävästi. Onneksi siellä on seurantavelvoite, ja minusta pitäisi tietyillä alueilla palata takaisin, koska tämä järjestelmä on tällä hetkellä rikki. Pitäisi tehdä korjaustoimenpiteitä. Sitähän me teemme täällä lainsäätäjinä joka päivä: me paikkaamme lakeja, joista huomaamme, että ne eivät toimi.
Ministeri Henriksson, kiitän kyllä teitä hyvästä työstä, mutta samalla sanon, että katsotaan yhdessä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-12-01T18:19:00,2022-12-01T18:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_133_137,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_138,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan haluan tässä vielä muistuttaa, että tämä selonteon tekeminen tuli lakivaliokunnan lausuman pohjalta ja edellytyksenä. Haluan kiittää lakivaliokuntaa tästä yksimielisyydestä — ettei se nyt kuitenkaan unohdu, että me olimme yksissä tuumin tästä niin huolestuneita, kun jouduimme jatkuvasti huomauttamaan siitä perusrahoituksen puutteesta, että se ei ole mikään pikkuasia. Toki rahoitusta on, ministeri Henriksson, lisätty, mutta lisätehtäviäkin on kyllä tullut, ei se ilman lisätehtäviä ole sujunut. Ja kyllä me lakivaliokunnan kuulemisissa olemme kuulleet erittäin huolestuttavia kommentteja. Vaikka on todettu, että tähän tulee lisärahat, niin on vastattu aina, että joo joo, mutta kun meillä on se jumalaton ruuhka siellä taustalla — ollaan melkein itku kurkussa. Se on tätä vakavuusluokkaa. Ja tietysti olisi toivonut, että sinne olisi tullut sitä ylimääräistä pysyvää perusrahoitusta enemmän, koska tämä mittaluokka välttämättä ei ole ollut tiedossa. Minusta puhuttiin jossain vaiheessa 20—50 miljoonasta, muistaakseni Lakimiesliitto puhui jostain 50 miljoonasta. Se, että tämä mittaluokka on isompi, yllätti.
Mutta täällä on ollut arvovalintoja. Katsoin esimerkiksi ympäristöministeriön hallinnonalan menoja, ja viime hallituskauden lopussa sen ministeriön loppusumma oli semmoinen 200 miljoonaa euroa ja nyt se on noin 340 miljoonaa, eli sinne on tällä hallituskaudella tullut määrärahalisäystä 140 miljoonaa. Siinä olisi ollut se gäppi. Se on vähän niin kuin valintakysymys siellä hallituksessa. Niin kuin me ollaan sanottu, asiat pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen.
Ja mitä tulee tähän, miksi otin esille nämä rangaistukset, niin pidin erikoisena sitä, että täällä ei puhuta lainkaan siitä, että rangaistus on myös kärsimyksen aiheuttamista. Katsoin esimerkiksi professori Tolvasen ja professori Jussi Tapanin, nykyisen korkeimman oikeuden jäsenen, kirjaa, josta kävi ilmi, että rangaistus merkitsee aina jonkin kielteisen kokemuksen tai suoranaisen kärsimyksen aiheuttamista rikoksentekijälle. Tämän rangaistusteorian maininta täältä puuttuu kokonaan. Siellä puhutaan vain ja ainoastaan erilaisista tukitoimista. Eikä siinä mitään, tukea saa ja pitääkin antaa, ja jokainen saa ojentua, mutta tämä ohjelma alkoi näyttää siltä, että siellä ei saa enää mitään kärsimystä aiheuttaa, ja kuitenkin kysymys on rangaistuksesta. Meillä on erilaiset rangaistukset, ja tästä on kyse.
Sitten näistä rangaistustasoista. Täällä on erikoinen kirjaus, että ”rangaistustasot ovat yleisesti ottaen maltillisempia niissä maissa...” — Tulen, puhemies, sinne, koska tämä aika loppuu. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tervetuloa vaan.] Kiitos, arvoisa puhemies! — Niin, täällä selonteossa todetaan, että ”rangaistustasot ovat yleisesti ottaen maltillisempia niissä maissa, joille on tunnusmerkillistä sosiaalinen tasa-arvo”. Me perussuomalaisethan teetimme tämän meidän uuden kriminaalipoliittisen ohjelman taustaksi eduskunnan tietopalvelulla rangaistuksien vertailua Pohjoismaiden välillä, ja siellä lopputuloksena on ihan aidosti, että erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa meillä on lievempiä rangaistuksia, lievempiä rangaistusasteikkoja. Esimerkiksi ehdottoman vankeusrangaistuksen yleisyys törkeissä pahoinpitelyissä on Suomessa noin 50 prosenttia, kun se on Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa 70 ja siitä ylöspäin, riippuen siitä, onko se sitten vielä erittäin törkeä — siellä on semmoinenkin asteikko. Mutta kuitenkin siellä esimerkiksi ehdottomat ovat yleisempiä. Tämä herätti minulle semmoisen käsityksen, että ei kai nyt sentään kuvitella, että näissä maissa ei olla sosiaalisesti tasa-arvoisia. Kyllä se kuitenkin on perussuomalaisten käsitys, että kyllä meillä pitäisi olla edes pohjoismaisessa vertailussa rangaistusasteikko samalla tasolla. Ruotsissakin ollaan puhuttu rangaistusten kiristämisestä ja tästä niin sanotun paljousalennuksen poistamisesta. Erityisesti just pahoinpitelyrikoksissa meillä on kyllä suhteellisen lievät rangaistukset, jos vertaa esimerkiksi huumausainerikoksiin, joista tulee suhteessa kovat rangaistukset. Tämä on semmoinen asia, mistä ollaan oltu huolestuneita.
Ja sitten sanon lyhyesti vielä tuosta oikeustajuselvityksestä: Siellä oli huomattavissa se, että kansalaiset antoivat helpommin ehdottoman vankeusrangaistuksen kuin tuomarit niissä tapauksissa, kun oli kyse henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista. Ja niin kuin edustaja Kontula itsekin myönsi, niin se on vaikeasti mitattavissa oleva asia. Mutta jos me nyt päästäisiin pohjoismaiselle tasolle, se olisi kyllä toivottavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-01T18:21:12,2022-12-01T18:26:17,Tarkistettu,1.1
2022_133_139,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitos. — Ja ministeri Henriksson, olkaa hyvä. [Anna-Maja Henriksson: Joo, arvoisa puhemies, minä tulen sinne.] — Tulkaa toki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_140,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yritän nopeassa tahdissa kommentoida.
Kiitos ensinnäkin näistä hyvistä puheenvuoroista. Juuri tätä keskusteluahan me tarvitaan.
Edustaja Laukkanen, sehän on juuri näin: tämä on nyt työkalu tulevaisuutta varten. Se oli meillekin ja minullekin yllätys, että tämä näyttää sen, että tarvitaan 90 miljoonaa euroa lisää, mutta sekin on hyvä nähdä ja muistaa, että me ollaan hallituskauden aikana lisätty se 80. Me ollaan tavallaan kurottu umpeen puolet siitä vajeesta. Me tarvitaan se puolisko lisää.
Ja sitten tietysti, kun muun muassa edustaja Kilpi kysyi, missä teot, kyllähän tässä on tekoja.
Haluan myös kiittää lakivaliokuntaa aloitteesta. Minusta on erinomaista, että teitte sen aloitteen. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että olemme nyt saaneet tehtyä tämän historiallisen, ensimmäisen oikeudenhoidon selonteon, ja tämän avulla pystymme yhdessä sitten suuntaamaan eteenpäin.
Haluan myös muistuttaa siitä, että tässähän puhutaan oikeudenhoidon resurssien varmistamisesta, puhutaan myös hyvästä taloudenpidosta, halutaan parantaa tuottavuutta ja halutaan myös, että näitä sisäisiä rakenteita ja prosesseja tehostetaan. Nämä kaikki asiat tulevat esille näissä toimenpide-ehdotuksissa. Meillä ei ole aikaa nyt käsitellä niitä yksityiskohtaisesti, mutta sitä varmasti myös lakivaliokunnassa voitte katsoa. Siinä muun muassa puhutaan myös tästä sovittelutoiminnan valtiollistamisesta.
Me halutaan tuottavaa ict-ohjausta. Täytyy sanoa, että yksi heikkous — ja tämä on meidän kansakunnan heikkous — on se, että meillä on äärimmäisen vaikeata saada toimivia ict-järjestelmiä, puhutaan sitten terveydenhuollosta tai oikeudenhoidosta. [Leena Meri: Se on totta! Kyllä!] Tämä on tavallaan semmoinen ongelma, jota on vaikea ymmärtää, että tässä korkean insinöörituoton omaavassa maassa ei pystytä parempaan.
Sitten me puhutaan myös oikeuspalvelujen saatavuuden ja asiakaspalvelun parantamisesta, ja kaikki nämä sisältyvät tähän.
Mutta, puhemies, vielä siitä, mitä ollaan tehty: Kun tässä puhuttiin paljon myös seksuaalirikoksista ja lapsiin kohdistuvista rikoksista, niin tämä hallitushan on nyt uudistanut seksuaalirikoslainsäädännön. Tämä astuu voimaan vuodenvaihteessa. Kuukauden kuluttua me saamme uuden, modernin seksuaalirikoslainsäädännön. Olen vienyt myös lakivaliokuntaan ehdotuksen siitä, että lapsiin kohdistuvat rikokset käsiteltäisiin nopeammin. Tämä esitys on nyt lakivaliokunnassa, eli kyllähän tekoja on. [Marko Kilpi: Siinä on rakenteellisia ongelmia! — Leena Meri: Se on valmistunut jo!] — Erittäin hyvä.
Ylivelkaantumiselle me olemme tehneet todella paljon, ja tänään on se päivä, [Puhemies koputtaa] kun maksuhäiriömerkinnät poistuvat 30 päivän jälkeen siitä, kun lasku on maksettu.
Elikkä kaiken kaikkiaan kiitoksia tästä keskustelusta. Tätä keskustelua kannattaa jatkaa, ja meidän yhteinen tehtävä on pitää huolta toimivasta oikeudenhoidosta, koska se on demokratian peruskivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-01T18:26:18,2022-12-01T18:30:05,Hyväksytty,1.1
2022_133_141,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitokset ministerille. — Tätä keskustelua todellakin jatketaan, mutta ei nyt, koska tämä puolitoista tuntia, joka asian käsittelylle tässä vaiheessa varattiin, on päättynyt. Keskustelu ja asian käsittely siis keskeytetään, ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_142,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Nyt jatketaan tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. — Edustaja Kilpi poissa, edustaja Keto-Huovinen poissa. Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_143,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta on aivan valtavan tärkeä asiakirja. Jos ajatellaan sitä, kuinka kansainväliset toimijat katsoessaan tänne Suomeen päin arvioivat, että he katsovat yhtä, lähes mittarilla kuin mittarilla mitattuna, maailman parhaista maista, niin Suomesta eittämättä tällaisen hyvän yhteiskunnan tekee se, että olemme niin vahva oikeusvaltio. Suomalaisilla on laaja luottamus lakiin, laaja luottamus toisiinsa ja laaja luottamus niihin instituutioihin, jotka täällä yhteiskunnassamme toimivat, ja tässä tietysti kaiken pohjana on vahva oikeusvaltio, jota taas sitten palvelevat nämä oikeudenhoitoon vaikuttavat viranomaiset.
Arvoisa puhemies! Ehkä viime vuosina suomalaisten usko eri tilanteissa sitten tähän oikeudenhoidon hyvään tilaan on voinut horjua. Esimerkiksi rikosten selvittämisaste heikentyy, asioihin liittyvät prosessit pitenevät, tutkinta-ajat venyvät mutta myös sitten sen oikeuden saaminen kestää, ja toisaalta sitten taas myös rikollisten saamiin seuraamuksiin on selvästi julkisen keskustelun mukaan liittynyt epäluottamusta, ja koetaan, että olisi varmasti tarvetta maltillisesti rangaistuksia Suomessa koventaa. Toisaalta sitten nähdään, kuinka vakavistakin rikoksista tuomitut henkilöt voivat vankeusaikanaan lomailla, jättää palaamatta lomilta jatkamaan tuomiotaan, toisaalta voivat jopa karata vankeudesta. Kun näiden uutisointien yhteydessä nähdään, että kyse on resurssipuutteista, niin nämä ovat kaikki omiaan heikentämään sitä luottamusta lakiin, ja se on sellainen asia, joka tulee korjata koko tällä oikeudenhuollon ketjulla. Onpa se poliisi, oikeuslaitos, Rikosseuraamuslaitos tai mikä tahansa viranomainen, joka tästä oikeudenhoidosta osaltaan huolehtii, sillä tulee olla riittävät resurssit. Myös mielestäni eduskunnan tulee pohtia sitä, millä tavoin lainsäädäntöä tulee kehittää, jotta sitten taataan se, että oikeus toteutuu ja Suomi on jatkossakin tällainen esimerkillinen oikeusvaltio, mitä eittämättä menneinä vuosikymmeninä olemme varmasti olleetkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-02T00:38:17,2022-12-02T00:41:19,Hyväksytty,1.1
2022_133_144,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_145,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Autto puhui edellä hyvin vakuuttavasti oikeusvaltion merkityksestä, ja olen tismalleen samaa mieltä: oikeusvaltio on suomalaisen yhteiskunnan perusta, sen kivijalka.
Oikeusvaltio ei ole mikään saavutettu asian tila, vaan se vaatii jatkuvaa keskustelua, valppautta, puolustamista, myös uudistamista. Ajattelen, että suomalaisen oikeusturvan toteutumisen kannalta merkittävin epäkohta ja uhkakin on tällä hetkellä se, että oikeusvaltion eri lenkit eivät ole riittävästi resursoituja. Tämä ongelma on aivan erityinen rikosprosessiketjussa, jossa sen ketjun jokaisessa vaiheessa, niin tuomioistuimissa, syyttäjillä, Rikosseuraamuslaitoksessa kuin poliisilla, on merkittävää ja kroonista resurssivajetta.
Tuomioistuinprosessien pitkä kesto on ollut Suomessa pitkään ongelmana, Suomi on saanut siitä moitteita myöskin tuolta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Vaaranahan näissä pitkissä prosesseissa on se, että luottamus oikeusvaltioon rapautuu perinpohjaisesti eivätkä ihmiset enää uskalla ja halua lähteä hakemaan asialleen oikeutta. Nämä pitkät prosessit ovat ongelmallisia sekä uhrin näkökulmasta — erittäin raastavia — että myöskin epäillyn näkökulmasta. Vuosia kestävät prosessit, joiden lopputulos saattaa olla, että ihminen todetaan syyttömäksi, ovat kohtuuttomia. On todella tärkeätä, että hallitus ryhtyisi vihdoin toimenpiteisiin oikeudenkäyntien keston lyhentämiseksi. Tähän tarvitaan sekä lisäresursseja tuomioistuimille että näiden prosessien modernisointia. Hallitushan on toki tehnyt tärkeitä parannuksia, mitä tulee esimerkiksi näytön tallentamiseen ja sen tallenteen käyttöön.
Tuomariliiton kyselyssä lähes 30 prosenttia vastanneista harkitsi alan vaihtoa kuukausittain tai on jo lähdössä. Vastaajien mukaan töitä on liikaa ja palkka on huono. Tämä Tuomariliiton kysely oli todella vakava hätähuuto siitä vaikeasta tilanteesta, joka suomalaisessa tuomioistuinlaitoksessa tällä hetkellä on. Vaikka taloudellinen tilanne on vaikea, niin ajattelen, että tämä oikeusvaltio on semmoinen yhteiskunnan [Puhemies koputtaa] perusta, että siihen täytyy satsauksia tilanteessa kuin tilanteessa löytää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-02T00:41:19,2022-12-02T00:44:30,Hyväksytty,1.1
2022_133_146,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_147,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minäkin tahdon — edustajat Autto ja Vestman puhuivat aivan naulan kantaan — sanoa täällä tästä minun siviiliammatistani, että puhun monen, itseni ja monen muun, sadan yrittäjän puolesta koskien myymälävarkaita. Se tilanne on aivan kestämätön silläkin saralla: samat herrat ja rouvat tulevat joka päivä varastamaan kaupasta tavaraa saamatta rangaistuksia, ja sitten kun ne saadaan kameraan, totta kai, ja tehdään juttu, niin vuoden päästä syyttäjä soittaa, että on niin vähäpätöinen juttu, että ei nosteta syytettä ollenkaan. Se on kumminkin vuodessa noin 550 miljoonaa euroa, mikä on varkaushävikki kaupoissa Utsjoki—Hanko ja ympäri Suomen, mutta tärkeintä on kumminkin se tila, se mitä työntekijä kokee siellä, esimerkiksi kaupan kassalla, kun hänen työvuoroon tullaan jopa kirveellä tai aseella ryöstämään ne muutamat kympit tai jotkut juoksukaljat, niin siihen minä tahtoisin kyllä ehdottomasti lisää resursseja — siihenkin asiaan. Muuten tämä oikeusvaltio toimii minun mielestäni ihan ok, mutta tässä on semmoinen epäkohta, joka oikeasti satoja yrittäjiä sapettaa joka päivä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-02T00:44:31,2022-12-02T00:45:35,Hyväksytty,1.1
2022_133_148,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan on annettava lausunto. Tähän lähetekeskusteluun varataan tässä ensi alkuun enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Paatero, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_149,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia, ja kiitoksia, että voimme tuoda tämän, vaikka se 17.11. on jo mennyt.
Ensin ehdotetaan, että hyvinvointialueiden pysyvässä siirtymätasauksessa negatiivisia rahoitusmuutoksia rajoitetaan nykyistä tiukemmin. Toisena ehdotetaan tarkennuksia siirtymätasauksen käsittelyyn suhteessa rahoitusjärjestelmän muihin elementteihin ja sitä, että tarkennetaan vuoden 23 rahoituksen korjaavaan kertakorvaukseen liittyvää kirjanpitokäsittelyä. Mutta sen sijaan lausunnolla ollut esitys yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille ohjattavasta lisärahoituksesta ei ole vielä mukana, mutta se on tulossa, me olemme sitä tekemässä, koska lausuntokierroksen jälkeen siihen haluttiin paljon muutoksia.
Rahoituslakiin sisältyvällä siirtymätasauksella siis tasataan rahoituslain mukaan hyvinvointialueelle kuuluvaa laskennallisen rahoituksen ja kuntien nykyisten sote-kustannusten välistä erotusta. Pysyvällä siirtymätasauksella tasataan rahoituksen alarajaa muutettavaksi tässä esityksessä 100 eurosta 50 euroon per asukas. Jos siis uudistuksen rahoitusmallista seuraisi jollekin alueelle nykytilaan verrattuna yli 50 euron negatiivinen muutos rahoitukseen per asukas, tämä tasataan pysyvällä siirtymätasauksella ja samalla siirtymätasauksen porrastusta muutetaan tältä osin.
Lisäksi lakiesityksessä esitetään, että kuntien takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset otetaan huomioon, kun siirtymätasaukset tarkistetaan 23. Ehdotus on osa sääntelykokonaisuutta, jolla kunnilta siirtyvistä kustannuksista poistettaisiin vuosille 21—22 kirjautuvat takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset. Sääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että kunnilta hyvinvointialueille siirtyvä rahoituksen taso ei vääristy takautuvien kustannusten aiheuttamien kustannuspiikkien vuoksi — vaikkapa oikeuden päätökset, jolloin on jouduttu korvaamaan useiden vuosien harmonisointeja.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi siirtymätasausta koskevaa sääntelyä siltä osin, miten valtion rahoittamaa osuutta siirtymätasauksista tulisi käsitellä rahoituksen jälkikäteistarkastuksissa. Mikäli hyvinvointialueella siirtymätasauksena maksettavat erät koko maan tasolla ylittävät niiltä siirtymätasauksena vähennettävät erät, valtio kustantaa rahoituslain mukaan tämän erotuksen. Nyt esiteltävänä muutoksena kuitenkin varmistetaan, että valtion tätä kautta antama rahoitus ei vääristä rahoituslain mukaista jälkikäteistarkastusta ja jää tätä kautta pysyvästi rahoituspohjiin. Ilman nyt ehdotettua täsmennystä olisi riski, että valtion rahoittama osuus siirtymätasauksissa kasvattaisi vuosi vuodelta rahoituksen pohjaa toisin kuin on tarkoitettu. Lisäksi siirtymätasaussääntelyyn tehtäisiin teknisluontoisia korjauksia.
Arvoisa puhemies! Toinen esityksenä ehdotettu asiakokonaisuus koskee hyvinvointialueiden vuoden 23 rahoituksen korjauserää, niin kutsuttua kertakorvausta. Hyvinvointialueiden 23 rahoitus korjataan kuntien vuoden 22 tilinpäätöstietoihin perustuvalla hyvinvointialuekohtaisella kertakorvauksella vastaamaan kuntien todellisia, toteutuneita sote-kustannuksia. Nyt ehdotetaan tarkennusta, jonka perusteella kertakorvaus olisi mahdollista kirjata hyvinvointialueen vuoden 23 rahoitukseen, vaikka se maksetaan vuoden 24 tammikuussa. Muutosesityksen tarkoituksena on tasoittaa rahoituksen jakautumista vuosien 23—24 välillä ja parantaa hyvinvointialueiden vuoden 23 tulosta. Näin varmistetaan se, ettei kunnilta siirtyvän sote-rahoituksen alibudjetoinnista seuraa hyvinvointialueille alijäämää vuodelle 23. Tällä on vaikutuksia myöskin vuoden 24 investointivaltuuksiin. Tämä laki on tulossa voimaan 23 keväällä.
Puhemies! Lausunnolla olleeseen rahoituslain muutosesitykseen sisältyy myös esitys yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille ohjattavasta lisärahoituksesta. Lausuntopalautteen perusteella katsottiin, ettei ollut mahdollisuutta edetä ehdotetulla mallilla, jossa tämä rahoitus olisi vastaavasti vähennetty muilta hyvinvointialueilta. Tämän vuoksi on jouduttu etsimään uusia ratkaisuja, joita ei ole vielä saatu sisällytettyä nyt annettavaan esitykseen. Me olemme käyneet ja käymme neuvotteluja tästä yliopistosairaalan rahoituksen tuomisesta eduskuntaan vielä niin, että se olisi mahdollista käsitellä täällä tammikuussa elikkä vuodenvaihteen jälkeen. Toivottavasti eduskunta on tähän myötämielinen ja saamme myöskin tämän tärkeän osan ja palan tätä sote-uudistusta tänne eduskunnan käsiteltäväksi. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-12-01T18:30:56,2022-12-01T18:36:12,Hyväksytty,1.1
2022_133_150,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_151,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin tänne eteen sen takia, että oletan, että ehkä menee hieman yli kolme minuuttia, toivottavasti ei kuitenkaan kovin paljon yli.
Minusta ministeri Paatero esitteli hyvin tämän selkeän lakimuutoksen, joka tässä nyt on pohjalla, ja siihen sisältyvät käytännössä neljä eri asiaa. Itse keskityn kuitenkin siihen perustaan, koska meillä on nyt erittäin paljon julkista keskustelua käyty niin tässä salissa kuin maakunnissa ja tiedotusvälineissä siitä, onko tämä sote-alueiden eli hyvinvointialueiden rahoitus riittävä, ja jos ei ole, niin mistä se voisi johtua. Tässähän on eräitä korjauksia, joilla tätä tullaan korjaamaan: juuri tämä kertakorvausasia. En puhu nyt siitä tarveperusteisesta, lopullisesta rahoituksesta, joka toteutuu vasta vuonna 2029 täysimääräisesti — siihen astihan meillä on käytössä siirtymätasaus — vaan puhun nimenomaan konkreettisesti ensi vuoden rahoituksesta.
Se ei periaatteessa ole kovin monimutkainen se niin sanottu matemaattinen kaava, jolla tuo ensi vuoden rahoitus määritellään. Siinä on viisi osaa. Siellä on kuntien vuoden 21 sote-toimintojen tilinpäätökset, sitten siellä on vuoden 22 talousarviot, ja näiltä lasketaan keskiarvo, joka sitten skaalataan vuoden 22 tasoon. Sen jälkeen siihen lisätään hyvinvointialueiden indeksi eli indeksimuutos, jolla se kerrotaan, ja sen jälkeen yleinen palvelutarpeen kasvua kuvaava luku, joka on siellä rahoituslaissa keskimäärin hieman vaihdellen yhden prosentin molemmin puolin eri vuosina. Ja sitten viimeisenä tekijänä siihen lisätään lakisääteiset uudet tehtävät, jotka valtio eli eduskunta on säätänyt. Ja näistä kolmesta tekijästä — siis tämä hyvinvointialueindeksi ja yleinen palvelutarpeen kasvu sisältäen myös sellaisen 0,2 prosentin suuruisen muutoskertoimen ja nämä uudet lakisääteiset menot — tulee 1,3 miljardia, mikä näkyy valtion talousarviossa ensi vuodelle. Eli sillä summalla on kasvanut käytännössä vuodessa se talousarviokohta tähän kyseiseen tarkoitukseen.
Mutta nyt voisi kysyä, että missä se ongelma sitten on, kun kuitenkin nyt puhutaan puolentoista miljardin tai vähintään miljardin rahoitusvajeesta? Ongelma on siinä, että jokainen näistä viidestä kohdasta... Ne voidaan tietysti kriittisesti arvioida. Ehkä se, mistä ei ollenkaan kritiikkiä esitetä, on tämä yleinen yhden prosentin vuotuinen palvelutarpeen kasvu. Sanoisin siitä asiasta sen verran, että on aika hienoa, että meillä on puitelainsäädäntö rahoituksen osalta, joka sisältää tällaisen luvun. Aikanaan esimerkiksi korkeakoulujen lainsäädäntö sisälsi kyllä indeksejä, joita niitäkin sitten jäädytettiin tiukempina vuosina. Mutta tähän lakiin on laitettu joka vuosi kasvava yksi prosentti, joka perustuu palvelutarpeeseen ja väestön ikääntymiseen, tästä ei ole paljoakaan ollut puhetta, mutta siitä indeksistä on tietysti, ymmärrettävästi, sanottu, että onko se nyt sitten riittävä. Meillähän ei tämä vuosi ole vielä päättynyt, ja me emme tiedä ihan tarkasti. Voimme toki arvioida, mikä on kuluttajahintojen nousu, mikä on ansiotason nousu. Tämä indeksihän koostuu kolmesta osasta: 60 prosentin painoarvolla palkkojen nousu, siis yleinen ansiotason nousu, 30 prosentin painoarvolla kuluttajahintojen nousu ja 10 prosentin painoarvolla työnantajan sosiaaliturvamaksujen muutos. Ja tämä on nyt tuottamassa tietyn prosenttiluvun tämä indeksi, mutta varmaankin, kun tämä vuosi sitten on päättynyt, niin se tullee olemaan jonkun verran korkeampi. Nytkin se rahoitus tuossa valtion keltaisessa kirjassa, budjettikirjassa, on peräti seitsemän ja puoli sataa miljoonaa euroa, joka tämän indeksin vaikutuksesta tulee.
No, sitten on tietenkin tämä kysymys siitä, kuinka hyvin olemme osanneet arvioida uusien lakisääteisten tehtävien osuuden — on sitten kysymys hoitotakuusta tai lastensuojelun, avohoidon mitoituksesta ja muista asioista. Ne ovat sellaisia keskustelukysymyksiä. Itse kyllä uskon, että valtiovarainministeriö — ainakin sen kokemuksen mukaan, mikä itselleni kertyi sosiaali- ja terveysministeriössä, kun kävimme dialogia VM:n kanssa — pitää huolen siitä, että sinne mahdollisimman realistisesti kirjataan ne todelliset arviot siitä, kuinka paljon uudet lait aiheuttavat lisää kustannuksia.
Mutta se heikko lenkki tässä yhtälössä — ja siihen nyt tuleekin korjaus — on se vuosien 21 ja 22 menojen arvio. Vuodesta 21 on tietenkin tilinpäätökset käytössä, mutta sehän oli kuitenkin toinen koronavuosi. Ensimmäinen koronavuosi oli vuosi 20, ja vuosi 21 oli sellainen vuosi, jolloin kuitenkin kunnat saivat paljon näitä valtion koronakorvauksia, jotka yleensä menevät kunnassa sinne talousarvion muihin osiin kuin varsinaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan, ja sitten oli vähemmän potilaita kuin normaalisti niin sanotusti olisi, ja sen takiahan kunnat ja tulevat hyvinvointialueet ovat olleet sitä mieltä, että sekään ei ole riittävä.
Ja toinen asia on sitten tietenkin tämä vuosi 22, jonka aivan selvästi kunnat ovat alimitoittaneet. Mainitsen kaksi lukuesimerkkiä. Ensimmäinen on se, että esimerkiksi juuri lukemani HUSin osavuosikatsauksen mukaan HUSin alijäämä on muodostumassa 135 miljoonaksi euroksi tänä vuonna, ja koska se on HUSin viimeinen kuntayhtymävuosi, niin kunnathan joutuvat maksamaan sen käytännössä pois, ja se on vain osa tätä alijäämää, mikä täällä Uudellamaalla on syntymässä. Sitten kuntien omien sote-menojen arvio on erikseen. Varsinais-Suomessa vastaavasti Turun kaupungin osavuosikatsauksessa kävi ilmi, että kaupungin sote-menot menevät noin 30 miljoonaa euroa yli. Se edustaa ehkä noin 40 prosenttia koko Varsinais-Suomen sote-menoista, jolloin voidaan arvioida, että siellä se ylitys on 70 miljoonaa euroa.
Ja tämä rahahan puuttuu nyt tietenkin siitä vuoden 22 talousarviosta, mutta valtiohan tulee maksamaan aivan täysimääräisesti sitten vuoden 22 tilinpäätösten mukaiset rahat sinne hyvinvointialueille, ja sen takiahan tässä täytyy nyt olla taitoa siinä talousarvion laadinnassa niin, että katsotaan se koko kolmen vuoden taloussuunnitelma kokonaisuutena, ja siellä saa olla — itse kutsun sitä teknilliseksi alijäämäksi vuonna 23, ei siis poliittista alijäämää, mitään toiveiden tynnyriä, vaan ihan laskennallinen alijäämä, joka vastaa sitä arviota, mikä on se vuoden 23 lopulla tuleva lopullinen rahoitus. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-12-01T18:36:21,2022-12-01T18:43:31,Hyväksytty,1.1
2022_133_152,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_153,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Oli mielenkiintoista kuunnella entisen ministeri Lindénin selvitystä tästä taloudesta. En ihan näin hyvin perillä ole tietenkään asioista — olen kylläkin Pohjois-Savossa rivivaltuutettu, aluevaltuutettu — ja jos oikein ymmärsin, niin lainanottovaltuus Pohjois-Savon hyvinvointialueella on 246 miljoonaa euroa. Siellä on isot investoinnit, jotka pitää toteuttaa, niitä on ilmeisesti vaikeaa kesken jättää. Kun ainakin tähän saakka olen ymmärtänyt, että kun lainaa otetaan, se sitten pitää maksaa takaisin, niin ajattelen näin, että jos pitää palvelutuotannosta se säästö sitten aikaa myöten hakea, niin kyllähän siellä voi joutua aika kipeitäkin päätöksiä tekemään.
Arvoisa ministeri! Oli hyvä kuulla, että tammikuussa tänne sitten saadaan tämä kauan odotettu yliopistosairaalalisä käsittelyyn. Tässä paperissa on kyllä selostettu sitä yliopistosairaalalisän rakennetta, mutta kun teillä on ollut ministerityöryhmän kokous 17. päivä marraskuuta ja te olette linjanneet, että se olisi 116 miljoonaa, niin se noin äkkiä tuntuu siihen todelliseen tarpeeseen nähden kyllä aika vähäiseltä. Jos me otamme yliopistosairaalan varsinaisen tarkoituksen — opetus, tutkimus ja tieteen tekeminen — ja sen pitäisi olla kaikkein korkein taso, missä sitten ympärivuorokautinen päivystys ja erilainen työnjako koko maan sisällä toteutuu, niin pidän tätä 116:ta miljoonaa kyllä todella vähäisenä. Ja jos oikein luin näitä papereita, niin siellä parhaat vaatimukset ovat olleet 600 miljoonaa, että kyllä me nyt vähän rahan kanssa olemme tekemisissä. Kyllähän koko tämä hyvinvointialueen rakenne, että valtio maksaa ja muut päättävät rahankäytöstä, vähän ongelmallinen on. Kyllä se pakko on ilmeisesti tässäkin salissa myöntää.
Arvoisa puhemies! Vielä tähän yliopistosairaalalisään, koska se Pohjois-Savon hyvinvointivaltuutettuna tietenkin kiinnostaa, sillä siellä on yksi maan viidestä yliopistosairaalasta. Hieman ihmettelen ministereitten logiikkaa, että hyvinvointialueen asukasmäärän perusteella annatte tämän rahoituksen, mikä on Pohjois-Savolle tietenkin ongelmallinen. Kun yliopistosairaalat toimivat kuitenkin sillä entisellä erityisvastuualueella, nykyisellä yhteistoiminta-alueella, niin minun käsitykseni mukaan olisi pitänyt ilman muuta linjata ministerityöryhmässä, että vaihtoehto B, joka ottaa koko tämän yhteistoiminta-alueen asukasmäärän huomioon, olisi ollut oikeudenmukainen ratkaisu. Eihän se yliopistosairaalan vastuualue rajoitu siihen tässä tapauksessa Pohjois-Savon asukasmäärään, eli se johtaa vähän epätasa-arvoiseen lopputulemaan. Luen tästä hallituksen esityksestä seuraavan sitaatin: ”Erityisesti Pohjois-Savon alueen lausunnonantajat ja Itä-Suomen yliopisto toivat esille, että vaihtoehto A ei kohdentaisi tuotekehitys-, tutkimus-, innovaatio- ja opetustoiminnan volyymia oikein suhteessa yhteistyöalueen toimintaan ja Itä-Suomen alueella vaihtoehto johtaisi merkittävään kokonaisrahoituksen laskuun.” En minä nyt tietysti voi pohjoissavolaisena aluevaltuutettuna ja kansanedustajana kovin tyytyväinen olla tähän kokonaisuuteen.
Lausunnolla olleista yliopistosairaalalisän kohdentamisvaihtoehdoista yhteistyöalueen asukasmäärä sai eniten kannatusta hyvinvointialueiden lausunnoissa, mutta silti sitä ei hyväksytty ratkaisun pohjaksi. Että jos nyt pienen toiveen, arvoisa ministeri — ymmärrän kyllä, että paineet ovat kovat joka suunnasta — saisi antaa, niin katsoisitte vielä ennen kuin tämä hallituksen esitys tänne tulee, voidaanko tälle jotakin tehdä. Kyllä oikeasti tämä Pohjois-Savon hyvinvointialue ja se yliopistosairaala siellä on suurissa vaikeuksissa, vaikka se on Suomen suurin lääkäreitten ja sairaanhoitajien kouluttaja. Tämäkin näkökulma pitäisi ottaa huomioon.
Arvoisa ministeri! Jutellaan näistä asioista sitten varmaan tammikuussa, kun te saatte tämän tänne, ja toivon, että valiokunnassakin sitten sitä käsitellään vastuullisesti, tämmöinen ratkaisu kun on tehty. Tämän koko järjestelmän, kun se uusittiin, keskeinen päämäärä oli se, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, jolloin näissä jäljelle jäävissä terveyskeskuksissa pitäisi 60 prosenttia olla yleislääketieteen erikoislääkäreitä tai vastaavia ja kokeneita, jolloin lähetteet erikoissairaanhoitoon vähenevät, eli tämä on myös tämmöinen rakenteellinen kysymys. Toinen on sitten, mistä me saamme tänne henkilökuntaa.
Mutta, arvoisa puhemies, lopetan tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-01T18:43:31,2022-12-01T18:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_133_154,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Hyvä. — Ja edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_155,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onkin nyt hyvä, kun vähän puolivahingossa satuin huomaamaan tämän esityksen, ja jäin tähän saliin ihan sen takia.
Tämä hyvinvointialueuudistus käynnistyy nyt mahdollisimman vaikeissa tilanteissa juuri sen tähden, että tätä rahoitusratkaisua ei oikein ymmärretty tehdä oikeisiin niin sanottuihin uomiin heti. Eli lähes kaikki hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tekemällä alijäämäisen budjetin. Se tarkoittaa sitä, että hyvästä tahdosta huolimatta joudutaan heti lähtemään palveluiden leikkaamisen tielle — näin ainakin Länsi-Uudenmaan alueella, ja siellä nyt sitten väännetään poliittista kättä suuntaan jos toiseen, että mistä leikataan. Tämä tilanne on tietysti tämän uudistuksen kannalta, jota on markkinoitu, että se on vuosisadan uudistus ja tulee johtamaan palveluiden paranemiseen, sellainen, että kun lähtöruutu on heti huono, niin eihän siitä pelistä oikein meinaa hyvä tulla, jos pelimerkit ovat jo alussa huonot.
Kun tässä järjestelmässä ikään kuin pakotetaan kunnat tekemään tätä alijäämäistä budjettia ja sitten ei kuitenkaan olla ihan varmoja, millä laskentakaavalla lopuksi saadaan nämä rahat, jotka on luvattu, kun ne laskentaperusteet ovat pitkin matkaa koko ajan muuttuneet, niin se epävarmuus kunnissa on aika suuri. Sitten on kuntia, niin kuin Espoo, joka on lähtenyt voimakkaasti myymään omaisuuttaan — talouden ylijäämä viime vuodelta 200 miljoonaa, tältä vuodelta melkein toinen mokoma — ne tulevat olemaan sitten menettäjiä näissä laskentakaavoissa, ja kuitenkaan näillä omaisuuden myynneillä ei ole mitään tekemistä sen palvelun hinnan kanssa.
Sitten ovat nämä kolme erilaista harmonisoinnin tasoa: on tämä palkkaharmonisointi, on palvelumaksujen harmonisointi ja sitten on vielä kaikkien tukien harmonisointi. Kaikesta tästä, mikä linja sitten missäkin kunnassa valitaan, kustannukset ovat vielä epäselviä. Että kyllä tässä, hyvä ministeri, seurattavaa on vielä teillekin vähäksi aikaa, ja kuka sitten jatkaa näitä hommia ensi kesänä, niin hänelle vielä enemmän seurattavaa — yhtälö ei ole kauhean helppo. Ja ehkä olen hieman tyytyväinen, kun omalta osaltani tämä seuranta päättyy tässä huhtikuussa, ja siirryn vain palvelujen vastaanottajaksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2022-12-01T18:48:23,2022-12-01T18:51:24,Hyväksytty,1.1
2022_133_156,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Ledamot Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_157,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Tack, herr ordförande! Ja kiitos ministerille tämän lain esittelystä. Tämä lakimuutos on tarpeellinen, ja on hyvä, että tämä on niin sanotusti pohjalla, niin kuin edustaja Lindén tuossa totesi, mutta siitä huolimatta yksi keskeinen ongelma on, että puuttuu rahaa, niin kuin me olemme kuulleet edustajakollega Eestilän ja Laukkasenkin suulla tässä. Tosiasia on nyt se, että sote-palveluiden järjestäminen on ensi kuussa hyvinvointialueiden vastuulla, mutta koska palvelut, asiakasmaksut ja mitoitukset ovat pitkälti lakisääteisiä, niin alueiden päätettävissä on ainoastaan, miten ja missä palvelut järjestetään.
Tämän koko sote-uudistuksen tavoitehan oli palveluiden parantaminen ja sujuvoittaminen, mutta nyt on rakennettu uusi hallintohimmeli. Monet hyvinvointialueiden kasvavista kustannuksista eivät oikeastaan liity suoraan palveluiden tason parantamiseen, vaan lisäkuluja syntyy hyvinvointialueiden perustamisista, hallinnosta, tietojärjestelmien muutostöistä ja palkkaharmonisaatiosta. Uusia haasteita on luvassa sittenkin, jos alirahoitettuja hyvinvointialueita joudutaan yhdistämään.
Edustaja Lindén puhui teknisestä alijäämästä, mutta uskon, että hänelläkin on kokemusta bisnesmaailmasta: alijäämä bisnesmaailmassa on tappiollinen tulos, ja alijäämä ja tappiollinen tulos eivät tiedä hyvää koskaan.
Suomen sosiaali‑ ja terveydenhuollon järjestelmä oli kriisissä jo ennen koronaa. Ikääntyvän väestön palvelutarpeiden aiheuttamia haasteita ja hyvinvointialueiden rahoitusongelmia ei pystytä ratkaisemaan ilman, että terveydenhuollon, vanhuspalveluiden ja sosiaalitoimen rahoitusta lisätään merkittävästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-01T18:51:24,2022-12-01T18:53:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_158,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Ja edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_159,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri vastaa varmasti sitten itse osaltaan, mutta haluan ensimmäiseksi todeta edustaja Östmanin viimeisestä virkkeestä, että olen aivan samaa mieltä. Me varmasti tarvitsemme lisää julkista rahoitusta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ikäihmisille, palveluihin pääsyyn, hammashuoltoon, leikkausjonoihin, terveyskeskustoiminnan kehittämiseen ja niin edelleen. Se on aivan varma.
Mutta itse halusin käyttää tuon puheenvuoron, jonka käytin, sen takia, että tässä on hyvin paljon ollut nyt tietämättömyyttä myös siitä, miten tämä rahoitus käytännössä on järjestetty. Tämä alijäämä käytännössä koskee vain tätä taloussuunnitelmakauden, siis kolmen vuoden, ensimmäistä vuotta. Olen itse nähnyt Länsi-Uudenmaan alueen kolmen vuoden taloussuunnitelman, ja siinä se ensimmäinen vuosi on alijäämäinen, toinen vuosi ei enää ole ja kolmas on itse asiassa ylijäämäinen, mikä johtuu siitä, että osa näistä rahoista tulee jälkeenpäin. Se on tietysti, voidaan sanoa, ongelma, koska olisi parempi, että ne kaikki tulisivat etukäteen, mutta silloinhan meidän pitäisi tietää nyt — tai ehkä jo viime kesänä olisi pitänyt tietää — millaisia tulevat tänä vuonna olemaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntayhtymien tuottaman sosiaali- ja terveydenhuollon lopulliset kulut, ja sitä me emme tiedä. Tämä on se haaste. Ja sen takia siellä arviolta on — jos nyt käytän tällaista sanaa kuin ”gäppi” — noin neljän prosentin gäppi, joka sitten tulee olemaan jälkirahoituksella saatava raha. Tämän halusin tässä korostaa, että se tilanne ei kuitenkaan ole sillä tavalla niin dramaattinen.
Tässä ei sinänsä ole minusta mitään uutta, että syksyllä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuussa olevat tahot kertovat päättäjille ja julkisuuteenkin, että rahoitus on riittämätön. Se samahan tapahtui kaikkina aikaisempina syksyinä, mutta se tapahtui eri tavalla. Oli jokaisen sairaanhoitopiirin ja kunnan välisissä keskusteluissa aina esillä, että sairaanhoitopiirit olivat sitä mieltä, että kunnat eivät anna tarpeeksi rahaa, mutta sairaanhoitopiirithän pystyivät laskuttamalla vuoden aikana sen hoitamaan, ja sama keskustelu käytiin sitten kuntien keskushallinnon ja sote-toimialan välillä. Mutta kun oli 300 kuntaa, niin oli paljon vaikeampi kenenkään laskea etukäteen yhteen, mikä se mahdollinen rahoitusvaje olisi. Tarkistin tuossa juuri Kuntaliiton tilastoista, että esimerkiksi vuonna 21 kuntien lopulliset, toteutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat neljä prosenttia suuremmat kuin ennakkoon annetut talousarviot. Ja nyt tavallaan se sama neljä prosenttia tuntuu tietyllä tavalla tässä puuttuvan, mutta se siis tulee lopulta. Tämä on se tärkein viesti, joka pitäisi siellä alueellakin ottaa vakavasti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-12-01T18:53:40,2022-12-01T18:56:34,Hyväksytty,1.1
2022_133_160,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,Kiitoksia. — Onko edustaja Kalmarin puhe alle kolme minuuttia?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_161,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella vastuullista puhetta ex-ministeriltä, ja semminkin, kun tässä on vielä sellainenkin tärkeä seikka — vaikka totta kai se rahoitus täytyy lopulta hoitaa, siitä ei kahta sanaa, mutta aina kun rakenteellisia uudistuksia tehdään, niin on syytä vähän patistaa myös näitä organisaatioita uudistumaan ja ikään kuin kirittää, ettei anneta ainakaan löysää rahaa, jolloin ihan kaikki jatkuu ennallaan. En sitä tarkoita, että yhtään hyvinvointialuetta jätetään pulaan lopulta, mutta tämä oli erittäin hyvä puheenvuoro entiseltä ministeriltä. Selvensi paljon asiaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T18:56:34,2022-12-01T18:57:22,Hyväksytty,1.1
2022_133_162,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Ja nyt nykyinen ministeri Paatero, kolme minuuttia, sitten valitettavasti tähän aiheeseen varatut ajat on käytetty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_163,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Muutamia huomioita.
Ihan ensin palautan mieleen lähetekeskustelun tässä salissa. Kun koko sote-paketti tuli, niin ehkä pöytäkirjoista löytyy, miten meillä oli jotenkin syytetty olo, että piikki on auki ja tullaan tuhlaamaan liikaa rahaa ja miksi tässä ei ole niitä kiristäviä elementtejä, että nopeasti saataisiin kustannustehokkuutta lisää. Muistatte ehkä jotkut muutkin tämän keskustelun. No, nyt on ääni kellossa muuttunut ja toteamme sen, että rahoitusta ei ole välttämättä riittävästi, ja ehkä se näyttää myöskin tästä vuosikymmeniä taaksepäin olleen tilanteen, jolloinka vuosi vuodelta ollaan kunnissa lisätty sairaanhoitopiireille syksyllä sitä rahoitusta.
Vielä tähän epävarmuuteen: Me tiedetään nyt, Kuntaliiton arvio on noin 600 miljoonaa, tämä alibudjetointikysymys, jota nyt yritetään tällä lailla sitten aikaistaa, sitä kertakorvauksen maksamista, mutta meillähän ei ole vieläkään tiedossa kunnista, mitkä ovat inflaatiovaikutukset tälle vuodelle, puhumattakaan ensi vuodesta. Me ei tiedetä, mitkä ovat palkkaratkaisut. Me tiedetään kyllä, että sote-ala on tehnyt oman palkkaratkaisun, mutta kun se on sidottu samalla tavalla kuin koko kuntakenttä teollisuuden, teknologiateollisuuden ja muiden, ratkaisuihin, niin voi olla, että se ei ole se viimeinen luku vielä sieltä puolelta. Elikkä meillä on tämmöisiä elementtejä tässä vielä olemassa. Kolme vuotta on tietenkin taloussuunnittelukausi, mutta sitten on vielä ylimenokausi niin, että vuoden 23 tilinpäätös on hyvinvointialueilta ensimmäinen, joka tulee vaikuttamaan samalla tavalla kuin kuntien tilinpäätökset vaikuttavat yli vuoden sinne seuraavaan kunnille menevään valtionosuuteen elikkä toteutuneiden kustannusten mukaan, ja silloin vasta, kun saadaan vuoden 23 tilinpäätös hyvinvointialueilta, voidaan suunnata se vuoden 25 rahoitukseen. Tämä mallihan menee näin, koska kuten tiedätte, nyt jotkut alueet ovat olleet huolissaan tässä ihan viime lähiviikkoinakin siitä, että kun viimeiset tiedot vasta tulivat, me laitettiin kirjat kiinni lokakuun lopussa, jolloinka me saatiin kunnista viimeisimmät luvut vuodelta 21. Vasta vuoden 21 tilinpäätöksen pohjalta voidaan laskea ne eurot, jotka ovat tulossa hyvinvointialueille, mutta myöskin se tieto, millä sitten kunnille tulee tulevaisuudessa valtionosuudet ja myöskin nämä siirtymät. Tämän takia tämä rullaa vähän myöhässä, ja sen takia myöskin tämä huomio siihen, että tämä taloussuunnittelukausi on se.
Ehkä vielä sanon tähän loppuun, että kun kysymys on siitä, leikataanko heti palveluita, niin te, me, kaikki olemme kuntapäättäjiä. Eihän se logiikka ole näin toiminut, vaan on mietitty, mistä sitä rahoitusta saadaan lisää, voidaanko tehostaa jotakin, vaikka jotkut kunnat ovat tehneet, tiedätte, [Puhemies koputtaa] alijäämäisiä tilinpäätöksiä ja sitä on joskus jatkunut useampiakin vuosia. Kuntalaisten palvelut eivät ole siihen loppuneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-12-01T18:57:26,2022-12-01T19:00:55,Hyväksytty,1.1
2022_133_164,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan on annettava lausunto. Tässäkin lähetekeskusteluun varataan näin ensi alkuun enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Mikkonen, olkaatten hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_165,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Poliisilaki on poliisin toimintaa ohjaava peruslaki. Nykyinen poliisilaki tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Laki sisältää yleiset poliisin toimintaa koskevat säännökset, esimerkiksi yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä ja voimakeinojen käyttöä koskevat toimivaltuussäännökset, säännökset poliisin salaisesta tiedonhankinnasta rikosten estämisessä ja paljastamisessa sekä vaaran torjumisessa. Tämän hallituksen esityksen tarkoituksena on nyt selventää eräitä poliisilain sellaisia säännöksiä, jotka ovat käytännössä osoittautuneet epäselviksi tai tulkinnanvaraisiksi. Lisäksi esitetään salaisiin tiedonhankintakeinoihin liittyviä muutoksia. Tämä lakiesitys liittyy kiinteästi hallituksen 20. päivä lokakuuta tänä vuonna eduskunnalle antamaan esitykseen pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta, joka on tällä hetkellä lakivaliokunnan käsiteltävänä. Poliisilain ja pakkokeinolain salaista tiedonhankintaa koskevat pykälät vastaavat pääosaltaan toisiaan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään muutettavaksi etsintäkuulutetun kiinniottamista koskevaa pykälää niin, että se kattaa myös muun kuin etsintäkuulutetun henkilön, jonka tuomioistuin on määrännyt noudettavaksi tuomioistuimeen. On melko tavanomaista, että tuomioistuin päätyy istuntopäivänä siihen, että poissa olevaa asianosaista tai todistajaa yritetään tavoittaa noudettavaksi vielä samalle istuntopäivälle ilman etsintäkuulutusta. Tämän takia poliisilain 2 luvun 3 §:ää muutettaisiin niin, että se kattaisi myös muun kuin etsintäkuulutetun henkilön, jonka tuomioistuin on määrännyt noudettavaksi tuomioistuimeen vangittavaksi tai otettavaksi säilöön.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eräitä poliisilain 5 luvun salaisia tiedonhankintakeinoja koskevia säännöksiä. Salaisten tiedonhankintakeinojen osalta ehdotetaan, että lupaa telekuuntelulle tai ‑valvonnalle ei enää jatkossa haettaisi vain tiettyihin teleosoitteisiin tai telepäätelaitteisiin vaan luvat haettaisiin jatkossa tietyn henkilön telekuunteluun ja ‑valvontaan. Telekuuntelua koskevan harkinnan osalta olennainen on telekuuntelun aiheuttama perusoikeuspuuttuminen, joka kohdistuu luottamuksellisen viestinnän suojaan. Merkitystä tämän kannalta ei ole tietyn henkilön käyttämien telepäätelaitteiden tai liittymien taikka näihin kohdistuvien telekuuntelulupien lukumäärällä. Olennaista tämän sijaan on, voidaanko tietyn henkilön luottamuksellisen viestinnän suojaa rajoittaa hänen viestintäänsä kohdistettavalla telekuuntelulla. Tietyn henkilön käyttämien teleosoitteiden ja ‑päätelaitteiden yksilöintitietojen selvittäminen jäisi edelleen poliisin, esimerkiksi rikoskomisarion, virkavastuulla selvitettäväksi asiaksi. Samalla vahvennettaisiin perusteluvelvollisuutta koskien sitä, että telekuuntelu kohdistuisi vain toimenpiteen kannalta välttämättömiin telepäätelaitteisiin tai ‑osoitteisiin.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä mahdollistetaan peitelty tiedonhankinta tietoverkossa ennaltaestettäessä rikosta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, tai sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapitoa. Peitellyssä tiedonhankinnassa kysymys on tiettyyn henkilöön kohdistuvasta lyhytkestoisessa vuorovaikutuksessa tapahtuvasta tiedonhankinnasta, jossa poliisimiehen tehtävän salaamiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. Tietoverkkojen käytön lisääntyessä on lisääntynyt myös poliisin tarve peitellylle tiedonhankinnalle tietoverkossa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että poliisi saisi kohdistaa henkilöön peiteltyä tiedonhankintaa tietoverkossa, jos henkilön lausumien tai muun käyttäytymisen perusteella voidaan perustellusti olettaa hänen syyllistyvän rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta, tai jos kysymyksessä on rikoslain 17 luvun 19 §:ssä tarkoitettu rikos.
Peitelty tiedonhankinta eroaa peitetoiminnasta, jolla tarkoitetaan tiettyyn henkilöön tai hänen toimintaansa kohdistuvaa suunnitelmallista tiedonhankintaa käyttämällä soluttautumista, jossa tiedonhankinnan edellyttämän luottamuksen hankkimiseksi tai tiedonhankinnan paljastamisen estämiseksi käytetään vääriä, harhauttavia tai peiteltyjä tietoja tai rekisterimerkintöjä taikka valmistetaan tai käytetään vääriä asiakirjoja. Peitetoiminnan käytön osalta hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jatkossa ei enää edellytetä rikollisen toiminnan suunnitelmallisuutta, järjestäytyneisyyttä tai ammattimaisuutta taikka ennakoitavissa olevaa jatkuvuutta tai toistuvuutta silloin, kun kyseessä on tapon, murhan tai surman estäminen.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotettavilla muutoksilla on tarkoitus selventää poliisilain eräitä säännöksiä, jotka ovat käytännössä osoittautuneet epäselviksi tai tulkinnanvaraisiksi. Muutoksen myötä tavoitteena on, että säännökset olisivat selkeitä soveltaa. Se lisää sekä käsittelyn tehokkuutta että tiedonhankintakeinojen kohteena olevien yhdenvertaista ja lain soveltajasta riippumatonta kohtelua. Suurin osa esityksessä ehdotettavista muutoksista kohdistuu poliisilain 5 lukuun, joka perustuu olennaisilta osiltaan pakkokeinolain 10 luvun säännöksiin salaisista pakkokeinoista. Tavoitteena on, että esityksessä ehdotettavat poliisilain 5 luvun muutokset vastaavat pääosiltaan tähän esitykseen liittyvässä esityksessä ehdotettavia pakkokeinolain 10 lukuun tehtäviä muutoksia. Tämä tarkoittaa, että hallintovaliokunnan ja lakivaliokunnan on hyvä yhteensovittaa mainittujen lakien yhtäläisiä säännöksiä. Hallituksen esitys on perusteltua lähettää hallintovaliokuntaan käsiteltäväksi ja perustuslakivaliokuntaan lausuttavaksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-01T19:01:24,2022-12-01T19:08:12,Hyväksytty,1.1
2022_133_166,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Näin, kiitokset. — Ja edustaja Kilpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_167,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Julkisen vallan toiminnan on perustuttava aina lakiin, ja poliisillahan on poikkeuksellisen suuret toimivaltuudet. Se liittyy ihan kansalaisten vapauteenkin ja kiinniottoon ja voimakeinoihin, jopa siihen, että voidaan käyttää ampuma-asetta jopa ihmistä kohti. Nämähän ovat tosi poikkeuksellisen voimakkaita toimivaltuuksia. Ja poliisilakihan on sitten se, joka määrittelee eniten ja väkevimmin poliisin toimintaa, ja sen mukaan mennään.
Joskus ennen muinoin, kun poliisilakia ei vielä ollutkaan, niin jokaisessa tilanteessa poliisilla oli omat toimivaltuutensa ja keinonsa toimia, ja sinäkin aikana, kun itse olen ollut poliisina, poliisilaki on koko ajan kehittynyt, ja niinhän sen pitää ollakin.
Tässä kohtaa meillä on nyt käsittelyssä muutoksia, jotka ovat hyvin tervetulleita, ja itsekin olen tähän lakialoitteen tehnyt, nimenomaan tuon ylimääräisen tiedon hyödyntämisestä pakkokeinojen kohdalla. Eli kun poliisi on saanut esimerkiksi huumausainerikoksesta tiedon ja se ei ole liittynyt siihen perusterikokseen, mihinkä on niitä pakkokeinoja saatu, niin poliisi on joutunut siltä kohtaa työntämään sormet korviinsa ja uskottelemaan itselleen, että mitään en ole juurikaan kuullut. Poliisi ei ole voinut sitä tietoa hyödyntää millään tavalla, mutta taas vastapuoli on voinut täysimääräisesti sitä tietoa hyödyntää oman syyttömyytensä vahvistamiseksi ja todistamiseksi, mikä on tietysti aika erikoinen tilanne ja osoitus siitä, millä tavalla tässä laissa on ollut parantamisen varaa.
Elikkä tämä on minun mielestäni esimerkkitapaus siitä, miten nyt lainsäädännön heikkouksia korjataan, ja tässä kohtaa pitää lausua kiitos sisäministerille ja ministeriölle tästä työstä. Tämä on erittäin hyvä ja tervetullut ja toivottu muutos. Tässähän on elementtejä, jotka ovat olleet jo edelliselläkin kaudella olemassa. Ja kyllä se niin vain on, että rikollisuus meidän yhteiskunnassamme ja nämä ongelmat jatkuvasti vain kehittyvät, monimutkaistuvat, moninaistuvat, ja sillä tavalla pitää yhteiskunnankin myös siihen, näihin muutoksiin ja kehityksiin, vastata, ja tässä kohtaahan me sitä juurikin teemme. — Että oikein paljon kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-01T19:08:14,2022-12-01T19:10:48,Hyväksytty,1.1
2022_133_168,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_169,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja ministeri! Kiitän kovasti tästä hallituksen esityksestä. Tämä käytännössä tuo sellaisia työkaluja, joita tarvitaan tämän päivän poliisin kohtaamien merkittävienkin haasteiden ratkaisemiseksi.
Yksi ilmiö tämänkaltaisesta uudesta toiminnasta, mihin poliisin resursseja kiinnitetään ja johon myös tämä hallituksen esitys nyt auttaa, on jengiytyminen ja erityisesti jengiytyminen täällä pääkaupunkiseudulla. Sehän on noussut otsikoihin viime aikoinakin. Jengiytyminen on tämän yhteiskunnan huolestuttavin esimerkki siitä, mihin nuorten pahoinvointi voi johtaa, ja se työllistää poliiseja tälläkin hetkellä. Pidän merkittävänä sitä, että jatkossa poliisin toiminta, anonyymi toiminta, tällaisissa tilanteissa, erittäin vakavissakin väkivaltatilanteissa, mitä pääkaupunkiseudulla on nähty, on mahdollista helpommin tämän lain myötä.
Nämä kyseiset jengit koostuvat poliisin mukaan pääasiassa nuorista miehistä, jotka ovat ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Toimintaan lukeutuu muun muassa väkivaltaa, huumekauppaa ja ryöstelyä. Rikoksia tekee toki vain pieni osa nuorista, ja tässä korostuu monenlaisia kohtia, missä olemme ehkä epäonnistuneet suomalaisessa yhteiskunnassa ja missä haasteissa meidän tulisi paikata. Itä-Uudenmaan poliisi kertoi vastaavasta ilmiöstä Vantaalla aiemmin marraskuussa, ja ajattelen, että myös esimerkiksi ministeri on ottanut kantaa siihen, että tämän jengiytymisen eteen meidän tulisi ehkä koventaa myös rangaistuksia osana tätä jengirikollisuuden vastustamista.
Nämä työkalut poliisille toimia uusissa ilmiöissä ja myös valtuudet tehdä työtään vanhoissa niin, että ei riskeeraa omaa ammattitaitoaan tai omaa henkeään, ovat äärimmäisen tärkeitä. Ajattelen, että myös poliisin itsensä nostama tarve siitä, että he ovat lähempänä lapsia ja nuoria, käyvät kouluissa samalla tavalla kuin he kävivät koulussa meidän lapsuudessa, on tosi tärkeä, jotta saisimme vietyä tätä poliisitoimintaa siihen suuntaan, että se on lähellä kansaa ja sitä kautta myös kansan luottamaa toimintaa.
Kiitoksia tästä hallituksen esityksestä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-01T19:10:48,2022-12-01T19:13:21,Hyväksytty,1.1
2022_133_170,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_171,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tosiaan kiittää hallitusta, että tämmöinen esitys on tuotu tänne, ja kyllähän tämä parantaa poliisin toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia saada tietoa.
Erityisesti täytyy kyllä kiittää ammattimies, kansanedustaja Marko Kilpeä, että hän on tehnyt lakialoitteen, joka nyt on hallituksen esityksenä. Näinhän sen pitääkin mennä, että meillä on ihmisiä, jotka tietävät tarkkaan, mitä kentällä tarvitaan, ja on käytännön näkökulma, ja sitten tehdä lakialoite ja sitten se viedään päätökseen, ja eduskunta sen varmaan aikanaan hyväksyy.
Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä, kun täällä edustaja Kilpi totesi, että rikollisuus monimuotoistuu ja on entistä hankalampi tutkia ja oikeusjärjestelmä kuormittuu paljon, niin pitäisikö yhteiskunnankin koko ajan mennä siihen suuntaan, että semmoisten välineiden kantamisesta, joilla pidetään yhteyttä, tiedotetaan tai muuta, on aina tiedossa, kenenkä se väline on. Kysymys liittyy ministerille, kun itse olen epätietoinen, miten nämä prepaid-liittymät, joita nyt sitten käsitykseni mukaan kuka tahansa voi ostaa: Mikä on kansainvälinen käytäntö? Pitääkö siellä olla joissakin maissa nimi alla, että tiedetään tarkkaan, kuka sen on ostanut, niin että jos on tarve rikosten tai muun epämääräisen toiminnan yhteydessä seurata tätä prepaid-liittymää, tiedetään, kuka sen on hankkinut? Ja jos ei näin ole, niin kuulisin ministeriltä mielellään, miksi näin ei ole.
Jengirikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja nuorison epätyydyttävä toiminta, mikä nyt oireilee ja ilmenee monella tavalla: Tästä salista pitäisi tulla signaaleja yhteiskunnalle, kansalaisille, veronmaksajille, että täällä ryhdytään oikeasti toimenpiteisiin. Vaikka se ei kuulukaan sisäministerin toimialaan, niin kuitenkin kehottaisin sisäministeriä tekemään oikeusministerin kanssa yhteistyötä rikoslain muuttamiseksi niin, että luvattoman aseen kantaminen julkisella paikalla tai autossa ei johtaisi automaattisesti sakkoihin vaan koppihoitoon. Silloin kun me vedetään rangaistukset koviksi tämmöisestä luvattoman aseen kantamisesta pitkin poikin katuja, silloin kun on tietoisuus siitä, että siitä tulee kova rangaistus, se ehkäisee aseitten kantamista ja luvattomien aseitten pyörittelyä joko julkisella paikalla, autoissa tai missä tahansa. Itse näissä rikosasioissa maallikkona näkisin, että kaikkein tärkeintä on, että tämä talo antaa koko ajan signaaleja, että panta kiristyy, ja jos rikolliset toimivat epätoivottavalla tavalla, eri tavalla kuten yhteiskunta edellyttää, niin rangaistukset vaan kovenevat. Ymmärrän sen, että ei kaikkea rikollisuutta voida rangaistuksia koventamalla suinkaan ehkäistä, mutta kyllä tietyissä röyhkeissä rikoksissa ja toisten turvallisuuden uhkaamisessa ja uhkaavassa käytöksessä pitäisi olla niin, että sitten tulee vaikeuksia näille rikollisille. — Tämmöisiä terveisiä, arvoisa sisäministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-01T19:13:21,2022-12-01T19:16:25,Hyväksytty,1.1
2022_133_172,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_173,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvää lainsäädäntöä, tässä on hyvää keskustelua käyty. On aivan selvää, että silloin kun on kyse vakavasta rikollisuudesta, niin meidän pitää päivittää niitä pelisääntöjä, millä poliisit voivat näitä vakavia rikoksia selvittää esimerkiksi tappoa, murhaa tai surmaa selvitettäessä, ettei tarvitse olla suunnitelmallisuutta, järjestyneisyyttä tai ammattimaisuutta tai ennakoitavissa olevaa jatkuvuutta, että helpotetaan tätä tutkintaa, että saamme paremmin syyllisiä kiinni, että oikeusvaltion periaatteet sitten toteutuvat ja myöskin poliisin selvittämismahdollisuudet helpottuvat, samoin tämä laitetarkkailu.
Mutta asia, mistä vielä tässä keskustelussa ei ole tullut kehuja — näistä muista on — on se, että on myöskin tämä oikeuteen hakeminen: Poliisimiehellä on oikeus ottaa kiinni muu henkilö, jonka tuomioistuin on määrännyt noudettavaksi tuomioistuimeen, vangittavaksi tai otettavaksi säilöön. Se on aika turhauttavaa, että silminnäkijät ja muu joukko saapuvat monesti sinne oikeusistuntoon turhaan ja sitten itse syytetty ei vaivaudu paikalle, ja kun tämä muilta vie kallista työaikaa, niin tämä on todella harmillinen tilanne ollut. Eli myöskin tämä pykälä on käytännön toiminnan kannalta todella viisasta.
Nyt kun sisäministeri on tässä paikalla, niin kysyisin myöskin siitä, että saisimme ehkä resurssia paremmin sinne rikosten selvittämisen puolelle. Jos eläinten hyvinvointilainsäädännön yhteydessä nousseet asiat pystyttäisiin ratkomaan sillä tavalla, että kun on tämmöisiä ristiriitatilanteita eläinten hyvinvointiasiasta, niin on noussut kysymys, voisiko olla tämmöinen selvittelyn joku neuvottelukunta tai tällainen, joka loisi pelisääntöjä siitä, miten näitä asioita yleisesti tulkittaisiin, että nämä kaikki eivät kuormittaisi sekä tutkintaa että oikeuslaitosta. Miten te näette tällaisen asian, olisiko siinä järkeä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T19:16:26,2022-12-01T19:19:24,Hyväksytty,1.1
2022_133_174,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Vielä edustajat Kilpi ja Koponen, ja sen jälkeen ministerin vastauspuheenvuoro. — Edustaja Kilpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_175,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä tunsin pakottavaa tarvetta nyt vielä palata edustaja Kempin erinomaiseen puheeseen, ansiokkaaseen puheeseen, joka kosketteli poliisin ennalta estävää toimintaa ja sitä, kuinka poliisin pitäisi enemmän olla lasten ja nuorten arjessa ja ihmisten lähellä. Samalla täällä on myöskin nostettu esiin hyvin päivänpolttava asia, jengirikollisuus, ja siihen lisäisin myöskin nämä hyvin hätkähdyttävät ongelmat, mitä lasten ja nuorten keskuudessa tällä hetkellä on.
Itsehän olen niitä poliiseja, joka on käytännössä koko poliisiuransa käynyt noissa koululuokissa vierailemassa ja tehnyt sitä ennalta estävää työtä lasten ja nuorten keskuudessa. Sanoisin niin, että se on sitä parasta mahdollista poliisityötä, jossa on hyvin iso annos ennalta estävää vaikutusta. Ja kun nyt tästä asiasta puhutaan, niin puhutaan silloin myöskin puhtaasti resurssiasioista. Jos me eletään sellaista tilannetta, että tuolla väkeä on jatkuvasti alimitoitetusti ja mennään hälytystehtävältä toiselle, ei keretä niitäkään hoitaa ja odotusajat ovat liian pitkiä, mennään tukka märkänä ja laikka punaisena tehtävältä toiselle, niin onhan se aivan selvä asia, että sinne koululuokkiin niitä poliiseja ei sitten riitä. Itse asiassa poliisihan on täysin valmis tällaiseen toimintaan. Siellä on ihmisiä, jotka ovat erittäin motivoituneita tekemään tätä tällaista työtä, ja ainoa este ja pullonkaula tälle on se, että niitä tekijöitä ei riitä.
Minä kyllä kehottaisin tähän asiaan kiinnittämään erityistä huomiota, sillä myöskin tämän oman taustani kautta pystyn näkemään, että lasten ja nuorten keskuudessa on tällä hetkellä menossa niin isoja ongelmia, jotka ovat kehittyneet niin pitkällä aikaa, että poliisi ei ole ainoa keino ja lääke tähän asiaan, vaikka sitä helposti siihen monesti tarjotaankin. Tämä on iso yhteiskunnallinen ongelma ja tilanne, johonka pitää ihan kaikkien herätä niin kotona, perheissä kuin sitten kouluissa ja kaikkialla, missä ollaan, tässäkin salissa. Semmoinen laastarointi sinne tänne ei ole apu tähän asiaan. Jos nyt ei pystytä sillä tavalla laajasti tähän tilanteeseen havahtumaan ja heräämään, niin pahoin pelkään, että tulee kyllä olemaan hyvin pitkällisiä ja isoja ongelmia ja vaikutuksia. Se tarkoittaa myöskin sitä, että juuri ne lapset ja nuoret, jotka ovat siellä heikoimmassa päässä, tulevat olemaan entistä heikommassa päässä ja itse asiassa niitten porukka vain kasvaa.
Tähän pitää ihan oikeasti nyt tehdä semmoista poikkihallinnollista yhteistyötä laajalla rintamalla, että voidaan torjua se vahinko, minkä ikävä kyllä aistin, että on tulossa. Nämä tapahtumat, mitä on tällä hetkellä uutisissa nähtävissä, ovat vain niitä pieniä pistemäisiä kuplia, jotka kertovat meille tavallisille ihmisille, että jotakin tapahtuu siellä pinnan alla. Nyt pitää pystyä näkemään sinne pinnan alle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-01T19:19:26,2022-12-01T19:22:41,Hyväksytty,1.1
2022_133_176,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Koponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_177,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on, aivan kuten tässä on kuultu, kannatettava esitys. Sitten täällä puhuttiin tosiaan tästä jengiväkivallasta, ja siinä pitää tosiaan unohtaa ideologiat ja kohdata ne faktat, tosiasiat, mitä asiassa on, ja kuunnella ammattilaisia — he kyllä tietävät sieltä kentältä, mitä siellä tapahtuu — ja ottaa vaikka mallia muista maista, Tanskasta, Ruotsista, mitkä toimenpiteet siellä ovat ehkä onnistuneet. Siellä on niin kovia kuin pehmeitä keinoja.
Perussuomalaisilta on tullut kriminaalipoliittinen ohjelma. Siellä on hyviä kohtia, ja olen myös itse tehnyt 17 kohdan toimenpidealoitteen Suomen ja suomalaisten turvallisuuden lisäämiseksi. Myös siellä on juuri näitä kohtia, mitä on todettu esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa erittäin toimiviksi asioiksi, että tässä vain pitää tosiaan kohdata ne faktat ja tehdä toimenpiteitä niiden perusteella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-01T19:22:41,2022-12-01T19:23:47,Hyväksytty,1.1
2022_133_178,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Ja ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_179,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvästä keskustelusta. Tämä keskustelu laajeni toki tässä nyt aika paljon muuallekin kuin vain tähän lakiesitykseen, ja niinhän me ollaan tietysti tässä viime aikoina aika useinkin keskusteltu tässä salissa myös tästä nuorten väkivallan lisääntymisestä, jengiytymisilmiöstä ja niin edelleen. Me todellakin olemme kuunnelleet paljon kenttää. Olemme tehneet eri toimenpiteitä, olemme lisänneet poliisin resursseja, koska se on juuri se yksi avain sekä rikostutkinnan nopeuttamiseen että myös siihen, että myös poliisilla on resursseja tehdä sitä ennalta estävää työtä, joka on äärimmäisen tärkeää, mutta aivan yhtä tärkeää on se, että meillä on myös — jo ennen kuin nuoret ovat tehneet sitä ensimmäistä rikostakaan — tukea jokaiselle nuorelle, puhutaan sitten koulusta, puhutaan nuorisotyöstä, puhutaan lastensuojelusta esimerkiksi. Tämän koko ketjun täytyy olla tietysti kunnossa, että me voimme varmistaa sen, että jokaisella nuorella on edes yksi turvallinen aikuinen, jolta tietää saavansa apua ja tukea. Esimerkiksi — itse asiassa juuri eilen — kävin keskusteluja tästä rikollisuudesta kaduilla, ja siellä oli paikalla poliiseja, näitä järjestöjä, jotka tekevät tätä ennaltaehkäisevää työtä, ja nuorisotoimen edustajia ja niin edelleen ja myös niitä nuoria, jotka itse ovat olleet siellä rikoksen polulla kadulla. Heidän suurin viestinsä oli, että he eivät ole saaneet sitä apua riittävän ajoissa, ei ole saanut niitä palveluja, mitä tarvitsee — puhutaan sitten mielenterveydestä tai puhutaan esimerkiksi siitä, että pääsee lastensuojelun piiriin itse halutessaan, ja nämä ovat myös niitä asioita, mihin pitää puuttua.
Mutta tähän lakiesitykseen liittyen todellakin edustaja Kilpi tietysti itse poliisina hyvin tietää sen, että tässä nimenomaan korjataan nyt näitä epäkohtia, mitä on noussut esiin, ja se on tietysti tärkeää tietoa. Ja todellakin tässä tämä, mitä edustaja Kilpi otti esiin, tämän ylimääräisen tiedon käyttäminen, jota itse asiassa tuossa omassa avauspuheenvuorossani en nostanut esiin, on myös tärkeä muutos. Elikkä silloin kun sitä tietoa saadaan, niin sitä voidaan käyttää myös jonkun muun rikoksen selvittämiseen kuin juuri siihen, mitä varten sitä tietoa on haettu, ja silloin kun puhutaan rikoksesta, jonka rangaistus on vähintään kolme vuotta vankeutta, tai sitten on kyse joistakin seuraavista rikoksista, joissa tämä on lueteltu, ja uutena tähän tuli jo todellakin näitten edustaja Kilven mainitsemien huumerikosten lisäksi lahjuksen antaminen, lahjominen elinkeinotoiminnassa tai lahjuksen ottaminen elinkeinotoiminnassa tai lahjuksen ottaminen, virkasalaisuuden rikkominen tai virka-aseman väärinkäyttäminen. Nämä ovat tärkeitä käytännön muutoksia, mitä tässä lakiesityksessä on.
Haluan myös nostaa tämän edustaja Kalmarin nostaman asian, mikä tässä lakiesityksessä todellakin muuttuu, että se on juuri näin, että on paljon niitä tilanteita, joissa olisi oikeudenkäynti menossa ja sieltä puuttuu sitten niitä avainhenkilöitä, ja se on aivan turhaa yhteiskunnan resurssien hukkaan heittämistä ja myös hidastaa näitä oikeusprosesseja, mikä on yksi meidän haasteemme ollut, että prosessit pitkittyvät. Nyt tällä lakiesityksellä myös tämä muuttuu siltä osin, että poliisi voi hakea sen henkilön, jonka tuomioistuin on määrännyt kuultavaksi, vaikka etsintäkuulutusta ei olisi tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+6.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-01T19:23:47,2022-12-01T19:27:27,Hyväksytty,1.1
2022_133_180,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maahanmuuttoviraston automaattisen päätöksenteon oikaisuvaatimusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 276/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Edelleen lähetekeskusteluun varataan näin ensi alkuun enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Mikkonen jälleen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_181,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle Maahanmuuttoviraston automaattisen päätöksenteon oikaisuvaatimusta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 276/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on mahdollistaa Maahanmuuttoviraston automaattinen päätöksenteko tietyissä asiaryhmissä. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi oikeudesta vaatia maksutta oikaisua Maahanmuuttoviraston tiettyjä ansiotyön perusteella myönnettäviä oleskelulupia, kuten erityisasiantuntijan oleskelulupaa, sekä Euroopan unionin sinistä korttia koskeviin päätöksiin. Kyse on eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevan automaattista päätöksentekoa koskevan yleislainsäädännön edellyttämästä oikeussuojakeinosta.
On arvioitu, että automaattisen päätöksenteon käyttöönottaminen Maahanmuuttovirastossa ei edellytä muita muutoksia maahanmuuton erityislainsäädäntöön kuin tämän nyt esittelyssä olevan.
Maahanmuuttoviraston toiminnan tehostaminen automaatiota lisäämällä on tarpeen, sillä toisaalta Maahanmuuttovirastolle valtiontalouden kehyksissä osoitetut määrärahat ovat vähenemässä, mutta samalla kuitenkin tavoitteena on lisätä erityisesti työ- ja opiskeluperusteista maahanmuuttoa, joten Maahanmuuttoviraston tulisi kyetä käsittelemään entistä enemmän hakemuksia käytössään olevilla resursseilla. Myös ylimmät laillisuusvalvojat ovat viime vuosina kiinnittäneet huomiota Maahanmuuttoviraston pitkiin käsittelyaikoihin. Automaation lisääminen yksinkertaisia asioita koskevassa päätöksenteossa on nähty yhtenä ratkaisukeinona Maahanmuuttoviraston toiminnan tehostamiseksi, mutta lainsäädäntö ei ole nykyisellään mahdollistanut täysin automatisoitujen päätösten tekemistä.
Maahanmuuttoviraston automaattisia yksittäispäätöksiä koskevaa sääntelyä ehdotettiin jo edellisellä vaalikaudella hallituksen esityksissä eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa. Tuolloin esitysten käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että automatisoituun päätöksentekomenettelyyn vaikuttaa sisältyvän useita hallinnon yleislaeilla nimenomaisesti säätelemättömiä kysymyksiä, ja edellytti, että valtioneuvosto selvittää automatisoitua päätöksentekoa sääntelevän yleislainsäädännön muutostarpeet ja valmistelee tarvittaessa automatisoitua päätöksentekoa koskevan yleisen lainsäädännön.
No, oikeusministeriö on valmistellut tuon automaattista päätöksentekoa koskevan yleislainsäädännön, ja se on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Tuon yleislainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Siitä, minkälaiset asiat viranomainen voisi ratkaista automaattisesti, säädetään ehdotetussa yleislainsäädännössä. Sääntelyn taustalla olevan tietosuoja-asetuksen mukaan ihminen ei saa joutua täysin automaattisen päätöksenteon kohteeksi, ellei siitä ole säädetty laissa, joka sisältää riittävät suojatoimet ihmisen oikeuksien turvaamiseksi. Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä olevassa yleislainsäädännössä on esitetty täksi tietosuoja-asetuksen edellyttämäksi oikeussuojakeinoksi maksutonta oikaisuvaatimusta. Näin hakija saisi oikaisua vaatimalla automaattisesti ratkaistun asiansa vielä ihmisen arvioitavaksi päätöksen tehneessä viranomaisessa. Nyt tämä käsittelyssä oleva laki nimenomaan toisi tämän elementin.
Tässä laissa nyt ehdotetaan siis säädettäväksi oikeudesta vaatia maksutta oikaisua Maahanmuuttoviraston tietyissä asiaryhmissä ratkaisemissa asioissa. Yleislainsäädännön oikaisuvaatimusedellytyksestä voidaan tietyin edellytyksin poiketa, ja Maahanmuuttovirasto voi näissä poikkeustapauksissa ottaa automaation käyttöön suoraan yleislainsäädännön nojalla, mutta oikaisuvaatimus mahdollistamalla voidaan laajentaa automaation käyttöalaa Maahanmuuttovirastossa.
Esityksellä pyritään ennakoimaan automaation yleislainsäädännön ja ulkomaalaislain työntekoa koskevien muutosten voimaantuloa, joten tässä esityksessä ehdotettavan ulkomaalaislain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan näiden esitysten hyväksymisen jälkeen.
Automaatiosta olisi hyötyä sekä Maahanmuuttovirastolle että asiakkaille, sillä sen avulla voidaan sujuvoittaa rutiiniratkaisujen tekemistä ja ohjata henkilökunnan työpanosta nimenomaan niihin tehtäviin, joissa tarvitaan asiantuntijan arviota. Esityksessä ehdotettu oikaisuvaatimuksen käyttöönotto on tarpeen, jotta voidaan tehostaa Maahanmuuttoviraston toimintaa mahdollistamalla automaattinen päätöksenteko tietyissä asiaryhmissä ja turvata samalla hakijalle oikeus saada automaattisesti ratkaistu asiansa vielä ihmisen arvioitavaksi. Automaatiota lisäämällä voimme merkittävästi nopeuttaa lupien saamista, mikä on tietysti tarpeen, jotta ihmiset saisivat mahdollisimman nopeasti asiansa käsiteltyä. — Kiitos. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+7.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-01T19:27:51,2022-12-01T19:33:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_182,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun, tässä vaiheessa, enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Kurvinen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_183,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus ""parannetaan viljelijöiden asemaa ruokaketjussa ja edistetään ruokaketjun sisäistä vuoropuhelua"". Tämä esittelyssä oleva hallituksen esitys on omalta osaltaan varmaan tällä vaalikaudella viimeisiä konkreettisia, ainakin eduskuntaan saapuvia konkreettisia esityksiä, joilla tätä kirjausta toteutetaan.
Kysymys on, arvoisa puhemies, siitä, että aika pitkään olemme puhuneet siitä, kun menemme ruokakauppaan, että tarvitaan reilun kaupan tuotteita, tarvitaan reilua kauppaa, ja silloin se on yleensä näyttäytynyt sellaisena, että kun ostamme kahvipaketin tai ostamme banaaneja, niin mietimme, millä tavalla sitä afrikkalaista tai eteläamerikkalaista viljelijää on kohdeltu ja saako hän elämiseen riittävän säällisen hinnan siitä omasta tuotteesta, minkä ostamme. Mutta olemme harvemmin ajatelleet jauhelihapakettia tai maitopurkkia tai kiloa perunaa, että tuleeko siitä riittävästi, reilu osuus tuottajalle. Valitettavasti tilanne on se, että aina se osuus ei ole reilu, näin ei voi sanoa.
Tämän vuoksi tammikuussa 2019 tuli voimaan Suomessa uusi laki, elintarvikemarkkinalaki, jota tällä nyt esittelemälläni esityksellä muutetaan. Taustalla on myös Euroopan unionin direktiivi, joka koskee epäterveitä kauppatapoja ruokamarkkinoilla, myös tätä direktiiviä toteutettiin tällä uudella elintarvikemarkkinalailla. Laissa, joka tuli voimaan silloin kolmisen, nelisen vuotta sitten, säädettiin tuottajille mahdollisuus saada maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina ja siten, että niissä on tietty vähimmäissisältö. Lisäksi alkuperäisessä laissa kiellettiin kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten tai muuten sopimattomien menettelyjen käyttö maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa. Lisäksi perustettiin elintarvikemarkkinavaltuutetun virka. Kysymys on riippumattomasta viranomaisesta, valtuutetusta, jonka tehtävänä on valvoa kyseisten vaatimusten ja kieltojen noudattamista.
On myös uudistettu jo kerran aiemmin tätä lakia, joka nyt on tänään esillä: on lisätty direktiivin mukaiset hyvän kauppatavan vastaiset kiellot ja säädetty jonkin verran myös direktiiviä tiukemmista maksuaikaa ja peruutuksia koskevista kansallisista säännöistä, joita nyt sitten tällä minun esittelemälläni esityksellä niin ikään edelleenkin vielä lisää kiristettiin. Myöskin elintarvikemarkkinavaltuutetulle on tullut uusia tehtäviä muun muassa tarkastusten tekemiseen.
Arvoisa puhemies! Miksi nyt on esillä tämä lakimuutos kohtuullisen tuoreeseen lakiin? Toimijoilta on tullut paljon palautetta. On katsottu tarpeelliseksi maa- ja metsätalousministeriössä, että selkeytetään ja tarkennetaan lakia tietyiltä osin. Lisäksi on ilmennyt selkeitä tarpeita tiukentaa sallittuja maksuaikoja sekä tiettyjä elintarvikkeitten palautuksia koskevia sääntöjä.
Tämä ei ole, puhemies, mikään vallankumouksellinen hallituksen esitys, sanon sen heti alkuun, vaan kysymys on enemmän korjaussarjasta — olen nimittänyt tämän itse omassa työskentelyssäni elintarvikemarkkinalain korjaussarjaksi. Esityksen tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Tällä esityksellä pyritään tarkentamaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä ja edesauttamaan valtuutetun mahdollisuuksia neuvoa ja auttaa toimijoita markkinoilla. Lisäksi halutaan poistaa tiettyjä epäselvyyksiä ja halutaan myöskin helpottaa kustannuskriisiä, mikä tällä hetkellä on maataloudessa... [Mikrofoni sulkeutui]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt jostain syystä… Mikrofoni on jälleen päällä. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.] No niin, tässä eivät enää minuutit näy, mutta yritän olla tässä napakka. — Kysymys on mielestäni samantyyppisestä laista kuin vaikkapa kaikille tuttu työsopimuslaki, jolla suojataan työntekijää suhteessa työnantajaan, kun katsotaan, että aina työsopimussuhteessa työntekijä on rakenteellisesti heikommassa asemassa kuin työnantaja. Ja samoin voisin verrata sitä huoneenvuokralakiin, jossa suojataan vuokralaista suhteessa vuokranantajaan, tiettyjä sopimusehtoja kielletään ja rajoitetaan hieman sopimusvapautta.
Tämän lain valmistelun yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö on myös aloittanut selvityksen tällaisesta kustannusindeksistä ruoka-alalle, elintarvikealalle. Tämä selvitys tämmöisestä mahdollisesta ruoka-alan kustannusindeksistä valmistuu keväällä 2023. Olen myös patistanut markkinatoimijoita eli ennen kaikkea Maataloustuottajien keskusjärjestö MTK:ta ja muita tuottajajärjestöjä ja teollisuutta ja kauppaa yhdessä myös sopimaan, löytyisikö markkinaehtoinen tapa löytää tällainen sopimusindeksi. Tiedän myös, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut tutkimuksen alkutuotannon kannattavuusongelmista ja siitä, miten kuluttajan maksama hinta ruuasta jakautuu ketjun eri toimijoille.
Puhemies! Käyn tiiviisti läpi vielä kuusi keskeistä muutosta, mitä tämä esitys pitää sisällään.
Ensinnäkin on tarkennus viranomaisten määritelmiin.
Sitten meillä on merkittävät muutokset sallittuihin maksuaikoihin. Pilaantuvien elintarvikkeiden osalta 30 päivän maksuaika rajautuu 14 päivään ja pilaantumattomien tuotteiden osalta 60 päivästä 30 päivään, ja näistä voidaan poiketa, jos tuottaja haluaa poiketa. Eli nämä ovat nimenomaan sellaisia, että näihin lainkohtiin voi vedota tuottaja halutessaan, mutta jos hän haluaa pidemmän maksuajan, niin se on sitten mahdollista.
Pidän ehkä merkittävimpänä tässä esityksessä tätä myymättä jääneiden tuotteiden palautuksen kieltoa niin, että pilaantuvia tuotteita ei voi enää palauttaa ilman korvausta takaisin tuottajalle.
Lisäksi tulee informatiivinen lisäys — tämä on kohta neljä — elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin, että tulee seurata markkinoiden toimintaa.
Ja, puhemies, viides muutos on sitten merkittävämpi elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin: hänet velvoitetaan ottamaan tietoonsa saamiaan asioita käsiteltäväksi oma-aloitteisesti. Eli nyt on ollut niin, että täytyy ikään kuin tehdä ilmoitus tai kantelu elintarvikemarkkinavaltuutetulle, jos vaikka joku viljelijä kokee tällaista epäeettistä toimintaa markkinoilla, mutta nyt tulee myös valtuutetulle virkavelvollisuus, jos hän tutkimuksissaan ja vierailuillaan huomaa tällaista epätervettä toimintaa, siihen puuttua.
Lisäksi pidän merkittävänä kuudentena muutoksena sitä, että valtuutetulle säädetään mahdollisuus avustaa elintarvikeketjun osapuolia neuvotteluissa myös tilanteissa, joissa sopimuksen noudattamisesta aiheutuu kohtuuttomia seurauksia tavarantoimittajalle, vaikka kysymyksessä ei olisi epäily sopimattomasta menettelystä.
Arvoisa puhemies! Totean loppuun, että tällä hallituksen esityksellä, joka toivon mukaan ehditään eduskunnassa käsitellä, ei ratkaista kaikkia elintarvikemarkkinoitten vääristymiä, vaan katson, että tulevalla vaalikaudella tulee esimerkiksi kilpailulakia tarkastella, pitäisikö sinne tehdä muutoksia. Myös tuottajajärjestöt ovat ottaneet tähän kantaa viime aikoina, että kilpailulain osalta pitäisi ehkä muutoksia tehdä. Haastankin kaikki puolueet ja eduskuntaryhmät siihen, että ensi vaalikaudella ruokamarkkinaa tehdään oikeudenmukaisemmaksi avaamalla kilpailulaki laajemmin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-01T19:33:59,2022-12-01T19:42:36,Hyväksytty,1.1
2022_133_184,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisat edustajat! Jos otetaan reilun minuutin mittaisia debattipuheenvuoroja, niin jokainen listalla oleva ehtii puhumaan. Jos otetaan puhujalistan mukaan, niin läheskään kaikki eivät kerkeä. Suurin osa näyttää nousevan seisomaan. — Edustaja Östman, painakaa V-painiketta ja nouskaa seisomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_185,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä. Eilen olin hiukan hämmästynyt siitä, kun ministeri Saarikko kyllä tosiaan kiitti kristillisdemokraatteja tästä meidän vaihtoehtobudjetistamme, ja hän oli pannut merkille sen, että me olemme esittämässä lisää määrärahoja ja tukea maataloudelle. Mutta siis se, miten hän jatkoi, kun hän sitten ikään kuin kyseenalaisti sitä, että kai te olette mukana sitten tukemassa elintarvikemarkkinalakiuudistusta, niin totta kai me olemme tukemassa sellaisia muutoksia, jotka oikoisivat nämä vääryydet, mitä nyt on alalla — että tuottajalle ei jää oikeastaan mitään, vaan tuottajan toiminta jää tappiolle ja kauppa käärii ne suurimmat voitot.
Me, jos joku, olemme tällä kaudella ja myöskin edellisellä kaudella puhuneet muun muassa tästä private label ‑systeemistä, joka vääristää markkinoita. Kun ajatellaan, että kauppa voi myydä tuotteita omalla tuotemerkillä, vaikka niillä ei ole minkäänlaista jalostusarvoa siinä, niin tätä olen ihmetellyt monta vuotta. Ja on viitattu EU:n kilpailulakiin, mutta kyllä kai tässä pitäisi olla mahdollista saada muutosta aikaiseksi, että hänellä, joka jalostaa sen tuotteen, on oikeus myöskin markkinoida niitä tuotteita omalla nimellään — eikä niin, että kaupassa on Pirkka ja Rainbow ja Kartano ja ties mitä, mutta jatketaan debattia.
Toivon mukaan me pääsemme yhteisymmärrykseen ministerin kanssa siitä, että tämä on tosiaan kyllä vain korjaussarja. Me haluttaisiin rajumpia muutoksia, koska muuten tämä tilanne markkinoilla ei korjaannu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-01T19:42:37,2022-12-01T19:44:22,Hyväksytty,1.1
2022_133_186,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_187,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lainsäädäntö on todella hyvä. On tärkeää, että maksuajat lyhenevät ja niihin saadaan osapuolten niin sopiessa myös poikkeuksia. Tämä koskee esimerkiksi siementuotantoa.
On tärkeää, että esimerkiksi perunanviljelijän ei tarvitse ottaa sitä myymättä jäänyttä tuotetta takaisin. Eikö tämä olisi kohtuutonta, kun kaupat tekevät ennätystuloksia nytkin, että sitten vielä riskin siitä myymättä jääneestä joutuisi kantamaan tavarantoimittaja?
Ja myöskin ennen kaikkea se on tärkeää, että elintarvikemarkkinavaltuutettu saa velvoitteet ja pelisäännöt puuttua epäterveisiin kauppatapoihin entistä paremmin.
Kiitos, ministeri Kurvinen, tämä on ollut hienoa työtä.
Se ei ratkaise kaikkea. Me tarvitsemme indeksin, jolla saadaan kustannuksia siirrettyä eteenpäin, [Peter Östman: Hyvä!] ja toivon, että kaikki puolueet ovat siinä mukana. Tarvitsemme kilpailulainsäädäntöön selkeitä muutoksia, jotka turvaavat heikomman asemaa tai mahdollistavat samanlaisen tasapainon kuin siellä vahvemman puolella. Meillä on Euroopan keskittynein kauppa, ja meillä on esimerkiksi 25 miljoonalle ihmiselle kauppapinta-alaa, eli sillä puolella kyllä olisi tehtävää niin, että saamme tämän elintarvikeketjun kustannuksia ylös.
Haluan vielä nostaa asian pakkausmerkinnöistä. Kun me vaadimme koko ajan, kiritämme omaa elintarvikeketjuamme erilaisilla säädöksillä — muun muassa tulemme nyt eläinten hyvinvointilainsäädännön osalta säätämään entistä enemmän — niin annan tämän ihan vapaaseen käyttöön kaikille: ihan samalla tavalla kuin olemme nostaneet valiokunnassa paljon näistä private labeleista, [Puhemies koputtaa] niin haluaisin, että pakkausmerkinnöissä, jotka eivät täytä Suomen lainsäädännön ehtoja, [Puhemies koputtaa] lukee pakkauksissa jatkossa aina se, että tämä tuote ei täytä Suomen lainsäädännön vaatimuksia. Saa ottaa kopin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T19:44:24,2022-12-01T19:46:35,Hyväksytty,1.1
2022_133_188,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Näin. — Pidetään debattipuheenvuorot siinä reilussa minuutissa, ei vajaassa kahdessa. — Edustaja Sankelo. [Tuomas Kettunen: Oli niin tärkeä, hyvä puheenvuoro!] — Oli kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_189,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla ei ole tähän itse lakiesitykseen huomautettavaa. Sehän on hyvä, että edistetään elintarvikemarkkinan ja ‑ketjun toimivuutta. Puhuisin kuitenkin laajemmin tässä ruokaketjun toimivuudesta.
Nythän on perustettu tämä parlamentaarinen työryhmä, joka pohtii ruoantuotannon kannattavuutta pidemmällä aikavälillä, ja kokoomuskin lähti tähän työhön mielellään mukaan nimenomaan siitä näkökulmasta, että meillä on niitä pitkän aikavälin asioita, jotka liittyvät ruoantuotannon kannattavuuteen.
Nyt meillä on kuitenkin akuutti kannattavuuskriisi päällä tällä hetkellä. Ministeri kertoi, että tämä on viimeinen laki, joka ruokaketjun osalta on tänne tulossa, mutta kun kannattavuustilannehan ei tästä nyt ole paranemaan päin, niin kysyisinkin tässä yhteydessä vielä ministeriltä: Tässä on maaliskuuhun aikaa hallituksella tehdä työtä kannattavuuden osalta. [Puhemies: Kiitoksia!] Mitkä ovat ne toimenpiteet, joilla se tehdään? Muutama kuukausi vielä jäljellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-01T19:46:35,2022-12-01T19:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_133_190,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_191,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta Suomen huoltovarmuus turvataan ja ruokaketju toimii, se edellyttää, että kaikki ketjun osapuolet siinä pärjäävät — siis sekä tuottajat, teollisuus että kauppa — ja on varmasti niin, että tuottajien asema on tässä liian heikko ja siihen ratkaisuja pitää hakea, ja nämä ehdotukset ovat sinänsä ihan tervetulleita. On myöskin varmasti niin, että nämä eivät ole riittäviä, vaan pitää edelleen löytää uusia keinoja. Meillähän on tosiaan nyt käynnissä tämä parlamentaarinen työryhmä, joka niitä keinoja osaltaan etsii, ja se on hyvä, että nyt on tällaista laajempaa tukea tälle työlle.
Ja ymmärrän hyvin, että ministeri Kurvisen toimiaikana tätä kilpailulakia ei ehditä ratkaisemaan, mutta sen verran täytyy keskustalaisia haastaa, että te olette tätä sektoria nyt hoitaneet kohta kaksi vaalikautta ja tässä olisi kyllä ollut aika monta paikkaa jo lähteä niitä uudistuksia tekemään. Hyvä, että nyt edes tätä selvitetään sitten [Puhemies koputtaa] ja koetetaan löytää ratkaisua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-01T19:47:55,2022-12-01T19:49:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_192,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_193,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elintarvikemarkkinalailla ei tietenkään maatalouden leipää saada sen leveämmäksi — ei maataloustuotteiden toimittajien eikä elintarvikkeiden toimittajien — mutta on tietysti tärkeää, että kauppatapoja tehdään sivistyneemmäksi ja heikompaa sopimuspuolta suojataan. Ja on erittäin tärkeää, että näitä enimmäismaksuaikoja lyhennetään. On myöskin tärkeää, että ne, jotka haluavat sopia pidemmästä maksuajasta, voivat sen sopia. Tärkeää on tietysti tämä, että tuotteita ei palauteta korvaamatta sitä tuottajalle. Ja on tärkeää tietysti myöskin, että lisätään elintarvikemarkkinavaltuutetun velvoitteita puuttua näihin markkinahäiriöihin.
Me, aika monet täällä, olemme parlamentaarisen maataloustyöryhmän jäseniä, ja olisi tietysti [Puhemies koputtaa] mukava keskustella täällä laajemminkin. Näistä asioista on yleensä helpompi puhua kuin tehdä konkreettisia toteutettavia ehdotuksia. [Tuomas Kettunen: Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja tietää, mistä puhuu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T19:49:03,2022-12-01T19:50:18,Hyväksytty,1.1
2022_133_194,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_195,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä elintarvikemarkkinalaki on ihan kannatettava. Se on pieni apu erityisesti niille alkutuottajille. Me tiedämme kaikki, että tässä koko elintarvikeketjussa on ongelmia erityisesti siellä alkutuotannossa tulonmuodostamisen kannalta. Kauppa toimii hyvin, teollisuuskin toimii ymmärtääkseni hyvin, mutta alkutuotannossa on kannattavuusongelma.
Näen kuitenkin, että emme voi ajatella, että on kaupan syytä se, että joku osa tätä ketjua toimii hyvin markkinaehtoisesti ja pystyy myös tekemään tulosta ja hyvääkin tulosta. Ei ole huono asia, vaan on todella hyvä asia, että meillä edes yksi tai kaksi osaa markkinasta toimii hyvin. Meidän tulisi entistä enemmän miettiä, miten me pystytään auttamaan alkutuotantoa toimimaan markkinoilla tehokkaammin, tuottamaan sitä ruokaa niin, että siitä jää käteen raha, ja myös tuomaan lisää euroja siihen ketjuun. [Puhemies koputtaa] Tämä elintarvikemarkkinalaki [Puhemies: Kiitoksia!] on pieni apu siihen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T19:50:20,2022-12-01T19:51:29,Hyväksytty,1.1
2022_133_196,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_197,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä laki on varmaan ihan hyvä. Siinä on ehkä joitain asioita, mistä minä näen, että voi muodostua ongelmaksi. Esimerkiksi se takaisinostoasia on vähän ongelmallinen siinä, että pienet kaupat ympäri Suomea, monet, esimerkiksi leipomot ja muut, antavat sinne kokeiluun tuotteita, ja sitten kun niitä ei saa palauttaa, niin voi olla, että kauppias jättää sitten ostamatta nämä tuotteet, mutta se on pieni asia. Mutta suurin asia on varmaan se, että ne, jotka tuottavat nämä tuotteet, eivät saa tarpeeksi hyvää korvausta siitä, ja siihen olisi kyllä... Ne voivat itseäänkin syyttää vähän siinä, koska kyllä siihen pitäisi saada indeksit mukaan ja kaikki tämmöinen, että on siinä parantamista myös siellä toisella puolella, ja ne voisivat paremmin järjestäytyä myös, että saisivat paremman hinnan tuotteistaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-01T19:51:30,2022-12-01T19:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_198,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron, ja sen jälkeen mennään puhujalistalle. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_199,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tilanne maatiloilla on hirvittävä tällä hetkellä: kohonneet hinnat — lannoite, polttoaine — tulevaisuuden näkymät tilanteessa, jossa kustannukset nousevat. Tilanne on hirvittävä. Ja sen takia kiitän ministeriä siitä sitkeästä, pitkäjänteisestä ja voimakkaasta työstä, mitä olette tehnyt tämän tilanteen korjaamiseksi. Haluamme kaikki parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa. Ennätystuloksia keräävällä kaupalla on varaa maksaa viljelijälle paremmin, ja siinä tämä lakipaketti auttaa. 
Esityksessä lyhennetään maksuaikoja, kielletään pilaantuvien tuotteiden korvaukseton palauttaminen ja vahvistetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun mahdollisuuksia puuttua. Nämä kaikki toimet ovat välttämättömiä. Tämän lisäksi ajattelin, että työtä tulee jatkaa. Tämä on hyppy parempaan, mutta seuraavaksi tarvitsemme kilpailulain kokonaisuudistuksen, vain siten voimme puuttua ongelmiin riittävällä tasolla. Työtä on jatkettava, [Puhemies koputtaa] ja siinä toivotan voimia ministerille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-01T19:52:40,2022-12-01T19:53:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_200,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvinen, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_201,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Arvostan kovasti tätä erittäin vilkasta maatalouspoliittista keskustelua, mikä tässä virisi — hyviä huomioita. On oikeastaan vaikeaa olla kenenkään kanssa varsinaisesti eri mieltä. Kommentoin ihan tiiviisti muutamia puheenvuoroja.
Edustaja Östman nosti esille nämä private label ‑tuotteet. Nehän ovat tietyllä tapaa kaupalle tapa painaa hintoja alaspäin, se, että on näitä kaupan omia tuotemerkkejä eikä sitten brändejä, suoraan teollisuuden omia brändejä. Tulisi varmasti selvittää, mitä lainsäädännöllä asialle voi tehdä. Jos en väärin muista — voi olla, että muistikuvani on vääräkin — Isossa-Britanniassa olisi jonkinlaista lainsäädäntöä tähän, ja se tulisi kyllä varmasti sitten käyttöön ottaa.
Edustaja Kalmari — ja saattoi olla joku muukin — otti esiin nämä kustannusindeksit. Puhutaan varmaan indekseistä monikossa. Olen ymmärtänyt niin, kun olen keskustellut alan toimijoiden kanssa, että varmasti yhdellä indeksillä ei ihan päästä eteenpäin, koska kulurakenne on hieman erilainen riippuen siitä, onko enemmän eläinperäinen tuote, kuten meijerituote tai lihatuote, vai onko kysymys sitten kasvisperäisistä tuotteista, ja sen mukaan, kuinka jalostettuja tuotteet ovat, on vähän erityyppinen kulurakenne.
Edustaja Kalmarin kanssa, valiokunnan puheenjohtajan kanssa, olen samaa mieltä siitä, että me tarvitaan tiukempia tuotemerkintöjä. Euroopan unioni on uudistamassa omaa tuotemerkkejä koskevaa lainsäädäntöään, ja siitä pitäisi tulla nyt loppuvuodesta ihan esitys, miten sitä kiristetään. Ja olen tukenut Agrifish-neuvoston kokouksissa ja niiden liepeis-, oheistilaisuuksissa sitä, että tätä kiristetään ja mahdollistetaan tämmöiset kireämmät sääntelyt.
Edustaja Sankelolle voin todeta, että tämä on viimeinen esitys tähän ruokamarkkinan toimintaan liittyen. Muutakin voi tulla — pidetään tämmöinen kiinnostus tietyllä tapaa yllä. Tärkeä asia lähikuukausina on muun muassa uuden ohjelmakauden toimeenpano siten, että saadaan maataloustukien maksuaikataulu järkeväksi. Siihen liittyen tapasin kaksi viikkoa sitten maatalouskomissaaria. [Puhemies koputtaa] Ja tämän vuoden eläinpalkkioitakin yritämme vielä saada jonkin verran maksuun.
Totean, puhemies, vielä kaksi asiaa tiiviisti. Muun muassa edustaja Pitkon hyvään puheenvuoroon liittyen: meidän pitäisi saada näitä tuottaja- ja toimialaorganisaatioita enemmän aikaiseksi elikkä näitä tuottajien laillisia kartelleja, joita laki nyt mahdollistaa, sitä, että tuottajat liittoutuvat — erityisesti kasvinviljelytiloilla tuottajat liittoutuvat — suhteessa kauppaan ja teollisuuteen. Ja vientiä pitäisi parantaa, ruokavientiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-01T19:53:49,2022-12-01T19:56:26,Tarkistettu,1.1
2022_133_202,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_203,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kehuin jo äsken tätä esitystä, joka siivoaa merkittävällä tavalla kauppatapoja. Meillä on tämä parlamentaarinen maataloustyöryhmä, joka on ministeri Kurvisen nimittämä, nimitetty 8. heinäkuuta, ja se aloitti työnsä varsin tarmokkaasti syyskuun alussa, olemme käyneet paljon materiaaleja läpi. Olisi tietysti mukava, jos edustaja Harkimokin tekisi siellä ensiesiintymisensä nyt, kun on jo joulukuu, niin saataisiin häneltäkin näitä ajatuksia, joilla Suomen maataloutta voitaisiin kannustaa parempiin olosuhteisiin.
Esimerkiksi tämä indeksiasia on hyvin problemaattinen. On helppo sanoa, että pitäisi sitoa indeksiin, ja olen tietenkin sitä mieltä, mutta se on hyvin problemaattinen asia sitten käytännössä toteuttaa. On huomattavan paljon helpompaa puhua täällä salissa kuin tehdä jotain.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T19:56:26,2022-12-01T19:57:34,Hyväksytty,1.1
2022_133_204,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_205,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviranta käytti tuossa hyvän puheenvuoron indeksistä. On totta, että tämä ei ole yksinkertaista lainsäädäntöä. Jos se olisi ollut, tiedän, että ministeri Kurvinen olisi sen tänne saliin tuonut. Siksi tähän täytyy tehdä hyvä pohjatyö. On hyvä, että tätä indeksiasiaa valmistellaan nyt kevääseen, niin että on valmiit speksit sitten, kun siihen tullaan.
Sinänsä monilla aloillahan tämä toimii vapaaehtoisesti. On aivan selvää, että kuljetuspuolella, kun polttoaineitten hinnat nousevat, on hintaklausuulit ja niitä voidaan siirtää — tämäkään ei aivan aukottomasti toimi, ja siellä saattaa olla pitkiä viiveitä eri toimittajilla, mutta pääsääntöisesti tämä toimii — tai taksialalla tai muualla. Mutta kun tätä ei luontaisesti tapahdu tietyllä sektorilla, niin kyllä varmasti on mahdollisuuksia näitten säännösten puitteissa saada kuitenkin tähänkin asiaan ratkaisuja.
Kun viittasin kilpailulainsäädäntöön tuossa omassa puheenvuorossani, niin meillä on siis Euroopan keskittynein kauppa Suomessa. Kaksi sisäänostajaa täyttää 80 prosenttia meidän kaupasta, ja jalostajatkin ovat aika voimattomia monelta osin sillä tavalla, että saisivat omia hintojaan siirrettyä eteenpäin. Tästä on esimerkkinä se, että monet lihatalotkin ovat aika heikossa tilanteessa tällä hetkellä. Sitten kun mennään vielä ketjussa alaspäin, meidän tuottajat ovat aivan polvillaan. Näin ei voi jatkua, ja siksi esimerkiksi kilpailulainsäädännössä pitää pohtia relevanttia markkina-alueasiaa.
On aika mielenkiintoista, että kun Yara tekee ennätystuloksia nyt ja sitten taas toisessa päässä esimerkiksi kaupat tekevät ennätystuloksia, kaikki käyttävät hädänalaista hyväkseen. Yaran relevantti markkina-alue on ajateltu erilaiseksi kuin elintarvikeketjun jalostajien. Tällä ei välttämättä ole perusteita, ja muissa maissa sitä ei ole samaan tapaan tulkittu. Meillä ei esimerkiksi pystyisi Arlan kaltaisia jättejä syntymään meidän pelisäännöillä. Jos mietitään vaikka tuota liha-alan tulevaisuutta, niin kyllä yksi keskeinen tekijä olisi se, että siellä olisi riittävä vastavoima kaupan vahvalle neuvotteluvoimalle.
Mitä sitten tulee muihin asioihin, niin nostin tuossa nämä pakkausmerkintäasiat. Mehän Suomessa säädämme monenlaisista asioista, mitä siellä pitää suolan osalta tai minkäkin ainesosan kohdalta lukea, myös yli Euroopan lainsäädännön. Kun me kerran pystymme näihin pakkausmerkintöihin tällä tapaa vaikuttamaan, niin mielestäni olisi todella tärkeää kuluttajalle antaa se informaatio, että jos tuote ei täytä Suomen lainsäädännön velvoitteita, se kerrottaisiin. Onhan se aivan sietämätöntä, että me tässä talossa jatkuvasti vaadimme erilaisia toimia mutta kuluttaja ei edes tiedä, että muualta tuodut elintarvikkeet eivät täytä suomalaisen lainsäädännön vaateita. Me emme pysty estämään, vaikka monesti sanotaan, että pitäisi estää tänne markkinoille pääsy. Se on ehkä vielä vaikeampaa kuin edustaja Kivirannan esiin nostamat vaikeudet kilpailulainsäädännössä, mutta uskoisin, että pakkausmerkinnöissä tätä tietä ei oikein vahvasti olla edes kokeiltu.
Toinen asia, mihin meidän pitää pystyä vaikuttamaan, on Hanselin hankinnat. Julkiset ruokahankinnathan muodostavat merkittävän osan elintarvikemarkkinoista ja määrittelevät sitä hintaa. Tällä hetkellä Hanselilla on kymmenen prosentin indeksipykälä, minkä verran korkeintaan ne korotukset voivat todella pitkillä sopimuskausilla olla. Tämän täytyy muuttua, ja täytyy myös olla niin, että sitä pykälää käytetään. Olin Hanselin toimitusjohtajan kanssa yhteyksissä. Aika suoraviivaistakin keskustelua käytiin, mutta arvostan sitä keskustelua. He totesivat, että vaikka tätä indeksiä on käytetty monilla muilla sektoreilla, elintarvikkeitten osalta sitä ei ole käytetty, koska ei ole minkäänlaista varmuutta, että se etenisi alaspäin sinne tuottajille asti, koska nyt jo kaupat ovat tehneet ennätystuloksia. Kieltämättä tuo perustelu on aivan oikea, eli sinne puolellekin mekanismia pitäisi luoda, niin että esimerkiksi hankintoja tehtäisiin sitten suoraan jalostajilta eikä käytettäisi näitä muutamaa tukkuporrasta, jotka ovat ennätystulokset nytkin tässä hädänalaisten riistämisessä tehneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T19:57:40,2022-12-01T20:03:11,Hyväksytty,1.1
2022_133_206,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_207,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Edustaja Kinnunen, Mikko, poissa. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_208,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä esitys on erittäin tarpeellinen, joskin vasta ensimmäinen askel ruokamarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Tämä lakimuutos nyt ei ratkaise yksistään ruokamarkkinoilla vallitsevaa epätasapainoa, mutta toimet ovat oikeansuuntaisia — oikeaan suuntaan mennään. Syytä on nyt tarkastella, miten lain vaikutukset alkavat näkymään käytännössä.
Puhemies! Kyllä on niin, että lain suurempien muutostarpeiden selvittäminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian — puhutaan siis elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Nimittäin näillä toimenpiteillä avitetaan sitä, että suomalainen viljelijä pärjäisi. Tänään on käyty hyvää keskustelua jo aiemmin, ja onkin hyvä, että myös parlamentaarinen työryhmä on laitettu pystyyn ja heinäkuusta lähtien se on työtä tehnyt sen eteen, että etsitään asianmukaiset ratkaisut siihen, kuinka alkutuotannon ahdinkoon vastataan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:45:44,2022-12-02T00:47:07,Hyväksytty,1.1
2022_133_209,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Sankelo poissa, edustaja Pitko poissa, edustaja Kivisaari poissa, edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_210,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kurvinen kovasti toivoi, että kun tämä asia on lähetekeskustelussa, niin silloin kansanedustajat runsaasti osallistuisivat keskusteluun ja ottaisivat kantaa tähän elintarvikemarkkinalakiesitykseen. Siksi näen erittäin tarpeelliseksi, kun arvostan ministerin ponnisteluja suomalaisen maatalouden ja ruoantuotannon edistämiseksi, osallistua nyt keskusteluun.
Kiitän ministeriä lakiesityksestä, jolla pyritään korjaamaan sitä elintarvikemarkkinassa olevaa epäsuhtaa, joka tällä hetkellä vallitsee, että se, joka tekee eniten töitä, saa sitten kuitenkin ehkä sen kaikkein pienimmän siivun siitä koko arvonmuodostuksesta. On tärkeää ja hienoa, että tällainen laki on tuotu eduskuntaan. Mutta on totta, että vielä on varmasti paljon työtä tehtävänä. Kun edustaja Kettunen viittasi, että ikään kuin tämän lain uudistus pitäisi nyt isommasti käynnistää, niin nythän nimenomaan valiokunnissa on sitten mahdollisuus kuulemisten kautta lähteä kartoittamaan vielä sitä tilannetta, joka siellä elintarvikemarkkinassa vallitsee.
Arvoisa puhemies! Se, mikä tässä on todella olennaista, on se, että suomalaiset kuluttajat haluavat syödä hyvää, terveellistä, puhdasta, eettisesti tuotettua suomalaista ruokaa. Uskon, että myös suomalainen elintarviketeollisuus haluaa nimenomaan sitä kotimaista, hyvää raaka-ainetta. Ja tietysti kauppa haluaa myydä kotimaista ruokaa, ja jotta sitä kotimaista myytävää on, niin se vaatii sitä, että meidän viljelijämme voivat hyvin, että ne tilat, jotka käytännössä ruuan tuottavat, pystyvät kannattavasti toimintaansa tekemään. Tässä mielessä tämä on nyt yksi työkalu siellä pakissa.
Mutta on kyllä totta — vaikka tässä nyt ei ehkä näin illan tässä vaiheessa ole enää syytä liikaa tällaista poliittista jännitettä tähän hakea — että keskustalainen ministeri on maa- ja metsätalousministerin salkkua nyt kohta kahdeksan vuotta kantanut ja kuitenkin koetaan, että tämä tilanne kaiken kaikkiaan tässä elintarvikeketjussa on viljelijän näkökulmasta nyt ehkä huonompi kuin koskaan. Toki täytyy sanoa, että totta kai nämä ympäröivät olosuhteet, joissa toimitaan, ovat myös rajut, mutta kyllä näihin markkinakysymyksiin olisi varmasti pystynyt tässä niin sanotusti hyvän sään aikanakin tekemään korjauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-02T00:47:09,2022-12-02T00:49:52,Hyväksytty,1.1
2022_133_211,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_212,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt todellakin elintarvikemarkkinalain muuttamista — laki, jota minäkään en todennäköisesti vastusta. Täällä on tänäänkin pidetty tosi hyviä puheenvuoroja asian tiimoilta, mutta henkilökohtaisesti pidän siitä, että asiasta keskustellaan kaikkia näkökulmia arvostaen.
Tahdon nyt sanoa muutaman sanan kaupan puolesta, koska koko ruokaketjun ajatuksia pitää mielestäni kuulla, kuten jo mainitsin, ja suoraan sanottuna riitely ei aikuisten oikeasti johda mielestäni mihinkään.
Suomessa on huoltovarmuus ruoan osalta vielä hyvällä tasolla, mutta kuinka kauan? Huoltovarmuudessa tärkeintä on se, että koko suomalainen ruokaketju toimii. Vahvat kotimaiset ruokakaupan toimijat takaavat parhaiten, että myös kriisitilanteissa elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat ovat kuluttajien ja ruokahuollon toimijoiden ulottuvilla. Tämä on nähty myös poikkeusoloissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Hyvin toimiva ruokakauppa on keskeisessä roolissa ruoan saatavuuden turvaamisessa. Tehokkaasti ja laadukkaasti toimiva ruokakauppa perustuu isoihin volyymeihin. Kilpailukyvyn kivijalka on oman toiminnan jatkuva tehostaminen sekä omien kulujen karsiminen. Pinta-alaltaan suuressa mutta väestömäärältään pienessä maassa, kuten Suomessa, logistiikka on avainasemassa. Päivittäistavarakauppa on matalakatteista toimintaa, ja vain tehokkaat pärjäävät. Verkkokauppa tuo tilanteeseen uusia ulottuvuuksia.
Ruokakaupan keskittyminen on tavallista myös muualla Euroopassa, eikä Suomi ole tässäkään mielessä poikkeus. K-ryhmä ja S-ryhmä ovat kehittäneet ja uudistaneet toimintaansa jatkuvasti ja ovat kaupanalan edelläkävijä myös Euroopan mittakaavassa. K-ryhmä ja S-ryhmä myyvät vuosittain suomalaista ruokaa yli 10 miljardilla eurolla. Kummankin toimijan myynnistä kotimaisten tuotteiden osuus on noin 80 prosenttia.
Kuluttajat ovat hintatietoisia, ja näin hintakilpailu on kovaa. Kilpailu on kiristynyt viime vuosien aikana entisestään. Vuodesta 03 Suomessa on toiminut Lidl, yksi maailman suurimmista halpaketjuista. Ajan myötä myös ulkomaisen ruoan tuonti ja myynti ovat valitettavasti lisääntyneet merkittävästi.
Arvoisa herra puhemies! Koronakriisi osoitti K-ryhmän ja S-ryhmän kyvyt toimia poikkeustilanteessa. Kaupan luotettavuus ja logistiikan toimivuus testattiin koronapandemian ja kansainvälisen logistiikkakriisin aikana. Huoltovarmuutemme ei ollut vaarassa. Huoltovarmuuden näkökulmasta vahvat kotimaiset ruokakaupan toimijat ovat välttämättömyys myös tulevaisuudessa, jotta ruokahuolto toimii Suomessa kaikissa tilanteissa.
Arvoisa herra puhemies! Kotimaisen elintarvikeketjun keskittymät ovat maatalous, elintarviketeollisuus ja kauppa. Kaupan rooli suomalaisessa elintarvikeketjussa on merkittävä, koska tuotteet myydään ja toimitetaan asiakkaille pääsääntöisesti kaupan toimesta. Kauppa hankkii myytävät elintarvikkeet kotimaiselta teollisuudelta ja ulkomaalaisilta tavarantoimittajilta. Kotimaisen kaupan yli 10 miljardin euron hankinnoista vain runsas prosentti tehdään suoraan tuottajilta.
K-ryhmän ja S-ryhmän ensisijaisia sopimuskumppaneita ovat suomalaiset elintarvikeyhtiöt. Suomalaisessa ruokaketjussa kotimaisten elintarvikkeitten rooli on tärkeä. Käytännössä elintarvikeyhtiöt ostavat valtaosan maataloustuottajien tuotteista ja sopivat heidän kanssaan hinnoista ja muista kaupallisista ehdoista. Keskeiset suomalaiset elintarvikeyhtiöt ovat tuottajien omistamia, esimerkiksi HK-Scan, Atria, Valio, Raisio ja Apetit.
Suomalaisen ruokahuollon perusta on kotimainen maatalous, joka on jo pitkään kärsinyt kannattavuusongelmista, kuten varmasti jokainen täälläkin tietää. Tilanne on myös muissa Euroopan maissa maatalouden osalta vaikea. Suomen osalta lisähaastetta tuo meidän maantieteellinen sijaintimme. Olemme maailmassa pohjoisin maa, jossa maataloutta harjoitetaan isommassa mittakaavassa. Olemme omalla maatalouspolitiikallamme pahentaneet maatalouteen liittyviä ongelmia kiristäen koko ajan maatalouden ruuvia muun muassa maailman kunnianhimoisimmalla ilmastopolitiikalla. Monet tilat ovat vaikeuksissa ja toiminnan jatkuvuus on vaarantunut, vaikka meillä maksetut tuottajahinnat ovat Euroopan korkeimpia, ja hälyttävää on se, että se ei todellakaan riitä alkuunkaan. Maataloustuottajien tilanne on viime aikoina pahentunut entisestään. Keskeisenä syynä on pitkittynyt pandemia yhdistettynä nopeasti kohonneisiin energian hintoihin.
Arvoisa herra puhemies! Nopeita toimenpiteitä tarvitaan suomalaisen elintarvikeketjun tulevaisuuden turvaamiseksi. Kauppa varmasti tiedostaa maataloustuottajien tilanteen vakavuuden. Ruokakauppa käy koko ajan neuvotteluja elintarviketeollisuuden kanssa hinnanmuutoksista kohonneiden kustannusten huomioimiseksi. Vastaavasti maataloustuottajat neuvottelevat ja sopivat hinnoista elintarviketeollisuuden kanssa kompensoidakseen nopeasti nousevat omat tuotantokustannukset.
Tuottajien kustannuspaineet näyttävät välittyvän teollisuuden ja kaupan välillä käytäviin ostoneuvotteluihin. Helpotusta on näiden kautta välittymässä tuottajille sitä mukaa kuin ne etenevät. Kauppa pitää tärkeänä, että markkinat toimivat. Kauppa toimii ja kilpailee markkinaehtoisesti määräävän markkina-aseman ja muun lainsäädännön asettamissa puitteissa. Kova kansainvälinen kilpailu haastaa koko ruokaketjua, ja kuluttaja on ratkaisevassa asemassa tehdessään valintoja tuotteiden välillä.
Suomen elintarviketeollisuuden rakennemuutosta tulisi edistää ja nopeuttaa, koska suomalaiset elintarvikeyhtiöt ovat pieniä ja huonosti kannattavia verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Kotimaisella, EU:ta tiukemmalla maatalouden sääntelyllä aiheutetaan kustannuspaineita viljelijöille ja heikennetään kansainvälistä kilpailukykyä. Sääntelyn yhtenäisyys on oleellista, jotta suomalainen maatalous pystyy paremmin kilpailemaan samalla viivalla muun eurooppalaisen maatalouden kanssa. Nykyisessä kriisissä valtiovallan tulisi myös harkita akuuttia tukea maatalouden tilanteen ratkaisemiseksi, siis paljon reilummin kuin nyt on ehdotettu.
Arvoisa herra puhemies! Kaupalla ja tuottajilla on keskeistä kuluttajan ostovoiman turvaaminen nykyisessä inflaatioympäristössä. Kuluttajien kukkaroihin kohdistuu paljon painetta suoraan ja välillisesti. Ostovoimaa ei missään nimessä pidä heikentää esimerkiksi veronkorotuksin. Tärkeää on muistaa, että kotimainen tuotanto kilpailee ulkomaisen tuotannon kanssa. Lopulta kuluttajat päivittäin ruokakaupoissa päättävät, paljonko he ovat valmiita maksamaan kotimaisesta ruoasta. Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa ja sanovat olevansa valmiita maksamaan siitä enemmän. Käytännön kokemukset eivät kuitenkaan aina tue tätä, mitä pidän erittäin valitettavana. Puheet ovat puheita, mutta toimet ovat valitettavasti usein aivan erilaisia.
Tässä minun muutamat sanani asian tiimoilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-02T00:49:00,2022-12-02T00:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_213,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_214,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on käsittelyssä elintarvikemarkkinalain muutos. Tässä aiemmin päivällä eräs edustaja mainitsi tuotemerkinnät. Olen siitä samaa mieltä, että olisi hyvä lisätä siihen liittyviä säädöksiä, kun meillä Suomessa on maataloustuotannossa erilaisia kriteereitä kuin ulkomailla tuotetuissa tuotteissa. On kohtuutonta, että meillä vaaditaan enenevissä määrin tiukempaa sääntelyä kuin muualla. Tämä lisää kustannuksia, ja sitten käytämme ulkomaisia tuotteita. Eli tuotemerkinnöillä olisi ohjattavissa kuluttajien tietoa siihen, että tuote on suomalainen, ja mahdollisesti pystyttäisiin käyttämään kotimaisia tuotteita enemmän.
Osaltaan myös julkiset hankinnat ovat sellaisia, joilla voitaisiin ohjata kulutusta kotimaisiin tuotteisiin. Eli painotettaisiin kriteereitä, jotka mahdollistaisivat kotimaisten ja jopa lähellä tuotettujen raaka-aineiden hankinnan ulkomaisten sijaan. Kotimainen maataloustuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta, ja siksi sen turvaaminen on tärkeää siitäkin huolimatta, että jotkin hankinnat olisivat ehkä hieman hintavampia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T00:55:38,2022-12-02T00:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_215,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_216,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se on niin, että huoltovarmuuden ja ruokaturvan turvallisuuden peruspilareita on se, että meillä maatalous voi hyvin. Niin kuin on todettu, maatalous voi heikosti kannattavuuskriisissä. Sitä on tuettu tällä vaalikaudella 300 miljoonan huoltovarmuuspaketilla. Nythän on käyty keskustelua, pitäisikö maataloutta vielä tukea. Eilen kävimme opposition varjobudjetteja lävitse, ja kokoomuksen varjobudjetissa kokoomus oli jo valmis tukemaan maatiloja kustannuskriisin osalta. Perussuomalaisten suunnalta ei löytynyt semmoista konkretiaa, tuetaanko maataloutta rahallisesti vai ei.
Mutta kuten kokoomuskin on todennut — ja niin kuin itsekin totean ja keskusta toteaa — maatalouden heikkoa kannattavuutta ei kyllä korjata tukieuroilla. Tuottajien on saatava tuotteistaan parempi hinta. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan myös elintarvikemarkkinoiden uudistamista. Nyt me käymme tuota keskustelua osaltaan, mutta kyllä me olemme valmiita kilpailulain kokonaisuudistuksen käynnistämiseen jo heti seuraavalla vaalikaudella. Vain riittävän voimakkailla toimilla markkinoita on todella mahdollista uudistaa. Ja nyt täytyy kysyä: onhan varmasti kokoomuksellakin aito halu ja aito valmius lähteä uudistamaan kokonaisvaltaisesti kilpailulainsäädäntöä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:57:30,2022-12-02T00:59:30,Hyväksytty,1.1
2022_133_217,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_218,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuottajien hätä on suuri. Tuottajathan ovat joutuneet eräänlaiseen puristimeen, jossa samaan aikaan kustannukset kasvavat täysin holtittomasti ja tuottajahinnat kuitenkin laahaavat perässä. Erityisesti alkutuotannon kustannuksia nostaa sähkön, polttoaineiden ja lannoitteiden hinnan nousu. Sen sijaan tuottajien ruoasta saama hinta ei ole näiden kustannusten mukana noussut. Jokin tässä yhtälössä ei toimi, jokin mättää. Kuten edustajakollega Janne Heikkinen on todennut, elintarvikeketju on rikki, jos se saa vähiten, joka tekee eniten.
Yksi tuottajien kannalta harmillinen asia on tämä hallituksen riitaisa päätöksenteko. Se ei ole edesauttanut tuottajien asemaa eikä sitä, että hallitus saisi niitä vaikuttavia toimia aikaan.
Toiseksi keskusta on pitänyt valtaa maa- ja metsätalousministeriössä lähes kahdeksan vuotta. [Mikko Lundén: Tässä on tulos!] Kahdeksan vuotta on ollut aikaa korjata tuottajien asemaa. Olen kuullut täällä useamman kerran esimerkiksi kyselytunnilla, että keskustalainen maa- ja metsätalousministeri sanoo, että jos tuottajat eivät ala saada oikeudenmukaista hintaa, hallitus tuo elintarvikemarkkinalain uudistuksen eduskuntaan. Ja nyt meillä käsittelyssä oleva lainmuutos ei ole se uudistus, jota keskusta on täällä monesti luvannut. Kokoomus haluaa uudistaa elintarvikemarkkinalain, kokoomus pitää tärkeänä sitä, että tuottaja saa oikeudenmukaisen korvauksen.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiinnittää vielä huomiota tuohon sähkön hinnan nousuun. Minuun otti yhteyttä eräs sikalayrittäjä, joka kertoi kymmenientuhansien eurojen sähkölaskun noususta. Tämä sähkön hinnan nousu on eräille alkutuottajille sellainen, että se tulee johtamaan väistämättä konkursseihin. Nyt hallituksen tekemät toimenpiteet sähkökriisin eteen eivät ole auttaneet näitä tuottajia oikeastaan millään tavalla. Esimerkiksi se alvin alennus ei auta tuottajaa millään tavalla. Ainoa tehokas keino hoitaa sähkökriisiä ja vastata tähän kotitalouksien ja yrittäjien huoleen on säätää hintakatto tukkumarkkinoille, ja jos sellaista EU:ssa ei saada aikaan ja hallitus ei kykene sellaiseen vaikuttamaan, [Puhemies koputtaa] niin sitten kansallisesti säätää riittävän tehokas hintakatto, jolla alennetaan kaikkien sähkön hintaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-02T00:59:31,2022-12-02T01:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_133_219,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Nyt kuullaan, mitä edustaja Huru viimetteeksi toteaa tähän asiaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_220,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Pakko vastata edustaja Kettuselle, kun hän mainitsi, että perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei ollut selkeää kirjausta... [Tuomas Kettunen: Ei ollut!] — Mihin tämä olikaan, mihin ei ollut kirjausta? [Tuomas Kettunen: Maatalouden tukemiseen!] — Maatalouden tukemiseen? — Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa on niin sanottu kriisivara, jossa lisätalousarviovarauksena on 500 miljoonaa euroa, jota voidaan käyttää äkilliseen tarpeeseen, eli kyllä siellä, edustaja Kettunen, on varattu myös rahallinen panostus, jos sille tulee tarvetta.
Edustaja Vestman nosti tässä sikatilalliset ja heidän ahdinkonsa kohonneiden kustannusten myötä. Meille tulee eduskuntaan käsittelyyn myös eläinsuojelulaki, ja tässä aikaisemmin puhuin kotikutoisesta sääntelystä, jota ei ole meidän kilpailijamailla, että ketkä vaikkapa ruuantuotannossa tuottavat ruokaa, ja esimerkkinä on vaikkapa tiineyshäkki: jos niistä luovutaan ja joudutaan muuttamaan rakenteita, niin siellä tulee lisää kustannuksia sekä myös emakot alkavat tappelemaan, ja sen myötä keskenmenot lisääntyvät huomattavasti.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Pysytäänpäs tässä elintarvikemarkkinalaissa nyt tähän aikaan yöstä.]  Niin, tämä on vain esimerkki siitä, miten voimme kotikutoista sääntelyä tehdä, ja se olisi nimenomaan kotikutoisessa lainsäädännössä huomioitava, että emme aiheuta tuottajille merkittävästi lisää kuluja. — Kiitos, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T01:02:45,2022-12-02T01:04:53,Hyväksytty,1.1
2022_133_221,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,Kiitoksia. — Ja sitten edustaja Lundén vielä haluaa sanoa viimetteeksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_222,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Ihan tähän loppuun haluan vielä sanoa, kuten äskeisessäkin puheessa aloitin, että turha riidellä täällä keskenään, koska oikeasti tämä on tosi vakava paikka. Joka ikisessä puolueessa, mistä tahansa katsoo, oikeasti pitäisi meidänkin täällä kääriä hihat ja tehdä oikeasti konkreettisia tekoja, että maatalous nousee tästä todella syvästä ahdingosta. Ei tämä homma voi mennä näin. Minä en ainakaan halua mennä kauppaan ostamaan saksalaista porsaanlihaa tai espanjalaista kurkkua, minä haluan oikeasti ostaa kotimaista ruokaa. Se on meidän huoltovarmuuden takia niin tärkeä juttu, että halusin kiteyttää tähän loppuun vielä, että oikeasti nyt yhteistyötä tähän peliin, oppositio ja hallitus, ja hoidetaan maatalous siihen, missä sen kuuluu olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-02T01:04:53,2022-12-02T01:05:43,Hyväksytty,1.1
2022_133_223,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_224,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä laissa huolehditaan siitä, että jatkossakin metsätuhoja pystytään torjumaan. Tämä on itse asiassa pääasiallisesti hyvän lainsäädännön jatkamista.
Tässä yhteydessä haluaisin ottaa kuitenkin esille myös sen todella epäreilun asian, että kun EU:ssa ennallistamisasetuksen yhtenä osiona on kasvinsuojeluaineiden vähentäminen 50 prosenttiin ja vaikka Suomi sijoittuu nykylaskennoillakin kolmanneksi vähiten Euroopassa kasvinsuojeluaineita käyttävien tilalle, niin mitä arvelette siitä, että meidän peltojen kasvinsuojeluaineiden käyttöön lasketaan meidän metsissä tapahtuvan kantokäsittelyn urea — sama urea, mitä muualla Euroopassa käytetään lannoitteena, ja kukaan ei laske sitä kasvinsuojeluaineisiin, kun se pellolle laitetaan. Meillä metsissä käytettävä kasvinsuojeluaine, urea — jonka jokainen tietää, mitä se urea on, aika luonnollinen tuote sinänsä — lasketaan Suomelle kasvinsuojeluaineeksi tähän samaan joukkoon. Ja meidän pitäisi — vaikka se on lakisääteinen toimenpide, että meidän on pakko kantokäsittelyä tehdä — nyt sitten pystyä tämä urea poistamaan taikka vähentämään 50 prosenttia ja vähentämään meidän entisestään pientä kasvinsuojeluaineiden määrää.
Toivon, että EU:ssa sentään joku oikeus ja kohtuus on, että näin ei tarvitsisi tehdä. Tälle urealle yritetään tietysti keksiä vaihtoehtojakin — tällainen harmaaorvakkasieni pystyy jonkun verran korvaamaan sitä, mutta se ei vain toimi oikein samaan tapaan kuin urea ja on tällä hetkellä huomattavasti kalliimpikin. Kukaan ei varmaan halua, että kun me menemme kohti jatkuvaa kasvatusta monilla alueilla, niin me samalla aiheutamme metsätuhoja. Meidän tulee huolehtia siitä, että emme päästä tällaisia vaarallisia, metsiä tuhoavia tauteja leviämään, vaan hoidamme kasvinsuojelun asiallisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:03:39,2022-12-01T20:06:14,Hyväksytty,1.1
2022_133_225,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_226,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan väliaikaisesti voimassa olevien laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista maksettavia korvauksia ja korvauksen saajia koskevien säännösten voimassaoloa nyt jatkettaisiin vähäisin muutoksin tuonne vuoden 2027 loppuun.
Lakiin lisättäisiin nyt säännökset tilanteista ja olosuhteista, joiden vallitessa metsänhakkaajalla ei olisi velvollisuutta huolehtia juurikäävän torjunnasta ja tätä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi tämän lain toimeenpanoon liittyvien virastojen nimet tarkistettaisiin siltä osin, kun ja jos ne ovat muuttuneet.
Puhemies! Laajojen metsätuhojen torjunta on tarkoituksenmukaista jatkossakin metsien hyvän terveydentilan ylläpitämiseksi, puuraaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi sekä metsäomaisuuden suojelemiseksi.
Niin, nämä sienitaudit ovat merkittävä metsiemme terveyttä heikentävä, tuhoa aiheuttava ryhmä. Taloudellisesti haitallisin näistä on juurikääpä, ja nämä tartunnat aiheuttavat puunlaadun asteittaisen heikkenemisen, ja se johtaa lopulta tartunnan saaneen puun kuolemaan, ja on laskettu, että taloudelliset tappiot suomalaiselle metsätaloudelle ylittävät jopa 50 miljoonan euron rajan. Onkin hyvä, että tätä lainsäädäntöä nyt muutetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:06:16,2022-12-01T20:07:57,Hyväksytty,1.1
2022_133_227,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_228,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maanomistajien metsäomaisuuden kannalta on tärkeää, että metsät ovat terveitä ja kasvukykyisiä. Terveet ja hyväkasvuiset metsät mahdollistavat myös metsäteollisuuden toiminnan jatkuvuuden ja parantavat sen raaka-ainesaantia. Laajojen metsätuhojen torjunnalla on yhteiskunnallista merkitystä. Laajan metsätuhon torjumiseksi määrätyistä toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset korvattaisiin jatkossakin valtion varoista. Tällaisten tapausten laajuutta ja lukumäärää ja niistä aiheutuvien valtionvaroista korvattavien vahinkojen ja kustannusten määrää on hyvin vaikeaa ennakoida. Ja näihin edustaja Kalmarin äsken esille tuomiin ureahuoliin on kyllä helppo yhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T20:07:59,2022-12-01T20:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_133_229,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_230,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva lakiehdotus, jossa esitetään muutettavaksi metsätuhojen torjunnasta annettua lakia, on kannatettava. Esityksen mukaan väliaikaisesti voimassa olevia laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista maksettavia korvauksia ja korvauksen saajia koskevien säännösten voimassaoloa ollaan jatkamassa vuoden 27 loppuun. Lakiin ollaan lisäämässä säännökset tilanteista ja olosuhteista, joiden vallitessa metsänhakkaajalla ei olisi velvollisuutta huolehtia juurikäävän torjunnasta ja tätä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi tämän esityksen perusteena on päivittää laajojen metsätuhojen korvauksia koskevan tukijärjestelmän voimassaoloaikaa ja notifioida tukijärjestelmä uusien valtiontuen suuntaviivojen mukaiseksi.
Arvoisa puhemies! Laajojen metsätuhojen torjunta on tärkeää jatkossakin metsän hyvän terveydentilan ylläpitämiseksi, jotta turvataan puuraaka-aineen saatavuus sekä suojellaan metsäomaisuutta. Tämä on erittäin merkittävää myös metsäteollisuudelle, joka on yksi hyvinvointimme peruspilareista.
Arvoisa puhemies! Yhdyn myös näihin aikaisempiin puheisiin ureasta, joka luokitellaan siis kasvinsuojeluaineeksi, ja se on kyllä merkittävää, kun miettii Suomen metsäpinta-alaa, joka on Euroopan suurimpia, eli tämä on todellakin merkittävä kysymys meillä, kun näitä kasvinsuojeluaineiden määriä yritetään vähentää. Kyseessä on kuitenkin tavallaan luonnontuote, joten jopa sen luokitusta tulisi muuttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T20:08:48,2022-12-01T20:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_133_231,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_232,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on melko tekninen. Sen tarkoitus on jatkaa näitä tukia niin, että ne täyttävät nämä valtiontukisäännösten ehdot. Hyvä niin, että se on täällä käsittelyssä. Tämä metsätuhotematiikka on tietenkin meillä tärkeä asia Suomessa. Sen rooli tulee myös lisääntymään politiikassa, koska ilmastonmuutoksen edetessä myös metsätuhot mahdollisesti ja yhä todennäköisemmin meitä tuolla metsissä kurittavat, talousmetsissä siis tietenkin pääsääntöisesti, myös totta kai luonnon metsissä voi tuhoja aiheutua.
Olen itse ollut huolissani siitä, että usein näillä metsätuhoalueilla on tapahtunut niin, että myös metsässä ollut lahopuu on sieltä poistettu. Metsänomistajallahan on velvoite poistaa näitä tuhoutuneita puita ja kantoja ja muita metsän osia tämmöisen metsätuhotilanteen osalta, mutta kuitenkin pitäisi muistaa lahopuun merkitys ja se, että itse asiassa lahopuun merkitys myös siellä uusien tuhojen ennaltaehkäisyssä on tosi tärkeää, koska monimuotoinen luonto myös auttaa suojautumaan näiltä tuholaisilta. Pidänkin tärkeänä, että tässä metsätuholain käsittelyssä myös muistetaan tämä lahopuun merkitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T20:10:45,2022-12-01T20:12:17,Hyväksytty,1.1
2022_133_233,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_234,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että tämä metsätuhojen torjunta otetaan vakavasti, ja siihen saatava, lain nojalla tuleva tuki on äärimmäisen tärkeä. Kuten tiedämme, Suomi on johtava metsätalouden maa ja täällä osataan nämä metsähygienia-asiat. Onhan meillä voimassa muun muassa ötökkälaki, jonka mukaan hakattu puutavara pitää ennen heinäkuuta raivata tienvarsilta pois, että erilaiset hyönteiset eivät pääse lisääntymisen kautta tuhoamaan paikalla olevaa puustoa, ja Metsäkeskus valvoo tätä lakia ihan säännönmukaisella otannalla ja varmistaa sen, että tätä ötökkälakia noudatetaan.
Hakkuun yhteydessä tämä kantokäsittely, mihin moni edustaja on omassa puheenvuorossaan aikaisemmin viitannut, on erinomainen asia. Siinä käytetään tätä harmaaorvakkasientä tai myös ureaa, joka toimii kantoon ruiskutettuna sillä hetkellä, kun monitoimikone katkaisee sen puun kannosta irti, ja samalla se ruiskuttaa sen kemikaalin siihen kantoon, joka estää tämän maannousemasienen leviämisen siitä kannosta minnekään. Sinne ei pääse mitään, eikä sieltä pääse mitään lähtemään, ja silloin alkaa tämä maannousemasieniriski olemaan lähes olematon.
Tämän maannousemasieniriskin kanssa leikkiminen on minusta aika vastuutonta, kun nyt varsinkin valtakunnan media on tämän jatkuvan kasvatuksen ottanut suorastaan lempilapsekseen, mutta se on kaikista varmin tapa tuhota Suomen metsät, koska nyt, kun mennään isoilla koneilla korjaamaan järeintä puustoa, sieltä otetaan sitä isointa puustoa pois, niin samalla katkotaan sen puuston juuret ihan varmasti. Metsäntutkimuslaitoksen pitkien seurantatutkimusten mukaan juurivaurio tai juuren niska, eli ihan puun alaosaan tullut kuorivaurio tai katkennut juuri, aiheuttaa sille kuusikolle 99,9 prosentin varmuudella lahovian.
Olen vaatimattoman metsäurani aikana nähnyt leimikoita, joissa oli reilu kymmenen vuotta sitten huonon kelin aikaan korjattu puuta ja metsäkoneella jätetty syvät urat, niin yhtä tai kahta puuta lukuun ottamatta koko uran varressa puut olivat pitkälle menevässä lahotilassa, elikkä niistä ei ollut enää metsätaloudellista arvoa. Ainut arvo, mikä voisi olla, on polttopuuna, ja sitä ei kyllä kannata ruveta erikseen kasvattamaan. Sitä tulee muutenkin luonnossa, muutenkin ilmaiseksi ilman eri kasvatuksia. Elikkä asia on äärimmäisen vakava.
Ja kolmantena asiana vielä se, että kun puuta kasvatetaan ja metsää hoidetaan, niin erilaisten metsään kaatuneiden myrskytuhopuiden korjaaminen on välttämätöntä tänä päivänä senkin takia, että ne tuholaiset eivät pääse iskemään siihen puuhun kiinni ja levittämään tauteja vaikka naapurimetsänomistajan puolelle. Viime viikonloppuna kävin Tohmajärvellä puhumassa, ja yksi metsänomistaja toi minulle semmoisen laudanpätkän tai puupöllin, johon oli Venäjän puolelta levinnyt nimenomaan näitä puutuholaisia, ja se puu oli tuhoutunut. Siellä oli valtava määrä erilaisia tuholaisia siinä pienessä puupalassa. Elikkä asia on äärimmäisen vakava.
Suomi osaa tämän, kunhan annamme vain metsätaloudelle mahdollisuuden hoitaa metsiä ja [Puhemies koputtaa] pitää metsät kasvukunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-01T20:12:19,2022-12-01T20:15:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_235,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_236,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Pitko tuossa toi omassa puheenvuorossaan esille, että näitä metsätuhoja varmaan tarkoititte, että juurikin näitä lahovaurioita syntyy talousmetsissä, niin kuin edustaja Hoskonen toi esille. Juurikin näin tämän jatkuvan kasvatuksen myötä. Jos isoilla koneilla mennään ottamaan ylipuita, niin voi käydä näin, että syntyy näitä juurivaurioita, kun isot koneet jylläävät siellä metsissä. Toivoisinkin, että nytten, kun Mannerheimintiellä istutaan aina aika ajoin kuumana kesäpäivänä, nämäkin voimavarat sitten otettaisiin hyötykäyttöön varsinkin jatkuvan kasvatuksen myötä, että nämä Mannerheimintiellä istuskelevat valjastaisivat vaikka suomenhevoset ja lähtisivät sitten tukkisavottaan tuonne jatkuvan kasvatuksen leimikoiden suuntaan ja teroittaisivat samalla myös nälkäviulut, kuten meillä Kainuussa aikoinaan puhuttiin pokasahoista.
Mutta, puhemies, itse tähän asiaan. Laajojen metsätuhojen torjunnassa on tosiaan yhteiskunnallista merkitystä. Halusin, puhemies, ottaa tämän puheenvuoron, kun unohdin sen sanoa äsken, että maanomistajien ja metsäteollisuuden lisäksi metsien terveydentilan hyvänä säilymisen voidaan katsoa parantavan metsien muitakin käyttömuotoja, kuten virkistyskäyttömahdollisuuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:15:28,2022-12-01T20:16:57,Tarkistettu,1.1
2022_133_237,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Kiitoksia. — Toivon, että nyt keskitytään tämän asian käsittelyyn. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä. [Tuomas Kettunen: Kuului tähän asiaan myöskin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_238,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pitko sanoi tuosta lahopuitten jättämisestä, ja kun olen tutkinut asiaa enemmän, niin olen täysin samaa mieltä. Ennen ajattelin näin, että jos jätämme niitä lahopuita, niin sekin on tuholaisriski, mutta se on ihan totta, joo, että pystyyn kuolleet eivät enää levitä esimerkiksi tuhohyönteisiä. Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Ruotsissa on jättöpuitten määrä ihan toista luokkaa: siellä kielletään jättämästä yli kolmea kuutiota hehtaarille, kun meillä suositukset ovat nyt kymmenen kuutiota hehtaarille. Nämäkin ovat asioita, joita pitää myös tuholaisriskin kannalta arvioida, mutta tässä nyt ollaan sienitautiriskeissä. Ja tosiaankin on tärkeää myös se, että sitten jos oikein paha metsätuho tulee, niin yhteiskunta vastaa sen torjunnasta, ettei se sitten leviä eteenpäin.
Tärkeää on ylipäätään, että säilytämme tämän hyvän toimintatavan, että nekin ihmiset, jotka eivät varallisuuden puolesta muuten olisi halukkaita tätä torjuntaa, juurikäävän torjuntaa, tekemään, saadessaan hakkuutuloja joutuvat sitten torjunnan tekemään, kun se tehdään siinä hakkuun yhteydessä, juuri kuten edustaja Hoskonen ansiokkaasti kuvasi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:16:57,2022-12-01T20:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_133_239,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_240,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nopeasti kommentoida näitä väitteitä jatkuvaan kasvatukseen ja metsätuhojen lisääntymiseen liittyen — siinä mielessä ollaan aiheessa, että puhutaan näistä metsätuhoista. Itse asiassa kirjanpainajan suhteenhan riski jatkuvassa kasvatuksessa on pienempi siinä mielessä, että usein jatkuvassa kasvatuksessa on useita puulajeja ja siinä mielessä riski on hajautettu. Lisäksi jatkuvassa kasvatuksessa elinympäristö sille kirjanpainajalle on huono, koska siellä on hämärää ja ei niin paahteista ja kirjanpainajat nimenomaan lisääntyvät ennen kaikkea hakkuuaukkojen lämpimissä reunoissa. On totta, että jatkuvassa kasvatuksessa näitä haasteita liittyy ajouraan ja kantoihin, mutta siitäkin meillä on paljon tietoa, miten niitä voidaan suojata. Lisäksi tärkeä asia on myös se, että kun jatkuvassa kasvatuksessa ei synny hakkuuaukkoja, niin myös tuulituhoilta on helpompi suojata sitä metsää.
Mutta tärkeää ylipäänsä on saada paljon tietoa siitä, minkälaisia erilaisia hoitomenetelmiä on ja miten me voidaan niitä kehittää yhä paremmiksi niin, että ne torjuvat itsessään metsätuhoja, ja sitten jos niitä syntyy, niin miten niiden leviäminen torjutaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T20:18:47,2022-12-01T20:20:08,Hyväksytty,1.1
2022_133_241,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_242,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä metsätuhoista. Nimenomaan tämä kantojen käsittely on äärimmäisen tehokasta, ja sitä pitää jatkaa. Joku sanoi ja on totta, että tietyissä olosuhteissa sitä ei tarvitse tehdä, mutta uskoakseni tänä päivänä metsäyhtiöt tarjoavat sen palvelun. Se ei kovin paljon hehtaarille maksa, eli periaatteessa onko se sitten sillä rajalla, kannattaako tehdä vai eikö kannata tehdä. Se on niin halpa toimenpide, että se kannattaa tehdä, koska kuka sen tietää, milloin on se maannousemasienen pieni itiö lentämässä siihen kantoon, ja silloin on peli pelattu.
Ihmettelen edustaja Pitkon puheista sitä, millä hän todistaa sen. Jatkuvan kasvatuksen idea nimenomaan on niitä isoja puita kerätä sieltä pois, ja niitä ei saa sieltä pois millään muulla kuin painavilla koneilla. [Petri Huru: Juuri näin!] On aivan käsittämätöntä tällainen silmien ummistaminen tosiasioille. Kun usko on vahva, niin näköjään pystyy väittämään valkoisenkin punaiseksi ja vaikka miksi.
Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä metsätuhoasiat otetaan vakavasti. [Jenni Pitkon välihuuto] Meillä on esimerkki Keski-Euroopasta viime kesältä. Toistasataa miljoonaa mottia puuta happani pystyyn kahdesta syystä: hoitamattomuuden ja yli-ikäisten metsien takia. Tätäkö Suomeen halutaan? Tämä nykyinen linja, jota näköjään tässä maassa hellitään, tuhoaa Suomen metsät, tuhoaa Suomesta metsäteollisuuden ja pudottaa Suomen kansantalouden polvilleen.
Siksi metsätuhojen hoitaminen järkevästi ja tämän lain puitteissa on erittäin järkevää, erittäin edullista, ja sitä paitsi metsänomistaja vastaa sen kustannuksista. Tärkeintä on pitää metsät kasvukunnossa, koska ihan kiistämätön luonnontieteellinen tosiasia on — vihreät nimenomaan kaipaavat aina tieteellistä todistusta — tieteellinen tosiasia on se, että vain kasvava, elinvoimainen metsä pystyy tuholaisia vastustamaan. Kaikki muu puhe on enempi tai vähempi turhaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-01T20:20:10,2022-12-01T20:21:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_243,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_244,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnassa voi vaikuttaa. Meidän valiokuntamme on pitkään, ehkä muutaman vuodenkin jo huomioinut, että samalla kun uhanalaisia kalalajeja yritetään elvyttää ja ammattikalastajien toimintaa säädellään vahvasti, olemme ikään kuin katsoneet läpi sormien, mitä tapahtuu vapaa-ajankalastuksen puolella. Nyt kalastuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden nojalla voitaisiin vapaa-ajankalastajat velvoittaa ilmoittamaan saalis- ja pyyntitietonsa Luonnonvarakeskukselle, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi.
Olemme puhuneet applikaatiosta, jolla tämä asia tehtäisiin helpoksi. En ole ihan varma, mutta ilmeisesti on näin, että myös tämän lainsäädännön yhteydessä se helppo järjestelmä, minne näitä ilmoituksia voidaan tehdä, tulee nyt tänne Omakala-tietojärjestelmään. Joka tapauksessa erittäin hyvää on se, että myös vastuulliset vapaa-ajankalastajat tulevat nyt sitten tähän samaan järjestelmään kuin muutkin kalastajat ja pystymme myös siltä osin uhanalaisia kalalajeja, niitten kantoja, elvyttämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:22:05,2022-12-01T20:23:58,Hyväksytty,1.1
2022_133_245,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_246,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta. Elikkä nyt kalastuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden nojalla voitaisiin vapaa-ajankalastajat velvoittaa ilmoittamaan saalis‑ ja pyyntitietonsa Luonnonvarakeskukselle, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajien seurannan järjestämiseksi. Luke, Luonnonvarakeskus, laatisi kolmen vuoden välein raportin Suomen kalakantojen tilasta ja kalastuksesta sekä merialueen että sisävesien osalta Suomessa.
Tämä esityshän, puhemies, toteuttaa hallitusohjelman kirjausta kaikkea saalistettua kalaa koskevan vaelluskalojen saalisilmoituksen käyttöönotosta, ja niin kuin tuossa aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Kalmari totesi, niin olisi tämmöinen applikaatio, Omakala-tietojärjestelmä.
Puhemies! Viime vuosina kalataloudessa painopisteenä on ollut vaelluskalakantojen elvyttäminen ja niiden luontaisen lisääntymisen mahdollistaminen. Tämä esitys antaisi aikaisempaa paremmat mahdollisuudet elvytystoimenpiteiden tulosten seurantaan sekä luonnonkalojen ja istukkaiden esiintymisen huomioon ottamiseen kalastuksen sääntelyssä. Tämä on todella arvokasta ja tärkeää työtä, ja olen tyytyväinen, että tämä esitys on tullut eduskuntaan ja saa asianmukaisen käsittelyn myös valiokuntatyössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:24:00,2022-12-01T20:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_133_247,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_248,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedon saaminen on todella tärkeää, jotta me voimme arvioida, minkälaiset keinot ovat toimivia ja mitä meidän tulisi tehdä, jotta me voidaan palauttaa yhä enemmän kaloja vesistöihin. Mutta aika monia keinoja me tiedetään, mitä me voisimme tehdä. Olen itse todella harmissani siitä, että tällä hallituskaudella jäi uusimatta vesilaki ja niihin sekä isoihin että pieniin jokiin, missä meillä vaelluskalakannat ovat hävinneet, ei vieläkään näillä meidän päätöksillämme tulla tekemään luonnonmukaisia ohitusuomia, mikä olisi kaikista tärkein teko, jotta me voitaisiin vaelluskalakantoja palauttaa. Sen sijaan pienempiäkin asioita oltaisiin voitu edistää.
 Hallitus antoi esityksensä luonnonsuojelulaista, jota myös tänään täällä käsitellään. Harmittavasti ympäristövaliokunta siinä päätyi poistamaan nämä vesilain pykälät, mitkä olisivat suojanneet erityisesti uhanalaista puroluontoa. Saa nähdä, mitä täällä salissa päätetään. Toivon itse, että tällä salilla olisi arvostusta meidän vesiluontoamme kohtaan, vaelluskalakantoja ja ylipäänsä kalakantoja kohtaan, ja sen verran kunniaa, että voisimme palauttaa nämä pykälät siihen luonnonsuojelulakiin. Jos ajatellaan vaelluskalojen selviytymistä, niin meidän täytyy tehdä kaikki teot sen eteen, että me pystytään niitä palauttamaan. Purojen kunto on pienin niistä ja valitettavasti siinäkään emme ole onnistuneet, mutta tietenkin tärkeintä on näiden vaellusesteiden purkaminen sekä maa- ja metsätalouden vesistöpäästöjen vähentäminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T20:25:52,2022-12-01T20:27:55,Hyväksytty,1.1
2022_133_249,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_250,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vapaa-ajankalastuksen saalis- ja pyyntitietoja ei ole riittävästi saatavissa kalastuksen sääntelyn tarpeisiin. Erityisesti harvemmin saaliiksi saaduista lajeista ei ole riittävästi tietoa, koska kalastustiedustelujen avulla saatavat tiedot harvalukuisista saalislajeista ovat epätarkkoja. Kuitenkin kalastuksen sääntelyn näkökulmasta niiden osalta tietotarve on suurta, koska monet näistä lajeista ovat uhanalaisia tai heikentyneitä. Vapaa-ajankalastajilla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa velvollisuutta ilmoittaa saalis- ja pyyntitietojaan viranomaisille lukuun ottamatta Tenojokea ja sen sivuvesistöjä. Ilmoitusvelvollisuuden avulla varmistetaan, että saadaan päätöksentekoa ja ohjausta varten riittävästi tutkimustietoa kalastuksesta ja kalakannoista. Lisäksi varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on kalakantojen käytön ja hoidon päätöksentekoon riittävästi tietoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T20:27:57,2022-12-01T20:29:08,Hyväksytty,1.1
2022_133_251,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_252,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaelluskalojen seuranta on tärkeä asia, jotta saamme alkuperäisiä kalakantoja elvytettyä, mutta samalla toivon, että kun tällaista seurantaa tehdään, niin ei mentäisi liiallisuuksiin. Ymmärrän, että luonnon vaelluskaloista moni on uhanalainen ja ne pitää saada kyllä elvytettyä, se on aivan oikein. Monta hyvää asiaa onkin tehty ihan vapaaehtoisuuden pohjalta. Tiedän Pohjois-Karjalassakin yhden pienen voimalaitoksen, joka on purettu jo pois, ja paria muutakin suunnitellaan, niin että siellä on aidosti tehty töitä tämän eteen. Ja siihen ovat uhrautuneet rahaansa panemaan paikalliset yhtiöt ja ennen kaikkea vesialueiden omistajat ja kalastajat. He ovat ansiokkaasti tehneet tämän hyvän päämäärän eteen töitä.
Se, minkä eteen Suomessa pitäisi paljon enemmän tehdä töitä, on se, että sisävesikalastusta saataisiin lisää. Meillä on valtava aarre tuolla järvissä uimassa. Siellä on erittäin hyvää suomalaista huippuravintoa, puhdasta ja terveellistä. Se palvelisi myös näitä vaelluskalakantoja, kun sieltä poistettaisiin tätä niin sanottua vähempiarvoista kalaa — jotkut sanovat sitä roskakalaksi, itse en käytä sellaista termiä. On kalakantojen hoidossa äärimmäisen tärkeää, että sieltä poistetaan sitä liikaa kasvanutta, esimerkiksi särkeä, pientä ahventa.
Tiedän esimerkiksi — jos puhemies sallii, kerron lyhyen esimerkin — että Kiteellä, Orivedellä, järven lahtia puhdistettiin niin, että vedettiin sieltä nuotalla keväällä kalaa, ja viidellä vedolla tuli 32 tonnia sitä pientä kalaa pois. Sillä keinoin puhdistetaan vesistöjä, koska valtava määrä fosforia poistui siitä järvestä. Se puhdistaa sitä kalakantaa, ja se antaa tilaa muun muassa vaelluskaloille. Elikkä tällainen pieni toimenpide, joka tuntuu jonkun mielestä vähäiseltä, auttaa nimenomaan vaelluskalojen hoidossa erittäin hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-01T20:29:09,2022-12-01T20:30:57,Hyväksytty,1.1
2022_133_253,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_254,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä kalastuslain muutoksella on tarkoitus parantaa tiedon saamista kalakannoista ja vapaa-ajankalastuksesta, ja sen on tarkoitus myös lisätä kalastuksen ohjauksen ja sääntelyn tietopohjaa sekä vaikutusten arviointia.
Tässä laissa on paljon hyviä tavoitteita. Ehkä pari asiaa, joita olisi syytä ottaa huomioon sen valmistelussa, on, että mahdollisimman vähän lisättäisiin hallinnollista taakkaa tai lisättäisiin kustannuksia.
Ja ehkä yksi asia vielä, jonka haluaisin nostaa esiin: kalapaikat usein ovat jopa hyvin arkaluontoista tietoa, jotka vuodenajan, kalalajien ja pyyntivälineiden mukaan, kun kalastuspaikat vaihtuvat, kulkevat jopa perimätietona, ja näitä tietoja ei aina haluta saattaa julkisesti tietoon tarkkana paikkatietona, joten tästä syystä olisikin hyvä pitää esimerkiksi henkilö- ja saalistiedot ja paikkatiedot erillään toisistaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T20:30:59,2022-12-01T20:32:10,Hyväksytty,1.1
2022_133_255,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_256,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella hyvää keskustelua, ja edustaja Hurulla erittäin hyvä nosto, järkevä nosto. Ei kukaan haluaa marjapaikkojaankaan antaa toisille tietoon. Tämä on tärkeä huomio, ja koetetaan järjestää niin, että tämä, ikään kuin salaisuus, hiljainen tieto, säilyy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+10.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:32:12,2022-12-01T20:32:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_257,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläintautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 286/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_258,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläintautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 286/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläintautilain muuttamisesta. Tosiaan eläintaudeista aiheutuvien kustannusten ja menetysten korvaamisesta koskeviin säännöksiin nyt ehdotetaan tehtäväksi muutokset, jotka ovat tarpeen vuoden 2023 alusta voimaan tulevan EU:n valtiontukisääntöjen uudistuksen vuoksi. Muutoksista huolimatta korvausjärjestelmä säilyisi pääosin nykyisellään, ja lisäksi korvaussäännöksiin tehtäisiin eräitä sääntelyä selkeyttäviä täsmennyksiä ja rajauksia.
Puhemies! Tämän esityksen ei arvioida juurikaan vaikuttavan elinkeinotoimintaa harjoittavien eläintenpitäjien asemaan, vaan ehdotus mahdollistaisi valtion varojen käyttämisen eläintautikustannusten korvaamiseen pääosin nykyiseen tapaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:32:55,2022-12-01T20:34:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_259,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläintautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 286/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_260,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläintautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 286/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiontukisäännösten takiahan näitä varsin teknisiä uudistuksia tehdään, mutta on tärkeää myöskin se, että kun siellä on epäselvyyksiä siitä, mitkä ovat nämä rajausvyöhykkeet silloin, kun tällainen eläintautitapaus tehdään ja tehdään taudin torjuntatoimenpiteitä — näillä on nimittäin merkittäviä kustannuksia alueelle toimijoille, saavatko he korvaukset, ja miten nämä rajoitukset toimivat — niin on todella tärkeää, että tämä lainsäädäntö on tarkkarajaista, mitä ylipäätään lainsäädännöltä vaaditaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+11.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:34:02,2022-12-01T20:34:48,Hyväksytty,1.1
2022_133_261,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 287/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_262,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kasvinterveyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 287/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myöskin kasvin terveys on merkittävä asia, mutta tässäkään lainsäädännössä ei tehdä oikeastaan juuri muuta kuin teknisiä korjauksia näitten EU:n valtiontukisääntöjen puitteissa. On kuitenkin huomioitava se asia, että näitä kasvintuhoojien aiheuttamia menetyksiä ei nykyisellään enää ole muutamaan vuoteen korvattu juurikaan valtion varoista vaan on oletettu, että viljelijät hakevat itse vapailta markkinoilta vakuutuksia, mutta näitten vakuutusten hinnat ovat niin tähtitieteellisiä, että tätä toimintaa ei oikeastaan lainkaan ole, koska sen sadon arvo sitten olisi matalampi kuin sen vakuutuksen arvo. No, tätä koetettiin paikata silloin, kun ajateltiin, että jospa vapailta markkinoilta tämä homma toimisi, koetettiin verohuojennuksilla paikkoa tätä, mutta se on ilmeisesti teknisesti niin haasteellista laittaa — vähän sama asia kuin tuli tuossa HSL:n lippumaksujen vastaantulossa — että sen järjestelmän toteuttaminen on kalliimpaa kuin se saatava hyöty, kun pyrittiin tätä vakuutusmaksua alentamaan. Elikkä tämäkään ei ole sellainen keino, jota järkevästi pystyttäisiin toteuttamaan. Tosiasiassa kasvintuhoojat jäävät tällä hetkellä pääosin viljelijöitten kontolle, ja tämä ei ole hyvä asia. Tämän asian kanssa on pärjätty, kun onneksi ei sen vakavampaa ole sattunut, mutta turvallisuus tässä asiassa ei ole ihan asianmukaisella tasolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+12.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:35:01,2022-12-01T20:36:56,Tarkistettu,1.1
2022_133_263,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_264,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Maa- ja metsätalousvaliokunta edellytti tätä metsästyslain muutosta käsitellessään suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista ja susivahinkojen estämistä koskevaa kansalaisaloitetta.
Tämä verrattain tekninen esitys ei mullista Suomen petopolitiikkaa. Tämä koskee sitä, että hyvin harvojen yksilöiden tappamista koskevia poikkeuksia voidaan myöntää tapauskohtaisesti, vaikka lajin suojelun taso ei ole vielä suotuisa. Silloin edellytetään, että poikkeus on lajin suojelun tason kannalta neutraali, mikä tarkoittaa, että se ei vaaranna susikannan palauttamista ja säilyttämistä koskevan päämäärän saavuttamista sen luontaisella leviämisalueella. Tässä poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä olisi, että poikkeuslupa ei haittaa lajin suotuisan suojelutason säilyttämistä tai saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella. Tämä esitys vastaa EU-tuomioistuimen ratkaisulinjaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T20:37:11,2022-12-01T20:38:33,Hyväksytty,1.1
2022_133_265,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_266,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on kyse siitä, että myös suotuisan suojelutason saavuttaminen on nyt merkitty näihin kannanhoidollisen metsästyksen pykäliin, ja se tarkoittaa sitä, että kun valiokunta perustelutekstissään myöskin perustelee kaikki ne perusteet, millä kannanhoidollista metsästystä voidaan toteuttaa, niin siihen oikeuslaitoksen tulkintaan tulee nyt vaikuttamaan se, että tämä on lainsäädännössä määrätty, ja toivon oikeusasteitten kunnioittavan Suomen korkeimman päätöksentekoinstanssin päätöksentekoa.
Tulemme perehtymään tähänkin mietintöön sillä tavalla huolella, että siellä perusteluteksteissä on tätä lainsäädännön tulkintaa ohjaavaa perustelutekstiä siten, että meidän oikeuskäytäntömme muuttuisi samaan tapaan, se tulkinta, kuten Ruotsissa on. Oikeuskansleri totesi, että totta kai sitten, kun tätä lainsäädäntöä tulkitaan, pitää ottaa huomioon se, että samaa EU-direktiiviä esimerkiksi Ruotsissa pystytään tulkitsemaan toisin, vaikka samassa EU:ssa ollaan.
Meillähän oikeuslaitos on torpannut tähän asti kaikki kannanhoidolliset luvat jopa niin, että nyt suden lisäksi karhun ja ilveksen kohdalla näistä luvista on valitettu, vaikka se kanta on suotuisan suojelun tasolla. Ja tämä on erittäin valitettava piirre, sillä jos petojen, suurpetojen ihmisarkuus vähenee, niin siitä on vääjäämättä edessä jossain kohtaa kriisitilanne. Meillä on esimerkkejä esimerkiksi Romaniasta, missä karhun kannanhoidollinen metsästys kiellettiin muutama vuosi sitten — nyt siellä on jo kuolonuhreja useampikin kappale, muistaakseni kahdeksan kappaletta, ja hyvin paljon loukkaantumisia.
Meillä Suomessa on näyttöä siitä, että kannanhoidollisella metsästyksellä kanta ollaan saatu näittenkin lajien, ilveksen ja karhun, osalta kasvuun ja näille lajeille on saatu hyväksyttävyys maaseudulla, koska peto kuuluu luontoon, ei ihmisten pihoihin, ja jos se luontainen ihmisarkuus menetetään, niin sitä rinnakkaiseloa ei pysty toteuttamaan.
Suden kohdallahan tämä homma ei toimi, vaan pedot ovat pihoissa, ja siksi valiokunta mietinnössään kansalaisaloitteeseen, hyväksyessään kansalaisaloitteen suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta vaatii, että tämä pykälä, jossa myös suotuisan suojelutason saavuttaminen kirjataan lakiin, [Puhemies koputtaa] tulee nyt voimaan, ja myöskin tämän myötä tulee suden kannanhoidollisen metsästyksen tulkinta perustumaan siihen, että se on laissa määrätty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:38:35,2022-12-01T20:41:47,Hyväksytty,1.1
2022_133_267,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_268,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tosiaan tällä ehdotetulla lailla nyt täsmennettäisiin eräiden riistaeläinlajien pyydystämiseen ja tappamiseen tarkoitettujen poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä, ja tämähän tulee tosiaan maa- ja metsätalousvaliokunnan ansiokkaan mietinnön pohjalta. Minä kiitän vielä valiokuntaa, valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria, että te teitte ansiokkaan mietinnön, jossa oli lausumaesityksiä, ja lausuma numero kolmosen pohjalta nytten me käsittelemme tätä asiaa.
Lausuma numero 3:han kuului näin: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta siten, että se annetaan eduskunnalle viimeistään marraskuussa 2022.” — No, nyt ollaan joulukuun puolella, 1. päivä joulukuuta, ja arvoisalle puhemiehelle myös hyvää alkanutta joulukuuta! — Tosiaan maa- ja metsätalousvaliokunta edellytti mietinnössään, että ryhdytään nopeisiin toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla täsmennetään nyt tätä metsästyslain sääntelyä siten, että se vastaa myös suden suojelua koskevien poikkeusperusteiden osalta muiden rauhoitettujen lajien osalta vallitsevaa EU:n luontodirektiivin poikkeusperusteiden tulkintaa, joka sallii myös suden metsästyksen poikkeusluvan perusteella, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.
Puhemies! Tänään Maaseudun Tulevaisuus otsikoi — nyt susiasiasta mennään karhujen kannanhoidolliseen metsästykseen — uutisoi tänään Kuhmon karhuluvista, kun niistähän valitettiin. Meillekin Kuhmoon oli 18 kannanhoidollista lupaa karhujen osalta, ja niistä valitettiin. Tänään tuli uutinen, elikkä Suomen riistakeskuksen päätös 18 karhun pyytämiseksi ei ollut metsästyslain vastainen eikä sitä olisi ollut syytä kumota. Sitä ei olisi ollut syytä kumota, näin on hallinto-oikeus tämän asian ratkaissut. Kyllä tämmöiseen toimintaan, missä lähdetään valittamaan ilman mitään perusteita... Nyt se 18 karhua jää kaatamatta, ja minkälaiset vaikutukset tällä on esimerkiksi ensi kesän osalta, kun karhukanta Kuhmossa kasvaa. Siellä on jo aikaisempina vuosina tullut vahinkoja muun muassa maatalouden suuntaan, kun karhut repivät rehupaaleja ja muutenkin syntyy vahinkoja tuotantoeläinten suuntaan — no, onneksi nyt ei ole viime aikoina, mutta esimerkkinä otetaan vaikka nämä rehupaalien repimiset. Kuinka nyt käy ensi kesänä sen suhteen, kun metsästäjät eivät päässeet kannanhoidollista metsästystä suorittamaan karhujen osalta? Käykö nyt niin, että karhukanta lähtee hillittömään nousuun, ja sillä on negatiivisia vaikutuksia alueelle?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:41:47,2022-12-01T20:44:54,Hyväksytty,1.1
2022_133_269,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_270,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä yhdessä aikaisemmassakin puheenvuorossa kuulimme, niin kyseessä on pieni ja tekninen muutos. On vaikea kuvitella, että sillä ihan valtavia merkityksiä näihin myönnettäviin lupiin olisi, mutta se toki jää nähtäväksi. Suttahan suojelee tiukka EU-lainsäädäntö, mikä on tietenkin täysin perusteltua, koska susi on erittäin uhanalainen laji. Meillä Suomessakin niitä on vain alle 400. Tämän vuoden kantalaskennoissa selvisi myös, että susikanta on kasvanut vuoden takaisesta vain yhdellä yksilöllä. On päivänselvää, että jos me haluamme saavuttaa sen suotuisan suojelutason, niin kannanhoidolliselle metsästämiselle ei ole vielä lähiaikoina, todennäköisesti lähivuosina, edellytyksiä.
Sen sijaan toivoisin, että saisimme tänne eduskuntaan esityksiä siitä, miten me voisimme torjua salametsästystä. Salametsästyshän on yksi yleisimmistä syistä, miksi susi kuolee, ja tietenkin tämmöinen salametsästys vaikeuttaa sitä suotuisan suojelutason saavuttamista ja sitä kautta myös tämmöistä hallittua kannanhoitoa — joskin ”hoito” on toki erikoinen sana, kun kyse on siis kannan pienentämisestä, jota sillä yleensä tarkoitetaan. Olen sitä mieltä, että meidän pitäisi saada salametsästys kuriin. Sitä kautta me myös voisimme saavuttaa sen suotuisan suojelutason ja ehkä sitten päästä myös metsästämään susia niiltä paikoilta, missä niistä joko aiheutuu haittaa tai on tihentymiä ja näitä on perusteltua pienentää, mutta ilman, että salametsästykseen puututaan, sitä tuskin on näkyvissä.
Yllätyin, kun sain kuulla, että nämä ennaltaehkäisevät toimet, millä suurpetojen vahinkoja voidaan ehkäistä, ovat aika aliresursoituja ja edes kaikki kiinnostuneet eivät saa apua Riistakeskuksesta. Yhteiskuntahan tarjoaa apua esimerkiksi aitojen välineistöön, tai erilaisia karkotinlaitteitakin on olemassa, ja kaikki halukkaat eivät näitä saa nyt tehtyä, mikä on todella harmillista. Toivoisin, että ministeri olisi myös tästä puolesta kiinnostunut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T20:44:54,2022-12-01T20:47:40,Hyväksytty,1.1
2022_133_271,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_272,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tällä metsästyslain muutoksella on siis tarkoitus täsmentää eräiden riistalajien pyytämiseen tai tappamiseen tarkoitettujen poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä.
Nyt kun susikanta on Suomessa suurimmillaan, niin on todellakin hyvä, jos saamme lainsäädäntöämme muutettua siihen suuntaan, että pääsisimme, kuten edustaja Kalmari sanoi, tähän Ruotsin mallin mukaiseen suden kannanhoidolliseen metsästykseen, jolla susikannan kokoa pystytään säätelemään ja puuttumaan myös susien aiheuttamiin ongelmiin. Esimerkki Romaniasta karhujen kannan kasvamisesta — kun metsästys on kielletty — ja sen mukanaan tuomista ongelmista on hyvä esimerkki siitä, miten haittoja tulee lisää, kun kantoja ei hoideta metsästämällä.
Täällä esiin nostettuun eduskunnan esitykseen suden kannanhoidollisesta metsästyksestä liittyy näitä lausumia, ja siellä myös on mainittu nämä EU:n direktiivit, joissa susi tulisi siirtää liitteestä viisi liitteeseen neljä, jolloin se ei olisi niin tiukasti suojeltu. Tämä olisi myös hyvä saada eteenpäin.
Haluaisin myös kysyä edustaja Pitkolta: Kun äsken mainitsitte tästä, että susien suurin kuolinsyy on salametsästys, niin haluaisin ehkä siitä kuulla lisää — onko tämä tutkittua tietoa, ja mikä se lähde on? Itselläni ei ole kyllä sitä käsitystä, että suden suurin kuolinsyy on salametsästys. Jos näin olisikin, olisi entistä tärkeämpää saada sudenmetsästys lailliseksi, jotta laillisesti pystytään kantoja hoitamaan eikä mahdollisesti väitetyllä salametsästyksellä, jota en kyllä itse allekirjoita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T20:47:42,2022-12-01T20:50:15,Hyväksytty,1.1
2022_133_273,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_274,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tuossa edustaja Kettunen nosti tämän valitusasian, niin on todella hienoa, että nyt hallinto-oikeudessa, ainakin siinä oikeusasteessa, tämä valitus todettiin perättömäksi. Mutta kuten huomataan, näillä valituksilla pystytään kiusaa tekemään, ja sen takia haluaisinkin, että nämä päätökset valiokunnan lausunnon mukaisesti myös susiasiassa mutta muissakin lupa-asioissa myönnettäisiin aikaisessa vaiheessa ja vaikkapa edelliseen kanta-arvioon perustuen niin, että ne ehtivät käydä tämän prosessin ja tosiasiallisesti päästään sitten metsästämään, jolloin tästä kiusavalittamisesta päästäisiin.
Myöskin ympäristövaliokunta otti tässä luonnonsuojelulain yhteydessä kantaa siihen, että tällaista pöytälaatikkofirmavalittamista, pöytälaatikkojärjestövalittamista, tulee ehkäistä, [Petri Huru: Juuri näin!] ja tulevaisuudessa oikeusasteiden, jotka ottavat näitä valituksia huomioon, pitää todentaa sitten, että todellista toimintaa siellä alueella on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:50:15,2022-12-01T20:51:37,Hyväksytty,1.1
2022_133_275,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_276,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tämäkin lakiesitys on tullut tämän ansiokkaan maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön lausumien pohjalta. Siellä oli tosiaan viisi lausumaa. Kiitän vielä kerran valiokuntaa ja valiokunnan puheenjohtaja Kalmaria.
Siellä oli lausuma numero 4: ”Eduskunta edellyttää, että kannanhoidollista metsästystä koskevat luvat myönnetään niin hyvissä ajoin, että ne ovat mahdollinen muutoksenhaku huomioon ottaen käytettävissä metsästysaikana, ja että vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämistä sujuvoitetaan ja niitä koskevat valitukset käsitellään kiireellisenä.” Todella tärkeä lausuma. Ja juurikin näin kuin edustaja Kalmari tuossa äsken totesi. Kuinka kävi Kuhmossa? Luvista valitettiin, 18 karhunkaatoluvasta valitettiin, hieman ennen kuin metsästyksen piti alkaa, ja kahta päivää aikaisemmin kuin kannanhoidollinen karhunmetsästys tuli aloittaa Kuhmossa, luvat kiellettiin. Satoja metsästäjiä oli jo tulossa Kuhmon suuntaan karhumetsälle, mutta toisin kävi. Luvat tosiaan menivät täytäntöönpanokieltoon, ja näinhän siinä sitten kävi, että kyllähän nämä kyseiset luvat olisivat olleet lainmukaisia. Kiitän vielä, että hallinto-oikeuskin on tämän tänään todennut.
Mutta mitä tulee vielä näihin susiin, samalla tavalla kuin edustaja Huru jäin hieman miettimään, että mihinkähän lähteeseen perustuu edustaja Pitkon puheenvuoro siitä, kun sanoitte, että suurin kuolinsyy susien osalta olisi salametsästys, että susi kuolee salametsästyksen pohjalta. Haluaisin myös nähdä tilastoja sen suhteen, miten viime vuosina salametsästys näkyy susien kuolemina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:51:39,2022-12-01T20:53:48,Hyväksytty,1.1
2022_133_277,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_278,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietoni salametsästyksen yleisyydestä perustuu Luonnonvarakeskuksen tietoihin. Tätä on myös käsitelty muun muassa tässä sudenhoitosuunnitelmassa, ja siellä on myös esitetty keinoja salametsästykseen puuttumiseen. Salametsästys todellakin on suden yleisin kuolinsyy. Näistä salametsästysrikoksista poliisin tietoon tulee vain noin joka kymmenes. Sama tilanne on sinänsä Ruotsissa, myös siellä suden yleisin kuolinsyy on salametsästys, mutta siellä useampi kuitenkin jää poliisin tietoon.
Olisi tietenkin tärkeää, että me täällä eduskunnassa olisimme jyvällä tästä ilmiön laajuudesta. Siihen tietenkin liittyy tämä niin sanottu susiviha, mitä susia kohtaan laajasti on viljelty, millä peloteltu, ja on myös jopa valheellista tietoa jossain määrin päässyt leviämään. Olisi tärkeää, että me täällä eduskunnassa emme antaisi hiljaista hyväksyntää salametsästykselle tai metsästysrikoksille ylipäänsä vaan tuomitsisimme suorasanaisesti salametsästämisen. On tärkeää, että meillä tämä suurpetokulttuuri ja metsästyskulttuuri perustuvat tietenkin yhteisesti sovittuihin lakeihin ja oikeusvaltioperiaatteisiin, mutta kyllä ajattelen myös niin, että eläin kuin eläin myös ansaitsee reilun lopun, ja tällainen rikokseen perustuva salametsästys ei mielestäni sitä ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T20:53:50,2022-12-01T20:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_133_279,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_280,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! En siis edelleenkään allekirjoita edustaja Pitkon käsitystä suden kuolleisuudesta, että väitetty salametsästys olisi suurin kuolinsyy, sillä käsittääkseni susilla pentukuolleisuus on hyvin suurta. Jopa puolet pennuista kuolee esimerkiksi loistartuntoihin, joten siihen verrattuna on vaikea uskoa, että susista puolet kuolisi väitettyyn salametsästykseen.
Mitä tulee vielä edustaja Kettusen ottamaan aiheeseen karhun metsästyslupien kieltämisestä, kun oikeus siis palautti ne tai totesi, että ne oli peruutettu perusteettomasti, niin vaikka ne palautettiin, käytännössä metsästysaika oli jo kuitenkin lähestymässä loppuaan ja osa karhuista oli jo talvipesissään, ja jos niitä olisi vielä siinä kohtaa lähdetty metsästämään, silloin olisi tullut syyte metsästysrikoksesta, jos koira olisi nostanut karhun esiin talvipesästään. Tämä on hyvä käytännön esimerkki siitä, miten tällainen masinoitu valittaminen luvista estää koko metsästyksen. Siksi tämä valiokunnan lausuma valitusten käsittelyistä ennen metsästyskauden alkua on hyvä, jotta saadaan selvyys siihen valitukseen, onko se aiheellinen vai aiheeton, ja jos se on aiheeton, niin metsästys pääsee alkamaan silloin, kun kausi alkaa, eikä niin, että on koko kausi pilalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T20:55:36,2022-12-01T20:57:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_281,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_282,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuultuani Pitkon puheenvuorossa sanan ”susiviha”, mietin sitä, että SusiLIFE-hankkeen yksi päämäärä voisikin olla toisinpäin. Kun tällä hetkellä on siellä alueella koitettu käydä puhumassa siitä, miten mukavaa rinnakkaiselo susien kanssa on, niin voisi ajatella niin, että SusiLIFE voisi käyttää rahojaan siihen, että menisi sinne Tapiola-eläinsuojeluyhdistykseen, jossa ehkäpä on susireviirialueilla asuvien ihmisten ihmisvihaa. Eli käännettäisiin tätä asiaa niin päin, että tuotaisiin sinne ymmärrystä siitä, että eläminen rinnakkain on mahdotonta, mikäli ihmisarkuutta ei ole, ja tuotaisiin sinne ymmärrystä siitä, miksi kannanhoidollista metsästystä tarvitaan. Eli tämä asia pitäisi kääntää aivan toisinpäin ja sitä vihan lietsomista lopettaa sieltä toiselta puolelta. Toivoisi, että tällaisia sanoja ei hirveästi käytettäisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T20:57:58,2022-12-01T20:59:13,Tarkistettu,1.1
2022_133_283,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_284,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Edustaja Kalmarin kanssa olen täysin samaa mieltä, ja jäin myös miettimään tätä, onko salametsästys jotenkin muka täällä tuotu esille joissakin puheenvuoroissa siten, että sitä muka tuettaisiin jollain tavalla. Ei, salametsästys on lailla kielletty. Jos salametsästetään, se on tuomittavaa, siitä joutuu tilille törkeästä metsästysrikoksesta.
Totta kai tämmöisiä ylilyöntejä on sattunutkin muutamia. Kun katselin tuossa uutisia, niin taitaa olla vuodelta 2021 viimeinen uutinen sen osalta, että tämmöistä salametsästystä olisi syntynyt ja varsinkin susien suuntaan. Mutta minun mielestäni tämmöisillä puheilla siitä, että suurin osa susista kuolee salametsästyksen suunnalta, annetaan käsitys, että metsästäjät olisivat salametsästäjiä. Ei, tämä ei pidä paikkaansa. Ja tällä tietyllä tavalla jopa halvennetaan metsästäjiä, jotka kuitenkin tekevät arvokasta, ansiokasta riistanhoitotyötä laaja-alaisesti. Toivoisinkin, että mikäli ei ole semmoisia lähteitä suoraan antaa siihen, että suurin osa susista kuolee salametsästyksen osalta, niin sitten tämmöisiä puheenvuoroja mietittäisiin uudelleen.
Mitä tulee — niin kuin edustaja Kalmari tuossa toi esille — siihen, että kun SusiLIFE-hankekin on perustettu sen osalta, että sitä vuorovaikutusta susien ja maaseudun ihmisten osalta etsittäisiin, niin kyllä kannatan tuota edustaja Kalmarin puheenvuoroa sen osalta, että tulisi tämän hankkeen myötä myös käydä sitäkin keskustelua, että kuitenkin tuollakin itärajan pinnassa susipopulaatio on kasvanut aika suureksi. Vaikka kuinka annettaisiin täällä tai mediassa ymmärtää, että Kuhmossakin nämä sudet asuvat erämaassa, niin siellä erämaassa, kuulkaa, asuu ihmisiä — kuhmolaisia, suomalaisia, Suomen kansalaisia, jotka myös harjoittavat elinkeinoaan siellä. Ja tulisi pitää huoli myös näiden Suomen kansalaisten turvallisuudentunteesta sen osalta, että mikäli susipopulaatio kasvaa, mikäli pihakäynnit lisääntyvät, niin sitten näitä vahinkoperusteisiakin lupia sinne Kuhmon selkosellekin pystytään myöntämään vieläkin helpommin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T20:59:13,2022-12-01T21:02:08,Hyväksytty,1.1
2022_133_285,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_286,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että edustaja Kettunen ei äskeisessä puheenvuorossa sanonut, että salametsästäminen on kunniakasta metsästystoimintaa, koska sitä se ei kyllä totisesti ole. Ja toivoisin, että juurikin se, mitä sanoin siitä hiljaisesta hyväksynnästä tälle salametsästykselle, lopetettaisiin myös tässä salissa. Salametsästys on olemassa oleva asia, ja kuten annoin äsken sen lähteen, sen lähde on Luonnonvarakeskus. Väititte, että en olisi antanut lähdettä sille tiedolleni, että suurin kuolinsyy susilla on salametsästys, niin kyllä annoin sen väitteen, ja se on Luonnonvarakeskuksen — se on tutkimuslaitos, jolta voitte toki pyytää faktoja, jos niitä vielä kirjallisesti haluatte. [Tuomas Kettunen: Voin pyytää!] Enkä myöskään sanonut, kuten väititte minun sanovan, että suurin osa kuolisi salametsästykseen. En sanonut niin, vaan sanoin, että yleisin kuolinsyy, ja se on eri asia kuin suurin osa. Toiseksi yleisin kuolinsyy sudelle Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden mukaan on laillinen metsästys.
Tästä SusiLIFE-hankkeesta haluan sanoa. Olen yllättynyt, jos täällä todellakin ajatellaan niin, että niitä rahoja, joita käytetään tällä hetkellä esimerkiksi petovahinkojen ennaltaehkäisyyn — siis petojen karkottamiseen pihalta siellä, missä pedot käyvät — käytettäisiin luonnonsuojeluihmisten johonkin vaikuttamiseen. Nämä ihmiset, ketkä haluavat karkottaa eläimiä, suurpetoja, pihaltaan, ketkä haluavat suojautua niiden aiheuttamilta vaaroilta, eivät teidän mielestänne ansaitsisi sitä tukea, mitä SusiLIFE… [Mikrofoni sulkeutui] — Saankohan puhua loppuun? Kiitos. — Nimenomaan SusiLIFE-hankkeen myötä ollaan näitä kehitelty, ja ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Koska vaikka me joskus oltaisiinkin siinä tilanteessa, että suden metsästäminen voitaisiin aloittaa, niin tarkoituksena tuskin teillä kellään — vai onko — on se, että meillä ei olisi ollenkaan susia. [Puhemies koputtaa] Meidän on opittava tulemaan toimeen susien kanssa ja hyväksyttävä se, että joskus suurpeto voi myös tulla lähelle ihmisasutusta, [Puhemies koputtaa] koska ihminen on asuttanut myös ne erämaat, kuten edustaja Kettunen tässä sanoi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T21:02:09,2022-12-01T21:03:54,Hyväksytty,1.1
2022_133_287,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_288,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 13. käsittelyä. — Edustaja Kalmari poissa. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_289,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tosiaan vielä puheenvuoro tästä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta. Tänään käytiin aikaisemmin keskustelua asian osalta, ja keskustelussa tuli esille se, kun käytiin keskustelua susista ja susien kuolleisuudesta, että annettiin ymmärtää, että susia kuolee merkittävä määrä salametsästyksen kautta. Peräsin sitten, mihinkä lähteeseen tämä pohjautuu, ja kaivelin sitten tässä, puhemies, Luken tilaston.
Tosiaan annettiin semmoinen kuva — ainakin minulle itselleni jäi siitä keskustelusta semmoinen kuva — että suurin kuolinsyy susien kuolemalle olisi salametsästys. Mutta, puhemies, kaivoin tilastoa. Tämä on siis Luken Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksesta 59/2022: Susien tilastoitu tunnettu kuolleisuus 1.8.2021—31.3.2022. Täällä kuolinsyitä ovat vahinkoperusteinen lupa Kainuussa, seitsemän sutta, vahinkoperusteinen kuolinsyy Lapissa, yhdeksän sutta, vahinkoperusteisia kuolinsyitä elikkä vahinkoperusteisella luvalla poistettuja susia Oulussa, seitsemän, ja sitten Varsinais-Suomessa yksi kappale. Tämä tekee yhteensä 24. Sitten liikenteen suunnalla Etelä-Hämeessä yksi, liikenteeseen on kuollut susia Kainuussa kaksi, liikenteen osalta Oulussa yksi, Pohjois-Savossa yksi, Uudellamaalla kaksi, Varsinais-Suomessa kaksi. Eli yhteensä susia on joutunut liikenteessä autojen alle yhdeksän. Ja sitten poliisin päätöksellä Satakunnassa yksi, Pohjanmaalla yksi ja Pohjois-Karjalassa yksi. Elikkä kolme sutta on poistettu poliisin päätöksellä. Ja sitten pakkotilan myötä Pohjois-Karjalassa yksi. Tässä ovat nämä susien tilastoidut tunnetut kuolleisuudet, ja yhtään kappaletta ei ole salametsästyksen osalta susia poistunut.
Kun tästä on näin selvää faktaa, toivoisin, että ei luotaisi semmoista mielikuvaa, joka itselleni jää, kun itsekin metsästystä harrastan, [Puhemies koputtaa] että salametsästettäisiin susia.
Puhemies, haluan vielä, jos saan tästä paikaltani, kun tämä on illan viimeisiä puheenvuoroja, todeta sen...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Jos se on viimeinen, niin saat.] Kunnioitettu puhemies! Tämä on viimeinen puheenvuoro. — Haluan vain siitä muistuttaa, että missään nimessä ei tässä salissa, varsinkaan tässä salissa eikä missään, saa antaa semmoista mielikuvaa, että salametsästys olisi hyväksyttävää. Se ei ole hyväksyttävää. Sitä ei saa missään nimessä hyväksyä. Se on lailla kielletty, ja mikäli joku salametsästäisi, niin siitä saisi asianmukaiset sanktiot, syytettäisiin törkeästä metsästysrikkomuksesta. [Puhemies: Näin, kiitoksia!]
Kunnioitettu puhemies! Tämän metsästäjät ymmärtävät täysin hyvin: susi kuuluu suomalaiseen luontoon. Sen ymmärtävät kaikki suomalaiset. Mutta ne eivät kuulu tässä laajuudessa ihmisten pihapiireihin, eivät ne kuulu tuotantoeläinten lähipiirin, vaan ne kuuluvat sinne suomalaiseen luontoon. Ja sen myötä onkin pidettävä huoli siitä, että kannanhoidollista metsästystä voidaan harjoittaa tässä maassa, koska se loisi sen mahdollisuuden, että susi olisi tarpeeksi arka, ihmisarka. Näin me vältettäisiin näitä vahinkoja, mitä nyt vain valitettavasti on syntynyt sen myötä, kun suurpetotihentymiä on syntynyt sen myötä, kun esimerkiksi suurpedoista susia ei ole pystytty metsästämään vahinkoperusteisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T01:05:00,2022-12-02T01:10:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_290,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt on edustaja Hurun vuoro. — Olkaa hyvä, Edustaja Huru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_291,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä on metsästyslain muutos, ja edustaja Kettunen tässä hyvin toi esiin näitä susien tunnettuja kuolinsyitä. Täällä siis aiemmin tänään päivällä sanottiin, että susien yksi suurimmista kuolinsyistä olisi salametsästys, mutta ainakaan itselläni ei tästä ole tieteellistä tietoa. Tähän edustaja Kettusen informatiiviseen tilastoon, joka siis perustui Luken tilastoihin tunnetuista kuolinsyistä, on todettava, että myös susien pentukuolleisuus on suurta, jopa yli 50 prosenttia kuolee ensimmäisen puolen vuoden aikana erilaisiin loisiin tai tauteihin tai sairauksiin. On myös kohtuutonta syyttää metsästäjiä salametsästyksestä, varsinkaan kun siitä ei ole tieteellistä tutkimusta, että sitä jotenkin laajassa mitassa tapahtuisi tai että se todellakin olisi susien yksi suurimmista kuolinsyistä.
Kuten edustaja Kettunen sanoi, yhdyn siihen, että susi kuuluu Suomen luontoon, mutta se ei kuulu pihoihin eikä esimerkiksi tuotantoeläinten aitauksiin. Myös tämä SusiLIFE-hanke, jota osin EU-rahalla rahoitetaan mutta johon myös Suomi osallistuu ja jossa tarkoituksena on antaa siedätystä tai edistää tätä suden ja ihmisen yhteiseloa, on osaltaan toki kannatettavaa, mutta varmasti voisi siedätystä hoitaa myös siihen suuntaan, että jos sudesta on haittoja, niin kyllä tätä kannanhoidollistakin metsästystä pitää voida toteuttaa kannan säätelemiseksi ja haittojen aisoissa pitämiseksi. — Kiitos, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+13.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T01:10:39,2022-12-02T01:12:55,Hyväksytty,1.1
2022_133_292,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_293,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tenon lohenkalastusta on säädelty Tenon kalastussopimuksissa lähes koko niiden olemassaolon ajan eli 1950‑luvulta lähtien. Tässä lähihistoriassa lohikannat heikkenivät hyvin nopeasti vuonna 2019, ja se johti vuosien 2021—2022 lohenkalastuskieltoon Tenojoen vesistössä ja läheisillä merialueilla. Nyt hallitus esityksessään esittää kalastuskieltoa ensi vuoden kesä—joulukuun ajaksi. Tavoitteena on tietenkin Tenon lohikantojen voimakkaan heikentymisen hillitseminen ja edellytysten luominen lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle. Siellähän on sitten vieraana Tyynen valtameren kyttyrälohi, joka on levinnyt myöskin sinne Tenojoen vesistöön, ja siitä pitäisi päästä eroon.
Kaiken kaikkiaan tämä lohikantatilanne on tietysti erittäin ongelmallinen Tenojoenvarren asukkaille ja alkuperäisväestölle, mutta myös sitten turisteille. Ja turistien kautta toisen kerran tälle alkuperäisväestölle, koska turismillahan siellä olisi merkittäviä mahdollisuuksia, jos Tenolla olisi parempi lohikanta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T21:05:08,2022-12-01T21:06:55,Hyväksytty,1.1
2022_133_294,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_295,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Onneksi tänä vuonna ollaan riittävän ajoissa säätelemässä tätä lakia, ettei tarvitse omalla henkilökohtaisella aloitteella estää koko Tenon lohenkalastusta, kuten tältä kesältä tapahtui. On harmillista, että me joudumme tällaista lainsäädäntöä tekemään, mutta uhanalaisen lohikannan säilyminen on kaikille tärkeä asia. On eittämättä selvää, että kun joudumme tätä totaalikieltoa tekemään, niin sillä on vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja huonoja vaikutuksia paikallisen kulttuurin kannalta, mutta luulisin näin, että siksi tämä esitys on laajalti ymmärretty, koska me kaikki tiedämme, että jos tälle uhanalaiselle lohelle ei tehdä toimia, niin tilanne on tulevaisuudessa vielä huonompi.
Valiokunta on ottanut myös kantaa kyttyrälohen poistamiseen, ja hyvä, että tähän asiaan reagoidaan ja keinoja etsitään, miten tästä kiusallisesta tulokaslajista voitaisiin päästä eroon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-01T21:06:55,2022-12-01T21:08:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_296,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_297,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli Tenojoen lohikannan säilymisestä ja tulevaisuudesta on varmasti meillä kaikilla yhteinen. Haluan kuitenkin nostaa tässä esille aivan erityisen huolen siitä, että kun nyt joudutaan tekemään aika radikaalia toimenpidettä tämän vuoden lisäksi jo ensi vuodenkin osalta, että Tenolla ei pääse kalastamaan lohta, niin sillä on erittäin merkittävät aluetaloudelliset vaikutukset tuonne aivan pohjoisimpaan Lappiin Utsjoelle, jossa matkailun osalta lohella on ollut aivan keskeinen merkitys kesäkautena. Sillä on myös merkitys alueen ihmisten perinteiseen kalastukseen ja sen loppumiseen, sillä se on aivan keskeinen osa saamelaisten kulttuuria tuolla alueella. Vuosisatojen ajan siellä on lohta kalastettu ja on haluttu sitä perinnettä ja perinteistä kalastustapaa siirtää myös sukupolvelta toiselle. Tämä kaikki on nyt uhattuna, mikä on erittäin surkea tilanne.
Ajattelen ihan samalla tavalla kuin varmaan nyt yleisellä tasolla on keskusteltu luonnonsuojelulain osalta, että silloin, jos joudutaan luonnon, niin kuin tässä tapauksessa lohikannan, suojelemiseksi tekemään radikaaleja toimenpiteitä, joilla on vaikutuksia alueen ihmisten elinkeinoihin, toimeentuloon ja niin edelleen, pitäisi valtiovallan myös huomioida tuon alueen ihmisiä ja taloudellisia vaikutuksia ja tappioita, mitä se aiheuttaa. Nyt oikeastaan peräänkuulutan tässä sitä vastuuta. Kysymys ei ole isoista rahoista valtion budjetin tasolla tai yleisesti ottaen mutta sille alueelle aivan valtavan suurista suhteellisista menetyksistä. Jos ne vaikkapa muutettaisiin suurimpiin kaupunkeihin tai kuntiin, niin jokainen alkaisi ymmärtää, minkä tason menetyksistä on kysymys. Tämän lohikannan säilymisen takia en voi tätä esitystä vastustaa, mutta samalla minun on pakko vedota hallitukseen: huomioikaa tämän alueen ihmisten ahdinko tämän lain ja tilanteen johdosta.
Haluan tähän loppuun myös todeta, että on hyvin valitettavaa, että me emme Suomessa yksin pysty vaikuttamaan oikeastaan millään tavalla tämän lohikannan säilymiseen, emme tietenkään siihenkään, että Venäjältä lähtenyt kyttyrälohi leviää sinne. Valtaosa tästä lohestahan on kalastettu merellä Tenonvuonossa ja sillä osaa jokea, joka ei virtaa Suomen puolella tai Norjan ja Suomen rajajokena. Sen takia meidän pitäisi kyetä myös parempaan neuvottelutulokseen Norjan kanssa, jotta siellä tehtäisiin tehokkaampia toimia, jotta lohi pääsisi nousemaan ja kutemaan Tenojokeen ja kannat saataisiin elpymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T21:08:28,2022-12-01T21:11:34,Hyväksytty,1.1
2022_133_298,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_299,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä edustaja Lohi puhuikin, tämä totaalikielto on todella radikaali. Se on, totta kai, kalakannan säilymisen kannalta tarpeellinen ja perusteltu, mutta alueen ihmisten kannalta se on äärimmäisen radikaali keino. Itse olen keskustellut saamelaisten kanssa tästä asiasta, ja erityisesti heillä on huoli siitä, miten saamelaisnuoret ja saamelaislapset kasvavat siihen perinteiseen elinkeinoon, mikä lohenkalastus tuolla alueella, Tenojoella, saamelaisille on vuosisadat ollut. Kun perinne katkeaa, kun vanhempien kanssa ei voi lähteä kalalle lohta pyytämään, niin on isona vaarana, että tämä kulttuuri ei periydy enää sukupolvelta seuraavalle.
Näillä pohjoisen isoilla joilla on todellakin suuri merkitys jokiluonnon monimuotoisuuden kautta, mutta erityisesti vaelluskalakantojen kautta. Kun Euroopan yksi aikoinaan mahtavimmista lohijoista, Kemijoki, on padottu ja sitä jopa edelleen halutaan padota, niin tietenkin Tenojoella ja Tornionjoella on sitten kalastuskulttuurin ja kalastusmatkailun ja elinkeinojenkin kannalta todella iso merkitys. Toivoisin, että Tenojoen suhteen päästään vaelluskalojen suhteen parempaan tilanteeseen. Yksi ongelmahan on se, ettei täysin tiedetä, mistä nämä haitat syntyvät. Siellä todennäköisesti on ilmaston lämpeneminen, ja tiedetään, että se vain tulee etenemään, joten vaikealta näyttää.
Meillä on myös mahdollisuus palauttaa vaelluskaloja niihin jopa padottuihin jokiin. Valitettavasti valtionyhtiö Kemijoki Oy vastustaa näiden luonnonmukaisten ohitusuomien rakentamista, joita ely-keskus valtion edustajana on sinne vaatinut. Meidän tulisi poliitikkoina laittaa vauhtia siihen, että saadaan nämä luonnonmukaiset ohitusuomat esimerkiksi Kemijokeen ja Oulujokeen mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T21:11:36,2022-12-01T21:14:15,Hyväksytty,1.1
2022_133_300,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_301,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjois-Euroopan suurin lohijoki, Tenojoki, on myös yksi maailman tärkeimmistä lohen lisääntymisjoista. Ja nytten tämän lakiesityksen tavoitteenahan on Tenon lohikantojen voimakkaan heikentymisen pysäyttäminen sekä luoda edellytykset lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle. Tosiaan Tenojoki on tänäkin kesänä ollut tyhjä tai hiljainen — se on ollut hiljainen tai tyhjä niin lohista kuin kalastajista.
Ja tosiaan lohen kalastuskiellolla nyt on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia paikallisyhteisön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tulokset viittaavat siihen, että kalastuskiellolla on huomattavia taloudellisia, kulttuurillisia, hyvinvoinnillisia ja sosiaalisia vaikutuksia paikallisissa yhteisöissä, ja nämä vaikutukset kasvavat, mikäli tätä kieltoa joudutaan jatkamaan, ja toivonkin, että näillä toimenpiteillä nyt lohi saadaan sitten myös takaisin tuonne Tenojokeen.
Mutta, niin kuin sanottu, tällä on paljon aluetaloudellisia vaikutuksia, niin kuin edustaja Lohi tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan toi esille, ja toivonkin, että lohen nousu turvataan jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+14.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T21:14:15,2022-12-01T21:16:01,Hyväksytty,1.1
2022_133_302,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp>>>Kertomus  K 20/2022 vp>>>Valiokunnan oma asia  O 27/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 8/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomusten johdosta. — Avaan keskustelun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto, esittely, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_303,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp>>>Kertomus  K 20/2022 vp>>>Valiokunnan oma asia  O 27/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen muutamaa teemaa, joihin valiokuntamme on kiinnittänyt huomiota.
Ensin valtiontakausten kasvu ja riskit. Valtiontakaukset ja -takuut ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Valiokunta on kiinnittänyt valtiontakauskannan kasvuun huomiota viime vuosina useissa mietinnöissään ja on niissä korostanut huolellisen riskien arvioinnin ja riskien hallinnan kehittämisen merkitystä.
Valtiontakausten kaksi hallitsevaa erää ovat Finnveran myöntämät vientitakuut ja Valtion asuntorahaston asumiseen liittyvät takaukset.
Koronaviruspandemian pitkittyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 ovat lisänneet maailmantalouden epävarmuutta ja sitä kautta myös Finnveran vientitakaussalkun riskisyyttä. Finnveran vienninrahoitustoiminta on keskittynyt harvoille toimialoille, maantieteellisille alueille ja asiakkaille. Koronaviruspandemia onkin tuonut konkreettisella tavalla esille Suomen vienninrahoituksen keskittyneeseen rakenteeseen liittyvät riskit.
Valtio vastaa viime kädessä Finnveran myöntämistä takauksista ja takuista, minkä vuoksi valiokunnan mielestä on erittäin tärkeää, että Finnveran riskienhallinnasta ja sen kehittämisestä huolehditaan. Valiokunta pitää hyvänä meneillään olevia toimia Finnveran riskienhallinnan kehittämiseksi sekä valvontakäytäntöjen parantamiseksi.
Valtion asuntorahasto: Asumiseen liittyvät takaukset ovat suhdannetilanteesta riippumatta olleet jatkuvassa kasvussa viimeisten vuosikymmenten aikana. Valtion asuntorahaston takaussalkun riskisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat alueellinen reaalitalouden kehitys, väestönkehitys sekä asuntomarkkinoiden hintakehitys, joka vaikuttaa vakuuskiinteistöjen arvoon asuntorahoituksessa. Talouden epävarmuus heijastuu siten voimakkaasti myös Valtion asuntorahaston talouskannan riskisyyteen. Asuntomarkkinoiden hintakehitys on Suomessa vuosina 2020 ja 2021 entistä voimakkaammin eriytynyt alueellisesti. Tämän seurauksena Valtion asuntorahaston myöntämien takausten riskit ovat kasvaneet erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Toisaalta myös Helsingissä on vuoden 2022 aikana havaittu myyntiaikojen pidentymistä sekä hintojennousun hidastumista. Tällä voi jatkuessaan olla vaikutuksia Valtion asuntorahaston takaussalkun riskisyyteen ja tappioihin.
Valtion riskinhallinnalliset toimet takaajan ominaisuudessa ovat haasteellisia, sillä velkasuhde on rahalaitoksen ja asiakkaan välinen, mutta valtio takaajana kantaa luottoriskin. Valiokunnan mielestä asumiseen liittyvien takausten myyntivaiheen riskinhallintaa on tärkeää kehittää.
Huoltovarmuudesta: Tarkastusvaliokunta käsitteli jo viime vuonna hallituksen vuosikertomuksesta vuodelta 2020 antamassaan mietinnössä huoltovarmuuteen liittyviä kysymyksiä ja on jatkanut samojen kysymysten parissa myös nyt valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon valmistuttua. Tarkastusvaliokunta katsoo, että huoltovarmuusselonteon valmistuminen on erittäin tärkeää ottaen huomioon huoltovarmuuden toimintaympäristössä viime aikoina tapahtuneet muutokset, kuten koronapandemia, Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota sekä ajankohtaiset uhat, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, digitalisaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyvät uhat sekä hybridiuhat.
Huoltovarmuusselonteko on tarkoitus päivittää säännöllisesti, mitä valiokunta pitää tärkeänä säännöllisen parlamentaarisen vuoropuhelun varmistamiseksi. Selonteon päivittäminen antaa eduskunnalle mahdollisuuden keskusteluun ja linjauksiin huoltovarmuudesta sekä sen kehittämisestä.
Talousarvion ulkopuolinen Huoltovarmuusrahasto toimii keskeisenä huoltovarmuustoimenpiteiden rahoituksen lähteenä. Talousarvion ulkopuoliset rahastot ovat ristiriidassa perustuslainvoimaisen budjetin täydellisyysperiaatteen kanssa kaventaen eduskunnan budjettivaltaa. Niillä on kuitenkin taloudenhoidon kannalta selkeitä etuja, kuten joustavuus ja mahdollisuus tulouttaa niihin suoraan verotuloja.
Huoltovarmuusselonteon mukaan Huoltovarmuusrahaston merkittävin tulonlähde on tällä hetkellä huoltovarmuusmaksu, jota kannetaan fossiilisista polttoaineista, sähköstä sekä pieniä määriä eräistä uusiutuvista polttoaineista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huoltovarmuusmaksun tuotto on pidemmällä aikavälillä vähentynyt, mikä vaikeuttaa Huoltovarmuusrahaston edellytyksiä säilyttää toiminnan taso edes nykyisellään. Huoltovarmuusmaksun kertymä tulee olemaan myös jatkossa laskeva, koska fossiilisista energialähteistä siirrytään muihin energialähteisiin. Tarkastusvaliokunta on huolestunut huoltovarmuusmaksun alenevasta trendistä ja pitää tärkeänä, että Huoltovarmuusrahaston kantokyky turvataan tulevaisuudessa.
Tarkastusvaliokunta kiinnitti viime vuonna huomiota siihen, ettei huoltovarmuuden kehittämisen ja ylläpidon kokonaiskustannuksista ole saatavissa tarkkoja tietoja. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan varautumiseen tai huoltovarmuuteen liittyviä viranomaisten kustannuksia ei seurata erikseen millään läpileikkaavalla toiminnalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan voisi kuitenkin olla mahdollista jälkikäteen selvittää ainakin joidenkin huoltovarmuutta koskevien toimien kustannuksia. Vaihtoehtoisesti olisi mahdollista tehdä huoltovarmuuteen liittyviä asiasisältöjä nykyistä läpinäkyvimmiksi budjettiprosessissa. Tällöin kyseessä olisi kuitenkin kustannusseurannan sijasta ennakollinen arvio. Valiokunta tiedostaa huoltovarmuuteen liittyvien toimintojen kustannusten selvittämisen olevan hankalaa mutta pitää samalla tärkeänä, että erilaisten toimintatapojen toteuttamismahdollisuuksia selvitetään, jotta huoltovarmuuden kustannuksista pystyttäisiin jatkossa muodostamaan edes karkean tason käsitys.
Tarkastusvaliokunta kiinnitti viime vuonna huomiota myös huoltovarmuustoiminnan organisointiin ja piti erittäin huolestuttavana asiantuntijakuulemisissa esiin tullutta tietoa siitä, että varautumistoiminnan organisointi näytti ministeriöissä jääneen heikolle hoidolle ja ministeriöiden velvollisuutta varautua oli ulkoistettu Huoltovarmuuskeskukselle samalla, kun valmiuspäällikköorganisaation toimintaedellytykset olivat heikentyneet. Valiokunta korostaa vastuiden selkeyttämisen tärkeyttä huoltovarmuusorganisaatiossa ja yhtyy selonteon kirjaukseen siitä, että huoltovarmuudesta vastaavien ministeriöiden toimivaltuuksien on oltava selkeästi määriteltyjä ja poikkihallinnollisen yhteistyön toimivaa.
Huoltovarmuuskeskus on ensisijassa varautumisorganisaatio, jolla on operatiivisia tehtäviä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valiokunta painottaa yli hallinnonalarajojen tehtävän yhteistyön ja harjoittelun tärkeyttä, sillä poikkeustilanteiden vaikutukset ulottuvat käytännössä aina useille sektoreille, jolloin tarve poikkihallinnolliselle yhteistyölle on suuri. Lisäksi valiokunta toteaa, että myös läpikäydyistä kriiseistä saadut opit tulee ottaa huomioon ja hyödyntää toiminnassa.
Omistajaohjauksesta: Asian taustalla on tarkastusvaliokunnan mietintö vuodelta 2017, Finavia ja valtionyhtiöiden riskinhallinta. Eduskunnan kyseisen mietinnön pohjalta hyväksymät kaksi kannanottoa ovat edelleen voimassa. Näihin kannanottoihin liittyen valiokunta on kuullut valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastoa valtio-omisteisille yhtiöille annetusta riskinhallinnan ohjeistuksesta sekä omistajaohjauksen toimintaperiaatteista.
Valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset periaatteet ja yleiset tavoitteet linjataan valtioneuvoston omistajapolitiikkaa koskevalla periaatepäätöksellä. Voimassa oleva valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös on vuodelta 2020 ja sisältää myös riskinhallintaa koskevia ohjeita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto arvioi omistajan näkökulmasta yhtiöiden merkittäviä riskejä jatkuvasti osana yhtiöanalyysiä. Yhtiöiden riskinhallinnan prosessia seurataan ja yhtiöiden hallituksen ja johdon kanssa käydään jatkuvaa keskustelua. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että riskienhallintaa koskevaa ohjeistusta on sisällytetty omistajapoliittiseen periaatepäätökseen. Samalla valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että olemassa olevista riskien hallintaohjeista huolimatta nousee aina aika ajoin ongelmia esiin, kuten tänä vuonna energiayhtiö Fortumin Uniper-omistusten osalta tapahtui. Vastaavasti viime vaalikaudella samoin kävi Finavian osalta, kun esiin nousivat yhtiön tekemistä johdannaissopimuksista seuranneet ongelmat.
Omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä linjataan myös yhtiöiden ja valtio-omistajan välisestä tiedonkulusta ja keskustelusta. Valiokunta pitää tärkeänä, että tiedonkulku valtio-omistajan ja yhtiöiden välillä toimii saumattomasti. On aivan olennaista, että omistaja on informoitu ja selvillä siitä, mitä yhtiössä tapahtuu. 
Valiokunta pitää valtioyhtiöiden riskinhallintaan liittyviä kannanottoja edelleen ajankohtaisina, joten kannanotot säilytetään. Valiokunta tulee jatkamaan valtionyhtiöiden riskinhallintaa koskevien kysymysten käsittelyä.
Myöskin ulkoasiainhallinnon tietoturvasta olemme lausuneet, ja siitä olemme huolestuneet. Siinä riittää edelleen huomattavan paljon kehitettävää. Tämä näin lyhyesti sanottuna, kun aika tässä näyttää loppuvan.
Valiokunnan kannanottoehdotus kuitenkin on: Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä tähän mietintöön että sen liitteinä oleviin erikoisvaliokuntien lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aiempia lausumia ja muitakin seikkoja koskevat kannanotot. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+15.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-12-01T21:16:12,2022-12-01T21:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_133_304,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen vuosikertomus 2021>>>Kertomus  K 2/2022 vp>>>Kertomus  K 20/2022 vp>>>Valiokunnan oma asia  O 27/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 8/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_305,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Esittelypuheenvuoro, edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_306,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tiiviisti sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.
Esityksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa niin, että yrittäjän eläkelain mukainen työtulo vastaa nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa koko yrittäjän työuran ajan. Esityksellä pyritään vähentämään niin kutsuttua alivakuuttamista eli tilannetta, jossa yrittäjän YEL-työtulotaso ei vastaa hänen työpanoksensa arvoa. Esityksen taustalla on huoli yrittäjän eläke- ja muun sosiaaliturvan jäämisestä alhaiseksi. Lisäksi tavoitteena on yhdenmukaistaa eläkelaitosten soveltamiskäytäntöä työtulon vahvistamisessa.
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi yrittäjän eläkelakiin säännös työtulon säännöllisestä seurannasta ja seurannassa noudatettavasta työtulon tarkistamisen menettelystä eläkelaitoksissa. Uudistuksen myötä eläkelaitoksille tulee velvollisuus tarkistaa yrittäjälle vahvistettu työtulo kolmen vuoden välein. Lisäksi esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi yrittäjän eläkelain sääntelyä työtulon vahvistamisessa huomioon otettavista tiedoista, jotta työtulon arviointi olisi eri eläkelaitoksissa nykyistä yhdenmukaisempaa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut muutokset vähentävät alivakuuttamisesta seuraavia ongelmia ja parantavat yrittäjän työeläketurvan lisäksi yrittäjän muuta sosiaaliturvaa sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhemmuuden varalle. Lisäksi esitys yhdenmukaistaa lain toimeenpanoa ja lisää yrittäjien yhdenvertaista kohtelua. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä tässä mietinnössä ehdotetuin muutoksin — siis korostan: tässä mietinnössä ehdotetuin muutoksin.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia työtulon vahvistamista ja tarkistamista koskevaan yrittäjän eläkelain 112 §:n perusperiaatteeseen työtulon määrittelystä. Näin ollen vahvistetun työtulon tulee edelleen vastata yrittäjän työpanoksen taloudellista arvoa, ei yritystoiminnan taloudellista tulosta. Esityksessä ehdotetaan kuitenkin täsmennettäväksi työtulon vahvistamista ja tarkistamista koskevaa yrittäjän eläkelain 112 §:ää siltä osin, mitä tietoja eläkelaitos käyttää työtuloja vahvistaessaan.
Valiokunta pitää myönteisenä, että ehdotetut työtulon vahvistamisessa huomioon otettavat tiedot lisätään lakiin, jotta varmistetaan lain yhdenmukainen soveltaminen kaikissa eläkelaitoksissa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin kiinnitetty huomiota siihen, että ehdotetun säännöksen sanamuodosta ei käy tarpeeksi selkeästi ilmi se, että kysymyksessä on kokonaisharkinta ja että mediaanipalkan lisäksi otetaan huomioon muita seikkoja. Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että erityisesti aloittavien yrittäjien, yksinyrittäjien ja pienten yrittäjien mediaanitaso jää usein alhaisemmaksi kuin palkansaajien mediaaniansiotaso.
Valiokunta ehdottaa säännöstä muutettavaksi jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla niin, että säännöksen sanamuoto ohjaa eläkelaitosta kokonaisarvion tekemiseen. Kokonaisarvion osana otetaan huomioon mediaanipalkka mutta tasapuolisesti myös muut ehdotetussa 112 §:n 2 momentissa mainitut seikat, kuten yrittäjän työpanoksen määrä, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Näin ollen YEL-työtulo voidaan asettaa mediaanipalkkaa pienemmälle tai suuremmalle tasolle yrittäjätoiminnan laadun ja laajuuden mukaan.
Valiokunta korostaa ihan erityisesti, että aloittavien yrittäjien työtulon arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että työpanoksen suuruudesta riippumatta yritystoiminnan alussa ei välttämättä synny taloudellista tulosta eikä siten maksukykyä, jolloin mediaanipalkan käyttäminen kaavamaisesti työtulon perusteena ei johda kohtuulliseen lopputulokseen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää myös muutoksia lain voimaantulosäännöksiin. Hallituksen esityksessä voimaantulosäännöksen mukaan eläkelaitos voi nostaa yrittäjän vuosityötuloa korkeintaan 8 000 euroa tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumpi tarkoittaisi suurempaa muutosta työtuloon. Maksimikorotus minimityötulolla vakuuttaneen kuukausivakuutusmaksuun olisi tällöin noin 170 euroa kuukaudessa.
Valiokunta pitää asiantuntijakuulemisen perusteella tarkoituksenmukaisena, että tarkistamisesta seuraavien muutosten vaikutuksia kohtuullistetaan ja jaksotetaan pidemmälle aikavälille, jotta yrittäjällä on aikaa sopeuttaa toimintaansa niin, että hänellä on mahdollisuus maksaa korkeampia YEL-vakuutusmaksuja. Valiokunta katsoo, että tarkistamisen ajallinen jaksottaminen on perusteltua erityisesti sen vuoksi, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut hyödykkeiden hinnannousun vuoksi välillisesti kansalaisten ostovoimaan ja siten myös yritystoimintaan. Lisäksi yrittäjän työtulo on vakiintunut tietylle tasolle sen vuoksi, että eläkelaitokset ovat mahdollistaneet YEL-työtulon määrittämisen yrittäjän ilmoituksen mukaisesti. Yrittäjien voidaan siten olettaa luottaneen vahvistetun YEL-työtulon olevan lain mukainen.
Valiokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvatulla tavalla voimaantulosäännöksen 4 momenttia muutettavaksi niin, että tarkistamisrajoituksia sovellettaisiin kahteen ensimmäiseen lain voimaantulon jälkeen tehtävään tarkistukseen. Nämä tarkistukset voisivat olla kumpikin enintään 4 000 euroa kerrallaan. Tämä tarkoittaisi yrittäjän YEL-maksun nousua kuukausitasolla enintään 80 euroa. Valiokunta myös kiinnittää huomiota siihen, että YEL-vakuutusmaksu on verovähennyskelpoinen, jolloin voidaan karkeasti arvioida, että kustannusten nousu kuukausitasolla yrittäjälle olisi enintään 50—60 euroa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää myös yhtä lausumaa, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajemmat muutostarpeet ja että järjestelmän kehittämistä jatketaan.”
Tämä mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siitä on jätetty yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T21:26:47,2022-12-01T21:34:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_307,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_308,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totean heti alkuun, että eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä ja ymmärrän hyvin sen pienyrittäjän tuskan, kun kaiken muun lisäksi pitäisi maksaa YEL-eläkevakuutusmaksut ja pitää huolta eläke- ja muusta sosiaaliturvasta. Tähän eläkevakuutusmaksuun liittyvät vanhuudenturvan lisäksi työkyvyttömyysturva ja muu sosiaaliturva, kuten sairaus‑, työttömyys- ja perhe-etuudet. On siis erittäin tärkeää, että YEL-vakuutus on olemassa, siinä ei saisi olla alivakuutusta. Mutta kuten sanottu, ymmärrän pienyrittäjän ongelmat. Tähän liittyy vielä sitten muitakin näkökohtia. Työeläkejärjestelmähän on rahastoiva, mutta yrittäjä- ja maatalousyrittäjäeläkejärjestelmä ei ole sitä. Ja tässähän on se tilanne ollut, että budjetissa on veronmaksajien varoja käytetty yrittäjäeläkkeitten maksamiseen vuosittain muistaakseni noin 430 miljoonaa euroa, kun nämä maksetut vakuutusmaksut eivät ole riittäneet maksussa olevien eläkkeiden maksamiseen.
Mutta sitten tästä valiokunnan ratkaisusta. Valiokunta on tehnyt tämän ratkaisunsa hyvin, sanotaan, selväpiirteisillä piirroilla, ei ole käyttänyt kovin paljon sanoja vaan muuttanut tekstiä nimenomaan todeten, että työeläke vahvistetaan kokonaisarvion perusteella. Ainoa seikka ei ole palkatulle työntekijälle kyseisestä yrittäjän työtä vastaavasta työstä maksettu mediaanipalkka, vaan huomioon otetaan myöskin muut yrittäjän työpanoksen määrää, yrittäjätoiminnan laajuutta, yrittäjän ammattitaitoa ja yrittäjän työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Kaikkia näitä seikkoja tarkastellen työtulo sitten vahvistetaan ”kokonaisarvion” perusteella. Tätä sanaa valiokunta on käyttänyt, ja se on ihan hyvä, antaa väljyyttä tähän päätöksentekoon. Ja hyvää on myöskin se, että tässä ollaan säätämässä ja eduskunta tulee säätämään nämä kertaenimmäistarkistukset työtuloon.
Kaiken kaikkiaan tämä asia on nyt saanut semmoisen ratkaisun, joka varmaan tyydyttää yleisesti, ja yrittäjäjärjestöhän on ilmoittanut olevansa tähän ratkaisuun tyytyväinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T21:34:30,2022-12-01T21:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_133_309,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Edustaja Aittakumpu, poissa. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_310,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun hallitusohjelmaa neuvoteltiin, yksi keskustalle tärkeä kysymys liittyi yrittäjien sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. Se kirjattiin hallitusohjelmaan. Tällä lakiesityksellä puututaan juuri näihin kysymyksiin. Meillä on ollut pitkään tilanne, että liian moni yrittäjä on niin sanotusti alivakuuttanut itsensä. Nykyistä lakia on valvottu puutteellisesti, se on johtanut riittämättömään sosiaaliturvaan ja eläketurvaan. On ikävä tilanne yrittäjän kannalta, jos vuosikymmenten mittainen yrittäminen ei ole tuonut riittävää eläketurvaa.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki puheenjohtaja Lohen johdolla hallituksen esitykseen tarpeellisia muutoksia. Kenenkään yrittäjän kohdalla ei käy siten, että arvioitua työtuloa nostetaan kohtuuttomasti. Oleellista on, että työtulon määrittely perustuu kokonaisharkintaan, siinä otetaan siis huomioon tulojen lisäksi työpanoksen määrä, alan mediaanipalkka ja liiketoiminnan laajuus. Yrittäjän omalla näkemyksellä on siinä suuri painoarvo. Yrittäjäuran alussa olevat tilanteet otetaan aiempaa paremmin huomioon. Yrittäjän maksamaa eläkemaksua tarkastetaan kolmen vuoden välein. Maksu voi nousta enintään 80 euroa kuukaudessa kolmen vuoden aikana. Tavoitteena on, että yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain edellyttämää työtulon tasoa myös yritystoiminnan jatkuessa.
Arvoisa puhemies! Nämä nyt tehtävät muutokset eivät ole kovin suuria, mutta tarpeellisia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että esitys lähinnä täsmentää yrittäjän työtulon arviointia koskevaa sääntelyä, mutta siinä ei ehdoteta laajempia muutoksia yrittäjän eläke- tai sosiaaliturvaa koskevaan sääntelyyn. Jatkossa kannattaakin selvittää myös yrittäjän eläkelain laajemman uudistamisen tarve. Järjestelmää on syytä edelleen kehittää.
Kaikessa tässä pidämme mielessä, että Suomen pitää olla maailman paras maa yrittää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-01T21:37:41,2022-12-01T21:40:31,Hyväksytty,1.1
2022_133_311,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_312,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen YEL-uudistus on nyt edennyt eduskuntaan asti päätettäväksi, ja valiokunta on tehnyt siihen tarpeellisia muutoksia ja hieman viilannut sitä parempaan ja täsmällisempään suuntaan.
Tässä huoli nousi monen yrittäjän taholta siitä, miten heidän tulonsa voidaan arvioida oikein, ja on niin, että vieläkin yrittäjyyden moninaiset muodot jäävät osittain tunnistamatta meidän yhteiskunnassamme, ja se heijastuu toki myös lainsäädäntöön. Aika moni yrittäjä hankkii tulonsa useista lähteistä ja myöskin vaihtelevista toimialoista, ja on hyvin haastavaa luoda tällöin kuva siitä, mikä on sopiva keskiarvo‑ tai mediaanitulo. On myös niin, että meille on tullut palautetta siitä, että nykyiset yrittäjyysjärjestöt eivät kaikilta osin edusta riittävästi erilaisia yrityksiä, ja toivonkin, että yhä vahvemmin kuuluu monien yrittäjäjärjestöjen ääni ja myöskin toki sitten uusia aina tarvittaessa perustetaan tai tehdään yhteistyötä nykyisten kanssa, jotta yhä useammalla yrittäjällä on sellainen tunne, että he tulevat kuulluiksi niin omissa järjestöissään kuin sitten täällä eduskunnassa.
Yrittäjyydestä tulee tehdä yhä houkuttelevampi vaihtoehto, ja meidän kaikkien pitää tehdä töitä sen eteen. Sellaisten esitysten, joita me täällä hyväksytään ja käsitellään, tulee olla sellaisia, että ne kannustavat yrittäjyyteen eivätkä estä eivätkä hidasta yrittäjyyttä. Myöskin pandemian jälkeen moni yrittäjä on edelleen vaikeuksissa, ja nyt ennätyskorkea inflaatio tuo talouteen ja usealle alalle poikkeuksellista epävarmuutta. Sen takia myös eläketurvamuutosten pitää olla harkittuja, ja on hyvä, että valiokunta on tätä punninnut pitkään.
On totta myös, että yrittäjillä ei ole riittävää sosiaaliturvaa ja että maksut ovat jääneet yhä enemmän valtionosuuksien katettaviksi. Sen takia tähän uudistukseen on ryhdytty. On pidettävä huolta siitä, että kaikki mallit, joita tuodaan, ovat myös yrittäjien kesken reiluja ja tasapuolisia, jotta esimerkiksi pienet ja pienimmän tulon ansaitsevat yrittäjät eivät suhteessa kantaisi isompaa kuormaa näistä maksuista. Kyllä reilu peli on sitä, että ne, joilla on enemmän varaa ja liikkumavaraa, kantavat isompaa vastuuta myös näistä maksuista, toki jokainen suhteessa kantokykyynsä. Alivakuuttamisessa on siis omat ongelmansa, ja tämä on tämän lainsäädännön pohjana.
Haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, että tämä lausuntokierros valitettavasti oli puutteellinen. Syystä tai toisesta sosiaali‑ ja terveysministeriön valmistelemassa uudistuksessa ei alun perin riittävästi tunnistettu yrittäjien näkökulmaa tai kuultu riittävästi tutkijoita. Ministeriö pyysi lausunnon vain Finanssivalvonnalta, mikä on poikkeuksellista. Tässä esitystä valmistelevassa työryhmässä on kuitenkin ollut mukana muita sidosryhmiä, kuten Suomen Yrittäjät, joka on jättänyt oman lausuntonsa. Vapaaehtoisesti heiltäkään sitä ei valitettavasti pyydetty. Ei ole perusteltua, että näin tärkeässä uudistuksessa lausuntopyyntö osoitettiin vain yhdelle taholle, ja toivon, että tällaista käytäntöä ei jatkossa synny. Paremmalla vuoropuhelulla voidaan jo varhaisemmassa vaiheessa välttää tämänkaltaisia ongelmia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-01T21:40:35,2022-12-01T21:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_133_313,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_314,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan tuon esittelypuheenvuoron lisäksi käyttää tässä ihan toisenkin puheenvuoron, jossa tuon muutaman asian vielä esille.
Haluan aloittaa tämän kiitoksilla. Haluan lausua aivan erityisen kiitoksen valiokunnan jäsenille. Hallituspuolueitten jäsenten kanssa jumppasimme tätä esitystä, ja luonnollisesti vastuuministerin kanssa, jolle kuuluu myös erityinen kiitos. Täällä taitavat valiokunnan varsinaisista jäsenistä olla paikalla edustaja Nurminen ja varajäsen Kinnunen. Lämmin kiitos kaikille valiokunnan jäsenille. Tämä oli lopputulos, minusta aivan erinomainen, ja siitä kertoo myös se, että paitsi Suomen Yrittäjät niin myös mikro- ja yksinyrittäjien järjestö, joka keräsi 67 000 nimeä sisältävän adressin tätä vastaan, antoivat tästä erittäin myönteisen lausunnon ja sanoivat, että nyt tässä on huomioitu ne näkemykset: heidät on kuultu. Ja näin minusta lainsäädäntöä pitää tehdä: valiokunnassa kuullaan, kuulemisella on merkitystä, otetaan huomioon ja pyritään yhdessä mahdollisimman parhaaseen lopputulokseen.
Toinen, minkä haluan tässä nostaa esille vielä, niin haluan kiteyttää tavallaan ne muutokset, mitä me teimme valiokunnassa hallituksen esitykseen. Ne voi kiteyttää neljään oikeastaan.
Ensinnäkin 112 §:n 2 momenttia muutimme niin, että siihen tuli, kun siinä määritellään, mitä otetaan huomioon, kun työtuloa määritellään, että alkuun lähdetään heti virkkeellä, että kyseessä on kokonaisarvio, ja sitten kerrotaan mitä kokonaisarvioon kuuluu, että se mediaanipalkka-alalla on vain yksi tekijä, mutta sitten on paljon muuta, ja nekin virkkeet yhdistettiin, jotta ne ovat tasavertaisesti tekemisissä toisten kanssa.
Kun me muutimme pykälää, tulee seuraava muutoksemme, eli kaksi. Se mahdollisti, että perusteluja muutetaan ja valiokunnan mietinnön teksti on sitten oikeuslähdeaineistona tulkinta-aineistoa, että miten tätä muutettua pykälää pitää tulkita. Ja siellä me pääsimme ottamaan kantaa siihen, että aloittaville yrittäjille ei voida heti käyttää sitä mediaanipalkkaa, koska heillähän on tilanne, että se vaatii paljon työpanosta, mutta tulosta ei vielä alkuun synny, ja silloin pitää huomioida, että ei voida lähteä edes ottamaan pohjaksi mediaanipalkkaa arvioinnissa.
Kolmanneksi, voimaantulosäännöksiin teimme erittäin voimakkaan pehmennyksen. Kuten tuossa esittelyssä kerroin, kenenkään yrittäjän YEL-maksut eivät voi nousta, kun tehdään tarkistus, kuin enintään 80 euroa kuukaudessa, ja kun otetaan verovaikutus huomioon, 5—60 euroa kuukaudessa, kolmen vuoden ajan, ja seuraavan kolmen vuoden päässä oleva tarkistus taas voi nousta vain 80 euroa, eli kuuden vuoden pehmennys.
Ja sitten me teimme vielä sen lausuman siitä kokonaisuudistuksesta.
Erittäin hyvä lopputulos, ja minusta tämä vastalause, joka tehtiin tässä ja jossa viitataan tähän rahastointiin, kertoo vain, [Puhemies koputtaa] että ei ole ymmärretty, mistä on kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T21:45:18,2022-12-01T21:48:27,Tarkistettu,1.1
2022_133_315,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_316,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös itse olen tyytyväinen, että tämä laki on nyt saatu tähän vaiheeseen, ja kiitän myös valiokuntaa erittäin hyvästä yhteistyöstä tämän asian eteen.
Tässä hallituksen esityksen lähtökohtana oli kolmikantainen valmistelu, ja tätä on valmisteltu kolmikantaisesti ja hyvin laajasti. Lähtökohtanahan meillä on se, että me halutaan parantaa yrittäjien eläketurvaa. Me tiedetään, että tällä hetkellä tapahtuu paljon alivakuuttamista, ja toisaalta taas tämän koko järjestelmän kestävyys pitää saada vahvemmalle tasolle, koska me tiedetään, että valtio rahoittaa jo lähes 400 miljoonaa näistä eläkkeistä. Eli tämä oli se lähtökohta tälle.
No, kun me lähdettiin rakentamaan tätä esitystä, niin me käytiin tästä hyvin pitkää vuoropuhelua ja kuultiin laajasti asiantuntijoita. Etenkin yrittäjäpuolen ja ministeriön kanssa jumpattiin näitä esityksiä niin, että tavoite saavutetaan, mutta sitten katsotaan, että se siirtymä on oikeudenmukainen ja hyvä.
Kuten tässä edellä puheenvuoroissa on kuvattu, niin ensimmäinen muutos liittyy tähän kokonaisharkintaan. Alussa oli pelko, että heti ruvetaan soveltamaan mediaanipalkkaa kaikilla aloilla. Tämä olisi aiheuttanut kohtuuttomia tilanteita etenkin pienyrittäjille, jotka eivät pysty saamaan sitä maksua heti suoraan sinne hintoihin. Eli kokonaisharkinnan kautta me nähdään enemmän erilaiset ja erityyppiset yrittäjät ja pystytään sovittamaan se maksu heidän lähtökohdistaan paremmin. Lisäksi me vahvistettiin myös yrittäjien turvaa siihen, miten tätä kokonaisharkintaa määritellään.
Lisäksi tämä pidempi siirtymä mahdollistaa sen, että jokainen yrittäjä pystyy varautumaan myös tähän tulevaan muutokseen. Mielestäni tämä noin kuuden vuoden siirtymä, jolla me päästään lopulta tähän meidän tavoitteeseen, on ihan perusteltu ja oikeudenmukainen. Lisäksi nämä lausumat, joita valiokunta teki, tukevat tämän kokonaisharkinnan ja kokonaisuudistuksen tarvetta, koska nämä, mitä me nyt tehtiin, tukevat vain voimassa olevaa lakia ja voimassa olevan lain parempaa soveltamista, mutta tätä uudistustyötä tarvitaan.
Valiokunta oli hyvin yhtenäinen ja ratkaisukeskeinen ja otti huomioon vahvasti yrittäjäkentän ja halun tukea meidän yritystoimintaa ja yrittäjiä. Mielestäni tämä uudistus saa koko järjestelmän kestävämmälle tasolle ja huolehtii yrittäjien eläketurvasta myös tulevaisuudessa, mutta siirtymä on inhimillinen ja oikeudenmukainen. Olen tyytyväinen, että hallitus on nyt tämän uudistuksen saanut tänne saliin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-12-01T21:48:29,2022-12-01T21:51:27,Hyväksytty,1.1
2022_133_317,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_318,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä laki yrittäjäeläkkeen muuttamiseksi on tarpeellinen. Alkuperäinen esitys koettiin monin osin ongelmalliseksi lähinnä mediaanitulon osalta ja siirtymäajan pituuden osalta. Näihin on nyt tosiaan valiokunnassa tehty muutoksia ja hyvään suuntaan. On toki esitetty niitäkin arvioita, että muutokset eivät olisi olleet riittäviä. Hyvä, että niitä on kuitenkin tehty, ja toivottavasti tätä tullaan vielä jatkossa seuraamaan, että nämä muutokset olivat riittäviä, ja jos siellä on ongelmia, niihin kuitenkin sitten jatkossa vielä voidaan puuttua, jos tarvetta ilmenee. Hyvä, että on otettu kuitenkin näitä ongelmia huomioon tässä valmistelussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T21:51:28,2022-12-01T21:52:26,Hyväksytty,1.1
2022_133_319,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Edustaja Lohi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_320,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä kaksi näkökulmaa nostaa esille.
Ensimmäinen on se, että kun tässä vastalauseessa nostetaan esille, että tätä yrittäjän eläkelakia ja ‑järjestelmää pitäisi kehittää myös rahastoivaksi — että olisi rahastoja ja ei tarvitsisi niin paljon maksaa — niin tämä ajatus kuulostaa kivalta, mutta jos siihen pikkusen perehtyy, huomaa, että se ei ole kyllä kovin realismia. Nimittäin rahastohan voisi kertyä vain sillä, että aloitettaisiin jossain vaiheessa kerryttämään suurempaa eläkemaksua kuin mitä eläkemenoihin käytetään, ja nyt me olemme toisin päin olevassa tilanteessa. Eli nyt sisään maksettavat YEL-maksut eivät riitä YEL-eläkkeiden maksamiseen tällä hetkellä, vaan valtio joutui 2010 kompensoimaan 96 miljoonaa, tänä vuonna arviolta reilu 400 miljoonaa ja kolmen vuoden päästä arviolta 600 miljoonaa. Jos me haluttaisiin rahastoida, meidän pitäisi ekana nostaa yrittäjien eläkemaksuja niin paljon, että saataisiin tämä gäppi kiinni, tämä 400:n gäppi kiinni, ja se ei vielä parantaisi yhtään yrittäjän eläketurvaa eikä sosiaaliturvaa, saataisiin vain tämä kurottua kiinni. Ja sitten sen jälkeen pitäisi vielä nostaa niin paljon, että alettaisiin rahastoimaan.
No, sitten on esitetty, pitäisikö valtion subventoida, että saataisiin tämä rahastointi sille tasolle kuin työeläkejärjestelmissä. Valtion pitäisi panna kuusi miljardia euroa tänä päivänä rahaa siihen, jotta se aste olisi sama kuin työeläkejärjestelmässä. Ajatus on täysin epärealistinen ja mahdoton.
Sekin on minusta mahdoton, että me lähdettäisiin korottamaan yrittäjän eläkemaksuja voimakkaasti, niin että heidän eläketurvansa ei paranisi ollenkaan. Nyt meillä on ongelma, että yrittäjillä ei oikein ole varaa maksaa edes nykyjärjestelmän mukaisia maksuja, ja ne ovat sen takia alivakuuttaneet. Tällä yritetään sitä ongelmaa korjata, ettei ole eläkeläisköyhyyttä yrittäjien parissa.
Arvoisa puhemies! Haluan päättää puheenvuoroni siihen, että näillä yhdessä tehdyillä korjauksilla, joita me teimme valiokunnassa hyvässä yhteisymmärryksessä — siellä myös perussuomalaiset yhtyivät tähän mietintöön — olen aika vakuuttunut sen palautteenkin perusteella, että suomalaiset yrittäjät, pienyrittäjät, yksinyrittäjät, mikroyrittäjät, voivat nukkua yönsä rauhassa. Kenenkään yritystoiminta ei ole uhattuna, kukaan ei joudu ahdinkoon taloudellisesti tämän muutoksen takia sen johdosta, että yrittäjän eläkemaksut nousisivat niin paljon, että tulisi ongelmia. Ei nouse, kaikkiin pystyy sopeutumaan. Tämä on kohtuullinen ratkaisu, ja näin pitääkin olla. Suomi nousee vain työllä ja yrittäjyydellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T21:52:26,2022-12-01T21:55:16,Hyväksytty,1.1
2022_133_321,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_322,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että rahaston perustaminen tässä vaiheessa olisi todella kallista ja haastavaa, mutta toki on huomioitava, että mikäli tällainen päätös oltaisiin tehty jo paljon, paljon aiemmin, niin sen arvo olisi toki mittava ja myöskin tämä järjestelmä olisi kestävämmällä pohjalla, mutta on aivan totta, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja toteaa, että nyt laskelmat tästä ovat jopa epärealistisia tai ainakin erittäin haasteellisia enää toteuttaa. Ehkä opimme siitä jotain vastaisuuden varalta.
Haluan toki kiittää valiokuntaa hyvästä työstä, mutta haluan kiittää erityisesti yrittäjiä, jotka ovat ottaneet kantaa ja hyvin selkeästi tuoneet esiin epäkohtia ja vaikuttaneet lopulta myös tämän lain täsmennyksiin ja näihin muutoksiin.
Täällä eduskunnassa on juuri tällä viikolla perustettu myös yrittäjyysryhmä, johon liittyi ennätysmäärä kansanedustajia, jopa kenties noin 80 minun tietojeni mukaan, ja on hienoa ja on erittäin tarpeellista, että kuulemme paremmin erilaisissa tilanteissa olevia yrittäjiä. Erityisesti huolta on tullut juuri sieltä mikroyrittäjien, itsensä työllistäjien suunnalta, että kuullaanko heitä tarpeeksi tässä meidän päätöksenteossa, ja olen aivan varma, että tämäkin ryhmä tulee osaltaan myötävaikuttamaan siihen, että Suomi on kaikissa tilanteissa ja kaikenkokoisille yrityksille parempi maa toimia.
Kiitos myös Suomen yrittäjille, jotka ovat tässä toimineet hyvin rakentavasti tämän prosessin aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+16.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-01T21:55:18,2022-12-01T21:57:27,Hyväksytty,1.1
2022_133_323,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 33/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Edustaja Lohi, valiokunnan puheenjohtaja. — Toinen puheenjohtaja jo otti ennakkoa. [Hanna Kosonen käveli puhujakorokkeelle.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_324,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Melkein tekisi mieli sanoa pahoittelut edustaja Kososelle, että tässä nyt oli välissä vielä yksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, emme päässeet tähän luonnonsuojelulain käsittelyyn.
Mutta, arvoisa puhemies, haluan tässä hyvin lyhyesti esitellä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, joka koskee hallituksen esitystä eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi.
Esityksen tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Tavoitteena on lisäksi alentaa avohuollon lääkkeiden hintoja, kohtuullistaa lääkkeiden käyttäjien lääkehoidon kustannuksia ja vähentää valtion ja vakuutettujen lääkekorvausmenoja. Esityksen tavoitteena on lisäksi lääkkeiden hintakilpailun edistäminen ja lääkkeiden julkisen rahoituksen tasapainottaminen ja turvaaminen.
Esityksellä pyritään yhdessä lääketaksa-asetukseen ehdotetun muutoksen, lääkkeen määräämisestä annettuun asetukseen ehdotettujen muutosten ja biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa koskevan, valmisteilla olevan hallituksen esityksen kanssa myös rahoittamaan vanhuspalvelulain mukaista sitovaa henkilöstömitoitusta.
Apteekkiverolain 5 §:n muuttamista koskevan ehdotuksen tavoitteena on korjata ja lieventää suunnitellusta reseptilääkkeiden lääketaksaleikkauksesta aiheutuvaa negatiivisen myyntikatteen ongelmaa ja pienentää taksaleikkauksesta apteekeille aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia.
Vuonna 2020 lääkekorvauksia maksettiin yhteensä 1,6 miljardia euroa, ja valtion rahoitusosuus korvattavien avohoidon lääkkeiden sairausvakuutusrahastosta maksettavista korvauksista on 67 prosenttia. Esityksen perustelujen mukaan lääkkeiden vähittäishintataso on Suomessa korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka eri maiden lainsäädäntöeroista johtuen hinnat eivät ole suoraan vertailukelpoisia.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää lääkesäästöjä erittäin tärkeänä sekä lääkkeiden käyttäjien että yhteiskunnan kustannusten kannalta ja säästöjen kohdentamista erityisesti kaikkein kalleimpiin lääkkeisiin tarkoituksenmukaisena. Valiokunta toteaa, että esityksessä on asianmukaisesti pyritty vähentämään ehdotettujen toimenpiteiden negatiivisia vaikutuksia myös lääkehuollolle ja apteekkiverkostolle. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin. Tähän mietintöön on jätetty kuitenkin kaksi vastalausetta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+17.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T21:57:40,2022-12-01T22:00:50,Hyväksytty,1.1
2022_133_325,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_326,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan. Eli tämä on osa hallituksen esitystä, jolla myös rahoitetaan tätä 0,7:n ympärivuorokautisen hoivan esitystä. Tässähän tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta ja parantaa lääketurvallisuutta ja neuvontaa ja erityisesti näitä järjestelmiä, että nämä toimivat yhtenevästi.
Keskeistä tässä on ehkä se, että edullisempien biologisten lääkkeiden määräämistä ehdotetaan siten, että ”lääkärin velvoite määrätä kaupan olevista, keskenään vertailukelpoisista ja vaihtoehtoisista biologisista lääkkeistä edullisinta...”, eli tässä lääkäreitä myös edellytetään tekemään tämä muutos. Lisäksi hallitus antoi eilen näistä biosimilaareista esityksen, joka nyt tulee sosiaali- ja terveysvaliokuntaan käsittelyyn ja hieman risteää tätä. Mutta ehkä keskeistä on se, että tällä parannetaan kustannustehokkuutta ja saadaan säästöjä täältä koko ajan nousevista kustannuksista, ja siinä suhteessa tämä on oikeudenmukainen esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+17.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-12-01T22:00:51,2022-12-01T22:02:08,Hyväksytty,1.1
2022_133_327,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 17/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Kosonen, valiokunnan puheenjohtaja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_133_328,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Esittelen ympäristövaliokunnan mietinnön luonnonsuojelulaista. On tärkeää, että saamme lain uudistettua, jotta monimuotoisuuden heikentyminen saadaan pysäytettyä ja luonnon tilaa parannettua ja jotta muu olemassa oleva lainsäädäntö on uudistetun luonnonsuojelulain kanssa samassa tahdissa. Hallituksen esitykseen tuli lukuisia pykälien tarkennuksia, joista osan tässä esittelen, sekä myös kolmen pykälän poisto ja neljä lausumaa.
Uhanalaisuusarviointien perusteella Suomen luonnon monimuotoisuus vähenee kaiken aikaa. Uhanalaisia lajeja kaikista arvioiduista lajeista on nyt lähes 12 prosenttia, luontotyypeistä uhanalaisia on lähes puolet. Lakia todella tarvitaan. Uudella luonnonsuojelulailla säädetään luontotiedon hallinnasta, vahvistetaan luonnonsuojelun suunnittelua ja sen valmistelun vuorovaikutteisuutta, kehitetään luontotiedon hallintaa ja vapaaehtoisen suojelun markkinan muodostumista, vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja edistetään suojelun tarpeessa olevien luontotyyppien ja eliölajien oikeudellista suojaa sekä edistetään luontoarvoille aiheutuvien heikennysten hyvittämistä omaisuudensuojaan. Luonnonsuojelulaki on soveltamisalaltaan yleinen, eli se läpäisee muun lainsäädännön, ja sitä soveltavat myös muut kuin luonnonsuojeluviranomaiset.
Arvoisa puhemies! Käyn nyt yksityiskohtaisemmin läpi uudistuksen vaikutuksia.
Ensiksikin laissa on varovaisuusperiaatteeseen liittyvä pykälä, joka tulee edellyttämään huomion kiinnittämistä epävarmoihin ympäristöön kohdistuviin uhkiin, vaikka niistä ei olisi tieteellistä näyttöä. Pykälää täsmennettiin käsittelyn aikana. Laki säätää lähtökohdiltaan Ilmastopaneelia vastaavasta Luontopaneelista, jonka tehtävä on tukea luonnonsuojelulain toimeenpanoa tieteellisen tiedon avulla, antaa lausuntoja sekä viestiä monimuotoisuuden merkityksestä. Lakiin ehdotetaan saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista luonnonsuojelulain toimeenpanossa. Saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiin ei saa tulla vähäistä suurempia heikennyksiä. Ympäristövaliokunta ottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten huomioon sen, että yleisön osallistuminen huomioidaan selkeämmin ja että suurelle yleisölle viestitään mahdollisimman aktiivisesti hyödyntäen tiedottamisessa monipuolisia keinoja.
Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulaki uudistuu siten, että kansallispuistossa, luonnonpuistossa ja valtion muulla luonnonsuojelualueella on jatkossa kiellettyä ottaa maa-aineksia tai kaivosmineraaleja tai vahingoittaa maa- tai kallioperää taikka tehdä mitään muitakaan toimia, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin. Ehdotuksen mukaan Metsähallitus ei voi enää jatkossa myöntää lupaa malminetsintään kansallis- ja luonnonpuistoissa. Muutokset koskevat myös muita luonnonsuojelualueita.
Luonnonsuojelulaissa säädetään myös tiukasti suojelluista luontotyypeistä sekä suojelluista luontotyypeistä. 66 ja 67 §:issä turvataan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet oikeudellisesti. 66 §:n suojeltavia luontotyyppejä koskee hävittämis- ja heikentämiskielto, joka tulee voimaan vasta ely-keskuksen rajauspäätösmenettelyn kautta. Kielto astuu voimaan, kun päätös tulee maanomistajille tietoon, ja menettely turvaa maanomistajien korvaukset. Näitä tyyppejä ovat jalopuumetsät, pähkinäpensaikot, tervaleppämetsät, rannikon metsäiset dyynit, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet. 67 §:ssä säädetään uutena luontotyyppien suojelukeinona uhanalaisten tiukasti suojeltavien luontotyyppien hävittämis- ja heikentämiskielto, joka tulee voimaan suoraan lain nojalla. 67 § koskee kahta hyvin harvinaista luontotyyppiä: serpentiinikallioita, ‑kivikoita ja ‑sorakoita sekä rannikon avoimia dyynejä. Suojelusta voi hakea ely-keskukselta poikkeamista, ja siihen on kytketty 113 §:n mukainen korvausmahdollisuus. Ympäristövaliokunta ehdottaa, että vaikeasti tunnistettavista serpentiinikallioista on asiantuntijoiden informoitava maanomistajaa ja että pykälässä muutetaan tekstiä siten, että suojelu rajoittuu maanpäällisiin osiin.
Uudistetussa laissa tullaan säätämään uhanalaisten eliölajien suojelusta — rapuja ja kaloja tämä ei koske. Valiokunnan muutoksen johdosta 78 §:ää muutettiin siten, että huomioon ottaminen tapahtuu asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossa.
Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä, että perustuslakivaliokunta on lakiehdotusta arvioidessaan viitannut pysyvään käytäntöön siinä, että mahdollisista rajoituksista aiheutuva merkittävä haitta on maanomistajalle korvattava. Valiokunta on tehnyt tätä varten tarpeelliset muutokset.
Arvoisa puhemies! Esittelen sitten pykälien poistot.
Valiokunta ehdottaa 64 ja 65 §:ien poistoa maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnon mukaisesti. Pykälät sisältävät asetuksenantovaltuuden uhanalaisten luontotyyppien informatiivisesta luettelosta, jossa on mainittu 79 luontotyyppiä. Kuulemisissa valiokunta sai hyvin monenlaista tietoa siitä, kuinka luettelo vaikuttaisi suojelutoimiin. Maa- ja metsätalousministeriön lausunnossa todetaan mahdolliseksi muun muassa se, että luettelo voisi vaikuttaa välillisesti jopa kahden miljoonan metsätaloushehtaarin suojeluun ja maanomistajille useiden miljardien eurojen menetyksiin ilman korvauksia. Vaikka uusi laki perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämänä varmistaisi suojeluun liittyvästä merkittävästä haitasta täyden korvauksen, nähtiin mahdolliset välilliset vaikutukset pykälien kohdalla asiantuntijalausuntojen pohjalta merkittäviksi. Siksi pykälät oli poistettava.
Valiokunta ehdottaa poistettavaksi myös vesilain 2 luvun 11 §:stä suojeltuihin luontotyyppeihin lisättyjä kalkkilampia, puroja ja lähteikköjä. Uhanalaiset luontotyypit otetaan siten muussa lainsäädännössä huomioon Suomen ympäristökeskuksen oppaan perusteella.
Pykäläpoistot nähtiin tarpeellisiksi maanomistajien omaisuudensuojan takia. Omaisuudensuoja on perusoikeus, ja siitä säädetään perustuslaissa, eikä se saa vaarantua. Luonnonsuojelun toteutumisen kannalta on olennaista, että maanomistajat hyväksyvät myös keinot.
Arvoisa puhemies! Lopuksi esittelen vielä valiokunnan neljä lausumaa ja niihin liittyvät sisällöt.
Uusi luonnonsuojelulaki luo sääntelykehikon ekologisen kompensaation yksityiselle markkinalle. Tämä tarkoittaa sitä, että maanomistajat voivat markkinan kehityttyä hakea rahoitusta kompensaatiotoimijoilta monimuotoisuuden vahvistamiseen, luonnontilan parantamiseen ja luonnonsuojeluun. Luonnonsuojelulaki tuo Suomeen siis kokonaan uuden tavan rahoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta kestäviä toimia. Selkeät säännöt on kuitenkin oltava. Toiminnan on oltava luotettavaa, ja kuluttajansuojan on toteuduttava. Valiokunta ehdottaa lausumaa, että ”hallitus edistäisi ekologisen kompensaation pilottihankkeiden kautta parhaiden käytäntöjen keräämistä järjestelmän vapaaehtoisen käyttöönoton ja luotettavuuden kehittämiseksi”.
Luonnontieteellinen keskusmuseo toimii tieteellisenä viranomaisena, säilyttää sekä ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia ja harjoittaa tutkimusta. Valiokunta ehdottaa lausumaa, että ”hallitus huolehtii Luonnontieteellisen keskusmuseon resurssien riittävyydestä laissa asetettujen tehtävien hoitamisen turvaamiseksi”.
Kolmanneksi valiokunta toistaa lausuman, että ”poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan ja että hallitus valmistelee välittömästi esityksen luonnonsuojelulain muuttamisesta siten, että lintudirektiivin 9 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen perusteella mahdollistetaan poikkeusluvalla tapetun valkoposkihanhen haltuunotto ja asiallinen käyttöönotto”.
 Neljänneksi valiokunta ehdottaa lausumaa, että ”hallitus selvittää luonnonsuojelulain rikkomiseen liittyvien rangaistussäännösten osalta syyksiluettavuutta koskevien säännösten johdonmukaisuuden ja valmistelee tarvittavat korjausehdotukset”, kuten lakivaliokunta on lausunnossaan ehdottanut.
Esitykseen liittyy yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-12-01T22:02:00,2022-12-01T22:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_329,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kosonen. — Seuraavaksi edustaja Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_330,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Harva laki on minulle itselleni yhtä tärkeä kuin luonnonsuojelulaki. Samaan aikaan harvaa asiaa on tässä salissa yhtä vaikea edistää kuin luontokadon pysäyttämistä. Aina löytyy jokin syy, vaikka sitten yhdestä sittemmin kadonneesta tukkimiehen kirjanpidosta.
Mutta kyllä me tiesimme tämän. Juuri siksi tätä lakia on valmisteltu pitkään. Laista on neuvoteltu lukemattomia tunteja. On tuotu selvitys toisensa jälkeen. Pykäliä on jumpattu, niitä on muokattu, niitä on poistettu. On tehty aikamoisia kuperkeikkoja, kompromisseja, ponsia. Ja lopulta pitkään jatkuneen työn jälkeen saimme yhteisen esityksen, joka neuvoteltiin valmiiksi edellisen maa‑ ja metsätalousministerin Jari Lepän kanssa, joka käytiin läpi myös maa‑ ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin kanssa, jonka kuittasi myös nykyinen maa‑ ja metsätalousministeri Antti Kurvinen ja joka lopulta hyväksyttiin yksimielisesti valtiovarainministeri Annika Saarikon johtamassa valtioneuvoston istunnossa.
Tuntuu käsittämättömältä, että sopu on rikottu ja maan hallitus ajettu kriisin partaalle samaan aikaan, kun Euroopassa on sota. Ja minkä takia? Sen takia, saako tämän lain asetuksessa avoimesti kertoa, mitkä luontotyypit ovat tässä maassa uhanalaisia ja vaarassa kadota — siis kertoa, antaa tietoa. Sen, mikä on uhanalaista, arvioivat tässä maassa tutkijat, eivät poliitikot. Uhanalainen luontotyyppi on jatkossakin uhanalainen, eikä tätä faktaa voi piilottaa äänestämällä tieto siitä pois lakiesityksestä.
Minun on vaikea uskoa, että suomalainen metsäteollisuus oikeasti hyötyisi siitä, että heidän nimissään piilotetaan tietoa siitä, miten luonto tässä maassa voi. Minä en usko, että metsäyhtiöt kaipaavat sellaista mainetta. Minä uskon, että suomalaiset yritykset haluavat toimia ilmastokriisiä ja luontokatoa vastaan, eivät peitellä sitä. Se, että laki kertoo, että jokin on uhanalaista, ei tarkoita sitä, etteikö tätä saisi hyödyntää. Sen arvon kollegat tässä salissa ovat tehneet erittäin selväksi. Toisin kuin uhanalaiset luontotyypit, uhanalaiset lajit ovat olleet osa luonnonsuojelulainsäädäntöä jo 25 vuotta. Silti juuri muutama viikko sitten tässä salissa äänestettiin sen puolesta, että vaikka laji on vaarassa kuolla sukupuuttoon, sitä saa kyllä jatkossakin metsästää. Uhanalaisuus ei siis anna mitään automaattista suojaa, ei eläimille eikä elinympäristöille.
Arvoisa puhemies! Suuresti arvostamani Pertti Salolainen totesi minulle tällä viikolla, että tässä talossa ei kyllä aina ole helppoa olla luonnonsuojelija, ja tämän myllyn läpikäyneenä voin kyllä sanoa, että Pertti tiesi, mistä puhui. Erityisen omituista on se, että vesistöjen suojelulla profiloitunut kokoomus on käymässä juuri vesistöjen suojelua vastaan. Uskon, että ne lukemattomat vesistöjen, virtavesien ja vaelluskalojen suojelijat, jotka ovat laittaneet uskonsa kokoomukseen, odottavat perusteluja sille, miksi puolue kävi juuri suojeltujen vesiluontotyyppien kimppuun ja haluaa ne pois laista. Luonnonsuojelulain heikentäminen ei ole sen tukemista. — Ja sen voin sanoa, Pertti, jos kuuntelet tätä keskustelua nyt: sinua kyllä kaivataan tässä talossa kipeästi.
Arvoisa puhemies! Luontokato on aivan yhtä vakava kriisi kuin ilmastokriisi. Jokainen puolue tässä salissa on vuorotellen sitoutunut pysäyttämään luontokadon. Sukupuuttoaalto piti pysäyttää ensin vuoteen 2010 mennessä — siinä epäonnistuttiin — sitten vuoteen 2020 mennessä — siinä epäonnistuttiin. Uudet uhanalaisuusarviot kertovat, että luontotyyppien tila ei ole parantunut, päinvastoin: luonnon tila heikkenee edelleen. Nyt me olemme sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä, ja ystävät, me olemme jälleen epäonnistumassa.
Arvoisa puhemies! Tutkijat ympäri maailmaa kertovat meille viestiä siitä, miten luonnon monimuotoisuuden hävittäminen on nyt ennennäkemättömän nopeaa ja että luontokato uhkaa ihmiskunnan hyvinvointia, ja jos Suomi luontoa rakastavana, korkean osaamisen vauraana länsimaana ei itse pysty pysäyttämään luontokatoa omassa maassaan, miten me voimme tätä vaatia paljon meitä köyhemmiltä mailta? Suomalaista luontoa ei voi suojella Kiinassa tai Brasiliassa. Sen voi tehdä vain täällä Suomessa. Sen voimme tehdä vain me suomalaiset. Siksi tämän lähes sata vuotta vanhan lain uudistus on niin tärkeää. Ei se luontokatoa pysäytä, mutta se on elintärkeä askel eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Minä haluan kiittää ympäristöministeriön valmistelijoita, jotka ovat itseään ja työtuntejaan säästämättä tehneet työtään arvokkaasti, rehellisesti, avoimesti ja vastuullisesti. Samalla haluan kiittää kaikkia niitä lukemattomia tutkijoita, jotka ovat vuosia yrittäneet tuoda meille tietoa siitä, miten hälyttävässä tilassa luontomme on, ja haluan kiittää niitä tuhansia vapaaehtoisia, joiden rakkaus tämän maan luontoa kohtaan on pelastanut monta arvokasta metsää, suota, tunturia ja rantaa. Haluan kiittää kaikkia niitä suomalaisia, jotka vaativat tältä salilta toimia norpan, järvilohen ja hömötiaisen puolesta. Me kuulemme teitä. Me teemme tätä yhdessä.
Arvoisa puhemies! Monimuotoisuuden suojelu on lopulta ihmisen suojelua. Yksikään lapsi ei voi enää tehdä niitä päätöksiä, jotka pitää tehdä ympäristökriisin pysäyttämiseksi, mutta jokainen heistä elää sen maailman kanssa, jonka me heille jätämme.
Siksi, arvoisa puhemies, tulen tekemään sen mukaisen vastaesityksen, joka oli hyvässä hengessä ympäristövaliokunnassa valiokunnan puheenjohtajan johdolla neuvoteltu ja joka tukee hallituksen esitystä uudeksi luonnonsuojelulaiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-12-01T22:11:35,2022-12-01T22:18:44,Hyväksytty,1.1
2022_133_331,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_332,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Me emme ole lupauksista ja sitoumuksista huolimatta onnistuneet pysäyttämään luontokatoa. Luontotyypeistämme uhanalaisia on lähes puolet ja lajeista joka yhdeksäs. Siksi on tärkeää, että luonnonsuojelulaki viimein päivitetään tälle vuosituhannelle.
On tosiasia, että tarvitsemme luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen uusia keinoja. Niitä luonnonsuojelulain uudistustyössä on etsitty parhaaseen tutkittuun tietoon perustuen. Tämä laki on todella huolellisesti valmisteltu. Viimeiset puoli vuotta olemme käsitelleet sitä ympäristövaliokunnassa kokonaisuuteen huolellisesti perehtyen ja laajasti asiantuntijoita kuullen. Olemme saaneet kattavat vastaukset kaikkiin esiin nousseisiin huoliin, ja nämä huolet myös huomioimme mietinnön valmistelussa.
Työstimme tätä lakia valiokunnassa hyvässä yhteisymmärryksessä. Siksi on vieläkin vaikea käsittää, että keskusta rikkoi viime metreillä hallitusyhteistyön ja lähti kokoomuksen tuella vesittämään yhdessä hiottua kompromissia — tähän olen todella pettynyt.
Arvoisa puhemies! Keskustan pois vaatimissa kahdessa pykälässä on kyse uhanalaisten luontotyyppien suojelusta. Uhanalaiset luontotyypit ovat uhanalaisten lajien elinympäristöjä ja siksi luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen kannalta aivan olennaisen tärkeitä.
Hallituksen esityksessä esitetään, että noin 80 uhanalaista luontotyyppiä listattaisiin valtioneuvoston asetukseen. Tällä ei olisi välittömiä oikeusvaikutuksia, eikä tällä säädettäisi yhdestäkään uudesta suojelualueesta. Nyt nämä luontotyypit on listattu niin sanotussa punaisessa kirjassa, ja ne on jo nyt huomioitava muussa lainsäädännössä, esimerkiksi kaavoituksessa ja ympäristölupia myönnettäessä. Merkillepantavaa on, että perustuslakivaliokunta ei nähnyt tässä ongelmaa omaisuudensuojan kannalta.
On vastuutonta, että poistetuista pykälistä on levitetty perusteettomia uhkakuvia ja saatu näin maanomistajat huolestumaan mahdollisuuksistaan hyödyntää esimerkiksi metsiään. Helsingin Sanomien tuoreen uutisen mukaan laskelmaa uhanalaisten luontotyyppien kahden miljoonan hehtaarin määrästä, jolla pykälien poistamista on perusteltu, ei ole edes olemassa paperilla tai tiedostomuodossa. Kysymys omaisuudensuojasta on ollut pöydällä koko lainvalmistelun ajan. Se ei siis tullut yllätyksenä valiokuntavaiheessa. Tiedämme myös, että esitystä muutettiin keskustan vaatimuksesta tältä osin jo hallituksen neuvotteluissa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoitus on, että nostamalla uhanalaiset luontotyypit lain tasolle nostettaisiin tietoisuutta niiden olemassaolosta ja vahvistettaisiin niiden huomioimista kaikessa maankäytössä. Keskusta, opposition tuella, vastustaa siis tietoisuuden lisäämistä uhanalaisesta luonnostamme. Tämä on nähdäkseni vastoin hyvän hallinnon periaatteita.
Olen todella pettynyt myös kokoomukseen, joka ei ole tehnyt elettäkään puolustaakseen uhanalaisia luontotyyppejämme. Kaiken tämän jälkeen pykälien poistamista laista onkin vaikea nähdä muuna kuin periaatteellisena luonnonsuojelun vastustamisena, jossa tieteeseen perustuvalla tutkimustiedolla ei näytä olevan merkitystä.
Arvoisa puhemies! Uusi luonnonsuojelulaki ei yksin pysäytä luontokatoa, mutta se on perusta, jonka päälle suomalaisen luonnon vaaliminen voidaan rakentaa. Yksi tärkeistä uudistuksista on lakiin esitettävä vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Jatkossa maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille luonnonsuojelulain mukaisen virallisen varmennuksen. Ekologinen kompensaatio on yksi tulevaisuuden tärkeistä keinoista luontokadon pysäyttämiseksi. Jos vihreät olisivat saaneet päättää, ekologinen kompensaatio olisi tuotu lakiin suoraan velvoittavana.
On myös tärkeää, että uusi laki vahvistaa luontotiedon merkitystä suojelun perustana. Luonnontieteellisen keskusmuseon resurssit on turvattava, jotta luonnonsuojelulaissa asetettujen tehtävien hoitaminen voidaan turvata. Tutkitun tiedon asemaa vahvistaa myös Luontopaneelin tehtävien kirjaaminen luonnonsuojelulakiin.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville on meidän velvollisuutemme. Tätä lakiuudistusta on valmisteltu vuoden 2020 alusta lähtien, ja työhön on osallistunut laaja joukko ministeriöitä, tutkijoita, tutkimusorganisaatioita, järjestöjä ja edunvalvontatoimijoita. Haluan osaltani kiittää asian valmistelijoita, kaikkia työhön eri vaiheissa osallistuneita sekä kaikkia teitä suomalaisia, jotka olette vaatineet meiltä tiukempia toimia Suomen luonnon puolesta.
Valitettavasti tämä viimeinen näytös on arvoton päätös tälle arvokkaalle ja pitkäjänteiselle työlle suomalaisen luonnon puolesta. Toivonkin, että tästä salista löytyy enemmistö tukemaan uhanalaisten luontotyyppien kirjaamista lakiin hallituksen esityksen mukaisesti. 
Kannatan ympäristövaliokunnassa jättämämme vastalauseen mukaisia pykäläesityksiä, ja tulen äänestämään niiden puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-01T22:18:50,2022-12-01T22:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_133_333,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_334,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Luontokadon pysäyttämiseen ei ole sitoutunut, jos mitkään toimet eivät käy. Tämä on fakta, eikä siitä pääse yli eikä ympäri. Jos puheissa seisoo suomalaisen luonnon puolella ja teoissa ei, niin ei puheilla ole arvoa. Keskusta ja oikeisto-oppositio ovatkin jälleen kerran osoittaneet luontovastaisuutensa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskusta ei halua puolustaa maaseudun kestävää tulevaisuutta, kokoomus vastustaa vesiensuojelua ja perussuomalaiset tietenkin vastustavat kaikkea jo vastustamisen vuoksi. [Petri Huru: Ei pidä paikkaansa!] Keskusta on lisäksi osoittanut, ettei itse arvosta edes sitä, pidetäänkö puoluetta kykenevänä toimimaan hallituksessa ja kantamaan vastuuta.
Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Suomalaiset ovat hyvin laajasti huolestuneita luonnontilasta — esimerkiksi 80 prosenttia ihmisistä haluaa lisää luonnonsuojelua, ja aivan syystä, ja kiitos siitä. Suomi on myös sitoutunut luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Tämä ei ole asia, josta me voimme perääntyä. Suojelemalla luontoa suojelemme myös ihmistä, meidän mahdollisuuksiamme elää turvallisessa ympäristössä. Myös ilmastokriisi kytkeytyy luontokatoon, ja me yksinkertaisesti tarvitsemme tervettä luontoa myös sopeutuaksemme kuumenevaan ilmastoon. Tämä tarkoittaa, että on myös kyettävä tekemään vaikuttavia toimia. Tämä luonnonsuojelulaki on menetetty mahdollisuus, ja te olette siitä vastuussa. Te olette siitä vastuussa ihmisille, jotka luottavat siihen, että päättäjät kantavat vastuun kestävästä tulevaisuudesta. [Heikki Vestman: Informatiiviset pykälät poistettiin!]
On häpeällistä, miten helposti annatte periksi suomalaisen luonnon suojelemisesta. Keinotekoinen huoli uhanalaisten luontotyyppien säätämisestä asetuksella uhanalaisiksi on perusteluiltaan vailla pohjaa. Ei myöskään saisi edes edistää uhanalaisista luontotyypeistä olemassa olevan tiedon käytettävyyttä. Huolet omaisuudensuojasta oli myös jo otettu huomioon. Itse luontotyyppien uhanalaisuuteen se, onko siitä pykälä luonnonsuojelulaissa, ei vaikuta, mutta tämä ei teitä tietenkään kiinnosta. Mutta kertokaa te, miten luonnonsuojelulailla voidaan parantaa luonnon tilaa, jos pykälillä ei saa olla mitään luonnon tilaa parantavia vaikutuksia. Tämän takia me vasemmistoliitossa olisimme halunneet alun perinkin luonnonsuojelulaista vahvemman ja velvoittavamman. Koska keskusta on koko prosessin ajan vaatinut laista mahdollisimman vähän velvoittavaa ja vain informatiivista, juuri nämä pykälät, jotka nyt vaaditaan poistettaviksi, olivatkin juuri tässä muodossa. No, sekään ei riittänyt, vaan myös luontotyyppien pelkkä toteaminen uhanalaisiksi oli keskustalle liikaa.
Oikea syy heikentää lakia on nyt keskustan gallup-paniikki [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!] ja se, että suomalainen luonto ja sen osin katastrofaalinen tila eivät vain kiinnosta. Luonto saa jäädä jalkoihin, kun etujärjestöt laittavat uhkakuvia maalailemalla poliitikkojen rivejä suoriksi. Gallup-paniikki on ruma syy jättää suomalaiset uhanalaiset luontotyypit uhanalaistumisen ja katoamisuhan alle. [Tuomas Kettunen: Tuo ei pidä paikkaansa!] Muistutan, että laji voi kuolla sukupuuttoon vain kerran. Kun puolueet täällä yrittävät epätoivoisesti nostaa kannatustaan, toisessa vaakakupissa on katoava, mittaamattoman arvokas oma suomalainen luontomme. Haluatteko te todella, että tästä teidät muistetaan, luonnonsuojelun vastustamisesta?
Arvoisa puhemies! Kysyn myös teiltä, kokoomus, miten ihmeessä te voitte esiintyä vesiensuojelun puolustajina, kun nyt te lähdette keskustan kelkkaan heikentämään nimenomaan vesiensuojelua? Te olisitte voinut valita toisin. Te näytitte, että te ette välitä vesiensuojelusta. [Heikki Vestman: Ei pidä paikkaansa!] Luonnontilaiset kalkkilammet, lähteet ja purot eivät ansaitse teidän mukaanne suojelua — niinpä ne jäävät nyt suojelematta.
Arvoisa puhemies! Meille vasemmistossa tämä laki oli ja on tärkeä. Suomalaisen luonnon tilaa ei voida parantaa missään muualla kuin Suomessa, ja tällä lailla sitä työtä olisi helpotettu — ei riittävästi, ei tarpeeksi eikä tarpeeksi kunnianhimoisesti, mutta paremmin kuin nykylain mukaan. Me olemme käyttäneet paljon aikaa tämän lain läpiviemiseksi, ja me olemme olleet valmiita neuvottelemaan niin, että siitä olisi hyötyä meitä kaikkia koskevan haasteen ratkaisemiseen: luontokadon pysäyttämiseen. Sitä työtä on pakko jatkaa tästä tappiosta huolimatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-01T22:24:52,2022-12-01T22:30:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_335,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_336,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomi on rakas maa, jossa on upea ja kaunis luonto. Nyt käsittelemme lakia, joka on aivan keskeinen suomalaisen luonnonsuojelun kannalta, luonnonsuojelulakia. Luontomme nimittäin tarvitsee suojelua, ja suomalaiset haluavat sitä suojella. Jopa yli 80 prosenttia suomalaisista haluaa lisää luonnonsuojelua. Rakkaus luontoon ja luonnonsuojelun hyväksyminen yhdistää meitä suomalaisia. Se yhdistää ihmisiä kaupungeissa ja maalla. Se yhdistää eri-ikäisiä ihmisiä. Se ei ole peikko tai mörkö, se on meille tärkeä asia. Suomalaiset haluavat suojella luontoa.
Tämä luonnonsuojelulaki tehtiin juuri siitä syystä. Lakia tehtiin huolella, vuosia huolellisesti punniten, mutta täällä eduskunnassa lakiesitys ei ehtinyt valiokuntaa pidemmälle, kun se jo vesitettiin. Hallitusohjelmassa sanotaan, että laadukas lainvalmistelu on keskeistä politiikan uskottavuuden ja legitimiteetin näkökulmasta ja että me sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon. Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten toimesta kuitenkin eduskunnassa löytyi koalitio luonnonsuojelua heikentämään vastoin olemassa olevaa tietoa ja tiedemaailmaa. Tämä sama koalitio toki viime vaalikaudella teki ennennäkemättömiä leikkauksia luonnonsuojeluun, joten moni onkin sanonut, että ei ollut kauhean yllättynyt.
Vaikuttaa siltä, että houkutus kieltää luontokadon olemassaolo ilmiönä on kasvanut tässäkin talossa suureksi. [Petri Huru: Kuka sen on kieltänyt? — Keskustan ryhmästä: Ei kukaan!] Näyttää olevan toive, että voisimme pyyhkiä luontokadon aiheuttamat uhat pois, jos olisimme niistä ihan hiljaa, mutta näinhän asia ei toimi. Luontokato ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen eivät pysähdy sillä, että uhanalaisia luontotyyppejä ei mainita laissa. Luontokato on tieteellinen fakta, ja tarkkasilmäinen sen voi jo huomata myös omin silmin. Ympäristö muuttuu, mutta ei parempaan. Luontokato ei tapahdu jossain muualla, vaan se tapahtuu myös täällä meillä, ja se tapahtuu meidän toimesta.
Ihmistoiminta on heikentänyt luonnon tilaa jo pitkään. Näitä lukuja tuodaan aina välillä esille tässä salissa, mutta koen tärkeäksi toistaa ne. Suomen luonnossa joka toinen luontotyyppi on uhanalainen, siis puolet luontotyypeistä on vaarassa kadota pidemmällä aikavälillä, jos emme tee jotain. Lajeistamme uhanalaisia on joka yhdeksäs. Luonnonsuojelu on juuri se laji, jolla me suojaamme meidän metsien, rantojen, vesien, niittyjen ja soiden luontoja. Mutta tässä talossa tämä onkin nähty uhkaksi suomalaisille, uhkaksi metsätaloudelle, uhkaksi omistamiselle.
Arvoisa puhemies! On täysin vastuuton ajatus, että luontoa ei tarvitsisi suojella, jos sillä on pienintäkään vaikutusta yksityiseen omistukseen. Merkittäviä vaikutuksia tällä lailla ei olisi ollut, sen on muun muassa perustuslakivaliokunta sanonut. Nämä pykälät, mitä nyt esitetään poistettavaksi, eivät uhkaa omistusoikeutta tai omaisuudensuojaa, näin on perustuslakivaliokunta lausunut. Omaisuudensuojaa käytetään tässä tapauksessa vain ja ainoastaan keppihevosena vastustamaan itse luonnonsuojelua.
Tämä esitys ei myöskään poistaisi alueita metsätalouden piiristä suoraan, vaikka niinkin tästä laista on yritetty väittää. Näitä väitteitä on kummastellut tänään mediassa jopa metsäteollisuuden etujärjestö. He eivät tunnista tällaista vaikutusta.
Itse koen kansanedustajan työnä suurimman vastuun siitä, että me jätämme tuleville sukupolville elinkelpoisen planeetan ja sen kauniin, rakkaan suomalaisen luonnon. [Tuomas Kettunen: Täysin samaa mieltä!]
Arvoisa puhemies! Olin tänä aamuna yhdessä eri puolueiden edustajien kanssa keskustelemassa vaelluskaloista. Puhuimme vaelluskalojen palauttamisesta ja virtavesistä. Suomen vesistöt ovat se keskeinen asia, joka kaipaa nykyistä enemmän huomiotamme, vesiluonnon monimuotoisuus turvaamista. Moni puolue kertoi tässä tilaisuudessa tukevansa vaelluskala-aktiivien työtä. Kuitenkin nyt tästä käsittelyssä olevasta luonnonsuojelulaista otettiin pois juuri ne vesiluontoa suojaavat tärkeät linkit vesilakiin ja vesistöjen luontotyyppien lisääminen lakiin. Tämä muutos jättää pois esimerkiksi todella tärkeän puroluonnon. Puroluonnot ovat esimerkiksi kalakannoille ja vaelluskaloille erittäin tärkeitä, ja niiden parempi suojelu olisi tärkeää, [Tuomas Kettusen välihuuto] jos me haluamme meidän kalakantojen elpyvän. Jos me haluamme, että taimenet ja lohet uivat nykyistä useammin joessa, niin me tarvitsemme parempaa suojelua puroille.
Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon ensin vuonna 2010, sitten vuonna 2020, ja näissä molemmissa on epäonnistuttu. Nämä ovat sitoumuksia, jossa epäonnistuminen on kiusallista ja häpeällistä, mutta etenkin se on surullista. Me olemme nyt sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tästä on pidettävä kiinni, jos me välitämme siitä, minkälaisen maapallon me jätämme tuleville sukupolville. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-01T22:30:45,2022-12-01T22:36:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_337,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_338,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! En ole käsitellyt tätä hallituksen esitystä missään valiokunnassa mutta kirjoitin tästä artikkelin heinäkuussa, ja juristillehan kirjoittaminen on hyvä tapa opiskella. Hallituksen esityksessä kiinnitän huomiota ainoastaan näitten luontotyyppien suojeluun.
Hallituksen esityksessähän oli kolme kategoriaa: suojellut luontotyypit, tiukasti suojellut luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit. Näistä suojellut luontotyypit perustuvat ely-keskuksen päätökseen, jossa määritellään luontotyypin esiintymän rajat. Sen sijaan uhanalaiset luontotyypit perustuisivat suoraan lain delegointisäännökseen, siitä seuraavaan valtioneuvoston asetukseen, eikä niihin liittyisi nimenomaista rajauspäätöstä. Luontotyyppi siis voitaisiin säätää uhanalaiseksi luontotyypiksi valtioneuvoston asetuksella eduskunta ohittaen.
Mielestäni uhanalaisuudella sinänsä ei saa olla suoria eikä epäsuoria oikeusvaikutuksia. Tällainen joku valtioneuvoston asetuksen luettelo, jonka perusteella ei tiedetä, missä joku uhanalainen luontotyyppi on, lähentelee mielivaltaa. Säädöshierarkkinen ratkaisu, jossa sisällöltään muuttuva uhanalaisten luontotyyppien luettelo olisi sijoitettu luonnonsuojelulain viittaussäännökseen perustuen valtioneuvoston asetukseen, olisi murentanut omaisuudensuojaa ja oikeusturvaa. Suojelumekanismi olisi johtanut siihen, että uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä rajoittavien korvaamatta jäävien tilanteiden määrä olisi voinut olla hyvinkin suuri: kun puun ostaja ei olisi tehnyt tarjousta, niin eihän siinä tietenkään sitten olisi ollut mitään korvattavaa. Se olisi hyvinkin halpaa suojelua. Tällainen on erittäin kavala tapa suojella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-01T22:36:57,2022-12-01T22:39:16,Hyväksytty,1.1
2022_133_339,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_340,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomi sitoutui luontokadon pysäyttämiseen ensin vuonna 2010, sitten 2020. Tässä on epäonnistuttu. Tavoite on aina karannut kauemmaksi, nyt se on vuosi 2030. Tästä on pidettävä kiinni, ja siksi myös luonnonsuojelulakia uudistetaan. Luonnonsuojelulain tavoitteena on muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen ja luonnonvarojen ja luonnonympäristön kestävän käytön tukeminen.
Keskustelin tänään luonnonsuojelulain uudistamisesta, johon keskusta teki heikennyksiä valitettavasti kokoomuksen ja perussuomalaisten tuella. Keskustelussa keskustan kansanedustaja kysyi, pitäisikö linnuilta tai luonnolta pyytää lupaa rypsipeltojen korjaamiseen. Tämä kommentti avaa keskustan luontosuhdetta. Luonto on sitä varten olemassa ainoastaan, että ihminen hyödyntää sitä. Tämä strategia on kuitenkin kääntynyt ihmistä itseään vastaan. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] Suomen lajeista joka yhdeksäs ja luontotyypeistä lähes puolet ovat uhanalaisia.
Käsittelyssä on vasta toinen laajempi luonnonsuojelulain päivitys Suomen itsenäisyyden aikaan. Alkuperäinen luonnonsuojelulaki täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Luonnonsuojelulakia uudistetaan laajasti, ja se vaikuttaa osittain myös 54 muuhun lakiin. Lakiin kirjataan myös vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio, malminetsintäkielto luonnonpuistoissa ja kansallispuistoissa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Myös Luontopaneelin asema kirjataan lakiin, ja varovaisuusperiaate kirjataan, samoiten kuten myös ympäristötietoisuutta edistetään.
Laki vie luonnonsuojelua eteenpäin. Valitettavasti esimerkiksi malminetsinnän osalta on tehty kovin kapea rajaus — ei ole kovin todennäköistä, että kansallispuistoissa tai luonnonpuistoissa olisi avattu kaivoksia ylipäätään. Me tarvitsemme vahvempaa suojaa luonnollemme ja vesistöillemme. Vihreät onkin omassa poliittisessa ohjelmassaan sitoutunut siihen, että arvokkaat luontoalueet ja vesistöt rajataan malminetsinnän ulkopuolelle. Tämänkin jälkeen riittää alueita, joita voidaan hyödyntää muuhun tarkoitukseen.
No, mitä keskusta ja kokoomus ja perussuomalaiset sitten heikensivät? Luonnonsuojelulain esityksestä on muun muassa poistettu 64 §, jonka perusteella Suomessa tieteellisesti uhanalaisiksi määritellyt luontotyypit olisi tuotu asetuksella lain tasolle, kuten lajien osalta on jo nykylain aikaan viimeiset 25 vuotta tehty. Luonnonsuojelulakiesityksestä poistettiin myös 65 §, jonka perusteella todettiin, että uhanalaiset luontotyypit tulisi huomioida osana päätöksentekoa. Keskusta väitti, että laki ylisuojelee ja uhkaa omaisuudensuojaa. Perustuslakivaliokunta ei näin todennut, vaan sanoi: ”Luonnonsuojelulakiehdotuksen 64 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi luontotyypiksi sellainen luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin mukaan vähintään korkea. Ehdotuksen perustelujen mukaan luontotyypin säätämisellä uhanalaiseksi ei olisi kansalaisiin tai oikeushenkilöihin kohdistuvia välittömiä oikeusvaikutuksia. Vastaavan kaltaisella asetuksenantoon perustuvalla tavalla säädetään voimassa olevassa laissa uhanalaisista lajeista. Ehdotettua uhanalaisen luontotyypin sisällöllisten kriteerien ja niiden arvioinnin laintasoista määrittelyä voidaan pitää riittävän täsmällisenä.” — ja valiokunta teki muita huomioita lausunnossaan. Mutta tämä väite, jota keskusta on levittänyt, ei pidä paikkansa.
On todella valitettavaa, että siinä, missä suuri osa suomalaisista arvostaa Suomen luontoa ja haluaa suojella sitä, niin enemmistö eduskuntapuolueista ei näytä haluavan suojella suomalaista luontoa riittävästi. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa! — Heikki Vestman: Virheellinen väite!] Tämä on nähty useissa lakiesityksissä. Siellä on erittäin vähän puolueita, jotka nostavat esimerkiksi Luontopaneelin huomioita ensisijaisesti esiin tai tuovat tutkittua tietoa päätöksentekoon. Tämä on valitettavaa, ja toivon, että tämä rintama laajenee myös eduskunnassa. Uskon, että sillä voisi olla myönteistä vaikutusta myös tiettyjen puolueiden kannatusongelmiin.
Pähkinäpensaikot, kedot, rannikon metsäiset dyynit, harjumetsien valorinteet ja monet luontotyypit saavat kuitenkin suojaa lain myötä. Ne eivät ole puupeltoja. Uhanalaista luontoa on suojeltava. On myös huomioitava, että meidän metsäteollisuutta tulee uudistaa — siitähän tässä on pitkälti kyse. On uskottu tietyissä puolueissa uhkakuviin, jotka eivät pidä paikkaansa. Meidän täytyy saada parempaa arvonlisäystä myös metsistä, ja se tarkoittaa sitä, että niitä metsiä voidaan käyttää määrällisesti vähemmän, mutta metsänomistajat, sadattuhannet suomalaiset, tulevat saamaan enemmän arvoa metsistään. Tulevaisuudessa metsät ovat myös arvokkaita hiilinieluja, joilla on yhä suurempi rahallinen kompensaatio näköpiirissä mitä todennäköisemmin. Ne puolueet, jotka vastustavat luonnonsuojelua, vastustavat myös elinkeinojen uudistumista Suomessa ja vaikuttavat siihen, että Suomen taloudellinen asema ei kehity niin suotuisasti kuin se voisi kehittyä muutoin. [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-01T22:39:24,2022-12-01T22:46:28,Hyväksytty,1.1
2022_133_341,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Myönnän nyt minuutin mittaisen vastauspuheenvuoron edustaja Lohelle, mutta koettakaa puhua sillä tavoin, että kukaan muu ei pyydä enää vastauspuheenvuoroa. [Mari Holopainen: En maininnut Lohta tässä puheenvuorossa!] [Mikrofoni on kiinni] — Edustaja Lohi, laittakaa mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_342,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Halusin varata tämän vastauspuheenvuoron sen takia, että edustaja Holopainen omassa puheenvuorossaan väitti, että keskustalle luonto on vain ihmisen hyödyntämistä varten. Tämä väite ei pidä paikkaansa. Keskusta haluaa suojella suomalaista luontoa yhtä lailla kuin muutkin puolueet täällä. Ja toivoisin, että kun kukaan meistä muistakaan ei ole halunnut lähteä sanoittamaan, mikä on vihreiden luontosuhde, niin annettaisiin jokaisen puolueen itse sanoittaa oma luontosuhteensa. [Mari Holopaisen välihuuto] Ei toisten tarvitse kertoa, mitä mieltä sinä olet. Annetaan jokaisen kertoa itse, mitä mieltä me olemme.
Keskustalle luonto on tärkeä, suomalainen luonto, yhtä kuin kaikille muillekin suomalaisille. Me haluamme sitä suojella ja me haluamme sitä varjella, mutta samalla kestävällä tavalla hyödyntää. [Mai Kivelä ja Ilmari Nurminen pyytävät vastauspuheenvuoroa] Ei pilata suomalaista luontoa. [Mai Kivelä: Tyhjää puhetta!]
Kannattaa tämän lain yhteydessä muistaa, että on tärkeää, että eduskunnan enemmistön tahto toteutuu, Suomen luonnon suojelu edistyy. Ja ymmärrän sen paheksunnan, mikä näihin muutoksiin liittyy, mutta iso kuva kannattaa aina muistaa: luonnonsuojelu edistyy [Puhemies koputtaa] tällä lailla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T22:46:46,2022-12-01T22:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_133_343,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Näin. — Ja nyt, arvoisat edustajat, meillä on tänään kuitenkin kello 2 tämä takaraja, ja täällä jää monta esitystä käsittelemättä, jos me nyt aloitamme debatin, niin luotan siihen, että... [Eduskunnasta: Tuleeko ollenkaan debattia?] — Edustaja Harjanne. — Puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_344,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sen totean tähän keskusteluun, että tässä salissa on kyllä sanoitettu vihreiden suhdetta luontoon ja moneen asiaan myös keskustapuolueen toimesta aika värikkäin, joskus henkilökohtaisesti, jopa loukkaavin sanankääntein.
Mutta, arvoisa puhemies, suomalaiset ovat luonnon tilasta huolissaan. Suomen luonto köyhtyy. Uhanalaisuus on tieteellinen tosiasia, luki se pykälissä tai ei, ja sen edessä meiltä odotetaan asianmukaisia toimia eikä välttelyä.
Suomalaiset rakastavat luontoaan, arvostavat luontoaan. Se tiedetään. Suomalaiset arvostavat myös minun tietääkseni, uskoakseni, rehellisyyttä — sitä, että kun jotain sovitaan, se pidetään. Tämä laki vie eteenpäin suomalaista luonnonsuojelua, [Keskustan ryhmästä: Kyllä!] mutta tämän lain käsittely syö uskottavuutta suomalaiselta politiikalta näiden viimeisten käänteiden, mitä on nähty, takia.
Omaisuudensuoja on tärkeä arvo. Sitä ei kiistä kukaan. Sen takia on hyvä, että tämänkin lain käsittelyssä sitä on arvioitu. Sitä arvioi perustuslakivaliokunta, joka ei nähnyt mitään tarvetta puuttua tällä viimeisen käänteen mukaisella tavalla näihin kahteen pykälään, ja näihin liittyvä argumentaatio osoittautuu koko ajan olevan hatarammalla ja hatarammalla pohjalla.
Pidän erinomaisena, että tämä laki ja nämä pykälät ja ne muutokset tulevat äänestykseen tänne saliin, ja se äänestys kertoo melko paljon siitä, miten täällä suhtaudutaan luontoon ja politiikan tekemiseen, ja uskon, että se on äänestys, joka on monella mielessä myös keväällä, kun sitten tehdään muita päätöksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-12-01T22:48:10,2022-12-01T22:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_133_345,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_346,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämän piti olla iloinen päivä. Sen sijaan tästä tulikin ristiriitainen yö. 100-vuotias luonnonsuojelulaki olisi ansainnut parempaa, ja suomalainen luonto olisi ansainnut parempaa. Myös suomalainen politiikka olisi ansainnut parempaa.
Arvoisa puhemies! Suomalaiset rakastavat ja arvostavat luontoa, silti luonto hupenee Suomessakin. Se näkyy muun muassa lintujen uhanalaistumisena. Yli kolmannes Suomen pesimälinnuista on uhanalaisia, ja tämä on vain yksi lukemattomista esimerkeistä. Suomalaista luontoa voidaan suojella vain Suomessa. Me päättäjät saamme jatkuvasti viestiä tiedemaailmasta, kuinka luontokadon pysäyttäminen on kriittinen kysymys myös ihmisen turvallisuudelle ja mahdollisuuksille elää tällä planeetalla. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhtäkään kiveä kääntämättä, ja kaiken lisäksi meillä on kiire.
Arvoisa puhemies! Silti politiikassa luonnonsuojelu ja luontokadon torjunta ovat jakavia ja paikoin tulenarkojakin kysymyksiä. Jokainen askel eteenpäin vaatii monien eri näkemysten yhteensovittamista ja lukemattomia kompromisseja, harppauksia tapahtuu aika harvoin. Luonnonsuojelulaki on eräänlainen luonnonsuojelun peruskallio, jota tällä uudistuksella on tarkoitus vankistaa. Luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan, jotta sen avulla voidaan turvata Suomen luontoa ja sen monimuotoisuutta entistä paremmin.
Uudistuksen valmistelu pohjaa monipuoliseen tutkimus- ja selvitystietoon, ja sen taustalla on lukemattomien ihmisten työ. Aivan erityisesti haluan antaa tunnustusta edustaja Emma Karille, joka ympäristöministerinä toimiessaan teki aivan valtavan työn, jotta hallituksessa löytyi vihdoin sopu tästä 500-sivuisesta järkäleestä, sen isoista linjoista ja yksityiskohdista. Kiitoksia edustaja Karille ja kaikille muille lain puolesta työskennelleille luonnonsuojelijoille.
Arvoisa puhemies! Mieluummin puhuisin täällä vain hömötiaisista ja serpentiinikallioista, mutta vallitsevissa olosuhteissa on tarpeen sanoa pari sanaa myös politiikasta. Kuten kaikki tiedämme, keskusta liittoutui ympäristövaliokunnassa opposition kanssa muuttaakseen hallituksen yksimielisesti hyväksyttyä luonnonsuojelulakia. [Mari-Leena Talvitie: Esitystä!] Haluan jälleen muistuttaa, että lain on kuitannut koko keskustan ministeriryhmä, ja siitä on neuvoteltu poikkeuksellisen tiiviisti myös keskustan eduskuntaryhmän kanssa. Täytyy sanoa, että ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä olen erityisen pettynyt, että keskusta ryhtyy tällaisiin hävyttömiin irtiottoihin juuri tällaisena aikana, kun maailma ympärillä myrskyää. Yhtenäisyyttä ja luottamusta tarvittaisiin nyt enemmän kuin aikoihin.
Arvoisa puhemies! Olen todella yrittänyt ymmärtää, mikä sai keskustan heittämään tällä tavalla romukoppaan ainakin kahden miljoonan hehtaarin verran luottamusta, politiikan kovinta pääomaa. Helsingin Sanomat perkasi tänään uhanalaisia luontotyyppejä koskevien pykälien poistamisen perusteluna käytettyä laskelmaa — tai olisi perannut, jos sellainen laskelma olisi ollut olemassa. [Heikki Vestmanin välihuuto] Toisaalla kävi ilmi, että metsäteollisuus ei oikeastaan tunnista tätä ongelmaa, jolla muun muassa MTK ja keskusta ihmisiä pelottelevat.
Hyvät kollegat, luontotyyppien uhanalaisuus on tieteellinen tosiasia riippumatta siitä, lukevatko ne asetuksessa vai eivät. Pään työntäminen pensaaseen ei auta. Ihmisten pelottelu ei auta. Meidän poliitikkojen tehtävä on johtaa tätä maata vastuullisesti ja tehdä kaikkemme sen puolesta, että jätämme sen lapsillemme entistä paremmassa kunnossa. Mielestäni on vastuutonta antaa ymmärtää, että kaikki voisi tästä ikuisuuteen jatkua ennallaan. Jos mikään ihmisen toiminnassa ei muutu, luonto ympärillämme jatkaa katoamistaan. Se, jos mikä, aiheuttaa aivan dramaattisia muutoksia ihan jokaisen ihmisen elämään, omisti sitten metsää taikka ei.
Arvoisa puhemies! Kokoomus paljasti tässä ehkä myös todellisen luontonsa. Puolue, joka puhuu julkisuudessa vaelluskalojen puolesta ja sinivihreydestä, asettui valiokunnassa keskustan käsittämättömän teatterin tueksi. Seurauksena oli kahden uhanalaisia luontotyyppejä koskevan pykälän poistaminen ja vesistöjen paremmassa suojelussa peruuttelu. Oppositiosta käsin kokoomus olisi voinut valita myös tukea luonnonsuojelulain alkuperäisiä pykäliä, jolloin niiden takana olisi ollut enemmistö valiokunnasta. Vetoan jokaiseen tämän salin luonnonystävään puoluekirjasta riippumatta: äänestyksessä voitte valita toisin.
Arvoisa puhemies! Politiikassa törmää toisinaan naureskeluun ja vähättelyyn, kun puhuu katoavien lajien, hupenevien luontotyyppien, kapenevien elinympäristöjen tai vaikkapa eläinten oikeuksien puolesta. Moni tuntuu aidosti yllättyvän kuullessaan, että nämä asiat ovat joillekin meistä ihan oikeasti tosi tärkeitä, politiikan kovaa ydintä. Ne ovat tosi tärkeitä muuten myös suomalaisille. Meille vihreille luonnon puolustamisessa ei ole kyse imagosta, vaan puolueen olemassaolon tarkoituksesta. Suojelemalla luontoa suojelemme elämää.
Toivon, että keskusta tulee järkiinsä ja palaa asialliseen hallitusyhteistyöhön. Ja toivon, että jokainen tämän salin luonnonystävä äänestää myös näiden valiokunnassa poistettujen pykälien palauttamisen puolesta. Varmaa on se, että työ luonnon puolesta jatkuu, vastoinkäymisistä huolimatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-01T22:50:05,2022-12-01T22:56:25,Hyväksytty,1.1
2022_133_347,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_348,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Luontokato on aikamme suuri uhka ilmastonmuutoksen rinnalla. Sen torjuntaan Suomen valtio, Suomen eduskunta, me kaikki olemme sitoutuneet jo kansainvälisten sitoumustenkin kautta. Kun tämän viikon tapahtumia on saanut itse seurata kovin läheltäkin, herää kyllä kysymys, onko todella näin.
Oman puolueeni puolesta voin sanoa, että olemme sitoutuneet luontokadon torjuntaan ja otamme sen hyvin vakavasti. SDP:ssä ymmärrämme sen, että luontokato voi viedä lopulta pohjan myös taloudelta. Se vie elämisen edellytykset tältä maapallolta yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa, mikäli emme todella käännä kehityksen suuntaa yhdessä. Tämä laki on toki vain yksi pieni askel isossa, globaalissa kokonaisuudessa, mutta tällä lailla suojelemme suomalaista luontoa, minkä lopulta vain me täällä Suomessa itse voimme tehdä.
Iloinen voi olla siitä, että luonnonsuojelulaki nyt vihdoin etenee. Siihen tulee useita tärkeitä muutoksia. Puutteineenkin se on parempi kuin vanhentunut laki. Olisin kuitenkin toivonut, että luontotyyppisuojelu olisi tässä eduskunnassa otettu vakavasti ja ymmärretty se, että lajit asuvat aina jossakin ympäristössä ja lajien suojelun lähtökohta on luontotyyppien suojelu. Uhanalaiset luontotyypit ovat uhanalaisia nimenomaan siksi, että luonto on laaja-alaisesti aktiivisen maankäytön piirissä, ja laajapinta-alaisetkin luontotyypit heikkenevät, koska ne sijoittuvat suojelualueiden ulkopuolelle, eikä niitä siksi ja tiedonpuutteen vuoksi ole aina otettu huomioon, vaan ne väistyvät muun maankäytön tieltä. Tämän heikkenemiskehityksen vuoksi on tärkeää, että uhanalaiset luontotyypit tunnistetaan lainsäädännössä ja tämä tieto otetaan huomioon aikaisempaa jäsentyneemmin niissä päätösprosesseissa, joissa luontoarvot on säädetty huomioon otettaviksi. Mutta tämä ei sopinut ympäristövaliokunnan työssä opposition lisäksi keskustalle.
Erityisen harmissani olen siitä, että vesilaista poistettiin kolme luontotyyppiä. Äänin 9—8 päädyttiin siis siihen, että ei vahvisteta vesilain luontotyyppejä koskevaa suojelua lisäämällä sen soveltamisalaan purot, lähteiköt ja kalkkilammet. Tämä muutos on jollain tavalla, itse asiassa ajattelen niin, jopa isompi kuin 64 ja 65 §:ien poistaminen, mitä tietysti myös pidän äärimmäisen harmillisena.
Erityisesti mietin minäkin tämän lakiesityksen kohdalla myös kokoomusta, että kuinka sitoutuneita he puolueena tosiasiallisesti ovat luonnon‑ ja ympäristönsuojeluun. Erityisen usein olen kuullut heidän huolestaan esimerkiksi vesistöjen hyvinvoinnista, mutta tämänviikkoiset temput eivät oikein anna uskottavuutta näille puheille. Vaalit on tulossa, ja suomalaiset ovat tutkimusten mukaan erittäin huolissaan luontokadosta. On hyvä, että kannatushuipulla oleva puolue tuo esiin myös todelliset ympäristölinjauksensa. Ne ovat luettavissa mietinnöstä, jossa kokoomus on mukana heikentämässä luontotyyppien suojelua.
Arvoisa herra puhemies! En edes aloita siitä, miten hankalaa on toimia hallituksessa, jossa yhteisistä pelisäännöistä ei pidetä kiinni. Olen tavallaan myös pahoillani suomalaisten puolesta, kun he joutuvat seuraamaan poukkoilevaa ja epävakaata politiikantekoa ja vielä ajassa, jossa Venäjä käy sotaa Ukrainan kanssa, jokaisen arjessa näkyy energiakriisi ja edessämme on nähtävissä taloudellinen taantuma.
Haluan myös todeta sen, että niin ministeri Saarikko kuin aiemmin maa‑ ja metsätalousministerinä toiminut Leppä ovat tämän hallitusohjelman mukaisen esityksen hyväksyneet. Ensi viikolla itsenäisyyspäiväjuhlallisuuksien jälkeen — itsenäisyyspäivänä myös aika usein puhutaan luonnosta, suomalaisesta ihanasta maaseutumaisesta tekemisestä, mitä me voimme vapaa-aikana erilaisissa luontokohteissa tehdä — itsenäisyyspäivän jälkeisenä keskiviikkona täällä salissa tämän lain käsittelyssä me olemme sellaisessa tilanteessa, että osa hallituspuolueista esittää tässä salissa pykälävastalause-esityksiä. Se ei, hyvät kollegat, onneksi ole kovin tavanomaista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-12-01T22:56:30,2022-12-01T23:01:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_349,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Hopsu on poissa. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_350,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Luonto on minulle erityisen tärkeää. Talvella liikun luonnossa hiihtäen, maastopyörällä, kävellen, kesällä retkeillen, patikoiden Lapin tuntureissa, ja esimerkiksi korona-aikana, 1,5 vuoden aikana, kävimme perheen kanssa 21 kansallispuistossa tai retkeilyalueella. Mutta ei voi sanoa niin, että vain se luonto on arvokasta, jossa ihminen liikkuu ja josta saa nauttia. Luonnolla on itseisarvo, ja puhdas ympäristö ja luontomme suojelu on myös perustuslain tunnistama perusoikeus. Luonto on tärkeä, ei pelkästään minulle tai meidän perheelle tai täällä oleville kansanedustajille, se on valtavan tärkeä suomalaisille ihmisille. Suomalaiset ovat luontoihmisiä. He haluavat pitää huolta suomalaisesta luonnosta, nauttia siitä, ja he arvostavat suomalaista luontoa. Siksi luonnonsuojelu on meille kaikille yhteinen asia, ja se on hyvä muistaa myös näiden puheenvuorojen keskellä.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kiviranta avasi erittäin hyvin sitä juridista problematiikkaa, joka vielä aivan erityisesti valiokuntakäsittelyn yhteydessä, lausuntovaliokuntien lausuntojen yhteydessä, nousi esille, joka liittyy siihen asetuksenantovaltaan, jota tämä laki olisi antanut. Täällä on yritetty todistaa, että ei näillä poistettavilla pykälillä olisi ollut juurikaan merkitystä, mutta miksi niiden puolesta taistellaan niin kovasti, jos ei niillä mitään merkitystä ole. On tietenkin niillä merkitystä.
Arvoisa puhemies! Kun katsotaan suomalaisten toimeentuloa vähän laajemmin, miten suomalaiset pärjäävät, kuinka paljon he tarvitsevat sosiaaliturvaa, niin on hieman hämmentävää se, kuinka paljon esimerkiksi Helsingissä ja Uudenmaan alueella ihmiset tarvitsevat perustoimeentulotukea tullakseen toimeen. Helsingin alueella joka kymmenes asukas saa perustoimeentulotukea, Kerava—Vantaan hyvinvointialueella luku on vieläkin suurempi. Kun katsotaan perinteisesti köyhinä pidettäviä maakuntia, Kainuuta, Lappia, Pohjanmaan maakuntia, siellä luku on viisi prosenttia väestöstä. Absoluuttisina lukuinahan ne ovat vielä paljon vähemmän, euromäärät ovat aivan minimaalisia. Jos Kainuussa menee 5 miljoonaa euroa, pelkästään Helsingin kaupungissa käytetään 100 miljoonaa perustoimeentulotukeen.
Miksi puhun tästä, kun puhutaan tämän lain yhteydessä luonnonsuojelusta? Siksi, että miksi täällä raukoilla rajoilla, Kainuussa, Pohjois-Suomessa, ihmiset eivät tarvitse perustoimeentulotukea, vaikka he ovat pienituloisia. Sen takia, että he elävät aika niukasti, asumiskustannukset ovat pienempiä — he eivät tarvitse muuten asumistukeakaan — mutta he elävät luonnossa ja luonnosta. He hakevat lisää elantoa luonnon kautta marjastaen, sienestäen, kalastaen, metsästäen, ja Kainuussa pienituloisella eläkeläiselläkin saattaa olla pieni metsäpalsta, josta hän saa pienen eläkkeen lisäksi puun myyntituloja, joilla hän pitää itsensä elannossa, eikä hänen tarvitse turvautua toimeentulotukeen, niin kuin täällä kaupungeissa. Ja nyt tämä lakikokonaisuus olisi pahimmassa tapauksessaan vienyt leivän sen kainuulaisen köyhän eläkeläisen suusta, kun metsäyhtiö ei olisikaan ostanut siitä palstasta mitään, kun siitä olisi tullut harmaa alue. [Välihuutoja vihreiden ryhmästä]
Ei hyvät ihmiset näin voi, arvoisa puhemies, ei näin voi toimia, että ei oteta ihmistä huomioon tässä. Suomalainen luonto on niin arvokas, että sitä pitää meidän kaikkien yhdessä suojella. Ja jos me suojelemme sitä yhdessä, osallistutaan yhdessä niitten kustannusten maksamiseen, mitä siitä aiheutuu, eikä aiheuteta pienelle ihmiselle, jolla ei ole muuta kuin se pieni metsäpalsta, jolta hän saa tuloja siellä, jotta hän pysyy hengissä, ei panna häntä sen takia ahdinkoon. Tämä kääntyy muuten tätä meidän kaikkien arvokkainta voimavaraa, suomalaista puhdasta luontoa ja sen suojelua, vastaan, jos me pannaan ihmiset vastakkain niin, että joltakin viedään se ainoa toimeentulo. [Satu Hassi: Kukas nyt vastakkain asettelee? — Välihuutoja vihreiden ryhmästä] Tätä vastakkainasettelua ei pidä täällä synnyttää, ja sen takia minusta meidän pitää yhdessä mieluummin iloita siitä, että tällä lailla luonnonsuojelun tila paranee, eikä pidä lähteä tekemään siitä, että täältä eduskunnan enemmistö, parlamentaarinen enemmistö, haluaa muutaman pykälän poistaa varmistaakseen, ettei tule vahinkoja, liian isoa kysymystä, [Saara Hyrkön välihuuto] vaan iloitaan mieluummin siitä, että luonnonsuojelu etenee täällä eduskunnassa ja eduskunnan enemmistön tahto toteutuu ja suomalaisten enemmistön tahto toteutuu siitä, että suomalaista luontoa lähdetään suojelemaan.
Emme halua edistää sellaista ajattelutapaa, jota jonkun verran näyttää olevan myös vallalla, jota jotkut kutsuvat vihersosialismiksi, että voidaan ympäristönsuojelun nimissä lähteä ihmisiltä ottamaan omaisuutta yhteiseen hyvään ilman, että he saavat korvauksia. Meidän pitää yhdessä huolehtia, että luonnonsuojelu saa kaikkien suomalaisten tuen ja että me voimme myös luontokatoa lähteä ehkäisemään ja estämään sen etenemistä. Se on oikea tapa, että me lähdemme tekemään sitä yhdessä, annamme reilun korvauksen silloin, kun suojellaan, asianmukaisen korvauksen. Näin me voimme parantaa yhdessä sen hyväksyttävyyttä suomalaisten keskuudessa ja huolehtia myös siitä, että suomalaiset pystyvät kestävällä tavalla hyödyntämään luontoa. Luonto on meidän tärkein voimavara. Etenkin Lapissa me olemme ymmärtäneet, että se on myös meidän tulevaisuuden elinkeinojen tärkein voimavara. Suojelkaamme yhdessä suomalaista luontoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-01T23:01:56,2022-12-01T23:08:51,Hyväksytty,1.1
2022_133_351,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_352,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tehtävämme on viljellä ja varjella luontoa, olemme osa luomakuntaa. Elämme maasta ja metsistä. Luonto on meille suomalaisille myös tärkeä paikka virkistyä ja harrastaa. Pidän tärkeänä, että hyödynnämme luonnonvaroja kestävällä ja vastuullisella tavalla. Huolehdimme samalla luonnon monimuotoisuudesta, estämme luontokatoa ja suojelemme luontoa tuleville sukupolville.
Me keskustalaiset tuemme sitä, että uudistuksia tehdään toteuttamalla mahdollistavaa ja kannustavaa lainsäädäntöä. Nyt tähän tärkeään luonnonsuojelulakiin kirjattava ekologinen kompensaatio on tästä oikein hyvä esimerkki. Se on vapaaehtoinen mutta kannustava. Se mahdollistaa sen, että taloudellisen toiminnan käynnistäjä voi kompensoida luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat haitat. Erittäin hyvää on myös se, että vapaaehtoisuuteen perustuvia Helmi- ja Metso-ohjelmia vahvistetaan.
Arvoisa puhemies! Ihmisten omaisuudensuojan tulee toteutua kaikissa oloissa. Luonnonsuojelun kustannuksien tulee jakaantua oikeudenmukaisesti. Perustuslakivaliokunta linjasi, että lakiesitys perustuu täyden korvauksen periaatteelle. Kun suojelemme luontoa, turvaamme samalla maahan ja metsään liittyvien elinkeinojen toimintaedellytykset ja suojelemme maan- ja metsänomistajan oikeusturvaa joka puolella Suomea, huolehdimme omaisuudensuojasta.
Lain eduskuntakäsittelyn aikana tuli esille lain välillisiä vaikutuksia, joita emme voineet hyväksyä. Metsänomistajat olisivat esimerkiksi voineet joutua epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa he eivät olisikaan saaneet korvausta taloudellisista menetyksistään.
Arvoisa puhemies! Tästä laajasta tärkeästä laista poistettiin ympäristövaliokunnassa muutama ongelmallinen pykälä, jotta ihmisten omaisuudensuoja turvataan ja oikeudenmukaisuuden vaatimus toteutuu.
Luonnonsuojelulaki tuodaan nyt joka tapauksessa tähän päivään, eli luonnon suojeleminen etenee monella tavalla. Se on minusta tässä pääasia, että viljellään ja varjellaan. Luonto ja sen suojeleminen on kaikkinensa minulle hyvin tärkeä asia. Suojellaan luontoa ja estetään luontokatoa yhdessä, ja korvataan tämän suojelutoimen seuraukset riittävällä tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-01T23:09:00,2022-12-01T23:12:37,Hyväksytty,1.1
2022_133_353,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_354,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Suomen Keskustan arvoja ovat kestävä luontosuhde ja ylisukupolvisuus, eli että luonto ja koti jätetään pikkuisen paremmassa kunnossa seuraaville sukupolville. Niin kuin edustaja Pitko sanoi, meidän tulee säilyttää tämä meidän kaunis maapallo myös tuleville sukupolville. Luonnon tilaa pitää parantaa, mutta samalla pitää turvata maan- ja metsänomistajien omaisuudensuoja ja kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen.
Nyt tänäänkin tämän keskustelun keskellä se tärkein aihe on unohtunut: Tämä hallitus on ollut luonnonsuojelun osalta Suomen historian paras hallitus, ja me keskustalaiset olemme ylpeitä siitä. Nyt tämä etenevä luonnonsuojelulaki parantaa tätä tilannetta entisestään.
Kunnioitettu puhemies! Asiat kuitenkin pitäisi asettaa asianmukaisiin mittasuhteisiin. Nyt tätä luonnonsuojelulakia ollaan säätämässä yli 140 pykälän osalta, ja erimielisyyksiä on vain neljän pykälän kohdalta. Ja muutosten tarkoituksena on lisätä luonnonsuojelulain hyväksyttävyyttä myös maanomistajien keskuudessa. Sen takia näitä neljää pykäläkohtaa tulee muuttaa, ja olen tyytyväinen siitä, että valiokunta sen on tehnyt, koska luonnonsuojelu on meidän kaikkien suomalaisten yhteinen asia.
Edustaja Hyrkkö toi puheenvuorossaan esille, että sitä tärkeintä pääomaa, elikkä politiikassa luottamuksen pääomaa, nyt on syöty yli kahden miljoonan hehtaarin edestä. No, metsäalan asiantuntijoitten mukaan — nyt tämä liittyy tähän uhanalaisten luontotyyppien listaukseen — se olisi kuitenkin kohdistunut tosiaan jopa yli kahteen miljoonaan hehtaariin, josta suurin osa on metsätalousmaata, ja vaikutukset omaisuudensuojaan olisivat olleet välillisiä myös esimerkiksi puumarkkinoitten kautta. Ja mihinkä minä perustan tämän väitteeni: metsäalan asiantuntijoitten mukaan tämä olisi tapahtunut.
Puhemies! Olen tyytyväinen, että tämä laki etenee ja luontoa suojellaan entistä paremmin [Puhemies koputtaa] tämän lainsäädännön toteutuessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-01T23:12:39,2022-12-01T23:15:49,Hyväksytty,1.1
2022_133_355,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_356,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä olevaan ympäristövaliokunnan mietintöön saatiin neuvottelujen kautta selvennettyä hyvin sitä kantaa, millä perustein luontotyyppi määritellään. Tällä erää asia täsmennetään esimerkiksi niin, että säännöksen soveltamisala ja suojelu kohdistuu vain kallioiden maanpäällisiin osiin. Tämä on yksiselitteisempi ja ymmärrettävämpi kanta kuin alkuperäinen. Niin ikään tällä kannanmuodostuksella otetaan huomioon perusteollisuuden edellytyksien sekä suojelutavoitteiden yhteensovittamista. Näen myös, että nyt tehdyllä sääntelyllä pyritään lisäksi turvaamaan esimerkiksi metsänomistajien omaisuudensuojaa. Muiltakin osin esitys muuttui valiokuntakäsittelyssä enemmän ennakoitavaan suuntaan, mikä on ehdottoman oikea suunta, etenkin kun puhutaan tämän tason lainsäädännöstä.
Arvoisa puhemies! Nyt on salissa kuultu kiivastakin kritiikkiä valiokunnan tekemistä muutoksista. Tämä on sikäli erikoista, että poistettujen pykälien on mainittu olevan vain informatiivisia, joilla ei olisi myöskään oikeusvaikutuksia. Näiden poistaminen ei millään osin estä luonnon suojelemista. Sitä pystytään tekemään nykyistenkin lakien nojalla ja esimerkiksi rajauspäätösmenettelyllä, jonka perusteella tulee myös valituskelpoinen päätös ja josta on myös mahdollista hakea korvauksia. Kukaan ei ole myöskään kieltänyt luontokatoa, vaikka niinkin on kuullut mainittavan. Tärkeää on myös varmistaa, ettei vapaaehtoiseksi tarkoitetusta informatiivisesta lainsäädännöstä tule jatkossakaan pakollista, eikä varsinkaan sellaista, josta ei maksettaisi korvauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-01T23:15:50,2022-12-01T23:17:59,Hyväksytty,1.1
2022_133_357,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_358,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kello on paljon, mutta tämä keskustelu on erittäin tärkeä. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisen tavoite on meille kaikille tärkeä, ja luonnonsuojelulakiin ollaankin nyt tekemässä useita tuettavia ja kannatettavia muutoksia — hyvä. Luonnonsuojelu etenee — hyvä — ja kokoomus tukee ympäristövaliokunnan mietinnön mukaista luonnonsuojelulakia.
Tämän lakiuudistuksen tavoitteena on ollut muun muassa selkeyttää ja ajantasaistaa luonnonsuojelulakia, parantaa lainsäädännön toimivuutta ja lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä. Nämä ovat oleellisen tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita. Esityksessä on paljon hyvää konkreettista. Esimerkiksi vapaaehtoiseen suojeluun perustuvat Metso‑ ja Helmi-ohjelmat saavat lakiperustan sekä perinteisen säilyttävän suojelun rinnalle on laissa tunnistettu monimuotoisuuden turvaaminen aktiivisin toimenpitein. Erityisen tärkeänä pidän vapaaehtoisen ekologisen kompensaation sääntelyperustaa. Tämän nojallahan taloudellisena toimintana yksityinen yritys tai maanomistaja voi tuottaa luontoarvoja, jolloin taloudellisesta toiminnasta johtuva heikennys suojelluille luontoarvoille voitaisiin hyvittää toisessa paikassa kuin missä heikennys tapahtuu.
Sitten on korjattava tässä keskustelussa toistuvasti esitetty virheellinen, jopa härskillä tavalla virheellinen väite. Täällä on väitetty, että luonnonsuojelulaki on vesitetty ympäristövaliokunnassa tehdyillä muutoksilla. [Satu Hassi: No niinhän se tehtiin!] No niin, tässä on suora sitaatti ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Pasi Kalliolta, joka on vastannut tämän luonnonsuojelulain valmistelusta ministeriössä. Suora sitaatti kysymykseen, vesittyikö luonnonsuojelulaki sillä, että ympäristövaliokunta poisti laista nämä pykälät, suora sitaatti: ”Ei millään tavalla. [Petri Huru: Juuri näin!] Laki on iso, 150 pykälää, siinä on paljon merkittäviä asioita. Poistetut pykälät vaikuttavat tietysti kokonaisuuteen, mutta ne eivät vesitä lakia, niin en millään tavalla ajattele.” Vastuuvirkamiehen lausunto tästä laista, ja täällä vihreät toistelevat, että laki on vesitetty. Mihin te perustatte tämän väitteen, kun ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos toteaa, että ei millään tavalla ole vesittynyt? [Jenni Pitko: Luontotyyppisuojelu on vesitetty!] Täytyy todeta näistä vihreiden väitteistä ja puheenvuoroista, että nehän ovat siis olleet aikamoista teatteria.
Tosiaan tietyiltä osin luonnonsuojelulain muutosten vaikutukset ja soveltaminen jäivät valiokuntakäsittelyn perusteella epäselviksi ennakoitavuuden sekä omaisuudensuojan ja oikeusturvan kannalta. Luonnonsuojelulainsäädännön toimivuuden ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyden maassamme pitää parantua. Epäselvä ja ennakoimaton lainsäädäntö vähentää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä. [Petri Huru: Juuri näin!]
Edustaja Lohi kuvasi aiemmin puheenvuorossaan erinomaisella tavalla kainuulaista todellisuutta. Onkin hyvä meidän etelän ihmisten, uusmaalaisten, ymmärtää se, kuinka arvokasta on se, että luonnonsuojelulla on koko maassa mahdollisimman laaja hyväksyttävyys. Tämän hyväksyttävyyden ja ennakoitavuuden turvaamiseksi on tärkeätä, että tätä suojelua tehdään rajauspäätöksillä ja suojelu katetaan valtion korvausvelvollisuudella. Hallituksen esityksessä oltiin kuitenkin säätämässä rajauspäätösmenettelyn rinnalle uutta uhanalaisten luontotyyppien suojeluluokkaa, voisi sanoa, tällaista epäselvää, harmaata suojeluluokkaa, [Petri Huru: Automaattisuojelua!] johon oltiin liittämässä vielä viranomaisen huomioonottamisvelvoite. Kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, luontotyyppejä voidaan suojella viranomaisen rajauspäätösmenettelyyn perustuvalla tavalla, joka on oikeusturvaltaan parempi vaihtoehto ja joka turvaa maanomistajalle korvauksen suojelusta.
No, maa‑ ja metsätalousministeriö on arvioinut tosiaan, että kaksi miljoonaa hehtaaria metsätalousaluetta olisi tullut harmaan suojelun piiriin. Tällainen arvio on siis esitetty. Tämä arvio on kiistetty tässä keskustelussa. Kysymykseni on: minkä takia vastuuministeriö, siis ympäristöministeriö, ei ole esittänyt omaa arviotaan siitä, minkä verran pinta-alaa tulisi tämän uuden harmaan suojelukategorian piiriin? Nyt ollaan kuultu, että ympäristöministeriö vasta selvittelee, mikä mahdollinen pinta-ala näiden uhanalaisten luontotyyppien kohdalla olisi ollut. Tällaiset asiathan pitäisi olla selvillä jo lakia säädettäessä. [Tuomas Kettunen: Kyllä!] Ehkäpä edustaja Kari, joka on ollut tämän lain esittelevä ministeri aikoinaan, osaisi vastata, minkä takia tällaista asiaa ei ole selvitetty lainvalmistelussa, mutta huomaan, että edustaja Kari ei olekaan paikalla, vaikka käynnissä on niin tärkeä keskustelu. [Petri Huru: Kuvaavaa!]
Luontotyypin säätämisellä uhanalaiseksi ei olisi ollut perusteluiden mukaan kansalaisiin tai oikeushenkilöihin kohdistuvia välittömiä oikeusvaikutuksia. Eduskuntakäsittelyssä on kuitenkin jäänyt epäselväksi, mikä tämä huomioon ottamisen oikeudellinen vaikutus lopulta tai välillisesti olisi voinut olla. Tällä olisi voinut olla merkittäviäkin vaikutuksia esimerkiksi maankäytössä, kaavoituksessa ja luvituksessa. Tulkinnanvaraiseksi olisi siis jäänyt, mitä tämä huomioon ottaminen lopulta olisi eli miten se olisi vaikuttanut. Uhanalaiset luontotyypit ja niitä koskevat alueet [Puhemies koputtaa] eivät olisi olleet suoraan suojelussa näiden pykälien mukaan, vaan se olisi ollut selvitysten ja perusteluidenkin mukaan käytännössä informaatioluonteinen pykälä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-01T23:18:05,2022-12-01T23:25:42,Hyväksytty,1.1
2022_133_359,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Nyt tulee aika täyteen, kiitos. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_360,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olemme täällä keskustelemassa luonnonsuojelusta, ja sekä näistä puheenvuoroista, mitä täällä on edellä pidetty, että tässä pitkin koko tätä viikkoa käydyistä keskusteluista tämän salin ulkopuolellakin kuka tahansa on pystynyt toteamaan, että puolueilla on eroja. Puolueilla on eroja siinä, kuinka puheet ja teot vastaavat toisiaan. Luonnonsuojelu herättää suuria tunteita. Suomalaisten enemmistö on sitoutunut luonnon suojelemiseen ja arvostaa suomalaista luontoa ja myös haluaa vahvempaa luonnonsuojelua, vahvempia toimia ja vahvempaa lainsäädäntöä. Tämä on todettu tutkimuksissa, ja jotenkin tämä sama viesti, jota suomalaiset tuolla salin ulkopuolella jakavat, ei välity tänne eduskunnassa käytävään keskusteluun, koska on ihan selväksi tullut, että osa puolueista haluaa nostaa luonnonsuojelun vastustamisen valitettavasti keppihevoseksi oman kannatuksensa kasvattamiseen. Sitä on jotenkin äärimmäisen vaikea ymmärtää tilanteessa, jossa luonnonsuojelun kannatus kansalaisten parissa näin voimakkaasti on vahvistunut.
Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa tutkimus ja tiede ovat todenneet, että suomalaista luontoa uhkaa luontokato. Meillä on ollut useita mahdollisuuksia kääntää luontokato eli luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen parempaan suuntaan, mutta olemme epäonnistuneet näitten tavoitteitten saavuttamisessa. Nyt olemme käsittelemässä täällä luonnonsuojelulakia, jonka merkitys tässä tilanteessa, jossa monimuotoisuuden heikkeneminen uhkaa yhä useampaa lajia ja lähes puolet suomalaisista luontotyypeistä on määritelty uhanalaiseksi, on tämän suunnan kääntämisessä varsin merkittävä. Se on yksi tämän vaalikauden tärkeimmistä lakihankkeista kaikille niille, jotka arvostavat suomalaista luontoa ja ovat huolissaan tulevaisuudesta.
Arvoisa puhemies! Olemme tällä vaalikaudella kohdanneet useita kriisejä. Koronakriisi sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat järisyttäneet turvallisuusympäristöämme. On ollut helppo huomata, että silloin kun tässä salissa jaetaan yhteinen tilanneymmärrys kriisistä ja uhkista ja vaikutuksista, niin tämä sali yhtenäisesti pystyy tekemään päätöksiä näitten uhkakuvien torjumiseksi. Se on ollut hienoa. Mutta selvästi meiltä puuttuu nyt tämän luontokadon suhteen tämmöinen yhteinen tilanneymmärrys.
Onkin äärimmäisen tärkeää, että kaikki se keskustelu, joka tästä aiheesta käydään, perustuu nimenomaan tutkittuun tietoon ja tieteeseen ja tosiseikkoihin. Täällä on nyt tämän lain käsittelyprosessissa ollut monta semmoista kohtaa, joissa keskusteluissa on noussut esiin tällaisia uhkakuvien maalailuja, jopa vääristeltyä tietoa, jota on levitetty joko tahallisesti tai tahattomasti. Se on johtanut siihen, että aika harva tätä keskustelua tuolta ulkopuolelta seuranneista pystyy hahmottamaan, mikä näistä väitteistä on totta. Ja meillä on tässä salissa vahva velvollisuus siihen, että nimenomaan emme lisää uhkakuvia vaan me pystymme pitämään omassa päätöksenteossa keskiössä sen, että kaiken pitää perustua tutkittuun tietoon ja yhteisen tilanneymmärryksen kasvattamiseen ja pitää välttää tämmöistä polarisaatiota ja vastakkainasettelua. Tässä asiassa suomalaiset edellyttävät, että pystymme tekemään päätöksiä. Meidän on välttämätöntä varmistaa, että pystymme luontokadon pysäyttämään.
Olin tänä aamuna täällä eduskunnan Kansalaisinfossa, oli vaelluskaladelegaation järjestämä tilaisuus. Sali oli täynnä luonnonystäviä, luonnosta huolestuneita, vaelluskalojen tulevaisuudesta huolestuneita ihmisiä, ja lähes kaikissa puheenvuoroissa siellä viitattiin myös tähän luonnonsuojelulain käsittelyyn. Ja siellä ihmeteltiin, kuinka on mahdollista, että tilanteessa, jossa on niin vahva tietoinen näkemys siitä, mitä toimia tarvitaan, täällä päätöksentekijät eivät sitten pysty yhdessä näitä toimia tekemään.
On ihan selvää, että jatkossa yhä vahvemmin kansalaisilta sekä yrittäjiltä tulee viesti siitä, että meidän pitää kantaa ympäristövastuuta. Tulen itse tuolta Saimaan rannalta, ja olen käynyt paljon keskustelua esimerkiksi luontomatkailuyrittäjien kanssa, ja heidän viestinsä on ihan selvä: he haluavat vahvempaa luonnonsuojelua, he haluavat sitä, että on vakaa toimintaympäristö toimia. Heidän on esimerkiksi ollut tosi vaikea ymmärtää sitä, miten on mahdollista, että meillä esimerkiksi kaivosteollisuudella on semmoinen ohituskaista, joka pystyy vaarantamaan muitten yrittäjien toimintaedellytykset sillä, että aiheuttaa epävarmuutta näillä kaivosvarauksilla. On aivan selvää, että luonnonsuojelu ja liiketoiminta eivät ole toisilleen vastakkaisia asioita — päinvastoin kestävän ja menestyvän liiketoiminnan edellytys on puhdas luonto ja kestävä luonnonvarojen käyttö.
Meillä on rajalliset resurssit, ja on jotenkin kummallista aina seurata näitä keskusteluja, joissa nostetaan esiin, että luonnonsuojelu on liian kallista. Aika monessa puheenvuorossa täällä salissakin sitä kuulee, että meillä ei ole varaa suojella luontoa, ja se on jotenkin täysin hämmentävää, kun tosiasiassa meillä ei ole varaa kuluttaa luonnonvaroja yli sen kestävän ekologisen tason, koska se nimenomaan vaarantaa kaiken toiminnan tällä planeetalla. [Petri Huru: Silloin pitäisi vähentää kulutusta!] Meidän pitää pystyä tuottamaan vähemmästä enemmän. Ja meillä totta kai suomalaiset ovat ainoita, jotka voivat suojella suomalaista luontoa ja vastata sen tulevaisuudesta. Meillä on vastuu siitä, että turvaamme sen, että myös lapsillamme on mahdollisuus nauttia suomalaisesta luonnosta ja luoda omaa elinvoimaisuutta elinvoimaisen luonnon pohjalta.
Tässä luonnonsuojelulaissa on monia hyviä asioita, joilla edistetään luonnonsuojelua, mutta on todella valitettavaa, että valiokunnassa valiokunnan enemmistö päätyi [Puhemies koputtaa] myös heikentämään tämän luonnonsuojelulain pykäliä. Toivottavasti jatkossa [Puhemies: Nyt tulee aika täyteen!] tässä salissa löytyy parempi yhteisymmärrys siitä, mitä luonnon suojelemisessa tarvitaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-01T23:25:44,2022-12-01T23:33:16,Hyväksytty,1.1
2022_133_361,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_362,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vihreät ja vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattiset kollegat ovat hyvin perustelleet sen, miksi luonnonsuojelulaki on tärkeä uudistus ja miksi se olisi ollut tärkeä nimenomaan hallituksen neuvottelemassa ja yksimielisesti esittämässä muodossa. En toista näitä argumentteja.
Sen sijaan haluan nostaa esille virkavastuun. Olen ollut eduskunnassa yli 20 vuotta. En muista kuulleeni ministeriön virkamiehen ministeriön virallisessa lausunnossa eduskunnan valiokunnassa esittäneen yhtä kiihkeää vastustusta hallituksen esitystä kohtaan kuin kuulin maa- ja metsätalousministeriön virkamiehen lausunnossa luonnonsuojelulaista maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Tämän lausunnon kirjallisessa versiossa sanotaan, että maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli kaksi miljoonaa hehtaaria ja pääosa siitä on metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitykseen liittyy merkittävä riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määriteltävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle. Tätä lukua, kaksi miljoonaa hehtaaria, toisti muun muassa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Tiirola. Muun muassa edustaja Kettunen äskeisessä puheenvuorossaan viittasi siihen.
Helsingin Sanomat ryhtyi peräämään tältä maa- ja metsätalousministeriön virkamieheltä, mihin tämä perustuu. Virkamies kertoi, että hän teki sen esityslistan reunaan jossakin kokouksessa — paperiin, joka on sittemmin päätynyt roskikseen. Tällä arviolla, että kaksi miljoonaa hehtaaria talousmetsää siirtyisi niiden pykälien myötä, jotka ympäristövaliokunnan enemmistö laista poisti, niin sanotusti harmaan suojelun piiriin, on ollut ratkaiseva vaikutus tästä laista käydyssä keskustelussa ja siinä pelkojen levittelyssä, mitä tämän lain tiimoilta on harjoitettu. Kuitenkin sama virkamies sanoi, että näissä uhanalaisissa luontotyypeissä metsäisiä luontotyyppejä on puolitoista miljoonaa hehtaaria eli vähemmän kuin se kaksi miljoonaa, mitä hän väittää, eikä ole mitään arviota siitä, kuinka suuri osa tästä puolestatoista miljoonasta oikeasti on talousmetsissä ja kuinka suuri osa esimerkiksi luonnonsuojelualueilla.
No, kuten kollegat tässä ovat jo todenneet, esimerkiksi lajin uhanalaisuus ei Suomessa tarkoita sitä, etteikö sitä saisi esimerkiksi ampua. Esimerkiksi aika vähän aikaa sitten tämä sali äänesti siitä, voivatko uhanalaiset lajit edelleen olla metsästyslain riistalajien luettelossa, ja suuri enemmistö eduskunnasta päätti, että kyllä voivat. Kuten kollegat ovat todenneet, se, että elinympäristö on määritelty uhanalaiseksi, ei mitenkään väistämättä tarkoita sitä, että se on suojeltu. Nämä ovat kaksi eri asiaa.
Tällä väitteellä, jonka siis maa- ja metsätalousministeriö on virallisesti esittänyt eduskunnan valiokunnissa, on ollut erittäin suuri vaikutus tämän lain käsittelyyn, ja se on ollut minun havaintojeni mukaan keskeinen palanen siinä prosessissa, jossa tosiaan ympäristövaliokunnan oikeistoenemmistö sitten päätyi esittämään tiettyjen pykälien muuttamista tästä laista. Mainitsen myöskin, että se teksti, jonka maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja kertoen asiasta vasta myöhään edellisenä iltana toi maa- ja metsätalousvaliokunnan kokoukseen uudeksi pohjaksi valiokunnan lausunnolle ja joka myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa keskustan ja oikeiston äänin päätyi maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnoksi, hyvin pitkästi siteeraa tätä samaa maa- ja metsätalousministeriön lausuntoa maa- ja metsätalousvaliokunnalle, jossa siis ainakin tämä kahden miljoonan hehtaarin väite kyseisen virkamiehen tunnustuksen mukaan perustui jonkinnäköiseen tukkimiehen kirjanpitoon eli siis toisin sanoen on käytännössä ihan tuulesta temmattu väite.
Me täällä eduskunnassa olemme tottuneet luottamaan siihen, että kun ministeriön virkamies käy eduskunnassa virkavastuulla antamassa lausuntoa, niin hän puhuu totta ja esimerkiksi hänen esittämänsä luvut perustuvat johonkin lähteeseen, jonka voi tarkistaa. Haluan nyt tässä eduskunnan salissa todeta, että mielestäni tässä asiassa maa- ja metsätalousministeriön menettely on ollut aivan luokatonta. Sitä en pysty sanomaan, missä määrin on kyse tämän kyseisen virkamiehen omatoimisuudesta ja missä määrin ministerin hyväksyntä on siinä taustalla, mutta tällaisia prosesseja ei pitäisi olla.
Ja arvoisat kollegat, tässä on nyt aika vähän mainittu siitä pykälästä, jossa puhutaan purojen ja lähteiden suojelusta ja jonka ympäristövaliokunnan enemmistö laista myös poisti. Olen tästä erittäin pahoillani. Se liittyy itse asiassa myös metsälakiin jo vuonna 2014 tehtyyn heikennykseen, jossa heikennettiin purojen ja lähteiden suojelua metsissä, ja silloin yksi perustelu oli se, että on muita lakeja, joilla niitä suojellaan, ja nyt sitten luonnonsuojelulaistakin tämä asia on poistettu. Kuten monet kollegat, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi edustaja Pitko, ovat todenneet, tällä on erittäin vahingollinen merkitys esimerkiksi vaelluskalojen ja ylipäätänsä vesistöjen suojelulle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-12-01T23:33:20,2022-12-01T23:40:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_363,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_364,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä edellä edustaja Hassi käytti ilmaisua, että eduskunnan oikeisto on voimakkaasti nyt vaikuttanut tämän mietinnön syntymiseen, ja varmasti näinkin voi sitä kutsua. En tiedä, miten sitten edustajakollegat Suomen Keskustassa tämän kokevat, mutta perinteisestihän on käytetty tällaista ilmaisua, että Suomen eduskunnassa on tämmöinen laaja ei-sosialistinen enemmistö, ja tässä mielessä toivotan keskustan ikään kuin tervetulleeksi nyt tänne kotiin, tänne ei-sosialistiseen enemmistöön, joka vastuullisesti hoitaa isänmaan asioita.
Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman puhui aivan erinomaisesti tuossa aiemmin, ja voin kaiken sen allekirjoittaa, ja tosiaan, joka joskus haluaa historiankirjoista lukea, mitä mieltä asiasta olen, voi tosiaan lukea myös tuon edustaja Vestmanin puheenvuoron. Myös edustaja Lohi käytti täällä hyvän puheenvuoron, johon on jo viitattu muissakin puheenvuoroissa, tästä asian myös laajemmasta sosiaalisesta merkityksestä.
Arvoisa puhemies! Me suomalaisethan elämme luonnosta, ja varmasti kaikki kansanedustajat olemme luonnonsuojelijoita, siitä ei varmasti ole mitään epäilystä. Ja olen itsekin ylpeä siitä, että Suomessa on maailman korkeatasoisin ympäristölainsäädäntö, varmasti ihan luonnonsuojelulakimme on maailman korkeatasoisin, ja tässä nyt tämän vastuullisen ei-sosialistisen enemmistön laatiman mietinnön mukaan saadaan hyviä parannuksia aikaan.
Tosiaan sitä olen tässä keskustelun kuluessa pohtinut, kun varsinkin vihreiden riveistä varsin rajujakin uhkakuvia maalataan tämän luontokadon osalta, joka eittämättä on globaali ongelma, että se on kysymys, jossa ihmiskunnan täytyy tehdä töitä, että pääsemme paremmin tasapainoon planeettamme kanssa. Voisin kuitenkin ajatella, että meillä Suomessa, jos tällaista klassista sanontaa saa tässä käyttää, lasi on kuitenkin puoliksi täynnä mieluummin kuin puoliksi tyhjä. On eittämättä totta, mitä tiedemiehetkin sanovat, että meillä on esimerkiksi näitä vaarantuneita luontotyyppejä, meillä on uhanalaisia lajeja, mutta pitää olla iloinen siitä, että meillä edes on niitä. Hyvin monessa Euroopan maassa nämä luontotyypit on tuhottu kokonaan. Hyvin monesta Euroopan maasta näiltä uhanalaisilta lajeilta on menetetty kokonaan niiden lajien biotyypit, mitä ne kodikseen tarvitsevat. Ja tässä mielessä siis pitää olla iloinen siitä, että Suomessa on maailman korkeatasoisin ympäristölainsäädäntö, ja sitä on, totta kai, jatkuvasti syytä kehittää, ja pitää pyrkiä siihen, että Suomi pystyy näyttämään tässä asiassa koko maailmalle esimerkkiä. Suomi voi näyttää maailmalle mallia siinä, kuinka voi olla korkeatasoinen ympäristölainsäädäntö, mutta samaan aikaan kansakunta voi menestyä, kansakunta voi vaurastua, voimme nauttia laajasti sellaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jota pohjoismaiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi kutsutaan. Ja tässä mielessä, jos ajattelemme vaikkapa esimerkiksi suomalaisen vastuullisen metsätalouden merkitystä, niin vaikka eduskunta päättäisi korvata maanomistajille kaikki ne kaksi miljardia euroa, mitä suomalaiset vuosittain saavat kantorahatuloina tästä vastuullisen metsätalouden harjoittamisesta, niin kun meiltä sitten katoaisivat kaikki ne tuhannet ja tuhannet työpaikat ja ne 20 miljardia euroa meidän kansantuotteesta metsätuotteiden jalostusketjuista, niin se on, arvoisat kollegat, sitten jo tekemätön paikka. Eli meidän täytyy ymmärtää, että jotta meillä voi olla niitä korkean jalostusarvon tuotteita, jotta meillä voi olla myös sitten sen teollisuuden palveluliiketoimintaa ja siihen teollisuuden vaikkapa koneiden ja laitteiden valmistamiseen liittyvää todella korkean osaamisen vientitoimintaa Suomesta maailmalle, niin meillä pitää olla myös sitä ihan sieltä luonnosta lähtevää perustuotantoa, alkutuotantoa, josta nämä pitkät arvoketjut lähtevät liikkeelle.
Arvoisa puhemies! Sen takia juuri ajattelen, että se, että Suomessa osaamme toimia vastuullisesti, meillä on maailman korkeatasoisin ympäristölainsäädäntö, mutta emme kuitenkaan vedä tätä mutteria niin kireälle, että meillä esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen vaarantuu, että Suomeen tulevat investoinnit vaarantuvat, niin sillä tavoinhan me, kun mahdollistamme nämä kaksi asiaa yhtä aikaa, sen korkeatasoisen, maailman korkeatasoisimman ympäristölainsäädännön ja investoinnit Suomeen, jotka tuovat meille vaurautta, niin ne myös samalla mahdollistavat suomalaisille yrityksille ne korkean osaamisen referenssit, joilla sitten saamme vietyä myös maailmalle sitä osaamista, jolla pystytään toimimaan energiatehokkaasti, jolla pystytään toimimaan resurssiviisaasti, jolla pystytään auttamaan ihmiskuntaa pääsemään planeettansa kanssa tasapainoon, ja en ymmärrä, miksi esimerkiksi vihreät kollegat eivät tahdo tätä yhtälöä tässä tunnistaa. Meillä on vastuu laajemminkin planeetastamme kuin vain se vastuu, mikä meillä on, totta kai, suojella suomalaista luontoa, mutta meidän pitää nähdä myös tämä paljon isompi kuva tässä asiassa.
Ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, aivan lyhyesti vielä haluan todeta myös tästä EU:n strategisesta autonomiasta, Suomen strategisesta autonomiasta tai meidän resurssi-itsenäisyydestä, niin kuin hienosti on tänään eri puheenvuoroissa puhuttu. Kyllä meillä pitää olla arvoketjut meidän omissa käsissämme, jotta pystymme vapautumaan vaikkapa Kiinan kommunistisen diktatuurin vallasta, mitä tulee vaikkapa meidän metallinjalostukseen aina aivan huippuelektroniikkatuotteisiin asti. On päivänselvää, että näihin tarvitaan raaka-aineita, ja Euroopalla pitää olla kykyä niitä myös itse tuottaa menetelmillä, jotka ovat maailman parasta teknologiaa, joilla säästämme luontoa, luomme semmoista osaamista, jolla sitten autamme myös muita maita saavuttamaan tämmöisen korkeatasoisen ympäristönsuojelun tason, joka Suomessa on saavutettu. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-01T23:40:39,2022-12-01T23:47:43,Hyväksytty,1.1
2022_133_365,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_366,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Luonnonsuojelulain uudistaminen on todella tarpeen, koska luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ei ole saatu pysäytettyä. Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta on saatu myös runsaasti uutta tietoa, ja myös ilmastonmuutos nopeuttaa ja voimistaa entisestään monia luonnossa tapahtuvia muutoksia. Lisäksi tämä meidän voimassa oleva lainsäädäntö ja sen ohjauskeinot ovat hyvin vanhentuneita, ja tätä pitää päivittää. Nykyinen lakihan on vuodelta 1997, ja Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa.
Täällä on käyty hyvää keskustelua tästä lain sisällöstä, ja tietenkin sosiaalidemokraatit kannattavat tätä hallituksen esitystä ja tiukkaa ja kunnianhimoista luonnonsuojelulakia, se on ihan päivänselvä asia. Sinällään ehkä olen hieman surullinen tästä, koska jos me ei pystytä ratkaisemaan yhdessä näitä isoja kysymyksiä, niin nämä muut ponnistelut ovat käytännössä turhia. Sen takia jollain tavalla ehkä itse pohdin, kun en ollut tässä lainvalmistelussa, jossa valiokunnat ja hallitus ovat tehneet eittämättä hyvää työtä, että jollain tavalla toivoisin tämmöistä konsensushenkeä. Ja koska varsinkin keskustakin on jo kertaalleen hyväksynyt tämän kompromissiesityksen, jossa päästiin tähän, niin toivon, että isossa salissa keskustalta tulee kuitenkin sitten myös tukea tälle hallituksen esitykselle ja sitä kautta saadaan tämä meidän pitkään valmistelema esitys maaliin. Sinällään tässä ajassa tämä on tärkeä, mutta totta kai tätä pitää kehittää. Ihmiset, kansalaiset, olettavat meidän päättäjien myös huolehtivan luonnon monimuotoisuudesta ja vähän niin kuin velvoittavat siihen. Siinä mielessä pidän tärkeänä, että tämä luonnonsuojelulaki saadaan tällä hallituksen valmistelemalla mallilla maaliin ja sitä kautta sitten käytäntöön — ihmiset odottavat sitä meiltä — ja etenkin toivon, että keskusta asettuu tukemaan tätä hallituksen esitystä täällä isossa salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-12-01T23:47:45,2022-12-01T23:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_133_367,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_368,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ympäristö ei ole lahja menneiltä sukupolvilta, vaan se on lainaa tulevilta. Se on ollut oman poliittisen polkuni yksi ohjenuora lähes 20 vuotta vähän Pikku Prinssiä mukaillen.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on monin paikoin karua todellisuutta. Sen pysäyttäminen on tärkeää, ja toivon ja uskon, että olemme kaikki tästä samaa mieltä. Siksi tämä uudistettu luonnonsuojelulakikin on merkityksellinen, ja vaikka hallituksen esitykseen teimmekin ympäristövaliokunnassa lukuisia tarkennuksia ja muutoksia — ja niistä muutoksista siis suurimman osan yksimielisesti — niin kaikkein tärkeintä on se, että laki etenee. Lakiuudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja ajantasaistaa luonnonsuojelulakia, parantaa lainsäädännön toimivuutta ja lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä parantaa lajien ja luontotyyppien suojelua.
Esityksessä on paljon hyvää. Esimerkiksi suojeltujen luontotyyppien määrä nousee, lähes tuplaantuu, ja suojelussa jo pitkään vapaaehtoiseen suojeluun perustuvat ja pitkään käytössä olleet Metso‑ ja Helmi-ohjelmat saavat lakiperustan sekä perinteisen säilyttävän suojelun rinnalle on laissa tunnistettu monimuotoisuuden turvaaminen aktiivisin toimenpitein. Hyvää on myös vapaaehtoisen kompensaation sääntelyperusta.
Tietyiltä osin lakimuutosten vaikutukset ja soveltaminen kuitenkin jäivät hallituksen esityksessä epäselviksi etenkin ennakoitavuuden sekä omaisuudensuojan ja oikeusturvan kannalta. Tavoitteena piti olla nimenomaan luonnonsuojelulainsäädännön toimivuus, ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyden maassamme piti parantua.
Suojelua olisi hyvä tehdä rajauspäätöksillä, ja suojelu tulisi kattaa valtion korvausvelvollisuudella. Nyt esityksessä oltiin kuitenkin säätämässä rajauspäätösmenettelyn rinnalle uutta tiukasti suojeltujen luontotyyppien suojeluluokkaa, joka olisi ollut voimassa suoraan lain nojalla. Uusi luontotyyppien automaattisuojelu olisi tässä yhteydessä koskenut vain harvoja luontotyyppejä, mutta huolta oli myös mekanismin käytön laajentamisesta, koska se nosti esiin enemmän kysymyksiä ja epäselvyyttä kuin linjausta ja selkeyttä uhanalaisten luontotyyppien suojelusta. Kyseiset luontotyypit voitaisiin suojella nykyisellä viranomaisen rajauspäätökseen perustuvalla rajauspäätöksellä, joka olisi oikeusturvaltaan selkeämpi vaihtoehto.
Uhanalaiset luontotyypit ja niitä koskevat alueet eivät olisi olleet suoraan suojelussa näiden pykälien mukaan, vaan ne olisivat olleet selvitysten ja perusteluiden mukaan käytännössä informatiivisia pykäliä. Voi siis kysyä, miksi säätää informatiivisia pykäliä, joilla ei olisi oikeusvaikutuksia, ja miksi juuri nämä pykälät olisivat olleet kaikista tärkeimmät, jos kyseessä olivat vain informatiiviset pykälät. [Välihuutoja] — Niin, no juurikin sen takia, että se ei ole sitä selkeää lainsäädäntöä.
Nämä poistettavat pykälät, uhanalaiset luontotyypit: Ensimmäisessä 64 §:ssä siis annettiin asetuksenantovaltuutus siitä, että määriteltäisiin nämä uhanalaiset luontotyypit, ja sitten tämä toinen pykälä, poistettava 65 §, siis kuului näin: ”Viranomaiset ottavat 64 §:n nojalla annetun asetuksen informatiiviseen luetteloon sisältyvät uhanalaiset luontotyypit huomioon asianomaisen lain mukaisessa lupaharkinnassa tai kaavoitusta koskevassa päätöksenteossaan noudattaen muussa lainsäädännössä luontoarvojen turvaamisesta erikseen säädettyä.” Kun lainsäätäjänäkin luen tuon 65 §:n, niin täytyy sanoa, että täytyi lukea kolme kertaa se, ennen kuin ymmärsin, mitä siinä tarkoitetaan, ja senkin jälkeen nimenomaan se ei ollut selkeä, toisin kuin 66 §, joka jää sinne lakiin. Tässä käsitellään nämä suojellut luontotyypit, joissa siis luontotyyppien määrä nousee 13:een ja kolmeen määritelmään ehdotetaan myöskin laajennusta. Uutenahan tänne luontotyyppeihin tulevat muun muassa rannikon metsäiset dyynit, sisämaan tulvametsät ja harjumetsien valorinteet muutamia mainitakseni. Pykälän mukaan siis ely-keskus päättää suojelun pykälänmukaisten luontotyyppien luonnontilaisen tai luonnontilaiseen verrattavan esiintymän, joka on suojellun luontotyypin säilymiselle tärkeä. Tämän 66 §:n suojeltujen luontotyyppien lisäksi, joka siis lakiin tulee, tulee myöskin tiukasti suojeltuja luontotyyppejä, kuten serpentiinikalliot, ‑kivikot ja ‑soraikot sekä rannikon avoimet dyynit, ja lain nojalla näiden hävittäminen ja heikentäminen on siis kiellettyä.
Sitten muutamaan muuhun asiaan:
Tässähän hallituksen esitys, joka meille eduskuntaan tuli, ei siis ollut se, jota asiaa valmistellut työryhmä oli tehnyt — luonnonsuojelulakiahan valmisteltiin laajassa työryhmässä — vaan se oli tämä ympäristöministeriön oma ehdotus, mutta siitäkin huolimatta, kuten sanoin, pääosin luonnonsuojelulain ehdotus oli hyvä.
Sitten tässä ovat muutamat kollegat käyttäneet sellaista ilmaisua, että tämä hallituksen esitys oli jo hallituksessa hyväksytty laki. Kyllä eduskunnalla on se lainsäädäntöoikeus, hallituksella on ainoastaan esitysoikeus. Ymmärrän sen, että se on neuvottelutulos ja se on näin ollen hallituspuolueiden hyväksymä, [Puhemies koputtaa] mutta toivoisin kuitenkin, että käytettäisiin sitä sanamuotoa, että se on esitys [Puhemies huomauttaa ajasta] niin kauan, kunnes tämä sali lain vahvistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-12-01T23:50:15,2022-12-01T23:57:39,Hyväksytty,1.1
2022_133_369,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_370,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minä en ainakaan ajattele, että kaikki keskustalaiset vihaavat luontoa, en missään tapauksessa. Sellaista huolta täällä on ollut. Mutta se on kuitenkin kiistaton tosiasia, että juuri tietyt puolueet ovat monesti jarruttamassa luonnonsuojelua kaikin voimin, toisinaan näköjään myös keinoja kaihtamatta. Tämä ehkä selittää, miksi nämä puheenvuorot luonnonsuojelun fantastisuudesta kuulostavat joillekin meistä hieman falskeilta. Meillä ei oikein ole aikaa tällaiselle jatkuvalle jarruttamiselle, jos ja kun haluamme pitää lupauksen tuleville sukupolville. Tämän päivän päähenkilö on luonto, jonka tilasta olemme syystäkin vakavasti huolissamme.
Huolta herättää hiukan myös kuitenkin se, että kollegat tässä viereisessä puolueessa eivät aivan tunnu ymmärtävän, miten vakava isku se keskustan ennenkuulumaton toiminta on luottamukselle kyseisen puolueen kykyyn kantaa vastuuta. Sen sijaan on pyydetty asettamaan asiat mittasuhteisiin, ja en oikein tiedä, pitääkö tämä tulkita siis niin, että luottamus ei ole keskustalle kovin kummoinen asia.
Arvoisa puhemies! En oikein tiedä, mitä pitäisi ajatella myöskään siitä, kun kokoomuksen edustaja täällä ihmetteli, miksi luontokadolla, joka siis uhkaa myös todella ihmiselämän edellytyksiä, pelotellaan, mutta heti perään maalaili itse varsin värikkäitä uhkakuvia siitä, mitä tapahtuu teollisuudelle, taloudelle, ihmisten toimeentulolle, jos luontoa suojellaan ikään kuin liian hyvin. Tämähän on siis klassista argumentaatiota ympäristöpolitiikan saralla, tuttua myös noin jokaisesta ilmastopolitiikan väännöstä viime vuosikymmenten aikana. Haluan muistuttaa, että kaikkein kohtalokkainta paitsi luonnolle ja ihmisille myös teollisuudelle ja taloudelle on se, jos ekosysteemit pääsevät romahtamaan, jos epäonnistumme luontokadon pysäyttämisessä.
Arvoisa puhemies! Tuntuu tärkeältä, että luontokadosta nyt kuitenkin puhutaan tässä salissa, sillä vaikuttaa ilmeiseltä, että sen vakavuutta ei ehkä aivan vielä täysin ymmärretä. Olen silti luottavainen, että ehkä tämän salin hitaudesta huolimatta ihmiset ovat hereillä, yritykset ovat hereillä, vetoapua kyllä tulee, aivan kuten ilmastopolitiikan saralla, vetoapua tulee, painetta tulee, ihmiset haluavat, että luontoa suojellaan. Toivon sydämeni pohjasta, että emme kuitenkaan myöhästy luontokadon pysäyttämisessä, ja vetoan vielä kerran luonnonystäviin tässä salissa: äänestäkää avoimuuden, äänestäkää uhanalaisten luontotyyppien puolesta, äänestäkää purojen ja muiden vesistöjen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-01T23:57:41,2022-12-02T00:00:38,Hyväksytty,1.1
2022_133_371,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_372,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Luottamus on tosiaan asia, jonka rakentaminen ottaa aikaa, ja sen romahtaminen voi käydä sitten nopeammin. Itse suosisin, että sitä luottamustakin kannattaisi viljellä ja varjella.
Mutta tähän itse asiaan.
Edustaja Auttolle haluaisin ehkä korjata sen verran, että kuulostaa taas siltä, että olisi ajatus, että vihreät olisivat jotenkin luonnonvarojen hyödyntämistä vastaan. Ei ollenkaan. Totta kai niitä tarvitaan, mutta on tärkeää ymmärtää, että meidän talous voi pyöriä vain ekologisesti kestävissä raameissa. Niitä raameja on syytä kunnioittaa ja ymmärtää ja kunnioittaa sitä tietoa, joka meille niistä raameista kuvan muodostaa.
Täällä oli myös puhetta sosialismista eri muodoissaan. Ilmeisesti jonkunlaisia rajoja täällä nyt salissa vedetään, ja itse tunnustaudun ei-sosialistiksi. Olen itse asiassa aikamoinen markkinamies. Tähän liittyen itse asiassa ekologinen kompensaatio on hirvittävän tärkeä työkalu. Me halutaan säilyttää luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikkenemättömyys. Me tarvitaan tällainen kompensaatiotyökalu, ja on hieno asia, että se tulee tässä. Suosittelen, jos täällä on muita markkinoiden ystäviä, lukemaan talousvaliokunnasta professori Lassi Ahlvikin lausunnon aiheesta, jossa hän aika hienosti argumentoi sitä, kuinka juuri velvoittava ekologinen kompensaatio on erittäin kustannustehokas taloudellinen ohjauskeino ja luo ne markkinat, joilla itse asiassa ne maanomistajat ja ne ihmiset, joilla on luontoarvoja, voivat niistä myös tässä suhteessa hyötyä. Suosittelen tutustumaan tähän.
Täällä on ollut niin kaunista puhetta luonnosta. Olennaista on, että myös teot vastaavat niitä puheita. Jotkut meistä ovat ehkä täällä myös ensi kaudella, ja oletan, että näitä puheita lunastellaan tulevassa lainsäädännössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-12-02T00:00:38,2022-12-02T00:02:36,Hyväksytty,1.1
2022_133_373,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_374,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Olen peräänkuuluttanut tässä keskustelussa sitä, että laitetaan asiat asianmukaisiin mittasuhteisiin: hyvä, iso lakikokonaisuus, moni asia luonnonsuojelun osalta menee nyt eteenpäin, jopa parempaan suuntaan kuin aikaisemmin.
Puhemies! Nostoja tästä luonnonsuojelulaista. Vapaaehtoisten suojeluohjelmien, kuten Helmi- ja Metso-ohjelmien, asemaa nyt vahvistetaan, se vahvistuu nyt tämän lainsäädännön myötä. Metsästäjien oikeudet paranevat. Haitallisten vieraslajien poistoa helpotetaan, esimerkiksi minkin ja supikoiran pyydystäminen ei vaadi nyt erityistä lupaa. Tämä tulee auttamaan meidän lintukantaamme tässä maassa. Nyt lakiin lisätään luku vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta elikkä luonnonarvoille aiheutuvien heikennysten hyvittämisestä. Hyvittämiseen ei olisi velvollisuutta, vaan se olisi vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Ekologista kompensaatiota voi verrata vapaaehtoiseen hiilimarkkinaan esimerkiksi.
Nytten tässä ansiokkaassa mietinnössä on myös lausumia, sivuilla 133 ja 134. Siellä on lausuma numero 2. Lausumassa edellytetään, että hallitus valmistelee välittömästi luonnonsuojelulain muutoksen, jossa poikkeusluvalla ammuttujen valkoposkihanhien hyödyntäminen sallitaan. Tätähän ei siis ehditty sisällyttää tähän lakiin, mutta nyt se on tänne ansiokkaasti lausumana laitettu, niin että saamme sitten valkoposkihanhetkin hyötykäyttöön, koska pitää puhua ekologisuudesta myös ruoan osalta, niin että hyödynnetään ruokana, varsinkin valkoposkihanhien osalta.
Kunnioitettu puhemies! Hiemanvähän olen oudoksunut puheenvuoroja siitä, ja muutenkin, kun viime aikoina on tulkittu, että edustamani puolueen, Suomen Keskustan, toimintaa nytten tulkitaan meidän puolueemme kannatuksen kautta. Nyt on annettu ymmärtää, tässäkin keskustelussa, että nämä muutamat neljä lakipykäläkohtaa vaihdetaan vain sen takia, että puolueemme kannatus nousisi. Tämähän ei pidä paikkaansa.
Puhemies! Uskallankin kysyä: etteivät vaan kannatus ja lähenevät vaalit vaikuttaisi muiden puolueiden reaktioon, tässä kysymyksessä, [Puhemies koputtaa] liittyen luonnonsuojelulain uudistamiseen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:02:38,2022-12-02T00:05:46,Tarkistettu,1.1
2022_133_375,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_133_376,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty sinänsä arvokasta keskustelua resurssien hyödyntämisen ja resurssien säästämisen suhteesta. On kuitenkin harmi, että tätä tasapainoa peräänkuulutetaan ainoastaan silloin, kun me puhumme ympäristöpolitiikasta. Kun me puhumme taloudesta tai teollisuudesta, nämä samat henkilöt eivät ole peräänkuuluttamassa sitä ympäristökestävyyttä. Kestävään kehitykseen todellakin kuuluu monta eri aspektia, mutta valitettavasti vain ympäristöpäätöksiä tehdessä niitä muita peräänkuulutetaan.
On mielestäni myös hyvä tavoite pyrkiä Suomen osalta resurssi-itsenäisyyteen, mitä täällä äsken vihreiltä peräänkuulutettiin, että meidän pitäisi kantaa vastuu myös resurssien saatavuudesta ja resurssi-itsenäisyydestä. Se on ihan hyvä tavoite, mutta olemmeko samaa mieltä siitä lähtökohdasta, että tällä hetkellä kuitenkaan tämä resurssien hyödyntäminen ja luonnon tasapaino eivät ole tasapainossa? Luontokato etenee siinä, missä talous monilla mittareilla kuitenkin kasvaa ja porskuttaa. Jos voimme hyväksyä sen lähtökohdan, että me tarvitsemme resursseja ja me haluamme, että meidän talous kasvaa jatkossakin, mutta emme ole kyenneet tekemään sitä luonnon kannalta kestävällä tasolla, niin tämä olisi hyvä tilanne. Ja jos olemme tästä samaa mieltä, niin ihmettelen, miksi emme sitten yhteisesti täällä voisi suojella niitä luontotyyppejä, mitkä ovat kaikista eniten vaarassa hävitä. Miksi niidenkin suojeleminen on vaikeaa? Jos me haluamme löytää sen tasapainon, niin eikö se kannata aloittaa niistä luontotyypeistä, siitä luonnosta, mikä on kaikista eniten ja kaikista nopeimmin vaarassa hävitä? Jos vastaus tälle on ”ei”, niin valitettavasti en usko, että nämä kauniit sanat luonnon huomioimisesta tai luonnon suojelemisesta kantavat mitään tekoja mukanaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-02T00:05:46,2022-12-02T00:08:11,Hyväksytty,1.1
2022_133_377,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_378,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun minua juristina kiinnostavat nämä pykälät, niin palaan nyt niihin poistettuihin pykäliin ja niiden luonteeseen, koska siitähän tässä keskustelussa itse asiassa on kysymys koko ajan ollut. Mitä ne pykälät, jotka hallituksen esityksessä olivat, olisivat tarkoittaneet, ja mitä se tarkoittaa, että ne ympäristövaliokunnan enemmistön tuella ollaan jättämässä siitä laista pois? Tämän lakiesityksen perustelujen mukaan kyseessä on informatiiviset pykälät. Täällä vihreiden puheenvuoroissa on lisäksi korostettu useampaan kertaan sitä, että sillä, että nämä kyseiset uhanalaiset luontotyypit siellä laissa ovat, ei ole itse asiassa merkitystä niiden uhanalaisuuden kannalta. Ne ovat silti uhanalaisia. Juuri näin. Toisaalta täällä on väitetty, että näiden informatiivisten pykälien, joilla ei ole mitään oikeusvaikutuksia, poistaminen on häikäilemätöntä lain vesittämistä ja luonnonsuojelun vastustamista. Jokin tässä yhtälössä ja logiikassa ei nyt toimi. Minkä takia sellaisten pykälien, jotka ovat esityksen mukaan informatiivisia, poistaminen olisi häikäilemätöntä luonnonsuojelun vastustamista? Tätä en ymmärrä, ja tämä logiikkavirhe osoittaa sen, mistä tässä keskustelussa on ollut kysymys: osin teatterista. [Eduskunnasta: Pääosin teatterista!] — Pääosin teatterista.
Sitten, arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota perustuslakivaliokunnan lausuntoon, kun täällä on siihen viitattu ja on esitetty, että perustuslakivaliokunta ei nähnyt ongelmia tässä lakiesityksessä. Muutama lainaus: ”Valiokunta on edellyttänyt, että sääntelyn kohderyhmän tulee kyetä ilman vaikeuksia soveltamaan säännöksiä. Valiokunta on korostanut myös, että sääntelyn selkeyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuskytkentäisessä sääntelyssä, joka koskee luonnollisia henkilöitä heidän tavanomaiseen elämäänsä kuuluvissa toiminnoissa.” Lisäksi perustuslakivaliokunta totesi, että ”ympäristövaliokunnan on syytä mietinnössään vielä pyrkiä parantamaan sääntelyn ennakoitavuutta ja konkretisoimaan uhanalaisuuden vaikutuksia” — viittaa siis nimenomaan näihin poistettavaksi esitettäviin pykäliin. Ja tältä osin ympäristövaliokunta on todennut, että ”valiokunta katsoo, että muutettunakaan ei olisi mahdollista hälventää esitettyjä epäilyksiä siitä, että säännöksellä olisi välillisiä vaikutuksia ottaen huomioon, että myös perustuslakivaliokunta on kytkenyt 64 §:n asetuksenantovaltuuden asianmukaisuuden arvioinnin osaltaan siihen, ettei uhanalaisuuden määrittely sellaisenaan saa aikaan välittömiä oikeusvaikutuksia”. Ja valiokunta on todennut, että niitä epäselvyyksiä, jotka perustuslakivaliokuntakin oli nostanut esille, ei ole kyetty valiokunnassa hälventämään. On huonon lain merkki, että edes vihreät, jotka täällä niitä pykäliä ovat puolustaneet, eivät tunnu tietävän, [Puhemies: Kiitoksia, aika!] mitä niillä pykälillä tavoitellaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-02T00:08:13,2022-12-02T00:11:27,Hyväksytty,1.1
2022_133_379,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_380,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Palaan vielä siihen, miksi uhanalaisten luontotyyppien kirjaaminen lakiin on tärkeää. Voimassa olevan luonnonsuojelulain toimivuutta ovat sen voimaantulon jälkeen arvioineet Suomen ympäristökeskuksen tutkimusryhmät. Luontotyyppien suojelun vahvistamista pidetään toimivuusarvioinnissa yhtenä keskeisimmistä keinoista luonnonsuojelulain kehittämiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallituksen esityksen 64 §:n mukaan uhanalaiseksi luontotyypiksi voitaisiin säätää sellainen luonnonvaraisesti maassamme esiintyvä luontotyyppi, jonka riski hävitä luonnosta on Suomen luontotyyppien kansallisen uhanalaisuuden arvioinnin mukaan vähintään korkea. Tämä häviämisriski arvioitaisiin vakiintuneen käytännön mukaisesti Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton kehittämän menetelmän, kriteerien ja niiden soveltamisohjeiden mukaisesti.
Säännös toisi siten luontotyypeille vastaavan uhanalaisuuden säätämismenettelyn kuin lajeilla on nykyisen luonnonsuojelulain 46 §:n mukaan ollut vuodesta 1996 lähtien. Eli tämä osoittaa, että se pelkkä lajien suojelu ei riitä, me tarvitaan se luontotyyppien suojelu siihen rinnalle. Luontotyyppien uhanalaisuus on yksi selvimmistä indikaattoreista luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle. Tärkeimmiksi luontotyyppien uhanalaistumisen syiksi Suomessa arvioitiin metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen.
Kuten täällä on todettu, luontotyyppien säätäminen uhanalaisiksi luonnonsuojelulaissa toteaa tämän luonnontieteellisen arvioinnin tuloksen mutta ei tarkoittaisi näiden luontotyyppien oikeudellista suojelua. Miksi se on tärkeää edelleen, se perustuu siihen, että luonnossuojelulain 1 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan lain tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja saman pykälän 2 momentin mukaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Tämä on tämän lain periaate ja tavoite, ja tämän takia niitä luontotyyppejä on tärkeää suojella, ja sen takia nimenomaan tämä 64 § on tärkeä sinne lakiin palauttaa.
Arvoisa puhemies! Uhanalaista luontoa voi suojella vain suojelemalla uhanalaista luontoa, ja sitä tällä lakiesityksellä kokonaisuudessaan haetaan. Ja kuten täällä on todettu, uhanalaiset luontotyypit sinänsä eivät muutu sen vähemmän uhanalaisiksi, vaikka niitä ei laissa mainittaisi, vaan tässä nimenomaan pyritään siihen, että olisi avointa ja olisi selkeää se, mitä nämä luontotyypit ovat ja miten niitä muussa lainsäädännössä sitten mahdollisimman hyvin pystytään ottamaan huomioon. Siitä tässä pykälässä on kyse, kun se on luonteeltaan informatiivinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-02T00:11:29,2022-12-02T00:14:20,Hyväksytty,1.1
2022_133_381,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_382,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitos arvoisa herra puhemies! Palaan tähän, mitä täällä aikaisempi edustaja puhui informatiivisten pykälien poistamisesta. Nimenomaan, jos ne ovat informatiivisia, ei niiden poiston silloin pitäisi merkitä sitä, etteikö suojelua edelleen voi tehdä. Siihen nähden en ymmärrä tätä kritiikin suuruutta. Meillä on edelleen käytettävissä rajauspäätösmenettely, jonka perusteella voidaan suojella, jonka perusteella saa valituskelpoisen päätöksen ja jonka myötä voi myös saada korvauksia.
Täällä on myös paljon vedottu tutkittuun tietoon, mutta kuten lainvalmistelun yhteydessä kuulimme, niin ei meillä esimerkiksi ole tarkkaa tietoa pinta-aloista, kuinka paljon suojeluun sitten pinta-aloja tulisi menemään, tai kuinka vaikeaa on ammattilaisellekin tunnistaa erilaisia luontotyyppejä, niin ei silloin pelkkään tutkittuun tietoon vetoaminenkaan auta siinä suojelussa. Tämä luo nimenomaan niitä epävarmuustekijöitä, kun ei ole tarkkaa tietoa, kuinka paljon sitä pinta-alaa pitää suojella. Siihen sopii silloin tapauskohtaisesti esimerkiksi tämä rajauspäätösmenettely.
Toinen oli, että mainittiin kaivosteollisuus ja kaivosteollisuuden ohituskaista. On selvää, että kaivosteollisuudenkaan ei pidä tuhota Suomen luontoa, mutta toki meillä pitää olla mahdollisuus hyödyntää meidän luonnonvarojamme varsinkin kriittisten mineraalien osalta ja mielellään saada se arvoketju mahdollisimman suureksi Suomessa eikä niin, että olemme vain raaka-aineiden tuottaja. Toki voimme sulkea silmämme ja kaivoksemme ja siirtää tuotannon Afrikan epävakaiden maiden osalle, jotka ovat Kiinan ja Venäjän vaikutuspiirissä. Kun esimerkiksi Kongosta lapsityövoimalla louhittava koboltti käytetään Kiinan kautta, ennen kuin se tulee Suomeen tai Eurooppaan, niin onko tämä sitten parempi vaihtoehto, suljetaan silmät? Pois silmistä, pois mielestä.
Toinen oli, kun viitattiin näihin PeVin lausuntoihin. Esimerkiksi metsästysmuistojen tuonti oli alkuun rajattu myös EU:n sisällä, mutta kun perustuslakivaliokunta tästä lausui, että se rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta, niin sekin pykälä muutettiin. Kun edelleen siellä 90 §:ssä metsästysmuistojen tuontia rajataan, vaikka metsästys EU:n ulkopuolellakin tapahtuu täysin laillisesti, niin tästä herää kysymys, onko tämä sääntely pelkästään ideologiasta johtuvaa, halutaanko kieltää laillinen metsästys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T00:14:20,2022-12-02T00:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_133_383,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_384,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Puhemies! Kiitän edustaja Vestmania tuosta aikaisemmasta puheenvuorosta, kun toitte esille juurikin näitä poistettavia pykäliä, informatiivisia pykäliä: 64 §, uhanalaisten luontotyyppien listaus ja asetuksenantovaltuus, ja 65 §, luontotyyppien huomioonottaminen päätöksenteossa.
Puhemies! Lain käsittelyn aikana on tullut asiantuntijakuulemisissa ilmi, että uhanalaisten luontotyyppien listaus olisi heikentänyt maan- ja metsänomistajien omaisuudensuojaa. Metsänomistaja olisi voinut joutua tilanteeseen, jossa puu ei mene kaupaksi mutta valtio ei ole velvollinen korvaamaan taloudellista menetystä — niin sanottu harmaa suojelu, minkä myös edustaja Vestman ansiokkaasti toi aikaisemmassa puheenvuorossa esille. Ja niin kuin on puheenvuoroissa myös tuotu keskustelun aikana ilmi, kyllä luonnonsuojelulla pitää olla koko maassa laaja hyväksyttävyys. On aina tärkeää, että mahdollisimman moni suomalainen hyväksyy eduskunnan tekemät päätökset, ja keskustan johdolla tehtyjen muutosten myötä luonnonsuojelulain hyväksyttävyys kansalaisten parissa nyt vain vahvistuu. Näitten pykäläpoistojen osalta lakiin oli jäämässä valuvirhe, joka olisi loukannut omistajan suojaa. Ei voi olla niin, että yhteinen asia, luontomme, jäisi jonkinnäköiseen välitilaan.
Puhemies! Tämän halusin ottaa vielä tähän keskusteluun lopuksi. Ollaan menty jo pitkälle seuraavaa päivää, mutta tämä on niin tärkeää keskustelua, ja kiitän kyllä kaikkia tästä hyvästä keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:17:46,2022-12-02T00:19:47,Hyväksytty,1.1
2022_133_385,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_386,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota vielä siihen, että ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttaminenhan edellyttää investointeja, ja se edellyttää sitä, että Suomeen voidaan investoida teolliseen tuotantoon ja energian tuotantoon. Me olemme viime aikoina kuitenkin valitettavasti Suomessa nähneet sen, että tällainen ympäristöoikeudellinen varovaisuusperiaate on käytännössä johtanut siihen, että tällaisia tärkeitä investointeja on tuomioistuimessa kumoutunut, esimerkiksi Harjavallan akkutehdas tästä esimerkkinä.
Tämän johdosta onkin tärkeää huomata, että ympäristövaliokunnan enemmistö on esittänyt tähän lakiesitykseen muutoksen myös tuon varovaisuusperiaatteen määritelmään. Valiokunnan enemmistö on esittänyt sellaista muotoilua, että ”tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen mukaisessa päätöksenteossa kiinnitetään huomiota luonnon monimuotoisuuden merkittävän vähenemisen tai häviämisen uhkaan, vaikka siitä ei olisi olemassa varmistettua tieteellistä tietoa”. Tuo hallituksen esityksen muotoilu oli alun perin huomattavasti tiukempi.
Tämä varovaisuusperiaatehan siis edellyttää puuttumista epävarmoihinkin ympäristöön kohdistuviin uhkiin, mutta sen vakiintunut tulkinta erityisesti EU-oikeudessa ei tarkoita sitä, että toiminnalta edellytettäisiin täyttä nollariskiä. Se on järjenvastainen vaatimus, ja se on käytännössä todellisuudelle vieras vaatimus. Hallituksen esityksessä ollut varovaisuusperiaatteen määritelmä lähestyi nähdäkseni tällaista nollariskin vaatimusta ja olisi ollut ongelmallinen nimenomaan niiden ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kannalta tärkeiden investointien kannalta.
Haluan huomauttaa, että tähän on kiinnittänyt huomiota myös talousvaliokunta omassa lausunnossaan, jota edustaja Harjanne on ollut käsitykseni mukaan hyväksymässä. Talousvaliokuntahan totesi, että varovaisuusperiaatteen ohjaava vaikutus ei saa johtaa tulkintaan, joka muodostuisi esteeksi uusiutuvan energian hankkeiden luvitukseen tavalla, joka voisi johtaa myös luonnonsuojelulain tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen. Tämän johdosta on todella tärkeää, että ympäristövaliokunnan enemmistö on tehnyt tämän täsmennyksen, jolla huolehditaan siitä, että Suomeen voidaan investoida ja sitä kautta edesauttaa näiden tärkeiden ympäristötavoitteiden ja myös luonnonsuojelulain perimmäisten tavoitteiden saavuttamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-02T00:19:47,2022-12-02T00:22:41,Hyväksytty,1.1
2022_133_387,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_388,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Vestmanilta erittäin hyviä nostoja. Varsinkin tämä Harjavallan BASF:n akkumateriaalitehdas on hyvä esimerkki, miten hyvätkin hankkeet voivat estyä, jos sääntely on liian tiukka.
Haluaisin tähän lopuksi vielä todeta kuitenkin sen, että kun täällä salissa tänään mainittiin, että perussuomalaiset vastustavat kaikkea pelkästä vastustamisen ilosta, niin täytyy nyt ainakin omasta puolestani sanoa tässä kohtaa se, että kun aktiivisena metsästäjänä luonnossa liikun ja saalistakin joskus tulee, niin esimerkiksi metsästys perustuu todellakin kestävään luonnonvarojen hyödyntämiseen. Esimerkkinä haluaisin mainita, että jos nyt tänään menen metsään ja ammun kaikki hirvet, niin mitä minä siellä sitten huomenna metsästäisin? Eli haluan tällä vain tuoda sen esiin, että emme me kaikkea vastusta vastustamisen ilosta ja luonnonsuojelu on meillekin tärkeä asia, mutta on luonnostaan selvää, että siinä on myös pidettävä jonkunlainen maalaisjärki mukana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+18.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T00:22:41,2022-12-02T00:24:05,Hyväksytty,1.1
2022_133_389,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Hopsu poissa. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_390,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Puhemies! Tosiaan esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ympäristövahinkorahastosta sekä muutettaviksi ympäristönsuojelulakia, pelastuslakia, valmisteverotuslakia ja lakia oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä. Öljysuojarahastosta ja ympäristövahinkovakuutuksesta annetut lait sitten kumoutuisivat. Uudessa laissa säädettäisiin ympäristövahinkorahastosta, joka olisi uusi valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto.
Tässä hieman esittelyä tuosta laista, joka on nytten ollut ympäristövaliokunnan käsittelyssä, ja nyt tosiaan tässä käsittelemme tuota ympäristövaliokunnan mietintöä ensimmäisen käsittelyn osalta, ja sehän on yksimielinen.
Täytyy nostaa esille, nimittäin valiokunta on laittanut sinne kaksi lausumaa, jotka ajattelin lukea, koska nämä ovat ihan kohtuullisen hyviä.
”Eduskunta edellyttää, että ympäristöministeriö lain toimivuusseurannassaan arvioi erityisesti sitä, toteutuuko maksukertymä ja maksurasituksen kohdistuminen eri toimialoihin ja erikokoisiin yrityksiin käytännössä siten kuin hallituksen esityksen vaikutusarvioinnissa on esitetty, raportoi seurannan ja arvioinnin tuloksista valiokunnalle ja ehdottaa tarvittaessa muutosta maksujärjestelmään vuoden 2026 loppuun mennessä.”
Toinen lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että hyvän öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta huolehditaan.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:24:42,2022-12-02T00:26:31,Hyväksytty,1.1
2022_133_391,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_392,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä on ympäristövaliokunnan mietintö ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyvistä laeista. Kuten edustaja Kettunen äsken mainitsi, tähän lakiin lisättiin lausuma, jossa edellytetään tämän öljyntorjuntavalmiuden ylläpidon seurantaa, ja olen siitä erittäin iloinen, että valiokunta tämän yksimielisesti lisäsi.
Olen itse 35 vuotta palomiehenä toiminut, ja pelastuslaitos on yksi merkittävä öljyntorjunnan suorittaja. Tässä on tietty uhka, tuleeko tämä rahoitus olemaan riittävä, jotta jatkossakin voidaan pitää hyvä öljyntorjunnan valmius, ja sen vuoksi tämä valiokunnan yksimielisesti tekemä lausuma riittävän rahoituksen turvaamisesta öljyntorjuntavalmiuden pitämiseksi on erittäin merkittävä. Tästä haluan kiittää erityisesti koko valiokuntaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-02T00:26:32,2022-12-02T00:27:46,Hyväksytty,1.1
2022_133_393,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Edustaja Vestman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_133_394,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä näihin edustaja Hurun terveisiin siitä, kuinka kriittisen tärkeää on, että tuo öljyntorjunnan rahoitus saadaan kuntoon. Tulen itse alueelta, jolla sijaitsee Suomen suurin öljysatama, Itä-Uudellamaalta, ja on todella ongelmallista, että Öljysuojarahaston lakkauttamisen tilalle ei ole vielä hallitus järjestänyt korvaavaa rahoitusta. Nythän on niin, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ja siellä erityisesti pelastustoimen rahoitusmalli eivät myöskään ota huomioon näitä öljyntorjunnan erityistarpeita. Tämä näkyy siinä, että Itä-Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan, jossa on samoja riskejä, rahoitus ei ole riittävä takaamaan näitä erityisiä tarpeita, joita niiden alueiden pelastustoimelle johtuu näistä öljyntorjunnan vaatimuksista. Tämä lausuma todella on tärkeä, ja toivon, että valtioneuvosto ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin tämän rahoitusvajeen korjaamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+20.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-02T00:27:48,2022-12-02T00:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_133_395,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 226/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 31/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 31/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_396,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 226/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 31/2022 vp,"Puhemies! Kyse on arvonlisäverolain melko teknisestä muutoksesta, jonka mukaan vakuutusyhtiölaissa ja vakuutusyhdistyslaissa tarkoitettu vakuutusomistusyhteisö sekä sijoituspalvelulaissa tarkoitettu omistusyhteisö voivat kuulua verovelvollisuusryhmään.
Yksimielinen mietintö on tullut tuolta valiokunnan suunnalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+21.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:29:27,2022-12-02T00:29:59,Hyväksytty,1.1
2022_133_397,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain muuttamisesta sekä peitellyn osingonjaon verotuksen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 227/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 32/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 32/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_398,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden korotetuista poistoista verovuosina 2020–2023 annetun lain muuttamisesta sekä peitellyn osingonjaon verotuksen laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 227/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 32/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on nyt voimassa neljäksi vuodeksi, vuosiksi 2020—2023, säädetty koneiden kalustoon ja näihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden kahdenkertainen poisto, siis enintään 50 prosentin poistomahdollisuus, ja nyt tätä sääntelyä on tarkoitus jatkaa kahdella vuodella vuosiksi 2024 ja 2025. Tämä on erittäin hyvä sääntely. Se koskee elinkeinotoiminnan ja maatalouden verotusta. Tämähän mahdollistaa tulorahoituksen, jos yritys tuottaa kohtuullisen hyvin, ja tietysti vähentää velkarahoituksen tarvetta. Ainoa puute, mikä on hiukan ihmetyttänyt nyt ja jo aikaisemmilla kerroilla, kun tätä lakia on tehty, on se, että tämä ei koske lainkaan käytettyjä koneita, ainoastaan uutena ostettuja koneita. Tämän on sanottu johtuvan siitä, että pelätään taksiautojen tuontia jostain tuolta Keski-Euroopasta. Minusta se nyt ei oikeastaan ole riittävä syy jättää käytetyt koneet ulkopuolelle tämän sääntelyn, mutta hyvä näinkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+22.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-02T00:30:19,2022-12-02T00:31:42,Hyväksytty,1.1
2022_133_399,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 134/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 28/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 27. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 28/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä. — Edustaja Kettunen on poissa. [Tuomas Kettunen: Hei, puhemies, olen täällä!] — Anteeksi, en huomannut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+27.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_133_400,133/2022,2022-12-01,15.59,1.13,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 134/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 28/2022 vp,"Niin, kunnioitettu puhemies, en ole lähtenyt vielä mihinkään, vaikka kello onkin 00.30.
Tosiaan brexit-mukautusvarauksesta on päätetty 6.10. Sen tavoitteena on torjua brexitin haitallisia seurauksia erityisesti niissä jäsenvaltioissa ja niillä alueilla ja toimialoilla, joilla Britannian eron haitalliset vaikutukset ovat suurimmat. Brexit-mukautusvaraus toteutetaan avustusmuotoisena tukena, ja se on luonteeltaan määräaikainen toimi. Sen käyttöaika jäsenvaltioissa päättyy 31.12.2023, ja myös maksut tuensaajille on saatava tehtyä vuoden 23 loppuun mennessä. Varauksesta Suomelle kohdennettu kokonaismääräraha on noin 23 200 000 euroa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki brexit-mukautusvarauksen kansallisesta toimeenpanosta, ja lisäksi muutamaan muuhun lakiin tehtäisiin varauksesta johtuvat muutokset ja tekniset päivitykset. Tähänhän tosiaan valiokunta on antanut... Ensinnäkin se on puoltanut esityksen hyväksymistä muuttamattomana ja antanut seuraavia huomioita:
Ehdotuksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta tuleva tuki myönnettäisiin pienille ja keskisuurille yrityksille kehittämisavustuksena niin, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli elyt toimisivat tukea myöntävinä viranomaisina. Asiantuntijalausunnoissa on katsottu, että olemassa olevan, yrityksille tutun rahoitusmuodon hyödyntäminen helpottaa sekä yritysten että viranomaisten toimintaa ja minimoi hallinnollista taakkaa. Talousvaliokunta on yhtynyt tähän näkemykseen ja pitää valittua ratkaisua onnistuneena.
Talousvaliokunta on myös todennut, että tuen myöntämisen kriteerit ovat tiukat, koska tukea hakevien yritysten on osoitettava, että niille aiheutunut taloudellinen haitta on aiheutunut nimenomaan brexitistä. Lisäksi brexit-mukautusvarauksen nojalla liittyviin tukiin liittyy tavallista suurempi riski siitä, että komissio kansallisten toimien toteuttamisen jälkeen toteaa tuet sääntöjen vastaisiksi ja määrää ne perittäväksi takaisin. Valiokunta on näköjään korostanut tässä yhteydessä tehokkaan, laadukkaan ja oikea-aikaisen tiedottamisen merkitystä. Kattavalla ja konkreettisella tiedottamisella ja ohjeistuksella tarjolla oleva EU-rahoitus voidaan hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti ja pienentää olennaisesti riskiä tukien takaisin perinnässä.
Ja vielä talousvaliokunta on myös pitänyt, puhemies, tärkeänä, että Suomelle osoitettu brexit-mukautusvaraus saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Valiokunnan näkemyksen mukaan brexit-mukautusvarauksen kautta jaettavaa rahoitusta tulisi myöntää erityisesti sellaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan, joka loisi pienille ja keskisuurille yrityksille mahdollisuuksia kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. Ely-keskuksia tulisi myös tässä kannustaa ohjaamaan brexit-mukautusvarausta saaneita yrityksiä esimerkiksi Business Finlandin tai Finnveran palvelujen piiriin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_133+2022+27.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-02T00:33:31,2022-12-02T00:37:32,Hyväksytty,1.1
2022_134_1,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,"Juhlamenojenohjaaja on toimittanut eduskuntaan itsenäisyyspäivän ekumeenista juhlajumalanpalvelusta koskevan kirjelmän, joka on jaettu edustajille. Pyydän edustajia kokoontumaan Tuomiokirkkoon menoa varten Kansalliskirjaston edustalle tiistaina, itsenäisyyspäivänä kello 11.30.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_134_2,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 32/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 1.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_134_3,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,,,,
2022_134_4,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,,,,
2022_134_5,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 33/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 1.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_134_6,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosesityksen, eli 26 a §: ei uhkasakkoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,,,,
2022_134_7,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen esitystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_134_8,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 2 §:n ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 26/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 30.11.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Arja Juvonen Kaisa Juuson kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_134_9,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_134_10,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] ”En olisi enää halunnut elää niitä hetkiä.” Näin totesi eräs seksuaalirikoksen uhri, kun hänen oikeudenkäyntinsä ja asian käsittely, tutkinta, kaiken kaikkiaan oli venynyt ja kestänyt kauan. Keskiarvo näissä tutkinnoissa ja käsittelyissä on noin kaksi vuotta, ja koko rikosprosessin pitkittyminen vaikeuttaa uhrin toipumista.
Tässä esityksessä esitutkintalakia ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettua lakia muutettaisiin, tavoitteena nopeuttaa lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyä. Esitutkinta olisi jatkossa toimitettava kiireellisenä, jos epäillään alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta seksuaalirikosta taikka alle 18-vuotiaan henkeen, terveyteen, vapauteen, yksityisyyteen, rauhaan tai kunniaan kohdistunutta rikosta. Ja tämä esitys pitää sisällään myös sen, että myös syyttäjän tulisi näissä tapauksissa ratkaista kiireellisesti, nostaako hän syytteen, sekä nostaa syyte viivytyksettä. Myös tuomioistuimen pääkäsittely olisi tämän lain tultua voimaan aloitettava näissä tilanteissa 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta.
Näihin lasten ja nuorten seksuaalirikosten ja muiden rikosten käsittelyaikoihin on kiinnitetty pitkään huolta, ja joitain toimenpiteitä on tehty. Esimerkiksi pari vuotta sitten syyskuussa oikeusasiamies antamassaan ratkaisussa toi esiin lapsiin kohdistuvien rikosprosessien pituuteen liittyviä ongelmia, ja ratkaisuissa oikeusasiamies katsoi perustelluksi säätää esitutkinnan toimittamisesta kiireellisesti, kun asianomistaja on alle 18-vuotias — ainakin henkeen, terveyteen ja seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien rikosten kohdalla. Lakivaliokunta on asiaa käsitellyt, ja tyytyväisyydellä luin tämän lakivaliokunnan mietinnön. He ottavat esille tässä myös resurssien riittämättömyyden. Keskeistä on kuitenkin se, että lainmuutokset yksin eivät riitä ilman riittäviä resursseja, ja lakivaliokunta totesi, että resurssien riittävyys on edellytys sille, että lainsäädännön tavoitteet kiireellisestä käsittelystä saavutetaan eikä lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellinen käsittely viivytä muiden rikosasioiden käsittelyä tai muiden rikosten tutkintaa jouduta entisestään rajoittamaan.
Puhemies! Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa me olemme kiinnittäneet tähän huolta. Nämä rikosketjun ja oikeusketjun määrärahat eivät ole sellaisella tasolla, että tämän nyt säädettävän lainsäädännön tavoitteet täyttyisivät, ja sen takia olemme esittäneet edustaja Pihla Keto-Huovisen johdolla, että näitä rahoituksia lisättäisiin. Lakivaliokunta on myös omassa harkinnassaan todennut, että kiireellinen käsittely on perusteltua ulottaa koskemaan esityksen mukaisesti siis myös yksityisyyteen, rauhaan ja kunniaan kohdistuvia rikoksia.
Mutta, puhemies, tämä esitys on hyvä, kunhan nämä määrärahat saadaan riittävälle tasolle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-02T13:06:21,2022-12-02T13:10:09,Hyväksytty,1.1
2022_134_11,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_12,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on todellakin erittäin tärkeä. Eilen keskustelimme täällä oikeudenhoidosta ja niistä ruuhkista, joita oikeuslaitoksessamme on. On kyllä kohtuutonta, jos lapsiin, jotka ovat joutuneet seksuaalirikoksen kohteeksi, kohdistuvat — tai ylipäänsä epäselvät — tapaukset venyvät. Me tiedämme sen, että lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset aiheuttavat usein aivan elämänmittaisia seurauksia ja vaikeuksia nuoren ja lapsen elämään, ja toipumista vaikeuttaa se, jos näihin ei saada selkeää ratkaisua. Usein ongelmana on se, että lapsi itse kokee tapahtuneesta syyllisyyttä, ja senkin vuoksi on todella tärkeää, että nopeasti saadaan oikeuden ratkaisu siitä, mitä on tapahtunut ja kuka on syyllinen.
Arvoisa puhemies! Nostan esiin myös sen, että toinen ongelma näissä tilanteissa ja tapauksissa ovat toisaalta nämä tämänkinhetkiset vanhenemissäädökset. Olisi tärkeää, että olisi mahdollisuus selvittää vanhojakin tapauksia, koska aika usein nämä seksuaalirikokset nousevat esiin vasta jopa vuosikymmenien kuluttua. Tietenkin näytön saaminen näissä tilanteissa on vaikeaa, mutta toisaalta on tiedossa, että on myös ollut sellaisia selkeitä tapauksia, joissa rikoksentekijä jopa itsekin tunnustaa tapahtuneen mutta asiaa ei enää vanhentumisen vuoksi pystytä oikeudellisesti selvittämään.
Tämä esitys, joka nyt on käsiteltävänä, on erittäin hyvä. On tärkeää, että niin poliisin, syyttäjän kuin tuomioistuimen kohdalla nämä lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset selvitetään kiireellisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-02T13:10:10,2022-12-02T13:12:27,Hyväksytty,1.1
2022_134_13,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_14,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edellisiin puhujiin siinä, että tämä on hyvä hallituksen esitys. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat iljettäviä rikoksia, ja on todella tärkeätä, että näiden rikosten uhrien kannalta käsittelyaikoja niin esitutkinnassa kuin prosessissa muutenkin voitaisiin lyhentää nykyisestä huomattavasti. Lakivaliokunta tuo esiin koko ketjun resurssit, ja myös edustaja Heinonen puhui näistä voimavaroista. Olen sitä mieltä, että niin poliisi, syyttäjälaitos kuin tuomioistuinlaitoskin tarvitsevat lisää voimavaroja.
Mutta on tärkeätä pohtia myös sitä, voitaisiinko muullakin tavoin oikeusprosesseja pyrkiä lyhentämään oikeuslaitoksessa ja jo sitä ennen syyttäjällä ja poliisilla olevia ruuhkia purkamaan. Kun edellisen puheenvuoron käytti kansanedustaja Päivi Räsänen, niin en malta olla kysymättä, onko todellakin poliisin, syyttäjän ja oikeuslaitoksen resurssien järkevää käyttöä se, että edustaja Räsänen kaikkien meidän hyvin tuntemassa prosessissa on ollut jo useamman vuoden ja tämä hänen juttunsa jatkuu jo nyt hovioikeuskäsittelyllä ja hyvin todennäköisesti joku osapuoli hakee vielä valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Eikö voitaisi todellakaan tehdä mitään oikeusprosessien lyhentämiseksi ja ruuhkan purkamiseksi sitä kautta, että pyrittäisiin aiheettomia prosesseja karsimaan?
Olen itse esimerkkinä kertonut, että Helsingissä vuosia käsiteltiin sitä, saiko poliisi tietyssä tilanteessa yöaikaan kysyä kahdelta tummaihoiselta naiselta henkilöllisyyspapereita. Tätä asiaa käsiteltiin ensin useamman juristin voimin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslautakunnassa, sitten hallinto-oikeudessa ja sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa — siis sitä, saiko siinä tilanteessa kahdelta naiselta pyytää henkilöllisyyspaperit. En ota kantaa, saiko vai ei, kaikki nämä tahot tekivät äänestysratkaisuja, mutta oliko välttämätöntä kolmessa oikeusasteessa — tai se lautakunta nyt ei muodollisesti ole oikeusaste — käsitellä tällaista kysymystä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-02T13:12:27,2022-12-02T13:15:33,Hyväksytty,1.1
2022_134_15,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_16,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys on äärettömän tarpeellinen ja tärkeä. Olen itsekin tehnyt lakialoitteita liittyen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikostuomioiden koventamiseen, ja on hyvä, että yhteiskunnassa annetaan signaali siitä, että nämä rikokset ovat inhottavia, tuomittavia, ne ovat ällöttäviä ja ne ovat kertakaikkisesti yli kaiken inhimillisen ajattelun. Siinä mielessä tuomioiden tulee olla niin kovia, että ne ovat myös pelotteita heille, jotka aikovat näitä tekoja tehdä.
Vuonna 2019 uutisoitiin, että lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioiden käsittelyaika on keskiarvoltaan noin kaksi vuotta, eli oikeusprosessi siitä, kun se käynnistyy, on noin kaksi vuotta, ja se on vasta keskiarvo, silloin kerrottiin. Samaan aikaan kerrottiin, että oli jopa prosesseja, jotka olivat kestäneet seitsemän vuotta, ja se tarkoittaa silloin sitä, että rikoksen uhri ehtii varttua jo teini-ikään tai jopa aikuiseksi sinä aikana, kun asioita vasta käsitellään.
Tällaisen rikoksenhan ei tulisi vanheta ikinä, eikä se vanhene ainakaan sen mielessä, joka on tällaisen rikoksen joutunut kohtaamaan. Siinä mielessä on tärkeää, että nämä rikokset käsitellään nopeasti, tuomiot niistä annetaan nopeassa tahdissa ja uhrit saavat myös oikeutta osakseen.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee ylipäänsä oikeusprosessien kestoon, olen samaa mieltä kuin edustaja Zyskowicz. Ne ovat kohtuuttoman pitkiä mutta usein myös hyvin kalliita heille, jotka ovat siellä keskiössä. Kun ihmiset tietävät, että prosessit kestävät pitkään ja tulevat myös todennäköisesti maksamaan, niin ihmiset eivät välttämättä uskaltaudu lähtemään hakemaan oikeuksiaan sitten esimerkiksi oikeusteitse, ja tämä on myös asia, josta tulisi enemmänkin keskustella.
Näen lakiesityksen hyvänä, kannatan sitä lämpimästi ja toivon, että meille tulee nollatoleranssi kaikkiin rikoksiin, mitkä kohdistuvat lapsiin, ja oikeuslaitokselle annetaan myös resurssit ratkoa näitä rikoksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-02T13:15:35,2022-12-02T13:17:54,Hyväksytty,1.1
2022_134_17,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Tolvanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_18,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on varsin kannatettava, kyllä. Tosiasiahan on, että rikoksen uhriksi joutunut lapsi saa usein elinkautisen ja rikoksentekijä ehdollisen vankeustuomion, jos asian kärjistää näin. Uhrille tulee traumoja, joita hän loppuelämänsä kantaa.
Kuten sanoin, esitys on hyvä, mutta huolenaiheena tässä ovat, mikä on tullut vähän esiinkin, nämä resurssit. Tiedän hyvin, että seksuaalirikoksiin erikoistuneilla tutkijoilla on isot juttupinot. Siellä on odottamassa kymmeniä ja kymmeniä vakavia juttuja. Ja se on ihan hienoa, jos me tehdään täällä tämmöinen lainsäädäntö, että ohituskaista tulee näille lapsiin kohdistuville seksuaalirikoksille, mutta kun ne tekevät kädet sieltä puuttuvat. Ne puuttuvat poliisista, syyttäjiltä ja tuomioistuimilta. Kun nämä ovat niin vaikeita juttuja tutkia, niin jos joku valmistuu sieltä Poliisiammattikorkeakoulusta, ei häntä voi suoraan seksuaalirikostutkintaan laittaa. Hän ei osaa sitä, ja näin suomeksi sanottuna hänen päänsäkään ei kestä sitä, koska nämä ovat erittäin kuormittavia juttuja henkisesti tutkia. Itse olen näidenkin kanssa ollut tekemisissä, ja kuolemien, murhien ynnä muiden. Täytyy sanoa, että minunkin mielestäni, tällä synkällä taustallani, tämä seksuaalirikostutkinta on kuormittavinta tutkintaa, mitä on henkisesti, ja se vaatii vuosien kokemuksen ja koulutuksen, että oppii kaikki menetelmät esimerkiksi kuulusteluihin ynnä muihin, että se on luotettava, oikeusvarma kuulustelu, ettei pystytä väittämään, että lasta johdatettiin. Eli ongelma on todella se henkilöstön riittävyys ja koulutus, se, että saadaan koulutettua siihen.
Sen lisäksi prosessia pidentää myös erilaisten asiantuntijalausuntojen saaminen. Se ei todellakaan tapahdu hetkessä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä hankitaan näissä tutkinnoissa yleensä erilaisia asiantuntijalausuntoja, ja niiden saaminen kestää pitkään.
Toivon vilpittömästi, että poliisien, syyttäjien ja tuomarien määrää lisätään, nimenomaan sellaisten, jotka ovat erikoistuneet tähän osa-alueeseen, aina sitä tuomioistuinta myöten.
Nyt sanoisin kyllä, että olen eri mieltä näistä vanhentumissäännöksistä. Niitähän on muutettu, ja seksuaalirikoksissa ajat näissä vanhentumissäännöksissä ovat poikkeuksellisen pitkiä. Tutkinnassa on sanonta ”paennut aika on kadonnut totuus”, eli mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi näitä on selvittää. Nyt jo enimmillään näissä on vuosikymmeniä mahdollisuus viedä tuomioistuimeen nämä asiat selvitettäväksi. Mutta se on ihan toinen asia, ja tämä esitys on sinänsä hyvin kannatettava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-12-02T13:17:56,2022-12-02T13:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_134_19,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_20,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeä parannus Suomen lainsäädäntöön, ja lainmuutoksen tavoitteet ovat oikeat: että näihin lapsiin kohdistuviin rikoksiin saataisiin todella nopeammat käsittelyajat.
Mutta, arvoisa puhemies, juuri niin kuin täällä kollegat ovat myös edellä puhuneet ja yhdessä koko eduskunta eilen keskusteli käsitellessään valtioneuvoston selontekoa oikeudenhoidon tilasta, on totta, että Suomessa eri oikeusprosessit — tai itse asiassa voi sanoa, että kaikki oikeusprosessit — ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi. Kun ajattelemme sitä, kun maailmalta Suomea katsotaan ja hyvin monilla mittareilla maatamme arvioidaan ja tullaan siihen päätelmään, että silloin katsotaan maailman parasta maata, niin aivan keskeinen tekijä siinä, miten Suomesta on voinut rakentua tällainen hyvä yhteiskunta, kaikin puolin menestyvä maa, on tietysti vahva oikeusvaltiomme. Suomella on erittäin vahva legalistinen perinne. Täällä lakia kunnioitetaan, laki on kaikille sama, ja sitä tehokkaasti toimeenpannaan. Se mahdollistaa sen, että suomalaiset luottavat toisiinsa, suomalaiset luottavat instituutioihin, suomalaiset luottavat lakiin.
Jotta asiantila on tämä myös tulevaisuudessa, oikeudenhoidon pitää olla kunnossa. Tässä mielessä, kun pyritään esimerkiksi nyt lainsäädännöllä tiettyjä oikeusprosesseja aivan oikein nopeuttamaan, se ei missään nimessä saa olla sitten pois muiden oikeusprosessien läpiviemisestä, vaan tämä on asia, johon tulee resursoida lisää. Nyt ollaan valtion ydintehtävien äärellä, ja tässä mielessä on todella tärkeää, että esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on juuri niitä ratkaisuja, joita tarvitaan siihen, että oikeudenhoito Suomessa saadaan kestävälle mallille, onpa kyse poliisin resursseista siellä tutkintavaiheessa tai tuomioistuinten resursseista, että oikeus toteutuu, mutta sitten myös Rikosseuraamuslaitoksen resursseista, jotta sitten nämä rangaistukset myös saadaan toimeenpantua asiallisesti ja yhteiskunta säilyy turvallisena ja myöskin oikeus tapahtuu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-02T13:21:02,2022-12-02T13:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_134_21,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_22,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on erittäin kannatettava. Täällä on käyty läpi tätä järkyttävää itse asiaa, eli lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat todella iljettäviä ja puistattavia, niin kuin täällä ovat monet todenneet, muun muassa Ben Zyskowicz. Jos ajattelee sitä, mitä täällä on noussut esille, niin muun muassa edustaja Räsänen nosti esiin nämä pitkät käsittelyajat, niin kuin monet muutkin, ja nostettiin myöskin se, että nämä vanhenevat ja sitten tekijä jää eräällä lailla rankaisematta. Ja se, miten tämä traumatisoi sen lapsen, joka sen kokee, on aivan niin kuin täällä edustaja Tolvanen sanoi: se on elinkautinen.
Olen hämmästellyt joskus myöskin rangaistusten kovuusastetta, eli on aika lieviä rangaistuksia minun näkökulmastani, kun lukee lehdestä, mitä on saanut rangaistukseksi. En tietenkään voi ottaa kantaa siihen, se on oikeuslaitoksen tehtävä, enkä tiedä yksityiskohtia, mutta jotenkin tuntuu, että joissain kohdissa aika lieviä rangaistuksia tulee, kun ottaa huomioon, mitä se tarkoittaa lapsen koko elämälle.
Täällä on kiinnitetty huomiota resursseihin, ja se on aivan totta, että tässä tarvitaan poliisivoimia ja nimenomaan myöskin oikeuslaitoksen mutta myös Rikosseuraamuslaitoksen resursseja.
Sitten täällä on kiinnitetty huomiota myös terveydenhuollon henkilöstön resursseihin. Täällä lehtereillä istuu tällä hetkellä terveydenhuollon ammattilaisia, ja tietysti toivoisin itsekin terveydenhuollon ihmisenä, että resurssit riittäisivät myöskin terveydenhuollon asiantuntijoille antaa sitten niitä lausuntoja mahdollisimman nopeasti. Jos tällainen kiinni saadaan tai lapsi hakeutuu avun piiriin tai hänen vanhempansa hänet vie terveydenhuollon tutkittavaksi, niin lausunnot olisivat sitten mahdollisimman nopeasti saatavilla. Myös kouluterveydenhuolto tarvitsee resursseja tällaisiin asioihin puuttumiseksi.
Tietysti entisenä sisäministerinä pohdin poliisin resursseja mutta myöskin poliisien koulutusta tähän teemaan. Aivan niin kuin pitkän kokemuksen omaava edustaja Tolvanen täällä totesi, kaikkia poliiseja ja varsinkaan siinä uran alkuvaiheessa ei voi laittaa selvittämään tällaisia asioita. Perustutkinta vaatii todella valtavaa osaamista ja myöskin niin sanotusti pään kestävyyttä. Sitten tuon esiin, kun itse silloin aikoinansa sisäministerinä tutustuin tähän, mitä tapahtuu tuolla netissä, internetin syvissä uumenissa, miten tärkeää on, että on resursseja myös siihen, että nettipoliiseja on siellä jatkuvasti, koska siellä liikkuu järkyttävyyksiä ja niiden kiinni saaminen on todella tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-02T13:23:40,2022-12-02T13:26:36,Hyväksytty,1.1
2022_134_23,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_24,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin vaikea asia. Monta kertaa itsekin poliisitaustaisena — niin kuin edustaja Tolvanen — olen törmännyt tällaisiin esimerkiksi jossakin hälytystehtävässä ja joutunut toteamaan, että nuori tai lapsi on joutunut tällaisen teon kohteeksi. Meillä täytyisi olla huomattavasti nopeammat menetelmät siinä. Kun tällainen nuori viedään sitten — esimerkiksi tuolla Pirkanmaalla Acutaan — näytteenottotutkimuksiin ynnä muihin ja siellä talo on jo ennestään aivan täynnä, niin asiat venyvät ja venyvät. Nämä täytyisi saada huomattavasti nopeammin sitten käsittelyyn, myöskin nämä näytteenotot.
Toinen, kuten tässä tuli esille, on se, että Poliisiammattikorkeakoululle täytyisi ehdottomasti saada rahaa ja varoja siihen, että siellä olisi ihan oma kurssinsa tätä asiaa varten, koska nyt on hyvin vähän Pirkanmaallakin sellaisia henkilöitä. Esimerkiksi yöaikaan, kun tämmöinen on tapahtunut, ei välttämättä kovinkaan nopeasti saada hälytettyä sellaista tutkijaa paikalle, ja aika on näissä aina se hankaluus. Mitä nopeammin saadaan asiat esille, mitä nopeammin saadaan kuulustelut suoritettua, että päästään tekijän jäljelle, sen parempi. Se olisi hyvin tärkeätä. Ja toivottavasti tämänhetkinen hallitus huomioi tämän myöskin poliisien määrärahatilanteessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-12-02T13:26:38,2022-12-02T13:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_134_25,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,Käytettävissä olevan ajan puitteissa voin myöntää vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Tolvanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_134_26,134/2022,2022-12-02,13.00,13.33,Kari,Tolvanen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi esitutkintalain 3 luvun 11 §:n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun 8 a §:n ja 5 luvun 13 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 144/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 94/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia, puhun lyhyesti. — Edustaja Risikko jälleen, tapansa mukaan, puhui täällä viisaita. Kuten viittasin, se ei riitä, että pelkästään poliisia koulutetaan esimerkiksi näihin kuulusteluihin, koska se on oma taiteenlajinsa, vaan myös terveyden ammattihenkilöiltä tarvitaan erityisosaamista. Ilman heitä tämä prosessi ei oikeudessa menesty — elleivät poliisi ja syyttäjä saa sieltä hyviä, asiantuntevia lausuntoja puolesta tai vastaan.
Siitä haluan vielä sanoa, kun edustaja Zyskowicz viittasi näihin muihin juttuihin, mitä poliisi tutkii. No, valitettavasti poliisi joutuu niitä tutkimaan, koska me emme ole täällä eduskunnassa saaneet lakia, jolla voisimme poistaa esitutkintapakon. Toivottavasti sellainen saadaan, koska poliisille tehdään paljon ilmoituksia muun muassa siitä, että kuu on anastettu taivaalta tai aurinko ei paista. Eihän nyt näissä ole mitään järkeä edes käynnistää minkäänlaisia esiselvityksiä, niin kuin nyt pitää tehdä, ja pahimmillaan nämä pitää viedä syyttäjän päätettäväksi. Eihän tässä ole järjen häivää, aikaa menee ihan hukkaan. Nämäkin panostukset voitaisiin käyttää näiden vakavien lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkintaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_134+2022+7.aspx,fi,Kari Tolvanen,1118,2022-12-02T13:28:11,2022-12-02T13:29:31,Hyväksytty,1.1
2022_135_1,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 17/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 1.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_135_2,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen eli hallituksen esityksen mukaisen esityksen 7 §:ksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,,,,
2022_135_3,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,,,,
2022_135_4,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen uhanalaisten luontotyyppien lisäämiseksi lakiin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,,,,
2022_135_5,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,,,,
2022_135_6,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen esityksen vesiluontotyyppien suojelusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Emma Kari,1336,,,,
2022_135_7,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Katja Taimela,952,,,,
2022_135_8,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Eli nyt 28. lakiehdotus, 2 luvun 11 §. Todetaan, että 1. lakiehdotuksen 65 §:stä ei suoriteta äänestystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_135_9,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt annetaan vastaus Sari Essayahin ym. välikysymykseen VK 5/2022 vp suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen vastauksen ja Sari Essayahin puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, ministeri Kurvinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_135_10,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään suomalaista... [Leena Meri: Puhemies, ei kuulu kunnolla!] — Aloitetaanko alusta?
Arvoisa puhemies! Hallitus on sitoutunut ylläpitämään ja kehittämään suomalaista maataloutta sekä varmistamaan ruokaturvan säilymisen kaikissa olosuhteissa. Koronapandemia sekä Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan ovat entisestään korostaneet omavaraisuuden ja varautumisen merkitystä. Kotimainen ruuantuotanto on koko Suomen huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle äärimmäisen tärkeä.
Me suomalaiset arvostamme kotimaisuutta ja olemme ylpeitä omasta puhtaasta ruuasta. Suomessa kulutetuista elintarvikkeista 80 prosenttia on kotimaisia. Myös kotimaisen elintarviketeollisuuden tuotanto perustuu suurelta osin kotimaisten maataloustuotteiden käytölle. Kiitos näinä haastavina aikoina kuuluukin kaikille teille, puhtaan kotimaisen ruuan tuottajat. Te takaatte suomalaisten ruokaturvan sekä vastaatte osaltanne suomalaisten kokonaisturvallisuudesta.
Arvoisa puhemies! Maatalouden tilanne on haastava. Taustalla ovat maataloustuotannon pitkään jatkunut heikko kannattavuus, vuoden 2021 kasvukauden heikko sato sekä globaalien ruoka- ja panosmarkkinoiden lisääntynyt epävakaus, joka ilmenee suurina hintamuutoksina ja saatavuusongelmina. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuus on heikentynyt, ja hinnat ovat nousseet voimakkaasti vuoden 2021 syksystä lähtien.
Vaikka tuottajahinnat ovat nousseet, ne eivät ole nousseet tuotantokustannuksia vastaavasti. Hallitus on ryhtynyt toimiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hallitus päätti keväällä mahdollisimman nopeasti toimeenpantavista maatalouden tukitoimista. Tästä noin 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketista yli 200 miljoonaa euroa kohdistuu suoraan ruuantuotantoon. Se on eurooppalaisessakin mittakaavassa hyvin merkittävä tukikokonaisuus. Toimeenpano alkoi välittömästi ja on nyt loppusuoralla.
Käyn läpi toimenpiteitä: Kesäkuussa Verohallinto maksoi maatalouden energiaverojen lisäpalautuksena noin 35 miljoonaa euroa. Sika- ja siipikarja- sekä puutarhataloudelle maksettiin elo-syyskuussa runsaat 40 miljoonaa euroa. Luonnonhaittakorvauksen yhteydessä tiloille maksettiin lokakuussa lähes 90 miljoonaa euroa ja loppuvuonna vielä 15 miljoonaa euroa. Tuki kohdistuu laajasti eri tuotantosuunnille ja eri alueille. Ensi vuoden puolelle jää maksettavaksi vielä noin 16 miljoonan euron tuki kotieläintiloille.
Maatalouden toimintaedellytyksiä on tuettu myös aikaisemmilla päätöksillä. Hallitus alensi maatalouden sähköveron EU:n minimitasolle vuoden 21 alusta alkaen.
Puhemies! Kannattava alkutuotanto on elintarvikehuollon turvaamisen perusedellytys. Tuotannon jatkuvuus ja uusien yrittäjien saaminen alalle edellyttävät kannattavuuden kohenemista nykytilanteesta. Kannattavuutta voidaan joissain määrin edistää tilatason toimin, mutta pitkäjänteinen kannattavuuden turvaaminen edellyttää sitä, että markkinatuottojen osuus viljelijöiden kokonaistuloista on nykyistä suurempi. Tarvitsemme siis oikeudenmukaisemman elintarvikemarkkinan, jossa alkutuottaja saa nykyistä suuremman osuuden. Tuottajahintojen on katettava tuotantokustannukset, ja on sanomattakin selvää, että työstä on saatava myös elanto. Lisäksi investoinnit on pystyttävä maksamaan kohtuuajassa.
Hallitus on edistänyt oikeudenmukaisempaa tulonmuodostusta esittämällä tiukennuksia vuonna 2019 voimaan tulleeseen elintarvikemarkkinalakiin. Tämä esitys on tällä hetkellä eduskunnan käsiteltävänä. Lain tarkoituksena on turvata elintarvikeketjun heikoimmassa asemassa olevia toimijoita. Keskeiset ehdotukset koskevat sallitun maksuajan lyhentämistä, myymättä jääneiden tuotteiden palautuksia sekä elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä. Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on pyynnöstäni aloittanut selvityksen elintarvikesektorin kustannusindeksistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on aloittanut myös tutkimuksen, jossa selvitetään muun muassa kuluttajan maksaman hinnan jakautumista ketjun eri toimijoille.
Herra puhemies! Pitkäjänteistä näkymää maataloudelle luodaan myös EU:n maataloustukijärjestelmän kautta. Maatalous saa kaikkialla Euroopassa merkittävästi tukea, jota jaetaan yhteisten sääntöjen mukaisesti. Hallitus onnistui maatalouden EU-rahoitusneuvotteluissa — siitä kiitos myös pääministerille. EU-rahoitus nousi edelliseen kauteen verrattuna yli 360 miljoonalla eurolla. Kansallinen talousarviorahoitus pidetään hallituksen linjausten mukaan samalla tasolla kuin aikaisemminkin. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen EU- ja kansallisen rahoituksen yhteismäärä kuluvalla rahoituskaudella on noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Rahoitusratkaisut turvaavat osaltaan tuotannon jatkamisedellytykset koko maassa.
Hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut muutoinkin aktiivista. Itse tapasin viimeksi noin kaksi viikkoa sitten maatalouskomissaari Wojciechowskin löytääksemme ratkaisun uuden ohjelmakauden maksuaikataulujen varmistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kestävä kasvu vaatii investointeja. Niitä investointeja vaaditaan myös maatalouteen. Uudella CAP-rahoituskaudella varoja kohdennetaan muun muassa maatilojen kilpailukyvyn kehittämiseen, tuotannon nykyaikaistamiseen, ympäristön tilan ja kestävän tuotantotavan parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan. Hallitus lisäsi myös kevään huoltovarmuuspaketissa tukia energiainvestointeihin sekä biokaasutuotannon edistämiseen. CAP-suunnitelmassa tuetaan myös maaseudun laajakaistainvestointeja ja muita maaseudun elinvoimatoimia. Lisäksi sekä nuoren viljelijän aloitustukea että nuoren viljelijän täydentävää tulotukea vahvistetaan. Kaikki nämä luovat maatalousyrittäjyydelle tulevaisuudenuskoa.
Vastaaminen toimintaympäristön muutokseen ja kuluttajien arvoihin on jatkossa yhä tärkeämpi kilpailuvaltti ja kannattavuustekijä. Ruuantuotanto on maailmanlaajuisesti edelleen riippuvainen fossiilisista tuotantopanoksista. Maataloudelle tuotantopanoksia valmistavalla teollisuudella onkin runsaasti potentiaalia ympäristöhaasteiden ratkaisussa. Hallitus on edistänyt fossiilipanoksista irtautumista muun muassa kohdistamalla huoltovarmuuspaketissa lisäresursseja ravinnekiertoon. Pidemmällä aikavälillä teollisuuden on mahdollistettava alalle irrottautuminen huoltovarmuutta heikentävästä fossiiliriippuvuudesta. Toimintaympäristön ja kuluttajien arvojen muutokseen vastaaminen avaa ovia myös ruokaviennille. Siinä tarvitsemme yhä enemmän yhteisiä ponnistuksia kaikkien alan toimijoiden kesken.
Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt nopeita ratkaisuja vaadittavista tukitoimista sekä koronakriisissä että energiakriisissä. Hallitus tunnisti maatalouden akuutin tilanteen jo varhaisessa vaiheessa viime keväänä, ja Suomi oli ensimmäisiä EU-maita, jotka suuntasivat mittavan tuen monella eri välineellä maataloudelle ruokaturvan ja huoltovarmuuden takaamiseksi. Syksyn budjettiriihessä hallitus saattoi siten keskittyä päätöksiin, joilla energiakriisin seurauksia kompensoidaan kotitalouksille. Hallitus seuraa maatalouden tilannetta koko ajan ja on valmis reagoimaan sen varmistamiseksi, että ruokaturva ei missään tilanteessa Suomessa vaarannu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-07T14:09:59,2022-12-07T14:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_135_11,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_12,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ""Sähkösopimus loppuu vuodenvaihteessa, uusi hinta tulee olemaan noin nelinkertainen. Apulantoja emme ole ostaneet ensi vuodelle ollenkaan, koska ne ovat järjettömän kalliita. Väkirehukustannus on noussut noin kaksinkertaiseksi. Myös polttoöljy on lähes kaksi kertaa kalliimpaa. Kyllä se nyt valitettavasti taitaa olla niin, että vuodenvaihteen jälkeen laitamme pillit pussiin."" Näin vastasi eräs maitotilallinen kristillisdemokraattien kyselyyn siitä, miten kustannuskriisi on vaikuttanut tilojen toimintaan.
Valitettavasti tämä palaute ei ole ainutlaatuinen. Parissa päivässä nettikyselyymme vastasi 200 alkutuottajaa, ja viesti on synkkä. Tiloilla on tiukempaa kuin ikinä. Vastaajissa on monia vastikään sukupolvenvaihdoksen tehneitä, isojakin tiloja, joilla nyt joudutaan punnitsemaan toiminnan alasajoa. Osaa pitää pystyssä vain tehtyjen investointien tuoma pakko, ja hintana voi olla oma jaksaminen, perheen hyvinvointi ja mielenterveys. Hallitus on koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja korkeiden energianhintojen vuoksi myöntänyt tukia useille sektoreille, mutta kriisitietoisuus ei ole ulottunut maatalouteen asti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T14:18:27,2022-12-07T14:20:06,Hyväksytty,1.1
2022_135_13,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisen maatalouden tilannekuva on hyvin heikko. Maatalouden yrittäjätulo on laskenut trendinomaisesti koko 2000-luvun ajan. Nykyinen kriisi on suistamassa jo ennestään heikossa tilanteessa olevan alkutuotannon totaaliseen ahdinkoon. Kotimaisen ruuantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tähän täytyy löytyä sekä tahtoa että resursseja. SDP:n keskeinen näkemys on, että aidosti kestävä ratkaisu alkutuotannon ahdinkoon löytyy vain ja ainoastaan markkinoilta, ei tukipolitiikasta. [Mikko Savola: Näin se on! — Leena Meren välihuuto]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-07T14:29:11,2022-12-07T14:30:03,Hyväksytty,1.1
2022_135_14,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen oli itsenäisyyspäivä. 105 itsenäisyyden vuotta on vaatinut valtavia uhrauksia. Jälleenrakennustyö sotien jälkeen merkitsi suuria ponnisteluja. Töitä paiskittiin ankarasti niin tehtaissa kuin kotitilojen pelloilla. Omavaraisuus on ollut elinehto maamme rattaiden pyörimiselle ennen ja nyt. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruuantuotanto. Suomessa on menossa kotimaisen maatalouden kriisi, jonka kaltaista ei modernina aikana ole aiemmin koettu. Suomen maatalouden tilanne on katastrofaalinen. Käsillä oleva ongelma koskettaa jokaista suomalaista, sillä kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu — lannoitteet, polttoaineet, ylikireät ympäristövaatimukset — on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää juuri mitään. Hallitus on vetelehtinyt kotimaisen maatalouden ja metsäsektorin edunvalvonnassa EU-pöydissäkin. Tästä esimerkkinä on Suomelle kalliiksi käyvä ennallistamisasetus.
Me perussuomalaiset olemme esittäneet maatalouden kriisiin useita ratkaisuehdotuksia, kuten esimerkiksi sääntelyn purkua, taloudellista tukea ja kiinteistöverotuen laajentamista koskemaan maatalouden harjoittajia. Maatalouden ahdingon ydinsyy on liian matalat tuottajahinnat. Jos tähän ei tule ratkaisua elintarvikeketjun toimijoiden välisissä neuvotteluissa, on valtiovallan ryhdyttävä tiukempiin toimiin. Hallitus on seurannut maatalouden ahdingon syvenemistä liian passiivisena. 300 miljoonan euron maataloustuestakaan ei montaa euroa päätynyt ruuantuottajille, [Jari Leppä: Ei pidä paikkaansa!] ja se on fakta. [Jari Leppä: Ei ole!]
Arvoisa puhemies! Ruokaturvakysymys on vakava. Silti hallitus ajaa jääräpäisesti linjaa, jossa Suomi haluaa olla mallioppilas ilmastotavoitteiden suhteen ja jopa ylittää EU:n vaatimukset. Yltiökunnianhimoiset ilmastotoimet ovat ajaneet maataloustuotantomme entistä ahtaammalle. Tilanne on mennyt jopa siihen pisteeseen, että suomalaisista tuottajista on tehty jo jonkin sortin rikollisia konsanaan. Perussuomalaiset vastustavat tällaista kehityskulkua jyrkästi. Maaseutu ansaitsee sellaisia poliittisia linjauksia, joilla pidetään koko maaseutu elinvoimaisena. Perussuomalaisten mielestä maaseutupoliittinen ajattelu tarvitsee suunnanmuutoksen viimeistään nyt.
Ruokaketju työllistää noin 300 000 suomalaista ja on maailmankin mittakaavassa uudenaikainen ja tehokas. Suomessa panostetaan ruuan puhtauteen ja laatuun ja eläinten hyvinvointiin. Samaa ei voi sanoa kaikista ulkomailta kauppojemme hyllyihin virtaavista tuotteista. [Leena Meri: No ei!] Hintakilpailu markkinoilla on armotonta kotimaisille tuottajille. Me perussuomalaiset arvostamme alkutuottajaa. Elintarvikeketjun toimijoiden on lisättävä avointa informaation kulkua tuotantoketjussa. Tarvitaan lisää oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä siihen, miten eurot jakautuvat. On välttämätöntä, että alkutuottajille jäisi enemmän rahaa käteen. Kyse on viime kädessä siitä, että kansalaiset saavat pöytiinsä kotimaassa tuotettua ruokaa jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Nyt on kriisi päällä ja sähkön hintaa seurataan kauhulla. Euroopassa on sota. Perussuomalaiset katsovat, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa. Energiapalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiilivarauma. Turpeen alasajo oli suuri virhe. Energiavajeen lisäksi vieläkään ei ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- ja kuiviketurpeelle, se on kylmä tosiasia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kertaalleen muistuttaa siitä tosiasiasta, että maatiloilla on tehty suuria investointeja ja moni tilallinen elää kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut tarvikkeet pitää maksaa etukäteen, vaikka tukia ei näy. Tulevaisuudenusko on koetuksella vähemmästäkin. Tukien maksaminen jälkijunassa on täysin vastuutonta. On aivan käsittämätöntä, että hallitus ei tee mitään tälle ongelmalle. Maatalouden kriisi on vakava uhka myös huoltovarmuudelle.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on äärimmäisen pettynyt Marinin hallituksen harjoittamaan ja keskustalaisten ministerien johtamaan maatalouspolitiikkaan. Siksi kannatan edustaja Essayah’n esittämää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-07T14:34:41,2022-12-07T14:39:48,Hyväksytty,1.1
2022_135_15,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_16,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Etenkin tänä itsenäisyyspäivänä oli monta syytä pysähtyä miettimään, mitä itsenäisyys tarkoittaa epävarmassa maailmassa ja mitä se meiltä nykypäättäjiltä vaatii. Olisi aikamoista itsepetosta, jos emme kykenisi edes Ukrainan sodan aiheuttaman energia- ja ruokakriisin keskellä ymmärtämään oman ruuantuotannon ja maatalouden keskeistä merkitystä.
Arvoisat kollegat, meillä kaikilla pitäisi viimeistään nyt olla kristallinkirkas tilannekuva Suomen maatalouden tilasta. Se on hälyttävän huono. Maatalousyrittäjien ahdinko ei johdu pelkästään sodan vuoksi kohonneista lannoitteiden ja energian hinnoista. Kannattavuus on heikentynyt trendinomaisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Maatilojen tuotantopanosten kallistuminen on ollut tuottajahintojen nousua suurempaa. Tällaista kehityskulkua ei mikään yritys millään toimialalla kestä. Tähän on saatava muutos, sillä muuten maatilojen lopettamistahti vain kiihtyy ja tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeät investoinnit jäävät tekemättä.
Arvoisa puhemies! Vaikeuksissa ovat tällä hetkellä erityisesti ne kotieläintilat, joilla on takanaan isot investoinnit ja iso velkataakka. Toki tuottajahinnat ovat viime aikoina nousseet reilusti, mutta eivät läheskään samaa tahtia kustannusten kanssa. Aktiivisella maatilalla on erittäin vaikeaa pudottaa kulurakennetta, sillä ilman riittävää lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei saavuteta kunnon satotasoa. Sähköä ja energiaa kuluu yleensä tietty määrä, sillä esimerkiksi ruokinta-automaatit ja robotit tekevät työtään 24 tuntia vuorokaudessa päivästä toiseen. Ja jos maatalous- tai kasvihuoneyrittäjät ovat joutuneet tai joutuvat tämän päälle vielä tekemään uuden sähkösopimuksen järkyttävän kalliilla hinnoilla, tilanne ajautuu mahdottomaksi. Yli 60 prosenttia maatiloista joutuu tekemään uuden sähkösopimuksen ensi vuoden loppuun mennessä.
Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuusongelmat eivät kuitenkaan ratkea ongelmia luettelemalla. Ne on tiedetty jo vuosia. Arvoisa hallitus, nyt teiltä vaaditaan tekoja suomalaisen ruuantuotannon pelastamiseksi. Suomalainen viljelijä ei saa joutua teidän sisäisten riitojenne ja kostonkierteen maksumieheksi. Kokoomuksen mielestä juuri nyt on tärkeintä kohdentaa energiatuki niille maatiloille, jotka ovat eniten vaikeuksissa. Älkää enää, arvoisa hallitus, ampuko tukea haulikolla minne sattuu, kuten viimeksi, vaan kohdentakaa tuki pulassa oleville aktiivitiloille.
Kokoomus on esittänyt omat ratkaisunsa, jotta suomalaisille riittää kohtuuhintaista sähköä myös paukkupakkasilla. Esimerkiksi esittämällämme tehotuella voidaan laskea sähkön hintaa ja samalla varmistetaan myös polttoon perustuvien sähkön tuotantomuotojen pysyminen markkinoilla tulevien talvien aikana. Energiaveron tuplapalautusten jatkaminen ja maatilojen tuotantorakennusten kiinteistöverojen vähintään väliaikainen poisto saavat kokoomukselta kannatusta. Valtion tehtävä on myös auttaa viljelijöitä korkotason noustessa.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on toistuvasti vaatinut maataloustukijärjestelmän uudistamista siten, että tuet kohdistuisivat entistä selvemmin tiloille, jotka tuottavat yhteiskunnalle ruokaa tai muita hyödykkeitä. Tällä hetkellä viljelijöiden maksuvalmius ei missään nimessä kestä maataloustukien maksuaikataulujen myöhästymisiä. Arvoisa hallitus, hoitakaa tämä tukiasia välittömästi kuntoon. Se on aito joululahja viljelijöille.
Me kokoomuksessa haluamme myös purkaa koko ruokaketjun jäykkää sääntelyä, jotta pienimuotoinen yritystoiminta olisi mahdollista. Se tarkoittaa erilaisten tarkastusmaksujen kohtuullistamista ja joustavuutta esimerkiksi lihan lähijalostukseen.
Suomea on jatkossakin rakennettava taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Oma ruuantuotantomme on tässä ytimessä. On selvää, että yhteistyötä ja osaamisen jalkauttamista pitää parantaa toimijoiden ja tilojen välillä. Esimerkiksi tuottajaosuuskunnan kautta yhteistyö voi tuoda viivan alle enemmän euroja.
Elintarvikeketjun kannattavuus ratkaistaan ennen kaikkea saamalla laadukkaalle ruualle parempi hinta. Siksi katse on kohdistettava vientiin. Se onnistuu vain kovalla myyntityöllä ja markkinoinnilla. Yritysten on vahvistettava kansainvälistä myyntiä, jotta tuottajatkin saavat lisäeuronsa. Kokoomus lupaa tukea koko elintarvikeketjua, jotta saamme vientiin vauhtia.
Arvoisa puhemies! Lopuksi me kokoomuksessa toivomme, että kauppa, teollisuus ja koko elintarvikeketju tuntevat vastuunsa ja ymmärtävät sopimuksia tehdessään maatalousyrittäjien tukalan aseman. Hyvä kauppatapa lähtee siitä, että kaikki osapuolet pärjäävät vähintään kohtuullisesti. Meidän kaikkien on nyt tuettava viljelijöiden jaksamista niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Oman ruuantuotannon jatkuminen on tärkeä osa kansallista turvallisuuspolitiikkaa.
Kun kuunteli ministeri Kurvisen vastauksen, tuli semmoinen olo, että hallitus on tehnyt kaiken hyvin maatalouden kannattavuuden eteen. Rohkenen olla ja kokoomus on tässä asiassa kyllä eri mieltä.
Kannatan edustaja Essayahin tekemää epäluottamuslausetta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-07T14:39:53,2022-12-07T14:45:26,Hyväksytty,1.1
2022_135_17,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_18,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toimeentulo, joka elättää perheen, varmuutta tulevasta, arvostusta työstä — viljelijät odottavat arjessaan samoja asioita kuin kaikki muutkin suomalaiset. Isänmaalle maatalous ja maaseutu ovat henkivakuutus. Se on omavaraisuutta, ja se on huoltovarmuutta. Lopulta kotimainen ruoka on turvallisuutta, Suomen pärjäämistä epävakaassa maailmassa. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Arvoisa puhemies! Vuosien mittaan yhdet ovat ajaneet talonpojan tappolinjaa, toiset ovat nimitelleet viljelijöitä eläteiksi, kolmannet syyttäneet ilman ja vesien pilaamisesta. Hyvät ystävät, suomalainen viljelijä on väsynyt joka puolelta tuleviin syytöksiin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämän pitää nyt viimein loppua. Suomi tarvitsee maajussien kunnianpalautuksen. [Kalle Jokisen välihuuto]
Herra puhemies! Viljelijä tuottaa niin duunarien, porvarien kuin hipsterienkin ruuat. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Elokapinankin pitää syödä. Ruoka ei tule kaupasta. Ruoka tulee suomalaisilta perhetiloilta, koko mitalta, tuotettuna hiellä, työllä ja yrittämisellä. [Jari Koskelan välihuuto] Nyt maatalous on hätää kärsimässä: maailma on sellaisessa jamassa. [Leena Meri: SDP oli sitä mieltä, että se oli edellinen hallitus!] Venäjän hyökkäyssota tuntuu. Kannattavuus sojottaa alaspäin ja kustannukset ylöspäin. Epävarmuus jyllää. Siksi viljelijöitä pitää tukea.
Puhemies! Opposition tehtävänä on herätellä ja haastaa. [Leena Meri: No herätkää sitten!] Tämä välikysymys antaa nyt kuitenkin ymmärtää, että tässä olisi seisty tumput suorina, ja se ei pidä paikkaansa, ja sen tietää jokainen teistä maa‑ ja metsätalousvaliokunnassa istuvista kollegoista — sen tietää edustaja Eestilä, sen tietää edustaja Elomaa, sen tietää edustaja Östman niin ikään. Ei yli 300 miljoonan euron apupaketti keväällä ja kesällä taivaasta tippunut, ei myöskään maatilojen kiinteistöverouudistus tai maatalouden sähköveron alentaminen. Myöskin nautaeläinpalkkiot saadaan kovan työn jälkeen maksuun. [Anne Kalmari: Vau!]
Viljelijöiden puolta on pidetty myös Brysseliin päin. Suomalaisen maatalouden ja maaseudun EU-tuet nousevat, ja tilanne on vakaa seuraavat vuodet, mutta totuus on, arvoisa oppositio, että enemmän pitää vielä tehdä. Kyllä minä itsekin viljelijänä tiedän ja tunnen, kuinka ahtaalla nyt ollaan kasvaneiden sähkölaskujen ja ensi vuoden lannoitetilausten kanssa. Näissä asioissa yhteiskunnan pitää tulla viljelijöitä kiireellä vastaan. On irvokasta, jos kotimainen ruoka ja sen tulevaisuus vaarannetaan pelin politiikalla. [Leena Meri: Ei se ole meistä kiinni vaan teistä!] Tämä on liian iso asia sellaiseen. Oma ruoka on järkäleasia suomalaisille ja koko Suomelle. [Sinuhe Wallinheimo: Tehkää jotain!]
Arvoisa herra puhemies! Viljelijät eivät halua elää tuilla, viljelijät haluavat elää työllään. [Leena Meren välihuuto] Siitä pitää saada markkinoilta reilu ja oikeudenmukainen korvaus. Vaikka kaikki kallistuu, isot kauppajätit ovat tehneet myös tänä syksynä ennätystulosta. Samaan aikaan ruuan tuottajahinnat ovat veitsenterällä — ja ruuantuottajat. Kustannusten nousu on mennyt kuluttajahintoihin mutta ei tuottajille. Kauppa ei katteistaan tingi. Tilanne on kohtuuton ja täysin vastoin oikeustajua. Kotimainen ruoka ja sen tulevaisuus turvataan kestävästi vain korjaamalla markkinat. Markkinat pitää saada toimimaan oikeudenmukaisesti.
Elintarvikemarkkinalain muutokset ovat ministeri Kurviselta oikeaa politiikkaa. Vielä isompi remontti pitää tehdä. [Eduskunnasta: Ehdottomasti!] Tulevalla vaalikaudella on tehtävä kilpailulain kokonaisuudistus. Vain siten saamme aikaan reilummat markkinat. Mutta kysyn: Ovatko kaikki puolueet tässä mukana? Onko Kokoomus tässä mukana, jos kilpailulain muutos tehdään? Onko Perussuomalaiset tässä mukana? [Välihuutoja oikealta] Te voitte ehkä kenties vastata omissa puheenvuoroissanne: ovatko kaikki mukana kilpailulain uudistamisessa?
Herra puhemies! Ihmiset arvostavat ja haluavat syödä kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa. Toiseksi elämme niin arvaamattomassa maailmassa, että Suomella pitää kaikissa tilanteissa olla ruokaa omasta takaa. Siksi viljelijöiden pärjääminen on meidän kaikkien yhteinen asia. Meidän pitää tehdä yhteistyötä reilumpien markkinoiden ja oikeudenmukaisemman tulonjaon puolesta. Kotimaisen ruuan ja isänmaan tähden. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-07T14:45:31,2022-12-07T14:50:46,Hyväksytty,1.1
2022_135_19,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_20,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedämme kaikki, että ruoka tulee lopulta maasta. Meidän on pidettävä huolta niistä, jotka ruuan tuottavat, ja siitä maasta, joka ruuan meille antaa. Ruuantuotannon turvaaminen on kirjaimellisesti elintärkeää.
On meidän poliitikkojen keskeinen tehtävä varmistaa, että kotimaisen ruuan tuottaminen on kannattavaa turvataksemme suomalaisen ruuan saatavuuden niin normaaliaikana kuin kriisitilanteissa. Tällä hetkellä yksi kriisitilanne on meneillään, ja seuraava saattaa jo kolkutella oven takana.
Arvoisa puhemies! Oppositio on julistanut, että hallitusta ei kiinnosta suomalainen maatalous. Tämä ei pidä paikkaansa. Oppositiolla ei ole monopolia huoleen suomalaista maataloutta ja suomalaista ruokaa kohtaan. Hallitus on monin keinoin pyrkinyt turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä, ja tällä kaudella maataloutta on tuettu ennätyksellisen paljon. Olemme antaneet jo viime keväänä merkittävän tukipaketin, joka sisälsi niin suoria tukia kuin tukia energiaomavaraisuuden lisäämiseksi. Maatalouden kiinteistövero on poistettu väliaikaisesti ja energiaveroja on palautettu vuoden 2021 osalta. Nämä ovat merkittäviä toimia.
Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on jo pitkään ollut mollivoittoista, kuten oppositiokin välikysymyksessään nostaa esiin. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä kallistuneet hinnat niin energiassa kuin lannoitteissa ovat vieneet jo valmiiksi heikosti kannattavan ruuantuotannon ahdinkoon. Suomalainen maatalous on jo pidemmän aikaa ollut liian riippuvaista fossiilisista polttoaineista, tuontirehusta ja lannoitteista.
Kannattavuuskriisi on ollut jo pitkään meidän kaikkien tiedossa. Herää kysymys, että kun kaikki oppositiopuolueetkin ovat olleet hallituksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, kokoomus jopa pääministeripuolueena, miksi tätä ongelmaa ei olla saatu ratkaistua. Tässä ei oppositiollakaan ole kyllä varaa ylpeillä. On oikein, että hallitus on tukenut maataloutta kriisin keskellä, mutta on tärkeää muistaa, että tukipaketeilla ei korjata rakenteellisia ongelmia.
Kun katsotaan isoa kuvaa maataloustukien osalta, puhutaan vuositasolla miljardiluokan summista. Tästä huolimatta maataloustuotannon kannattavuus on laskenut, tiloja suljetaan ja moni viljelijä voi huonosti. Vaikka tuotantopanosten omavaraisuusasteen nostamisesta, ravinnekiertojen tehostamisesta ja maatalouden oman energiatuotannon rakentamisesta on puhuttu vuosia, niiden edistyminen on ollut hyvin hidasta. Energiakriisi ja tuontiraaka-aineiden kallistuminen osoittivat sen, miten riippuvainen ulkomailta tuotavista panoksista suomalainen maatalous on. Emme voi puhua omavaraisesta ruuantuotannosta, jos edelleen nojaamme näin paljon tuontiin niin lannoitteiden, rehun kuin kasvinsuojeluaineiden osalta ja myös työkoneiden pyörät pyörivät ulkomaisella polttoöljyllä.
Ne tilat, jotka eivät ole olleet niin riippuvaisia fossiilienergiasta ja lannoitteista, ovat itse asiassa pärjänneet ennen tätä kriisiä ja kriisin aikanakin suhteellisen hyvin. Tällaisia ovat esimerkiksi luomutilat. Niistä olisi nyt syytä ottaa mallia.
Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä kantaa huolta siitä, että maatalouden kestävyys niin luonnon monimuotoisuuden, ilmastopäästöjen kuin eläinten hyvinvoinninkaan osalta ei ole parantunut. Kun kuluttajien vaatimustaso kasvaa, on riski, että suomalainen ruoka ei kaikilta osin vastaa enää kuluttajien tarpeeseen. Markkinoiden toimivuus on maatalouden elinehto ja itse asiassa valtava mahdollisuus. Maatalouden arvoketjuun tarvitaan lisää euroja, ja niitä voisi olla saatavissa ympäristökestävistä tuotteista, kuten jo nyt näemme esimerkiksi kasviproteiinituotteiden kohdalla. Tuottajilla vaikuttaa olevan tähän intoa, mutta vanhaan nojaava järjestelmämme tuntuu pikemminkin hidastavan uuden syntymistä.
Elinkeinon etujärjestön oma visio on saavuttaa 29 prosentin päästövähennykset vuoteen 2035 mennessä. Olisi jo aika päivittää myös politiikkatoimet 2020-luvulle.
Arvoisa puhemies! Meidän ei myöskään tule kääntää selkäämme maailmalle, jossa nälkäisten ihmisten määrä oli jo useita vuosia nousussa ennen koronapandemiaa. Pandemian aikana toimituskatkokset sekä lisääntynyt köyhyys syvensivät kierrettä entisestään. Olemalla ilmastokriisin torjunnan eturintamassa varmistamme tulevaisuuden kestävän ruuantuotannon niin maailmalla kuin meillä kotimaassa, sillä mikään ala ei kärsi sään ääri-ilmiöiden lisääntymisestä ja ekosysteemien heikkenemisestä niin paljon kuin ruuantuotanto. Edetäksemme kohti tulevaisuuden kestävää ruuantuotantoa tarvitsemme muutosta siihen, miten maataloutta tuemme. Teemme valtavan karhunpalveluksen tuottajille, jos vain pönkitämme nykysysteemiä mutta emme ohjaa sitä uudistumaan. Maataloutta on autettava selviämään Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien hinnannousujen yli, mutta vielä enemmän se tarvitsee pitkän tähtäimen näkymän kannattavuuden parantamiseksi. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-07T14:50:50,2022-12-07T14:56:38,Hyväksytty,1.1
2022_135_21,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Myllykoski. [Toimi Kankaanniemi: Anna, Myllykoski, palaa! — Jari Myllykoski: Toivottavasti ei syty!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_22,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kriisi on todellinen ja vakava, mutta kriisin sysääminen yksinomaan tämän hallituksen harteille on jokseenkin kohtuutonta. Kaikki me tiedämme, ettei tämä hallitus ole säätänyt lannoitteiden hintaa tai päättänyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, saati määritellyt globaaleja öljyn ja sähkön hintoja. Me vasemmistossa näemme koko kuvan, vaikka meitä usein arvostellaan kyvyttömyydestä nähdä alkutuotannon tärkeys.Tämä kriisi johtuu siitä, että ulkomaalaiset fossiiliset maatalouden tuotantopanokset ovat kallistuneet, sen lisäksi, että fossiiliriippuvuus tulee kalliiksi ylipäätään myös pidemmässä katsannossa. Hallitus on myös tukenut suomalaista maataloutta koronakriisin aikana, kuten myös välikysymyksessä myönnetään. On kuvaavaa, että oppositio tuomitsee ensimmäisellä hengenvedolla velan ottamisen ja toisella vaatii hallitusta tukemaan maataloutta. Mistäs tuet, jos velkaa ei saa tässäkään, koko yhteiskuntaa koskevassa sota- ja energiakriisissä, ottaa? Opposition täytyy kertoa, keneltä otetaan pois, jos lisätukia pitää löytää kehyksen sisältä. [Toimi Kankaanniemi: Ympäristöministeriöltä!] Ketkä suomalaiset jätetään heitteille ensi talvena? Vasemmiston vastaus on: huolehditaan kaikista.
Arvoisa puhemies! Hallitus on reagoinut maatalouden kriisiin uusin tukimuodoin. Viime keväänä päätettiin huoltovarmuuspaketista, josta ruuantuotannolle ohjattiin yli 200 miljoonaa euroa. Onko panostus riittävä, sitä voidaan pohtia. Sen jälkeen maatalouden energiaveroa on palautettu tiloille kesäkuussa, pohjoista lisätukea maksettiin elokuussa ja uutta mukautumistukea maksettiin syyskuussa. Pidemmän aikavälin tukea on esimerkiksi sähköveron alentaminen EU-minimiin, josta maatalouskin saa pientä hätäapua.
Tuuleen huutamisella ja syyllistämisellä ei tätä maata rakenneta tai maataloutta pelasteta. Todellinen vastaus suomalaisen maatalouden tilaan on pitkäjänteinen panostaminen huoltovarmuuteen kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen kautta. Samoin on myös epäreilu työn arvon jakautuminen kaupan ja alkutuottajien välillä syytä korjata. [Mika Niikko: Entäs se sähkön hinta?] Viljelijä saa tällä hetkellä aivan liian pienen korvauksen työstään. Ruuan hinta nousee, suomalaiset maksavat ruoasta enemmän, ja kauppa tekee kovia tuloksia. On selvää, minne rahat menevät. Hintasopimusjärjestelmää tulee kaupan ja tuottajien välillä kehittää joustavammaksi. Jos markkina muuttuu, hinnan pitäisi muuttua suuntaan ja toiseen nopeammin.
Arvoisa puhemies! On myös nähtävä, että osalla viljelijöistä menee kohtuullisesti. Ne, joilla ei ole investointivelkaa pohjalla ja tuotantosuunta sopii aikaan, pysyvät pinnalla. On siis tapahtunut yhteiskunnallista jakautumista myös maanviljelijöiden keskuudessa. Karjatiloilla toimivat sukupolvenvaihdoksen tehneet nuoret, juuri investoineet yrittäjät, ovat hirveässä velkapaineessa, ja tämä on hälyttävä kehityskulku. Juuri nuoria alalle tulleita viljelijöitä meidän pitää pystyä tukemaan. Täsmälääkkeenä voisivat toimia vaikkapa velkojen vapaavuodet näille nuorille yrittäjille. Meillä on myös omia työkaluja, ettei tilanne romahda nykyisestä. Laitetaan tukien maksatusaikataulut kuntoon eikä ihmetellä. Saatiinhan nautapalkkiomaksutkin kuntoon, mutta se vaati kyllä hieman koneen ravistelua.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan korjata erään välikysymyksessä esitetyn populistisen väitteen. Välikysymyksessä lohkaistaan, että maatalouden tehtävänä on tuottaa ruokaa — oikein — eikä toimia hiilinieluna — väärin. Tämä on väärä vastakkainasettelu, sillä ilmaston kuumeneminen globaalisti heikentää ruuan tuottamisen olosuhteiden vakautta joka puolella maailmaa. Ilmasto on saatava tasapainoon, sillä se on ruuassa pysymisen ja sen tuottamisen välttämätön ennakkoehto.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-07T14:56:42,2022-12-07T15:02:01,Hyväksytty,1.1
2022_135_23,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_24,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Ärade talman! Det gläder mig och oss i SFP att jordbruket väcker diskussion, och framförallt att så många uttrycker sitt stöd för just jordbruket. Det som däremot gör mig och oss i SFP besvikna är att det stödet varit alltför osynligt de senaste åren. Jag och vi som jobbar med att producera inhemsk mat ser att jordbrukets lönsamhetskris är allas vår sak. Tyvärr fokuserar oppositionen ofta hellre på att kritisera regeringen än att komma med konkreta förslag som skulle förbättra situationen. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-07T15:02:07,2022-12-07T15:02:56,Hyväksytty,1.1
2022_135_25,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee hallituspuolueitten vastauspuheenvuoroja tässä ja erityisesti pääministeripuolueen ryhmäpuhetta, niin toivoo melkein, että te olisitte hallituksessa ja toimisitte — siis että te olisitte hallituksessa.
Kun kristillisdemokraatit vuonna 16 tekivät välikysymyksen maataloudesta, totesin puheessani, että suomalainen maatalous on pahimmassa kriisissä sitten 1800-luvun nälkävuosien. Kriisi oli jo silloin syvä, ja 2015 olimme todistaneet viljelijöiden traktorimarssia Senaatintorille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-07T15:07:26,2022-12-07T15:08:15,Hyväksytty,1.1
2022_135_26,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kauan on kärsitty vilua ja nälkää. Näinä aikoina sen ei enää pitäisi olla mahdollista, mutta kyllä se vain on. Tulevana talvena on etukäteen varoitettu sähkökatkoista, ja jatkossa meillä voi olla pulaa myös ruuasta, jos emme nyt ala toimia kotimaisen maatalouden ja ruuan omavaraisuuden puolesta.
Euroopassa on käynnissä sota, ja mitä jos tapahtuisi niin, että se laajenisi Itämerelle? Suomi on täysin riippuvainen Itämerestä, merikuljetuksista ja rahtilaivoista. Jos Itämeren kuljetukset vaarantuvat, Suomesta tulee yksinäinen saari ja saarella tulee nälkä ja vilu, jos emme huolehdi riittävästä ruuasta ja sähkön omavaraisuudesta. Ja tämä vihervasemmistolainen hallitus kehtaa käydä keskinäistä kauppaa siitä, pitääkö kotimaista maataloutta ja sen omavaraisuutta tukea. Täällä kaikki kehuvat, ja pitää tukea — puhutaan 100 miljoonasta, puhutaan 300 miljoonasta, mutta mitään päätöksiä ei saada aikaiseksi. [Leena Meri: Aivan!]
Liian keskittynyt kauppa on käyttänyt tilannetta hyväkseen. Kauppa tekee ennätysvoittoa. Alueelliset ja paikalliset yrittäjät toimivat ketjussa ja käyttävät häikäilemättömästi neuvotteluasemaansa ilman, että siihen pystyy puuttumaan. Ne ovat kaikki omia yrityksiä, joille Kuluttajavirasto on antanut luvan toimia kartellina, joka on laissa kielletty. Tuottajat eivät kuitenkaan pysty näin toimimaan, vaan siitä seuraisi niille syytöksiä kartellista ja monopolista. Lisäksi Suomen kauppatase on jo nyt 10 miljardia alijäämäinen, eli ostamme ulkomailta enemmän tavaraa kuin myymme, eli meillä ei ole edes varaa enää lisätä ruuan tuotantoa ja tuontia.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Kotimaisen maatalouden kustannuskriisi vaatii nopeita toimenpiteitä ja vastuunkantoa. Se vaatii vastuunkantoa hallitukselta, teollisuudelta, kaupalta, ja se vaatii vastuuta myös kuluttajalta. On aivan käsittämätöntä, että keskusta istuu hallituksessa ja kotimainen maatalous on historiansa pahimmassa kriisissä. Ja tilanne maailmassa on sellainen, että meidän pitäisi pyrkiä sataprosenttiseen omavaraisuuteen kotimaisessa ruuassa. Hallituksen vastuulla on vaikuttaa EU:n maatalouspolitiikkaan niin, että täysin omavarainen ruuantuotanto on edes mahdollista. Kotimaisessa maatalouspolitiikassa tukia pitää kohdistaa niihin tuottajiin, jotka aidosti kehittävät toimintaansa, mutta hallitus ei näytä ymmärtävän maataloustuottajien tilannetta ollenkaan. Lannoitteet maksavat enemmän kuin viljasta saa hintaa. Polttoöljy on kallistunut lähes 70 prosenttia, ja sähkön hintaa voi tulevana talvena vaan arvailla, eli tuottajan inflaatio on paljon korkeampi kuin muilla.
Ruuan ja lannoitteiden arvonlisäveroa pitäisi laskea. Ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, sen voisi hyvin laskea 10 prosenttiin. Sähkölaskuissa viljelijöitä pitäisi tukea rahallisesti suoraan, kun sähkön hinta nousee esimerkiksi yli 25 sentin kilowattitunnilta. Ja nämä, jos mitkä, ovat hallituksen vastuulla. Tuntuu käsittämättömältä, että kotimaiset maatilat kituvat, vaikka tuottajilla on omistusta ja puhevaltaa elintarviketeollisuudessa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ruokakauppa on Suomessa aivan liian keskittynyttä, kilpailu puuttuu. Kesko ja S-ryhmä määräävät tahdin, eikä siinä saksalaisen Lidlin markkinaosuus riitä muuttamaan menoa. Ruuan hinta nousee, tuottajat ovat vaikeuksissa, mutta kauppa tekee ennätystuloksia. Ei se näin voi mennä. Eli kysymys kuuluu, mikä on kaupan vastuu siitä, että meillä jatkossakin on varaa tuottaa kotimaista ruokaa ja kuluttajilla varaa ostaa sitä. On niin tuottajien, teollisuuden kuin kaupan etujen mukaista ja vastuullista, että suomalaiset pystyvät tuottamaan ja ostamaan kotimaista ruokaa, ja sitä kautta omavaraisuus säilyy.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaiset syövät 80‑prosenttisesti kotimaisia elintarvikkeita, ja huoltovarmuuden kannalta luku on pidettävä vähintään siinä. Siihen voimme kaikki vaikuttaa, kun käymme ruokakaupassa. Vaadi ja osta kotimaista ruokaa — se on huoltovarmuutta, johon jokainen meistä voi vaikuttaa. Siksi kannatan kristillisten välikysymystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-07T15:13:13,2022-12-07T15:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_135_27,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_28,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedän, että lukuisat tuottajat ja maaseutuyrittäjät seuraavat tätä keskustelua eri vastaanottimien äärestä, ja sikäli tietysti teille on loistava uutinen se, että koko eduskunta tukee suomalaista maataloutta ja ruuantuotantoa. Näin ei historiallisesti ehkä aikaisemmin ole ollut, ja minun pääviestini onkin teille, jotka niin aherratte siellä pelloilla, sikaloissa ja navetoissa kuin kehitätte sitten uudenlaistakin maaseutubisnestä, että tässä tilanteessa, jossa sota riehuu meidän naapurissa, on vaikea kuvitella kovempaa maanpuolustustyötä ja työtä turvallisuuden eteen kuin se, että pitää huolta siitä, että jokaisella suomalaisella on oikeus kotimaisiin elintarvikkeisiin.
Sen sijaan koen jopa ehkä hivenen loukkaavana sen erityisesti kristillisdemokraattien väitteen, että mitään ei olisi hallitus tehnyt. Lisäksi on täysin virheellinen väite, että huoltovarmuuspaketista suurin osa olisi mennyt muuhun kuin ruuantuotantoon. Esimerkiksi nyt tämän syksyn aikana on maksettu noin 105 miljoonaa euroa luonnonhaittakorvauksen lisäosaa, syksyn aikana on maksettu myös niin sanottua yksimahaisten tukea lisää sika‑ ja siipikarjalle, keväällä me maksettiin 35 miljoonaa polttoaineveron tuplapalautusta, joten mielestäni on harhaan johtamista perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien väittää, että mitään ei ole tehty. [Leena Meri: Perussuomalaiset eivät muuten sanoneet, että mitään ei ole tehty!] Lisäksi minusta on vääristelyä sanoa, että olisin sanonut, että kaikki on tehty, kaikki mahdollinen. Näin ei ole. Työ jatkuu joka ikinen päivä, ja haastan erityisesti oppositiopuolueita mukaan siihen työhön, ja teemme hyvää yhteistyötä maa‑ ja metsätalousvaliokunnan kanssa.
Useilta eduskuntaryhmiltä, myös hallituspuolueitten eduskuntaryhmiltä tuli vaatimuksia siihen, että maataloustuet pitää maksaa totutussa aikataulussa, vakiintuneessa aikataulussa, noudattaa oikeutettujen odotusten suojaa, luottamuksensuojaa, ja voinkin tässä kertoa, arvoisa puhemies, erittäin myönteisiä uutisia: sain tiedon tänään aamulla, että huomenna voin antaa valtioneuvostossa asetuksen niin sanottujen eläinpalkkioitten ensimmäisen erän maksamisesta tälle vuodelle. [Anne Kalmari: Loistavaa! — Mikko Savola: Tärkeätä!] Tätä on todella paljon odotettu tiloilla, koska se on todella iso tuloerä monelle nautatilalle. Noin 40 prosenttia, noin 33 miljoonaa, pystytään tästä maksamaan tämän vuoden puolella. Lisäksi tapasin kaksi viikkoa sitten maatalouskomissaarin, ja neuvottelimme siitä, että pystytään myös tulevalla ohjelmakaudella maksamaan totutussa aikataulussa maataloustuet.
Arvoisa puhemies! Kun täällä ovat niin kovasti kristillisdemokraatit arvostelleet keskustaa hallituksessa, niin totean sen, että teidän hallituskautenne jäljet ovat todella kylmääviä maatalouden kannalta. Katsoin lopettavien tilojen määrää: 2012, kun te olitte hallituksessa sinipunahallituksen hillotolppatukipuolueena, yli 2 000 tilaa lopetti vuodessa. Viime vuonna lopetti 941. Tälle vuodelle arvio on 1 078 tilaa lopetettavana. Itse asiassa, kun te olitte neljä vuotta hallituksessa, tiloja lopetti enemmän kuin vaikka tällä vaalikaudella tai sitä edeltävällä vaalikaudella.
Puhemies! Loppuun: Mitä pitää tehdä ruokaketjulle, niin että se pääsisi kestävämmälle tasolle? Kaksi asiaa: Ruokakauppa oikeudenmukaisemmaksi. Olen siitä antanut esityksen. Onko kokoomus sitoutunut jatkamaan tätä työtä, laittamaan kauppaa kuriin? Ja vientiä käyntiin, Food from Finland ‑työtä lisää. Pitää saada meidän ruokatasetta positiivisemmaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-07T15:18:34,2022-12-07T15:22:19,Hyväksytty,1.1
2022_135_29,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Nyt annan mahdollisuuden debattiin minuutin puheenvuoroilla. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_30,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallituspuolueitten vastauspuheenvuorot olivat pitkälti samankaltaisia ja toistivat toinen toisiaan. Lueteltiin erilaisia toimenpiteitä, ainoastaan teot puuttuvat.
Ministeri Kurvinen täällä yritti väistellä ja muistella, minkälaisia erilaisia kriisejä suomalaisessa maataloudessa on ollut. Nyt on kysymys tästä päivästä. Nyt on kysymys siitä, että meillä on elinkelpoisia tiloja, kannattavia tiloja, jotka ovat tässä energiakriisissä hukkumassa. Ne joutuvat lopettamaan toimintansa. Tarvitaan toimenpiteitä nyt. Kyllä jotakin kertoo hallituksen arvostuksesta, että täältä puuttuvat sekä pääministeri että valtiovarainministeri, joilta olisin halunnut kysyä, koska maatalouden energiatukipaketti on tulossa. Te olette, arvoisa hallitus, omalla riitelyllänne vaarantaneet suomalaisen maatalouden jatkuvuuden ja tilojen pystyssä pysymisen. Teillä on vastuu tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T15:22:25,2022-12-07T15:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_135_31,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Ministeri Kurvinen. [Leena Meri: Ai heti saa!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_32,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan heti tähän edustaja Essayahin perusteltuun kysymykseen.
Itse vastuullisena maatalousministerinä olen sitä mieltä, että jonkinlainen kohdennettu sähkö- ja lannoitekustannustuki olisi vielä paikallaan tiloille, [Keskeltä: Missä se on?] mutta mielestäni mitään lisäyleistukea ei pidä maksaa tässä tilanteessa, vaan se pitää kohdentaa. Jos joku tuki tulee, se pitää kohdentaa sitten juuri niille tiloille, joilla poikkeuksellisesti sähkökustannukset ja lannoitekustannukset ovat nousseet. [Leena Meri: ”Jos” — tuleeko vai ei?]
Me hallituksessa työskentelemme loppuun asti ihan normaalissa päiväjärjestyksessä. Meillä on lisätalousarvioneuvotteluita ja muita, meillä on hallituksella muitakin ratkaistavia asioita muun muassa hoivavelkaan liittyen, keskusteluja sote-alueisiin liittyen, niitä katsotaan eteenpäin.
On myös todettava, että syksyn aikana tiukkaan kriisitilanteeseen on Suomen historian suurimmasta maatalouden tukipaketista, huoltovarmuuspaketista, tullut yli 100 miljoonaa euroa tässä juuri syksyn aikana. Eli teidän välikysymyksenne perusteet ovat virheellisiä, syksyn aikana on tullut tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-07T15:23:38,2022-12-07T15:24:38,Hyväksytty,1.1
2022_135_33,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_34,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minua häiritsee suunnattomasti tässä keskustelussa se, että ei erotella eri syitä, mitkä tähän tilanteeseen ovat johtaneet. Meillä on nimenomaan sodan aiheuttama kriisi ja meillä on pitkän aikavälin kriisi, ja korjauskeinot ovat aivan erilaisia, jos puhutaan vaikka tätä koko yhteiskuntaa koskevasta energiakriisistä. Ja kyllä, hallitus on reagoinut ja on näihin asioihin jo tarttunut. Ruokaketju ei ole tämäntyyppistä kriisiä kohdannut aiemmin, ja siksi se on nyt rikki. Oikeutettu kysymys on myös, kuka alkutuotannon puolia on markkinoilla pitänyt ja kenen siitä olisi ensisijaisesti pitänyt huolehtia. Onko ensisijaisesti hallituksen tehtävä huolehtia markkinoiden toimivuudesta?
Nopeita toimia vaativa tilanne on kuitenkin nyt uuden CAP-kauden alkaessa vuodenvaihteen jälkeen. Maksuaikataulumuutokset tulevat tuntumaan nyt erityisen kovaa. Kysyisinkin nyt ministeri Kurviselta, oliko hallitus nyt löytämässä jonkinlaisen keinon siihen, että maksuvalmius varmistetaan maatiloilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-07T15:24:40,2022-12-07T15:25:42,Hyväksytty,1.1
2022_135_35,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_36,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuuskriisi johtuu pitkälti siitä, että alkutuottaja ei saa tuotteistaan edes tuotantokustannuksia vastaavaa korvausta. Se on se ydinasia. Huolet tähän liittyen ovat nyt megaluokkaa, puhumattakaan huoltovarmuudesta.
Kun tehdään töitä, saadaan palkkaa, jolla yritetään tulla toimeen. EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta maksetaan EU-tukea, joka on viljelijän palkkaa. Nyt tämä tieto, että eläinpalkkioihin ja nautapalkkioihin tulee parannus, on erittäin hyvä, ja siitä tulee kiitos, mutta kyllä ollaan painostettukin. Ilmeisesti pitää teitä vähän painostaa, että saadaan hyviä tuloksia.
Sitten vielä tämä kiinteistöveroasia: se oli perussuomalaisten esitys, ja on hyvä, että siihen on tullut parannus.
Mutta muitakin ongelmia nyt on maataloudella. Mitkä ovat ne teidän strategianne? Tämä ei vielä riitä, että pelkät eläinpalkkiot maksetaan. Kaikilla viljelijöillä on nyt vaikeuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-07T15:25:42,2022-12-07T15:26:45,Hyväksytty,1.1
2022_135_37,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_38,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harva yritys on suoraan riippuvainen maakaasun hinnasta, mutta maatalousyrittäjät ovat, sillä lannoitteiden valmistukseen tarvitaan maakaasua, ja kyllähän nyt on todettava kaikkien suulla, että tämä Ukrainan sota aiheutti maataloudelle täydellisen force majeure ‑tilanteen. He eivät kyllä itse enää selviä mitenkään, koska lannoitteiden valtava nousu iskee rehujen hintaan, joka paikkaan, ja varsinkin kotieläintuottajat, kuten puheessani totesin, ovat suurissa vaikeuksissa, ja erityisesti lihantuottajat.
Mutta mitä tässä pitäisi tehdä — siihenhän meidän kaikkien pitää keskittyä. Kyllähän ensimmäinen teko on energiatuki. Se pitää kohdentaa, juuri niin kuin ministeri sanoi, niille tiloille, jotka kärsivät energian hinnan noususta. Kaikki tilat eivät kärsi, mutta ovathan siellä tietenkin polttoöljy ja muut ja sitten on tietenkin tämä lannoitteiden hinta. Teidän hallituksessa pitäisi miettiä, miten nämä tuet kohdennetaan, että päästään akuuttivaiheen yli. Sitten tulee tukijärjestelmän muutos, jossa tuet pitää kohdentaa aktiivitiloille, jotka tuottavat ruokaa Suomeen tai jotakin hyödykettä suomalaiselle yhteiskunnalle. Eli tarvitaan akuutteja tekoja ja tarvitaan rakenteellisia muutoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-07T15:26:45,2022-12-07T15:27:56,Hyväksytty,1.1
2022_135_39,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_40,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tässä hyvä puoli on se, että tämä keskustelu on varsin yksimielinen siitä ja ymmärretään se, että suomalainen maatalous on vakavissa vaikeuksissa. [Sanna Antikainen: Pelkkä ymmärrys ei riitä!] Syynä tähän ovat tuotantokustannukset suhteessa tuotteesta saatavaan hintaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Anteeksi, kuuntelisitteko, perussuomalaiset myös, kun teille puhun. — Kauppa tahkoaa tulosta, ja viljelijä, joka tekee eniten suomalaisen ruuan eteen, saa vähiten. [Mauri Peltokangas: Paljon puhetta, vähän tekoja!]
Elintarvikemarkkinalakiesitys on annettu viime viikolla eduskuntaan, ja tämän lisäksi tarvitaan vielä kilpailulakiin kokonaisuudistus. Se näyttää olevan oikeastaan ainut keino saada reilummat markkinat. Myös elintarvikemarkkinavaltuutetulle tarvitaan lisää toimivaltaa kilpailuun puuttumiseksi. Ja oikeastaan kysyn teiltä, myös oppositiolta, sitä, oletteko te valmiita myös tähän, että kilpailulaki avataan ja muutetaan ja siitä tehdään esitys. [Sari Essayah: Kyllä! — Peter Östman: Kyllä!] — Kristillisdemokraatit näköjään ovat. — Mutta toinen kysymys liittyen vaihtoehtobudjetteihin: Viime viikolla varsin vähän oli esityksiä maatalouteen tulevista rahoista. Perussuomalaisilta ei euron euroa, kokoomukselta sähkömarkkinatuki. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-07T15:27:56,2022-12-07T15:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_135_41,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_42,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on ollut jo pidemmän aikaa liian riippuvainen fossiilisista polttoaineista, tuontirehusta ja tuontilannoitteista. Olisiko nyt jo aika tehdä pitkän tähtäimen visio ruuantuotannon kehittämiseksi ainaisen paikkaamisen sijaan? On kai aivan selvää, että tarvitsemme vauhtia maatalouden omalle energiantuotannolle, esimerkiksi biokaasulle ja aurinkoenergialle, ja tarvitsemme ravinnekiertojen tehostamista ja sitä kautta myös ympäristövaikutusten vähentämistä. Olisi myös hyvä saada ruokaketjuun lisää euroja markkinoilta sekä toimivammat elintarvikemarkkinat ja totta kai myös suunnitelma varautua ilmaston lämpenemisen tuomaan sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen. Näihin eivät auta yksittäiset tukipaketit, vaan me tarvitsemme sen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelman. Toivon, että tämä parlamentaarinen työryhmä, joka nyt tätä miettii, on valmis oikeasti tekemään kannattavuuden parantamiseksi pitkän tähtäimen suunnitelman, joka samalla parantaa omavaraisuutta ja vähentää ympäristökuormaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-07T15:29:14,2022-12-07T15:30:23,Hyväksytty,1.1
2022_135_43,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_44,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyn, kuten edustaja Rantanen, tulevan CAP-kauden tukien maksatusaikatauluista. Ministeri Kurvinen, ymmärsinkö oikein, että kerroitte juuri, että ruokaosaston ilmoittamat maksatusaikataulumuutokset olivatkin vain aikaista aprillipilaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-07T15:30:25,2022-12-07T15:30:55,Hyväksytty,1.1
2022_135_45,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_46,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen, te omassa vastauspuheenvuorossanne käytitte syyllistä ja syytä -taktiikkaa — se on paras puolustus. Minä sanoisin, että jos me puhumme loukkaavasti toisiamme kohtaan tässä salissa, se ei ole isoin ongelma, sillä sen me pystymme selvittämään kahvilan puolella. Mutta se, jos jokin, on loukkaavaa, kun kaikkien niiden maanviljelijöiden, jotka taistelevat syvässä tuskassa ja hädässä, puhetta ei kuulla, heidän viestejään ei kuunnella. Toimitin teille tämän listan, jonka saimme viime viikolla, kun teimme kyselyn viljelijöille ja saimme 200 vastausta kahdessa vuorokaudessa. Jos näitä viestejä ei kuunnella, se, jos jokin, on loukkaavaa.
Sitten haluan vielä sanoa sen, että meillä kristillisdemokraateilla oli vaihtoehtobudjetissamme 300 miljoonaa euroa — juuri se summa, mitä me toivoimme, että hallitus olisi tehnyt lisätalousarviobudjetissaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-07T15:30:56,2022-12-07T15:32:06,Hyväksytty,1.1
2022_135_47,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_48,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tänään on lehdistä luettu, että hallitus on päässyt sopuun toimintatavoistaan tulevaisuudessa. [Piritta Rantanen: Eikö ole hienoa?] — On, se on hienoa. — Kun nyt luonnonsuojelulaki aiheutti riitaa ja ennen sitä puhuttiin 100 miljoonan ja 300 miljoonan tuista, niin missä vaiheessa nyt ollaan, riidelläänkö vielä tästä tuesta vai ollaanko pääsemässä siitä yksimielisyyteen? Onko Kurvinen ihan yksin sen 100 miljoonansa kanssa, vai saadaanko jotain aikaan siellä hallituksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-07T15:32:06,2022-12-07T15:32:47,Hyväksytty,1.1
2022_135_49,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_50,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymyksessä kysytään, onko hallituksella käynnissä neuvottelut komission kanssa siitä, millaisilla toimenpiteillä tiloja voidaan akuutissa kustannuskriisissä tukea. Siis pitäisikö nyt muka Brysselistä pyydellä apuja? EU on ajanut sinnikkäästi kaikissa jäsenmaissa maatalouden alasajoa ja tuottajien velkaannuttamista niin tukipolitiikalla, kontrollin lisäämisellä kuin teknisillä normeillakin. Tässä salissa on rustattu jo vuosikaudet tuottajille kompensaatiopaketteja, kun EU:n maataloustuet kutistuvat kutistumistaan, ja nyt vielä välikysymyksessäkin haikaillaan Brysselin perään. Välikysymyksessä olisi pitänyt ottaa esille EU-ero. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-12-07T15:32:49,2022-12-07T15:33:47,Hyväksytty,1.1
2022_135_51,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_52,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kolme tärkeää viestiä: Hallitus tekee kaikki tarvittavat toimet, jotta ruokaturva Suomessa voidaan kaikissa oloissa turvata — se on tärkeä viesti. Toinen tärkeä on, että nämä maksatukset saadaan kuntoon, ettei sen vuoksi kannattavia tiloja ajeta alas. Ja kolmas on se, että ainoa kestävä ratkaisu on se, että markkina saadaan toimimaan niin, että myöskin tuottaja saa osansa sieltä markkinoilta.
Mutta, arvoisa puhemies, pakko hieman yhtyä tuohon edustaja Savolan ihmettelyyn. Täällä oppositio perussuomalaisten johdolla kovasti vaatii lisää rahaa maatalouteen. Tässä välissähän tuli perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti, ja kävin sen vielä kertaalleen läpi ja totesin, että eihän siellä ole euroakaan suomalaiselle maataloudelle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Itse asiassa koko tästä monen sivun vaihtoehtobudjetista te olette uhranneet vain yksitoista riviä maataloudelle. [Kimmo Kiljunen: Oho!] Ja tämän huoltovarmuuspaketin, mistä te puhutte, tämän vararahaston, osalta ei mainita mitään maataloudesta. Eli jälleen kerran näyttää siltä, että ei sieltä kehitysavusta, maahanmuutosta tai ilmastotoimista riittänytkään euron euroa maatalouteen, vaikka niin olette antaneet suomalaisten ymmärtää. Teidän vaihtoehtonne, edustaja Purra, ei [Puhemies koputtaa] toimi. [Kimmo Kiljunen: Aika erikoista!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-12-07T15:33:47,2022-12-07T15:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_135_53,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_54,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat juuri julkaisseet uuden maaseutupoliittisen ohjelman, jossa on muun muassa sata erilaista toimenpidettä [Mikko Savola: Mutta rahaakin tarvitaan!] meidän maaseutumme korjaamiseksi. Ne kohdistuvat myös pitkälle tähtäimelle, eivät ainoastaan tähän akuuttikriisiin. Akuuttikriisiä varten seuraavan vuoden vaihtoehtobudjetissamme on nimenomaan kriisivara, jota voidaan käyttää esimerkiksi sähkön hinnannousun kompensoimiseen myös maataloustuottajille.
Mutta se, mihin haluan tässä puuttua, on ylipäätänsä tämä tukipolitiikka. Täällä hyvin monessa puheenvuorossa kuvattiin sitä, että maataloustuet pitää entistä paremmin ja nykyistä paremmin kohdistaa aktiiviviljelyyn. Perussuomalaiset ovat juuri tätä samaa mieltä. Niinpä me olemme tässä ohjelmassamme muun muassa esittäneet, että siirtymäajan jälkeen — tulevaisuutta silmällä pitäen, kun tästä kriisistä päästään — meidän pitää siirtyä kohti sadonkorjuuvelvoitetta, jolloin maataloustuet kohdistuvat nimenomaan ruuantuotantoon ja aktiiviviljelyyn. Nythän näin ei ole. Kun katson tässä näitä suurimpia maataloustuen saajia viime vuodelta, niin siellä on ihan hirvittävästi erilaista hanketukea, joka ei lainkaan kohdistu itse ruuantuotantoon. Siksi kysyisin muilta puolueilta, oletteko te ensi hallituskaudella valmiita [Puhemies: Aika!] tukemaan ruuantuotannon tukemista sen sijaan, [Puhemies koputtaa] että tuetaan kaikenlaisia peltoja ja hanhien laskeutumisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-07T15:35:13,2022-12-07T15:36:43,Hyväksytty,1.1
2022_135_55,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_56,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on tietysti luonnollista, että tilarakenne Suomessa myös muuttuu ja tuottavuus paranee — onneksi näin. Maanviljelijät ovat tehneet siinä hyvää työtä koko ajan. Mutta se ei ole meidän mielestämme oikea tapa laittaa jyviä ja akanoita erilleen, että kuka yllättäen kestää tämän lannoitteiden ja energian hinnan ja korkojen nousun kriisin. Se helposti iskee pahimmin niihin, jotka ovat juuri investoineet, kasvattaneet tuottavuutta, tehokkuutta. Heitä ei saa kaataa. Hyvä, että tästä ollaan yksimielisiä. Tämän takia me vaihtoehtobudjetissamme, jossa elimme niukan markan politiikkaa, ohjasimme tähän nopean panoksen. Kurvinen tuntuu kannattavan sitä, että energiapalautus tuplataan maataloudelle, mutta ei hän saa sitä aikaiseksi. Se pitäisi vuodenvaihteessa saada aikaiseksi.
No, vielä isompi asia on tietysti sitten se — tätä kysyn maatalousministeriltä — miten nyt näette, kun olette toimialanne ministerinä katsonut: eikö meidän pitäisi olla viiden vuoden päästä ihan erikokoinen vientimaa, puhtaan ruuan vientimaa? Miksi me olemme siinä jäljessä muita Pohjoismaita, ja mitä te aiotte nopeasti tehdä, että meillä on elinvoimainen ruuantuotannon vienti, joka turvaa meille kotimaisen ruokaturvahuoltovarmuuden samalla? Pelkillä tuillahan tämä ei selviä, eikö niin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-07T15:36:45,2022-12-07T15:38:01,Hyväksytty,1.1
2022_135_57,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Kalli., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_58,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä välikysymys on tehty erittäin tärkeästä aiheesta. Suomalaisen maatalouden tilanne on sanalla sanoen vakava, ja taustallahan on sekä pitkään jatkunut heikko kannattavuuskehitys, eli epäterve markkina, että sodan aiheuttama kustannuskriisi. Kannattavuuskriisi ratkeaa vain sillä, että markkinat saadaan toimimaan reilummin. Se on kaikkein tärkeintä. Viljelijöiden pitää kerta kaikkiaan saada oikeudenmukainen korvaus työstään.
Mutta kyllä näissä poikkeuksellisissa oloissa on ollut perusteltua tukea kotimaista ruuantuotantoa myös erillisellä huoltovarmuuspaketilla, ja nyt viljelijät tarvitsevat yhteiskunnan vastaantuloa nimenomaan kohdennetusti sähkö- ja lannoitekustannuksiin. On myös pidättäydyttävä uusista päätöksistä ja sääntelystä, joka lisää viljelijöiden kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.
 Vakavasta tilanteesta huolimatta on rohkaisevaa, että Suomen oman ruuantuotannon tärkeys tunnutaan nyt viimein ymmärrettävän läpi puoluekentän, vasemmalta oikealle. Toivon todella, että tähän keskusteluun sitoudutaan nyt laajasti myös tekojen tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-12-07T15:38:01,2022-12-07T15:39:12,Hyväksytty,1.1
2022_135_59,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_60,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä aihe, maatalous, erittäin paljon hyviä huomioita eri puolilla salia tästä tilanteesta ja sen juurisyistä. Nyt on hyvä huomata, että kun me ollaan aiemmin puhuttu omavaraisuudesta, niin siinä on ollut tietty vääristymä. Jos ruokaa tuotetaan Suomessa ja se on täysin riippuvaista tai hyvin riippuvaista tuontisyötteistä, fossiilisista polttoaineista, niin eihän se silloin oikeastaan ole omavaraista. Ja sen takia on äärimmäisen tärkeää, että huolehditaan siitä, että sitä aitoa omavaraisuutta lähdetään rakentamaan. [Juha Mäenpään välihuuto] Tässä syyllisiä eivät ole viljelijät, jotka ovat sisukkaita, neuvokkaita ja tekevät todella tärkeätä työtä. Jos syyllisiä haluaa etsiä, se on ohjaava politiikka, ja jos siihen haluaa etsiä syyllisiä, niitä löytyy varmasti joka puolelta tätä salia. Tämä ei ole mikä parin vuoden asia.
Täällä ollut hyviä huomioita siihen, että meidän pitää huolehtia siitä, että kannattavuuskriisiin vastataan tai että meillä on toimivat markkinat myös sen viljelijän näkökulmasta ja että tehdään toimenpiteitä, joilla irrottaudutaan tästä fossiilienergiasta. Nämä ovat näitä aivan keskeisiä asioita. Vihreiltä tuli myös maatalouspoliittisen ohjelman päivitys aivan hiljattain. Edustaja Purralle totean, että kyllä kuulosti ihan hyvänsuuntaiselta. Suosittelen lukemaan tätä meidän ohjelmaa, ja katsotaan, mitä yhteistä sieltä löytyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-12-07T15:39:14,2022-12-07T15:40:30,Hyväksytty,1.1
2022_135_61,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_62,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän globaaliin kriisiin hallitus on tarttunut kyllä härkää sarvista ja monin toimenpitein auttanut maanviljelijöitten tilannetta, ja varmaan joitakin lisätyökaluja tarvitaan. On selvää, että kestävä ratkaisu maatalouden ahdinkoon löytyy kestävistä ja aidoista markkinoista, ei tukipolitiikasta. Nykytasolla oleva tukijärjestelmä tarvitaan rinnalle, ja sen pitää entistä paremmin kohdentua siihen aktiivituotantoon — suomalaisille perhetiloille ja perheyrittäjyyteen, jonka malli on hyvin arvokas meidän yhteiskunnallemme.
Itselläni on vahva usko suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy tulevaisuudessa ruokajärjestelmän globaalissa työnjaossa, ja pohjoisten maiden ja vesivaroiltaan rikkaiden maiden sekä puhtaan ilmaston myötä Suomen rooli vahvistuu aivan varmasti. Meille syntyy uusia mahdollisuuksia ruuan viennissä, sen arvo kasvaa. Nyt on vain hoidettava tämä kriisi yli ja katsottavaa tulevaisuuteen yhdessä. [Sanna Antikainen: Hoitaisitte sitten!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-12-07T15:40:30,2022-12-07T15:41:47,Hyväksytty,1.1
2022_135_63,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_64,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Herra puhemies! Sähkön hinta on kohtuuttoman korkealla tasolla, ja hallituksen toimet sähkön hinnan laskemiseksi tai kompensoimiseksi kuluttajille ovat aivan riittämättömiä. Tämä korkea sähkön hinta kohdistuu siis erityisesti yrityksiin ja maatalouden toimijoihin, kun se kustannusrakenne siellä vaikeutuu. Perussuomalaiset siis vaativat hallitukselta toimia, että koko Suomeen saataisiin kohtuuhintaista sähköä. Täytyy muistaa, että maaseudulla sähkön siirtohinnat ovat usein kaupunkeja kovemmatkin.
Viime kyselytunnilla tätä asiaa kysyttäessä hallitus ilmoitti, että selvitätte yhä toimia sähkön hinnan alentamiseksi. Kuinkahan kauan aiotte selvittää näitä toimia, kun hallituskausikin vähenee ja ennen kaikkea talvi on jo täällä ja sähkön tarve on kasvanut? [Sanna Antikainen: Hupsis, unohtuiko jotain?] Koska teiltä tulee sähkön hintaan kohdistuvia toimia, joita tarvitaan kipeästi? [Leena Meri: Laskutkin tipahtee koko ajan luukusta! — Sanna Antikainen: Selvityksen alla!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-12-07T15:41:47,2022-12-07T15:42:48,Hyväksytty,1.1
2022_135_65,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_66,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri täällä mainitsi siitä, kuinka paljon tiloja on lopettanut eri aikakausina. Se on totta, että tätä rakennekehitystä on koko ajan ollut, mutta se, mikä nyt on poikkeavaa, on se, että aikaisemmin, kun rakennekehitystä on ollut, tuotanto ei silti ole vähentynyt. Mutta nyt on jo nähtävissä se, että uhkaa tuotantokin vähentyä.
Ja toinen asia on se, että vaikka tilojen määrä on vähentynyt, niin siitä huolimatta tilojen kannattavuus ei ole parantunut, vaan päinvastoin. Eli nyt ollaan ihan aidosti sen vakavan tilanteen kohdalla, että meillä alkavat nämä kotieläintilat, jotka ovat viime aikoina investoineet, jotka ovat meidän ruuantuotannon selkäranka juuri nyt, kun me tätä huoltovarmuutta eniten tarvitsemme, olla kaikkein uhanalaisimmassa tilassa. Ja tässä suhteessa kannustan kyllä hyvin nopeasti hallitusta tekemään nämä lannoitteisiin ja sähköön liittyvät vastaantulot, jotta nyt pelastetaan tämä akuutti tilanne ja sitten voidaan kannattavuutta pidemmällä aikavälillä parantaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-07T15:42:50,2022-12-07T15:43:54,Hyväksytty,1.1
2022_135_67,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_68,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että nyt kaikkia puolueita kiinnostaa ruuantuotanto. Silloin, kun esittelin maatalouden lähes kahden miljardin tukipaketin, tässä salissa ei ollut kuin keskustalaisia kansanedustajia, meitä keskustan väkeä. No, otin tämän niin päin, että meihin luotetaan, meidän jälkeemme ollaan tyytyväisiä.
Sanon sen suoraan, että keskusta kannattaa sitä, että kohdennettu tukipaketti saadaan, mutta hallituksessa on muitakin puolueita. Tätähän hallitusyhteistyö on. [Sanna Antikainen: Eli sitä ei ole tulossa? Mikä päivämäärä?] — Uskon, että tästä tulee vielä huoltovarmuuden kannalta hyvä ratkaisu, kunhan tämä asia neuvotellaan loppuun.
Meidän on tehtävä tekoja myös siellä elintarvikemarkkinoiden puolella sen lisäksi, mitä Kurvinen on hyvin jo eteenpäin vienyt. Meidän täytyy saada indeksiehto tulevissa hallitusneuvotteluissa läpi, ja meidän tulee tehdä muutoksia, [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] jotka takaavat elintarvikeketjun tasapainon, joka ei ole nyt voimassa. [Sanna Antikainen: Kahdeksan vuotta hallituksessa, mitä olette saaneet aikaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-07T15:43:56,2022-12-07T15:45:09,Hyväksytty,1.1
2022_135_69,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_70,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on useampaan otteeseen todettu, keskustelu on erittäin tärkeästä asiasta. Viime viikolla tapasin tuottajia, ja kyllä heidän viestinsä oli todella karseata. Ennen kaikkea tässä täytyy nostaa esille, mikä täälläkin on tullut useammassa puheenvuorossa, että on kannattavia yrityksiä tällä hetkellä, mutta heillä on rahoituskriisi. [Leena Meri: Juuri näin!] Just näihin nyt sitten nämä tuet, mitä ministeri Kurvinen hyvin ansiokkaasti on hoitanut... Siinä on EU-lainsäädäntöä ollut haasteena ja tämäntyyppistä, ja nyt on saatu eläinpalkkioasiat hoitoon, ja oletan, että tällä on erittäin suuri merkitys nyt sille, että päästään tästä kriisistä yli.
Myös energiatuki, mikä täällä on mainittu, on erittäin tärkeä, ja se täytyy priorisoida niin, että se menee niille, joilla on energiankulutukset suurimmat, ja tällä tavalla uskon, että myös tästä päästään eteenpäin.
Täytyy muistaa, että tässä on lyhyen aikavälin ja myös pitkän aikavälin tapahtumia, ja sota on yksi, joka on akuuttia kriisiä tuonut maatalouteen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-12-07T15:45:11,2022-12-07T15:46:25,Hyväksytty,1.1
2022_135_71,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_72,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt seuraava kysymys ei johdu globaalista kriisistä eikä Ukrainan sodasta, elikkä kysyisin ministeri Kurviselta aivan suoran vastauksen siihen asiaan, miten meidän turpeemme kanssa käy tulevaisuudessa. Tiedämme, että me tarvitsemme kasvuturvetta havupuiden kasvattamiseen ja kasvitarhoissa, tarvitsemme kuiviketurvetta karjanhoitoon, ja ennen kaikkea maatalouden omavaraisuuden takia tarvitsemme peltoviljelmiä, elikkä se 12 prosenttia, mitä nykyään tuotetaan turvemailla, on aivan välttämätön tulevaisuudessa. Onko teillä tämä suunnitelma kirkas — vastatkaa ihan nyt vain yksinkertaisesti — että me säilytämme nämä turvemaat ja -pellot, ja ehkä vielä uudistetaan lisääkin, jos siellä on luvitettuna, ja että sitten tietenkin energiaturve on myöskin käytettävissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-07T15:46:25,2022-12-07T15:47:22,Hyväksytty,1.1
2022_135_73,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_74,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Punavihreän hallituksen toiminta maa- ja metsätalouden saralla on ollut luokattoman huonoa. Etenkin kotieläintilat ovat ahtaalla, ja huonommaksi vain menee, ja tätä politiikkaa keskusta tukee hallituksessa, vaikka väittää täällä päinvastaista. [Sanna Antikainen: Niin tekee!] Näytöille olisi ollut aikaa kahdeksan vuotta. Ensi vuonna alkava EU:n ohjelmakausi tuo mukanaan suoria tukileikkauksia, joiden vaikutus tiloilla on kymmeniätuhansia. Niitä ei pystytä kompensoimaan esimerkiksi hyvinvointikorvauksen toimenpiteillä. [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Miinusta on tulossa, ja miinusmerkkinen on ollut myös hallituksen toiminta näitten asioitten parissa. Kysynkin: miksi punavihreä hallitus haluaa maksattaa Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden viljelijöiden selkänahasta? Korjauksiin olisi ollut monta vuotta aikaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-07T15:47:22,2022-12-07T15:48:25,Hyväksytty,1.1
2022_135_75,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_76,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti rohkaisevaa, että laidasta laitaan tässä keskustelussa on tullut esille, miten tärkeä asia oma ruoka ja oma maatalous Suomelle on. Se on meidän kokonaisturvallisuutemme, omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme kulmakiviä, ja tällä hetkellä sen ylivoimaisesti suurin ongelma on maatalouden heikko kannattavuus. Sen takia hallitus on tehnyt viime kaudella, edustaja Sankelo, ja tällä kaudella merkittävän määrän erilaisia tukielementtejä, joilla omalta osaltaan, normaalin tukijärjestelmän lisäksi, on pystytty kannattavuutta kohentamaan, mutta nämä kaikki ovat vain laastaria, nämä kaikki ovat vain tekohengitystä. Kestävä kannattavuus tulee vain markkinoilta. 
Sen kysymyksen, joka täällä nyt on muutamaan kertaan esitetty, esitän myöskin itse: ovatko varmasti kaikki puolueet valmiita siihen, että ensi vaalikaudella avataan kilpailulainsäädäntö, [Välihuutoja oikealta] jolla saadaan nyt muutos tähän epäterveeseen markkinaan, jossa kauppa tekee koko ajan parempaa ja parempaa tulosta, ajasta huolimatta, ja maatalous huonompaa ja huonompaa? 
Ministeri Kurvinen on vienyt eteenpäin elintarvikemarkkinalakia, joka on erittäin hyvä asia, mutta se ei yksin riitä, vaan me tarvitsemme myöskin vielä järeämmän keinon, ja se on kilpailulainsäädännön muutos, ja se meidän täytyy tehdä. Tälle vaalikaudelle tehtiin elintarvikemarkkinalakimuutos ja -uudistus, [Puhemies: Aika!] ja ensi kaudella pitää tehdä kilpailulain muutos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-12-07T15:48:25,2022-12-07T15:50:03,Hyväksytty,1.1
2022_135_77,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Räsänen ja sen jälkeen ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_78,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit ovat siihen valmiit, ja olemme tätä jo aiemminkin esittäneet.
Ministeri Kurvinen, te jätitte nyt vastaamatta siihen kaikkein polttavimpaan kysymykseen: aikooko hallitus nyt vihdoin tuoda viljelijöille energia- ja lannoitetukipaketin? Ja oletteko tutustunut kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin esitykseen, jossa me esitämme 300:aa miljoonaa euroa? Taidamme olla ainoa tämän eduskunnan puolue, joka ensi vuoden budjettiin tätä esittää. Mutta täällä ovat esimerkiksi edustaja Kalli ja muut keskustalaiset tällaista lupailleet, ja lupaatteko, ministeri, sellaisen tuoda? Maatalousyrittäjät tarvitsevat nyt tulevaisuudennäkymiä, viestin siitä, aikooko hallitus tukea heitä tämän akuutin kriisin ohi. Hallituksen viivästely tässä tuo ihan merkittävää epävarmuutta näille viljelijöille, ja yhä enemmän menee ovia säppiin maatiloilla, jos te ette nyt toimi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-07T15:50:03,2022-12-07T15:51:16,Hyväksytty,1.1
2022_135_79,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Ministeri Kurvinen. [Antti Kurvinen: Kuinka pitkä?] — Kolme minuuttia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_80,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kertaan nyt vielä kerran sen, että pelkästään tämän vuoden puolella hallitus on palauttanut kiinteistöverot maatalouden tuotantorakennuksista, [Juha Mäenpää: Osan niistä!] hallitus on tuonut Suomen historian suurimman yksittäisen maatalouden tukipaketin, yli 300 miljoonan euron huoltovarmuuspaketin. [Oikealta: Almuja!] Lisäksi, kun sain edustaja Lepältä tämän hienon tehtävän hoidettavakseni, sain hänen tekemänsä pohjatyöt viimeistellä, että saatiin hyvä uusi ohjelmakausi, CAP-kausi.
Edustaja Sankelon puheenvuoro oli minusta täynnä virheellisiä väitteitä. En ymmärrä, mistä hän puhuu, kun meillähän tukitaso säilyy samanlaisena ja ympäristöehdot samanlaisina maataloudelle seuraavat viisi vuotta. Se oli hyvin omituinen puheenvuoro. Näitä asioita ei kuitenkaan tässä keskustelussa saa unohtaa.
Arvoisa puhemies! Korjaan nyt muutamia virheellisiä kommentteja, mitä täällä tuotiin esille.
Ensinnäkin perussuomalaisten osalta: Teillä ei ole teidän papereissanne, näissä vaihtoehtopapereissanne, konkreettisia yksityiskohtaisia toimia, miten maataloutta voisi auttaa. Ne ovat siellä ylätasolla olevia heittoja, että vähennetään byrokratiaa ja tehdään jotakin paremmin. Kertokaa, miten te käytännössä osaamisella tekisitte sen paremmin. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Voin sanoa edustaja Taviolle sähköstä: tämä hallitus on alentanut maatalouden sähköveron EU:n minimiin.
Lisäksi joudun valitettavasti toteamaan liittyen tähän kokoomuksen sähkötukiajatukseen, missä on hyvä tarkoitus, että se ei ole EU-lainsäädännön mukainen. Koska meillä on sähkövero EU:n minimissä, niin tällaista tukea ikään kuin tårta på tårta, tällaista niin sanottua ylikompensaatiota, ei pystytä EU-lainsäädännön mukaan maksamaan. Ajatus siinä on sinänsä hyvä, ja itse olen pohtinut ehkä vähän tämmöistä kustannustukityyppistä mallia.
Sitten joudun valitettavasti, arvoisa puhemies, toteamaan edustaja Sankelolle, että silloin kun kokoomuksella oli viimeksi maa- ja metsätalousministerin salkku — Jari Koskinen ja Petteri Orpo hoitivat sitä — tiloja väheni paljon nopeammin kuin sen jälkeen, kun keskusta otti tämän salkun haltuun. Teidän jälkenne ovat pelottavia, ja silloin tukipuolueena sille kokoomuslaiselle politiikalle oli KD. Että ei täällä kannata Sankelon eikä KD:n hurskastella yhtään mitään.
Sinänsä täällä on ollut hyviä kommentteja. Totean maataloustukien maksatusaikataulusta, että tapasin komissaari Wojciechowskia ja sovimme, että komission virkamiehet ja maa- ja metsätalousministeriön virkamiehet jatkavat neuvotteluja, jotta päästäisiin seuraavalla ohjelmakaudella siihen perinteiseen tukimaksatusaikatauluun.
Sitten loppuun — puoli minuuttia, arvoisa puhemies — tällaista positiivista katsetta eteenpäin:
Olen samaa mieltä edustaja Eestilän ja vihreiden edustajien puheenvuorojen kanssa siitä, että meidän pitää satsata ravinnekiertoon ja meidän pitää saada suomalaista maataloutta irti fossiilisista lähteistä: vähemmän fossiilisia polttoaineita, vähemmän keinolannoitteita, enemmän haketta, enemmän biokaasua, enemmän ravinnekiertoa.
Lisäksi olen täysin samaa mieltä kuin kokoomuksen ryhmyri Mykkänen siitä, että elintarvikevientiä pitää vahvistaa. Meillä on selvityshenkilö sitä tekemässä. Meillä on tämä Food from Finland ‑hanke käynnissä. Itsekin olin Vietnamissa tuossa puolitoista kuukautta sitten avaamassa ovia suomalaisen sianlihan ja siipikarjan viennille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-07T15:51:16,2022-12-07T15:54:43,Hyväksytty,1.1
2022_135_81,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Ajattelin jo lopettaa debatin, mutta kun pallo heitettiin salin puolelle, niin kaksi puheenvuoroa: edustaja Tavio ja sitten edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_82,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Herra puhemies! Juurihan perussuomalaisten puheenjohtaja Purra kuvasi teille hyvin meidän uutta maaseutuohjelmaa. Teidän kannattaa käydä se lukemassa, kun ette siis selvästikään ole itse sitä lukenut. Ja kun te viittasitte vaihtoehtobudjettiin, joka ilmestyi juuri ennen tuota uutta maaseutulinjausta, siinä meillä on hyvä liikkumavara, 800 miljoonaa euroa. Se on valtava liikkumavara esimerkiksi sähkönhintojen alentamiseen, ja kuten totesimme, sehän vaikuttaa juuri maatilojen hyvinvointiin.
On hyvin erikoista ollut hallitukselta, joka luo velkaa, kun tiedetään, että Suomi on pahassa ylivelkaantumiskierteessä, että nyt perussuomalaisilta, jotka ovat esittäneet näitä säästöehdotuksia ja eivät menoesityksiä, tivataan sitten niitä tarkkoja menoesityksiä. Me on kerrottu, että 500 miljoonan edestä vähintään me tehtäisiin lisää tukea kansalaisille ja maaseudulle. Jos ei se riitä, niin se on kuitenkin enemmän kuin mitä hallitus antaa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-12-07T15:54:43,2022-12-07T15:55:52,Hyväksytty,1.1
2022_135_83,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_84,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kurviselle sanoisin rakentavasti, että kun me ehdotamme energiatukea, niin se on perusteltu ja se perustuu tosiasioihin ja viljelijöitten hätään. Hieman kyllä kyseenalaistan teidän menemistänne EU:n selän taakse. Kun esimerkiksi Saksa antoi yrityksille ja kansalaisille tuosta vaan 200 miljardia tukea, niin mahtoiko se kuinka pitkään EU-komission kanssa neuvotella? Kun me liityimme EU:hun, niin kyllähän jo perussopimuksessa sanotaan, että jokaisessa maassa pitää harjoittaa omaa ruuantuotantoa jopa niin pitkälle, että meillä on pohjoiset tuet ja muut, jos on epäedulliset olosuhteet. Nyt kun tämä tilojen lakkauttamisvauhti on niin kova, että se uhkaa meillä teollista infraa, niin täytyyhän meidän pystyä kansallisesti tekemään niitä päätöksiä, joita Ukrainan sodan force majeure ‑tilanne on aiheuttanut viljelijöille. [Leena Meri: Tehkää rohkeasti vaan!] Eihän me nyt loputtomiin voida EU:n selän taakse mennä, vaan antakaa ne rahat niille, ja jos joku haluaa, niin mennään sitten EU-tuomioistuimeen ja katsotaan, mikä on diagnoosi. [Leena Meri: Pannaan siellä hanttiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-07T15:55:54,2022-12-07T15:57:05,Hyväksytty,1.1
2022_135_85,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_86,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kristillisdemokraattien johdolla jätetty välikysymys kantaa huolta suomalaisten leivästä. Hyvä niin, sillä siitä pitääkin kantaa huolta. Lisäksi on tärkeää muistaa, että ihminen ei kuitenkaan elä yksin leivästä eikä maaseudun elinvoima ole pelkästään ruuantuotantoa. Se on suomalaisten alkuperäinen elämänmuoto ja kansallisen mielenlaadun perusta. Ruuhka-Suomi ilman elävää maaseutuyhteyttä olisi vain osa globaalia verkostotalouden saaristoa. Maaseutu on suomalaisuuden turva, jonne viime sotienkin aikana kaupunkiväestöä siirrettiin.
Perussuomalaiset ovat tehneet hiljattain hyvän maaseutupoliittisen ohjelman. Siinä lukee, että heidän pitkän aikavälin tavoitteenaan on saada maataloustuet kokonaan kansallisiin käsiin. Oikeasti tuo on hyvä asia, että halutaan maataloustuet kokonaan kansallisiin käsiin, mutta kyllä minä ihmettelen, ettei heti haluta ottaa härkää sarvista tässä asiassa vaan ilmoitetaan sen olevan vain pitkän aikavälin tavoite. Onko perussuomalaisilla tarkoitus jälleen kerran höynäyttää maaseudun väkeä ennen vaaleja, ja sitten taas vaalien jälkeen vedetään EU-liittovaltiokiimassa letkajenkkaa kokoomuksen perässä? [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Onneksi jokainen näkee ennen vaaleja, kuinka EU kompastelee USA:n perässä, eli tulevat vaalit ovat EU-ero- ja Nato-puliveivausvaalit.
Arvoisa puhemies! Minua ei kysytty mukaan tähän välikysymykseen. [Vilhelm Junnila: Miksiköhän!] Ilmeisesti pokka ei kestänyt kysyä, koska välikysymyksessä toistetaan sitä typerää hyökkäyssota-sanaa ja annetaan ymmärtää, että tämän eduskunnan sijaan maataloutemme ahdinko johtuisi muka itänaapurista. Kyllä te olette, hyvät kollegat, itse aiheuttaneet maatalouden alasajon, energiakriisin ja ihan kaiken ahdingon — ihan itse. Te olette pilanneet suhteet itänaapuriimme, ja te olette liitossa itse saatanan kanssa, joka muutti Neuvostoliiton hajottua idästä Brysseliin. KD-väeltä haluan kysyä: mistä te ammennatte tuota Venäjä-vihaa? Mistä? Jos teitä närästävät vielä edesmenneet sodat Neuvostoliiton kanssa, niin eikö teillä ole käynyt mielessä, mitä Isä meidän -rukouksessa sanotaan sen jälkeen, kun siinä ensin pyydetään omia syntejä anteeksi. Siinä nimittäin sanotaan ”niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet”.
Arvoisa puhemies! Tämä eduskunta hallitusta ja oppositiota myöten on munannut jo niin pahasti, että se ei nauti edustamieni kansalaisten luottamusta, ja sen vuoksi esitän epäluottamusta koko eduskunnalle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2022-12-07T15:57:22,2022-12-07T16:01:18,Hyväksytty,1.1
2022_135_87,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_88,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt tällä hallituskaudella on näistä välikysymyskeskusteluista ja kyselytunneista muodostunut siinä mielessä merkillinen näytelmä, että hallitus ikään kuin näkee asetelmaksi sen, että on hallituksen tehtävä kysyä oppositiolta, kun sen pitäisi olla niin, että on opposition tehtävä kysyä hallitukselta. Mutta kun oppositiolta on kysytty, niin perussuomalaiset ovat vastanneet. Meillä on varattuna vaihtoehtobudjetissamme 500 miljoonaa erilaisiin kriisitoimiin, mukaan lukien maatalouden kriisitoimiin, tulevalle vuodelle. Olemme myös esittäneet sadan kohdan maatalouspoliittisen ohjelmamme, jolla luomme suuren katteen puheillemme maatalouden merkityksestä suomalaisen huoltovarmuuden muodostamisessa. Niitä puheita me olemme puhuneet jatkuvasti, niinäkin aikoina, kun ei ole ollut niin muotia puhua huoltovarmuudesta.
Tämän hallituksen luoma kuva maatalouden nykytilasta ei oikein vastaa sitä todellisuutta, mistä kuulee, kun keskustelee ihmisten kanssa, maataloustuottajien kanssa, ja kuulee heidän ääntänsä ja heidän hätäänsä. Konkreettinen esimerkki sosiaalisesta mediasta: Tässä yhtenä päivänä eräs karjatilallinen olisi lähettänyt teurastamoon kaksi lehmää, mutta teurastamosta oli sanottu, että tänä vuonna ei enää mahdu, koska on niin paljon jonoa, kun tiloja lopetetaan niin paljon. Lehmiä ei mahdu teurastamoon, koska tiloja lopetetaan liikaa. Tämä on maatalouden nykyinen tilanne tällä hetkellä.
Maatalouden kriisi on ollut olemassa jo pitkään. Tiloja on loppunut vuosien mittaan erilaisista syistä. EU:stahan se koko alasajo lähti aikanaan liikkeelle. Tilanne oli olemassa ennen tätä kriisiä. Täytyy muistaa, että tämä kriisikin on ollut olemassa jo pitkän aikaa, jo vuodesta 2014 lähtien, kun Venäjä oikeudettomasti valloitti Krimin. Siihen kohdistui pakotteita, minkä seurauksena Venäjä kohdisti vastapakotteita länteen, ja tämä tilanne tietyllä tavalla syvensi myös Suomen maatalouden kriisiä. Se ei ole meidän syytämme, se on Venäjän syytä, mutta kriisi oli olemassa jo ennen vuotta 2014.
Mutta nyt tämän välikysymyksen ydin ei ole itse asiassa edes se, mikä kriisi oli voimassa aiemmin, vaan se, mikä kriisi on voimassa nyt. Missä tilanteessa me nyt olemme? Mitä tapahtuu ensi talvena? Miten tilojen kannattavuus kehittyy niissä olosuhteissa, kun sähkön hinta saattaa olla kymmenkertainen verrattuna entiseen? Mitä näille tiloille tapahtuu silloin, kun tulevat maksuvaikeudet eivätkä ne voi enää tuottaa ruokaa? Hallituksen vastaus puhuu tästä asiasta EU-tukien muodossa, monivuotisen rahoituskehyksen muodossa. Puhutaan, niin kuin tämä olisi aivan jokapäiväinen asia, kun vastataan tähän välikysymykseen, jossa puhutaan nimenomaan tämän kriisin hallinnasta, jonka pitäisi tapahtua nyt ja heti.
Aiemmin ihmeteltiin, mihin pääministeri ja valtiovarainministeri olivat hävinneet, jopa tästä asiasta käydyn debatin aikana, puhumattakaan listapuheenvuoroista, joita nyt alettiin käymään. Yksi vastaus tähän asiaan voisi olla se, että pääministeri lähti kovistelemaan valtiovarainministeriä mediaan, että keskusta ei saa vastaisuudessa enää tehdä irtiottoja hallituksen ohjelmasta. Sellaisen tiedon äsken saimme lukea mediasta, kun me täällä yritämme keskustella tästä välikysymyksestä. Niin paljon pääministeri kunnioittaa tämän eduskunnan arvovaltaa. Tämä hallituksen, suoraan sanottuna, pelleily tämän maatalouden tukipaketin kanssa on täysin luokatonta toimintaa. Te ehdollistatte suomalaisten maatilatuottajien, ruuantuottajien, ahdingon omille keskinäisille riidoillenne. Tukipaketit hallituksessa eivät etene, kun vihreitä närästää luonnonsuojelulain eteneminen. Tällainen toiminta ei missään tapauksessa saa jatkua. Se on isänmaalle vahingollista toimintaa. Te vahingoitatte Suomen ja suomalaisten etua toimimalla tällä tavalla. Siksi tämä hallitus pitää kaataa. Ja niinpä kannatan edustaja Essayahin tekemää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-12-07T16:01:21,2022-12-07T16:05:30,Hyväksytty,1.1
2022_135_89,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz, poissa. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_90,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kristillisdemokraatit tekivät kyselyn, johon maataloustuottajat kertoivat tämän hetken tunnelmista, ja kahdessa päivässä saimme 200 vastausta. Luen lainauksen ihan yhdestä yksittäisestä vastauksesta: ”Apulantoja ei ole varaa ostaa ensi kesäksi ollenkaan. Sähköä säästetään navetalla niin, jotta tehdään töitä halvan sähkön aikaan. Tänä kesänä tehtiin lehmille vain yksi rehusato. Ei ollut varaa satsata toiseen. Nyt mietitään, millä maksetaan paalauslasku. Se maatalouden viime keväälle luvattu tukipaketti pitää saada heti, ja ne tuet pitää jakaa vain niille, ketkä tuottaa ruokaa oikeasti, ei näennäisviljelijöille.”
Arvoisa puhemies! Maatalouden ahdinko ei koske pelkästään näitä epätoivoisia tuottajia vaan koko suomalaista yhteiskuntaa. Meitä uhkaa myös ruokakriisi, ellemme näinä epävarmoina aikoina pidä huolta elintarviketuotannon omavaraisuudesta. 
Ministeri Kurvinen, te täällä olette nyt kaivanut näitä arkeologisia muistoja ja vuosien taakse erilaisia päätöksiä, mutta nyt tällä hetkellä tämä näkymä on synkempi kuin koskaan maatalouden historiassa Suomessa. Nyt eletään sitä synkkää aikaa, nyt on reagoitava. Oli kyllä suuri pettymys, ettei hallitus tuonut — ei talousarvioesityksessä, ei lisätalousarvioesityksissä, ei täydentävässä budjetissa — niitä nimenomaan lannoitteiden ja energian hinnan nousuun tarvittavia tukia, joita täällä kyllä keskustalaiset kansanedustajat ovat lupailleet. Siksi toivon, että jos te vilpittömästi, ministeri Kurvinen, itsekin tätä ajatte — vaikka ette ole sitä kyllä kertaakaan tässä istunnossa sanonut — tämä välikysymys toimisi teille neuvotteluissa myös selkänojana, ja toivon, että täällä nyt vielä ilmaisisitte, mikä on tahtotila tässä asiassa, koska ne viljelijät, jotka ahdingossa ovat, odottavat vastausta. Ei se vastaus meille niin tärkeä ole, mutta heille se on — onko heillä tulevaisuudennäkymää jatkaa toimintaansa. Mitä enemmän toimintaa lopetetaan ja mitä enemmän laitetaan tiloja kiinni, sitä vaikeampaa sitä on ponnistaa uudestaan käyntiin sitten, kun meillä todellakin on nälkä ja on ruokakriisi.
Kuluttaja tuntee kukkarossaan jo nyt kauppakassin kallistumisen. Ruuanhintojen nousu on kiihtynyt uuteen ennätykseen — uusimpien hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten — ja tätä nousua todellakin selittävät etenkin kallistuneet lannoitteet ja energia, jotka vaikuttavat koko elintarvikeketjuun, maataloudessa, ruokateollisuudessa ja kaupassa. Ja tuotantokustannukset kasvavat entisestään kylmenevällä säällä. 
Elintarvikkeiden verotus on Suomessa korkeaa, ja sitä tulee keventää pitkällä aikavälillä. Kristillisdemokraatit esittävät vaihtoehtobudjetissa hedelmien ja vihannesten arvonlisäveron laskemista kymmeneen prosenttiin. Ajattelen, että tämä olisi kyllä kuluttajienkin kannalta, paitsi tuottajien myös kuluttajien kannalta, erittäin myönteinen uutinen. Kyllä aika monet aivan keskituloiset ihmiset ovat laittaneet viestiä, että esimerkiksi tomaattien ja kurkkujen kohdalla hinnat ovat niin korkeat, että kipuraja on jo tullut vastaan. 
Jos maatalouden kriisiin ei vastata päättävästi, eivät uudet sukupolvet ehkä enää ole valmiit jatkamaan perhetilojen toimintaa. Näitä tuen keinoja pitää etsiä niin sähkötuesta, verotuksesta, elintarvikeketjun sisältä kuin lainsäädännöstä — myös kilpailulainsäädännöstä, josta täällä on ollut puhetta. Tässä on kysymys nyt kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuudesta, on kysymys myös huoltovarmuudesta, suomalaisen ruuantuotannon omavaraisuudesta, [Puhemies koputtaa] joka näinä epävarmoina aikoina saattaa olla hyvinkin kriittinen kysymys vielä tulevina vuosina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-07T16:05:37,2022-12-07T16:10:49,Hyväksytty,1.1
2022_135_91,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Kurvisen aikataulujen mukaan nyt vastauspuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_92,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tänne vielä hetken aikaa kuuntelemaan hyviä puheenvuoroja. Tämä on todella arvokas keskustelu, ja siinä mielessä tämä välikysymys on tosi hyvä, vaikka sen perustelut muuten monella tavalla ontuvat.
Totean nyt vielä sen, että tätä edeltäjäni, nykyisen edustaja Lepän maatalousministerinä tekemää huoltovarmuuspakettia maksettiin vielä tässä syksyn aikana, elikkä sellainen väite oppositiolta, että syksyn aikana ei ole tullut mitään tukea, ei vain yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Muun muassa sika- ja siipikarjataloudelle on tullut sitä heidän tukeaan, mitä maksetaan — siinä on lisäosia maksettu — luonnonhaittakorvaukseen yli 100 miljoonaa tälle syksylle lisäosuutta. Että tätä ei myöskään saa unohtaa.
Lisäksi ehkä sellainen asia, minkä haluan tässä keskustelussa nostaa esille, on se, että vaikka tilanne on äärimmäisen vaikea — siitä tilannekuvasta olen samaa mieltä: EU:hun liittyminen oli vaikea vaihe maataloudelle, mutta sen jälkeen varmaan suurin muutos, murros ja kannattavuuskriisi on nyt tällä hetkellä maataloudessa — niin siitä huolimatta meillä on kuitenkin tiloja, joilla on nuoria yrittäjiä, jotka uskovat tulevaisuuteen. On tosi mahtavaa tavata maaseutunuoria — MTK:n nuorisotoimintaa — muita nuoria viljelijöitä, nuoria tuottajia. He ovat erittäin motivoituneita, he ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen, ja heille eivät helpot ja löysät puheet riitä, vaan täytyy puhua ihan vakavista faktoista. Ei voi vain heitellä, että kaikkia veroja ja kaikkia tukia nostetaan, vaan täytyy kohdentaa. He myös näkevät sen, että markkinan pitää toimia ja kehitystä pitää olla.
Toivon, arvoisa puhemies, tämän keskustelun pohjalta, että eduskunnassa nyt tuetaan jatkossa kaikkia kehittämistoimenpiteitä maataloudelle, ei vastusteta sitä, että kehitetään vihreämpää siirtymää niin, ettei ole niin paljon fossiilista riippuvuutta. Toivon, että kokoomus ei vastusta vaikka maatalouden neuvontaan satsaamista — te olette vaihtoehtobudjetissanne esittäneet leikkauksia maaseudun kehittämiseen, ne ovat minusta hyvin outoja. Tulkitsen tämän keskustelun nyt niin, että eduskunta varmasti yksimielisesti hyväksyy sen hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalain muuttamisesta, jonka olen tänne taloon antanut, ja toivottavasti, kun vaalitantereille mennään, kaikki puolueet, myös perinteisesti kauppaa myötäilevä kokoomus, ovat sitten tukemassa sitä, että reilun kaupan lainsäädäntöä tulee lisää.
Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on kysytty, minne pääministeri on mennyt, ja tässä kerron hallituksen puolesta, että meillä on lasten itsenäisyyspäiväjuhlat tällä hetkellä käynnissä — minusta tosi arvokas ja hieno tilaisuus. Pääministeri kykeni tunnin olemaan tässä mukana, sekin oli tärkeää keskustelulle, ja hän on nyt siellä lapsia tapaamassa, ja valtiovarainministeri liittyi hänen seuraansa. Tämä on varmaan edustajille perusteltuun kysymykseen syytä vastata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-07T16:10:53,2022-12-07T16:13:45,Hyväksytty,1.1
2022_135_93,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_94,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri... — Jaa, ministeri taisi keretä livahtamaan. [Naurua] Keskustelemme täällä tänään opposition välikysymyksestä, jonka aiheena on suomalaisen maatalouden kriisi ja kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen tulevaisuudessa. Ehkä kaikkein erikoisinta tässä keskustelussa on se, että viimeisimmät maatalouden kuristustoimet ovat tapahtuneet sellaisen hallituksen aikana, jonka olemassaolon nimenomaan keskusta on mahdollistanut. Otan tässä pari esimerkkiä keskustasta, koska täällä keskustalaiset ovat tänään niin topakasti oppositiota moittineet tästä keskustelusta.
No, eikö teidän nimenomaan pitänyt olla se suomalaisen maaseudun puolustaja? Ilmeisesti hallituksessa roikkuminen vuodesta toiseen on tärkeämpi prioriteetti kuin suomalaisen maaseudun elinvoimaisuuden ja ruuantuotannon puolustaminen. Vihreillä on se pilli, jonka mukaan myös keskusta tässä hallituksessa tanssii. Viherposeeraamisesta ja kaiken maailman vasemmistolaisesta humputuksesta on tullut keskustalle oikein sydämenasia. Se onkin tarpeen, jos aiotte ryhtyä pääkaupunkiseudun suurimmaksi puolueeksi vuoteen 2031 mennessä, mitä olette kaavailleet. No, jollainhan teidän on kilpailtava myös Kallion punavihreän kuplan sisällä. Suomalainen maaseutu ei tosin teitä sen jälkeen enää puolustajakseen tunnista, mutta sehän on teille täysin harkittu strateginen valinta.
Arvoisa puhemies! Keskusta on toki välillä väläytellyt omilleen, että ”kyllä me täällä jotain tehdään”. Tänäänkin olemme kuulleet 300 miljoonan tukipaketista. Jokainen euro maatalouteen on hyvä, mutta tässä kohtaa ihmettelen: Te pidätte valtavana tukipakettina sitä 300:aa miljoonaa — aivan valtavana ja käsittämättömänä kädenojennuksena. Samaan aikaan te pidätte 1 300:aa miljoonaa kehitysapua pienenä peanutsina, jolla ei ole mitään merkitystä Suomen budjetille. Tässä on pieni ristiriita. Sieltä olisi leikattavaa. Täällä ovat hallituspuolueen edustajat kysyneet, mistä voisi ottaa lisää maatalouteen — minun mielestäni esimerkiksi kehitysavusta välittömästi 680 miljoonaa. Lyön nimeni paperiin heti.
No, arvoisa puhemies, on aivan selvää, että tämä 300 miljoonaakin on täysin riittämätön rahasumma tähän kriisiin. Sillä ostetaan tuolla maaseudulla ehkä vähän lisäaikaa maatiloille, mutta se ei ratkaise niitä ongelmia, joita meillä maataloudessa todellisesti on. Keskustan haaveena on ilmeisesti tukiaisista elävä maatalous, jossa se voi itse toimia kirstunvartijana ja jakaa suomalaisille maanviljelijöille verovaroja, siis käytännössä heidän omasta selkänahastaan revittyjä rahoja. No, ei ole mikään ihme, että tuntuvat veronalennukset ovat keskustalle niin vaikeita toimia tehdä. Punavihreässä hallituksessa te olette ilmeisesti löytäneet sisäisen sosialistinne koko porukka.
Arvoisa puhemies! Akuutti energiakriisi on ollut hallitukselle ja erityisesti keskustalle aivan liian suuri pala purtavaksi. Ei ole tullut tarpeellisia keinoja energia‑, sähkö‑, polttoaine- tai lannoitekustannusten kohtuullistamiseksi alkutuottajille. Alkutuottajille täytyykin antaa nyt kiitosta. Te olette siellä maaseudulla venyneet ja paukkuneet äärirajoille tämän kriisin keskellä. Moni teistä menettää päivittäin elinkeinonsa, ja moni elää jatkuvan epävarmuuden keskellä sen suhteen, jatkuuko maanviljelys sillä omalla tilalla enää lainkaan. Vihervasemmistolainen hallitus ei teidän merkitystänne tälle maalle tunnu ymmärtävän lainkaan. Teidän, arvoiset tuottajat, neuvotteluasemanne elintarvikeketjussa täytyisi turvata ensi tilassa. On kestämätöntä, että te joudutte kasvaneiden kustannusten maksumiehiksi.
Arvoisalle ministeri Kurviselle olisin tässä esittänyt kysymyksen. Olen varma, että ministeri tämän kuulee ja vastaa jossain vaiheessa. Ministeri tänään kertoi, että nautapalkkioita ollaan nyt sitten tuomassa vihdoin ja viimein, mutta kysyisin: miksi te ette ole saaneet jo aikaa sitten aikaan valtioneuvoston asetusta, että lupaamanne almut, 40 prosenttia nautapalkkiosta, olisi maksettu jo joulukuun alussa? Puoliväli häämöttää, arvoisa ministeri. [Ritva Elomaa: Aivan!] Jo pitkään on ollut tiedossa, että Euroopan komission huomautukset eivät ole syynä nautapalkkioiden viivästymiseen. Komission puolella järjestelmässä ei ole tapahtunut muutoksia ohjelmakauden viimeisen vuoden aikana, mutta Ruokaviraston sivuilla lukee toisin. Palaan tähän syväluotaavasti seuraavassa puheenvuorossani.
Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta on yksimielisesti päättänyt, että tuet on maksettava sovitusti. Näin ei ole tehty. On täysin pöyristyttävää, että sovittuja tukia ei makseta silloin, kun ne luvataan. [Puhemies koputtaa] Viljelijöiden ja tuottajien täytyy osata ennakoida.
Arvoisa puhemies! Muutama sekunti menee vielä. — Ei siis ihme eikä meidän tarvitse ihmetellä, minkä takia keskusta kyykkää. Ei teidän kannata mennä enempää sinne avantoon [Puhemies: Kiitoksia, aika!] vihreiden mukana. Se on vain kylmänviileä tosiasia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-07T16:13:59,2022-12-07T16:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_135_95,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_96,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys on opposition vahvin ase, ja sitä ei käytetä turhaan ja harkitsematta. Sen ensimmäinen tarkoitus on tietysti hallituksen kaataminen, koska ei olla hallituksen toimintaan tyytyväisiä. No, tämä nykyinen hallitus saattaa kaatua ihan mihin hyvänsä, kun pääministerikin on tänään todennut, että seuraavaan kriisiin kaadutaan. Mutta tämän toinen tavoite on varmasti se, että tähän akuuttiin maatalouden tilanteeseen nyt vihdoin puututtaisiin riittävän voimakkaasti. Se on tässä se keskeinen asia.
On itse asiassa aikamoinen paradoksi, että samaan aikaan kun meillä on globaali ruokapula, joka vaikuttaa jo pakolaisvirtoihinkin, koska esimerkiksi Ukrainan toimituksissa on Venäjän hyökkäyssodasta johtuen ollut katkoksia Lähi-idän ja Afrikan suuntaan ja se on nostanut siellä merkittävästi hintoja — kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta juuri kävi Italiassa, niin kävi ilmi, että pakolaismäärät ovat tuplaantuneet ja uusista maista tulee väkeä ja osasyy siihen on nimenomaan ruuan hinnan kallistuminen ja ruuan saatavuuden vaikeutuminen — niin tällaisessa tilanteessa, jossa suomalaista maataloutta tarvitaan sekä kotimaiseen että myös vientiin entistä enemmän, meidän oman maatalouden kannattavuuden tilanne on sellainen, että tuotanto alkaa supistua.
Täällä on puhuttu jo aiemmin nimenomaan siitä, mitä on tapahtunut tilamäärissä. Se on totta, että tilojen määrä on jo vuosikymmeniä laskenut. Taisi olla Veikko Vennamo, joka täällä puhui aikoinaan sitä, että tapetaan talonpoika päivässä — nyt menee kolme talonpoikaa päivässä. Se muutos, joka nyt on tapahtunut, on iso, koska aikaisemmin se tilojen vähentyminen ei ole tarkoittanut sitä, että tuotanto on pienentynyt, vaan on ollut vain vähemmän tiloja, jotka ovat tuottaneet sen saman määrän, koska jäljelle jäävät ovat tuottaneet enemmän. Mutta nyt on olemassa iso vaara, että myöskin näitä toimintaansa kehittäneitä, investoineita nuorien viljelijöiden tiloja alkaa kaatua, osa lopettaa ja osa on pakotettu lopettamaan. Silloin ollaan ison asian ytimessä, jos alkavat todellakin meidän tuotantomäärät heikentyä, koska kukaan meistä ei voi tietää, ollaanko me sellaisessa tilanteessa, että me ollaan täysin tämän kotimaisen ruuan varassa, koska maailmassa eletään nyt hyvin epävarmoja aikoja.
Tässä tämä kannattavuus on kyllä aivan avainasia, ja ennen kaikkea kotieläintilojen kannattavuus, niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa on hyvin todettu. Sinnehän kohdistuvat nämä kaikkein kovimmat paineet: sinne kohdistuvat lannoitteiden hinnannousu, rehujen hinnannousu, energian hinnannousu, erityisesti sähkön hinnannousu ja sitten vielä nämä maksatusten viivästymiset — joihin nyt on hieman saatu apua, mutta kuitenkin. Eli nämä kaikki kohdistuvat sinne kotieläintiloille, meidän keskeisille tuottajille, juuri sinne, jossa tarvittaisiin sitä tulevaisuudenuskoa ja jonka varassa meidän ruokahuoltomme lepää.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän kannattavuuteen ja koko tähän keskusteluun siitä, mitä on tehtävä kaupan ja teollisuuden ja toisaalta tuottajien kanssa, niin tämä on nyt sellainen asia, joka varmasti on siellä maatalouden kannattavuuden tukiryhmässä, johon usea täällä paikalla oleva edustaja myös kuuluu, ihan ykkösasia, ja yritämme omalta osaltamme löytää tähän parasta mahdollista ratkaisua. Mutta sen työryhmän aika loppuu huhtikuun 1. päivä, ja jo sitä ennen tarvitaan niitä akuutteja toimia erityisesti liittyen lannoitteiden hintaan ja sähkön hintaan, jotta nyt selvitään tästä tulevasta talvesta ja tulevasta keväästä niin, että viljelijät eivät joudu vähentämään lannoitteiden ostoa ja sitä kautta myöskin sitten tuotantomäärät eivät uhkaa supistua.
Eli kyse on nyt siitä, että ihan akuuttia apua tähän tilanteeseen tarvitaan, jotta päästään yli, ja pitkässä juoksussa on sitten niin, että meidän on saatava tämä järjestelmä toimimaan niin, että sekä tuottajat, teollisuus että kauppa, kaikki kolme, tässä pärjäävät. Se ei voi olla niin, että vain tuottajan pussilla käydään, koska silloin tämä järjestelmä ei toimi ja lopulta meillä ei ole ruokaturvaa, joka on äärimmäisen tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-07T16:19:35,2022-12-07T16:24:43,Hyväksytty,1.1
2022_135_97,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_98,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää oppositiota välikysymyksestä, joka todella tärkeällä tavalla kiinnittää huomiota kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuteen ja nykytilanteen ongelmiin. On tärkeää, että me keskustelemme, mutta vielä tärkeämpää on se, että me toimimme. Epävarmassa maailmassa Suomella pitää, siis pitää, olla energiaa ja ruokaa omasta takaa. Missään oloissa Suomella ei ole minkäänlaista varaa menettää yhtä ainutta kehittämishaluista maatilaa. Suomalaisen ruuan tulevaisuus siis on yhteinen tahtomme, ja se pitää turvata. Se edellyttää maamme huoltovarmuuden ja omavaraisuuden parantamista.
Hyvä asia on se, että keskusta sai hallituksessa läpi maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poiston. Päätös on tärkeä etenkin uusiin tuotantorakennuksiin investoineille isoille maatiloille, mutta se helpottaa osaltaan kaikenkokoisten tilojen taloutta. Myös julkisilla hankinnoilla voimme osaltaan vahvistaa kotimaista elintarvikeketjua ja myös parantaa viljelijöiden asemaa markkinoilla. Keskusta katsoo, että kaikkien julkisten hankintojen pitää ensisijaisesti olla puhtaita, vähäpäästöisiä ja erityisesti suomalaisia.
Maatalouden kannattavuusongelma ratkaistaan kestävästi kuitenkin vain markkinoilla. Tuottajille pitää maksaa tuntuvasti nykyistä reilumpi korvaus. Ministeri Kurvisen valmistelemat elintarvikemarkkinalain muutokset ovat välttämättömiä toimenpiteitä näiden markkinoilla vallitsevien epäkohtien korjaamiseksi. Hyvä asia on myös se, että maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut selvityksen elintarvikesektorin kustannusindeksistä. Hyvä asia.
Puhemies! Todella meidän on, kuten puheeni alussa sanoin, toimittava. Yksi konkretia on se, että meidän on toteutettava kilpailulainsäädännön kokonaisuudistus. Vain siten tätä markkinoiden paljon puhuttua epätasapainoa on todella mahdollista korjata. Maatalous tarvitsee tukea myös tässä akuutissa kriisissä. Tässä tilanteessa kustannustuki etenkin sähkön ja lannoitteiden osalta on todella perusteltu. Tuotannon jatkuminen ja ylipäätään uusien yrittäjien hakeutuminen alalle edellyttää kannattavuuden kohenemista nykytilasta. [Puhemies koputtaa] Pitkään jatkunut heikko kannattavuus muodostaa uhan maamme huoltovarmuudelle. Huoltovarmuudessa on kyse maan kokonaisturvallisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-07T16:24:44,2022-12-07T16:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_135_99,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari poissa, edustaja Bergqvist poissa. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_100,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen äärimmäisen pahoillani siitä, että kristillisdemokraatit ovat joutuneet turvautumaan välikysymykseen hallitukselle suomalaisen maatalouden kriisistä ja joudumme tänään käymään keskustelua asioista, mitkä olisi pitänyt laittaa kuntoon jo kauan sitten. Tosiasia kuitenkin on, että suomalainen maatalous on ajautunut koko EU-ajan vakavimpaan kriisiin. Maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet ennennäkemättömällä tavalla. Maatalouden kannattavuus on nyt EU-historian alimmalla tasolla. Sanotaan, että viisas oppii virheistään eikä tee samaa virhettä kahdesti. Näyttää kuitenkin valitettavasti siltä, että tämä hallitus ei kykene tunnistamaan tekemiään virheitä ja siksi toistaa niitä uudelleen ja uudelleen.
Viimeiset vuodet, itse asiassa koko tämä hallituskausi, ovat olleet sopeutumista kriiseihin, jotka ovat tulleet ikään kuin yllätyksenä. Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan ja nyt vallitseva energiakriisi yhdessä pahenevan inflaation kanssa ovat asettaneet myös Suomen ja meidät suomalaiset uuteen tilanteeseen. Olemme joutuneet palaamaan perusasioiden äärelle. Kukapa meistä olisi vaikkapa kolme vuotta sitten oikeasti pohtinut, miten lämmitämme talvella kotimme ja selviämmekö lainkaan energia- ja sähkölaskuistamme. Elämme uutta aikaa.
Maatalous on jo pitkään ollut tilanteessa, jossa maataloustuottajat joutuvat elämään kuin löysässä hirressä päivästä toiseen. Maatalouden kannattavuudesta on puhuttu paljon, mutta hallitus on ollut kykenemätön löytämään toimivia ratkaisuja yhä pahenevaan maatalouden ahdinkoon. Tuotantokustannusten nopea nousu on tulehduttanut tilanteen lopullisesti. Toki monien maataloustuottajien, alkutuottajien, tilanne on ollut jo pitkään vaikea, mutta nyt voidaan puhua jo katastrofista. Mutta mitä tekee hallitus? Samanaikaisesti, kun hallitus on hyväksymässä Suomelle miljardiluokan lisäkuluja luonnon ennallistamiseksi, hallitus ei ole kykenevä saamaan sopua maataloustuotannon tukemiseksi, ei edes 100 miljoonalla eurolla. Tätä keskustelua seuraavat viljelijät eivät varmasti voi käsittää, kuinka hallitus, jossa on sentään keskustalainen maatalousministeri, ei pysty vastaamaan viljelijöiden hätään. Hallitus on valitettavasti epäonnistunut pahanpäiväisesti maatalouspolitiikassaan. Maatilojen konkurssit ja viljelyjen loppuminen ei ole oikea tapa ennallistaa suomalaista luontoa.
Ukrainan kriisi on osoittanut, että Suomen tulee panostaa merkittävästi nykyistä enemmän omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Energiaomavaraisuus ja taloudellisesti vankalla pohjalla lepäävä maatalous ovat yhteiskunnan peruspilareita. Suomalaiset maatilat ovat olleet ja ovat sukupolvelta sukupolvelle siirtyviä tiloja, jotka ovat turvanneet toimeentulon perheille mutta samalla taanneet suomalaisen puhtaan ruuantuotannon. Maataloustuottajat tarvitsevat varmuuden siitä, että maatalous on kannattavaa Suomessa myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Itse asiassa me kaikki tarvitsemme tuon varmuuden. Kestävässä kehityksessä puhutaan paljon lähiruuan merkityksestä. Nykyinen epävarma maailmantilanne korostaa entisestään, kuinka tärkeää on taata kotimaisen maatalouden kannattavuus. Tarvitaan varmuutta siitä, että alkutuottaja saa työstään riittävän oikeudenmukaisen korvauksen myös silloin, kun tuotantokustannuksissa tapahtuu suuria muutoksia. MTK esitti jo varhain keväällä pitkän listan toimenpiteitä maatalouden kriisiin liittyen. Kristillisdemokraatit esittivät jo kesällä sata keinoa ruokaturvan, kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Ne on toimitettu hallitukselle ja ovat olleet hallituksen vapaasti käytettävissä.
Hallituksen tulee poliittisen riitelyn sijaan ottaa maatalouden kriisi vakavasti ja osoittaa välittömästi viljelijöille riittävästi kohdennettua tukea, jotta viljelijät selviävät tulevasta talvesta. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan tämän ja tulevien hallitusten tulee löytää kestäviä ratkaisuja, joiden avulla suomalaisen maatalouden toimintakyky ja kannattavuus taataan jatkossa. On kyse paljon suuremmasta kysymyksestä kuin vain yksittäisen maanviljelijän toimeentulosta: on kysymys suomalaisen yhteiskunnan omavaraisuudesta ja kyvystä selvitä tilanteissa, joissa erilaiset kriisit uhkaavat suomalaista ruokahuoltoa. On todella ikävää, että hallitus on niin pahoin epäonnistunut niinkin keskeisestä sektorista [Puhemies koputtaa] kuin omasta ruokaturvasta, maataloussektorista, huolehtimisessa.
Hallituksen toimet ovat kaukana riittävistä. Sen vuoksi hallitus ei enää nauti luottamusta. Kannatan edustaja Essayahin tekemää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-12-07T16:28:15,2022-12-07T16:33:38,Hyväksytty,1.1
2022_135_101,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_102,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset arvostavat suomalaista ruuantuotantoa ja haluavat sitä tukea, 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä. 94 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisten elintarvikkeiden saatavuutta ja huoltovarmuutta tärkeänä. Lisäksi meidän ruokapöytäämme tulee noin 80 prosenttia suomalaisesta maataloudesta. Nämä luvut kuvaavat minusta hyvin sitä arvostusta, mitä suomalaista maanviljelijää ja maataloutta kohtaan tällä hetkellä näin kriisinkin aikana on. Ja niin se on tässäkin salissa, vaikka tässä nämä poliittiset sävyt tuolta oikealta laidalta ovat suurelta osin pääosassa.
Nyt onkin tärkeää, että kansallisesti pystymme yhdessä vastaamaan tilanteeseen. Maataloustuotannon tilanne on ollut haasteellinen pitkään ja entisestään heikentynyt energiahintojen ja kiristyneen inflaation myötä. Lisäksi tähän kriisin yhteyteen sattuu maatalouden uuden tukikauden käynnistyminen, mikä joka ainut kerta aiheuttaa tiloille maksuaikataulutusmuutoksia ja hankaloittaa tilojen maksuvalmiutta.
Toisin kuin oppositio väittää välikysymyksessä, hallitus on tarttunut härkää sarvista, niin kuin aiemmin jo totesin, tukitoimillaan. Maatalouden tilannetta on yritetty monin keinoin helpottaa: huoltovarmuuspaketti 200 miljoonaa euroa, minkä lisäksi siinä paketissa on maatalouden investointipaketti 100 miljoonaa euroa, tuotantotilojen kiinteistöverojen poisto väliaikaisena, korvausten maksujärjestelyt, elintarvikemarkkinalain uudistus, korvauspalkkioiden aikaistaminen — muun muassa.
Välikysymyksen tarkoitus on horjuttaa hallitusta, eikä se kyllä hyödytä millään tavalla maatalouden kriisiä. [Sari Tanuksen välihuuto — Sari Essayahin välihuuto] Tarvitaan yhteistä näkemystä ja eteenpäin katsovaa politiikkaa maatalouden kriisin helpottamiseksi. On selvää, että maataloutta on tuettava kriisin yli kaikin keinoin ja siihen varmaan vielä tarvitaan joitain työkaluja, niin kuin ministerikin täällä on todennut. Pitää muistaa, että ongelmat johtuvat pääosin globaaleista tilanteista, joihin hallitus on sitten yrittänyt vastata kansallisesti, mutta myös yhteisellä EU:n maatalouspolitiikalla pitää olla tässä rooli.
On selvää, että kestävä ratkaisu maatalouden ahdinkoon löytyy kestävistä ja aidoista markkinoista, ei tukipolitiikasta. Nykytasolla oleva tukijärjestelmä tarvitaan, ja sen pitää entistä paremmin kohdentua aktiivituotantoon suomalaisille perhetiloille ja perheyrittäjille. Se malli on arvokas yhteiskunnallemme — 85 prosenttia tuottajista on perheyrityksiä.
Arvoisa puhemies! Maatalouden parlamentaariselta työryhmältä odotetaan esityksiä maatalouden talouden ja kehitysnäkymien turvaamiseksi. Pitää laatia pitkän aikavälin toimintaohjelma maatalouden kannattavuuden tukemiseksi. Meillä ei ole varaa hukata yhtään tuotantotilaa, jossa murros on ollut pitkään jo käynnissä.
Itse olen erityisen huolestunut alle 35‑vuotiaiden tuottajien tilanteesta. Tapasin heitä ison joukon tuolla Kiteellä muutama viikko sitten. Heillä oli aika moniakin huolenaiheita, mutta semmoinen yleinen piirre oli kumminkin positiivinen ja tulevaisuuteen katsova, ja sitä meidän pitää tukea. Tulevalla CAP-kaudella onneksi nuorten viljelijöiden aloitustukea ja nuorten viljelijöiden täydentävää tulotukea vahvistetaan. Tuleva CAP-suunnitelma edistää suomalaisen maatalouden kannattavuuskehitystä, kun vain saamme rakenteet kuntoon. Nuorten eli alle 35-vuotiaiden viljelijöiden osuus valtakunnallisesti on pudonnut edelleen, ja se on reilu seitsemän prosenttia tuotannosta.
Talouden lisäksi on tukitoimilla panostettava maatalousyrittäjien jaksamiseen. Nykyinen 2—3 miljoonan vuosirahoitus Välitä viljelijästä ‑toiminnan tukemiseen ei ole riittävä, ja tämä tuli tuolla Kiteelläkin hyvin esille. Rahoitus on saatava pysyväksi.
Itse uskon suomalaisen maatalouden tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy tulevaisuudessa ruokajärjestelmän globaalissa työnjaossa. Pohjoisen ja vesivaroiltaan rikkaan sekä puhtaan ilmaston myötä Suomen rooli tulee vahvistumaan. Meille syntyy uusia mahdollisuuksia ruuan markkina-arvon kasvaessa ja erityisesti viennin kautta. Nyt vain on hoidettava maatalous yli kriisin ja katsottava yhdessä tulevaisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-12-07T16:33:41,2022-12-07T16:38:47,Hyväksytty,1.1
2022_135_103,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_104,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen maatalous on pelastettava hallituksen ja EU:n kynsistä. Hallitus on ollut saamaton, keskittynyt lillukanvarsiin, kauniisiin puheisiin, myötätuntoon ja punavihreään politiikkaan. Hallitus jakaa pikku tukia ja helpotuksia ja pokkuroi EU:n suuntaan, minkä ehtii. EU:n rahanjakopelissä Suomi on aina häviäjän roolissa, vaikka te mitä väittäisitte.
Hallitus ajaa maailman toiseksi kireintä ilmastopolitiikkaa ja nostaa omin toimin maataloudenkin tuotantokustannuksia ja kiristää sääntelyä, yrittäjien ja kansalaisten arjen hintaa. Ympäristöministeriön omassa ilmastoraportissakin todetaan, että ilmastopolitiikka ei maksa itseään, vaan lisää tukien tarvetta ja kasvattaa velkaa. Tällaista politiikkaa hallitus ajaa tilanteessa, jossa kotimaisten yritysten toimintaedellytyksiä olisi parannettava, tuotantokustannuksia laskettava ja tuotantopanoksia kotimaistettava. Meille tulee hätä, jos meillä ei ole omaa tuotantoa, eikä tänne tule hädän tullen EU:n ruokarekkoja, eivätkä EU:n ruoka-avun maksukortit auta, ellei kaupoissa ole tavaraa. Huoltovarmuudessa ja riskienhallinnassa ei ole kyse todennäköisyyksistä, vaan siitä, mitä tehdään, kun musta joutsen saapuu ja mahdottomaksi kuviteltu kuitenkin tapahtuu. Mahdollisimman omavarainen elintarviketuotanto alkutuotannosta alkaen on ainoa kattava suoja ennakoimatonta vastaan.
Arvoisa hallitus, ettekö te ymmärrä, ettei Suomen pidä syyllistää ja säännellä itseään hengiltä? [Sanna Antikainen: Eivät ymmärrä!] Suomen biokapasiteetin ylijäämä asukasta kohden on jo tällä hetkellä kehittyneiden talouksien korkein. Tämä ei ole nykyisen ideologisen ilmastopolitiikan ansiota, vaan tilojaan, peltojaan ja metsiään sukupolvesta toiseen vastuullisesti ja kovalla työllä hoitaneiden maaseudun asukkaiden ansiota. Suomalainen ruuantuottaja on sankari, ja suomalainen ruoka on ekoteko vailla vertaa. Hallitus on vieraantunut oikeasti tärkeästä, siitä, miten ruoka tulee pöytään. Oikeassa biokapasiteettityössä haisee lanta, multa ja sänki, polttoöljy, kuuma raivaussaha, tuore puru, nuotion savu ja hiki. Työn tuloksia puolustettaessa on haissut myös ruuti, veri ja pelko. Ja nyt pelko on palannut: valuuko se kaikki hukkaan? Eilen me toistelimme kiitollisuuttamme maamme puolustajille, mutta hallitus on tosiasiassa toimillaan antamassa pois kaikkein tärkeimpää ja kallisarvoisinta.
Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, ymmärrättekö te, mikä on tärkeintä ja kallisarvoisinta, mitä Suomella on? Miksi itsenäisyys on ollut taistelemisen ja kuolemisen arvoista? Ette te taida ymmärtää. Kun te seuraavalla kerralla liikutte Kehä kolmosen ulkopuolella, pysähtykää jonkun pellon laitaan, aukealle tai sinne metsän kainalossa olevan epämääräisen peltotilkun kohdalle. Koettakaa nähdä sielunne silmin, miten se pelto on siihen tullut. Se pelto on vuosikymmeniä, joskus vuosisatoja kestäneen, yli sukupolvien tapahtuneen raadannan tulos. Se on ollut sitä kivien kampeamista, keräämistä, sarka- ja piiriojien ja sitten salaojien kaivamista, peltomaan kasvukunnosta huolehtimista ja tietysti sitä viljelemistä. Suomen ja ihmiskunnan tarvehierarkiassa kallisarvoisinta, mitä meillä on, on se kasvukuntoinen pelto, siitä huolehtivat ihmiset ja näiden ihmisten elämisen mahdollistavat paikalliset yhteisöt ja infra. Meillä ei ole varaa menettää tätä kaikkea. Suomea ei ole ilman näitä ihmisiä. Ilman heitä emme voi myöskään auttaa ketään.
Arvon hallitus, teille ovat miljardit olleet taskurahaa, mutta ette nytkään kykene laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja auttamaan maataloutta selviämään täysin kohtuuttomista vaikeuksista. Teidän pitää luopua välittömästi ylikireistä ilmastotavoitteista ja sääntelystä, teidän täytyy lähteä toteuttamaan perussuomalaisten sadan kohdan maatalousohjelmaa. Suomen maatalous pitää pelastaa, ei nujertaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-12-07T16:38:49,2022-12-07T16:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_135_105,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_106,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia niin sanottuja kokoavia huomioita keskustelun tässä vaiheessa:
Ensinnäkin debatissa tein kysymyksen ministerille seuraavasta EU-ohjelmakaudesta, joka tuo monia heikennyksiä kotieläintiloille, ja ministeri Kurvinen sitten ihmetteli, mikähän juttu tämä on. Tämä liittyy pohjalaiselta sikafarmarilta saamaani sähköpostiin. Luen sen nyt tässä selvyyden vuoksi — olisin sen mielelläni kertonut siinä debatissakin, mutta vaikka nimi mainittiin, en saanut vastattua: ”Suoria tukileikkauksia tulee, kun luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus lakkaa ja viitemäärään perustuvaa sika- ja siipikarjatalouden tukea leikataan. Tämä tietää meidän tilalle 15 000 euron tukimenetystä. Nauta-, vuohi- ja lammastiloille tuosta luonnonhaittakorvauksen leikkauksesta palautetaan puolet eläintukien kautta, sika- ja siipikarjatiloille leikkauksen kompensointi jää sen varaan, miten tila pystyy hyödyntämään eläinten hyvinvointikorvausta. Tämän hetken tiedon mukaan hyvinvointikorvauksen toimenpiteillä ei pystytä korvaamaan tukileikkauksia läheskään riittävästi sika- ja siipikarjatiloille, eli miinusta on tulossa.” Eli tähän viestiin perustui kysymykseni maa- ja metsätalousministerille.
Arvoisa puhemies! Mennään eteenpäin. Pari muuta huomiota:
Ministeri totesi omassa puheenvuorossaan, että hallituksen EU-vaikuttaminen on ollut aktiivista. Tästähän on eduskunnassa keskusteltu nyt ennallistamisasetuksen yhteydessä, ja voikin nyt kysyä: jos se on ollut aktiivista, niin mihin suuntaan? Nimittäin liittyen tähän ennallistamisasiaan, joka liittyy maatalouden kannattavuuteen myös tulevaisuudessa, Suomessahan vieraili pari viikkoa sitten liettualainen ympäristökomissaari — sukunimeä en muista, mutta liettualaiselta se nimi kuulosti — ja hän kertoi itse asiassa siinä haastattelussa, muistaakseni Ylellä, että Suomi oli aluksi myönteinen komission esitykselle ennallistamiseen mutta komissaarinkin ihmetykseksi muutti kantansa jossain vaiheessa. Puhujan arvio on se, että kanta muuttui nimenomaan sen johdosta, että tämä kotimainen kansallinen keskustelu herätti tilanteen, että täältä on nyt todella isoja ikävyyksiä tulossa, ja että hallitus vasta siinä vaiheessa, kun olivat unilukkarit liikkeellä, heräsi sitten toimeen — näin minä ainakin tämän asian ymmärrän.
Sitten vielä kolmantena asiana näihin maksatusaikatauluihin ja maksatusten viiveisiin: Ministeri kertoi, että ilmeisesti eläinpalkkioitten osalta on myönteisiä uutisia tulossa, ja hyvä niin, mutta meillä maksatusaikataulun osalta on haasteita. Niin kuin tiedetään, nyt on uusi EU-ohjelmakausi käynnistymässä, ja kun olen edustaja Lepän kanssa ollut 2014 täällä toimessa ja ollaan tehty paljon työtä maa- ja metsätalouden puolesta ja kun täällä keskustelussa nyt mentiin sinne Jyrki Kataisenkin hallituskaudelle, niin muistanpas senkin, että silloinhan oli keskusta oppositiossa ja silloinen oppositiopuolue keskusta ei hyväksynyt tukien maksatuksen siirtoa ja totesi — olikohan tämä nyt sitten joku tiedote, todennäköisesti: ”Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo on ratkaisijan asemassa, ja hän ei voi mennä EU:n selän taakse. Ratkaisu on puhtaasti kansallisissa käsissä.” Näin sanottiin silloin tiedotteessa, ja silloin ministeri Orpo hoiti tämän asian. On kohtuullista odottaa, että tässä tilanteessa ministeri Kurvinen toimii samalla tavalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-07T16:44:06,2022-12-07T16:48:39,Hyväksytty,1.1
2022_135_107,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_108,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun puhutaan maataloudesta ja sen kriisistä, ei puhuta vain viljelyalasta, pellon raivaamisesta tai syrjäseutujen asioista. Puhutaan kokonaisista perheistä, ylisukupolvisesta elämäntavasta ja maaseudun sydämestä. Puhutaan Suomen huoltovarmuudesta, ruokaomavaraisuudesta ja koko Suomen pärjäämisestä. Puhutaan suomalaisista, jotka omistavat koko elämänsä puhtaan ja kotimaisen ruuan tuottamiseen.
Nyt kotimainen maatalous ja maatalousyrittäjät ovat siinä tilanteessa, että elämäntyöstä luovutaan hälyttävää vauhtia. Se ei ole helppo päätös, eikä sitä tehdä kevyin perustein, sillä pelissä on usein rakkaita eläimiä, velvollisuudentunto Suomea ja suomalaisia kohtaan ja, kuten sanottua, ylisukupolvinen elämäntyö.
Tuotantokustannukset ovat nousseet rajusti maatalousyrittäjille, ja jos jo aiemmin on keikuttu kannattavuuden rajoilla, on yhtälö nyt aivan mahdoton. Hallituksen tehtävä on tuottaa nopeasti ratkaisuja, jotta kevätkylvöt voidaan tehdä ja jotta meillä on ruokaa tuottavia tiloja jatkossakin, ja tuoda näitä esityksiä eduskunnan käsiteltäväksi. Näin ei ole toimittu, ja viimeinenkin toivo suli hallituksen keskinäisiin riitoihin.
Tämä kriisitilanne on ollut päällä jo pitkään. Ja vaikka hallitus keväällä tukipaketin maataloudelle kohdisti, se ei ollut riittävä, eikä se kohdentunut oikein. On suorastaan järkyttävää, että meitä kaikkia suomalaisia koskettavaa maataloutta ja sen tilannetta käytetään hallituksen sisällä eräänlaisena kauppatavarana ja koston välineenä. Näin ei hoideta yhteisiä asioita, hyvä hallitus. Välikysymys tuli siis aivan tarpeeseen.
Arvoisa puhemies! Maaseudulla tarvitaan kaikenlaista toimeliaisuutta. Maatila siellä maaseudulla työllistää pitkän ketjun muitakin elinkeinoja eläinlääkäreistä logistiikkaan. Mistä loppuu ruuantuotanto, katoaa pikkuhiljaa kaikki muukin. Katoavat muuten myös ne perinnebiotoopit, maatalousympäristön erityislaatuinen luonto, jossa elää monenlaisia uhanalaisia lajeja. Siitä harvemmin kuulee huolestuneita puheenvuoroja luontopuolueeksi itseään tituleeraavilta vihreiltä, vaikka muutoin he tuntuvat olevan äärettömän huolestuneita luonnon tilasta.
Me perussuomalaiset julkaisimme vastikään uuden maatalouspoliittisen ohjelmamme. Ohjelmassa tunnistetaan maaseudun merkitys kokonaisturvallisuudelle ja omavaraisuudelle, ja ohjelma sisältää sata toimenpidettä maaseudun hyväksi. Tämän akuutin ja nopeasti ratkaistavan kriisin lisäksi tarvitsemme ihan todellisia tulevaisuudennäkymiä maaseudulle. Vastakkainasettelun aika on ohi. Suomi tarvitsee sekä maaseutua että kaupunkeja. Ne eivät ole toistensa vastakohtia, vaan täydentävät toisiaan. Suomessa tarvitaan aivan uudenlainen ajattelutapa, ja viimeinkin on aika panna asiat tärkeysjärjestykseen. Perussuomalaisille se tarkoittaa ennen kaikkea suomalaisten turvallisuuden takaamista. Alkutuotanto ja omavaraisuus ovat sen ytimessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-07T16:48:45,2022-12-07T16:52:36,Hyväksytty,1.1
2022_135_109,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_110,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun aloitin täällä eduskunnassa vuonna 1987, elimme aikaa, jolloin maataloustuloratkaisu tehtiin aina palkkaratkaisun aikoihin ja sen maataloustuloratkaisun tekivät MTK, ruotsinkielinen tuottajajärjestö, maa- ja metsätalousministeri ja valtiovarainministeri. Eli silloin olivat koolla Erkki Liikanen, Heikki Haavisto ja Reino Uronen, ja he tekivät koko maataloustulosta sopimuksen, joka takasi viljelijöille tietyn toimeentulon, ja valtio vastasi kustannuksista siltä osin kuin tuottajahinnat eivät riittäneet viljelijöiden toimeentulon ja toiminnan turvaamiseen.
Sitten vuonna 92—94 käytiin EU-jäsenyysneuvottelut, ja tuossa ratkaisevassa vaiheessa Heikki Haavisto oli ulkoministerinä ja kävi Pertti Salolaisen kanssa nuo neuvottelut, ja itse olin EU-ministeriryhmän jäsenenä. Käsittelimme tuota pakettia aina osina, ja viimeisenä neuvottelujen ongelmakohtana oli maatalous. Se oli keväällä 94 helmi—maaliskuun vaihteen aikaan. Muistan, kun ulkoministeri Haavisto tuli Salolaisen kanssa Brysselin viimeisistä neuvotteluista, joita kreikkalainen komissaari oli vetänyt ja kovasti kurmuuttanut suomalaisia, joten Haavisto oli hyvin murtunut ja myrtynyt. Hän totesi, ettei tästä mitään tule, suomalainen maatalous ei EU-rakenteita ja -politiikkaa kestä. No, siitä huolimatta, vaikka hänen viestinsä oli tällainen, tässä salissa pitkien, pitkien keskustelujen jälkeen hyväksyttiin liittyminen Euroopan unioniin ja silloiseen Euroopan yhteisöön. Tuo liittymissopimus oli Suomen maatalouden osalta erittäin heikko, samaten alue- ja rakennepolitiikan osalta tulos oli aika lailla huono maaseudun kannalta.
Suomi liittyi siis Euroopan unioniin huonolla maataloutta koskeneella sopimuksella — tai sopimuksella, jonka osana tämä oli — ja silloin vuosien 94—95 vaiheilla liityttäessä meillä oli noin 105 000 maatilaa. Nyt on muuten pikkusen yli 40 000, eli kyllä on jokaisen hallituksen aikana tällä kaudella, EU-jäsenyyden aikana, tiloja hävinnyt roimasti.
Nyt on se tilanne, että konkurssi uhkaa. Tähän mennessä on ollut niin, että tilat ovat kasvaneet ja viljelijät ovat selvinneet eikä ole ollut tilanne, jossa viljelijät olisivat olleet selkä seinää vasten, niin kuin nyt on näiden hirvittävien kustannusten takia.
Sitten EU-jäsenyyden aikana on käyty aina seitsemän vuoden välein neuvottelut seuraavan seitsenvuotiskauden ohjelmasta, ja jokaisissa ohjelmaneuvotteluissa Suomen maatalous on ollut kärsijä. Muistan hyvin, kun ministeri Sirkka-Liisa Anttila hoiti viitisentoista vuotta sitten noita neuvotteluja: silloin tapettiin suomalaisten karjatilojen menestymisen mahdollisuuksia aika voimakkaalla otteella. Se toteutui vasta sitten 2014 vaiheilla, ja sen jälkeenkin joka kerta on aina huonompi ja huonompi tulos saatu EU-neuvotteluissa, ja näin ollen olemme sitä kautta sellaisessa tilanteessa, että meillä ei paljon toivoa ole, jos pysymme tässä yhteisessä maatalouspolitiikassa, jolla on omat etunsa mutta joka ei kuitenkaan johda kestävään talouteen missään vaiheessa.
Sitten on ollut näitä muita ongelmia pitkin matkaa, erityisesti vuosina 2017—18 oli ensin kuiva vuosi ja sitten märkä vuosi, vai oliko se toisinpäin, ja se johti viljelijät suureen ahdinkoon, josta ei vieläkään olla selvitty. Nyt on sitten ollut korona, ja nyt tuli sota, joka on nostanut nämä energiahinnat, lannoitteiden hinnat ja muut pilviin, ja viljelijät ovat syvässä ahdingossa.
Arvoisa puhemies! Kun kello käy, niin lopetan tähän, ja jos mahdollista, pyydän uuden puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-07T16:52:43,2022-12-07T16:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_135_111,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Hyvä, kiitoksia. — Totean vain, että ennalta varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Sen jälkeen puheenvuorojen suositeltu pituus on viisi minuuttia. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_112,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionin epäonnistuneiden toimien, huonojen kansallisten päätösten sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena Suomen maatalous on ajautunut kriisiin. Polttoaineiden, lannoitteiden, sähkön ja muiden maatalouden peruselementtien hinnat ovat nousseet voimakkaasti, inflaatio on jo yli kahdeksan prosenttia. Alkutuottajien kustannukset nousevat kovaa vauhtia, ja heidän saamansa yrittäjätulo per tila on laskenut dramaattisesti. Alkutuottajien keskeisin haaste on kannattavuusongelma: kun tuottaa jotain, viivan alle ei jää kuin pelkkä miinus. Läheskään kaikilla tiloilla ei ole puskurivaroja, ja monet ovat jo vakavissa maksuvaikeuksissa. Paine ja velat ovat kovia, ensi kevään kylvöt ovat edessä, ja eläimet odottavat navetassa rehua. Lannoitteiden hinnat ovat yli kaksinkertaistuneet muutaman edellisen vuoden aikana. Kasvihuoneviljelijät ovat suurissa vaikeuksissa merkittävästi kohonneiden sähkölaskujen kanssa, ja kotimaiset kasvikset uhkaavat loppua kaupoista. Tilanne on viljelijöiden osalta jo niin vakava ja kriisi niin pitkällä, että kotimainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus ovat vaarassa. Omavaraisuuden vahvistaminen on olennainen osa huoltovarmuutta ja isänmaamme kokonaismaanpuolustusta.
Arvoisa puhemies! Maatalouden kriisiytyessä hallitus ei ole kyennyt toimimaan tilanteen korjaamiseksi, vaan sen sijaan hallitus on itse kriisiytynyt. Hallitus riitelee, eikä se ole saanut sopua aikaan maatalouden riittäväksi tukemiseksi. Kärsijän asemassa tässä näytelmässä on valitettavasti koko maatalouselinkeino. Keväällä annettu tukipaketti maataloudelle ei ollut riittävä. Se annettiin myös aivan liian myöhään ja kohdistettiin väärin. Ruuantuotantoa olisi pitänyt tukea enemmän, mutta sen sijaan tukea meni kaikkeen muuhun, esimerkiksi näennäisviljelyyn.
Lisäksi maatalouteen kohdistuva byrokraattinen taakka on tällä hetkellä aivan liian suuri, kuten myös vaatimukset ilmasto- ja ympäristötoimista, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kustannuksia. Näin vakavassa kriisitilanteessa näistä vaatimuksista tulisi joustaa välittömästi. Ilmasto- ja ympäristötoimet eivät saa kaatua maanviljelijän maksettavaksi.
Arvoisa puhemies! Nyt on aika palauttaa pikaisesti suomalainen ruuantuotanto sille kuuluvaan arvoonsa. Maatalouden tuottajat ovat epäoikeudenmukaisesti kärsineet vuosikausia ilmastosyyllistämisestä ja syytöksistä ympäristön turmelemisesta. Tällaisen mustamaalaamisen on nyt kerta kaikkiaan loputtava. Suomalaiset haluavat syödä puhdasta kotimaista ruokaa. On kaikkien etu, että viljelijät ja tuottajat voivat jatkaa elinkeinoaan. Jos hallitus kuitenkin edelleen jatkaa maatalouden laiminlyöntiä, ei ruokaa ole pian kukaan tuottamassa. Kun ala, tuotantomäärät ja osaaminen ajetaan kerran alas, on niitä vaikea enää nostaa ylös. 
On myös syytä nostaa esiin se epäkohta, että omilla markkinoillamme kotimainen ruoka ei ole samalla viivalla tuontiruuan kanssa. Esimerkiksi Suomessa vaadittavat korkeammat tuotantoeläinten hyvinvoinnin standardit eivät ole voimassa monissa muissa maissa, joista Suomeen ruokaa tuodaan. Tämä näkyy hinnassa. Tuontiruualta on edellytettävä samoja korkeita standardeja esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyen kuin meillä kotimaassakin. [Ritva Elomaa: Näin on!]
Arvoisa puhemies! On käsittämätöntä, ettei hallitus ole ottanut maatalouden hätää vakavasti. Maatalouden on annettu vajota pahimpaan kriisiin pitkään, pitkään aikaan, vaikka hallituksella on ollut tilaisuuksia reagoida maatilojen ahdinkoon. Perussuomalaiset ovat odottaneet hallitukselta pikaisia lisätoimia, mutta valitettavasti esityksiä ei ole kuulunut eikä näkynyt. [Jari Leppä: Mites teidän vaihtoehtobudjetti?] Nyt on tärkeää painottaa, että maatalouden kannattavuutta tulee parantaa lukuisin erilaisin toimenpitein.
Arvoisa puhemies! Toimiva kotimainen maa- ja metsätalous on hyvinvoivan ja turvallisen yhteiskuntamme keskeinen peruspilari. Hallituksen on nyt viimein aika ryhtyä tekoihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-12-07T16:58:09,2022-12-07T17:03:09,Hyväksytty,1.1
2022_135_113,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_114,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kustannuskriisi on tosiasia, joka vaatii hallitukselta nopeita ja määrätietoisia toimia. Suomen maatalous on jo pidemmän aikaa kamppaillut vakavan kannattavuusongelman kanssa. Tämä uhkaa jopa kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuutta. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 maatilaa. Vuonna 2021 tämä luku oli enää alle 45 000. Tämän voi tulkita tosielämän palautteena Suomen harjoittamasta maatalouspolitiikasta. Tuotantokustannuksia on kasvattanut vauhdilla muun muassa energian, lannoitteiden ja rehujen hinnannousu sekä myös turhan kireä ympäristöpolitiikka. Huoltovarmuutemme romuttuu, jos maatalous ajetaan alas, sillä ruuansaannin turvaaminen on aivan välttämätöntä. Myös maataloustuottajien henkisestä jaksamisesta tulisi huolehtia, sillä se vaikuttaa alan vetovoimaan ja erityisesti alaa harkitsevien nuorten uravalintoihin.
Hallitusohjelmassa tunnistetaan kyllä, että maatalouden kannattavuuden heikkeneminen on pitkään jatkunut kehityssuunta. Keinoina maatalouden tukemiseen hallitusohjelma tarjoaa muun muassa kannattavuuden parantamisen, riittävän tukitason turvaamisen ja viljelijöiden aseman edistämisen ruokaketjussa. Nyt on kohta neljä vuotta vierähtänyt. Hallituskausi lähenee loppuaan, ja nämä ruuantuottajille toiveita antavat kirjaukset voidaan heittää romukoppaan. Hallitus on pettänyt nyt lupauksensa. Suomalaiset tuottajat on jätetty oman onnensa nojaan. Kovasti hehkutetusta maatalouden 300 miljoonasta, siitä tukipaketista, suuri osa valui erilaisiin hankkeisiin eikä juuri lämmittänyt vaikeuksien keskellä kamppailevia tilallisia.
Suomalaiset tuottajat kilpailevat samoilla markkinoilla ulkomaisten tuottajien kanssa. Suomessa elintarvikkeiden laatuun ja tuotannon eettisyyteen panostetaan. Sen sijaan monissa kilpailijamaissa on ongelmia esimerkiksi hygienian ja tuotantoeläinten kohtelun kanssa ja taso on todella paljon Suomea perässä. Täällä eläinten hyvinvointiin satsataan tuotantoeläintenkin kohdalla, ja uusi eläinten hyvinvointilaki tuo myös tähän lisäpanostuksia. Niitä ei saa vaarantaa. Mielestäni EU-tasolla tulisikin edellyttää sekä valvoa eläinten hyvää kohtelua nykyistä tarkemmin. On käsittämätöntä, että suomalaista tuottajaa rangaistaan hintakilpailussa oikealla ja kestävällä tavalla toimimisesta. Miksi tänne tuodaan elintarvikkeita, joissa ei ole huomioitu näitä tärkeitä asioita — niitä asioita, joita suomalainen tuottaja tekee?
Arvoisa puhemies! Maataloustuottajat tarvitsevat nyt tuntuvaa tukea. Tuen riittävyyden lisäksi tukien maksaminen viiveellä on todella suuri ongelma. Tämä on täysin kestämätöntä ja väärin. Hallituksen on reagoitava tähän nopeasti, jotta tukien maksu tapahtuu jatkossa viiveettä. Kotimaisilla ruokamarkkinoilla määräävät elintarviketeollisuus ja kauppaliikkeet. Tuottajat ovat tähän asti jääneet neuvotteluissa jalkoihin. Tarvittaessa valtion on puututtava peliin. Tuottajahintoja on nostettava, mutta tiukassa taloustilanteessa hinnannousua ei voi siirtää suoraan kuluttajien maksettavaksi. Toisin sanoen välikäsien on kannettava vastuu. Kotimaisten elintarvikkeiden menekkiä tulee edistää esimerkiksi edellyttämällä selkeämpiä alkuperämerkintöjä, jotta kuluttaja tunnistaa kotimaisen tuotteen. Myös elintarvikevientiin on panostettava, sillä suomalaisilla laatutuotteilla olisi varmasti enemmän kysyntää maailmalla, jos vain markkinoitaisiin hyvin, mutta niitä markkinamiehiä nyt ei ole löytynyt tähän päivään mennessä, kovin hyviä ainakaan. On todella kestämätöntä, että perunanviljelijät joutuvat heittämään osan sadosta pois, kun se ei mene kaupaksi. Suomen julkisten laitosten tarvitsisi nostaa kotimaisen ruuan käyttöä lähes 100 prosenttiin.
Arvoisa puhemies! Syksyn budjettiriihi oli tappio maataloudelle, ja hallituksen riitojen seurauksena ei parannuksia ole näköpiirissä, päinvastoin. Hallituksen on nyt iskettävä tiskiin suomalaisen maatalouden pelastuspaketti. Jos näin ei tapahdu, ei ole myöskään luottamusta hallituksen kykyyn hoitaa Suomen asioita.
Ja näin lopuksi: Täällä elintarvikelakia parannetaan, ja se on hyvä maataloudelle. Kansanedustaja, entinen ministeri Leppä on ajanut tätä asiaa, niin että kiitos hänelle siitä. Nyt myös ministeri Kurvinen ilmoitti, että nämä eläinpalkkiot maksetaan ajallaan, nautapalkkiot. [Puhemies koputtaa] Ruokaviraston sivuilla lukee edelleen 2023, aivan kuten Peltokangaskin tähän asiaan puuttui. — Kiitos. [Jari Leppä: Se on vanha tieto!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-07T17:03:13,2022-12-07T17:08:32,Hyväksytty,1.1
2022_135_115,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_116,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Riittävä oma elintarviketuotanto on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta. Reilun vuoden aikana syksystä 20—21 lähtien maatalouden yrittäjätulot ovat suorastaan romahtaneet. Maatilatalouden kustannuskriisi, eli tuotantopanosten ja sähkön hinnannousu, on ajanut maataloustuottajat niin suuriin vaikeuksiin, että heidän selviämisensä edellyttää hallitukselta nopeita ja vaikuttavia toimia. Tilanne vaikuttaa alan tulevaisuudennäkymiin ja siihen, kuinka tulevaisuudessa on mahdollista saada jatkajia ja nuoria yrittäjiä elintarviketuotantoon.
Maatalouden energiaveron palautus on oikeansuuntainen toimi, mutta nykyisessä tilanteessa se ei ole lainkaan riittävä. Sen rinnalle tarvitaan muita vaikuttavia toimenpiteitä. Jotta vaikuttavuutta saavutetaan, on tärkeää, että toimenpiteet kohdennetaan niille tiloille, jotka ovat kärsineet kustannuskriisistä eniten ja jotka osallistuvat ruuantuotantoon.
Arvoisa puhemies! Elintarvikeketjussa kaupalla on nykyisissä olosuhteissa suorastaan määräävä valta-asema. Tuottajan neuvotteluasema siinä kokonaisuudessa on heikko. Minkä vuoksi hallitus ei ole ryhtynyt aikaisemmin vahvempiin toimiin taatakseen alkutuottajalle oikeudenmukaisen aseman elintarvikeketjussa? Ongelmat ovat olleet jo pitkään tiedossa. Minkä vuoksi hallitus ei ole tarpeeksi ajoissa valmistellut elintarvikemarkkinalain uudistuksia, joilla olisi saatu aikaan konkreettisia muutoksia tilanteeseen?
Ilman konkreettisia toimenpiteitä tilanne on johtamassa maatilojen lakkauttamisiin ja suomalaisen ruokatuotannon supistumiseen entisestään. Tämä on tulevaisuudenkuva niin satokasvien viljelyn kuin karjatalouden puolellakin. Onko hallitus riittävästi sitoutunut suomalaisen maatalouden ja ruokaturvan ylläpitämiseen kaikissa olosuhteissa? Ja jos hallitus väittää olevansa siihen sitoutunut, miten se näkyy nykyisessä tilanteessa?
Arvoisa puhemies! Yltiöpäiset ilmastotoimet ovat lyöneet lujaa maataloustuottajiin. Suomen ruokaomavaraisuus on heikentynyt ja heikkenee yhä enemmän. Ilman omia maatalousyrittäjiä meille tulee nälkä silloin, kun huoltovarmuutta koetellaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-12-07T17:08:36,2022-12-07T17:11:29,Hyväksytty,1.1
2022_135_117,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_118,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” oli joskus Puolustusvoimien mainoslauseessa, ja se sopii nyt tähän keskusteluun hyvin monellakin tapaa. Maanviljelijöilläkin ja kotieläintiloja pitävillä ihmisillä pitäisi olla selvästi tiedossa, mikä on se tarkoitus, minkä takia he tekevät työtä. Se on hämärtynyt tässä viime vuosien aikana, maatalous on ollut heikosti kannattavaa, ja sen takia hyvin monet tilat ovat ajautuneet vähän niin kuin siihen tilaan, että välttämättä ei enää jatkajaa löydy. Aikaisemmin oli maausko ja semmoinen sukuvelvollisuus jatkaa sitä tilaa, mitä on suvulla pidetty, ja nyt siitä on tullut mielestäni sukurasite.
”Tee työtä, jolla on tarkoitus” sopii myös tänne saliin. Tuossa muutaman kerran ministerit ovat sanoneet, että tehkää sieltä oppositiosta lakiesityksiä, että jos ne ovat hyviä, niin me ne hyväksymme. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Minun mielestäni tämä asia on aivan hunningolla. Olen sillä tavalla pettynyt tähän asiaan, ja pikkuisen meni tuossa, arvoisa puhemies, edellisen puhemiehen aikana herne nokkaankin, kun ei saanut käyttää puheenvuoroa tärkeästä asiasta ja esittää ministerille kysymystä. Tuleekin väistämättä mieleen, onko se tämmöisenä televisiolähetysaikana vaarallista antaa puheenvuoro perussuomalaiselle edustajalle, joka on myös maatalouden parlamentaarisessa työryhmässä tällä hetkellä.
Arvoisa puhemies! Olen 24.10. tehnyt lakialoitteen täydentämään lakia maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistosta. Siinä on semmoinen tilanne, että elinkeinoverolain piirissä olevat maatilat, osa niistä, eivät nykyisen lain mukaan saa verottajan tulkinnan mukaan tätä kiinteistöverohelpotusta. Tämä kiinteistöverohelpotus, jota minä olen esittänyt — semmoinen täydennys siihen nykyiseen lakiin — mahdollistaisi tämän kiinteistöverohelpotuksen myös elinkeinoverolain piirissä oleville maatiloille. Kyse on siis siitä, että osa maatalouden harjoittajista on elinkeinoverolain piirissä ja silloin heidän tuotantorakennuksensa, ainakin osan heistä, on merkattu kiinteistörekisteriin teollisuusrakennuksina ja verottajan tulkinnan mukaan sen kiinteistöverohelpotuksen saa vain maatalouden tuotantorakennuksista, joina normaalisti ne maatalouden harjoittajien rakennukset on rekisteröity kiinteistörekisteriin.
Arvoisa puhemies! Haluan kysyä, miksi hallitus ja ministeri Kurvinen ovat sivuuttaneet tämän lakialoitteen. Tämä on puolitoista kuukautta sitten tehty. Tämä on aivan päivänselvä asia. Minä uskon, että täällä salissa on yhteinen tahtotila siitä, että nämä kaikki saisivat sen, mutta ei vain näytä siltä, että tätä hyväksyttäisiin. Liekö väärän puolueen edustaja, joka sen on tehnyt. En tiedä, pitäisikö minun nyt tehdä tämä lakialoite uusiksi ja kerätä siihen perussuomalaisten, kristillisten, kokoomuksen ja myöskin keskustan nimet, [Toimi Kankaanniemi: Seuraavalla kaudella!] kun nyt keskusta näyttää osaavan käyttää maalaisjärkeäkin joissakin asioissa.
Arvoisa puhemies! ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” — tämä pitäisi täälläkin sisäistää. En minä huvikseni ole tullut tänne näitä lakialoitteita tekemään. Haluaisin oikeasti, [Puhemies koputtaa] että maatalouden kannattavuus paranisi Suomessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-07T17:11:33,2022-12-07T17:16:52,Hyväksytty,1.1
2022_135_119,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_120,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä debatissa oli aika erikoinen tilanne, kun ministeri Kurvinen aikoi lukea listaa siitä, montako tilaa lopetettiin silloin, kun ministerinä toimi Petteri Orpo kokoomuksesta. Tämä oli aika erikoinen kilpalaulanta, koska ei kai ole kenenkään — ja varsinkaan Suomen — edun mukaista kilpailla siitä, kumman aikana on lopetettu enemmän tiloja. Tämä oli aika hämmentävä keskustelu, onneksi se on nyt päättynyt.
Tuossa keskustan ryhmäpuheessa mainittiin myös, ettei hallitus ole seisonut tumput suorana maatalouden ahdingon edessä. Olen tästä samaa mieltä: hallituksen haitalliset toimet ovat edelleen heikentäneet ruoka-alan tilaa. Puheessa mainittiin myös tuleva vaalikausi. Toiveet siis asetetaan tulevaisuuteen eli siihen, että joku muu korjaa hallituksen aiheuttaman vahingon.
Hyvin usein maatalouden ahdingosta puhuttaessa keskitytään alkutuotantoon ja päivittäistavarakauppaan. Pienempään roolin jäävät foodservice-tukkukauppa, ravintolat ja ruokapalvelut. Nämä työllistävätkin suoraan ja välillisesti noin 300 000 henkeä. Mutta mikä ruoka-alalla työllistää 40 000 henkilöä noin 1 850 yrityksessä? Millä teollisuudenalalla ovat suurimmat välilliset työllisyysvaikutukset? Missä yksi työpaikka synnyttää kolme muuta työpaikkaa? Vastaus on elintarviketeollisuus, ja siitä on hyvin vähän täällä tänään keskusteltu. Mutta miten hallitus sitä kohteleekaan: Uusimpana on esitys, jossa kotimaisten marjojen ja hedelmien luontainen sokeri asetetaan veroraipan kohteeksi juomissa. Esimerkiksi mustikkamehu saa merkittävän veronkorotuksen, mutta ulkomaisten light-tuotteiden, kuten sokerittoman Red Bullin, osalta vero laskee. [Ritva Elomaa: Oho!] Tämä tilanteessa, jossa koko ruoka-ala on ahdingossa.
Hallituksen on syytä muistaa, että koko ruoka-ala maksaa vuosittain veroina ja veroluonteisina maksuina yhteiseen kassaan peräti 10 prosenttia koko Suomen verokertymästä. Hallituksen tuleekin turvata elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja ennakoitavuus. On turha mainostaa hyvää huoltovarmuutta, jos sen tukijalkaan, eli elintarviketuotantoon, kohdistuu jatkuvasti lisää kustannuksia. Kannustankin hallitusta etsimään ratkaisuja koko ruokaketjun yhteistyönä. Tämä voidaan tehdä nykyisen lainsäädännön puitteissa. Toimialakohtaiset sitoumukset ja muut itsesääntelytoimet ovat toimiva keino hallituksen tuottaman huonon lainsäädännön sijaan. Elintarvikeala onkin jo ottanut itseään niskasta kiinni esimerkiksi energiatehokkuuden sopimusjärjestelmän kautta.
Yritystukiakin täällä on jälleen haluttu vaalien lähetessä vähentää, mutta olisi tärkeämpää muuttaa niiden kriteerejä, jotta myös elintarvikeyritykset pääsisivät osalliseksi investointien julkisesta tuesta. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Nyt hallitus on kohdistanut ne vain tiettyjen teollisuusalueiden yrityksille ja usein aika arveluttavilla keinoilla. Sääntelyyn ylipäänsä tarvitaan malttia, ja yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta. Veronkorotukset ja muut hallituksen kustannuksia lisäävät toimet toisaalta sitten taas edelleen heikentävät huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja kuluttajien valintamahdollisuuksia.
Ja puhuuko kukaan täällä enää ruokaturvasta? Sehän on meidän mahdollisuus. Se on kilpailutekijä kotimaisille, vastuullisesti tuotetuille elintarvikkeille. Kasvua saadaan viennistä, mutta se edellyttää, että viennin edistämiseen saadaan riittävät resurssit. Asiaa pitää lähestyä toimitusvarmuuden ja kustannusten näkökulmasta. Se edellyttää muutakin kuin veronkorotuksia. Se, että verotamme puhtaita kotimaisia luonnontuotteita yhä enemmän, ei ole toimiva resepti vientivetoiselle teollisuudenalalle, eikä se palvele myöskään kuluttajaa. Näyttääkin siltä, että hallitus on hypännyt Coca-Colan joulurekkaan, kun lapsiperheen aamiaispöytään on jatkossa entistä edullisempaa ostaa keinotekoisia amerikkalaisia litkuja. Siis veron osuus Red Bullin kevyttuotteissa ja esimerkiksi Coca-Cola Zerossa laskee, mutta kotimaisista aineksista tehdyissä mansikkasmoothiessa ja mustikkamehussa nousee. Tämä tilanteessa, jossa keskusta johtaa sekä maa- ja metsätalousministeriötä, [Puhemies koputtaa] maa- ja metsätalousvaliokuntaa että vielä ympäristövaliokuntaakin.
Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen oli täällä aiemmin paikalla, mutta liisi aika nopeasti tuosta aitiosta. [Puhemies: Nyt aika alkaa olla täynnä!] Red Bullin mainoksessa todetaan, että sen nauttiminen kasvattaa siivet. Jäin miettimään, onko ministeri Kurvinen myös kasvattanut siivet vai mikä selittäisi tällaisen verokohtelun kotimaisia luonnonantimia kohtaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-07T17:16:57,2022-12-07T17:22:42,Tarkistettu,1.1
2022_135_121,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisat edustajat, totean, että tämä viisi minuuttia etukäteen varatuille puheenvuoroille ei ole suositus, vaan puhemiesneuvoston päätös. Elikkä viisi minuuttia on rajana. — Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_135_122,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hetki sitten edustaja Mäenpää sanoi, että hän ei saanut esittää kysymystä ministerille. Omalla kohdallani kiitän siitä, että puhemies antoi minulle mahdollisuuden kysymyksen esittämiseen ministerille, mutta minä taas en saanut ministeriltä minkäänlaista vastausta siihen kysymykseen, ja siksi vähän toistan taas tätä asiaa. Elikkä se oli kysymys turvepelloista ja turpeen käytöstä. Me tiedämme, että kolmasosa Suomen maapinta-alasta on turvepohjaista ja 12 prosenttia meidän peltopinta-alasta on turvepeltoja, jotka tuottavat hyvin, ainakin kuivina kesinä, ja sitten me tiedämme, että siellä on kasvuturve, kuiviketurve ja energiaturve, ja sitten kun turve on hyödynnetty sataprosenttisesti, sinne istutetaan havumetsää ja saadaan hiilinielukin siitä vielä. Mielestäni tämä on tärkeä aihe keskustella juuri nyt, kun meillä on akuutti kriisi maailmassa.
Tänään täällä olemme huomioineet, että maataloutta on tällä hallituskaudella kyllä kuritettu poikkeuksellisen paljon. [Sanna Antikainen: Kiitos keskustalle!] Tämä ei ole ollenkaan linjassa sen kanssa, että maatalouden sekä omavaraisuuden merkitys on viime vuosien aikana kuitenkin noussut arvoon arvaamattomaan. Tässä herää väkisin kysymyksiä, ja ehkä keskeisin ongelma maassamme on, että maataloutta pidetään liian paljon ympäristö- ja ilmastorikollisena. Tämäntyyppisiin johtopäätöksiin väistämättä täällä on tänä päivänäkin tullut. Eihän tämän näin pidä olla. Maatalous pitäisi ensisijaisesti nähdä jokapäiväisen elämän välttämättömien tarpeiden täyttäjänä ja huoltovarmuuden takaajana.
Se viesti, joka maataloustuottajilta toistuvasti kuuluu, on, että he haluavat tulla toimeen markkinaehtoisesti. Nykyinen tukiriippuvainen maatalous ei ole kestävällä pohjalla. Erityisesti EU-tukien maksatus on epävarmaa, ja näyttää, että kansallinenkin tukipaketti jää antamatta hallituksen sisäisten kahnausten takia. Siksi on aivan käsittämätöntä, että maatalous joutuu hallituksen poliittisten kriisien ja kiistojen sijaiskärsijäksi. Siis pitkällä tähtäimellä maatalous on saatava vähemmän tukiriippuvaiseksi, ja siksi me perussuomalaiset kannatamme, että maataloustuet on ainakin saatava kokonaan kansallisiin käsiin. Eihän ole mitään mieltä siinä, että kierrätämme rahaa EU:n kautta ja sitten jätämme vielä matkalla osan sinne jaettavaksi muihin maihin. Tämä solidaarisuusajatus, mikä meillä on erittäin vahva täällä Suomessa, tulee kyllä meille maksamaan paljon. Se on kallis asia taloudellisesti, ja kyllä se on henkisestikin vaikea juttu.
Toinen asia: Valitettavasti nyt ministeri Kurvinen on poissa, mutta tässä ministerin eräässä kyselyssä kysyin häneltä, näkeekö hän huolia siitä, että varsinkin pienet maatilat nyt kärsivät tässä kriisissä vielä enemmän, koska heillä ei ole sitä massahyötyä, mitä on suurilla, ja hänen vastauksensa oli kyllä minun mielestäni suuri pettymys. Hän sanoi, että nyt Koskela on ymmärtänyt asian aivan väärin, että meidänhän pitäisi nähdä huoli niistä suurista maatiloista, koska silloin kun ne menevät konkurssiin tai jokin niistä menee konkurssiin, miljoonaluokan tappiot tulee. Me perussuomalaiset ajattelemme tästä asiasta niin, että Suomi tarvitsee sekä pieniä että suuria maatiloja eikä esteitä tai turhaa byrokratiaa esimerkiksi tilan pelto- tai eläinmäärän kasvattamiseen. Pientilallisten mahdollisuuksia toimia pitäisi tukea ruokatuotannossa, ja heille olisi kehitettävä kannustimia ja uusia tukimuotoja, millä tavalla saataisiin myöskin heidät pysymään mukana. Siinähän on paljon pieniä maatiloja, joissa on toinen työpaikka jo ja käydään päivisin töissä ja viikonloppuisin ja iltaisin hoidetaan sitä maataloutta. Tälläkin tavalla pysyisi se tilojen määrä, koska tässähän on suuri riski ja vaara, että kun nyt on 45 000 tilaa, niin kymmenen vuoden päästä meillä on ehkä 10 000 tilaa, ja mielestäni se on katastrofi.
Maaseudun vetovoimalle tärkeää on myös säilyttää nykyinen kylä- ja lähikoulujen verkosto. Kyläkoulu on niin paljon muutakin kuin vain paikka opiskella. Tutkimuksista tiedämme, että kyläkoulun lakkauttaminen nopeuttaa alueen kuihtumista ja keskittää ihmisiä entistä enemmän kaupunkeihin. Suomen Kylien ehdottama kymmenen miljoonan euron tukipaketti pitää toteuttaa ehdottomasti. Myös oppilaaksiottoalueita pitää tarkastella uudelleen, elikkä kuntarajat eivät saa olla esteenä käydä kyläkoulua ja lähikoulua. Tässä tarvitaan nykyistä parempaa seutuyhteistyötä. 
Eli kannatan edustaja Essayah’n tekemää epäluottamuslause-esitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-07T17:22:50,2022-12-07T17:27:58,Hyväksytty,1.1
2022_135_123,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_124,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen 1860-luvun suuret nälkävuodet ovat toistaiseksi viimeinen rauhanajan nälkäkatastrofi koko Länsi-Euroopassa. Lyhyessä ajassa vuosina 1866—1868 alle kaksimiljoonaisesta kansastamme kuoli 270 000 henkeä. Näistä kuolemista noin 150 000 oli nälän ja nälkäkriisiin liittyneiden kulkutautien aiheuttamia. Pahimpana vuonna 1868 kuoli yli 137 000 ihmistä eli noin kahdeksan prosenttia väestöstä. Se on niin suuri osuus, että sillä pääsee koko tunnetun ajan suurten ja tuhoisien nälkäkriisien pelottavalle listalle. Vaikka koko 1860-luku oli epätavallisen kylmä ja sateinen, niin ei suuria nälkävuosia eikä nälänhätiä yleisemminkään voida selittää vain yksittäisillä tekijöillä. Huomattavaa on, etteivät nälänhädät tapahdu ilman yhteiskuntaan ja päätöksentekoon liittyviä ongelmia. — Hallitus, haluan tällä lyhyellä historian kertauksella muistuttaa teitä siitä, mihin teidän maatalouden alasajopolitiikkanne voi pahimmillaan johtaa. Päätöksiä tehdessä on aina pidettävä pahimmat vaihtoehdot mielessä, jotta ne voidaan estää tekemällä oikeita päätöksiä niiden välttämiseksi.
Arvoisa puhemies! Tilannekuva suomalaisen ruuantuotannon suhteen on karmiva. Suomessa on nyt menossa kotimaisen maatalouden kriisin huippu, jonka kaltaista ei ole modernina aikana aiemmin koettu. Suomen maatalouden tilanne on yksinkertaisesti katastrofaalinen. Koska kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen on yksi huoltovarmuuden peruspilareista, on selvää, että mikäli te, hallitus ja keskusta, jatkatte teidän pelkkää lorvimistanne siellä ministerikyydeissänne, niin seurauksia te voitte pahimmillaan laskea jopa ihmishengissä. Monella maatilalla kustannusten räjähdysmäinen kasvu — lannoitteet, polttoaineet, ylikireät ympäristövaatimukset — on johtanut akuuttiin rahoituskriisiin, sillä viivan alle ei jää mitään, ja jos viivan alle ei maanviljelijällä jää mitään, tuloksena ovat lopettavat tilat ja suomalaisen ruuantuotannon loppuminen. Sen jälkeen meitä erottaa nälkäkriisistä enää vain eskalaatio Itämerellä, joka pysäyttäisi tuontiruuan tulon, ja voitte olla varmoja, että historiallinen vainoajamme käyttäisi tämän tilanteen hyväkseen ja odottaa varmasti sitä kieli pitkällä.
Arvoisa puhemies! Omavaraisuus on ollut aina elinehto koko meidän maamme olemassaololle. Energiansaannin lisäksi on välttämätöntä turvata ruuantuotanto. Maatalouden kriisiin tulee vastata sekä pidemmän aikavälin että lyhyen aikavälin toimenpiteillä, ja nyt tällä hetkellä me tarvitsemme niitä lyhyen aikavälin toimenpiteitä. Hallituksella on ollut monta mahdollisuutta tämän kolmen ja puolen vuoden aikana reagoida maatilojen nykyhetken ahdinkoon siten, ettei tilojen pakkolopettaminen olisi kiihtynyt. Viime keväänä hallituksen tukipakettia maataloudelle odotettiin pitkään. Kun se lopulta tuotiin eduskuntaan, oli se näivettynyt huomattavasti ja rahaakin päätyi tiloille myöhään. — Arvoisa puhemies, puheeni on kesken, joten jatkan sitä seuraavassa puheenvuorossani. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-07T17:28:00,2022-12-07T17:32:50,Hyväksytty,1.1
2022_135_125,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_126,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Isoisäni oli maanviljelijä. Hän opetti minut rakastamaan maata. Hän opetti, että maanviljelijät ovat tärkeitä maamme puolustajia. Suomalainen puhdas, kotimainen ruoka on tärkeä osa isänmaamme huoltovarmuutta.
Kokemamme kriisit ovat kirkastaneet suomalaisen maatalouden ja ruuan merkitystä. Keskustalla on ollut maa- ja metsätalousministerin salkku kohta kahdeksan vuotta. Maatalouden hyväksi on sinä aikana tehty valtavan paljon. [Sanna Antikainen: Ei ole!] Viimeiset vuodet olen saanut vierestä seurata ministereiden ahkeraa työtä. Siitä huolimatta maatilojen tilanne on juuri nyt sodan seurausten, inflaation ja energiakriisin vuoksi äärimmäisen vaikea. Lisää toimia tarvitaan edelleen.
Opposition vaihtoehtobudjetit eivät kuitenkaan lupaa hyvää. Sieltä ei löydy kunnollisia ratkaisuja maatalouden auttamiseen. Kristilliset tekevät tässä toki poikkeuksen.
Maatalouden kannattavuutta on pyritty ratkaisemaan viime vuosien aikana monella tavalla. Kestävä kannattavuus tarvitsee terveen markkinan, reilun kaupan syntymisen tänne Suomeen. Tarvitsemme sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä.
Ne puheet, että mitään ei ole tehty, eivät kyllä pidä paikkaansa. Tällä kaudella tehtiin historian suurin maatalouden apupaketti, joka oli yli 300 miljoonaa euroa. Suuri osa siitä kohdistui aktiiviviljelijöille, vaikka toisin on väitetty. Sen osia ovat muun muassa luonnonhaittakorvauksen lisämaksu, pohjoisen alueen maatilojen lisämaksu, maatilojen poikkeuksellinen mukautustuki sekä energiaverojen palautus vuodelta 2021. Tärkeä on myös maatiloille myönnetty kiinteistöveron palautus vuodelle 2022.
Maatalousministerin johdolla on vaikutettu EU:n uuden rahoituskauden neuvotteluihin niin, että suomalaisen maatalouden ja maaseudun tuet nousevat noin kuusi prosenttia uudella seitsemän vuoden ohjelmakaudella. Tämä tuntuu oppositiolta kokonaan unohtuneen.
Olemme myös pääomittaneet maatilojen investoinneille tärkeää Maatilatalouden Kehittämisrahastoa noin 170 miljoonalla eurolla. Makera auttaa tiloja investoimaan ja rakentamaan tulevaisuuttaan. Olemme alentaneet maatalouden sähköveron EU:n vähimmäistasolle. Sähköveron alennus koskee yli 30 000:ta maatalousyritystä.
Yli kymmenen vuotta valmisteltu eläinsuojelulaki viedään tällä kaudella maaliin. Lakiuudistus kohentaa eläinten hyvinvointia, mutta ei häädä tuotantoa ulkomaille. Muutokset ovat kohtuullisia myös tuottajille. Siirtymäajoilla turvataan mahdollisuus sopeutua ilman hätää muutoksiin.
Arvoisa puhemies! Kaikesta tästä huolimatta maatalouden tilanne on vaikea. Käsillä olevat kriisit vaikuttavat tuotantopanosten hintoihin. Ukrainan sodan sytyttyä hinnat ovat nousseet valtavasti. Esimerkiksi sähkö ja lannoitteet ovat suuria haasteita maatiloille. Tuottajahinnat eivät ole kehittyneet läheskään samalla tavalla, vaikka keskustelut kaupan kanssa ovat saaneet tilanteeseen parannuksia, jotka eivät kuitenkaan riitä, kun sota aiheuttaa niin suuren kustannusten nousun.
Perimmäinen syy on siis ruokamarkkinoiden toimimattomuus. Maatalouden kannattavuuskehitys on ollut heikko. Ennätystuloksia ovat tehneet niin kaupan sektori, energiayhtiöt kuin lannoitevalmistajat. Kauppasektori on pystynyt siirtämään kohonneet kustannukset kuluttajahintoihin. Kohonneet hinnat eivät ole siirtyneet ketjussa alaspäin elintarviketeollisuuteen ja tuottajille. Ruokaketju ei kerta kaikkiaan toimi. Kaupalla on ketjussa ylivertainen asema, ja se hyödyntää sitä täysimääräisesti. Siksi suuremmille uudistuksille on tarve, ja siitä esimerkkinä on kilpailulainsäädännön kokonaisuudistus, joka tulee tehdä seuraavalla kaudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-07T17:32:52,2022-12-07T17:38:05,Hyväksytty,1.1
2022_135_127,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_128,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymys koskettelee tärkeää aihetta. Ruuantuotanto on huoltovarmuuden perusta, ja sen jatkuvuus tulee turvata. Näin on tehty Suomessa aina. On ymmärretty, että tässä on asia, josta ei voi tinkiä, ja näin tulee tehdä jatkossakin.
Nyt on kuitenkin poikkeukselliset ajat. Ja kaikista hyvistä teoista, joita edustaja Kinnunenkin tuossa ansiokkaasti luetteli, esimerkiksi huoltovarmuuspaketti, joka oli 300 miljoonan kokoinen, todella iso, ja kohdentui valtaosin jo maatiloille, on merkittävä asia. Erityisesti nostan sieltä vaikkapa kiinteistöveron palautukset tai LFA-tuen, joka tulee suoraan kaikille peltohehtaareille konstailematta — ei toki osu kaikista suurimmin kriisissä oleville tiloille painotetusti, mutta nämä ovat erittäin hyviä tukia samoin kuin polttoaineveron palautukset.
Mutta poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia, kuten pääministeri on sanonut. Hän on todennut tämän vaikkapa sähkömarkkinoista silloin, kun on puhuttu siitä, että hintaa pitää pystyä alentamaan. Ja nythän, jos ei hintaa ole pystytty alentamaan, ainakin valtio saa kassaansa tulevaisuudessa rahaa, kun siellä on tällainen ylimääräisen arvonnousun ylimääräinen vero. Mielestäni elintarvikesektorilla pitää pystyä tekemään poikkeuksellisena aikana poikkeuksellisia toimia. Pitää pystyä tarkastelemaan sitä, että kohonneet kustannukset pystytään nyt jollain lailla kompensoimaan, vaikka niitten kuuluu tulla normaalitilanteessa markkinoilta. Jos ei sähkön hinnassa tai lannoitteitten hinnassa tulla vastaan, meillä on tulossa tuotannon romahtaminen. Meillä on tällä hetkellä jo tilanne kotieläintuotannossa, että siellä on niin pitkät teurasjonot, että teurastamot eivät ehdi niitä vetää, kun tiloja lopettaa niin hurjaa vauhtia. Siellä on tilanne, että välitysvasikat eivät mene kaupaksi, kun myös lihantuotantotiloja lopettaa niin hurjaa vauhtia. Meillä on tilanne, että kasvihuoneviljelijät eivät enää laittaneet talvea varten uutta satoa kasvamaan. Se tarkoittaa, että ensi talvena syödään enemmän kuin koskaan ulkomaisia tomaatteja ja kurkkuja. Tätäkö me haluamme tulevaisuudessa? Emme me sitä halua, eli meidän pitää joitakin ratkaisuja asiaan löytää.
Kun sanoin, että tärkeintä on, että hinta tulisi markkinoilta — sitähän viljelijätkin haluavat — niin meidän pitää kyllä tehdä vielä isompia remontteja elintarvikemarkkinoihin. Olen kiitollinen, että tämä hallitus on sellainen, että tässä ollaan voitu viedä eteenpäin esimerkiksi elintarvikemarkkinalain uudistuksia, jotka ovat hyvään suuntaan — esimerkiksi se, että ei tarvitse suoraan niitten, jotka toimittavat elintarvikkeita kaupalle, ottaa pilaantuvia elintarvikkeita takaisin, kun kauppa vetää ennätysvoittoja tällaisessa tilanteessa, käyttää hädänalaisia hyväkseen. Onhan se niin, että kun voitot ovat huimat, niin pitää se riskikin pystyä kantamaan. Ja on myöskin hyvä, että elintarvikemarkkinavaltuutettu saa lisää valtaa.
Mutta kyllä seuraavan hallituksen on otettava ohjelmiinsa kilpailulainsäädännön kokonaisuudistaminen. Jos ajattelee, että meillä on Euroopan keskittynein kauppa Suomessa — oikeastaan kaksi suurta sisäänostajaa, jotka sanelevat muulle ketjulle hinnan — ja että meillä on esimerkiksi kauppapinta-alaa 25 miljoonalle ihmiselle viiden miljoonan ihmisen maassa, niin kyllähän siellä löysiä olisi kaupan puolella, ennätystuloksia tehtailevalla ahneella tukkukauppasektorilla. Meillä täytyisi olla mahdollisuus luoda niin iso vastavoima, että siellä neuvotteluissa pärjätään, ja meidän tulisi pystyä luomaan valtion toimesta se indeksi, jos ei se siellä ketjussa automaattisesti synny, niin että nousevat panoshinnat siirtyvät eteenpäin.
Lisäksi haluan, [Puhemies koputtaa] että elintarvikkeitten merkinnöissä näkyy merkintä ”Tämä tuote ei täytä suomalaisen lainsäädännön vaatimuksia”, [Puhemies: Aika!] mikäli se on muualta tuotu eikä täytä suomalaisen lainsäädännön vaatimuksia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-07T17:38:11,2022-12-07T17:43:41,Hyväksytty,1.1
2022_135_129,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_130,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varsin hyvältä näyttää suomalaisen maatalouden tulevaisuus, kun on kuunnellut täällä opposition puheenvuoroja tämän iltapäivän ajan. Olen seurannut maataloutta vuosikymmenet aitiopaikalta — muutaman vuosikymmenen maa- ja metsätalousyrittäjänä, sitten Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitossa MTK:ssa tuossa läheisellä Simonkadulla Maalaistentalossa, sitten viisi vuotta Osuuspankkikeskuksessa muun muassa maa- ja metsätalousosaston päällikkönä ja sitten noin 20 vuotta täällä eduskunnassa — ja kyllä minun kokemukseni on se, että keskusta on aina ollut maatalousasioissa tuulenhalkaisijana. Ja tilanne on ollut se, että esimerkiksi kokoomus ei ole koskaan ollut aloitteellinen maatalousasioissa, sen verran läheltä näitä olen seurannut. Se on kuitenkin sitten vaivoin peesannut perässä ja joutunut hyväksymään erilaisia ratkaisuja maatalouden hyväksi. Tämä on tosiasia, jonka nyt haluan tässä sanoa julkisesti.
No, se on selvä tietysti, että maatalous tarvitsee tässä akuutissa tilanteessa tukea erityisesti tietysti energia- ja lannoitekustannusten nousun johdosta, mutta tietysti kaikki muutkin kustannukset ovat nousseet myös maataloudessa. Uskon, että tämä hallitus, kun nyt päästään näistä luonnonsuojelulakiriidoista eroon, myös toteuttaa tämmöisen maatalouden paketin. Tässä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.
Sitten meillä on tämä parlamentaarinen maatalousryhmä, jossa minäkin olen, ainoana keskustan edustajana. Siltä odotetaan sitten näitä erittäin tarpeellisia pitkän tähtäyksen ajatuksia, ja tietysti se valmistelee ensi hallituskauden, eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen, maatalousohjelmaa, ovat siinä hallituksessa sitten mitkä puolueet tahansa, ja sen takia siinä ovat mukana kaikki parlamentaariset voimat, kaikki täällä edustettuina olevat puolueet. Tehtävä ei ole järin helppo. Muutamia asioita siellä on jo löydetty. Henki on ollut hyvä tässä työryhmässä, ja uskon, että sieltä ehdotuksia tulee. Tämmöisiä merkittäviä ehdotusten siemeniä on jo, mutta kyllähän se tosiasia on, että EU:n yhteinen maatalouspolitiikka on ollut jatkuvasti varsin suuri ongelma Suomen maataloudelle. Kiven takana ovat ne mahdollisuudet muuttaa tätä maatalouspolitiikkaa. Komissio pitää tiukasti kiinni omista valtiontuki- ja muista linjauksistaan. Nyt tietysti on ollut mahdollisuus poiketa niistä jonkin verran koronan ja nyt vielä tälläkin hetkellä, ymmärtääkseni, Ukrainan sodan takia, joten tätä mahdollisuutta nyt pitää käyttää.
No, valitettavasti edustaja Harkimo ei ole enää täällä, hän on siirtynyt kotiin luultavasti, mutta haluaisin korostaa, että kun hän on alkanut tällaiseksi maatalousmieheksi myöskin, niin hänen olisi hyvä tulla edes kerran käymään tässä parlamentaarisessa maataloustyöryhmässä, jonka jäsen hän on. Se on kokoontunut kuitenkin jo syyskuun alusta lähtien, melkein kolme ja puoli kuukautta, eikä hän vielä ole tehnyt siellä debyyttiään. Me odotamme kovasti, että Hjallis Harkimo tarmokkaana maatalousmiehenä ja Liike Nytin johtajana tulisi kerran edes käymään siellä.
Sitten edustaja Mäenpäälle sanoisin, kun hän kaipaa tätä elinkeinotoimintana harjoitettavan maatalouden sinänsä hyvää asiaa, että näillekin tiloille, joita on noin 4 000 ilmeisesti — en ole varma tuosta luvusta, sanoinko nollan liikaa; taitaa olla 400, mutta kuitenkin se on merkittävä ryhmä — pitäisi voida palauttaa tämä kiinteistövero. Kysymyshän on tiloista, joilla ei ole suoraa kytkentää peltoviljelyyn, ja he ostavat rehunsa, mutta ihan samanlaisia kotieläin- ja kasvihuoneyksikköjä ne ovat kuin kaikki muutkin vastaavat yksiköt. Tämä koskee siis kotieläin- ja kasvihuonetiloja. — Ja 400 niitä on, tarkistan tuon luvun nyt tässä lopussa. — Siitä on valmis hallituksen esitys ollut jo kuukauden. Edustaja Mäenpään ei kannata enää nähdä vaivaa sen lakialoitteensa kanssa, [Puhemies koputtaa] kunhan se vain saataisiin tänne eduskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-07T17:43:42,2022-12-07T17:48:53,Hyväksytty,1.1
2022_135_131,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_132,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme välikysymyksestä liittyen maatalousyrittäjien erittäin vakavaan tilanteeseen ja ahdinkoon. Meillähän tämä toimintaympäristö on todella vaikea tällä hetkellä. Tässä on monia tapahtumia viime aikoina tapahtunut, ja tilanne maatalousyrittäjän näkökulmasta on erittäin vakava. Kun joka päivä saan yhteydenottoja maatalousyrittäjiltä, niin mielestäni tämä välikysymys on ihan oikeutettu.
Maatalouden kannattavuuskriisi on syventynyt talouskriisiksi viime syksystä lähtien. Toki tilanne on ollut vaikea jo vuodesta 2014: silloin oli Krimin valtaus, silloin tulivat pakotteet, viennin romahtaminen ja todellakin niin sanottu halpuuttaminen, eikä tuotantokustannuksia ei ole saatu kunnolla katettua markkinoilta. No, nyt on sitten lisäksi vielä tätä talouskriisiä, joka nyt on tapahtunut — Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, tuli pakotteet, suuret vaikutukset ruuantuotantoon, energian hinta on noussut, sähkön ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet, kaasun ja polttoöljyn saatavuus on heikentynyt, toimitusketjut ja toimitusvirrat ovat muuttuneet, on tuotantokustannusten raju nousu ja vielä lisäksi sato-ongelmat. Kyllä voi sanoa, että kotieläintuotanto on erinomaisen ja erityisen suurissa vaikeuksissa. Haluan todeta myös sen, että tämä kustannuskriisi koskee niin alkutuottajia kuin elintarviketeollisuuttakin. Konkurssiuhka on todellinen koko ketjussa, ja siitä syystä ketjun jokaisesta lenkistä olisikin pidettävä huolta.
Mitä tässä pitää tehdä? Sanon suoraan, että paljon on tehtykin, mutta pelkillä lyhytjänteisillä teoilla ei kuitenkaan saavuteta pitkäjänteistä tulosta. Nyt on kuitenkin satsattava näihin lyhytjänteisiin tapahtumiin ja tekoihin mutta myöskin pyrittävä siihen, että saadaan pitkäjänteisesti kehitettyä tätä alaa. Itse tulen tuolta Etelä-Pohjanmaalta ja voin sanoa, että meille on tärkeää siellä, että pellolta pöytään saadaan puhdasta ruokaa. On myöskin huoltovarmuuden näkökulmasta erittäin tärkeää, että meillä on omaa tuotantoa, ja siksi teen terveystieteilijänä kaikkeni, että me saadaan jatkossa kotimaista puhdasta ruokaa koko Suomessa, ihan huoltovarmuudenkin näkökulmasta.
Mutta niin kuin sanoin, paljon on tehty. Silloin ministeri Lepän aikana oli Reijo Karhisen raportti, jossa on paljon hyviä toimia, ja niitä on jo toteutettukin.
Ja sitten tietysti, mistä täälläkin on puhuttu: kyllä sen tuottajan pitäisi parempi hinta saada. Minä olen tehnyt aloitteitakin siitä, että julkiset hankinnat pitäisi nyt katsoa, kun meillähän on pitkät sopimukset kunnissa ja kuntayhtymissä. Kyllä mielestäni tässä nyt olisi hyvä, että kaikki lähtisivät näihin talkoisiin mukaan ja pitäisi pystyä huomioimaan kustannusten nousu ja sitä kautta huoltovarmuuden turvaaminen, hyvinvointialueet, kunnat ja kuntayhtymät. Nämä pitkät sopimukset ovat todella hankalia. Täällä on puhuttu hankintalain uudistuksesta, mutta itse olisin sitä mieltä, että hankintalakiin pitäisi saada myös tämä huoltovarmuuskirjaus. Jos siellä olisi ollut nyt tämä huoltovarmuuskirjaus, niin nyt olisi kyllä pystytty puuttumaan näihin pitkiin sopimuksiin.
Sitten tietysti tuotantokustannuksiin tukia, tukimuotoja. Siellä on sähkömarkkinoihin vaikuttaminen, kustannusten hillintä ja kompensointi, kustannustuet ja niin edelleen. Tästä on pitkä lista myös kokoomuksen omassa listassa.
No, sitten katsoin näitä MTK:n viittä teesiä. En nyt rupea niitä täällä luettelemaan, koska ne MTK:n sivuiltakin löytyvät. Mielestäni siellä on ihan hyviä asioita, mutta yksi akuutti on nimenomaan tämä, että kun CAP on tuomassa maksuaikatauluihin lykkäykset, niin nyt pitäisi kyllä huolehtia, että maksatusten myöhästyminen ei aikaansaisi pahaa tilannetta vaan nyt pankitkin tulisivat siinä vastaan.
Viennistä sanon, mitä täällä on sanottu myöskin, että meidän pitäisi saada vienti vetämään, nimenomaan vientiä enemmän ja siihen tulee kiinnittää huomiota. Myös kuluttajien käyttäytymiseen liittyen toivon, että me suosittaisiin kotimaista ja nimenomaan siellä omalla paikkakunnalla olevien maatalousyrittäjien tuotteita.
Elintarvikemarkkinalain muutoksista on nyt täällä jo puhuttukin. Kyllä siinä tietysti reipasotteista ministeriä tarvitaan, että nämä oikeasti saataisiin, kun nyt on aika maltillinen. Ja sitten tietysti me tarvitaan kotimaisen ruokatuotannon turvaamiseksi ihan tällainen ruokastrategia.
Sitten yrittäjien hyvinvoinnista voin vielä puhua myöhemmin, mutta nyt aika loppuu. Siihen minulla on sitten vielä sanottavaa lomituksen näkökulmasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-07T17:48:55,2022-12-07T17:54:03,Hyväksytty,1.1
2022_135_133,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_134,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää keskustelua, kuten tämä edeltävä puheenvuoro edustaja Risikolta.
Vaikuttaa siltä, että eduskuntaryhmät kautta linjan jakavat huolen tuottajien tilanteesta ja suomalaisen ruokahuollon tulevaisuudesta, mutta ajatellen tätä välikysymyksen terävintä kärkeä, jossa kysytään, mitä nyt tässä akuutissa kannattavuuskriisissä hallitus tekee, siihen ei kyllä valitettavasti ole tullut vastausta. Täällä maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari totesi, että keskusta kyllä olisi energia- ja lannoitetukeen osoittamassa rahoitusta, mutta hän antoi ymmärtää, että muut hallituspuolueet eivät siihen ole valmiit. Ihmettelen sitä, aikovatko hallituspuolueet, keskusta mukaan lukien, olla tukemassa hallitusta tässä välikysymysäänestyksessä, kun tästä keskeisestä hallituksen keinosta, hallituksen nyt tähän tilanteeseen tarvittavasta keinosta, ei ole mitään sopua eikä tietoa.
Monille muille sektoreille on löytynyt tukea sähkön hinnan noustessa, ja ajattelen, että Venäjän hyökkäyssodasta johtuva energiakriisi ei saa johtaa Suomen ruuantuotannon huoltovarmuuden heikkenemiseen eikä maatilojen alasajon kiihdyttämiseen. Niin ruuan tuotannolle kuin sen kulutuksellekin on asetettu kovia muutospaineita ilmastonmuutoksen nimissä, ja toki maataloudessa onkin suuri päästövähennys- ja hiilensidonnan potentiaali, mutta helposti silti unohtuu, että maatalouden päätarkoitus ei ole toimia hiilinieluna vaan tuottaa suomalaisille ruokaa. Ja jos viljelijät sinnittelevät kannattavuutensa äärirajoilla, niin kyllä silloin on turha odottaa investointeja myöskään näihin ilmastotoimiin.
Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia myös EU:lta tarvittaisiin maalaisjärkistä linjaa, joka mahdollistaa jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen, ja tässä suhteessa Suomen EU-vaikuttaminen on ollut liian löysää. Jatkossa ruokaturva on nostettava niin kansallisesti kuin sitten EU:nkin maatalouspolitiikassa ytimeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-07T17:54:05,2022-12-07T17:57:12,Hyväksytty,1.1
2022_135_135,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_136,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Kustannuskriisi on omalla kohdalla vienyt henkisen jaksamisen äärirajoille, kun koko toiminta on kädestä suuhun elämistä ja joutuu priorisoimaan, mitä laskuja maksaa. Meilläkin on perhe, joka pitäisi ruokkia. Herätkää nyt, älkää vasta sitten kun viimeinen maajussi sammuttaa valot.” Tässä jälleen muutamia lauseita niistä paristasadasta palautteesta, joita kristillisdemokraatit saivat aivan muutamassa päivässä, kun kysyimme somessa, miten kustannuskriisi on vaikuttanut tilasi toimintaan. Täytyy sanoa, että niitä on kyllä riipaisevaa lukea, koska teksti on vakavaa ja hätä tulee sieltä viestien läpi, ja ennen kaikkea kaiken keskellä se henkinen jaksaminen ja ihmisten huoli oman perheen tulevaisuudesta on todellakin kovaa luettavaa. Siinä mielessä kristillisdemokraatit ovat halunneet antaa nyt maanviljelijöille äänen ja nostaa nämä asiat julkisuuteen. Olemme pyytäneet, että anonyymisti saamme niitä täällä siteerata, ja olemme myöskin niitä lukeneet somevideoihin, ja täytyy sanoa, että on paljon ihmisiä, joille niitten viestien kautta on oikeastaan vasta valjennut, missä tilanteessa tällä hetkellä eletään. On tietysti valitettavaa, että tuntuu, että kaikki päättäjät eivät vieläkään ole heränneet siihen tilanteen vakavuuteen, tai ainakin muuten on hirveän vaikea ymmärtää, miksi hallitus on ottanut maatalous-, energia- ja lannoitteisiin liittyvät tuet tällaiseksi omaksi, voisiko sanoa, lehmänkauppatavaraksi — tässä yhteydessä tätä termiä varmaan voi aika hyvin käyttääkin. Siinä mielessä, kun mietin tätä vaalikautta, koko vaalikausi olisi tietenkin ollut jo mahdollista tarttua tähän maatalouden ahdinkoon. Aivan oikein täällä joku kollega totesikin edellä, että keskustalla on ollut lähes kahdeksan vuotta maatalousministerin salkku, mutta näkyykö se?
Viimeinen farssi todella nähtiin nyt, kun tämä välttämätön kriisipaketti on vaarannettu hallituksen sisäisten riitojen panttivankina, ja tänään kun kuuntelin tuossa sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa, ajattelin, että ihan oikeita asioita siellä linjattiin ja aika kovaa painetta luotiin myöskin keskustan suuntaan, ja vähän sarkastisesti voisi heittää, että voi jos demarit olisivat hallituksessa — ai niin, nehän ovat hallituksessa. No, joka tapauksessa tuntuu, että hallituksen sisällä käydään nyt tämmöistä sulle—mulle-nokkapokkaa, ja tämä ei ole kyllä tälle itse asialle missään mielessä kunniaksi. Näitten päätösten lykkääminen jälleen ja jälleen eteenpäin sinne hamaan tulevaisuuteen on vastuutonta, koska suomalainen ruoka loppuu lautaselta, jos me emme nyt toimi. Siksi meille kristillisdemokraateille ei jäänyt sitten muuta mahdollisuutta kuin jättää yhdessä muun opposition kanssa tämä valtiopäivätoimista järein eli välikysymys, jotta suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisen tulevaisuudesta päästäisiin keskustelemaan ja toisaalta jotta me saisimme patistettua hallitusta vihdoin viimein toimenpiteisiin.
Niin kuin täällä moni on käynyt kertomassa, maatalouden tuotantokustannukset ovat nousseet aivan ennennäkemättömällä vauhdilla ja puskurivarat, jos niitä joillakin tiloilla oli, on syöty. Tiedämme, että maatalous on kamppailut tämän kannattavuuskriisin kanssa pitkään, mutta tietysti Venäjän hyökkäyssodan myötä polttoaineitten, lannoitteitten, sähkön ja muitten tuotantopanosten hinnat nousivat aivan räjähdysmäisesti, ja tavallaan tämä kustannuskriisi tuli tietoiseksi sitä kautta. Kaikille muille näille energian hinnan noususta kärsineille tahoille tukia on pyritty etsimään, ja siitä totta kai kiitosta hallitukselle, mutta alkutuottajat jostain käsittämättömästä syystä ovat jääneet ilman. On todella hälyttävää, että joka päivä kolme tilaa laittaa ovensa säppiin, samalla kun kauppa ja pankit tahkoavat ennätystuloksia. 
Kun täällä puhuttiin niistä energiaveron palautuksista, on hyvä tietyllä tavalla hahmottaa mielessä, mitä tarkoittaa, että esimerkiksi tuommoiset keskikokoiset tai vähän isommat tilat saivat sellaista kolmeatuhatta euroa, kolmea- ja puoltatuhatta euroa näitä palautuksia. Jos se olisi tasaisesti jaettu koko summa, niin se olisi ollut 8 000 euroa per tuottaja, mutta näinhän se ei tapahtunut, vaan osa meni sitten kaikkeen muuhun kuin ruuantuottamiseen. Minulle eräs lihantuottaja kertoi, että kolme ja puoli tankillista hän pystyi sitten isoa maatalouskonetraktoria sillä tankkaamaan. Siinä näemme sen todellisuuden, mitä tuontyyppinen tuki sitten oikeasti tarkoittaa. — Arvoisa puhemies, jatkamme täällä varmasti hyvää keskustelua aiheen ympärillä. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T17:57:19,2022-12-07T18:02:36,Hyväksytty,1.1
2022_135_137,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_138,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme tulleet tilanteeseen, jossa suomalainen ruuantuottaja on ajettu todelliseen ahdinkoon. Niin kuin tässä äskeisessä puheessa kuultiin, suurin piirtein kolme maatilaa päivittäin joutuu tosiaan lopettamaan toimintansa, ja viljelijät joutuvat myymään kalustonsa ja maansa, toisinaan jopa ulkomaalaisille, kasvottomille omistajille. No, tämä johtaa vääjäämättä kotimaisen ruuantuottamisen hiipumiseen. Näyttää todella pahalta, jopa pahemmalta kuin 30-luvun lamassa ja 90-luvun lamassa. Eli maaseudun kurjistuminen toistuu jälleen, nyt hieman uudessa muodossa mutta silti samankaltaisena. Maatilojen peruskannattavuus on kärsinyt. Erityisesti lannoitteiden, polttoaineiden ja energian hinnat ovat kohonneet sillä tavoin, että viljelykustannuksia on hyvin vaikea enää kattaa. Moni maanviljelijä myy nyt tilansa voidakseen välttyä velkakierteeltä ja pakkohuutokaupoilta. Tällaisen huolestuttavan kehityksen täytyy nyt loppua.
Nykyinen hallitus on toki alkanut myöntämään hätälainatakauksia tilapäisten maksuongelmien, toimintaympäristön muutosten tai poikkeuksellisten sääolojen takia. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että nämä keinot eivät ole riittäviä, erityisesti karjatilojen konkurssien estämiseksi. Hallitus tekee myös ristiriitaisia päätöksiä, joista kenties älyttömin on se, että turpeentuotantoa on oltu lopettamassa vihreän siirtymän nimissä. Nykyinen energiakriisi on antanut pienen lisäajan turveyrittäjille, mutta jos tämä on hallituksesta kiinni, niin sama meno jatkuu hyvin pian. Ympäristövaliokunnan perussuomalainen ryhmä, allekirjoittanut sekä edustajat Huru ja Laakso, reagoi turpeen energiaveron korottamiseen nopeasti. Vaadimme turpeen veronkorotuksen välitöntä perumista ja turpeen julistamista uusiutuvaksi luonnonvaraksi helmikuussa 2021. Mutta kuten arvata saattaa, esityksemme äänestettiin eduskunnassa nurin. Mielestäni se oli järjetön päätös, koska tämä järjetön päätös, että turve ei ole uusiutuvaa, tehtiin vastoin biologiaa 2000-luvun alussa: heitettiin kolikolla ja todettiin, että turpeesta tuli yhtäkkiä fossiilinen. Tällaiset järjettömyydet pitäisi perua tässä. Se olisi kaikkien etu, win-win-tilanne.
No, perussuomalaisten riveistä on tullut useita muitakin ehdotuksia, kuten energian hinnan alentamista, tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista, josta hallitus otti kopin — olen siitä kiitollinen — ja muita sellaisia toimenpide-esityksiä, joissa viljelijälle jäisi paremmin tuloa ja näin ollen elämä näyttäisi valoisammalta tulevaisuudessa.
Elintarvikemarkkinoiden hinnan määrittelijänä ei voi toimia ainoastaan teollisuus tai kauppa, vaan myös alkutuottajalla pitäisi olla voimakas sana sanottavana. Hinnoittelujaksojen pitäisi olla sellaisia, että viljelijälle jää mahdollisuus neuvotella parempaa hintaa tuotteistaan ja mahdollisuus nostaa kustannusnousut esiin neuvotteluissa. Valtiovallalla pitää myös olla mahdollisuus lainsäädännöllisesti puuttua keskusliikkeiden ja teollisuuden sanelemiin ehtoihin, mikäli viljelijä joutuu markkinavoimien takia vaikeaan tilanteeseen. Tämä on sellainen asia, jota olisi syytä pohtia, olisiko se mahdollista. Kaikki keinot on toki nyt käytettävä, jotta maatalouden ongelmiin vain voidaan löytää ratkaisuja — niitä pitää yhdessä tehdä.
Arvoisa puhemies! Nuorten kiinnostus maaseudun elinkeinoihin on saatava nousuun, sillä perinteikkäille maatiloille on vaikea nykyään löytää jatkajia. Toivomuksenani onkin, että suuret mediat alkaisivat puhumaan maaseudusta entistä enemmän paremmassa valossa. Esimerkiksi valtion rahoittama Yle voisi hyvinkin tehdä kunnon maaseutukampanjan, jossa kerrotaan maaseudun elinkeinojen tärkeydestä. Tarvitaan uusi näkökulma, joka on luonteeltaan kannustava ja korjaava. Nyt on se tilanne, että monet maanviljelijät eivät enää kannusta jälkipolviaan jatkamaan maanviljelystä tiloilla. Useita tiloja on viljellyt sama suku jopa vuosisatojen ajan, ja nämä pitkät perinteet ovat nyt vaarassa murentua. Näin emme saa päästää käymään. Asenneilmapiiri maaseutua kohtaan on huonontunut, ja media antaa helposti kuvan, että Suomen maaseutu saa valtavia tukia, vaikka todellisuudessa tuet ovat täysin riittämättömiä. Kun ne jyvittyvät sinne tuottajille, niin eivät ne mitään valtavia potteja ole, jokainen sen tietää.
No, lisäksi maanviljelijöitä ja suomalaisia kuluttajia syyllistetään jatkuvasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen edistämisestä sekä vesistöjen pilaamisesta. Maaseudusta pitäisi alkaa puhua mediassa positiivisemmin, että me voitaisiin luoda siitä oikeanlainen kuva. Ammattiryhmien leimaaminen on tässä maassa lopetettava.
Lopuksi, arvoisa puhemies, kysyn, missä on kiitos kotimaisille ruuantuottajille. Missä se on? Toivon, että se löytyy hyvin pian ja hallituksen sekä opposition yhteistyöllä saadaan viljelijöille nyt nopeasti paremmat olosuhteet tässä tilanteessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-07T18:02:45,2022-12-07T18:08:15,Hyväksytty,1.1
2022_135_139,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt edustaja Leppä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_140,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos hieman summaa tätä keskustelua maatalouden välikysymyksestä, voi hyvin todeta, että huoli on yhteinen suomalaisen ruuantuotannon, suomalaisen maatalouden, tulevaisuudesta — meidän omavaraisuudestamme, meidän huoltovarmuudestamme — tässä salissa laidasta laitaan, ja se on erittäin hyvä lähtökohta. Se on tosi tärkeä lähtökohta. Se myös luo tulevaisuudenuskoa, mitä me ehdottomasti tarvitsemme suomalaisessa maataloudessa. Poliittisen retoriikan piiriin tietenkin sitten menee se, että hallitus on ollut täysin toimeton, ei ole tehty mitään, ollaan oltu tumput suorana, peukalo keskellä kämmentä eikä edes haluta tehdä. Jätettäköön nämä tietysti omaan arvoonsa, näin ei tietenkään ole. Monenlaisia asioita on tehty — niin kuin on pitänyt tehdä, on ollut täysin välttämätöntä tehdä — ja niitä vielä tullaan tekemään, se on ihan selvä asia. Tämän ison kuvan me siis jaamme, ja se on valtavan tärkeä asia.
Puhemies! Maatalous on käynyt valtavan rakennemuutoksen viimeisen 20—30 vuoden aikana, siis ihan valtavan rakennemuutoksen. Tuotanto on säilynyt suurin piirtein ennallaan ja tilojen lukumäärä vähentynyt merkittävästi. Tällaista vastaavanlaista tehostamista, rakennemuutosta, ei ole mikään muu kohta meidän elintarvikeketjussamme, koko elintarvikejärjestelmässä, käynyt lävitse kuin maatalous. Siitä huolimatta maatalouden kannattavuus on tällä hetkellä katastrofaalisen heikolla tasolla. Eli johtopäätös on se, että ne rakennemuutostoimet, joita on tehty, ja se hyöty, taloudellinen hyöty, ovat valuneet muihin taskuihin kuin viljelijöille, kuin tiloille, kuin ruuantuottajille. Ja tämä yhdistettynä siihen, että meillä on nyt valtava kustannuspaine, joka on noussut — se on ollut pikkuhiljalleen etenevä asia, mutta se on saanut aivan uudenlaisen vauhdin Venäjän hyökkäyssodasta — on johtanut tilanteeseen, jossa kannattavuus on heikentynyt historiallisen alhaiselle tasolle, ja tästä tilanteesta meidän on päästävä eroon. Maatalouden kannattavuuden kohentuminen on välttämätöntä saavuttaa. Se on myös huoltovarmuuden kannalta täysin välttämätön asia, koska Huoltovarmuuskeskus on muun muassa moneen otteeseen todennut, että kaikkein suurin riski huoltovarmuuden osalta tällä hetkellä on maatalouden heikko kannattavuus. Siksi me tarvitsemme toimia, politiikkatoimia, me tarvitsemme markkinatoimenpiteitä, molempia.
Myös meidän tukijärjestelmämme uudistuu, ja tuo uudistus, joka tulee voimaan ensi vuoden alusta, on mielestäni mainettaan parempi. Siellä on paljon sellaisia elementtejä, jotka tulevat nimenomaan hyödyntämään ruuantuotantoa sen lisäksi, että me olemme turvanneet siellä nuo rahat — joka ei toki ole indeksiin sidottua, se on ihan selvä asia, se ei ole koskaan ollut, eikä se ole nytkään, ja tämä tuo myöskin sen ongelman tähän tulonmuodostukseen. Mutta on selvää, että näitä me olemme jo viime kaudella ja erityisesti tällä kaudella joutuneet näillä tukipaketeilla kompensoimaan. Merkittävät tukipaketit on tehty. Kaikkien aikojen suurin tukipaketti tehtiin keväällä. Se on valtaosaltaan jo maksettu, ja tänäänkin tuli tieto — ainakin omalle tilalleni — tuosta kiinteistöveron palautuksesta, sen hyväksymisestä ja sen maksatusaikataulusta. Me tarvitsemme näitä. Me tarvitsemme myös jatkossa vielä sen kustannustukityyppisen tukipottiratkaisun hallitukselta, ja odotan ja edellytän, että hallitus sen myös tuo. Se on nimenomaan — ihan niin kuin ministeri Kurvinen täällä totesi — kohdennettu tukipaketti, ja sitä viljelijät tarvitsevat ja sitä myöskin odottavat, se on ihan selvä. Mutta mikään tukipaketti ei tuo kestävää kannattavuutta, vaan se tulee ainoastaan markkinoilla. Siksi me tarvitsemme sinne toimenpiteitä, joita on tehty — elintarvikemarkkinalain muutokset, tiukennukset, ja me tarvitsemme myöskin ensi vaalikaudella sen kilpailulainsäädännön... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Puhemies: Mikrofoni toimii jälleen!] — Nyt taitaa taas toimia. — ...jotta hyvät kauppatavat tulevat käyttöön.
Nythän tilanne on niin, että kauppa on takonut aina parempaa ja parempaa tulosta vuosineljännes vuosineljännekseltä ja viljelijät, tilat, huonompaa ja huonompaa. Tämä kertoo karulla tavalla sen epätasapainon, joka meillä elintarvikejärjestelmässä vallitsee, ja tähän meidän, lainsäätäjien, on ehdottomasti pakko myös puuttua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.
Arvoisa puhemies! Suomi on ruokaturvassa maailman ykkösmaa — siis me olemme maailman parhaita ruokaturvassa. Olemmeko me — ja kaikki käsi sydämelle — tästä asiasta osanneet iloita? Ruokaturva ei näinä epävakaina aikoina ole itsestäänselvä asia, vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Me olemme tehneet. Me olemme ykkösmaa siinä. Tästä meidän pitää kiinni pitää jatkossakin. Ruokaturvallisuus, se on taas sitten kestävyyttä ruuantuotannossa, se on eläinten hyvinvointia, ympäristön huomioon ottamista, ilmaston huomioon ottamista, vähäistä lääkkeiden käyttöä [Puhemies koputtaa] ja niin edelleen. Se on myös kansanterveystyötä. Tästä meidän pitää myöskin viljelijöille saada hinta muodostumaan.
Puhemies! Lopetan siihen, mitä täällä on jo muutama muukin kollega todennut. Meille tulee tähän maahan elintarvikkeita, jotka eivät täytä suomalaisten elintarvikkeiden tuotannolta vaadittavia kriteereitä. Tämä on erittäin suuri epäkohta, ja tässä jokaisen, myös julkisten hankkijoiden, pitää katsoa asian perään nykyistä paremmin. Ne pitää merkitä, niistä pitää kertoa kuluttajille, että nyt tämä tuote ei ole suomalaisten tuotantokriteereiden mukaan tuotettua. Sitä pitää myös valvoa vahvemmin, [Puhemies koputtaa] ja tämä on myös osa sitä, että me pystymme kannattavuutta saamaan aikaan, jolloinka se valinta kohdistuu siihen turvalliseen kotimaiseen tuotteeseen, mistä tietysti kiitos kuluttajille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-12-07T18:08:17,2022-12-07T18:15:23,Hyväksytty,1.1
2022_135_141,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Tanus, edustaja Tanus poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_142,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä käsiteltävä välikysymysaihe on suomalaisten kannalta äärimmäisen tärkeä asia. Itsenäistä valtiota ilman omaa ruokaturvaa ja huoltovarmuutta ei ole olemassa. Nämä viimeaikaiset tapahtumat Euroopassa ovat osoittaneet — viime helmikuulta alkaen, Venäjän hyökättyä Ukrainan kimppuun, olemme itse kokeneet ja omin silmin nähneet — mitä vaikutusta on sillä, että pystymme omat kansalaisemme ruokkimaan ja ennen kaikkea puhtaalla turvallisella ruualla, joka on meille kaikille asia numero yksi kaikin puolin ja myös meidän kaikkien terveysasia. Huoltovarmuudesta on pidettävä huolta. Ja olen varma siitä, että Suomen eduskunta on tässä täysin yksimielinen, vaikka nyt tässä salissa parhaillaan ei montaa ihmistä olekaan, mutta toivon mukaan muut seuraavat muiden viestimien välityksellä keskustelua.
Kysymys on myös maaseudun tulevaisuudesta — en tarkoita sanomalehteä, vaan maaseudun olosuhteita yleensä. Jos me haluamme pitää Suomen asuttuna ja kulttuurimaisemat hyvinä, tasokkaina ja kauniina, se edellyttää maatalouden toimivuutta. Se on myös turvallisuuskysymys. Nyt, kun Nato-paperit ovat vetämässä meillä ja 28 ratifiointia on tullut ja toivon mukaan ne kaksi kohta tulevat, se tarkoittaa sitä, että jos Suomi autioituu esimerkiksi tuolta itärajan osalta ja mennään pohjoista Suomea myöten, se on myös meille turvallisuuskysymys. Tähän tarvitaan sekä maatalouden toimivuutta että metsätalouden toimivuutta. Tähän ovat muiden muassa Naton korkeat kenraalit ottaneet kantaa, että ei voi syntyä tällaisia tyhjiöalueita. Asia on vakava, kun kerran se jo Natoa myöten huomataan.
Yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka on Suomea kohdellut oikein kovalla kädellä. Kun olemme integroituneet tähän järjestelmään, se on tiennyt meille tiettyjä toimenpiteitä, jotka eivät ole meille suotuisia, kun olemme täällä pohjoisessa. Kannattaa muistaa, että koko Suomen maatalous on 60. leveyspiirin pohjoispuolella. Sen sijaan Ruotsin maatalous on pääasiassa 60. leveyspiirin eteläpuolella, eli puhumme, vaikka naapurivaltio onkin, aivan eri asioista.
Rakennemuutos on läpikäyty, kuten edustaja Leppä omassa hyvässä puheenvuorossaan äsken totesi. Tuotantotaso on säilynyt suurin piirtein samana, mutta tilakoko on kasvanut rajusti, ja toimivien tilojen määrä on vähentynyt. Nyt tämä vähentymisvauhti näyttää kiihtyvän. Isoja tiloja on kaatunut kannattamattomuuteen. Tämä on äärimmäisen vaarallista Suomen kannalta.
Maatiloille ja maanviljelijöille pitää saada oikeudenmukainen osuus siitä työstä, minkä he tekevät, siitä tuotteesta, minkä he tilallaan tuottavat. Ja tämä kilpailulaki, jota on monessa puheenvuorossa kommentoitu, on saatava tässä maassa kuntoon. Tällä vaalikaudella sitä muutosta ei kerkeä kyllä tekemään, mutta siihen on puututtava ensimmäisen tilaisuuden tullen seuraavalla vaalikaudella. Olkoon sitten mikä puolue tahansa hallituksessa tai oppositiossa, niin se pitää ottaa yhteisenä asiana, ja tällä asialla ei saa leikkiä. Suomi itsenäisenä valtiona pystyy edelleen sen tekemään.
Sitten tämä Euroopan unionin osuus tässä Suomen nykyisessä tilanteessa pitää huomioida myös niin, että nyt, kun ollaan tätä ennallistamisasetusta viemässä eteenpäin, ja sehän on vasta ensiaskeleita ottamassa, niin meidän pitää pitää tiukasti siitä kiinni, että siitä ei saa tulla suomalaisen maaseudun autioittamiskeinoa. On jo tiedossa, että turvepeltoja ei tarvitse ennallistaa, sen me tiedämme. Kiitoksia siitä hallitukselle. Se on puhuttu asia jo, se on sovittu asia. Mutta metsien ennallistamistakaan ei pidä hyväksyä. Eihän siinä voi olla mitään järkeä, että me sallimme sellaista, millä tuhotaan hiilinielut, taikka sitten tehdään muuta älytöntä metsien kasvulle. Mitä Euroopan unioni suunnitteleekaan, seuraavankin hallituksen on oltava yhtä jämäkkänä kuin tämä hallitus, että näille asioille ei anneta periksi. Suomen metsät ovat erittäin tärkeä osa myös maatilojen tulokertymää. Hyvin usealla tilalla metsästä saatava puhdas vuotuinen tulo on jopa puolet tilan kokonaistuloksesta. Näin ollen se metsäpolitiikka on äärimmäisen tärkeää.
Ja yksi asia, arvoisa puhemies: Näissä asioissa, koskien maatalouden omaisuutta tai metsätalouden omaisuutta eli metsätiloja, omaisuudensuoja on edelleen rikkomaton. Siitä ei ole minkäännäköistä epäselvyyttä. Se on kirkas kuin keväinen päivä. Omaisuudensuoja on voimassa, ja sitä ei mennä rikkomaan. Tämän tiedon pitäisi nyt komissioonkin mennä — jos ei muuten, niin ainakin tämän puheenvuoron jälkeen. Saattaa olla, että siellä on hieman kovakorvaisempaa kuulijakuntaa kuin Suomen eduskunnassa. Eli näiden asioiden pitää olla kirkkaina mielessä. Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa ihmisten omaisuuteen millään lailla. Minä aikanaan luulin jo, kun Euroopan unioniin liityttiin, että tällaiset asiat kuin omaisuudensuoja ovat siellä selviä — omaisuuteen ei kajota. Mutta ikävä kyllä tämä uusi viherryttävä aalto tuolla Euroopan unionissa näköjään elää sellaista maailmaa, joka periytyy sieltä kommunismin romahtamisen ajoilta, jolloin omaisuudensuojalla ei ollut mitään merkitystä siellä heidän järjestelmässään, ja valitettavasti nyt sitä apinoidaan tänne Euroopan unioniin.
Mutta toivon, arvoisa puhemies, lopuksi, että tässä asiassa eduskunta löytää selkärankansa. Omaisuudensuojaa ei mennä rikkomaan, ja elinkeinoja pitää pystyä harjoittamaan. Se on Euroopan unionin omankin tulevaisuuden kannalta ainoa oikea teko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-07T18:15:24,2022-12-07T18:20:47,Hyväksytty,1.1
2022_135_143,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_144,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kävin edellisessä puheessani läpi sitä, mistä tämä maatalouden kriisi nyt johtuu, ja jatkan tätä puhetta.
Aivan ensiksi haluaisin kommentoida edustaja Hoskosen puheeseen sen verran, että otitte oikein esille kommunismin ja vihervasemmiston ja yhtäläisyydet niiden välillä, mutta pidän kuitenkin hiukan outona, että täällä Suomessa sitten kuitenkin keskusta takaa heidän päätöksiään.
Tosiaan eduskuntavaalit ovat tuloillaan, ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko totesikin vastikään tulevista eduskuntavaaleista, että edessä ovat leivän ja lämmön eduskuntavaalit. Totta tosiaan ovat: jos todella haluaa leipää ja lämpöä, niin ei ainakaan keskustaa kannata äänestää, koska olemme nähneet viimeiset kolme ja puoli vuotta, mitä olette saaneet aikaan ja jättäneet tekemättä. Toisaalta olette myös olleet hallituksessa viimeiset kahdeksan vuotta, ja nyt sitten luettelette kaikkia niitä asioita, joita teidän olisi jo pitänyt tehdä.
Te todellakin puhutte paljon mutta teette vähän. Allekirjoittanut sekä viljelijät ovat loputtoman kyllästyneitä teidän jatkuvaan puheeseenne ja samanaikaiseen tekemättömyyteenne vaikeiden kysymysten kohdalla koskien varsinkin maataloutta. Te olette koko teidän puolueen olemassaolon ajan puhuneet suomalaisen ruuantuotannon puolesta. Voisi luulla, että näillä puheilla te, keskusta, tekisitte kaikkenne sekä lyhyen että pidemmän aikavälin maatalouden kriisin ratkaisemiseksi. No, missä nyt esimerkiksi tämä teidän lupaamanne tukipaketti viipyy, mistä te olette nyt hallituksessa neuvotelleet? Nyt pitäisi saada tietää päivämäärä, milloin se on tulossa. Viljelijöiden pitäisi saada tietää tämä päivämäärä. Tiedätte itsekin, että se on ensiarvoisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä kriisistä ja siitä, kuinka sähkönhintaa seurataan kauhulla. Ylipäätään Euroopassa on sota, ja me perussuomalaiset katsommekin, että on edesvastuutonta ajaa maataloustuottajiamme konkurssin partaalle tai hylätä toimivaa energiantuotantoa. Energiapalettiin tulee sisältyä edelleen turve ja kivihiili. Turpeen alasajo oli suuri virhe, jonka keskusta — siis tämänkin — takasi, eikä energiavajeen lisäksi vieläkään ole löydetty toimivia korvikkeita kasvu- tai kuiviketurpeelle.
Arvoisa puhemies! Keskimääräisen maatalousyrittäjän tuntipalkka vuonna 2019 oli Luken mukaan 5,4 euroa. Arvoisa hallitus ja hallituspuolueiden edustajat, miettikää, tekisittekö te tällä palkalla vastuullista työtänne. Ja toivon teidän miettivän myös sitä, onko tämä todella kohtuullinen korvaus maatalousyrittäjille heidän erittäin tärkeästä työstään. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-07T18:20:51,2022-12-07T18:24:49,Hyväksytty,1.1
2022_135_145,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_146,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tarpeen, että keskustelemme tänään maatalouden haastavasta tilanteesta. Olemme kuulleet täällä moniakin rakentavia puheenvuoroja. [Sanna Antikainen: Nyt on tekojen aika!] Edustaja Leppä totesi, että yhteinen huoli tuo alalle tulevaisuudenuskoa, kun emme synkistele vaan löydämme haasteille yhdessä ratkaisut. Maatalouden kannattavuuden kehitys oikenee kestävästi lopulta vain, kun parannamme markkinoiden toimivuutta. Akuutissa kriisissä viljelijöiden tukeminen on kuitenkin tarpeen, hätä on suuri. Monet aktiivisesti investoineet ja tulevaisuuteen uskovatkaan maatilat eivät tahdo selvitä laskuistaan. Kustannuskriisi uhkaa johtaa entistä nopeampaan tilojen lopettamiseen, mikä vaarantaa maamme omavaraisuutta ja ruuan huoltovarmuutta. Tässä tilanteessa kustannustuki sähkön ja lannoitteiden osalta on perusteltu, yleistuki ei tässä toimi.
Arvoisa puhemies! On erittäin arvokasta, että parlamentaarinen ryhmä valmistelee ehdotuksia maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Suuret kiitokset edustaja Kivirannalle ja kaikille työryhmän jäsenille tärkeästä työstä maatalouden tulevaisuuden eteen. Tarvitsemme nimenomaan pitkälle tähtääviä toimia. Kannatan lämpimästi edustaja Kalmarin ehdotusta muualta tuotujen tuotteiden merkinnästä, joka kertoisi siitä, onko tuote kasvatettu suomalaisten periaatteiden mukaan.
Paljon muitakin tarpeellisia prosesseja on käynnissä. Ministeri Kurvisen valmistelemat elintarvikemarkkinalain muutokset ovat välttämättömiä toimenpiteitä, jotta voimme korjata markkinoiden epäkohtia. Kiitos ministeri Kurviselle myös siitä, että EU:n nauta- ja lypsylehmäpalkkioiden ensimmäinen maksuerä saadaan maksuun tämän vuoden puolella. Tämä on tämän päivän hyvä uutinen. Pidän hyvänä myös sitä, että maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut selvityksen elintarvikesektorin kustannusindekseistä. Nämä ovat hyviä prosesseja.
Arvoisa puhemies! Moni viljelijä on sanonut minulle, että he eivät halua lisää tukia, he haluavat reilun ja oikeudenmukaisen hinnan tuotteistaan. Viljelijän tulee saada oikeudenmukainen korvaus työstään. [Tuomas Kettunen: Juuri näin!] Tämä on viljelijän oikeaa arvostusta. Jotta ruuantuotanto jatkuu ja uudet yrittäjät hakeutuvat alalle, se edellyttää kannattavuuden merkittävää kohenemista nykyisestä tilanteesta. Pidän tärkeänä myös alan koulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Tulevaisuudenuskoa luo myös se, että pidämme koko maan laidasta laitaan elinkelpoisena ja elinvoimaisena, emme keskitä vaan hajautamme, pidämme harvaan asutun maan puolta.
Kun maatalouden kannattavuus oikenee, se tuo maallemme uusia mahdollisuuksia myös puhtaan suomalaisen ruuan viennissä ulkomaille. Ja täällä kotimaassa meidän jokaisen kannattaa suosia suomalaista, lähellä tuotettua ruokaa. Suomalainen ruoka on elintärkeä osa isänmaamme huoltovarmuutta. Huoltovarmuus on tärkeä osa maamme kokonaisturvallisuutta. Maanviljelijät ja suomalaisen ruuan tuottajat ovat tärkeitä isänmaamme puolustajia. Kuten edustaja Leppä muistutti äsken meille, olemme ruokaturvassa maailman parhaita. Pidetään siitä kiinni.
Arvoisa puhemies! Maanviljelijät ovat olleet lujilla. Siksi Välitä viljelijästä ‑ohjelmalle tulee saada pysyvä rahoitus.
Maataloutta syvästi ymmärtävä edustaja Pylväs voi jatkaa tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-07T18:24:58,2022-12-07T18:29:59,Hyväksytty,1.1
2022_135_147,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin, voi. — Edustaja Pylväs.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_148,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut hienoa kuunnella tätä keskustelua. Oman 25 vuoden viljelijän urani aikana ensimmäistä kertaa aidosti kuulee, että täällä koko sali puolustaa maataloutta, haluaa hakea ratkaisua siihen, että maatalous säilyy ja suomalainen ruuantuotanto voi hyvin. Se on hienoa kuulla. On ollut aikoja, jolloin tuottajan puolustajat olivat tässä salissa todella harvassa. Keskusta on kuulunut siihen joukkoon aina.
Täällä on hyvin paljon huudettu sen perään, että budjetista pitää tukea tässä akuutissa kriisissä maataloustuottajaa. Raha toki tiloille kelpaa aina, se on tosiasia, mutta näitä numeroita ei oikeastaan tämän päivän keskustelussa ole vielä avattu. Ennakkotiedon mukaan tänä vuonna maatilojen lukumäärä on 43 600 tilaa, joista kotieläintiloja on noin 9 200 tilaa. Kun kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on 70 miljoonaa euroa, niin tämä olisi 1 600 euroa per tila. Kristillisdemokraatit saavat pikkuisen paremmin jaettua tuonne tiloille rahaa eli 7 000 euroa per tila. Tällä 7 000 eurolla lannoittaa 10 hehtaaria. Tällä tukipaketilla budjetista ei maatalouden ahdinkoa valitettavasti pelasteta, vaikka se onkin ihan hieno ja tärkeä asia.
Venäjän hyökkäyssota on kriisiyttänyt tämän maataloustilanteen lopullisesti. Ne ohuet puskurit, mitä monella maatilalla ovat olleet, ovat kyllä viimeistään nyt tämän energiakriisin ja lannoitteiden hinnannousun myötä kadonneet täydellisesti. Silti maatalouteen pitää luoda uskoa, kotimaiseen ruuantuotantoon pitää luottaa. Sen viestin, minkä täältä salista pitää päättäjiltä tulla, pitää olla uskoa luova, ei syrjivä, ei syyllistävä, niin kuin valitettavan usein on aikaisemmin ollut. Viljelijä ei jaksa, jos hän kantaa päivästä toiseen syyllistävää kuormaa, vaan silloin hän uskoo itsekin siihen, kun me annamme heille siihen työhön luottamusta ja uskoa niin, että siihen luotetaan.
Puhdas ruoka on hieno asia. Meillä on hieno ruokaturvallisuus, niin kuin edustaja Leppä äsken tuossa totesi. Mutta saammeko siitä riittävästi hintaa? Jos emme siitä saa, tällä tasolla emme pysty bulkkia tuottamaan. Se hinta pitää saada tällä maailman parhaimmalla, maailman puhtaimmalla ruualla oikealle tasolle. Ratkaisuja löytyy toki: pankkisääntelyn keventäminen, norminpurku, valvonnan keventäminen, korvaus niistä lisävaatimuksista, mitä lainsäädännöstä tulee, mikä on hallitusohjelmaan kirjattu. Ja kuten täällä edustaja Hoskonen jo totesikin, omaisuudensuoja pitää kyllä olla. Minä olen hyvin tiukka, että sinne eivät muut tule.
Hyvät ystävät, arvoisa puhemies, markkinoilta se pelastus tähän ratkaisuun tulee. 30 sentin korotus lihaan miljoona kiloa tuottavalla tilalla tarkoittaa 300 000 per tila. Siihen ei budjetilla päästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-12-07T18:30:01,2022-12-07T18:33:08,Hyväksytty,1.1
2022_135_149,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_150,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu maatalousyrittäjien ahdingosta, ja kun tulen siltä alueelta, missä on todella paljon maatalousyrittäjiä, tunnistan tämän ongelman oikein hyvin, koska viikoittain ja jopa päivittäinkin joskus siinä pahimpina aikoina on otettu yhteyttä. Täällä on käyty hyvää keskustelua siitä.
Aivan niin kuin edustaja Pylväs tuossa totesi näistä tukimuodoista ja tällaisista tukipaketeista, eiväthän ne ole kuin tekohengitystä, koska meidänhän pitäisi pyrkiä nimenomaan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja siihen, että erilaisilla lainsäädäntötoimilla ja muilla — tuossa äsken omassa puheenvuorossani niitä luettelinkin, että mitä. Elikkä ei kukaan ole ajatellutkaan, että pelkillä tällaisilla pikatuilla jotenkin saataisiin tämä kannattavaksi, vaan meidän pitää oikeasti saada niin, että meillä on puhdasta ruokaa ja että sillä työllä pystyy ansaitsemaan. Me tarvitaan puhdasta ruokaa ja me tarvitaan kotimaista ruokatuotantoa paitsi ihan terveyden näkökulmasta myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
Se, miksi nyt otin tämän puheenvuoron vielä, on maatalousyrittäjien hyvinvointi. Kun lähtökohta on se, että kolme—neljä tilaa lopettaa päivittäin — tuossa juuri edustaja Lepältä tarkistin, kun joskus on ollut, että jopa viisi per päivä, mutta hänellä oli sellainen tieto, että noin kolme—neljä yritystä lopettaa päivittäin — niin sehän tarkoittaa myös henkisesti hyvin raskasta tilannetta. Siellä saattaa olla sukutiloja, joissa on suvusta jatkanut nuori, joka sitten on todella vaikean tilanteen edessä ja joutuu päättämään, tai kuka tahansa, joka on antanut, voi sanoa, selkäytimensäkin sen maatalousyrittäjyyden eteen, ja sitten käykin niin. Se on henkisesti hyvin raskasta.
No, me tarvitaan lomituspalveluja, ja vuosien aikana on kehitetty lomituspalveluja, ja itsekin olen ollut peruspalveluministerinä siihen tekemässä lisää mahdollisuuksia. Mutta minua itseäni todella ihmetyttää se, että jos yritys tai yrittäjä on hakenut velkasaneeraukseen, niin EU-säännöksethän kieltävät, että sen käsittelyn aikana ei ole mahdollista antaa lomituspalveluja. Mielestäni se on erittäin vakava juttu, ja mielestäni tästä pitäisi neuvotella EU:ssa. Toivonkin, että nykyinen maatalousministeri kuulisi tämän viestin, että seuraavan kerran kun sinne pöytiin menee, niin kyllä pitää tällaisia poikkeustilanteita varten luoda sellainen käytäntö, että voidaan antaa lomitusta näille, jotka ovat todella henkisesti kauheassa tilanteessa, kun yritys menee alta ja koko perheen elämä ja koko suvun elämä menee alta. Sitten EU estää, että näille ei saa antaa lomitusta, kun tilanne on kaikkein pahin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että tähän pitää saada poikkeus, ja se koskee nyt nimenomaan näitä, jotka ovat hakeneet velkasaneerausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-07T18:33:09,2022-12-07T18:36:12,Hyväksytty,1.1
2022_135_151,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_152,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia kollegoille hyvistä puheenvuoroista, pakko kyllä muutamaan tarttua.
Tuossa edustaja Pylväs toi esille näitä vaihtoehtobudjettien summia ja mitä ne käytännössä tarkoittavat. Minä tuossa edellisessä puheenvuorossani yritin kertoa, mitä tarkoitti keskustan ja muun hallituksen tekemä tukipaketti viime keväänä, kun siitä niin suuri osa kohdistui muuhun kuin siihen ruokaa tuottavaan maatalousyrittäjään. Eli siellähän tilanne oli se, että jos se kaikki olisi jaettu todellakin sinne viljelijälle, niin se olisi ollut noin 8 000 euroa per tila, mutta näin ei käynyt. [Jari Leppä: Missä meni muualle kuin viljelijälle?] — Se meni muualle kuin viljelijälle. — [Jari Leppä: Minne?] — Niin, hyvä kysymys, minne meni. Muun muassa kosteikkoihin meni, meni hömppäheinään, meni moneen muuhun asiaan, mutta ei suoraan viljelijälle. — Toivonkin, että täällä entinen ministeri Leppä käyttää puolustuspuheenvuoron, koska nimenomaisesti tämä ongelma oli tässä viime kevään paketissa. Mitä se käytännössä tarkoitti, niin todella kerroin sen: kolme ja puoli tankillista isoon maatalouskoneeseen, sen verran se auttoi. Siinä mielessä on hyvä, että näitä summia konkretisoidaan, koska helpostihan ihmisille syntyy semmoinen kuva, kun puhutaan kymmenistä tai sadoista miljoonista, että se on valtavasti per tila tai valtava tukimuoto, ja on sen takia hyvä konkretisoida, mitä se oikeasti tarkoittaa.
No, sitten täällä nostettiin esille nämä julkiset hankinnat ja se, mistä täällä edustaja Kalmari oli aiemmin puhunut, että pitäisi saada näitä merkintöjä. No, nyt täytyy muistaa, että tällä hetkellä aika monet meistä tässä salissa istutaan tuolla hyvinvointialueilla, niitten hallinnossa. Ja mitä tapahtuu siellä? Siellä tällä hetkellä pistetään isoihin in-houseihin kaikki hankinnat, ja on todella hankala ollut saada esille sitä, miten käy meidän lähituottajien, millä tavalla me saadaan niihin kriteereihin mukaan se, että siellä olisi esimerkiksi luomua tai siellä ylipäätänsä huomioitaisiin jotenkin oman alueen tuotanto tai ylipäätänsä pk-yritykset.
Tällä hetkellä tuntuu, että täällä salissa puhutaan vähän toista ja sitten tuolla maakunnissa runnotaan näitä in-house-ratkaisuja, jolloinka näiden julkisten hankintojen, muun muassa ruokaan liittyvien hankintojen, annetaan vain mennä suurille osakeyhtiöille, toki julkisomisteisille, mutta siellä ei ole lähestulkoonkaan aina huomioitu näitä hankinnassa olevia kriteerejä. Esimerkiksi elintarvikehankinnoissa pitäisi olla samat tuotantokriteerit, mitä meillä on kotimaassa, että ei tuoda Suomeen sellaista lihaa, mitä ei ole tuotettu samoilla kriteereillä. Täällä meillä kotimaisilta tuottajilta vaaditaan tiukat eläinsuojelukriteerit, niin kuin pitääkin, mutta sitten siinä vaiheessa, kun ostetaan koulukeittiöön broileria tai lihaa, eipä olekaan sitten enää suurta väliä. [Tuomas Kettusen välihuuto] Tai kun ostetaan sinne terveydenhuollon tai vaikkapa vanhustenhoivan keittiöihin, niin silloin ei enää sitten olekaan väliä. Nämä asiat pitäisi pystyä ehdottomasti korjaamaan, tästä olemme varmasti yhtä mieltä.
Tuossa edustaja Risikko nosti myöskin lomituskysymystä esille. Täytyy siitä kyllä todeta, että meillä on tuolla Pohjois-Savon puolella tämmöinen kummijärjestelmä — minäkin olen navettakummina. Nuori viljelijä sitten totesi, että menisiköhän tuo verottajalta läpi, jos hän laittaisi tuon kielikurssin tuohon verovähennyskelpoisiin. Kun minä vähän ihmettelin, että ai, minkä takia, niin nykyään tämä lomitustilanne on semmoinen, että pitäisi ehkä useampiakin kieliä hallita, että saadaan lomittajan kanssa sitten asiat selviteltyä. Eli tällä hetkellä lomituspuoli ei kiinnosta meillä opiskelijoita, ja se on kyllä valitettavaa. Kyllä meidän pitää saada ehdottomasti lisää nuoria sille uralle ja sitä kautta myöskin sitten olla varmistamassa, että meillä on jaksavat tuottajat, että he pystyvät pitämään ne vapaapäivänsä tai edes sairaslomansa ja muut vastaavat. Eli kyllä on suuri pula monella puolella Suomea myös lomituksen suhteen.
Niin kuin täällä on moni kollega tuonut esille, meidän pitäisi ehdottomasti näihin elintarvikeketjuihin saada tasapuolisempi tilanne. Ajatellaan, että Suomi on kyllä monella tavalla sääntöjen luvattu maa, mutta elintarvikemarkkinoilta meiltä puuttuvat tällaiset kustannusindeksit, jotka takaisivat tuotantokustannusten siirtymisen tuottajahintoihin koko tuon elintarvikeketjun läpi.
Samalla tavalla täällä on nostettu esille tätä EU-politiikan valitettavaa liian löysää ja myöskin myöhässä olevaa vaikuttamista. Enemmän kuin byrokratiaa ja rajoituksia EU:lta kyllä tarvitaan sitä maalaisjärkistä linjaa, jossa ruokaturva nostettaisiin uudelleen keskiöön, ja se takaisi jäsenmaille oman ruuantuotannon ylläpitämisen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T18:36:20,2022-12-07T18:41:31,Hyväksytty,1.1
2022_135_153,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_154,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän maatalouden kannattavuutta parantavaan lakialoitteeseeni, jonka olen jättänyt 24.10. Se löytyy netistä, lakialoite LA 57/2022 vp — näillä sanoilla se löytyy sieltä.
Tein noin vuosi sitten lakialoitteen kiinteistöveron poistamisesta maatalouden tuotantorakennuksista, joka oli tarkoitettu pitkäaikaiseksi. Siitä täällä salissa äänestettiinkin, ja lakialoitettani puolsivat sitten perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit, mutta hallituspuolueet halusivat sen vain täksi vuodeksi voimaan. On hyvä asia, että tämä saatiin edes vuodeksi voimaan, ja meidän kaikkien yhteinen tahtotila oli se, että se koskee kaikkia maataloustuottajia. Kuitenkin verottaja on tulkinnut sitä hieman kriittisesti sillä tavalla, että se ei tullut koskemaan niitä maatalousyrityksiä, jotka ovat elinkeinoverolain piirissä. Kuten edustaja Kiviranta täällä aikaisemmin arvioi, noita tiloja on Suomessa noin 400. Ne toimivat kuitenkin ruuantuotannossa ihan samalla tavalla kuin tämmöiset tavalliset toiminimipohjaiset maatalousyritykset. Verottaja on tulkinnut niin, että niille ei anneta sitä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverohelpotusta, koska he eivät omista maatalouden tuotantorakennuksia vaan he omistavat teollisuusrakennuksia, joissa kasvatetaan esimerkiksi kurkkuja tai tomaatteja tai broilereita.
Minä tein tästä lakialoitteen, joka täydentäisi tätä nyt voimassa olevaa lakia siten, että nämä elinkeinoverolainkin piirissä olevat rakennukset huomioitaisiin kiinteistöverohelpotuksissa. Luen täältä osia: ”On käynyt ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisen maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin. Kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisin yhtiömuodoin toimivien tuottajien välillä. Ratkaisevaa tuen saannin kannalta on se, miten maatalouden tuotantorakennukset on kirjattu kiinteistörekisteriin.” Ja aloitteen pääasiallinen sisältö on seuraava: ”Lakialoitteessa esitetään, että kiinteistöverolain 34 §:ää muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajien omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädetty. Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.”
Silloin kun minä jätin tämän lakialoitteen — josta uskon, että kaikki keskustalaisetkin siellä ovat ihan samaa mieltä, että tämä pitäisi vetää maaliin — mietin sitä, jätänkö sen omissa nimissä vai puolueen nimissä, pyydänkö siihen kokoomuksen mukaan, kristilliset mukaan. Ajattelin, että kun tämä on näin päivänselvä asia, niin jottei tästä tulisi mitään puoluepoliittista vääntöä, jätän sen omissa nimissäni. Mutta ihmettelen, että kun tällaiseen lakiin varmaan koko sali yhtyy, niin miksi tällainen lakialoite ei täällä etene. Ehkä minä olen vielä liian nuori ja kokematon, niin että en tätä ymmärrä täällä, mutta toivoisin, että ainakin jatkossa päivänselvät lakialoitteet käsiteltäisiin ja ne menisivät läpi. Tämä on ihan järjetöntä ajanhukkaa. Maataloudessa on kauhea kriisi, ja täällä vain venytetään näitä aikatauluja ja toivotaan, että ehkä tämä joskus [Puhemies koputtaa] tulee — edustaja Kiviranta äsken sanoi, että tämmöinen esitys olisi hallituksessa tehty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-07T18:41:36,2022-12-07T18:47:01,Hyväksytty,1.1
2022_135_155,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_156,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kustannuskriisin siemenet kylvettiin 2014. Krimin miehityksen jälkeen sitä seurannut Venäjän-vientikielto teki sen, että yhdessä yössä meillä romahti erittäin monen keskeisen maataloustuotteen tuottajahinta. Nyt näinä päivinä, näinä kuukausina me olemme palautuneet samalle tasolle — vaikkapa maidossa, joka on se kaikkein suurin, euroilla mitattuna suurin, tuottajahintaa tuova maataloustuote — ja tästä voivat kaikki helposti kuvitella, paljonko kustannukset ovat vuodesta 2014 nousseet tähän päivään mennessä. Nyt ollaan maidon osalta pikkasen jo siitä ylikin, mutta tämä kuvaa hyvin sitä, minkälaisessa kriisissä viljelijät ovat olleet erityisesti vuodesta 2014 lähtien. Tähän tarvitaan niitä toimenpiteitä, mistä tässä ollaan laajasti tämä iltapäivä keskusteltu, ja niitä me haluamme ja meidän myöskin pitää toteuttaa.
Puhemies! Yksi asia, mikä ei ole ollut vielä esillä täällä, on maatalouden, ruuantuotannon, koko elintarvikesektorin taloudellinen vaikutus ja merkitys meidän kansantuotteellemme, meidän hyvinvoinnillemme, meidän työllisyydellemme. Kun verrataan eri tuotannonaloja siinä mielessä, paljonko ne jättävät suoraan tai kerrannaisvaikutuksiltaan suomalaiseen kansantalouteen, palvelut ovat tietenkin luonnollisesti siellä kaikkein korkeimmalla tasolla, mutta seuraavana kategoriassa tulevat luonnonvara-alan toiminnot: maatalous, metsätalous, siellä oleva teollisuus. Tämä kertoo, mikä merkitys maataloudella, mikä merkitys koko maaseudulla on myöskin suomalaiselle hyvinvoinnille ja suomalaiselle taloudelle. Tämä on erittäin ratkaisevassa asemassa siinä, kuinka hyvin me suomalaiset voimme sekä taloudellisesti että muutoinkin, koska meillä tuotantokriteerit, niin kuin moneen kertaan tässä on tullut esille, ovat korkeat. Se vaikuttaa kansanterveyttä myöten myönteisellä tavalla meihin. Kyllä me olemme tällä tuotantokriteeristöllä, tällä osaamisella, mitä suomalaisella maataloustuottajalla on, maailman kärkeä, ja meillä on mahdollisuudet myöskin paljon parempaan kuin mitä nyt on. Se vaatii vientiä, se vaatii sen edistämistä, se vaatii maatalouspoliittisia toimia, se vaatii erityisesti markkinatoimenpiteitä, jotta tämä myös sitten hyödyttää suomalaista viljelijää, niin kuin sen pitää hyödyttää, että me tästä kustannuskriisistä, tästä kannattavuuskriisistä päästään eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-12-07T18:47:03,2022-12-07T18:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_135_157,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_158,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Puhemies! Edustaja Leppä käytti ansiokkaan puheenvuoron, ja se on juurikin näin. Silloin 2014, kun Krimin miehitys alkoi, ajoin maitoautoa, kansankielellä meijeriautoa, ja muistan, miten Joensuun meijeriltäkin aikaisemmin meni juustotuotteita rekkalasteittain tuonne Venäjän suuntaan, mutta näin se vain, kuulkaa, kääntyi Krimin miehityksen myötä, kun tulivat pakotteet elintarvikkeitten viennin osalta. Tästä syystä sitten alkoi tämä kannattavuuskriisi, joka tänä päivänä on todella vaikeassa tilanteessa. 
Edustaja Antikainen käytti puheenvuoron, että nyt on tekojen aika. Me tarvitsemme tekoja lisää, ja me olemme tehneet valtavasti viimeisten kahdeksan vuoden aikana töitä sen eteen, että maatalous kehittyy ja eritoten sitä kannattavuutta sinne suunnalle löytyy lisää.
Puhemies! Mitä hyviä tekoja on tehty tässä viimeisten vuosien aikana ja viimeisen vuoden aikana? No, historian suurin apupaketti maatalouden suuntaan, puhutaan tästä huoltovarmuuspaketista, yli 300 miljoonan paketti. Sitten on järjestetty maatalouden suuntaan kiinteistöveron palautus tälle vuodelle. On vaikutettu EU:n rahoituskauden neuvotteluihin niin, että suomalaisen maatalouden ja maaseudun tuet nousevat EU:n osalta noin kuudella prosentilla tulevalla seitsemän vuoden ohjelmakaudella. Tämä on todella hyvä asia. On pääomitettu maatiloja investoinneille tärkeän Maatilatalouden Kehittämisrahaston osalta. On alennettu maatalouden sähköveroa EU:n vähimmäistasolle elikkä sinne minimiin, ja sähköveron alennus nyt koskee kuitenkin yli 30 000:ta maatalousyritystä.
Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on käytetty ansiokkaita puheenvuoroja vielä näin ilta-aikaankin, kyllähän se on niin, että meidän suomalaiset viljelijät kaipaavat eniten tänä päivänä arvostusta, arvostusta tekemällensä työlle. Kun tänä päivänä puhutaan siitä, kuinka ilmasto on kriisissä ja on tavoitteita myös sen suhteen, että ilmastoa pelastetaan, niin täytyy kuitenkin muistaa, että suomalainen viljelijä on aina ollut ja tulee olemaan jatkossakin eturintamassa ja on tehnyt jo hyvää työtä sen suhteen, että ilmastonmuutosta taklataan. Se täytyy muistaa edelleenkin ja jatkossa puheenvuoroissa, että suomalainen viljelijä on edelläkävijä näissä asioissa, jotenka annetaan se asianmukainen arvostus meidän suomalaisille viljelijöille puheissamme myös jatkossakin tässäkin salissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-07T18:49:55,2022-12-07T18:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_135_159,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_160,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me suomalaiset kuluttajat kyllä arvostamme maailman puhtainta ruokaa, mutta tilanne on tällä hetkellä se, että tuottajilla ei ole varaa enää tuottaa sitä. Kyllä viljelijöille on annettava se mahdollisuus ja näköala tulevaisuuteen, että myöskin nuoremmat uskaltavat valita viljelyn ammatikseen. Suomalaiseen alkutuotantoon on pystyttävä investoimaan jatkossakin. Suomalaiseen maa- ja metsäomaisuuteen ei saa kajota, vaan ihmisillä on oltava jatkossakin oikeus hyödyntää omia maitaan ja metsiään.
Suomalainen maatalous on innovaatioala, joka on uudistunut monta kertaa historiansa aikana. Tuossa kun kuuntelin noita ryhmäpuheita, oli ilahduttavaa, että todella monessa ryhmäpuheessa tuotiin esille viennin mahdollisuudet. Minusta tuntuu, että meille Suomessa tämä meidän turvallinen, puhdas elintarvikeketju on jollakin tavalla niin itsestäänselvyys, ettei me ei ehkä oikein vielä ymmärretä, miten paljon sillä voisi olla kysyntää tässä maailmanajassa, jos me osaisimme sitä markkinoida. Kun miettii, että esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden piirissä kasvava, ja muistaakseni huume- ja ihmiskaupan jälkeen suurin, tapa tehdä rikollista rahaa on kaikenlaiset erilaiset ruokapetokset, ruokaväärennökset, ja niissä tietenkin vielä on vaarana, että ihmishenki lähtee erilaisten väärien ja pilaantuneitten ruoka-aineitten ja muitten takia, niin siinä mielessä, jos me Suomessa pystytään sanomaan, että okei, tämän maitopurkin maidon me pystymme jäljittämään tilalle asti siihen lehmään saakka, mistä se tulee, se on monille semmoinen täysin ällistyksen aihe, että onko todellakin näin hienosti jäljitettävissä ja mahdollista tietää, mistä tämä maito on alun perin lähtenyt. Jos ajattelee vaikkapa Kiinan markkinoita, niin näkisin, että esimerkiksi siellä meidän elintarviketuotannollamme olisi mahdollisuus juurikin tämän puhtauden ja jäljitettävyyden kautta tulevaisuudessa myöskin sitten vientiä kasvattaa.
Kristillisdemokraatit ovat myös tätä vientipuolta nostaneet esille siinä sadan keinon paketissa, minkä me jo elokuussa esitimme ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Silloin viime keväänähän me toimme tämän maatalouden kriisipaketin, kun odottelimme, tuleeko hallitukselta mitään, ja olimme siinä sitten jo edellä, ja meillä todellakin on nämä sata keinoa ruokaturvan ja huoltovarmuuden parantamiseksi. Me puolustamme suomalaista ruokaa ja sen tuottajaa. Omavaraisuuden vahvistaminen on kuitenkin viime kädessä myöskin ihan turvallisuuskysymys. Me puhutaan kansallisesta turvallisuudesta, kun me puhutaan näistä asioista.
Sitten jos ajatellaan tätä tämänhetkistä maailmantilannetta, kun tiedämme, että Pohjois-Afrikassa säännöstellään viljaa ja meillä Venäjä ja Ukraina yhdessä muodostavat yli 35 prosenttia maailman vehnäntuotannosta, ohrasta muistaakseni Ukrainan osuus oli parikymmentä prosenttia, samoin auringonkukkaöljystä, ja Etelä-Euroopassa tiettyjä ruoka-aineita saa ostaa kiintiömäärän, niin siinä mielessä nämä näkymät ovat aika huolestuttavia. Tai jos ajatellaan viime kesän kuivuutta, mikä Etelä-Euroopassa oli — ja voi sanoa, että ilmastonmuutoksen myötä todennäköisesti tämäntyyppisiä kesiä Etelä-Euroopassa on yhä enemmän ja osa peltopinta-alasta todennäköisesti muuttuu viljelykelvottomaksi — niin tällaisessa tilanteessa meidän pitäisi ymmärtää, mikä on Suomen rooli ja vastuu ihan globaalin ruokaturvan takaajana. Voi olla niin, että meillä on paljon enemmän niitä suita ruokittavana kuin pelkästään ne, jotka täällä Suomessa asuvat.
Siinä mielessä mietin, että kunpa me ymmärrettäisiin pitää nämä meidän pellot sellaisessa valmiudessa, että koska tahansa ne voidaan ottaa käyttöön. Nekin pellot, joista me täällä puhumme hömppäheinäpeltoina, pitää pitää siinä valmiudessa, että ne pystytään oikeasti ottamaan tarvittaessa viljeltäväksi. [Jari Leppä: Kyllä!] Siinä mielessä tietyllä tavalla voi ymmärtää myöskin sitä, että niille jotakin tukea maksetaan, koska ne ovat ikään kuin sitä reserviä, mitä tarvitaan, mutta tietenkin tässä tilanteessa, kriisitilanteessa, se tuki pitäisi kohdistaa sinne ruuantuotantoon.
Viimeistään nyt on reagoitava alkutuottajien hätähuutoon ja vaikutettava ponnekkaammin sekä siellä kaupan ja elintarviketeollisuuden että kotimaan ja EU-politiikan pöydissä. Siksi me, KD, olemme yhdessä muun opposition kanssa tehneet tämän välikysymyksen — emme kiusataksemme vaan sen takia, että tämä asia on liian kallisarvoinen, että me täällä sen tuhoaisimme. Suomalainen maatalous ansaitsee meidän kaikkien tuen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T18:53:05,2022-12-07T18:58:22,Hyväksytty,1.1
2022_135_161,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_162,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jäi pari olennaista asiaa sanomatta edellisessä puheenvuorossa, ja hieman täydennän sitä tällä puheenvuorolla.
Ensinnäkin tämä omaisuudensuoja, mistä edellisessä puheenvuorossani mainitsin, on koko länsimaisen yhteiskunnan kulmakivi numero yksi, ja tämän ymmärtäminen Euroopassa, Euroopan unionin alueella, alkaa olla horjumassa parhaillaan. Ihmettelen Timmermansin, tämän ennallistamisintoilijan, ympäristökomissaarin, puheita, että eikö hänellä todella ole eurooppalaisena päättäjänä ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa omaisuudensuoja vapaassa Euroopassa. Unionin piti olla vapaiden itsenäisten valtioiden yhteenliittymä, joka ei puutu toisten asioihin, mutta nyt se ei oikeastaan enää mitään muuta teekään kuin puuttuu jäsenmaidensa asioihin. Ymmärrän tietyissä isoissa asioissa, että ne pitää hoitaa yhteisesti, mutta ei pakolla vaan neuvottelemalla.
Toinen asia — omaisuudensuoja on yksi asia — joka on vielä tärkeämpi Suomen kannalta tai nousee samaan mittaluokkaan, on tämä ennallistamisasetus, jota parhaillaan ajetaan. Maataloutta se koskee nimenomaan päästöjen osalta, kun nyt vaaditaan jokaisessa puheenvuorossa, varsinkin vihervasemmisto tuntuu innolla vaativan, että pitää maaseudunkin osallistua näihin päästötalkoisiin, että päästöjä pois. No, jospa nyt vihervasemmistosta varsinkin vihreä ympäristöministeri Ohisalo reilusti tulisi eduskunnan eteen ja sanoisi, että suopeltojen päästöistä se kahdeksan miljoonaa tonnia on ihan huuhaata, ei pidä paikkaansa. Millä oikeudella Suomen hallituksen jäsen, ympäristöministeri Ohisalo koko ajan puhuu totuudenvastaista tietoa, samoin Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen? Millä oikeudella he ovat vaatimassa sitä, että näitä vääriä lukuja ylläpidetään? Maanviljelijöillä maksatetaan valtavia maksuja, ja sitten se aiheuttaa koko Suomen kansalle valtavaa kustannusten nousua. Sitten sanotaan, että ei se paljon ole. Kun nuoret parit, pientä eläkettä saavat ihmiset, pientä palkkaa nauttivat ihmiset tai opiskelijat tai muuten pienellä taloudella elävät ihmiset joutuvat näitä turhia maksuja maksamaan, niin kyllä se muuten vaikuttaa ja joka päivä ja joka sekunti se vaikuttaa. Miksi näitä vääriä lukuja sallitaan?
Miksi Suomen tiedotusvälineet, lehdet ja media yleensä ovat asiasta hiljaa? Miksi he hiljaa hyväksyvät tämän väärän käytännön? Kyllä jos joku muu pieni virhe tulee tai joku liikenneonnettomuus varsinkin tai joku vastaava, jossa on osapuolena vaikka kansanedustaja tai joku muu merkkihenkilö, siitä kirjoitetaan 38 juttua ja on sitten isoja otsikoita. Mutta tälle perustavaa laatua olevalle Suomen kansaa köyhdyttävälle ilmiölle ei ole kellään aikaa. Missä on Suomen tutkiva journalismi? Tämä on hiljaista hyväksyntää sille, että hyväksymme Euroopan unionin väärät luvut ja hyväksymme samalla sen, että omaisuudensuojaa rikotaan yhä enemmän ja samalla yhä enemmän tulee meille laskuja väärillä perusteilla.
Sama koskee metsämaiden ennallistamista. Sinnehän lasketaan valtavat päästöt myös ja hiilinieluja vähätellään, ja sitten emme saa laskea koko hiilinielua eduksemme. Oikeastihan Suomi on nyt jo hiilineutraali maa. Varsinkin jos nämä metsien lannoitukset pannaan järkevästi kuntoon — niin ja ensiharvennukset ja taimikonhoidot — olemme hiilineutraali. Monelle maatilalle tämä oikea hiilineutraalisuus olisi jo nyt valtava helpotus, ei tulisi mitään pelkoa siitä, että heidän tiloilleen iskisi tällainen kummajainen, että pitäisi mennä omaisuutta rikkomaan vaikka ennallistamalla metsät ja tuhoamalla hiilinielu. Miksi tätä yksikään tiedotusväline ei nosta otsikoihin? Veikkaan, että huomenna tästäkään puheesta ei sanaakaan mistään löydy. En oikeastaan sitä enää odotakaan, mutta olisi kyllä positiivinen yllätys, jos joku toimittaja tähän puuttuisi.
En tiedä, oliko Hannu Karpo maailman paras toimittaja, mutta loistava hän oli. Karpolle olisi nyt kyllä asiaa ja tarvetta todella paljon, mutta ei sitä nyt taida tästä meidän ajastamme enää löytyä, kun se ei ole niin mediaseksikästä juosta totuuden perässä. Nyt riittää vain, että on ajan trendillä ja pysyy sormi ajan hermolla ja on niin trendikäs, että oikein hirvittää.
Kansa köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla. Monelle maatilalle metsän puhdas tuotto, metsän tulo, mikä sieltä metsästä kertyy, on yli puolet sen tilan kokonaistulosta. Tämä kun haluttaisiin ymmärtää, mutta pahoin pelkään, arvoisa puhemies, että tätä ei kyllä ymmärretä. Mutta minä rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen uskovana ihmisenä luotan siihen, että jonain päivänä oikeus voittaa. Pakkohan tästä on ruveta puhumaan. Jos emme nyt tähän asiaan puutu tomeralla kädellä Suomen eduskunnassa, niin kuka sen sitten tekee suomalaisten puolesta? Ei kukaan. Olen odottanut europarlamentin jäseniltä, suomalaisilta mepeiltä, sitä, kuinka moni näistä mepeistä nousisi esiin ja painavalla äänenpainolla sanoisi, että tämä on omaisuudensuojaa rikkova sääntö ja tätä ei hyväksytä. Enpä ole vielä kuullut, mutta tässäkin asiassa elän toivossa ja uskon oikeuden voittoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-07T18:58:25,2022-12-07T19:03:40,Hyväksytty,1.1
2022_135_163,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_164,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä otti täällä esille sen, että tämä maatalouden kriisi on alkanut vuonna 2014. Se varmasti pitää paikkansa, että siitä lähtien se on ehkä lähtenyt vahvistumaan. Mistä se johtui 2014? Silloin Venäjä valtasi Krimin, ja sitten Euroopan unioni asetti pakotteita Venäjälle, ja sitten Venäjä asetti vastapakotteet Suomelle. Käytännössä Suomesta loppui elintarvikkeiden vienti Venäjälle, ja se romahdutti lihan hintaa ja maidon hintaa.
Tuo on ihan totta, mitä Leppä sanoi. Silloinen ministeri Leppä oli kerran puhumassa tuolla Laihialla. Siellä oli keskustan ehkä tämmöinen vaalitilaisuus juuri ennen 2019 vaaleja, muistaakseni helmikuussa. Minä kysyin tätä asiaa silloin teiltä siellä, ja silloin kerroin kysymyksessäni, että Euroopan unionin muista maista sinne viedään kymmeniä kuormia päivittäin elintarvikkeita. En muista, sanoitteko te vai kuka sanoi, että minulla pitäisi olla siitä todisteet. Kuitenkin ilmi kävi se, että varmaan tekin tiesitte sen — elikkä me ollaan oikeasti oltu aika lailla kiilusilmäisiä tämän Euroopan unionin kanssa. Nimittäin Euroopan unionin kaikista muista maista varmaan vietiin elintarvikkeita Venäjälle jatkuvasti. Ne vietiin Valko-Venäjän läpi sinne, ja minä tiedän, että Suomestakin kokeiltiin viedä, täältä vietiin muutama kuorma broileria. Olen ollut itse Venäjällä töissä, ja on entisiä työkavereita, jotka kertoivat näistä liikennemääristä.
Elikkä siis ainut Euroopan unionin jäsenmaa, joka näistä pakotteista on kärsinyt, on käytännössä Suomi. Meidän maatalous on ollut todella syvällä, ja nyt tämä viimeinen Venäjän hyökkäys Ukrainaan on syventänyt tämän kriisin niin, että meidän pitää oikeasti tehdä nyt kaikkemme, että meillä säilyisi puhdas ruoka, ruokaturva, huoltovarmuus. Eli itse ainakin kaikin mahdollisin tavoin tulen puoltamaan hyviä esityksiä, joilla saadaan turvattua tämä meidän kotimainen ruuantuotantomme. Maanpuolustuskurssilla 232 puhuin tästä asiasta monta kertaa yritysjohtajille ja muille, että koittakaa ymmärtää, kuinka lähellä me olemme sitä tilannetta, että meillä romahtaa tämä kotimainen tuotanto.
Edustaja Hoskonen otti tuossa äsken esille ennallistamisen. Harmi, että hän kerkesi lähteä, mutta kuulin tuossa baaripuheissa, ja ilmeisesti jossakin lehdessäkin on ollut, että jos Suomi ennallistettaisiin sinne vuoden 52 tasolle, niin Suomesta pitäisi kaataa kolmasosa metsästä. Tämä on ihan käsittämätöntä, että ennallistaminen on noussut nyt puheenaiheeksi. Ja sellainen asia, kun tässä nyt vähän tämä ennallistaminen on laajentunut, että Suomessa on yksi asia, mikä pitäisi aivan ehdottomasti ennallistaa vuoden 52 tasolle, ja se on Malmin lentokenttä. Tämä on ihan käsittämätöntä, mitä tässä maassa tehdään tällä hetkellä — että nevamaahan tehty lentokenttä, kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus ja alue, halutaan tuhota juuri ennen kuin sähkölentämiset ja muut pienkonelentämiset ovat yleistymässä. Minulle tuli sieltä kuva toissa viikolla, kun siellä oli jotain kaivinkonetta tai jotain muuta tankkaamaan mennyt auto pudonnut sieltä asfaltin läpi. Siis tämä on ihan järjetöntä, että täällä ruvetaan rakentamaan kerrostaloja tuommoiseen nevaan. [Tuomas Kettunen: Niinpä!] Että Malmin lentokenttä pitää ennallistaa vuoden 52 tasolle. [Tuomas Kettunen: Samaa mieltä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-07T19:03:43,2022-12-07T19:09:03,Hyväksytty,1.1
2022_135_165,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin on. — Ja nyt edustaja Leppä, ja sen jälkeen ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_166,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tässä edustaja Mäenpää totesi, ruoka ja energia ovat myös vahvoja aseita, ja niitähän Venäjä on nyt molempia käyttänyt häikäilemättömästi hyväkseen. Tämäkin osoittaa ja todistaa, kuinka tärkeää on omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta kiinni pitää, jotta ei käy niin, että joudumme toisten maiden pelinappulaksi myöskin näiltä osin, jotka ovat meille jokaiselle suomalaiselle ja jokaiselle ihmiselle elintärkeitä alueita.
Puhemies! Myöskin on keskustelussa tullut esille, että me emme vaikuttaisi tai vaikuttaisimme löperösti tuolla EU-politiikassa. EU, varsinkin nykyinen komissio, joka on hyvin ideologisesti virittynyt, yrittää tulla jäsenmaiden tontille monessa asiassa, erityisesti nyt viime aikoina metsäpolitiikassa. No, tätähän me emme tietenkään tule hyväksymään. Sitä ei pidä hyväksyä.
Mutta vaikka meillä on yhteinen maatalouspolitiikka, Suomi on maa, jossa on kaikkein eniten poikkeuksia yhteisen maatalouspolitiikan säädöksistä, mikä osoittaa, että tässä 25 vuoden aikana aika paljon on pystytty edistämään niitä toimenpiteitä, jotka nimenomaan ovat tarpeen täällä pohjoisella viljelyalueella, Suomessa. Tätä ovat tehneet monet puolueet, ja tämä linja meidän pitää myöskin säilyttää. Myöskin omana ministeriaikanani tämä oli jatkuvasti esillä keskusteluissa neuvostossa ja keskusteluissa komission kanssa, että meidän olosuhteet pitää ottaa huomioon ja siksi meillä näitä poikkeuksia pitää olla. Totta kai me haluaisimme enemmän vielä niitä, mutta meillä on kuitenkin enemmän kuin millään muulla jäsenmaalla. Vaikkapa tuotantoon sidotut tuet: Täällä puhuttiin paljon siitä, että meillä pitäisi olla sadonkorjuuvelvoite. No, sitä ei saatu. Sitähän tavoiteltiin, mutta sitä ei saatu. Mutta tuotantoon sidottuja tukia meillä on selkeästi enemmän kuin millään muulla jäsenmaalla. Tämä vain yksi esimerkki olkoon siitä, mitä meillä on. Eli kyllä toimittu on, ja tässä täytyy tietysti saman tiukan linjan jatkua, ja näiden asioiden esilläpidon on oltava jatkuvaa meillä kaikilla mahdollisilla tasoilla.
Puhemies! Viimeinen huomio on, että näissä asioissa meillä pitää olla vain yksi ääni. Mitä useampi ääni tästä maasta lähtee, sen huonommat vaikutusmahdollisuudet meillä on, ja tässä meillä on parantamisen varaa, ja tässä voi katsoa aika moni puolue peiliin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-12-07T19:09:03,2022-12-07T19:12:08,Hyväksytty,1.1
2022_135_167,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Näin. — Nyt tuli listalle vielä edustajia. Tehdään niin, että otetaan nyt edustajat Mäenpää ja Essayah, ja sen jälkeen ministeri Skinnari kommentoi. — Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_168,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä otti äsken esille kyllä sellaiset sanat, jotka puhuttivat minua: voidaan käyttää aseina energiaa ja ruokaa. Tämä oli erittäin puhutteleva kommentti, ja nyt kun tänne kävelin ja mietin tätä asiaa, niin meillä oli muistaakseni joku semmoinen avoin tilaisuus tuolla Pikkuparlamentin puolella huoltovarmuudesta ja muusta, ja esitin silloin kysymyksen, onko voinut olla suunnitelmallista tuolta itänaapurin taholta tämä meidän maallemme tullut elintarviketuotannon kriisi. Nyt kun tämä asia palautuu mieleen, tämä on kyllä ollut todella vakava asia, mitä yksi maa on pystynyt aiheuttamaan meidän kotimaiselle ruuantuotannollemme ja sen huoltovarmuudelle.
Nämä asiat kun ymmärtää, niin täältä salista pitää lähteä vain ja ainoastaan yksi ääni, aivan kuten Leppä sanoi. Toivoisin, että vihervasemmiston edustajatkin tämän ymmärtäisivät. Tähän energiaan liittyy turve, meidän kotimainen ruuantuotantomme, kasvuturve, kuiviketurve. Nämä ovat kaikki samaa asiaa. Toivottavasti he ymmärtävät sen, että täältä maasta pitää lähteä yksi ääni ja täällä maassa pitäisi olla vain yksi ääni. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-07T19:12:13,2022-12-07T19:14:24,Hyväksytty,1.1
2022_135_169,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_170,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tosiaan pyysin tämän puheenvuoron ihan siihen, että haluan kiittää kollegoja tästä hyvästä keskustelusta ja siitä, että on saatu nostettua täällä todella paljon erilaisia esimerkkejä siitä, millä tavalla tätä suomalaisen maatalouden ja maanviljelijöitten ahdinkoa voitaisiin auttaa. Nyt oikeastaan vain sitten toivomme, että hallitukselta näitä toimenpiteitä tulisi.
Tietysti kaikkein hankalinta on ollut seurata sivusta sitä, että hallitus on nyt tässä loppuvaalikauden riitaisuuksissaan ottanut tämän maatalouden tukipaketin tällaiseksi kiistakapulaksi, ja tuntuu jotenkin niin väärältä, että tämä asia on nyt hallituksen riitelyn panttivankina. Täytyy vain vedota hallitukseen, että suomalainen maatalous on aivan liian arvokas asia, että sillä voisi tällä tavalla käydä leikkimään, ja sen tähden vetoamme siihen — siellä on vastuullisia ministereitä, kuten tiedän, että ministeri Skinnari kuuluu siihen joukkoon — että olipa hallituksen sisällä mitä tahansa muita kiistoja tai riitoja, niin tämä maatalouden välttämätön tuki ei saisi nyt yhtään enää viivästyä. Jos todellakin mennään helmikuulle asti näissä lisäbudjeteissa, niin se alkaa jo olla ajankohdallisesti liian myöhässä — puhumattakaan, että asiaa ei saataisi ollenkaan hoidettua. Monet viljelijät ovat sanoneet, että ehkä vielä jotenkin jotkut tilat pystyvät ensi kesän yli menemään, mutta sitten seuraavasta talvesta ei enää selvitä.
Tällaisena maailmanaikana — ministeri Skinnari on ulkomaankauppaministeri, ja tuossa äsken käytin puheenvuoron siitä suomalaisen maatalouden näkymästä — ei ymmärretä sitä, miten paljon tässä maailmanajassa merkitsee se, että ruokaketju on jäljitettävissä ja että se on puhdas ja se on turvallinen. Ruokaväärennökset ovat yksi isoimpia järjestäytyneen rikollisuuden toimialoja tänä päivänä. Osataanko me markkinoida sitä meidän ruokaa tarpeeksi hyvin ja saada sitä kautta vientituloja kansantalouteen ja samalla huolehtia siitä meidän huoltovarmuudesta? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joissa toivoisin, että meillä löytyisi myöskin sellaista tulevaisuuden näköalaa tarjota nuorille viljelijöille ja sitä kautta olisimme varmistamassa meidän maatalouden kannattavuuden ja jatkuvuuden. Kun eletään tämmöisessä ajassa, missä ruokaturva on vaarannettu monella puolella maailmaa, Suomella voi todella olla se rooli, että me vielä ruokimme huomattavasti suuremman määrän suita kuin tällä hetkellä. Siinä mielessä meidän on pidettävä valmius siihen, että me pystymme ottamaan meidän peltoja käyttöön, ja tulevaisuudessa on kenties raivattava vielä lisää peltopinta-alaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-07T19:14:24,2022-12-07T19:17:31,Hyväksytty,1.1
2022_135_171,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt ministeri Skinnari, vaikka ei maa- ja metsätalousministeri olekaan, elintarvikeviennin osalta kommentoi käytyä keskustelua. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_172,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos monipuolisesta ja arvokkaasta keskustelusta, etenkin kun — kuten edustaja Essayah totesi — maatalous on ja tulee olemaan osa kokonaisturvallisuutta, huoltovarmuutta, aivan kuten energiakin. Siinä mielestäni tämä on ollut arvokas keskustelu, ja varmasti koko hallitus tämän tietää, ja varmasti koko hallitus tässä toimii. Kuitenkin tässä on tänäänkin hyvin noussut esille se, miten me luodaan sitä arvoa tuottajille, tekijöille, jotta syntyy tuloja, jotta arvoketju, tuotantoketju, toimii.
Arvoisa puhemies! Ajattelin tässä nyt ihan kerrata tätä Suomen tilannekuvaa, kun mainitsitte viennin. Meidän vienti on valitettavan pientä. Se on vain noin 1,5 miljardia euroa, ja se ei ole kehittynyt viime vuosina, oikeastaan tällä vuosituhannella, sillä tavalla kansainvälisesti kuin olisi pitänyt. Samaan aikaan Tanska vie noin 18 miljardilla, Irlanti muistaakseni lähes 9 miljardilla. Kyllä tässä pitää pysähtyä miettimään, mistä se johtuu, että sitä rahaa ei tule suomalaiseen ekosysteemiin sisään, ja syy on aika yksinkertainen: Meidän vientiyrityksemme, meidän elintarvikeyrityksemme, ovat suhteellisen pieniä, jopa ne suurimmat, eivätkä ne ole olleet kovin aktiivisia kansainvälisillä markkinoilla. Ne ovat hyvin kotimarkkinapainotteisia toimijoita, ja se näkyy maailmalla. Kyllä se yritysvetoinen tapa on ainut tapa kehittää sitä vientiä, ja siksi itse peräänkuulutan ja toivon ja haluan, että yritykset myös itse keskittyvät sen jalostusarvon nostamiseen. Me viedään aivan liikaa bulkkia, sellaista tavaraa, tuotteita, joista ei jää rahaa siihen arvoketjuun, ja silloin se ei ole sellaista vientiä, mitä Suomi tarvitsee. Eli tässä on tehtävälistan numero yksi tälle hallitukselle, seuraavalle ja sitä seuraavalle: tällä vuosikymmenellä kolminkertaistaa suomalainen elintarvikevienti viiteen miljardiin. Mutta se vaatii meiltä valtavasti uutta kunnianhimoa, myös yrityksiltä. Varmasti tästä talosta tulee kaikki tuki sille tekemiselle, ja tässä tietysti ulkoministeriön rooli — lähes sata lähetystöä ympäri maailmaa — on keskeinen.
Toinen asia, arvoisa puhemies, hankintaketjut: Kaikki me tiedämme, mitä lannoitetilanteeseen kuuluu, mikä on kansainvälinen tilanne. On valtavat haasteet, ympäri maailmaa ruokakriisi, ja kaikki me tiedämme, mistä tämäkin on tullut. Meillä on ollut kotimaista lannoitetuotantoa, se on myyty ulos. Nyt me tehdään hartiavoimin työtä, että me löydämme uusia suomalaisia ja pohjoismaalaisia innovaatioita, jotka eivät tule siitä vanhasta maailmasta — tämäkin on hyvä tietää ja tiedostaa. Samalla ratkaisemme maailman ruokakriisiä esimerkiksi Afrikan mantereella, jos ja kun viemme sinne lannoitetuotantoa.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: Kyllä hallitus on tehnyt paljon työtä siinä, että pienet tuottajat pääsevät nyt mukaan erilaisiin yhteisiin alustoihin, siksi, että he voivat tehdä paremmin kaupallista toimintaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja myös kansainvälisesti. Ja tässä kiitän kyllä elinkeinoelämää ja yrityksiä, että on luotu niitä digitaalisia alustoja, joilla useampi pienempi tuottaja pääsee mukaan tehokkaasti, edullisemmin ja realistisemmin myös vientimarkkinoille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+4.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-07T19:17:37,2022-12-07T19:21:42,Hyväksytty,1.1
2022_135_173,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Esittelypuheenvuoron, joka kestää noin kymmenen minuuttia, käyttää kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Tämän jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen saman viisi minuuttia. Lähetekeskusteluun varataan tässä alkuvaiheessa enintään 45 minuuttia. — Lähdetään keskustelemaan. Ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_135_174,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnalle annetun selonteon pohjalta kuullaan eduskuntaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisesti liittyen Suomen osallistumisen jatkamiseen kansainvälisen Isisin vastaisen koalition Operation Inherent Resolve ‑koulutusoperaatiossa Irakissa. Kuten selonteossa esitetään, Suomen tarkoituksena olisi jatkaa osallistumista OIR-operaatioon 1.1.23 alkaen noin 75 sotilaalla 31.12.24 saakka.
Kansallisen osallistumispäätöksen tekeminen kahdeksi vuodeksi helpottaisi merkittävästi operaation sotilaallista suunnittelua tilanteessa, jossa OIR-operaation joukkueenmuodostukset on siirretty kuuden kuukauden syklistä vuoden sykleihin. Kuten ennenkin, osallistuminen pitäisi sisällään koulutus- ja neuvontatoiminnan Irakissa, mukaan lukien operatiivisen neuvonannon, tarvittavan omasuojan sekä osallistumisen tarpeellisiin esikunta‑, hallinto- ja tukitehtäviin. Arviona on, että vuoden 23 osalta osallistumisen kustannukset olisivat yhteensä noin 15,7 miljoonaa euroa. Osallistumisen jatkaminen voidaan toteuttaa valtioneuvoston vuosien 23—26 julkisen talouden suunnitelmassa sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitettujen määrärahojen puitteissa. Vuoden 23 osalta kustannukset on sisällytetty vuoden 23 talousarvioesitykseen ja sen täydennykseen.
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen Isisin vastainen koalitio perustettiin vuonna 2014. Suomi on ollut alusta alkaen mukana koalition toiminnassa. Koalitiossa on 83 jäsentä, ja sen toiminta tukeutuu YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmiin Isisin aiheuttaman uhkan estämiseksi. Koalition sotilaallinen toiminta Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa tapahtuu Operation Inherent Resolve -operaation puitteissa, joka käynnistettiin vuonna 2014. Suomi on osallistunut operaatioon vuodesta 2015 alkaen.
Irakin tilanne on muuttunut huomattavasti siitä, kun kansainvälisen koalition toiminta Irakin hallituksen ja turvallisuusjoukkojen tukena käynnistyi seitsemän vuotta sitten. Irakin turvallisuustilanne on vakautunut, vaikka se onkin edelleen vaikeasti ennustettava, kuten Turkin ja Iranin viimeaikaiset iskut Irakin kurdialueelle ovat osoittaneet. Isis julistettiin voitetuksi sen menetettyä maa-alueensa Irakissa joulukuussa 2017. Vaikka Isisin hallussa ei enää ole maa-alueita, on sillä edelleen Irakissa kannattajia ja nukkuvia soluja. Isisiltä vapautettujen alueiden vakauttaminen on jatkossakin edellytys sille, että kotiseudulle palataan ja sinne myös jäädään.
Sisäpoliittinen tilanne Irakissa jatkuu vaikeasti ennustettavana, ja se on edelleen hauras ja altis muutoksille. Syvälle meneviä taloudellisia reformeja ei kyetä tekemään tilanteessa, jossa poliittinen järjestelmä on epävakaa ja jossa ulkoiset voimat kilpailevat vallasta Irakissa. Irakin tilanteen vakauttaminen on mahdollistanut maan sisäisten pakolaisten kotiinpaluun käynnistämisen ja jälleenrakentamisen aloittamisen. Arvioiden mukaan palanneita on noin 4,9 miljoonaa, mutta Irakissa on edelleen noin 1,2 miljoonaa sisäistä pakolaista. Isisiltä vapautettujen alueiden vakauttaminen on jatkossakin edellytys sille, että kotiseudulle palataan ja sinne myös jäädään. Kansainvälisen yhteisön tuki tähän on edelleen tarpeen.
Arvoisa puhemies! Sisäpoliittiset jännitteet jatkuvat Irakissa. Elokuussa mielenosoitukset johtivat väkivaltaisuuksiin, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä ja loukkaantui satoja. Positiivisia kehitysaskeleita on tämän jälkeen kuitenkin otettu, ja poliittinen vakaus on hieman vahvistunut. Maan sisäpolitiikan vakauttamisen kannalta on myönteistä, että hallituksesta kyettiin lopulta sopimaan loppukesän levottomuuksien jälkeen. Poliittiset ryhmät sopivat parlamentin istunnossa lokakuussa presidentistä ja pääministeristä. Parlamentti hyväksyi uuden hallituksen 27.10., noin vuosi parlamenttivaalien jälkeen. Hallituksen muodostivat viime vuoden vaalit hävinneet puolueet. Poliittisten ryhmien välillä vallitsee tällä hetkellä jonkinlainen tasapaino ja yhteisymmärrys siitä, että hallitukselle annetaan mahdollisuus viedä poliittista prosessia eteenpäin. Lähikuukausina nähdään, miten uusi hallitus kykenee toimimaan.
Öljyn hinnan nousu auttaa Irakin taloutta mutta vähentää samalla painetta tehdä tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. Taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten rinnalla olisi tärkeää tehostaa korruption vastaisia toimia, parantaa Irakin keskushallinnon ja kurdien itsehallintoalueen yhteistyötä sekä uudistaa turvallisuussektoria. 
Arvoisa puhemies! Irakin vakauden ja turvallisuuden palauttaminen ja Isisin torjuminen on tärkeää Irakin ja alueellisen vakauden kannalta mutta myös Suomen ja Euroopan turvallisuuden kannalta. Suomi pyrkii tukemaan Irakin vakauttamista ja jälleenrakentamista kokonaisvaltaisesti. Suomen Bagdadin-suurlähetystö avattiin uudestaan vuonna 2019. Suomen kehitys- ja humanitäärinen apu Irakille on ollut vuodesta 2014 lähtien yhteensä noin 44 miljoonaa euroa. Suomi tukee Irakissa Isisiltä vapautettujen alueiden vakauttamista muun muassa YK:n kehitysohjelma UNDP:n vakauttamisrahaston kautta sekä humanitääristä miinanraivausta. UNDP:n tuki mahdollistaa paikallisväestön paluun koteihinsa kestävällä tavalla. Tähän kuuluu infrastruktuurihankkeita, esimerkiksi koulujen ja terveyskeskusten kunnostaminen, pienyrittäjyyden tukemista sekä sovinnon rakentamista paikallisyhteisöissä.
Suomi osallistuu Irakissa myös EU:n EUAM Iraq ‑siviilikriisinhallintaoperaatioon. Operaatio tukee Irakin turvallisuussektorin kehittämistä antamalla tukea Irakin sisäministeriölle ja kansallisen turvallisuusneuvonantajan toimistolle. Suomalaisia asiantuntijoita on operaatiossa yhteensä yhdeksän, ja myös EU:n delegaation päällikkö Bagdadissa on suomalainen.
Irakin turvallisuutta ja vakautta haastavat myös alueelliset kehityskulut. Iran on syyttänyt Irakin Kurdistanissa olevia iranilaisia kurdipakolaisryhmiä levottomuuksien lietsomisesta ja tehnyt iskuja näitä vastaan. Iskuja on tehty ennenkin. Myös Turkki on viime aikoina lisännyt iskujaan Syyrian ja Irakin kurdialueille. Irak tuomitsee Turkin ja Iranin toiminnan. Irakin hallitus on korostanut lausunnoissaan, että naapurimaiden ei pitäisi käyttää aluetta omien ongelmiensa ratkaisemiseen.
Arvoisa puhemies! Suomi osallistuu Irakissa myös Naton NMI-koulutusoperaatioon. Sitä koskeva voimassa oleva kansallinen osallistumispäätös mahdollistaa osallistumisen viidellä sotilaalla. Suomi lähetti NMI-operaatioon myös yhden siviiliasiantuntijan vuonna 22. NMI täydentää Isisin vastaisen koalition ja muiden kansainvälisten toimijoiden toimintaa keskittyen strategisen tason neuvonantoon ja tukeen Irakin puolustussektorireformille. Naton operaation tavoitteena on ollut varmistaa kansainvälisen tuen jatkuvuus Irakin turvallisuussektorille vastaisuudessakin ja vastata Irakin hallituksen yksilöimiin koulutustarpeisiin. Osallistuminen NMI-koulutusoperaatioon on ollut osa Suomen Nato-kumppanuuspolitiikkaa. Osallistuminen Naton kriisinhallintaan säilyy tärkeänä, kun Suomesta tulee Nato-jäsen. [Puhemies koputtaa] 
Arvoisa puhemies! Naton on ollut määrä vahvistaa NMI-operaatiota. NMI:n laajentuminen on ollut tarkoitus toteuttaa rinnakkaisena prosessina OIR-operaation asteittaisen supistamisen kanssa. Irakin sisäpoliittisen tilanteen vuoksi sotilaallisen kriisinhallinnan painopisteen siirtäminen on edennyt odotettua hitaammin. Irakissa ei ole lähiaikoina odotettavissa merkittäviä muutoksia OIRin tai NMI:n välillä. NMI säilyy pienenä, Bagdadiin keskittyvänä operaationa. — Arvoisa puhemies! Lopetan tähän. Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-07T19:22:00,2022-12-07T19:33:00,Hyväksytty,1.1
2022_135_175,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Kiitoksia, ministeri Skinnari. — Nyt edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_176,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät naiset ja miehet! Meillä on lähetekeskustelussa valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa — Operation Inherent Resolve, OIR. Kyseessä on siis Yhdysvaltain johtaman kansainvälisen Isisin vastaisen koalition operaatio. Koalitio perustettiin vuonna 2014 Irakin tueksi taistelussa Isisiä vastaan. Suomi liittyi siihen samana vuonna. Koalition sotilaallinen toiminta Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa tapahtuu OIR:n puitteissa ja käynnistettiin vuonna 2014. Suomi on osallistunut OIR-operaatioon vuodesta 2015 alkaen. OIR-operaation taistelu Isisiä vastaan on tuonut tulosta, ja operaatio on siirtänyt toimintansa neljänteen ja viimeiseen vaiheeseen. Tasavallan presidentti on päättänyt Suomen osallistumisen jatkamisesta valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta vuosittain. Tarkoituksena on, että Suomi jatkaisi osallistumista OIR-operaatioon noin 75 sotilaalla alkaen vuoden 2023 tammikuun 1. päivästä ja siitä vuosi eteenpäin.
Naton koulutusoperaatio Irakissa, NMI, taas aloitti toimintansa syksyllä 2018. Koulutusoperaation tavoitteena on tukea Irakin sotilaskoulutusjärjestelmän kehittämistä ja turvallisuussektorin uudistamista pääasiassa strategisen tason koulutuksen ja neuvonannon kautta. Suomi on osallistunut tähän koulutusoperaatioon Naton kumppanimaana joulukuusta 2018 alkaen. Tähänkin operaatioon osallistumisesta päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat perinteisesti tukeneet rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin osallistumista. Suomalaiset sotilaat ja reserviläiset hyötyvät mukanaolosta. Noin kolmannes henkilöstöstä on Puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa, ja noin kaksi kolmasosaa henkilöstöstä on reserviläisiä. Operaatiossa saadaan kokemusta koalition esikunnassa toimimisesta sekä vaativissa olosuhteissa kouluttamisesta. Nämä nyt esimerkkeinä. Reserviläisten saama kouluttamiskokemus on osittain hyödynnettävissä kotimaassa tapahtuvaan joukkojen perustamisvaiheeseen. Osallistuminen kansainväliseen neuvonantotoimintaan kehittää merkittävästi suomalaisten sotilaiden osaamista, toimintakykyä ja valmiutta toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä ja tehtävissä.
Neuvonantotoiminnan lisäksi suomalaisen joukon toinen keihäänkärki on suojausjoukkue. Suojausjoukkueen henkilöstösuojaustehtävillä tuetaan koalition neuvonantajien työtä ja suojataan koalition johdon ja neuvonantajien siirtymiset Kurdistanin alueella. Lisäksi suojausjoukkue valmistautuu tukemaan tukikohdan suojaustehtävissä tehtäviensä sallimissa rajoissa. Tukikohdan suojaus toteutetaan yhteistyössä koalition muiden joukkojen ja Irakin ja Kurdistanin viranomaisten kanssa.
Arvoisa puhemies! On siis selvää, että operaatioon osallistuminen kehittää kansallisen puolustuksen suorituskykyjä mutta samalla edistää myös kansainvälistä yhteistyötä. Kritiikkiäkin selonteosta on kuitenkin annettava. Selonteossa todetaan: ”Mitä laaja-alaisemmin Suomi on mukana tukemassa Irakin kehitystä, sitä paremmat ovat mahdollisuudet edistää myös palautuksiin liittyviä kysymyksiä. Suomen tavoitteena on paluu- ja palautusyhteistyötä helpottavat järjestelyt kielteisen lainvoimaisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta.” Sisäministeriön verkkosivujen mukaan Suomi neuvottelee palautuksista koskevista yhteistyöpöytäkirjoista myös Irakin ja Somalian kanssa. Kuinka monta vuotta palautuksista on neuvoteltu täysin tuloksetta? Ei näytä, että rahan kippaamisella Irakiin olisi ollut asian suhteen minkäänlaista myönteistä merkitystä.
Arvoisa puhemies! Edellä mainitusta huolimatta nimenomaan sotilaalliseen operaatioon osallistumisen jatkamiselle Irakissa on kansallisen edunkin nimissä kestävät perustelut. [Puhemies koputtaa] Siitä saamme itsekin jotain, toisin kuin kehitysyhteistyön kautta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-07T19:33:43,2022-12-07T19:39:07,Hyväksytty,1.1
2022_135_177,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Näin, kiitos. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_178,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämän operaation jatkaminen on Suomen kannalta hyödyllinen asia. Ymmärrän toki nekin äänenpainot, että joitakin operaatioita jostakinpäin arvostellaan, mutta on syytä muistaa se, että jos saadaan Irakin olosuhteet vakiintumaan ja siellä pikkuhiljaa normaali yhteiskunnallinen toiminta heidän säännöillään, heidän ehdoillaan lähtee viriämään ja pysytään pois sodan tieltä, niin ollaan saavutettu aika paljon, koska jos siellä sitten menee kaaokseen koko valtio, niin sen heijastusvaikutukset Suomeenkinpäin ovat monin, monin verroin vakavammat. Nyt kun olemme liittymässä Nato-jäseniksi, kuten ministeri oivallisessa esittelypuheenvuorossaan totesi, niin uskon vakaasti siihen, että tämä antaa uutta mahdollisuutta toimia Irakissa tehokkaasti. Tällä noin 75 ihmisen voimalla sitä työtä siellä tehdään, ja kuten ministeri mainitsi, siellä on suomalainen johtajakin tällä operaatiolla, joten meillä lienee hyvät perustelut jatkaa tätä.
Sekin on tietysti totta, että ei loputtomiin jatku tämäkään operaatio, mutta toivotaan nyt kaikki, että tämä työ tuottaa siellä hyvää lopputulosta ja nimenomaan niin, että Irakin olosuhteet vakiintuvat. Ikävä kyllä, se Iran on siinä toisella puolella, ja tunnetusti eivät taida olla Irak ja Iran ylimpiä ystäviä, ja kuten olen viime aikoina noita uutisia lukenut, siellä on käyty erilaista aseellista taisteluakin näiden maiden välillä. Tällainen juopa lienee aika syvä, mutta toivottavasti sekin jonain päivänä selviää. Iranilla on sitten tietysti monta muuta rautaa tulessa eri suuntiin, ja toivotaan, että ei lähde leviämään tämä epävakaa tilanne, mutta toivotaan, että tällä operaatiolla saadaan vakiintumaan se Irakin tilanne, ja se lienee tämän operaation tärkein asia.
Kannatan sitä, että jatketaan tätä ja pidetään huoli siitä, että Irak saa mahdollisuuden kehittyä rauhalliseksi yhteiskunnaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-07T19:39:07,2022-12-07T19:41:02,Hyväksytty,1.1
2022_135_179,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_180,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ministeri Skinnari hyvin selosti tuon operaation nykytilanteen ja Suomen osalta tarpeen jatkaa tuota mandaattia pidemmäksi ajaksi, kahdeksi vuodeksi, jotta tuommoinen pitkäjänteisempi tuloksellinen toiminta voisi onnistua. Tämä Irakin tilanne sinänsä on hankala edelleen, ja nämä läheiset suurvallat, niissä oloissa suurvallat, Iran, Turkki ja Saudi-Arabia tekevät omalta osaltaan vaikeaksi rakentaa valtiota. Tärkeätä Suomen kehityspolitiikan kannalta on, että tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa näkyy onnistuneena operaationa.
Edelleen Irakilla on isot luonnonvarat kaasua ja öljyä, ja se pystyy tulevaisuudessa maksamaan takaisin. Pääsääntöisesti voisivat kansainväliset kehitysponnistelut olla luottomuotoisia, ja tärkeintä olisi se, että kansainvälinen yhteisö toimii määrätietoisesti ja edellyttää Irakilta sitä valtion rakentamista tasavertaisesti eri kansalaisryhmät huomioon ottaen. Tarvittaessahan siellä voidaan ottaa federatiivisia elementtejä ja vahvistaa tätä kurdialueen autonomiaa ja sillä lailla luoda edellytykset pysyvään valtiorakenteeseen, mutta oleellista on se, että kansainvälinen yhteisö on riittävän jämäkkä tässä toiminnassa, niin että kokoaa eri tahot mukaan ja tosiaankin edellyttää, että Irakissa itsessään tapahtuu kehitystä korruption vastaisessa työssä, niin että valtiorakenteet niin kansakunnan tasolla kuin sitten alueellisestikin saadaan pyörimään. Silloin myös nämä operaatiot vaikkapa juuri kriisinhallinnan osalta ja koulutuksen osalta, mitä on käynnissä, tuovat pysyviä tuloksia.
Tätä Afganistanin oppiahan pitää käyttää tulevissa ja menevissä valtion rakentamisoperaatioissa, eli pitää olla tosiaan riittävän vahva se tuntemus, mitä alueella kannattaa tehdä ja mitä pitää tehdä. Irak poikkeaa olennaisesti Afganistanista muun muassa juuri sen takia, että sillä on näitä luonnonvaroja ja se pystyy kyllä itse rahoittamaan kehitystään, kunhan se varsinainen perustyö saadaan kuntoon: rauhan tukeva palauttaminen, sitten valtiorakenteiden ja oikeusvaltion rakentaminen ja kansalaisyhteiskunnan muodostaminen. Siinä sitä tehtäväkenttää riittää, mutta tämä nyt esitettävä askel on ihan oikeaan suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-07T19:41:02,2022-12-07T19:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_135_181,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_182,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Ei tietenkään voi vastustaa näitä kriisinhallintaoperaatioita, mutta kun olen itse kuudessa sellaisessa palvellut ja jopa yhdestä tehnyt lopputyöni, niin haluaisin nyt kuitenkin muistuttaa siitä, että näistä ei saisi muodostua tämmöisiä ikuisuusmissioita vaan niillä tulisi olla joku tarkoitus ja joku kestoaika.
Jäin kaipaamaan — ja yleensä aina kaipaan näissä — sellaista puolueetonta selvitystä siitä, mitkä oikeasti ovat ne vaikutukset, joita me olemme saaneet siellä sitten aikaiseksi. On helppo laskea koulutettujen sotilaiden määrä, on helppo laskea erilaisia numeraalisia suureita ja arvoja, mutta olemmeko saaneet oikeasti siellä jotakin muutosta aikaiseksi, Irakissa tai missä tahansa muualla, missä olemme olleet? Afganistan opetti meille sen, että kyllä ne kulttuuriset ja tämmöiset yhteiskunnalliset vaikutukset näillä missioilla saattavat jäädä aika heikoiksi.
Sotilaallisesti tämä antaa paljon, mutta täytyy nyt muistaa myös, että me ollaan kolmessa missiossa siellä mukana. Siellä on myöskin EU Assistance Mission, jossa meillä on siviileitä mukana, ja siellä on NMI ja OIR. En missään nimessä näitä vastusta enkä usko, että kokoomus näitä vastustaa, mutta kyllä se panos—tuotos-suhdekin pitäisi jollakin tavalla saada selville, viimeistään tämän kahden vuoden päästä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-07T19:44:14,2022-12-07T19:46:01,Hyväksytty,1.1
2022_135_183,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp",Näin. — Ja nyt ministeri Skinnari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_184,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille asiantuntevista ja arvokkaistakin huomioista ja kommenteista. Varmasti eduskunta ja tämä sali on erittäinkin yksimielinen siinä, että osana kokonaisturvallisuutta, osana suomalaista suorituskykyä Suomi samalla vahvistaa omaa osaamistaan kansainvälisesti ja kehittää omaa kansallisen puolustuksemme suorituskykyä, kun esimerkiksi osallistumme tähän Irakin turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön, ja samalla tuemme kansainvälisen terrorismin ja Isisin vastaista toimintaa.
Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Koskinen erittäin arvokkaalla tavalla, ja myös edustaja Kinnunen, pohti tätä vaikuttavuutta osana kokonaisuutta, mutta samalla sitä, mikä on se pidemmän aikavälin lopputulema. Silloin tietysti täytyy katsoa sitä tosiasiaa, että sotilaallista kriisinhallintaa ei voi tehdä onnistuneesti ilman siviilikriisinhallinnan ja muiden välineiden täysimääräistä hyödyntämistä ja samalla täysimääräistä koordinaatiota, ja siitähän me puhumme. Kun me katsomme humanitääristä kehitysyhteistyötä ja kun me katsomme siviilikriisinhallintaa ja sotilaallista kriisinhallintaa ja viime kädessä rauhanvälitystä ja sitä työtä kansainvälisesti, niin uskallan väittää, että meillä kuitenkin se kokonaisajattelu Suomessa on erittäin pitkällä ja sille on laaja tuki.
Ja mitä tulee tietysti sitten tähän Irakin tilanteeseen, niin kyllähän siellä, niin kuin pohjoisessa tiedämme, asiat ovat suhteellisen tasapainossa. Siellä on mahdollisuutta, ja on luotukin kaupallisia yhteistyökokonaisuuksia, mutta tietysti samaan hengenvetoon on pakko todeta, että kaiken kaikkiaan tilanne on vieläkin erittäin haastava kansallisesti ja myös poliittisesti. Suomi avasi suurlähetystön Bagdadiin 2019, ja hallitus on todellakin näyttänyt rohkeutta ja samalla esimerkkiä usean muun eurooppalaisenkin maan kanssa, että Suomi on läsnä vaikeissakin tilanteissa. Meidän suurlähetystö siellä on tehnyt erittäin hyvää työtä ja monipuolista työtä tälläkin sektorilla.
Mutta kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, tämä edustaja Koskisen nostama esimerkki: tietysti Afganistan ja ylipäätään ne opit ovat erittäin tärkeitä.
Ja edustaja Kinnunen, aivan oikein, vaikuttavuusarviot, niiden tekeminen: on ihan selvää, että meidän pitää olla tässäkin edelläkävijöitä.
Arvostan tätä keskustelua erittäin paljon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-07T19:46:02,2022-12-07T19:49:19,Hyväksytty,1.1
2022_135_185,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (Operation Inherent Resolve, OIR)>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 14/2022 vp","Kiitoksia, ministeri Skinnari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_135_186,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 190/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 35/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään keskusteluun. Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_135_187,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tartuntatautilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 190/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 35/2022 vp,"Ärade herr talman! Det här lagförslaget handlar om ändringar av smittskyddslagen för att säkerställa att man i de nya välfärdsområdena har befogenheter i och med social- och hälsovårdsreformen. Den här reformen träder i kraft första januari 2023. Men reformen har också stora indirekta konsekvenser för Ålands självstyrelse, och av den anledningen bad social- och hälsovårdsutskottet ett utlåtande av riksdagens grundlagsutskott, för att se på hur lagförslaget fungerar med Ålands självstyrelse.
Grundlagsutskottet sade mycket tydligt i sitt utlåtande att det är viktigt att självstyrelselagen ändras till den här delen som berör smittskyddet. I grundlagsutskottet slog vi fast att det är mycket viktigt att självstyrelselagen ändras för att reglera smittskyddet. Det är en viktigt sak eftersom det annars kan uppstå ett problematiskt konstitutionellt läge.
Grundlagsutskottet slår även fast att det är motiverat att granska möjligheten till att reglera sakerna i en överenskommelseförordning. Men en överenskommelseförordning kan bara genomföras ifall man ändrar självstyrelselagen, vilket man nu behöver göra.
Det här är grundlagsutskottets sätt att säga att man inte ser några problem med att reglera de här sakerna i en överenskommelseförordning. Det är ändå omöjligt för grundlagsutskottet att kräva att det måste göras på det ena eller det andra sättet, eftersom det förutsätter godkännande av självstyrelsen, alltså Ålands lagting, vilket grundlagsutskottet inte har någon beslutandemakt över. Men eftersom Ålands landskapsregering, som också har hörts av grundlagsutskottet och lagtinget, sagt att man vill ha det på det här sättet och reglera sakerna med en överenskommelseförordning är det här grundlagsutskottets sätt att markera och säga att vi inte ser några problem med en överenskommelseförordning, eftersom det är en vedertagen praxis att reglera den här typens frågor på också på andra ställen.
För egen del vill jag betona att det nu är viktigt att man snabbt kommer vidare med arbetet kring en ändring av självstyrelselagen och en överenskommelseförordning, och att man snabbt behöver bereda de här sakerna i social- och hälsovårdsministeriet och justitieministeriet tillsammans med landskapsregeringen så att man kan få det här i kraft så fort som möjligt.
Grundlagsutskottet slår även fast att den föreslagna övergångsbestämmelsen kan godkännas — det finns nämligen en övergångsbestämmelse som social- och hälsovårdsutskottet slår fast för att hantera de här frågorna på Åland. Grundlagsutskottet säger att den är ok, om än med långa tänder. Den föreslagna övergångsbestämmelsen, som grundlagsutskottet för övrigt hade vissa preciseringar till, är principiellt mycket problematisk eftersom det inte är på ett sådant här sätt saker ska regleras i förhållande till självstyrelsen. Det är ändå ett faktum att det i dag är den sjunde december, och det är inte säkert att en ändring av självstyrelselagen hinner träda i kraft innan årsskiftet. Därför är det motiverat med en övergångsbestämmelse, för att det enligt grundlagsutskottets mening ska säkerställas att det finns laglig grund för smittskyddet på Åland, också ifall ändringen av självstyrelselagen inte hinner göras före årsskiftet.
Grundlagsutskottet slår också fast att den här övergångsbestämmelsen måste vara kortvarig, och enligt mig betyder det i praktiken så kort som möjligt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-12-07T19:49:56,2022-12-07T19:54:22,Hyväksytty,1.1
2022_135_188,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle korkeakoulututkintojen tunnustamisesta tehdyn maailmanlaajuisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 258/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 19/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään keskusteluun. Mietinnön esittelee sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_135_189,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle korkeakoulututkintojen tunnustamisesta tehdyn maailmanlaajuisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 258/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee Unescon hyväksymän korkeakoulututkintojen tunnustamisesta tehdyn maailmanlaajuisen yleissopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista. Suomen voimassa oleva lainsäädäntö täyttää yleissopimuksessa sopimuspuolille asetetut vaatimukset, joten hallituksen esitys ei sisällä muutosehdotuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön. Sivistysvaliokunta toteaa, että korkeakoulututkintojen tunnustamisesta on tehty kuusi alueellista sopimusta: Aasia ja Tyynenmeren maat, Afrikka, arabimaat, Eurooppa ja Latinalainen Amerikka ja Karibian maat.
Euroopan kattava Lissabonin sopimus eli korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskeva yleissopimus on tullut voimaan 1.3.2004. Nyt käsiteltävänä olevan maailmanlaajuisen yleissopimuksen on tarkoitettu tukevan ja täydentävän alueellisia sopimuksia eikä korvaavan niitä. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on edistää korkeakoulutukseen ja tunnustamismenettelyihin liittyvää kansainvälistä yhteistyötä, siis edistää niitä ja helpottaa maailmanlaajuista opiskelijaliikkuvuutta.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Hyväksyttävä yleissopimus edellyttää sopimusosapuolten keskinäistä tiedonvaihtoa. Valtioiden välillä on tarpeen vaihtaa tietoja muun muassa korkeakoulujärjestelmistä ja korkeakoulututkinnoista, tutkintojen tunnustamisesta sekä hyvistä tunnustamiskäytännöistä.
Sivistysvaliokunta toteaa, että Opetushallituksella on nykyisinkin merkittävä rooli tiedonvaihdon tukemiseksi perustetuissa yhteistyöverkostoissa. On kannatettavaa, että maailmanlaajuinen yleissopimus edistää vastaavien tiedonvaihtoyksiköiden perustamista Euroopan ulkopuolisissa maissa, kehittää edelleen myös Euroopan ulkopuolista verkostotoimintaa ja helpottaa tiedonsaantia Euroopan ulkopuolelta.
Sopimuksen kohteena oleva akateeminen tunnustaminen tarkoittaa opinto-oikeuden myöntämistä ulkomailla suoritetun koulutuksen perusteella sekä ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi tutkintoa. Suomessa tutkintojen akateemisesta tunnustamisesta vastaavat oppilaitokset ja korkeakoulut. Ne päättävät ulkomailla pohjakoulutuksen saaneiden hakijoiden valinnasta ja ulkomailla suoritettujen opintojen ja muun osaamisen hyväksilukemisesta suomalaiseen tutkintoon.
On tärkeää, että yleissopimus mahdollistaa täydentävien opintojen ja riittävän kielitaidon vaatimisen tutkinnot myöntäville korkeakouluille. Kun sopimus koskee korkeakouluopintojen akateemista tunnustamista, ei sillä ole vaikutusta ammattipätevyyden tunnustamismenettelyihin. Sivistysvaliokunta toteaa kuitenkin tässä yhteydessä, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolella muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammatteihin pätevöityneiden henkilöiden ammattipätevyyden tunnustamiseen liittyvien menettelyiden ja sitä koskevan rahoituksen sääntelytarvetta tulee jatkossa selvittää.
Sivistysvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 258/2022 tarkoitetun yleissopimuksen ja että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 258/2022 sisältyvän lakiehdotuksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-07T19:57:16,2022-12-07T20:01:23,Hyväksytty,1.1
2022_135_190,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 176/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 18/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 18/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_135_191,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle työttömien opiskelua ja työttömyysturvaoikeutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 176/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 18/2022 vp,"Herra puhemies! Tosiaan lakiesitys, missä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia. Tässä lakiesityksessä ehdotetaan muutoksia työnhakuvelvollisuuteen ja siihen, kuinka opiskelu vaikuttaa työnhakijan työttömyysturvaoikeuteen. Ja tämä esityshän liittyy hallitusohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen työllisyysasteen nostosta sekä tavoitteeseen parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella sivutoimisesti työnhaun ohessa. Esityksen tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä noin 1 100 henkilöllä.
Tähän liittyen työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tehnyt mietinnön, mitä me, puhemies, tällä hetkellä käsittelemme, ja tämä mietintöhän on yksimielinen. Valiokunta esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hyväksyttäisiin muuttamattomina.
Puhemies! Valiokunta on kiinnittänyt mietinnössään huomiota työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana oleville kunnille ja TE-toimistoille työnhakijan palveluprosessiin esitettävän muutoksen johdosta aiheutuviin kustannuksiin. Valiokunta on todennut, että perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa tuonut esiin, että kuntien tehtävistä säädettäessä on huolehdittava rahoitusperiaatteen mukaisesti niiden tosiasiallisista edellytyksistä suoriutua velvoitteistaan. Valiokunta on yhtynyt perustuslakivaliokunnan näkemykseen myös siitä, että valtioneuvoston on seurattava tarkasti sääntelyn kustannusvaikutuksia ja ryhdyttävä tarvittaessa toimenpiteisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+9.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-07T20:01:54,2022-12-07T20:03:55,Hyväksytty,1.1
2022_135_192,135/2022,2022-12-07,14.03,20.10,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövahinkorahastosta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 183/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 16/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. 1. lakiehdotus tarkoittaa valtion talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista, joten sen hyväksymiseen vaaditaan perustuslain 87 §:n mukaan kahden kolmasosan enemmistö.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_135+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_136_1,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritsisi varsinaista keskustelua. Nyt siirrytään kysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_2,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Ensimmäinen kysymys, edustaja Kotiaho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_3,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun jo valmiiksi kansa ja yritykset kamppailevat jokapäiväisten sähkö- ja polttoainehintojen kanssa, niin hallitus ei hellitä kurjistamista. Nyt esitätte polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamista, joka voi nostaa polttoaineiden hintoja vuonna 2024 kertaheitolla jopa 55 senttiä litralta. Hallituksen esityksessä on hyvää vain se, että jakeluvelvoitetta laskettaisiin ensi vuodeksi väliaikaisesti. Sitä osaa perussuomalaiset kannattavat, mutta siihen se hyvä sitten loppuukin. Vuonna 2024 hinnat nousisivat hallituksen esityksellä niin, että loppukin tukka lähtee päästä. Ilmeisesti haluatte rangaista kansalaisia siitä, että ensi vuonna he saavat pienen helpotuksen polttoainetukiin. [Eduskunnasta: Vaalikikka!] Jakeluvelvoitteista tulee luopua kokonaan, ainakin väliaikaisesti. Vaadimme, ettei ilmastopolitiikkamme saa kallistaa pumppuhintoja ainakaan enempää kuin mitä EU vaatii. Nythän te menette EU:sta ohi, elikkä kalliimmaksi. Hyvä hallitus, oletteko valmiina tekemään nämä perussuomalaisten esitykset?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-12-08T16:01:30,2022-12-08T16:03:08,Hyväksytty,1.1
2022_136_4,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Pyydän huomioimaan, että kysymykset ja vastaukset saavat kestää enintään minuutin. — Ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_5,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin kysyjä viittasikin, jakeluvelvoite antaa loivennusta tulevina vuosina, ja nämä korotuksethan lähtisivät vuodesta 26 eli olisivat vuosina 26—30, eikä kukaan ole missään nimessä suoralla korotuksella niitä laittamassa.
Nyt pitää toisaalta muistaa myös se, että tässä salissa on ollut verrattain kattava yhteisymmärrys biopolttoaineitten lisäämisestä, kotimaisten polttoaineitten lisäämisestä. Nämä ovat keskeinen osa tätä jakeluvelvoitetta, ja uskon, että nämä tulevat olemaan monissa tapauksessa keskeisessä roolissa myös tulevaisuudessa. Eilen esimerkiksi välikysymyskeskustelussa käytiin biokaasusta täällä erittäinkin vahvasti keskustelua — samalla lailla tulevat olemaan nämä biopolttoaineet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:03:12,2022-12-08T16:04:01,Hyväksytty,1.1
2022_136_6,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Kotiaho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_7,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus, teette tämän kaiken ilmastopolitiikan nimissä. Te mieluummin leikitte ihmisten toimeentulolla, elinkeinoilla, pärjäämisellä kuin luopuisitte yltiöpäisestä ilmastopolitiikasta. Siitähän tässä on kyse. Te haluatte näyttää EU:lle esimerkkiä, mutta panoksena on suomalaisten ihmisten hyvinvointi. Meille suomalainen toimeentulo ja elinkeino tulevat ensin — ilmastopolitiikassa tulee olla edes joku tolkku etenkin, kun koko huoltovarmuutemme on kriisissä. Euroopassa on sota, ja te kiristätte ruuvia.
Eilen käsittelimme välikysymystä maatalouden kriisistä. Tiedättekö, mitä muutenkin karmean kustannuskehityksen keskellä tämä esityksenne tekee suomalaiselle ruoantuotannolle vuoden päästä? Ei suomalaista ruoantuotantoa tällä menolla pian olekaan.
Arvoisa hallitus, perutteko tai edes korjaatteko tätä järkyttävää esitystä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-12-08T16:04:09,2022-12-08T16:05:20,Hyväksytty,1.1
2022_136_8,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_9,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Venäjän hyökättyä Ukrainaan on tullut hyvin selväksi energiapuolella, että Suomen energiastrategia — pitkäaikainen energiastrategia, joka on ollut useamman hallituksen ajan voimassa — on ollut kotimaiseen energiaan kannustava ja pois fossiilisista, ja tietyllä tavalla siinä on ollut ajavana tekijänä ympäristötekijät mutta nyt voimakkaasti myös turvallisuuspuoli. Tämä on oikeastaan ehkä se keskeinen syy, että Suomi on pärjännyt verrattain hyvin suhteessa muihin EU-maihin tässä tilanteessa, koska me olemme lähteneet irtautumaan venäläisestä energiasta. Tämä biopolttoaine on ennemmin kotimaista polttoainetta kuin ulkomaista fossiilista. Samalla me olemme pystyneet turvaamaan kotimaista omavaraisuutta energiassa — lähtien jostain risupaketeista, joita aikoinaan pilkattiin aika suuresti, mutta nyt on osoittautunut, että ne ovat olleet hyvinkin tärkeässä roolissa tässä tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:05:23,2022-12-08T16:06:34,Hyväksytty,1.1
2022_136_10,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys polttoaineiden jakeluvelvoitteen korottamisesta (Jouni Kotiaho ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 204/2022 vp,"Tiedän, että samaan aihepiiriin on tulossa myös muilta ryhmiltä kysymyksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_11,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 205/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_12,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sähkön hinnasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 205/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset seuraavat kauhuissaan sähkönhinnan kehitystä, ja monen suomalaisen joululahjat jäävät ostamatta, kun kaikki liikenevät rahat menevät järkyttävän suuriin sähkölaskuihin. En usko, että löytyy yhtään suomalaista, joka voi käsittää sähkönhinnan kehittymistä ja sitä sähköhimmeliä, johon Suomikin on sotkeutunut. Hallituksen toimet sähkölaskujen osalta ovat kuin pienen laastarin laittamista avoimena vuotavaan valtimoon.
Suomalaisilla sähkönkäyttäjillä on todellinen hätä. Lisäksi sähköfutuurit ennakoivat sähkönhintojen rajua nousua vielä entisestään. Samanaikaisesti sähköyhtiöt takovat käsittämättömiä voittoja. Arvoisa hallitus, miten aiotte muuttaa suomalaisia sähkömarkkinoita, jotta tällaisilta katastrofeilta vältytään? Miten voitte taata suomalaisille, että sähkölaskuihimme vaikuttaa oma sähkönkäyttömme eikä esimerkiksi se, minkä verran kaasu Saksassa maksaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.2.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-12-08T16:06:38,2022-12-08T16:07:44,Hyväksytty,1.1
2022_136_13,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 205/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_14,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 205/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin tärkeä, relevantti kysymys, mutta nyt kysyjän kanssa olen pikkasen eri mieltä, että tämä olisi pikkunäpertelyä. Nämä tukitoimet, joita nyt on tehty — alv:n tiputtaminen, verovähennys, energiatuki — ovat noin 900 miljoonaa. Vähän huolestuttaa, jos tässä salissa ruvetaan 900 miljoonasta puhumaan pikkunäpertelynä.
Ongelma on poikkeuksellinen tilanne. Meillä on aiemmin verrattain hyvin toiminut tämä markkina, mutta tällaisessa poikkeustilanteessa se ei toimi. Siitä minä olen kysyjän kanssa täsmälleen samaa mieltä.
No, monesti kuulee sitten sen, että miksei aseteta hintakattoa. Meillä olisi periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: Tukkukaupan puolen hintakatto, jonka seuraus olisi todennäköisesti se, että koska olemme riippuvaisia tuontisähköstä, meille ei tulisi sähköä, eli jos me laitettaisiin katto, 100 yksikköä, ja jos muualla maksettaisiin 200, se sähkö menisi muualle. [Puhemies koputtaa] Me jäätäisiin ilman. Ja vähittäiskaupan puolella me ei voida asettaa, ilman että valtio kompensoisi [Puhemies: Aika!] sitä erotusta markkinan ja katon välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:07:44,2022-12-08T16:09:08,Hyväksytty,1.1
2022_136_15,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_16,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on viime aikoina riidellyt paljon, mutta riitelyn sijaan nyt pitäisi keskittyä ongelmien ratkaisemiseen. Vaikka tänään on lauha päivä, sähkö maksaa yli 40 senttiä kilowattitunnilta. Moni pohtiikin juuri tätä kysymystä, kuinka rahat riittävät, kun pakkaset pian tulevat. Samoin huolestuneena seurataan, riittääkö sähköä ylipäätään. Hallitus on toki esittänyt näitä ministerin esittelemiä tukitoimia, mutta ne eivät poista sitä tosiasiaa, että monien sähkölaskut ovat tukien jälkeenkin moninkertaiset. 
Hallituksen riitelyä seuratessa nousee mieleen kysymys, ehtiiköhän hallitus huomioida näitä arjen asioita ja ymmärtääkö hallitus, että monet suomalaiset ovat todella joutumassa aivan kohtuuttomaan tilanteeseen. Kysynkin energiaministeri Lintilältä: Mitä uusia lisätoimia hallitus aikoo vielä tehdä, etteivät sähkölaskut kasva kohtuuttomiksi? Voiko ministeri valaehtoisen varmasti sanoa tässä eduskunnan edessä, että kaikki mahdollinen on tehty, jotta kiertäviltä sähkökatkoilta talven paukkupakkasilla vältytään?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T16:09:10,2022-12-08T16:10:15,Hyväksytty,1.1
2022_136_17,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_18,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Voin edustaja Autolle sanoa, että kyllä omalla sektorilla on niin paljon ongelmia, ettei tässä ole riitelemään ehtinyt. [Naurua] Kyllä voin senkin sanoa, että tullaan tekemään kaikki ne toimet, joilla pidetään hinta niin alhaisena kuin se on mahdollista. Meillä taitaa nyt viimeisimpänä olla Meri-Porin kivihiilivoimala otettu käyttöön, ja tällä hetkellä me ei oikeastaan pystytä lisää tehoja saamaan — lähinnä vesivoiman jatkopuolelta, eli tätä tällä hetkellä tutkitaan. 
Ne toimet, joilla voidaan kompensoida, ovat niitä, joita tällä hetkellä seurataan. Olen itse nimennyt seurantaryhmän seuraamaan esimerkiksi yritysten energiatilannetta ja sitä, tuleeko siihen puuttua. Nyt pitää koko ajan muistaa se, että kaikki ne kompensointitoimet, joita tehdään, valtion on kuitattava. Sen voin kyllä sanoa, että ensi talvi ja seuraava talvi tulevat olemaan huomattavasti kalliimpia energiamarkkinoilla kuin edelliset talvet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:10:20,2022-12-08T16:11:31,Hyväksytty,1.1
2022_136_19,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_20,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt laajan joukon toimenpiteitä, joilla sähkön riittävyys turvataan ja hintaa kohtuullistetaan. Haluamme, että suomalaisilla on varaa pitää kodit lämpiminä niin tänä talvena kuin tulevaisuudessakin. Suomen ja Euroopan energiakriisin helpottamiseksi meidän on otettava kaikki mahdollinen tuotanto käyttöön ja hyödynnettävä käytettävissä olevat keinot kulutuksen tasaamiseen. Tulevaisuudessa kokoomus haluaa tehdä Suomesta puhtaan ja edullisen energian suurvallan. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä muun muassa ydinvoiman lisärakentamiseksi ja erityisesti pienydinvoiman käyttöönottamiseksi.
Arvoisa puhemies! Miksei hallitus ole antanut markkinoille selvää viestiä, että ydinvoiman lisärakentaminen on tervetullutta — nythän pitäisi viestiä vahva tuki kaikille lupaehdot täyttäville hankkeille — ja eikö nyt pitäisi Ruotsin tavoin laittaa uusi vaihde silmään myös pienydinvoimaloiden kehittämisessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T16:11:33,2022-12-08T16:12:31,Hyväksytty,1.1
2022_136_21,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_22,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hinnasta ja riittävyydestä (Heikki Autto kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 206/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä markkinoille ja yrityksille on annettu erittäin selkeä viesti, että me olemme hyvin avoimia uusille ydinvoimahankkeille, mutta valitettavasti näyttää siltä, että tällä hetkellä ei ole investoijaa, jolla olisi se seitsemän kahdeksan miljardia rahaa. Muilta osilta vaikuttaa, että kokoomuksen energiaohjelma on hyvin samanlainen kuin hallituksen energiaohjelma. En kyllä tässä tilanteessa, joka on näin vakava, lähtisi tekemään eroa hallituksen ja opposition välille, ja voihan olla, että vaalien jälkeen tilanteet vielä muuttuvatkin. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:12:34,2022-12-08T16:13:10,Hyväksytty,1.1
2022_136_23,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_24,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Minulle soitti eilen perheenisä, joka kertoi, että hänellä on kaksi vaihtoehtoa: joko hän maksaa sähkölaskunsa tai sitten hän pitää talonsa kylmänä. Kysyin, kumman hän valitsee. Hän sanoi, että hän valitsee sen, että hän pitää talonsa kylmänä, koska hän on tottunut siihen, että hän maksaa laskunsa, ja lapset pääsevät sitten kouluun lämmittelemään.
Mutta kun tänään aamulla sanoitte, ministeri Lintilä, että sähköön ei voi laittaa hintakattoa, koska silloin yhtiöt tekevät tappiota ja valtio joutuu maksamaan tämän tappion, niin miten se on mahdollista, että te sitten olette laittamassa windfall-veroa, joka verottaa näiden yhtiöiden voittoja, jos kerran yhtiöt eivät tee mitään voittoja? Ettekö te voi allokoida edes tätä yhtiöiden voittoa näihin sähkölaskuihin?
Toinen kysymys tähän loppuun vielä: Olette sanonut, että Kela-korvauksia voi hakea. Kuinka suuren osan budjetista olette allokoinut sinne Kela-korvauksiin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-08T16:13:12,2022-12-08T16:14:21,Hyväksytty,1.1
2022_136_25,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_26,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä voinee vastata puhemiehen salliman ajan puitteissa energiamarkkinaa laajemmin koskeviin kysymyksiin, mutta vastuullani on valmistella veroa, joka on lisävero energiayhtiöille juuri näiden poikkeuksellisen energiakriisin aiheuttamien ylimääräisten voittojen verottamiseksi.
Korostan: On oikein ja kohtuullista, että yritystoiminnasta syntyy voittoja. Se on yrittäjäriskiin perustuvaa, ja näin kuuluu olla. Mutta tämä tilanne on synnyttänyt myöskin kohtuuttomia voittoja, joita käytännössä sähkön kuluttajat laskuissaan maksavat. Tuo vero on parhaillaan lausuntokierroksella, ja tarkoitukseni on antaa tästä hallituksen esitys vielä tämän vuoden aikana. Tämäkin kasvattaa eduskunnan jo ennestään laajaa työkuormaa, mutta uskon, että suomalaiset pitävät tätä veroa oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeänä. Mittakaavaa, jolla tuolla verolla voidaan rahaa valtionkassaan kerätä — ja kyllä, sitä kautta rahoittaa näitä toimia kansalaisten ja mahdollisesti yritystenkin hyväksi — on vielä mahdotonta sanoa, se riippuu energian hinnasta, mutta se voi olla jopa miljardin suuruinen vero.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:14:21,2022-12-08T16:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_136_27,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_28,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Mikäli hallituksen suunnitelmat toteutuvat, Suomen teillä huristellaan kohta selvästi nykyistä enemmän biopolttoaineiden voimalla. Biopolttoaineet valmistetaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista sekä öljypitoisista kasveista ja bioraaka-aineista. Tämä vaatii aina pellonraivausta ja viljelyä. Lisäksi biopolttoaineen sekoittaminen polttoaineisiin aiheuttaa kulutuksen kasvua, koska kevyemmissä tisleissä on vähemmän tehoa. Kun jakeluvelvoitteet kasvavat tuotantokapasiteettia nopeammin ja raaka-ainepohja on rajallinen, joudutaan materiaalia tuomaan Suomeen muualta, mikä taas aiheuttaa päästöjä. Kysynkin ministeri Ohisalolta: ovatko vihreät tehneet tarkkoja laskelmia hyödyistä ja haitoista jakeluvelvoitteen kanssa, jos meidän täytyy niitä sekoittaa Euroopan unionin vaatimuksia enemmän? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-12-08T16:15:37,2022-12-08T16:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_136_29,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Taitaa kuulua energiaministerille kuitenkin. — Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_30,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä edelleenkin korostan sitä, että meillä kannattaa panostaa kotimaisiin polttoaineisiin. On varmaan tosi, että osa raaka-aineista tullaan tuomaan ulkoakin, mutta toisaalta meillä on kotimaista jalostustuotantoa, muun muassa Neste, joka on ihan maailman huippua. Voin sanoa sen, että kun olen kiertänyt maailmalla erilaisissa vienninedistämishankkeissa, niin kyllä Neste on Suomesta se yhtiö, joka kiinnostaa, ja nimenomaan heidän biopolttoaineosaamisensa. En kävisi nyt missään nimessä tässä tilanteessa vähättelemään tuota puolta. 
Haluan vielä edustaja Harkimon kysymykseen sanoa, että puhuin siis erikseen tukkukaupasta, erikseen vähittäiskaupasta, ja nämä ovat kaksi erillistä asiaa totaalisesti. [Jukka Mäkynen: Kiitän ministeri Ohisaloa vastauksesta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:16:45,2022-12-08T16:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_136_31,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Edustaja Koulumies., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_32,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hallitus mainitsi, että te selvitätte windfall-veron. Sehän ei varsinaisesti ilmeisesti alentaisi sähkön hintaa kuluttajille. Se saattaisi jopa korottaa sitä. Se on pääosin vain uusi vero, joka sinällään verottaa energiayhtiöitä, jotka nyt tekevät aika isoja voittoja kuluttajien kustannuksella. Kysyisin: Mitä muita keinoja hallituksella on nyt alentaa energian hintaa kuluttajille, ottaen huomioon, että nämä suorat rahanjakotuet, joita olette nyt tehneet, eivät auta sellaisia suomalaisia, jotka käyvät töissä ja maksavat itse asumisensa ja energiakustannuksensa? Onko teillä jotakin ratkaisuehdotusta, millä tavalla energian hintaa voitaisiin alentaa nyt tulevina aikoina Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-12-08T16:17:46,2022-12-08T16:18:49,Hyväksytty,1.1
2022_136_33,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_34,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä meillä on ratkaisuja, vaikka myönnettävä on, että tilanne on poikkeuksellisen vaikea, ei yksin Suomessa vaan koko eurooppalaisessa energiamarkkinassa. Ja kyllä, joudumme myöntämään, että kaikkia näitä poikkeuksellisen suuria laskuja ja hinnankorotuksia ei kansalaisille tai yrityksille voida hyvittää.
Hiukan epäselväksi jäi arvoisan edustajan puheenvuoron jälkeen nyt kokoomuksen linja. Oletteko te siis sitä mieltä, että tämä oikeudenmukaisuutta lisäävä ylisuurten lisävoittojen verottaminen ei olekaan hyvä asia? Tämähän on tietenkin melkoinen linjaero teidän ja maan hallituksen välillä. Tässähän ei sitä paitsi ole kysymys pysyvästä verosta vaan väliaikaisesta verosta ensi vuodelle, jolloin energiakriisi on nostamassa kohtuuttomiksi voittoja energiayhtiöille, johtuen vain ja ainoastaan tästä energiakriisistä. 
Kyllä, pelkästään tämä toimi itsessään ei siis alenna yhdenkään kansalaisen tai sähkönkäyttäjän sähkölaskua, mutta tietenkin siitä saatavat voitot tulevat kipeään tarpeeseen valtionkassaan, jonne on tullut raha-aukkoja nyt näistä tuista, joita kohdistamme muun muassa tavallisille, vaikkapa työssäkäyvillekin, ihmisille juuri erityisen sähkövähennyksen kautta, joka rinnastuu kotitalousvähennykseen verotuksessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:18:49,2022-12-08T16:20:06,Hyväksytty,1.1
2022_136_35,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Aika. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_36,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi päätti 2000‑luvun alussa panostaa voimakkaasti ydinvoimaan. Olkiluoto 3 ‑ydinvoimala sai rakennusluvan vuonna 2005, ja luvan mukaan sen piti aloittaa sähköntuotanto muutaman vuoden sisällä. Elämme nyt vuoden 2022 loppua, eikä laitos edelleenkään toimi. Osittain myös tästä syystä jokainen sähkönkäyttäjä Suomessa maksaa sähköstään tähtitieteellistä hintaa.
Arvoisa ministeri! Voisitteko kertoa meille suomalaisille, mikä on ydinvoimayhtiön vastuu tilanteesta? Minkälaiset viivästysmaksut ydinvoimayhtiö joutuu maksamaan, ja kuinka paljon Teollisuuden Voima maksaa tällä hetkellä korvauksia suomalaisille sähkönkäyttäjille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-12-08T16:20:08,2022-12-08T16:20:59,Hyväksytty,1.1
2022_136_37,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Edustaja Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_38,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minua pikkasen häiritsee tässä keskustelussa se, että annetaan kuva, että tämä on ihan suomalainen ongelma. Tämä menee ihan läpi Euroopan. Itse asiassa me olemme keskihintojen alapuolella, sähkössä me olemme Euroopan halvimpia.
Olkiluoto kolmosen tilanteesta pitää tietysti muistaa, että kyseessä on yksityinen projekti, jossa ei ole tietyllä tavalla välttämättä tiedonsaantioikeuttakaan heidän sopimuksistaan. Ja itse olen kyllä keskittynyt antamaan heille työrauhan. Siellä on tällä hetkellä pumppujen siipiratasongelma, jota on ratkottu — nämä murtuneet on lähetetty kolmeen eri laboratorioon, joista saadaan analyysit. Edelleen tavoitteena on, että tässä kuussa alkaa uudelleen koekäyttö, eli pystytään ajamaan täyttä 1 600:aa megaa. Eli kyllä minä luotan erittäin vahvasti siihen osaamiseen, mitä siellä on. Tämä on Suomelle äärettömän tärkeä hanke.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:21:04,2022-12-08T16:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_136_39,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_40,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Bensiinin kuluttajahinnasta reilusti yli puolet on veroa, ja te, hallitus, haluatte kurittaa autoilijoita vielä lisää. Jo nykyisellään pelkästään auton omistamista verotetaan ajoneuvoverolla, jota kerätään vuoden jokaiselta päivältä, ja te keräätte ajoneuvoveroa vuodessa yli miljardi euroa — suurin piirtein saman verran kuin te lähetätte vuosittain kehitysapuna maailmalle, Kankkulan kaivoon. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Samaan aikaan te viette autoilevaa kansaamme kohti aikaa, jolloin kuljettiin vielä kinttupolkuja pitkin hevoskärryillä. Teidän elokapinassanne ei ole enää tilaa yksityisautoilevalle kansalle.
Arvoisa hallitus, kansa tarvitsee kohtuuhintaista ruokaa, sähköä, liikenne- ja lämmityspolttoaineita sekä liikkumista. Muutama kuukausi sitten ministeriaitiosta kehotettiin menemään Kelan luukulle, jos hallituksen ilmastotoimet hintojen nousuun eivät miellytä. Kysynkin teiltä: Te olette ohjaamassa ilmastokartallanne suomalaiset nyt suoraan Kelan luukulle. Tätäkö te haluatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-12-08T16:22:15,2022-12-08T16:23:30,Hyväksytty,1.1
2022_136_41,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_42,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden voittojen verottamisesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 207/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kallis energian hinta ei johdu hallituksen ilmastotoimista, eikä se johdu kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, joka Suomella on — ja onneksi on — vaan se johtuu Venäjän aggressiivisesta hyökkäyssodasta Ukrainaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] se johtuu siitä, että Venäjä käyttää energiaa kiristysruuvina koko Euroopassa. Ja itse asiassa, jos me vertaamme tällä hetkellä Suomen tilannetta monien muiden Euroopan maiden tilanteisiin, meidän tilanteemme on verrattain hyvä. Tämä ei tietenkään lohduta kansalaisia, jotka joutuvat tällä hetkellä tämän sodan, niin Venäjän hyökkäyssodan kuin tämän energiasodan, vuoksi maksamaan äärettömän kalliita laskuja sähköstä, energiasta kokonaisuudessansa. Tämä heijastuu meidän yhteiskuntaan monella tavalla, mutta tämä ei kyllä johdu hallituksen ilmastopolitiikasta, jonka pitääkin olla kunnianhimoista, koska itse asiassa tämä ilmastopolitiikka, ilmastotoimet, joita me olemme tehneet, ovat aiheuttaneet myös sen, että me olemme nyt paremmassa asemassa kuin moni muu maa, joka ei näitä ilmastotoimia, uusiutuvan energian investointeja, ole ajoissa tehnyt. Mutta tämä koko tilanne on tämän sodan ja energiasodan seurausta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-12-08T16:23:30,2022-12-08T16:24:40,Hyväksytty,1.1
2022_136_43,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_44,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulen itse tuolta arktiselta alueelta, jossa on jo kolme kylmää talvikuukautta takana ja yhtä monta vielä edessä, ja nyt sähkölaskut vievät kohtuuttoman suuren osan tavallisen kansalaisen lompakosta ja tekevät siihen suuren loven. Ei ole oikein, että perheet joutuvat miettimään ruoan, lääkkeiden tai lastenvaateitten ostamisen johdosta, ostaako sähköä arjen tarpeisiin. 
Kysynkin ministeri Lintilältä: miten valtio voi omalta osaltaan edistää sitä sähköntuotannon lisäämistä Suomessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja sillä tavoin auttaa ratkomaan tätä käsillä olevaa energiakriisiä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-12-08T16:24:40,2022-12-08T16:25:28,Hyväksytty,1.1
2022_136_45,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_46,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuo kansalaisten huoli on kyllä varmasti meidän kaikkien huoli. Kyllä tämä hintataso tulee olemaan täysin poikkeuksellisen korkea — täysin poikkeuksellisen korkea — ja siitä johtuen tehdään niitä toimia, joita tässä on tullut keskustelun aikana. 
Mitä me voidaan tehdä? Tietysti tärkein ja hienoin asia, mitä kansalaiset tällä hetkellä jo tekevät, on sähkön säästäminen. Marraskuun säästömäärä oli noin 10 prosenttia pienempi, ja myös yritysten säästöt ovat siinä. Eli tämä keskimääräinen vähennys, 10 prosenttia viime vuodesta, on äärettömän hyvä. Se on nopein tapa. Sillä voidaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen eli varmistaa saanti. Tärkein asia sille, että me pystyttäisiin tekemään uusia investointeja, on energiapuolen ennustettavuus. Energiapuolen investoinnit ovat aina satojen miljoonien isoja investointeja, ja pitää olla kyllä sitten hyvin vahva poliittinen sitoutuminen siihen ennustettavuuteen [Puhemies: Aika!] ja vakauteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:25:28,2022-12-08T16:26:43,Hyväksytty,1.1
2022_136_47,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_48,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lintilä puhui tässä juuri sähkön säästämisestä astetta alemmas. Kävin juuri yhden suuren suomalaisen sähköverkkojakelijan ohjaamossa, ja siellä kovasti aika huolestunein ilmein nyt mietitään listoja Energiavirastolle siitä, mitä alueita katkaistaan sähköistä irti missäkin järjestyksessä. Ihmettelivät siellä, miksi tämä tehdään näin, kun meillä on sadoissatuhansissa käyttöpaikoissa, sähkölämmitteisissä taloissa, etäohjattavat releet, jotka hyvin pienillä muutoksilla voitaisiin toteuttaa niin, että suoraan verkkoyhtiön ohjauksella sähkölämmitykset voidaan muutamaksi tunniksi keskeyttää silloin kun tulee tehopula. Tätä ei juurikaan edes huomaisi talossa, verrattuna siihen, että me ajetaan parin tunnin sähkökatko alueelle, mistä tulee kaikkien arvioiden mukaan valtavat kustannukset, ja se on aika tuntematon tie. Mitä te olette, ministeri Lintilä, tehnyt tänä syksynä, jotta tehtäisiin tämä ihmisten kannalta helpompi keino [Puhemies: Aika!] eikä tätä kaikista vaikeinta ja kalleinta keinoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-08T16:26:45,2022-12-08T16:27:58,Hyväksytty,1.1
2022_136_49,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_50,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meille ja keskeisille toimijoille, joita käytännössä Suomessa ovat Fingrid ja energiatoimittajat, releet on ihan tuttu aihe, [Kai Mykkänen: Hyvä!] ja tuossa käyttömäärässä tähän nopeaan tilanteeseen ei pystytä reagoimaan. [Kai Mykkänen: Ei enää!] Ehkä tässä on tullut vähän sellainen kuva, että yhtäkkiä tulee sähkökatko ja kaikki on pimeänä. Meillä on hyvin selkeä järjestelmä. Me ollaan nimittäin koko ajan oltu — vuodesta 2016 ainakin, taitaa olla jo vuodesta 12 — siinä tilanteessa, että meidän maksimikulutus ja tuotto ovat reilusti erillään toisistaan, eli tämä ei ole mikään uusi tilanne. Meillä on kolmiportainen järjestelmä siinä. Siinä vaiheessa kun Fingrid havaitsee ensimmäiset havainnot, että sähkö voi loppua, mikä tapahtuu vuorokautta aikaisemmin, tulee ennakkovaroitus, sen jälkeen tulee seuraavassa vaiheessa varoitus, ja sitten jakeluyhtiö ottaa yhteyden, että nyt alueella tulee näille alueille sähkökatko, onko se sitten tunnin tai kahden. Mutta se ei tule tapahtumaan yllättäen vaan informoituna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:27:58,2022-12-08T16:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_136_51,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_52,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään täällä myöhemmin lakiesitys, joka uhkaa nostaa liikenteessä käytettävien polttoaineen hintoja pitkälle tulevaisuuteen. Kyseessä on siis laki, joka velvoittaa sekoittamaan tavalliseen polttoaineeseen kalliimpaa biopolttoainetta. Jos laki astuu voimaan, niin tätä jakeluvelvoitetta kiristetään ja polttoaineiden hintoja korotetaan vuosi vuodelta 2024—2030. Tällä tulisi olemaan merkittäviä vaikutuksia kuluttajiin, kotitalouksiin, kuljetusalan yrityksiin ja koko kansantalouteen. Ne vaikutukset olisivat negatiivisia. 
Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti huomiota lisääntyvään liikenneköyhyyteen. Polttoaineiden hintojen korotukset osuvat kipeimmin alimman tuloluokan kotitalouksiin, joissa polttoainekustannukset muodostavat suuren osan kokonaiskulutuksesta. Kysyn: ymmärrättekö te hallituksessa, että kallis ja kallistuva polttoaine johtaa liikenneköyhyyteen? [Sanna Antikainen: Hyvä kysymys, vaan eivät näytä ymmärtävän!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-12-08T16:29:14,2022-12-08T16:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_136_53,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_54,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edelleen tähän jakeluvelvoitteeseen: Me tiedetään, että venäläisen dieselin tuonti loppui tässä kuussa. Se tulee todennäköisesti nostamaan dieselin hintoja läpi Euroopan. Me jo aiemmin oltiin tilanteessa, että keskitisleiden, joista diesel tehdään, hinta nousi. Me nähdään kaikki se noilla tauluilla tuolla, kun katsotaan, että dieselin hinta on korkeampi kuin ysivitosen hinta. On täysin mahdollista, että tuossa tilanteessa biopolttoaineitten tuottaminen tulee olemaan täysin kilpailukykyistä verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Ja edelleen haen kyllä sitä, että ennemmin kotimaista uusiutuvaa kuin venäläistä fossiilia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Sitä ei kysytty!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:30:20,2022-12-08T16:31:12,Hyväksytty,1.1
2022_136_55,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_56,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Lintilä, vaikuttaa ja on syntynyt semmoinen vaikutelma, että johtamanne työ- ja elinkeinoministeriö miettii kyllä, miten sähkö saataisiin riittämään, eli tehon riittävyyttä, mutta ei riittävästi toimi keinoin, kuten Mykkänen esitti innovatiivisia ratkaisuja, joilla voitaisiin ongelmatilanteita ehkäistä, eikä varsinkaan mieti ihmisten näkökulmaa, siis sähkön hintoja. Tosiasia ja tilannehan on, että ihmiset eivät tule tänä talvena selviämään omista sähkölaskuistaan. [Välihuutoja vasemmalta] Määräaikaiset sähkösopimukset päättyvät, ja uudet hinnat yllättävät pienituloiset ihmiset, eläkeläiset ja yksinasujat. Omakotitaloissa varsinkin eletään tosi kovia aikoja, ja lapsiperheissä, joiden arjessa näkyvät myöskin ruoan kallistuminen ja asuntolainojen nousevat korot. 
Kokoomus on toistuvasti tuonut esiin ehdotuksia, siis monia ehdotuksia, mitä voidaan tehdä nopealla aikataululla — hintakatto on yksi näistä ehdotuksista ja erilaiset kulutusjoustot — mutta sitten tuonut myös esiin, että kun tämä ongelma ei ole poistumassa, miten voitaisiin nopeasti nopeuttaa luvitusta, indikoida yhtiöille, että ydinvoiman rakentaminen kannattaa tässä maassa, [Puhemies: Kysymys?] ja uudistaa ydinenergialakia, niin että mahdollistetaan pienydinvoima nopeammin kuin 2028. Ministeri Lintilä, mitä te tekisitte nyt tämän ongelman ratkaisemiseksi? [Välihuuto vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-12-08T16:31:14,2022-12-08T16:32:34,Hyväksytty,1.1
2022_136_57,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_58,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja edellisenä ministerinä kyllä varmasti tietää, että kyllä se kansan viesti tulee sinne ministerille asti ja ministeriön valmisteleville virkamiehille. Eli pidän aikamoisena vähättelynä, kun sanotte, että me emme tiedä, mitä kansassa tapahtuu. [Välihuutoja] Kyllä me tiedetään erittäin hyvin, ja ihan yhtä kipeästi se koskee. [Hälinää] 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Anteeksi, ministeri. — Yksi puhuu kerrallaan tässä salissa. — Ministeri Lintilä. ] Otamme mielellämme erilaisia malleja, joilla pystytään tuotantoa lisäämään, mutta uskon kyllä omaan virkamieskuntaani, jotka ovat huippuammattilaisia, että he käyvät läpi kaikki mahdolliset... Ja sitten haluan samalla kiittää teollisuutta ja energiateollisuutta siitä, että he ovat erittäin yhteistyöhakuisesti hakeneet tällä hetkellä esimerkiksi joustokohteita. Mikäli tulee tilanne, että jouduttaisiin lähtemään rajoittamaan sähkönsaantia, niin meillä on olemassa listaus yhtiöistä, jotka ovat ilmoittaneet, että he voivat ajaa silloin omaa tuotantoaan alaspäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:32:34,2022-12-08T16:33:47,Hyväksytty,1.1
2022_136_59,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_60,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Väite siitä, että Suomessa on Euroopan halvinta energiaa, ei pidä paikkaansa. Yritykseni Puolassa voi ostaa hieman alle 700 zlotylla megawatin energiaa. Ystäväni Puolassa voivat ostaa 2 000 kilowattituntia neljä kertaa halvemmalla kuin Suomessa. Ministeri Lintilä, tämä on hintakatto, se osuu sekä yrityksiin että kansalaisiin. Lisäksi, jos lapsiperheessä on kolme lasta tai enemmän, silloin puolalainen perhe voi ostaa tätä hintakattoon kuuluvaa energia 2 600 kilowattituntia. [Välihuutoja] Tämä on merkittävästi halvempaa kuin Suomessa, kuten jokainen kotikatsomossa tietää.
Miksi, ministeri Lintilä, ette lähde toteuttamaan Puolan kaltaista hintakattoa? Tulen tästä tekemään huomenaamulla esityksen ja toivon, että mahdollisimman moni kansanedustaja sen allekirjoittaa. Tämä on sidottu siihen, että paikalliset energiayhtiöt Puolassa voivat tätä hintakattoa hyödyntää, ja sitten se sovelletaan myös kaikkiin kansalaisiin. [Puhemies: Aika!] Miksi suomalaiset ovat erilaisessa asemassa kuin samoilla sisämarkkinoilla toimivat [Puhemies koputtaa] puolalaiset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-08T16:33:49,2022-12-08T16:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_136_61,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_62,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin nyt korjaan yhden asian. Tässä salissa ei ole kukaan sanonut, että Suomessa on Euroopan halvin energia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri te sanoitte! — Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Keskimääräistä halvempi on eri asia.
Hintakatto on, kuten sanoin, hyvin haasteellinen esimerkiksi siinä, että koska me olemme siirtojen varassa, me joutuisimme todennäköisesti sähkökatkoihin, koska me emme saisi tarpeeksi sähköä Suomeen. Toisaalta polttoaineissa esimerkiksi Unkari käytti hintakattoa, kunnes he havaitsivat, että he eivät saa polttoainetta, ja luopuivat hintakatosta.
Tämä on varmasti aihe, joka on miellyttävää sanoa ulos niin, että ”laitetaan tuohon raja ja valtio maksaa kaikki sen yli menevät”, mutta koko ajan pitää muistaa se, että se on sitten valtio, joka sinne vähittäiskaupassa kompensoi, jos me pakotetaan toiminta miinusmerkkiseksi. [Välihuutoja eduskunnasta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:35:11,2022-12-08T16:36:18,Hyväksytty,1.1
2022_136_63,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_64,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta ja polttoaineiden hinta huimaa. Kesän huipuista polttoaineen hinnat ovat hivenen laskeneet, mutta dieselin hintaa uhkaa raju nousu nyt talvella. Venäjän öljyntuontikielto joulukuussa ja dieselin tuontikielto helmikuussa tulevat näkymään hinnoissa. Dieseliä tarvitsee etenkin raskas liikenne, 90 000 rekkaa. Nyt tarvitaan, arvoisa ministeri, se ammattidiesel. Kysyn: koska se tulee?
750 000 henkilöautoa kulkee dieselillä. Te, ministeri Lintilä, totesitte Suomenmaassa 1. marraskuuta: ”Dieselverolle ei ole perusteita, koska diesel on kalliimpaa kuin bensa — ’ensimmäisiä asioita seuraavan hallituksen pöydässä’”. Kysyn, ministeri Lintilä: Minkä takia vasta seuraavan hallituksen pitää hoitaa tämä asia, kun sille ei enää tänään ole perusteita? Miksi te ette hoida tätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T16:36:18,2022-12-08T16:37:27,Hyväksytty,1.1
2022_136_65,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_66,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Verotukseen liittyvät energiakysymykset kuuluvat vastuulleni, ja kysytte kahta eri kokonaisuutta. 
Ensinnäkin ammattidiesel, jossa kuvailitte aivan oikein tavaroiden ja ihmisten liikkumisen paikasta toiseen tässä maassa. Kustannukset ovat pitkien välimatkojen Suomessa kohonneet merkittävästi, ja siksi on perusteltua, että hallitus toteuttaa omaa kirjaustaan vuoden alkupuolelta, jossa sitouduimme ammattidieselin valmisteluun. Ensi viikolla, täällä lupaamallani tavalla, olen kutsunut koolle kaikkien eduskuntapuolueiden johdon, jotta valtiovarainministeriön virkakunta voi esitellä tuon nyt hyvin loppusuoralla olevan valmistelun. Mittakaavaltaan se on tietenkin valtion verotulojen näkökulmasta iso satsaus, satojen miljoonien eurojen kokoinen, ja kukin puolue on perusteltu harkitsemaan tykönään, onko valmis tuota esittämään. Tarkastanpa kokoomuksenkin vaihtoehdon, olisitteko te tämän toteuttaneet jo ensi vuoden aikana. Mutta tämä on tärkeää, että valmistelu tehdään perustellusti.
Toinen: dieselin käyttövoimavero. Ymmärrän hyvin, että perusteita sille on erittäin vaikea esittää nyt dieselin hinnannousun aikana. Taustalla on EU-lainsäädäntöä, ja mikäli yhdessä Suomena sitoudumme siihen, että haluamme tästä eroon, alkaa vimmattu vaikuttamistyö EU:ssa. Henkilökohtaisesti olen siihen kyllä valmis. [Timo Heinonen: Näköjään voi oppositiossa vaikuttaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:37:27,2022-12-08T16:38:54,Hyväksytty,1.1
2022_136_67,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_68,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän siitä, että hallitus on panostanut tutkimus- ja kehitystoimintaan enemmän kuin monet muut hallitukset koskaan. Se on ollut kunniakasta. Maakunnat ovat ominaisuuksiltaan ja vahvuuksiltaan erilaisia, mutta osaajia ja koulutusta tarvitaan kaikkialla Suomessa. Tarvitsemme uusia keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi, työllisyyden vahvistamiseksi ja investointien edistämiseksi, ja tarvitsemme siis aluepolitiikkaa, joka vahvistaa kehittymisen edellytyksiä maan eri osien välillä. Vain sillä saamme koko Suomen nousuun. Kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: kuinka voisimme yhä painokkaammin tukea alueiden vahvuuksia ja vauhdittaa koko Suomen kehitystä tilanteessa, jossa osaamisen vahvistamisen ja kasvun eväät ovat sirpaloitumassa useamman ministeriön alaisuuteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Nyt rikottiin kyselytuntisääntöä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-08T16:38:54,2022-12-08T16:40:07,Hyväksytty,1.1
2022_136_69,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_70,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys tutkimus-, tuotekehitys-, innovaatiotoiminnan rahoituksesta, näkymästä siitä, että käyttäisimme neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä nimenomaan tki-toimintaan. Tämä on yksi maailman kunnianhimoisimmista tavoitteista, ja sen takana voimme kaikki ylpeästi seistä. On tärkeää, että meillä on parlamentaarinen yhteisymmärrys ja näkymä tästä tulevaisuuteen.
Mitä tähän kyselytunnin muuhun aihepiiriin tulee, me olemme käsitelleet tänään energiaa, ilmastokysymyksiä. Yksi huomionarvoinen asia on se, että kyllä nämä uusiutuvan energian investoinnit, joita me kipeästi tarvitsemme, jotta me saamme painettua energian hintaa alas, jotta me saamme tuotantokapasiteetin vahvistettua, tehdään eri puolilla Suomea, ovat ne sitten tuulivoimaa tai muita uusiutuvan energian investointeja. Näitä toteutetaan kaikkialla Suomessa, ja kaikilla näillä hankkeilla on myös se ominaisuus, että niillä voidaan vahvistaa alueen elinvoimaa, alueen tulevaisuudennäkymiä ja myös luoda muuta teollista toimintaa, muuta elinkeinotoimintaa, joka on energiaintensiivistä ja energiariippuvaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-12-08T16:40:07,2022-12-08T16:41:24,Hyväksytty,1.1
2022_136_71,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Palataan alkuperäisen kysymyksen aiheeseen. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_72,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitetaan rakentavasti. Perussuomalaiset tukevat sellaista windfall-veroa, joka toteuttaa kaksi ehtoa: se pidetään kansallisissa käsissä, eli päätösvaltaa ja tuottoa ei anneta Euroopan komissiolle, vaan pidetään Suomessa tämä vero, ja sen tuotto jaetaan nimenomaan niille kotitalouksille ja yrityksille, jotka sähkön korkeasta hinnasta erityisesti kärsivät.
Sitten toiseen asiaan, siihen, että te korostatte tätä uusiutuvaan energiaan satsaamista. Ymmärtäkää nyt tämä perusmalli. Vaikka tässä maassa olisi sata kertaa enemmän tuulivoimaa, se ei auta lainkaan silloin, kun ei tuule. Meillä ei ole riittävästi säätövoimaa näihin koviin pakkasiin, tuulettomiin päiviin, ja te olette tehneet sellaisia energiapoliittisia ratkaisuja, että näin juuri on.
Se, mitä täytyy nyt tehdä, on saada sähkön hinta alas. Millään yksittäisellä tukitoimella ei kyetä tätä ongelmaa ratkaisemaan. Tällä hetkellä tehdään satumaisia voittoja monissa yhtiöissä juuri siksi, että tämä koko markkinamalli on rakennettu vihreän siirtymän nimissä. Se ei vastaa tuotantokustannuksia. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn: oletteko valmiita perussuomalaisten ehdotusten mukaisesti muuttamaan sähkömarkkinamallia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-08T16:41:26,2022-12-08T16:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_136_73,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_74,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkömarkkinamalli, joka tulee meille Nord Poolin kautta, taitaa olla kahdeksan maan yhteinen tällä hetkellä. Se ei ole Suomen lainsäädännön piirissä, vaan se on Norjan lainsäädännön piirissä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] 
Kun kysyjä viittasi tuulivoimaan, on totta, että se vaatii tasausta, mutta esimerkiksi ulkomaiset investoijat, jotka ovat yhteyksissä, kysyvät ensimmäisenä minulta: onko teillä tuulivoimaa, ja jos teillä ei ole tuulivoimaa, onko teillä ydinvoimaa? Mielestäni tästä tulee se keskeinen kysymys eli se tasaava voima. Tässä aikaisemmin tulivat nämä pienydinvoimalat esille, ja sen tiimoilta me ollaan tällä hetkellä tekemässä USA:n kanssa yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka tulee olemaan merkittävä nimenomaan pienydinvoimaloitten kannalta. Ja niissä meillä tulee olla hyvin selkeä tavoite: suunniteltu Suomessa, valmistettu Suomessa ja omistettu Suomessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:42:43,2022-12-08T16:43:55,Hyväksytty,1.1
2022_136_75,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_76,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisissa perheissä on valtava huoli kasvavista sähkölaskuista ja huoli ehkä vähän kasvoi, kun energiaministeri täällä puhuu halvasta energiasta. Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä kaikkein tärkein asia ennen kuin budjetti hyväksytään on se, että varmistamme, että varmasti täältä talosta tulee ratkaisuja, joilla suomalaiset perheet ja yritykset selviävät yli tämän talven. Tilanne on erittäin haastava, ratkaisua tarvitaan heti, mutta sitten on katsottava myöskin pidemmälle. Kotitalousvähennyshän on ollut vaikuttava keino helpottaa arjen kustannuksissa ja myöskin vauhdittaa niitä remontteja, joita tehdään esimerkiksi asuintaloissa, jotta energiaa voidaan säästää ja voidaan ottaa uusiutuvaa energiaa käyttöön. 
Kotitalousvähennyksen remonteista saa omakotitaloissa, se on erittäin hyvä asia, mutta asunto-osakeyhtiöissä se ei ole mahdollista, vaikka ne remontit maksetaan sitten yhtiövastikkeissa. Hallitus päätti eräässä kehysriihessään, että selvitetään, voitaisiinko helpottaa myöskin energiaremontteja asunto-osakeyhtiöissä. Valtiovarainvaliokunta on tätä vauhdittanut, ja kansalaiset ovat tästä yhteydessä. Kysynkin valtiovarainministeriltä: onko hallitus viemässä tätä asiaa eteenpäin, kun on itse linjannut, että tätä asiaa selvitetään, niin että asunto-osakeyhtiössäkin voitaisiin saada kotitalousvähennys ja voitaisiin tehdä remontteja, joilla energiaa säästettäisiin ja otettaisiin käyttöön uusiutuvaa energiaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-08T16:43:55,2022-12-08T16:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_136_77,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_78,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erittäin hienoa, että kokoomus, edustaja Sarkomaa, jakaa sen huolen, jota hallitus on pitkin syksyä ja itse asiassa jo vuoden alusta lähtien kantanut nousseista energiahinnoista. Ensiksi Suomessa, aivan oikein, keskustelu kilpistyi liikkumisen hintaan, nyt sähkön hinnan noustua, sodan edettyä ja valitettavasti jatkuttua huomio on vahvasti sähkön hinnassa. Siksi ryhdyimme toimiin ei pelkästään kaikkein pienituloisimmille kansalaisille Kela-avustuksen kautta vaan myöskin sille vaikkapa työssäkäyvälle yksin- tai kaksinasujalle, jonka omakotitalo lämpiää sähköllä ja laskut nousevat kohtuuttomiksi. Tämä rinnastuu kotitalousvähennyksen kaltaiseen sähkövähennykseen. Sitä saa silloin, jos laskut kohoavat satoihin euroihin ja poikkeavat normaalista aiemmista verratuista talvista. Se on oikeudenmukaista, se on uusi muoto tuille, jonka loimme tähän kriisin keskelle. 
Edustaja Sarkomaa, suhtaudun kotitalousvähennykseen erittäin myönteisesti, ja olen omalla vastuukaudellani sitä pyrkinyt parantamaan, muun muassa niin, että öljykattiloiden muutostyöt — siis energiamuutostyöt — ovat olleet korkeamman kotitalousvähennyksen piirissä. Asunto-osakeyhtiöistä: Palaan mielelläni kanssanne ja valtiovarainvaliokunnan kanssa tarkemmin asiaan. Kehityssuunta, jonka kuvaatte, olisi minusta oikea ja perusteltu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:45:18,2022-12-08T16:46:38,Hyväksytty,1.1
2022_136_79,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_80,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Voi kunpa tämän hallituksen huolen ja muun kivapuheen voisi muuttaa energiaksi, silloin meillä ei olisi mitään huolta. Mutta tiedättekö, että teidän kaiken tämän puheen pitäisi muuttua teoiksi? Vain niillä teoilla te voisitte auttaa suomalaisia tässä vaikeassa hetkessä.
Pääministeri Marin, teidän tekonne ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Nyt tavalliset työssäkäyvät suomalaiset ovat kärsimässä hätää. He pelkäävät itsensä ja perheittensä puolesta ja oman toimeentulonsa puolesta. Ylipäätään tällainen yhteiskunta ei ole kestävällä pohjalla, jos omalla työllä ei voi tulla toimeen ja hinnat karkaavat käsistä, niin ettei ole kohta varaa edes ruokaan.
Ministeri Lintilä kertoi aiemmin, ettei mitään uusia tukitoimia ole tulossa, joten nyt joudun kysymään teiltä, pääministeri Marin: milloin te autatte tavallisia suomalaisia pärjäämään tässä ja nyt? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-08T16:46:39,2022-12-08T16:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_136_81,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_82,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt koko syksyn päätöksiä, jotka ovat juuri astumassa voimaan ihmisten avuksi — esimerkiksi sähkön arvonlisäveron laskeminen 10 prosenttiin, verovähennys kotitalouksille, tukitoimet niille kotitalouksille, jotka eivät pysty verovähennystä hyödyntämään. Ja kyllä me hyvin ymmärrämme sen tuskan ja vaikeuden, minkä keskellä suomalaiset tänä päivänä elävät, aivan kuten eletään kaikkialla Euroopassa johtuen sodasta, johtuen siitä, että Venäjä käyttää energiaa ruuvina Eurooppaa vastaan. Meidän energiamarkkinamme ei ole tällä hetkellä normaalissa tilanteessa, ja me kaikki maat yritämme yhdessä löytää tähän ratkaisuja.
Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on se, että me teemme investointeja tulevaisuuteen. Me teemme uusiutuvan energian investointeja, joilla me varmistamme sen, että eurooppalaiset kodit niin täällä Suomessa kuin kaikkialla muuallakin lämpiävät ja voivat käyttää seuraavinakin talvina sitä sähköä, jota me tarvitsemme. Eli me tarvitsemme investointeja energiaan kipeästi. Sen lisäksi me tarvitsemme mekanismeja, joilla me saamme energian hintaa laskettua — millä tavalla me voimme esimerkiksi kotitalouksille kompensoida näitä kalliita hintoja. Siihen meillä on yhteisenä aloitteena windfall-vero, jota myös Suomessa valmistellaan niin, että näitä energiayhtiöiden ylisuuria voittoja voidaan verottaa [Puhemies: Aika!] ja tämä raha ohjata tavallisille ihmisille, tavallisille yrityksille, heidän avuksensa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-12-08T16:48:00,2022-12-08T16:49:23,Hyväksytty,1.1
2022_136_83,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_84,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikkumisen hinta puhuttaa syystä. Kymmenen vuotta sitten Suomessa yritettiin käynnistää keskustelua liikenteen verotuksen ja maksujärjestelmän kokonaismuutostarpeista. Lopputulos oli täystyrmäys, vaikka tiedossa olivat käyttövoiman muutospaineet, sen vaikutukset verokertymään, tiedossa olivat paineet päästövähennyksiin, kun tämä planeetta varmasti halutaan pitää elinkelpoisena myöskin tuleville sukupolville. Sota lisäsi painetta muutokseen, johonka valmistautumisessa ollaan oltu kymmenen vuotta lähes lähtökuopissa. Olisikohan nyt aika yhdessä rohkeasti tarkastella koko liikenteen maksu- ja verojärjestelmää uusiksi, niin että matti- ja maijameikäläisellä olisi jatkossakin mahdollisuus liikkua ja suomalainen logistiikka pärjäisi tässä kisassa, joka on hyvin raadollista suhteessa maailmaan, kun me katsotaan Suomen kilpailukykyä ja sitä, miten me pärjätään pitkillä välimatkoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-08T16:49:25,2022-12-08T16:50:27,Hyväksytty,1.1
2022_136_85,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_86,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun on tunnustuksen antamisen paikka, se pitää antaa. Se oli eräs liikenneministeri Kyllönen, jonka kaudella tätä selvitystä muistaakseni tehtiin, ja analyysinne on aivan oikea. Yhteiskuntamme ei ole päässyt tässä kysymyksessä eteenpäin. Valtiovarainministerikaudellaan puolestaan nykyinen puhemies, silloinen ministeri Vanhanen teki niin ikään esityksiä ja selvityksiä aiheesta, ja pidän perusteltuna, että suomalainen yhteiskunta käy tätä keskustelua eteenpäin. Se on vaikeaa — se on vaikeaa — mutta tosiasia on se, että me keräämme liikenteellä miljardeja valtionkassaan käyttääksemme ne yhteiseksi hyväksi vaikkapa ikäihmisten hoivaan tai teiden päällystämiseen. 
Liikenne on murroksessa, ja on oikein ja oikeudenmukaista, että siellä, missä pitkät välimatkat velvoittavat oman auton käyttöön myös tulevaisuudessa, se on jatkossakin mahdollista. Täällä on esitetty oikeutettuja kysymyksiä myös liikenneköyhyydestä. Elämme muutoksen keskellä, ja suomalaisen yhteiskunnan pitää olla tähän valmis. Edustaja Kyllönen, viitoititte silloin aivan oikeaa tietä, ja moni viisas on sitä myöskin jatkanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:50:27,2022-12-08T16:51:31,Hyväksytty,1.1
2022_136_87,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_88,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän arjen kustannuksista sähkön hinta on se, joka huolestuttaa kansalaisia tällä hetkellä eniten. Maassamme on noin puoli miljoonaa kotitaloutta, jotka lämpiävät suoralla sähkölämmityksellä, joten heillä tietysti huoli on kaikkein suurin. Mutta nyt kun olen kuunnellut keskustelua täällä, niin se vaikutelma, mikä hallituksen toimista syntyy, on se, että erilaisia asioita kyllä selvitellään mutta asioille ei kuitenkaan tehdä mitään. Minusta se on erittäin turhauttava viesti kansalaisille tässä tilanteessa, jossa myöskin täällä Etelä-Suomessa me olemme menossa kohti todella kylmeneviä kelejä. Keskituloinen, jopa hyvätuloinen, on siinä tilanteessa, että ei hänellä ole varaa maksaa tuhansien eurojen sähkölaskuja.
Kokoomus on jo viime keväänä esittänyt usean kohdan ohjelman, jolla sähkön hinnoittelumalliin voitaisiin puuttua, ja yksi niistä on se, että EU:ssa pitäisi asettaa sähkön tukkumarkkinoille kattohinta. Nyt kysyn teiltä, ministeri Lintilä: aiotteko yrittää viedä tätä asiaa eteenpäin EU-tasolla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-08T16:51:31,2022-12-08T16:52:43,Hyväksytty,1.1
2022_136_89,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_90,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa edustaja Sarkomaan kommenttiin: en ole sanonut missään vaiheessa, että Suomessa on halpa energian hinta, mutta se on keskimääräistä edullisempi kuin Euroopassa ja nimenomaan suhteessa tulotasoon.
Meillä on tainnut olla kahdeksan energianeuvoston kokousta elokuun jälkeen Brysselissä, ja kaikissa näissä on käsitelty muun muassa hintakattoa: teknistä hintakattoa, tukkuhintakattoa ja niin edelleen. Yhteisymmärrystä maitten välillä ei ole tullut. Tämä on komissiolle äärettömän haastava tilanne. Ymmärrän komissiota siinä, että pitää muistaa perimmäinen syy eli Ukrainan sota. Tässä vaiheessa tarvitaan mahdollisimman tiivistä unionia, ja komissio on arka tuomaan esityksiä, jotka mahdollisesti repisivät unionia hajalle. 
Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että kaikki ne keinot, joilla pystytään hintatasoja painamaan alaspäin, tulee käyttää, mutta rehellisyyden nimissä pitää sanoa, että ne eivät tule olemaan halpoja, mikäli me lähdetään siihen, että me kompensoidaan. Toisaalta pitää muistaa, että niitten pitäisi myös olla erittäin nopeasti toimeen laitettavia, ja sellaisia ei tällä hetkellä ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T16:52:43,2022-12-08T16:54:13,Hyväksytty,1.1
2022_136_91,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Nyt tarjoan aiheesta viimeistä kysymystä kysymyksen alkuperäiselle esittäjälle, edustaja Kotiaholle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_92,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin ja sinne kirjattiin ammattidiesel, niin suora kysymys hallitukselle: Tuleeko ammattidiesel tämä hallituksen toimesta voimaan? Jos ei tule, niin miksi? Aikaa on kumminkin ollut jo tämä hallituskausi. Mitä hallitus vastaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2022-12-08T16:54:18,2022-12-08T16:54:49,Hyväksytty,1.1
2022_136_93,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_94,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähköntuotannon lisäämisestä (Johanna Ojala-Niemelä sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 208/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan niin, että ammattidieselin valmistelu on erittäin pitkällä. Hallituksen esityksenä sitä ei ehditä enää tällä vaalikaudella antamaan, mutta se on seuraavan hallituksen pöydällä [Naurua — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] välittömästi valmiina annettavaksi, mikäli uusi hallitus näin päättää. Käsitykseni mukaan, edustaja Kotiaho, vastasin juuri siihen kysymykseen, johon toivoitte. Hallitus ei ole tuomassa esitystä. Olen laittanut sen valmisteluun, se on täysin valmiina seuraavan hallituksen pöydällä, kunhan seuraava hallitus haluaa sen esityksen antaa. Sen mittakaava on euroissa useiden satojen miljoonien eurojen arvoinen ja erittäin merkittävä Suomen logistiikalle ja liikkumiselle ja tavaroiden, ihmisten paikasta toiseen liikkumiselle pitkien välimatkojen maassa. Täytyy tarkistaa, esitittekö te tätä osaltanne perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa toteutettavaksi jo nyt.
Tässä samassa yhteydessä ammattidieselin ohella hallitus on kyllä valmistellut paljon asioita. Edustaja Kauma, viittasitte siihen, että ikään kuin hallitus ei olisi tehnyt energiakriisin keskellä mitään. Listasin nopeasti: Työmatkavähennys, sen parannukset. Jakeluvelvoitteen alentaminen näkyi bensapumpuilla. Kela-tuki kaikkein pienituloisimmille sähkölaskuihin. Sähkövähennys kaikille veroja maksaville, joiden sähkölaskut muodostuvat kohtuuttomiksi. Lisävoittojen verotus energiayhtiöiltä. [Puhemies: Aika!] Minusta tämä on kattava lista toimia energiakriisin keskellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-08T16:54:52,2022-12-08T16:56:09,Hyväksytty,1.1
2022_136_95,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys musiikkiviennin edistämisestä (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 209/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_96,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys musiikkiviennin edistämisestä (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 209/2022 vp,"Ärade talman! I dag flaggar vi till äran av finsk musik och Jean Sibelius, landets främsta kompositör, som är känd världen över. Musikens betydelse är enorm. Den anknyter oss till andra människor, till känslor, platser och upplevelser i livet.
Musiken och de kreativa branscherna som helhet sysselsätter väldigt brett och skapar välfärd i samhället. Därför ser vi i SFP att kulturen tas bättre i beaktande i framtiden för att stärka Finlands export.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-12-08T16:56:12,2022-12-08T16:56:49,Hyväksytty,1.1
2022_136_97,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys musiikkiviennin edistämisestä (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 209/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalainen musiikki voi koronasta huolimatta erinomaisesti. Sibelius — ja oikeastaan koko meidän kulttuuri- ja musiikkikenttä — on suuri osa koko Suomen maakuvaa ympäri maailmaa meidän lähes sadassa suurlähetystössäkin.
Jos vertaa Ruotsiin ja katsoo meidän musiikkivientiä, meidän vientimme on noin 100 miljoonaa, Ruotsilla noin 230 miljoonaa. Eli se 100 miljoonaa, jota me yhteensä viemme, voisi olla paljon enemmän. Mutta uudesta sukupolvesta, monipuolisesta sukupolvesta — eli Nightwishin lisäksi — meillä on tulossa paljon uusia. Blind Channel ja kumppanit tekevät upeata työtä ympäri maailmaa.
Korostan sitä, että Music Finlandin työ ja uusi ulkoministeriöön nimittämämme musiikin, kulttuurin, luovien alojen suurlähettiläs ovat esimerkkejä siitä, että hallitus on ottanut vakavasti koronan aikana sen haasteen, mitä musiikkiala, kulttuuriala ja luovat alat ovat kohdanneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.6.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-08T16:57:15,2022-12-08T16:58:19,Hyväksytty,1.1
2022_136_98,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys metsäluonnon ja hiilinielujen vahvistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 210/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harjanne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_136_99,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys metsäluonnon ja hiilinielujen vahvistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 210/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me elämme keskellä ihmisen aiheuttamaa kuudetta sukupuuttoaaltoa. Me jyräämme ihmiskuntana luontoa jo ison asteroidin voimalla. Eilen alkaneeseen YK:n luontokokoukseen Montrealiin on ladattu paljon odotuksia. Tavoitteena olisi saada aikaiseksi luontopolitiikan oma Pariisin sopimus, jotta luontokato saataisiin pysäytettyä vuoteen 2030 mennessä. 
Luonto on koetuksella sekä globaalisti että Suomessa. Puolet Suomen luontotyypeistä ja joka yhdeksäs laji on Suomessa uhattuna. Suomessa lajien uhanalaistuminen näkyy myös metsälajiston köyhtymisenä. Metsäpolitiikalla ja metsienkäytöllä on siis keskeinen rooli luontopolitiikassamme, siinä, että pysäytämme luontokadon Suomessa. Sitä suomalaiset meiltä odottavat. Metsiä tarvitaan myös hiilinieluina ja ‑varastoina. Myös valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro nosti ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen toimet esiin tänään ja siinä myös nielujen hinnoittelun ja sen valmistelun. Kysynkin ministeri Kurviselta: millaisia toimia hallitus valmistelee suomalaisen metsäluonnon elpymisen ja hiilinielujen vahvistamisen turvaamiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.7.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-12-08T16:58:22,2022-12-08T16:59:33,Hyväksytty,1.1
2022_136_100,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys metsäluonnon ja hiilinielujen vahvistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 210/2022 vp,Ministeri Kurvinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_101,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys metsäluonnon ja hiilinielujen vahvistamisesta (Atte Harjanne vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 210/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin positiivinen asia, että edustaja otti esille tämän merkittävän Montrealin kokouksen. Aina kun me keskustelemme näistä asioista, meidän pitää muistaa YK:n kestävän kehityksen kehikko. Me tarvitsemme niin sosiaalisen, ekologisen kuin taloudellisenkin kestävyyden, jotta asiat etenevät. Lisäksi biodiversiteettitavoitteet, monimuotoisuustavoitteet, ovat mielestäni osin ristiriidassa myös ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Siinäkin tarvitaan yhteensovittamista.
Puhemies! Ei pidä kehuskella liikaa, mutta eteläpohjalaisena tietysti olen siihen joskus taipuvainen, ja rohkenisin sanoa, että tämä hallitus on ollut jos ei historian paras, niin parhaasta päästä oleva hallitus luonnonsuojelun näkökulmasta. [Petri Huru: Millä mittarilla?] Olemme runsaasti lisänneet varoja erityisesti vapaaehtoiseen suojeluun: Metso- ja Sotka-ohjelmat, virtavesien Nousu-ohjelma ja Helmi-ohjelma monien luonnonympäristöjen ennallistamisessa. Myös Metsähallitus tekee monimuotoisuustoimia paljon metsien osalta, ja tarvitaan myös talousmetsien luonnonhoitotoimia. Olemme juuri saaneet tuotua valtioneuvostosta maankäytön ilmastosuunnitelman eli MISU-suunnitelman. Siellä on runsaasti toimia.
Puhemies! Totean loppuun, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa hiilinielujen vahvistaminen on aivan keskeistä. Metsä pitää saada kasvamaan. [Puhemies: Aika!] Metsän pitää kasvaa — hoitotoimia ja lannoitusta. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+2.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-08T16:59:33,2022-12-08T17:00:57,Hyväksytty,1.1
2022_136_102,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan. Esittelypuheenvuoron käyttää pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist, ja puheenvuoro kestää noin kymmenen minuuttia. Tämän jälkeen puhemies myöntää kahden minuutin vastauspuheenvuorot eduskuntaryhmien ilmoittamille edustajille, ja muut vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia, kuten äsken kyselytunnillakin. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään 45 minuuttia. — Och minister Blomqvist, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_136_103,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,Arvoisa puhemies! Vapaa liikkuvuus on ollut pohjoismaisen yhteistyön keskiössä jo virallisen yhteistyön alusta asti. Se on keskeisessä asemassa Pohjolan avoimuuden ja yhteenkuuluvuuden kannalta. Rajaestetyö on tärkeä osa tätä kokonaisuutta.,Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-08T17:02:34,2022-12-08T17:03:05,Hyväksytty,1.1
2022_136_104,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaissa tehdään päivittäin työtä vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi yli rajojen. Yhdessä etsitään aktiivisesti ratkaisuja rajaesteiden purkamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Näin tehdään Pohjolasta maailman parhaiten integroitunut alue, missä voimme liikkua, työskennellä ja opiskella vapaasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-08T17:11:38,2022-12-08T17:12:04,Hyväksytty,1.1
2022_136_105,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille esittelystä. On hyvä, että tässä selonteossa selkeytetään kaikille se, mitä se Pohjoismaiden rajaestetty yhteistyö oikein tarkoittaa.
Meillä asuu yli 27 miljoonaa ihmistä, ja meillä on 1,4 miljoonaa yritystä, 13,3 miljoonaa työssä käyvää. Pohjoismaat ovat yhdessä Euroopan viidenneksi suurin talous. Rajaestetyön perimmäinen tarkoitus on tietenkin mahdollistaa Pohjoismaiden asukkaille ja yrityksille turvallinen ja sujuva arki yli rajojen, mahdollistaa joustavaa työntekoa, yrittämistä, opiskelua, yhteistyötä koko Pohjolassa laillisissa merkeissä.
Olen päässyt Pohjoismaiden neuvoston varapresidentin roolissa tutustumaan hyvinkin läheltä kaikkien Pohjoismaiden rajaestetyöhön, ja arvostan sitä konkreettista ruohonjuuritason työtä, jota siellä koko ajan tehdään. Siellä nimenomaan tiedetään, mitkä sitä hyvää ja turvallista arkea estävät, yritetään parhaamme mukaan tehdä sitä hyväksi.
Niin kuin tuossa totesin, ”laillisissa merkeissä” — rajojen nimittäin täytyy aina suojella kansalaisiaan rikollisuudelta, huumeilta, turvallisuus- ja terveysuhkilta, kuten nyt olemme sota-aikana ja korona-aikana erityisesti saaneet huomata. Pohjoismaiden rajaestetyön täytyy olla jatkossa paljon tehokkaampaa ja vaikuttavampaa ja lopettaa pieniin asioihin keskittyminen. Sen täytyy olla sellaista, että se synnyttää todellista hyötyä sinne kansalaisille — enemmän konkretiaa, vähemmän byrokratiaa.
Eli kannatamme siis kaikin puolin sellaista rajaesteiden poistamista, joka turvaa meille sen turvallisen ja hyvän, sujuvan arjen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2022-12-08T17:13:49,2022-12-08T17:15:57,Hyväksytty,1.1
2022_136_106,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Näin. Kiitokset. — Ja nyt kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Sirén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_107,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on koetellut myös pohjoismaista yhteistyötä. Sen suurimpana menestyksenä on pidetty yli 70 vuotta kestänyttä vapaata liikkuvuutta ja passivapautta. Nyt koronapandemian vuoksi päätettiin sulkea maidemme välisiä rajoja, yhteistä koordinaatiota, eikä halukkuutta löytää yhteisiä ratkaisuja tuntunut löytyvän. Tämä vaikutti erityisesti raja-alueilla asuviin, joiden arki muuttui kertaheitolla, kun pääsy kouluun tai töihin estyi. Selonteko käy ansiokkaasti läpi näitä esteitä. 
Pandemian jälkeen sota Euroopassa kuitenkin yhdisti Pohjoismaita. Pohjoismaat ovat EU:n ja muiden länsimaiden kanssa tuominneet Venäjän brutaalin hyökkäyssodan sekä Venäjän tekemät sotarikokset Ukrainassa. Sodan seurauksena Suomi ja Ruotsi päättivät hakea Nato-jäsenyyttä. 
Ensimmäistä kertaa virallisen pohjoismaisen yhteistyön historiassa Pohjoismaita yhdistää juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Esteet syvemmälle yhteistyölle tällä sektorilla ovat nyt hävinneet. Kyse on äärimmäisen tärkeästä seikasta lähialueemme turvallisuudelle ja pohjoismaiselle yhteistyölle. Toiveenamme on, että tämä ulko- ja turvallisuussektorilla koettu noste leviäisi muille pohjoismaisen yhteistyön sektoreille.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä alleviivaa sitoutumistaan pohjoismaiseen yhteistyöhön sen kaikilla tasoilla. Pohjoismaisessa yhteistyössä on panostettava innovaatioihin ja digitalisaatioon. On ymmärrettävä ympäristöystävällisen teknologian potentiaali. Rajaestetyön tärkein tehtävä on varmistaa arjen sujuvuus Pohjoismaiden kansalaisille ja näin ollen edistää maiden ja raja-alueiden edellytyksiä talouskasvulle sekä kansalaisten hyvinvointia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2022-12-08T17:15:57,2022-12-08T17:17:55,Hyväksytty,1.1
2022_136_108,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelypuheenvuorosta ja hyvin laaditusta selonteosta. Paljon on tehty.
Haluan puhua muutaman sanan tulevaisuudesta. Elämme alati muuttuvassa maailmassa, jossa tällä hetkellä varmaa on vain epävarmuus. Useat maat hakevat haasteisiin turvaa instituutioilta ja muilta kumppaneilta. On selvää, että sotilaallinen ja puolustuksellinen yhteistyö sekä siviilikriisinkestävyys edellyttävät meiltä entistä määrätietoisempaa rajaestetyötä myös Pohjoismaiden välillä. Rajan esteitä on raivattu pois, ja sitä tulee jatkaa. Kyse on turvallisuudesta sekä mahdollisuuksista antaa ja saada apua naapureilta, joihin kaikkein eniten luotamme. Tässä luotamme Pohjoismaihin. Olemme samaa perhettä. Esimerkiksi maanpuolustustyössä teemme jo hyvää yhteistyötä Ruotsin kanssa.
Yhteistyön painopisteet vaihtelevat aina tilanteen mukaan. Kriisioloissa tarvitsemme tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaata liikkuvuutta, jotta voimme paremmin puolustaa itseämme, turvata huoltovarmuuden ja vastata ulkopuolelta tuleviin uhkiin. Rauhanaikana ja normaalioloissa taas painopisteenä on rakentaa rajatonta Pohjolaa varmistaaksemme pohjoismaisten yritysten kilpailukyvyn, oppilaitosten sujuvan yhteistyön ja kulttuurivaihdon.
Arvoisa puhemies! Olemme eläneet kohta jo kolme vuotta poikkeuksellista aikaa. Kulkutauti ja sota ovat vaikuttaneet myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Kysyn ministeriltä: onko tänä vuonna 60 vuotta täyttänyt pohjoismaisen yhteistyön perussopimus eli Helsingin sopimus ajan tasalla ja pitäisikö sitä päivittää vastaamaan nykytilannetta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-08T17:18:31,2022-12-08T17:20:44,Hyväksytty,1.1
2022_136_109,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Ja vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_110,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismaat on jo pitkään ollut Euroopan vapaan liikkuvuuden lippulaiva. Rajojen yli on jo vuosikymmeniä lähdetty töihin, reppureissaamaan ja opiskelemaan. Perheitä ja ystävyyksiä, yhteistä arkea, on kaikin puolin rajaa. Pohjoismaiden vapaa liikkuvuus on pitkän työn tulosta. 
Tätä yhteistyötä vapaan liikkuvuuden esteiden purkamiseksi ja ongelmien ratkomiseksi on tehty myös vaikeina koronapandemian aikoina — ei kuitenkaan virheittä: Suomi muun muassa löi laimin velvollisuutensa kuulla saamelaisia rajojen sulkemisen yhteydessä. Näin ei usean Pohjoismaan alueella asuvan rajat ylittävän alkuperäiskansan oikeuksia tulisi polkea enää jatkossa. 
Tutkimusten mukaan rajasulut ja matkustusrajoitukset pandemian aikana ovat lisänneet myös epävarmuutta työn ja opiskelupaikan vastaanottamisessa. Pandemian aikaisista kipukohdista on otettava opiksi. Myös pohjoismaisen vapaan liikkuvuuden kriisinkestävyyttä on parannettava, jotta luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön säilyy.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteossa kartoitetaan myös rajaesteitä digitaalisessa maailmassa. Vaikkapa etätyön tekemiseen toisesta Pohjoismaasta liittyy esimerkiksi työntekijöiden vakuutus- ja sosiaaliturvan suhteen haasteita, jotka on ratkottava lähitulevaisuudessa, sillä etätyö on tullut jäädäkseen. Myös verkossa tapahtuvaa asiointia ja tunnistautumista Pohjoismaiden välillä tulee helpottaa, ja EU:n tarjoamat digitaaliset yhteistyön puitteet on hyödynnettävä täysimääräisesti unioniin kuuluvien Pohjoismaiden kesken. Tulevaisuudessa on voitava sekä tehdä töitä että asioida omilla pankkitunnuksilla toisessa Pohjoismaassa. 
Pohjoismainen yhteistyö on esimerkillistä koko maailmankin tasolla. Hyvin toimivat käytännöt vapaan liikkuvuuden edistämiseksi ovat myös osa Suomen ja muiden Pohjoismaiden maabrändiä. Työ rajaesteiden purkamiseksi on työtä yhteisen Pohjolan puolesta. Sen merkitys on näinä kriisiaikoina vain kasvanut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-08T17:20:44,2022-12-08T17:22:51,Hyväksytty,1.1
2022_136_111,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Edustaja Honkasalo, vasemmistoliitto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_112,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on tärkeä, sillä kuten selonteossakin mainitaan, rajaestetyö on keskeinen osa pohjoismaisen integraation toteuttamista ja liikkuvuuden edistämistä Pohjolassa. Tärkeintä tässä keskustelussa on muistaa ne kansalaiset, joita tämä asia koskettaa. Raja-alueilla ja muissa Pohjoismaissa asuu paljon ihmisiä, jotka kohtaavat arjessaan jatkuvasti rajaesteitä asuessaan, opiskellessaan tai tehdessään töitä toisessa Pohjoismaassa. Vasemmistoliitto haluaa helpottaa näiden kansalaisten arkea. Heidän päivittäiset ongelmansa liittyvät esimerkiksi verotukseen, sosiaalietuuksiin, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin. Yksi esimerkki ongelmallisista rajaesteistä kansalaiselle on oikeus työttömyyskorvaukseen lomautuksen ja irtisanomisen jälkeen, kun henkilö on työskennellyt Suomessa tai Norjassa. Ruotsin lainsäädäntö ei tunne käsitettä ”lomautus”, joten pitkän lomautusjakson jälkeen Suomessa tai Norjassa työskentelevä rajatyöntekijä voi menettää oikeutensa saada työttömyysturvaa Ruotsissa. Tämä vaatii lakimuutoksia joko Suomen, Norjan tai Ruotsin lainsäädännössä.
Rajaesteiden purkaminen ja uusien esteiden muodostumisen pysäyttäminen helpottaa Pohjoismaiden kansalaisten liikkuvuutta, ja työ on erityisen tärkeää näiden rajaseuduilla asuvien asukkaiden kannalta, sillä kyse on heidän palveluistaan, työllisyydestään ja perhesuhteidensa mahdollistamisesta. On tärkeää, että näitä rajaesteitä ratkaistaan myös EU-tasolla. Esimerkiksi rajaesteeksi tunnistettu ongelma sosiaalietuuksien maksamisesta sellaisissa tilanteissa, joissa on epäselvää, mikä maa on maksuvelvollinen, on ratkaistu ottamalla käyttöön EESSI-järjestelmä. Sen myötä Pohjoismaiden sosiaaliviranomaisten mahdollisuudet etuuksien väliaikaiseen maksamiseen ovat kasvaneet. Lisäksi rajaesteiden purkaminen lisää luottamusta Pohjoismaiden välillä ja vahvistaa alueen resilienssiä kriisitilanteissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-08T17:22:51,2022-12-08T17:24:57,Hyväksytty,1.1
2022_136_113,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Och nu har vi svenska riksdagsgruppen, ledamot Bergqvist.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_114,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP har en lång tradition av att förespråka ett djupt nordiskt samarbete. Norden är för Finland vår närmaste referensgrupp. Vi delar flera grundläggande värderingar såsom välfärd, jämställdhet och respekt för mänskliga rättigheter. SFP stöder starkt visionen om att Norden ska bli världens mest hållbara och integrerade region. Vi vill aktivt undanröja och förebygga gränshinder så att det gynnar människorna och företagen. Rörligheten, boende, studier, arbete och företagande i Norden ska bli ännu smidigare. Regeringens färska redogörelse utgör en mycket nyttig vägvisare för just detta arbete. Precis såsom SFP-ministern för jämställdhet och nordiskt samarbete säger, ska den nordiska vardagen vara gränslös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-08T17:24:59,2022-12-08T17:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_136_115,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies, ja kiitoksia ministerille esittelystä! Yhteistyölle Pohjoismaitten välillä on todellakin pitkät perinteet, ja poikkeuksellisina aikoina sen arvo vain entisestään korostuu. Visiona on todellakin, että Pohjoismaat muodostaa vuonna 2030 maailman integroiduimman alueen. Tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan vahvaa yhteispohjoismaista koordinaatiota ja sitä, että jokainen valtio tahollaan ottaa itse vastuun näistä kansallisista toimista rajaesteitten purussa. Sellaisia lakeja, sääntöjä tai käytäntöjä, jotka estävät yksilöiden vapaata liikkumista tai yritysten mahdollisuuksia toimia yli rajojen Pohjoismaissa, on syytä jokaisen valtion kriittisesti tarkastella, kuitenkaan turvallisuuspoliittisia näkökohtia aliarvioimatta. 
Vision kolme painopistealuetta — vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola sekä sosiaalisesti kestävä Pohjola — maalaavat kuvan tulevaisuudesta, siitä Pohjolasta, jossa ympäristö, ihmiset ja talous voivat hyvin. Rajat ylittävä taloudellinen vuorovaikutus vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja parhaimmillaan ylläpitää alueiden elinvoimaa. Myös yksilön kannalta vapaa liikkuvuus hyödyttää päivittäin jo nyt tuhansia ihmisiä.
Arvoisa puhemies! Tuossa selonteossa on hyvin eritelty niitä toimia, joilla on löytynyt ratkaisuja, ja toisaalta asioita, joihin ei ole ratkaisuja, ja käsittelyssä edelleen olevat asiat. Ehkä vielä laajemmin olisi voinut käsitellä sitä isoa kuvaa ja ylemmällä tasolla niitä tavoitteita. Esimerkiksi yritysten näkökulmasta olisi ehkä laajemminkin vielä voitu tarkastella sitä potentiaalia, jota on ja jota onnistunut pohjoismainen integraatio tuo, eikä ehkä vain pelkästään näitä yksittäisiä osa-alueita. Myöskin yksilön näkökulmasta työelämään ja koulutukseen liittyviä rajaesteitä olisi ehkä vieläkin enemmän ja laajemmin voitu käsitellä. Varmasti tällaisissa on aina hyvä useamman ministeriön hallinnonalan näkökulmat tuoda esille, jolloin asiat tulee kattavasti esiteltyä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-08T17:27:21,2022-12-08T17:29:28,Hyväksytty,1.1
2022_136_116,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitos. — Minister Blomqvist, tre minuter.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_117,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä kommenteista, tässä oli erittäin rakentavia ja muutama kysymyskin, joihin yritän vastata. 
Ehkä yleisellä tasolla totean sen, että varmaan yksi näistä uusista haasteista, mitä on tullut, on juuri tämä, minkä myös esimerkiksi edustaja Viljanen ja joku muukin taisi mainita, etätyön lisääntyminen ja verotusasia, ja se on otettu kyllä vakavasti. Siihen nyt etsitään ratkaisuja. Ensin tietysti täytyy tunnistaa ne ongelmat, mitä siellä mahdollisesti on, ja sitten yritetään ratkaista ne. Se on tärkeä asia. 
Sitten edustaja Ranne nosti ruohonjuuritasolla tapahtuvan työn tärkeyden, ja se on aivan totta. Meillä on hyvin toimivat neuvontapalvelut, ja se työ, mitä siellä rajaesteneuvostossa tehdään, on todella arvokasta. Se hyödyttää sekä yrityksiä että yksittäisiä kansalaisia. 
Ehkä yleisenä kommenttina myös se, mikä aika monessa nousi esille, että tämä epävakaa aika ja kriisiaika, mitä nyt eletään, on johtanut siihen, että Pohjoismaat ovat lähempänä toisiaan kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Myös Suomen ja Ruotsin tuleva Nato-jäsenyys luo minun mielestäni mahdollisuuksia paremmalle ja syvemmälle, tiiviimmälle yhteistyölle myös muilla aloilla. Siinä mielessä näillä kriiseillä on myös joitain hyviä seurauksia. 
Edustaja Sirén kysyi tästä liikenneinfrastruktuuriministerineuvostosta. Se ei ole edennyt Suomen sektoriministerin mielestä, ja Suomen kanta — sekä myös Ruotsin — on, että yhteistyö on tärkeää mutta että se voidaan tehdä yhtä hyvin epävirallisessa muodossa eikä tarvita ministerineuvostoa tätä varten. Mutta tiedän Pohjoismaiden neuvoston kannan tähän asiaan, ja varmaan se keskustelu jatkuu. 
Sitten edustaja Kinnunen kysyi, pitääkö Helsingin sopimusta, 60 vuotta vanhaa perussopimusta, muuttaa. Me kuulimme kyllä ne toivomukset, mitä esitettiin täällä Pohjoismaiden neuvostossa silloin reilu kuukausi sitten. Siitä asiasta täytyy nyt hallitusten ja yhteistyöministerien sitten keskustella, onko tarpeita ja millaisia, ja mihin toimenpiteisiin ne johtavat. 
Sitten ehkä lopuksi haluaisin nostaa — tässä nyt jäi vastaamatta muutamaan kysymykseen — että ehkä omalta osaltani tärkeimpänä yksittäisenä asiana pidän sitä, että meidän pitää [Puhemies koputtaa] löytää ratkaisu niin, että pankkitunnuksilla tai muilla vahvoilla tunnistusvälineillä voi tunnistautua myös muissa Pohjoismaissa. Se on tällainen arjen ongelma, mikä nousee esille yksittäisten kansalaisten osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-08T17:29:32,2022-12-08T17:33:08,Tarkistettu,1.1
2022_136_118,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitos. — Ja nyt muutaman puheenvuoron ajaksi vielä puhujalistan puhujiin. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_136_119,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pohjoismainen yhteistyö on ollut Suomelle tietysti aina valtavan tärkeää, ja tässä ajassa se on noussut nyt aivan arvoon arvaamattomaan. Oikeastaan aivan kuten kotimaan asioitakin käsiteltäessä, myös pohjoismaisessa yhteistyössä tietyt peruslähtökohdat ovat nyt aivan olennaisesti muuttuneet, kun Euroopassa riehuu sota ja kohtaamme sen kerrannaisvaikutuksina valtavia kriisejä, niin kuin vaikka tuossa edellä kyselytunnilla yhdessä käsittelimme. Tietysti maanpuolustuksen tarpeet tuleekin laittaa kaikessa etusijalle, toisaalta sitten huoltovarmuuskysymykset tulee myös ratkoa, ja ehkä kolmantena tärkeysjärjestyksessä pitää olla sitten tulevan kasvun luominen, teollisuutemme ja vientialojemme kilpailukyvyn kohentaminen, ja nämä ovat myös aivan keskeisiä nyt kyllä tässä pohjoismaisessa yhteistyössä.
Nato-asia etenee hienosti Suomen ja Ruotsin osalta yhtä jalkaa ja aika lailla vakaata raidetta, ja olen varma siitä, että sen osalta tulemme lähikuukausina saamaan hyviä uutisia. Kyllä paine näitä viimeisiä jäsenmaita kohtaan, jotka eivät ole vielä Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ratifioineet, tulee varmasti olemaan Naton sisällä ja koko kansainvälisessä yhteisössä niin suuri, että olen aivan varma, että asiat tulevat etenemään hyvään suuntaan. Mutta kun sitten tätä käytännön Naton pohjoista ulottuvuutta lähdetään rakentamaan, on todella tärkeää, ettei vain puolustusministeriön tasolla vaan koko hallituksen tasolla sitten tätä työtä käytännössä tehdään.
Toisaalta huoltovarmuus on aivan olennainen kysymys, se, miten kehitetään esimerkiksi Suomen liikenneyhteyksiä länteen, myös maayhteyksiä ja ei vain rautatie- ja tieliikenneyhteyksiä vaan myös tietoliikenneyhteyksiä. Kun mietitään sitä, miten Eurooppa tämän kriisin jäljiltä haluaa nousta strategisesti autonomiseksi — Eurooppa haluaa saada omiin käsiinsä pitkiä teollisia arvoketjuja — niin parhaat lähtökohdat paitsi luoda uutta kasvua, työtä ja toimeentuloa myöskin varmistaa se, että strategiset asiat teollisuuden osalta ovat tulevaisuudessa meidän eurooppalaisten omissa käsissä, ovat tietenkin täällä Pohjois-Euroopassa, jossa meillä on osaamista ja kykyä tuottaa vaikkapa päästötöntä energiaa, jolla sitten esimerkiksi meidän terästeollisuudesta ja muusta metalliteollisuudesta luoda kansainvälisesti kilpailukykyistä ja ajan standardit täyttävää. Tässä mielessä olisi todella tärkeää nyt sitten koko hallitusten tasolla koordinoida tätä kasvua yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, ja myöskin Suomen hallituksen pitää huolta meidän maamme kilpailukyvystä, ettei käy niin, että täältä työvoima karkaa tuonne Ruotsiin ja Norjaan, vaan niin, että nimenomaan suomalaiset yritykset olisivat kilpailukykyisiä sitten vastaamaan myös niihin urakoihin, joita sieltä aukeaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T17:33:16,2022-12-08T17:36:29,Hyväksytty,1.1
2022_136_120,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_121,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä pohjoismainen integraatio ja vapaa liikkuvuus perustuu pitkälti siihen luottamukseen, mikä Pohjoismaissa on toinen toisiamme kohtaan, ja myöskin sitten meidän yhteiskuntiemme samankaltaisuuteen. Ei varmaankaan ole yllätys, että tämmöinen keskinäisen luottamuksen indeksi näyttää nimenomaan juuri Pohjoismaissa hyvin korkeata lukua, ja jotta tulevaisuudessakin voimme nauttia vaivattomasti liikkumisista yli Pohjolan rajojen, on varmistettava, että yhteisistä säännöistä pidetään huolta ja niitten mukaan eletään.
Mutta monesti olen miettinyt sitä, onko meillä Suomessa myöskin jonkunlaisia henkisiä rajaesteitä — ei pelkästään näitä, mitkä tulevat byrokratiasta. Kun ajatellaan Ruotsia ja Norjaa, jotka ovat meidän lähimmät naapurimaat, niin silti voi tuntua aika monelle etäiseltä lähteä esimerkiksi hakemaan työtä sieltä, tahi se, että yritystoimintaa lähdettäisiin ensimmäisenä laajentamaan Ruotsiin tahi Norjaan. Paljon olen kuullut sitä, että esimerkiksi pk-yrityksetkin saattavat hyvin vaikeille markkina-alueille hamuta ja lähteä miettimään, saisiko kauppaa avattua jonnekin Lähi-itään tai ties minne kauas, vaikka tuossa lähellä olisi valtavan isoa potentiaalia. Ja siinä mielessä kun on se ajatus siitä, että Pohjoismaissa me pystyttäisiin tekemään paljon enemmän myöskin yritysten välillä yhteistyötä ja laajentamaan markkina-aluetta, niin se ei välttämättä aina ole joku verotus tai hallinnollinen syy, vaan joskus tuntuu, että se on jonkunlainen henkinen este: tuntuu isolta harppaukselta lähteä vaikka sitten yritystoimintaa laajentamaan Norjaan. Ja siinä mielessä ajattelen, että jonkunlaista tämmöistä henkistä integraatiota pitäisi lisätä ja myöskin tietoa ja mahdollisuuksia olla kertomassa esimerkiksi pk-yrityksille, että sieltä läheltä löytyy isot markkina-alueet ja että rohkeutta vain siihen, että voi asettautua. Uskon, että on paljon helpompi suomalaisen yrittäjän lähteä yritystään laajentamaan toisiin Pohjoismaihin, joissa on monet asiat hyvin samalla tavalla, kuin sitten lähteä sellaisille markkina-alueille, joissa on kokonaan toisentyyppiset yhteiskuntajärjestelmät ja erilaiset lait ja byrokratia aivan toista luokkaa.
Arvoisa puhemies! Kiitos, että on mahdollisuus tässä vielä käyttää tämä niin sanottu henkilökohtainen puheenvuoro tuon ryhmän puheenvuoron lisäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-08T17:36:31,2022-12-08T17:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_136_122,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,Näin. — Ja nyt henkilökohtaisen puheenvuoron käyttää edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_123,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on mielenkiintoinen tilanne, että länsirajalta puretaan rajaesteitä ja itärajalle niitä rakennetaan.
Mutta minulla on itselläni yksi sellainen henkilökohtainen rajaeste, joka heikentää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja pohjautuu erilaiseen lainsäädäntöön ja mielestäni rikkoo pohjoismaista integraatiota. Arvoisa ministeri, sanoitte, että raja-alueiden elinvoimaa pitää pitää yllä, ja erityisesti sitä pitää tällä hetkellä yllä nuuskanmyynti siellä vastarannalla. On hienoa, että on tehty puolustuksellista yhteistyötä, ja maanpuolustus varmaan tulee tiivistymään näiden Pohjoismaiden kesken, mutta sitä ihmettelen, että se on meillä jotenkin ok, että ihmiset ajavat kymmeniätuhansia litroja polttoainetta tuonne maanteille sen takia, että he pääsevät ostoksille Ruotsin puolelle, ostamaan nuuskaa, todennäköisesti suomalaiselta yrittäjältä — sitä en tiedä, ovatko he suomalaisia vai ruotsalaisia. Minun mielestäni pohjoismaisen yhteistyön ja integraation nimissä olisi syytä miettiä sitä nuuskanmyyntiä täällä Suomessa. Haluaisinkin kysyä teiltä, kun olette pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri: onko tasa-arvoista meitä suomalaisia kohtaan, että me emme saa ostaa täällä nuuskaa kaupasta? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-08T17:39:08,2022-12-08T17:41:07,Hyväksytty,1.1
2022_136_124,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja vielä ehditään edustaja Junnila, ja sen jälkeen ministerin vastaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_125,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tästä asiasta keskusteltaessa meillä on täällä läsnä sekä nykyinen että entinen Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti, ja on myös hienoa, että meillä on kaksi ministeriä täällä paikalla, vaikka uskon, että pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvist näissä asioissa onkin enemmän päällä. Uskon, että ministeri Lintilä on sitten noissa seuraavissa asioissa.
Mutta kuten tuossa aiemmin mainittiin, Nato on tosiaan lähentänyt myös Suomen ja Ruotsin henkistäkin yhteyttä, eikä pelkästään turvallisuuspoliittisesti, se on selvä. On aivan selvää, että kun rajaesteistä puhutaan, niin se liittyy sitten meidän länsirajaamme, ja sitten itärajalle asetamme aivan toisenlaisia esteitä, ja se henkinen kynnyskin on varmasti kasvanut.
Rajaesteistä sen verran, että otin ilolla uutisen Viking XPRS:n paluusta Suomen lipun alle. Tämä on ollut merkittynä viime aikoina Viron lipun alle ja sitä ennen oli Ruotsin alusrekisterissä, ja tämä on oikeastaan aika merkittävää erityisesti sekä huoltovarmuuden kannalta että suomalaisten merimiesten kannalta, että saimme tämän laivan jälleen Suomen lipun alle. Se nimittäin mahdollistaa myös sen, että nyt kausityöntekijät, jotka ovat vaikkapa Lapissa, pystyvät sitten yhdistämään sen oman työuransa, kun tämä avaa noin 175 henkilötyövuotta, vakituista työpaikkaa, jälleen uuteen hakuun. Mielestäni tämä on erittäin tervetullut uutinen ja muutenkin vahvistaa asemaamme merillä.
Mutta, ministeri, täällä aika harvoin puhutaan ulkosuomalaisista, ja käsittääkseni nyt on tullut tämä strategia erilaisista toimenpiteistä ulkosuomalaisten hyväksi. Heillähän, erityisesti Ruotsissa asuvilla, ei välttämättä ole samaa oikeutta kieleensä kuin se, miten vaikkapa me täällä pidämme hyvää huolta ruotsinkielisestä väestöstämme. Onko tässä uudessa strategiassa joitakin konkreettisia toimenpiteitä, millä sitten parannetaan myös ulkosuomalaisen asemaa Ruotsissa ja siltä osin poistetaan myös näitä rajaesteitä? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-08T17:41:09,2022-12-08T17:43:48,Tarkistettu,1.1
2022_136_126,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt kuulemme ministeri Blomqvistin vastaukset, ja sen jälkeen siirrymme muihin aiheisiin. — Ministeri Blomqvist, varsågod.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_136_127,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä jäi edellisessä vastauspuheenvuorossa muutama asia mainitsematta, ja taisi olla myös yksi kysymys, johon en vastannut.
Sekä edustaja Pitko että edustaja Bergqvist nostivat nämä pandemian kokemukset ja sen, mitä silloin opittiin. On ollut tärkeä ohjenuora meille Pohjoismaisessa ministerineuvostossa ja yhteistyöministereille, että otetaan oppia mahdollisesti tehdyistä virheistä, tehdään selvityksiä — meillä on pari kolme sellaista selvitystä tehtynä. Nyt yritetään sitten parantaa varautumista tuleviin kriiseihin, että silloin tämä yhteistyö toimisi vielä paremmin. Ja tietysti nyt, kun Venäjä hyökkäsi sitten Ukrainaan — tätä emme tietenkään tienneet silloin syksyllä 21, kun tästä tehtiin päätöksiä — varautuminen yhdessä ja yhteistyö sillä saralla on erittäin tärkeää. Se luo meille paremmat mahdollisuudet kohdata tulevia kriisejä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-08T17:43:52,2022-12-08T17:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_136_128,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_136_129,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kinnunen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_130,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Kymmenminuuttisen esittelypuheenvuoron käyttää elinkeinoministeri Mika Lintilä, ja tämän jälkeen puhemies myöntää kahden minuutin vastauspuheenvuorot eduskuntaryhmien ilmoittamille edustajille. Muut vastauspuheenvuorot, jos niitä halutaan, ovat sitten minuutin mittaisia. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot ovat enintään viiden minuutin mittaisia. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun 45 minuuttia. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_136_131,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaupan toimiala on tänä päivänä Suomessa merkittävä toimija niin yhteiskunnassa kuin elinkeinoelämän kentässä. Toimiala työllistää, luo kilpailukykyä, hyvinvointia sekä alueellista ja paikallista elinvoimaa sekä tarjoaa tuotteita ja palveluja asiakkaille. Monelle kylälle oma kauppa ja siellä oleva pakettiautomaatti ovatkin aivan elinehtoja. 
Kaupan alalla on myös erittäin tärkeä vaikutus kansantalouteen. Toimiala muodostaa merkittävän osan Suomen yritysrakenteesta, ja ala on yksi Suomen suurimmista toimialoista liikevaihdon määrällä mitattaessa. Kaupan toimiala on eniten arvonlisäveroja tilittävä toimiala ja merkittävä yhteisöverojen maksaja. Viime vuosina kaupan alan bruttoarvonlisäyksen osuus on ollut noin yhdeksän—kymmenen prosenttia. 
Kaupan toimiala käy läpi murrosta niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Sekä kotimainen että ulkomainen kaupan toimiala on siirtynyt perinteisestä toimijasta globaalien markkinoiden toimijaksi, erityisesti verkkokaupan, kaupan globaalien markkinapaikkojen ja ‑alustojen sekä kaupan monikanavaistumisen myötä. Suomalaiset kaupan alan yritykset kuuluvat jo nyt globaaliin kaupan ekosysteemiin, jossa tapahtuu murroksia perinteisissä liiketoimintamalleissa. Kehitystrendi jatkuu, erityisesti digitalisaation, tekoälyn, automatisaation sekä kuluttajakäyttäytymisen muutosten myötä. Kuluttaja päättää, miten, missä, milloin ja mitä kanavaa käyttäen hän tekee hankintansa. 
Kuten kaikille muillekin aloille, viime vuodet ovat olleet vahvasti tulevaisuusnäkymiä muovaavia myös kaupan alalle. Korona ja Venäjän hyökkäyssota ovat heittäneet monia mutkia matkaan, kiihdyttäneet kehityskulkuja ja haastaneet kauppaa, niin hyvässä kuin pahassa mielessä. 
Arvoisa herra puhemies! Nyt keskustelemme kaupan alan tulevaisuusselonteosta. Siinä on otettava mennyt huomioon riittävästi mutta erityisesti katseen on oltava tulevaisuudessa. 
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on laadittu hallitusohjelman pohjalta. Tavoitteena on, että kaupan alaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti, ottaen huomioon käynnissä oleva rakennemuutos Suomessa ja toimintaympäristön globaali murros. Selonteko on rajattu kohdistumaan kuluttajakauppaan sisältäen päivittäistavarakaupan ja tukkukaupan välisen ketjun. Tarkastelua on pyritty tekemään kymmenen vuotta eteenpäin. Selonteko sisältääkin alan vision ja skenaarion vuodelle 2032. 
Selonteko kuvaa kaupan toimialan tilanne-, muutos- ja tulevaisuuskuvaa sekä esittää näitä taustoja vasten kehittämisehdotuksia ja johtopäätöksiä toimialan strategiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Johtopäätökset on kirjattu konkreettisesti kehittämisehdotuksina, joita selonteosta löytyy yhteensä 38 kappaletta. Visiossa painottuvat alan ekosysteeminen työ, alan uudistumista tukeva toimintaympäristö, alan veto- ja pitovoima sekä vastuullisuus. 
Selonteon työssä luotiin kaupan alalle kolme eri skenaariota vuodelle 2032. Ensimmäinen skenaario näyttää erittäin hyvältä, toinen heikommalta ja kolmas täysin epäonnistuneelta. Skenaarioilla halutaan maalata toisaalta mahdollisuuksia ja toisaalta uhkakuvia. Se, mikä skenaario lopulta käy toteen, riippuu tietysti täysin meistä itsestämme. Jotta saavutamme parhaan mahdollisen skenaarion, tarvitsemme yhteistyöhön poliittista päätöksentekoa, kaupan alan yrityksiä ja yrittäjiä, työntekijöitä ja opiskelijoita sekä kaikkia alan tutkimusta, innovaatioita ja kehittämistä edistäviä tahoja. 
Selonteon ensimmäinen painopistealue koskee kansallista kehittämistyötä. Kaupan rakennemuutokseen ja voimakkaaseen toimintaympäristön muutokseen tulisi vastata luomalla uusia ja kehittämällä voimassa olevia kansallisia järjestelmiä, toimintamalleja ja säädöksiä. Tarkoitus on edistää kaupan alan uudistumista, kasvukykyä ja kasvun mahdollisuuksia. 
Kehittämisehdotuksissa ratkotaan muun muassa kaupan alan koulutuksen kehittämistä, verkkokaupan ratkaisuja ja kaupan erityiskysymyksiä. Uusina esityksinä on esimerkiksi taloudellisen kannustinmallin luominen kaupan alan työntekijöiden kouluttautumiseen ja uudenlaisen innovaatioekosysteemin luominen yritysten digitalisoitumiseen ja uudistumiseen. 
Toinen painopistealue koskee resursointia kaupan alan rakennemuutoksessa kansallisella tasolla. Haluamme edesauttaa kaupan alaa uudistumisessa, kasvussa ja kansainvälistymisessä. Resurssien kohdentamisella tki-panostuksiin sekä ohjelmatyöllä olisi tarkoitus varmistaa kaupan alan ekosysteeminen ja kokonaisvaltainen kehittäminen. Kehittämisehdotuksiksi onkin nostettu muun muassa brändien ja ostopolkujen kehittäminen ja yritysten monikanavaisuuden edistäminen. 
Kolmas painopistealue kohdistuu kaupan alan kansainväliseen vaikuttamistyöhön EU-tasolla ja EU:n alueen ulkopuolella. Suomalainen kaupan toimiala toimii globaaleilla markkinoilla. On tärkeää, että Suomi tekee aktiivista ja kokonaisvaltaista kansainvälistä vaikuttamistyötä reilun, avoimen, tasapuolisen ja kilpailukykyisen toimintaympäristön saavuttamiseksi. Kehittämisehdotuksissa on esimerkiksi reilun ja ihmiskeskeisen datatalouden edistäminen ja verkkokaupan yhdenvertaisten toimintaedellytysten edistäminen EU:n ja sen ulkopuolisten toimijoiden välillä. 
Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa kaupan toimialasta on laadittu hyvin laaja-alaisesti, avoimesti ja osallistavasti alan eri sidosryhmien ja asiantuntijatahojen kanssa. Valmistelutyön tueksi on asetettu parlamentaarinen seurantaryhmä, ohjausryhmä sekä virkamies- ja asiantuntijatyöryhmä. Työryhmien työskentely on ollut hyvin sitoutunutta ja aktiivista. Valmistelutyössä on noussut esille, että selonteon laatiminen on ollut tarpeellista ja se on laadittu hyvänä ajankohtana eteenpäin katsoen, suurten toimintaympäristön muutosten aikana, jossa kehitys on voimakasta ja yhä jatkuvaa. Kiitos kaikille työhön osallistuneille jo tässä vaiheessa. Tätä työtä on tehty pitkään ja hartaasti, ja kaikkien tahojen tarjoama asiantuntijuus näkyy selonteossa hyvin vahvasti.
Eduskunnassa nyt alkava keskustelu kaupan toimialasta ja sen tulevaisuudesta on olennainen osa valtioneuvoston selontekoprosessia. Parlamentaarisen vuoropuhelun kautta määritämme ja edistämme yhteisiä tavoitteita kaupan toimialan kehittämisessä ja sen tulevaisuudessa. 
Pidän erittäin tärkeänä, että suomalainen kaupan ala on myös tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja kansainvälisesti menestyvä ala, sillä se voi osaltaan erittäin vahvasti edistää Suomen kansantaloutta, hyvinvointia, työllisyyttä sekä alueellista elinvoimaa ja pitovoimaa. 
Haluan vielä kiittää kaikkia työryhmän jäseniä erityisesti hyvin rakentavasta työskentelystä tämän työn aikana.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T17:48:02,2022-12-08T17:57:09,Hyväksytty,1.1
2022_136_132,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,Kiitokset myös ministerille. — Nyt näihin kahden minuutin mittaisiin ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_133,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaupan alan kehittämisessä tulee olla tavoitteena vastuullinen, menestyvä, asiakaslähtöinen kauppa, joka palvelee laajasti ympäri Suomea. Toimialalla on käynnissä vahva murros. Digitalisaation ja verkkokaupan myötä tapahtunut kuluttajakäyttäytymisen muutos ja globaalit markkinat ja kansainvälinen kauppa haastavat alaa. Kaupan alan on vastattava muutoksiin ja uudistuttava, jotta menestymme kilpailussa.
Kaupan ala on merkittävä työllistäjä, välillisesti jopa 450 000 työpaikkaa ja yli 40 000 yritystä. Ala on myös monen nuoren ensimmäinen työpaikka. Kaupan ala tarjoaa työtä monelle mutta kokoaikatyötä nykyistä harvemmin. Tämä on iso epäkohta, ja alalla koetaan laajasti epävarmuutta toimeentulosta ja turvattomuutta. Lisäksi palkkatason alhaisuus yhdistettynä osa-aikatyöhön ei ole vastaus työvoimahaasteisiin ja alan vetovoimaan.
Meille sosiaalidemokraateille on tärkeää, että kaupan alaa kehitetään vastuullisesti. On huomioitava sosiaalinen ja yritysvastuu sekä ilmastoviisaus. On tärkeää, että alalla tunnistetaan tuotantoketjuihin liittyvät ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja epäkohtiin puututaan. Tarvitaan EU:n laajuinen yritysvastuulaki.
Toimiva kilpailu on kuluttajan etu. Kuluttajalla pitää olla valinnanvaraa ja vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa vastuullisen kaupan merkitys kasvaa ja kuluttajille pitää saada tietoa tuotannosta ja tuotantotavoista. Verkkokaupan murroksessa on tärkeää pitää huolta kivijalkakaupoista ja kaupan päivittäisestä saavutettavuudesta ympäri Suomea.
Arvoisa puhemies! Selonteko antaa hyvän kuvan tulevaisuuden haasteista sekä ehdotuksia tulevaisuuden kaupan menestykseen, jota tulevan eduskunnan pitää kohtuu ripeällä aikataululla panna toimeen. Omalta osaltani myös kiitän ministeri Lintilää työryhmän vetovastuusta ja avoimesta asioiden läpikäymisestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-12-08T17:57:17,2022-12-08T17:59:28,Hyväksytty,1.1
2022_136_134,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, SDP:n eduskuntaryhmä. — Ja seuraavaksi perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Lundén.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_135,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kaupan alan tulevaisuusselonteko ansaitsee kiitoksen huolellisesta valmistelusta. Selonteon kolmea eri tulevaisuuden skenaariota voidaan pitää suuntaa-antavina. Todennäköisesti kaupan alalla tulevaisuudessa toteutuu tapahtumia näistä eri skenaarioista. On hyvä, että selonteossa on pyritty etsimään laajalti kaupan alaan vaikuttavia rajoja, mahdollisuuksia ja jopa uhkakuvia. Meidän lainsäätäjien tehtävänä on huolehtia, ettei meillä ole väkinäisiä ja kaupan alaa hankaloittavia esteitä tai hidasteita.
Kaupan alan suurin haaste on todennäköisesti jatkossakin kuluttajien heikohko ostovoima. Ostovoima riippuu puolestaan monen muun alan kilpailukyvystä. On siksi tuiki tärkeää huolehtia ensisijaisesti Suomen kilpailukyvystä. Suomen talouden kehitys on jättänyt viimeisen kymmenen vuoden ajan toivomisen varaa ja näkymät tulevaan ovat vähintäänkin haasteelliset. Inflaatio on noussut yhdeksi kansalaisten suurimmaksi huoleksi, eikä moni ole koskaan kokenut vastaavia aikoja. Lainsäädännöllä huolehdimme reiluista ja tasapuolisista kilpailuasetelmista. Lisäksi kaavoituksella voidaan turvata parempi kaupan alan elinvoima, jos asiassa kuullaan kauppiaiden näkemyksiä. Kauppiaat ja muut palveluntuottajat tietävät varmuudella parhaiten sen, missä asiakkaat liikkuvat ja miten heidät tavoittaa.
Arvoisa herra puhemies! Tavoiteltu hyvä kehitys voi vaihdella alueittain. Pandemian myötä huomio kaupan alan toimivuudesta kiinnittyi huoltovarmuuteen. Alueellisten erojen kasvaessa huoltovarmuus nousee entistä tärkeämpään asemaan. Yksityisiä ja julkisia palveluja voitaisiin koota kauppakeskuksiin haja-asutusalueille, mikä todennäköisesti parantaisi koko lähialueen elinvoimaa. 
Teknologian kehitys mullistaa kaupan alaa. Suomessa tulee huolehtia siitä, ettemme jää tästä kehityksen junasta tarpeettomasti jälkeen. Uudet mahdollisuudet tulee huomioida sääntelyn tasoa miettiessä. Navigaattorien saapuminen autoihin ei merkinnytkään sitä, että takseja voi vapauttaa täysin. Toisaalta liian tiukalla sääntelyllä tulemme ohjanneeksi suomalaiskuluttajat ulkomaalaisiin palveluihin. 
Esillä ollut alkoholi- ja apteekkituotteiden vapauttaminen sisältää etuja mutta myös omat tahattomat sivuvaikutuksensa. Miten viinien myynnin vapauttaminen vaikuttaisi esimerkiksi Suomen väkevien alkoholijuomien valmistamisen myyntiin ja vientiin? 
Uudistuksissa pahinta vahinkoa aiheutetaan siten, että lainsäädännöstä tulee poukkoilevaa ja ennalta-arvaamatonta. Tästä syystä uudistukset tulee toteuttaa huolellisesti. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-08T17:59:28,2022-12-08T18:01:35,Hyväksytty,1.1
2022_136_136,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_137,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta kiittää ministeri Lintilää tämän selontekoprosessin läpiviemisestä. Työ oli avointa vuoropuhelua, jossa parlamentaarikkojen ja sidosryhmien toiveita kuultiin hyvin. Kaupan toimialan tulevaisuusselonteko on tervetullut ja tarpeellinen, sillä alan kilpailukyvystä on pidettävä huolta jatkossakin.
Selonteossa on hyvin tunnistettu kaupan alan haasteet ja tehty niihin toimivia konkreettisia avauksia. Olemme tyytyväisiä esimerkiksi selonteossa nostettuihin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan painotuksiin. Kaupan ala on digitaalisen murroksen keskellä, ja kaupan alaa on autettava hyödyntämään muutoksen tuomia mahdollisuuksia. Kotimaisen kaupan kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Selonteko maalaa uskottavan tulevaisuudenkuvan, jonka mukaisesti suomalainen kaupan ala voi tulevaisuudessa olla ekosysteemisesti uudistunut ja kansainvälisesti kilpailukykyinen.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallitukselta tuntui paikoin loppuneen rohkeus uudistaa. Esimerkiksi kaavoituskysymyksissä sekä alkoholi- ja apteekkisääntelyssä olisimme toivoneet tältä selonteolta visionäärisempää otetta. Jotain tapahtui parlamentaarisen käsittelyn jälkeen, sillä ne rohkeat ajatukset, joita meillä edustajina parlamentaarisessa ryhmässä oli, jäivät nyt ilmeisesti valtiosihteerien työpöydälle. Nyt uudistustyö jää näiltä osin seuraavan hallituksen käsiin.
Haluan kuitenkin kiitoksena nostaa esiin, kuinka selonteon mukaan alkoholimyyntiä koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita tulisi tulevaisuudessa arvioida kokonaisvaltaisesti. Tämä olisikin aiheellista. Kyselytutkimuksen mukaan jo puolet suomalaisista haluaisi ostaa viininsä päivittäistavarakaupoista. Muutos onkin lähitulevaisuudessa todennäköinen.
Kuten totesin, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kokoomuksen eduskuntaryhmä on tyytyväinen selontekoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-12-08T18:01:35,2022-12-08T18:03:45,Hyväksytty,1.1
2022_136_138,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_139,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin keskustan eduskuntaryhmän puolesta kiittää ministeri Lintilää tästä selonteosta kaupan osalta. Kaupan ala on mittavassa murroksessa johtuen muun muassa digitalisaatiosta, kulutuskäyttäytymisen muutoksista ja kansainvälisen kaupan lisääntymisestä. Valtioiden rajat ylittävä verkkokauppa laajenee koko ajan haastaen kotimaisen kauppamme. Toisaalta myöskin kaupan keskittyminen Suomen sisällä haastaa esimerkiksi pienet toimijat.
Kaikki meistä tarvitsevat kuitenkin kauppaa. Kaupan pärjääminen on osa talouden turvallisuutta, ja sillä on suuri merkitys tässä ajassa. Pidän hyvänä, että selonteko kaupan tulevaisuudesta on nyt tehty, ja lähdemme sitä totta kai seuraamaan. Toki visionäärisyyttä olisi voinut olla enemmänkin. Lähikaupat, optikkoliikkeet ja esimerkiksi leipomot ovat tärkeä elinvoiman lähde. Selonteossa mainittu monipalvelukeskusten toimintamalli eli niin sanottu kyläkauppatuki kakkonen on hyvä tapa tukea haja-asutusalueiden päivittäistavarakauppaa. Lähellä olevat palvelut eivät saa loppua kylissä eivätkä kortteleissa.
Kaupan ala on myös valtava työllistäjä kaikkialla Suomessa, yksi suurimmista, yli 300 000 suoraa työpaikkaa. Siksi työvoiman saatavuus on edellytys kaupan alan toiminnalle koko Suomessa. On huolehdittava siitä, että kaupan alalle koulutetaan tarpeeksi työntekijöitä riittävän nopeasti ja heillä on riittävää osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä.
Keskusta haluaa tukea myös työperäistä maahanmuuttoa ja sen lisäämistä. Tarveharkinnasta luopuminen ja lupaprosessin nopeuttaminen ovat esimerkkejä ehdottamistamme toimista.
Keskusta pitää tärkeänä yrittäjyyttä, mikä on ehto myös kaupan alalle. On selvää, että verotuksen ja sääntelymme tulee kannustaa yrittäjyyteen, jotta kauppakin voi kukoistaa.
Suuri koko tuo tietenkin myös suuren vastuun. [Puhemies koputtaa] Tämä on tärkeää muistaa etenkin keskittyneen päivittäistavarakaupan alalla. Suurien päivittäistavaraketjujen on muistettava vastuunsa, [Puhemies: Kiitoksia!] jotta esimerkiksi ruoantuottajat saavat kohtuulliset korvaukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-08T18:03:49,2022-12-08T18:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_136_140,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_141,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaupan ala on merkittävä työllistäjä, joka luo Suomeen hyvinvointia ja elinvoimaa. Nykytilaan ei kuitenkaan voida tuudittautua, sillä ala on mittavassa murroksessa. Ostosten siirtyminen verkkoon, kuluttajakäyttäytymisen muutokset, alan globaalit markkinat sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon luoma paine neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen haastavat kaikki osaltaan kaupan alaa uudistumaan. Kaupalla ja sen arvoketjuilla on merkittävä rooli ja myös vastuu suomalaisen yhteiskunnan siirtymisessä kohti kestävyyttä, hiilineutraaliutta ja vastuullisuutta. Vastuullisuuden merkitys on kasvanut eri kuluttajaryhmissä, ja tätä suuntaa on vahvistettava. Suomen kaupan alalla on hyvät mahdollisuudet rakentaa vastuullisuudesta ja ekologisuudesta kansainvälistä kilpailuetua globaalissa kilpailussa. Tämän kilpailuedun kehittämiseen kannattaa tarttua ajoissa ja vaikuttaa kaupan alaa koskeviin sisältöihin aktiivisesti myös EU:ssa ja EU:n ulkopuolella.
Arvoisa puhemies! Ihmisten arkisissa kulutuspäätöksissä korostuu hinta, helppous ja vaivattomuus. Kulutustilanteita ei välttämättä pohdita erityisen syvällisesti. Siksi on tärkeää, että vastuullinen kuluttaminen tehdään helpoksi ja houkuttelevaksi. Lisäksi kaupan on tarjottava kuluttajille tietoa tuotteiden vastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista kattavasti ja helposti ymmärrettävässä muodossa. On selvää, että myös kaupan alan on vastattava luonnonvarojen kulutuksen vähentämisen haasteeseen. Se tarkoittaa siirtymistä kertakäyttökuluttamisesta kiertotalouteen. Tulevaisuuden kestävä liiketoiminta ei myöskään kaupan alalla rakennu kertakäyttötuotteiden myynnin varaan vaan kestävien, korjattavien ja uudelleenkäytettävien tuotteiden myyntiin ja kunnossapitoon. Tähän suuntaan meidän on myös kaupan alaa ohjattava. Se edellyttää alan toimijoiden osaamiseen satsaamista, ja onkin todella hyvä, että myös tämä osaamispuoli on tässä selonteossa kattavasti huomioitu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-08T18:06:12,2022-12-08T18:08:20,Hyväksytty,1.1
2022_136_142,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_143,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puolesta kiitos koko upealle joukkueelle siitä yhteisestä työstä, ja toivon, että ministeri Lintilä omien kiitosten ja koko tiimin kiitosten lisäksi vie erityiskiitokset myös Natalia Härkinille, joka piti meidät kurissa ja Herran nuhteessa. [Oikealta: Hyvä!] 
38 kehittämisehdotusta ei todellakaan ole mikään mitätön suoritus, ja työtä kaupan kilpailukyvyn kehittämiseksi onkin tehtävissä runsain mitoin. Nostan tässä yhden osa-alueen, mikä on ollut meille tärkeä: osaaminen korostuu. 
Kaupan alalla osaamistarpeet muuttuvat koko ajan, kehitystä kiihdyttää esimerkiksi automatisaatio, robotiikka, digitaalinen kauppa, maksutapojen muutokset, ja selonteosta pystyy hyvin analysoimaan sen, että kaupan alalla tarvitaan myöskin jatkossa valtavasti niin ammatillisen puolen osaajia kuin myöskin korkeakoulutettuja toimijoita. Osaajapula on meidän iso haaste, ja erityisesti tämän digitaalisen kaupan osaajien pula on myöskin merkittävä este tällä hetkellä kaupan kasvulle, ja sen takia on tärkeätä, että me pystytään meidän koulutusjärjestelmää myöskin kehittämään vastaamaan näiden haasteiden painavia viestejä, joita tässä selonteossa on. 
Alan vetovoima — sen kehittäminen on tärkeätä. Siihen vaikuttaa myöskin työelämän monimuotoisuuteen puuttuminen niin, että torjutaan myöskin rekrytointisyrjintää, niin että kaupan alalla kaikki ja kaiken ikäiset työntekijät ovat tervetulleita, ja se viesti menisi läpi toki koko yhteiskunnan. Kaupan alan palkkauskysymys, palkkauskehitys, mahdollisuus päästä myöskin urakehityksen alkuun ja eteenpäin on tärkeätä, ja vastuullisuus kaikin puolin kaikessa tekemisessä. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-08T18:08:22,2022-12-08T18:10:27,Hyväksytty,1.1
2022_136_144,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Ledamot Bergqvist, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_145,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen och SFP vill se en dynamisk inhemsk handelsbransch. Just nu går sektorn igenom flera förändringar. Coronapandemin, ökad inflation och Rysslands krig i Ukraina orsakar osäkerhetsmoment på marknaden. Regeringen tar branschens situation på allvar och har dessutom understött finländska folkets köpkraft med diverse åtgärder.
Svenska riksdagsgruppen vill starkt betona att vi måste se över situationen för primärproducenterna, som är centrala för att trygga inhemskt utbud, men även för vår försörjningsberedskap.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-08T18:10:27,2022-12-08T18:11:03,Hyväksytty,1.1
2022_136_146,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tervehdimme lämpimästi nyt käsittelyssä olevaa kaupan tulevaisuusselontekoa. Kaupan ala on kansantalouden kannalta merkittävä ja erittäin suuri työllistäjä, ja se myös maksoi kaikista toimialoista kolmanneksi eniten yhteisöveroja. Kaupan toimialalla on paljon mahdollisuuksia mutta myös paljon haasteita. Kansainvälistyminen, kaupan keskittyminen ja uusien toimintamallien nopea muutos vaativat alan toimijoilta kykyä muutoksiin, jotka saattavat olla hyvinkin nopeita. Aiemmin joka kylässä oli vähintäänkin kauppa, kirkko ja hautausmaa — ei enää. Nettikauppa on korvannut kyläkaupan ja Wolt syrjäyttänyt paikallisen nakkikioskin. Eivät ainoastaan maaseudun kyläkaupat katoa, vaan myös kaupunkien keskustat ovat muutoksessa kärsijöinä. Nettikauppa ja ostoskäyttäytymisen muutokset näkyvät selkeästi myös katukuvassa.
Viime aikojen tapahtumat ovat nostaneet esille huoltovarmuuskysymykset. On selvää, että kaupan tulee olla toimintakykyinen myös poikkeusaikoina. Kotimaisuus tulee nostaa vahvasti esille kaupan alalla. Kotimaisuus ja lähituotanto ovat tärkeä osa huoltovarmuutta.
Kaupan tulee myös tarkastella omaa toimintaansa ja asemaansa suhteessa alkutuottajiin ja teollisuuteen, jotta kokonaisuus olisi sellainen, jossa kaikkien toimijoiden kannattavuus olisi turvattu.
Kaupan tulee myös huolehtia vastuustaan niin ympäristökysymyksissä kuin vastuullisena työllistäjänä. Tervehdinkin ilolla kehitystä, jossa alan toimijat osoittavat yhteiskuntavastuunsa työllistäessään vajaatyökykyisiä ja muita erityisryhmiä. Myös ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen liittyvät hankkeet ovat äärimmäisen kannatettavia, ja suomalainen kaupan ala voikin olla hyvänä esimerkkinä muille toimijoille.
Kiitän hyvin laaditusta selonteosta, ja toivotan kaupan alan toimijoille vakaata, valoisaa ja vastuullista tulevaisuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-12-08T18:12:25,2022-12-08T18:14:35,Hyväksytty,1.1
2022_136_147,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Ja nyt ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_148,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia työryhmän jäsenille puheenvuoroista, joita täällä salissa nyt käytitte. Ehkä kaikkein eniten mieltä lämmittää se, joka näkyi työskentelyn aikana, että kyllä tuo iso kuva on hyvin yhtenäinen.
Otan vastaan sen tietyllä tavalla kritiikin, jota tuli tuossa muutamassa puheenvuorossa lähinnä tiettyjen monopolijärjestelmien tilanteesta, mutta tämä ei ole oikeastaan se kohta, jolla me ratkaistaan näitä monopoleja, vaan ne enemmän olivat näkymä siitä, mitä tapahtuu kaupassa vuoteen 32. Murros tulee olemaan kuitenkin ehkä nopeampi ja kovempi kuin me osattiin piirtää tällä hetkellä, ja kyllä tämän digitalisaation ja muutenkin nopean murroksen kautta me tullaan näkemään huomattavasti kovempia muutoksia — ovatko ne myönteisiä, ovatko ne negatiivisia, sitä on aika vaikea arvioida, ja se on vähän alueistakin kiinni. Itse uskon, että ne tulevat olemaan myönteisiä. Tietyllä tavalla alueet tulevat pääsemään tasa-arvoisempaan asemaan, koska on olemassa samat kauppapalvelut — asuit sitten Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa, asuit sitten Pohjanmaalla, asuit Espoossa, niin olet tietyllä tavalla samojen palvelujen piirissä. Tämä on äärettömän iso kokonaisuus, mitä on tulossa. Tiedän sen, että esimerkiksi Amazon tällä hetkellä on ottamassa Eskilstunan lentokentän kautta erittäin vahvaa roolia sähköisen lentämisen piirissä ja tulee sieltä kautta suomalaista kuluttajaa sitten palvelemaan heidän omilla ehdoillaan. Mutta väitän, että kaupanala tulee olemaan jatkossakin täysin keskeisessä roolissa.
Täällä tuli hyviä puheenvuoroja siitä, minkälainen tietyllä tavalla portti työelämään kaupanala on. Se tulee olemaan sitä jatkossakin, [Puhemies koputtaa] ja me tullaan tarvitsemaan sitä, ja sen yhteiskunnallinen rooli ei tule muuttumaan isossa kuvassa. Vaikka toimintatavat tulevat varmasti muuttumaan sisällä, sen ison kuvan merkitys ei tule poistumaan.
Vielä kerran kiitos kaikille työryhmän jäsenille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T18:14:36,2022-12-08T18:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_136_149,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Näin, sitten siirrytään nopeatahtiseen keskusteluosuuteen. — Ja edustaja Kyllönen, olkaa hyvä. Puheenvuorot enintään viisi minuuttia. [Merja Kyllönen: Saako tulla pönttöön? — Perussuomalaisten ryhmästä: Se on puhujakoroke!] — Kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_150,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kainuun pönttö pahoittelee, että tuli pönttöön eikä puhujakorokkeelle.
Arvoisa puhemies! Halusin nousta tänne korokkeelle sen takia, että kun näitä kaupan skenaariokokonaisuuksia käytiin lävitse, niin Kylli-tädillä oli tietysti ihan oma skenaario, joka ei ihan vielä päässyt tähän kolmen koplaan, ja ajattelin vain, että historiankirjoihin, tänne pöytäkirjoihin, haluaisin sen kirjauttaa, jotta ehkä joskus sitten 2030 mietitään, voisiko jotain toteutua siitä. 
Elikkä ajattelin niin, että meillä voisi olla kaupalla tulevaisuusorientoitunut kestävyys, laajasti tulevaisuuden haasteisiin vastaamaan valmis kaupan ala: trade as a service to sustainability, ’kauppa kestävän kuluttamisen palvelukonseptina’. Suomalainen kaupan ala olisi edistyksellinen, tulevaisuuteen vahvasti katsova ja laaja-alaisesti yhteistyökykyinen verkosto toimia. 
Korona loi uudenlaisen näkymän tulevaisuuden haasteista vahvistaen omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja kokonaiskestävyyden näkökulmaa. Ostovoima muuttuu kestävän kuluttamisen suuntaan. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia kuluttamisen vaikutuksista ympäristöön, luonnonvarojen käyttöön, kestävään logistiikkaan ja nostavat kaupan kotimaisuusasteen uuteen arvoonsa. Asiakkaat haluavat kiertotalouden ja kestävän kehityksen mukaisia tuotteita. He ovat valmiita satsaamaan euroja omassa maassa kestävästi tuotettuun ravintoon ja tuotteisiin, jotka kestävät myös aikaa ja kulutusta. Kauppa kehittyy vastaamaan kasvavan asiakastietoisuuden tarpeisiin. Kaupan ala, tuottajat ja yritykset ovat vahvassa yhteistyössä vastaamassa asiakkaiden räätälöityihin tarpeisiin. Siitä rakentuu trade as a service to sustainability ‑mallin pohja, kaupan kestävän kuluttamisen palvelukonsepti.
Kaupan henkilöstömäärä pysyy vakiintuneena, osaamistaso kasvaa ja houkuttelevuus myös globaalista näkökulmasta kasvaa merkittävästi uuden palvelumallin lanseeramisen ja kehitystyön myötä. Suomeen tullaan tutustumaan uuden kestävän kuluttamisen palvelukonseptiin, sitä halutaan tutkia ja osaamista ostaa myös maailmalle kehittämään vastaavia toimintoja. Kaupan kestävyystoiminta on mahdollistanut asumisen ja elämisen laajasti kokonaisessa Suomessa. Alkutuotanto on kyennyt kehittämään toimintojaan entistä kestävämpään suuntaan, koska kestävä kaupan ja kuluttamisen palvelukonsepti mahdollistaa tuottajalle kestävän ansainnan, mikä mahdollistaa myös kehitysinvestointien tekemisen. Yrityskenttä on voinut kehittää toimintojaan laajasti, kun kotimainen kulutus on vetänyt hyvin kulutuskestävien ja kierrätettävien tuotteiden parissa, myös maailmanmarkkinat ovat kiinnostuneita suomalaisesta kestävän tuotannon tuotteesta. Alueellisesti kauppa on pärjännyt, kun yhteistyökonseptit mahdollistavat moninaisten palvelujen tuotannon ja tekemisen yhteistyössä kaupan palveluissa. 
Myös liikkuva kauppapalvelu on herännyt uuteen kukoistukseensa, kun mobiilit terveyspalvelut ja tuotteiden toimitukset saivat nostetta sote-uudistuksen kehitystyöstä alueilla. 
Suomi on kaupan alan digitaalisuuden edelläkävijä ratkaisemassa arjen haasteita yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Digitaalisten palveluiden kehittämisen kautta asiakkaat näkevät entistä helpommin, millainen heidän kestävyysjalanjälkensä ostoksilla on. Jo kaupan digipalvelut kykenevät tarjoamaan heille vaihtoehtoja, joiden kautta he voivat omilla kulutusvalinnoillaan vaikuttaa aikamme suurimpiin kestävyyshaasteisiin itse konkreettisesti. Toimintamalleja ja kestävyystoiminnan alustaa tullaan ihmettelemään ympäri maailmaa, ja suomalaiselle kaupalle tehdään koko ajan tarjouksia päästä osaksi tätä kehittämistyötä ja sen edistämistä. 
Kaupan ala on kestävyystyön globaali edelläkävijä. Vastuullisuus on toiminnan kivijalka, jota sekä kotimaiset että ulkomaiset yhteistyökumppanit arvostavat. Samaan aikaan, kun suomalainen kauppa toimii globaalisti, myös kotimarkkinoiden merkitys kasvaa. Kauppa on kestävän kansantalouden kehityksen edelläkävijä, ja uudet kestävämmän toiminnan yhteistyömallit kehittyvät vuosi vuodelta toimivammiksi. Kivijalkakauppojen ja verkkokaupan rinnalle ovat nousseet mobiilit palvelut, joissa kauppa on myös senioriasiakkaiden ja lapsiperheiden paras ystävä tarjotessaan kauppapalveluiden rinnalla yhteistyökumppanien toimintoja ja tuotteita laajasti toimitukseen ja asiakkaiden saataville. 
Kiitoksia, arvoisa puhemies. Tämä oli Kyllikin skenaario vuodelle 2032.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-08T18:17:18,2022-12-08T18:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_136_151,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että meillä on kuusi puheenvuoroa ja tässä vaiheessa aikaa tämän asian käsittelyyn kymmenen minuuttia. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_152,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhun lyhyesti, jotta myöskin kollegat saavat mahdollisuuden, vielä ainakin pari kappaletta. Minulla on kolme pointtia.
Ensimmäinen on myös tämä ministeri Lintilän mainitsema kilpailukysymys. Toivottavasti tällä koko eduskunnalla on mahdollisuus se avata viimeistään ensi vaalikaudella, sillä tällä hetkellä monet maatalousyrittäjät alkutuotannossa kärsivät nimenomaan siitä, että kilpailu on vain niin epäreilu. Ne sopimukset, mitkä on tehty kaksi vuotta sitten käytännössä, on tehty tietyllä energiahinnalla, tietyllä lannoitehinnalla. Tänä päivänä nämä hinnat eivät tietenkään päde, ja näin ollen, kuten hyvin tiedätte, maatalousyrittäjät tekevät tappiota. Sen takia tämä kilpailukokonaisuus, nämä sopimukset pitää pystyä avaamaan, ja tästä toivon sitten keskustelua toisessa vaiheessa.
Toinen kysymys liittyy kaupan alan hiilijalanjälkeen. Tällä hetkellä hiilijalanjälkeä lasketaan väärin. Kaupan alaan liittyy paljon suurempi negatiivinen hiilijalanjälki kuin se todellisuudessa on, ja sitä verrataan paljon maatalouteen. Minun mielestäni siinä ollaan maatalouden suhteen epäreilussa asemassa, koska ei osata kunnolla laskea — tai ainakin maatalouden puolelle lasketaan tietty hiilijalanjälki, joka kuuluu itse asiassa kaupan alaan, ja tästä toivoisin parempaa keskustelua tulevaisuudessa.
Kolmas osa liittyy yritysvastuulakiin, arvoisa ministeri. Yritysvastuulaki auttaisi suomalaisia alkutuottajia, se auttaisi suomalaista kaupan alaa hyvin laajassa mittakaavassa, sillä tällä hetkellä suomalaiset yritykset pyrkivät tekemään parhaansa, jotta ihmisoikeudet ja ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset hoidetaan kunnolla, kun taas vapaamatkustajia maailmalla on paljon. Tuotteet ovat halvempia maailmalla, koska siellä on vapaamatkustajia, jotka polkevat ihmisoikeuksia ja jotka polkevat ympäristöön ja luontoon liittyviä kysymyksiä. Suomalaiset yritykset eivät tätä tee, tietojeni mukaan, ja näin ollen meidän täytyy se yritysvastuulaki suomalaisen lainsäädännön näkökulmasta saada aikaiseksi. Toivoisin tästä nyt — tiedän, että se on ministeri Haataisen tontilla, mutta toivoisin, kuten hallitusohjelmassa lukikin — että tämä asia ratkaistaan. Tällä hallituskaudella sitä ei ole ratkaistu, ja toivon todella, että puhuisitte sen puolesta, jotta se tuotaisiin uudestaan käsittelyyn viimeistään seuraavan hallituksen hallitusohjelmassa ja ‑neuvotteluissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-12-08T18:22:13,2022-12-08T18:24:54,Hyväksytty,1.1
2022_136_153,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_154,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen välikysymyksen käsittelyssä puhuttiin aika paljon alkutuotannosta. Tämä näyttää tietenkin keskittyvän päivittäistavarakauppaan, mutta kuten tässä on tullut ilmi, ruoka-alassa on hyvin laajasta kokonaisuudesta kysymys, ja on muistettava myös elintarviketeollisuuden rooli. Heidän kustannuksethan ovat nousseet kaikkein eniten. 
Tämän hallitusohjelman ulkopuolelta toimivan parlamentaarisen työryhmän johtaminen ei ole kauhean suoraviivaista, ja se on varmasti osaltaan aiheuttanut haasteita, mutta mielestäni ministeri Lintilä on hyvin tässä pärjännyt. Tämä esitys ei ole tullut tänne keskosena, vaan siinä on 38 ehdotusta. Ministeri on ollut tarkkana kuin Pirkka, ja olemme saaneet myös vastaukset kuin apteekin hyllyltä. 
Tässä aiemmin juteltiin nuuskasta ja sen jälkeen alkoholista. Osa viittasi viineihin, mutta itse aion puhua nyt virvoitusjuomista ja verosta. Nimittäin verojaostoon on tullut tämä virvoitusjuomaveroesitys, ja sehän tarkoittaa sitä, että jos menen vaikka kauppaan ostamaan appelsiineja, vero ei sitä koske mutta jos se kauppa ne vääntää mehuksi, silloin iskee tämä sokerivero siihen luontaiseen sokeriin. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi mustikkamehu saa jopa sen luontaisen sokerin osalta veronkorotuksen. Ei ole siis kysymys vain lisätystä sokerista vaan kotimaisen puhtaan marjan luontaisesta sokerista. Sitten jos tuohon kahvilaan menee ja näen siinä hyllyssä vaikka mansikkasmoothien, niin sitä koskettaa aivan sama: se saa veronkorotuksen. Kuka täällä voi sanoa, että se olisi hirvittävän epäterveellinen — mikä ehkä tarkoittaisi sitä, että sitä tarvitsisi siltä osin verottaa enemmän.
Oikeasti toivon, että ministeri Lintilä saa tämän verojaostoon tuodun esityksen torpattua ja sitä harkittaisiin vielä uudelleen. Sehän oli paremmassa muodossa silloin alun perin, mutta nyt se on mennyt siihen muotoon, että esimerkiksi Red Bull, sokeriton: vero laskee; Coca-Cola Zero: vero laskee; mustikkamehu, mansikkasmoothie: nousee. Ja sitten on tosiaan tämä kaupan osuuskin, eli voin käydä hakemassa ne appelsiinit, siitä ei mene veroa, mutta jos siitä tehdään mehua, niin siitä menisi. Pyydän malttia ja harkintaa vielä tämän esityksen osalta. 
Sehän on hyvä asia, että lisättyä sokeria verotettaisiin, ja se alkuperäinen esityskin oli hyvässä moodissa siinä suhteessa. Tämmöinen huomio ministerille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-08T18:24:54,2022-12-08T18:27:52,Hyväksytty,1.1
2022_136_155,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_156,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä nostaisin esiin erikoiskaupan, joka oli tässä selonteossa ehkä vähän synkälläkin tavalla kuvattu. Tässä nimittäin todetaan, että erikoiskauppa vähenisi vuosikymmenen loppuun mennessä jopa 45 prosenttia nykyisestä. Ajattelen, että tämähän tietenkin koskee esimerkiksi kodintekniikka-, huonekalu-, rautakauppaa, tämänkaltaista erikoiskauppaa, ja perustuu siihen, että näitä ostetaan niin paljon myös kansainvälisiltä markkinoilta.
Toisaalta rohkenen uskoa, että erikoiskaupan yritykset löytävät uudet keinot selvitä kaupan alan murroksen keskellä. Esimerkiksi laatu ja palvelukokemus ovat näissä erikoiskaupoissa erittäin tärkeitä, ja sen takia kiitän näistä 38 kehittämisehdotuksesta, joiden joukosta voisin nostaa esimerkiksi erikoiskauppoihin liittyen koulutuksen uudistamisen ja sitten toisaalta esimerkiksi kaupunkien korttelien vahvistamisen, tki-varojen kohdentamisen paremmin myös kauppaa ajatellen ja sitten tämän kansainvälisen reilun verkkokaupan kehittämisen. Uskon, että kunhan me yhdessä selviämme tästä inflaatiosta ja myös ostovoiman saamme pidettyä kohtuullisena, niin tässä yhtälössä myös erikoiskaupat voivat pärjätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-08T18:27:54,2022-12-08T18:29:26,Hyväksytty,1.1
2022_136_157,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt kysyn edustaja Tanukselta, Tynkkyseltä ja Heinoselta, pystyttekö pitämään kahden minuutin puheenvuorot, niin silloin voin jatkaa tätä keskustelua tässä. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_158,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kauppa on iso toimija, ja siellä on vastuu myös tuottajien ostamisessa. Kotimaisten tuotteiden lisääminen, lähiruoan lisääminen on mahdollista, ja kauppa voi vaikuttaa myös kuluttajahintoihin. Vetoaisinkin tässä vaikeassa ajassa, että kaupan toimijat huomioisivat myös kuluttajat ja hinnat heille. Kauppa voi vaikuttaa myös tuottajahintoihin.
Olemme paljon puhuneet alkutuottajien tilanteesta, ja hiljakkoinhan meillä oli lähetekeskustelussa myös esitys elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Sen tavoitteenahan on edistää elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa myös heikommassa asemassa olevien toimijoiden asemaa rajaamalla maksuaikoja ja kieltämällä maksuttomat palautukset sekä selkeyttää elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä ja toimintaa. Toivoisimme, että tämä yhtenä tekijänä muiden joukossa myös edesauttaisi tätä alkutuottajien tilannetta, jotta alkutuottajat saisivat sen oikeudenmukaisen ja riittävän korvauksen ja riittävän toimeentulon.
Myös kaupan vastuullisuus on keskeinen asia. Kauppa käyttää paljon energiaa, ja peräänkuuluttaisimme kyllä, että siihen energian käyttöön kiinnitettäisiin huomiota ja se olisi uusiutuvaa energiaa, mitä käytetään. Samoin hävikkiruoan vähentämisessä, ruoka-avussa, ilta-alessa ja niin edelleen kaupalla on merkittävät mahdollisuudet.
Kaiken kaikkiaan kauppa on yksi keskeinen ja tärkeä toimija, ja toivottaisiin, että myös jatkossa, tulevaisuudessa, kauppa olisi hyvin vastuullinen toimija, joka huomioisi niin tuottajat kuin kuluttajat ja ehkä myös nopeasti reagoisi erityisiin aikoihin — niin kuin tässä vaiheessa elämme hyvin vaikeita aikoja, niin peräänkuulutamme myös tässä tilanteessa kaupan osuutta tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2022-12-08T18:29:28,2022-12-08T18:31:35,Hyväksytty,1.1
2022_136_159,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_160,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaupan toimialaan liittyen keskustan edustaja Kemppi tässä äsken halusi työperäistä maahanmuuttoa ja tarveharkinnan poistoa. Tämä on hyvin valitettavaa puhetta kuulla keskustapuolueen suusta. Ehkä tämän päivän gallupien — keskusta ensimmäistä kertaa meni sen kymmenen prosentin alle — pitäisi jo opettaa keskustaa siitä, että tämä vihervasemmiston pillin mukaan tanssiminen ei ole se oikea vaihtoehto. Me tiedetään, että jos me otetaan halpatyövoimaa tänne Suomeen, ihan muutaman vuoden kuluttua nämä ihmiset valitettavasti ovat sosiaalitukien parissa ja eivät ole vahvistamassa julkista taloutta eivätkä ole olemassa sinä työvoimana, mitä me tarvitaan. Me perussuomalaiset sen sijaan kannatetaan korkean osaamisen maahanmuuttoa, ja kolme tonnia on meillä se toimeentuloraja.
Sain tuossa luvan puolueen puheenjohtajalta Riikka Purralta lukea meidän tulevasta talouspoliittisesta ohjelmasta, jota ei vielä ole julkaistu, lauseen liittyen juuri tähän: ”Suomen työmarkkinoita ei myös pidä tietoisesti kehittää siihen suuntaan, jossa suomalaiset ohjataan niin sanottuihin siisteihin valkokaulustyöpaikkoihin ja maahanmuuttajat hanttihommiin. On hyvin huolestuttavaa, että jopa ministeriöiden virallisissa papereissa on ollut puhetta siitä, että maahanmuutto vapauttaa maassa jo olevaa työvoimaa korkeamman tuottavuuden sektoreille. Segregaatio altistaa yhteiskunnan vakaville haavoittuvuuksille.”
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset emme kannata kahden luokan yhteiskuntaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-08T18:31:35,2022-12-08T18:33:22,Hyväksytty,1.1
2022_136_161,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_162,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri Lintilä, kiitos tästä tulevaisuusselonteosta ja tästä keskustelusta. Itse en tämän käsittelyyn ole muuten osallistunut, mutta kävin tuon läpi, ja täytyy sanoa, että tämä on poikkeuksellisen hyvin tehty: 38 toimenpide-ehdotusta, joista monet hyvin hyviä ja toivottavasti johtavat myös toimenpiteisiin. Kokonaisuus on varsin hyvä.
Aika usein kuulee niitä keskusteluja, missä todetaan, että postimyynti on tuhonnut meiltä kauppoja. Näin tietysti on tapahtunut, ja tämä murros, mitä ministerikin kuvasi, kaiken kaikkiaan kaupassa — on sitten kyse kivijalkakaupasta, ruoasta tai mistä tahansa — haastaa meitä monella tavalla, mutta pitää samaan aikaan muistaa, että tietyt kaupat ovat taasen pelastuneet postimyynnin kautta. Postin pakettijakelu on lisääntynyt, ja se on turvannut tiettyjä kivijalkakauppoja meillä maaseudulla, eli toisaalta jos siinä jotain hyvää on, niin ehkä tämä puoli. Täällä on puhuttu myös vastuullisesta postimyynnistä. Se on tärkeä asia.
Itse toivoisin, että valtionyhtiö Alko olisi tulevaisuudessa entistä vastuullisempi ja jakaisi alkoholiliikkeitä eri ruokakauppojen yhteyteen vielä määrätietoisemmin kuin tässä vaiheessa.
Olen aiemmin, ehkä kymmenen vuotta sitten, puhunut täällä salissa osuuskauppalain päivittämisen tarpeesta, ja itse näen siinä sellaisia haasteita, että meillä tällä hetkellä se on tehty erityyppiseen yhteiskuntaan kuin tämä ja nyt meillä on syntynyt tietynlaista ylivaltaa yhdelle toimijalle, ja siinä isona syynä mielestäni on se, että osuuskauppalaki toimii sillä tavalla kuin se Suomessa tällä hetkellä toimii. Yksi kauppa voidaan laittaa hyvinkin edulliseen hintaan, ja omassa kotikunnassani esimerkiksi kauppiasvetoinen M-kauppa loppui Sale-ruokakaupan tultua. No, nyt siellä on enää pelkkä Sale, kun tämä iso S-ryhmään kuulunut ketju ensin toi sellaiset hinnat ja sellaisen tyylin kaupantekoon, että kauppiaskauppa ei siinä pärjännyt. Olen ehdottanut, että Suomessa voitaisiin pohtia mallia Yhdysvalloista, missä jokaisen ketjun kaupan pitää olla kannattava. Tämä voisi olla yksi ratkaisu tähän, että isojen varjolla jonkun pienemmän yksikön edullisia hintoja ei voitaisi pitää.
Pidän myös tervetulleena ajatusta siitä, että kun reilusta kaupasta puhutaan ja me kannamme huolta, miten ruokaa tuotetaan maailmalla, me voisimme tulevaisuudessa puhua Suomessakin enempi reilusta kaupasta, niin että kauppa kantaisi isomman vastuun myös tuottajien suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T18:33:23,2022-12-08T18:36:23,Hyväksytty,1.1
2022_136_163,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_164,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko kaupan toimialasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 12/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista — menee kategoriaan, että voisin suurimman osan tai ainakin osan näistä allekirjoittaa. Tämä, mikä on äärettömän tärkeää, on tämmöinen tietyllä tavalla yritysvastuun lisääminen, jonka suomalainen kauppa-, yrityskenttä on selkeästi sisäistänyt. Olen käynyt kauppaketjujen ja Kaupan Keskusliiton kanssa keskusteluja, ja kyllä tämä on heidän prioriteettinsa, ja se on hieno asia. 
Tuli muutamia yksittäisiä kyselyjä, kysymyksiä esimerkiksi virvoitusjuomista. Taitaa olla tullitariffi, joka sen määrittelee kaikkinensa, mihin veroluokkaan se menee, mutta sinällänsä ihan ymmärrettävä tilanne. 
Kun tuossa aiemmin kyselytunnilla oli keskustelua energiasta, niin täytyy sanoa, että minulla oli pyöreän pöydän keskustelu Säätytalolla ja minulla oli kaksi suomalaista kauppaketjua siellä paikalla — joku sanoi, että Suomessa on kaksi ja puoli kauppaketjua, mutta kaksi oli paikalla — ja molemmat ilmoittivat, että he tulevat vähentämään energiankäyttöä 20 prosenttia. Kyllä minä arvostan sitä, että nämä toimijat, jotka ovat kuitenkin keskeisiä, tietyllä tavalla kantavat myös sitä yhteiskuntavastuuta. Sitä, miten se läpinäkyvyys näkyy hinnoissa, mihin täällä on useakin viitannut, totta kai vielä hakisin. 
Se, mikä on haaste kaupan puolella, tulee olemaan sitä jatkossa enemmän, on tämä regulaation eli lainsäädännön pysyminen vauhdissa siihen nähden, kuinka nopeasti kaupan tyyli muuttuu. Se tulee varmasti kyllä haastamaan eduskuntaa tulevinakin kausina, koska koskaan ei saisi olla sellainen tilanne, että lainsäädäntö estää kaupan kehittämisen oikealla ja rehellisellä tavalla, ja tämä on [Puhemies koputtaa] tietyllä tavalla sellainen, josta kannan huolta. — Mutta kiitoksia keskustelusta omasta puolestani. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T18:36:26,,Hyväksytty,1.1
2022_136_165,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 311/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Avaan keskustelun. — Esittelypuheenvuoro, ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_166,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 311/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n rahoitusvaltuuksia on korotettu useita kertoja 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Vienninrahoitusvaltuuksien korotukset ovat olleet elinkeinopoliittiselta kannalta erittäinkin tarpeellisia. Korotusten vastapainona on toisaalta kiinnitetty huomiota vienninrahoitusvastuiden kasvamiseen sekä valtion takuutoimintaan liittyviin riskeihin. Vientiluotoille on valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n myöntämä vientitakuu. 
Hallitusohjelmassa on todettu yhdeksi painopisteeksi valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n valtuuksien riittävyyden varmistaminen kuitenkin huomioon ottaen riskien hallinnan tarpeet. Finnveran vientirahoitusvaltuuksien korotuksen lainvalmisteluesitöissä arvioitiin vientirahoitukseen liittyviä riskejä. Samalla nousivat esiin valtion Finnveran rahoitusvalvontaan ja erityisesti sen järjestämiseen liittyvät kysymykset.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle todettiin, että osana rahoitusvalvonnan kehittämistä valmistellaan Finnveran rahoitusvalvonnan siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriöstä Finanssivalvonnan tehtäväksi. 
Eduskuntakäsittelyssä myös talousvaliokunta arvioi valvontaan liittyvää kysymystä. Valiokunta totesi mietinnössään, että sen saaman asiantuntijalausunnon mukaan yhtiön valvonta ei toteudu nykyisellään täysin tyydyttävällä tavalla. Valiokunta suhtautui valvonnan siirtoon työ- ja elinkeinoministeriöstä Finanssivalvonnan vastuulle varovaisen myönteisesti. Valiokunta kiinnitti kuitenkin erityistä huomiota siihen, että valvonnan kehikkoa suunniteltaessa otettaisiin huomioon Finnveran toiminnan eroavaisuudet muihin rahoitustoimintaa harjoittaviin toimijoihin, kuten talletuspankkeihin tai joukkovelkakirjoja liikkeeseen laskeviin yksityisiin toimijoihin, nähden. 
Valiokunta totesi edelleen, että vaikka Finnvera on merkittävä yritystoiminnan rahoituksen mahdollistaja ja sitä kautta sillä on vaikutuksensa koko kansalliseen rahoitusjärjestelmäämme, sitä ei tule rinnastaa kaikin osin laajoja kuluttajasijoittajajoukkoja palveleviin luottolaitoksiin. 
Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on tarkoitus kehittää valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran rahoitusvalvontaa koskevaa sääntelyä nykyistä täsmällisemmäksi. Tarkoitus on selkeyttää valvonnan aineellista sisältöä ja samalla vahvistaa valvonnan toteutumista siirtämällä se Finanssivalvonnan tehtäväksi. Näillä toimenpiteillä pyritään vastaamaan eduskunnan talousvaliokunnan kiinnittämiin perusteltuihin näkökohtiin Finnveran toimintaan ja valvontaan liittyen. Hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla Finnveran valvonnasta saadaan täsmällisempi mutta tärkeä elinkeinopoliittinen tehtävä säilyy vastaisuudessakin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-08T18:39:01,2022-12-08T18:42:31,Hyväksytty,1.1
2022_136_167,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 311/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_168,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 18/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 18/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_169,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_170,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Arvoisa puhemies! Esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T18:43:24,2022-12-08T18:43:38,Hyväksytty,1.1
2022_136_171,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_172,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-08T18:43:38,2022-12-08T18:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_136_173,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vallin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_174,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan me perussuomalaiset olemme olleet jo pitkään sitä mieltä, että tämä Suomen ylikunnianhimo on hyödytöntä. Suomen pitäisi sen takia luopua tästä perusteettomasta kunnianhimosta ja siirtyä muun Euroopan tahtiin ilmastotoimissa. Ruotsissahan tämä hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2045 ja Tanskassa 2050, ja Suomessa tämä on 2035. Tämä liika kunnianhimo ilmastotoimissa, kuten tämä käsittelyssä oleva lakiesitys, köyhdyttää ihmisiä, haittaa yrityksiä ja murentaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa. Siksi me perussuomalaiset teimme tähän tämän vastalauseen, joka äsken esiteltiin, nämä kaksi lausumaehdotusta. Luen tässä ne vielä kertaalleen:
”1. Eduskunta edellyttää, että jakeluvelvoitteen tason muutokset eivät aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia polttoaineiden hintoihin.”
”2. Eduskunta edellyttää, että Suomi hakee erityisolosuhteisiin vedoten Euroopan unionilta erillislupaa poiketa jakeluvelvoitteen vähimmäisvaatimuksista.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2022-12-08T18:43:52,2022-12-08T18:45:21,Hyväksytty,1.1
2022_136_175,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_176,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Lyhyesti sanottuna kyse on mediassakin paljon esillä olleesta uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteesta, ja en voi kuin kannattaa noita edustaja Vallinin lukemia, talousvaliokunnan kokouksessa jätettyjä lausumia.
Jakeluvelvoiteprosentti tarkoittaa käytännössä uusiutuvien jakeiden määrää perinteisen polttoaineen joukossa, ja on ihan älytön juttu, että tämmöisessä kriisitilanteessa, missä maamme elää, lähdetään nostamaan ja tehdään suunnitelma vielä niin, että nostetaan enemmän kuin Euroopan unioni vaatii. Esityksen mukaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennettaisiin 7,5 prosenttiyksiköllä vuodeksi 2023. Tämä on sinänsä kannatettavaa, mutta jakeluvelvoitteen alentamisesta johtuvat, vuosilta 2022 ja 2023 toteutumatta jäävät päästövähennykset katettaisiin korottamalla seuraavien vuosien jakeluvelvoitteita. Samalla vuoden 2030 jakeluvelvoite nostettaisiin 34 prosenttiin.
Huomionarvoista on se, että EU-lainsäädännön mukaan jäsenmaiden jakeluvelvoitteen tason tulee olla vähintään 14 prosenttia vuonna 2030. Nämä uusiutuvat materiaalit saattavat olla kasvinviljelystä tulleita öljyjä tai esimerkiksi paistinrasvoja, jotka sitten ovat käyneet prosessin ja sekoitetaan polttoaineen sekaan. Eli Suomi haluaa sekoittaa näitä 20 prosenttia enemmän kuin Euroopan unioni vaatii. St1:n Mika Aho on sanonut, että vuotuinen hintalappu voisi olla jopa miljardi euroa vuonna 2030. Tämä hallituksen esitys on aivan järkyttävä. Minä en tiedä, näin vaalien alla tulee mieleen, että tämä on jallituksen esitys. [Sanna Antikainen: Jallitus!]
Arvoisa puhemies! Suomalaisen teollisuuden kilpailukykyongelmat todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi [Puhemies koputtaa] jakeluvelvoitteen tuntuvan kiristämisen seurauksena sekä logistiikan kallistumisen että palkansaajien runsaiden palkankorotusvaatimusten myötä. Inflaation laajenemisen estämiseksi tulee käyttää useita keinoja, joista yksi on jakeluvelvoitteen pitäminen korkeintaan verrokkimaidemme tasolla. Suomalaisia ei saa ajaa liikenneköyhyyteen, kuten talousvaliokunnassa on nostettu esiin.
Kannatan edustaja Rantasen tekemiä esityksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-08T18:45:21,2022-12-08T18:48:58,Hyväksytty,1.1
2022_136_177,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_178,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen perusteluineen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+9.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T18:49:13,2022-12-08T18:49:24,Hyväksytty,1.1
2022_136_179,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_180,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Rantasen erinomaista esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-08T18:49:24,2022-12-08T18:49:33,Hyväksytty,1.1
2022_136_181,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 15/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_182,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 15/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten ympäristövaliokunnassa tekemän vastalauseen mukaisen esityksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-08T18:49:49,2022-12-08T18:49:59,Hyväksytty,1.1
2022_136_183,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_184,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 15/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tynkkysen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-08T18:50:01,2022-12-08T18:50:05,Hyväksytty,1.1
2022_136_185,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_186,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Teen mietinnön vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset 1—4.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-08T18:50:20,2022-12-08T18:50:33,Hyväksytty,1.1
2022_136_187,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_188,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Tynkkysen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T18:50:33,2022-12-08T18:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_136_189,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_190,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sanon nyt vielä itsekin, että kannatan tätä edustaja Tynkkysen loistavaa ehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+11.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-08T18:50:42,2022-12-08T18:50:53,Hyväksytty,1.1
2022_136_191,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_192,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä laiksi yrittäjän eläkelaista oli aluksi enemmänkin ongelmia. Niitä saatiin lievennettyä valiokuntakäsittelyssä, onneksi. Kokoomus esitti siihen kuitenkin vielä vastalauseen, ja siihen sisältyy lausumaesitys. Esitän nyt tämän vastalauseen mukaisen lausuman, joka kuuluu seuraavasti: 
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto jatkaa yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmän laajempaa uudistustyötä, jonka tavoitteena on turvata yrittäjälle eläke- ja sosiaaliturva sekä selvittää mahdollisuus myös yrittäjien eläkevarojen rahastoimiseksi.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+12.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-12-08T18:51:07,2022-12-08T18:51:53,Hyväksytty,1.1
2022_136_193,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_194,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan tehtyä esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+12.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T18:51:53,2022-12-08T18:51:59,Hyväksytty,1.1
2022_136_195,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_196,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän kokoomuksen vastalauseen mukaista lausumaa tähänkin. Se kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskuntaan esityksen, jolla säädetään inhaloitavien ja injisoitavien lääkkeiden osalta vaihtoväliksi 12 kuukautta.” Elikkä tässä siis nykyisen lainsäädännön mukainen vaihtoväli on pistettävissä ja hengitettävissä lääkkeissä nykyään liian lyhyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+13.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-12-08T18:52:15,2022-12-08T18:52:46,Hyväksytty,1.1
2022_136_197,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_198,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Koulumiehen tekemää ehdotusta. , ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+13.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T18:52:48,2022-12-08T18:52:53,Hyväksytty,1.1
2022_136_199,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Koulumies, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_200,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Terhi,Koulumies,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys hylätään.
Jos edes pieni osa yksityisiä palveluita käyttäviä asiakkaita siirtyy tämän Kela-korvauksen leikkauksen jälkeen julkisten palveluiden käyttäjiksi, siitä leikkauksesta saatu niin sanottu säästö on syöty tosi nopeasti. Tämä lakiesitys lisäisi siis entisestään julkisen sektorin hoitojonoja ja henkilöstön työtaakkaa ja jättäisi yhä useamman ihmisen ilman palvelua ja kuntoutusta. Se vaikeuttaa siis entistä useamman ihmisen hoitoonpääsyä ja johtaa sairaiden, hoitoa tarvitsevien ihmisten hoidon aloittamisen viivästymiseen. Siksi se pitäisi hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Terhi Koulumies,1389,2022-12-08T18:53:08,2022-12-08T18:54:01,Hyväksytty,1.1
2022_136_201,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_202,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen 1 mukaisen hylkäysesityksen tälle laille., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T18:54:03,2022-12-08T18:54:11,Hyväksytty,1.1
2022_136_203,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_204,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-08T18:54:11,2022-12-08T18:54:16,Hyväksytty,1.1
2022_136_205,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_206,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Käytän lyhyitä puheenvuoroja: kannatan edustaja Koulumiehen tekemää ehdotusta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T18:54:18,2022-12-08T18:54:24,Hyväksytty,1.1
2022_136_207,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_208,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Koulumiehen tekemä kokoomuksen vastalauseen mukainen hylkäysehdotus on enemmän kuin perusteltu. Tämä, että Kela-korvauksia leikataan tilanteessa, jossa meillä julkinen terveydenhuolto on monella tapaa kriisiytynyt, on täysin väärä suunta. Jos ja kun suomalaisilla on sekä halua että toisaalta osalla meistä myös mahdollisuus siihen, että voimme hyödyntää yksityistä terveydenhuoltoa, niin sitä mahdollisuutta ei pidä kyllä lähteä heikentämään eikä ohjaamaan ihmisiä aktiivisesti entistä vahvemmin jo entisestään ylikuormittuneiden julkisten palveluiden käyttäjiksi, varsinkaan nyt tässä tilanteessa, jossa on tapahtumassa vielä tämä iso hallinnollinen siirto hyvinvointialueille. Tämä edellä tehty hylkäysesitys oli erittäin perusteltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+14.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T18:54:26,2022-12-08T18:55:14,Hyväksytty,1.1
2022_136_209,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_210,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annettavaa lakia. Tässä esityksessä on ongelmakohtia sekä silakan rysäkalastuksen erilliskiintiöissä että itse vaikutuksissa rysäkalastajiin. Kiintiöjärjestelmän keskeinen tavoite on kaupallisen kalastuksen toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen ja myös se, että uusia kalastajia pääsee kalastuksen piiriin. Nämä ovat hyviä tavoitteita.
Silakan rysäkalastus otettiin järjestelmään varsin myöhään. Rysäkalastajien näkemykset ovat olleet asiasta jakautuneet. Moni rysäkalastaja on hyvin kriittinen esityksen suhteen. Esitetty muutos nykyisestä tarkoittaisi käyttöoikeuden arvon mitätöitymistä, minkä vuoksi erityisesti isommat rysäkalastajat, Saaristomeren rysäkalastajat, eivät koe ehdotettua muutosta oikeudenmukaisena. Taloudelliset menetykset olisivat huomattavat useimmilla rysäkalastajilla. Nuorten rysäkalastajien tulevaisuudensuunnitelmat synkkenevät, kun he menettävät kalastusoikeusasiansa. Rysäkalastajat asetetaan muutoksella epätasa-arvoiseen asemaan troolikalastajiin verrattuna. On niin, että nykyisten kalastajien toimintakohtaiset kiintiöt muutetaan vastikkeetta arvottomiksi yhteiseen kiintiöön siirryttäessä.
Tämän vuoksi perussuomalaiset maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenet pitävät hallituksen esitystä epäoikeudenmukaisena rysäkalastajia kohtaan, ja tulemme esittämään, että lakiesitys hylätään toisessa käsittelyssä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+15.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-08T18:55:31,2022-12-08T18:57:39,Hyväksytty,1.1
2022_136_211,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 30/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_212,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä hallintovaliokunnan mietinnön.
Tässä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annettua lakia, henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettua lakia sekä sosiaalihuoltolakia. 
Hallintovaliokunta pitää mietinnössään tärkeänä, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää kehitetään, ja samalla valiokunta tähdentää, että rikosvastuun tulee toteutua ihmiskaupparikoksissa nykyistä tehokkaammin. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kautta saatava apu kytkeytyy nykyisessä sääntelyssä rikosprosessiin ja sen lopputulokseen, mitä ei saadun selvityksen mukaan voida pitää kaikilta osin perusteltuna. Osa ihmiskaupan uhreista voi tämän vuoksi jäädä ilman vastaanottolain mukaisia auttamistoimia, vaikka niille olisi tarvetta.
Ehdotettujen vastaanottolain muutosten pääasiallisena tarkoituksena on heikentää hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ihmiskaupan uhrien auttamisen ja rikosprosessin välistä yhteyttä. Tavoitteena on, että ihmiskaupan uhrien auttamistoiminta on jatkossa itsenäinen ja erillinen kokonaisuus suhteessa rikosprosessiin. Keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmiskaupan uhrin asemaa, ja muutoksilla pyritään edistämään ihmiskaupan ilmituloa, uhrien ohjautumista avun piiriin ja siten osaltaan myös rikosvastuun toteutumista.
Valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita kannatettavina. Rikosprosessin ensisijaisena tavoitteena on rikosvastuun toteutuminen, kun taas ihmiskaupan uhrien auttamisen tulee perustua uhrin tilanteeseen ja auttamistoimien tarpeeseen. 
Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia vastaanottolain ihmiskaupan uhrin tunnistamista, uhrille annettavaa toipumisaikaa ja sen oikeusvaikutuksia sekä auttamisjärjestelmästä poistamista koskevaan säätelyyn. Vastaanottolakiin ja henkilötietojen käsittelystä maahanmuuttohallinnossa annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi myös muutokset, jotka johtuvat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Samalla ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tiedonsaantioikeuksia täsmennetään. Sosiaalihuoltolain 11 §:n muutoksella pyritään tehostamaan ihmiskaupan uhrien auttamista hyvinvointialueilla. 
Hallintovaliokunnan mietintö toteaa, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta muutoksia ihmiskaupan uhrien auttamisen järjestämistä tai auttamisjärjestelmän toimintaa koskevaan sääntelyyn eikä säännösten soveltamisalaan. Myöskään ihmiskaupan uhreille myönnettäviä oleskelulupia koskevaan sääntelyyn ei ehdoteta tässä yhteydessä muutoksia. 
Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Valiokunta on viimeaikaisissa kannanotoissaan kiinnittänyt huomiota siihen, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä on viime vuosina jatkuvasti kasvanut mutta ihmiskaupparikoksista kirjattujen rikosilmoitusten, tutkintojen ja tuomioiden määrät ovat pysyneet melko pieninä. Auttamisjärjestelmän asiakkaaksi voidaan esittää ja ottaa henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta. Näin ollen auttamisjärjestelmässä voi olla sekä Suomen että ulkomaan kansalaisia ja henkilö voi olla joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa tai ulkomailla. Auttamisjärjestelmän asiakkaiksi viime vuosina otetuista henkilöistä suurin osa, 66—70 prosenttia, on joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla. 
Valiokunta korostaakin mietinnössään sitä, että Suomen on toimittava unionitasolla aktiivisesti sen puolesta, että ihmiskaupan uhreja autetaan riittävällä tavalla kaikissa EU-maissa, eikä valiokunta pidä tarkoituksenmukaisena nykyistä tilannetta, jossa yli puolet Suomen auttamisjärjestelmän piiriin tulevista uhreista on joutunut ihmiskaupan uhriksi muualla kuin Suomessa. 
Hallituksen esityksen perusteluista käy ilmi, että ihmiskaupan uhrien auttaminen on järjestetty Pohjoismaissa ja EU-jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin. Joutsenon vastaanottokeskuksen hallinnoiman auttamisjärjestelmän kaltaista toimijaa ei kuitenkaan muissa maissa ole. 
Valiokunta pitää erityisesti rikostorjunnan näkökulmasta tärkeänä, ettei Suomen muista maista eroava järjestelmä johda siihen, että Suomi näyttäytyy muita houkuttelevampana ihmiskaupparikollisuuden kohdemaana.
Valiokunta pitää tärkeänä, että auttamisjärjestelmän ja poliisin välinen käytännön tiedonvaihto on jatkossakin toimivaa. Esimerkiksi vihjetiedoilla voi olla keskeinen merkitys rajat ylittävän ihmiskaupparikollisuuden torjunnassa. Valiokunnan käsityksen mukaan ehdotettu sääntely ei aiheuta muutoksia nykyiseen käytäntöön. Vastaanottolain sääntely ei kuitenkaan jatkossa enää velvoita auttamisjärjestelmää ilmoittamaan poliisille kaikista auttamisjärjestelmään otetuista henkilöistä. Valiokunta katsoo, että esimerkiksi rikostiedustelua koskevaa lainsäädäntöä kehitettäessä on varmistettava, että esitutkintaviranomaiset pystyvät tehokkaasti ja vaikuttavasti paljastamaan ja torjumaan ihmiskaupparikollisuutta, ja tarvittaessa myös tiedonsaantioikeuksia ja ilmoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä on täsmennettävä. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen yhteydessä hyvinvointialueille rakennetaan toimivat menettelyt ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi. Lisäksi todetaan, että kun järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta siirtyy, on kunnilla jatkossakin tärkeä rooli. Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen voi tapahtua kunnan palveluissa, ja uhri voi tarvita esimerkiksi työllisyys- ja maahanmuuttopalveluja. Toimenpiteitä viranomaisten osaamisen kehittämiseksi on myös syytä jatkaa. 
Vastaanottolakia sovelletaan niiden ihmiskaupan uhrien auttamiseen, jotka on otettu auttamisjärjestelmän asiakkaiksi. Lisäksi kunnissa ja jatkossa hyvinvointialueilla autetaan sosiaali- ja terveydenhuollon yleislainsäädännön nojalla sellaisia ihmiskaupan uhreja, jotka eivät ole auttamisjärjestelmän asiakkaita. 
Valiokunnan huomiota on asiantuntijakuulemisessa kiinnitetty siihen, että vastaanottolain soveltaminen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen uhrille, jolla on kotikunta Suomessa, ei laajenna uhrin oikeutta palveluihin. Valiokunta korostaa, että auttamisjärjestelmässä olevaa henkilöä ei voida asettaa etusijalle sosiaali- ja terveyspalveluiden saajana vaan auttamisjärjestelmään otetun ihmiskaupan uhrin hoidon- ja palveluntarve arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin haavoittuvassa asemassa olevien. Ihmiskaupan uhreilla voi kuitenkin olla erityistarpeita, jotka huomioidaan palvelutarpeita arvioitaessa.
Valiokunta painottaa, että lainsäädännössä ei ole nimenomaista säännöstä ihmiskaupan uhrin erityisasemasta, eikä hallituksen esityksessä sellaista myöskään ehdoteta. Valiokunta toteaa kuitenkin selvyyden vuoksi, että vastaanottolain sääntely ei aseta ihmiskaupan uhreja muita kotikunnan omaavia parempaan asemaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä sovellettaessa. 
Tähän valiokunnan mietintöön jätettiin yksi perussuomalaisten ja kokoomuksen yhteinen vastalause, jossa ehdotetaan lakiehdotusten hylkäämistä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T18:58:00,2022-12-08T19:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_136_213,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_214,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys koskee ihmiskauppaa. Ihmiskauppa ilmiönä on tuomittavaa toimintaa ja äärettömän vakava asia. Ihmiskaupan uhrien tunnistamista edistävää lainsäädäntöä on uudistettava. Väärinkäytösten ehkäisemiseksi on löydettävä keinot.
Hallituksen esitys ei tällaisenaan toimi vaan päinvastoin vaikeuttaisi epäiltyjen rikosten selvittämistä ylipäänsä. Keskusrikospoliisin asiantuntijalausunnon mukaan tukitoimissa, arvioinneissa ja tunnustamisen tarjoamissa oikeuksissa on Pohjoismaiden välillä niin suuria eroavuuksia, että Suomi saattaa näyttäytyä jopa houkuttelevana kohteena.
Auttamisjärjestelmän piiriin päässeiden kansalaisuudet ovat pääosin Irak, Somalia ja Afganistan. On viitteitä siitä, että järjestelmää käytetään toissijaisena väylänä oleskeluluvan saamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin pääsyyn ei voi olla etusijaa kenelläkään näinä aikoina vaan yhdenvertaisuuteen pitää pyrkiä. Hallituksen esityksessä ei perustella, miksi erillislain valmistelua ei jatkettu, vaan siinä vain vahvistetaan nykyistä järjestelmää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-08T19:06:14,2022-12-08T19:07:44,Hyväksytty,1.1
2022_136_215,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mari Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_216,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa käytän puheenvuoroni esitelläkseni mietintöön jätettyä vastalausetta. Tämän lähtökohta on se, että ottaen huomioon ihmiskaupparikosten erittäin vakavan luonteen ja rikosvastuun toteutumisen tärkeyden on jollakin tavalla hyvin ikävää se, että lakiesityksessä pikemminkin vahvistetaan ihmiskaupan näkemistä ilmiönä eikä rikollisuutena ja rikoksina, joiden tekijöiden tulisi joutua vastuuseen. 
Kuten todettua, tässä todella siis pyritään siihen, että meillä on ihmiskaupan uhreja, joita tunnistetaan auttamisjärjestelmässä mutta joilla ei ole mitään tekoa rikosprosessin kanssa. Jo pelkästään ehkä voisi ajatella, että kun me puhumme rikoksen uhrista, niin silloin myös rikoksen tulisi olla aika merkittävässä roolissa, eritoten rikollisten kiinnisaanti ja tuomiolle saanti. En tiedä, onko tässä tullut esiin, mutta siis tämän tyyppisessä järjestelmässä, jos verrataan muihin Pohjoismaihin, ei ole kyllä mitään näyttöä siitä, että jos nämä prosessit eriytettäisiin, niin siitä olisi minkäännäköistä apua siihen, että rikoksia tulisi enemmän esiin. Päinvastoin, itse asiassa me olemme tekemässä sellaista järjestelmää, joka poikkeaa, kuten mietinnössäkin todetaan, varsin merkittävällä tavalla muista Pohjoismaista. Niin kuin edustaja Elomaa totesi, niin KRP todella katsoi, että tässä voidaan olla sekä luomassa houkutustekijää eritoten ihmiskaupan rikollisille, jotka tekevät näitä rikoksia, että myöskin luomassa sellaista toissijaista väylää suomalaiseen yhteiskuntaan, että kun turvapaikkaa ei heru, niin sitten voidaan opastaa ihmiskaupan auttamisjärjestelmään. Tästähän todella on siis viitteitä, että sinne tälläkin hetkellä ohjautuu kielteisen turvapaikan saaneita, ja heitä ohjaa sinne — siis ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilastojen mukaan — muun muassa Pakolaisneuvonta. Eli kyllä ilmeisestikin tämän tyyppistä toimintaa on. 
Sitten hyvin mielenkiintoista valiokunnan saamien selvitysten perusteella on EU:n laajuisesti se, mistä maista ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjaudutaan. Meillä yleisimmät kansalaisuudet ovat todella Irak, Somalia ja Afganistan, mutta muualla Euroopassa maat ovat toisia. Eli ehkä voisi ajatella, että jos me kovasti poikkeamme muista EU-maista, niin jonkunnäköinen erikoisuus omassa järjestelmässämme on.
Sitten tämä erityisasema terveyspalveluiden käyttäjänä, mikä hallituksen esityksessä tuodaan esiin: Ehkä jatkossa emme voi puhua rikoksen uhreista, jos me emme tiedä koko rikosta, sitä, mitä on tapahtunut, mutta tuntuu kovin kummalliselta, että me asettaisimme heidät erityisasemaan palveluiden saannissa. Meillä on myöskin muita rikoksen uhreja. Siellä on väkivaltarikoksen uhreja, siellä on lapsen seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, ja tuntuu kummalliselta, että vain yksi ryhmä asetettaisiin tähän. Siihen ei liene perusteita. 
No, tätähän ei ole tokikaan perustuslakivaliokunnassa nyt lausutettu, vaan lakiesitys on käynyt vain hallintovaliokunnassa, mutta tämä tuntuu kummalliselta. Nimittäin nythän on se tilanne, että jos henkilö saa tämän vastaanottolain perusteella palveluita ja hänen katsotaan olevan erityisasemassa, niin silloin se tarkoittaa vakiintuneen tulkinnan mukaan, että hänellä on oikeus julkisesti maksettujen yksityisten sote-palveluiden käyttämiseen ja kunnalla olisi velvollisuus näiden järjestämiseen ohi muiden potilaiden, asiakkaiden ammatillisen tarveharkinnan. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että auttamisjärjestelmään otetun ihmiskaupan uhrin lapsi on tämän tulkinnan mukaan oikeutettu saamaan vaikkapa lasten psykiatrisia palveluja priorisoitujen potilaiden ohitse ja yksityisesti. 
Eli kyllä tässä aika iso epäsuhta on, ja ongelma on se, että tämä esitys ei korjaa lainsäädännön puutteita nyt lainkaan. Tiedämme hyvin, että valiokunnan mietintökin toteaa sen, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakasmäärä kasvaa, mutta samaan aikaan rikosvastuu ei kasva. Meillä ei ole yhtään enempää tutkintoja — rikostutkintoja, esitutkintoja — ja tuomioita. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan meillä on auttamisjärjestelmään tullut tiettävästikin myös rikoksen tekijöitä. Siinäkään mielessä tätä ei saisi koskaan kytkeä pois siitä rikosprosessista. Siltä osin olemme kyllä sitä mieltä, että tämä lakiesitys ei ole se, millä näitä asioita korjataan, vaan lakiesitys tulisi hylätä ja pohtia tämä koko järjestelmä uudestaan niin, että me emme ainakaan itse luo maahamme kahden kerroksen väkeä myöskään palveluiden suhteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-08T19:07:46,2022-12-08T19:14:39,Hyväksytty,1.1
2022_136_217,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_218,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantaselle, valiokunnan puheenjohtajalle, kiitos sekä mietinnön esittelystä että perussuomalaisten ja kokoomuksen vastalauseen esittelystä. Kannatan näitä edustaja Rantasen vastalauseen mukaisia muutosesityksiä. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+16.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T19:14:40,2022-12-08T19:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_136_219,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 6/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_220,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on hyökkäyssodallaan aloittanut vaarallisemman aikakauden Euroopassa, ja se näkyy myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Suomi vahvistaa omaa kovaa, sotilaallista turvallisuuttaan liittymällä puolustusliitto Natoon, tiivistämällä kahdenvälistä ja monenvälistä puolustusyhteistyötä kumppanimaiden kanssa ja nostamalla merkittävästi puolustusbudjettia. Tämän lisäksi Suomi läpivalaisee jatkossa useat eri yhteiskunnan sektorit kokonaisturvallisuuden ajattelun kautta. Jatkossa on peilattava kansallisen turvallisuuden näkökulman kautta energia, tietoverkot, teknologia, yritysomistukset, kriittisten raaka-aineiden omistaminen ja niin edelleen. Tässä mietinnössä on kyse ulkomaalaisten kiinteistöomistusten kontrollin parantamisesta. Puolustusvaliokunta kannattaa selkeitä kiristyksiä ulkomaalaisten kiinteistöomistusten valvontaan ja kontrolliin. 
Puolustusvaliokunta edellytti jo edellisellä lainvalmistelukierroksella, että mahdollisuuksia lakien tiukentamiseen arvioidaan koko ajan, ja sen vuoksi uusi hallituksen esitys on nyt eduskunnan käsittelyssä. Puolustusministeriö on sinänsä jo käynnistänyt useita jatkoselvityksiä, mutta ne jatkoselvitykset jäävät ensi vaalikaudelle 
Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa on siis kyse jo olemassa olevan lainsäädännön kiristämisestä. Keskeisin ja tärkein uudistus on puolustusvaliokunnan mielestä se, että kansallinen turvallisuus lisätään kiinteistön ostoluvan myöntämisen edellytyksiin. Lupa kiinteistön hankinnalle voidaan nykyisen sääntelyn mukaan myöntää, jos hankinnan ei arvioida vaikeuttavan maanpuolustuksen järjestämistä, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista eikä rajavalvonnan, rajaturvallisuuden tai huoltovarmuuden varmistamista, mutta nyt uudessa esityksessä ehdotetaan, että jatkossa kansallista turvallisuutta vaarantavat kiinteistöhankinnat voidaan myös estää. Kansallisen turvallisuuden huomiointi on erittäin kannatettava lisäys, ja se helpottaa merkittävästi tiedonvaihtoa puolustushallinnon ja sisäasiainhallinnon välillä, kun kansallinen turvallisuus suojattavana intressinä otettaisiin itsenäisesti huomioon maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden turvaamisen rinnalla.
Mitä on kansallinen turvallisuus? Sitä ei ole tyhjentävästi määritelty missään laissa, ja vasta tiedustelulakien säätämisen yhteydessä asiaa pohdittiin ensimmäistä kertaa syvällisemmin. Valiokunta katsoi mietinnössään, että kansallinen turvallisuus on monisyinen käsite, jonka ytimessä on kansakunnan turvallisuus ja olemassaolo. Mietinnössä todetaan, että mahdollisimman laaja kansallisen turvallisuuden määritelmä on välttämätön edellytys sille, että lainsäädännön suomia mahdollisuuksia voidaan täysimääräisesti hyödyntää esimerkiksi kriittisen infrastruktuurin tehokkaassa suojaamisessa.
Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa on myös muita tärkeitä parannuksia. Lupalain 8 §:ssä säädetään puolustusministeriön tiedonsaantioikeudesta. Nykylain mukaan puolustusministeriöllä on oikeus saada kyseisessä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot maksutta ja salassapitosäännösten estämättä vain Maanmittauslaitokselta. Nyt viranomaislistaus päivitetään vastaamaan tosiasiallista tarvetta. Valiokunta korosti mietinnössään lausuntomenettelyn osalta sitä, että puolustusministeriölle tulee luovuttaa kaikki tarpeellinen tieto kiinteistökaupan lupapäätösharkinnan tueksi, siten että kokonaisharkinta voidaan tehdä puolustusministeriössä kaiken oleellisen tiedon valossa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi myös etuosto-oikeuden metrimäärän rajaamista nykyisestä 500—1 000 metristä 1 000 metriin. Samoin ehdotetaan, että valtiolla on viimekätinen etuosto-oikeus kuntaan nähden. Valiokunta kannatti molempia muutoksia. Metrirajan täsmentämisellä tehdään lain tulkinnasta suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa sekä lain soveltajan että kiinteistön hankinnan osapuolten kannalta. Valtion etuosto-oikeudella pyritään suojaamaan koko valtakunnan intressejä eli maanpuolustusta, rajavalvontaa ja turvallisuutta, alueellisen koskemattomuuden valvontaa ja turvaamista sekä kansallista turvallisuutta. Kunnan tulokulma asiaan voi olla toinen verrattuna valtion tulokulmaan.
Arvoisa puhemies! Meillä on siis käsissämme kaikin tavoin kannatettava esitys, jota mietinnössä vielä täsmennetään. Katse kohdistuukin nyt jatkovalmisteluun. Valiokunta toteaa mietinnössään, että jatkoselvittelyssä on tarkasteltava maanvuokraukseen ja yritysjärjestelyihin liittyviä kysymyksiä, joissa ei ole samanlaista ulkomaalaisvalvontaa kuin kiinteistökaupoissa. Valiokunnan mielestä on selvää, että myös asunto-osakkeiden ostaminen ja hallinta voivat muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle. 
Puolustusministeriö on selvityksissään tuonut esiin, että kaksoiskansalaisten osalta lainsäädännön kiristäminen on perustuslain näkökulmasta erittäin vaikeaa. Perustuslaki on toki otettava huomioon sääntelyä kiristettäessä, mutta nykyinen turvallisuustilanne huomioiden asialle on välttämätöntä tehdä jotain ensi vaalikaudella.
Lopuksi todettakoon myös se ilmiselvä tosiseikka, ettei minkään sääntelyn avulla saada aikaan sellaista tilannetta, että viranomaisilla olisi aina tiedot kaikkien kiinteistöjen käyttötarkoituksesta tai tosiasiallisista omistussuhteista. Esimerkiksi bulvaanien avulla tehtyjä kiinteistökauppoja on mahdotonta todentaa täysin aukottomasti, ja vain Suomen kansalaisuuden omaavaa yksityishenkilöä voidaan myös käyttää muodollisena välikätenä kaupoissa. Lisäksi kiinteän omaisuuden hallinta on vain yksi osa vaikuttamisyrityksiä Suomen kansallisen turvallisuuden vaarantamisessa. Tästä huolimatta valiokunta katsoo mietinnössään, että on välttämätöntä tarkastella kaikkia lainsäädännöllisiä lisätoimia, joiden avulla tilannetta voidaan nykyisestä edelleen parantaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-12-08T19:16:10,2022-12-08T19:24:06,Hyväksytty,1.1
2022_136_221,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_222,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Häkkäselle esittelystä. Tätä me olemme puolustusvaliokunnassa käsitelleet hyvin pitkään ja perusteellisesti.
Itse nostin eduskunnassa venäläisten maakaupat esille ensimmäisen kerran vuonna 2009. Helmikuussa kyselytunnilla nostin esille niin sanotun Saarijärvi-tapauksen. Sen oli MTV-kolmosen 45 minuuttia ‑ohjelma ottanut aiemmin omassa insertissään käsittelyyn, ja sen myötä toin tämän huolen eduskunnan kyselytunnille. Sen kyselytunnin jälkeen sain aika paljon arvostelua. Minua syytettiin russofobiasta, pelottelusta ja tilanteen ylidramatisoinnista. Silloin 2009 prikaatikenraali evp. Hannu Luotola totesi, että strategisissa paikoissa tulisi rajoittaa lainsäädännöllä ulkomaalaisten omistuksia. Tästä on kulunut toistakymmentä vuotta.
Myöhemmin käsiteltiin eduskunnassa Nord Stream 2 -hanketta, ja silloin otin itse esille myös tämän hankkeen muita kuin ympäristönäkökulmia, ja vastaukset olivat hyvin samansuuntaisia: vähän russofobiasta syytettiin, pelottelusta ja niin poispäin. Kirjoitin aiheesta silloin myös blogiini.
Valitettavasti täytyy todeta, että meillä näissä kysymyksissä on tehty liian vähän ja liian myöhään — vähän ehkä niin, että vasta siinä vaiheessa, kun on ollut kutakuinkin pakko tehdä, on löytynyt se vahva yhteinen tahtotila näihin ryhtyä. Viime kaudella pääministeri Juha Sipilän hallitus ryhtyi näissä asioissa toimeen. Silloin tehtiin ensimmäisiä näitä rajoittavia toimenpiteitä, ja niillä saatiin tiettyjä parannuksia aikaan.
Nyt tässä esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annettua lakia ja valtion etuosto-oikeutta eräillä alueilla ja myös etuostolakia, mitä valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Häkkänen tuossa hyvin kävi läpi. En sitä lähde enää toistamaan.
Tässä tulee myös tällainen uusi etäisyysajattelu, yksi kilometri. Tästä olen saanut jo palautetta, ja tuota kilometrimäärää pidetään liian lyhyenä. On esitetty, että kilometrimäärän pitäisi olla viisi kilometriä. Tämä on varmasti yksi, joka myös tässä jatkovalmistelussa on syytä ottaa pohdintaan.
Niin kuin edustaja Häkkänen edellä totesi, jatkovalmisteluun menevät myös osakeomistukset, yritysomistukset ja myös erilaiset vuokraustilanteet, joissa tiloja vuokrataan. Tämän käsittelyn yhteydessä koin myös oman 12-vuotisen puolustusvaliokuntaurani ajan mielenkiintoisimman tilanteen, kun meillä asiantuntija tuli kertomaan avoliiton käsitteestä puolustusvaliokunnalle, sillä sekin on tässä kokonaisuudessa huomioitu, miten erilaisissa tilanteissa voidaan omistusten kanssa toimia.
Itse toivon, että tässä jatkovalmistelussa, jota väistämättä joudumme Venäjän omistusten takia tekemään, ja ehkä muutamien muidenkin ulkovaltojen kansalaisten omistusten kanssa, yhtenä keskeisenä nostettaisiin esille myös niin sanottu vastavuoroisuusperiaate tai vähintään sen perusteellinen selvittäminen. Jos me emme voi omistaa tietyssä maassa kiinteistöjä, maata tai muuta, ei silloin tuonkaan maan kansalaisen tarvitse meidän maassamme voida omistaa.
Olen aiemmin näissä keskusteluissa nostanut esille sen, että, no, ratkaiseeko tämä nyt tehty lainsäädäntö nämä ongelmat. Tämä vie tätä tilannetta parempaan suuntaan, mutta ei, tämä ei tule näitä lopullisesti ratkaisemaan. Niin kuin valiokuntamme puheenjohtajakin edellä totesi, oleellista on se, mihin tiettyjä kiinteistöjä käytetään — ei se, kuka kiinteistön loppupelissä omistaa, vaan se, mihin sitä kiinteistöä käytetään. Voidaan käyttää bulvaaneja, voidaan käyttää vuokrausta, voidaan käyttää erilaisia keinoja, ja näitä pitää selvittää. Olen itse todennut, että sellaisissa paikoissa, joissa kiinteistöä tai osaketta tai jotain muuta voidaan käyttää kyseenalaisella tavalla, omistukset tulee pitää vain ja ainoastaan Suomen valtion omistuksessa, ja tällä tavalla tietyissä hankkeissa, kohteissa on jo toimittukin.
Arvoisa puhemies! Loppuun nostan vielä sen, että, no, millä tavalla sitten voisimme näissä tilanteissa toimia tehokkaammin. On hyvä, että kiinteistöomistuksissa ja muissa omistuksissa teemme kaiken mahdollisen, ja itse toivon, että lopulta myös tuon vastavuoroisuusperiaatteen otamme käyttöön, mutta oleellista on se, että meidän tiedustelulainsäädäntö on kunnossa, tiedustelun resurssit ovat kunnossa ja muiden tähän kokonaisuuteen liittyvien viranomaisten resurssit ovat kunnossa. Se on ainoa tae sille, että me voimme puuttua vakoiluun, näiden tilojen väärinkäytöksiin jo etunojassa.
No, joku kysyy, että eikö Suomessa tapahdu tätä vakoilua, mistä esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on saatu pidätyksiä ja esimerkkejä. Kyllä, aivan varmasti sitä meilläkin tapahtuu, mutta meillä näihin tilanteisiin on puututtu nopeammalla aikataululla ja usein jo siinä vaiheessa, kun rikos on vasta ollut valmisteluvaiheessa. Mutta resurssit kuntoon tiedusteluviranomaisille ja koko turvallisuuden ketjuun — se on paras tae näissäkin kysymyksissä tehokkaasti toimimiselle.
Tämä esitys vie asiaa hyvään suuntaan, ja ministeri Kaikkoselta jälleen yksi hyvä työ.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T19:24:09,2022-12-08T19:31:13,Hyväksytty,1.1
2022_136_223,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_224,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomessa on tosiaan pitkään käyty keskustelua Eta-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten oikeudesta ostaa ja omistaa maata ja kiinteistöjä maassamme. Suomalaisia ovat huolettaneet erityisesti venäläisen maan- ja kiinteistöomistuksen mahdolliset vaikutukset maamme turvallisuudelle. Esimerkiksi näin on todettu: ”Mutta ei ole mahdollista vaikenemalla sivuuttaa sitä ilmeistä valtiollista vaaraa, joka uhkaa itsenäistä Suomea muukalaisasutuksen kautta, joka on kansallisessa yhteydessä naapurimaahan, joka tosiaan tällä haavaa on hajaannuksen ja heikkouden tilassa, vaan jonka entinen voima saattaa palata.” Näin sanoi kokoomuksen kansanedustaja Tekla Hultin vuonna 1919 eli vähän yli sata vuotta sitten lähetekeskustelussa, kun eduskunta käsitteli hänen aloitettaan ulkomaalaisia koskevasta kiinteän omaisuuden ostokiellosta Viipurin läänissä. Jo tuolloin oli huomattu, millaisia riskejä hallitsematon kiinteistökauppa voi synnyttää. Tekla Hultinin lakialoite meni tuolloin läpi ja siten, että ostoille tuli totaalinen kielto. Tekla Hultin piti tätä yhtenä pitkän poliittisen uransa merkittävimmistä saavutuksista. 
Kiinteistöjä voidaan käyttää laittomaan tiedustelutoimintaan, tukikohtana terroristiselle toiminnalle, niitä voidaan käyttää varastona mahdollisen hyökkäyksen varalle ja niin edelleen. Siksi on tärkeää, että niiden omistusta tarkkaillaan ja ainakin ilmeisimpiin tapauksiin puututaan viranomaistoimin siten, että kaupat estetään. 
Kuten edustaja Heinosenkin puheenvuorosta kuulimme, kiinteistöomistuksen rajoittaminen oli pitkään vaikea keskustelunaihe maassamme, kunnes Sipilän hallitus viimein loi lainsäädännön, jonka avulla kiinteistön hankintaa voidaan rajoittaa tietyillä maanpuolustukseen liittyvillä alueilla. Reiluuden nimissä on todettava, että SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläisen sitkeällä työllä kiinteistön omistamisen suitsimiseksi on ollut merkittävä vaikutus näihin edistysaskeleisiin. 
Se, ettei voimassa olevan lain pohjalta ole tarvinnut pakkokeinoin estää nyt viime vuosina kuin yksi kauppa, ei tarkoita sitä, että säädös olisi tarpeeton. Jo pelkkä rajoittavan lainsäädännön olemassaolo kertoo tahoille, joilla on pahoja aikeita, että suora toiminta todennäköisesti johtaa salahankkeiden paljastumiseen — näin ollen niitä ei kannata edes yrittää. Jo toteutetulla säädöspohjalla voidaan siis sanoa olevan vahva ennaltaehkäisevä vaikutus.
Nyt esitettävät tiukennukset lisäävät viranomaistemme vaikutuskykyä ja parantavat mahdollisuuksia estää haitallisia kiinteistöhankkeita. Esitys on mukiinmenevä, ja sitä voi kannattaa, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että siinä on aukkoja eikä säädöspohja ole vielä riittävän tiukka. Pidimme valiokunnassa erittäin tarpeellisena lupalakiin tehtävää lisäystä, että kiinteistön hankinta ei saa uhata kansallista turvallisuutta. Tämä parantaa rajoittavan säädöspohjan vaikuttavuutta. Nyt kiinteistön ostolupahakemus voidaan hylätä tietyin perustein ja puolustushallinnolla on oikeus selvittää ostoksilla olijoiden tausta ja myös kauppaan käytettävien varojen alkuperä. Valtiolle tulee etuosto-oikeus kansallisen turvallisuuden perusteella, mikäli kaupan estäminen on tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi. 
Vaikka nyt otetaan askelia eteenpäin, ei tämä vielä riitä. Vuokraustoimintaan on saatava samankaltainen rajoittava lainsäädäntö. Nyt kuka tahansa voi vuokrata kiinteistön ja toimia sieltä kuin omistaja ikään. Edelleen asunto-osakkeet tulee ottaa samalla tavalla valvontaan. Jo nyt tiedetään, että esimerkiksi Kaakkois-Suomessa voi olla yhdellä yksiöllä kymmeniä venäläisiä omistajia. Tämä ei ole suora riski kansalliselle turvallisuudelle mutta epäterve ilmiö yhtä kaikki. Asunto-osakkeiden omistaminen tai hallinta voi muodostaa uhkan kansalliselle turvallisuudelle. Tästä on viitteitä Ukrainan sodassa, jossa venäläisiä operaattoreita muutti hyökkäysalueelle etukäteen, perusti pieniä asevarastoja, joiden turvin he osallistuivat hyökkäykseen tihutöillä ja opastamalla Venäjän armeijan iskuja ja joukkoja. Myös erilaisin yritysjärjestelyin ja bulvaanien turvin voidaan saada kiinteistöjä hallintaan siten, että niitä voidaan käyttää kansallista turvallisuutta vaarantaviin tarkoituksiin. Tähän on puututtava, mutta näyttää siltä, että jo tarkoituksenmukaisuussyystä asia siis jää seuraavan eduskunnan ja hallituksen harteille. 
Kaksoiskansalaisuuksien myöntämisestä tulee myös luopua. Ne, joilla se jo on, voivat kansalaisuuden pitää, mutta uusien myöntämisestä tulee luopua tyystin. Sellaista konseptia ei tarvita. On myös pidettävä mielessä, että kiinteistön omistuksen käyttäminen Suomen turvallisuuden kannalta haitalliseen toimintaan on vain yksi kanava yrittää toteuttaa pahoja aikeita. Tämä on vain yksi kansallisen turvallisuuden osa-alue, jossa tiukennettavaa riittää. Aiemmissa puheenvuoroissa kuulimme muita hyviä ehdotuksia, jotka on mahdollisimman pian seuraavalla kierroksella toteutettava. 
Kun Venäjä on osoittanut toiminnallaan maailmalle brutaalin raakuutensa, on Suomen myös kehitettävä viranomaisten toimintamahdollisuuksia siten, että uhkaavat aikeet saadaan pysäytetyksi, oli sitten kyse kiinteistöjä hyödyntävästä haitallisesta toiminnasta tai muusta Suomea vahingoittavasta toiminnasta. Nykyinen Venäjä on yleisvaarallinen uhka koko Euroopalle, ja tähän uhkaan pitää myös lainsäädäntömuutoksin varautua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-12-08T19:31:16,2022-12-08T19:36:42,Hyväksytty,1.1
2022_136_225,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_226,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Euroopassa riehuu sota, ja tällaisena aikana lakia säädettäessä asioiden käsittelyjärjestyksen tulee olla se, että maanpuolustuksen tarpeet menevät kaiken edelle. Kriisin keskellä myös huoltovarmuuden tarpeista täytyy huolehtia. Varmasti sitten kolmantena keskeisenä asiana tulevat oman teollisuutemme, kaikkien vientialojemme, tarpeet, jotta sitten myös tästä kriisistä voimme taloudellisesti selviytyä.
Siksi, arvoisa puhemies, on tärkeää, että tänäkin iltana käsittelemme eduskunnassa maanpuolustuksellisia tarpeita, Suomen turvallisuuden vahvistamista sitä kautta, että venäläisten kiinteistöomistuksia Suomessa suitsitaan. Tämä on tärkeää lainsäädäntöä, ja kiitän puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Antti Häkkästä siitä työstä, jota valiokunta on tässä asiassa tehnyt.
Mutta, arvoisa puhemies, tietysti valiokunta on voinut toimia vain sen pohjalta, mitä hallitus on esityksenä tuonut, ja valitettavasti tämäkin tuiki tärkeä lainsäädäntö on jäänyt vaillinaiseksi sillä tavoin, että maanvuokraukseen, yritysjärjestelyihin, asuntojen vuokraukseen liittyviä kysymyksiä jää edelleen avoimiksi. Myös esimerkiksi kaksoiskansalaisuuksiin liittyvä problematiikka on ratkaisematta, ja lainsäädännössämme on monenlaisia akuutteja, tässä ajassa korostuvia turvallisuuspuutteita, joihin pitäisi löytää kestäviä ratkaisuja.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, olen hyvin pettynyt siihen, että kun pääministerikin lupasi aiemmin, että myös oppositiota tullaan kutsumaan mukaan parlamentaariseen työskentelyyn nyt tässä loppusyksyn mittaan, alkutalven aikana, jotta näihin kysymyksiin, jotka ovat nyt ajankohtaisia, voidaan koko eduskunnan yhteistä kantaa hakea ja edistää näitä tuiki tärkeitä lainsäädäntöhankkeita niin, että valmistuessaan niitä voitaisiin säätää voimaan jopa eduskunnan vaalitauon aikana tai myös siinä tilanteessa, kun vaalien jälkeen maahan muodostetaan uutta hallitusta — ei voi olla niin, että esimerkiksi vaalirytmi katkaisee tätä turvallisuuden parantamiseksi tehtävää työtä — niin valitettavasti tämä pääministerin koolle kutsuma parlamentaarinen työskentely oli lähinnä tällainen infotilaisuus tästä sinänsä myös tärkeästä rajaesteen rakentamisesta, mutta oppositio olisi nimenomaan varmasti halunnut tämmöistä laajempaa yhteistä työtä. Mielestäni tulee jatkaa nyt senkaltaista työskentelyä, jolla kevään aikana laadittiin Nato-selonteko, jonka pohjalta Suomi on nyt yhteisen puolustusliiton jäseneksi hakeutumassa, jonka pohjalta valmiuslakia pystyttiin kiireellisenä päivittämään, jonka pohjalta rajalakiin saatiin Suomen turvallisuutta lisäävät muutokset. Nämä olivat todella tärkeitä, ja tässä parlamentaarinen työskentely osoitti voimansa, ja tämänkaltaista työskentelyä tulisi jatkaa ja olisi tullut jatkaa jo aiemmin, jotta asiat etenevät kuten pitää ja turvallisuutta pystytään yhdessä voimakkaasti lisäämään.
Arvoisa puhemies! Otan tämän asian käsittelyn yhteydessä esille vielä yhden näkökulman: Venäjä ja Kiina ovat erittäin kiinnostuneita arktisista alueista, ja Suomi täällä arktisella alueella on tietysti monella tapaa tämän kiinnostuksen keskiössä. Tässäkin mielessä nämä tämänkin hyvän lakihankkeen jälkeen lainsäädäntöömme jäävät puutteet näistä vaikkapa maanvuokraukseen, yritysjärjestelyihin ja asuntojen vuokraukseen liittyvistä asioista ovat meillä erittäin herkkiä kysymyksiä. Ne eivät siis koske ainoastaan Venäjän intressiä tällä alueella vaan myös muiden kolmansien maiden intressejä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-08T19:36:45,2022-12-08T19:41:14,Hyväksytty,1.1
2022_136_227,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_228,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kannatettava, ja edustajakollegat ovat jo edellä perustelleet tätä esitystä ansiokkaasti ja myös nostaneet esiin jatkovalmistelun tarpeen ja muun muassa tämän vastavuoroisuusperiaatteen selvittämisen tarpeen.
Edustaja Häkkänen tässä ihan esittelypuheenvuorossaan nosti esiin myös sen, että tämä kiinteistöpuoli, kiinteä omaisuus, on yksi sektori, mitä pitää tarkastella, mutta Suomen kansallisen edun ja turvallisuuden vaalimiseksi on myös paljon muita, joita pitää vielä tarkastella, ja yksi asia on teknologia. Siinä haasteena on se, että teknologia on hyvin heterogeenistä, erilaisia toimijoita ja informaatiota tuottavia tahoja on varsin paljon, ja se tekee tästä haastavaa.
Mutta se, mikä pitäisi laittaa ensin kuntoon, jotta tätä kenttää pystyttäisiin hallitsemaan paremmin, on Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan johtaminen, mikä on tällä hetkellä hyvin hajanaista. Ajattelen, että jos tämä tki-koordinointi saataisiin aluksi kuntoon, niin yksi positiivinen sivuvaikutus tästä tältä osin olisi myös tämä kansallisen edun ja turvallisuuden vaaliminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-08T19:41:16,2022-12-08T19:42:48,Hyväksytty,1.1
2022_136_229,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_230,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain muuttamisesta, ja näillä kaikilla tavoitteena on, että kiristetään EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien toimijoiden valtion alueelta hankittavien maiden ostoa.
Mielestäni tämä on tarpeellinen sillä tavalla, että meidän pitää kansallisen turvallisuuden edun nimissä vaalia niitä alueita, jotka meidän kriittisen infran alueiden lähellä ovat. Tämä on ollut meillä valiokunnassa, ja tämä on laki parempaan suuntaan, ja tässä ruuvataan lakia kireämmäksi siten, että esimerkiksi tällä hetkellä venäläinen toimija tai henkilö ei pysty maata hankkimaan ilman, että pohditaan, onko se kansallista turvallisuutta vaarantavaa.
Tässä on ongelmia siinä, että voidaan periaatteessa toimia jonkun bulvaanin kautta tai vuokrata kiinteistöä tai yhtiöiden ja yrityskauppojen kautta saada hallintaoikeus johonkin kiinteistöön, käytännössä maa-alueeseen. Tässä hyvin usein on noussut esille: esimerkiksi joku aika sitten kerrottiin tapauksesta, että oli tämmöinen kaivosalueen varaus jo ulkomailla myynnissä niin että tavallansa sitä kautta saataisiin oikeus nostaa jotain malmia — taitaa olla nimeltään kaivosvaraus, mitä myytiin jossakin ulkomailla. Tämä on sillä tavalla huolestuttavaa, ja itse olen yrittänyt nostaa esille sitä, että myöskin tuulivoima-alueet ovat ihan yhtä kriittistä infraa ja niiden kautta saadaan isoja maa-alueita hallintaan ja vaarana on, että kun Suomessa on siihen omia toimijoita, jotka ovat tehneet aluevarauksia ja luvituksia ja muita, niin sitten hyvin usein, kun se on saatu luvitettua, se saatetaan myydä siinä vaiheessa tai sitten myydä siinä vaiheessa, kun se on rakennettuna. Elikkä näihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota erittäin paljon.
Sitten täältä otan esille: ”Kansallista turvallisuutta voivat uhata myös kriittisen infrastruktuurin ja maa-alueiden omistussuhteisiin liittyvä hyväksikäyttö Suomea ja sen kansalaisia vastaan kriisitilanteessa. Lisäksi digitalisaatioon liittyvä tiedon avoimuus voi aiheuttaa yllättäviäkin negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnalle, jos esimerkiksi maanpuolustukseen liittyviä tietoja tätä kautta päätyy kaikkien saataville.” Tämä on semmoinen asia, mihinkä pitäisi jatkossa kiinnittää erittäin paljon huomiota.
Sitten täällä on pikkusen haasteellinen kohta tästä etuosto-oikeudesta — kuten edustaja Heinonen mainitsi — johon valiokuntakin on kuitenkin suopunut, koska tämä nyt aikaisempaa lakia jo kiristää: ”Tarkennus säätää soveltamisalaksi 1 000 metriä on perusteltu. Muutoksella tehdään lain tulkinnasta suoraviivaisempaa ja ennakoitavampaa sekä lain soveltajan että kiinteistön hankinnan osapuolten kannalta. Valiokunta huomauttaa, että merkittävästi suurempi soveltamisala kuin 1 000 metriä vaikeuttaisi Suomessa tehtäviä kiinteistökauppoja.” Me käytiin valiokunnassa tästä keskustelua, ja niin kuin edustaja Heinonen totesi, tämän osalta me varmasti joudumme tätä lakia vielä ruuvaamaan kireämmälle.
Luen eri kohdasta: ”Valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistön kaupassa, jos kiinteistön hankkiminen on tarpeen maanpuolustuksen, rajavalvonnan tai rajaturvallisuuden varmistamiseksi taikka alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen takia.” Elikkä tätä koskee se 1 000 metrin raja, ja tämä liittyy etuosto-oikeudesta annettuun lakiin. Kuitenkin lupalain puolella on sitten semmoinen, että EU- ja Eta-alueen ulkopuoliset toimijat kauempanakin kuin tästä 1 000 metrin rajasta tarvitsevat luvan siihen, että he voivat ostaa maata. On hyvin vähän annettu kielteisiä päätöksiä tästä luvasta, mutta myös jo sillä, että lupalaissa on tämmöinen mahdollisuus, on semmoinen ennakoiva vaikutus.
Nämä molemmat ovat semmoisia lakeja, että katson, että niihin tulee palata. Tällä hetkellä naapurimaassamme riehuva sota kyllä antaa semmoisen signaalin, että meidän pitää olla erittäin tarkkoja, ja mielestäni kaikkiin näihin kauppoihin pitää vakavasti suhtautua niin, että onko näissä jotakin vaaraa meidän kansalliselle turvallisuudelle, ja meidän Puolustusvoimien näkökulmasta tulee aina miettiä, [Puhemies koputtaa] onko näissä joku uhkan mahdollisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-08T19:42:49,2022-12-08T19:50:05,Hyväksytty,1.1
2022_136_231,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_232,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä laki varmaan sinänsä on hyvä, mutta jos ajatellaan sisäistä turvallisuutta, niin varmaan yksi tärkeä kontrollointikohde tulevaisuudessa on se, miten näitä kiinteistöjä käytetään ja kuka näitä kiinteistöjä käyttää. Tässä on mainittu bulvaanit, tässä on mainittu vuokrausmenettely ja muu, ja ainakin itse olen saanut kansalaisilta sähköpostia, että kun joku kiinteistö on jonkun kriittisen alueen lähellä, niin kuka sen omistaa ja mitä toimintaa siellä on.
Kaikkiin näihin pitää pikkuhiljaa — ainakin, kun kansalaiset ottavat yhteyttä — suhtautua vakavasti ja katsoa, mitä toimintoja siellä on ja mikä sen tarkoitus on, ja tähän täytyy olla meidän Suomen turvallisuusviranomaisilla mahdollisuus. Jos sitä ei ole, niin sitä pitää parantaa, koska viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa, ja sitä aikaisemminkin, ovat osoittaneet, että joillakin voi olla vihamielisiä tarkoituksia ja se tapahtuu nimenomaan soluttautumalla. Sen takia on hyvä, että eduskunnassa tiukennetaan EU:n ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien henkilöitten ostomahdollisuutta. Meillä on etuosto-oikeus ja niin pois päin, kilometrirajat, mutta se ei poista sitä käyttötarkoitusta, joka täytyy tapauskohtaisesti pystyä selvittämään.
 Täytyy entistä tarkemmin sisäisessä turvallisuudessa suhtautua sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen että näihin ilmiöihin, jotka uhkaavat meidän infraa tai jotakin muuta. Se esimerkki, mikä ulkomailta tulee, pitää nyt ottaa vakavasti myös Suomessa.
Arvoisa puhemies! Näillä ajatuksilla tämä laki varmaan ei jää viimeiseksi, kun me parannamme sisäistä turvallisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-08T19:50:06,2022-12-08T19:51:50,Hyväksytty,1.1
2022_136_233,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Kiitos. — Ja edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_234,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tässä on tämä etäisyyskysymys, jonka itsekin nostin esille, aiheuttanut keskustelua. Jonkin verran olen itse pohtinut valiokunnan kuulemisten ulkopuolella sitä ja myös käynyt keskustelua siitä, mitä vaikutusta sillä olisi. Tässä edustaja Mäenpää toi myös esille sitä kilometrimäärää ja toisaalta sen vaikeutta, jos se on enempi kuin tuo yksi kilometri. Kyllä asiantuntijat tietysti sitä toivat esille, käytetäänkö sitä itse kiinteistöä siihen rikolliseen toimintaan tai johonkin muuhun tämäntyyppiseen turvallisuutta uhkaavaan toimintaan, ja se on oma kysymyksensä. Toisaalta sitten se, millä tavalla esimerkiksi jotain dronea taikka tämäntyyppistä voidaan lennättää, tapahtuu yleensä muualta kuin näiden kiinteistöjen alueelta. 
Mutta yksi sellainen, jonka itse olen aiemminkin tässä salissa esille nostanut, on se, että kyllä silloin täytyy hälytyskellojen soida, jos meillä on tilanne, että venäläinen oligarkki haluaa ostaa ränsistyneen, asuinkelvottoman talon läheltä meidän varuskunta-alueita tai lentokenttien laskeutumisalueita tai jotain muuta. Tämäntyyppiset ovat niitä tilanteita, joissa tietysti miettii, mihin niitä käytetään. Ja on tietysti hyvä ottaa opiksi myös siitä, mitä Ukrainassa tapahtui esimerkiksi ennen sitä, kun Venäjä sinne hyökkäsi. Mitä siellä ne ”ihan tavalliset” venäläiset tekivät. He tekivät merkkauksia pientä korvausta vastaan, merkkasivat näitä kohteita, joita todennäköisesti tällä hetkellä käytetään pommitusten ja ohjusiskujen kohteina, eli infrahankkeita, erilaisia tämäntyyppisiä paikkoja. Eli tällä alalla ja tässä kokonaisuudessa on paljon erilaisia lähestymiskulmia, ja nämä maaomistukset ja kiinteistöt ovat ainoastaan yksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-08T19:51:50,2022-12-08T19:54:04,Hyväksytty,1.1
2022_136_235,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Edustaja Häkkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_236,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tietyt maat käyttävät kaikkia laaja-alaisen vaikuttamisen keinoja horjuttaakseen demokraattisia maita, ja tämän totuuden kanssa pitää varmaan elää lähivuosikymmenet — Venäjä, Kiina, Iran ja tietyt muut maat. Tämän takia kaikki yhteiskunnan sektorit pitää peilata jatkossa kansallisen turvallisuuden näkökulman kautta, ja se edellyttää myös eduskunnassa ja valtionhallinnossa ministeriöiden kesken paljon parempaa vuoropuhelua kokonaisturvallisuuden kannalta. Ei voi olla niin, että rajaliikennettä katsotaan vain vaikka viisumipolitiikan näkökulmasta. Se liittyy myös kansalliseen turvallisuuteen, mitä väkeä maahan tulee, kuinka paljon, pystytäänkö sitä kontrolloimaan. Eikä ole pelkästään Maanmittauslaitoksen asia laskea kiinteistökauppoja, vaan sekin voi liittyä kansalliseen turvallisuuteen, omistaako vaikka venäläinen oligarkki tietyiltä keskeisiltä paikoilta kiinteistöjä. Se on turvallisuuspolitiikkaa — samoin energia, tietoverkkojen omistaminen, teknologian tai tiettyjen kriittisten raaka-aineiden ja mineraalien omistaminen, niin kuin EU-komissio on tämän hankkeen nyt käynnistänyt. Nyt on havahduttu siihen, että Euroopalla ja myös Suomella pitää olla tiettyä omavaraisuutta kriisien varalle. 
Tässä asiassa on Suomessa myös oltu ulko- ja turvallisuuspolitiikassa pikkuisen naiiveja, ja nyt tätä linjaa ryhdytään korjaamaan. Tämä kiinteistölaki on tässä hyvä ensimmäinen askel, ja ensi vaalikaudelle jää aika paljon tehtävää. Yksi iso asia olisi se, että muutettaisiin myös meidän päätöksentekorakenteita jonkin verran enemmän kokonaisturvallisuutta suosiviksi ja perustettaisiin tällainen kansallinen turvallisuusneuvosto, jossa pystyttäisiin läpipeilaamaan eri ministeriöiden hallinnonalojen kanssa sitä, syntyykö turvallisuusuhkaa, jos vaikka yrityskauppa tehdään jostain satamaostosta. Tällä hetkellähän vain TEMin yrityskauppaosasto katsoo sen asian, että jess, tehdään kauppaa, mutta siellä pitäisi olla myös turvallisuusaspekti mukana. Nämä muutokset täytyy ensi vaalikaudella pistää kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-12-08T19:54:04,2022-12-08T19:56:34,Hyväksytty,1.1
2022_136_237,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_136_238,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä ollaan jälleen kerran varsin tärkeän asian äärellä, joka liittyy olennaisesti meidän kokonaisturvallisuuteen. Toisin ehkä tämmöisen yhden esimerkkitapauksen tällaisista kiinteistöomistuksista, jotka ovat merkillisen lähellä meidän ihan oikeasti strategisia pisteitä ja toimipaikkoja.
Satun asumaan semmoisella alueella, jossa on yksi tämän maan lennostotukikohdista, ja poliisityön ohessa ollaan käyty hyvin usein tällä alueella. Kun tämä on myöskin varuskunta-aluetta, jossa on ampumaratoja ja harjoittelualueita, niin on käyty siellä harjoittelemassa niin ampumista kuin myöskin taktiikkarasteja. Kun tälle alueelle mennään, niin siinä hyvin usein ajetaan sitten erään talon ohi, joka sattuu olemaan venäläisomistuksessa, ja se on herättänyt aina suorastaan pientä huvittuneisuutta, että tämmöisellä alueella voi olla venäläisomistuksessa oleva talo. Sieltä kyllä pystyy tekemään kaikennäköisiä havaintoja niin poliisin toimintaan kuin ihan sotilastoimintaankin liittyen. Se on yksi esimerkki siitä, miten me ollaan oltu niin sinisilmäisiä hyvinkin pitkään näissä asioissa ja kuinka voi olla mahdollista se, että tämmöinen valtiollinen toimija on kaikessa rauhassa voinut ulottaa lonkeronsa meidän yhteiskuntaan ja hyvinkin kriittisiin paikkoihin.
Nyt kun me lähdetään tässä todella pitkältä takamatkalta tätä kuromaan, niin se matka on kyllä todella pitkä. Esimerkiksi Ruotsistakin ollaan nyt saatu hyviä esimerkkejä huonossa mielessä, mitenkä esimerkiksi vakoilutoimintaa on juurrutettu sinne jo vuosikymmenien ajan, ja näinhän sitä on tapahtunut myöskin Suomessa. Tietyllä tavalla on todellakin viimeisiä hetkiä ruveta tälle asialle tekemään jotakin, ja tässä pitää edetä hyvin määrätietoisesti, kun nyt sitten ruvetaan näin toimimaan, mutta olisi pitänyt toimia hyvinkin paljon aikaisemmin eikä vasta nyt, niin että kyllä se vaikeata tulee olemaan ja meillä on paljon töitä tehtävänä tässä asiassa. Mutta on hyvä, että toimitaan edes nyt. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+19.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-08T19:56:36,2022-12-08T19:58:59,Hyväksytty,1.1
2022_136_239,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 30/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 20. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 30/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+20.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_240,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maa-asemista ja eräistä tutkista sekä avaruustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 113/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä kohdassa keskustelimme juuri siitä, miten kaikki yhteiskunnan sektorit pitää peilata läpi kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, ja tässä on itse asiassa yksi semmoinen sektori. Hallituksen esitys käsittelee siis maa-asemia ja tutkatoimintaa sekä avaruustoimintaa, millä tässä tarkoitetaan satelliittien kaukokartoitusta eli kiertoradalla olevien satelliittien maan päälle tapahtuvaa kuvantamistoimintaa. Tällä teknologiasektorilla on itse asiassa tapahtunut hyvinkin paljon, eli voidaan puhua ihan uudenlaisesta toimintatavasta, joka haastaa — yksittäiset toimijatkin haastavat — kalliimmat ja jäykemmät valtiolliset satelliittihankkeet. Tällaisella kaukokartoituksella on sotilaallisia käyttökohteita, ja sillä on myös hyvin mielenkiintoisia ja, sanoisin, arvokkaita siviilikäyttökohteita, mutta on selvää, että tällaisessa toiminnassa kontrollia täytyy kehittää, sen luvanvaraisuutta, raportointia, ja vaalia sitä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset edut ja myös kansallinen turvallisuus tulee otettua huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+20.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-08T19:59:25,2022-12-08T20:00:56,Hyväksytty,1.1
2022_136_241,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 34/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 21. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+21.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_136_242,136/2022,2022-12-08,15.59,20.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksesta vuosina 2024–2030>>>Hallituksen esitys  HE 211/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yhä nopeammin kehittyvä, kansainvälisesti hajautunut ja laajeneva toimintakenttä tekee tieteen ja teknologian kehityksen seuraamisesta ja ennakoinnista vaikeaa. Tekoälyn ja kvanttitietokoneiden kaltaiset teknologiat voivat mahdollistaa täysin uudentyyppisiä, ylivertaisia toimintatapoja. Kehitys korostaa entisestään verkostomaista yhteistyötä, jossa jonkin merkittävän teknologisen osa-alueen hallinta on pääsylippu yhteistyöhankkeisiin. Toisaalta yksittäinen huipputason toimija saattaa kyetä haastamaan jopa kokonaisen toimialan tai valtion. Tällaisia esimerkkejä yksittäisistä toimijoista, yrityksistä, löytyy ulkomailta ja myös Suomesta eri teknologia-aloilta. 
Koska tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, tki:llä, on ratkaiseva merkitys tulevaisuuden elinkeinoelämän uudistumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa, osaaminen tulee nähdä strategisena resurssina. Kuluvalla eduskuntakaudella huomio on ollut tässä nyt käsittelyssä olevassa parlamentaarisessa yhteistyössä laaditussa tki-rahoituksen suunnitelmassa, jonka mukaisesti Suomen tavoitteena on nostaa tki-toiminnan menot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta nykyisestä 2,9 prosentista vuoteen 2030 mennessä. Laki määrittäisi valtion vuotuisen tki-menojen tason tavalla, jossa julkisen sektorin osuus olisi kolmasosa ja yksityisen sektorin kaksi kolmasosaa.
Arvoisa puhemies! Parlamentaarinen sitoutuminen riittävään ja vakaaseen tutkimustoiminnan rahoitukseen on tärkeää. Silti samalla on huomattava, että tutkimus- ja innovaatiopolitiikan johtaminen ei vastaa nykyhaasteisiin, joissa kokonaisuuden hallitsemiseen tarvitaan nykyistä päämäärätietoisempaa yhteistyötä. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva tki-rahoituslaki ei puutu tähän asiaan.
Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan johtaminen on hajanaista. Erilaiset toimet ja niiden rahoitus jakautuvat eri hallinnonaloille. Keskusteluyhteydet ovat ajoittaisia ja tapauskohtaisia, ja vuoropuhelua käydään pitkälti valmistelijatasolla. Samalla päätöksentekoa varten informaatiota tuottavien tahojen joukko on moninaistunut. Vaikka päätöksiä niin kutsutuista voittavista ratkaisuista ei pidä tehdä poliittisesti, heikko koordinaatio kuitenkin hankaloittaa tavoitteiden saavuttamista.
Sääntelyn on pysyttävä kehityksen mukana sekä mahdollistettava uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja. Kriittinen osaaminen on enenevissä määrin myös huoltovarmuuskysymys. Sekä soveltavaa tutkimusta että perustutkimusta — ja koulutusta yleensäkin — on edistettävä pitkäjänteisesti. Jotta haasteisiin pystytään vastaamaan, tieteen ja teknologian rooli on profiloitava vahvemmin ja näkyvämmin osaksi valtioneuvoston päätöksentekoa ja hallinnonalojen yhteistä, systemaattista valmistelua.
Mallia tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi voi ottaa Britanniasta, jossa pääministerillä ja hallituksella on nimetty tiedeneuvonantaja, ’government chief scientific adviser’. Neuvonantaja osallistuu pääministerin ja hallituksen tieteelliseen neuvonantoon päivänpoliittisissa kysymyksissä sekä koordinoivaan ja strategiseen työhön. Korkean profiilin meritoitunut tiedetaustainen neuvonantaja antaa kasvot tieteelliselle keskustelulle ja tieteen roolille päätöksenteossa. Neuvonantajan tarkoitus on tuoda tieteellinen näkökulma päätöksentekoon oikea-aikaisesti. Uskottavuuden vuoksi neuvonantajan on oltava riippumaton ja monipuolinen tiedemaailman edustaja, joka samalla ymmärtää poliittiset prosessit ja realiteetit. 
Tässä samassa yhteydessä olisi syytä vahvistaa merkittävästi jo olemassa olevaa valtioneuvoston tutkimus- ja innovaationeuvostoa, niin kutsuttua TINiä, joka on jäänyt taka-alalle valtioneuvoston työskentelyssä ja käytännössä täysin pimentoon julkisuudessa. Tämä palvelisi jatkossa keskeisenä yhteensovittavana organisaationa.
Arvoisa puhemies! Tässä on samalla evästykseni seuraavalle hallitukselle tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_136+2022+21.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-08T20:01:18,2022-12-08T20:06:14,Hyväksytty,1.1
2022_137_1,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa>>>Välikysymys  VK 5/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Sari Essayahin ym. välikysymyksestä VK 5/2022 vp suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa. Keskustelu asiasta päättyi 7.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sari Essayah Ritva Elomaan kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A), ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_2,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 18/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 18/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_3,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 18/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen ehdotuksen, että lakiehdotus hyväksytään muutoin mietinnön mukaisena paitsi että tämä kyseinen 145 a § poistetaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+4.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,,,,
2022_137_4,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 209/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 18/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Sirénin tekemää ehdotusta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,,,,
2022_137_5,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Sebastian Tynkkysen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_6,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 174/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 25/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_7,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Sebastian Tynkkysen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset perusteluja koskevan ehdotuksen ja lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_8,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 252/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 27/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä perusteluja koskevasta ehdotuksesta ja lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_9,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ilmastolain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 239/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 15/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sebastian Tynkkynen Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_10,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sebastian Tynkkynen Mari Rantasen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset neljä lausumaehdotusta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_11,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 106/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 18/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_12,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Terhi Koulumies Timo Heinosen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_13,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 102/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 32/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_14,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Terhi Koulumies Timo Heinosen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_15,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 245/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 33/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_137_16,137/2022,2022-12-09,13.00,13.15,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sairausvakuutuslain 2 ja 3 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 237/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 34/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 8.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Terhi Koulumies Mari Rantasen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_137+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_1,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Riikka Purra ja 80 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 6/2022 vp. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_2,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Sarkkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_3,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää eduskunnalle lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamista siten, että mahdollistettaisiin biologisten lääkkeiden lääkevaihto apteekeissa sekä sellaisten viitehintaryhmien muodostaminen, joihin sisältyisi alkuperäisiä biologisia lääkkeitä ja biosimilaareja. Ehdotettujen lakimuutosehdotusten on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2024. Esitys on osa samaa toimenpidekokonaisuutta kuin hallituksen esitys eduskunnalle lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevaksi lainsäädännöksi eli HE 245. Esitykset liittyvät hallitusohjelmakirjaukseen lääkehuollon kokonaisuuden uudistamisesta, jonka tavoitteena on lääkehuollon kustannustehokkuuden parantaminen varmistaen lääkitysturvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus. Vähentämällä valtion lääkekorvausmenoja mahdollistetaan osaltaan valtionrahoitus vanhuspalvelujen lisäresursoinnille.
Biologiset lääkkeet ovat hinnaltaan verrattain korkeita. Biologisten lääkkeiden osuus lääkkeiden kokonaismyynnistä on ollut viime vuosina kasvussa. Merkittävä osa avohuollon reseptilääkkeiden kustannuksista tulee jo biologisista lääkkeistä. Biologisiin lääkkeisiin sisältyy merkittävä kustannustehokkuuspotentiaali. Esityksen tavoitteena on alentaa kustannuksia hyödyntämällä hintakilpailua biologisten lääkkeiden välillä. Kemiallisten lääkkeiden vuonna 2003 alkaneen apteekkivaihdon ja 2009 aloitetun viitehintajärjestelmän kokemusten perusteella voidaan arvioida, että lääkkeiden apteekkivaihto on tehokas tapa edistää hintakilpailua, mikä alentaa lääkkeiden tukkuhintoja. Vaikka kemialliset lääkkeet eroavat biologista lääkkeistä, voidaan kokemusten perusteella todeta, että lainsäädännöllä on syytä mahdollistaa lääkeyritysten välinen kilpailu siinä määrin kuin se on mahdollista lääkitysturvallisuus huomioiden. Tässä hallituksen esityksessä ja esityksessä HE 245 ehdotettujen, biologisiin lääkkeisiin liittyvien toimenpiteiden arvioidaan vähentävän valtion lääkekorvausmenoja vuodesta 2024 alkaen yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Toimenpiteiden myötä myös lääkkeen käyttäjien lääkekustannukset alentuisivat.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan, että biologiset lääkkeet ja biosimilaarit sisällytettäisiin apteekkivaihtoon vuoden 24 alusta alkaen. Insuliinivalmisteiden osalta ehdotettaisiin kuitenkin, että ne otettaisiin vaihdon piiriin vaiheittaisesti kahden vuoden siirtymäajan puitteissa. Biosimilaarilla tarkoitetaan biologista lääkettä, joka on kehitetty samankaltaiseksi ja vertailukelpoiseksi alkuperäisen biologisen lääkkeen kanssa. Hakiessaan myyntilupaa biosimilaarille hakijan on osoitettava vertailututkimuksen avulla biosimilaarin vertailukelpoisuus viitevalmisteeseen. Biosimilaarit ovat yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita kuin niiden viitevalmisteet. Biosimilaarien ja alkuperäisvalmisteen välillä esiintyy aina pieniä eroavaisuuksia — ne vastaavat kuitenkin eroavaisuuksia, joita esiintyy alkuperäisen biologisen lääkkeen tuotantoerien välillä.
Biologinen lääke voitaisiin jatkossa vaihtaa apteekissa vaihtokelpoiseen biologiseen lääkkeeseen kuuden kuukauden välein. Vaihto voitaisiin tehdä silloin, kun kyse on ensimmäisestä lääkemääräykseen perustuvasta toimituksesta tai silloin, kun lääkkeen käyttäjä on käyttänyt kuuden kuukauden ajan samaa biologista lääkettä tai biosimilaaria tai edellisestä toimituksesta on kulunut kuusi kuukautta. Apteekin olisi toimitettava asiakkaalle aina puolen vuoden ajan samaa biologista lääkevalmistetta. Apteekkivaihto koskisi lähtökohtaisesti kaikkia biologisia lääkkeitä, jotka täyttävät erikseen säädettävät vaihtokelpoisuuskriteerit. Biologiset lääkkeet tai biosimilaarit katsottaisiin keskenään vaihtokelpoisiksi, jos niissä olisi yhtä suuri määrä samaa vaikuttavaa ainetta tai saman vaikuttavan aineen eri versiota ja ne olisivat biologisesti ja hoidollisesti samanarvoisia. Lisäksi niiden antolaitteiden on oltava siinä määrin samankaltaisia, että vaihto voitaisiin toteuttaa turvallisesti apteekin farmaseuttisen henkilökunnan annettua lääkkeen käyttäjälle asianmukaisen laiteneuvonnan.
Biologisten lääkkeiden apteekkivaihdossa lääkitys- ja potilasturvallisuus varmistetaan samalla tavoin kuin tähänkin asti lääkevaihtoa toteutettaessa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toimivaltaisena lääketurvallisuusviranomaisena arvioi lääkevalmistekohtaisesti vaihtokelpoisuuskriteerien täyttymisen. Lisäksi lääkitys- ja potilasturvallisuudesta varmistutaan siten, että hoitava lääkäri vastaa potilaan lääkehoidon kokonaisarvioinnista ja mahdollisen vaihtokiellon tarpeen arvioinnista. Vaihtokielto voidaan määrätä lääketieteellisin tai hoidollisin perustein. Hoidollinen peruste voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos lääkärillä on perusteltua syytä epäillä, että vaihdosta aiheutuu ongelmia hoidolle esimerkiksi potilaan korkean iän tai muun hoidollisen syyn vuoksi.
Apteekki huolehtii lääkkeen toimittamisen yhteydessä lääke- ja annoslaiteneuvonnasta. Jos neuvontatilanteessa kävisi ilmi, ettei lääkkeen käyttäjä kykene käyttämään uutta antolaitetta oikealla tavalla, on apteekista oltava yhteydessä lääkkeen määrääjään vaihtokiellon lisäämiseksi. Lääkelaissa säädettäisiin erikseen siitä, että kun apteekki vaihtaa biologisen lääkkeen tai biosimilaarin, ostajalle olisi annettava lääke- ja laiteneuvontaa. Tämä erityinen neuvontavelvoite täydentäisi apteekkien yleistä neuvontavelvollisuutta. Pistostekniikan opastuksesta vastaisi jatkossakin terveydenhuolto, eikä toimijoiden rooleihin tulisi tältä osin muutosta.
Arvoisa puhemies! Apteekkivaihtoa sovellettaisiin vuodesta 23 alkaen annettuihin tai uudistettuihin biologisten lääkkeiden lääkemääräyksiin. Ehdotetaan, että vuodesta 24 alkaen viitehintajärjestelmään voitaisiin muodostaa sellaisia biologisten lääkkeiden viitehintaryhmiä, joissa samaan ryhmään voisi kuulua alkuperäistä biologista lääkettä ja niiden kanssa vaihtokelpoisia biosimilaarivalmisteita. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran määriteltäessä 1. huhtikuuta voimaantulevia viitehintaryhmiä. Lääkevalmisteiden viitehintaryhmä voitaisiin muodostaa korvattavista, keskenään vaihtokelpoisista, myyntiluvallisista lääkevalmisteista myös silloin, kun muodostettavaan viitehintaryhmään sisältyy vähintään kaksi kaupan olevaa korvattavaa lääkevalmistetta, joista vähintään toinen on biosimilaarivalmiste. Vaihtokelpoisuus pohjautuu Fimean lääkelain nojalla tekemään arvioon keskenään vaihtokelpoisista biologisista lääkkeistä.
Sairausvakuutuslaissa huomioitaisiin myös, että vaihtokelpoiset biologiset lääkkeet sisältävät saman vaikuttavan lääkeaineen eri versioita. Biosimilaarit säilyisivät kohtuullisen tukkuhinnan vahvistusmenettelyn piirissä, ja niitä koskisi hintailmoitusmenettely. Sairausvakuutuslaissa ehdotetaan lisäksi säädettävän, että lääkkeen käyttäjälle maksettaisiin korvaus biologisesta lääkevalmisteesta perityn hinnan perusteella silloin, jos kyseessä on viitehintaryhmään sisältyvä biologinen lääke tai biosimilaari, joka toimitetaan apteekkivaihtoa koskevan lääkelain säännöksen mukaisesti. Tämä tarkoittaisi sitä, ettei asiakkaalle aiheutuisi ylimääräisiä kustannuksia, vaikka biologisen lääkkeen apteekkivaihtoa ei tehtäisi jokaisella kerralla, kun asiakas asioi apteekissa.
Arvoisa puhemies! Esitykseen tehtiin lausuntopalautteen pohjalta muutoksia, joista merkittävin koski biologisten lääkkeiden vaihtoväliä, joka pidennettiin lausuntopalautteen pohjalta kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Lisäksi insuliinivalmisteiden vaihdon piiriin tulemiselle lisättiin vaiheittainen kahden vuoden siirtymäaika. Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto rajattiin lisäksi koskemaan vasta vuonna 23 tai sen jälkeen myönnettyjä reseptejä. Näiden lisäksi lausuntopalautteen pohjalta esitykseen tehtiin eräitä muita täsmennyksiä ja muutoksia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-12T12:12:53,2022-12-12T12:20:26,Hyväksytty,1.1
2022_138_4,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Edustaja Myllykoski, poissa. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_5,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, hyvä ministeri ja edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos ministeri Sarkkiselle varsin perusteellisesta ja hyvästä esityksen esittelystä. Tässä on kyse siis apteekin lääkevaihdosta, ja tavoitteena on parantaa lääkehuollon kustannustehokkuutta varmistaen kuitenkin lääketurvallisuus ja neuvonta sekä palveluiden sujuvuus, saatavuus ja saavutettavuus.
Itse nostin tämän kyseisen lainsäädäntökokonaisuuden valmistelun aikana kirjallisella kysymyksellä esille insuliinikysymyksen, josta minuun oltiin yhteydessä. Insuliinia ja insuliinijohdoksia käyttäviä henkilöitä oli Kelan vuoden 2021 lääketoimitustilastojen mukaan hieman yli 130 000, ja Diabetesliittohan antoi sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta, jolla lääkelakia ja sairausvakuutuslakia muutettaisiin — eli tämä kyseinen laki, joka nyt meillä on lähetekeskustelussa. Muutoksen myötä biologiset lääkkeet sisällytettäisiin siis viitehintajärjestelmään ja niiden lääkevaihto aloitettaisiin apteekeissa, ja näin ollen myös insuliinivalmisteet tulisi apteekeissa vaihtaa halvempaan valmisteeseen.
Insuliinit ovat erityistä huomiota ja osaamista vaativa lääkeryhmä apteekkivaihdossa, niin kuin ministeri tuossa edellä myös esille toi. Insuliinin virheannosteluun liittyy jopa välitön hengenvaara. Monipistoshoitoiset diabetesta sairastavat potilaat ovat itse asiassa ainoa potilasryhmä, jolla olisi kaksi päivittäin käytössä olevaa biologista lääkettä apteekkivaihdon piirissä. Siinä vaiheessa kun kirjallisen kysymyksen tein, tämä oli vielä siinä muodossa, että vain kolmen kuukauden mittainen vaihtoväli, ja silloin huoli oli, että se olisi liian tiuha. Kiitos ministerille, että lausuntokierroksen jälkeen tämä väli muutettiin kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Pitkäaikaissairas joutuisi tällaisissa tilanteissa totuttelemaan uuden lääkevalmisteen käyttöön, siis jopa kuitenkin tämänkin jälkeen, kaksi kertaa vuodessa — alun perin hallitus suunnitteli, että neljä kertaa vuodessa, ja nyt kaksi kertaa vuodessa tämä vaihto saattaisi tapahtua. Insuliini annostellaan insuliinipumpuilla ja insuliinikynillä. Jos valmiste vaihtuu, vaihtuu myös itse asiassa insuliinikynä, ja vaihdossa tarvitaan aina ammattilaisen ohjausta ja neuvontaa. Hyvä, että tähän kokonaisuuteen tulee nyt tuo kahden vuoden siirtymäaika.
Insuliinien jättäminen ensi vaiheen apteekkivaihdon ulkopuolelle olisi minusta ollut välttämätöntä potilasturvallisuuden takia. Apteekkivaihto tulisi käynnistää hallitusti ja rajatuilla valmisteilla, ja insuliinihoitoiset diabetesta sairastavat ovat suurin potilasryhmä, jota biologisten lääkkeiden apteekkivaihto koskisi. Toivotaan, että tämän kahden vuoden aikana — ymmärsin, että tämä siirtymäaika on nyt näihin lausuntokierroksen jälkeen tulossa — löydetään malli, jolla tämä muutos voidaan tehdä turvallisesti.
Haluan myös kiittää sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkista hänen antamastaan vastauksesta tähän kirjalliseen kysymykseeni 559/2022 vp. Tässä ministeri toteaa, että lausuntopalautteen perusteella tehtävistä muutoksista hallituksen esitykseen, kuten yksittäisten lääkeryhmien poissulkemisesta lääkevaihdosta, ei ole vielä tehty päätöksiä — tämä siis marraskuun 11. päivä tehty vastaus — ja ministeri totesi, että lausuntopalaute käydään läpi huolellisesti ja valmistelussa huomioidaan myös insuliinien apteekkivaihdosta esitettyjä huolia. Hyvä, että näitä huolia on nyt tässä esityksessä esille otettu. 
Toivon kuitenkin, arvoisa puhemies, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä kerran arvioi, onko perusteltua jättää insuliinihoitoa tarvitsevat tähän vaihdon piiriin. Kaksi kertaa vuodessa tapahtuva insuliinin vaihdos on kyllä kohtuuttoman lyhyt aikajänne. Jos sellaiseen sitten halutaan mennä, niin pitäisi mieluumminkin puhua vuosista kuin kuukausista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-12T12:20:30,2022-12-12T12:25:29,Hyväksytty,1.1
2022_138_6,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_7,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Sarkkiselle esittelystä tämän lakiehdotuksen suhteen ja myös edustaja Timo Heinoselle erittäin perusteellisesta puheesta liittyen nimenomaan insuliinituotteiden vaihtoon. Diabetesliittohan on jo alun perin arvostellut tätä lakiesitystä sen valmisteluvaiheessa ja toivonut, että insuliinituotteet jätettäisiin vaihdon piiristä pois ainakin ensi vaiheessa.
Kiitos hallitukselle, että hallituksen esitystä on muokattu alkuperäisestä niin, että aiemmin suunnitellun kolmen kuukauden vaihtovälin sijaan nyt esitetään kuuden kuukauden vaihtoväliä biologisille lääkkeille, mikä nyt on erityisen tärkeää, jos ajatellaan herkkiä insuliinivalmisteita. Tämä apteekkivaihto kuitenkin koskisi hallituksen esityksen mukaan kaikkia biologisia lääkkeitä. Tosin insuliinien osalta tämä vaihto toteutettaisiin vaiheittain.
Ongelmana on kuitenkin se, että potilasturvallisuuden vaarantumisen uhka ei poistu tämän vaiheittaisen insuliinien apteekkivaihdon myötä. Vaikka insuliinien erityisluonne tässä esityksessä onkin tunnistettu, niin esimerkiksi Diabetesliitto pitää näitä muutoksia riittämättöminä. Pelkona on nimenomaan se, että pitkä- ja lyhytvaikutteiset insuliinivalmisteet sekaantuvat, jolloin voi aiheutua välitön vaaratilanne. Se voi aiheuttaa suorastaan hengenvaaran potilaille. Ongelmana on se, että jos nämä lääkkeet toimivat erilaisella tekniikalla, niin varsinkin iäkkäämpien potilaiden voi olla vaikea oppia puolen vuoden välein uusia tekniikoita.
No, on hyvä, että tähän sisältyy lääkärin oikeus kieltää tämä valmisteen vaihto lääketieteellisistä ja hoidollisista syistä, koska tiettyyn lääkkeeseen tottuneen potilaan voi olla yksinkertaisesti vaikea luottaa uuteen lääkkeeseensä ja oppia myöskään uuden lääkkeen käyttöä. Mikäli potilas apteekissa asioidessaan kieltäisi vaihdon toiseen valmisteeseen ilman lääkärin vaihtokieltoa, niin hän sitten joutuisi maksamaan itse hintaeron edullisempaan, vaihtokelpoiseksi katsottuun valmisteeseen.
Todellakin toivon, että sosiaali- ja terveysvaliokunta huolellisesti vielä pohtii näitä näkökohtia ja kuulee myös Diabetesliittoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-12T12:25:31,2022-12-12T12:28:42,Hyväksytty,1.1
2022_138_8,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_9,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä, jota seurasin tuolta etänä. Otan esille muutaman asian, joita tässä ei vielä ole tullut esille.
Tavallaan yhtenä asiana, jota nyt ei tämän lainsäädännön yhteydessä ole käsitelty mutta joka on tuotu esille kuitenkin, on se, että niin sanotusti pistoksen ottamisesta huolehtii terveydenhoito, laitteiden käytön määrittelee Fimea, ja sitten määristä vastaavat apteekit. Olisin kysynyt ministeriltä: koska sen määrän ja piikityksen opettamisen tavallaan pitäisi olla käsi kädessä, niin kuinka se olisi mahdollista teettää sillä lailla, että kun siellä apteekissa kuitenkin kysytään, että onko lääke teille tuttu, onko tämä ottaminen tuttua, niin sitä kynnystä voitaisiin kuitenkin siinä kohtaa vielä alentaa niin, että apteekki pystyisi ohjaamaan myös kliinisesti, jos ei nyt suoraan sitä pistoksen antamista, niin siten, että vielä enemmän tavallaan tuotaisiin elementtejä sinne apteekkiin siitä kokonaisuudesta, kuinka tätä lääkettä otetaan?
Ja sitten tämmöisenä hypoteettisena kysymyksenä: kun koronan aikana saimme huomata, kuinka paljon tuli vastustusta ja erilaista disinformaatiota siitä, minkälaisia ovat tämmöisten proteiinilääkkeiden vaikutukset ja muut, niin ollaanko ministeriössä pohdittu sitä, että nyt varmasti voimme sitten informoida, että tämä on turvallista, ettei synny sellaista markkinointia, jolla koetetaan tämäkin sitten kääntää terveydenhuollon kannalta negatiiviseksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-12T12:28:42,2022-12-12T12:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_138_10,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_11,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Räsänen ja sosiaali‑ ja terveysalan ammattilainen, edustaja Heinonen puhuivat hyvin edellä, ja en lähde näitä samoja asioita toistamaan enää mutta annan kyllä vahvan tukeni tälle ehdotukselle, että Diabetesliittoa kuultaisiin vielä tässä asiassa. Heillä on kumminkin tämän asian kaikki tieto ja taito, eli kuullaan heitä vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-12T12:30:44,2022-12-12T12:31:10,Hyväksytty,1.1
2022_138_12,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_13,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiinnitän vielä huomion siihen, että tämä esitys liittyy siihen hallitusohjelmakirjaukseen, jossa säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta 0,7 ympärivuorokautisen hoivan yksikössä. Eli tässä on nyt yritys kerätä rahoitusta sille, että pystytään tuo vanhustenhoidon tärkeä mitoitus saavuttamaan. Tosin tässä tämän esityksen myötä voidaan arvioida, että taso tulee olemaan korkeintaan sitä 20 miljoonan euron luokkaa vuodessa. Kyllä itselläni on suuri huoli, että tämä rahoitus joka tapauksessa tulee jäämään vajaaksi, ja pidän myös ongelmallisena sitä, että hallitus rahoittaa tätä tavoitetta myös näillä Kela-korvauksien leikkauksilla, jotka entisestään aiheuttavat ruuhkaa julkiseen terveydenhuoltoon. Esimerkiksi fysioterapian Kela-korvaukset lopetetaan kokonaan samoin kuin sitten esimerkiksi silmälääkäri‑ ja gynekologipalveluiden, joita iäkkäämmät ihmiset, pienituloiset, naiset erityisesti tarvitsevat.
Tämä esitys on mielestäni lähtökohtaisesti kannatettava, kunhan huolehditaan siitä, että nämä vaihtokiellot myös oikeasti toimivat lääkärien ohjeistuksen mukaan ja että erityisesti nämä insuliinihoidon herkkyydet tässä yhteydessä huomioidaan.
Ministeri Sarkkinen, kun täällä nyt keskustellaan tästä lääkehuollosta, niin erittäin suuri huoli tällä hetkellä on ylipäänsä lääkkeiden saatavuus, ja siellä on esimerkiksi näitä diabeteslääkkeitä, joiden saatavuudessa on aivan huomattavia ongelmia. Pidän tätä vielä suurempana huolena ja ongelmana esimerkiksi diabetespotilaiden kannalta tällä hetkellä. Nyt tarvittaisiin kiireellisesti kyllä toimia siihen, että Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa emme elä kehitysmaaoloissa vaan että meillä niitä lääkkeitä, joita potilaat tarvitsevat, myös saataisiin käyttöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-12T12:31:10,2022-12-12T12:33:39,Hyväksytty,1.1
2022_138_14,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_15,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lääkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 314/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta. Minusta on tosi tärkeää myös ihmisten huolen vähentämiseksi toistaa sitä viestiä, että biosimilaarit ovat yhtä tehokkaita, turvallisia ja laadukkaita kuin nämä alkuperäisvalmisteetkin, ja meillä on tämä arviointiprosessi, joka sen varmistaa, että näin todella on.
Insuliinin osalta erityistä huolta on liittynyt näihin antolaitteisiin ja pelkoa siitä, että ne menevät sekaisin, jos esimerkiksi molemmat antolaitteet vaihtuvat yhtä aikaa. Potilasturvallisuutta pyritään varmistamaan tässä tulevassa mallissa kolmivaiheisesti. Ensinnäkin Fimea arvioi ensin, että lääke on samanarvoinen, mutta myös, että antolaite on riittävän samankaltainen. Sen jälkeen lääkäri voi määrätä vaihtokiellon lääketieteellisestä tai myös hoidollisesta syystä, jolloin tulee kysymykseen vaikka huoli siitä, pystyykö ihminen opettelemaan uuden antolaitteen käyttöä. Sen lisäksi vielä, kun sitä uutta antolaitetta opastetaan, jos näyttää siltä, että se ihminen ei kykene opettelemaan uutta antolaitetta, apteekin tulee olla yhteydessä lääkkeen määränneeseen lääkäriin, joka tämän vaihtokiellon sitten voi määrätä. Eli kolmivaiheinen potilasturvallisuutta varmistava prosessi on tähän luotu.
Todella, lausuntopalautteen pohjalta näihin huoliin vastaamiseksi, mitä erityisesti Diabetesliitto on nostanut esille, tämä vaihtoväli pidennettiin kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja tuli insuliineille tämä vaiheittainen vaihdon piiriin tuleminen kahden vuoden aikana, ja totta kai sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan täytyy osaltaan sitten arvioida esityksen sisältöä näiltäkin osin.
Mutta sen haluan myös todeta, että vaikka se vaihtoväli on kuusi kuukautta, niin sehän ei tarkoita, että aina kuuden kuukauden välein vaihtuu se valmiste, koska todennäköisesti aika usein silloin seuraavankin kuuden kuukauden kuluttua voi olla se sama valmiste sitä edullisinta. Kun tulee tämä uusi järjestelmä, niin se luo lääkeyrityksille myös insentiivin viedä ne hinnat lähelle pohjahintaa, jotta he säilyttävät markkinaosuutta, eli todennäköisesti niitä vaihtoja ei tule aina kuuden kuukauden välein tapahtumaan. Tietenkin se on mahdollista, jos siellä tosi kova kilpailu koko ajan käy, mutta todennäköisesti ei niin tiheää vaihtoväliä käytännössä tulla näkemään.
Terveydenhuollon ja apteekkien väliseen työnjakoon ei tosiaan tule muutoksia, mutta toki tämä antolaitteiden käytön opastus vaatii myös siellä apteekeissa jonkun verran koulutusta ja ehkä myös lisää työtä.
Totean sitten tästä yleisesti, että nämä biologiset lääkkeet ovat tosiaan kalliita lääkkeitä ja niiden osuus lääkekustannuksista on kasvanut todella paljon ja se tulee todennäköisesti myös kasvamaan jatkossa, joten on tärkeätä, että me hyödynnetään kilpailua siellä, missä sitä on, ja pyritään julkisten varojen kustannustehokkaaseen käyttöön myös lääkekustannuksista puhuttaessa totta kai potilasturvallisuus varmistaen. On todella tärkeää viestiä ihmisille tästä muutoksesta huolellisesti, niin että vaikka muutoksia tulee, huoli olisi mahdollisimman pieni ja potilasturvallisuudesta pyritään kantamaan huolta.
Sitten tästä saatavuudesta totean, että se on tosi tärkeä ja iso keskustelu, jolle toivon joskus löytyvän tässä salissa aikaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+4.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-12T12:33:48,2022-12-12T12:37:15,Hyväksytty,1.1
2022_138_16,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 35/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_17,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valiokunnan kannan tähän. Kyseessähän on kansanedustajien lakialoite, joka koskee tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin suunnattua lisävähennystä. Tässä on taustalla tosiaan hyvin pitkälti hallituksen esitysluonnos, jota valmisteltiin valtiovarainministeriössä ja joka sitten ei kuitenkaan tänne eduskuntaan asti edennyt.
Tämän esityksen sisältö on pääosin sellainen, että tämä ylimääräinen lisävähennys sisältäisi yleisen osan, joka siis olisi enimmäismäärältään 500 000 ja jonka alaraja olisi 5 000 euroa, ja tässä olisi osana myös tällainen ylimääräinen lisävähennys, jossa sitten nimenomaan tämä vähennyksen määrä perustuisi siihen, kuinka paljon tutkimus- ja kehittämistoiminta lisääntyy. Myös tämän ylimääräisen osuuden enimmäismäärä olisi 500 000, mutta alarajaa sillä ei olisi. Ja tarkoitus on, että tämä lakiesitys tulisi voimaan jo ensi vuoden alussa.
Samalla tässä lakiesityksessä on mukana myös kuntien yhteisöveron jako-osuuksien muutokset, minkä seurauksena tässä tehtäisiin tämä verotulojen muutosten kompensointi kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla, ja sitä kautta tämä lakialoite tekisi hyödyttömäksi sitten myös hallituksen aiemman esityksen näistä jako-osuuksien muutoksista. Eli tässä yhteydessä asialistan seuraava pykälä, joka koskee verontilityslakia, jäisi sitten hylättäväksi tässä eduskunnan istunnossa — eli tässä on selitys: tämä lakialoite sisältää jo tämän yhteisöveron jako-osuuden muutoksen kaiken kaikkiaan.
Asiantuntijakuulemisissa pidettiin yleisesti ottaen tätä aloitetta oikein hyvänä mutta esitettiin joitain kriittisiä huomioita. Nämä kriittiset huomiot liittyivät muun muassa kysymykseen siitä, kohdistuuko tätä kautta tuleva verovähennys nimenomaan uuteen toimintaan vai onko se sitten apu vain sille tutkimus- ja kehittämistoiminnalle, joka tapahtuisi joka tapauksessa huolimatta tästä vähennysmahdollisuudesta.
Osa piti hyvin tärkeänä tätä elementtiä, joka on tämä ylimääräinen lisävähennys, joka perustuu siis siihen, että tutkimus- ja kehittämistoiminta nimenomaan lisääntyy edellisvuosista. Osa taas piti tätä yleistä elementtiä hyvin tärkeänä, koska myös yleisesti on tärkeää koko ajan panostaa tutkimus- ja kehittämistehtäviin.
Kaiken kaikkiaan hallinnollista keveyttä kehuttiin asiantuntijakuulemisessa. Tämä ei edellytä mitään hankesuunnitelmia eikä muita, ja siksi se on hallinnollisesti kevyt. Ja myöskin viimeaikaiset kansainväliset tutkimukset antavat vahvaa näyttöä siitä, että tämänkaltaiset kannustuselementit ovat toimivia, mikä myöskin mainittiin asiantuntijakuulemisessa hyvänä puolena tässä esityksessä.
Kaiken kaikkiaan eräänä ongelmana nähtiin se, että tämä osuus, joka kannustaa nimenomaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäämiseen, saattaa mahdollisesti antaa aihetta tietynlaiseen verosuunnitteluun, jossa jaksotetaan menoja eri vuosille. Sitä pidettiin jonkin verran kriittisenä elementtinä tässä.
Puhemies! Se huomattakoon, että sekä Verohallinto että valtiovarainministeriö pitivät tätä esitystä hyvinkin nopealla tahdilla tulevana ja esittivät sitä, että tätä voimaantuloa lykättäisiin vuodella, mutta toisaalta suuri osa asiantuntijoista piti hyvin tärkeänä, että tämä tulisi voimaan nyt heti, jotta sitten mahdollisimman nopeasti tämä voisi vaikuttaa siihen, että näitä tutkimus- ja kehittämistoimintoja lisätään. Ja myös valiokunta osaltaan näkee, että on syytä saattaa tämä voimaan tulevaksi jo ensi vuoden alussa.
Eli valiokunta pitää tärkeänä tätä tavoitetta kannustaa tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Valiokunta niin ikään pitää tavoitteena tätä Suomen yleistä tavoitetta siitä, että tutkimus- ja kehittämismenot nostettaisiin neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, ja nähdään, että tämä aloite, tämä esitys, on osa tätä isoa, tärkeää tavoitetta.
On tietenkin poikkeuksellista, että näinkin iso asia etenee — ja ylipäätään asia etenee — kansanedustajien aloitteen myötä, mutta tässä tapauksessa valiokunnassakin toteamme, että tämä on kuitenkin hyvin pitkälle se hallituksen esitys, johon on tehty kovinkin syvälle menevä valmistelu. Siinä ovat olleet mukana perustelut ja kaikki, ja ne perustelut ovat sitten niin ikään tässä lakialoitteessa mukana. Eli tämä on hyvin pitkälle sama esitys lakialoitteen kautta kuin oli jo tämä viimeistelty hallituksen esitys.
Eli tällä tavalla valiokunta suhtautuu, puhemies, tähän hyvin myönteisesti ja esittää sitten, että jo ensi vuoden alusta tämä lisävähennys saatettaisiin voimaan. Olemme kuitenkin huomioineet tämän kritiikin, joka tulee aikatauluun liittyen, ja toteamme kaiken kaikkiaan, että tätä on tärkeää seurata ja samoin on tärkeää, että ohjeistusta tähän sitten tulee, koska tämä voi olla aluksi kovinkin tulkinnanvaraista, eli Verohallinnon ohjeet tulevat olemaan hyvin tärkeitä. Ja tietenkin yleisesti ottaen toteamme, että on syytä seurata sitten tämän vaikutuksia ja tarvittaessa voitava myös tehdä muutoksia, mutta toisaalta korostamme myös sitä, että on tärkeää, että on ennakoitavuutta ja sitä kautta sitten muutoksia tapahtuu vain, jos ne ovat välttämättömiä. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-12-12T12:37:53,2022-12-12T12:44:56,Hyväksytty,1.1
2022_138_18,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_19,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin ovat elinehto Suomen tulevalle menestykselle. On historiallisen hienoa, että tästä on löytynyt parlamentaarinen, kaikkien puolueiden jakama yhteisymmärrys. Kiitos parlamentaariselle tki-työryhmälle sujuvasta yhteistyöstä tämän lakialoitteemme laatimisessa ja myöskin valtiovarainvaliokunnalle yksimielisestä tuesta asialle.
Tämän tki-verovähennyksen lisäksi tänään on myös käsittelyssä toinen iso osa tätä tki-ratkaisua eli tki-rahoituslaki, jonka myötä me sitoudutaan kohdentamaan tulevina vuosina merkittäviä summia julkista rahaa tki-toimintaan, ja samalla tietysti edellytetään, että myös se yksityinen raha saadaan entistä pontevammin liikkeelle. Olen ihan luottavainen, että elinkeinoelämä ja muut tki-toimijat ovat vahvasti sitoutuneina tähän yhteiseen tavoitteeseen, mutta sen varmistamisessa tämä tki-vähennys toivon mukaan tekee myöskin oman osansa. Viesti on minusta selvä: me halutaan kannustaa tekemään ja ennen kaikkea kasvattamaan yritysten t&k-toimintaa verrattuna nykyiseen.
Jotta näistä panostuksista saadaan toivotut tulokset irti, ne julkiset rahat täytyy tietysti myös kohdentaa viisaasti ja instrumenttien täytyy olla kohdallaan. Kuten edustaja Viitanen totesi, tätäkin työkalua täytyy tarkkaan seurata ja arvioida, tarvittaessa päivittää. Meillä julkisella sektorilla on erityinen tehtävä varmistaa, että puitteet tki-toiminnalle — sääntely, ohjaus, kannustimet, regulaatio — ovat ajan tasalla, ja toisaalta, että resursseja riittää sinne, minne niitä ei markkinamekanismin kanssa ohjautuisi muuten. Ihan keskeistä on varmistaa laadukkaan koulutuksen ja perustutkimuksen toteutuminen ja malttaa säilyttää tämä kurssi tki-politiikassa, vaikka mitään pikavoittoja tällä saralla ei olekaan saatavilla.
Arvoisa puhemies! Taloutta on hoidettava vastuullisesti ympäristön asettamien raamien puitteissa väestön ikääntymisen paineiden keskellä ja ymmärtäen, että myöskin koulutus on työllisyyden ja talouden vankin tukipilari. Tki-toiminta on äivan avain myöskin näissä meidän ihmiskunnan ja meidän yhteiskunnan isoissa kysymyksissä tarjoten niihin ratkaisuja. Samaan aikaan tki-asioista on mahdotonta puhua puhumatta koulutuksesta ja osaamisesta, nimittäin ilman osaajia ei synny tutkimusta tai innovaatioita. Rahaa tarvitaan, mutta se rahakaan ei auta, jos ei ole osaajia, ja siksi julkisen vallan tärkeä vastuu onkin varmistaa, että nuoret pysyvät yhteiskunnan kelkassa mukana, että uusia osaajia koulutetaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, että myöskin jo työelämässä olevien osaamisesta pidetään huolta ja sitä päivitetään maailman muutosten keskellä ja toisaalta, että Suomen ovet pysyvät auki myöskin kansainvälisille osaajille — eikä muuten riitä, että se ovi on rakosellaan: meidän täytyy todella tehdä töitä, että tänne halutaan tulla.
Asiat täytyy laittaa myös tärkeysjärjestykseen. Me kaikki tiedetään, että yritystukien karsiminen on valtavan vaikea tehtävä, mutta on kuitenkin selvää, että aika on ajanut ohi monista nykyisistä, tehottomista, jopa haitallisista yritystuista, ja on aika kääntää kurssia kohti näitä uutta luovia uudistavia tukia, joista tämä tki-verovähennys on minusta hyvä esimerkki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-12T12:44:57,2022-12-12T12:48:17,Hyväksytty,1.1
2022_138_20,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_21,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässähän on taustalla tämä parlamentaarinen kompromissi, ja vasemmistoliitto on sen takana ollut. Kannatamme tki-panosten lisäämistä ja olemme osaltamme siksi yhdessä kaikki tässä olleet mukana, mutta uskallan silti kritisoida tätä mallia, joka ei ollut osa sitä parlamentaarista sopua. 
Tässähän toinen puolisko, toisin kuin tässä edustaja Hyrkkö totesi, on todettu toimimattomaksi jo niinkin vähän aikaa kuin alle kymmenen vuotta sitten. Tämä oli Suomessa käytössä, ja silloin kaikki puolueet, kokoomus mukaan lukien, olivat sitä mieltä, että tämän tehottomampaa yritystukea on vaikea löytää. Eli tässä nyt otetaan askelia taaksepäin ja tehdään jotain sellaista, josta tiedetään jo etukäteen, ettei se toimi. No, meidän ryhmä ei sen takia tätä osuutta tästä kuitannut. Niin kuin tiedetään, kaikki puolueet ovat aina sitä mieltä, että tehottomia yritystukia pitää karsia, mutta siinä vaiheessa kun kysytään, mitkä ovat tehottomia, usein sormi menee suuhun. Nyt kun tässä olisi esimerkki sellaisesta, mennäänkin väärään suuntaan.
No, edustaja Hyrkkö tässä totesi, että yrityksiltä pitää edellyttää nyt toimia, mutta valitettavasti tämä toinen puolisko tästä tulee niin kuin manulle illallinen näille yrityksille, ja tietysti myös osa yrityksistä varmaan alkaa tehdä sitä verosuunnittelua, niin kuin aiemmin kävi, kun tätä kokeiltiin silloin Kataisen hallituksen aikana. Sen takia tämä olisi ollut tärkeätä kytkeä, niin kuin hallituksessakin tämä oli kytketty, pakettiin osana laajempaa kokonaisuutta veromuutoksia. Siellä oli esimerkiksi arvonnousuvero, jolla sitten omalta osaltaan olisi vähennetty verosuunnittelua, ja nyt kun se toinen puoli on otettu sieltä pois, on tosi vaikea olla tämän takana. Mutta koska tässä nyt eduskunnan suuri enemmistö on kytkenyt tämän niin, että voidaan tehdä tällaisia toimenpiteitä, jotta voidaan tehdä myös niitä hyviä toimenpiteitä, niin varmaan tämä nyt näin menee. 
Toivotaan, että tässä kahdeksan—kymmenen vuoden aikana on tapahtunut jotain kummallista, niin että tämä toinen puolisko tästä paketista alkaisikin toimia, vastoin kaikkia odotuksia, ja sen takia on varmaan hyvä seurata, niin että jos tässä sitten ihme tapahtuu, tätä yritystukea ei poisteta. Itse oletan, että tämä on kyllä sitten aika pian tulevaisuuden leikkauslistoilla, koska ei ole mitään syytä olettaa, että tämä toimisi poikkeavasti sen suhteen kuin se aiemmin oli. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-12T12:48:19,2022-12-12T12:50:54,Hyväksytty,1.1
2022_138_22,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_23,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Alkuun pitää olla edustaja Saramon kanssa samaa mieltä suhtautumisesta yritystukiin. Me kaikki tässä salissa laidasta laitaan haluamme vähentää yritystukia ja erityisesti ympäristölle haitallisia yritystukia, mutta käytännön ratkaisut tässä suhteessa ovat osoittautuneet hyvin hankaliksi. Muistanpa hyvin, kun viime vaalikaudella Sipilän hallituksen aikana oppositiossa olleet vihreät ilmoittivat, että ympäristölle haitallisia yritystukia oli muistaakseni miljardimäärin, olisiko ollut noin pari miljardia euroa. Nyt kun vihreät ovat olleet hallituksessa kohta neljä vuotta, olisi voinut kuvitella, että näitä ympäristölle haitallisia miljardiyritystukia olisi sitten leikattu. Käytännössä niitä ei kuitenkaan ole sillä tavoin löytynyt.
Herra puhemies! Itse tästä asiasta: Tämä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys uhkasi, niin kuin tiedämme, jäädä hallituspuolueiden välisten kiistojen oheisvahingoksi, eli kun vasemmistoliitto hallituksessa ei saanut eteenpäin eräitä sen mielestä tärkeitä veronkiristyksiä, sitten vasemmistoliitto esti hallitusta antamasta eduskunnalle tämän nyt puheena olevan esityksen tai itse asiassa asian. Onneksi tästä oli olemassa laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys, joka oli syntynyt edustaja Matias Mäkysen johtamassa työryhmässä, ja niinpä sitten hallituksen jouduttua äkkijarruttamaan tämän asian kohdalla täällä eduskunnassa kokoomuksen eduskuntaryhmä puheenjohtajansa Kai Mykkäsen johdolla jätti tästä asiasta lakialoitteen, ja tämä liike johti hyvin nopeasti siihen, että laajalla yhteisymmärryksellä Matias Mäkysen johdolla tehtiin tämä nyt käsittelyssä oleva esitys, joka on hyvin lähellä sitä, mitä hallitus oli aikonut antaa, ja hyvin lähellä sitä, mitä edustaja Mykkänen omassa aloitteessaan esitti.
Minusta on hyvä, että tässä edetään. Jos sitten ilmenee, että tässä on jotain sellaista ilmaa, mihin edustaja Saramo puheenvuorossaan viittasi, varmasti asiaan on hyvä aikanaan palata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-12T12:50:54,2022-12-12T12:53:43,Hyväksytty,1.1
2022_138_24,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_25,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on yhteisesti vihdoin tunnustettu ja tunnistettu, että tki-panostukset ovat välttämättömiä Suomen tulevaisuuden ja talouden kannalta. Valitettavasti vielä näkyy joko—tai-ajattelua siinä, onko yritysten tki-toiminta tärkeää vai yliopistojen, ja olisi tärkeätä tunnistaa, että kyllä me näitä molempia tarvitaan.
Tki-panostukset myös korkeakoulujen perusrahoitukseen ovat välttämättömiä. Vihdoin on ymmärretty, että finanssikriisistä alkanut tieteen ja tutkimuksen näivettäminen surkastuttaa koko suomalaista yhteiskuntaa. Tässä ajattelutavan muutoksessa tki-panostukset nähdään tulevaisuusinvestointeina, joille on lupa odottaa tuottoa tulevaisuudessa.
Samalla käydään keskustelua tuotoista kohti kaupallistettavia innovaatioita. Tämä on kuitenkin vain yksi näkökulma tki-toimintaan. Tki-toimintaa ei voi erottaa korkeimmasta koulutuksesta, joka perustuu tutkimukseen. Samat tieteentekijät tutkivat ja opettavat. Suomalaisissa korkeakouluissa koulutetaan yli 60 000 asiantuntijaa vuosittain yhteiskunnan kaikille sektoreille, ja tämä puoli tki-toiminnasta jää liian usein huomaamatta. Tutkimuksen ja koulutuksen kytköksen vuoksi on oleellista, että yhteisesti sovittuja tki-lisäpanostuksia ohjataan siis myös korkeakoulujen perusrahoitukseen, vaikka tänään keskitymme erityisesti tki-verovähennykseen.
Korkeakoulujen tki-toiminnan menot kasvoivat viime vuonna vain 1,7 prosenttia. Käytännössä yliopistojen perusvoimavaroista palkattava tutkimushenkilöstö on professoreita, jotka vastaavat rahoituksen hakemisesta tutkimusryhmälleen. Muut tutkijat hakevat rahoitusta itselleen joko henkilökohtaisesti tai osana tutkimusryhmää. Menestyminen kilpailluissa rahoitushauissa on monelle konkreettisesti edellytys uran jatkumiselle, sillä rahoituksetta jääminen merkitsee usein myös työsuhteen päättymistä. Rahoituksen lisäämisen yhteydessä on välttämätöntä kiinnittää huomiota tutkijanuran veto- ja pitovoimaan. Tutkijanurien ennakoitavuutta on kyettävä lisäämään ja jatkuvaa rahoituksen hakemisen painetta vähentämään myöskin vakinaistamalla työsuhteita ja huolehtimalla kilpailukykyisistä palkoista.
Korkeakoulujen kouluttamia asiantuntijoita ja tutkijoita tarvitaan yhteiskunnan joka sektorilla. Panostuksia lisättäessä on huolehdittava siitä, että on myös osaajia tekemään tärkeää tki-työtä. Siksi suunnitelmat nostaa koulutustaso 50 prosenttiin tai jopa enempään ikäluokasta vuoteen 2030-luvun mennessä edellyttää uusien aloituspaikkojen rahoittamista täysimääräisesti. Koulutustason nosto on hyvä tavoite, mutta ilman rahoitusta se on tyhjää sanahelinää. Siksi tällä eduskuntakaudella sovittu tki-sitoumus ja sitä seurannut rahoituslaki ovat tärkeitä saavutuksia, ja osana tätä yhteistä sitoumusta päätettiin tehdä tki-verovähennys. Täällä on käyty keskustelua siitä, onko tki-verovähennys kannattava toimi, onko se tehokas toimi. No, jos verrataan yritystukiin yleisesti, niin tällä tietenkin ohjataan panostuksia siihen uutta luovaan toimintaan, joten siinä mielessä voidaan ajatella, että tämä osuu oikeaan.
On äärimmäisen tärkeätä myös, että eduskuntapuolueet halusivat pitää kiinni siitä, mitä on yhteisesti sovittu. On myös niin, että tki-tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman yritysten panosta, mutta on myös niin, että niitä ei ole mahdollista saavuttaa ilman investointeja meidän korkeakoulusektoriin. Nämä kulkevat käsi kädessä: ne osaavat ihmiset perustavat yrityksiä. Ei ole mitään raja-aitoja, joita voitaisiin vetää korkeakoulujen ja yritysten välille. Korkeakoulut kouluttavat osaajia, jotka perustavat yrityksiä, esimerkiksi startupeja.
Meidän on tunnistettava, että suomalaisen talouden tulee pohjautua yhä vahvemmin osaamiseen ja monipuoliseen elinkeinorakenteeseen, koska se on se meidän valttikorttimme täällä. On huolestuttavaa, että esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa olemme jääneet jälkeen muutamista verrokkimaista ja nämä tulokset ovat olleet laskevia, vaikka ne vielä kohtuullisia ovatkin. Toivon, että kaikkien eduskuntapuolueiden sitoumus osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen säilyy tästä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-12T12:53:45,2022-12-12T12:59:17,Hyväksytty,1.1
2022_138_26,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_27,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta yhtyi ministeriön näkemykseen, että kyseessä ei ole kielletty valtiontuki. Pidän hyvänä, että lakiesitykseen on myös kirjattu käytännön esimerkki siitä, miten yhdistelmävähennystä voidaan käyttää. Tämähän on kansanedustajien yhteinen aloite, jonka olen itsekin allekirjoittanut.
Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan yleisen lisävähennyksen määrä olisi 50 prosenttia tki-toimintaan liittyvistä palkka‑ ja ostopalvelumenoista, yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä 500 000 ja alaraja 5 000. Verovelvollinen voisi saada hyväkseen tutkimus‑ ja kehittämistoiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin tki-toiminnan ylimääräisen lisävähennyksen, jos verovelvollisen tekemän tki-toiminnan määrä on lisääntynyt verrattuna edelliseen verovuoteen. Myös tämän ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä olisi 500 000 euroa, mutta ylimääräiselle lisävähennykselle ei olisi alarajaa. Lakia sovellettaisiinkin rinnakkain voimassa olevan tki-toiminnan lisävähennyksestä verovuosina 21—27 annetun lain säädösten kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että yleistä lisävähennystä ei saisi samoista menoista, joiden perusteella on jo vaadittu toisen lain mukainen lisävähennys.
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran siis ensi vuonna toimitettavassa verotuksessa, mutta kuitenkin tämän ylimääräisen lisävähennyksen osalta sitä sovelletaan vasta vuonna 24 toimitettavassa verotuksessa. Keskustelua oli myös vuodesta 25, mutta ainakin itse pidän esitykseen tullutta aikataulua perusteltuna. Eroavaisuus tähän aikatauluun tulee, koska vähennystä voidaan soveltaa vain takautuvasti, kuten verotuksessa pääsääntöisesti menetellään.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen vuoksi hallituksen seuraava, kohdassa 7 oleva esitys hylätään. Valiokunnan mietinnössä mainitaankin, että esitys hylätään tarpeettomana. Rohkaisenkin hallitusta asettumaan hylkäyksen kannalle myös muissa usein kiistanalaisissa lakiesityksissä. Kuten todettua, kannatamme tämän lakialoitteen hyväksymistä ja hallituksen esityksen hylkäämistä. Voisin luetella useitakin tarpeettomia esityksiä, jotka myös olisi viisasta hylätä mahdollisimman pikaisesti. Edustaja Mäkynen, Jukka tässä vieressä voinee yhden mainita. [Jukka Mäkynen: Translaki!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-12T12:59:17,2022-12-12T13:02:05,Hyväksytty,1.1
2022_138_28,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_29,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz aiemmin kuvasi, yritystukien karsiminen ei todella ole mikään helppo homma. Jokaisella tuella on omat hyötyjänsä, ja tukien karsiminen herättää aina varsin rankkaakin vastustusta. Onpa niinkin, että kun tällä kaudella niitä sitten on karsittu — liian vaatimattomasti, jos minulta tai vihreiltä kysytään — niin on sitä vastustusta tainnut kuulua myöskin kokoomuksen riveistä. Toivon silti, että tulevalla hallituksella on rohkeutta edetä tehottomien ja pahimmillaan ympäristölle haitallistenkin tukien leikkaamisessa ja uudelleenkohdentamisessa uutta luovaan ja uudistavaan toimintaan.
Arvoisa puhemies! Politiikassa usein saa enemmän aikaan, kun ei ole turhan tarkka siitä, kuka asiasta saa kunnian. Haluan kuitenkin tässä yhteydessä kiittää koko meidän parlamentaarisen työryhmän lisäksi puheenjohtaja, edustaja Matias Mäkystä sekä edustaja Mykkästä aktiivisuudesta ja avoimesta vuoropuhelusta, jotta voitiin yhdessä hakea nimenomaan sellaista ratkaisua, jolle saatiin laaja tuki, jonka takana koko parlamentaarinen ryhmä pystyy olemaan ja jolla mielestäni myöskin saavutetaan parhaiten niitä tavoitteita.
On hyvä, että päätettiin edetä nimenomaan hallituksen esitysluonnokseen pohjautuvan aloitteen pohjalta sitä jopa hieman parannellen. Siinä on painotettu tki-toiminnan lisäystä ja myöskin tätä kohdentumista on otettu huomioon. On selvää, ettei tämäkään varmasti täydellinen ole, mutta on se kyllä valovuosia parempi kuin ne lukemattomat muut yritystuet, joita tässä maassa vuodesta toiseen ylläpidetään.
Edustaja Saramo tuossa aiemmin kuvaili vasemmistoliiton tai ainakin osan vasemmistoryhmästä kipuilua tämän tki-verovähennyksen kanssa. Olin silti kuulevinani, että vastaesityksiä ei välttämättä olisi tulossa vasemmiston riveistä, mitä tietysti tervehdin ilolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-12T13:02:07,2022-12-12T13:03:58,Hyväksytty,1.1
2022_138_30,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_31,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota yleisesti tähän tki-panostukseen ja siihen, mitenkä sitä rahaa käytetään: sijoitetaanko sitä yliopistoihin vai yrityksiin. Minusta tärkein asia, mitä pitäisi näissä asioissa huomioida, on ennen kaikkea se, että kehitetään yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä niin, että se tuotannon kasvu ja tehokkuuden ja työllisyyden parantaminen olisi siellä päämääränä, se, millä Suomen hyvinvointia kasvatetaan eteenpäin.
Jäin miettimään sitä, kun tästä mallista puhutaan, että siinä ei saisi olla niitä elementtejä, millä yritykset ottaisivat vain verovähennysoikeuden, vaan sen tuotannon kasvun pitäisi näkyä paljon muussakin toiminnassa kuin pelkästään siinä, että päästään pikkasen veroja kiertämään. Minusta olisi hyvä, että saataisiin rakennettua semmoinen malli, millä parannetaan työllisyyttä ja tehokkuutta, ja se olisi hyvä peruste tälle tuelle, mitä annetaan sitten tki-toiminnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-12T13:04:00,2022-12-12T13:05:16,Hyväksytty,1.1
2022_138_32,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_33,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustaja otti tässä kantaa yritystukiin ja siihen, että niitä on karsittu liian vähän. Jos nyt palataan lokakuun alkuun, joka oli siis ihan hetki sitten, kokoomushan teki esityksen siitä, että koneyrittäjien polttoainetukea myönnetään liian vähän. Hallitushan teki tähän esityksen, mutta kokoomuksen mielestä olisi vielä avokätisemmin pitänyt jakaa tätä yritystukea. Kysehän on nimenomaan sellaisesta tuesta, joka tämän hallituksen esittämän summan ylittävänä olisi ollut jo melko kyseenalainen, jos ajattelee tätä tukikokonaisuutta ja sitä, mitä tukea nyt moni muukin yritys tällä hetkellä kaipaa.
Kyllä näkisin, että kokoomuksella on aika paljon itsellään perattavaa siinä, miten erilaisista yritystuista päästään eroon ja miten erityisesti saadaan ohjattua ne valtion panostukset uudistavaan toimintaan ja siihen, että Suomi katsoo myös niitä tulevia elinkeinoja, joita syntyy ja joita voidaan kehittää. Meillähän on esimerkiksi nyt ihan lupaavaa avaruusteknologian tutkimus- ja yritystoimintaa, ja sitäkään ei olisi olemassa ilman panostuksia korkeakouluihin ja yliopistoihin. Täytyisi katsoa, missä meidän elinkeinorakenne on todennäköisesti kymmenen vuoden päästä, ja myöskin uskaltaa tehdä tietyllä lailla muutosta siihen tulevaan, koska vain niin me pärjäämme kansakuntana, että olemme edelläkävijöitä usealla alalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-12T13:05:18,2022-12-12T13:06:57,Hyväksytty,1.1
2022_138_34,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_35,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Edustaja Holopaisen puheenvuoron johdosta totean vain, että kokoomuksella on varmasti tässäkin asiassa peiliin katsomisen paikka. Pointtini oli vain se, että viime vaalikaudella, kun Sipilän hallitus hallitsi ja joutui tekemään hyvin ikäviä säästöpäätöksiä, vihreät aina kertoivat, että miksi ei puututa niihin ympäristölle haitallisiin yritystukiin, joita vihreiden mukaan, ellen väärin muista, oli jopa kahden miljardin euron edestä. Ja tämän vuoksi halusin vain nyt tässä keskustelussa tuoda esiin sen, että nyt kun vihreät ovat olleet siellä vallan kahvassa, niin eipä niihin miljardien ympäristölle haitallisiin tukiin ole näköjään vieläkään pystytty puuttumaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-12T13:06:57,2022-12-12T13:07:53,Hyväksytty,1.1
2022_138_36,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Lakialoite  LA 69/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 35/2022 vp,"Huomautan, että puhemies on yhä puhemies, ei puheenjohtaja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_37,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 257/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 36/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 36/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Viitanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_38,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta ja niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 257/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 36/2022 vp,"Oikeastaan, puhemies, jo edellisessä pykälässä kerroin syyn, miksi tämä esitys esitetään hylättäväksi. Se esitetään toden totta hylättäväksi, mikä on tietenkin aika harvinaista, että näin tapahtuu, mutta syy siinä on se, että kaikki nämä esitykset, mitä tämä hallituksen esitys sisältää — kyseessähän siis nimenomaan ovat nämä jako-osuuksien muutokset yhteisöverossa, joilla kompensoidaan kunnille verotulomenetyksiä — tulevat hyväksytyiksi jo lakialoitteen kautta. Eli tässä on se syy, miksi tämä esitys hylätään — ei niinkään se, mitä kuulimme viime pykälän osalta, että se olisi tarpeeton. Ei se ole ollenkaan tarpeeton. On hyvin tärkeätä kunnille, että kompensoidaan ne menetykset, mitä hallitus omilla lakiesityksillään aiheuttaa. Tämä on periaate, joka on ollut koko ajan, ja niin tulee ollakin. Mielestäni se on aivan oikein, mutta tosiaan tässä yhteydessä tätä lakia ei enää tarvita, kun nämä säännökset siirtyvät toisaalle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-12-12T13:08:28,2022-12-12T13:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_138_39,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_40,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän liikuntalakia koskevan esityksen tarkoituksena on tarkentaa ja selkiyttää laissa olevaa käsitteistöä sekä tiettyjen toimijoiden tehtäviä vastaamaan vallitsevaa nykytilaa. Erityisesti huippu-urheilun määritelmän sekä tavoitteiden kirjaamiseen liittyvät päivitykset ovat esityksen keskeisiä muutoksia. Juuri huippu-urheiluun liittyvät muutokset ovatkin olennainen syy tämän esityksen laatimisen taustalla.
Muutama vuosi sitten asetettu Lauri Tarastin vetämä selvitys kartoitti erillisen huippu-urheilulain tarpeellisuutta hahmottelemalla sen potentiaalisia hyötyjä ja haittoja. Selvitys päätyi siihen johtotulokseen ja johtopäätökseen, ettei erilliselle huippu-urheilulaille olisi tarvetta vallitsevissa olosuhteissa. Päätös vaikutti niin sanotusti selvältä peliltä, mutta siinä ehdotettiin täydennyksiä liikuntalakiin.
Esitys koskee myös valtion liikuntaneuvoston asemaa lausuntojen antajana. Esityksessä lupaillaan, ettei liikuntaneuvoston lausunnon antamismahdollisuuksia oltaisi kaventamassa. Liikuntaneuvoston asemaa ja merkitystä pitäisi mielestäni ennen pitkää vahvistaa. Olen ollut itse liikuntaneuvoston jäsenenä kohta 12 vuotta, ja pidän sitä hyvin tärkeänä elimenä.
Liikunta ja huippu-urheilu ovat väistämättä nivoutuneet toisiinsa, mutta on hyvä toki pohtia liikunnan ja huippu-urheilun lakikehityksiä ja -kehyksiä aika ajoin. Vastaavalla tavalla olisi myös tarkasteltava kriittisesti suomalaisen liikunta- ja urheilukentän toimijoiden rooleja, jotta päästäisiin parhaimpiin mahdollisiin tuloksiin niin arkisen kuntoilun kuin ammattiurheilun osa-alueilla.
Kustannustehokkaiden toimien tavoittelun tuleekin olla keskeisimpiä tavoitteita lähitulevaisuudessa liikuntapolitiikan saralla. Liikuntalaki on käytännössä puitelaki. Onkin toinen keskustelun aihe, tulisiko sen tulevaisuudessa olla jotain aivan muuta. Kuntien vastuu liikuntapalveluiden moottorina ruohonjuuritasolla on aivan keskeinen. Liikuntalakiin kirjatut tavoitteet eivät toteudu ilman kuntien panostuksia. Kuntien liikuntaolosuhteissa on puolestaan valtavia eroja muun muassa käytettävien taloudellisten resurssien määrästä riippuen. Suomalaisten liikkumattomuus on valtaisa haaste, johon vastaaminen tulee olemaan entistä haastavampaa taloudellisen tilanteen heiketessä.
Arvoisa puhemies! Myös Veikkauksen tilanne on puhuttanut paljon liikuntapiireissä, ja paine ottaa liikunta pysyvästi osaksi valtion budjettia on suuri. Liikunta joutuu kamppailemaan entistä tiukemmin niukoista resursseista tulevina vuosina. Siksi olisi erityisen tärkeää saada nostettua liikunnan asemaa poliittisessa keskustelussa. Vaikka edistysaskelia on otettu muun muassa UKK-instituutin laadukkaan tutkimustyön seurauksena, tuntuu siltä, ettei tieto liikunnan potentiaalisesta terveysongelmien paisumisen ennaltaehkäisystä ole vieläkään saavuttanut kaikkia päättäjiä. Myös vahvat taloudelliset perusteet liikunnan edistämisen positiivisille vaikutuksille ovat jo olemassa. Nyt ne vain on markkinoitava, ja ne on myytävä päättäjille. Tähän meillä onkin liikunnasta kiinnostuneilla edustajilla sekä järjestöillä oikein hyvä mahdollisuus tulevien eduskuntavaalien alla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-12T13:10:39,2022-12-12T13:14:39,Hyväksytty,1.1
2022_138_41,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_42,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy kiittää edustaja Elomaata käytetystä puheenvuorosta, sillä kyllä, asia, joka pitää huomioida politiikan tekemisessä ja päätöksissä vielä laajemmin, on se, että katsotaan, missä liikuntaa harjoitetaan ja kuinka se tehdään mahdolliseksi.
Itseäni jäi harmittamaan, että tällä eduskuntavaalikaudella emme saaneet maaliin lakia, joka olisi mahdollistanut kalastuksen ja metsästyksen lupamaksujen ja palveluiden niin sanotun virikesetelin ottamisen yrityksille, jotka olisivat voineet antaa henkilökunnalleen mahdollisuuksia harrastukseen. Esimerkiksi kalastuksen osalta on oikein tieteellistäkin tutkimusta, minkälainen vaikutus sillä on fyysisen ja mielenterveyden kannalta: positiivisia vaikutuksia. Kysymys ei siis olisi ollut rahojen lisäämisestä vaan mahdollisuuksien lisäämisestä, niin että henkilöstölle olisi annettu mahdollisuus harrastaa laajemmin ilman, että tästä olisi ollut juuri budjettivaikutuksia suuntaan tai toiseen. Periaatteessa se olisi ehkä mahdollistanut vielä enemmän pienten yritysten mahdollisuuksia toimia ja tuoda virikeseteleitä esimerkiksi juuri vapaa-aikakalastuksen parissa oleviin pieniin yrityksiin, jos tämä virikesetelimahdollisuus olisi mahdollistettu tällä hallituskaudella. Tiedän, että valtiovarainministeri oli positiivisella kannalla ja myös ministeriö, että näin voitaisiin tehdä, mutta kalkkiviivoilla tämä sitten kaatui.
Mutta vielä kerran kiitoksia, edustaja Elomaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-12T13:14:39,2022-12-12T13:16:41,Hyväksytty,1.1
2022_138_43,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_44,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Minusta edustaja Elomaa piti erittäin hyvän liikuntapoliittisen puheenvuoron, ja itse jäin miettimään sitä, missä kaikessa meillä on kasvamisen varaa tässä liikunnan eteenpäin viemisessä. Ehkä tärkein asia, mikä pitää huomioida sieltä kotoa lähdettäessä ja koulutukseen mentäessä, on se, että liikunta tulee jokapäiväiseksi asiaksi, ja se, miten kannustetaan nuoria ja myös iäkkäitä ihmisiä liikkumaan, jotta ihmisten hyvinvointi kestää loppuelämänkin, niin että sen pystyy taittamaan hyvillä mielin, että ei tarvitse maata sängyssä, vaan pystyy oman kuntonsa pitämään semmoisena liikkuvana ja hyvänä asiana.
Minun mielestäni erittäin tärkeä kokonaisuus on näihin seuratoimintoihin satsaaminen, mitä tapahtuu näitten urheiluliittojen kautta. Mutta ymmärsin edustaja Elomaan viestistä, että ilmeisesti tämä hallinnon toimintamalli ja se, kuinka paljon me satsataan rahaa myös tähän liikunta- ja urheiluhallintoon, vaatisi uudelleentarkastelua, että se olisi tehokkaampaa ja sieltä saataisiin enemmän varoja nimenomaan kenttätyöhön, mikä on erittäin tärkeää.
Sitten edellisen puhujan puheeseen metsästyksestä ja kalastuksesta: kyllähän se on liikuntaa viimeisen päälle. Itse asiaa harrastuksenani pitävänä tiedän, että ne ovat pitkiä päiviä, kun aamusta iltaan kulkee metsässä. Ei voi sanoa, että se ei olisi liikuntaa, vaan ennen kaikkea se on liikuntaa koko keholle ja siinä mitassa, missä ei ylirasiteta suotta itseänsä vaan tehdään sitä jatkuvaa kunnon ylläpitoa sillä tavalla, että se on kestävää ja jatkuvaa, mistä saadaan parhaat tulokset myös työelämässä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+9.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-12T13:16:43,2022-12-12T13:18:44,Hyväksytty,1.1
2022_138_45,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_46,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys EU:n kalastuspolitiikasta on mietinnön ja valiokunnan mielestä kuitenkin sellainen pohja, jolla voidaan edetä ja tämä muutos voidaan hyväksyä. Ehkä noin omana näkemyksenäni: Pitäisi olla vahvemmin koko kalastuspolitiikan osalta, varsinkin kun puhutaan ammattikalastuksesta, pitkäjänteisyyttä. Viimeksi ollaan tehty muutoksia 2017 tässä kiintiöjärjestelmässä, ja tämä on ehkä vähän liian nopeatempoista, että meillä tehdään näin nopeasti muutoksia, koska ammattikalastuksen harjoittaminen vaatii kuitenkin investointeja, ja niitten mahdollisuudet toteutua pitkäjänteisellä suunnitelmalla eivät ole tässä kokonaisuudessa onnistuneet kaikkein parhaiten. 
Se, mikä tässä varmasti ansaitsee kritiikkiä, ovat sitten rysäkalastukseen tulevat uudet säätelyt, joista toiminnanharjoittajat ovat osin olleet hyvinkin kriittisiä, ja varmasti seuraavissa puheenvuoroissa sitten saamme sisällöllisesti vielä täsmällisemmin kuulla, mikä siellä kaikkein eniten hiertää. On kyllä myönnettävä, että valiokunta joutui pitkäänkin pohtimaan, mitä tämän asian kanssa tehdään, ja asiantuntijoitten kuulemisen jälkeen kuitenkin päädyttiin seuraavaan näkemykseen: ”Valiokunta korostaa, että kiintiöjärjestelmän muutoksesta aiheutuvat menetykset käyttöoikeuksien siirtoja tehneille silakan rysäkalastajille tulee selvittää mahdollisimman nopeasti ja varmistaa näiden menetysten oikeudenmukainen korvaaminen kalastajille. Rysäkalastuksen käyttöoikeuksien ja kiintiöiden arvo tulee käytännössä laskemaan jo huomattavasti ennen vuoden 2026 loppua.” Ammattikalastajat ovat osin korostaneet, että näillä ostetuilla kiintiöillä on ollut kuitenkin pankkienkin luotonantoon oma vakuutensa, ja siinä kohtaa sanoisin, että tässä ollaan kiertäen omaisuudensuojankin piirissä. Kuinka toteutetaan se, että nyt poistuu se takuuarvo, mitä ollaan käytännössä itselle otettu toimen harjoittamiseksi? Mahdollisesti pankkien kanssa on sovittu, että lainoituksen osalta se heikentää tilannetta.
Mutta se, mikä tässä on hyvä, on se, että uusien ammattikalastajien pääsy kalastuksen ammattilaiseksi tällä kuitenkin mahdollistetaan paremmin jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-12T13:19:16,2022-12-12T13:22:27,Hyväksytty,1.1
2022_138_47,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_48,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä Euroopan yhteisestä kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta on erittäin paljon hyvää, mutta kaikelta osaltaan se ei ole yhdenvertainen ja oikeudenmukainen. Aivan, nämä Saaristomeren silakan rysäkalastajat ovat olleet hyvin pahoillaan ja vastustavat tätä esitystä. Se on heille epäedullinen.
Käytin viime viikolla pitkän puheenvuoron niistä syistä, minkä takia se on epäedullinen rysäkalastajille Saaristomerellä. Muutamia pointteja voin tähänkin kohtaan ottaa, koska edustaja Myllykoski pyysi niitä. Se on niin, että uskoa tulevaisuuteen nuorilla rysäkalastajilla ei ole. Saaristomerellä on käynnissä neljä rysäkalastajien sukupolvenvaihdosta, jotka edustavat noin puolta koko rysäsilakkakiintiöstä. Kalastusta jatkavat nuoret kalastajat ovat luottaneet siihen, että myös kiintiöt saadaan siirrettyä heille. Aloittavat kalastajat tulevat hankkimaan kiintiön ostamalla sen nykyisiltä kiintiöiden haltijoilta. Rahoituksen saamiseksi pankista olisi luotava valtiontakausjärjestelmä, jota vastaan pankki voisi lainan myöntää kalastajien kiintiöitä vastaan. Myös rysäkalastajia on ministeriön mukaan haastateltu tähän, mutta Saaristomeren rysäkalastajat sanoivat, että heitä ei ole ollenkaan haastateltu, eli sekin oli hyvin epämääräistä, keitä on ja keitä ei. He olisivat halunneet pitää tämän kiintiöjärjestelmän samanlaisena kuin se on aiemmin ollut.
Ja koska tämä on epäoikeudenmukainen Saaristomeren rysäkalastajille, niin valiokuntaryhmä perussuomalaisista teki vastalauseen, ja niinpä esitän sen tässä: teen perussuomalaisten valiokunnassa tekemän vastalauseen mukaisen esityksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-12T13:22:29,2022-12-12T13:24:39,Hyväksytty,1.1
2022_138_49,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,Eli hylkäysesitystäkö tarkoititte? [Ritva Elomaa: Kyllä!] — Kyllä. — Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_50,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elomaan tekemää hylkäysesitystä. — Kiitos., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+10.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-12-12T13:24:47,2022-12-12T13:24:55,Hyväksytty,1.1
2022_138_51,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_52,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia, joka koskee kansainvälistä suojelua, ihmiskaupan uhreja sekä henkilötietojen käsittelyä. Ihmiskauppa on ilmiönä äärimmäisen vakava, ja perussuomalaiset kannattavatkin toimenpiteitä, joilla siihen liittyvää rikollisuutta voidaan ehkäistä. Keskeiset muutokset koskisivat varsinaista tunnistautumista ja auttamisjärjestelmästä poistamista koskevaa sääntelyä.
Tämä nykyinen järjestelmä vaatii uudistusta, koska se on puutteellinen ja mahdollistaa väärinkäytökset, koska ulkomailla tapahtunut ihmiskaupparikkomus on vaikea todentaa pelkkien kertomusten pohjalta. Nykyistä järjestelmää käytetään hyväksi väylänä oleskeluluvan saamiseksi. Yleisimmät kansalaisuudet järjestelmän piiriin päässeillä ovat Somalia, Irak ja Afganistan. Lisäksi auttamisjärjestelmään on päässyt lukuisia vailla oleskeluoikeutta olevia.
Laki siis kaipaa uudistusta, mutta tässä uudessa esityksessä olevat uudistukset eivät korjaisi niitä puutteita tai epäkohtia lainkaan. Ne päinvastoin vaikeuttaisivat epäiltyjen rikosten selvittämistä ja epäiltyjen uhrien tunnistamista sekä heikentäisivät yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien keskuudessa. Lain muutoskokonaisuus jäisi varsin irralliseksi, ja keskusrikospoliisin mukaan ihmiskaupan uhreille tarjottavat tukitoimet saattaisivat lisätä sitä, että Suomi näyttäytyisi houkuttelevampana kohteena kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat.
Asiantuntijalausuntojen mukaan nyt esitetyt muutokset tuovat auttamisjärjestelmään hyväksytyille erityisaseman perusteella etusijan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Näin ei voi olla. Tämä lakiehdotus on valitettavasti taas yksi niistä lukemattomista ehdotuksista, joilla haitallista maahanmuuttoa edistetään.
Arvoisa puhemies! Edellä mainitun perusteella esitän vastalauseen mukaisesti, että lakiesitykset hylätään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+11.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-12-12T13:25:13,2022-12-12T13:27:38,Hyväksytty,1.1
2022_138_53,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_54,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edellisessä puheenvuorossa kävi ilmi, nykyisessä ihmiskauppalainsäädännössämme on ongelmia, joita tämä lakiesitys ei korjaa. Päinvastoin tämä lakiesitys tulee vaikeuttamaan rikosten selvittämistä ja epäiltyjen uhrien tunnistamista. Tämän vuoksi kokoomus ei hyväksy tätä lakiesitystä, ja kannatan näin ollen edustaja Mäkysen tekemää hylkäysehdotusta.
Herra puhemies! Haluan samalla kiinnittää huomiota valiokunnan tältä osin yksimielisen mietinnön erääseen kohtaan, puhutaan Suomen auttamisjärjestelmästä: ”Auttamisjärjestelmän asiakkaiksi viime vuosina otetuista henkilöistä suurin osa (66—70 prosenttia) on joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla.” Siis, herra puhemies, Suomen auttamisjärjestelmän piiriin otetuista ihmisistä reilusti yli puolet, viime vuosina jopa kaksi kolmasosaa, on joutunut ihmiskaupan uhriksi ulkomailla. Ja nyt ei siis, selvyyden vuoksi, puhuta ihmisistä, jotka olisivat ulkomaalaisia ja olisivat Suomessa joutuneet ihmiskaupan uhreiksi. Luonnollisesti tällaisia Suomessa olevia ihmisiä, jotka — kansalaisuudestaan riippumatta — ovat Suomessa joutuneet ihmiskaupan uhreiksi, on Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän autettava ja tuettava. Mutta onko tosiaan niin, että Suomella pitää olla auttamisjärjestelmä myös kaikkia heitä varten, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhreiksi muualla kuin Suomessa? Kuten äsken lainatusta kohdasta käy ilmi, Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin tulevista ihmisistä on viime vuosina jopa noin kaksi kolmasosaa, joka tapauksessa yli puolet, joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomen ulkopuolella, esimerkiksi muissa Euroopan maissa. Miksi nämä ihmiset kuuluvat Suomen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin? Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, mutta se ei voi olla myöskään koko Euroopan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä.
Sen vuoksi valiokunta toteaakin yksimielisesti, että ”valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena nykyistä tilannetta, jossa yli puolet Suomen auttamisjärjestelmän piiriin tulevista uhreista on joutunut ihmiskaupan uhriksi jossain muualla kuin Suomessa”. Toivon, että tämä valiokunnan näkemys aikaansaa hallituksessa tarvittavia toimia. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!] ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+11.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-12T13:27:38,2022-12-12T13:30:59,Hyväksytty,1.1
2022_138_55,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 9/2022 vp. — Keskustelu, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_138_56,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten syrjäytyminen on vakava yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma. Tarkastusvaliokunta on tilannut kaksi tutkimusta nuorten syrjäytymisen ehkäisystä. Uusin valmistui vuoden 2021 lopussa. Tarkastusvaliokunta on antanut mietinnön nuorten syrjäytymisen ehkäisystä jo vuonna 2014. Siihen sisältyy seitsemän kannanottokohtaa, joista kuusi on edelleen voimassa.
Valiokunta totesi jo vuonna 2014, ettei mikään taho ota tai kanna kokonaisvastuuta nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista. Tämä pitää edelleen paikkansa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista puuttuu johtajuus, eivätkä palvelut toimi kokonaisuutena. Valiokunnan tilaama uusi tutkimus osoitti, että tietoa syrjäytymisen ehkäisyn palveluiden kustannuksista on lähes mahdotonta saada. Tämä johtuu muun muassa siitä, että toimijoiden kirjanpitokäytännöt vaihtelevat voimakkaasti.
Kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuoden alussa, osa syrjäytymisen ehkäisyn palveluista siirtyy kunnista hyvinvointialueille. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmä ja syrjäytymisen ehkäisyyn suunnatut rahavirrat ovat jo tällä hetkellä sirpaleiset, ja kokonaiskuvaa niistä on vaikea muodostaa. On erittäin tärkeää, etteivät hyvinvointialueet vain lisää yhtä uutta toimijaa järjestelmään vaan että palvelut toimivat kokonaisuutena riippumatta siitä, onko palveluntuottajana kunta, hyvinvointialue tai joku muu taho.
Valiokunta kiinnitti samoin jo vuonna 2014 huomiota tietosuoja-asioiden muodostamiin ongelmiin syrjäytymisen ehkäisyn palveluissa. Kun syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa oleva nuori on usean toimijan asiakkaana, lainsäädäntö ei mahdollista sitä, että nuoren tiedot kirjattaisiin niin, että ne olisivat kaikkien toimijoiden käytössä. Tämä aiheuttaa päällekkäistä työtä: sitä, että nuori joutuu kertomaan asiansa uudelleen eri tahoille, sekä sitä, että nuoren tilanteen kokonaisseuranta ei ole mahdollista.
Tietojen vaihto eri tahojen välillä olisi perusedellytys kokonaisvaltaisen palvelun järjestämiseksi. Tarkastusvaliokunnan näkemyksen mukaan ongelmat syrjäytymisen ehkäisyn palveluiden kustannusten ja vaikuttavuuden seurannassa sekä toimijoiden välisessä tiedonkulussa osoittavat, että kokonaisvastuuta syrjäytymisen ehkäisyn palveluiden seurannasta ja ohjauksesta ei edelleenkään ole millään taholla.
Valiokunnan päätösehdotus sisältää kolme lausumaehdotusta:
”1. Eduskunta edellyttää, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena huolehditaan, kun sosiaali‑ ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Palveluiden on toimittava yhteen riippumatta siitä, mikä taho on järjestäjänä.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka tieto‑ ja tilastopohjaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista voitaisiin parantaa. Vertailukelpoista tietoa tulee olla saatavilla palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin tueksi sekä palvelujärjestelmän kehittämiseksi.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, millä edellytyksillä kokonaisvastuu nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palveluista ja tiedonkulusta toimijoiden välillä voitaisiin asettaa yhdelle taholle. Tulee myös selvittää mikä tämä taho voisi olla.” — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Erinomaisia huomioita!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-12-12T13:31:42,2022-12-12T13:35:31,Hyväksytty,1.1
2022_138_57,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_58,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilman nuoria ei ole tulevaisuutta. Aivan liian moni nuori kokee yksinäisyyttä, riittämättömyyttä ja suorituspaineita juuri silloin, kun pitäisi olla tilaa kokeilla, seikkailla, oppia ja kasvaa rauhassa omaksi itsekseen — siis olla nuori. Haluan kiittää lämpimästi tarkastusvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa, edustaja Alanko-Kahiluotoa, tähän tärkeään kysymykseen syventymisestä ja myöskin näistä valiokunnan huomioista ja evästyksistä.
Olen miettinyt, että jos meillä yhä useampi nuori ei meinaa selviytyä arjessa, niin voisiko siinä arjen virityksessä olla jotain perustavanlaatuisesti pielessä. Viime vuosina Suomessa on vihdoin ryhdytty puhumaan hoitamattomien mielenterveysongelmien inhimillisestä ja taloudellisesta hintalapusta. Mielenterveyspalveluiden parantaminenkin on välttämätöntä, mutta se ei riitä — on välttämätöntä pureutua niihin ongelmien juurisyihin. Itse ajattelen, että viime vuosikymmenten politiikkatoimet ja niiden vaikutukset nuorten hyvinvointiin ja myös tähän nuorten palvelujärjestelmään tulisi kammata läpi ja tarvittaessa ottaa punakynä käyttöön. Millaisia paineita esimerkiksi opintoaikojen kiristykset, leikkaukset koulutuksesta ja opintotuesta ja opiskelijavalinnat ovat kasanneet nuorten niskaan? Takapakkiin meillä ei ainakaan ole varaa. Toivoisin kaikkien puolueiden sitoutuvan siihen, että lasten ja nuorten hyvinvointia heikentäviä päätöksiä ei kerta kaikkiaan tehtäisi.
Kouluissa tietenkin tapahtuu iso osa nuorten elämästä. Siellä on oltava mahdollisuus kasvaa, oppia ja opettaa rauhassa. Vihreissä me halutaan nostaa koulutuksen rahoitus pohjoismaiselle tasolle. Ja ajattelen, että seuraavassa hallituksessa tulisi jatkaa kaikkien koulutusasteiden perusrahoituksen vahvistamista ja on myöskin vietävä maaliin tällä kaudella käynnistetty kaksivuotinen esikoulu ja lisäksi suunnattava tukea erityisesti niihin kouluihin, joissa sitä eniten tarvitaan. Tiedetään myöskin, että vanhempien vointi heijastuu suoraan lasten ja nuorten arkeen. Myöskin se, missä kunnossa neuvolan voimavarat ovat, pystytäänkö lapsiperheiden ongelmiin tarttumaan ajoissa, vaikuttaa suoraan siihen, millainen elämä nuorille tulee. Suomessa kannattaisi luoda myöskin tällainen minun ehdottamani teinineuvola murrosikäisten vanhempien tueksi.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina nuorista on julkisuudessa puhuttu lähinnä ongelmien, rikollisuuden ja muun kielteisen oireilun, kautta. Katuväkivalta ja jengirikollisuus eivät kerro koko kuvaa nuorten elämästä Suomessa, mutta ne ovat vakavia esimerkkejä siitä, mihin se nuorten pahoinvointi, näköalattomuus ja syrjäytyminen voivat johtaa. Se ei poista yksittäisen nuoren vastuuta omista teoistaan mutta osoittaa, että ratkaisuja tarvitaan myös yhteiskunnan tasolla. Tässäkään asiassa mikään määrä puuttumista ei riitä, jos ennaltaehkäisyssä epäonnistutaan, ja siksi tarvitaan nuorisotyön, sosiaalitoimen, koulun, poliisin ja perheiden saumatonta yhteistyötä. Nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla on oltava riittävästi voimavaroja olla aidosti läsnä nuoren elämässä ja toisaalta myöskin sellainen palvelujärjestelmä ja sellaiset työkalut käytössä, joilla aidosti pystyy myös auttamaan nuorta niissä vaikeissa elämän solmukohdissa.
Arvoisa puhemies! Nuoret eivät ole vain tulevaisuuden tekijöitä vaan tärkeitä jo tänään. Aivan liian moni nuori kokee tässä ajassa kohtuuttomia paineita, jopa merkityksettömyyttä. Ajattelen, että nuorten hyvinvoinnin tulee olla seuraavan hallitusohjelman tärkeimpiä prioriteetteja, ihan hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Monenlaiset kriisit — korona, mielenterveys, ilmasto, luontokato, sota Euroopassa — koettelevat nuoria aivan poikkeuksellisella tavalla, ja tiedot nuorten pahoinvoinnista ovat hälyttäviä. Tämän tilanteen korjaamisessa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa epäonnistua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-12T13:35:42,2022-12-12T13:40:02,Hyväksytty,1.1
2022_138_59,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,Edustaja Alanko-Kahiluoto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_60,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos Saara Hyrkölle hyvästä puheenvuorosta. 
Haluan vielä käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kiittää meidän valiokuntaamme yksimielisestä mietinnöstä. 
Toiseksi haluan kiinnittää huomiota siihen, että todellakin edellinen nuorten syrjäytymistä koskeva mietintö annettiin tarkastusvaliokunnassa 2014, ja tähän mietintöön sisältyvät seitsemän kannanottokohtaa todellakin ovat melkein kaikki edelleen voimassa, elikkä kuusi niistä on edelleen voimassa. Tämä on minusta aika hälyttävä asia, nimittäin näistä tarkastusvaliokunnan kannanotoistahan sanotaan, että ne velvoittavat hallitusta ja hallituksen pitäisi ottaa ne vakavasti ja sitten ryhtyä toimenpiteisiin, joita tarkastusvaliokunta suosittelee. Eli voi hyvin kysyä: millä vakavuudella eduskunnassa suhtaudutaan nuorten hyvinvointiin, jos tällaiseen vakavaan mietintöön ei tämän enempää kiinnitetä tässäkään talossa huomiota?
On otettava huomioon tässä myös se, että nuorten pahoinvointihan on viime vuosina koronan vuoksi voimakkaasti lisääntynyt. Esimerkiksi niiden nuorten määrä, jotka ovat harkinneet itsemurhaa, on usealla prosentilla kasvanut viime vuosina, esimerkiksi kolmasosa nuorista kokee elämänsä merkityksettömäksi, joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä, yli puolet korkeakouluopiskelijoista on huolestunut omasta jaksamisestaan, ja niin edelleen. Nämä ovat erittäin vakavia lukuja. Usein sanotaan, että nuoret ovat yhteiskunnan ilmapuntari, elikkä nuorista näkee, miten yhteiskunnassa voidaan, ja jos nuorten hyvinvointia tai oikeastaan pahoinvointia katsotaan, on todettava, että meillä ei ehkä voida sitten yhteiskuntana kauhean hyvin. 
Eli tämmöisestä rakenteellisesta välinpitämättömyydestä kyllä pitäisi päästä eroon ja toteuttaa nyt ainakin nämä kolme pontta, joita meidän valiokuntamme ehdottaa. Erityisesti me tarvitsisimme tilastotietoa nuorten palveluiden vaikuttavuudesta, jotta voitaisiin käyttää konkreettisia välineitä päätöksenteossa, niin että tehtäisiin tietoperustaisia päätöksiä ja lisättäisiin nuorten hyvinvointia ja annettaisiin nuorille toivoa, jota nuoret tässä ajassa tarvitsevat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2022-12-12T13:40:03,2022-12-12T13:42:49,Hyväksytty,1.1
2022_138_61,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_62,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Tässä kollegoilla oli edellä hyviä puheenvuoroja, mutta haluaisin ehkä yhteen asiaan tarttua: 
Tässä edustaja Hyrkkö puhui rikoksilla oireilusta, ja olisin itse hyvin tarkka siinä, milloin me käytetään tätä termiä. Toki tämä on vihreille hyvin tyypillistä retoriikkaa, että ”oireillaan rikoksilla”, mutta on hyvä olla tarkkana termien kanssa. Jos sinulla on joku pöpö sisällä ja siitä oireena oksennat, niin se on vähän eri asia kuin sitten se, että sinulla on paha olo ja sinun pitää sitten sen jälkeen vaikkapa joku laukku mennä ryöstämään. 
Tällä hetkellä se, mitä Suomessa tapahtuu: meillä on siis jo tällaista rikollisuutta, joka tulee myöskin siitä, että se on trendi, jota ihaillaan ja johon halutaan lähteä mukaan, pidetään hauskaa, striimataan videota, kun mennään kauppoihin, ja niin edelleen, ja on paljon tämmöistä katujengeihin liittyvää rikollisuutta, ja en lähtisi tekemään yhtäläisyysmerkkejä siihen, että nyt oireillaan, kun on paha olla. Näitä termejä ei mielestäni saisi sekoittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-12T13:42:49,2022-12-12T13:44:07,Hyväksytty,1.1
2022_138_63,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_64,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn palvelujärjestelmän toimivuus ja palveluiden vaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 41/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 9/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kertaan vielä uudemman kerran, mitä itse asiassa tuolta pöntöstä äsken sanoin. Toisin kuin edustaja Tynkkynen ehkä hiukan epätarkasti siteerasi, totesin, että viime aikoina nuorista on julkisuudessa puhuttu lähinnä ongelmien, rikollisuuden ja muun kielteisen oireilun kautta. Katuväkivalta ja jengirikollisuus eivät kerro koko kuvaa nuorten elämästä Suomessa, mutta ne ovat vakavia esimerkkejä siitä, mihin nuorten pahoinvointi, näköalattomuus ja syrjäytyminen voivat johtaa. Se ei poista yksittäisen nuoren vastuuta omista teoistaan mutta osoittaa, että ratkaisuja tarvitaan myös yhteiskunnan tasolla.
Ajattelen, että meidän on hyvä kuitenkin tunnistaa, että joitakin syitä on aina sen nuoren käytöksen taustalla. Tyhjiöstä ne eivät tule. Onko syynä pahoinvointi, syrjäytyminen, näköalattomuus, jokin muu asia — niihinhän meidän täytyy päästä pureutumaan, jotta me pystytään tehokkaasti myöskin puuttumaan näihin yhteiskunnallisiin ja vakaviin ongelmiin. Ajattelen, että tässä on myös tärkeätä, että me päättäjät kuunnellaan aika tarkalla korvalla asiaan perehtyneitä tutkijoita, jotta me päästään ikään kuin jyvälle siitä, mikä näitä ilmiöitä aiheuttaa, mikä nuoria esimerkiksi rikolliselle polulle ajaa, ja myös siitä, miten heidät sieltä saadaan pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+13.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-12T13:44:07,2022-12-12T13:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_138_65,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kesäaika pysyväksi ajaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 16/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 16/2022 vp. Avaan keskustelun. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_138_66,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Kesäaika pysyväksi ajaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva mietintö, joka on tähän jatkuvaan kesäaikaan siirtymisestä, on keskustelun arvoinen asia. Viime kaudella samainen valiokunta käsitteli tätä kansalaisaloitetta, joka sitten osittain hyväksyttiin: vaikka kansalaisaloite hylättiinkin sillä perusteella, että direktiivi ei anna mahdollisuutta yhden EU-jäsenmaan päättää, niin silloisen liikenneministerin ponnekkaan toiminnan ansiosta EU:ssa tehtiin päätös, ja tämä Suomen linja siitä, että siirryttäisiin kellonaikojen siirtelystä pois, sai positiivisen vastaanoton. Meillä on se päätös siellä taustalla, mutta ei olla saatu yksimielisyyttä siitä, että kellojen siirtelystä poistuttaisiin, ja sen takia edelleen pitää olla aktiivinen siihen suuntaan, että me päästään tästä turhasta kellojen siirtelystä, mistä on lääketieteellisesti todettu, että esimerkiksi kellonaikojen siirtäminen normaaliajasta kesäaikaan ja toisin päin aiheuttaa muutaman kuukauden ajanjaksolla jopa 20 prosentin lisääntymisen sydän- ja verenkiertotauteihin, mikä on merkittävä terveydellinen riski vain sen vuoksi, että kellonaikoja siirretään. Tämä tuo vaikeuksia niin perhepäivähoidossa kuin myös sitten opiskelijoiden ja nuorten univaikeuksissa, ja tässä kohtaa olenkin nimenomaan sitä mieltä — kun aiemmin olin sitä mieltä, että kesäaika olisi se oikea aika harrastusten ja valoisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi — niiden terveydellisten vaikutusten vuoksi, mitä asiantuntijat valiokunnassa silloin viime kaudella toivat esille nuoria ei valveilla pitävästä vuorokauden ajasta, että normaaliaika olisi selkeästi parempi terveydellisistä syistä, ja sitä ainakin minä kannatan.
Samoin pitää varmasti huomioida maatalous. En tiedä, mitä se niissä robottinavetoissa, tai yleensäkään, tarkoittaa, jos niissä yhtäkkiä vuorokausi vaihtuukin niin, että eläin ei pääsekään sinne lypsyrobottiin normaaliaikansa perusteella. Kun meillä sitten maitoautot ja muut tulevat tähän mukaan, niin pitää pohtia, onko tällä eläinten hyvinvoinninkin kannalta joitakin merkityksiä.
Eli kokonaisuuden kannalta olen sitä mieltä, että normaaliaika on parempi, ja tässä kohtaa tuen kyllä kokonaisuudessaan valiokunnan mietintöä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+15.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-12T13:46:03,2022-12-12T13:49:06,Hyväksytty,1.1
2022_138_67,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Kesäaika pysyväksi ajaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 16/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_68,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Kesäaika pysyväksi ajaksi>>>Kansalaisaloite  KAA 12/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä edellä edustaja Myllykoski piti erinomaisen katsauksen nimenomaan tästä, ja hänellä oli monta hyvää tulokulmaa, allekirjoitan ne kaikki. Mielestäni olisi syytä tähdätä siihen, että mentäisiin yhdellä kellonajalla. Jokainen meistä sen tietää, mitä se joka kerta aiheuttaa — jollekin enemmän, jollekin vähemmän, näinhän se menee.
Tarttuisin tässä kohtaa myöskin yhteen sellaisen seikkaan, mikä tuli tässä esille, elikkä tähän Euroopan unionin päätäntävaltaan ylipäätään meidän asioissa. Näkisin, että olisi hyvä tulevaisuudessa — ja totta kai jo nyt — tarkkailla sitä asiaa hyvin tarkasti, sitä kansallista etuamme, myöskin tällaisissa pienissä asioissa, että kaikki, varsinkin kellon siirtäminen, pysyisi suomalaisten omissa kansallisissa käsissä ja myöskin isommat asiat. Tämä on yksi sellainen.
Mutta erittäin hieno katsaus oli tästä edustajalla aikaisemmin, ja tämän takia en pidempää puhetta pidä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+15.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-12T13:49:07,2022-12-12T13:50:08,Hyväksytty,1.1
2022_138_69,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. Avaan keskustelun. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_138_70,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulaki on meidän tärkeimpiä työkalujamme, joilla voimme turvata luonnon monimuotoisuutta Suomessa. Vaikka luonnonsuojelulain pykälistä äänestettiin jo viime viikolla, on meillä edelleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaiseksi eduskunnan kanta luonnonsuojelun parantamisen suhteen muodostuu. Nyt tässä toisessa käsittelyssä meillä on mahdollisuus osoittaa eduskunnan tahtotilaa.
Kun äänestimme pykälistä, olisi meillä ollut tilaisuus korjata purojen, lähteikköjen ja kalkkilampien puutteellinen suojelu ja tuoda vesilaki linjaan metsälain kanssa. Se tilaisuus hukattiin vain muutamalla äänellä. Äänestyksestä jäi kuva, että osittain äänestystulos ei edes vastannut eduskunnan todellista kantaa, kun äänestysjärjestyksen muutoksen johdosta useampi edustaja ei ollut tietoinen siitä, mistä äänestetään. Erityisesti purot ja lähteiköt olisi ollut tärkeää suojella, ja se olisi voitu tehdä korjaamalla vesilaki tässä yhteydessä. Metsälain kymppipykälä suojaa jo purojen lähiympäristöjä erityisen tärkeinä elinympäristöinä, mutta epäloogisesti itse purot ovat edelleen ilman suojaa.
Luonnonsuojelulain osalta pykäliä emme tosiaan enää voi muuttaa mutta voimme ohjeistaa jatkon suhteen. Purot ja lähteet ovat paikallisten luontoarvojen lisäksi merkittäviä myös niiden laajan vaikuttavuuden takia. Kummatkin ovat vesistöjen latvoja. Purojen kautta pääosa vesistä valuu jokiin, ja puroja suojelemalla suojellaan siis laajasti myös vesistöjen kokonaisuutta eli jokia, järviä ja lopulta myös Itämerta. Täten niillä on merkitystä siis myös esimerkiksi vaelluskaloille.
Usein puhumme myös siitä, kuinka tärkeää on, että luonnonsuojelu on kustannustehokasta. No, näiden luontotyyppien suojeleminen olisi juuri sitä: kustannustehokasta. Näistä syistä ehdotan eduskunnalle lausumaa, joka kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian valmistelemaan lainsäädäntömuutosta, jolla suojeltujen uhanalaisten vesiluontotyyppien soveltamisalaa laajennetaan kattamaan vesiluonnon monimuotoisuuden suojelutavoitteiden edellyttämät luontotyypit arvioiden myös tarvetta poikkeamismahdollisuuksiin yksittäistapauksissa sekä mahdollisten rajauspäätösten tekemiseen korvausmekanismeineen ja siihen tarvittavien resurssien turvaamiseen.” Toivon, että eduskunta voi laajasti kannattaa tätä.
Arvoisa puhemies! Uusi luonnonsuojelulaki on pitkän prosessin tulos, joka ei ole vielä päättynyt. Se alkoi, kun me päätimme hallitusneuvotteluissa uudistaa lain, koska meidän yhteiseksi keskeiseksi tavoitteeksemme otettiin Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. No, sen jälkeen suuri joukko ihmisiä on tehnyt aivan valtavasti töitä, jotta me saisimme paremmin turvattua suomalaista luontoa. Haluan kiittää ympäristöministeriön virkakuntaa siitä työstä, mitä te olette tehneet, ja haluan myös kiittää kaikkia ihmisiä meidän puolueessa ja muissa puolueissa, jotka olette neuvotelleet paremman lain puolesta.
Ympäristövaliokuntaan laki tuli keväällä, ja sen jälkeen me olemme työstäneet lakia pitkään ja hartaasti. Valiokuntaan asiantuntijalausuntoja ja ministeriön vastineita tuli yhteensä yli sata kappaletta, ja yhteensä niitä on tehty eduskunnalle 466 kappaletta. Ympäristövaliokunnassa me edistimme lakia aivan viime metreille asti normaalien toimintatapojen mukaisesti ja hyvässä hengessä. Toimin ryhmäni valiokuntavastaavana, ja olemme panostaneet meille tärkeään lakiin — aivan niin kuin moni muukin täällä.
No, siksi on erittäin suuri pettymys, että laki muuttui loppumetreillä keskustan irtioton vuoksi. Lisäksi on sekä noloa että surullista, että tämä tehtiin käyttämällä perusteluja, jotka on myöhemmin osoitettu perusteettomiksi. On noloa keskustalle mutta myös maa‑ ja metsätalousministeriölle, että on mahdollista vaikuttaa lainsäädäntöön yksittäisen ministeriön virkamiehen laskelmilla ja johtopäätöksillä, jotka eivät ole perustuneet tutkittuun tietoon vaan jotka on päinvastoin osoitettu vääriksi.
Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta nyt meillä on kuitenkin vielä mahdollisuus ottaa kantaa vesiluontotyyppien suojeluun niiden puolesta, eli tehdään tässä kohtaa oikein ja tehdään siis niin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-12T13:50:48,2022-12-12T13:56:08,Hyväksytty,1.1
2022_138_71,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_72,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! On todella valitettavaa, että tästä salista ei löytynyt enemmistöä hallituksen esitykselle, jolla vesilain uhanalaisiin luontotyyppeihin olisi lisätty kalkkilammet, lähteiköt ja muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevat purot. Tähän asiaan voidaan kuitenkin vielä vaikuttaa ja syntynyttä vahinkoa voidaan korjata hyväksymällä lausuma, jolla edellytämme, että hallitus ryhtyy mahdollisimman pian valmistelemaan muutosta, jolla suojelua tarvitsevat vesiluontotyypit kirjataan vesilakiin. 
Luonnonsuojelulain todella perusteellisessa ja kattavassa valmistelussa tunnistettiin, että pienvedet tarvitsevat nykyistä laajempaa suojaa. Se on yksi tärkeä edellytys luonnon monimuotoisuuden vaalimiselle. Vaikka pienvesiä on listattu myös metsälaissa, on näiden elinympäristöjen lista suppea ja rajausten kriteerit riittämättömät pienvesien turvaamiseksi. Pienvedet, kuten purot, norot, lähteet, lähteiköt ja pienet lammet, ovat kaikki tärkeitä metsäluonnon monimuotoisuudelle, ja niissä elää runsaasti uhanalaista lajistoa. Pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Erityisen tärkeää purojen pelastaminen on myös vaelluskalojen kannalta. Purot ovat tärkeitä vaelluskalojen elinympäristöinä ja lisääntymisalueina.
Arvoisa puhemies! Toivon todella, että vesiluonnolle löytyy nyt eduskunnan enemmistön tuki, kun tämän lausuman myötä siihen on uudelleen mahdollisuus edellisen niukan äänestyksen jälkeen. 
Kannatan edustaja Kivelän tekemää lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-12T13:56:08,2022-12-12T13:57:58,Hyväksytty,1.1
2022_138_73,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_74,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Montrealissa on parhaillaan käynnissä YK:n luontokokous, jossa on tavoitteena saada aikaan luonnon oma Pariisin sopimus. Toivon todella, että tässä onnistutaan. Saamme jatkuvasti viestiä tiedemaailmasta, kuinka luontokadon pysäyttäminen on kriittinen kysymys myös ihmisten turvallisuudelle ja mahdollisuuksille elää tällä planeetalla. Meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää yhtäkään kiveä kääntämättä, ja kaiken lisäksi meillä on kiire. Kansainväliset sopimukset antavat parhaimmillaan vetoapua myös luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttämiselle täällä kotimaassa — suomalaista luontoa kun voidaan suojella vain täällä Suomessa. 
Viime viikolla tässä salissa äänestettiin nurin ne luonnonsuojelulain pykälät, joilla olisi tuotu uhanalaiset luontotyypit ja niiden huomiointi lain piiriin sekä tehostettu purojen, lähteikköjen ja kalkkilampien suojaa. Luonnon kannalta tämä viimeviikkoinen päätös on tietenkin surkea. Meillä ei ole varaa tällaiseen jarrutteluun, kun luonnon monimuotoisuus hupenee.
Arvoisa puhemies! Luonnonsuojelulaki on eräänlainen luonnonsuojelun peruskallio, jota tällä uudistuksella vankistetaan. Sen puolesta ovat työskennelleet lukemattomat tutkijat, asiantuntijat ja luonnonsuojelijat, kiitos jokaiselle. Aivan erityisesti haluan antaa tunnustusta edustaja Emma Karille, joka ympäristöministerinä toimiessaan teki aivan valtavan työn, jotta olemme nyt tässä pisteessä, hyväksymässä luonnonsuojelulakia.
Arvoisa puhemies! Maailman muuttamiseksi on oltava valmis toden teolla vääntämään tärkeimpien asioiden puolesta, ei siis mesoamaan vaan tekemään tuloksiin pyrkivää, taitavaa ja pitkäjänteistä työtä, rakentamaan enemmistöjä ja etsimään yhteistä maaperää, ja se vaatii sitkeyttä ja sietokykyä. Luonnonsuojelulain pykälien osalta tehtiin aivan viime metreille asti kaikki voitava ja vielä vähän enemmän, aivan valtava kiitos jokaiselle luonnonsuojelijalle, joka myös tätä näkymätöntä työtä on tehnyt. Se työ ei kuitenkaan lopu tähän, ei todellakaan. Luontokato ei luovuttamalla lopu. 
Meidän poliitikkojen tehtävä on johtaa tätä maata vastuullisesti ja tehdä kaikkemme sen puolesta, että me jätämme lapsillemme tämän maapallon entistä paremmassa kunnossa. Mielestäni on vastuutonta antaa ymmärtää, että kaikki voisi jatkua ennallaan. Jos nimittäin mikään ihmisen toiminnassa ei muutu, niin luonto ympärillämme jatkaa katoamistaan, ja se jos mikä tulee aiheuttamaan aivan dramaattisia muutoksia ihan jokaisen ihmisen elämään riippumatta siitä, omistiko metsää taikka ei.
Kannatan lämpimästi paitsi luonnonsuojelulain hyväksymistä myös edustaja Kivelän monistelausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-12T13:57:58,2022-12-12T14:00:50,Hyväksytty,1.1
2022_138_75,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_76,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa puhemies! Usein ihmisille käy niin, että emme kiinnitä kaikkein tärkeimpiin asioihin huomiota ennen kuin olemme vaarassa menettää ne — tai olemme jo menettäneet. Terveys on yksilön elämässä yksi tällainen asia, mutta kun ajatellaan koko ihmisyhteiskuntaa, niin kaikkein tärkein asia on se, että meillä on planeetta, jolla ihmisyhteiskunnat pystyvät elämään. Tätä asiaa ihmiskunta yhdessä on viimeisten vuosikymmenien aikana vaarantanut.
Ilmaston osalta ymmärrys ja toimet ovat jo aika pitkällä. Yksi käännekohta oli se, kun 16 vuotta sitten entinen Maailmanpankin pääekonomisti Sir Nicholas Stern julkaisi käänteentekevän raporttinsa, jossa hän osoitti, että vaikka ilmastotoimet maksavat, ne tulevat kuitenkin huomattavan paljon halvemmiksi kuin ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot. Luonnon monimuotoisuudesta Cambridgen ekonomisti Partha Dasgupta julkaisi viime vuonna vastaavan tyyppisen raportin, jonka sanoma on myös se, että meidän pitää ryhtyä katsomaan luontoa pääomana, joka on hupenemassa, ja jos haluamme varmistaa hyvän elämän mahdollisuuksien jatkumisen, tästä pääomasta pitää pitää huolta. Esimerkiksi Maailman talousfoorumi on arvioinut, että yli puolet maailman bkt:stä on suoraan tai välillisesti riippuvaista luonnosta ja sen tuottamista palveluista, kuten hapen tuottamisesta ylipäätänsä, ilman puhdistamisesta, puhtaan veden tuotannosta, pölyttämisestä, ja niin poispäin.
Suuren yleisön osalta muutos on jo sikäli hyvässä vauhdissa, että enemmistö suomalaisistakin tukee luonnonsuojelua ja muun muassa suojelualueiden lisäämistä. Tämä suomalaisten laaja ymmärrys ei kuitenkaan ole sellaisenaan vielä välittynyt poliittiseen päätöksentekoon, kuten kollegat tässä edellä kuvasivat. Välillä tuntuu, että kansat, joita pidämme alkeellisina, ovat ymmärtäneet tiettyjä perusasioita paremmin kuin me, kun ne ovat esimerkiksi kunnioittaneet pyhinä alueita, jotka ovat olleet vaikka kalojen tai riistaeläinten tärkeitä lisääntymispaikkoja. Meillä on käytössämme moderni tiede, ja sen tiedon perusteella meidän tulisi suojella luontoa voimakkaammin kuin nyt teemme. Luonnonsuojelulaki on askel eteenpäin, mutta tosiaan, kuten kollegat tässä jo kuvasivat, [Puhemies koputtaa] se olisi voinut olla vielä isompi askel. Toivottavasti osittain tämä korjataan huomenna ponsiäänestyksessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Satu Hassi,363,2022-12-12T14:00:51,2022-12-12T14:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_138_77,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_78,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä lakialoite luonnonsuojelulain muuttamisesta tulee tarpeeseen. Siinä esitetään lintudirektiivin 9 artiklan käyttöönottoa, eli poikkeusluvalla ammutun valkoposkihanhen tai merimetson hyödyntäminen sallitaan. Euroopan unionin lintudirektiivi siis sallii suojellun linnun haltuun ottamisen poikkeustapauksissa. Samassa artiklassa sallitaan suojeluvelvoitteesta poikkeaminen, jos lajista aiheutuu haittaa kansanterveydelle, muille eläimille tai vesistölle.
Olen itse kotoisin Vaasasta, jossa meidän kauniissa Merenkurkun saaristossa ja maailmanperintöalueella varsinkin merimetso aiheuttaa suoranaista ympäristötuhoa, puhumattakaan sen haitoista kalastuselinkeinolle. Jos olette nähneet kuvia Merenkurkun pikkusaarista, jonne merimetsoyhdyskunta on asettunut pesimään, näky on kuin ydinsodan jäljiltä. Pesimäalueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva kasvillisuus kuolee merimetsojen ulostekuorman seurauksena ja puut sojottavat pystyssä harmaina rankoina. Toki kasvillisuus elpyy merimetsojen vaihtaessa pesimisaluetta, mutta se vie luvattoman kauan aikaa. Lisäksi suuri merimetsoparvi kalastaa tehokkaasti, ja alueen kalakanta voi hävitä tietyiltä alueilta lähes kokonaan. Yksi merimetso syö kalaa noin puoli kiloa päivässä, ja lähes 30 000 yksilöön kasvanut kanta on jo merkittävä uhka kalastuselinkeinolle.
Arvoisa puhemies! Sata vuotta merimetso oli poissa Suomesta, mutta 25 vuotta sitten lintu palasi ja on lisääntynyt merkittävästi. Nyt se asettuu yhä pohjoisemmaksi, Merenkurkkuun ja Pohjanlahdelle. Me suomalaiset puhumme vain merimetsosta, mutta ruotsinkieliset puhuvat pikkumerimetsosta ja isosta merimetsosta. Juuri tämä paluumuuttaja, iso merimetso, alkaa olemaan se ongelma. Monet kalastajat haluavat harventaa merimetsokantaa, mutta se on vaikeaa nykyisen luonnonsuojelulain vuoksi ja kestää liian kauan saada poikkeuslupa, jos sitä nyt yleensä edes saa. Merimetsoja ei ole tietenkään tarkoitus metsästää hallitsemattomasti, mutta kannanhoidollinen metsästys on tarpeellista ja perusteltua.
Tälle luonnonsuojelulain muutokselle on siis tarvetta, ja ihan luonnonsuojelunkin näkökulmasta se on hyödyllinen. Merimetson metsästys toisi myös vaihtelua ruokapöytään. Minä ainakin haluaisin maistaa merimetsopaistia. Kannatan tätä lakiesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-12-12T14:04:10,2022-12-12T14:07:32,Hyväksytty,1.1
2022_138_79,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_138_80,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensi alkuun kannatan edustaja Kivelän tekemää esitystä. Juuri se, mitä edustaja Kivelä perusteellisessa esittelyssä toi esille, on se asia, mitä meidän pitää pystyä korjaamaan vielä, kun se on mahdollista.
Vaelluskalojen kutumahdollisuuksien edistäminen on ollut kansallisesti hyväksytty tavoite jo pidempään. Siitä kertovat vapaaehtoisten toimintojen laajuus ja se, kuinka paljon valtio ja maa- ja metsätalousministeriö ovat laittaneet rahaa purojen kunnostamiseen ja sitä kautta vaelluskalakantojen lisääntymismahdollisuuksien edistämiseen. Onkin jotenkin nurinkurista, että tässä kohtaa oikea käsi ei tiedä, mitä vasen käsi on jo saanut aikaan. Nyt olisi tärkeää, että tämä vielä koetetaan puristaa sillä lailla maaliin, että se on tehtyjen toimintojen kannalta ja koko yhteiskunnan hyväksyttävyyden kannalta sensuuntainen, mitä olemme jo tehneet ja mitä todellisuudessa tavoittelemme. Ei ole pelkoa siitä, että tällä omaisuudensuoja tulisi uhatuksi.
Kuten edustaja Kivelä esitteli, tässä on myös korvauspotentiaali sidottu sinne sisälle, niin että niissä pakkotoimenpiteissä se omaisuudensuoja huomioidaan ja korvaukset omistajille tuodaan esille. Ja olen aivan varma, että tämä järjestelmä myös toimisi edelleen paremmin vapaaehtoisten toimintojen osalta, mitä maanomistajat tälläkin hetkellä tekevät. Eli jos havaitaan nyt vaikkapa sellainen lähteikkö, joka metsätöiden osalta paljastuu siinä hetkessä, toiminta on mahdollista, ja niin kuin edustaja Kivelä toi tuossa esille, korvausjärjestelmä sisältyy tähän.
Toivon, että kun tätä tehdään, hallitus omissa ratkaisuissaan, joista toivottavasti jo tämäkin hallitus lähtisi keskustelemaan, voisi huomioida nämä ja tuoda ne sillä lailla esille, että tämä hyväksyttävyys olisi todellakin juuri sillä tasolla, millä me jo nyt teemme toimia tässä yhteiskunnassa, ja mahdollistaisi meidän vesiensuojelun laajentamisen ja elinympäristöjen hyvinvoinnin voimakkaamman kehittämisen. Tämä on meidän nykyinen poliittinen tahtomme, mahdollistetaan se. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+17.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-12T14:07:39,2022-12-12T14:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_138_81,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle korkeakoulututkintojen tunnustamisesta tehdyn maailmanlaajuisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 258/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 19/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Ensin päätetään sivistysvaliokunnan mietinnön SiVM 19/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_138_82,138/2022,2022-12-12,11.59,14.16,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain, valtion etuosto-oikeudesta eräillä alueilla annetun lain ja etuostolain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 222/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 121/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 6/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_138+2022+24.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_139_1,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mai Kivelä Tiina Elon kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_139_2,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 76/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 69/2020 vp, 19/2021 vp>>>Lakialoite  LA 19/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 17/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_139_3,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan unionin yhteisen kalastuspolitiikan kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 205/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 110/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ritva Elomaa Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_139_4,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 30/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 12.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jukka Mäkynen Ben Zyskowiczin kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_139_5,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan, valtiovarainvaliokunnan, puolustusvaliokunnan ja tiedusteluvalvontavaliokunnan on annettava lausunto. — Keskustelu, ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_139_6,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vuosi 2022 on ollut valtavien muutosten vuosi. Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäys Ukrainaan rikkoo YK:n peruskirjaa ja on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Hyökkäys on vaarantanut koko Euroopan vakauden ja murentanut Euroopan turvallisuusjärjestystä.
Muuttuneessa tilanteessa jouduimme keväällä Suomessa tarkastelemaan uudelleen omaa turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme, joka perustui uskottavaan kansalliseen puolustukseen, kansainväliseen järjestelmään, sotilaalliseen liittoumattomuuteen, kattavaan puolustusyhteistyöhön sekä ajatukseen, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Suomen Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen, eli niin sanottuun Nato-optioon. Jos emme olisi reagoineet keväällä muutokseen turvallisuusympäristössämme, myös tämä olisi vaikuttanut asemaamme.
Suomi on toiminut päättäväisesti turvallisuutemme vahvistamiseksi. Toukokuussa päätimme hakea Naton jäsenyyttä, kesäkuussa meidät kutsuttiin liittymiskeskusteluihin, ja heinäkuussa Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjan. Keskeiset kumppanimme, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Saksa, antoivat turvallisuusvakuutukset prosessin ajaksi. Koko matkan olemme kulkeneet yhdessä läheisimmän kumppanimme Ruotsin kanssa.
Liittymispöytäkirjamme on nyt ratifioinut 28 valtiota 30:stä. Teemme joka päivä työtä kahden viimeisen ratifioinnin loppuun saattamiseksi. Viesti Naton jäsenmailta meille on ollut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaa liittokuntaa ja lisää turvallisuutta.
Käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskee Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin sopimukseen ja niin sanottuun Ottawan sopimukseen. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvoitteista. Sen keskeisin artikla on yhteistä puolustusta koskeva 5 artikla, johon sisältyvät turvatakuut. Oikeuksien lisäksi Naton jäsenyys tuo velvollisuuksia. Suomi varautuu myös tarvittaessa antamaan apua liittokunnan jäsenille. Ottawan sopimus on Naton oikeushenkilöllisyyttä ja sen henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia koskeva sopimus.
Esitys herätti lausuntokierroksella suurta mielenkiintoa. Kolmen viikon aikana lausuntoja saatiin noin 1 600 kappaletta. Suuri määrä kansalaisilta saatua palautetta kertoo asian tärkeydestä. Eduskuntakäsittely on mahdollisuus jatkaa keskustelua siitä, mitä Nato on ja mitä sen jäsenyys meille tarkoittaa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä pyydetään eduskunnan hyväksyntää Pohjois-Atlantin sopimukselle ja Ottawan sopimukselle. Eduskunnan hyväksynnän jälkeen tasavallan presidentti päättää liittymisestä ja Suomi liittyy Natoon tallettamalla Pohjois-Atlantin sopimusta koskevan liittymiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Suomen liittymiskirja voidaan tallettaa vasta sen jälkeen, kun kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen ja Suomi on saanut Naton pääsihteeriltä kutsun liittyä.
Hallitus on arvioinut, että oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen. Vastaavasti ovat aiemmin toimineet myös Tšekki, Montenegro ja Pohjois-Makedonia. Hallitus pitää tärkeänä, että eduskunnalla on tarvittava aika käsitellä Suomen liittymistä Natoon.
Hallitus esittää, että eduskunnan päätös sopimuksen hyväksymisestä voitaisiin tehdä yksinkertaisella enemmistöllä. Hallitus katsoo, että Pohjois-Atlantin sopimus on Suomen täysivaltaisuuden ja kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisen kannalta ongelmaton ja että kyse ei ole merkittävästä toimivallan siirrosta kansainväliselle järjestölle. Hallituksen arvion mukaan voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä Ottawan sopimukseen liittymisen eikä sopimusvelvoitteista aiheudu välittömiä muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön. Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisen ei katsota vaikuttavan Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekojärjestelmään, maanpuolustusvelvollisuuteen eikä tasavallan presidentin tehtävään Puolustusvoimien ylipäällikkönä.
Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Suomi sitoutuu 5 artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen ja varautuu sotilaallisesti artiklan velvoitteen täyttämiseen. Tähän sisältyy mahdollinen aseellisen voiman käyttö. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Jäsenenä Suomi osallistuu Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja sitoutuu liittokuntaan poliittisesti.
Arvoisa puhemies! Jäsenyydestä seuraa myös taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia, jotka täsmentyvät jäsenyyden aikana. Natoon, sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70—100 miljoonaa euroa. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu säilyttämään puolustusmäärärahojen tason vähintään kahden prosentin tasolla kansallisesta bruttokansantuotteesta.
Jäsenvaltiot osallistuvat Naton siviili- ja sotilasbudjettiin sekä investointiohjelmaan omaan bruttokansantuoteosuuteen pohjautuvalla jako-osuudella. Madridin huippukokouksessa 2022 jäsenvaltiot päättivät kasvattaa yhteisrahoitteisia budjetteja, mikä tulee jatkossa nostamaan myös Suomen vuosittaisia maksuosuuksia.
Alustava jäsenyyden aiheuttama välitön lisähenkilöstötarve on noin 110 tehtävää vuonna 2023, ja se tarkentuu jäsenyyden myötä.
Naton jäsenyyden keskeisimpiä vaikutuksia viranomaistoimintaan on kansallisen tietoturvallisuuden eri toimintojen järjestäminen Naton tietoturvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Turvallisuusluokiteltujen tietojen määrä kasvaa ja käsittelytarve laajenee.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-13T12:05:45,2022-12-13T12:11:52,Hyväksytty,1.1
2022_139_7,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvä pääministeri ja muut ministerit, arvoisat edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ei koskaan enää yksin — tänään meillä on käsittelyssä hallituksen esitys, millä osaltamme saatamme voimaan liittymisemme puolustusliitto Natoon. Nyt liittymällä 4.4.1949 Washingtonissa allekirjoitettuun Pohjois-Atlantin sopimukseen Suomesta tulee Nato-jäsen ja kynnys, ennaltaehkäisevä pidäke, kohdistaa Suomeen sotilaallista tai muuta painostusta tai uhkaa pienenee. Tämä takaa meille rauhaa.
Kokoomus on kannattanut Nato-jäsenyyttä jo 16 vuotta, itse asiassa jo paljon kauemmin kuin siitä tuli näin suosittua. Mutta olen, arvoisa puhemies, tänään onnellinen, että se on tänään suosittua ja laajasti, hyvin yksimielisesti, suomalaisten kannattamaa — vaikkakin tällaisten surullisten tapahtumien vaikutuksesta.
Me tulemme olemaan Natossa turvallisuutta lisäävä jäsenmaa, emme turvallisuutta kuluttava, mutta myös Nato-Suomessa keskeisin ja tärkein tehtävämme on lopulta puolustaa Suomea, omaa isänmaatamme. Se on tärkein asia, ja tätä itse asiassa Natokin meiltä haluaa, ja olen tyytyväinen, että suomalaisten maanpuolustustahto on vaikeinakin aikoina vain entisestään noussut. Nuoremme ovat valmiita omalla vahtivuorollaan myös kaikkein kovimpaan ratkaisuun. Sillä niin kuin vuonna 2002 jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth totesi: ”Suomi on hyvä maa. Tämä on paras paikka meille suomalaisille. Suomi on puolustamisen arvoinen maa, jonka paras puolustaja on Suomen oma kansa.” Näin se on tulevaisuudessakin.
Meidän tuleekin sitoutua jatkossakin käyttämään puolustukseemme vähintään kaksi prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta. Se tarkoittaa karkeasti tämän hetken luvuilla noin viittä miljardia vuositasolla. Tästä meidän tulee pitää kiinni, sillä olemme luvanneet sen myös tuleville liittolaisillemme. Olemme kokoomuksesta ehdottaneetkin puheenjohtajamme Petteri Orpon johdolla, että ensi vaalikaudella perustetaan uusi Kanerva kakkonen eli parlamentaarinen työryhmä valmistelemaan ja varmistamaan, että kaikki puolueet sitoutuvat tähän kahden prosentin tasoon.
Suomi on panostanut merkittävästi viime ja tällä kaudella muun muassa Ilmavoimiin. Myös Merivoimien vahvistaminen etenee, ja toivon sydämestäni, että se myös päättyy hyvin, mutta sitten maamme tarvitsee vahvan Maavoimien kehittämishankkeen. Näitä toimia on nyt toki jo tehty — kiitos ministeri Kaikkoselle. Muun muassa lisää K9-panssarihaupitseja on aivan näinä päivinä tilattu, mutta Maavoimat tarvitsevat muutakin, eikä vähimpänä taistelijan uuden henkilökohtaisen aseen.
Haluan myös itse nostaa esille osaavan henkilöstömme. Meidän tulee nyt katsoa, että henkilöstöä on riittävästi — kouluttajia tarvitaan. Ja tärkeää on varmistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen edellytykset myös Nato-Suomen aikana ja kattavasti yhteistyö Puolustusvoimien kanssa myös materiaalipuolella. Myös ampumarataverkostomme kattavuus ja toimivuus on varmistettava.
Mutta miten me toimimme sitten Natossa? Meidän tulee mennä Natoon ilman ennakkoehtoja, kuten pääministeri Sanna Marinin hallitus on nyt päättänytkin — kiitos tästä. Haluan myös kiittää valtiojohtoamme tämän hankkeen määrätietoisesta eteenpäin viemisestä tasavallan presidentti Sauli Niinistön johdolla, mutta haluan myös kiittää teitä, pääministeri Marin. Olen tyytyväisyydellä seurannut, miten olette maatamme vieneet Natoon. Kiitos myös ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen — esimerkillistä toimintaa.
Mutta nyt huolehditaan siitä, että me menemme kaikkiin pöytiin, menemme ytimeen myös Natossa kuten aikanaan EU:ssakin, olemme aktiivisia kaikissa niissä pöydissä, missä meitä tarvitaan ja meidän on järkevää olla. Roolimme ja asemamme esimerkiksi komentorakenteessa mutta myös johtamisrakenteessa selviää vasta varsinaisen jäsenyyden myötä ja myös se, miten esimerkiksi meidän ja Ruotsin jäsenyys näihin tulee vaikuttamaan. Naton pysyvää tukikohtaa ei ole tulossa Suomeen näillä näkymin, mutta jos sellainen kuitenkin Naton kanssa yhdessä katsottaisiin järkeväksi ja tärkeäksi, niin ei Suomen tästäkään pidä kieltäytyä, ei. On tärkeää myös todeta, että ydinaseita ei olla sijoittamassa Suomeen. Emme niitä tänne ole pyytämässä, eikä niitä itse asiassa kukaan ole tänne työntämässäkään, [Markus Mustajärven välihuuto] mutta oleellista on ymmärtää se, että ydinasepelote on tärkeä osa Naton turvan perustaa.
Mitä Suomeen sitten voisi tulla? Kysymykseen voisi tulla Suomessa esimerkiksi jonkinlainen Naton arktisen sodankäynnin osaamiskeskus tai esimerkiksi maasodankäynnin esikuntatoimintoja Pohjois-Euroopan osalta. Madridissahan päätettiin viime kesänä Naton uusista joukkorakenteista, ja meidän tulee tuoda näihin oma osamme Naton ja meidän omien tarpeiden mukaan. Roolimme tulee olemaan merkittävä siis Itämeren alueella — tulevaisuudessa tietyllä tavalla Naton sisämeren alueella — ja arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa mutta myös näiden alueiden valvonnassa. On selvää, että varusmiehiä Nato-joukkoihin ei tulisi. Näissä käytettäisiin pääasiassa kantahenkilökuntaa, sopimussotilaita ja varusmiehiä. Naton myötä varusmiesten koulutuksesta tulee kuitenkin aiempaa kansainvälisempää, ja kannustankin nuoriamme opiskelemaan kieliä, englannin lisäksi saksaa ja ranskaa, jos nämä tehtävät kiinnostavat.
Kokoomuksen tavoite on, että ensi hallituskaudella otettaisiin käyttöön myös yleiset kutsunnat koko ikäluokalle, sillä me tulemme myös tulevaisuudessa tarvitsemaan parhaat nuoret miehet ja parhaat nuoret naiset isänmaan palvelukseen. Itse myös kehittäisin siviilipalvelusta kokonaisturvallisuutta palvelevaksi palvelukseksi. [Sebastian Tynkkynen: Heinosen malli!]
Nato-jäsenyyden tärkein merkitys on lopulta se, että pääsemme Yhdysvaltain liittolaiseksi. Nato-jäsenyys tulee korostamaan entisestään transatlanttista suhdetta maamme ulkopolitiikassa. Yhdysvallat itse asiassa on meidän takuumme myös nyt, kun vielä odotamme Unkarin ja Turkin ratifiointeja. Toivon, että nämä maat nyt ymmärtävät tilanteen ja tekevät välttämättömän nopeasti. Itse toivoisin, että eduskunta ei jäisi kuitenkaan odottelemaan. Minusta eduskunnan tulee tämä omalta osaltaan hoitaa valiokunnissa ja myös täysistunnossa kuntoon, tarvittaessa äänestykseen asti, niin nopeasti kuin mahdollista. Tämän jälkeen asiakirja voisi odottaa tasavallan presidentti Niinistön pöydällä nuo puuttuvat ratifioinnit, ja sen jälkeen presidentti voisi viivytyksettä allekirjoittaa sopimuksen ja toimittaa sen eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Olen vakuuttunut, että Suomesta tulee hyvä ja vastuullinen Nato-maa — Nato-maa, joka on valmis osoittamaan solidaarisuutta muille ja odottaa sitä myös itse saavansa. Kiitos sotiemme veteraanien — kiitos oman vaarini — saamme tämän päätöksen nyt itsenäisesti ja vapaasti tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-13T12:15:31,2022-12-13T12:23:29,Hyväksytty,1.1
2022_139_8,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_9,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Demokratian kannalta on tärkeää, että myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käydään avointa ja rehellistä keskustelua — paitsi menneestä myös nykypäivästä ja tulevaisuudesta. Suuri enemmistö meistä suomalaisista ei vielä vuosi sitten kannattanut jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Venäjän hyökättyä raukkamaisesti Ukrainaan tilanne arvioitiin uudelleen niin miljoonissa ruokapöydissä kuin täällä eduskunnassakin. Arviota ei ole tehty tyhjiössä. Itselleni ratkaiseva syy hyväksyä Naton jäsenyys oli Ruotsin päätös hakea jäseneksi. Jääminen yksin Naton ja Venäjän väliin ei lähitulevaisuudessa olisi ollut vaarallista, mutta kauempana tulevaisuudessa uhka monenlaisen painostuksen kohteeksi joutumisesta olisi mahdollinen.
Pelon lietsonta on sekin ollut tosi vastuutonta. Kuten olemme asiantuntijoilta saaneet kuulla, ei kukaan uhkaa lähivuosina Suomea perinteisen sodankäynnin keinoin. Jo keväällä oli tiedossa, että Venäjän armeijan iskukyky on paljon luultua heikompi. Venäjän mahdollisuudet uhata naapureitaan heikkenevät päivä päivältä, mistä Ukrainan kansa maksaa kammottavaa hintaa. On oikein, että me muiden maiden mukana olemme olleet vahvasti Ukrainan tukena. Toisaalta tuki on rajoittunut materiaaleihin, koska Nato haluaa loppuun asti välttää osapuoleksi joutumista. Tästä saatiin pelottava muistutus, kun ohjuksia harhautui Puolan puolelle. Natoon ollaankin siis liittymässä kauempana tulevaisuudessa näkyvien mahdollisten uhkien vuoksi, ei tämän akuutin sotatilanteen, jossa Venäjän rajanaapurina mahdollinen uhka on lähinnä kriisin eskaloituminen Naton ja Venäjän välillä. Meillä ei siis ole mikään kiire, hätiköinti ei lisäisi vaan vähentäisi turvallisuuttamme.
Arvoisa puhemies! Keväällä linjatun mukaisesti on Suomen jatkossakin korostettava, että jäsenyys Natossa on puolustuksellinen eikä maahan oteta ydinaseita tai jännitteitä luovia pysyviä ulkomaisia Nato-joukkoja. Kuten edustaja Heinonenkin viittasi, olemme suuren armeijamme kanssa Natoa voimakkaasti vahvistava voima, [Timo Heinonen: Kyllä!] emme muiden turvallisuuden kuluttaja. Meidän velvollisuutemme on siis katsoa Suomen ja Pohjoismaiden, lähialueemme, etua, koska meillä on aina yhteiset intressit suurvaltapeleistä tai suurvaltojen johtajien oikuista riippumatta. Emme voi ripustautua tulevaisuudessakaan Yhdysvaltain vaalien lopputuloksen varaan.
Suomen linjan on oltava Natossa jäsenmaiden alueellisen koskemattomuuden puolustaminen. Suomen osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin ulkomailla on jatkossakin tehtävä aina tapauskohtainen harkinta eduskunnassa. Naton sisällä Suomen on tehtävä tiivistä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden kanssa eri jäsenmaiden ihmisoikeusongelmien esiin nostamiseksi ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi, ydinaseriisunnan edistämiseksi sekä Pohjolan pitämiseksi ydinaseettomana alueena. On tärkeää, että Suomi Nato-jäsenenä jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla. Näin Norjakin on tehnyt. Suomen tulee lisäksi aktiivisesti edistää naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa.
Arvoisa puhemies! Vaikka nyt ei päätetä Suomen roolista Natossa, on tärkeää huomata, että me päätämme siitä jatkossakin itse, kuten olemme jo ydinaseista päättäneet, mikä hallituksenkin esityksessä todetaan. Meidän ei tarvitse ottaa ydinaseita maaperällemme edes harjoituksissa — pysyviä ydinaseita tänne ei luonnollisesti edes olla tuomassa. Meidän tehtävämme on siis lisätä vakautta lähiympäristössämme. Vasemmistoliiton mielestä Suomen on jatkossakin toimittava aktiivisesti ydinaseiden riisunnan edistämiseksi mutta myös joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi ja Suomen olisi allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus.
Suomen ei tule viedä puolustustarvikkeita humanitaarista oikeutta loukkaaviin tai systemaattisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyviin maihin. Jäsenyys ei voi olla tähän tekosyy. Esimerkiksi Nato-maa Kreikasta on vedottu meihin, ettemme myisi heitä vastaan kohdistettuja aseita toiselle Nato-maalle, Turkille. Osasyy Turkin pelille Naton sisällä onkin Yhdysvaltain päätös olla myymättä heille hävittäjiä, samoja hävittäjiä, joita se on päättänyt myydä Naton ulkopuolisillekin, kuten Suomelle. Meidän on tuettava Isisin julmaa terrorismia vastaan sankarillisesti taistelleita kurdeja. Suomi ei voi ratkaista Naton ja Turkin sisäpoliittisia ongelmia. Asevientiä koskeva valvonta on ulotettava myös aseiden tuontiin, ja ihmisoikeusarvioinnin ja humanitaarisen oikeuden tavoitteiden huomioimisen on oltava osa kaikkea asekauppaa. Suomen tulee myös aktiivisesti valvoa asevientiä ja kieltää välittömästi kaikki asevienti ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ihmisoikeusperustaista. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. Suomen Nato-prosessin on oltava sellainen, että se kestää myöhempääkin tarkastelua eikä periaatteita myydä heti kättelyssä oikeusvaltiota rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä. Se on lopulta myös meidän oman turvallisuutemme etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-13T12:23:32,2022-12-13T12:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_139_10,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_11,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Helmikuun 24. päivä — tämän päivän muistamme kaikki. Venäjän aggressiivinen ja kansainvälistä oikeutta räikeästi rikkova hyökkäys itsenäiseen Ukrainaan on ollut niin raaka, ettei sitä rationaalisesti ole voinut jäsentää. Venäjä toi Eurooppaan sodan. Tällaista aikakautta ei kukaan olisi halunnut kokea. Ukrainan tukemista on jatkettava vankkumattomasti. Sodan pitkittyessä ukrainalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta Ukrainaan saataisiin rauha.[Ben Zyskowicz: Hyvä!] 
Venäjän hyökkäyssota ravisteli suomalaisten turvallisuudentunnetta fundamentaalilla tavalla. Toukokuussa eduskunnan vahva enemmistö päätti, että turvallisuuden takaamiseksi paras ratkaisu on sotilasliitto Natoon hakeminen. Demokraattinen päätös on tehty, ja nyt on aika katsoa eteenpäin, minkälainen jäsen Suomi Natossa haluaa olla ja minkälaiset tekijät jäsenyyttä rajaavat.
Jäsenyys Natossa tulee olemaan suuri suunnanmuutos siihen pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan, jota Suomessa on yhdessä harkiten rakennettu ja sovellettu vuosikymmenten ajan. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että jäsenyys Natossa on puolustuksellinen eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Nato-joukkoja. Naton tulee keskittyä jäsenmaidensa alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, ja Suomen osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin ulkomailla tulee tehdä aina tapauskohtainen päätös eduskunnassa. On tärkeää, että kaikista interventioista päätetään demokraattisesti ja avoimesti. Meidän on pidettävä huolta siitä, että Suomi Nato-jäsenenä todella jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
Omaa kriittistä suhtautumistani Natoon on pohjustanut ennen kaikkea se, että arvioin keväällä Nato-jäsenyyden kaventavan Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa ja ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan mahdollisuuksia. Nyt ihmisoikeudet tuntuvat olevan ikävällä tavalla kaupan. Toukokuussa pohdin tässä salissa, mitkä mahdollisuudet Suomella on tulevaisuudessa vaatia esimerkiksi Turkilta ihmisoikeuksien noudattamista. Nyt tuo kysymys on konkretiaa.
Syksyllä 2019, kun Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyrian kurdialueille, eduskunnassa oltiin järkyttyneitä. Suomi ei ole myöntänyt uusia asevientilupia Turkkiin. Tänä vuonna Turkki on jatkanut samalla linjalla: Turkki teki marraskuussa poikkeuksellisen laajan ilmahyökkäyksen Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin kurdialueille. Turkin presidentti Erdoğan uhkasi myös jälleen lähettää Syyrian kurdialueille maajoukkoja.
Hiljaisuus eduskunnassa sattuu korviin. Ulkopolitiikka, joka ohittaa ihmisoikeudet pragmaattisuuteen vedoten, ei ole mitään muuta kuin uussuomettumista. Ihmisoikeudet kuuluvat myös kurdeille. Turkin ei voi antaa käydä hyökkäyssotaansa kurdeja vastaan. Kansainvälisen yhteisön on reagoitava. Pohjois-Syyrian kurdit ovat olleet keskeisessä roolissa terroristijärjestö Isisin vastaisessa taistelussa. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden vaan aina ja johdonmukaisesti. On tärkeää, niin kuin Saramo edellä sanoi, että Suomen Nato-prosessi kestää myöhempääkin tarkastelua.
Arvoisa puhemies! ”Ydinaseiden käyttäminen olisi meidän kaikkien loppu”, totesi presidentti Niinistö puhuessaan Pohjoismaiden neuvostolle marraskuun alussa. On hyvä tunnustaa, että myös ydinaseriisunta on entistä haastavampaa sotilasliitossa, joka pohjautuu ydinasedoktriinille. Suomen pitää edistää ydinaseriisuntaa voimallisesti. Nyt suunta näyttää kuitenkin muuttuneen, kun Suomi ensimmäistä kertaa pidättäytyi äänestämästä YK:ssa ydinaseriisuntaa koskevasta päätöslauselmasta. Lisäksi Suomi muutti kantaansa ydinasekieltosopimusta tukevan päätöslauselman kohdalla ja äänesti vastaan. Näin isot paradigman muutokset olisivat vaatineet perusteellisen demokraattisen käsittelyn.
Meidän on rakennettava yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ydinaseetonta Pohjolaa. Ydinräjähteet ovat Suomessa kiellettyjä, ja tämän takaava lainsäädäntö on pidettävä voimassa. Meidän on toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Suomen on allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus.
Arvoisa puhemies! Suomen on kuitenkin yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa vahvistettava ääntään Naton sisällä ja edistettävä sitä, että myös ei-sotilaalliset uhat huomioidaan aikaisempaa paremmin. Ilmastonmuutos, pandemiat ja luontokato ovat eksistentiaalisia uhkia, joihin myös Naton sisällä on oltava valmius vastata.
Arvoisa puhemies! Ulkoministeriö järjesti tänä syksynä feminististä ulkopolitiikkaa koskevan laajan seminaarin. Tuossa yhteydessä tuotiin esille, että Suomen Nato-jäsenyyttä käsittelevä laaja ajankohtainen turvallisuuspoliittinen selonteko ei käsitellyt lainkaan sukupuolten tasa-arvoa, edes maininnan tasolla. Kun Suomen yksi kärki ulkopolitiikassa on naisten oikeuksien parantaminen, ei suomalainen turvallisuuspolitiikka voi olla alue, josta naiset on suljettu kokonaan pois. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun tulee olla mukaan ottavaa ja sen tulee edistää myös sukupuolten tasa-arvoa kunnianhimoisesti.
Arvoisa puhemies! Jatkan presidentti Niinistön siteeraamisella. Hän totesi osuvasti Pohjoismaiden neuvoston istunnossa marraskuussa, että lopulta vain rauha on kestävän turvallisuuden perusta — rauhan brändiä ei ole varaa hukata, vaan vahvistaa entisestään. Uskottavaa turvallisuuspolitiikkaa on nimenomaan oikeusvaltion ja demokratian vaaliminen, hyvinvointivaltiosta huolehtiminen ja ihmisoikeuksien edistäminen. Tämä on turvallisuuspolitiikan kovinta ydintä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-13T12:30:35,2022-12-13T12:37:20,Hyväksytty,1.1
2022_139_12,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_13,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan elikkä MTS:n tuoreimman kyselytutkimuksen mukaan Nato-jäsenyyden kannatus on korkealla tasolla: 85 prosenttia suomalaisista suhtautuu jäsenyyteen tämän kyselytutkimuksen mukaan myönteisesti. Tämäkin mittaus osoittaa, että keväällä tehdyillä turvallisuuspoliittisilla valinnoilla on suomalaisten selkeä tuki, ja jos tutustutte tuon MTS:n tutkimuksen tuloksiin laajemmin — se viikko, pari sitten julkaistiin — niin tosi moni mittari on aivan huippulukemissa, eli voi sanoa, että tulokset ovat poikkeuksellisia tuossa pitkässä mittaushistoriassa, mitä tuon saman tutkimuksen samaa kysymystä on suomalaisille esitetty, ja poikkeuksellisia juuri siinä mielessä, että on vahva tuki Suomen puolustuksen vahvistamiselle ja niille ratkaisuille, joita olemme yhdessä tehneet. Kansalaisten tuki nimittäin on meille tässä salissa selkänojista se kaikkein tukevin, ja siksi sen huomioiminen on hyvin tärkeää.
Vahvalla omalla puolustuskyvyllä ja Nato-jäsenyydellä nostamme kynnyksen hyökätä Suomeen tai muun sotilaallisen häirinnän kynnyksen mahdollisimman korkealle. Kyse ei siis ole enemmästä eikä vähemmästä kuin rauhasta. Nato-jäsenyys on meille puolustuksellinen ratkaisu.
Olemme pitäneet vahvasta puolustuskyvystämme hyvää huolta, ja puolustusvoimamme kestävät kyllä hyvin myöskin eurooppalaisessa vertailussa, vaikka otettaisiin vähän suurempiakin maita tuohon vertailuun mukaan. Voimaa ja osaamista tukee suomalaisten huippukorkea maanpuolustustahto, ja tämä maanpuolustustahto myöskin on, voi sanoa, tapissa tuon mittauksen mukaan — ja se ei ole vain pohjoismaista huippua eikä vain eurooppalaista huippua, vaan se on aivan maailmanlaajuisesti huipputasolla. Voimme olla tästä hivenen ylpeitä, mutta ei pidetä tätä itsestäänselvyytenä vaan pyritään siihen, että näin olisi aina jatkossakin. Tämä on hyvin tärkeä asia, mikä on myös hyvä kaikkien lähellä ja vaikka vähän kauempanakin tietää, että näin on. Tässä maassa asuu kansa, joka haluaa puolustaa omaa maataan ja haluaa pitää kiinni itsenäisyydestään ja vapaudestaan.
Hyvät kuulijat! Suomi on turvallisuuden tuottaja. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa paitsi meidän omaa turvallisuuttamme myös Natoa. Nato-jäsenyys on hyvä Suomelle, se on hyvä Ruotsille, mutta se on myös hyvä Natolle: eli tämmöinen win-win-tilanne, niin kuin nykyään voidaan sanoa.
Pitkäaikainen lähtökohtahan meillä Suomessa on ollut hoitaa puolustuksemme yksin, mutta nyt otamme vähän toista asentoa. Suomen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta on varmastikin suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien. Naton jäsenenä saamme apua liittolaisiltamme tarvittaessa, mutta varaudumme myös tukemaan liittolaisiamme. Siirtyminen kumppanista jäseneksi edellyttää puolustushallinnossa uudistuksia, jotka liittyvät puolustuspolitiikkaan ja sotilaalliseen puolustusjärjestelmään, henkilöstöön, resursseihin, lainsäädäntöön ja tietoturvallisuuteen. Tämä työ on jo käynnissä, mutta käytännössä, jotta saadaan kaikki valmiiksi, kyllä siihen varmaan useampi vuosi menee.
Samalla, kun muutos on meille iso, on Natokin muutoksessa. Esimerkiksi monet suunnitteluun ja rakenteisiin liittyvät työkokonaisuudet ovat tällä hetkellä Natossa muotoutumassa uudelleen. Nato vahvistaa pelotetta ja puolustusta vastatakseen heikentyneen turvallisuusympäristön vaatimuksiin. Naton puolustussuunnitteluprosessin päätehtävänä on varmistaa, että Natolla kokonaisuudessaan on tarvittavat joukot ja suorituskyvyt Naton tehtävien toteuttamiseen. Tässä Naton puolustussuunnitteluprosessissa keskeistä on tasapuolinen taakan- ja vastuunjako jäsenvaltioiden kesken. Jäsenvaltioiden odotetaan panostavan resursseihinsa nähden kohtuullisella tavalla Naton yhteisiin tarpeisiin.
Naton jäsenenä Suomikin osallistuu joihinkin rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin. Osallistumisesta linjataan erikseen kansallisesti. Näiden päätösten aika ei ole vielä tässä vaiheessa, mutta esimerkkejä Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävistä ovat liittokunnan yhteisesti hoitamat ilmatilan valvontaan ja turvaamiseen liittyvät tehtävät, Naton pysyvien merivoima- ja miinantorjuntaosastojen toiminta sekä sotilaallinen läsnäolo itäisissä jäsenvaltioissa. Ylläpitämällä näitä toimintoja rauhan aikana Nato osoittaa valmiutta ja puolustuskykyä. Näillä tehtävillä on keskeinen rooli myös Naton koheesion ja solidaarisuuden vahvistamisessa.
Hyvät kansanedustajat, Suomen Nato-jäsenyyttä on viety eteenpäin kansan tuella ja suurella laajalla poliittisella yksituumaisuudella — kiitos siitä myös koko tälle eduskuntasalille. Tältä pohjalta on hyvä jatkaa edelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-12-13T12:37:27,2022-12-13T12:42:46,Hyväksytty,1.1
2022_139_14,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Nyt avaan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille, niitä pyydetään painamalla V-painiketta. Vastauspuheenvuorojen mitta on minuutti. — Edustaja Tuomioja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_15,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Herra puhemies! Liitymme Naton jäseniksi samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin jäsenvaltiot. Emme ole hakemassa erivapauksia tai erioikeuksia, eikä ole tässä suhteessa avoimia neuvottelukysymyksiä Naton kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ei Nato-jäsenenäkään ole luopumassa suvereenista päätösvallastaan sen suhteen, sijoitetaanko Suomeen pysyvästi vieraita joukkoja tai Naton toimintoja, millaisiin ja kuinka laajoihin harjoituksiin osallistumme ja sallitaanko Suomeen sijoitettavan ydinaseita.
Nato ylläpitää globaalia ydinasepelotetta, ja tämän me hyväksymme samalla, kun me haluamme kuitenkin jatkaa työtämme ydinaseriisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi. Lainsäädäntömme kieltää jo nyt ydinaseiden maahantuonnin. Tätä ei ole tarpeen muuttaa, sillä ei ole olemassa ainuttakaan sellaista tilannetta, jossa ydinaseiden tuominen Suomeen potentiaalisen ydinaseiskun kohteeksi millään tavoin parantaisi turvallisuuttamme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-12-13T12:43:01,2022-12-13T12:44:14,Hyväksytty,1.1
2022_139_16,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_17,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitoksia, ministerit Haavisto ja Kaikkonen, koko hallitus ja myös tasavallan presidentti, siitä, että olette ohjanneet tätä ulkopolitiikkaa, turvallisuuspolitiikkaa ja Suomen Nato-jäsenyyttä oikeaan suuntaan.
Todellakin vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä on meidän paras turvallisuusratkaisumme. Meidän puolustuksemme on luja ja uskottava, kuten täällä on kuvattu, eikä meillä Venäjän rajanaapurina olekaan mahdollisuuksia mihinkään vähempään. Aikoinaan ja vuosien aikana Natoa on tässä maassa vastustettu muun muassa siitä syystä, että on sanottu, että halutaan pitää hyvät välit Venäjään. Venäjä on kuitenkin omalla toiminnallaan nyt hyvin selkeästi osoittanut, että hyvä varautuminen ja vahva puolustus ovat näitä niin sanottuja hyviä välejä tärkeämpiä käytännössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-13T12:44:15,2022-12-13T12:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_139_18,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_19,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä on taas yksi historiallinen askel Nato-polulla, ja kokoomus on erittäin tyytyväinen siihen, että olemme tässä tilanteessa. Kiitos hallitukselle, tasavallan presidentille, läsnä oleville ministereille — pääministeri, ulkoministeri, puolustusministeri — erinomaisesta työtä, ja kiitokset myöskin suomalaiselle diplomaattityölle.
Uskon ensinnäkin vakaasti, että meidän jäsenyytemme ratifiointi etenee kevään, kesän aikana. Olemme valmiit antamaan siihen kaiken tukemme, ja samalla sanon, että mielestäni turvallisuustilanteemme on kuitenkin tällä hetkellä jo huomattavasti parempi kuin mitä se oli ennen hakemuksen jättämistä.
Mutta nyt alkaa työ Nato-Suomen rakentamiseksi toden teolla, ja siihen kolme perusprinsiippiä: 
Oma puolustus: se on edelleenkin meidän tärkein tehtävä, oman maamme puolustaminen. 
Osallistuminen liittokunnan puolustamiseen ja sen suunnitteluun: erityisesti Itämeren alue, Pohjoismaat, arktinen alue. 
Ja kolmantena: aktiivisesti mukaan Naton ytimiin ja sen kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-13T12:45:20,2022-12-13T12:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_139_20,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_21,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle tästä perusteellisesta esityksestä puolustusliitto Natoon liittymiseksi. Suomi on haluttu ja Suomi on kyvykäs maanpuolustusliittoon — kiitos meidän yleisen asevelvollisuuden ja vahvan reservin. 
Pidän erittäin tärkeänä, että tämä esitys viedään nyt ripeästi eteenpäin, ja kun tämä meille tulee valiokuntakäsittelyyn, niin siinä täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että henkilöstöresurssit ovat riittävät ja samoiten osaamisresurssit ovat riittävät. Meidän on lunastettava paikkamme erittäin aktiivisena ja osaavana jäsenmaana siitä ensimmäisestä päivästä lähtien, kun täysivaltaisia jäseniä olemme. Siksi kysynkin hallitukselta ja ministereiltä: mitkä meidän valmiutemme tällä hetkellä ovat jäsenyyteen nimenomaan osaamisen ja henkilöstöresurssien näkökulmasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-13T12:46:32,2022-12-13T12:47:34,Hyväksytty,1.1
2022_139_22,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_23,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ukrainan tukemisen lisäksi suomalaiset haluavat vahvistaa omaa turvallisuuttaan pitkäjänteisesti. Nato-jäsenyys on Suomelle juuri tätä oman turvallisuuden vahvistamista. Prosessi on Suomen osalta edennyt järjestelmällisesti. On hyvä, että istuva eduskunta pääsee käsittelemään myös hallituksen esitystä liittymisestä. Meidän hallituksesta tai eduskunnasta Suomen turvallisuuden varmistaminen ja Nato-jäsenyyden aikataulu ei jää riippumaan. 
Arvoisa puhemies! Suomen pitkäjänteinen lähestymistapa konfliktien juurisyihin puuttumisesta, konfliktien ennaltaehkäisystä, aktiivisesta diplomatiasta ja rauhan rakentamisesta ei ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa vaan lähtökohta turvallisuuden vahvistamiselle niin Suomessa kuin maailmalla. Tästä pitää pitää jatkossakin kiinni. 
Varmasti etenkin tässä turvallisuustilanteessa myös puolustusbudjettimme korkea taso tulee säilymään, ja se on hyvä myös.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-13T12:47:35,2022-12-13T12:48:42,Hyväksytty,1.1
2022_139_24,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_25,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Marinin hallitus on muuttanut Suomen suhtautumista ydinasesopimukseen. YK:n viimeisessä äänestyksessä ydinasekieltosopimuksesta Suomi äänesti koko sopimusta vastaan. Mitä sanottavaa pääministerillä on Suomen kannanmuutoksesta? Miksi Suomi on muuttanut kantansa ydinasekieltosopimukseen kielteiseksi? 
Hallituksen puolueista sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät ovat aiemmin sanoneet kannattavansa sopimusta. Sekä vihreät että vasemmistoliiton johto puolustivat vielä viime keväällä käydyssä Nato-keskustelussa Suomen liittymistä ydinasekieltosopimukseen, mutta Suomi äänestää nyt sopimusta vastaan. Mitä on oikein tapahtunut? 
Yhdysvaltain painostus sopimusta vastaan on ollut voimakasta. Onko myös Marinin hallitus muuttanut kantansa sopimukseen Yhdysvaltain painostuksesta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-12-13T12:48:42,2022-12-13T12:49:35,Hyväksytty,1.1
2022_139_26,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_27,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies, ärade talman! Nu är det dags för riksdagen att diskutera Finlands roll och linje i försvarssamarbetet i Nato. Norges statsminister Jonas Gahr Støre har helt riktigt formulerat det väl att Finland gärna kan ta inspiration av Norge i detta.
Försvarsuppgifter ligger naturligtvis i kärnan, och den avskräckande uppgiften är naturligtvis den som är den allra viktigaste. Man får dock hoppas att våra försvarsförmågor inte behövs i praktiken. Däremot kan andra huvuduppgifter, till exempel krishanteringen i internationella konflikter, behöva komma användas oftare. Här har Finland säkert en hel del att ge.
Den parlamentariska krishanteringskommittén påpekade vikten av en helhetsbedömning av krishanteringsuppgifterna, och det är därför viktigt att man också satsar på de civila elementen och humanitära elementen. Satsningar på fredsarbete, hållbar utveckling bör därför matchas i framtiden i förhållande till satsning på det militära försvaret. 
Finlands utrikespolitik är människorättsbaserad. 1325 förpliktar också oss, och det är viktigt att vi har mycket att ge också i det här Nato-samarbetet, som vi kan behandla här i riksdagen redan nu.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Översättning.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,sv:fi,Eva Biaudet,351,2022-12-13T12:49:40,2022-12-13T12:51:08,Hyväksytty,1.1
2022_139_28,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_29,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi rajusti Ukrainaan kevättalvella, Suomella oli vain yksi vaihtoehto jäljellä — tai kaksi. Vaihtoehdot olisivat olleet se, että altistumme uudelleen suomettumiseen, tai jäsenyyden hakeminen puolustusliitto Natossa samalla tiivistäen yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa. Keväällä KD:n puoluehallitus antoi KD:n kansanedustajille tukensa Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen. Tämä oli linjassa KD:n jo pitkään olleen kannan kanssa. Olemme liittymiseen valmiita, mikäli Nato-jäsenyys katsotaan turvallisuuspoliittisesti perustelluksi ja sille on kansalaisten enemmistön tuki.
Se, mitä tässä nyt tulee mieleen: miten meidän tulisi kansanedustajina ja yksittäisinä kansanedustajina toimia, jotta Turkki ja Unkari ratifioisivat sopimuksen — tai pikemmin, miten meidän ei kannattaisi toimia, tarkoitan, julkisessa keskustelussa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-13T12:52:33,2022-12-13T12:53:49,Hyväksytty,1.1
2022_139_30,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_31,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oma vahva puolustus ja Suomen jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa — sen korkeampaa turvaa ei taida olla saatavilla. Se on paras turva, jonka voimme saada.
Arvoisa puhemies! On hyvä, että koko viime kevään ja tämän syksyn keskustelussa, kun Nato-prosessia on viety eteenpäin, koko ajan vahvasti on ollut mukana näkemys siitä, että samaan aikaan meidän puolustuksemme kulmakivet pysyvät. Koko maan puolustus, yleinen asevelvollisuus ja kansainvälinen yhteistyö, joka tuo tietysti uusia ulottuvuuksia, ja siitä on otettava kaikki hyöty irti. On tärkeää, että kansalaisten tuki on tälle vahva ja edelleen vahvistuva.
Ja, arvoisa puhemies, kyllähän voi sanoa, että kyllä tämä Nato-käsittely sekä täällä eduskunnassa — eduskunnan ja hallituksen, eduskunnan ja ulkopoliittisen johdon välillä — on ollut osoitus siitä, että suomalainen demokratia ja päätöksenteko toimii ja kansakuntana tiukan paikan tullen pystymme hyvin yksituumaisiin päätöksiin. On tärkeää, että tässä hengessä tämä asia käsitellään täällä eduskunnassa eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-12-13T12:53:51,2022-12-13T12:55:06,Hyväksytty,1.1
2022_139_32,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Packalén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_33,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnan tekemä päätös hakea jäsenyyttä Natossa tehtiin lähes yksimielisesti tässä salissa. Nyt on kyse enää sopimuksen hyväksymisestä, joka on mielestäni syytä tehdä vielä tämän eduskunnan aikana huolimatta siitä, ovatko Turkki ja Unkari hyväksyneet meitä Naton jäseneksi.
Suomi tuo Natoon merkittävän suorituskykylisän erityisesti, kun puhutaan eurooppalaisista osista Natoa. Suomen tulee ottaa aktiivinen rooli Naton kehittämisessä vastaamaan tämän päivän turvallisuusuhkiin. Haluaisinkin kysyä ministereiltä, millainen rooli Suomen tulisi ottaa Natossa ja sen kehittämisessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2022-12-13T12:55:08,2022-12-13T12:55:54,Hyväksytty,1.1
2022_139_34,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_35,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen liittyminen Natoon on pitkäaikaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjamme evoluutio kumppanuusyhteistyöstä täysjäseneksi. Keväällä kun keskustelimme asiasta, niin tässä salissa tuli erittäin vankka tuki: 188 puolesta, 8 vastaan. Hallituksella oli melko sileä polku lähteä.
Ministeri Kaikkonen viittasi jo tuohon maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn, jossa 85 prosenttia suomalaisista tukee päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä. Siinä samaisessa tutkimuksessa yhdeksän kymmenestä luottaa Suomen sotilaalliseen puolustuskykyyn ja niin ikään yli puolet lisäisi puolustusmäärärahoja ja kannattaa myös Venäjän vastaisten pakotteiden lisäämistä. Suomen kansa on antanut meille mandaatin toimia, ja nyt kun tämä hallituksen esitys on saatu eduskuntaan, niin toivon, että teemme asiallisen, riittävän, mutta silti rivakan käsittelyn sen suhteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-12-13T12:55:56,2022-12-13T12:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_139_36,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_37,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt on ennen kaikkea kyse kansainvälisen sopimuksen hyväksymisestä. Niin kuin näistä puheenvuoroista kävi ilmi, olemme tästä aikaisemmin jo päättäneet. Olemme pohtineet tarkkaan, mitä tämä Suomelle merkitsee, ja hoitaneet sen osan, ja nyt eduskunta toivottavasti hoitaa ripeästi myöskin tämän varsinaisen sopimuksen hyväksymisen. Ulkoasiainvaliokunta kuulee asiantuntijoita, ja toivottavasti jo tammikuun aikana saamme prosessin siellä maaliin. Meidän ei ehkä tässä vaiheessa tarvitse lähteä avaamaan sitä, millainen Nato-maa Suomesta tulee tai mitä jäsenyys vielä meille merkitsee — meillä on siihen paljon aikaa — vaan me hoidamme ylimpänä valtioelimenä ne päätökset, jotka meille kuuluvat.
On ollut mielenkiintoista seurata Suomen ja Ruotsin keskusteluja. Me Suomessa olemme paljon puhuneet siitä, että Nato-jäsenyys ei muuta paljon. Ruotsin ulkoministeri sanoi eräässä haastattelussa, että jäsenyys tulee muuttamaan kaiken. Näin erilainen katsantokanta ja kulttuuri meillä kahdella naapurimaalla on tässä kysymyksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-13T12:57:04,2022-12-13T12:58:13,Hyväksytty,1.1
2022_139_38,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_39,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen historian viimeiset 200 vuotta ovat olleet idän itsevaltiaiden painostuksesta ja vallasta irtautumisen historiaa. Tähän on sisältynyt lukuisia vaiheita autonomian ajalta itsenäistymiseen, pikkuhiljaa läntisiin organisaatioihin integroitumiseen, ja se huipentuu nyt Nato-jäsenyyteen.
Ajoituksellisesti varmaan optimaalisinta aikaa tälle olisi ollut 90-luvun tilanne, jossa kaikki ovet Suomelle olivat auki. Sen jälkeen aikaikkuna Nato-jäsenyydelle alkoi jo vähitellen sulkeutua, kunnes optimaalinen tilanne viime keväänä viimein aukesi. Tätä tilannetta hallitus mielestäni käytti erinomaisella tavalla hyväksi ja käynnisti prosessin, joka toivottavasti ensi vuonna menee myöskin maaliin. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että Nato ratkaisisi kaikki tulevaisuuden asiat sillä tavoin, että meidän ei enää itse omasta turvallisuudestamme tarvitsisi välittää, ja toivonkin, että meillä on tässä salissa erittäin laaja sitoumus vahvoihin turvallisuus- ja puolustuspanostuksiin myöskin osana Pohjois-Atlantin puolustusliittoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-12-13T12:58:15,2022-12-13T12:59:26,Hyväksytty,1.1
2022_139_40,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Kari, Mika Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_41,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisää koko Pohjolan turvallisuutta. Suomen puolustuskyky on jo nyt Euroopan vahvin — voi sanoa, että Suomen puolustuskyky on Nato-Euroopan vahvin, ja siitä meillä on kiittäminen yleistä asevelvollisuutta. [Mikko Savola: Näin on!] Suomi sitoutuu myös jatkossa ylläpitämään ja vahvistamaan omaa puolustuskykyään, näin totesivat muun muassa ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen puheenvuoroissaan.
Pidän itse välttämättömänä sitä, että Suomi pitää myös Nato-Suomena kiinni yleisestä asevelvollisuudesta. Yleinen asevelvollisuus on koko puolustuksemme teräsbetonipohja, sen tärkein osa, ja tähän samaan kokonaisuuteen kuuluu tietenkin Puolustusvoimain henkilökunta, vapaaehtoinen maanpuolustus ja koko puolustussektorin toiminnan kehittäminen, ja toivonkin tässä keskustelussa kuulevani puolustusministerin näkemyksen tästä yleisen asevelvollisuuden tärkeydestä koko puolustusratkaisumme ytimenä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-13T12:59:28,2022-12-13T13:00:39,Hyväksytty,1.1
2022_139_42,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_43,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Olemme vakavan ja historiallisen päätöksen edessä, ja kuten sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Lindtman puhui, meidän tulisi olla yksituumaisia. Tämä on vakava asia. Minun täytyy nyt kysyä pääministeriltä, että miten te kuulitte nämä vasemmistoliiton edustajien puheet, kun olen ajatellut, että tämä on hallituksen yksimielinen tahto ja eduskunta on antanut täällä jo aikaisemmin hyvin vahvan sitoumuksen, niin kuulitteko te sen niin, vai onko tämä ydinasekiellon sopimuksen ratifiointi nyt jollain lailla vasemmistoliiton edellytys sille, että me hyväksymme tämän Nato-sopimuksen, [Markus Mustajärvi: Lue perustuslaki!] koska tämmöiseen käsitykseen minä näistä puheista tulin. Arvostelua oli myös teitä kohtaan siitä, onko linja muuttunut. Että onko hallituksessa olemassa jotakin eripuraa näin vakavan asian edessä, ja onko tässä nyt niitä pelisääntöjä rikottu, joista sanoitte aikaisemmin, että hallitus kaatuu? Mistähän tässä nyt on kysymys? Kuulostaa tosi erikoiselta. [Veronika Honkasalo: Elämme demokratiassa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-13T13:00:39,2022-12-13T13:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_139_44,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Pääministeri, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_45,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt käsillä oleva hallituksen esitys eduskunnalle on tärkeä askel Suomen liittymiseksi Naton jäseneksi, ja etenemme myös tässä yhdessä Ruotsin kanssa. Liittymiselle on edelleen voimakas kansan tuki, ja koimme keväällä suomalaisen parlamentarismin historiaa, kun 188 kansanedustajaa asettui Naton liittymisen taakse. Uskon, että tämä eduskunnan vahva tuki on yhä voimissaan. Kun Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan vain jatkuu, Suomi lähettää tällä tavoin vahvan viestin koko maailmalle. Kaikille on selvää, että Suomi ja Ruotsi tulevat vahvistamaan koko Naton turvallisuutta. Nato hyötyisi kyvyistämme eri aloilla, oli kyse sitten maanpuolustuksesta, terrorismin torjunnasta tai kokonaisturvallisuudesta. Pohjolakin vahvistuu. Juuri nyt tarvitsemme yhtenäisyyttä.
Natoon liittymisen myötä korostuu tarve huolehtia siitä, että Suomen toiminta EU-asioissa, Natossa sekä muillakin turvallisuuspolitiikan foorumeilla on johdonmukaista, koordinoitua ja vaikuttavaa. Valtioneuvosto valmistelee Natoon liittyvät asiat sillä vahvalla parlamentaarisella katteella, millä ulkopolitiikkaa meillä hoidetaan. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston yhteistoiminta tulee olemaan tälläkin saralla saumatonta.
Suomi liittyy Natoon täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen liikkumatilaa myös ulkopolitiikassa laajemmin. Meiltä tullaan myös odottamaan näkyvämpää omaa profiilia, ja tähän Suomi on valmis.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2022-12-13T13:01:48,2022-12-13T13:03:35,Hyväksytty,1.1
2022_139_46,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_47,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Suomella on pitkä ja hieno perinne siitä, että ulkopolitiikkaa tehdään yhdessä yhteistä turvaa maksimoiden, ja tähän on hyvä pyrkiä jatkossakin — en tiedä, miten sen voisi enemmän rautalangasta edustaja Merelle vääntää. Me olemme hallituksessa tukeneet tätä esitystä ja pitäneet tärkeänä sitä — tähän esitykseen ja eduskunnan suurella enemmistöllä keväällä päättämään mietintöön viitaten, molemmissa todetaan näin — että Suomen lainsäädäntö kieltää ydinaseiden tuomisen Suomeen, ja kaikki muut meidän näkemyksemme, mitä on esimerkiksi ydinaseriisunnasta, olemme jäsenenä Natossa tai emme ole, ovat sitten voimassa.
Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet katsomaan vierestä, kuinka Erdoğan pelaa peliä sekä meidän, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa että myös Putinin kanssa. On hyvä tiedostaa, että vaikka palaisimme suomettumisen aikaan ja kumartaisimme kuinka syvään Orbánille ja Putinille, niin tämä asia ei ole pelkästään omassa kädessämme, ja meidän pitää nyt pitää [Puhemies: Aika!] pää kylmänä. Meillä onneksi ei ole kiire.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-13T13:03:37,2022-12-13T13:04:51,Hyväksytty,1.1
2022_139_48,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_49,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen maantieteestä johtuen turvallisuuspoliittisen asialistan kärjessä meillä on aina ollut Venäjä, ja nyt se asia on valjennut täydellä voimalla. Jatkossa Suomen puolustuspolitiikka perustuu kolmeen pilariin: oma vahva puolustuskyky, jota kehitetään koko ajan, tiivistyvä kansainvälinen puolustusyhteistyö ja Nato-jäsenyys. 
Nostan näistä erityisen tärkeäksi kansainvälisen puolustusyhteistyön, nimittäin sitä pitää tulevina vuosina entisestään tiivistää. Muun muassa tasavallan presidenttikin on nyt osallistumassa ensi maanantaina JEF-maiden yhteistyöhön. Se tulee olemaan erittäin tärkeää. Tiedämme, että Naton sisälläkin on erilaisia turvallisuuspoliittisia ajattelutapoja, ja meidän pitää kaikkia näitä kolmea pilaria jatkossa vaalia erityisen huolella, aina ensisijaisesti oma vahva puolustuskyky, tiivistyvät kumppanuudet, ja sitten Naton sisällä tehtävä toiminta — ja vahvalla konsensuksella myös tämä prosessi maaliin asti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-12-13T13:04:53,2022-12-13T13:06:06,Hyväksytty,1.1
2022_139_50,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_51,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus on tuonut Naton liittymissopimuksen hyväksymisen eduskuntaan, ja nyt meidän tehtävämme on täällä mahdollisimman nopeasti ja ripeästi käsitellä se jo tämän vaalikauden aikana.
Puhemies! Suomi on vahva turvallisuuden tuottaja. Meillä on vankat puolustusvoimat, suorituskykyiset ja modernit sellaiset, meillä on erittäin vankka maanpuolustustahto, ja yksi hieno erikoisuus, joka meillä on, on kokonaisturvallisuusajattelu. Tästä meidän on myös pidettävä vahvasti kiinni. Olen huomannut, että myös kansainvälisesti on erittäin suurta mielenkiintoa tunnettu tätä ajattelutapaamme ja toimintatapaamme kohtaan. Me luomme siis turvallisuutta ennen kaikkea itsellemme ja koko Pohjolaan, mutta myös koko Natolle. Eli siinä mielessä Suomi ja myös Ruotsi tuottavat Natolle vahvaa turvallisuuslisää. Emme ole kuluttajia vaan tuottajia tässä mielessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2022-12-13T13:06:06,2022-12-13T13:07:11,Hyväksytty,1.1
2022_139_52,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_53,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vierailin marraskuussa Ukrainassa, ja näky oli lohduton. Tapasin sotaveteraaneja, jotka olivat iältään 25-vuotiaita. He olivat vammautuneet, traumatisoituneet sodassa. Tapasin äitejä, jotka olivat menettäneet lapsensa, joiden kolmevuotiaat olivat hävinneet kaupunkitaisteluissa. Mietin lukuisia kertoja tuon reissun aikana sitä, miten upea kotimaa meillä on: Me kykenimme tekemään nopeasti päätöksen viime keväänä. Me olimme pitkään varautuneet. Meillä on erinomaiset Puolustusvoimat, ja me olimme pelottomia, päätimme hakea Natoon, ja nyt me olemme liittymässä Naton jäseneksi. 
Se on paitsi painava viesti maailmalle siitä, että me seisomme läntisessä rintamassa, me puolustamme koko Euroopan rauhaa, se on myös viesti meidän lapsillemme ja heidän lapsilleen, että Suomessa ei enää koskaan ole tilannetta, jossa me olemme yksin. Se on viesti jo menneille sukupolville siitä, että heidän uhrauksensa eivät ole olleet turhia, sillä Nato-jäsenyydellä me turvaamme tulevaisuutta, me nostamme nyt vihollisen kynnyksen mahdollisimman korkealle hyökkäämiseen rajojemme yli ja me varmistamme, että Suomi on itsenäinen, vapaa toimija myös jatkossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-13T13:07:11,2022-12-13T13:08:23,Hyväksytty,1.1
2022_139_54,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_55,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Naton jäsenenä Suomen vakaa ja ennustettava ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinja jatkuu. Suomi jatkaa ihmisoikeusperustaista ulko- ja turvallisuustyötään. Korostamme jatkossakin kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista. Vaikka moni yksityiskohta muuttuu, tämä tärkeä peruslinja säilyy.
Toivon itsekin, että nykyinen eduskunta voisi viedä Nato-jäsenyysprosessin loppuun. Tuomalla esityksen nyt eduskuntaan hallitus edesauttaa sitä, että Unkarin ja Turkin ratifiointien jälkeen Suomi on valmis jatkamaan prosessia mitä pikimmiten. Ulkoasiainvaliokunta on valmis käsittelemään tämän hallituksen esityksen viimeistä vaille valmiiksi, ja sen jälkeen odotamme, milloin edellytykset viedä asia täysistuntoon ovat olemassa. En usko, että tuleva eduskunta tulisi ottamaan erilaista kantaa, mutta etenkin uusien kansanedustajien perehtyminen asiaan ottaisi aikaa. Tärkeää on antaa nyt kaikki tuki ministereille keskusteluihin ja prosessin loppuun viemiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-12-13T13:08:25,2022-12-13T13:09:40,Hyväksytty,1.1
2022_139_56,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_57,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus ja rauha ovat kansakunnan elinehto. Niihin voidaan vaikuttaa varustautumalla ja toisaalta liittoutumalla. Suomi toimii molemmilla tavoilla. Nyt oli mahdollisuus tähän liittoutumiseen. Täällä on paljon puhuttu 90-luvun mahdollisuuksista. Joudun toteamaan, että silloin Suomen kansan laaja enemmistö oli Nato-jäsenyyttä vastaan — myöskään eduskunnassa yksikään puolue ei ollut vielä 90-luvulla jäsenyyden kannalla. Nyt aikaikkuna oli ja se käytettiin hyväksi, ja siitä on lausuttava lämpimät kiitokset. 
Me emme ole ketään vastaan, kun liittoudumme, vaan oman turvallisuutemme takia tämä valinta tehdään. Toivon, että tämä sopimus saadaan nopeasti vietyä eteenpäin, mutta huolella käsitellen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-13T13:09:41,2022-12-13T13:10:52,Hyväksytty,1.1
2022_139_58,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_59,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuon tuosta on kuulunut kritiikkiä siitä, kuinka Nato laajenee, mutta tosiasiassa se ei ole Nato, vaan demokratioissaan elävät vapaat kansalaiset, jotka ovat päättäneet valtionsa puolesta, että nyt liitymme liittokuntaan, ja näin myös Suomessa: Suomen kansa halusi, että liitymme Pohjois-Atlantin sopimukseen, ja kiitos hallitukselle, että olette edistäneet laajan valtionjohdon kanssa tätä prosessia ja tuoneet nyt tämän esityksen eduskuntaan. 
Nato-jäsenyys jatkaa Suomen ulkopolitiikan pitkää linjaa siitä, että me maksimoimme oman turvallisuutemme, mutta myös oman liikkumavaramme — Suomi on nyt varauksettomasti länsimaa. Uskon, että saamme eduskunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa esityksen ripeästi käsiteltyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2022-12-13T13:10:52,2022-12-13T13:11:50,Hyväksytty,1.1
2022_139_60,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_61,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää koko Euroopan turvallisuutta. Tukemme Ukrainalle ei saa horjua, ja tukemme itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeudelle ei saa horjua. Tänä jouluna annamme Ukrainalle kovia paketteja. Nämä paketit menevät uudelleen jaettavaksi hyökkääjän haitaksi. Kysyn puolustusministeri Kaikkoselta: onhan pukinkontti täyteen pakattu?
Venäjän kuristusote Ukrainasta ja Euroopasta heikkenee päivä päivältä. Pakkanen puree aina kylmimmin valloittajaan. Maamme liittyminen Natoon vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. On viisautta, ettei jäsenyydellemme ole asetettu mitään ennakkoehtoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-13T13:11:51,2022-12-13T13:12:52,Hyväksytty,1.1
2022_139_62,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_63,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ärade talman! Poliittisesta keskustelusta saa helposti sellaisen kuvan, että se on eripuraa ja lillukanvarsiin tarttumista. Tämä prosessi kuitenkin kertoo toisenlaisesta todellisuudesta. Nato-prosessissa olemme ylittäneet puoluerajat, ylittäneet hallitus—oppositio-rajat, olemme nousseet poteroistamme, katsoneet muuttunutta maailmaa ja päässeet uudenlaiseen yhteisymmärrykseen. Tämä prosessi on Suomen poliittiselle järjestelmälle kunniaksi, se on Suomen eduskunnalle kunniaksi.
RKP:lle Nato-jäsenyys on pitkään ollut tavoite. Suomi haki Nato-jäsenyyttä vahvana oikeusvaltiona, maana, jossa on vahva maanpuolustustahto, vahvat puolustusvoimat. Me liitymme Natoon vahvana oikeusvaltiona, vahvan maanpuolustustahdon ja vahvojen kyvykkyyksien kanssa. Me emme luovu periaatteistamme. Meitä halutaan Naton jäseniksi nimenomaan sellaisena Suomena kuin me olemme nyt, ja sellaisena tulemme sinne menemään. Oleellista tässä on, että Itämeri vahvistuu, Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu. Pohjoismaista tulee merkittävä tekijä Naton sisällä [Puhemies: Aika!], ja meidän turvallisuutemme vahvistuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-13T13:12:52,2022-12-13T13:14:16,Hyväksytty,1.1
2022_139_64,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_65,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Sotatoimien lisäksi Venäjä on toistuvasti tuonut esiin valmiutensa käyttää ydinaseita. Naton strategisessa konseptissa pääuhkiksi määritellään Venäjä ja terrorismi, ja nämä kuvaavat hyvin myös Suomen osalta nähtävissä olevia uhkia. Kansallisesta kriisitietoisuudesta kertoo se, että tämän esityksen kaikkine reunaehtoineen — muun muassa tulevien vuosien puolustusmenot ja ydinpelote — esittelee vihreä ministeri. Kiitos siitä ja kiitos koko hallitukselle.
Toivon ulkoministeriltä nyt pohdintaa siitä, miten turvallisuustilanteeseen vaikuttaa eduskunnan prosessin eteneminen. On arvioitava, kumpi on viisaampaa: esityksen loppuun saattaminen tämän eduskunnan toimesta riippumatta Turkin ja Unkarin vauhdista vai lopullisen hyväksynnän jättäminen odottamaan Turkin ja Unkarin ratkaisua, mahdollisesti sitten eduskuntavaalien yli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-13T13:14:17,2022-12-13T13:15:29,Hyväksytty,1.1
2022_139_66,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ministeri Haavisto, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_67,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos eduskunnalle erinomaisista puheenvuoroista ja kysymyksistä.
Aloitan tuosta ydinasekysymyksestä. Tuossa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä — jossa tätä asiaa käsiteltäessä sanottiin, että valiokunnan mielestä on luontevaa, että Suomi myöskin Nato-maana jatkaisi korkeaa profiiliaan eri aseriisuntakysymyksissä, myös ydinaseriisunnan osalta, Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta — oli minusta hyvin tiiviisti ja hyvin sanottu se, mikä on se toimintaohje, ja tämän mukaisesti olemme toimineet. Olemme olleet tarkkailijana tässä ydinasekieltosopimuksessa, yhtenä harvoista tarkkailijamaista. Eurooppalaisena maana emme kuitenkaan siihen sopimukseen ole liittyneet, niin kuin tiedätte, ja näissä syksyn äänestyksissä YK:ssa noudatimme sitä linjaa, jota Natoon kuuluvat Pohjoismaat ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat noudattivat, mukaan lukien Norja, johon täällä on usein viitattu. [Markus Mustajärvi: Eli kanta muuttui!] — Kyllä, kanta oli tässä tapauksessa se, mikä oli Natoon kuuluvilla EU-mailla. — Olemme myöskin aktivoituneet ja pitäneet aktiivisuutta NPT-sopimuksessa, eli tässä sopimuksessa, jossa ydinasevallat ovat mukana ydinaserajoitusten aikaansaamiseksi.
Edustaja Savola kysyi henkilöresursseista. Mainitsin tuon 110 henkilöä, joka tuolla Naton päässä lisähenkilöstönä tarvitaan. Se on aikamoinen satsaus. Pääosa tulee puolustuksen puolelta, mutta myöskin ulkoasiainhallinnosta ja muista hallinnonaloista siihen tarvitaan lisää väkeä.
Edustaja Östman kysyi, miten kansanedustajien pitäisi suhtautua tai ehkä muuttaakin viestiään, kun Turkin ja Unkarin ratifioinnit ovat kesken. Minusta ei millään tavalla. On tärkeää, että kansanedustajat tekevät omaa työtään ja toimivat niiden päämäärien eteen, joihin ovat sitoutuneet, ja emme voi toisiksi muuttua. Kyllä Turkin ja Unkarin täytyy meidät suomalaiset kestää sellaisina kuin me olemme, ja tällaisiahan me olemme. Olemme myöskin kriittisiä ihmisoikeuskysymyksissä ja demokratiakysymyksissä, se kuuluu meidän omaan agendaamme.
 Edustaja Packalén kysyi Suomen roolista Natossa, ja ehkä tästä ehditään käydä vielä syvääkin keskustelua, mutta olisin tuonut sen EU-elementin tähän esiin, että nyt on kaksi lisämaata EU:sta Naton jäseninä, ja EU:n ja Naton yhteistyötä, sen tiivistämistä, voimme ajaa juuri tämän laajan turvallisuuskäsitteen puitteissa, joka on meille niin tärkeä. Uskon, että hybridiuhkiin, kyberuhkiin, vastaamisessa myöskin EU:lla on paljon annettavaa.
Aivan lopuksi edustaja Räsäsen kysymykseen, mikä on suositus tästä prosessista: olemme sen ihan tarkoituksella jättäneet tietysti myös eduskunnan arvioitavaksi, kevään aikana voi monia asioita tapahtua, mutta toisaalta olemme sanoneet Turkille ja Unkarille, että etenemme omalla tavallamme, tämä on meidän prosessimme, olemme valmiita sitten, kun te olette valmiita ratifioimaan, teemme oman työmme valmiiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-13T13:15:29,2022-12-13T13:18:32,Hyväksytty,1.1
2022_139_68,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_69,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vuosi sitten presidentti Putin paljasti julmaakin julmemmat kasvonsa. Hän käänsi historian sivut sata vuotta taaksepäin toteamalla, että etupiirijako on voimassa, ja torjumalla itsenäisten valtioitten mahdollisuuden päättää ulko- ja turvallisuuspolitiikastaan. [Sanna Antikainen: Yllätyittekö tästä?]
Arvoisa puhemies! Suomen kansan edustajana haluan kuitenkin todeta, että Venäjä on myöskin tulevaisuudessa Suomen rajanaapuri. Itse näen Naton jäsenyyden kuitenkin myöskin mahdollistajana tulevaisuudessa, pitkällä aikavälillä, siihen, että meidän rajasta ja vuorovaikutuksesta voisi kehittyä myöskin kaupallisen ja kulttuurin yhteistyön raja. Minusta on tärkeää nähdä tämä positiivinen näköala, mutta se edellyttää nykyisen Venäjän johdon vaihtumista joksikin toiseksi — luovutaan imperialismista, ja tullaan lähemmäksi demokratiaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-13T13:18:32,2022-12-13T13:19:56,Hyväksytty,1.1
2022_139_70,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_71,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kuten ministeri Kaikkonen totesi, suomalaisten maanpuolustustahto on tutkimustenkin mukaan erittäin vahvaa. Suomesta on tulossa vahva Nato-maa, mikä tiedetään sekä nykyisissä jäsenmaissa että Venäjällä, ja on hyvä, että tiedetään.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on tietenkin ensisijaisesti puolustuksellinen ratkaisu, mutta siihen liittyy myös taloudellisia kysymyksiä, esimerkiksi materiaalihankintojen suhteen. Ymmärtääkseni Suomen Nato-jäsenyys helpottaa puolustusmateriaalien hankintaa muilta Nato-mailta ja yhteistyössä niiden kanssa tehtäviä hankintoja sekä samoin parantaa suomalaisen puolustusmateriaalituotannon vientiedellytyksiä. Kysyisin puolustusministeriltä: millaisiksi nämä hyödyt voivat parhaimmillaan muodostua? 
Kiitän myös tasavallan presidenttiä ja hallitusta tähän asti tehdystä työstä Nato-jäsenyyden edistämiseksi, ja toivon voimia loppurutistukseen Turkin ja Unkarin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-12-13T13:19:57,2022-12-13T13:21:12,Hyväksytty,1.1
2022_139_72,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_73,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vuosi 2022 on todellakin ollut muutosten vuosi. Kukapa olisi vuosi sitten uskonut, että olemme tässä tilanteessa? Vaikka Euroopan unioni on Suomelle myös turvallisuuden kannalta tärkeä, se ei ole puolustusliitto eikä varsinkaan sotilasliitto, ja siinä mielessä on erittäin tärkeää, että olemme nyt tässä Nato-prosessissa mukana.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että Pohjoismaiden puolustaminen saa nyt uuden ulottuvuuden, kun kaikki Pohjoismaat ovat aikanaan mukana Natossa. Myös Baltian maat ovat mukana siinä, joten eräällä tavalla Itämerestä tulee myöskin Naton sisämeri, joka vaatii oman puolustuksensa. Olen sitä mieltä, että Suomeen on voitava sijoittaa myöskin pysyviä monikansallisia toimia, esimerkiksi arktisen alueen toimintakeskus tai alueellinen komentokeskus juurikin tähän Itämeri-aspektiin liittyen.
Olen myös sitä mieltä, että tämän hallituksen esityksen käsittely tulee viedä loppuun jo tällä hallituskaudella. Selkeintä olisi todellakin sen ripeä loppuunvienti, koska sisällöllisesti siihen ei tule eikä tietenkään pidäkään tulla muutoksia [Puhemies: Aika!] sen jälkeen, kun Unkari ja Turkki ovat sen ratifioineet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-13T13:21:14,2022-12-13T13:22:32,Hyväksytty,1.1
2022_139_74,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_75,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Yksi tärkeimpiä argumentteja, jolla itse olen tässä perustellut itselleni jäsenyyden perustaa, on tietenkin se, onko Suomi osana jotakin sisällä vai ulkopuolella. Mitään järjestelmäähän me emme pysty muuttamaan ulkopuolelta vaan nimenomaan sisäpuolelta.
Nyt kun olemme päässeet päätöksenteossa tähän kohtaan, niin tietenkin seuraavaksi täytyy miettiä sitä, mitä Natossa voidaan tehdä. Meidän täytyy olla aktiivinen. Me voimme vaikuttaa siihen, millainen Nato-maa me haluamme olla, ja koska Suomi on toimiva demokratia ja oikeusvaltio ja olemme molempien vahva tukija, niin näiden syiden vuoksi Suomi voi olla myös Natossa erittäin vaikutusvaltainen. On tärkeää myös muistaa, että jatkossa jäsenyys edellyttää meiltä kannanmuodostusta ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kysymyksissä myös laajemmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-13T13:22:34,2022-12-13T13:23:32,Hyväksytty,1.1
2022_139_76,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_77,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on tärkeää suomalaisille, ja Nato tuo tätä turvallisuutta. On karmeaa seurata Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Nyt kun tulemme Naton jäseniksi, niin se itäraja, joka on ollut Suomen ja Venäjän raja, käytännössä muuttuu nyt sitten Naton ja Venäjän rajaksi, ja siellä itärajalla on varmasti tulossa muutoksia. Haluaisinkin kysyä, kuinka pian näitä muutoksia on kenties tulossa. Siellähän tarvitaan, että tiestö on kunnossa ja huoltovarmuusasioita voidaan siellä hoidella ja että rautatiet ovat kunnossa, ja jos siellä kaikkia kalustoja siirrellään, esimerkiksi puolustuskalustoa, niin siellä ei välttämättä rautatiesillat kestä ja tie on huonokuntoista, että ei voi välttämättä kuljettaa polttoaineita isoilla autoilla. Tämmöisestä valmiudesta haluaisin kysyä: missä vaiheessa tämmöiset asiat alkavat Suomessa näkyä ja mitenkä ne rupeavat näkymään, ja ollaanko näihin varauduttu ja kuinka näihin tullaan varautumaan? — Kiitos, ministeri.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-13T13:23:32,2022-12-13T13:24:37,Hyväksytty,1.1
2022_139_78,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_79,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle ja eduskunnalle asioiden ripeästä hoidosta. Tämä osoittaa kansallista yhtenäisyyttä, jota tässä tilanteessa tarvitaan. 
Kiinnitän tähän käsittelyyn huomiota: Keväällä kun käsittelimme selontekoa Suomen liittymisestä Natoon, niin kaikkiaan 11 valiokuntaa käsitteli asiaa, ja silloin tiedusteluvalvontavaliokunta ei ollut näiden 11 valiokunnan joukossa. Nyt kun käsitellään tätä hallituksen esitystä sopimuksesta, liittymisestä, niin valiokuntia on viisi kappaletta, ja ilokseni totean, että tiedusteluvalvontavaliokunta on tässä mukana, ja se on tärkeätä, koska 2019 saimme tiedustelulainsäädännön, se oli iso ponnistus eduskunnalta, ja Nato-jäsenyyden myötä myös meidän tiedusteluasemamme muuttuu olennaisella tavalla, ja on tärkeää, että uusi valiokunta ottaa siihen kannan. Turvallisuuden kannalta on myös tärkeätä, että hyvinvointi saattaa lisääntyä, koska investointikohteena Suomi muuttuu Nato-jäsenenä houkuttelevammaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-12-13T13:24:39,2022-12-13T13:25:47,Hyväksytty,1.1
2022_139_80,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_81,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin kiitos ministereille, Suomen tasavallan presidentille ja puhemiehelle tämän Nato-prosessin jämäkästä johtamisesta. Eduskunta on antanut jäsenyydelle 188 kansanedustajan valtakirjan, ja nyt on aika hyväksyä tämä itse sopimus. Tulen käsittelemään sen yksityiskohtia varmasti huolella perustuslakivaliokunnan jäsenenä.
Tässä jäsenyydessä nähdäkseni edelleen painavinta on Itämeren ja Suomenlahden alueen vakaus. Kynnys sotilaalliseen voimankäyttöön alueella kasvaisi, ja käytyäni maanpuolustuskurssin 242 se vielä alleviivasi omaa käsitystäni siitä, että tuo vesialue on erittäin kriittinen. Samalla kurssilla kuitenkin tapasin varusmiehiä ja kiinnitin huomiota, että he olivat päässeet harjoittelemaan jo nyt erityisesti näiden kansainvälisten vierailijoiden kanssa ja he olivat varsin innostuneita kriisinhallintatehtävistä. Tämän takia kysynkin puolustusministeriltä: voiko tämän jäsenyyden myötä tulla myös uusia taitoja Suomen puolustusvoimille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-13T13:25:48,2022-12-13T13:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_139_82,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_83,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Sota Euroopassa pakottaa meidät hakemaan uutta asentoa Suomen turvallisuuteen ja myös vahvistamaan kriisinsietokykyämme läpi koko yhteiskunnan. Kuuntelin eilen pienen ukrainalaisen lapsikuoron esitystä ja mietin, kuinka suuri onni ja etuoikeus on elää rauhassa, turvassa ja vapaudessa. Nato-jäsenyys on keino ylläpitää vakautta ja säilyttää tämä rauha myös tulevaisuudessa. Se antaa meille mahdollisuuden vahvistaa omaa turvallisuuttamme ja myös säilyttää suoraselkäisen ja aktiivisen otteemme ulkopolitiikan kentillä. Laaja yksituumaisuus on tässäkin asiassa vahvuutemme.
Olen luottavainen, että saamme ulkoasiainvaliokunnassa asian ripeästi ja rakentavassa hengessä käsiteltyä. Haluan kiittää ministereitä sitkeästä työstänne jäsenyytemme edistämiseksi ja samalla vielä todeta, että työ ei toki lopu, ei ministereiden eikä eduskunnankaan pöydällä, sen jälkeen, kun jäsenyys on hyväksytty. Ei ole kyse mistään töpseli seinään ‑ratkaisusta, vaan meillä on pitkä tie edessä myös siinä, kun rakennamme sitä omaa Nato-jäsenyyttämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-13T13:26:55,2022-12-13T13:28:07,Hyväksytty,1.1
2022_139_84,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_85,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minunkin puolestani kiitokset tasavallan presidentille ja hallitukselle sekä virkakunnalle tästä kokonaisuudesta — valtava rutistus, joka on toivottavasti tulossa todella positiiviseen lopputulemaan ja päätökseen.
Arvoisa puhemies! Meidän puolustuksemme on pitkään ollut kunnossa ja on edelleen ja jatkossakin, ja siksi haluaisin omassa puheenvuorossani korostaa sitä, että meidän ei tarvitse pelätä käydä ihmisoikeusperustaista keskustelua niin Unkarin kuin Turkinkaan kanssa tässä vaiheessa. Me olemme, keitä me olemme, ja siitä ei kannata eikä pidä antaa periksi.
Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Haavisto, lopuksi haluaisin korostaa rauhantyötä. Rauhantyö on itse asiassa sitä kovaa turvallisuutta ja myöskin pehmeätä samanaikaisesti. Rauhantyön jatkuminen Suomen kautta on tae turvallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta globaalilla tasolla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2022-12-13T13:28:09,2022-12-13T13:29:18,Hyväksytty,1.1
2022_139_86,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_87,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän säälimätön hyökkäys Ukrainaa ja sen siviilejä kohtaan on lisännyt turvattomuutta ja sen tunnetta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tämä turvattomuuden tunne on johtanut myös pelkoon, ja pelko taas johtaa nopeisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. Tässä vaiheessa kysyn: kun huomattiin nyt kuitenkin jäljestä päin, että tällä Nato-jäsenyysasialla nyt ei ollutkaan niin hirveä kiire, koska me emme ole päässeet jäseneksi, niin olisiko ollut syytä harkita vähän pidempään sitä, olisiko voitu joitain reunaehtoja tälle laittaa? Tällä tarkoitan niitä reunaehtoja, joita Norja ja Tanska tekivät. He päättivät rajoittaa ydinaseiden tai Nato-tukikohtien tuomista maaperälleen — ja tämä siitä syystä, ettei heidän maaperänsä joudu ydinasemaalitauluksi. Olisiko tätä voitu harkita pidempään tai käydä ainakin keskustelua?
Ja vielä nopea kysymys ulkoministerille: Mainitsitte, ettei tämä aiheuta välittömiä lainsäädäntömuutoksia. Mitä muita lainsäädäntömuutoksia on tulossa kuin tämä, että Suomi on valmistelemassa Yhdysvaltojen kanssa kahdenvälisiä isäntämaasopimuksia, joissa mahdollistetaan amerikkaisten joukkojen ja aseiden siirtäminen [Puhemies: Aika!] nopeasti Suomeen tarvittaessa? Onko muita tällaisia muutoksia tulossa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-12-13T13:29:18,2022-12-13T13:30:39,Hyväksytty,1.1
2022_139_88,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_89,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Täällä on korostettu, että jäsenyytemme Natossa on puolustuksellinen. Mitä muuta se voisi olla? Nato on puolustusliitto, joka nostaa kynnystä sotilaallisesti painostaa tai uhata puolustusliiton jäseniä. Tässä mielessä Nato on rauhanjärjestö. Olisiko Venäjä hyökännyt raakalaismaisesti ja rikollisesti Ukrainan kimppuun, mikäli Ukraina olisi jäsen Natossa?
Uudet Naton jäsenmaat eivät tälläkään kertaa uhkaa Venäjää riippumatta siitä, mitä Venäjän johto omalle kansalleen valehtelee. Nato ei aikaisemminkaan laajentunut aggressiivisesti ja pahoin aikein Venäjän rajoille, vaan Itä-Euroopan maat halusivat itse Naton suojiin, kun pääsivät eroon Neuvostoliiton ja kommunismin ikeestä, kuten täällä edustaja Valtonenkin sanoi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-13T13:30:41,2022-12-13T13:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_139_90,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_91,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Elämme historiallista päivää, kun käsittelemme Naton liittymissopimusta. Kiitoksia arvoisille ministereille ja tasavallan presidentille hienosti tehdystä työstä. Tämä on hieno historiallinen päivä. Suomi ei ole luopumassa täysvaltaisuudesta millään lailla, vaan liitymme läntiseen demokraattiseen yhteisöön, joka hoitaa puolustusta ja tukee meidän omaa puolustustamme. Me emme luovu omasta puolustuksesta, rakennamme sitä edelleen, yleinen asevelvollisuus ja niin edelleen, mutta kyse on turvallisuusratkaisusta.
Tuolla Ilomantsissa eläneenä, itärajan kunnassa, muistan ne päivät, kun oli epävarmoja aikoja. Muun muassa Tšekkoslovakian miehityksen aikana isäni, joka oli sodan käynyt mies, haavoittunut siellä, huokaili aika pitkään, kun tilanne itärajalla oli mitä oli. Se oli nähtävissä ja koettavissa joka hetki se turvattomuudentunne. Tänä päivänä — vaikka niitä miehiä ja naisia ei enää ole, tai hyvin vähän heitä on enää elossa, jotka sen näkivät ja kokivat — he ovat varmasti tyytyväisiä tähän tilanteeseen, kun pääsemme turvalliseen yhteisöön jäseneksi, joka huolehtii meidän puolustuksesta yhtenä osana meidän omaamme. Me emme luovuta mitään, mutta annamme paljon lisää ja kehitämme omaa turvallisuuttamme eteenpäin, ja se on Suomelle äärimmäisen tärkeää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-13T13:31:51,2022-12-13T13:33:03,Hyväksytty,1.1
2022_139_92,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_93,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Niin, tosiaan ukrainalainen lapsikuoro esiintyi meille eilen Espoon kaupunginvaltuustossa. He lauloivat meille Ukrainasta, joulusta ja joulun rauhasta — ja samaan aikaan he ovat paossa kotimaastaan Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa.
Venäjän hyökkäyssodan myötä rauha ja sen koskemattomuus on noussut jokaiselle meistä arvoon arvaamattomaan, jolloin Naton rooli myös puolustusliittona korostuu. Tänään käsittelyssä oleva hallituksen esitys koskien Suomen Nato-jäsenyyttä on maamme turvallisuuden kannalta aivan ratkaiseva. On aika rakentaa yhdessä Naton kanssa vahva transatlanttinen ja eurooppalaista turvallisuutta vahvistava liitto. Myös Suomen puolustusvoimien kyvykkyys ja vahvuus tulevat epäilemättä vankistamaan tuota puolustusrintamaa. Suomen ja koko Pohjolan ulko- ja turvallisuuspolitiikka onkin nyt mukautettava aivan uusiin raameihin, ja kiitän osaltani hallitusta siitä, että tämä esitys on nyt täällä. Natoon liittyessään Suomi jatkaa työtään vahvana rauhan varmistajana ja puolustajana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-12-13T13:33:03,2022-12-13T13:34:22,Hyväksytty,1.1
2022_139_94,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Myönnän vielä neljä puheenvuoroa ja sitten puheenvuorot ministeri Kaikkoselle ja ministeri Haavistolle, ja sitten siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Huru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_95,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että tässä Nato-asiassa eduskunta on löytänyt yhteisen sävelen. Lisäksi myös kansalaiset ovat löytäneet suuren enemmistön Natoon liittymisen taakse. Vahva kansan tuki puolustusasioissa onkin välttämätöntä, joten kiitän suomalaisia mielipiteestään, johon voimme nyt nojata kansanedustajina ja toteuttaa kansalaisten enemmistön tahtoa.
Meillä kansanedustajilla sekä kansalaisilla löytyy myös vahva konsensus siitä, että Suomen maanpuolustuksen kulmakivi on jatkossakin yleinen asevelvollisuus ja vahva kansallinen puolustus, jota Nato-jäsenyys ja sen myötä tulevat turvatakuut sitten tukevat.
Vaikka puolustus perustuukin merkittävin osin omaan maanpuolustukseen ja Puolustusvoimiin, tulee muistaa tärkeää työtä tekevät maanpuolustusjärjestöt, joiden toiminta edellyttää rahoitusta ja toimintaedellytysten turvaamista. Toivottavasti, arvoisat ministerit, tämä huomioidaan jatkossakin, kuten on jo tehty. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-13T13:34:27,2022-12-13T13:35:39,Hyväksytty,1.1
2022_139_96,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_97,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on historiallinen ratkaisu ja muuttaa merkittävällä tavalla Suomen turvallisuuspoliittista asemaa, joten on äärimmäisen tärkeää, että se on tehty tässä salissa laajalla enemmistöllä ja että sille on laaja kansan tuki, kuten tiedämme.
Kiinnittäisin huomiota tähän ratifiointiprosessiin. Vaikka se onkin Unkarin ja Turkin osalta vielä kesken, niin 28 maata on jo ratifioinut — osa erittäin nopeasti, ja osa teki ihan uudenlaisia toimintamalleja, jotta sai ratifioitua tämän mahdollisimman nopeasti. Tämä mielestäni kertoo siitä, että Suomeen luotetaan turvallisuuden tuottajana, arvostetaan meidän maanpuolustustahtoamme ja meidän asevelvollisuusarmeijaamme, mutta myös siitä, että Suomi on toiminut rakentavasti kansainvälisissä yhteisöissä, YK:ssa, Nato-kumppanina ja Euroopan unionissa. Kaikki tämä työ, mitä on vuosien aikana tehty, kuvaa sitä arvostusta, ja se on nyt meille satanut tässä hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-13T13:35:41,2022-12-13T13:36:48,Hyväksytty,1.1
2022_139_98,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_99,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä niihin kiitoksiin, joita täällä salissa on esitetty niin tasavallan presidentille, hallitukselle ja myöskin eduskunnan puhemiehelle ja etenkin myöskin ministereille Haavisto ja Kaikkonen. Kiitos siitä työstä.
Omasta mielestäni Suomen Nato-jäsenyydellä on nimenomaan Suomelle ennen kaikkea puolustuksellinen ja turvallisuuden merkitys, kun menemme Natoon. Merkittävin vaikutus on Suomen puolustuksen ennalta ehkäisevän kyvyn vahvistamiseen nimenomaan. Suomalaisilla on myöskin laaja tahto, että Suomi liittyy Natoon, ja sitä tahtoa ollaan täällä eduskunnassa myöskin hyvin viety eteenpäin.
Itse uskon, että Natolla on paljon annettavaa Suomelle, mutta ennen kaikkea myös Suomella on paljon annettavaa Natolle, ja uskon, että se myöskin tässä prosessissa tulee hyvin esille. Todellakin, kiitos hallitukselle tästä esityksestä, joka nyt saa todennäköisesti ja toivottavasti myöskin ripeän käsittelyn valiokunnissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-13T13:36:50,2022-12-13T13:37:59,Hyväksytty,1.1
2022_139_100,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_101,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Värderade talman, arvoisa puhemies! Finland håller nu på att ta ett viktigt och avgörande steg för att förstärka vår säkerhet och självständighet. Det som inte längre skulle vara möjligt skedde ändå i februari detta år: Ett krig utbröt i Europa. Ryssland påbörjade ett fruktansvärt anfall mot en självständig europeisk stat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-12-13T13:38:00,2022-12-13T13:38:25,Hyväksytty,1.1
2022_139_102,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Minäkin haluan yhtyä näihin kiitoksiin niin tasavallan presidentin ja hallituksen osalta kuin ennen kaikkea teille, arvoisat ulko- ja puolustusministerit, tästä Nato-jäsenyyden jouduttamisesta ja siitä, että olemme nyt tässä vaiheessa prosessia menossa. Toivottavasti päästään ripeästi eteenpäin. Olen kuitenkin saanut kentältä kovasti kysymyksiä niin varusmiehiltä kuin reserviläisiltä, miten Nato-jäsenyys heitä mahdollisesti jatkossa velvoittaisi. Asevelvollisten vannomassa sotilasvalassa ja vakuutuksessa sitoudutaan puolustamaan isänmaan koskemattomuutta. Voisitteko te, arvoisa puolustusministeri, avata tätä vielä lisää, mitä velvoitteita tai mahdollisuuksia mahdollisesti jäsenyydestä suomalaisille varusmiehille ja reserviläisille voisi tulla? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-12-13T13:39:00,2022-12-13T13:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_139_103,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ministeri Kaikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_104,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Varusmiespalvelukseen ei isompia muutoksia ole tällä hetkellä suunnitteilla. Reserviläisten mahdollisuus osallistua erilaiseen Nato-yhteistyöhön — siellä varmaan mahdollisuuksia avautuu, mutta palataan niihin vähän myöhemmin vapaaehtoiselta pohjalta lähtien.
Sitten kommentoin näitä aika monia hyviä puheenvuoroja:
Useammassa puheenvuorossa painotettiin oman puolustuskyvyn merkitystä myös Nato-jäsenenä, ja tämähän on juuri näin, että me emme ole ulkoistamassa omaa puolustustamme Natolle, vaan me korotamme kynnystä sille, että meidän rauhaamme kukaan tulisi häiritsemään. Vahva oma puolustuskyky ja Nato-jäsenyys on varmasti paras paketti, mitä on kuviteltavissa, ja se tehdään, ja omaa puolustuskykyä vahvistamme ja myös sillä resurssilla, mitä eduskunta on tähän osoittanut tänä keväänä ja jo vähän aikaisemminkin. Näitä investointipäätöksiä on viime viikkoina muuten jonkun verran tehtykin, ja niitä on hieman tässä uutisoitukin, että ramppa on kyllä laitettu kalkattamaan.
Edustaja Kari kysyi yleisen asevelvollisuuden merkityksestä, ja sekin tulee pysymään kyllä nykymuotoisena. Mitään erityisiä oleellisia muutoksia Nato-jäsenyyden takia ei ole suunnitteilla, ja se on kulmakivi meidän puolustuksessa, on nyt ja tulevaisuudessakin. Mutta senkin pitää elää ajassa, ja parlamentaarinen komitea, jota johti edesmennyt kansanedustaja Ilkka Kanerva, antoi suuntaviivan siitä, miten tuota yleistä asevelvollisuutta kehitetään, ja tässä on valmistelutyö käynnissä, jotakin on saatu jo tehtyäkin, mutta siellä on aikaa vaativia uudistuksia, jotka tulee sitten käytännössä seuraava eduskunta vasta käsittelemään, mutta valmistelutyö on putkessa.
Edustaja Könttä kysyi Ukrainan tuen jatkosta. Kyllä, tarkoitus on jatkaa. Paketti 11 on valmistelussa, ja ajatus on se, että jatkamme niin kauan kuin tukea tarvitaan [Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!] ja tehdään myöskin korvaavia hankintoja sitten asteittain tilalle.
Edustaja Savio kysyi näistä materiaalihankinnoista. No, meillä tulee mahdollisuus hyödyntää tätä Nato-yhteistyötä hankinnoissa. Nato-standardointi voi auttaa kotimaista teollisuutta omissa vientiponnisteluissa. On ehkä mahdollista, että kustannussäästöjäkin joissakin hankinnoissa hieman syntyy, että kyllä tästä jonkun verran hyötyjä tälläkin rintamalla tulee.
Edustaja Reijonen, meillä on itse asiassa EU-yhteistyön puolella sotilaallisen liikkuvuuden edistämistä koskeva hanke käynnissä. Mitä tulee Nato-jäsenyyteen, niin aikanaan katsotaan, miten suomalainen infra vastaa Naton vaatimuksiin ja tuleeko sieltä jotakin kehittämistarpeita, mihin pitää vastata.
Edustaja Kemppi, sotilaallinen yhteensopivuushan meillä on varsin hyvä, mutta emme mekään nyt sentään mitään täysin oppineita tai täydellisiä ole, että kyllä meilläkin varmaan edelleen opittavaa on, vaikka aika hyviä kyllä olemmekin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-12-13T13:39:57,2022-12-13T13:43:03,Hyväksytty,1.1
2022_139_105,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ministeri Haavisto, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_106,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Muutamaan kysymykseen vielä vastaan.
Edustaja Niikko pohti sitä, olisiko vielä voinut ottaa vähän lisäaikaa ja miettiä näitä reunaehtoja, rajoituksia tai kynnyskysymyksiä. Uskon, että olimme keväällä sellaisessa tilanteessa, että meidän piti tehdä päätös melko nopeasti, ja siihen liittyi kaksi vaikeata asiaa: toinen oli se, miten Ruotsi tulee oman päätöksensä tekemään, saadaanko Ruotsi mukaan — onneksi saatiin — ja toinen se, minkälaisia turvallisuusapulupauksia kevään aikana sitten jäsenyyttä hakeville maille, kuten Suomelle ja Ruotsille, saadaan. Ja sitten oikeastaan, kun saimme Naton kokouksessa Madridissa vihreää valoa ja ratifioinnit lähtivät kesällä eteenpäin, uskon, että tämä aikataulu oli siinä mielessä paras mahdollinen, että meidän turvallisuusasemaamme ei missään kohdassa vaarantunut. Ja kuten täällä on aikaisemmin sanottu, emme ole ydinaseita tänne pyytämässä, eikä niitä ole kukaan meille tarjoamassa. Tämä asia on minusta tullut hyvin selväksi tässä.
Mutta olisin sitten vielä puuttunut edustaja Satosen puheenvuoroon, joka oli erinomainen, tästä tilanteesta. Pitkä työ, jota Suomi on tehnyt kansainvälisesti sekä esimerkiksi rauhan ja kriisinhallinnan osalta, rauhanvälityksen osalta ja muuta, kyllä kantaa hedelmää tässä kokonaisuudessa ja myöskin oman vahvan puolustuksen rakentamisessa. Suomi tunnetaan hyvin ja on ongelmaton jäsen näille Naton jäsenmaille — nähdään, että Suomi lisää turvallisuutta tällä alueella ja on turvallisuuden tuoja ja tuottaja. Ja tämä näkyi kyllä tuossa äskeisessä Bukarestin ulkoministerikokouksessa: oikeastaan kaikki ne 28 maata, jotka ovat ratifioineet, lisäsivät omalta osaltaan vähän painetta Turkin ja Unkarin suuntaan ja kannattivat vahvasti sitä, että viimeiset ratifioinnit tapahtuvat nopeasti ja tämä asia tulisi pois päiväjärjestyksestä. Se yhtenäisyys ja tuki oli suorastaan liikuttavaa, ja voi sanoa myöskin, että poliittisesti itselleni tuli sellainen olo, että olemme kotona, kun keskustelemme esimerkiksi Iranin tilanteesta tai Venäjän uhasta tai muusta — hyvin samanlaisilla äänenpainoilla muutkin Nato-jäsenmaat näitä kysymyksiä tarkastelevat.
Ja sitten viimeisenä olisin halunnut antaa tunnustusta Elisabeth Rehnille, joka täällä mainittiin, ensinnäkin tämmöisenä Nato-jäsenyyden pitkäaikaisena puolestapuhujana mutta myöskin elämäntyönsä Suomen turvallisuuden ja myöskin rauhan eteen tehneenä henkilönä. Meillä on monia näitä henkilöitä — Ilkka Kanervan työ on täällä mainittu — jotka ovat tehneet tähän suuntaan työtä, joka on hyvä muistaa tänäkin hetkenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-13T13:43:03,2022-12-13T13:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_139_107,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Puhujalistaan. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_108,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Olemme todistaneet Euroopan sydämessä raakaa ja oikeudetonta hyökkäyssotaa, jonka uhreina eivät ole ainoastaan Ukrainan lapset, naiset ja miehet vaan kansallisvaltioiden oikeus puolustaa rajojaan ja suojella omia kansalaisiaan. Tämä sota on eräältä osin särkenyt ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeisiä peruspilareita, ja siksi turvallisuuttamme on rakennettava nyt uudelle perustalle. Ulkopoliittinen johtomme ansaitsee ja tarvitsee täyden tukemme jäsenyysprosessin loppuunsaattamisessa. Tämä asiamme on yhteinen. Isänmaan turvallisuutta rakennetaan nyt vuosikymmeniksi eteenpäin, eikä tässä ole jakoa hallitukseen ja oppositioon.
Tämä prosessi on jo nyt ollut pitkä, ja edelleenkin meiltä kaikilta vaaditaan kärsivällisyyttä. On mahdollista, että joudumme odottamaan vielä useita kuukausia, Turkin osalta mahdollisesti jopa heidän parlamenttivaaliensa yli. Toivottavasti kuitenkin pikemmin.
Tulevaisuudessakin suomalaiset ovat ensisijaisesti vastuussa itse omasta maanpuolustuksestaan. Maamme sotilaallinen suorituskyky ja johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tunnetaan ja niihin luotetaan, Suomen asevoimat ovat hyvin koulutetut ja toimintakykyiset, pitkien rajojemme puolustamiseen tarvittava reservi on laaja, ja kansalaisten maanpuolustustahto on todellakin korkealla tasolla aivan maailman mittaluokassa.
Suomen Nato-jäsenyyden myötä puolustusliiton kokonaissuorituskyky myös tehostuisi, ja puolustusjärjestelmämme ja lainsäädäntömme ovat jo nyt Nato-yhteensopivia. Suomi sijaitsee myös strategisesti tärkeällä alueella. Naton jäsenenä Suomella on nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa euroatlanttiseen yhteistyöhön Pohjois-Euroopan turvallisuuden parantamiseksi, ja samalla lisääntyvät monenkeskinen tiedustelutiedon vaihto ja yhteistyömahdollisuudet kehittää omaa kyberpuolustustamme ja valmiuksiamme vastata hybridihyökkäyksiin.
Naton jäsenyys liittää Suomen sotilas- ja siviilitiedustelun osaksi liittokunnan tiedusteluyhteisöä. Tässä vaiheessa on onnekasta, että meillä on ajanmukainen tiedustelulainsäädäntö ja sen asianmukaista käyttöä valvovat rakenteet, kuten eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta. Valiokunnan jäsenenä pidän tärkeänä, että tämä esitys tiedusteluvalvonnan osalta käsitellään myös valiokunnassamme. [Pauli Kiuru: Oikein!]
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon tarkoittaisi yhtenäisen pohjoismaisen puolustusalueen muodostumista ja puolustuspolitiikan tulemista uudella tavalla osaksi pohjoismaista yhteistyötä. Ajattelen, että sotilaallisesti liittoutuneenakin Suomen on kuitenkin pyrittävä edistämään alueellista vakautta ja ylläpitämään niin toimivia suhteita Venäjään kuin mahdollista, koska Venäjä säilyy naapurimaanamme olosuhteista riippumatta.
Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen toimintakykyä vahvistavat toimet ovat olleet erittäin tärkeitä, ja edelleenkin riittävistä resursseista on huolehdittava. Samalla on huolehdittava myös kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta erityisesti ruuan, energian ja lääkkeiden osalta, ja sitähän edellytetään myös näissä Naton liittymissopimuksissa. Myös sisäisen turvallisuuden viranomaisten resurssit sekä tarvittavat toimivaltuudet tulee nykyistä paremmin huomioida turvallisuusympäristön muutokseen ja erityisesti hybridiuhkiin liittyvässä varautumisessa. Muistutan, että Venäjän hyökkäystoimet Ukrainassa tapahtuivat etenkin alkuvaiheessa ilman sotilaallisia tunnuksia, ja tällaisissa tilanteissa, ennen varsinaisia tunnistettavia sotilaallisia toimia, vasteen antaa poliisi.
Keskustelu tukikohdista tai ydinaseiden sijoittelusta on tässä vaiheessa lähinnä sisäpoliittista keskustelua omalle puolueväelle. Kysymystä ydinaseiden sijoittamisesta ei ole kirjattu minkään maan kanssa tehtäviin jäsenyyssopimuksiin, [Markus Mustajärvi: Mutta kansalliset päätökset on tehty!] ja Natollahan ei ole omia ydinaseita, vaan Naton pelote tulee lähinnä Yhdysvaltojen mutta myös brittien ja Ranskan ydinaseista. Yhdysvallat on Naton suunnittelun perusteella sijoittanut taktisia ydinaseita muun muassa Saksaan, Italiaan, Belgiaan, Hollantiin ja Turkkiin lähinnä vastauksena Venäjän taktisille ydinaseille. Ne ovat Yhdysvaltain hallinnassa ja heidän tukikohdissaan. Uusia pysyviä tukikohtia ei mikään Nato-maa ole ollut kovin halukas perustamaan, koska niiden ylläpito on kallista. Baltian maihin heidän nimenomaisesta halustaan ryhmitettiin lähinnä symboliset tukikohdat Krimin miehityksen jälkeen.
Päätökset Natossa tehdään yksimielisesti, joten Suomen ei todellakaan tarvitse ottaa maaperälleen mitään aseita tai pysyviä tukikohtia, mutta mielestäni tässä vaiheessa ei ole viisasta tehdä mitään rajauksia tukikohtien tai aseiden suhteen.
Naton ensimmäinen komentaja, kenraali Eisenhower totesi, että Nato on historian ensimmäinen sotilaallinen liittouma, joka on perustettu rauhan aikana rauhaa säilyttämään, ei ryhtymään sotaan. Samassa hengessä Suomen Natoon liittymisen päätavoite ei ole sotilaallinen lisätuki sodan oloihin vaan sodan syttymisen estäminen. 5 artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on ydinasepelotteeseen nojaava, ennalta ehkäisevä suoja sotilaallisilta vihollisuuksilta, ja Nato-yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa rauhaa. Kuten sopimuksen 1 artiklassa todetaan, osapuolet sitoutuvat selvittämään kansainväliset riidat rauhanomaisin keinon ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissa voimankäytöllä uhkaamisesta ja voiman käyttämisestä tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeää on laaja kansallinen yhteisymmärrys, kansalaisten luottamus päätöksentekijöihin, viranomaisiin ja tiedonvälitykseen, suomalaisten henkinen kestävyys ja toinen toisistamme välittäminen. Ne ovat keskeisessä asemassa. Ilman tätä yhtenäisyyttä olemme voimattomia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-13T13:45:46,2022-12-13T13:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_139_109,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_110,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen Nato-prosessi on siinä vaiheessa, että eduskunta arvioi Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymistä. Perustelut sopimuksen voimaansaattamiseksi ovat samat, joita Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen jälkeen on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa tunnistettu. Pääasialliset uhat kansainväliselle turvallisuustilanteelle muodostavat Venäjän etupiiriajatteluun ja sotilaalliseen voimankäyttöön perustuva imperialistinen ulkopolitiikka sekä kansainvälinen terrorismi.
Suomi on suhtautunut järkiperäisesti sotilaallisiin uhkiin varautumiseen jo ennen Venäjän hyökkäystä. Suomi on säilyttänyt vahvan maanpuolustuskykynsä myös Euroopan pitkän rauhanjakson aikana. Kaikki maat eivät ole näin toimineet, ja ne ovat huomanneet nyt virheensä turvallisuuspoliittisen tilanteen ollessa rajuimmassa muutoksessa sitten kylmän sodan. 
Pitkästä rauhanajasta voidaan osaltaan kiittää Natoa, joka on organisaationa toteuttanut sitä tarkoitustaan, johon se on toisen maailmansodan jälkeen perustettu. Sen tarkoituksena on ennaltaehkäistä uusia aseellisia konflikteja yhteiseen turvallisuusympäristöön sitoutuneissa jäsenmaissa.
Nato-maat ovat 5 artiklan perusteella sopineet, että hyökkäystä yhteen jäsenmaahan kohdellaan kuin hyökkäystä jokaiseen jäsenmaahan, ja jäsenmaat ovat velvoitettuja auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta. Tätä pidäkettä ei ole käytännössä kokeiltu eikä kynnystä ylitetty. 5 artikla on aktivoitu ainoastaan kerran, syyskuun 2001 terrorihyökkäyksessä Yhdysvalloissa, mikä ei kuitenkaan johtanut Nato-operaatioon.
Naton suhtautuminen Suomen jäsenhakemukseen on ollut positiivinen. Ratifiointi on sujunut vauhdikkaasti kahta maata lukuun ottamatta, ja Suomi on tunnistettu puolustusliittoa vahvistavaksi osaksi. Suomi on turvallisuuden tuottaja, ei pelkästään sen kuluttaja. Ruotsin lisäksi Suomi toisi liittyessään liittoumaan lisää pohjoismaista ulottuvuutta sekä muuttaisi Itämeren turvallisuuspoliittista tilannetta. Mikään muu kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi EU:n kanssa tai nykyisenkaltainen kumppanuusyhteistyö Naton kanssa ei korvaa tai tarjoa samanlaista turvallisuuden elementtiä kuin Naton täysjäsenyys. Ukrainan esimerkki osoittaa, että läntiseltä yhteisöltä voi sotilaallisissa kriiseissä odottaa materiaalista apua ja kansainvälisiä sanktioita hyökkääjämaita kohtaan, mutta varsinaista sotilaallista apua on mahdollista saada vain puolustusliittoumalta. Vaikka Suomi on varautunut koulutetulla reservillä ja suorituskykyisellä kalustolla, on Nato-jäsenyydestä saatavissa kiistattomia hyötyjä niin oman selustan varmistamisessa kuin sotilaallisten kriisien ennaltaehkäisyssäkin.
Arvoisa puhemies! Lausuntopalautteen perusteella hallituksen esitystä on muokattu siten, että siinä on kattavasti arvioitu Naton tehtäviä ja jäsenyyden vaikutuksia Suomelle. Naton joukkorakenteisiin osallistuminen ja työ Naton päämajan sihteeristössä ja esikunnissa tullee vaatimaan henkilöstöresursseja, erityisesti asiantuntijatyötä, jonka määrä tarkentuu jäsenyyden myötä. Jäsenyys tarkoittaa osallistumista Naton puolustussuunnitteluprosessiin, jossa Suomelle laaditaan suorituskykytavoitteet. Suomi on sitoutunut Natoon hakiessaan sen jäsenyyden velvoitteisiin, eikä niitä ole syytä etukäteen kansallisesti rajata. Kun jäsenyys on saavutettu, alkaa samalla keskustelu tukikohdista ja esikuntaosioista. Pysyviä tukikohtia Suomeen tuskin sijoitetaan, ja ydinaseista meidän ei vielä edes kannata ehkä keskustella.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi. [Päivi Räsänen: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-12-13T13:53:18,2022-12-13T13:58:43,Hyväksytty,1.1
2022_139_111,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Lehto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_112,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vaikka monen suomalaisen kodin ovessa on turvallinen ja vahva lukitusjärjestelmä, niin silti moni suomalainen hankkii kotiinsa hyvän lukon lisäksi myös laajan hälytysjärjestelmän ja vartiointiliikkeen palvelut lisäturvaksi ja ennaltaehkäiseväksi pelotteeksi roistoja vastaan. Samoin, vaikka Suomella on maailman parhaimmistoon lukeutuvat puolustusvoimat, meidän silti kannattaa hankkia lisäturvaa pahan päivän varalle ja vihamielisen hyökkäyksen ennaltaehkäisemiseksi. Tätä lisäturvaa meille toisi, ja toivottavasti jo kohta tuo, puolustusliitto Naton jäsenyys. Tosipaikan tullen yksi lukko rajallamme ei välttämättä estä vihollista hyökkäämästä tai suunnittelemasta hyökkäystä, mutta turvatakuut luovat suuren ennaltaehkäisevän vaikutuksen hyökkäykselle maatamme kohtaan sekä tarvittaessa suuren avun maamme itsenäisyyden puolustamiseen.
Arvoisa puhemies! On hyvä, että me käsittelemme nyt tätä hallituksen esitystä jo hieman etukenossa. Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä tapahtui perustavanlaatuinen muutos 24. helmikuuta 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Turvallisuustilanteemme on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen. Venäjän vaatimukset ja sotilaalliset toimet Euroopan turvallisuusarkkitehtuurin muuttamiseksi vaikuttavat myös Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen liikkumatilaan. Turvallisuuspoliittisen uudelleenarvioinnin seurauksena Suomi on hakenut Naton jäsenyyttä. Nato-maat allekirjoittivat Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Brysselissä 5. heinäkuuta, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen.
Arvoisa puhemies! Naton viimeisin strateginen konsepti hyväksyttiin Madridin huippukokouksessa kesäkuussa 22. Uusimmassa strategisessa konseptissa Naton ydintehtäviksi määritellään pelote ja puolustus, kriisin ehkäisy ja hallinta sekä yhteistyövarainen turvallisuus. Strategisessa konseptissa painotetaan myös Naton ja EU:n välisen yhteistyön merkitystä. Naton ja EU:n nähdään täydentävän toisiaan kansainvälisen rauhan ja vakauden ylläpidossa. Yhteistyö on tiivistynyt Ukrainan tilanteen seurauksena. Strategisessa konseptissa sekä Venäjä että terrorismi kaikissa ilmenemismuodoissaan määritellään Naton pääuhaksi. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettiä ja alueellista koskemattomuutta, ja toiminnallaan se on loukannut YK:n peruskirjaa sekä rikkonut eurooppalaista sopimuspohjaista turvallisuusjärjestystä. Euroopan parlamentti hyväksyi marraskuussa 22 päätöslauselman, jossa esitettiin Venäjän federaation julistamista terrorismia tukevaksi valtioksi. Tämän päätöslauselman allekirjoitan täysin.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on yhdistänyt eurooppalaisia ennennäkemättömällä tavalla. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toukokuisen raportin mukaan suomalaiset tukevat Natoon liittymistä vahvasti ja maanpuolustustahto on historiallisen korkealla. Maanpuolustuskoulutus MPK:n harjoituksetkin kiinnostavat ennennäkemättömästi suomalaisia, ja myös reserviläisjärjestöihin liitytään innokkaasti.
Arvoisa puhemies! Naton 30 jäsenmaasta Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ovat ratifioineet kaikki muut maat paitsi Unkari ja Turkki. Suomen pitääkin jatkaa ratifiointineuvotteluja aktiivisesti ja pyrkiä pääsemään niissä maaliin kansallinen etu maksimoiden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2022-12-13T13:58:48,2022-12-13T14:03:30,Hyväksytty,1.1
2022_139_113,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_114,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Marinin hallitus ehdottaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä — ja ehdoitta. Ainoatakaan varausta, jolla rajoitettaisiin Naton sotilaallisen infrastruktuurin laajentumista Suomeen, ei hallitus esitä. Ei ulkomaalaisten sotilaitten pysyvälle läsnäololle, ei Naton sotilastukikohdille eikä asevarastoille eikä edes ydinaseiden sijoittamiselle Suomeen aseteta esteitä. Nato-jäsenyyden hyväksyminen ehdoitta on hallituksen ja ulkopolitiikkaa johtavan presidentin yksimielinen päätös. Äänestin Nato-jäsenyyttä vastaan, kun jäsenhakemus päätettiin hyväksyä viime kesäkuussa. Totesin silloin, ettei Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta vaan heikentää sitä. Olen yhä samaa mieltä ja aion äänestää Nato-jäsenyyttä vastaan myös nyt.
Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että edes hallituksen avainministerit, ne, jotka istuvat ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa, eivät ole selvillä siitä, miksi Suomen halutaan liittyvän sotilasliitto Natoon ehdoitta, eivät ainakaan kaikki. Kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon, maat hyväksyivät joukon rajoituksia, joihin kuului muun muassa kielteinen kanta Naton tukikohtiin ja ydinaseitten sijoittamiseen. Suomi ei tällaista päätöstä kuitenkaan halua tehdä. Valtamediakaan ei ole nostanut asiaa esille. Mikä sitten se syy on? Syy on se, että Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa keskinäisestä puolustussopimuksesta. Kenraalit — hehän maamme turvallisuuspoliittista kehitystä ovat johtaneet jo pidempään — ovat saaneet ulkopoliittisen johdon vakuuttuneeksi siitä, ettei Suomen pidä edes yksipuolisesti sitoutua mihinkään rajoituksiin, jotka saattaisivat olla ristiriidassa Yhdysvaltain kanssa nyt neuvoteltavan puolustussopimuksen tulevien velvoitteitten osalta.
Mainitsin eriävässä mielipiteessäni viime kesäkuussa tulevasta puolustussopimuksesta. Tämä asia ei valtamediaa kiinnostunut, eikä myöskään eduskunnan keskustelussa asiaan puututtu. Asiantuntijat puolustusvaliokunnassa vaikenivat jo käynnissä olleista keskusteluista Yhdysvaltojen kanssa, vasta myöhemmin asia tuli julkiseksi. Jos Suomi tekee Yhdysvaltojen kanssa samanlaisen puolustussopimuksen kuin Norja aiemmin tänä vuonna, niin Suomi luovuttaa silloin Yhdysvaltojen asevoimien käyttöön suuria alueita ennen kaikkea Pohjois-Suomesta, sallii raskaiden aseiden ennakkovaraston alueelle ja myöntää Yhdysvaltain sotilaille vapaan pääsyn suomalaisiin varuskuntiin ja muihin sotilaskohteisiin. Arvioin eriävässä mielipiteessäni Yhdysvaltain ja Venäjän vastakkainasettelun kärjistyvän ennen muuta arktisella alueella, ja juuri niin näyttää nyt olevan tapahtumassa. Yhdysvallat on hyväksynyt uuden arktisia alueita koskevan sotilasstrategian, jonka toimeenpanossa Norjalla, Ruotsilla ja Suomella on tärkeä asema.
Arvoisa puhemies! Se, että Suomi ei halua sitoutua ydinaseitten rajaamiseen Suomen alueelta, pakottaa sanomaan muutaman kriittisen huomion maamme ulkopoliittisen johdon linjauksista.
Presidentti Niinistö on todennut, ettei hän näe tarpeellisena, että ydinaseita sijoitetaan Suomeen sen jälkeen, kun Suomi on liittynyt Natoon. ”Suomella ei ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen, enkä ole nähnyt mitään merkkejä siitä, että sellaisia tänne oltaisiin tarjoamassa”, totesi presidentti. Mutta päätöksiä presidentti ei halua sanojensa vakuudeksi tehdä. Niinistö jatkaa presidenttinä enää vain runsaan vuoden verran — hänen puheensa eivät sido seuraavaa presidenttiä. Ja kenestä tulee Yhdysvaltain seuraava presidentti? Omilla päätöksillä maamme ulkopoliittinen johto ei Suomea halua suojata. Presidentti Niinistö vakuutti, että Nato-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys, mutta kun ratkaisun paikka tuli, niin kansanäänestystä ei tarvittukaan.
Entä sitten pääministeri Marin, mikä on hänen kantansa ydinaseitten sijoittamiseen? Se on itse asiassa päinvastainen kuin presidentti Niinistön kanta. ”Marin ei halua millään tavoin rajoittaa omaa liikkumistilaamme” — tämäkin on lainaus — ”mikä koskee pysyviä tukikohtia tai ydinaseita.” Kokoomusjohto näyttää olevan samalla kannalla.
Kun YK:ssa on aikaisemmin äänestetty suhtautumisesta ydinasekieltosopimukseen, Suomi on pidättäytynyt äänestämästä, vaikka kolme Marinin hallituksessa olevaa puoluetta, mukaan lukien myös oma puolueeni vasemmistoliitto, on kannattanut sopimusta. Kiitän ministeri Haavistoa siitä, että hän rehellisesti eduskunnan edessä myönsi sen, että Suomen kanta muuttui viime kerralla, kun YK:ssa käsiteltiin ydinasekieltosopimusta. Se on tosiasia, tänä vuonna Naton hakemuksen jättämisen jälkeen Suomi muutti kantansa ydinasekieltosopimukseen: nyt Suomi äänesti suoraan sopimusta vastaan. Suomi ei ole muuttanut kantaansa vain Turkin asevientikieltoon ja hyökkäykseen kurdialueita vastaan, myös ydinaseisiin hallituksen kanta on muuttunut, ja lisää muutoksia on tulossa.
Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin perussuomalaisten edustaja Meri kyseenalaisti kriittiset äänet tässä salissa ja tässä asiassa. [Sanna Antikainen: Ja oikein teki!] Kun minut aikoinaan erotettiin eduskuntaryhmästä ja myöhemmin sain muita sanktioita aivan riittävästi, niin ennen kaikkea perussuomalaiset kehuivat minua siitä, että uskalsin ilmaista oman kantani ja uskalsin sanktioitten uhallakin pitää kannastani kiinni päätöksentekotilanteessa. Nyt se tuntuu perussuomalaisten mielestä — tai ainakin perussuomalaisista osan mielestä — olevan lähes kuolemansynti. Tässäkään asiassa minä en aio muuttaa aiempaa kantaani. Asiat pitää miettiä aikoinaan kunnolla, niin ettei tarvitse mennä poliittisten suhdanteitten mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-12-13T14:03:31,2022-12-13T14:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_139_115,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitokset. — Ja seuraavaksi edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_116,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä aloitti helmikuussa säälimättömän hyökkäyssodan Ukrainaa ja sen siviilejä vastaan. Sotaa käydään edelleen. Kaikki me toivomme, että löytyisi jokin ihme, jolla Ukrainan sota saataisiin nopeasti päättymään. Venäjän petollisuuden ja raakalaismaisuuden vuoksi Suomi ja Ruotsi jättivät Nato-hakemuksensa hakeakseen lisättyä maanpuolustuksellista turvaa itselleen.
Hallitus on eduskunnan tavoista poiketen tuonut eduskuntaan Nato-liittymissopimuksen, vaikka kaikki Nato-maat eivät vielä ole sitä ratifioineet. Suomen hallitus on päättänyt viedä Suomen puolustusliiton jäseneksi ilman mitään ennakkoehtoja. Norjan ja Tanskan linjasta poiketen Suomi ei ole päättänyt rajoittaa esimerkiksi ydinaseiden tai Nato-tukikohtien tuomista maaperälleen. Tätä olisi ollut syytä ja myös aikaa harkita, toisin kuin alkujaan kerrottiin: ”hakemuksen jättämisellä on niin kiire, että emme saa asettaa mitään ehtoja emmekä ehdi siitä käydä keskustelua”.
Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen selonteko tältä osin, että olisimme arvioineet asiaa kaikilta puolin, olisi voinut tuoda uusia näkökulmia siitä, miten suuri uhka Venäjän ydinaseet tosiasiassa ovat tai eivät ole ja miten sitä uhkaa voidaan Suomen osalta lieventää sotilaallista maanpuolustusta heikentämättä. Nato-jäsenyyden tuomia riskejä myös tältä osin pohdittiin kolmen asiantuntijan toimesta puolustusvaliokunnassa, kun tätä käsiteltiin. Heidän arvionsa näistä uhista ikävä kyllä kaikuivat kuuroille korville.
Nyt asia etenee siten, että jäsenyysasia halutaan saada nopeasti käsiteltyä ja vasta myöhemmin tehdään kansalliseen lainsäädäntöön tarvittavat kirjaukset. Mielestäni Suomi olisi voinut suoraan rajoittaa ydinaseiden tuomista maaperälleen. Sillä olisi annettu selkeä viesti siitä, että Suomesta ei tule ydinaseiden sijoituskohdetta missään tilanteessa — viesti siitä, että Suomi ei ole ydinaseuhka.
Nato-jäsenyyden jättämisen jälkeen eduskunta aloitti kiireessä valmistelemaan myös kahdenvälistä isäntämaasopimusta Yhdysvaltojen kanssa — toisin kuin täällä on sanottu, että tämä ei johda lainsäädäntömuutoksiin lyhyellä aikavälillä. Tämä kahdenvälinen isäntämaasopimus mahdollistaisi amerikkalaisten joukkojen ja aseiden nopean siirtämisen Suomeen tarvittaessa. [Jari Myllykoski: Kyllä!] Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää edeltäkäteisvalmistelua, jos maa on joutumassa sotaan. Jos olemme sodassa, on tärkeää saada aseapua nopeasti. Tämän on myös Ukraina havainnut.
Kolikolla on kuitenkin aina kaksi puolta. Palautteen mukaan tämä saattaa huolestuneimmille kansalaisille myös näyttää vähän siltä kuin Nato varustautuisi sotaan Suomen kautta. Pelossa toimien Suomesta voi syntyä Naton ulkorajojen maalitaulu juuri sijaintimme ja toimenpiteidemme johdosta. Tämä on ikävä tosiasia. Toki on totta, että isot lihakset, voima ja nopeus ovat paras turva silloin, kun käydään reilua nyrkkitappelua. Nyt maailma ei kuitenkaan ole siinä asennossa, jossa mitään sääntöjä noudatetaan. Ensimmäistä kertaa ydinaseiden käytöllä uhkailusta on tullut yhdelle suurvallalle arkipäivää. Tämä huolestuttaa kovasti.
Arvoisa puhemies! Tiukan paikan tullen voimme tosiasiassa luottaa ainoastaan omaan maanpuolustukselliseen puolustuskykyymme ja -tahtoomme. Kaikki muu maailmassa on epävarmaa, etenkin konfliktien pitkittyessä. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta, kun suuren armeijan omaava valtio on ottanut suuren roolin sodankäynnissä, joka on heidän rajojensa ulkopuolella — kuten Yhdysvallat Syyriassa tai Afganistanissa — mutta ajan kuluessa päättänyt vetäytyä pois. Suurvallan vetäytyessä pois tilanne johtaa yleensä kaaokseen ja saavutetut tulokset romahtavat. Toivottavasti Ukrainan kohdalla ei näin koskaan käy. Toivottavasti heidän saamansa apu kaikella tavoin ei ehdy, vaan se jatkuu.
Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut EU:n tukevan Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen ja että Ukraina tulee voittamaan sodan. On hyvä luoda tällaista positiivista ilmapiiriä, mutta rehellisyyden nimessä täytyy kuitenkin kysyä, miten poliitikot vastaavat siihen, että miten tämä voitto tapahtuu. Miten sota voidaan voittaa ilman Naton osallistumista sotaan suurvaltaa vastaan? Miten voidaan voittaa sota valtiota vastaan, jolle terrorismi ja kemialliset aseet ovat valikoimassa, joka omistaa ydinaseita ja on luvannut käyttää niitä, ja jota hallitsevat päättäjät, joilla on valmius tehdä tiukassa paikassa hyvinkin epätoivoisia ratkaisuja? Miten tällainen sota voidaan voittaa? Tätä täytyy rehellisesti kysyä, koska me olemme kaikki tässä ennemmin tai myöhemmin osallisia, jos ei missään vaiheessa pyritä löytämään rauhaa rakentavia ehdotuksia. Miten käy, mikäli tilanne pitkittyy Ukrainassa vuosien pituiseksi taisteluksi? Toki se on Ukrainan päätös, mutta muistutan edelleen siitä, että ulkopuolinen apu on tupannut heikentymään vuosien saatossa ja poliittisten päättäjien vaihtuessa.
Tällä en tarkoita, etteikö meidän tule tukea Ukrainaa. On itsestään selvää, että meidän tulee tehdä oma osuutemme. Mutta kun kierrokset kovenevat ja laajemman eskalaation riski kasvaa, onko väärin sanoa, että myös rauhaa on tärkeä hakea ja rakentaa?
Emme voi Suomessakaan luottaa ulkopuoliseen apuun hädän hetkellä. Tietysti on oltava kumppaneita ja on varustauduttava ja valmistauduttava monella tavalla silloinkin, kun uhka ei ole ovella, mutta missä menee raja sen suhteen, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä — esimerkiksi näiden tänne hyväksymiemme vieraiden joukkojen suhteen?
Puheaika loppuu, arvoisa puhemies. Päätän tähän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2022-12-13T14:10:03,2022-12-13T14:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_139_117,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_118,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pienen kansan paras turva on luja tahto. Suomi on osoittanut poikkeuksellista yksimielisyyttä Nato-jäsenyyden hakemisessa. Sen on hyvä kestää myös jäsenyysmenettelyn jatkon ajan sekä aikanaan jäsenyyden toimeenpanossa.
Pienen kansan on myös ensiarvoisen tärkeää tunnustaa tosiasiat siitä, minkälainen maailma on. Tämän vuoden aikana käännetty historian sivu on paljon tummempi kuin aiemmat sivut, se historiajakso, joka alkoi Neuvostoliiton hajoamisesta ja on nyt päättynyt. Uusi rautaesirippu laskeutuu todennäköisesti vuosikymmeniksi. Nato-jäsenyytemme kehystää alkanut toinen kylmä sota, jota voi luonnehtia uudeksi kamppailuksi demokraattisen ja epädemokraattisen maailman välillä. Tämän globaalin kamppailun kanssa tulemme elämään vuosikymmeniä, ja se tulee koskettamaan kaikkea teknologiasta talouteen, luonnonvarojen hallintaan, diplomatiaan, mielipidevaikuttamiseen, kulttuuriin ja niin edelleen. Vaikka Venäjä onkin tällä hetkellä räikein kansainvälisen oikeuden rikkoja ja käy hirvittävää, rikollista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, globaalisti todellinen järjestelmätason kilpailija on Kiina. Nato-jäsenenä meidän on entistä oleellisempaa ymmärtää tätä suurta kamppailua ja esimerkiksi pyrkiä kaikin keinoin eroon riskejä aiheuttavista Kiina-riippuvuuksista. Kiinalla ja Venäjällä on myös pienempiä liittolaisia, kuten Iran ja Pohjois-Korea, joiden suhteen pitää EU:lla ja Natolla olla selkeä strategia. Vain koko suuren kuvan ymmärtävä valtio pystyy huolehtimaan turvallisuudestaan.
Arvoisa puhemies! Puolustusliittoon liitytään nimenomaan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta tässä ajassa reaalipolitiikka ja arvopolitiikka ovat lähempänä toisiaan kuin vuosikymmeniin. Sellainen maailma, jossa hyväksyttäisiin suurten kansojen oikeus alistaa pienemmät tahtoonsa, on tietenkin vaarallinen paikka erityisesti pienille. Tästä syystä Ukrainaa pitää tukea menestyksekkääseen puolustusvoittoon saakka. Aseapua Ukrainaan täytyy jatkaa, samoin muuta materiaalista ja humanitaarista apua. Väkivaltaiset epädemokratiat täytyy pysäyttää yhdessä rintamassa.
Vapaiden kansojen pitää valmistautua pitkään kilpailuun, jossa oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä haastetaan. Tämä globaali voimien mittelö on vasta alussa, ja niin kauan kuin vapaus on jossain hyökkäyksen alaisena, se on hyökkäyksen alaisena kaikkialla. Ukrainan lisäksi vapaan maailman pitää voittaa pitkä taloudellinen ja teknologinen kamppailu. Suomen tulee osaltaan olla aktiivinen toimija niin EU:ssa kuin Natossa ja antaa oma panoksensa esimerkiksi yhteiseen puolustusteolliseen ja teknologiseen suorituskykyyn. Samalla on jatkettava aktiivista ulkopolitiikkaa ja rohkaistava idän ja lännen välillä tasapainoilevia kehittyviä maita oikeusvaltion ja demokratian polulle.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuttamme ja vahvistaa kansainvälistä asemaamme. Naton tärkein tehtävä on tietenkin ehkäistä sotaa, koska sitä meistä kukaan ei toivo. Suomen tärkein tehtävä Natossakin on Suomen puolustaminen. Lisäksi olemme strategisesti tärkeä osa Itämeren ja Baltian, Pohjois-Euroopan ja myös arktisen alueen vakautta ja puolustusjärjestelyä. Liittyessämme Natoon olemme valmiit tietenkin myös puolustamaan liittolaisiamme sekä osallistumaan esimerkiksi rauhanturvaoperaatioihin ja terrorismin aktiiviseen torjuntaan. Suomen kannattaa tavoitella Naton toimintoja tänne. Näitä voisivat esimerkiksi olla esikuntatoiminnot tai osaamiskeskus. Mitään suorituskykyjä ei kannata sulkea pois. Itsestään selvää on, että Nato-jäsenyys ei missään nimessä poista tarvetta panostaa puolustuskykyyn, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn kansallisesti.
Arvoisa puhemies! Ylipäällikkö Mannerheimia lainatakseni: ”Linnoitukset, tykistö, kansainvälinen apu, millään näistä ei ole merkitystä, jos tavallinen sotilas ei tiedä, että hän varjelee maataan.” Meistä jokainen varjelee tässä ajassa osaltaan vapautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2022-12-13T14:17:38,2022-12-13T14:23:10,Hyväksytty,1.1
2022_139_119,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitokset. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_120,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Olemme tänään keskustelleet debatissa vilkkaasti erilaisin näkemyksin, ja osa on moittinut täällä, kuten joitakin aikoja sitten debatissa ja varsinaisessa puheenvuorossaan hieman edustaja Räsänen, niitä edustajia, jotka ovat tuoneet esille ydinaseet, tukikohdat ja pysyvät joukot, että nyt ei olisi oikein sovelias aika keskustella niistä. Tämän eduskunnan ei siis olisi suotavaa asiasta edes keskustella. Mutta pitää nähdä, että samalla kiellämme tulevalta eduskunnalta ja mahdollisesti tulevalta presidentiltä puheoikeuden näissä asioissa. En tiedä, onko se edes mahdollista, ja tätä olisin kysynytkin sitten debattipuheenvuoroissani, onko se niin, että voimme tämän päätöksen pakastaa. [Markus Mustajärvi: Se on se perusidea!] En ole siitä kyllä aivan varma, kuinka meidän perustuslaki tähän taipuisi. Jos olen oikein tulkinnut, niin perustuslain 77 § määrittelee, että presidentillä on kolmen kuukauden aika viedä tätä sopimusta eteenpäin tai se raukeaa ja se palaa takaisin eduskuntaan. Ja ei se palaudu tälle eduskunnalle, vaan se palautuu seuraavalle eduskunnalle, ja jos se seuraava eduskunta muuttumattomana hyväksyy täällä nyt vahvistetun sopimuksen, niin se on edelleen voimassa.
Me varmaan olemme tekemässä oikeaa päätöstä, mutta hämmennyn kyllä tässä demokratiaulottuvuudessa siitä, että ei tavallaan uskalleta huomioida sitä eikä sitä tosiseikkaa, että todellakaan, jos olemme huomanneet, Erdoğan ei varmastikaan tämän hallituksen aikana tule tekemään päätöstä ja ratifioimaan Suomen sopimusta. Ja jos nyt seuraa hieman Turkissa käytäviä vaaleja, niin Erdoğanin vastustajat moittivat Erdoğania siitä, että hänellä on liian löysä politiikka Suomen ja Ruotsin Nato-liittymisen suhteen. Eli sinällään ei ole tulossa varmasti heti vaalien jälkeen selvää ratkaisua, kuinka tässä tulee käymään. Eli jos me nyt sitten laitamme tämän sopimuksen sinne pakkaseen, niin toivottavasti sähkökatkot eivät sitä välillä sulata, että se sitten pilaantuisi, jos täällä nyt saadaan joku parlamentaarisesti yhdessä sovittu ratkaisu. Mutta hieman hämmästelen sitä, että meitä moititaan siitä, jos me haluamme käydä keskustelua siitä, mikä olisi Suomelle jatkossa hyvä, kun olemme ratkaisemassa näitä asioita. Minulla on ainakin ennakkoon oma mielipiteeni, ja haluan sen tuoda esille, enkä pidä hyvänä sitä, että minua kiellettäisiin sanomasta, että en halua ydinaseita Suomeen. Ei niitä ole tänne kukaan pyytänyt, eikä niitä ole tänne kukaan tarjonnutkaan, kuten ministeri Haavistokin kyllä totesi.
Arvoisa herra puhemies! Olin Nato-kielteinen, mutta Venäjän röyhkeä ja oikeudeton hyökkäys sai minut puntaroimaan asioita, kuinka menettelen kysymyksessä, liittyykö Suomi Natoon vai ei. Enkä tehnyt päätöstä itseni vuoksi, vaan tein äänestyspäätökseni lasteni ja lastenlasteni vuoksi. Siitä olen tässä hetkessä vielä tyytyväinen, mutta haluan, että keskustelua voidaan avoimesti käydä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2022-12-13T14:23:18,2022-12-13T14:28:33,Hyväksytty,1.1
2022_139_121,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitokset. — Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_122,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Mehän olemme tehneet päätöksen hakeutua Naton jäseneksi, ja näen, että uudestaan tätä prosessia meidän ei tarvitse käydä ja laajoja kuulemisia sen osalta, miten suhtaudumme jäsenyyteen, koska siihen laaja eduskunnan 188 edustajan enemmistö on saatu taakse. Ainoastaan kahdeksan edustajaa oli tätä vastaan. Eli nyt, kun käsittelemme tätä varsinaista kansainvälistä sopimusta ja sen hyväksymistä, tietysti huolehdimme tämän prosessin omalta osaltamme maaliin, ja olisi tietysti toivottavaa, että eduskunta hoitaa oman tehtävänsä ripeästi.
Tuossa tuli juuri uutisia, että Unkari aloittaa keskustelut Nato-jäsenyyden ratifioinnista, ja se on tietysti hyvä asia. Uskon myös, että Nato-maat käyvät hyvinkin tiivistä vuoropuhelua Turkin kanssa, miten asia etenee.
Eli meidän ei tarvitse enää, arvoisa puhemies, hakea perusteluita ja argumentteja siihen, miten Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan, eikä meidän tarvitse myöskään käydä nyt tämän kansainvälisoikeudellisen sopimuksen yhteydessä keskustelua siitä, millainen Nato-maa Suomi tulee sitten olemaan. Niin komentorakenteet, tämä meidän oma Nato-profiilimme kuin se, minkälaista ulkopolitiikkaa harjoitamme — sitä keskustelua varmasti ulkoasiainvaliokunnassa ja muilla areenoilla käydään, mutta niitä ei tarvitse nyt kytkeä tämän hallituksen esityksen yhteyteen. Varmasti tulemme ensi kevään aikana myöskin vaalikeväänä näkemään puolueiden kannanottoja, millainen Nato-maa Suomi tulee olemaan.
Mutta kuten aikaisemmin puheenvuorossani totesin, Suomen ja Ruotsin kulttuurit eroavat hyvin voimakkaasti toisistaan. Meillä oli Pohjoismaiden neuvoston kokous tässä salissa, ja Ruotsin ulkoministeriltä kysyttiin, miten Nato-jäsenyys tulee vaikuttamaan Ruotsissa ja muuttaako se jotain, ja ulkoministeri totesi, että Nato-jäsenyys tulee muuttamaan kaiken. Vastaavasti Suomessa monet ministerit ja asiantuntijat ovat todenneet, että Nato-jäsenyys ei oikeastaan tule muuttamaan mitään. Eli me olemme olleet jo Nato-yhteensopivia pitkän aikaa, ja nyt on vain prosessin seuraava luonteva vaihe, mutta tämä kertoo sen, että meidän maissamme myöskin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on hyvin erilainen suhtautuminen ollut niin Nato-jäsenyyteen kuin myös koko Euroopan turvallisuuteen.
Nyt, kun Suomesta ja Ruotsissa sitten lopulta tulee Nato-jäseniä, sehän tarkoittaa, että Pohjoismaat kaikki olemme jäseninä ja myöskin Itämeren alueen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee täysin uudelleen arvioitavaksi. Siihen tietysti liittyvät varmasti juuri nämä komentorakenteetkin, joihin sitten palataan myöhemmin.
Hyvät edustajakollegat, me marraskuussa vierailimme ulkoasiainvaliokunnan kanssa Yhdysvalloissa, ja tietysti keskustelun pääaiheena oli Suomen Nato-jäsenyys. Hyvin voimakas tuki tulee Yhdysvalloilta ja yhdysvaltalaissenaattoreilta meille, ja he varmasti tulevat tekemään kaikkensa, että Suomi olisi mitä pikimmiten Naton jäsen. Jos ajattelen aikaisempia matkoja Yhdysvaltoihin ja ulkoasiainvaliokunnankin vierailuja, niin ehkä voin sanoa, että siellä harva poliitikko on aikaisemmin edes kuullut sellaisesta maasta kuin Suomi. Nyt korkean tason poliitikot kuuntelivat tarkkaan, mitä meillä suomalaisilla kansanedustajilla oli sanottavana, ja kyselivät myöskin hyvin tarkkaan, mitä me ajattelemme Natosta ja millainen Nato-jäsenmaa Suomi voisi olla. Tähän tietysti kytkeytyy voimakkaasti myös arktinen alue ja sen alueen tulevaisuus, missä monella maalla — niin Nato-maalla kuin Naton ulkopuolisella maalla — on hyvin paljon intressejä.
Mutta kuten, arvoisa puhemies, alussa totesin, hoidetaan tämä prosessi nyt ripeästi tässä talossa maaliin, ja tulen omalta osaltani ulkoasiainvaliokunnassa huolehtimaan, että tämä asia saataisiin tammikuussa jo ihan loppusilausta vaille valmiiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-13T14:28:46,2022-12-13T14:33:21,Hyväksytty,1.1
2022_139_123,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitoksia. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_124,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kunnioitettu puhemies! Kun olemme tarpeeksi nähneet, mikä on sanojen ja tekojen, luottamuksen ja epäluottamuksen tai sivistyksen ja sivistymättömyyden ero, olemme valmiina toimimaan yhdessä ja yhteisesti, ja totisesti olemme nyt nähneet sen eron. Suomi siis haki Nato-jäsenyyttä, oli tullut aika. Suurien ratkaisujen hetkellä suomalainen kansa yhtenäistyy, niin nytkin.
Suomesta tulee Nato-valtio, mutta mitään fanfaareja emme tarvitse. Meidän tahtomme on elää rauhassa ilman uhoa tai uhkaa, lapsiemme tulevaisuutta turvaten ja inhimillisempää maailmaa rakentaen. Me emme kolistele muskeleilla mutta varaudumme ennakollisesti ja olemme kaikissa tilanteissa valmiita varmistamaan Suomen turvallisuuden. Natossa saamme myös kaverit rinnalle, ja myös me seisomme kavereiden rinnalla.
Suomi on ollut poliittisesti liittoutunut jo pitkään Euroopan unionin myötä. Sotilaallista liittoutumattomuutta, sen viimeistä askelta kumppanuudesta jäsenhakemukseen, olemme vältelleet. Siihen on ollut ymmärrettävät syyt. Ukrainan sodan myötä emme enää voi luottaa siihen, että Venäjän suurvaltapolitiikassa sana pitää ja sopimukset ovat sopimuksia. Liitymme Natoon, jotta meillä olisi rauha ja maksimaalinen puolustuksellinen selkänoja. Tiemme on tämä, ja teemme turvallisuutemme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun.
Puhemies! Tässä tilanteessa on myös ripaus surumielisyyttä. Sen surumielisyyden tekee se, että Ukrainan kansan kärsimykset ja äiti Venäjän moukaroivat sotavoimat saivat ymmärtämään, että maailmassa on edelleen silmitöntä pahuutta, pullistelevaa johtajuutta ja etupiirimaailmassa makailevaa suurvaltaromantiikkaa, joilla ei ole rajoja, ei kunnioitusta, ei totuutta, ei luottamusta, ei sivistystä. Jäljellä ovat vain savuavat rauniot.
Puhemies! Suomi toimii vakaasti ja harkiten. Olemme rauhaa rakastava maa, joka toimii demokratian ja vapauden periaatteilla. Arvostamme yhteistyötä, kestäviä kumppanuuksia ja yhteisiä arvoja. Kunnioitamme historiaa, elämme nykyhetkessä ja ennakoimme tulevaisuutta.
Puhemies! Vaikka Nato tarkoittaa kollektiivista turvaa, emme voi puolustuksen ja puolustustahtomme osalta pudottaa hanskoja. Jatkossakin suurin tehtävämme on varjella omaa maatamme. Se on tehtävä nyt ja aina, ja sekin on hyvä muistaa, että maailman myrskyjen keskellä meillä on yhteiskunta, josta voimme olla ylpeitä ja kiitollisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-13T14:33:24,2022-12-13T14:37:43,Hyväksytty,1.1
2022_139_125,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_126,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! 105 vuoden ajan me suomalaiset olemme eläneet itsenäisessä Suomessa. Kansallistunteemme on tätäkin vanhempi. Olemme halunneet kasvattaa lapsiamme, kehittää yhteiskuntaamme ja vaalia kulttuuriamme suomalaisina Suomessa — rauhaa rakentaen itsenäisenä kansakuntana kansakuntien joukossa.
Kansallinen muistimme näkee sodan kauhut. Neuvostoliitto ei naapuria kunnioittanut. Meistä jokaisella on sukulaisia, jotka taistelivat juoksuhaudoissa vapauttamme vaalien. Iso osa vapautemme sankareista ei noista juoksuhaudoista koskaan noussut. Maamme aatetta ei väkivoimat saa pois Pohjan taivaan alta. Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden takaaminen on kaikista tärkein tehtävämme. Tämän tehtävän toteuttamiseen me suomalaiset olemme olleet valmiita ja olemme valmiita. Maanpuolustustahtomme on Euroopan korkeimpia ja kannatus yleiselle asevelvollisuudelle lujalla pohjalla. Puolustustahto on puolustuksemme kivijalka, ja me itse huolehdimme maamme puolustamisesta myös tulevaisuudessa. Viimeaikaiset satojen miljoonien eurojen puolustusmateriaalihankinnat täydentävät jo ennestään korkealla tasolla olevaa puolustusbudjettiamme. Puolustusvoimiemme iskukyky onkin erinomaisella tasolla. On meidän tehtävämme säilyttää puolustusbudjettimme korkealla tasolla läpi tulevien aikojen.
Venäjä, Neuvostoliiton perillinen, ei naapuria kunnioittanut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan repi haavat auki, rakensi muurin kansojen väliin ja toi myrskypilvet Euroopan ylle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää eurooppalaista turvallisuutta. Tukemme Ukrainalle ei horju, tukemme itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeudelle ei horju. Tänä jouluna annamme Ukrainalle kovia paketteja. Nämä paketit menevät uudelleen jaettavaksi hyökkääjän haitaksi. Venäjän kuristusote Ukrainasta ja Euroopasta heikkenee päivä päivältä. Pakkanen puree aina valloittajaan kylmimmin.
Maamme liittyminen Natoon vahvistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. On viisautta, ettei jäsenyydellemme ole asetettu mitään ennakkoehtoja. Suomi ja suomalaiset ovat näyttäneet, kuinka me tosipaikan tullen olemme yhtenäinen kansa.
Haluan kiittää eduskuntaa sen keskeisestä roolista Nato-jäsenyytemme edistämisessä. Kiitos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aholle, puolustusvaliokunnan puheenjohtajuutta hoitaneelle Orpolle ja nykyiselle puheenjohtaja Häkkäselle. Kiitos ulkoministeri Haavisto, puolustusministeri Kaikkonen, pääministeri Marin ja tasavallan presidentti Niinistö. Liittymisemme Pohjois-Atlantin sopimukseen tulee voimaan, kun Suomen liittymiskirja talletetaan Yhdysvaltojen hallituksen huostaan.
Suomi ja Eurooppa elävät poikkeuksellisessa murroksessa. Euroopassa soditaan, elinkustannukset nousevat ja energian hinta kallistuu. On huolehdittava heistä, jotka ovat heikoimpia meistä. On meidän tehtävämme taata, että turvallisuudesta ei tingitä. On meidän tehtävämme taata, että selviämme kriisien ja murrosten yli, ja on meidän tehtävämme taata, että Venäjä ei voita. Olen siitä aivan vakuuttunut, että yhdessä me onnistumme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-13T14:37:47,2022-12-13T14:42:03,Hyväksytty,1.1
2022_139_127,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, edustaja Holopainen poissa. — Edustaja Virolainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_128,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Itsenäisen Suomen historiassa on kääntymässä uusi sivu. Suomi liittyy Natoon, ja tällä ja seuraavalla hallituksella on tehtävä hoitaa yksi Suomen itsenäisyyden merkittävimmistä velvoitteista: työ Suomen yhteensovittamiseksi olennaiseksi osaksi Pohjois-Atlantin puolustusliittoa. Jäsenyys sinetöi Suomen sitoutumisen länteen, läntisen yhteiskunnan arvoihin.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on ollut monelle meistä pitkän harkinnan tulos. Olemme arvioineet jäsenyyden hyödyt ja haitat ja tulleet johtopäätökseen, että Natoa parempaa turvaa itsenäisyytemme vahvistamiseen ei ole. Samaan arvioon päätyi Suomen kansa, kun se näki, mitä Venäjän hyökkäys tekee Ukrainassa. On aivan selvää, että liittolaisia tarvitaan. Se ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että omaa kansallista puolustusta ei pidettäisi kunnossa — päinvastoin, siihen pitää keskittyä entistä vahvemmin. 
Nato-Suomen rooli Itämeren sekä arktisen puolustuksen rakentamisessa ja alueiden valvonnassa tulee korostumaan. Liittyessämme Natoon on varmistettava, että suunnittelu, harjoitus ja valvontayhteistyö tuottaa saumattoman puolustuksen Naton tulevalle sisämerelle, Itämerelle. 
Hallitus esittää nyt liittymistä ilman ehtoja. Kyllä, meidän on mentävä kaikkiin Naton pöytiin ilman ennakkoehtoja. Samoin on etumme mukaista osallistua Naton harjoituksiin, puolustukseen, ydinasepolitiikkaan ja muuhun integraatioon täysimääräisesti. Ydinasepelote on keskeinen osa Naton tuomaa turvaa, ja sitä on myös harjoiteltava. Huomautan kuitenkin, että pysyviä ydinasetukikohtia emme ole Suomeen hamuamassa.
Arvoisa puhemies! Naton uskottava pidäkevaikutus ja toimintakyky perustuvat suorituskykyyn. Sen ylläpitäminen on kansallisen, eurooppalaisen ja globaalin turvallisuuden toteutumisen kannalta ensiarvoista. Strategisten hävittäjä- ja laivuehankintojen myötä puolustusmenojemme osuus bruttokansantuotteesta pysyy päälle 2 prosentissa tulevalla kehyskaudella. Puolustusbudjetin pysyvän 2 prosentin osuuden jatkumiseksi on kuitenkin tehtävä parlamentaarinen sopimus. Tämä 2 prosentin budjetointi lisää aivan varmasti Suomen kiinnostavuutta ja turvallisuutta sijoituskohteena. Samoin se tukee talouden ja investointiympäristön vakautta ja poistaa myös maariskiä. 
Arktisen alueen laivareiteistä, luonnonvaroista ja Venäjän sotilaallisesta voimasta johtuen Suomen rooli alueella on keskeinen. Naton arktisen esikunnan tai osaamiskeskuksen sijoittaminen Suomeen parantaisi kykyämme edistää alueen vakautta. Vastaavasti Naton esikuntatoiminnot vahvistaisivat liittokunnan toimintakykyä ja osallisuutta Suomeen. Suomeen sijoitettavalla esikunnalla tai osaamiskeskuksella olisi myös myönteinen taloudellinen ja työllistävä vaikutus. 
Arvoisa puhemies! Puolustusliittoon kuuluminen mahdollistaa entistä suuremman roolin rajojemme ulkopuolisen turvallisuuden tuottajana. Kansainvälinen järjestelmä geopolitisoituu edelleen, eikä paluu sääntöpohjaiseen kansainvälisen järjestelmän kunnioittamiseen ole ihan lähinäköpiirissä. 
Suomen ulkopolitiikkaa tulee määrittämään jatkossa entistä aktiivisempi osallistuminen Naton toimintaan, Naton ja lännen suhteen rakentuminen Venäjään, sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan suurvaltasuhteen kehitys. Suomen globaali ulottuvuus ja painoarvo korostuu, sillä osallistuminen kriisinhallintaan, yhteistyövaraiseen turvallisuuden rakentamiseen ja terrorismin torjuntaan toteutuu jatkossa liittokunnan sisällä. Alleviivaan vielä, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin tehtävä, oman maa-alueen puolustus, ei muutu mitenkään. On koko Naton ja sen jäsenmaiden intressi, että jokainen sen jäsenistä huolehtii omasta turvallisuudestaan niin hyvin kuin mahdollista. 
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys avaa Suomelle uusia yhteistyömahdollisuuksia niin puolustus- kuin siviiliteknologian viennin ja kehittämisen saralla. Naton myötä varusmiespalveluksesta tulee aiempaa kansainvälisempi. 
Tähän loppuun, summa summarum: 
Naton keskeisin hyöty on kollektiivinen pelote.
Toinen keskeinen hyöty on artikla viisi: viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhteen Nato-maahan on hyökkäys kaikkiin, eli Nato puolustaa kaikkia jäsenmaitaan. 
Ja kolmanneksi: Nato mahdollistaa entistä paremman alueellisen valvonnan ja puolustuksen, mikä puolestaan lisää turvallisuutta lähialueillamme, erityisesti Itämerellä. 
Hallituksen esitys Suomen liittämiseksi Pohjois-Atlantin liittoon tulee käsitellä eduskunnassa loppuun tämän vaalikauden aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-12-13T14:42:11,2022-12-13T14:47:59,Hyväksytty,1.1
2022_139_129,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_130,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tapa ja prosessi, jolla Suomi päätti jättää Naton jäsenhakemuksen, kelpaa esimerkiksi suomalaisesta päätöksentekokulttuurista. Venäjän hyökkäyssota sai aikaan tilanteen, että suuri enemmistö koki tarpeen arvioida jäsenyysasiaa uudestaan. Viime kevään kuluessa myönteinen kanta Nato-jäsenyydelle kehittyi, ja toukokuussa eduskunta äänesti jäsenhakemuksen puolesta lähes yksimielisesti. Tapahtunut osoitti todeksi sen ajatuksen, että turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä Suomessa puhalletaan yhteen hiileen. Suomen kansa osoitti viisautensa, ja poliitikot tekivät oikean ratkaisun. Nato-jäsenyyden kannatus taitaa tällä hetkellä olla jo lähellä 90:tä prosenttia.
Nato-jäsenyys tuo Suomelle lisäturvaa, mutta ei muuta olennaisesti tuttuja puolustuksemme periaatteita. Suomen oman puolustuskyvyn pitää olla riittävän vahva jatkossakin. Yleisestä asevelvollisuudesta pidetään edelleen kiinni, ja joukkomme perustuvat reserviläisjärjestelmään. Nato-Suomessakin maamme puolustuksesta vastaamme me suomalaiset ensi kädessä itse. Saamme siihen liittouman avun, ja se nostaa pelotekynnyksen tasolle, joka jo ennalta ehkäisee järjissään olevan hyökkääjän aikeen. Nato-jäsenyyden hakeminen on modernin Suomen tärkein teko rauhan puolesta. Toivotan asiasta vastuullisille henkilöille politiikassa viisautta ja taitoa, jotta jäsenhakemus saadaan maaliin ja kaksi kantaansa vielä empivää maata Suomen puolelle.
Vaikka Nato-jäsenyyden myötä meillä on vahvoja liittolaisia, oman vahvan aineellisen ja organisatorisen puolustusperustan kenties tärkein komponentti, maanpuolustustahto, on pelkästään meidän omalla vastuullamme. Ukrainan onnistunut vastarinta ylivoimaista hyökkääjää vastaan osoittaa, että maanpuolustustahdolla on suuri merkitys. Venäjän käymä törkeä hyökkäyssota on osoittanut suomalaisille naapurimaan julmuuden ja petollisuuden. Venäjän joukkojen toteuttamat kidutukset, murhat ja ukrainalaisten pakkosiirrot kertovat Moskovan hallinnon todellisesta luonteesta — paljon ei ole muuttunut sitten isonvihan aikojen. Siksi on ilahduttavaa havaita, että Venäjän toimintatapojen ollessa julkisuudessa suomalaisten maanpuolustustahto vain kasvaa. Maamme turvallisuuden kannalta on erittäin arvokasta, että Nato-jäsenyyden kannatuksen ohella suomalaisten maanpuolustustahto on korkea. Siksi on eri keinoin varmistettava, että se myös pysyy korkealla.
Yksi keino edistää maanpuolustustahtoa on luoda lisää edellytyksiä, että yhä useampi voi osallistua maanpuolustustyöhön mahdollisuuksiensa mukaan. Kutsuntajärjestelmää on kehitettävä siten, että kaikki todellakin kutsutaan mukaan. Vaikkei naisille pakollista asepalvelusta ehkä toteutettaisikaan, tulee naisille tarjota entistä paremmat mahdollisuudet osallistua maanpuolustustyöhön. On myös muita ryhmiä, joilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua, kuten esimerkiksi diabeetikot. Nyrkkisäännön tulisi olla, että jokainen voi jollain tavalla osallistua maanpuolustustyöhön. Esimerkiksi vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tarjoavan MPK:n resursseja tulee lisätä ja lainsäädäntöä kehittää, että se voi helpommin ja runsaammin tarjota muun muassa sotilaallisia valmiuksia kehittävää koulutusta. Tämä edistää maanpuolustustahdon kanavoimista hyödylliseen toimintaan niin reserviläisten kuin muidenkin kiinnostuneiden osalta. Mitä useammalla suomalaisella on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön, sen korkeammalla maanpuolustustahto myös pysyy.
Yksi keino edistää maanpuolustustahtoa on levittää oikeaa tietoa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Tähän voisi olla oiva keino viedä aihepiiri peruskouluun maanpuolustusopetuksen muodossa. Esimerkiksi yhdeksännellä luokalla, tai miksei jo aiemminkin, voisi opetussuunnitelmaan kuulua nuorille suunnattu maanpuolustuskurssi, jossa opetettaisiin maanpuolustusjärjestelmän periaatteet, käytäisiin läpi huoltovarmuutta ja omakohtaista varautumista ja niin edelleen. Korostan, että en tarkoita sitä, että sotilaallisia taitoja tulisi opettaa peruskoulussa, siitä ei nyt ole kysymys. Paitsi että suomalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, heillä on myös maanpuolustusoikeus, ja se, että koulujärjestelmä tarjoaisi oppilaille tietoa maanpuolustustaidoista, auttaisi heitä täyttämään tämän velvollisuutensa sekä myöskin oikeutensa.
Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-12-13T14:48:10,2022-12-13T14:53:07,Hyväksytty,1.1
2022_139_131,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Antikainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_132,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on tänään kiitelty hallitusta ja presidenttiä Nato-prosessin suhteen. Ajattelin itse tämän lisäksi kiittää Puolustusvoimien henkilöstöä, Rajavartioston henkilöstöä, reserviläisiä ja kaikkia niitä, jotka ovat valmiita puolustamaan isänmaamme ja vapauttamme.
Arvoisa puhemies! Totuus siitä, että ilman sotaveteraaneja me emme olisi tänään täällä puhumassa edes tästä Nato-sopimuksesta, on muistettava aina. Moni suomalainen mies menetti rintamalla henkensä meidän vapautemme vuoksi. On myös muistettava, että nykyiset reserviläiset, Puolustusvoimien henkilöstö ja Rajan henkilöstö olisivat milloin vain valmiita tekemään saman kuin rakkaat veteraanimme. Näinä aikoina varsinkin Puolustusvoimien ja Rajan henkilöstö on ollut tiukilla. On huomattava, mistä tämä johtuu. Tämä johtuu kaikista niistä poliitikoista ja puolueista, jotka ovat haitanneet maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä vaatimalla ja tekemällä leikkauksia puolustukseemme. On huomattava, että esimerkiksi vihreät vaativat vielä muutama vaalikausi sitten puolustusmenojen leikkauksia, ja sitä he saivat. Tänään moni vihreä kiitteli Suomen puolustusta ja kehui, kuinka vahva se on. Kyllä, se on vahva. Se on vahva, koska siellä työskentelevät miehet ja naiset ovat vahvoja, osaavia ja rohkeita. Nyt olisikin tärkeää, että kaikki eduskunnassa istuvat nykyiset edustajat ja tänne tulevat edustajat muistavat ja varsinkin sitoutuvat siihen, että maamme turvallisuudesta vastaavat tahot saavat jatkossa kaikki ne tarvitsemansa resurssit, jotka he katsovat tarpeellisiksi sekä Suomen puolustuksen ylläpitämiseksi että sen puolustuskyvyn parantamiseksi.
Tämän lisäksi on monia muitakin tärkeitä asioita, joita on korjattava. Kerron tässä muutaman: Meidän on esimerkiksi irtauduttava Ottawan sopimuksesta ja aloitettava oma miinantuotanto. Venäjän Ahvenanmaalla sijaitseva konsulaatti, joka ei ole itse asiassa konsulaatti vaan tiedusteluasema, on suljettava. Venäläisten tekemät kiinteistökaupat kriittisillä alueilla on käytävä korostetusti läpi koko 2000-luvun ajalta, ja kaikki epäilyttävät ja/tai turvallisuutta uhkaavat omistukset on pakkolunastettava. Näiden lisäksi menneisyyden pölyt on lakaistava pois. Tiitisen lista ja Rosenholz-aineisto on julkistettava, ja Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän vaikutuksesta Suomessa on puhuttava vihdoin — siis vihdoin — avoimesti eikä nykyisiä tai entisiä poliitikkoja suojellen.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Putinin Venäjä havittelee keisarillisen Venäjän imperiumin aikoja, jolloin Suomikin oli osa sitä. Mikäli emme olisi Naton jäsen jatkossa, ottaisimme erittäin suuren riskin, että Venäjä todella kohdistaisi Suomea kohtaan sotilaallista voimaa. Tämän estämiseksi olisi ilman liittoutumista se riski, että Suomi taantuisi takaisin YYA-aikaan, jolloin Neuvostoliitto saneli ja vaikutti suuresti Suomen ulko-, turvallisuus- ja jopa sisäpolitiikkaan. Kysymys on siitä, taannummeko takaisin tuohon tunkkaiseen YYA-aikaan vai menemmekö eteenpäin muuttuvan maailman mukana itsenäisyytemme ja päätäntävaltamme turvaten. Kukaan meistä tuskin tällä hetkellä haluaisi, että Suomi olisi Ukrainan asemassa. Nato-jäsenyys onkin varmin keino varmistaa, ettei niin tapahdu koskaan myöhemminkään. Jopa Venäjän suurin sotarikollinen Putin on kertonut, ettei hän halua sotaa Naton kanssa.
Arvoisa puhemies! Vuonna 1945 entinen tasavallan presidentti Risto Ryti lausui oheiset sanat omassa puolustuspuheenvuorossaan, jotka haluan nyt toistaa: ”Minä en usko, että Suomen kansa on vihannut Venäjää tai sen kansoja tai että Venäjän kansat ovat vihanneet suomalaisia. Mutta sitä vastoin voidaan ehkä sanoa, että Suomen kansa on pelännyt venäläisiä ja tuntenut itsensä turvattomaksi suuren naapurinsa rinnalla.” Mielestäni näin on. Kun katsoo historiaa ja seuraa nykypäivää, on selvä, että emme valitettavasti voi luottaa naapuriimme. Itse valitsen aina ja kaikissa tilanteissa itsenäisen Suomen edun ja kansalaistemme mahdollisimman vahvan turvallisuuden. Nyt on niin, että itsenäisen, vapaan ja rakkaan Suomen etu on Nato-jäsenyys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-13T14:53:09,2022-12-13T14:59:24,Hyväksytty,1.1
2022_139_133,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_134,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on hyökkäyssodallaan jälleen kerran osoittanut olevansa Euroopalle tärkein uhkatekijä eurooppalaisessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Venäjän historia tunnetaan hyvin: se on tsaarin ajoista, Neuvostoliiton ajoista lähtien ollut Euroopan keskeisin turvallisuusuhka, ja niin se on myös Putinin aikana. Kuten presidentti Niinistö sanoi oivasti, naamiot on nyt riisuttu, ja sen johdosta myös Suomen eduskunta on tehnyt kirkkaan johtopäätöksen Venäjästä. Ei siis yleisestä hähmäisestä turvallisuustilanteesta, vaan nimenomaan Venäjän aiheuttamasta turvallisuustilanteesta, ja Suomi on tehnyt omat johtopäätökset. Liitymme Natoon, vahvistamme omaa puolustusbudjettiamme merkittävästi ja tiivistämme kansainvälisiä kumppanuuksia läntisten kumppanimaiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Tämä Nato-jäsenyys ja sitä edeltänyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttavat Euroopan turvallisuusjärjestystä perusteellisesti. Monet Euroopan maat ovat kuvitelleet, että perinteinen sodankäynti on Euroopasta poistunut jo kauas historiankirjoihin. Tämä ei kuitenkaan nyt pidä paikkaansa. Sen takia Saksassa, Ranskassa ja monissa muissa maissa joudutaan nyt miettimään uudelleen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusteita. Myös Suomessa Nato-jäsenyys tarkoittaa selkeää muutosta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Aiemmat keskeiset murroskohdat ovat totta kai olleet maailmansodan jälkeen, kun jouduimme tekemään YYA-sopimuksen ja rakentamaan oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan käytännössä sodan voittaneena valtiona mutta häviäjien joukkoon painettuna maana. Jouduimme YYA-sopimuksen kurimuksessa vuosikymmenien ajan rakentamaan puolueettomuuspolitiikkaa, joka ei lähtenyt aina kaikista meidän omista lähtökohdistamme. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen pystyimme käytännössä liittymään Euroopan unioniin, irtautumaan YYA-sopimuksesta ja lähtemään myös Nato-kumppanuusohjelmaan läntisten maiden kanssa. 90-luvun alku merkitsi selkeää uuden ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaiheen alkua.
Nyt on nähtävissä, että tämän vuoden Putinin hyökkäyssota muuttaa perusteellisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkää historiallista ajanjaksoa niin, että Euroopassa Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon, Euroopassa kaikki maat muuttavat pitkäaikaisesti käsitystään Venäjästä. Venäjän kanssa kahdenväliset kumppanuudet, Euroopan talousyhteistyö, energiayhteistyö, vedetään jäihin. Euroopan lähes kaikki maat nostavat puolustusbudjettejaan ja varautuvat perinteiseen sodankäyntiin ja sodan uhkiin. Tämän lisäksi Nato selvästi terävöityy, ja on edelleen kirkastettu, että Venäjä on keskeisin uhkatekijä kaikille Nato-maille. Siinä mielessä Putinin vuoden takaiset puheet omasta, uudesta turvallisuusjärjestystavoitteesta ovat kääntyneet täysin päinvastaiseen suuntaan, ja nyt Eurooppa ja länsi ovat paljon vahvempia ja yhtenäisempiä vastaamaan Venäjän aiheuttamaan uhkaan.
Suomen Nato-jäsenyysprosessi on tehty laajassa, hyvässä yhteistyössä kaikkien puolueiden kanssa, eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä. Tämä yhteistyö pitää pitää edelleen hyvissä kantimissa loppuun asti. Tiedämme, että pari maata on vielä ratifioimatta jäsenyyshakemuksemme, mutta se tulee menemään maaliin aivan varmasti. Pidetään pää kylmänä ja hermot rauhallisena, ja eduskunta hoitaa oman prosessinsa hyvällä yhteistyöllä loppuun asti. Sillä myös lähetämme vahvan signaalin Suomesta ulospäin: päättäväinen maa puolustaa yhtenäisesti omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään ja tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisut riippumatta ulkovalloista. [Anders Adlercreutz: Hyvä puhe, ja vielä ilman paperia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-12-13T14:59:28,2022-12-13T15:04:09,Hyväksytty,1.1
2022_139_135,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_136,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä tänään hallituksen esitystä, jonka merkitystä ja historiallisuutta ei voi liiaksi alleviivata. Käsittelemme hallituksen esitystä Suomen liittymiseksi puolustusliitto Naton jäseneksi. Tämä esitys on eräänlainen päätepiste siitä prosessista, joka käynnistyi tässä salissa toukokuun 17. päivä. Silloin eduskunta lähes yksimielisesti kannatti Nato-jäsenyyden hakemista. Päätimme tuolloin, että oman uskottavan puolustuksen lisäksi tarvitsemme pitävät turvatakuut meitä lähimmältä maaviiteryhmältä. Valtiojohtomme ja ennen kaikkea ulko- ja puolustushallintomme ovat tehneet sen jälkeen erinomaista työtä kuluneet seitsemän kuukautta Suomen Nato-jäsenyysprosessin vauhdittamiseksi, ja siitä kiitos kaikille asianosaisille. Tällä hetkellä Suomen ja Ruotsin Nato-liittymissopimusasiakirjat on ratifioitu 28:ssa 30:stä jäsenmaasta. Luotan siihen, että myös Unkarin ja Turkin ratifioinnit vielä saadaan, todennäköisesti ensi vuoden aikana. Siksi tämän hallituksen esityksen käsittely jo nyt mahdollisimman pitkälle on paikallaan. Varautuminen tässäkin on viisautta.
Arvoisa puhemies! Mitä itse hallituksen esityksen sisältöön tulee, on siinäkin paikallaan kiittää ulko- ja puolustusministeriötä sekä ylintä valtiojohtoa laadukkaasta työstä. Analyysit jäsenyyden vaikutuksesta Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asemaan ovat helposti allekirjoitettavissa, samoin kuin ovat arviot jäsenyyden taloudellisista vaikutuksista sekä vaikutuksesta ulko- ja puolustushallinnon henkilöstöön. Hyvää esityksessä on myös se, ettei hallituksen esitykseen sisälly ennakkorajoituksia Suomen liittymissopimuksen sisällölle.
Arvoisa puhemies! On tärkeä muistaa, että Suomi haki Nato-jäsenyyttä parantaakseen turvallisuuttaan ja saadakseen kaikki jäsenyyden tuomat puolustukselliset hyödyt. Tämän takia Suomen ei tule rajata itseltään pois mitään liittokunnan tuomaa turvaa meille. Kategorinen kieltäytyminen kaikesta antaisi väärän viestin ulospäin. Sekin meidän on Suomessa sisäistettävä, että ydinaseet ovat keskeinen osa Naton yhteistä pelotetta ja siten myös tärkeässä osassa meidänkin turvallisuutemme kannalta. On myös tärkeää, että Suomi on aktiivinen jäsen Natossa ensimmäisestä päivästä lähtien, ja jäsenyyden alkuvaiheessa meidän pitää pyrkiä menemään kaikkiin pöytiin ja kaikkiin ytimiin. Nato-jäsenyyden myötä meidän on aloitettava yhdessä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa rakentamaan yhteistä Itämerellistä ja arktista puolustusta. Siksi uudessa Nato-politiikassamme pitää olla riittävää kunnianhimoa myös Naton pysyviä rakenteita kohtaan. Oma roolinsa Suomen Nato-painoarvon lisäämisessä on myös meidän nykyisissä, muita Nato-maita kiinnostavissa kyvykkyyksissämme. Yksi tällaisista on kyberpuolustautumiseen liittyvä osaaminen, jota meillä esimerkiksi Keski-Suomessa ja Jyvässeudulla on paljon.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyytemme ei luonnollisestikaan poista kaikkea sitä muuta työtä, jota me nyt jo teemme oman turvallisuutemme eteen, pikemminkin päinvastoin. Erityisesti oman maan puolustuksesta ja yleisestä asevelvollisuudesta pidetään jatkossakin kiinni, ja niihin on myös tulevina vuosina panostettava. Silti Nato-jäsenyyttä tarvitaan, jotta myös jo tehdystä hyvästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta työstä ja yhteistyöstä saadaan paras mahdollinen irti. Kyse on parhaasta mahdollisesta ratkaisusta Suomelle.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi 15.5.2022 pidetyssä Suomen Nato-jäsenyyspäätöksestä kertovassa tiedotustilaisuudessa seuraavasti: ”Syntyy suojattu Suomi osana vakaata, vahvaa ja vastuunsa tuntevaa Pohjolaa. Me saamme turvaa, ja me myös jaamme sitä Itämeren alueelle ja koko puolustusliittoon.” Tällä hallituksen esityksellä tämä tavoite on taas askeleen verran lähempänä toteutumistaan. Siksi kannatan tätä esitystä ja toivon sille perusteellista mutta nopeaa käsittelyä tässä talossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-12-13T15:04:14,2022-12-13T15:08:58,Hyväksytty,1.1
2022_139_137,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_138,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt Nato-sopimusta, ja se onkin todella merkittävä ja iso asia. Jos ajattelee tätä vaalikautta, niin 2019, kun edustajat valittiin, ei varmaan kukaan uskaltanut ajatella, mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan. Tuli korona-ajat, ja vielä pahempi oli käytännössä tämä sota-asia Euroopassa, mikä tuli sen jälkeen. Siitä alkoi tämä Nato-keskustelu, ja sen myötä ihmisiltä tuli todella paljon palautteita, ja ihmiset olivat huolestuneita. Se oli hyvä, että tätä keskustelua tuli, koska siinä vaiheessahan se keskustelu on käytävä. Nousi kovasti huolia Natosta, mutta nousi kovasti huolia tästä sodan mahdollisuudestakin ja muusta. Keskustelu oli hirveän tärkeätä samoin kuin korona-aikaan koronasta keskustelu. Se oli kuitenkin hyvä, että eduskunta aika lailla yksituumainen oli tässä asiassa sitten, kun lähdettiin Natoon menemään, ja nähtiin, että se on kuitenkin Suomen turvallisuuden kannalta tosi hyvä asia.
Jos jokaisen sellaisen elämässä miettii aikajanaa, joka on nähnyt tämän Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan, sen, mitä siellä on tapahtunut, on varmasti yksi piste siellä se, että on ennen Ukrainan sotaa ja aika Ukrainan sodan jälkeen. Vaikka maailmassa muuallakin paljon soditaan ja on, mutta kuitenkin tämä on nyt niin lähellä ja niin koskettavaa ollut, että sen on varmaan jokainen aistinut, että tällä on isoja vaikutuksia tänne meidän Suomeen. Tosiaan tämä turvallisuus on tosi tärkeätä, mihinkä on nyt päädytty.
Minulla oli kummisetä ja kummitäti, ja tämä kummisetä on jo edesmennyt, ja hän oli sotaa nähnyt ja kokenut ikäviä muistoja Venäjästä. Toisaalta hän ei nähnyt tätä Ukrainan sodan alkua, mutta varmasti moni, joka on silloin elänyt vielä, kun tämä sota alkoi, on kyllä kokenut mielessään, että heillä oli kuitenkin semmoinen epäluottamus Venäjää kohtaan. He eivät välttämättä puhuneet siitä paljon, mutta kuitenkin heillä oli semmoinen epäluottamus. Jos kummisetäkin olisi tämän sodan nähnyt, niin olisi varmaan ollut aika vaikeita aikoja, mutta hän ei tosiaan kerennyt tätä nähdä.
Päätös, minkä nyt on Suomi tehnyt, on ollut hyvä, järkevä, ja tosiaan meille on tärkeätä laittaa Suomen turvallisuus ihan etusijalle, ehdottomasti, nyt ja aina. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-13T15:08:58,2022-12-13T15:11:15,Hyväksytty,1.1
2022_139_139,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_140,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ärade talman! Kun vuosi sitten peräänkuulutin sitä, että aloittaisimme Nato-jäsenyyteen tähtäävän prosessin, en ajatellut, että olisimme täällä ja tässä keskustelussa tänään. Silloin jäsenyyttä kannatti noin 20 prosenttia Suomen kansalaisista ja mitä ilmeisimmin vähemmistö kansanedustajista.
Mutta en arvannut — ja tuskin kukaan muukaan — että Euroopassa käytäisiin laajamittaista sotaa muutama kuukausi myöhemmin. En arvannut, että Venäjä ryhtyisi järjettömään sotaan, jolla se tuhoaa paitsi oman tulevaisuutensa myös kymmenientuhansien ukrainalaisten tulevaisuuden. Luulimme silloin vielä, että järki voittaa, että Putin kykenee ajattelemaan oman maansa etua. Tässä kuitenkin olemme tyytyväisinä siitä, että tämä prosessi menee eteenpäin, ja järkyttyneinä siitä, että Euroopassa käydään brutaalia keskiaikaista valloitussotaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-13T15:11:22,2022-12-13T15:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_139_141,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Viimeisen vajaan 10 kuukauden aikana on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tapahtunut paljon. Helmikuun 24. päivä, tuo surullinen päivä, jolloin Venäjä aggressiivisen hyökkäyssodan Ukrainaan aloitti, käänsi myös suomalaisten ajatukset siihen suuntaan, että nyt on aika sotilaalliseen yhdessä tekemiseen ja puolustusliitto Naton jäseneksi hakemiseen. Gallup-käyrät nousivat, ja näin ollen Suomi hyvin laaja-alaisen prosessin jälkeen viime keväänä päätti Nato-jäsenyyttä hakea. Tuo valiokuntakäsittely oli avoin. Koko eduskunta osallistettiin siihen hienosti, ja tämän prosessin päätteeksi viime kesäkuun alussa sitten äänestys tässä salissa suoritettiin ja 188 edustajaa oli puolesta ja vain 8 edustajaa äänesti vastaan. 
Ruotsi kulki tässä prosessissa käsi kädessä. Muun muassa ulkoasiainvaliokuntana kävimme tapaamassa ruotsalaisia kollegoita, ja pitää sanoa, että tuo huhtikuun loppu, yhteinen tapaaminen, oli varmasti käänteentekevä molemmin puolin, kun molemmat vakuutuimme toistemme tahdosta, erityisesti ruotsalaiset suomalaisten tahdosta.
Herra puhemies! Yleinen asevelvollisuus ja reserviläisiin pohjautuvat sodanajan joukot ovat Suomen kivijalka. Suomi vastaa jatkossakin, myös puolustusliiton jäsenenä omasta turvallisuudestaan. Ja kun me pystymme vastaamaan oman maaperämme koskemattomuudesta, omasta turvallisuudestamme, olemme myöskin Natoon haluttu maa, sillä olemme turvallisuuden tuottaja emme ole ainoastaan turvallisuuden kuluttaja, ja täytämme jo valtaosin Naton asettamat kriteerit muun muassa puolustusmäärärahojen suhteen mallikkaasti. 
Herra puhemies! Olen saanut olla tämän koko eduskuntaurani ajan myös Nato-parlamentaarikko eli Naton parlamentaarisessa yleiskokouksessa Suomen valtuuskunnan edustajana. Nämä kokoukset ovat kyllä hyvin näyttäneet sen, minkälaista keskustelua eri Nato-maissa käydä ja minkälaista keskustelua maat käyvät yhdessä. Nyt viimeisimmässä kokouksessa tapasimme myös Turkin ja Unkarin edustajia, ja niissäkin keskusteluissa kävi selväksi, että eri syistä, ehkä voi sanoa, että lähinnä heidän sisäpoliittisista syistään, päätökset heidän ratifiointiprosessistaan menevät ensi vuoden puolelle. Mutta olen ainakin itse toiveikas, että se tulee tapahtumaan.
Suomen lainsäädäntö pitää ripeästi nyt saattaa kuntoon. On hyvä, että hallitus on tämän esityksen tänne meille tuonut päätettäväksi ja valiokunnat pääsevät sitä käsittelemään. Meidän pitää nimittäin olla valmiina heti, siitä ensimmäisestä päivästä saakka, kun Nato-asiakirjat on tallennettu Washingtoniin ja olemme täysivaltainen jäsen. Suomen on oltava myöskin aktiivinen jäsen. Olemme alkaneet jo valmistautumaan henkilöstörekrytointien osalta, mutta tämä tulee olemaan iso prosessi, se, että toistasataa henkilöä sijoitetaan eri Nato-tehtäviin puolustusministeriön ja ulkoministeriön eri siviilivirkojen puolelta. Tämä on asia, joka pitää erityisen hyvin myös tuossa valiokuntakäsittelyssä perata. Meillä pitää olla sekä henkilöt että osaaminen näihin tehtäviin. 
Herra puhemies! Tässä käytiin jo aiemmin tänään keskustelua, erityisesti debattiosuudessa, siitä, pitäisikö Suomeen tulla tukikohtia. Osa oli sitä mieltä, että pitäisi asettaa rajoitteita sille, minkälainen maa Suomi on: minkälaista aseistusta, minkälaista yhteistyötä, minkälaisiin harjoituksiin osallistutaan ja niin edelleen. Ydinaseetkin olivat tässä keskustelussa mukana. Yksi edustaja, muistaakseni perussuomalaisista, oli sitä mieltä, että olisiko sitä kevään päätöstä pitänyt jopa venyttää, niin että olisi saatu eri skenaarioihin parempia vastauksia. Mutta minä olen vahvasti sitä mieltä, että mitään etukäteen asetettuja rajoitteita Suomen ei pidä asettaa tälle jäsenyydelle. Meidän pitää olla aktiivinen, meillä pitää olla oma päämäärä, mutta ei niin, että me asettaisimme rajoitteita. Toisaalta tietysti meillä voi olla toiveita, mutta Natossa ei ihan niin yksinkertaista ole esimerkiksi niitä omia tukikohtia ja koulutuskeskuksia saada, mutta niihinkin pitää olla valmis ja niissä pitää meidän olla aktiivinen. 
Herra puhemies! Odotan innolla tätä lakiesityksen valiokuntakäsittelyä, jota ulkoasiainvaliokunnassa ja puolustusvaliokunnassa pääsemme käymään läpi, ja toivon tälle ripeää edistymistä näillä valtiopäivillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-13T15:16:06,2022-12-13T15:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_139_142,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Näin. Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, poissa. — Edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_143,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Värderade talman! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat pitkään olleet hyvät kansainväliset suhteet, pohjoismainen yhteistyö, vaikuttaminen EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä uskottava maanpuolustus ja Nato-kumppanuus.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskeiset peruspilarit särkyivät kuitenkin kevättalvella, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Nyt meidän turvallisuutemme on rakennettava uudelle pohjalle, johon yhtenä lisäpilarina on täysjäsenyys Natossa. Nato-jäsenyydestä huolimatta vakauden ja rauhan rakentamisen, ihmisoikeuksien edistämisen ja taloudellisten ulkosuhteiden hyvän hoidon pitää jatkossakin olla maamme ulkopolitiikan keskiössä.
Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä kannatti kesällä yksimielisesti Suomen hakeutumista puolustusliitto Natoon täysjäseneksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-13T15:21:57,2022-12-13T15:23:14,Hyväksytty,1.1
2022_139_144,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Turvallisuutta on totuttu pitämään Suomessa lähtökohtana ja oletusarvona. Turvallisuusympäristömme on kuitenkin monella tapaa murroksessa ja turvallisuutemme edellyttää nyt poikkeuksellista huomiota ja valppautta. Sota riehuu Euroopassa, ja naapurimme Venäjä pullistelee tavalla, joka ravistelee toisen maailmansodan jälkeen rakentunutta eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Venäjä sanoo käyvänsä sotaa länttä vastaan. Venäjä siis katsoo käyvänsä sotaa myös meitä vastaan. Varmemmaksi vakuudeksi Venäjä on listannut Suomen epäystävälliseksi valtioksi ja kohdistanut meihin monenlaisia kyber- ja hybriditoimia.
Sotiemme veteraanien keskeinen viesti on kuulunut: ”Ei enää koskaan yksin.” Me emme onneksi ole yksin. Me olemme kiinteä osa Eurooppaa ja pian myös osa transatlanttista puolustusliittoa. Tämä on tärkeää, koska Naton yhteisen puolustuksen kovaksi ytimeksi katsottu 5. artikla suojaa vain jäseniä. Liittoutumassa joko ollaan tai ei olla. Jäsenyyteen kuuluu sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Jos haluaa apua muilta, on myös itse oltava valmis auttamaan.
Nato-jäsenyys tulee monella tavalla tervehdyttämään Suomea. Näin käy suhteessamme Venäjään, suhteessamme länteen, mutta myös suhteessa itseemme. Juuri nyt suhteemme Venäjään on vaikea ja niukka. Niin voi olla jonkin aikaa. Suuri kysymys kuitenkin on, millaiseksi suhde rakentuu silloin, kun sota Ukrainassa päättyy ja valta Venäjällä vaihtuu. Olennaista on, että uusi Venäjä-suhteemme voi aikanaan rakentua vain tasavertaisuuden ja valtioiden suvereniteetin pohjalle. Me emme kuulu Venäjän etupiiriin, emmekä edes harmaalle alueelle, me kuulumme länteen. Nato on Euroopan yhteinen turvallisuusratkaisu.
Myös suhteemme läntisiin kumppaneihimme ja läntiseen arvoyhteisöön on murroksessa. Natossa Suomi on varmasti saamapuolella, mutta ilmaisia lounaita ei kuitenkaan ole. Meidän on myös oltava valmiita auttamaan muita ja kuuntelemaan kumppaneidemme huolia. Emme voi kuvitella, että meitä autetaan, vaikka itse emme auttaisikaan. Meidän on opeteltava näkemään itsemme ja roolimme uudella tavalla. Suhteessa itseemme meillä on vielä paljon tehtävää. Itsenäisyytemme on usein ollut valitettavan suhteellista. Sotien jälkeen maahan tuli Neuvostoliiton valvontakomissio, ja sen poistuttuakin itänaapuri katsoi asiakseen päättää, miten Suomi asioitaan hoitaa. Myöhemmin aloimme suomettua ihan itse, ja vielä viime aikoihin saakka maassamme on eletty tunkkaista jälkisuomettuneisuuden kautta. Siihen on kuulunut, että vain harvoilla on ollut lupa puhua turvallisuuspolitiikasta ja vain tietynlainen liturgia on ollut hyväksyttyä. Suomi tarvitsee lustraatioprosessin, jonka myötä teemme tiliä menneisyytemme kanssa, kun Nato-jäsenyytemme myötä raikas länsituuli puhaltaa lopullisesti pois suomettumisen ja jälkisuomettumisen ummehtuneen löyhkän. Nato-jäsenyytemme on merkittävä askel itsenäisyytemme prosessissa.
Arvoisa puhemies! Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Turvallisuutta rakennetaan joka päivä yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Turvallisuus koskettaa meitä kaikkia. Valitettavasti turvallisuusympäristömme on nyt muuttunut sellaiseksi, että joudumme jatkossa myös maksamaan turvallisuudestamme aiempaa enemmän. Nato-Suomessa ja muuttuneessa toimintaympäristössä meidän on omaksuttava uutta kulttuuria. Jos turvallisuuspoliittiset pohdinnat saatettiin aiemmin kuitata vaalikauden ajaksi hyväksytyillä selonteoilla, niin vastaisuudessa ne tulevat olemaan arkinen osa keskeisten ministerien työtä. Erityisesti pääministerin pöydälle turvallisuuskysymykset kuuluvat päivittäin, ja niitä kohtaan on oltava sekä kiinnostusta että osaamista. Muussa tapauksessa Suomi käyttäytyy ajopuun tavoin ja poliittinen päätöksentekomme on pelkkää reagointia silloinkin, kun asioiden kehityskulut ovat ennalta nähtävissä.
Arvoisa puhemies! On syytä antaa kiitosta, kun aihetta on, ja nyt sitä aihetta on. Käsittelyssä on tämän hallituksen kiistatta paras esitys. Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon jo kauan sitten, mutta on erinomaista, että odotettua päätöstä ollaan vihdoinkin tekemässä. Marinin hallitus jää historiaan hallituksena, joka vei Suomen Natoon. Me olemme toivottu jäsen, ja meidän tiedetään vahvistavan liittokuntaa. Täysivaltaiseen jäsenyyteen kuuluu myös täysimääräinen vastuu. Olemme valmiita hyväksymään jäsenyyden ilman tarpeettomia ja asemaamme heikentäviä varaumia. Kannatan lämpimästi tätä erinomaista ja historiallista esitystä. Suomi kuuluu länteen ja läntiseen puolustusliitto Natoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2022-12-13T15:27:01,2022-12-13T15:31:40,Hyväksytty,1.1
2022_139_145,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Salonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_146,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on tuonut eduskunnalle esityksen Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Kyseessä on esitys, jota emme ehkä vielä vuosi sitten ajatelleet tuotavan tällä vaalikaudella eduskuntaan. Turvallisuusympäristön vakava muutos kuitenkin edellytti meiltä toimia oman maamme turvallisuuden vahvistamiseksi, ja se tekee tästä esityksestä erityisen merkittävän.
Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen 5. heinäkuuta. Samanaikaisesti käynnistettiin liittymispöytäkirjan kansallinen ratifiointi Nato-maissa. On tärkeää huomata, että näinkin lyhyessä ajassa 28 maata on ratifioinut Suomen jäsenyyshakemuksen. Se on ollut meille selkeä merkki muilta jäsenmailta, että Suomi on toivottu Nato-jäsenmaa. Vahvan kansallisen puolustuskyvyn ja Nato-jäsenyyden yhdistelmä on uskottava turvallisuusratkaisu, ja Suomen puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko Nato-alueella.
Tällä hetkellä Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Suomi ei ole kuitenkaan jäänyt odottamaan ratifiointeja, vaan aloittanut toimet puolustuksensa yhteensovittamiseksi Naton kanssa heti jäsenyyspäätöksen jälkeen. Suomi on ollut jo aiemmin aktiivinen oman puolustuksensa kehittäjä, ja Nato-yhteistyötä on nyt syvennetty tarkkailijajäsenyyden aikana. Kun lopulliset ratifioinnit on saatu, Suomi on valmis siirtymään Naton kanssa yhteiseen puolustukseen.
Nato-jäsenyys ei kuitenkaan ole ainut tapa, jolla Suomi on vahvistanut omaa puolustustansa. Turvallisuuspoliittista linjaamme on päivitetty, olemme tehneet puolustuksellisesti merkittäviä määrärahapanostuksia ja parantaneet huoltovarmuuttamme. Suomi liittyy esityksen mukaisesti Naton jäseneksi täysin oikeuksiin ja velvollisuuksin. Emme aseta rajoituksia jäsenyydelle. Suomen jäsenyys Natossa ei rajoittaisi Suomen oikeutta määrätä oman puolustuksensa perusteista jatkossakaan. Suomi päättää edelleen itse sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteista.
Arvoisa puhemies! Kulunut vuosi on ollut synkkää Euroopalle, mutta synkin Ukrainalle. Olemme joutuneet todistamaan raakalaismaista sotaa ja asioita, joista useat täyttävät sotarikosten kriteeristön: iskut siviilikohteisiin, ydinvoimala-alueen käyttäminen sotakohteena ja mielivaltaiset teloitukset ovat vain muutamia esimerkkejä. Historia tulee muistamaan nämä hirvittävät teot. Tärkeintä on nyt auttaa Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin rauhan palauttamiseksi Eurooppaan.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötäkin Suomen pitkäaikainen ihmisoikeusperustainen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja jatkuu. Suomen puolustus ei jatkossakaan nojaa pelkästään liittoutumiseen, vaan Suomi ylläpitää ja kehittää vahvaa omaa puolustuskykyään sekä jatkaa kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä eri sektoreilla ja ylläpitää pitkäaikaisia diplomaattisia suhteita muihin maihin. Erityisen tärkeää on pitää kiinni maamme omasta puolustuskyvystä ja puolustustahdosta. On tärkeää turvata yhteiskuntarauha ja vahvistaa ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun edessä on todella vaikea talvi ja samanaikaisesti Euroopassa käytävä sota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-12-13T15:31:43,2022-12-13T15:35:43,Hyväksytty,1.1
2022_139_147,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitoksia. — Edustaja Kärnä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_148,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mikko,Kärnä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On tunnustettava, että poliittisen lähihistoriamme suurin virhe oli se, että emme liittyneet Naton jäseneksi välittömästi, kun Neuvostoliitto romahti — tämä on tunnustettava fakta.
Tässä erinomaisessa keskustelussa on mielestäni sanottu oikeastaan kaikki. Viesti tällä hetkellä on se, että Natoon ja sen jäseneksi mahdollisimman äkkiä. Valitettavasti tuo nopeus ei täysin ole kansallisissa käsissämme, mutta luotan siihen, että ratifiointiprosessi saadaan päätökseen ensi vuoden aikana. Samalla meidän on pidettävä huolta omasta kansallisesta puolustuskyvystämme sekä säilytettävä asevelvollisuusjärjestelmä ja unohdettava haihatukset sen supistamisesta, joita valitettavasti tässäkin salissa on vielä muutama vuosi sitten esiintynyt. Olen myös tyytyväinen siitä, että Kataisen hallituksen naiivit ajatukset, joissa aivan hallitusohjelmaan kirjattiin, että Nato-jäseneksi ei liitytä, eivät toteutuneet ja nyt puhaltavat uudet tuulet.
Arvoisa puhemies! Meidän on myös muistettava, että Venäjä on rosvovaltio, jonka yhteenkään sanomiseen ei voi luottaa. Se syyllistyy murhiin, raiskauksiin ja sotarikoksiin Ukrainassa joka päivä. Pahoin pelkään, että suhteemme Venäjään ei tule normalisoitumaan useisiin vuosiin.
Arvoisa puhemies! Meidän on nyt ryhdyttävä valmistelemaan Suomea siihen, että maastamme rakennetaan Nato-maiden Nato-ystävällisin maa. Samalla on pidettävä mielessä, että Nato on puolustusliitto, ei täysin yhteneväinen arvoyhteisö. Erilaisin yhteisharjoituksin, diplomatialla ja hyvällä politiikalla meidän on opittava tuntemaan kaikki uudet kumppanimme.
Viimeisimpänä, arvoisa puhemies, on todettava, että tässä tilanteessa suuri velvollisuutemme on jatkaa Ukrainan tukemista kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ukrainassa taistellaan koko Euroopan ja Suomen vapauden puolesta joka päivä. Olen siitä syvästi kiitollinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mikko Kärnä,1348,2022-12-13T15:35:46,2022-12-13T15:38:11,Hyväksytty,1.1
2022_139_149,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kiuru, edustaja Kiuru poissa. — Edustaja Rydman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_150,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä linja on 200-vuotinen pyrkimys asteittain irtautua idän itsevaltiaiden vallasta, painostuksesta ja vaikutusvallasta. Tässä prosessissa on aina ollut olennaista ajoitus. Autonomian aikaan, silloin kun sattui olemaan huono tsaari, pyrittiin ylläpitämään autonomiaa sellaisena kuin se oli. Jos oli hyvä tsaari, pyrittiin laajentamaan autonomiaa. Kun tilaisuus tuli, julistauduttiin itsenäisiksi. Sodissa taisteltiin itsenäisyyden puolesta, ja sitten YYA-Suomen aikana pyrittiin pitämään ulkopoliittinen liikkumatila niin laajana kuin mitä se noissa ahtaissa olosuhteissa oli mahdollista pitää. Sitten, kun Neuvostoliitto hajosi, liityttiin Euroopan unionin jäseneksi, ja tässä tapahtuukin oikeastaan sitten se historiamme pieni kauneusvirhe, eli Natoon ei liitytty silloin 90-luvulla, kun se historiallinen tilaisuus olisi auennut. 
2000-luvun kahdella ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisuudet hakea Nato-jäsenyyttä muuttuivat tosiasiallisesti Suomella asteittain poliittisesti yhä vain hankalammiksi, kunnes sitten seuraava tilaisuus avautui nyt kuluvana vuonna. Siitä on syytä olla kiitollinen hallitukselle, että hallitus nyt tämän avautuneen tilaisuuden osasi käyttää ja laittoi prosessin liikkeelle ja että se prosessi eteni niin nopeasti kuin mahdollista, miten nyt vain Suomen omassa vallassa oli. 
Jos Suomi olisi hakenut Nato-jäsenyyttä jo 90-luvulla, emme varmaankaan olisi sellaisessa tilanteessa kuin tällä hetkellä, jossa tietyt jäsenmaat nyt vielä hieman pitkittävät tätä prosessia, mutta toivottavasti heidänkin kanssaan yhteisymmärrykseen päästään ja saadaan sitten Nato-jäsenyys myöskin muodollisesti astumaan voimaan. Lienee niin, että joillekin poliittisille päättäjille se pitkä YYA-aika alkoi johtaa senkaltaiseen harhakuvitelmaan, jossa alettiin uskoa niiden pakon sanelemien YYA-liturgioiden pitävän myöskin kirjaimellisesti paikkansa. Mutta hyvä, että nyt sitten on viimeinkin ehkä viimeistenkin, tai ainakin melkein viimeistenkin, silmät auenneet sille, mikä se ulko- ja turvallisuuspoliittinen todellisuus tosiasiassa on, kun maantieteelle kerran emme mahda mitään.
Samalla on syytä muistaa, että vaikka Suomen tuleva Nato-jäsenyys merkitseekin Suomen viimeistä ja olennaisinta palasta siinä, millä me integroidumme osaksi länsimaisia yhteiskuntia ja niiden turvallisuuspoliittisia järjestelyitä, niin tämä ei ole päätepiste siinä mielessä, että Nato ratkaisisi Suomen turvallisuuspoliittiset kysymykset itsessään, vaan meidän on vastaisuudessakin ylläpidettävä yleistä asevelvollisuutta, uskottavaa maanpuolustuskykyä ja sitä, että me osana liittokuntaa huolehdimme tämän maailmankolkan turvallisuudesta ja rajojemme puolustamisesta kaikissa tilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-12-13T15:38:16,2022-12-13T15:41:24,Hyväksytty,1.1
2022_139_151,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_152,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jäsenyys sotilasliitto Natossa merkitsee rajua käännettä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Maamme turvallisuusasemassa ei ole tapahtunut mitään sellaista, joka tätä käännettä perustelisi. Hakemuspäätöstä kiirehdittiin eduskunnassa keväällä, eikä kriittisiä asiantuntijoita juuri kuultu. Kritiikki sivuutettiin, eikä Nato-jäsenyyden riskejä arvioitu.
Nyt kaikesta päättäen aiotaan menetellä samalla tavalla. Ei ole suomalaiselle demokratialle kunniaksi, että Nato-sopimuksen ratifiointia kiirehditään tehtäväksi jo ennen tulevia vaaleja — tätähän hallitus käytännössä esittää. Presidentti on asettunut tämän järjestelyn tueksi. Eduskunnan puhemies on puhunut käsittelyn mahdollistamisesta mutta lopullisen päätöksen siirtämisestä käytännössä vaalien jälkeiseen aikaan. Jo pelkkä esityksen käsittely eduskunnassa ennen kaikkien Nato-maiden ratifiointia on mielestäni kyseenalaista. Eduskunta ei voi tietää, millaisiin myönnytyksiin valtiojohto vielä Turkin ja Unkarin ratifioinnit saadakseen myöntyy. Miten tässä asiassa lopulta menetellään, näyttää olevan vielä epäselvää. Nähtäväksi jää. Asia on tietysti eduskunnan käsissä.
Puhemies! Vastustin Nato-hakemuksen jättämistä keväällä ja tulen äänestämään myös varsinaista jäsenyyttä vastaan. Suomen politiikan muutoksista ja riskeistä, joita jäsenyys tuo useita, ehkä suurin liittyy Naton niin sanottuun ydinasesateenvarjoon, jonka alle meitä nyt ollaan vetämässä. Liittokunnan sotilasvoima nojaa viime kädessä näihin ihmiskunnan historian hirvittävimpiin joukkotuhoaseisiin. Liittoutumisen myötä Suomesta tulisi rajamaa kahden ydinaseilla varustautuneen sotilaallisen mannerlaatan, Naton ja Venäjän, väliin. Suomessa vain harva kysyy, todellako tämä lisää meidän turvallisuuttamme maailmassa, jossa ydinaseilla uhkailusta on tullut arkipäivää.
Ydinaseista puhumisen arkipäiväistymisestä on varoitellut myös presidentti Sauli Niinistö. Puhuessaan marraskuun alussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Niinistö vakuutti, ettei Suomella ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen Nato-jäsenyyden oloissa.
Puhemies! Presidentti Niinistö sanoi myös, ettei hän näe syytä eikä tarvetta olla yhteydessä presidentti Putiniin. Hän on toistanut tämän useampaan kertaan. Ranskan presidentti Macron ja Saksan liittokansleri Scholz sitä vastoin ovat ilmoittaneet, että he pitävät tärkeänä yhteydenpitoa Venäjän presidentin kanssa myös silloin, kun ajat ovat vaikeat ja vastakkainasettelu syvä. Näin he ovat myös tehneet aivan viime aikoinakin. Tavoitteena yhteydenpidossa on tietenkin Ukrainan sodan mahdollisimman nopea lopettaminen ja sodan laajentumisen estäminen. Suomelle Venäjän rajanaapurina ja todennäköisenä uutena sotilasliitto Naton jäsenenä olisi erityisen tärkeää yhteydenpito Venäjän johtoon, jotta myös Venäjän johto kuulisi suoraan presidentti Niinistöltä, ettei Suomella ole tarvetta ydinaseiden sijoittamiseen alueellemme. Nythän ydinaseiden mahdollinen sijoittaminen Suomeen on synnyttänyt spekulaatiota Venäjän tiedotusvälineissä. Yhteydenpito Venäjän johtoon olisi tärkeää myös siksi, ettei käy samalla tavalla kuin yhteydenpidossa Kiinan johtoon on käynyt: keskustelua Kiinan johdon kanssa kun ei ole saatu aikaan koko tämän vuoden aikana.
Puhemies! Aiemmin mainitsemieni Niinistön ydinaselausuntojen suhteen ilo voi olla ennenaikaista, osin jopa perusteetonta. Niinistön vakuutuksen uskottavuutta heikentää se, että Niinistö tuki vuosien ajan kansanäänestystä, mikäli Suomi joskus päättäisi hakea Nato-jäsenyyttä. Sellaisesta ei kuitenkaan ollut puhettakaan, kun Suomi päätyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen keväällä 22 pikavauhtia jättämään Nato-hakemuksen. Lisäksi Niinistön virkakausi päättyy jo alkuvuodesta 24 — siksi hän ei voi antaa lupauksia tämän pidemmälle.
Niinistö, pääministeri Marin, ulkoministeri Haavisto ja puolustusministeri Kaikkonen ja nyt tämä hallituksen esitys korostavat, että Suomen ei pidä asettaa mitään ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle, ja tämä koskee myös ydinaseita. Mukaan pitää mennä täysillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla, vaikka ne olisivat muiden jo aiemmin asettamia.
On huomattava, että sotilasliitto Natolla ei ole omia ydinaseita. Sillä ei myöskään ole omaa sotilaallista voimaa tai joukkoja, vaan se nojaa käytännössä kaikessa jäsenmaiden armeijoihin. Ydinpelotteessaan se on kokonaan Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian varassa. Naton kolmas ydinasevalta Ranska ei ole asettanut ydinaseitaan Naton käytettäväksi. Amerikkalaisia atomiaseita on kuitenkin sijoitettu muihin eurooppalaisiin Nato-valtioihin, ainakin Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Saksaan ja Turkkiin. Näiden maiden ilmavoimat kykenevät kuljettamaan ja saattamaan maaliin kyseisiä joukkotuhoaseita.
Naton ydinpelote ei perustu vain tukikohtiin ja ydinohjusten sijoittamiseen niihin. Vaikka ohjussiiloja ei kaivettaisikaan Suomen maaperään, se ei sulje pois ydinaseita kantavien laivojen tai lentokoneiden vierailuja tai ylilentoja Suomen ilmatilassa. Sotilasliiton käytäntöihin kuuluu, ettei se kiistä eikä vahvista, onko esimerkiksi sen eri Nato-valtiossa liikkuvissa laivoissa kyseisiä aseita. Nato-maat voivat myös tarjota erilaisia palveluita liittyen ydinaseita kuljettavien koneiden tai alusten saattamiseen, suojaamiseen ja puolustamiseen.
Suomen hankkima uusi hävittäjäpommittajatyyppi F-35 kykenee kantamaan ydinaseita Suomeen tulossa olevissa koneissa ei tällä tietoa ole tällaista teknistä ominaisuutta. Yhdysvallat kuitenkin pitää F-35-hävittäjää osana maan strategista ydinasejärjestelmää. Jo tämän takia Suomen F-35-hävittäjät ovat lenkki ketjussa, jonka toinen pää on Yhdysvaltojen ydinaseissa. 
Suomen suunnanmuutokseen atomiaseiden suhteen viittaa myös uusi kanta YK:ssa hyväksyttyyn ydinaseiden kieltosopimukseen. Tähän saakka Suomi on tyytynyt seuraamaan prosessia, allekirjoittajien joukkoon ei ole lähdetty. Suomi ei tahtonut allekirjoittaa sopimusta nimenomaan Naton takia — tämä kun oltaisiin voitu tulkita arvosteluksi Suomen läntisiä Nato-kumppaneita kohtaan. Tämä oli siis ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä. Nyt on menty jo pidemmälle. Lokakuussa Suomi äänesti YK:ssa ydinaseiden kieltosopimusta vastaan. Käsillä olevassa hallituksen esityksessä korostetaan, että Suomi ei ydinaseriisuntaa ja joukkotuhoaseiden [Puhemies koputtaa] leviämisen estämistä koskevassa politiikassaan kyseenalaista Naton ydinasepelotetta. Mitä ydinaseriisunnasta jää silloin jäljelle? 
Puhemies! Sotilasliittoihin ei mennä vain vastaanottamaan muilta turvallisuutta. Suomelta edellytetään myös sitoumuksia. Tulevaisuudessa Suomen pitää ottaa erityisesti huomioon Yhdysvaltain sotilaalliset ja suurstrategiset tavoitteet, joiden keskeinen väline Euroopassa on nimenomaan Nato. Yhdysvaltojen ja Suomen puolustussopimus on valmisteilla. [Puhemies koputtaa] Washingtonissa Suomelle ja Ruotsille kaavaillaan jo tehtäviä arktisen alueen sotatoimissa: Ruotsi voisi toimia ilmavoimien ja Suomi maavoimien operaatioiden alustana. Lisäksi Yhdysvallat suunnittelee, että Suomella ja Ruotsilla voisi olla rooli esimerkiksi Kaliningradin ilmapuolustuksen kiistämisessä. Amerikkalaiset asiantuntijat ovat jo käyneet Helsingissä esittelemässä aiheeseen liittyviä ajatuksiaan suomalaisille.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt, edustaja Yrttiaho, kello käy.]  Yhdysvalloista on tulossa tai on jo tullut suomettumisen uusi ilmansuunta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-12-13T15:41:28,2022-12-13T15:50:14,Hyväksytty,1.1
2022_139_153,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitos. — Muistutan edustajia tästä seitsemän minuutin suosituksesta. — Edustaja Mattila näyttää nyt esimerkkiä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_154,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Helmikuun loppupuolella mullistui monen suomalaisen maailmankuva. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja romutti samalla vuosikymmeniä kestäneen rauhanomaisen rinnakkaiselon Suomen ja Venäjän välillä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut paljon: paljon on tapahtunut Euroopan ja Suomen turvallisuuspoliittisessa ympäristössä, ja paljon on sen myötä tapahtunut myös meistä monien ajattelussa. Olemme seuranneet kuumeisesti uutisia sotatantereilta ja toivoneet, että Ukraina kestää. Myötätuntomme on Ukrainan kansan puolella. Suomi on myös tukenut Ukrainaa kymmenellä sotatarvikepaketilla.
Välittömästi sotatoimien alettua käynnistyi maassamme myös keskustelu kokonaisturvallisuudesta, sotilaallisen maanpuolustuksen järjestelyistä sekä ajankohtaisista turvallisuuskysymyksistä. Keskustelun ytimessä oli se, pitäisikö Suomen hakea Naton jäseneksi ja onko oma puolustuksemme kunnossa. On järkyttävä tosiasia, että vuosikymmenien jälkeen Euroopassa käydään sotaa ja oma turvallisuusympäristömme on muuttunut. Kansalaiset ovat edelleen aiheellisesti huolissaan siitä, voiko sota laajeta. Olemme nähneet, ettei presidentti Putinia ole pidätellyt mikään. Olen tyytyväinen, että keskustelua läntiseen sotilasliittoon kuulumisen hyvistä ja huonoista puolista käytiin perusteellisesti parin kuukauden ajan kaikissa eduskuntaryhmissä, eduskunnassa ja myös erilaisilla kansalaisfoorumeilla. Oli tärkeää edetä reippaasti mutta huolellisesti. Kyseessä oli kuitenkin kansallisen turvallisuutemme kannalta tärkein asia 80 vuoteen.
Toukokuussa eduskunta sitten äänesti selkein luvuin Natoon liittymisen puolesta. Myös minä äänestin jäsenyyden hakemisen puolesta luottaen ulko- ja turvallisuuspoliittisten asiantuntijoiden näkemykseen, että tarvitsemme leveämmät turvallisuuspoliittiset viitekehykset nyt ja tulevaisuudessa. Oma jäsenyydelle myönteinen kantani muodostui kolme vuotta sitten kansallisella maanpuolustuskurssilla.
Arvoisa puhemies! Nato-hakemuksemme ratifiointi on edennyt varsin ripeässä tahdissa kesän ja syksyn kuukausina. Nyt ovat enää kantona kaskessa Unkari ja Turkki. Minustakin on tärkeää, että Ruotsi ja Suomi ovat edenneet samaa tahtia Nato-prosessissaan. Suomeen ja Ruotsiin on kohdistunut vaikuttamista, mutta yhdessä olemme pystyneet kestämään sen paremmin. Ne, jotka ovat pelänneet Venäjän vihaa Nato-hakemuksemme vuoksi, ovat luultavasti jo huomanneet, että meistä tuli vihollismaa Venäjän silmissä viimeistään siinä hetkessä, kun valitsimme puolemme Ukrainan sodassa.
En voi olla sanomatta ääneen paheksuntaani ratifiointia vitkuttelevien maiden, Unkarin ja Turkin, toiminnasta. On ollut tuskastuttavaa nähdä, kuinka Unkari kietoi oman koheesiorahansa iltalypsyyn, minkä jälkeen Euroopan unioni pystyi päättämään tuiki tärkeästä Ukraina-hätäapupaketista. Suomen kansalaisilta ei ole myöskään jäänyt huomaamatta presidentti Orbánin vastenmielinen Putin-myötäily. Missä on ymmärrys ja myötätunto ukrainalaisten hädälle? Yhtään kauniimmin ei ole toiminut Turkki. Minulla on hyvä syy epäillä, etteivät nämä tahalliselta näyttävät vitkuttelut unohdu suomalaisilta ja ruotsalaisilta aivan äkkiä. Ymmärrän siis oikein hyvin, jos Unkarin ja erityisesti Turkin matkailuun tulisi esimerkiksi Suomen ja Ruotsin kokoinen lovi kaiken tämän vedättämisen jälkeen.
Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä Nato-sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaan saattamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-13T15:50:22,2022-12-13T15:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_139_155,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Kiitos. — Och ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_156,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Ärade herr talman! Vi lever i en ny säkerhetspolitisk verklighet. Vi kan inte ensamma påverka den. Däremot kan vi fatta beslut som i den nya verkligheten maximerar vår egen och Europas säkerhet. Det har vi gjort genom att ansöka om medlemskap i försvarsalliansen Nato. I dag inleds en historisk process här i riksdagen då vi inleder Finlands ratificering av medlemskapet sedan vi blivit inbjudna till alliansen efter att vår ansökan behandlats i samband med toppmötet i Madrid i somras.
Ryssland rev den 24 februari upp den europeiska säkerhetsordningen med rötterna genom sin brutala, storskaliga och illegala attack på Ukraina. Den säkerhetsomgivning dit även Ryssland tillhörde, och som vi lutade vårt stabilitetsbygge mot, raserades då.
Attacken har försämrat säkerhetsläget och ökat riskerna för hela Europa, också för Finland. Förtroendet och tilliten till att länder vill leva i fred eller ens ska fatta rationella och logiska beslut har raserats, och det är i det sammanhanget ratificeringen av Natomedlemskapet sker.
Ärade herr talman! Finlands beslut är inte ett beslut mot Ryssland eller mot någon annan. Det är inget nollsummespel. Beslutet görs inte av rädsla, utan pragmatiskt och rationellt för att maximera vår säkerhet att som självständigt land aldrig någonsin igen behöva vara i krig. Natomedlemskapets avsikt är att minimera riskerna och att säkerställa att alla finländares och ålänningars vanliga liv ska kunna fortsätta precis som nu, i fred och frihet. Det här handlar inte om att Nato utvidgas, utan om att Finland och Sverige suveränt och frivilligt beslutar om att ansöka om medlemskap, och det har vi gjort. Det måste respekteras. Finland är ett fredligt land som vill fortsätta leva i fred och säkerhet. Kärnan i Finlands försvar kommer vara oförändrad.
Ärade talman! Finland och Sverige har hittills gått hand i hand i Natoprocessen. Vi ska fortsätta göra det tills vi förhoppningsvis så snabbt som möjligt kan åtnjuta säkerhetsgarantierna i artikel 5. Finland och Sverige har fått säkerhetsgarantier tills dess av flera länder. Dessa är mycket viktiga och de gör också att vi har möjlighet att vänta på varandra och säkerställa att vi går in i Nato hand i hand, Sverige och Finland. 
Om Finland skulle gå vidare själv finns det inga garantier för att nya problem inte skulle uppkomma och förhala processen för oss. Här finns rörliga delar som vi inte enbart själva kan påverka, men vi skulle då stå ensamma. Det finns länder som gärna ser splittring mellan Finland och Sverige samt i många andra västliga länders bilaterala kontakter och andra konstellationer. Det är genom att lyckas spela ut länder mot varandra som de som vill försvaga västliga, fria demokratier vinner. Därför är det också ett självändamål att vi håller ihop. Vi kan inte låta dem som vill splittra och försvaga oss vinna.
För Ålands del är det viktigt att både Finland och Sverige blir Natomedlemmar samtidigt. Många truppförband, inte minst Marinen och Nylands brigad, har ett ytterst tätt samarbete med sina motsvarigheter i Sverige, vilket ökar förmågan. För att det ska kunna fortsätta fördjupas ytterligare måste båda vara i alliansen. Finlands bilaterala försvarssamarbete med Sverige kommer vara en hörnpelare i praktiken också då vi är Natomedlemmar.
Det är också viktigt att lyssna på USA och den stora majoriteten, 28 av 30 länder hittills, i alliansen som ratificerat Finlands och Sveriges ansökningar. De vill att vi kommer med tillsammans. Det är viktigt att respektera också den viljan. 
Ingen vet något om framtidens konstellationer, men vi vet att Sverige alltid kommer vara Finlands närmaste granne. Vi har inlett resan ihop, vi ska slutföra den tillsammans.
Ärade herr talman! Ålands särställning kommer att respekteras och är inget hinder för Finlands Natomedlemskap. Det här är också något som bekräftats av Nato i de förhandlingar om medlemskapet som genomförts efter att vi blivit inbjudna till alliansen. Jag är som Ålands riksdagsledamot tacksam över regeringens arbete med att försäkra Ålands särställning i denna process samt att man kontinuerligt upprätthållit en god kontakt till Åland och självstyrelsens myndigheter under denna tid och i dessa frågor. Det gäller också republikens president och presidentens kansli, utrikesministeriets tjänstemän, övriga tjänstemän samt så klart hela riksdagen, som nu kommer fortsätta den här processen, där vi bland annat i riksdagens grundlagsutskott nyss beslutat att begära ett utlåtande av Ålands landskapsregering eftersom vi kommer säkerställa att Natomedlemskapet också är kompatibelt med alla de internationella avtal som Finland redan i dag har, inkluderande Ålands demilitarisering.
Ärade talman! Rysslands attack på Ukraina har återigen visat att vi inte kan ta för givet allt det som vi ofta tagit för givet, nämligen fred och säkerhet. Priset på säkerhet har gått upp i takt med den ökade osäkerheten. I denna osäkra tid har statsledningen arbetat systematiskt, säkert och professionellt på ett exemplariskt och beundransvärt sätt. Man har hållit huvudet kallt och är ett föredöme för hela samhället. Jag ser fram emot att fortsätta behandlingen av ratificeringen och godkänna den här i riksdagen så att Finland sedan blir fullvärdig medlem i Nato, när alla befintliga medlemmar har ratificerat vår ansökan, för att säkerställa att vi aldrig någonsin ska behöva vara ensamma igen. — Tack.
[Puhemies Matti Vanhanen:  Översättning, pääasiat.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2022-12-13T15:54:41,2022-12-13T16:00:55,Hyväksytty,1.1
2022_139_157,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Tack. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_158,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomi on aina kuulunut läntiseen yhteisöön, historiammekin kautta. Totta kai idän kulttuuri on vaikuttanut Suomeen, mutta länsimaa olemme aina olleet.
Suomen liittyminen Natoon alkoi 24. päivä helmikuuta 2022, siis tänä vuonna. Tilanne on ollut se, että kun yhtäkkiä havahduimme, että itänaapuri on hyökännyt Ukrainan kimppuun todella törkeällä tavalla, se muutti koko Euroopan turvallisuustilanteen yhdessä silmänräpäyksessä. Suomella oli toki yhteydet tiukasti länteen. Jo vuonna 1973 Suomi teki Euroopan vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa, ja liityimme Euroopan unioniin 1995. Nato-optio on ollut meillä viime vuosina aina niin sanotusti takataskussa, valmiina siihen, että sitä käytettäisiin joskus. Se on ollut optio, se on ollut lupaus, ja nyt se optio sitten 24. päivä helmikuuta realisoitui. Tasavallan presidentin määrätietoinen toiminta ja myös hallituksen erittäin määrätietoinen toiminta asian suhteen on ollut ihastuttavaa, ja kiitoksia kaikille toimijoille — kaikille ministereille ja tasavallan presidentille — siitä, että ulkopolitiikkaa on johdettu aidosti ja on tehty se aikaan sopivasti juuri oikealla hetkellä.
Suomi on tähän saakka hoitanut oman puolustuksensa itse. Se on perustunut erittäin vahvaan asevelvollisuuteen, se on perustunut alueelliseen puolustukseen, ja se on perustunut myös hyvin koulutettuun reserviin, jolla on asianmukaiset varusteet Suomen puolustamiseen, jos tarve ilmenee. Tässä yhteydessä kannattaa kiinnittää huomiota tähän alueelliseen puolustukseen. Olen aina sanonut Suomen kansanedustajana ylpeydellä Suomen puolustusdoktriinista, että alueellinen puolustus on meille tärkeä, koko maata puolustetaan jokaisella neliömetrillä. Toivoisin melkein kaikilla muillakin politiikan alueilla tämän saman periaatteen olevan voimassa. Joka tapauksessa meidän puolustusmenetelmämme tätä maata puolustettaessa on herättänyt maailmalla suurta ihastusta, ja se on todettu meidän olosuhteisiin sopivaksi, parhaaksi ja edulliseksi. Ja ennen kaikkea meillä on pitänyt olla vahva maanpuolustustahto. Sen on meille historia opettanut, että oman maan puolustaminen kannattaa, ja historian kun muistamme, niin maanpuolustustahto säilyy ja pidetään kaikista huolta tässä maassa. Se on oikeastaan kaikkein tärkeintä tässä maassa, että maanpuolustustahto pysyy yllä, kun pidämme koko Suomen kunnossa.
Oma ulkopolitiikka on meille edelleen tärkeää. Sen pitää olla itsenäistä, sen pitää olla rauhantahtoista, hyvää yhteistyötä kaikkien kansakuntien kesken. Se, että Venäjä hyökkäsi Ukrainan kimppuun, aiheutti tietenkin suhteiden jäätymisen silmänräpäyksessä, mutta se ei tietenkään tarkoita, että se on ikuisiksi ajoiksi mennyt niin, vaan kun ajat helpottavat ja taas pääsemme rauhan olosuhteisiin, niin pikkuhiljaa aloitetaan taas uuden diplomatian rakentaminen kaikkiin suuntiin. Mutta sota ei koskaan voi olla se ratkaisukeino, jolla maiden välisiä suhteita hoidetaan, tai yleensä väkivalta.
Ja nyt kun olemme tänä päivänä, 13. päivä joulukuuta, käsittelemässä hallituksen esitystä Suomen liittymiseksi Naton jäseneksi, niin koen sen suurena voittona, ja olen siitä erittäin iloinen, että tämä asia on edennyt ripeästi. 28 jäsenmaata on sen jo ratifioinut. Kun aikanaan sen Nato-jäsenhakemuksen jätimme, viime kesänä, niin sen jälkeen on suorastaan yllättävää ollut, miten nopeasti ratifiointeja on tullut. Mutta kaksi maata puuttuu vielä, Unkari ja Turkki, ja uskoakseni niidenkin... Ainakin Unkarin osalta on tiedossa, että helmikuun alussa pitäisi Unkarin pääministeri Orbánin lupauksen mukaisesti käsittelyn alkaa, ja he — ainakin uskoakseni — pitävät puheensa, vaikka toki Unkarin politiikassa on ollut yllättäviä käänteitä. Mutta uskon siihen, että siitäkin valtiosta, parlamentista Budapestistä, tulee meille iloisia uutisia jo helmikuun aikana. Turkin tilanteessa on vähän enemmän kysymysmerkkejä, mutta uskon sielläkin olevan näköalaa sille, että Nato-sääntöjen mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on aivan itsestäänselviö. Ne ovat demokraattisia valtioita, pystyvät huolehtimaan puolustuksesta itse, eikä ole mitään laillista estettä jäsenyyshakemuksen ratifioinnille. Kansainväliseen politiikkaan liittyy aina jännitteitä, siihen liittyy aina ehtoja, mutta sitäkään ei saa säikähtää, vaan meidän on rauhallisesti ja arvokkaasti tehtävä työtä sekä Turkin että Unkarin kanssa, että saamme tämän kunniakkaasti loppuun ja tämän nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen sitten heti hyväksyttyä. Sitten olemme täysivaltaisia jäseniä Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Sen Naton 5 artiklan, josta tässä talossa ja tässä maassa on puhuttu paljon, kuuluisat turvatakuut astuvat silloin täysimääräisinä voimaan. Totta kai ne jo nyt ovat jollakin lailla voimassa, kun meillä on yhteistyösopimuksia monen länsimaan, Yhdysvaltain, Englannin ja Ranskan, kanssa — meillä kyllä on jo puolustusyhteistyötä erittäin laajalti hyvin monen maan kanssa — mutta Naton 5 artikla antaa sitten sen todellisen suojan, kun Nato-sopimus on hyväksytty ja sitten asiakirjat on tallennettu asianmukaisesti Yhdysvaltain arkistoihin.
Arvoisa herra puhemies! Tässä yhteydessä haluan kiittää vielä Suomen hallitusta erinomaisesti tehdystä työstä. Suurin kiitos kuuluu ulkoministeri Pekka Haavistolle ja puolustusministeri Antti Kaikkoselle. Totta kai pääministerikin on asiaa vienyt eteenpäin, kuten kaikki muutkin ministerit yhteistyössä, ja tasavallan presidentti, joka omalla esimerkillään ja rauhallisuudellaan on vienyt asiaa eteenpäin ja ohjannut tätä prosessia niin, että pääsemme siihen päämäärään, että Suomi pääsee Naton jäseneksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä se, että Natonkin olosuhteissa meidän on edelleen pidettävä omasta maanpuolustuksesta huoli, ja Naton eri toimijat ovat viestittäneet ihan julkisuuteenkin sen monta kertaa, että Suomen liittyminen Natoon vahvistaa puolustusliiton puolustusta. Ja Naton tarkoituksena on tietenkin pitää länsimaisia arvoja yllä, puolustaa vapautta. Nato vain on meille erittäin vahva rauhan tae, ja se on tae siitä, että isänmaamme voi kehittyä edelleen turvallisissa olosuhteissa. Muistamme sen talvisodan tunnelman silloin aikanaan, kun talvisota alkoi viimeinen päivä marraskuuta 39. Silloin oli Suomessa tunne, että jäimmekö yksin. Me aidosti olimme silloin yksin. Sama koski sodan tapahtumia 44 elikkä jatkosodan loppuvaihetta, mutta onneksi emme silloin ihan täysin yksin jääneet, saimme apua kuitenkin. Mutta sitä tunnetta ei koskaan enää saa tulla uudestaan. Me olemme rauhaa rakastava kansa, joka haluaa tehdä yhteistyötä naapureitten kanssa ja rakentaa tätä isänmaata ja koko rauhallista maailmaa eteenpäin, niin että emme tarvitsisi koskaan enää sotia. Tämä on Suomelle erittäin tärkeä asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-13T16:06:41,2022-12-13T16:13:48,Hyväksytty,1.1
2022_139_159,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Sankelo, poissa. — Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_160,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelemme täällä nyt Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon, ja täällä on käytetty paljon hyviä puheenvuoroja. Ajattelin, että kirjoitan tästä muutaman ranskalaisen viivan, joita haluan itse korostaa.
Maailmantilanne on järkkynyt aika paljon, ja nyt kun Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä Natoon tämän Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen, näen, että on tietyllä tapaa meille tärkeää, että me liitymme Natoon, mutta ei tässä kaikki ole aivan yhtä juhlaa. Tämä kuitenkin lisää semmoista jakautumista itään ja länteen, tämä lisää semmoista kaksinapaisuutta.
Se, että me olemme saaneet lähteä tähän tilanteeseen niin, että meidän Puolustusvoimat on erittäin vahvassa kunnossa, perustuu siihen, että meillä on lähes koko kansa, tai miehet siitä, käynyt armeijan ja meillä on vahva reserviläisarmeija, ja tämä toiminta pitää jatkossakin turvata. Sen pitää olla juuri näin, että me perustamme sen jatkossakin asevelvollisuusarmeijaan.
Täällä on käytetty puheenvuoroja siitä, että meillä olisi ollut 90-luvulla mahdollisuus liittyä Natoon. Itse näen, että on hyvä asia, että me emme ole silloin liittyneet Natoon. Kun katsoo hallitusohjelmia ja päätöksiä, mitä täällä on tehty tämän 90-luvun Nato-mahdollisuuden jälkeen, niin saattaa olla, että meillä ei enää olisi edes reserviläisarmeijaa, on täällä niin hölmöjä juttuja tehty. Täällä on allekirjoitettu muun muassa Ottawan sopimus, jossa kokoomus käänsi täysin takkinsa. Sillä perusteella, että meillä on ollut erilaisia presidenttejä tässä vuosien saatossa, saattaa olla, että me olisimme itse tehneet niin hölmöjä päätöksiä, että meillä ei olisi enää reserviläisarmeijaa. Rauhanaika on ollut semmoista, että on kiilusilmäisesti katsottu ja luotettu, että mitään ei enää tapahdu, mutta nyt tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kyllä on herättänyt kansamme, ja nämä ovat varmaan muistissa taas monta vuosikymmentä.
Euroopan unioni tässä samanaikaisesti haluaa tehdä tämmöisiä ympäristötekoja ja on asettamassa Euroopan unionin kansoille ja maille tämmöistä lyijydirektiiviä. Minun mielestäni tämän meidän reserviläisarmeijan maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi hallituksen pitää nyt ottaa vahva linja siihen, että tätä Euroopan unionin lyijydirektiiviä ei saa päästää läpi. Meillä on kotimaassa puolustusvälineteollisuutta ja ammustarvikkeita valmistavia yrityksiä, ja se vaikuttaa niihin, mutta eritoten se vaikuttaa meidän reserviläisarmeijaan, koska he tällä hetkellä käytännössä omin varoin, omin asein pitävät yllä ampumataitoaan, ja jos me liitymme tähän lyijydirektiiviin tai se Euroopan unionissa hyväksytään, se tulee hankaloittamaan meidän reserviläisten ammuntaharjoittelua.
Nyt kun liitymme Natoon, meidän on huolehdittava huoltovarmuudesta. Meidän pitää koko ajan ajatella sitä, mitä teollisuutta me täällä maassa haluamme pitää, ja kun teemme puolustusvälinehankintoja tai ajoneuvohankintoja, meidän pitää muistaa koko ajan, mitä mahdollisuuksia meillä on tukea kotimaista teollisuutta. Tässä Ukrainan sodan aikana on jo tehty tämmöisiä hankintoja, ja mielestäni ne kaikki eivät ole menneet kyllä aivan mallikkaasti.
Itselläni tämä Naton kannalle kääntyminen oli aika työläs prosessi. Olin vaalikoneessa kirjoittanut, että mielestäni Suomen ei tule liittyä Natoon, kuten lähes kaikki muutkin edustajat täällä olivat sanoneet. Tässä turvallisuustilanteessa on kuitenkin tapahtunut niin iso muutos ja myöskin tarkkailemalla tätä Ukrainan sodan etenemistä aika moni vakuuttui täällä siitä, että meidän on nyt vain liityttävä Natoon. Lännen tuki Ukrainalle on ollut vahvaa, ja samalla tässä prosessin aikana, kun sota jatkui ja jatkui ja Suomen Nato-jäsenyyden harkinta eteni, muiden maiden myönteisyys myöskin Suomen turvallisuuden takaamiseksi hakijamaana näytti koko ajan vahvistuvan, ja tämän vuoksi itse näen, että nyt on vain oikea aika liittyä Natoon, ja ehkä on parempi, että me teemme tämän kriisin aikana kuin rauhan aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-13T16:13:54,2022-12-13T16:21:15,Hyväksytty,1.1
2022_139_161,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp",Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_162,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tälläkin hetkellä miljoonat lapset eri puolilla maailmaa kärsivät sodista ja konflikteista. Nämä viattomat lapset joutuvat kokemaan kaikki sodan kauheudet ja hirveydet, ja sodan päätyttyäkin he kantavat loppuelämänsä mukanaan taakkaa, jonka aikuiset ihmiset ovat heille vallanhimossaan ja sotatoimillaan aiheuttaneet. Olen surullinen siitä, että maailma ei näytä oppineen mitään historiasta. Sodassa ei ole voittajia, vaan ainoastaan häviäjiä, ja sodasta kärsivät aina eniten he, jotka ovat sotaan syyttömiä.
Kun keväällä käsittelimme tässä salissa Suomen Nato-jäsenyyttä, äänestin liittymistä vastaan. Päätökseni ytimessä on viesti, että suhtaudun vakavasti turvallisuustilanteemme radikaaliin muutokseen, jonka Venäjän aloittama raakalaismainen hyökkäyssota on saanut aikaan. Jo sodan alkamisen aamuna jotkut ilmoittivat välittömästi, että Nato-jäsenyys on Suomelle paras — tai jopa ainoa — turvallisuuspoliittinen vaihtoehto. Ihmettelin näitä puheita silloin, sillä aina pitää olla vaihtoehtoja ja eri vaihtoehtoja tulee myös avoimesti ja kriittisestikin voida tarkastella. Ja vaikka tällä hetkellä Nato-jäsenyyttä kannattaa tutkimuksen mukaan peräti 85 prosenttia suomalaisista, niin pitää muistaa, että edelleen 15 prosenttia kansasta vastustaa jäsenyyttä. Mielestäni tämän vähemmistönkin ääni tulee kuulla, jottemme toimi kuten epädemokraattiset diktatuurit, joissa vähemmistöillä ei välttämättä ole lainkaan sananvapautta tai ihmisarvoa. Pidän erittäin tärkeänä, että myös kriittiselle keskustelulle on sijaa ja ettei kenenkään tarvitse pelätä mielipiteensä vuoksi, kuten olen kuullut joidenkin suomalaisten kokevan. Jäsenyyteen liittyy kuitenkin myös paljon erilaisia velvoitteita ja vastuita, joiden taloudellista tai inhimillistä hintaa meistä kukaan ei voi loppujen lopuksi vielä tietää. Sen vain aika näyttää.
Arvoisa puhemies! Jäsenyysprosessin käynnistyttyä kiire oli melkoinen, ja aiheelliset kriittiset huomiot jäsenyydestä tai prosessista leimattiin usein tahalliseksi hidastamiseksi. Nato-kysymykseen tulee suhtautua vakavasti, ja minulle se tarkoittaa, että emme saa tehdä paniikkiratkaisuja, vaan meidän tulee nähdä sumuisia aikoja pidemmälle niin itsemme, lastemme kuin lastenlastemme vuoksi. Se on meidän vastuumme kansanedustajina.
Suomen ulkopoliittinen linja on tehnyt meistä kokoamme suuremman rauhanvälityksen suurvallan, joka on onnistuneesti lievittänyt kansainvälisiä konflikteja. Keväällä kuulimme varoituksia, että Nato-jäsenyys voi viedä Suomen osaksi suurvaltojen välisiä poliittisia kamppailuita. Valitettavasti näin on jo käynyt, vaikka jäsenprosessi on vielä kesken.
Turkki on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä poliittisia pelinappuloita, joilla se pyrkii sopimaan itselleen lisää poliittista liikkumatilaa erityisesti Lähi-idässä. Tämä uhkaa luoda Suomelle painetta joustaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa ytimestä eli ihmisoikeusperustaisuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta. Tämä on asia, jota en voi tarpeeksi korostaa: Jos nyt sormea nostamatta luovumme demokraattisen yhteiskuntamme keskeisistä periaatteista, niin historia tulee kyllä muistamaan meidät. Emme voi myydä periaatteitamme ja esimerkiksi viedä aseita ihmisoikeuksia loukkaaviin, laitonta hyökkäyssotaa käyviin valtioihin.
Arvoisa puhemies! Suhtaudun edelleen Nato-jäsenyyteen kriittisesti. Kriittisyys ei tarkoita yksisilmäistä jäsenyyden vastustamista, vaan jäsenyyteen sisältyvien aitojen riskien tunnistamista. Se tarkoittaa myös vaikuttamista siihen, millaisen roolin Suomi tulee ottamaan Naton jäsenenä. Suomen tulee korostaa jäsenyydessäänkin, että jäsenyys Natossa on puolustuksellinen: maahan ei oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.
Suomen tulee jatkossakin tehdä tiivistä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden kanssa eri jäsenmaiden ihmisoikeusongelmien esiin nostamiseksi ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi, ydinaseriisunnan edistämiseksi sekä Pohjolan pitämiseksi ydinaseettomana alueena. On niin ikään tärkeää, että Suomi jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimii aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla. Suomen tulee lisäksi aktiivisesti edistää naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen asemaa.
Suomen puolustus nojaa vahvaan maanpuolustustahtoon ja omaan yleiseen asevelvollisuuteen. Olen itsekin käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin, ja loppiaisen jälkeen neljäs ja nuorin poikani aloittaa asepalveluksen Sodankylässä. Äitinä toivon koko sydämestäni, ettei heidän eikä kenenkään muunkaan tarvitsisi koskaan joutua kokemaan sodan kauheuksia, ja voin vain kuvitella, millaista tuskaa ja murhetta olisi menettää oma lapsi sodan seurauksena.
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen pitkä linja on tehnyt meistä rauhanrakentajan. Rauhantyölle on nyt tilausta Euroopassa enemmän kuin pitkiin aikoihin. Vaikka nyt elämme vielä sumussa, tiedän demokraattisen yhteiskuntamme ja sen periaatteiden olevan niin lujaa tekoa, että ne kantavat meidät myös sumun läpi. Olemme aina selviytyneet haastavista ajoista itseemme luottaen ja toisiamme auttaen, emmekä me mielestämme ole yksin, vaikka emme Nato-jäsenyyttä olisi hakeneetkaan.
Lopuksi vielä Mahatma Gandhin sanoin: ""Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie.""", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-13T16:21:20,2022-12-13T16:28:35,Hyväksytty,1.1
2022_139_163,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Huru, poissa. — Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_164,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana. Mannerlaatat liikkuvat, ja tässä maailmantilanteessa hakeminen ja liittyminen Natoon on mielestäni ainut oikea ratkaisu. Meidän täytyy pystyä ottamaan ennaltaehkäisevästi huomioon riskejä, mitkä kumuloituvat jo taivaanrannassa. Tämä on ennaltaehkäisevä päätös sille, ettemme joutuisi kohtaamaan sotaa omalla maaperällämme enää koskaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-13T16:28:38,2022-12-13T16:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_139_165,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_166,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty. Tämä suomalainen sanonta kuvaa hyvin myös maamme tietä kohti Pohjois-Atlantin puolustusliiton jäsenyyttä. Suomi oli pitkään ylläpitänyt turvallisuus- ja puolustuspolitiikassaan liikkumatilaa tehdä tarvittavia johtopäätöksiä ajan vaatimukset huomioiden. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja pyrkimykset estää Naton laajentuminen laittoivat Suomen valintatilanteen eteen. Vaikka turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos tulikin eteemme nopeasti, saatoimme viime keväänä järjestäytyneesti ja rauhassa pohtia toimintavaihtoehtoja. Olimme varautuneita ja valmistautuneita. Vahva kansallinen puolustus, kansainvälinen verkottunut puolustusyhteistyö ja edistynyt Nato-kumppanuus olivat tarjonneet maallemme vahvan pohjan rakentaa turvallisuutta. Pitäviä, sopimukseen perustuvia turvatakuita maallamme ei kuitenkaan ollut. Siksi oli tarpeen arvioida turvallisuusympäristön muutoksen vaikutuksia Suomen turvallisuuteen pitkällä aikavälillä. Viime keväänä ajankohtaisselonteon perusteellisen käsittelyn myötä tuli selväksi, että Suomen valinta on puolustuksellinen liittoutuminen. Päätöksellä oli kansalaisten ja eduskunnan laajan enemmistön vahva tuki.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-hakemuksen hyväksyminen on sujunut liittokunnan jäsenmaissa ripeästi. Olemme Ruotsin kanssa molemmat haluttuja hakijamaita Natoon. Olemme turvallisuuden tuottajia, joiden Nato-jäsenyys vahvistaa Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta sekä koko liittokuntaa. Vaikka kahden Nato-maan, Unkarin ja Turkin, ratifiointi vielä puuttuu, on hyvä, että hallitus on tuonut eduskunnan käsittelyyn tässä vaiheessa esityksen Pohjois-Atlantin sopimukseen liittymisestä. Suomen puolelta asia on selvä. Valinta tehtiin viime keväänä, ja nyt on aika tehdä tarvittavat päätökset liittymisestä. Päätökset on hyvä tehdä kansallisesti mahdollisimman pitkälle valmiiksi ennen viimeisiä ratifiointeja. 
On myös hyvä, että eduskunnalle jää riittävästi aikaa näin vaalikauden lopussa perehtyä hallituksen esitykseen. Esityksen valiokuntakäsittelyssä on muun muassa perusteltua tarkastella jäsenyyden myötä tarvittavia henkilöstö- ja osaamisresursseja, jotta Suomi ottaa heti jäsenyytensä alussa aktiivisen roolin uutena jäsenmaana ja osallistuu täysimääräisesti liittokunnan toimintaan.
Arvoisa puhemies! Naton tärkein tehtävä on sotilaallisen konfliktin ennaltaehkäisy. Yhdessä kansallisen puolustuksen kanssa Nato-jäsenyys muodostaa korkean kynnyksen kohdistaa maatamme kohtaan sotilaallista hyökkäystä. Mikäli näin tapahtuisi, puolustautuisimme koko liittokunnan voimavaroilla yhteisesti harjoitellun puolustussuunnitelman mukaisesti. Nato-jäsenyys on luonteva jatko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkälle linjalle. Korostamme monenkeskistä sääntöpohjaista yhteistyötä, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamista. Viisas ulkopolitiikka, uskottava puolustuspolitiikka ja Nato-jäsenyys muodostavat yhdistelmän, joka takaa tulevillekin sukupolville vapaan, turvallisen ja itsenäisen Suomen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-12-13T16:29:21,2022-12-13T16:33:26,Hyväksytty,1.1
2022_139_167,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Kilpi poissa, edustaja Biaudet poissa, edustaja Virta poissa, edustaja Kankaanniemi poissa. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_168,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Jos pää ei pysy kylmänä tässä salissa, tässä ajassa ja tässä asiassa, niin miten voimme sitä vaatia muiltakaan? Suomen Nato-prosessi tuntuu tuskaisen hitaalta ajassa, jossa Ukraina puolustaa asein koko Eurooppaa. Todellisuus on, että suhteessa vuosikymmenien, sanotaan nyt, äärivarovaisen Nato-keskustelun jälkeen me olemme nyt kansan johdolla ottamassa, ja jo ottaneet, vauhdikkaita askelia kohti täyttä jäsenyyttä. Ei petetä tätä kansan ääntä ja otetaan määrätietoiset askeleet — jotka nyt voimme ottaa viemällä tämän prosessin niin lähelle maalia kuin voimme — rohkeasti, määrätietoisesti ja pää kylmänä. Suomen kunniakansalaiset, sotiemme veteraanit ja lotat, ovat omilla uhrauksillaan taanneet meille itsenäisyyden ja vapauden. Nyt tämän vapauden kautta me teemme omat turvallisuusratkaisumme omista lähtökohdistamme meidän rakkaan isänmaan parhaaksi. Suomi kuuluu länteen, Suomi kuuluu Natoon ja molempiin niihin aktiivisena jäsenenä ja toimijana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-12-13T16:33:47,2022-12-13T16:35:36,Hyväksytty,1.1
2022_139_169,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_170,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen tuntenut erityistä vastuuta kannanotoissani puolustukseen, rajavalvontaan tai Natoon liittymisestä tehdessäni työtä itärajan maakunnasta tulevana kansanedustajana ja hallintovaliokunnan jäsenenä. Valiokuntamme vastaa muun muassa sisäisen turvallisuuden asioista, kuten rajasta, poliisista ja pelastustoimesta. Vastuullamme ovat siis rajamme turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten rajavalvonta ja mahdollinen hybridivaikuttaminen.
Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana ja Savo-Karjalan kansanedustajana olen tehnyt paljon yhteistyötä itäisen naapurimme, Venäjän, kanssa. Järkytys oli alkuun suuri, kun kaikki se pohja, minkä varaan olimme rakentaneet luottamukselliset välimme, katosi hetkessä Venäjän hyökättyä sotimaan Ukrainaan. Naapurimme paljasti todellisen luonteensa, ja entiseen ei ollut enää paluuta. Sodan jatkumisen myötä Ukrainassa Venäjän toimesta tapahtuvat sotarikokset ovat paljastaneet Venäjän hallinnon raakalaismaisuuden ja häikäilemättömyyden.
Kantani Natoon liittymisen puolesta alkoi vahvistua pian Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. Saimme silloin kuulla eduskunnassa monia eri asiantuntijoita, ja etsimme myös aktiivisesti itse tietoa asiasta. Mitään kristallipalloahan meillä tulevaisuuteen liittyen ei ollut kenelläkään, ei yhdelläkään kansanedustajalla. Asioita vain oli pohdittava eri kannoilta riskejä ja hyötyjä puntaroiden. Joka kuulemisella vaa’an Naton puoleiseen kuppiin tuli enemmän painavaa asiaa, ja puntaroinnin tulos olikin varsin selvä. Päätöksemme Natoon liittymisen puolesta oli lopulta varsin helppo. Haluankin kiittää puhemiestä ja puhemiehistöä, itse asiassa koko eduskuntaa siitä, että meillä kansanedustajilla on ollut käytössämme niin laaja joukko eri asiantuntijoita sekä kanavia hakea tietoa maamme turvallisuuteen liittyen ja Nato-prosessiin liittyen.
Päätös liittyä Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi oli yksi maamme historian suurimpia päätöksiä. Päätös tehtiin, kuten on sanottu, ei ketään vastaan, vaan Suomen turvallisuuden puolesta.
Arvoisa puhemies! Minkälainen sitten on tuleva Nato-Suomi? Naton jäsenenä Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut valtio. Suomi ottaa Naton jäsenyyden vastaan täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. Hoidamme osamme liittokunnan yhteisistä pelotteista ja puolustuksesta pitäen samalla kiinni panostuksistamme vahvaan kansalliseen puolustukseen. Suomen Nato-jäsenyys tuleekin tukemaan liittokunnan puolustusta. Suomella on kokoonsa suhteutettuna hyvin varteenotettavat, vuosikymmeniä järjestelmällisesti kehitetyt puolustusvoimat, erittäin kriisinsietokykyinen yhteiskunta, teknologista huippuosaamista sekä kansainvälisesti mitoitettuna erittäin korkea maanpuolustustahto. Suomi onkin siis turvallisuuden tuottaja.
Suomen Nato-jäsenyys lisää myös vakautta Itämeren alueella ja vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta. Suomalaista osaamista arvostetaan sotilaallisellakin saralla. Historiamme kertoo osaamisen lisäksi myös siitä kuuluisasta suomalaisesta sisusta. Sisustamme huolimatta olemme kuitenkin rauhaa rakastava kansa. Kuten puolustusministeri Kaikkonen on todennut useita kertoja, teemme päätöksen Natoon liittymisestä, että Suomi ei enää milloinkaan joutuisi sotaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-12-13T16:35:40,2022-12-13T16:39:34,Hyväksytty,1.1
2022_139_171,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_172,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt tätä Natoon liittymistä ja näitä Nato-asioita, ja se on kyllä suurin päätös varmasti, mitä tämä eduskunta tällä kaudella tekee. Päätös on todella tärkeä ja luo sitä turvallisuuden tuntoa Suomeen ja suomalaisille, ja näinhän onkin tarkoitus. 
Joskus aina ovat keskusteluun nousseet kustannukset Natosta. Varmasti se on asia, mistä pitää jutella ja miettiä, mitä ne kustannukset ovat nyt ja mitä ne ovat viiden vuoden päästä, mitä kymmenen vuoden päästä, mutta toki pitää hyväksyäkin, että kustannuksia siitä tulee, ja totta kai siitä tulee. Mutta toisaalta me luomme sillä turvallisuutta, ja sehän on sitä ihan tärkeintä, mitä me nyt tarvitsemme. Varmasti tämä päätös on sillä tavalla iso ja merkittävä ja luo sitä turvallisuutta suomalaisille ja Suomen kansalle. 
Venäjä teki semmoisen yllätyksen, että kukaan ei oikeastaan siihen uskonut, että he lähtevät hyökkäämään sinne Ukrainan puolelle. Se tuntui niin utopistiselta, oikeastaan vähän semmoiselta niin kuin painajaiselta, mistä ei herää — sota vain jatkuu ja jatkuu.
Nyt tosiaan olemme tässä pisteessä, ja minä uskon, että tämä Nato-päätös on kuitenkin oikea, minkä me teemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-13T16:39:35,2022-12-13T16:40:45,Hyväksytty,1.1
2022_139_173,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_174,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! ”Sanat leikkivät heidän huulillaan, kun he valmistelevat täysimittaista sotaa ja istuvat kumppanien keskellä rauhan pöydissä. Kuin tähdet loistavat siniset silmät ympärillä. Kun tankit vyöryvät rajan yli turmion torstaina, viima riisuu maskit, vie kauas mukanaan. Ohjukset alkavat kylvää kuolemaa. Luottamus rasahtaa hetkessä rikki kuin lätäkkö yön pakkasen jäljiltä.” Näin puin sanoiksi omia tuntemuksiani, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyssotansa Ukrainassa.
Nyt sota on jatkunut kohta jo kymmenen kuukautta. Euroopassa uskottiin yleisesti kylmän sodan jälkeen, että sodan mielettömyys ei enää voi koskettaa Eurooppaa. Liian moni valtio riisui armeijansa ja lopetti yleisen asevelvollisuuden. Tämä ajatus kuoli sodan mukana. Voimme olla ylpeitä ja hyvillään siitä, että meillä ei toimittu näin. Meillä on yhdet Euroopan vahvimmista puolustusvoimista. Armeijamme on pidetty kunnossa. Varusmieskoulutuksemme on laadukasta, ja sitä kehitetään koko ajan. Meillä on osaava reservi, joka kouluttautuu säännöllisesti. Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt tekevät arvokasta työtä.
Arvoisa puhemies! Kun Ukrainan sota alkoi, suomalaiset tekivät mielessään perustavanlaatuisen käännöksen lähes yhdessä yössä. Siihen asti Nato-jäsenyyttä kannattavia oli aina ollut selvästi alle puolet kansasta. Venäjän näytettyä taas todelliset kasvonsa suomalaiset ymmärsivät tilanteen ja maailman raadollisuuden. Kansan syvät rivit ja muisti eivät olleet unohtaneet sodan käyneen sukupolven kärsimyksiä. Myös eduskunta on muuttuneen turvallisuustilanteen edessä hyvin yksituumainen. Tiukassa paikassa vahva enemmistö ajatteli pitkälle tulevaisuuteen, kun teimme päätöksen liittoutua. Yksituumaisuus oli käsin kosketeltavaa.
Arvoisa puhemies! Nyt prosessi on edennyt ja käsittelemme Suomen Nato-jäsenyyttä koskevia sopimuksia samalla kun odotamme viimeisten maiden ratifiointeja. Suuret kiitokset ministereille ja puhemiehille Nato-prosessin mallikkaasta hoitamisesta ja johtamisesta. Kansallinen yhtenäisyys on arvokas asia, kun kuljemme kohti puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Kysymys on syvimmiltään rauhan turvaamisesta. Koko isänmaamme puolustaminen on myös jatkossa ensisijaisesti meidän suomalaisten vastuulla. Puolustusliiton jäsenenä voimme luottaa siihen, että saamme tarpeen tullen kouriintuntuvaa apua emmekä jää yksin, kynnys hyökätä tänne nousee korkeaksi. Olemme liitossa turvallisuuden tuottajia. Tuomme oman osaamisemme yhteiseen käyttöön, pääsemme vaikuttamaan puolustusliiton kehitykseen. Uskon, että eurooppalainen ja pohjoismainen yhteistyö tiivistyy myös kokonaisturvallisuuden varmistamisessa.
Isänmaamme puolustuksen ydin on kuitenkin edelleen vahva maanpuolustustahto, josta meidän tulee pitää huolta myös puolustusliiton jäseninä. Yleinen asevelvollisuus on meille oikeastaan kansallisaarre, jota ihmetellään ja kehutaan maailmalla. Siitä suomalaiset tunnetaan. Siitä ei saa missään tapauksessa luopua. Yleisestä asevelvollisuudesta tulee pitää kiinni, samoin osaavasta reservistä, riittävistä kertausharjoituksista ja maanpuolustusjärjestöjen tärkeästä työstä.
Armeija antaa nuorille monenlaisia valmiuksia ja taitoja elämään, vahvistaa kriisinsietokykyä ja opettaa ymmärtämään ja hyväksymään erilaisuutta. Joillekin nuorille armeija-aika on viimeisiä mahdollisuuksia saada vielä ote omasta elämästään, suorittaa jotakin kunnialla loppuun, onnistua ja selviytyä, kasvaa vastuulliseksi kansalaiseksi. Pidetään tästä mahdollisuudesta huolta myös tulevaisuudessa. Palvelus yhdistää sukupolvia. Se on kaiken kaikkiaan yhdistävä ja vankka pohja rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja vakautta. On kiinnostavaa pitkällä juoksulla nähdä, miten Natoon liittyminen vaikuttaa varusmiespalvelukseen.
Arvoisa puhemies! Suomen puolustaminen perustuu jatkossakin ennen muuta sille, että täällä asuvat kansalaiset kokevat maansa puolustamisen arvoiseksi. Pitää olla tahtoa ja halua puolustaa tätä upeaa maata. Meidän tulee rakentaa sellaista Suomea, jossa emme jakaannu kahtia vaan olemme yhtä joukkoa, samassa veneessä, saman isänmaan kansalaisia. Kansallinen yhtenäisyys on tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseen kuuluu varautua uhkiin ja häiriötilanteisiin, hallita poikkeusoloja ja toipua niistä. Tahtomme on, että Suomi ei enää koskaan joutuisi sotaan. Siksi ennakoimme, varaudumme. Siksi liittoudumme.
Toivon tälle tärkeälle prosessille eduskunnassa ripeää mutta perusteellista käsittelyä. Itsenäisen Suomen historiassa alkaa Nato-jäsenyyden jälkeen uusi aika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-13T16:40:57,2022-12-13T16:48:02,Hyväksytty,1.1
2022_139_175,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_176,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Paluuta entiseen ei ole. Turvallisuusstruktuuri, jonka varaan olemme eurooppalaista turvallisuutta rakentaneet, on muuttunut pysyvästi. On vakavasti kysyttävä, miten turvallisuutta vaalitaan, kun lähinaapurustossa on tahoja, jotka eivät kunnioita sopimuksia. Mielestäni Suomen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus oli se, että Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja 5. artiklan mukaisesti turvatakuiden piirissä. Ennen muuta tämä tarkoittaisi vahvempaa pidäkettä ja ennalta ehkäisevän vaikutuksen huomattavaa tehostumista.
Arvoisa herra puhemies! EU:n asettamilla pakotteilla tulee olemaan pitkäaikaisvaikutuksia Venäjän talouteen ja kansalaisten elintasoon. Vaikka meillä on suhteellisen hyvät omat puolustusvoimat, se ei kuitenkaan yksinomaan riitä itänaapuriamme vastaan. Tarvitsemme Natoa, joka vakauttaa tilannetta Euroopassa. Se ei ole hyökkäysliitto, vaan pian 32 maan puolustusliitto. Suomi on harjoitellut Naton kanssa jo pitkään ja tehnyt isäntämaasopimuksen. Suomessa edelleen pitää olla asevelvollisuuteen perustuvat armeija ja laaja reservi, vaikka jotkut levittävät disinformaatiota, että Suomella pitäisi olla Naton jäsenenä ammattiarmeija. Se ei pidä paikkaansa. Suomen puolustusmenot todennäköisesti kasvavat maltillisesti, mutta sehän ei ole tässä tilanteessa ollenkaan huono asia, vaan välttämätön sijoitus vakaaseen turvallisuusympäristöön. Samoin jäsenenä puolustusteollisuutemme pääsee helpommin Nato-maiden markkinoille, mikä vahvistaa kauppatasettamme. Yhteistyö onkin sekä kansallinen että yhteinen etu.
On selvää, että puolustukseen on nyt panostettava entistä enemmän joka tapauksessa. Suomi täyttää jo Naton vaatimukset puolustusmenoista. Selvää on, että Nato-jäsenenä saamme kuitenkin enemmän turvallisuutta vähemmällä rahalla kuin puolustusliiton ulkopuolella. Jäsenyys ei velvoittaisi Suomea ottamaan alueelleen ydinaseita, pysyviä tukikohtia tai joukkoja. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. Ja kyllähän niin on, että Suomen puolustus on vahva. Suomen puolustus on vahva, koska se nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, se nojaa osaavaan reserviin ja se on koko kansan yhteinen asia. Nato-jäsenyyden ansiosta puolustuksemme on tulevaisuudessa entistäkin vahvempi. Jäsenyyden keskeinen tavoite on se, ettei maahamme enää koskaan hyökätä, ja tässä Nato on tähän mennessä onnistunut hyvin.
Adolf Ehrnroothin varoituksen sanoihin, pohjautuen talvisodan kokemuksiin: ”Ei koskaan enää yksin.” Sodan kokeneen veteraanin viisautta on vaikea kiistää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-13T16:48:04,2022-12-13T16:50:26,Hyväksytty,1.1
2022_139_177,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_178,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden hakeminen on oikea ratkaisu, ja aika tehdä tämä hyvin merkittävä Suomen turvallisuuspolitiikan ratkaisu oli keväällä viimeistään Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa, ja päätös tehtiin hyvällä harkinnalla.
Täytyy olla todella tyytyväinen siihen, että Puolustusvoimat on ylläpitänyt vahvaa puolustuskykyä kaikki nämä vuodet, samaan aikaan kun monessa kolkassa, monissa maissa on lähdetty tuudittautumaan siihen ajatukseen, että laajamittaisen valtiollisen aseellisen väkivallan aika, ainakin Euroopassa, on ohi. Näin ei ole. Realismi on tärkeä pitää mielessä politiikassa ja erityisen välttämätöntä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-13T16:50:39,2022-12-13T16:51:48,Hyväksytty,1.1
2022_139_179,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_180,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olin keskustelun alkupuolen hyvin paikalla, jouduin olemaan jonkin aikaa poissa, mutta olen nyt taas mielelläni kuunnellut erinomaisia puheenvuoroja. Ajattelin kuitenkin käyttää tämän puheenvuoron erityisesti sosiaalidemokraattina, kansanliikkeen edustajana, joka syvimmältä olemukseltaan on rauhanliike, solidaarisuusliike, sivistysliike. Tuli tuossa mieleeni kirjailija, runoilija Arvo Salon legendaarinen Lapualaisooppera, jossa Arvo Salo on kirjaillut näin: ”Väkivaltaa emme tahdo, väkivaltaa emme tee, vain heikko tahtoo väkivaltaa, vain heikko tottelee”.
Arvoisa puhemies! Venäjän viime vuosien, oikeastaan vuosikymmenten, mahtipontinen yltiönationalistinen demokratiaa halveksiva militaristinen asemointi suhteessa muihin kansakuntiin johti mielestäni siihen, että Venäjä suorastaan työnsi omin barbaarisin toimin Suomen aluksi lähemmäksi Natoa, Naton kylkeen ja viime kädessä sitten Naton jäseneksi. Kuitenkin asia on niin, mielestäni, että talven ja kevään Nato-prosessi kaikkinensa — olen tuonut sen eri yhteyksissä esille myöskin niin sanotusti turuilla ja toreilla — käy esimerkiksi siitä, miten kypsä kansakunta vie isoa asiaa eteenpäin, siis tasavallan presidentin, pääministerin, valtioneuvoston, eduskunnan puhemiesten — kiitos varapuhemies Rinteen, puhemies Vanhasen, puhemies Eerolakin on varmaan ollut hengessä mukana — yhteistyössä. Tämä yhteistyö oli avointa, ja Suomen kansa kulki mukana ja rinnalla, punnitsi ja arvioi, ja kunnioitettiin Suomen kansaa, ei syötetty väkisin mitään. Olen kirjoittanut tähän itselleni — tämä on muuten osin vapaamuotoinen puhe — että Suomen poliittiseen historiaan, suomalaisen demokratian historiaan, sen tauluun jää kultareunuksin tämä Nato-prosessin hoito — kultareunuksin, arvoisa puhemies. Se ei ole mikään itsestään selvyys missään maassa.
Arvoisa puhemies! Viime kuukausina on käyty niin sanottujen asiantuntijoitten, tutkijoitten, myöskin erittäin arvostettujen toimijoiden taholta keskustelua siitä, mikä Naton asema ja tulevaisuus on pitkällä aikavälillä. Tämä keskusteluhan on osin käynnistynyt siitä, että Yhdysvallat Naton voimahahmona on tukenut erittäin voimakkaasti Ukrainaa — erinomaista — mutta voidaan sanoa, että osin Eurooppa, Euroopan maat eivät ole kyenneet ihan samaan. Ja on herätetty keskustelu siitä, pitäisikö jollakin aikavälillä joko Euroopan unionin yhteyteen tai Eurooppaan rakentaa tämmöinen eurooppalainen ”Nato” ja erityisesti omat puolustusvoimat. 
Oma näkemykseni asiasta on nyt ainakin lyhyellä tähtäimellä ja oikeastaan niin pitkälle kuin silmä siintää se, että Naton nykyinen rakenne on hyvä Naton puutteista huolimatta, jotka osin liittyvät Yhdysvaltojen sisäpoliittiseen epävarmuuteen ja muuhun. Katson, että kyllä siellä on myöskin paljon hyviä voimia, kuten Naton nykyinen pääsihteeri, entinen Norjan sosiaalidemokraattinen pääministeri, ja nyt jos ja kun Suomi ja Ruotsi tulevat Naton jäseniksi, niin voidaan sanoa, että tämmöinen pohjoismainen ihmiskäsitys ja arvomaailma varmaan kulkeutuu myöskin Naton sisälle enemmän. Itse myöskin näen sillä tavalla, että tämä Venäjän tilanne tulee olemaan ainakin 10—20 vuotta niin epävakaa, että me tarvitsemme vahvan ja väkevän Nato-pelotteen, ja sen takia itse näen, että Yhdysvaltojen läsnäolo ja mukanaolo on siinä olennaisen tärkeää.
Arvoisa puhemies! Tämänlaista visionäärisyyttä myöskin keskusteluun mukaan. Mutta niin kuin varmaan puheesta kävi ilmi, niin olen tukemassa Suomen Nato-hakemusta, viemässä sitä eteenpäin jopa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-13T16:51:56,2022-12-13T16:58:38,Hyväksytty,1.1
2022_139_181,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_182,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Aloitimme kunnioittamani edustaja Jukka Gustafssonin kanssa tässä salissa, taisi olla huhtikuun 1. päivä 1987, [Jukka Gustafsson: Muisti pelaa teillä!] eli pian tulee 36 vuotta siitä täyteen. Minulla oli vuorotteluvapaa välissä, mutta teillä, edustaja Gustafsson, sitä ei ole, ja teillä on mahtava kokemus, ja sitä on tietysti allekirjoittaneellekin syntynyt jonkin verran. Silloin 80-luvun lopulla elimme vielä YYA-sopimuksen aikaa. Neuvostoliitossa oli vanha valta, joka alkoi kyllä niihin aikoihin osoittaa murenemisen merkkejä. Vuonna 91 sain olla valtioneuvoston jäsen ja siitä asemasta muun muassa hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä seurata sitä prosessia, mikä käytiin Neuvostoliiton hajoamisen ympärillä ja näiden entisten neuvostotasavaltojen itsenäistymisen myötä. Silloin 91 Neuvostoliitto hajosi ja se järjestelmä sortui, ja Suomi tammikuussa — taisi olla 19. tammikuuta 92, sitten kun todettiin, että YYA-sopimus on rauennut, toinen osapuoli oli poistunut maailmankartalta siinä muodossa kuin se oli ollut sopimusosapuolena, ja tehtiin sitten ystävyyssopimus, rajasopimus, Venäjän kanssa — vapautui tekemään omat valintansa siitä siteestä, minkä YYA-sopimus oli meille asettanut. Silloin lähdettiin sille tielle, että Suomi neuvotteli ensin Euroopan talousalueen sopimuksen EY:n kanssa ja sitten varsin nopeasti liittyi Euroopan unioniin vuoden 95 alusta. Vuonna 95, siihen aikaan, ratkaisevaa muun muassa presidentti Koivistolle oli turvallisuuspolitiikka EU-jäsenyyden osalta, ja siitä tietysti tiedämme, että Euroopan unioni ei mikään varsinainen turvallisuustoimija ole, koska sillä ei mitään puolustusvoimia eikä sitovia selkeitä sopimuksia ole — 427. artikla on, mutta sen sitovuus ja pätevyys on kyseenalaistettu monta kertaa.
90-luvulla meillä ei ollut kansan tukea hakea Nato-jäsenyyttä, eikä sitä käytännössä juuri kukaan esittänytkään, ja niin tultiin 2006-vuoteen, jolloin kokoomus ensimmäisenä isona puolueena teki päätöksen, että Suomen tulisi hakea Naton jäsenyyttä, mutta ei kokoomuskaan tuota ideaansa ajanut todellisuudessa hallitusneuvotteluissa, joissa joitakin kertoja itsekin sain olla mukana, ei siitä käyty keskustelua. Mutta sitten tämän vuoden helmikuussa tilanne muuttui Suomessa. Kansan syvä enemmistö, vahva enemmistö, kääntyi nopeasti jäsenyyden kannalle, ja hallitus sen myötä lähti toimimaan tasavallan presidentin johdolla, ja muutamassa kuukaudessa asia käsiteltiin. Sain olla myös siinä tilanteessa etuoikeutettu, että olin ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä ja istuin kaikki ne valiokunnan kokoukset, joissa kuultiin asiantuntijoita Nato-jäsenyydestä. Ja vaikka tällainen Paasikiven presidenttiyden aikana syntynyt ja YYA-oloissa nuoruutensa ja miehuutensakin pitkälle elänyt on hidas ja harkitsevainen tekemään tämäntyyppisiä muutoksia, käännöksiä, joista tässä oli kysymys, niin kuitenkin viime kevään aikana askel askelelta tulin siihen tulokseen, että meillä ei oikeastaan ole käypää vaihtoehtoa, ja sitten käännyin siihen näkemykseen, että on aika hakea Naton jäsenyyttä. Nimenomaan ne aiemmat pelot, että Nato olisi sotilasliitto, aika lailla hälvenivät, ja tuli se näkökulma, että se on puolustusliitto, joka puolustaa jäsentensä perustavaa laatua olevia intressejä eli turvallisuutta. Ja näin nyt ollaan tässä tilanteessa, että tänään on meillä käsittelyssä tämä sopimuksen hyväksymisen lähetekeskustelu, lain lähetekeskustelu. Hyvä näin.
Arvoisa puhemies! Tässä kohtaa sallinette, että hiukan kuitenkin katson vielä eteenpäin ja mietin sitä, mitä edustaja Gustafssonkin äsken mainitsi, Yhdysvaltain sisäpolitiikan ja Yhdysvaltain politiikan kaiken kaikkiaan. Tiedämme, että Nato on Yhdysvaltain varassa erittäin vahvasti. Eurooppalaiset jäsenmaat eivät ole kovinkaan vahvoja. Ne ovat rapauttaneet vuosikymmenten aikana oman puolustuksensa ja rakentaneet sen Naton ja Yhdysvaltain varaan. Nyt Yhdysvaltain sisäinen tilanne voi muuttua, niin kuin on viime vuosina havaittu, ja sillä voi olla merkittäviäkin vaikutuksia Naton toimintaan. Ja ennen kaikkea on sellainenkin näkemys, tai on otettava huomioon, että Kiina ja Taiwan ‑kysymys on erittäin hankala. Ja jos Yhdysvallat entistä enemmän kääntyy sinne Tyynenmeren suuntaan ja heikentää voimiaan ja kiinnostustaan Eurooppaan, niin Euroopalla on uusi tilanne tässä Nato-yhteistyössäkin, ja tähän meidänkin on jatkossa varauduttava. Ja tietysti, jos sitten Kiina syystä tai toisesta — syitä sillä kyllä on — hyökkäisi Taiwaniin, niin silloin olisi tilanne erityisen vaikea, koska Yhdysvallat sitä ei voisi katsoa rauhallisena sivusta vaan joutuisi siihen todennäköisesti puuttumaan, [Puhemies koputtaa] ja silloin taas me muut Nato-maat olisimme samassa kuviossa mukana. Tätä puolta kannattaa varmasti tässä sopimuksen yhteydessäkin vielä harkita tuolla valiokunnassa.
Mutta tällä tiellä nyt olemme, ja edelleen näen, ja erityisesti Venäjään katseen kääntäen, [Puhemies koputtaa] että kyllä meidän on syytä tällä tiellä mennä eteenpäin, mutta ei niin, että silmät ovat ummessa, vaan koko ajan tarkkaillen, missä olemme ja mitä teemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-13T16:58:40,2022-12-13T17:06:32,Hyväksytty,1.1
2022_139_183,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_184,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että Naton, Pohjois-Atlantin puolustusliiton liittymissopimus on nyt siinä vaiheessa, että hallituksen esitys on täällä eduskunnassa käsittelyssä, ja uskoakseni tämä saadaan aika ripeästi käsiteltyä. Totta kai kantona kaskessa on vielä kahden Nato-jäsenmaan ratifioinnit, eli Unkarin ja Turkin, mutta ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö ne tule — se vaatii vain meidän diplomatialta, meidän ministereiltämme vielä hieman sitkeyttä ja kansainvälistä yhteistyötä, että saadaan tämä asia pakettiin. 
Mutta haluan, arvoisa puhemies, tähän asiaan omana viimeisenä puheenvuoronani sanoa sen, että Suomen tulee tästä eteenpäin, totta kai, pitää oma maanpuolustuksensa kunnossa — se on ihan itsestäänselvyys. Olemme sen tähän saakka hoitaneet kiitettävän hyvin, saaneet siitä Naton jäsenmailta kiitosta, ja olemme ilmeisesti mallimaa koko Euroopassa, jolla maanpuolustus on kunnossa, ja tärkeintä siinä on se, että kansakunnan maanpuolustustahto on korkealla. Ilman sitä vilpitöntä ahkeraa tahtoa tällaisen tuloksen ylläpitäminen tuskin olisi mahdollista, eikä olisikaan.
Mutta toinen asia, joka meiltä vielä puuttuu täydellisesti, on se, että valitettavasti tämän maanpuolustuksen kannalta välttämättömät yhteiskunnan toimintaa turvaavat toimet eivät ole vielä kunnossa. Energiapolitiikka on suoraan sanoen retuperällä. Olemme siinä tilanteessa, että esimerkiksi tämä CHP-lämmöntuotanto, sähköntuotanto, on täysin sekaisin. Tällä hetkellä tehdään valtavaa vahinkoa Suomen kansalle polttamalla arvopuita. Samaan aikaan tehdään kansalle vahinkoa: me olemme köyhtymiskierteessä. Se ei voi olla vaikuttamatta myöskään. Se vaikuttaa varmasti myös meidän puolustuspolitiikkaamme, kun rahaa menee vääriin paikkoihin. Tuhlaamme pääomaa ja teemme kansakunnalle vahinkoa.
Ja toinen on sitten tämä sähköntuotanto, joka ihan suoraan vaikuttaa meidän kansakuntamme turvallisuuteen. Kaikki me tiedämme tässä talossa sen, varsinkin talousvaliokunnassa istuneet tietävät sen, mikä riski tähän sähköverkkojen toimivuuteen ja sähkönsaantiin meille liittyy. Olemme suhtautuneet tähän viime vuosina hieman löysin rantein — jos yleistä kielikuvaa käytän — löysin rantein tähän tilanteeseen, jossa sähköntuotannon määrä ei tällä hetkellä vastaa sitä, mikä meillä sähkönkäyttö on. Kyllä me kesähelteellä selviämme tuulivoimankin avulla, mutta siitä ei ole mitään hyötyä tälle kansakunnalle silloin, kun on 30 astetta pakkasta, ja enpä muista oman elämäni aikana, että 30 asteen pakkasessa olisi kovin paljon tuulta ollut — kyllä se erittäin seisova ilma on, ja nyt olemme tilanteessa, että tämä alkaa uhata jo meidän maamme turvallisuutta, kun sähkönjakelussa odotetaan nyt menossa olevana talvena häiriöitä. Toivotaan, ettei niitä tule. 
Olemme itse purkaneet omilla päätöksillämme hiilivoimaloita, vuodessa menettäneet valtavan sähköntuotantokapasiteetin, jota olisi nyt tarvittu. Olkoot nämä esimerkit [Toimi Kankaanniemi: Kyllä!] niitä esimerkkejä, jotka saisivat tämän eduskunnan vihdoin heräämään. Tämä ilmastopolitiikka on mennyt jo niin pitkälle, että tässä ei ole enää järkeä mitään. 
Arvoisa puhemies! Toivon, että nämä laitetaan kuntoon. Jos maassa ei ole omaa energiapolitiikkaa, se iskee väkisin puolustuspolitiikkaan, eläkepolitiikkaan, vaikka mihin. Toivon, että Nato-asia etenee nopeasti ja Suomi pääsee jäseneksi ja Naton viides artikla tulee voimaan suomalaisten elämää suojaamaan, että voimme elää turvallisesti rauhaa rakentaen naapurien kanssa [Puhemies koputtaa] yhteistyötä tehden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-13T17:06:33,2022-12-13T17:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_139_185,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_186,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kun käsittelimme aikaisemmin tänä vuonna tässä salissa valtioneuvoston puolustuspoliittista selontekoa, totesimme yhdessä tuumin, että Suomen ja Euroopan turvallisuustilanne on kokenut muutoksen, johon meidän on reagoitava tässä ja nyt, mutta samalla pitkälle tulevaisuuteen katsoen. Korostimme myös tuolloin, että tehtävien puolustuspoliittisten linjausten on kestettävä aikaa. Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan on romuttanut yhden turvallisuutemme peruspilarin, vakaan suhteen Venäjään. Muutos ei ole väliaikainen, vaan vaikutukset ovat paitsi ennennäkemättömiä myös pitkäkestoisia.
Perusteellisen parlamentaarisen keskustelun, asiantuntijakuulemisten ja perehtymisen jälkeen päädyimme eduskunnassa hyvin laajalla rintamalla hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Naton jäsenmaat allekirjoittivat Suomen liittymispöytäkirjan 5. päivä heinäkuuta, ja olemme tästä lähtien osallistuneet Naton toimintaan tarkkailijajäsenenä. Tarkkailijajäsenyys antaa oikeuden ottaa osaa lähes kaikkeen muuhun työskentelyyn paitsi päätöksentekoon. On äärimmäisen tärkeää, että tänä epävarmana aikana olemme esimerkiksi tiedonvaihdon näkökulmasta erinomaisessa asemassa. Se on myös oman varautumisemme kannalta keskeistä.
Valtioneuvosto antoi 5. päivä joulukuuta Natoon liittymistä koskevan hallituksen esityksen eduskunnalle. Esitysluonnoksesta saatiin noin 1 600 lausuntoa. Lausuntopalautteen perusteella esityksen perusteluja on täydennetty muun muassa siltä osin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin välisestä yhteistyöstä, eduskunnan asemasta Nato-asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa sekä Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellisesta asemasta.
Esitys on hyvin huolellisesti valmisteltu. Hallitus on arvioinut, että oikeudellisesti eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitys ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen. Näin ovat toimineet myös muutamat muutkin jäsenvaltiot aikaisemmin. Yhdyn myös tähän näkemykseen ja kiitän hallitusta tämän esityksen tuomisesta saliin tässä vaiheessa.
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen. Pohjois-Atlantin sopimus on Naton perustamissopimus, jossa määrätään liittokunnan toiminnan periaatteista ja jäsenten velvollisuuksista. Pohjois-Atlantin liiton kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehty niin sanottu Ottawan sopimus koskee Naton oikeushenkilöllisyyttä ja Naton henkilöstön erioikeuksia ja vapauksia.
Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna, että Suomi esityksen mukaan hakee Nato-jäsenyyttä yhtäläisin velvoittein ja oikeuksin. Meidän on kuitenkin syytä käydä perinpohjaista arvokeskustelua siitä, millaiseksi asemamme ja roolimme Natossa tulee lopulta muodostumaan jäsenyytemme ratifioinnin jälkeen. Kuten ulkoministeri Haavisto aikaisemmin tänään tässä salissa totesi, Suomen tulee jatkossakin viedä vahvasti eteenpäin ihmisoikeusperustaista ulkopolitiikkaa. Meidän on syytä korostaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä ja kansainvälisen oikeuden noudattamista.
Haluan itse painottaa erityisesti työmme merkitystä aktiivisena rauhanvälittäjänä ja maana, joka keskittää voimavaroja myös humanitääristen kriisien ratkaisuun. Suomen ei tule luopua kantavasta periaatteestamme edistää asteittaista ydinaseriisuntaa. Vain tämän pyrkimyksen kautta voimme aidosti edistää kaikkien maiden turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan osoittaa vielä kertaalleen kiitokset valtioneuvoston johdolle siitä erinomaisesta työstä, jota se on tehnyt käynnissä olevan ratifiointiprosessin aikana. Yhdessä me etenemme päättävin askelin ja luottavaisin mielin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-12-13T17:09:53,2022-12-13T17:14:28,Hyväksytty,1.1
2022_139_187,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_188,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tuli tuossa hetki sitten mieleen, että näinkö on suuremmilla voimilla tekemistä näiden omien Nato-puheideni kanssa, koska viimeksi kun käsittelimme keväällä täällä Natoon liittymistä, silloin samana aamuna tein koronatestin, joka näytti positiivista, ja puheet jäivät pitämättä. Nyt tässä sitten laitteet temppuilivat oikein urakalla, ja sainkin puheen näkyviini tässä 15 sekuntia ennen.
Arvoisa herra puhemies! Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan turvallisuusympäristön räikeästi. Tämä kansainvälisen oikeuden loukkaus vaaransi koko Euroopan vakauden. Valtioneuvosto antoi huhtikuun puolivälissä eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta, ja tätä selontekoa täydennettiin lähetekeskustelussa Nato-selonteosta. Eduskunta on käsitellyt aiemmin selontekoa laaja-alaisesti lähes kaikissa valiokunnissa.
Me liikenne- ja viestintävaliokunnassa kiinnitimme huomiota erityisesti hybridi- ja informaatiovaikuttamisen tunnistamiseen ja torjuntaan, kyberturvallisuuteen sekä kriittisen infran, huoltovarmuuden ja logistiikan turvaamiseen osana turvallisuuspoliittista varautumista. Selonteon tavoin liikenne- ja viestintävaliokunta näkee, että Suomen oli hyvä varustautua ja lisätä ja kehittää kansainvälisen yhteistyön ja Nato-jäsenyyden kautta tätä turvallisuusympäristöä.
Arvoisa herra puhemies! Ukrainan ja ukrainalaisten kohtalo kosketti ja koskettaa yhä koko kansainvälistä yhteisöä, ja varmasti me kaikki haluamme uskoa, että ne ajat, kun Euroopan maaperällä käydään täysimittaista hyökkäyssotaa eurooppalaisten valtioiden välillä, olisivat takanapäin. Näin valitettavasti ei tällä hetkellä enää ole.
Vaikka meillä Suomessa meihin ei kohdistu tällä hetkellä välitöntä uhkaa, on selvää, että myös täällä meillä katseet kääntyvät kohti Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, ja siksi oli tärkeää lähettää kansainvälisesti vahva viesti siitä, että me teemme määrätietoisesti ja nopeasti päätökset ja vahvistamme turvallisuuttamme parhaalla mahdollisella tavalla. Sen viimeistään valtioneuvoston ja tasavallan presidentin johdolla olemme tehneet.
Nyt käsittelemme tämän Nato-sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista täällä eduskunnassa lähetekeskustelussa, ja on hyvä todeta, että Suomen pitkäaikainen turvallisuuspoliittinen linja on perustunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön. Maanpuolustuksemme on uskottavaa ja suorituskykyistä, mutta näiden Venäjän toimien myötä on käynyt ilmi, että me tarvitsemme tässä myöskin vahvistusta, koska meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa ennalta-arvaamattoman naapurin kanssa, ja siksi kaikki toimet, joilla voimme turvata kokonaisturvallisuuttamme, on otettava käyttöön. Valtioneuvoston edustajat ovat pontevasti kulkeneet ympäri maailmaa, tehneet paljon töitä, kohdanneet vaikuttajia ja Nato-maita niin, että tämä sopimus on nyt jo näin hyvässä vaiheessa, enää muutaman ratifioinnin päässä meille toteutumassa, ja tästä haluan myös omalta osaltani esittää kiitokset. Me olemme pieni maa, joten on vahvempi olla osa suurta yhteisöä.
Turvallisuuspoliittisesti tärkein viitekehyksemme on Euroopan unioni. Lisäksi erityisesti Ruotsi on meille tärkeä kumppani, ja pohjoismaisen yhteistyön sekä Itämeren alueen turvallisuuden vahvistaminen on keskeinen tavoite edelleen. On kuitenkin selvää, että Yhdysvalloilla ja Pohjois-Atlantin liitolla on yhä suurempi merkitys myös Euroopan turvallisuudelle. Yhdysvallat on Suomelle läheinen puolustuspoliittinen yhteistyökumppani, ja Suomi on jo pitkään ollut Nato-kumppanuusmaa.
Tässä maailmantilanteessa on loogista, että käytämme tämän Nato-option ja hakeudumme virallisesti turvatakuiden piiriin. Ensiarvoisen tärkeää on, että hakuprosessi on tapahtunut yhtä aikaa Ruotsin kanssa, sillä tämä on tietenkin antanut myöskin vahvaa viestiä Itämeren turvallisuuden vahvistamisesta.
Arvoisa herra puhemies! Kukaan meistä ei halua lietsoa sotaa. Suomen Nato-jäsenyys ei kuitenkaan uhkaa ketään. Vakauden ja turvallisuuden ylläpitäminen edellyttää nyt meiltä kuitenkin rohkeita ja määrätietoisia ratkaisuja, ja sen vuoksi tämä esitys Nato-sopimuksesta on nyt meillä eduskunnassa käsittelyssä. Toivon, että se tarkoin täällä käydään läpi ja sitten olemme tekemässä aikanamme vielä ne päätökset, että olemme osa Nato-maita. 
Siksi vielä kertaalleen itse myös tuen ja kiitän eduskuntaa sekä valtiojohtoa siitä, että me pystymme tätä asiaa nyt täällä käsittelemään. Toivottavasti pääsemme viipymättä puolustusliitto Naton jäseneksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-12-13T17:14:31,2022-12-13T17:20:41,Hyväksytty,1.1
2022_139_189,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_190,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä on ollut hyvin poikkeuksellinen vaalikausi koronan hoidon kannalta, ja on tietenkin myös tuon brutaalin Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen jälkiseurausta nyt, että Suomi sitten päätyi hakemaan Naton jäseneksi. Minusta se on ollut hyvä. Jo vuosia on puhuttu Nato-optiosta, ja minulle itselleni se on tarkoittanut sitä mahdollisuutta, että Suomella on mahdollisuus hakea Naton jäseneksi näin halutessaan, ja nyt tämä hetki on konkretisoitunut ja on meillä käsissä.
Kuten tuossa edellä edustaja Kymäläinen totesi, niin meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, ja myös minusta on hyvä, että varaudutaan tähän tilanteeseen, että ollaan myös osa suurempaa Pohjois-Atlantin liittoa.
Meillä nyt tulee tämä käsiteltäväksi eduskunnassa, ja perustuslakivaliokunta ryhtyy jo tällä viikolla kuulemaan asiantuntijoita asiasta, ja jatketaan ensi viikolla, eli asianmukaisesti ja ripeästi ryhdytään tätä käsittelemään. Sitten käsittelyn vaiheitten jälkeen ratkeaa se, tarvitaanko yksinkertainen enemmistö vai kahden kolmasosan enemmistö tästä salista tämän sopimuksen lopulliseksi hyväksymiseksi.
Mielestäni on myös hyvä, että tätä prosessia käydään nyt yhtä jalkaa Ruotsin kanssa. Toivottavasti nyt sitten myös Unkari ja Turkki ratifioivat osaltaan mahdollisimman nopeasti tämän meidän jäsenyyden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-12-13T17:20:42,2022-12-13T17:22:19,Hyväksytty,1.1
2022_139_191,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_192,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on kaikkein tärkein asia, josta meidän kansanedustajina tulee huolehtia, ja maanpuolustus tietysti se peruskallio, jonka varaan voimme kaikkea muuta hyvää rakentaa. Haluan kiittää maan hallitusta tietysti tästä esityksestä mutta aivan erityisesti tasavallan presidenttiä siitä johtajuudesta ulkopolitiikassa, joka on johtanut siihen, että olemme nyt tässä tilanteessa hakemassa Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyttä ja olemme saaneet ratifioinnit jo lähes kaikilta tulevilta liittolaismailtamme, ja tietysti kiittää kaikkia kansanedustajakollegoja — viime keväänä tämä yhteinen työ, joka tehtiin ennen kuin jäsenyyttä päätettiin laajalla enemmistöllä hakea, oli varmasti voimannäyttö suomalaisesta edustuksellisesta demokratiasta. Ja todella myös suomalainen diplomaattikunta on tehnyt hyvää työtä, kun on edistetty tätä asiaamme. Ennen kaikkea kuuluu kiitos tietysti Suomen kansalle, joka on osoittanut vahvaa, lähes yksimielistä, jakamatonta tukeaan sitten kaikille, jotka ovat tätä Nato-tietämme rakentaneet ja edistäneet. Se on voinut kaikilta osin perustua Suomen kansan vahvaan tahtoon olla osa länttä, olla osa turvallisuusyhteisöä, joka lisää Suomen turvallisuutta ja jonka kautta voimme oman panoksemme tuoda siihen, että Pohjola ja Eurooppa ovat entistä turvallisempia. Ja tämän vuoksi, arvoisa puhemies, on syytä kiittää myöskin tulevia Nato-liittolaisiamme Ruotsissa. Ruotsin päätös hakea Naton jäseneksi yhtä jalkaa Suomen kanssa on todella tärkeä sen kannalta, että olemme yhdessä rakentamassa turvallista ja vahvaa Pohjolaa.
Arvoisa puhemies! Jatkossakin Suomen turvallisuuden tärkein kivijalka on oma vahva puolustus, ja Suomi on ollut kaukaa viisas ylläpitäessään kaikkien puolustushaarojen vahvaa suorituskykyä niin, että tässä maailmanajassa eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa katsotaan tänne meille, kuinka tehokkaasti ja vaikuttavasti puolustus on voitu hyvin järjestää. Ja toinen tärkeä pilari on jatkossakin kahdenvälinen ja toisaalta monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö, jota tulemme harjoittamaan sitten myös Nato-jäseninä.
Arvoisa puhemies! Tietysti Naton jäsenyys on tulevaisuudessa aivan keskeinen osa sitä kokonaisuutta, miten Suomen turvallisuus rakentuu. Ja kaikkein tärkein vaikutus on tietysti se, että se nostaa kynnyksen yhtään kenellekään uhata Suomea sotilaallisesti, uhata maamme itsenäisyyttä ja kansamme itsemääräämisoikeutta tai muutoin väkivalloin uhata Suomea ja suomalaisia niin korkeaksi kuin kynnyksen voi nostaa. Nato on ollut varmin rauhan tae alueellaan jäsenilleen sen koko olemassaolon ajan, ja tietysti tähän uskomme ja luotamme, että Suomi ja Ruotsi entisestään Natoa tässä vahvistavat ja rauha alueillamme säilyy.
Mutta, arvoisa puhemies, tämä rauhan puolustaminen ei tietenkään tapahdu itsestään tai ilmaiseksi, vaan Suomen tulee jatkossakin huolehtia siitä, että puolustuskykymme on vahva. Ja tietysti on tärkeää, että kun puolustusratkaisumme jatkossakin perustuu laajaan asevelvollisuuteen, joka tuottaa sellaisen reservin, jolla koko maata pystymme uskottavasti puolustamaan, niin jokainen suomalainen kokee Suomen puolustamisen arvoiseksi. Tästä on käyty tänäänkin hyvää keskustelua täällä, kuinka korkea suomalaisten maanpuolustustahto on, ja tätä meidän tulee kaikin tavoin vaalia ja rakentaa maata niitten arvojen ja oppien varaan, joita veteraanisukupolvi on meille viitoittanut. Kun Suomea rakennetaan maana, jossa kaveria ei jätetä, niin silloin tämä on jokaiselle puolustamisen arvoinen maa.
Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että voimme veteraanisukupolvelle nyt myöskin antaa lupauksen siitä tai, sanotaanko, täyttää nyt sen monen veteraanisukupolven edustajan toiveen, että me päättäjät huolehdimme siitä, että Suomi ei ole enää koskaan yksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-13T17:22:25,2022-12-13T17:27:44,Hyväksytty,1.1
2022_139_193,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_139_194,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä tämän Nato-aiheen yhteydessä haluaisin ottaa esille myös erään toisen tärkeän asian, joka liittyy meidän puolustukseemme, ja se on esimerkiksi tämä aiemmin toimeenpantu puolustusvoimauudistus ja sitä edeltäneet rakennemuutokset. Siinä Puolustusvoimien organisaatiota karsittiin rauhanajan taloudellisten lähtökohtien perusteella eikä niinkään sotilaallisen puolustuksen lähtökohdista. Puolustusvoimat on tietenkin sopeuttanut toimintaansa politiikkojen päätösten mukaisesti siten, että Suomen maapuolustuskyky on paras mahdollinen niillä resursseilla, jotka heille on annettu. Mutta tässä puolustusvoimauudistuksessa pesuveden mukana menivät muun muassa maanpuolustukselle tärkeät Pohjois-Karjalan Kontiolahden ja Etelä-Pohjanmaan Kauhavan varuskunnat. Ne eivät oman käsitykseni mukaan olleet sillä alkuperäisellä lakkautuslistalla.
Vaikka Suomea ei puolusteta varuskunnista, niin niillä on silti suuri merkitys. Asevelvollisten ja henkilökunnan koulutus ja nopeat joukkojen perustamiset tässä kiristyneessä turvallisuusympäristössä ovat entistä tärkeämpiä, ja ne edellyttävät vakioituja ja harjoiteltuja ratkaisuja, joihin varuskunnat ovat paras vaihtoehto. Varuskunnat ovat myös tärkeitä maakunnallisena tukeutumispaikkana, ne ovat tärkeitä kansalaisten maanpuolustustahdolle ja symbolisesti myös henkiselle kriisinsietokyvylle, ja niitä voidaan käyttää myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeisiin. Ja ylipäätään, jos puhutaan varuskuntien hajauttamisesta, kaikille lienee selvää, miksi se on tarpeen. Jos ja kun varuskuntien verkostoa ja olemassa olevien varuskuntien asiaa aletaan tarkastelemaan, toivottavasti tulevan hallituksen toimesta, on muistettava myös Puolustusvoimien henkilöstöresurssien niukkuus. Puolustusvoimien henkilöstö kärsii jo nyt mittavasta alimiehityksestä, ja paras mahdollinen maanpuolustus tarvitsee hajautettujen seinien lisäksi myös henkilöstöä sekä monia muita rakennuspalikoita, ja nämä rakennuspalikat sitten täydentävät toisiaan.
Vielä lopuksi haluaisin sanoa Pohjois-Karjalan prikaatista. Olen itse Pohjois-Karjalasta, ja me kaikki Pohjois-Karjalassa varmasti vieläkin muistamme sen, kun kyseinen prikaati lakkautettiin. Sillä oli noin neljänsadan vuoden perinteet, se tunnettiin erityisesti korpisoturikoulutuksesta. Lisäksi olisi erityisen tärkeää, että varusmiehet harjoittelisivat jo siinä ympäristössä, jota he ehkä joskus joutuvat puolustamaan. Lisäksi Ukrainan sota on ylipäätään osoittanut sen, kuinka tärkeää on se, että maasto tunnetaan jopa siellä jalkaväkitasolla [Puhemies koputtaa] erinomaisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-13T17:27:46,2022-12-13T17:31:33,Hyväksytty,1.1
2022_139_195,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 14.12.2022 pidettävään täysistuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_139_196,139/2022,2022-12-13,11.59,17.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemiesneuvosto ehdottaa, että talousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan puhemiesneuvoston 30.11.2022 ehdottamaa menettelytapaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_139+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_140_1,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Valtion vuoden 2023 talousarviota koskeva menettelytapa hyväksyttiin 13.12.2022 pidetyssä täysistunnossa ja mietintö pantiin pöydälle tämän päivän istuntoon. Nyt ryhdytään yleiskeskusteluun. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu jatkuu ryhmäpuheenvuoroilla, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Tämän jälkeen valtiovarainministeri käyttää enintään seitsemän minuutin puheenvuoron. Muut ennalta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Pääluokkakohtaiset yleiskeskustelut käydään edustajille jaetun erillisen aikataulun mukaan. Valtiovarainvaliokunnan jaostojen puheenjohtajat esittelevät mietinnön asianomaisen pääluokan osalta, minkä jälkeen ministereille varataan viiden minuutin puheenvuoro ennen debattia. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Johannes Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_140_2,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä vaalikausi on ollut hyvin poikkeuksellinen. Seuraavan vuoden budjettia on tehty normaaleissa merkeissä vain vuodelle 2020, ja sen jälkeen kuviteltiin, että vuosien 21 ja 22 budjetit ovat hyvin poikkeuksellisia, että sille erityistoimien tasolle ei enää jouduttaisi, kun pandemian takia tarvittiin monenlaista lisämäärärahaa, poikkeuksellisia menoja ohi kehysten. Mutta niin vain sitten tuli tämä tuleva vuosi, jolleka tarvitsee tehdä vielä uusia lisäyksiä turvallisuustilanteesta, Venäjän aloittamasta sodasta, johtuen, ja näin ollen ollaan siirrytty budjetissa useammaksi vuodeksi hyvin poikkeukselliselle tasolle. Ja lisäksi ensi vuonnahan on tuo hyvinvointialueiden rahoitusuudistus, joka tietää, että nuo luvut aikaisempien vuosien kanssa eivät ole vertailukelpoisia, kun budjetin koko volyymi kasvaa merkittävästi.
Vuodet ovat olleet poikkeuksellisia myös siinä, että valtiovarainministerin tehtävässä henkilöt ovat vaihtuneet. Toivottavasti se ei ole johtunut valtiovarainvaliokunnasta tai eduskunnasta, mutta hyvin on yhteistyö toiminut kaikkien valtiovarainministerien kanssa, ja näistä hyvin vaativista vuosista riippumatta on todettava, että valtion taloushallinto ja valtionvarainministeriön toiminnot ovat pyörineet hyvin ja myöskin tämä yhteistyö eduskunnan kanssa on toiminut.
Suomen ja koko maailman taloutta varjostaa Venäjän helmikuussa 22 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, jonka seurauksena energian hinta kohosi nopeasti ja johti voimakkaaseen inflaatioon. Talousarvioesityksen pohjana on valtiovarainministeriön syksyinen ennuste, jonka mukaan inflaatio on korkeimmillaan kuluvana vuonna ja nousu heikkenee vuonna 2023. Bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan olevan 1,7 prosenttia tänä vuonna ja jäävän puoleen prosenttiin ensi vuonna. Viimeisimmän kansainvälisen valuuttarahaston ennusteen mukaan Suomen talouskasvu pysähtyy ja maailmantalouden kasvu hidastuu 2,7 prosenttiin tämän vuoden yli 3 prosentista.
Talouden hiipumisesta huolimatta työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. Työttömiä oli puolestaan 2 000 vähemmän kuin vuosi sitten, ja työttömyysasteen trendi oli 6,9 prosenttia eli 0,2 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin. Hallituksen asettaman 75 prosentin työllisyystavoitteen toteutuminen on siten lähellä ja aiemmilla laskentaperusteilla saavutettukin. Sen sijaan talouden tasapainottamiselle asetettuja tavoitteita ei saavuteta erityisesti vaalikauden useiden poikkeuksellisten kriisien vuoksi.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kohosi korkealle tasolle koronapandemian aikana, eikä se ole palautunut kriisiä edeltäneelle tasolle. Velkasuhteen kasvu kuitenkin taittui hetkellisesti vuonna 21, mikä aiheutui vahvasta talous- ja työllisyyskehityksestä sekä koronapandemiaan liittyneiden tukitoimien vähenemisestä. Ensi vuodesta lähtien velkasuhde alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen, ja ilman lisätoimia sen arvioidaan olevan 76 prosenttia vuonna 2026. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Valiokunta on huolissaan julkisen talouden heikkenemisestä sekä menojen ja tulojen rakenteellisesta epätasapainosta pidemmällä aikavälillä. Väestön ikääntymisen lisäksi julkiseen talouteen kohdistuu myös monia muita paineita, jotka johtuvat esimerkiksi varautumisesta heikentyneeseen turvallisuusympäristöön, ilmastonmuutoksesta ja niin sanotun vihreän siirtymän investoinneista sekä julkisen infrastruktuurin uusimis- ja korjaustarpeesta. Valtiovarainministeri arvioi nykyisellä päätöksellä kestävyysvajeen olevan 3 prosenttia suhteessa bkt:hen eli noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla.
Finanssipolitiikasta valtiovarainvaliokunta toteaa, että hallitus on luotsannut Suomen onnistuneesti läpi koronapandemian ja toteuttanut laajoja toimia, joilla on turvattu työpaikkoja ja toimeentuloa sekä helpotettu yritysten taloustilannetta. Päätetyillä väliaikaisilla toimilla on estetty talouden kasvupotentiaalin pitkäkestoinen heikentyminen. Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on jatkanut aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Vuoden 23 talousarvioesitys sisältää toimia, joilla tuetaan kansalaisten ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi ja varaudutaan turvallisuusympäristön muutokseen. Tässä on käytetty uudelleen kehyksen poikkeuslauseketta, ja tällaiseen tilanteeseenhan se on juuri tarkoitettukin.
Valiokunta pitää energian hintojen nousun kompensoimista kansalaisille tarpeellisena. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on kuitenkin huolehdittava siitä, että tuet kohdentuisivat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville pieni- ja keskituloisille, sekä siitä, että tuet eivät pienennä kannustinta säästää energiaa. Lisätoimet erityisesti sähkön hintakriisin osalta ovat selvästikin tarpeen tulevan vuoden alkupuolella ja ilmeisesti vielä seuraavana talvenakin.
On tärkeätä tilanteessa, jossa valtion talous on alijäämäinen, turvata verotulot huolehtimalla veropohjan laajuudesta ja tiiviydestä. Keskeistä on myös vahvistaa julkisen talouden tulopohjaa panostamalla muun muassa aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan sekä edistämällä työurien pidentämistä ja ulkomaisen työvoiman saatavuutta. Valiokunta pitää hallituksen finanssipoliittista linjaa perusteltuna vallitsevassa tilanteessa, mutta korostaa samalla, että jatkossa on aiempaakin tärkeämpää seurata työllisyyden ja työttömyyden kehitystä aktiivisesti sekä säilyttää mahdollisuus muuttaa finanssipolitiikan viritystä lyhyelläkin aikavälillä.
Kehysjärjestelmän osalta on tarpeen harkita muun muassa pidemmän aikavälin velkakestävyyden ottamista talouspolitiikan lähtökohdaksi, tulosäännön — siis myös tulopuolen — voimakasta huomioon ottamista sekä poikkeusmekanismin ja sen kriteerien uudistamista vastaamaan paremmin erilaisiin poikkeustilanteisiin. Seuraavan hallituksen ohjelmaan tulisi sisältyä uskottava monivuotinen julkisen sektorin vakauttamisohjelma.
Kestävän kasvun kannalta on tärkeää, että Suomen t&k-rahoituksen pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus paranevat ja että rahoitus saadaan kasvu-uralle. Tässä tarvitaan myös vahvoja satsauksia opetukseen, perustutkimukseen, korkeakouluihin, tutkimuksen tasoon ja niin edelleen — noita tarkemmin käsitellään varmasti tuon pääluokan käsittelyssä tulevassa debatissa.
Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös toimenpiteet, joilla vähennetään työkyvyttömyyttä. Erityisesti on lisättävä mielenterveyspalveluiden riittävää ja oikea-aikaista saatavuutta, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat eniten työkyvyttömyyttä. Lisäksi ne aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. 
Lapsiperheiden köyhyyden vähentämisessä Suomi on asettanut kunnianhimoisia tavoitteita, ja niiden toteuttamiseen pitää määrätietoisesti tähdätä. Valiokunta pitää hyvänä ja perusteltuna, että talousarvioesitys sisältää useita vuotta 23 koskevia toimenpiteitä, joilla tuetaan lapsiperheiden ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksen korotus sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaan lapsen perusosan korotus, opintorahan huoltajakorotuksen sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotukset. Mikäli kuluttajahintojen nouseminen jatkuu edelleen nopeana, on jatkossa tarpeen arvioida lisätuen tarvetta. Valiokunta osoitti rahoitusta myös lapsibudjetoinnin pilotoinnin käynnistämiseen hyvinvointialueilla.
Valtiovarainvaliokunta lisäsi talousarviomenoja 50 miljoonalla eurolla niin sanottuna jakovarana, joka kohdistetaan muun muassa liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen, kulttuuriin sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan. Lisäksi valiokunta on poistanut eduskunnassa vielä käsiteltävänä olevien, talousarvioesitykseen liittyvien lakiehdotusten budjettivaikutukset, jotka ovat yhteensä vajaat 50 miljoonaa euroa.
Kaikkineen valtion talousarvioesitys vuodelle 23 on muutosten jälkeen noin 81,3 miljardia euroa, joka on noin 16,4 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa pitkälti juuri tuosta hyvinvointialueuudistuksesta johtuen. Vastaava lisäys tuli myös tulopuolelle. Ilman sote-uudistusta verotulojen kasvu olisi noin 5 prosenttia, mitä selittää muun muassa myönteinen työllisyyskehitys. Valtionvelan korkomenot arvioidaan noin puoleentoista [Puhemies koputtaa] miljardiin euroon, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Nopea kasvu aiheutuu lähinnä kohonneesta kansainvälisestä korkotasosta ja korkosuojauksesta.
Kaikkinensa valtiovarainvaliokunta sitten tämän käsittelyn pohjalta ehdottaa päätösehdotuksenaan, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 23 mietinnössä todetuin muutoksin ja [Puhemies koputtaa] hyväksyy siellä ehdotetut kuusi lausumaa, hylkää talousarvioaloitteet ja päättää, että vuoden 23 talousarviota sovelletaan 1. tammikuuta 23 alkaen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-14T10:01:00,2022-12-14T10:12:00,Hyväksytty,1.1
2022_140_3,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia esittelypuheenvuorosta. — Nyt siirrytään ryhmäpuheenvuoroihin. — Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmä, edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_4,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme vuoden 2023 talousarviota ja käymme keskustelua opposition esittämistä vaihtoehdoista. Haluamme kuitenkin ensimmäiseksi tarttua uhkaan, joka koskettaa merkittävää osaa suomalaisia. Suomessa sota näkyy hintojen rajuna nousuna ja kovimmin sähkön hinnassa. Tavalliset suomalaiset yksin asuvat, pariskunnat ja perheet maksavat Venäjän hyökkäyksestä joka kuukausi. Tänään käsiteltävässä talousarviossa on toimenpiteitä kriisin lievittämiseksi, kuten verotuksen sähkövähennys, sähkötuki ja tilapäinen sähkön arvonlisäveron lasku. Nämä toimet ovat tarpeellisia ja täysin välttämättömiä, ja niillä on eduskuntaryhmämme täysi tuki.
Viisi päivää sitten tilannekuva muuttui olennaisesti. Kuulimme uutisen, jota emme olisi halunneet kuulla. Olkiluodon kolmosreaktori ei ole täydessä tuotannossa sydäntalven kylmimmällä jaksolla, ja tämä tarkoittaa, että energiakriisi syveni. Jos tammi—helmikuulle sattuu tuuleton, kova pakkanen, voi sähkön hinta nousta kestämättömälle tasolle ja pysyä siellä pitkään.
Putinin raakalaismainen sota kylvää kuolemaa ja köyhyyttä — pahiten Ukrainassa, mutta vaikutukset heijastuvat myös Pohjolaan, eivätkä sodan seuraukset jakaudu täälläkään tasaisesti. On selvää, että tarvitsemme uusia toimia sähkön hinnan hillitsemiseksi.
Arvoisa puhemies! Poikkeuksellinen aika edellyttää poikkeuksellisia tekoja. Siksi SDP:n eduskuntaryhmä katsoo, että tässä tilanteessa tarvitsemme määräaikaisen hintakaton kotitalouksien sähkölle. [Ben Zyskowicz: No tulihan se sieltä!] Se voisi rajata hinnan esimerkiksi alle 20 senttiin per kilowattitunti. [Ben Zyskowicz: Tätä on odotettu!] Mallia voi hakea niistä lukuisista maista, jotka ovat ottaneet käyttöön hintakattoja. Esimerkiksi Norjassa tai Virossa on käytössä kuluttajahintoja rajoittava malli. Samalla tulee huomioida, että kannustin säästää sähköä säilyy ja ettei se rajoita tuotantoa. Siksi tarvitsemme myös kulutusjoustoja. Lisäksi uhkaavan sähköpulan oloissa kaikki tuotanto on pidettävä mukana. Mitä tulee hintakaton kustannuksiin, niin yksi vaihtoehto voi olla rahoittaa se esimerkiksi valmistelussa olevalla solidaarisuusverolla eli noin sanottuna windfall-verolla. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistäisi välittömästi valmistelun ja toisi ehdotukset väliaikaisesta hintakatosta mahdollisimman nopeasti hallituksen päätettäväksi.
Arvoisa puhemies! Takana on kova vuosi, eikä helpolta näytä seuraavakaan. Tulevana vuonna talous voi painua taantumaan. Lähtökohtamme on kuitenkin hyvä. Olemme velkaantuneet muihin euromaihin ja aikaisempiin kriiseihin nähden maltillisesti, ja työllisyysaste on ennätyslukemissa.
SDP suhtautuu vakavasti tarpeeseen vahvistaa julkista taloutta, ja jaamme esimerkiksi valtiovarainministeriön ja talouden arviointineuvoston näkemyksen. Olemme samaa mieltä myös siitä, ettei ongelmaan ole yhtä oikeaa tai nopeaa ratkaisua. [Sari Sarkomaa: Onko hallitus yksimielinen?]
Koulutus, osaaminen ja investoinnit ovat se kivijalka, jolle kestävä kasvu ja työllisyys rakentuvat. Kaksi vaalikautta on hyväksyttävä tavoiteaikataulu sopeutukselle. Suomen ei kuitenkaan tule kulkea vastavirtaan EU:hun nähden, jottemme leikkaa kasvua ja työllisyyskehitystä. SDP julkistaa ennen vaaleja oman vastuullisen ja oikeudenmukaisen ohjelman, jossa määritetään tarkemmin tasapainottamisen kokoluokka, jako ja aikataulu.
On vastuutonta lupailla kansalaisille suuria veronalennuksia, ja suorastaan julmaa olisi rahoittaa ne leikkaamalla kaikkein pienituloisimmilta, [Ben Zyskowiczin välihuuto] joihin inflaatio jo valmiiksi pahiten iskee. Vastuutonta on myös luvata tähdetkin taivaalta, kantaen näennäisesti huolta velkaantumisesta, vaikka yhteenlasketusti esitetyissä vaihtoehdoissa sitä otetaan jokseenkin saman verran eikä tästä huolimatta pystytä panostamaan euroakaan lisää omiin hankkeisiin. [Sari Sarkomaan välihuuto]
SDP korostaa, että myös hoitovelan purkuun täytyy tulevan vuoden aikana vielä palata. Tämä talousarvio luo kuitenkin vahvan tien Suomelle, jotta tästäkin kriisistä päästään turvallisesti eteenpäin. Kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja totesi, ensi vuoden talousarvioesityksellä turvataan taloutta, työllisyyttä, ihmisten toimeentuloa ja hyvinvointia lukuisin eri tavoin.
Arvoisa puhemies! SDP:n eduskuntaryhmä antaa hallituksen talousarviolle täyden tukensa. [Sebastian Tynkkysen välihuuto]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-12-14T10:13:11,2022-12-14T10:17:55,Hyväksytty,1.1
2022_140_5,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_6,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen saanut viime päivinä suomalaisilta vakavia yhteydenottoja. Maanviljelijä Itä-Suomesta kysyi, kannattaako ensi kevään kylvöjä valmistella, kun rahat ovat loppuneet ja tuotanto on kannattamatonta. Puualan yrittäjä Keski-Suomesta kertoi, että joka aamu katsoessaan sähkön hintaa hän pohtii, kannattaako höyläkonetta käynnistää. Tappio on pienempi, kun ei käynnistä. Kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti Etelä-Suomesta kertoi itkien, että hänellä ei ole rahaa ostaa lapsille ruokaa.
Arvoisa puhemies! Nämä kolme suomalaista osoittavat, kuinka vakava on viljelijöiden, yrittäjien ja perheiden tilanne Suomessa jouluna 2022. Asumis-, ruoka- ja liikennekustannukset ja korot vievät kaikki tulot, eivätkä ne edes riitä. Jokaisen on asuttava ja syötävä joka päivä. Monen on kuljettava autolla töihin ja asioille. Monilla on raskas velkataakka. Sadattuhannet ajautuvat köyhyysrajan alapuolelle.
Hallituksen talousarvioesitys ei luvannut helpotusta perheiden hätätilaan. Valtiovarainvaliokunnan mietintö sisältää kauniita lauseita. Konkreettiset toimet puuttuvat. Jouduin toteamaan viljelijälle, yrittäjälle ja yh-äidille, että hallitus riitelee ja keskittyy yli-innokkaaseen ilmasto- ja maailmanparannuspolitiikkaansa. Suomalaisten päälle kaatuvat ongelmat ovat ministereille toissijaisia. [Maria Guzenina: Miksi pelottelette ihmisiä?]
Perussuomalaisten linja on päinvastainen. Me tiedostamme maassamme vallitsevan hätätilan.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti vastaa suomalaisten tarpeisiin. Me haluamme leikata maasta vastikkeetta ulos valuvia miljardeja ja tänne tulevaa turvapaikkaturismia. Haluamme leikata Yleisradion automaattirahoitusta. Haluamme vähentää muitakin toisarvoisia menoja. Ympäristöministeriön budjetti on liki kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Me olemme valmiit palaamaan vuoden 19 tasolle ja siirtämään rahat muiden ministeriöiden polttaviin tarpeisiin.
Kokoomus haluaa leikata asumistukea ja työttömyysturvaa. Me haluamme uudistaa nämä järjestelmät oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi, mutta emme leikkaa suomalaisilta köyhiltä. [Ritva Elomaa: Hyvä!] Jos uudistuksilla saadaan säästöjä, olemme tyytyväisiä. Tärkeintä on saada suomalaiset työttömät ja vasten tahtoaan osa-aikaisessa työssä olevat sellaisiin töihin, joista saatavalla palkalla tulee toimeen. Tämä on inhimillistä ja vahvistaa taloutta.
Sosiaaliturvan, työttömyysturvan ja hallinnon uudistukset eivät ole edenneet Marinin hallituksen aikana. Hyvinvointialueista tuli rahansyöppö, palvelujen laatua ja saatavuutta heikentävä ja maaseutua kurjistava uudistus.
Marinin hallitus jää historiaan valtavasta velkamäärästä, jonka se jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Velkaantumisesta varoittaneiden kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden viestit eivät ole herättäneet edes keskustalaista valtiovarainministeriä. Vasemmistopuolueet ovat ihastuneet velkarahan jakoon ja kireään verotukseen seurauksista välittämättä.
Suomi tarvitsee uudistusohjelman. Työ, yrittäminen ja verotus on tehtävä kannustaviksi ja sosiaaliturva kohdistettava sitä tarvitseville suomalaisille.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat kannattaneet koronatukia ja Venäjän hyökkäyksen johdosta syntyneiden tarpeiden täyttämistä kotimaassa ja Ukrainassa. Olemme tukeneet myös Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi tehtyjä päätöksiä ja panostuksia. Nato-jäsenyys ja puolustuskyvyn kasvattaminen saavat kiitoksemme.
Olemme osa länttä, joskin Euroopan unionin ja rahaliiton kehityksestä olemme erittäin huolestuneita. Kaikenlaiset EU:n tukipaketit sekä ilmasto- ja energiapolitiikka ovat etujemme vastaisia ja kansaamme köyhdyttäviä. Metsäpolitiikka on pidettävä omassa päätösvallassamme. [Petri Huru: Ehdottomasti!] Ajelehtiva energiapolitiikka on otettava haltuun.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valtiovarainvaliokuntaryhmä on jättänyt vastalauseen mietintöön. Vastalause sisältää 132 lausumaa, jotka kuvastavat niitä tavoitteita, joita haluamme toteuttaa. Osa edustajistamme tekee henkilökohtaisia muutosesityksiä.
Esitän myös vastalauseeseemme sisältyvän epäluottamuslauseen hallitukselle.
Eduskuntaryhmämme kiittää aktiivisia suomalaisia lukuisista yhteydenotoista ja tuesta vaalikauden ja päättyvän vuoden aikana. Jatkamme tinkimättä suomalaisten asialla. Toivotamme kaikille suomalaisille hyvää joulua ja parempaa vaalivuotta 2023. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-14T10:17:56,2022-12-14T10:23:23,Hyväksytty,1.1
2022_140_7,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Jokinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_8,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! SDP:ltä kuullaan tyhjää puhetta sähkön huippuhinnoista — teot vain puuttuvat. Puheet eivät lämmitä kansalaisten kylmiä asuntoja.
Valitettavasti pääministeri Marin loistaa poissaolollaan tästä vuoden tärkeimmästä keskustelusta ensi vuoden budjetista. Ensi vuoden budjetti, Marinin hallituksen budjetti, on rakennettu yli kahdeksan miljardin euron velanoton varaan. Se jatkaa vaalikauden talouspolitiikan linjaa: hallitus lisää menoja ja velkaa vailla vastuuta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen virhe on, että kaikki ongelmat on ratkaistu velkarahalla. Velkapolitiikkaa on toteutettu johdonmukaisesti hallituskauden alusta asti, vain selitys on matkalla muuttunut. Tällä kertaa hallitus soveltaa budjettikehysten poikkeuslauseketta. Venäjän hyökkäyssodan perusteella turvallisuuteen, vihreään siirtymään ja puolustukseen liittyviä menoja voidaan lisätä eikä muualta tarvitse vastaavasti tinkiä. Kokoomus hyväksyy välttämättömät puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, mutta aina, kun lisätään välttämättömiä uusia menoja, on johtajuuden puutetta, jos ei pysty jättämään jotain vähemmän tärkeää pois.
Poikkeuslausekkeeseen kiinnitti huomiota Valtiontalouden tarkastusvirasto raportissaan kesäkuussa. Siinä pidettiin tärkeänä, että turvallisuuspoliittisen poikkeuksen piiriin sijoitettavat menot perustellaan ja ne ovat läpinäkyvästi erotettavissa normaaleista kehysmenoista. Hämmästys olikin suuri, kun hallitus ei ollut eritellyt eikä perustellut poikkeuslausekkeen piiriin kuuluvia menoja. Koska avoimuuden vaatimus on ollut tiedossa keväästä asti, ei kyse voi olla kuin harkitusta valinnasta. Miksi? Jää vaikutelma, että hallitus on tietoisesti raivannut kehysten sisälle tilaa, jotta mistään ei tarvitse säästää. Suomalaiset ansaitsevat selityksen, miksi sodan takia on aivan välttämätöntä tukea velkarahalla esimerkiksi karpalon ja osmankäämin istuttamista, Kelan etuuskäsittelyn kehittämistä ja sähköautojen hankintatukia.
Arvoisa puhemies! SDP valitsi velkapolitiikan linjan jo hallitustunnusteluissa. Se oli pääministeripuolueen ehto hallitusyhteistyölle. Se oli myös keskeinen syy, miksi kokoomus sanoi hallitukselle ”ei”. Hintojen nousua kiihdyttävästä velkaelvytyksestä tai velkaantumista taittavan suunnitelman puuttumisesta ovat huomauttaneet esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto, talouspolitiikan arviointineuvosto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Pankki, OECD ja viimeksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. Nämä varoitukset on otettava tosissaan. Suomen talous pitää laittaa itse kuntoon nyt, kun voimme vielä tehdä sen omilla ehdoillamme.
Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa kasvua ja hyvinvointia. Siksi suunta on muutettava. Vekselivedolla ei voi jatkaa, koska tahdomme säilyttää hyvinvointipalvelut myös lapsillemme ja lastenlapsille. Kokoomus pitää valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron arviota sopeuttamistarpeesta hyvänä lähtökohtana. Isänmaan tulevaisuuden kannalta yhteinen ymmärrys tilannekuvasta on korjaavien päätösten kannalta kaikkein tärkeintä. Oppositiopuolueissa on ymmärrystä sopeutuksen tarpeesta ja mittaluokasta.
Pääministeri Marin on epäonnistunut hallituksensa talouspolitiikassa kohtalokkaasti. Siitä huolimatta näyttää siltä, että pääministeri torjuu maan parhaiden talousasiantuntijoiden näkemyksen sopeutustarpeesta. Hallitus lisää menoja ja velkaa, mutta ei ole valmis säästämään. Sen sijaan hallituspuolueiden puheenjohtajat vähättelevät ja ilkkuvat ylimielisesti niille, jotka hakevat vakavalla mielellä ulospääsyä hallituksenne talouden syöksykierteestä. [Välihuutoja] Ymmärrättekö, että talouspolitiikkanne ajaa hyvinvointipalvelut haaksirikkoon? Minä kun luulin, että pääministeripuolue SDP arvostaa ja on valmis puolustamaan hyvinvointivaltion palveluita.
Arvoisa puhemies! Muistetaan valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron sitaatti: ”Julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin vielä merkittävämpiä toimia. Tällöin hyvinvointivaltion palvelulupauksesta olisi entistä vaikeampi pitää kiinni.”
Toivon paljon viisautta, rohkeutta ja voimaa tulevalle hallitukselle, sillä niitä se totisesti tarvitsee korjatessaan Marinin hallituksen jättämää taakkaa. Työ on välttämätön. Ainoastaan luja Suomi voi pitää huolta heikommistaan. Vain taloudellisesti vahva Suomi pystyy toimimaan epävakaissa oloissa [Puhemies koputtaa] ja kestää tulevienkin kriisien iskut.
Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen epäluottamuslause-esityksen ja toivotan kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta kaikille hyvää ja rauhallista joulunaikaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-14T10:23:31,2022-12-14T10:29:10,Hyväksytty,1.1
2022_140_9,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_10,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huolta, pelkoa, hätääkin. Pärjäämmekö, olemmeko turvassa? Näitä tuolla kodeissa mietitään. Ei ihan kaikissa — hyvin pärjäävät kyllä pärjäävät — mutta yhä useammissa, ihan tavallisissa kodeissa. Joulukin tulee.
Mutta turvassa me Suomen pidämme ja Ukrainaa autamme. Isänmaan puolustus pitää. Karhu on ja pysyy naapurissa. Turvaa on sekin, että leipää ja lämpöä on omasta takaa. Vahvistamme Suomen ruoka- ja energiaomavaraisuutta.
Toimeentulossa autamme: Pienimmät eläkkeet nousevat. Sähkön arvonlisävero aleni kuun alussa, ja sähkövähennys ja sähkötuki ovat tulossa. Toki sähkön hinta tarvitsee vielä lisätoimia. Aatonaattona perheet saavat ylimääräisen lapsilisän. Jakeluvelvoitteen alentaminen on osaltaan laskenut polttoaineiden pumppuhintaa. Korotetun työmatkavähennyksen jatkaminen auttaa heitä, jotka tarvitsevat omaa autoa töissä käymiseen.
Ei näillä kaikkea ratkaista. Toivottavasti pahimman yli kuitenkin näillä päästään. Me kansanedustajat emme joudu valitsemaan ruuan, lääkkeiden, sähkön tai bensan väliltä. Moni suomalainen vain joutuu. Siksi vähätellä sitä ei kannata. On oikein turvata arkea, on oikein auttaa. Ihmisten pitää pärjätä.
Jokainen suomalainen tulee pitää mukana. Siihen kuuluu, että lähi- ja peruspalvelut turvataan tasa-arvoisesti koko maassa. Siksi sote tulee ensi vuoden alusta, ja on tärkeää, että uudistusta viedään hyvinvointialueilla yhdessä eteenpäin. Myös eduskunnassa sovituilla jakovaroilla tuemme Suomen sosiaalista ja alueellista eheyttä.
Turvaa, työtä, toimeentuloa ja tasa-arvoa:
Arvoisa puhemies! Tämä kaikki kuitenkin maksaa. Velkaa on jouduttu ottamaan ja joudutaan ottamaan. Velkaa ottaisivat myös kokoomus ja perussuomalaiset. Ei siinä lopulta isoa eroa ole. [Sari Sarkomaa: Miljardi! — Välihuutoja oikealta] Velaksi ei voi loputtomiin elää. Talouden kuntoon laittaminen odottaa kulman takana. Rahaministeriö löi rätingit pöytään. On melkoista, jos niitä kyseenalaistetaan. Tiukemmat ajat ovat tulossa. Vyötä on pakko kiristää. [Mari Rantanen: Sanokaa se Marinille!] Isänmaalle pitää rakentaa kestävää tulevaisuutta. Siksi ei ole varaa kokoomuksen verot alas velaksi ‑politiikkaankaan. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Sellainen ei sovi tähän aikaan. Miten kävi muun muassa Britanniassa? [Ben Zyskowicz: Juuri siellä velaksi elvytettiin!]
Keskustan vaihtoehto on Suomen uudistaminen. Pitää tehdä turvaa, työtä, toimeentuloa ja tasa-arvoa tuovaa ja luovaa politiikkaa. Talouden kasvu ja työpaikat ovat meille pääosa ratkaisua. [Timo Heinonen: Ei velanotto ole kauhean luovaa!] Säästääkin pitää, mutta oikeudenmukaisesti. Päätösten pitää olla reiluja jokaisen suomalaisen ja koko maan kannalta. [Ben Zyskowicz: Säästää pitää, mutta seuraavan hallituksen!]
Suomi kasvuun:
Arvoisa puhemies! Kasvua tulee tuottavuutta parantamalla. Samalla työmäärällä pitää saada enemmän tuotteita aikaan tai valmistaa entistä parempia tuotteita. Siksi tutkimukseen ja kehitykseen pitää laittaa paukkuja. Yhdessä sovitut tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustin ja rahoitus ovat todella tarpeen.
Kasvu myös tarvitsee tekijänsä: Yli 60-vuotiaiden parannettu työtulovähennys ja opintotuen tulorajojen korottaminen helpottavat osaltaan yritysten pulaa työntekijöistä. Seuraavaksi pitää toteuttaa alueellinen opintolainahyvitys. Se helpottaa myös osaajapulaa.
Nuorilla pitää olla mahdollisuus rakentaa elämä myös isompien keskusten ulkopuolelle. Kasvu tulee koko Suomen mitalta. Siksi koulutuspaikkoja pitää olla kautta maan. Siksi liikenne- ja tietokoneliikenneyhteyksien pitää olla kunnossa läpi Suomen. Pitää tehdä vahvaa aluepolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on paras maa meille suomalaisille. Jokainen suomalainen on omana itsenään tärkeä. Suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat keskustan tärkeimmät tavoitteet. Puolen Suomen tai kahden kerroksen väen politiikka olisi väärää politiikkaa. Suomi pärjää, kun kodeissa kautta maan pärjätään. Nyt ja tulevaisuudessa.
Keskustan eduskuntaryhmä toivottaa hyvät keskustelut ja hyvät jouluntienoot koko eduskunnalle!",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-14T10:29:17,2022-12-14T10:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_140_11,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_12,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on tämän hallituksen viimeinen budjetti. [Oikealta: Onneksi!] Vaikka hallitus on tuonut yli 900, pääasiassa edistyksellistä lakiesitystä eduskuntaan, ovat kriisit koetelleet. 
Huoli toimeentulosta on kasvanut ruoan hinnan ja asuntolainojen korkojen noustessa. Sähkölaskut koettelevat sattumanvaraisesti sähkösopimuksen tyypistä ja lämmitysmuodosta riippuen. Vain hyvin pienellä osalla suomalaisista on kyky selviytyä useiden tuhansien kuukausieristä. Vihreiden mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, että kukaan ei jää pulaan. Tarjoamme apua toimeentuloon ja laskuista selviytymiseen valtion kautta.
Kompensointi tarjoaa vain nopeaa helpotusta, mutta ei pysyviä ratkaisuja. Osalla energiayhtiöistä tuotantokulut ovat muuttuneet vain vähän. Hinta määräytyy kalleimman tuotantotavan perusteella. Siksi on välttämätöntä katkaista kohtuuttomien voittojen takominen ihmisten ja valtioiden maksukyvyn kustannuksella. Vihreiden kannattama windfall-vero on tarpeellinen. Myös hinnan määräytymisestä on tehtävä kestävä uusissa olosuhteissa. Inflaation taustalla on energian hinnannousu – energian hinnannousuun on tuotava ratkaisuja. Energiaviranomaisten tehtävänä on ollut huolehtia energian saatavuudesta. Se ei enää riitä — on kyse myös hinnasta, jonka on säilyttävä kestettävänä. On huolehdittava, että käytössämme on kriisiaikojen paras osaaminen ja organisaatio, jolla on valmius reagoida nopeasti.
Arvoisa puhemies! On muistettava, että jokaisen talouskriisin dynamiikka on erilainen. Ei ole valmista kriisin ratkaisemisen sabluunaa. On seurattava useiden talouden indikaattoreiden, kuten työllisyyden, kehittymistä ja tehtävä tarvittaessa uusia nopeita johtopäätöksiä. Finanssikriisi opetti, että niukkuus voi johtaa supistuvien voimavarojen kierteeseen. Viime vuodet osoittivat, kuinka talous voi ylikuumentua. Kriisi, jonka pohjalla on sodan aiheuttama energiainflaatio ja takana pandemia, on tilanteena uusi.
Jokainen kriisi synnyttää myös populismia. Ilmastokriisin torjuminen tai tuulivoima ei ole syynä käsillä olevaan, sodan aiheuttamaan energiakriisiin. Suomen asema olisi tukalampi, jos olisimme kiinni venäläisessä fossiilienergiassa. Vaikka on energiapula, ei turve muutu uusiutuvaksi eikä hiilinielujen romahtaminen voi jatkua.
Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa avun antamista Ukrainalle. Ukrainalaiset kantavat suurimman taakan.
Talouden hiipumisesta huolimatta työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Työllisiä oli lokakuussa 66 000 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja työllisyysasteen trendi oli 74,4 prosenttia, joka on 1,6 prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna. [Ben Zyskowicz: Kiitos Sipilän hallituksen!]
Käsillä on heikkenevien talousnäkymien ohella työvoimapula ja useiden naisvaltaisten alojen pitkäaikaisten rakenteellisten palkkakuoppien aiheuttama kriisi niin sairaanhoidossa kuin varhaiskasvatuksessa. Tämä vaatii täyden huomiomme.
Koulutuspaikat eivät riitä ratkaisemaan työssäjaksamista, mutta niitäkin tarvitaan. Vihreä ryhmä on tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta päätti osoittaa varhaiskasvatuksen opettajien uudet koulutuspaikat ja lisärahoituksen alueille, joilla opettajista on suurin puute. Vihreiden mielestä tehdyt investoinnit koulutukseen ja osaamiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä nyt ja tulevalla kaudella. [Sari Sarkomaa: Valtiovarainvaliokunta linjasi näin, hallitus linjasi toisin!]
Arvoisa puhemies! Kriisin keskellä ei saa pysähtyä ja hukata katsetta. On tunnistettava, että luontokato etenee. Olemme vihreiden johdolla investoineet luonnonsuojeluun ennätyksellisesti tällä kaudella: 100 miljoonan lisäyksen vuosittain, ja tällä budjetilla teemme vielä kuuden miljoonan euron lisäpanostuksen. Uudet investoinnit esimerkiksi vetyteknologiaan kertovat siitä, että suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen pohjalle rakentuu uutta liiketoimintaa. Yritykset ovat tarttuneet kiertotalouden luomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, ja tätä työtä tulee yhä voimakkaammin tukea lainsäädännöllä.
Tutkimusinvestoinnit ja osaavat ihmiset luovat pohjan taloudelle. Tki-verovähennyksen ohella on huolehdittava korkeakoulujen perusrahoituksesta. Työllisyysasteen nosto vihreiden tavoittelemaan 80 prosenttiin vaatii merkittäviä investointeja uusiin aloituspaikkoihin myös tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Menojen tulee olla tasapainossa tulojen kanssa. Talouden tasapainottamista tarvitaan rakenteellisten uudistusten lisäksi. Lopulta tulot kuitenkin ratkaisevat. Voimme valita leikkausten ja supistuvan julkisen talouden tien, mutta me vihreät haluamme valita sen toisen tien, [Puhemies koputtaa] jolla tehdään ne toimet, joiden avulla Suomi pärjää. Tuottavuuden nostaminen on tärkein tavoite taloudessa. Keinot tuottavuuden nostamiseen ovat tiedossa. Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen. [Puhemies koputtaa] Se työ on aloitettu tällä kaudella. Valinta on meidän.
Vihreä eduskuntaryhmä kannattaa budjetin hyväksymistä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-14T10:34:50,2022-12-14T10:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_140_13,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Vasemmiston eduskuntaryhmä, edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_14,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioiden rajat ylittävät kriisit ovat sävyttäneet hallituskautta. Asiantuntijatahojen mukaan Suomessa on onnistuttu kriisien hoidossa ja suurilta pidemmän aikavälin negatiivisilta vaikutuksilta on vältytty. Olemme toteuttaneet ihmisten hyvinvointia ja osaamista vahvistavia investointeja tulevaisuuteen. Esimerkiksi oppivelvollisuusuudistus parantaa ihmisten mahdollisuuksia, lisää työllisyyttä vahvistaen julkista taloutta. Vuosia työstetty sote-uudistuskin saatiin kriisien keskellä tehtyä. Hallitus on osoittanut, että akuutteihin kriiseihin voidaan vastata rakentamalla samalla pohjaa tulevaisuudelle.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota pysäytti talouden elpymisen ja lisäsi julkisten menojen nousupaineita. Oppositio on luonut kuvaa, että hallitus on syydellyt veronmaksajien rahoja ympäriinsä. Suurimmat satsaukset, yli 15 miljardia, ovat menneet koronapandemian hoitoon ja puolustukselliseen sekä muuhun sodan tuomaan varautumiseen. Tulevan vuoden budjetin kasvu aiheutuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, joka siirtää rahoitusvastuun valtiolle. Tästä syystä valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 miljardia euroa. Kuluneina vuosina myös koulutukseen, lasten ja nuorten hyvinvointiin, on haluttu satsata. Lisäeuroja on laitettu liikenneverkkojen turvaamiseen perusväylänpidossa, kansan- ja takuueläkkeiden sekä perusturvan tason korotukseen ja hoitajamitoituksen vahvistamiseen ikäihmisten hoivassa. Jos nämä ovat opposition mielestä vääriä toimia, niin tämä on hyvä kaikkien suomalaisten kuulla. Näihin kohteisiin ne eurot ovat menneet, eivät suinkaan heiteltyinä sinne tänne, kuten täällä on väitetty.
Arvoisa puhemies! Energian, ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat korkealla. Moni kotitalous ja yritys elää kestämättömässä tilanteessa kalliin energianhinnan ja muiden kasvaneiden kulujen vuoksi. Onkin perusteltua jatkaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa. Energian hintojen nousun kompensoiminen on välttämätöntä. Mahdollisissa jatkotoimenpiteissä on huolehdittava siitä, että tuet kohdentuvat selkeästi hintojen noususta eniten kärsiville. Eurooppalaisen energiajärjestelmän suurin heikkous on ollut hätäjarrumekanismin puute. Sotaan ja kriisiytymiseen ei ole kyetty vastaamaan yhteisillä toimilla ja vaikuttavilla täsmätoimilla.
Vetoammekin energia- ja hinnannousuhaasteissa koko Suomen poliittiseen joukkueeseen, että me haemme pitkäjänteiset ratkaisut yhdessä. Tässä on kyse koko maan ja sen kansalaisten kriisinkestävyydestä, ja haasteet eivät tule helpottamaan tämän eduskuntakauden päättymiseen. Kotitaloudet kantavat kohtuuttoman osan hintojen noususta samalla, kun monet yritykset tekevät ennätysvoittoja. Voittojen on oltava kestävällä tasolla aikana, jolloin myös kansakunnan yhtenäisyydellä on arvonsa. Olemme valmiita hakemaan kestävää ratkaisua yhdessä — ratkaisuja, jotka turvaavat ihmisten elämisen mahdollisuudet ja varmistavat, että tästäkin kriisistä me selviydymme yhdessä. Emmekä me oman hätämme hetkellä unohda ja hylkää myöskään Ukrainaa, joka käy veristä sotaa meidän kaikkien puolesta.
Arvoisa puhemies! Valtion menoja koskeva niin sanottu kehyssääntö tulee sitoa vahvemmin suhdannetilanteeseen, ja myös kehysten tulee huomioida tulopuoli. Nykyinen kehysjärjestelmä kohtelee tuloja ja menoja eri tavalla. Järjestelmän oikeutus ja uskottavuus kärsivät siitä, että miljardiluokan veronalennusten tekeminen on sen puitteissa mahdollista mutta muutaman miljoonan menopuolen kehysylitykset eivät ole, vaikka niillä tehtäisiin esimerkiksi ennaltaehkäisevää työtä, jolla toisessa paikassa vähennettäisiin merkittävästi valtion menoja. Tämä ei kannusta myöskään laajempaan inflaation hallintaan, puhumattakaan tuloerojen kasvua vähentävästä politiikasta.
Me tuemme suhdannesidonnaista talouspolitiikkaa. Jatkuva velkaantuminen ei ole todellakaan kestävää, muttei myöskään julkisen velan orjalliseen vähentämiseen pidä hirttäytyä tilanteessa, jossa edessä voi olla syvä taantuma. Taantumassa ei todellakaan ole järkevää leikata, se vain syventää taantumaa. Mikäli taas kaikki työvoima ja muut tarvittavat resurssit ovat täyskäytössä, talouden tasapainottaminen verotuksella ja toissijaisista julkisista menoista säästämällä on perusteltua. Myös verotulot riippuvat suhdannetilanteesta, eikä myöskään niille kannata asettaa liian tiukkoja määrällisiä tavoitteita, jos on näkyvillä tilanne, josta meidän on vaikea päästä ulos.
Haluamme edistää kestävää ja reilua siirtymää ulos fossiilisidonnaisuudesta. Vain siten me voimme rakentaa kestävän, riippuvuuksista irti pääsevän maan, jolla on vakaa pohja edetä. Suhdannetilanteesta riippuu myöskin se, miten investoinnit näiden tavoitteiden edistämiseen kannattaa rahoittaa. Sekä kotimaisia että EU:n taloussääntöjä tulee kehittää palvelemaan paremmin näitä tavoitteita. Onnistuneen siirtymän mahdollistaa lopulta se, miten me kykenemme pitämään ihmiset mukana muutoksessa.
Toivon, että meillä seurattaisiin tarkemmin sitä, miten köyhyysaste tässä maassa nousee. Yli 62 000 kotitaloutta on painunut lisää köyhyyteen jo syyskuussa. Tällä hetkellä yli 16 000 lapsiperhettä elää köyhyydessä. [Puhemies koputtaa] Jos siinä tilanteessa leikataan asumistuesta, jos siinä tilanteessa syvennetään köyhyyttä, se tarkoittaa myöskin suomalaisen eriarvoisuuden kasvua. Tässä kriisitilanteessa se on kestämätöntä ja järjetöntä. [Puhemies koputtaa] Toivon, että hallitus esittää vakaita, varmoja ja Suomen yhdessä rintamassa pitäviä ratkaisuja tulevien kuukausien aikana.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-14T10:40:41,2022-12-14T10:46:24,Hyväksytty,1.1
2022_140_15,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Svenska riksdagsgruppen, ledamot Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_16,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Värderade talman! Att göra upp en budget är en lång och krävande uppgift. Sällan har det varit så tydligt som under denna regeringsperiod. På våren slås det fast hurdan budgetram de kommande åren ska ha, och på hösten kan verkligheten se väldigt annorlunda ut. Även i år har processen varit utmanande, eftersom det finns skriande behov på många fronter, samtidigt som världsläget tvingar oss att göra historiska satsningar. Nu är vi på slutrakan.
Ärade talman! Budgeten för nästa år präglas av social- och hälsovårdsreformen. Finansieringen av välfärdsområdena i framtiden är en viktig del av statsbudgeten i och med att ansvaret för vår social- och hälsovård vid nyår övergår till välfärdsområdena, som är helt beroende av statlig finansiering. Vi i SFP har aktivt krävt att finansieringen för välfärdsområdena görs mer hållbar och det arbetet bär nu frukt när riksdagen godkänner en uppdatering av finanseringslagen. Men arbetet är inte färdigt än. Finansieringen kräver regelbunden uppföljning. Vi har en stor vårdskuld som måste jobbas bort. Först efter det kan vi rikta fokus på det som är verkligt viktigt — på preventiva åtgärder. Om vi inte satsar på effektiv förebyggande vård kommer vi aldrig att ha råd att bekosta äldreomsorgen och den ekonomiskt betungande dygnetruntservicen eller den dyra specialsjukvården — något som vi alla anser vara nödvändigt.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-12-14T10:46:31,2022-12-14T10:48:05,Hyväksytty,1.1
2022_140_17,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtion ensi vuoden talousarvio, tämän hallituksen viimeinen, on nyt äänestyksiä vaille valmis. Marinin hallitus jättää kädenojennuksena seuraavalle hallitukselle yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäisen budjetin.
Tuo kahdeksan miljardia ei valitettavasti ole edes koko totuus, sillä parin viikon kuluttua aloittavien hyvinvointialueiden rahoituksessa on yli miljardin aukko, joka seuraavan hallituksen on paikattava. Lisäksi meillä on yhä hoitovelkaa, jota hallitus valitettavasti on omilla toimillaan myös pahentanut leikkaamalla yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksista.
Pula henkilöstöstä on johtanut toimipisteiden sulkemisiin, pitkiin jonotusaikoihin, päivystysten ruuhkautumisiin ja hoitajien uupumiseen. Lääkäri kuvaili HUSin päivystyksiä toivottomiksi paikoiksi, jotka ovat askeleen päässä pysähtymisestä. Ettekö, hallitus, jo herää tähän?
Hallitus on kyllä tehtaillut hyviä pykäliä hoitotakuusta ja vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta, kotihoidon parannuksista, mutta pykälät ovat kuolleita kirjaimia, jos ei löydy tekijöitä eikä rahoitusta. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kysellään, miten nämä hyvät uudistukset toteutetaan, kun tämänhetkisiäkään vaatimuksia ei kyetä täyttämään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Moni suunnittelee alanvaihtoa. Yhdestäkään työikäisestä hoitajasta ei ole varaa nyt luopua.
Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista yli viidennes, yli 70 000, tekee töitä jossain muussa kuin oman alansa työssä. Nyt tarvittaisiin toimia, jotka kannustavat hoitajia palaamaan tästä reservistä alalle. Eduskuntaryhmämme on koko vaalikauden ajan patistanut hallitusta ratkaisemaan tämän hoitajapulan. Nyt esitämme puolen miljardin euron rahoitusta ensi vuodelle terveydenhuollon kriisin ratkaisemiseksi. Tarttukaa, hyvä hallitus, tähän.
Tarvitaan myös lisää koulutuspaikkoja, verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä, sekä parempaa tukea arvokasta työtä tekeville omaishoitajille. Alan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista tämä niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä.
Väestön ikääntyminen painaa tulevina vuosikymmeninä huoltosuhteemme huolestuttavalle tasolle. Tämän trendin kääntämisen tulee olla yksi seuraavien hallitusten prioriteeteista. Syntyvyyteen on toki vaikea vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, mutta kyllä politiikallakin on väliä. Suomeen tarvitaan suunnanmuutos.
Kannatamme lapsiperheiden ostovoiman tukemista. Perheet tarvitsevat kuitenkin vielä hallituksen esityksessä esitettyä vahvempaa ja kattavampaa myönteistä viestiä. Siksi ehdotamme lapsilisien tasokorotusta sekä vauvatonnia, jonka sanoma on, että kaikki vauvat ovat tervetulleita.
Marinin hallituksen perintönä jää myös maatilojen konkurssivelka ja sen myötä lähivuosina entisestään nouseva ruoan hinta ja saatavuusongelmat. Tämä kaikki vaikeuttaa viljelijäväestön lisäksi erityisesti pienituloisten elämää. Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden mukaan sodan jatkuessa edessä on yksi pahimmista maatalouden kriiseistä. Esimerkiksi viljatiloilla kassakriisi on todella kärjistymässä ensi vuonna.
Arvoisa puhemies! On täysin käsittämätöntä, että hallitus on sallinut kotimaisen maatalouden ja ruokaturvan alasajon globaalin ruokakriisin pahetessa. Aikaa tilanteen korjaamiseen olisi ollut. Tästäkin olemme muistuttaneet koko vaalikauden ajan.
Tänä talvena meiltä tosin ei ole vielä loppumassa ruoka vaan energia. Hallitus on tehnyt toimia sähkön hinnan kompensoimiseksi, mutta kuitenkin nykyisen ja edellisen hallituksen siunauksella Suomesta on hävitetty käytännössä kaikki hiileen ja turpeeseen perustuva varavoima. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on tärkeää, mutta ilmastotoimia ei voi syödä, eikä niillä lämmitetä koteja. Suomi ei voi pelastaa koko maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta omista kansalaisistamme meidän on pidettävä huolta. Ja siihen tarvitaan kestävää taloutta.
Tiedämme kaikki julkisen talouden kestävyysvajeen suuruuden. Olemme julkaisseet vaihtoehtobudjettimme ja kutsumme kaikki hallituspuolueet keskustelemaan julkisen talouden tasapainosta. Tässä tarvitaan viisaita päitä, sillä haaste on melkoinen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen politiikka ei rakenna Suomen taloutta kestävälle pohjalle. Siksi esitän hallitukselle epäluottamusta vastalauseen 3 mukaisesti. Ja lopuksi toivotan teille kaikille joulunaikaanne iloa, valoa ja siunausta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-14T10:51:18,2022-12-14T10:56:39,Tarkistettu,1.1
2022_140_18,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Liike Nytin eduskuntaryhmä, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_140_19,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! ”Hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä johdonmukaisesti niin, että ei ajauduta kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaisi tulevaisuudessa menojen lisäleikkauksiin tai verojen korottamiseen.” [Ben Zyskowicz: Minkä maan hallituksen ohjelmasta tämä oli?] Miten on, ministerit, kuulostiko tutulta? Pitäisi kuulostaa, koska kyse on hallituksen ohjelman kirjauksesta. [Ben Zyskowicz: Siis Suomen hallituksen?] Miten meni niin kuin omasta mielestänne? Voin vastata puolestanne: meni juuri päinvastoin. Olette ajaneet Suomen kestämättömän velkaantumisen uralle, joka pakottaa tulevaisuudessa menojen leikkauksiin ja verojen korottamiseen.
Tämä puheena oleva budjettiesitys alleviivaa koko hallituskauden perinnön. Ensi vuoden budjetissa ei ole puhettakaan sopeutuksista tai muutoksista. Kaikki ikävät asiat on koko hallituskauden ajan vain siirretty eteenpäin ja hoidettu velkarahalla pois vaivaamasta. Eivät yrittäjät ja tavalliset kotitaloudet voi koskaan toimia näin. Jos rahat eivät riitä, on pakko tehdä valintoja.
Ensi vuodesta tulee karmea. Sähkön hintojen ja ruuan hintojen käsittämätön nousu tekee sen, että kulutus loppuu, ja kun vielä vientimaissa on sama tilanne, sakkaa vienti ja ajaudumme lamaan. Jo koronan hyökätessä päälle pian kolme vuotta sitten olisi hallitusohjelma pitänyt kirjoittaa uusiksi. Nyt lensimme autopilotilla myrskyn silmään. On rakennettu velkapommi, joka jätetään kylmästi seuraavien sukupolvien maksettavaksi. Ei sitä ilmaista rahaa ollutkaan olemassa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi ei ole 15 vuoteen kasvanut, vaikka julkinen velka on kasvanut. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Suomi on EU:n alueella velkaantunut nopeimmin Kreikan ja Slovakian kanssa. Tähän on saatava muutos. Nyt on viimeinen hetki alkaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. On erittäin tärkeää, että ennen eduskuntavaaleja jokainen puolue kertoo selkeällä suomen kielellä, kuinka ja millä keinoilla he aikovat saada julkisen talouden tasapainoon. Kuinka paljon huonommin meillä pitää mennä ennen kuin tähän herätään? Taloudellinen itsenäisyys on yhtä tärkeää kuin turvallisuus.
Nykyinen hallitus tekee ensi vuoden budjettia ja jättää tietoisesti ensi vuoden kuluja budjetoimatta, kuten valtionvelan kasvavat korkomenot. Ensi vuoden budjetista puuttuu korkomenoihin noin 800 miljoonaa euroa ja hyvinvointialueiden kasvaviin sote-menoihin miljardi euroa. Kun budjetoidaan tietoisesti vajaaksi, ei 9 miljardin euron sopeutus tämän vuosikymmenen aikana riitä. Pelkästään valtion velkojen lisääntyvät korkomenot syövät liikkumatilaa, ja tällä vauhdilla olemme menossa umpikujaan. Jos tällä tavalla jatketaan, kohta meillä on nopeasti 100 prosenttia bkt:stä velkaa. Mittasuhteet ovat unohtuneet. Miljardi euroa on 1,2 prosenttia 80 miljardin euron budjetista.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Ensi vuoden budjettiin pitää saada 3 miljardin euron julkisen talouden säästöt. Samaan aikaan pitää myös panostaa sote-kustannuksiin. Niitä pitää lisätä 800 miljoonalla ja koulutukseen 200 miljoonaa. Työllisyys pitää saada kasvuun niin, että se on ensi hallituskauden lopulla vuonna 2027 yli 80 prosentissa. Yrityksiä pitää kannustaa niin, että ne voivat vähentää verotuksessa Suomeen ja kotikuntaansa kohdistuvia investointeja. Täysin keskeistä on, että suomalainen saadaan töihin ja pienet ja keskisuuret yritykset kasvuun ja palkkaamaan lisää väkeä.
Säästöjä löytyy ainakin kehitysavusta, asumistuista, yritystuista, ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja julkisesta hallinnosta. Voidaan lisätä haittaveroja ainakin sokerin, alkoholin ja tupakan osalta sekä poistaa ay-jäsenmaksujen ja työmarkkinatoimijoiden sijoitustuottojen verovapaus. Asuntojen yhtiölainojen verovähennys pitää poistaa ja harmaata taloutta torjua. Liian vähän on ollut puhetta siitä, että kahdeksan vuoden säästökuurin aikana valtio velkaantuu kuitenkin 28 miljardia euroa lisää, jos velkavauhti pysäytettäisiin hidastumaan miljardilla eurolla vuodessa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen tulevaisuus riippuu pienten ja keskisuurten yritysten kasvusta, [Puhemies koputtaa] investoinneista ja uusista työpaikoista. Yrityksillä pitää olla luotettava näkymä energiasta, työvoimasta ja verotuksesta. Kaikkien mallien pitää olla selkeitä ja pitkäjänteisiä, ja Suomeen pitää luoda houkutteleva ja kannustava ympäristö innovaatioille. Suomeen pitää saada vihreän siirtymän Piilaakso, uuden energian erityisalue. — Eikä sitten muuta kuin hyvää joulua.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-14T10:56:43,2022-12-14T11:02:17,Hyväksytty,1.1
2022_140_20,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt ryhmäpuheenvuorojen päätteeksi valtiovarainministeri Saarikko, seitsemän minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_21,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jo hyvän joulun toivotuksista. Työtä kuitenkin vielä ennen joulun saapumista on meillä kaikilla yhdessä paljon jäljellä, ja ensiksi haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä tämän kuluneenkin vuoden aikana, tästä mietinnöstä, ja myös muille valiokunnille asiaan ja valtion budjettiin laajasta perehtyneisyydestä. Ryhmäpuheenvuoron esittäjille myös kiitos.
Ennen kuin kommentoin tätä valtion budjettia ja valiokunnan mietintöä esitän oman arvioni tästä tilanteesta, johon olemme päätyneet sähkön hinnan osalta. Se tilanne on vakava, ja se ei ole vakava pelkästään sähkön hinnan vuoksi vaan myöskin sähkön saatavuuden vuoksi. Tätä kaikkea ennakoidakseen hallitus jo osaksi ensi vuoden budjettia toteutti toimia, joilla tuetaan niitä kansalaisia ja niitä koteja, joissa sähkölaskut kasvavat kohtuuttomimmiksi ja suurimmiksi, eli omakotitaloasukkaita, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] joiden koti lämpiää sähköllä ja joiden sopimus on epäedullinen, siis pikemminkin kallis, johtuen sopimusmuutoksista tai pörssisähköstä.
Aivan kuten täällä sosiaalidemokraatit ryhmäpuheenvuorossaan esittivät, kuitenkin kuluneen syksyn aikana asiat ovat osaltaan sähkön saatavuudessa ja sitä kautta hinnassa kehittyneet huonompaan suuntaan, kun uutiset Olkiluodosta ovat olleet ikävää kuultavaa. Edelleen on epävarmuus siitä, missä vaiheessa Olkiluoto kolmonen tulee sähköntuotantoamme täysimääräisesti vahvistamaan. Uskon, että kaikki täällä toivomme, että pian.
Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat seuranneet herkeämättä tätä tilannetta koko syksyn, ja Suomi on tehnyt kaikkensa sen eteen, että EU-pöydissä löytyisi yhdessä ratkaisu, jolla sähkömarkkinaa voitaisiin muokata. Parhaillaan pääministeri on loppuviikon Brysselissä, missä aivan varmasti huippukokouksessa käsitellään taas kerran energiakriisiä, puhumattakaan siitä, mitä energiaministerit ovat tehneet tämän koko syksyn ajan. Valitettavasti EU-pöydissä yhteistä ratkaisua ei ole saatu. Se on erittäin turhauttavaa, ja tätä työtä ja taistelua on jatkettava. Sen lisäksi on päätetty kansallisista toimista, joista eduskunta saa työpöydälleen heti ensi vuoden alussa energiayhtiöiden lisäveron, joka ikään kuin verottaa pois niitä kriisin aiheuttamia ansaitsemattomia voittoja.
Tässä keskustelussa kuitenkin, arvoisa eduskunta, on kuultu nyt pääministeripuolueelta ehdotus siitä, että he kannattavat hintakattoa sähköön. [Sari Sarkomaa: Mikä on hallituksen linja?] Pidän esitystä erittäin ymmärrettävänä ottaen huomioon tilanteen suomalaisissa kodeissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Tiesittekö siitä?] Pidän sitä erittäin ymmärrettävänä. Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä vimmattu työ, jossa arvioidaan eri maiden käynnissä olevia malleja, valmistelussa olevia malleja, koska jokainen Euroopan maa miettii nyt näitä samoja asioita, kun kansainvälistä EU:n yhteistä ratkaisua ei ole saatu. [Vilhelm Junnilan välihuuto]
Mutta koska keskustelemme täällä nyt valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä ja Suomen taloudesta, joudun toteamaan, että tämä esityksen mittakaava on miljardimittakaava. Se on miljardimittakaavan esitys. [Sari Sarkomaa: Sehän ei ole mitään! — Välihuutoja] Ja jos esitys perustuu ajatukseen siitä... — Sopinee, että jatkan, arvoisa puhemies. — Minusta esityksen mittakaava on sitä luokkaa, että jos se on ajateltu rahoitettavaksi tällä energiayhtiöiden lisäverolla, on hyvä muistaa, että se vaikuttaa valtion budjettiin vasta vuonna 24. Mikäli tällaiseen ratkaisuun halutaan yhdessä päätyä, mikä on ymmärrettävää kansalaisten kärsimysten ja energian hinnan vuoksi, sillä on niin massiivinen vaikutus alijäämäämme ja valtiontalouteen, että pidän perusteltuna vaalikauden ollessa näin loppusuoralla ja vaikutuksen koskiessa koko ensi vuoden alijäämää, että pääministeri kutsuu tästä aiheesta koolle keskustelun hallitus—oppositio-rajan yli. Se on iso kansallinen kysymys koko Suomelle, mikäli päädymme valmistelemaan hintakattoa. Se on miljardiluokan kysymys. Minä olen avoin kaikille ehdotuksille, jotka ratkaisevat tätä tilannetta, ja niitä ehdotuksia hallituksen piirissä on syksyn mittaan valmisteltu monia, tuotu eduskuntaan, tehty päätöksiä, ja valmistelua tehdään koko ajan. Mutta ehdotuksen mittakaava — kun keskustelemme täällä ja kuulen puheenvuorot huolesta valtion velkaantumisesta — esityksen miljardimittakaava, on sitä luokkaa, että asiasta on perusteltua käydä yhteistä keskustelua. [Ben Zyskowicz: Riippuu mallista!]
Ja, arvoisa puhemies, tarvitsisimme tietenkin myös tiedon siitä, minkälaista mallia tarkalleen ottaen tämä esitys pitää sisällään. Hallituksen piirissä näitä keskusteluja tietysti on käyty, mutta parhaillaan on tärkeää arvioida, minkälaisia vaihtoehtoja Euroopan pöydissä muissa maissa on esittelyssä, käsittelyssä, ja arvioida myöskin — mikä on erittäin vaikeaa — minkälaiseksi sähkön hinta voi kehittyä, koska sillä on merkitystä sekä vuodelle 24 rantautuvan lisäveron kertymän osalta että ennen kaikkea sen osalta, mitä tämä hintakattoehdotus valtiontaloudelle maksaa. [Petri Hurun välihuuto]
Ystävät hyvät, meillä kaikilla on huoli suomalaisten taloudellisesta toimeentulosta. Se on tämän salin yhteinen huoli, eikä tässä kysymyksessä ole helppoja ratkaisuja, ei oikeaa eikä väärää. Ja sama huoli koskee ainakin valtaosaa tätä salia, että Suomen valtio on velkaantunut näiden aiempien kriisien jälkeen merkittävästi. Korona, sota ja siihen liittyvä varautuminen, energiakriisi ja nämä uudet ratkaisut edellyttävät siis taloudessa uusia poikkeuslausekkeita, mikäli tällaiseen päädyttäisiin. [Ben Zyskowicz: Taas ilmiriita hallituksessa!]
Arvoisa puhemies! Ehkä tämä nyt keskustelussa ajankohtaisimpana osiona, ja sitten muutama sana, jos sopii, vielä tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. [Ben Zyskowicz: No, ehkä siitäkin pari sanaa!] Sen mukaan hallituksen talouspolitiikka on ollut kriisinkestävää ja vastuullista, ja mietinnön mukaan hallitus on luotsannut Suomen onnistuneesti läpi aiempien kriisien ja toteuttanut laajoja toimia, joilla on turvattu työpaikkoja ja toimeentuloa ja helpotettu myös yritysten taloustilannetta. Julkista velkaa on jouduttu lisäämään, mutta ratkaisuille on ollut eduskunnassa laaja tuki — rohkenen sanoa, että laajempi kuin mitä nämä puheenvuorot täällä tänään taas asiasta kertoivatkaan.
Koronapandemian väliaikaisilla toimilla estettiin talouden kasvupotentiaalin pitkäkestoinen heikentyminen. Venäjän hyökkäyssota pysäytti kuitenkin talouden elpymisen ja lisäsi julkisten menojen nousupaineita. Työllisyys on kuitenkin pitänyt pintansa. VaVin mietinnön mukaan hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on saavutettu, kun huomioidaan laskentaperusteiden muutos. Samalla on todettava, että talouden tasapainottamiselle asetettuja tavoitteita ei saavuteta vaalikauden aikana useiden poikkeuksellisten kriisien vuoksi.
Arvoisa puhemies! Koska minulle varattu aika kului nyt tämän ajankohtaisen tilanteen kommentointiin, mikä lienee perusteltua, toivon, että saan myöhemmin mahdollisuuden kommentoida myös erityisesti oppositiopuolueiden vastalauseita ja niihin sisältyviä — minusta ei niin pieniäkään — ongelmia suhteessa siihen, mikä on toteuttamiskelpoista ja oikeaa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-14T11:02:22,2022-12-14T11:09:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_22,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Sitten siirrytään debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron tai lisäpuheenvuoron, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. Ja aloitetaan ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_23,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on nyt todella äärimmäisen vakava ja verrattavissa nimenomaan koronakriisin aikaan, jolloin valtiot ympäri Eurooppaa kokosivat erilaisia tukipaketteja niin yrityksille kuin yksittäisille kansalaisillekin. Nyt olemme siis ehdottaneet, että valmisteltaisiin hintakatto, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunti. [Ben Zyskowicz: Kertokaa mallinne!] On tärkeä huomata, että tässä vaiheessa ei ole lyöty lukkoon mitään tiettyä mallia. Meillä on tällä hetkellä paljon esimerkkejä Euroopasta. Lukuisat maat ovat tehneet näitä ratkaisuja, ja aivan kuten valtiovarainministeri totesi, äärimmäisen tärkeää olisi tehdä tätä selvitystyötä ja vertailua. Juuri tämä on oleellista, ja lopultahan kustannukset määräytyvät hyvin pitkälle nimenomaan siitä, minkälaiseen malliin päädytään, ja myös siitä, [Puhemies koputtaa] mitä muita toimenpiteitä tehdään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-12-14T11:09:55,2022-12-14T11:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_140_24,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_25,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maatalous on syvässä ahdingossa, ruokahuolto vaarassa. Vanhukset ja sairaat uhkaavat jäädä hoitoa vaille. Työtä tekevät suomalaiset köyhtyvät joka päivä inflaation johdosta. Tuhannet pienituloiset ja keskituloiset kotitaloudet eivät selviä sähkölaskuistaan. Tästä ministeri kertoi, mutta hallituksella ei vieläkään ole ratkaisua tähän, ja se on hämmästyttävää. Tässä tilanteessa joudumme siihen, että muutaman kuukauden kuluttua meillä on valtava määrä ihmisiä maksuhäiriömerkintöjen ja ulosoton piirissä, ja heidän elämäntilanteensa on sietämätön vuosia eteenpäin. Tämä on äärimmäisen vakava asia. [Kimmo Kiljusen välihuuto]
Edustaja Mäkiseltä olisin odottanut hieman hintalappua myös — kun oppositiolta aina kysytään, mikä on meidän mallimme hintalappu — tai teillähän ei mitään mallia ollutkaan. Edustaja Junnila on tehnyt erinomaisen, Puolan mallin mukaisen esityksen, [Puhemies koputtaa] ja toivon, että siihen ministerit vastaavat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-14T11:11:00,2022-12-14T11:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_140_26,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Jokinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_27,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ongelma on se, että hallitus ei pysty laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, niin kuin ei pääministeri Marinkaan pysty laittamaan tärkeysjärjestykseen. Tänään keskustellaan 80 miljardin valtionvarojen käytöstä, ja pääministeri on EU-kokouksessa, jossa käsitellään Brunein, Kambodžan, Indonesian, Laosin, Malesian ja niin edespäin, Kaakkois-Aasian maiden, yhteistyötä. [Vasemmalta: Oho! — Välihuutoja eduskunnasta] Pääministerin pitäisi olla täällä kantamassa huolta kansalaisten tärkeimmästä ongelmasta tällä hetkellä, joka on sähkön hinta ja se, miten pärjätään arjessa, kun sähkönhinta koko ajan nousee.
Tämä päättämättömyys ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamattomuus on todellinen ongelma. Minä kerron, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa sitä, että tärkeät asiat laitetaan järjestykseen, ne hoidetaan ja sen jälkeen katsotaan, mihin jää varaa. Tästä on kysymys, kun puhutaan tärkeysjärjestyksestä. Nyt hallitus, teidän täytyy — näiden löysien puheiden sähkönhinnasta sijaan — ruveta toimimaan kansalaisten hyväksi. Nämä löysät puheet eivät lämmitä niitä [Puhemies koputtaa] leskirouvien isoja omakotitaloja, joita sähköllä lämmitetään, ja siellä on hätä tällä hetkellä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-14T11:12:09,2022-12-14T11:13:18,Tarkistettu,1.1
2022_140_28,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_140_29,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkönhinta tarvitsee lisätoimia, ja niitä on huolellisesti valmisteltava, kuten valtiovarainministeri jo tuossa mainitsi ja myös ministeri Lintilä.
Mutta viime viikollahan tulivat tasapainottamisnäkemykset tuolta valtiovarainministeriöstä eli niin sanotut rätingit pöytään. Esitetty aikataulu ja sopeutuksen kokoluokka ovat kanssa miljardiluokkaa, niin että miljardi vuodessa kahdeksan vuoden aikana tulisi sopeuttaa, ja tehtävä on tietenkin vaativa meille poliitikoille. Sopeutusta on kuitenkin tehtävä, sillä vaikka velkaa on lähivuosien kriisien takia ollut pakko ottaa, pidemmällä tähtäimellä elämme yli varojemme ja lasku lankeaa sitten meidän maksettavaksemme. Realistista on tietenkin odottaa, että tiukat ajat ovat tulossa. On myös selvää, että kokoomuksen ehdottamat miljardiluokan veronalennukset sopivat tähän aikaan todella huonosti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-14T11:13:18,2022-12-14T11:14:14,Hyväksytty,1.1
2022_140_30,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_31,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös vihreiden mielestä sähkön kohtuuttomaan hinnannousuun on puututtava, ja on syytä kysyä, onko meillä kriisiaikojen organisaatio nyt käytössä siihen. Energiaviranomaisten tehtävänä on ollut huolehtia energian saatavuudesta, mutta se ei todellakaan enää riitä. On myös oltava valmius huolehtia siitä, että tämä hinta on kestävä ihmisille, jotka kärsivät nyt pahimmillaan todella suurista sähkölaskuista.
Toivotan tervetulleiksi nämä avaukset, joita valtiovarainministerikin tässä esitti, ja sen keskustelun siitä, miten tarjoamme ratkaisuja. Ei riitä, että valtio tukee hinnannousussa. Meidän täytyy puuttua hinnannousun juurisyihin entistä paremmin, ja tätä työtä myös talousvaliokunnassa olemme pyrkineet edistämään. Emme voi myöskään odottaa tässä loputtomiin. Kriisi on päällä nyt, ja tarvitsemme [Puhemies koputtaa] nopeita ratkaisuja. Toivottavasti myös tutkijoiden tietoa käytetään hyväksi tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-14T11:14:14,2022-12-14T11:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_140_32,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kyllönen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_33,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää valtiovarainministeri Saarikkoa rakentavasta lähestymiskulmasta, että me yhdessä ratkomme näitä asioita. [Jukka Gustafsson: Oikein!] Nyt ei ole kyse siitä, että me keskenämme täällä ulisemme. Kriisit ovat niin isoja, että ratkaisuihin tarvitaan meitä kaikkia yhdessä.
OECD otti jo vuonna 2018 kantaa siihen, mitä Suomen kannattaisi talousjärjestelmässään ja toimintakokonaisuudessaan kehittää. Tekemätön työ, katoava mielenterveys ja heikosti hoidetut julkiset hankinnat ovat muutamia esimerkkejä muutostoimia tarvitsevista kohteista. Jo viisi vuotta sitten OECD antoi näistä Suomelle huutia, koska näissä kokonaisuuksissa muhii yli 15 miljardin rahapotti — potti, joka olisi palveluidemme ja maamme kestävyyden vahvistamisen nimissä vapautettavissa muuhun käyttöön, jos tekemisen malli muuttuisi. Eli olemassa olevan rahan voisi käyttää fiksummin, jos panostaisimme ennaltaehkäisyyn ja vahvistaisimme esimerkiksi julkisen hankinnan osaamista. [Puhemies koputtaa] Työtä tehdään, mutta sitä on paljon vielä kesken.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-14T11:15:26,2022-12-14T11:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_140_34,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_35,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkönkäyttäjät ovat tällä hetkellä varsin eriarvoisessa asemassa myös keskenään riippuen sähkösopimuksesta, ja pahimmillaan tuo hintaero kilowattituntia kohti voi kasvaa jopa satakertaiseksi. Tällä hetkellä pörssisähkön veroton hinta on 62 senttiä.
Kun pääministeri on nyt loppuviikon Brysselissä, niin ehdotan, voisitteko te, pääministerin sijainen, koota nyt sitten opposition ja hallituksen parlamentaariseen keskusteluun tästä, koska kyllä tällä ratkaisulla on kiire. Tällä hetkellä yritykset, maatalous ja kuluttajat todellakin kärsivät tästä tilanteesta, ja on suuri vaara, että yrityksiä menee konkurssiin jo tämän joulukuun aikana sähkön korkean hinnan vuoksi, joten tällä ratkaisulla on nyt kiire. Sähkön hintaan on saatava todellakin ratkaisu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-14T11:16:33,2022-12-14T11:17:38,Hyväksytty,1.1
2022_140_36,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_37,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sähkön tuotantokustannukset eivät ole varmaan nousseet yhtä paljon kuin aikaisemmin, ja sähkön hinta asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan, koska jossain Kokkolassa ja Seinäjoella on kiinteät hinnat, jotka ovat vähän yli 15 senttiä kilowatilta. Miten se on mahdollista, että siellä Kokkolassa ja Seinäjoella pystytään tuottamaan 15 sentillä kilowatilta sähköä ja siellä ei... Ministeri Lintilä sanoi joskus, että sitä ei voi tehdä, koska yritykset voivat mennä konkurssiin siitä. Jossainhan tässä nyt mättää tämä asia, koska jotkut voivat tuottaa sitä halvalla ja jotkut eivät voi. Luulisi, että kaikki voisivat, ja silloin voitaisiin varmaan jotenkin löytää semmoinen sopuhinta. Nythän ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, ja tämä pitäisi saada korjattua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-14T11:17:40,2022-12-14T11:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_140_38,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_39,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkö keskusteluttaa ja aiheesta, koska hinnat ovat erittäin korkeat. Muutama kommentti.
Ensinnäkin meillä on koko ajan elinkeinoministeriön energiaosasto tekemässä erilaisia malleja ja laskelmia siitä, mitkä ovat vaikutukset erilaisilla malleilla. [Päivi Räsänen: Tällä on kiire!] — Tämä tiedetään erittäin hyvin, että tällä on kiire. — Periaatteessa meillä oikeastaan pitäisi olla kaksikin erilaista tietä, joita edetä. Ensinnäkin, mikäli me lähdetään markkinamallia muuttamaan, sen kesto on vuosi. Sitä ei tehdä tähän akuuttiin tilanteeseen, mutta sitäkin tarvitaan. Eli me tarvitaan vaikuttaminen EU:n kautta ja sitä kautta markkinamallin muuttaminen, mutta me tarvitaan myös toimia akuuttiin tilanteeseen. Nyt esimerkiksi kuultiin tämä sosialidemokraattisen ryhmän esitys, [Sari Sarkomaa: Oliko se yllätys?] mutta eihän kellään ole vielä edes mitään tietoa, mitä se maksaa. Tuollainen hiha-arvio voi olla miljardi, mutta se ei sisällä vielä likikään koko energiapakettia. Eli näistä kaikista me haemme tällä hetkellä tietoa ja kokonaisuutta. Meillä on tiivis yhteistyö myös muihin maihin, tiedetään suunnilleen muitten maitten tilanne, mutta siellä on hyvin erilaisia malleja. Sen takia nyt on syytä käydä näitä läpi.
Me tiedostetaan erittäin hyvin tämä kriittinen tilanne, joka on olemassa, mutta me tarvitaan sellaisia ratkaisuja, jotka pystytään nopeasti laittamaan toimeen. Onko sellainen vaihtoehto esimerkiksi se, että nyt jo päätettyjä malleja laajennetaan? Näitä kaikkia tällä hetkellä käydään läpi, tiedostetaan tilanne erittäin hyvin. Tilanne on äärettömän vakava, ja varmasti on hyvä tämä valtiovarainministerin esittämä, että pääministeri kutsuu sitten kaikki puolueet, niin saadaan kokonaiskuva kaikille samana.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-14T11:18:41,2022-12-14T11:20:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_40,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Jatketaan debattia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_41,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Putinin käynnistämä julma sota tuntuu kaikkein raaimmin tietysti Ukrainassa. He taistelevat hengellään vapautensa puolesta, mutta sen eri seuraukset tuntuvat myös täällä Suomessa ja hyvin epätasaisesti.
Nämä hallituksen aiemmin päättämät toimet sähkön hintaan — verotuksen sähkövähennys, sähkötuki, alv-alennus — ovat erittäin tarpeellisia, mutta nyt on selvää, että sen jälkeen, kun tuli tieto, että Olkiluoto ei ole säännöllisessä tuotannossa sydäntalvella, tilanne muuttui. Meitä uhkaa tilanne, jossa tuulettomina pakkaspäivinä sähkön hinta saattaa nousta kohtuuttomiin lukemiin ja aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita suomalaisille kotitalouksille. [Välihuutoja] Siksi tarvitaan yhteisiä toimia.
Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että valtiovarainministeri ja elinkeinoministeri sanoivat, että tämä huoli on yhteinen. Pidän myös hyvänä, että tämän valmistelu on käynnissä. Juuri tätä haemme — on haettava. Kun Euroopan maa toinen toisensa jälkeen ottaa näitä käyttöön, niin voimmeko jäädä ilman? Meidän vastaus on: ei, vaan nyt täytyy valmistella malli, [Puhemies koputtaa] jossa tätä kotitalouksille varmistetaan [Puhemies: Kiitos!] kohtuuttomiin tilanteisiin. [Välihuutoja] Myös arvio kustannuksista hieman poikkeaa, mutta uskon, että tämä valmistelussa tarkentuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-12-14T11:20:42,2022-12-14T11:21:54,Hyväksytty,1.1
2022_140_42,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_43,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti jouduin olemaan poissa salista hetken aikaa tapaamisessa, joten en tiedä, mitä täällä äsken keskusteltiin.
Perussuomalaiset puhuivat ensimmäisen kerran sähkön hintakatosta kesällä, jolloin meille kerrottiin, että markkinoita ei saa mennä sorkkimaan. Elokuussa 21 me nostettiin esille nousevat energiahinnat, esitettiin lukuisia toimia, joilla silloin siihen oltaisiin voitu puuttua, mitä olisi pitänyt tehdä. Tästä on nyt, mitä siitä on, puolitoista vuotta — hyvänen aika.
Samaan aikaan sieltä vasemmalta meille kerrotaan, että perussuomalaiset eivät tunnista, mistä ongelma johtuu. Kukaan ei ole kieltänyt sitä, etteikö energiakriisin akuutti aiheuttaja olisi Venäjän hyökkäys, mutta meillä on tässä järjestelmässä paljon muutakin korjattavaa. Nyt on tärkeintä saada sähkön hinta alas. Mitkään näin rapakunnossa olevan julkisen talouden tukipaketit eivät tätä tilannetta korjaa sillä tavalla, että meidän kansalaiset, kotitaloudet ja yritykset selviävät. Sähkön hinta [Puhemies koputtaa] on välttämätöntä saada alas. Ja samaan aikaan [Puhemies: Kiitoksia!] sosiaalidemokraatit tulevat nyt hintakatolla esille ja täällä haetaan parlamentaarista ryhmää jälleen miettimään näitä. Te olette todella... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-14T11:21:56,2022-12-14T11:23:06,Hyväksytty,1.1
2022_140_44,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_45,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta taitaa olla tällä hetkellä 63 senttiä. Tämä on aivan kohtuutonta kotitalouksille, sen takia tarvitaan toimia hinnan kohtuullistamiseksi. Kokoomus on myöskin esittänyt jo syksyllä toimia, ne pitivät sisällään myöskin ajatuksen hintakatosta. Me olemme totta kai valmiit keskustelemaan yhdessä. [Jukka Gustafsson: Oikein!] Tässä tarvitaan niitä yhteisiä ratkaisuja.
Mutta onhan tämä nyt aivan käsittämätöntä, että demarit tuovat tällaisen esityksen ja kaikki häipyvät, valtiovarainministeri jätetään tänne yksin vastaamaan asiaan. Missä tämän maan hallitus on? [Eduskunnasta: Haloo!] Missä tämän maan hallitus on? [Oikealta: Instagramissa!] Tässä maassa on energiakriisi. Tätä maata ei johdeta.
Arvoisa valtiovarainministeri, pääministerin sijainen, me olemme valmiita auttamaan tässäkin asiassa, etsimään yhdessä ratkaisuja — etsimään ratkaisuja, millä koteihin saadaan edullista sähköä. Mutta, arvoisat sosiaalidemokraatit, te olette vallassa tässä maassa, toimikaa sen mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-14T11:23:08,2022-12-14T11:24:13,Tarkistettu,1.1
2022_140_46,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_140_47,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten moneen kertaan on todettu, tässä budjettiesityksessä olevat toimet — sähkötuki, sähkövähennys, ylimääräinen lapsilisä sekä useat perusturvaan tehtävät parannukset — ovat nyt todella välttämättömiä. Mutta kyllä näistä välttämättömistä toimista huolimatta kustannusten nousu, erityisesti sähkön hinnan kohtuuton nousu, edellyttää nyt myös lisätoimia, ja siksi, arvoisa puhemies, meidän on nyt syytä yhdessä etsiä lisätoimia, joilla voimme tulla lisää vastaan suomalaisia tässä erittäin vaikeassa tilanteessa. Ja koska olemme tästä kaikki samaa mieltä ja vaikuttaisi siltä, että kaikki myös ymmärrämme, että eittämättä näiden toimien hintalappu on merkittävä, niin kannatan valtiovarainministeri Saarikon tekemää esitystä siitä, että kutsutaan koolle kaikki eduskuntapuolueet ja etsimme yhdessä tähän ratkaisun, ja tämä pitää tehdä nyt nopeasti, ripeästi. Keskustan eduskuntaryhmä on valmis tekemään töitä vaikka jouluna tämän asian puolesta, jos tarpeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2022-12-14T11:24:15,2022-12-14T11:25:18,Hyväksytty,1.1
2022_140_48,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_49,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Sekä perussuomalaiset että kokoomus puhuivat tässä asiayhteydessä priorisoinneista, mutta kummallakaan ei ollut pennin hyrrää omissa vaihtoehtobudjeteissaan tätä asiaa ajatellen.
Ongelma on monimutkainen. Kyse on siitä, että meillä on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin on tarjontaa tai ollaan niillä rajoilla. Meillä on puutteelliset siirtoyhteydet. Oskarshamn on seis, Olkiluoto ei ole lähtenyt käyntiin, Ranskassa on isot huoltokatkokset, ja se polttoaine, joka Euroopan tasolla usein määrittelee sen hinnan, on äärimmäisen kallis tällä hetkellä. Monessa yksikössä voi tuottaa halvemmalla, ihan niin kuin edustaja Harkimo kertoi, mutta markkinoissa tämä ei vielä näy.
No, miten tämä hoidetaan? Meillä on ollut halpaa sähköä siksi, että markkinat ovat toimineet, siksi, että pörssi on toiminut. Nyt tietenkin pitää olla varovainen, kun tätä lähdetään korjaamaan: yrittääkö pohtia sitä hinnanmuodostusmekanismia, [Puhemies koputtaa] vai lähteäkö hintakattomekanismeihin, mikä helposti tarkoittaa sitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että pörssistä lähtee tehoa, että laitteita suljetaan, että kapasiteettia poistuu markkinoilta? Toivon, että tätä nyt rauhassa harkittaisiin eikä pohtimatta lähdetä julistamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-14T11:25:18,2022-12-14T11:26:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_50,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Saarikko, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_51,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä haluan muistuttaa, että tämä eduskuntakausi, jota me ollaan yhdessä eletty läpi, on ollut kriisien kausi. Nyt edessä on minun arvioni mukaan kriiseistä vielä vaikein, [Oikealta: Hallituskriisi!] ensinnäkin siksi, että korona kohteli eri tavoin ja eriarvoisesti suomalaisia, mutta esimerkiksi hallituksen ja eduskunnan yhdessä päättämät vaativat rajoitustoimet vaikuttivat kaikkien suomalaisten arkeen. Samalla tavalla me teimme laajalla yksituumaisuudella ratkaisuja, jotka liittyvät esimerkiksi maanpuolustuksen vahvistamiseen, ja yhdessä päätimme toivottaa tervetulleiksi ukrainalaiset, joita on käytännössä kaikkialla, jokaisessa Suomen kunnassa.
Nyt edessä ja käynnissä on kriisi, joka ei kohtele suomalaisia samanarvoisesti. Se satuttaa eri tavoin pitkien välimatkojen Suomessa asuvia. Se satuttaa maanviljelijöitä, alkutuotantoa enemmän kuin monia muita, energiaintensiivisiä yrityksiä enemmän kuin muita, ja kaikkein vahvimmin se koskee pienituloisia, joiden sähkösopimus on epäedullinen heidän näkökulmastaan. Meillä on edessä hyvin suurella todennäköisyydellä myös lisää ongelmia, jotka liittyvät ruuan hinnannousuun, juurisyinä sota ja energia. En myöskään voi vakuuttaa teitä siitä, etteikö öljynjalostustuotteiden tuontikielto Venäjältä olisi vaikuttamassa keväällä polttoaineiden hintaan entistä vaikeammalla tavalla.
Me voimme loputtomasti keskustella siitä, kuka ensiksi ehdotti mitäkin tai kuka täällä tänään ehdotti mitäkin, [Vilhelm Junnila: Kuka tekee ensin?] mutta lopulta tämä asia ratkaistaan yhdessä. Ja totean myös sen, että sitten samaan keskusteluun on mahduttava yhteinen ymmärrys siitä, mitä nämä esitykset tarkoittavat Suomen taloudelle. Hallituksen tähän asti tekemät esitykset sähkön hinnan tueksi kotitalouksille, joita muun muassa edustaja Kalli täällä luetteli — sähkövähennys, sähköavustus, alvialennus, ylimääräinen lapsilisä, tämä kokonaisuus — ovat jo satojen miljoonien [Puhemies koputtaa] eurojen suuruisia. Tämä esitys, joka täällä tänään on kuultu, on mittakaavassaan miljardi. Se voi olla tarpeellinen, ja jos kysytään suomalaisilta kärsiviltä kotitalouksilta, se on välttämätön, mutta sitten ei voi käydä samaan aikaan keskustelua siitä, miksi me vain velkaannumme, vai tekeekö täällä joku esityksen siitä, mistä se miljardi otetaan pois? Näiltä samoilta köyhiltä ihmisiltäkö?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-14T11:26:45,2022-12-14T11:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_140_52,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_53,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me kuulimme äsken tärkeän puheenvuoron sen suhteen, kun valtiovarainministeri sanoi, että voimme kaikki yhdessä [Ben Zyskowicz: No nyt hyvitellään, nyt hyvitellään! — Hälinää] lähteä etsimään ratkaisua tähän kriisiin. Kyllä siellä Tammelan torillakin, niin kuin kaikkialla, me kuulemme ihmisen ykköshädän, ja se on nimenomaan se, että nyt kun sähkölaskut voivat nousta kymmenkertaisiksi, niin se ei ole oikein, se ei ole kestävää.
Mielestäni on tärkeää, että sosiaalidemokraatit tänään tekivät tämän avauksen. On tärkeää, että siihen suhtauduttiin [Ben Zyskowiczin välihuuto — Hälinää] siten, että yhteisesti lähdemme tekemään. Ja minä ihan oikeasti toivoisin — tämä tilanne on vakava — että myös oppositio tähän mukaan lähtisi, että ei se suurin ilo olisi se, että tässä nyt vähän myöhään tehdään tai jotain. Tässä tehdään ajassa, tässä tehdään välttämättömiä toimia kansalaisten parhaaksi, ja hienoa, jos myös oppositio on mukana, puhemies.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-12-14T11:29:14,2022-12-14T11:30:14,Hyväksytty,1.1
2022_140_54,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Totean, että se ei edesauta keskustelun kulkua ollenkaan, että kuuluu semmoinen jatkuva taustamölinä. Toivon, että keskitytään tähän keskusteluun ja vastauspuheenvuoroihin. — Mennään eteenpäin sillä tavalla, että edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_55,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on käyttänyt yli kahdeksan miljardia euroa omiin harkinnanvaraisiin menoihinsa, jotka eivät liity Venäjään ja koronaan. Nyt, kun ehkä pahin kriisi on päällä, täällä maanitellaan, että mistä yksi miljardi löytyy.
Arvoisa puhemies! Muut maat ovat ryhtyneet toimeen. Virossa valtio on tämän hinnan säännellyt: alle 20 senttiä [Oikealta: Kuusitoista!] per kilowattitunti — ja nyt se on kuulemma jo 16:kin. Ja Puolassa on erittäin hyvä malli, jossa ensimmäiset 2 000 kilowattituntia on vain 14,2 senttiä, ja siellä on lisäksi teollisuutta ohjattu sellaiseen aikaan, mikä ei kuormita verkkoa. Lisäksi kansalaiset saavat 10 prosenttia alennusta sähkölaskustaan silloin, kun he pystyvät säästämään edelliseen kuukauteen verrattuna. Arvoisa puhemies, olen tästä tehnyt aloitteen ja tuon sen tänne allekirjoitettavaksi tämän puheen jälkeen.
Mutta, hyvä ministeri, eikö nyt ole tekojen aika, ja missä [Puhemies koputtaa] on pääministeri, kun [Puhemies: Kiitoksia!] kriisi on päällä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-14T11:30:25,2022-12-14T11:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_140_56,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_57,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkön pörssihinta liikkuu tuolla 60—70 sentissä, ja kokoomus on syyskuusta lähtien vaatinut näitä toimia, eli ei tässä ole herätty myöhään. SDP, pääministeripuolue, kertoi nyt haluavansa 20 sentin hintakaton. Arvoisa pääministeripuolue, puheet eivät nyt taloja lämmitä. Ministeri Lintilä lähti todennäköisesti valmistelemaan tätä mallia jo nyt, ja kysynkin ministeri Saarikolta: tukeeko keskusta hallituksessa tätä pääministeripuolue SDP:n esittämää hintakattoa? Vihreät näyttivät jo sille tukea antavan. Eli koska Marinin hallitukselta tulee tämä esitys? Tämä nyt antaa ihmisille sellaisen kuvan, että täällä ollaan huolissaan heidän sähkölaskuistaan ja pääministeripuolue demarit esittää hintakattoa. Sillä on täysi valta tämä toteuttaa. Nyt kysyn teiltä, ministeri Saarikko: [Puhemies koputtaa] tuleeko tämä hintakatto tämän talven aikana vai vasta ensi kesänä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-14T11:31:39,2022-12-14T11:32:46,Hyväksytty,1.1
2022_140_58,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_59,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jossakin vaiheessa tätä syksyä ymmärsin, että jos hallitus vielä riitelee ja tulee erilaisia välistävetoja, niin tätä hallitusta ei enää ole, [Välihuutoja oikealta] mutta ilmeisesti tämä sosiaalidemokraattien esitys ei sitten ole tällainen välistäveto. Hallituksessa yleensä sovitaan yhdessä ne asiat, joita tänne tuodaan. [Naurua oikealta] Talousarvioesityksessähän tätä ei ole, mutta huoli totta kai on ihan oikea ja ymmärrettävä, ja keskusta varmasti on valmis istumaan täällä vaikka jouluaattona, jos me haluamme tätä asiaa käsitellä ja löydämme tähän ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Haluan todeta vielä, että hintakatto ei tietenkään ratkaise sitä ongelmaa, mistä sitä sähköä saadaan riittävästi, joten sitten tullaan uusiin ongelmiin, toimitusvarmuuteen ja mahdollisiin sähkökatkoihin. Siksi me tarvitsemme laajan paletin ratkaisuja.
Haluan kysyä lopuksi vielä valtiovarainministeriltä: Eihän ongelma suinkaan ole se, että yhtenä vuonna tai kahtenakin otettaisiin enemmän velkaa, vaan se, jos me otamme jatkuvasti velkaa paljon enemmän. Kuinka te kommentoitte Suomen velkakestävyyttä, [Puhemies koputtaa] jos vielä vuonna 26:kin ovat tosi isot velka-alijäämät meillä luvassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-12-14T11:32:47,2022-12-14T11:33:59,Hyväksytty,1.1
2022_140_60,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lindtman, olkaa hyvä. [Oikealta: Nyt kuullaan vastaus!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_61,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensiksi: En pidä hyvänä enkä asiallisena sitä, että kun eduskunnassa suuri valiokunta on yhteisesti, yksimielisesti antanut mandaatin pääministerille lähteä edustamaan Suomea tähän huippukokoukseen, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] niin nyt sitten perussuomalaiset ja yllätyksekseni arvoisa edustaja Orpo, ilmeisesti myös kokoomus, kyseenalaistavat sen, että pääministeri edustaa Suomea huippukokouksessa, jossa puhutaan energiasta, jota käytiin läpi — teidän ryhmäpuheenvuorossanne näin tehtiin. Toivottavasti tätä kulttuuria ette aloita ja tulette tässä suhteessa pois sieltä perussuomalaisten kentältä. [Petteri Orpo: Asiaan! — Perussuomalaisten ryhmästä: Miten perussuomalaiset tähän liittyy?]
Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat, nämä toimet, jotka tässä budjetissa ovat, ovat erittäin tarpeellisia, ja tarvitsemme niitä, mutta sen jälkeen, kun tuli tieto Olkiluodosta, on selvää, että lisätoimia tarvitaan. Nyt on tärkeätä, että niitä lähdetään valmistelemaan [Puhemies koputtaa] määräaikaisina talven yli, [Puhemies: Aika!] ja meidän arviomme on se, että tämä ei ole miljardikustannus, tämä mahtuu kyllä siihen windfall-veroon, jota tullaan perimään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-12-14T11:34:00,2022-12-14T11:35:11,Hyväksytty,1.1
2022_140_62,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_63,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En puheenvuorossani sanonut mitään siitä, missä pääministeri on, muuta kuin sen, että totesin vain, että pääministerin sijainen on jätetty yksin tänne teidän esitystenne kanssa. [Kimmo Kiljunen: Täällä ollaan!] Nyt ei ole kyse siitä, onko pääministeri Brysselissä vai onko hän täällä, vaan kyse on siitä, miten hallitus toimii. Hallitus on kollegio, sen pitäisi tehdä yhdessä näitä asioita. Me ollaan niin vakavan asian äärellä, että me ja suomalaiset odotamme hallitukselta esityksiä. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Totta kai oppositio on valmis tähän, ja loppujen lopuksi on aivan sama, kuka on ollut oikeassa ja kuka väärässä aikaisemmin. Nyt ollaan valmiita etsimään yhdessä ratkaisuja, mutta siihen tarvitaan toimintakykyinen hallitus. Ja palaa mieleeni pääministerin viikon takainen lausunto, jossa hän totesi, että ei luota enää hallituksen toimintakykyyn. Siltä se näyttää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-14T11:35:11,2022-12-14T11:36:10,Hyväksytty,1.1
2022_140_64,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_65,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Minä luulen, että on tämän salin yhteinen näkemys, että meidän Suomen taloudessa, yhteisessä taloudessamme, on päällekkäisiä ongelmia. Se on aivan totta. Meillä on sekä ikääntymisen tuomat haasteet että sitten myöskin velkaantumiseen liittyvät haasteet ja ne kaikki muut kasvaneet vastuut, mitkä Suomea kohtaan ovat kohdistuneet. Mutta jotenkin meidän täytyy auttaa kansalaiset yli päällä olevan talven, ja näkisin näin, että niitä hallituksen toimia, mitä on tehty — sähkötuki, sähkövähennys ja sähköalvin alennus 24:stä 10:een — ensisijaisesti täytyisi laajentaa ja sitten tutkia nämä muut, muun muassa edustaja Junnilan esittämä Puolan malli. Näkisin näin, että sähköalvin tiputtaminen nollaan väliaikaisesti voisi olla kenties nopein ja tehokkain tie, mikä kohdistuisi kaikille, [Puhemies koputtaa] ja sen hintalappu lienee muutaman sadan miljoonan luokkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-14T11:36:10,2022-12-14T11:37:19,Hyväksytty,1.1
2022_140_66,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_67,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on todella löydettävä lisää ratkaisuja tähän kriisiin. Paljon on tehty, mutta lisää toimia tarvitaan. Energiayhtiöiden kanssa totta kai neuvotellaan koko ajan, mutta näissä Euroopan malleissa ei ole kyse pääosin siitä, vaan kyse on rahan jakamisesta. Norja käyttää valtion rahaa maksaakseen kansalaisten sähkölaskuja. Silloin, kun puhutaan tulonsiirroista, pitää miettiä, miten eurot käytetään fiksusti. Ensin pitää auttaa pahimmassa hädässä olevia pieni- ja keskituloisia. Esimerkiksi tähän saliin ei tulonsiirtoja mielestäni kaivata, se pitää voida reippaasti sanoa ääneen.
Tähän keinoksi vihreät ovat esittäneet energiarahaa jo helmikuussa, ja silloin on aloitettu valmistelutyö. Toivonkin todella, että energiaraha saadaan käyttöön. Se on nimittäin hyvin suoraviivainen keino: kun tunnistetaan, että ihminen on pulassa, hänelle voidaan suoraan antaa rahaa, jota hän voi käyttää sähkölaskun maksamiseen. Ei siis tarvita energiayhtiöiden kanssa säätöä, ei tarvita ylimääräisiä kriteereitä, jos ollaan valmiita todella antamaan rahaa niille, jotka sen rahan tarvitsevat. [Puhemies koputtaa] Toivon, että tämän kanssa päästään eteenpäin piakkoin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-12-14T11:37:21,2022-12-14T11:38:27,Hyväksytty,1.1
2022_140_68,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_69,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me kaikki tiedetään, että ihmisillä on nyt suuri hätä ja aito pelko oman kodin menettämisestä ja taloudellisesta konkurssista. Sähköahdistus koettelee suomalaisia koteja ja yrityksiä. Lapset ahdistuvat, pimeässä ja kylmässä istutaan eikä oikeasti enää voida puhua mistään asumisviihtyisyydestä.
Sähköyhtiöiden ylisuuriin voittoihin on tosiaan puututtava, ja niitä on valvottava, ja tästä olen itse tehnyt toimenpidealoitteenkin elokuun lopulla. Mutta nyt, kun sähkömarkkinat eivät toimi, tarvitaan niitä nopeita ja rohkeita toimia, jotka vaikuttavat välittömästi kalliin pörssisähkön varassa olevien kotitalouksien selviytymiseen. Tässä mielessä esimerkiksi niin sanottu Norjan malli, jossa jokaiselle taataan tietty määrä kohtuuhintaista sähköä, voisi olla yksi keino nopeasti auttaa perheiden hätää, mutta tietysti meidän täytyy avoimin mielin muitakin vaihtoehtoja arvioida. Tässä me ollaan kyllä koko sali samassa veneessä, ihan kaikki, eikä tämä ongelma ratkea tähän vaalikauteen, ja siksikin tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä ja meitä kaikkia mukaan tähän asiaan. [Puhemies koputtaa] Täällä toisiamme syyttelemällä ja nokittelemalla tämä asia ei ratkea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-14T11:38:27,2022-12-14T11:39:36,Hyväksytty,1.1
2022_140_70,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministerille vastauspuheenvuoro, minuutti.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_71,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jo pelkästään tämän lyhyen keskustelun aikana on kuultu taas jo lisää ehdotuksia siitä, miten tätä voisi ratkoa — rakentavia ehdotuksia sinänsä, esimerkiksi sähkön arvolisäveron laskeminen nollaan ja ehdotus hintakatosta. Samalla pitää huolehtia, että esitykset ovat sellaisia, että ne eivät myöskään lisää sähkön käyttöä tarpeettomasti vaan että ne kannustavat myös energiatehokkuuteen ja sähkön säästämiseen siellä ja silloin, kun se on mahdollista.
Esimerkki Norjasta: Valtiovarainministerinä sanon, että voi kun olisimmekin Norja. Valtion kassa on hiukan toisenlaisessa kunnossa Norjassa kuin Suomessa. [Oikealta: Minkä takia?] — Syyt ovat moninaiset ja liittyvät luonnonvaroihin, kuten hyvin tiedätte.
Minä luulen, arvoisat kollegat ja hyvä eduskunta, että eivät suomalaiset varsinaisesti innostu keskustelustamme siitä, kuka ehdotti, mitä ja milloinkin, vaan he ovat kiinnostuneita siitä, löydämmekö ennen joulua vielä tähän jonkin kestävän ratkaisun, jonka euromääräiseen hintalappuun me myös olemme yhdessä valmiita sitoutumaan. Tässä on valittavana kaksi punnusta: [Puhemies koputtaa] taloudellinen pärjääminen kodeissa ja Suomen talouden pärjääminen.
Ja kun täällä on viitattu windfall-veroon tai niin kutsuttuun energiayhtiöiden lisäveroon, niin korostan: [Puhemies: Kiitoksia!] se tulee avuksi vasta vuonna 24, emmekä tiedä, paljonko tuottoja sillä pystytään kerryttämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-14T11:39:36,2022-12-14T11:41:01,Hyväksytty,1.1
2022_140_72,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_73,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee opposition puheenvuoroja, niin sieltä tuntuu unohtuneen se, minkälainen tämä kausi kaiken kaikkiaan on ollut. Siellä on ollut koronaa, ja on tuettu yrityksiä. Ajatellaanpa, jos ei olisi tuettu niitä yrityksiä, jotka tarvitsivat tukia: mikä olisi meidän työttömyystilanne tällä hetkellä? Elikkä on pidetty työllisyyttä hyvästi yllä.
Ja mitä tulee energian hintaan, niin ovatko kokoomus ja perussuomalaiset valmiita pistämään lisää velkaa siihen, että me kevennetään kuluttajien ja ennen kaikkea teollisuuden osuutta tässä? Tämä on semmoinen asia, että se ei käy niin, että te vain sanotte, että nyt on leikattava ja leikattava. Tässä joudutaan ihan väkisellä sitten ottamaan velkaa. Ja jos me ei tehdä mitään tuon energiakriisin hyväksi, niin meillä on erittäin vaikea seuraava 24-talvi. Se on kaikille varmaan ihan selvä. Oletan, että ainakin kokoomuksen talousvaliokunnan jäsenille ja perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsenille tämä on aivan selvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-12-14T11:41:01,2022-12-14T11:42:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_74,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_75,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hintakatto tulee varmasti käymään perussuomalaisille, kun olemme itse sitä vaatineet, ja huoli siitä, mitä tämä maksaa, on loppupelissään sivuseikka, koska tilanne on se, että eihän sähkön tuottaminen ole oikeasti kallistunut tämän sodan tai minkään muunkaan vuoksi vaan sehän on siitä kiinni, mihin ne rahat valuvat. Meillähän on täällä valta puuttua siihen, mihin ne menevät, ja tuskinpa meillä on ongelmaa laittaa rahaa vaikka valtion kassasta tällaisessa kriisissä. On tässä laitettu moneen muuhunkin kriisiin jatkuvalla syötöllä.
Oli tarkoitus loppupelissään tästä budjetista haastaa jonkun verran, mutta pakko on sanoa tämän äskeisen toiminnan jälkeen, että käy jopa sääliksi valtiovarainministeriä, koska oikeasti SDP tuo tällaisen hihasta heitetyn, hallituksen ulkopuolelta heidän kanssaan keskustellun asian tänne ja jättää teidät tänne yksinään. Minun on pakko kysyä: [Puhemies koputtaa] miten te kehtaatte? [Eduskunnasta: Kyllä ne kehtaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-14T11:42:08,2022-12-14T11:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_140_76,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_77,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä aihe, jota me täällä käsittelemme, kuten valtiovarainministeri totesi, on poikkeuksellisen vakava. Sen takia tavallaan toivoisi, että myöskin oppositiossa kohdeltaisiin tyylikkäästi, kun me yritetään yhdessä löytää tähän ratkaisua. [Välihuutoja oikealta] On tyylitöntä vyön alle lyöntiä se, että viitataan, että pääministeri ei ole täällä, kun hän on Euroopan unionin huippukokouksessa, Eurooppa-neuvoston kokouksessa, jossa myöskin käsitellään eurooppalaista energiakriisiä, juuri tätä asiaa, mitä me käsittelemme täällä.
Toiseksi, valtiovarainministeri on oikeassa. Tämä saattaa maksaa — miljardiluokkaa tai ei. Tämän saman asian, hintakaton, ovat naapurimaamme Viro ja Norja ottaneet käyttöön, ja myöskin seitsemäntoista muuta Euroopan unionin jäsenmaata on ottanut hintakaton käyttöön. Hekin joutuvat miettimään ne miljardit, mitä siihen sijoitetaan, mutta asia on niin vakava kotitalouksien kannalta, että tämä täytyy ratkaista, ja parhaiten se ratkaistaan, kuten valtiovarainministeri sanoi: yhdessä neuvotellen se ratkaisu löytyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-14T11:43:22,2022-12-14T11:44:23,Hyväksytty,1.1
2022_140_78,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_79,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kantaa vahvaa huolta siitä, miten suomalaiset perheet, ihmiset ja yritykset selviävät tämän talven yli. Me olemme syyskuusta asti esittäneet ratkaisuja lyhyelle tähtäimelle ja pitkälle tähtäimelle. Olemme valmiit tulemaan pöytään, jos pääministerin sijainen kutsuu myöskin opposition hakemaan ratkaisuja.
Kannamme huolta siitä, onko tämä tilanne otettu vakavasti. Miten ei olla voitu priorisoida asioita niin, että tästä hintakattoasiasta olisi voitu keskustella hallituksen piirissä? Kysynkin nyt: Onko tälle ryhmäpuheenvuoroesitykselle pääministerin tuki? Tiedämmekö, että se on pääministerin tahto? Johdetaanko tätä hallitusta ryhmäpuheenvuoroilla?
Tämä on erittäin hämmästyttävää. Paljon olen saanut kansalaisilta viestiä. Ensin kyselytunnilla Lintilä sanoi, että sähkön hinnassa olemme Euroopan alimmalla tasolla — näinhän hän sanoi — ja sitten pääministeripuolue ryhmäpuheessa esittää asiaa, ja nyt olemme täysin epätietoisia siitä, mitä hallitus aikoo tehdä. [Puhemies koputtaa] Toivonkin, että pääministerin sijainen nyt sanoo, milloin te kutsutte ryhmät koolle ja päähallituspuolue kertoo, onko tälle ehdotukselle... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-14T11:44:25,2022-12-14T11:45:32,Hyväksytty,1.1
2022_140_80,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_81,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, valtiovarainministeri Saarikko, että te olette täällä ja näytätte myös nyt johtavan tänään tätä toimintaa. Tuolta sosiaalidemokraateilta tuli ehdotus tästä hintakatosta, ja jotenkin ajattelen, että yleensä jos pääministeripuolue tuo ehdotuksia, niin ne yhdessä käydään läpi ja hallituksessa käsitellään ja tuodaan eduskuntaan. Tällaiseen toimintaan olen aikaisemmin tottunut. Tämä esitys, joka nyt on annettu, ja näitä muitakin esityksiä, joita on keskustalta tullut, joita on kokoomukselta tullut, pitää nyt välittömästi laittaa valmisteluun ja käydä yhdessä läpi — kaikkien puolueiden, niin hallitus- kuin oppositio-. Olen samaa mieltä niistä puheenvuoroista, mitä täällä on käytetty, että tämä on hyvin sekavaa ja rumaa, tämä on täyttä sirkusta. Kansalaiset, jotka tuolla kotona miettivät niitä laskuja, eivät halua nähdä tämmöistä keskustelua. Nyt puolueet koolle päättämään tämä asia — vaikka sitten pääministerin sijaisen johdolla, jos pääministeri ei ehdi, mutta jonkun johdolla tämä on nyt tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-14T11:45:34,2022-12-14T11:46:40,Hyväksytty,1.1
2022_140_82,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_83,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nyt valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana sain ensimmäisen vastauspuheenvuoron, niin täytyy muistuttaa tästä budjettikeskustelun luonteesta. Siinähän valtiovarainvaliokunta koko eduskunnan puolesta on vastannut hallituksen esitykseen, ja tämä mietintö on tämän keskustelun pohjana. Siihen jokainen ryhmä, hallitus- ja oppositioryhmä, tuo omia mausteitaan, lisäyksiään ja kantojaan. [Välihuutoja oikealta] Erityisesti, mikä koskee tulevaa vuotta, mahdollisia tulevia lisäbudjetteja, sellaiset avauksethan ovat tyypillisiä tälle keskustelulle. Tässä ei ole sellaista ennenkokemattomuutta.
Mutta tästä sähkön hinnan sääntelystä: nythän tämä tilanne on niin poikkeuksellinen, että myös perustuslain 23 §:n poikkeuslakimahdollisuudet tulee ottaa arvioitaviksi. Eli kun nykyinen valmiuslaki ei pidä sisällään tämän kaltaista tilannetta koskevia energiamarkkinojen sääntelymahdollisuuksia, niin kuitenkin samaan tapaan on säädettävissä sille rinnasteinen laki, jolla voidaan puuttua myös näihin hintamekanismeihin ilman, että kaikki tapahtuisi valtion pussista. Tässä nyt keskustelu on vääristynyt niin, että kaikki hintasääntely tai [Puhemies koputtaa] hintakaton tyyppiset järjestelyt [Puhemies: Kiitos!] johtaisivat valtion kompensaatioon. Näin ei ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-14T11:46:40,2022-12-14T11:47:58,Tarkistettu,1.1
2022_140_84,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_140_85,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen esittelypuheenvuorossaan nosti esiin lapsiperheköyhyyden ja sen vähentämisen. Tavoite on erittäin tärkeä, mutta viimeisen vuoden aikana 30 000 uutta lasta on pudonnut köyhyyteen Suomessa, hallitus, teidän vahtivuorollanne. Vähentäkää puheita ja lisätkää tekoja. [Pia Lohikoski: Entäs teidän vahtivuorollanne?] — Teidän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-14T11:48:00,2022-12-14T11:48:26,Hyväksytty,1.1
2022_140_86,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Satonen, Arto.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_87,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki tässä salissa tietävät, että tämä sähkön hinta on tällä hetkellä erittäin vakava asia, ja me kaikki saadaan paljon siitä viestejä. Ja kuten tässä on jo käynyt ilmi, Orpon ja muiden oppositiopuolen edustajien taholta, niin oppositio on kyllä valmis omalta osaltaan tähän ratkaisua etsimään. Mutta on kyllä pakko sanoa sillä lyhyellä kokemuksella, mikä minulla on tästä talosta, että olen kyllä huolissani tästä kulttuurista, mikä täällä tällä hetkellä on. Jos päähallituspuolue ryhmäpuheenvuorossaan tuo tänne esityksen, josta ilmeisesti hallituksen sisällä ei olla keskusteltu mitään, ja teillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä se tulee maksamaan, niin onhan tämä vastuutonta toimintaa ja tämä antaa kansalaisille ihan väärän käsityksen. Nyt pitäisi ymmärtää, että nyt ei olla missään tupailtapuheissa, vaan me ollaan eduskunnassa, jossa on luotettu siihen, että jos täällä päähallituspuolue jotain esittää, niin se asia [Puhemies koputtaa] on vakavasti harkittu.[Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-14T11:48:27,2022-12-14T11:49:35,Hyväksytty,1.1
2022_140_88,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_89,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mitä meidän pitäisi tehdä sähköntuotannon kannalta ilman poliittisia kiihkoja, on se, että tunnustamme, että me olemme tavallaan sijoittaneet väärälle hevoselle rahaa paljon — tuulimyllyjä on rakennettu. Mitä tulee tuulimyllyiltä voimaa tällä hetkellä? 838 megaa, aurinkovoimaa peräti 15 megaa. Elikkä me olemme tuottamassa sähköä sellaisena aikana paljon, kun sitä ei paljoa tarvita, eli kesällä. Mutta sitten, kun me tarvitsemme talvella, kun on kylmä, eipä sitä ole. Elikkä olisiko syytä ottaa vähän niin kuin lusikka kauniiseen käteen ja tehdä oikeita päätöksiä? Me tarvitsemme kiinteän polttoaineen kattiloihin, kotimaista turvetta paljon, vähän haketta. Nyt me poltamme miljoonia motteja tukkipuuta.
Monitoimikoneiden kuljettajat soittivat minulle viime viikonloppuna — varmaan tuli kymmenen puhelua — että he lopettavat kohta koko homman, kun kaikki tukkipuut ajetaan ei sahalle vaan ne menevät voimalaitoksiin. Meidän pitää tarttua itse tähän asiaan. Tämä on täysin tehtävissä, jos haluamme, mutta turvesoiden osalta meidän pitää tehdä nyt päätökset, että ensi kesänä nostetaan kymmenen miljoonaa mottia turvetta ja saadaan [Puhemies koputtaa] seuraava talvi selvitettyä. [Puhemies: Kiitoksia!] Nyt ei selvitä edes tästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-14T11:49:35,2022-12-14T11:50:42,Hyväksytty,1.1
2022_140_90,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_91,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on selvää, että suomalaisten suurin huoli parasta aikaa on sähkön korkea hinta, ja se on selvä myös, että lisäratkaisuja pitää etsiä näiden nyt käyttöön otettavien lisäksi. Onko se sitten täällä nostettu hintakatto, energiaraha tai mahdollisesti tämän Kelan maksaman sähkötuen, joka nyt on jo tulossa, rukkaaminen vahvemmaksi — nämä pitää nyt nopeasti selvittää. Vielä suuremmaksi suomalaisten huoli kuitenkin kasvaa, jos joudumme tilanteeseen, jossa myös sähkön saatavuuden ongelmat alkavat näkyä arjessa. Yhteistä tavoitetta säästää sähköä yksittäisten kotitalouksien laskuista huolimatta ei voi mielestäni liikaa korostaa. Me yhdessä voimme sähkön säästöllä myös vaikuttaa kaikkien kotitalouksien hintoihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-14T11:50:44,2022-12-14T11:51:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_92,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_93,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että yhteinen tahtotila sähkön korkeisiin hintoihin puuttumiseksi ja lisätoimiin on vahvistumassa. Vasemmistoliitto on pitkään pitänyt esillä lisätoimia ja myös mallia, jolla valtio kompensoisi suoraan kohtuulliseksi sovitun osan sähkölaskuista kuluttajille. Rajattu hintakatto voisi olla sääntelymalli, joka auttaisi suoraan vähävaraisempia eikä silti palkitsisi ketään tarpeettoman suuresta kulutuksesta.
On myös tarkasteltava maksukykyelementin yhdistämistä tukimalliin. Emme halua lisätä tukien valumista varakkaimmille kuluttajille. Vasemmisto on pitänyt pitkään esillä myös energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verottamista windfall-verolla. Toimme ajatuksen budjettiriiheen, jossa kuulimme, että se ei ole mahdollista, mutta asiasta kuitenkin säädettiin EU:ssa, ja näin se tulikin mahdolliseksi. Kyse on siis poliittisesta tahdosta, ja tätä tahtoa pitää [Puhemies koputtaa] löytyä myös sähkön rajatun hintakaton luomiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-14T11:51:41,2022-12-14T11:52:54,Hyväksytty,1.1
2022_140_94,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_95,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on käsitellyt lähes koko syksyn valtion talousarviota. Valtiovarainministeri ja -ministeriö antoivat siihen vielä hallituksen esityksestä merkittävän lisätäydennyksen, kun totesivat, että siellä oli merkittäviä tarpeita. Ettekö te ole, arvoisat sosiaalidemokraatit, havainneet, että Olkiluodon käyttöönotossa on ollut haasteita ja epävarmuuksia koko syksyn ajan? Nyt te heräätte tähän ehdottamaan hintakattoa, kun tämä esitys olisi voitu käsitellä talousarvion käsittelemisen yhteydessä hallituksen yhteistoiminnassa. Vaikka puheenjohtaja Koskinen jotain muuta täällä toteaa, niin onhan tämä poikkeuksellinen toimintatapa ehdottaa täysin uutta toimea, jonka hallitus olisi voinut tuoda, tutkia osana talousarvion normaalia käsittelyä.
Arvoisa puhemies! Hyvä asia on toki se, että nyt ollaan valmiita keskustelemaan kaikista niistä toimista, joilla sähkön hintaa saadaan alennettua, sillä tilanne on nyt kriittinen todella monissa kotitalouksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-12-14T11:52:56,2022-12-14T11:53:59,Hyväksytty,1.1
2022_140_96,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_97,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Poikkeuksellinen aika vaatii poikkeuksellisia toimia, ja oppositiostakin voi [Välihuutoja oikealta] — oppositiostakin voi — palvella isänmaata. Ymmärsin, että kokoomus on valmis tukemaan tätä sosiaalidemokraattien esitystä hintakatosta. [Välihuutoja] Tämä on erittäin hyvä, ja ymmärsin, että myös perussuomalaisissa [Välihuutoja oikealta] oli samansuuntaista ajattelua. Tämä on oikein hyvä. Täällä salissa toivottavasti myös kaikilla muilla on sama tahto, koska nyt on kiire. Talvi on täällä. Laskut kolahtavat postiluukuista, ja ihmisillä on hätä. Sen takia tässä asiassa ei voi aikailla, vaan nyt on toimittava. Aivan niin kuin oppositiokin antaa meille tukensa, mekin tuemme teitä, kun olette meidän kanssamme tässä samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-12-14T11:53:59,2022-12-14T11:54:51,Hyväksytty,1.1
2022_140_98,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt myönnän vielä kaksi vastauspuheenvuoro tähän keskusteluun, ja sen jälkeen valtiovarainministeri. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_99,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta tunnetusti on tällä hetkellä noin 60 senttiä kilowattitunnilta. On oleellista huomata, että yhdenkään kilowattitunnin tuotantokustannus ei ole 20:tä senttiäkään. Tähän eivät enää selitykset riitä. Pörssi on hyvä normaaliaikana, sotatalvena se on rikki. Tämän takia me tarvitaan muutos, jota olemme jo syyskuussa esittäneet sähkönhinnoittelumalliin, mutta eihän sitä niin kannata tehdä, että nyt me maksamme sähköntuottajille 20 senttiä ylittävän hinnan, kuten Saarikko on täällä sanonut, miljardeja, ja sitten toisella kädellä otamme windfall-verona sen itse asiassa isoilta osin pois, vaan kyllähän meidän pitää pystyä säätämään velvoitelaki. Tässä Johannes Koskinen vähän viittasi siihen, mutta tässä tilanteessa, jossa ei puhuta tappiollisesta tuotannosta kustannuksiinsa nähden, emmekö voi velvoittaa tuotantoyhtiöt myymään tietyn osan sitomattomasta kapasiteetistaan kuluttajille tiettyyn kohtuulliseen hintaan, [Puhemies koputtaa] niin että tästä täysin — moninkertaiseksi — paisuneesta hinnasta päästään pois?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-14T11:54:58,2022-12-14T11:56:07,Hyväksytty,1.1
2022_140_100,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_101,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus aina muistaa oppositiolle mainita, miten erinomaista kriisipolitiikkaa se tekee. Te vaaditte meiltä kiitoksia teille, että te olette hoitaneet hyvin. Mitä käytännössä tapahtuu? Te vaaditte jatkuvasti oppositiolta tukea, että te kykenette viemään esityksenne läpi. Viikko kaksi taaksepäin keskusta tarvitsi opposition tukea, nyt tarvitsevat sosiaalidemokraatit. Hallituksen toiminta, se on hyvin kyseenalaista. En usko, että tämä ihmisiin, jotka tuolla kärsivät sähkön hinnasta, tekee vaikutusta, että sosiaalidemokraatit ottavat tällaisen irtioton. Ei kerta kaikkiaan toimi.
Kun me olemme esittäneet näitä toimenpiteitä, sieltä on tullut naureskelua, sieltä on tullut Venäjä-korttia, sieltä on tullut vaikka mitä, ja tänään täällä salissa tulee kritiikkiä useista puolueista juuri niitä samoja asioita kohtaan, joita perussuomalaiset ovat pitäneet esillä. [Puhemies koputtaa] Miksi te ette kiitä siitä, että me olemme olleet oikeassa? [Oikealta: Se ei ole populismia enää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-14T11:56:09,2022-12-14T11:57:15,Hyväksytty,1.1
2022_140_102,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Valtiovarainministeri, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_103,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on juuri nyt 62 senttiä. Se on kohtuuton hinta, ja tästä kaikki täällä olemme samaa mieltä. Minä olen tietenkin valmis toimiin, lisätoimiin, ja niin tuntuu olevan koko tämä sali — hyvä. Se on viesti, jonka suomalaiset haluavat meiltä kuulla.
Muistetaan myös, että hallitus on toiminut, jo syyskuun alussa budjettiriihessään tehnyt päätökset sähkövähennyksestä verotukseen, sähkötuesta pienituloisimmille kansalaisille [Oikealta: Duunari ei hymyile!] ja sähkön arvonlisäveron alennuksesta, joka koskee kaikkia sähkölaskuja. Ensi viikolla maksetaan ylimääräinen lapsilisä lapsiperheille, ja kyllä, valmistelussa on aivan loppusuoralla myös valtion tuloja kasvattava, kohtuuttomia voittoja pois verottava lisävero energiayhtiöille. Nämä toimet ovat olemassa, ja haluan, että ne myös täysimääräisesti tunnetaan ja tunnistetaan ja kansalaiset voivat niitä hyödyntää.
Arvoisa puhemies! Minun arvioni mukaan tämä nyt syntynyt tilanne — joka oli valitettavasti siltä osin nähtävissä, että yksi sodan muoto on energiasota — on Putinin keino käydä sotaa koko Eurooppaa vastaan. Siksi parasta, mitä me voimme tehdä, on pyrkiä yhtenäisyyteen. Suomalaisille eivät merkitse poliittiset valtapelit, suomalaisille merkitsee se, syntyykö tästä lopputulos. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä herkeämättä, että löytäisimme kestävän tavan, joka täyttää kaikki reunaehdot, auttaa kansalaisia, oikein kohdistuen erityisesti niitä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka ovat työssäkäyviä, eläkeläisiä, pois työelämästä olevia eri syistä, sellaisia, joiden laskut ovat kohtuuttomimpia. Mutta ratkaisun pitää olla myös valtiontaloudellisesti kestävä, niin että me emme tee ratkaisuja, jotka kasvattavat määräämättömästi valtionvelkaa, koska se ei ole kestävää. Ja kyllä, me tarvitsemme myös sellaisia ratkaisuja, jotka kestävät ajasta aikaan. Tämä ei välttämättä ole ainut vaikea energiakriisin talvi. Ja kyllä, me tarvitsemme myös sellaisia ratkaisuja, jotka kannustavat suomalaisia — niitä, joilla on siihen mahdollisuus — sähkön säästämiseen. [Puhemies koputtaa]
Minun arvioni mukaan nämä ratkaisut tarvitaan ennen joulua, ja olen valmis työskentelemään aivan vuorokauden ympäri, että tämä on mahdollista toteuttaa. Toivon, että pääministeri Suomeen palattuaan tekee oman arvionsa siitä, miten tämä asia on perusteltua ratkaista, ja olen siihen täysimääräisesti käytettävissä.
Ja arvoisa oppositio, arvoisa hallitus samoin, vaikka istun täällä aitiossa nyt yksin, en ole pakenemassa paikalta. Vastaan mielelläni kaikissa yhteyksissä teiltä tuleviin kysymyksiin ja etsin kanssanne ratkaisuja. Nyt kuitenkin kipeän olkapääni vuoksi olen varannut lääkäriajan kello 12 ja piipahdan siellä, jos sallitte. [Eduskunnasta: Kyllä sallitaan, käy ihan rauhassa!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-14T11:57:17,2022-12-14T12:00:15,Hyväksytty,1.1
2022_140_104,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Tästä syystä siirrytään hetkeksi puhujalistaan. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_105,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin hyvää lääkärikäyntiä valtiovarainministerille. Toivottavasti saatte olkapäähänne mahdollisimman hyvän hoidon.
Mitä tulee tähän energia-asiaan, niin on ihan ymmärrettävää, että se nyt myöskin vie aika paljon tästä budjettikeskustelusta aikaa, koska kyseinen tilanne on Euroopassa ja Suomessakin hyvin vakava ja huutaa ratkaisuja.
Minulla ei sinänsä ole mitään epäselvyyttä siitä, että tässä salissa varmastikin kaikki puolueet tekevät parhaansa sen eteen, että ratkaisuja löytyisi. Näin on varmastikin hallituksessa, näin on varmastikin oppositiossa, mutta huolta toki herättää se, jos hallituksen osalta tilanne on sen kaltainen, että johtajuus on vähän hukassa ja muille hallituspuolueille uusia esityksiä tuodaan sitten ryhmäpuheiden muodossa täältä esille. Se ei kerro kauhean hyvää tilaa maan johdosta ja hallituksen tilasta tällä hetkellä, mutta toivon, että hallitus tässä myöskin pystyy sillä tavoin toimimaan yhtenäisesti, että ratkaisuja pystytään löytämään.
Tilanne on kuitenkin myöskin sillä tavoin hankala, että vaikka tehtäisiin esimerkiksi sähkön osalta minkälaisia hintaan liittyviä ratkaisuja tahansa, mitkä sinänsä ovat varmasti kyllä tarpeellisia, niin jos sähkön tarjonta on rajallista ja sähköstä itsessään on pulaa, niin niillä hintaan liittyvillä ratkaisuilla ei lopulta ole kovinkaan suurta merkitystä sitten sen akuutin tilanteen helpottamiseksi.
Mutta jos tästä energiakysymyksestä nyt siirrytään hetkeksi aikaa ihan vallan tähän budjettiasiaan, niin on se aikamoinen velkakuorma, jonka tämä hallitus nyt sitten lopulta tuleville hallituksille ja tuleville sukupolville maksettavaksi jättää. On sinänsä totta, että tälle hallitukselle on myöskin kaudellensa osunut varsin vaikeita vuosia — on ollut koronaa, on ollut monenlaista kriisiä, nyt sitten sotaa ja energiakriisiä ja muuta — ja on tietysti selvää, että olisi hallituksen poliittinen väri ollut mikä tahansa, niin velkaa olisi varmasti otettu. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että velkaa olisi tarvinnut ottaa niin paljon kuin mitä tämä nyt vallassa oleva hallitus on ottanut. Se on ottanut paljon ihan tarpeellista velkaa ihan tarpeellisiin menoihin, mutta samalla se on omilla hankkeillaan, jotka ovat omiaan synnyttämään kumulatiivisia kuluja, synnyttänyt myöskin tarpeettomia ja joka vuosi kertautuvia lisämenoja, olkoon sitten kyse massiivisesta maakuntauudistuksesta, jota nyt sitten hyvinvointialueiden nimessä on tehty, tai olkoon kyse vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä tai niistä monista muista rakenteellisista hankkeista, jotka kertautuvat budjettikuluina tulevaisuudessa.
Tässä tullaankin nyt siihen kysymykseen, mitä oppositiosta käsin on moneen kertaan peräänkuulutettu, että on kyettävä priorisoimaan menoja. Valitettavasti hallituspuolueet eivät valtiovarainvaliokunnassakaan tähän viimeiseen budjettiinsa nyt sitten kyenneet näin tekemään, mutta sitäkin isompi taakka on sitten valitettavasti seuraavalla hallituksella edessään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-12-14T12:00:15,2022-12-14T12:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_140_106,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, poissa. — Edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_107,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkuun kannatan edustaja Jokisen esittämää kokoomuksen vastalausetta.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tässä on käyty keskustelua debatissa erityisen paljon siitä, millä korkeisiin sähkön hintoihin voidaan vaikuttaa. Tuntuu, että hallituksen sisälläkin on aika erilaisia näkemyksiä siitä, onko tärkeintä pyrkiä vaikuttamaan siihen sähkön hintaan, jolloin se laskisi vaikutuksia kaikille — vaikutukset tulisivat siis niin kotitalouksille kuin yrityksillekin — vai pitääkö meidän keskittyä suoran tuen kohdentamiseen niille, jotka eniten tästä tilanteesta kärsivät.
Arvoisa puhemies! On päivänselvää, ja kokoomuksen mielestä on päivänselvää, että meidän tulee pyrkiä vaikuttamaan sähkön hintaan. Olemmekin tehneet niin lyhyellä aikavälillä kuin pitkällä aikavälillä ison kasan ehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa siihen, että sähkön hinta ei nousisi niin korkealle kuin se tällä hetkellä on ja viime päivinä on ollut. Yhtenä ehdotuksenamme on ollut kattohinta, johon nyt näköjään myös sosiaalidemokraattinen puolue on vihdoin herännyt.
Arvoisa puhemies! Sinällään pidän käsittämättömänä sitä tilannetta, kun varmaan tässäkin salissa istuvista meistä moni on omasta sähkölaskustaan huomannut, miten se on kasvanut, vaikka kuinka yrittää sähköä säästää. Meillä vaikkapa omakotitalossa olemme puolittaneet sähkönkulutuksen viime vuodesta, ja silti sähköenergian lasku on kaksinkertaistunut viime vuodesta. Me toki pärjäämme, mutta moni suomalainen ei pärjää. On erittäin tärkeää, että tällaisiin tilanteisiin, joiden nähtiin tulevan jo viime syksynä tai jopa kesällä, varaudutaan ennalta. Tehdään suunnitelma sen tilanteen varalle, että sähköpula iskee, tai sen tilanteen varalle, että sähkön hinta lähtee nousemaan ennakoimattoman korkealle. Nyt näyttää siltä, että hallitus reagoi vasta, kun kriisi on jo sylissä. Emmekö me ole oppineet koronasta mitään?
Arvoisa puhemies! Olemme esittäneet myös muita toimia, joista osa on toki sellaisia, joita pitäisi pystyä edistämään Euroopan tasolla. Toivotaankin, että pääministerillä on nyt mukanaan kaikki parhaat asiantuntijat ja tukivoimat ja myös yhteistyökumppaneita, jotka neuvottelevat sen puolesta, että Euroopassa päästäisiin yhteiseen ratkaisuun esimerkiksi kattohinnasta tai kaasun hinnan irrottamisesta sähkön muusta hinnanmuodostuksesta.
Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä tästä varsinaisesta talousarvioesityksestä.
Kaikki asiantuntijat, voi sanoa, ainakin lähes kaikki, joita kuulimme valtiovarainvaliokunnassa, olivat hyvin huolissaan Suomen velkaantumisesta. Suomi velkaantuu lähes 10 miljardin vuosivauhtia, ja se jatkuu tästä eteenpäin niin pitkälle kuin talouden ennustehorisontti kantaa. Julkaisimme viime viikolla kokoomuksen vaihtoehdon siitä, miten kokoomus olisi rakentanut tulevan vuoden budjetin. Siinä vähentäisimme velkaantumista yli miljardilla, siirtäisimme verotuksen painopistettä työn verotuksesta haittoihin sekä toteuttaisimme kunnianhimoiset kasvu- ja työllisyysreformit. Näytämme siis, että Suomen suunta voidaan muuttaa, talous voidaan saada kasvuun ja velkaantuminen voidaan lopettaa — ei toki yhdessä vuodessa eikä edes yhdessä vaalikaudessa, mutta kahdessa vaalikaudessa se on mahdollista.
Arvoisa puhemies! Kysyisinkin, kun ymmärsin tästä SDP:n ryhmäpuheesta, että SDP:n arvio on hyvin samantyyppinen: Onko tosiaan siis niin, että pääministeripuolue kannattaa velkaantumisen lopettamista eli käytännössä sopeutustoimia noin 9 miljardin edestä, kuten valtiovarainministeriö on esittänyt, kahdessa vaalikaudessa? Jos näin on, se on hieno asia. Enää tarvitaan vain ne konkreettiset esitykset, miten päästäisiin edes velkaantumiskehityksen kääntämiseen.
Arvoisa puhemies! Jotta saamme mittasuhteet paikalleen, otetaan esimerkki. Jos säästämme euron sekunnissa, kestää miljoonan säästämiseen noin 12 päivää. Miljardin kokoamiseen sen sijaan kuluu lähes 32 vuotta. Kokoomuksen mielestä ei ole yhdentekevää, mihin ja miten paljon veronmaksajien rahoja käytetään. Jokainen euro on pystyttävä perustelemaan.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti kuulemme pian myös pääministeripuolueelta konkreettisia esityksiä, mistä voidaan sopeuttaa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-12-14T12:03:38,2022-12-14T12:08:45,Hyväksytty,1.1
2022_140_108,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ovaska poissa. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_109,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä budjetissa huolehditaan tämän ajan tärkeimmistä kysymyksistä, vastataan energiakriisiin ja myös koronapandemian jälkien korjaamiseen sekä vastataan Euroopan turvallisuustilanteeseen huolehtimalla niin Suomen turvallisuudesta kuin auttamalla Ukrainaa ja ukrainalaisia täällä. Emme elä helppoa aikaa, ja se näkyy myös budjetissa ja äskeisessä keskustelussa. Myös pitkäjänteisiä kriisejä, ilmastonmuutosta ja luontokatoa, on silti torjuttava.
Arvoisa puhemies! Suomalaisten suurin huoli parasta aikaa on sähkön korkea hinta, ja lisäratkaisuja on yhä etsittävä, jos nyt käyttöön otettavat eivät riitä turvaamaan perheiden arkea. Kotitaloudet ovat hyvin sattumanvaraisesti sähkösopimuksista ja lämmitysmuodosta riippuen hyvin vaihtelevassa ja erilaisessa tilanteessa. Esitetty hintakatto on yksi vaihtoehto. Energiaraha, jota on esitetty vihreistä, on yksi vaihtoehto. Nyt käyttöön otettavan Kelan maksaman sähkötuen muokkaaminen voisi myös olla käytössä. Mutta kuten ministeri Saarikko avasi, näillä on merkittäviä kustannusvaikutuksia. Vielä suuremmaksi suomalaisten huoli kasvaa, jos joudumme tilanteeseen, jossa myös sähkön saatavuuden ongelmat alkavat näkyä arjessa. Yhteistä tavoitetta säästää sähköä riippumatta siitä, vaikuttaako se yksittäisen kotitalouden laskuun, ei voi olla korostamatta. Me yhdessä voimme vaikuttaa kaikkien kotitalouksien sähkön hintalappuun.
Joka tapauksessa esitys sisältää jo toimia: Otetaan käyttöön 300 miljoonan edestä määräaikainen sähkötuki pienituloisille kotitalouksille, aloitetaan Kelan maksama sähkötuki, jota voi saada vakituisessa käytössä olevan asunnon sähkömenoihin huhtikuuhun asti, ja tukea voi saada vain yhden asunnon osalta. Tuemme myös pienituloisia lapsiperheitä monin tavoin. Asumistukeen tehdään energian hintoja seuraava korotus, toimeentulotuen lapsikorotusta nostetaan kymmenellä prosentilla vuodeksi, työttömyysturvan lapsikorotusta nostetaan 24—45 eurolla lapsiluvusta riippuen, opintorahan huoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa, lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 5 eurolla kuukaudessa, varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan pysyvästi, lääkekattoon ei kosketa tällä hetkellä, eli paljon tehdään lapsiperheiden auttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyys koskettaa jo noin yhtä kymmenestä lapsesta. Lapsiperheköyhyys madaltaa lasten hyvinvointia, toimintamahdollisuuksia sekä elintasoa. Se siis estää tai haittaa lapsen oikeuksien ja potentiaalin toteutumista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 noin 11 prosenttia kaikista Suomessa asuvista lapsista eli pienituloisessa perheessä. Määrä lisääntyi merkittävästi 90-luvun laman jälkeen, eikä 2000-luvun tilanne ole paljon muuttunut. Merkittävä osa pienituloisista lapsista on juuri pienituloisuusrajan alapuolella, mikä tarkoittaa sitä, että pienillä muutoksilla on mahdollista nostaa merkittävä joukko pienituloisia lapsia rajan yläpuolelle.
Vuonna 21 toimeentulotukea sai 9,4 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Toimeentulotuen käyttö on lisääntynyt vuoden 2008 pitkittyneen taloudellisen taantuman seurauksena, mutta on liian aikaista päätellä, miten vuoden 22 hintojen nousu vaikuttaa toimeentulotuen käyttöön.
Lapsiperheköyhyyden taustalla on hankalia elämäntapahtumia, yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja ylisukupolvisuutta. Syyt ovat moninaisia ja monen tekijän summa. Tyypillisesti perheen toimeentulotuelle tippumista edeltävät ero ja vanhempien työttömäksi jääminen. Hintojen nousu kasvattaa eniten yhden aikuisen lapsiperheiden ja yksin asuvien köyhyysastetta.
Joka neljäs nuori kokee perheensä taloudellisen tilanteen olevan joko huono tai vain kohtalainen. Tämän vuoden Pelastakaa Lapset ry:n tekemän kyselyn mukaan lapset huomaavat perheen kiristyneen taloudellisen tilanteen muun muassa vanhempien puheissa laskuhuomautuksista ja rajoitetuista harrastusmahdollisuuksista. Taloudellinen niukkuus painottaa siis säästämään sekä pakollisista elämisen kustannuksista että vapaa-ajan aktiviteeteista. Näin köyhyys voi aiheuttaa myös sosiaalista ulkopuolisuuden tunnetta ja psyykkistä kuormitusta lapsille. Lapsiperheköyhyys voi määritellä elämänkulkua. [Puhemies koputtaa] Kuntatasolla tämä nähdään esimerkiksi sijoitettujen lasten määrän kasvuna. — Puhemies, luulin, että oli seitsemän minuuttia, mutta onkin viisi. Jatketaan sitten.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-14T12:09:06,2022-12-14T12:14:33,Hyväksytty,1.1
2022_140_110,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_111,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 talousarvioesitys on kompromissi, sehän on selvää. Talouden kokonaiskehitys on huolestuttava Venäjän hyökkäyksestä johtuvan energian hinnan nousun sekä siitä juontuvan inflaation vuoksi. Kokonaisuutena hallitus on tähän tilanteeseen nähden jatkanut hyvin vastuullista ja aktiivista finanssipolitiikkaa. Kuluttajahintojen noustessa nopeaa tahtia hallitukselta on ollut tärkeä arvovalinta tehdä toimia kansalaisten ostovoiman sekä lapsiperheiden tukemiseksi. Kriiseistä huolimatta työllisyyskehitys on ollut historiallisen hyvä ja ihmisten sekä yritysten toimeentulosta on pidetty huolta. Hallituksen työllisyystavoite on käytännössä saavutettu. Monet väliaikaiset tukitoimet ovat estäneet talouden rakenteiden pitkän aikavälin heikentymistä tehokkaasti. Julkiset menopaineet ovat kriiseistä johtuen olleet kovia tällä hallituskaudella. Talouden tasapainottamista pitää ja voidaankin tehdä, mutta toimet pitää tehdä oikeudenmukaisesti ja kiinnittää jatkossa huomiota myös tulokehykseen.
Arvoisa puhemies! Akuutein kriisi eli sähkön hinnannousu on yhä edelleen hallituksen käsissä. Olemme tehneet toimia, mutta hintojen nousu pelottaa ihmisiä. Hintojen nousu ei saa ajaa ihmisiä velkakierteeseen tai köyhyyteen. Olemme vasemmistossa vaatineet koko syksyn ajan, että lisätukien tarvetta seurataan tarkkaan. On hienoa, että yhteinen tahtotila sähkön korkeisiin hintojen puuttumiseen ja lisätoimiin näyttää nyt vahvistuneen. Vasemmistoliitto on pitkään pitänyt esillä toimia, myöskin mallia, jossa valtio kompensoisi suoraan kohtuulliseksi sovitun osan kuluttajien sähkölaskuista. Rajattu hintakatto voisi olla tällainen sääntelymalli, joka auttaisi suoraan vähävaraisempia eikä silti palkitsisi ketään tarpeettoman suuresta kuluttamisesta. On myös tarkasteltava maksukykyelementin yhdistämistä tukimalliin. Emme halua lisätä tukien valumista varakkaimmille kuluttajille.
Vasemmistoliitto on pitkään esittänyt energiayhtiöiden ylisuurten voittojen verottamista windfall-verolla. Kun toimme ajatuksen budjettiriiheen, kuulimme, että se ei ole mahdollista enää tällä hallituskaudella. Kun asiasta kuitenkin päätettiin EU:ssa, tuli ylisuuriin voittoihin puuttumisesta sittenkin mahdollista. Kyse onkin poliittisesta tahdosta, ja tätä tahtoa pitää löytyä myös sähkön rajatun hintakaton luomiseksi.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana useita vasemmistoliitolle tärkeitä asioita. Hallitus esimerkiksi laskee varhaiskasvatusmaksuja pysyvästi, korottaa ulosoton suojaosuutta ensi vuodelle, tukee Ukrainasta saapuvia pakolaisia sekä varautuu turvallisuusympäristön muutokseen. Lisäksi on varattu pysyvät varat koulupudokkuutta ehkäisevän, sitouttavan kouluyhteisötyön malliin, ja tämä on hyvin tärkeää nuorten kannalta. Olen erityisen iloinen siitä, että jakovaraneuvotteluissa valiokunnassa lisäsimme rahaa budjettiin monille kansalaisjärjestöille, kulttuurille, ihmisoikeustyöhön, kiertotaloushankkeisiin, luonto- ja retkeilykohteisiin sekä lasten ja nuorten oppimisvaikeuksiin puuttuvaan työhön. Valtakunnallisista järjestöistä valiokuntamme päätti tukea muun muassa naisjärjestöjen, ympäristöjärjestöjen ja rauhanjärjestöjen toimintaa. Itseäni ilahduttavat myös asumisalan järjestöjen neuvontatyön lisämäärärahat sekä rauhanjärjestöjen edellisvuosia korkeampi avustussumma.
Kulttuurikasvatukseen panostetaan, kun lukutaitotyöhön osoitetaan lisärahoitusta lähes kaksi miljoonaa euroa. Taidetestaajat-toiminnan jatko varmistetaan ja Koulukinon toimintaa aletaan rahoittamaan uutena asiana, ja se lisää koulujen medialukutaidon opetusta, joka on tänä aikana hyvin tarpeellista. Lisäksi Tekstin talon toiminnan käynnistämiseksi myönnettiin tukea, samoin sanataidekasvatukselle.
Arvoisa puhemies! Tärkeä panostus ovat myös lapsibudjetoinnin pilotoinnin kehittämiseen hyvinvointialueille osoitetut varat. Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää vuoteen 2030 mennessä köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää 100 000 henkilöllä, joista kolmasosan eli käytännössä yli 30 000:n tulisi olla lapsia. Tavoitteeseen pääsemiseksi lapsibudjetointi on keskeinen väline, sillä sen tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vaikuttavuutta, parantaa resurssien kohdentamista sekä edistää lasten oikeuksien toteutumista. Lisäksi kaikkien tulisi muistaa, että opposition vaatimat miljardileikkaukset tarkoittaisivat nimenomaan köyhyyden lisääntymistä myös lapsiperheissä, ja tämänhän voimme lukea vaihtoehtobudjeteista.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-14T12:14:41,2022-12-14T12:19:54,Hyväksytty,1.1
2022_140_112,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_113,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Edustaja Rydman piti varsin tasapainoisen puheen opposition suusta kuulluksi puheeksi. Ja tokihan se on näin, että tämän hallituskauden aikana olemme tehneet päätöksiä, jotka lisäävät menoja myöskin tulevina vuosina tai jotka aiheuttavat menopainetta. Toisaalta sote-uudistus toivottavasti johtaa siihen, että se oletettu käyrä muuttuu hieman loivemmaksi, ja toki senkin komponentteja voidaan tulevina kausina vielä säätää. Oppivelvollisuus on toinen tällainen uudistus, joka mielellään nostetaan keskusteluun. Itse olen kyllä valmis tarjoamaan kaljan sille kansanedustajalle, joka ennen seuraavia vaaleja vielä väittää, että haluaisi sen poistettavan — laittakaa tämä korvan taakse.
Muuten finanssipoliittisen balanssin suhteen ainakin varjobudjettien perusteella näyttää siltä, että ollaan kaikki oltu aika lailla samoilla linjoilla. Ei ole monen prosentin heitto eri vaihtoehtojen välillä, ja sehän on hyvä lähtökohta lähteä kriisitilanteessa kehittämään maata. Meillä on tosiaankin ennätyksellinen työllisyysaste, mutta myös ennätykselliset energian hinnat, ja siitä tänäänkin on tässä puhuttu, mutta on ehkä syytä oikoa muutamat keskustelussa esiintyneet virheet.
Turpeesta puhutaan usein, mutta turpeen rooli sähköntuotannossa on kyllä äärimmäisen vähäinen. Sen sijaan sen rooli päästöjen suhteen on huomattava, ja siksi näitä matalalla roikkuvia hedelmiäkin kannattaa poimia.
No, mitä on faktisesti tehty? Turpeen verotus on tänään käytännössä aika lailla samalla tasolla kuin mitä se oli Kataisen hallituksen aikana. Siinä ei mitään šokkikorotuksia sen suhteen ole tehty: 2,7 euroa per megawattitunti tilanteessa, jossa sähkö maksaa 300, 400, 500 euroa per megawattitunti. Väitän, että tämä ei ole syy turpeen polton lopettamiseen, vaan syyt ovat ihan muualla. Se on päästökaupan seurauksenakin huomattavan kallis polttoaine.
No, tuulivoima sitten. Edustaja Hoskonen sanoi, että talvella ei tuule. Tilanne on itse asiassa juuri päinvastainen: tuulivoimalla tuotetaan talvikuukausina suuremmalla teholla sähköä kuin kesäkuukausina. Ongelma tietenkin on, että silloin, kun on aivan paukkupakkaset, tuulta usein on vähemmän.
Miten tätä energiakriisiä sitten lähdettäisiin hoitamaan? Kuten aikaisemmin mainitsin, niin syy siihen, että meillä on ollut varsin edullinen sähkö tässä päässä Eurooppaa, on johtunut siitä, että markkinat ovat toimineet hyvin. Meillä on ollut käytössä säätövoimaa Ruotsista, Norjasta, myös Venäjältä. Nyt, kun hinnan käytännössä määräävä rajapolttoaine on äärimmäisen kallis, nykyinen hinnanmuodostusmekanismi ei enää tuota vastaavaa tulosta, ja sen takia meillä on korkeat hinnat sen lisäksi, että useassa maassa on tällä hetkellä ydinvoimaloiden kanssa ongelmia. Suomi on yksi niistä. Ja tosiaankin se, että säätövoimaa ei enää saada rajan takaa Venäjältä, on aiheuttanut omat paineensa. Kaikki nämä yhdessä johtavat siihen, että hinta on ennätyksellisen korkea.
Tässä salissa on esitetty kaikenlaisia markkinamekanismien säätötoimia. Itse pitäisin järkevämpänä sitä, että Euroopan tasolla irrotettaisiin se kallein komponentti, ne viimeiset kymmenen prosenttia, ja sen hinta määriteltäisiin erikseen ja allokoitaisiin siihen perushintaan, kuin että lähdettäisiin maakohtaisesti säätämään hintakattoa. No, nyt sitä varmaan lähdetään pohtimaan, ja jos sille löytyy hyvät perusteet, niin mikäs ettei, mutta kun me ollaan maana rajat ylittävän säätövoiman tarpeen varassa, niin näkisin kyllä vaarana sen, että rajaliikenne heikkenisi tällaisen mekanismin kautta, ja se puolestaan entisestään nostaisi hintoja. Eli kun markkinoihin lähdetään puuttumaan, niin kannattaa olla varovainen.
Kotitalouksien osaltahan ongelma on se, että osalla on kiinteät sopimukset, osalla pörssisähkösopimukset, ja silloin vain osalla on insentiivit tiputtaa kulutusta silloin, kun hinta on korkea. Veikkaanpa, että muutaman vuoden kuluttua kiinteitä sopimuksia ei juuri esiinny vaan meillä on pörssisopimukset voimassa ja laitteistot, jotka ohjaavat kulutusta. Sillä tavalla saadaan piikit katkaistua ja myöskin kulutus sovitettua siihen tilanteeseen, siihen tuotantotilanteeseen, jossa me olemme, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto vaihtelee myöskin sään mukaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-14T12:19:57,2022-12-14T12:25:22,Hyväksytty,1.1
2022_140_114,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_115,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energia ja ruoka, niistä on kyse, tai ainakin ne ovat olleet tähänastisessa keskustelussa.
Kristillisdemokraatit näkevät huoltovarmuuden turvaamisen Suomen ja Euroopan tasolla yhtenä julkisen vallan keskeisimpänä tehtävänä. Siksi me tarjosimme jo alkusyksystä sata toimenpidettä, niin sanotun kriisiohjelman, johon on koottu esityksiämme kriisinkestävyyden ja omavaraisuuden parantamiseksi.
Edellisessä puheenvuorossa kuulimme Adlercreutzin arviota turpeen käytöstä ja hyödystä energiantuotannossa. Sanoisin kuitenkin niin, että ei se nyt niin vähäinen ole ollut, jos ajattelee, että 2000-luvulla se on ollut parhaimmillaan seitsemän prosenttia meidän kokonaistuotannosta, joka on 30 terawattituntia. Tällaisessa maailmantilanteessa kun eletään, niin kaikki prosentit ovat, tai olisivat, kotiin päin. Se on hyvä pitää mielessä.
Kristillisdemokraatit ovat kesästä asti peräänkuuluttaneet hallitukselta toimia sähkömarkkinoiden hillitsemiseksi, mutta hallituksen toimet ovat olleet riittämättömiä. Nyt jos koskaan on aika toimia. Luin juuri STT:n julkaisemasta tiedotteesta, että ministeri Saarikko pitäisi perusteltuna, että pääministeri kutsuu aiheesta keskusteluun hallitus—oppositio-rajan yli. Kristillisdemokraateilla on valmius neuvotella sähkön hintakattomallista vaikka tänään, sen verran aihe on tärkeä.
Maatalouspolitiikan painoarvoa kotimaan ja EU:n politiikassa olisi pitänyt nostaa: ruokaomavaraisuuden turvaaminen hallituksen kärkihankkeeksi ensi vuoden talousarviossa. Ja nimenomaan ruuantuotanto on asetettava maatalous- ja tukipolitiikan keskiöön. Miksi hallitus jätti alkutuottajat panttivangeiksi hallituksen sisäisien riitojen takia? Miksi — siihen olisin halunnut vastauksen hallitukselta. Valtiovarainministeri ja varapääministeri Saarikko joutui valitettavasti poistumaan hetkeksi ihan ymmärrettävästä syystä, mutta olisin mielelläni kuullut vastauksen tähän kysymykseen.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Räsäsen esittämää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-14T12:25:26,2022-12-14T12:28:16,Hyväksytty,1.1
2022_140_116,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_117,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemies! Kannatan edustaja Kankaanniemen epäluottamuslausetta.
Viimeinen talousarvio näyttää sen, että Marinin hallitus jää historiankirjoihin valtavasta budjettivajeesta ja ennätyksellisestä velkataakasta, jonka se jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi. Sen lisäksi perinnöksi jäävät rajusti kasvavat mielen ongelmat, oppimisen kriisi, hoivakriisi, katuväkivallan nousu ja talouskriisi.
Talousarvioesitys ensi vuodelle on yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Jo pelkästään korkomenot ensi vuonna kipuavat noin 1,5 miljardiin euroon. Asiantuntijat varoittavat velasta ja julkisen talouden epätasapainosta, mutta hallitusta se ei kiinnosta. Onkin hävytöntä, että hallituspuolueen ryhmäpuheenvuorossa kuultiin, miten ”onkin jatkettava aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa”.
Perussuomalaisten mielestä menosäästöt on aloitettava suomalaisten hyvinvoinnin ja arjen kannalta toissijaisista, vähiten hyödyllisistä kohteista. On käännettävä kaikki kivet ja osattava priorisoida. Kaikista ei-välttämättömistä menoista tulee pidättäytyä. Julkista hallintoa tulee tehostaa, EU-tukipaketeista ja humanitäärisestä maahanmuutosta on varaa leikata. Maksamme esimerkiksi toimimatonta ja korruptoituneita valtarakenteita pönkittävää kehitysapua yli miljardin tänäkin vuonna eli yli kolme miljoonaa euroa päivässä. Tämä on jaloa mutta toimimatonta ja velaksi täysin vastuutonta.
Puhemies! Ne, mihin meidän sen sijaan tulisi panostaa tulevina vuosina, ovat huoltovarmuuden turvaaminen, turvallisuuden palauttaminen, kotimainen maatalous, lasten perustaitojen parantaminen, talouden kuntoon saaminen, mielenterveyskriisin ratkaiseminen ja koulutuspolitiikkaan satsaaminen. Lasten ja nuorten mielen ongelmat ovat hälyttävästi kasvussa, ja nuoria syrjäytyy yhteiskunnastamme yhä useammin. Onkin laskettu, että inhimillisen tuskan lisäksi yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin 1,2 miljoonaa euroa. Hallituksen katse siintää silti maailmanhalaajien unelmissa, eikä vastuu oman maan lapsista ja nuorista heijastu rahankäyttöön. Puheet ja teot ovat täysin ristiriidassa.
Oppimistulokset laskevat, rauhattomuus lisääntyy, ryhmäkoot kasvavat, katujengejä syntyy, ja raakaa väkivaltaa tapahtuu päivittäin. Hallituksen olisi herättävä. Pelkät puheet eivät riitä näihin ongelmiin, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Me emme saa olla liian sinisilmäisiä, ja meidän täytyy pystyä ottamaan ennaltaehkäisevästi huomioon riskejä, mitkä kumuloituvat jo taivaanrannassa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-14T12:28:24,2022-12-14T12:31:33,Hyväksytty,1.1
2022_140_118,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_119,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kannatan edustaja Jokisen tekemää epäluottamuslause-esitystä.
Kokoomus on jättänyt oman vaihtoehtonsa pääministeri Sanna Marinin vasemmistohallituksen vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Kokoomuksen talouspolitiikan tavoitteena on kasvattaa kaikkien suomalaisten hyvinvointia ja rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Talouden pohjan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme säilyttää hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville, ja tulevia kriisejä varten on rakennettava taloudellista liikkumavaraa. Talouden vahvistaminen on edellytys kyvyllemme ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia globaalejakin ongelmia ja myös varautua tuleviin kriiseihin, joita varmasti on tulossa.
Kokoomuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja talouden kasvu, joka lisää ihmisten valinnanmahdollisuuksia, luo työtä sekä kasvattaa vaurautta mutta myös vapautta. Kokoomuksen kasvun kaava koostuukin kolmesta osasta. Ensinnäkin uuden luominen ja uudistuminen ovat kasvun tärkein lähde. Osaamistasoa nostetaan, ja yksityisen sektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannustimia parannetaan. Toiseksi, investoinnit välittävät teknologian kehityksen kasvuvaikutuksen talouteen, ja investointiympäristöä parannetaan esimerkiksi jouduttamalla lupa- ja valituskäsittelyä. Ja kolmanneksi, kestävä kasvu syntyy vain yrittämiselle ja ahkeruudelle myönteisessä ympäristössä.
Kokoomuksen talouspolitiikan vaihtoehto yhdistää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvaavan vastuullisen talouspolitiikan ja rohkeat panostukset kasvuun. Kokoomus rakentaa 2020-luvun talouspolitiikkansa neljän tavoitteen ympärille: yrittäjyystavoitteen, vaurastumistavoitteen, työllisyystavoitteen ja kestävyystavoitteen varaan.
Me olemme esitelleet sen, mitä meiltä on pyydetty ja mitä tämä yhteiskunta vaatii, 4+4-mallin, jossa priorisoidaan menoja, ja se priorisoinnin puute on ollut tämän vasemmistohallituksen isoin taakka. Neljä vuotta, 40 miljardia jää tämän hallituksen velkasaavutukseksi, ja tästä peräti 11 miljardia velkarahaa muuhun kuin koronan ja sodan aiheuttamiin seurauksiin — 11 miljardia lisää velkaa kaikkeen muuhun kuin koronaan ja sotaan. Priorisoinnin puute on aiheuttanut sen, että tämä vasemmistohallitus ei ole toteuttanut esimerkiksi terapiatakuuta. Terapiatakuu on jäänyt näiden miljardien jalkoihin — nuorten mielenterveys huutaa apua.
Haluan alleviivata, että kokoomus ei esitä omassa vaihtoehdossaan velaksi verojen kevennyksiä. Meillä velanotto vähenee ensi vuonna 1,1 miljardia.
Poimin muutamia nostoja:
Me edellytämme omassa vaihtoehdossamme paikallisen sopimisen käyttöönottoa Suomessa. Me esitämme, että ansiosidonnainen työttömyysturva laajennetaan myös kassaan kuulumattomille eli kaikille palkansaajille. Me esitämme, että työntekijöiden lisäksi myös eläkkeiden verotusta kevennetään tasaisesti kaikissa tuloluokissa ja toisaalta lisäksi kotitalousvähennys korotetaan 3 500 euroon ja sitä myös laajennetaan. 
Puolustusministeriön hallinnonalaan me olemme varsin tyytyväisiä. Se noudattelee hyvin tarkastikin sitä, mitä kokoomus on esittänyt ja vaatinut.
Oikeusministeriön hallinnonalasta haluan nostaa huolen muun muassa oikeusketjun riittämättömistä resursseista, mutta myös poliisin määrärahan vajauksesta. Tätä tavoitetta, joka yhdessä on poliisimäärästä asetettu, ei tulla saavuttamaan.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kokoomus esittää 70 miljoonan akuuttia kriisipakettia sähkön kohonneisiin kustannuksiin, ja tälle toivomme tietysti erityisesti keskustalta tukea, kun eduskunta siitä äänestää.
Tiestön korjausvelka on huoli, joka tämän vasemmistohallituksen aikana tulee kasvamaan. Tämä hallitus tulee asfaltoimaan ennätysvähän teitä, ja tiestön määrä tulee heikkenemään merkittävästi tämän hallituskauden aikana. Ensi vuonna asfaltoidaan vain noin 1 500 kilometriä teitä, kun tarve olisi 4 000 kilometrille, jotta korjausvelka ei pahenisi. Itse asiassa on tuntunut, että tämän hallituskauden aikana meillä ei ole tässä maassa edes ollut liikenneministeriä.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen vaihtoehto on Suomelle ja suomalaisille parempi, ja sen takia esitämme, että se hyväksytään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-14T12:31:42,2022-12-14T12:37:09,Hyväksytty,1.1
2022_140_120,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kinnunen poissa. — Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_121,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä budjetilla huolehditaan tämän ajan tärkeimmistä kysymyksistä, vastataan... [Puhuja selaa tablettiaan] — anteeksi, nyt kone hyppäsi — vastataan energiakriisiin sekä koronapandemian jälkimaininkeihin. Samaan aikaan panostetaan ilmastotoimiin ja luontokadon torjuntaan. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, ja edelleen tarvitaan poikkeuksellisia toimia. Pandemia oli vasta osoittamassa laantumisen ensi merkkejä, kun sodan varjo jo levisi Euroopan ylle. Energiakriisi ja erityisesti energian hinnat asettavat ihmiset nyt eriarvoiseen asemaan Suomessa mutta myös muualla Euroopassa. Taloudellinen ahdinko on suoraa seurausta Venäjän käyttämästä energia-aseesta. Sodan vaikutukset leviävät laajasti, ja myös niistä mainingeista on selvittävä.
Ratkaisut on rakennettava yhdessä. Keskeistä on tukea kaikkein pienituloisimpia ja heikoimmassa asemassa olevia. Siksi hallitus on tuonut budjettiin useita keinoja: asumistukea korotetaan, toimeentulotuen ja työttömyysturvan lapsikorotuksia nostetaan, opintorahan huoltajakorotusta ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan, määräaikaiseen sähkötukeen pienituloisille kotitalouksille varataan 300 miljoonaa euroa ja sähkön arvonlisäveroa lasketaan 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuun alusta huhtikuun loppuun.
Arvoisa puhemies! Hallituksen sopima windfall-vero on lausuntokierroksella, mutta se ei auta tähän akuuttiin tilanteeseen. Ihmisillä on hätä nyt. Olkiluoto 3 viivästyy jälleen, ja tieto hermostutti sähkömarkkinat. Sähkön hintakatto ei ole yksinkertainen ratkaisu, se voi olla myös yllättävän kallis, mutta jos siihen löytyy yhteistä tahtotilaa, tulee pikaisesti selvittää sähkön hintakaton käyttöönotto myös Suomessa. Muissa maissa on tehty eri ratkaisuja, ja niitä voisi soveltaa myös meidän olosuhteissa.
Sähkön säästämiseen tarvitaan lisää tehokkaita kannustimia. Viimeisimpien tilastojen mukaan Suomessa sähkönkulutus on laskenut noin yhdeksän prosenttia, ja siinä olisi vielä varaa tulla alaspäin. Näin saisimme sähkömarkkinan hintatason yleisesti tasaantumaan. Nykyinen tilanne, jossa osa kärvistelee pörssisähkön kanssa ja osa asukkaista, osa taloista, osa kodeista voi aika huoletta vielä toistaiseksi jatkaa entiseen malliin sähkönkulutusta edullisten sähkösopimusten turvin, sotii yleistä oikeustajua vastaan. Myös siihen olisi hyvä löytää ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-14T12:37:32,2022-12-14T12:40:18,Hyväksytty,1.1
2022_140_122,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_123,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemies! Hallituksen sähkötuet ovat olleet heiveröisiä. Ne eivät kohdistu pienituloisille tai edes keskituloisille. Omavastuut ovat liian korkeat. Esimerkiksi sähkön Kela-tuki suli valmistelun aikana 300 miljoonasta lakiesityksen 85 miljoonaan. Kymmenkertaisia summia on helposti löytynyt sotilasmenojen lisäyksiin tai vaikkapa itärajan järjettömään aitahankkeeseen. Pelkät F‑35-hankinnan valuuttakurssimenot ovat ensi vuonna moninkertaiset sähkötukeen suunnattuun rahoitukseen nähden.
Puhemies! Kansalaisille tarvitaan parempia sähkötukia, mutta niiden ohella sähkön hintaa pitää painaa sääntelyllä alas. Kysynkin: aikooko hallitus todella ja viipymättä valmistella sähkölle kansallisen hintakaton? Sähkölle on asetettava kohtuullinen hinta, jonka yli ei mennä. Kuukausien viivyttely tässä asiassa on jo ajanut ihmisiä isoihin toimeentulo-ongelmiin.
Puhemies! Energia-alan yhtiöt, Energiavirasto, Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat vastustaneet hintakattoa. On menty EU-pöytiin ja ylimalkaisten markkinaperusteiden taakse piiloon. Kuitenkin riippumattomat asiantuntijat ovat pitäneet kansallista hintakattoa aivan mahdollisena, jopa aivan välttämättömänä. Nyt näyttää siltä, että suunta on laajemminkin muuttumassa tässä asiassa, ainakin puheissa.
Puhemies! Energia- ja puunjalostusteollisuuden voimayhtiöiden ei pidä enää antaa vuolla sähkövoittoja ja jatkaa sähkönkuluttajien sietämätöntä kuppausta. Sähkön hinnalle on pantava kohtuullinen yläraja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-12-14T12:40:25,2022-12-14T12:43:07,Hyväksytty,1.1
2022_140_124,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_125,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Den senaste normala budgeten som vi har behandlat här var år 2019 då vi behandlade budgeten för 2020. Efter det har vi haft pandemin och nu har vi ett krig. Det här har haft väldigt stora effekter för oss och vi har gjort satsningar under den här perioden som har gjort att skuldbördan har ökat en hel del. Det här har ju också haft sina effekter, nu senast kring kostnadsstrukturen, och då vi till exempel tänker på elsidan, som också tangerades i förra talturen och som ju är någonting vi pratar mycket om. 
Bland annat har vi nu — det kom just för en liten stund sedan — en inflation som är rekordhög, 9,1 procent. Det är den högsta siffran sedan 1983, vill jag minnas. Men om vi ändå ser positivt på det här så har hjulen rullat, vi har ett gott sysselsättningsläge och vi har arbetskraftsbrist inom många olika branscher — och samtidigt vet vi att det finns branscher som har det väldigt tufft just nu, och som förväntas ha det väldigt tufft. Det som är viktigt här också, med tanke på arbetssidan och sysselsättningssidan, är att vi har en byråkrati, ett smidigt samhälle då det gäller förvaltning och att vi har möjligheter till arbetskraftsrelaterad invandring, och att vi har ett gott system och ett smidigt system gällande den saken.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-12-14T12:43:14,2022-12-14T12:44:59,Hyväksytty,1.1
2022_140_126,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden talousnäkymä on haastava niin valtion, yritysten kuin kansalaistenkin kannalta. Keskustelemme ensi vuoden budjetista kahden perättäisen kriisin jälkeen. Taloustilanne on vaikea. Jokseenkin positiivisena kehityksenä tietenkin voi pitää työllisyysastetta, joka on kasvanut kriiseistä huolimatta. Erityisen haastavaksi kasvun, inflaation ja velan yhteisen hallitsemisen tekee se, että työllisyysasteemme on korkealla mutta työmarkkinoilla on paha kohtaanto-ongelma. Tarvitsemme toimia, joilla myös vaikeimmin työllistyvät ja osatyökykyiset saadaan paremmin mukaan. Parasta lääkettä taloudelle on kasvu.
Ensi vuoden budjetin käsittelyssä korostuvat kuitenkin sähkön hinnannoususta johtuvat toimenpiteet. Kohonneiden hintojen vuoksi tilanne on sietämätön kansalaisille, koska sotaa ja tämänkaltaista hintapiikkiä ei voitu etukäteen ennustaa. Kaikki budjetin keinot sähkön hintojen alentamiseksi ja suomalaisen ostovoiman parantamiseksi ovat tarpeellisia, ja olemme valmiita tekemään myös tarvittavia lisätoimenpiteitä. Siksi SDP on tänään esittänyt kotitalouksien hintakattoa, joka on 20 senttiä kilowattitunnilta.
Arvoisa puhemies! Talousarvioesitystäkin käsiteltäessä tulee mieleen se ja täytyy muistaa se, kenelle me teemme politiikkaa. Minun vastaukseni on, että lapsillemme, nuorille ja tuleville sukupolville. Olen tyytyväinen siitä, että valtion talousarvioesitykseen sisältyy nyt toista kertaa lapsibudjetointiosio, jossa kootaan yhteen talousarvion lapsiin kohdistuvat menot ja määrärahat. Esityksen mukaan lapsi-ikäryhmään suoraan kohdistuvat määrärahat ovat ensi vuonna 10,4 miljardia euroa.
Yhdyn valiokunnan näkemykseen siitä, että näinä aikoina on erityisen tärkeää tukea perheitä. Lapsuudessa koetut toimeentulovaikeudet ennustavat usein koulunkäynnin vaikeuksia, aikuisuuden talousvaikeuksia ja suurempaa sairaustaakkaa. Yleinen hintojen nousu osuu raskaimmin niihin kotitalouksiin, joilla on nyt tiukkaakin tiukempaa rahasta, kuten pienituloisiin ja lapsiperheisiin. Minä muistan edelleen 90-luvun lapset, laman lapset, ja sama ilmiö ei saa missään nimessä toistua. Ensi vuoden budjetissa tuetaan lapsiperheiden ostovoimaa tekemällä tarpeellisia korotuksia perheille kohdistettuihin sosiaali‑ ja työttömyysturvaetuuksiin.
Arvoisa puhemies! Lapsiperheköyhyyden lisäksi olen huolissani nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Myös valiokunta tuo mietinnössään esille nuorten tekemien väkivaltarikosten määrän kasvun ja nuorisorikollisuuden raaistumisen. Lasten ja nuorten ongelmiin ja häiriökäyttäytymiseen on välttämätöntä puutua poliisin, koulujen, sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja kolmannen sektorin toimivalla moniammatillisella yhteistyöllä. Ankkuri-toiminta on yksi esimerkki toimivasta viranomaiskeinosta. Tärkeintä on saada yhteys nuoreen mahdollisimman nopeasti ja katkaista huolestuttava kierre. On tärkeää panostaa myös asuinalueiden turvallisuuteen ja poliisien resurssien riittävyyteen. Poliisitoimen momentille esitetään 863 miljoonaa euroa, mikä on lähes 57 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarvioesityksessä. Tässä on oikea kehityssuunta poliisitoimen rahoituksessa.
Sen sijaan nuorisotyön rahoituksen turvaamiseen täytyy kiinnittää enemmän huomiota myös tulevaisuudessa. Nuorten hyvinvointi on lähes kaikkien tutkimusten ja mittareiden mukaan laskenut. Erityisen huolestuttavaa on eriarvoisuuden lisääntyminen ja pahoinvoinnin yhä voimakkaampi kasaantuminen samoille nuorille. Yhdyn valiokunnan näkemykseen siitä, että tarvitsemme nuorisotyön vaikuttavuutta sekä resurssien pitkäjänteistä turvaamista nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistuksen yhteydessä on erityisen tärkeää varmistaa, että nuorten tarvitsemat palvelut toimivat saumattomasti kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestökentän välillä. Ensi vuoden talousarviossa esitettävän nuorisotyön rahoitus vastaa suunnilleen vuoden 22 tasoa, mutta toivon rahoitustason olevan jatkossa noususuhdanteinen. On tärkeää turvata erityisesti etsivän nuorisotyön resurssit, sillä etsivä nuorisotyö kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin nuoriin ja se on vaikuttava keino vähentää nuorten syrjäytymistä. Etsivää nuorisotyötä tehdään kaikkialla Suomessa ja Suomen kunnissa, ja se on helposti saavutettava ja vaikuttava lähipalvelu nuorille. Sille on nyt erityisen suurta tarvetta, kun peräjälkeen tulevien kriisien myötä myös syrjäytyminen ja sen vaarat lisääntyvät koko ajan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-14T12:48:27,2022-12-14T12:53:12,Hyväksytty,1.1
2022_140_127,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_128,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käymme läpi ensi vuoden talousarviota elikkä vuoden 23 talousarviota ja sitä, mihinkä sitä rahaa laitetaan — siinähän on kysymys ihan siitä. Tärkeitä asioita ensi vuonna tulevat olemaan, niin kuin tänäkin vuonna on jo ollut, tämä sähköasia, energia-asia ja, totta kai, polttoaineasia. Terveysasiat ja ruoka ovat aina tärkeitä.
No, me perussuomalaiset, totta kai, halutaan panostaa tähän kotimaiseen asiaan ja myös siihen, että Suomeen jäisi sitä rahaa eikä sinne ulkomaille niin paljon menisi, ja jos näitä äskeisiä asioita, mitä luettelin, mietitään, just tätä sähköasiaa, niin Suomessa on oikeasti nyt semmoinen sähköhätätila: Ihmisillä on rahat loppu, joten mistä otetaan rahat sähkölaskuihin? Se on todella monessa perheessä kova paikka. Ja myös talojen arvot: Jos mietitään sähkölämmitteisiä taloja, niin niiden arvothan romahtavat ihan täysin. Kuka ostaa enää taloa, joka lämmitetään sähköllä, jonka ostamiseen ei ole varaa? Tämä on oikeasti huomioitava — tämä on iso asia.
Energia-asia: Varmasti jokainen tietää, että energiaa tarvitaan. Energiapula on melkoinen.
Polttoaineista: On tulossa kyllä jakeluvelvoitteeseen helpotusta, mutta sitten, kuinka ollakaan, tämä jakeluvelvoite käytännössä kovennetaan vielä tiukemmaksi jatkossa, niin että kuljettajiin ja autoilijoihin ja yleensä autoileviin ihmisiin se käy tosi kovasti, elikkä hinnat tulevat nousemaan kovasti. Jotenkin tästä pitäisi puhua vielä enemmän, mitä tämä käytännössä tarkoittaa.
Terveys on aina tärkeätä, siihen tarvitaan rahaa — se on selvä asia. Sote alkaa tuossa muutaman viikon päästä, ja kyllä taitaa nyt olla niin, että eivät ole vielä kaikki asiat todellakaan kunnossa. Ei ole rahaa sinne tarpeeksi laitettu, ja huhuja jo puhutaan, että siellä terveyspalveluista ollaan säästämässä, omaishoidon tuesta ollaan jossain säästämässä ja ollaan akuuttipäivystyksiä laittamassa kiinni. Tuolla meidänkin alueella Pohjois-Savossa käydään nyt kovasti keskustelua siitä, että siellä ollaan laittamassa akuuttipäivystysjuttuja kiinni, ja se on todella harmittavaa, jos näin käy. Sellaista ei missään nimessä pidä hyväksyä.
Ruokakriisi on käsillä. Kotimainen ruoka on kohta aika tiukassa. Maanviljelijät ovat tosi tiukilla — sinne tarvittaisiin hyvästikin rahaa, kovastikin rahaa.
Tilanteet ovat vaikeita, ja todellakin toivoisi, että hallitus vielä enemmän panostaisi näihin kotimaisiin asioihin. Enemmän tarvitaan semmoista tärkeysjärjestystä. Asiat pitää laittaa oikeasti tärkeysjärjestykseen: enemmän Suomeen tätä rahaa ja suomalaisille, niin että ei sinne ulkomaan Kankkulan kaivoon, eikä ulkomaan huuhaaseen laitettaisi sitä rahaa, vaan ihan tänne kotimaisiin asioihin. Se on kyllä minusta tärkeätä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-14T12:53:13,2022-12-14T12:55:39,Hyväksytty,1.1
2022_140_129,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_130,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan kahdella sitaatilla: ”Hallitusohjelmassa ja uuden vuosikymmenen ensimmäisen hallituksen politiikassa tulevaisuuden haasteita ei juosta karkuun eikä niitä pelätä.” Toinen sitaatti: ”Vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa sitä, että julkinen talous on tasapainossa vaalikauden lopussa.” Nämä sanat, arvoisa puhemies, kuultiin tässä salissa 11.6.2019, kun uunituore pääministeri Antti Rinne esitteli nykyisen hallituksen ohjelmaa. Nyt tämän hallituksen neljännen ja viimeisen talousarvion yhteydessä meillä on oikeus kysyä, miten näille lupauksille kävi.
Arvoisa puhemies! Jos kysymys esitetään talouden asiantuntijoille, palaute on rajua. Heidän mukaansa hallitus on holtittomalla velanotollaan ajamassa julkista taloutta haaksirikkoon, ja jos tällä tiellä jatketaan, edessä on nykyisten hyvinvointipalveluiden romuttuminen tulevina vuosina. Jos tarkastellaan talouden keskeisiä lukuja, yleisnäkymä on yhtä lohduton. Velkaa on otettu neljässä vuodessa yli 40 miljardia, ja julkinen talous on miljardikaupalla alijäämäinen. Sen seurauksena nykyinen vasemmistohallitus on jättämässä tuleville hallituksille karun perinnön.
Arvoisa puhemies! Me kokoomuksessa emme voi hyväksyä sitä tilaa, jolla nykyinen hallitus on talouspolitiikkaansa hoitanut. Suunnan on muututtava, ja suomalaisten hyvinvointipalveluiden tulevaisuus on turvattava. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että nykyinen velkaralli on saatava pysähtymään. Kaksi viikkoa sitten esittelimme oman vaihtoehtobudjettimme, johon sisältyvillä toimenpiteillä pääsisimme julkisen talouden tervehdyttämisessä hyvään alkuun. Julkisen talouden velkaantuminen pienenisi miljardilla samalla, kun palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima paranisi palkkaan ja eläkkeisiin kohdentuvan veronalennuksen ansiosta. Samalla esittämämme rakenneuudistukset erityisesti työmarkkinoilla merkitsisivät sitä, että 100 000 suomalaisella olisi mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Vastaavasti kahdelle seuraavalle vaalikaudelle kokoomus on ehdottanut ohjelmaa velkaantumisen taittamiseksi ja hyvinvointipalveluiden pelastamiseksi.
Arvoisa puhemies! Hallituksen standardivastaus sen harjoittaman holtittoman talouspolitiikan kritiikkiin on ollut pitkään sama: koska korona, Venäjän sota Ukrainassa ja energia- ja inflaatiokriisi. Ikävä kyllä tämä ei riitä. Hallitus on lisännyt miljardikaupalla menoja, jotka eivät liity kriisimenoihin, ja velkarahan ottaminen on ollut sille tuskattomampi tapa jättää ikävät päätökset menojen priorisoinnista tekemättä. Paras esimerkki tästä on pääministeri Marinin lauantainen haastattelu, jossa meiltä leikkauslistoja vaatinut ja niitä saanut pääministeri ei nimennyt yhtään konkreettista leikkauskohdetta velkaantumisen hillitsemiseksi. Vanhan säännön mukaisesti pitäisi tehdä niin kuin itse opettaa.
Lopuksi, arvoisa puhemies, pari sanaa tämän vuoden budjetista ja koko vaalikauden taloudenpidosta Keski-Suomen osalta. Kyllähän tilanne on se, että tällä vaalikaudella Keski-Suomi on tältä hallitukselta unohtunut. Otetaan esimerkiksi väylä- ja liikennehankkeisiin saadut varat, joissa Keski-Suomi on tippunut tällä hallituskaudella 4 prosentin maakunnaksi edellisestä Sipilän kauden 14 prosentin osuudesta. Väylähankkeisiin saadun rahoituksen määrä oli nyt noin 73 miljoonaa euroa, kun se edellisellä kaudella oli lähes 144 miljoonaa euroa. Kiitoksia hallitukselle toki pitää antaa uusien aloituspaikkojen antamisesta maakunnan korkeakouluihin, mutta se ei muuta meidän edunvalvontamme isoa kuvaa. Keskisuomalaisten puolesta meidän pitäisi pystyä parempaan täällä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-12-14T12:55:41,2022-12-14T12:59:53,Hyväksytty,1.1
2022_140_131,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kalmari poissa, edustaja Elo poissa, edustaja Eskelinen poissa. — Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_132,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtion rahoituksella, siis veronmaksajien rahoilla, tulisi turvata ihan ne kaikkein tärkeimmät ydintehtävät. Tarvitaan uutta otetta, sillä hallitus ei siihen ole kyennyt, ei ole ollut tahtoa eikä kykyä luopua tuhlailevasta linjasta. Te olisitte voineet kriisien keskellä heittää hallitusohjelman roskiin ja keskittyä kaikkein tärkeimpiin asioihin. Suomalaiset olisivat sen varmasti hyväksyneet. Mutta toisin päätitte, ja tässä edelleen olemme — reilusti alijäämäisen budjetin edessä. Onneksi se on tämän katastrofihallituksen viimeinen. Se on ainoa valonpilkahdus tässä koko asiassa.
Hallituksen olisi pitänyt ajoissa palata perusasioiden äärelle. Kyse ei ole enää valtion budjetin pienistä viilauksista vaan uudenlaisen ajattelutavan omaksumisesta, mikäli haluamme säilyttää suomalaisten peruspalvelut. Kyse on toissijaisuuksien karsimisesta kaikessa mahdollisessa tekemisessä. Toimikautensa loppupuolella hallitus on tuonut käsittelyyn mittavasti alijäämäisen talousarvioesityksen, eikä siinä ole edes yritetty sopeuttaa vallitsevasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Tuhlarihallitus on jättänyt seuraavalle kahdelle vaalikaudelle valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan 9 miljardin edestä sopeutettavaa. Pääministeri Marin ei puolestaan pysty nimeämään yhtään ainutta vaikuttavaa kohdetta sopeuttamiseen. Hänellä ja sosiaalidemokraateilla on tarjottavanaan suomalaisille lisää veronkorotuksia. Vaalit kolkuttelevat jo ovilla, ja kaikille halutaan tietenkin tarjota kaikkea kivaa ja ennen kaikkea rahaa, mutta loppujen lopuksi rahaa ei kuitenkaan koskaan riitä kaikille. Julkista sektoria on vuosikymmenten aikana paisutettu massiivisesti ja otettu valtion tai kuntien kontolle kaikenlaisia tehtäviä, jotka eivät niille oikeastaan edes kuuluisi. Nyt ollaan toivottavasti saavutettu viimein se pohjakosketus, jos taloudenpidon suunta vain muuttuu.
Perussuomalaisten mielestä säästötalkoot on aloitettava suomalaisten hyvinvoinnin ja arjen kannalta toissijaisista kohteista. Hallituksen politiikan seurauksena elämisen edellytykset ovat uhattuina, kun elämisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Suomalaiset eivät tule palkallaan toimeen. Tilanne oli jo ennen hintojen nousua tällainen, ja nyt se vain pahenee. Päivittäiset viestit kertovat siitä, miten sähkölaskuja ei pystytä maksamaan, ruokakaupassa samalla rahalla saa yhä vähemmän ruokaa, liikkumisen kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi ja lasten harrastuksistakin joudutaan tinkimään. Kotitaloudet kyllä sopeuttavat, hyvä hallitus, kun te ette kykene.
Arvoisa puhemies! Seuraavat vaalikaudet ovat Suomelle ja suomalaisille kohtalokkaita. Saammeko julkisen talouden tasapainoon ja suomalaisten hyvinvoinnin ja peruspalvelut turvattua, vai mennäänkö aina punavihreään retkuun siinä, että rahaa tulee kyllä seinästä ja velkoja ei tarvitse maksaa takaisin? Nimittäin tämä hallitus on tuhlannut vailla huolta huomisesta ja ottanut velkaa mittavasti myös koronaan ja sotaan täysin liittymättömiin menoihin. Pystymmekö seuraavilla vaalikausilla säilyttämään Suomen, jossa voimme luottaa toinen toisiimme, jossa hoitoa saa, kun sitä tarvitsee, ja joka on vakaa ja turvallinen?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-14T13:00:10,2022-12-14T13:04:36,Hyväksytty,1.1
2022_140_133,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sirén poissa, edustaja Torniainen poissa. — Edustaja Salonen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_134,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme ensi vuoden valtion talousarviosta nyt hyvin vaikeassa tilanteessa. Talouden suhdannekuva on maailmanlaajuisesti huolestuttava. Inflaatio on pilvissä, ja se näkyy pelottavasti suomalaisten arjessa. Edessä voi lisäksi olla kylmä talvi, jolloin energian korkea hinta tulee lisäämään kotitalouksien ja yritysten tuskaa tulevasta. Meidän on löydettävä nopeasti lisätoimia, joilla autamme suomalaiset tämän kriisin yli.
Kriiseistä huolimatta työmarkkinoiden veto on onneksi ollut voimakasta ja työllisyysaste on noussut monessa maassa korkealle, Suomessa suorastaan ennätystasolle. Kasvun esteenä on kuitenkin huutava pula osaavasta työvoimasta. Lisäksi sota ja sen aiheuttamat ongelmat energiasektorilla ja esimerkiksi Kiinan taloustilanne voivat yhdessä ajaa koko Euroopan ja Suomen sen mukana taantumaan. Talouden kestävän kasvun, yritysten toimintaedellytysten ja julkisten palveluiden turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia toimia, joilla parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta ja vähennetään työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Työvoimapula koskee erityisesti hoitoalaa, mutta monilla muillakin aloilla on pulaa osaavista työntekijöistä. Työvoimapula heikentää talouden tuottavuutta. Ellemme vastaa työvoimapulaan, tulee julkisen talouden tasapainottaminen usean perättäisen kriisin jälkeen olemaan entistä vaikeampaa tulevina vuosina.
Arvoisa puhemies! Hallitus vastaa tämän vuoden budjetissaan useisiin akuutteihin kriiseihin. Energian kustannukset huolestuttavat suomalaisia tällä hetkellä ehdottomasti eniten. Perheet eivät tee ruokaa kotona säästääkseen sähkössä. Eläkeläiset peseytyvät uimahalleissa, ja lapsiperheet suunnittelevat asumista väliaikaisissa asumisratkaisuissa, jotta voisivat selviytyä kohtuuttomaksi nousevista sähkölaskuista. Joulu on monissa perheissä kylmä ja köyhä. Sen vuoksi SDP on tänään ehdottanut sähkön hintaan kansallista hintakattoa niin, että korkeimmillaan hinta olisi kuluttajalle 20 senttiä per kilowattitunti. Jo aiemmin päätetyillä energia- ja ostovoimatoimilla hallitus pyrkii hillitsemään kansalaisille kohdistuvien sähkölaskujen hintoja ja vahvistamaan siten ostovoimaa. Hallitus kompensoi kohonneita elinkustannuksia määräaikaisen sähkövähennyksen ja sähkötyön avulla sekä sähköenergian arvonlisäveron alentamisella 24 prosentista 10 prosenttiin. Kuten valtiovarainvaliokuntakin mietinnössään toteaa, energian hintojen nousun kompensoiminen kansalaisille on tarpeellista. Minusta se on aivan välttämätöntä. Kannatan nopeita toimia hintakaton saamiseksi.
Korkeat sähkölaskut lisäävät lapsiperheköyhyyttä. Vaikka ensi vuonna tuetaan lapsiperheiden ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi, perheet ovat silti kovilla. Pientä helpotusta tuovat työttömyysturvan lapsikorotuksen korotus sekä toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosan korotus, opintorahan huoltajakorotus sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nosto. Mikäli kuluttajahintojen nouseminen jatkuu edelleen nopeana, on jatkossa tarpeen arvioida mahdollisen lisätuen tarvetta. Emme saa antaa lapsiperheköyhyyden lisääntyä kriisien vuoksi, sillä sen vaikutukset ovat kauaskantoiset.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden arvioidaan aloittavan toimintansa alijäämäisinä, ja tämä on asia, johon meidän on kiinnitettävä huomiota tulevina vuosina, kun pian aloittavien hyvinvointialueiden rahoituslaskelmia sekä jälkikäteistarkistuksia tehdään. Suomen terveydenhuolto on ollut puristuksissa jo pitkään. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa hyvin haasteellisessa ajassa. Suomalaisessa yhteiskunnassa yleistyy samanaikaisesti sekä hyvinvointi että pahoinvointi. Yksi hälyttävimmistä ilmiöistä on mielenterveysongelmien kasvu ja erityisesti nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen. Tämä negatiivinen kehitys alkoi jo ennen pandemiaa. Suomessa tapahtuvat nuorten huumekuolemat ovat eurooppalaisella tasolla vertailtuna todella hälyttävä ilmiö, ja Suomen terveyserot ovat edelleen kansainvälisesti tarkasteltuna suuria. Masennus, ahdistuneisuus ja käyttäytymisen häiriöt voivat lisääntyä. Erityisesti on lisättävä mielenterveyspalveluiden riittävää ja oikea-aikaista saatavuutta. OECD-maiden mukaan mielenterveyden häiriöistä aiheutuvat suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa vuositasolla noin 11 miljardia euroa. Siinä meillä on oiva säästökohde.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2022-12-14T13:04:39,2022-12-14T13:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_140_135,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_136,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyhallitus jatkaa holtitonta rahankäyttöään sumeilematta. Hallitusta ei näytä lainkaan häiritsevän, että se on jättämässä seuraavalle hallitukselle valtavan velkavuoren ja budjettivajeen. Korot ovat nousemassa tasolle, joka väistämättä hirvittää ketä tahansa muuta paitsi nykyhallitusta. Asiantuntijoiden varoitukset kaikuvat hallituksessa kuuroille korville.
On selvää, että väestömme ikääntyminen tulee lisäämään valtion menoja ja vähentämään valtion tuloja. Taloudellinen huoltosuhde heikkenee entisestään heikkolaatuisen maahanmuuton seurauksena. Eurokriisilläkin on vielä vaikutuksensa. Rinteen hallituksen löyhäkätisyydestä kärsitään yhä. Se oli ylioptimistinen ja hallitusohjelma hillittömän tuhlaavainen. Hallitusohjelmassa lisättiin valtion pysyviä vuotuisia menoja kahdella miljardilla eurolla. Meno ei ole muuttunut Marinin hallituksen aikana.
Viimeistään koronapandemian myötä olisi pitänyt laittaa jotakin rajaa tuhlailulle, mutta näin ei tehty. Pandemiamenot katettiin menokehyksien ulkopuolelta, ja näin hallitus kasvatti muitakin menoja. Sitten tuli Venäjän hyökkäyssota, ja uusiin välttämättömiin menoihin tarvittiin — tässä tapauksessa kylläkin perustellusti — lisärahaa.
Nyt taantuma vaikuttaa ilmeiseltä ja eurokriisi todennäköiseltä. Uhkana ovat myös EU:n yhteisen velan kasvu ja tulonsiirtojen eskaloituminen. Valtiovarainministeriö on lisäksi itse todennut, että Suomi ei ole taloudeltaan muiden Pohjoismaiden tasolla ja pohjoismaiset palvelut tarjotaan velkaantumalla. Nykyistä menotasoa ei kuitenkaan voida pitää yllä jatkuvalla velkaantumisella.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ja enemmistö suomalaisista haluavat, että julkinen talous laitetaan tasapainoon ja että tasapainottaminen tehdään ensisijaisesti turhista menoista säästämällä eikä veroja korottamalla. Mielestämme menosäästöt on aloitettava suomalaisten hyvinvoinnin ja arjen kannalta toissijaisista kohteista. Tämän jälkeen on ministeriökohtaisten priorisointilistojen ja valtiovarainministeriön kehysmenettelyn kautta palattava kestävän julkisen talouden tilaan. Ministeriöiden tulee laatia listat, joissa toiminnot laitetaan tärkeysjärjestykseen siten, että hallinnosta ja hankkeista sekä toissijaisista ja ei-välttämättömistä menoista voidaan säästää ja samalla turvata suomalaisten kannalta välttämättömät menot.
Perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan kohteista, joista ei ole suomalaisille hyötyä, kuten humanitaarisesta maahanmuutosta, kehitysyhteistyöstä, EU-tukipaketeista, Ilmastorahastosta, Ylestä, puoluetuista ja hallituspuolueiden palkkaamista erityisavustajista. Myös lainsäädäntötyö Sitran toimintojen keventämiseksi tulisi aloittaa heti, ja Sitran taseesta tulisi siirtää 400 miljoonaa euroa valtiolle. Kun näistä kaikista edellä mainituista kohteista olisi säästetty, voitaisiin sen jälkeen tarkastella muita säästökohteita.
Arvoisa puhemies! Tällaisten kriisiaikojen keskellä hallituksen on viimein luovuttava muita EU-maita kunnianhimoisemmasta kansallisesta ilmastopolitiikasta. Tämä on Suomen hintakilpailukyvyn kannalta täysin välttämätöntä. Kotitaloudet on pelastettava energiakriisin kurimuksesta, ja nyt hallitukselta vaaditaan kiireisesti toimenpiteitä.
Lisäksi lukuisia ongelmia aiheuttava maahanmuutto on lopetettava, jotta julkisen talouden kestävyys ja maamme turvallisuus eivät vaarannu. Maahanmuuttopolitiikkaan on saatava selkeitä ja tavoitteellisia kriteereitä.
Hallituksen on myös lopetettava Suomen EU-tason ja euromaiden välisten taloudellisten vastuiden kasvattaminen sekä pyrittävä päättäväisesti ja systemaattisesti pienentämään jo syntyneitä vastuita. Hallituksen ei tule hyväksyä uusia omien varojen järjestelmiä, jotka nostaisivat Suomen kokonaisverorasitetta.
Arvoisa puhemies! Vihervasemmistolaisesta ideologiasta irtautumisella on mahdollista vähentää valtion menoja ja velkaantumista ilman, että heikoimmassa asemassa olevilta suomalaisilta tai julkisen sektorin välttämättömistä toiminnoista leikataan. Tärkeintä on, että suomalaisten tarpeista huolehditaan. Hallitus ei saa enää heikentää pieni- ja keskituloisten ostovoimaa sähkön, liikkumisen ja elämisen kustannusten noustessa. Päinvastoin suomalaisten arjen sujuvuus on varmistettava ja sitä on määrätietoisesti vahvistettava.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-12-14T13:09:58,2022-12-14T13:15:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_137,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen poissa. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_138,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan minäkin osallistua tähän tärkeään sähkökeskusteluun, mitä tänään täällä salissa on hyvin paljon puhuttu. Asiantuntijat eilisessä A-studiossa mainitsivat, että markkinat määrittelevät sähkön hinnan ja korkeimman mukaan mennään. Kuntien omistamat sähköyhtiöt voivat kyllä myydä edullisempaa sähköä kuntalaisille, mutta suurin osa yhtiöistä menee sähköpörssin mukaisen markkinahinnan mukaan. Omistajat joutuvat siis miettimään, otetaanko osinkoja vai käytetäänkö tulot investointeihin vai myydäänkö kuntalaisille halvempaa sähköä. Omasta mielestäni tällainen on tässä tilanteessa täysin sopimatonta. Elämme poikkeuksellisia aikoja, ja kuten tiedämme ja eilen saimme kuulla, Suomen kansalaisista vain 46 prosentilla on pelivaraa, nollasta sataan euroon ylimääräistä. Siis heillä on hyvin pienet puskurit maksaa mistään mitään ylimäärästä.
Sähköyhtiöiden rahastus on tässä tilanteessa täysin edesvastuutonta. Kansalaisten lisäksi myös yrityksillä on hankalaa, siis muillakin kuin kasvipuutarhoilla, jotka ovat joutuneet ajamaan toimintaansa alas. Tällainen yritysten alasajo ei auta, kun inflaatio jyllää, korot nousevat ja taantuma uhkaa. Työllisyyden ja verotulojen suhteen tilanne on huolestuttava. 
Nyt onkin alkamassa todella vaarallinen kierre tähän maahan, ja se voi johtaa hyvin odottamattomiin lopputuloksiin, jollei nyt ripeästi toimita. Nämä nykyiset hallituksen toimet eivät kyllä valitettavasti riitä siihen. Siis tarvitaan nopeita toimia. Pelkkä windfall-vero ja ylisuurten voittojen jakaminen kansalle tai päästökaupasta saadut tulot eivät riitä tässä tilanteessa. Suomen kansa on hyvin epätasa-arvoisessa tilanteessa, koska toisilla on vielä pitkäänkin voimassa sopimus halvalla hinnalla ja toiset joutuvat pörssisähkön kautta maksamaan yli kymmenkertaisia hintoja. Hintakatostakin on puhuttu, että se olisi neljä euroa. Sehän on ihan mahdoton asia. Se on maailmanloppua muistuttava summa, mitä on joissakin yhteyksissä ehdotettu.
Nyt väitetään jopa, että suuret yhtiöt, jotka omistavat Olkiluoto kolmosen, ovat samalla kaikki sähköntuottajia ja myyvät tuottamansa energian sähköpörssiin, jossa se hinnoitellaan ja myydään edelleen kalliimmalla hinnalla. Tehdään siis suuria voittoja. Elikkä follow the money -periaatteen perusteella omistajilla ei ole kannustinta kiirehtiä ydinvoimalan käynnistämistä, näinkin väitetään. Päinvastoin, mielestäni näihin asioihin on kyllä nyt syytä tarttua lujalla otteella. Nyt on kiire. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-14T13:15:11,2022-12-14T13:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_140_139,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Laiho, poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_140,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olemme eläneet äärimmäisen poikkeuksellista vaalikautta. Tilanne valtiontaloudessa ja julkisessa taloudessa yleensä on vaikea, se on pakko tunnustaa. Koronan vaikutus budjettiin on tarkoittanut noin 12—13 miljardin euron menoerää niinä korvauksina, joita on jouduttu sietämään erilaisten vaikeuksien takia. Yrityksiä on totta kai tuettu, enkä ole kuullut kovin paljon kritiikkiä siitä, että niin tehtiin. Sen tekemättä jättäminen olisi varmasti ollut isompi riski. Totta kai muutamia ongelmia sielläkin oli, mutta nekin on ymmärrettävä.
Ukrainan sota sitten muutti kaiken. Energian hinta hyppäsi pilviin, ja tänäkin päivänä, tämänkin budjettikeskustelun aikana olemme kuulleet esimerkiksi sosiaalidemokraattien puheenvuoron siitä, että säädettäisiin sähkölle hintakatto. Tavallaan se tuli yllätyksenä, tavallaan ei tullut. Tosiasia on kuitenkin se, että totta kai se on hyvä asia esittää joku kattoraja jollekin hinnalle, mutta markkinataloudessa se on toki hieman vaikeaa. Keskusta varmasti kannattaa tämäntyyppisiä ajatuksia, mutta se pitää tehdä hallitusti ja kustannuslaskelmat rehellisesti esiin tuoden. Yksittäinen heitto sinänsä ei auta yhtään mitään, ellei taustoja ole selvitetty. Ja olen ihan varma siitä, että valtiovarainministeri Saarikon johdolla valtiovarainministeriössä on laskettu näitä laskelmia yöt ja päivät pää savuten ja kelloa ei ole katsottu muuta kuin sitä varten, milloin on ruokatunti — mitään muita kelloja ei siellä varmaan ole tarvittu. Elikkä esitys on sinänsä hyvä, esitystavassa olisi ollut hieman toivomisen varaa.
Sitten toinen asia. Nyt joudumme kuitenkin vakauttamaan taloutta. Se on selvä asia, että tämän budjetin jälkeen meillä on edessä selvästi julkisen talouden vakauttaminen ja alijäämän kattaminen. Korko on lähtenyt nousemaan, ja inflaatiolukemat lähenevät tällä hetkellä kymmentä prosenttia, eli molemmat luvut ovat aivan sietämättömiä, ja niihin me joudumme puuttumaan. No, mikä on sitten viisasten kivi, jolla tähän puututaan? Oikea tapa on se, että otamme sieltä Sipilän hallitusajoilta mallia. Silloinhan toki neljä miljardia leikattiin, silloin saatiin valtiontalous lähes tasapainoon, valtionvelkaa maksettiin pois ja ennen kaikkea luotiin noin 140 000 uutta työpaikkaa, jotka olivat julkisen sektorin sijaan avoimella sektorilla, yrityksissä, jotka todella tämän maan tulevaisuuden rakentavat. Julkisen velanoton kautta ja julkisen hallinnon paisuttamisen kautta ei se onnistu, se pitäisi nyt kaikkien vihdoin ja viimein uskoa, vaan purkamalla byrokratiaa, luomalla uutta työtä ja ennen kaikkea huolehtimalla siitä, että kotimaassa talous pyörii.
Meillä tällä hetkellä on esimerkiksi energiantuotannossa ihan kummallinen tilanne: Kotimaisia energioita on ajettu alas. Valtioneuvoston päätöksellä turpeelle määrättiin lisävero, ja sitten vielä päästökaupan kautta siitä rangaistaan ainakin kahdesti, elikkä turpeella tuotetun energian hinta ylittää nyt jo 50 euroa per megawattitunti. Turvepäätös on purettava, verot on nollattava, ja turve on otettava pois päästökaupasta. Se on kansallinen strateginen polttoaine, joka tarvitsee sen verokohtelun, mikä sille kuuluu, eli ei veroja eikä mitään maksuja, koska parasta ilmastopolitiikkaa teemme tässä maassa sillä, että me laitamme kotimaisen energian toimimaan emmekä polta voimalaitoksissa arvokasta kuitupuuta ja tukkia, mitä tällä hetkellä tehdään koko ajan ja kiihtyvällä vauhdilla. Ei ole mitään järkeä polttaa Suomen kansantalouden tulevaa selkärankaa pois savuna taivaalle, kun voimme jalostaa sen, myydä maailmanmarkkinoille ja tehdä siitä lisätuloa tälle maalle ja ennen kaikkea luoda uusia työpaikkoja ja samalla hoitaa järkevästi ilmastopolitiikkaa. Tällaiset teot kannattaa tehdä heti, koska ne ovat meidän omissa käsissä.
En jaksa ymmärtää niitä varsinkin ilmastoprofessorien ja erilaisten ilmastopaneelien ihmisten puheenvuoroja, joissa meidän päästökaupan luvut on vääristelty. Me joudumme maksamaan vuosittain siitä toista miljardia ihan turhaa rahaa. Ja se miljardi, mikä sinne menee ihan turhaan, on kaikkialta pois, meidän lapsiperheiden, pienituloisten eläkeläisten, pientä palkkaa nauttivien ihmisten taloudesta. Joka sentti on pois sieltä, joka euro on sieltä pois. Miksi näitä virheitä ei oikaista? Millä oikeudella joku ilmastopaneeli tässä maassa pyörittää jatkuvasti niitä vääriä lukuja, on vaatimassa jatkuvasti lisää valtion rahaa, että saadaan nämä tavoitteet toteutettua? Kysyn vain varsinkin Vihreän liiton edustajilta: missä teidän vastuunne on valtiontaloudesta ja Suomen kansantaloudesta? Ei sitä vastuuta... Rahaa kylvetään kuin kauraa peltoon keväisin. Kauran kylväminen peltoon keväisin on erittäin positiivinen tapahtuma, mutta kielikuvana sanoisin niin, että tuollainen rahan kylväminen ei edusta edes minkäännäköistä järkevää perustaa. Siinä hommassa ei ole mitään järkeä.
Arvoisa puhemies! Lopetan siihen, että Suomen valtiontaloutta on vakautettava, työtä on saatava lisää ja ennen kaikkea työn tekeminen pitää tehdä kannattavaksi ja kaikki turha pitää poistaa. Meillä ei ole enää varaa erilaisiin kokeiluihin.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-14T13:18:42,2022-12-14T13:24:01,Hyväksytty,1.1
2022_140_141,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Mattila poissa. — Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_142,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituskauden jäljiltä Suomen julkinen talous on rapautumassa. Minulla oli sellainen käsitys, että hallitusohjelmassa lukee, että hallitus luottaa tutkittuun tietoon. Toiminta ei ole kyllä ollut sen mukaista, että tutkittua tietoa olisi huomioitu. Nimittäin talouspolitiikan arviointineuvosto, valtiontalouden tutkimuslaitos, Suomen Pankki, Euroopan keskuspankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat peräänkuuluttaneet suunnitelmaa Suomen velkaantumisen lopettamiselle. Valtiovarainministeriön viime viikon viesti tilanteen vakavuudesta oli hyvin selvä.
Talouskasvun ja työllisyyden vauhdittaminen ei yksin riitä, vaan kestävän talouden takaamiseksi jälkipolville tarvitaan myös tuntuvia menosäästöjä. Ensi kauden sopeutumistarve on kuusi miljardia. Sen toteuttaminen edellyttää puolueilta sitoutumista valtiontalouden, suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden varmistamiseen. Taloudellista liikkumavaraa on välttämätöntä lisätä, jotta selviydymme mahdollisista tulevista kriiseistä ehjin nahoin. Talouden vahvistaminen on edellytys myös kyvyllemme ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ongelmia, vaikka äskeisen edustajan puheenvuoro ei ihan siltä kuulostanut.
Tämä työ ei ole helppo. Ilman yhdessä sovittuja keinoja ja sitoutumista tavoitteisiin ei kuitenkaan synny tekoja. Jotta saamme työnantajayritysten määrän kasvuun, on yrittäjien riskinoton, onnistumisen ja epäonnistumisen, yrityksen kasvattamisen ja ihmisten palkkaamisen mahdollisuuksia parannettava. Tämä myös lisää investointeja Suomeen. Suomen varallisuuden kasvu tarkoittaa myös suomalaisten vaurastumista. Se toteutuu osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Suomalaisten nettovarallisuuden tulee kasvaa puolella tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Hyvinvointiyhteiskunnan palvelut mahdollistuvat vain siitä lähtökohdasta, että jokainen työikäinen ja työkykyinen tulee toimeen omalla työllään. Minimitavoite on, että vuosikymmenen loppuun mennessä neljä viidestä työikäisestä on töissä.
Arvoisa puhemies! Velkaantumista on mahdollista taittaa miljardilla vuodessa hyvinvointipalveluista leikkaamatta. Kokoomus siirtäisi verotuksen painopisteen työstä kulutukseen työnteon kannattavuuden parantamiseksi kaikissa tuloluokissa — huomatkaa: kaikissa tuloluokissa. Lisäisimme työllisyyttä ja kasvua edistäviä rakenteellisia uudistuksia, mistä esityksemme ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämisestä, porrastamisesta ja laajentamisesta jokaiselle työttömälle on esimerkki. Lisäisimme peruskoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vanhustenhoitoon. Emme säästäisi eläkkeistä, opintotuesta tai perhe-etuuksista, emme puolustuksesta, turvallisuudesta tai oikeuslaitoksesta. Satsaisimme lisää rahaa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan uuden työn ja kasvun luomiseksi sekä uusien investointien ja uusien osaajien houkuttelemiseksi Suomeen.
Kansainvälisessä osaajakilpailussa pärjäämiseksi emme tarvitse lisää taloudellisia houkuttimia vaan myös englanninkieliset palvelut Suomeen muuttoa harkitsevien perheiden lapsille ja puolisoille. Tässä Suomi voi voittaa sillä, missä olemme muita vahvempia, nimittäin laadukkailla palveluilla, koulutuksella ja vakaalla sekä turvallisella elinympäristöllä. Suomeen tuleville työntekijöille ja opiskelijoille on mahdollistettava oleskelu- ja työluvat, jotta ketään, joka haluaa jäädä Suomeen töihin, ei pakoteta pois.
Arvoisa puhemies! Velanotto on leikkaus syntymättömiltä sukupolvilta, joilla ei ole vielä äänioikeutta. Lapsillemme kuuluu mahdollisuus hyvinvoivaan, toimivaan ja vauraampaan kotimaahan. Samaan aikaan tarvitsemme lisää ihmisiä Suomeen. — Tässä vaiheessa kehotan lukemaan Risto Murron kirjan Puuttuvat puoli miljoonaa. Se kuvastaa hyvin tämän yhteiskunnan suuren ongelman elikkä alhaisen syntyvyyden. — Sosiologisten tutkimusten mukaan korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveet. Lapsettomuus liittyy erityisesti miehillä matalaan koulutustasoon talousongelmien ohella. Halu jatkokouluttautumiseen, työllistymiseen ja elintason nostamiseen lähtee hyvästä perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Niihin täytyy panostaa.
Talouden tasapainottamiseen pätee vanha sanonta: se, joka haluaa, keksii keinot, se, joka ei, keksii selitykset. Kokoomuksen halu on selvä: Suomi tarvitsee yli-, ei alijäämäisen talouden. Vain tavoittelemalla sitä voimme saavuttaa niin taloudellisen kuin ekologisenkin kestävyyden. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-12-14T13:24:04,2022-12-14T13:29:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_143,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Tässä vaiheessa viimeinen puheenvuoro yleiskeskusteluun ennen seuraavaan pääluokkaan siirtymistä. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_144,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme jälleen valtion talousarviota vuodelle 2023. Ensin hiukan talouden isosta kuvasta.
Talouden tilanne näyttää synkältä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Suomessa ei ole nähty näin voimakasta inflaatiota lähes 40 vuoteen, ja se näkyy joka ikisen suomalaisen kukkarolla. Valtiovarainministeriö esitteli viime viikolla näkemäänsä talouden tasapainottamisen kehystä, ja ajattelen, että tuo esitetty aikataulu ja sopeutuksen kokoluokka ovat varsin vaativa tehtävä. Siitä huolimatta siihen tulee ryhtyä. Sopeutusta on tehtävä, sillä vaikka velkaa on lähivuosien kriisien vuoksi ollut pakko ottaa, elämme pidemmällä tähtäimellä yli varojemme. Realistista on odottaa, että tiukat ajat ovat tulossa. Se on myös selvää, että kokoomuksen ehdottamat miljardiveronalennukset eivät tähän aikaan sovi.
Terveiset työllisyyden saralla ovat hyviä. Hallitus on saavuttanut käytännössä jo hyvin pian 75 prosentin tavoitteensa. Ongelmaksi onkin muodostunut osaajapula. Työntekijäpulaan ei ole yhtä ratkaisua, mutta onneksi tässä budjetissa siihen nyt tarjotaan hiukan lääkkeitä. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan, mikä helpottaa työntekijäpulaa ja tuo pitkää kokemusta omaavien ihmisten osaamista työelämään. Talouden kasvu on saatava jatkumaan erityisesti näin poikkeuksellisina aikoina.
Hyvinvointialueista muutama sana. Omassa maakunnassani Päijät-Hämeessä käytännössä sote-mallia on jo pyöritetty pitkälle monta vuotta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ensi vuodelle alijäämää on tulossa 11,8 miljoonaa euroa. Tämä on raskas lasku maksaa, ja käsittääkseni vastaavia alijäämiä on tulossa joka ikisellä hyvinvointialueella. On kuitenkin syytä erottaa sote-uudistus hyvinvointialueiden alijäämästä, nimittäin esimerkiksi omassa maakunnassani alijäämää ovat aiheuttaneet inflaatio, sähkön hinta, osaajapulan kustannukset ja esimerkiksi ict-hankinnat, jotka kuormittavat hyvinvointialueita naapurimaamme aloittaman sodan vuoksi.
Panostamme tässä talousarviossa hoiva-avustajien koulutukseen, opiskelijoiden harjoittelukorvauksiin ja sote-henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Myös lääkekatto jäädytetään nykyiselle tasolle. Pidän näitä tekoja erittäin hyvänä vastaantulona. Tarveperusteinen sote-uudistuksen rahoitusmalli on oleellinen. Pidän kuitenkin seitsemän vuoden siirtymäaikaa edelleen liian pitkänä, ja toivon siihen muutosta.
Tähän talousarvioon liittyy toki myös tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö, 50 miljoonaa euroa jakovaraa ensi vuodelle. Siitä muutama nosto: On hyvä, että siinä on suurimmat rahapotit kohdennettu lasten ja nuorten perustaitojen kehittämiseen. Esimerkiksi varoja kohdennetaan yrittäjyyskasvatukseen ja lähes 2 miljoonaa euroa lasten lukutaidon kehittämiseen — erittäin pitkäjänteinen valinta Suomen eduskunnalta tukea lasten lukutaitoa. Myös liikkuvan varhaiskasvatuksen 1,5 miljoonan euron panostus tulee erittäin tarpeeseen. Pidän myös oleellisena poliisien avointen lähteiden seurantaan erityisesti hybridiuhkien ja kybervaikuttamisen havaitsemiseksi laitettuja resursseja sekä jengiytymisen estämisen toimia.
Hyviä uutisia on tulossa myös vaalipiiriini, nimittäin rahoitusta ovat saamassa muun muassa Asikkalan Viitailantie, Kalliolantie Hausjärvellä, Sankolantie Lammilla sekä valtatie 24:n suunnittelut Holman kohdalla ja Launosen, Kormun ja Riihimäen kevyen liikenteen väylä. Lisäksi eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkamiseen on tulossa panostusta niin, että myös Päijänteen ainutlaatuiseen kansallispuistoon pääsee jatkossa paremmin. Ei ole syytä unohtaa näitä pieniäkään panostuksia, nimittäin ihmisen elämässä esimerkiksi luonto on varsin merkittävä asia, jotta jaksaa tehdä töitä ja nauttia myös elämästä.
Kiitän kollegoitani hyvästä yhteistyöstä näiden tärkeiden hankkeiden edistämisessä, ja erityisesti kiitän tätä talousarviota arvovalinnasta satsata lapsiin ja nuoriin. Sehän näkyy tässä budjetissa laajemminkin, nimittäin täällä on muun muassa alennettu varhaiskasvatusmaksuja ja korotettu yksinhuoltajalisää sekä työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen lapsi- ja huoltajakorotuksia — erittäin tärkeitä arvovalintoja. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-14T13:29:21,2022-12-14T13:34:24,Hyväksytty,1.1
2022_140_145,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Yleiskeskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Yleiskeskustelua jatketaan tässä täysistunnossa pääluokkakohtaisten yleiskeskustelujen jälkeen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_140_146,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä budjetin yleiskeskustelua. — Edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Könttä poissa, edustaja Autto poissa, edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Kauma poissa, edustaja Kivisaari poissa, edustaja Sankelo poissa, edustaja Piirainen poissa, edustaja Löfström poissa, edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_140_147,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies — tai puhemiehet! [Toinen varapuhemies ryhtyy johtamaan puhetta] Energiakriisin mukanaan tuomaa sähköahdistusta on nyt vaikea kenenkään välttää, ja pörssisähkön hinnan seuraamisesta on tullut osa koko perheen päivittäistä vähemmän mukavaa rutiinia. Kylmä talvi on todellakin jäätävä tällä hetkellä suurimmalle osalle suomalaisista. Toisaalta osalla on käynyt tuuri, eli on myös niitä kotitalouksia, joilla on vielä edullinen määräaikainen sähkösopimus voimassa, ja on myös paikallisia sähköyhtiöitä, kuten Kokkolan Energia, jotka tarjoavat kohtuuhintaista sähköä toimialueensa asiakkaille. Käytännössä ihmiset ovat erittäin eriarvoisessa asemassa sähkön hinnoittelun suhteen riippuen pelkästä tuurista tai asuinpaikkakunnasta. Arvoisat kollegat, tämä ei mielestäni voi olla oikein. 
Olemme saaneet varmasti kaikki tänä vuonna lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolissaan sähkön hinnasta ja sen vaihtelusta. Kallistunut maakaasu on nostanut sähkön hintaa riippumatta sen tuotantotavoista. Yleiseen oikeustajuun ei vain sovi, että ne sähköyhtiöt, joiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet, tekevät nyt erityisen suuria voittoja. Toisaalta on niitäkin sähköyhtiöitä, jotka ovat menneet konkurssiin. Olemme vasemmistoliitossa vaatineet niin sanotun windfall-veron käyttöönottoa. Se tarkoittaisi, että sähköyhtiöiden voittoja verotettaisiin erillisellä verolla siinä tapauksessa, että niiden tuottaman sähkön tuotantokustannukset eivät ole käytännössä nousseet. Itsekin jätin elokuussa toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitukselta toimia sähköenergiayhtiöiden voittojen valvomiseksi ja kohtuullistamiseksi samaan tapaan kuin sähkönsiirtoyhtiöiden voittoja valvotaan tällä hetkellä. Ei voi olla oikein, että tavalliset kansalaiset ovat joutuneet tässä kriisitilanteessa maksumiehiksi. 
Samanaikaisesti olen huolissani, kuten me kaikki täällä, muiden asumiskustannusten noususta, kuten kiinteistöverojen tai asuntolainojen korkojen nousemisesta. Myös polttoaineiden, etenkin dieselin, hinta on noussut huolestuttavan korkealle, ja kun tuolla maaseudulla ainoa tapa liikkua on se oma auto — ei ole paljon vaihtoehtoja tuolla pohjoisessa tai Itä-Suomessa. 
Inflaatio oli marraskuussa peräti 9,1 prosenttia, eli kuluttajahintojen nousu oli nopeinta sitten vuoden 1983. Pidän tärkeänä, että eduskunnassa on jo hyväksytty useita lakiesityksiä, jotka auttavat etenkin pienituloisimpien kotitalouksien selviämistä kohoavien kustannusten keskellä. Hallituksen päätösten mukaisesti sähkövero aleneekin, ja Kelasta voi hakea sähkötukea, ja sähkölaskusta voi saada myös kotitalousvähennystä talven aikaisiin sähkölaskuihin. Myös asumistuessa huomioidaan lämmityskuluja aiempaa enemmän. Joulukuun lapsilisä maksetaan ensi viikolla perheille kaksinkertaisena, ja on erittäin arvokasta, että tätä korotusosaa ei oteta toimeentulotuessa tulona huomioon, elikkä myös köyhät lapsiperheet hyötyvät tästä. Monia muitakin lapsiperhe-etuuksia korotetaan ensi vuonna, ja indeksikorotukset nostavat kaikkia indeksiin sidottuja Kelan etuuksia ja työeläkkeitä verrattain paljon vuodenvaihteessa. Lisäksi lääkkeiden maksukattoon ei tehdä indeksikorotusta, vaan se säilyy tämän vuoden tasolla.
Mutta, hyvät ystävät, kollegat, nämä toimet eivät tietenkään riitä kompensoimaan inflaation vaikutuksia, vaikka askeleet ovatkin oikeansuuntaisia. Toivon todella, että kenenkään ei tarvitse kalliin sähkön vuoksi asua kylmässä ja pimeässä, sillä oikeus lämpimään ja turvalliseen kotiin kuuluu jokaiselle eikä vain harvoille. Ihmisillä on nyt hätä ja aito pelko oman kodin menettämisestä ja taloudellisesta konkurssista. Sähköahdistus koettelee suomalaisia koteja ja yrityksiä. Olen kuullut, kuinka ihmiset istuvat pimeässä, lapset ahdistuvat, ja todellakin, ei enää uskalleta lämmittää koteja, mikä tarkoittaa sitä, että pahimmassa tapauksessa kodit homehtuvat. 
Sähköyhtiöiden ylisuuriin voittoihin on nyt puututtava ja niitä on valvottava. Nyt kun markkinat eivät toimi, kuten olemme monet täällä todenneet, niin tarvitaan niitä rohkeita toimenpiteitä, joilla pystymme välittömästi vaikuttamaan kalliin pörssisähkön varassa olevien kotitalouksien sähkölaskujen alentamiseksi ja selviytymiseksi tulevasta pimeästä ja kylmästä talvesta. Minä tuossa debattipuheenvuorossani jo nostin esille tämän Norjan mallin, mutta totta kai voidaan pohtia yhdessä erilaisia malleja. Niitä varmasti löytyy, kun yhdessä niitä mietimme ja pohdimme.
Sitten minun täytyy vielä sanoa se, että olemme kaikki tässä samassa veneessä, ja oli vähän surullista debattipuheenvuorojen aikana kuunnella sitä syyttelyä hallitusta kohtaan, että ei olla tehty mitään tai olemme myöhässä. Mutta nyt olen ymmärtänyt, että pääministeri on kutsunut koolle parlamentaarisen neuvottelun [Puhemies koputtaa] ensi maanantaiksi, ja toivon todella, että me ennen joulua löydämme yhdessä ratkaisuja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-14T14:57:53,2022-12-14T15:03:16,Hyväksytty,1.1
2022_140_148,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Kopra, edustaja Kopra poissa. — Mutta edustaja Kilpi on paikalla.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_149,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme kummallisia aikoja. Kukapa olisi voinut kuvitella, että Suomen kaltaisessa edistyksellisessä hyvinvointivaltiossa sähkö loppuu? Sehän on itsestäänselvä perusasia, jota joka kodin seinästä tulee aina ja jatkuvasti. Sen piti olla kuin ilma, mitä hengitetään, ja vesi, jota juodaan, mutta näin ei asia ole.
Kukapa olisi voinut kuvitella, ettei hallitus reagoi näinkin tärkeään, jokaisen suomalaisen elämään ja hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavaan asiaan? Tilanteen annetaan kriisiytyä tappiin saakka ennen kuin herätään, ja ikävä kyllä, yleensä silloin on aivan liian myöhäistä, kuten nyt on. 
Samanlainen toimintatapa on ollut hyvin tyypillistä hallitukselle koko kauden ajan. Tilanteisiin herätään aivan liian myöhään, ja on aivan sama, kuinka paljon mikä tahansa asiantuntija varoittelee. Muistan oikein hyvin, kuinka Valtiontalouden tarkastusvirasto otti esille tarkastusvaliokunnan kokouksessa jo ennen koronaa Suomen talouden tilanteen ja varoitti vakavasti siitä, kuinka tarpeellista talouden vakauttaminen ja velkaantumisen hillintä olisi. Mutta siitähän se velkaantuminen ja talouden järkyttäminen vasta alkoikin. Toki korona ja Ukraina ovat aiheuttaneet omat haasteensa talouteen, mutta se ei selitä läheskään kaikkea sitä, mihin rahaa on avokätisesti syydetty. Aivan liikaa on rahaa survottu pysyviin perusmenoihin, jotka eivät ole koronan eivätkä sodan syytä. Vaikka hallitusta ovat varoittaneet Valtiontalouden tarkastusvirasto, talouspolitiikan arviointineuvosto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Pankki, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, unohtamatta tietenkään niitä lukemattomia juttuja, joita media on tuottanut, ovat varoitukset kaikuneet kuuroille korville. 
Puhemies! Kyse ei ole pelkästään taloudesta. Kyse on myös mitä suurimmassa määrin turvallisuudesta. On selvä asia, että paras turva kriisin varalle on vahva julkinen talous. Samaan aikaan kun hallitus otti valtavasti velkaa, sen olisi pitänyt rakenteellisilla uudistuksilla tasapainottaa ja tervehdyttää taloutta. Niin ei ole lukemattomista vaatimuksista huolimatta tehty, ja se on heikentänyt talouttamme traagisella tavalla. Se on heikentänyt merkittävällä tavalla kriisinkestävyyttämme. Pahimmassa tapauksessa se voi olla hyvinkin kohtalokasta. 
Yhtä monta kertaa löytyy muista maista esimerkkejä, kuinka asioihin on löytynyt omia, kansallisia ratkaisuja, ja niin se on jälleen kerran, sähkönkin kanssa. EU:ssa 17 maata on voinut tehdä aivan omia ratkaisujaan sähkön hinnan muodostumiseen ja poskettomien hintojen rajoittamiseen. Lähin esimerkki löytyy Virosta. Kokoomus on esittänyt omia ratkaisujaan asiaan jo syksyllä, hyvissä ajoin. Mikä on estänyt toimimasta? Tätä voidaan aivan hyvällä syyllä kysyä. 
Eli voimme nähdä tässä selvän toimintatavan, että ongelmiin reagoidaan auttamattoman myöhässä. Kun herääminen tapahtuu, ensimmäisenä etsitään syitä, miksi ratkaisua ei voida tehdä, ja kun ne syyt loppuvat, on pakko viimein nostaa pöydälle pitkään ja sitkeästi vältelty ratkaisu. Olkoon kyse sitten raja-aidan rakentamisesta tai sähkön hinnan muodostumisesta tai käytännössä mistä tahansa kulloinkin käsillä olevasta problematiikasta, hallitus on vedonnut milloin mihinkin lainsäädäntöön, EU:hun tai muuhun vallitsevaan käytäntöön, jonka perusteella ratkaisua ei voida tehdä. Tällainen toiminta ei ole aktiivista. Se ei missään nimessä ole proaktiivista, vaan se on deaktiivista. Sillä tavoin ei voi olla kuin myöhässä, ja sillä tavoin ei voi olla aiheuttamatta vahinkoa.
Arvoisa puhemies! Monessa muussa maassa valtio tukee runsaalla kädellä kotitalouksia kohtuuttomien sähkölaskujen kanssa, meillä ei. Miksi? Energiakriisi paljastaa armottomasti karun totuuden: Hallitus on velkaantunut vastuuttomasti ja jakanut rahaa ympäriinsä holtittomasti. Suomella ei ole enää varaa tukea kotitalouksia, sillä rahaa ei enää ole ja kassan pohja häämöttää. Loputtomat bileet ovat tulleet päätökseensä. Itku on tullut pitkästä ilosta. Ei voida missään nimessä sanoa, etteikö hallitusta olisi tästä varoitettu.
Minäpä varoitan vielä lisää: Hyvä hallitus, historia opettaa meitä siitä, että juuri tällaisissa asioissa itää väkevästi kapinan siemen. Kansalaiset kokevat hyvin suurta epäoikeudenmukaisuutta. Kohtuuttomat sähkölaskut iskevät pahimmin juuri niihin, jotka tekevät kaiken oikein — käyvät töissä, maksavat veronsa, laittavat lapsensa kouluun, noudattavat lakeja ja kaikkia niitä vaatimuksia, mitä tästä talosta kulloinkin ulos syydetään. He ovat tämän yhteiskunnan tukipilareita, kannattelevia voimia.
Tässä kohtaa minun on pakko kysyä hallitukselta, hyvä puhemies: haluatteko te ihan oikeasti lopulta kriisiyttää koko Suomen, haluatteko te ajaa tämän maan täydelliseen kaaokseen? Siihen tämä lopulta vääjäämättä johtaa, jos toimivia ratkaisuja ei ala nopeasti löytymään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-14T15:03:25,2022-12-14T15:09:02,Hyväksytty,1.1
2022_140_150,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_151,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin tässä huomiota perussuomalaisten omaan talousarvioesitykseen, mitä he toivat esille. Siinä koskettiin nimenomaan Yle-veroon, ja siihen tehtäisiin 140 miljoonan leikkaus. Tämä 140 miljoonan euron leikkaus tarkoittaisi nykytilasta, mitä Yle on saanut rahaa, noin 1 500 työntekijän vähentämistä Ylen palveluista, mikä tietäisi työttömyyttä ja vähemmän alueellista ohjelmatuotantoa, mikä olisi kansalaisilta pois.
Toisaalta tämä hallituksen harjoittama työllisyyspolitiikka on myös Ylen kannalta ollut hyvä asia. Jos miettii sitä, että työpaikkojen lisääntyminen ja palkkasumman kasvaminen ovat tuottaneet lisätuloja, niin se on myös Yle-veroa tuottanut enemmän. Saamieni tietojen mukaan tällä hetkellä Yle-veroa on valtio jättänyt tulouttamatta Ylelle 74 miljoonaa euroa, mikä on iso raha. Se on ilmeisesti jossakin valtion pohjattomassa kassassa. Siitä en ole saanut selvyyttä, mihinkä se on hävinnyt.
Toinen asia on tämä sähkön korkea hinta, mikä vaikuttaa erityisesti pienituloisiin. Minua ihmetyttää paljon se, että kun meillä on näitä maakunnallisia ja kuntien omistamia sähköyhtiöitä ja niillä on tapana ottaa osinkoja ja jakaa osinkotuottoja ja isoja voittoja sieltä, niin eikö olisi aika nyt ottaa näittenkin käsittelyyn — kun ne ovat kuitenkin yleensä kunnanjohtajia niissä hallituksissa, mitkä ovat, tai kuntapäättäjiä — semmoinen asia, että tämän energiakriisin aikana ei otettaisi osinkoja eikä sitä voittoa siirrettäisi sinne energian hintaan vaan se olisi edelleen halvempaa kuin muuten olisi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-14T15:09:06,2022-12-14T15:11:25,Hyväksytty,1.1
2022_140_152,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_153,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Budjetin avauskeskustelussa ministeri Saarikko totesi, että Venäjän presidentti Putinilla on energia-ase käytössään ja siitä johtuu muun muassa sähkön hinnan runsas nousu. Millaisella EU-politiikalla Putin sai energiasta itselleen aseen? Sillä, että vihreän siirtymän nimissä kautta koko laajan Euroopan ajettiin hiili- sekä ydinvoimaloita alas, ja sillä, että kuviteltiin kaupan sitouttavan Venäjän Eurooppaan. Se ei sitouttanut, sitoi vain Euroopan ja teki siitä riippuvaisen venäläisestä energiasta. Hiilivoimaloita on viimeisen kymmenen vuoden aikana purettu myös Suomessa — Kristiinankaupungissa, Inkoossa, Porissa, Naantalissa, Kotkassa ja Lahdessa — ja suunnitelmissa on purkaa laitoksia lisää seuraavan puolentoista vuoden aikana. Nyt kuitenkin on käynyt ilmi, että kaiken varavoiman ohessa hiilivoimaloitakin tarvittaisiin ja ehkä nämä purkamiset ovat olleet virheitä.
Arvoisa puhemies! Sanna Marinin hallitus on ottanut 40 miljardia euroa velkaa. Marinin hallitus on toiminut varsinaisena velkaimurina. Se jää lapsillemme, lapsenlapsillemme — ei tällaisia velkoja koskaan makseta.
Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jakoivat lukuisien asiantuntijoiden huolen siitä, ettei julkinen talous ole kestävällä pohjalla. Ensi vuoden alusta, 1.1.2023, hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, ja vastuu ja rahoitus siirtyvät pois kunnilta. Saimme eilen esimakua siitä, mitä suomalainen sote-uudistus pitää sisällään. Meillä oli Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston kokous, jossa osoitettiin, mitä harmonisointi tarkoittaa. Se tarkoitti sitä, että omaishoitajien korkeimmasta maksuluokasta, kolmannen tason maksuluokasta, jossa hoidettavat ovat kaikkein eniten sairaita, syöpäsairaita, elämän loppuvaiheessa olevia sairaita ja vakavasti vammautuneita henkilöitä, esimerkiksi lapsia, heidän omaishoidon tuestaan leikattiin muun muassa Espoossa 360 euroa — 360 euroa, viidennes siitä palkkiosta. Kysyinkin eilen valtuustossa, kuka haluaisi antaa omasta palkastaan viidenneksen ensi vuonna pois. Tämän mahdollistivat kokoomus, RKP, keskusta ja Liike Nyt Länsi-Uudellamaalla. Aivan järkyttävä, siis todella, todella kammottava tilanne on edessä omaishoitajilla. Hallitus on suunnitellut tuovansa uuden vammaispalvelulainsäädännön ensi vuoden alusta, mutta se on edelleen kesken. Katsotaan, miten se etenee.
Hallitus on tuonut lakiesityksen, että ensi vuonna laittomasti maassa oleskeleville henkilöille annetaan myös kiireetön hoito. Tähän kohdennetaan miljoona. Olemme kuulleet täällä monta kertaa, että on sanottu, että miljoona, vain miljoona, se on pieni raha, mutta se on iso raha esimerkiksi omaishoitajille, omaishoitajien palkkioon. Miljoona on aika iso raha. Me perussuomalaiset olemme paheksuneet suunnattomasti sitä, että hallitus on asettanut laittomasti maassa oleskelevat henkilöt suomalaisten edelle. Eivät suomalaisetkaan pääse lääkärille ja päivystykseen. Viimeisimpänä ovat eilen tulleet uutiset HUSin alueelta: Jorvissa käännytetään ambulanssia pois, ihmiset eivät pääse päivystykseen. Nyt ovat kiireesti hyvät neuvot tarpeen, ja kannustan hallitusta 1) selvittämään työntekijätilanteen, ovatko työntekijät halukkaita ja valmiita tekemään ylitöitä ja ollaanko valmiita maksamaan niistä tuntuvat korvaukset, 2) selvittämään vuokratyövoiman saatavuuden ja 3) ottamaan yksityissektorin mukaan ratkaisemaan päivystyspommia, joka on räjähtänyt käsiimme. Siellä vaanivat nyt niin isot potilasvahingot, ihmisiä kuolee, kun he eivät saa itsellensä hoitoa. Nämä ovat hyvin vakavia asioita. Hyvinvointialueilta on arvioitu puuttuvan noin 1,5 miljardia euroa rahoitusta. Se tarkoittaa sitä, että palvelujen toimimattomuus on meillä auttamattomasti edessä ensi vuoden alussa.
Arvoisa puhemies! Sähköyhtiöiden hävyttömät voitot kurjistavat suomalaisten kukkaroa. Se tulee saada loppumaan. Ruuan ja bensan hinta on kaikille sama, olisiko sille alville jotakin tehtävissä? Rikkaalle ja köyhälle ruoka maksaa yhtä paljon.
Ja lapsilisistä — arvoisa puhemies, jos sen saan vielä sanoa — edustaja Suomela sanoi, että tämä sali ei tukia kaipaa. [Puhemies koputtaa] Lapsilisät tulevat maksuun myös tämän salin henkilöille tuplana joulukuussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-14T15:11:31,2022-12-14T15:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_140_154,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin käy. — Edustaja Eestilä poissa, edustaja Tynkkynen poissa, edustaja Pirttilahti poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Marttinen poissa, edustaja Vikman poissa. — Edustaja Jokinen on paikalla.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_155,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rinteen—Marinin hallituksen velkaperintö neljän vuoden ajalta on noin 40, jopa 50 miljardia euroa — jää nähtäväksi. Kyseessä on vähemmän mairitteleva yhden hallituksen Suomen ennätys, kun tiedetään, että itsenäisyytemme alusta alkaen kaikkien hallitusten yhteenlaskettu velkajäämä on noin 100 miljardia euroa. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF huomautti 17. marraskuuta kuluvaa vuotta Suomea, että Marinin hallituksen velkaelvytys kiihdyttää inflaatiota ja vaikeuttaa kotitalouksien asemaa. Siksi IMF:n mielestä velkaelvytys pitäisi purkaa. 
Hallituksen toimettomuus ja kyvyttömyys laittaa asioita tärkeysjärjestykseen on ajanut Suomen talouden ahdinkoon. Hallituksen velkaelvytyksellä vauhdittama inflaatio on nyt jo 9,1 prosenttia. Ruoan hinta on juuri saadun tiedon mukaan joulun alla noussut yli 16 prosenttia. Lainojen korot nousevat edelleen, ja ihmiset ovat pulassa täysin järjettömien sähköhintojen kanssa. Koko ikänsä töitä tehneet ja veroja maksaneet, pienen eläkkeen varassa sinnittelevät leskirouvat värjöttelevät nyt kylmissään suurissa asunnoissaan, joiden arvo laskee. Ihmisillä on hätä. On kylmä, ja pian ovat rahat loppu. 
Suomalaisilla on oikeus vaatia hallitukselta nopeita toimia sähkön hinnan suitsimiseksi kohtuulliselle tasolle. On perin konua, että hallituksen lääke tähänkin kriisiin on uusi vero. Sähköyhtiöille asetettava tuottovero ei yhdenkään asunnon patteria lämmitä. Se kuitenkin ilmentää sosialistihallituksen ajattelua. Ihmisten hätään ei vastata heti teoilla vaan löysillä puheilla ja säädetään vero, jonka tuottoja voidaan joskus jakaa tukina sinne tänne. Sähkö on kansalaisten elintärkeä perustarve, kuten edustaja Kilpi täällä äsken mainitsi. Sillä on kriittinen merkitys suojan, lämmön, ravinnon ja turvallisuuden turvaamisessa. Hallituksen tärkein tehtävä on turvata kansalaistensa elintärkeät perustarpeet. Akuutti sähkönhintakriisi pitää ratkaista tavalla tai toisella, laskemalla sähkön hintaa, ei virittelemällä toimimattomia tukihäkkyröitä. Hallitus, te olette vastuussa, ja se on nyt teidän tehtävänne. 
Valitettavasti pääministeri Marin ei ole paikalla vastaamassa kansalaisten suureen hätään. Olen huolissani, miten välinpitämättömästi pääministeri suhtautuu vuoden tärkeimmän ja kalleimman asian, 80 miljardin budjetin, käsittelyyn eduskunnassa. Tulee vaikutelma, että hän pakoilee vaikeaa talouskeskustelua silmästä silmään, eduskunnan ja kansalaisten kesken. [Kimmo Kiljunen: Hän on EU:n huippukokouksessa!] Pääministeri on tänään asettanut toissijaiseksi kansalaisten huolen sähkön hinnasta ja perusteellisen keskustelun hallituksensa ennätyksellisestä 80 miljardin budjetista eduskunnassa. Tuntuu, että hänellä on aina suomalaisten ja kotimaan asioita tärkeämpää tehtävää maailmalla: milloin Uudessa-Seelannissa tai milloin tänään EU:n huippukokouksessa, jonka asioiden tärkeyttä täällä salissa on tänään korostettu. 
Edustaja Kiljunen mainitsi, että pääministeri keskustelee tänään huippukokouksessa energiapolitiikasta. Asiasta kiinnostuneena katsoin tämän päivän EU-huippukokouksen tärkeän ohjelman. Siellä juhlitaan EU:n ja Asean-maiden 40-vuotisia diplomaattisia suhteita. Asean-maihin kuuluu kymmenen Kaakkois-Aasian maata, kuten Brunei, Kambodža, Laos, Malesia, niin edespäin. Huippukokouksessa keskustellaan EU:n ja Asean-maiden sitoutumisesta kansainväliseen järjestykseen ja kumppanuuteen. Lisäksi keskustellaan indopasifisen merialueen vakaudesta, vauraudesta ja kestävästä kehityksestä. Kokoukselta odotetaan jopa yhteistä julkilausumaa huippukokouksen päätteeksi. Kokouksen lomassa otetaan tärkeä yhteiskuva — se on otettu jo kello 14.30 — ja ilta päätetään gaalaillalliseen kello 19. Tämä oli siis tänään Suomen pääministerille tärkeämpi tilaisuus kuin suomalaisten energiatuska tai keskustelu siitä, miten käytetään ensi vuonna suomalaisten veronmaksajien rahaa ja velkaa 80 miljardin edestä. 
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti on vastuullinen ja johtaa talouden tasapainottamiseen kahden vaalikauden aikana. Vaihtoehtobudjetissa kevennetään ansiotuloverotusta kaikissa pääluokissa, ei velaksi, kuten täällä on huudeltu, se ei pidä paikkaansa. Kokoomus on esittänyt rahoituksen veronkevennyksillekin. Siinä parannetaan kotitalousvähennystä, lisätään koulutuksen resursseja, panostetaan hoivaan ja huolenpitoon, vahvistetaan turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä ja parannetaan vielä elintärkeää suomalaista infraakin. Myös työllisyysvaikutukset, jotka eduskunnan tietopalvelu on laskenut, ovat merkittävät. Eduskunnan tietopalvelun mukaan nopeita työllisyysvaikutuksia ovat [Puhemies koputtaa] 42 000 uutta työpaikkaa ja pidemmällä aikavälillä 100 000 työllistä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-14T15:17:30,2022-12-14T15:22:49,Hyväksytty,1.1
2022_140_156,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, edustaja Holopainen, Mari, poissa. Edustaja Hopsu, edustaja Hopsu poissa. Edustaja Rydman, edustaja Rydman poissa. Edustaja Rantanen, Mari, edustaja Rantanen, Mari, poissa. — Edustaja Elo löytyy.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_157,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tämän eduskuntakauden viimeistä talousarviota. Taaksepäin katsoen voi todeta, että tämä hallitus on selvinnyt kriisientäyteisistä vuosista olosuhteisiin nähden hyvin. Taloustilanteeseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuuksia, eikä edessä ole helppoja vuosia tai päätöksiä.
Kestävä taloudenpito edellyttää vahvaa ymmärrystä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhteensovittamisesta, jotta pystymme vastaamaan tulevaisuuden kriiseihin ja haasteisiin. On selvää, että samaan aikaan, kun vastaamme ihmisten akuuttiin hätään pandemiasta toipumisen ja energiakriisin keskellä, on katse pidettävä tiukasti tulevaisuudessa. Julkisten varojen käytön on oltava pitkällä aikavälillä kestävää myös maapallon asettamien rajojen näkökulmasta.
Kriisien keskellä on tullut selväksi, että nykyinen talouspolitiikkamme ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Se johtaa liian usein huonon osumatarkkuuden verotukiin, osaoptimointiin ja tehottomiin ratkaisuihin. Tämä on nähty esimerkiksi sähkön hintaan liittyvässä tukipaketissa. Tuet ovat monelle kotitaloudelle aivan välttämättömiä mutta voisivat olla osumatarkkuudeltaan parempia. Tarvitsemme siis parempia työkaluja, jotta onnistumme vastaamaan ihmisten akuuttiin hätään nyt erityisesti energian hintojen noustessa ja ollessa korkealla sekä toteuttamaan käsillä olevan suuren kestävyysmurroksen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarviolla hallitus pyrkii vastaamaan tämän ajan tärkeimpiin kysymyksiin: energiakriisin ja koronapandemian aiheuttamaan ahdinkoon sekä ilmastokriisin ja luontokadon torjuntaan. Tällä hallituskaudella luonnonsuojeluun on osoitettu 100 miljoonan euron lisäys vuosittain. Tässä budjetissa tuon päälle tehdään vielä kuuden miljoonan euron lisäys. Luonnon monimuotoisuus hupenee, ja suunta on nyt käännettävä. Eilen tässä salissa hyväksytty luonnonsuojelulaki tukee osaltaan tätä työtä. 
Tällä talousarviolla hallitus jatkaa myös työtä Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastotoimien jatkaminen paitsi suojelee ilmastoa ja maapalloa myös tukee riippumattomuutta fossiilisesta energiasta ja siten auttaa suojautumaan energiakriiseiltä tulevaisuudessa. Vauhditamme vihreää siirtymää muun muassa satsauksilla puhtaisiin energiahankkeisiin ja vetytalouteen. Jatkamme myös suosittuja ja tarpeellisia energiaremonttien ja öljylämmityksestä luopumisen tukia. Kaikkinensa huoltovarmuutta, energiaomavaraisuutta ja puhtaita teknologioita koskevaan kokonaisuuteen osoitetaan noin 241 miljoonaa euroa. Satsaukset puhtaaseen teknologiaan ja hiilineutraaliuteen ovat myös suomalaisen talouden etu. Elinkeinoelämän viesti on jo pitkään ollut selvä: Suomen tulee kiihdyttää vihreää siirtymää, ei hidastella.
Arvoisa puhemies! Myös koulutukseen tämä hallitus on satsannut, ja se on erityisen tärkeää koronan aiheuttaman oppimisvelan kuromiseksi. Koulutukseen satsaaminen on välttämätöntä, jotta pystymme turvaamaan tämän päivän lapsille ja nuorille hyvät eväät aikuisuuteen. Pääkaupunkiseudulla varhaiskasvatus on kriisissä. Pelkästään Espoossa meiltä puuttuu satoja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, ja tilanne on varmasti sama muuallakin. On tärkeää, että ensi vuoden talousarviossa satsataan varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen juuri siellä, missä pula on suurin, mutta myös lisätoimia tarvitaan.
Samoin joukkoliikenne on koronan jäljiltä edelleen pulassa. Ensi vuoden talousarviossa joukkoliikenteen käyttäjiä tuetaan poistamalla henkilöliikenteen kuljetusten arvonlisävero alkuvuoden ajaksi. Vähentyneet matkustajamäärät ovat aiheuttaneet painetta joukkoliikenteen lipunhintojen korottamiseen, ja tämä nyt tehty päätös vähentää osaltaan tätä painetta ja tukee joukkoliikenteen käyttäjiä. Mutta tämän lisäksi kaupunkien joukkoliikenne tarvitsee asteittain pienenevän siltarahoituksen koronasta toipumiseksi ja siitä johtuvien lipputulomenetysten kompensoimiseksi. Kestävien liikkumismahdollisuuksien turvaaminen ja liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttävät, ettemme päästä joukkoliikennejärjestelmäämme rapautumaan.
Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja on välttämätöntä, että jatkamme Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista. Talousarviossa osoitetaan Ukrainalle humanitääristä apua 30 miljoonalla eurolla, ja myös sotaa pakenevien ukrainalaisten koulutuksen tueksi varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen kohdistetaan rahoitusta. On tärkeää, että valtio tukee kaupunkeja ja kuntia ukrainalaisten vastaanottamisessa. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäminen on kunnille suuri ponnistus resurssien ollessa muutenkin tiukoilla sote-uudistuksen tuomien muutosten myötä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-14T15:23:17,2022-12-14T15:28:25,Hyväksytty,1.1
2022_140_158,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Niikko poissa. — Edustaja Kimmo Kiljunen paikalla., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_159,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheenvuoroni tässä saattaa keskeytyä, koska tuossa on Valko-Venäjän johtaja Svjatlana Tsih’anouskaja ja meillä on tapaaminen hänen kanssaan aivan hetken kuluttua. Se sattuu juuri tähän hetkeen, kun esityslista näyttää menevän loppuun sillä tavalla, että ei muuten saa yleiskeskustelupuheenvuoroa käyttää, joten käytän sen tässä nyt ja teen sen verran kuin voin.
Edustaja Jokinen, minusta oli pikkusen edelleenkin alatyylistä, että te viittaatte pääministerin kokoustamiseen Brysselissä tänä tiettynä päivänä, jolloin täällä viedään budjettikeskustelua eteenpäin, ihan yksinkertaisesti sen vuoksi, että siellä on Eurooppa-neuvoston kokous, joka on Euroopan unionin huippukokous. Agendalla on monia asioita, ja aivan varmasti puhutaan energiakriisistä myöskin, vähintään käytäväkeskusteluissa, koska se on niin suuri ongelma tällä hetkellä Euroopassa. Mutta vielä enemmän oli merkillinen tämä vähättely siitä, kun puhuttiin Asean-maiden kanssa käytävästä yhteistyöstä ja Indo-Pacific-alueen tasapainottamisesta. Jos te tiedätte maailmanpolitiikasta, niin kuin tiedätte riittävän hyvin, niin ymmärrätte, että tuo alue on tällä hetkellä ehkä maailmanpoliittisesti kaikkein kriittisin. Me elämme sellaisessa tilanteessa, että suurvaltakonfliktin geopoliittinen painopiste on siirtynyt tuolle indopasifiselle alueelle, Pacific-alueelle, ja siinä suhteessa sen alueen tasapainoisen kehittämisen varmistaminen ja myöskin eurooppalainen yhteistyö siihen suuntaan on koko maailman turvallisuuden ja kehityksen kannalta ratkaisevan ja olennaisen tärkeä. Ei pidä turhaan vähätellä sitä, että puhumme pitkistä ilmansuunnista, ja sitä, että meidän tasavaltamme pääministeri osallistuu Euroopan päämiesten kanssa yhteiseen kokoukseen, jossa pohditaan myöskin tätä kulmaa. Me joudumme näitä asioita miettimään, ja täällä on kyllä ihan riittävästi rintamavastuun kantajia, niin että voidaan tämä budjettikeskustelu käydä läpi.
Sähköenergiasta on tänään puhuttu paljon, ja vähän hämmästelen kylläkin sitä tyyliä, millä tätä keskustelua on täälläkin käyty, ikään kuin hallitus ei olisi mitään tehnyt. Me ollaan tehty jo monia liikkeitä tässä vaiheessa. Nyt oppositiopuolella esitetään, että teillä on ollut jo vaihtoehtoisia näkemyksiä siitä, miten mahdollisesti sähköenergian hintakattoja laadittaisiin, miten tässä pitäisi toimia. Kun huolella katsoo teidän vaihtoehtobudjettejanne, niissä ei ole kyllä näitä samoja mainintoja ollenkaan, niin että jos te olette huolella esityksiä tehneet, [Jari Koskelan välihuuto] niin se ei kyllä näy opposition vaihtoehtobudjeteissa.
Velka, iso kysymys nostettu esiin. Tämä kuulemma on historian järisyttävin hallitus, joka on velkaannuttanut maata aivan kohtuuttomasti. Merkittävä osa muuten, arvoisat opposition edustajat, tästä velasta on syntynyt yhteisillä eduskunnan päätöksillä, joissa tekin olette olleet mukana kantamassa vastuuta. Meillä on koronaepidemia, poikkeuksellisen laaja epidemia, iskenyt maahan, ja sitä on jouduttu kompensoimaan. Me olemme joutuneet Euroopan turvallisuustilanteessa aivan uuteen kulmaan, ja olemme puolustukseen panostaneet aivan ennätyksellisen määrän, todella ennätyksellisen määrän. Te olette oppositiossa olleet näitä ratkaisuja tukemassa, ja siinä mielessä velkaantumistaakka on tässä suhteessa yhteinen. Siinä mielessä on kohtuutonta asettaa hallitus tässä keskustelussa siihen kummalliseen tilanteeseen, että ikään kuin olisi ollut vastuutonta tämä velkaantumiskehitys. Koko Eurooppa on velkaantunut. Suomessa bruttovelka-aste on noin 70 prosentin tasolla, kun Euroopan unionissa on keskimäärin 90 prosenttia se velka-aste — ja meillä on Euroopan unionin jäsenmaita, Kreikat ja muut, jotka ovat lähempänä 200:aa prosenttia. Suomi on siis eurooppalaisen bruttovelka-asteen suhteen julkisen velan osalta maita, joka on parhaiten selviytynyt, ja parhaiten selviytynyt myöskin koronasta taloudellisesti, ja niin edelleen. Eli tässä on tarpeetonta synnyttää isoa ristiriitaa tästä velkaongelmasta, kun koko Eurooppa on yhdessä velkaantunut, johtuen juuri näistä yhteisistä ongelmista, joiden kanssa me olemme painineet. Tämä vastuunkanto kannattaisi tässä kohdassa huomioida.
Yksi asia, josta ei olla velkaantumisen suhteen puhuttu, eikä edes tarvitse puhua velkaantumisesta, on kuitenkin väestöryhmä, josta on paljon nyt keskusteltu, että vau, nyt se tapahtuu, jättikorotus eläkkeisiin vuodenvaihteessa. Lehdistö on täynnä tätä keskustelua, että nyt tulee jättikorotus, jonka taitettu indeksi ikään kuin antaa. Vakava analyytikko näkee heti — toisin kuin Helsingin Sanomat, joka tästä asiasta myöskin kirjoitti omalla tavallaan ison, analyyttisen artikkelin, mutta kulma oli vähän outo, kun oltiin sitä mieltä, että eläkeläisille ei tätä eläkekorotusta pitäisi edes tehdä — että eläkekorotus on tietysti vastaus siihen, että rahan arvo on heikentynyt, ja että itse asiassa se on syöty jo etukäteen pois. Itse asiassa vanhuuseläkkeisiin ja työeläkkeisiin tämä korotus olisi pitänyt tehdä 1.8. ennenaikaisesti, vähän aikaistetusti, aivan samalla tavalla kuin tehtiin kansaneläkkeisiin, takuueläkkeisiin ja eräisiin sosiaaliturvamaksuihin. Tämä on iso kysymys eläkkeensaajille, erityisesti tämän jätti-inflaation oloissa, ja on kohtuutonta avata sellaista kulmaa, että ikään kuin eläkeläiset eivät tätä ansaitsisi ja että ikään kuin tässä nyt olisi joku erityinen suosinta eläkkeensaajia kohtaan. Ei ole. Taitettu indeksi edelleenkin tulee laskemaan eläkkeensaajien tulotasoja, koska työmarkkinoilla tietenkin palkkaneuvottelut käynnistyvät vasta nyt, ja siellä on aina palkkaneuvotteluissa lähtökohtana, että rahan arvon heikkeneminen eliminoidaan ensin, eli inflaatiokorotukset tehdään automaattisesti, ja sen jälkeen tulee se talouskasvusta syntynyt reaalikorotus, joka eläkkeensaajilta jää saamatta. Eli tässä minusta olisi tärkeätä tunnistaa tämä. Ja nämä rahat saa eläkerahastoista eikä budjetista. [Kalle Jokinen pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-14T15:28:30,2022-12-14T15:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_140_160,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Emme lähde laajempaan debattiin tässä yhteydessä, mutta edustaja Jokisen puheenvuoroon viitattiin niin monta kertaa äskeisessä, että nyt minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen puhujalistaan. — Älkää mainitko kenenkään edustajan nimeä. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_161,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, puhemies — mainitsen kuitenkin puhemiehen tässä yhteydessä — kiitos vastauspuheenvuorosta! Tuossa aiemmassa puheenvuorossani korostin sitä, että pitää pystyä laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen, ja siitä pohjimmiltaan on kysymys hallituksen velkaantumisessa, että asioita ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen, mitään ei olla valmiit sulkemaan pois. Pääministeri Marin ei pysty ilmoittamaan yhden yhtä säästökohdetta, jotta taloutta voitaisiin tasapainottaa ja varoja kohdentaa sinne kaikkein tärkeimpiin kohteisiin.
Tämä indopasifisen merialueen kehitys on varmasti tärkeä siellä keskustella, mutta se ei kyllä lämmitä yhdenkään suomalaisen kylmissään värjöttelevän ihmisen kotia tällä hetkellä. Sen takia toin tämän asian esille, että tässäkään asiassa pääministeri ei laittanut suomalaisia tärkeysjärjestyksessä ensimmäiseksi vaan keskustelee maailmalla isoista kysymyksistä, joita en suinkaan vähättele. Pääministerin pitäisi olla täällä, kun puhutaan suomalaisten kaikkein suurimmasta rahasummasta. 80 miljardia euroa suomalaisten rahoja [Puhemies koputtaa] ja velkaa on nyt keskustelussa, ja pääministeriä ei näy täällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-14T15:34:14,2022-12-14T15:35:32,Hyväksytty,1.1
2022_140_162,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Nyt mennään puhujalistaan, ja edustaja Ovaska tämän debattipuheenvuoron aikana ehti saliin. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_163,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on käyty värikästäkin keskustelua siitä, miten me puutumme tähän energiakriisiin, ja jotenkin ehkä jäävät vähän vähemmälle nyt nämä opposition vaihtoehdot. Uskon, että valtion talousarvioesitys täällä eduskunnassa suurella enemmistöllä hyväksytään ja sen pohjalta edetään, mutta kyllä tämä akuutein kriisi on nyt juuri tämä sähkön hinta. Nyt siihen on tullut eri puolueilta esityksiä, ja meidän pitää erittäin nopeasti saada esitykset käytyä läpi mielestäni ihan myöskin opposition kanssa yhdessä, koska me olemme myös näin lähellä vaaleja. Me tiedämme, millaisista miljardisummista nyt tullaan puhumaan, kun mietitään keinoja sähkön hinnan kuriin saattamiseksi, ja tiedämme, että mitä todennäköisimmin huhtikuussa tämä hallitus ei enää jatka vaan silloin ovat uudet päättäjät sitten viemässä Suomea taas eteenpäin, joten nyt tarvitaan sitoutumista myös niiltä puolueilta, jotka eivät tällä hetkellä hallituksessa ole, koska kuten sanoin, arvoisa puhemies, puhutaan miljardeista. Eli toivottavasti nyt pääministerin johdolla sitten, mitä olen julkisuudesta lukenut, viimeistään maanantaina tässä asiassa edetään ja puolueet löytävät yhteiset linjat, sillä tuolla suomalaiset odottavat tältä talolta nyt päätöksiä. Sähkön hinta on sellainen, että nyt joudutaan kaikesta muusta karsimaan, oman elämisen kuluja, ja nämä viestit on otettava vakavasti. Eivätkä ne koske ainoastaan kotitalouksia, ne koskevat myöskin yrityksiä. Pelkään, mitä tässä tulee vielä tapahtumaan. Taantuma uhkaa, ja silloin tulee tästä talvesta todella pitkä ja kylmä. Eli nyt vain päätöksiä yhdessä hallitus—oppositio-rajat ylittäen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-14T15:35:34,2022-12-14T15:37:42,Hyväksytty,1.1
2022_140_164,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_165,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt puhun muutaman sanan maatalous- ja metsäpolitiikasta, vaikka se käsitellään tarkemmin tiistaina, mutta olen itse silloin läheistä siunaamassa, enkä pääse silloin tänne saliin, niin käytän tätä tilaisuutta näin nyt hyväkseni.
Näiden kahden varaan kansakuntamme lopulta nojaa. Kotimainen puhdas maatalous turvaa omavaraisuutemme ja takaa sen, että täällä ei nähdä nälkää. Metsäteollisuus puolestaan on hyvinvointivaltiomme rahoituspohjan aivan keskeisimpiä takaajia. Vientiteollisuutemme nojaa metsiimme. Metsistä saatavalla energialla on roolinsa myös sähkön ja lämmön tuojana. Puu on kaiken lisäksi uusiutuvaa energiaa. Metsistä päättäminen kuuluu kansallisen päätäntävallan alle, aivan ehdottomasti. Valitettavasti Euroopan unioni nyt hamuaa otetta metsistämme ilmasto- ja ympäristötavoitteiden varjolla. Perustuslain takaamasta omaisuudensuojasta on pidettävä kiinni. Suomessa on 600 000 metsänomistajaa, joiden oikeuksia hyötyä omistuksistaan ei saa polkea.
Metsäteollisuutemme toimintaympäristö ja tulevaisuus ovat nyt hyvin epävarmalla pohjalla. Katsotaanpa joitakin EU:sta tulevia, metsiämme uhkaavia linjauksia. Ennallistamisasetus pakottaa muun muassa muuttamaan ojitettuja metsiä soiksi. Sen kustannuksiin on arvioitu miljardi euroa vuodessa. EU:n biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden mukaan metsämaasta pitäisi suojella kymmenen prosenttia jokaisesta maakunnasta seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Korostan, että me perussuomalaiset emme vastusta metsien suojelua, mutta tällaisiin nopeisiin ja pakottaviin toimiin ei yksinkertaisesti voi lähteä mukaan. Oma lukunsa on EU:n uusiutuvan energian direktiivi, joka säätelee sitä, millainen biomassa voidaan määritellä uusiutuvaksi energiaksi. Eihän siinä ole mitään järkeä, että EU:ssa maakaasu saa uusiutuvan energian leiman, mutta kaikki puun käyttö ei saa. [Sebastian Tynkkynen: Näin juuri!] Ei tämä voi olla niin, että meitä täällä kuritetaan joka puolelta. Me olemme täällä hoitaneet metsiämme niin paljon paremmin kuin yksikään muu maa EU:ssa. Halutaanko Suomi museoida 1800‑luvulle ja tehdä koko maasta yhtä aarniometsää?
Oikeudenmukaista olisi, että ennallistamista suorittaisivat ne maat, jotka ovat kaataneet metsänsä jo aikoja sitten. Me voisimme vaikka täältä Suomesta toimittaa muulle Euroopalle kasvuturpeessa kasvavia puun taimia istutettavaksi.
Arvoisa puhemies! Kun on puhuttu maataloudesta ja metsätaloudesta, niin pitää nostaa esiin erityisesti turvemaat. Maaperästämme kolmasosa on turveperäistä, ja ei sitä voi ennallistaa kosteikoiksi tai pajukoksi. Nyt, kun ilmasto on muuttumassa ja kuivia kesiä tulee enemmän, turvepelloillakin on oma osansa. Ne kestävät kuivia vuosia paremmin kuin mineraalipohjaiset pellot. Olen tehnyt talousarvioaloitteenkin turvepeltojen ilmastotoimien 30 miljoonan euron vähentämisestä. Kosteikkoviljelylle ei ole laajamittaista aitoa markkinaa.
Erityistä huolta kannan maatilojen nopeasta lopettamistahdista. Kolme tilaa lopettaa joka päivä. Tämä kehitys ei voi loputtomasti jatkua. Pientilojen mahdollisuuksista on pidettävä kiinni, ja on huolehdittava, että ne saavat myöskin jatkaa. Se 45 000 maatalousyrittäjää on tänä päivänä, ja tällä menolla se saattaa kymmenen vuoden päästä olla 10 000 tai vähemmän. Silloin siinä kyllä jo uhataan meidän omavaraisuuttamme. Tämän tyyppiseen tilanteeseen emme saa missään nimessä joutua.
No joo, otetaan vielä vähän vihreästä siirtymästä. Me perussuomalaiset kannatamme panostuksia tki-investointeihin. Esimerkiksi vetytaloutta pitää edistää, jotta epävakaata tuulivoimaa saadaan varastoitua. Me emme voi kannattaa sellaisia vihreän siirtymän toimia, jotka tosiasiassa tekevät energiantuotannosta epävakaata, tai sellaisia kansallisia toimia, jotka ovat ajaneet ja ajavat meitä riippuvaiseksi erilaisista epädemokraattisista valtioista.
Tuuli- ja aurinkovoiman kanssa on oltava tarkkana, sillä niihin tarvittavat komponentit tulevat pitkälti Kiinasta. Toivoisinkin siis malttia tähän intoon rakentaa lisää epävakaata tuulivoimaa. Nyt pitää panostaa vakaisiin energianlähteisiin. Silloin, kun turvetta vielä käytettiin sähköntuotannossa enemmän, oli yksittäisiä pakkaspäiviä, jolloin turpeella tuotettiin jopa viidennes Suomen sähköstä — siis viidennes Suomen sähköstä. Olisi hyvä, jos tällainen mahdollisuus olisi meillä yhä edelleen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-14T15:37:44,2022-12-14T15:42:39,Hyväksytty,1.1
2022_140_166,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_167,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden viimeinen budjetti keskittyy perusasioihin. Se, mitä tapahtuu Ukrainassa juuri nyt, vaikuttaa myös meihin suomalaisiin ja muihin eurooppalaisiin. Kun tuskailemme suuria sähkölaskuja ja ihmettelemme elintarvikkeiden kohonneita hintoja, syyllinen löytyy itänaapurista. 
Kiitos edellisten hallitusten kaukonäköisyyden Suomi on säilyttänyt vuosikymmenien aikana korkean omavaraisuuden niin energia- kuin ruokaturvassa. Eurooppalaisten kumppaniemme kaunis ajatus sitoa Venäjä tiiviiseen Eurooppa-yhteyteen on osoittautunut karmeaksi virheeksi. Nyt kun venäläisellä kaasulla lämmenneet eurooppalaiset kodit ovat alkaneet kylmetä, alkavat näiden maiden kansalaiset kuumeta raivosta ja osoittaa tyytymättömyyttä maansa päättäjiä kohtaan. 
Jo jonkin aikaa on ollut ilmassa merkkejä Euroopan valtioiden solidaarisuuden heikkenemisestä pakoterintamassa Venäjää vastaan. On esitetty Ukrainalle kehotuksia astua neuvottelupöytään, jossa ei ole tarjolla mitään tyydyttävää maalle, joka ei ole aloittanut sotaa ja joka joutui Venäjän brutaalin ja maan suvereenisuudesta piittaamattoman hyökkäyksen kohteeksi. Euroopan unionin jäsenmaista erityisesti Unkari on poikennut paheksuttavalla tavalla yhtenäisestä rintamasta. Oli tuskastuttavaa seurattavaa, miten Unkari kietoi oman koheesiorahansa Ukraina-hätäapupakettiin. Juuri tähän Venäjän johtaja pyrkiikin, siihen, että Euroopan maiden yhteisrintama horjuisi, kun energiakriisi kylmentää koteja ja nostaa elintarvikkeiden hintoja. Niin dramaattiselta kuin se kuulostaakin, elämme nyt sotatalouden aikaa. 
Vaikeina hetkinä meidän on tosiaan hyvä muistaa, että ukrainalaisilla on paljon vaikeampaa. Vain vuosi sitten hekin elivät rauhassa omaa elämäänsä, kävivät töissä ja koulussa, lomailivat ja tekivät suunnitelmia tulevaisuuden varalle, johon eivät kuuluneet sota ja sen mukanaan tuomat kauheudet. 
Sota näkyy jokapäiväisessä elämässämme kohonneina elinkustannuksina: ruoka on kallistunut, sähkön hinta on noussut suorastaan järkyttävällä tavalla, ja korot ovat lähteneet nousuun. Asuntovelalliset tulevat vielä olemaan hankaluuksissa isojen lainojensa kanssa. Tavallisen palkansaajan ostovoima on heikentynyt. Ne, joilla elämä on ollut kamppailua toimeentulon kanssa jo ennen maailmanmenon sekoittanutta Ukrainan sotaa, elämä on vaikeutunut entisestään. 
Arvoisa puhemies! Suomen Keskusta välittää aidosti suomalaisista joka kolkassa maatamme. Käsillä oleva budjetti sisältää toimia, joilla turvataan kaikkien kansalaisten mutta erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia selvitä kohonneiden elinkustannusten haasteissa. Energiakriisiin vastataan oikeudenmukaisesti, lapsiperheet saavat kohdennettua tukea, ja kohtuuttoman suuriin sähkölaskuihin saa apua. Joulukuun ylimääräinen lapsilisä ja päivähoitomaksujen alentaminen tulevat näkymään konkreettisesti perheiden kukkarossa. Budjettia voi kutsua perusasioiden budjetiksi. Tarvitaan turvaa talven kylmälle ajalle, turvaa sähkön, lämmön ja leivän saamiseksi. Hallitus esittää keinoja pärjäämiseen, turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. 
Se, mikä harmittaa, on valtionvelan lisääminen. Keskustalaiseen ideologiaan kuuluu viisas taloudenpito, jossa menot sovitetaan tulojen mukaan. Kuluneen hallituskauden aikana hyvät taloussuunnitelmat ovat osoittautuneet hyviksi aikeiksi. Nyt eri poliittiset ryhmät valmistelevat vaaliohjelmiaan ja kilpailevat leikkaus- ja tasapainolistoillaan. Suunnitelmia pitää tehdä, mutta kuten kuluneet kolme vuotta ovat osoittaneet, suunnitelmat joudutaan muuttamaan esimerkiksi pandemian ja sotavaikutusten vuoksi. 
Ei tämä hallitus alun alkaen halunnut historiaan merkittävänä velanottajana, vaan halusimme tulla muistetuiksi julkisen talouden tasapainottajina, ennätyshyvän työllisyysasteen saavuttajina ja sote-uudistuksen maaliinviejinä. Sen sijaan hallitus on joutunut luotsaamaan kansalaiset ja yritykset kaksi vuotta kestäneen koronakurimuksen läpi. Nyt sitten elämme Venäjän aikaansaamaa talouskriisiä, jossa on välttämätöntä auttaa ihmisiä ja yrityksiä selviämään liian nopeasti kohoavista elinkustannuksista. Talouden suunnittelusta on tullut yhä epävarmempaa ja vaikeasti ennustettavaa. Tämä taitaa olla uusi normaali. 
Talouden kasvu ja työpaikat sekä yhteiskunnan uudistaminen on kestävin ratkaisu velkaantumiseen. Talous on myös väline huolenpidolle tärkeimmistä asioista: Suomen turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että koko maa pysyy mukana. Näistä keskusta haluaa pitää huolta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-14T15:42:40,2022-12-14T15:47:45,Hyväksytty,1.1
2022_140_168,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_169,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi totean tuosta eläkekysymyksestä, joka äsken nousi esille, indeksitarkistuksesta. Työeläkkeiden osalta se kulkee jälkijunassa niin, että tämän hetken korkea inflaatio, joka näytti tämän päivän tiedon mukaan olevan yli yhdeksän prosenttia, vaikuttaa eläkkeitä korottavasti vasta 1.1.2024 lähtien. Eli tällä hetkellä eläkeläiset maksavat korkeita elinkustannuksia — asumis-, sähkö-, elinkustannuksia — sellaisella eläkkeellä, johon ei korotuksia tule. Tämä korotus, mikä nyt vuodenvaihteessa tulee, 6,8 prosenttia, määräytyy ajalta viime lokakuusta vuoden taaksepäin, ja se on alhaisempi kuin mitä kustannukset ovat olleet. Näin ollen eläkeläiset köyhtyvät tässä suhteessa koko ajan. Sosiaalidemokraatit ottivat aikanaan käyttöön tämän taitetun indeksin, ja edustaja Kiljunen on siitä paljon puhunut, mutta ei tämä hallitus ole asialle mitään tehnyt. No ehkä oli onni, ettei ole tehnyt, koska nyt se purisi eläkeläisille vahingollisesti.
Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu muutamia kohtia esille perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista ja ehkä vastalauseenkin osalta. Edustaja Semi moitti Yleisradiolta leikkaamista. Meidän vaihtoehtobudjetissa todellakin Yleltä leikattaisiin 25 prosenttia, 144 miljoonaa euroa. Edustaja Semi oli huolissaan Yleltä pois joutuvien henkilöiden työllistymisestä, eli että he menisivät työttömyyskortistoon suoraan. Epäilen, ettei siellä ihan niin huonosti koulutettuja ja heikosti osaavia ihmisiä ole, etteivätkö he työllistyisi tässä työmarkkinatilanteessa, mikä nyt maassa on, kun on huutava työvoimapula. Eli siinä mielessä on hyvinkin hyvä kohta ja muutoinkin täysin perusteltua Yleä laihduttaa näistä automaattirahoituksella tulevista miljoonista, sadoista miljoonista.
Arvoisa puhemies! Toinen asia meillä vaihtoehtobudjetissa on tämä Sitran 400 miljoonan euron siirto muihin tarkoituksiin. Tuossa olin vähän aikaa Sitran hallintoneuvostossa, ja silloin sieltä otettiin 100 miljoonaa ja jaettiin yliopistoille, tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Nyt me esitämme, että Sitran peruspääomasta, joka on 1,1 miljardia, otettaisiin 400 miljoonaa ja käytettäisiin järkevämpään toimintaan kuin mihin Sitra varojaan käyttää.
Arvoisa puhemies! Sitten tästä sähkötuesta sen verran, että ne kolme mallia, joilla hallitus päätti syksyllä sähkön korkeaa hintaa kompensoida, eivät auta niitä ihmisiä, jotka ovat kaikkein suurimmassa hädässä. Siksi tarvitaan nyt nopeasti toimenpiteitä, malli, joka pelastaa ihmiset katastrofilta.
Arvoisa puhemies! Täällä yleisperusteluissa meidän vastalauseessamme on 13 lausumaa, tai taitaa olla enemmänkin, jotka tulevat sitten äänestettäviksi tässä tietyssä vaiheessa, ovatko jo huomenna. Täällä on muun muassa ilmastostrategian järkevöittäminen, selkeät kriteerit maahanmuutolle ja sen sosiaaliturvan piiriin kuulumiselle, valtion velka- ja takausvastuiden tarkka arviointi, kuntien valtionosuus ja verotulojen tasausjärjestelmän uudistaminen. Sitten yleensä kaikkien ministeriöiden osalta edellytämme, että toiminnot pannaan tärkeysjärjestykseen. On äärimmäisen tärkeää, että nyt pannaan asiat tärkeysjärjestykseen ja luovutaan niistä, mitkä eivät ole välttämättömiä, jotta tämä hirvittävä velkaantuminen saadaan katkeamaan.
Perussuomalaisten oma tärkeysjärjestys on selkeä tuossa vaihtoehtobudjetissa. Me haluamme leikata sellaisista kohteista, jotka eivät koske suomalaista, eivät heikennä suomalaisten työllisyyttä, eivät heikennä kenenkään suomalaisen perusturvaa, eivät koulutusta — niitä virtoja, jotka menevät maasta ulos tai ovat kotimaassa, niin kuin nuo Sitra ja Yle, sellaisia kohteita, joihin ei ole tarvetta valtion panostaa. Lisäksi me emme missään tapauksessa hyväksy tätä Italian rahoittamista, [Puhemies koputtaa] italialaisten asuntojen korjausten rahoittamista. Kyllä tällaiset rahat pitää käyttää kotimaassa. On ollut täysin vastuutonta hallituksen politiikkaa mennä tällä linjalla.
Arvoisa puhemies! Täällä on monia muita hyviä lausumia, joista sitten pääsemme äänestämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-14T15:47:50,2022-12-14T15:53:24,Hyväksytty,1.1
2022_140_170,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_171,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poikani palasi rauhanturvaajan tehtävästä Libanonista. ”Nyt tiedän, mitä tarkoittaa, että ihmisillä ei ole toivoa”, hän sanoi. Onko meillä toivoa, kun kuljemme kohti joulua?
Viime aikoina arki ei ole päästänyt helpolla. Rahat eivät tahdo riittää laskujen maksamiseen niin kotona, maatilalla kuin yrityksessä. Hätä on suuri. Kaikki johtuu Euroopassa olevasta sodasta. Talven hintalappu on meille kaiken kaikkiaan raskas. Siksi sähkön alvia on laskettu, tuomme sähkövähennyksen ja tuemme pienituloisimpia sähkötuella. Pyrimme hillitsemään kustannusten nousun vaikutuksia suomalaisissa perheissä. Tämä ei vielä riitä. Kaikki kivet on syytä nyt kääntää maan talouden kantokyky ja iso kuva huomioiden.
Emme saa unohtaa, että myös valtiomme painii vakavien talousongelmien kanssa. Maan velkaantuminen on jatkunut yli kymmenen vuotta, monen hallituksen aikana. Talous tuleekin tasapainottaa kahden seuraavan vaalikauden aikana. Se tarkoittaa miljardien säästöjä samalla kun kansa ikääntyy, sote-kulut kasvavat ja lapsia syntyy liian vähän. Yhtälö on vaikea, mutta se ei voi olla vaihtoehto, että ei tehdä mitään. Kuljemme kohti niukkenevia aikoja. Tämä on syytä muistaa, kun puolueet kokoontuvat parlamentaariseen kokoukseen ensi maanantaina ratkomaan tätä sähkökriisiä, joka on osa sodankäyntiä. Sähkön hintakaton asettaminen maksaa meille paljon. Jos se todetaan parhaaksi malliksi edetä, siihen tulee sitoutua yli puoluerajojen. Se joudutaan toteuttamaan velalla.
Arvoisa puhemies! Haetaan oppia historiasta. Kun suomalaiset rakensivat maamme sotien jälkeen uudelleen, he eivät menettäneet toivoa. Suomi nousi ripeästi köyhästä maasta hyvinvointivaltioksi. Maalaisliitto-keskustan merkitys siinä oli aivan keskeinen. Kun isänmaata rakennettiin uudelleen, suomalaiset luopuivat omastaan ja puhalsivat yhteen hiileen. He tekivät yhteistä työtä ja hyviä arvovalintoja. Heillä oli rohkeutta tehdä uudella tavalla. Mitään ei tapahtunut ilman isänmaan tulevaisuuteen uskovia kansalaisia. Oma tulevaisuutemme on sankan lumipyryn peitossa: pitkälle ei nähdä. Silti meidän tulee varautua ja sopeutua niukkeneviin olosuhteisiin ja muistaa, että ennenkin tässä maassa on selvitty.
Päättäjien tehtävä on nyt löytää ratkaisuja ja kertoa niistä. Päätökset tehdään aina arvojen pohjalta. Keskustan arvojen ytimessä on koko Suomen pärjääminen ja kaikkien mukanapitäminen. Kun palautamme maan kestävän talouden tielle, emme saa unohtaa perheitä, vammaisia, yksin asuvia ja vanhuksia. Keskusta puolustaa maaseudun elinvoimaisuutta. Työ ja koulu eivät saa karata liian kauaksi, kaikkea ei kannata keskittää. Ei aseteta maaseutua ja kaupunkiseutua vastakkain, koska molemmat tarvitsevat toisiaan. Laajasti asuttu maa on osa maamme turvallisuutta. Ovatko kaikki puolueet valmiita aidosti panostamaan siihen? Myöskään ihmisiä ei kannata asettaa vastakkain. Tarvitsemme kaikki leipää, lämpöä ja turvaa. Huolehditaan siitä, että olemme ruuan ja energian suhteen riittävän omavaraisia. Viljelijät ruokkivat meidät, jokaisen. Ratkaisevaa on, että markkinat saadaan kuntoon. Siksi kilpailulaki tulee uudistaa ensi kaudella. Kysynkin: ovatko muutkin puolueet kuin keskusta tähän valmiita?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-14T15:53:28,2022-12-14T15:58:33,Hyväksytty,1.1
2022_140_172,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_173,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä muutamia kokoavia huomioita tämän päivän keskustelusta:
Varsinkin tuossa debatissa puhuttiin isona huolena korkeasta sähkön hinnasta ja sen vaikutuksista kansalaisiin ja heidän toimeentuloonsa. Huoli on aivan oikea, ja kokoomus on esittänyt hyvissä ajoin laajaa toimenpidepakettia, jonka avulla sähkön saatavuutta turvataan ja hintaa kuluttajille leikataan. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä esitti tänään omassa ryhmäpuheenvuorossaan sähkön hintakattoa. Tämä päivähän on sinänsä muutenkin mielenkiintoinen, nimittäin Suomen sähkökapasiteetti on ollut tämän päivän osalta varsin tiukoilla. Kulutus on ollut noin 11 500 megawattia, ja tuulivoimaa on tällä hetkellä ollut todella vähän, toisin kuin alkuviikosta, ja kun Ruotsin tuonti vielä takkuilee ydinvoimaloitten teknisten haasteiden osalta, niin riski sähkökatkoille on todellinen.
Tämä SDP:n puheenvuoro herätti talousvaliokunnan jäsenenä minussa mielenkiintoa. Malli on selvittämättä, hinta laskematta ja kaikki muukin tähän asiaan liittyen tekemättä. Politiikkaan kuuluu tehdä esityksiä, mutta pääministeripuolueen toiminta tänään vaikuttaa enemmän irtopisteiden keräämiseltä vakavassa asiassa. Pääministeripuolueen pitäisi kyetä näistä asemistaan parempaan ja päästä puheista tekoihin.
Kun seurasi tätä keskustelua, niin ei voinut olla havainnoimatta ja pohtimatta sitä, millainen on hallituksen toimintakyky näin joulun alla. Keskustelussa kävi kyllä selväksi, että muut hallituspuolueet eivät olleet SDP:n sähköavauksesta millään lailla tietoisia — ehkä se olisi voinut olla paikallaan. Edustaja Kivisaarikin on siellä sen näköinen, että epäilen, että hän ei ole tiennyt tästä avauksesta yhtään mitään. Edistääkö tällainen hallituspuolueiden keskinäinen toiminta nopeaa ratkaisua tämän sähkön hinnan hillitsemiseksi? Epäilen, että kun tämmöisellä lähtökohdalla hallituspuolueet ryhtyvät nyt miettimään, että kehitetäänpäs tähän nyt nopeasti malli, joka maksaa miljardin ja laskee sähkön hintaa, niin en tiedä, mitä hallituspuolueen edustajat — arvostamani edustajat Kinnunen ja Kivisaari esimerkiksi — nyt tästä asiasta ajattelevat. Mutta asiahan on kuitenkin todella vakava.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, kun tässä nyt pääministeripuoluetta mainitsen: Ihmettelen kyllä SDP:n kateissa olevaa talouslinjaa. Nimittäin SDP:hän ilmoitti tänään, että sen talouspolitiikan linjaa avataan tarkemmin vasta hieman ennen vaaleja. Mikähän se päivä mahtaa olla? Myöskään pääministerillä, SDP:n puheenjohtajalla, ei ole ollut aikaisemmin halua kertoa SDP:n talouspolitiikan linjasta oikeastaan mitään. [Sebastian Tynkkynen: Kertoo vaalien jälkeen!] — Aivan. — Tämä on sikäli outoa, kyllähän täällä näitä asioita muistetaan, koska kun on keskusteluja täällä salissa käyty, niin ainakin itse olen kokenut niin, että viimeisen vuoden ajan SDP:n kansanedustajat eivät ole tehneet mitään muuta kuin tivanneet kokoomuksen suuntaan, mikä on kokoomuksen talouspolitiikan vaihtoehto, mikä on sopeuttamistarve ja niin edelleen, ja nyt kun kokoomus on vaihtoehtobudjetissaan selkeästi ilmoittanut, mitä me tavoittelemme Suomen talouden elvyttämisen osalta, niin nyt SDP piileksii perunakellarissa. Tämä on käsittämätöntä ja pääministeripuolueen arvolle täysin sopimatonta. Toivoisin, että täällä olisi joku SDP:n edustaja paikalla, mutta kun ei ole, niin toivon mukaan nyt joku katsoo sieltä tv:n välityksellä ja tulisi tänne kertomaan SDP:n talouspoliittisesta linjasta. Me emme täällä salissa tiedä siitä mitään. [Marko Kilpi: Ei kiinnosta!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-14T15:58:40,2022-12-14T16:03:59,Hyväksytty,1.1
2022_140_174,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_175,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus ottaa velkaa 40 miljardia, mikä on valtava määrä maksettavaa. Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa, mutta kyllä sitä riittää meidän lapsille ja lapsenlapsille ja siitä eteenpäin. 
Arvoisa puhemies! Tavalliset ihmiset ovat hätää kärsimässä. Sähkön hinta, ruuan hinta, asumisen hinta, elämisen, bensan hinta koskettavat jokaisen kukkaroa. Tänään täällä eduskunnassa nousi SDP:n puheessa esiin hintakatto sähkölle, ja se on ollut myös perussuomalaisten esityksessä jo silloin, kun sähkökriisiä alkoi tulla päällemme.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että ihmisiä autetaan siinä tilanteessa, missä he tällä hetkellä ovat. Nostan muutamia turhia menoeriä hallituksen budjetista esiin. Joku voi toki sanoa, että summat ovat mitättömän pieniä, mutta pienistä murusista koostuu usein iso summa — näinhän meille on aina kerrottu, kun on opetettu säästämään rahaa. 
Kansainvälinen tasa-arvopalkinto vuodelle 2023, 500 000 euroa. Onko se iso raha? Kyllä se on iso raha esimerkiksi omaishoitajien palkkioihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden ohjelma, hyvän työn edellytysten ohjelma, 1,5 miljoonaa. Hmm, olisiko edellytys kuitenkin se, että henkilöstö saisi palkan ja hyvät työolot ja houkuteltaisiin heitä töihin tarjoamalla kaikkea sitä? Mitä tämä ohjelma tekee ja mitä näin suurella summalla saavutetaan? Pito- ja vetovoimaa tarvitaan sote-alalle, henkilöstöä puuttuu, ensi vuoden alusta aloittavat hyvinvointialueet, päivystys on kriisissä. Olemme kaikki kuulleet uutiset. 
Hallitus on tuonut paperittomille eli laittomasti maassa oleskeleville henkilöille, eli heille, keiden oleskelu Suomessa ei ole kenenkään etu, mahdollisuuden päästä kiireettömän terveydenhuollon palvelujen piiriin. Jokainen asiakas terveydenhuollossa on yksi asiakas lisää, suomalaiset ensin. Perussuomalaiset vastustivat tätä lakiesitystä myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Siihen on kohdennettu yksi miljoona. Täällä salissa kuulemme usein, että yksi miljoona vain, se on pieni raha. Miljoona on iso raha esimerkiksi omaishoitajien palkkioihin. 
Valtio korvaa hyvinvointialueelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannukset. Nämähän ovat asuminen, ruoka ja lääkkeet. Eli Sanna Marinin hallitus on paitsi toiminut velkaimurina myös tukee laitonta maassaoloa ja tarjoaa maahanmuuttajille, jotka eivät tänne Suomeen kuulu, jotka eivät ole laillisesti maassa, vetovoimatekijöitä jäädä. Asuminen, lääkkeet ja ruoka, tällä kertaa se raha on kaksi miljoonaa euroa. Onko se paljon vai vähän? Minusta se on paljon esimerkiksi omaishoitajien palkkioihin. 
Arvoisa puhemies! Täällä on kysytty, missä pääministeri Marin on. Pääministeri Marin on Euroopassa hoitamassa Euroopan asioita. Toki hänellä on siellä myös varmasti tärkeä rooli ja siellä hän on hoitamassa Euroopan asioita. Mutta kun me puhumme sitoutumisesta ja priorisoinnista, niin ajattelen itse niin, että kun on tärkeä asia ja ollaan isänmaan asialla, niin silloin ollaan myös paikalla. Itse olen ainakin venynyt lukuisia kertoja, kun on ollut joku meno, ja olen huomannut, että eduskunnassa onkin jotain ehkäpä minulle tärkeää, niin olen tullut paikalle, ja silloin tietää tehneensä oikein, kun osallistuu tärkeisiin keskusteluihin. 
Vuonna 2021 perussuomalaisten kuntavaaliohjelman teemana oli asiat tärkeysjärjestykseen, ja asiat tärkeysjärjestykseen on tärkeä teema myös tänä päivänä. Suomalaisille lämmin koti, lämmintä ruokaa, lämmintä hyvää hoivaa, lisää ikäihmisille hoivapaikkoja — budjettikirjan mukaan yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista viettää vanhuuttaan omassa kodissaan. Laitoshoivapaikkoja on vähennetty. Sen sijaan niitä tulee lisätä, jos ei ensi vuonna, niin sitten seuraavana vuonna ja sitä seuraavana vuonna. Huonokuntoisen ihmisen paikka ei ole omassa kodissaan, vaan lämpimän hoivan piirissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-14T16:04:02,2022-12-14T16:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_140_176,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_177,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tänä päivänä on useampaan kertaan otettu tuo ylivelkaantuminen puheeksi, ja siitä vielä muutama sana. Siis hallitushan on ottanut 11 miljardia velkaa muuhun kuin koronaan ja Ukrainaan, ja kyllä kohtuuttoman useasti olemme kuulleet tälle velkaantumiselle perusteluksi koronan ja Ukrainan. 11 miljardia muuhun kuin näihin.
Muistamme hyvin vaalirahan, jonka hallitus jakoi kunnille sopivasti ennen kuntavaaleja: 1,9 miljardia ylimääräistä tukea — 1,9 miljardia. Se on 1 900 miljoonaa ylimääräistä, [Pasi Kivisaaren välihuuto] se on valtava määrä. Ja aika monessa kunnassa oltiin ihmeissään sen ylimääräisen rahan — mikä tupsahti syliin — kanssa, että mitä ihmettä sille pitäisi tehdä. Melkoista tuhlausta. Tämä vain yhtenä esimerkkinä siitä rahankäytöstä, mitä tässä on ollut meneillään. Nyt ei ole sitten rahaa auttaa ihmisiä, se on todellisuutta.
Edustaja Suomela täällä jonkin verran aikaisemmin todisti, että rahaa pitää jakaa tässä tilanteessa kansalaisille, mutta jälleen kerran jäi mainitsematta, mistä se raha oikein tulee. No, ei mistään. Se olisi taas kerran velkarahaa. Samaan aikaan valtiovarainministeri — siis aivan peräjälkeen — huokaili kunnossa olevan kassan perään. Kertoo aika paljon tästä tilanteesta, millä tavalla rahaan ja velkaan ja vastuullisuuteen suhtaudutaan. Kassa ei ole kunnossa, koska niitä rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty, se on vaan näin. Yksinkertaisesti tällä hetkellä on meneillään se kohta, milloinka bileet ovat ohi ja arki alkanut — itse asiassa näinhän on ollut jo pitkän aikaa, mutta jostain kumman syystä tämä sama touhu sen kun jatkuu. Käytännössä se tarkoittaa siis sitä, että hallitus tuhlaa ja kansalainen maksaa. Kestämätön tilanne.
Tähän kummallisuuteen liittyy myöskin se, mitä täällä tänä päivänä tapahtui. SDP toi ratkaisuksi hintakaton, joka tuli täytenä yllätyksenä muille hallituskumppaneille. Vastikään muutama päivä sitten itse pääministeri sanoi, että tällaiset irtiotot eivät saa jatkua — yksikin kerta, niin tämä homma loppuu siihen. Ja nyt sitten pääministerin oma puolue tekee tässä kummallisen irtioton, josta kukaan muu ei tuntunut tietävän yhtään mitään. [Mauri Peltokangas: Erikoista touhua!] Kyllä meillä varmaankin on tässä ihan kaikki syy ja oikeus odottaa, mitä nyt tapahtuu. Viimeinen varoitus oli jo annettu, vai oliko se sittenkin vain toiseksi viimeinen varoitus? [Puhemies koputtaa] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-14T16:09:17,2022-12-14T16:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_140_178,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_179,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tilastot paljastavat karun totuuden: jos EU-maat laitetaan järjestykseen velkataakassa, olemme pudonneet jo keskikastiin ja vapaapudotuksessa kohti Kreikan tietä. Emme ole enää mikään taloudenhoidon mallimaa.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa todetaan fakta, josta asiantuntijatkin ovat samaa mieltä: Suomi elää yli varojensa, ja jollei linjaa muuteta, velkapommin paisuminen johtaa suurella varmuudella kriisiin. Perussuomalaiset haluavat muuttaa tätä linjaa, ja niin haluavat kansalaisetkin. Kriisi on vältettävä. Suomalaisesta luonteesta kertoo paljon se, että kaksi kolmesta vastasi kyselytutkimuksessa olevansa sitä mieltä, että valtiontaloutta on lähdettävä korjaamaan heti ensi kevään vaaleista lähtien. Eivät suomalaiset jää odottelemaan elpymispakettien perään. Täällä tiedetään, ettei se ole kestävää taloudenhoitoa nähnytkään. EU-komission sanelujen sijaan haluamme jatkossakin itse päättää, mihin käytämme rahaa ja mihin emme. Hallituksen velanottoa on aivan aiheellisestikin perusteltu koronalla ja sodalla. Mutta mitäköhän vastaa hallitus, kun valtiovarainministeriö on arvioinut hallituksen lisänneen tällä kaudella koronaan ja sotaan liittymättömiä menoja yli kahdeksalla miljardilla eurolla?
Arvoisa puhemies! Vieläkö esimerkiksi elintärkeänä esitelty EU:n elpymispaketti hukattuine miljardeineen näyttää yhtä elintärkeältä, vai olisiko niillekin rahoille ollut järkevämpää käyttöä nyt sähkökatkoihin varautuvassa Suomessa? Historian ensimmäinen punavihreä hallitus, keskustan kyyditsemänä, on johtanut siihen, että hallituksen sisäiset riidat ja näkemyserot on ratkottu rahalla. Lopputuloksen voi lukea 140 miljardin velkavuoren jyrkästä seinämästä, ja se tulee olemaan kallis vuori se.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö arvioi, että valtionvelan koroista koituvat kustannukset tulevat nousemaan useampaan miljardiin tulevien vuosien aikana. Se on kaikki pois jostain muusta. Silmiinpistävää onkin ollut se, kuinka vaikeaa hallitukselle on ollut löytää säästökohteita. Sillä ei ole vaadittavaa kykyä priorisoida, mutta toisin kuin hallituksella, kansalaisilta löytyy tähänkin valmiutta. Nimittäin suomalaisista 65 prosenttia vastasi, että korjaisi valtiontaloutta menoja leikkaamalla sen sijaan, että veroja kiristettäisiin — ja pakkohan meidän onkin lähteä karsimaan. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että valtion tuloihin nähden menoja on yhdeksän miljardia liikaa — siis yhdeksän tuhatta miljoonaa euroa. Haluttiin tai ei, tämän kurominen ja velanoton jarruttaminen edellyttävät poliitikoilta valintoja.
Arvoisa puhemies! Kun suomalaisen postiluukusta kolahtaa tonnin sähkölasku ja työmatkojen polttoaineisiin kuluu useita satoja euroja kuukaudessa, niin heiltäkö meidän pitäisi ottaa lisää? No ei todellakaan! Koska meidän on yksinkertaisesti pakko leikata, niin me perussuomalaiset valitsemme sen, että leikataan ensimmäisenä sellaisista kohteista, jotka eivät vaikuta suomalaisten hyvinvointiin — se uhkaa jo muutenkin olla ehtyvä luonnonvara.
Pari esimerkkiä: Me esitimme kehitysapuun leikkausta, joka toisi välittömästi 640 miljoonan euron vuotuisen säästön. Vuosien kuluessa tämä tarkoittaa miljardien suuruista säästöä. Se, joka mieluummin leikkaisi suomalaisten palveluista tai jatkaisi yli miljardin kehitysavun rahoittamista velkarahalla joka vuosi, perustelkoon suomalaisille, miksi, ja kertokoon, mistä se vastaava raha sitten otetaan.
Me olemme myös esittäneet, että maahanmuuttoa on tuntuvasti vähennettävä ja pakolaiskiintiö on ajettava alas, jolloin pienemmällä summalla pystyisimme auttamaan isompaa määrää lähtöalueella. Tämä olisi tehokas säästötoimi, joka ei heikentäisi suomalaisten kotitalouksien hyvinvointia ja samalla toisi avun moninkertaiselle määrälle oikeasti hädänalaisia, kuten lapsille, naisille ja vanhuksille, jotka eivät Euroopan läpi pääse vaeltamaan. On laskettu, että nuorena Irakista tulevan maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on valtiolle keskimäärin 690 000 euroa miinusmerkkinen. Somaliasta tulevan kohdalla vastaava luku on jo liki miljoonan miinuksella. [Eduskunnasta: Herttinen!] Ja muutamien satojen siirtolaisten kokonaisvaikutus valtiontalouteen on siis satoja miljoonia euroja. [Puhemies koputtaa]
Eikä listamme tähän lopu. Meiltä kyllä löytyy muitakin säästökohteita ja valmius ryhtyä toimiin vaikkapa heti. Jäämme odottamaan, mikä on muiden puolueiden todellinen valmius. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-14T16:12:35,2022-12-14T16:18:12,Hyväksytty,1.1
2022_140_180,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_181,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! On tosiasia, että ajassamme on mittavia haasteita. Meitä kaikkia kalvavat pelko turvallisuudesta, Venäjän hyökkäyssodan tuoma huoli ja murhe ukrainalaisten puolesta. Samalla pohdimme, voiko sota laajentua ja koskea alueitamme. Lisäksi suomalaisessa yhteiskunnassa muhivat toimeentulon huolet, jotka koskettavat niin suomalaisia kuin koko Eurooppaa. Suomi on vaikeassa paikassa, Eurooppa on vaikeassa paikassa. Tähän pääsyy löytyy idästä. Tarkoituksena on saada yhtenäisyytemme rakoilemaan. Tähän emme alistu. 
On tärkeää, että keskitymme myös budjetissa siihen, millä keinoilla voimme auttaa isänmaatamme niin, että se on inhimillisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Tarvitsemme turvaa epävarmalle huomiselle, ja budjetissa on siihen keinoja, niin pärjäämiseen, turvallisuuteen kuin huoltovarmuuteen.
Pienituloisten ohella yhä useampi keskituloinen on tiukoilla tänä talvena, kun sähkölasku napsahtaa maksettavaksi. Emme anna tämän kaataa perheitä. Tulevan talven hintalappu voi olla monille raskas kantaa. Siksi sähkön alvia on jo laskettu, tuomme sähkövähennyksen ja tuemme pienituloisia sähkötuella. Pyrimme siis hillitsemään kustannusten nousun vaikutuksia suomalaisissa kodeissa. Tulevana talvena kohtuullisuus myös energiankulutuksessa on parasta varautumista. Hallituksen sähköpaketti tukee energianhintojen noususta eniten kärsiviä. Lisäksi jokainen voi vaikuttaa omaan energiankulutukseensa.
Puhemies! On kuitenkin aivan selvää, että jatkotoimia tarvitaan. Oleellista ei ole nyt kiistellä siitä, kuka ehdottaa mitäkin, vaan se, että löydämme pikaisesti ratkaisuja. Nyt emme tarvitse poliittista pullistelua vaan tekoja suomalaisten puolesta. [Sebastian Tynkkynen: Neljä vuotta ollut aikaa! — Välihuutoja oikealta] Paljon on jo päätettykin, ketään ei ole jätetty yksin. Hinnat nousevat ennennäkemättömällä tavalla, minkä takia lapsilisän yksinhuoltajakorotusta sekä työmarkkinatuen, toimeentulotuen ja opintotuen lapsi- ja huoltajakorotuksia korotetaan väliaikaisesti. Pidämme siis huolta, että lapset, nuoret ja perheet pääsevät kriisin yli. Ylimääräinen lapsilisä joulukuussa sekä korotukset perheiden tukiin ovat tarpeen. Samoin varhaiskasvatusmaksujen alentaminen auttaa suomalaisia lapsiperheitä.
Puhemies! Hallituksen onnistunut työllisyyspolitiikka on aiheuttanut käänteisen haasteen. Meillä on yhteiskunnassa työntekijä- ja osaajapula, mikä vaatii toimia. Työntekijäpulaan ei ole yhtä ratkaisua. Siksi laajat ponnistelut osaavien työntekijöiden saamiseksi ovat tarpeen. Yli 60-vuotiaiden työtulovähennystä korotetaan, mikä helpottaa työntekijäpulaa ja tuo pitkää kokemusta työelämän hyödynnettäväksi. Myös työperäisen maahanmuuton ja koulutuspaikkojen voimistaminen kaikkialla Suomessa ovat olennaisia keinoja. 
Velkaa joudumme ottamaan edelleen, mutta vaihtoehtona on turvattomuuden kasvu, toimeentulovaikeuksien pahempi kärjistyminen koko maassa ja kansallisen yhtenäisyyden rakoilu. Tätä emme halua, tätä emme hyväksy. Talous on väline huolenpidolle tärkeistä asioista: Suomen turvallisuudesta, ihmisten hyvinvoinnista ja siitä, että koko maa pysyy mukana. Näissä asioissa olemme myös onnistuneet, ja tähän panostetaan myös tässä budjetissa.
Puhemies! Realismia kuitenkin on, että tulevaisuudessa vyötä todella joudutaan kiristämään talouden tasapainottamiseksi. Siihen pitää olla eduskunnalla rohkeutta.
Lyhyesti, puhemies, lopuksi kotimaakunnastani Etelä-Pohjanmaasta: iloitsen suuresti Aunes—Heikkilä-tien ja Sydänmaantien kohennuksesta Seinäjoella, Alajoentien kohennuksesta Lapualla ja Sulkavankyläntien parannuksesta Alavudella. Samoin liikuntamiehenä iloitsen Liikkuva-ohjelmien jatkumisesta varhaiskasvatuksessa, mikä on erinomainen asia. 
Budjetissa on siis, puhemies, paljon hyvää. Kun hengitämme [Puhemies koputtaa] tässä ajassa ja teemme ryhdillä ratkaisuja, me tulemme kyllä pärjäämään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-14T16:18:16,2022-12-14T16:23:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_182,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Mikko Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_183,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on perusasioiden budjetti. Ukrainan sota vaikuttaa syvästi kaikkeen. Vastoin kuin täällä on todettu, tälläkin kaudella on tehty tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia. Sote-uudistuksen myönteiset vaikutukset alkavat siirtymäkauden ja alkuhaasteiden selättämisen jälkeen näkyä vähitellen vuosien saatossa. Oppivelvollisuuden laajentaminen pitää kaikki nuoret kelkassa mukana. Ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia. Tämänkin uudistuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät vasta vähitellen.
Arvoisa puhemies! Olemme kulkeneet kriisistä toiseen. Kun elämme koronan ja Ukrainan sodan jälkeen nyt energiakriisiä, tahtoo unohtua, että Suomi on valittu useaan kertaan maailman onnellisimmaksi maaksi. Tässä maailman onnellisimmassa maassa on nyt suuria vaikeuksia, jotka tulee ratkoa yhdessä. Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt hälyttävästi. Barack Obama totesi vieraillessaan täällä Suomessa, että täällä köyhäkin lapsi saa kuitenkin käydä maailman parasta koulua. Koulutuksen jatkuvasta kehittämisestä meidän tulee pitää kiinni talousvaikeuksienkin keskellä.
Tällä kaudella keskustan johdolla on palattu keskittävän korkeakoulupolitiikan tieltä hajautetulle koko Suomen tielle. Ympäri Suomen on myönnetty yli 12 000 uutta opiskelupaikkaa korkeakouluihin ja lisäksi suuri määrä uusia koulutusohjelmia alueiden koulutustarpeiden mukaan. Koska itäinen Suomi on kärsinyt eniten Ukrainan sodan vaikutuksista, on perusteltua, että juuri sinne suunnataan kymmenen miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimuksen vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella myös kansainvälisiä opiskelijoita.
Opiskelupaikat luovat toivoa ja mahdollisuuksia Suomen nuorille myös etelän isojen kaupunkien ulkopuolella. Ne auttavat pitämään koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena, mikä on tärkeää isänmaamme talouden ja turvallisuuden kannalta. Toivon todella, että tämä keskustan palauttama linja pitää myös ensi vaalikaudella. Pidetään oppimisen latu auki kaikille, vaikka välillä pyryttää kovasti. Avataan latua myös heille, jotka tarpovat umpihangessa. Ihminen on onnellisimmillaan, kun saa auttaa toista. Kun teemme ahkerasti työtä, yritämme, käymme koulua ja huolehdimme toisista, olemme isänmaan ja lähimmäisen asialla — näin luomme toivoa.
Budjetissa on myös hyviä uutisia omallekin kotiseudulleni: Reisjärven kuoppainen Ylilestintie saa uuden päällysteen, ei tarvitse enää kierrellä niitä kuoppia niin ahkerasti. Myöskin saadaan Ylivieskaan tärkeään kohtaan alikulku ja turvalliset reitit ja monia muitakin: kevyen liikenteen väyliä Raution kylälle, joka ihan hiljattain valittiin muuten vuoden kyläksi. Siellä on ihan huikeaa toimintaa. Kaiken kaikkiaan monia pieniä, mutta ihmisille suuria satsauksia ympäri Suomen, jotta koko Suomi kukoistaa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-14T16:23:53,2022-12-14T16:28:03,Hyväksytty,1.1
2022_140_184,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_185,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erityisen hyvää ensi vuoden budjetissa on se, että se on nykyisen hallituksen viimeinen budjettiesitys. Kahdeksan miljardin euron velanoton varaan rakennettu budjetti on vastuuttoman, velkavetoisen ja ahneen lastemme piikkiin elämisen politiikan jatkumoa. Hallitus jättää seuraavalle eduskunnalle massiivisen velkaperinnön ja virheellisen talouspolitiikan raadolliset jäljet. Tämä kaikki maksatetaan meidän lapsilla ja lastenlapsilla. Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Vilmunen on esittänyt vahvan huolen toteamalla: ”Suomen hallitus ei kanna mitään huolta siitä, että velan kasvu jatkuu. Taakkaa vain siirretään tulevien sukupolvien maksettavaksi.” Neuvosto on myös varoitellut, että finanssipolitiikkaan pitää saada liikkumavaraa uusien kriisien varalle. Mutta asiantuntijoiden neuvot hallitukselle valuvat kuin vesi hanhen selästä, silmät laitetaan kiinni, korvat kiinni ja velkahanat auki.
Kokoomus on hyväksynyt välttämättömät puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot. Sen me olemme useasti todenneet. [Mikko Kinnunen: Hyvä!] Mutta uusien menojen lisäämisessä on ollut valtavaa piittaamattomuutta ja johtajuuden puutetta, kun hallitus ei ole kyennyt eikä edes halunnut jättää jotain vähemmän tärkeää pois. Tämä on vastuutonta ja piittaamattomuutta. Joko te ette ymmärrä, mitä te olette tekemässä, tai sitten te ette siitä piittaa, tai sitten te luotatte, että tulevat hallitukset korjaavat nämä jäljet. On vaihtoehto mikä tahansa, niin todella vastuutonta.
Asiantuntijoiden varoittamaa hintojen nousua kiihdyttävää velkaelvytystä jatketaan, eikä edes velkaantumista taittavaa suunnitelmaa olla yritetty tehdä, vaikka alun alkaen, kun tämä velkavetoinen politiikka aloitettiin, keskeiset hallituksen itse nimeämät asiantuntijat totesivat, että jos välttämätöntä velkaa otetaan, niin pitäisi olla suunnitelma ulos tästä tilanteesta, mutta sitä ei olla tehty. ”Silmät kiinni ja velkahanat auki” on tämän hallituksen motto. Sen voi näin tiivistää.
Suomen talous on laitettava kuntoon nyt, kun vielä voimme tehdä sen omilla ehdoilla. Pääministerin ja koko hallituksen haluttomuus julkisen talouden vahvistamiseen on suuri uhka suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, alkaa olla kohta suurin uhka. Useat asiantuntijat, kuten VATT, ovat todenneet, että jos linjanmuutosta ei tehdä, niin vakavalla tavalla me romutetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja meidän palveluiden rahoitus, ja tätä emme kokoomuksessa hyväksy, vaan olemme esittäneet ratkaisun meidän vaihtoehdossamme, ja vielä on mahdollisuus kääntää suunta, saada Suomi oikealle raiteelle, äänestää kokoomuksen vaihtoehdon puolesta.
Me pidämme virkavastuulla puolueettomasti valmisteltua arviota sopeuttamistarpeesta hyvänä lähtökohtana. Tämän hallituksen jälkien siivoamiseen tarvitaan varmasti kaksi hallituskautta. Tuo sopeutus, talouden kasvun edistäminen, työllisyystoimien tekeminen — kaikkia näitä tarvitaan. Ne on tehtävä reilusti niin, että jokainen suomalainen pysyy mukana, ja tähän meillä on ratkaisu. Kokoomuksen vaihtoehto on vastuullinen, ja se rakentaa kestävää ja välittävää Suomea. Meidän vaihtoehdossa on vähemmän velkaa, se on noin miljardi euroa. Sitähän täällä on vähätelty, valtiovarainministeri Saarikko ja keskustan kansanedustajat etupäässä, ja myös sosiaalidemokraattiset toteavat ”vain miljardi”. Mutta jos laskette eteenpäin miljardi per vuosi, niin pääsemme siihen talouden sopeuttamiseen vastuullisesti. Toki voidaan edetä nopeamminkin, jos saadaan talouskasvua, ja se riippuu niistä toimista, mutta tämä on lähtökohta ja tämän me kerromme. Hallituspuolueet menevät vaaleihin sammutetuin lyhdyin. Se on erittäin vakavaa demokratian kannalta. Meidän vaihtoehto on enemmän työtä, enemmän yrittäjyyttä, enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä. Me panostaisimme vahvasti koulutukseen ja tutkimukseen. Me esitämme työmiljardia, tuntuvat kevennykset työntekoon, yrittäjyyteen, eläkkeiden verotukseen, mutta ei velaksi. Jos te olette lukeneet vaihtoehdon, tiedätte, että se ei ole velaksi.
Hallituksen politiikkahan on hyvin brittiläistä velkaelvytystä, vaarallista politiikkaa. Kokoomuksen politiikassa meidän verotuksen painopistettä muutetaan, menoja priorisoidaan ja näin ollen kaikki työ ja yrittäminen kannattaa paremmin. Me myöskin uudistamme työmarkkinoita. Se on hyvinvointiyhteiskuntamme elinehto. Meillä on työllisyysuudistuksia ja reformeja, niitä, joita useat hallituspuolueet ovat esittäneet ja kannattaneet, mutta toimeen ei ole kyetty niitä laittamaan. Nyt on tekemisen paikka.
Ihan lopuksi totean, että en usko, [Puhemies koputtaa] että tuo keskustan politiikka, että näivetetään kaupunkeja ja ei anneta aloituspaikkoja pääkaupunkiseudulle, tulee jatkumaan. Valtiovarainvaliokunta on erityisesti näpäyttänyt opetusministeriä ja todennut, että aloituspaikat pitää laittaa ensisijaisesti sinne, missä on suurin tarve, eli pääkaupunkiseudulle. [Tuomas Kettunen: Eli pois maakunnista, ohhoh!] — Lisää aloituspaikkoja.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-14T16:28:04,2022-12-14T16:33:37,Hyväksytty,1.1
2022_140_186,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_187,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme valtion talousarviota 23 ja sen täydentämistä. Minun täytyy tässä kohtaa sanoa, että kun me katsomme, miten kansa tänä päivänä Suomessa voi, kärvistelee valtavien energialaskujen kanssa, ihmettelee, miten tästä talvesta selvitään... Joulu tulee, lapsiperheet ihmettelevät, miten tämä kaikki voi olla mahdollista, että tässä salissa on tehty sellaista politiikkaa, että tähän on ajauduttu. Vastaus löytyy, arvoisat kansalaiset, siitä, että hallitus on piut paut välittänyt siitä, miten tämä kansa voi. On pelattu poliittista peliä. Tälläkin hetkellä täällä seurataan sellaista peliä, että oikein hävettää. Pitäisi tehdä raskaita päätöksiä, nopeita päätöksiä, että saadaan kansan ostovoima kuntoon. Ei. Poliittista peliä ja kikkailua, ja kohta vappusataset lentelevät, että humina käy. [Tuomas Kettunen: Kenen toimesta?] 
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään puhuttanut sähkön hinta, jälleen kerran, ihan syystäkin. Monet suomalaiset ovat tänään hätää kärsimässä, kun sähkölaskut ovat olleet talven tullen järisyttävän suuria. Hallituksen toimet suomalaisten auttamiseksi ovat olleet täysin riittämättömiä, ja moni suomalainen ei tule enää palkallaan toimeen. Miettikää!
Tämä kehitys alkoi jo ennen kriisiaikoja. Suomi on sijainniltaan, kuten tiedämme, pohjoisessa, mikä tarkoittaa erityisesti talviaikaan sitä, että energiaa, totta kai, menee talojen lämmittämiseen enemmän kuin joissain muissa eteläisimmissä maissa. Samoin meillä on pitkät välimatkat ja harvaan asuttu maa, jossa yksityisautoilu on välttämätöntä.
Tällaisessa maassa kuin Suomi on aivan kuolleena syntynyt ajatus tavoitella hiilineutraaliutta vuodelle 2035. Emme ole yhteiskuntana lähelläkään sitä pistettä, että tällaiseen olisi minkäänlaisia edellytyksiä. Sellaiset edellytykset eivät myöskään synny tuulivoimaa lisäämällä ja luottamalla siihen, että tuulet ovat suotuisia. Hiilineutraalisuustavoitevuodesta pidetään kuitenkin kiinni kynsin ja hampain myös kriisitilanteessa. Vastuutonta, sanon minä. [Mari Rantanen: Kyllä!] Vaikka se siis nostaisi hintoja kohtuuttoman paljon, tämän hallitus tietää, mutta ei välitä. Määräaikainen jakeluvelvoitteen alennuskin tullaan kompensoimaan tulevaisuudessa suhteellisesti suuremmalla korotuksella, joka tulee vaikuttamaan polttoaineen hinnan kasvuun dramaattisesti tulevassa.
No, viime aikoina joidenkin vihreiden suusta on kuultu muutamia ihan positiivisiakin lausuntoja ydinvoimaa kohtaan, mutta historiallisesti vihreät kantavat raskaan taakan sen vastustamisesta.
Arvoisa puhemies! Oikeanlaisella energiapolitiikalla olisimme voineet olla hiilineutraaleita jo vuosia sitten ilman kohtuuttoman suurta päästövähennystavoitetta, jonka maksajiksi tavalliset kansalaiset nyt joutuvat. Sen kärsivät jokaisessa tuvassa ihmiset selkänahastaan. On siis kohtuutonta tällainen. On kohtuutonta repiä kansan selkänahasta ideologian kustannukset.
Samoin demareilla on osuutensa tässä sopassa. Teidän puolueessanne on edelleen henkilöitä, jotka ovat olleet lobbaamassa Nord Stream ‑putkia ja pitäneet sitä erinomaisena ideana. Tekin puhutte jatkuvasti vihreästä siirtymästä, mutta olette omalla panoksellanne olleet tekemässä Suomesta ja koko Euroopasta riippuvaisia venäläisestä fossiilienergiasta. Energiasota on todellinen, ja te olette antaneet siihen viholliselle aseet. Tämä on kylmä totuus, silti te kehtaatte syyttää perussuomalaisia Venäjän pussiin pelaamisesta. Olisiko nyt syytä ottaa ja katsoa peiliin? Eivätköhän tässä ole vihreät ja demarit itse hölmöyttään pelanneet Venäjän pussiin jo vuosikymmeniä. Seuraavaksi pelaatte Kiinan ja monen muun saastuttavan halpatyövoimamaan pussiin, kun savustatte holtittoman ideologisen politiikkanne johdosta teollisuuden Suomesta maailman ääriin.
Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena tämä hallitus jättää jälkeensä valtavan velkataakan. On tietysti selvää, että koronakriisi ja Ukrainan sota ovat maksaneet meillekin, mutta läheskään kaikki menot eivät ole selitettävissä näillä suurilla mullistuksilla. Suuri raha on mennyt myös esimerkiksi edellä mainittuun vihreään siirtymään, EU:n elvytysvälineeseen, kehitysapuun, epäonnistuneeseen sote-uudistukseen ja moneen muuhun surkeasti valmisteltuun ja Suomelle vahingolliseen hankkeeseen. Näin se vain on.
Seuraava hallitus voi olla minkä värinen tahansa, mutta sille jää oikeastaan vain yksi erittäin tärkeä tehtävä, eli talouden tasapainottaminen. Se ei ole poliittisesti kenties helppo tehtävä, mutta se on yksinkertaisesti välttämätön. Tämän ainakin juhlapuheissa ymmärtävät jo demaritkin, joilla on ollut piikki auki viimeiset kolme ja puoli vuotta vähän joka suuntaan.
Perussuomalaisilla on leikkauslistallaan sellaisia menoja, jotka eivät heikennä [Puhemies koputtaa] suomalaisten toimeentuloa tai hyvinvointia. Suomen tulee aivan ensiksi lopettaa koko maailman pelastaminen. Oma tontti pitää hoitaa kuntoon ensin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-14T16:33:41,2022-12-14T16:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_188,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_189,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Peltokankaan puheenvuoron jälkeen tässä ujo maalaispoika vähän ihmettelee, uskaltaako nousta enää lehterille puhumaan tänne puhujakorokkeelle, mutta pelkäämättömänä miehenä teen sen kuitenkin.
Energian hinnasta puhun minäkin, ja kamala totuus on tänäpänä meillä se, että meidän energia maksaa aivan liikaa. Syihin palaan hetken päästä. Tällä hetkellä aluehinta Nord Poolin sähkölle on 529 euroa megawattitunnille, tuulivoimaa tulee 879 megan teholla, aurinkovoima on tietenkin nolla. Ja siitä minä olen monesti varoittanut aikaisemmissa puheenvuoroissa jo vuosien ajan, koko tämän vaalikauden ajan, että miksi me investoimme semmoiseen energiaan, joka ei toimi silloin kun sen pitäisi. Kuinka moni suomalainen ostaa sellaisen auton, joka ei toimi silloin kun sitä tarvitaan? Ei sellaista kauppaa varmaan kukaan tee.
Meillä on nimittäin semmoinen tilanne Suomessa nyt, että kaikkea olennaista energiaa, joka on pitänyt meitä pystyssä, on valitettavasti lopetettu ja vähennetty. Ja tämä CHP-voima, jonka varassa Suomi on kasvanut — elikkä siinä poltetaan sekä puuta että turvetta yhdessä ja nimenomaan vähäarvoista puuta ja hyvin huonolaatuistakin, kun se turpeen kanssa palaa hyvin — todella tuottaa esimerkiksi tällä hetkellä, kun juuri nyt äsken katsoin tilaston, kaukolämmön yhteydessä 2 504 megan teholla sähköä valtakunnan verkkoon sisältäen tietenkin myös tämän kaupungin kivihiilellä, CHP:llä tehdyn sähkön, joka tulee lämmön sivutuotteena, ja sitten teollisuuden CHP:tä tulee 1 536 megan teholla, elikkä yli 4 000 megan teholla tulee valtakunnan verkkoon nyt tätä CHP-energiaa. Ja sellutehtaiden osuus tässä teollisuuden CHP:ssä on merkittävä. Elikkä meidän pitäisi nyt pikkuhiljaa katsoa totuutta peiliin, mikä tässä hommassa nyt mättää. Ilmastopolitiikassa on selvä virhe.
Arvoisa puhemies! Minä olen sen sata kertaa sanonut ja sanon taas kerran, että minkä takia Suomen eduskunnan pitää alistua vääriin päästölukuihin, jotka aiheuttavat tälle maalle vähintään miljardin menoja joka vuosi. Olen monina hiljaisina iltoina miettinyt, miksi näin tehdään. Miksi jollakin ilmastoprofessori Ollikaisella on oikeus tulla Eduskuntatalolle — siis uskokaa tai älkää, tänne Eduskuntatalolle — kertomaan vääriä lukuja? [Mauri Peltokangas: Juuri näin!] Jos tällaiseen ei tässä talossa puututa, niin minä sanoisin... Siis jos kansanedustaja tässä talossa kertoo väärän tiedon, niin kuin muistan esimerkiksi silloin, kun Alexander Stubb ollessaan ministeri täällä aikanaan vahingossa sanoi väärän luvun, niin hänet uhattiin erottaa eduskunnasta välittömästi ja epäluottamuslausetta viriteltiin ja vaikka mitä tahansa. No, menneet ovat menneitä, mutta minkä tautta näitä Suomen kannalta kohtalokkaita lukuja ei kukaan halua oikaista? Se maksaa Suomelle miljardin ja tekee valtavan vahingon.
Mutta keksin yhtenä iltana, miksi näin on: syyhän on siinä, että vihreät käyttävät näitä vääriä päästölukuja perusteena sille, että saadaan tehdä niitä ennallistamistoimenpiteitä, joilla muka sitten ilmastoa hoidetaan ja päästöjä vähennetään, mutta sekäänhän ei pidä paikkaansa. Ennallistamisen tarkoitushan on ensinnäkin suojella metsiä. No, mitä sillä metsien suojelulla tehdään? Niillä miljoonilla hehtaareilla tuhotaan hiilinielu, koska metsien kasvu tuhotaan pikkuhiljaa niillä väärillä toimenpiteillä. Ne eivät ole metsien hoitoa, ne ovat metsien tuhoamista. Ja toinen on sitten tämä soiden ennallistaminen: kun pannaan suo-ojat tukkoon, niin siellä muka sitten ilmastoa hoidetaan. Sillähän tuhotaan kiihtyvällä vauhdilla ilmakehää, kun hiilidioksidi, minkä suo tuottaa ilmakehään, muuttuukin 40 kertaa vaarallisemmaksi metaaniksi.
Missä on suomalaisen luonnontieteen taso? Nämähän ovat ihan Münchhausenin juttuja tällaiset tarinat, että meille syötetään ihan totuudenvastaista tietoa, ja täällä me juoksemme kansanedustajat näiden tietojen perässä ja ajamme alas omaa teollisuuttamme ja omaa lämmöntuotantoa, CHP-tuotantoa. Se on maailman tehokkain lämmöntuotantojärjestelmä. Sanokaa minulle joku kone, jonka hyötysuhde on 90 prosenttia — ei niitä ole, mutta CHP-tuotannon hyötysuhde on 90 prosenttia. Se kymmenen prosenttia menee siirtoihin ja se haihtuu kaasuna tai lämpönä taivaalle, kun täydellistä eristämistä ei ole, mutta hyötysuhde on siinä 90 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Jos tämä menettely tuhotaan, niin Suomi tekee sellaisen palveluksen itselle, josta se ei ikinään toivu. Ja nyt parhaillaan poltetaan miljoonia motteja tukkipuita ja kuitupuita lämpökattiloissa — jäistä puuta, joka ei anna lämpöä juuri mitään. Suomi tuhoaa omaa tulevaisuuttaan aivan sinisilmäisesti näiden eräiden ilmastoseireenien takia. Tämä on metsämiehelle, allekirjoittaneelle, niin raskasta seurattavaa, että ei meinaa yöllä uni tulla silmään, kun miettii näitä lukuja. Millä oikeudella tässä maassa väärillä tiedoilla tuhotaan suomalaista metsää? Eräskin monitoimikoneenkuljettaja, joka minulle soitti yhtenä iltana, sanoi tästä asiasta, että hän ei kerta kaikkiaan henkisesti jaksa tällaista menoa, jossa arvokasta suomalaista puuta tuhotaan ja viedään suoraan hakkurin kautta polttoon, vaikka sen pitäisi mennä sellutehtaalle tai sahalle.
Arvoisa puhemies! Asian vakavuuden takia ehkä käytän vielä yhden puheenvuoron, mutta en anna kyllä periksi, että tätä taloa vedetään nenästä koko ajan näillä väärillä luvuilla. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-14T16:39:13,2022-12-14T16:44:40,Hyväksytty,1.1
2022_140_190,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_191,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy palata tähän päivällä olleeseen debattiin ja keskusteluun, mitä täällä käytiin. On täysin käsittämätöntä, että kesästä lähtien perussuomalaiset ovat tuoneet esiin tämän sähkön hintaongelman, joka on tulossa meille eteen, ja kaikilla niillä kansalaisilta tulleilla viesteillä, joita tasan tarkkaan on tullut niin ministereille kuin hallituspuolueille aivan samalla tavoin kuin tänne oppositiopuolueille, on pyyhitty nenää.
Eikö muka ole tiedetty, että tässä maassa on aivan valtavat sähkölaskut, joiden takia itse asiassa jää aivan kammottava väliinputoajajoukko. Ne ihmiset, jotka eivät saa Kelan sähkötukea, voivat saada kenties verovähennystä, mutta sen verovähennyksen ongelmana on, että lasku on ensin maksettava. Ja tavallinen duunari, joka erityisesti asuu sähkölämmitteisessä tai jopa öljylämmitteisessä talossa, ei selviä näistä laskuistansa, kun jo nyt tilanne on se, että ihmiset elävät 16 asteen sisälämpötilassa ja laskut ovat 600 euroa. Tämä on kaikunut aivan täysin tyhjille korville, kunnes sitten tänään budjetin palautekeskustelussa SDP:n ryhmä kertoi, että nyt tarvitsisi saada sähkön hintakatto. Minkä vuoksi he eivät esittäneet sitä budjetin lähetekeskustelussa, jolloin budjetin sisältä olisi voitu ottaa se raha tämän rahoittamiseksi? [Mauri Peltokangas: Juuri näin!]
Tässä huomaa sen, että ei ole kyse laisinkaan siitä, että tämä hintakatto haluttaisiin tehdä tai ainakaan tehdä se niin, että tehtäisiin arvovalintoja — laitettaisiin asioita tärkeysjärjestykseen — vaan tässä haluttiin poseerata ja viestittää kansalle, että kyllä me välitämme, koska he tietävät, että siellä on vihaisia ihmisiä. Minusta tämä oli kyllä ihan vuosisadan sumutus heti vappusatasen jälkeen. Ja sanon nyt suoraan: Meidän puheenjohtajamme Riikka Purra totesi eilisessä vaaliväittelyssä: ”Minä toivoisin, että suomalainen on ykkönen tässä omassa maassaan.” Voiko tämän viisaammin kansanedustaja ja puoluejohtaja sanoa? Ja siitä tässä on kysymys. Me olisimme olleet varmasti valmiit tähän hintakattoon, kun se olisi otettu sieltä budjetin sisältä, mutta ei. Tämäkin pitäisi nyt sitten toteuttaa velkarahalla, mitä en edes usko, että tullaan tekemään, mutta hyvä puhallus kyllä tähän päivään.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, on kyllä hämmästeltävä, että meillä on siis ennätyskorkeat budjetit tässä maassa — 80 miljardia euroa, siitä on velkaa 8 miljardia euroa — ja silti meillä sakkaa terveydenhuolto. Jokainen on lukenut, että pääkaupunkiseudun sairaaloihin ei pääse, päivystykset eivät toimi — ei toimi muuten Tampereellakaan ja vähän huonosti Turussa. Meillä on varhaiskasvatuksen kriisi: meillä ei pysty vanhemmat töihin mennessään jättämään pilttejänsä turvallisesti päivähoitoon. Meillä on kouluissa kriisi, meillä on talouskriisi. Miten tämä voi olla mahdollista tällaisen rahan käyttämisen jälkeen? Tässä taitaa olla juuri kysymys siitä, että sitä tungetaan EU:n Molokin kitaan, sitä tungetaan kehitysavun Molokin kitaan, sitä tungetaan toissijaisiin asioihin.
Kysynpähän vaan, että mitä veikkaatte, kuinka kauan suomalaiset veronmaksajat, työssäkäyvät veronmaksajat — joiden palkasta otetaan hirmuinen summa tämän valtion toimintoihin — ovat iloisia veronmaksajia. He maksavat hyvinvointiyhteiskunnasta, joka on pelkkä sana — sana, joka ei sisällä enää mitään, kun nämä peruspalvelut eivät ole kunnossa. Ja ihan sama tulee turvallisuudessa. Meillä ei ole kyetty varmistamaan tässä maassa peruspilareita: turvallisuutta ja oikeudenhoitoa. Näihin ei riitä rahaa. Miten voi olla mahdollista, että tällaisella budjetilla nämä kaikki perusasiat lakoavat alta?
Täytyy nyt todeta, että olen ollut koko lailla hämmästynyt siitä, että tämä hallitus on lähestulkoon loppuun asti ollut kasassa, ja olisin kyllä ihan näilläkin perusteilla toivonut jopa keskustalta hiukan vastuullisempaa linjaa, sillä ilman teitä tätä hallitusta ei olisi kasassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-14T16:44:41,2022-12-14T16:49:53,Hyväksytty,1.1
2022_140_192,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_193,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Aivan loistava puhe edustajakollega Rantaselta äsken. Itsellänikin oikeastaan meni tässä keskustelun aikana järki keskustaan, siihen oikeastaan mitäänsanomattomuuteen, neutraaliin politiikkaan. Tässä aikaisemmin edustaja Kivisaari puhui siitä, että nyt kun kansalaisten ostovoima laskee ja tarvitaan tekoja, ei ole minkään poliittisen pullistelun aika. 
No, teillä, keskustalla, on ollut tosiaan neljä vuotta aikaa laittaa kansalaisten asioita kuntoon, ja meidän opposition tehtävänä on esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Se kuuluu demokratiaan, että näin me toimitaan, ja se ei ole mitään poliittista pullistelua todellakaan. Te voisitte aivan hyvin ihan ensi alkuun... Tai teillä olisi ollut jo pitkän aikaa aikaa luopua tästä Suomi hiilineutraaliksi 2035 ‑tavoitteesta, joka itsessään on ollut nostamassa hintoja monellakin tavalla. 
Minua jotenkin hämmentää se keskustalaisten tapa tehdä politiikkaa. Se on semmoista: nyt haetaan ratkaisuja yhdessä, ja nyt täytyy toimia meidän kaikkien yhteisen hyväksi, ja nyt ei ole aika poliittiseen pullisteluun, ja nyt ollaan kaikki yhteisellä, sinun, asialla — semmoista niin kuin loputonta mitäänsanomatonta jargonia. Ja sitten, kun me esitetään ratkaisuja, niin samaan aikaan keskusta on tukemassa sitä punavihreätä linjaa, mitä se on ollut tukemassa viimeiset neljä vuotta. Te voitte itse ottaa vaikka kommenttia siihen, mitä mieltä te olette näistä meidän ratkaisuista, erilaisista säästö- ja leikkauskohteista, mitä tulee sähkön hintaan ja myöskin näihin ratkaisuihin. Te voitte ottaa itse niihin kantaa, eikä sanoa, että nyt vain poliittisesti pullistellaan. Meidän tehtävä on esittää niitä vaihtoehtoja. 
Tällaisia terveisiä edustajakollega Pasi Kivisaarelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-14T16:49:55,2022-12-14T16:51:57,Hyväksytty,1.1
2022_140_194,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_195,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Mielenkiinnolla olen seurannut tätä keskustelua niin aamupäivän osalta kuin myös tässä illan osalta. Edustaja Peltokangas nostatti esille — myös edustaja Sarkomaa — sen, että annetaan kuva, että on otettu holtittomasti velkaa tällä vaalikaudella. Me kaikki olemme hyväksyneet sen tässä isossa salissa hallitus- ja oppositiopuolueitten osalta, että velkaantumista on jouduttu ottamaan muun muassa koronan hoidon takia mutta myös tämän Putinin silmittömän hyökkäyssodan takia, [Mari Rantanen: Entä ne 11 miljardia?] että olemme saaneet tuonne puolustusbudjetin suuntaan asianmukaisesti rahoitusta. Tämä on aivan oikein. Tämänhän hyväksyvät kaikki.
Edustaja Peltokangas toi esille, että kaikki velanotto ei ole selitettävissä. Tämän syksyn aikana useampaan otteeseen on käyty keskustelua tästä velanotosta. Totta kai se huolettaa itseäni ja kaikkia, että näin iso summa on tällä vaalikaudella jouduttu velkaa ottamaan, mutta mietin sitä neljäsosaa tästä velanotosta, sitä 11:tä miljardia euroa, mistä monet sanovat, että tämä on ollut holtitonta velanottoa. Täytyy sitten kysyä myös opposition suunnalta, niin kokoomuksen suunnalta kuin myös perussuomalaisten suunnalta, että jos tätä 11 miljardin velkaa ei olisi otettu, niin olisiko se sitten pitänyt ottaa vaikka veronkorotuksien kautta. Täytyy nyt muistaa se, mistä tämä 11 miljardin potti muodostuu. Tästä puolet, 5,3 miljardia euroa, muodostuu tuloveron kevennyksistä, ja taustalla ovat ennen kaikkea ansiotuloverotuksen indeksitarkistukset, joihinka hallitus on ohjelmassaan sitoutunut. Täytyy siis miettiä, olisiko sitten tämä raha pitänyt ottaa veroja korottamalla. Minun mielestäni ei, koska tämmöisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, varsinkin tässä ajassa, kun kansalaisilla on jo muutenkin tiukkaa, en lähtisi tuloveron korotuksien tielle. [Mari Rantanen: Menolisäysten vähentäminen!]
Puhemies! Täytyy myös muistaa se, että vaikka — niin kuin edustaja Tynkkynen tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan toi esille — keskusta puhuisi vain poliittista jargonia, niin tähän velanottoon, siihen kokonaisuuteen, ovat myös muodostuneet panostukset päiväkoteihin, peruskouluun, lukioon, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakouluihin. Olisiko nämä koulutuspanostukset sitten pitänyt jättää tekemättä? Tähän toivoisin vastausta. Ja totta kai oppositiopuolueet ovat tehneet vaihtoehtobudjetit.
Mutta, puhemies, täytyy muistaa, että ajat ovat vakavia. Tulen käyttämään vielä toisen puheenvuoron, kun aika loppuu kesken, tähän energiapoliittiseen keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-14T16:51:57,2022-12-14T16:55:09,Hyväksytty,1.1
2022_140_196,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_197,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä niistä päästöistä, mitkä ovat nyt nousseet edellisissä puheenvuoroissa esille. Suomen kokonaispäästöt vuonna 2020, Tilastokeskuksen virallinen luku, ovat 48,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttina laskettuna. Elikkä se on se meidän kokonaispäästö, mutta se päästö on laskettu väärillä perusteilla, koska sinne ei ole laskettu sitä hyötyä, viittä miljoonaa tonnia, minkä ne ojittamattomat suot sitovat hiiltä ilmakehästä. Ja kannattaa muistaa kaikkien, jotka minua pilkkaavat, että ”ei pidä paikkaansa”: Tuollainen hyvä suo, jota ei ole ojitettu, kasvaa biomassaa enemmän kuin hyvä metsähehtaari. Se on siis paljon parempi hiilensitoja kuin metsämaa. Eli lopettakaa nyt, arvoisat tiedemiehet, ja myös Ollikaiselle terveisiä, että kannattaisi joskus sitä biologian kirjaakin lukea eikä vain niitä aatteellisia höpötyksiä. Se on nimittäin sillä keinoin, että kun se viisi miljoonaa tonnia lasketaan suolle hiilen sidontaa, mikä on todellinen, oikea luonnontieteellinen luku, ja sitten lasketaan koko metsien kasvuhyöty Suomelle ja sitten vielä poistetaan sieltä se kahdeksan miljoonan tonnin päästö, joka lasketaan suomalaisille turvepelloille, joita on se 220 000 hehtaaria — suurin osahan niistä on jo peltoja, jotka eivät ole edes turvepeltoja — niin tästä tulee se tilanne, että meidän päästöjä ja hiilinielujen vähennyksiä on laskettu se 15 miljoonaa tonnia liikaa, ja tällä hetkellä, kun meillä on niitä päästöjä liikaa, joudumme maksamaan näistä ostetuista hiilinielutonneista nykyisen carbon credit ‑tiedon mukaan, elikkä hiilipörssin virallisen tiedon mukaan, 1,3 miljardia euroa turhasta, aivan turhasta.
Jos Suomen eduskunta kaikessa viisaudessaan sälyttää tämmöisen summan veronmaksajien maksettavaksi, niin sanon minä vaan, että se on väärin. Se on moraalisesti väärin, se on oikeudellisesti väärin, se on kaikilla tavoilla väärin, ja nämä luvut todistavat sen kiistatta. Nämä erilaiset seireenit näitä vääriä lukuja häikäilemättömästi koko ajan selittävät ihmisille, että näin pitää toimia. Heidän ajatustensa takana on saada kaksi asiaa tapahtumaan: toinen on lisätä metsiensuojelua, joka nimenomaan tuhoaa sitä hiilinielua yhä enemmän, sillä hoidettu, hyvin kasvava metsä on ainoa oikea hiilinielu. Kun se metsä ennallistetaan, niin sen jälkeen se ei ole enää hiilinielu: vähitellen kasvu loppuu, ja siitä tulee päästölähde. Ja sitten se suo kun ennallistetaan, siitä tulee valtava metaanipumppu.
Elikkä nämä luonnontieteellisen totuuden vastaiset tiedot ovat meillä tällä hetkellä Suomen lehdistön ja median huulilla koko ajan. Miksi kukaan ei halua tietää sitä lopullista totuutta, mikä on luonnontiedettä? Ei sitä kukaan ole keksinyt, en edes minä, vaan se on ihan tieteellisesti todistettu. Kaikki nämä asiat ovat ihan oikeasti tiedettä ja mitattua totuutta. Vaan ei vaan käy, kun se palvelee tietyn aatesuunnan tavoitetta: suojella Suomen metsät. Ja arvatkaapas, mihin se sitten johtaa. Se johtaa siihen, että Suomesta metsäteollisuus pikku hiljaa hiipuu, ja se on Suomen kansantalouden ja näiden olemassa olevien budjettien kannalta erittäin kohtalokas kysymys. Se on Suomen kansantalouden kannalta kohtalokas kysymys. Se vaikuttaa valtion tuloverokertymään, yritysten maksamiin veroihin. Se vaikuttaa koko suomalaiseen yhteiskuntaan halvaannuttavasti, jos tätä menoa jatketaan. Siksi minä puhun siitä vielä ensi viikollakin. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] Ei totuutta saa haudata väärien tietojen alle. On erittäin paheksuttavaa, että esimerkiksi täällä äsken mainittu Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja sitten myös Sitran tiedemiehet ja ‑naiset täällä käyvät kertomassa näitä vääriä tietoja koko ajan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Eikö totuudelle pitäisi antaa arvo tässä maassa? [Tuomas Kettunen: Pitää!] Onhan käsittämätöntä touhua, että tämmöistä me edustajat joudumme sietämään.
Ja sitten kun vielä paheksutaan ja sanotaan, että kun ilmakehää pitää suojella. Kyllä me ilmakehää suojelemme, mutta sen pitää tapahtua totuudellisin luvuin eikä tällä keinoin, keksityillä numeroilla, jotka eivät pidä paikkaansa. Kun hoidamme metsämme oikein kuntoon ja lannoitamme sopivat kohteet nuorista metsistä, niin saamme vielä 10—15 miljoonaa tonnia lisää hiilensidontaan. Silloin olemme hiilineutraaleja, jo nykyisillä luvuilla, ja nämä 2035-tavoitteet voi heittää romukoppaan, kun me olemme oikeasti jo nyt hyvin lähellä hiilineutraaliutta. Eikä mene pitkään, kun olemme hiilipositiivisia. Mutta kun tämä tieto ei vaan mene perille, kun se ei ole kovin mediaseksikästä. Ja sitten sitä sanojaa syytetään. Aikoinaan Kreikan mytologiassa huonon viestin tuojille kävi heikosti. Toivon mukaan täällä Suomessa ei samaan menettelyyn mennä.
Mutta, arvoisa puhemies, lopuksi toivon vain sitä — kun joulu on tulossa — että ihmisillä hyvä mieli ja oikeudentunto palaisivat sille tasolle, että nämä tosiasiat tunnustetaan. Suomessa metsien tuotto ja muu toiminta sen ympärillä on tämän kansakunnan elinehto, ja yksikään valtion budjetti ei tule olemaan ylijäämäinen, jos tätä tosiasiaa ei tunnusteta. Sitten se on tälle maalle se niin sanottu isomman pahan tie.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-14T16:55:13,2022-12-14T17:00:26,Hyväksytty,1.1
2022_140_198,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_199,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu, että tässä tilanteessa meidän pitäisi kyllä pitää pää kylmänä ja miettiä, ketkä ja mitkä tahot tällä hetkellä Suomessa kärsivät tästä yli yhdeksän prosentin inflaatiosta, joka käsittääkseni marraskuussa oli. Meillä on paljon sellaisia kotitalouksia, jotka ovat joutuneet uusimaan tämän sähkösopimuksen, ja jos heillä on suora sähkölämmitys, niin he ajautuvat kyllä väistämättä tilanteeseen, jossa he eivät pysty enää laskujaan maksamaan. [Mari Rantanen: On jo!] — Niin kuin täällä edustaja Rantanen sanoi, heitä on jo paljon, ja he kärsivät todella rajusti, koska joutuvat kirkon diakonia-apuun sähkölaskujen kanssa turvautumaan. — Mutta meidän pitäisi myös se hyväksyä, että tämä inflaatio kohtelee eri ihmisiä ja ihmisryhmiä ja Suomen eri alueita eri tavalla. Ja juuri, jos on suora sähkölämmitys ja on joutunut tekemään uuden sähkösopimuksen viisi kertaa kalliimmalla kuin ennen, niin silloin ajautuu mahdottomaan tilanteeseen. Meillä on paljon eläkeläisiä, jotka asuvat tuolla syrjäseudulla. Monesti he voivat olla leskiä, ja yleensä vanhemmat lesket ovat naisia. Heille tulee mahdoton tilanne, ja Suomen eduskunnan ja yhteiskunnan tehtävä on auttaa näitä ihmisiä, jotka ajautuvat mahdottomaan tilanteeseen.
 Mahdottomaan tilanteeseen ajautuvat ne viljelijät, jotka ovat joutuneet tekemään uusia sähkösopimuksia, ja heistä 60 prosenttia joutuu sen tekemään joka tapauksessa ensi vuoden loppuun mennessä. Sitten on yrityksiä, joille lisääntyneet sähkölaskut ovat mahdoton asia. Sen takia tämä keskustelu tänä päivänä on ollut hyvää, ja oppositio on myös esittänyt halukkuuden, että me haemme oikeasti ratkaisuja siihen, millä tavalla me autamme, millä tavalla saamme sähkölle hintakaton, olkoon se mekanismi mikä tahansa. Niitä keinoja riittää, mutta niitä ei kannata tässä ruveta luettelemaan. Niiden pitää tulla ministeriöstä ja asiantuntijoilta. Mutta sitä me emme voi sallia, että jotkut sähköyhtiöt pystyvät tätä tilannetta käyttämään hyväkseen ja tekemään isoja voittoja. Nämä windfall-verotusjärjestelmät ovat sinänsä ihan kannatettavia, mutta niiden ongelma on byrokraattisuus ja hitaus. Nyt pitää tehdä nopeita ratkaisuja, kuten Virossa. Sillä me saamme autettua ihmisiä.
Sitten tullaan tähän toiseen kestävyysongelmaan, mikä Suomen taloutta vaivaa. Kieltämättä se on ollut velkavetoista. Ja meillähän pitäisi olla puskureita juuri tämmöisiä tilanteita varten, että pari vuotta menee erittäin huonosti. Mutta meillä ei valitettavasti ole puskureita, niin kuin on Ruotsilla ja Saksalla. Tätä harjoitettua talouspolitiikkaa pitää ruveta pikku hiljaa kääntämään siihen suuntaan, että me teemme ratkaisuja — olivatpa ne ratkaisut mitä tahansa — sillä tavoin, että me kiinnitämme huomion tähän ansaintalogiikkaan, että Suomi viennin kautta saa enemmän sitten niitä rahoja, mitä me voimme kansalaisille jakaa.
Eli kyllä tässä täyskäännös täytyy tehdä sitten siinä logiikassa, mikä on kulurakenne yhteiskunnalla ja millä tavalla me saamme lisää rahaa tähän koneeseen eli vientiä. Nämä ovat ne ratkaisut. Mutta lyhyellä aikajänteellä täytyy kiinnittää huomio siihen, [Puhemies koputtaa] että nämä sähkölaskut saadaan pienemmiksi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-14T17:00:26,2022-12-14T17:03:42,Hyväksytty,1.1
2022_140_200,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_201,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi äsken oikeastaan puhumatta muistiinpanoistani laisinkaan, kun intouduin tässä spontaanisti puhumaan, mutta ensin kommentoin tätä edustaja Eestilän äskeistä hyvää puheenvuoroa. 
Tässä on sen lisäksi ongelmana se, että esimerkiksi Helsingissä budjettikäsittelyssä Helsingin valtuutetut halusivat tuloutusta lisää Heleniltä. Ei siis nostettu reilusti kuntaveroa uusien menojen rahoittamiseksi, vaan otetaan tuloutusta Heleniltä, mikä on tosiasiassa jonkunmoinen lisävero myöskin. Tältä osin se ei varmastikaan joitain puolueita tunnu haittaavan, vaikka Helenin hinnat ovat härskit tällä hetkellä suoraan sanoen, niin kiinteä hinta kuin tietysti pörssihintakin. Ja se surkea tilanne on, kuten kuvasin, että juuri niiden, jotka eivät oikein osu mihinkään tähän tukijärjestelmään — ja tämä tukijärjestelmä ei liene kovin pitkäaikainen muutoinkaan — sähkönhintaan on päästävä kiinni tavalla tai toisella. Windfall-vero ei tule sinne kuluttajan kukkaroon millään tavalla, vaan se tulee taas tänne valtion budjettiin, jolla voidaan rahoittaa sitten ties mitä, kuten tähänkin asti. 
Edustaja Kettunen, tässä kuvasitkin tätä 11 miljardin rahamäärää, joka ei liity näihin kriiseihin millään tavalla, mutta tässä me tulemme juuri siihen: Jos 11 miljardia on käytetty johonkin ja nyt pitäisi auttaa omaa kansaa selviämään näistä sähkölaskuista, niin on se perin kummallista, että esimerkiksi tämä hallitus on nostanut jatkuvalla syötöllä kehitysyhteistyömäärärahoja niiden ollessa tällä hetkellä noin 1 300 miljoonaa euroa. Voisi ajatella, että siinä kohtaa, kun täällä on hätä, tehdään priorisointeja ja laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen, ja kyllä, oma kansa ensin ‑ajattelu on suomalaiselle kansanedustajalle se, mistä pitäisi lähteä. 
Sitten totean vielä muutaman asian perussuomalaisesta näkökulmasta siitä, mistä niitä rahoja sitten voidaan ottaa. Yksi on tietysti tämä kehitysapu, toinen asia on maahanmuutto, joka on suomalaiselle hätää kärsivälle ihmiselle joka tapauksessa toissijainen asia, ja me käytämme siihen aika paljon rahaa. Suurin osa niistä on siellä sote-puolella, ei suorina kustannuksina vaan välillisinä sosiaaliturvaetuuksina ja myös palveluina.
Ja hämmästelen kyllä suunnattomasti täälläkin tänään kuultuja lausuntoja siitä, että me tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Meillähän on maassa valtava määrä esimerkiksi työttömiä maahanmuuttajia — edellisen tilaston mukaan, jota katsoin, yli 49 000, ja siellä oli suomalaisia 200 000 työtöntä työnhakijaa. Ihmettelen, miksi suomalaiset, nyt meille tulleet noin 45 000 ukrainalaista tai EU:n 500 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue ei kelpaa suomalaisille yrityksille työvoimaksi. Näissä olisi jo tehtävää. 
Mutta sitten, kun nyt puhutaan, mistä voitaisiin säästää, niin täällä ovat perussuomalaiset esittäneet useita asioita, ja sitten nostan tähän kyllä erilaiset valtionavustukset. Niitä valtio jakaa vuosittain noin neljä miljardia euroa, ja näistä on osa näitä järjestöavustuksia. Juuri tänään saimme lukea lehdestä, että yksi Kansallisgallerian pomoista oli vienyt vaimoakin tällaisille ulkomaanmatkoille, puhumattakaan siitä, että viime viikolla, muistaakseni, Helsingin Sanomat taisi kirjoittaa erään somalijärjestön porsasteluista, joissa perheenjäsenien matkakorvauksia oli haettu ja niin edespäin. Kyllä sanoisin, että omasta mielestäni nämä valtionavustukset ja nämä järjestöavustuksetkin pitäisi perata läpi ja läpivalaista totaalisesti, että onko toiminta sellaista — etenkin nyt, kun nämä siirtyvät pois tavallaan Veikkauksen tuotoista ja siirtyvät suoraan valtion avustettaviksi — että rahaa ei tosiasiallisesti ainakaan käytetä täysin toissijaisiin, saati sitten jopa epäasiallisiin tehtäviin.
Ja sitten viimeisenä, arvoisa puhemies, mainitsen tässä, kun luin kauhuissani, että EU-komissaari von der Leyen oli taas esittänyt uutta rahastoa, tällaista niin kutsuttua suvereniteettirahastoa. Nyt täytyy sanoa, että jos tässä on uusi EU:n elpymispaketin tapainen järjestely taas tulossa, niin nyt on kyllä tarkan tilanteen paikka. Sinne on tällä kaudella mennyt noin kymmenen miljardia suomalaisten rahoja erilaiseen EU-toimintaan, [Puhemies koputtaa] ja nyt en tiedä, kuinka kalliiksi tämä pääministeri Marinin matka Brysseliin tällä kertaa tulee.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-14T17:03:49,2022-12-14T17:09:17,Hyväksytty,1.1
2022_140_202,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_203,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puheenjohtaja! Tuohon äskeiseen edustaja Kettusen puheenvuoroon on kyllä todettava, että niin, kaikkeen kivaan ja tarpeelliseenkin ja jopa hyödylliseen voi kyllä laittaa rahaa niin kauan kuin sitä on tai sitten, kun on osoitettavissa, että sitä voidaan priorisoida jostain muualta. Mutta näin te ette ole tehneet, vaan te olette velkarahalla tehneet kaikkea kivaa.
Nämä ovat ihan perustalouden oppeja. Jokainen omassa henkilökohtaisessa taloudessaankin voi sen kautta asiaa peilata. Jos vaikka henkilökohtainen oma budjetti, palkka ei riitä johonkin ja ollaan tiukilla, niin ei kukaan kysy siinä kohtaa, että niin, etkö halua ostaa tuota lelua lapselle, jätätkö sen lelun ostamatta. Totta kai jätän, jos siihen ei ole rahaa. Sama logiikka on myöskin valtiontaloudessa. Me ollaan tällä hetkellä valitettavasti syöksykierteessä. Kun suhteutetaan meidän talouden kokoon, niin me ollaan tosiaan tiputtu keskikastiin tällä hetkellä EU-maitten joukossa ja ollaan koko ajan vain menossa alaspäin kohti sitä Kreikan tietä. Eli tällaisessa tilanteessa pitää pystyä tekemään niitä sopeutuksia ja leikkaamaan, ja te ette ole kertoneet tässä keskustelussa, oletteko te valmiita leikkaamaan nimenomaan näistä toissijaisista kohteista eli esimerkiksi kehitysavusta ja maahanmuutosta. No, sen tiedän, että te henkilökohtaisesti äänestitte EU-elpymispakettia vastaan, [Puhuja osoittaa kädellään ja nyökkää Tuomas Kettusen suuntaan] mistä suuri kunnioitus teitä kohtaan, mutta teidän puolueenne varmisti sen paketin läpimenon. Nämä ovat sellaisia kysymyksiä, mihin pitää saada, totta kai, sitten vastaus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-14T17:09:18,2022-12-14T17:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_140_204,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_205,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan myöskin edustaja Kettusen puheeseen. Kun puhuitte siitä 11 miljardista, niin kysyitte, olisiko pitänyt jotain jättää tekemättä. Lähtisin purkamaan sitä näin päin: Puheenjohtajamme on esittänyt tässä taannoin, että me olemme valmiit leikkaamaan jopa 4 miljardia. Arvoisa kolleganne Hoskonen tässä juuri puhui erittäin ansiokkaasti energiapolitiikasta, hiilinieluistamme, ja totesi, että Suomi maksaa noin 1,3 miljardia turhasta — maksaa turhasta 1,3 miljardia — ainoastaan sen takia, että täällä käyvät jotkut ”ilmastoasiantuntijat”, jotka heitän kyllä sitaatteihin voimakkaasti, puhumassa mitä tahansa esimerkiksi ympäristövaliokunnan ja muiden valiokuntien kuulemisissa. Tätä todisti tässä kollega juuri hetki sitten.
Okei, myöskin kehitysavut — 1,3 miljardia — otetaan velkana. Te otatte velkaa ja maksatte savanneille 1,3 miljardia. Minä en ymmärrä tätä logiikkaa, ja tuskin ymmärtää yksikään suomalainen, että heidän, veronmaksajien, rahoja ja tulevaisuuden veronmaksajien rahoja lapataan jonnekin savannille 1 300 miljoonaa tänäkin vuonna ja ensi vuonna ja seuraavana vuonna. Mikäli se meistä on kiinni, niin se lakkaa.
Meidän tärkeysjärjestyksemme on se, että suomalaiset voivat hyvin, suomalainen infra voi hyvin. Koko tämä kansakunta maksaa veroja sen takia, että ne verot kohdennetaan niin, että tämä kansa hyötyy niistä. On minun mielestäni kohtuutonta tällaisen velkaantumisen myötä heittää sitä velkarahaa minnekään muualle kuin tähän kotimaan kuvioon.
Tässä muutamia vastauksia. Myöskin elpymispaketista joudun sanomaan sen verran, mikäli toin sen tässä esiin — samoin kuin tässä edustaja Tynkkynen äsken sanoi — että ei kohdistunut teihin laisinkaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-14T17:10:57,2022-12-14T17:12:52,Hyväksytty,1.1
2022_140_206,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_207,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kyllä edelleenkin velkaantuminen huolettaa, mutta täytyy muistaa, että hyviä tuotto—panos-suhteitakin on saatu tällä velkarahalla. Muun muassa yksi hyvä tieinvestointikohde on sinne omaan maakuntaani, kotipaikkakunnalleni Kuhmoon, elikkä Hyryntietä siirretään. Tässä kyllä, puhemies, täytyy kiittää hyvästä yhteistyöstä kaikkien asiaan vaikuttaneiden osalta: Hyvä tuotto—panos-suhde, yli kahden miljoonan euron investointi, että valtion tie siirtyy, minkä seurauksena paikallinen sahalaitos pystyy investoimaan ja on investoinut viimeisten 16 kuukauden aikana yli 30 miljoonalla eurolla. Pelkästään siihen sahalaitoksen suuntaan yli 20 uutta työpaikkaa, ja sitten ne välilliset vaikutukset. Elikkä tämä investointihan tulee maksamaan itsensä takaisin ja tuottamaan myös kansantalouteen lisätuloa, koska puhutaan vientiteollisuudesta.
Puhemies! Sitten tähän velanottoon: Nostin juurikin tämän 11 miljardin euron paketin, mikä kohdistuu tälle vaalikaudelle, neljäsosa siitä velasta, mitä on jouduttu ottamaan, ja otin vain sen vähän yli viisi miljoonaa, puolet tästä paketista, joka perustuu siihen, että tuloverotusta on kevennetty. Nyt haluan tässä puheenvuorossa sitten muistuttaa, mihin se toinen puoli tästä paketista on kohdentunut. Se on kohdentunut esimerkiksi viljelijöiden huoltovarmuuspakettiin, 300 miljoonaa. [Mari Rantanen: Menikö se oikeaan kohteeseen?] — No siitä voidaan olla sitten monta mieltä, menikö se aivan oikein, kohdistuiko raha sinne aktiiviviljelyyn. — No, tästä paketista myös autoilijoitten suuntaan saatiin autoilijoita auttava työmatkavähennyksen korotus, ja tämän paketin seurauksena myös sähkön alvi saatiin laskettua, mutta tämä alvin alentaminenhan ei riitä tämän hetken energiakriisiin, koska laskut ovat kohtuuttoman isoja.
Täytyy muistaa myös, että tästä paketista on kohdistettu rahaa niin sairaiden, vanhusten kuin lapsiperheiden perusturvan vahvistamiseen näin rajun hintojen nousun keskellä, ja on autettu eläkeläisiä. Täytyy nyt kysyä sitten myös opposition suunnalta: olisiko pitänyt sitten leikata vähempivaraisilta, olisiko pitänyt leikata lapsiperheiltä? [Mari Rantanen: Ei, vaan kehitysavusta!] Tämä menee nyt aivan oikeaan osoitteeseen. Nyt täytyy vain pitää huolta jatkossa siitä, että teollisuus investoi tähän maahan, ja pitää energiapolitiikka sen mukaisella tasolla, että meillä teollisuus vetää, varsinkin kun lähdetään sitten tulevaan nousukauteen, niin että saadaan maksettua nämä velat takaisin.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-14T17:12:54,2022-12-14T17:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_140_208,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_209,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teistä, edustaja Kettunen, tulisi hyvä ministeri, koska te ette vastaa kysymykseen. [Naurua] Me nimenomaan halutaan käyttää rahaa suomalaisten hyväksi, tämä oli se pointti, mikä me sanottiin, mutta me kysyttiin sitä, löytyykö teiltä niitä säästö-, leikkauskohteita, ja niitä ei tullut. Mehän voidaan ihan loputtomasti velkarahalla laittaa rahaa erilaisiin hyviin asioihin ja ihmisten toimeentulon parantamiseksi, mutta sitä ei voi tehdä loputtomasti, jos meillä ei ole, mistä me säästetään sitä rahaa. Me kysyttiin hyvin selkeästi, että mitenkä on esimerkiksi maahanmuuton suhteen, ja nyt puhutaan nimenomaan humanitaarisesta maahanmuutosta, mitenkä on esimerkiksi kehitysavun suhteen, oletteko valmiita leikkaamaan, mutta ei semmoisia puheita ole nähty.
Muutenkin keskustan osalta on ollut hämmentävää, että nyt kun te olette olleet osana tätä hallitusta, teillä on lähtenyt semmoinen rahanheittelymoodi päälle, ja huomasin sen esimerkiksi tänään, kun olin tuolla Helsingin yliopistossa paneelissa puoluejohdon kesken, ja siellä teitä oli edustamassa — taitaa olla itse asiassa tämänhetkinen keskustan varapuheenjohtaja — Petri Honkonen. Kysyttiin sitten tässä paneelissa, pitäisikö järjestösektorin tukia nostaa, ja taisi olla niin, että olinkohan peräti ainut tuossa paneelissa kaikista puolueista, joka oli sitä mieltä, että ei pidä nostaa. Juuri kuten edustajakollegani Rantanen tuossa äsken sanoi, nimenomaan järjestösektori pitäisi syynätä läpi. Riippumatta siitä, että siellä on paljon hyviä järjestöjä, paljon hyviä tuottosuhteita ja niin edelleen, siellä on myöskin paljon sellaista, mikä oikeasti ei tuota hirveästi, sen sijaan on ihan puhdas kuluerä ja sinne poltetaan valtavasti veronmaksajien rahoja. Meidän linjamme on se, että me lähdettäisiin kampaamaan myöskin tuo sektori läpi, mutta keskustan — ainakin varapuheenjohtajan suulla — linja näyttää olevan se, että ei kun rahaa kaadetaan vain lisää.
Eli se, että te olette olleet muhimassa nyt neljä vuotta tässä punavihreässä hallituksessa, valitettavasti on tehnyt keskustasta tämmöisen vasemmistolaisen vastuuttoman taloudenhoitopuolueen, ja kaikissa kriiseissä, mitä teillä nyt on ollut viime aikoina hallituksessa keskenänne, te olette vuorotellen rahaa toistenne ideoille jakaneet ja sillä selättäneet sen, että hallitus ei kaatuisi. Tämä on valitettavasti tosiasia.
Nyt, mahdollisesti tuleva ministeri Kettunen, jos haluatte vastata ihan oikeasti näihin kysymyksiin, mitä esitettiin, niin täällä on kyllä tilaa, koska hirveästi edustajia ei ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-14T17:16:04,2022-12-14T17:18:39,Hyväksytty,1.1
2022_140_210,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_211,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti kommentoin tässä hyvän ystäväni edustaja Kettusen puheita, joissa hän totesi, että kun me menemme sitten seuraavaksi kohti kasvua. Edustaja Kettunen, me olemme menossa kohti taantumaa — ja tällaisella taloudella, joka on näin miinusmerkkinen. Ja taantumassa jos ei ole yhtään takataskussa jemmassa, niin kyllä se on erityisen huono asia.
Mutta sitten haluaisin kommentoida tätä, kun esittelitte, pitäisikö suomalaisilta eläkeläisiltä ja köyhimmiltä leikata. Ei, ei pitäisi, [Tuomas Kettunen: Hyvä!] ja se lukee meidän vaihtoehtobudjetissamme. Siellä ovat lueteltuina ne asiat, mistä pitäisi leikata, ja ne mukailevat itse asiassa tätä Evan tutkimusta, jossa on suomalaisilta kysytty, mistä he leikkaisivat. He leikkaisivat kehitysavusta. He leikkaisivat maahanmuuton kustannuksista, Ylestä, Sitrasta ja niin edelleen. Ei kysymys ole siitä, että mennään ensimmäisenä sen kaikista köyhimmän kimppuun. Tämä on hyvä huomata.
Ja kyllä se vain on niin, että kun luettelitte tuossa, kuinka paljon on tehty velkarahalla hyviäkin asioita, se ongelma on siinä, jos kaikki tehdään velkarahalla sen sijaan, että asetetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Silloin ei tarvitse ottaa niin paljon velkaa, kun se sama raha — kun katsotaan, että tämä on tärkeä asia, sinne laitetaan rahaa — samalla otetaan ei niin tärkeästä pois.
Vielä haluan tähän kolmanteen sektoriin puuttua. Aivan kuten tässä edustajakollega Tynkkynen totesi, kolmannella sektorilla yhdistyksissä tehdään myös paljon hyvää työtä, mutta valitettavasti, kaikki nämä vuodet kun olen tätä seurannut, ensinnäkin on tullut sellainen tilanne, että kolmas sektori ei ole enää kolmas sektori, jolle tunnuksenomaista on se, että se perustuu vapaaehtoisuuteen ja se hankkii varat lahjoituksilla, jäsenmaksuilla ja omalla varainhankinnalla, vaan tästä on tullut ikään kuin automaatti, että kun sanot ”minä teen tärkeää työtä”, niin julkinen rahapussi on auki. Tässä ei ole päätä eikä häntää, koska kaikki näistä järjestöistä eivät tee niin tärkeää työtä tai siellä tehdään hankkeita, joilla ei tosiasiallisesti ole sitä tuottopanosta. Tältä osin tämä osuus — koska se vie kuitenkin meiltä aika ison osan sekä valtion että myös kuntien budjeteista, se on iso kakku kaikkinensa — pitäisi kyllä perata läpi, sillä nyt tämä sekava tilanne, jossa aina saa rahaa, kun pyytää, varsinkin tietyillä taikasanoilla, aiheuttaa sitä, että se on altis myös väärinkäytöksille. Tänne kannattaa kyllä keskustankin suunnata silmiänsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-14T17:18:41,2022-12-14T17:21:49,Hyväksytty,1.1
2022_140_212,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_213,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Hallituspuolueitten edustajia en näe muita tässä salissa tällä hetkellä, jotenka on syytä vastata sitten opposition kysymyksiin ja puheenvuoroihin.
Lähdetään nyt tästä järjestösektorin suunnalta: En ole seurannut sitä keskustelua, mitä tiede- ja kulttuuriministeri Honkonen on jossain tilaisuudessa tuonut esille, mutta olen edustaja Rantasen kanssa täysin samaa mieltä siinä, että kolmas sektori tekee todella arvokasta työtä tänä päivänä monella, monella eri toiminnan alalla. Varmasti sieltä löytyy sitten myös semmoisiakin toimijoita, jonneka saattaa jopa valtionavustustakin tulla, joiden toiminta ei välttämättä sitten niin hyvin näy meidän yhteiskunnan eteenpäinmenemisessä, mutta todella paljon hyvää työtä kolmas sektori tekee, esimerkiksi sote-puolella — mutta ei tässä tarvitse lähteä enempää kolmannen sektorin toimijoita luettelemaan, koska puheenvuoroni aika on niin lyhyt.
Mitä tulee tähän, niin kuin edustaja Tynkkynen toitte esille, että keskusta olisi mennyt tämmöiseen rahanheittelymoodiin, niin täytyy kyllä kiitää, että tällä punamultahallituksella on pidetty kyllä alueiden tasa-arvosta huolta tällä hallituskaudella, kun ajatellaan maakuntien Suomea, kuinka Pohjois-Suomeen ja kuinka Keski-Suomeen teollisuus on investoinut. Sen pohjalta on sitten etsitty ratkaisuja tällä hallituksella, kuinka koulutuspaikkoja ollaan saatu lisättyä myös maakuntiin. Tässä edustaja Sarkomaa toi aikaisemmin puheenvuorossaan esille, että täältä pääkaupunkiseudulta on koulutuspaikkoja sitten vähennetty. En tiedä sitten, mitä seuraava hallitus tekee, ottaako seuraava hallitus maakunnista ne koulutuspaikat pois ja kohdentaa ne sitten tänne kasvukeskuksiin. Minun mielestäni se on aika keskittävää politiikkaa. Pitää löytää asianmukainen tasapaino sen suhteen, että koko maata kehitetään, koska se on myös turvallisuuspolitiikkaa.
Olemmeko me sitten olleet vastuuton hallituspuolue? Minun mielestäni emme, vaikkakin tämä saattaakin näyttää aika riitaisalta aika ajoin. No tämän päivän nostot olivat kyllä omallekin osalleni aika omituisia, mutta en lähde siihen sen enempää ottamaan kantaa.
Edustaja Tynkkynen, kysyitte leikkauslistaa, enkä tietenkään tässä voi lähteä sen isommin nostattelemaan, mutta mitä te toitte esille esimerkiksi Ylen suuntaan tai vaikka Sitran osalta, niin kyllähän Sitran nykyinen toimintamalli ja politiikka, varsinkin se, kuinka he ovat suhtautuneet meidän hitaasti uusiutuvaan luonnonvaraan nimeltä turve, on aika käsittämättömiä nostoja varsinkin tämmöisessä ajassa, kun huoltovarmuuden nimissä me sitä turvetta tarvitsemme. Mutta en minä lähde tässä mitään leikkauslistaa nostamaan. [Puhemies koputtaa] Ylekin tekee ansiokasta, hyvää journalismia ja mediasisältöäkin, mutta kyllä siellä on semmoisiakin ohjelmia, joittenka osalta voisi sitten miettiä tulevaisuudessa, voisiko joku muukin media nämä tehdä kuin Yle, jota me rahoitamme verovaroilla.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-14T17:21:51,2022-12-14T17:25:17,Hyväksytty,1.1
2022_140_214,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_215,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt tämä ensi vuoden budjetti ei anna kovin hyviä näkymiä talouden sopeuttamiselle. Mutta sanotaan näin, että jopa toivoisin sitä, että keskustalla tulisi olemaan ehkä hieman parempi kannatus ensi vaaleissa, koska jos te näin heikoilla olette ja tämä kannatussyöksy jatkuu, voi olla niin, että me emme pääse yhdessä samaan hallitukseen. Semmoinenhan olisi tietenkin toivetila, ja sitä hallitusta voi olla hyvin vaikea rakentaa, jos on semmoisia puolueita, jotka haluavat heittää rahaa, niin kuin tässä hallituksessa nyt ovat rohkaisseet myöskin teitä heittämään rahaa. Mutta olisi hyvä varmasti teidän käydä keskenänne sitä keskustelua, mitä ne sopeuttamistoimet, leikkaustoimet tulevat sitten olemaan, koska tällä hetkellä tämä velkaralli, tämähän on aivan hirvitön, ja nämä korkokulut juoksevat ihan mahdotonta vauhtia. Me tulevilla kausilla, tulevina vuosina joudutaan tekemään ihan valtavia sopeuttamistoimia, säästöjä — siis aivan valtavia. Silloin aletaan laittamaan asioita vastakkain ja aletaan priorisoimaan. Tämä keskustelu, ajatellen myöskin tulevaa hallituskautta, keskustan olisi hyvä käydä sisäisesti, että oletteko te valmiita leikkaamaan rajustikin esimerkiksi humanitaarisesta maahanmuutosta, koska se on selkeästi nimenomaan toissijaista toimintaa, mitä Suomi tekee, ja myöskin tämä kehitysapukysymys. Ylestä tuli varovaista ”kyllää” leikkaukselle, mutta jos sieltä voisi tulla iso ”kyllä” leikkaukselle, niin jes. Sitrasta tuli, mutta on monia muitakin asioita. Meillä on esitetty hyvin selkeitä isoja leikkauspotteja perussuomalaisten osalta, ja toivon, että keskustalta voi löytyä rohkeutta lähteä isoihin leikkauksiin, mutta toissijaisista asioista. Tämä keskustelu on teidän varmasti hyvä käydä ennakkoon. Meiltä ainakin löytyy valmius lähteä sopeuttamaan isostikin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-14T17:25:19,2022-12-14T17:27:17,Hyväksytty,1.1
2022_140_216,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Ja vielä edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_217,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Tänään on käyty hyvää keskustelua, ja kiitän edustaja Tynkkystä siitä, että tuotte omassa vaihtoehtobudjetissanne ja omassa puheenvuorossanne myös niitä vaihtoehtoja. Olen samaa mieltä. Totta kai Suomen Keskustalla tällä hetkellä gallupit näyttävät, että kannatus on alle kymmenen prosenttia. Gallupithan eivät äänestä, vaan ensi kevään vaaleissa sitten se todellinen kannatus mitataan.
Tulemme samasta vaalipiiristä, Oulun vaalipiiristä. Täytyy muistaa edelleenkin, että sinne Oulun suuntaan Poikkimaantien hankkeelle saatiin nyt kuitenkin se 30 miljoonan euron valtuus ja 15 miljoonan euron määräraha jo heti ensi vuodelle 2023, koska Stora Enso investoi ansiokkaasti Oulun suuntaan. Tämä on edelleenkin sitä politiikkaa, millä investoidaan tulevaisuuteen varsinkin vientiteollisuuden osalta. Haluan vielä korostaa sitä, että tällä toiminnalla me saamme kansantalouteen rahaa, millä sitten voidaan näitä velkoja kustantaa.
Mutta kun vielä näistä leikkauksista ja sopeuttamisista käydään keskustelua, niin kyllä selvä linja Suomen Keskustalla on se, että me emme ainakaan lähde leikkaamaan tai sopeuttamaan maakuntien kehittämisestä, tasa-arvoisesta aluepolitiikasta, koska edelleenkin, kun tänä päivänä, tämmöisenä kriisin aikana puhutaan huoltovarmuudesta, omavaraisuudesta ja energiapolitiikasta, niin kaikki nämä tulevat tuolta maaseudulta ja maakunnista.
Ja ehkä onkin hyvä nostattaa tässä tämän keskustelun loppuun paljon arvostamani poliitikon ja valtiomiehen Urho Kaleva Kekkosen linjapaperi, joka oli aikoinaan tuotu esille, että onko maallamme malttia vaurastua. Tällä hän toi esille teollisuuspolitiikan, millä tätä yhteiskuntaa on rahoitettu ja millä on sitten vaurauttakin nostatettu, ja sitä malttia me tarvitsemme — sitä malttia me tarvitsemme, kun, niin kuin edustaja Rantanen toi esille, näyttää siltä, että olemme menossa taantumaan. Toivottavasti emme, siitähän jo käytiin keskustelua kevään aikana.
Eniten minua huolettaa nyt tämä inflaation kasvaminen, ja jos käy niin huonosti, että inflaatio kasvaa ja olemme menossa taantumaan, niin tämä se kaikista pahinta myrkkyä meidän kansakunnallemme on. Mutta toivomme, että näin ei tule tapahtumaan, ja tarvitsemme tällä hetkellä sitä malttia tehdä asianmukaisia panostuksia niin koulutuspolitiikkaan kuin yrityselämän nostattamiseen, että pystymme kansantalouttamme myös jatkossa nostattamaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-14T17:27:19,2022-12-14T17:30:27,Hyväksytty,1.1
2022_140_218,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään puolustusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 27. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 1 tunti ja 30 minuuttia. — Keskusteluun, edustaja Vähämäki.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_140_219,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Todellakin esittelen hallintojaoston puheenjohtajana puolustuksen hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä — kohtuuteknisesti tosin, mutta täällä on paljon puolustusvaliokunnan sekä hallintojaoston edustajia paikalla, jäseniä paikalla, ja he voivat sitten totta kai täydentää näitä asiakysymyksiä.
Kysymyksessä on ennätyksellisellä tasolla oleva budjetti. Kansainvälisen käytännön eli Naton laskutavan mukaan bkt:n osuus on noin 2,4, kun otetaan mukaan sotilaseläkkeet sekä SM:n ja UM:n hallinnonalojen tietyt kulut. Ilman näitä osuus bkt:stä olisi noin 2,2. Valiokunta pitää pääluokkaan tehtyjä lisäyksiä välttämättöminä. Jatkossakin etenkin hankintoja sekä Natoon liittyviä kustannuksia on avattava valiokunnalle laajasti. Lisäyksiä täydentävän esityksen kanssa oli 1 043 miljoonaa kuluvaa vuotta enemmän.
Nato-jäsenyydestä:
Jäsenyyden hankkimiseen liittyvät välttämättömät kustannukset tämän pääluokan osalta ovat 28,7 miljoonaa ensi vuonna. Tästä valtaosa muodostuu Naton jäsenmaksuista ja maksuosuuksista, noin 23 miljoonaa. Lisäksi tulevat muut, henkilöstö‑ ja ict-lisäykset. Lisäksi jäsenyys tulee tuottamaan välillisiä kustannuksia, joita ei ole mahdollista tässä vaiheessa yksilöidä. Nämä voivat aiheuttaa huomattaviakin lisäkustannuksia. Totean näin, että vielä ei ole käsitelty mahdollista osallistumista Naton tehtäviin vaikkapa Baltian ilmavalvonnan osalta.
Valiokunta pitää Nato-jäsenyyden tuomia hyötyjä olennaisina, ja nostamme esille myös hankintoihin liittyvän yhteistyön. Naton investointiohjelmaa kannattaa hyödyntää. Valiokunta painottaa myös, että Naton jäsenenä Suomi päättää itse puolustuksensa toteuttamisesta.
Pääluokassa 27 on kaksi keskeistä kokonaisuutta: Puolustusvoimien toimintamenot sisältäen henkilöstö‑ ja kiinteistömenot ja toisaalta sitten Puolustusvoimien aselajikohtaiset hankinnat ja valtuudet omalla momentillaan. Keskeinen mietinnön sisältö ovat tietenkin Nato-jäsenyyden kustannukset, joita mainitsin tuossa äsken, HX-hankintaan liittyvät toimet sekä Laivue 2020 ‑hanke ja siihen tehdyt muutokset. Käyn nämä kokonaisuudet läpi nyt lyhyesti.
Puolustushallinnon toimintamenoihin esitetään noin 2 097 miljoonaa, joka on 157 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Valtaosa kohdistetaan palkkausmenoihin. Hallinnonala on luonnollisesti hyvin henkilöstöpainotteinen. Hallitusohjelman linjauksen mukaisesti Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään 125 uudella tehtävällä. Lisäksi tulevat Nato-jäsenyydestä aiheutuvat tehtävät. Sopimussotilaitten osalta päästään noin 495 henkilötyövuoteen ensi vuonna. Taso on saadun selvityksen mukaan hyvä. Valiokunta nostaa esille henkilöstön jaksamisen, ja työn jakautumiseen tasaisemmin on kiinnitettävä huomiota.
Toimitilojen osalta ylläpito ja kehittäminen Puolustuskiinteistöjen kanssa on käynnistynyt hyvin. HX-hankintaan ja muihin painopisteisiin liittyen tehdään 200 miljoonan kiinteistöinvestoinnit ensi vuonna. Puolustusvoimat osaltaan valmistelee toimenpideohjelmaa kiinteistömenojen vähentämiseksi ja sähkön säästämiseksi. Hallinnonalan budjetointi ei sisällä kaikkea sitä hinnannousua, mitä tällä hetkellä havaitaan muun muassa sähkön ja polttoaineitten osalta.
Valiokunta lisää 250 000 Kauhavan lentokentällä ensi vuonna tapahtuvaan Ilmavoimien lentotoimintaan. [Mikko Savola: Tämä on hyvä lisäys!]
Hankintamenomomentille esitetään 1 585 miljoonaa. Tämä on 760 miljoonaa kuluvaa vuotta enemmän. Valiokunta puoltaa uutta tilausvaltuutta, joka on 559 miljoonaa vuosille 23—32. Laivue 2020 ‑hankinta budjetoidaan uudelleen omaksi valtuudekseen. Valiokunta puoltaa muutosta. Kuluvan vuoden neljännessä lisäbudjetissa hankkeelle myönnettiin 104 miljoonaa viivästymisen aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus omalta osaltaan huolehtii hankinnan valmistumisesta ilman lisäviiveitä ja että kustannukset pysyvät hyväksyttävällä tasolla.
Tki-toiminnasta: Maanpuolustukseen vaaditaan kyvykkyyksiä, joita täytyy kyetä ylläpitämään ja kehittämään yhteistyössä puolustusteollisuuden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten ja teknologiayhtiöidemme kanssa. Tki-lisäpanosten tulee mahdollistaa myös Suomen puolustuksen osaamispääoman vahvistaminen. Tämä edellyttää, että hallinnonaloilla on mahdollisuus tuoda systemaattisesti omia ehdotuksiaan tki-lisäpanosten suuntaamisesta.
HX-hankintamomenttia päivitettiin vastaamaan hankintasopimusta. Momentilla huomioidaan ennakoidut, indekseistä aiheutuvat muutokset, joita on yhteensä 119 miljoonaa, sekä valuuttojen muutoksista aiheutunut ennakoitu 271 miljoonan meno.
Valiokunta toteaa, että pääluokkaan tehdyt lisäykset ovat välttämättömiä ja Suomi päättää jatkossakin oman puolustuksensa toteuttamistavasta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-14T13:34:44,2022-12-14T13:40:00,Hyväksytty,1.1
2022_140_220,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Kaikkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_221,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomen puolustuspolitiikassa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa vuosi 22 on ollut, no, hyvin poikkeuksellinen. Tämä näkyy puolustusministeriön hallinnonalan talousarviossa sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomi reagoi tähän aloittamalla sekä välittömät että pidemmän aikavälin toimenpiteet puolustuskyvyn parantamiseksi. Vuoden 22 toisessa lisätalousarviossa ja hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 23—26 linjattiin toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat tasokorotukset puolustusbudjettiin. Vuoden 23 talousarvio toimeenpanee näitä tasokorotuksia. 
PLM:n hallinnonalalle esitetään vuodelle 23 yhteensä 6,1 miljardia euroa. Tämä on noin miljardi euroa eli noin 20 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota enemmän ja, toden totta, kaikkien aikojen korkein budjetti. 
Tasokorotukset nostavat merkittävästi puolustusmateriaalihankintojen, Puolustusvoimien toimintamenojen sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen kohdennettua määrärahaa. Talousarvioehdotus ei sisällä rahoitusta Puolustusvoimille Ukrainaan toimitetun materiaalin korvaushankintoihin. Puolustusvoimien kyvystä rakentaa ja ylläpitää suorituskykyjä pitää huolehtia, ja myös Ukrainan tuki on syytä korvata täysimääräisesti Puolustusvoimille. 
Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotus vuodelle 23 sisältää Nato-jäsenyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa on Suomen maksuosuuksia Naton yhteisistä budjeteista, noin 23,4 miljoonaa euroa. Muita kustannuksia ovat henkilöstölisäykset ja tietojärjestelmiin liittyvät kustannukset. Nato-jäsenyydellä tulee olemaan välillisiä kustannusvaikutuksia, joita ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa yksilöidä tarkasti. Liittyminen Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siinä Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano sekä osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun tulevat aiheuttamaan merkittäviä lisäkustannuksia tuleville vuosille. 
Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys käytetään pääosin puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2022 käynnistetyt puolustuskyvyn parantamisen hankinnat kohdistuvat muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistukseen, taistelijavarusteisiin, tykistön ampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin, ja viime aikoina näitä hankintoja on jonkun verran edistettykin, mikä on ehkä tuolla uutisissakin näkynyt. Puolustusmateriaalien hankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Ampumatarvikkeiden ja aseiden varastomääriä kasvatetaan pysyvästi. 
Vuodelle 23 materiaalihankintoihin esitetään 559 miljoonan euron suuruista uutta tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 23—32. Tämä rahoitus oli puolustushallinnon kehyksissä jo ennen toimintaympäristön muutosta. Suurin hanke uudessa tilausvaltuudessa on ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittäminen, joka linjattiin valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 21. Tämän lisäksi valtuudella muun muassa kehitetään Maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta. 
Puhemies! Puolustusvoimien toimintamenot nousevat talousarvioesityksessä kuluvasta vuodesta 157 miljoonaa euroa. Lisäyksellä vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää, parannetaan materiaalien kunnossapidon tasoa sekä nostetaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää lähes 30 000 reserviläiseen. Tässä on nousua aiemmasta tasosta noin 10 000 reserviläistä, eli aika merkittävä korotus.
Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ehdotetaan 8 miljoonaa euroa, jossa on noin 3 miljoonan euron tasokorotus. Tällä rahoituksella Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutusmäärä on mahdollista kaksinkertaistaa aiempaan verrattuna. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja vapaaehtoistoimijoiden merkitys on suuri yhteiskunnalle kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Valtionavun nostolla myös vastataan kansalaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen osallistua kursseille. 
F-35-hankkeen rahoitus on merkittävin yksittäinen puolustusbudjettia kasvattava tekijä, joka tulee näkymään aina 30-luvun alkuun asti. Vuodelle 23 on varattuna ennakkomaksuihin 1,4 miljardia euroa sisältäen 272 miljoonaa euroa varautumista hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Tämä kertoo myös osaltaan poikkeuksellisesta tilanteesta Euroopassa. Yhdysvaltain dollari vahvistuu, kun globaalisti menee heikosti. 
Talousarvioesitys sisältää noin 240 miljoonaa euroa Laivue 2020 ‑hankkeen menoja. Valtio on panostanut Rauma Marine Constructions ‑telakan toimintaedellytysten turvaamiseen. Puolustushallinnon näkökulmasta katsoen telakan toiminta on parantunut mutta vaatii edelleen tarkkaa seurantaa. 
Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla kuin vuonna 22. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot sisältyvät ulkoministeriön pääluokkaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste tulee olemaan selkeästi Libanonin UNIFIL-operaatiossa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi onkin hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan konsensusta ja jatkuvuutta. Tästä haluan jälleen kerran kiittää eduskuntaa ja edustajia. — Tältä pohjalta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-12-14T13:40:06,2022-12-14T13:46:21,Hyväksytty,1.1
2022_140_222,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Laiho poissa. — Edustaja Koskela. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Myönsin jo varsinaisen puheenvuoron. Otetaan debattiin kohta mahdollisuus., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_223,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustusministeriön hallinnonalalle: Eilen oli lähetekeskustelussa hallituksen esitys Suomen Nato-jäsenyydestä. Väistämättä näyttää siltä, että lähiaikoina Naton ovet aukeavat, vaikka Unkari ja Turkki sisäpoliittisista syistä vielä hankaavatkin vastaan. On meille hyväksi, että kansa näyttää olevan hyvin yksimielisesti Nato-jäsenyyden takana, ja tätä tukevat niin useat luotettavat mielipidetiedustelut kuin eduskunnan laaja enemmistökin. Tuleva Nato-jäsenyys pakottaa meidät tarkastelemaan uudelleen maantieteellisen sijaintimme merkitystä ja koko Suomen moninaisia turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.
Itse tulen Satakunnasta, ja olen jo pitkään tiedostanut Satakunnan geo- ja sotilaspoliittisen aseman merkityksen. Porin prikaatilla on valmius ottaa vastaan Naton tuomat mahdollisuudet, haasteet ja yhteistyön monet muodot. Erityisesti Niinisalon varuskunta antaa yhteistyölle vankan pohjan. Pohjankankaan sekä Hämeenkankaan harjoitusalueet ovat koetellut kansainvälisen puolustusyhteistyön saralla. Alueethan ovat koko Euroopan mittavimpia ja parhaimpia sotilasharjoituksiin, erityisesti tykistölle. Tykistölle löytyy laajempia alueita lähinnä Rovajärveltä. Siellä voi tykillä ampua vielä pidemmälle. Kansainvälistä yhteistyötä ja yhteensopivuutta on tänäkin vuonna testattu esimerkiksi Arrow 22- ja Hammer 22 ‑harjoituksissa, joissa oli mukana lukuisia Nato-maita. Olin itsekin Arrow 22 ‑harjoitukseen tutustumassa. Siellä olivat mukana Iso-Britannia, USA, Latvia, Viro ja Suomi.
Kasarmialueille joudutaan tekemään investointeja, mutta yhtenä suurena investointitarpeena on logistiikka. Tästä syystä näen, että rautatieyhteys Porin Nato-yhteensopivasta syväsatamasta varuskunta-alueelle pitää saada käyttöön mitä pikimmin. Ratakäytävää siinä on jo valmiina, tarvitaan vain kunnostus ja kiskoja päälle. Uskon ja tiedän, että Porin kaupungilla on halukkuutta ja valmiutta olla mukana tässä yhteistyössä jo tämän edellä mainitun satamankin takia. Porin kaupungilla on varmasti halukkuus tehdä satamaan pienet tarvittavat parannukset. Porin prikaatin, Kankaanpään kaupungin ja Säkylän kunnan yhteistyöllä on maakunnallemme ja myöskin koko Suomelle tärkeä merkitys. Rauman sataman hyödyntäminen tulee todennäköisesti esille myös Nato-jäsenyyden myötä. Satakuntaan on siis syntymässä tällainen Natonkin kannalta puolustuspoliittisesti merkittävä keskittymä. Tämä, jos mikä, on Suomelle, Satakunnalle ja maakunnan kunnille tulevaisuuden kannalta äärimmäisen hyvä asia. Tällä tulee olemaan suuri merkitys työlle ja rauhan rakentamiselle, mutta myös työllisyyden ja yrittäjyyden kautta tämä tuo etua alueelle ja kunnille verotulojen muodossa.
Toivon, että puolustusministeriö ja Pääesikunta ovat tässä asiassa jo liikkeellä. Tämän asian kanssa ei kannata aikailla liikaa. Kun Porista saadaan ratayhteys Niinisaloon, antaa se mahdollisuuden myös koko Suomen kehäradalle. Niinisalon varuskuntahan on aikanaan perustettu Haapamäen sotilaspiirin varikoksi ja kertausharjoituskeskukseksi. Sodan aikana tämä poikittaisrata toimi erittäin tärkeänä osana kokonaisuutta. Rataa pitkin tuotiin rintamalta junalasteittain haavoittuneita Porin sairaalaan hoitoon. Vastaavaa tilannetta emme tietenkään enää ikinä halua, Natohan on rauhan yhteisö. Kuitenkin kehärataa pitkin voidaan Nato-kuljetuksia viedä itärajalle puolustustamme vahvistamaan, lisäksi itärajalta saataisiin tuotua teollisuuden tavarakuljetuksia Länsi-Suomen satamiin. Tämä olisi huoltovarmuudenkin kannalta, vaihtoehtoisten reittien kannalta, hyvin tärkeä ja paras vaihtoehto.
Tässä yhteydessä on syytä mainita pelastusharjoitukset. Porissahan on jo laaja pelastusharjoitusalue. Pelastusopisto on Kuopiossa, mutta Pelastusopiston koulutusta voitaisiin tarjota myös Porissa. Siellä on hyvät valmiudet koulutuksen järjestämiselle. Länsi-Suomesta löytyy varmasti koulutettavia. Siten Puolustusvoimien ja mahdollisesti Nato-harjoitusjoukkojen ei tarvitsisi itse perustaa omille alueilleen harjoituskeskusta, vaan ne voisivat käyttää Porissa jo olevaa aluetta. Pori on sopivasti sekä Säkylän että Niinisalon varuskunnan puolivälissä. Tämä on erinomainen mahdollisuus nyt, kun Satakunnan merkitys puolustuspoliittisena maakuntana kasvaa. Tämän projektin käynnistäminen melko pienillä panoksilla olisi yksi osa tätä hienoa tulevaa turvallisuuspoliittista kokonaisuutta, ja toivon, että ministeri on tämän jo huomioinut siellä suunnitelmissansa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-14T13:46:33,2022-12-14T13:51:15,Hyväksytty,1.1
2022_140_224,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Avataan mahdollisuus minuutin vastauspuheenvuoroihin painamalla V-painiketta. — Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_225,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on aloittanut Euroopassa vaarallisemman aikakauden, ja se näkyy kaikkien Euroopan maiden talouspolitiikan kokonaisuudessa. Puolustusbudjetteja nostetaan merkittävästi, mutta samaan aikaan omavaraisuuteen, kriisinkestokykyyn ja laaja-alaiseen turvallisuuteen panostetaan. Siinä mielessä on hyvä nähdä, että puolustusbudjetit nousevat nyt kaikissa maissa, myös Suomessa — siitä iso kiitos puolustusministerille ja yhteistyössä tietysti koko valtionjohdolle ja eduskunnan kaikille puolueille — mutta vaikutukset tulevat olemaan vielä laaja-alaisempia myös Suomessa. Miten tähän Venäjän kanssa elämiseen totutaan? Siinä pitää olla yhä jämäkämpi, parempi energiaturvallisuus ja ruokaturva, ehkä tietyt huoltovarmuuteen ja logistiikkaan liittyvät uudelleenjärjestelyt. Tässä me tarvitaan myös Euroopan unionin vipuvoimaa monissa asioissa.
Yksi kysymys: Naton kahden prosentin tavoite parin vuoden päästä Suomessa alittuu, kun hävittäjähankkeen kustannukset menevät pois budjetista. Miten tähän on varauduttu? Kannattaako puolustusministeri parlamentaarisen ryhmän perustamista ensi vaalikaudella, jossa pohditaan tätä asiaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2022-12-14T13:51:22,2022-12-14T13:52:41,Hyväksytty,1.1
2022_140_226,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_227,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta nosti esille Nato-jäsenyyteen liittyvät hankintayhteistyöt ja erityisesti sitten turvallisuusinvestointiohjelmat, joita Nato erityisesti näissä raja-alueiden maissa harrastaa, joilla vahvistetaan edellytyksiä ottaa vastaan apua ja vahvistetaan koko liittokunnan puolustusta. Tämähän olisi varmaan se todennäköisin, mihinkä Suomi Naton yhteistä rahaa voisi saada, paljon todennäköisempää kuin tukikohdat tai esikunnat. Olisin kysynyt ministeriltä: onko käynnistetty suunnittelua, mitkä sellaisia kohteita Naton puolustussuunnitteluun liittyen olisivat Suomessa, joihinka tätä turvallisuusinvestointirahaa jo ihan lähivuosina voitaisiin hakea ja saada?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-14T13:52:43,2022-12-14T13:53:38,Hyväksytty,1.1
2022_140_228,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_229,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta ja ennen kaikkea teitä, arvoisa puolustusministeri, historiallisen suuresta puolustusministeriön hallinnonalan budjetista. Budjetissa on puolustusmateriaalihankintoihin varattu noin 1,6 miljardia.
Puolustusvoimat on tehnyt merkittäviä hankintoja jo nyt, mutta osa niistä on ollut kotimaisia, kuten suojaliivit, kevyet kertasingot ja tykistön pitkän matkan ammukset. Puolustusmateriaalin hankkiminen kotimaasta vahvistaa työllisyyttä, puolustusteollisuutta ja huoltovarmuutta. Kysyn teiltä, arvoisa puolustusministeri: miten puolustusmateriaalihankintojen kotimaisuusastetta voitaisiin edelleen parantaa, ja voitaisiinko kotimaisuus ottaa hankintapäätöksen kriteeriksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-12-14T13:53:40,2022-12-14T13:54:37,Hyväksytty,1.1
2022_140_230,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Savola., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_231,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden osalta kolme keskeisintä asiaa tässä budjettiesityksessä ovat seuraavat: 1) kansallisen puolustuksen vahvistaminen, se, että kertausharjoituksia lisätään ja näistä materiaalihankinnoista huolehditaan, 2) tämän Nato-prosessin loppuunsaattaminen, valmius siihen, että me olemme siitä ensimmäisestä päivästä täysivaltaisena jäsenenä valmiita Naton aktiivisena vaikuttajana, se, että meillä on henkilöstöasiat katsottuina ja meillä on osaaminen katsottuna kuntoon, ja 3) Ukrainan tukeminen. Ukrainaa on autettava. Kymmenen tukipakettia Ukrainalle on tähän mennessä annettu, ja yhdestoista paketti on valmisteilla, ja on varauduttava siihen, että lisää on vielä annettava.
On myös välttämätöntä, että satsaamme puolustukseen ensi vuoden jälkeen, ja tätä on välttämätöntä jatkaa. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: kuinka ensi vuoden jälkeen näette puolustusmäärärahojen kehityksen sen jälkeen, kun myös materiaalihankintojen osuus on pienentynyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-14T13:54:39,2022-12-14T13:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_140_232,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_233,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä käsittelemässä puolustushallinnon budjettia, ja tämä tasokorotus, joka on merkittävä, on varmasti enemmän kuin perusteltu tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ja on hienoa, että yksimielisesti täällä ollaan voitu tätä lisäystä käsitellä.
Puolustusvaliokunnan käsittelyssä nousi muutamia huomioita siitä, minkälaista lisäkehitystyötä jatkossa tarvitaan. Erityisesti nousi esiin muun muassa kybertoimintaympäristön kehittäminen ja se, että jatkossa pitää pyrkiä huolehtimaan siitä, että pystytään ratkaisemaan tämä haaste siitä, että kun se on nyt hajautunut useamman eri toimijan vastuulle, tätä vastuunjakoa voitaisiin selkeyttää. Sen lisäksi on noussut huoli tästä henkilöstömitoituksesta, ja varmasti se on semmoinen, mitä pitää jatkossa sitten tulevalla hallituskaudella tarkastella.
Täällä on puhuttu näistä laajentuneista tehtävänkuvista sekä myös tästä henkilöstön jaksamisesta paljon, ja on tärkeätä, että henkilöstöjärjestöjen kanssa sitten yhteistyössä mietitään muun muassa näitä työaikalain päivitystarpeita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-14T13:55:50,2022-12-14T13:56:58,Hyväksytty,1.1
2022_140_234,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Mustajärvi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_235,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin strategisten hankkeitten talousriskeistä: Niitä on jo sivuttu, mutta jos ajatellaan vaikka Laivue 2020 ‑hanketta, niin siinähän on paitsi tämä viivästys niin myös osaamisongelmia ja pitkät alihankintaketjut. Ja kun lähdettiin liikkeelle 1,3 miljardista, nyt siihen on tullut jo kaksi kertaa 100 miljoonan euron lisäpanostus.
Sitten F‑35-hankkeeseen kytkeytyy vielä enemmän. Paitsi, että se on jättihanke, niin ovat valuuttariskit, indeksikorotukset, puolustushankintojen yleinen kohoaminen koko maailmassa, tekniset ja tuotekehitysongelmat, joista raportoidaan eri puolilta maailmaa, ja sitten Suomen kohdalla maksatusten etupainotteisuus. 
Vielä kolmantena kysymyksenä sitten näiden lisäksi: Arktisten alueitten strateginen merkitys puolustuksessa korostuu. Miten arvioitte sitten sotilaallisen liikkuvuuden, military mobilityn, rahoitusmahdollisuuksia, mutta myöskin niitä vaateita, mitä Natosta tulee? Kuinka nämä suhtautuvat toisiinsa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-12-14T13:56:58,2022-12-14T13:58:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_236,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_237,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, kollegat! Ihan ensiksi haluan kiittää puolustusministeriä ja hallitusta erinomaisen hyvin hoidetusta 24. päivän helmikuuta jälkeisestä tilanteesta niin puolustusbudjetin, lainsäädännön uudistusten kuin eri asioiden toimesta. Viime kevättalvi osoitti meille sen, kuinka tärkeää on pitää omasta puolustuksestaan huolta. Jos Suomi olisi valinnut Ruotsin tien, meillä olisi kaksi prikaatia laittaa tämäntyyppisissä tilanteissa varmistamaan Suomen koskemattomuus.
Meillä on vuosien aikana eri puolilta tullut esityksiä siitä, että yleistä asevelvollisuutta pitäisi tarkastella niin, että romutetaan se käytännössä, puretaan se pieniksi palasiksi ja täytetään sitten erilaisilla kotikutoisilla keinoilla. Arvoisa puolustusministeri, olen hieman huolissani siitä, kuinka tänä päivänä nähdään nyt Nato-jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden yhteys toisiinsa. Suomi tarvitsee yleisen asevelvollisuuden myös Nato-jäsenyyden jälkeen, koska se on meidän oman puolustuksemme kova perusta. [Puhemies koputtaa] Kuulen mielelläni, miten ministeri tätä asiaa... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-14T13:58:10,2022-12-14T13:59:19,Hyväksytty,1.1
2022_140_238,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_239,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten olemme Ukrainassa nähneet, sen lisäksi, että puolustuskyvyn tulee olla tietysti kunnossa, siihen liittyy myös kansan ja kansalaisten osaaminen. Perussuomalaiset esittelivät elokuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman, jossa esitimme, että peruskouluun lisättäisiin opetussuunnitelmaan tämmöinen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden opintojakso, jossa voitaisiin esimerkiksi resilienssiä lisätä, varautumisen osaamista lisätä, toimintaa kriisitilanteissa, joka voi sisältää siis monenlaisia asioita, kuten vaikka ensiapua tai tulentekoa ja tämäntyyppisiä asioita. Nyt tiedustelisin: sen lisäksi, että panostamme reserviläisiin ja vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, onko ministeriössä harkittu, että tuotaisiin koko ikäluokille nämä taidot, joita kriisitilanteessa mahdollisesti tarvittaisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-14T13:59:19,2022-12-14T14:00:25,Hyväksytty,1.1
2022_140_240,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_241,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Kaikkosta ja myös pääministeri Marinia — puhutaan hyvää näin selän takana — ja koko hallitusta siitä, miten olette maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hoitaneet, tietysti hyvässä yhteistyössä tasavallan presidentin kanssa. Tuki Ukrainalle on ollut todella tarpeen, ja sitä on jatkettava. En ymmärrä, mitä Ranskan presidentti Macron tarkoitti sillä, että Venäjän turvallisuushuolet on otettava huomioon. Toivon toki, että joskus on Venäjän kanssa hyvät välit, mutta tällä hetkellä puhua Venäjän turvallisuushuolista, kun Venäjä on hyökännyt Ukrainan kimppuun raakalaismaisella, rikollisella tavalla — en ymmärrä. Jos jokin Venäjän turvallisuutta uhkaa, niin se on nykyjohdon suurvaltafantasiat ja imperialismi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2022-12-14T14:00:25,2022-12-14T14:01:29,Hyväksytty,1.1
2022_140_242,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_243,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana. Mannerlaatat liikkuvat, ja meidän täytyy pystyä ottamaan ennaltaehkäisevästi huomioon riskejä, mitkä kumuloituvat jo taivaanrannassa. Siksi panostaminen puolustukseen kaikin mahdollisin keinoin on ennaltaehkäisevä päätös sille, ettemme joutuisi kohtaamaan sotaa omalla maaperällämme enää koskaan. 
Ministeri Kaikkonen, Suomen kansan ja Tuusulan, Suomen puolustuksen pääkaupungin, puolesta iso kiitos työstänne. Ja isyysloman alkaessa oikein hyvää isyyslomaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-14T14:01:31,2022-12-14T14:02:13,Hyväksytty,1.1
2022_140_244,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_245,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset edelleen ministerille hyvästä työstä maanpuolustuksen eteen. Pidän Puolustusvoimien vahvistamista koskevia päätöksiä paitsi hyvin tarpeellisina myös erittäin vastuullisina. Ensi vuoden osalta Puolustusvoimien henkilöstömäärä kasvaa siis 125 henkilötyövuodella, ja tällä vahvistetaan lähivuosien tavoitetta lisätä henkilöstömäärää 500 henkilötyövuodella. Kysymys ministerille kuuluu: onko tämä lisäys mielestänne riittävä, ja jos ei ole, niin mikä olisi se riittävä määrä? 
Toinen asia, jota salissa esiin nostettiinkin, liittyy henkilöstön jaksamiseen. Puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamisesta on puhuttu pitkään ja kannettu huolta. Millaisia panostuksia ja toimenpiteitä on tehty Puolustusvoimien henkilöstön työssäjaksamisen edistämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-12-14T14:02:15,2022-12-14T14:03:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_246,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_247,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Kiitokset kanssa puolustusministerille todellakin hyvästä toiminnasta tässä kriisin aikana. Todella nyt tämä budjetti vahvistaa meidän turvallisuuttamme. Olemme sen turvallisuuden tuottajia, kun nyt olemme Natoon liittymässä.
Meillä on vahva yleinen asevelvollisuus ja hyvä reservi. Pohdin tuota samaa kysymystä, minkä edustaja Häkkänenkin esitti, kun nythän meillä budjetti on noin 2,4 prosenttia bkt:stä — Naton suositus taitaa olla 2 prosenttia — mutta se tulee alenemaan. Pohdin sitä, voisiko tämän reservin ja yleisen asevelvollisuuden laittaa euroiksi: saisiko näistä kovaa valuuttaa niissä neuvotteluissa, jos tähänkin panostettaisiin siellä, tai että siitä turvallisuudesta, mitä me luomme, saisi esimerkiksi jonkinlaisen alennuksen.
Noista jakovarahankkeista kaksi nostoa. Toinen on erinomainen, nämä Kauhavan lentosotaharjoitukset. Toinen on tämä kriha-veteraanien eli kriisinhallintaveteraanien tuki. Se täytyy nyt kyllä hoitaa STM:n puolelle sieltä puolustusministeriöstä, että me saadaan jatkossakin se rahoitus kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-14T14:03:10,2022-12-14T14:04:22,Hyväksytty,1.1
2022_140_248,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mäkinen, Riitta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_249,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Minunkin puolestani lämpimät kiitokset erinomaisesta työstä, jota olette tehneet. Ensi vuoden talousarviolla vahvistetaan kyvykkyyttämme kaikilla puolustushaaroilla ja täydennetään myös puolustusmateriaalivarantojamme.
Puolustusvaliokunta on korostanut, että materiaalihankintoja on perusteltua kohdentaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle EU:n puolustus- ja turvallisuusdirektiivin sen mahdollistaessa, ja näinhän on myös toimittu. Ukrainan sota on konkreettisesti osoittanut, että kriisitilanteissa ulkomaisia hankintoja ei ole mahdollista tehdä nopeasti, jos lainkaan, ja tämä korostaa nimenomaan tarvetta vahvaan kotimaiseen puolustusmateriaalituotantoon ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen. Kysyisin: kuinka ministeri näkee materiaaliomavaraisuutemme kehittyvän tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-12-14T14:04:24,2022-12-14T14:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_140_250,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_251,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näissä puolustusasioissa on laaja parlamentaarinen yksimielisyys, ja on hyvä, että näin on, koska kaikkia miekkoja ei voi takoa auroiksi, sen on tämä maailman tilanne osoittanut, ja hyvä niin. 
Tässä valtiovarainvaliokunnan esityksessä tehdään Kauhavan kentän osalta 250 000 euron lisäys. Kauhavan lentokenttähän on sotilaskenttä, se ei ole leijanlennätyskenttä, vaikka siellä voidaan sitäkin harjoittaa, mutta sinne voi tällä hetkellä, vaikka heti, laskeutua F-35‑hävittäjä. Tämän takia on todella tärkeää, että Kauhavan lentokenttä pidetään tässä kokonaisuudessa mukana, kun Ilmavoimien muuttuvat tarpeet saattavat hyvin nopeasti muuttaa muotoaan. Kysyisinkin tässä yhteydessä puolustusministeriltä, joka on hyvin yhteistyökykyisesti hoitanut näitä asioita: mikä on puolustusministeriön ja ehkä myös Ilmavoimien arvio Kauhavan lentokentän tulevasta käytöstä Puolustusvoimien osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-14T14:05:21,2022-12-14T14:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_140_252,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_253,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että puolustusmäärärahoihin löytyy resursseja Suomesta. Puolustus on hyvällä tolalla, ja näin täytyy olla, kun tässä Venäjän naapurissa joudumme olemaan. 
Itseänikin kiinnosti tuo kysymys tulevaisuudesta ja siitä, että jos Suomi nyt Nato-jäseneksi jossain kohtaa tulisi pääsemään, miten ministeri näkee tilanteen rahojen käytön suhteen. Tämän kahden prosentin bkt-osuuden me varmaan haluamme pitää puolustusmenoissa myöskin hävittäjähankintojen valmistumisen jälkeen. Mitä se käytännössä sitten tarkoittaa toiminnan suhteen, kun tällä hetkellä Puolustusvoimat on enemmän tai vähemmän reserviläisten koulutusorganisaatio ja osaamisen ylläpito-organisaatio — muuttuuko siinä sitten jokin siihen suuntaan, että tulisi enemmän tällaisia korkeimman valmiuden joukkoja, joita koulutettaisiin tiiviimmin? Olisiko siinä kenties kohde niille rahallisille resursseille? 
Toinen kysymys: kuinka yhteispuolustus Ruotsin kanssa, yhteisten resurssien suunnittelu on tässä vaiheessa edennyt tässä Nato-viitekehyksessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-12-14T14:06:40,2022-12-14T14:07:44,Hyväksytty,1.1
2022_140_254,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_255,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ensiksikin valiokunnalle, että lisäsitte maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Se oli hyvä asia. Samoin lentosotaharjoitukset Kauhavalla: 250 000, oikein hyvä. Täällä edustaja Sankelokin käytti hyvän puheenvuoron, mitä fasiliteettiä siellä meillä päin on. 
Sitten yleensäkin vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuteen liittyvä koulutus: se on tuiki tärkeä, ja tiedänkin, että ministeri on sen kannattaja, että tätä tuetaan, kiitos siitä. Toivon — mitä juuri täällä tuli esille — että näitä valmiuksia lisättäisiin myöskin opetussuunnitelmien perusteisiin kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyen. Tähän sivistysvaliokuntakin on ottanut kantaa, koska osa turvallisuustaidosta pitää oppia siellä kouluissa. 
Kysyisin sitten siitä, kun Ukrainassa on sotimassa myös suomalaisia ja tulevaisuudessa ehkä voi olla enemmänkin. Miten huolehditaan heidän sosiaaliturvastaan ja mahdollisen vammautumisen turvastaan? Tiedän, että jo nyt on tarvittu terveydenhuollon apua. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-14T14:07:44,2022-12-14T14:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_140_256,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_257,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvä ministeri! Taitaa olla ainoa pääluokka, jota esitellessä kiitellään tässä salissa jopa oppositiossa, jos miljardilla nousevat menot. Yleensä se on niin, että jos miljardin joku asia nousee, niin siitä tulee kovasti porua, vaikka kohdekin olisi perusteltavissa. 
Mutta, hyvät kollegat, arvoisa ministeri, kysyisin, millä tavalla nyt esimerkiksi varuskunnissa on varauduttu mahdollisiin sähkökatkoksiin, tai kun polttoaineen hinnat kasvavat, niin onko huomioitu kustannuksia. Tämä inflaatio tosiaan laukkaa nyt ihan hurjaa vauhtia, ja sehän näkyy tietysti näissä hankinnoissakin, niin kuin tuossa kollegat ovat huolia esiin nostaneet. Tämä puolustusmenojen pysyvä kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta kyllä herättää myös kysymysmerkkejä. Sitä voi olla vaikea perustella niinä aikoina, kun leikataan esimerkiksi sote-menoista, tai jos sellainen tilanne tulee vastaan, että valitaan, mistä täytyy ottaa. Kysyisin vielä, jos vain sallitte: millä tavalla näihin Naton sisäisiin budjetteihin pystymme vaikuttamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-14T14:08:57,2022-12-14T14:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_140_258,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_259,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa on saanut viimein kaikki puolueet ymmärtämään Puolustusvoimien tärkeyden. Enää ei kuule puheita yleisen asevelvollisuusjärjestelmän lakkauttamisesta tai puolustusmenojen leikkaamisesta.
Yksi asia, mistä olen kuitenkin huolissani, on ampumaratojen alasajo, mikä viimeisen kymmenen vuoden aikana on ollut huimaa. Ampumaradat ovat keskittyneet, ja niitä on pienimmästä päästä myös lakkautettu. Lienee yhteinen tavoite kasvattaa ampumarataverkostoa yli tuhanteen rataan. Ampumataitoa voidaan ylläpitää vain, jos on paikka, missä harjoitella. Tämä ei tokikaan ole vain puolustusministeriön hallinnonalaa vaan liittyy olennaisesti myös maa‑ ja metsätalousministeriöön sekä ympäristöministeriöön, josta löytyy se keskeisin ongelma: liian tiukat ympäristövaatimukset. [Petri Huru: Juuri näin!] Kysyisin puolustusministeriltä: näkisittekö tarpeellisena, että ampumaratoihin liittyvää byrokratiaa purettaisiin ympäristöministeriöstä käsin? [Puhemies koputtaa] Maanpuolustuksellisesti se olisi hyvin tärkeää, ja myös rahoitusta kaivataan kyllä lisää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-14T14:10:08,2022-12-14T14:11:20,Hyväksytty,1.1
2022_140_260,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_261,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitokset ministeri Kaikkoselle hyvin hoidetusta sektorista, ja erityiskiitokset siitä, että te huolehditte myös Suomen syntyvyydestä ja väestönkehityksestä, joka on hyvin huolestuttava nykylukemilla. Kysynkin siitä: minkälaisena näette lähivuosien ja ehkä vuosikymmentenkin osalta sen, että meillä syntyvyys on laskenut niin alas kuin se nyt on laskenut, ja onko joitakin muitakin toimenpiteitä kuin ne, mitä te olette saanut aikaan, tehtävissä asian hyväksi? [Naurua]
Arvoisa puhemies! Toinen huolenaihe tai kysymys on kyberturvallisuus, joka täällä jo mainittiinkin. Jyväskylä ja Keski-Suomi ovat kyberturvallisuuden ylivoimainen pääkaupunki tässä maassa. Esitän nyt toivomuksen, että sekä siviili‑ että sotilaspuolella tänne panostettaisiin, Keski-Suomeen, tässä mielessä sekä koulutukseen että tutkimukseen, niin että sitä kautta [Puhemies koputtaa] tämä meidän tärkeä ala kehittyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-14T14:11:22,2022-12-14T14:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_140_262,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Ronkainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_263,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maanpuolustuksen perusta on yleisessä asevelvollisuudessa, ja perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Suomen reservin muodostavat varusmieskoulutuksen suorittaneet asevelvolliset. Samaan aikaan valtion budjetissa rahoitetaan valtionavustuksella Aseistakieltäytyjäliittoa, joka omien sanojensa mukaan näkee asevelvollisuuden haitallisena järjestelmänä, josta pitää luopua. Valtionavustusta saa myös Sadankomitea, jonka tavoitteina ovat aseistariisunta, yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen ja yhteiskunnan militaaristen rakenteiden purkaminen. Rauhanjärjestöjä on muitakin, tavoitteet samankaltaisia. Kysyn teiltä, arvoisa puolustusministeri: Eikö valtion tukemien rauhanyhdistysten toiminta ole ristiriidassa maanpuolustuksen tavoitteiden kanssa? Miksi valtio rahoittaa esimerkiksi asevelvollisuuden purkamiseen tähtääviä järjestöjä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-12-14T14:12:30,2022-12-14T14:13:32,Hyväksytty,1.1
2022_140_264,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_265,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi kiitosta: 
Ensinnäkin vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja maanpuolustusjärjestöjen puolesta. Olen itsekin ollut vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön, Reserviläisliiton, puheenjohtajana, ja silloin käytiin joka syksy anelemassa ministeriöstä lisämäärärahoja. Nyt on erinomaista, että vapaaehtoinen maanpuolustus on huolehdittu jo niin sanotusti ministeriön esityksessä. Sitä kannatetaan vahvasti, sillä reserviläisten omaehtoinen harjoittelu, kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen ja maanpuolustustahto ovat keskeisintä maanpuolustusjärjestöjen roolia ja siitä pidetään nyt kiinni. Kiitos siitä, herra ministeri.
Toinen kiitos liittyy Kauhavan lentosotakoulun alueeseen ja tähän lentosotaharjoittelumäärärahaan, jonka valtiovarainvaliokunta lisäsi. Kauhavan kentällä on edelleen strateginen merkitys Suomen puolustuksessa, ja sitä on ylläpidettävä, ja tämä määräraha edesauttaa sitä. Kysyisinkin ministeriltä: kuinka huolehdittaisiin jatkossa myös niin, että tätä ei tarvitsisi enää valtiovarainvaliokunnan kautta kierrättää [Puhemies koputtaa] vaan se tulisi jo näihin pohjiin mukaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-14T14:13:32,2022-12-14T14:14:45,Hyväksytty,1.1
2022_140_266,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_267,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ääni on vähän matala, mutta ei kuitenkaan koronassa. — Arvoisa puolustusministeri, puolustusvaliokunnan jäsenenä haluan kyllä osoittaa kiitokseni ja ihailuni teille siitä työstä, minkä olette tehnyt isänmaamme hyväksi puolustusministerinä. Pieni toive, jonka teille jo aikaisemmin jätin: onko mahdollista saada sinne Panssariprikaatiin ne kuusi Leopardin hinausvaunua ja se panssarihaupitsin simulaattori? Tällaiset toiveet lyhyesti, kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2022-12-14T14:14:46,2022-12-14T14:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_140_268,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_269,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä jo ministeriä myös kiitin, ja edustaja Kankaanniemikin kiitti vielä ansioista lähitaisteluissa, [Naurua] mutta yksi osa kiitoksia kuuluu eduskunnalle, koko eduskunnalle, ei pelkästään hallitukselle tai ministerille vaan koko eduskunnalle. Näitä budjetteja ja puolustuspolitiikkaa ollaan rakennettu yhdessä. Itse olen saanut olla eduskunnan puolustusvaliokunnassa kohta 12 kokonaista vuotta, ja kaikille näille vuosille on tyypillistä se, että asioita puolustuksen osalta tehdään niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina yhdessä.
Sanoin tämän yhden huoleni, joka liittyy yleiseen asevelvollisuuteen, sen kestävyyteen ja siihen, ettei sitä lähdettäisi purkamaan. Yksi syy tähän huoleen tulee vuoden 25 jälkeisestä ajasta, jolloin puolustusbudjetit lähtevät laskemaan. Olen ihan varma, että ei myöskään tulevalla hallituksella eikä ehkä senkään jälkeen olevalla hallituksella ole rahaa määrättömästi, joten meidän pitää rakentaa omaa puolustustamme viisaasti ja kustannustehokkaasti. Sen takia kysynkin ministeriltä tästä vuoden 25 jälkeisestä budjettitasosta: [Puhemies koputtaa] mikä voisi olla sellainen tapa, jolla pystyttäisiin varmistamaan kestävyys puolustusbudjeteissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-14T14:15:24,2022-12-14T14:16:39,Hyväksytty,1.1
2022_140_270,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_271,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Minäkin ottaisin lakin päästä, jos saisin sellaista täällä pitää.
Mutta palaan tähän edustaja Simulan esiin ottamaan ampumarata-asiaan vielä. Siinähän on nyt niin, että esimerkiksi Varsinais-Suomessa ensin Liedon ampumarata jouduttiin sulkemaan sen vuoksi, kun sinne sai luvan rakentaa yhden vapaa-ajanasunnon lähelle ampumarataa, [Petri Huru: Käsittämätöntä!] ja sen jälkeen Kolkkisten rata suljettiin samasta syystä, kun tämä vapaa-ajanasuntojen meluohjearvo on 50 desibeliä ja oikeusasteissa se tulkitaan absoluuttiseksi ylärajaksi. Toivon todella, että voitte myös Puolustusvoimien kannalta ottaa tämän esiin, että saataisiin tämä kokonaisuus edes keskimääräiseksi meluksi, niin nämäkin ampumaradat saataisiin käyttöön. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-14T14:16:41,2022-12-14T14:17:39,Hyväksytty,1.1
2022_140_272,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_273,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kanssa kiittää puolustusministeriä hyvästä ja ansiokkaasta työstä ja myöskin puolustusvaliokunnan jäseniä. Siellä on ollut hyvä parlamentaarinen, yli puoluerajojen mennyt yhteistyö näissä puolustusasioissa.
On semmoinen asia kuitenkin, mikä tässä viime aikoina on paljon puhuttanut koko eduskuntaa, ja se on ennallistaminen. Mielestäni näitä ampumaratoja voisimme ennallistaa muutaman kymmenen vuoden taakse ja muun muassa Malmin lentokentän voisimme ennallistaa sinne 52 vuoden taakse. Kun te olette puolustusministerinä vielä hetken, niin pystyttekö te vaikuttamaan siihen, että näitä ampumaratoja saadaan runsaasti lisää Suomeen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-14T14:17:41,2022-12-14T14:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_140_274,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_275,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan ensiksi yhtyä näihin lukuisiin kiitoksiin ja onnentoivotuksiin lähitaistelumenestyksestä ja alkavasta isyyslomasta.
Kysyisin kuitenkin, arvoisa puolustusministeri, tästä kriisinhallinnan jälkihoidon rahoituksesta, josta täällä myös aiemmin mainittiin. Kriisinhallinnan parlamentaarinen komiteahan huomioi lausunnossaan tämän jälkihuollon ja sen rahoituksen tarpeellisuuden ja totesikin, että sitä olisi kehitettävä. Nyt kun se on ollut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen, STEAn, harkinnanvaraista tukea, toivoisin, että tämä saataisiin budjettiin ja se olisi riittävä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-14T14:18:47,2022-12-14T14:19:40,Hyväksytty,1.1
2022_140_276,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Onko niin, edustaja Rantanen, että pyysitte puheenvuoron? [Mari Rantanen: Poistin puheenvuoron.] — Poistitte, joo.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_277,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voi kiitos. [Naurua] Mennään suoraan näihin. 
Edustaja Koskelalta tuli selvät Satakunnan terveiset.
Edustaja Häkkänen ja edustajat Mäkelä, Savola, Kari ainakin, tästä puolustusbudjetin pidemmän tähtäimen näkymästä: Todella lähivuodet me ollaan siinä kahdessa prosentissa ja vähän ylikin, mutta sen jälkeen lasketaan, jos ei mitään tehdä, ja näkisin kyllä puolustusministerinä, että kyllä meidän pitää jatkossakin olla siinä vähintään kahdessa prosentissa. Tämä nyt varmasti on seuraavien hallitusneuvottelujen asia. Toivottavasti seuraava hallitusneuvottelu voi linjata niin, että se on siellä yli kahdessa prosentissa tai vähintään kahdessa prosentissa myös vuosikymmenen loppua kohti. Jos ei, niin sitten voi ajatella vaikka tämmöistä parlamentaarista ryhmää pohtimaan tätä asiaa. Tarve ei ainakaan tule vähenemään, ja käyttöä tulee olemaan, se on aivan selvä asia.
Edustaja Koskinen: Naton turvallisuusinvestointiraha. Ei olla vielä siinä vaiheessa prosessia, että tässä kohtaa oltaisiin, mutta siihen palataan varmasti tuonnempana.
Edustaja Ronkainen: kotimaiset hankinnat. Kyllä niitä tehdään. Voi sanoa, että suurin piirtein se, mitä pystytään, ostetaan kotimaasta, ja me ollaan tehty kotimaisia hankintoja. Mainitsitte kessit, suojaliivit. Muitakin lisähankintoja on valmistelussa ja tulossa.
Edustaja Holopainen, kybertoimintaympäristöön on panostettu. Pitää jatkaa edelleen, sekä rautaa että henkilöstöä tarvitaan. Tämä on ilman muuta yhä tärkeämpi sektori.
Edustaja Mustajärvi, Laivueesta totean, että meillä ei ole sotalaivoja Suomessa vähään aikaan rakennettu, ei ole oikein kilpailuakaan siinä. Hankkeella on tunnetut vaikeudet, mutta niitä on nyt onneksi hyvin pitkälle ratkottu, mutta niin kuin sanoin, se vaatii edelleen seurantaa. F‑35-hanke etenee nähdäkseni kyllä aika lailla suunnitelmien mukaisesti, on putkessa. Toki siinäkin on tiettyjä kysymyksiä, mihin viittasitte. Sotilaallisen liikkuvuuden hankkeet, EU, Nato — omat tarpeensa sielläkin tulee ilman muuta olemaan.
Edustaja Kari: Nato-jäsenyyden ja yleisen asevelvollisuuden yhteys. Me jatkamme yleisellä asevelvollisuudella. Siihen ei ole tarvetta tehdä mitään isompia muutoksia. Se on yksi meidän kulmakivistä meidän puolustuskyvyssä, ja Natossa kyllä arvostetaan sitä, että meillä on aika jykevä puolustuskyky juurikin tämän takia.
Edustaja Rantanen: koululaitokseen kriisitaitoja ja ehkä kokonaisturvallisuutta, maanpuolustuskoulutusta. Minä suhtaudun siihen myönteisesti. Se on aika lailla OPM:n asiaa, mutta kyllä siellä nyt ainakin jonkinnäköiset perustaidot voisi olla hyvä opettaa. Ja ehkä näitten yhteisten kutsuntojen myötä voidaan myöskin sitten lisätä tietoisuutta näistä asioista. Sekin asia on valmistelussa, mutta se on päätettävissä vasta seuraavalla vaalikaudella.
Edustaja Koponen, kiitoksia toivotuksista. Teille toivottaisin oikein hyvää joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta samalla, ja oikeastaan kaikille muillekin täällä. [Naurua]
Edustaja Pelkonen: onko tämä 500 riittävä henkilöstölisäys. Ei se varmaankaan tule riittämään, kun katsotaan vähän pidemmälle tulevaisuuteen. Me tullaan saamaan Natolta suorituskykytavoitteita, ja täytyy sitten katsoa, miten me lähdemme niitä tavoittamaan. Mutta kyllä ne tulevat tarkoittamaan varmasti sitä, että lisää henkilöstöäkin täytyy palkata. Henkilöstön jaksaminen: tarkkaa seurantaa, lisää henkilökuntaa, ja esimiestyöhön panostetaan entistä enemmän.
Edustaja Pirttilahti, Naton laskentatapa on mikä on, ja tuskin siihen voimme oikein vaikuttaa. Sen kanssa on elettävä.
Edustaja Mäkinen: materiaaliomavaraisuus. No, kotimaassa tehdään se, mikä pystytään, mutta kyllä me joudumme ostamaan tavaraa ulkomailta. Se on aivan selvä asia, kun me kuitenkin halutaan hankkia pääsääntöisesti parasta, mitä on saatavilla.
Edustajat Sankelo ja Savola viittasivat Kauhavan kenttään. No, Ilmavoimien kanssa on välillä käyty keskustelua tästä kenttäasiasta laajemminkin. Kauhavan kenttä ei ole ainoa kysymys, mutta Ilmavoimat katsoo, että sen olisi tarkoituksenmukaisinta keskittyä nykyisille kentilleen. Mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että on tärkeää, että meillä on laaja lentokenttäverkosto, eli ei niitä ainakaan alas pitäisi ajaa. Ja hyvä, että harjoituksiin löytyy siellä rahoitusta, että myös PV näkyy siellä Kauhavan kentällä ensi vuonna.
Edustaja Mäkelä: tuleeko korkeimman valmiuden joukkoja. Viittaan tässäkin näihin Naton suorituskykyvaatimuksiin, jotka meille aikanaan sitten kerrotaan. Katsotaan, minkälaisia tarpeita sieltä tulee. Suomi—Ruotsi-yhteistyö voi hyvin ja kehittyy, ja siltäkin rintamalta varmaan kuullaan ensi vuoden puolella taas lisää.
Edustaja Risikko, niillä suomalaisilla, jotka ovat Ukrainassa sotimassa, ei ole yhteyttä puolustusministeriöön tai Puolustusvoimiin. Se on hyvin omatoimista toimintaa ja omavastuista kyllä nähdäkseni myöskin.
Edustaja Hänninen, sähkökatkoksiin ja muuhun: Kyllä, totta kai Puolustusvoimissa on varautumista tehty paljonkin. Naton budjettiin vaikutamme, mutta vain omalta pieneltä osaltamme, olemme pienehkö jäsenmaa kuitenkin. 
Ampumaradoista kysyivät ainakin Simula, Junnila, Mäenpää: pitäisikö niihin liittyvää byrokratiaa keventää. Kyllä meidän puolustushallinnon mielestä pitäisi, mutta se ei ole pääsääntöisesti meidän hallinnonalan alla. Mutta tästä on kyllä puhuttu myöskin ympäristöministeriön suuntaan. Mieluummin tässä maassa tarvitaan enemmän kuin vähemmän ampumaratoja. [Petri Huru: Juuri näin!]
Edustaja Kankaanniemi, [Naurua] no niin, siis syntyvyysikäluokat, joille en paljon juuri mitään voi, ovat laskeneet, mutta esimerkiksi varusmiespalvelusta aloittavissa se näkyy vasta 2030-luvulla. Ja toisaalta varmaan sitten naisten kasvava määrä armeijassa voi kompensoida osaltaan tätä. Mutta tätä on syytä pohtia jatkossakin. Kyber-Jyväskylä, kyber- Keski-Suomi — no, tarve kyberille ei ainakaan vähene tulevaisuudessakaan.
Edustaja Ronkainen, rauhanjärjestöjen valtionavut ovat OKM:n budjettiasiaa. Jätän sen eduskunnan arvioitavaksi.
Ja vielä edustaja Niemi: Leopardin hinausvaunut, kuusi kappaletta, Parolaan. Tarkistan Puolustusvoimien kannan asiaan.
Edustaja Huru: kriha-jälkihoidon rahat pysyviksi. Pidän sitä tärkeänä asiana, ja tätä asiaa pitää myöskin työstää. [Petri Huru: Kiitos!] Se on tosi tärkeä hanke tässä. [Eduskunnasta: Presidenttiainesta!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-12-14T14:19:51,2022-12-14T14:25:45,Hyväksytty,1.1
2022_140_278,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ei mennyt paljon yliajalle. — Näin, ja nyt mennään puhujalistaan. — Edustaja Sankelo.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_279,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan keskustelu tämän puolustusministeriön hallinnonalan osalta on kyllä hyvin harmonista, ja hienoa, että puolustusbudjettimme on nousemassa eurooppalaiseen sarjaan kokonsa osalta. Nyt on totta, niin kuin ministeri tuossa omassa puheenvuorossaan sanoi, että tulevan hallituksen on huolehdittava siitä, että tämä nyt valittu linja on johdonmukainen ja pitkäaikainen.
Materiaalihankintojen osalta, jotka liittyvät tietysti tähän puolustusbudjettiin, HX‑ ja Laivue-hankkeet ovat nostamassa Suomen suorituskykyä uudelle tasolle. Ukrainan sotahan on osoittanut sen, että jos ovat vermeet kunnossa, niin hyvä niin, mutta keskeisintä on se puolustustahto, ne kaverit, jotka näitä aseita ja varusteita käyttävät. Suomessahan on erinomainen tilanne. Se heijastelee oikeastaan varmaan tätä eduskunnankin keskustelua. Meillä on korkea puolustustahto, ja edelleenkin kaikissa tilanteissa, jos Suomea uhkaa vaara, me olemme valmiita käyttämään voimaa sen torjumisessa.
Nato-jäsenyys tuo, totta kai, Suomelle lisää kyvykkyyttä, mutta myös Suomi tuo sitä tähän yhteisöön, niin kuin olemme todenneet. Yksi keskeinen elementti tulevassa Nato-jäsenyydessä on tietysti se, että sen on hyvä pitää sisällään myös pohjoismaista ulottuvuutta sillä tavalla, kun kaikki naapurimaamme ovat myös mukana.
Arvoisa puhemies! Tosiaan muutama sana Kauhavan Lentosotakoulun lakkauttamisesta 2015. Nimittäin nykytiedon valossahan tämä lakkautuspäätös, joka tehtiin silloin puolustusvoimauudistuksen yhteydessä, voidaan todeta, oli virhearvio. Tämän johdosta käytän tässä muutaman sanan kertoakseni siitä, mitä siellä kentällä sitten vuoden 2015 jälkeen tapahtui. Nimittäin siinähän oli semmoinen, että tämä kenttä siirtyi yksityiseen omistukseen LSK Business Parkille. Sen jälkeen siinä oli muutaman vuoden ikään kuin tällainen hiljaiselo, kunnes 2020 siellä pidettiin sitten kansainvälinen ilmailunäytös, jonka yhteydessä tämä kenttä — luvitus ynnä muut — ikään kuin palasi sieltä korpikenttästatuksesta taas käyttökelpoiseksi kentäksi. Tämän jälkeen on nyt seuraavina, sen jälkeisinä vuosina valtiovarainvaliokunnan kautta saatu toimintaraha lentotoiminnalle. Ilmavoimat on aina siellä lähinnä kesäisin pitänyt harjoitustoimintaa tämän määrärahan puitteissa, ja nyt tänäkin vuonna on tehty päätös, että ensi vuonna sitten Puolustusvoimat ja Ilmavoimat voivat siellä harjoitella.
Mutta niin kuin sanottu, kun kauhavalainen pitää puheenvuoroa, niin totta kai siinä on semmoinen tietty kotiseutunäkökulma, mutta se täytyy todeta, että Kauhavan lentokenttä kuitenkin kytkeytyy tähän Ilmavoimien kokonaisuuteen. Niin kuin puolustusministeri tuossa totesi, on selvää, että tässä kokonaisuudessa tarvitaan erilaisia kenttiä, mutta Kauhavan osalta haluan todeta, että se on tosiaan pysynyt toimintavalmiina kaikki nämä vuodet. Sinne on yksityinen toimija tehnyt omia sijoituksiaan ja laittanut sillä tavalla nämä kaikki laitteet ynnä muut kuntoon. Ilmavoimat on voinut siellä harjoitella ja sitten palata muihin tukikohtiin.
Arvoisa puhemies! Se, mikä tämän tilanneraportin tarkoitus on, on se, että vaikuttaa kuitenkin todennäköiseltä, että Nato-jäsenyyden kautta kansainvälinen ilmailutoiminta, jos nyt näin sitä luonnehtisi, tulee Suomessa jatkossa kasvamaan. Siinä yhteydessä niin kuin minimissään tämä Kauhavan sotilaslentokenttä, nimenomaan sotilaslentokenttä, on syytä pitää yhtenä palasena tässä kokonaisuudessa mukana, ja uskoisin, että tästä salista löytyy tähänkin kysymykseen laajaa yksimielisyyttä, kuten on monissa muissakin maanpuolustukseen liittyvissä asioissa. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Keski-Pohjanmaa kuittaa!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-14T14:26:01,2022-12-14T14:31:09,Hyväksytty,1.1
2022_140_280,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_281,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme puolustushallinnon budjettia, ja semmoisia asioita, mitä itselläni nyt mieleen tuli, kirjoitin tähän ylös. Äsken jo ministeriä kiittelin, ja nyt voin ehkä antaa hieman sellaista kohtuullista palautettakin. 
Tämmöisiä asioita, mitä nyt on keskustelussa noussut esiin, on kriisinhallintaveteraanien posttraumaattinen kuntoutus tai vertaistuki. Tämä nousi ainakin Pirttilahden puheenvuorossa esiin, ja viittasitte siihen, että se pitää STM:n alle panna. Minä itse näkisin ehkä toisin, että se voisi olla syytä panna suoraan puolustusbudjetin alle niin, että se olisi aina siellä ja se pysyisi siellä. Jos tämä määrä tulee kasvamaan, niin se ehkä pieneltä osaltaan auttaisi meitä sen Naton vaatiman kahden prosentin bruttokansantuotteesta laskemisessa. Se on kuitenkin semmoinen asia, mikä pitää jatkossa taata, että sitä rahaa ei tarvitse enää Rauhanturvaajaliiton peräänkuuluttaa.
Sitten Puolustusvoimien huoltovarmuus. On hienoa, että sitä on ylläpidetty tähän asti näin hyvin ja yhä edelleen siihen panostetaan. Kuitenkin tällä huoltovarmuudella, kun sitä rakennetaan, voi olla vaikutuksia myös meidän kotimaiseen teollisuuteen, jos hankintoja tehdään viisaasti. Tässä nyt ehkä se minun pieni viestini ministerille, mikä on ehkä tullut selväksi jo aikaisemminkin, on, että pientä parantamisen varaa ja tarkkailuvaraa on siinä, että saadaan tehtyä kotimaasta ne hankinnat, mihin meillä on resursseja, mikä saattaa jopa tukea meidän omaa puolustusvälineteollisuutta tai ihan muutakin teollisuutta laajemmin. Elikkä olisi kyllä hyvä osaltaan näitä asioita katsoa joskus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä sillä tavoin, että saavutettaisiin meidän valtiontalouden kannalta paras hyöty ja sitä kautta ehkä teollisuutemme saattaisi saada joitain vientimahdollisuuksia myös muiden maiden puolustusvoimille.
Ampumaradoista edustaja Simula taisi kysyä, ja se on kyllä tärkeä asia, että ampumaratoja vahvistetaan ja lisätään. Niitä voitaisiin ennallistaa ampumakäyttöön yhä enemmän. 
Sitten Kauhavan lentokentästä on puhuttu. Siihen on tullut määräraha, jotta siellä ensi kesänä voidaan jälleen suorittaa Puolustusvoimien lentotoimintaa. Minä olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Sankelo, että tätä tulisi ehkä vahvistaa laajemminkin. Sankelo sanoi, että 2015, kun Lentosotakoulu Kauhavalla lopetettiin, se oli virhearvio. Nyt mielestäni siitä ei ole opittu mitään, koska tällä hetkellä romutetaan Malmin lentokenttää Helsingissä. Sillä on ihan oikeasti samanlainen maanpuolustuksellinen merkitys. Se on vähän lyhyempi kenttä, sinne eivät välttämättä isoimmat hävittäjät pääse, mutta se voisi toimia myös helikopterikenttänä, ja sillä lailla pidän Malmin kentän lopetusta ihan yhtä huonona. 
Sellaisen toiveen jos saisi esittää, että urheilualiupseerien lisäpalkkaaminen Puolustusvoimien alaisuuteen antaisi [Puhemies koputtaa] meidän nuorille urheilijoille mahdollisuuden säälliseen elämään ilman, että heidän tarvitsee toimia Kelan agentteina.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-14T14:31:18,2022-12-14T14:36:36,Hyväksytty,1.1
2022_140_282,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_283,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mikko,Savola,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että näistä maanpuolustuksen määrärahoista on aika hyvä yksimielisyys tässä salissa laidasta laitaan — kaiken kaikkiaan siitä, mitä maanpuolustuksen eteen on tehty ja pitää tehdä, on hyvä yksimielisyys. Toden totta, tälle hallinnonalalle eli puolustusministeriön hallinnonalalle budjetoidaan ensi vuonna yli miljardi euroa enemmän kuin on budjetoitu tänä vuonna, ja puolustusmäärärahamme ovat yli kuusi miljardia euroa ensi vuonna. Tämä ylittää tämän Naton kahden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta, ja se on tietysti se määrä, mistä pitää pitää kiinni myös tulevina vuosina ensi vuoden jälkeen.
Meidän perustamme on yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi, siihen lisänä vapaaehtoinen maanpuolustus. Koko Suomea puolustetaan maalla, merellä ja ilmassa. 280 000:n sodanajan vahvuus naisia ja miehiä, yli 900 000 miehen ja naisen reservi — ne ovat kovia lukuja Euroopassa, tähän kun vielä lisätään se, että meillä on Euroopan laajin tykistö. Nämä ovat kovaa valuuttaa siinä, kun katsotaan myös meidän kansainvälistä vertailua. Tähän lisätään tietysti henkilöstö. Henkilöstön osalta meillä on ollut tavoitteena tuo 500 henkilön lisääminen. 495 henkilötyövuotta saadaan sopimussotilaspuolelle, ja 125 henkilöä on budjetoitu lisää ensi vuodelle.
Nato-prosessi, toivon mukaan se ensi vuonna saadaan maaliin. Me olemme täällä eduskunnassa siihen valmiit, eilen käsittelimme lakiesitystä tähän liittyen. Tässä tietysti meillä pitää olla tavoitteena se, että me olemme valmiita siitä ensimmäisestä päivästä lähtien, kun Naton täysivaltaisia jäseniä olemme. Tämä liittyy tietysti olennaisena osana henkilöstöön. Yli sata virkaa, noin 110—150 virkaa tulee Naton kautta täytettäväksi. Sen lisäksi meillä pitää osaamisen olla Natoa vastaavalla tasolla, että me tiedämme, mitä teemme, ja siihen meidän pitää erityisesti pystyä panostamaan. Kaiken kaikkiaan meidän tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen Naton jäsenmaa, kun tämä täysjäsenyys meillä alkaa.
Kansainvälinen toiminta on myöskin keskeistä. Suomi on mallimaa rauhanturvaamisessa ollut jo vuosikymmenet, ja näihin rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumme jatkossakin. Kansainvälinen harjoittelu on myös aivan keskeistä. Erityisesti tämän ajan, ennen kuin olemme Naton täysivaltainen jäsen, kaikella kansainvälisellä toiminnalla on meille erityistä merkitystä, puhutaan sitten pohjoismaisesta yhteistyöstä, puhutaan transatlanttisesta yhteistyöstä, puhutaan Itämeren alueen yhteistyöstä tai EU-yhteistyöstä — sitäkään ei pidä unohtaa.
Herra puhemies! Ukraina vaatii ja tarvitsee meiltä apua jatkossakin. Kymmenen tukipakettia Ukrainalle on merkittävä asia, mitä Suomesta olemme antaneet. Yhdestoista on valmisteilla, ja luulenpa vain, että tämä yhdestoistakaan ei viimeiseksi jää. Ukrainalle on osoitettava tukea niin kauan kuin Venäjä tätä brutaalia hyökkäystä maahan tekee, ja siinä on onneksi myös tässä salissa vallitseva yksimielisyys.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta totean vain sen, että nyt määrärahat alkavat olla sillä tasolla kuin vapaaehtoiselle maanpuolustukselle kuuluukin. Itse olen niissä karvalakkivaltuuskunnissa aikanaan juossut ministeriössä ja Pääesikunnassa ja tietysti osaltaan myös valiokuntakuulemisissakin, joissa on pyydetty vapaaehtoiselle maanpuolustukselle lisää määrärahoja. Nyt nämä on huolehdittu tuonne ministeriön pohjaan, siitä kiitokset ministeri Kaikkoselle. Vapaaehtoinen maanpuolustus, sen kaikenkaikkinen merkitys omaehtoisessa harjoituksessa, kenttäkelpoisuuden ylläpitämisessä sekä maanpuolustustahdon ylläpitäjänä, on aivan keskeistä.
Herra puhemies! Aivan lopuksi Kauhavasta. Kauhavan lentokenttä on edelleen strateginen lentokenttä Suomen puolustukselle. On hyvä, että valtiovarainvaliokunta on omassa mietinnössään ohjannut 250 000 euroa harjoitustoimintaan kolmantena vuotena peräkkäin — nyt vielä korkeampi määräraha kuin viime vuonna. Tästä kentästä pitää pitää kiinni. Suomi tarvitsee laajan kenttäverkoston, Suomi tarvitsee strategisia kenttiä. Ja kiitos täytyy sanoa tälle LSK Business Parkille, yksityiselle omistajalle, isänmaalliselle toimijalle, joka tätä kenttää [Puhemies koputtaa] on halunnut ylläpitää. Huolehditaan siitä, että Kauhavan kentällä on toimintaa jatkossakin.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2022-12-14T14:36:39,2022-12-14T14:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_140_284,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen poissa, edustaja al-Taee poissa. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_285,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta, se ei poista oman puolustuskykymme merkitystä. Yleinen ja vapaaehtoinen asepalvelus on jatkossakin Suomen puolustuksen vankka kivijalka. Sen edellytyksenä on, että Suomessa säilyy korkea maanpuolustustahto. Kokonaisturvallisuuden kannalta on erittäin hyvä, että maanpuolustusjärjestöjen rahoitusta on lisätty. Vahva maanpuolustustahto varmistetaan sillä, että jokainen tässä maassa asuva tuntee Suomen omaksi kodikseen. Jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus tavoitella unelmiaan taustasta tai asuinpaikasta riippumatta, ja jokaisella tulee olla vapaus ja oikeus olla oma itsensä.
Puolustusvaliokunta pitää maanpuolustusjärjestöjen momentille lisättyä kolmea miljoonaa euroa tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa erittäin kustannustehokkaana toimintana ja rahoitustapana.
Arvoisa puhemies! Vallitsevassa kansainvälisessä jännitteisessä turvallisuustilanteessa oman puolustuksen merkitys korostuu. Miljardi lisää puolustushallinnon määrärahoihin on hallitukselta historiallisen suuri ja erittäin tarpeellinen panostus. Puolustusmateriaalihankintoihin osoitettu lisämääräraha on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Puolustusvoimien henkilöstömäärää on vahvistettu, materiaalin kunnossapidon tasoa nostetaan ja kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää nostetaan entisestään.
Lopuksi haluan kiittää puolustusministeri Kaikkosta hyvin tehdystä työstä ja toivotan ministerille rauhaisaa vanhempainvapaata.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-14T14:41:59,2022-12-14T14:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_140_286,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen poissa. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_287,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansallisen puolustuksen kulmakiviä ovat oma asevelvollisuuteen perustuva armeija, ajantasaiset puolustusvoimat sekä vahva maanpuolustustahto, jota reserviläistoiminta ilmentää. Olenkin iloinen, että isänmaallinen hallituksemme ja sen hyvä puolustusministeri haluavat tukea maanpuolustusjärjestöjen toimintaa seuraavana vuonna kahdeksalla miljoonalla eurolla, mikä on melkein sama summa kuin mitä tälle vuodelle osoitettiin. Suomen ja muun Euroopan muuttunut turvallisuusympäristö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, joten kuluneen vuoden toisessa lisätalousarviossa siihen osoitettiin useampi miljoona korotettua määrärahaa.
Vapaaehtoisella maanpuolustustoiminnalla on keskeinen rooli reserviläisten omaehtoisen harjoittelun järjestämisessä ja turvaamisessa. Suurin osa 7,5 miljoonan euron määrärahasta on tarkoitus osoittaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle, jonka tavoitteena on muun muassa kaksinkertaistaa järjestämänsä koulutuspäivät 100 000 vuorokauteen vuonna 23. Ilahduttavaa on, että naisten osuus reserviläisjärjestöjen toiminnassa on noussut lähes 25 prosenttiin, kun se aiemmin oli noin 20 prosenttia.
Puolustusministeriö esittää viisaasti, että rahoituksen kohdentamista tulee edelleen kehittää siten, että kokonaisturvallisuus otettaisiin nykyistä laajemmin huomioon koulutuksessa. Tukea myönnetään sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen, mutta varautumis- ja turvallisuuskoulutus jää tuen ulkopuolelle. Nyt kun puolustusministeri on täällä paikalla, kysyn ampumaharrastajien keskuudesta tulleen kysymyksen: olisiko mahdollista poistaa ampumaradoille asetetut vuosikiintiöt, jotka on siis poikkeuksellisesti asetettu näille ammutuille panoksille? Siviilien ampumataidon harjoittelu on tärkeä asia, mutta nyt kiintiöt katkaisevat harrastamisen kesken vuoden. Väliaikainen kiintiöiden poistaminen kannustaisi harjoittelemaan ympäri vuoden ja vahvistaisi siten osaltaan ampumataitoisten panosta maanpuolustustyössä.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että puolustukseen panostetaan nyt historiallisen paljon. Puolustusvoimien materiaalista varautumista parannetaan, kertausharjoituksia lisätään ja palkataan lisää henkilöstöä. Samalla valmistaudutaan tulevaan Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvä keskustelu ovat osoittaneet, että eduskunnassa on laaja tuki puolustusbudjetille ja puolustuspolitiikalle. Turvallisuus maksaa, ja puolustusbudjetti nousee noin 20 prosenttia vuoteen 22 verrattuna. Lähivuosina Suomi saavuttaa Naton vaatiman kahden prosentin puolustusmenojen osuuden bruttokansantuotteesta. Tämä on vahva viesti liittolaisillemme siitä, että otamme kansallisen puolustuksemme vakavasti.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-14T14:44:01,2022-12-14T14:47:08,Hyväksytty,1.1
2022_140_288,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_289,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristön peruuttamattomalla ja perustavanlaatuisella tavalla. Suomi on päättänyt vahvistaa omaa turvallisuuttaan muuttuneessa toimintaympäristössä liittymällä Natoon — kävimme tästä hallituksen esityksestä eilen hyvän keskustelun tässä salissa.
Tässä ajassa olen hyvin luottavainen ja tyytyväinen siihen, että Suomen puolustuskapasiteettia on kehitetty pitkällä tähtäimellä ja olemme hyvässä asemassa moniin muihin maihin verrattuna. Olemme pitäneet yllä yleistä asevelvollisuutta, koulutettua reserviä, huolehtineet koko maan puolustuskyvystä, ja kansalaisten maanpuolustustahto on korkea. Nämä muodostavat puolustuksen perustan jatkossakin, kun Nato-jäsenyytemme on ratifioitu. Tätä perusfundamenttia ei voi liiaksi korostaa.
Ensi vuoden talousarviolla vahvistetaan kyvykkyyttämme kaikilla puolustushaaroilla ja täydennetään puolustusmateriaalivarantojamme. Budjetti on lähes miljardin suurempi kuin varsinainen talousarvioesitys, ja lisäys johtuu pääosin sotilaallisen toimintaympäristön muutoksista ja kustannustason muutoksista aiheutuvista tasokorotuksista.
Arvoisa puhemies! Materiaalihankinnat ja varantojen täydentäminen on välttämätöntä. Puolustusvaliokunta on omassa lausunnossaan korostanut, että hankintoja on perusteltua kohdentaa kotimaiselle puolustusteollisuudelle EU:n puolustus- ja turvallisuusdirektiivin sen mahdollistaessa. Ilokseni voin sanoa, että näin on todella onnistuttu toimimaankin. Myös Keski-Suomen maakunnassa puolustusteollisuus on saanut mittavia tilauksia. Mutta Ukrainan sota on konkreettisesti osoittanut, että kriisitilanteessa ulkomaisia hankintoja ei ole mahdollista tehdä nopeasti. Tämä korostaa tarvetta vahvaan kotimaiseen puolustusmateriaalituotantoon ja sotilaalliseen huoltovarmuuteen, vaikka täysimääräisesti emme koskaan voisikaan korvata ulkomaisia ostoja.
On myös huomionarvoista, että kotimaisen puolustusteollisuuden vientimahdollisuudet tulevat todennäköisesti paranemaan tulevina vuosina. Puolustusvaliokunta korostaa, että Suomessa ei ole mahdollista ylläpitää elinvoimaista kotimaista puolustusteollisuutta ilman vientinäkymiä. Vientimahdollisuuksien osalta tulee pyrkiä mahdollisimman yhdenmukaiseen ja johdonmukaiseen vientilupapolitiikkaan muiden EU-maiden kanssa, sillä kaikkia unionimaita sitovat samat vientisäännökset. On myös huomionarvoista, että vastuullinen vientivalvonta perustuu tarkkaan tapauskohtaiseen harkintaan, ja on tärkeää huomioida, että puolustustarvikeviennillä on aina myös ulko- ja turvallisuuspoliittinen ulottuvuus.
Mutta tässä vaiheessa vielä lämpimät kiitokset ministerille kuluneiden vuosien työstä, ja hyvää vanhempainvapaata.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2022-12-14T14:47:10,2022-12-14T14:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_140_290,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_291,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puolustushallinnon määrärahoiksi esitetään kaiken kaikkiaan 6,1 miljardia euroa, ja se on miljardi euroa eli noin 20 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota enemmän. Pääosin menojen kasvu aiheutuu toiminta- ja turvallisuusympäristön muutoksista johtuvista tasokorotuksista Puolustusvoimien toimintamenoihin, puolustusmateriaalihankintoihin sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen.
Talousarvioesitys sisältää myös 272 miljoonaa euroa varautumista hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Suomi on päättänyt ostaa 64 hävittäjää, aseistusta ja muita järjestelmiä sekä ylläpidon ja huollon vuoteen 2030 asti. Hävittäjien hankintahinta on noin kymmenen miljardia euroa, mutta todellisia kustannuksia ei kukaan voi vielä ennustaa. Se on kuitenkin varmaa, että F-35-hävittäjät ovat Puolustusvoimien historian kallein hankinta. Kalleuden lisäksi hävittäjiin liittyy laadullisia ongelmia. Uudet F-35-hävittäjät ovat joutuneet arvostelun kohteeksi esimerkiksi Australiassa. Arvostelijoiden mukaan hävittäjien suorituskyky on huonompi kuin kilpailijoilla ja hintakin on kohonnut tähtitieteelliseksi.
Puolustusvoimien toimintamenot nousevat ensi vuoden talousarvioesityksessä 137 miljoonaa euroa. Lisäyksellä vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää, parannetaan materiaalien kunnossapidon tasoa sekä nostetaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää. Lisäksi naisten varusraha tulee nousemaan 0,5 eurosta puoleentoista euroon vuorokaudessa vuonna 2023 — tämä on hyvä asia.
Talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys käytetään pääosin puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen.
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Itse pidän merkityksellisenä ja erittäin tärkeänä sitä, että rauhanvälitykselle ja myös rauhanjärjestöille osoitetaan lisämäärärahaa, sillä konfliktien ehkäiseminen ja rauhanrakentaminen on tässä ajassa tärkeämpää kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Maailmassa käytettiin viime vuonna yli 2 113 miljardia dollaria sotilasmenoihin, mikä on yli kaksi triljoonaa dollaria. Jos tällaisia summia on maailmassa varaa laittaa asehankintoihin, niin toivottavasti meillä on edes vähän rahaa laittaa sellaiseen toimintaan, jolla me pyrimme varmistamaan, ettei noita aseita meidän tarvitse koskaan käyttää. 
Minäkin toivotan erittäin hyvää ja rauhaisaa ja turvallista joulua ministerille ja hyvää perhevapaata aikanaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-14T14:50:01,,Hyväksytty,1.1
2022_140_292,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt meillä alkaa tähän asiakohtaan tässä vaiheessa varattu aika kulua umpeen. — Ministeri Kaikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_140_293,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli enää vähemmän kysymyksiä, ehkä enemmän ajatuksia ja terveisiä, mutta ehkä muutama kommentti niihin kuitenkin:
Edustaja Mattila kysyi edelleen näistä ampumarata-asioista. Tämä sääntely on kyllä hyvin pitkälle ympäristöhallinnon alla, se ei ole puolustushallinnon alla, mutta todella olen käynyt keskustelua siihen suuntaan ja esittänyt toiveen siitä, voisiko tätä sääntelyä hieman mahdollisesti keventää. Tarvetta olisi, meillä on pulaa ampumaradoista. Tämmöisenä aikana, kun on haluja ja tarvetta harrastaa tätä aivan hyvää harrastusta, sille pitäisi luoda myöskin mahdollisuuksia. Tätä keskustelua on syytä jatkaa edelleen.
Sitten edustaja Hänninen otti esiin nämä F-35-hävittäjät, joka on todella iso hanke, todella isoin yksittäinen hankinta. Tästä on jonkun verran viime vuosien aikana ja viime aikoinakin ollut keskustelua, että kuinka hyvä kone se on tai eikö se ole hyvä kone ja minkälaisia ongelmia siinä on. Se on verrattain uusi konetyyppi edelleen, ja tiettyjä alkuvaiheen vaikeuksia siinä varmasti on, ja niitä kyllä on hyvää vauhtia korjattu ja korjataan. Kun me aletaan saada noita koneita vuodesta 25, 26 alkaen, uskoisin, että ylivoimainen valtaosa näistä ongelmista on kyllä siinä vaiheessa selätetty.
Muistetaan kuitenkin, että tämä valinta perustui erittäin huolelliseen arviointiin, jossa viittä eri hävittäjää, kaikki sinänsä hyviä, vertailtiin huolellisesti niihin tarpeisiin, mitä meillä Suomella on. Oli tietyt kriteerit sitten, joihin liittyi myöskin huoltovarmuuteen liittyviä asioita, liittyi käyttökustannuksia, ja sotilaallinen suorituskyky tietysti oli hyvin tärkeä valintakriteeri. Kyllä voin sanoa, että kuitenkin loppupelissä tämä F-35 tämän kilpailun voitti ja voitti vieläpä aika selvin luvuin. Kyllä se paras näistä meille on. Totean vielä senkin, että sama kone on voittanut aika monta muutakin kilpailua maailmalla. Väittäisin, että se on kyllä paras, mikä tällä hetkellä saatavilla on. Siinä on iso kehityspotentiaali myös tuleville vuosille, ja uskon, että tämä päätös oli hyvä ja oikea-aikainenkin. Mehän tehtiin päätös aika tarkkaan päivälleen vuosi sitten tästä kyseisestä konetyypistä sen jälkeen, kun sitä oli ensin vuosia valmisteltu.
Ilahduin myös siitä, että nostitte tuon naisten varusraha ‑asian esiin — se ei tainnut täällä keskustelussa muuten noustakaan esille. Se on pieni mutta merkityksellinen asia, joka hieman parantaa sitten tasa-arvon näkökulmaa tuolla varusmiespalvelusta suoritettaessa. Kun vapaaehtoiset naiset sitä suorittavat, naisten tietyt varustetarpeet tässä voidaan vähän paremmin huomioida kuin aikaisemmin ensi vuodesta alkaen.
Toivotan vielä eduskuntaväelle rauhallista joulunaikaa. [Petri Huru: Kiitos, herra ministeri!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2022-12-14T14:53:03,2022-12-14T14:56:16,Hyväksytty,1.1
2022_140_294,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Sitä samaa teille, ja ei muuta kuin hyvää vanhempainvapaata. Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja niitä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_140_295,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua puolustusministeriön pääluokasta 27. — Yleiskeskustelu jatkuu. Edustaja Tanus poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_140_296,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tänään päivällä käytiin keskustelua tästä puolustushallinnon pääluokasta, ja olen kyllä todella tyytyväinen, että hallitus on vahvistanut Suomen puolustuksen resursseja hyvin merkittävällä tavalla. Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään nyt yhteensä 6,1 miljardin euron budjettia, joka on noin miljardi euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Tämä lisäyshän pääosin johtuu toimintaympäristön ja kustannustason muutoksista aiheutuvista materiaalihankintojen tasokorotuksista ja niihin liittyvistä arvonlisäveromenoista.
Puhemies! Sotilaallisen maanpuolustuksen momentille esitetään nyt 2,1:tä miljardia euroa, joka on noin 157 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Tämä esitys sisältää sotilaallisen toimintaympäristön muutoksista aiheutuvan tasokorotuksen, noin 111 miljoonaa euroa, jonka myötä sitten voidaan lisätä muun muassa Puolustusvoimien henkilöstön kertausharjoituksia, koulutettavien määrää ja materiaalisen kunnossapidon tasoa sekä katetaan energian hinnannoususta tiedossa olevat lisäkustannukset. 
Puhemies! Ehkä tässä yksinkertaistettuna. Tänään on käytetty hyviä puheenvuoroja, ja totta kai kun elämme tämmöisessä maailmanpoliittisessa ajassa, olen siitä kyllä iloinen, että tämän mukaiset tasokorotukset tälle hallinnonalalle tehdään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.1.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-14T17:30:51,2022-12-14T17:33:00,Hyväksytty,1.1
2022_140_297,140/2022,2022-12-14,9.59,17.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään valtioneuvoston kansliaa koskeva pääluokka 23., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_140+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_1,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Asian käsittely keskeytettiin 14.12.2022 pidetyssä täysistunnossa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_141_2,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt esitellään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 29. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa kaksi tuntia. — Keskustelu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_141_3,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen nyt sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtajana pääkohdittain valtiovarainvaliokunnan ehdottamat 11,4 miljoonan euron lisäykset OKM:n hallinnonalan noin 7 700 miljoonan euron budjettiosuuteen. Lisäksi totean, että valiokunta ehdottaa kuutta lausumaa.
Suomi on kansainvälisesti verrattuna lukutaidon kärkimaa. Lukutaidon taso on kuitenkin heikentynyt 2000-luvulla. Suomessa on yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen. Kansallisen lukutaitostrategian päätavoitteena on löytää keinot erityisesti heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten lukutaidon vahvistamiseen. Valiokunta ehdottaa yhteensä 1 850 000:ta euroa lukutaito-ohjelman toimeenpanoon, Lukulahja lapselle ‑ohjelman jatkamiseen ja Nuori Aleksis ‑raatien järjestämiseen.
Suomen lastenkulttuurikeskusten liitolle ohjataan 1,2 miljoonaa euroa, josta miljoona euroa koululaisten tasa-arvoisten taidevierailujen toteuttamiseen eli niin sanotun Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseen ja 200 000 euroa lasten kulttuurikasvatukseen. Esittävän taiteen esityksiin ja vierailuihin päiväkodeissa, kouluissa ym. ohjataan miljoona euroa.
Elokuvan käyttäminen opetuksessa edistää moniluku- ja medialukutaitoa. Elokuvien julkisen esittämisen lupien hinta on kuitenkin esteenä elokuvien hankkimiselle, ja sen vuoksi käyttölupia on tärkeää hankkia kouluille keskitetysti. Valiokunta ehdottaa 700 000 euroa elokuviin liittyvien käyttölupien hankkimiseen.
Liikkumattomuudesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi on tärkeää suunnata toimenpiteitä eri-ikäisiin liian vähän liikkuviin. Erityisen tärkeää on varmistaa Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman jatkuvuus, sillä liikuntatottumukset alkavat vakiintua ja eriytyä jo noin kolmevuotiaasta alkaen. Valiokunta ehdottaa Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman jatkuvuuden turvaamiseksi puolitoista miljoonaa euroa.
Urheilijaeläkkeitä on jo myönnetty talousarvion sallima enimmäismäärä, 16 täyttä eläkettä. Kriteerit täyttävä eläkkeenhakija voi siten joutua odottamaan eläkettä, kunnes joku eläke vapautuu, toisin sanoen eläkkeensaaja kuolee. Valiokunta pitää tärkeänä, että ylimääräisiä urheilijaeläkkeitä koskevia säännöksiä tarkistetaan niin, että eläke voidaan myöntää kaikille taloudelliset ja urheilulliset kriteerit täyttäville.
Turun yliopistolle ohjataan opettajakoulutuksen tutkimusperusteiseen kehittämiseen 600 000 euroa. Kysymys on kahdeksan yliopiston yhteishankkeesta.
Tampereen Teatterin peruskorjauksen suunnitteluun ohjataan 200 000 euroa ja Meri-Lapin Teatteriyhdistys ry:lle Kemin teatterin toiminnan turvaamiseen 300 000 euroa. TAT-yrittäjyyskasvatuksen teemalle Talous ja nuoret ohjataan 200 000 euroa ja Nuori Yrittäjyys ry:lle 100 000 euroa.
Tekstin talon käynnistämiseen valiokunta ehdottaa 300 000 euroa. Suomen sanataideopetuksen seura ry:lle ehdotetaan 200 000 euroa. Nämäkin varat ohjautuvat osaltaan lukutaitotyön edistämiseen.
Kansallisgallerialle ja valtion taideteostoimikunnalle ohjataan yhteensä 200 000 euroa kotimaisten nykytaiteilijoiden taideteosten hankintaan. Vuodesta toiseen rahaa on ohjattu Suomi-kouluille, naisjärjestöille, Vapaa-ajattelijain Liitolle ja Kriittiselle korkeakoululle. Myös seurantalojen korjausavustukset on muistettu, samoin Sodan ja rauhan keskus Muisti. Rahaa ohjataan myös Käsi- ja Taideteollisuusliitto Taito ry:lle 300 000 euroa ja Karjalan Liitolle 80 000 euroa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-15T10:01:09,2022-12-15T10:06:16,Tarkistettu,1.1
2022_141_4,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_5,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kaltainen maa menestyy vain, mikäli ymmärrämme sivistyksen ja koulutuksen merkityksen. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön vastuualueilla on ensi vuoden talousarviossa merkittäviä panostuksia laadukkaiden ja tasa-arvoisten palveluiden järjestämisen edellytyksiin sekä niiden kehittämiseen. Hallitus jatkaa näin maamme koulutuksen kunnianpalautusta. 
Oppivelvollisuuden laajentamisen ja toisen asteen maksuttomuuden toimeenpanoa jatketaan. Uudistuksen määrärahat kasvavat ensi vuonna 102 miljoonaan euroon, ja sen piirissä aloittaa jo kolmas ikäluokka. Oppivelvollisuusuudistus on ensimmäisten tulosten perusteella osoittautunut erinomaiseksi ja on myöskin tähän asti lunastanut uudistukselle asetetut odotukset. Opintojen keskeyttäminen on vähentynyt, ja eri osapuolten, erityisesti kuntien ja toisen asteen koulutuksen järjestäjien, yhteistyö on toiminut hyvin. Lukiolaisbarometrissä myöskin nuoret itse ja erityisesti ne nuoret, joiden perheissä on ollut työttömyyttä, joiden vanhemmilla ei ole korkeakoulutustaustaa tai joiden perheissä on vieraskielisyyttä, ilmoittivat, että maksuttomalla toisella asteella on ollut vaikutusta nuorten koulutusvalintoihin ja hakeutumiseen lukioon. 
Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan hallitusohjelman mukaisesti. Tähän osoitetaan ensi vuodelle yhteensä 29 miljoonaa euroa, joista 12 miljoonaa OKM:n hallinnonalalta ja lisäksi 17 miljoonaa hyvinvointialueiden valtionosuuksien kautta. Tämäkin on äärimmäisen tärkeä ja tarpeellinen panostus tässä ajassa. Myöskin koulujen suunnalta tulee koko ajan viestiä siitä, että edelleen näkyy hyvin konkreettisesti tämän koronapandemian aiheuttama pahoinvointi nuorten keskuudessa, ja on hyvin tärkeätä, että meidän oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut toimivat. 
Hallinnonalani määrärahoihin tehdään lakisääteiset indeksitarkistukset. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan niin, että koronaviruspandemiasta johtunut toiminnan volyymin ja kustannusten pienentyminen ei vaikuta alentavasti tulevien vuosien rahoitustason jakautumiseen.
Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 922 miljoonaa euroa, joka on noin 36 miljoonaa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. 
Maahanmuuton aiheuttamiin menoihin ehdotetaan lisärahoitusta. Sotaa pakenevien ukrainalaisten auttamiseksi varhaiskasvatuksen lisämenoihin varataan 60 miljoonaa euroa ja perusopetukseen valmistavan opetuksen lisämenoihin 120 miljoonaa euroa. 
Tämän lisäksi sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamalli vakiinnutetaan ensi vuodesta alkaen ja siihen osoitetaan 8 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Tällä toimintamallilla ennaltaehkäistään koulupoissaoloja ja tuetaan varhaista puuttumista, ja tämä on myöskin tärkeä esimerkki siitä, että kun tehdään hanke, pilotti, ja nähdään, että jokin toimii ja sitä pidetään hyvänä, niin silloin sitä myöskin kannattaa niin lainsäädännöllisesti kuin rahoituksellisesti vakiinnuttaa.
Lisäksi osana hallituksen kansalaisten ostovoimaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatusmaksuja alennetaan 70 miljoonan euron edestä ja maksutulojen menetys kompensoidaan kunnille yhteisöveron jako-osuuksia muuttamalla. 
Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ehdotetaan rahoitusta, joka on 56 miljoonaa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa lisätalousarviossa. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen ehdotetaan 50 miljoonan euron pysyvää lisärahoitusta vuodesta 23 lähtien, ja tällä voidaan turvata jatkossakin opiskelijoille riittävä opetus ja ohjaus määräaikaisten lisärahoitusten päätyttyä. 
Lukiokoulutuksen laatustrategian toimenpitein pyritään nostamaan osaamistasoa ja osaamisen laatua sekä kaventamaan alueellisia ja yksilöiden välisiä oppimiseroja. Vuoden 23 aikana laatustrategia viedään käytäntöön kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla kehittämistoimilla, joihin koulutuksen järjestäjille on myönnetty lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman rahoitusta.
Arvoisa puhemies! Näillä toimenpiteillä hallitus jatkaa koko toimikautensa ajan toteuttamaansa koulutuksen kunnianpalautusta, ja haluan lämpimästi kiittää niin sivistysvaliokuntaa kuin valtiovarainvaliokunnan sivistysjaostoa hyvästä yhteistyöstä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-15T10:06:21,2022-12-15T10:11:30,Tarkistettu,1.1
2022_141_6,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_7,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen talousarvioesitys jatkaa korkeakoulutukseen, tutkimukseen, kulttuuriin, taiteeseen sekä liikunta- ja nuorisotyöhön investoimista, ja myös opiskelijoiden taloudellista asemaa parannetaan. Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 532 miljoonaa euroa, joka on 78 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Myös panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan jatketaan. Suomen tavoitteena on nostaa tki-menot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tärkeää tulevien vuosien kehityksen kannalta on valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus, että eduskunta hyväksyisi muuttamattomana hallituksen esityksen laiksi valtion tki-toiminnan rahoituksesta vuosina 2024—2030. Valtion t&k-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi arvioidaan 2,4 miljardia euroa vuonna 2023, ja tämä sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen Akatemian rahoitukseen.
Suomen Akatemialle ehdotetaan tutkimushankevaltuudeksi 427,5 miljoonaa euroa, joka sisältää EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen 4,75 miljoonan euron valtuuden. Ja osana valtion t&k-panostusten kokonaisuutta Suomen Akatemian tutkimushankevaltuudessa on 56,5 miljoonan euron korotus vuodesta 2023 lähtien.
Lisäksi korkeakoulujen perusrahoitusta ehdotetaan lisättäväksi kustannustason nousua vastaavasti 125,5 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Kansallisarkistolle ehdotetaan yhteensä runsaat 3,3 miljoonaa euroa asiakirjallisen aineiston digitointiin ja sähköisen arkistoinnin tuottavuushankkeeseen. Lisäksi Kansallisarkiston perustoimintoja tuetaan kertaluonteisesti miljoonalla eurolla.
Itäiseen Suomeen osoitetaan 10 miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita. Tällä tuetaan itäisen Suomen haastavaa rakennemuutostilannetta. Lisäksi yliopistojen harkinnanvaraista rahoitusta lisätään kertaluonteisesti 6,3 miljoonalla eurolla varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen lisäämiseksi varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan vastaamiseksi.
Opintotukeen ehdotetaan 751 miljoonaa euroa, mikä on 48 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Lisäksi opintorahaan tehdään indeksikorotus ja opintorahan huoltajakorotukseen määräaikainen 10 euron tasokorotus. Lisäksi opiskelijan omia tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi 50 prosentilla vuoden 2021 tasosta, mikä mahdollistaa opiskelijalle nykyistä enemmän työtuloja opintojen ohella.
Taiteen ja kulttuurin osalta määrärahoihin esitetään 605 miljoonaa euroa, ja näillä vahvistetaan luovan työn tekemisen edellytyksiä ja osallisuutta sekä luovan talouden kasvua ja työllistymistä Suomessa.
Talousarvioesityksessä on lisäksi useita valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurirakennushankkeita, arkkitehtuuri- ja designmuseon hankevalmistelu, Turun tuomiokirkon peruskorjaus sekä Kansallismuseon lisärakennuksen toteuttaminen. Lisäksi valtio on aiempien päätösten mukaisesti varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki ‑hanketta 20 miljoonalla eurolla, josta ensi vuodelle kohdistuu 1,6 miljoonaa euroa.
Kirjailijoiden e-lainauskorvauksien toteuttamiseen osoitetaan miljoona euroa, ja yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy ensi vuonna tämän vuoden tasolla eli 11 miljoonassa eurossa.
Liikunnan osalta määrärahoihin ehdotetaan 154 miljoonaa euroa, joka on 0,5 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna varsinaisessa talousarviossa. Nuorisotyön osalta määrärahoihin esitetään 77 miljoonaa euroa. Lisäksi lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää jaostoa ja valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä ja erityisesti siitä, että lasten kulttuurin edistäminen on huomioitu vahvasti eduskunnan keskustelussa. Se on meille kaikille tärkeä aihe varsinkin, kun ajattelemme tätä lasten ja nuorten hyvinvointia, koronapandemian aiheuttamia seurauksia. Lastenkulttuurin monipuolisella edistämisellä pystymme näitä hyvinvointivaikutuksia lisäämään ja myöskin ennaltaehkäisemään pahoinvoinnin kasvua.
Arvoisa puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-12-15T10:11:32,2022-12-15T10:16:49,Tarkistettu,1.1
2022_141_8,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja nyt annan mahdollisuuden minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_9,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksikin haluan toivottaa Svinhufvudin syntymäpäivää meille kaikille. Hänelle oli nimittäin todella tärkeää sivistys, ja siitä syystä on hienoa, että puhumme tänään opetus‑ ja kulttuuriministeriön asioista.
Kiitoksia edustaja Kivirannalle siitä, että jaostossa lukutaito, kulttuuri ja Nuori Yrittäjyys saivat ja myöskin museotoiminta, kuten Muisti.
Mutta sitten teille, arvoisat ministerit: Tein kyselyn Pohjanmaan luokanopettajille, että mitkä ovat tällä hetkellä niitä sellaisia kriittisiä pisteitä, ja heille tärkeää olisi, että opettajat saisivat keskittyä siihen työhön, mihinkä he ovat saaneet koulutuksen, eli opetukseen ja kasvun tukemiseen ja opettamiseen. He tarvitsisivat oppimisen tukea erityisesti sinne nivelvaiheisiin ja sitten moniammatillista yhteistyötä nimenomaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon ongelmiin ja niihin pahoinvointiongelmiin. Toivoisin, että näihin kiinnitettäisiin erityistä huomiota vielä tässä loppuaikana.
Kiitos myöskin kulttuuriasioista ministeri Honkoselle, joskin kysyisin, mitä vielä on tulossa kulttuurin ylös nostamiseksi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-15T10:16:54,2022-12-15T10:18:04,Tarkistettu,1.1
2022_141_10,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_11,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan aluksi haluan kiittää hallitusta siitä, että ollaan tehty koulutuksen kunnianpalautus lisäämällä kaikille koulutusasteille sekä pysyvää että määräaikaista rahoitusta.
Perustaitojen osaamisen heikentyminen, erityisesti lukutaidon heikentyminen, on ollut meidän kaikkien huolena 2000-luvun aikana, kun heikkojen lukijoiden osuus on tuplaantunut 7:stä 14 prosenttiin. Tuolla valtiovarainvaliokunnassa olemme sivistysjaoston aloitteesta laittaneet eduskunnan joululahjarahoilla liikkeelle kansallisen lukutaitostrategian jo vuonna 2020, ja sen jatkoksi laadittiin sitten seuraavina vuosina niin ikään näitten joululahjarahojen turvin kansallinen lukutaito-ohjelma. Me ollaan tosiaan näiden joululahjarahojen myötä edistetty lukutaidon vahvistamista jokaisena vuonna tällä hallituskaudella, niin ensi vuonnakin.
Me osoitetaan varoja myös oppimisvaikeuksien tuen ja arvioinnin kehittämiseen ja merkittävä summa myös opettajankoulutuksen kehittämiseen.
Kysyisinkin ministeriltä: miten nämä eduskunnan kolme joululahjaa, tämä merkittävä panostus lukutaitoon, itse asiassa yli kaksi miljoonaa euroa oppimisen tukeen ja opettajankoulutukseen, saadaan parhaiten konkretisoitumaan niin, että saadaan esimerkiksi lukutaito ja perustaidot kasvamaan ja erityisesti juuri näiden heikkojen lukijoiden osuus pienenemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-12-15T10:18:06,2022-12-15T10:19:19,Tarkistettu,1.1
2022_141_12,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_13,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tässä vielä mitään ole palautettu. Oppilaat tarvitsevat paljon lähiopetusta, oikeanlaiset, toimivat, rauhalliset ja turvalliset tilat oppimiseen sekä vahvistusta oppilashuoltoon. Syrjäytymisen syyt löytyvät kauempaa kuin siitä, että toinen aste jää käymättä. Se ei ole syy vaan seuraus. Meillä on oppimisen kriisi, ennen kaikkea luku- ja laskutaidossa, opettajien ja etenkin varhaiskasvatuksen henkilöstön kriisi sekä lasten ja nuorten raa’an väkivallan kriisi, ja silti puhutte koulutuksen kunnianpalautuksesta. Eikö se ole hieman liikaa tässä tilanteessa? Millä konkreettisilla toimilla nämä kaikki ongelmat ratkaistaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-15T10:19:19,2022-12-15T10:20:10,Tarkistettu,1.1
2022_141_14,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_15,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nähdäkseni hallitus on tehnyt erittäin hyviä ratkaisuja nimenomaan koulutuksen ja sivistyksen arvon eteen, ja resursseista se ei ole jäänyt kiinni, koska niitä on myös lisätty, aivan kuten varapuheenjohtaja totesi. 
Budjettia arvostellaan paikoin siitä, että se ei kykene vastaamaan osaajapulaan. On totta, että osaajapulaan olisi tullut vastata tosissaan jo kymmenen vuotta sitten ja monet toimet, mitä nyt tehdään, olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. Siitä huolimatta kiitän kuitenkin ministereitä siitä, että täältä löytyy nytten sosiaali- ja terveysministeriön poikkihallinnollisen työryhmän ehdottamiin toimenpiteisiin useampi miljoona: hoiva-avustajien lisäkoulutus, 1 500 uutta hoiva-avustajaa Suomeen, ja myös ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin tukea. 
Kuitenkin kannan valtavaa huolta varhaiskasvatusopettajien saatavuudesta. Kiitän ministereitä siitä kriisikokouksesta, varhaiskasvatusopettajien, ammattilaisten, tapaamisesta. Kysynkin: millä tavoin hallitus auttaa varhaiskasvatuksen opettajien saatavuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-15T10:20:12,2022-12-15T10:21:20,Tarkistettu,1.1
2022_141_16,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_17,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin siihen, ollaanko kunnianpalautusta tehty: yli miljardilla ollaan koulutusta rahoitettu enemmän kuin edellisellä kaudella, kyllä se myös näkyy.
Mutta olen samaa mieltä, että esimerkiksi varhaiskasvatuksessa meillä on kriisi käsillä. Helsingissä asukaspuistoja joudutaan sulkemaan, jotta henkilöstöä saadaan varhaiskasvatukseen. Espoossa 630 vakanssia voitaisiin täyttää uusia varhaiskasvatuksen opettajia, ja epäpäteviä on lähes 30 prosenttia myös sosionomeissa ja lähihoitajissa, eli sieltäkään sitä apua ei tule. Senpä takia kiitokset ministerille siitä, että nyt on 6,3 miljoonaa täydentävässä paketissa lisätty nimenomaan varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin, ja kiitokset jaostolle ja valiokunnalle siitä, että nämä nyt kohdennetaan lausumalla niille alueille, joissa varhaiskasvatuksen opettajista on suurin pula.
Myös monimuotokoulutuksen jatkoa toivon vahvasti, sillä ne, jotka alalla ovat, tietävät, että siellä haluavat myös pysyä, kun koulutukseen hakeutuvat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-15T10:21:20,2022-12-15T10:22:34,Tarkistettu,1.1
2022_141_18,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_19,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tosiaan tehnyt koulutuksen kunnianpalautuksen sen jälkeen, kun useampi hallitus on leikannut koulutuksesta aivan dramaattisella tavalla. Toivon, että tässä salissa vallitsee yhteisymmärrys myös siitä, että koulutuksesta ei tulevilla hallituskausilla todellakaan leikata. Kokoomuksen kaavaillut miljardiluokan leikkauslistat ovat kyllä erittäin huolestuttavia [Timo Heinonen: Pysytään totuudessa!] nimenomaan tämän OKM:n hallinnonalan kannalta. Jälleen kerran toivoisin lupausta siitä, että kokoomus, jos hallitukseen pääsee, ei koulutuksesta leikkaa.
Kun me lisätään koulutuksen määrärahoja esimerkiksi perusopetuksessa, niin kyse on siitä, että me saadaan turvallisia aikuisia kouluihin. Me usein puhutaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmista niin, että me keskitytään yksilöön, mutta pitää huomioida myös se yhteiskunta, joka sairastuttaa lapset ja nuoret. Paineita on aivan liian paljon.
Tartun myös varhaiskasvatuksen aloituspaikkoihin. Meillä pääkaupunkiseudulla, Helsingissä erityisesti, on nyt todella katastrofaalinen tilanne. Niitä paikkoja pitää saada sinne, [Puhemies: Aika!] missä tarve on suurin. Miten Honkonen vastaa tähän? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-15T10:22:34,2022-12-15T10:23:51,Tarkistettu,1.1
2022_141_20,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_21,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Under den här perioden har vi som sagt satsat en hel del på utbildningen, och den här diskussionen bevisar ju i allra högsta grad att tänk om vi inte skulle ha gett de här pengarna — hur skulle det ha sett ut då i det skedet? Det skulle ha varit ännu värre. Det vill jag rikta ett stort tack till ministern för. Just då det gäller läskunskap och också projektet som gäller att stödja den kommande inlärningen på svenska och finlandssvenska, som nu kommer via julklappspengarna, så är det en väldigt viktig och bra sak.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2022-12-15T10:23:52,2022-12-15T10:24:25,Hyväksytty,1.1
2022_141_22,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä kiittää jaostoa hyvästä yhteistyöstä. Siellä saatiin nimenomaan tärkeitä panostuksia niin lukutaitoon kuin lastenkulttuuriin, ja erityisen kiitollinen olen tästä Liikkuvasta varhaiskasvatuksesta. Oli liikunta- ja urheiluväen yhteinen huoli, että Liikkuva-ohjelmista nimenomaan tämä varhaiskasvatus jää hoitamatta, mutta tämän eduskunta hoiti. Ja urheilijaeläkkeestä saimme myöskin tämän hyvän muotoilun mukaan tähän sivistys- ja tiedejaoston osuuteen. 
Mutta, arvoisa puhemies, ministereiltä olisin halunnut kysyä kentältä tulleesta huolesta: Eli nyt kun oppilashuollon työntekijät siirtyvät soten alle, niin joissakin kunnissa Wilman käyttö on estetty näiltä oppilashuollon työntekijöiltä, ja tässä on niin kuin ensimmäinen näkymä siitä, mitä tämä meidän suomalaisen hallinnon siiloutuminen siellä ruohonjuuritasolla tarkoittaa. Kun kysyin sosiaali- ja terveysministeriöltä tästä, niin sanottiin, että jos tarvitaan lainsäädäntöä, sen tekee opetus- ja kulttuuriministeriö. Oletteko valmistautuneet tekemään lainsäädäntöä tältä osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-15T10:25:05,2022-12-15T10:26:22,Tarkistettu,1.1
2022_141_23,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_24,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä Marinin hallitus tulee jäämään historiaan yhtenä koulutusmyönteisimmistä hallituksista [Välihuutoja oikealta] — yhtenä koulutusmyönteisimmistä hallituksista. [Timo Heinonen: Onneksi jää historiaan!]
Arvoisa puhemies! On monta asiaa, joista haluaisi tässä yhteydessä puhua — lasten liikkumattomuus, oppivelvollisuusiän laajentamisen merkitys — mutta kun tämä on sivistyspääluokka, niin nostan tämän: nyt on tilanne se, että vaihtoehtobudjetin mukaan kokoomus ja perussuomalaiset ovat valinneet kauhakuormurin, jolla ajetaan Pasilaan ja Tohloppiin satojen toimittajien irtisanomiseen: lastenohjelmien, kansainvälisten dokumenttien ja niin edelleen. Suomen kielen vaalimisen mestarilaitos — Yleisradio on rinnastettavissa merkitykseltään peruskouluun ja kirjastolaitokseen. [Välihuutoja] Miten te voitte ajaa kauhu... kauhukuormaajalla [Naurua — Puhemies: Aika!] Pasilaan ja Tohloppiin? Kertokaa, miksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-15T10:26:24,2022-12-15T10:27:47,Tarkistettu,1.1
2022_141_25,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_26,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Gustafsson, perussuomalaiset ymmärtävät kulttuurin päälle. [Naurua — Jukka Gustafsson: Missä teot?] Kiitos, hallitus, että te olette panostaneet myös taide- ja kulttuuriasioihin, se on tärkeää. Urheilijaeläkkeet mainitaan, sitä pitää kehittää.
Liikkumattomuuden hintalappu on ihan mieletön, miljardeja. Siitä on helppo säästää, jos siihen panostetaan. Siihen ei ole panostettu tarpeeksi. Move-tutkimustulokset tulivat eilen. Ne ovat sanoakseni katastrofaaliset, [Timo Heinonen: Sellainen kunnianpalautus!] kun ajattelee, että monena peräkkäisenä vuotena on liikkumattomuuden hinta kasvanut ja liikkumattomuus lisääntynyt. Minä kysynkin siihen nähden: miten hallitus on miettinyt, että tätä asiaa korjattaisiin? Yläasteella on yksi tunti liikuntaa viikossa — sehän on aivan liian vähän. Tuleeko kouluihin enemmän liikuntatunteja? Se on ihan ehdottoman tärkeää.
Konnevesi-mallissa tuolla Konnevedellä on oppilashuollon ja liikunnan kohdalla tehty ihan loistavaa tulosta. Minä toivoisin, että ministeri Honkonen paneutuisi siihen. [Puhemies: Aika!] Move-tutkimusseminaarissa tai siis eilisessä tilaisuudessa se tuli julki.
Harrastusmalli kaikille, se on aivan loistavaa. Sitä pitää jatkaa, ja huomioitavaa on se, [Puhemies: Aika!] että maaseudulla tähän ei ole niin suuret mahdollisuudet, eli siihenkin täytyy panostaa. [Puhemies koputtaa] Ja välituntiliikunta on hyvä, mutta se ei ole vielä riittävää. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-15T10:27:49,2022-12-15T10:29:29,Tarkistettu,1.1
2022_141_27,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Pyydän huomaamaan, että tämä debatti on minuutin puheenvuoroilla. — Edustaja Sarkomaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_28,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministeri Honkonen, kuinka te voitte sulkea silmänne siltä hädältä, mikä erityisesti pääkaupunkiseudulla on päiväkodeissa? Täällä on valtava pula henkilöstöstä, me joudumme sulkemaan leikkipuistoja sen takia, että saisimme pidettyä varhaiskasvatuksessa lakisääteisen palvelun. Lapset ovat huolissaan, ja meillä on huoli lasten hyvinvoinnista, perheiden hyvinvoinnista, henkilöstön hyvinvoinnista. Te lisäsitte viime hädässä, kun joka taho Suomessa totesi, että miksei lastentarhanopettajan koulutukseen tulee lisämäärärahoja, mutta vain määräaikaisesti 300 paikkaa, kun tarve olisi nostaa se 1 400:aan. Te sanoitte Helsingille, jossa suljetaan päiväkoteja, että hoitakaa asia itse — ainakin näin siellä hätäkokouksessa tulkittiin.
Nyt eduskunta on tehnyt lausuman, joka edellyttää, että nuo aloituspaikat suunnataan pääsääntöisesti sinne, missä on suurin pula. Kysyn nyt, mitä te vastaatte: Noudatatteko tätä eduskunnan tahtoa? Huolehditteko te siitä, että myöskin Helsingin yliopistoon tulee varhaiskasvatuksen aloituspaikkoja, [Puhemies koputtaa] ja huolehditte myöskin siitä monimuotokoulutuksen jatkuvuudesta?
Lapset täytyy asettaa etusijalle. [Puhemies koputtaa] Nyt te olette toimineet tässä toisin: paljon velkaa, [Puhemies: Aika!] ja lasten asia on osin unohdettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-15T10:29:31,2022-12-15T10:30:53,Tarkistettu,1.1
2022_141_29,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kyllä me voimme siirtyä myös varsinaisiin puheenvuoroihin, ellei pysytä tässä minuutin rajassa. [Sari Sarkomaa: Pari sekuntia!] — Edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_30,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sarkomaa voisi pitää saman puheenvuoron myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Myös kunnilla ja kaupungeilla on suuri vastuu siinä, miten varhaiskasvatusta hoidetaan. Erityisesti meillä Tampereellakin ollaan kyllä pulassa, ja ministeri ei todellakaan ole sulkenut silmiään, [Veronika Honkasalon välihuuto] hän on erittäin hyvin hoitanut, ja meillä Tampereellakin on tietysti toive tästä erityisopettajakoulutuksesta, joka toivottavasti meille, maan vetovoimaisimmalle alueelle, saadaan.
Kun tätä hallituksen koulutuspolitiikkaa katsoo, tässä on tapahtunut selkeä muutos. Me muistamme, että viime kaudella jouduttiin tekemään kovia säästöjä. Kaudella 11—15 Kataisen hallitus leikkasi valtionosuudet, ja niitä jälkiä nyt korjataan tuolla koulumaailmassa. Silloin vietiin suoraan rahat kunnilta, jotka opetusta järjestävät. Tällaista virhettä uusi, tuleva hallitus ei saa tehdä, ja katse tietysti kohdistuu gallupkärkeen kokoomukseen. Lupaattehan, arvoisat kokoomuslaiset, ettette koske koulutukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-15T10:30:55,2022-12-15T10:31:59,Tarkistettu,1.1
2022_141_31,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_32,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan yhtyä kiitoksiin hallitukselle siitä, että koulutuksen kunnianpalautusta on tehty. Sivistys ja osaaminen on tae sekä yhteiskunnan menestykselle että myös yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Varmasti tausta sille, kuinka hyvin suomalainen yhteiskunta on selvinnyt tästä koronapandemiasta sekä nyt tästä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamasta turbulentista tilanteesta, on nimenomaan siinä vahvassa koulutuksessa ja sivistyksessä, joka meillä on.
Hallitus on tehnyt paljon hyviä asioita. Erityisesti oppivelvollisuuden pidentäminen on ollut tietysti isoin hanke, joka on viety eteenpäin, ja se on onnistunut siitä huolimatta, että samanaikaisesti koulutoimea on haastanut tämä koronarajoitusten aiheuttama valtava vaatimus digiloikasta ja siirtymisestä etäopetukseen. Meidän opettajat ansaitsevat kyllä täyden kiitoksen siitä, että he suoriutuivat siitä. Kuitenkin tämä korona on aiheuttanut osaamisvajetta ja vaikeuksia oppilaitten hyvinvoinnissa, ja varmasti sitten panostuksia tarvitaan jatkossakin, jotta näitä saadaan kurottua umpeen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-15T10:31:59,2022-12-15T10:33:09,Tarkistettu,1.1
2022_141_33,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_34,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä olen hyvin iloinen siitä, että sivistys- ja tiedejaoston lisäykset painottuvat tässä hyvin vahvasti lasten hyvinvointiin, ja se, että lapsilla on mahdollisuus kulkea kulttuurin kanssa käsi kädessä, on mitä hienoin asia. Lukutaito on tietenkin tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta. 
Mitä tulee tähän kulttuurin kanssa käsikynkässä kulkemiseen, niin siellähän on tosiaan lisäyksiä taidekasvatukseen, siellä on Taidetestaajiin sekä myöskin sitten näihin teatterien ja esittävän taiteen vierailuihin päiväkodeissa ja kouluissa. Olen todella sitä mieltä ja uskon siihen vankasti, että panostamalla näihin asioihin me rakennamme parempaa, tasa-arvoisempaa ja luovempaa tulevaisuutta, eli siinä mielessä mielestäni nämä lisäykset ovat mitä suurin tasa-arvo- ja tulevaisuustekokin, vaikka sinänsä puhumme melko pienistä rahoista. Tietenkin pidän hyvänä, että kaiken kaikkiaan teatterimaailmaa tässä tuetaan. Ja täytyypä nyt tähän puheenvuoroon sanoa, että näin tamperelaisena iloitsen myös siitä, että Tampereen Teatteri saa omat peruskorjaussuunnittelurahansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-12-15T10:33:11,2022-12-15T10:34:20,Tarkistettu,1.1
2022_141_35,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_36,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen koululaitos toimii kyllä pääosin, mutta puheet jostain maailman parhaasta alkavat olla jo varsin katteettomia. Oppimistulokset erityisesti poikien osalta ovat luokattoman huonoja. Valiokunnan kuulemisessa ilmeni, ettei Suomessa ole oikeastaan mitään erityistä ohjelmaa tai rahoitusta sille, että nimenomaan poikien oppimistuloksia parannettaisiin. On yleisiä ohjelmia oppimistulosten parantamiseen, mutta ei erityisesti poikien oppimistulosten parantamiseen. Onneksi valiokunta huomioi tämän kysymyksen mietinnön perusteluteksteissä, vaikka valitettavasti ei kuitenkaan ihan ponsitasolla asti velvoittanut parantamaan poikien oppimistuloksia.
Ammattikouluista ei valmistu osaavia ammattilaisia, se on todettu ongelma, ja työvoimapula, jos sitä jossain on, on enemmänkin kättentaitojen aloilla. Eli meidän pitäisi saada ammattikoulutustamme parannettua nykytilanteesta. Kaikki eivät voi olla korkeakoulutettuja, eikä kaikkien tarvitsekaan olla.
Yleensäkin pitäisi miettiä asioiden tärkeysjärjestystä. Näitä avustuksia menee nyt kaikennäköisille Suomi—Venäjä-seuroille, rauhanyhdistyksille, vapaa-ajattelulle sun muille. Niistä voisi leikata. [Perussuomalaisten ryhmästä: Järkyttävää!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-12-15T10:34:20,2022-12-15T10:35:28,Tarkistettu,1.1
2022_141_37,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_38,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana useita vasemmistolle tärkeitä koulutuksen ja kulttuurin asioita, ja olen iloinen, että valtiovarainvaliokunnassa päätimme lisätä rahaa lukutaitotyöhön, kansalaisjärjestöille, kulttuurille ja lasten oppimisvaikeuksiin puuttuvaan työhön. Kulttuurikasvatukseen panostetaan tukemalla teatterien päiväkoti- ja kouluvierailuja, Taidetestaajat jatkuu ja uutena kohteena otettiin mukaan Koulukino, eli lapset pääsevät opiskelemaan elokuva- ja medialukutaitoa opetuksessa. Yksittäisistä pienemmistä lisäyksistä nostan esiin Aseman Lapset ry:n, liikkuvan nuorisotyön sekä Meri-Lapin Teatteriyhdistyksen, jolla turvaamme Kemin teatteritoiminnan jatkumisen.
Mutta tämän haluaisin kysyä: Kun valiokunta kiinnitti huomiota korkeakoulupaikkojen alueelliseen riittävyyteen — Uudeltamaalta muutetaan enemmän pois opiskelemaan muualle, siellä on vähemmän aloituspaikkoja kuin uusia ylioppilaita suhteessa muihin maakuntiin — ja valiokunta pitää välttämättömänä myös tässä varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikoissa sitä, että ne osoitetaan sinne, missä opettajista on suurin puute, [Puhemies koputtaa] niin kysyisin ministeriltä, kuinka varhaiskasvatuksen opettajien kohdennus [Puhemies: Aika!] Helsingin yliopistolle aiotaan tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-15T10:35:30,2022-12-15T10:36:46,Tarkistettu,1.1
2022_141_39,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_40,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tein talousarvioaloitteen siitä, että Tampereen Teatterin peruskorjauksen suunnitteluun saataisiin määrärahat, ja olen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta päätti tämän rahan hyväksyä. [Jukka Gustafsson: Tampere jyllää!]
Arvoisa puhemies! Kokoomus on vahvasti sitoutunut nostamaan suomalaisten osaamistasoa. Osaajapula koettelee, ja Suomi on jäämässä jälkeen osaamistasossa kansainvälisesti. Korkeakoulutettujen osuus suomalaisista oli ennen Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, ja nyt olemme pudonneet Turkin ja Chilen luokkaan — se ei ole Suomen paikka. Kokoomuksesta olemme esittäneet 15 miljoonan euron pysyvää lisäystä aloituspaikkojen kasvattamiseen erityisesti sote‑ ja kasvatusaloilla. Ministeri Honkonen, minkä vuoksi ette ole tehnyt päätöksiä pysyvistä aloituspaikkojen lisäyksistä vaan halpuutatte tutkintoja määräaikaisin rahoin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-15T10:36:48,2022-12-15T10:37:54,Tarkistettu,1.1
2022_141_41,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_42,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkelä nosti esille poikien oppimisen vaikeudet. Vaikeuksia on sekä pojilla että tytöillä, mutta pojilla lahjakkaimpien ja menestyneimpien ja heikoimpien välinen ero on karannut suureksi. Yksi tapa on löytää toiminnallista oppimista, että pojat innostuvat, ja siihen sopii hyvin yrittäjyyskasvatus, jossa nuori voi käyttää luovuuttaan, tehdä yhteistyötä ja oppia vastuun kantamista. Iloitsen tästä NY-toiminnan saamasta 100 000 eurosta ja TAT-yrittäjyyskasvatuksen 200 000 eurosta. Yrityskylissä lapset ja nuoret innostuvat työelämästä ja hallitsevat omaa talouttaan. Myös 4H:n kautta, kun sinnekin on saatu varoja, tulee laadukasta yrittäjyyskasvatusta. Kysyn ministereiltä: miten voisimme edistää yrittäjyystaitojen oppimista eskarista yliopistoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-15T10:37:54,2022-12-15T10:39:03,Tarkistettu,1.1
2022_141_43,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_44,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Tämä oli erinomainen asia, jonka edustaja Kinnunen nosti esille: tämän hallituskauden aikana yrittäjyystoimintaan ja yrittäjyyskasvatukseen on lähdetty ihan uusin voimin kaikissa Suomen kouluissa.
Tässä edustaja Gustafsson puhui tämän hallituksen aikaansaannoksista. Veikkaan, että neljän vuoden kuluttua, ennen seuraavia eduskuntavaaleja, kukaan tässä salissa ei vaadi oppivelvollisuuden pidentämisen poistoa. Nytkin jo soraäänet ovat toki hiljentyneet ja politikointi on hieman laantunut. Uskon, että se meidän kaikkien mielestä tulee olemaan hyvä asia.
Puhuttiin varhaiskasvatuksen resursseista ja opiskelupaikoista. Toinen asia on korkeakoulutuksen, yliopistojen, opiskelupaikat. Pääkaupunkiseudulla jokaista kahta toisen asteen paikkaa kohden on 0,7 jatko-opiskelupaikkaa, siinä missä muualla Suomessa on 0,85. Se johtaa siihen, että täältä lähdetään muualle opiskelemaan — ei muualle Suomeen, vaan ulkomaille. [Pia Lohikoski: Juuri näin!] Tähän olisi koko maan elinvoiman kannalta saatava parannus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-15T10:39:05,2022-12-15T10:40:17,Tarkistettu,1.1
2022_141_45,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Asell., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_46,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikuntaan on panostettu, mutta onko tarpeeksi? Olen samasta asiasta huolestunut kuin edustaja Elomaa täällä aiemmin, koska juuri julkistettujen Move-mittausten tulokset ovat aika tylyä luettavaa. Noin 40 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista on fyysisesti niin huonossa kunnossa, että se vaikeuttaa arjen jaksamista. Tilanne on hieman edellisvuotta heikompi, ja tämä trendi on ollut 2016 lähtien tällainen, ja korona ei tietysti ainakaan ole parantanut tilannetta.
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt ja fyysisesti passiivinen aika kasvanut, mikä on heikentänyt lasten ja nuorten toimintakykyä, ja kun tiedetään, että liikunta myöskin lisää oppimista teoria-aineissa, on tärkeätä pitää kouluissa liikuntaa esillä, siis jokapäiväisessä toiminnassa. Mitä hallitus tekee enemmän ja paremmin sen eteen, että saadaan lapset ja nuoret liikkumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-12-15T10:40:17,2022-12-15T10:41:19,Tarkistettu,1.1
2022_141_47,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_48,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jaan edustaja Gustafssonin kanssa tyytyväisyyden. Marinin hallitus jää historiaan pian. [Naurua oikealta]
Urheilun rahoituksesta kysyisin ministeri Honkoselta: minkälaisia toimenpiteitä tämän drop out ‑ilmiön kanssa on suunniteltu, että meillä ei putoaisi nuoria pois liikunnan ja urheilun matkalta? Ja toivoisin, että myös valmennuksen eettisyydestä voisitte ministerinä muutaman sanan tässä salissa sanoa.
Opetusministerille: Kun täällä on hehkuteltu, että kouluissa on kaikki nyt niin hienosti, kun on kunnia palautettu, niin minulle tulee toisenlaista viestiä. Inkluusio ei, arvon opetusministeri, toimi. [Outi Alanko-Kahiluodon välihuuto] Meillä on kouluissa tällä hetkellä suurempia ongelmia kuin viisi vuotta sitten, kuin kymmenen vuotta sitten, ja kysyisin: mitä toimia te olette tekemässä sen eteen, että tämä inkluusio, jos te edelleen sitä ihannoitte, toteutuisi, vai olisiko aika ottaa [Puhemies koputtaa] askel takaisinpäin ja antaa opettajille mahdollisuus opettaa ja oppilaille, ihan jokaiselle, oppia? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-15T10:41:19,2022-12-15T10:42:33,Tarkistettu,1.1
2022_141_49,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_50,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa kilpaillaan aina kokoomuksesta vasemmistoliittoon siitä, kuinka paljon ja kenen keinoilla lasten määrää kasvatettaisiin päiväkodeissa kaikkein eniten. [Hälinää — Eduskunnasta: Kuunnelkaa!] Samaan aikaan... 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Simulalla on puheenvuoro.] Kiitos, puhemies! — Samaan aikaan varhaiskasvatusala on valtavan kriisin keskellä. Rahat eivät riitä, seinät eivät riitä, kädet eivät riitä. On hellyttävä ajatus laskea jälleen varhaiskasvatusmaksuja, ja siitä varmasti jokainen suomalainen on hyvin kiitollinen, mutta on pakko nyt olla hiukan myös pahanilmanlintu, sillä tällä on seurauksensa: lasten määrä päiväkodeissa kasvaa entisestään. Miten sellaisissa olosuhteissa voidaan antaa laadukasta varhaiskasvatusta? Ei yhtään mitenkään. Hyvä ministeri, ettekö näe tällaisia päätöksiä mitenkään ongelmallisina nimenomaan lasten näkökulmasta tarkasteltuna?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-15T10:42:33,2022-12-15T10:43:38,Tarkistettu,1.1
2022_141_51,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_52,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On kysymys varhaiskasvatuksen opettajien saatavuudesta, ja se on paitsi Helsingissä myös meillä pohjoisessa ongelmana. Kysynkin ministeri Honkoselta: onko joitain ajatuksia siitä, kuinka se ratkaistaisiin? Kelpoisuusehtojen laskeminen eli sosionomien määrän lisääminen ei ole ratkaisu, vaan yliopistoihin tarvitaan jo ensi vuodelle lisää aloituspaikkoja vaka-opettajille.
Ja toinen kysymys menee ministeri Anderssonille. Myös minä kysyisin tästä tänä syksynä paljon puhuttaneesta inkluusiosta: kuinka turvata jokaiselle lapselle mahdollisuus oppia ja opiskella siten, että riittävä tuki on mahdollista saada? Tällä hetkellä tämä lainsäädäntömme kolmiportainen tuki ei toimi käytännössä, koska kunnat säästävät pienryhmissä ja erityisopettajien palkkaamisessa. Mikä tässä neuvoksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-12-15T10:43:38,2022-12-15T10:44:35,Tarkistettu,1.1
2022_141_53,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_54,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli hieman tragikoomista kuunnella, miten koulutuksen kunnia on nyt palautettu, kun huomioidaan lukutaidon kehittyminen, huomioidaan meidän Pisa-tulokset. Ruotsissa Pisa-tuloksia on väännetty jopa niin, että 11 prosenttia maahanmuuttajista oli poistettu tältä listalta, koska he eivät osanneet ruotsia. Arvoisa ministeri, toivon, ettei Suomessa lähdetä tälle linjalle.
Arvoisa edustaja Gustafsson, sanoitte, että Yleisradio on opetuksen kannalta yhtä tärkeä kuin peruskoulu. Jos näin on, pitäisikö lapset laittaa kotiin katsomaan Pillupäiväkirjoja? [Jukka Gustafsson: Tämä taitaa olla leikin asia teille! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-15T10:44:35,2022-12-15T10:45:28,Tarkistettu,1.1
2022_141_55,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_56,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan hiukan ensinnäkin kiittää eduskuntaa siitä, että tähän Liikkuvaan varhaiskasvatukseen saatiin nyt enemmän panosta, mutta kyllä tässä nyt ruvetaan olemaan tämän lasten ja nuorten liikkumisen kanssa hyvin huolestuttavassa tilassa. Näissä Move-tutkimuksissa, mitkä täällä edustaja Asell ja edustaja Elomaa ottivat esiin, on kyllä hyvin dramaattista, että olemme tilanteessa, jossa meidän lapset ja nuoret eivät jaksa läpi työelämän — yhä hektisemmässä maailmassa, yhä pidempää työuraa. Tämä rupeaa olemaan niin käsittämätön yhtälö, että meidän pitäisi jonkunlainen konklaavi kyllä keksiä yhdessä tässä ja katsoa kaikki ne keinot, millä me saamme lapsemme ja nuoremme enemmän liikkumaan, koska tämä kehitys, mikä tällä hetkellä on päällä, on todella huolestuttava, ja tämän eduskunnan pitäisi reagoida tähän välittömästi. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2022-12-15T10:45:30,2022-12-15T10:46:27,Tarkistettu,1.1
2022_141_57,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_58,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan todella sanoa että OKM:ssä teidän molempien hallinnonaloilla on ollut todella tekemisen kalske ja monien onnistumisten ja saavutusten aikaa — kiitos siitä.
Teimme tällä hallituskaudella oppivelvollisuuden laajentamisen, joka vaati meiltä kaikilta paljon tekemistä ja huomiota. Itse näkisin, että jatkossa valokeila kohdistuisi meidän suomalaisen kasvatuksen ja koulutuksen kivijalkaan eli peruskouluun, ei niin, että mylläämme sen sirpaleiksi, vaan niin, että pohdimme aidosti sitä, miten voisimme vahvistaa perustaitoja, miten voisimme vahvistaa opettajien hyvinvointia ja jaksamista ja miten voisimme vahvistaa myöskin lasten hyvinvointia ja koulukuntoisuutta, tietoisena myöskin siitä, että tämä hallitus on panostanut peruskouluun, [Puhemies koputtaa] mutta meillä riittää edelleen siinä tekemistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-15T10:46:27,2022-12-15T10:47:38,Tarkistettu,1.1
2022_141_59,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_60,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, että mistä me puhumme, kun puhumme koulutuksen kunnianpalautuksesta. Me puhumme siitä, minkälaisia päätöksiä päättäjät tekevät, miten me päättäjinä kannamme meidän vastuuta koulutusjärjestelmästä. Toisin kuin edustaja Heinonen väitti, kukaanhan ei ole sanonut, että kouluissa olisi kaikkialla kaikki hyvin. Päinvastoin viittasin omassa puheenvuorossani niihin viesteihin, mitä tulee opettajilta siitä, miten esimerkiksi pandemia on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin ja miten tämä näkyy koulujen ja oppilaitosten arjessa.
On kuitenkin syytä painottaa, että tämä oppimistulosten heikentyminen on kehitys, joka ei ole alkanut tällä hallituskaudella, vaan tämä on ollut meneillään yli 15 vuotta. [Arto Satonen: Jatkunut koko ajan!] Tietääkö edustaja Junnila esimerkiksi, miltä vuodelta ovat edelliset julkaistut Pisa-tulokset Suomesta? Ne ovat vuodelta 2018. [Vilhelm Junnila: Tiedän kyllä!] Ja syy, minkä takia me puhumme koulutuksen kunnianpalautuksesta, on se, että sinä aikana, yli 15 vuoden ajan, kun oppimistulokset Suomessa ovat heikentyneet ja eriytyneet, kahden vaalikauden aikana tässä talossa tehtiin päätöksiä, joilla heikennettiin koulutuksen rahoitusta joko suoraan valtion rahoituksesta tai kuntien valtionosuuksien kautta, kuten edustaja Ovaska tässä erittäin tarpeellisella tavalla huomautti. [Jukka Gustafsson: Tietääkö Junnila tämän?]
Tällä hallituskaudella tähän kehitykseen on nyt pyritty puuttumaan vahvistamalla koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla, jotta meillä olisi enemmän opettajia, enemmän ohjaajia, enemmän niitä aikuisia kouluissa, ja mahdollisuus pienempiin opetusryhmiin juuri siksi, jotta opettajat voisivat keskittyä siihen oman työnsä ytimeen eli opettamiseen kouluissa ja oppilaitoksissa.
Täällä muun muassa edustaja Ollikainen kysyi, mihin itse panostaisin jatkossa, ja nostaisin esille tämän oppimisen tuen kokonaisuudistuksen, mihin moni edustaja täällä on viitannut. Inkluusio tarkoittaa sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat oikeutettuja saamaan tukea omassa lähikoulussaan. Se ei tarkoita sitä, etteikö pienryhmäopetusta voisi tai pitäisi järjestää silloin, kun sille on tarvetta. Se ei tarkoita sitä, etteikö erikoisluokkia voida perustaa silloin, kun niille on tarvetta.
Joka viidennellä perusopetuksen oppilaalla Suomessa on jokin tuen päätös. Valtaosa heistä pärjää kyllä yleisopetuksen ryhmissä silloin, kun ne ovat kohtuullisen kokoisia ja opettaja saa omaan työhönsä sen tuen, mitä tarvitsee. Silloin kun ei pärjää, pitää järjestää pienryhmäopetusta. Tällä hetkellä suurin ongelma ovat resurssit: kunnat kokevat, että heillä ei ole varaa resursoida tätä opetusta riittävästi. Siksi en usko itse, että nämä ongelmat ovat korjattavissa mitenkään muutoin kuin resursseja lisäämällä. Olen itse esittänyt, että 200 miljoonaa euroa varattaisiin oppimisen tuen kokonaisuudistukseen ensi kaudella, mukaan lukien myöskin lainsäädäntöön tehtävät muutokset ja tiukennukset. [Jukka Gustafsson: Voisiko ministeri vierailla perussuomalaisten ryhmässä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-15T10:47:38,2022-12-15T10:50:56,Tarkistettu,1.1
2022_141_61,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_62,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aloitan korkeakoulujen aloituspaikkakysymyksistä, joihinka moni edustaja tässä viittasi:
Ensinnäkin jos ministeriö korkeakoulujen aloituspaikkoja myöntää, niitä ei jaeta hihasta vaan ne perustuvat korkeakoulujen omiin hakemuksiin. Eli korkeakoulut hakevat itse aloituspaikkoja, ja ne myönnetään sillä perusteella. Tässä on nostettu aiheellinen huoli pääkaupunkiseudun osaajapulasta, joka liittyy muun muassa varhaiskasvatukseen. Edellisellä hakukierroksella esimerkiksi Helsingin yliopisto sai käytännössä kaikki aloituspaikat, joita se haki opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen ja myös ammattikorkeakoulujen välinen toiminta perustuu tulossopimuksiin, ja kesken tulossopimuskauden ei ole yksinkertaista tehdä näitä lisäyksiä. Tämä on hyvä tunnistaa.
No nyt tähän varhaiskasvatuksen osaajapulaan liittyen todellakin on tehty merkittäviä aloituspaikkojen lisäyksiä. Perustaso on 855 aloituspaikkaa koko Suomessa. Siihen on tämän vaalikauden ajan ollut 300 aloituspaikkaa per vuosi lisää, ja nyt olen esittänyt, että 6,3 miljoonalla eurolla rahoitetaan 200 aloituspaikan lisäys. Tähän päälle vielä tulee tämä monimuotokoulutus, jolla on tuotettu lisää osaajia tälle alalle. Eli tällä pyritään tähän haasteeseen nyt vastaamaan, ja pidän selvänä, että pääkaupunkiseutu, missä on ehkä pahin osaajapula, huomioidaan tässä päätöksessä, jonka tulen alkuvuodesta tekemään. [Vasemmalta: Kiitos, hyvä!] 
Useampi edustaja nosti todella vakavan huolen lasten ja nuorten heikkenevästä terveydestä, joka johtuu liikkumattomuudesta. Itse ajattelen, että tässä eivät riitä pelkät liikuntapolitiikan toimenpiteet — nythän on Liikkuvat-kokonaisuudella saatu hyviä tuloksia aikaiseksi — vaan tässä tarvitaan laajempi, kaikki hallinnonalat käsittävä ohjelma. Pidän tärkeänä, että se seuraavassa hallitusohjelmassa tehdään, ja siihen ei riitä myöskään pelkkä julkinen raha, vaan tarvitaan iso yhteiskunnallinen asennemuutos, jossa liikuntaa kaikenikäiset ihmiset lisäävät omassa arjessaan ja sitä tuetaan niin työnantajien, oppilaitosten kuin laajastikin koko yhteiskunnan toimesta. Totta kai se tarvitsee lisärahoitusta, mutta pelkkä raha ei ratkaise, vaan tässä tarvitaan toimintatapoihin ja kulttuuriin isoa muutosta, jotta saadaan väestö, ennen kaikkea lapset ja nuoret, harrastamaan liikuntaa enemmän. Tämä on äärimmäisen vakava asia. Mitä lapsiin tulee, myös huoltajien vastuu on todella iso siinä, että rajoitetaan lasten ruutuaikaa ja otetaan se vastuu, mitä lapset ja nuoret eivät itse vielä pysty kantamaan, ja opetetaan liikunnalliset ja terveelliset elämäntavat.
Tässä edustaja Mäkelä nosti esille korkeakoulutuksen määrän: Jos tavoitteena on, että 50 prosenttia ikäluokasta on korkeakoulutettuja, niin se ei tarkoita, että kaikki ovat, ja iso osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan aloille, joilla vaaditaan korkeakoulutusta. Tämäkin fakta on hyvä huomata.
Mitä tulee poikien oppimistuloksiin, niin itse ajattelen, [Puhemies koputtaa] että opettajankoulutuksessa tulevaisuudessa pitää poikien tarpeet ja poikapedagogiikka ottaa nykyistä paremmin huomioon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-12-15T10:50:56,2022-12-15T10:54:13,Tarkistettu,1.1
2022_141_63,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Jatketaan vielä hetki vastauspuheenvuoroilla. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_64,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vapaalla sivistystyöllä on keskeinen tehtävä jatkuvan oppimisen edistämisessä. Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on puutteelliset perus- ja digitaidot. Digitaitojen vajavaisuus muodostaa vakavan rajoitteen. Heikot perus- ja digitaidot omaaville tarvittaisiin maksuttomia opiskeluvaihtoehtoja, jotka edistäisivät näiden taitojen oppimista ja sitä kautta edelleen työllistymistä. Arvoisat ministerit, kysyisin oikeastaan kummaltakin: mitä voitaisiin tehdä näitten digitaitojen parantamiseksi yhteiskunnassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-15T10:54:15,2022-12-15T10:55:04,Tarkistettu,1.1
2022_141_65,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_66,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Paljon ilonaiheita tästä budjetista kyllä löytyy. Kiitokset ministerille siitä, että eduskunnan pitkäaikainen toive e-lainauskorvauksista, kirjailijoille siis, koskien e-kirjoja ja e-äänikirjoja, nyt toteutuu. Sitten seuraava steppi ehkä sitten seuraavalle hallitukselle voisi olla se, että saataisiin tämä lainauskorvausten taso nousemaan sinne pohjoismaiselle tasolle, kun se on taas päässyt putoamaan — mutta todella iso kiitos tästä e-korvauksesta.
Niin ikään pitkäaikainen toive, mikä meillä on täällä eduskunnassa ollut, on tämä kuvataiteilijoiden näyttelypalkkiojärjestelmä, joka nyt myöskin vakiintuu — kiitokset ministereille siitäkin. Sen suhteen sitten taas se seuraava steppi olisi se, että voitaisiin laajentaa museoista pienempiin toimijoihin, muun muassa gallerioihin, tämä kuvataiteilijoille hyvin tärkeä asia.
Sitten minä kiinnittäisin meidän kaikkien huomiota siihen, koska me ollaan nyt viimeistä Marinin hallituksen talousarviovuotta tekemässä, että on valtavan tärkeää, että me eduskuntana huolehditaan siitä, että näillä keskusvirastoilla, isoilla laitoksilla, kuten Opetushallitus, KAVI eli Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja Kansallisarkisto, on riittävät määrärahat, koska näillä on valtavan tärkeä kansallinen merkitys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2022-12-15T10:55:06,2022-12-15T10:56:18,Tarkistettu,1.1
2022_141_67,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_68,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin täällä todettiin, on hyvä, että tuli tämä e‑kirjojen lainauskorvaus, ja kiitos siitä ministeri Honkoselle: laitoitte töpinäksi siinä, että se saatiin selvityshenkilöiden työn jälkeen.
Mutta siitä kyllä vähän pyyhkeitä, että tuossa äsken sanoitte, että ei näitä aloituspaikkoja vedetä hihasta. Minä kysyn, hatustako ne vedettiin — jos katsotte Seinäjoen ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja, miten ne ovat koko ajan laskeneet siellä suhteessa siihen väestöpohjaan, mikä meillä on, ja nuorisopohjaan. Te olette erittäin huonosti käsitellyt Seinäjoen ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja. Sanon tämän nyt ihan suoraan.
Varhaiskasvatuksen opettajien tarve on todella suuri. Mutta muistutan siitä, että kun viime kaudella tehtiin laki — sivistysvaliokunnan puheenjohtajana toimi valtiosihteerinne — korostettiin nimenomaan sitä educare-mallia mutta kuitenkin niin, että sinne tehtiin niin sanotusti nämä mitoitukset ja kelpoisuusehdot, niin mielestäni meidän pitää vain varmistaa, että se educare-mallikin siellä toteutuu ja nimenomaan se painopiste, mistä siellä haluttiin [Puhemies koputtaa] viime kaudella se tehdä, toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-15T10:56:20,2022-12-15T10:57:29,Tarkistettu,1.1
2022_141_69,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_70,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iloitsen sivistysjaoston tekemistä lisäyksistä kulttuuriin. Moni niistä koskee myös lastenkulttuuria ja lapsia, ja pyrkimys jaostolla onkin ollut, että samalla tällä parannetaan lasten hyvinvointia kuin myös elvytetään koronasta kärsinyttä kulttuurialaa. Ja esimerkiksi esittävän taiteen vierailuihin kouluille ja päiväkoteihin lisättiin miljoona, ja tässä olisi ajatuksena, että voitaisiin myös työllistää niitä juuri valmistuneita teatteri- ja sirkustaiteilijoita, jotka eivät ole korona-aikana päässeet ensimmäisiin työpaikkoihinsa.
Haluan nostaa esiin tanssiopistojen ja tanssiharrastuksen tilanteen. Koronan jälkeen ja nyt vielä kalliiden energialaskujen kanssa tanssiopistot ovat suuressa pulassa, ja tämä pieni lisäys, 300 000, jonka nyt valiokunta tekee, ei yksin riitä tätä alaa tukemaan. Tämä on juuri sitä lasten ja nuorten liikuntaharrastusta. Olen iloinen myös siitä, että Liikkuva varhaiskasvatus saadaan nyt jatkumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-15T10:57:31,2022-12-15T10:58:40,Tarkistettu,1.1
2022_141_71,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_72,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee sieltä ministeriaitiosta ja sitten kuuntelee sitä palautetta tuolta kentältä, niin jostain syystä tuntuu, että nämä näkemykset eivät kohtaa.
Mutta liittyen tähän varhaiskasvatuksen kriisiin: Nyt kun sitä ei saada nähtävästi ratkottua pelkällä rahalla, jota varsin hulppeasti tällä vaalikaudella on käytetty, niin palaan näihin pätevyysvaatimuksiin. Olisiko niistä syytä nyt pohtia uudennäköinen malli? Nimittäin se päävastuu lasten kasvatuksesta on lopulta siellä kotona, eikä sielläkään ole korkeakoulutettuja ihmisiä, joten miksi sitä pitäisi vaatia sinne varhaiskasvatukseen? Lapset tarvitsevat turvallisia aikuisia, jotka pitävät heistä päivällä huolta, ja siihen oheen myös sitä varsinaista opetuksellista näkemystä, joten kysyisin: onko harkittu tämän asian justeeraamista uuteen asentoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-15T10:58:40,2022-12-15T10:59:43,Tarkistettu,1.1
2022_141_73,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_74,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan ensin kiittää tätä hallitusta ja ministereitä siitä, että yksi iso asia ja uudistus, historiallinen uudistus, tehtiin tällä hallituskaudella, ja se on oppivelvollisuuden laajentaminen. Tänä päivänä moni perhe kyllä kiittää tätä hallitusta siitä, että ei tarvitse lukion kirjoihin laittaa rahaa. [Oikealta: Ihmeellistä, meillä päin ei!] Hieno juttu, ja tämä jää historiankirjoihin vaikeista ajoista huolimatta.
Sekin, että lasketaan varhaiskasvatusmaksuja, auttaa tällä hetkellä laskujen kanssa kamppailevia perheitä. Se on apu heille, hyvät perussuomalaiset.
Mutta kysyisin teiltä, arvoisat ministerit, tätä: MIELI ry julkaisi toissa päivänä Nuorten hyvinvointiohjelman nuorten mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi, ja yksi iso huoli on lasten ja nuorten uupuminen. Millä tavalla me voisimme tukea koulutusjärjestelmää, joka soisi nuorille paremmin kasvurauhaa? Miten tukisimme sellaista arkea, jossa nuorille jäisi juuri siihen liikuntaan ja nuoruuteen enemmän aikaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-15T10:59:45,2022-12-15T11:00:50,Tarkistettu,1.1
2022_141_75,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_76,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan yllätyin puheenvuorosta. Ja käytänkin tämän puheenvuoron hallituksen kiittämiseen. [Välihuutoja — Naurua] — Ole hyvä. No niin, rauhoitutaanpas, ei tämä nyt niin iso asia ole.
Suomessahan kirjailijoitten toimeentulo on pääsääntöisesti kiven alla ja sekin vähäinen on pieninä palasina pitkin maailmaa. Tässä tilanteessa lainauskorvaukset ovat kirjailijalle elintärkeä tulonlähde, monelle ratkaisevan tärkeä. Ensi vuonnahan kirjailijat nyt sitten vihdoin ja viimein saavat ensimmäistä kertaa lainauskorvausta myös e-kirjoista. [Eduskunnasta: Historiallista!] Tämä on oikea suunta, hyvä. Olen itsekin tehnyt tästä monta toimenpidettä. Tämä on todellakin oikea suunta, mutta korjattavaa kuitenkin jää.
Tässä kohtaa on nyt hyvä nostaa esille yleisten lainauskorvausten nosto vihdoin ja viimein sinne pohjoismaiselle tasolle, ja me tässä vertailussa ollaankin niitä peränpitäjiä. Arvoisat ministerit, suomalaisia tarinoita eivät kirjoita meille kuin suomalaiset kirjailijat, ja senkin takia pidetään huolta siitä, [Puhemies koputtaa] että jatkossakin näin tapahtuu. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-15T11:00:50,2022-12-15T11:02:11,Tarkistettu,1.1
2022_141_77,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja — hetkinen, nyt täytyy miettiä — Koponen, Noora. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_78,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan eilen kuulimme huolestuttavia uutisia siitä, miten lasten fyysisen kunnon taso on kehittynyt ja mikä sen suunta mahdollisesti myös tulevaisuudessa on. Olen itse fysioterapeuttina tehnyt paljon töitä kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa, ja tematiikka on sikäli itselleni tuttu ja myös varsin lähellä sydäntä. On selvää, että liikkumisen tulisi olla normaali osa jokaisen lapsen elämää. Malli liikkumiseen ja aktiivisuuteen omaksutaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa, eli jo niinä vuosina, kun lapsi elää elämäänsä ennen kuin peruskoulu alkaa. Tärkeää olisikin, että pystyttäisiin tukemaan jo perheitä, joissa on pieniä lapsia, siihen, että heillä on riittäviä mahdollisuuksia liikkua.
Suomen harrastamisen malli on tärkeä, mutta kysyisin: millä tavalla voisimme vielä vahvemmin tukea sitä, että myös erityistä tukea tarvitsevat lapset ja sellaiset lapset ja nuoret, joilla on erilaisia tuen tarpeita, saataisiin vahvemmin tähän Suomen harrastamisen malliin mukaan, [Puhemies koputtaa] niin että myös heidän oikeutensa harrastaa tosiasiallisesti toteutuu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-12-15T11:02:12,2022-12-15T11:03:21,Tarkistettu,1.1
2022_141_79,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_80,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos verrataan peruskoulun tuntimääriä eurooppalaiseen tasoon, niin Suomi on tässä jäljessä. Toki peruskoulun muun rakenteen pitäisi olla kunnossa, mutta voisiko tässä olla yksi ratkaisu ongelmiin?
Toisena, suomalaista koulutusta kehutaan vuolaasti, mutta mistä johtuu, ettei suomalaista koulutusta saada vietyä maailmalle niin, että saisimme siitä uuden vientituotteen?
Sitten, ministeri Andersson, sanoitte, että tämä koulutuksen kunnianpalautus on sitä, minkälaisia päätöksiä täällä eduskunnassa on tehty. Teillä oli hallitusohjelmassa kirjaus kolmiportaisen tuen uudistamisesta. Se olisi ollut varmasti yksi hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista, mutta se jäi pelkäksi sanahelinäksi — miksi näin? [Vasemmalta: Miten niin?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-15T11:03:23,2022-12-15T11:04:21,Tarkistettu,1.1
2022_141_81,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_82,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikoista on ollut pulaa vuosikausia, ja tästä syystä kiitän nyt hallitusta siitä, että lisää aloituspaikkoja on saatu. Ja toivottavaa on se, että tulevaisuudessa tähän asiaan kiinnitetään huomiota, koska varhaiskasvatus on oleellinen osa lasten ja nuorten hyvinvointia myös jatkon osalta.
Mutta haluan kiittää myös ministeri Anderssonia siitä, että totesitte esityksestä oppimisen tuen kokonaisuudistuksesta, kun lasten ja nuorten ja opiskelijoiden uupuminen ja mielenterveyspalveluiden tarve ovat kasvaneet ja tämä näkyy kouluissa, tämä näkyy varhaiskasvatuksessa ja oppilaitoksissa. Nyt on erittäin tärkeää, etteivät meidän oppilaat ja opiskelijat ja nuoret uuvu jo opintoaikana, ja nyt on suuri huoli siitä, että tätä vastuuta siirretään hyvinvointialueille. Ja nyt kysyisinkin: kun kunnat ovat siirtäneet vastuuta hyvinvointialueille ja nyt rajapinnassa keskustellaan siitä, mitenkä tätä hyvinvointia, kokonaisvaltaista hyvinvointia, voitaisiin kehittää, mikä on teidän tämänhetkinen viestinne kuntiin? Tämä on ihan ajankohtainen kysymys tällä hetkellä, kun hyvinvointialueet perustetaan ja kunnat pohtivat omia roolejaan tässä rajapinnassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-15T11:04:21,2022-12-15T11:05:45,Tarkistettu,1.1
2022_141_83,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Vielä vastauspuheenvuorot edustajille Huttunen ja Räsänen, sen jälkeen ministerit, ja sitten siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Huttunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_84,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustan linja on näkynyt tällä vaalikaudella vahvasti koulutuspolitiikassa. Koulutuksen saavutettavuutta on parannettu lisäämällä koulutuspaikkoja ja ennen kaikkea perustamalla uusia koulutusohjelmia eri puolelle Suomea.
Tiedän, että ministeri Honkonen teki kovasti töitä myös tämän alueellisen opintolainahyvityksen eteen, ja asiahan kaatui nyt siellä hallituksen neuvotteluissa. Tiedän myös, että tuo Norjan mallin mukainen alueellinen kokeilu olisi tuonut uskoa ja toivoa mutta ennen kaikkea osaavaa työvoimaa Itä- ja Pohjois-Suomeen. Olenkin tehnyt tästä asiasta oman lakialoitteen ja haluan kiittää kaikkia 69:ää ihmistä, ketkä allekirjoittivat tämän lakialoitteen, ja totta kai toivon, että aloite ehtisi edetä myös valiokuntakäsittelyyn. Mikäli kuitenkaan näin ei käy, vetoan myös kaikkiin teihin kollegoihin, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattaisiin tämä alueellinen opintolainahyvitys ja sitä edistettäisiin sitten siellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-12-15T11:05:47,2022-12-15T11:06:46,Tarkistettu,1.1
2022_141_85,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_86,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Hallitus on omilla toimillaan myös lisännyt varhaiskasvatuksen paineita. Esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tulee viestejä, että erilaisten suunnitelmien tekeminen lisää työtaakkaa, vie aikaa pois lapsilta — viimeisimpänä yhdenvertaisuussuunnitelma. Ja varhaiskasvatuksen maksualennukset ovat sinänsä perheille tervetulleita, mutta uskon, että monet perheet olisivat arvostaneet vielä enemmän näidenkin resurssien ohjaamista sinne varhaiskasvatuksen laatuun. Kun samanaikaisesti sitten yksityisen varhaiskasvatuksen tukea ei vahvistettu samalla tavoin kuin tätä julkisen varhaiskasvatuksen, se on johtamassa lisää paineita näihin kunnallisiin päiväkoteihin.
On myös rehellisesti todettava se, [Puhemies koputtaa] että korkeakoulutettujen varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat kuopassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-15T11:06:48,2022-12-15T11:07:56,Tarkistettu,1.1
2022_141_87,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_88,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan tästä opiskelijoiden ja oppilaiden uupumisesta ja kasvu‑ ja opiskelurauhasta, mikä on erittäin tärkeä teema. Minusta se on asia, mikä pitää huomioida kaikessa tehtävässä koulutuspolitiikassa, ja silloin pitää myöskin olla valmis tekemään valintoja.
Me teimme esimerkiksi sen valinnan tällä hallituskaudella liittyen tämän toisen kotimaisen palauttamiseen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksissa, että sitä ei viety nyt eteenpäin johtuen siitä, että ylioppilaskirjoitusten vaativuutta oli juuri lisätty edellisen hallituksen päätösten seurauksena.
Mitä tulee perusopetuksen tuntimäärän lisäämiseen, on totta, että Suomessa on hyvin lyhyitä koulupäiviä verrattuna erittäin moneen muuhun maahan. Jos niitä halutaan pidentää, niin pitää toki huomioida sitten myöskin tämä hyvinvointi‑ ja uupumiskysymys tässä, että se aika on pois esimerkiksi harrastuksista tai muusta. Ehkä itse kiinnittäisin enemmän huomiota siihen, että esimerkiksi OECD-vertailuissa Suomen koulutusjärjestelmähän nostetaan esille huipputehokkaana, koska muut maat eivät saa sillä opetustuntimäärällä, mikä meillä on, niin huippuhyviä oppimistuloksia kuin mihin me ollaan täällä pystytty, ja siihen, että enemmän keskityttäisiin siihen, että annetaan opettajille mahdollisuudet keskittyä oman työnsä ytimeen, siihen perustyöhön, jotta se laadukas opetus voidaan jatkossakin turvata.
Mitä tulee kolmeportaiseen tukeen, tällä hallituskaudellahan on siis aloitettu tämä oppimisen tuen kokonaisuudistus säätämällä varhaiskasvatuksessa annettavasta tuesta, joka on ollut myöskin ammattilaisten ja eduskunnan edellyttämä muutos eli se, että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistaminen pitää aloittaa jo varhaisissa vuosissa, jotta me saadaan tämä tukijärjestelmä toimimaan jo silloin ja se sitten seuraa lasta sinne perusopetuksen puolelle. Sen lisäksi meillä on nyt asiantuntijaryhmän tekemä selvitys siitä, mitä tarkalleen ottaen pitää tehdä lainsäädännössä ja toimintamalleissa tämän oppimisen tuen kokonaisuudistuksessa. Tämä asiantuntijaraportti on minulle luovutettu nyt tämän syksyn aikana. Siinä on 66 eri toimenpide-ehdotusta valmiiksi toimeenpantaviksi sitten ensi vaalikauden aikana.
Sitten lopuksi vielä tähän varhaiskasvatuksen kriisiin. Itse en usko, että tämä varhaiskasvatuksen työvoimapula on ratkaistavissa mitenkään muutoin kuin työoloja, palkkausta ja työehtoja parantamalla. Meillä on tämä työvoimapula nyt, kun on vielä kahdeksan vuotta jäljellä tähän uuteen henkilöstörakenteeseen. Jos me emme tee parannuksia työoloihin ja palkkaukseen, meille tulee varmasti puutetta myöskin esimerkiksi lastenhoitajista. Eli ei pelkkien pätevyysvaatimusten säätäminen tai muuttaminen tätä ongelmaa tule ratkaisemaan vaan se, minkälaista se työarki on niille ammattilaisille, jotka meidän kaikkein nuorimpien lasten kanssa työskentelevät. Olen itse kunnille yrittänyt ehdottaa tällaista 3+1‑mallia, nopeasti käyttöön otettavaa, jossa palkataan lisää henkilöstöä joko yksikkökohtaisesti tai ryhmäkohtaisesti helpottamaan sitä arkea niille koulutetuille ammattilaisille, jotka siellä ovat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-15T11:07:58,2022-12-15T11:11:23,Tarkistettu,1.1
2022_141_89,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_90,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko edellä jo kysyi kulttuurista, en silloin siihen ehtinyt vastaamaan. Minä pidän aika tärkeänä tässä kohtaa tätä suurtapahtumastrategian valmistelua, suunnitelmaa, jolla tähtäämme siihen, että Suomi saisi enemmän kansainvälisiä suurtapahtumia, jotka loisivat lisää työtilaisuuksia taiteen tekijöille ja myöskin monille muille eri alojen, kuten palvelualojen, ammattilaisille. Korona-aika toi tällekin sektorille ison kuopan, ja siitä ei ole vielä aivan toivuttu. Meidän pitää saada lisää näitä tapahtumia, isoja tapahtumia, joissa taidealan ammattilaiset voivat työllistyä ja joilla myös saadaan kansainvälisiä matkailijoita Suomeen. Tämä on tärkeä osa luovaa taloutta ja sen ympärillä toimivaa bisnestä, joka tuo hyvinvointia ja verotuloja Suomeen.
Mitä tulee alueellisiin korkeakoulupaikkojen lisäyksiin, nyt on tehty merkittäviä lisäyksiä. Lähes jokaiseen korkeakouluun on tehty koulutusvastuiden laajennuksia ja aloituspaikkojen lisäyksiä tällä vaalikaudella. Se on osa sitä tavoitetta, jolla päästään suomalaisten osaamistason nostoon.
Kiitän kommenteista liittyen tähän kirjailijoiden e-lainauskorvaukseen. Tässä muun muassa edustaja Kilpi piti hyvän puheenvuoron, jossa nosti suomalaisen kirjallisuuden merkitystä, ja myös edustaja Gustafsson edellä korosti Yleisradion roolia suomen kielen, myös ruotsin kielen, meidän kansalliskieltemme, elinvoimaisuudessa. Pidän tätä tärkeänä. Jos me suomalaiset emme tee omilla kielillämme kirjallisuutta ja sitä lue, niin ei sitä tee mikään muukaan kansa meidän puolestamme. Sen takia kirjailijoiden toimeentulosta pitää pystyä huolehtimaan.
Edustaja Koponen kysyi Harrastamisen Suomen mallin jatkokehittämisestä. Tämä ollaan todellakin nuorisolakiin nyt kirjaamassa, ja taisi eduskunta sen jo käsitelläkin. Tämä on tärkeä asia: se kirjattiin sinne korostaaksemme sitä, että tällä on pysyvä asema. Tässähän on kunnilla iso valta päättää tämän mallin mukaisen harrastustoiminnan järjestämisestä, mutta sen myötä kunnilla on myös iso vastuu. Ensi vaalikauden asia on kehittää tätä mallia niin, että varmistetaan, että se tavoittaa kaikki nuoret, erityisryhmät, jotka ovat haasteellisessa asemassa, mutta ennen kaikkea myös maaseudun lapset ja nuoret entistä paremmin.
Tässä oli äärimmäisen tärkeää keskustelua edelleenkin tästä varhaiskasvatuksesta. Tässä edustaja Rantanen nosti esille korkeakoulutuksen merkityksen. Nythän on niin, että tässä henkilöstömitoituksessa on sekä korkeakoulutettuja ammattilaisia että sitten lastenhoitajia, ja kaikilla on oma roolinsa henkilöstömitoituksessa. Varhaiskasvatuksen järjestämisessä tarvitaan kaikkia henkilöstöryhmiä, niin sosionomeja kuin yliopistossa opiskelleita varhaiskasvatuksen opettajia ja lastenhoitajia. Haasteet, erilaiset sosiaaliset ongelmat, lasten parissa ovat jo varhaiskasvatusvaiheessa niin suuria, että myös korkeakoulutettujen asiantuntemusta tarvitaan paljon paljon entisaikoja enemmän sinne varhaiskasvatukseen.
Edustaja Kiljunen nosti esille todella tärkeän keskustelun kuntien tehtäväkentästä ja siitä, mihin muotoutuu kuntien rooli, joiden vastuulla ovat sivistys-, kulttuuri-, vapaa-aika-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. [Puhemies koputtaa] On ensi vaalikauden iso haaste poliittiselle järjestelmälle, eduskunnalle, määrittää kunnan uusi rooli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-12-15T11:11:23,2022-12-15T11:14:42,Tarkistettu,1.1
2022_141_91,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_92,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä käsitellään OKM:n budjettiluokkaa, ja on tosi ikävä huomata, että ministerit lähtevät pois salista, kun asian käsittely on kesken. No, se on priorisointikysymys tietenkin, mikä tämän eduskunnan merkitys on.
Täällä keskusteltiin varhaiskasvatuspulasta: huutava pula työntekijöistä, joka näkyy päivittäin monen perheen arjessa, kun lapsi pyydetään hakemaan aikaisemmin päivähoidosta. Kyllä tämä on kaukana koulutuksen kunnianpalautuksesta ja varhaiskasvatuksen kunnianpalautuksesta.
Myös peruskoulun tila on hälyttävä. Meillä valmistuu peruskoulusta luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria, joilla ei ole riittäviä eväitä toiselle asteelle. Tämän takia kokoomus haluaa tehdä peruskoulun kunnianpalautuksen, ja toivottavasti seuraavalla kaudella siihen voidaan satsata.
Täällä on tuotu esille hallituksen satsauksia koulutukseen. Valitettavasti hyvin moni niistä rahoista on määräaikaisia. Ne ovat vain lyhytaikaisia rahoituksia, ja pitkäjänteisestä kehittämisestä ei ole kyse. Tai jos puhutaan oppivelvollisuusiän pidennyksestä, niin siihenkin on riittämättömästi rahaa.
Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella pitäisi olla riittävät perustiedot ja ‑taidot toisen asteen opintoihin. Jos perusta ei ole kunnossa, on nuorella todella haastavaa myöhemmässä vaiheessa. Kokoomus on ehdottanut lisäsatsauksia perustaitojen vahvistamiseen sekä oppimisen tuen kehittämiseen peruskouluissa.
Vuodenvaihteessa on tulossa sote-muutos ja hyvinvointialueet ottavat sote-palvelut hoitaakseen, ja tässä yhteydessä myös oppilashuolto siirretään sivistystoimesta hyvinvointialueiden vastuulle. Tähän sisältyy monia huolia, ja niitä tuotiin jo asiantuntijakuulemisessa esille sote-lakia käsiteltäessä. Mutta hallituspuolueet eivät niitä kuulleet, vaan oppilashuolto heitetään hyvinvointialueen vastuulle. Sanottiin, ettei tämä vaikuta millään tavalla käytännössä, että kyse on hallinnollisesta muutoksesta. Nyt on kuitenkin käynyt esille, että oppilashuollon työntekijät eivät voi jatkossa enää käyttää kodin ja koulun välistä yhteydenpitokanavaa, Wilma-järjestelmää tai vastaavaa, mitä siellä käytetään. No, eikö pitänyt käydä niin, ettei mikään muutu? No nyt muuttuu: tulee uusi hallinnollinen raja koulun ja näitten oppilashuollon työntekijöiden välille.
Oppilashuollon työntekijät ovat osa kouluyhteisöä — pitäisi olla osa kouluyhteisöä ja tuoda yhteisöllisyyttä, olla osa sitä kouluyhteisöä. Ja vuoronvaihtokeskustelun opettajien kanssa pitäisi olla jouhevaa, tiedonsiirron jouhevaa — ja nimenomaan sen takia, että pystytään tukemaan lasta ja nuorta hyvin varhaisessa vaiheessa ja näkemään ja havaitsemaan ne oppimisen haasteet ja tarttumaan niihin.
Täällä kysyttiin opetusministeriltä, millä tavalla he aikovat tämän Wilma-ongelman ratkaista, mutta ei saatu vastausta eikä saada nytkään, koska täällä ei näy ministereitä. [Jukka Gustafsson: Kyllä on ollut pitkään jo, puhuja ei ole nähnyt!] — Eivät jääneet tänne kuuntelemaan loppuun asiaa. [Välihuutoja]
Haluaisin lopuksi ottaa vielä esille tutkimuksen. Talousarvioesityksen mukaan tki-rahoitus on vähenemässä 110 miljoonalla eurolla. Jos me haluamme, että me saamme esimerkiksi EU-tukia tutkimuksiin, niin kyllä meillä pitää olla omaa tutkimusta. Myöskään korkeatasoinen syöpähoito ei tule tänne itsestään: me tarvitaan tutkimuksia tänne ja sitä kautta myös niitä uusimpia lääkkeitä. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan, että Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta vahvistetaan 40 miljoonalla eurolla eikä toteuteta hallituksen esittämiä leikkauksia. Lisäksi vahvistaisimme yliopistollisten sairaaloiden VTR-tutkimusrahoitusta.
Lopuksi haluan nostaa tähän vielä esille kansallisen syöpästrategian, joka olisi tärkeää saada seuraavalla hallituskaudella eteenpäin. Sille tarvitaan tukeva lainsäädäntö ja ennen kaikkea tutkimustyön resursointia, mikä myös tässä hyvinvointialueuudistuksessa on huomioitava.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-15T11:15:02,2022-12-15T11:20:25,Tarkistettu,1.1
2022_141_93,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_94,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti voin vastata vielä liittyen tähän oppilas- ja opiskelijahuollon siirtoon ja näihin tietojärjestelmiin ja tietovarantoihin, joissa on siis työ käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja sosiaali- ja terveysministeriössä, ja myöskin sitten tietoa, näkemyksiä pyydetään tietosuojavaltuutetulta. Minun tämänhetkinen käsitykseni on, että kunnat eli koulutuksen järjestäjät voivat myöntää käyttöoikeuksia näihin tietovarantoihin oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisille myöskin jatkossa, kunhan kunta on määritellyt, mikä se tieto on, mikä heidän kuuluu sitten oman työnsä osalta tavoittaa. Eli mahdollisuuksia on kyllä. Tämänhetkisten tietojen mukaan ei näytä siltä, että tämä edellyttäisi mitään lainsäädäntömuutoksia, mutta tästä tullaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä ja Opetushallituksen kautta kyllä sitten viestimään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-15T11:20:28,2022-12-15T11:21:19,Tarkistettu,1.1
2022_141_95,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Virta poissa. — Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_96,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun laajensimme oppivelvollisuuden, halusimme pitää kaikki mukana. Jatkossa on syytä keskittyä peruskoulun vahvistamiseen, perustaitojen oppimiseen, opettajien ja rehtoreiden hyvinvointiin ja toimivaan kolmiportaiseen tukeen.
Lukutaidon opetus on peruskoulun tärkeimpiä tehtäviä. Suomi on kansainvälisesti verrattuna edelleen lukutaidon kärkimaita, mutta lukutaidon taso on kuitenkin heikentynyt. Monilukutaitoon liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet. Budjettiehdotus sisältää puolitoista miljoonaa euroa lukutaito-ohjelman toimeenpanoon. Myös muita satsauksia siihen on. Kun vahvistamme jatkossa peruskoulua, panostetaan myös laskutaitoon ja kirjoitustaitoon, mutta myös yrittäjyyden taitoihin.
300 000 euroa myönnetään Tekstin talon käynnistämiseen. Tekstin talon tarkoitus on koota kirjallisuuden alan toimijoita ja tukea tekstialan ammattilaisia. Talo tarjoaa toimintaedellytyksiä kirjallisuuden, kääntämisen, tulkkauksen, kritiikin ja tutkimuksen ammattilaisille.
Minäkin haluan kiittää kirjailijoiden e-lainauskorvauksesta, jota on jumpattu eduskunnassa pitkään, mutta ministeri Honkonen pestasi selvittäjän, joka osasi ratkaista asian. Kirjailijan elanto koostuu monista pienistä puroista, joista tämä korvaus e-lainauksista on tärkeä. Tulevalla kaudella yleinen lainauskorvaus kannattaa nostaa pohjoismaiselle tasolle.
Arvoisa puhemies! Jopa 40 prosenttia lapsista on hälyttävän heikossa kunnossa. Liikkumattomuus maksaa meille nyt miljardeja. Se aiheuttaa pahoinvointia, terveysmurheita ja onnettomuuksia. On hyvä, että tässä budjetissa kohdennetaan puolitoista miljoonaa euroa Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman jatkamiseen. Liikuntatottumukset alkavat vakiintua jo varhain. Tarvitsemme koulujen liikuntapaikkoja, joihin lasten ja nuorten on helppo tulla. Luonteva paikka harrastaa ja liikkua on nimenomaan koulun yhteydessä. Iloitsen siitä, että esimerkiksi oman kotiseutuni Haapajärven Ståhlbergin koulun liikuntasali on päässyt liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Jäämme odottamaan sille ja kaikille koulujen liikuntatiloille myönteisiä rahoituspäätöksiä.
Arvoisa puhemies! Koronan seurauksena nuorten syrjäytymisen riski on kasvanut. Moni on lopettanut harrastuksensa. Kun hinnat nousevat, näin voi käydä yhä useammalle. Budjetissa kohdennetaan 180 000 euroa liikkuvan nuorisotyön edistämiseen ja laajentamiseen. On tärkeää, että kaiken kaikkiaan etsivän nuorisotyön resursseja turvataan jatkossa. Se on tärkeä osa laajennetun oppivelvollisuuden tukiverkkoa ja yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Budjetissa on monia yksittäisiä ilonaiheita. Ensi vuoden budjetissa myönnetään esimerkiksi Turun tuomiokirkon peruskorjaukseen neljä miljoonaa euroa. Kirkko seisoo keskellä kaupunkia ja kylää tänäkin päivänä. Se pitää yllä historiallisesti arvokkaita rakennuksia, arkkitehtuuria, ympäristöjä ja hautausmaita. Kirkko elää mukana elämän käännekohdissa ja kokoaa ja kannattelee, kun on vaikeaa. Kun yhteiskunnassa tapahtuu traagisia asioita, kirkkojen ovet ovat avoinna ja ihmiset löytävät tiensä yhteisiin tiloihin hiljentymään, laulamaan, keskustelemaan ja kuulemaan. Nyt panostamme Turun tuomiokirkon remonttiin, että se voi täyttää tätä tärkeää tehtäväänsä. On hienoa, että pidämme historialliset rakennukset hyvässä kunnossa.
Tärkeänä pidän myös Oulun, vuoden 2026 kulttuuripääkaupungin, tukemista. Ensi vuodelle tätä tukea tulee 1,6 miljoonaa euroa. Sillä saadaan paljon hyvää aikaan. Tervetuloa Ouluun monenlaisen kulttuurin pariin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-15T11:21:36,2022-12-15T11:26:57,Tarkistettu,1.1
2022_141_97,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_98,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Koulutuspolitiikassa meillä ei ole varaa epäonnistua. Koulutus on se peruskivi, jonka päälle kansakuntamme menestys on perustunut, ja niin sen pitää olla jatkossakin. Valitettavasti koulutuksessa on tehty viime vuosina lukuisia epäonnisia valintoja, joiden takia Pisa-tuloksemme laskevat ja peruskoulunsa päättävistä aivan liian moni ei osaa edes lukea niin, että aidosti pärjäisi jatko-opinnoissa tai työelämässä. Oppilaita on pidetty käytännössä erilaisten uusien ja huonoiksi osoittautuneiden toimintamallien, kuten ilmiöoppimisen ja liiallisen inkluusion, testikappaleina. Iso määrä peruskoulunsa päättäneitä, joista valtaosa on poikia, on siten joutunut yhteiskunnan pettämiksi.
Ensimmäinen askel parempaan olisi nyt luopua epäonnistuneista toimintatavoista, jotta ongelmaa ei enää pahennettaisi. Nyt kun sote-palvelut siirtyvät alueille, on kunnilla iso rooli varhaisessa puuttumisessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Koulutuksessa onnistuminen on kenties merkittävin sosiaalisia ongelmia ennalta ehkäisevä toimenpide.
Hallituksen suurin koulutuspoliittinen hanke tällä kaudella on ollut oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste. Mielestäni tuo oli turha uudistus, sillä se ei ratkaise perimmäistä ongelmaa eli jo varhaisessa vaiheessa alkavaa syrjäytymiskehitystä ja peruskoulutuksen heikkenevää tilannetta. Toisen asteen maksuttomuus antaa lisää etua niille, joilla jo muutenkin menee hyvin. Tätä uudistusta vastustivat myös lukioiden rehtorit ja useat opettajat. Ymmärrän jonkinlaisen sosiaalipoliittisen hyödyn siltä kannalta, että toisen asteen pakollisuus pitää syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia oppilashuollon piirissä vähän pidempään. Parempiakin ratkaisuehdotuksia tähän vaikeaan ongelmaan kuitenkin olisi ollut olemassa.
Oppivelvollisuusuudistus on ollut alusta lähtien alibudjetoitu. Oppivelvollisuuden pidentäminen asettaa erityisesti pieniä lukioita vaikeaan asemaan, kun kuntien pitää etsiä säästöjä lisääntyvän tehtävämäärän vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa opetustarjonnan supistamista ja erikoiskurssien määrän vähentämistä. Tällaisilla toimilla voi olla pienempienkin lukioiden veto- ja pitovoimaa lisäävä vaikutus. Pienten kuntien kouluja ja lukioita pitää nyt puolustaa, kun niitä on vielä jäljellä. Lukioiden vaikeutuva tilanne vaikuttaa monin paikoin myös peruskouluihin. Maassamme on paljon yhteiskouluja, joissa lukio ja yläaste jakavat samoja tiloja ja opetushenkilöstöä.
Me perussuomalaiset olemme vaihtoehtobudjetissamme ja uudessa maaseutupoliittisessa ohjelmassamme esittäneet lähikoululisää jäljellä olevan kyläkouluverkon pelastamiseksi. Kyläkouluilla on kaiken lisäksi paljon muutakin kuin vain opetuksellista arvoa. Ne ovat kylien elinvoiman keskuksia, ja niiden lakkauttaminen tutkitusti kiihdyttää alueiden kuihtumista ja samalla myöskin maaseudun kuihtumista.
Arvoisa puhemies! Ilmiöoppimisen ja inkluusion lisäksi perus- ja muussakin koulutuksessa on ongelmana liiallinen digitalisaatio. Kun etsitään syitä heikkeneville oppimistuloksille, digilaitteiden liiallinen käyttö nousee kaikissa selvityksissä ja opettajien kertomuksissa esiin. Älylaitteiden käytöstä on tutkitusti haittaa oppimiselle ja keskittymiselle. Budjettimietintöön jättämässämme vastalauseen lausumaehdotuksessa ehdotammekin, että hallitus selvittää mahdollisuuksia muuttaa perusopetusta kännykkä- ja älylaitevapaaksi. Uskon, että tällä toimella olisi oppimistuloksia ja hyvinvointia lisäävä vaikutus. Älylaitteisiin liittyy myös ongelmia siinä mielessä, että ne ovat tehneet koulukiusaamisesta entistä raadollisempaa. Tällaiseen nöyryytysväkivaltaankin me perussuomalaiset olemme esittäneet ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Koulutus on ensiarvoisen tärkeää, ja kouluttautua kannattaa. Elinikäinen oppiminen on tämän päivän sanoja. En kuitenkaan ole aivan varma siitä, onko syytä asettaa liian korkeita tavoitteita korkeakoulutettujen määrälle. Ammattikoulutus ansaitsee kunnianpalautuksen. Koulutuspolitiikassa meidän pitää miettiä tarkemmin aitoja eri alojen erilaisia tarpeita. Kaikkien ei tarvitse eikä täydy olla maistereita tai tohtoreita, jokaisella on kyllä paikkansa tässä yhteiskunnassa. Kaikkein tärkeintä on nyt saada peruskoulutus kuntoon, jotta jokaiselle nuorelle on oikeasti aidot mahdollisuudet lähteä tavoittelemaan omia unelmiansa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-15T11:27:01,2022-12-15T11:32:09,Tarkistettu,1.1
2022_141_99,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_100,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä on varsin koulutusmyönteinen hallitus ollut ja hyvä kausi. Olemme voineet panostaa moneen tärkeään asiaan, ja toisin kuin ehkä edellinen puheenvuoronkäyttäjä painotti, minä kyllä painottaisin nimenomaan, että kyllä historiaan tulee jäämään tämä oppivelvollisuuden laajentaminen. Se on merkittävä teko koulutuksen tasa-arvon lisääntymiseen, ja uskon, että käy todellakin niin kuin täällä jo mainittiin, että mitä pitemmälle mennään tulevaisuuteen, sitä harvempi tätä enää jaksaa kritisoida, vaan varmasti nämä hyvät puolet siitä näkyvät.
Puhemies! Tulevaisuuteen on katsottava. Me tarvitsemme erilaisia investointeja, joilla luomme ja rakennamme hyvää tulevaisuutta, ja koulutus on tietenkin yksi tärkeä osa sitä. Koulutukseen kannattaa siis panostaa aina, ja toivon, että myös tulevina vuosina seuraavat hallitukset tulevat tämän arvovalinnan tekemään. 
Itse näkisin, että kun mietitään näitä aloja, mistä kasvua tulevaisuuteen voidaan saada, nostaisin vahvasti esiin luovan talouden. Meillä on tietynlaisia ikään kuin isoja tarinoita, mitä nyt olemme jo kirjoittaneet, millä panostamme tulevaisuuteen. Yksi niistä on esimerkiksi täälläkin paljon keskusteltu tutkimus- ja kehitystyöhön panostaminen systemaattisella ohjelmalla. Yksi on tietenkin tämä vihreä siirtymä ja kaiken kaikkiaan ympäristöystävälliset tavat tehdä tulevaisuutta. Sitten itse nostaisin tähän isoksi tarinaksi myös rinnalle luovan talouden kaikenpuolisen tukemisen, koska näen, että sillä jos millä saamme elementtejä tulevaisuuden kasvuun. 
Sehän, että panostamme esimerkiksi juuri kulttuuriin, lisää ihmisten henkistä hyvinvointia. Täälläkin on moneen kertaan sanottu, kuinka paljon näinä aikoina tarvitsemme henkistä huoltovarmuutta, kun korona on meitä iskenyt ja varmasti myös ikävät, julmat sota-ajat pistävät monen mielen matalaksi. Me tarvitsemme henkistä huoltovarmuutta, ja kulttuuri on mitä paras keino siihen. Sen lisäksi se luo kasvua, työllisyyttä ja alueille työpaikkoja, ja tätä kautta on erittäin tärkeää panostaa näihin asioihin tulevaisuuden nimissä.
Puhemies! Tähän loppuun puheenvuorossani haluan kyllä nostaa Yleisradion esiin: Kiitän Jukka Gustafssonia, joka on hyviä puheenvuoroja täällä käyttänyt Yleisradion puolesta, ja haluan, että hän ei jää ainoaksi. Korostan, että esimerkiksi meillä sosiaalidemokraateilla on aina ollut tärkeää pitää Ylen puolta, ja näinäkin päivinä ymmärrämme, kuinka tärkeää on, että meillä on voimakas julkinen yhtiö, joka koetaan myös hyvin luotettavaksi. Sanon, että tämä kauhukuormaaja, mitä nyt sitten kokoomus sinne on yhdessä perussuomalaisten kanssa Pasilaan ja myös Tohloppiin ajamassa, on sellaista politiikkaa, jota en voi ymmärtää. Aiemmin kautta historian oli voimassa se, että yhdessä parlamentaarisesti sovittiin näistä asioista, että Ylen rahoitus turvataan. Todella en pidä hyvänä sitä, että vaikka kauhukuormuri tulee sitten sinne Tohloppiin ja vie lastenohjelmien tuotantoedellytykset ja muut luovan talouden tuotantoedellytykset. [Pia Lohikoski: Pidetään Pikku Kakkosen puolia kaikki yhdessä!] — Kyllä, juuri näin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2022-12-15T11:32:12,2022-12-15T11:35:35,Tarkistettu,1.1
2022_141_101,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_102,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä opetusministeri! Kokoomus pitää tärkeänä ja haluaa huolehtia siitä, että oppimisen perusta luodaan tulevaisuudessakin varhaisten vuosien aikana. Jokaisella lapsella pitää kokoomuksen mielestä olla oikeus osallistua varhaiskasvatukseen. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin edelleen muita Pohjoismaita jäljessä, vaikka positiivista kehitystä on viime vuosina tapahtunut. Meidän on edelleen pyrittävä nostamaan varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, jotta yhä useampi pääsee varhaiskasvatuksen piiriin. Nimittäin pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa tutkitusti myöhempään koulupolkuun. Laadukkaalla varhaiskasvatuksella voidaan tasata oppimiseroja ja varhaisessa vaiheessa myös tunnistaa oppimisvaikeuksia. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää riittäviä resursseja, ja tämän takia varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoitus on kokoomuksen mielestä vakiinnutettava. Kaksivuotinen esiopetus on toteutettava pysyvästi, ei pelkkänä kokeiluna, ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja on alennettava enemmän kuin mihin tämä vasemmistohallitus nyt tyytyy. Tavoitteenamme kokoomuksessa on laadukas varhaiskasvatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Siksi lisäisimme varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen 30 miljoonaa hallituksen esitysten päälle.
Kokoomus haluaa, että jokainen nuori saavuttaa riittävät tiedot ja taidot myös toisen asteen opinnoissa. Vaikka meillä on maailman paras peruskoulu, valmistuu tällä hetkellä peruskoulusta edelleen oppilaita, joilla ei ole riittäviä perustietoja ja ‑taitoja toisella asteella opiskeluun. Ongelmiin on puututtava varhaisessa vaiheessa, ja vaikka täällä vihervasemmisto tänään on hehkuttanut, että nyt on opetuksen ja koulutuksen kunnianpalautus toteutettu, niin arki on toisenlaista. [Jukka Gustafsson: Suunta käännettiin teidän jäljiltänne! — Välihuutoja vasemmalta] Käykää, arvoisat vasemmistolaiset, katsomassa, minkälaista tuolla koulujen arjessa on. — Näyttää olevan puhe vaikuttavaa, vihervasemmisto huutaa ministeriaitiota myöten. Kouluissa valitettavasti arki osoittaa, että ei siellä niin hyvin mene kuin te annatte ymmärtää. [Jukka Gustafsson: Ongelmat tiedetään!]
Kokoomus haluaa vakiinnuttaa perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistamiseen tarkoitetut määrärahat. Tällä vahvistettaisiin perusopetuksen laatua sekä tasoitettaisiin oppimiseroja. Erityistä huolta herättää lasten ja nuorten heikentynyt lukutaito. Kokoomus haluaa vahvistaa perusopetusta pitkäjänteisesti. Näin turvataan myös opettajien mahdollisuus keskittyä työhönsä, lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen tukemiseen. 
Peruskoulu on ollut historiallinen innovaatio. Olemme tuudittautuneet siihen niin, että emme ole osanneet riittävän ajoissa puuttua siellä esiintyviin haasteisiin. Tarvitsemme ennakkoluulotonta perusopetuksen uudistamista, jotta vahva osaamispohja varmistetaan jokaiselle suomalaiselle lapselle ja nuorelle. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustiedot ja taidot toisen asteen opintoihin. Jos perusta ei ole kunnossa, on siihen haastavampaa myöhemmässä vaiheessa puuttua. Lisäämällä vuosiviikkotuntien määrää saadaan lisää aikaa lapsille ja nuorille. Tämä tarkoittaa enemmän opetusta ja oppilaiden kohtaamista arjessa. 
Yhtenä keskeisenä kehittämisen kohteena on oppimisen tuki perusopetuksessa. Valitettavasti oppilaat eivät saa tällä hetkellä riittävästi tarvitsemaansa tukea oppimiseen. Kokoomus on sitoutunut siihen, että oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen keinovalikoiman on oltava laaja siten, että myös tarpeellinen pienryhmäopetus on mahdollista — tästä puhuin tuossa debatissa.
Myös ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus vaativat pysyvää rahoitusta nykyisen hankerahoituksen sijaan. Tarpeet ovat pysyviä eivätkä sellaisia, että niitä voidaan vain hankerahoituksella tehdä. 
Kokoomus on vahvasti sitoutunut myös nostamaan suomalaisten osaamistasoa. Haluamme pitää kiinni tavoitteesta, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolella nuoresta ikäluokasta olisi korkeakoulututkinto. Tämä edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia aloituspaikkojen nostamiseksi pysyvällä määrärahalla. 
Toisin kuin hallitus, kokoomus ei ole valmis tutkintojen halpuuttamiseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja nostettaessa on niihin varattava riittävä pysyvä rahoitus. Aloituspaikkoja on kohdistettava yhdenvertaisesti siten, että niitä nostetaan erityisesti alueilla, joissa nuorten ikäluokat ovat suurimpia.
Arvoisa puhemies! Loppuun totean vielä liikuntatoimesta: Koronapandemia osoitti, kuinka tärkeää yhteiskunnan kantokyvyn kannalta on vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja resilienssiä kulttuurin ja liikunnan keinoin, ja koronasta palautuminen edellyttää, että turvaamme nämä toiminnot jatkossakin. Suomessa on luotava ilmapiiri mutta myös mahdollisuudet ”saa liikkua” ‑elämäntavalle. Otetaan tämä ajattelumalli keskiöön yhdyskuntasuunnittelussa, kaikessa rakentamisessa, päiväkotien ja koulujen arjessa mutta myös työelämässä ja arjen liikkumisessa. Aloitetaan puheiden sijaan aidot toimet ensi kaudella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-15T11:35:36,2022-12-15T11:41:23,Tarkistettu,1.1
2022_141_103,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_104,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käsittelemme opetus‑ ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa ja tulevaisuudensuunnitelmia.
Tässä nyt nousee esille, on noussut esille jo pitkän aikaa, tämä lääkäri‑ ja hoitajapula, ja tämä lääkäripula on nyt pakko ottaa tässäkin esille, kun tuntuu, että niitä lääkäreitä ei kouluteta ihan tarpeeksi. Jotenkin tämä on aika yllättävää, että nyt soten aloittaessa on tilanteita, missä oikeasti lääkäreitä puuttuu monelta paikkakunnalta, ei välttämättä saada lääkäreitä yliopistollisiin sairaaloihin eikä saada lääkäreitä terveysasemille. Joudutaan tämmöisiä akuuttipäivystyksiä jopa lakkauttamaan, mikä on aivan hälyttävää, että terveysasemat eivät toimi, kun ei ole lääkäreitä, ollaan todella huolissaan. Onko tähän tämmöisiä keinoja, mitä nyt voitaisiin käyttää? Se lääkärikoulutus on kuitenkin tosi tärkeätä. Meillä Itä-Suomessakin koulutetaan lääkäreitä, ja jotenkin niitä koulutuspaikkoja voitaisiin varmasti lisätä. Totta kai oppilaitosten pitää itse hakea niitä, mutta eikö voisi ajatella, että valtion puolelta ruvettaisiin motivoimaan, että lääkäreitä koulutettaisiin enemmän?
Olin aika hämmästynyt, kun tutustuin tuohon aiheeseen, ja vähän Lääkäriliiton puoleltakin oli jossain vaiheessa otettu kantaa siihen tyyliin, että on vähän niin kuin kallista, jos Suomessa koulutetaan enemmän lääkäreitä, mutta minun mielestäni kyllä kallista on tavallaan se, jos ihmiset jäävät hoitamatta, kun ei ole lääkäreitä saatavilla.
Toivoisin, että tähän lääkärikoulutukseen otettaisiin jotenkin kantaa ja ruvettaisiin miettimään, mitenkä niitä lääkäreitä oikeasti saataisiin enemmän. Myös varmasti sitä ammattialaakin pitää miettiä, että olisi houkuttavampaa sitten olla töissäkin siellä terveysasemien ja muitten puolella. Tämä on semmoinen asia kyllä, mikä on ihan akuutti ja mikä pitää ratkaista nyt. Tuntuu, että nyt hyvinvointialueaikana piti olla, että tavallaan vähän parantuisi lääkäriinpääsy, mutta jotenkin tämä nyt saattaa mennä vähän toisinpäin. Se lääkärikoulutus on oikeasti iso ja tärkeä asia, ja se koskettaa varmasti ihan jokaista ihmistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-15T11:41:24,2022-12-15T11:43:21,Tarkistettu,1.1
2022_141_105,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_106,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan ensin tästä inkluusiosta, joka meillä on ajettu tänne peruskouluihin silläkin seurauksella, että oppimistulokset ovat heikentyneet, ja kouluista kuulemme jatkuvalla syötöllä, miten rauhatonta siellä on. Jotenkin tuntuu välillä, että tämä on semmoinen sana, vähän kuin on ”hyvinvointivaltio”, että me kerromme, että se on todella hyvä juttu ja se on olemassa, vaikkei tosiasiassa se arjessa näkyisikään. Itse katson kyllä, että tätä koko inkluusiota pitäisi arvioida uudelleen. Ymmärrän sen tausta-ajatuksen siinä, että kaikilla on mahdollisuus olla samassa paikassa, mutta itse en hahmota tätä välttämättä hyväksi asiaksi. 
Olen itse vammaisen lapsen äiti. Hän on käynyt erityiskoulua, ja onneksi kävikin, sillä sen lisäksi, että hän sai siellä vertaistukea, hän sai kaikki ne muut palvelut, terapeuttien palvelut, tämän koulupalvelun, lääkäripalvelut ja niin edelleen, omasta koulustaan ja koulun aikana. [Jukka Gustafsson: Se oli sitä hyvinvointivaltiota!] — Se oli sitä hyvinvointivaltiota siihen aikaan, kun asiat järjestyivät, vaikka rahaa käytettiin vähemmän. — [Jukka Gustafsson: On edelleen!] Tämän vuoksi haluaisin, että tätä pohdittaisiin. Ministeri Andersson tässä totesi, että pienryhmiä ja erityisryhmiä tulisi toteuttaa kunnissa ja alueilla, jos niille on tarvetta. Mutta kun niille on tarvetta mutta niitä ei toteuteta, niin jotenkin ajattelisin, että asiaa täytyy sitten ratkoa muilla tavoin, jotta nämä asiat tulevat huomioiduiksi.
Sitten liittyen ylipäätänsä peruskouluun: Kyllähän se on perin kummallista tämmöisenä buumeri-kansalaisena, että meillä voi sieltä saada päättötodistuksen ilman luku- ja kirjoitustaitoa. Nythän tähän on tuotu sitten oppivelvollisuuden pidentäminen, jolloin ajatellaan, että sitten on vielä aikaa. Mutta kun sieltä toiselta asteelta pitäisi tulla ammattilaisia, niin ei siellä pitäisi olla enää aikaa miettiä tämmöisiä asioita. Ministeri Andersson myös totesi omassa vastauspuheenvuorossansa, että tästä pidennetystä oppivelvollisuudesta ovat hyötyneet, tutkimustuloksen mukaan, nimenomaan pienituloiset. No, näinhän se olisi kannattanut alun perinkin toteuttaa, että nimenomaan sinne, missä ei ole mahdollisuutta rahallisesti toiselle asteelle mennä ja lukioon mennä, olisi tämä kohdennettu, nimenomaan näihin henkilöihin, kuten täältä oppositiosta esitettiin. Nythän se ongelma on, että siellä tietojeni mukaan harkitaan myös tämmöistä, että ajokortit maksetaan nimenomaan tämän pidennetyn ja maksuttoman toisen asteen osalta sellaisiin ammatteihin, joissa tarvitaan ajokortteja. Sanoisin, että tämä on kyllä aika lähellä sosialismia, että valtio maksaa myös ajokortit, niin mukavaa kuin se onkin.
Sitten, arvoisa puhemies, on pakko ottaa kaksi asiaa vielä.
Ensinnäkin tämä varhaiskasvatuksen kriisi: Siinä on varmasti monia tekijöitä täällä kaupunkialueilla ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Mutta haluan kyllä muistuttaa siitä, että meillä on ollut viimeisen 11 vuoden aikana väestönkasvu tänne pääkaupunkiseudulle yli 180 000 henkilöä, siis yli 180 000. Terveydenhuollossa se näkyy siten, että kun sinne ei ole rakennettu uusia sairaaloita eikä saatu sairaalapaikkoja, niin kahden litran ilmapalloon ei mahdu neljää litraa ilmaa. Sama koskee varhaiskasvatusta. Jos katsotaan Uuttamaata, niin noin 90 prosenttia, lähes 90 prosenttia, on vieraskielisiä, jotka vielä tarvitsevat kahta enemmän tukea palveluissa. Ja siltä osin myös tämä asia on syytä ottaa huomioon.
Viimeisenä nostan esiin kasvatuksesta perheen. Aika vähän on puhuttu tässä salissa perheistä. Me puhumme vain, että yhteiskunnan pitää tehdä sitä, yhteiskunnan pitää tehdä tätä. Kokoomus ilmoitti, että on saatava kaikki lapset varhaiskasvatukseen. Mutta haluaisin puolustaa kyllä perheitä. Mikä voi olla parempi paikka pienelle lapselle kuin oma koti, olla oman perheen kanssa silloin, kun se on lapsen edun mukaista. Tältä osin toivoisin, että me emme aivan nyt menisi sellaiseen sosialistiseen malliin, jossa kaikesta vastaa yhteiskunta, vaan että otettaisiin huomioon nämä ihmiset ja perheet myös, kun lapsista puhutaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-15T11:43:24,2022-12-15T11:48:27,Tarkistettu,1.1
2022_141_107,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_108,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa on mukana useita vasemmistoliitolle tärkeitä koulutuksen ja kulttuurin panostuksia. Tällä hallituskaudella olemme panostaneet koulutukseen merkittävästi lisää kaikilla asteilla alkaen varhaiskasvatuksesta. Erityisen ylpeä olen oppivelvollisuusuudistuksesta ja maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta, ja tämän nopeasta toteuttamisesta erityisen lämmin kiitos ministeri Anderssonille.
Olen iloinen, että valtiovarainvaliokunnassa päätimme lisätä tällä kertaa lähes kaksi miljoonaa euroa lukutaitotyöhön. Lisäksi panostamme lasten oppimisvaikeuksiin puuttuvaan työhön.
Kohdensimme valiokunnassa tukea myös monille kansalaisjärjestöille ja naisjärjestöille.
Kulttuurikasvatukseen panostetaan tukemalla teatterien päiväkoti- ja kouluvierailuja miljoonalla eurolla. Meri-Lapin Teatteriyhdistykselle osoitimme 300 000 euron tuen, jolla pelastetaan uhan alla ollut Kemin teatteritoiminta. Tämä kohde nostettiin budjettiin nimenomaan vasemmistoliiton aloitteesta, ja kiitos muille hallituspuolueille, että saimme sille vastakaikua.
Taidetestaajat-toiminnan jatko varmistetaan myös miljoonalla eurolla. Näin jokainen Suomen kasiluokkalainen pääsee jatkossakin vuoden aikana yhdelle kahdelle vierailulle kulttuurilaitoksiin. Tässä kohtaa haluan kertoa, että oma kasiluokkalaiseni on tänä vuonna ollut mukana Taidetestaajien toiminnassa ja hän piti sitä hyvin mielenkiintoisena — jos näin teinin sanoja voi lainata.
Uutena kohteena kohdensimme Koulukinon toimintaan nyt 700 000 euroa, ensimmäistä kertaa, koulujen elokuva- ja medialukutaidon opetuksen tukemiseksi. Pidän tätä hyvänä avauksena. Tässä tuetaan myös suomalaista elokuvaa ja heidän tekijänoikeuksiaan.
Yksittäisistä pienemmistä lisäyksistä nuorille nostan esiin vielä Aseman Lapset ry:n näinä aikoina erityisen tärkeän liikkuvan nuorisotyön hankkeen Walkers on Wheels tukemisen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnitti huomiota myös korkeakoulupaikkojen alueelliseen riittävyyteen. Uudeltamaalta muutetaan enemmän pois muualle opiskelemaan. Uusimaa on yksi yliopistomaakunnista, joissa on liian vähän yliopistojen aloituspaikkoja suhteessa uusiin ylioppilaisiin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin huoli myös siitä, vastaako varhaiskasvatuksen opettajakoulutus määrältään varhaiskasvatuslain mukaisiin tarpeisiin. Valiokuntamme pitää välttämättömänä, että varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikat osoitetaan nyt sinne, missä varhaiskasvatuksen opettajista on suurin puute, ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa todetun mukaisesti varhaiskasvatuksen opettajapula on suurin muuttovoittoalueilla, aivan erityisesti pääkaupunkiseudulla. Uusien varhaiskasvatuksen opettajien lisäaloituspaikkojen kohdennus tulisikin siis tehdä Helsingin yliopistoon.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Honkosta lämpimästi e-lainauskorvauksesta ja hyvästä yhteistyöstä tämän suhteen. Kirjallisuuden alalla saimme valtiovarainvaliokunnassa talousarvioaloitteeni mukaisen lisäyksen Tekstin talon perustamiseen. Tässä oli mukana myöskin muutama muu kollega hallituspuolueista, kiitos heille. Lisäksi kun osoitimme Tekstin talon käynnistämiseen 300 000 euroa, tällä osoitamme heille tukea kirjallisuuden alan kokoavana toimijana toimimiselle sekä tekstialan ammattilaisten tukijana toimimiselle, ja he tarjoavat toimintaedellytyksiä kirjallisuuden, kääntämisen, tulkkauksen, kritiikin ja tutkimuksen ammattilaisille, ja tämä vahvistaa osaltaan myös lukutaitotyötä muun muassa koulujen kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Lisäksi osoitimme 200 000 euroa uutena avauksena myös Suomen sanataideopetuksen seuralle, joka tekee myöskin lukutaitotyötä ja yhteistyötä kirjailijoiden kanssa.
Lopuksi haluan mainita, että valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn toimintamenojen niukkuuteen. Saamiemme tietojen mukaan toiminta on ollut alusta lähtien aliresursoitua. Olemme tehneet tästä lausuman, että instituutin rahoitus pitää saada kestävälle pohjalle.
Lisäksi toinen lausuma koskee Kansallisarkistoa, koska Kansallisarkiston kautta rahoitetaan myöskin yksityisiä keskusarkistoja, joiden toiminta on riippuvainen tästä rahoituksesta, ja haluamme varmistaa, että arkistot, jotka pitävät sisällään suomalaista kulttuuriperintöä ja historiaa, ovat jatkossakin avoinna tutkijoille ja kaiken tiedon tallentamiselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-15T11:48:39,2022-12-15T11:53:58,Tarkistettu,1.1
2022_141_109,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Essayah poissa. — Ministeri Andersson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_110,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Li,Andersson,Opetusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin vielä edustaja Rantasen puheenvuoroon vastata liittyen tähän inkluusioon ja oppimisen tukeen, koska pidän tätä keskustelua erittäin tärkeänä.
Jos todetaan, että inkluusio itsessään on asia, mistä pitäisi luopua, niin kysyisin sitten, että mikä se muu tapa on. Tälläkin hetkellä, siis jos on esimerkiksi vaikeasti vammaisia lapsia, totta kai heidän opetustaan voidaan järjestää kokonaan erityiskouluissa. Mutta jos puhumme tästä laajasta, siis joka viidettä oppilasta koskevasta oppimisen tuen järjestelmästä, niin siinä lähtökohta on ollut se, että myöskin ne lapset, jotka tarvitsevat tukea omaan oppimiseen, saisivat sitä omassa lähikoulussaan. Jos valtio nyt tekisi linjauksen, jossa me esimerkiksi määräisimme, että kuntien pitää laittaa kaikki oppimisen tuen tarvetta omaavat oppilaat omille luokilleen, niin se tarkoittaisi viidesosaa kaikista peruskoulun oppilaista erityisluokille, erityiskouluihin. Minä en kerta kaikkiaan pidä tätä tarkoituksenmukaisena ja olen valmis vakuuttamaan, että myöskään opettajat eivät pidä sellaista ratkaisua tarkoituksenmukaisena.
Sen sijaan syytä on korjata ne ongelmat, mitä nykyjärjestelmässä on — jossa siis lähtökohta pitäisi olla se, että mennään oppilaan tarpeen ja oppilaan edun mukaan. Jos pärjää yleisopetuksen ryhmässä, niin kuin hyvin monet meidän erityisen tai tehostetun tuen päätöksen saaneista oppilaista pärjäävät, sitten he opiskelevat yleisopetuksen ryhmissä ja pidetään ryhmäkoko kohtuullisena sekä huolehditaan siitä, että erityisopettajan tai koulunkäynninohjaajien työpanosta on saatavilla, kun opettaja sitä tarvitsee. Jos oppilas tarvitsee pienryhmäopetusta, silloin niitä ryhmiä pitää järjestää. Tällä hetkellä ongelma on se, että kunnat sanovat, että raha ei riitä näihin pienryhmiin. Siinä ei oppilaan etu ohjaa kuntien toimintaa riittävästi.
Siksi minun näkemykseni on ollut se, että tämä on se ongelma, mihin meidän pitää keskittyä, ja tämä pitää korjata vahvistamalla ihan lainsäädännönkin tasolla oppilaan oikeutta pienryhmäopetukseen mutta ennen kaikkea osoittamalla lisää resursseja oppimisen tuen kokonaisuudistukseen. Tämä ongelma ei korjaannu ilman sitä, ja jos me lähdettäisiin siitä, että meidän pitäisi alkaa siirtää viidesosa kaikista Suomen peruskoulujen oppilaista erityisluokille, niin se kuulkaas vasta maksaisikin ja paljon enemmän kuin se 200 miljoonaa, mitä minä olen esittänyt ensi kaudella osoitettavaksi tämän oppimisen tuen kokonaisuudistukseen. Eli tälle tasolle pitäisi pikkuhiljaa tässä keskustelussa siirtyä, jotta me puhumme oikeista ja samoista asioista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-15T11:54:02,2022-12-15T11:56:59,Tarkistettu,1.1
2022_141_111,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Yksi puheenvuoro ennen taukoa. — Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_112,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koronan oppi oli se, että moni asia jää tekemättä, jos päiväkodin ovet ovat kiinni, sairaalaan ei pääse tai peruspalvelut eivät toimi. Toisaalta sama tilanne on edessä osaajapulan myötä, joka vaivaa meitä jo tällä hetkellä. Laskeskelin yhteen eri alojen osaajapulatarpeita vuoteen 2030 mennessä, ja luku ylittää monta sataatuhatta uutta osaajaa. On selvää, että meidän on tehtävä ryhtiliike ja sovittava yhteisestä maalista.
Olen varsin kiitollinen hallitukselle siitä, että se on lisännyt yli 12 000 aloituspaikkaa suomalaisiin korkeakouluihin kautta maan — se on varsin tärkeä viesti yhteiskunnalle siitä, että me teemme kaikkemme, että osaajia löytyy — ja tänään ministeri totesi, että niitä on pyydettäessä lisätty myös pääkaupunkiseudulle. Erityisesti pääkaupunkiseudulla osaajapula on tälläkin hetkellä valtavan suuri. [Mari Rantanen: Samoin työttömien määrä!] Näen kuitenkin, että vuoteen 2030 mennessä on lisättävä vielä vähintään 20 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa, ja tämän osalta kysyisinkin erityisesti tällä hetkellä vaaligallupeja johtavalta kokoomukselta: millä tavoin kokoomus on sitoutunut näiden aloituspaikkojen lisäämiseen ja tähän jatkuvaan suureen hyppyyn osaajien löytämiseksi?
Osaajapulan johtamista tulee myös kehittää. Suomeen tarvitaan parempi kokonaiskäsitys osaajapulan vakavuudesta ja alat ylittävästä kokonaisuudesta. Kysymys on totta kai myös opiskelukyvystä. Nimittäin jatkuvasti saamme viestiä, meillä on erilaisia huolia: mielenterveys, nuorten jaksamisen haasteet, jengiytyminen pääkaupunkiseudulla tai esimerkiksi äsken ministeri Anderssonin esiin nostama tosiasia siitä, että joka viides kouluissa perusopetuksessa opiskeleva lapsi tai nuori on tuen tarvitsija. Tärkeintä on totta kai se, että me pystymme vastaamaan näihin ilmiöihin yksitellen mutta toki myös isossa kuvassa.
Pidän erittäin oleellisena sitä, että hallitus on tehnyt perhevapaauudistuksen, lapsistrategian ja nyt myös kansallisen lapsistrategiayksikön. Tämä perustetaan sosiaali‑ ja terveysministeriön yhteyteen valvomaan lapsistrategian eteenpäinviemistä, mutta näen, että siinä erittäin iso osa on myös opetus‑ ja kulttuuriministeriön tekemällä työllä, koska me tapaamme nämä lapset joka päivä peruskoulussa, varhaiskasvatuksessa, neuvolassa erilaisissa tuen muodoissa.
On hyvä, että budjetissa on kohdennettu tukea lasten ja nuorten perustaitojen kehittämiseen. Erityisesti nostan esiin kahden miljoonan lisäyksen lukutaidon kehittämiseen, Liikkuvan varhaiskasvatuksen kokonaisuuteen puolitoista miljoonaa euroa, ja koulupoissaolojen ehkäisyyn kehitetty sitouttavan kouluyhteistyön malli vakiinnutetaan, ja siihen tulee nyt sitten tämä kahdeksan miljoonan euron rahoitus. Nämä ovat erittäin oleellisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-15T11:57:04,2022-12-15T12:00:24,Tarkistettu,1.1
2022_141_113,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään, ja sitä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa. Täysistunto keskeytetään kansliatoimikunnan ja eduskuntaryhmien kokouksia varten, ja sitä jatketaan kello 16.00.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_141_114,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 29. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Kivisaari poissa, edustaja Kettunen poissa, edustaja Marttinen poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Adlercreutz poissa, edustaja Gustafsson poissa. — Edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_141_115,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi jälleen haluan kiittää tätä hallitusta koulutuksen kunnian palauttamisesta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tarkoittanut aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta jokaiselle nuorelle. Tämä on monelle perheelle tässä ajassa erittäin tärkeä taloudellinen tuki ja erityisesti nuorten yhdenvertaisuutta ja koulutuksen tasa-arvoa vahvistava uudistus. Enää yhdenkään nuoren ei tarvitse valita opiskelupaikkaa taloudellisin perustein, vaan jokaisella nuorella on sosioekonomisesta taustastaan riippumatta aidosti samanlaiset lähtökohdat kouluttautua haluamalleen alalle. Tämä uudistus tulee jäämään historiankirjoihin, ja tällä uudistuksella vahvistamme osaamista ja myös työllisyyttä.
Olen iloinen myös siitä, että varhaiskasvatusmaksuja lasketaan nyt pysyvästi 70 miljoonalla eurolla. Sotaa pakenevien ukrainalaisten lasten tueksi hallitus kohdentaa myös erikseen varhaiskasvatukselle 60 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lapsen oikeus, ja vasemmistoliiton pitkän linjan tavoite on maksuton varhaiskasvatus, johon tämä on yksi askel. Maksujen alentaminen lisää myös työnteon kannustimia ja parantaa pieni- ja keskituloisten perheiden toimeentuloa, mikä on erittäin tärkeää tässä ajassa, jossa inflaatio nostaa arkielämisen kustannuksia dramaattisesti. Ihmettelen kovasti sitä, että perussuomalaiset aikaisemmin kritisoivat tätä varhaiskasvatusmaksujen alentamista omissa puheenvuoroissaan, vaikka kyseessä on toimi, jolla tavallisten suomalaisten taloudellista tilannetta helpotetaan.
Tärkeää on, että ammatillisen koulutuksen pysyvää perusrahoitusta myös korotetaan nyt 50 miljoonalla eurolla ja oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen asteittaista toimeenpanoa jatketaan. Aiemmin päätetyn mukaisesti hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi lähihoitajien koulutukseen varataan ensi vuodelle 30 miljoonaa euroa, ja valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen esitetään 7,8 miljoonan euron lisäystä, jolla voidaan kouluttaa 700 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023—2024. Kaikkiaan tavoitteena on tuhannen uuden hoiva-avustajan kouluttaminen työvoimakoulutuksena vuosien 22—24 aikana. Tämä on hyvä asia, ja toivon, että myös Koulutuskeskus Brahe saisi vihdoinkin lähihoitajakoulutuksen järjestämisluvan, sillä alueemme väestö ikääntyy ja lähihoitajista on myös meidän alueellamme huutava pula.
Arvoisa puhemies! Tässä vaikeassa ajassa on tärkeää, että opiskelijoiden taloudellista tilannetta ja arkea yritetään helpottaa. Opintotuen tulorajoja korotetaan 50 prosentilla ja opiskelijoiden ateriatukea korotetaan 25 senttiä ateriaa kohden. Myös opintorahan huoltajakorotukseen ehdotetaan 10 euron nostoa kuukaudessa vuoden 2023 ajaksi. Nämä voivat kuulostaa pieniltä panostuksilta, mutta ovat sitäkin tärkeämpiä erittäin pienillä tuloilla sinnitteleville opiskelijoille. Tietysti parasta olisi, jos pystyisimme löytämään yhteisymmärryksen riittävän perusturvan käyttöönottamiseksi myös opiskelijoille, joista suurin osa tällä hetkellä joutuu nostamaan lainaa syödäkseen ja elääkseen.
Hallitus jatkaa pitkäjänteistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen vahvistamista. Panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan siis jatketaan. Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Valtion t&k-toiminnan rahoituksen kokonaissummaksi vuonna 23 arvioidaan 2,4 miljardia euroa. Summa sisältää hallituskaudella aiemmin päätetyt, merkittävät panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä Suomen Akatemian rahoitukseen. 
Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan noin 77 miljoonaa euroa, ja lasten ja nuorten harrastustoimintaan ehdotetaan aiempien päätösten mukaisesti 14,5 miljoonaa euroa. Niin kutsuttu Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-15T19:18:19,2022-12-15T19:23:22,Tarkistettu,1.1
2022_141_116,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa poissa, edustaja Kauma poissa, edustaja Ovaska poissa, edustaja Kilpi poissa, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Mattila.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_117,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on näkynyt vahva alueellinen ajattelu koulutuspolitiikassa. Koulutuspolitiikka on voimakas väline vaikuttaa alueiden elinvoimaan, sillä se lisää osaavan työvoiman saatavuutta juuri siellä, missä sitä tarvitaan. Osaava työvoima on yritysten ja elinkeinoelämän kannalta elintärkeä menestymiskysymys.
Erityisesti keskustalaisten tiede- ja kulttuuriministerien työtä on helppo kehua. Uusia ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulupaikkoja on lisätty tuhansia eri puolille maata. On myös avattu uusia yliopistokoulutuksia, kuten psykologikoulutus Oulun yliopistoon. Se tulee vastaamaan suureen ammattilaispulaan, mikä vallitsee mielenterveyskentällä Pohjois-Suomessa. Tutkittu tosiasia on, että opiskelupaikalla ja työelämään sijoittumisella on yhteys.
Parhaillaan raivoava sota Ukrainassa on vaikuttanut myös Suomeen ja sen osiin eri tavalla. Kun Venäjän raja meni kiinni, muuttui alueen elämä merkittävällä tavalla. Haastavassa ajassa hallitus luottaa osaamisen ja tutkimuksen voimaan. Hallituksen linja kertoo jälleen vahvasta aluepoliittisesta tahdosta. Tukitoimia kaipaavaa itäistä Suomea vahvistetaan myös koulutuksen keinoin. Opiskelijapaikkoja lisätään vetovoima-aloille itäisen Suomen korkeakouluihin osaajapulaan vastaamiseksi sekä osaamis- ja koulutustason nostamiseksi. Yhteensä itäiseen Suomeen osoitetaan kymmenen miljoonaa euroa kohdennettavaksi korkeakoulujen aloituspaikkoihin, tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen ja korkeakoulujen kykyyn houkutella kansainvälisiä opiskelijoita.
Aluepoliittista ajattelua toivoisi myös toisen asteen opiskelupaikkoihin muualle Suomeen. Kauttaaltaan Suomessa on kova pula hoitajista, ja yksi keino ratkoa hoitoalan kriisiä on lisätä lähihoitajakoulutusta. On selvää, että hoitoalalla täytyy lisätä eri tavoilla pitovoimaa, jotta alanvaihtajat vähenisivät. Eläköityminen hoitoalalta tapahtuu kohta rysäyksellä, joten uusia hoitoalan ammattilaisia tarvitaan ihan selvästi. Siksipä olemme Pohjois-Pohjanmaalla ymmällämme, ettei opetusministeri ole kuullut Raahen seutukunnan ja alueen elinkeinoelämän viestintää tarpeista saada koulutuksen järjestämislupa maanrakentamis- ja lähihoitajakoulutuksille. Työelämätoimikunta katsoo asiaa kapeasta näkökulmasta, mutta ministeriössä olisi niin haluttaessa mahdollisuus laajempaan kokonaisarvioon tilanteesta. Olemme pettyneitä, ettei siellä ole halua kuunnella alueiden ja elinkeinoelämän tarpeita.
Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys vuodelle 23 jatkaa koulutukseen ja kulttuuriin panostamista. Tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa, kaventaa oppimiseroja ja lisätä koulutuksellista tasa-arvoa. Niin ikään halutaan vahvistaa kulttuurin ja taiteen keinoin tapahtuvan luovan työn tekemisen edellytyksiä ja osallisuutta.
Tämä hallitus jatkaa Sipilän hallituksen aloittamaa varhaiskasvatusmaksujen alentamista. Samalla korotetaan myös yksityisen tuen hoitolisää. Nopeasti kohoavien elinkustannusten aikana nämä ovat varmasti tervetulleita kädenojennuksia lapsiperheille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-15T19:23:46,2022-12-15T19:27:22,Tarkistettu,1.1
2022_141_118,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Talvitie poissa, edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Hopsu poissa, edustaja Junnila poissa, edustaja Laakso poissa, edustaja Lundén poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Rantanen poissa, edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_119,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on aloitettu koulutuksen kunnianpalautus, ja tämä hallitus onkin lisännyt yhteensä miljardi euroa eri koulutusasteille. Koulutukseen investointi on investoimista tulevaisuuteen, elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn sekä yhteiskunnan kriisinkestävyyteen. Meidän on varmistettava, että kaikki pidetään mukana. Vahva talous pohjautuu korkeaan osaamistasoon. Vaikka tällä kaudella korjaustoimia on tehty paljon, aiempien hallitusten koulutusleikkausten jälki näkyy valitettavasti vielä pitkään. Tämän todistavat muun muassa tilastot suomalaisten nuorten lukutaidosta. Lukutaidon taso on heikentynyt 2000-luvulla, ja heikkojen lukijoiden osuus on lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa. Suomessa onkin yhä enemmän nuoria, joiden lukutaito peruskoulun jälkeen ei riitä opiskeluun ja yhteiskunnassa toimimiseen, ja he ovat vakavassa riskissä syrjäytyä. Näiden nuorten kohdalla lyhytnäköinen valtiontalouden tasapainottaminen on ollut varsin kohtalokasta. Näiden nuorten kohdalla emme ole pystyneet toteuttamaan heidän oikeuttaan saada riittävää tukea kasvulle ja oppimiselle.
Arvoisa puhemies! Osaamiserojen kaventaminen onnistuu vain, mikäli oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja oppimisen tukeminen pystytään toteuttamaan nykyistä paremmin. Oppimiserojen kasvun taustalta löytyvät myös kasvaneet erot hyvinvoinnissa ja toimeentulossa, joten toimia tarvitaan usealla eri sektorilla. Tämän hallituksen toteuttama Oikeus oppia ‑ohjelma on etsinyt ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä esi- ja perusopetuksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Kaikkein tehokkainta tuki on silloin kun sitä on tarjolla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ohjelma onkin sisältänyt muun muassa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun sekä rahoitusta joustavan alkuopetuksen pilotoinnille. Mitä pidemmälle oppilas joutuu pinnistelemään ilman riittävää tukea, sitä enemmän siitä on haittaa hänen itsetunnolleen ja opiskelumotivaatiolleen. Laadukas varhaiskasvatus onkin aivan avainasemassa, jotta saamme parannettua oppimistuloksia jatkossa. 
Tämä hallitus on toteuttanut historiallisen oppivelvollisuusuudistuksen ja toisen asteen maksuttomuuden. Nyt oppivelvollisuuden piirissä aloittaakin jo kolmas ikäluokka. Ensimmäisten tulosten perusteella uudistus on onnistunut vähentämään koulupudokkuutta. Tällä hetkellä kun inflaatio ja energian hintojen nousu kurittavat pienituloisia perheitä, on monelle perheelle varmasti helpotus, että toisen asteen opiskelu on maksutonta. 
Muita tällä hallituskaudella toteutuneita parannuksia ovat muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen, lukion laatustrategia sekä lukio-opiskelijoiden oikeus tukiopetukseen. Jatkossa toimia tarvitaan myös lisää. Erityisen tärkeää on toteuttaa oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuusuudistus sekä löytää entisestään uusia keinoja koulutukseen liittyvien alueellisten ja sosiaalisten erojen kaventamiseen. 
Arvoisa puhemies! Paljon riippuu kuntien kyvystä rahoittaa laadukasta koulutusta ja panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Valiokunta onkin mietinnössään nostanut esiin valtionosuusjärjestelmän ja kuntarahoituksen uudistustarpeet. Meidän on syytä olla syvästi huolissamme nuorten hyvinvoinnista. Yhä useampi nuori kärsii mielenterveysongelmista tai kokee henkistä kuormitusta. Koronarajoitukset ovat jättäneet jälkensä nuorten hyvinvointiin. Nuorisotyö, nuorten työpajatoiminta sekä nuorten harrastusten tukeminen tarvitsevat rahoitusta tulevina vuosina. On tärkeää, että valtion rahoituksella huolehditaan nuorille suunnattujen palvelujen alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Niiden saatavuus ei saa olla riippuvaista yksittäisen kunnan taloudellisesta tilanteesta.
Arvoisa puhemies! Taiteella ja kulttuurilla on merkittävät vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin, ja onkin tärkeää tukea laajasti lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua taide- ja kulttuuriharrastuksiin.
Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli kolme miljardia. Liikunnallisen elämäntavan perusta luodaan jo lapsuudessa. Onkin erinomaista, että valiokuntatyössä on haluttu varmistaa Liikkuva varhaiskasvatus ‑ohjelman jatkuvuus. 
Arvoisa puhemies! Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen mukaan yksityinen sektori kattaisi menoista kaksi kolmasosaa ja julkinen sektori yhden kolmasosan. Vaikka viime vuosina rahoitus on ollut hienoisessa kasvussa, kasvu ei ole vielä riittävää, jotta pääsisimme tuohon tavoitteeseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-15T19:27:48,2022-12-15T19:33:02,Tarkistettu,1.1
2022_141_120,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_121,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänä päivänä käymme keskustelua nimenomaan täältä opetus‑ ja kulttuuriministeriön pääluokasta, ja täällä aamusella tai aamupäivällä, kun täysistunto alkoi, kuulimme jaoston puheenvuoron. Minä olen oikein tyytyväinen siitä, että näistä niin sanotuista joululahjarahoista ja niistä eduskunnan päätettävistä oli kohdistettu lukutaitoon ja kulttuuriin. Nuori Yrittäjyys ‑hanke sai lisää rahoitusta, ja sitten nämä erilaiset, muun muassa museotoiminta, kuten Muisti-museo, saivat tämmöistä tukirahaa, ja se on erittäin hyvä. Nämä ovat kuitenkin sellaisia. Täällä oli paljon muitakin, eli tässä nyt vain mainitakseni, eli kiitos hyvästä työstä jaoston väelle. Toisaalta voi sanoa, että myös sivistysvaliokunnan ääni on siellä kuulunut.
Suomessahan on yleensä korkea koulutustaso ollut, ja meillä on hyviä tuloksia. Meillä ovat Pisa-tuloksetkin olleet tosi hyviä. Nyt on kuitenkin näkyvissä, että meillä oppimistulokset ovat heikentyneet. On arvioitu, että joka kahdeksas nuori valmistuu perusopetuksesta ilman perustaitoja eli kirjoitus‑, luku‑ tai laskutaitoa, ja se on kyllä erittäin vaarallista, jos ajatellaan, että meillä on tavoitteena jatkuva oppiminen ja myöskin se, että nuoret pääsisivät myöskin eteenpäin, suorittaisivat joko ammattitutkinnon, ammatillisen koulutuksen tai sitten lukion ja siitä sitten korkeakoulutukseen, kun tavoitteena on kuitenkin 50 prosenttia korkeakoulutettuja tulevaisuudessa. Se on aika haastavaa, koska jos meillä on tällainen tilanne, että joka kahdeksannella ei ole niitä perustaitoja, niin ei niitä siellä seuraavalla tasolla sitten pystytä kuitenkaan korvaamaan ja korjaamaan.
Lisäksi nämä hyvinvointiongelmat: On arvioitu, että noin 20 prosentilla on mielenterveysongelmia. 5 prosenttia on näitä nepsy-nuoria — eli neuropsykiatrisia ongelmia — ja sitten on vielä näitä oppimisen vaikeuksia arvioitu 20 prosentilla. Nämähän saattavat kietoutua myös toisiinsa, eli siinä mielessä nämä prosentit ovat tässä vähän turhia luetella, koska nehän kietoutuvat toisiinsa. Jos on ihmisellä ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, niin kyllä siinä vaikea on sitten oppiakin, ja samoin näissä neuropsykiatrisissa ongelmissa, joista sanon, että ne ovat vasta jäävuoren huippu, kun 5 prosenttia on löydetty ja saatu diagnoosi. Onneksi meillä ovat kehittyneet tutkimukset ja myös hoidot, mikä on sinänsä hyvä.
Kysyin myöskin Pohjanmaan luokanopettajilta, mitkä olisivat sellaisia pointteja, mitä haluaisitte nostaa täällä eduskunnan käsittelyyn, mitä opettajat nyt toivovat. He toivovat nimenomaan työrauhaa. He toivovat, että he voisivat keskittyä oppimisen tukemiseen ja opettamiseen. Kaikki tällaiset hankkeet ja byrokratian lisääminen, mitkä liittyvät esimerkiksi siihen, jotta saa tällaista oppimisen tukea: kun on kyllä erilaisia tasoja ja erilaisia palveluja tähän oppimisen tukeen mutta se on aika byrokratian takana, niin siitä syystä he toivovat, että he saisivat nyt keskittyä nimenomaan siihen opettamisen. Toinen sitten, mitä he toivovat, on tämä: oppimisen tuki. Tämähän on niin, ministeri Anderssonkin on tunnistanut ja tunnustanut sen, että ihan pitkälle ei vielä päästy tämän hallituksen aikana, pitää jatkaa ensi kaudella, ja kyllähän tämä oppimisen tuen järjestelmä on se, mihin meidän pitää tulevaisuudessa erityisesti paneutua.
Opettajilta tulee myös sellainen viesti, että tällaista moniammatillista tukea tarvittaisiin enemmän, elikkä juuri kun on joitain ongelmia, niin sitten nämä tulevan hyvinvointialueen osaajat pitäisi olla mukana, kuten sosiaali‑ ja terveyspuolen ammattilaiset, mistä sitten seuraakin se huoli, miten me pystymme aivan varmasti korvamerkitsemään koulupsykologit, ‑kuraattorit, kouluterveydenhoitajat sinne kouluihin oppilaitten lähelle, kun tilanne on se, että myös työikäisillä on valtava tarve näistä samoista asiantuntijoista. No, me pyrimme tietysti siihen tuolla alueilla.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjettihan oli tällainen, voi sanoa, että siellä on tällainen sivistysmiljardi. Me halutaan vahvistaa varhaiskasvatusta ja sen laatua, nostaa varhaiskasvatuksen osallistumisastetta, me halutaan lisätä varhaiskasvatuksen ammattilaisia, niiden aloituspaikkoja, me halutaan vahvistaa perusopetuksen laatua ja tasata näitä oppimiseroja, ja sitten tavoitteena on tällainen osaamistakuu, eli perustiedot ja ‑taidot pitäisi olla jokaisella perusopetuksen lopettavalla, päättävällä, elikkä juuri sitä opetuksen laatua pitäisi saada nousemaan. Sitten meillä on tietysti tavoitteena, että lukiokoulutuksen laatua ja saavutettavuutta vahvistetaan. Myös työikäisten osaamistasoa halutaan nostaa, ja tämä jatkuvan oppimisen järjestelmän kehittäminen jatkukoon. Tki-panostukset ovat myös meidän vaihtoehtobudjetissamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-15T19:33:03,2022-12-15T19:38:07,Tarkistettu,1.1
2022_141_122,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_123,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä hetken tuota äsken kesken jäänyttä puheenvuoroa.
Tosiaan vielä näistä t&k-panostuksista. Tarvitsemme siis toimia sekä julkisen että yksityisen rahoituksen kasvattamiseksi, ja onkin tärkeää, että eduskunta on hyväksynyt lakialoitteen, jolla pystytään kannustamaan yrityksiä lisäämään näitä t&k-investointeja mahdollistamalla menojen verovähennys.
70 prosenttia yrityksistä kokee tällä hetkellä pulaa osaavasta työvoimasta, ja osaajapula onkin tällä hetkellä keskeisin uhka meidän talouskasvulle ja kilpailukyvyn kehitykselle. Tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi on laskettu tarvittavan noin 100 000 uutta korkeakoulututkintoa sekä uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Korkeakoulutettujen määrä on kasvanut toivottua hitaammin, ja tavoitteeseen pääseminen edellyttää jatkossa pitkäjänteistä yli vaalikausien ulottuvaa suunnitelmaa aloituspaikkojen lisäämisestä. Eduskunnan valiokuntatyössä on noussut esiin erityisesti ammattikorkeakoulun merkitys ja tarve ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen lisäämiselle. Asiantuntija-arvioiden mukaan ammattikorkeakoulutuksen kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa työelämässä eniten.
Hyödyntämätöntä elinvoiman potentiaalia löytyy runsaasti myös luovilta aloilta, ja on tärkeää, että luovien alojen edistämiseen on nyt panostettu. Tulevalla vaalikaudella on tärkeää laittaa toteutukseen kulttuurialan tulevaisuustyöryhmän raportin ehdotukset. Työryhmä on ehdottanut muun muassa, että vuoteen 2027 mennessä nostetaan taiteen ja kulttuurin budjettirahoitus yhteen prosenttiin talousarvion menoista.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää panostuksista itäisen Suomen elinvoimaan tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa rajaseutua on kovasti kuritettu maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi. Vuoden 2023 budjetissa itäisen Suomen osaamistason nostaminen kymmenen miljoonan euron lisäpanostuksella alueen korkeakoulujen aloituspaikkojen kautta on erittäin tervetullut panostus.
Valiokunta ansaitsee myös kiitokset 100 000 euron lisärahoituksesta Sodan ja rauhan keskus Muistin näyttelytoiminnan kehittämiseen. Nyt jos koskaan on tärkeää lisätä ymmärrystä rauhan ylläpitämisen tärkeydestä, ja suosittelenkin lämpimästi ihan jokaiselle tässä salissa vierailua Mikkelissä ja Muistissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-15T19:38:09,2022-12-15T19:40:40,Tarkistettu,1.1
2022_141_124,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_125,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopaisen hyvästä puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Tuo Sodan ja rauhan keskus Muisti on kyllä mielenkiintoinen käyntikohde, niin että suosittelen kaikille käymistä. Se on niin loistavasti toteutettu. Kiitos siitä, ja kiitos, että se sai lisää tässä rahaa. 
Toinenkin syy, miksi otin puheenvuoron tähän, oli nimenomaan edustaja Holopaisen hyvä puheenvuoro. Nostitte esille ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakouluillahan on valtavan suuri merkitys, koska meillä on kaksi isoa tavoitetta — toinen on se, että 50 prosenttia pitäisi olla korkeakoulututkinnon suorittaneita, ja sitten on tämä neljän prosentin tki-osuus bkt:stä — ja molempiin näihin tarvitaan ammattikorkeakouluja. Todellisuus on, että perusrahoitus on nyt valitettavasti laskenut vuosien aikana. Siihen varmasti on monikin hallitus syyllinen, niin että se ei ole nyt ainoastaan joku yksi hallitus, mutta sanoisin, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on nyt kyllä korjattava tulevaisuudessa. Jos me lähdetään siitä, että me halutaan se 50 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneita, niin ammattikorkeakouluilla on nimenomaan sitä ammatillisesti painottunutta korkeakoulututkintojen antamisen mahdollisuutta, ja se on tuiki tärkeää, kun ajattelee tätä kohtaanto-ongelmaakin, mikä meillä on. Meillä on työvoimapula, mutta sitten meillä on myös työttömiä, ja meidän pitää osaamisen tasoa saada nostettua. 
No sitten näistä alueellisista: Siitä antaisin nyt kyllä hallitukselle pyyhkeitä, kun lähdetään tästä alueellisesta. Täällä edustaja Holopainen kiitteli kyllä Itä-Suomen saantoja, mutta kyllä Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, on kärsinyt aloituspaikoissa. Versus siihen, mitä meillä on nuoria, siihen ikäluokkaan nähden, meillä on prosentuaalisesti kaikkein vähiten näistä alueista aloituspaikkoja. 
No tietenkin aloituspaikkoja tarvitaan sitten muuallekin ja muillekin aloille, ja tarvitaan myös tiedekorkeakoulupaikkoja, ja yksi näistä on varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikat. 
Sitten yksi vielä sellainen kehitettävä kohde on kyllä lukiokoulutus, koska jotta meillä säilyy koko Suomessa mahdollisuus lukio-opetukseen ja ‑koulutukseen, me tarvitaan saatavuuden varmistamista ja saavutettavuuden varmistamista. Siihen, miten se sitten järjestetään, että kaikilla on siihen mahdollisuus, kyllä pitää ensi kaudella paneutua tiiviisti. Ja sitten rahoitus: kunnat maksavat siitä suurimman osan. 
Vielä haluan sanoa jatkuvan oppimisen järjestelmästä, että se jäi täysin kesken. Meidän on tehtävä siihen, kuka järjestää, kuka tuottaa, ketkä maksavat, mikä on omavastuuosuus opiskelijalla itsellä ja mitkä ovat opintososiaaliset edut. Jatkuvan oppimisen järjestelmä vaatii remontin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-15T19:40:42,2022-12-15T19:43:41,Tarkistettu,1.1
2022_141_126,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_127,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä muutama sananen:
Kuten edustaja Risikko tuossa hyvin mainitsi, ammattikorkeakoulun merkitys useasti unohtuu näissä keskusteluissa. Jos mietitään sitä, että halutaan meidän pk-yrityssektorilla nimenomaan näitä t&k-panostuksia kasvattaa ja meidän koko toiminnan jalostusarvoa ja muuta nostaa, niin se ei oikeastaan onnistu ilman näitä ammattikorkeakouluja, koska ammattikorkeakoulut tuntevat sen oman alueensa ja he pystyvät matalammalla kynnyksellä tarjoamaan semmoista toimintaa, joka sitten palvelee näitä paikallisia yrityksiä. Kun myös mietitään sitten tätä työvoiman kohtaanto-ongelmaa, jossa kysymys on myöskin siitä, kuinka siellä alueellisesti pystytään aina vastaamaan mahdollisimman nopeasti niihin osaamistarpeisiin, niin tässä ammattikorkeakoulut ovat kyllä todella ratkaisevassa asemassa, ja niitten tilanteesta on puhuttu liian vähän.
Kun nyt näitä tutkinto-oikeuksia on lisätty, on jatkossa tärkeää huolehtia siitä, että myös rahoitus sitten seuraa näitten lisättyjen opiskelupaikkojen mukana riittävästi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-15T19:43:42,2022-12-15T19:44:47,Tarkistettu,1.1
2022_141_128,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_129,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä jatkan tuosta ammattikorkeakoulujen merkityksestä myöskin tki-panostuksissa ja siitä, että eipä kovin monilla pienillä yrityksillä — meidän alueellamme on valtavasti yrittäjyyttä, meillä on pk-yrityksiä paljon — ole mahdollisuus kovin paljon satsata. Se yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on aika matalan kynnyksen toimintaa, elikkä senkin tähden me tarvitaan sitä, että myös pk-yritykset pystyvät saamaan sitä tutkittua tietoa yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa.
Mutta siitä erityisesti haluan tässä vielä lopuksi mainita — josta oli tarkoitus sanoa ministereitten täällä ollessa — että nyt kannattaisi kyllä olla etukenossa näitten nuorten hyvinvointiasioitten suhteen. Tiedänkin, että näistä hyvinvointiasioista on paljon opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla keskusteltu, mutta minä olen nyt todella huolissani siitä, että kun me jo tiedämme, miten paljon sitä pahoinvointia on ja korona on vielä pahentanut sitä, niin nyt kyllä suosittelisin, että OKM ja STM muodostaisivat ihan tällaisen pienen työryhmän vaikka virkamiestasolla, että mitä yhdessä tehdään.
Katsokaas, kun tulee tämä hyvinvointialue, niin ne kouluterveydenhoitajat, ‑kuraattorit ja koulupsykologit eivät todellakaan ole välttämättä enää kouluille korvamerkittyjä siellä. Kun meillä on valtava pula työikäisten ja eri-ikäisten mielenterveyspalveluissa näistä psykologeista esimerkiksi ja terveydenhoitajista on eri alueilla pula, niin minä olen todella huolissani siitä, miten me säilytetään oppilashuollon palvelut kouluissa ja lähellä opiskelijaa. Mekin ollaan tietysti sivistysvaliokunnassa siitä sanottu, me ollaan lausuttu siitä, ja kaikki kyllä juhlapuheissa sen puolesta puhuvat, mutta kun totuus on se, että meiltä puuttuu henkilöstöä, niin minä toivoisin sillä tavalla, että nyt ihan virkatasolla tai jopa ministerit pohtisivat tätä, minkälaista ohjeistusta annetaan sinne hyvinvointialueille ja kunnille siihen rajapintaan. Nimittäin tämähän on rajapintatyötä. Kunnissa on se koulutus, mutta kun se apu sieltä sotesta pitäisi tulla hyvinvointialueilta. Ja siitä on minulla nyt huoli, että ne asiantuntijat varmasti liikkuvat ja heihin saadaan yhteys. Sitä opettajatkin toivovat, että mahdollisimman nopeasti saisi sen avun, jos lapsi, nuori tarvitsee esimerkiksi koulupsykologia. Meidän alueellamme esimerkiksi erään lapsen kohdalla kaksi kuukautta piti odotella, kun sanottiin, että kaksi kuukautta on tuonne koulupsykologin pakeille odotus. Ei se voi jatkua tällä tavalla, mutta meidän pitää nyt tavalla tai toisella varmistaa, että me saadaan heidät pidettyä siellä kouluissa lähellä opiskelijoita. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2022-12-15T19:44:49,2022-12-15T19:47:41,Tarkistettu,1.1
2022_141_130,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 33. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa kaksi tuntia. — Pääluokan esittelee edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_141_131,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön pääluokan 33. Nostan sieltä muutamia tärkeimpiä asiakokonaisuuksia.
Arvoisa puhemies! Aloitan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta ja laaturekistereistä. Valiokunta on tyytyväinen, että kevään 2022 kehyspäätökseen sisältyy 1,4 miljoonan euron vuotuinen rahoitus vuosille 23—26 kansalliseen laaturekisteritoimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen perusteella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa yhdeksän laaturekisterin ylläpitämisestä. Näitä ovat muun muassa diabetesrekisteri ja hiv-, munuaistauti- ja sydänrekisteri. Lisäksi Suomen Syöpärekisterin jatkokehittäminen on myös mukana 150 000:n vuotuisella lisärahoituksella.
Valiokunta pitää tärkeänä, että laaturekistereiden ylläpidon vaatimasta rahoituksesta huolehditaan. Laaturekisterien tuottama tieto parantaa näin hoidon laatua, vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta. Laaturekisterien tuottama tieto on tärkeää myös sote-uudistuksen toimeenpanossa. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota sosiaalipalveluiden laadun ja vertailtavuuden kehittämiseen ja pitää tärkeänä, että myös sosiaalihuollon laaturekistereitä kehitetään.
Sitten hoitotutkimuksen osalta valiokunta lisää momentille 200 000 euroa hoitotyön tutkimukseen, jolla turvataan muun muassa hoitosuositusten valmistuminen.
Sitten parisuhdeväkivallan uhrien auttaminen, MARAK. Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa MARAK-toiminnan vahvistamiseen. MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskiarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä, joka kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset ja järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea. Tämä on tärkeä toimintamalli.
Valiokunta lisää myös 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon ja 150 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon.
Sitten päihdeäitien käyttämät palvelut. Palveluiden järjestäminen on vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueiden vastuulla, ja tästä syystä on monia syitä, minkä takia päihdeäitien palvelut halutaan edelleen turvata. Toiminnan kehittämisen kannalta on tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n yhteistyönä toteutetaan valtakunnallinen kehittämishankekokonaisuus, jonka yhteydessä kehitetään kohderyhmän palveluketjuja ja ‑kokonaisuuksia ja tehostetaan raskauden aikaisen päihdekäytön tunnistamista viidessä aluehankkeessa. Tästä syystä valiokunta painottaakin, että on tärkeää, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamiseen osoitetaan vielä kolmen miljoonan euron määräraha jatkossa.
Sitten ruoka-apu. Valtiovarainvaliokunta on osoittanut useita kertoja lisäresursseja ruoka-aputoimintaan, ja nyt sitten valiokunta haluaa vahvistaa edelleen ruoka-aputoiminnan edistämistä, sillä ruoka-avun merkitys ja sen kysyntä ovat kasvaneet entisestään koronaepidemian ja kustannusten sekä ruuan hinnan nousun vuoksi, minkä lisäksi myös Ukrainasta saapuneet pakolaiset ovat lisänneet ruoka-avun kysyntää. Valiokunta on pitänyt tätä tärkeänä ja lisää siihen miljoona euroa.
Työttömyysturvassa on teknisiä muutoksia.
Sitten myös veteraanien tukemiseen on haluttu kiinnittää erityistä huomiota. Valiokunta pitää välttämättömänä, että veteraanijärjestöjen vuoden 23 järjestöavustukset mitoitetaan niin, että toiminta voidaan sopeuttaa hallitusti väheneviin tarpeisiin nähden.
Sitten sosiaali- ja terveydenhuollon tukeminen, kansallinen lapsistrategiatoiminta. Lapsibudjetoinnin käyttöönotto hyvinvointialueilla edellyttää perusteellista selvitys- ja valmistelutyötä lapsibudjetointimallin kehittämiseksi, jotta toimintamalli vastaa mahdollisimman hyvin sille asetettuihin odotuksiin. Lapsibudjetoinnin mallin toimivuutta on tarkoituksenmukaista pilotoida muutamilla hyvinvointialueilla, ja tähän valiokunta kohdistaa 340 000 euroa.
Sitten on valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköiden yliopistorahoitukseen. Tämä on koettu erittäin tärkeänä kokonaisuutena ja haluttu nostaa esille. Vastaavasti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja omaishoidon kehittäminen sekä myös hoitoonpääsy sekä nuorten mielenterveysongelmat on haluttu nostaa esille ja niihin kiinnittää myös erityistä huomiota.
Vielä lopuksi: On haluttu nostaa sosiaalialan osaamiskeskusten toiminta esille. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tärkeä tehtävä sote-uudistuksessa, jossa tavoitellaan muun muassa palvelujen laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Tutkitulle sosiaalialan tiedolle on siten entistä suurempaa tarvetta, ja valiokunta esittää momentille vielä 500 000 euroa tämän työn vahvistamiseksi. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-15T17:01:28,2022-12-15T17:07:49,Hyväksytty,1.1
2022_141_132,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia, edustaja Kiljunen. — Ja nyt ministeri Sarkkinen. Myönnän kymmenen minuuttia, koska ministeri Kiurunkin osuus pitää esitellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_133,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin tosiaan omasta ja ministeri Kiurun vastuualueen puolesta, koska, kuten varmaan tiedättekin, ministeri Kiuru on valitettavasti estynyt osallistumasta tähän keskusteluun ymmärrettävistä syistä. 
Arvoisa puhemies! Kriisit ovat leimanneet viime vuosien talousarvioita. Elinkustannusten nopea nousu ja sen edellyttämät toimet näkyvät myös ensi vuoden valtion talousarviossa. Kuten aiemminkin todettua, sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä on haluttu varmistaa sosiaaliturvan riittävyyttä ja kattavuutta kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. 
Kiitän valtiovarainvaliokuntaa, joka on mietinnössään pitänyt hyvänä ja perusteltuna, että talousarvioesitys sisältää useita vuotta 2023 koskevia toimenpiteitä, joilla tuetaan erityisesti lapsiperheiden ostovoimaa kuluttajahintojen poikkeuksellisen nopean nousun vuoksi. Näitä ovat muun muassa työttömyysturvan lapsikorotuksen korotus sekä toimeentulotuen alle 18‑vuotiaiden lasten perusosan korotus, opintorahan huoltajakorotus sekä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen korotus. 
Edelleen valiokunta toteaa, että mikäli kuluttajahintojen nouseminen jatkuu edelleen nopeana, on jatkossa tarpeen arvioida mahdollisen lisätuen tarvetta. Tämä valiokunnan kanta on mielestäni perusteltu, ja sekä nykyisen että tulevan hallituksen on syytä toimia sen mukaisesti, ja siihen ehkä tämänkin päivän sähköön liittyvä keskustelu liittyy. 
Lapsiperheille kohdistuvien tukitoimien lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä on pyritty vastaamaan myös sähkön hinnan nousuun. Yleisen asumistuen lämmitysnormiin sekä omakotitaloasujien hoitonormiin ehdotetaan korotuksia. Väliaikaiseen sähkötukeen ja sen toimeenpanoon on varattu määrärahoja. Sähkövähennyksen ja sähkön arvonlisäveron alennuksen rinnalla nämä toimet tuovat pienituloisille kotitalouksille jonkinlaista apua, minkä lisäksi Kansaneläkelaitos on jo alkuvuodesta ohjeistanut aiempaa joustavammin kattamaan sähkökuluja toimeentulotuen kautta. 
Kaiken kaikkiaan on kuitenkin tunnustettava, että nykyiset varsin nopealla aikataululla valmistellut tukielementit voivat olla riittämättömiä ja osittain kohdennukseltaan kömpelöitä. Siksi lisätoimia eri sektoreille on valmisteltava määrätietoisesti tulevaa talvea ja myös ensi vuotta silmällä pitäen. 
Vaikka talousarvioesityksessä sosiaaliturvaa siis vahvistetaan eri toimin, työttömyysturvaan ehdotetaan kuitenkin 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu työttömien määrän arvioidusta laskusta, eli positiivisen työllisyyskehityksen myötä myös säästöjä sosiaaliturvamenoissa saavutetaan.
Pienenä mutta kulttuurialalle äärimmäisen tärkeänä yksityiskohtana tekijänoikeuskorvaukseen oikeutettujen työttömien tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa parannetaan luopumalla tekijänoikeuskorvausten sovittelusta. Asetuksella tehtävä muutos tulee voimaan vuodenvaihteessa ja lisää valtion osuutta työttömyysturvamenoista yhdellä miljoonalla eurolla. 
Myös sivutoimista opiskelua työttömyysturvalla helpotetaan. Sivutoimisen opiskelun ja työttömyysetuuden yhteensovittamisen selkeyttäminen ja nykyistä laajempi oman osaamisen kehittäminen työnhaun ohessa työttömyysetuutta menettämättä lisäävät valtion osuutta työttömyysturvamenoista noin viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2023. 
Nämä pysyvät muutokset työttömyysturvajärjestelmään siis lisäävät työttömyysturvan menoja muutamalla miljoonalla vuodessa, mutta isossa kuvassa työllisyyden kohentuminen vähentää menoja jopa merkittävissä määrin. Hallitus on kriisien keskellä onnistunut jopa ylittämään alkuperäisen 75 prosentin työllisyystavoitteensa, kun huomioidaan mittaustapamuutos, ja tämän onnistuneen työllisyyspolitiikan tiellä Suomen kannattaa tulevaisuudessakin jatkaa. 
Kiitän eduskuntaa budjetin ja siihen liittyvien lakien sujuvasta käsittelystä ja hyvästä yhteistyöstä, ja lisäksi kiitän omasta puolestani valtiovarainvaliokuntaa ansiokkaasta mietinnöstä. 
Sitten ministeri Kiurun ja hänen hallinnonalansa osalta totean:
Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksessä turvataan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintakykyä uusilla hyvinvointialueilla. Esityksessä kehitetään suomalaisille tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toteutetaan toimenpiteitä, joilla parannetaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta. Annettavassa esityksessä hyvinvointialueiden rahoitus lisääntyy laskennallisesti vuoteen 2022 verrattuna nettona noin 275 miljoonalla eurolla. 
Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tulee olla kaikkien saatavilla ja saavutettavissa oikea-aikaisesti ja laadukkaasti. Suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia tuetaan kiristämällä hoitotakuuta hallitusohjelman mukaisesti. Hoitotakuun tiukentamiseen esitetään talousarviossa ensi vuodelle 71 miljoonaa euroa. Riittävään ja oikea-aikaiseen hoitoon panostaminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä hyvinvointi-investoinneista. 
STM:n hallinnonalan talousarvioesitys turvaa suomalaisten lapsien ja perheiden tulevaisuutta. Kansallinen lapsistrategia ‑toiminnon perustamiseen ja toimintaan kohdennetaan puoli miljoonaa euroa. Turvakotitoiminnan rahoitukseen esitetään 24,6 miljoonaa euroa, sosiaalialan osaamiskeskuksille kolme miljoonaa euroa ja päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palvelujen turvaamiseen kolme miljoonaa euroa. 
Ikääntyneiden kotihoidon kehittämiseen esitetään uutena 37 miljoonaa euroa. Suurin osa esitetyistä uusista kustannuksista syntyy hyvinvointialueille kotihoidon laajentamisesta asiakkaiden tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. 
Talousarviossa uudistuksena on huomioitu myös mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen, johon hallitus esittää 18 miljoonaa euroa. Uudistuksella parannetaan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta. 
Uudistuksena hallitus esittää lisäksi, että sosiaalisesta luototuksesta tulee hyvinvointialueilla järjestettävä lakisääteinen palvelu.
Arvoisa puhemies! Vuoden 2023 aikana useampi uudistus lisäksi laajenee. Vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen osalta voimaantulon siirtymäaika päättyy 1.12.2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohden tulee täysimääräisesti voimaan. Vuoden 23 osalta taloudellinen vaikutus on 128,2 miljoonaa euroa. 
Lastensuojelun jälkihuollon laajennus kasvattaa hyvinvointialueiden rahoitusta edelleen 12 miljoonaa euroa, kun viimeinen ikäluokka tulee jälkihuollon piiriin. Lisäksi lastensuojelun henkilöstömitoituksen vahvistamiseen kohdennetaan edelleen 4,2 miljoonaa euroa, lisäys yhteensä 9 miljoonaa euroa. 
Hallituksen toteuttamien uudistusten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistamiseksi ehdotetaan useita eri toimia. Kaikkiaan henkilöstön saatavuutta turvaaviin ensitoimiin esitetään talousarviossa 38 miljoonaa euroa. 
Arvoisa puhemies! Toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan kohdennettavan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta 426 miljoonaa euroa valtionavustuksia, mikä on 114 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Vähenemä aiheutuu pääosin hallitusohjelmahankkeiden päättymisestä. 
Pandemian jäljiltä on syntynyt hyvinvointivelkaa, joka täytyy paikata. Siksi aiemmin tehtyjen panostusten lisäksi EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitusta kohdennetaan nyt 110 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun sekä hoitoonpääsyn nopeuttamiseen. 8,5 miljoonaa euroa kohdennetaan työkyvyn tuen palveluihin sekä mielenterveyttä ja työkykyä vahvistaviin toimiin. 
Arvoisa puhemies! Kiitän myös ministeri Kiurun puolesta eduskuntaa, sosiaali- ja terveysvaliokuntaa sekä valtiovarainvaliokuntaa talousarvion hyvästä käsittelystä. Erityisen iloinen voi olla eduskuntakäsittelyssä tehdyistä lisäyksistä kansallisen lapsistrategian lapsibudjetoinnin pilotointiin hyvinvointialueilla ja turvakotien saavutettavuuden ja esteettömyyden parantamiseen sekä puolen miljoonan euron lisäerästä sosiaalialan osaamiskeskuksille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-15T17:07:53,2022-12-15T17:15:42,Hyväksytty,1.1
2022_141_134,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Och minister Blomqvist, fem minuter.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_135,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kunnianhimoinen tasa-arvon suhteen, ja hallitusohjelmassa onkin runsaasti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä tavoitteita, joita täsmennetään muun muassa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa. Tasa-arvoa edistetään myös ohjelmien ulkopuolella: esimerkiksi naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan torjuntaohjelmalla ja samapalkkatoimilla. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-15T17:15:47,2022-12-15T17:16:16,Hyväksytty,1.1
2022_141_136,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan alkuun kiittää valiokuntaa, valtiovarainvaliokuntaa tässä erityisesti. Minusta oikein hyvin olette kohdentaneet ne pienet lisäykset, mitä olette tehneet tämän pääluokan osalta. Varmasti moni miettii, kun katsoo tuota pääluokkaa 33, että jaa, ei siellä nyt olekaan niitä kymmeniä miljardeja, mitä soteen käytetään, hyvinvointialueille, mutta ne ovat siellä pääluokassa 28, niin kuin tiedämme, valtiovarainministeriön pääluokassa. Siltä osin haluan tässä nostaa esille, kun varmaan rahoitushuolia nyt mietitään, kun on käynyt ilmi julkisuudessakin, että monessa sairaalassa on päivystyksissä ongelmia ja muuta, ja se viesti kuitenkin joka alueelta on tullut, että nämä ovat ongelmia, jotka eivät niinkään ratkea sillä, että me panisimme suoraan rahaa sinne, vaan meidän pitää uudella tavalla lähteä miettimään, miten nämä palveluketjut järjestämme ja niitä resursseja kohdennamme. Kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tähän sosiaali‑ ja terveydenalan hallituksen esitykseen [Puhemies koputtaa] ja myös valiokunnan mietintöön tältä osin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-15T17:20:59,2022-12-15T17:22:17,Hyväksytty,1.1
2022_141_137,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Lindén, aiemmin ministeri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_138,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jaoston puheenjohtaja ja ministerit esittelivät erinomaisesti tätä pääluokka 33:a. Tosiaan, aivan kuten äsken valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Lohi totesi, sinne tehdyt muutokset olivat sinänsä pieniä mutta tärkeitä, ja sitten osa niistä oli teknisiä siirtoja eri pääluokkien välillä, ja osa liittyy siihen, että tietyt lait eivät valmistukaan tämän vuoden aikana vielä.
Haluaisin nostaa tässä kenties ensimmäisessä puheenvuorossa tämän debatin aikana esille tämän suuren kokonaisuuden. Itse asiassa puheenjohtaja Lohikin siihen viittasi. Eli meillä on tässä 15,9 miljardia euroa määrärahoja, ja sitten meillä on siellä pääluokassa 28 hyvinvointialueille rahoitusta 20,6 miljardia, eli itse asiassa melkein puolet koko valtion budjetista on sosiaaliturvan tai sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluiden määrärahoja. Tämä on se suuri kokonaisuus. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-12-15T17:22:17,2022-12-15T17:23:25,Hyväksytty,1.1
2022_141_139,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_140,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueet aloittavat vuoden alusta toimintansa, ja rahoitus siirtyy sinne. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahoitusta puuttuu puolitoista miljardia, mikä on valtavan iso summa. Samalla astuu voimaan hoitotakuu, ja ihmiset odottavat palvelujaan. Nyt olemme viikon ajan kuulleet, miten päivystyksissä on ruuhka ja kaaos. Kysyisin teiltä, ministeri: miten meinaatte hoitaa sen, että ihmiset pääsevät Suomessa päivystykseen?
Nostaisin esiin ongelman, mikä nousi esille Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa, jossa itse toimin: Omaishoitajien tukea leikataan rajusti Espoossa ja muun muassa Kauniaisissa. RKP, kokoomus, keskusta ja Liike Nyt olivat esitysten takana. Jopa 350 euroa leikataan omaishoitajien korkeimmasta maksuluokasta tukea tämän harmonisoinnin perusteella, ja kysyisinkin teiltä: oliko se näin suunniteltu, että harmonisointi voi heikentää jonkun saavuttamia etuja? Omaishoitajat ovat todella tiukilla, ja mielestäni olisi kuulunut tämä korkein maksuluokka [Puhemies koputtaa] tähän korkeimpaan maksuluokkaan maksettavaksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-15T17:23:25,2022-12-15T17:24:39,Hyväksytty,1.1
2022_141_141,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_142,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan suurista rahoista, mutta käytännössä ruuhkat ovat arkipäivää. Päivystyksissä ihmiset eivät pääse hoitoon, eivät kiireettömään hoitoon perusterveydenhuoltoon eivätkä erikoissairaanhoitoon. Hoitotakuut rikkoutuvat. Kyllä tässä ihmettelen, mitä tässä viimeisen neljän vuoden aikana on tehty, kun terveydenhuollon tilanteeseen ei ole saatu korjauksia. [Aki Lindénin välihuuto] Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa luvattiin palauttaa luottamus vanhuspalveluiden laatuun, oikea-aikaisuuteen ja saatavuuteen, mutta mitä me näemme? Ikäihmiset, vanhukset, ovat päivystyksessä, jossa olosuhteet ovat epäinhimilliset ikääntyneelle väestölle.
Sen takia peräänkuuluttaisinkin ratkaisuja näitten eurojen luettelun sijaan. Meillä on monia eri asioita, kuten hoitojonot. [Puhemies koputtaa] Kela-korvaukset on alasajettu, ja kysyisin, [Puhemies: Näin, nyt on aika täyttynyt!] kun täällä on ministeri Sarkkinen paikalla: minkä takia te tässä tilanteessa myös Kela-korvaukset alasajatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-15T17:24:39,2022-12-15T17:26:01,Hyväksytty,1.1
2022_141_143,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_144,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Voisi sanoa näin, että kymmenien vuosien tuottavuus- ja tehokkuusohjelma näkyy myöskin meidän terveydenhuollossa ja se näkyy koronavuosien jälkeen karummalla tavalla kuin on ehkä odotettu. Tuottavuus- ja tehokkuuskeskustelun sijasta meidän pitäisikin käydä vuoropuhelua siitä, miten me saamme järjestelmämme rakennettua niin, että se on aidosti vaikuttava ja mahdollistaa myöskin ammattilaisille sen työn tekemisen parhaalla mahdollisella tavalla, osaamisen hyödyntämisen niihin tehtäviin, joihin heidät on koulutettu ja joihin he parhaan osaamisensa puolesta kuuluvat.
Me tarvitaan valtavasti panostusta ennaltaehkäisevään työhön, siihen, että niitä sairauksia ei syntyisi samassa mitassa kuin tänä päivänä syntyy. Korjaavaa työtä tarvitsee tehdä koronavuosien jälkeen entistä enemmän, ja jos joku tässä salissa väittää, että yksi hallituskausi olisi johtanut [Puhemies koputtaa] siihen kaaokseen, mikä tänä päivänä on tuolla meidän terveydenhuollon palveluissa, niin se on kyllä sellaista puhetta, joka ei pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2022-12-15T17:26:01,2022-12-15T17:27:23,Hyväksytty,1.1
2022_141_145,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_146,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen meistä on lukenut huolestuttavia uutisia sote-palveluidemme tilanteesta ja erityisesti näistä ruuhkaantuneista päivystyksistä koskien pääkaupunkiseutua ja myös kotikaupunkiani Espoota ja siitä, että ihmiset eivät ole päässeet hoitoon. Mutta, hyvät kollegat, meillä tällä hetkellä ei ole sellaisia sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden kantokyky enää kestää tätä tilannetta, ja tähän meidän täytyy reagoida. Ihmiset eivät pääse oikealle vastaanottajalle oikeaan aikaan, ja tämän kanssa olemme eläneet jo jonkin aikaa. Kriisi ei ole syntynyt tyhjästä: meitä on koetellut pandemia. Sen seurauksena hoitajat ovat uupuneet, kuntoutusalan ammattilaiset tekevät hoitajien töitä ja kuntoutus loistaa poissaolollaan useasta paikasta. [Sari Sarkomaan välihuuto] — Kuntoutus loistaa poissaolollaan siitä syystä, että hoitajat tekevät muita töitä. Kela-korvaukset eivät suoranaisesti liity tähän.
Lienee selvää, että me tarvitsemme toimenpiteitä, jotta me saamme käsipareja kantamaan ja toisaalta nostamaan ihmisiä ylös tilanteessa, jossa toimintakyky sitä vaatii. [Puhemies koputtaa] Nyt kysynkin: mitä toimenpiteitä hallitus on tekemässä, jotta me saamme lisää näitä käsipareja tekemään tätä tärkeää työtä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-12-15T17:27:25,2022-12-15T17:28:42,Hyväksytty,1.1
2022_141_147,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_148,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tällä hetkellä erityisen ajankohtainen aihe on kustannusten nousu ja sen vaikutukset ihmisiin. Tarvitaan, kuten kyselytunnilla puhuttiin, sähkön hintaa alentavia toimia, mutta tarvitaan myös sellaisia päätöksiä, jotka helpottavat kansalaisten toimeentuloa ja auttavat heitä saamaan esimerkiksi ruokaostokset tehtyä ja liikkumaan tässä maassa, jossa välimatkat usein ovat pitkiä.
Ensi viikolla jouluaaton aattona merkittävä kädenojennus lapsiperheille on ylimääräinen lapsilisä, joka ei vaikuta toimeentulotukeen, mikä on myöskin hyvin tärkeää. Valiokunnassa korostimme tarvetta sitoa lapsilisä muiden sosiaaliturvaetuuksien tavoin indeksiin. Myös lääkekaton indeksitason pysäyttäminen on tärkeä toimi, sillä ilman sitä lääkekatto nousisi noin 50 eurolla. Hallitusohjelmassa sovittu sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen on erinomainen asia.
Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tasa-arvoasioista vastaavalta ministeriltä, että miten tämä poikien ja miesten tilanne. [Puhemies koputtaa] Usein sieltä ministeriaitiosta kun puhutaan, niin puhutaan vain tyttöjen ja naisten aseman parantamisesta, mutta poikien ja miesten tilanne on monella tavalla tällä hetkellä hälyttävä. Miten se huomioidaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-12-15T17:28:42,2022-12-15T17:30:01,Hyväksytty,1.1
2022_141_149,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_150,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Värderade talman! Vi står inför ett historiskt skede då var social- och hälsovård flyttar över till de nya välfärdsområdena samtidigt som den offentliga ekonomin och resurserna inom social- och hälsovården är mer pressade än någonsin. Jag är glad över de tilläggsanslag som nu beviljas de olika områdena, men trots det kommer de flesta att kämpa med ett stort underskott de närmaste åren. På många håll planerar man nedskärningar i servicen, och det här är en allvarlig utveckling.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-12-15T17:30:03,2022-12-15T17:30:30,Hyväksytty,1.1
2022_141_151,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä hyvästä kokonaisuudesta voisi puhua monestakin asiasta, mutta nostan esiin yhden asian, nimittäin kolmen miljoonan euron määrärahan päihteitä käyttävien äitien ja vauvaperheiden palveluiden turvaamiseen. Tällä hetkellä meillä on tilanne, niin kuin monenkin muun palvelun osalta, että näiden palveluiden saatavuudessa ja sisällössä on suuria eroja valtakunnallisesti. On tärkeää, että nyt hyvinvointialueiden käynnistyessä näissäkin palveluissa tapahtuisi yhdenvertaisempaan suuntaan menevää kehitystä. On tärkeää, että palveluohjaus on kunnossa ja palveluketjut toimivat saumattomasti myös näiden vauvaperheiden ja odottavien äitien päihdepalveluiden osalta. Tällä kolmella miljoonalla eurolla voidaan estää sikiövaurioita ja huostaanottoja, pelastaa perheitä ja äitejä ja pieniä vauvoja. Kiitos siis lasten, äitien ja perheiden puolesta, tämä on iso investointi. Ehkä pieni investointi, mutta iso investointi, joka kannattaa ja tuo tulosta yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-15T17:31:15,2022-12-15T17:32:25,Hyväksytty,1.1
2022_141_152,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_153,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisat ministerit! Omaishoidon tuki ja omaishoito on todella iso asia, ja siihen tarvitaan panostusta tosi paljon jatkossakin. Se on kumma, että omaishoitoasia nousee aina vaalien alla hirveän isoksi asiaksi mutta vaalien jälkeen se tahtoo jäädä sinne. Sitä ei kuitenkaan sitten muisteta siinä välillä. Olisi hirveän tärkeä muistaa heti vaalien jälkeen tehdä ne muutokset.
Nyt kysyisin, kun tässä oli puhetta, että omaishoidon tukea kehitetään, mutta pitäisi ihan niitä ratkaisujakin tulla, että kun perussuomalaiset ovat ehdottaneet, että omaishoidon tuki olisi verotonta, niin onko se kenties nyt tulossa. Olisi hirveän tärkeää, että se olisi tulossa. Myös näitä muita asioita, mitä omaishoitajille voitaisiin tuoda, vaikka joitakin lääkärintarkastuksia ja fysioterapiakäyntejä ja tämmöisiä eli vähän niin kuin enemmän panostaa siihen: onko tämmöisiä ratkaisuja tulossa, ja kenties vaikka tämmöistä annosjakelua myös näille omaishoitajille eikä pelkästään omaishoidettaville, että saisivat niitä lääkkeitä ja ei tarvitsisi jaella niitä kotona? Aika monella asialla voitaisiin helpottaa omaishoitajan roolia. Onko tulossa tasapuolinen omaishoidon tuki vihdoinkin [Puhemies koputtaa] jo kaikille omaishoitajille koko Suomen alueelle? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-15T17:32:27,2022-12-15T17:33:37,Hyväksytty,1.1
2022_141_154,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_155,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on se, että vanhustenhuollon tilanne on tämän hallituksen aikana kriisiytynyt. Vanhusten hoitopaikkoja on suljettu, ja yhä useampi, usein muistisairas, monisairas vanhus jää ilman apua ja tukea. Päivystykset ovat kriisiytyneet — päivystyksessä, jossa pitäisi hoitaa ihmisiä vauvasta vaariin, odotetaan yli kymmenen tuntia.
Syitä on varmasti monia, mutta vastuu on myöskin hallituksella. Me emme voi käydä tätä keskustelua täällä tänään, ellemme tätä asiaa käy läpi. Kysynkin nyt: mihin toimiin hallitus ryhtyy, jotta tilanne ei entisestään kriisiytyisi? Hyvinvointialueet ovat aloittamassa toimintansa ensi vuonna tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kriisiytymässä. Hallitus on monin omin toiminkin heikentämässä tilannetta. Täällä nostin esille Kela-korvaukset. Esimerkiksi kuntoutuksesta, fysioterapiasta poistetaan kokonaan Kela-korvaukset. Yksityiset fysioterapeutit ovat tuottaneet puolet meidän fysioterapiasta. Millä tavalla te aiotte korvata nämä toimet, ja miksi te ajatte kuntoutuksen alas, kun juuri nyt tarvittaisiin työ- ja toimintakykyä edistävää toimintaa? Toivon, että ministeri vastaa siihen, miten tähän kriisiytyneeseen tilanteeseen hallitus vastaa. Käsiä ei voi tästä pestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-15T17:33:37,2022-12-15T17:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_141_156,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Nyt otetaan vielä muutama kysymys ja ministerit pääsevät vastaamaan. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_157,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tammikuun alussa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Kulunut vuosi onkin ollut reipastahtista valmistelun aikaa. Suurta huolta on siitä, miten rahat riittävät palveluiden järjestämiseen. Kaikille lienee selvää, ettei näin merkittävä uudistus käynnisty ilman lastentauteja ja jo nyt tiedossa olevia valuvikoja esimerkiksi rahoitukseen liittyvissä asioissa. Kysyisinkin ministeri Sarkkiselta: Mitä te vastaatte niille kansalaisille, jotka epäilevät, onko sote-uudistus askel kohti parempia ja tasavertaisempia palveluita? Riittävätkö rahat palveluiden järjestämiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-15T17:34:55,2022-12-15T17:35:42,Hyväksytty,1.1
2022_141_158,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Otetaan vielä edustaja Hänninen ja sen jälkeen ministereiden vastaukset ja sitten jatketaan debattia., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_159,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää hallitusta siitä, että ensi viikolla kaikki lapsiperheet saavat lapsilisän kaksinkertaisena. Tämä on tärkeä tuki kaikille lapsiperheille, varsinkin heille, jotka ovat kaikista vaikeimmassa asemassa. Eli on tosi tärkeää, että ensi viikolla maksettava ylimääräinen lapsilisä ei leikkaa pienituloisimpien perheiden toimeentulotukia.
Olen itse tehnyt tällä vaalikaudella peräti kaksi lapsilisiin liittyvää lakialoitetta, joista toisessa vaadin lapsilisää etuoikeutetuksi tuloksi ja toisessa olen vaatinut lapsilisän maksatuksen jatkamista, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Pidän tärkeänä, että tätä ensi vaalikaudella ne, jotka täällä salissa ovat päättämässä, edistäisivät.
On myös tärkeätä, että ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön panostetaan, sillä mielenterveyden hoitamattomuus maksaa jopa 11 miljardia euroa joka vuosi yhteiskunnalle.
Ja vielä haluan kiittää siitä, että selvityksen mukaan ministeriöiden tasa-arvokirjaukset ovat selvästi vahvistuneet nyt, ja sekin on tärkeä askel eteenpäin tasa-arvotyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-15T17:35:44,2022-12-15T17:36:56,Hyväksytty,1.1
2022_141_160,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_161,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia keskustelusta.
Sote-rahoitus on, kuten edustaja Lindén totesi, valtiovarainministeriön pääluokassa. Huomenna on ymmärtääkseni keskustelu valtiovarainministeriön pääluokasta ministeri Paateron johdolla, ja silloin varmaan tätä sote-rahoituskeskustelua voidaan sitten syvällisemmin jatkaa.
Arvoisa puhemies! Todella ministeri Kiuru ei tänään päässyt ymmärrettävistä syistä tähän keskusteluun. Ministeriaitiosta ei ole tapana vastata muiden ministerien vastuualueisiin liittyviin kysymyksiin, ja täällä aika moni kysymyksistä koski ministeri Kiurun vastuualueita. Rohkenen kuitenkin todeta tähän ajankohtaiseen tilanteeseen liittyen päivystysten ruuhkiin, että asiaa käsiteltiin tänään ministeri Kiurun johtamassa sote-ministerityöryhmässä, ja tähän tilanteeseen liittyen on ymmärtääkseni myös huomenna aluetoimijoiden ja ministeriön yhteinen kokous. Tilannekuvahan on hyvin vaikea. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, mutta niin alue‑ kuin kansallisellakin tasolla on haettava kestäviä ratkaisuja. Syyt tähän tilanteeseen ovat pitkiä ja moninaisia. Täytyy sanoa, että sote-uudistushan ei vielä ole alkanut, eli siinä mielessä niitä ongelmia ei sote-uudistuksen piikkiin voi laittaa, mutta ehkä sieltä joitain korjauksia myös rakenneuudistuksista voidaan saada.
Arvoisa puhemies! Sitten varsinaisesti näihin omaan vastuualueeseeni liittyviin kysymyksiin:
Täällä kysyttiin Kela-korvauksista eli siitä, miksi säästöjä tehdään Kela-korvausten yksityisen hoidon korvauksiin. No syy on se, että säästöillä rahoitetaan hyvinvointialueita, eli ne säästettävät summat siirretään hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen, ja siellä erityisenä tarkoituksena on lisäresursoida vanhuspalveluita. Näin kansalaisten hoidon saatavuuden kannalta olennaista on parantaa julkisen hoidon saatavuutta, ja siellä julkisesti tuotetussa hoidossa tai julkisen kautta yksityiseltä ostetussa hoidossa asiakasmaksut ovat myös säännellyt, jolloin myös hoito on taloudellisesti pienituloisten paremmin saavutettavissa.
Nämä Kela-korvaukset ovat jo nyt olleet hyvin matalalla tasolla, ja ne eivät ole monelle pienituloiselle nytkään mahdollistaneet yksityisen hoidon käyttöä. Jatkossa korvaus lääkärikäynneistä on tosiaan kiinteä. Hammaslääkärikäynneistä ja mielenterveyskäynneistä korvaus pysyy nykytasollaan.
Itse ajattelen niin, että ostopalveluiden ja palvelusetelien kautta järjestettäessä on myös tasa-arvoisempaa hyödyntää yksityisiä palveluita kuin näiden Kela-korvauksien kautta, koska silloin asiakasmaksut ovat säännellyt ja siten myös pienituloisten paremmin saavutettavissa. [Sari Sarkomaan välihuuto]
Arvoisa puhemies! Lapsilisistä täällä useampi edustaja puhui. Tosiaan ensi viikolla maksetaan kaksinkertainen lapsilisä kaikille perheille. Mukaan lukien se hyödyttää kaikista pienituloisimpia, toimeentulotukea saavia lapsiperheitä, mikä on tärkeää, mutta näen kyllä kuten edustaja Aittakumpu, että pidemmällä tähtäimellä olisi tärkeää, että lapsilisien jatkuva jälkeenjääneisyys pysäytettäisiin ja lapsilisät sidottaisiin indeksiin. On tunnistettava, että kysymyksessä on niin iso päätös, [Puhemies koputtaa] että se on käytännössä hallitusohjelmatason kysymys. Lapsilisien rakenteellista kehittämistä, mihin myös edustaja Hänninen viittasi, on myös syytä tarkastella, [Puhemies koputtaa] ja sitä sosiaaliturvakomiteassa myös tehdään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-15T17:36:57,2022-12-15T17:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_141_162,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Och minister Blomqvist., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_163,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tähän minun kohdalleni osui ainoastaan yksi kysymys, ainakin niin tunnistin. Kiitos edustaja Aittakummulle, joka nostaa miesten ja poikien tasa-arvoasiat johdonmukaisesti ja myös ihan perustellusti aina keskusteluissa, koska kyllä minusta on erittäin tärkeää, että me kaikki miellämme sen, että tasa-arvoasiat koskevat kaikkia sukupuolia. Siinä ei ole kysymys yhdestä sukupuolesta, vaan ne koskettavat myös tietysti miehiä ja poikia. Me tiedämme, että esimerkiksi eliniänodote on miehillä lyhyempi. Me tiedämme, että miehet ja pojat syrjäytyvät enemmän. Me tiedämme, että itsemurhatilastot ovat aika karua luettavaa miesten osalta. Me ehkä myös tunnistamme, ainakin minä tunnistan, että miehiin ja poikiin kohdistuu ehkä enemmän tällaisia myös asenneasioita ja odotuksia, että pitää käyttäytyä tietyllä tavalla, pitää olla mies, ja siihen sitten sisältyy myös se, että pitää olla vähän rohkea ja ehkä ottaa vähän liian isoja riskejä eikä hakeuduta hoitoon, eli emme hae apua ajoissa. 
Tähän meidän pitää yrittää vaikuttaa, ja sitä on tämän hallituksen aikana yritetty muun muassa sillä, että tasa-arvosuunnitteluvelvoite on ulotettu varhaiskasvatukseen. Nyt toimeenpannaan perhevapaauudistus, jonka eduskunta on hyväksynyt, missä isien osuutta perhevapaasta kasvatetaan. Me ollaan tehty ohjelma asunnottomuuden puolittamiseksi. Meillä on sukupuolitietoinen budjetointi, joka tietysti myös auttaa miehiä ja poikia. Meillä oli parlamentaarinen komitea, joka miettii asevelvollisuuden kehittämistä tasa-arvoisempaan suuntaan. Siinä otettiin edistysaskeleita, ja muun muassa kutsunnat tulevat nyt koko ikäluokalle. Me olemme nostaneet oppivelvollisuusikää, mikä omalta osaltaan toivottavasti ja minun näkemykseni mukaan tulee auttamaan poikia pysymään opetus- ja oppimisuralla. Tällaisia asioita. Kyllä hallitus johdonmukaisesti ja aktiivisesti on edistänyt. — Vielä kerran kiitos edustajalle hyvästä kysymyksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-15T17:40:32,2022-12-15T17:43:32,Hyväksytty,1.1
2022_141_164,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitos. — Nyt jatketaan debattia. — Edustaja Anneli Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_165,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Täällä on tullut esille lapsiperheköyhyys. Se on asia, joka puhuttaa meitä kaikkia, ja sen pitääkin puhuttaa. Kuten täällä on todettu, lapsiperheköyhyyden vähentäminen on välttämätöntä ja lapsiperheköyhyyden seuraukset näkyvät monin tavoin päivittäisessä arjessa. Taloudellinen niukkuus voi pakottaa säästämään sekä pakollisista elämisen kustannuksista että myös vapaa-ajasta. Tämä kaikki näkyy muun muassa lasten harrastuksissa, tämä näkyy lasten vaatetuksessa, tämä näkyy lasten syrjäytymisessä ja myös eristäytymisessä. Siltä osin, kun me keskustellaan lasten ja lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta, se näkyy myös ruoka-apujärjestelmässä. Yhä useampi ruoka-apua tarjoava järjestö kertoo, että aivan uudella lailla on tullut näkyväksi myös lapsiperheiden käynti hakemassa ruoka-apua.
Haluaisin nyt kysyä vielä ministeriltä: mitenkä te näette, että me pystyisimme entistä paremmin [Puhemies koputtaa] puuttumaan lapsiperheköyhyyteen sillä tavalla, [Puhemies: No niin!] että se ei ole vain väliaikaista lapsiperheköyhyyttä [Puhemies: Aika täynnä!] vaan meillä olisi systemaattinen järjestelmä poistaa Suomesta lapsiperheköyhyys?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-15T17:43:37,2022-12-15T17:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_141_166,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_167,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aamu-tv:ssä viimeksi käsittelitte paneelissa hoitoalan ongelmaa ja henkilöstöpulaa, ja siksi tässä kysynkin hoitoalan vetovoimasta ja pitovoimasta. Ne eivät ole varmaan kertaakaan Suomen historiassa olleet näin alhaalla kuin tällä hetkellä. Tämä näkyy myöskin siinä, että hoitoalan koulutukseen hakeutuvien määrä on laskenut kaiken aikaa. Huomioitavaa on myöskin se, että kaikki tutkinnon aloittaneet eivät syystä tai toisesta suorita tutkintoaan loppuun. Alalta on siis poistunut aivan liikaa hoitajia, ja moni on myös mennyt ulkomaille töihin. Heitä pitäisi saada houkuteltua takaisin. Siksi tässä kysynkin ministeriltä: mitä toimia olette tämän asian eteen tekemässä ja aiotte tehdä? Muuten me olemme aivan katastrofissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-15T17:44:55,2022-12-15T17:45:53,Hyväksytty,1.1
2022_141_168,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_169,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään on käyty varsin arvokasta keskustelua inflaation seurauksista ja siitä, miten se vaikuttaa suomalaisten arkeen. Ajattelen, että tässä STM:n kentällä erityisesti lääkekaton jäädytys on merkittävä teko. Lääkekaton säilyttäminen ensi vuonna tämänvuotisella tasolla huolimatta indeksikorotuksen noususta auttaa erityisesti paljon lääkkeitä käyttäviä ja pienituloisia ihmisiä. Tämähän olisi noussut jopa 50 euroa, joka on varsin iso summa sellaiselle perheelle tai ikäihmiselle, yksittäin asuvalle, joka maksaa paljon lääkkeistä ja käyttää niitä. On erittäin perusteltua, että lääkkeiden käyttäminen on jatkossakin mahdollista.
Osatyökykyisten henkilöiden osalta kiitän myös, sillä täällä on osatyökykyisten henkilöiden työllisyyden edistämiseen tehty toimi. Muutoksen myötä jatkossa oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen syntyy, jos työn luonteesta tai olosuhteista voidaan päätellä, ettei työaika yllä kokoaikaisen työn rajaan. [Puhemies koputtaa] Tämän osalta kysynkin: mitä muuta hallitus tekee osatyökykyisten tukemiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-15T17:45:55,2022-12-15T17:47:05,Hyväksytty,1.1
2022_141_170,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. [Ilmari Nurminen pyytää vastauspuheenvuoroa] — Ja nyt edustaja Nurminen on siellä valmiiksi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_171,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Seisoin täällä, koska olin ainoa valiokunnan jäsen, jolle ei myönnetty puheenvuoroa, ja olen myös meidän ryhmämme valiokuntavastaava. Näin halusin vielä todeta.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Hyvää kannatti odottaa.] Kiitos ministerille esityksestä ja alustuksesta, ja kiitos myös valtiovarainvaliokunnalle näistä tärkeistä lisäyksistä. Täällä on oikeita painotuksia. Tietenkin varmasti kaikki me olemme huolestuneita tästä päivystysten ruuhkautumisesta, ja tämä oikeastaan kertoo siitä, että meidän nykyinen järjestelmämme on tullut toisaalta tiensä päähän, ja tätähän on yritetty uudistaa jo pitkään. Samoin meillä on ollut takana tämä pitkä koronapandemia, ja nämä ovat olleet erittäin hankalat vuodet. Tässä esityksessä on kuitenkin nyt oikeanlaisia elementtejä, kun me lähdetään rakentamaan uutta, niin kuin sotea: täällä on hoitotakuuseen, sinne perusterveydenhuoltoon enemmän panostuksia, täällä on ikäihmisten palveluihin, täällä on koulutukseen, hoito- ja hoiva-alan työntekijöihin. Minä uskon, että näillä elementeillä me pystytään rakentamaan [Puhemies koputtaa] tästä järjestelmästä kestävämpää. Kysyisin: mitä ajattelette tästä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2022-12-15T17:47:07,2022-12-15T17:48:18,Hyväksytty,1.1
2022_141_172,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_173,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on muutamaan otteeseen viitattu tähän mahdolliseen omaishoidon tuen valtakunnalliseen yhtenäistämiseen, ja se on erittäin tärkeä tavoite. Perussuomalaiset ovat pitäneet näitä asioita esillä jo vuosia, sekä tätä ehtojen yhtenäistämistä että tuen verovapautta, ja se on tullut esille myös muutamassa aiemmassa puheenvuorossa, edustajilta Reijonen ja Juvonen. Valitettavasti tämä asian toteutus jää seuraavalle hallitukselle.
Nyt päivystysten ruuhkat ovat erittäin vakava ongelma ympäri Suomea. Hoitopaikat ovat käytännössä täynnä, ja koronatilannekin vaikeutuu jatkuvasti. Näiden hyvinvointialueiden toiminta alkaa erittäin vaikeissa merkeissä. Kehotan hallitusta nyt nopeisiin toimenpiteisiin.
Sitten vielä aivan lyhyesti kysyisin, vaikka ministeri Kiuru ei ymmärrettävistä syistä olekaan paikalla: onko hallituksessa [Puhemies koputtaa] tai sosiaali- ja terveysministeriössä edistytty sen suhteen, että yksityiset terveysasemat tai työterveyshuolto alkaisivat jakaa koronarokotuksia niitä haluaville?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-12-15T17:48:20,2022-12-15T17:49:36,Hyväksytty,1.1
2022_141_174,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja nyt edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_175,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä maakunnassa Seinäjoella on ammattikorkeakoulu, jonka yksi keskeinen toimintamuoto on sote-alan opiskelijoiden koulutus. Haluan todella Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja kaikkien valtakunnan vastaavien ammattikorkeakoulujen puolesta kiittää siis hallitusta siitä, että sote-alan harjoittelukorvaukset siirrettiin ammattikorkeakouluilta pois. Se on ollut pitkäaikainen tavoite ja haave ammattikorkeakoulujen osalta, ja tältä kohdin hallitus on vastannut huutoon. Se on samalla myös resurssilisäys ja myös oikeudenmukainen teko. Tämä muutos mahdollistaa sen, että ammattikorkeakoulut voivat kehittää koulutusta entistä paremmin ja vaikuttaa siihen, että sote-alan opiskelijoille on tarjolla riittävästi harjoituspaikkoja ja että opiskelijoiden ohjaus [Puhemies koputtaa] on laadukasta ja tasokasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-15T17:49:36,2022-12-15T17:50:47,Hyväksytty,1.1
2022_141_176,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_177,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kysyisin eläkkeistä.
Valtiovarainministeri puhui tänään kyselytunnilla siitä, että meillä on yhdeksän prosentin inflaatio tänä vuonna. Te teitte arvokkaan avauksen, ministeri Sarkkinen, tuossa kesällä siitä, että 1.8. korotettiin kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä ennakoivasti. Valitettavasti samaa ei tehty työeläkkeisiin eli varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen, ja silloin vastasitte kirjalliseen kysymykseen, että se neuvotellaan kolmikannassa. No nyt me saamme sitten 1.1. suuren korotuksen työeläkkeisiin ja vanhuuseläkkeisiin, 6,8 prosenttia, hieman jälkijättöisesti, mutta se on tietenkin korkea tässä vaiheessa, enemmän kuin palkankorotukset 1.1. Tässä on kuitenkin indeksiongelma olemassa, ja jatkossa epäilemättä myöskin palkkaneuvotteluissa huolehditaan, että saadaan rahan arvon heikkeneminen pois ja tulee sitten päälle reaalikorotus, jota ei ole vastaavasti työeläkkeissä.
Toinen ongelma, ja haluaisin kysyä ministeriltä siitä, liittyy tähän prosenttikorotukseen. Eli nyt tämä suuri korotus, joka tulee 1.1. vanhuuseläkkeisiin, [Puhemies koputtaa] on suurituloisilla suuri, pienituloisilla pieni. Olisiko mitään mahdollisuuksia valmistella sellainen eläkejärjestelmä, jossa olisi eurokorotukset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-15T17:50:47,2022-12-15T17:52:00,Hyväksytty,1.1
2022_141_178,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_179,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tasa-arvo on asia, jonka puolesta meidän on jatkuvasti taisteltava, myös kriisien aikana. Mielestäni hallitus ja ministeri Blomqvist tekevät hyvää työtä tällä rintamalla, mikä myös huomataan talousarvioesityksessä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2022-12-15T17:52:00,2022-12-15T17:52:21,Hyväksytty,1.1
2022_141_180,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä inflaatio kurittaa pienituloisia, ja erityisen hankalassa asemassa ovat pitkäaikaissairaat, joilla on paljon sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojärjestelmä ei ole pysynyt kaikin osin mukana pitkäaikaissairaiden hoidon kustannusten kehittymisessä, ja olisinkin kysynyt ministeriltä: kuinka suhtaudutte siihen, että terveydenhuollon maksukattoja yhdistettäisiin ja maksukattojen summaa kohtuullistettaisiin, tai sitten toiseen ehdotukseen, jota potilasjärjestöt ovat esittäneet, joka olisi se, että lääkekaton täyttämiseen vaadittava omavastuu voitaisiin maksaa osissa, mikä helpottaisi pienituloisten pitkäaikaissairaiden asemaa erityisesti vuoden alkupuolella, kun kattoon oikeuttava määrä kustannuksia ei ole vielä kertynyt?
Toisena olisin nostanut huolen korkeakouluopiskelijoitten mielenterveyskriisistä ja siitä, kuinka hankerahoitus ja erillisavustukset eivät ole auttaneet YTHS:n perusrahoituksen turvaamiseksi niin, [Puhemies koputtaa] että opiskelijat saisivat tarvitsemaansa hoitoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-15T17:52:46,2022-12-15T17:53:57,Hyväksytty,1.1
2022_141_181,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_182,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset naiset ja tytöt kokevat Suomessa paljon väkivaltaa. On arvioitu, että Suomi on yksi Euroopan vaarallisimmista maista naiselle. Somehäirintä, vihapuhe, naisviha — tätä meillä riittää. Tämä näkyy myös koulu- ja työelämässä ja ylläpitää rakenteita, niin että tästä ei myöskään päästä eroon ja naisen arvostelu on hyväksyttävää. Kukaan ei halua puhua pahaa omasta isoäidistään, äidistään, siskostaan, vaimostaan tai tyttärestään, mutta somessa kasvoton huutelu on helppoa. 
Ministeri Blomqvist, kiitän teitä työstänne tasa-arvon eteen, ja toivoisin nyt vastauksia siihen, kuinka me tulevaisuudessa voimme tehdä nopeita toimia, jotta naiset ja tytöt, jotka väkivaltaa kohtaavat, saavat apua nopeasti. Tietenkin mielelläni kuulen myös niistä toimista, jotka kantaisivat vuosien päähän ja saisivat tämän ongelman kitkettyä koko maasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-15T17:53:59,2022-12-15T17:55:02,Hyväksytty,1.1
2022_141_183,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Otetaan vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi. Sen jälkeen ministerit vastaavat, ja sitten taas jatketaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_184,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on ensinnäkin kiitokset ja sitten yksi kysymys ministerille:
Tähän menoluokkaan sisältyy myös yrittäjän eläkelain valtionosuus niihin kustannuksiin, jotka nousevat 430 miljoonasta reiluun 500 miljoonaan. Nythän me saimme täällä eduskunnassa hyväksyttyä yrittäjän eläkelain muutokset, mikä on erittäin hyvä. Haluan siitä kiittää erityisesti ministeri Sarkkista erittäin hyvästä yhteistyöstä valiokunnan kanssa. Lopputulos on erinomainen. Pitää muistaa, että päätavoitehan ei ole pelkästään tämän valtion maksaman summan kasvun hillitseminen vaan nimenomaan yrittäjien sosiaaliturvan ja eläketurvan parantaminen. Se on tässä se tärkein.
Sitten haluan tehdä kysymyksen: Nimittäin minulla on tässä edessä Kelan tilastot perustoimeentulotuesta, joka sisältyy tähän pääluokkaan myös. Nyt meillä on semmoinen ilmiö, että kaupungeissa ja kasvukeskuksissa toimeentulotuet nousevat niin, että Vantaalla ja Keravalla 12 prosenttia väestä saa jo perustoimeentulotukea ja Helsingissä yli kymmenen prosenttia, mutta näissä köyhinä pidettävissä maakunnissa, Kainuussa, Lapissa ja Pohjanmaan maakunnissa, vain viisi prosenttia. [Puhemies koputtaa] Mistä tämä ero johtuu, että se näin suureksi menee?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2022-12-15T17:55:02,2022-12-15T17:56:24,Hyväksytty,1.1
2022_141_185,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Nyt ministeri Sarkkinen vastaa tähän ja muihin esitettyihin kysymyksiin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_186,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia edelleen keskustelusta. Paljon kysymyksiä ministeri Kiurun vastuualueelle, ja keskityn, kuten aiemmin totesin, vastauksissa omaan vastuualueeseeni liittyviin kysymyksiin. 
Ensin tästä lapsiperheköyhyydestä. Ensinnäkin kiitän valiokuntaa siitä, että lapsiperheköyhyyteen on kiinnitetty erityishuomiota mietinnössä. Näen sen hyvin tärkeänä. Myös Euroopan unioni on kiinnittänyt lapsiperheköyhyyteen erityistä huomiota. Euroopan unioni on asettanut köyhyyden vähentämistavoitteen, jossa on erillistavoite lapsiperheköyhyyteen liittyen. Me olemme syksyllä sosiaali- ja terveysministeriössä laatineet köyhyyden vähentämisen toimenpideohjelman, missä on myös erillisenä tavoitteena lapsiperheköyhyyden vähentäminen. On tunnistettava, että lapsiperheköyhyyden vähentäminen vaatii laaja-alaisia toimia. Sosiaaliturva on tärkeä, mutta se ei ole yksistään riittävä, vaan tarvitaan toimia myös esimerkiksi vanhempien työelämäosallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi, ja ollaan pyrittykin tällaiseen poikkihallinnolliseen lähestymistapaan tässä yhteiskunnallisesti erittäin kriittisessä kysymyksessä. Mutta kyllä tämä ajankohtainen hintojen nousu on erityisen vaikea lapsiperheille, ja siksi ollaan tehty paljon erityisiä tukitoimia, joilla pyritään heidän tilannettaan helpottamaan. 
Sitten liittyen näihin sairastumisen kustannuksiin ja lääkekustannuksiin: Todella nyt ensi vuodeksi jäädytetään tämä lääkekatto, mikä tarkoittaa, että se lääkekatto ei nouse. Tarkoituksena on hillitä paljon sairastavien lääkekustannuksia, kun tilanne muutenkin on vaikea hintojen nousun keskellä. Näen kyllä, että tätä sairastamisen kustannusten kokonaisuutta tulisi tarkastella. Tähän kokonaisuuteen liittyvät lääkekorvaukset, mutta sitten siihen liittyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä matkakustannukset. Ihmisen näkökulmasta ne muodostavat kokonaisuuden, ja näkisin tärkeänä tehdä kokonaistarkastelua. Käytännössä se jää seuraavalle hallituskaudelle, ja on tunnistettava myös, että kustannusneutraalisti on aika vaikeaa tehdä uudistuksia, mutta näen kyllä tärkeänä tämän tarkastelun jatkamisen.
Sitten täällä kysyttiin yksityisestä terveydenhuollosta saatavasta koronarokotteesta. Hallitus toi esityksen, jolla mahdollistetaan, että jatketaan näitä erityiskorvauksia yksityisen terveydenhuollon kautta tehtävään rokottamiseen, ja ymmärtääkseni eduskunta on sen jo hyväksynytkin. 
Eläkkeistä kysyttiin. Todella nyt vuodenvaihteessa tulee suuri korotus työeläkkeisiin, mikä auttaa kaikkia työeläkeläisiä. Olen itse avoin sen asian selvittämiselle, tulisiko työeläkkeiden indeksikorotuksien rakennetta muuttaa siten, että osa korotuksista olisi euromääräisiä ja osa prosenttimääräisiä, mutta on tunnistettava, että työeläkeasiat Suomessa valmistellaan ja päätetään kolmikantaisesti, ja se ei ole yksin istuvan hallituksen tai vastuuministerin kysymys.
Yrittäjäeläkelaista kiitän lämpimästi eduskuntaa hyvästä yhteistyöstä tähän tärkeään esitykseen liittyen. Tavoitteena on nimenomaan yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen. 
Kysymys siitä, miksi toimeentulotukimenot kasvavat erityisesti kasvukeskuksissa, on mielestäni äärettömän tärkeä yhteiskunnallinen kysymys. Se liittyy varmaan elämisen kustannuksiin mutta kenties myös tiettyjen sosiaalisten ongelmien kasautumiseen suuriin kasvukeskuksiin, ja näen kyllä tärkeänä myös alueellisesta näkökulmasta tätä kysymystä selvittää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-15T17:56:24,2022-12-15T17:59:51,Hyväksytty,1.1
2022_141_187,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_188,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Norrback kysyi pohjoismaisesta yhteistyöstä ja sen merkityksestä erityisesti kriisiaikoina. Jo siitä lähtien kun pandemia iski, me olemme, Pohjoismaat yhdessä, miettineet sitä, miten voimme parantaa yhteistä valmiutta vastata erilaisiin kriiseihin. Pääministeri nosti tämän kysymykseen ihan kärkiteemaksi meidän puheenjohtajuusvuonna viime vuonna, ja Norja on nyt sitten jatkanut tätä työtä. Silloin emme tienneet tästä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, mutta tietysti se, että silloin jo viime syksynä aloitettiin tämä työ, on auttanut meitä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-15T17:59:51,2022-12-15T18:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_141_189,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan budjettiesitystä. Ensinnä tässä kiitokset hallitukselle tietyistä asioista:
Laaturekisterirahoituksen löytäminen: Se on tärkeä asia, varsinkin kun tässä hyvinvointialueille siirryttäessä tarvitaan enemmän tietoa vaikuttavuudesta ja hoitotuloksista ja muusta, että saatiin säilytettyä nämä. Mutta tämä on vasta alkuvaihe, koska näitä pitäisi saada laajennettua ja kehitettyä.
Lisäksi MARAK-toimintatapa lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi oli todella tärkeä, ja samoin päihdeäitien palveluiden turvaaminen.
Samaan aikaan täytyy nostaa esille se, että elämme erittäin suurten haasteiden edessä. Sote-palvelut ja pelastus ovat siirtymässä hyvinvointialueille vuoden alussa, ja elämme keskellä suurta kriisiä, jos ajatellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Hoitojonot ovat pitkät. Sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon joudutaan odottamaan pitkiä aikoja, ja hoitotakuut paukkuvat. Tässä tilanteessa hoitotakuun tiukentaminen ei käytännössä auta mitään, koska jo nykyisiä hoitotakuita rikotaan. Hoitajamitoitus, tai niin sanottu henkilöstömitoitus, on johtanut myös tilanteeseen, jossa Suomessa yli 3 000 ympärivuorokautisen hoivan paikkaa on jouduttu sulkemaan ja meidän ikäihmisillä ei ole riittävästi ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, mikä näkyy nyt valitettavasti meidän päivystysten ruuhkautumisessa yhtenä osatekijänä. 
Samaan aikaan kun hyvinvointialueuudistus lähtee käyntiin ja päivystykset ovat ruuhkaiset, hallitus leikkaa Kela-korvauksia eli lisää painetta julkiselle terveydenhuollolle, mikä tuntuu tässä tilanteessa kohtuuttomalta. 
Ministeri Sarkkinen toi täällä esille, että Kela-korvauksista saatavalla rahoituksella rahoitetaan hoitajamitoitusta, samoin kuin hyvinvointialueita. Nyt täytyy sanoa Uudenmaan asukkaana, että nämä kummatkaan eivät tänne alueelle osu. Käytännössä hoitajamitoitusta ei kannattaisi tässä tilanteessa enää nostaa, koska meillä on jo tämmöinen epätasapaino henkilöstön jakaantumisessa. 
Vielä tästä kokonaisuudesta: Tällä hallituskaudella erityisesti hoitajapulaan, henkilöstön saatavuuteen, ei ole tehty riittäviä ratkaisuja. Me emme pysty pelkästään lakimuutoksin pakottamaan henkilöstöä menemään tiettyihin paikkoihin emmekä osaajia myöskään yhtäkkiä taikomaan. Eli kyllä tähän tarvitaan monia eri ratkaisuja tämän sosiaali- ja terveydenhuollon kriisin selättämiseksi. Mutta ennen kaikkea tässä tilanteessa tarvitaan työrauhaa kentälle, työrauhaa toiminnan kehittämiseen, ja sen takia ylimääräisiä hallinnollisia ja byrokraattisia lainuudistuksia, jotka eivät vaikuta käytännössä asiakkaiden saamaan hoitoon, pitäisi välttää. 
Samalla myös jatkossa on erityisen tärkeää huomioida toimivat tietojärjestelmät, niin että henkilöstön työaika ei kulu tietojärjestelmillä temppuiluun ja saadaan kustannustehokkuutta myöskin sosiaali- ja terveyspalveluihin, koska meidän työn tuottavuus on laskenut viime vuosina. Henkilökunta siis joutuu tekemään enemmän, mutta meidän työn tuottavuus suhteessa siihen, mitä tehdään, on laskenut, ja tämä johtuu varmasti ainakin osittain toimimattomista tietojärjestelmistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-15T18:03:49,2022-12-15T18:08:44,Hyväksytty,1.1
2022_141_190,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Virta poissa. — Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_191,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hoitoalan kriisi on käsillä, ja ratkaisua ei siihen ole näköpiirissä. Hallituksen toimet, esimerkiksi hoitajien pakkolaki, lähinnä pahentavat ja pahensivat tilannetta. Hoitoalan vetovoima ja pitovoima eivät ole kenties kertaakaan ennen olleet näin alhaalla. Tämä näkyy karusti esimerkiksi hoitoalan koulutukseen hakeutuvien määrässä. Huomioitavaa on sekin, että kaikki tutkinnon aloittaneet eivät syystä tai toisesta suorita koulutusta loppuun. Alalta on poistunut aivan liikaa hoitajia, ja moni on myös mennyt ulkomaille töihin. Heitä pitäisi saada houkuteltua takaisin.
Lakiin kirjattu hoitajamitoitus ilman riittävää resursointia on osoittautunut katastrofiksi. Hallitus on sentään hieman tässä perääntynyt, mutta tuskin tätä 0,65:n mitoitustakaan oikeasti tullaan saavuttamaan — siis ainakaan niin, että hoitoa tarvitsevien tilanne aidosti paranisi. Hoitolaitokset joutuvat pitämään vuodepaikkoja tyhjinä, kun hoitajia ei yksinkertaisesti ole. Kotihoitokin sakkaa pahasti, ja jatkuva sijaisiin turvautuminen luo hoitoon poukkoilevuutta.
Hoitajien vähäisen määrän lisäksi meillä on käsillä ehkä jopa vielä suurempi pommi tikittämässä. Kaikesta vanhustenhoivasta jopa 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Tästä 80 prosentista meidän pitäisikin puhua enemmän. Omaishoitajien keski-ikä on jo nyt korkea. Myös he vanhenevat ja tulevat kaipaamaan itsekin hoivaa. Kuka sitä tulee sitten heille tarjoamaan? Miten järjestelmämme käy, jos omaishoitajien arvokas työpanos vähenee ja tämä kaikki siirtyy hyvinvointialueiden ja jo nyt työtaakkansa alla tuskailevien hoitajien harteille? Tällä hetkellä tiedetään, että omaishoito säästää julkiselta sektorilta jopa 3,1 miljardia vuodessa. Omaishoitoon laitettavat panostukset ovat pieniä, kun verrataan sen tuomaan säästöön. THL on syksyllä laatinut selvityksen omaishoidon tuen valtakunnallisista myöntämisperusteista. THL:n ehdotus lisäisi tuen piirissä olevien omaishoitajien määrää noin 6 100:lla. Kustannuksiksi on arvioitu noin 100—300 miljoonaa euroa.
Seuraavan hallituksen pitää löytää ohjelmaansa ratkaisuja, joilla nämä kaksi hoitoalan pommia, hoitajien väsyminen ja vähenevä määrä sekä omaishoidon huolestuttava tilanne, saataisiin jollain tavalla purettua.
Aamupäivällä tuolla opetusministeriön hallinnonalalla käsiteltiin myöskin tähän aiheeseen liittyviä asioita elikkä kuntien uutta roolia ensi vaalikaudella, ja ministerikin oli kovin huolestunut siitä, mihinkä se asettuu. Nyt kun tiedämme, että koulupsykologit ja koulukuraattorit ovat jatkossa hyvinvointialueitten vastuulla ja tämä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäiseminen ovat niitä avainsanoja tässä meidän nykyisessä järjestelmässämme, niin syntyykö tämmöinen harmaa alue, mikä jää sitten vaille käsiä ja tekijöitä? Elikkä tiedämme tietysti, että koulussa opettajat tekevät tärkeätä työtä, mutta onko kunnilla sitten resursseja? Veikkaanpa että ei ole, koska hyvinvointialueillakaan ei ole resursseja, ja varmasti he menevät sitten ensin tärkeysjärjestyksessä. Elikkä pelkään tätä, että riskinä on, että kunnat heittävät tätä varhaisen puuttumisen palloa hyvinvointialueille. Miten tätä yhteistyötä varhaisen puuttumisen suhteen lopulta hoidetaan ja johdetaan, kun opettajat ovat kuntien vastuulla ja psykologit ja kuraattorit ovat hyvinvointialueen alaisuudessa? Esitän tämän kysymyksen vain ilmaan pohdittavaksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2022-12-15T18:08:52,2022-12-15T18:13:13,Hyväksytty,1.1
2022_141_192,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_193,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokan loppusumma talousarvioesityksessä on noin 15,9 miljardia euroa, mikä on valtava summa rahaa jaettavaksi. 
Nostan ensin tässä esiin tähän toimeentulotukeen liittyvän kysymyksen, mikä salissa esitettiin. Vuonna 2020 Kela teki selvityksen, että suurin osa takuueläkkeestä maksettiin maahanmuuttajille, se oli 29 prosenttia, työttömyysturvasta maksettiin 27 prosenttia ja toimeentulotuesta maahanmuuttajille maksettiin 20 prosenttia ja asumistuista 14 prosenttia. Pohdin täältä pääkaupunkiseudulta itse tulevana, että ehkä meillä täällä suurissa kaupungeissa on myös tämä maahanmuuttajataustainen väestö, jolle toimeentulotukea maksetaan. 
Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu omaishoidosta, mikä on äärettömän tärkeä asia varmasti meille kaikille. Olen kuitenkin syvästi pettynyt THL:n tuomiin omaishoidon tuen yhtenäistämisesityksiin. Nehän tulivat vasta syyskuussa, vaikka on tiedetty, että hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alusta. Näihin valmisteluihin ohjeistus ei ole ehtinyt, mutta onneksi ei, sillä summat ovat hyvin mitättömiä: alin maksuluokka on THL:n esityksessä 200 euroa ja ylin maksuluokka, elikkä se kaikkein vaativimman hoidon osuus, 950 euroa. Nämä ovat mielestäni hyvin alhaisia maksuja, mitä THL esittää omaishoitajille. 
Olen syvästi pettynyt, että esimerkiksi Espoossa ja Kauniaisissa omaishoidon tukea leikataan 360 euroa. Se on suuri menetys, ja saavutetusta edusta leikataan, ja uskon, että tämä ei ollut sote-uudistuksen tarkoitus. Ihmettelen, että näin kuitenkin puolueet päätyivät tekemään. Perussuomalaiset eivät sitä kannattaneet.
Arvoisa puhemies! Nostan esiin muutaman teeman, jotka pohdituttavat. Saattohoidosta on perustettu asiantuntijatyöryhmä, joka totesi, että saattohoitoon liittyvät teemat tulisi kytkeä sinne lainsäädäntöön. Kysyn ministeriltä: missä vaiheessa siellä ministeriössä on käyty keskustelua, että esimerkiksi terveydenhuoltolakia muutettaisiin, jotta sinne saataisiin se subjektiivinen oikeus kaikille ihmisille saada saattohoitoa?
Henkilöstömitoituksesta totean sen verran, että asia on toki hyvä, mutta pettymyshän siinä on, että mitoitus siirtyy vasta ensi vuodelle, sinne joulukuun alkuun. Uskon ja luotan siihen, että se kuitenkin onnistutaan toteuttamaan, nimittäin on tärkeää, että vanhustenhoidon kentälle otetaan avustavaa henkilöstöä, minkä myös laki sallii, eli heitä, jotka voivat osallistua tähän välilliseen hoitotyöhön, ja välittömään hoitotyöhön sitten enemmän niitä koulutettuja ihmisiä. 
Vanhustenhoidon pitkäaikaisten laitospaikkojen vähentäminenhän on ollut systemaattista. Se alkoi vuonna 2013, ja sitä on jatkettu näihin päiviin saakka. Silloin se oli sitä suurta rakennepakettia, vuonna 2013, jolloin se päätös tehtiin. Ne ovat olleet kuitenkin huonoja päätöksiä. Ikäihmiset joutuvat olemaan hyvinkin sairaina omissa kodeissaan vailla riittävää kotihoidon turvaa. 
Suomalaiset ovat tällä hetkellä kovilla. Ruoan hinta, bensan hinta, päivystykseen ei pääse, Kela-korvaukset poistuvat, kurjistavat ja kurittavat suomalaista ihmistä, ja kysyisin ministeriltä: miten näette sen, ajautuuko yhä useampi suomalainen myös sinne toimeentulotuen tarpeen piiriin, ja onko sinne mahdollisesti myös rahoitusta tulossa niin, että ihmisille sitä toimeentulotukea voidaan myöntää, koska nämä sähkölaskuthan ovat aivan kaoottisia?
Pelastustoimesta haluan nostaa sen, että pelastustoimen rahoitusvaje on arvioitu yli 80 miljoonan euron suuruiseksi. Haluan nostaa pelastajien tilanteen ja heidän palkkakehityksensä. Koen, että pelastajat tekevät äärettömän vaativaa työtä, ja se peruspalkka on vähän päälle 2 000 euroa — se on aivan liian vähän.
Sitten, arvoisa puhemies, haluan vielä ministeri Blomqvistin välityksellä lähettää terveisiä sinne teidän ministeriöönne. Toivon, että pidätte hyvää huolta suomalaisista miehistä ja pojista. Mielestäni JVG on tehnyt vuoden parhaimman laulun, se on nimeltään Pojatki itkee, ja siinä korostuu se, mitä pojat tuntevat mielessään ja ajatuksissaan, ja nuoret miehet ja nuoret naiset myös, kun lähtevät esimerkiksi varusmiespalvelukseen. Pidetään heistä hyvä huoli ja turvataan, että he pääsevät opiskelemaan varusmiespalveluksen jälkeen ja että heidän tilanteensa on hyvä yhteiskunnassa. Toivon vilpittömästi, että ajatte nuorten poikien, pienten poikien ja nuorten poikien, aikuisten miesten ajatuksia ja asioita ministeriössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-15T18:13:20,2022-12-15T18:18:42,Hyväksytty,1.1
2022_141_194,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_195,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat ministerit! Edustaja Juvonen piti tuossa todella hyvän puheenvuoron sosiaali- ja terveyspuolen alaan liittyen. Siellä on paljon semmoisia asioita, mihinkä kannattaisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota, esimerkiksi nämä lääkekorvaukset. Lääkekorvauksiahan on aika paljon kuitenkin poistunut viime aikoina. On paljon lääkkeitä, mistä ei tule minkäänlaista Kelan korvausta enää. Aikaisemmin on saattanut tulla, mutta nykyään ei tule, ja nämähän eivät siis kerrytä sitä katto-omavastuutakaan ollenkaan, niin että monet ihmiset voivat olla jo hankaluuksissa niiden kanssa.
Tämä lääkekorvausjärjestelmä on myös hyvin epäoikeudenmukainen: riippuen siitä, minä kuukautena ostaa sen lääkkeen, on ihan eriarvoisessa asemassa. Elikkä jos henkilö ostaa vaikka tammikuussa lääkkeitä 800 eurolla ja sitten tulee se katto-omavastuu heti täyteen, hänellä sitten loppuvuonna lääkkeistä onkin helpotusta, ei tarvitse niin paljon niistä maksaa. Mutta sitten, jos toinen henkilö ostaa vaikka täysin saman lääkkeen joulukuussa, niin se kattosumma tulee joulukuussa täyteen ja sitä aletaan taas uudelleen kerryttämään jo tammikuussa. Elikkä se toinen, joka ostaa joulukuussa sen lääkkeen, on hyvin epäoikeudenmukaisessa asemassa verrattuna siihen, joka ostaa sen saman lääkkeen tammikuussa.
Tästä on tullut itse asiassa ongelmakin joissakin tapauksissa, kun Kela-korvauksia kerrytetään. Ihmiset kerryttävät niitä sitten kattosumman verran. Jotkut jopa jättävät sen lääkkeen tässä loppuvuonna ostamatta. Eihän se nyt hoidon kannalta välttämättä ole hyvä, että jätetään ne lääkkeet ostamatta, pihdataan sinne vuoden alkuun ja sitten ostetaan, koska ne kerryttävät sitä omavastuuta. Olisiko semmoinen malli hyvä, niin kuin jossakin Ruotsissa esimerkiksi on, että kun tulee se kattosumma täyteen, niin sen jälkeen on tietty aika, kun saa niitä lääkkeitä sitten edullisemmin, niin että se olisi asiakaskohtainen — ei silleen, että se menisi aina sen vuoden alun ja vuoden lopun mukaan? Se ei ole kyllä tavallaan oikeudenmukaista, kun eihän se ihmisen henkilökohtainen sairastavuus mene kuukausittain. Eihän se ole sama asia. Jos ihminen sairastuu tammikuussa tai marraskuussa, niin Suomessa käsitellään ihan eriarvoisesti näissä lääkeasioissa, ja se on vähän kummallinen juttu.
Näistä lääkekorvauksista muutenkin: Perussuomalaiset ovat ottaneet esille sitä, että kun diabeteslääkkeiden korvattavuus poistettiin, se oli vähän huonompi homma. Myös omavastuuasioita on nostettu esille. Keliakiakorvausta olemme kanssa nostaneet esille. Jotenkin tuntuisi, että näihinkin voitaisiin vielä enemmän kiinnittää huomiota.
Tuosta keliakiakorvauksesta: On oikeasti lääke näille keliaakikoille, että se ruokavalio on semmoinen, mitä he pystyvät käyttämään. Näistä tuntuisi, että hallituskin voisi ehkä vielä enemmän ottaa opiksi, mitä me olemme nostaneet esille.
Onhan tämä tilanne nyt aika kaoottinen. Sote käynnistyy, ja meillä ei ole lääkäreitä, meillä ei ole hoitajia. Jotenkin se on nyt se ykkösasia, että pitää keskittyä siihen, että ne lääkärit ja hoitajat pysyvät täällä meillä. Ja myös ne, jotka on koulutettu alalle mutta ovat kenties lähteneet jollekin muulle alalle, houkuteltaisiin takaisin tekemään sitä työtä. Mutta sen työn arvostus ja johtaminen — siellä on paljon asioita.
Olen viime aikoina keskustellut monen terveydenhuoltoihmisen kanssa: on ollut lääkäriä ja terveydenhuoltohenkilökunnasta monta. Sitä arvostusta kaivataan. Kaivataan kunnon johtamista. Kaivataan myös sitä, että niitä virkoja ja semmoisia olisi tällä julkisella puolella enemmän. Työntekijät menevät yksityiselle puolelle, koska palkkaus ja muu ovat erilaisia. Kyllä siinä paljon on semmoisia asioita, mistä toivottaisiin, että niihin kiinnitettäisiin huomiota.
Tosiaan tarvitaan hoitajia, tarvitaan lääkäreitä, ja nyt nimenomaan pitää keskittyä siihen, että he pysyvät meillä, pysyvät täällä Suomessa, eivät karkaa ulkomaille, vaan meillä on semmoiset edut, että kannattaa täällä tehdä töitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-15T18:18:42,2022-12-15T18:22:08,Hyväksytty,1.1
2022_141_196,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_197,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pari huomiota sosiaali‑ ja terveysministeriön pääluokasta. Se on varmaan se pääluokka, johon meidän tulee kiinnittää kaikista eniten huomiota tässä salissa, koska hyvät sosiaali‑ ja terveyspalvelut ovat meidän elämämme kannalta aivan varmasti se tärkein asia ihan vauvasta vaariin, koko elämän ajan, eli sitä ei sovi väheksyä.
Nyt kun olemme siirtymässä tähän hyvinvointialueiden aikaan, niin olen hieman huolestuneena pannut merkille sen, että alun perinhän lähdettiin siitä, että voidaan turvata kaikille alueille kaikkiin kuntiin yhtäläiset palvelut suurin piirtein samanlaisella kustannusrasituksella, niin että ne palvelut säilyvät ja esimerkiksi lääkäreitä on tarjolla, vaan kylmä tosiasia tänä päivänä on se, että maaseutukunnissa lääkärien näkeminen alkaa olla yhtä harvinaista kuin, sanoisinko niin, yhtä harvinaista kuin se toivetila. Me olemme joutuneet sen tosiasian kanssa vastakkain, että kaikki toivovat lääkäreitä mutta niitä ei vaan ole.
Kotikunnassani tilanne on heikko, ja tiedän, että on suurimmassa osassa maaseutukuntia sama tilanne. Terveyskeskuslääkärin saaminen kuntaan on kiven takana. Olen ihmetellyt tätä asiaa, miksi asiat näin ovat, koska ilman lääkärin ja potilaan välistä keskustelua potilaan huoli omasta terveydestään varmasti jää vajaaksi. Lääkärin osaava huomio siitä, mikä on potilaan todellinen tilanne, tarvitseeko hän jatkotutkimusta, tarvitseeko hän jotain akuuttia hoitoa tai onko peräti tilanne hänen henkeään uhkaava, on vain lääkärin tehtävä. En yhtään väheksy yhdenkään terveydenhuoltoalan ihmisen ammattitaitoa, en, vain muutamia kokemuksia oman elämäni varrelta totean — en lähde mitään nimeämään erikseen — että ilman osaavan lääkärin huomiota kyseisille potilaille olisi käynyt huonosti, ihan varmasti olisi käynyt, mutta kun lääkäri oli osaava ja tiesi ja taisi tehtävänsä, niin ihmisen henki pelastettiin ja hän elää edelleen ja voi hyvin. Jos olisi jäänyt huomiotta tämä tilanne, hän olisi siihen vaivaan menehtynyt hyvin nopeasti.
Olkoon tämä minun kertomani esimerkki ponnin hallitukselle. Tämän hallituksen aika alkaa olla vähissä, mutta kun seuraava hallitus voi lähteä toteuttamaan sosiaali‑ ja terveydenhuollon täytäntöönpanoa uuden ajan puitteissa valtion kustantamilla hyvinvointialueilla ympäri Suomea, niin tämä lääkärihomma pitää hoitaa ensimmäisenä kuntoon. Se on se asia, joka todella on vakava, ja sanon tämän ihan painokkaalla äänellä. Me tässä salissa keskustelimme opetuspuolen viroista, että pitää olla pätevät opettajat, pitää olla pätevät varhaiskasvattajat, ensihoito ja pelastustoimi. Kaikkiin tarvitaan ammattityövoimaa, mutta tämä asia on tavallaan hautautunut suuren byrokratiakeskustelun alle. Myös lääkäreitä pitää saada kuntiin. Tässä maassa löytyy aivan varmasti keinoja, että ne saadaan. Ei voi olla niin, että ihminen joutuu käymään kymmenen kertaa terkkarilla eikä pääse sinne lääkärin luokse koskaan ja sitten hän joutuu vähillä rahoillaan turvautumaan yksityiseen lääkäriin.
Tämä on kotikunnassani Ilomantsissa sama ilmiö: Turha on lähteä esimerkiksi pienen lapsen kanssa terveyskeskukseen, ei siellä ole lääkäriä. On otettava ne rahat jostakin ja käytävä Joensuussa yksityislääkärillä. Näin eivät asiat tässä maassa voi olla.
Täällä me puhutaan valtavasti ilmastonmuutoksesta ja dumpataan siihen rahaa miljardeja. Kukaan ei tunnu olevan huolestunut siitä. Ihan hulluuteen työnnetään rahaa, vääriin paikkoihin, joilla ei ole mitään merkitystä Suomen ilmaston kannalta — sillä päinvastoin tuhotaan ilmastoa. Nyt tässä asiassa, terveysasiassa, tällainen kuolemanvakava asia ohitetaan hymähtämällä. Olen muutamaa tapausta joutunut työni takia seuraamaan läheltä, miten on mennyt. Ihan surulliseksi tulee, mikä niiden ihmisten tilanne on. Toivon, arvoisa puhemies, että tähän kiinnitetään tässä talossa huomiota.
Toinen asia, mikä pitää myös säilyttää ja mistä pitää pitää huoli, että se ylläpidetään, on apteekkilaitos. Useammissa kunnissa on tällä hetkellä toimivat apteekit, ja nyt jos lähdetään näillä uudistuksilla viemään niin, tekemään lainsäädännöllä semmoinen tilanne, että kunnista poistuvat nämä apteekit, niin silloin sieltä poistuu lääkeneuvonta, silloin sieltä poistuu konsultaatio, kaikki se tieto, mitä sieltä saa.
Voin kokemuksesta sanoa, että olen erittäin tyytyväinen kotikuntani apteekkiin. Sieltä olen aina avun ja hyvät neuvot saanut ja jopa niin pitkälle, että on soitettu muutama päivä sen jälkeen, että heille tuli vielä tämmöinen asia mieleen, että oletteko ottanut tämän huomioon. Pidän sitä erittäin hyvänä palveluna.
Sen tautta tätä apteekkiverkkoa ei saa purkaa. Tiedän, että tässä ovat markkinamiehet ja isomman voiton tavoittelijat liikkeellä, mutta tämä apteekkilaitoksen ylläpito on melkein yhtä tärkeä asia kuin lastenneuvola. Vanhemmille ihmisille se on elintärkeä juttu, ja siitä on pidettävä kiinni.
Toivon lopuksi, arvoisa puhemies, että tämä lääkäriasia otetaan vakavasti huomioon. Täällä ovat ministeritkin paikalla. Menköön tieto tästä terveysasiasta myös maan hallitukselle, samoin apteekkiasiasta. Nämä ovat niin vakavia asioita, että näillä ei saa leikkiä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-15T18:22:16,2022-12-15T18:27:42,Hyväksytty,1.1
2022_141_198,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_199,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sote-uudistuksen yhteydessä ja sitä valmisteltaessa meille vihreille oli ensisijaista, että sen toimeenpanossa näkyisi myös lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi. Nyt meillä on edessämme historiallinen muutos, jossa reilun kahden viikon kuluttua sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille. 
Hyvinvointialueiden strategioita rakennettaessa lasten sekä perheiden huomioimisen tulisi olla palveluiden suunnittelun keskiössä. Me olemme nyt kaikilta osin uuden äärellä, kun palveluita on suunniteltava niin, että ne toimivat myös kuntien suuntaan, ja niin, ettei kukaan pääse tipahtamaan palveluiden väliin. Lapsistrategiayksikön perustaminen on ehdottoman tärkeä toimi hallitukselta myös tästä näkökulmasta, kiitos siitä, ja toivonkin vielä, että lapsivaikutusten arvioinnin tosiasiallista toteutumista seurataan hallituksen toimesta nyt kun hyvinvointialueet aloittavat toimintaansa.
Arvoisa puhemies! Vain muutama päivä sitten uutisoitiin korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon ongelmista ja hoitoonpääsyyn jonottamisesta. Kuluneet viime vuodet ovat koetelleet opiskelijoita karulla kädellä, ja osa on suorittanut opintojaan pääosin kokonaan etänä. Se on hurjan iso muutos normaaliolosuhteisiin sosiaalisia suhteita ajatellen. Lienee myös selvää, että elämän muuttuessa monilta osin arvaamattomaksi usko tulevaisuuteen ottaa osumaa. Nuoret ovat elämässään nyt hyvin erilaisessa tilanteessa esimerkiksi omien unelmien tai tulevaisuudensuunnitelmien suhteen kuin suurin osa meistä tässä salissa on koskaan elämässään ehkä ollut. On selvää, että edellä mainitut asiat kuormittavat nuoren hyvinvointia, mistä johtuen tuen tarve mielenterveyden haasteisiin on kasvanut räjähdysmäisesti. Samaan aikaan opiskelijaterveydenhuollon resurssit ovat kuitenkin pysyneet ennallaan ja jonoja on tosiaan päässyt syntymään. 
Siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toteuttamaan opiskeluterveydenhuoltoon suunnataan nyt hallituksen toimesta rahoitusta. Kiitos siitä, sillä meidän on tuettava nyt kaikin mahdollisin tavoin myös opiskelijoiden jaksamista ja opiskelukyvyn parantamista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-12-15T18:27:44,2022-12-15T18:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_141_200,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_201,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana on tehty useita hyviä sosiaali- ja terveydenhuollon lakeja. Niiden toimeenpanoa uhkaa kuitenkin hoitoalalla vallitseva työvoimakriisi, sillä hoitajia ja käsipareja ei ole riittävästi. Hallitus on päättänyt useista toimista varmistaakseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden. Henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi tarvitaan riittävän rahoituksen lisäksi sekä valtiolta että hyvinvointialueilta toimenpiteitä koulutukseen, työnjakoon sekä kansainväliseen rekrytointiin.
Hallitus esittää, että hoiva-avustajien koulutusta lisätään. Pidän tätä tärkeänä ja tarpeellisena asiana, sillä hoiva-alalla on monia tehtäviä, joita pystyvät tekemään muutkin kuin sote-koulutuksen saaneet. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin esitetään melkein 11 miljoonan euron lisäystä. Määrärahalla on tarkoitus kouluttaa 1 500 uutta hoiva-avustajaa vuosina 23—25. Valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan melkein 8 miljoonan euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 23—25. Hoiva-avustajien koulutusmäärärahatarpeita tullaan myös tarkastelemaan osana syksyn lisätalousarvioesityksen valmistelua.
Arvoisa puhemies! Tammikuun alussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle. Kulunut vuosi on ollut reipastahtista valmistelun aikaa. Suurta huolta on kuitenkin siitä, miten rahat riittävät palveluiden järjestämiseen. Kaikille lienee selvää, ettei näin merkittävä uudistus käynnisty ilman lastentauteja ja jo nyt tiedossa olevia valuvikoja esimerkiksi rahoitukseen liittyvissä asioissa.
Liikkeelle uusilla alueilla lähdetään siitä, että hyvinvointialueet rahoittavat toimintansa pääosin valtion rahoituksella eikä niillä ole verotusoikeutta. Merkittävin osa hyvinvointialueiden rahoituksesta vuonna 23 muodostuu kuntien verotulojen siirrosta valtiolle. Lisäksi hyvinvointialueille siirretään rahoitusta kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta ja kuntien verotulomenetysten korvauksista. Uudet ja laajenevat tehtävät sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä kasvattavat hyvinvointialueiden rahoitusta vuonna 23 kuluvaan vuoteen verrattuna noin 274 miljoonalla eurolla.
Eräs tärkeimpiä uudistuksia tällä kaudella on ollut perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn nopeuttaminen. Hoitotakuu astuu voimaan asteittain siten, että ensi vuoden syyskuusta lähtien kiireettömään hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa ja vuoden 24 marraskuusta lähtien viikossa. Suun terveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun hoidon tarve on arvioitu.
Hyvinvointialueiden rahoitusta lisääviä uudistuksia ovat myös vammaispalveluja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen.
Vuoden 2023 aikana hyvinvointialueiden rahoituksessa huomioidaan talousarvioesityksessä lisäksi eräiden tehtävien laajeneminen. Henkilöstömitoituksen kiristymiseen ja samoin lastensuojelun jälkihuollon laajentamiseen lisätään rahoitusta. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti lastensuojelun henkilöstömitoitusta vahvistetaan edelleen.
Hyvinvointialueiden lakisääteisen rahoituksen lisäksi yksittäisen hyvinvointialueen tulee hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla saada valtiolta rahoitusta sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi tilanteessa, jossa rahoituksen riittämätön taso vaarantaa palvelujen järjestämisen. Hyvinvointialueiden mahdollista lisärahoitusta varten talousarvioon perustetaan erillinen arviomäärärahamomentti.
Arvoisa puhemies! Lienemme samaa mieltä siitä, että hyvinvointialueiden oikeudenmukaisen rahoituksen perustana on palvelutarpeeseen perustuva laskennallinen rahoitusmalli. Mallin tulisi sisältää myös kannusteita kustannusten kasvun hillintään, jolloin voidaan osaltaan turvata julkisen talouden kestävyyttä.
Hyvinvointialueen toimintaan liittyy monenlaisia epävarmuuksia. Kuntien ja kuntayhtymien on todettu vuoden 22 talousarvioissa alibudjetoineen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen menot, mikä jo lähtökohtaisesti luo vajeen hyvinvointialueiden kokonaisrahoitukseen. Myös maailmantilanteesta johtuvan nopean kustannusten kasvun sekä lainojen kasvavien korkokulujen on todettu puuttuvan rahoituspohjasta. Merkittävän kuluerän hyvinvointialueiden rahoitustarpeissa muodostavat palkkamenot, joiden kasvuun vaikuttavat palkkaharmonisaatio sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alalle vastikään sovitut palkkaratkaisut, joiden tarkemmat kustannusvaikutukset tiedetään vasta hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2022-12-15T18:30:22,2022-12-15T18:35:32,Hyväksytty,1.1
2022_141_202,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_203,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En malta olla ottamatta kantaa tähän päivystyksen ja terveydenhuoltomme kriisiin, joka nyt tulee sekä ihmisten viestien kautta että myös median kautta, ja on tietysti hyvä asia, että nyt tämä asia nousee framille. Tilanne ei tietenkään ole sellainen, että sitä voitaisiin korjata jollakin hokkuspokkustempulla, mutta muutaman asian nostan kyllä tähän keskusteluun. 
Ensinnä meillä on vuosikausia ollut sellainen mantra, että kotihoito on se, mihin pyritään, tai pyritään pitämään ihmiset kotona niin pitkään kuin mahdollista. No, se on tietysti kaunis ajatus, ja näin varmasti haluavat niin ihmiset kuin järjestelmäkin toimia, mutta meillä on semmoinen ongelma, että me olemme lisänneet kotihoitoa aivan valtavasti ja samaan aikaan vähentäneet sekä laitospaikkoja että myös osin ympärivuorokautisen hoivan paikkoja. Silloin tilanne johtaa siihen, että näille ihmisille, jotka eivät tosiasiassa enää pärjää turvallisesti ja inhimillisesti siellä kotona, ei myöskään ole tarjota näitä ympärivuorokautisen hoivan paikkoja, kun niitä ei ole. Tällöin muodostuu tämmöinen pyöröovisyndrooma, jossa siis kotihoidossa oleva potilas menee ambulanssilla päivystykseen ja sieltä sitten usein kotiutetaan takaisin, kunnes hän taas menee ambulanssilla päivystykseen — jos meillä ei näitä jatkohoitopaikkoja ole sen enempää perusterveydenhuollon osastoilla kuin sitten myöskään hoivassa. Tämä on varmaankin yksi asia, mikä on johtanut tähän kriisiytymiseen. 
Sitten tietysti sopii kysyä, minkä verran tosiaan näitä perusterveydenhuollon sairaansijoja, niin kutsuttuja terveyskeskusosastoja, on olemassa. Niitäkin on vähennetty, ja se kaikki rupeaa menemään tulppaan tänne päivystyksen puolelle.
Sitten on ollut hyvin mielenkiintoista seurata tätä keskustelua, jossa ei nosteta lainkaan esiin sitä, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla, väestönkasvu vuosina 2010—2021 on yli 180 000 ihmistä — siis yli 180 000 ihmistä. Ja arvatkaa montako päivystystä on tullut lisää, tai arvatkaa, montako sairaansijaa on tullut lisää. Niitä ei valitettavasti ole tullut lisää, vaan ne ovat vähentyneet siinä tilanteessa, kun Uusimaa on kasvanut tällaista tahtia. Ja sitten haluan tähän kyllä huomauttaa, että näistä on yli 85 prosenttia, muistaakseni lähemmäs 90, vieraskielisiä. Tiedätte varsin hyvin sen, että kun vieraskielinen henkilö tulee tänne, hän tarvitsee tulkkipalveluja, hän tarvitsee pidempiä vastaanottoaikoja, ja nämä ovat myös omiaan ruuhkauttamaan meidän terveysasemia. Tästäkin pitää voida puhua, sillä tässä kohtaa niin Helsingin kaupunginvaltuustossa kuin usein täälläkin vähän silmiä suljetaan. 
No, totta on tietysti se, että hoitajiakaan ei ole tarpeeksi, mutta palaan kyllä tähän, että jos me yritämme tunkea kahden litran ilmapalloon neljä litraa ilmaa, niin jossain kohtaa se räjähtää. Mikään määrä hoitajia ei riitä siinä samassa tahdissa kuin tänne tulee uutta väestöä, jota siis palvelut eivät seuraa perässä, eivätkä ne pystykään seuraamaan tosiasiassa. 
Hoitajapula on totta. Hämmästelen suunnattomasti kyllä sitä, minkä vuoksi ei koskaan juurikaan puhuta siitä, että meillä on aika iso määrä hoitajia, tuhansia hoitajia, hoitoalan ulkopuolella. Heitä pitäisi pyrkiä houkuttelemaan sinne takaisin, mutta se toki edellyttää sitä, että palkka on kunnossa ja työolot ovat kunnossa, ja täytyy kyllä myöntää, että kun olen itse työskennellyt terveydenhuollossa 20 vuotta, niin kyllä meillä siellä on myös niissä työ- ja toimintatavoissa kehitettävää, mikä olisi omiaan ehkä houkuttelemaan takaisin. Sitten meillä on ulkomailla myös tuhansia hoitajia, ja nämä samat asiat heitä houkuttaisivat tänne takaisin. 
Tilanne on monimutkainen, mutta ratkaisuja on kyllä keksittävä. Tämä potilasturvallisuuden vaarantaminen, josta muuten puhuttiin aika paljon lakon aikana, myös ministeriaitiosta, olisi nyt kyllä hyvä ottaa vakavasti, sillä se perimmäinen syy, joka johtaa siihen potilasturvallisuuden vaarantamiseen, ei saa olla syy, milloin tämä asia otetaan vakavasti. 
Arvoisa puhemies! Minulla on vielä hiukan terveydenhuollon koulutuksesta sanottavaa, mutta otan tuosta toisen puheenvuoron. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-15T18:35:43,2022-12-15T18:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_141_204,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_205,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puheenvuoroni on lähinnä kommentointia täällä tähän asti käytyyn keskusteluun liittyen. Aivan ensimmäisenä kommenttina haluan todeta, että minusta äsken kuultu edustaja Rantasen puheenvuoro oli semmoinen, johon varmasti voin 99-prosenttisesti yhtyä — enkä tiedä, mikä se yksi prosentti edes on, johon en yhtyisi. Siinä oli minusta terävää ja hyvää analyysia tästä tilanteesta.
Lähtisin itse myös liikkeelle tästä akuutista keskustelusta liittyen päivystyksen ruuhkiin. Sehän on pitkäaikaisen kehityksen tulos, ja koska tässä on rajallinen aika käytössä, menen suoraan siihen, miten tämä pitäisi ratkaista. Ratkaisut eivät todellakaan ole, aivan niin kuin edustaja Rantanenkin sanoi, sellaisia, jotka voidaan tässä hyvin nopeasti ja yksinkertaisesti tehdä, mutta ainakin seuraavat viisi asiaa:
Ensimmäinen asia on se, että kyllä tämä on osittain seurausta päivystysten liiallisesta keskittämisestä. Meillä sekä terveyskeskusten päivystyksiä ajettiin alas ja siirrettiin osaksi yhteispäivystyksiä että sitten myös pienistä sairaaloista päivystyksiä vähennettiin. Vierailin kesän aikana Forssan terveysyhtymän tiloissa ja keskustelin siellä päättäjien kanssa. Heidän päivystyksessään, niin minulle kerrottiin, ei kukaan koskaan odota tuntia kauempaa. Tämä kriisihän on pääasiassa nyt Turussa, Tampereella ja pääkaupunkiseudulla — toki muuallakin Suomessa on tiukkoja tilanteita, mutta tänne se on erityisesti nyt sitten keskittynyt.
Toinen asia on se, että Suomessa on terveyskeskusten iltavastaanotot käytännössä nollattu. Niitä ei ole. Ei niitä paljon ollut aikaisemminkaan, mutta käytännössä ne terveyskeskusten iltapäivystykset toimivat itse asiassa tuollaisina puoliakuutteina iltavastaanottoina. Eli se pitäisi saada kuntoon. Sanonpa tässä, että vaikka ostopalveluakin hyödyntäen.
Kolmas asia on vuodeosastojen vähentäminen: toki kotihoito on hyvää ja erinomaista silloin kun se soveltuu sille henkilölle, ja se on usein niin kuin parasta mahdollista silloin kun se toteutuu hyvin, mutta meillä tarvitaan oikeasti enemmän ympärivuorokautisen hoivan paikkoja ja vuodeosastopaikkoja. 
Sitten koko tämä terveydenhuollon tilanne: Siinä on kyllä tapahtunut mielenkiintoisia asioita. Tässä edustaja Hoskonen käytti hyvän puheenvuoron lääkärimääristä, ja äkkiä kaivoin tilastoja esille ja totesin, että 2000-luvulla Suomessa on tullut 5 000 lääkäriä lisää työelämään, siis työikäisiä lääkäreitä, ja nyt puolet lääkäreistä on sairaaloissa, neljäsosa terveyskeskuksissa ja 16 prosenttia yksityisvastaanotoilla. Mutta siinä tavassa tehdä työtä on tapahtunut ihan valtavanlaisia muutoksia, joista seuraa, että tällainenkaan lisäys kuin 5 000 nyt 2000-luvulla ei tällä hetkellä tunnu riittävältä. Itse valmistuin lääkäriksi vuonna 77, ja kun katsoin tilastoja, niin vuodesta 80 vuoteen 2020 meillä lääkärimäärä on absoluuttisesti kolminkertaistunut 9 500:sta yli 30 000:een, mutta siinä ovat mukana myös ei-työikäiset. No tämä on semmoinen haastava kysymys. Eli kyllä meillä näiden organisaatioiden sisällä ja tavoissa tehdä töitä ja siellä erilaisissa työnjaoissa ja muissa on todella paljon tekemistä.
No sitten itse tähän budjettiin vielä sen verran, että jos haluaisin hämmentää keskustelua, mitä en toki nyt ole tekemässä, niin tästä löytäisi mielenkiintoisen lukusarjan. Tilinpäätös vuodelta 21 sosiaali- ja terveysministeriön budjetista oli 17,5 miljardia. Nyt ensi vuoden talousarvioesitys on 15,9 miljardia. Ero on siis 1,6 miljardia pienempään suuntaan. No, saman tien kerron toki selityksen, jonka kaikki tiedätte muutenkin. Sehän on se, että me emme nyt ole varanneet sellaista määrää koronaan liittyvää tukea, erimuotoista jäljitystä, rokotteita, testejä ja kaikkea tätä, jota me silloin jouduimme käyttämään. Tämä on vain hyvä muistutus siitä, että kyllä tämän koronakriisin läpi käyminen oli, voisiko sanoa, maanjäristykseen verrattava kokemus meidän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmälle, ja kestää aika kauan toipua siitä ennen kuin kaiken kaikkiaan saadaan asioita taas sujumaan paremmin.
Ihan tässä lopuksi vielä kommentti edustaja Laiholle, joka nyt ei ole paikalla, kun hän sanoi — näin kirjoitin ylös — että ”hoitotakuun tiukentaminen ei auta mitään”. Minusta tässä on väärä tulkinta. Hoitotakuussa, siis tämä avoterveydenhuoltoon pääseminen ensin kahdessa ja sitten yhdessä viikossa, on eri tilanne kuin hoitajamitoituksessa. Hoitajamitoituksessahan meillä puuttuu henkilökuntaa sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta. Sen sijaan meillä pääsee lääkäriin vaikka huomenna. Tyhjiä aikoja on paljon yksityisellä sektorilla. Kysymys on siitä, kuka sen maksaa. Eli me voimme ainakin lähteä käyntiin ostopalvelulla. Se keventää siellä terveyskeskuksissa kuormitusta ja lisää sitten houkuttelevuutta niihin terveyskeskuksen omiinkin virkoihin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2022-12-15T18:40:41,2022-12-15T18:45:59,Hyväksytty,1.1
2022_141_206,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_207,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Onpa hienoa aloittaa puheenvuoro asiantuntijan jälkeen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon alan henkilöstövajeen ratkaiseminen vaatii alan pito- ja vetovoimatekijöiden vahvistamista kauttaaltaan ja koulutuspaikkojen lisäämistä myös. Pitovoimaa voidaan vahvistaa työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin panostamalla, jotta hoitotyötä tekevät eivät pala loppuun, ja taas toisaalta alan vetovoiman osalta oikeudenmukaisella ja riittävällä palkkauksella on varmasti suuri merkitys.
Haluan vielä tässä puhua lapsiperheköyhyydestä, sillä on erittäin tärkeää, että sitä politiikkatoimin vähennetään, sillä lapsiperheköyhyydellä on monia pitkän aikavälin vaikutuksia. Lapsuudessa koetut toimeentulovaikeudet ennustavat muun muassa vaikeuksia koulunkäynnissä, suurempia talousvaikeuksia aikuisuudessa ja suurempaa sairaustaakkaa. Selvityksen mukaan merkittävä osa pienituloisista lapsista on juuri pienituloisuusrajan alapuolella, jolloin niillä pienillä muutoksilla olisi mahdollista nostaa merkittävä osa pienituloisista lapsista tämän pienituloisuusrajan yläpuolelle. Ylipäätään me tarvitsemme panostuksia köyhyyden torjumiseen, sillä köyhyyshän ei koettele pelkästään lapsiperheitä, vaan meillä on myös paljon eläkeläisköyhyyttä, ja valitettavasti myös työssäkäyvien köyhyys on lisääntynyt.
Tarvitsemme siis vaikuttavia toimia köyhyyden vastaisessa taistelussa, kuten esimerkiksi riittävää perusturvaa, kohtuuhintaisia asuntoja, ja siitä työstä on maksettava sellaista palkkaa, joka riittää elämiseen. 
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu myös tasa-arvosta jonkun verran, ja se on hyvä asia. Nostan esille palkkatasa-arvon, joka on mielestäni työelämän yhdenvertaisuuden perusta. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat Suomessa edelleen noin 16 prosenttia. Tähän lukuun päädytään silloin, kun verrataan keskimäärin säännöllisen työajan perusteella maksettuja palkkoja. Sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut todella, todella hitaasti viime vuosikymmeninä Suomessa. Tarvitsemme useita samanaikaisesti vaikuttavia keinoja, joilla palkkatasa-arvoa voidaan tietoisesti edistää. Esimerkiksi palkka-avoimuudella tai naisille palkankorotusten yhteydessä maksettavalla erillisellä erällä voitaisiin palkkatasa-arvoa edistää. Esimerkiksi STTK on esittänyt palkkojen laajempaa avoimuutta siten, että työpaikkatasolla henkilöstön edustaja saisi koko henkilöstön yksilöidyt palkkatiedot kaikkine palkanosineen. Kysyisinkin tasa-arvoministeriltä: oletteko myös samaa mieltä siitä, että palkka-avoimuus mahdollistaisi perusteettomien palkkaerojen korjaamisen työpaikkatasolla ja kaventaisi näin ollen myös naisten ja miesten palkkaeroja?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2022-12-15T18:46:01,2022-12-15T18:49:15,Hyväksytty,1.1
2022_141_208,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_209,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuva väkivalta on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista. Suomi on ikävä kyllä EU:n toiseksi väkivaltaisin maa tässä suhteessa. On hienoa, että valtiovarainvaliokunta on pystynyt varmistamaan rahoituksen usealle tärkeälle hankkeelle, jotka edistävät naisten oikeuksia. Sekä naisjärjestöt että turvakodit ja niiden esteettömyyden ja saavutettavuuden parantaminen ja esimerkiksi Naisten Linja saavat nyt lisärahoitusta, jonka avulla turvataan neuvonta ja tuki väkivaltaa kokeneille naisille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-12-15T18:49:17,2022-12-15T18:49:57,Hyväksytty,1.1
2022_141_210,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän päivystyskriisiin, joka on meidän kaikkien huulilla ja korvissa tänäänkin.
Suomen sairaaloiden päivystystoiminta on tällä hetkellä vakavasti heikentynyt. Odotusajat päivystyksissä ovat vuorokausia, potilaita on käytävillä, ja henkilöstöstä on huutava pula — näin uutisoi Yle eilen. Päivystystoimintojen heikkeneminen vaarantaa potilasturvallisuuden, ja yhdeksi syyksi tähän kriisiin on kerrottu hoitajapula, joka koskettaa laajasti päivystyksiä. HUSin Akuutin toimitusjohtaja Maaret Castrén totesi, että hoitajapulan takia Espoon Jorvin sairaalan vuodepaikkoja on tyhjillään ja leikkaussaleja kiinni, potilaat odottavat päivystyksessä vuodepaikoilla pääsyä muille osastoille tai perusterveydenhuoltoon ja päivystyskäynnin kesto on ollut potilaalla 20 tuntia.
Päivystystoiminnasta ja kiireellisestä hoidosta säädetään terveydenhuoltolaissa ja päivystysasetuksessa, ja nämä määrittelevät sen, miten päivystyshoitoa tulee antaa. Tässä päivystyskriisissä vaaditaan nyt vastauksia ja keinoja, miten se ratkaistaan. Nyt olisi huomioitava henkilöstön mahdollisuus ja halukkuus ylitöihin, työvuorojen ja työyksikköjen välisiin vaihtoihin ja vuosilomasiirtoihin, ja näiden keinojen olisi oltava henkilöstölle vapaaehtoista, ja niihin osallistumisesta tulisi saada kunnon korvaus. Vuokratyövoiman käyttö vapailta markkinoilta voisi olla yksi keino löytää henkilöstöä, ja yksityissektorin palvelutuottajien mahdollinen mukaan ottaminen päivystyskriisin hoitoon tulisi selvittää. Yksityiset sairaalat hoitavat jo tällä hetkellä päivystys‑, leikkaus‑ ja tapaturmapotilaita tiloissaan. Eli nyt tarvitaan kaikkia näihin talkoisiin hoitamaan suomalaiset kuntoon myös päivystyksessä.
Arvoisa puhemies! Ensihoitajakoulutukseen ammattikorkeakouluihin hakeutui ennätysmäärä opiskelijoita tämän kevään yhteishaussa. Hakijoita oli tilastojen mukaan 8 796 mutta valittuja vain 320, eli näitä opetuspaikkoja alan opintoihin on liian vähän. Nyt tulisikin tähän huutoon vastata ja ehdottomasti lisätä ensihoito-opiskelupaikkoja, koska se on nyt todella haluttu ala ja sieltä tulisi osaajia myös päivystykseen.
Terveyskeskusten olisi kyettävä antamaan lääkäriaikoja oikea-aikaisesti, jolloin sairauksien hoito tapahtuisi nopeasti eikä se viivästyisi ja vakavoituisi. Terveyskeskusten on toimittava hätätilanteessa myös viikonloppuisin päiväsaikaan päivystyssairaaloiden rinnalla. Ne kykenevät antamaan ensiapua moniin sairauksiin, jolloin potilaan ei tarvitse hakeutua ruuhkaiseen ilta‑ tai yöaikaiseen päivystykseen.
Arvoisa puhemies! Ikääntyneille tulisi olla ihan oma kaista päivystykseen. Heidän tulisi päästä hoitoon nopeasti ilman pitkää odottamista, ja perustason hoivapaikkoja tulisi avata ehdottomasti lisää esimerkiksi terveyskeskuksiin. Se on yksi keino, että saadaan sieltä päivystyksestä niitä vuodepaikkoja sitten auki, kun ikääntyneet voisivat olla heille määritellyssä, esimerkiksi vanhusten sairaalassa. Miksi ei voisi olla meillä sellainen järjestelmä, että meillä olisi ikääntyneille ihan oma mahdollisuus päästä päivystykseen?
Esiin on nostettu myös se, että henkilöstömitoitus, jonka vuoden päästä 1.1.2024 lopullisesti tulisi olla 0,7, olisi syy siihen, että henkilöstöä ei ole. Minä olen täysin eri mieltä asiasta, eikä vanhustenhoivan henkilömitoitusta saa käyttää keppihevosena sille, että päivystyksestä puuttuu osaavaa henkilöstöä. Vanhustenhoivan henkilöstömitoitusta on tarkoitus parantaa esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajia ja muuta avustavaa henkilöstöä, ja tämä on myös vanhuslain sisällön sanoma. Eli avustaviin tehtäviin voidaan palkata myös henkilöstöä matalammalla koulutuksella, ja heitä meidän tulisi käyttää siellä vanhustenhoidossa, ja sairaanhoitajia ja perustason ensihoitajia ja ylemmän tason ensihoitajia olisi saatava houkuteltua päivystykseen.
Lisäksi on myös se iso määrä hoitajia, jotka ovat hakeutuneet ulkomaille töihin. Meidän tulee tehdä kampanja, jotta houkuttelemme heidät takaisin Suomeen töihin. Rahalla, työoloilla ja esimerkiksi asunnolla heidät tänne houkutellaan.
Toivon pikaista ratkaisua päivystyskriisiin. Se on nyt potilasturvallisuuskysymys. Potilasturvallisuus on vaarantunut valtakunnallisesti, ja uskon, että ministeriössä teette myös kaikkenne sen eteen, että löydämme sinne hoitajat ja lääkärit ja ihmiset pääsevät hoitoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-15T18:51:01,2022-12-15T18:55:55,Hyväksytty,1.1
2022_141_211,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_212,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minun on helppo yhtyä näihin huoliin, jotka koskevat nimenomaan päivystyskriisiä. Ja se on oikeastaan jäävuoren huippu, joka tekee näkyväksi sen, että meidän palvelut eivät toimi, meidän palveluprosessit eivät toimi. Aivan kuten täällä on useissa puheenvuoroissa kerrottu niistä prosessiongelmista, niin se nyt konkretisoituu ja näkyy meidän päivystyksessä, ja se näkyy kaikkialla Suomessa. Tasot ovat tietysti vähän erilaisia, mutta joka tapauksessa se on näkyvästi esillä, ja sen takia on tärkeätä, että siihen myös kiinnitetään huomiota, ja se asia myös pitää ratkaista.
Sitten toinen asia, josta myös on keskustelua käyty — mutta nyt ministeri Kiuru ei ole paikalla — on sitten tähän asiaan liittyvä hoitovelkapaine, joka on syntynyt koronasta. Nyt olisi tärkeätä, että kun ministeriössä ja hallituksessa käydään neuvotteluja tämän hoitovelan rahoituksen saamiseksi ensi vuoden lisätalousarvioon, tämä rahoitus tullaan saamaan, jottei tämä kokonaisuus enää entisestään kuormita sitä palvelukriisiä, joka meillä tällä hetkellä on päivystyksessä, vanhustenhuollossa, perusterveydenhuollossa ja niin edelleen. Sen takia nyt olisi toivottavaa, että tämä rahoitus tähän hoitovelkaan sitten tulisi mielellään jo ensimmäisessä lisätalousarviossa. Se olisi hieno asia.
Asia, jonka takia pyysin silloin aikoinaan vastauspuheenvuoron — jonka käytän nyt tässä puheenvuorossani — koskee asiakasmaksujen kohtuullistamista. Me olemme tällä hallituskaudella hyväksyneet asiakasmaksujen kohtuullistamisen, ja tavoitteena on ollut tämän lainsäädännön osalta se, että kun ihmiset, joilla on taloudellisia ongelmia ja on esimerkiksi sairaalamaksuja ja muita ja jotka, jos näyttää siltä, että he eivät selviydy niistä maksuista, menevät ehkä toimeentulotuen piiriin, niin tämä kohtuullistaminen tehtäisiin ensin, jotta ihmisten ei tarvitsisi hakea toimeentulotukea. No nyt ongelmaksi on tullut se, että meillä ei ole yhtenäistä järjestelmää tähän kohtuullistamiseen, ja nyt sitä toteutetaan vähän eri lailla eri puolilla, ja joissakin jätetään jopa osa asiakasmaksuista käsittelemättä sen takia, että ei pystytä sitä toteuttamaan. Nyt kysyisin ministeriltä, oletteko tietoinen tästä asiasta.
Ja kun meillä ei ole yleisiä periaatteita eikä linjausta esimerkiksi siitä, mitä asioita tähän kohtuullistamiseen pitäisi huomioida, niin nyt osa toimijoista, sairaanhoitopiireistä, on katsonut toimeentulotukijärjestelmän kautta sitä, osa on kehittänyt sitten omia järjestelmiä, ja nyt sen takia tämä asia on vähän niin kuin levällään tai jopa hoitamatta, ja tämä kohtuullistaminen ei tapahdu sillä tavalla kuin me lainsäätäjinä aikoinaan toivoimme. — Arvoisa puhemies, tulen tämän yhden asian puhumaan sieltä. Siinä menee minuutti, mutta en kerkeä tässä. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kolmas asia, josta oikeastaan haluaisin puhua, mistä täällä on myös tullut ansiokkaita puheenvuoroja, on omaishoito. Nyt olen sillä tavalla vähän harmissani ja huolissani siitä, että tällä hallituskaudella me emme ole onnistuneet omaishoidon kehittämisessä ja parantamisessa siten kuin meillä olisi ehkä ollut mahdollista. On tehty tämä THL:n selvitys ja tutkimus, mutta ei ole vielä toimeenpantu sen mahdollistamia asioita.
Ja nyt yksi asia, jonka haluan ehdottomasti nostaa esille ja joka on täällä valiokunnan mietinnössäkin, on työssäkäyvät omaishoitajat. Meillä on tällä hetkellä arviolta noin 700 000 omaista, jotka hoitavat läheistään, elikkä nämä hoidettavat ovat riippuvaisia näitten läheisten ja omaisten hoidosta. Nyt heidän työelämän ja omaishoidon yhteensovittaminen on tehty todella hankalaksi. Jos esimerkiksi omaishoitaja haluaa olla osa-aikatyössä, tämä lainsäädännöllä häneltä estetään. Hänen täytyy joko olla työtön tai sitten hänen täytyy olla täyspäiväisesti töissä, ja tämmöiset joustavuudet tai osa-aikatyö, joka omaishoitotilanteessa olisi hyvin luonnollinen asia, tukisi omaishoitajien työllistymistä ja myös ehkäisisi sitä, että jos ihminen joutuu olemaan esimerkiksi muutaman vuoden pois työelämästä sen takia, että ei voi toimia osa-aikaisesti työelämässä omaishoitotilanteen takia, myös hänen osaamisensa katoaa tänä aikana. Sen takia toivon teiltä, jotka sitten jatkatte tulevaisuudessa täällä eduskunnassa, että tähän asiaan esimerkiksi kolmikantaneuvotteluina tai muuten työmarkkinajärjestöjen kanssa yhdessä tuleva hallitus neuvottelee sellaisen TESin, joka mahdollistaa omaishoitajille esimerkiksi osa-aikaisen työn ja sitä kautta myös omaishoidon ja sitten myös tuo joustavuutta omaishoitajien tilanteeseen. — Kiitoksia. [Arja Juvonen: Olen tehnyt lakialoitteen tästä, edustaja Kiljunen!] — Joo, samoin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-15T18:55:57,2022-12-15T19:01:40,Hyväksytty,1.1
2022_141_213,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Lupasin äsken, että tämän ajan puitteissa edustaja Rantanen, Mari, saa vielä puheenvuoron, mutta koetetaan hoitaa tämä keskustelu nyt loppuun yhdellä kertaa kuitenkin. — Edustaja Rantanen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_214,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yritän olla ripeä puheenvuorossani.
Nostan vielä muutaman asian liittyen tähän terveydenhuollon ja erityisesti päivystyksen kriisiin. Nyt pitäisi kaivaa kyllä tietysti kaikki mahdollinen keino sille, millä tavalla saadaan tämä kuormitus pois ja siten, että ihmiset saavat kuitenkin hoitoa. Kyllä se vaan on niin, että tässä tilanteessa meidän kannattaa ottaa myös yksityinen mukaan näihin talkoisiin. Se on aivan sama asia tässä hoitovelassa, että vaikka laitettaisiin miljardi rahaa, tällä hetkellä meidän julkinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan siihen tarpeeseen, ja senkin vuoksi olisi nyt hyvä kaivaa nämä kaikki.
Sitten toinen, ehkä pienempi asia on se, että sosiaali‑ ja terveysministeriön tartuntatautien neuvottelukunta on jo aikaa sitten todennut, että korona pitäisi poistaa yleisvaarallisten tartuntatautien listalta, sillä niin kauan kuin se on siellä, niin kauan meillä on testaamista ja niin kauan me joudutaan tekemään kohortteja ja niin edespäin. Siltä osin tämä pitäisi hoitaa myös, jotta sieltä saadaan vapautettua lisää henkilökuntaa muuhun työhön.
Sitten ihan oma kysymyksensä on muun muassa HUSin Apotti-järjestelmä, joka kuulemani mukaan on sellainen, että se ei kyllä itse asiassa edesauta työntekoa laisinkaan vaan se vie aika valtavasti työaikaa.
Sitten syy, miksi otin tämän toisen puheenvuoron, on se, että olen hämmästellyt, että me olemme vieläkin siinä tilanteessa terveydenhuollon koulutuksessa, että lähihoitajakoulutus kestää kolme vuotta, ja jos henkilö siitä jatkaa sairaanhoitajaksi ammattikorkeakoulussa, ne opinnot kestävät kolme ja puoli vuotta. Kuulemani mukaan — tarkistelin tätä juuri — ammattikorkeakouluissa ei lueta hyväksi näitä kolmen vuoden aikana suoritettuja lähihoitajaopintoja.
Olen itsekin ollut tässä tilanteessa 90-luvulla, mutta hämmästelen, että se on vieläkin näin. Nimittäin silloin opetettiin vielä lähihoitajakoulussa Veteläsuon Sairaanhoito-opissa, miten lakanaan tehdään kulma, ja sitten se sama asia opetettiin sairaanhoitajakoulussa. Tähän on kyllä saatava jonkunnäköistä tolkkua. Kuvitelkaa, että me koulutamme, jos on lähihoitajapohjainen, kuusi ja puoli vuotta, jotta sinä voit toimia sairaanhoitajana. Nähdäkseni tässä ei ole päätä eikä häntää. Ehkä tätä voi olla muillakin aloilla — itse en niitä tunne, kun en ole siellä — mutta terveydenhuoltoalalta totean sen, että nähdäkseni tämä on tolkuton. Tämä meidän järjestelmä on tavattoman kallis ja tolkuton, eikä se ole perusteltua.
90-luvun puolessavälissä oli semmoinen kokeilu, jossa lähihoitajaksi pystyi opiskelemaan puolessatoista vuodessa, ja näistä hoitajista tuli oikein hyviä hoitajia. Tältä osin tätä koko järjestelmää pitäisi tarkastella. Aikaisemminhan se oli niin, että kun meillä oli kouluaste, niin siellä kesti noin pari vuotta se perustutkinto, ja siitä sitten jatkettiin opistoasteelle eli tehtiin palikkaa palikan päälle, mutta me olemme nyt luoneet järjestelmän, jossa tämä perusasteen koulutus on kolme vuotta, ja sitten on luotu tämä AMK, joka on kolme ja puoli vuotta.
Nyt kun me puhutaan hoitoalasta, niin totean kyllä sen, että vaikka meillekin — itsekin olen ollut sitä porukkaa, joka on ammattikorkeakoulussa aloittanut, silloisessa väliaikaisessa — perusteltiin, että jotta me osaamme sitten tehdä tutkimusta ja lukea tutkimuksia, niin täytyy kyllä rehellisyyden nimissä sanoa, että terveydenhuolto on sellainen ala, että silloin kun siellä kentällä työtä tehdään, siellä ei ole aikaa tutkia eikä istua lukemassa tutkimuksia vaan siellä hoidetaan potilaita, ja siinä tulevat ne kommunikointitaidot ja kädentaidot erityisen tärkeiksi.
No nyt on sitten keksitty hoiva-avustajat, mikä ei ole siis tutkintoon johtava koulutus. Sitten on tämmöisiä henkilökohtaisten avustajien koulutusohjelmia. Sanoisin nyt näin, että jotta kuitenkin laatu ja järki tässä pysyvät, niin — en tiedä, onko ministeriössä asiaa pohdittu — voisin tässä yhteydessä kyllä esittää myös kysymyksen ministeri Sarkkiselle: oletteko te pohtinut, onko tämä meidän terveydenhuollon koulutusjärjestelmämme optimaalinen ja sellainen, joka palvelee yhteiskuntaa, ihmisiä ja potilaita? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-15T19:01:49,2022-12-15T19:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_141_215,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Tähän väliin ministereiden kahden minuutin puheenvuorot ja sitten edustaja Kiljunen. — Ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_216,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen keskustelusta. Tässä moni kysymys, mukaan lukien sote-asiakasmaksut, omaishoidon kysymykset ja sote-henkilökuntaan liittyvät kysymykset, kuuluu ministeri Kiurun vastuulle. 
Täällä nostettiin esille kysymys saattohoitoasioista, ja siinä omalle tontilleni liittyy tämä kysymys saattohoitopotilaiden omaisten taloudellisen tilanteen turvaamisesta siinä hyvin vaativassa ja tärkeässä saattohoitotilanteessa, minkä tämä työryhmä, joka elämän loppuvaiheen asioiden kehittämistä on selvittänyt, nosti esille. Työryhmän työn pohjalta on asetettu selvityshenkilö sosiaali- ja terveysministeriössä, sen työn odotetaan pian valmistuvan, ja se antaisi sitten jatkoeväitä tällaiseen mahdolliseen uuteen etuuteen tai olemassa olevan etuuden laajentamiseen, jotta turvattaisiin saattohoidossa olevien potilaiden omaisten toimeentuloa. Se on pian valmistumassa, ja toivottavasti se antaa sitten eväitä myös seuraavaan hallitusohjelmaan.
Täällä kun kysyttiin, miten toimeentulotuki joustaa tässä vaativassa tilanteessa, kun elinkustannukset nousevat, niin totean, että todella Kelaa on pyydetty käyttämään erityistä joustavuutta nyt toimeentulotukiharkinnassaan, ja on todettava, että toimeentulotuki ei ole määrärahasidonnainen meno vaan arviomääräraha, eli budjetin luvut eivät sido toimeentulotuen myöntämistä.
Sitten totean, että kuten edustaja Lindén sanoi, pääluokan määrärahataso laskee ihan merkittävästikin, ja syyt siellä taustalla ovat koronamenojen arvioitu pienentyminen, hallituskautisten hankkeiden päättyminen sekä sosiaaliturvamenojen pienentyminen, kun työllisyystilanne erittäin myönteisellä tavalla onkin parantunut. [Arja Juvonen: Hyvä, kiitos, ministeri!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-15T19:06:37,2022-12-15T19:08:47,Hyväksytty,1.1
2022_141_217,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_218,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Juvoselle tärkeästä viestistä ja terveisistä. Yritämme parhaamme hallituksessa ja minä henkilökohtaisesti myös.
Sitten edustaja Hänninen kysyi tästä palkkatasa-arvosta. Kuten hyvin tiedätte, hallitusohjelmassa oli ja on edelleen kirjaus siitä, että palkka-avoimuutta edistetään. Meillä oli kolmikantainen työryhmä, joka istui ja mietti tätä asiaa. Sen loppuraportti ei ollut yksimielinen, ja sitten myöskään nyt syksyllä hallitus ei päässyt yhteisymmärrykseen niistä keinoista, millä palkka-avoimuutta olisi voitu edistää. Mutta minusta on hyvä muistaa, että EU:ssa on nyt tulossa palkka-avoimuusdirektiivi, joten tämä työ jatkuu. Kun esititte kysymyksen siitä, mitä mieltä minä olen, niin kyllä olen samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että kyllä palkka-avoimuus on yksi työkalu, jolla voidaan näitä palkkaeroja kaventaa.
Sitten ehkä lopuksi vielä, kun tässä edustaja Rehn-Kivi — ja aikaisemmin edustaja Malm — kysyi naisiin kohdistuvasta väkivallasta: Taisin unohtaa silloin edustaja Malmin kysymykseen vastata, että meillähän on naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelma. Se on tehty. Ja sitten tietysti hallitukselle on erittäin tärkeä asia, että Istanbulin sopimuksesta pidetään kiinni ja että se toimeenpannaan, ja myös se omalta osaltaan edistää tätä asiaa. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2022-12-15T19:08:55,2022-12-15T19:10:36,Hyväksytty,1.1
2022_141_219,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_220,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos, että sain tämän puheenvuoron käyttää. Tässä hyvin tiiviisti sanon kolme lyhyttä asiaa. Ongelma on se, että kun seurasin keskustelua huoneestani, niin matka oli sen verran pitkä, että se minun puheenvuoroni putosi välistä pois.
Erittäin tiiviisti: Ensinnäkin tässä hyvinvointialueiden perustamisessa, joka on käynnistymässä nyt vuodenvaihteessa, on yksi rakenneongelma — ja nyt en ole ihan varma, onko tämä edes se oikea paikka puhua vai pitäisikö VM:n pääluokan yhteydessä puhua siitä — se, että näiden sote-kiinteistöjen osalta lähtökohta on sellainen, että emokunnat eivät voi niitä omistaa jatkossa. Nyt on kovin monessa kunnassa, esimerkiksi Vantaalla, iso ongelma siinä, että niitä ollaan lähdössä myymään. Isoja terveysasemia pannaan myyntiin markkinoille, sijoittajat ostavat niitä, ja jatkossa hyvinvointialueet joutuvat ne vuokraamaan kalliimmalla kuin aikaisemmin kunnat ovat itse omistaneet nämä kiinteistöt, jolloin meillä on erittäin suuri riski, että kiinteistökulut tulevat viemään yhä suuremman osan sosiaali- ja terveydenhuollon menoista, mitkä hyvinvointialueilla rahoitetaan, ja itse palveluihin jää vähemmän rahaa. Tämä saattaa olla semmoinen asia, josta on syytä keskustella sitten, kun ministeri Paatero on täällä paikalla.
Kakkosasia oli omaishoito. Se tuli tuossa äsken sanottua Anneli Kiljusen puheenvuorossa ja muissakin. Tähän on viitattu. Hän viittasi omassa pohdiskelussaan näihin työssäkäyviin omaishoitajiin. Minä viittaisin toiseen omaishoitajaryhmään, joka on eläkkeensaajat. Kannattaa muistaa, että 60 prosenttia omaishoitajista on itse asiassa eläkkeensaajia. Omaishoidossa on nyt isoa ongelmaa. Ensin korvaustasot ovat pieniä, kuten me tiedämme, säästöt ovat valtavan suuria yhteiskunnallisesti. Missä vaiheessa päästäisiin siihen tilanteeseen, että omaishoito ei olisi alueellisesti tavallaan eri lailla rahoitettua vaan se voisi Kelan puitteissa toimia? Tämä olisi ollut se kakkoskysymys, jonka halusin tässä esittää.
Kolmantena asiana haluaisin nostaa esille neuvolajärjestelmän — maailmanlaajuinen, maineikas järjestelmä, joka on luotu sotien jälkeen suurten ikäluokkien syntyessä: hieno, hieno saavutus. Emmekö olisi nyt siinä tilanteessa, kun suuret ikäluokat ovat eläköityneet ja ovat hoivan tarpeessa, että me aidolla tavalla loisimme seniorineuvolajärjestelmän, jolloin iäkkäät ihmiset voisivat saada terveystarkastuksen, hyvinvointitarkastuksen — ilman, että he ovat sairaita — saada ohjeistusta elämänhallintaansa, ravitsemusterapeutin kanssa keskustelua, fysioterapeutin kanssa keskustelua? Se tapahtuisi säännönmukaisesti, vaikkapa joka viides vuosi, vähintään eläkkeelle siirryttäessä, ja siitä eteenpäin säännönmukaiset hyvinvointitarkastukset, jotka olisivat nimenomaan ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa, aivan samalla tavalla kuin neuvolajärjestelmä on ollut. Se on imeväiskuolleisuuden ja lapsikuolleisuuden pudottanut Suomessa — ennalta ehkäisevää toimintaa. Nyt Suomi ansaitsisi seniorineuvolajärjestelmän, ja jäin sitäkin kysymään, olisiko tätä teemaa voitu kehittää. — Kiitos. [Hanna-Leena Mattila: Kannatetaan!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+2.2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-15T19:10:40,2022-12-15T19:13:44,Hyväksytty,1.1
2022_141_221,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Nyt jatketaan kello 12 keskeytettyä täysistuntoa. Päiväjärjestyksen 3. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_222,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Mennään kysymyksiin. Edustaja Ari Koponen aloittaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_223,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkö on tällä hetkellä kohtuuttoman kallista suomalaisille. Se on fakta. Me perussuomalaiset olemme esittäneet sähkön hintakattoa eli maksimihintaa jo kesällä. Sekin on fakta. Silloin se oli muiden puolueiden mielestä populismia. ”Markkinoita ei saa sörkkiä”, sanoitte, mutta kun juuri markkinat ovat rikki.
Tänään kaikki muut puolueet tuntuvat olevan samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa hintakaton käyttöönotosta, ja hyvä niin. Pääasia, että sähkön hinta saadaan alas. Mekanismi on kotia lämmittävälle suomalaiselle yhdentekevä. Me perussuomalaiset olemme valmiita tulemaan töihin vaikka jouluaattona tekemään päätöksiä suomalaisten parhaaksi eli sähkön hinnan laskemiseksi. Oletteko te, hyvä hallitus, valmiita saattamaan sähkön hintakaton ripeästi maaliin, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet, vai onko hallitus asiassa edes yhtenäinen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Tässäkään asiassa!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-15T16:01:17,2022-12-15T16:02:18,Hyväksytty,1.1
2022_141_224,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_225,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministerin ollessa EU-kokouksissa vastaan hallituksen työskentelystä hänen puolestaan ja totean, että kyllä, hallitus on valmis toimimaan. Meillä on yksimielisyys siitä, että lisätoimia tarvitaan. Syksyn budjettiriihen yhteydessä ja sittemmin kuluneina kuukausina eduskunnan käsittelyssä on ollut useita eri toimia, joilla autetaan kansalaisia sähkön hinnannousun suhteen, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että tarvitaan vielä lisää toimia. Tilannetta on seurattu tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriössä koko syksyn ajan. Totean myöskin, että vaikka periaatteellisesti kaikki olisimme samaa mieltä, että lisätoimia tarvitaan, yksityiskohdat ja myös mallin rakentaminen tavalla, joka varmistaa sähkön riittävyyden, ovat sellaisia reunaehtoja, jotka meidän on pakko ottaa suomalaisten parhaaksi huomioon.
Arvoisa puhemies! Kyllä, hallitus työskentelee asian äärellä. Hallituksen johto käy läpi ratkaisuvaihtoehtoja jo huomenna, ja koko eduskunta ja sen puolueet ovat edustettuina pääministerin johdolla maanantaina kokouksessa, jossa toivottavasti meillä on jo ratkaisuhalukkuutta kaikilla niin, [Puhemies koputtaa] että päätöksiä voi syntyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:02:18,2022-12-15T16:03:27,Hyväksytty,1.1
2022_141_226,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Kiitos. — Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_227,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Puhemies! Olemme esittäneet erilaisia malleja sähkön hinnan... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Puhemies: Mikrofoni!] — Se on päällä. [Eduskunnasta: Sähkökatko!] — Sähkökatko näköjään.
Olemme esittäneet tosiaan erilaisia malleja sähkön hinnan laskemiseksi jo pitkään, jo ennen Venäjän hyökkäystä vuosi sitten, kun pörssisähkö huiteli huimissa lukemissa. On teillä siis kestänyt herätä tähän todellisuuteen. Me kuuntelemme kansaa herkällä korvalla, ja he ovat pulassa. On perheitä, joissa lapset leikkivät takki päällä sisällä, kun on pakko säästää. Silti sähkölasku on tonnin kuussa. 
On hienoa, että olette vihdoin valmiita yhteistyöhön, niin olemme mekin. Irtopisteiden haku tällaisessa asiassa on täysin vastuutonta, [Oikealta: Kuulitteko, demarit? — Välihuutoja vasemmalta] ja siksi toivomme, että tässä ei ole kyse hallituksen vaalikikasta vaan suomalaisten edusta. 
Mistä rahat tähän sitten? Meillä on siihenkin ratkaisu: toissijaisista menoista, jotka eivät ole pois suomalaisten hyvinvoinnista. Leikataan esimerkiksi kehitysavusta, [Välihuutoja vasemmalta] sosiaaliturvaperäisestä maahanmuutosta ja muista maailmanparannusmenoista. 
Hyvä hallitus, voitteko nyt luvata kansalle, että he saavat pian halvempaa sähköä? Ja mikä on teidän viestinne niille ihmisille, ketkä joutuvat olemaan sisällä toppatakeissa eivätkä silti [Puhemies koputtaa] pysty maksamaan sähkölaskujaan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Demarit nauraa! — Vasen laita nauraa tälle kysymykselle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-15T16:03:44,2022-12-15T16:05:10,Hyväksytty,1.1
2022_141_228,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Ennen kuin ministeri Lintilä vastaa, niin toivon, että kunnioitetaan sitä sääntöä, että puhuja puhuu ja muuten olla sillä tavalla hiljaa, että välihuudot eivät häiritse keskustelua. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_229,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja ottaa äärettömän vakavan ja tärkeän asian esille. Ja minä luulen, että kaikki tässä salissa ovat samaa mieltä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Eivät ole!] — Kyllä tässä salissa kaikki ovat samaa mieltä, että meidän energian hinta on täysin liian korkea tällä hetkellä. — Me haemme koko ajan erilaisia tapoja, millä pystytään kansalaisten sähkölaskua pienentämään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Aika loppuu!] 
Tässä tuli esille, että on pitkään perussuomalaisilla ollut esitykset. Minä katsoin muuten teidän vaihtoehtobudjetin. — Joo, siellä nostellaan paperia, ihan kiva. — Näyttäkääpä minulle, missä kohti teillä on sitten laitettu se rivi, missä laitetaan energialle hinnanalennusta. Se ei ole missään teidän budjetissanne. Te olette laittaneet tasan nollan sinne. [Hälinää — Puhemies koputtaa]
Eli ensinnäkin nyt täytyy ottaa se, että tämä on ihan meidän kaikkien yhteinen ongelma, ja olen jo pitkään sanonut, että tämä on asia, jolla ei kannata tehdä politiikkaa. [Oikealta: Tehän teette!] Minä tunnistan hyvin sen, ja oppositiossa tekisin [Puhemies: Aika!] täsmälleen saman kuin tekin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:05:11,2022-12-15T16:06:25,Hyväksytty,1.1
2022_141_230,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Ari Koponen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 211/2022 vp,"Totean, että huutamalla täällä ei kyllä puheenvuoroja varata, vaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_231,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Edustaja Vestman, kokoomuksen eduskuntaryhmä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_232,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön kiskurihinta kurjistaa perheitä ja yrityksiä. Suomalaiset palelevat kodeissaan sähkölaskuista johtuvan vararikon uhan alla. Yrityksiä uhkaa konkurssi.
Kokoomus haluaa, että sähkön hintaa lasketaan. Ratkaisuja on. Sähkön kohtuuton hinta ei ole luonnonlaki. Kokoomus on esittänyt syksyn aikana vaikuttavia keinoja laskea sähkön hintaa ja turvata riittävyyttä. [Aki Lindén: Eikö markkinat toimi?] Hallituksessa on keskitytty lähinnä keskinäiseen riitelyyn. Kokoomus kannattaa Suomeen sähkölle hintakattoa kriisiajaksi. Se pitää toteuttaa järkevästi.
Virossa viranomainen määrää yleispalvelusähkölle hintakaton, jolla sähköntuottajan pitää sähkö myydä, eli alennetaan suoraan kuluttajien ja pk-yritysten sähkön hintaa. Tämä malli [Puhemies koputtaa] ei edellytä miljardeja euroja veronmaksajien rahaa. [Puhemies: Kysymys!] Ministeri Lintilä, millaisen hintakaton valmistelette suomalaisten suojaksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-15T16:06:36,2022-12-15T16:07:51,Tarkistettu,1.1
2022_141_233,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_234,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä kysyjän kanssa, että kyllä tämä on äärettömän vakava tilanne. Kiitoksia siitä, että edustamanne puolue on tuonut erilaisia vaihtoehtoja esille. Niitä on tehty tällä hetkellä meillä ministeriössä, haettu malleja erilaisilla katoilla, niitten hintalappuja ja niin edelleen.
Otitte esimerkiksi nyt tässä Viron, joka on erittäin hyvä tietysti, mutta sitten pitää muistaa se, että Virossa on yksi sähköyhtiö, jonka valtio omistaa sataprosenttisesti. Aika totaalisesti erilainen tilanne on se, että valtio ilmoittaa täysin omistamalleen yhtiölle, että laitetaan se taso tuohon noin. Ja sitten edelleen pitää muistaa se, että valtio maksaa kaiken sen yli menevän. Mikäli me tehdään raja x, me maksamme sen markkinoitten välisen eron.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:07:51,2022-12-15T16:08:57,Tarkistettu,1.1
2022_141_235,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vestman, lisäkysymys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_236,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiaministeri totesi, että Viron mallin kaltainen hintakatto, jolla lasketaan sähkön hintaa, olisi vaikea toteuttaa Suomessa. Eivät kaikki ratkaisut tietenkään ole helppoja, se ei ole mikään syy jättää niitä toteuttamatta. Suomalaisille tämä tilanne on vaikein.
Ministeri Lintilä totesi viikko sitten täällä, että Suomi on sähkössä Euroopan halvimpia. Ei ole. Suomi kuului marraskuussa Nord Poolin kalleimpiin, vaikka valtaosa tuotannosta on edullista. Suomen sähköntuotanto maksaa alle 20 senttiä kilowattitunnilta. Sähkö maksaa silti juuri nyt 50 senttiä kilowattitunnilta. Kallein ei saa määrätä hintaa kaikelle sähkölle. EU valmistelee parhaillaan muutosta sähkön hinnanmuodostukseen. Kokoomus haluaa, että Suomen selkeä tavoite on laskea sähkön hintaa. Ministeri Lintilä, onko teistä oikein, että sähkö maksaa suomalaisille moninkertaisesti [Puhemies koputtaa] sen tuottamisen kustannuksiin nähden?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-15T16:09:00,2022-12-15T16:10:13,Tarkistettu,1.1
2022_141_237,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_141_238,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Heikki Vestman kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 212/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän hyvin, että edustaja Vestmanilla on kysymykset kirjoitettu ennen kyselytuntia, koska en sanonut, että tämä on vaikea toteuttaa, vaan sanoin, että Virossa se on helpompaa, koska siellä valtio omistaa yhtiön sataprosenttisesti. [Välihuutoja oikealta]
Mutta kun sanoitte, että Suomessa on kallista, niin minulla on tässä nyt viikon 49 pörssisähköhinnat: Suomen hinta, koko viikko 329, Viro 362, Latvia 362, Liettua sama 362, Tanska 352, Saksa 362 et cetera. Eli ei Suomi ollut suinkaan kalleimpia, [Perussuomalaisten ryhmästä: Meillä on siis halpaa vai!] joten ehkä olisi syytä nyt päästä näistä pienistä substanssikysymyksistä. Mennään siihen isoon kysymykseen: mitä me voidaan tehdä, että painettaisiin ihmisten hintoja alas sähkön suhteen, koska ihmiset eivät kestä näitä sähkön hintoja, joita tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.2.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:10:15,2022-12-15T16:11:22,Tarkistettu,1.1
2022_141_239,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden toiminnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 213/2022 vp,"Liike Nyt -eduskuntaryhmä, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_240,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden toiminnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 213/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Seinäjoella ja Kokkolassa sähkö maksaa 15—17 senttiä. Entäs sähkö Helenillä, jonka johdossa istuu väkeä kokoomuksesta ja vihreistä? Siellä maksaa 12 kuukauden sähkö 39. [Eduskunnasta: Oho!] Kaikki puolueet istuvat erilaisissa yhtiöissä. Miksei sieltä aloiteta tätä sähkön hinnan laskua? Tämähän on ihan käsittämätöntä. Täällä eduskunnassa huudellaan, että valtion pitäisi aloittaa. Eikö voida aloittaa näissä kunnallisissa? Mitä te meinaatte tehdä tälle?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-15T16:11:22,2022-12-15T16:12:05,Hyväksytty,1.1
2022_141_241,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden toiminnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 213/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_242,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähköyhtiöiden toiminnasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 213/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Taisin joskus jo alkusyksystä ja loppukesästä vedota sähköyhtiöihin, joista aika monet ovat kunnallisessa omistuksessa, että tinkikää nyt vähän siitä tuottovaatimuksesta. Aika moni tinki. Edustaja Harkimo otti esille Kokkolan. Kokkola teki sen, Seinäjoki teki sen, kotialueeni Korpelan Voima teki sen. Helen taisi tehdä muuten kolmannella kvartaalilla historian kovimman tuloksen, ja käsittääkseni he nostivat vielä hintoja. Tämä on aika lailla kunnallista päätöksentekoa. Aina kysytään, mitä tehdään kunnallisella päätöksenteolla. Nyt ollaan päätöksenteon ytimessä, ja ehkä siitä kaikkien olisi syytä kantaa myös vastuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:12:05,2022-12-15T16:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_141_243,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Paula Werning sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 214/2022 vp,"Siirrytään seuraavaan eduskuntaryhmään, pysytään saman kysymyksen äärellä. Edustaja Werning, SDP.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_244,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Paula Werning sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 214/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäys on tehnyt pieni‑ ja keskituloisten ihmisten arjesta järjettömän kallista. Sähkön korkea hinta vie elämän edellytyksiä tavallisilta suomalaisilta. Hallitus on tehnyt tarpeellisia toimia sähkön hintakriisin lievittämiseksi. Tämän hetken sähköntuotannon ja sähkön hinta vaativat järeämpiä toimenpiteitä.
Sosiaalidemokraatit ovat esittäneet ratkaisuksi sitä, että sähkön hinta ei voisi olla edes 20:tä senttiä kilowattitunnilta kuluttajalle. [Oikealta: Olisivatpa demarit hallituksessa!] Kysymys on siis hintakatosta. Ministeri Lintilä, teillä on työ käynnissä aiheen ympärillä, ja tälle työlle on meidän täysi tuki, mutta kysyn teiltä: voivatko kotitaloudet odottaa sähkön hintoihin tulevan pelastuspaketin voimaantuloa vuoden 2023 alusta? [Oikealta: Olisipa demareilla pääministeri!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-15T16:13:03,2022-12-15T16:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_141_245,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Paula Werning sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 214/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_246,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön hintakatosta (Paula Werning sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 214/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme elinkeinoministeriössä tehneet jo pitempään valmisteluita erilaisiin malleihin. Peruslähtökohtainen ohjeistus on ollut se, että pidetään kehyksistä kiinni kustannusten suhteen. Eilen tässä salissa teidän, pääministeripuolueen, ryhmäpuheenvuorossanne avattiin se piikki. Sen jälkeen kävin oman virkamieskuntani kanssa läpi keskustelun. Tehdään erilaisia malleja. Jättäkää kustannukset sivuun. Annetaan nyt poliittisesti määritellä, mitä se hintalappu tulee sitten olemaan. Selvä on, että se tulee olemaan iso, jos mennään tuolla pohjalla, että me mennään kehyksen ulkopuolelle ja oikeastaan rikotaan kehysmenettely. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Eli tämän vuoksi pääministeri on nyt kutsunut sitten parlamentaarisesti kokoon [Puhemies koputtaa] maanantaille ryhmän, ja meillä on valmius tuoda erilaisia malleja, mukaan lukien teidän mallinne, vaikka en kyllä tiedä, mikä teidän sosiaalidemokraattien malli on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.4.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:13:56,2022-12-15T16:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_141_247,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkötukien hakemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 215/2022 vp,"Edustaja Hanna Huttunen, keskustan eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_248,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys sähkötukien hakemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on todellakin noussut voimakkaasti. Jokainen meistä kansanedustajista on saanut runsaasti viestejä ja puheluita ihmisiltä, [Jukka Kopra: Hallituspuolueet vaatii hallitukselta toimia!] jotka ovat todella huolissaan siitä, kuinka he pärjäävät alkavan talven yli, kuinka he saavat maksettua ruokaostoksensa.
Ensi vuoden alusta tulevat voimaan jo syksyllä päätetyt pienituloisimpia kotitalouksia auttava sähkötuki ja verotuksessa saatava sähkövähennys. Nyt on tullut varsin selväksi ja on todettu, että nämä eivät todellakaan vielä riitä — lisätoimia tarvitaan ja tarvitaan nopeasti. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Moni suomalainen ei kuitenkaan vielä tunne näitä jo päätettyjä tukimuotoja eikä tiedä, kuinka niitä voi hakea. Viime viikonloppuna yleisötilaisuudessa useampi ihminen tuli minulta asiaa kysymään.
Kysynkin nyt ministeri Sarkkiselta: mistä suomalaiset saavat neuvontaa ja apua tukien hakemiseen? Eli yksinkertaisesti: Milloin voi hakea, mistä voi hakea, ja kuka voi hakea? Entä mistä voi saada apua, jos ei onnistu itse tietoa hakemaan tai täyttämään näitä hakemuksia?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-12-15T16:15:16,2022-12-15T16:16:21,Hyväksytty,1.1
2022_141_249,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkötukien hakemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 215/2022 vp,"Ministeri Sarkkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_250,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys sähkötukien hakemisesta (Hanna Huttunen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 215/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset todella maksavat nyt Venäjän hyökkäyssodasta kukkaroillaan, sillä perusongelmahan tässä on se, että Venäjän sähköntuonti, energian tuonti, Eurooppaan on pysähtynyt ja kysyntä on suurempi kuin tarjonta ja hinnat nousevat. Äärimmäisen tärkeää on auttaa pienituloisia suomalaisia tässä tilanteessa. Jo aiemmin syksyllä tehtiin todella päätöksiä arvonlisäveron alentamisesta sekä uudesta verotukseen tulevasta sähkövähennyksestä, sähkötuesta, asumistukien lämmitysnormien korotuksista. Sen lisäksi useita sosiaaliturvakorotuksia tulee voimaan tammikuussa, ja nyt ollaan vielä hakemassa lisätoimia tässä erittäin vaikeassa tilanteessa, ja hyvä niin, täysi tuki sille.
Arvoisa puhemies! Todella tämä sähkötuki on verotuksen sähkövähennystä täydentävä tukimuoto, joka haetaan Kelasta, ja taas sähkövähennys, joka on tarkoitettu ihmisille, kenellä tulot riittävät vähennyksen tekemiseen, haetaan verottajalta. Tässä kyllä todella moni suomalainen saattaa miettiä, että kumpaa nyt hakee [Puhemies koputtaa] ja onko siihen oikeutettu. Kelan ja verottajan sivuilta löytyy tietoa, ja sen lisäksi voi soittaa puhelinpalveluun, josta neuvontaa myös on tarkoitus antaa. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.5.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2022-12-15T16:16:23,2022-12-15T16:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_141_251,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön säästämisestä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 216/2022 vp,"Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Koponen, Noora, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_252,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys sähkön säästämisestä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 216/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssodasta ja fossiiliriippuvuudesta seuranneen energiakriisin vuoksi sähkön hinnat ovat todella ennätyskorkealla. Euroopassa käytetty maakaasu, öljy ja kivihiili ovat olleet suurelta osin Venäjältä tuotuja, ja siksi olemme tuoneet Venäjältä myös sähköä. Tämä energiantuonti on nyt loppunut, sillä emme halua tukea Venäjän käymää raakaa sotaa Ukrainassa.
Moni suomalainen on tällä hetkellä ymmärrettävästi huolissaan siitä, riittävätkö rahat oman kodin lämmittämiseen. Vihreä siirtymä auttaa energiakriisiin pidemmällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä nopein tapa vaikuttaa korkeisiin hintoihin on energiankulutuksen vähentäminen. Sähkön hintakatto ei kuitenkaan ole ongelmaton, ja sen toteutuksessa tuleekin olla tarkkana, ettei sähköpula pahene enää entisestään. Kysynkin ministeri Lintilältä: mitä uusia keinoja tulisi vielä ottaa käyttöön yhteiskunnan eri toimijoiden kannustamiseksi ja velvoittamiseksi sähkön säästämiseksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2022-12-15T16:17:37,2022-12-15T16:18:40,Hyväksytty,1.1
2022_141_253,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys sähkön säästämisestä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 216/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_254,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys sähkön säästämisestä (Noora Koponen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 216/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia suomalaisia, niin kotitalouksia kuin myös yrityksiä, siitä, että meidän sähkönkäyttö on vähentynyt noin kymmenen prosenttia viime vuodesta. Minun on itse asiassa aika vaikea nähdä tilannetta, että vaikka tehtäisiin kompensointeja hintaan, niin se yllyttäisi energian käyttämiseen. Kyllä ihmiset ovat tällä hetkellä hyvin vastuullisia energian käyttämisen suhteen. En tunnista sitä tilannetta. Tämä meidän ministeriön liikkeelle laittama Astetta alemmaksi ‑kampanja on kyllä mennyt erittäin hyvin läpi.
Mitä uusia toimenpiteitä tulee? Kuten sanoin aikaisemmin, me käymme koko ajan tilannetta läpi, ja kyllä meillä täysin fokus on siinä, että ihmisten, kotitalouksien, sähkölaskuihin pystyttäisiin vaikuttamaan sillä tavalla, että ihmiset pärjäävät seuraavan talven yli.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.6.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:18:40,2022-12-15T16:19:41,Hyväksytty,1.1
2022_141_255,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Vielä viimeinen varsinainen kysymys tähän asiakokonaisuuteen. Edustaja Saramo, vasemmistoliitto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_256,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtava joukko tavallisia ihmisiä todella on nyt pahassa pulassa sähkölaskujen kanssa. Suomalaiset ovat säästäneet valtavasti, mutta monissa kodeissa raja on kyllä tullut vastaan. Näiden jättimäisten sähkölaskujen kääntöpuolena ovat tietysti jättimäiset voitot sähköpörssissä, ja vasemmisto on kesästä asti vaatinut, että alennetaan suoraan ihmisten sähkölaskuja ja otetaan se raha windfall-verolla näiden yritysten jättituotoista. Samalla on tietysti hyvä palkita myös säästämisestä, kuten Norjassa on tehty tällä mallilla, jota vasemmisto on esittänyt.
On todella iloinen uutinen, että nyt kaikki puolueet tuntuvat haluavan vaikuttaa nimenomaan sinne sähkölaskuun suoraan. Kun Yleisradio kysyi elokuussa kaikilta puolueilta, niin ei Perussuomalaiset sitä vaatinut. Te vaaditte sähköveron alennusta, ja senhän hallitus on jo toteuttanut. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Pitkään me olemme täällä sitä vaatineet. Meille on vastattu, että se ei ehdi täksi talveksi, samoin kuin meille vastattiin, että windfall-vero ei ehdi täksi talveksi. [Puhemies koputtaa] Kysynkin nyt: kuinka nopeasti tällainen malli voitaisiin saada voimaan? Nyt on kiire.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-15T16:19:46,2022-12-15T16:20:56,Hyväksytty,1.1
2022_141_257,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_258,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aistin eilen ja tänään — ja ymmärrän, se kuuluu politiikan luonteeseen — että meillä kaikilla tuppaa olemaan taipumus kertoa vähän siinä hengessä, että ”mitäs minä sanoin” tai ”me jo silloin ja me jo silloin”. Se on hirvittävän helppo tapa lähestyä kriisiä, jonka tilannekuva itse asiassa muuttuu ja elää päivittäin. Samaan aikaan emme kannattele vain sähkön hintaan liittyvää huolta — siellä ytimessä ne kansalaiset, joilla on kaikkein vaikein asema — vaan myös tätä sähkön riittävyyskysymystä, jonka tilannekuva huononi Olkiluoto kolmosen epäonnisten uutisten myötä.
Tämä, mikä edustaja Saramon kysymyksessä kohdistui vaikkapa tähän lisäveroon energiayhtiöille, on mahdollista saattaa voimaan takautuvasti siten, että se koskee koko ensi vuotta, mutta myös laki etenee nopeasti. Tarkoitukseni on, että se käsitellään tämän vuoden viimeisessä valtioneuvoston istunnossa, ja kun eduskunta loppiaisen jälkeen palaa työhön, se on odottamassa täällä valiokuntien käsittelyä varten. Se tulee koskemaan väliaikaisena lisäverona energiayhtiöille koko ensi vuotta. Tästä, mitkä sen tarkat reunaehdot ovat, käymme aivan tarkkaan [Puhemies koputtaa] viimeistelykeskustelua näinä päivinä nyt, kun lausuntokierros ja muun muassa energiayhtiöiden palaute siitä on kuultu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:20:56,2022-12-15T16:22:07,Hyväksytty,1.1
2022_141_259,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ja sitten jatketaan lisäkysymyksillä. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_260,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat todella pulassa laskujen kanssa. Siinä mielessä nämä verot, varsinkin kun ne usein koskettavat vasta vuotta 2024, eivät auta tähän hetkeen. Apua tarvitaan nyt.
Ministeri Lintilä oli huolissaan myös energian saatavuudesta. Esimerkiksi Puolan mallissa on ehdotettu, että energiaan saa lisäalennusta, jos säästää edelliseen kuukauteen verrattuna, kykenee osoittamaan, että säästää energiaa. Olisiko tällainen malli mahdollinen myös meillä Suomessa?
Ja sitten vielä: Mitä yrityksille kuuluu? Täällä on nyt puhuttu jatkuvasti kotitalouksista — ja aivan oikein — mutta, ministeri Lintilä, onkohan niin, että myös yritykset otetaan tähän uuteen malliin mukaan? [Timo Heinonen: Niin ja maan talous!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-15T16:22:11,2022-12-15T16:23:04,Hyväksytty,1.1
2022_141_261,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_262,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä Puolan malli on erittäin mielenkiintoinen, ja sitä me ollaan käyty läpi periaatteessa tuolla ministeriön puolella ja selvitetään ja katsotaan sitä, paljonko siellä on se valtion kompensaatio. Hollannilla on vähän samantyylinen malli. Ehkä meillä voisi olla joku sellainen malli, josta haettaisiin tämmöinen, voisiko sanoa, laskutuslisä eli laskutuskatto — ei kulukatto, vaan laskutuskatto — eli yhtiö voisi laskuttaa tiettyyn asti, ja siitä valtio sitten lähtisi, ja siinä tulisi sitten tämä henkilökohtainen vastuu.
Yritysten tilannetta seurataan koko ajan. Tässä on tietysti haasteellista se, että me ei voida jäädä erilaiseen asemaan eurooppalaisten yhtiöitten kanssa, koska meidän kilpailukyvyn pitää olla sama. Suuri keskustelu on totta kai Saksan tilanteesta, jossa laitetaan 200 miljardia tällä hetkellä niin kotitalouksien [Puhemies koputtaa] kuin yritysten tukemiseen. Tämä on oikeastaan sellainen, mikä EU-tasolla puhuttaa kaikkein eniten tällä hetkellä. [Puhemies: Kiitoksia!] Mutta kysyjä oli erittäin oikeassa kysymyksessään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:23:06,2022-12-15T16:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_141_263,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_264,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähkö maksaa nyt tuollaisen 60—70 senttiä kilowatilta. Se on liikaa, se on kohtuutonta, ja se on väärin. Monen ihmisen tulee tänä talvena kylmä, ja monen ihmiset rahat eivät riitä näiden sähkölaskujen maksamiseen.
SDP lupasi eilen, että 20 sentin sähkön hintakatto saatetaan Suomeen voimaan. Pääministeri Marin tämän lupauksen myös omalla suositulla kanavallaan tviittasi. Hän tviittasi, että 20 senttiä on maksimi, mitä sähkö Suomessa saa pääministeripuolueen mielestä maksaa. Pelkkä puhe, pelkkä lupaus ei, eikä edes suositun pääministerin tviitti, nyt koteja lämmitä. [Vasemmalta: Kateutta!] Nyt SDP täällä vaatii Marinin hallitukselta toimia. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Nyt kysyn: koska tämä 20 sentin, pääministeripuolue sosiaalidemokraattien lupaama, sähkön hintakatto astuu voimaan, [Puhemies koputtaa] vai oliko se vain vähän kuin vappupuhe konsanaan? [Perussuomalaisten ryhmästä: Vappusatanen! — Jukka Gustafsson: Me ollaan vastattu jo monta kertaa! — Oikealta: Ei olla saatu vastausta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-15T16:24:21,2022-12-15T16:25:34,Hyväksytty,1.1
2022_141_265,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä. [Annika Saarikko: Lintilä ottaa.] — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_266,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys oli kyllä sellainen, joka tuli valmistelun ulkopuolelta, eikä meillä ole mitään aikataulua sen suhteen, [Oikealta: Ei ole!] eikä ole tehty minkäännäköisiä rajoja minnekään 20 senttiin. Nyt haetaan enemmän mallia, että mikä voisi olla se malli, millä voidaan reagoida tähän tilanteeseen.
Ymmärrän erittäin hyvin sen, että tästä käydään voimakasta poliittista keskustelua. Niin pitää käydäkin — niin pitää käydäkin, mutta se, [Sari Sarkomaan välihuuto] jos ruvetaan kyselemään päivämäärää, milloin se tulee... Voin ruveta luettelemaan ongelmia, jotka tulevat siitä: raha, perustuslaillisuus, [Timo Heinonen: Etsitään nyt ratkaisuja!] ensinnäkin yhteisymmärrys niin hallituksen kuin opposition välillä. Mutta nyt pitäisi koko ajan muistaa, että ehkä meidän pitää nyt kuitenkin ottaa päällimmäiseksi se, kuinka me ihmisille kerrotaan, että heidän sähkölaskujaan tullaan hillitsemään, [Puhemies koputtaa] ja ratkaisut pitää tulla ennen joulua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:25:40,2022-12-15T16:26:50,Hyväksytty,1.1
2022_141_267,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_268,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön käyttäjät ovat myös keskenään tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa riippuen sähkösopimuksesta. Pahimmillaan, pahimpien skenaarioiden pohjalta, tuo ero voi kasvaa lähes satakertaiseksi kilowattituntia kohti. Todellakin tarvitaan uusia toimia, ja niitä tarvitaan pikaisesti, sillä tämä joulukuu on kylmä, Olkiluoto kolmonen ei toimi ja sähkön hinnat ovat pilvissä.
Sähkövähennyksen saa 1.1. lähtien sinne vaalikuukauteen saakka, ja kun nyt joulukuun sähkölaskut tulevat maksuun tammikuussa, niin kysyn: olisiko mahdollista nyt tätä sähkövähennystä laajentaa niin, että myös joulukuussa käytetty mutta tammikuussa maksuun tuleva sähkö voisi tulla tämän vähennyksen piiriin, [Puhemies koputtaa] koska nyt tulee kovia laskuja tältä kuulta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-15T16:26:52,2022-12-15T16:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_141_269,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_270,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsänen otti esiin nämä jo olemassa olevat, valmistellut toimet, joita hallitus päätti budjettiriihessä ja joita eduskunta on käsitellyt. Tuo verovähennys sellaisille ihmisille, jotka maksavat veroja ja joiden sähkölaskut ovat kohtuuttomia — esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa — kun on verovähennys, niin se koskee aina verovuotta, sitä verovuotta, johon laskutus kohdistuu, ja verovuosi 23 on alkamassa. Nämä olemassa olevien sähkötukimallien mahdolliset parannukset ovat juuri nyt sellaisia yksityiskohtia, jotka ovat myös yksi vaihtoehto, jolla edetä. [Päivi Räsänen: Hyvä!] 
Me voidaan tässä käydä, hyvät kollegat, väittelyä siitä, olisiko tämän maan malli tai minun puolueeni malli paras, ja siksi olen peräänkuuluttanut uudemman kerran, että etsitään sellainen tapa, joka on varmasti vaikuttavin, niin että meidän veronmaksajien rahaa käytetään erityisesti sinne, missä suurin hätä ja avuntarve on. [Puhemies koputtaa] Hintakatto on yksi vaihtoehto, tämä olemassa olevien tukimallien parantaminen on myös toinen vaihtoehto. [Päivi Räsänen: Hyvä hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:28:00,2022-12-15T16:29:15,Hyväksytty,1.1
2022_141_271,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_272,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,Ärade talman! Vi har ju fattat en hel del beslut varav till exempel momssänkningen träder i kraft denna månad. Den syns i den räkning många hushåll får hem i början av nästa månad.,Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-15T16:29:15,2022-12-15T16:29:34,Hyväksytty,1.1
2022_141_273,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Adlercreutz oli täsmälleen oikeassa. Nämä kaikki ovat periaatteessa eskaloituneet tähän tilanteeseen, eli siis meillä on huono tuulivoimatilanne, sitten Ringhals taitaa olla tammikuuhun asti kiinni ja Oskarshamn taitaa tulla ensi viikolla käyttöön eli nämä Ruotsin kaksi yksikköä, jotka ovat vaikuttaneet tähän tilanteeseen.
Markkinamekanismiin komissio on luvannut tuoda vuodenvaihteessa uuden mallin, ja oletan, että kun meillä pääministeri on tällä hetkellä Brysselissä, niin he tulevat käymään Eurooppa-neuvostossa keskustelun tästä markkinamekanismin muutoksesta. [Sanni Grahn-Laasonen: Missä viipyvät ennakkovaikuttamislinjaukset?] Se ei ole nopeaa. Meidän pitää nyt koko ajan mieltää se, että me tarvitaan nopea ratkaisu tähän tilanteeseen mutta me tarvitaan myös toinen ratkaisu ja myös tähän markkinamekanismiin, ja minä luotan, että pääministeri on sitä ajamassa tällä hetkellä Brysselissä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä se ajaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:30:29,2022-12-15T16:31:35,Hyväksytty,1.1
2022_141_274,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_275,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että EU:ssa keskustellaan tällä hetkellä markkinamekanismin toiminnoista ja siitä, pitäisikö sitä järkevöittää. Kokemuksesta tiedämme, että meidän on turha odottaa EU-toimia näin nopealla aikavälillä, vaan meidän tulee ryhtyä kansallisiin toimiin ja ne pitää tehdä heti. On todella hyvä, että hallitus on tähän tarttunut.
Yllättää kyllä se, että tämä ehdotus tuli demareilta eilen yllätyksenä keskustalle ja kaikille muille hallituspuolueille eikä ole minkäännäköistä ajatusta vielä siitä, minkälainen se malli olisi. Toisaalta se on tietenkin hyvä, koska nyt me voimme esitellä täällä erilaisia malleja hallitukselle.
Itse pidän tärkeänä sitä, että sen mallin, oli se mikä tahansa, tarvitsee olla hyvin yksinkertainen, helposti ymmärrettävissä — ei mikään tuki, mitä haetaan jälkikäteen, vaan sen pitää näkyä siinä laskussa suoraan, jotta ihmisille ei tule sitä laskua ja sitä kauhistusta, että apua, tuhannen euron sähkölasku mökinmummolle Lappiin. Se ei vain käy, vaan sen täytyy olla yksinkertainen malli ja sen täytyy tulla nopeasti. [Puhemies: Kysymys!] Oletteko valmis tähän? [Sanna Antikainen: Teillä on ollut vuosi aikaa valmistella, olette myöhässä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2022-12-15T16:31:37,2022-12-15T16:32:47,Hyväksytty,1.1
2022_141_276,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_277,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Herra puhemies! Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä. Ja toisaalta, vaikka ehkä eilinen pääministeripuolueen esitys tuli vähän puskista tuossa, arvostan sitä, että se nostettiin nyt kunnolla keskusteluun. [Naurua oikealta] Me olemme ministeriön puolella kyllä valmistelleet asiaa useampia viikkoja, ettei tämä ollut meille mikään uutinen, mutta nyt me tietyllä tavalla saatiin liikkumatilaa. Täytyy nyt vielä sitten pääministerin kanssa käydä keskustelua, onko se piikki tosiaan niin reilusti auki kuin eilen kuuli siinä ryhmäpuheenvuorossa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kysykää tekstarilla!] Mutta edelleen korostan sitä, että nyt pitää saada nopeita toimia, joilla pystytään puuttumaan ihmisten arjen kustannuksiin. Tämä menee kaiken yläpuolelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:32:49,2022-12-15T16:33:46,Hyväksytty,1.1
2022_141_278,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_279,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus siis kannattaa hintakattoa tai mekanismia, millä korkeat sähkönhinnat saadaan alas. Tilanne on tosi vaikea tällä hetkellä. Kotitalouksissa yritetään säästää ja yrityksissä yritetään säästää, mutta kun ne keinot loppuvat kesken. Nyt on pakko toimia.
Me olemme pitkin syksyä tehneet esityksiä, ja on erittäin harmi, että tähän asiaan hallitus ei ole tarttunut aikaisemmin. Mutta nyt meidän täytyy löytää kansallinen ratkaisu, ja me tarvitaan siihen hallitukselta esitys. Tämä näytelmä, jossa SDP ja keskusta nokittelevat toisiaan, tämä ei nyt ole sen arvoista. Kansalaiset tarvitsevat ratkaisuja, [Välihuutoja vasemmalta] ja me haluamme sellaisen ratkaisun… [Jukka Gustafsson: Mikä näytelmä?] — Se näytelmä, jossa energiaministeri puhuu SDP:n piikki auki ‑mallista. Ei tämä nyt ole oikein. — Me tarvitaan sellainen malli, jota ymmärsin elinkeinoministerin hakevan eli joka toteuttaa hintakaton, joka on kokonaisuudessaan järkevä niin kotitalouksien kuin veronmaksajien kannalta, joka on määräaikainen ja joka myöskin kannustaa sähkönsäästöön. [Puhemies koputtaa] Ja haluaisinkin nyt kysyä: onko tällainen malli löydettävissä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-15T16:33:48,2022-12-15T16:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_141_280,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_281,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sellaisen mallin löytäminen on mahdollista, mutta se ei ole helppoa. Olen erittäin hyvilläni siitä, että tämä vakava tilanne saa meidät, niin kuin aiemmissakin kriiseissä tällä vaalikaudella, toimimaan yhdessä. Se, että esitin eilen, että tähän keskusteluun kannattaa ottaa mukaan myös oppositiopuolueet, oli tosimielellä tehty esitys siksi, että se on merkittävä lisä jo aiemmin päätettyihin energiatukiin kansalaisille ja lisäksi me tiedostamme, että riskit kasvavat sille, että myös yrityksiä on tuettava tässä tilanteessa, ja myös siksi, että nämä salissakin kuullut esitykset hintakatosta ovat valtiontalouden näkökulmasta todella kalliita. Se ei tarkoita, ettenkö pitäisi niitä perusteltuina tai tarpeellisina. Näin meidän pitää toimia — näin ajattelen myös minä. Mutta minun velvollisuuteni on myös kertoa suomalaisille ja päättäjille tässä salissa, [Puhemies koputtaa] että nämä ajatukset hintakatosta ovat vaativia valmistella, sähköä pitää silti myös säästää ja ennen kaikkea meidän kaikkien pitää ymmärtää, [Puhemies: Aika!] että se maksaa valtiontaloudelle paljon, ja silti se on tehtävä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:34:59,2022-12-15T16:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_141_282,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Matias, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_283,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän mennessä Euroopassa lähes 20 maata on asettanut jonkinlaisen hintakaton tai säännellyt sähkön hintaa, ja ratkaisut siihen ovat löydettävissä. SDP on valmis edistämään oikeastaan mitä tahansa näistä malleista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi vasta nyt?] Mihinkään tekniseen malliin emme ole sitoneet itseämme, vaan olemme hyvin avoimia sille. Tärkeintä on, että ihmisten sähkölaskuissa sähkön hinta saadaan painettua alle 20 senttiin per kilowattitunti. 
Tämä tilanne, jossa sähkön hinta on yhä korkeampi, vaikuttaa ihmisten kulutukseen ja yritysten mahdollisuuksiin toimia. Haluan kysyä valtiovarainministeriltä: miten arvioitte, miten se, että yhä suurempi osuus ihmisten tuloista menee sähkölaskun maksamiseen ja yritysten tuloista yhä suurempi osuus menee sähkölaskun maksamiseen, vaikuttaa kansantalouteen ja sen kautta myöskin julkiseen talouteen, jos ensi vuoden alussa sähkön hinta pysyy näin korkeana, niin kuin nyt näyttää? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2022-12-15T16:36:19,2022-12-15T16:37:15,Hyväksytty,1.1
2022_141_284,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_285,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Mäkysen kysymys on sillä tavalla tärkeä, että nyt täällä keskustelut viime päivinä, aivan oikeutetusti paukkupakkasten ja lumimyrskyjen viikolla, ovat keskittyneet energian hintaan, joka tälläkin hetkellä on todellakin yli 50 senttiä. Mutta juuri tänään me olemme myös saaneet lisää kansalaisten ja myös valtion taloutta vaikeuttavia uutisia. Euroopan keskuspankki on taas päättänyt nostaa korkoa. Näitä uutisia on tullut syksyn mittaan useita. Näin pitää tehdä, koska he pyrkivät hillitsemään inflaatiota, ja siitäkin olemme saaneet tällä viikolla huonoja uutisia. Inflaatio eli hintojen nousu on Suomessakin nyt poikkeuksellisen, todella merkittävän korkealla, yli yhdeksässä prosentissa. Myös ruuan hinnan nousu on ollut ennätyksellisen nopeaa.
Siksi minusta on tärkeää, että me yhdessä valmistelemme suomalaisia siihen, että me elämme nyt tämän vaalikauden kolmatta kriisiä läpi, koronan ja sodan alun jälkeistä energiakriisiä ja hintojen nousun kriisiä, mikä tulee vaikuttamaan vielä moneen. Se ei tarkoita, ettemmekö me selviäisi. Toivoa on, ja me löydämme ratkaisuja, [Puhemies koputtaa] mutta kyllä, arvioni on, että nämä kaikki toimet tulevat vaikuttamaan kansalaisten ostovoimaan erittäin heikentävästi, [Puhemies: Kiitoksia!] että ajat ovat tiukkenemassa myös valtiontaloudessa ja että kyllä, kansalaisten liikkumavara pienenee, ja siihen me haemme nyt ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:37:15,2022-12-15T16:38:34,Hyväksytty,1.1
2022_141_286,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_287,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se, mitä nämä edelliset, edelleen käynnissä olevat kriisit meille opettivat, on ennakoinnin merkitys. Me olemme kokoomuksessa esittäneet ratkaisukeskeisesti useita ehdotuksia hallitukselle, ja ei voi kuin ihmetellä sitä, että edelleen ollaan tilanteessa, että meillä ei ole täällä esitystä.
Eduskunnan talousvaliokunta on erittäin tuskastunut siitä, että meillä ei ole keinoja. Ei ole hallituksen esitystä, joka olisi tuotu käsiteltäväksi tänne eduskuntaan työnjaon mukaan ja jolla pystyttäisiin puuttumaan näihin kohtuuttomiin sähkön hintoihin. Talousvaliokunta on valmis työskentelemään vaikka joulun pyhinä, jos tarvitaan, kunhan vain saadaan hallituksen esitys — siis valmisteltu, mietitty, toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
Ihmettelen sitä, että pääministeri, jonka kuitenkin pitäisi tätä maata ja hallitusta johtaa, havahtuu tähän asiaan näin myöhään. Vasta käytännössä eilen ensimmäisen kerran kuulin, että hän on nyt huolissaan tästä asiasta. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Kysynkin nyt pääministerin sijaiselta, joka edustaa täällä pääministeriä: koska se hallituksen esitys tulee, ja mitä me voimme tehdä enemmän täältä eduskunnasta käsin, jotta tämä asia etenisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-12-15T16:38:34,2022-12-15T16:39:44,Hyväksytty,1.1
2022_141_288,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_289,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että vastaan koko hallituksen puolesta, kun sanon, että kaikkein ihanteellisin tilanne tämän kriittisen ja kriisiytyneen energiatilanteen keskellä olisi se, että me löytäisimme sellaiset ratkaisut, joihin koko eduskunta olisi valmis sitoutumaan. Toivon sitä todella, ja siksi maanantain kokous opposition ja hallituksen välillä järjestetään. Ja kyllä, tuohon maanantain tapaamiseen, jota pääministeri johtaa, on tarkoituksena tuoda vaihtoehdot esiin siitä, mitä ratkaisumallia, hallituksen esitystä, on perustelluinta edistää. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä vastuunpakoilua tämä on?]
Tietenkin hallitus tekee ensiksi omat valintansa, ja tämän äärelle me kokoonnumme huomenna. Valmistelu on pitkällä työ- ja elinkeinoministeriössä. Samalla muistutan, että niistä keinoista, joita me budjettiriihessä jo syyskuun alussa valitsimme, monet ovat vasta astumassa voimaan. Ja lämpimästi kiitän kokoomusta siitä, että monia näistä keinoista olette olleet valmiita kannattamaan, ja nämä useat ratkaisuvaihtoehdot, joihin edustaja Grahn-Laasonen viittaa, ovat juuri niitä samoja, joita hallitus on päättänyt edistää, kuten vaikkapa sähkön arvonlisäveron [Puhemies koputtaa] määräaikainen alentaminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:39:44,2022-12-15T16:40:50,Hyväksytty,1.1
2022_141_290,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_291,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Kun maanantaina neuvotellaan, niin neuvotellaan koko Suomen asialla. On koko kansakunnan asia auttaa meidän kansalaiset, maatalous ja teollisuus läpi tämän talven. Hintakatossa on se toinen puoli, että miten se maksetaan, koska kansalaiset sen kuitenkin maksavat jollain tavalla, mutta voidaan ottaa myös sieltä sähköyhtiöiltä niitä satumaisia voittoja, ja katsonkin, että hintakatto tulisi sitoa tähän windfalliin. [Riikka Purra: Juuri näin!]
Hintakatto tulisi mielestäni säätää kelluvana siten, että silloin kun suomalainen yhteiskunta säästää sähköä, niin hintakatto laskee, ja silloin kun suomalaisen yhteiskunnan sähkönkulutus nousee, niin silloin myöskin se hintakatto nousee, elikkä sähköstä tulee kalliimpaa tällöin. Mitä mieltä olette tällaisesta mallista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-15T16:40:53,2022-12-15T16:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_141_292,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_293,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vähämäki kuuluu siihen, voiko sanoa, edustajien kokonaisuuteen, jolla on aina kuunneltavia puheenvuoroja. [Eduskunnasta: Kyllä!] Arvostan erittäin paljon tuota teidän näkemystä. Tuossa on erittäin hyvä näkökulma, jota täytyy kyllä pohtia, ja periaatteessa tuo kelluminen hinnan mukaan on hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto rakentaa tuota hinnoittelutapaa. Se on varmaan teknisesti haastava. [Mika Niikko: Vähämäki neuvomaan!] Se ei tule ehtimään tähän tilanteeseen, mutta se voisi olla sellainen, jota kannattaisi lähteä EU-tasolla ajamaan eteenpäin, koska nämä isot markkinamuutokset tullaan tekemään kokonaisuudessa, ja tämä olisi varmasti yksi sellainen. Arvostan erittäin suuresti edustaja Vähämäen näkemystä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:41:51,2022-12-15T16:42:48,Hyväksytty,1.1
2022_141_294,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_295,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on tietenkin monille suomalaisille, etenkin pienituloisille, keskituloisillekin kotitalouksille jo hyvin vaikea. Suomalaisia ei kuitenkaan auta myöskään se, että me teemme sellaisia tukitoimia, että sähkö tulee oikeasti loppumaan — siitähän tulee nimittäin myös aika isoja seurauksia kotitalouksille, teollisuudelle, yrityksille, ja siksi niitten kaikkien toimien täytyy olla sillä tavalla rakennettuja, että ne kannustavat edelleenkin säästämään sähköä. Ja jos joku sellaisen pystyy keksimään tai on Euroopassa tehnyt, niin sellainen nyt varmasti sitten kiireen vilkkaa talousvaliokunnasta saadaan säädettyä hallituksen esityksen jälkeen.
Se, että meillä on talvella pakkanen tai että syksyllä on tiedetty, että Euroopassa on sota, ei ole tietenkään ollut enää kenellekään mikään uusi uutinen, joten kysynkin: millaisia valmisteluita hallitus on tehnyt näiden jo eduskunnalle tuotujen sähkön hintaa hillitsevien esitysten lisäksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-12-15T16:42:52,2022-12-15T16:44:02,Hyväksytty,1.1
2022_141_296,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_297,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä eduskuntaan tuodut esitykset, joihin edustaja Kulmunikin tässä viittasi, vaikkapa nämä kokonaan uudet tukimuodot, sähkövähennys verotuksessa tai Kelan kautta maksettava sähköavustus, johon ministeri Sarkkinenkin viittasi, näille on luotu ikään kuin kokonaan uusi lainsäädäntö, Kelalle uudet maksatusjärjestelmät, ja sitä kautta valmistelu on ollut nopeaa ja hyvin vaativaa. Nyt, jos päädymme näiden tukimuotojen reunaehtojen parantamiseen, jota itse asiassa parhaillaan valtiovarainministeriössä yhtenä työvirtana valmistellaan puolueiden keskustelua varten, niin sellaiset päätökset tietysti syntyvät täydennyksenä jo olemassa oleville ratkaisuille.
Sen sijaan tämä hintakattomalli, josta keskustellaan, on ikään kuin kokonaan uusi ehdotus, jollaista Suomessa ei ennen ole ollut. Siinähän puututaan markkinoihin voimakkaasti, ja niin pitääkin tehdä, kun markkinat ovat täysin sekaisin sodan vuoksi. Eli kaikkea tätä on valmisteltu syksyn mittaan. [Puhemies koputtaa] Ja tietenkin muistamme kaikki, miten muutama kuukausi sitten hallituksen silloiset tänne tuodut toimet olivat esimerkiksi ekonomistien hampaissa aivan liian anteliaina, ja nyt me tunnistamme, että ne eivät olleetkaan riittäviä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:44:04,2022-12-15T16:45:19,Hyväksytty,1.1
2022_141_298,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_299,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettava tosiasiahan on se, että eilisaamuun asti hallitus on kieltäytynyt valmistelemasta toimenpiteitä ja kannattamasta toimenpiteitä, joilla suoraan korjattaisiin tätä eittämättä rikki mennyttä mekanismia. Jos yhä useampi maksaa sähköstään 60 senttiä kilowattitunnilta samalla, kun tuotantokustannus on alle 20 senttiä kilowattitunnilta — ja puhutaan sadoista, ellei tuhansista euroista per kotitalous — niin se on mahdoton perustella. Vaikka se ohjaisi säästöön, niin se tulonjakomuodostus on kohtuuton.
Kenellekään ei olisi pitänyt kyllä se tulla yllätyksenä, että jos ollaan tällä tavalla annettu ajaa päin seinää neljä kuukautta, niin sitten kun on hätä, SDP rikkoo lasin ja painaa hätänappia ja ehdottaa kehysten rikkomista. No, se on yksi malli. Mutta toivon, että hallitus ottaa vakavasti myös — ja hyvä, että Lintilä täällä sen suuntaisesti puhui — ne mallit, ettei tätä välttämättä tarvitsisi miljardeilla veronmaksajilla maksattaa. Olisiko kohtuutonta edellyttää, että sähkön tuottaja myy [Puhemies koputtaa] osan sähköstään ei 60 sentillä [Puhemies: Kiitoksia!] vaan kustannukset plus noin kymmenen prosenttia, esimerkiksi 20 senttiä, ilman että yhteiskunta kompensoi? Mitä mieltä te olette, Lintilä, rikkooko tämä kansainvälisen kilpailukyvyn?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-15T16:45:21,2022-12-15T16:46:37,Hyväksytty,1.1
2022_141_300,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_301,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mykkänen piti jälleen kerran hyvän puheenvuoron, mutta ei näitä toimenpiteitä ole ruvettu eilisen jälkeen valmistelemaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] Kuten sanoin aiemmin, kyllä näitä on viikkoja valmisteltu meillä ministeriön puolella. Tämä on ollut meillä koko ajan valmistelussa, ja näitä malleja haetaan, mutta nyt tietyllä tavalla tämä kehystilanne muuttui. [Kai Mykkäsen välihuuto] Kuten sanoin aikaisemmin, kaikki toimenpiteet pysyvät kehyksien sisällä — nyt tullaan siinä liikkumaan.
On tietyllä tavalla kanssa hyvä tieto, että nyt kokoomuksella on halukkuus windfallin eli tämän solidaarisuusmaksun kehittämiseen, ja arvostan sitä, että kokoomus tulee ulos sillä, että te olette tukemassa sitten windfall-veroa näille energiayhtiöille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:46:39,2022-12-15T16:47:51,Hyväksytty,1.1
2022_141_302,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_303,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Koponen tässä aloitti tämän kyselytunnin kertomalla siitä, miten tämä kriisi vaikuttaa tavallisiin suomalaisiin. Oli järkyttävää kuunnella, minkälainen naurunmekkala sieltä vasemmalta laidalta alkoi. [Eduskunnasta: Ohhoh! — Jussi Saramo: Eikö hävetä yhtään? — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Toivon todella, että ottaisitte ihmisten ahdingon vakavasti.
Minun on myös sanottava sinne hallitukselle ja varsinkin ministeri Lintilälle siitä, kun kerroitte, että perussuomalaiset eivät ole esittäneet toimia. Me olemme esittäneet toimia koko vuoden. Viimeksi heinäkuussa puolueemme varapuheenjohtaja Leena Meri vaati energiahätätilaa sekä sähkölle hintakattoa. Toivoisin, että kuuntelisitte ja seuraisitte mediaa — tämä oli nimittäin ihan Ylelläkin. [Puhemies koputtaa] 
Haluan vielä kysyä hallitukselta: miksi olette näin myöhässä? [Puhemies: Kiitoksia!] Tämä tilanne on ollut tiedossa jo hyvin pitkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-15T16:47:51,2022-12-15T16:49:02,Hyväksytty,1.1
2022_141_304,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_305,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Antikainen, tehän aivan varmasti olette esittäneet monenlaisia toimia, mutta ministeri Lintilä viittasi siihen, että te ette ole esittäneet niille minkäänlaista rahoitusta, ja se on vielä eri asia. Ja minä tiedän, että te varmasti tämän eron hahmotatte, että on helppo luvata monenlaisia asioita suomalaisille etenkin näin vaalien alla, mutta sitten on aika perusteltua aina samassa kertoa, mikä on rahoituslähde. [Riikka Purra pyytää vastauspuheenvuoroa] — Nyt jos edustaja Purra nousee kertoakseen, että teillä on vaihtoehtobudjetissa se puolen miljardin osuus, jota ei ole osoitettu vielä mihinkään, niin minä olen pitänyt täällä muistikirjaa siitä, mihin kaikkialle te olette jo käyttäneet sitä puolta miljardia, ja se on palanut jo moneen kertaan. Ja esimerkiksi nämä esitykset hintakatosta eivät tule mahtumaan siihen puoleen miljardiin.
Eli, edustaja Antikainen, kyllä, monenlaisia toimia voi esittää, mutta sitten politiikassa on semmoinen lainalaisuus, että pitää esittää niille myös rahoitus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:49:02,2022-12-15T16:50:01,Hyväksytty,1.1
2022_141_306,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_307,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan todeta sen, mitä useat kokoomuslaiset ovat täällä jo todenneet: me kannatamme sähkölle hintakattoa. Täällä edustaja Grahn-Laasonen toi mielestäni erittäin hyvin esiin, että talousvaliokunta on toivonut hallitukselta esitystä, jota me voisimme käsitellä. Meillä oli asiaan liittyen eilen kokous, ja meillä on huomenaamullakin kokous, mutta ongelma on se, että me emme voi muuta kuin keskustella asiasta, jollei meillä ole esitystä, jonka pohjalta tehdä mietintö.
Arvoisa puhemies! Totean myös, että suuressa valiokunnassa meillä on ollut aivan sama tilanne. Te, ministeri Lintilä, olette useita kertoja ollut siellä kertomassa Euroopan unionin tilanteesta. Olette ollut menossa muistaakseni yhdeksän kertaa energiaministereiden kokoukseen, ja joka kerta teidät on evästetty sillä, että me toivomme Euroopan laajuista hintakattoa, ja silti sitä ei ole tullut. Oletteko edes yrittänyt saada sellaista koalitiota aikaan Euroopassa, EU:n sisällä, [Puhemies koputtaa] että saisimme hintakaton yhteisesti aikaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-15T16:50:06,2022-12-15T16:51:14,Hyväksytty,1.1
2022_141_308,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_309,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja taisi viimeksikin kysyä samanlaista kysymystä, ja vastasin siihen, ja huomasin sitten sosiaalisessa mediassa, että kysyitte samaa kysymystä sielläkin. Siihen en vastannut sosiaalisessa mediassa, koska ajattelin, että se vastaus täällä olisi riittänyt. Seuraavan kerran jos ei riitä, niin vaikka tuolla kuppilassa kysyy sitä. [Naurua — Mika Niikko: Mikä on vastaus?] 
Meillä on tainnut olla yhdeksän energianeuvoston kokousta. Olen tehnyt neuvoston kokouksessa esityksen teknisestä hintakatosta tukkupuolelle 2 000 euroon, olen kirjelmöinyt siitä komissioon, olen kirjelmöinyt siitä komissaareille. Kaikki se, mikä on mahdollista, on tehty sinne puolelle, ja tullaan tekemään. Meillä on erittäin kova halu siihen, meillä on ihan täysin sama halu sen katon tekemiseen, ja väitän, että edustamanne puolueen piirissä on täsmälleen sama tilanne, [Puhemies koputtaa] mutta yllättäen kaikki eivät Euroopassa ole meidän kanssamme samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:51:17,2022-12-15T16:52:24,Hyväksytty,1.1
2022_141_310,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_311,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tilanteessa on aivan selvää, kuten on ollut jo pidempään, että tarvitaan kansallisia akuutteja tukitoimia, mutta olen tyytyväinen siitä, että täällä useammasta puolueesta ja ryhmästä myös ymmärretään, että tarvitaan jotain muuta. Tarvitaan puuttumista tähän hinnoittelumekanismiin. Kun me esitimme sitä jo loppukesästä, kuulimme, että se on liian radikaali, se on liian vaikea, mutta tilanne tällä hetkellä on se, että tämä tilanne ei tule olemaan lyhyt. Todennäköisesti seuraavana talvena olemme samojen asioiden edessä. Sen vuoksi pitäisi tehdä myös näitä niin sanottuja radikaaleja toimia, vaikuttaa siihen, että tämä sähkömarkkinamalli muutetaan, ja Suomi voisi olla edelläkävijä siinä, että se ajaisi tätä mallia. Valitettavasti EU:ssa energiaministerit eivät ole päässeet edes kaasun kohdalla hintakatossa yhteisymmärrykseen, vaikka sitäkin on monta kertaa jo yritetty.
Se, mistä edustaja Vähämäki täällä puhui, että windfall-vero ja tämä hintakatto sidottaisiin toisiinsa, [Puhemies: Kysymys, kiitos!] on erittäin hyvä lähtökohta myös siksi, että sillä voidaan varmistaa se, [Puhemies koputtaa] että tuotanto ei vähene. Nimittäin tämä hintakatto täytyy tehdä tuotantotapakohtaisesti. [Puhemies: Kysymys!] Oletteko valmis pohtimaan sellaista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-15T16:52:27,2022-12-15T16:53:45,Hyväksytty,1.1
2022_141_312,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_313,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvä puheenvuoro edustaja Purralta. Oikeastaan tässä kulminoituu koko tämä ongelmatilanne, eli siis EU:n pitää olla erittäin yhtenäinen. Pitää koko ajan muistaa, mistä tämä kaikki lähtee: tämä kaikki lähtee Venäjän halpamaisesta hyökkäyksestä Ukrainaa kohtaan. Se, millä me voimme vastata tähän tilanteeseen, on yhtenäinen EU. Ne toimet, jotka, voisiko sanoa, radikaalisti muuttavat hinnoittelua energian suhteen, ovat hirvittävän vaikeita jäsenmaitten kesken. Tämä on oikeastaan se suuri ongelma. Komissio ei halua tuoda esityksiä, jotka vaarantaisivat unionin yhtenäisyyttä, ja tämä on tietyllä tavalla se ongelma näissä kaikissa kokouksissa. Kaikilla on yhtenäinen näkemys siitä, mitä pitää tehdä, mutta se, mitkä ovat ne toimet, joilla pystytään konkreettisesti toimimaan... Niitten toimien tekeminen on äärettömän vaikeaa, [Puhemies koputtaa] koska eri valtioilla on erilaisia energiapainotuksia, niin kuin Suomella tai niillä, jotka ovat enemmän kaasuriippuvaisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-15T16:53:47,2022-12-15T16:54:59,Hyväksytty,1.1
2022_141_314,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lisäverosta energiayhtiöille (Jussi Saramo vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 217/2022 vp,"Kiitoksia. — Näin tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty, tuskin muutoin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_315,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 218/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Veronica Rehn-Kivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_316,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 218/2022 vp,"Ärade talman! Min fråga har med den föregående att göra. Julen närmar sig, och det är en alldeles speciell tid, särskilt hos barnfamiljer. Många klarar av julens utgifter, men eftersom priset på mat och energi har ökat har tyvärr allt fler finländare det ekonomiskt ansträngt.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.8.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2022-12-15T16:55:12,2022-12-15T16:55:32,Hyväksytty,1.1
2022_141_317,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lapsiperheiden tukemisesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 218/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rehn-Kiven kysymys on tärkeä. Olisi oikein ja suotavaa, että joulu voisi tulla jokaiseen suomalaiseen kotiin, vaikka olosuhteet ovat vaikeat. Ylimääräinen lapsilisä, joka on siis lapsilisä tuplamaksatuksena jokaisesta suomalaisesta lapsesta ensi viikolla, on hallituksen toimi suomalaisille lapsiperheille, joka varmasti tulee tarpeeseen ja on vaikuttava, valtaosa lapsiperheistä kun on pieni- ja keskituloisia. Tuo tuki, lapsilisä, haluttiin maksaa myös niin, että se ei heikennä toimeentulotuen saamista, jotta varmistamme, että se auttaa täysimääräisesti myös kaikkein pienituloisimpia.
Haluan myös kiittää suomalaisia, joista hyväosaisimmat ovat antaneet omastaan myös erilaisiin joulukeräyksiin, joissa halutaan auttaa suomalaisia lapsiperheitä tai Ukrainan sodan keskellä eläviä. Se on oikein — joulu on hyvän tahdon juhla.
Muita toimia — joista itse asiassa moni [Puhemies koputtaa] astuu voimaan ensi vuoden alusta: moni pienituloisimpien lapsiperheiden etuus, kuten vaikkapa toimeentulotuen lapsikorotus ja vastaavat, nousee ensi vuoden alusta juuri hintojen nousun vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.8.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:56:07,2022-12-15T16:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_141_318,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 219/2022 vp,"Sitten tämän kyselytunnin, vuoden viimeisen kyselytunnin viimeinen kysymys. Edustaja Sari Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_141_319,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 219/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Palataanpa hetkeksi vielä näihin energia-asioihin.
Hallitus on viime aikoina ollut niin touhukas näitten energiaesitystensä kanssa, että on onnistunut kyllä yllättämään paitsi muut myös ainakin itsensä. Ikkunoista kurkkivat tontut ovat kertoneet, että hallituksen sisäisten neuvottelujen ilmapiiri on niin sähköinen, että jos hallitus kytkettäisiin kantaverkkoon, niin meillä olisi energiakriisi ohi. [Naurua] Me voimme paistaa kinkut, ja me kyllä pystymme sitten lämmittämään joulusaunamme. 
Mutta joulun suurin kertomus kuitenkin muistuttaa meitä siitä, että se sisimmän valo on tärkeintä, rauhan ja hyvän tahdon rakentaminen, joten, arvoisa hallitus, saahan joulumieli lämmittää nyt jokaisen sydäntä, ja saahan joulun tähti loistaa ilman, että sille tulee hintakattoa tai energiaveroa? [Naurua — Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.9.aspx,fi,Sari Essayah,778,2022-12-15T16:57:30,2022-12-15T16:58:30,Hyväksytty,1.1
2022_141_320,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 219/2022 vp,"Ministeri Saarikko, pääministerin sijainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_141_321,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys lämpimästä joulumielestä (Sari Essayah kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 219/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Essayahille joulukysymyksestä ja ‑toivotuksista. Se myös selvensi kaikille suomalaisille, mihin tätä hallitusta tarvitaan: vähintään energisyytensä vuoksi hoitamaan Suomen energiapulaa, joka voi koittaa kylmimpien säiden tullen. Kyllä energia-asioita hallituksessa on mietitty paljon, ja olemme myös laatineet omaa toivelistaamme joulupukille energian äärellä. Sillä listalla varmasti on ainakin LNG-terminaali Inkooseen, jonka pitäisi jouluksi saapua, korjaussarja Eurajoelle Olkiluoto kolmosta varten. Toiveissamme on myös sopivan tuulisia eikä niin paukkupakkassisältöisiä säitä suomalaisille. Nämä ovat hallituksen toivelistalla joulupukille meidän kaikkien parhaaksi, jotta Suomi selviää, ja kyllähän se selviää, edessä olevasta talvesta.
Ja mikä parasta, hallitus on kaikessa toimintakykyisyydessään ollut niin rivakka, että kun joulupukki aina pohtii, että ehtiikö sitä ihan jokaiseen suomalaiseen lapsiperheeseen jouluna piipahtaakaan, niin hallitus sentään pystyy siihen — ja itse asiassa jo etuajassa. Aatonaattona jokainen suomalainen lapsiperhe saa hallitukselta tervehdyksen ylimääräisen lapsilisän muodossa. [Jukka Gustafsson: Hienoa!]
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla: Jouluvalo loistakoon. Joulun tärkein sanoma: ihmisillä hyvä tahto ja yhteistyön henki, jota me vielä koettelemme toinen toisistamme ennen joulua energiakysymysten muodossa. Se valaiskoon joulumme.
Joulurauhaa, hyvät työkaverit, joulurauhaa, hyvät suomalaiset! [Eduskunnasta: Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+3.9.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2022-12-15T16:58:30,2022-12-15T17:00:12,Hyväksytty,1.1
2022_141_322,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Asell.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_141_323,141/2022,2022-12-15,10.00,19.48,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikuntalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 259/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan liikuntalain päivitys on nyt käsittelyssä, ja se on hyvä — kiitos siitä. Kiitos myös siitä, että siitä alkuperäisestä versiosta ja esityksestä on poistettu se kohta, jossa alueelliset liikuntaneuvostot olisivat siirtyneet aluehallintovirastoille. Tästä asiasta oltiin paljon tuolla maakunnissa huolissaan, ja tietysti eri puolueiden kansanedustajien vaikuttamisella näyttäisi siltä, että ministeri Honkonen on sieltä sen pykälän vetänyt pois, mikä on ihan hyvä. Myöskin valiokunta oli sitä mieltä, että se on hyvä näin, mutta kuitenkin pitää tarpeellisena, että liikuntaneuvostojen tehtävästä tehdään selvitys, jonka perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä mahdollisista muutostarpeista jatkossa.
Itse henkilökohtaisesti pidän tätä nykyistä mallia ihan toimivana käytäntönä, koska esimerkiksi liikuntapaikkarakentamisen tarpeista tiedetään maakunnissa ja alueilla hyvin paljon ja myös demokratia toimii näissä alueellisissa liikuntaneuvostoissa.
Eli muutos, jota ei siihen tullut, ja muuten tämä muutaman täsmennyksen jälkeen valiokunnassa meni eteenpäin, ja laki on hyvä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_141+2022+8.aspx,fi,Marko Asell,970,2022-12-15T19:16:09,2022-12-15T19:17:51,Hyväksytty,1.1
2022_142_1,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Asian käsittely keskeytettiin 15.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Siirrytään pääluokkakohtaisiin äänestyksiin. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä eduskuntaryhmäkohtaisesti samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_2,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 23 Valtioneuvoston kanslia>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 23. Yleiskeskustelu päättyi 14.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_3,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 29. Yleiskeskustelu päättyi 15.12.2022 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan 29 yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_4,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Toimi Kankaanniemen ehdotus 31 ja Sari Essayahin ehdotus 34 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_5,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Sari Essayahin ehdotus 34 hylättiin äsken., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_6,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 33. Yleiskeskustelu päättyi 15.12.2022 pidetyssä istunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_7,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Jari Koskelan ehdotus 19 ja Peter Östmanin ehdotus 20 koskevat samaa määrärahaa, joten ensin äänestetään Peter Östmanin ehdotuksesta 20 Jari Koskelan ehdotusta 19 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_8,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään oikeusministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 25. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 1 tunti 30 minuuttia. — Keskusteluun, edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_142_9,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen nyt oikeusministeriön pääluokan 25.
Oikeusministeriön määrärahatilanne on ollut useita vuosia varsin tiukka, ja onkin myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy useita määrärahalisäyksiä. Esitys sisältää muun muassa 12 miljoonan euron lisäyksen oikeudenhoidon turvaamiseen. Uutta pysyvää määrärahaa kohdennetaan muun muassa seksuaalirikoslainsäädännön uudistukseen sekä lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn. Syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien käsittelyn lyhentämiseen tulee 4 miljoonaa, ja vankilaturvallisuuden parantamiseen on myös tulossa lisää rahaa. Talousarvioesityksen täydentävässä esityksessä hallinnonalan määrärahoja korotetaan vielä 15,4 miljoonaa euroa, jolla katetaan muun muassa kustannusten noususta aiheutuvia lisäkustannuksia.
Talousarvioesitys ei kuitenkaan korjaa oikeudenhoidon perusrahoituksen puutetta, johon eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota. Oikeudenhoidon perusrahoituksen riittämättömyys on aiheuttanut muun muassa käsittelyaikojen ja oikeusprosessien pidentymistä, henkilöstön uupumista ja alan houkuttelevuuden heikentymistä. Myöskään sähköiset työvälineet eivät ole toistaiseksi tuottaneet niitä odotettuja tehokkuuden ja tuottavuuden lisäyksiä. Pitkät käsittelyajat heikentävät kansalaisten oikeusturvaa ja luottamusta oikeusjärjestelmän toimintaan ja toimivuuteen.
Onkin tärkeää, että hallitus on laatinut eduskunnan edellyttämän selonteon, joka on luovutettu eduskunnalle marraskuussa tänä syksynä. Selonteon mukaan vuoteen 2030 yltävässä tarkastelussa oikeudenhoito edellyttää lähes 1200 henkilötyövuoden lisäystä, minkä lisäksi tarvitaan muun muassa eri prosesseja ja niiden sääntelyn kehittämistä sekä asioiden käsittelyn keventämistä. Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan keskimäärin 90 miljoonan euron pysyvä vuosittainen lisärahoitus.
Oikeusministeriön ja hallinnon osalta valiokunta kiinnittää huomiota ihmiskaupan uhrien auttamiseen ja pitää tärkeänä, että hyvinvointialueille rakennetaan toimivat menettelyt uhrien tunnistamiseksi ja avun pariin ohjaamiseksi. Avustuksia tullaan tähän työhön antamaan 1 200 000 euroa, jotka osoitetaan muun muassa Ihmisoikeusliitto ry:lle, rauhantyön järjestöjen toimintaan, Naisten Linjan toimintaan, Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan ja ihmiskaupan uhrien auttamiseen.
Tuomioistuimet ja oikeusapu: Tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen taso on huolestuttava. Henkilöstön riittämättömyyden vuoksi vireillä olevia asioita on paljon. Ruuhkia ei ole saatu myöskään purettua. Myös henkilökunnan jaksaminen on huonontunut. Tuomariliiton loppuvuonna 21 tekemän selvityksen tulokset osoittavat, että tuomareiden, esittelijöiden ja käräjänotaareiden työmäärät ovat kasvaneet entisestään ja että he ovat vakavasti kuormittuneita. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuimen resurssitarpeet arvioidaan oikeudenhoidon selonteon pohjalta ja että erityisesti tuomioistuinten perusrahoitusta tullaan vahvistamaan.
Maksuhäiriöiden ja ulosoton osalta valiokunta pitää tärkeänä, että Ulosottolaitoksen resurssitarpeet arvioidaan uudelleen seuraavassa kehyspäätöksessä.
Sitten syyttäjien osalta: Myös Syyttäjälaitoksen rahoitustilanne on tiukka. Asiakasmäärät sekä myös työn keskimääräinen vaikeus ja vaativuus ovat täällä lisääntyneet, mutta henkilöstön määrä ei ole noussut samassa suhteessa. Tämä on lisännyt vireillä olevien asioiden määrää, minkä lisäksi etenkin vaativien asioiden käsittelyajat ovat pidentyneet kuten myös yli vuoden syyteharkinnassa olevien asioiden määrä. Saadun selvityksen mukaan pääosa syyttäjistä kokee uupumusta. Lakivaliokunnan lausunnon mukaan Suomen Syyttäjäyhdistyksen kesällä 2022 toteuttamassa kyselyssä työuupumusta ja stressioireita koki 79 prosenttia vastanneista. Lisäksi 87 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei normaali työaika riitä töiden tekemiseen, 84 prosenttia ilmoitti työskennelleensä sairaana ja 80 prosenttia kompensoivansa koulutuksen osallistumisen tekemällä töitä vapaa-ajalla. Erittäin huolestuttavaa. Valiokunta halusi juuri tämän takia kiinnittää tähän erityistä huomiota.
Ja sitten rangaistuksen täytäntöönpanoon vielä: valiokunta pitää tärkeänä, että valvontahenkilökunnan koulutusta lisätään ja että vankiloiden henkilöstöresursseja vahvistetaan niin, että ne pystyvät sekä huolehtimaan turvallisuudesta että järjestämään toimintaa, joka edistää vapautuvien vankien sopeutumista yhteiskuntaan ja vähentää rikosten uusimista.
Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan mietinnöstä hallinnonalalta ja pääluokasta 25.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-16T11:07:42,2022-12-16T11:13:57,Tarkistettu,1.1
2022_142_10,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_142_11,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Aluksi haluan kiittää valiokuntia talousarvioesitystä koskevasta työstänne ja käydyistä keskusteluista ja myös avustusten lisämäärärahoista, jotka oikeusministeriön hallinnonalalle on nyt osoitettu.
Hyvin toimiva oikeudenhoito on oikeusvaltiomme perusta ja tarvitsee tietenkin resurssit toimiakseen. Luottamus oikeusvaltioon on keskeistä yhteiskunnan yhtenäisyyden, demokraattisen toimintakulttuurin, yhteiskuntarauhan ja kansantalouden kannalta. Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoilla rahoitetaan demokraattisen oikeusvaltiomme ydintoimintoja, kuten kattava julkinen oikeusapu, laadukas syyttäjätoiminta, koko tuomioistuinlaitoksen toiminta, tehokas ulosottotoiminta, vaikuttava vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano sekä valtiolliset vaalit. Oikeusvaltion toimintaedellytysten turvaaminen on eduskunnan tehtävä, ja eduskunnassa on nyt alkanut historian ensimmäisen oikeudenhoidon selonteon käsittely. Selonteossa todetaan, että lisärahoitusta tullaan jatkossa tarvitsemaan oikeudenhoidon alalle yhteensä noin 90 miljoonaa euroa vuositasolla.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-16T11:14:02,2022-12-16T11:15:32,Hyväksytty,1.1
2022_142_12,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille. Haluan kiittää tästä lapsiin kohdistuneiden ja seksuaalirikosten lainsäädännön päivittämisestä, nimenomaan siitä, että niitä tutkintoja ja oikeudenkäyntejä pystytään nopeuttamaan. Se on hyvä tässä uudessa lainsäädännössä. Koko oikeusketjun pitää toimia, sen pitää olla nopeaa tutkinnasta aina oikeudenkäyntiin asti, hienotunteisuutta, uhrin kunnioittamista ja uhrin huomioon ottamista, niin että ei kerta toisensa jälkeen revittäisi niitä järkyttäviä muistoja auki.
Laki on ymmärtääkseni hyvä, ainakin tämänsuuntaista palautetta olen saanut, mutta huoli on ollut se, että siihen ei olisi riittävästi resursseja. Kysyisin ministeri Henrikssonilta: onko niin, että nämä resurssit riittävät tämän lain hyvien tavoitteiden toteuttamiseen, ja eihän toisaalta käy niin, että muut tutkinnat ja oikeusprosessit sitten sen takia venyisivät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-16T11:19:09,2022-12-16T11:20:17,Hyväksytty,1.1
2022_142_13,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_14,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitän lakivaliokuntaa hyvästä työstä näin puheenjohtajana ja ministeriä siitä, että saimme tämän oikeudenhoidon selvityksen, ja annan siitä kiitosta kaikille valiokunnan jäsenille. Ja haluan toivottaa ministerille hyvää joulua. Meillä on ollut hyvä yhteistyö, vaikka olemme välillä eri mieltä ja välillä samaa mieltä, mutta oikeudenhoidon resurssien parantaminen ja laadukas lainsäädäntö ovat meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Mutta tietysti olen todella pettynyt. Valiokunta näki todella paljon vaivaa siihen — erityisesti nyt puhun meidän valtiovarainvaliokunnan jäsenille, ketkä täällä ovat — että toivoimme kahta miljoonaa tuomioistuimille, syyttäjille ja Rikosseuraamuslaitokselle tässä lisää. Siellä on todella vakava tilanne. Kuten tiedämme oikeudenhoidon selvityksestä, siellä on 1 200 henkilötyövuoden puute ja 90 miljoonan euron puute, eli olen pettynyt valtiovarainvaliokuntaan, että ette voineet tätä pientä toivetta, jonka lakivaliokunta vakavasti esitti, ottaa huomioon. Olen todella pettynyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-16T11:20:19,2022-12-16T11:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_142_15,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_16,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Värderade talman! Jag vill också börja med att tacka regeringen, och speciellt minister Henriksson för de stora satsningar som gjorts under den här regeringsperioden. Precis som redan nämndes är sexualbrottslagstiftningen en väldigt stor förändring som gjorts. Användningen av videomaterial är en annan sak som förbättrar processerna, och också den snabba behandlingen för brott mot barn. Allt det här är jätteviktigt och det har också satsats väldigt mycket pengar till rättssystemet. Också det att vi nu fått den här redogörelsen för rättsvården är någonting som verkligen är jättebra, och som bäst håller vi att behandla den i lagutskottet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-16T11:21:23,2022-12-16T11:22:03,Hyväksytty,1.1
2022_142_17,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävä väkivallan muoto, joka uhkaa arvioiden mukaan jopa 3 000:ta tyttöä täällä Suomessa. Eduskunta päätti syksyllä 2020 kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin, joilla silpominen säädetään rikoslaissa nykyistä selkeämmin rangaistavaksi.
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan esityksen piti tulla eduskunnan käsittelyyn marraskuussa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, eikä esitys tullut eduskunnalle vaalikauden viimeisten hallituksen esitysten joukossa.
Kokoomus on peräänkuuluttanut tyttöjen ja naisten suojelemista väkivallalta kaikin keinoin, myös silpomisen rangaistavuuden kiristämisellä.
Arvoisa oikeusministeri Henriksson, kysynkin: ollaanko tämä esitys vielä antamassa? Nimittäin mikäli ei, niin hanke raukeaa tämän vaalikauden osalta, mikä olisi valtava epäonnistuminen tyttöjen ja naisten suojaamisessa väkivallalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-16T11:22:29,2022-12-16T11:23:43,Hyväksytty,1.1
2022_142_18,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Werning. [Pihla Keto-Huovinen: Minulla on edelleen auki tämä mikrofoni, enkä minä saa kiinni tätä. — Paula Werning: Pahoittelut. No niin, nyt onnistui.]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_19,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, ministeri, hyvästä esittelystä. Talousarvioesitys sisältää useita määrärahalisäyksiä, ja tämä on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta kuten tässä valiokuntakollegat ja puheenjohtajakin totesivat, silti nämä panostukset ovat riittämättömiä. Me ollaan valiokunnassa tuotu koko ajan esille sitä huolta, kuinka alan pito‑ ja vetovoiman käy, koska siellä työntekijät hukkuvat auttamattomasti työkuormaan, ja toivon, että tähän jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Erityisesti olen hyvilläni siitä, että ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään nytten reippaasti ja tehdään kovasti töitä, esimerkiksi ulosottovelallisen suojaosuuden esitetyllä väliaikaisella korotuksella vuodelle 2023. Nämä ovat niitä asioita, mitkä tuntuvat etenkin heikko-osaisten ihmisten arjessa, ja on hyvä, että ollaan hallitusohjelman mukaisesti tässäkin toimittu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-16T11:23:46,2022-12-16T11:24:47,Hyväksytty,1.1
2022_142_20,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huttunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_21,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun hallitusohjelmaa tehdessämme teimme kirjauksia velallisen aseman parantamisesta, silloin emme vielä edes tienneet koronasta tai tienneet tästä sodasta Euroopassa, ja nyt näille kaikille uudistuksille, mitkä liittyvät velallisen asemaan, on erityisen suuri tarve. Hallitus on tehnyt paljon hyviä esityksiä, ja me olemme valiokunnassa saaneet viedä niitä hyvässä yhteisymmärryksessä eteenpäin. Siellä on tullut juuri äsken mainittu maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentäminen, on toteutettu perintäkulujen kohtuullistamista niin yritys‑ kuin yksityispuolella, talousvelkaneuvontaan on panostettu lisää, on muutettu yrityssaneerauslakia tällä varhaisella saneerausmenettelyllä, on tulossa positiivisen luottorekisterin käyttöönotto, ja viimeisimpänä ulosoton suojaosuutta korotetaan väliaikaisesti. Kaikki ovat todella hyviä uudistuksia.
Olisin halunnut kuitenkin kysyä vielä ministeri Henrikssonilta tästä ulosoton suojaosuudesta: olisiko mahdollista pohtia sitä, että tämä suojaosuuden nosto otettaisiin pysyvästi käyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2022-12-16T11:24:47,2022-12-16T11:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_142_22,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_23,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä oikeusministeriön hallinnonalalle kohdennettavat määrärahalisäykset ovat todella tervetulleita, kuten kollegat täällä edellä ovat kuvanneet. Esimerkiksi uuden seksuaalirikoslain tavoitteet eivät voi toteutua, jos viranomaisilla ei ole aidosti mahdollisuutta ja osaamista muovata omaa toimintaansa sen mukaisesti. Toisaalta on selvää tietysti myös, että tavoitteiden toteutuminen edellyttää koko yhteiskunnassa asenteen ja kulttuurin muutosta. No, iso kysymys on luonnollisesti se, onnistummeko turvaamaan nämä oikeudenhoidon perusvoimavarat. Oikeudenhoidon selonteko on siihen erittäin hyvä alku, ja sen viitoittamaan tiehen toivottavasti kaikki puolueet voivat sitoutua.
Kun puhumme turvallisuudesta ja rikollisuuden vähentämisestä, on puhuttava myös vankiloista. Vankeinhoidon laadun parantaminen olisi vaikuttava keino katkaista rikoskierteitä, ja toivon, että tulevalla hallituskaudella myös siihen paneudutaan.
Loppuun vielä kiitos valtiovarainvaliokunnalle, joka viimeisteli budjetin lisäämällä määrärahoja arvokasta työtä tekeville järjestöille ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja rauhantyön saralla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-16T11:25:51,2022-12-16T11:26:59,Hyväksytty,1.1
2022_142_24,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_25,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen perustuu vahvasti siihen, että oikeusturva toteutuu ja oikeudenkäynnit koetaan asianmukaisiksi ja luotettaviksi. Oikeusprosessit eivät saa myöskään pitkittyä kohtuuttomiksi. On hyvä, että lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin on tehty tätä pikakaistaa, mutta valitettavasti se ei näissä muissa tapauksissa auta.
Kyllä tuomioistuimet ovat pahasti ruuhkautuneet tällä hetkellä. Siellä käsitellyt asiat ovat muuttuneet yhä haasteellisemmiksi, ja tämä perusrahoituksen taso on herättänyt huolta jo pitkään. Myös koronasta aiheutuneet käsittelyjonot ovat pahentaneet tilannetta. Kyllä todellakin riittävä perusrahoitus tulisi jatkossa turvata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-16T11:26:59,2022-12-16T11:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_142_26,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_27,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös minulla on huoli perusrahoituksen tasosta. Se on koko ajan laahannut perässä, ja esimerkiksi Lakimiesliitto on esittänyt, että sitä tulisi lisätä 50 miljoonalla, Tuomariliitto 30:tä miljoonaa, ja ainakin SDP on puolueena sitoutunut siihen, että tulevalla vaalikaudella, jos hallituksessa olemme, tulemme tätä korottamaan.
Ottaisin huomioon myös henkilöstön jaksamisen. Siihen on panostettava. Henkilöstö on kuormittunut nyt liian suuren työmäärän alla, samoin avustavan henkilökunnan vaihtuvuus on suurta. Ja kyllä myös tämä tietojärjestelmien puutteellisuus on ongelma. Eli nyt on Aipa‑ ja Haipa-järjestelmää rakennettu ja niihin on vissiin upotettu jo 60 miljoonaa euroa, mutta se ei paranna tuottavuutta, vaan päinvastoin tuntuu, että työntekijöille aiheutetaan harmaita hiuksia, koska se ei toimi kunnolla. Toivon kyllä tämän osalta lisärahoitusta, niin että saadaan nämä järjestelmät kuntoon. Kysyisinkin ministeriltä tästä, missä mennään.
Sitten ottaisin esille tuomareitten täydennyskoulutuksen. Tuomioistuinvirasto ilmoitti, että iso osa koulutuksista toteutuu vain resurssien niin salliessa, ja muun muassa tältä syksyltä on peruutettu koulutuksia runsain mitoin. Tämä koskee niin siviili‑, rikos‑ kuin hallinto-oikeusasioita. Toivoisin kyllä, että myös tähän panostettaisiin tulevaisuudessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2022-12-16T11:28:05,2022-12-16T11:29:35,Hyväksytty,1.1
2022_142_28,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_29,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on jo käytetty erinomaisen hyviä puheenvuoroja oikeudenhoidon tilanteesta ja jatkuvasta resurssivajeesta, mutta sopiiko tässä yhteydessä ministeriltä kuitenkin ihan kysyä sitä, kun on mahdoton ymmärtää, että kun meillä on ensi vuodelle 80 miljardin euron budjetti, ja jos me katsomme yhteiskunnan peruspilareita, niin ne ovat turvallisuus ja oikeudenhoito, niin miten on mahdollista, että nyt noin miljardin euron summa on teidän hallitukseltanne tähän yhteen yhteiskunnan peruspilariin kyetty hoitamaan näin suuresta budjetista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-16T11:29:35,2022-12-16T11:30:25,Tarkistettu,1.1
2022_142_30,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_142_31,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Keto-Huovinen jo nosti esiin omassa puheenvuorossaan tyttöjen sukuelinten silpomisen. Tyttöjen ja naisten suojelemiseksi väkivallalta on todellakin tehtävä kaikki mahdollinen ja otettava kaikki mahdolliset keinot käyttöön, myös eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen säätämiseksi rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Kysyisin ministeriltä samaa kuin myös edustaja Keto-Huovinen jo kysyi: Mitä tässä asiassa tapahtui? Vielähän on aikaa, eli saammehan korjattua tämän tärkeän asian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-12-16T11:30:25,2022-12-16T11:31:06,Hyväksytty,1.1
2022_142_32,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_33,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan ennen kaikkea kiittää ministeri Henrikssonia siitä työstä, jota hän on hallinnonalallaan tehnyt. Me lakivaliokunnan jäsenet tiedämme, miten vaikeaa on saada näitä oikeudenhoitoon liittyviä asioita eteenpäin. Meillä on erittäin ansioitunut puheenjohtaja, joka täällä on pitänyt voimakkaita puheenvuoroja. Monet valiokunnan jäsenet ovat korostaneet syyttäjien, tuomioistuimien, poliisien, koko ketjun hoidon tärkeyttä, mutta silti nämä meidän nostamamme asiat eivät nouse laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Välillä tulee uutisia sieltä täältä, että ollaan huolissaan, kun ihmiset eivät saa hoidettua omia asioitaan tuolla tuomioistuimissa. Jotkut myös jättävät nostamatta niitä, koska tietävät, että ne venyvät eivätkä ratkea vuosiin.
Niin kuin tässä peruspilareista on mainittukin, siinä jokaisen puolueen pitäisi pystyä omalta osaltaan tekemään työtä, että todellakin satsattaisiin enemmän tänne. Kysyisinkin ministeriltä: millaisen testamentin te jätätte seuraajallenne tältä sektorilta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-16T11:31:06,2022-12-16T11:32:12,Hyväksytty,1.1
2022_142_34,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_35,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi tämän hallituskauden suurimpia ja tärkeimpiä lakiuudistuksia on ollut seksuaalirikoslain uudistaminen, ja sen seurauksena raiskaus määritellään suostumuksen puuttumisen eikä käytetyn väkivallan perusteella. Tämä siirtää vastuun sille, kenelle se kuuluu, eli tekijälle. Lakimuutos yksinään ei kuitenkaan toteuta muutosta. Tarvitaan resursseja ja koulutusta. Hallitus kohdentaa seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisen toteuttamiseen 1,9 miljoonaa euroa, kiitos siitä.
Lisäksi hallitus kohdentaa puoli miljoonaa euroa lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttamiseen. Lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttaminen on todella tärkeää. Lapset ovat rikosten uhreina erittäin haavoittuvassa asemassa, ja siksi meidän lainsäätäjien on huolehdittava siitä, että lapsiin kohdistuvat rikokset selvitetään mahdollisimman nopeasti ja oikean tuen piiriin pääsee koko perhe. Kysyisin ministeriltä, miten hyvinvointialueilla tehtävää väkivaltatyötä jatkossa kehitetään, ja erityisesti, miten yhteistyötä eri toimijoiden ja eri viranomaisten välillä parannetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-16T11:32:14,2022-12-16T11:33:24,Hyväksytty,1.1
2022_142_36,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_37,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Det är någonting fint att man tagit tag i rättsvården under den här perioden, men helt klart har vi ju fortfarande utmaningar, och på en längre sikt behövs det stora satsningar. Det att man inte upplever sig ha råd att processa är ett problem, det att det tar lång tid är ett annat. Jag talade med en person som här nyligen arbetade som domare, och hen sade att hen ger det rådet åt människor, att ifall man är medelklass lönar det sig sällan att processa, ifall man är mindre bemedlad får man stöd. Sedan förstås, om man har mycket stora tillgångar har det kanske inte så stor betydelse. Men folk är tvungna att fatta beslut på basen av sin egen ekonomiska situation, och det är ju för all del inte idealiskt.
Man har länge talat om de här miljöloven, och det har också gjorts satsningar på den sidan vad resurser beträffar. Har ni hört något om hur de sakerna ligger i dag? Har det kommit konkreta förbättringar i hur miljölov behandlas i rättsinstanserna?
[Puhemies Matti Vanhanen:  Översättning.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,sv:fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-16T11:33:26,2022-12-16T11:34:35,Hyväksytty,1.1
2022_142_38,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_39,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä saavutus, että tuli ensimmäisen kerran tämä oikeudenhoidon selonteko, mutta se vaatii tietysti määrätietoista työtä jatkossa. Tässä on keskitytty niihin lisämiljooniin, joita tarvitaan, mutta ehkä vielä hankalampi työ on prosessien uudistaminen, toimintatapojen oikea fokusointi ja myöskin esimerkiksi rikosketjujen tehostaminen hallinnonalarajojen yli siten, että poliisissa ei jää makaamaan kymmeniätuhansia tutkintapyyntöjä, joilleka ei näy muuta tulevaisuutta kuin se, että ne jäävät hoitamatta. Nämä prosessien uudistamiset ja tehostamistoimet ovat sellaisia, joissa tarvitaan määrätietoinen suunnitelma, että ne etenevät. Siellä on tietysti tämmöistä järjestelmällistä kitkaa, että on vaikea uusia, kun on totuttu tiettyihin tapoihin, mutta se olisi välttämätöntä näiden tavoitteiden kannalta, että kansalaiset todella saisivat oikeutta kohtuuajassa ja saisivat sitä ylipäänsä, ja siinä on tullut iso tehtäväsarka. Toivottavasti tätä selontekolinjaa jatketaan tuolla jämptillä ja määrätietoisella suunnittelulla myös lainsäädäntötyön ja prosessien uudistamisen puolella. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-16T11:36:15,2022-12-16T11:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_142_40,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_41,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen maanpuolustuksen perusta on yleisessä asevelvollisuudessa, ja perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Suomen reservin muodostavat varusmieskoulutuksen suorittaneet asevelvolliset. Samaan aikaan valtion budjetissa OM:n hallinnonalalta rahoitetaan valtionavustuksilla Aseistakieltäytyjäliittoa, joka omien sanojensa mukaan näkee asevelvollisuuden haitallisena järjestelmänä, josta pitäisi luopua. Avustusta saa myös Sadankomitea, jonka tavoitteena on muun muassa aseistariisunta ja yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen. Avustusta saavia rauhanjärjestöjä on monta muutakin, tavoitteet samankaltaisia. Kysyn oikeusministeriltä: Eikö valtion tukemien rauhanyhdistysten toiminta ole ristiriidassa maanpuolustuksen tavoitteiden kanssa? Miksi valtio rahoittaa esimerkiksi asevelvollisuuden purkamiseen tähtääviä järjestöjä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2022-12-16T11:37:39,2022-12-16T11:38:44,Hyväksytty,1.1
2022_142_42,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_43,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Koskisen kanssa samaa mieltä, että varmaan on tärkeätä, että resursseja lisätään oikeudenhoitoon kautta linjan, mutta kyllä se prosessien läpikäyminen on yhtä tärkeää. Ei rahaa panna mihin tahansa ilman vaatimusta, että jotakin muutetaan ja näitä toimintatapoja muutetaan. Yksi Suomen talouden suurimpia ongelmia ja investointien suurimpia esteitä ovat pitkittyneet lupaprosessit, eli kyllä niihinkin täytyy kiinnittää jatkossa huomiota.
Arvoisa puhemies! Kyllä kai jokainen on lukenut jo aika pitkään näitä nuorten huumekuolemista kertovia otsikoita, ja ilmeisesti ne ovat lisääntyneet, ja niiden takanahan on tietenkin rikollisuus. Toivoisin kyllä, että maan hallitus ja eduskunta pystyisivät säätämään jonkunmoisia tiukennuksia. On esimerkiksi se lakialoite, minkä Keto-Huovinen on tehnyt mukana yli sata muuta kansanedustajaa, että luvattoman aseen kantamisesta julkisella paikalla ei selviä enää pelkillä sakoilla. On tärkeää, että tulee tästä talosta joku signaali, että me kovennetaan otteita järjestäytynyttä rikollisuutta ja huumekauppaa kohtaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-16T11:38:44,2022-12-16T11:39:56,Hyväksytty,1.1
2022_142_44,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_45,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos oikeusministerille kovasta työstä ja tasapainoisesta budjetista.
Toki, niin kuin keskustelustakin on käynyt ilmi, koko sali yli hallitus—oppositio-rajojen on samaa mieltä siitä, että oikeudenhoidon ketjun voimavaroja olisi vahvistettava, ja vahva sitoumus siihen myös löytyy. Kiitän tästä kuukausi sitten annetusta selonteosta, joka myös toi esille sen, että syyttäjillä ja tuomioistuimilla on valtava työkuorma ja aina vain monimutkaisempia asioita pöydällä. Väki on paikoin uupunutta tämän jonon takia, ja kansalaiset joutuvat odottamaan asioiden ratkaisuja. Toki tämä on meidän yhteinen asia.
Kiitän näistä 45 miljoonasta, minkä verran tuodaan nyt enemmän kuin mitä tälle vuodelle oli varattu erityisesti oikeudenhoidon turvaamiseen, maankäyttö‑ ja rakennuslupien käsittelyaikojen lyhentämiseen ja toisaalta myös seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseen.
Lisäksi kysyn, että kun merkittävin osa oikeudenkäyntikuluista muodostuu näistä 24 prosentin arvonlisäverokuluista, niin voisiko oikeusministeriö pohtia sitä, mikä olisi mahdollisesti seuraus, jos nämä arvonlisäverokustannukset saataisiin poistettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-16T11:39:58,2022-12-16T11:41:13,Hyväksytty,1.1
2022_142_46,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_47,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ollut hyvin aktiivinen Euroopan unionissa puhuessaan oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeusvaltiosta, ja sen takia olisikin todella tärkeää, että myös itse pystymme toimimaan sen mukaisesti. Vahva oikeusvaltio on varmasti se, mitä kaikki haluamme täällä edistää. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan 25 miljoonaa euroa lisäyksiä poliiseille, Syyttäjälaitokselle, tuomioistuinlaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle eli koko tälle rikosprosessiketjulle, mutta kun tiedetään, mihin taloustilanteeseen Suomi on menossa, niin pidän aika epätodennäköisenä, että kovin lyhyellä aikavälillä päästään lisäyksinä siihen 90 miljoonaan euroon, mitä tarvittaisiin.
Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että sovittelumenettelyyn satsaaminen olisi se asia, jota kannattaisi kehittää, jotta ihmiset saisivat oikeutta säällisessä ajassa. Toinen asia on laskutuskatto, jota myös on esitetty. Miten suhtaudutte näihin esityksiin, arvoisa ministeri?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-16T11:41:15,2022-12-16T11:42:19,Hyväksytty,1.1
2022_142_48,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_49,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdenkään lapsen ei tulisi koskaan joutua minkäänlaisen rikoksen uhriksi, mutta kun joutuu, on prosessin oltava nopea ja lapsen saatava oikeutta, tekijän jouduttava vastuuseen. Sen vuoksi haluan kiittää hallitusta päätöksistä pyrkiä vahvistamaan lapsen oikeuden suojaa ja vahvistaa sitä, että ne rikosprosessit olisivat mahdollisimman sujuvia oikeudenkäyntiasteissa. Olen kuitenkin hieman huolissani, riittävätkö aidosti nämä resurssit tämän tahtotilan varmistamiseen, varsinkin kun otetaan huomioon myös poliisin tutkinnan ruuhka ja sisäministeriön alainen tilanne. Onneksi sielläkin on poliisin toimia vahvistettu.
Lapsen ei tulisi tosiaan koskaan joutua rikoksen uhriksi, mutta ei lapsen tulisi joutua aikuisten välisen riidan pelinappulaksikaan. Näin tapahtuu kuitenkin surullisen usein. Vuosittain noin 2 000 huoltajuusoikeudenkäyntiä käydään oikeusasteissa, ja osa näistä on riitaisia, hyvin pitkiä, ja tiedetään, että erityisesti nämä riitaisat, pitkät oikeudenkäyntiprosessit ovat myös lapsen kehitykselle haitallisia. Kysyisinkin arvon oikeusministeriltä: ollaanko tällä kaudella nyt vielä päivittämässä tämä huomattavan vanhentunut elatusapuohje ja ollaanko varmistamassa, että vuoroasuvilla lapsilla voisi olla kaksi virallista kotiosoitetta, jolloin vähennettäisiin painetta näiltä mahdollisilta huoltajuus‑, elatus‑ ja tapaamissopimusriidoilta, jotka tällä hetkellä oikeusastetta kuormittavat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-16T11:42:21,2022-12-16T11:43:39,Hyväksytty,1.1
2022_142_50,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Myönnän vielä vastauspuheenvuorot edustajille Talvitie, Meri ja Kiljunen, ja sen jälkeen ministeri, ja sitten palataan puhujalistaan. — Edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_51,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkeä oikeudenhoidon selonteko osoitti tosiaan näiden resurssien olevan riittämättömiä, varsinkin suhteessa oikeusjärjestelmän ajankohtaisiin resurssitarpeisiin. Mutta myös kiitos ministerille siitä, että muutamat pitkään tässä eduskunnassa olleet asiat ovat edenneet, muun muassa poisto maksuhäiriömerkinnästä. Viime kauden yli sadan edustajan lakialoite on siellä pohjalla, itsekin sen aikanaan allekirjoitin. Elikkä poisto ripeästi parin kuukauden eikä parin vuoden päästä.
Ja sitten on tämä suojaosuuden nosto. Tästä suojaosuuden nostosta kysyisin nyt: kohdistuuko tämä myös heihin, jotka tekevät osa-aikatyötä tai toimivat esimerkiksi mikroyrittäjinä eli joilla tulot voivat olla hyvinkin epäsäännöllisiä?
Sitten vielä lapsiin kohdistuviin seksuaalisiin rikoksiin: Niistä verkkorikollisuus jäi pois tämän kauden uudistuksesta. Onko oikeusministeriössä joitain selvityksiä, että se voisi ensi kauden aikana sitten edetä?
Kiitos ministerille myös tästä pitkän vaikuttamistyön tuloksesta: Vaalan vankilan edistämisestä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-12-16T11:43:46,2022-12-16T11:45:04,Hyväksytty,1.1
2022_142_52,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_53,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Pyysin tämän puheenvuoron, mutta valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen poistui. Hän mielestäni ehkä hieman vähätteli sitä tarvetta toteamalla, että pari miljoonaa ei asiaa ratkaise. Ei tietenkään ratkaise. Meillä on se oikeudenhoidon selonteko, ja me näemme, että sieltä puuttuu 90 miljoonaa ja 1 200 henkilötyövuotta. Siellä on tämä oikeusvaltion selkäranka aivan katkeamispisteessä. Ihmiset ovat uupuneita. Vartijat työskentelevät yksin. Ja kuitenkin valtiovarainvaliokunnalta riitti yli miljoona euroa — miljoona euroa — Ihmisoikeusliitolle, rauhantyön järjestöille, Pakolaisneuvonnalle ja ihmiskaupan uhreille, mitä edustaja Hyrkkö vihreistä oikein kiitteli, mutta ei tätä kahta miljoonaa, ei edes miljoonaa sitten löytynyt oikeudenhoidolle. Elikkä tässä on se arvovalinta.
Mutta kysyn ministeriltä: Mitä mieltä olette — se ei tälle kaudelle ehdi — tulisiko meidän käydä meidän rangaistusjärjestelmä erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa läpi? Tasavallan presidenttikin on nostanut tämän huolen, että meidän tulisi katsella pohjoismaista tasoa näissä rikoksissa erityisesti jengirikollisuuteen liittyen. Miten ministeri näkee tämän? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-16T11:45:04,2022-12-16T11:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_142_54,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_55,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on todettu huoli henkilöstöstä, niin itsekin kannan erittäin suurta huolta meidän oikeudenhoidon henkilöstön hyvinvoinnista, sillä se on erittäin kuormittunutta ja väsynyttä. Kuten tuossa esittelyssä totesin, niin lakivaliokunta on tuonut myös tutkimuksellista tietoa meidän kaikkien tietoon. Täällä on myös peräänkuulutettu meidän oikeusprosessien toimivuutta, ja me tiedämme, että sen oikeusprosessin ja kehittämisen toteuttaa meidän henkilöstö. Jos henkilöstö on ylikuormittunutta, väsynyttä, uupunutta, niin heillä eivät riitä enää resurssit toimintojen kehittämiseen. Sen takia tämän henkilöstön hyvinvointiin tulisi ihan erityisesti kiinnittää huomiota, tietysti henkilöstöresurssien lisäämiseen mutta myös yksittäisten henkilöiden hyvinvointiin. Tästä kysyisin nyt sitten ministeriltä: mitä toimia oikeusministeriössä ja ‑prosessissa tehdään ennen kaikkea meidän henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseksi, jotta me saataisiin nämä meidän oikeusprosessit myös toimimaan ja jotta meidän henkilöstö jaksaa toteuttaa ja pystyy toteuttamaan ne kaikki prosessit, joita heiltä sitten tulevaisuudessa odotetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-16T11:46:21,2022-12-16T11:47:37,Hyväksytty,1.1
2022_142_56,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Henriksson, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_57,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille todella hyvästä keskustelusta.
Aloitan tästä resurssipulasta, mikä meillä on. Se on toki niin ja me näemme sen, että henkilöstö on kuormittunutta. Meillä ovat aliresursoituja sekä tuomioistuimet että Syyttäjälaitos, myös ulosottopuolella ja oikeusavun puolella aliresursoituja toimintoja, ja tämä oikeudenhoidon selontekohan näyttää tämän hyvin selkeästi. Samalla hallitus on lisännyt voimavaroja ja lisännyt rahaa merkittävästi tällä vaalikaudella, ja siitä olen iloinen, mutta tässä tarvitaan yhteistä työtä tästä eteenpäin. Samalla oikeudenhoidon selontekohan näyttää myös sen, että prosesseihin tullaan puuttumaan. Tässä tarvitaan siis lisäresursointia henkilöstöpuolelle, ja tämä selonteko näyttää, että tarvitaan noin 1 200 htv:tä lisää. Se tulee muun muassa siitä, että vuodesta 2010 tähän päivään mennessä tai oikeastaan tämän hallituskauden alkuun mennessä ollaan vähennetty oikeudenhoidon henkilökuntaa yli 900 henkilötyövuodella, ja nyt tätä pitää korjata. Tässä tarvitaan näitä erilaisia toimintoja, mutta se ei ole niin yksinkertaista, että ainoastaan prosesseja kehittämällä päästään hyvään tulokseen. Me tarvitaan sekä vahvistetun perusrahoituksen että myös prosessipuolen uudistuksia. Oikeudenhoidon selonteossa on näitä toimenpiteitä lueteltu, jos muistan oikein, noin kolmisenkymmentä, ja tässä puhutaan myös siitä, että sovittelua kehitetään, myös tuomioistuinsovittelua. Meillä on kaksi keskeistä ongelmaa: oikeudenkäyntien kestot plus se, että meillä oikeudenkäyntikulut ovat liian korkeat. Kun tässä kysyttiin myös oikeuksiin pääsyn edellytyksistä, niin on todella niin, että meidän on huolehdittava siitä, että jokainen suomalainen uskaltaa myös mennä asiansa kanssa tuomioistuimeen, jos siihen on syytä. Sen takia myös tätä oikeusapupuolta on katsottava, ja sen takia on myös kehitettävä tätä puolta, mitä tulee siihen, että myös keskituloiset saisivat avun paremman kuin tänä päivänä on mahdollista antaa.
Mutta sitten, puhemies, näihin yksittäisiin kysymyksiin.
Mitä tulee esimerkiksi tähän sukuelinten silpomiseen, olen samaa mieltä edustajan kanssa, että tämä on erittäin vakava asia. Nyt se on edelleen siinä työryhmässä. Se on ollut minulle tärkeä asia. Valitettavasti se työryhmän työ on venynyt, ja nyt näyttää valitettavasti siltä, että me ei tällä hallituskaudella ehditä saamaan sitä lakiesitystä tänne eduskuntaan, mutta itse toivon, että me saamme niin hyvän työryhmäraportin, että sen pohjalta seuraava hallitus voi tuoda esityksensä tänne. Se olisi tärkeätä.
Mitä tulee ulosoton suojaosuuden pysyvyyteen — edustaja Huttunen kysyi siitä — tämä on nyt vuoden kokeilu. Katsotaan, miten se kokeilu toimii, ja katsotaan sen perusteella, onko syytä tehdä siitä pysyvä.
Sitten tässä on kysytty myös lapsiin kohdistuvista rikoksista, onko koko resursointi riittävä. Oikeusministeriön saamien tietojen mukaan olemme tässä esityksessä varanneet myös riittävästi voimavaroja siihen, mutta kaikkihan liittyy nyt samaan yhteyteen, että miten me saadaan tuomareita ja syyttäjiä tulevaisuudessa.
Työhyvinvointiin on panostettava. Siellä meillä on Tuomioistuinvirasto, joka huolehtii virastona oman henkilöstönsä työhyvinvoinnista ja niistä ohjelmista. Meillä on myös ulosottovirastoja ja Valtakunnansyyttäjänvirasto. Kaikissa näissä virastoissa on otettava tämä asia erittäin vakavasti, ja se viesti on kyllä mennyt eteenpäin.
Ylipäänsä, puhemies, olen iloinen siitä, että meillä aika lailla vallitsee yksimielisyys siitä, että koko tämä ketju tarvitsee sellaista perusrahoitusta, että me pystytään pitämään huolta siitä, että kansalaiset tulevaisuudessakin luottavat siihen, että pääsevät oikeuksiinsa ja että demokratia toimii. Elikkä poliisi, tuomioistuin, syyttäjät, Ulosottolaitos, vankeinhoito — kaikista näistä on pidettävä huolta.
Sitten on niin, että demokratiassa on myös hyvä, että jotkut haluavat tehdä työtä joka päivä myös rauhan puolesta, ja se kuuluu myös demokratiaan, että tätä työtä voidaan tehdä eri tavalla. Sen takia tässä myös on avustuksia siihen toimintaan. Tämä on asia, joka on ytimessä tänä päivänä maailmalla, eli pidetään huolta toimivasta demokratiasta ja siitä, että meillä yhteiskuntarauha säilyy, ja sen takia tarvitaan tarvittavat resurssit ja uudistukset myös tietotekniikkapuolella. Siitä olen huolestunut, koska meillä ei ilmeisesti ole riittävästi tietotaitoa tässä maassa, kun nämä hankkeet vievät näin paljon aikaa ja kun tulosta ei synny siinä aikataulussa, missä toivottaisiin. Tätä työtä pitää edelleen jatkaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-16T11:47:42,2022-12-16T11:53:19,Hyväksytty,1.1
2022_142_58,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Nyt puhujalistaan. — Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_59,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On äärettömän raskasta ja on äärettömän traumatisoivaa istua oikeudenkäyntisalissa ja vaatia oikeutta itselleen. Äärimmäisen traumatisoivaa se on tilanteessa, jossa joutuu kertaamaan uudestaan ja uudestaan sitä väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai sen uhkaa, jota on joutunut kohtaamaan. Vain se, joka on sen joutunut itse käymään läpi, tietää, minkälaista se on. Lienee selvää, ettei kukaan haluaisi joutua tuomioistuimilta oikeutta itselleen tai asialleen hakemaan. Oikeusprosessit ovat pitkiä, ne ovat henkisesti kuormittavia, ne ovat usein taloudellisesti varsinkin riita-asioissa kalliita, ja syyt prosesseille niiden takana ovat hyvin haavoittavia. Jo senkin vuoksi meidän päättäjien olisi kyettävä varmistamaan, että oikeudenkäynnit, oikeudenkäyntiprosessit ovat tässä maassa sujuvia. Avoimet, toimivat ja luotettavat prosessit ovat myös reunaehto demokraattiselle yhteiskunnalle.
On valitettavaa ja on äärettömän huolestuttavaa, mihin tilaan oikeudenhoito on vuosien saatossa päästetty. Oikeusministeriö on arvioinut, että oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen edellyttäisi keskimäärin yhteensä noin 90 miljoonan euron pysyvää vuosittaista lisärahoitusta. Kyse on siis valtavasta, mittavasta rahoitusvajeesta.
Oikeudenhoidon turvaamiseen ehdotetaankin nyt 12 miljoonan euron lisäystä. Se on todella tärkeää, mutta se ei valitettavasti vielä korjaa sitä vuosien aikana kasvanutta vajetta. Eduskunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota siihen ja huomauttanut siitä, että käsittelyaikojen ja oikeusprosessien pituus, henkilöstön uupuminen ja alan houkuttelevuuden heikkeneminen ovat merkittävä uhka. Oikeudenhoidon pitkäjänteistä vahvistamista pohjaten tietoon ja tarpeisiin tuleekin jatkaa.
Arvoisa puhemies! Kun me puhumme lähisuhdeväkivallasta, me helposti puhumme siitä jonakin etäisenä, jossakin kaukana jollekin tapahtuvana. Todellisuudessa lähisuhdeväkivalta on kuitenkin läsnä tänäänkin monissa, ulospäin ihan tavallisilta vaikuttavissa kodeissa, ehkä paljon lähempänä kuin uskommekaan. Se harvoin näkyy ulospäin, mutta pahimmillaan se vie hengen.
Suomessa kuolee vuosittain kymmeniä ihmisiä entisen tai nykyisen kumppaninsa tekemän väkivallan seurauksena. Meidän on onnistuttava turvaamaan väkivallan uhreja paremmin. Nykyisellään lähestymiskielto tuo heikon suojan turvaa tarvitsevalle, ja siksi olen erittäin helpottunut ja kiitollinen hallitukselle päätöksestä osoittaa lisärahoitusta lähestymiskiellon tehostamiselle. Lähestymiskiellon hakeminen oltaisiin muuttamassa maksuttomaksi, ja jatkossa lähestymiskiellon rikkomista koskeva rikosasia tulee käsitellä kiireellisenä. Uutena keinona käyttöön otettaisiin sähköisesti valvottu lähestymiskielto, jolla kieltoon määrättyä voitaisiin paremmin valvoa ja kieltää oleskelemasta esimerkiksi suojattavan henkilön asunnon läheisyydessä.
Samaan aikaan tiedostan kipeän hyvin, etteivät nämäkään toimet valitettavasti pysty takaamaan, ettei väkivaltaa pääsisi enää tapahtumaan, mutta ne ovat jo symbolisesti tärkeä osoitus siitä, että väkivallan uhrien tilanteet tässä maassa otetaan tosissaan ja heitä pyritään turvaamaan mahdollisimman hyvin sen puitteissa, mitä me lainsäätäjinä, mitä me järjestelmän keinovalikoimalla pystymme tekemään. Lisäksi syytä olisi kiinnittää huomiota myös rikosprosessien koulutettujen tukihenkilöiden riittävään saatavuuteen. Henkeen tai terveyteen liittyvissä rikoksissa on uhrilla aina oltava mahdollisuus ammatilliseen, koulutettuun apuun ja tukeen. Tässä korostuu myös esimerkiksi rikosuhripäivystystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen.
On myös tärkeää, että seksuaalirikoslain kokonaisuudistus toteutui tällä hallituskaudella. Nyt tämän uudistuksen kokonaisuuteen osoitetaankin 1,9 miljoonan euron rahoitusta. Se on tärkeä ja jo painava arvovalinta.
Arvoisa puhemies! Erityisen surullista on, kun rikoksen tai riita-asian uhrina on lapsi. Ei yhdenkään lapsen tulisi joutua rikoksen uhriksi, ei kokemaan väkivaltaa, ei hyväksikäyttöä tai laiminlyöntiä. On hyvä, että lisärahoituksella pyritään nyt varmistamaan, että lasten kohdalla päätös syytteen nostamisesta kyettäisiin tekemään kiireellisesti. Tuomioistuimessa pääkäsittely olisi aloitettava 30 päivän kuluessa asian vireilletulosta. On tärkeää seurata, miten tässä realistisesti onnistutaan tilanteessa, jossa jo oikeudenhoidon perusrahoituksessa on mittavaa vajetta.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä asiana haluan nostaa sen, että rikosasiat ovat järkyttäviä, kun niissä on uhrina lapsi, mutta ei lapsen tulisi joutua myöskään esimerkiksi erotilanteissa vanhempiensa välisten riitojen keskelle. Valitettavan moni lapsi joutuu, ja monen arkea tämä valitettavasti lapsuudessa on. Sen takia tulisi varmistaa myös toimijoita jo ennen oikeudenkäyntiastetta. Ei lapsen etua, lapsen oikeutta tulisi ratkoa tuomareiden pöydällä, vaan lähempänä lapsen arkea, perheiden arkea, ja sen takia esimerkiksi perheoikeudellisiin palveluihin ja lastenvalvojan resursseihin ja osaamiseen tulisi kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-16T11:53:38,2022-12-16T11:58:49,Hyväksytty,1.1
2022_142_60,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_61,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rouva ministeri! Demokraattisen oikeusvaltion peruskiviin kuuluu perus‑ ja ihmisoikeuksien mukainen oikeusturva. Riittävän oikeusturvan takaaminen suomalaisille on oikeushallinnon tärkein tehtävä. Epävakaassa maailmantilanteessa on oikeusturvasta huolehtiminen keskeinen osa sekä yksilön että yhteisön kokonaisturvallisuutta, sillä oikeusturvalla varmistetaan myös yritysten kilpailukyky ja toimintaympäristön ennakoitavuus.
Vaikka hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut huolehtia oikeusturvan toteutumisesta, ei sen arvostus valitettavasti näy oikeushallinnolle osoitetuissa resursseissa vieläkään riittävästi. Hallitus on toki lisännyt rahoitusta, mistä täytyy antaa kiitosta, mutta samalla on tullut myös uutta lainsäädäntöä, joka lisää työkuormaa.
Oikeudenhoidon selonteko osoitti hallituksen esityksen olevan riittämätön suhteessa oikeusjärjestelmän ajankohtaisiin tarpeisiin. Oikeudenhoidon selonteon mukaan toimintaedellytysten turvaaminen ja oikeudenhoidon tavoitteisiin pääseminen edellyttävät pysyvää lisärahoitusta 90 miljoonaa euroa vuodessa. Hallitus ei ole ottanut selonteon viestiä vakavasti ja ryhtynyt korjaustoimiin vaan pitäytyy vanhentuneessa esityksessään, joka jättää resurssit alamittaisiksi.
Myöskään valtiovarainvaliokunta ei huomioinut lakivaliokunnan yksimielistä pyyntöä kahden miljoonan euron lisärahoituksesta oikeudenhoidon toimijoille tilanteessa, jossa vuosia jatkuneen perusrahoituksen puutteellisuus on katkaissut kamelin selän. Kokeneet oikeudenhoidon ammattilaiset vaihtavat alaa. Tutkimusten mukaan tuomareista yksi kolmasosa on harkinnut työpaikan vaihtoa tai vaihtanut jo samoin kuin neljä viidesosaa syyttäjistä. Nämä luvut kertovat paljon.
Edelleen työtyytyväisyystutkimusten tulokset ovat karua luettavaa. Henkilöstö on vakavasti uupunutta työkuormansa alla. En ihmettele, kun esimerkiksi syyttäjistä yli 90 prosenttia tekee töitä vapaa-ajallaan. Sama koskee tuomareita.
Arvoisa puhemies! Oikeudenhoidon henkilöstön ahdinko heijastuu suoraan myös kansalaisten oikeusturvaan. Vuosi vuodelta oikeusprosessien kestot pitenevät, vaikka perustuslakimme edellyttää, että oikeusturva tulee olla kaikkien saatavilla kohtuullisessa ajassa. Ei ole kohtuullista, että esimerkiksi raiskausasian käsittely tapahtumasta käräjäoikeuden tuomioon kestää yli kaksi vuotta.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut Suomelle useita tuomioita oikeudenkäyntien kohtuuttoman pitkästä kestosta. Vaikka koronasta aiheutuneiden jonojen purkamiseen annettiinkin aiemmin lisärahoitusta, eivät resurssit yksinkertaisesti vieläkään riitä kattamaan tarvittavia henkilötyötunteja. Oikeudenhoidon selonteko antoi hyvän kuvan todellisesta 1 200 henkilötyövuoden resurssitarpeesta. Toimiin on ryhdyttävä viipymättä.
Arvoisa puhemies! Työmäärä on vaikuttanut myös siihen, etteivät oikeudenhoidon ammattilaiset pysty kouluttautumaan. Tältä syksyltä tuomareiden koulutuksia on peruutettu resurssien puutteen vuoksi. Tuomioistuinvirasto tiedotti jo marraskuun lopulla tuomioistuimia siitä, että iso osa ensi vuodelle suunnitelluista koulutuksista toteutuu vain resurssien sen salliessa. Tilanne vaikuttaa merkittävästi oikeusturvaan ja oikeudenhoidon laatuun, emmekä voi jatkaa näin. Lisäksi eduskunta on säätänyt paljon uutta lainsäädäntöä, kuten seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksen, joka edellyttää koulutusta. Kysyisinkin ministeriltä, miten aiotte reagoida tähän tilanteeseen. Tällä hetkellä kansalaisten asioita ratkaistaan valtavassa kiireessä vaillinaisilla resursseilla ja toimintaedellytyksillä. Näin ei voi jatkua, kun oikeudenhoidossa käsitellään kansalaisten elämän kannalta jopa ratkaisevan tärkeitä asioita. Asioiden laadukas ratkaiseminen vaatii niin resursseja kuin prosessien uudistamista.
Arvoisa puhemies! Kokoomukselle vahva oikeusvaltio on yhteiskunnan perusta. Jotta suomalaisten oikeusturva voi toteutua, on koko rikosprosessiketjun oltava riittävästi resursoitu aina poliisista Syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuinlaitokseen ja Rikosseuraamuslaitokseen. Tästä syystä esitimme vaihtoehtobudjetissa yhteensä 25 miljoonan euron lisäyksiä oikeusvaltion toimijoille, Syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille ja Rikosseuraamuslaitokselle. Esittämällämme resurssien lisäystahdilla selonteon osoittama vaje tulisi korjatuksi seuraavalla vaalikaudella.
Arvoisa puhemies! Oikeuslaitokset, sidosryhmät ja alan asiantuntijat ovat jo monesti esittäneet avunhuutonsa riittävien resurssien puolesta. Oikeushallinnon rahoitusvajeen kattamiseen käytettävät summat eivät olisi valtion kokonaistalouden kannalta suuria mutta toisivat sitäkin merkittävämmät välittömät ja välilliset vaikutukset oikeusvaltiolle. Poliittista tahtoa tulee löytyä oikeusturvan toteuttamiselle. Kansalaisten oikeusturvan toteuttamattomuudesta on yhteiskunnassamme tullut uusi hyväksytty normaali. Näin ei voi jatkua itseään oikeusvaltioksi kutsuvassa maassa, Suomessa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-16T11:58:52,2022-12-16T12:04:10,Hyväksytty,1.1
2022_142_62,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_63,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä yhteydessä kiittää oikeusministeriä kaikkien aikojen ensimmäisestä selonteosta oikeudenhoidosta Suomessa. Sitä on odotettu ja toivottu yli puoluerajojen. Meidän tulee turvata oikeusvaltion toimivuus suomalaisten arjessa. Käsittelyajat eivät saa enää venyä, ja henkilöstö ei saa uupua valtavan työtaakan alle. Tällä hallituskaudella oikeudenhoidon turvaamiseen on osoitettu jo yli 80 miljoonaa euroa pysyvinä määrärahalisäyksinä. Lakivaliokunta piti välttämättömänä, että tuomioistuinten resurssitarpeet arvioidaan oikeudenhoidon selonteon pohjalta ja että erityisesti tuomioistuinten perusrahoitusta vahvistetaan. Selonteossa oikeudenhoidon pysyvän lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan keskimäärin 90 miljoonaa euroa vuodessa, ja lisäresursseja tarvitaan kautta oikeusketjun. Asioiden käsittelyä keventämällä ja nopeuttamalla kansalaiset pääsisivät paremmin oikeuksiinsa ja oikeudenkäyntikustannusten kasvu voitaisiin pysäyttää.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä hillitäkseen suomalaisten ylivelkaantumista ja helpottaakseen ulosottovelallisten asemaa. Hallitus on nopeuttanut maksuhäiriömerkintöjen poistumista ja asettanut hintarajoituksia perintäkuluille. Tätä työtä jatketaan ensi vuoden budjetissa. Hallitus esittää velallisten vapaakuukausien lisäämistä kolmeen vapaakuukauteen, mikä helpottaa ennen kaikkea pienituloisimpien ulosottovelallisten asemaa. Lisäksi hallitus esittää ulosottovelallisten suojaosuuden väliaikaista korottamista vuodelle 2023. Näillä toimilla helpotetaan merkittävästi ulosottovelallisten selviytymistä vallitsevassa taloustilanteessa, kun velallisen käyttöön jää nykyistä enemmän tuloja. Tämä on oikeudenmukaista ja inhimillistä politiikkaa. Kenenkään maksuvaikeuksista kärsivän ei pidä kärvistellä vuosikausia velkaloukussa. Suomen pitää olla maa, jossa jokainen uskaltaa unelmoida paremmasta huomisesta.
Arvoisa puhemies! Toimia suomalaisten ylivelkaantumisen hillitsemiseksi on jatkettava myös seuraavalla hallituskaudella. Viime vuoden lopussa lähes 400 000 suomalaisella oli maksuhäiriömerkintä ja yli 280 000 ihmisellä oli velkaa ulosotossa. Erityisen huolestuttavaa on, että nuorten velkaantuminen ja maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet koko 2010-luvun ajan. Seuraavalla hallituskaudella meidän pitää muuttaa ulosottomaksujen lainanlyhennystä huomioimaan entistä paremmin velallisen maksukykyä. Se kannustaisi entistä useampaa velallista ottamaan vastaan työtä, kun velalliselle jää enemmän rahaa omaan käyttöön. Lisäksi meidän on kehitettävä toimenpiteitä, joilla hillitsemme etenkin nuorten lisävelkaantumista. Lainsäädännöllä pitää puuttua entistä hanakammin esimerkiksi pikavippien korkoihin ja holtittomaan lainan antamiseen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-16T12:04:24,2022-12-16T12:07:43,Hyväksytty,1.1
2022_142_64,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kauma poissa. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_65,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Rouva ministeri! Käsittelemme tosiaan ensi vuoden talousarviota, millä lähdemme ensi vuoteen taloudellisesti liikkeelle, ja tätä oikeusministeriön pääluokkaa, joka sisältää oikeudenhoidon. Meillä on lakivaliokunnassa nyt käsittelyssä tämä oikeudenhoidon selonteko, josta täällä on paljon puhuttu, ja sieltä tosiaan ilmenee, että vuosittainen pysyvä lisärahoitustarve olisi noin 90 miljoonaa ja keskimäärin 1 200 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Ainakin itseni tämä luku jopa yllätti, että se oli näin paljon, ja uskon, että ministeri jakaa tämän ajatuksen, koska esimerkiksi Lakimiesliitto on puhunut arviolta noin 50 miljoonasta ja odotin, että se olisi tässä, mutta tämä oli huolestuttavan alhainen. Mutta palataan siihen. Meillä on lakivaliokunnassa meneillään kuulemisia. Kuulemme laajasti eri tahoja, ja kommentoidaan niitä sitten, kun me saamme sen mietinnön ensi vuonna valmiiksi, ja toivottavasti se on hyvään ajankohtaan, että päästään laaja keskustelu käymään siinä palautekeskustelussa.
Palaan vielä näihin valtiovarainvaliokunnan lisärahoihin. Valiokunnallahan tosiaan on aina sitten mahdollisuus jonkun verran lisätä muiden valiokuntien lausuntojen pohjalta rahaa, ja lakivaliokunta todella huolella mietti, ja tosiaan, niin kuin edustaja Keto-Huovinen toi esille, yksimielisesti halusimme kohdistaa nyt tuomioistuinlaitokseen, syyttäjälaitokseen ja vankeinhoitoon ja pyysimme sitä kahta miljoonaa, että saadaan sinne pientä helpotusta. Tästä syystä olin aika yllättynyt siitä, että vihreiden kansanedustaja Hyrkkö, joka on myös lakivaliokunnan jäsen, kuitenkin kehui sitä, että valtiovarainvaliokunta oli muihin menoihin lisännyt, esimerkiksi Ihmisoikeusliitolle, rauhantyöhön, Pakolaisneuvonnalle ja ihmiskaupan yhdistystoimintaan, rahaa yli miljoona euroa, mutta ei löytynyt lakivaliokunnalle. Tämä jotenkin särähti minun korvaani, ja olen harmissani siitä, että vaikka hallituspuolueiden edustajat kuinka täällä puhuvat, että ovat todella huolestuneita oikeudenhoidon rahoista, niin sitten sinne ei yhtä killinkiä löytynyt. Siitä olen todella pahoillani. Toivottavasti tähän nyt saadaan sitten — ainakin puheiden perusteella — tulevina kausina muutosta, enkä usko, että se ministeristä on kiinni. Uskon, että ministeri Henriksson sen kyllä mielellään olisi antanut — mutta te ette ole valtiovarainvaliokunnan jäsen.
Sitten oikeastaan siitä, mistä tuossa aikaisemmassa lyhyessä puheenvuorossani kysyin: Perussuomalaisethan ovat julkaisseet kriminaalipoliittisen ohjelman, jossa teimme eduskunnan tietopalvelun kautta laajaa selvitystä meidän rangaistusjärjestelmästä erityisesti henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten osalta, ja siinä kävi ilmi, että niiden osalta Suomessa on lievempi rangaistusasteikko ja ‑käytäntö useissa rikoksissa — pahoinpitelyrikoksissa, tapossa — ja myös siinä, kuinka kauan vankilassa istutaan, ja jopa yhteisten rangaistusten mittaamisessa. Esimerkiksi Suomessa kun määrätään rangaistus useasta rikoksesta, se voi olla enintään 15 vuotta, mutta Norjassa se voi olla 21 vuotta. Lisäksi meillä esimerkiksi törkeästä pahoinpitelystä, jossa aiheutetaan henkilölle vamma ja pysyviä haittoja, se usein on ehdollinen. Meillähän on minimirangaistus siinä yksi vuosi vankeutta, ja se on usein ehdollinen, kun taas esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa se on usein ehdotonta.
Presidentti Niinistö otti tämän jossakin yhteydessä esille, koski mielestäni jengirikollisuutta, ja hän totesi siihen sen suuntaisesti, että oli huolestunut meidän rangaistustasosta, ja puhui siitä, että olisi hyvä sitä tarkastella ja katsella sitä pohjoismaiseen rangaistustasoon nähden. Tästä toivoisin ministeriltä kommenttia, että olisiko hyvä ensi hallituskaudella aloittaa — tai voittehan te laittaa sen jo tälläkin hallituskaudella käyntiin — tarkastelu henkeen ja terveyteen kohdistuvasta rangaistustasosta, johon tietysti liittyy myös tämä vaarallisten vankien pitäminen lukkojen takana. Norjassa ja Tanskassahan on mahdollisuus pitää henkilö varmuusvankeudessa, elikkä jos hän on vakavasti vaaraksi muiden hengelle ja terveydelle, hänen on mahdollista olla periaatteessa vaikka loppuikänsä lukkojen takana. Meilläkin on ihmisiä, joita ei tulisi päästää vapauteen, ellei voida katsoa, että he ovat parantuneet, ja joskus se vain on näin, että henkilö on vaarallinen, niin vaarallinen, ettei hän voi tuolla vapaasti kulkea. Olisin kysynyt tosiaan tästä rikosoikeusjärjestelmän rangaistustason selvityksestä, että olisiko tämä syytä nyt tehdä pikaisesti, ja sitten tosiaan siitä, [Puhemies koputtaa] mitä tälle vaarallisten vankien niin sanotulle varmuusvankeusasialle kuuluu. Tiedän, että sitä on selvitetty.
Vielä kerran kuitenkin kiitos ministerille ja lakivaliokunnalle, ja toivotan teille rauhaisaa joulua ja vuodenvaihdetta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2022-12-16T12:07:54,2022-12-16T12:13:19,Hyväksytty,1.1
2022_142_66,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_67,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousarvioesitys ei edelleenkään korjaa oikeudenhoidon rahoituksen puutteita. Tämä budjetti ei vastaa oikeudenhoidon resurssitarpeisiin, ja tämä on ongelma oikeusturvan toteutumisen kannalta, koska oikeusprosessit ovat pitkiä. Esimerkiksi raiskausten käsittelyajat rikoksen tekohetkestä tuomioon ovat keskimäärin noin kaksi vuotta. Nämä ovat aivan liian pitkiä ja kohtuuttomia aikoja myös uhrin kannalta. Vaarana on myös, että ihmiset eivät pitkien käsittelyaikojen takia uskalla hakea asialleen oikeutta. Prosessit sakkaavat tällä hetkellä kaikissa vaiheissa aina esitutkinnasta tuomioistuinprosessiin asti.
Oikeudenhoidon selonteon mukaan pysyvää lisärahoitusta tulisi lisätä noin 90 miljoonaa euroa vuodessa, ja tämä vaikuttaa koko Suomen oikeudenhoidon uskottavuuteen ja tilaan. Kyse on lopulta kansalaisten oikeusturvasta ja sen toteutumisesta. Suomen on oltava oikeusvaltio myös jatkossa, resursseja ei tule jättää vajaamitoitetuiksi.
No, sitten on todella surullista, kun tätä tyttöjen silpomista ei saada rikoslailla entistä selkeämmin rangaistavaksi tämän eduskuntakauden aikana. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3 000 tyttöä. Meidän on pystyttävä suojelemaan kaikkia tyttöjä tällaiselta järkyttävältä väkivallalta. Kyseessä on nyt kyllä tyrmistyttävä epäonnistuminen hallitukselta, kun tätä ei tämän kauden aikana saada. Tyttöjen ja naisten suojelemisessa väkivallalta on otettava käyttöön kaikki keinot, myös tämä eduskunnan edellyttämä muutos rikoslakiin.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-16T12:13:23,2022-12-16T12:15:08,Hyväksytty,1.1
2022_142_68,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Werning, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_69,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että oikeusministeriön hallinnonalan määrärahoihin esitetään lisäystä ensi vuodelle. Tämä on oikea suunta, mutta lisäpanostuksia tarvitaan aivan välttämättömästi. Toimiva oikeudenhoito on tärkeä osa sisäistä turvallisuutta, ja se heijastelee koko yhteiskunnan vakautta. Valitettavasti tosiasia on, että oikeudenhoidon perusrahoitus on auttamattomasti liian matalalla tasolla. Kannan suurta huolta niin alan pito- kuin vetovoimasta, sillä työkuorma on käsittämättömän suuri ja oikeudenkäyntien kestot venyvät kohtuuttoman pitkiksi.
Nyt esitettyjä määrärahoja on tarkoitus kohdentaa muun muassa Ulosottolaitokselle ja Rikosseuraamuslaitokselle, ja hyvä niin, sillä nämä määrärahat tulevat tarpeeseen, sillä esimerkiksi Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan kulut tulevat lisääntymään. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi säädettyjen pakotteiden toimeenpanoon tarvitaan lisärahoitusta. Myös yleiseen edunvalvontatoimintaan on asiakasmäärien kasvun vuoksi kohdennettu miljoonan euron määrärahalisäys. Näiden lisäksi määrärahalisäys sisältää muun muassa vuokrankorotusten kompensaatiota eri oikeusministeriön hallintoalojen toimijoille.
Ylivelkaantumiseen liittyviä ongelmia pyritään vähentämään ulosottovelallisten suojaosuuteen esitetyllä väliaikaisella korotuksella vuodelle 2023. Kyseessä on yksivuotinen kokeilu. Tällä parannetaan erityisesti pienituloisten ulosottovelallisten selviytymistä vallitsevassa taloustilanteessa, jossa inflaatio on korkea ja kuluttajahinnat nousevat. Ehkä tästä kokeilusta saataisiin myös pysyvä käytäntö. Myös vapaakuukausiuudistuksella autetaan ulosottovelallisia selviämään hintojen nousussa. Suojaosuuden korotuksen arvioidaan lisäävän Ulosottolaitoksen työmäärää, ja nyt on tarpeen huolehtia riittävistä resursseista, jotta lisääntyvästä työtaakasta voidaan selvitä.
Arvoisa puhemies! Uutta, pysyvää määrärahaa kohdennetaan myös uudistuksille. Vuonna 23 rikoslain kokonaisuudistukselle kohdennetaan 1,9 miljoonaa euroa ja lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyaikojen lyhentämiseen 564 000 euroa. Lähestymiskiellon osalta pysyvän määrärahan lisäksi kohdennetaan vuonna 2023 myös kertaluontoisia järjestelmäkuluja, siis yhteensä tähän esitetään 468 000 euroa. Tässä oikeusministeriön hallintoalan esityksessä on hallitusohjelman mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota henkilökohtaiseen koskemattomuuteen sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten, erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten sekä lähisuhdeväkivallan, vähentämiseen. Vuoden 2023 budjetissa lisärahoitusta osoitetaan lähestymiskiellon tehostamiseen ja lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn.
Tässä puheenvuoroni loppuosassa nostan vielä esille vankeinhoidon ja laadun, ja myös tältä osin riittävät resurssit on varmistettava. Vankeinhoidon tupakointikiellon toteuttamiseksi kohdennettu 1,5 miljoonan euron lisämääräraha on tarpeen. Tällä lisämäärärahalla on tarkoitus järjestää ja valvoa suljettujen vankiloiden ulkona tupakointi sekä toteuttaa tukitoimia ja tupakoinnin korvaushoitoa. 
Kiitän ministeriä erittäin hyvin tehdystä työstä ja toivotan myös lämmintä joulunaikaa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-16T12:15:10,2022-12-16T12:18:54,Hyväksytty,1.1
2022_142_70,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Rantanen, Mari poissa. — Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_71,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rikos‑ ja riita-asioiden käsittelyajat ovat kiistattomasti kohtuuttoman pitkiä, ja nämä räikeästi pitkittyneet käsittelyajat loukkaavat suomalaisten perusoikeutta saada oikeusturvaa ilman aiheetonta viivästystä. Riittävän perusrahoituksen lisäksi tarvitsemme prosessien sujuvoittamista, jotta prosessien kestot lyhenevät. Rikosprosessiketjun tulee olla sujuva aina poliisista Syyttäjälaitoksen kautta tuomioistuimiin ja Rikosseuraamuslaitokseen.
Oikeudenhoidon selonteossa on mainittu toimenpide-ehdotuksia niin rikosprosessin kuin riita-asioiden sujuvoittamiseksi ja siellä mainitaan muun muassa kevennetty oikeudenkäyntimenettely pienissä riita-asioissa. Olisinkin kysynyt ministeriltä: missä vaiheessa tämän valmistelu on, ja kuinka voimme varmistaa, että rikos‑ ja riitaprosessien kehittäminen saadaan maaliin mahdollisimman pian?
Toivotan kaikille oikein hyvää joulua.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-16T12:19:03,2022-12-16T12:20:11,Hyväksytty,1.1
2022_142_72,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Henriksson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_73,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos vielä kerran edustajille tästä rakentavasta keskustelusta. Kiitos myös lakivaliokunnan puheenjohtajalle. Me olemme kyllä tässä asiassa oikeastaan kaikki yhdessä. On kyse siitä, että meillä tulevaisuudessa on luotettava oikeudenhoito, johonka kansalaiset luottavat, ja sen eteen teemme töitä koko ajan.
Muutama kommentti:
Valiokunnan puheenjohtaja Leena Meri kysyi rangaistusjärjestelmästä ja siitä, olisiko syytä tarkastella rangaistustasoa. Suhtaudun tähän sillä tavalla myönteisesti, että aina on hyvä katsoa ja vertailla itseään myös muihin Pohjoismaihin, ja ne tiedot, jotka minulla nyt tällä hetkellä on, osoittavat sen, että Suomessa, kun meitä verrataan muihin Pohjoismaihin, olemme keskitasoa. Emme ole siinä päässä, että meillä olisi lievimmät rangaistukset, vaan me olemme pohjoismaista keskitasoa. Mutta on varmasti hyvä käydä tätä lävitse ja varmasti hyvä miettiä, onko syytä tehdä muutoksia vai ei. Tähän varmasti saadaan palata. Se ei ole tietenkään nyt budjettikysymys, vaan se on kriminaalipoliittinen kysymys.
Ylipäänsä voidaan sanoa, että kansainvälisten vertailujen mukaan suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla ja luottamus oikeudenhoitoon on tietysti tässä ratkaisevassa osassa, mutta niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, oikeudenhoidon keskeisiä ongelmakohtia ovat oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus ja myös se, että henkilökunta on kuormittunutta. Tämän johdosta olen kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallitus tällä hallituskaudella on lisännyt merkittävästi varoja oikeudenhoitoon, noin 80 miljoonaa euroa on tullut lisää perusrahoitukseen, ja tämä on tietysti työvoitto. Se on myös vaatinut paljon työtä, ja olen iloinen siitä, että olemme tältä osin onnistuneet, mutta tarvitaan lisää toimenpiteitä.
Tästä lähisuhdeväkivaltaproblematiikasta, joka nostettiin esille, haluan painottaa, että nythän tulee lähestymiskieltolainsäädäntöön muutoksia, erittäin tervetulleita, ja olen ylpeä siitä, että olemme sen saaneet aikaiseksi. Se tarkoittaa myös sitä, että rikoksen uhrin tilannetta parannetaan. Lähestymiskiellon on toimittava paremmin, ja sen on oltava tehokkaampi kuin tänä päivänä.
Edustaja Keto-Huovinen kysyi pienriitamenettelystä. Se on ollut nyt työryhmässä, ja se on viittä vaille lähdössä lausuntokierrokselle. Tässä hallitus toimii ja oikeusministeriö toimii niin ripeästi kuin on mahdollista, elikkä asia täytyy saada eteenpäin.
Tällä vaalikaudella on myös tehty merkittävästi lainsäädäntöuudistuksia, mitkä koskevat velallisten ja ylivelkaantuneitten tilannetta. Maksuhäiriömerkintöjen pituutta on lyhennetty, positiivinen luottotietorekisteri on perustettu ja velkajärjestelyyn pääsyä on helpotettu. Tämä on merkittävä panostus hallitukselta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-16T12:20:12,2022-12-16T12:24:00,Hyväksytty,1.1
2022_142_74,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meinasi melkein mennä puheenvuoro ohi, kun olin tekemässä muita työtehtäviä, mutta ennätin vielä.
Kuten tuossa debattipuheenvuorossa totesin, niin hämmästelen täällä joka vuosi uudestaan ja uudestaan samaa asiaa: meillä on ensi vuonna 80 miljardin euron budjetti, josta oikeudenhoidolle liikenee yksi miljardi. Kuten tuossa totesin, niin turvallisuus ja oikeudenhoito ovat kaksi yhteiskunnan peruspilaria, joihin kai monet asiat nojaavat, ja siltä osin voisi kuvitella, että nämä kaksi asiaa olisi budjetissa asetettu sinne ykköstärkeysjärjestykseen, mutta tällä hallituksella ei tämä tärkeysjärjestys valitettavasti ole ollut tämä, niin kuin olemme havainneet, ja siltä osin pidän myöskin hiukan huonona sitä, että Suomi käy EU:ssa luennoimassa oikeudenhoidosta ja oikeusvaltioperiaatteesta, kun sitten oma takapiha ei ole kyllä aivan kunnossa. Sen lakivaliokunnan jäsenenä, aiemman jäsenyyteni vuoksi, tiedän erinomaisen hyvin.
Muutamia nostoja sitten asioista:
Nyt ensinnäkin, täällä on se kyllä tullut esiin, olen äärimmäisen huolissani siitä, että meidän vankiloissa on edelleen melkoisia turvallisuusongelmia. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus ja jengit, uusimpana tämä Mantaqa-jengi, aiheuttavat turvallisuusongelmia, ja siihen ei ole kyllä satsattu riittävästi. He joutuvat myös työskentelemään yksin, ja siellä on varsin paljon epäpätevää henkilökuntaa tai henkilökuntaa, jolla ei ole välttämättä riittävää koulutusta asiaan, ja tämä on selkeä epäkohta, joka tulisi korjata, ennen kuin jotain erittäin vakavaa sattuu. Mielestäni olisi vastuutonta olla huomioimatta tätä asiaa. Ottaen nyt huomioon tämän kehityksemme, joka on pitkälti Ruotsin tyyppinen kehitys ja joka näkyy myös vankiloissa näitten jengien jäsenten osalta, tämä tulee erityisen luupin alle nyt tässä kohtaa ottaa.
Mitä sitten tulee ulkomaalaistaustaisiin vankeihin, niin heitä on myöskin Suomen vankiloissa yhä suurempi ja suurempi määrä. Perussuomalaiset esittivät omassa kriminaalipoliittisessa ohjelmassansa, että ulkomaalaiset vangit tulisi lähettää omaan kotimaahansa lusimaan, mikä antaisi sitten pikkusen joustonvaraa myöskin tähän työhön.
Arvoisa puhemies! Meillä on myös hallinto-oikeuksissa ruuhkaa. Siellä on valtava määrä asioita, mutta otan tässä esiin sen, että ulkomaalaisasiat vievät esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeudessa heidän resursseistaan noin puolet. Se on aika paljon edelleen noin kymmenen prosentin väestöosuudella, ja tähän on kyllä tehtävä jotain. Viimeksi kun katsoin Migrin tilastoja, niin siellä oli jopa 14. turvapaikkahakemus vetämässä, mikä tarkoittaa sitä, että pannaan uusi hakemus, se ratkaistaan, siitä on valitusoikeus, ja kun valitus ratkaistaan, pannaan uusi hakemus. Tähän on saatava muutos. Ei tämä ole mitään oikeudensaantia, access to courts, jos sinä voit käyttää tätä 14 kertaa. Ei sitä mahdollisuutta ole muissakaan asiaryhmissä. Se ratkaistaan, ja asia on sitten niin, jos ei sitten korkeampi oikeus ratkaisua muuta. Tässä kohtaa meillä kyllä menee tolkuton määrä resursseja.
Sitten mitä tulee tähän, kun ministeri Henriksson totesi näistä 80 miljoonan euron lisäyksistä, niin on hyvä muistaa, että se ei mennyt sinne perusrahoitukseen, vaan suurin osa on mennyt siihen, että on tehty uutta lainsäädäntöä ja uuteen lainsäädäntöön pitää antaa resurssit. Lisäksi ongelmaksi on tullut se, että aika monet näistä rahoista ovat olleet korvamerkittyjä, mikä on tarkoittanut oikeuksille ongelmia esimerkiksi rekrytointien osalta. He ovat tuoneet esiin sen, että kun korvamerkitään johonkin, niin ne ovat silloin pätkätöitä ja niihin on vaikeampi löytää.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä otan esiin tämän tyttöjen silpomisasian. On todella sääli ja suorastaan noloa, että tämä asia ei ehdi tällä hallituskaudella. Siitä on nyt kuitenkin jo jonkin verran aikaa, kun eduskunta on lausumassansa tämän velvoittanut. Pidän erityisen huonona sitä, että tätä ei ole tuotu. Sen sijaan olette oikeusministeriöstä tuonut meille erilaista symbolista lainsäädäntöä, jolla ei ole niin suurta merkitystä kuin tällä, joten priorisointi ja asiat tärkeysjärjestykseen olisi ollut tässäkin hyvä ohjenuora.
Mutta toivotan myös hyvää joulunaikaa sinne oikeusministerille ja oikeusministeriöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-16T12:24:46,2022-12-16T12:30:10,Hyväksytty,1.1
2022_142_75,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään valtiovarainministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 28. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 1 tunti 30 minuuttia. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Anneli Kiljunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_142_76,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen valtiovarainministeriön hallinnonalan, pääluokka 28:n. Ensinnäkin todetaan, että useita määrärahoja eri momenteilta on poistettu sen takia, että asioiden käsittely on kesken. Niitä on tässä useampia — en niihin palaa tämän tarkemmalti, koska meillä on täällä kaksi erittäin tärkeää isoa kokonaisuutta: hyvinvointialueet sekä kunnat. Keskityn nyt tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnön esittelyssä näihin kahteen isoon kokonaisuuteen.
Ensinnäkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus: Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille vahva huoli siitä, että talousarvioesityksen mukainen rahoitus ei ole riittävä sote‑ ja pelastuspalveluihin liittyvien lakisääteisten palveluiden järjestämiseen. Rahoitusvajeen arvioidaan aiheutuvan monista eri syistä, muun muassa henkilökustannusten ja hintojen voimakkaasta noususta sekä hyvinvointialueiden uusista velvoitteista ja uudistuksista, joihin osoitetun lisärahoituksen ei arvioida vastaavan niiden todellisia kustannuksia. Myöskään rahoituslaskelmissa huomioitu tilinpäätöstietoihin 2021 ja talousarviotietoihin 2022 perustuva siirtyvien kustannusten taso ei vastaa todellista vuoden 2022 kustannustasoa, eikä laskentamalli ota riittävästi huomioon aluekohtaista väestönkasvua ja palvelutarpeen kasvua.
Rahoitusvajetta arvioidaan aiheutuvan myös siitä, etteivät kaikki hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ole kirjautuneet täysimääräisesti rahoituksen pohjana oleviin tietoihin, minkä lisäksi tilannetta pahentavat koronasta aiheutunut hoitovelka sekä monien hoitopalvelutuottajien esittämät suuret hinnankorotusvaatimukset. Palvelutuotannon muutosten ja integraation tuottamat hyödyt eivät myöskään vähennä kustannuksia välittömästi uudistuksen alkuvaiheessa, vaan hyödyt ovat mahdollisia vasta vuosien päästä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että nykyisellä mallilla kaikki hyvinvointialueet ajautuvat arviointimenettelyyn. Monet alueet joutuvat harkitsemaan myös palveluiden supistamista, koska hyvinvointialueen mahdollisesti vuonna 2024 saama takautuva korjaus rahoituksen tasoon ei ratkaise vuoden 2023 rahoitusvajetta. Rahoitusvaje on arvioitu niin suureksi, että sitä on mahdotonta kattaa pelkästään tuottavuutta parantamalla.
Tämän lisäksi sitten hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden rahoituspohja ei ole riittävä pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi.
Valtion sote-rahoitus tulee kasvamaan. Koko maan tasolla rahoitus ensi vuonna kasvaa 1,3 miljardia euroa vuoden 2022 sote-tasosta. Uusi rahoitusmalli sisältää kuitenkin siirtymävaiheessa tietopohjaan liittyviä epävarmuuksia, ja rahoitus perustuu aluksi osittain arviotietoon. Rahoitukseen liittyvät korjausmekanismit toimivat takapainoisesti, mistä on myös kannettu suurta huolta.
Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan tavoin valtiovarainvaliokunta pitää lähtökohtaisesti oikeudenmukaisena rahoituksen perustana palvelutarpeeseen liittyville tekijöille painottuvaa laskennallista rahoitusmallia. On kuitenkin selvää, että hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy epävarmassa tilanteessa, kun monet ennalta arvaamattomat tekijät, kuten koronapandemian aikana pahentunut hoitovaje, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstövaje sekä energian hinnan ja yleisen kustannustason voimakas nousu, lisäävät tuntuvasti alueiden kustannuksia.
Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että hallitus seuraa tiiviisti hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja varmistaa, että alueet pystyvät huolehtimaan asianmukaisesti sosiaali‑ ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen liittyvistä lakisääteisistä tehtävistään. Hallituksella tulee olla myös valmiutta arvioida indeksitarkistuksen riittävyyttä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin palveluiden turvaamiseksi yhtä lailla kaikilla alueilla.
Sitten yliopistosairaaloiden rahoitus kiteytetysti: valiokunta pitää yliopistosairaaloiden tutkimusrahoituksen turvaamista välttämättömänä mutta edellyttää, ettei rahoitus vähennä muiden alueiden rahoitusta.
Sitten henkilöstön saatavuus. Henkilöstön heikko saatavuus Suomessa on jatkunut jo pitkään, ja tilanteen ennustetaan heikkenevän vuosikymmenen loppuun mennessä. Valiokunta toteaa, että osaavan ja riittävän sekä myös hyvinvoivan sote-henkilöstön turvaamiseksi tarvitaan monipuolisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan henkilöstön saatavuus lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Ja tässä on tuotu sitten esille myös muutamia esimerkkejä, mitenkä tämä pystytään toteuttamaan.
Sitten kohta 32, ”Hyvinvointialueiden lisärahoitus”: valtion talousarvioon lisätään vuodesta 2023 lukien erillinen arviomäärärahamomentti, jonka avulla varaudutaan tilanteeseen, jossa valtio myöntää alueelle lisärahoitusta sen tarpeeseen, ja tämä pidetään hyvänä.
Sitten kuntien tukemisesta vielä, puhemies, muutama sana.
Ensinnäkin vuosi 2023 on hyvin poikkeuksellinen kuntataloudessa. Kuntatalouden arvioidaan olevan poikkeuksellisen vahva vuonna 2023, koska kunnille tilitetään arviolta 1,2 miljardia euroa aiempien vuosien kunnallisveroja. Tilannetta parantaa myös se, ettei sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näy vielä täysimääräisesti kunnallis- ja yhteisöverotuloissa.
Vaikka kuntatalouden tilanne on kokonaisuutena poikkeuksellisen hyvä, valiokunnan huomiota on kiinnitetty kuntien erilaisuuteen ja siihen, että osalla kunnista on huomattavia talousvaikeuksia. Taustalla voi olla esimerkiksi korkea työttömyys, väestön väheneminen, korkeat sote-kustannukset sekä tulopohjan heikkeneminen. [Puhemies koputtaa] Toisaalta taas kasvukunnissa väestönkasvun edellyttämät palvelut ja investointitarpeet voivat olla mittavia.
Ja, arvoisa puhemies, aivan lopuksi totean, että valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sosiaali‑ ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitsemiseksi kuntien on panostettava aktiivisesti ja määrätietoisesti kuntalaisten terveyden edistämiseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen yhdessä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisellä voidaan pitkällä aikavälillä saavuttaa huomattavia säästöjä, [Puhemies koputtaa] joilla on merkitystä niin kuntatalouden kuin myös hyvinvointialueiden ja koko kansantalouden näkökulmasta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-16T12:30:25,2022-12-16T12:37:37,Hyväksytty,1.1
2022_142_77,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja toinen esittelypuheenvuoro, edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_78,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan momentin 28, Tullin toimintamenot. Momentille esitetään noin 190 miljoonaa euroa, joka on noin 6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahaan sisältyy 4 miljoonan euron kohdentamaton lisäys, joka helpottaa jonkin verran tullin perustoiminnan rahoitusta. Lisäyksestä huolimatta taloudellinen tilanne tulee olemaan valiokunnan saaman selvityksen perusteella tiukka, eikä se täysin vastaa tarpeisiin. 
Erityisesti tullin ict-menoihin kohdistuu kasvupaineita. Käynnissä on ollut vuodesta 2015 alkaen mittava EU-lainsäädäntöön perustuva tulliselvityksen tietojärjestelmien uudistaminen. Samanaikaisesti muut vuosittaiset ict-menot ovat kasvaneet noin 24—26 miljoonasta eurosta reiluun 34 miljoonaan euroon vuonna 2021 ja edelleen 40 miljoonaan euroon vuonna 2022.
Valiokunta nostaa esiin myös tullin valvontateknologian kehittämisen ja ylläpitämisen tärkeän merkityksen yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuudelle sekä laillisen ulkomaankaupan tavaroiden häiriöttömälle liikkumiselle. Tulli hoitaa EU:n ulkorajan valvonnan lisäksi ainoana viranomaisena valvontaa sisärajoilla, joilla tavaraliikenne on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan valvonnan painopiste saattaakin nyt muuttua pysyvästi, koska Venäjän kauppa on tyrehtynyt eikä sen arvioida palautuvan entiselleen pitkiin aikoihin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tullin määrärahojen riittävyydestä huolehditaan, ja toteaa, että merkittävä epävarmuustekijä rahoituksen riittävyydessä on kustannustason nousu.
Arvoisa puhemies! Lisäksi valiokunta on tehnyt tullin toimintamenoihin vähennyksen, 370 000 euroa, johtuen kesken olevan budjettilain käsittelystä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-16T12:37:40,2022-12-16T12:39:51,Hyväksytty,1.1
2022_142_79,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Paatero, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_80,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Ihan aluksi kiitokset valtiovarainvaliokunnalle ja lausuntovaliokunnille näistä huomioista ja hyvästä tekstistä, johon voidaan monta kertaa varmaan palata. Käyn puheenvuorossani vain lyhyesti muutamia huomioita läpi.
Jos aloitetaan ihan täältä valtionhallinnon puolelta:
Valtiovarainvaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota erityisesti ict-kustannusten voimakkaaseen kasvuun. Tässä on kaksi puolta. Toinen on se, että tällä hallituskaudella palveluiden digitalisointi erityisesti julkisella puolella on ollut yksi keskeisistä tavoitteista, ja siihen on myöskin panostettu, mutta toisaalta kun se näkyy siellä palveluiden kehittämisessä ensin menona, niin pidemmällä aikavälillä ne voivat tuottaa myöskin kustannustehokkuutta ja säästöjä. On erittäin tärkeätä, kuten valiokunta on todennut, että näitä seurataan, ja kustannusten kasvua tulee arvioida myöskin siitä näkökulmasta, vastaavatko ne aidosti siihen tarpeeseen, niihin odotuksiin, mitä on asetettu. Tässä myöskin henkilöstön huomioiminen on varteenotettavaa joka kerta.
Suomi on kuitenkin, pitää muistaa, pysynyt vuodesta toiseen EU:n kärjessä digitalisoinnissa, ja meidän julkinen hallinto on siellä huipussa. Myöskin kansalaisten digikyvykkyys ja ‑palveluiden tarjoaminen ovat maailman huippua myöskin YK:n listauksissa. Palaamme näihin muutamiin asioihin, jotka nyt oli irrotettu budjetista, elikkä kun automaattinen päätöksenteko, henkilötunnuksen uudistaminen ja digitaalinen identiteetti ovat vielä kesken, niin siinä kohtaa, kun ne saadaan täältä eduskunnasta ulos, varmaan lisätalousarviohan on sitten se oikea paikka.
Sitten näihin isoihin kysymyksiin hyvinvointialueista ja kunnista:
Valtiovarainvaliokunnalla on hyviä huomioita tähän epävarmuuteen, jonka kaikki tunnistamme tuolla kentällä, alueilla, kun käymme hyvinvointialueiden johtajien kanssa tätä asiaa läpi, kuten viimeksi tällä viikolla. Syynä tähän ongelmalliseen tilanteeseen ovat tietenkin muun muassa henkilöstövaje ja hoitovelka koronan jälkeen, ja toisaalta inflaatio, hintojen nousu ja energian hinnat vaikuttavat myöskin tänne hoito‑ ja hoivapuolelle. Olemme kaikki tästä samaa mieltä, ja sen takia on hyvin tärkeätä, että kun alueet aloittavat, niin sitä seurataan tiiviisti. Tämä prosessihan on myöskin kirjattu jopa lakiin, mitenkä tämä yhteistyö eri ministeriöiden kanssa sujuu. Tarvitaan myöskin nopeaa reagointia, jos näitä tilanteita tulee, ja siellähän on erityisesti se lisärahoitusmahdollisuus.
Malli normaalisti perustuu siihen, että sitä rahoitusta korjataan aina jälkikäteen, kuten meillä monilla kuntapäättäjillä on tiedossa, miten toteutuneet kustannukset tulevat. Ensi vuonnakin rahoitusta tarkistetaan vielä sen jälkeen kertakorvauksella — se laki on siis vielä täällä eduskunnassa teillä käsiteltävänä. Kun lopulliset tiedot kunnilta, tilinpäätöstiedot, tulevat, niin me tiedämme sen kertakorvauksen määrän.
Sote on tietenkin iso ja pitkään tehty uudistus, ja sitä on varmaan muokattava myöskin tulevaisuudessa. Se ei ole kerralla valmis, mutta nyt päästään alkuun, ja kaikki ovat siitä asiasta hyvin tyytyväisiä. Sen takia myöskin pitää ajatella, että tähän tulee mietittäväksi muutakin kuin pelkästään ensi vuosi. Pitää siellä alueilla jo tällä hetkellä katsoa ainakin koko taloussuunnittelukautta elikkä kolmea vuotta ja sitä kautta myöskin vähän pidempää aikaa. Tästä syystä katsotaan, miten alueet pääsevät kehittämään toimintaansa, koska se on se tärkeä asia, kunhan päästään tämän vuodenvaihteen yli ja päästään alkuun.
Kiinnititte huomiota myöskin yliopistosairaalarahoituksen osaan. Tämä malli, jonka Anneli Kiljunen esitteli, on lähdössä tällä systeemillä myöskin lausuntokierrokselle, jos ei tänään, niin maanantaina, ja siinä ei kerättäisi toisilta alueilta vaan pystyttäisiin se 116 miljoonaa jakamaan vain ja ainoastaan näille yliopistosairaaloiden alueille.
Sitten kuntien osalta, joittenka talous todellakin muuttuu dramaattisesti tässä hyvinvointialueiden aloittaessa, on tärkeätä, että kunnille kuitenkin turvataan lakisääteisten velvollisuuksien hoitaminen ja toisaalta mahdollisuus siihen itsehallinnolliseen päätöksentekoon tuottaa muitakin palveluita, ja verotusoikeudella sitä tietysti helpotetaan. Tulevaisuudessa aivan varmasti joudumme tai saamme käydä läpi kuntien koko rahoitusjärjestelmän, niin valtionosuudet kuin myöskin verotulojen mahdollisuudet, tuotot.
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja tällä hetkellä tuntumani on, että eri alueilla tässä ollaan edetty eri tavalla. Tietysti lähtökohdat ovat olleet erilaiset, koska meillä on ollut näitä kuntayhtymäpohjaisia, joissa valmiutta on varmaan ollut jo vähän pidempään, mutta se tulee olemaan aika iso tämmöinen määrittävä tekijä, miten siinä onnistutaan molemmilla, hyvinvointialueilla ja kunnilla, ja sitten siinä yhteisessä työssä.
Myöskin kuntien osalta iso muutos on tulossa. Myöskin se laki on täällä eduskunnassa, elikkä TE-hallinnon uudistuksen osalta, kun vastuu siirtyy kunnille vuoden 25 alussa, silloin elinvoimaisuuden rakentaminen ja jokaisen kunnan omanlainen elinvoimaisuuden leimallinen tekeminen tulevat yhä vahvemmin siihen mukaan.
Näillä alkusanoilla mielelläni odotan keskustelua. Kiitoksia vielä kaikille tekijöille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-12-16T12:39:54,2022-12-16T12:46:06,Hyväksytty,1.1
2022_142_81,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt menetellään sillä tavalla, että otetaan debatti, jossa on kahden minuutin puheenvuoroja mahdollisuus käyttää. Pyydän niitä edustajia, jotka haluatte osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_82,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin myötätuntoni ja sympatiani edellisenä ministerinä ministeri Paaterolle tässä vaiheessa, kun hyvinvointialueet ovat aloittamassa. Niihin liittyy todellakin jonkun verran epävarmuustekijöitä, kuten tässä jo edustaja Kiljunenkin omassa puheenvuorossaan totesi, erityisesti rahoituksen suhteen, myös tietojärjestelmien toimivuuden suhteen ynnä muuta, ja sitten me vielä tiedämme sen, että on näitä uhkia, jotka ovat tulleet tämän uudistustyön jälkeen, liittyen energiaan ja inflaation voimakkaaseen kasvuun ja niin päin pois. Mutta minä itse haluan sen verran sanoa, että yleensä en halua kovasti jälkiviisastella, mutta minusta, jos me katsomme sote-uudistusta ja hyvinvointialueuudistusta, kyllä se niin on, että tämä olisi pitänyt saada tehtyä huomattavasti aikaisemmin.
Toinen asia, joka liittyy tämmöiseen jälkiviisaskommentointiin, liittyy henkilöstöpulaan. Me ollaan kyllä lisätty nytten, ja se on ollut tarpeen, että ollaan lisätty, koulutuspaikkoja kaiken kaikkiaan, mutta sitten ehkä yhteinen ongelmamme on — ja otan siitä osan syystä itsellenikin — että me emme ole riittävän ajoissa ennakoineet koulutusvajetta ja myös sitä, mitkä tehtävät kuuluvat minkäkin nimiselle nimikkeelle sosiaali‑ ja terveystyön puolella. Tämä on iso rakenteellinen uudistus, mikä alkaa nytten, ja pidän sitä aivan välttämättömänä.
Totean sen, että kun katsomme näitä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan tai sitten Jorvin ongelmia päivystyksen suhteen, niin kyllähän se kertoo siitä, että meillä tämä systeemi ei keskenään puhu kunnolla, kulje, vaan meillä on keskitytty hyvin pitkälle erikoissairaanhoidon kehittämiseen. Myös 2000-luvulla rahoitus on painottunut erikoissairaanhoitoon, ja perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut ovat jääneet lapsipuolen asemaan. Jos nämä asiat nyt saadaan kuntoon tämän uudistuksen myötä, [Puhemies koputtaa] niin olen ihan varma, että me pärjätään jatkossa paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-16T12:46:21,2022-12-16T12:48:29,Hyväksytty,1.1
2022_142_83,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Viljanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_84,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen käytti hyvän puheenvuoron ja puhui jälkiviisaudesta. Olen kuullut kyllä monien kollegoiden ja muiden tahojen suusta, että uudistus olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin, mutta olemme tässä tilanteessa ja nyt muutaman viikon päästä suurien kysymysten äärellä ja isossa uudistuksessa.
Hallinnollinen uudistus on todella kertakaikkisen iso, ja vuodenvaihteessa hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa. Onkin erityisen tärkeätä, että hallitus seuraa hyvin tiiviisti sitä, miten henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueille sujuu, ja että se todellakin sujuisi ongelmitta.
On tietysti useita erilaisia kriittisiä toimintoja, joiden on ihan välttämätöntä sujua vuodenvaihteessa mallikkaasti. Selvää on, että itse varsinainen toiminta, palveluverkko ja palveluiden taso muotoutuvat ja kehittyvät toki sitten pidemmän ajan kuluessa.
Monet miettivät vuodenvaihdetta ja sitä, miten ict-muutokset, tietojärjestelmät, tietojen siirtyminen hallitaan turvallisesti vuodenvaihteessa ja että palkat tulevat maksuun ja kaikki tärkeimmät asiat ovat hoidossa. Ict-muutoksiin on osoitettu jo nyt merkittävästi lisärahoitusta, mikä on hyvä, koska kyseessä on juuri yksi niistä kriittisistä osa-alueista, joiden tulee toimia.
Millainen käsitys teillä, ministeri, on siitä, missä tilanteessa valtakunnallisesti ollaan näiden tietojärjestelmien osalta, ict-asioiden osalta ja muutenkin? Voidaanko me ihan luottavaisin mielin reilun kahden viikon päästä nukkua yömme yli, niin että tärkeät asiat hoituvat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-16T12:48:29,2022-12-16T12:50:17,Hyväksytty,1.1
2022_142_85,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_86,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos ministerille ja edustajille Kiljunen ja Vehviläinen erittäin hyvistä puheenvuoroista.
Kannan suurta huolta rahoituksen riittämättömyydestä. Julkisuudessa on ollut tieto, että puolitoista miljardia rahaa puuttuu hyvinvointialueilta. Alueet aloittavat todellakin hyvin pian, ja minua pelottaa, mitä siellä kentällä tapahtuu, kuka vastaa siihen ensimmäiseen puheluun, kun kuntalainen tarvitsee itsellensä hoivaa ja hoitoa, ja minne mennä eli onko selvillä paikka, mistä sen hoidon saa. Työntekijöiden osuus huolestuttaa myös: Saavatko työntekijät palkkansa? Millä tavalla työntekijöiden siirtyminen hyvinvointialueille oikeastaan menee? 
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella koimme jo ensimmäisen harmistuksen, kun huomasimme, mitä harmonisointi tarkoittaa. Koska rahaa ei ole, niin omaishoidon tukea muun muassa jouduttiin laskemaan esimerkiksi Espoossa, Kauniaisissa peräti 350 euroa siitä ylimmästä maksuluokasta, jossa omaishoitaja hoitaa kaikkein raskainta hoitoa tarvitsevaa ihmistä, ja se on valtavan iso ansionmenetys ensi vuonna, voidaan sanoa näin. 350 euroa on ihan hirvittävän iso summa monelle jo ennestään hyvin pienituloiselle ihmiselle. He ovat pienituloisia eläkeläisiä, pienituloisia ihmisiä, jotka hoitavat läheistään.
Kysyisin, oliko valmisteluvaiheessa ymmärrys siitä, että koska rahaa ei ole ja harmonisointia tehdään, niin asiakasmaksut nousevat ja esimerkiksi omaishoidon tuki laskee, koska se on väärin, se on todellakin kohtuutonta. Päinvastoin, se olisi pitänyt nostaa siihen ylimpään alueella jo voimassa olevaan maksuluokkaan, mikä esimerkiksi meillä Espoossa oli aika korkea, jotta olisi kohtuus.
Arvoisa puhemies! Jos näihin saa vastauksen. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-16T12:50:17,2022-12-16T12:52:20,Hyväksytty,1.1
2022_142_87,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_88,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset aiemmille puheenvuoron pitäjille hyvistä kommenteista. Olemme suuren edessä. Hyvinvointialueet ovat aloittamassa vuoden alussa haastavissa olosuhteissa. Hoitovelkaa on paljon harteilla, päivystykset ovat ruuhkautuneet, ihmiset eivät pääse hoitoon, ja tähän yhteyteen tulee iso hallinnon muutos ja myöskin hallituksen ajamat Kela-korvausten leikkaukset. Kela-korvausten leikkaukset kohdistuvat myös fysioterapiaan, ja esimerkiksi kuljetusmatkoja ei enää korvata yksityisiin hoitolaitoksiin, jos niistä ei saa sv-korvausta, ja tämän moni tulee karvaasti kokemaan käytännössä. No, joka tapauksessa sote-muutoksen tavoitteenahan on perusterveydenhuollon vahvistaminen, mutta tämä yhtälö tällä hetkellä on kovin haastava, koska päivystykset ovat ruuhkautuneet ja erikoissairaanhoidon hoitotakuu on hankala.
Tässä edustaja Juvonen nosti esille myös nämä asiakasmaksut, ja kuten nousi esille, ne on alueilla yhtenäistettävä. Tässä kohtaa tulikin itselleni mieleen, että minkä takia asiakasmaksut eivät olisi valtakunnallisesti samanlaiset alueesta riippumatta, koska ihmiset joutuvat nyt hyvin epätasa-arvoiseen asemaan siinä: jos alueella on enemmän rahaa käytössä, asiakasmaksut ovat alemmat kuin toisaalla, ja yksittäinen kuntalainen, asukas, ei voi siihen vaikuttaa. Muutenkin rahoitusmalli tällä hetkellä on joiltain osin kuitenkin epätasa-arvoinen, ja se vaatii jatkossa tarkennuksia. Näistä asiakasmaksuista lähinnä nyt tässä vaiheessa kysyisin — toki muitakin kysymyksiä on vielä tulossa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-16T12:52:21,2022-12-16T12:54:24,Hyväksytty,1.1
2022_142_89,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_90,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille puheenvuorosta, ja myös aikaisemmille. Ensin tuosta valtionhallinnon kehittämisestä, niin kyllä se näin on kuin tuossa Tullin osaltakin esittelin, että on voimakasta tämä ict-kustannusten kasvu. Tietenkin digitalisaatio vaikuttaa siihen, mutta monet uudistuksetkin osaltaan tulevat vaikuttamaan, kuten Tullin osaltakin oli nyt kahdessa vuodessa yli 15 miljoonan nousu näissä asioissa.
Sitten näihin hyvinvointialueisiin. Tätä on todellakin odotettu pitkään, ja toivotaan, että saadaan se hienosti käyntiin. Paras hyvinvointialueen muodostuminenhan on, jos asiakas ei huomaa mitään palveluissa vaan palvelut ovat yhtä hyviä kuin ennenkin, ja siitä voidaan nostaa vielä eteenpäin. Kylläkin tässä rahoituspuolella meillä on hyvinkin paljon pohdittavaa, kun noita hyvinvointialueitten rahoituksia kuuntelee, paljonko siellä on lisätarvetta erilaisiin kohteisiin.
Nostan tässä myös, että pelastustoimen osuus koko hyvinvointialueen rahoituksesta on vain kaksi prosenttia, ja sekin on yksi tärkeä osa, että meillä turvallisuus säilyy ja senkin rahoitus tullaan pitämään sillä tasolla, mitä se tällä hetkellä on tai vielä parannetaan näitä meidän palveluja.
Kaikkinensa sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on varmaan iso asia, mikä tässä on, ja näissä koronasta aiheutuneissa hoitojonojen puruissa ja monissa muissa asioissa on kyllä meillä monella hyvinvointialueella paljon tekemistä.
Sitten kuntatalouden näkymiin. Kuntatalouttahan tulee nyt helpottamaan tämä, kun raskaampi sote-talouden paine lähtee pois hartioilta ja kunnat voivat varhaiskasvatukseen, koulutukseen, ympäristöasioihin ja elinkeinoihin ja elinvoimaan keskittyä, mutta toisaalta tämä tulee pienentämään kuntien liikkumavaraa sitten, kun budjetit pienevät ja sitten myös verotulot tulevat pienentymään. Eli vuosi 23 tulee olemaan aika mielenkiintoinen kunnilla mutta myös hyvinvointialueilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-16T12:54:26,2022-12-16T12:56:22,Hyväksytty,1.1
2022_142_91,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_92,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ovatkin jo edustajat nostaneet hyvin esiin sote-uudistuksen tuomia valtavia haasteita sen ison muutoksen myötä, mutta haluan tässä itse vielä tätä kuntien tilannetta nostaa esiin.
Myös kunnat ovat olleet suuren myllerryksen kourissa ja ovat edelleen nyt, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa. Kuntatalouteen kohdistuu tällä hetkellä myös monia riskejä, jotka voivat heikentää kuntien taloustilannetta oletettua voimakkaammin. Meillä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan näkyy nousseina hintoina esimerkiksi rakentamisessa. Työvoimapula koskettaa monia alueita ja aloja, ja nyt pääkaupunkiseudulla meillä on akuutti kriisiytynyt tilanne muun muassa varhaiskasvatuksessa. Koronan jälkeinen oppimisvelka on kuntien vastuulla, ja satsaukset kunnille jääviin palveluihin edellyttävät sitten toisaalta myös hyvää yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa, jos mietitään ihmisten hyvinvointia laajassa mielessä.
Edelleen suuri huoli on kasvukaupunkien investointikyvystä ja kyvystä turvata asukkaille ne laadukkaat palvelut, mitä siellä tarvitaan. Vaikka huomio nyt keskittyy hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämiseen, mikä on ihan oikein, niin samalla on tärkeää huolehtia kunnista ja seurata näiden uudistusten vaikutuksia erilaisten kuntien tilanteeseen.
Ja tosiaan tämän sote-uudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on semmoinen asia, joka on siinä rajapinnassa, ja on tärkeätä nyt huolehtia siitä, että kukaan ei putoa järjestelmän väleihin, että hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää tehokkaasti ja vaikuttavasti kokonaisuutena. Olennaista tässä on just se, että me pystytään nyt rakentamaan toimiva yhteistyö valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden sekä järjestöjen — niin kuin täällä on myös kolmas sektori mainittu — välillä.
Vielä nostan tähän loppuun kuntien erilaistumisen ja erilaiset tehtävät. Valtiovarainministerikin on tähän kiinnittänyt huomiota, että meidän pitäisi sitä pohtia tulevaisuudessa. Tiedän, että sitä työtä ministeriössä on tehty, mutta vielä kysyisin nyt ministeriltä: missä vaiheessa voidaan odottaa konkreettisia esityksiä kuntien tulevaisuudesta ja siitä mahdollisesta [Puhemies koputtaa] tehtävien eriytymisestä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-16T12:56:22,2022-12-16T12:58:33,Hyväksytty,1.1
2022_142_93,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_94,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kantaa valtavaa huolta vanhustenhuollosta, sosiaali‑ ja terveydenhuollosta, joka on kriisiytymässä, ja hallitus on osin omilla toimillaan vauhdittanut tätä kriisiä.
Tästä aluehallintouudistuksesta totean, että rahoitusmallihan on keskeneräinen. Valtiovarainvaliokunta totesi, että se tutkimuspohjainen malli, joka siellä oli, oli keskeneräinen — näin sanoivat myöskin tutkijat. Se jakaa rahaa aika sattumanvaraisesti. Sen lisäksi vielä hallitus tuunasi sitä mallia, ja se johti siihen tilanteeseen, että erityisesti Uudeltamaalta leikataan rahoitusta. Uudenmaan erityislaatuisuutta ei ymmärretä, ja tämä on erittäin tuhoisaa kunnille. Täällä nostettiin hyvin esille se, että valtava huoli on siitä, miten kasvavat kunnat, esimerkiksi pääkaupunkiseutu, Helsinki, pärjäävät. Alle viisi prosenttia kunnallisveron tuotosta jää käteen. Sillä pitäisi maksaa koulutus, varhaiskasvatus. Paljon tulee lapsia lisää, myöskin investoidaan. Eli kysyisin: minkälaisiin toimiin ryhdytään, jotta suurten kaupunkien investointikyky säilyy?
Tämä aluehallintouudistus on vaarassa hyydyttää koko Suomen, ja on todella vakavaa, että rahat menevät hallintoon. Yhtään puheenvuoroa eduskunnassa ei ole kyllä ehkä tässäkään keskustelussa nähty siitä, että jotain hyvää tämä uudistus toisi. Mutta työtä täytyy tehdä, että tämän uudistuksen kanssa pärjätään, ja varmasti tätä täytyy korjata. Kokoomus valmistelee omaa korjaussarjaansa.
Se, mistä olen huolissani, puhemies, on se, että tässä mallissa ei ole riittävästi kannusteita — näin myös valtiovarainvaliokunta linjasi. Nyt täytyisi löytää keinoja, miten sillä samalla rahalla saisi paremmat, laadukkaammat palvelut. Hallitus ei esimerkiksi antanut lisää valtakunnallisiin laaturekistereihin, joilla oltaisiin voitu saada tietoa, oltaisiin voitu johtaa tiedolla, ja niitä oltaisiin voitu laajentaa sosiaalipuolelle ja saada useampia sairausryhmiä. Se olisi ollut yksi esimerkki siitä, että oltaisiin saatu välineitä, joilla tästä osin torsosta ja keskeneräisestä mallista oltaisiin saatu parempi tulos ja paremmat palvelut.
Toivon myöskin, [Puhemies koputtaa] että ministeri vastaa erityisesti tähän suurten kaupunkien investointeja koskevaan kysymykseen, joista täällä hallituspuolueistakin on esitetty huolta, ettei Suomi hyytyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2022-12-16T12:58:35,2022-12-16T13:00:48,Hyväksytty,1.1
2022_142_95,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_96,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistusta on odotettu todella pitkään, ja me ollaan rakennettu sitä jo tavalla tai toisella lähes 20 vuotta. Siinä mielessä olen erittäin iloinen, että olemme vihdoin ja viimein tässä vaiheessa, missä me nyt olemme, mutta on selvää, että meitä kaikkia huolestuttaa tällä hetkellä sote-uudistuksen rahoitus, ja se näkyy siellä alueilla. Vaikka alueet ovat odottaneet uudistusta useamman vuoden, niin nyt tämä rahoitus ja epävarmuus tilanteesta siivittävät sitä, mitenkä tässä tullaan onnistumaan. Tämän uudistuksen tarve oikeastaan kuvaa hyvin sitä, että päivystyskriisi, joka tällä hetkellä meillä on, sehän kertoo, että meidän rakenteellinen sosiaali‑ ja terveyspalvelurakenne ei ole toimiva tällä hetkellä. Se kertoo siitä, että nyt kun meidän vanhustenhuolto, meidän laitoshoito ja meidän palvelut eivät rakenteellisesti toimi, niin sitten tämä kaikki kriisiytyy päivystykseen.
Nyt me olemme moninkertaisten ongelmien äärellä samanaikaisesti. Kun me olemme siirtymässä hyvinvointialueille, niin samanaikaisesti meillä on myös palveluiden osalta suuri kriisi, joka edellyttää isoja muutoksia. Ja sitten kun tässä on vielä epävarmuus täydennetty riittämättömällä rahoituksella, joka täydentyy tulevan kevään aikana, niin siinä ilmapiirissä, joka eri hyvinvointialueilla on, on täysin ymmärrettävää, että siellä on epävarmuutta, siellä on eräällä lailla myös pelkoja. Siellä on myös vahvaa luottamusta siitä, että me haluamme onnistua tässä ja me onnistumme, mutta siihen tarvitaan vahvaa vuoropuhelua valtion kanssa, valtiovarainministeriön, sosiaali‑ ja terveysministeriön ja sisäministeriön kanssa.
Nämä rakenteelliset muutokset ovat yksi asia, joista toivoisi, että niihin todellakin annettaisiin tukea, esimerkiksi palveluasumisten rakentamiseen, jotka ovat välttämättömiä seuraavien lähivuosien aikana. Toinen asia, joka on välttämätön, on palveluprosessien uudistaminen. [Puhemies koputtaa] Ja sitten se kaikkein tärkein: henkilöstö. Toivon, että me keskitytään jossain vaiheessa vahvasti henkilöstökysymyksiin, koska henkilöstö on se, joka toteuttaa tämän uudistuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2022-12-16T13:00:50,2022-12-16T13:03:07,Hyväksytty,1.1
2022_142_97,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_98,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä sanoa pari sanaa tästä kuntapuolesta, koska se on kuitenkin aivan samalla tavalla tärkeä, mutta ymmärrän, että hyvinvointialueista puhutaan, koska ne ovat nyt parin viikon päästä aloittamassa toimintansa.
Ensinnäkin, minusta meidän pitää kantaa valtavasti huolta siitä, mikä on kuntien tulevaisuus lähivuosina ja tällä vuosikymmenellä, kun katsotaan meidän ikärakennetta ja myös kuntien tulopohjaa, miten ne pystyvät kaiken kaikkiaan pärjäämään. Sote-uudistukseen liittyy, kuten ministeri hyvin tietää, tätä palkkaharmonisaatio-ongelmaa ja erityisesti niitten sote-alueitten osalta, jotka ovat toimineet kuntayhtyminä, koska nythän palkkaharmonisaatiokustannukset maksavat peruskunnat, kun nämä uudet aloittavat hyvinvointialueet saavat valtion rahoituksen. Kysyisin: onko vielä jotain tehtävissä sille asialle, ettei kuntayhtyminä toimineitten peruskuntien tuleviin valtionosuuspohjiin jäisi tätä palkkaharmonisaation pienentävää vaikutusta? Se on minusta erittäin ongelmallista, koska totta kai kuntien pitää huolehtia omasta varhaiskasvatus‑ ja sivistyspalvelutehtävästään ja myös pystyä sitä elinvoimaa rakentamaan.
Sitten otan esille kuntien puolelta toisen suuren uudistuksen, joka on täällä talossa tekeillä, eli tämän TE-palveluitten uudistamisen ja siirtämisen kunnille. Se on erittäin tärkeää, ja olen ymmärtänyt, että siihen on laaja poliittinen tuki, mutta sitten me tiedämme, että ne taloudelliset vaikutukset yksittäisten kuntien osalta ovat aika tavalla jyrkähköt. Mietin sitä, oletteko te hallituksen piirissä keskustelleet — tiedän, että on ministeri Haataisen asia — siitä, voisiko ajatella, että se palvelu-uudistaminen ei lähtisi liikkeelle vielä vuoden 25 alusta vaan tähän tulisi vähän pidempi siirtymäaika, koska meillä ovat nämä sote-uudistuksen vaikutukset tässä nyt jo hetimiten käsillä. Tätä haluaisin vielä teiltä kysyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-16T13:03:09,2022-12-16T13:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_142_99,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_100,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien talous puhututtaa, mutta tietenkin puhuttaa myöskin hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyys. Vahva kuntatalous on tärkeä, koska jos mietitään, niin ihmisten lähellä olevat peruspalvelut ovat kuitenkin kiinni siitä. Eli miten voidaan ne turvata? Hallintovaliokunta budjettilausunnossaan on sitä kuntatalouden puolta arvioinut. Yksi näkökulma kuitenkin tässä nykyisessä epävarmassa tilanteessa olisi entistäkin tärkeämpää eli etsiä niitä työllisyystoimia. Ne vahventaisivat valtiontaloutta, mutta ne näkyisivät myöskin siellä kuntataloudessa, toki siis puhumattakaan siitä työpaikan saamisen merkityksestä yksilölle ja perheille. Ja lähinnä nyt tähän työllisyyteen liittyen mutta muutenkin laajemmin ministeri voisi myös kerrata niitä toimia, joita kuntatalouden tasapainottamiseksi on tehty ja miten sitä kuntatalouden tilaa saadaan keskipitkällä aikavälillä myöskin kestävämmälle tasolle.
No sitten hyvinvointialueisiin: Siellä ovat investointisuunnitelmat suuria, ja varsinkin hoiva‑ ja hoitoalalla kaivataan työpaikoille joustoja ja mahdollisuuksia innovaatioiden käyttämiseen ja tuottavuuden nousuun. Valiokunta kysyi keväällä, mikä on rahoitusvaje, ja hyvinvointialueet ilmoittivat, että jopa puolitoista miljardia on se rahoitusvaje. Huoli on siitä, että jos me sitä rahaa sinne hyvinvointialueille annetaan, niin ratkeavatko sillä ongelmat, ja kokonaan jos rahoitus laitetaan, niin näen, että ne ongelmat eivät sillä ratkea. Meidän pitää saada ne hyvät käytännöt laajennettua, erilaisia kannustimia sen tuottavuuden nousuun muun muassa toimivalla teknologialla ja tki-toimintaa hyödyntäen. [Puhemies koputtaa] Mitä ajatuksia näihin on ensi vuodelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2022-12-16T13:05:10,2022-12-16T13:07:19,Hyväksytty,1.1
2022_142_101,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Paatero, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_102,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia! Varsin samantyyppisiä keskusteluita ollaan käyty tässä alueiden kanssa, ja samalla tavalla sekä oppositio‑ että hallituspuolueiden puolelta tulee näitä samoja epävarmuustekijöitä. Ehkä tässä kohtaa meille kaikille varmaan se epävarmuuden sietäminen tässä hyvinvointialueiden ison uudistuksen alussa on se yksi kysymys, jossa sitten sitä tiukkaa seurantaa tarvitaan. Toisaalta ajattelen, että kyllä tarvitaan myöskin työrauha, jotta kunnat asemoivat itseään ja omia toimintojaan siihen uuteen tilanteeseen ja samalla tavalla hyvinvointialueet pääsevät käyntiin.
Kun kysyttiin luottamuksesta siihen alkuun, niin ainakin tällä hetkellä, tälläkin viikolla — taisin kertoakin — on kaikkien hyvinvointialueiden kanssa käyty läpi tätä turvallista siirtymää, ja kyllä siellä on tehty testiajoja useampaan kertaan esimerkiksi palkanmaksun varmistamiseksi, on mietitty jo toisia päiviä, jolloinka voidaan maksaa palkkaa, jos ei ensimmäisenä päivänä onnistu, elikkä on tehty monia näitä asioita.
Tässä edustaja Juvonen kysyi myöskin, mistä ihminen tietää, minne mennä. Minun ymmärtääkseni millään alueilla palveluita ei tässä kohtaa romuteta — siis ihan samat palvelut, ihan sama paikka, lähipaikka, missä ihminen on asunut tai missä hän on käynyt terveysasemalla, tai se neuvola tai se sosiaalitoimisto, ne kaikki säilyvät. Ja niillä alueilla, joissa joudutaan tekemään esimerkiksi muutoksia yhteystietoihin, vaikka puhelinnumeroon ja muihin, on jo suunnitelmat siitä, miten jokaiseen kotiin tästä viedään viesti sekä tietenkin digitaalisesti että myöskin ihan paperilla. Ihan tällaisella konkreettisella tasolla on käyty näitä läpi, jos semmoisia tulee.
Sitten toinen huomio siihen, että tämä on iso muutos ja vuodenvaihteessa katsotaan, mutta meillä on kymmenkunta aluetta, joissa näin on tehty jo, joissa palkat on saatu maksettua, joissa palvelut ihmisille ovat siirtyneet, ict-järjestelmät on yhdistetty, ja luotan siihen, että miksei näillä muillakin alueilla. Kyllä aivan varmaan tulee ongelmia, me olemme varustautuneet kaikki siihen. Johtoryhmät jokaisella alueella päivystävät 24/7 koko joulun ajan, tilannekuvaa katsotaan ja kokoonnutaan kaksi kertaa päivässä tälläkin hetkellä, joten valmius on tosi korkealla tasolla. Mutta todella kuntayhtymäpohjaisilla malleilla, joita on ollut Suomessa jo paljon, on pystytty nämä asiat viemään eteenpäin. Ict:n osalta niitä järjestelmiä on tällä hetkellä siis yhdistetty ja yhdistetään niin, että tiedot kulkevat, mutta ei ole ollut mahdollista eikä järkevää tässä kohtaa tehdä uusia järjestelmiä, ja se on varmaan seuraavia askelmia, miten digitaalisuutta muutenkin voidaan ottaa sinne.
Edustaja Talvitie kysyi myöskin näistä innovaatioista. Kyllähän ne tämän siirtymän jälkeen ovat kevään ohjelmissa kaikilla alueilla. Siinäkin kohtaa eri alueet ovat eri vaiheissa. Joillakin alueilla näitä uusia erilaisia palveluiden toimintamuotoja, vaikkapa liikkuvia palveluita, on otettu jo käyttöön, joissakin on digitaalisuutta otettu paremmin käyttöön, ja jokainen alue katsoo sen oman. Meillä on tämä DigiFinland, jossa kaikki alueet ovat mukana, ja se tulee tietysti myöskin olemaan yksi työväline, jota alueet sitten voivat tarvittaessa hyödyntää.
Vielä tähän edustaja Sarkomaan kysymykseen: THL:hän on parantanut, tai siis lisännyt huomattavasti, sitä valikkoa, millä sitä arviota tehdään, minkälaisia kriteereitä tähän palvelutarpeen arvioon ja siihen tarveperustaisen rahoituksen pohjalle tuotetaan. Nykyisinhän se on vain muutamia, mutta nyt siellä on kymmeniä, kymmeniä ja kymmeniä, ja sinne lisättiin myöskin erityisesti näitä sosiaalisia vaikutuksia ja niitä tullaan varmaan lisäämään, asunnottomuutta, työttömyyttä, syrjäytyneisyyttä, mutta sosiaalitoimen puolella nämä tilastoinnit eivät ole olleet niin yhtenäiset kuin diagnoosit jostain sairaudesta eri puolilta Suomea, ja sitä puolta lisätään koko ajan.
Nyt on tulossa myöskin vähimmäistietoasetus sekä hyvinvointialueille että myöskin kunnille, jotta tämä terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen sujuu molemmissa. Kävimme läpi semmoisen paperin, missä oli kunnille muistaakseni 162 eri kohtaa, joita seurataan, ja suurin osa niistä on tietenkin tietoja, joita tälläkin hetkellä kunnat kokoavat, mutta tietysti niiden pitää olla semmoisia, että ne automaattisesti kirjautuvat yhteisiin rekistereihin, joissa voidaan katsoa myöskin vertailutietoa, joka myöskin parantaa sitä kustannusvaikuttavuutta, jolloinka voidaan seurata, parantuuko se terveyden ja hyvinvoinnin näkemys siellä alueella ja mitkä ovat sitten ne riskit, jos katsotaan, että semmoisia ei tapahdu.
No, sitten muutama sana kuntiin liittyen. Todellakin tämä on iso muutos. Kunnillekin varmaan nyt ensin tarvitaan työrauha. Ja sitten se työ, mihinkä täällä taisi edustaja Elo viitata, on visio näistä kolmesta eri skenaariosta, mihinkä kuntapolitiikkaa lähdettäisiin sitten viemään. Ja teille kaikille kollegoille: omissa hallitusohjelmaneuvotteluissanne ja omissa kirjauksissanne varmaan otatte kantaa siihen, minkälaisella mallilla lähdettäisiin etenemään. Eriytymistä kuntien kohdalla on ollut tähänkin mennessä, ja sehän on yksi syy, miksi myöskin sote-uudistuksella on ollut niin kiire. Kiire on ollut 20 vuotta, mutta nyt se saatiin valmiiksi, ja kyllä täytyy sanoa, että olisihan se koronan aikana, kun näitä tilastotietoja [Puhemies koputtaa] eri kunnista koottiin, ollut pikkusen helpompaa koota ne 21 alueesta kuin yli 300 kunnasta ja sitten paristakymmenestä sairaanhoitopiiristä. Siinä on hyvin konkreettinen osoitus, mikä tämä hyöty olisi jo tässä koronan aikana ja kaikessa viestinnässä ollut.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-12-16T13:07:24,2022-12-16T13:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_142_103,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten mennään puhujalistaan. Edustaja Koskela, poissa. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_104,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kohta alkaa hyvinvointialueuudistus, vuoden alusta, ja olemme nyt hyvin lähellä muutosta. Isoja asioita, iso hallintomuutos, tämän vuosisadan merkittävin hallinnon rakennemuutos, joka tehdään hyvin pian koronakriisin jälkeen tilanteessa, jossa meillä on valtava henkilöstöpula, päivystykset ovat ruuhkautuneita ja ihmiset eivät pääse hoitoon.
Tässä muutoksessa haastavaa on erityisesti se, että rahoitus on riittämätöntä. Useimmat hyvinvointialueista ovat ilmoittaneet riittämättömästä rahoituksesta, ja yhteensä vaje on puolitoista miljardia. Erityisesti kasvavat kaupungit ovat hankalassa asemassa, koska rahoitus vähenee suhteessa siihen, mitä aikaisemmin on palveluihin käytetty. Tämä asettaa myös kunnat vaikeaan tilanteeseen, kun kasvava väestö tarvitsee kuitenkin palveluita myös kuntapuolella ja erityisesti koulutuksen ja opetuksen puolella.
Rahoitusmalli ei ole myötämielinen kasvaville kaupungeille, mutta kuten tiedämme, meillä on paljon lieveilmiöitä ja tarpeita myös lapsilla ja nuorilla, ja nyt ne tässä rahoitusmallissa jäävät liian vähälle huomiolle, samoin kuin maahanmuuttajataustaisuus ja muut suurten kaupunkien ongelmat.
Yliopistosairaalalisä on tulossa, onneksi niin. Se kesti turhan kauan, ja nyt se lähti vasta lausunnoille. Se on tärkeää saada, mutta olen myös huolissani tutkimus‑ ja koulutusmäärärahoista, niitten tilanteesta jatkossa, siitä, miten me varmistetaan Suomessa korkealaatuinen tutkimus, koska yliopistosairaalat ovat siihen paljon ottaneet osaa, mutta nyt kun rahoitus siirtyy valtiolle, niin tämä on suuri kysymysmerkki.
Hyvinvointialueuudistuksessa investointien mahdollisuus on hyvin rajallinen, ja tämä asettaa hyvinvointialueet hankalaan tilanteeseen, kun pitäisi it-järjestelmiä uusia ja jopa hankkia. On alueita, joissa ei ole olemassa omia it-järjestelmiä ja yhteistä potilastietojärjestelmää, ja lainanottovaltuudet ovat rajalliset. Myös kiinteistöt rajaavat mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen, koska vuokrasopimukset ovat sen kolme vuotta ja niistä ei noin vain päästä eroon, eikä tietenkään alkuvaiheessa välttämättä tiedetäkään, mitä kiinteistöjä tarvitaan, kun palveluverkkosuunnittelu ollaan vasta aloittamassa.
Isoja kysymyksiä on edessä liittyen myös palkkaharmonisaatioon ja siihen tarvittavaan rahoitukseen. Tästä voisinkin ministeriltä kysyä: millä tavalla valtio on varautunut tähän alueiden palkkaharmonisaatiokysymykseen, koska pitkään ei voi olla erilaisia palkkoja samalla alueella? Olisin myös kysynyt tästä velka-asiasta: millä tavalla se on ajateltu hoidettavan jatkossa? Nythän velkaa voi ottaa vain lyhytaikaisena esimerkiksi palvelujen rahoittamiseen, ja sitten ilmeisesti pitää ottaa semmoinen uusi pikavippi vuoden päästä ja uusia se laina, mutta tässä tilanteessa, kun palvelut ovat ruuhkautuneet ja jos tilanne alueilla kriisiytyy, kysyisin: onko minkälaisia valmiuksia valtiolla antaa lisärahoitusta, jos tilanne sitä vaatii?
Kuntien osalta vielä, kun on kuntaministeri paikalla: Millä tavalla kunnissa on varustauduttu nyt tähän terveyden edistämiseen, vastuuseen, joka tulee jäämään kunnille? Millä tavalla sitä koordinoidaan yhdessä hyvinvointialueiden kanssa? Onko tähän tulossa jotain tarkempaa lainsäädäntöä ja velvoitetta, jolloin saataisiin selkeät rakenteet myöskin hyvinvointialueiden ja kuntien välille?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-16T13:13:42,2022-12-16T13:18:46,Hyväksytty,1.1
2022_142_105,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä. Anteeksi, poissa. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_106,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Paatero, kiitos jo selkeistä ja hyvistä vastauksista, mitä äsken esititte. Nostan muutaman teeman vielä esiin.
Perussuomalaisten mielestä monia EU:n laatimia esityksiä on leimannut kiireinen valmistelu, puutteellinen vaikutusarviointi ja kiireellinen käsittely, ja tämä ei ole hyvän päätöksenteon tai maamme kansallisen edun edistämisen näkökulmasta hyväksyttävää. Meillä on toki ollut paljon kriisejä, muun muassa koronapandemia mutta myös eurojäsenyyden tuomia rasitteita, EU-tukipakettien ja muiden takausten kasvua, Venäjän hyökkäyssota, humanitäärinen maahanmuutto, väestön vanheneminen ja energiakriisi, ja näiden seurauksena Suomen julkisen talouden kestävyys on vaakalaudalla. Kyllä nyt tarvitaan päättäväisiä toimia tulevaisuudessa, jopa myös vaikeita toimia, jotta maamme velkaantumistahti saadaan taitettua ja maltillistettua. 40 miljardia on valtava määrä velkaa.
Arvoisa puhemies! Täällä ovat nousseet esille hyvinvointialueet, jotka aloittavat 1.1.2023, ja on hienoa, että voimme käydä täällä keskustelua rahoituksesta kuten myös ihan käytännön asioista, miten asiat sitten toimivat. Julkisuudessa on kerrottu, että jopa puolitoista miljardia puuttuu rahoitusta.
Tähän kaikkeen liittyy erityisesti Länsi-Pohjan eli Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden tulevaisuus. Olen ymmärtänyt, että näiden tulevaisuus on edelleen hieman vaakalaudalla, joten kysyisin, miten näiden sairaaloiden tulevaisuus ja toimiminen erityisesti ympärivuorokautisen päivystyksen osalta toimii.
Yliopistosairaaloiden lisärahoitusta ei saada maksettua vuoden 2023 alusta, ja muutenkin nämä hyvinvointialueiden rahoitukseen tehtävät korjaukset on tarkoitus maksaa vasta jälkikäteen, vuoden 2024 puolella. Ministeri Paaterokin, totesitte, että jälkikäteen aina tätä rahoitusta lisätään, mutta toivon todellakin, että toimitaan ennakoivasti ja kun huomataan, että jotain isoa rahoitusvajetta on, niin silloin siihen reagoitaisiin. Toimeentulotuki‑ ja asumistukimenot varmasti kasvavat tulevana vuotena merkittävästi, ja tämä tulee myös huomioida, niin että ihmiset saavat sitten toimeentulotukensa.
Arvoisa puhemies! Elämme tällä hetkellä päivystyksen kriisissä, meiltä puuttuu hoivapaikkoja. Hoivapaikkojen alasajo alkoi vuonna 2013 suuren rakennepaketin myötä, ja nyt jopa lääkärit sairaaloiden päivystyksessä ovat todenneet, että perusterveydenhoidon hoivapaikkojen leikkaaminen on ollut virhe. Olisi toivottavaa, että niitä hoivapaikkoja lisätään. Olen itse esittänyt monta kertaa, että terveyskeskusten vuodeosastohoivapaikat takaisin, jotta ikäihmiset, jotka hakeutuvat päivystykseen, voitaisiin ohjata esimerkiksi oman alueen terveyskeskusten hoivapaikoille saamaan seurantaa ja jatkohoitoa, mitä monet ikäihmiset tarvitsevat. He eivät pysty kotiutumaan sieltä päivystyksestä, koska heillä on sellaisia vaivoja, että niitä täytyy seurata.
Nostan esiin pienen asian, mutta se on iso asia ihmiselle, joka joutuu päivystykseen. Sain yhteydenoton ikääntyneeltä pariskunnalta. He olivat menneet Jorvin päivystykseen ja joutuivat odottamaan liki yhdeksän tuntia sinne päivystykseen pääsyä. Sitten saattaja tarvitsi jo jotain syötävää, mutta todettiin, että päivystyksestä ei löydy mitään kuin muovirahalla. Eli automaatit, mitä päivystyksessä on, eivät toimi enää kolikkorahoilla ainakaan Jorvin sairaalassa. Nyt olisi erittäin tärkeää, että muovirahan rinnalle otetaan myös normaali raha käyttöön, niin että ihmiset pärjäävät siellä päivystyksessä myös siltä osin, että saavat sitten juotavaa, syötävää, jos siellä odotusajat ovat niin kohtuuttomat. Tämä on pieni asia, mutta tästä olen tekemässä juuri toimenpidealoitetta, että huomioidaan tämäkin asia.
Arvoisa puhemies! Henkilöstön tilanne on erittäin vakava. Meiltä puuttuu pelastustoimesta pelastajia. Heidän palkkakehityksensä on aika karmaiseva. Vähän päälle 2 000 euroa on heidän peruspalkkansa, ja mietin, mikä vastuullisuus on pelastajilla, kun he lähtevät pelastamaan ihmisiä tulipaloista tai muista vakavista tilanteista. Kyllä meillä palkkakuopassa edelleenkin ollaan, vaikka perustellaan sitä sillä, että he saavat toki varallaololisiä ja yö‑ ja ilta‑ ja päivystyslisiä, mutta kuitenkin, peruspalkka vähän yli 2 000 euroa pelastajilla. Minusta se on todella vähän, se on liian vähän.
Henkilöstön palkanmaksu tulee turvata. Kun henkilöstö saa palkkansa, he jaksavat myös tehdä työtä, ja tämähän on ykköskysymys kuin myös se, millä tavalla me löydetään henkilöstöä. Hyvinvointialueiden pitää olla pitovoimaisia, vetovoimaisia. Toki pyrimme kaikki päättäjät siellä toimimaan niin, että saamme työntekijöitä myös sinne kentälle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-16T13:18:54,2022-12-16T13:23:59,Hyväksytty,1.1
2022_142_107,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että ministerin aikataulu on sellainen, että 13.45 hänen on poistuttava, joten nyt jos on kysymyksiä hänelle esittää, niin pidetään puheenvuorot tiiviinä. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_108,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on tänään jo monessa puheenvuorossa nostettu esiin tämä hyvinvointialueiden tilanne sekä kuntien tilanne ja nämä rahoitustarpeet. Se on tosiasia, että sote-uudistushan helpottaa suurimman osan kuntien tilannetta, kun se siirtää tämän soten järjestämisen leveämmille hartioille. Vaikka täällä tänään on esitetty, että kuntien tilanne heikkenisi sote-uudistuksen takia, näinhän se ei ole. Mutta on totta kai tärkeätä nyt huolehtia siitä, että kun hyvinvointialueilla tehdään tietysti epävarmuuden vallassa nyt näitä seuraavan vuoden budjetteja ja muuta, koska tiedetään, että rahoituksen korjaaminen tapahtuu sitten jälkikäteen, se viesti sinne hyvinvointialueille on selkeä siitä, että tällaisiin vaikka nyt palveluitten leikkaamisiin ei ole syytä mennä vaan pitää luottaa siihen, että tällä rahoitusjärjestelmällä nyt lähdetään liikkeelle ja siinä ovat sitten ne korjausmekanismit erikseen.
Sen lisäksi on tärkeätä huolehtia siitä, että kunnat edelleenkin tekevät määrätietoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä, koska valtaosin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaestävä työ edelleenkin tehdään siellä kuntien peruspalveluissa. Tässä ei saa syntyä semmoista tilannetta, että kunnissa ei näihin panostettaisi, koska meillä ei ole minkäänlaista rahapussia sille, että voitaisiin niitä sote-kustannuksia maksaa, jos sen ennaltaestävän työn pallo siellä kunnissa ikään kuin putoaa. Onkin totta kai tärkeätä huolehtia siitä, että tätä rahoitusmallia edelleenkin jatkokehitetään näitten havaintojen pohjalta. Siellä on tämä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin, joka kannustaa kuntia tähän ennaltaestävään työhön, mutta varmasti tulevaisuudessa on syytä tarkastella, kuinka sitä voidaan kehittää, jotta sitten edelleen tämä kannustavuus säilyy, jotta laajasti siellä ihmisten arkiympäristössä tehtävä terveyden edistämisen työ toteutuu.
Täällä muun muassa eilen opetus‑ ja kulttuuriministeriön pääluokassa keskusteltiin paljon esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin merkityksestä hyvinvoinnille ja nuorisotyön merkityksestä nuorten hyvinvoinnille ja mielenterveydelle, ja näihin on syytä kiinnittää jatkossa huomiota.
Sitten nostaisin vielä esiin täältä hallintovaliokunnan mietinnöstä yhden seikan. Valiokunta laajasti keskusteli siitä, että kun on tosiaan ollut näitä sote-kuntayhtymiä, jotka ovat jo omana toimintanaan aikaisemmin toteuttaneet näitä palkkaharmonisaatioita tai ovat valmistautuneet palkkaharmonisaatioitten rahoittamiseen, kaikilta osin tämä uusi malli ei kohtele näitä alueita kovin reilulla tavalla. Valiokunta onkin nähnyt välttämättömänä, että jatkossa mietittäisiin, kuinka voitaisiin tätä tilannetta korjata, sillä tosiaan kun siellä sitä palkkaharmonisaatiota ovat kuntayhtymät ja kunnat omilla rahoillaan toteuttaneet, se tulee sitten vaikuttamaan tähän rahoitusmalliin sillä tavalla, että se heikentää muun muassa sitä kuntataloutta siellä. Valiokunta on tosiaan edellyttänyt, että tätä jatkossa myös näitten alueitten osalta tarkastellaan, jotta edelläkävijät eivät joudu kärsimään siitä edelläkävijyydestään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-16T13:24:07,2022-12-16T13:27:11,Hyväksytty,1.1
2022_142_109,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_110,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri on paikalla, niin kysyn, ja oikeastaan ensin perustelen kysymystäni sen verran, että kun nämä hyvinvointialueet aloittavat ja yli 12 prosenttiyksikköä tietysti kunnan verovirtaa siirtyy tämän hyvinvointialueen käyttöön ja kuntien rahoitusasema ohenee — toki työtkin vähenevät, se on selvä asia — niin siinä on sitten se ongelma, että kun Pohjois-Karjalan alueella tämä hyvinvointialuetta edeltävä järjestelmä, Siun sote, toteutti tätä palkkaharmonisaatiota omatoimisesti ennakoiden ja sai siitä valtakunnan tasolla kiitosta, niin nyt on se uhka ja realismi on tänä päivänä hyvinvointialue Siun sotessa sitä, että kun valtionosuusjärjestelmä uusitaan, nyt sitten tätä jo tehtyä harmonisaatiota ei huomioitaisi täysimääräisesti vaan se vähentäisi valtionosuuksia näiltä alueilta, jolloin Pohjois-Karjalan alueen, tämän Siun soten alueen, rahamäärä, mikä aloittavalla hyvinvointialueella on, on niin ohut, että siellä on arvioni mukaan noin 40 miljoonan euron vaje jo lähtökohtaisesti, ja kunnat joutuvat tietysti maksamaan tätä Siun soten alirahoitusta jälkikäteen. Ilomantsin kuntakin sen tekee tässä joulun alla, varmaan on jo tehnyt, ison laskun maksanut, mutta se on ollut ja mennyt, siihen ei voi enää vaikuttaa. Mutta miten on tämän valtionosuusjärjestelmän uusiminen: ei kai siitä nyt näitä alueita toiseen kertaan rangaista? Muilla alueilla, jotka eivät tehneet mitään, tämä palkkaharmonisaatio ei rankaise valtionosuusjärjestelmän kautta, jota parhaillaan suunnitellaan. Kysyn vielä ministeriltä tästä: onko näin, että tasavertaisesti kohdellaan näitä alueita, niin ettei Pohjois-Karjala tässä tapauksessa joudu huonompaan asemaan?
Toisena asiana on sitten tämä, että toki terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle edelleen, siihenhän saa pieniä bonuksia valtiolta, ja hyvä näin, mutta todellinen ongelma kunnille tulee olemaan terveydenhuoltohenkilöstön saaminen sinne. Meillä tänä päivänä, vaikka terveyskeskus on nyt korjattu ja rakennettu uusiksi, se on todella hyvässä kunnossa, iso remontti tehtiin ja se on juuri käyttöön otettu, tilojen suhteen ei ole mitään ongelmaa, lääkäreitä ei saa millään. Se on aivan valtava ongelma. Käytännössä sellaisella henkilöllä, joka haluaa lääkäriin nopeasti, ainoa vaihtoehto on ajaa 75 kilometriä ja mennä Joensuuhun yksityislääkäriin.
Tämä on se todellinen ongelma. Toivon, arvoisa ministeri, että näihin paneudutaan kunnolla. Se sama ongelma on monessa terveyskeskuksessa, ei koske vain Ilomantsia, vaan veikkaan, että noin 150:tä Suomen kuntaa. En tiedä, miten se ratkaistaan, mutta tähän on pakko puuttua, muuten koko tämä hyvinvointialueidea romahtaa, jos ei ole lääkäreitä. Se todellinen terveydenhuoltohan, sen sairaan ihmisen auttaminen, tapahtuu vain siinä tilanteessa, että potilas ja lääkäri kohtaavat, muuta keinoa siihen ei ole. Totta kai siinä tarvitaan monta muuta henkilökunnan jäsentä ennen sitä, mutta se todellinen polttopiste on se lääkärin ja potilaan kohtaaminen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-16T13:27:12,2022-12-16T13:30:06,Hyväksytty,1.1
2022_142_111,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_112,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi: Arvostan, että ministeri on tässä paikalla, jolloin me voimme keskustella suoraan myöskin ministerin kanssa. Minulla on muun muassa eräs huomio, ja mielellään kysyisin ministerinkin näkemystä.
Mutta ihan ensimmäiseksi haluaisin edustaja Juvoselle vastata tai pohdiskella ihan lyhyesti, kun te viittasitte tähän velkaantumisongelmaan. Aloititte oman puheenvuoronne sillä, että tämän hallituskauden aikana 40 miljardin euron velkaantumisprosessi on tapahtunut. En lähde vertaamaan kansainvälisesti, voin vain todeta yksinkertaisesti sen, että Suomen velka-aste on edelleenkin unionissa poikkeuksellisen alhainen, reilusti keskiarvon alapuolella. Haluaisin huomauttaa vain sen, että laskennallisesti aivan varmasti — en ole varmasti väärässä, jos sanon — tästä 40 miljardista eurosta vähintään 30 miljardin edestä tehtyjä päätöksiä myöskin tässä salissa oleva oppositio on tukenut. [Ari Koponen: Kymmenen miljardia ei ole mitään!] Eli se on yhtä lailla teidän vastuullanne. Tässä eduskunnassa on yhdessä tehty isoja, isoja ratkaisuja, mitkä ovat liittyneet covid-pandemiaan, isoja, isoja ratkaisuja, jotka on yhdessä tehty liittyen turvallisuuteen ja puolustuspolitiikkaan, ja oletan, että kun tässä käydään tämä sähkö‑ ja energiakattokeskustelu, niin melko varmasti myöskin oppositio saattaa tukea sitä ratkaisua ja siinäkin saattaa olla sitten aika iso hintalappu. Minusta on tarpeetonta käydä keskustelua tällä tavalla, kun me kuitenkin tunnistamme tämän hallituskauden täydellisen poikkeavuuden muihin hallituskausiin nähden, ja siinä mielessä olemme yhdessä kantaneet vastuuta myöskin siitä, että tulevat sukupolvet joutuvat kuittaamaan niitä asioita, jotka tällä hetkellä tehdään, koska ne on tehty kansanterveyden vuoksi, ne on tehty ihmisten turvallisuuden vuoksi, ja nämä tässä nyt täytyy tietysti huomioida. Halusin vain sanoa nämä saatesanat, kun tämä keskustelu tästä velkaantumisesta meni erikoisessa sävyssä, ikään kuin emme haluaisi samalla tunnistaa sitä, [Arja Juvosen välihuuto] että olemme vaikeiden yhteiskunnallisten ongelmien kanssa olleet tekemisissä. Tämän me tunnistamme.
Haluaisin puhua nyt nimenomaan tästä sote-uudistuksesta, ja kiitos ministerille siitä, miten johdattelitte tässä ainakin tähän tilanteeseen ja kerroitte, että hallitus tekee luonnollisesti voitavansa ja monella tavalla on valmiutta siihen, että vuosisadan hallintouudistus — voidaan sanoa — mikä Suomessa tehdään, saataisiin mahdollisimman pehmeästi ja helposti toteutettua. Aivan varmasti lapsentautiongelmia tässä on. Ei mitään tämmöisiä muutoksia voida tehdä ilman, että siellä on nikotteluja. Voidaan saada tietysti isoja otsikoita, jos halutaan, mutta kyllä olen aivan vakuuttunut, että ministerin sana tässä pätee eli että tässä hallitus pyrkii tekemään voitavansa, että se on mahdollisimman pehmeä.
Se iso kysymys — tässä tuotiin yksi iso kysymys — oli tämä digitalisaatio, ja siinäkin minä pidin erittäin arvokkaana sitä, että te tunnistatte myöskin sen, että meillä on 300 000 yli 65‑vuotiasta ihmistä, joilla ei ole tietokonetta. Älkäämme jättäkö ikäihmisiä heitteille, älkäämme jättäkö heitä heitteille, vaan pidetään heidätkin mukana tässä palvelurakenteen uudistuksessa, ja olen iloinen siitä, että hallitus on myöskin tämän huomioinut. Totesitte jo tässä, että paperisellakin tavalla ja henkilökohtaamisilla otetaan ihmisiä kiinni.
Mutta se iso asia, jonka halusin tulla kysymään ministeriltä, liittyy tähän sote-kiinteistömassaan. Tässä lainsäädäntö on tehty sillä tavalla, että kun tämä emokunta — tai isossa joukossa kunnat — on aikaisemmin pääsääntöisesti hoitanut nämä sosiaali‑ ja terveyspalvelut, niin ne kiinteistöt on katsottu järkeväksi omistaa eikä ottaa vuokramarkkinoilta, koska se on edullisempaa. Nyt nämä sote-kiinteistöt ovat siinä tilanteessa, että emokunta ei voi niitä omistaa suoraan. Kyllä yhtiöiden kautta se voidaan tehdä, mutta suoraa omistusta ei ole, ja tässä on nyt syntynyt hankala tilanne monissa kunnissa, myöskin monenlaista keskustelua käydään eri kunnissa — kun kuntien itsehallintoonhan tämä menee — siitä, mitä näille kiinteistöille tehdään, ja kunnat ovat myymässä häthätää nyt tässä siirtymätilanteessa valtavia kiinteistömassoja. [Jenna Simula: Myynyt jo!] Voin ottaa oman kuntani Vantaan tässä esimerkiksi. Me kävimme vakavaa keskustelua siitä, että julkisilla varoilla, isojen tsemppien jälkeen — käytän tällaista termiä — saadut isot terveysasemat ollaankin tässä yhteydessä myymässä sijoittajille. Tapahtuuko tässä sellainen riskitilanne, että me panemme hyvinvointialueet maksamaan vuokrasuhteesta, joka sijoittajien kanssa joudutaan rakentamaan, suuria summia näiden kiinteistöjen hallinnasta ja käytöstä tilanteessa, jossa meidän pitäisi käyttää voimavaroja niin paljon kuin vain on itse niihin palveluihin? Ja tässä tapahtuu siirtymä yhtäkkiä, että näiden kiinteistömassojen käyttö, kun myydään näin häthätää, nopeassa vauhdissa, jääkin sitten hyvinvointialueiden kustannettavaksi. Haluaisin kysyä vähän ministerinkin kantaa siihen, mitä tässä myynnissä voitaisiin tehdä. Minulla on se tuntuma, että valtiovarainministeri on jo ohjeistanut kuntia siihen, että tämä siirtymä täytyy tehdä. Jos niitä myydäänkin, niin täytyy varmistaa aina se taloudellisuus, että se on tosiaan asiakkaiden, ihmisten kannalta edullisin — ei vain yhtiön, kunnan kirjanpidon kannalta edullinen, vaan ihmisten kannalta edullinen — ja tämä palvelurakenne pitäisi varmistaa. Haluaisin vielä kysyä: mitä ministeri on tästä tämäntapaisesta [Puhemies koputtaa] myynnin kiihdyttämisestä mieltä?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-16T13:30:11,2022-12-16T13:35:24,Hyväksytty,1.1
2022_142_113,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean uudelleen, että ministerin aikataulu on sellainen, että 13.45 on hänen poistuttava. — Edustaja Torniainen, Ari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_114,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistusta on valmisteltu pitkään ja hartaasti, ja sitä on myöskin kaivattu, ja sen valmistelussa ovat olleet käytännössä kaikki eduskuntapuolueet mukana. Nyt, kun parin viikon kuluttua hyvinvointialueet aloittavat toimintansa, on aivan ymmärrettävää, että hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy epävarmassa tilanteessa. Se on tosiasia, kun monelta kantilta ennalta arvaamattomat tekijät, kuten esimerkiksi vaikka koronapandemian aikana pahentunut hoitovaje, sosiaali‑ ja terveydenhuollon henkilöstövaje ja energian hinta ja niin poispäin, vaikuttavat kustannuksiin. Alueilla on nyt aidosti vahva huoli siitä, miten talousarvioesityksen mukainen rahoitus saadaan riittämään siellä sote‑ ja pelastuspalveluihin, niiden lakisääteisien tehtävien hoitamiseen, ja tietysti myöskin ennen kaikkea sopimuspalokunnat on huomioitava tässä muutoksessa.
Iso muutos on kuntien toiminnassa ja kuntien taloudessa vuodenvaihteessa esillä. Nyt näyttää siltä, että ensi vuodesta kunnat vielä selviävät ja kuntien talous näyttää ihan hyvältä, ja kun on budjettia laadittu, niin se näyttää ihan hyvältä siinä suhteessa, että kaikki toiminnot pystytään selvittämään ja hoitamaan. Vaikka ensi vuosi näyttää suhteellisen hyvältä, niin miten sitten jatkossa se rahoitus siellä kunnissa ja kuntien talous tulevaisuudessa? Ennusteet ovat vakavat ja aiheuttavat huolta aivan varmasti. Tietysti tässä inflaatio kasvaa, ja myös se, mihin me yleisessäkin taloustilanteessa maailmassa suuntaudutaan, on huolenaihe kunnissa. Mielellään kuulisin, miten ministeri näkee tämän asian olevan tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-16T13:35:28,2022-12-16T13:37:33,Hyväksytty,1.1
2022_142_115,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_116,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Itsekin kysyisin vielä, kun ministeri on paikalla, tästä valtionosuusjärjestelmästä ja myöskin näistä tarvekriteereistä. Onko valtiovarainministeriössä jo aloitettu valmistelu ja selvitykset, millä tavalla sitä voitaisiin muuttaa paremmin vastaamaan niitä tarpeita, mitä ihmisillä on? Se on kuitenkin aika jälkeenjäänyt ja perustuu vain tiettyihin mittareihin, ja se ei enää kuvasta nykyajan, esimerkiksi lasten ja nuorten ja suurten kasvavien kaupunkien, tarpeita.
Sitten toinen asia: Täällä Kimmo Kiljunen toi esille nämä kiinteistöt, ja itsekin olen huolissani näistä kiinteistöistä. Nythän hyvinvointialueilla ei ole investointimahdollisuutta, ja he käytännössä ovat sen varassa, että he vuokraavat nämä kiinteistöt. Ymmärrettävällä tavalla kunnat haluavat eroon näistä kiinteistöistä, kun tilojen hallinta ei ole kuitenkaan niiden perustehtävä. Ainakin omassa kunnassani Espoossa on tehty tätä harkitusti ja niin, että hyvin luotettavia tahoja, tämmöisiä pitkäaikaisia sijoittajia, on etsitty siellä ja yritetty sitä kautta saada siihen pitkäjänteisyyttä ja luotettavuutta, mutta kyllä nämä kiinteistöt ilmiselvästi ovat tämmöinen tietynlainen riski tässä koko kokonaisuudessa. Jos me ajaudutaan semmoiseen tilanteeseen, että kiinteistöjen vuokrahinnat nousevat kohtuuttoman korkeiksi, niin se rahoitus on sitten poissa sieltä palveluista. Tämä on varmasti semmoinen, mihin pitää jatkossa jollakin tavalla puuttua, ja sitäkin kysyisin, onko tähän siellä valmistelussa jo tartuttu.
Sitten edelleen kysyn näistä tutkimus‑ ja koulutusmäärärahoista: millä tavalla on suunniteltu, että tutkimus ja koulutus huomioidaan hyvinvointialueilla?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-16T13:37:33,2022-12-16T13:39:34,Hyväksytty,1.1
2022_142_117,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_118,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset vastustivat rankasti muun muassa elpymispakettia. Silloin kerrottiin, että Suomi tulisi saamaan takaisin 3,2 miljardia, sitten summa kitistyi 2,7 miljardiin, ja onko se lopullinen summa nyt ollut 2,3 miljardia, vai mikä onkaan se lopullinen summa, minkä Suomi sieltä elpymispaketista sai. Kyllä valtion velkaantumista on syytä kritisoida, ja siitä on syytä olla huolissaan. Toki me ymmärrämme ne perusteet ja sen taustan, missä maa on elänyt, mutta siitä huolimatta. Tulevaisuuteen pitää katsoa niin, että täytyy jostakin priorisoida, jostakin säästää, jotta sitten johonkin voidaan antaa.
Meille perussuomalaisille on ollut äärettömän tärkeää, että suomalaisten veronmaksajien tehtävänä ei voi olla esimerkiksi kustantaa laittomasti maassa oleskelevien palveluita, kuten terveyspalveluita. Olemme kritisoineet vahvasti sitä, että ensi vuoden alusta muun muassa paperittomat, laittomasti maassa oleskelevat, voivat saada kiireettömän terveydenhuollon palvelut. Kun eivät meillä suomalaisetkaan pääse lääkärille, kun eivät meillä suomalaisetkaan pääse päivystykseen, kun eivät meillä ihmisetkään pääse leikkaukseen, niin siinä mielessä on väärin, että annamme Suomessa ohituskaistoja henkilöille, jotka ovat maassamme laittomasti. [Kimmo Kiljunen: Saako hän mennä synnyttämään?] — Synnytys on kiireellinen, synnyttämään kyllä pääsee, ja meillä on kiireellinen hoito kyllä kaikille. Sen edustaja Kiljunenkin aivan varmasti tietää.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille erittäin tärkeän asian, THL:n erilaiset kriteerit. THL sai valmiiksi syyskuussa muun muassa omaishoitoon liittyviä kansallisia suosituksia. Olin hieman pettynyt siihen, että suositukset tulivat vasta syyskuussa, koska eiväthän hyvinvointialueet ole niitä mitenkään ehtineet käsitellä. Täällä edustaja Laiho nosti esiin muun muassa omaishoidon kansallisen yhteisen tason, mutta haluan muistuttaa, että missään nimessä ei tule THL:n tasoja ottaa käyttöön kansallisesti. Nimittäin nämä omaishoidon tuen tasot ovat todella matalat. THL on määritellyt alimman maksuluokan, se olisi 200 euroa, ja se ylin eli juuri se vaativin hoito, missä omaishoitaja hoitaa todella raskaasti hoidettavaa potilasta, läheistään, olisi 950 euroa, jos oikein sen summan muistan. Eli nämä ovat aika matalia summia, ja toivoisin, että ne voisivat kuitenkin olla enemmän.
Arvoisa puhemies! Vielä tähän henkilöstöön palatakseni: Nyt kun meillä on tuo päivystyskriisi, niin toivon, että hallituksessa teette kaikkenne, että löydätte vaihtoehtoja sille, millä tavalla me päästään esimerkiksi joulunpyhät yli, millä tavalla ensi vuoden alusta myös päivystys siellä toimii. Siellä tulee tiedustella, onko henkilöstö halukas tekemään ylitöitä — heille tulee maksaa tuntuvat korvaukset siitä — onko vuokratyövoimaa saatavilla — mikä on heidän tilanteensa — ja sitten kolmas on tämä yksityissektorin mukaan ottaminen, ehdottomasti. Olen itsekin työskennellyt yksityissektorilla. Tiedän, miten hyvä työnantaja se on, [Puhemies koputtaa] ja sieltä löytyy myös hyviä työntekijöitä. Miten viette näitä eteenpäin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2022-12-16T13:39:36,2022-12-16T13:42:44,Hyväksytty,1.1
2022_142_119,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Paatero, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_120,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monta asiaa.
Jos aloitan tästä henkilöstökysymyksestä, niin nythän muun muassa täällä pääkaupunkiseudulla ovat kaikki tahot olleet koolla ja varmaan sitä akuuttia tilannetta hoidetaan täällä STM:n sisällä. Ja sote-ministeriryhmä on käynyt läpi useamman kerran tätä henkilöstön saatavuuskysymystä, joka on siis pidemmälle jaksolle, jossa katsotaan koulutusmääriä ja uudelleenkoulutuksia ja maassa olevia ulkomaalaisia ja myöskin työtehtävien siirtoja ja kaikkea muuta mahdollisuutta. Se etenee kyllä.
Sitten näihin muutamaan erityiskysymykseen: Kemi—Savonlinna-voimaanpanolaki, jossa muutetaan se, että se kymmenen vuoden määräaika ei ole määräävä, on tulossa tänne eduskuntaan, ja siihen myöskin on sisällytetty jo ajatus, joka tulee seuraavassa vaiheessa, mikä olisi mahdollisuus rahoittaa näitä kahta aluetta erillisinä. Tämä on meillä valmistelussa, ja valitettavasti aikataulu on aika huima, mutta joka tapauksessa sitä tehdään. Mutta se ensimmäinen tähän voimaanpanolakiin tuleva muutos on tulossa jo. [Arja Juvonen: Hyvä!]
Sitten toinen, tämä kysymys tästä palkkaharmonisaatiokustannusten kompensoinnista: Semmoista mallia ei tule eikä ole tulossa, että kaikki kustannukset, joilla kaikki nämä kuntayhtymäpohjaiset ovat tehneet palkkaharmonisointia viimeisten vuosien, vuosien, vuosien aikana, kompensoitaisiin niille kunnille. Semmoista mallia ei tule tai sitä, että ne huomioitaisiin, ja pitää huomata, että myöskin monet muut kustannukset, kuten ict-kustannukset, jotka kunnat ovat tällä hetkellä sinne satsanneet, ovat olleet aika suuret. Ehkä pitää ajatella vain niin, että se on hyvä sille alueelle, koska se alue pääsee paremmassa tilanteessa aloittamaan, koska siellä ei tarvitse nyt aloittaa palkkaharmonisaatiota toisin kuin niillä alueilla, jotka nyt vasta aloittavat ensimmäistä kertaa. Mutta se pieni lainsäädännön muutos on täällä talossa sisällä, että jos on tullut takautuvia oikeuden päätöksellä tai on tehty sopimuksia takautuvista tai joudutaan tekemään varauksia sinne budjettiin niin kuin Pohjois-Karjalassa, niin nämä leikataan sieltä pois, elikkä ei tule semmoista piikkiä, joka tulee monelta vuodelta palkkaharmonisoinnista johtuvista lisäkustannuksista, eikä se vaikuta sitten siihen valtionosuuteen. Tämä muutos on tekeillä tai siis täällä eduskunnassa, ja se asetus saatiin juuri eilen valmiiksi.
Sitten tähän kiinteistökysymykseen, johonka liittyy myöskin tämä edustaja Laihon kysymys näistä lainanottovaltuuksista.
Lainanottovaltuudet tullaan tulevaisuudessakin joka vuosi käymään erikseen läpi, ja meillähän on myöskin muutettu Kuntien takauskeskus ‑laki, joka on siinä meillä taustalla, jossa tätä voidaan sitten käydä. Ja on tehty ylimääräisiä korotuksia myöskin joittenkin, tällä hetkellä neljän alueen, osalta. Muu ylimääräinen rahoitus on todella se lyhytaikainen laina, ja kaikki lisärahoitus tarvitsee lisätalousarviomenettelyn täällä eduskunnassa, koska siellä on muistaakseni yksi miljoona ensi vuodelle.
Sitten näihin kiinteistöihin: Olemme todellakin lähettäneet alueille semmoisen, voiko sanoa, huolikirjeen, koska kunnallinen itsehallinto päättää omista kiinteistöistään, miten pitkäksi aikaa niitä vuokraa sen 3+1:n jälkeen tai mitä niille tekee. Meillä on huoli siitä, että siellä hinnat voivat nousta siinä kohtaa, kun ovat joillain pääomasijoittajilla nämä kiinteistöt hallussa, mutta tällä hetkellä osin suurempi huoli tuntuu ainakin itselläni olevan siitä, kun puhutaan huoltovarmuudesta ja turvallisuuskysymyksistä. Jos meidän — tiedätte — kaikki sote-kiinteistöt, kaikki sairaalat ovat joidenkin ulkomaalaisten pääomasijoittajien hallussa, niin mikä on se tahtotila pitää niitä, remontoida niitä tai sattumalta myydä eteenpäin? Tämä on mielestäni yksi huomio, mikä pitää huomioida, jos katsotaan yhteiskuntavastuuta — kunnat ja hyvinvointialueet — tässä valtiossa. Suosittelen, että ottaisitte myöskin tämän asian siellä huomioon.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2022-12-16T13:42:46,2022-12-16T13:46:50,Hyväksytty,1.1
2022_142_121,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja näin, edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_122,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Edustaja Holopainen nosti täällä esiin tärkeän asian, mihin nyt ministeri vastasikin. Se on hienoa, että nämä kunnat, mitkä ovat tehneet jo etukäteen asioita, eivät joudu siitä nyt kärsimään. Hienoa, että asia etenee.
Sitten toisena ehkä tähän edustaja Kimmo Kiljusen täyteen vauhtisokeuteen: Te sanotte, että kun uutta velkaa on 40 miljardia, oppositio olisi siitä hyväksynyt 30 miljardia. Siihen jää 10 miljardia väliä — 10 miljardia. Se on 10 000 miljoonaa. On tämä teidän touhunne käsittämätöntä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-16T13:46:54,2022-12-16T13:47:37,Hyväksytty,1.1
2022_142_123,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_124,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tämä hallitushan on palauttanut muun muassa kuntien valtionosuudet sille tasolle, jolla ne ovat vuosikymmeniä sitten olleet. Voi tietenkin olla sitä mieltä ihan perustellusti, että nämä kuntien valtionosuudet ovat turhia ja esimerkiksi kuntien koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kaikkeen kuntien tekemään työhön panostaminen ei ole järkevää, mutta ainakin sosiaalidemokraatit pitävät tätä kuntien tekemää työtä ja kuntien palveluja aivan keskeisinä hyvinvointivaltion perusrakenteina. Niihin kuuluukin panostaa, ja niihin kuuluu panostaa erityisesti siitä johtuen, että viime hallituskaudella niistä leikattiin hyvin voimakkaasti, joten tämä hallitus on onneksi tehnyt tämän kunnianpalautuksen myöskin kunnille.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on myös tuettu kuntia sote-kriisin ja myöskin koronakriisin hoidossa. Kuten tiedämme, kyllähän tämä koronakriisi on ollut koettelemus paljon laajemmin meidän koko yhteiskunnalle ja meidän kaikille palveluille — aivan erityisesti sote-sektorille, mutta myös kouluissa se on näkynyt erittäin, erittäin suuresti ja vaatinut poikkeusoloissa erityisjärjestelyjä. Ja nyt ensi vuoden alusta voimaan tuleva sote-uudistus on kyllä meidän koko yhteiskunnan suuri koettelemus. Valitettavasti tietenkin tässä, kun tämä koronakriisi on vieläkin päällä ja hoitovelkaa on koronakriisistä paljon, nämä ilmiöt ajoittuvat tämän sote-uudistuksen kanssa hankalaan ajankohtaan. Ja kyllä tämä vaatii meidän sote-sektorin työntekijöiltä tosi paljon. On tietenkin tärkeää, että ministeri Paatero ja koko hallitus ovat sanoneet, että hallitus on tässä valmis tulemaan vastaan ja valmis tukemaan tässä uudistuksen toimeenpanossa.
Täytyy muistaa, että edellisen hallituksen sote-malli olisi leikannut pysyvästi sote-uudistuksesta joka vuosi. Voi hyvin kysyä, miltä sellainen malli näyttäisi tässä tilanteessa, kun nyt tämän hallituksen sote-malli panostaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluihin.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi kuntapuolesta: Kyllä meillä on iso työ tehtävänä kaupunkipolitiikan osalta tulevina vuosina. Pääkaupunkiseutu on tämän maan kasvun veturi, ja kaupungeilla tarvitsee olla kyky investoida sekä joukkoliikenneyhteyksiin että asuntopolitiikkaan. Nyt tulevina vuosina toivon, että tässä kuntatyössä, uudistustyössä, otetaan aivan erityiseen fokukseen kaupunkien kyky kasvaa ja huolehtia kaupunkilaisten hyvinvoinnista.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-12-16T13:47:39,2022-12-16T13:50:54,Hyväksytty,1.1
2022_142_125,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_126,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä murrosvaiheessa on tärkeää varmistaa, että niin hyvinvointialueet kuin kunnat voivat onnistua perustehtävissään, sillä nämä tahot vastaavat peruspalveluiden toteutumisesta, hyvinvointialueet hengestä ja terveydestä ja kunnat taas esimerkiksi koulutuksesta, monissa määrin Suomen tulevaisuuden rakentamisesta, kuten edustaja Heinäluoma äsken hyvin totesi. Suomalaisten liikenneyhteydet, kuten joukkoliikenne, ja suomalaisten asuminen ovat paljon kunnista kiinni, ja myös näistä syistä on tärkeää varmistaa, että varsinkin nopeasti kasvavilla kunnilla on tarvittavat resurssit käytössään, kun he tulevaisuuden päätöksiä tekevät. Tämä on nähdäkseni ennen kaikkea tulevan hallituksen isoin kysymys.
Mitä hyvinvointialueisiin tulee, niin tiedämme, että monella alueella on haasteita jo nyt, ja ne haasteet eivät johdu sote-uudistuksesta, vaan taustasyynä ovat ensinnäkin jo pitempään kehittymässä olleet haasteet: henkilöstön riittävyys, jota korona on entisestään vain pahentanut, ja toisaalta koronan aiheuttama hoitovelka. Tiedetään, että monet vähemmän kiireelliset hoidot jäivät ihmisiltä hakematta tai saamatta koronan takia, ja nyt se sitten näkyy monilla hyvinvointialueilla. Samalla on pitänyt tehdä tätä historiallista, pitkään valmistelussa ollutta sote-uudistusta, ja tämä on aiheuttanut uniikin, haastavan tilanteen monille alueille. Lisäksi olemme tehneet kaiken voitavan, jotta pystyisimme parantamaan vanhusten ympärivuorokautista hoivaa, ja samalla koko ajan joudutaan punnitsemaan, miten nämä muutokset sitten sopivat yhteen koronakriisin ja sote-uudistuksen kanssa. Paljon tehtävää on siis meillä, kun seuraamme tilannetta ja yritämme puuttua ongelmiin omalta taholtamme, mutta ennen kaikkea alueilla on valtavasti työtä edessä.
Toiveena on, että henkilöstöpulaan auttavat nämä kesän ja syksyn palkkaratkaisut. Monilla alueilla on myös tehty paikallisia palkkaratkaisuja. On aivan ehdottoman tärkeää, että kaikki mahdolliset keinot käytetään, jotta tähän henkilöstöpulaan löydetään ratkaisut. Pulahan on pahin nimenomaan lähihoitajien, sairaanhoitajien ja päiväkotien kohdalla eli siellä, missä tehdään aivan välttämätöntä työtä ihmisten hyvinvoinnin, hengen ja terveyden eteen.
Lopuksi: Jos yritetään asettaa nämä ongelmat oikeaan mittaluokkaan, niin tässähän puhutaan miljardien eurojen, kymmenien miljardien eurojen kysymyksestä. Sen sijaan jos puhutaan paperittomien välttämättömästä kiireettömästä terveydenhoidosta, niin kysehän on noin miljoonan euron kysymyksestä. Helsinki, jossa kaikista eniten Suomessa on paperittomia, esimerkiksi vuonna 2019 käytti 440 000 euroa paperittomien terveydenhuoltoon. Tästä noin puolet meni synnytysten ja vastasyntyneiden hoitoon. Voi hyvin miettiä, nämäkö ovat ne ihmiset, jotka me haluamme jättää hoitamatta. Se pieni vauva, joka on Suomeen syntynyt, ei ole voinut vanhempiaan valita, ei ole voinut valita, että tänne syntyy. Hänen hoitonsa tietyn pisteen jälkeen katsotaan kiireettömäksi, mutta se on silti välttämätöntä, ja ajattelen, että meillä on kyllä moraalinen velvollisuus nämä välttämättömät kiireettömätkin hoidot varmistaa. [Puhemies koputtaa] Todella tämä miljoona euroa ei ole se, [Puhemies: Kiitos!] mistä tässä rahoituksen ongelmassa on kyse, lainkaan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2022-12-16T13:50:54,2022-12-16T13:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_142_127,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_128,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tule pitkittämään tätä istuntoa lainkaan pitkällä puheenvuorolla mutta olen kovin kiitollinen siitä, että edustaja Koponen kuunteli huolella puheenvuoron ja pystyi poimimaan sieltä jopa nämä esitetyt numerot. Kiitos oppitunnista. Minäkin tunnistan, että 10 miljardia euroa on 10 000 miljoonaa euroa, erittäin iso raha.
Mutta, arvoisa puhemies, käytin tätä lukua omassa puheenvuorossani käsitykseni mukaan ja tiedän sen kyllä, mitä tarkoitin. Sanoin, että suurin piirtein varmaan kolme neljättäosaa, kolmisenkymmentä miljardia, mitä tahansa — kun puhumme valtion velkaantumisesta, että tällä hallituskaudella on 40 miljardia velkoja tullut lisää — on sellaisia päätöksiä, jotka on tämä sali tehnyt yhdessä. Nyt voin korjata sen kahdellakin tavalla.
Ensimmäinen tapa on se, että välittömästi tämän istunnon päätyttyä tulen soittamaan eduskunnan tietopalveluun ja kysymään, kuinka paljon se on ja missä päätöksissä eduskunta on ollut yksimielinen tai oppositio on tukenut hallituksen esityksiä, kun velkaantumista on lisätty. Saatte sitten ensi viikolla sen luvun tarkasti, miljoonien tarkkuudella, haemme sen sieltä.
Mutta olennaisintahan tietysti on tunnistaa se, että velkaantuminen on Suomessa kiihtynyt ja voimakkaampaa kuin on ollut monina vuosina, syynä ennen kaikkea nämä globaalikriisit, eurooppalaiset kriisit, joissa kaikki Euroopan maat ovat velkaantuneet ja Suomi suhteessa vähemmän kuin muut. Meillä bruttovelka-aste on suurin piirtein 70 prosentissa kansantuotteesta, kun se on unionissa yli 90 prosenttia. Meillä on unionin maita, kuten Kreikka ja jotkut muutkin, jotka ovat lähellä 200:aa prosenttia. Me olemme vielä kaukana pahimmin velkaantuneista maista ja olemme keskiarvon alapuolella Euroopan unionissa. Eli tässä maassa tällä hetkellä velka-aste ei ole suuri. Ongelma on tietenkin, että se ei saa myöskään kiihtyä. Se on ihan selvä, että se ei saa kiihtyä. Poikkeusoloissa ne kiihtyvät, ja saattaapa se kiihtyä nyt hetken kuluttua päätöksessä, jossa tekin tulette todennäköisesti olemaan mukana, joka on sähköenergian kattoratkaisu, jolla silläkin on sitten miljoonien vaikutusta budjettiin. Silloin jälleen kerran yhdessä olemme tätä velkaantumistaakkaa lisäämässä.
Tämä oli se minun huomioni, että ei nyt jumiuduta tähän velkakysymykseen vaan katsotaan, mitä niillä velkarahoilla on tehty. Kaikki tulevaisuusinvestoinnit myöskin usein tehdään velalla, ne tulevat myöhemmässä vaiheessa takaisin. Siinä suhteessa tämä velkakeskustelu on vähän harhaista, kun meidän pitäisi puhua politiikan substanssista, ja siitähän me olemme tänään nyt juuri puhuneet. Puhumme sote-uudistuksesta ja muusta. ", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-16T13:54:14,2022-12-16T13:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_142_129,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään ympäristöministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 35. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa tunti ja 30 minuuttia. — Avaan keskustelun. Edustaja Torniainen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_142_130,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön pääluokan 35, ympäristöministeriön hallinnonala.
Ympäristöministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä 339 miljoonaa euroa, joka on 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi Valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia yhteensä 287 miljoonaa euroa ja valtuuksia noin 2,3 miljardia euroa. Hallinnonalan talousarvioesitys ilman Valtion asuntorahastoa on edelleen pääluokista pienin, vaikka se on tällä vaalikaudella noussut lähes 140 miljoonaa euroa.
Sitten näihin ympäristöhallinnon toimintamenoihin: Momentille myönnetään nettomäärärahaa kaiken kaikkiaan 31 376 000 euroa. Siinä on tuohon budjettikirjaan, esitykseen, nähden hieman vähennystä, ja se johtuu siitä, että meillä on kesken rakentamislaki ja myöskin maankäyttö‑ ja rakennuslain tietojärjestelmästä, ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö‑ ja rakennuslain muuttamisesta hallituksen esitys 140. Samoin myöskin, kun mennään Suomen ympäristökeskuksen toimintamenoihin, sielläkin momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 896 000 euroa, ja siellä on tuohon kirjaan nähden 119 000 euroa vähemmän, koska se hallituksen esitys rakentamislaiksi on vielä kesken.
Avustukset järjestöille ja ympäristön hoitoon: Momentille esitetään 2,348 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää määrärahaa tärkeänä tapana tukea valtakunnallisten luonnonsuojelu‑ ja ympäristöjärjestöjen sekä asunto‑ ja rakennusalan järjestöjen merkittävää ja arvokasta työtä, jolla aktivoidaan kansalaisten vapaaehtoista toimintaa. Asumiskustannusten kohotessa valiokunta korostaa etenkin järjestöjen tarjoaman asumiseen liittyvän neuvonnan turvaamista. Valiokunta esittääkin momentille lisärahoitusta 950 000 euroa, josta 400 000 Luontoliitolle, 150 000 euroa asumisalan järjestöjen neuvonnan lisäämiseen, 100 000 euroa BirdLife ry:lle, 100 000 euroa Suomen luonnonsuojeluliitolle, 100 000 euroa ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja 100 000 euroa Suomen Metsästäjäliitto ry:lle.
Sitten ympäristön‑ ja luonnonsuojelu, ympäristövahinkojen ehkäiseminen ja jälkihoito: valiokunta yhtyy ympäristövaliokunnan näkemykseen siitä, että hyvinvointialueille siirtyvän öljyntorjunnan rahoitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristövahinkojen perustamisen ja öljysuojarahaston lakkauttamisen yhteydessä.
Sitten mennään eräisiin luonnonsuojelun menoihin: Siellä Helmi-ohjelmasta todetaan, että valiokunta korostaa, että Helmi-ohjelma on keskeinen osa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Helmi-ohjelman konkreettiset toimet ovat edenneet hyvin.
Luonnonvaraisten eläinten hoitoon: momentilta myönnetään edelleen myös harkinnanvaraista valtionavustusta luonnonvaraisten eläinten hoitotoiminnan järjestämiseen, ja valiokunta lisääkin 50 000 euroa momentille luonnonvaraisten eläinten hoitoon.
Sitten eräät ympäristömenot: momentille esitetään noin 10 miljoonaa euroa, joka on lähes 18 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa, mutta määrärahan tason aleneminen johtuu pitkälti rahoituksen siirtämisestä Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen.
Ympäristöluvista: Valiokunta pitää tervetulleena, että talousarvioesityksessä edistetään vihreän siirtymän investointeja monella tapaa. Hankkeiden käynnistämiseen sekä hanke‑ ja lupavalmistelun sujuvuuden varmistamiseen esitetään 1,9 miljoonaa euroa.
Itämeren ja vesien suojelun edistämisestä: valiokunta pitää myönteisenä uuden momentin perustamista ja toteaa, että se selkeyttää määrärahojen käyttöä.
Sitten Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä: Valiokunta on tyytyväinen siihen, että perusrahoituksen osuus on tällä hallituskaudella nostettu aiemmasta noin 30 miljoonasta noin 41 miljoonaan euroon. Valiokunta korostaa, että tarjottavilla luontopalveluilla on terveys‑ ja hyvinvointivaikutusten ohella merkittävä työllisyysvaikutus, joka oli noin 550 henkilötyövuotta vuonna 21.
Kulttuurihistoriallisista kohteista: valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että korjausvelkalaskelmat päivitetään pikaisesti ja priorisoidaan kohteet sekä laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma kohteiden suojelemisessa.
Ja Saimaan norppasaaristosta: valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeen jatkuessa huolehditaan myös sen jatkorahoituksesta.
Kaiken kaikkiaan näihin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin valiokunta lisää momentille 1 750 000 euroa, jotka kohdistetaan — en luettele euromääriä — esimerkiksi Svartholman merilinnoituksen välttämättömien korjauksien tekemiseen, laitureiden rakentamiseen Norrskärin majakalle, valmistelussa olevan Saimaan Unescon luonnonperintöalueen luontomatkailuinfraan, Selkämeren kansallispuiston saavutettavuuteen, Perämeren kansallispuiston saavutettavuuteen, Seitsemisen kansallispuiston luontokeskuksen ja Kituskosken alueen kehittämiseen, Teerisuon—Lososuon rakenteisiin ja erämatkailun edistämiseen Kuhmossa, Limingan lintutornin kunnostukseen, virkistysalueiden ja retkikohteiden kehittämiseen Suomussalmella, retkeilyn ja kulttuuriperinnön kannalta tärkeiden kohteiden rakenteiden kunnostustöihin Jääkäripirtillä ja Komulankönkäällä sekä Korvatunturin majan ja Nuorttin retkeilyreitin kunnostukseen Savukoskella.
Vesien‑ ja ympäristönhoidon tukemisesta: Momentille esitetään 47,8 miljoonaa euroa, joka on 27,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Määräraha on valiokunnan mielestä erittäin tarpeellinen, koska sillä rahoitetaan vesien‑ ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Myöskin Saaristomeri-ohjelmasta on valiokunta todennut monta asiaa ja on päättänyt, että valiokunnan käsittelyssä lisätään momentille 50 000 euroa Taipalsaaren kosteikkojen kunnostukseen.
Sitten kun mennään toiseen osioon, ”Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen”, niin Asumisen rahoitus‑ ja kehittämiskeskuksen toimintamenoihin valiokunta lisää momentille 100 000 euroa tutkimus‑ ja kehittämistoimintaan. Asumisneuvontaan, josta on paljonkin käyty keskustelua, momentille esitetään 4 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman kirjauksesta ja eduskunnan vuonna 21 hyväksymästä lausumasta huolimatta asumisneuvonnasta ei ole tulossa lakisääteistä. Sen sijaan asumisneuvontaa kehitetään ja laajennetaan. Valiokunta katsoo ympäristövaliokunnan tavoin, että kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden selkiyttämisen kannalta pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla asumisneuvonnan lakisääteistäminen.
Avustukset asuinrakennusten öljy‑ ja kaasulämmityksestä luopumiseksi: Koska avustusten vipuvaikutus on merkittävä, valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus täydensi talousarvioesitystään ja palautti siihen avustukset kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luopumiseen. Vihreää siirtymää on perusteltua vauhdittaa edelleen myös julkisten rakennusten osalta.
Sitten Valtion asuntorahaston turvaaminen: Valiokunta painottaa, että selvitystyö tulee aloittaa välittömästi, ja viittaa kehittämisohjelmasta antamaansa lausuntoon. Rahaston sitoumukset ovat vuosikymmenten mittaisia, joten rahaston ehtymiseen varautuminen on aloitettava pikaisesti.
Sitten vielä lyhyesti MAL-sopimuksista: Valiokunta toteaa, että MAL-alueille esitetään myönnettäväksi käynnistysavustuksia yhteensä 39 miljoonaa euroa, joka vastaa vuoden 22 tasoa. Keskisuurista kaupungeista valiokunta korostaa, että myös keskisuurten kaupunkien ARA-asuntokannan kehittämisestä ja korjausrakentamisen ja rahoituksen saatavuudesta on huolehdittava, jotta alueilla säilyy edellytykset hoitaa sosiaalista asumista. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi maakuntien keskuskaupunkien kanssa tehtävillä MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla.
Vielä erityisryhmien asumisesta todetaan, että valiokunta pitää erityisryhmien asumiseen tarkoitetun investointiavustuksen nostamista 90 miljoonasta eurosta 120 miljoonaan euroon tarpeellisena ja toteaa sen vastaavan kasvaneeseen kysyntään.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä hyvinvointialueista. Valiokunta nostaa lisäksi esiin hyvinvointialueuudistuksen, ja on tärkeää, että hyvinvointialueet osallistuvat jatkossa erityisryhmäasuntojen ja asumisneuvonnan tarpeen arviointiin ja tarkastelevat muutenkin yhteistyössä kuntien ja maakuntien liittojen kanssa palvelutuotantoon liittyvien rakennushankkeiden sijoittumista kuten myös ennakoivaa maankäyttöä ja kaavoitussuunnittelua. Valiokunta korostaa toimintamalleista, vastuista ja yhteistyöstä sopimisen keskeistä merkitystä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-16T13:56:00,2022-12-16T14:09:00,Hyväksytty,1.1
2022_142_131,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt punnitsen vähän. Lähes kaikki läsnäolijat ovat pyytäneet varsinaista puheenvuoroa, ja ehkä siirtyminen puheenvuoroihin voisi olla paikallaan, kaikki ehtisivät kohtuuajassa ne pitää, mutta siitä huolimatta tällä johdattelupuheella tarjoan vastauspuheenvuoroille mahdollisuutta, mikäli niitä ei kohtuuttomasti pyydetä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Edustaja Kari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_132,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Emma,Kari,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai, kun puhemies pyytää, puheenvuoroja pidetään.]
Aidosti kysymys on tärkeästä asiasta, ja erityisesti haluan kiittää ympäristöministeriötä ja koko hallitusta jälleen kerran niistä satsauksista, joita luontokadon pysäyttämiseen tälläkin budjettiesityksellä tehdään. Koko hallituskauden ne satsaukset, jotka erityisesti luontokadon pysäyttämiseen — metsien suojeluun, soiden suojeluun — on kohdennettu, ovat olleet historiallisessakin mittakaavassa merkittäviä. Erityisen tärkeitä nämä panostukset ovat tällä viikolla kuultujen uutisten jälkeen, kun saimme varmistuksen siitä, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielut ovat romahtaneet. Metsät, suot, yleisesti Suomen maaperä toimivat totta kai luonnon monimuotoisuuden kannalta äärimmäisen tärkeänä asiana, mutta kyse on totta kai myös ilmastokriisin torjumisesta.
Tämä sali on juuri tänä vuonna hyväksynyt uuden ilmastolain, jossa me olemme sitoutuneet siihen, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tämä tarkoittaa, että meidän pitäisi kasvattaa meidän nieluja ja leikata meidän päästöjä. Jos me emme nyt ryhdy toimiin sen puolesta, että Suomen hiilinielut saadaan kasvamaan ja tämä romahduskehitys, joka nyt on metsissämme nähty, saadaan kääntymään, niin Suomi ei tule saavuttamaan hiilineutraaliustavoitettaan. [Puhemies: Aika!] Tämän takia itsekin ajattelen, että toimiin on ryhdyttävä, ja onneksi ympäristöministeriö on jo näin tehnyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Emma Kari,1336,2022-12-16T14:10:13,2022-12-16T14:11:54,Hyväksytty,1.1
2022_142_133,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_134,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän myös itse edustaja Karin tavoin näistä panostuksista luonnonsuojeluun ja ympäristönhoitoon. Tämä hallitus on tällä saralla tehnyt erittäin hyvää työtä, ja siitä kiitokset.
Sitten toinen asia liittyy asumiseen. Meillä on varsinkin kaupunkiseuduilla iso haaste asumisen hinnan kasvun kanssa, ja senpä takia tarvitsemme valtiolta erityistä tukea kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen. Ja rohkenen sanoa, että tulevilla hallituksilla on tässä myöskin kirittämisen paikka: meidän täytyy tätä määrää vain nostaa vuosi vuodelta. Kiitän myöskin valtiovarainvaliokunnan ympäristöjaostoa valiokuntatyöstä, jossa panostimme erityisesti asumisneuvontaan, koska tänä aikana, kun asumisen kustannukset ja energian kustannukset ovat varsin kovassa nousussa, tarvitsemme myös paljon neuvontaa asukkaille, kun he hakevat tukea näiden energian hintojen kompensoimiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-12-16T14:11:54,2022-12-16T14:13:10,Hyväksytty,1.1
2022_142_135,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_136,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nostaisin keskusteluun ampumaradat, sillä ne eivät ensisijaisesti ole ympäristö‑ vaan maanpuolustuksellinen kysymys, ja siitä huolimatta nimenomaan ympäristölainsäädännöllä vaikeutetaan ampumaratojen perustamista sekä ylläpitoa, sillä ympäristövaatimukset ja byrokratia ovat aivan liian tiukkoja. Ehdotin ampumaradoille lisättäväksi rahoitusta, jotta nykyisiä ratoja saataisiin pidettyä yllä ja uusia perustettua. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla on upea uusi ampumaratahanke, Ruutikangas, ja se on mukavasti nyt saanut tarvitsemaansa rahoitusta eri tahoilta. On muistettava, että isojen hankkeiden lisäksi tarvitaan myös pieniä ampumaratoja. Mikäli ratoja on liian vähän ja ne sijaitsevat tarpeettoman kaukana metsästäjistä, reserviläisistä ja muista ampumaharrastajista, ampumataitoa ei kyetä ylläpitämään. Se on iso ongelma. Ampumaratojen määrän kasvattamiseksi tarvitaan lisää rahoitusta ja ympäristövaatimusten kohtuullistamista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-16T14:13:10,2022-12-16T14:14:22,Hyväksytty,1.1
2022_142_137,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_138,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luonto‑ ja lähimatkailu ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan entisestään, ja uskon tämän trendin jatkuvan myös tulevaisuudessa, kun turismi tulee entistä enemmän puhtaan ilman ja puhtaan luonnon perässä. Kuten tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstäkin käy ilmi, on hienoa, että vuosien 20—22 määräaikaisella rahoituksella on saatu maksettua lähes kokonaan virkistyskäytön retkeily‑ ja opastuspalvelujen korjausvelka ja lisäksi parannettu digitaalisia palveluja ja myös tehty merkittävä panostus muun muassa kansallispuistoihimme. Uutta korjausvelkaa ei luonnollisestikaan saa päästää syntymään, ja meidän täytyy varautua siihen, että kansallispuistojemme ja luontokohteidemme kulkureitit ovat tulevaisuudessakin kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-12-16T14:14:24,2022-12-16T14:15:21,Hyväksytty,1.1
2022_142_139,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_140,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä viikolla vahvistui se, mistä ennakkotiedot jo varoittivat: maankäyttösektori muuttui ensimmäistä kertaa nielusta päästölähteeksi. Tämä tarkoittaa, että metsien hakkuut ovat liian suuret. Me tarvitsemme metsiä meidän ilmastopolitiikassa onnistumiseen, ja minun ja koko meidän vasemmiston ryhmän vaatimus on nyt, että hallituksen on reagoitava tähän.
Me tarvitsemme hiilinielun pelastuspaketin. Me olemme tänään esittäneet useita toimia, joilla tähän tilanteeseen voidaan puuttua ja joita pitää nyt pikaisesti edistää. Ilman lisätoimia me emme pääse hiilineutraaliuteen vuonna 2035 ja tähän tavoitteeseen olemme sitoutuneet ja tämän tavoitteen olemme vieneet lakiin, ja näitä lisätoimia täytyy nyt tehdä pikaisesti.
Ylipäätänsä me tarvitsemme lisää keinoja, joilla samanaikaisesti tuetaan maaseudun elinkeinoja ja jotka vievät meidän ilmastotyötä oikeaan suuntaan. Ilmastokriisi ei ole kadonnut yhtään mihinkään, ja on meidän vastuullamme tehdä nyt riittävät toimet. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-16T14:15:22,2022-12-16T14:16:33,Hyväksytty,1.1
2022_142_141,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_142,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiertotaloutta tulee kehittää, ja siihen tulee panostaa aiempaa enemmän. Kiertotaloudessa tuotteiden ja materiaalin arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja jätemäärä pyritään minimoimaan. Kiertotalous onkin toimintamalli, jossa tuotanto ja käyttö suunnitellaan siten, että jätettä ei synny vaan materiaalit ja niiden arvo säilyvät mahdollisimman pitkään kierrossa. Kiertotalouden mukainen toimintamalli auttaa myös luomaan työpaikkoja, kasvattaa luonnon ja ympäristön hyvinvointia sekä edistää ympäristönsuojelua.
EU:n kiertotalouden toimenpideohjelmassa keskeisiä kiertotalouskohteita ovat tekstiilit ja rakentaminen. Tekstiiliteollisuuden tuotteet muodostavat merkittävän osan ihmisen käyttämistä kulutustavaroista, ja tekstiiliteollisuudella on iso rooli sekä maailmantaloudessa että myös merkittävien ympäristöongelmien ja päästöjen lähteenä. Esimerkiksi Ellen MacArthurin säätiön mukaan 73 prosenttia maailmassa valmistetuista vaatteista päätyy kierrätyksen sijaan kaatopaikalle. Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen.
Nyt onkin erityisen tärkeää huomioida, että innovatiivista toimintaa syntyy kiertotalouden piiriin. Kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan selkeää ja yhdenmukaista lainsäädäntöä sekä myös taloudellisia kannusteita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-16T14:16:33,2022-12-16T14:17:57,Hyväksytty,1.1
2022_142_143,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_144,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu aiemmissa puheenvuoroissa luontomatkailun, virkistäytymisen ja retkeilyn merkitys. Nostaisin esiin alueellisesta yhdenvertaisuudesta sellaisen ongelman, kun tulen itse Etelä-Karjalasta, joka on ainut maakunta, jossa ei ole Metsähallituksen ylläpitämää kansallispuistoa, että kun tämä hallitus on todella ansiokkaasti panostanut retkeilyinfran korjausvelka‑ ja muihin investointeihin, niin meillä on siis yksi maakunta, jossa tästä retkeily‑ ja matkailupalveluitten tuottamisesta huolehtii säätiö, jota rahoittavat alueen kunnat.
Meillä toki olisi toiveita siitä, että kansallispuisto saataisiin myös Etelä-Karjalaan. Tästä on ollut myös esitys, että tämmöinen Haarikon alue, joka on monille tuttu tästä Metsän tarina ‑elokuvasta, olisi sovelias paikka, mutta pinta-alaltaan se ei ole sitten toistaiseksi ympäristöministeriön kriteereitä täyttänyt, mutta olisi toiveissa, että myös meidän maakunnasta jatkossa tällainen Metsähallituksen hallinnoima kansallispuisto löytyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-16T14:17:57,2022-12-16T14:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_142_145,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_146,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästäjäliiton 100 000 euron apu lämmittää kyllä sydäntä. He pitävät yllä eräperinteitä ja suomalaista metsästyskulttuuria, mikä on monelle tärkeä elinvoiman ylläpitäjä ja mikä yhdistää eri sukupolvia ja myös ihmisen ja metsästyskoiran välistä yhdessä tekemistä. Tämä oli erittäin positiivinen asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-16T14:19:04,2022-12-16T14:19:33,Hyväksytty,1.1
2022_142_147,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_148,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä eduskuntakaudella on todellakin panostettu ympäristön‑ ja luonnonsuojeluun aiempaa enemmän — erittäin hyvä asia. Myöskin retkeilyreitistöjä ollaan ympäri Suomen parannettu huomattavasti ja saatu sitä korjausvelkaa kurottua umpeen. Se on ollut myöskin ympäristövaliokunnan yksi painopistealue.
Sitten, kun puhutaan Itämeren suojelusta, joka on erittäin hyvää — ja sinne nytten tässäkin budjetissa kohdistetaan lisäpanostuksia — itse haluaisin nostaa esille myöskin sisävesistöjen tilan. Jatkossa meillä tulisi olla enemmän panostuksia myöskin siihen, että sisävesistöjä saadaan parempaan tilaan. Siellä on todella huolestuttavia tilanteita monessa maakunnassa ja monissa vesistöissä. Se on yksi tärkeä asia.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan todeta asumiseen ja asuntorakentamiseen liittyen, että kyllä kohtuuhintaista asuntotuotantoa tarvitaan myöskin jatkossa entistä enemmän, etenkin täällä pääkaupunkiseudulla ja myöskin suurissa kasvukeskuksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-16T14:19:34,2022-12-16T14:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_142_149,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_150,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka ympäristöministeriön hallinnonalan talousarvio on pääluokista pienin, on ympäristöministeriöllä ohjausroolinsa myötä todella suuri merkitys aikamme vakavimpien kriisien, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, ratkaisemisessa. Nämä kriisit kytkeytyvät tiiviisti yhteen, ja siksi myös ratkaisut on sovitettava yhteen. Molempien ratkaisemiseen liittyy olennaisesti se, miten me meidän metsiä käytämme.
Eilen saimme tosiaan vakavan vahvistuksen sille, että metsien ja maaperän muodostama maankäyttösektori oli viime vuonna hiilinielujen sijaan päästölähde. Tärkeimmät syyt tähän hiilinielujen katoamiseen ovat runsaat hakkuut, puuston kasvun aleneminen ja metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. On selvää, että tarvitsemme nyt mittavan pelastuspaketin hiilinieluille.
Haluankin kiittää ministeri Ohisaloa, joka on esittänyt pelastuspaketin valmistelua jo kesällä pikaennakkotietojen tultua julki. Maankäytön muutosmaksun valmistelu käynnistettiin tuolloin ja rahaa lisättiin ilmastokestävään metsänhoitoon. Lisäksi käynnistettiin selvitys metsälain uudistustarpeista ilmastonäkökulmasta, ja tätä työtä varmasti nyt ministerin johdolla myös jatketaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-16T14:20:50,2022-12-16T14:22:04,Hyväksytty,1.1
2022_142_151,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_152,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävän yhteiskunnan rakentaminen vaatii toimenpiteitä myös kasvatuksessa ja koulutuksessa. Yli 20 ympäristö‑ ja koulutusalan järjestöä on jo vuodesta 2019 asti ehdottanut Kestävä koulu -ohjelman perustamista, ja ne ovat sitä jo valmistelleet pitkälle — tämä on vähän Liikkuva koulu ‑ohjelman tapaan. Näistä järjestöistä nyt esimerkiksi järjestö nimeltä FEE saa 100 000 euron rahoituksen, Luonto-Liitolle tulee 400 000 euron rahoitus, joka kohdentuu erityisesti harrastusten Suomen mallin toteuttamiseen, sillä lapset ja nuoret itse ovat toivoneet lisää juuri näitä luontoharrastuksia. Tällä rahoituksella mahdollistetaan myös leirikouluja, joissa nimenomaan on luonto‑ ja ympäristöpainotus.
Kestävän kehityksen taidot tulisivat tällaisen kokonaisohjelman myötä osaksi koulujen arkea ja toimintakulttuuria, ja sillä mahdollistettaisiin myös opettajien täydennyskoulutus. Tämä rahoitus on nyt hyvä alku tälle, ja toivottavasti seuraava hallitus huolehtii ohjelman toimeenpanosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-16T14:22:06,2022-12-16T14:23:20,Hyväksytty,1.1
2022_142_153,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Minun kirjanpitoni mukaan kaikki vastauspuheenvuoropyynnöt ovat täyttyneet. Siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_154,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön työ kestävän tulevaisuuden turvaamisen kannalta on meidän prioriteettilistan aivan kärjessä. Kuten täällä tuli esille, niin ministeriö vastaa ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta, ministeriö vastaa luontokadon pysäyttämisestä ja kestävän kehityksen koordinoinnista. Samaan aikaan ympäristöministeriön budjetti on tosiaan hallinnonaloista pienin, vaikka nämä ministeriön ohjausvastuulla olevat asiat ovat aivan tärkeimpien joukossa sen suhteen, mitä meidän valtion tasolla pitää saada aikaiseksi. Myös minun mielestäni on hienoa, että luonnonsuojeluun on tällä kaudella osoitettu historiallisen paljon rahaa ja ilmastotyötä on tehty, mutta samaan aikaan on myös totta, että tarve olisi vieläkin suurempi, koska nämä haasteet ovat niin massiivisia.
Suojeluohjelmien rahoitus on tietenkin aivan keskeisessä asemassa tässä käsittelyssä, jos me haluamme suojella suomalaista luontoa ja estää luontokatoa. Myös valtiovarainvaliokunta korostaa, että hallituksen tulee nyt huolehtia asetettuja tavoitteita vastaavasta rahoituksesta. Kiitos siitä valtiovarainvaliokunnalle.
Haluan tässä yhteydessä myös nostaa esille, että Luontopaneeli onkin ehdottanut, että luonnonsuojelun rahoitus tulisi sitoa bruttokansantuotteeseen ja osoittaa — heidän esityksensä on — puolesta prosentista prosenttiin bkt:stä suojelu‑ ja ennallistamistoimiin. Tämä on mielestäni hyvä ehdotus.
Lopuksi haluan myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa siitä, että valiokunta nyt tässä kohtaa tosiaan lisää melkein miljoonan avustuksia järjestöille, kuten Luonto-Liitolle ja Vuokralaiset ry:lle, jotka tekevät tärkeää työtä, joka todella maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-16T14:23:26,2022-12-16T14:25:52,Hyväksytty,1.1
2022_142_155,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_156,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Montrealissa neuvotellaan parhaillaan maapallon tulevaisuudesta, kun käynnissä on YK:n luontokokous COP 15, ja tältä kokoukselta odotetaan merkittävää käännettä globaaliin luontopolitiikkaan. Se, onnistutaanko luontokato pysäyttämään, on ihmiskunnalle kohtalonkysymys, ja täällä Suomessa tietysti vastaamme ennen kaikkea siitä, miten Suomen luontoa suojellaan.
Haluan myös tässä vielä kertaalleen todeta sen, että tämän hallituksen aikana luonnonsuojelun eteen on kuitenkin tehty historiallisen paljon töitä ja ollaan satsattu historiallisen paljon rahaa, ja nyt vielä tässä viimeisessä budjettiriihessä lisättiin kuuden miljoonan euron suuruinen ylimääräinen korotus, ja se tulee myös tarpeeseen. On tärkeätä, että vapaaehtoisia toimia luonnonsuojeluun on vauhditettu ja jatketaan myös ensi vuonna Helmi‑ ja Metso-ohjelmien rahoituksella, ja todella toivon, että tämä työ jatkuu sitten myös seuraavalla hallituskaudella.
Viime tiistaina tässä salissa hyväksytty uusi luonnonsuojelulaki vahvistaa ymmärrystämme parhaista keinoista, tieteeseen perustuvista keinoista, uhanalaisen luontomme vaalimiseksi ja tuo myös uusia keinoja, kuten vapaaehtoisen ekologisen kompensaation, jota esimerkiksi kunnat ja yritykset voivat omassa toiminnassaan hyödyntää. Eli monin tavoin meidän täytyy päästä uudelle tasolle luonnonsuojelutoimissa ja ‑keinoissa, ja sitä työtä tällä hallituskaudella on tehty, mutta työtä vielä riittää ja sitä tulee jatkaa.
Arvoisa puhemies! Tärkeää on myös, että nyt akuutin energiakriisinkin keskellä jatkamme vihreän siirtymän vauhdittamista ja että ensi vuoden talousarviossa jatketaan satsauksia puhtaisiin energiahankkeisiin ja vetytalouteen. Tärkeää on myös se, että tukia energiaremontteihin ja öljylämmityksestä luopumiseen jatketaan, autetaan kotitalouksia kestävämpiin energiaratkaisuihin, ja tähän on mittavasti rahaa myös varattu. Samoin on tärkeää, että hallitus on sitoutunut myös täydentävän talousarvioesityksen yhteydessä asuinrakennusten energia-avustusten rahoituksen riittävyyden turvaamiseen.
Myös ilmastolaki itsessään ja sen täydennys, joka hyväksyttiin täällä, tuovat kunnille velvoitteen laatia ilmastosuunnitelmia. Näin saamme myös kaikki kunnat mukaan ilmastotyöhön. Osa kunnista toki on toiminut tässä etupainotteisesti, ja siitä kiitos heille.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä muutama sana vesiensuojelusta: Siinä meillä edelleen riittää tekemistä. Itämeri ja erityisesti Saaristomeri vaativat edelleen toimia ja huomiota, jotta saadaan niiden tila paranemaan. Maatalouden päästöjen saaminen kuriin on tässä avainkysymys, ja sen takia on tärkeätä, että esimerkiksi lannan kiertotaloutta nyt sitten vauhditetaan tällä hallituksen esityksellä.
Ja lopuksi kiitän myös näistä ympäristö‑ ja luontojärjestöille osoitetuista lisärahoista, jotka todella tulevat tarpeeseen. Myös luonto‑ ja ympäristöpuolella kolmannen sektorin työ on äärimmäisen tärkeätä kansalaisjärjestöjen työtä vauhdittamaan ja sparraamaan luonto‑ ja ilmastotyötä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-16T14:25:54,2022-12-16T14:29:15,Hyväksytty,1.1
2022_142_157,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen poissa. — Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_158,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ampumaratojen tilanne todellakin on huonontunut Suomessa viimeisen vuosikymmenen aikana radikaalisti. Pienempiä ratoja on suljettu ja toimintaa keskitetty. Yhtenä suurimpana syynä ratojen sulkemiselle ovat ympäristövaatimukset, jotka ovat tällä hetkellä aivan liian kireitä. Viimeistään muuttuneen maailmantilanteen vuoksi suunta on nyt ripeästi käännettävä. Luvitukseen ja itse ampumaratoihin kaivataan kipeästi lisää rahoitusta, ja tavoitteena tulee olla ratojen määrän nostaminen vähintään tuhanteen rataan. Tämä on toivottavasti kaikkien puolueiden yhteinen tavoite.
Ampumataito ei pysy harjoittelematta yllä. Kun ampumaharjoittelu keskittyy ampumaradoille eikä yksityisten omistamille maille, se on myös ympäristön kannalta kestävämpää. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien ohessa myös muut ampumaharrastajat ja totta kai reserviläiset. Puolustusministeri Kaikkonen totesi oman pääluokkansa käsittelyssä suoraan, että puolustushallinnon mielestä ampumaratojen määrää Suomessa pitäisi kasvattaa ja byrokratiaa vähentää — tämä kun on ennen kaikkea maanpuolustuksellinen kysymys, ja se pitäisi ympäristöministeriössäkin viimein ymmärtää.
Arvoisa puhemies! Ympäristölupabyrokratia ja ‑vaatimukset eivät ulotu pelkästään ampumaratoihin vaan vaikuttavat myös yrityksiin ja ihmisiin muutoinkin. Se on yksi syy, miksi meidän perussuomalaisten mielestä maa‑ ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö pitäisi yhdistää yhdeksi ministeriöksi. Ympäristöministeriössä ei oteta huomioon näitä maanpuolustuksellisia näkökulmia, ei metsästäjien tarpeita eikä usein kuunnella kyllä muutenkaan paikallisia ihmisiä tai yrittäjiä metsäteollisuudesta puhumattakaan. Ympäristöministeriö elää ikään kuin omassa kuplassaan, ja sillä tavoin suojellaan ihminen ulos luonnosta ja ajetaan kilpailukykymme alas. Tämä ei varmastikaan ole ollut ympäristöministeriötä perustettaessa se perimmäinen tarkoitus.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-16T14:29:15,2022-12-16T14:31:26,Hyväksytty,1.1
2022_142_159,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_160,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen metsät ovat erittäin hyvässä kunnossa, ja kiitos siitä metsänomistajille sekä yrityksille, jotka vastuullisesti käyttävät näitä metsiä. Jos jotkut, niin juuri suomalaiset osaavat metsänhoidon, vaikka täällä eduskunnassa välillä kuulostaa, ettei näin muka olisi.
Yhdyn edellisestä puheenvuorosta täysin tähän ampumaratojen tilanteeseen, ja toivon tosiaan, että näitä ampumaratojen määriä saadaan kasvatettua Suomessa. Se tulisi erittäin suureen tarpeeseen juuri tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-16T14:31:26,2022-12-16T14:32:00,Hyväksytty,1.1
2022_142_161,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_162,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä haluaa panostaa Suomeen ja suomalaisiin tarjoamalla maallemme uuden, paremman sekä oikeudenmukaisemman suunnan, ei ainoastaan ensi vuodelle vaan myös yli vaalikausien ulottuvalle ajalle. Tämä edellyttää rakenteellista uudistusta ja uudenlaista ajattelua, jotta nykyiset epäkohdat yhteiskunnassamme voidaan korjata ja kansalaisia jakava eriarvoistumiskehitys pysäyttää, etenkin ylikireän ilmastopolitiikan ja puhtaasti ideologisten vihervaateiden osalta.
Toisin kuin hallituksen perussuomalaisten eduskuntaryhmän politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana on aina suomalaisten kansallinen etu. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta. Puolustamme toiminnallamme myös kotimaisten yritysten kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä oudoksuu kovasti siitä, että lähes kaikissa talousarvion toimenpiteissä on huomioitu niiden ilmastovaikutukset ylikireää ilmastopolitiikkaa mukaillen. Hallitusohjelman mukaan energia‑ ja ilmastopolitiikan päästövähennystavoitteiden on vastattava kansalliseen hiilineutraalisuustavoitteeseen, jonka mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035, vaikka se vaatii laaja-alaisia toimenpiteitä, joissa kärsijänä ovat Suomen kansa sekä kotimainen elinkeinoelämä, jolle hallituksen toimet aiheuttavat suoranaista kilpailukykyhaittaa. Tästä hyvä esimerkki on sähköistämisen tuki, jossa maksamme vähemmän tukea kuin kilpailijamaamme, jotka hyödyntävät siis EU:n maksimia. Tämän johdosta sekä valiokuntaryhmä että eduskuntaryhmä esittävät, että ainoa tie ulos Venäjän hyökkäyssodan synnyttämästä energiakriisistä on vihreän siirtymän keskeyttäminen ja sinivalkoisen siirtymän ottaminen sen tilalle.
Perussuomalaiset eivät hyväksy vihreiden investointien kiihdytyskaistaa, jossa vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien ja ympäristöllisten arviointien käsittelyä ohi muiden tärkeiden investointien, jotka tämän johdosta uhkaavat viivästyä. Tässä on yhteisiä hankkeita ympäristöministeriön ja maa‑ ja metsätalousministeriön kesken. Tämän johdosta edellytämme, että epämääräisiin edellä mainittuihin ilmastoprojekteihin vaalikauden aikana tehdyt rahalliset lisäykset poistetaan, kuten esimerkiksi Ilmastorahasto.
Perussuomalaiset ovat huolissaan etenkin metsäteollisuudelle tehdyistä lisärajoitteista ja ‑vaateista, kuten ennallistamisasetus ja Fit for 55 ‑paketti, mitkä vaikuttavat nekin vientiteollisuuden kilpailukykyyn, varsinkin kun teollisuus ajetaan muutoinkin ahtaalle energia‑ ja ilmastopoliittisilla toimenpiteillä. Lisäksi istuva hallitus luo omilla ilmastopoliittisilla lisäkiristyksillä epävarmuutta sekä ennakoimattomuutta sektorille kokonaisuudessaan. Tulee myös muistaa, että EU tavoittelee hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä, ja siltikin hallitus pyrkii tavoitteeseen jo vuonna 2035 eli jopa 15 vuotta EU:ta aikaisemmin. Tähän liittyen huomautamme, että näillä näkymin edes EU ei tule pääsemään omaan vuositavoitteeseensa.
Perussuomalaiset haluavat, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. Tällä hetkellä sähkö on niin kallista, että se vaikuttaa myös vihreisiin investointeihin. Koska energian hinta vaikuttaa kaikkeen, emme voi ikään kuin noukkia rusinoita pullasta, vaan tulee katsoa kokonaisuutta, ja se kokonaisuus tarvitsee nyt sinivalkoista siirtymää.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Haluan vielä kiittää edustaja Simulaa esille nostamastaan huolesta ampumaratojen määrän laskemisesta. Tähän tulisi hallituksen kiinnittää huomiota ja tehdä toimia, joiden myötä ampumaratojen määrä saadaan kasvuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-16T14:32:15,2022-12-16T14:36:50,Hyväksytty,1.1
2022_142_163,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_164,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ja vakava kriisi, johon meidän on välttämätöntä tarttua voidaksemme jättää lapsillemme ja lapsenlapsillemme elinkelpoisen maailman. Meillä ei ole oikeutta käyttää maailman luonnonvaroja siten, että tuhoamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Kyse on lastemme tulevaisuudesta ja myös oikeudenmukaisuudesta.
Hallitus on linjannut, että Suomen tulisi olla vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tavoite on varsin kannatettava, mutta siihenkään ei päästä ilman kovaa työtä ja rakenteellisia uudistuksia. Olennainen osa näitä uudistuksia on kiertotalouden edistäminen, jotta pystymme vähentämään esimerkiksi uusiutumattomien tai hitaasti uusiutuvien tai muuten ympäristölle raskaiden raaka-aineiden kulutusta.
Yksityiset investoinnit tarvitaan liikkeelle, ja silloin on huolehdittava sujuvasta luvituksesta, osaavasta työvoimasta sekä työvoiman kannustavuudesta. Luvitusta ei nopeuteta prosesseja lisäämällä ja kasvattamalla vaan aidolla sujuvoittamisella, esimerkiksi keskittämällä ympäristölupien myöntäminen yhdelle kansalliselle lupaviranomaiselle. Viimeistään nyt, keskellä pahaa energiakriisiä, olisi saatava energiainvestointien kaavoitukseen sekä rakennus‑, ympäristö‑ ja vesilupiin liittyvät prosessit ja käytännöt nykyistä sujuvammiksi.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-16T14:36:56,2022-12-16T14:38:27,Hyväksytty,1.1
2022_142_165,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_166,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin muutama sananen näistä ilmastotoimista ja niitten vaikutuksista kilpailukykyyn. Tilannehan on nimenomaan niin, että suomalaisten yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka pystymme kannustamaan yrityksiä kehittämään uutta energia‑ ja ympäristöteknologiaa ja tarjoamaan ratkaisuja maailmalle, joka kipeästi kaipaa näitä ratkaisuja, ja kuinka niitä saadaan myytyä maailmalle.
Lisäksi kilpailemme globaaleista teollisuusinvestoinneista, ja kun eri kansainväliset yhtiöt miettivät sijoituspaikkaa investoinneille, ratkaisevana nykyään on esimerkiksi se, mistä löytyy vähäpäästöistä energiaa ja missä toisaalta pystytään todentamaan se, että raaka-aineita pystytään tuottamaan kestävällä tavalla. Joten ehdottomasti Suomen kilpailukykyä kokonaisuutena vahvistaa se, että olemme edelläkävijöitä ilmaston‑, ympäristön‑ ja luonnonsuojelutoimissa. Nämä eivät ole vastakkainasettelun tilanteessa vaan nimenomaan vahvistavat toisiaan, ja tämä on hyvä ymmärtää. Missään tapauksessa meidän ei pidä jarruttaa vihreää siirtymää vaan vahvistaa sitä, koska silloin olemme paljon paremmin suojautuneina siltä. Jatkossakin on ihan selvää, että fossiilienergian käyttöä täytyy vähentää ja sen hinnannousuilta suojautua, joten meidän kannattaa nimenomaan tässäkin energiakriisin tilanteessa huolehtia siitä, että investointien toimintaympäristö säilyy vakaana ja meillä on näkymää siitä, että näitä määrätietoisesti toteutetaan. Millään muulla tavalla toimimalla emme pysty vakuuttamaan meidän yrityksiämme siitä, että heidän kannattaa koko ajan panostaa tähän jatkossakin.
No, sitten muutama sananen Saimaasta.
Haluan kiittää valiokuntaa siitä, että täällä mietinnössä on hyvin nostettu esiin se, että Saimaan norppasaaristo on lisätty Suomen kansallisten maailmanperintökohteiden aieluetteloon ja sille halutaan Unescon maailmanperintökohteen status. Jatkossa on syytä huolehtia, niin kuin valiokuntakin täällä toteaa, että kun tämä hanke jatkuu, sille myönnetään rahoitus, jotta pystytään edistämään sitä, että tulevaisuudessa sitten meillä olisi Saimaan norppasaaristo Unescon maailmanperintökohteena. Tällä hetkellähän tilanne on se, että Suomessa on ainoastaan yksi tämmöinen luontomaailmanperintökohde, ja tämä olisi sitten toinen. On ihan selvää, että sen kansainvälinen merkitys on todella suuri, ja se vahvistaisi myöskin meidän luontomatkailun brändiä. Sen lisäksi se tietenkin toisi vakautta Saimaan herkän luontoympäristön suojeluun ja myöskin näitten maailman uhanalaisimpien hylkeitten, saimaannorppien, suojeluun.
Tätä hanketta on esitelty paljon Saimaan alueella, ja se on herättänyt valtavasti kiinnostusta, ja on ollut erityisen mieleistä huomata se, kuinka positiivisesti nimenomaan yrittäjät ovat suhtautuneet tähän. Täällä eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa oli puhujana Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka siellä totesi, että tämä hankehan on suorastaan lottovoitto yrittäjille. Tämäkin lausunto vahvistaa sitä, että luonnonsuojelutyö on nimenomaan myöskin osa elinvoimaisuustyötä.
Nostaisin vielä täältä valiokunnan mietinnöstä kohdan, jossa puhutaan asuntorahastoista myönnettävistä avustuksista ja siitä, että meidän pitää pitää huolta siitä, että meillä on kohtuuhintaista asumista. Tähän vielä yksi sellainen näkökulma, joka harvoin ehkä keskusteluissa näkyy. Eilen puhuttiin OKM:n pääluokan kohdalla siitä, että tarvitsemme vahvasti enemmän osaajia Suomeen. Tarvitsemme sekä suomalaisia tutkinto-opiskelijoita että myös kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita, ja arvioiden mukaan meidän pitäisi kymmenessä vuodessa kolminkertaistaa ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoitten määrä, jotta pystymme vastaamaan tähän työvoimatarpeeseen. Siinä tietenkin täytyy huolehtia, jotta tämä toteutuu, monenlaisistakin asioista, sujuvoittaa lupaprosesseja ja muuta, mutta yksi seikka, joka kuuluu tähän nyt keskustelussa olevaan pääluokkaan tämän teeman osalta, on kohtuuhintainen asuminen. Eli aika monessa yliopistokaupungissa, esimerkiksi kotikaupungissani Lappeenrannassa, on tilanne se, että näitä kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita olisi tulossa huomattavasti enemmän, mutta haasteena on se, että ei ole tarjolla kohtuuhintaista asumista. Tässä on tullut kynnykseksi muun muassa se, että kun näitä avustuksia pohdittaessa katsotaan, että esimerkiksi Lappeenrantakin on maantieteellisesti laaja kaupunki, siellä tarkastellaan sitä koko maantieteellistä aluetta, koko kaupungin aluetta, niin sitten tätä rahoitusta ei ole saatu, vaikka nimenomaan, jos on kysymys tämmöisistä kansainvälisistä opiskelijoista ja opiskelijoista ylipäänsä, heidän asumistarpeensa hyvin spesifisti kohdistuu siihen, että sitä asumista pitäisi löytyä kohtuullisen matkan päästä yliopistosta, joukkoliikenteellä kohtuullisesti saavutettavissa olevalta alueelta, ja silloin tässä rahoituksen tarkastelussa tätä seikkaa ei ole huomioitu, että tässä on tämmöinen spesifi tarve. Eli tämän halusin nostaa tässä vielä esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-16T14:38:29,2022-12-16T14:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_142_167,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_168,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä budjettikirjassahan on tietysti yksi huomionarvoinen asia, se, että yli kahdeksan miljardia on alijäämää. Ja tietysti ympäristöhallinnonalan budjetti on neljän vuoden aikana liki kaksinkertaistunut, ja jos oikeasti kansa olisi tämän puolella, niin voisi luulla, että tätä ajaneiden puolueiden kannatus olisi nykyistä korkeampi.
Täällä on esimerkiksi just tällaisia ongelmia kuin se, että pakotetaan kuntia tekemään ilmastosuunnitelmat. Ne tulevat tekemään tietenkin sen ohjelman, mutta eihän niillä raukoilla ole rahaa toteuttaa sitä, eli kaikki jää sellaiseksi unelmahötöksi.
Joka tapauksessa tässä ilmaston parantamisessa tulee käymään näitten toimien takia niin, että tästä ei tule oikein mitään, koska tästä tulee enemmänkin viherpesua. Hyvänä esimerkkinä on muovinkierrätys. Se on järjetöntä touhua, kuinka paljon käytetään fossiilista polttoainetta erillisen muovin keräämisen järjestelmässä, mitä sitten kuitenkin suurimmaksi osaksi vielä pistetään edelleen uuniin toisella puolella Suomea eikä siinä viereisessä lämpövoimalassa. Sama asiahan on vaatekierrätyksen kanssa: niitä keräillään purkkien kanssa kuorma-autoilla ja kuskaillaan ensin jäteasemille, ja siellä ne käsin lajitellaan, viedään toiselle puolelle Suomea ja taas ne käsin lajitellaan, ja sittenhän ne vedetään koneesta läpi, niin että niistä tulee kuitua. Mutta kun harmittavasti ei ole kuin osalle siitä kuidusta minkäännäköisiä markkinoita, niin sitten ne viimenään kuitenkin sielläkin taas poltetaan energiaksi. Maailma ja luontohan ei tällaisesta asiasta kyllä kiitä — voihan se tietysti näyttää siltä.
Sama homma on siinä, että olen toukokuusta asti yrittänyt ympäristövaliokunnan jäsenenä päästä tapaamaan ympäristöministeriä. Jollen väärin muista, niin tuo salissa istuvakin väliaikainen ympäristöministeri Kari taisi olla siinä jo jossain vaiheessa, kun koetin saada tapaamista — en ole siitä ihan täysin varma, ehtikö Ohisalo sitten tulla siinä kohtaa. En yksinkertaisesti ole päässyt tapaamaan edes avustajaa — tai olisin päässyt eilen. Onko siitä enää mitään hyötyä asialle tässä vaiheessa hallituskautta, että minä pääsen tässä kohtaa keskustelemaan siitä, kuinka me tuhotaan luontoa kuskaamalla jääkaappeja ja pakastimia Ruotsiin sen takia, että meidän oma lainsäädäntö on pielessä? Mutta ei, vihreitten ympäristöministeri ei ole valmis tapaamaan ympäristövaliokunnan jäsentä tällaisessa asiassa, kun 20 vuotta alalla olleena tiedän, miten järjestelmä toimii. En pääse edes tapaamaan. En usko oikeasti tämän maan ympäristöarvojen parantamiseen, tämä on pelkkää viherpesua.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-16T14:44:00,2022-12-16T14:47:15,Hyväksytty,1.1
2022_142_169,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_170,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan ympäristöministeriön hallinnonalasta, niin tietysti tässä puheenvuorot jakaantuvat. Me puhutaan luonnonsuojelusta, ympäristöasioista ja sitten toinen iso sektori on asuminen ja asuntotuotanto, ja nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa hyvin paljon. Niissä olisi varmaan kummassakin osiossa paljon keskusteltavaa. Haluan vain todeta, että kun puhutaan luonnonsuojelusta ja ympäristöasioista ja metsistä, niin kyllä keskusta korostaa, että metsäpolitiikka ei kuulu EU:lle vaan se on kansalliseen päätöksentekovaltaan kuuluva asia ja sitä linjaa tulee Suomessa noudattaa edelleen.
Sitten kun puhutaan asumisesta ja asuntorakentamisesta, niin asuminen ja asunto on meille jokaiselle tärkeä asia ja jokaiselle kuuluu oikea oma asunto, olkoon se sitten vuokra-asunto tai omistusasunto tai osuuskunnan kautta tuleva asunto. Itse koen, että asunnottomuus on semmoinen iso asia, jonka poistamiseen meidän pitää panostaa entistä enemmän, jotta jokaisella on yösija, mihin hän illalla pääsee menemään.
Kohtuuhintainen asuntotuotanto on äärettömän tärkeä asia. No mitä se kohtuuhintainen asunto tai kohtuuhintainen asuminen sitten on? Se vaihtelee eri puolilla Suomea hyvinkin eri tavalla. Se on erilaista täällä pääkaupunkiseudulla kuin vaikkapa kun mennään Kainuuseen tai on jossakin Varsinais-Suomessa. Mutta kohtuuhintainen asuntotuotanto on tärkeä asia, ja itse toivon, että MAL-sopimusten kautta saadaan entistä enemmän kohtuuhintaista rakennustuotantoa. Valtio ei yksin pysty kohtuuhintaista asuntotuotantoa rakentamaan, vaan sen tekevät rakennusliikkeet ja rakennuttajat, ja kyllä kunnilla on iso osa siinä, miten kunnissa kaavoitetaan niitä rakennuspaikkoja, joihin rakennetaan aikanaan.
Arvoisa puhemies! Itse toivon, että tähän kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon kiinnitetään huomiota etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa, mutta myöskin MAL-sopimusten tapaisia sopimuksia tulee kehittää kaikissa maakuntakeskuksissa ja maakuntakeskusten läheisyydessä.
Sitten vielä tästä hallituksen budjettiesityksestä haluan nostaa esille sen, että tässä panostetaan edelleen öljylämmityksen vaihtajille osoitettuihin tukiin, jotka pienentävät hiilijalanjälkeämme ja luovat myöskin työtä erityisesti lvi-alan ja rakennusalan yrityksille. Tätä toimintaa kun on, niin itse toivon, että myöskin kansalaisten neuvontaan ja opastukseen panostetaan, niin että ihmiset tietävät, miten näitä avustuksia voi hakea.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-16T14:47:17,2022-12-16T14:50:34,Hyväksytty,1.1
2022_142_171,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_172,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Yleensä kun mainitaan ampumarata, ajatellaan, että se liittyy maanpuolustukseen, mutta keskusteltaessa puolustusministeri Kaikkosen ja alan toimijoiden kanssa on käynyt ilmi, että tämä on yhä enemmän ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvaa asiaa.
Keskeisin ongelma tällä hetkellä on se, että kansallisesti on linjattu, että tavoite on tuhat ampumarataa, mutta ongelma liittyy vuoteen 1997, jolloin on asetettu ohjearvot melulle radan läheisyydessä. Otan esimerkiksi Liedon, jossa oleva ampumarata on toiminut jo vaikka kuinka kauan, useita vuosikymmeniä, ja nyt viime vuosina joku oli onnistunut saamaan vapaa-ajan asuntonsa sinne lähistölle. Tästä asiasta on sitten niin kunnassa kuin ministeriössä kuin sitten oikeusasteita myöten taisteltu, ja oikeusasteet ovat tulkinneet tätä vuoden 1997 melun ohjearvoa siten, että se on absoluuttinen määre. Eli jos jossakin vaiheessa on 50 desibeliä ylittynyt, niin ampumarata ei ole enää saanut ympäristölupaa, ja näin on käynyt sekä Liedossa että Kalkkisissa. Ei siis ole otettu huomioon, että tämä olisi keskimääräinen melu tai rajoittuisi tiettyyn vuorokaudenaikaan, vaan jos se on mennyt yli 50 desibelin, niin ympäristölupaa ei ole enää herunut. Toivon, että ympäristöministeriössä otetaan tämä jatkossa huomioon. Kun meillä on täällä salissa entinen ministerikin, niin on hyvä kyllä painaa tämä muistiin, ja toivottavasti viesti menee sitä kautta perille.
Tässä on myös se ongelma, että kun luodaan ampumaratoja asumusten lähelle, niin pitäisi ottaa enemmän huomioon se jo olemassa oleva olosuhde. Muutenhan tätä samaa voisi soveltaa kaiken maailman tanssilavoihin saakka, eli aina kun joku onnistuu lähelle pääsemään, niin meluarvot tulisivat vastaan. Toivon, että ympäristöministeriö päivittää tätä ohjearvojensa tulkintaa. Niitähän ei välttämättä tarvitse muuttaa vaan ainoastaan sitä, millä tavalla otetaan huomioon melumallinnukset ja niiden ajankohta ja se, onko kysymys keskimääräisestä. Ohjearvosta voisi kuvitella, että se on ohje eikä absoluuttinen maksimi, mutta näin on joka tapauksessa käynyt.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-16T14:50:34,2022-12-16T14:53:36,Hyväksytty,1.1
2022_142_173,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_174,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä edustaja Laakson puheenvuoron innoittamana muutama sananen kiertotaloudesta.
Siinähän on kysymys siitä, että pyritään vaikuttamaan tuotteen koko elinkaaren aikaisiin toisaalta ilmastovaikutuksiin ja myöskin ympäristövaikutuksiin, luonnonvarojen käyttöön ja energian kulutukseen. Täytyy muistaa tarkastella sitä koko elinkaarta. Edustaja Laakso hyvin nosti esiin sen, että se on tietenkin haastavaa sitten siellä loppupäässä, kun pitää miettiä sitä loppuun käytettyä tuotetta, mikä on se jatko sille raaka-aineelle, kuinka se hyödynnetään. Se pitäisi pystyä tekemään toisaalta sillä tavalla, että se tulee hyödynnetyksi luonnon kautta tarkoituksenmukaisesti, mutta totta kai siinä pitää miettiä myös sitä taloudellista tehokkuutta, toiminnan tehokkuutta ja logistiikkaa. Edustaja Laakso on varmasti kuljetuspuolella asiantuntija, arvostan hänen näkemyksiään siltä osin. Toisaalta siinä on se kysymys, että meidän pitää ensin tavallaan luoda semmoinen järjestelmä, että nämä jätejakeet saadaan ikään kuin kerättyä talteen ja sitten tavallaan jatkovaiheessa sitä prosessia kehitettyä niin, että sitten löytyy niille käyttökohteita. Oikeastaan toisinpäin sitä ei voi tehdä, koska sitten ei voi syntyä oikeastaan yritystoimintaa taikka ei voida luoda sitä järjestelmää, jos meillä ei ensin ole kerätty niitä jätejakeita talteen. Varmastikin on näin, että joittenkin jätejakeiden osalta ollaan siinä vaiheessa, että nyt luodaan sitä järjestelmää, ja sitten sitä pitää muokata sellaiseksi, että se on tarkoituksenmukainen ja toimii ja että siinä ei ole sitten myöskään tämmöistä epätarkoituksenmukaista kuljettelua ympäriinsä. Suomessa tietysti maantiede aiheuttaa omat haasteensa, mutta toisaalta meidän yhteiskunta on aina näitten haasteitten kautta myöskin jo lähtökohtaisesti pystynyt tuottamaan tehokasta toimintaa, koska sitten tämä pitää ratkaista tarkoituksenmukaisilla tavoilla.
Mielelläni kuulisin myöskin edustaja Laaksolta jatkossa ajatuksia siitä, kuinka näitä logistiikkaketjuja voitaisiin kehittää paremmiksi ja tarkoituksenmukaisemmiksi, että sitten voidaan hyödyntää näitä jätejakeita. Mutta silti mielestäni se, että tämä järjestelmä ei ole vielä valmis, ei saa tarkoittaa sitä, että luovutaan siitä keräilystä, koska muuten meillä ei ikinä päästä siihen vaiheeseen, että näitä raaka-aineita pystyttäisiin siellä tuotteiden elinkaaren loppupäässä hyödyntämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-16T14:53:36,2022-12-16T14:56:11,Hyväksytty,1.1
2022_142_175,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_176,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laukauksen äänen päässä sijaitsee myös Saaristomeri, ja noin vuosi sittenhän Saaristomeri huomioitiin hyvin valtioneuvoston asetuksessa ja saatiin tämä kansallinen suunnitelma EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmakaudelle. Kaikki varmaan tässä vaiheessa tietävät myös, mikä on operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri, sen verran aktiivisesti ovat yhteyttä ottaneet.
Mutta kun hyvin usein täällä keskusteltaessa Suomen luonnosta otetaan esiin kansallispuistot ja paljon puhutaan Lapista yleensä matkailuun liittyen, niin on syytä huomioida, että Saaristomeri on myös erittäin potentiaalinen helmi, nimittäin missään ei ole vastaavaa saaristoa — ehkä Indonesiaa lukuun ottamatta. Se on meidän potentiaalinen mahdollisuutemme, ja varsinkin verrattaessa verrokkimaihimme sitä ei tule aliarvioida. Toivonkin, että myös ympäristöministeriö entisestään ottaa huomioon Saaristomeren hyväksi tehtävät erilaiset toimet. On sitten kysymys tästä kipsin levityksestä, järviruokohankkeesta tai mistä tahansa Saaristomeren puhdistamiseen liittyvästä prosessista, niin sille varmasti löytyy tältä salilta tukea.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-16T14:56:13,2022-12-16T14:57:37,Hyväksytty,1.1
2022_142_177,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_178,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tietysti ottaa tässä kantaa. On varmaankin lehdistä saatu lukea taustastani kuljetusalalta, mutta on pakko kertoa myös se, että olen 21 vuotta pyörittänyt yritystä, joka toimii kierrätysalalla. Tunnen alan äärettömän hyvin. Olen nähnyt sen hölmöydet tämän 21 vuoden aikana, ja olen nähnyt sen tukiviidakkosysteemin, mikä ajaa näihin kaikennäköisiin hölmöihin järjestelmiin. Siellä on hyvät rahat saatavissa näihin uusiin hankkeisiin. Kun siellä on vähän vihertävää mukana, niin ovat aika hyviäkin ne rahat, mitä sieltä ollaan saamassa.
Ongelmahan tässä jutussa on nimenomaan se — sanon aivan suoraan, edustaja Holopainen — että se ajatusmaailma on täysin väärä, että me tehdään ensin tämä logistinen järjestelmä, ennen kuin me tiedetään, mitä sillä tavaralla tehdään. Se täytyy tehdä juuri toistepäin. Esimerkiksi tässä vaatekeräyksessä missään nimessä ei olisi pitänyt tehdä koko Suomen laajuista järjestelmää siihen hommaan, vaan oltaisiin pilotoitu vaikka alueittain. Jos kyseinen laitos toimii esimerkiksi Varsinais-Suomessa, oltaisiin otettu Varsinais-Suomesta sitä ja etsitty ne nielut, mihin sitä tuotetta pystytään käyttämään, mikä siitä prosessista tulee.
Sama ongelma on juuri, mitä äsken puhuin muovista. Olette varmaan nähnyt — tai toivon mukaan olette nähnyt, kun olette kuitenkin puolueesta, mikä näistä asioista on niin sanotusti hyvinkin perillä ja tykkää — MOT-ohjelman, mikä tästä muovin kierrätyksestä tehtiin. Se oli, kuule, pisara valtameressä. Minä olen nähnyt sen saman asian jo aikapäiviä sitten. Silloin kun vielä kuljetusliikettäkin pyöritin, niin me kuskailtiin niitä muoveja juuri kyseiseen laitokseen, ja tiedän ihan tasan tarkkaan, kuinka hullua hommaa niitä oli kuskata ympäri Suomea. Me vain laskutettiin ja poltettiin dieseliä siellä.
Ongelma on nimenomaan siinä, kun ei ole sitä nielua siellä. Kyllä ne firmat pystyvät sen logistiikan ja järjestelmän tekemään todella nopeasti pystyyn. Tällainen koko Suomen logistiikka on oikeastaan valmiina, sitä ei tarvitse kuin vähän hieroa, ja ne tavarat saadaan kyllä kulkemaan heti, kun löydetään järkevä sijoituspaikka, mihin se tavara saadaan menemään. Ei sitä tarvitse koko Suomesta kerätä kauheita vuoria ja ihmetellä siellä, mitä näitten kanssa tehdään, ja viedä niitä polttoon.
No, onneksi tässä nyt jäteyhtiöt ovat lähteneet omatoimisesti muuttamaan vähän järjestelmää: keräävät vain sen puuvillan sieltä ja pistävät sen sekalaisen, millä ei ole minkäännäköistä käyttöä, suoraan polttoon, niin ettei nyt ruveta niitäkin kuskailemaan.
Kyllä tässä nyt mennään oikeasti vähän väärinpäin. Uskokaa vaan minua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-16T14:57:39,2022-12-16T15:00:45,Hyväksytty,1.1
2022_142_179,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_142_180,142/2022,2022-12-16,9.59,15.03,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriö on hyvin jo vuodesta 90 seurannut fosfori‑ ja typpitaseiden kehittymistä Varsinais-Suomessa. Siinä on huomioitu sekä väkilannoitteet että karjanlannan ja kylvösiementen pellolle tuomat ravinteet ja sitten myös poistunut typpi ja fosfori.
Nythän on niin, että monet maanviljelijät Varsinais-Suomessa ovat erittäin halukkaita osallistumaan näihin erilaisiin operaatioihin. Esimerkiksi kipsin levittämiseen on sinänsä suhtauduttu hyvin myönteisesti, mutta se on osoittautunut kolmesta syystä aika mahdottomaksi. Eli se on lyhyt ajankohta, jolloin tähän tukijärjestelmään voi osallistua. Toinen on se, miten se on ajoittunut eri kylvöaikoihin. Kolmas on tullut logistiselta puolelta. Sen toteuttaminen on ollut erityisen haastavaa.
Toivon, että koska tähän suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti, niin näitä aikamääreitä ja näitä muita haasteita mietittäisiin. Sehän ei riitä, että ympäristöministeriö ja maa‑ ja metsätalousministeriö asettavat omat tavoitteensa, tulevat viljelijöitä vastaan, saavat riittävän fosforitaseenkin sovittua ja muutoin ottavat tähän osaa, jos sitä ei käytännön puolella pystytä toteuttamaan. Nyt viime keväänä ja tässä syksylläkin oli monta sellaista tiedossa, missä ajankohta oli määritetty siten, että käytännössä nämä autot, jotka sitä kipsiä tulivat levittämään, juuttuivat sinne pellon pohjalle ja tarvittiin hinausautoa, jotta ne saatiin sieltä ulos. Uskon, että tässä on aika paljon tehtävää.
Helsingin Sanomathan kirjoitti, että tämä ei jotenkin kiinnostaisi. Kyllä tämä kiinnostaa, mutta se edellyttää myös järkeviä ja oikeasuhtaisia toimia, että tämä tukimuoto saadaan käyttöön.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_142+2022+3.6.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-16T15:00:45,2022-12-16T15:03:03,Hyväksytty,1.1
2022_143_1,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Riikka Purran ym. välikysymykseen VK 6/2022 vp nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Sisäministeri Krista Mikkosen vastauksen ja edustaja Riikka Purran puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä ja niiden pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, ministeri Mikkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_143_2,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisten turvallisuus ja turvallisuuden kokemus ovat oleellinen osa suomalaisen demokratian ja hyvinvointivaltion ydintä. Hallituksen tavoitteena on pitää Suomi maailman turvallisimpana maana kaikille. Suhtaudumme erittäin vakavasti niin lasten ja nuorten tekemiin kuin lapsiin ja nuoriin kohdistuviin väkivallantekoihin ja rikoksiin.
Tilastojen mukaan nuorten rikollisuus on viime vuosikymmeninä kokonaisuutena vähentynyt. Huolestuttavaa kuitenkin on, että vuodesta 2015 alkaen väkivaltarikokset ovat lisääntyneet alaikäisten ja etenkin alle 15-vuotiaiden keskuudessa. Viime aikoina myös ryöstöt ovat lisääntyneet samassa ikäryhmässä.
Alaikäisten rikollisuudesta paljolti erillisenä mutta samanaikaisesti on kehittynyt toinen katurikollisuuden ilmiö: katujengit. Poliisi arvioi, että katujengeiksi luokiteltavia ryhmiä on Suomessa noin kymmenen. Niihin kuuluu eri arvioiden mukaan 100—200 henkilöä, jotka ovat pääasiassa täysi-ikäisiä. Katujengien jäsenet ovat syyllistyneet ryöstöihin sekä huumausaine-, ampuma-ase- ja väkivaltarikoksiin.
Poliisi on puuttunut katujengien toimiin ja niiden tekemiin rikoksiin tehokkaasti. Tämän seurauksena useita keskeisiä henkilöitä on parhaillaan vankeudessa. Aktiivisen seurannan avulla on onnistuttu estämään jengien välisiä yhteenottoja.
Vaikka nuorten rikoskäyttäytyminen on yleisesti vähentynyt, toistuva ja vakava rikollisuus kasautuu pienelle joukolle nuoria. Syrjäytyminen, eriarvoistuminen, näköalattomuus, taloudellinen ja sosiaalinen huono-osaisuus ovat riskitekijöitä sekä nuorisorikollisuudelle että jengiytymiselle. 
Tähän kehitykseen voidaan puuttua. Siihen tarvitaan viranomaisten ja kolmannen sektorin ennalta ehkäiseviä toimia, [Sari Sarkomaa: Ja hallituksen toimia!] joilla vähennetään riskitekijöitä lapsen ja nuoren elämässä. Lähtökohtana on oltava lasten ja nuorten turvallisen elinympäristön turvaaminen varhaiskasvatuksen, koulutuksen, kotoutumisen, lastensuojelun, mielenterveyspalveluiden ja nuorisotyön keinoin. Samanaikaisesti on huolehdittava, että rikosoikeuden ja viranomaistoiminnan keinoin on riittävät työkalut puuttua rikolliseen toimintaan.
Arvoisa puhemies! Poliisin arvion mukaan tunnistettuihin katujengeihin kuuluvista henkilöistä valtaosa on ulkomaalaistaustaisia. Heidän rikollisuuttaan selittävät pitkälti samat taustatekijät kuin rikollisuutta yleensäkin: heikko sosioekonominen asema, ongelmien ylisukupolvisuus, asuinpaikka, nuori ikä, miessukupuoli, päihteiden käyttö ja koulupudokkuus. Maahanmuuttajataustaisten nuorten osuuden korostuminen katujengeissä on huolestuttavaa ja kertoo siitä, että kotoutumisessa ja kotouttamisessa on kehitettävää.
Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen kotoutumislain kokonaisuudistuksesta, jonka tavoitteena on nopeuttaa perheiden kotoutumista ja parantaa työvoiman ulkopuolella olevien, muun muassa kotonaan lapsia hoitavien vanhempien pääsyä kotoutumispalveluihin. Varhaiskasvatuksella, perusopetuksella ja muulla koulutuksella sekä perheiden sosiaali- ja terveyspalveluilla on keskeinen rooli kotoutumisen edistämisessä. Oppivelvollisuuden laajentaminen on varmistanut koulupolun jatkumisen peruskoulusta toiselle asteelle. [Sari Sarkomaan välihuuto] Erityisesti on tarve panostaa maahanmuuttajataustaisten lasten kotimaisten kielten oppimiseen ja heidän oppimistulostensa parantamiseen. Siten vahvistetaan heidän etenemismahdollisuuksiaan korkea-asteen opintoihin ja työllistymiseen. 
Arvoisa puhemies! Koulujärjestelmämme perustehtävä on tukea lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia sekä tarjota lapsille ja nuorille turvallinen kasvuympäristö. Hallitus haluaa, että kaikkien lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tuesta huolehditaan. Varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa edistetään kykyä myötätuntoon, ryhmäytymistä ja rakentavaa vuorovaikutusta sekä vahvistetaan lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Yhteisöön kuulumisen tunne sekä kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta lisäävät hyvinvointia ja suojaavat häiriökäyttäytymiseltä.
Hallituskauden aikana opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Sen osana toteutettiin lainsäädäntöhanke turvallisen opiskeluympäristön turvaamiseksi. Lakimuutokset tulivat voimaan tänä syksynä.
Oireilevien nuorten kohdalla koulun, poliisin, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja nuorisotyön välinen yhteistyö on tärkeää. Kouluissa ja oppilaitoksissa nuoria tavataan päivittäin ja mahdollinen oireilu voidaan havaita hyvin varhaisessa vaiheessa. Näin nuoren tilanteeseen päästään puuttumaan mahdollisesti jo ennen kuin ongelmia suuremmin ilmenee. Myös perheiden tukemisella on tärkeä rooli. Jos vanhemmat eivät voi hyvin, eivät nuoretkaan voi hyvin.
Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi säännöllisesti lainsäädännön toimivuutta. Seuraamme myös muissa Pohjoismaissa käytävää kriminaalipoliittista keskustelua. Jengirikollisuudesta puhuttaessa katsomme usein Ruotsiin. Myös Ruotsissa kaikkein tärkeimpänä pidetään ennalta ehkäisevää työtä, jolla estetään uusien nuorten päätyminen rikollisuuden tielle. [Sanna Antikaisen välihuuto] Ruotsista voidaan ottaa opiksi myös se, että asuinalueiden eriytymistä on torjuttava ja laittomiin aseisiin on puututtava tiukoin keinoin. Oikeusministeriö ja sisäministeriö arvioivat parhaillaan aselainsäädännön kehittämistä tästä näkökulmasta. 
Kun kyse on lapsia ja nuoria koskevista rikoksista, on huolehdittava siitä, että rikosasioiden käsittely on joutuisaa ja tukee uusintarikollisuuden ehkäisyä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä myös viranomaisten ammattitaitoon ja valmiuteen kohdata nuori ihminen. Hallituksessa on oikeusministeriön johdolla valmisteltu useita ehdotuksia näiden tavoitteiden edistämiseksi. 
Viranomaisten toimivaltuuksia on arvioitava säännöllisesti. Hallitus on esittänyt tänä syksynä eduskunnalle pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja poliisilakiin salaista tiedonhankintaa koskevia muutoksia. Sisäministeriö on myös käynnistänyt selvityksen poliisin rikostiedusteluun liittyvän lainsäädännön tilasta ja sen kehittämisestä. Viranomaisten välisen tiedonvaihdon nykytilaa arvioidaan.
Arvoisa puhemies! Hallitus on korjannut aiempien hallitusten tekemiä poliisiin kohdistuneita leikkauksia. Poliisien määrää on nostettu hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden aikana noin 7 540 henkilötyövuoteen, kun se oli 7 280 henkilötyövuotta hallituskauden alkaessa vuonna 2019. Myös oikeudenhoidon resursseja on lisätty pysyvästi noin 80 miljoonaa euroa.
Hallituskauden aikana on laajennettu moniammatillista Ankkuri-toimintaa, jolla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja ennalta ehkäistään heidän ajautumistaan rikollisuuteen. Toimintaa toteutetaan Ankkuri-tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Sen tarkoituksena on moniammatillisesti puuttua nuoren tekemiin rikoksiin, päihteiden käyttöön tai muuhun huolta aiheuttavaan käytökseen. Puuttuminen tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta kierrettä ei pääse syntymään ja nuoren elämän suuntaan voidaan vielä vaikuttaa. [Mika Niikko: Kaunista puhetta, mutta voi voi!] Ankkuri-toiminnasta on saatu hyviä tuloksia, ja se on myös tutkimuksissa osoitettu toimivaksi. 
Arvoisa puhemies! Hallitus suhtautuu vakavasti lasten ja nuorten keskuudessa esiintyviin väkivallantekoihin ja rikoksiin. Nuorisorikollisuuden kehitykseen voidaan puuttua ja hallitus tekee määrätietoisesti työtä nuorisorikollisuuden vähentämiseksi.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T10:01:19,2022-12-19T10:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_143_3,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_4,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies. Hallituksen vastaus välikysymykseen ei yllätä. Se ei vastaa kysymykseen, ei hahmota tilanteen vakavuutta, ei tunnusta juurisyitä eikä kehtaa myöntää Suomessa ajetun maahanmuuttopoliittisen linjan häämöttävää henkistä ja taloudellista konkurssia. 
Hallituspuolueet ovat vuosia jatkuneen satuilunsa jälkeen joutuneet myöntämään, että maahanmuuttajataustaisten nuorten rikollisuus on lisääntynyt, raaistunut ja alkanut osoittaa merkkejä järjestäytymisestä ensin taparikollisuuden, sitten jengiytymisen ja seuraavaksi vakavamman, järjestäytyneen rikollisuuden ja jopa terrorismin muodossa. Tilastot ja tutkimukset ovat kertoneet yliedustuksesta jo pitkään, mutta se ei ole teitä häirinnyt. 
Näitä tilastoja, tiedän kyllä, ette välitä katsoa. On paljon mukavampaa uskoa hyvään kuin lukea tilastoja siitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Suostutte ylipäätään keskustelemaan aiheesta vasta, kun suomalaisen lehdistön otsikot eivät anna muuta vaihtoehtoa, varsinkaan vaalien alla. 
Suurten kaupunkiemme turvallisuustilanne on heikkenemässä, ja nuoret tietävät jo varoa tiettyjä paikkoja tiettyyn kellonaikaan. He piilottelevat merkkivaatteitaan ja puhelimiaan. Pelko todellisen uhan edessä on alkanut ohjata niin nuorten kuin vanhempien käyttäytymistä. Ja vain pieni osa tulee julki. Ja edelleen, yhä edelleen, jotkut haluavat keskittyä semantiikkaan ja miettiä, millä nimellä tätä rikollisuutta pitäisi kutsua. 
Arvoisa hallitus! Uskon, että tiedätte aivan täsmälleen, mikä tilanne on, mistä se johtuu, ja mitä seuraavaksi on tulossa. Suomessa ajettu maahanmuuttopolitiikka on kuin rahtikultti. Olette nähneet elokuvissa, kuinka ihmiset tulevat laivoilla uuteen maailmaan ja alkuvaikeuksien jälkeen sopeutuvat, ja pian he ovat iloisessa työn touhussa kansojen sulatusuunissa. Kultiksi tämä muuttuu siinä vaiheessa, kun tuotte maahan olemattoman koulutuksen ja kielitaidon ihmisiä aivan toisenlaisista kulttuuriympäristöistä ja ojennatte heille lentoaseman tuloaulassa Kelan esitteen, tulkit ja oikeusavustajien armadan, ja sanotte suomalaisille: sopeutukaa tai olkaa hiljaa. [Välihuutoja]
Pääosin kunnollisista ihmisistä koostuva Suomen kansa [Veronika Honkasalo: Miten sivistyspuolue voi olla tässä mukana?] ei jaksa kuunnella vuodesta toiseen, kuinka se toimii väärin, on ennakkoluuloista tai jopa rasistista. Se ei jaksaisi kuunnella yksittäistapausten sääli- ja sankaritarinoita, samalla kun ongelmista vaietaan tai ne peitellään. Ihmiset näkevät tämän. Monet pelkäävät. Monet ovat vihaisia. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia valita; kaikki eivät voi suojautua näiltä ongelmilta hyville asuinalueille tai turvallisiin kouluihin. 
Hallitus! Te esiinnytte suomalaisille tieteeseen, ihmiseen ja viranomaisiin luottavana, mutta pyritte kiistämään ja vähättelemään tutkittua tietoa, sivuuttamaan viranomaisten varoitukset ja ummistamaan silmänne muiden maiden kokemuksilta. Suomella ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka ei takaisi meille tismalleen samat ongelmat samanlaisilla poliittisilla valinnoilla kuin muillekin ne tehneille maille. Se, että tulemme vähän perässä, ei ole mikään puolustus. 
Sen sijaan että tunnustatte tosiasiat, haluatte puolustaa politisoituneita tutkijoita tieteen nimissä, samalla tunkea julkishallintoon amerikkalaisperäistä, ahdasmielistä ja tieteellisten kriteerien valossa kyseenalaista woke-hörhöilyä, joka väittää ajavansa tasa-arvoa, mutta on umpirasistista ja totalitaristista. [Välihuutoja] Mieleen tulevat 70-luvun taistolaiset: edistyksen airuet kantoivat taantumuksen tunkkaista viiriä. [Pia Lohikoski: Mitä viiriä te heilutatte, perussuomalaiset? — Petri Huru: Perussuomalaisilla ei ole viiriä!]
Arvoisa puhemies! Tulijoilla on vain oikeuksia, ei velvollisuuksia. Heillä ei ole pakottavaa tarvetta sopeutua maahamme tai työmarkkinoillemme. Heitä kannustetaan pysymään kotona, heitä kannustetaan pysymään omassa kielessään ja kulttuurissaan, heitä holhotaan ja passataan. Ongelmiin ja väärinkäytöksiin ei uskalleta puuttua. Lopputuloksena on tulijoiden oireilu, juurettomuus, vieraantuminen, näköalattomuus, suuremmat toimeentulotukimenot ja monien palveluiden ruuhkautuminen, vankiloiden täyttyminen ja koululaitos, joka ei enää toimi. Kun suomalaiset tai heidän läheisensä todistavat asioita, joita ei muka pitänyt tapahtua, ja rahat loppuvat, maahanmuuttopolitiikan ja monikulttuurisuusutopian uskottavuus romahtavat. 
Ongelma ei ole tippunut taivaasta, vaan se on aktiivisesti tuotu kaupunkiemme toreille, kauppakeskuksiin, koululuokkiin, Kelan luukulle ja poliisiviranomaisille. Ja ei, ei maailma tai Suomi ole muutenkaan mikään lintukoto, eikä kukaan niin väitä. Meillä olisi omat ongelmamme ja suomalaisetkin tekisivät rikoksia. Siitä huolimatta tosiasiat ovat tässä: tämän kaiken hinta euroissa, monien arjen muuttuminen koulurauhan menetyksen, väkivallan uusien uhrien ja lainkuuliaisuuden heikkenemisen muodossa. Vastaukseksi te heiluttelette punavihreää rasismilippuanne ja syyllistätte meitä. Siivoatte virkanimityksillä, vihapuhehuolella, hankerahoituksilla ja suopealla lehdistöllä arvostelijanne pois ja ostatte politiikallenne vielä muutaman ymmärtäjän. Mutta mikään näistä keinoistanne ei poista ongelmaa. 
Arvoisa puhemies! Suomalainen maahanmuuttopolitiikka, joka on täysin imitoitu Ruotsista, on nojannut virheellisiin oletuksiin ja toiveajatteluun. Toteuttamalla täsmälleen samaa politiikkaa kuin Ruotsissa me tulemme saamaan täsmälleen samat ongelmat. Ja jotkut siitäkin hyötyvät: esimerkiksi paisunut verorahoin ylläpidettävä maahanmuuttokoneisto, kotouttamisfirmat, asuntosijoittajat, juristit ja monenlaiset keinottelijat. 
Vaikka te herkästi väitätte, että syyllistämme maahanmuuttajia, [Vasemmalta: Niinhän te teette!] asia ei ole niin. Vika on järjestelmässämme, maahanmuuttopolitiikassamme, kotouttamispolitiikassamme. Mahdottomasta ei saa mahdollista, vaikka siihen käyttäisi vielä enemmän miljardeja ja konsulttien ohjeita. 
Arvoisa hallitus! Suomellakin on edessään muiden pohjoismaiden tavoin maahanmuuttopolitiikan kiristäminen siten, että maahantulomääriin, oleskelulupien myöntämisen edellytyksiin ja maahantulijoiden velvollisuuksiin kiinnitetään aiempaa selvästi enemmän huomiota. Muuta vaihtoehtoa ei ole. 
Tanskassa pitkään noudatettu ja Ruotsissa nyt aloitettu maahanmuutto- ja kriminaalipoliittinen linja ei juuri siitä eroa, mitä me vaadimme. Suomi tulee lopulta perässä. Nähtäväksi jää, kuinka paljon maatamme ehditään tuhota sitä ennen tai kuinka monta miljardia pysyviä vuotuisia menoja saadaan aikaiseksi, menoja, joita ei edes lasketa kehysten sisään ja joista ehdottamamme leikkaukset saavat teidät edelleen hymyilemään. 
Maahanmuutossa tulijamäärät on sopeutettava suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksiin kotouttaa tänne tulevat ihmiset. Kielitaidottomien ja kouluttamattomien ihmisten maahantulo vieraista kulttuureista on takuuvarma resepti luoda syrjäytyneiden joukko. Kun maahantulomäärät ylittävät kotoutumisedellytykset, syntyy laajasti ja ylisukupolvisesti syrjäytyvä juureton yhteiskuntaluokka, joka on riippuvainen tulonsiirroista ja usein käytännössä eristynyt muusta yhteiskunnasta. Valitettavasti kaikki tämäkin näkyy tilastoista. 
Te luonnollisesti osaatte vaatia kotouttamiseen lisää määrärahoja, mutta käytetyistä miljardeista huolimatta työttömyys, kielitaidottomuus, syrjäytyminen ja muut ongelmat eivät vähene, eivät Suomessa eivätkä missään muussakaan maassa. 
Arvoisa puhemies! Myös rikospolitiikka vaatii kiristyksensä. Pahimmat rikolliset, yllyttäjät ja mahdollistajat pitää tunnistaa ja huolehtia lainsäädännöllä ja viranomaisten yhteistyöllä siitä, että uhka turvallisuudelle lakkaa. Karkottamisen pitää aina olla aito vaihtoehto, kun maahanmuuttaja syyllistyy vakavaan rikokseen tai toistaa rikoksia.
Rikosoikeudellisen vastuun alaikäraja tunnetaan hyvin, ja poliisin mukaan siitä myös muistutellaan kiinniottotilanteissa. Joidenkin nuorten oikea ikäkin on kysymysmerkki, ja yhä useammalla passissa lukee syntymäpäivänä ensimmäinen tammikuuta, kun parempaakaan tietoa ei ole. 
Viranomaisilla on aina oltava keinot puuttua vaaralliseen tilanteeseen. Jos rikosoikeudellisen vastuun ikäraja olisi alempi, nuoresta iästään huolimatta vaaralliset tapaukset eivät välttyisi vastuulta. Ihmiseen luottamisella on aikansa ja paikkansa, mutta kun humanismi lähtee lapasesta, jälki on rumaa, eikä se sovi teidän kalvoesityksiinne uljaasta uudesta huomisesta.
Hyvä hallitus! Sisäministeriö ei ole mikään kansainvälisen solidaarisuuden ministeriö, vaan Suomen sisäisen turvallisuuden ja maamme toimintakyvyn varmistava lukko.
Arvoisa puhemies! Näin ollen teen seuraavan epäluottamuslause-esityksen:
”Koska hallitus on kykenemätön tunnistamaan juurisyitä kasvaneen nuoriso- ja katurikollisuuden taustalla ja siten torjumaan ja korjaamaan ongelmia vaadittavilla ja tehokkailla toimilla, esitän, ettei hallitus nauti enää eduskunnan luottamusta.”
Lisäksi loppuun on todettava, että täällä on hyvin vaikea pitää puheenvuoroa, kun salissa huudetaan niin paljon. [Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-19T10:11:13,2022-12-19T10:21:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_5,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_6,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Katujengirikollisuus ja alaikäisten lisääntynyt väkivaltaisuus ovat vakavia ilmiöitä, joiden syihin ja seurauksiin tulee puuttua nopeasti ja päättäväisesti. Tarvitsemme uusia toimintatapoja ja toimenpiteitä, jotta vältymme vastaavalta kehitykseltä kuin Ruotsissa. Suomen kulkeman tien tulee olla yhtä aikaa sekä luja rikollisuuden ydintä kohtaan että lempeä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Tänään on syytä keskittyä ratkaisuihin.
Me sosiaalidemokraatit haluamme pitää huolta siitä, että jatkossakin jokainen kaupunginosa on turvallinen paikka asua ja jokaisessa koulussa on turvallista opiskella. Haluamme, että jokainen nuori näkee tulevaisuutensa toiveikkaana ja väkivaltarikoksista on riittävät ja nopeat seuraukset. Emme ajattele, että nuorten ajautumista rikollisuuden polulle voitaisiin ehkäistä pelkillä rangaistuksilla ja passittamalla nuoret vankilaan, mutta emme myöskään näe, että pelkät pehmeät keinot pystyisivät lähettämään sen viestin, ettei rikolliselle tielle kannata lähteä.
Pehmeillä keinoilla pyritään ehkäisemään nuorten ajautumista mukaan jengien toimintaan, mutta lisäksi tarvitaan viranomaisille tehokkaampia työkaluja hajottamaan itse rikollisjengit. Kovat toimet kohdistetaan jengirikollisuuden ytimeen, aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen.
Jengirikollisuuden lopettamisessa avainasia on kuitenkin lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy laaja-alaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. Myös monilla järjestöillä on jo nyt merkittävä rooli viranomaisten yhteistyötahoina.
Nuorten rikollisuutta ennaltaehkäisevää moniammatillista Ankkuri-toimintaa ja poliisin ennaltaestävää työtä on tehty jo pitkään ympäri Suomea varsin hyvin tuloksin. Pelkästään Helsingissä toiminnan piirissä olleista ensikertalaisista nuorista 73 prosenttia ei uusi rikoksia. Helsingissä on kokeiltu myös mallia, jossa nuorisotyöntekijöitä työskentelee kouluilla nuorten tukena. Näitä hyväksi koettuja malleja pitää vahvistaa entisestään.
Meidän on huolehdittava riittävistä resursseista niin sosiaalityössä, lastensuojelussa, nuorisotyössä kuin kouluissakin. Erityisen tärkeää on pikaisesti saattaa alaikäisten mielenterveys‑ ja päihdepalvelut kuntoon. Viranomaisten välistä yhteistyötä pitää vahvistaa ja päästä eroon eri rekistereiden aiheuttamista tietojenvaihtoon liittyvistä ongelmista. Keinoja puuttua järjestäytyneeseen rikollisuuteen on edelleen lisättävä, toimintaohjelma laittomien aseiden poistamiseksi tulee laatia sekä soveltaa kovennettuja rangaistuksia jengirikollisuuden ytimeen. [Mika Niikko: Kuulostaa vaalipuheelta! Teillä oli koko vaalikausi aikaa!]
Arvoisa puhemies! Hyvinvoiva nuori ei ajaudu rikolliselle tielle. On totta, että jengeissä liikkuu paljon myös ulkomaalaistaustaisia nuoria, niitä nuoria, joiden kasvuympäristö on tutkitusti turvattomampi verrattuna muihin nuoriin, mutta kaikkia maahanmuuttajanuoria yksioikoisesti leimaamalla ongelma ei vähene tippaakaan, päinvastoin. Tällainen politiikka syrjäyttää entisestään näitä nuoria [Vasemmalta: Juuri näin!] ja ajaa heidät juuri sinne, mitä haluamme ehkäistä, eli jengien pariin. He kohtaavat useimmin toistuvaa koulukiusaamista sekä syrjivää käyttäytymistä ja asenteita arjessaan.
Viranomaisten näkemyksen mukaan julkisuudessa nyt käytävä keskustelu on usein hyvin mustavalkoista ja ongelmia yksinkertaistavaa sekä vahingollista nuoria kohtaan. Siksi on surullista seurata, kuinka oikeisto-oppositio käyttää joidenkin nuorten pahoinvointia hyväkseen ja pyrkii tekemään siitä vaaliaseen. [Vasemmalta: Juuri näin!]
Erityisen herkullinen aihe on tietysti perussuomalaisille, jotka yrittävät tehdä nuorisojengeistä pelkästään maahanmuuttokysymyksen, totta kai. Tästä syystä ihmetellä sopii, miksi kokoomus lähti tässäkin kysymyksessä jälleen kerran perussuomalaisten aisankannattajaksi.
Jos haluamme aidosti puuttua jengirikollisuuden syihin, meidän pitää pystyä tehokkaammin ehkäisemään maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä sekä tehdä parempaa ja myös velvoittavampaa kotouttamistyötä perheiden kanssa. Suomen kielen oppimisella on keskeinen rooli kiinnittymisellä yhteiskuntaamme. Rikollisjengit kukoistavat sellaisessa ympäristössä, jossa eriarvoistuminen kasvaa, asuinalueet eriytyvät ja jossa viestimme lapsille ja nuorille on, ettei heillä ole sijaa yhteiskunnassamme.
Arvoisa puhemies! On ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta kykenee näyttämään olevansa vahvempi kuin yksikään rikollinen. Jos yhteiskunta näyttää heikolta tai keinottomalta rikollisten edessä, se on omiaan nostamaan rikollisten statusta ja lisää jengien vetovoimaa myös nuorten keskuudessa.
Me sosiaalidemokraatit haluamme pitää huolta siitä, että annamme jokaiselle lapselle varhaiskasvatuksesta lähtien hyvät eväät elämään. Haluamme kehittää alueita tasapainoisesti ja puuttua syrjäytymiskehitykseen nopeasti ja tehokkaasti. Haluamme, että jokaisella nuorella on tulevaisuudentoivoa.
Mitä enemmän toivottomuutta, sitä enemmän turvattomuutta. Mitä enemmän toivoa, sitä enemmän turvallisuutta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-19T10:21:44,2022-12-19T10:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_143_7,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_8,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemmeko menettämässä aiemmin niin turvallisen kotimaamme, maan, jossa voimme luottaa toinen toisiimme, liikkua turvallisesti kadulla mihin kellonaikaan tahansa, maan, jossa voimme vailla huolta lähettää lapsemme koulutielle? Tästä on kysymys, kun puhumme vallitsevasta katuväkivallasta ja maahanmuuttajataustaisista, väkivaltaisista jengeistä. Uutiset ovat pullollaan yhä törkeämpiä ja raaempia ryöstöjä ja pahoinpitelyjä. Nimenomaan maahanmuutto on yhteinen nimittäjä näille ongelmille.
Me perussuomalaiset olemme varoittaneet tästä kehityskulusta jo yli vuosikymmenen ajan. Tämän vuoden aikana olemme vaatineet hallitukselta toimia useaan kertaan. Se tuntuu todella turhauttavalta, sillä nämä ongelmat ovat teidän kaikkien silmien edessä.
Hallitus kyllä puhuu kauniisti. Sen te osaatte, mutta toimivat ja kovat keinot puuttuvat. Pehmeät keinot, kotouttaminen ja vaikkapa hehkuttamanne Ankkuri-toiminta — ne eivät kerta kaikkiaan toimi. Yksikään länsimaa ei ole onnistunut tiettyjen maahanmuuttajaryhmien kotouttamisessa, ei vaikka rahaa syydettäisiin kuinka paljon tahansa.
Teiltä puuttuvat siis keinot ja ennen kaikkea tahto korjata ongelmia, ja te, hyvä hallitus, ainoastaan pahennatte ongelmaa joka ikinen päivä. Te lisäätte ja houkuttelette maahanmuuttoa, juuri sellaista maahanmuuttoa, mikä näitä ongelmia, kuten lisääntynyttä katuväkivaltaa ja seksuaalirikoksia, nimenomaan aiheuttaa. Pala palalta se romuttaa yhteiskuntarauhan. Pala palalta haitallisella maahanmuutolla tuhotaan turvallinen kotimaamme. Seuraavan hallituksen on muutettava suunta, kun teiltä ei siihen ole tahtoa ja kykyä löytynyt.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä peruspilareita ovat vapaus ja turvallisuus. Vapaus liikkua turvallisesti, avoimet julkiset tilat, kuten koulut ilman turvatarkastuksia ja jatkuvaa vartiointia, luottamus koko yhteiskuntaan — se kaikki rikkoutuu ja on historiaa, jos tälle kehitykselle ei panna pistettä.
Suurin osa suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla. Hallituksen kyvyttömyys toimia horjuttaa siis jo suomalaisten enemmistön turvallisuudentunnetta, eikä syyttä. Haitallisen maahanmuuton ongelmat iskevät juuri niihin suomalaisiin, joilla ei ole varaa valita, missä asua, miten liikkua tai mitä koulua lapset käyvät.
Syy vallitsevaan tilanteeseen on hallituksen ja jokaisen puolueen, joka ei ideologisista syistä kykene tämän ongelman juurisyitä myöntämään. Löysän maahanmuuttopolitiikan myötä yhä useamman suomalaisen nuoren arki on entistä turvattomampi. On täysin naiivia toimia kuten Ruotsissa ja yllättyä, kun lopputulos on samanlainen. Hallituksella on ollut aikaa toimia ja päivittää lainsäädäntöä. Mitään ei ole tehty, päinvastoin: olette löysentäneet lainsäädäntöä. Teidän oma ideologianne menee kansalaisten turvallisuuden edelle. [Vasemmalta: Taitaa olla toisin päin!]
Maahanmuutto ei ole todellakaan mikään luonnonilmiö. Siihen voidaan puuttua, ja perussuomalaisilla on siihen keinot. Maahantuloa ja perheenyhdistämistä on kiristettävä. Ulkomaalaiset rikolliset tulee lähtökohtaisesti karkottaa pysyvästi. Suomalaisen oikeuslaitoksen tulee palauttaa uskottavuutensa myös rikollisten silmissä. Suomen rangaistuskäytännöt ovat muita Pohjoismaita löysempiä, ja sekin on korjattava. Perussuomalaisten kriminaalipoliittisesta ohjelmasta löytyy monia ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Nyt on viimein ymmärrettävä, että katujengien lisäksi käymme taistelua aikaa vastaan. Mikäli riittäviin toimiin ei ryhdytä, ilmiö jatkaa kasvamistaan ja yleistymistään. Ongelman korjaaminen on sitä vaikeampaa, mitä kauemmin viivytellään ja keksitään tekosyitä. Maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin vastaaminen edellyttää ennen kaikkea kiristyksiä maahanmuutto- ja rikoslainsäädäntöön. Vaikka olemme kiistatta Ruotsin tiellä, voimme yhä korjata tilanteen. Jossain vaiheessa se ei enää ole mahdollista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-19T10:27:04,2022-12-19T10:32:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_9,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_10,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nuoriso- ja katujengirikollisuus nostaa päätään Suomessa. Perinteisten liivijengien rinnalle on noussut uusi ryhmä: pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa vaikuttaa toistakymmentä katujengiä, joissa on noin parisataa jäsentä. Katujengit selvittelevät välejään väkivaltaisesti, ja vaarassa on ollut myös sivullisia. Jengit koostuvat pääosin nuorista aikuisista, joista valtaosalla on ulkomaalaistaustaa.
Samaan aikaan alaikäisten nuorten ja jopa lasten tekemä väkivalta on kasvussa ja raaistunut. Tänä vuonna on ollut ennätysmäärä ryöstöjä, joissa tekijä on ollut alaikäinen. Viime vuonna oli sama tilanne henkirikosten kanssa. Ei ole millään tavalla normaalia, että lapset ja nuoret ryöstävät, puukottavat ja jopa tappavat toisiaan.
Tämä linkittyy osin katujengi-ilmiöön, mutta on merkittäviltä osin myös oma kokonaisuutensa. Ilmiöt ja ongelmat leviävät hyvin nopeasti sosiaalisen median ja verkon kautta. Olennaista on ymmärtää, että taustalla vaikuttaa yleisempi nuorten pahoinvoinnin kasvu. Ongelma ei ratkea ainoastaan viranomaisvoimin. Tässä tarvitaan myös meitä kaikkia.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme jo miltei vuosi sitten ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 keinoa jengirikollisuuden torjumiseksi” ‑ohjelmassamme joukon sekä pehmeitä että kovia keinoja ilmiön torjumiseksi. [Timo Heinonen: Siihen olisi pitänyt tarttua!] Esityksemme perustuvat edustaja Kari Tolvasen johtaman työryhmän työhön, jossa kuultiin eri alojen asiantuntijoita sekä Suomesta että ulkomailta.
Valitettavasti hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Nyt alkavat olla viimeiset hetket reagoida, jotta kehitys voidaan vielä kääntää.
Tältä pohjalta kokoomukselle on luontevaa olla mukana opposition välikysymyksessä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjunnasta. Haluamme hallituksen politiikkaan muutoksen. Ongelma on otettava vakavasti ja korjaaviin toimiin on ryhdyttävä välittömästi.
Arvoisa puhemies! On rehellisesti tunnustettava, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. On hyvä, että tämä tuodaan selkeästi esiin välikysymyksessä.
On tärkeää myös huomata, ettei maahanmuutto automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkiksi Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi tarvitsee tekeviä käsiä myös ulkomailta.
Suomen kotoutumispolitiikan punaiseksi langaksi on otettava kielen oppiminen, koulutus, osallisuus ja työnteko, jotka ovat tärkeimmät avaimet suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.
Yhtä viisastenkiveä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumiseksi ei ole, mutta ennaltaehkäisy on kaikista tehokkain tapa vaikuttaa. Lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon lisäämällä sekä resursseja että toimivaltuuksia. Kouluissa on panostettava yksilölliseen tukeen, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti heti sen esiintyessä. Toimintamallien on oltava yhteneväisiä. Nuorisopalveluiden kuntarajat ylittävää yhteistyötä on lisättävä. Mielenterveyspalveluihin pääsyn kynnystä on madallettava ja terapiatakuu on toteutettava. On kyettävä auttamaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa — pahoinvoinnin ja häiriökäyttäytymisen välillä on suora yhteys.
Lisäksi tarvitaan korjaavia toimenpiteitä. Poliisien määrää on nostettava tulevien vuosien aikana 8 000 poliisiin. Rikoshyödyn poisottamista on tehostettava ja ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Jengirikollisuuteen liittyvistä rikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava ottamalla käyttöön Tanskassa menestyksekkäästi toiminut malli.
Arvoisa puhemies! ”Meillä ei ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on kaikkein väljin säännöiltään ja samalla kaikkein sallivin.” Näin totesi presidentti Niinistö viisaasti toissa sunnuntaina.
Esittämämme toimet ovat edelleen hallituksen vapaasti käytettävissä. Arvoisa hallitus, on aika herätä. Yksinkertaisesti ei voi olla niin, että suomalaisessa kehittyneessä hyvinvointiyhteiskunnassa 12-vuotias lapsi joutuu pelkäämään tulevansa puukotetuksi kahdenkympin takia, kuten saimme viimeksi eilen uutisista lukea. Toimimalla määrätietoisesti nyt voimme vielä varmistaa, että Ruotsin tie ei ole meidän.
Kannatan edustaja Purran tekemää epäluottamuslause-esitystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-19T10:32:35,2022-12-19T10:37:54,Hyväksytty,1.1
2022_143_11,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_12,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on ja Suomen pitää olla lain ja järjestyksen yhteiskunta. Maa, jossa rikoksesta rangaistaan. Maa, jossa oikeus toteutuu. Maa, joka on turvallinen ihan meille kaikille. [Timo Heinonen: Nyt ei puutu kuin teot!] Turvallinen Suomi on sitä, että lapset voivat kävellä kouluun. Turvallinen Suomi on sitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä illanviettoa kaupungilla. Turvallinen Suomi ei ole jengi- ja nuorisorikollisuuden Suomi. 
Arvoisa puhemies! Tampereella katuryöstöjä kommandopipot päässä, Turussa törkeitä pahoinpitelyitä, pääkaupunkiseudulla luodit lensivät lähiössä, kun katujengit ottivat yhteen. Näille rikollisille meillä on selvä viesti: Te tulette vastaamaan teoistanne syytetyn penkillä. Rikoksesta seuraa rangaistus. 
Suomi ei ole Ruotsi. Tosiasia silti on, että jengirikollisuus ja katuväkivalta ovat voimakkaassa kasvussa. Meidän on otettava vaaran merkit vakavasti. Tilanteen hallintaan saaminen vaatii kovia otteita ja pehmeitä keinoja. Ennen kaikkea se vaatii toimivia keinoja. Olen puhunut nuorten, vanhempien, poliisin ja tuomareiden kanssa. Ruotsin tie ei ole Suomen tie, jos toimimme päättäväisesti. Ongelmaa ei pidä liioitella mutta ei myöskään vähätellä saati hyssytellä. [Vasemmistoliiton ryhmästä: Kuka vähättelee?] Pitää myös tunnustaa, että kehityksellä on yhteys maahanmuuttopolitiikkaan. Kaikki ei kotouttamisessa ole mennyt putkeen. 
Onneksi jengi- ja nuorisorikollisuus on tauti, johon meillä on lääkkeet. Rangaistuksia on tiukennettava. Rikoslakiin on säädettävä rangaistuksen koventamisperusteeksi jengirikollisuus ja jengien keskinen välienselvittely. [Sanna Antikainen: Teillä on ollut kolme ja puoli vuotta aikaa!] Laittomasti maassa oleskelevien ja vakaviin rikoksiin syyllistyneiden palautukset on toimeenpantava viipymättä. Vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset on poistettava maasta. 
Oikeusjärjestelmämme pitää toimia oikeudenmukaisesti, tehokkaasti ja reilusti. Keskustan linja on vahvistaa oikeudenhoitoa. Turvaamme rahoituksen syyttäjälaitokselle, tuomioistuimille ja vankiloille. Kannatamme poliisin toimivaltuuksien laajentamista jengirikollisuuden kitkemiseksi. [Sanna Antikainen: Kannatatte vihervasemmistohallitusta!]
Arvoisa puhemies! Kovien otteiden lisäksi tarvitsemme pehmeitä keinoja. Parempaa yhteistyötä kodin, koulun, sosiaalitoimen ja poliisin kesken. Toimivaa kotouttamista. Nuoret aikuiset ja alaikäiset tarvitsevat tukea välttyäkseen ajautumasta rikollisiin piireihin ja irtaantuakseen jengeistä. Etenkin rikoksia ennalta ehkäisevä kenttätyö ja poliisin tukitoimet nuoren irtaantumiseksi jengeistä ovat toimivia. Lainsäädännöllisten esteiden takia tieto ei kuitenkaan aina kulje koulujen, sosiaalitoimen ja poliisin välillä. Tämä pitää korjata välittömästi.
Suomessa jokainen meistä määrittää itse tulevaisuutensa. Voit opiskella ahkerasti, tehdä töitä tai perustaa yrityksen. Pärjätä, menestyäkin. Jos kuitenkin valitset rikoksen tien, se tie tulee päättymään nopeasti tiilenpäiden lukemiseen. Valinta on jokaisen oma.
Tämä hallitus on nostanut poliisien määrän yli 7 500:een. Poliisin rahoitusta on kasvatettu tuntuvasti. Tällä linjalla pitää jatkaa. Tavoitteeksi on asetettava 8 500 poliisia vuoteen 2030 mennessä. Poliisin pitää näkyä ihmisten arjessa joka puolella maata. Poliisin pitää olla läsnä kouluissa, kaduilla ja netissä. Moni lapsi ja nuori saattaa haaveilla poliisin ammatista. Meidän tehtävämme on pitää huolta, että he löytävät itsensä poliisiauton etupenkiltä eivätkä miekkataksin takapenkiltä. 
Arvoisa puhemies! Jengi- ja nuorisorikollisuudella ja katuväkivallalla ei ole sijaa Suomessa. Turvallinen Suomi on itseisarvo, jonka murentamista me emme salli.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-19T10:38:02,2022-12-19T10:43:27,Hyväksytty,1.1
2022_143_13,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_14,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole tilaa katujengeille, ei minkäänlaiselle väkivallalle. Tässä maassa jokaiselle nuorelle on löydyttävä yhteisö ja merkityksellinen rooli lain tältä puolen, ja sen eteen me päättäjät olemme valmiita tekemään töitä. Tämä on toivottavasti se yhteneväinen viesti, jonka me tänään yli puoluerajojen tästä salista tämän maan nuorille lähetämme.
Mutta mistä me puhumme, kun me puhumme katujengeistä? Me puhumme rikollisuudesta ja väkivallasta. Järjestäytyneestä toiminnasta, jossa liikkuvat niin huumausaineet kuin laittomat aseetkin. Puhumme kostonkierteistä, nyrjähtäneestä kunniakäsityksestä ja piittaamattomuudesta yhteiskunnan sääntöihin, mutta samaan aikaan me puhumme nuorista. Me puhumme jopa alaikäisistä. Me puhumme heistä, joista jokaisella on henkilökohtainen tausta sille, miksi kokee postinumerolle pohjautuvan katujengin antavan enemmän kuin muu yhteiskunta ympärillä. Me emme voi puhua näistä nuorista irrallaan tästä yhteiskunnasta, niistä ja näistä ympäristöistä, joissa he ovat kasvaneet. Eivät nämä nuoret ole tyhjästä kaduillemme aseet taskuissa pudonneet. Sen vuoksi meidän päättäjien on täysin vastuutonta puhua Ruotsin tiestä, kun meillä on, ja on ollut, tässä salissa avaimet vaikuttaa siihen, minkälaista Suomessa on, miten turvallista näillä kaduilla on liikkua, tai toisaalta, miten ehjän lapsuuden tai nuoruuden tässä maassa voi kokea.
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että katujengikehitys on katkaistava. On aivan selvää, että nuorten väkivaltainen käytös ja rikollisuus on vakava ongelma, joka on ratkottava. On toimittava usealla rintamalla samanaikaisesti. On torjuttava rikollisuutta kaikissa sen muodoissa, ja tähän tarvitaan viranomaisille riittävät resurssit ja toimivaltuudet varmistaa, että Suomessa rikollisuuden harjoittaminen ei ole kannattavaa. Rangaistuksia laittomien aseiden ja räjähteiden hallussapidosta tulee kiristää ja on varmistettava, että alaikäisten rekrytointi järjestäytyneeseen rikollisuuteen on tuomittavaa. On vahvistettava reittejä ulos rikollisuudesta ja estettävä väkivaltaa. Niin kauan kun me epäonnistumme väkivallan ja rikollisuuden kierteiden katkaisemisessa, on uusintarikollisuutta ja uusia uhreja. 
Suomi tarvitsee väkivallan vastaisen työn rakenteet. Sen vuoksi tuoreet päätökset panostaa juuri väkivaltatyöhön ja exit-toimintaan ovat tärkeitä. Myös vankeinhoidon resurssoinnista nimenomaan kuntoutusnäkökulmasta on pidettävä paremmin huolta, ja on onnistuttava interventioissa niiden nuorten kohdalla, jotka voivat jo pahoin ja jotka ovat riskissä ajautua rikollisuuden maailman kierteisiin. Silloin etsivällä työllä, järjestöillä ja Ankkuri-toiminnalla, vaikka sitä tänään täällä kyseenalaistettiin, on merkittävä rooli, mutta helposti tai vajavaisin resurssein se ei tapahdu. On panostettava nuorisotyöhön, OT-keskuksiin, perhetyöhön, lastensuojeluun, mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja huolehdittava, että näille aloille riittää työvoimaa. Ja jo edellä mainittujen lisäksi on ymmärrettävä ennakoida vieläkin varhaisemmassa vaiheessa. Olin kesällä poliisin kenttäpartion yövuorossa mukana, ja vahva viesti oli: panostakaa siellä Arkadianmäellä turvalliseen lapsuuteen. Samat terveiset sain sekä Vantaan vankilasta vangilta että Turun vankilasta nuoriso-osaston työntekijöiltä. Tuskin tarvitsee tälle salille kertoa, että lastensuojelujärjestöt ja tutkijat ovat samaa mieltä. On panostettava vanhemmuuden tukeen, koulutukseen, lapsiperheiden toimeentuloon ja sote-palveluihin. Onneksi tämä hallitus on tehnyt toimia oikeaan suuntaan, toki vihreillä olisi ollut kunnianhimoa enemmänkin.
Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin tehnyt töitä juuri niiden nuorten kanssa, joista me tänään tässä salissa puhumme. Olen nähnyt, miten kova imu sinne järjestäytyneeseen rikollisuuteen on ja miten yllättäen, taitavasti värvääminen tapahtuu.
Haluankin kiittää arvon oppositiota, että te nostatte tätä tärkeää teemaa keskusteluun. Sitä en voi kuitenkaan ymmärtää enkä varsinkaan entisenä lastensuojelun työntekijänä hyväksyä, miksi kentän ja miksei asiantuntijoiden huolta otettu tosissaan jo vuosia sitten? Poliittisin päätöksin olisi nimittäin voitu vaikuttaa siihen, ettei näiden ja niiden nuorten, joiden kanssa minä silloin tein töitä, tilanteet olisi ajautuneet siihen pisteeseen, jossa millään ei ole enää mitään väliä.
Meistä kenellekään ei ole voinut tulla yllätyksenä — ei kenellekään — se, millaisen resurssivajeen ja haasteiden keskellä esimerkiksi lastensuojelussa on tehty töitä jo vuosia, vuosia ennen tätä hallitusta. Millaisten haasteiden kanssa varhaiskasvatus ja peruskoulu on kamppaillut. Miten pitkään poliisi on varoittanut riittämättömistä resursseista. Miten kotoutumiseen ei ole panostettu, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja silti aikaisemmilla kausilla juuri täältä, juuri näiltä tahoilta on leikattu, eikä sinne ole haluttu panostaa, ja nyt se näkyy. Jos me emme onnistu turvaamaan ehjiä kasvuympäristöjä, seuraukset ovat rumia.
Ja ei, ei mikään oikeuta väkivaltaiseen käytökseen tai rikoksiin, mutta perehtyminen niiden taustatekijöiden äärelle, joita nuorten pahoinvoinnin tai syrjäytymiskehityksen saati rikollisuuden takana on, antavat perspektiiviä sille, että me voimme vaikuttaa syihin, joiden vuoksi jengeihin ajaudutaan tai tullaan värvätyiksi — jengejä kun ei ole ilman jengiläisiä. 
Ja aivan lopuksi haluan todeta, kuten me valtakunnallisella maanpuolustuskurssillakin olemme oppineet, että Suomen etu on, jos onnistumme varmistamaan, että tässä maassa jokainen voi kokea olevansa merkityksellinen osa tätä yhteiskuntaa. Pidetään siis huolta niistä 960 000 nuoresta ja nuoresta aikuisesta, jotka meillä tässä maassa on — meillä kun ei ole varaa menettää heistä yhtäkään.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-19T10:43:32,2022-12-19T10:49:06,Hyväksytty,1.1
2022_143_15,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_16,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsilla ja nuorilla on oikeus väkivallattomaan elämään ja arkeen. Kaikkeen väkivaltaan on puututtava tiukasti, tekijät saatava vastuuseen ja avun piiriin. Uhreille tulee antaa tukea — aina.
Lasten ja nuorten rikollinen käyttäytyminen on merkki yhteiskunnan epäonnistumisesta. Rikollinen käyttäytyminen on aina oire jostakin. Rikoksiin syyllistyneet lapset ja nuoret ovat aina ensisijaisesti tuen tarpeessa, ja me aikuiset olemme vastuussa siitä, että apu ja tuki kohdentuvat oikein. Me aikuiset olemme vastuussa siitä, että rikoksia ei koskaan synny ja nuoret saavat elää turvallista arkea. Me tarvitsemme nuorten arkeen enemmän turvallisia aikuisia, jotka kuuntelevat nuoria ja joita nuoret kuuntelevat ja arvostavat: opettajia, nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, ammattilaisia rinnallakulkijoita, joihin nuori voi luottaa ja joista nuori saa turvaa.
Me päätöksentekijät olemme vastuussa siitä, että tunnemme läpikotaisesti ja tutkimuspohjaisesti nuorisorikollisuuden ilmiönä, jotta osaamme resursoida tarvittavat ja tehokkaat toimenpiteet oikein. Meidän vastuullamme on keskustella nuorisorikollisuudesta asiantuntevasti niin, ettemme leimaa puheillamme yhtäkään nuorta tai lisää puheillamme stigmaa ja epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia. Se puhe, mitä täällä salissa nuorista käytämme, elää nuorten arjessa sanoina, tekoina, asenteina. Nuoret myös itse seuraavat tätä keskustelua tarkasti.
Arvoisa puhemies! Me tiedämme tilastoista, että 18—29-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on laskussa ja että alaikäisten ja varsinkin alle 15-vuotiaiden rikoksissa näkyy kasvua erityisesti ryöstöjen osalta. On tärkeää osata erottaa eri ilmiöt toisistaan, jotta myös ratkaisut osataan kohdentaa oikein. Juuri tämän takia välikysymys on kaikessa sekavuudessaan niin haitallinen: Siinä sotketaan eri ilmiöitä ja ikäryhmiä toisiinsa ja esitetään ratkaisuja, joilla ei ole mitään tekemistä nuorisorikollisuuden juurisyiden kanssa. On halveksivaa nuorten parissa toimivia ammattilaisia kohtaan esittää, ettei mitään olisi tehty. Joka päivä lukuisat ammattilaiset tekevät parastaan nuorten parissa sekä ennaltaehkäisevässä että korjaavassa työssä: päiväkodeissa, kouluissa, nuorten vapaa-ajalla, lastensuojelun instituutioissa, järjestöissä, moniammatillisissa tiimeissä poliisin ja sosiaalityön yhteistyössä.
Arvoisa puhemies! Niin kuin poliisistakin on todettu, kyllä, ulkomaalaistausta korostuu nuorilla rikoksentekijöillä. Ilmiötä tarkastellessa on kuitenkin tarpeen huomioida, että kun vanhempien sosioekonominen tausta huomioidaan, kapenevat erot kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Tähän seikkaan meidänkin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Ja toisaalta meidän on vaikuttimien lisäksi syytä pohtia, minkälaista tukea tarvitaan rikoksilla oireileville, sekä nuorille itselleen että heidän perheilleen. On myös tehtävä selkeä ero nuorten toiminnan ja katujengien välillä. Poliisin mukaan, kyllä, katujengejä esiintyy Suomessa, ja niihin poliisin pitää voida puuttua tiukasti. Samaan aikaan on ongelmallista yhdistää automaattisesti nuorten porukoissa tapahtuvaa ryöstelyä ja rikollista toimintaa rikollisiin katujengeihin.
Arvoisa puhemies! Samalla tavalla kuin eriarvoisuus kasautuu, myös nuorisorikollisuudessa näkyy kasautumista ja polarisaatiota. Usein rikoksilla oirehtiminen kasautuu samoille nuorille, ja rikosten muodot ovat saaneet raaempia piirteitä. Rikoksilla oireilevat nuoret ovat usein alttiina myös pahantahtoisten aikuisten hyväksikäytölle ja väkivallalle. Mitä varhaisemmin, sen parempi — tarvitaan erilaisia keinoja ilmiöstä riippuen: intensiivistä tukea, ennaltaehkäisevää toimintaa sekä Ankkuri-toiminnan ja exit-toiminnan vahvistamista. Nuorisorangaistusten soveltamista tulisi lisätä. Näitä kaikkia ratkaisuehdotuksia myös vasemmistoliitto esittää tänään julkaistussa nuorisorikollisuuteen liittyvässä kriminaalipoliittisessa ohjelmassa.
Arvoisa puhemies! Nuorten rikollisuus on vakiintunut poliitikkojen huoli ja median kestoaihe. Mutta juuri tämän takia poliitikkojen tulisi tuntea vastuunsa ja välttää levittämästä rangaistuspopulistisia ratkaisuja. Tämän syksyn keskusteluissa myös alle 15-vuotiaiden epäiltyihin rikoksiin halutaan puuttua yhä kovemmin rangaistuksin ja keskustellaan rikosvastuuikärajan mielekkyydestä. [Oikealta: Kyllä!] Tämä siitä huolimatta, ettei asiantuntijatieto tue vastuuikärajan laskemista. Asiantuntijatieto ei myöskään tue sitä, että rangaistusten koventaminen olisi nuorten kohdalla oikea tie. Ne ovat ehkä tehokkaita keinoja poliitikoille osoittaa kovaan ääneen, että esitetään konkreettisia ja rankkoja ratkaisuja, mutta ne eivät ole tehokkaita keinoja puuttua itse nuorisorikollisuuteen. Pahinta sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on, jos rikoksilla oirehtelevista nuorista tulee rikoksia tekeviä aikuisia. Nuorten kohdalla suuntaan on mahdollista vaikuttaa helpommin kuin aikuisten. Siksi on tärkeää tuntea ilmiön taustat ja valita keinot, jotka oikeasti toimivat. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-19T10:49:10,2022-12-19T10:54:44,Hyväksytty,1.1
2022_143_17,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_18,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ärade talman! Gängskriminalitet ska vi förhålla oss mycket allvarligt till — precis som till all form av brottslighet. Antalet brott som begås i Finland har minskat i över trettio år och vårt samhälle har som helhet blivit tryggare. Även brottsligheten bland våra unga har minskat. Däremot har mängden våldsbrott som begås av minderåriga och under 15-åringar ökat under de senaste åren. Det här är något som vi säkert alla i salen är oroliga över och vill åtgärda. Vi i svenska riksdagsgruppen och SFP anser att det förebyggande arbetet är a och o, särskilt när det gäller barn. Gängbrottslighet är lyckligtvis fortfarande en liten andel av den brottslighet som begås i Finland, men vi ska inte heller låta den andelen växa, utan ta ett aktivt grepp om problemet. Det är klart att det vid sidan om förebyggande åtgärder även behövs andra insatser, för vi vet att det förebyggande arbetet inte ensamt är tillräckligt. Därför måste vi utvärdera till vilken del det finns behov att uppdatera vår lagstiftning.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-19T10:54:51,2022-12-19T10:56:12,Hyväksytty,1.1
2022_143_19,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Poliisi kertoo jopa 10-vuotiaista väkivaltaisiin ryöstöihin osallistuneista. Alaikäisiä epäillään henkirikoksista. Kouluissa järjestetään tappeluita ja joudutaan takavarikoimaan teräaseita.
Vielä muutamia vuosia sitten järjestäytynyt jengirikollisuus liittyi Suomessa liivipukuisiin moottoripyöräjengeihin. Nyt meillä on kasvava määrä rikollisjengejä, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret, jopa lapset, ovat yliedustettuina. Nuorten rikokset ovat vahvasti kytkeytyneitä huumeisiin. Rikoksia tehdään jo kaiken kaikkiaan enemmän huumeissa kuin humalassa.
Muutos on ollut huolestuttavan nopea. Silti hallitus melkeinpä kiisti koko ilmiön sisäisen turvallisuuden selontekoa käsiteltäessä, eikä se nytkään ole reagoinut tilanteeseen hälyttävistä viesteistä huolimatta. Jos asiaan ei nyt nopeasti puututa, Ruotsin kaltainen tilanne on pian myös meillä.
Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on rohjettava puhua ja tehdä korjauksia ilman leimautumista rasismiin. On selvitettävä, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jengirikollisuutta tapahtuu juuri maahanmuuttajien keskuudessa, jotta sitä vastaan voidaan taistella. Toki niin katu- kuin kouluväkivallan tekijöinä on myös kantasuomalaisia. Maahanmuuttopolitiikan korjauksen ohella tuleekin tehdä töitä nuorten syrjäytymisen, päihteidenkäytön ja mielenterveysongelmien estämiseksi.
Arvoisa puhemies! Joka viides nuori kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja joka neljäs lapsi asuu perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Syrjäytymisen juuret ovat usein jo varhaisessa lapsuudessa.
Elämme arvomurroksen aikaa, jossa yhteisesti tunnustettua eettistä perustaa ei enää ole ja oikean ja väärän rajat ovat hämärtyneet. Perheiden ja kotien tukiverkostot ovat ohuita, kouluterveydenhuollon, lääkäreiden ja psykologien saatavuus on heikentynyt, eikä perheiden ennalta ehkäiseviä ja tukipalveluita ole tarpeeksi saatavilla.
Suomessa alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Tätä valitettavasti myös käytetään hyväksi. Vanhemmat nuoret saattavat yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia. Poliisi voi pitää vakavastakin rikoksesta epäiltyä alle 15-vuotiasta kiinni kuulusteluja varten enimmillään vuorokauden. Monessa länsimaassa rikosoikeudellisen vastuun raja on alempi, esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Virossa 14 vuotta. Lapsen paikka ei ole vankilassa, mutta rajat toimivat nuoren omaksi eduksi.
Alle 15-vuotiaasta rikoksentekijästä tehdään lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelussa ei ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuksien vahvistaminen on kääntynyt nuorten turvattomuudeksi. Huostaanotettujen lasten ja nuorten sijoituspaikoissa lasten liikkumista ei ole enää voinut uuden lain mukaan rajoittaa entiseen tapaan ja jopa puhelimen käytön rajoittamisesta on tehtävä hallinnollinen päätös. Lapset ja nuoret voivat melko vapaasti poistua sijoituspaikastaan, minkä vuoksi päihde- ja väkivaltaongelmat ovat räjähtäneet kasvuun.
KD-eduskuntaryhmä esittää lastensuojelulain kokonaisuudistusta. Lastensuojelun keinovalikoimaa tulee pikaisesti kehittää, niin että rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen voidaan puuttua. Myös alle 15-vuotiaan nuoren tulee voida ymmärtää, että vääristä teoista tulee seuraamuksia. Nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi on tärkeää myös nopeuttaa nuorten rikos- ja oikeusprosessia, mikä auttaa myös rikosten uhreja.
Nopeasti kehittynyt ilmiö edellyttää myös oikean tilannekuvan rakentamista ja kykyä tunnistaa keskeiset piirteet, kuten jengien viranomaisvastaisuuden, jengikulttuuriin liittyvän väkivaltaisen käyttäytymisen ihannoinnin sekä uhkaavan käytöksen myös ulkopuolisia kohtaan.
Poliisilla tulee olla riittävät resurssit tutkia ja selvittää jengien tekemät rikokset. Suomessa on harkittava Tanskan tapaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä.
Maahanmuuttajaperheitä on tuettava kasvatusvastuussa ja huomioitava tämä erityisellä tavalla kotouttamistoimissa. Kouluissa tarvitaan lisää pienryhmiä, erityisopetusta, psykologeja ja kouluterveydenhoitoa.
Islannissa vuosia sitten saavutettiin hyviä tuloksia kiinnittämällä huomio nuorten vanhempiin. Vanhemmat jalkautuivat arki-iltoina ulos ja tekivät yhteistyötä nuorisotilojen, harrastusten ja koulujen kanssa. Nuorille määriteltiin yhteiset kotiintuloajat. Jokaisen lapsen ja nuoren kasvatuksessa perimmäisen vastuun kantavat perheet ja kodit, joita voidaan tukea yhteisillä pelisäännöillä ja ajoissa annettavilla palveluilla.
Arvoisa puhemies! Nyt on viimeinen hetki toimia. Ministerin vastaus osoittaa, että hallitus ei ymmärrä tilanteen vakavuutta eikä esitä toimia aktiivisiin toimenpiteisiin jengirikollisuuden estämiseksi. Siksi kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy edustaja Purran esittämään epäluottamuslauseeseen.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-19T11:00:05,2022-12-19T11:05:39,Hyväksytty,1.1
2022_143_20,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_21,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ärade talman! Meidän kannattaa ottaa mallia Ruotsista monessa asiassa, mutta tässä asiassa ei.
Viime pääsiäisenä Ruotsi pysähtyi. Eri puolilla Ruotsia leimahti levottomuuksia, joissa poliisien kimppuun hyökättiin kivittämällä ja polttopulloilla. Kuolonuhreitta selvittiin kuin ihmeen kaupalla, mutta kymmeniä poliiseja loukkaantui. Monet poliisin kimppuun hyökänneistä olivat alaikäisiä. Hyökkäys poliisia kohtaan oli pelkän väkivallan lisäksi symbolisesti hyvin vakavaa. Maahanmuuttajat hyökkäsivät myös demokratiaa vastaan. He hyökkäsivät kaikkea sitä vastaan, mitä varten olivat Ruotsiin tulleet ja päässeet.
Pääministeri Magdalena Andersson järkyttyi syvästi ja totesi, että Ruotsin ja ruotsalaisten pitää nyt unohtaa aiemmat totuudet ja alkaa tehdä kovia päätöksiä. Andersson sanoi ääneen sen, mitä siihen asti oli Ruotsissa pidetty vain ruotsidemokraattien puheena: Ruotsiin oli tullut liikaa maahanmuuttajia ja heidän kotouttamisensa oli epäonnistunut. Tällaiset mellakat ja pääministerin tunnustus ovat viimeinen hätähuuto myös meille, ennen kuin yksinkertaisesti olemme liian myöhässä.
Ruotsissa on ajauduttu tilanteeseen, jossa ihmiset elävät samassa maassa, mutta he elävät eri todellisuuksissa. Ruotsi on 2000-luvulla myöntänyt oleskelulupia kiihtyvään tahtiin. 2000-luvun alussa niitä myönnettiin keskimäärin 70 000 vuodessa, kun 2010-luvulla jo keskimäärin 120 000 vuodessa. Tällä hetkellä alaikäisistä lapsista on lähes puolet heitä, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomailla syntyneiden määrä tuplaantui 20 vuodessa, ja joka viides ruotsalainen on syntynyt ulkomailla.
Arvoisa puhemies! Ärade talman! Ruotsissa on tänä vuonna ammuttu kadulle kuoliaaksi 60 ihmistä jengien välisissä ammuskeluissa. Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä on lähiöitä, joihin poliisi ei edes uskalla mennä. Katujengit ovat ottaneet lain omiin käsiinsä, tekevät itse tiesulkuja ja jahtaavat vihollisjengin jäseniä, eikä poliisi uskalla mennä väliin.
Suunta on Suomessa valitettavasti sama. Tähän on puututtava, ja tähän on puututtava nyt heti ja täydellä teholla, ennen kuin se on liian myöhäistä. Liian monen nuoren ensimmäinen auktoriteetti on poliisi, ja silloin ollaan pahasti myöhässä. Jos kotona, koulussa tai harrastuksissa ei tule käsitystä oikeasta ja väärästä, ennuste on huono. Koulun ammattilaisten, järjestöjen, sosiaaliviranomaisten ja poliisin pitää tehdä paljon parempaa yhteistyötä ja pyrkiä puuttumaan häiriköiviin lapsiin varhaisemmin. Vinoon kasvaminen alkaa jo alakouluikäisenä. Nuorimmat veitsien kanssa kaduilla liikkuvat ovat 12—13-vuotiaita. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja vanhempien jengiläisten huomiota ja hyväksyntää haetaan kaikin, myös rikollisin, keinoin.
Meidän on aika oppia puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ilman, että heti aletaan syyttää rasismista. Suurin osa katujengien jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia. Se jos mikä kertoo siitä, että olemme epäonnistuneet maahanmuuttajien kotouttamisessa. On liian myöhäistä kuvitella, että tämä katujengiongelma hoituu silkkihansikkain.
Arvoisa puhemies! Ärade talman! Maassa maan tavalla. Pitää opiskella suomea tai ruotsin kieltä, käydä koulua, harrastaa, opiskella ja mennä töihin. Ilman näiden perusasioiden toteutumista jäädään yhteiskunnan ulkopuolelle, ja silloin sitä hyväksyntää haetaan katujengeistä ja rikollisuudesta. Tässä ei nyt pidä olla liian sinisilmäinen. Suomi on noudattanut Ruotsin kaltaista sallivaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta näin ei voi jatkaa. Tanska ja Norja ovat jo vuosia sitten valinneet tiukemman linjan, ja se on myös Suomen tie. Eri maissa on hyviä malleja esimerkiksi pisteytyksestä, jolla mitataan maahantulijan edistymistä sopeutua uuden kotimaansa arvoihin ja elämäntapaan.
Arvoisa puhemies! Ärade talman! Aivan eri asia on, että tarvitsemme jatkossa tänne paljon enemmän muualta tulevaa työvoimaa. Mutta silloin puhutaan juuri työvoimasta, ja se on aivan oma juttunsa. 
Kannatan perussuomalaisten tekemää välikysymystä.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-19T11:05:42,2022-12-19T11:10:52,Hyväksytty,1.1
2022_143_22,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Nyt annan mahdollisuuden minuutin mittaisille vastauspuheenvuoroille. Niitä pyydetään painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_23,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä ryhmäpuheista. Valtaosassa niistä ymmärrettiin, että oleellista on nimenomaan puuttua niihin juurisyihin, mihin puuttumalla voimme estää rikollisuutta ja sitä, että nuoret kohtaavat väkivaltaa ja nuoret itse ajautuvat käyttämään väkivaltaa, ja sen takia lapsiin, nuoriin, heidän palveluihinsa täytyy panostaa, perheiden tukeen täytyy panostaa.
Samanaikaisesti, niin kuin tässä keskustelussa todettiin, meillä täytyy olla poliisilla keinoja puuttua näihin rikoksiin, ja sen takia hallitus on poliisien määrää lisännyt. Sillä on ollut myös suorat vaikutukset siihen, että poliisi on pystynyt ottamaan näistä katujengeistä tekijöitä kiinni, vankilassa tilanne on saatu rauhoitettua ja myös nuorten ryöstöihin liittyen niitä tekijöitä on saatu otettua kiinni. Ja tämä on tärkeää, meidän täytyy huolehtia siitä, että poliisilla on resursseja toimia. Samanaikaisesti meidän täytyy ennen kaikkea varmistaa, että uudet nuoret eivät ajaudu rikollisuuden polulle, ja siinä nimenomaan sillä varhaisella puuttumisella, viranomaisten välisellä yhteistyöllä — poliisin Ankkuri-toiminta yhtenä esimerkkinä — etsivällä nuorisotyöllä, näillä kaikilla, on iso merkitys. Mitä aikaisemmin pääsemme ongelmiin puuttumaan, sen tärkeämpää se on ja sitä enemmän me saamme rikoksia estettyä. Tässä maassa jokaisella nuorella pitää olla paikkansa, pitää olla turvallinen olo, turvallisia aikuisia ympärillä. Jos ei niitä löydy kotoa, niin meidän täytyy varmistaa, että niitä on koulussa, niitä on nuorisotyössä ja niin edelleen.
Tässä keskustelussa emme saa leimata ketään. On totta, että maahanmuuttajien osuus katujengeissä on suuri, ja se kertoo siitä, että kotouttamiseen täytyy panostaa entistä enemmän — se kielenopiskelu on äärimmäisen tärkeää. Mutta me emme saa lähettää tästä salista sellaista viestiä, että kaikki maahanmuuttajat olisivat rikollisia tai kaikki nuoret olisivat rikollisia, kun puhutaan hyvin pienestä joukosta. [Välihuutoja oikealta] Meidän täytyy huolehtia siitä, että meillä on keinoja puuttua näihin, ja sitä työtä hallitus on tehnyt ja tekee.
Minua ihmetyttää vähän se, että opposition piireistä tuli monessa puheenvuorossa, että ”olemme jo vuosikausia olleet huolissamme tästä”, ”olemme jo vuosia sitten esittäneet toimia”. Viime hallitus valitettavasti leikkasi esimerkiksi poliisin määrärahoista, leikkasi sieltä lasten ja nuorten palveluista. Sen jälkeen, kun perussuomalaiset lähtivät hallituksesta, poliisien määrää lisättiin, ja se oli oikea toimi, kiitos siitä. [Mika Niikko: Tuo ei pidä paikkaansa, tuo pitää korjata!] Mutta sitä, että tässä kohtaa sitten sanotaan, että ”vuosia sitten jo tiesimme”, mutta kuitenkaan mitään ei tehty, ihmettelen.
Tämä on meidän yhteinen asiamme, ja tämä hallitus on nyt panostanut lasten ja nuorten palveluihin, kouluun, varhaiskasvatukseen ja myös siihen poliisien määrään, ja tätä työtä meidän täytyy yhdessä jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T11:11:05,2022-12-19T11:14:06,Hyväksytty,1.1
2022_143_24,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_25,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa erityisesti hämmästytti suhtautuminen Ankkuri-toimintaan. Se oli väheksyvää, ja kommentoitiin, että me hehkutamme sitä. Miksi me hehkutamme sitä? Siksi, että sillä on hyvin merkittävä rooli nuorten rikollisuuden torjunnassa. Jos kuuntelitte ryhmäpuheenvuoroani, niin kuulitte, että suuri osa, 73 prosenttia, Helsingissä tämän toiminnan piirissä olevista ei uusi rikoksia. Me hehkutamme sitä siksi, että poliisi ja ammattilaiset ovat kaikki sen kannalla, sitä pitää vahvistaa edelleen. Tähän tulee turvata resurssit erityisen laajasti koko Suomessa, lisätä myöskin nuorisotyön roolia näissä tiimeissä, koska siitä on erinomaiset kokemukset. Poliisien, jotka tekevät tätä työtä, tulee saada tehdä sitä täysipäiväisesti eikä muun työn ohessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-19T11:14:09,2022-12-19T11:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_143_26,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_27,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Useassa puheenvuorossa vaadittiin toimivaa kotouttamista. Nyt haluaisin kysyä, mitä tämä toimiva kotouttaminen on. Nimittäin te olette tehneet tässä maassa sitä kotouttamispolitiikkaa parikymmentä vuotta: meiltä löytyy uimakerhot ja pyörällä ajamisen opetukset, meiltä löytyy erilaista positiivista syrjintää, vaikka mitä. Mitä se on se toimiva kotouttaminen, jota te peräänkuulutatte?
Toinen seikka on se, että täällä lueteltiin jälleen erilaisia palveluita, palveluita lastensuojelusta, kouluista ynnä muusta. Samaan aikaan, kun me katsomme tilannetta näillä sektoreilla, se on hyvin heikko. Meidän sote-palvelut ovat enemmän tai vähemmän kriisissä. Te luettelette, mitä hyvää te olette tehneet, mutta ette kai te halua meille tulevaisuudessa sellaista yhteiskuntaa, että meidän koko hyvinvointijärjestelmä on rakennettu maahanmuuttajille? Nimittäin suomalaisetkin kaipaisivat joskus niitä palveluita. Vastatkaa: mitä on toimiva kotouttaminen? [Eveliina Heinäluoma: Teiltä puuttuu ratkaisut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2022-12-19T11:15:13,2022-12-19T11:16:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_28,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_29,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksella tuntuu olevan aivan selvä toimintatapa: erilaisia ongelmia kun on, niin niiden annetaan ihan kaikessa rauhassa tulehtua, niiden annetaan kriisiytyä aivan tappiin saakka, ja sen jälkeen ruvetaan sitten kasaamaan erilaisia syitä, minkä takia ongelmaa ei voida ratkaista, ja kun ne loppuvat, tuodaan hirveällä kiireellä hätäratkaisu pöytään valtavan isoksi kasvaneeseen ongelmaan. Tätä analyysiahan saatiin kuulla korkean tason asiantuntijoilta viimeksi tänään aamu-tv:ssä. Haluaisin kysyä tässä kohtaa: Miksi näin? Miten itse arvioisitte päätöksentekokykyänne? Sekin tässä oikeastaan alleviivaa tilannetta, että sisäministeri omassa vastauksessaan puhui kuin oppositio. Kaikennäköisiä ratkaisuja vaaditaan, mutta teot puuttuvat. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-19T11:16:24,2022-12-19T11:17:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_30,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_31,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"kiitos, arvoisa herra puhemies! On tietysti houkuttelevaa sanoa, että teot puuttuvat, mutta kyllä täällä monessa puheenvuorossa on jo toistettu, että tähän maahan on lisätty poliiseja ennätyspaljon. Poliisin resursseja on lisätty ennätyspaljon. Ettekö te kuuntele vai ettekö te ymmärrä? Niiden leikkausten jälkeen, joita edellinen hallitus aloitti ja vasta puolivälissä lähti korjaamaan, tähän maahan on lisätty poliiseja ja samoiten poliisiresursseja. Tällä linjalla tulee jatkaa: 2030-luvulle mentäessä poliisien määrä tulee nostaa kahdeksaan ja puoleen tuhanteen. Nyt olemme oikealla uralla, ja toimenpiteitä on tehty.
Mutta sekään ei onnistu, että ongelmia hyssytellään ja ollaan hiljaa niistä ongelmista. Kyllä, meillä on tässä maassa jengiväkivaltaa, katujengejä, ja iso osa siitä on myös maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisen ansiota tai syytä. Tähän pitää puuttua, mutta totta ihmeessä samaan aikaan, kyllä, Suomi tarvitsee myös työperäistä maahanmuuttoa, ja tälle keskusta sanoo tervetuloa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-19T11:17:22,2022-12-19T11:18:30,Hyväksytty,1.1
2022_143_32,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_33,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti se syy, miksi täällä on useamman kerran viitattu oppositioon, on nimenomaan se, että eivät nämä ongelmat ole nyt muodostuneet. Eivät nämä nuoret ole tämän kolmen ja puolen vuoden aikana täysin kääntäneet suuntaa, vaan kyllä ne ongelmat ovat juontaneet jo paljon pidemmältä ajalta, ja siksi täällä puhutaan lapsista ja nuorista, mikä on hyvä. Täällä puhutaan myös poliiseista, joita oppositio on itse pyytänyt lisää, ja tänään he ovat kertoneet, että itse asiassa poliisin tekemä Ankkuri-toiminta ei olekaan vaikuttavaa. Siinä on aikamoinen ristiriita. Onneksi hallitus ja hallituspuolueet uskovat suomalaiseen poliisiin ja siihen, että poliisissa tehdään hyvää työtä.
Kysyisin hallitukselta: miten näette lastensuojelun työntekijöiden roolin siinä, että kun ne ovat hyvin haastavia tilanteita, joissa nuori on ajautumassa sinne järjestäytyneen rikollisuuden pariin, niin voisiko siellä lisätä työntekijöiden osaamista ja ymmärrystä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta ja esimerkiksi ehkä enemmän kokemustoimijuutta hyödyntää?
Toinen kysymys: voitaisiinko varmistaa nykyistä paremmin, että lastensuojelun sijaishuollon yksiköissä asuvat nuoret saisivat vahvemmin myös muita yhteiskunnan tukipalveluita? Nyt kenttä kertoo sitä huolta, että niitä palveluita voi olla vaikea saada, kun ehkä oletetaan, että lastenhuollon sijaishuollon yksikkö kykenisi korjaamaan kaikki muodostuneet ongelmat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-19T11:18:30,2022-12-19T11:19:39,Hyväksytty,1.1
2022_143_34,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_35,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkaisin tästä, minkä edustaja Virta nosti esille, eli näistä sijaishuollossa olevista lapsista ja nuorista.
Me tiedetään tutkimuksesta, että erityisesti kun laitoksesta karataan, niin silloin syyllistytään rikoksiin myös sen takia, että halutaan se karkumatka rahoittaa. Nämä nuoret itse toivovat enemmän pysyviä aikuisia, enemmän pysyviä aikuisia sinne omaan arkeensa. Samaan aikaan me tiedetään esimerkiksi Helsingin Sanomien laajasta artikkelista, että nämä lapset ja nuoret kokevat enemmän aikuisten taholta väkivaltaa kuin muut nuoret. Tämä on semmoinen asia, jota me ei voida ohittaa: nämä nuoret, joista me puhutaan, ovat myös itse usein väkivallan tai rikosten uhreja, ja nimenomaan uhritutkimukset tuovat esille, että nuorisorikollisuudessa uhrius ja tekijyys punoutuvat yhteen. Samaan aikaan lapsiasiavaltuutettu on kaivannut sitä, että me tarvitaan enemmän tutkimustietoa siitä, miten nuorisorikollisuus ilmenee, koska merkittävä osa on piilorikollisuutta, eli meillä ei ole tarpeeksi tietoa.
Eli jospa ministeri Mikkonen ja sitten toisaalta ministeri Kiuru voisivat vastata näihin kysymyksiin, jotka koskevat erityisesti näitä hatkassa olevia nuoria. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2022-12-19T11:19:41,2022-12-19T11:20:52,Hyväksytty,1.1
2022_143_36,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_37,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ärade talman! Det har frågats många gånger vad en lyckad integration egentligen är. Det som det handlar om är ju det att man lär sig språk, det handlar om att när man flyttar hit får barnen vänner, de får en hobby och kan integreras och vara med precis som alla andra. En av de viktigaste sakerna är naturligtvis att föräldrarna också hittar ett jobb, och på det sättet kan delta i samhället precis som vi alla andra. Men det handlar naturligtvis också mycket om att de får information om hur vårt samhälle fungerar.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-19T11:20:54,2022-12-19T11:21:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_38,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunta kävi syksyllä Hollannissa, ja meitä varoitettiin siellä kehityksestä, jossa erittäin väkivaltainen, huumekauppaan kytkeytynyt ja etnisiin jengeihin perustuva järjestäytynyt rikollisuus rehottaa maassa, joka on pitkään toiminut liberaalin huumepolitiikan ja sallivan maahanmuuttopolitiikan mallimaana. Lailliset kannabiskahvilat ja käyttöhuoneet eivät ole vähentäneet laitonta huumebisnestä, ja ymmärrättekö, ministeri Mikkonen, millaisen viestin teidän ja joidenkin muidenkin hallituksen ministerien kannanotot huumeiden laillistamisesta antavat nuorille? 
Sitten toinen asia: Keskustan eduskuntaryhmä vaati ryhmäpuheessaan vankeusrangaistuksen koventamisperusteeksi rikosjengin jäsenyyttä, jonka mekin otimme omassa ryhmäpuheenvuorossamme esiin. [Keskeltä: Hyvä kanta!] Kysyn teiltä, ministeri Henriksson: onko tämä valmistelussa, onko hallitus valmistelemassa tätä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-19T11:21:52,2022-12-19T11:22:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_39,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_40,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa hallitus, jos ette usko oppositiota, niin uskokaa edes tilastoja ja katsokaa, mitä on tapahtunut Ruotsissa. Niin kuin puheessani sanoin, Ruotsissa herättiin vasta viime keväällä tähän maahanmuuttokriittiseen ajattelutapaan myös muissa puolueissa kuin ruotsidemokraateissa. Tanskassa siihen on herätty jo aikoja sitten. Katsokaa tuloksia: Ruotsissa oli 280 ampumatapausta edellisenä vuonna ja tänä vuonna on 378. Tanskassa oli 87 ampumatapausta ja nytten 12. Kai siellä jotain on tehty oikein, joitain asioita? Jos te ette itse halua mitään tehdä, niin ottakaa edes mallia Tanskasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2022-12-19T11:22:59,2022-12-19T11:23:50,Hyväksytty,1.1
2022_143_41,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_42,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valitettava tosiasia on se, että länsimaissa viime vuosikymmeninä lisääntynyt nuorisojengirikollisuus linkittyy olennaisella tavalla maahanmuuttoon ja on leimallisesti etnisten vähemmistöjen korostetusti ylläpitämää. Kun näin valitettavasti on, niin on vain tunnustettava se, että tietyillä maahanmuuttajaryhmillä silloin, kun maahanmuuton volyymi on kovin suurta, näkyy olevan sen verran laajoja sopeutumisvaikeuksia, että minkäänlaiset kotouttamistoimenpiteet, mitä Euroopassa on yritetty harjoittaa, eivät ole tuottaneet tulosta siitä huolimatta, että kotouttamistoimenpiteitä on ollut hyvin monenlaisia. Tästä looginen johtopäätös olisikin se, että tietynlainen maahanmuutto tuntuu synnyttävän samanlaisia ongelmia eurooppalaisissa yhteiskunnissa riippumatta siitä, mitä teimme, jolloin onkin olennaista vähentää tämänkaltaista maahanmuuttoa. Kysynkin hallitukselta: mitä aiotte tehdä tämänkaltaisen maahanmuuton määrän merkittäväksi supistamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-12-19T11:23:54,2022-12-19T11:25:01,Hyväksytty,1.1
2022_143_43,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_44,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tulee reagoida lujasti näihin nuorisojengien ryöstelyihin ja väkivaltarikoksiin. On tultava nykyistä nopeammin seuraamukset näille järjestäytyneille jengeille, ylipäätänsä laittomat aseet pitää saada pois, sinne tarvitaan tiukemmat rangaistukset, poliisilla on oltava riittävät resurssit.
Mutta, arvoisa puhemies, yhtä lujasti on puututtava juurisyihin. Sen vuoksi me tarvitsemme nykyistä enemmän Ankkuri-toimintaa, joka on tehokasta, tarvitsemme parempaa kotoutumista, myös velvoittavuutta siellä, ja tämä edustaja Räsäsen Islannin-mallin mukainen perheiden mukaan ottaminen, jota edesmennyt edustaja Maarit Feldt-Ranta piti esillä, on erittäin tärkeä.
Mutta, arvoisa puhemies, vaikka on selvää, että näissä nuorisojengeissä on iso osuus, liian iso osuus maahanmuuttajataustaisia nuoria, niin tekemällä tästä kysymyksestä vain maahanmuuttokysymyksen tulemme työntäneeksi syrjään yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia nuoria ja pahentaneeksi tätä ongelmaa. Sen vuoksi ihmettelenkin, arvoisa kokoomus, miksi te tässäkin asiassa lähditte kannattamaan perussuomalaisten aisaa. [Vasemmalta: Peesaamaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2022-12-19T11:25:03,2022-12-19T11:26:18,Hyväksytty,1.1
2022_143_45,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_46,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnä totean sen, että kukaan ei perussuomalaisten ryhmäpuheessa sanonut, että Ankkuri-toimintaa ei pitäisi olla tai että se ei olisi tehokasta, me vain totesimme, että te jauhatte siitä, aivan kuten tässä edustaja Lindtman äsken, että hän juurisyytä poistaisi Ankkuri-toiminnalla. Niinhän te äsken totesitte.
Kysymys on nyt siitä, että jos me emme tunnusta sitä, että tässä on maahanmuutosta kysymys, ei ole silloin keinoja korjatakaan asioita. Ensin ongelma pitää tunnistaa ja tunnustaa, ja silloin löytyvät myös keinot tähän.
Arvoisa sisäministeri Mikkonen, kysyisin teiltä, kun te olette myös täällä nostanut tätä kotoutumista, niin kuin moni muukin hallituspuolueiden edustaja. Te toitte tämän kotoutumislain uudistuksen: täällä ei ole minkäännäköisiä keinoja, täällä vain lisätään palvelutarjotinta, täällä ei ole velvoittavuutta lisätty laisinkaan. Miksi näin, jos teidän mielestänne sitä pitäisi nyt tehostaa ja muuttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-19T11:26:18,2022-12-19T11:27:19,Hyväksytty,1.1
2022_143_47,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Orpo. [Veronika Honkasalo: No nyt odotetaan sivistynyttä puheenvuoroa!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_48,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivon, että salissa kuunneltiin hyvin huolella edustaja Kilven asiantunteva, laaja-alainen, sivistynyt puhe tähän vakavaan ongelmaan, joka Suomessa on. Se oli erinomainen puheenvuoro, ja siinä oli sisällä ratkaisuja tähän ongelmaan, joka huolestuttaa tällä hetkellä ihmisiä erittäin paljon. Te ihmettelette, miksi kokoomus ottaa osaa tähän keskusteluun ja välikysymykseen. Juuri siksi, että tämä on vakava ja koko ajan pahemmaksi muuttuva ongelma, johon pitää puuttua. Me olemme pyytäneet sitä hallitukselta, me olemme tehneet jo vuosien ja kuukausien ajan ehdotuksia, ja koska meillä on sellainen olo, että näitä ei ole otettu vakavasti, me haluamme olla tässä keskustelussa mukana.
Lukekaa edustaja Kilven puhe. Siinä on paljon hyviä ehdotuksia mutta myöskin sitä näkemystä, missä tässä ongelmassa oikeasti on kysymys. Se lähtee nuorten pahoinvoinnista, laaja-alaisista ongelmista, ja kyllä, pitää voida sanoa ääneen, että tämä liittyy myöskin maahanmuuttoon, tämä kysymys ja nämä ongelmat. Mutta siinä on myöskin ratkaisuja, ja toivon, että hallitus vielä viimeisinä aikoinaan ottaa ne vakavasti ja laittaa liikkeelle kaikki, mitkä mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2022-12-19T11:27:21,2022-12-19T11:28:32,Hyväksytty,1.1
2022_143_49,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_50,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tästä asiasta keskusteltiin muutama viikko sitten kyselytunnilla, niin silloin saatiin vastauksia kiitettävän paljon, minkä mukaan viranomaisten yhteistyötä pitää parantaa, koulun yhteistyötä pitää parantaa, mutta kukaan ei maininnut silloin siitä, että kyllähän on kamala tilanne pienelle, nuorelle, kasvavalle ihmiselle, jos hänen lähin omainen on viranomainen. Lapsen paikkahan on kotona eikä tuolla kadulla. 10‑ ja 12‑vuotiaan lapsen paikka on kotona isän ja äidin luona tai jonkun huoltajan luona. Toivonkin, että tähän kiinnitetään huomiota. Eihän tämä yhteiskunta pyöri, jos tämä maailman perussolu eli perhe hajotetaan. Tämähän menee kaikki sen jälkeen aivan päin honkia.
Toinen asia, arvoisa ministeri: Kun täällä on vastuuministeri paikalla, niin kysyn teiltä, kun teidän oma puolueenne kannattaa kannabiksen laillistamista, mutta olen saanut tietoa ystäviltäni, jotka tekevät terveydenhuoltoalalla töitä, että nuorten kannabiskokeilut ovat johtaneet valtaviin ongelmiin, psykooseihin sun muihin: milloin teidän puolueenne, te poliisiministerinä otatte tämän asian oikeasti esille ja rupeatte toimimaan niin, että nuoriso säästyy tältä hirveydeltä? [Petri Huru: Olisipa hallituksessa enemmän hoskosia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-19T11:28:34,2022-12-19T11:29:38,Hyväksytty,1.1
2022_143_51,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ministeri Kiuru, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_52,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä minusta on käyty hyvää keskustelua nimenomaan siitä näkökulmasta, miten lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy myöskin sosiaali‑ ja terveydenhuollon palveluissa. Moni teistä nosti esiin lastensuojelun, ja tätä kautta on tärkeätä todeta, että lastensuojelulaki vaatii pikaista korjaamista ja olemme jo siihen ryhtyneet. Niin kuin tässä edustaja Päivi Räsänen nosti ryhmäpuheenvuorossa esiin, kyllä lastensuojelulain kokonaisuudistus ensi kaudella tarvitaan, ja siihen on jo tehty ministeriössä töitä, koska itse koimme myös tässä hallituspohjassa, että näin pitäisi toimia.
Hatkanuoret ovat tämän yhteiskunnan yksi vaiettu salaisuus, ja siitä minusta edustaja Virta jo tuossa aikaisemmin hyvin puhui. Meillä on hyviä kokemuksia siitä, millä tavalla hatkanuorten kanssa pitäisi pystyä toimimaan niin, että heidän ongelmansa otettaisiin tosiasiassa paljon vakavammin. Meidän nykyinen järjestelmä lähtee siitä, että kun sosiaalityöntekijä saa yhden nuoren sijoitettua, niin käytännössä pahimmillaan tämä vastaanottopaikka saa jopa rahaa siitä, vaikka nuori ei koskaan pysy tässä yksikössä sisällä. Näin sitten syntyy kierre, jossa tuntuu, että kenenkään murheena ei ole se, että nuori on pakosalla, ja tämä on vakava haaste.
Meillä ovat kansalaisjärjestöt tehneet hyvin paljon töitä näiden hatkanuorten kanssa, ja minusta siellä on malleja tuoda sosiaali‑ ja terveydenhuoltoon ihan oikeiksi menetelmiksi myös tähän nykyjärjestelmään, mutta fakta on se, että hyvin pitkään me elimme tilanteessa, jossa ”so” ja ”te” elivät omaa elämäänsä. Sosiaalityöntekijä on sosiaalipuolen ammattilainen, ja hänellä on hyvin vaikea järjestää näitä terveyspalveluita. Kyllä siinä monesti joutuu kysymään, kumpi oli ennen, muna vai kana, ne terveysongelmat vai sitten sieltä sosiaalipuolelta tulevat ongelmat. Kyllä molempia tarvitaan, ja tällainen moniammatillinen yhteistyö on erityisen tärkeää, kun me katsomme näitä lapsia ja heidän tulevaisuuttaan.
Kuten totesin, meillä on kokonaisuudistus lastensuojelussa ja ministeriössä aloitettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2022-12-19T11:29:38,2022-12-19T11:31:52,Hyväksytty,1.1
2022_143_53,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ministeri Henriksson, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_54,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Anna-Maja,Henriksson,Oikeusministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä katujengi-ilmiöhän on otettava vakavasti, ja siihen hallitus myös puuttuu. Yhteiskunnan kannalta on parempi — luulen, että me kaikki ymmärrämme, että on parempi — ja tulee myös halvemmaksi, että ehkäistään ongelmien syntymistä ja korjataan jo varhaisessa vaiheessa. Juuri tämän takia maidän pitää panostaa tähän Ankkuri-toimintaan, ja näinhän hallitus on määrätietoisesti tehnyt. On ihmeellistä, että sitä ei ymmärretä, että tulee halvemmaksi panostaa tähän. Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei muitakin toimenpiteitä tarvita. Tarvitaan myös muita toimenpiteitä, mutta ei voi ajatella niin, että ennalta ehkäisyllä ei ole mitään väliä — päinvastoin, sillä on suurikin vaikutus, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen takia moniammatillinen yhteistyö on aivan keskiössä.
Mutta nyt haluaisin myös tuoda esille sen, että oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat nyt parhaillaan arvioimassa aselainsäädännön kehittämistä. Laittomiin aseisiin on puututtava tiukoin keinoin, ja tämä työskentely on jo käynnissä. 
Sitten tässä on monessa puheenvuorossa nostettu esille jengiytyminen ja sen rankaiseminen. Meillähän on jo lainsäädäntö, joka tekee paheksuttavammaksi rikoksen, jos sen tekee rikollisryhmän toiminnassa yhdessä muitten kanssa, elikkä tämä on jo rangaistuksen yleinen koventamisperuste, ja rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa muodostaa myös rikoksen törkeäksi tekevän perusteen monissa säännöksissä. Mutta itse ajattelen, että on varmasti syytä, että me käydään tiheällä kammalla nyt lävitse meidän rikoslainsäädäntöä myös tältä osin ja katsotaan, onko siellä aukkoja, mitä pitää tilkitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Anna-Maja Henriksson,941,2022-12-19T11:31:54,2022-12-19T11:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_55,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_56,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisorikollisuudesta ja katujengirikollisuudesta pitää puhua. Niitä pitää arvioida rehellisesti, niihin pitää puuttua tehokkaasti, ja vaikka hallituspuolueen kansanedustajilla ei ole tapana jakaa kiitosta välikysymyksistä, niin tämä keskustelu, jota käymme täällä salissa tällä hetkellä, on äärimmäisen tärkeä. Nuorisorikollisuus ja katuväkivalta ovat pelottavia ja yhteiskuntaa rikkovia ilmiöitä. Niistä syntyy kierre, josta kärsivät kaikki: lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset. Pelko on kammottava koura, sen vallassa ei pitäisi kenenkään joutua elämään.
Tällä vaalikaudella on poliisien resursseja lisätty, ja toki tarvitaan vielä lisää. Itse kaipaisin kovasti esimerkiksi koulupoliisien uutta nousua ja muita vastuullisia, läsnäolollaan lapsille ja nuorille yhteiskunnan lainalaisuuksia opettavia aikuisia etenkin sinne kouluyhteisöihin, koska siellä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret ja sinne pystytään kylvämään näitä hyvän siemeniä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2022-12-19T11:34:07,2022-12-19T11:35:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_57,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_58,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Herra puhemies! Olen aiemmin itse rikosjuristin työssä kohdannut näitä ulkomaalaistaustaisia nuoria rikoskierteessä ja rikosjengeissä. Siellä ei oikeasti ole lainkaan rangaistuksen pelkoa. Suomen oikeuspolitiikka on hyvin löysä, huumausainepolitiikan rangaistukset hyvin löysiä, heitä ei huolestuta lainkaan kiinnijäämiset. Siellä on joukossa, kuten perinteisesti SDP:n ja vihervasemmiston puolelta on korostettu, sellaisia polulta harhautuneita nuoria, joita voidaan auttaa näillä toimilla, mutta siellä on joukossa paljon sellaisia kroonisesti rikoksen polulle joutuneita, täysin kotouttamiskelvotonta väkeä. Siksi se juurisyy ei ole se, kuinka paljon on poliiseja tai sosiaalityöntekijöitä — ei se ole juurisyy, se on hoito tähän oireeseen, tähän tautiin. Ongelma on siinä, että Suomi summanmutikassa ottaa lisää ja lisää, jatkuvana virtana tulijoita kulttuureista, joista tänne ei sopeuduta. Tämän pitäisi olla nyt ihan itsestäänselvää, tämä tulisi myöntää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2022-12-19T11:35:18,2022-12-19T11:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_143_59,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_60,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Lindtman sanoi, että nostamalla esiin sen tosiasian tämän nuorisorikollisuusvyyhdin liittymisestä myös huonosti kotoutuneeseen maahanmuuttajaväestönosaan ajetaan jotenkin enemmän kuiluun ihmisiä. [Antti Lindtman: Ei!] Viime vaalien viimeisenä kampanjointi-iltana tuolla Leppävaaran Sellon kulmilla yksi ulkomaalaistaustainen vartija lähestyi, ja minä ajattelin, että nyt varmaan minut heitetään kauemmas kauppakeskuksesta, mutta hän halusikin tulla keskustelemaan. Hänen pääviestinsä oli nimenomaan se — mikä ei ole muuten mitenkään harvinainen — että miksette tee kovempia toimia kotouttamisessa, kovempaa keppiä, jotta tämmöistä ei syntyisi, että täällä laahustaa valtava määrä ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka leimaavat myös hänen lapsensa. [Antti Lindtman: Juuri näin!] Siis huonosti käyttäytyvä vähemmistö leimaa hyvin käyttäytyvän enemmistön, ja siksi ei ole maahanmuuttajien ajamista ongelmiin vaan päinvastoin heidän auttamistaan se, että tiukennetaan kotouttamista, vaaditaan enemmän ja tehdään tepsiviä toimia, joihin voi hakea [Puhemies: Aika!] mallia nyt esimerkiksi Tanskasta tai muista maista. Ruotsi meidän täytyy yhdessä analysoida, koska siellähän on muihin Euroopan maihin nähden epäonnistuttu kaikkien näkökulmasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-19T11:36:32,2022-12-19T11:37:50,Hyväksytty,1.1
2022_143_61,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_62,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastot ja arki kyllä kertovat, että tässä jengi- ja katuväkivallassa, nuorisojengeissä, maahanmuuttajat ovat enemmistönä. Se on fakta, ja se kertoo siitä, että me emme ole tässä kotouttamisessa riittävällä tavalla onnistuneet. Tämä on minusta perusasia, josta meidän kannattaa olla samaa mieltä.
Sitten haluan nostaa esille sen, että kyllä väkivalta, olipa se kantaväestön edustajan, nuoren, lapsen, tekemää, on aivan yhtä paha asia kuin maahanmuuttajalapsen ja ‑nuorenkin osalta. Ja ajattelen kyllä sillä tavalla, kun olen kuunnellut tätä keskustelua, että kyllä me halutaan viranomaisille paljon yhteistyötä ja hyviä keinoja, ja näin täytyy tehdä, mutta kun on kysymys alaikäisistä lapsista — vaikka 15 vuotta on se rikosoikeudellinen seuraamusikäraja — kyllä vanhemmuus ja se, miten lapsia kasvatetaan suomalaisessa yhteiskunnassa, on yksi tärkeä asia, ja tähän tulee kiinnittää huomiota. Pidän oikeana, että täällä nostettiin esille myös tämä Islannin malli, joka on aiemmin ollut tässäkin salissa paljon esillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-19T11:37:50,2022-12-19T11:38:57,Hyväksytty,1.1
2022_143_63,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_64,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorisoalan 40 järjestöä on lähettänyt varmaan kaikille tämänkin salin edustajille vetoomuksen siitä, että keskustelu ja ratkaisuehdotukset kohdistettaisiin nuorten pahoinvoinnin ja syrjäyttämisen juurisyihin eikä yksittäiseen oireeseen. On tärkeää pystyä katsomaan tätä kokonaisuutta, ja meidän on todellakin syytä olla huolissamme koko nuoren sukupolven tilanteesta.
Meidän täytyy asettaa nuoret keskiöön päätöksenteossa, ja nuoret kaipaavat nimenomaan ratkaisuja ja toimia eivätkä populistista kauhistelua. On ihan selvää, että he haluavat vastauksen siihen, sitoutuvatko kaikki täällä salissa, kaikki puolueet tässä salissa, viranomaisten resurssien kasvattamiseen. Tarvitsemme lisää lastensuojelun, oppimisen tuen ja nuorisotyön resursseja sekä lisää resursseja myöskin kolmannen sektorin järjestöille, jotka tekevät vaikkapa nyt nuorisotyötä sekä työtä kriminaalipolitiikan parissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T11:38:57,2022-12-19T11:39:56,Hyväksytty,1.1
2022_143_65,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_66,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jengiytymisessä ja nuorten ongelmien ennaltaehkäisyssä keinojen tulee tähdätä todellisen juurisyyn, eriarvoistumiskehityksen, pysäyttämiseen. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat tukea, jotta ylisukupolvinen syrjäytymisen kierre voidaan pysäyttää. ”Kriminaalipolitiikka on hätäratkaisu”, tanskalainen kriminologi, professori Sausdal sanoi tänään Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa puhe kovista rangaistuksista jättää varjoon muut Tanskan tekemät toimet, joiden tehosta on tutkimusnäyttöä. Toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvät perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikkoihin. Sausdal nostaa esille kaksi seikkaa, joissa Tanska on onnistunut mutta Ruotsi epäonnistunut: sosiaalipolitiikka ja hyvinvointipolitiikka. Ruotsi ei ole panostanut maahanmuuttajien asuinalueisiin ja segregaation ehkäisyyn, Tanska on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-19T11:39:58,2022-12-19T11:41:09,Hyväksytty,1.1
2022_143_67,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ministeri Haatainen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_68,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niinhän se on, että nuori oireilee silloin, kun hän ei voi hyvin. Nuoren tueksi parasta mahdollista lääkettä on se, että koulutusjärjestelmä on toimiva ja että lapsella ja nuorella on näkymä tulevaisuuteen ja hän kokee olevansa hyväksytty siinä yhteisössä, jossa hän elää. Siitä syystä nyt on tehty toimia muun muassa nuorten koulupolun varmistamiseksi, joista kollega Andersson varmasti voi kertoa. Myös oppivelvollisuuden laajentaminen on todella tärkeää maahanmuuttajataustaisille nuorille, päästä kiinni elämään, saada tutkinto ja päästä kiinni siihen työhön, mistä edustaja Kilpi täällä oikein hyvin puhui.
Me olemme vahvistaneet tämän hallituksen aikana jo aiempien hallituksien käynnistämää Ohjaamo-toimintaa. Siihen on lisätty resursseja, ja ne toimivat nyt 70 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Olen käynyt vierailemassa siellä. Siellä on erilaisia nuoria, eritaustaisia nuoria, ja he ovat siellä päässeet kiinni siihen lankaan, miten he voivat nähdä tulevaisuutensa, päästä opiskelemaan ja sitten työhön. 13 miljoonaa euroa on varattu siihen, että voimme myös vahvistaa näiden Ohjaamoiden, jotka nyt on vakinaistettu, psykososiaalista tukea. Tätä toimintaa pitää nyt jatkaa. Sen lisäksi on kunnissa tapahtuva nuorisotyö. On äärimmäisen tärkeää, että siellä tunnistetaan myös maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet ja että nuorisotyössä on myös poliisi mukana. Siitä on esimerkiksi Helsingissä ihan hyvää kokemusta, ja sitä pitäisi nyt entisestään vain pystyä vahvistamaan.
Kotoutumislainsäädännöstä kysyttiin. Se on nyt eduskunnan käsissä. Siinä taustalla on eduskunnan hyväksymä kotoutumisselonteko, ja sitä laajennetaan nyt myös työvoiman ulkopuolella oleviin ihmisryhmiin. Erityiskohde on kotona lapsiaan hoitavat äidit, maahanmuuttajataustaiset äidit. Heidän on päästävä irti sieltä kielikoulutukseen, työelämään, jotta he voivat olla osa yhteiskuntaa ja tukea näitä omia kasvavia nuoria entistä paremmin ja pitää kouluun yhteyttä. [Puhemies: Aika! — Mika Niikko: Siinä oli monta projektia taas!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-12-19T11:41:09,2022-12-19T11:43:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_69,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_70,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Li,Andersson,Opetusministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että me tarvitaan riittävästi tukea vanhemmuuteen, ja itse nostaisin erityisesti esille sen, miten meidän tukijärjestelmä toimii siinä vaiheessa, kun lapset ovat teini-iässä tai lähestyvät teini-ikää. 
Meillä on intensiivistä tukea pikkulapsivaiheessa, mutta se ei seuraa lapsen kasvaessa ainakaan siinä mittakaavassa kuin mitä ehkä vanhempien näkökulmasta olisi tarpeellista. Samalla on kuitenkin syytä myöskin painottaa, miksi me puhumme niin paljon palveluista, kun me keskustelemme tässä salissa. On niin, että koti ei ole turvallinen paikka kaikille lapsille ja nuorille Suomessa. Meillä on paljon lapsia ja nuoria, joille ne turvalliset aikuiset eivät löydy kotoa, vaan ne löytyvät nimenomaan sieltä päiväkodista tai koulusta, ja siksi on niin tärkeätä, että myöskin näihin palveluihin panostetaan riittävästi. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat aivan keskiössä, kun me puhumme ennaltaehkäisystä. Siinä ei mitkään hokkuspokkustemput auta, vaan se, että siihen perustyöhön, siihen arkiseen työhön, mitä päiväkodeissa ja kouluissa tehdään joka ikinen päivä, on riittävät resurssit, koska ne ammattilaiset kohtaavat lapset ja nuoret joka päivä, vastaavat heidän kysymyksiinsä, tukevat heidän kasvuaan.
Erityisesti jatkossa minun mielestäni huomio tulee kiinnittää oppimisen tuen kokonaisuudistukseen ja sen riittävään resursointiin. Mitä tulee tämän kauden aikana tehtyihin uudistuksiin, niin haluan erityisesti nostaa esille kaksi: 
Oppivelvollisuuden laajentamisen, mihin ministeri Haatainenkin viittasi. Silloin me käytiin täällä salissa monta keskustelua, joissa minä vastasin teille, erityisesti niille, jotka kritisoivat sitä uudistusta, että missä niiden alaikäisten nuorten sitten pitäisi olla, jos ei koulussa ja oppilaitoksissa sen palvelujärjestelmän puitteissa, jossa heidän nyt jatkossa tämän oppivelvollisuusuudistuksen myötä pitää olla. 
Sen lisäksi ollaan nyt käynnistetty ja vakinaistettu tämä sitouttava kouluyhteisötyön malli, jonka tavoitteena on ennaltaehkäistä ja puuttua koulupoissaoloihin jo perusopetuksen vaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2022-12-19T11:43:23,2022-12-19T11:45:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_71,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Heinäluoma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_72,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten väkivaltainen käyttäytyminen ja jengirikollisuus ovat vakavia ilmiöitä, joihin meidän täytyy puuttua nopeasti ja päättäväisesti. Me SDP:ssä keskitymme keinoihin — ratkaisukeinoihin. Tarvitsemme sekä kovia että pehmeitä keinoja. Kovat toimet kohdistetaan sinne jengirikollisuuden ytimeen: aikuisiin, jotka käyttävät nuorten ongelmia hyväkseen. Pehmeillä keinoilla ehkäistään nuorten ajautumista jengien toimintaan.
Tarvitaan siis sekä—että, ei joko—tai. Ja sen takia olenkin samaa mieltä ryhmänjohtaja Mykkäsen kanssa, että tarvitsemme myös panostuksia kotoutumiseen ja varsinkin suomen kielen tai ruotsin kielen oppimiseen, koska kyllä se kielitaito on avain tähän kotoutumiseen laajasti ottaen. Tarvitsemme kaikkia niitä keinoja, joilla olemme tähän asti ennaltaehkäisseet asuinalueiden eriytymistä ja nuorten pahoinvointia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-12-19T11:45:39,2022-12-19T11:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_143_73,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_74,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa toteutetaan joka ikinen päivä niitä teidän toimianne, joita täällä hehkutatte. Niihin on syydetty rahaa joka vuosi aiempaa enemmän. Onko se auttanut? Ei. [Veronika Honkasalo: On!] Suomessa on koettu terrori- isku, on maahanmuuttajataustaisten tekemiä järkyttäviä raiskausvyyhtejä, kuten Oulussa neljä vuotta sitten, ja nyt keskustelemme jälleen yhdestä ongelmasta: katurikollisuudesta ja jengiytymisestä. Eivät tässä mitkään iltapäiväkerhot ja harrastustakuut auta eikä oikeasti mikään muukaan paitsi maahanmuuttopolitiikan kiristäminen, jotta nimenomaan haitallisen maahanmuuton määrä ei enää hallitsemattomasti kasva. [Mika Niikko: Vaikea tunnustaa tätä tosiasiaa! — Pia Lohikosken välihuuto] Vai haluatteko te ihan oikeasti pitää maamme rajat auki väelle, jolla ei ole minkäänlaista haluakaan kotoutua tai kunnioittaa vastaanottajamaata? Siitähän tässä on kyse. Me voimme lisätä kotouttamista, poliisien määrää, kiristää rangaistuksia, mutta jos rajan yli tulee yhä enemmän nimenomaan sopeutumishaluttomia ihmisiä, silloin Ruotsin tie on täysin varma.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-19T11:46:48,2022-12-19T11:48:02,Hyväksytty,1.1
2022_143_75,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_76,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ampuma-aseet kytkeytyvät huolestuttavalla tavalla jengikulttuuriin. Vantaalla tapahtuneessa jengien yhteenotossa ammutut laukaukset osuivat muun muassa läheisiin taloihin ja päiväkotiin. On vain ajan kysymys, milloin myös sivulliset kärsivät.
Tein jo vuonna 2020 lakialoitteen laittomien ampuma-aseiden rangaistusten kiristämiseksi, niin että jos henkilöllä on laiton ampuma-ase julkisella paikalla tai julkisella paikalla olevassa kulkuneuvossa, se olisi aina törkeä ampuma-aserikos, josta seuraamus olisi vankeutta. Tämän aloitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa tässä salissa. Myös te, ministeri Mikkonen, olette sittemmin julkisuudessa puhunut ampuma-aselainsäädännön kiristämisestä. Ministeri Henriksson, totesittekin jo täällä, että oikeusministeriö ja sisäministeriö selvittävät ampuma-aselainsäädäntöä, joten kysyn: milloin tämä selvitys on aloitettu, ja milloin se mahdollisesti valmistuu, ja ehtiikö mahdollinen lainsäädännön kiristäminen tulla vielä tällä kaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-19T11:48:04,2022-12-19T11:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_143_77,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_78,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, me tarvitsemme todellakin niitä kovia keinoja ja niitä pehmeitä keinoja. Pitää myöskin tunnistaa tämä ongelma, ja se on ehkä nyt varmaan tässä salissa yhdessä jaettu. Puhumme maahanmuuttopolitiikasta, ja siihen pitää keskittyä, mutta sitten on tämä toinen puoli: Erityisesti Tampereella minua huolestuttavat ne 10—15-vuotiaat lapset, jotka pyörivät näissä erilaisissa porukoissa. Kaikki eivät ole maahanmuuttotaustaisia — ihan Tampereella syntyneitä, tamperelaisia nuoria ja lapsia, jotka eksyvät näille urille niin, että seuraavat sivussa, eivät ole niitä ydintekijöitä mutta vähitellen ovat mukana siinä porukassa. Erityisesti koronan aikaan tämä nyt on lisääntynyt. Eli tarvitaan myös toimia koulussa, kodin ja perheen yhteistyötä, pienryhmiä, erityisopetusta, ohjausta ja aikuisia.
Arvoisa oppositio, tämä on tärkeä ja vakava aihe, mutta olisin toivonut, että me tänäänkin pystyttäisiin keskittymään ennemminkin tuohon sähkökysymykseen eikä istutettaisi ministereitä täällä. Se on suurin ongelma, joka pitäisi nyt nopeasti ratkaista. [Perussuomalaisten ryhmästä: Olisiko aika ollut tehdä aikaisemmin? — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-19T11:49:09,2022-12-19T11:50:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_79,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_80,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hienoa, että täällä kerrankin laajasti puhutaan pääkaupunkiseudun nuorista. On kuitenkin hämmästyttävää, että itse asiassa kokoomus, joka on johtanut useita pääkaupunkiseudun kaupunkeja jo pitkään, lähes aina, on laiminlyönyt useita palveluita: Varhaiskasvatukselle ei ole riittävästi resursseja, lapset eivät saa tukea ajoissa, perhepalveluita on heikennetty jo vuosia. [Sari Sarkomaan välihuuto] Nämä osittain myös johtavat tähän tilanteeseen, josta tänään keskustelemme. 
Kysyisinkin hallitukselta: ollaanko sote-mallin lisärahoituksen yhteydessä korjaamassa esimerkiksi yliopistosairaaloiden rahoitusvajetta? Meidän sote-järjestelmä, yliopistosairaalat myös osaltaan, vastaa siitä, että pahimmin oireilevat nuoret saavat ajoissa tukea ongelmiinsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-19T11:50:24,2022-12-19T11:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_81,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Sitten ministeri Honkonen, ja hänen jälkeensä ministeri Mikkonen, kaksi minuuttia molemmat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_82,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin jengirikollisuuden kasvu, sekä maahanmuuttaja- että kantasuomalaistaustaisten nuorten liittyminen näihin väkivaltaisesti toimiviin ja rikollisiin jengeihin, on vakava ongelma, ja siihen pitää tarttua, ja hallitus on siihen tarttunut. Ruotsin tielle ei Suomi missään nimessä voi tässä ajautua. 
Meidän pitää muistaa, että silloin kun me puhumme alaikäisistä nuorista, siis 12‑vuotiaista ja jopa nuoremmista lapsista, silloin kun lapsi ajautuu tällaisiin jengeihin, tällaista väkivaltaista käytöstä ihaileviin porukoihin, niin silloin on lapsen ja nuoren elämässä täytynyt todella monen asian mennä pieleen. Silloin on pula turvallisista aikuisista, silloin on puute moraalisesti oikeista roolimalleista ja esikuvista, silloin on puute rajoista. Näitä rajoja lapset ja nuoret nimenomaan tarvitsevat. Nuorisotyön avulla niitä voidaan lapsille tuoda, jos muuten on pula ja puute turvallisista aikuisista. 
Nyt on tuotu koulunuorisotyötä, joka on tapa ja hyvä keino saavuttaa koko ikäluokka ja kovasti kuormittuneiden opettajien lisäksi tuoda kasvatustyön ammattilaisia kouluihin. Se on yksi keskeinen malli, ja uskon myös, että sillä voidaan saavuttaa lisää vaikuttavuutta tulevaisuudessa. Lisäksi ovat nämä Ankkuri-toiminnat ynnä muut, jotka ovat jo käytössä. 
Nostan esille myös sen, että on sanottu, että 20‑vuotias nuori mies, joka on vailla työtä, on suurin turvallisuusriski yhteiskunnalle, ja kyllä se, että nuorilla, varsinkin täysi-ikäisillä nuorilla, on mahdollisuus päästä töihin ja tulla osalliseksi tähän yhteiskuntaan työn kautta, on aivan keskeinen osa tämän ratkaisua. Tämä koskettaa sekä maahanmuuttajataustaisia että kantasuomalaisia nuoria, ennen kaikkea nuoria miehiä. Meidän pitää huolehtia siitä, että myös meidän koulutusjärjestelmässä poikien heikommat oppimistulokset entistä paremmin huomioidaan ja saadaan kaikille työtä toimettomuuden lisäksi. Aina on oltava kannattavampaa ottaa vastaan työtä toimettomuuden sijaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2022-12-19T11:51:25,2022-12-19T11:53:34,Hyväksytty,1.1
2022_143_83,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_84,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä on tullut monissa puheenvuoroissa esiin, niin meidän täytyy muistaa, että tässä on nyt monia ilmiöitä samanaikaisesti. Sen takia on tärkeää puuttua näihin jengeihin ja huolehtia, että poliisi pystyy siellä ottamaan kiinni rikolliset, pystytään nopeasti myös suorittamaan oikeudenkäynnit niin, että saadaan rangaistukset annettua ja saamme nämä ihmiset pois kadulta ja vankilaan, niin kuin nyt poliisi on pystynyt tekemään.
Toisaalta meillä on näitä nuorten katuryöstöjä, joka on nyt tämmöinen uusi ilmiö ollut, varsinkin tänä syksynä. Siinä lastensuojeluhatkassa olevat nuoret ovat ennen kaikkea olleet tekijöitä, ja sen takia minusta lastensuojelussa, mikä tässä on myös noussut esiin, on tärkeää varmistaa, että siellä on keinoja, siellä on resursseja, ja että nuoret myös pääsevät lastensuojelun piiriin mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti, kun olen itse puhunut kadulla olevien nuorien kanssa, he kertovat, että vaikka heistä on tehty lastensuojeluilmoituksia, vaikka he itse ovat pyytäneet toimenpiteitä, niin he eivät ole päässeet näiden palvelujen piiriin. Siitä meidän täytyy huolehtia, että näin on.
Aselainsäädännöstä kysyttiin. Siitä on todella selvitys käynnissä. Tiedämme kaikki, että tämän hallituksen aikana uusia esityksiä emme pysty tuomaan, mutta se valmistuu niin, että seuraava hallitus pystyy sitten heti tekemään muutoksia, jos halu on.
Ruotsin tiestä puhuttaessa on hyvä muistaa se, minkä edustaja Lohikoski toi tässä myös hyvin esiin, mitä Tanskassakin on huomattu — ja kun itse tapasin Ruotsin poliisiylijohtaja Anders Thornbergia, niin hän korosti sitä — että me olemme Suomessa eri tilanteessa muun muassa sen osalta, että me olemme pystyneet huolehtimaan siitä, että meidän asuinalueet ovat moninaisia. Tämä on se suuri vahvuus. Sitten meidän täytyy huolehtia niistä palveluista nimenomaisesti, mitä täällä nostettiin esiin, varhaisesta puuttumisesta. Meillä on paljon keinoja, ja me olemme niitä myös edistäneet, jotta me emme ole siellä Ruotsin tiellä, koska totta kai me kaikki haluamme huolehtia siitä, että väkivaltaisuus vähenee, että me pääsemme näistä katujengeistä irti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T11:53:34,2022-12-19T11:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_143_85,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_86,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itselleni tässä politiikassa vaikeinta ja ärsyttävintä on se, että monimutkaisista ja monitahoisista asioista halutaan tehdä yksinkertaisia ja yksioikoisia. Tätä keskustelua on ollut ajoittain vaikea kuunnella, ja oikeiston linja on kuulostanut hyvin mustavalkoiselta ja hyvin yksinkertaistavalta. 
Tämän kokonaisuuden ratkaisemiseksi tarvitaan erityisesti ennaltaehkäisevää ja varhaista puuttumista. Taikatemppuja tässä ei ole.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa pyydettiin huomioimaan kielen ja osallisuuden ja työnteon huomioiminen. Edustaja Orpo pyysikin lukemaan tämän puheen, kun kuulosti siltä, että sitä ei ole kuunneltu. Kyllä me olemme kuunnelleet. Mutta toivottavasti myös kokoomus on lukenut esimerkiksi eduskunnassa käsittelyssä olevan kotoutumislainsäädännön, joka antaa nimenomaan entistä laajemmille ryhmille kotoutumispalvelut — ja kyllä, juuri näihin asioihin hallituskin on tarttunut. Arvoisa ministeri: onko totta, että tämä hallitus ei ole tehnyt mitään torjuakseen lasten ja nuorten väkivaltaista käyttäytymistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-19T11:55:50,2022-12-19T11:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_87,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_88,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään puhuttu rikoksilla oireilusta. Tällainen rikollisuuden värittäminen vaaleanpunaisella on erittäin vakava asia. Sanottakoon se nyt suoraan: rikoksilla oireilua ei ole olemassa eikä sellaiselle saa antaa mitään siimaa. Kyse on laista ja sen noudattamisesta, ja rangaistusten tulee olla tämän mukaiset.
Kun puhutaan jengien jäsenistä, niin tutkimusten mukaan jopa 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ja silloin on selvää, että vika on maahanmuuttopolitiikassa. Tässäkään ei auta kotouttaminen tai pään silittely, vaan rajat asettava maahanmuuttopolitiikka. Itselleni on jo hoitajaopinnoissa opetettu, ettei ihminen ole objekti, vaan hän on subjekti. Kotouttaminen ei auta, jos henkilö ei itse halua kotoutua, ja kaikki on lopulta kiinni henkilöstä itsestään. Toivon todella, että ottaisitte nyt vihdoin ja viimein tämän asian vakavasti. Entinen sisäministeri Maria Ohisalo vielä kaksi vuotta sitten kielsi tämän koko jengiytymisen olemassaolon, mutta tietenkin on nyt hienoa, [Puhemies: Aika!] että te olette sentään heränneet. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-19T11:57:05,2022-12-19T11:58:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_89,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Pyydän huomioimaan sen, että ei pidä leimata kaikkia maahanmuuttajia sellaisiksi, että he eivät halua kotoutua. [Jani Mäkelä: Kuka on leimannut?] — Äskeisessä puheenvuorossa. [Jani Mäkelä: Ei mennyt näin! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Edustaja Kilpi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_90,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hatkanuoret ei ole vaiettu salaisuus, kuten ministeri Kiuru tuossa aiemmin sanoi, vaan ongelma, jolta korvat on suljettu, ja tämmöinen samanlainen systemaattinen korvien sulkeminen jatkuu tässäkin keskustelussa ja ongelmatiikassa. [Jani Mäkelä: Puhemieheltä poliittinen veto!]
Kuten puheessani sanoin, kyse on myös laajemmasta ongelmasta lasten ja nuorten keskuudessa, ja vaikuttaa kyllä vahvasti siltä, että tätä ei haluta kuulla. Edustaja Ovaska kyllä yritti mutta veti aika lahjakkaasti maton itseltään alta. Tämä on vakava ongelma, ja sen takia kokoomus on tässä mukana, kertomassa jälleen kerran teille, mikä se ongelma on ja mitä sille pitää tehdä. Te täällä kerrotte samoista asioista kuin me, mutta teot ovat jääneet tekemättä. Eikä täällä kukaan vähättele sitä Ankkuri-toimintaa eikä ennaltaestävää toimintaa. Kyse on siitä, että näitä asioita tarjotaan aina joka asiaan ratkaisuksi. [Puhemies koputtaa]
Minulla olisi ehdotus: Mitenkä olisi, jos kehitettäisiin yhdessä Suomi-malli, [Puhemies: Aika!] minkä kaikki muut Pohjoismaat ottavat ja kopioivat? Olisiko siinä mitään järkeä? [Veronika Honkasalo: On olemassa jo! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ja hyvin toimii!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-19T11:58:42,2022-12-19T12:00:00,Hyväksytty,1.1
2022_143_91,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_92,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On todella oikein, että keskustelemme täällä jengirikollisuudesta ja se nostetaan näin isoon keskusteluun, mutta tässä välikysymyskeskustelussa on helppo äityä oppikirjaesimerkiksi siitä, miten monitahoista ongelmaa pyritään ratkaisemaan hyvin yksinkertaisin keinoin, kun mitään yksinkertaisia keinoja ei ole olemassa. Tarvitaan todella iso paletti toimia, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia nuoria.
Kysymys ei ole siis pelkästään rangaistusten koventamisesta, pelotteista, vaikka sitäkin tarvitaan. Toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvät perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, työpaikkoihin ja kouluihin, ja teot nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi vaativat monen sektorin yhteistyötä, ja melko mittava summa nuoriin satsataan jo nyt. Kysynkin hallitukselta: mitä tällä hallituskaudella on tehty sen hyväksi, että nämä toimet hyvinvoinnin varmistamiseksi olisivat mahdollisimman järkevästi kohdistettuja ja koordinoituja, koska tämä rahoitus on aika pirstaleisesti hajallaan esimerkiksi eri ministeriöiden kesken?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-12-19T12:00:00,2022-12-19T12:01:19,Hyväksytty,1.1
2022_143_93,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen voi nyt vastata, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_94,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edellä monet ministerit kertoivat omilta hallinnonaloiltaan, mitä toimia siellä on jo tehty nimenomaan liittyen esimerkiksi lasten ja nuorten palveluihin. Mutta on ihan totta se, että meillä ovat myös aika hajallaan nämä eri toimenpiteet, ja sen takia itse asiassa oikeusministeriöön on juuri perustettu tällainen koordinoiva ryhmä, jotta meillä on tästä kokonaisuudesta entistä parempi käsitys.
Ehkä on hyvä muistuttaa tässä, kun tämä Ankkuri-toiminta on paljon noussut esiin: siis tällä hallituskaudella Ankkuri-toiminta laajennettiin nyt kaikkialle Suomeen. Aiemmin sitä oli vain osassa maassa, ja kuten täällä on tullut monta kertaa esille, niin se on hyvin vaikuttavaa toimintaa, ja nyt kun me saamme sen ympäri Suomeen, niin uskon, että se on yksi konkreettinen keino, millä me pystymme entistä paremmin varhain puuttumaan.
Täällä on paljon nostettu esiin myös perheiden roolia. Se on äärimmäisen tärkeää erityisesti, kun puhumme alaikäisistä ja puhumme näistä alle 15-vuotiaista, joilla nimenomaan nämä väkivallanteot ovat lisääntyneet. Perheiden saama tuki on tärkeää, ja myös se on se, mihin on panostettu — myös se, että perheet otetaan mukaan. Esimerkiksi tässä Ankkuri-toiminnassahan ollaan yhteydessä myös perheisiin, ja se viesti menee selkeästi sinne, ja se perhe... Mietitään myös, mitä tukia, tukitoimia ne perheet tarvitsevat, koska usein, kuten tässä on tullut esiin, nämä nuoret ovat varsin rikkonaisista perheistä ja perheissä voisi olla paljon niitä ongelmia. Siellä ei välttämättä saa sitä tukea, mitä tarvitsee, ja siksi on tärkeää katsoa tätä asiaa kokonaisvaltaisesti.
Mutta haluan korostaa vielä sitä, että niin kuin tässä on tullut esiin, niin paljon toimia on tehty: on tehty siellä ennalta ehkäisevässä puolessa, on tehty ennalta estävässä puolessa, on tehty itse poliisin toimintaan niin, että rikolliset saadaan kiinni, pystytään puuttumaan, ja myös siellä oikeusprosessien puolella, jotta nämä prosessit ovat nopeita ja pystymme [Puhemies koputtaa] tekemään rangaistuksia. Tätä kaikkea tulee jatkaa. Katson, että tämä on meidän yhteinen haasteemme, [Puhemies: Aika!] ja sitä työtä, mitä tämä hallitus on nyt vahvasti aloittanut, tulee jatkaa ja vahvistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T12:01:21,2022-12-19T12:03:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_95,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_96,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Wille,Rydman,Kansanedustaja,WR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olennaistahan tässä on se, että kun me katsomme länsieurooppalaista tai eurooppalaista kehitystä ylipäätäänkin laajemmin, niin mitä laajempi tietyiltä kulttuurialueilta suuntautuva maahanmuutto maahan on päätynyt, sitä isompia ongelmia on tullut, koska valitettavasti vain näyttää olevan niin, että kun tietyiltä alueilta tuleva muuttovolyymi on riittävän iso, niin täysin riippumatta siitä, minkälaisia kotouttamistoimenpiteitä tehdään, ongelmia syntyy. Tämä on huomionarvoista erityisesti sen johdosta, että itse asiassa eri Euroopan maissa on päädytty hyvin erityyppisiin kotouttamisratkaisuihin. On yritetty assimiloida, on yritetty tehdä erilaisia monikulttuurisuusharjoituksia, on ollut vaikka minkälaista, mutta siitä huolimatta lopputulokset ovat jotakuinkin aina samanlaisia, ainakin samat ilmiöt toistuvat maasta toiseen. Ja tästä loogisena johtopäätöksenä luonnollisestikin pitäisi olla, että selvästikään kotouttamistoimenpiteillä tai ‑resursseilla ei saavuteta haluttuja tuloksia silloin, kun itse muuton volyymi on liian iso.
Ylipäätäänkin jos ajatellaan maahanmuuttopolitiikkaa, niin kyllä se vain taitaa olla niin, että koulutettu ja kielitaitoinen ihminen, tuli hän sitten mistä päin maailmaa tahansa, sopeutuu kyllä oikein hyvin, ja vähemmänkin koulutettu ja kielitaidottomampi henkilö, joka tulee kohtalaisen läheiseltä kulttuurialueelta, sopeutuu kyllä vallan hyvin. Mutta sitten jos kulttuurinen etäisyys on hyvin laaja, koulutustaso on matala ja kaiken lisäksi muuton määrä on niin suuri, että luonnollisen kotoutumisen kautta kotoutumista ei tapahdu, niin silloin käytännössä tapahtuu niin, että muuttajaryhmät enemmän tai vähemmän kääntyvät sisäänpäin eivätkä integroidu siihen ympäröivään yhteiskuntaan, vaikka se yhteiskunta merkittäviäkin resursseja käyttäisi yritykseensä kotouttaa tällaista henkilöä osaksi yhteiskuntaa.
Tässä kokonaisuudessa onkin rehellistä myöntää, että kotouttamisen resurssit tosiasiallisesti ovat joka tapauksessa rajallisia. Ja kun kuitenkin aivan keskeistä yhteiskunnan kasassa pysymiselle on se, että muuttajat tulevat myöskin osaksi yhteiskuntaa, niin jos haluamme, että muuttajat todellakin kotoutuvat, niin se on ratkaistava siten, että senkaltaisen maahanmuuton, jonka on osoitettu valitettavasti tuottavan näitä kotoutumisongelmia, määrää myöskin rajataan. Tämä ei tietysti toki tarkoita sitä, etteikö olisi myöskin paljon positiivista maahanmuuttoa: Euroopan sisällä tapahtuva maahanmuutto tai esimerkiksi, sanotaanko, Kaukoidästä tuleva maahanmuutto on osoittanut kyllä voimansa myöskin työvoimaan liittyvissä ongelmallisissa kysymyksissä. Mutta meidän on vaan tunnustettava se, että kulttuuriset erot joskus ovat problemaattisen suuria.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2022-12-19T12:03:40,2022-12-19T12:06:45,Hyväksytty,1.1
2022_143_97,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkynen, Matias, poissa. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_98,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama kommentti ensin täällä kuultuihin puheenvuoroihin.
Täällä edustaja Ovaska penäsi, ettei pitäisi tänään puhua laisinkaan tästä asiasta vaan pitäisi puhua sähkön hinnasta, mutta on kyllä hämmästyttäviä lausuntoja tämäntyyppiset. Itse asiassa sähkön hinnasta olisi pitänyt puhua jo paljon, paljon aikaisemmin ja niin myöskin tästä jengiväkivallasta. Pidin tätä kommenttia kyllä kummallisena.
Täällä edustaja Rantanen, Piritta puolestaan totesi, että oikealta tuleva kommentointi ja puheenvuorot kuulostavat kovin yksioikoisilta keinojensa suhteen, mutta täytyy kyllä sanoa vastaan, että vasemman laidan puheet ovat kyllä olleet tänään erittäin, erittäin sinisilmäisiä ja naiiveja, ja se on yksi syy, miksi me olemme tänään tässä tilanteessa ja puhumassa tästä asiasta.
Sitten totean vielä: Täällä keskustan edustaja Könttä omassa puheenvuorossaan, keskustan ryhmäpuheenvuorossa, penäsi laittomasti maassa olevien palautusten perään — siis keskusta, joka on juuri ollut täällä latomassa hallituksen esityksen laittomasti maassa olevien terveydenhuollon laajentamisesta, ja nyt sitten kehdataan tulla tänne sanomaan, että kyllä pitäisi palauttaa. Ette te ole palauttaneet. Ilmeisesti vihervasemmisto on syönyt ne Kärnän alkukaudella huutamat jalkapannatkin poikki jo ennen kuin niitä on saatu kenenkään jalkaan.
Erikoisia.
Arvoisa puhemies! Totean kyllä sen, että mielestäni sisäministeri on epäonnistunut pahasti omassa tehtävässään tässä tilanteessa, jossa me nyt olemme. Tässä olisi kyllä ollut aikaa tehdä monenlaisia toimia, ennen kuin tämä koko ongelma räjähtää silmille, ja kyllä se on niin, että jos te, ministeri Mikkonen, vastaatte tämän maan sisäisestä turvallisuudesta ja se on järkkynyt, niin kyllähän teidän pitää siitä kantaa vastuu — ei niin, että tänne tullaan syyttämään perussuomalaisia, että kun viime kaudella sitä ja viime kaudella tätä. Te tunnutte jättävän aina, kun on vasemmistohallitus, niin jumalattoman velkavuoren tähän maahan, että aina joudutaan leikkaamaan, mutta nyt on tietysti syytä katsoa, että jatkossa sisäinen turvallisuus nostetaan siihen kohtaan, mihin se kuuluukin. Se on yhteiskunnan peruspilari, ja siihen ei sovi kyllä säästöillä puuttua. [Jukka Gustafsson: Ministeri on tehnyt erinomaista työtä! Ettekö kuunnellut?]
Arvoisa puhemies! — Ministeri on tehnyt sellaista työtä, ettei hän ole puuttunut laisinkaan näihin juurisyihin. — Täällä on esitelty erilaisia pehmeitä keinoja, harrastuksia, koulua, lastensuojelua. Nämäkin ovat tärkeitä asioita, ja Ankkuri-toiminta myös, mutta kun nyt tässä kohtaa tarvitaan muutakin toimintaa. Itse asiassa Juhani Vuorisalo, Helsingin poliisin tutkinnanjohtaja, joka tätä jengirikosvyyhtiä tutki, totesi, että olisiko aika kokeilla jotakin muuta, kuten myös liittyen kotoutumiseen.
Kuten tuossa omassa puheenvuorossani totesin, niin kotoutumislain uudistuksessa, joka tänne nyt tuotiin, ei ole minkäännäköistä velvoittavuutta. Siellä ei ole kytketty naisia niin, että heidän on velvollisuus käydä kielikoulutuksessa. Siellä ei ole kytketty kielikoulutusta niin, että suomen kieli on opittava. Toinen asia, mitä meillä kouluissa on: meillä pannaan ensi vuonna yli 20 miljoonaa euroa omankielisen opetuksen antamiseen. Ei meillä pitäisi olla sellaista tilannetta, että meillä on sellaista oppiainetta kuin ”suomi toisena kielenä”. Meillä pitäisi olla suomi ensimmäisenä kielenä ja ainoana kielenä, jotta se saataisiin toimimaan. [Pia Lohikosken välihuuto]
Arvoisa puhemies! Palautukset tällä hallituskaudella ovat romahtaneet, rikosperusteiset karkotukset eivät toimi. Jotain näille asioille on kyettävä tekemään sen lisäksi, että me tarvitsemme totta kai poliisin resursseja, poliisin toimivaltuuksia. Me tarvitsemme erityisesti tiedonvaihdon helpottamista eri viranomaisten ohella. Me tarvitsemme myöskin lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Ja me tarvitsemme erityisesti muutoksia harjoitettuun maahanmuuttopolitiikkaan, jossa maahanmuuton määrä ja laatu näyttävät ylittävän suomalaisen yhteiskunnan kykeneväisyyden ottaa vastaan enempää, ja tämä nyt on vaan fakta. Toinen asia on se, että kyllä kriminaalipolitiikkaa meidän täytyy pystyä koventamaan, meidän rangaistuksia, näissä rikoksissa ja samoin ottamaan mallia Tanskasta muun muassa sen osalta, että poliisille tulee laajemmat oikeudet koettaa löytää laittomia aseita ihmisiltä [Puhemies koputtaa] niin kaduilla kuin kouluissa. [Pia Lohikosken välihuuto — Puhemies huomauttaa ajasta] Näillä on mentävä.
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä totean, että viime viikolla myös presidentti Niinistö oli erittäin huolissaan siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että meidän lainsäädäntömme on löperömpi kuin muissa Pohjoismaissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-19T12:06:58,2022-12-19T12:12:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_99,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_100,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa monille aloille, ja sen takia on todella tärkeää, että me puhumme myös maahanmuuton ongelmista. Nimittäin asiantuntijoiden mukaan yli 90 prosenttia katujengien jäsenistä on maahanmuuttajataustaisia.
Täällä edustaja Mykkänen kertoi aiemmin kokemuksestaan leppävaaralaisessa kauppakeskuksessa, jossa vartija tuli häneltä pyytämään selkeämpiä, vaativampia toimia maahanmuuttajille kotouttamisen suhteen. Mutta meillä on täällä aiemmin tänä vuonna ollut kotouttamisselonteko hallituksen tekemänä käsittelyssä, ja kun sitä käy läpi, siellä on kyllä vain oikeuksia ja velvoitteita yhteiskunnalle asetettuna, ei maahanmuuttajille itselleen. Siellä ei ole mitään velvollisuuksia maahanmuuttajille, ja kuitenkin me olemme tässä tilanteessa. Maahanmuuttajan on opittava kieli, on tehtävä töitä tai opiskeltava, on opittava yhteiskunnan säännöt ja se, että mitkään väkivallan muodot eivät ole hyväksyttäviä.
Arvoisa puhemies! Täällä on useaan otteeseen otettu esiin Tanskan käytännöt. Sekä Tanskassa että Ruotsissa, molemmissa, oli parlamenttivaalit tänä syksynä, ja ainoastaan Ruotsissa tämä katurikollisuus oli teemana, koska Tanskassa sitä ei enää pidetty keskeisenä teemana. Tanska on puuttunut näihin asioihin jo 20 vuotta sitten kriminaalipolitiikalla, sosiaalipolitiikalla ja asuntopolitiikalla. Siinä missä Ruotsissa kuolemaan johtaneita ammuskeluja on ollut 60 tähän syksyyn mennessä, niin Tanskassa niitä on ollut vain muutama tänä vuonna, ja tämä on juuri sen ansiota, että siellä on puututtu myös kovin keinoin tähän katujengirikollisuuteen hyvissä ajoin.
Arvoisa puhemies! Täällä on aiemmin todettu, että kokoomuksen kansanedustaja Keto-Huovinen on tehnyt aloitteen ampuma-aseen kuljettamiseen julkisella paikalla liittyvän rangaistuksen koventamisesta, ja me muutkin kokoomuksessa olemme tähän yhtyneet. Tähän mennessähän ampuma-aseen kuljettamisesta julkisella paikalla on voinut saada vain sakot, mutta me haluaisimme, että siitä seuraisi vankeusrangaistus, neljä kuukautta — neljä vuotta vankeusrangaistusta. Ja ylipäätään rikoksen koventamisperusteeksi on otettava jengien välienselvittely ja jengirikollisuuteen kuuluminen.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on esittänyt jo aiemmin tänä vuonna, helmikuussa, paketin, jossa on kymmenen keinoa, pehmeitä keinoja ja vähän kovempiakin keinoja, millä tavalla tähän jengirikollisuuteen tulee puuttua. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hallituksen vastaus ja ehdotukset ovat mitäänsanomattomia, ympäripyöreitä ja kapulakielisiä. Toivottavasti seuraava hallitus on tehokkaampi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-19T12:12:22,2022-12-19T12:15:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_101,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_102,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Niin kuin aikaisemmin puheenvuorossani totesin, on hyvä, että näitä esityksiä nyt tuodaan, koska tämähän tekee erittäin hyvää pohjaa myös tulevalle hallitukselle. Täällä ovat puolueet aika lailla, lähestulkoon yksimielisiä olleet siitä, mitä keinoja tarvitaan. Tarvitaan sekä pehmeitä että kovia keinoja. Mutta emme voi laittaa tätä ongelmaa ikään kuin yhteen muottiin ja pyrkiä vain sillä tavalla ratkaisemaan, vaan tämä saa todella monenlaisia piirteitä: meillä on maahanmuuttajataustaisia jengejä ja rikollisuutta ja sitten myöskin ihan sitä niin sanottua kotikutoista, johon meidän lapset ja nuoret helposti ajautuvat mukaan. Näihin me tarvitsemme ratkaisuja.
Ehkä sieltä pehmeältä puolelta nostaisin ennalta ehkäisevän työn, mikä koskettaa nuorisotyötä ja kotien ja koulujen välistä yhteistyötä. Meidän pitää pystyä lisäämään kouluihin opetustunteja, pienentämään ryhmäkokoja. Meidän pitää pystyä tarjoamaan entistä enemmän pienryhmäopetusta, koulunkäynninohjaajia ja samalla sitten sitä sosiaalista tukea, jota kouluissa tarjotaan lapsille ja nuorille.
Myös kasvatusvastuu, kotien vastuu, on asia, jota meidän pitää korostaa entistä voimakkaammin. Moni vanhempi ei tiedä, mitä heidän lapsensa tuolla ilta- tai yöelämässä kaupungilla touhuavat. Meilläkin Tampereella 10—15-vuotiaita lapsia lähtee mukaan erilaisiin porukoihin, ovat siinä liepeillä, eivät ehkä itse tekemässä niitä pahimpia tekoja, mutta kuitenkin siinä pikkuhiljaa oppivat siihen kulttuuriin, ja kun siinä kynnys madaltuu, niin helposti joutuu rikollisille teille. Meidän pitää lapsillemme ja nuorillemme kertoa ja muistuttaa, miten vakavasta asiasta on kyse. Ja vaikka rikosoikeudellinen vastuu on tietyllä ikärajalla, niin silti rikos on rikos, josta myöskin on aina seuraamuksia. Tämä meidän pitää jokaisen omalla kasvatusvastuullamme ottaa huomioon. Tietysti lainsäädännöllä ei kaikkea pysty ratkaisemaan, vaan on myös ne keinot, mitä siellä kunnissa, kaupungeissa, kouluissa ja kodeissa tehdään.
No sitten on tämä maahanmuuttajataustaisten osuus, mikä on järkyttävän suuri. Kun poliisien kanssa olen nyt soitellut viime päivien aikana ja kysellyt heiltä näitä tarkempia tietoja, niin he kyllä sanovat, että se näkyy joka paikassa. Se näkyy myös ihan siinä arjessa, kun he kentällä tekevät työtä. Me emme ole pystyneet näihin ongelmiin pureutumaan tarpeeksi.
Oli vähän ikävää esimerkiksi nyt viikonlopun aikana, kun me keskustassa julkaisimme kymmenen kohdan ohjelman tähän jengi- ja nuorisorikollisuuteen, ja siinäkin yhdessä kohdassa tietysti nostin maahanmuuttajia koskevat asiat esiin, niin sitten tuli syytös siitä, että olen populisti. Että heti syytetään, jos tuo nämä luvut ja faktat ja asiantuntijatiedon, joka meillä on annettavissa ja saatavissa, ja puhun, että tässä on näin suuri joukko maahanmuuttajataustaisia. Syytetään populismista. [Mauri Peltokangas: Näin on tapahtunut jo monta vuotta!]
Tämä on sellainen asia, johon meillä ei Suomessa ole varaa. Jos puhutaan maahanmuuttajien määrästä, meidän luvut ovat aivan erilaiset, kun verrataan esimerkiksi Ruotsiin, ja meidän politiikkammekin on ollut aivan eri kuin Ruotsissa. Se pitää myöskin suhteuttaa tässä, että ymmärretään, että Suomi ja Ruotsi eivät ole samoja ja samassa tilanteessa. Mutta Ruotsi on kyllä se esimerkki, mitä meidän ei pidä noudattaa. Siellä maahanmuuttajat jätettiin omiin lähiöihinsä, ei tarjottu tukitoimia, ei myöskään huomioitu, minkälaista väkeä Ruotsiin tulee ja miten heihin sitten myös viranomais- ja toisaalta sosiaalipuolella, koulupuolella suhtaudutaan. Eli ei oteta mallia Ruotsista, vaan tehdään niin kuin nimenomaan ruotsalaiset asiantuntijat sanovat: älkää tehkö, kuten heillä on tehty. 
Arvoisa puhemies! Niin kuin sanoin alussa, nämä ovat seuraavan hallituksen kysymyksiä hyvin vahvasti. Me tarvitsemme näistä todella vahvat kirjaukset seuraavaan hallitusohjelmaan, eli ongelman tunnistaminen ja ne toimenpiteet, keinot, joita toivottavasti sisäministeriö jo tällä loppuvaalikaudella myöskin valmistelee, jotta seuraava hallitus voi sitten aloittaa heti tämän työn ja kirjata yhdeksi tärkeimmäksi kärkiteemakseen lasten ja nuorten aseman parantamisen, heidän palveluidensa parantamisen. Toisaalta ovat sitten nämä kovemmat keinot, mitä tulee rikoksiin ja rangaistuksiin, ja aselainsäädännön uudistaminen ja myöskin tämä koventamisperuste jengirikollisuuteen kuuluessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-19T12:15:31,2022-12-19T12:20:40,Hyväksytty,1.1
2022_143_103,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_104,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me näemme, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Jos emme puutu nuorten pahoinvointiin ja varmista maahanmuuttaneiden nuorten hyvää kotoutumista ajoissa, ummistamme silmämme. Ennaltaehkäisy ja sen ehkäisy, etteivät jengit pääse kasvamaan, on oleellista. Jos rikosvastuuta pitää jossain kasvattaa, tulisi sen olla jengeihin rekrytoinnissa, jossa toimijat ovat aikuisia tai rikosvastuun ylittäneessä iässä.
Meidän on turvattava koulujen ja nuorisotyön resurssit. Kuntien, etenkin kasvukaupunkien, joissa nuorten määrä kasvaa, talouden tilanne on valitettavasti ollut kireä viime vuosina, eikä tilanne näytä helpottavan. Kouluilla nuorten syrjäytymisriski nähdään lähes aina. Perheiden pahoinvointi tiedetään, mutta resursseja, tukea tai paikkoja, jonne perheitä ohjata ja nuoria lähettää, ei ole riittävästi. Jonot ovat pitkiä, nuorisopsykiatreille puoli vuotta, tämän tyylisiä.
Tiedämme onnistuneita yhteistyömalleja niin koulupoliisitoiminnasta, psykiatristen sairaanhoitajien työskentelystä kouluissa kuin koulunuorisotyöstä. Näitä malleja vain pitäisi olla joka koulussa ja joka oppilaitoksessa. Perheiden tuen pitäisi myös olla varhaista. Puuttua pitää ja tukea pitää ennen kuin ollaan lastensuojelun palvelun tarpeessa. Olen täysin samaa mieltä siitä, että lastensuojelumme tarvitsee kokonaisuudistusta, jossa juuri tämä varhaisempaan tukeen pääsy pystytään turvaamaan.
Arvoisa puhemies! Koulukiusaamisen ja väkivallan nollatoleranssin pitää pitää. Tämän eteen parlamentaarinen pyöreä pöytä ja hallitus ovat tehneet työtä.
Hallitus on myös vienyt lakiin oppilashuollon mitoitukset. Nyt tulisi varmistaa, että näihin ammatteihin myös valmistutaan riittävästi. Esimerkiksi koulupsykologin erikoistumisopintojen soisi olevan maksuttomia.
Nuorisotiloille on jonoa. Tilojen aukioloja säädellään, koska ohjaajia ei ole riittävästi. Moneen harrastustoimintaan päästään pääsykokeiden kautta, ja hinnat ovat usein korkeat. Myös etsivän nuorisotyön resurssit on turvattu nykytasolla vain ensi vuodeksi. Veikkaukseen aiemmin sidottu rahoitus johtaa tähän. Ensi vuoden jälkeen on tiedossa laskua, ellei tähän tartuta, ja toivon tähänkin kaikkien puolueiden yhteistä sitoutumista, ei vain puheita täällä. Nuorisotyön resurssien pitäisi olla kasvussa, jos oikeasti haluamme vaikuttaa kaikkien nuorten mahdollisuuksiin osallistua järkevään toimintaan ja kohdata luotettavia aikuisia arjessaan. Vantaalla on 100, Espoossa 90, Turussa 80 nuorisotyöntekijän vakanssia, Helsingissä 350. Tämän lisäksi seurakunnissa nuorisotyöntekijät tekevät arvokasta työtä nuorten kanssa.
Olen itse toiminut Saappaassa, tehnyt yhteistyötä Walkersin ja seurakuntien kanssa auttaen nuoria, jotka ovat olleet vaarassa jäädä kadulle päihtyneenä yöksi tai ovat kohdanneet väkivaltaa tai ovat vain muuten vaan halunneet jutella aikuisen kanssa. Olen ollut järjestämässä sijoitetuille lastensuojelunuorille tai myös entisille niin kutsutuille tarkkailuluokille siirrettyjen nuorten ryhmäyttävää toimintaa, järjestänyt metsä- ja melontaretkiä, seikkailutoimintaa. Näillä nuorilla on paljon huonoja kokemuksia aikuisista, koulusta, yhteiskunnasta, perheestä. Iso apu on siitä, että syntyy myös päinvastaisia kokemuksia ja pysyviä, toimivia ihmissuhteita. Tämä vaatii henkilöitä, työntekijöitä, aikuisia, jotka sitoutuvat. Yksi aikuinen ei millään voi kohdata liian suurta joukkoa nuoria. Työ vaatii henkilöstöresurssia. Se maksaa jonkin verran mutta paljon vähemmän kuin ne säästöohjelmat tulevat maksamaan, joita nimenomaan oppositiopuolueiden voimin on kunnissa viety läpi. Nämä säästöt kolahtavat aivan väärään paikkaan.
Harrastusten Suomen malli on tämän hallituksen hieno avaus, mutta toteutusta pitää hioa vielä niin, että harrastuksesta muodostuu jokaiselle nuorelle aidosti sitouttava osa elämää, jossa on hyvä henki, ystäviä, ja joka siis estää syrjäytymistä. Myös harrastustoiminnan resurssien, kaikkien nuorten taloudellisen osallistumismahdollisuuden, turvaaminen pitää olla kaikkien hallitusten tehtävä. Nämä rahat ovat pieniä mutta toimivia, merkityksellisiä.
Myös poliisin riittävät resurssit on turvattava ja kohdennettava työhön nuorten parissa sekä jengirikosten nopeaan selvittämiseen ja vastuullisten saattamiseen oikeuden eteen. Tätä resurssia hallitus on lisännyt, ja valtiovarainvaliokunnassa vielä lisäsimme sitä entisestään. Poliisi on tähän mennessä Suomessa onnistunut hyvin pysäyttämään jengien suunnittelemia rikoksia. [Puhemies koputtaa] Tukeni myös sille, että kaikki laittomat aseet saadaan entistä paremmin kitkettyä kaduilta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-19T12:20:42,2022-12-19T12:25:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_105,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_106,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että huoli lasten ja nuorten pahoinvoinnista sekä väkivallanteoista on jaettua tässä salissa. Viime kuussa Yle uutisoi, että alle 15-vuotiaiden pahoinpitelyitä tullaan tilastoimaan tänä vuonna ennätysmäärä, jollei kehityssuuntaa saada kääntymään. Väkivaltainen käytös, lisääntyneet päihdeongelmat ja jengiytyminen ovat asioita, joihin on puututtava heti ja kierre on saatava poikki. 
Nuorilla on oikeus väkivallattomaan elämään. Kaikkeen väkivaltaan on puututtava, tekijät on saatava vastuuseen ja myös avun piiriin. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat enemmän tukea, jotta ylisukupolvinen syrjäytymisen kierre voidaan pysäyttää. Ongelmien ennaltaehkäisyssä tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa. Keinojen tulee tähdätä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen, sillä se on tämä todellinen juurisyy.
Arvoisa puhemies! Keskustelua on koko syksyn ajan pyritty kääntämään vaatimuksiin koventaa rangaistuksia. Fakta kuitenkin on, että lasten ja nuorten pahoinvointia ei voida hoitaa rangaistuksilla. Huono-osaisuus on tässäkin tapauksessa usein kasaantunutta. Asiantuntijatiedon mukaan yhä harvemmat nuoret tekevät rikoksia mutta rikosaktiiviset nuoret tekevät aiempaa enemmän rikoksia. 
Kriminaalipolitiikka ja rangaistusten koventaminen ei ole toimivin ratkaisu, tanskalainen kriminologi professori Sausdal sanoi tänään Helsingin Sanomissa. Tanskan mallissa toimivat ja pitkäjänteiset ratkaisut liittyvätkin perheisiin, koteihin, asuinalueisiin, päiväkoteihin, kouluihin ja työpaikkoihin. Sausdal nostaa esille kaksi seikkaa, joissa Tanska on onnistunut mutta Ruotsi epäonnistunut: sosiaalipolitiikka ja hyvinvointipolitiikka. Ruotsi ei ole panostanut maahanmuuttajien asuinalueisiin ja segregaation torjuntaan, Tanska on.
Arvoisa puhemies! Oppositiosta on vaadittu talousarviokeskusteluissa merkittäviä leikkauksia, joiden kohdentaminen sosiaaliturvaan tarkoittaisi, että huono-osaisuus näyttäytyisi yhä raskaampana taakkana yhä useamman lapsen ja nuoren harteilla. Koronan aiheuttaman hyvinvointivelan jälkihoidon ollessa yhä kesken tällaisten sosiaaliturvaleikkausten toteuttaminen olisi kohtalokasta monen lapsen ja nuoren tulevaisuuden kannalta. Toimia tarvitaan laajasti myös hyvinvointialueilla sekä kuntatasolla. Lapsiasiavaltuutettu on kertonut, että viranomaisten työnjako väkivaltaisen lapsen auttamiseksi on alueellisesti sattumanvaraista ja että koulujen välillä on huimia eroja. Perheiden palvelut ja koulujen tukitoimet sekä nuorten pääsy esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluiden piiriin on rakennettava hyvinvointialueilla siten, että oireilevan lapsen tarpeista voidaan napata heti kiinni.
Arvoisa puhemies! Tärkeitä puuttumiskeinoja ovat esimerkiksi poliisin Ankkuri-toiminta ja exit-toiminta, joita tehdään yhteistyössä lastensuojelun ja nuorisotoimen kanssa. Poliisin määrärahoja on tällä hallituskaudella lisätty, samoin on korjattu edellisen hallituskauden koulutusleikkauksia ja lisätty määrärahoja kaikille koulutusasteille. Oppivelvollisuuden laajentaminen auttaa ottamaan koppia nuorista koulutuksen nivelvaiheissa. On myös harrastustoiminnan Suomen malli, jossa jokainen lapsi ja nuori taustastaan ja varallisuudestaan riippumatta voi toteuttaa itseään ja löytää ystäviä. Yhteiskunnallinen tarve nuorten kasvua, kehitystä ja turvallisia elinoloja tukevalle nuorisotyölle on kasvanut. Tämä täytyy huomata. Nuorisotyön rahoituksen tasoa on nostettava seuraavalla hallituskaudella. Koulunuorisotyöhön on lisättävä resursseja — tarve sille on aivan ilmeinen.
Arvoisa puhemies! Tuen ja palveluiden saatavuus on tietenkin oleellista maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kohdalla, jotka korostuvat poliisin tilastojen mukaan alaikäisten väkivaltarikoksista epäiltyjen joukossa. Hallituksen toimet kotoutumisen palveluiden kehittämiseksi ovat tärkeitä. Onneksi meillä on eduskunnan käsittelyssä kotoutumislain uudistus, jossa esitetään valmisteltavaksi kuntien kotouttamisohjelmia, joilla tuetaan työllistymistä, kielitaitoa ja osallisuutta.
Arvoisa puhemies! Meidän on myös muistettava, että aivan olennaista on suomalaisen yhteiskunnan asenteet. Arkipäiväinen rasismi ja kiusaaminen tuottavat lapsille ja nuorille erillisyyden kokemusta, jonka vaikutukset ovat väistämättä haitallisia niin nuorelle itselleen [Puhemies koputtaa] kuin koko yhteiskunnallemme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2022-12-19T12:26:03,2022-12-19T12:31:15,Hyväksytty,1.1
2022_143_107,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Essayah poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_108,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme tänään välikysymyksestä nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Kuluneena vuonna julkisuuteen on tullut entistä enemmän tapauksia erityisesti Suomen suurimmista kaupungeista, joissa nuoriso- ja katujengirikollisuus ovat saaneet ihan uusia mittasuhteita. Väkivalta on raaistunut ja arkipäiväistynyt. Esimerkiksi teräaseet ovat yleistyneet. Helsingissä nuoria pelottaa pukeutua merkkivaatteisiin, jotta eivät tulisi ryöstetyiksi, ja julkisilla paikoilla liikutaan mielellään kaveriporukoissa.
Otetaanpa esimerkki. Nimet, joita nyt käytän, ovat täysin keksittyjä, mutta muuten tarina on täysin elävästä elämästä. Viime jouluna, vuosi sitten, Pena ja Liisa olivat säästäneet pitkään, perhe ei ole mikään suurituloinen. He olivat säästäneet, että heidän nuori poikansa saisi uuden talvitakin, säästivät pitkään ja saivatkin sitten hankittua sellaisen oikein viimeisen päälle komean, ja jouluaattona poika itki onnesta pukiessaan sitä takkia päälle. Tapaninpäivänä hän lähti ylpeänä uuden takin kanssa liikkumaan kaveriporukkaansa, meni tapaamaan ystäviään, matkusti metrolla. Arvatkaas, mitä tapahtui. Abdullah tuli veitsellä uhaten ja pölli sen takin tämän kaverin päältä, veitsellä uhaten varasti tämän nuoren miehen päältä tämän takin, jonka hän oli saanut joululahjaksi. Tämä on elävästä elämästä esimerkki, mitä meidän nuoret joutuvat tuolla kokemaan. Tämä ei ole mitään satua, tämä on elävästä elämästä, arvoisat vasemmistoliittolaiset. [Pia Lohikoski: Me tiedämme, jotka asumme pääkaupunkiseudulla, meillä on keinoja!] — Olen itse asunut täällä pääkaupunkiseudulla noin 15 vuotta, myöskin Itä-Helsingissä. Minä tiedän, mitä se oli 90-luvulla, ja minä tiedän, mikä tämä kaupunki on tänä päivänä.
Arvoisa puhemies! Onko tämä se pääkaupunki, jollainen Suomeen on haluttu? Ryösteleviin katujengeihin kuuluu pääasiassa maahanmuuttajataustaisia nuoria, joten aihe nivoutuu hyvin tiiviisti nimenomaan maahanmuuttopolitiikkaan. Perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet haitallisen maahanmuuton seurauksista, ja usein viestintuoja on joutunut kovan kritiikin ja haukkumisen kohteeksi, rasisti- ja natsikortit lentelevät vieläkin jatkuvasti. Toivottavasti keskusteluilmapiiri asian tiimoilta muuttuisi ja tervehtyisi edes nyt, kun vakavat oireet ovat tulleet esiin. Hyssyttelyn ja maton alle lakaisun aika on nyt ohi. Olemme nähneet jo kauan sitten, mihin liian löysä maahanmuuttopolitiikka johtaa Ruotsissa, jonka yhteiskunta on hyvin vertailukelpoinen omaamme nähden. Muutkin kuin perussuomalaiset ovat ainakin nyt vaalipuheissaan jo ymmärtäneet asian vakavuuden, ja toivon todella, että tämä ei jää vain jälleen puheeksi. Samoin asian vakavuuden ovat huomanneet myös ruotsalaiset, sillä valtiopäivävaalit voitti Ruotsin oikeistoblokki, jonka uudessa hallitusohjelmassa on paljon kiristyksiä sekä maahanmuutto- että kriminaalipolitiikkaan. Tanskassa edes uusi demarihallitus ei aio tehdä löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaansa vaan ylläpitää vielä Ruotsiakin tiukempaa linjaa. Tämä johtuu siitä, että Tanskan politiikka on tässä asiassa ollut niin onnistunutta, että sitä ei lähde kyseenalaistamaan enää mikään vakavasti otettava puolue vaaleissa. Milloin Suomen demarit ottavat mallia ulkomaisista aatetovereistaan? Kysynpähän vain, en pidätä hengitystä.
Arvoisa puhemies! Sisäministerin puheista saa helposti sen käsityksen, että ainakin vihreät jatkavat mielellään ihan samaa rataa kuin tähänkin asti. Se tarkoittaisi lisää löysennyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ja lisää lieveilmiöitä. Tosiasioita ei haluta tunnustaa, vaan aihetta kierrellään vähän asian sivusta. Me perussuomalaiset sen sijaan tahdomme antaa poliiseille pakkiin uusia työkaluja, joilla puuttua tähän tilanteeseen heti alkumetreillä. Miksi emme ottaisi mallia vaikka Tanskan onnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta, josta itse asiassa näyttää tulevan pohjoismainen normi, toivon niin. Jos näemme, kuinka naapuria sattuu se, että hän hakkaa päätään puuhun, kannattaako meidän mennä perässä tekemään samoin? No, sen jälkeen ei ainakaan kannata ihmetellä sitä, että saattaa omaankin päähän jokunen kuhmu nousta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2022-12-19T12:31:26,2022-12-19T12:36:26,Hyväksytty,1.1
2022_143_109,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo poissa. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_110,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jengirikollisuus ja siihen liittyvä katuväkivalta ovat kasvussa. Tätä moninaista ongelmavyyhtiä tulee ratkoa monin keinoin. Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja.
Eniten ovat lisääntyneet ryöstöt sekä henkirikokset ja niiden yritykset. Samalla on syytä pitää mielessä asioiden mittakaava. Sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan yli 90 prosenttia Suomessa asuvista pitää henkilökohtaista turvallisuuttaan edelleen hyvänä. He kokevat olevansa täällä turvassa. Turvallisuus on henkilökohtainen tunne. Se on luottamusta siihen, että mitään pahaa ei tapahdu, ja jos tapahtuu, on suojelijoita. On tarpeen, että poliisi on näkyvillä niin kaupungissa kuin maaseudulla. Turvallisuuden tulee näkyä.
Huomio kiinnittyy nyt siihen, että vajaa kymmenen prosenttia ei koe elämäänsä turvalliseksi. Turvattomuuden tunne on lisääntynyt muun muassa näiden jengien ja päihteiden käytön ja niistä johtuvien rikosten ja väkivallan vuoksi, eivätkä ongelmat synny tyhjästä. Meidän tulee pureutua turvattomuuden juurisyihin ja hoitaa ja selättää niitä.
Arvoisa puhemies! Keskeiset turvallisuuden uhkakuvat liittyvät syrjäytymiseen ja epätasa-arvoon. Kun joutuu tilanteeseen, jossa mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään laskevat, syntyy kielteisyyden kierre. Syrjäytyminen aiheuttaa turvallisuusongelmia, jotka edelleen sitten kiihdyttävät syrjäytymistä.
Nuoret aikuiset ja alaikäiset tarvitsevat tukea välttyäkseen ajautumasta rikollisiin piireihin sekä irtautuakseen jengeistä. Heidän pariinsa on syytä jalkautua. Tähän tarvitaan turvallisia aikuisia, moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarvitaan kouluihin pienempiä ryhmiä, joissa toinen tunnetaan, tarvitaan tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Toivon myös poliisin ja koulun yhteistyön syventymistä ja nimikkopoliisien nimeämistä kouluihin siihen ennaltaehkäisevään varhaiseen työhön kertomaan, mikä on rikollista ja mitä siitä seuraa, tekemään yhdessä sitä työtä niin nuorisotyöntekijöiden kuin koulun muun väen kanssa. Ja on sekin tärkeää, että emme rakenna liian suuria kouluja ja yksiköitä, joissa tällainen varhainen puuttuminen on hankalampaa. Meidän tulee yhdessä toimia sen eteen, että yksikään nuori ei näe jengiin liittymistä parempana tavoitteena kuin tavallista lainkuuliaisen kansalaisen elämää.
Puhemies! Suomi kehittyi köyhästä kehitysmaasta yhdeksi maailman onnellisimmista maista, kun kaikki on haluttu pitää mukana. Kaikki ovat voineet taustastaan riippumatta käydä koulua ja opiskella niin pitkälle kuin intoa ja rahkeita riittää.
On huolestuttavaa, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien nuorista merkittävä osa jää ilman toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tässä mielessä tärkeä uudistus. Nyt tulee onnistua siinä, että koulu käydään loppuun. Meidän tulee pitkässä juoksussa huolehtia siitä, että kaikkien maahanmuuttajaryhmien koulutuksen taso saadaan samalle tasolle kuin suomalaisilla.
Kun puhumme Ruotsin tilanteesta, emme saa kadottaa siinäkään asioiden mittakaavaa. Ruotsiin on muuttanut 2000-luvulla yli kaksi miljoonaa ihmistä. Suomeen on samassa ajassa muuttanut kymmenen kertaa vähemmän. Siksi on kyseenalaista sanoa yksi yhteen, että olemme Ruotsin tiellä. Emme ole. Näillä maahanmuuttoluvuilla emme ole sillä tiellä, mutta toki voimme ottaa oppia naapurimaamme tilanteesta, ja tässäkin kohden pidän tärkeänä, että teemme [Puhemies koputtaa] pohjoismaista yhteistyötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-19T12:36:50,2022-12-19T12:42:02,Hyväksytty,1.1
2022_143_111,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_112,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty keskustelua pääkaupunkiseudun nuorista. On hienoa, että nuoret kiinnostavat koko salia, ainakin tämän keskustelun yhteydessä, mutta kuinka moni on puolustanut pääkaupunkiseudun resursseja silloin, kun niistä ollaan päätetty esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä? Kaikki ne päätökset, joita tässä salissa tehdään ja pääkaupunkiseudun kaupungeissa tehdään, vaikuttavat siihen, miten nuoret voivat. Kyse on pitkäaikaisesta kehityksestä. Helsingissä ja Espoossa on pitkään ollut kokoomusjohtoinen kuntapolitiikan johto, ja valitettavasti, kuten monissa muissakin kokoomusjohtoisissa kaupungeissa, on nähty monilta osin supistusten ja leikkausten tietä. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen tilanne on erittäin hälyttävä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla, perhepalveluista on jo pitkään leikattu, neuvolapsykologeille on pitkät jonot, esimerkkejä on lukuisia.
Hyvät edustajat, meillä on mahdollisuus korjata sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallia. Eduskunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että pääkaupunkiseudun korkeammat kulut tulisi huomioida sote-mallissa, kuten muitakin alueellisia tekijöitä huomioidaan. Pääkaupunkiseudulla kustannuspaineet palkkoihin ovat korkeammat ja kiinteistökulut ovat korkeammat, mutta näitä kustannustekijöitä ei vielä olla huomioitu tässä mallissa. Yliopistosairaaloiden rahoitus puuttuu. On todella hienoa, jos olemme valmiita yhdessä korjaamaan välittömästi tämän rahoitusvajeen, josta on jo pitkään uutisoitu, ja hallituskin on luvannut sen korjata. Kunnat ovat aiemmin rahoittaneet tietyltä osuudelta yliopistosairaaloita, mutta nyt kunnat eivät enää rahoita sote-palveluita, ja näissä palveluissa on kyse siitä, saavatko nuoret esimerkiksi päihdepalveluita tai apua vaikeisiin mielenterveyden ongelmiin ajoissa. Tällä hetkellä näin ei ole. Nuorten päihdepalveluita on välittömästi parannettava. Hoitoon tulee päästä heti, kun siihen on motivaatio ja tarve.
Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että huostaanotot eivät meillä aina toimi. Huostaanoton tulisi olla interventio, ja tavoitteena tulisi olla aina kotiutuminen ja tarvittavat tuet tulisi tarjota perheen ympärille. Huostaanotot usein tapahtuvat haasteellisessa kehitysvaiheessa, jolloin nuoret samaistuvat toisiin nuoriin, ja tässä mielessä meidän tulisi koko tätä järjestelmää miettiä uudestaan. Ei voi olla niin, että tämä järjestelmä kannustaa siihen, että nuoret eivät saa tarvittavaa ennalta ehkäisevää apua. Lastensuojelu on tällä hetkellä hyvin pitkälti yritysten pyörittämää toimintaa, ja tästä on myös tehty THL:n tutkimusta ja kritiikkiä, jonka mukaan tämä malli ei tällä hetkellä parhaimmalla tavalla tue juuri nuoria heidän perheensä lähtökohdista eteenpäin. Ja kuten ministeri Kiuru täällä totesi, niin lastensuojelua on uudistettava myös. Tällä hetkellä liian moni jää heitteille.
Mutta, arvoisat edustajat, varhainen tuki perheille tapahtuu pitkälti koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Siellä lapset kohdataan jokaisena päivänä. Meidän on täysin mahdollista tehdä sellaisia ratkaisuja, joissa niihin Itä-Helsingin kouluihin tai muihin Helsingin kouluihin, Espoon kouluihin, Vantaan kouluihin, tarjotaan lisää resursseja, lisää opettajia ja lisää aikuisia kohtaamaan niitä nuoria. Oletteko te valmiita tekemään näitä päätöksiä näiden nuorten hyväksi? Oletteko te valmiita keskustelemaan näiden nuorten kanssa ja kuulemaan, mitä he tarvitsevat, millaista tukea he tarvitsevat? Meillä on myös erittäin paljon neurologisesti oireilevia lapsia, jotka eivät saa riittävää tukea ajoissa. Mutta, hyvät edustajat, meillä on keinot ja meillä on ammattilaisten osaaminen [Puhemies koputtaa] laittaa nämä asiat kuntoon, ja näin me voidaan pitkällä tähtäimellä myöskin, kaikkien muiden tarpeellisten keinojen lisäksi, ennaltaehkäistä sitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että nuoret ajautuvat sellaiselle tielle, joka ei ole heille eikä kellekään muullekaan hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2022-12-19T12:42:06,2022-12-19T12:47:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_113,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_114,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa jengirikollisuus on jo todellisuutta yhteiskunnassamme, eikä enää voida puhua pelkistä ennusmerkeistä ja Ruotsin tielle joutumisesta. Nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat rajussa kasvussa ja raaistuneet. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on vuodesta 2018 kasvanut yli 40 prosenttia. Myös nuorten tekemien ryöstöjen määrä on tuplaantunut viime vuodesta. Jengeihin ajautuminen uhkaa etenkin maahanmuuttajanuoria, ja Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan Suomessa toimivien 200 katujengin jäsenistä 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia ensimmäisen tai toisen polven maahanmuuttajia. Maahanmuuttajatausta on jengeissä keskeinen yhdistävä tekijä ja ryhmäytymisperuste, ja meidän onkin rehellisesti tunnustettava epäonnistumisemme kotouttamispolitiikassa.
Kotouttamispolitiikkamme keskiössä on oltava kielen oppiminen, joka on yhteiskuntaan integroitumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Kävin viime perjantaina vierailulla eräässä vanhusten tehostetun hoivan yksikössä, jossa kuulin muun muassa, että Filippiineiltä tulleilla hoitajilla, jotka ovat opiskelleet yhdeksän kuukautta kieltä ennen Suomeen tuloa, on monesti parempi kielitaito kuin Suomessa lähihoitajaksi opiskelleella ulkomaalaisella. Näin ei voi eikä pidä olla.
Arvoisa puhemies! Tilannekuva on kestämätön, ja tarvittaviin toimiin on ryhdyttävä määrätietoisesti ja välittömästi, ennen kuin tämä tilanne pahenee. Kokoomus on varoittanut jengirikollisuudesta jo pitkään ja esittänyt oman toimenpide-ehdotuksensa jengirikollisuuden torjumiseksi jo helmikuussa. Jengirikollisuuden kitkemiseksi ei ole helppoja ratkaisuja, mutta yhdistelemällä niin pehmeitä kuin kovia keinoja voimme saavuttaa parhaan lopputuleman.
Meidän pitää aloittaa korjaamalla kotouttamispolitiikka, johon jo aiemmin viittasin, ja samalla vahvistaa ennaltaehkäisevää työtä. Jengeihin liittyminen ei saa olla kenellekään houkutteleva vaihtoehto, vaan nuorilla tulee olla näkymä tulevaisuuteen. Ennaltaehkäisevän työn tulee tavoittaa nuoret kouluissa ja siellä, missä he liikkuvat, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava heti. Nuorten tulee saada mielenterveyspalveluita silloin, kun ne ovat tarpeen. Ei voi olla niin, että nuoret hoitavat mielenterveyttään muun muassa huumausaineilla.
Tällä hetkellä kouluissa eivät toteudu edes lakisääteiset lääkärintarkastukset puhumattakaan siitä, että oppilaat pääsisivät matalalla kynnyksellä esimerkiksi psykologin luo, koska näitä ei vain ole. Tämä hoidon viivästyminen kostautuu ja on niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kallista. Tämän vuoksi meidän tulisi toteuttaa muun muassa terapiatakuu, jotta jokainen saisi laadukkaita mielenterveyspalveluita silloin, kun niiden tarve on.
Arvoisa puhemies! Rikoksiin ajautuville nuorille tulee tarjota kohdennettuja ja monialaisia tukipalveluita, jotka eivät jumitu organisaatio‑ tai kuntarajoihin. Nuorella tulee olla myös vastuussa oleva henkilö, joka huolehtii, että nuori saa tarvitsemansa palvelut. Nuorille tulee myös kirkastaa rikosvastuun merkitystä, jotta rangaistusten pelotevaikutus toteutuu, koska pehmeiden keinojen lisäksi tarvitsemme myös lainsäädännön kiristyksiä, mutta ne eivät suinkaan yksinään riitä, jollei myös meidän valvonnan resursseja lisätä.
Poliisille on mahdollistettava riittävä tietojenvaihto eri yksiköiden välillä ja annettava myös välineitä rikosten ennaltaehkäisyyn esimerkiksi telekuuntelun avulla. Rikosjengiin kuulumisen tulee olla kaikilta osin rangaistuksen koventamisperuste. Ampuma-aseita koskevilla kiristyksillä voidaan ennaltaehkäistä vakavia väkivallantekoja. Poliisin takavarikoimien ampuma-aseiden määrät ovat kasvaneet, ja kysymys ei kuitenkaan ole vain poliisin työturvallisuudesta vaan ihan meidän kaikkien turvallisuuteen vaikuttavasta asiasta, mihin viittasin jo aiemmin debatissa.
Olen erittäin hyvilläni siitä, että ministerit tänään kertoivat täällä, että ampuma-aselainsäädäntöä selvitetään tällä hetkellä. Toki olisin toivonut, kun aloitteen tein jo vuonna 20, että tämä olisi jo hoitunut.
Arvoisa puhemies! On myös sydäntä särkevää kuulla, että jo päiväkoti-ikäiset lapset leikkivät jengejä ja huumeiden myyntiä. Vetoan nyt Marinin hallitukseen, että toimiin ryhdytään tänään eikä huomenna, koska jengirikollisuuden torjunnassa aikaa ei ole hukattavaksi. Jos pystymme katkaisemaan huolestuttavan kehityksen nyt, estämme lasten ja nuorten ajautumisen jengirikollisuuden tielle. Kuten tasavallan presidentti Niinistö on todennut, meillä on uudelleen miettimisen paikka, [Puhemies koputtaa] koska meillä ei ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on kaikkein väljin säännöiltään ja samalla kaikkein sallivin, koska siitä ei välttämättä hyvää seuraa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-19T12:47:35,2022-12-19T12:52:57,Hyväksytty,1.1
2022_143_115,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_116,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Reilu vuosi sitten todistin Helsingin keskustassa jengitappelua. Puolenyön aikaan liikkeellä oli paljon ihmisiä, mutta siitäkin huolimatta kaksi jengiä otti yhteen keskellä vilkasta katua. Mies löi jonkinlaisella vyöllä toista ja heitti toisen päin lasista näyteikkunaa. Tilanne oli ohi nopeasti. Poliisi ei ehtinyt paikalle, mutta tilanne taatusti jatkui samassa hengessä myöhemmin. Miksi nämä nuoret voivat niin pahoin, että ryöstely, väkivalta ja rikokset ovat vaihtoehto? Elämän merkityksellisyys on kadoksissa, ja patoutunut energia on purettava johonkin. Elämästä puuttuu järkevä tekeminen, luotettavat ja turvalliset ihmissuhteet ja näkymä tulevaisuudesta. Kun millään ei ole mitään väliä, eivät kovemmat rangaistuksetkaan auta. Siksi on oleellista puuttua siihen, että nuorilla on harrastuksia, ystäviä, yhteisöllisiä kokemuksia, hyvää koulutusta, näkymä työpaikasta ja turvallisia aikuisia ympärillä. 
Mitä on sitten tehty? Hallitus on satsannut poliisien määrään, nuorten erilaisiin palveluihin, koulutukseen, maahanmuuttajien kielikoulutukseen ja muun muassa maahanmuuttajaäitien koulutukseen. Tällä kaudella on käynnistetty lasten ja nuorten harrastamisen malli, jossa jokainen suomalainen koululainen voi harrastaa mieleistään harrastusta koulupäivän yhteydessä. Tavoitteena on tekemisen riemu sekä yhteisölliset ja onnistumisen kokemukset. 
Suomen mallin taustalla on Islannin malli, jossa on kyse harrastamisesta mutta myös muista lasten ja nuorten palveluista. Islannissa erityistä on päihteettömyys. 1998 islantilaiset nuoret joivat Euroopassa eniten. 2016 Islannin nuoriso joi vähiten. Miten tulokseen päästiin? Vuosiluvuista voi päätellä, että Islannissa tehtiin pitkäjänteistä työtä. Oleellista on kodin ja koulun yhteistyö. Samaan hengenvetoon on toki lisättävä, että koulujen resursseista tässä kohtaa on huolehdittava. Naapurustossa toimivat vanhempainpartiot, kaikilla on yhteiset kotiintuloajat, ja toki mukana on myös kaikille järkevä ja edullinen harrastustoiminta. Islannissa on oivallettu, että mahdollisimman moni taho tulee ottaa mukaan. Mielestäni Suomen harrastamisen mallia on syytä kehittää eteenpäin. 
Koulussa tavoitamme kaikki ikäluokat. Kaikkein toimivimpia ratkaisuja ovat ne, joita tehdään pitkäjänteisesti. Mukana on oltava perheet ja kodit, päiväkodit sekä oppilaitokset ja työpaikat. Mukana on oltava niin kuntien kuin valtionkin tekemä asuntopolitiikka, jossa ei anneta alueiden eriytyä eikä koulujen muuttua tietynlaisten perheiden kouluiksi. Suomen vahvuus on ollut se, ettemme ole antaneet ihmisten eriytyä toinen toisistaan vaan eri taustaiset lapset ja nuoret ovat käyneet samoissa päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuksissa. Tästä on pidettävä jatkossakin kiinni. 
Arvoisa herra puhemies! Nostan kolme asiaa, jotka yhteiskunnassamme pitäisi laittaa kuntoon nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi: 
Ensiksikin nuorten palvelut ja rahoitus ovat pirstaleisesti jakautuneet eri hallinnonaloille, ja haasteellista on tuolloin käyttää rahoitus mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi. Nuorten haasteiden ratkaiseminen ei ole ainoa kokonaisuus, joka on hallintorakenteissamme siellä ja täällä, ja vaikka olisi kuinka hyvät tavoitteet, tavoitteisiin on vaikea päästä, koska jokainen huolehtii vain omasta sektorista. Hallintorakenteet pitäisi uudistaa siten, että haasteisiin, jotka ovat suuria kokonaisuuksia, voidaan kuitenkin vastata. 
Toiseksi, johtuen edellisestäkin, kun lapsen tai nuoren tilanteessa alkaa olla haasteita, pitäisi olla selvästi joku taho ja sen takana joku ihminen, joka ottaa kopin lapsesta tai nuoresta. Tietyissä tilanteissa ei vastuuta ota kukaan, vaikka kaikki hälytysvalot välkkyvät ilmassa. Vastuiden pitäisi olla selkeämmät ja yhteistyön kodin, koulun, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä poliisin kanssa tiivistä.
Kolmanneksi, moni nuorten ja maahanmuuttajien palvelu perustuu lyhytjänteiseen hankerahoitukseen. Hankkeilla on kehitetty hyviä, toimivia malleja, joihin työntekijät ovat sitoutuneet ja samalla saaneet kontaktit kohderyhmiin. Hankerahoitus on kuitenkin kaiken aikaa katkolla, ja kaikki työntekijät eivät välttämättä halua olla määräaikaisessa työsuhteessa, vaikka kuinka tekeminen olisi itselle palkitsevaa ja nuorten parissa saataisiin tärkeitä asioita aikaiseksi. Rahoituksen ja toimien pitäisi olla pitkäjänteisiä, ja näkymän pitäisi olla selvä. Kun malli on todettu tehokkaaksi, olisi sille saatava jatkuva rahoitus. 
Suomi on ollut pitkään maailman turvallisimpien maiden joukossa, ykkösenäkin monta vuotta. Jotta olisimme sitä tulevaisuudessa, [Puhemies koputtaa] on huolehdittava siitä, että joka ikisellä suomalaisella on turvallisuudentunne jatkossakin. Väkivallan kierteeseen ei silloin tarvitsisi kenenkään ryhtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-12-19T12:52:58,2022-12-19T12:58:15,Hyväksytty,1.1
2022_143_117,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_118,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjuminen on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Tilanne on pahentunut, ja olemme avoimia kaikille toimenpiteille, joita pöydälle tuodaan. Tämä on asia, jossa hihat kannattaa kääriä välittömästi.
Koska asia on yhteiskunnan läpileikkaava ongelma, myös sen ratkaisujen tulee olla läpileikkaavia. Nuorten pahoinvointi- ja rikoskierre näkyy perusopetuksessa, toisella asteella ja nuorisotyössä. Se heijastuu kotona heidän perheisiinsä ja läheisiinsä. Se näkyy poliisin arjessa. Sen vuoksi ongelmaa tulee tarkastella laaja-alaisesti ja toimia on lisättävä jokaisella osa-alueella.
Välikysymyksen otsikkoon on nostettu esille maahanmuutto- ja kriminaalipoliittiset keinot ongelman kitkemiseksi. Se on sekä inhimillisestä näkökulmasta että asiantuntijoiden mukaan liian rajaava näkökulma toimiin ja keinoihin. Tarvitsemme sekä pehmeitä keinoja että kovia keinoja nuorisorikollisuuden kitkemiseksi. Nyt ei auta vain yhden oven kolkutteleminen.
Kun asialla on kiire, on tärkeää miettiä, mihin asioihin keskustelu kohdistetaan. Siinä missä ajattelen, että nykyisten, jo syntyneiden rikosrekistereiden katkaiseminen on erittäin tärkeää, on vielä sitäkin tärkeämpää tutkia, mistä tällainen rikollinen elämäntapa kumpuaa. Viime viikolla nuorisojärjestöt esittivät päättäjille vaateen: keskustelu ja ratkaisuehdotukset tulee kohdistaa nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen juurisyihin, ei yksittäiseen oireeseen.
Nuorten väkivaltainen ja rikollinen käytös on erittäin huolestuttava ongelma. Poliisin mukaan tunnistettuja katujengejä on tällä hetkellä kymmenkunta ja niissä vaikuttaa arviolta muutama sata ihmistä. Suurin osa on nuoria aikuisia. Samoin katuryöstöistä epäiltyjen määrä mitataan kymmenissä. Kaikkiaan 15—29-vuotiaita nuoria on Suomessa kuitenkin lähes miljoona.
Syrjäytyneitä nuoria on kuitenkin paljon. Emme vain voi aivan tarkalleen sanoa, paljonko syrjäytyneitä on, sillä arviot vaihtelevat suuresti. Arvioiden mukaan heitä voi olla 14 000 tai 100 000. Molemmat luvut ovat liian suuria. Yksikin syrjäytynyt nuori on epäonnistuminen ympäröivältä yhteiskunnalta, jonka olisi pitänyt kannatella nuorta. Muistutan siis, että meillä jokaisella on vastuu ja velvollisuus paneutua nuorten hyvinvoinnin kokonaiskuvaan laajemminkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-19T12:58:16,2022-12-19T13:00:47,Hyväksytty,1.1
2022_143_119,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_120,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosikymmenien ajan suurin osa päättäjistä perusteli tehtyä politiikkaa sillä perusteella, mitä Venäjä siitä mahdollisesti ajattelisi. Henkisen altistumisen vuoksi oli parempi passivoitua ja esittää, että kaikki on hyvin. Suomettumisella on pitkät juuret, ja tässäkin salissa on henkilöitä, joilla on ollut keskeinen rooli myötävaikutuksessa idänsuhteisiin. Helmikuussa suomettumisen ajan ummehtunut ilma alkoi puhdistua, kun suhtautumisesta naapurimaahan sai vihdoin puhua oikeilla nimillä. Suomi ryhtyi välittömiin toimenpiteisiin korjatakseen aiemman politiikan virhearvioita.
Suomettumisella on yhtymäkohtia maahanmuuttopolitiikkaan, josta on muodostunut yhteiskunnallinen tabu. Ilmiötä voi suomettumisen sijaan kutsua mamutukseksi, kun yhteiskunta sulkee silmänsä ja antaa kansalaisten kohdata pahoinpitelyt, ryöstöt ja raiskaukset. Mamutuksen ajan Suomessa turvapaikanhakijoiden motiivien kyseenalaistaminen on rasismia. Instituutioita on mamutettu samanmielisillä woke-hörhöillä, jotka keskittyvät syyllistämään tavallista suomalaista. Maahanmuuton ongelmia lakaistaan maton alle, jotta mamutettu yhteiskunta voi keskittyä osoittamaan eriarvoisuutta, kolonialismia, naisvihaa ja syrjäytymistä. Woke-hörhöillä on kollaboraattoreita kansalaisyhteiskunnassa. Siinä veronmaksajien varoja kipataan miljoonia euroja erilaisiin mamutusta ylläpitäviin organisaatioihin. Näitä maksettuja järjestöjä päättäjät sitten kuulevat asiantuntijoina, jotka vaativat lisää rahaa pääosin omille organisaatioilleen. Sitten päättäjät kehuvat kilpaa täällä salissa, kuinka paljon rahaa on kipattu niin sanottuun kotouttamiseen ja kokevat, että ongelmat on nyt ratkaistu. Sosioekonomiset erot kuulemma selittävät asiat.
On tilastojenkin perusteella selvää, että työtätekevä amerikkalainen diplomi-insinööri pystyy keskimäärin noudattamaan yhteiskunnan lakeja ja normeja paremmin kuin kielitaidoton ja kouluttamaton somalimies. Siksi maahanmuuton laatu on osa ratkaisua. Jos asiasta keskustelee suoraan, leimataan ja maalitetaan jopa omaisia ja työnantajia kuin autoritäärisissä valtioissa konsanaan. Jopa demokraattisesti valittuja päättäjiä viedään oikeussaleihin tuomittavaksi, jos heidät jollakin verukkeella voidaan tulkita solvanneen jotakin kasvotonta kansaa tai uskonoppia, vaikka kukaan asianosainen ei olisi asiasta valittanut. Sitten on kaikenlaisia professoreita, joilla ei ole minkäänlaista osaamista maahanmuuton parissa, vaikka he ihmisoikeuksiin vetoamalla niin antavat ymmärtää. Näiltä pyydetään lausuntoja, joissa syyllinen on aina joku muu kuin ne ryhmät tai ryhmittymät, jotka lain rikkomiseen ovat syyllistyneet. Samaan aikaan media sivuuttaa maahanmuuttoon liittyvän substanssin, kun aikakauslehtien palstoilla paistattelevat henkeäsalpaavan myönteiset selviytymistarinat ja vihervasemmistolaisten poliitikkojen ideaalit. Terrorismista ja väkivallasta on korkeintaan vähätteleviä sivumainintoja koskien syrjäytymistä. Tässä kuplassa on kieltämättä mukavampi elää, mutta tosiasiat eivät kaunistelulla muutu paremmaksi, eikä kaikilla ole varaa asua alueilla, joille ongelmat eivät vielä ulotu.
Keskustelussa todettiin, ettei maahanmuuttoa ole yhtä paljon kuin Ruotsissa, että meillä on sitä verrattain vähän. Jos meillä on ongelmia nykyisellä määrällä, niin minkälainen mieli pitää ratkaisuna sitä, että sen lisääminen olisi edes osa ratkaisua, tai — toisinpäin — jos ongelmat eivät ole vielä samassa mittakaavassa rantautuneet Suomeen, eikö olisi järkevää ryhtyä torjumaan ilmiötä ja merkittävästi rajoittaa maahanmuuttoa? Jos puhutaan vaikkapa katujengeistä, niin poliisin mukaan yli 90 prosenttia, jopa 95 prosenttia, niistä koostuu maahanmuuttotaustaisista henkilöistä. Maahanmuutto on siis keskeinen tekijä tässä tilanteessa, siitä ei pääse yhtään mihinkään, vaikka kuinka asia kiistettäisiin ja puhuttaisiin syrjäytyvistä nuorista.
Arvoisa puhemies! Ryhmäpuheessamme mainittiin vakaviin rikoksiin syyllistyneet ja rikoksia toistavat maahanmuuttotaustaiset henkilöt. Kyllä sisäministeri Mikkosen tulee ymmärtää, ettei ole lemmen ja palveluiden vaan kurin ja kotiinpaluun aika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T13:00:49,2022-12-19T13:05:43,Hyväksytty,1.1
2022_143_121,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Vikman poissa, edustaja Mattila poissa, edustaja Heinäluoma poissa. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_122,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Katujengien väkivallanteot ovat olleet kasvussa Suomessa, ja ne ovat myös raaistuneet. Poliisin tietoon on tullut tänä vuonna myös enemmän ryöstöjä kuin aiempina vuosina. Poliisin mukaan katujengit koostuvat pääosin maahanmuuttajataustaisista nuorista. Nämä ovat faktoja.
Katujengirikollisuus on seurausta pääosin hallitsemattomasta ja määrällisesti liian suuresta humanitaarisesta maahanmuutosta. Tietyt humanitaarisin perustein Suomeen tulleet maahanmuuttajaryhmät ovat tilastojen mukaan yleisesti yliedustettuina väkivalta‑ ja seksuaalirikoksissa. Kyseisten ryhmien kotouttaminen on epäonnistunut kaikissa Länsi-Euroopan maissa, myös Suomessa, vaikka kotouttamiseen on käytetty erittäin suuria summia veronmaksajien rahaa. Jatkuva palvelujen paisuttamisen tie ei toimi, se on täysin kestämätön.
Suomen vuosikymmenien ajan harjoittama maahanmuuttopolitiikka on ollut katastrofaalisen huonoa, ja maksamme tästä nyt kovaa hintaa. Lisäksi nykyhallitus on pyrkinyt lähinnä peittelemään ja vähättelemään näitä ilmiselviä ongelmia kuin ratkaisemaan niitä. Hallitus on tähän asti nähnyt myös katujengi-ilmiön puhtaasti ideologisena kysymyksenä, josta ei saisi edes keskustella siten, että ongelman juurisyy eli maahanmuutto nostetaan esiin. Tällainen hyssyttely on täysin vastuutonta, ja sen on loputtava.
Hallituksen on aika herätä ja myöntää ääneen, että maamme on ajautunut Ruotsin tielle. Länsinaapurissa katujengien väkivalta ja muut maahanmuuton ongelmat ovat räjähtäneet käsiin.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisongelmien kanssa painiskelun sijaan on ensisijaisen tärkeää puuttua katujengirikollisuuden juurisyyhyn eli epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan ja massamaahanmuuttoon kulttuurisesti vieraista kehitysmaista. Maahanmuuton ongelmat, kuten rikollisuus, yleinen turvattomuus, asuinalueiden eriytyminen, maahanmuuttajien syrjäytyminen valtavirtayhteiskunnan ulkopuolelle, radikalisoituminen ja taloudellinen rasite, tulevat pahenemaan niin kauan kuin Suomessa ei puututa tähän ongelman juurisyyhyn.
Maahanmuuton haitalliset ilmiöt voidaan estää tehokkaasti vain maahanmuuttoa merkittävästi rajoittamalla ja poistamalla huonosti kotoutuneita maahanmuuttajia Suomesta. Oleskelulupakäytäntöjä ja perheen yhdistämisiä on tiukennettava sekä palauttamista tehostettava, ja kaikki laittomasti maassa olevat henkilöt on poistettava maasta. Lisäksi vakaviin tai toistuviin rikoksiin syyllistyvät maahanmuuttajat on karkotettava Suomesta nykyistä matalammalla kynnyksellä, ja on otettava käyttöön laajennetut valtuudet karkottaa jengien jäseniä.
Katujengirikollisuudesta on tehtävä myös poikkeuksetta rangaistuksen koventamisperuste. Lisäksi rangaistuksia on kovennettava kauttaaltaan varsinkin väkivalta‑ ja seksuaalirikoksissa. Suomen kansalaisuuslakia tulee muuttaa siten, että rikoksiin syyllistynyt ulkomaalainen ei voi saada Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuus on myös voitava jälkikäteen perua tilanteessa, jossa Suomen kansalaisuuden saaneet ulkomaalaiset syyllistyvät vakaviin tai toistuviin rikoksiin.
Suomessa on otettava mallia erityisesti Tanskasta, jossa on ryhdytty tiukkoihin toimiin jengirikollisuuden kitkemiseksi sekä maahanmuuttopoliittisin että kriminaalipoliittisin keinoin. Nämä lääkkeet toimivat laajasti erilaisiin maahanmuuton ongelmiin vastatessa. Tanskassa tehdyt toimenpiteet ovat myös todistetusti purreet.
Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että suomalaiset joutuvat elämään kasvavassa pelon ilmapiirissä, jolloin he joutuvat suunnittelemaan omaa liikkumistaan sen mukaan, kuinka turvallisena tai turvattomana kunkin alueen kokevat. Vanhempien ei pidä joutua pelkäämään lastensa turvallisuuden puolesta. Tilannetta ei saa päästää enää eskaloitumaan siihen pisteeseen, että ihmiset joutuvat turvattomuuden takia muuttamaan pois omista kodeistaan. Jokaisen suomalaisen on saatava liikkua kaikkina vuorokaudenaikoina turvallisesti kaduilla. Suomesta tulee rakentaa jälleen turvallinen maa kaikille suomalaisille. Siksi hallitukselta vaaditaan toimenpiteitä nyt heti eikä huomenna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2022-12-19T13:05:52,2022-12-19T13:10:47,Hyväksytty,1.1
2022_143_123,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_124,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin tänään on täällä salissa keskusteltu, tarvitaan monenlaisia keinoja siihen, että me voimme estää väkivaltarikoksia ja katujengiytymistä. Ja kuten täällä on moneen kertaan todettu, niin erittäin huolestuttavaa on se, että nimenomaan alaikäisten eli alle 18-vuotiaitten väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, ja vielä alle 15-vuotiaiden. Samanaikaisesti täällä on tullut esiin se, että tässä katujengi-ilmiössä, joka on viime vuosina kehittynyt, on hyvin paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä niissä jengeissä. Näihin pitää etsiä ratkaisuja ja näihin hallitus on etsinyt ratkaisuja, ja ratkaisuja täytyy olla koko siltä kirjolta.
Toisaalta meidän täytyy huolehtia siitä, että me ennaltaehkäisemme, että yksikään nuori ei ajaudu rikoksen polulle, että jengit eivät ole houkuttelevia, että ryöstöihin ei lähdetä. Poliisi tarvitsee siihen resursseja, että se pystyy torjumaan rikoksia ja että se pystyy puuttumaan ja pystyy kiinni ottamaan rikoksentekijöitä. Samanaikaisesti täytyy huolehtia, että meillä on nopeat oikeusprosessit. Erityisesti nuorten kohdalla se on äärimmäisen tärkeätä, jotta silloin myös tulee ymmärrys siitä, että teosta seuraa rangaistus. Tämän takia esimerkiksi poliisissa on pääkaupunkiseudulla laajennettu näitä ryhmiä, joissa erityisesti alle 18-vuotiaiden tekemiä tai heihin kohdistuvia rikoksia varten on perustettu omia rikostutkintaryhmiä ja koetetaan saada nopeasti selvitettyä nämä rikokset, jotta rangaistukset sitten myös tulevat ja kohdentuvat.
Sitten täytyy tietysti huolehtia siitä, että poliisilla on keinoja, ja siihen liittyen esimerkiksi poliisin tiedustelulainsäädäntöä on parannettu ja paraikaa myös selvitetään uusia keinoja sen osalta, esimerkiksi laittomiin aseisiin ja räjähteisiin liittyviä rangaistuksia, jotka meillä ovat Ruotsia pienemmät. Sitten tietysti oma ketjunsa siellä loppupäässä on vankeinhoito, millaiset resurssit siellä on, miten siellä pystytään tekemään työtä sen eteen, että rikolliset eivät uusi rikoksia. Näitä kaikkia keinoja tarvitaan ja näihin on nyt panostettu. Tuntuu siltä, että tämän salin keskustelun perusteella näihin halutaan myös jatkossa panostaa, ja se on oikein.
Tässä on tullut esille myös Ruotsin tilanne ja millä tavalla Suomi eroaa Ruotsista ja onko meillä uhkaa, että me joudumme samalle tielle. On hyvä muistaa, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikka, Ruotsin kotoutumispolitiikka on hyvin erilaista ollut kuin Suomessa. Ruotsissa on ajateltu, että yhteisö itse kotouttaa tulijat, kun meillä taas kotouttamisessa nimenomaan panostetaan siihen, että yhteiskunta huolehtii tuesta, palvelusta, ja nimenomaan asuinalueiden eriytyminen on ollut se, mikä meillä on eri tavalla. Kun Ruotsin poliisin ylijohtajan kanssa puhuin, niin hän nimenomaan korosti sitä, että pitäkää kiinni siitä, että asuinalueet säilyvät monimuotoisina jatkossakin, [Puhemies koputtaa] pitäkää huolta palveluista ja pitäkää huolta poliisien riittävästä määrästä. Nämä ovat kaikki niitä keinoja, mitä me olemme tällä hallituskaudella tehneet, ja uskon todella, että tätä halutaan myös jatkaa tulevan hallituksen toimesta, keitä siellä sitten onkaan, koska se on meidän yhteinen etumme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T13:10:48,2022-12-19T13:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_143_125,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_126,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vaikeistakin asioista täytyy pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä. Päättäjille tämä on erityisen tärkeää, koska ilman todellista tilannekuvaa ei voi tehdä ongelman ratkaisemisen kannalta oikeita päätöksiä. 
Päätökset on tehtävä faktat, ei ideologiat, edellä. Tiedämme, että metsään menee, kun sisäministeri jo aikaisemmin kertoi, että maahanmuutolla ei ole mitään tekemistä maahanmuuttajataustaisen katujengirikollisuuden kanssa. Tämä on kuin vakavalla naamalla kertoisi, ettei pakkasella ole mitään tekemistä sen kanssa, että talvella on kylmä. Jos tietyistä maista tulevat maahanmuuttajat ovat räikeästi yliedustettuina rikostilastoissa, meidän täytyy pystyä sanomaan se ääneen, ja on toimittava. Uuden selvityksen mukaan ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus raiskauksista epäillyistä oli 27 prosenttia ajanjaksolla 11—20, mutta osuus on kasvanut viime vuosina. Vuonna 20 ulkomaalaiset muodostivat jo 38 prosenttia raiskauksista epäillyistä. Poliisi kuvaa katujengejä parikymppisten, jopa 95-prosenttisesti maahanmuuttajataustaisten miesten löyhiksi yhteenliittymiksi.
Itse haluan olla tekemässä ennaltaehkäisevää ja suomalaisten turvallisuutta lisäävää lainsäädäntöä. Tarvitaan sekä kovia eli korjaavia että pehmeitä eli ennaltaehkäiseviä keinoja, ja niitä on hyödynnettävä määrätietoisesti rinnakkain. On myös tärkeää kysyä: miksi hallituksen maahanmuuttoa lisäävistä päätöksistä puuttuu aina oikeat kustannusarviot, aina?
Ja lopuksi: Näyttää, että seuraavan hallituksen on tehtävä täyskäännös tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tämä hallituspohja on näyttänyt, ettei se siihen pysty.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-19T13:14:31,2022-12-19T13:16:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_127,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_128,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jengirikollisuuteen on nyt vihdoinkin havahduttu Suomessa. Tästä ei ole kauaakaan aikaa, kun ulkomaalaisjengejä ei edes myönnetty täällä olevan. Nyt me kuitenkin tiedämme, että ongelma on todellisuutta. Ruotsissa jengirikollisuus on ollut jo kauan todellinen ongelma, eivätkä siellä ole pehmeät arvot eivätkä keinot tepsineet. On yritetty kotouttaa ja rahaa on laitettu järkyttäviä summia säälittäviin kotouttamistoimiin vuosikausia, siis juuri samalla tavoin kuin me täällä kotimaassa myös edelleen tehdään, ja silti tilanne on pahentunut ja pahentuu edelleen, ellei asialle tehdä jotain konkreettista ja hyvinkin pian.
Nykyään esimerkiksi Ruotsin 100 000 asukkaan Södertäljessä ammutaan vuoden aikana ihmisiä hengiltä saman verran kuin Lontoossa, jossa on yhdeksän miljoonaa asukasta — siis saman verran 100 000 ihmisen kaupungissa. Lohduttoman tilanteen pääasiallisena syynä on jengirikollisuus, sillä yli 80 prosenttia ammuskeluista tapahtuu jengiympäristöissä. Onneksi nyt Ruotsin uusi hallitus tulee ottamaan kovat keinot käyttöön, koska muita vaihtoehtoja ei enää ole. Meidän täällä Suomessa täytyy tehdä nyt samoin, sillä pelkkä paapominen ei enää auta.
Kuinka suuri osa meistä kansanedustajista ymmärtää sen tosiasian, että ulkomaalaiset jengirikolliset pitävät Suomen oikeuslaitosta lähinnä vitsinä? Eikä oikeuslaitoksemme ole minkäänlainen pelote heille. Esimerkiksi Espoossa sattui tapaus, jossa kolme maahanmuuttajanuorta tunkeutui 19-vuotiaan suomalaispojan kotiin ja varasti kaiken, minkä vain irti saivat. Tästä tuohtuneena uhrin äiti kirjoitti asiasta sosiaalisessa mediassa ja kutsui murtautujia ”Ahmetiksi” ja ”Muhmetiksi”. Tästä seurasi se, että äidistä tehtiin rikosilmoitus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja asia on tällä hetkellä syyteharkinnassa. Varmasti moni myös tässäkin salissa yllättyy, kun kerron, että murtautujat ovat vapaalla jalalla ja tuskin mitään merkittäviä tuomioita on edes tulossa. Ja vaikka henkilöllisyydet ovat tiedossa, ei heitä ole edes saatu haastettua oikeuteen. Uskoo ken haluaa, mutta tällainen toiminta on seurausta huonosta maahanmuuttopolitiikasta. Mielestäni rangaistuksen pelon jengirikollisuudesta pitäisi olla tuntuva.
Arvoisa puhemies! Yksi pelottelukeino olisi karkottaminen. Esimerkiksi rikoksiin syyllistynyt nuori, joka ei ole Suomen kansalainen, voitaisiin karkottaa perheineen maasta. Tällaisen rangaistuksen pelko saattaisi vähentää merkittävästi kynnystä rikoksien tekemiseen, ja myös maahanmuuttajanuorten vanhemmat voisivat kiinnostua enemmän lastensa tekemisistä. Arvoisa hallitus, laittakaa tämä harkintaan, ja sosialidemokraatit voivat esittää tämän vaikka omana aloitteenaan, sillä ei ole väliä, vaan pääasia on se, että asiassa päästään eteenpäin.
Arvoisat edustajat, näin ei voi enää jatkua. Nyt pitää ottaa kovat keinot käyttöön ennen kuin tilanne täällä menee yhtä pahaksi kuin Ruotsissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2022-12-19T13:16:18,2022-12-19T13:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_143_129,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, poissa. — Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_130,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallitus on surkeasti epäonnistunut niin sanotuissa pyrkimyksissään saada katujengirikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus kuriin. Jokin aika sitten, pari kolme vuotta sitten, tämän hallituskauden alussa käynnistyi sisäministeriössä työ sisäisen turvallisuuden selonteon laatimiseksi. Olin kyseisessä parlamentaarisessa työryhmässä mukana, ja me työryhmän jäsenet kovasti halusimme, että selontekoa tehdessä käsitellään katujengirikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja suunnitellaan toimet ja strategiat niiden estämiseksi ja tilanteen haltuun ottamiseksi. Käytännössä mitään tästä ei kuitenkaan selontekoon päätynyt ministeri Ohisalon vastustuksesta johtuen. Näin ollen pidän tyhjinä niitä hallituksen puheita, joissa nyt täällä äskenkin väitettiin, että hallitus olisi tehnyt mittavia toimia tämän puheena olevan ongelman aisoihin saamiseksi — ei se ole tehnyt.
Tässä keskustelussa on tänään kuultu lukuisia hyviä ehdotuksia siitä, mitä pitäisi tehdä, ja jos hallitus nyt tulisi järkiinsä, se varmaan kuuntelisi opposition mielipiteitä ja perusteltuja ja hyviä ehdotuksia siitä, miten tämä asia ratkaistaan. [Mari Rantanen: Ei tule järkiinsä!] — En usko, että tulee järkiinsä. — Silti esitän muun muassa sitä, että sen sijaan, että alkaisimme nyt tai hallitus alkaisi mittaviin muutoksiin millään saralla, maahanmuuttopolitiikkaa puhtaasti tiukennetaan soveltuvin osin siten, että nyt ainakin sellaisten henkilöiden maahantulo estetään, jotka eivät todellakaan välttämättä edes aio työllistyä Suomessa vaan tulevat tänne rikoksia tekemään.
Sen lisäksi näiden tapausten osalta, joissa rikoksia on tehty — siihen kyllä ministeri Mikkonen hyvin kiinnittikin huomiota — poliisin resursseja tulee lisätä, jotta tutkinta voisi tapahtua nopeammin. Sen lisäksi pitäisi koko tätä oikeuden prosessin ja lainvalvonnan prosessin koko ketjua tarkastella ja resursoida enemmän siten, että oikeusprosessit käynnistyisivät nopeammin ja ne tulisivat myös päätökseen nopeammin. Tällä hetkellä menee vähintään kuukausia, usein vuosia siinä, että rötöksistä vastuulliset saadaan sitten tuomiolle, ja se on liian pitkä aika. Tutkinnan pitäisi valmistua nopeasti, ja myöskin oikeuden pitäisi toimia nopeasti, siten että maksimissaan puhutaan kuukausista siinä, että tuomio tulee, oli sitten melkein mikä rikos tahansa, kunhan tutkinta on tehty huolella.
Näillä keinoin saataisiin tosiaan se viesti sinne rikollisille ja erityisesti nuorille, että teoilla on seurauksensa. Kun prosessi venyy, syyn ja seurauksen yhteys katoaa varsinkin nuorten mielessä, eivätkä he koe sitten välttämättä saavansa teoistaan asianmukaista rangaistusta. Tämä ei vaatisi oikeastaan muuta kuin lisäresursointia poliisin ja oikeuslaitoksen puolelle, ja uskoisin, että hallituksen kassassa siihen kyllä riittäisi rahaa, jos vain tahtoa olisi — mutta ei näytä olevan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-12-19T13:20:17,2022-12-19T13:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_143_131,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kivisaari poissa. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_132,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat! Itse asiassa puolueitten on aika turha täällä nokitella toisiaan siitä, kuka on oikeassa ja kuka on väärässä ja saako jostakin puhua vai ei, sillä järjestäytynyt rikollisuus ja katujengit ovat täällä olemassa ja se on meidän kaikkien puolueiden yhteinen ongelma. Itse asiassa tämä katujengi-ilmiö paljastaa sen, että Suomessa on olemassa henkilöitä, jotka eivät kunnioita suomalaista yhteiskuntaa eivätkä sen arvoja, ja en usko, että kansanedustajat olisivat tietämättömiä myöskään siitä, millä tavalla tämä mekanismi on syntynyt, eli nämä syntymekanismit ja ennaltaehkäisy, johon usein viitataan, ovat kyllä kaikkien tiedossa, ja niitä jatkuvasti tehdään eri puolilla Suomea. Mutta kyllä varmaan nyt täytyy myöntää, että on pakko ottaa, arvoisa ministeri, kovempia keinoja käyttöön. Sen takia on aika erikoista, että sisäministeri Mikkonen täällä meille kansanedustajille kertoo, että nyt ollaan ryhdytty toimenpiteisiin, mitkä koskevat laittomia aseita, sillä edustaja Keto-Huovinen on itse asiassa kahta päivää vaille kaksi vuotta sitten tehnyt lakialoitteen, jonka on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa, että luvaton ase johtaisi sakkojen sijaan selvään vankeusrangaistukseen, neljä kuukautta — neljä vuotta. Siinä olisi selvä pelote sille, että luvattomia aseita ei kanneta tuolla julkisilla paikoilla, autoissa tai muissa vastaavissa paikoissa. Itse asiassa tämä osoittaa, kun hallitus edelleen puhuu täällä, että me ryhdymme selvittämään laittomien aseiden rangaistuksen koventamista, kun tästä on tehty jo yli sadan kansanedustajan toimesta lakialoite, että, kun käsitykseni mukaan eduskunta on työnantaja ja hallitus on eduskunnalla töissä, kyllähän olisi pitänyt ryhtyä jo toimenpiteisiin, sillä signaali siitä, että eduskunta lähtee koventamaan rangaistuksia järjestäytyneessä rikollisuudessa ja näissä jengiasioissa, on ainut lääke, joka tällä hetkellä nopeasti vaikuttaa. Sen takia toivoisin, että nämä jengiasiat, nuorisorikollisuus... Ja alle 15-vuotiaita lapsia, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa teoistaan, käytetään systemaattisesti hyväksi järjestäytyneessä rikollisuudessa ja myös etnisessä rikollisuudessa, joka valitettavasti on nostanut täällä pääkaupunkiseudulla päätään, ja koinkin tämän keskustelun erittäin hedelmällisenä, sillä nyt täällä pystyy vapaasti puhumaan niistä ongelmista, joita suomalainen rikollisuus ja myös etninen rikollisuus ovat mukanaan tuoneet, ja ne ovat meidän kaikkien ongelma. Mutta se ei sillä korjaannu, että me perustetaan työryhmiä ja selvitellään eri ministeriöissä. Kyllä tässä olisi kaivannut jo kaksi vuotta sisäministerin ja oikeusministerin vahvempaa yhteistyötä, että tästä talosta olisi tullut selvä signaali, että rangaistukset kovenevat. Pelotevaikutukset olisi näin ollen saatu kuntoon, ja uskon, että sillä olisi ollut jo ennaltaehkäisevä vaikutus, että tämä jengirikollisuus ei olisi päässyt niin pitkälle kuin se nyt on päässyt.
Arvoisa puhemies! Korostan sitä, että tässä on nyt kyse siitä, että suomalaista yhteiskuntaa ja sen perimmäisiä arvoja ei enää kunnioiteta, ja se kunnianpalautus täytyy tehdä monella eri tavalla: puuttumalla kotoutuksen ongelmiin, kiinnittämällä huomiota kaikennäköisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja sosiaalihuollon toimenpiteisiin mutta myös korottamalla selvästi rangaistuksia Tanskan mallin mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-19T13:24:00,2022-12-19T13:27:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_133,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Vielä ehditään yksi puheenvuoro ennen seuraavaa aihetta. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_134,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset olivat pakotettuja tekemään jälleen kerran välikysymyksen, tällä kertaa jengirikollisuudesta. Kun sisäministeri Mikkosen puhetta kuunteli, syykin tuli hyvin selväksi. Hallitus ei edelleenkään ymmärrä, kuinka toimimaton maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa tähänkin ongelmaan. Kun jengien jäsenistä poliisin tietojen mukaan jopa 95 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, on selvää, että silloin vika on juurikin maahanmuuttopolitiikassa. Kun tämä poliisin esille tuoma luku tuotiin eduskunnassa tänään esille, alkoi jälleen kerran vihervasemmistolainen selitysrumba. Sisäministeri Mikkonen intoutui kertomaan, etteivät kaikki maahanmuuttajat ole rikollisia ja ettei kaikkia saa leimata. Kukaan ei tosin tällaista täällä tänään väittänytkään, eikä kyse ole tästä.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan keskustelun aikana jengirikollisuudesta tuotiin esille uusi termi ”rikoksilla oireilu”. Tällainen rikollisuuden värittäminen vaaleanpunaisella on sekä väärin että vakava asia. Sanottakoon se nyt suoraan, rikoksilla oireilua ei ole olemassa eikä sellaiselle saa antaa mitään siimaa. Kyse on laista ja sen noudattamisesta, ja rangaistusten tulee olla tämän mukaisia. Jos rikoksentekijä on alaikäinen, on selvää, että rikoksiin puuttuminen eroaa aikuisten vastaavasta, mutta tässäkin kohtaa on muistettava, ettei pelkkä päänsilitys auta, vaan rikoksiin syyllistyneelle lapselle tai nuorelle on asetettava hänen kehitykselleen sopivat rajat.
Arvoisa puhemies! Keskustelun aikana tuotiin myös esille useaan kertaan lastensuojelu. Ministeri Kiuru kertoi, kuinka hallitus on jo aloittanut lastensuojelulain kokonaisuudistuksen. Tosiasiassa sen olisi pitänyt olla jo käynnissä, kuten viime kesänä uutisoitiin. Tämäkin jää seuraavan hallituksen harteille. Mutta lyhyesti haluaisin sanoa, että uudistuksen lankana on oltava ruohonjuuritason työntekijöiden ehdotukset lain muuttamiseksi. Tilanne kentällä on nimittäin se, ettei aikuisilla ole lainmukaisia tarpeellisia työkaluja puuttua lasten ja nuorten vakavaan ja jopa vaaralliseen käytökseen tehokkaasti, esimerkiksi päihteiden käyttöön. Tämä on myös oma kokemukseni lastensuojelun työntekijänä, jollaisena siis toimin ennen kansanedustajuuttani.
On myös sanottava tähän esille tuotuun lastensuojelukeskusteluun, että itselläni on tämän työkokemukseni lisäksi kokemusta lastensuojelun asiakkuudesta. Elin 15—17-vuotiaana lastensuojelulaitoksessa vanhempieni alkoholismin takia. Kun jouduin pahoinpidellyksi, niin muutin sitten sinne laitokseen. Tiedän siis jotakin siitä, millaista on elää tässä tilanteessa, ja ehkä sitä voisi kuvailla sanoilla ”huono-osaisena eläminen”. Vaikka näin oli, niin koen jälkeenpäin katsottuna, että siinä kohtaa elämässäni tärkein asia oli lastensuojelulaitoksen asettamat rajat ja säännöt — ei vain pelkkä terapia, jota sitäkin tarvitaan, vaan myös sääntöjen ja rajojen asettaminen ja noudattaminen.
Arvoisa puhemies! Hallitus on toistellut jengikeskustelussa taikasanaa ”kotouttaminen”. Jos katsoo Ruotsin kotouttamista, niin on selvää, ettei se oikein näytä auttavan. Miksi ei? Ongelma lähtee jo suhtautumisesta ja kielenkäytöstä. Itselleni on jo hoitajaopinnoissa opetettu, ettei ihminen ole objekti vaan subjekti. Tässä keskustelussa esiin nostetun kotouttamisen sijaan olisi puhuttava vain kotoutumisesta, ja se, ettei kotouttaminen auta, johtuu siitä, ettei silloin henkilö ole itse halukas osallistumaan siihen. Ei siis ole olemassa sitä objektia, jota kotoutetaan, vaan on olemassa subjekti, ihminen, joka omalla toiminnallaan kotoutuu. Jos vielä mietitään lisää tätä asiaa, niin tietenkin tähän myös yhteiskunta voi asettaa tai antaa tiettyjä työkaluja, jolla henkilö kotoutuu. Näitä ovat esimerkiksi kielen opetus, mutta loppujen lopuksi tämä työ kuuluu ihmiselle itselleen. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-19T13:27:54,2022-12-19T13:33:19,Hyväksytty,1.1
2022_143_135,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan kello 16.30 budjetin pääluokkien jälkeen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_143_136,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Nyt jatketaan tässä täysistunnossa aiemmin keskeytynyttä keskustelua asiasta numero 3 eli välikysymyksestä. — Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_143_137,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa kävi ilmi hyvin, että poliisin ammattia ei juurikaan arvosteta, kun ei edes debattipuheenvuoroa saanut tässä aikaisemmin. — Nyt on pakko sanoa, että vastuuministeri toi hyvin esille katujengeihin liittymisen syitä ja kuvasi kohtuuhyvin sitä ilmiötä itsessään, ja olin myös iloisesti yllättynyt siitä, että hän mainitsi, että katujengeihin kuuluvista suurin osa on jo aikuisikään ehtineitä maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä. Se oli poikkeuksellista ministeriltä. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että kaikki maahanmuuttajanuoret eivät ole rikollisia, ja se meidän on syytä pitää aina mielessä. 
Arvoisat kuulijat! On syytä jo ymmärtää, että meille on muodostunut varjoyhteiskunta tai varjoyhteiskuntia, joissa eletään omien sääntöjen mukaan. Tämän viestin ovat tuoneet eduskuntaan maahanmuuttajataustaiset naiset erään valiokuntakäsittelyn yhteydessä. 
On hyvä huomata, että maahanmuuttajataustaiset alaikäiset tekevät usein rikoksia näille katujengeille. Jengiin halutaan päästä, ja ainoa tie on rikosten tekeminen. Niin sanottu roadman-kulttuuri kukoistaa, ja sekin ajaa alaikäisiä raakoihin rikoksiin. Alaikäisillä tarkoitan alle 15‑vuotiaita, jotka eivät ole rikosoikeudellisessa vastuuiässä vielä. Myydään huumeita, ryöstetään toisia lapsia ja nuoria, ja rahallinen hyöty huumekaupoista valuu aikuisille katujengiläisille. 
Paljon on puhuttu ennalta estämisestä, ja sehän on edullisinta, se on totta, mutta työ on tehty erittäin vaikeaksi. Tiedonvaihto on tehty äärimmäisen hankalaksi. Tieto ei kulje neuvolan, päiväkodin, koulun, sosiaalitoimen, nuorisotyön ja poliisin välillä niin jouheasti kuin toivoisi. Tähän voisi yksi ratkaisu olla, että lasta tai nuorta koskevaan ensimmäiseen ilmoitukseen, oli se sitten lastensuojeluilmoitus tai poliisille tehty sekalais- tai rikosilmoitus, merkittäisiin heti käsittelijöiksi kaikki oleelliset viranomaiset, jolloin tiedonvaihto toimisi todennäköisesti paremmin kuin nyt. Toinen vaihtoehto olisi säätää tiedonvaihdosta mainittujen viranomaisten välillä siten, että laki velvoittaisi vastavuoroiseen tiedonvaihtoon viranomaisten välillä silloin kun lapsi tai nuori alkaa oireilla häiriköimällä ja rikoksia tekemällä. 
Aikainen asiaan puuttuminen ei tarkoita lasten tai nuorten sulkemista laitoksiin vaan ensisijaisesti heidän ohjaamistaan pois jengiytymisen ja rikosten tieltä. Mikäli huostaanottoon ja laitossijoitukseen kuitenkin päädytään, nousevat lastensuojelulain heikkoudet valitettavan usein esiin. Sijoitetut lapset ja nuoret ottavat niin sanotut hatkat milloin haluavat ja jatkavat rikosten tekemistä. Keinoja hatkojen estämiseen ei ole, eikä lastensuojelulaitoksen henkilökunta saa lähteä hatkailijan perään. Asiantila on johtanut uhriutumiseen: Lapset joutuvat usein eri rikosten kohteeksi ja liian usein heitä käytetään seksuaalisesti tai muuten hyväksi. Yliannoskuolemat ovat löperön lastensuojelulain karsein seuraus. 
Täällä on puhuttu Ankkuri-toiminnasta. Olen saanut seurata toimintaa varsin pitkään, itse asiassa toiminnan alusta lähtien, ja tiedän, että poliisi pyrkii vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti lapsen ja nuoren asiassa yhdessä lastensuojelun ja myös sovittelutoimiston kanssa. Olen myös saanut seurata, millä resursseilla muun muassa Sisä-Suomessa poliisi joutuu tilanteeseen vastaamaan. Resurssit ovat todella niukat. Yksi tai kaksi poliisimiestä ei riitä. Ja jos väkeä siirretään ennalta estävään toimintaan, se on pois jostakin muualta, rikostutkinnasta tai hälytystehtävistä. Ja onhan meidän pakko myöntää, että silloin jos poliisi on Ankkuri-toiminnassa ja lasten kanssa tekemisissä, silloin ollaan jo menty metsään. Ei ole toimittu riittävän ajoissa. Silloin se tarkoittaa, että perheet eivät ole saaneet ajoissa apua ja nämä ovat integroituneet tuonne varjoyhteiskuntaan.
Olen vuodesta 82 ollut seuraamassa rikostorjuntaa ja nähnyt, kuinka moottoripyöräjengit ovat tähän maahan rantautuneet. Ne ovat kaivaneet itsellensä poterot ja soluttautuneet joka paikkaan. En haluaisi kuulostaa tuomiopäivän pasuunalta, mutta näin tapahtuu myös katujengien kanssa, jollemme nyt reagoi. 
Päinvastoin kuin ministeri totesi, me olemme jo Ruotsin tiellä. Nyt kysymys kuuluu: kuinka pitkälle aiomme sitä tietä kulkea?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T16:33:48,2022-12-19T16:39:02,Hyväksytty,1.1
2022_143_138,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Noora Koponen poissa. — Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_139,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mittareilla mitattuna Suomi sijoittuu erinomaisesti, kun kyseessä on arjen turvallisuus ja yhteiskuntarauha. Näillä kärkisijoilla meidän tulee pysyä jatkossakin. Puheet siitä, että hallitus ei suhtaudu vakavasti nuoriso- ja katujengirikollisuuteen, eivät pidä paikkaansa. Kyllä tämä huoli on yhteinen, ja siihen suhtaudutaan vakavasti. 
Jotta nuoriso- ja katujengirikollisuuteen voidaan puuttua ja ilmiötä suitsia, tulee keinovalikoiman sisältää niin pehmeitä kuin kovia keinoja, kuten edustaja Viljanen toi hyvin sosiaalidemokraattien ryhmäpuheessa esille. Jengirikollisuuden lopettamisessa avainasemassa on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Tätä ennalta ehkäisevää työtä tulee tehdä laaja-alaisesti ja moniammatillisella yhteistyöllä. Nyt on vahvistettava entisestään tätä toimintaa. Resursseja tulee lisätä niin sosiaalihuoltoon kuin lastensuojeluunkin. Syrjäytymisen ehkäisyyn tarvitaan lisäpanostuksia.
Arvoisa puhemies! Hyväksi havaittua poliisin ennalta ehkäisevän yksikön toimintaa tulee kehittää, kuten myös — perussuomalaisten virheellisistä väittämistä huolimatta — erittäin onnistunutta ja hyviin tuloksiin pääsevää Ankkuri-toimintaa. Moniammatillinen yhteistyö eri viranomaisten välillä on välttämätöntä, ja tätä tulee vahvistaa entisestään. Myös sujuva viestin kulku on varmistettava.
Poliisin resursseja on leikattu. Korjausliike on nyt tehty ja suunta on oikea. On välttämätöntä lisätä poliisien resursseja ja kohdentaa niitä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Tulee laatia strategia, jolla järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan. Toimintaohje laittomien aseiden poistamiseksi tulee tehdä, ja on selvitettävä mahdollisuus uusia rikostiedusteluun liittyvä lainsäädäntö.
Puhemies! Me olemme tässä ja nyt, kuten on nuoriso- ja katujengirikollisuuskin. Tähän voidaan puuttua, ja tätä työtä tehdään jo nyt. Toivoisin, että myös oppositio pyrkisi keskittymään ongelman ratkaisemiseen eikä ainoastaan pelon lietsomiseen, kuten tässä salissa on tehty. On hyvä muistaa myös se, että valtaosalla nuorista asiat on hyvin ja valtaosa nuorista voi hyvin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-19T16:39:07,2022-12-19T16:41:31,Hyväksytty,1.1
2022_143_140,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_141,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän tämän välikysymyksen tilaisuuden puhuakseni Suomen lastensuojelun hädästä.
Suomen lastensuojelun pitäisi olla hyvinvointiyhteiskuntamme kaikkein syvintä ja tärkeintä ydintä — mikä voisi olla sen tärkeämpää. Meillä on lähes 20 000 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Nuorten kiireellisten sijoitusten lisääntyminen kertoo karusti siitä, että ongelmiin päästään kiinni liian myöhään. Lasten ja perheiden peruspalveluissa on aukkoja, ja ennaltaehkäisevälle työlle on liian vähän aikaa ja resursseja. Olemme jo vuosia kokoomuksessa puhuneet tässä salissa ja vedonneet terapiatakuun ja mielenterveysongelmiin puuttumisen puolesta. Nyt lastensuojelu paikkaa aukkoja, kun juurisyihin ei päästä puuttumaan, jonot lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveysavun piiriin ovat pitkät.
Suurin osa Suomen perheistä voi hyvin, ehkä jopa paremmin kuin koskaan. Asiantuntijoiden huoli on, että niillä, joilla menee huonosti, menee todella huonosti. Ongelmat kasautuvat, on ylisukupolvista näköalattomuutta, perhetaustan vaikutus esimerkiksi oppimistuloksiin on viime vuosina vain vahvistunut, päihde- ja mielenterveysongelmien syveneminen, rikkinäiset perheet, lapsiperheköyhyys, tukiverkostojen puute ja elämänhallinnan ongelmat, hukassa olevaa vanhemmuutta. Yhteiskunnan muutos näkyy lastensuojelun arjessa.
Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu on vakava ongelma. Mikään ei oikeuta väkivaltaan. Rikoksentekijä on aina vastuussa rikoksestaan, myös nuori rikoksentekijä. Jengirikollisuuteen on siksi puututtava lujasti. Nuorisorikollisuuden taustalla on usein synkkiä ongelmia ja lapsuuden kokemuksia, kuten ylisukupolvista huono-osaisuutta, surkeat kotiolot, kohdattua väkivaltaa, rasismia, kaltoinkohtelua ja hyväksikäyttöä, päihteitä, oppimisvaikeuksia, huonoa seuraa, syvää osattomuutta ja merkityksen puutetta. Sosiaalityöntekijöiden aika lastensuojelussa menee yhä enemmän paperityöhön ja perusteluihin. Lastensuojelu on ylijuridisoitunut, ja laista on tullut niin monimutkainen, että sen soveltaminen on vaikeaa ammattilaisellekin. On siis vaikeaa auttaa.
Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on suurta, valvonnassa on ongelmia, lapsia siirretään sijaiskodista tai laitoksesta toiseen, palautetaan kotiin ja sijoitetaan uudelleen, pahimmillaan kymmeniä kertoja. Lasten ja nuorten oma ääni ei kuulu tarpeeksi. Pysyvät ihmissuhteet ovat turvallisen kasvun edellytys, mutta vanhemman oikeus lapseen ohittaa lapsen oikeuden pysyviin aikuisiin ja kasvurauhaan. Nämä ovat lasten ja nuorten omia kokemuksia, mutta myös havaintoja ylimmiltä laillisuusvalvojilta. Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut lastensuojelun kriisin yhdeksi Suomen keskeisimmistä perus- ja ihmisoikeusongelmista. Myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lastensuojelun tilaan.
Ongelmat eivät tietenkään ole yksin lastensuojelun eivätkä varsinkaan yksittäisten sosiaalityöntekijöiden, jotka uupuvat mahdottoman tehtävän edessä. Lastensuojelussa tehdään arvokasta työtä joka päivä. Onnistumiset eivät usein näy, eikä niitä ole helppo mitata. Sosiaalityöntekijöistä on huutava pula. Työn arvostus ei ole samalla tasolla vaativuuden kanssa. Oikeuskansleri toteaa, että työntekijöiden viihtyvyyteen ja pysyvyyteen vaikuttaa se, kuinka hyvin työ on mahdollista tehdä.
Uutta lastensuojelulakia vuodelta 2008 on muutettu jo lähes 30 kertaa. Paikatun, tilkityn ja aivan liian yksityiskohtaisen lainsäädännön tilalle Suomi tarvitsee selkeän uuden lastensuojelulain, joka vapauttaa ammattilaisten aikaa lasten ja perheiden kohtaamiseen. Kaikkein tärkeintä on vahvistaa ja kehittää ennaltaehkäiseviä palveluja ja tukea vanhemmuutta. Oppilas- ja opiskelijahuollon siirtäminen kunnista hyvinvointialueille vuodenvaihteessa on esimerkki yhdestä virheestä, joka olisi voitu välttää. Kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat osa kouluyhteisöä. Koronakriisi antoi meille varoittavan esimerkin siitä, että lasten palveluista siirrettiin heti voimia paikkaamaan henkilöstövajeita muualla.
Tässä salissa on käyty hyvä keskustelu ja tärkeä keskustelu jenginuorista ja nuorisorikollisuudesta ja niistä ratkaisuista, joita tarvitaan, jotta voimme välttää Ruotsin tien. Tätä keskustelua jenginuorista ja nuorisorikollisuudesta on uskallettava käydä kiihkottomasti ja puhua myös maahanmuuton ja kotouttamisen ongelmista, jotta niitä voidaan korjata. Tätä keskustelua on voitava ja osattava käydä tässä salissa ilman, että leimataan kaikki maahanmuuttajat. Toivon, että tästä salista lähtee vahva viesti siitä, että tarvitsemme viranomaisille riittävät keinot ja resurssit puuttua nuorisorikollisuuteen ajoissa. Haluamme, että Suomi on tulevaisuudessakin maa, jossa puiston läpi uskaltaa kävellä pimeässäkin eikä tarvitse pelätä lastensa puolesta. Meillä on oltava myös keinot tukea heikommista lähtökohdista ponnistavia lapsia ja perheitä ajoissa ja paljon nykyistä paremmin. Siihen tarvitaan sekä rakkautta että rajoja, kuten vanha viisaus lasten kasvatuksesta kuuluu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-12-19T16:41:42,2022-12-19T16:47:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_142,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_143,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisissa vankiloissa on suhteettoman suuri määrä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Seksuaalirikoksissa maahanmuuttajataustaiset ovat niin ikään yliedustettuina vuodesta toiseen. 
Tänään olemme keskustelleet katuväkivallasta ja jengiytymisestä, mikä on selkeästi jälleen kerran surkean maahanmuuttopolitiikan seurausta. Kaduilla kulkee entistä enemmän ihmisiä, jotka kantavat mukanaan teräaseita ja laittomia ampuma-aseita, valmiina myös käyttämään niitä hyvin matalalla kynnyksellä. Kyse ei enää ole edes vain jengien välienselvittelyistä, joissa niissäkin voi olla sivullisia uhreja, vaan myös yhä raaimmista ryöstöistä ja sivullisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä. 
Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että Suomi on ison ongelman edessä, ja sisäinen turvallisuusympäristömme on muuttumassa. Turvattomuus on lisääntynyt ja silmät ovat auenneet monilta, mutta toimet tämän kehityskulun katkaisemiseksi puuttuvat. Syy on ilmeinen: hallituspuolueet eivät halua kiristää maahanmuuttopolitiikkaansa. On aivan turha puhua poliisien määrän lisäämisestä, Ankkuri-toiminnasta, nuorisotyöstä, saati iltapäiväkerhoista ja harrastustakuusta ellei maahanmuuttopolitiikkaa viimein kiristetä. Mikään määrä kotouttamista tai poliiseja ei tule kääntämään tätä kehitystä, sillä maahan marssii joka päivä lisää sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Sellaisia ihmisiä on turha edes yrittää kotouttaa. Se on rahan tuhlausta, suomalaisten veronmaksajien rahan tuhlausta.
Oulun raiskausvyyhti kuohutti koko Suomea neljä vuotta sitten. Tänä päivänä katuväkivalta ja jengit puhuttavat koko Suomea. Tässä välissä ei ole tapahtunut yhtään mitään sellaista, millä oltaisiin aidosti ennaltaehkäisty uusia seksuaali- tai väkivaltarikoksia, sillä ainoa toimiva tapa ennaltaehkäistä on se, ettei maahan enää houkutella ja oteta sellaisia ihmisiä, jotka eivät tänne halua edes lähtökohtaisesti sopeutua. Hallitus puhuu kauniita työ- ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta, mutta tosiasiassa Suomeen tulee yhä enenevissä määrin sosiaaliturvaperäistä maahanmuuttoa. Hallitus on keskittynyt tekemään lisää porsaanreikiä ja uusia tuloväyliä lainsäädäntöön, vaikka seurauksista on varoittanut jopa suojelupoliisi.
Arvoisa puhemies! Välillä tuntuu, että maahanmuutto otetaan tässä salissa kuin ylhäältä annettuna, kuin luonnonilmiönä. Luonnollista toki on, että ihmiset liikkuvat tai ainakin yrittävät liikkua valtioiden rajojen yli, mutta valtioiden on voitava rajoittaa maahantuloa ja myös tehtävä kaikkensa turvatakseen oman maansa kansalaisten hyvinvointi ja turvallisuus. Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto, ei koko maailman oppilaitos, eikä meidän pidä pilata maatamme ilmiöillä ja ongelmilla, mitä monien maahanmuuttajien lähtömaissa esiintyy. Nykyisenkaltainen määrä humanitääristä maahanmuuttoa on pienelle maallemme yksinkertaisesti liikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-19T16:47:22,2022-12-19T16:51:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_144,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_145,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään käyty mielestäni erittäin tärkeää keskustelua, ja toivon, että tämä johtaa myös toimenpiteisiin ja tuloksiin.
Pyysin tämän puheenvuoron kommentoidakseni keskustelua Ankkuri-toiminnasta, josta käytettiin muutamia puheenvuoroja — muun muassa sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Lindtman sitä kommentoi. Ankkuri-toiminta on tarpeellista, ja olin itsekin sitä sisäministerinä toimiessani edistämässä, mutta Ankkuri-toiminta ei ole juurisyihin puuttumista. Nimittäin Ankkuri-toiminta tulee käyttöön siinä vaiheessa kun nuori on rikosepäilty tai on jo tapahtunut rikos tai on merkittävää päihteiden käyttöä tai väkivaltaista radikalisoitumista, eli ollaan jo aika lailla korjaavassa vaiheessa ja myöhäisessä vaiheessa. Kun puhutaan juurisyihin puuttumisesta, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että puututaan niihin ongelmiin, jotka ovat tämän väkivaltaisen jengirikollisuuden takana: Puututaan perhepolitiikkaan, rakennetaan sellaista perhepolitiikkaa, jolla voidaan tukea vanhempia ja ehkäistä varhaista syrjäytymistä. Se tarkoittaa myös hyvää lastensuojelua, jossa sekä resurssit että toimivaltuudet ovat kohdallaan, ja toki myös sellaista maahanmuuttopolitiikkaa, jossa esimerkiksi kiintiöpakolaisia valittaessa huomioidaan myös edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Nämä edellytykset olisi täysin mahdollista huomioida tälläkin hetkellä nimenomaan kiintiöpakolaisia valikoitaessa.
Lastensuojelusta täällä on käyty myös paljon keskustelua, ja tällä hetkellä meillä ongelmana ovat puutteelliset resurssit mutta myös toimivaltuudet. Itsemääräämisoikeutta kun on pyritty vahvistamaan, samalla on kyllä tehty karhunpalvelus nuorten turvallisuudelle. Sijoituspaikoista on melko helppo lähteä, ottaa hatkat, ja lastensuojeluviranomaiset kertovat myös, että erilaisten rajoitusten tekeminen on hyvin byrokraattista. Esimerkiksi yksilöllisellä päätöksellä voidaan rajoittaa vain seitsemän vuorokauden ajan nuoren liikkumista, vaikka olisi vakavistakin tilanteista kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-19T16:51:25,2022-12-19T16:54:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_146,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_147,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nuorten jengit saattavat olla jopa 12—15-vuotiaita, toki on tietysti vanhempiakin, mutta kyllä se kuvaa sitä, että aika huonosti on asiat hoidettu, että ollaan siinä mallissa jo, tällaisen nuorisorikollisuuden tiellä, kun ollaan oikeastaan vasta varhaisnuoria tai lähes lapsia. Tietysti, kuten edellinen puhuja sanoi, se lähtee kotoa, lähtee koulujen kautta tapahtuvasta toiminnasta, lähtee harrastustoiminnasta ja lähtee lastensuojelutyöstä, ja kaikilla tällaisilla mahdollisuuksilla on todella iso merkitys. Totta kai silloin kun on kyse maahanmuuttajataustaisista, myös sillä, miten kotoutumisessa on onnistuttu. Esimerkiksi ovatko vanhemmat töissä, halutaanko integroitua suomalaiseen kulttuuriin vai pidetäänkö omaa kulttuuria, tai niin poispäin. Kaikki nämä asiat vaikuttavat siihen, minkälaiset edellytykset ovat jo alkuun. Sitten siinä vaiheessa kun mennään jo rikolliselle tielle, niin kyllä myös rangaistuksia pitää kiristää, ja ne ehdotukset, joita esimerkiksi kokoomuksessakin on Tolvasen johdolla tehty, että muun muassa on tästä jengiytymisestä oma rangaistuslisänsä, ovat äärimmäisen tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Yksi asia tässä keskustelussa — jota nyt on käyty jo aamukymmenestä lähtien, ja välillä toki muihinkin asioihin menty — on sellainen, joka itseäni on erityisesti jäänyt mietityttämään tai pohdituttamaan: Hallituksen tapa suhtautua tähän asiaan on sellainen, että korostetaan, että on annettu poliisille resursseja ja on annettu lastensuojeluun ja on tehty sitä ja tätä. No se on varmaan hyvä, että on tehty, mutta kun tätä asiaa voidaan mitata yksinkertaisesti tuloksilla. Onko katuväkivalta nyt suurempaa kuin se oli neljä vuotta sitten? Onko jengiytyminen nyt isompi ongelma kuin se oli vaikka kolme vuotta sitten? Aivan varmasti on. Tässä on aivan sama tilanne kuin se, että täällä opetusministeri jatkuvasti kehuu, kuinka paljon lisää rahaa on annettu koulutukseen, mutta tosiasiassa oppimistulokset ovat heikentyneet koko tämän vaalikauden ajan. Tämä on nyt sellainen asia, että tässä pitäisi nimenomaan katsoa tuloksia. Siinä suhteessa on kyllä erinomaista, mitä siellä Tanskassa on saatu tapahtumaan, niin että esimerkiksi ampumarikokset ovat jengien välisissä yhteenotoissa pudonneet murto-osaan siitä, mitä ne ovat aikaisemmin olleet. Tanskassa on myöskin, nämä juuri uusimmat luvut, työttömyysprosentti 2,2 prosenttia, ja se osoittaa sitä, että kyllä siellä ovat lähes kaikki myöskin töissä, eli väki on saatu integroitua. Tämä on hyvin yksinkertaista matematiikkaa katsoa tuloksia. Se on se, mikä ratkaisee, ja jos tulokset eivät ole riittäviä, kuten nyt eivät ole, silloin pitää keinoja koventaa. Sitä toivon, että tehdään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-19T16:54:38,2022-12-19T16:57:41,Hyväksytty,1.1
2022_143_148,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Laakso poissa. — Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_149,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin on mielestäni erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen. Poliisissa tehdystä selvityksestä ilmenee, että erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosepäilyjen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kasvu on ollut lukumääräisesti merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Selvityksen mukaan rikokset vaikuttavat kasaantuvan yhä voimakkaammin pienelle, aktiiviselle rikoksia tehtailevalle nuorten joukolle. 
Rikollisuuden määrän lisäksi selvityksessä on havainnoitu, että viime vuosina nuorten väkivaltarikoksiin on liittynyt yleisemmin teräaseita. Lisäksi tekoja myös kuvataan ja julkaistaan sosiaalisessa mediassa yhä enemmän. Katujengit ovat nuorten miesten muodostamia ryhmiä, joilla on omat nimet ja jotka leimautuvat vahvasti tiettyihin kaupunginosiin. Katujengiin kuuluvat henkilöt tekevät yhdessä erilaisia rikoksia, ja eri kaupunginosien jengien välillä on väkivaltaisia yhteenottoja. Osa jengeihin kuuluvista tekee aktiivista huumekauppaa, mistä tulee suoria yhteyksiä muuhun järjestäytyneeseen rikollisuuteen. 
Poliisin tilastojen mukaan Suomessa toimii 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla ja Suomen Turussa. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Jonne Rinteen mukaan jengien jäsenistä peräti 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Poliisin tilastojen mukaan maahanmuuttajataustaisilla on yliedustus tietyissä rikoksissa, kuten nuorten tekemissä vakavissa väkivaltarikoksissa.
Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tänään puhunut paljon toimenpiteistään ongelmiin liittyen. Käytännössä hallitus on kuitenkin luonut lisää vetovoimatekijöitä humanitääriselle maahanmuutolle, muun muassa perheenyhdistämiset ja paperittomien terveyspalvelut, ja siten pahentanut ongelmaa. Ongelman juurisyy on epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka, mutta punavihreä hallitus ei tunnista maahanmuuton yhteyttä katujengiongelmaan ideologisista syistä. Itse asiassa hallitus kiisti viimeiseen asti katujengien olemassaolon ja tuntuu heränneen siihen vasta nyt. 
Hallitus haluaa ratkaista asian kotouttamisen resursseja lisäämällä, mutta herää kysymys, mihin näyttöön perustuu se optimismi, että kaikista muista Länsi-Euroopan maista poiketen kotouttaminen ratkaisee kaikki ongelmat, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä jatkaa kasvuaan. Voi vain kysyä, mikä määrä resursseja on riittävästi ja milloin tulee tuloksia. Suomi on meinaan OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan vaikka Afrikasta ja Lähi-idästä tulleiden ihmisten työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta. Tämä ei ole ihme, kun kansan kielten opettelua ei edellytetä, vaan tulkkauspalvelua tarjotaan vaikka maailman tappiin ja huonoon koulumenestykseen ratkaisu on oma, helpotettu arvosteluasteikko. Suomi kohtelee maahanmuuttajia jonkinlaisina passiivisina, paapottavina uhreina sen sijaan, että heitä kohdeltaisiin aktiivisina toimijoina, joilla on edellytykset ja velvollisuus opiskella, työllistyä ja elättää itsensä ja perheensä.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat kysyneet aiheesta useita kertoja saamatta mitään vastausta. Hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt mitään, ainakaan vaikuttavaa, vaikka aikaa on ollut vuosikaupalla. Tällä hetkellä nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat rajussa kasvussa ja raaistuneet. Väkivaltaa ihannoidaan, kynnys sen käyttöön on madaltunut ja vakavat väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useammin sivullisiin. Vasta nyt muut puolueet tulevat perussuomalaisten linjoille, eikä katujengien olemassaoloakaan enää juurikaan kiistetä. Myös tasavallan presidentti Niinistö kertoi olevansa siitä huolissaan ja arvioi, että kuljemme tässä asiassa Ruotsin perässä. Seuraamusjärjestelmää pitäisi hänen mielestään tarkastella uudestaan niin, että se on linjassa muiden Pohjoismaiden kanssa.
Arvoisa herra puhemies! Tässä muutamia ratkaisuja, Ruotsin uuden hallitusohjelman kirjauksia jengiväkivallan kitkemiseksi: Lisätään pakkokeinojen käyttöä rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. Lisätään ulkomaalaisten rikollisten karkotuksia. Tuplataan jengirikollisille tuomittavat rangaistukset. Lisätään poliisien mahdollisuuksia etsiä aseita ihmisiltä tai ajoneuvoista. Salassapitolainsäädäntöön lisätään viranomaisten mahdollisuuksia vaihtaa tietoja keskenään. Alennetaan kynnystä vangitsemiselle. 
Perussuomalaiset haluavat tiukentaa pysyvän oleskelun ehtoja ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Nuhteettomuuden lisäksi on vaadittava, että on riittävä kielitaito sekä opiskelu- ja työhistoria. Jengirikollisuuteen liittyvää lainsäädäntöä on tiukennettava ja poliisin toimivaltuuksia on laajennettava. Kotouttamispolitiikkaan tarvitaan iso korjaussarja. Kotoutumisessa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota vastuisiin ja velvollisuuksiin.
Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vielä Ruotsin uudesta hallitusohjelmasta, joka tulee auttamattomasti liian myöhään, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Maahanmuuttoa tullaan sopimuksen mukaan rajoittamaan voimakkaasti ja pakolaisten määrä painetaan EU:n ja kansainvälisten sopimusten minimivaatimusten tasolle. Tarkoituksena on myös karkottaa maassa luvatta oleskelevat. 
Tähän loppuun tahdon lainata erästä puheenjohtajaa: ”Pohjimmiltaan kyse on siitä, että karkotuspäätöksen saaneita ihmisiä on vaikea saada ulos maasta, jos he eivät syyllisty rikoksiin. Täytyy siis löytää muita keinoja, joiden avulla ongelma ratkaistaan.” Näin ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson sanoi Svenska Dagbladetissa. — Kiitos, arvoisa herra puhemies!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-19T16:57:51,2022-12-19T17:02:44,Hyväksytty,1.1
2022_143_150,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Hopsu poissa. Edustaja Kinnunen, Mikko, poissa. — Edustaja Malm.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_151,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkuvasti kasvava eriarvoistuminen näkyy taloudellisena, terveydellisenä, sosiaalisena ja koulutuksellisena eriytymisenä. Jopa joka neljäs nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä. Noin kolmasosa nuorista kokee, että heidän elämänsä on merkityksetöntä ja vaikutusmahdollisuudet vähäisiä. Nuorten kaduilla käyttämä väkivalta kumpuaa erityisesti nuorten systemaattisesta ohittamisesta. Tarvitsemme toimia, joilla rikoksiin syyllistyneet nuoret joutuvat vastuuseen teoistaan mutta samalla rakennamme reitin ulos rikollisesta toiminnasta.
Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ei välttämättä tunnisteta ajoissa eikä heitä ohjata oikea-aikaisiin palveluihin. Syrjäytymisen ehkäisyyn tähtääviä palveluita on tarjolla, mutta palvelukokonaisuus on pirstaloitunut ja riskitekijöihin reagointi riittämätöntä. Olemme kehittäneet Suomessa monia toimivia palveluita, kuten Ankkuri-toimintamallin, mutta näitä palveluita ja niiden saatavuutta tulee lisätä kunnissa todella ripeästi.
Myös liikkuvan nuorisotyön käyttöön ottaminen entistä laajemmin on tärkeää, sillä se tavoittaa niitä nuoria, jotka eivät ole helposti perinteisten palveluiden saavutettavissa ja ovat ehkä jo syrjäytymisuhassa. Ongelmiin on vastattava monialaisesti, sillä ei ole nuorten etu eikä myöskään nuorten parissa työskentelevien etu, jos ammatillisesti tuntuu siltä, että oman tontin tärkeä työ valuu hukkaan huonon tiedonkulun tai viranomaisten välisen yhteistyön puuttumisen vuoksi. Toivon, että sisäministeriöstä tulisi vielä tämän vaalikauden puolella jonkinlainen toimenpide-ehdotus siitä, miten nuorten katuryöstelyyn pystyttäisiin nopeasti puuttumaan. Peräänkuulutan myös nuoriin kohdistettujen määrärahojen lisäämistä.
Viranomaisilla, kuten poliisilla, tulisi olla riittävät resurssit, jotta katuryöstelyn kaltaisia ilmiöitä pystytään ennaltaehkäisemään ja tutkimaan ja niihin puuttumaan välittömästi, kun ne alkavat nostamaan päätään. Tarvitsemme rangaistuksia käyttöön nopeammin, sillä esimerkiksi puolen vuoden odottaminen on jo nuoren, rikoskierteessä olevan ihmisen elämässä pitkä aika. Tarvitsemme sekä nuorisotyöntekijöitä että poliisit kertomaan nuorille, että teoilla on seurauksensa. On tarpeellista myös pohtia, olisiko rikoksiin syyllistyneiden nuorten kohdalla mahdollista ottaa käyttöön nykyistä nopeampia seuraamuksia. Yksi tapa olisi nykyistä laajempi mahdollisuus käyttää nuorisorangaistuksia tai yhdyskuntapalvelusta mahdollisesti vasta pitkän oikeuskäsittelyn jälkeen tulevien sakkojen sijaan. Painotan kuitenkin, että tällaiset päätökset on tehtävä viranomais- ja asiantuntija-arvioiden pohjalta. 
Arvoisa puhemies! Kyseessä ei ole vain suurten kaupunkien ongelma, vaikka se helposti näyttäytyy julkisen keskustelun kautta sellaisena. Tällä hetkellä kehitys on huolestuttavaa isoissa kaupungeissa, mutta niin maakuntien nuoretkin seuraavat tätä kehityskulkua somesta päivittäin. Rikollisen elämäntyylin ihannointi on jo nyt rantautunut maakuntiin ja pieniin kaupunkeihin. Se näkyy muun muassa tieliikennekäyttäytymisessä: eletään kuin hengellä ei olisi mitään arvoa. Tosielämän ”Fast and Furious” on valitettavasti hengenvaarallista niin osallisille kuin sivullisille. Tiedän, että tämä huolestuttaa jo nyt monia vanhempia, ja keinoja nuorten käytöksen hillitsemiseen on vähän. Monen nuoren kohdalla on jo ohitettu aika, jolloin sana ”ei” toimi kieltona.
Vika ei kuitenkaan ole nuorten eikä heidän vanhempiensa. Nuorten syrjäytyminen on yhteiskunnan epäonnistuminen. Nuorten ongelmia voidaan torjua ainoastaan pitkäjänteisellä ennaltaehkäisevällä työllä. Mitä varhaisemmin perheen ja nuoren ongelmat havaitaan, sitä tehokkaammin niihin voidaan puuttua. Nuorten on päästävä kasvamaan arvostetuksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa varhaiskasvatuksen, koulutuksen, harrastusten ja työelämän kautta. Syyllistäminen ei auta ketään. Nuorten elämät on saatava sellaiselle tolalle, ettei hyväksyntää ja joukkoon kuulumista tarvitse hakea häiriköinnistä, pahoinpitelyistä ja kaahailusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-19T17:02:50,2022-12-19T17:07:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_152,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Wallinheimo poissa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_153,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän päivän välikysymysaihe on äärimmäisen tärkeä ja iso ongelma Suomessa ja näyttäisi pahenevan koko ajan. Jengiväkivalta lisääntyy, ja ikävä kyllä se on vetänyt mukaansa hyvin nuoria, suorastaan lapsia, joiden elämän tasapaino on pahasti järkkynyt.
Arvoisa puhemies! Kun tätä käsiteltiin muutama viikko sitten kyselytunnilla ja tämä nousi esille, käytettiin monia puheenvuoroja siinä hyvässä keskustelussa, niin ainakin minua kauhistutti se, että tuntui, että kaikki on yhteiskunnan vika. Varmaan siinä osatotuus on sekin, mutta iso totuus mielestäni menee siinä, että lapsen kasvatuksesta vastaavat aina isä ja äiti, vanhemmat. Jos lähin omainen on viranomainen, niin silloin on jotain todella paljon menetetty. Ei 10-vuotiaan tai 12-vuotiaan lapsen tai nuoren paikka ole rautatieaseman pihalla kesäiltana, vaan se on kotona, jossa hän saa tarvittavaa opetusta ja kasvatusta siihen, miten käyttäydytään, miten otetaan naapurit huomioon ja miten pidetään sisaruksista ja vanhemmista huolta. Se on se oikea tie. Joutilaisuuteen ajautuminen johtaa siihen, että tällaisia jengejä syntyy, ja se johtaa sitten valitettavasti siihen kehitykseen, mistä meitä on varoitettu. Nimenomaan Ruotsin esimerkkiä on verrattu meidän kehityksen suuntaan. Ruotsissa tilanne on paljon paljon vakavampi, ja Ruotsi on varoittanut meitä jo monessa yhteydessä tästä kehityssuunnasta, mikä meillä nyt on menossa. Elikkä tämä tilanne ei meille ole tullut yllätyksenä, vaan se on tietyn kehityssuunnan jatkuminen, jota emme ole pystyneet katkaisemaan. Valitettavasti tämä jengiytyminen johtaa hyvin vakaviin väkivallantekoihin, ryöstöihin, törkeisiin pahoinpitelyihin, ja henkirikoksetkin lienevät mahdollisia. Ja sitten, mikä pahinta, niihin hyvin usein liittyvät, ikävä kyllä, myös huumeet, huumekauppa. Siitä on ollut valtakunnan lehdissä, ja kaikki me olemme valtakunnan lehdistä monia tällaisia tarinoita lukeneet, että ihan nuoret ihmiset myyvät tuolla turuilla ja toreilla huumeita, mikä on todella, todella vaarallinen signaali siitä, mitä tässä maassa tapahtuu.
Rangaistavuuden pitää tulla kaikkien tietoon, ja rangaistuksia pitää olla. Ei voi olla niin, että tällaisia vakavia rikoksia käsitellään ikään kuin puolihuolimattomasti anteeksi antaen. Ne pitää käsitellä ja asianmukaisesti rangaista. Ja sitten kun näihin liittyy hyvinkin törkeitä rikoksia ja huumeita, kuten tiedetään, se aina lietsoo väkivaltarikoksia, ryöstöjä ja monta muuta ikävää ilmiötä, ja kun puhutaan sitten maassa oleskelusta, niin kyllä mielestäni sellaiset henkilöt, jotka tällaisiin rikoksiin syyllistyvät, on mahdollisimman äkkiä poistettava maasta laillisesti, laillista tietä käyttäen tietenkin. Kun monesti keskustellaan siitä, että Suomessa on tietty määrä ihmisiä, jotka oleskelevat laittomasti maassamme, ja pitäisikö heidät poistaa, niin totta kai pitää poistaa, kun on laittomasta maassa oleskelusta kysymys. Se on itsestäänselvyys. Ei sellaista tilannetta voi olla, että laittomasti täällä oleskeleva ihminen saa jäädä maahan. Mitä varten sitten se päätös on tehty, jos kerran hän on laittomasti maassa — totta kai se pitää panna täytäntöön. Aivan kuten kuka tahansa Suomessa asuva saa rangaistuksen vaikka nyt rikoksesta, niin kyllä sekin pitää panna täytäntöön, pitää maksaa sakot ja pahimmillaan, jos saa vankeusrangaistuksen, sekin on kärsittävä. Elikkä tällainen syy- ja seuraussuhde on pikkusen hävinnyt tästä maasta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon sitä, että totta kai me tarvitsemme hyvin paljon ymmärrystä ja rakkautta niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat vaikeuksissa. Meidän pitää auttaa heitä. Siinä tarvitaan ensisijaisesti tietenkin se perhe- ja lähipiiri, joka tukee sen nuoren kehitystä. Sitten siihen tarvitaan tietenkin kunnollista apua, seurakuntien apua, että rakennetaan sen ihmisen tulevaisuutta yhdessä niin, että hän tuntee olonsa turvalliseksi. Valitettavasti nyt viime päivinä on tullut kouluista tietoa, että hyvin moni opettaja lasten vanhempien ja opettajien välisessä keskustelussa kokee tulevansa kiusatuksi, tai heitä jopa pahimmillaan uhkaillaan. Kyllä tällaiselle kehitykselle tässä maassa pitää nyt ihan selvästi täältä eduskunnasta lähteä signaali, että sitä ei missään nimessä sallita ja että opettajilla on tietty auktoriteetti, kun he oppilaille opettavat tunneilla eri asioita, eikä missään nimessä siihen saa mennä häiritsemään esimerkiksi vanhempien taholta, että he painostavat opettajia johonkin tiettyyn ratkaisuun, vaan kyllä opettajan pitää olla auktoriteetti siinä luokassa ja hänen työlleen pitää antaa tärkeä tuki, ja se tulkoon opettajien tärkeän työn osalta tiedoksi myös täältä eduskunnasta. Ilman sitä tukea kasvatustyö kouluissa menee hyvin vaikeaksi, jos ei sitä arvosteta yhteiskunnassa eikä anneta sille sitä asemaa, mikä opettajille kuuluu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-19T17:07:11,2022-12-19T17:12:26,Hyväksytty,1.1
2022_143_154,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Vikman, poissa. — Edustaja Junnila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_155,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on käynyt selväksi, on välikysymys hyvinkin tarpeellinen tässä tilanteessa. Kun tässä samanaikaisesti kuitenkin käsitellään myös budjettia, on hyvä syynätä siihen, mitä sieltä löytyy.
Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että 20—24-vuotiaana Irakista tulevan maahanmuuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on 690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen 844 000 euroa, siis negatiivista. Keskimääräisen Somaliasta tulevan maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on 951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden 1 340 000 euroa. Kuten näistä luvuista käy ilmi, siinä on aivan selkeä ero, onko kysymys työperäisestä maahanmuutosta vai tällaisesta sosiaaliperusteisesta maahanmuutosta.
Valtion budjetissa maahanmuutto löytyy suoraan vain kahdesta menoerästä: sisäministeriön maahanmuuton määrärahoista, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottomenoista ja Maahanmuuttoviraston menoista, sekä työ‑ ja elinkeinoministeriölle kotouttamiseen varatuista määrärahoista. Nämä budjetista suoraan löytyvät menot koskevat vain kolmea—neljää ensimmäistä maassaolovuotta. Suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi lankeavat negatiiviset julkisen talouden nettovaikutukset kuitenkin huomattavan paljon pidemmältä ajalta, eivät vain muutamalta ensimmäiseltä vuodelta. Valtion budjettikehys ei siten paljasta kuin murto-osan maahanmuuton kustannuksista. Perussuomalaiset pitävätkin tärkeänä, että kustannukset esitetään kokonaisuudessaan. Perussuomalaisella maahanmuuttopolitiikalla olisi mahdollisuus saada huomattavasti suurempia säästöjä kuin budjetissa mainituista maahanmuuton menoista voidaan päätellä.
Arvoisa puhemies! Koska niin sanotut humanitääriset maahanmuuttajat maksavat keskimäärin 20 maassaolovuodenkin jälkeen vain vähän veroja ja saavat paljon tulonsiirtoja heikon työllisyytensä vuoksi, laskua maksetaan vuosikymmeniä. Yksi humanitäärinen maahanmuuttaja maksaa veronmaksajille keskimäärin 20 000 euroa vuodessa. Kun tämä lasketaan yli koko eliniän ja otetaan huomioon myös näiden maahanmuuttajien lasten heikko pärjääminen, yksi humanitäärinen maahanmuuttaja maksaa suomalaisille veronmaksajille vähintään miljoona euroa. [Petri Huru: Ohhoh!] Luvut ovat minimisummia, koska niissä huomioidaan vai suorat julkisen talouden vaikutukset, ei esimerkiksi väkivaltarikosten uhrien kuntouttamiseen uppoavia euroja.
Laittomasti maassa oleskeleville oleskelulupien, toimeentulon ja terveydenhuollon tarjoaminen toimivat vetovoimatekijöinä. Ne edistävät laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden jäämistä Suomeen sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta. Suomalaisien veronmaksajien tehtävänä ei olekaan kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan palvelut tulisivat suomalaisen yhteiskunnan jäsenille, jotka rahoittavat kyseiset palvelut verovaroillaan. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi ottaa säilöön ja poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen. Viranomaisille tulisi säätää velvollisuus ilmoittaa poliisille havaitsemistaan laittomasti maassa olevista henkilöistä. Siltä osin kuin kyse on toisen EU-jäsenvaltion kansalaisista, kaikki heidän terveyden‑ ja sosiaalihuollostaan aiheutuvat kustannukset tulee periä takaisin heidän kotivaltioiltaan sen sijaan, että kustannus jää suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi.
Edes Suomeen töihin tulevat maahanmuuttajat eivät ole julkisen talouden ja veronmaksajien kannalta läheskään aina hyödyksi varsinkaan silloin, kun on kyse Euroopan ulkopuolelta tulevasta halpatyövoimasta. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta on nimenomaan halpatyövoimaa. Tiedämme lisäksi tilastojen perusteella, että Euroopan ulkopuolelta tuleva halpatyövoima tulee kalliiksi. Näiden maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu parin maassaolovuoden jälkeen kantaväestön työllisyysasteen alle. Tällöin nettotulonsiirrot verrattuna kantaväestöön ovat noin 5 000 euroa enemmän yhdeltä maahanmuuttajalta vuodessa.
Arvoisa puhemies! Ulkomaalaislaissa on laiton maahantulo säädetty rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan laiton maassa oleskelu ei ole laissa säädetty rikos. Vaadimmekin, että myös laiton maassaolo säädetään rikokseksi, josta seuraa mahdollisuus pidättää epäilty tutkintavankeuteen ja rangaista sekä karkottaa maastamme. Maamme muuttuneessa turvallisuustilanteessa tämä on entistäkin tärkeämpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T17:12:33,2022-12-19T17:17:40,Hyväksytty,1.1
2022_143_156,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_157,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen täytyisi olla turvallinen, mutta kyllähän tämä jengiytyminen on aika huolestuttavaa. Nyt meillä on 11 katujengiä, noin 200 jäsentä niissä, ja varsinkin huolestuttaa se, että nuoret käyvät nuorten kimppuun, eli ollaan siinä vähän päälle kymmenen. Eilenkin olleessa uutisoinnissa tuli näin, että pitää olla sillä toisellakin kaverilla puukko taskussa, että puolustaa itseänsä. Onko se suomalainen yhteiskunta, että meillä täytyy lasten näin toimia? [Tuomas Kettunen: Ei ole!]
Keskustalla on kymmenen kohdan esitys näistä asioista, ja varmaan ne ovat samoja asioita, mistä täällä on keskusteltukin. Tämä ennaltaehkäisytoiminta, olla lähellä nuoria, ja mikäs sen lähempänä on nuoria kuin koti ja kaveripiiri ja sitten kaikki harrastemahdollisuudet. Paljon keskusteltiin päivällä Islannin mallista. Minä näkisin, että meidän täytyisi — kuten edustaja Kilpi kysyikin — tehdä Suomen malli meidän omien mukaan. Islannin mallissa mielestäni on se, että nuoret ovat ajoissa kotona. Eihän heidän tarvitse pyöriä siellä kylällä yhdeksän jälkeen, jos ei ole mitään harrastuksia eikä vanhempia mukana. Islannin mallin mukaan kotiintuloraja on yksi vahva asia, mutta moni muukin seikka siellä, varsinkin harrastetoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvät asiat ja myös sitten tämä exit-toiminta, mitä täälläkin on mainittu, jengeistä irrottautuminen.
Poliisien määrää tulee lisätä vuoteen 2030 noin kahdeksaan- ja puoleentuhanteen. On erittäin hyviä kokemuksia tästä koulupoliisitoiminnasta tai koulukummipoliisitoiminnasta, että poliisit ovat läsnä kouluissa lähestulkoon kaverina ja oppilaiden kanssa, ja jos on huolia, voidaan niistä puhua ja keskustella. Tämä koskee yhtä lailla suomalaisia kuin ulkosuomalaisia oppilaita.
Viranomaisyhteistyön estäviä normeja tulee purkaa. Tämä ei ihan täysin toimi koulun, sosiaalitoimen ja poliisin välillä. Viestit viivästyvät, tai ei ihan täysin toimi. Ja varsinkin minä olen huolissani nyt tässä vaiheessa, kun kunnat tekevät ennaltaehkäisevää toimintaa, että mitenkä tämä liitospinta tai yhdyspinta sitten hyvinvointialueitten kanssa toimii eli soten kanssa siinä. Siinä meillä on varmaan paljon tekemistä nyt, mutta myös jatkossa.
Rangaistuksia tulee koventaa. Nythän me olemme koventaneet jo järjestäytyneen rikollisuuden rangaistuksia, kuten ministeri mainitsi, mutta näille järjestäytymättömille jengeille meillä ei ole kohdennettua. Se on ihan kohdallaan, että myös rangaistaan siitä rikoksesta, mikä on tehty.
Kotouttamisen toimenpiteitten tehostaminen: Siinä on kanssa paljon tekemistä, eli millä tavalla me otamme vastaan tänne ulkolaiset ihmiset perheineen tai yksistään ja millä tavalla me saamme heidät integroitua yhteiskuntaan. Tässä on kahdesta asiasta vähän kiistelty tänään: siitä, että meillä on työperäinen maahanmuutto, mutta sitten on tämä toinenkin maahanmuuttotapa, mitä meille tulee.
Rikollisten ja vakavaan rikollisuuteen syyllistyneiden mutta myös laittomasti maassa olevien palautusjärjestelmää pitää tehostaa, kuten tuossa edustaja Hoskonenkin äsken mainitsi.
Ruotsissa on tämä asuinalueitten eriytyminen, ja se tulisi meillä myös torjua. Pitäisi olla eri alueilla niin sanotusti sekaväestössä mukana. Tästähän on ollut tutkimuksiakin, että jos, sanotaan, hyvin toimeentulevilla alueilla on maahanmuuttajia, myös heidän toimeentulonsa on kehittynyt ja hekin ovat integroituneet paremmin yhteiskuntaan.
Vastaanottokeskusten toiminnan hajauttaminen on yksi asia, ja siihen on hyvä panostaa, ettei siinäkään tulisi tätä jengiytymistä. Sitten nämä vastaanottokeskukset: jos niitten jälkeen saa maahantuloluvan, niin kyllähän ne yleensä sitten sen jälkeen... Kun meilläkin on Mänttä-Vilppulassa 300 henkilöä vastaanottokeskuksessa, niin tulivat sitten Turkuun, Tampereelle, Helsinkiin sen jälkeen ja varmaan sittemmin omiin etnisiin ryhmiinsä. Sisäministeriössä täytyy kyllä aloittaa tämä seuranta tarkemmin. Ja näkisin vielä sitten, että tällainen strategia jengirikollisuuden torjumiseksi tulee tehdä nyt välittömästi tämän hallituksen aikana ja se pitäisi laittaa toimeen ensi hallituksen aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T17:17:49,2022-12-19T17:22:43,Hyväksytty,1.1
2022_143_158,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_159,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytän vähän poikkeuksellisesti puheenvuoron täältä edustajan paikalta, edustajana, joka asuu Helsingissä ja joka on Helsingin kaupunginvaltuutettu. Nimittäin ryhmäpuheenvuoroissa kuultiin näkemyksiä Kirkkonummelta, Kuopiosta ja Kankaanpäästä, mutta varmaankin kun puhutaan Helsingistä, haluan tuoda mukaan helsinkiläisen kokemusasiantuntijan näkökulman. Tämä ei siis ole mikään hallituksen linjaus vaan henkilökohtainen kokemukseni. Se on vähän erilainen kuin mitä tässä salissa on tähän asti kuultu.
Minulla on 25 vuoden kokemus maahanmuutosta. Asun Helsingin Koskelassa. Se oli vielä 70—80‑luvuilla Suomen väkivaltaisimpia lähiöitä. Ihan suomalaisin voimin saatiin aikaan verisiä jengitappeluita omalla kerrostaloalueella, tai sitten lähdettiin riehumaan Maunulaan. Veteraanit muistavat, että tilanne alkoi parantua vasta kun riittävän moni päätyi vankilaan riittävän pitkäksi aikaa.
Kukaan ei halunnut asua Koskelassa vapaaehtoisesti. Sinne siis asutettiin somalialaisia pakolaisia 90‑luvun alussa sekä ulkomaalaisia opiskelijoita. Myös virolaisten ja venäläisten osuus on edelleen suuri. Omistusasuntojen suurin houkutus on myös pienituloiselle lapsiperheelle järjellinen neliöhinta. 
Ja mitä on tapahtunut? Kutsun kenet tahansa välikysymyksen tekijöistä käymään tässä pelottavassa slummissa — edessä voi olla suuri pettymys. Tämä maahanmuuttajalähiö on hyvin rauhallinen ja hiljainen. Asukkaat ovat ylpeitä asuinpaikastaan. 
Mistä tämä myönteinen käänne? Varhainen puuttuminen. Koskela oli alun alkaen pelkkä vuokralähiö, jonne jo valmiiksi syrjäytyneet perheet joutuivat. Se oli segregaatiota, joka on kaikkialla maailmassa ongelmien syy ja seuraus. Helsingin kaupungin määrätietoinen linja on ollut sosiaalinen monimuotoisuus, ja niinpä Koskelaan rakennettiin myös omistusasuntoja ja senioriasuntoja. Mutta Koskelan menestystarinan ydin on kasvatus ja varhaiskasvatus. Meillä on päiväkoti ja koulu samassa pihapiirissä ja koulussa sata oppilasta. Kyse on myös johtamisesta: Vanhin lapseni on nyt 22 ja kuopukseni yhdeksän. Molemmilla on ollut sama rehtori, ja useimmat opettajat ovat viihtyneet koulussa yli kymmenen vuotta. 
Olen täällä eduskunnassa puhunut enimmäkseen taloudesta ja veroista. Arvoisa puhemies, ensimmäinen puheenvuoroni oli hätähuuto subjektiiviselle päivähoito-oikeudelle, jonka Sipilän hallitus poisti mutta onneksi tämä hallitus palautti. Oikeus varhaiskasvatukseen poistettiin juuri heiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat, niiltä perheiltä, joilla ei ole voimavaroja tukea lasten tietojen ja taitojen kehitystä, oppimista ja ryhmässä toimimista. Kaikille avoin ja mieluiten maksuton varhaiskasvatus on parasta varhaista puuttumista. 
Kaikkien kolmen lapseni ryhmässä ja luokissa on aina ollut maahanmuuttajaenemmistö. Kun lapset ovat yhdessä kolmivuotiaasta kymmenvuotiaaksi, on lähtötasojen eroja voitu tasoittaa ja pienessä koulussa jokaista lasta ottaa huomioon. 
Törmäsin äskettäin esikoiseni luokkakavereihin. On helppo leimata maahanmuuttajat rikollisiksi, kuten tässä salissa on tehty, mutta miksi emme puhu Ahmedista, joka on nyt kiinteistönvälittäjänä vastuullinen yrittäjä? Miksi me emme puhu Amrosta, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa työn ohessa ja tekee opettajan sijaisuuksia? Siinä ovat Koskelan jengin uudet kasvot. 
Kaikki ei ole hyvin Koskelassakaan. Koronan jälkeen nuoret oireilevat, ja on pahoinvointia. Mutta, hyvät kollegat, mikä on meidän tehtävämme tämän kansakunnan eturivissä? Pelottelu on helppoa mutta ratkaisujen tukeminen vaikeampaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T17:22:49,2022-12-19T17:26:58,Hyväksytty,1.1
2022_143_160,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_161,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia edustaja Harakalle, kun edustajan paikalta käytitte puheenvuoron ja toitte tarinaa sieltä Koskelan suunnalta. 
Mutta täytyy kyllä nyt sanoa niin, että kiitän oppositiopuolueita, että tuotte tämän tietynlaisen aika vakavankin asian esille tällä välikysymyskeskustelulla. [Petri Huru: Vielä kun hallitus tekisi jotain!] Nimittäin on kyllä nyt tietyllä tavalla hyssyttelyn aika ohi jengi- ja nuorisorikollisuuden osalta. Nimittäin poliisin arvion mukaan Suomessa tosiaan toimii tällä hetkellä 11 katujengiä pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa — tämän toi myös edustaja Pirttilahti esille — ja näissä jengeissä on se noin 200 jäsentä. Mutta, mikä tästä tekee myös tietyllä tavalla haasteellista, tai en tiedä haasteellista, mutta osa näistä jengeihin liittyneistä ja niiden laitamilla hengailevista nuorista aikuisista on ollut vasta lyhyen aikaa Suomessa. Heillä ei välttämättä ole edes Suomessa vakituista osoitetta, ja mikä pahinta, niin kyllähän tähän jengirikollisuuteen liittyy lähes aina myös huumausaineet. 
Totta kai on selvää, että näihin pitää puuttua. Tänä päivänä on keskustelussa tuotu esille toimenpiteitä. Olen samaa mieltä siitä, että poliisien resursseista — onneksi niitten määrästä on pidetty kiinni ja niitä on jopa nostettu — tulee pitää huoli, että meillä on virkavaltaa asianmukaisesti pitämässä huolta, kuria ja järjestystä, mutta olen, puhemies, myös sitä mieltä, että kyllä rangaistuksia tulee koventaa varsinkin tuonne jengirikollisuuden suuntaan. 
Vielä haluan sanoa myös sen, että itsekin olen lapsuuteni ja nuoruuteni elänyt lähiössä tuolla Kainuun Kuhmossa ja siihenkin aikaan totta kai oli kaikennäköisiä ilmiöitä ja haasteita, mutta ei koskaan tämmöisiä ilmiöitä, että mennään näin äärimmäisyyksiin, miten tänä päivänä katujengit näyttäytyvät tuolla katukuvissa. Ei voi hyväksyä, että tämmöisillä varasteluilla, törkeillä varasteluilla [Petri Huru: Te voitte äänestää muutoksen puolesta!] ja myös jopa henkirikoksilla ja henkirikoksien yrityksillä luodaan tämmöistä turvattomuuden tunnetta kaupunkeihin ja varsinkin tänne Helsinkiin. Kyllä nämä asiat pitää laittaa sen mukaiseen järjestykseen, että jengirikollisuutta ei ole tässä yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T17:27:00,2022-12-19T17:29:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_162,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_163,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Onko Suomi Ruotsin tiellä? Olemmeko menettämässä sen turvallisen yhteiskunnan, jossa aiemmin voi vilpittömästi luottaa lähimmäiseen ja kulkea huoletta kellon ympäri lähiössä tai kaupunkien keskustassa tai jättää jopa kodin oven lukitsematta kauppareissun ajaksi? Kun lukee tämän päivän uutisia lisääntyvästä katuväkivallasta tai maahanmuuttajataustaisesta ja alati raaistuvasta jengirikollisuudesta, voi todeta, että kyllä, olemme Ruotsin tiellä. Jos ei ole ennenkään hallituksella ollut tahtoa paneutua maahanmuuton ongelmien juurisyihin, niin sama meno jatkuu edelleen. [Mika Kari: Höpö höpö!]
Eduskunnan keskusteluissa on tänäänkin kuulunut vain pehmeisiin keinoihin perustuvat kotouttamisen parantamistoimet, joihin hallitus näyttää olevan valmis syytämään loputtomasti rahaa. Kovina keinoina hallituksen suunnalta kuuluu ainoastaan laittomien aseiden hallussapidon rangaistusten koventaminen — ei puhettakaan siitä, että esimerkiksi henkeen tai terveyteen kohdistuvien rikosten rangaistuksia kovennettaisiin tai että näihin rikoksiin syyllistyviä ulkomaalaistaustaisia vaikkapa poistettaisiin maasta tehokkaammin. Sen sijaan hallitus on esimerkiksi parantanut laittomasti maassa olevien terveyspalveluja, kun edes kotimaassa eivät omat kansalaiset saa palveluita.
Tekemillään toimilla hallitus ainoastaan lisää vetovoimatekijöitä, kun edes kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneita ei poisteta maasta, saati oteta säilöön. Lisäksi mahdollisuus tehtailla loputtomasti uusia turvapaikkahakemuksia lisää yhteiskunnan kustannuksia ja ruuhkauttaa muutenkin ylityöllistettyä oikeuslaitosta tai julkista oikeusapua.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset on toistuvasti esittänyt hallitukselle vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi, mutta nämä ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville hallituksen toteuttaessa ideologista maahanmuuttopolitiikkaansa. Ellei hallitukselta edelleenkään löydy tahtoa pureutua maahanmuuton aiheuttamiin haittoihin perussuomalaisten esittämin keinoin, niin tulevaisuudessa on odotettavissa yhä pahempia ongelmia ja turvallisuuden heikentymistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T17:30:01,2022-12-19T17:32:40,Hyväksytty,1.1
2022_143_164,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_165,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Välikysymyksen otsikko kuuluu ”Välikysymys nuoriso‑ ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto‑ ja kriminaalipoliittisin keinoin”. Tässä salissa kaikki edustajat, joita nyt olen onnistunut kuuntelemaan, ovat olleet samaa mieltä siitä, että nuoriso‑ ja katujengirikollisuus on vakava ongelma Suomessa ja se on paheneva ongelma, se on pahentunut viime vuosina ja viime aikoina erityisesti. Koska tällainen ongelma meillä on, on erittäin tärkeää, että siitä käydään tällainen keskustelu. Samalla luodaan painetta nykyiselle hallitukselle, jonka päivät toki ovat jo luetut, ja ennen kaikkea tulevalle. Kansa saa tietoa vaaleja ajatellen ja tuleva eduskunta, joka varmasti koostuu ainakin kaikista teistä, jotka nyt olette täällä paikalla — ehkä allekirjoittanutta lukuun ottamatta. Te olette sellaista johtavaa joukkoa seuraavassa eduskunnassa ja hallituksessa, ja silloin tämä asia nousee päätöksenteossa siihen asemaan, mihin se kuuluu. On kysymys Suomen sisäisestä turvallisuudesta.
Me olemme täällä kiitelleet vuolaasti siitä, että Marinin hallitus tasavallan presidentin johdolla vei Suomen puolustusliitto Natoon — toivottavasti menee loppuun asti — mutta me emme ole kiitollisia tämänkään keskustelun pohjalta hallitukselle siitä, mitä on tapahtunut nuoriso‑ ja katujengirikollisuuden osalta.
Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksen otsikossa on myös keinot mainittu eli kaksi keinoa, maahanmuutto‑ ja kriminaalipolitiikka, joilla pitää torjua tätä rikollisuuden muotoa. Nämä ovat niitä peruskysymyksiä tämän ongelmakentän osalta.
Maahanmuutosta täällä on paljon puhuttu, ja juuri edellä edustaja Huru kertoi selkeän linjauksen perussuomalaisten näkökulmalta, joka varmasti vastaa Suomen kansan suuren enemmistön näkemystä tänä päivänä. [Petri Huru: Juuri näin!] En mene niihin yksityiskohtiin, kertaamaan niitä enää enkä myöskään niihin kriminaalipoliittisiin kysymyksiin, joita esimerkiksi poliisiedustaja Kinnunen nosti esille erinomaisessa puheenvuorossaan tuossa jokin aika sitten. Sen sijaan totean, että tämä maahanmuuttopolitiikka yhtenä erittäin keskeisenä politiikan lohkona, alana, on sellainen, johon me voimme vaikuttaa. Päätösvalta on tässä salissa ja hallituksella. Sitä päätösvaltaa ei ole vain käytetty. Meidän tulee ottaa se käyttöön tehokkaasti. Se on vain päätöksenteon takana.
En siis halua puhua maahanmuuttajista, sillä silloin helposti katsotaan, että olen heitä vastaan. En ole heitä vastaan sinänsä. Mutta kun tässä talossa tehdään politiikkaa, niin muutetaan maahanmuuttopolitiikka, sen suunta ja sisältö, niin me saadaan iso osa tästä ongelmakentästä siirrettyä pois. Kokonaan se ei lähde pois, se on ihan selvä. Pahaan maailmaan ja hyväänkin maailmaan liittyy pahuutta, joka aina näkyy jollakin tavalla. Annetaan apua sinne, missä nämä ihmiset ovat, pakolaisleireille ja niin edelleen, jolloin saadaan moninkertainen hyöty niistä euroista, joita meillä on valitettavan vähän jaettaviksi. [Jukka Gustafsson: Tehän olette vähentämässä kehitysapua!] — Kehitysapua annetaan nyt sellaisiin tarkoituksiin, jotka eivät tuota mitään tulosta, mutta jos annetaan pakolaisleireillä oleville, kaikkein eniten kärsiville naisille, lapsille, vanhuksille ja sairaille, niin se tuottaa valtavan paljon hyvää. — Mutta tänne Suomeen, kalliiseen Suomeen, kylmään lumiseen Pohjolaan ihmisten tuominen on äärettömän kallista ja auttaa vain muutamia ihmisiä etuoikeutettuun asemaan ja tuo paljon ongelmia. Suunnanmuutos tässä yksinkertaisesti on tehokas tapa hoitaa myös tätä ongelmaa, mistä tänään keskustelemme.
Arvoisa puhemies! Huumeet, hyvinvointialueuudistus, lastensuojelu — nämä ovat sellaisia kysymyksiä, joista myös olisi paikallaan puhua, mutta en mene niihin nyt sen syvemmälle. Tämä kotimainen katujengi‑ ja nuorisorikollisuusongelma ei kosketa vain syrjäytyneitä ihmisiä vaan ihan hyväosaisten perheitten lapsia ja nuoria. Siinä näen takana pääasiassa sen, että meidän arvoperusta on romuttunut laajasti tässä yhteiskunnassa. Meidän pitäisi nostaa perhe, koti, äiti, isä, lapset, tytöt ja pojat siihen asemaan, mihin ne kuuluvat luojan luomina, ja tältä pohjalta rakentaa sitä yhteiskunnan perusyksikköä, perhettä, ja tukea perheitä sekä kasvatuksen että taloudellisen toiminnan kautta. Näin pystyttäisiin vaikuttamaan tämän oman kansan turvalliseen kehitykseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T17:32:42,2022-12-19T17:39:14,Hyväksytty,1.1
2022_143_166,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_167,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä tänään keskustelleet nuorisorikollisuudesta ja sen torjumisesta. Aivan alkuun totean, että syrjäytymisen ehkäisy on ylivoimaisesti parasta kriminaalipolitiikkaa. Se on tehokkainta ja inhimillisintä tapaa torjua rikollisuutta. 
Meillä on tänään ollut pitkä keskustelu, ja siinä on noussut hyviä asioita esiin. Meillähän on paljon tutkittua tietoa siitä, kuinka nuorisorikollisuutta torjutaan. Edustaja Harakka nosti täällä hyvin esiin, että tällainen nuorisojengirikollisuusilmiöhän on tavallaan yhteiskunnassa vuosikymmenestä toiseen toistuva ilmiö, ja sitten siihen pystytään puuttumaan. Meillä on tehokkaita keinoja siihen puuttumiseksi ollut aikaisempinakin vuosikymmeninä, ja niin on nytkin. Mutta jotta näin voidaan tehdä, se tarkoittaa, että kaikilla niillä toimijoilla, jotka tässä voivat auttaa, täytyy olla tarvittavat resurssit. Kysymys on sekä poliiseista että muista viranomaisista, jotka tekevät ennalta estävää työtä lasten ja nuorten parissa, kuten riittävistä resursseista kouluissa, jotta voidaan turvata lapsille riittävä tuki oppimiselle, jotta he pääsevät elämänsyrjään kiinni. Kysymys on myös siitä, että meidän pitää pitää huolta, että niiden kolmannen sektorin järjestöjen, jotka tekevät ennalta estävää työtä, jotka tekevät esimerkiksi väkivaltatyötä ja jotka tekevät työtä uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi, toimintaresurssit turvataan tulevaisuudessakin. Tiedämme hyvin, että näitten järjestöjen rahoitus on tulevina vuosina pystyttävä turvaamaan. 
Meillä on hyvin paljon tutkittua tietoa siitä, mikä johtaa syrjäytymiseen. Kaikkein suurin syy on koulutuksen ulkopuolelle jääminen. Tämä hallitus on panostanut hyvin moneenkin ennalta estävään toimintaan, mutta koulutuksen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen on tehty suuri rakenteellinen ja systeeminen muutos, kun on tullut maksuton toinen aste ja on pidennetty oppivelvollisuutta. Se on tulevaisuudessa ihan merkittävä tekijä siinä, että toivottavasti saadaan näistä nuorista paremmin kiinni: he eivät jää tyhjän päälle, he eivät jää kaduille, ja he eivät jää siten alttiiksi sille, että heitä värvätään tällaisiin rikollisjengeihin. 
Tämä hallitus on tehnyt paljon hyviä panostuksia, mutta silti kirittävää jää tuleville hallituksille vielä merkittävästi. Näitä panostuksia pitää jatkaa, esimerkiksi poliisien määrää tulee kasvattaa, mutta meidän pitää myös puuttua semmoisiin tavallaan täysin käsittämättömiin turvaverkon katvealueisiin, joita meillä on. Esimerkiksi tutkimusten mukaan kuntapuolella kaikkein vaikeimmin on saatavissa alaikäisten päihdehoitopalvelua. On jotenkin aivan käsittämätöntä, että meillä on esimerkiksi alle 15-vuotiaita päihteidenkäyttäjiä. Totta kai se on järkyttävää, mutta vielä järkyttävämpää on se, että meillä ei ole yhteiskunnassa resursseja hoitaa näitä lapsia silloin kun tämä ongelma havaitaan. Täytyy sanoa, että yhteiskunta ikään kuin jättää heidät heitteille. Tämä on ihan välttämätöntä korjata, niin että silloin kun meillä päihteiden käyttöä havaitaan, nämä lapset saavat apua. Kysymys on kuitenkin riippuvuussairaudesta, joka tarvitsee hoitoa.
Sitten sen lisäksi meidän pitää turvata se, että nimenomaan perheet saavat apua ajoissa. Tässä edellisessä puheenvuorossa puhuttiin hyvin perheistä. Perheet tarvitsevat apua myös sillä hetkellä, kun paljastuu, että lapsi tai nuori on osallisena tämmöisessä rikollisessa toiminnassa. Se on useimmiten vanhemmille suuri järkytys, ja he myöskin tarvitsevat tukea sellaiseen tilanteeseen. Meidän täytyy luoda se verkosto semmoiseksi, että vanhemmat, jos he vain ovat halukkaita ja motivoituneita siihen, saadaan siinä tilanteessa mukaan lapsen tai nuoren saattamiseen oikealle polulle. Tämä toiminta joskus unohtuu silloin kun ollaan tämmöisessä vakavassa tilanteessa.
Kun tuolla kentällä esimerkiksi uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi työtä tekevien henkilöiden kanssa keskustelee, he nostavat selkeänä viestinä sen, että kenenkään kohdalla ei pitäisi luovuttaa ikinä. Aina pitäisi pystyä taistelemaan sen eteen, että niitä mahdollisuuksia kaidalle polulle palaamiseksi tarjotaan säännöllisin väliajoin, esimerkiksi vaikka nyt päihdekuntoutusta. Saattaa olla, että ensimmäinen, toinen tai kolmaskaan kerta ei auta päihteettömän elämäntavan pariin pääsemiseksi, mutta ehkä sitten se neljäs kerta jo toden sanoo. Silloin meillä pitää olla semmoiset resurssit, että pystytään nappaamaan kiinni näistä ihmisistä ja tarjoamaan apua silloin kun he ovat vastaanottavaisimmillaan sille.
Vielä totean tähän lopuksi, että tänään on ajoittain käytetty aika rajua kieltä maahanmuuttajista, ja ei voi muuta sanoa kuin että täällä yhteiskunnassa aika moni taho tekee töitä sen eteen, että saadaan houkuteltua maahantulijoita työhön tänne Suomeen, ja tämäntyyppinen keskustelu kyllä tekee sen työn aika vaikeaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T17:39:17,2022-12-19T17:44:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_168,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_169,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajakollegat! Olen itse saanut työskennellä aikanaan, ennen kansanedustajan tehtävää, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten ihmisten kanssa, ihmisten, joista monet tulivat erilaisista taustoista. Valtaosa ajautui näihin työllistämistöihin ja muihin omien elämänkohtaloittensa kautta — eri-ikäisiä ihmisiä, mutta kaikilla vilpitön halu yrittää palvella tätä yhteistä isänmaata ja tietenkin myös päästä elämässä eteenpäin. Ennen näitä pitkäaikaistyöttömien kanssa tehtyjä työvuosia työskentelin nuorisotyössä, jossa oli samalla lailla hyvin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä, joilla oli vilpitön halu päästä elämässä eteenpäin mutta joilla välttämättä kaikilla ei ollut sellaisia lähtökohtia, että elämä olisi aina näyttänyt sitä aurinkoista puolta. Tein töitä rikollisjengin kanssa, jolla oli näyttönä monia vakavia henkeen ja terveyteen liittyviä rikoksia, ja yhteistä näille ihmisille, niin aikuisille pitkäaikaistyöttömille ihmisille kuin näille nuorille, oli tietynlainen elämän epätoivo, toivottomuus, näköalattomuus, ei tietoa tulevasta, ja joukossa kulkeminen on sitten erityisesti näille nuorille ihmisille ollut semmoinen leimallinen tapa, ja siinä syyllistytään rikoksiin, jotka leimaavat nuoren elämää koko loppuiän.
Niin työttömyyteen kuin tämmöiseen jengirikollisuuteen nopeita puuttumiskeinoja ei ole. On tietenkin välittömiä toimia, kuten tuomioistuimet ja rikosprosessit ja vankeinhoito, joiden näissä asioissa luonnollisesti pitää toimia. Ihmisten oikeustajun vastaista on, että tuolla kadulla tarvitsee pelätä tai että nuoret käyttävät vakavaa väkivaltaa toisiaan kohtaan tai vanhempiaan kohtaan. Mutta samaan aikaan on myös syytä muistaa, että nämä keinot eri tavalla yhteiskunnasta syrjäytyneitten ihmisten auttamiseksi vaativat pitkäjänteisyyttä, yli hallituskausien menevää yhteistyötä puolueiden välillä ja eduskunnan ja opposition välillä, jotta niihin juurisyihin pystytään vaikuttamaan. Tätä kautta itselleni tuntuu kyllä välillä hieman katkeralta kuunnella välikysymyspuheenvuoroja, joissa odotetaan, että ratkaisut olisi pitänyt tämän hallituksen kaudella tehdä, ja samaan aikaan unohdetaan, että monet näistä juurisyistä ovat olleet meidän keskuudessamme vuosia tai vuosikymmeniä. Erityisen kipeätä tämä tuntuu kuunnella puolueilta, joilla ovat olleet ministerit vastaamassa näistä asioista vain kolme ja puoli vuotta sitten, [Petri Huru: Ne loikkasi sinisiin!] sitä valkopesua, johonka jotkut puolueet, nimeltä mainitsemattomat puolueet, ryhtyvät oman historian jälkien peittämisessä. 
On kuitenkin syytä todeta, että ongelmat ovat asioita, jotka eivät korjaudu ainoastaan yhdellä korjausliikkeellä, siihen tarvitaan kokonainen korjaussarja. Yhdyn siltä osilta täällä käytettyihin puheenvuoroihin, että toivon, että tulemme keväällä vaalien jälkeen näkemään hallituksen, jolla löytyy vielä enemmän annettavaa kuin tällä tai edellisellä tai sitä edeltävällä hallituksella, jotta niihin tosiasiallisiin juurisyihin, tosiasiallisiin ongelmiin, pystytään löytämään toimivia korjauskeinoja. Eikä tähän auta ainoastaan se, että puolueet valitsevat itselleen profiiliinsa sopivia valiokuntapuheenjohtajuuksia. Jos sillä ongelmat poistuisivat, niin yhtyisin mielelläni edustaja Kankaanniemen aikaisemmin toteamaan, ”suunnanmuutosta tarvitaan”, sillä perussuomalaisilla on ollut maahanmuutosta vastaava hallintovaliokunnan puheenjohtajuus jo kohta 12 vuoden ajan, [Jukka Gustafsson: Oho! Tämä oli uutinen!] vaan toivon, että näihin ongelmiin ja niihin yhteisiin... Me ollaan kaikki siitä samaa mieltä, että tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää, mitä Suomessa tällä hetkellä tapahtuu, mutta meidän pitää myös yhdessä yrittää etsiä keinoja, joilla tällainen toiminta saadaan päättymään. Ei ehkä pääty vaalien jälkeen, mutta toivottavasti tulevina vuosina ei tarvitse enää samanlaista jengityötä kenenkään, ei allekirjoittaneen eikä muidenkaan, tehdä, kulkea tuolla nuorten kanssa, joilla on puukot taskussa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T17:44:32,2022-12-19T17:49:12,Hyväksytty,1.1
2022_143_170,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_171,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on paljon puhuttu siitä, että pitäisi rangaistuksia koventaa, mutta meidän täytyy nyt muistaa, että meillä on riippumattomat tuomioistuimet ja meidän rangaistusasteikoissa ei sinänsä ole mitään vikaa. Jos te katsotte, että ryöstöstä saa neljä kuukautta tai kuusi vuotta ja törkeästä sellaisesta kaksi vuotta—kymmenen vuotta, niin se asteikko on kyllä aika hyvin olemassa siellä. Ongelma on tuomiokäytäntö, eli meillä annetaan lähes kaikista rikoksista sinne asteikon alapäähän sijoittuvia rangaistuksia, ja sitten kun on ensikertalainen tai nuori, niin hänhän istuu käytännössä aivan minimaalisen tuomion.
Itse, vaikka olenkin poliisitaustainen, olen aina sanonut, että jos ette te halua poliiseja lisää, niin pankaa se miljardi ennaltaestävään tukeen, lastensuojeluun, etsivään nuorisotyöhön, kouluihin. Silloinhan eivät nuoret tule sitten enää poliisin asiakkaiksi. Mutta älkää koulupoliiseja enää vinkuko. Laskekaa, kuinka paljon on kouluja tässä maassa, ja yhdelle poliisille voi antaa korkeintaan kaksi koulua, joskus, jos on iso koulu, vain yhden. Kuinka paljon se sitä resurssia oikeasti vie? Ei ole mitään järkeä siinä enää. Kyllä ne toimet pitää tehdä jossakin muualla.
Pikkasen tässä keskustelussa häiritsee myös se, että jatkuvasti puhutaan, että poliisi tekee, poliisi tekee, poliisi tekee. Se on myöhäistä silloin, kun poliisi tekee ja on kiinni siinä hommassa. [Mika Kari: Se pitää paikkansa!] Perhe pitää saada neuvolasta lähtien hallintaan, [Puhemies koputtaa] päiväkodista, alakoulusta, yläkoulusta ja katsoa, että tieto kulkee. Silloin tämä ihminen ei välttämättä poliisin haaviin joudu koskaan ja siihen rullaan, mikä siitä alkaa. Se on oikeata ennaltaestävää työtä, ja sitä me tarvitaan. — Kiitos. [Mika Kari: Hyvä! — Jukka Gustafsson: Se oli paras kokoomuksen puhe salissa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T17:49:15,2022-12-19T17:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_172,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_173,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Välikysymys jengirikollisuudesta, jengiväkivallasta — se on kirvoittanut kielet, ja puheenvuoroja on pidetty paljon. On ollut todella merkityksellistä, että olemme pitäneet näitä puheenvuoroja. On tullut paljon tärkeitä asioita esille. Perussuomalaisten esittämään välikysymykseen tuli mukaan koko oppositio.
Ministeri Harakka nosti Koskelan tässä esille, että joskus 70-luvullakin on ollut tämmöisiä samoja ongelmia, jonkunlaisia, ei ehkä niin suuria. Minä muistan, että olin Koskelan sairaskodissa töissä 76—77 kolmivuorotyössä ennen sairaanhoito-opistoon menoa, ja muistan, että Kontulasta kuljin Koskelaan ja koskaan ei ollut mitään ongelmia, ei pelkoja matkan varrella eikä muutakaan. Muistan sen ajan ihan positiivisesti. Ja sitten Varissuo on toinen paikka Turussa, legendaarinen, siellä on paljon maahanmuuttajia. Olen asunut siellä 79—81, ja se oli hyvin erilainen paikka kuin mitä Varissuo on tänä päivänä. [Vilhelm Junnila: Minäkin olen asunut!]
Hallitus on puolustellut katurikollisuusongelmien ratkaisemiseksi tehtyjä toimia, poliisien määrän lisäämistä — joo, se on tärkeää. Ankkuri-toiminta, se on tärkeää. Lastensuojeluun panostaminen on tietenkin huippumerkittävä asia ja tärkeä. Mutta koska väkivaltateot alkavat olla jo niin raakoja, että kansalaiset pelkäävät, on otettava pikaisesti myös muita keinoja käyttöön. Edustaja Purra esitti välikysymyspuheenvuorossaan keinoja, joilla olisi tehoa ratkaista näitä kyseessä olevia ongelmia, ja näillä toimilla olisi myös ennaltaehkäisevä vaikutus. Maahanmuuttopolitiikkamme on pitkälti epäonnistunutta, ja se pitää nyt myöntää — nyt on se paikka — ja keksiä, tehdä parempia ratkaisuja.
Viime lauantaina hain ystäväni Anjan Turun satamasta meille viettämään joulua. Hän on siellä kotonani, ja hän on ollut Tukholmassa, asunut siellä 50 vuotta. Hänellä on hyvin pitkä perspektiivi miettiä näitä asioita, ja kun olen häneltä kysynyt, kuinka tämä kehitys on kulkenut siellä Tukholmassa, hän otti myös esille sen, että 60 ihmistä on ammuttu Tukholmassa katujengien toimesta. Nyt tänä vuonna ampumistapauksia on noin 365, elikkä jokaiselle päivälle yksi Ruotsissa, niin että tämä on tilanne siellä. Yksin ei uskalla kävellä enää ollenkaan Tukholman kaduilla illalla. Siellä ei tehdä enää pankkiryöstöjä, kun pankeissa ei ole rahaa, vaan siellä mennään eläkeläisten ja nuorten ja kaikkien muidenkin kimppuun ja yritetään ryöstää heidät. Tämä on se tilanne. Hän sanoi, että hän on tehnyt paljon maahanmuuttajien kanssa myös työtä, ollut työpaikoissa, ja heistä osa on todella erittäin hyviä ja mukavia ja tekee hyvin työtä ja on ahkeria, mutta sitten on se yksi puoli siellä, että asia ei ole näin, ja he käyttävät sosiaaliapuja hyväkseen elääkseen. Hän sanoi, että hän ei tunne enää yhtään ruotsalaista, joka omistaisi ja pitäisi ravintolaa. Kaikki on maahanmuuttajien omistuksessa, ja osassa niissä toimii huumekauppa, mikä on valtavan suuri ongelma. Eli Ruotsi on helisemässä ollut jo vuosikaudet, ja nyt siellä ollaan tekemässä suunnanmuutos.
Haluaako Suomi mennä näitä Ruotsin kehityksen kulkuja, vai voimmeko tehdä nyt niitä nopeita ratkaisuja ja hyviä ratkaisuja, että ehkäisemme näin karmean kehityksen? Me tiedämme, kuinka paljon tapahtuu nyt näitä väkivallantekoja siellä Ruotsissa, ja sen takia nyt Suomen eduskunnan, hallituksen, opposition on tehtävä tärkeät ratkaisut ja yritettävä ennaltaehkäistä. Aivan niin kuin Kinnunen sanoi tuossa, näitä asioita täytyy ennaltaehkäistä. Perheet, tuki sinne kouluihin, opettajille mahdollisuus myös vaikuttaa, poliiseille myös enemmän valtuuksia ja se tuki sinne perheisiin — se on yksi tärkeimmistä asioista. Mutta myös ne rajummat keinot, mitä perussuomalaiset ovat esittäneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-19T17:51:26,2022-12-19T17:57:03,Hyväksytty,1.1
2022_143_174,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_175,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on käyty tärkeää keskustelua katu- ja jengiväkivallasta. Jokaisen pitää saada asua kotimaassamme turvassa. Kaima, edustaja Kinnunen, puhui kyllä asiaa. Ennaltaehkäisevä työ tulee aloittaa mahdollisimman varhain. 
Meitä on täällä verrattu aika paljon Ruotsiin, johon on muuttanut 2000-luvulla kaksi miljoonaa ihmistä. Meille muuttajia on ollut siitä kymmenesosa, eli olemme aika erilaisessa maastossa. Toki me voimme oppia toisiltamme. Suomen ei kannata tehdä samoja virheitä, mitä Ruotsissa on tehty. Siellä poliisi ei ole pysäyttänyt rikollisia riittävän ajoissa. Rangaistukset ovat olleet osin lepsuja, ja maahanmuuttajat on jätetty yksin kurjistuviin lähiöihin. Ongelmia on myös vähätelty. Viranomaiset ovat jumiutuneet byrokratiaan. Väkivalta on lisännyt väkivaltaa. Meidän ei tarvitse toistaa naapureitten virheitä, mutta varmasti siellä on myös tehty sellaista työtä, josta voimme ottaa mallia.
Suomessa on jengejä isommissa kaupungeissa, vähäisissä määrin myös tuolla pohjoisessa. Jos tänne alkaa kehittyä sellaisia lähiöitä, joissa kasvaa nuoria, jotka eivät integroidu, pääse mukaan yhteiskuntaan, eivätkä opi kieltä, niin tilanne on hälyttävä. Tällainen kehityskulku tulee estää. Siihen toki voi vaikuttaa ihan kaupunkisuunnittelun ja yhteisöllisyyden tukemisen avulla, mutta meidän tulee tehdä kaiken kaikkiaan vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa ja kotouttamista sen osana. Meidän tulee muistaa, että maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen joukko. Kaikkia maahanmuuttajaryhmiä ei tule niputtaa yhteen. Huolehditaan siitä, että tänne muualta tulevat pääsevät mukaan ja kiinnittyvät aktiivisesti yhteiskuntaan, että jokainen juurtuu, löytää paikkansa ja asettuu tänne vastuulliseksi työtä tekeväksi ja veronsa maksavaksi kansalaiseksi, että päästään työn syrjään ja koulutukseen kiinni mahdollisimman pian.
Vastaanottokeskuksia kannattaisi uudelleen hajauttaa ympäri maan. On ollut suuri virhe lakkauttaa kodinomaisia ja pieniä yksiköitä tuolta harvemmalta seudulta, jossa on ollut paikallisia ystäväperheitä, joissa on tehty yhteisöllisesti työtä. Tällainen on esimerkiksi mielessä Pudasjärvellä. Se olisi hyvä saada takaisin. 
Ruotsissa julkaistiin tämmöinen kriminaalipoliittinen julkaisu ihan vastikään, ja siinä nostettiin esille, että oleellista on keskittää voimavarat lasten ja nuorten jengirikollisuuteen kiinnittymisen ehkäisemiseen, eli siihen tilanteeseen, kun ollaan luisumassa vääriin porukoihin. Joutilaisuus ja rikollisjengien liepeillä pyöriminen on nuorille ja lapsille vaarallista, koska kynnys sitä kautta lähteä mukaan rikolliseen toimintaan on sangen matala. Siksi tarvitsemme nuorille järkevää tekemistä, niitä hyviä harrastuksia ja tätä Suomen mallia.
Rikosoikeuden professori sanoi vastikään, että nuoren tarvitsee saada vaste tekemästään rikoksesta mahdollisimman pian teon jälkeen. Samansuuntaisesti puhui myös lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, kun hän sanoi, että ei se ole mikään rangaistus, että vuoden päästä rikoksesta saa ehdollisen vankeustuomion tai sakon, jota ei pysty itse maksamaan. Eli tämän teon ja seuraamuksen välisen ajan pitää olla mahdollisimman lyhyt, silloin sillä on vaikutusta. 
Mutta ei tämä rangaistusten kohdilleen saattaminen vielä riitä. Tarvitaan sitä Ankkuri-toimintaa, jengeistä irti auttamista eli exit-toimintaa, päihteitten vastaista työtä ja auttamista irti niistä päihteistä. Tarvitaan koulujen ja poliisien yhteistyötä, ja siitä meillä on, Oulussa esimerkiksi, hyviä kokemuksia. Sitä kyllä kannattaa jatkaa, ja erityisesti tuetaan perheitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-19T17:57:04,2022-12-19T18:02:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_176,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_177,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa äsken edustaja Kinnunen asetti aika paljon toiveita poliisille, ja tuolla toinen Kinnunen näyttää olevan takarivissä, niin kyllä täytyy sanoa, että aika paljon poliiseilta nykyään vaaditaan, erityisesti tämän maahanmuutto-ongelman ratkaisemisessa, [Mikko Kinnunen: Et kuunnellut kaikkea!] vaikka käytännössä silloin on aika paljon jo mennyt pieleen, kun ollaan siinä poliisivaiheessa, ja kuten tunnettua, suurin osa, valtava enemmistö, kaikista asioista ja lieveilmiöistä ei koskaan edes poliisille saakka tule. 
Tuossa edustaja Elomaa myös mainitsi Varissuon, ja se on myös itselleni erityinen kosketuspinta maahanmuuttoon. Olen siellä useita vuosia asunut ja nähnyt jo siinä mittakaavassa, millainen kehitys maahanmuuttopolitiikassa aikoinaan oli ja mihin suuntaan se on nykyään menossa. Ruotsissa vastaava esimerkki on vaikka Södertälje, joka 90-luvulla oli työtätekevä, erityisen virkeä kaupunginosa ja sittemmin ajautui huumerikollisuuden pariin, ja nyt kun siellä kävin, kun siellä sattuu sukulaisia edelleen asumaan, niin kaikki käytännössä miettivät sieltä pois muuttamista. 
 Ruotsi on mainittu useaan kertaankin esimerkkinä. Kun Pohjoismaiden neuvosto siellä kokousti, lähdin itsekin vähän lähiökierroksille. Otin kellon ja puvun pois ja laitoin hupparin päälle. Täytyy kyllä sanoa, että täällä tekisi erittäin hyvää useille edustajille tutustua ihan omakätisesti, miltä näyttää nykyään ruotsalainen maahanmuuttajavaltainen lähiö. Se voisi herättää kyllä näkemään asioita myös toisenlaisin silmin. Kun olen käynyt islamilaisissa maissa ja yhdysvaltalaisissa lähiöissä, niin kyllä näillä kohtalaisen samansisältöiset yhdysmerkit ovat. Tämä on oikeasti erittäin vakava asia. 
Tuossa edustaja Ovaska, joka sieltä takarivistä äsken huuteli välihuutoja, tivasi aiemmin myös ratkaisuehdotuksia. Tässähän jätimme budjettiin vastalauseen, ja kehotan tutustumaan vastalauseen lausumaehdotuksiin 41, 42, 43, 44 ja 45. Nämä viisi ratkaisuehdotusta poimin tässä teidän käytettäväksenne, kun olette todennut, että jotakin tarvitsee tehdä. Tässä on aika hyvä malli lähestyä:
”Eduskunta edellyttää, että kaikki suojeluperusteiset oleskeluluvat myönnetään määräaikaisesti niin, että lähtömaiden tilanteen rauhoituttua väliaikaista suojelua saanut palaa kotimaahansa.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa valmistella ulkomaalaislain kiristämistä siten, että laittomasti maassa oleskelu johtaisi tosiasiallisiin rangaistuksiin, maasta poistoon ja myöhemmän maahantulon estämiseen.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista maasta.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee selvityksen sosiaaliturvajärjestelmän muuttamisesta asumisperusteisesta kansalaisuusperusteiseksi.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jolla minimoidaan humanitaarinen maahanmuutto ja muutetaan se väliaikaiseksi, ja työperäisessä maahanmuutossa korostetaan kykyä tulla toimeen työtulolla ja palautetaan ajalliset sekä tulorajalliset karenssit.”
Arvoisa puhemies! Me kaikki tiedämme, että joulu lähestyy, ja silloin meistä moni lähtee omalta paikkakunnaltaan tapaamaan sukulaisia. Valitettavasti moni maahan tullut, suojeluperusteisen oleskeluluvan saanut lähtee myös kotimaahansa, esimerkiksi Mogadishuun. Onhan se aika kummallista, että jos hakee Suomesta suojelua sen vuoksi, ettei kykene omassa kotimaassaan asumaan, niin loma-aikana on kuitenkin täysin ok ja tervetullutta sinne palata. Kyllä tämä kertoo myös jotakin Suomen tosiasiallisesta suhtautumisesta näihin oleskelulupiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T18:02:35,2022-12-19T18:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_143_178,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_179,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä opposition yhteinen välikysymys nuorison jengirikollisuudesta ja väkivaltarikollisuuden lisääntymisestä Suomessa on erittäin aiheellinen, ja yhdyn tehtyyn epäluottamukseen hallitusta kohtaan. On todella ikävää, että esimerkiksi sisäministeri hiljattain esitellessään sisäisen turvallisuuden selontekoa ei keskustelussa vielä edes suostunut ääneen sanomaan, että Suomessa on tällainen jengirikollisuuden ilmiö, jonka nyt toki pakon edessä kaikki, myös hallituspuolueet, tunnustavat. Nämä merkit ovat olleet näkyvissä, ja on todella tärkeää nyt sitten tarkasti katsoa naapurimaihimme — Tanskaan, Ruotsiin — jotka ovat kulkeneet tällä tiellä meitä ennen, ja myöskin tehdä tarvittavat johtopäätökset näistä maista.
Arvoisa puhemies! Ruotsin tie ei saa olla Suomen tie tässä kysymyksessä, ja siksi on tärkeää esittää myös ratkaisuesityksiä. Näitä kokoomuksen eduskuntaryhmä on tässä kuluneen hallituskauden aikana esitellyt useammassakin eri otteessa ja tuonut niitä hallituksen käyttöön. On tietysti harmi, että hyvin hitaasti on hallitus ollut valmis näihin tarttumaan.
Arvoisa puhemies! Ehkä enää muutamia näkökulmia ihan lyhyesti tässä vaiheessa iltaa tähän asiaan. Tietysti ihan kaiken nuorten pahoinvoinnin ja ongelmakäyttäytymisen poistamisen osalta meidän pitää suomalaisessa yhteiskunnassa pystyä vahvistamaan perheiden roolia ja vastuuta lastenkasvatustyön onnistumisessa. Nyt tämän päivän yhteiskunnassa valitettavasti tämä perheiden vastuu on hukassa. Toisaalta peruskoulu tarvitsee sellaisen kunnianpalautuksen, ehkä tietynlaisen ennallistamisen, että myös koulu onnistuu siinä kasvatustyössään, joka sen roolina on. Kun koulupäivä on sellainen, että siellä jokainen oppii, jokainen kokee olonsa turvalliseksi, niin silloin se koulutyö on myös motivoivaa ja varmasti nuorten harrastukset myös koulun ulkopuolella suuntautuvat rakentavammalla tavalla.
No, kolmas, aivan keskeinen, ulottuvuus, joka myös toki liittyy osittain tähän koulutyön onnistumiseen, on se, että maahanmuuttajaperheet täytyy pystyä integroimaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Perheiden vanhemmilla tulee olla edellytykset mutta myöskin velvollisuus oppia kieltä niin, että he pystyvät vaikkapa omien lastensa ja nuortensa integraatiota tukemaan.
Toisaalta sitten koulun kurinpitotoimet: myös rangaistusten tehdyistä rikkeistä ja rikoksista täytyy olla sellaiset, että nuoret pysyvät kaidalla polulla. Nuorisotyön resurssit, poliisin resurssit ovat usein niitä, mitä tässäkin keskustelussa on [Puhemies koputtaa] tänään noussut esiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-19T18:07:41,2022-12-19T18:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_143_180,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_181,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tämä opposition yhteinen välikysymyshän on herättänyt hyvän keskustelun, ja kiitän siitä. Kiitän edustaja Jari Kinnusta todella ansiokkaasta puheenvuorosta, koska juuri näinhän se on, että silloin on myöhäistä, kun nuori joutuu poliisin kanssa tekemisiin. Ja mistä tämä sitten juontaa juurensa? Kyllähän on nyt niin, että sivistynyt, hyvät arvot omaava nuori, aikuinen tai nuori, ymmärtää, että kun hän on saanut asianmukaisen sivistyspolitiikan kautta elämänarvoja, niin hän osaa sitten määritellä, mikä on oikein, mikä on väärin, mikä on tyhmää, mikä ei ole tyhmää, ja tämmöisiin jengeihin liittyminen ei ole missään nimessä mistään kotoisin. Kyllä se nuori, joka ymmärtää elämän realiteetteja ja on saanut tältä yhteiskunnalta paljon hyvää, ei tämmöisiin jengeihin tule liittymään.
Sen takia, niin kuin edustaja Autto tuossa toi esille, kyllähän niitä satsauksia pitää tehdä perheitten suuntaan, perheitten tukemiseen ja auttamiseen, eritoten koulumaailmaan. Tänä päivänä opettajilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia koulussa tuoda esille, mikä on hyvää ja mikä väärää, mutta eritoten myös sitä, että opettajilla olisi mahdollisuutta puuttua häiriötilanteisiin.
Ehkä se kaikista isoin asia, mikä tässä keskustelussa tulee ottaa huomioon, ovat myös ne arvot ja moraalikysymykset, että kun tässä yhteiskunnassa eletään, niin varsinkin kun nyt puhutaan tästä jengiytymisestä, pidettäisiin huoli, kun tätäkin keskustelua myös nuoret seuraavat, että mikä on oikein ja mikä on väärin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T18:10:57,2022-12-19T18:13:05,Hyväksytty,1.1
2022_143_182,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_183,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä aiemmissa keskusteluissa nostettiin edustaja Karin toimesta esiin yhteistyö näissä maahanmuuttopolitiikkaan liittyvissä asioissa. Olen siitä täysin samaa mieltä, että toki tässä tarvitaan yhteistyötä. Mitä tulee aiempiin perussuomalaisiin ministereihin, jotka sittemmin sinisiin loikkasivat, en tietenkään heidän osaltaan voi vastata heidän tekemisistään, koska olen ensimmäisen kauden kansanedustaja ja koetan ratkoa ongelmia nyt. [Vilhelm Junnila: Kohta toisen!] — No toivottavasti, katsotaan. — Mitä tulee tähän politiikan tekemiseen, niin taaksepäin on mielestäni syytä katsoa ainoastaan sen verran, että jos olemme tehneet epätoivottuja ratkaisuja, jotka eivät ole hyviä, niin ei tietenkään kannata toistaa omia virheitään.
Edustaja Kankaanniemi nosti maahanmuuttopolitiikassa tämän avun lähialueille, ja siihen on helppo yhtyä. Olen itse kolme kertaa ollut erilaisissa kriisinhallinta‑ ja rauhanturvaoperaatioissa ja näen, että lähelle kohdistettu apu on tehokkainta. Esimerkiksi erilaisissa kriiseissä tai taistelujen keskellä, jotta saadaan ihmiset pois sieltä taisteluista, on hyvä perustaa sinne lähialueille esimerkiksi pakolaisleirejä, ja jos sieltä kiintiön puitteissa haluamme ottaa hädänalaisia myös Suomeen, silloin pystymme kohdentamaan sen avun oikeasti heikompiosaisiin, kuten naisiin, lapsiin, vanhuksiin tai vammaisiin. Tämä myös edesauttaisi sitä, että esimerkiksi salakuljettajien merten ylitse matkaan lähettämät pakolaiset eivät hukkuisi mereen. Sitä voi kitkeä sillä, jos Schengen-alueelta automaattisesti poistettaisiin tai otettaisiin ainakin säilöön laittomasti alueelle tulevat. Silloin voisimme tehokkaasti tehdä niitä toimia, millä estetään esimerkiksi Välimereen hukkumiset.
Sen vielä haluan sanoa maahanmuuttopolitiikkaan liittyen, että huono maahanmuuttopolitiikka ei missään nimessä ole maahanmuuttajien vika. Se on meidän poliitikkojen vika.
Mitä tulee rangaistuskäytäntöihin, jotka edustaja Kinnunen J. mainitsi, niin olen täysin samaa mieltä. Toki meidän tuomiokäytäntömme antavat mahdollisuuden kovempiinkin rangaistuksiin, mutta niitä ei käytetä. Meillä on pikemminkin vallalla niin sanotusti paljousalennukset, joita ei kyllä tavallinen kansalainen ymmärrä: mitä enemmän tehtailet rangaistuksia, sitä enemmän saat alennuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T18:13:07,2022-12-19T18:16:15,Hyväksytty,1.1
2022_143_184,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_185,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Parin viikon päästä me siirrymme aikaan, että meillä on hyvinvointialueet, ja se merkitsee sitä, että meille tulee uusi porras järjestelmään. Nyt kunnat ovat tietyllä lailla vastuussa monista näihin jengiytymiseen, nuorisoon, lapsiin liittyvistä asioista, mutta osa niistä nyt siirtyy hyvinvointialueille. Nuorisotyö, koulu, liikunta ja muut tällaiset harrastustoiminnat jäävät kuntien vastuulle. Mutta huolta herättää se, miten lastensuojelu osana tätä kokonaisuutta nyt sitten menestyy ja tulee huomioiduksi ja resursoiduksi uusilla hyvinvointialueilla, jotka ovat isoja. 
Sinänsä saattaa olla, että hyvinvointialue antaisi hyviä mahdollisuuksia terveydenhuollolle, sairaanhoidolle ja sosiaalitoimelle vastata yhdessä näistä asioista. Mutta jos ei ole riittävästi resursseja, niin kuin nyt ei ole, saattaa käydä kyllä niin päin, että esimerkiksi lastensuojelu jää heikompaan osaan kuin mitä se on nyt, ja tämä on kyllä vakavasti otettava. Vetoan hallitukseen, joka ei tietysti ole paikalla, että tämä otettaisiin nyt vahvasti huomioon.
Toinen vähän samantapainen asia on huumepolitiikka, huumeiden käyttö. Huumeiden käyttäjät ovat yleensä nuoria ja nykyisin yhä nuorempia. Iäkkäitä huumeiden käyttäjiä ei juuri olekaan, koska he ovat kuolleet jo ennen keski-ikää yleensä. Mutta kuka ottaa vastuun huumeisiin sortumassa olevista lapsista ja nuorista? Onko se hyvinvointialue, onko se kunta, onko se poliisi vai joku järjestö? Tämä on mielestäni huolenaihe, että meidän järjestelmä saataisiin tässäkin asiassa siihen malliin, että siitä lapsesta ja nuoresta otettaisiin ajoissa vastuu jonkun toimesta keskitetysti. Siihenkin pitäisi alueilla ja kunnissa kiinnittää vakavaa huomiota. Aina silloin, kun poliisi on asialla, ollaan jo aika lailla myöhässä, ellei poliisi ole sitten opettamassa, ohjaamassa, neuvomassa. Mutta jos poliisi on rikosta tutkimassa lapsen ja nuoren osalta, niin silloin ollaan tietysti jo ikävässä vaiheessa, ja sitä ennen tarvitaan vastuullista huumepolitiikkaa, vieroitusta ja muuta, ja toisaalta vahvaa rikollisuuden ennaltaehkäisyä ja lastensuojelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T18:16:15,2022-12-19T18:19:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_186,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_187,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos haluaa positiivista poimia tästä keskustelusta, niin ajattelen, että tässä on kuitenkin alkanut ehkä syntyä sellaista ilmapiiriä, että ymmärretään, että kyse on moninaisesta ongelmasta ja haasteesta ja näitä ratkaisuja on myös paljon ja niihin yksi keino tai yksi toimenpide ei millään tule riittämään, vaan näitä kaikkia useita keinoja täytyy käyttää rinnakkain.
Puhuin paljon harrastamisesta, nuorisotyöstä, lastensuojelusta edellisessä puheenvuorossa, myös poliisin toiminnasta, mutta vielä muutama sana siitä. Poliisin, nuorisotyön, koulujen ja järjestöjen yhteistyö on toimivaa, ja juuri tähän yhteistyöhön pitää panostaa ja sitä vahvistaa. Ankkuri-toiminta ja exit-toiminta on mainittu täällä jo usein, mutta tärkeää on siis myös se jälkityö, että kun joku nuori on lähtenyt mukaan jengitoimintaan, niin hänet saadaan sieltä pois. Aiemmassa puheenvuorossa nostin etenkin sitä, kuinka pitää ennaltaehkäistä sitä, ettei näihin jengeihin joudutakaan, mutta myös sitä, että sinne joutuneet saadaan irrotettua. Nuorelle tulee osoittaa tie yhteiskunnan osallisena jäsenenä, joka kantaa vastuun teoistaan mutta jolla on optimistinen näkymä tulevaisuudestaan, koulutusmahdollisuudesta, työpaikasta.
Kotoutumisesta täällä on useampi puhunut tai nostanut maahanmuuton tässä oleellisena kysymyksenä. Minä haluaisin oppositiolta kysyä: sopisiko se teille, että tänne maahan tulleet pääsevät kouluun, pääsevät varhaiskasvatukseen, pääsevät heti työpaikalle, [Petri Huru: Eivätkö he pääse?] pääsevät kielikoulutukseen? Tällä hetkellä tämä on estetty. Siihen väliin on rakennettu pitkiä odotusaikoja, ja ne eivät ole omiaan auttamaan tässä kotoutumisen onnistumisessa. Siinä me menemme pieleen.
Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten arjessa, somessa leviää myös raaistunut nuorten väkivalta sekä roadman-toiminta, roadman-kulttuuri, nuorten toteuttamat varkaudet ja toisten nuorten pelottelu. Tämä ei ole vielä sitä katujengitoimintaa, mutta sellainen vaihe, missä pitää päästä nuorten toimintaan kiinni ja puuttua. Mikä on näiden nuorten taustasyy toimia toisia nuoria kohtaan näin? Voidaanko perheissä pahoin, onko kotona väkivaltaa, ovatko päihteet osa nuorten arkea, ahdistaako nuorta, onko taustalla koulukiusaamista, koulupudokkuutta, näköalattomuutta? Nämä ovat niitä juurisyitä, joihin pitää puuttua kaikkien nuorien kohdalla, näiden nuorten itsensä mutta myös meidän koko maan tulevaisuuden vuoksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-19T18:19:25,2022-12-19T18:22:32,Hyväksytty,1.1
2022_143_188,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Ja edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_189,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia. Ennaltaehkäisevä työ on tärkeintä. Meidän tulee tukea perheitä ja koteja kaikin mahdollisin tavoin, erityisesti vanhempia siinä kasvatustyössä. Niin suomalaiset kuin ulkomailta tänne muuttaneet vanhemmat tarvitsevat tukemme tässä. Lapsiperheköyhyys tulee selättää. Osa perheistä tarvitsee myös arjen apua, jollaista työtä vanhan ajan kodinhoitajat tekivät silloin, kun itse olin lapsi ja meitä oli kahdeksan villiä poikaa. 
Kyllä myös tämän ajan perheet tarvitsevat tällaista arkista apua ja tukea. Kun tuossa edustaja Kettunen nosti tämän arvokasvatuksen, niin kyllä siihenkin vanhemmat kaipaavat tukea, ja ehkä myös siihen, miten ohjata omia lapsiaan sosiaalisessa mediassa toimimaan siellä myöskin turvallisesti. 
Lastenneuvolaa kannattaisikin jatkaa nuortenneuvolana, jossa vanhemmat saavat tukea maailman tärkeimpään työhönsä. Näin lapsille ja nuorille tulee selkeät rajat, jotka tuovat turvaa ja selkeyttä heidän elämäänsä. 
Kun tilanne ei ole enää perheessä hallinnassa, silloin ei ohi katsominen auta, vaan tarvitaan selkeää puuttumista. Myös maahanmuuttajaperheitten vanhempia on syytä tukea siinä, että he opettavat lapsensa elämään täällä maassa maan tavalla, että he pääsevät koko perheinä osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Kun me estämme syrjäytymistä ja koulupudokkuutta, on tärkeää huolehtia siitä, että jokainen pysyy koulupolulla mukana. Siksihän me oppivelvollisuudenkin laajensimme. Ja kyllä koulutus ja sivistys on myös hyvä vastalääke rikollista toimintaa vastaan. 
Arvoisa puhemies! Kun puhumme lasten ja nuorten tukemisesta, emmehän unohda, että kukaan lapsi tai nuori ei ole kuitenkaan toivoton. Ei nosteta kenenkään kohdalla käsiä ylös. Autetaan heitä näkemään eteenpäin, sillä aina on muutoksen mahdollisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-19T18:22:32,2022-12-19T18:25:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_190,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_191,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelliseen puheenvuoroon viitaten, niin siitähän tässä välikysymyksessä juuri on kyse: ei nosteta kenenkään kohdalla käsiä ylös, ei levitellä käsiä vaan tartutaan selvästi nähtävissä olevaan haasteeseen, ongelmaan. Kiinnitin huomiota, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti kantaa nuoriso‑ ja katujengiväkivaltaan tasavallan presidentin kyselytunnilla joulukuussa. Haastattelija kysyi, oletteko huolissanne nuorison väkivallasta ja jengiytymisestä. Tasavallan presidentti vastasi: ”Kyllä, se on hyvin valitettava ja vaarallinenkin ilmiö. Näköjään me kyllä kuljemme Ruotsin perässä. Viittasin tässä nyt siihen, että joitakin vuosia sitten jo totesin uudenvuoden puheessani tai eduskuntapuheessa, että meillä ei oikeastaan ole varaa sellaiseen yhteiskuntaan, joka on kaikkein väljin säännöiltään ja samalla kaikkein sallivin, koska siitä ei välttämättä hyvää seuraa.”
Arvoisa puhemies! Vaikka ongelmat ovat olleet nähtävissä jo pitkään ja esimerkiksi kokoomus on jo kuluvan vuoden helmikuussa esittänyt omat kymmenen keinoa otsikolla ”Ruotsin tie ei ole meidän: Kokoomuksen 10 toimenpidettä jengirikollisuuden torjumiseksi”, huolimatta siitä, että keinoja on esitetty, ongelma on ollut havaittavissa, hallitus ei ole tehnyt oikeastaan mitään.
Viimeisen vuoden aikana on Suomessa selvästi nostanut päätään katujengirikollisuutena tunnettu ilmiö. Poliisi on tunnistanut pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa toimivat noin kymmenen rikollisesti aktiivista katujengiä, joilla on noin parisataa jäsentä yhteensä. Jengit koostuvat pääasiassa nuorista aikuisista, ja valtaosa jengien nuorista on ulkomaalaistaustaisia.
Kuten alussa totesin, kokoomus on varoittanut katujengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme helmikuussa omat keinomme, ja valitettavasti vieläkään hallitus ei ole esityksiimme tarttunut. Nyt alkavat olla viimeiset hetket reagoida, jotta epätoivottava kehitys voidaan vielä välttää.
Jos haluamme välttää sen, että olemme Ruotsin tiellä, niin meidän on onnistuttava tekemään jotain toisin kuin Ruotsi. Nuoriso‑ ja katujengirikollisuuteen on vastattava sellaisilla toimenpiteillä, jotka katkaisevat kehityksen, ennen kuin se entisestään pahenee. Tarvitaan kovia ja pehmeitä keinoja määrätietoisesti rinnakkain.
Kokoomuksen esittämiä pehmeitä eli ennaltaehkäiseviä keinoja ovat muun muassa seuraavat:
Nuorten ennaltaehkäisevää tukemista täytyy tehostaa osoittamalla rikoksia tekevien nuorten palveluissa kokonaisvastuu yhdelle henkilölle, yhdelle henkilölle huolehtia nuoren tilanteesta ja tämän tarvitsemista palveluista.
Toiseksi, kouluissa on panostettava tehokkaaseen, yksilölliseen ja varhaiseen tukeen. Häiriökäyttäytymiseen pitää puuttua heti sen esiintyessä, ja jokaiselle nuorelle on varmistettava oikeus vähintään yhteen mielekkääseen harrastukseen.
Kolmanneksi, terapiatakuu on toteutettava, jotta jokainen saa laadukkaat mielenterveyspalvelut silloin, kun niitä tarvitsee.
Neljänneksi, eri kaupunkien nuorisopalveluiden välistä yhteistyötä täytyy parantaa ja tietoja pitää vaihtaa nykyistä tehokkaammin esimerkiksi kuntarajojen yli.
Ja vielä viimeisenä pehmeistä keinoista esimerkki: lastensuojelu on laitettava kuntoon. Lastensuojelun resurssit on turvattava riittävällä sekä pitkäjänteisellä suunnitelmallisen toiminnan mahdollistavalla rahoituksella.
Ja sitten näköjään seuraavassa puheenvuorossa, koska ilmeisesti, puhemies, aika loppuu, vielä palaan niihin tarvittaviin niin sanottuihin kovempiin keinoihin eli korjaaviin keinoihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T18:25:34,2022-12-19T18:30:44,Hyväksytty,1.1
2022_143_192,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_193,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuonna 2015 ruotsidemokraattien kansanedustaja Kent Ekeroth tuli vieraakseni seminaariin, jonka aihe oli, olemmeko Ruotsin tiellä. Muistan silloin erityisesti sosiaalidemokraattien suunnasta ne jatkuvat herjat ja leimakirveet, jotka tähän aiheeseen silloin liittyivät. Itse asiassa tämä tilaisuuskin oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että sinne etsiytyi paikalle Antifan porukkaa mielenosoituskyltteineen, jotka sitten aiheuttivat kaikenlaista kalabaliikkia, mutta onneksi järjestyksenvalvojien ja poliisin yhteistyöllä heidät saatiin rakennuksesta puhdistettua pois. Nämä ongelmat ovat siis olleet hyvin kauan tiedossa. Perussuomalaiset ovat vuosikausia, jopa vuosikymmeniä, puhuneet Ruotsin ongelmien toistamisesta.
Näihinhän liittyy se, että lasten koulumenestys on heikkoa, syrjäytyminen periytyy sukupolvilta toisille, ja sitten usein näillä henkilöillä ei ole minkäänlaisia valmiuksia työelämään. Yksikään valtio ei ole onnistunut näissä kotouttamistoimenpiteissä, mitä täällä nyt on julistettu ratkaisuna. Täällähän on puhuttu, että me emme nyt tee Ruotsin virheitä, kun teemme näitä pehmeitä ja muita keinoja, mitä täällä on, mutta mitkä ovat toimivat kotouttamiskeinot? Tähän pyydän vastausta. Meiltä on pyydetty ratkaisumalleja, joita olemme tarjonneet, mutta mitä nämä kotouttamiskeinot ovat?  Meidän ratkaisumme yleensä liittyvät maasta poistamiseen ja maahanmuuttopolitiikan tiukentamiseen eivätkä tähän pään silittämiseen. Kysymys kuuluukin: Mitä te ette tee samoin kuin Ruotsissa on tehty? 
Palautan mieleen tämän välikysymyksen perimmäisen syyn. Sehän on osoittaa epäluottamusta hallitukselle näiden asioiden hoidosta. Tästä keskustelusta saa välillä sellaisen mielikuvan, että täällä on jotenkin kohtuullisen hyvin pärjätty, kun emme ole vielä Ruotsin tiellä, ja sitten esitetään näitä erilaisia toimenpiteitä. Mutta vastatkaa siihen kysymykseen: Mitä te teette toisin kuin Ruotsissa on tehty? Nämä kuulemani asiat täällä tänään eivät juurikaan eroa siitä, mitä Ruotsissa on 10—15 vuotta sitten tehty. Mitä olette tehneet estääksenne maahanmuuton suurimpia ongelmia aiheuttaneista lähtömaista? Yksikään näistä kotouttamiskeinoista täällä ei nosta ja ota kantaa tähän asiaan. Miksi?
Arvoisa puhemies! Otan vielä esiin yksityiskohdan Ruotsista, nimittäin siellä rikosoikeudellinen vastuu on 15 vuotta. Ajatelkaa, että aseen käytöstä ei edes käydä oikeudenkäyntiä silloin, kun asetta käyttänyt henkilö on nuorempi kuin 15 vuotta. Sen vuoksi teidän kannattaa myös suhtautua perussuomalaisten ehdotukseen, että tätä ikärajaa myös Suomessa laskettaisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T18:30:46,2022-12-19T18:33:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_194,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_195,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Korjaan nyt heti tässä edustaja Junnilaa: Me olemme Ruotsin tiellä. Nyt on vain kysymys siitä, kuinka pitkälle me menemme sillä Ruotsin tiellä. Tämä katujengiliikehdintä osoittaa sen, että me olemme siellä jo.
Pikkasen jäin haikailemaan nyt, kun Migristä on paljon puhuttu ja siellä vihdoinkin on huomattu, että ei oikein homma toimi, sitä aikaa, kun poliisi teki vielä päätöksiä ja käännytti ihmisiä. Olin itse silloin Tampereella ulkomaalaisyksikön päällikkönä, ja siellä säännönmukaisesti kävi eduskunnan oikeusasiamies kyselemässä, miksi Tampereelta käännytetään näin paljon ihmisiä, jolloin totesin, että kun laki on tällainen Suomenmaassa, niin kannattaa mennä sinne muihin poliisilaitoksiin kysymään, miksi sieltä ei käännytetä ihmisiä. Meillä ei varmaan tämä aika palaa, toivottavasti Migri kuitenkin tormistautuu ja ryhtyy tekemään asioita oikein.
No tässä salissa on nyt kuitenkin aika lailla yksimielisesti puhuttu pehmeistä keinoista ja sitten näitten olemassa olevien kovien keinojen paremmasta käytöstä, ja nyt kun te vanhemmat edustajat olette jossakin vaiheessa täällä saaneet aikaiseksi tämmöisen parlamentaarisen Liikenne 12 ‑suunnitelman, olisiko mahdollista laatia tämmöinen parlamentaarinen maahanmuutto- ja turvapaikkastrategia, jossa sitten vastattaisiin näihin haasteisiin ja etsittäisiin semmoinen yhteinen näkökulma siihen, mitenkä nämä tavoitteet asetetaan ja mitenkä laaditaan tiekartta ihmisille tämmöiseen hyvään integraatioon? Saa käyttää, saa olla käyttämättä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T18:34:01,2022-12-19T18:35:58,Hyväksytty,1.1
2022_143_196,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_197,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Herra puhemies! Eilen päättyi jalkapallon MM-kisat hienolla finaaliottelulla. Se tuli mieleeni tuossa, kun tiedän, että erityisesti pääkaupunkiseudun urheiluseuroissa, muussakin kuin jalkapallossa, on mukana tuhansia maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria. Minulla on ollut ilo myöskin Tampereella... Tampereen Pallo-Veikot on Ilveksen ohella toinen merkittävä kasvattajaseura Tampereella, ja meillä on siinä seuratoiminnassa myöskin mukana satoja maahanmuuttajataustaisia lapsia ja nuoria, ja meillä on jopa seuran faniporukassa tällainen oma rumpuryhmä, joka koostuu maahanmuuttajalapsista ja nuorista, ja minulla on heistä erittäin hyvä kokemus. Olen useiden kanssa jopa ystävystynyt fanibussimatkoilla. 
Minä haluan sanoa tämän positiivisen äänisävellajin sen takia, kun tämän keskustelun ehkä nurja puoli on ollut se, että tässä kuitenkin ylikorostuu tietyllä tavalla maahanmuuttajanuorten rooli. Me tiedämme, että tässä jengirikollisuudessa heidän osuutensa on merkittävä, mutta sen rinnalla pitää nähdä tämä valtava valoisa puoli, johon äsken viittasin. Ja jos ja kun se pitää paikkansa, minkä keskustan kansanedustaja Mikko Kinnunen sanoi, että Ruotsiin tietyn ajan puitteissa kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa tuli, niin virhehän se oli tietysti, ja eihän se pysynyt kuntien käsissä ollenkaan, ja se asuntopolitiikka erityisesti on ollut kertakaikkisen onnetonta. 
Arvoisa puhemies! Olen oikeastaan seurannut tätä keskustelua hyvinkin paljon, ja kyllä tässä on tapahtunut semmoista tietynlaista lähenemistä, että aika laajalti Suomen parlamentissa nähdään, että tarvitaan niin sanotusti kovia keinoja, pehmeitä keinoja, tarvitaan kuria ja järjestystä, mutta tarvitaan myöskin vahvoja ennaltaehkäiseviä toimia. 
Kun en saanut vastauspuheenvuoroa varsinaisen debatin yhteydessä aamupäivällä, niin ajattelin tässä yhteydessä nostaa minun mielestäni sosiaalidemokraattien tämmöiset ydinkorostukset, joista osa oli myöskin meidän ryhmäpuheessa. 
Ensimmäisenä haluan todeta sen, että me haluamme, että lasten ja nuorten tekemät nuorisorikokset tulee nopeasti käsitellä ja päättää. Ei mitään tämmöisiä yli vuoden käsittelyaikoja. Tämä on minusta semmoinen, joka pitää hoitaa ja katsoa siihen voimavarat. 
Sitten olisin sitä mieltä, että me tarvitsemme tällaisen toimintaohjelman nimenomaan aseidenriisunnan ja siihen liittyvien rangaistusten koventamiseksi. Olkoon tämä niin kuin askel sitten kokoomuksen ja perussuomalaisten suuntaan, mutta näin se on. Ei ole mitään järkeä, että annetaan nuorten kulkea puukot ja puntarit mukana erilaisissa tilaisuuksissa — niillä ei pitäisi olla mitään asiaa olla mukana. Ja ylipäätänsä korostamme sitä, että pitää voida nimenomaan näiden nuorten aikuisten kohdalta myöskin näitä rangaistuksia koventaa. Tältä osin demarien näkemys on tämäntyyppinen, vaikka tuntuu, että perussuomalaiset ei sitä ole hevin myöntämässä. 
Ja lopuksi haluan sanoa sen, että kyllähän nämä ennaltaehkäisevät toimet, jotka sitten liittyvät [Puhemies koputtaa] lastensuojeluun, sosiaalitoimintaan, koulutukseen, ovat kaiken avainasema. Pitää saada sellainen tietty kansalaiskasvatus toteutettua meidän koulutusjärjestelmämme sisällä ja puitteissa. —Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-19T18:36:00,2022-12-19T18:41:42,Hyväksytty,1.1
2022_143_198,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_199,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edellisessä puheenvuorossani tuli siinä lopussa kiire, kun puhuin poliisin resursseista. Ne ovat valtavan tärkeitä, ja tosiaan määrätietoisesti pitää lisätä poliisin läsnäoloa nuorten arjessa, niin että muistetaan pysyä kaidalla polulla. Poliisin läsnäolo on tärkeää muutenkin kuin vain niissä tilanteissa, missä sitten jo selvitellään jotain vakavaakin rikosta, niin että nuoret tosiaan ymmärtävät, että yhteiskunta toisaalta välittää mutta että yhteiskunta myöskin puuttuu, mikäli hölmöilemään ja väärinkäytöksiin lähdetään.
Arvoisa puhemies! Oli erittäin arvokas tämä edustaja Gustafssonin puheenvuoro edellä, ja todella tärkeää, että tässä koko sali nyt lähentyy siinä, että juurikin aseet täytyy saada nuorilta pois. On täysin kestämätöntä, että paitsi tällaisia erilaisia astaloita on mukana, kun nuoret kohtaavat, niin sitten jopa ampuma-aseita on mukana. Tällaiset täytyy ehdottomasti saada pois. Ne eivät kuulu nuorten tapaamisiin.
Myös tämä rangaistusten maltillinen koventaminen on varmasti paikallaan. Suomi on ollut tietyllä tavalla näissä asioissa hieman semmoinen lintukoto. Tietysti on ollut hienoa, että Suomi on ollut maailman turvallisin maa. Meillä on sitten vaan nyt ehkä tässä maailman muutoksessa oltu vähän hitaita havahtumaan siihen, että meille rantautuu ilmiöitä, jotka tänne meidän suomalaiseen yhteiskuntaan eivät kuulu. Nyt sitten on syytä myös rangaistuskäytäntöjen osalta lähteä linjaa muuttamaan ja rangaistuksia koventamaan, erityisesti myös niin, että nuoret rikoksentekijät todella pysäytetään heti siinä rikoskierteen alkaessa, niin että se kierre ei pahene. Pahimmassa tapauksessahan siis tilanne on se, että kunnon rangaistuksella ei todella puututa, ennen kuin joku menettää henkensä, ja sehän on täysin väärä tilanne. Pitää puuttua heti.
Mutta vielä, arvoisa puhemies, sieltä varhaisemmasta vaiheesta: Kaikenlaiseen kiusaamiseen pitää puuttua. Itsekin kun olen pitkään toiminut kaupungin päätöksenteossa kotikaupungissani, niin näen ja ymmärrän sen, että lähes aina, kun ajaudutaan vakaviin sosiaalisiin ongelmiin, jossain vaiheessa sitä polkua on ollut vaihe joko kiusattuna tai kiusaajana koulussa ja nuoruusvuosina. Näihin kun pystytään puuttumaan, niin se on todella tärkeä asia. Niin kuin täällä on useissa puheenvuoroissa kuvattu, niin tänä päivänä on paitsi some-kiusaamista niin nyt sitten myös erittäin rajua tämmöistä kouluväkivaltaa, ja siihen pitää olla aivan ehdoton nollatoleranssi. Tällaista ei missään nimessä saa olla.
Mutta ehkä, puhemies, tämä nyt tästä valtavan tärkeästä ja isosta aiheesta.
No vielä sanon tuon lastensuojelun, eli siihen tarvitaan merkittävä kokonaisuudistus, jolla todella saadaan lastensuojeluun toimivaltuudet, niin että siellä voidaan oikeasti lapsia suojella myöskin itseltään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-19T18:41:44,2022-12-19T18:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_143_200,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_201,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aloitan edustaja Gustafssonin mainitsemista puukoista ja puntareista. Olen täysin samaa mieltä, että eivät ne kuuluu lasten varustuksiin jos ei aikuistenkaan, ellei nyt satu olemaan vaikkapa metsällä tai jossain timpurin hommissa, missä kyseisiä välineitä tarvitaan. Mutta lähinnä ehkä siihen liittyen, että mitkä ovat sitten ne toimet, millä me niitä pois otamme, kun ei niitä pelkällä päähän silittelylläkään pois saa. Eli tämä on se ongelma, mitä meidän tarvitsisi lähteä ratkomaan. 
Täällä mainittiin myös se, että nämä ovat moninaisia ongelmia. Niin ne ovatkin. Edustaja Kankaanniemi hyvin nosti esiin hyvinvointialueet, joiden rahoitus on tällä hetkellä, ennen kuin ovat edes aloittaneet, riittämätöntä, ja myös kunnille jäävät tehtävät. Näihin moninaisiin ongelmiin ratkaisuja toki on, kuten ankkuritoiminta ja etsivä työ, joita täällä paljon on nostettu. En missään nimessä halua niiden merkitystä aliarvioida, mutta haluaisin nostaa myös esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen tai lapsen kehityksen tukemisen merkityksen. Tämä on merkittävää, että panostaisimme sinne riittävästi, jolloin meille ei edes tulisi tarvetta järjestää näitä muita toimia, joita tarvitaan, jos vasta myöhemmällä iällä huomataan, että on ongelmia. Eli panostaisimme jo vaikkapa sinne neuvolaan, siten että siellä olisi sosiaalityöntekijä—perheterapeutti-työpari puuttumassa jo siellä havaittuihin ongelmiin. Pääsisimme heti puuttumaan, jos esimerkiksi huomataan perheen systeemeissä tai dynamiikassa ongelmia. Silloin pääsemme puuttumaan nimenomaan jo aikaisessa vaiheessa, eikä ehkä tarvita, toivottavasti, niitä myöhäisempiä ja paljon kalliimpia toimia, kun puututaan jo olemassa oleviin ongelmiin. Eli ne ongelmat pitäisi pystyä blokkaamaan jopa jo siellä neuvolavaiheessa, ei niin, että otetaan ketään huostaan, mutta pystytään tarjoamaan jo siellä palveluita. Siinä olisi hyvä ratkaisu, mutta tämäkään ei ole edennyt, vaikka ainakin itse olen sitä koettanut joka vuosi täällä esittää, muun muassa talousarvion käsittelyissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T18:44:55,2022-12-19T18:47:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_202,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_203,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossani käsittelemieni niin kutsuttujen pehmeiden eli ennaltaehkäisevien keinojen lisäksi jengiytymisilmiöön puuttumiseen tarvitaan jämeriä, kovia eli korjaavia keinoja. Kokoomus on esittänyt esimerkiksi seuraavia keinoja:
Poliisien määrä täytyy nostaa nykyisestä noin 7 500 poliisista yli 8 000 poliisiin, ja rahoitus täytyy turvata pitkäjänteisesti. Poliisin, sosiaalitoimen, terveystoimen ja nuorisotoimen moniammatillisten tiimien muodossa tehtävää Ankkuri-toimintaa täytyy vahvistaa. Monilla puolilla Suomea tämä toiminta jää edelleen liian heikoksi. On huomattava myös se, että me kokoomuksessa esitimme vaihtoehtobudjetissamme kahdeksan miljoonan euron lisäystä poliisin määrärahoihin sekä suunnitelman luomista sille, miten poliisien määrä nostetaan tulevina vuosina sinne 8  000:een ja yli.
Arvoisa puhemies! Jengirikoksista tuomittavia rangaistuksia on kovennettava. Rikoslakiin on lisättävä jengirikollisuudelle oma koventamisperuste tai muutettava nykyistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa koventamisperustetta siten, että sen soveltamiskynnys laskee kattamaan varmuudella myös jengirikostapaukset. Exit-toimintaa on laajennettava koskemaan myös katujengien jäseniä. Rikoshyödyn pois ottamista on tehostettava esimerkiksi alentamalla vaadittavaa todistelun kynnystä. Ja vielä, arvoisa puhemies, yksi esimerkki: ampuma-aserikoksista tuomittavia rangaistuksia täytyy koventaa. 
Eli keinoja on. Mitä olemme jo vähintään vuoden odottaneet hallitukselta, on se, että ryhdytään toimiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T18:47:38,2022-12-19T18:49:56,Hyväksytty,1.1
2022_143_204,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_205,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostamani edustaja Karin toiveesta pidän vielä tähän asiakokonaisuuteen liittyvän puheenvuoron. Isänmaallinen mies Kari kun on, tuli mieleen myös tasavallan presidentti. Tasavallan presidentti nimittäin on myös tullut perussuomalaisten linjalle todeten: ”näköjään kuljemme Ruotsin perässä”. Siksi tämä välikysymys myös on tehty.
Arvoisa puhemies! Kun katson teitä, niin muistuu mieleeni myös työhuoneeni seinä, missä on edelleen kiinni Nuiva Vaalimanifesti vuodelta 2010. Tämä julkaistiin Turussa heinäkuussa 2010, ja siinä oli mukana muun muassa sellaisia kansanedustajia kuin Eerola, Halla-aho ja Immonen. Ja tässä itse asiassa on näin monta vuotta jälkikäteen aika hyviä ja eteenpäin katsovia ratkaisuja jo silloin pohdittu.
Arvoisa puhemies! Täällä sosiaalidemokraatit ovat ottaneet aktiivisesti kantaa, ja pidän sitä hyvänä, koska aiemmin keskustelua ei varsinaisesti ole syntynyt. SDP:llähän on Euroopan laajuisesti erittäin kova vastuu. Saksassa ripustauduttiin kaasuun ja siltä osin vaikutettiin koko energiamarkkinoihin. Ruotsissa sosiaalidemokraatit pitivät avoimen oven politiikkaa. Sen vuoksi siellä on ne kaksi miljoonaa tullutta. Se johtuu suurelta osin sosiaalidemokraateista, mutta myös Fredrik Reinfeldtin moderaateista, jotka käytännössä ajoivat samaa politiikkaa.
Kiitän Jukka Gustafssonia askeleesta perussuomalaisten suuntaan. Tosiasioiden tunnustaminen on erittäin hyvä ensiaskel tässä suhteessa. Mutta edustaja Gustafsson puhui myös maahanmuuttajataustaisista ystävistään, ja itsellenikin tulee mieleen perussuomalaisten Naantalin valtuustoryhmässä toimiva kamerunilainen, nykyään Suomen kansalainen David Maximilien Mbing. Jos voin käyttää sellaista sanaa, hän on varmaan koko Suomen mustin valtuutettu. Ja kun täällä yleensä puhutaan kokemusasiantuntijuudesta muuten, kannattaa itse asiassa kuunnella David Maximilien Mbingiä. Hän tuntee erityisen hyvin sekä kotimaansa Kamerunin että Suomen erilaiset lähiöt, että myös esimerkiksi Somaliasta tulevia turvapaikanhakijoita. Ja se viesti, minkä hän on antanut, on hyvin yhteneväinen sen viestin kanssa, minkä perussuomalaiset tässä välikysymyksessä antavat. [Jukka Gustafsson ja Mika Kari pyytävät vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T18:49:58,2022-12-19T18:52:57,Hyväksytty,1.1
2022_143_206,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Nyt sekä edustaja Gustafsson että edustaja Kari pyytävät. — Edustaja Gustafsson ensin. — Minuutin mittaiset vastauspuheenvuorot., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_207,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Junnila aika löysin rantein käsitteli Saksan ja Ruotsin sosiaalidemokraattien politiikkaa. Käymättä nyt tässä lyhyessä ajassa muuta lävitse totean teille ja eduskunnan pöytäkirjoihin: Erilaisten kansainvälisten tutkimusten mukaan Pohjoismaat — Tanska, Ruotsi, Norja, Suomi, Islanti — sijoittuvat kaikkien keskeisten indikaattorien mukaan maailman menestyneimpien kansakuntien joukkoon. Mistä se johtuu? Yksi keskeinen syy on se, että siellä on ollut keskeisenä yhteiskunnallisena voimana sosiaalidemokraatit. Maailman kansat ovat katsoneet ja katsovat edelleen kunnioittavasti Pohjoismaiden suuntaan.
Täällä on todettu se, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikka on erittäin epäonnistunut. Se myönnetään, mutta Ruotsissakin ovat hallitukset kyllä vuoron perään vähän vaihdelleet, että ei sitäkään piikkiä nyt [Puhemies koputtaa] kokonaan kannata demarien niskaan laittaa. — Tämä näin rakentavalla asenteella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-19T18:52:59,2022-12-19T18:54:19,Hyväksytty,1.1
2022_143_208,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja samalla rakentavalla asenteella edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_209,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Junnilaa arvioista omaa toimintatapaani kohtaan. Olen usein havainnut edustaja Junnilalla samantyyppisiä pyrkimyksiä: yritetään laittaa kirkkoa keskelle kylää ja etsiä yhdessä ratkaisuja toistemme syyttämisen sijaan.
En kuitenkaan ihan myöskään edustaja Gustafssonin tavoin voi yhtyä tähän historiakäsitykseen. Olin huomaavinani siinä edustaja Junnilalta ehkä vähän tämmöistä vaalitoreille viritettyä retoriikkaa. Me voidaan historiaa tarkastella monesta eri kulmasta, maahanmuuttoa monesta eri kulmasta, turvallisuudesta, työllisyydestä tai historiallisista näkemyksistä, mutta se, mihin meidän pitäisi pystyä tässä eduskuntasalissa, on esityksiin, ja niin kuin tuossa pöntössä sanoin, 12 vuoden ajan turvapaikkapolitiikasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajana ovat toimineet perussuomalaiset. Tähän mahtuu myös hallituskausi, jossa olitte mukana. Me kaikki tiedämme, että hallintovaliokunnassa Suomen ulkomaalaispolitiikasta ei täydellisesti päätetä, mutta kyllä se keskeinen alusta kuitenkin näille keskusteluille ja esityksille tässä parlamentissa myös jatkossa on. Katsotaan, kuka sen paikan vaalien jälkeen hoitaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T18:54:21,2022-12-19T18:55:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_210,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja nyt katsotaan puhujalistaa eteenpäin. — Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_211,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Puhemies! Kun edustaja Junnila kysyi, mitä tekisitte, kun kaikki, mitä olemme esittäneet, ei toimi, niin kysyisinkin kyllä perussuomalaisten lääkkeistä. Esititte tämän vähän aikaisemmassa puheenvuorossa. Esitätte, että turvapaikanhakija lähtisi takaisin lähtömaahan tai muualle odottamaan päätöstä. No, mitä kun heitä ei oteta vastaan? Suomessa lakikin kieltää palauttamasta hengenvaarallisiin olosuhteisiin. Viime vaalikaudella perussuomalaiset halusivat leikata turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. No, sehän vedettiin pois eduskunnasta perustuslain vastaisena. Olette myös esittäneet aikoinaan turvapaikanhakijoiden eristämistä autiolle saarelle. Silläkö tämä sitten ratkeaisi? Kyllä Suomea on laeilla rakennettava, ja tämä ongelma vaatii nyt monipuolisia ratkaisuja. — Eikö niin, edustaja Junnila? [Vilhelm Junnila pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T18:55:36,2022-12-19T18:56:45,Hyväksytty,1.1
2022_143_212,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"No niin. — Ja edustaja Junnila, minuutin mittainen puheenvuoro. Koettakaa käyttää se siten, että kukaan muu ei nouse salissa seisomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_213,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle riittää 30 sekuntia tässä yhteydessä. — Siis tilannehan on se, että monessa maassa turvapaikkahakemukset on ulkoistettu. Niitä ei enää käsitellä siinä kohdemaassa vaan on peräti viety tämä käsittely ja senaikainen säilöönotto saarelle, kuten edustaja tässä toteaa. Se pitää paikkansa. Useat maat ovat näin toimineet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T18:56:47,2022-12-19T18:57:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_214,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja nyt puhujalistaan. — Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_215,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turvalliset kadut ovat suomalaisille kalliit, niitä ei saa menettää. Katujengit ovat kasvava turvallisuusuhka varsinkin täällä pääkaupunkiseudulla. Lähiöiden turvallisuus on viime vuosina heikentynyt. Vaatteita ryöstetään päältä, sivullisiin kohdistetaan väkivaltaa, on välienselvittelyjä, nöyryyttämistä, poliisia häiritään. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtajan mukaan katujengien jäsenistä jopa 95 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. On tunnistettava ja tunnustettava, että katujengi-ilmiö liittyy epäonnistuneeseen maahanmuuttopolitiikkaan. Ilmiöön puuttumiseen tarvitaan kovempia keinoja, niitä pehmeitä keinojakin toki tarvitaan, mutta ensisijaisesti haluan kiinnittää huomiota koviin keinoihin.
Arvoisa puhemies! Minkä takia? Sen takia, että Suomen ei pidä toistaa Ruotsin katastrofaalisia virheitä. Useisiin Ruotsin kaupunkeihinhan on muodostunut alueita, missä katujengit ja klaanit ovat muodostaneet rinnakkaisyhteiskuntia. Nämä alueet eivät ole enää laillisen yhteiskuntajärjestyksen näpeissä. Ja samaan aikaan, kun tällainen ilmiö on Ruotsissa päässyt kehittymään, Ruotsi on kaatanut miljardeittain veronmaksajien kruunuja erilaisiin kotoutumisohjelmiin, palveluihin, sosiaalitukiin. Näiden pehmeiden keinojen vaikutukset näyttävät olleen rajallisia. Sen sijaan Tanskassa on turvauduttu toisenlaisiin keinoihin. Siellä on tehty premissimuutos maahanmuuttopolitiikkaan, muutettu isosti sitä politiikkaa, jota Tanska harjoittaa, ja tehty myös kriminaalipolitiikkaan tiukennuksia.
Arvoisa puhemies! Suomessa ei ole myöhäistä muuttaa suuntaa, mitä tulee humanitaarisen maahanmuuton politiikkaan ja kotoutumispolitiikkaan. Kotoutumiseen tarvitaan velvoitteiden rinnalle enemmän kotoutujan, maahantulijan, velvoitteita oikeuksien rinnalle. Lähtökohdan pitää olla se, että maahantulija kotoutuu suomalaiseen yhteiskuntaan, ei toisinpäin. Suomessa pitää noudattaa Suomen sääntöjä. Täällä pitää oppia kieli, täällä pitää tehdä töitä itsensä elättämiseksi. Sen lisäksi humanitaarisen maahanmuuton määrään pitää kiinnittää huomiota. Kokoomus on linjannut, että rajat ylittävään turvapaikanhakuun perustuva mekanismi pitää minimoida. Kansainvälisen suojelun pitäisi olla väliaikaista, ja sen jälkeen, kun sen tarve on poistunut, tulisi palata lähtömaahan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-19T18:57:18,2022-12-19T19:00:32,Hyväksytty,1.1
2022_143_216,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Vikman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_217,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tunnustettava rehellisesti, että katujengi-ilmiö on osaltaan kytköksissä epäonnistumisiin maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa. On paikallaan, että tämä tuodaan esiin myös välikysymyksessä.
On tärkeää huomata, ettei maahanmuutto itsessään automaattisesti johda nyt nähtävän kaltaisiin ongelmiin. Esimerkkinä Kanada on onnistunut yhdistämään laajan työperäisen maahanmuuton ja turvallisen yhteiskunnan. Tämänkaltaisia malleja meidän on harkittava myös Suomeen, sillä ikääntyvä Suomi väistämättä tarvitsee myös tekeviä käsiä ulkomailta. Yhtenä jengirikollisuuden torjuntaohjelmamme kokonaisuutena kokoomus onkin esittänyt myös kotoutumispolitiikan korjausliikettä.
Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa nostettiin äskettäin esiin myös hallintovaliokunta. Kiinnittäisin huomiota, että nimenomaan myös hallintovaliokunta on peräänkuuluttanut omassa budjettilausunnossaan nykyistä määrätietoisempia toimia. Suora lainaus hallintovaliokunnan budjettilausunnosta: ”Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että niin perinteisen vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden kuin nuoriso- ja katujengirikollisuudenkin torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin.” Eli missä viipyvät hallituksen esitykset, missä viipyvät hallituksen toimenpiteet tähän vakavaan ongelmaan puuttumiseksi sillä tavalla, että pidämme Suomen jatkossakin turvallisena maana, maailman turvallisimpana maana?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T19:00:34,2022-12-19T19:02:39,Hyväksytty,1.1
2022_143_218,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_219,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä tietenkin näissä muissa keskusteluosioissa puhutaan siitä ensi vuoden budjetista ja hallituksen panostuksista. — Täällä on opposition puolelta tullut hyviäkin puheenvuoroja tänään, kun on puhuttu siitä, kuinka pystytään nuorisorikollisuutta ja jengirikollisuutta torjumaan. Kaikkein vaikuttavinta on, että tehdään ennalta estäviä tukitoimia varhaislapsuudessa niille perheille, joilla on haasteita. 
Taisi olla takarivistä kokoomuksen riveistä, kun mainittiin semmoinen suuruusluokka kuin miljardin luokan panostukset ennalta estäviin toimiin. Se kuulostaa kutakuinkin oikealta mittaluokalta, sen lisäksi, että tämä nykyinen hallitus on jo tehnyt varmaankin yhteenlaskettuna ylikin miljardin luokan panostuksia, jos otetaan huomioon myöskin oppivelvollisuuden pidentäminen, jolla pyritään vaikuttamaan koulupudokkuuteen ja kaikkein tehokkaimmalla tavalla estämään syrjäytymiskehitystä nuorten parissa. Olisikin tärkeää kuulla oppositiopuolueilta, että sen lisäksi, että olette tehneet nyt tämän välikysymyksen, aiotteko siis panostaa miljardin luokan panostuksilla näihin ennalta estäviin toimiin seuraavilla hallituskausilla, koska toki tässä tarvitaan eri eduskuntaryhmien välistä yhteistyötä ja parlamentaarista yhteistä näkemystä siitä, kuinka näihin haasteisiin pystytään vastaamaan. 
Kun on katsonut näitä oppositiopuolueitten vaihtoehtobudjetteja, niin siellä kyllä toisaalta näyttää, että ollaan pikemminkin leikkaamassa sosiaaliturvasta ja muilla tavoilla heikentämässä esimerkiksi lapsiperheitten kykyä huolehtia omasta turvallisesta lapsuudenympäristön takaamisesta. On tietysti valitettavaa, jos se on se tie, mutta toivottavasti ennalta estävään toimintaan tulevat hallitukset panostavat vähintään yhtä paljon kuin nykyinen hallitus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T19:02:41,2022-12-19T19:04:35,Hyväksytty,1.1
2022_143_220,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_221,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeisessä puheenvuorossani kiinnitin huomiota tarpeeseen tiukentaa humanitaarisen maahanmuuton politiikkaa ja kotoutumispolitiikkaa. Sen lisäksi tarvitaan kriminaalipolitiikan keinoja, jotta jengirikollisuus saadaan kuriin. Jengirikoksista tuomittavia rangaistuksia pitää yksinkertaisesti koventaa. Nostan kaksi muutostarvetta esille.
Ensinnäkin rikoslakiin on lisättävä jengirikollisuudelle oma koventamisperuste tai vaihtoehtoisesti nykyistä järjestäytyneen rikollisuuden koventamisperustetta tulee muuttaa siten, että se soveltuu paremmin tähän uuteen rikollisuuden muotoon, jengirikollisuuteen. Nykyisinhän rikoslaissa säädetään sellaisesta koventamisperusteesta, että rikoksen tekeminen osana järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää on koventamisperuste. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tulee osoittaa tämän järjestäytyneen rikollisryhmän pysyvyys ja järjestäytyneisyys. Nämä ovat sellaisia tekijöitä, joiden näyttäminen on korkean kynnyksen takana, ja siitä syystä nykyinen pykälä ei sovellu parhaimmalla mahdollisella tavalla tällaiseen katujengirikollisuuteen. Eli koventamisperustetta tulee muuttaa. Tanskassa esimerkkinä jengien välienselvittelystä tuomittavasta rikoksesta voi saada jopa tuplarangaistuksen verrattuna perusmuotoon. 
Toiseksi laittomia aseita tulee entistä tehokkaammin kitkeä. Kokoomuksesta on esitetty laittoman aseen kantamisen rangaistusten kiristämistä, ja valitettavasti tämä esitys ei ole hallituksesta johtuen vieläkään edennyt.
Arvoisa puhemies! Sen lisäksi tulee satsata viranomaisten resursseihin ja toimivaltuuksiin. Virkavallan läsnäoloa pitää näissä ongelmalähiöissä vahvistaa. Tähän tarvitaan lisää poliiseja. Poliisien määrää pitää nostaa tuosta nykyisestä 7 400:sta yli 8 000 poliisiin ja poliisin rahoitus pitää turvata pitkäjänteisesti. Sen lisäksi viranomaisten tiedonvaihdon edellytyksiä pitää parantaa, jotta tähän uuteen, vakavaan rikollisuuden ilmiön päästään paremmin käsiksi. Tähän, siis tarpeeseen eri viranomaisten tiedonvaihtoon, on Ruotsissa herätty liian myöhään.
Arvoisa puhemies! Marinin hallitus ei ole tunnustanut jengien olemassaoloa edes taannoisessa sisäisen turvallisuuden selonteossa. Tämä herätti meillä hallintovaliokunnassa silloin suurta ihmetystä. Hallitus ei ole myöskään tuonut näitä kovia keinoja eduskunnan päätettäväksi. [Puhemies koputtaa] Hallitus on siis epäonnistunut tehokkaiden keinojen käyttöönotossa, ja kannatan siksi opposition välikysymystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-19T19:04:36,2022-12-19T19:07:55,Hyväksytty,1.1
2022_143_222,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_223,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ehkä edustaja Vikmanille, aloitetaan edustaja Vikmanista:
Totesitte tästä hallintovaliokunnan lausunnosta. Itsekin tiedän sen, koska olen ollut sitä itse myös tekemässä. Näitä tiukennuksia tai, sanotaanko, vielä paremmin rakennettuja malleja olen ollut esittämässä hallintovaliokunnassa vuodesta 11 alkaen eri yhteyksissä. Joskus ne menevät eteenpäin hallituksilla jonkun verran ja joskus eivät. Sekin kuuluu tähän taloon. Kaikkia esityksiä eivät tietenkään valiokunnat loppuun asti saa lakeihin tehtyä.
Minä ymmärrän hyvin myös sen, että oppositiossa aina arvostellaan kulloistakin hallitusta — senkin minä ymmärrän oikein hyvin — ja ymmärrän senkin, että annetaan vaikka heikkoja pisteitä nykyiselle sisäministerille tehtävien hoidosta — senkin minä ymmärrän hyvin. Kysyisinkin, kuinka paljon te antaisitte omille ministereillenne tehtävien hoidosta, vaikka viime kaudella tehtävää hoitaneelle sisäministeri Risikolle tai samaa sisäministerin tehtävää hoitaneelle nykyiselle ryhmäpuheenjohtaja Mykkäselle tai samaa sisäministerin tehtävää hoitaneelle, nykyiselle puolueenne puheenjohtaja Petteri Orpolle?
Näitä samoja kaskia tässä kynnetään, hyvät veljet siellä oikealla. Ottakaa ohjenuoraksenne seurata poliisikansanedustaja Jari Kinnusen erittäin hyvää puheenvuoroa täällä salissa, jossa painotettiin nimenomaan ennaltaehkäisyn merkitystä poliisitoimen ja poliisityön asianmukaiseksi hoitamiseksi silloistenkin hallitusten aikana, jolloin poliisin resursseja ei ole riittävästi resursoitu, tai silloin, kun poliisin resursseja riittävästi resursoidaan, koska se pohjatyö on kuitenkin täällä sosiaalisektorin puolella, jottei poliisi joutuisi kohtuuttoman tilanteen eteen yrittäessään vastata sellaisesta, joka siviiliviranomaisten olisi pitänyt itse hoitaa.
Ja kun kysytään, missä viipyvät hallituksen toimet, niin ymmärrän oikein hyvin senkin. Tätä on syytä aina kysyä. Toivon kuitenkin, ettemme ole siinä tilanteessa, arvoisat kokoomuskollegat, että ensi kaudella mahdollisesti, jos kokoomus vaikka toimii hallituksen koollekutsujapuolueena, te annatte omillenne huonot pisteet tulevan hallituksen riittämättömistä resursoinneista turvallisuuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T19:07:55,2022-12-19T19:10:30,Hyväksytty,1.1
2022_143_224,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_225,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hanna Holopaiselle totean, että te olette nyt täysin väärässä. Ei tarvita perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikkaan ja tähän nuorisorikollisuuteen liittyvään suunnanmuutokseen lisää mitään miljardeja, ei rahaa ollenkaan. Päinvastoin. Jos toteutetaan perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen ohjelma, ne linjaukset, niin tulee valtava säästö, [Petri Huru: Juuri näin!] jolla voimme ratkaista monia ongelmia. Voi olla, että täällä kotimaisen jengirikollisuuden osalta tulee joitakin lisäpanostuksia. Poliisi varmasti tarvitsee joka tapauksessa lisää voimaa, kun tämä yhteiskunta muuttuu huonompaan suuntaan muistakin syistä, mutta ei, ei sellaisia miljardeja, mistä te puhutte, ja tämä pitää tehdä — sitä me peräänkuulutamme tällä välikysymyksellä, että muutetaan, tämä maahanmuuttopoliittinen suunta välittömästi. Sitten voidaan ottaa nämä rangaistuskysymykset ja muut, jotka on myös hoidettava.
Arvoisa puhemies! Olen varsin tyytyväinen eduskunnan käymään keskusteluun tänään. Minusta eduskunta on osoittanut ryhdikästä tosiasioiden tunnustamista tämän välikysymyksen aiheen, vakavan aiheen, ympärillä, etsinyt ratkaisuja, ja paljon on tullut ihan kaikista ryhmistä sellaisia ajatuksia, esityksiä, jotka ovat toteuttamiskelpoisia, jotka tuovat tämän ongelman sillä tavalla esille, että kaikki voivat ottaa siihen kantaa. Meillä on vain yksi ongelma: se on se, että hallitus on täysin toisilla linjoilla kuin käsittääkseni koko eduskunta. [Mika Kari: Tuskin kuitenkaan!] Näin valitettavasti on, mutta hallitus vaihtuu keväällä.
Arvoisa puhemies, vielä kolmas asia: Nyt on syytä lähteä Ruotsin tielle, nykyisen Ruotsin hallituksen linjalle, joka on ruotsidemokraattien linja. Sille kannattaa lähteä, pois siltä tieltä, johon sosiaalidemokraatit naapurimaamme vei, ja nyt ottaa se uusi linja meilläkin, ja se on pitkälti... Tai voidaan ottaa Tanskan — siellä on sosiaalidemokraatit olleet vallassa myös, tehneet viisasta politiikkaa monessa mielessä. Mutta Ruotsissa vaihtui syksyllä linja, ja se on nyt se, mitä kannattaa tarkkaan seurata, kun ne siellä korjaavat niitä virheitä, mitä on menneinä vuosina tehty. Meillä on myös sen aika, että suunta muutetaan ennen kuin ne virheet ovat niin suuria, ettei niitä enää pystytä korjaamaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T19:10:32,2022-12-19T19:13:35,Hyväksytty,1.1
2022_143_226,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_227,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi on aivan oikeassa siinä, että tällä hetkellä Ruotsilla on merkittävästi tiukempi maahanmuuttopolitiikka kuin Suomella on. Se on myös tässä sanottava.
Mutta, arvoisa puhemies, täällä aiemmin edustaja Kettusen kanssa keskusteltiin näistä saarista ja vastaanottopalveluista ja turvapaikkahakemusten käsittelyistä ja niin edelleen. Nämä saaret eivät aiheuttaneet mielenkiintoa edustaja Kettusen taholta. Siksi en lähdekään ehdottamaan, että vastaanottokeskuspalvelut pitäisi keskittää Kuhmon Harakkasaareen. Mutta Kuhmossa itse asiassa toimii Maahanmuuttoviraston yksikkö tälläkin hetkellä. Siellä 70 henkilöä on töissä ympäri vuoden. Ja ei, en lähde ehdottamaan, mutta en välttämättä vastustaisi sitä, jos tässä asiassa keskusta tekee aluepolitiikkaa ja haluaa keskittää sekä vastaanottopalveluita että säilöönottoa esimerkiksi Kuhmoon. Kuulemani mukaan tilat siellä ovat erinomaisessa kunnossa, miljöö on mitä sopivin, ja tämä aluepoliittinen kädenojennus voisi toimia myös turvallisuuden lisääjänä vähintäänkin Ruuhka-Suomelle. 
Tätä ehdotusta on varmaan harkittava, ja kuten tiedämme, myös logistisesta näkökulmasta Kainuu itsessään on jo vähän kuin saari, että on tässä ehkä kuitenkin konkreettista sisältöä myös harkittavaksi. Seuraavan kerran, kun keskusta haluaa aluepoliittisia päätöksiä tehdä, milloin se on siirtämässä jotakin Kuopioon ja muuta, niin näitä valtionhallinnon toimintoja maahanmuuton osalta voisi hyvin harkita jatkossa Kuhmoon, [Petri Huru: Edustaja Kettusen ehdotusta odottaessa!] kuten edustaja Kettusen kanssa aiemmin keskusteltiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T19:13:36,2022-12-19T19:15:42,Hyväksytty,1.1
2022_143_228,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_229,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kari kysyi sen perään, millaisia esityksiä ja toimenpiteitä on kokoomuslaisten sisäministerien toimesta tehty aiemmin. Viime kauden lopulla kokoomuslaisen sisäministerin johdolla valmisteltiin ulkomaalaistaustaisten rikollisuuden torjuntaohjelma, ja luen nyt tästä ohjelmasta, joka löytyy tuolta valtioneuvoston sivuilta edelleenkin, muutaman kohdan — muutaman kohdan konkreettisista toimenpiteistä, niistä kovista keinoista, jotka tämä hallitus on jättänyt toteuttamatta, jotka edellinen hallitus, Sipilän hallitus, laittoi alulle mutta jotka tämä hallitus laittoi pöytälaatikkoon. Muutamia otteita: 
1) ”Valmistellaan ulkomaalaislakiin tarvittavat muutokset, joiden nojalla kansainvälisen suojelun asema voidaan poistaa henkilöltä, joka on syyllistynyt törkeään rikokseen saatuaan kansainvälisen suojelun aseman Suomessa.”
2) ”Valmistellaan ulkomaalaislakiin tarvittavat muutokset, joiden nojalla voidaan estää ulkomailla oleskelevan henkilön palaaminen Suomeen peruuttamalla henkilölle myönnetty oleskelulupa tai lakkauttamalla suojeluasema, jos henkilön katsotaan vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta.”
3) ”Tehdään tarvittavat lakimuutokset, joilla mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja mahdollistetaan säilöönoton jatkaminen enintään 12 kuukauden ajan.”
4) ”Laajennetaan ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi ja maasta poistumisen valvomiseksi.”
5) ”Selvitetään mahdollisuudet säätää vankeusrangaistus laittoman maassaolon rangaistukseksi EU:n paluudirektiivin vireillä olevan muutoksen perusteella.”
6) ”Tehdään tarvittavat lakimuutokset, joilla varmistetaan, että henkilö, jolla ei ole enää oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta,” — laittomasti maassa oleva siis — ”menettää kotikuntansa Suomessa sekä siihen liittyvät palvelut ja oikeudet pois lukien välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon liittyvät palvelut.”
7) ”Valmistellaan tarvittavat ulkomaalaislain muutokset ja muut toimenpiteet seuraavien edellytysten lisäämiseksi pysyvälle oleskelulle kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa oleville: suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen peruskurssin suorittaminen ja kurssikokeen hyväksytty suoritus; usean vuoden opiskelu- ja työhistoria Suomessa oleskelun ajalta työikäisille.”
Nämä kaikki toimenpiteet, jotka kokoomuslaisen sisäministerin toimesta laitettiin vireille, on tämä hallitus haudannut. Ja tämä on yksi syy, minkä takia kannatan tätä epäluottamuslausetta. Tämä hallitus ei ole tuonut eduskunnan käsittelyyn ainuttakaan konkreettista, niin sanottua kovaa toimenpidettä, [Puhemies koputtaa] jolla tätä uutta kasvavaa rikollisuuden muotoa ja turvallisuusuhkaa saataisiin torjuttua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-19T19:15:43,2022-12-19T19:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_143_230,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ja edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_231,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vielä puheenvuoron, koska edustaja Kankaanniemi viittasi aiempaan puheenvuorooni. 
Huomaan, että perussuomalaiset haluavat pelkistää tämän kysymyksen nuorisorikollisuuden torjumisesta pelkästään maahanmuuttokysymykseksi. [Toimi Kankaanniemi: Ei! — Petri Huru: Ei pidä paikkaansa!] Se on ongelmallista siksi, että silloin emme ihan ymmärrä sitä juurisyytä, mikä tähän ilmiöön on johtanut, emmekä myöskään pysty torjumaan sitä. Juuri tämän vuoksi nuorisojärjestöt ovat ottaneet yhteyttä nyt ennen tätä välikysymyskeskustelua ja pyytäneet, että keskusteltaisiin nimenomaan suomalaisen nuorison pahoinvoinnista ja siitä, kuinka siihen pystytään vaikuttamaan. Toisaalta koronan aiheuttamat rajoitukset ovat rasittaneet suomalaisten nuorten mielenterveyttä ja jaksamista ja kuormittaneet heitä, mutta toisaalta tämä on myöskin ollut pidemmän aikavälin tulos siitä, että nuorten elämässä on paljon kuormitustekijöitä. Myöskin aiempien hallituskausien leikkaukset erilaisiin nuorten palveluihin ja koulutusjärjestelmän muutokset ovat aiheuttaneet tätä kuormitusta. 
Nuoret pyytävät, että heidän pahoinvointinsa otetaan vakavasti. Se pahoinvointi oireilee monella eri tavalla. Rikollisuus on yksi osa sitä. Muita ilmenemiskeinoja ovat esimerkiksi päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ja jaksamisongelmat, joista nuoret kärsivät. Olisi tärkeätä puhua näistä kaikista samalla kertaa, jotta pystymme oikeasti puuttumaan siihen. Nuoret ansaitsevat sen, että heidän ongelmansa otetaan vakavasti ja niihin puututaan sen sijaan, että tämä pelkistetään ikään kuin keskusteluksi pelkästään maahanmuuttopolitiikasta. On totta, että meillä on ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka ovat jo toisen sukupolven maahanmuuttajia. Yhteiskunnassa se kotouttaminen ei ole onnistunut, jos heidän kokemuksensa on se, että he ovat jääneet syrjään ja eivät pysty osallistumaan täysivaltaisena jäsenenä tähän yhteiskuntaan. Totta kai tähän pitää puuttua, rikollisuuteen pitää puuttua, mutta se, että tarjotaan pelkästään yksinkertaisia ratkaisuja tähän moniulotteiseen ongelmaan, on väärin.
Täällä on aika paljon puhuttu tänään rangaistusten koventamisesta. Kuitenkin kansainvälisten tutkimusten mukaan niissä yhteiskunnissa, joissa on kaikkein kovimmat rangaistukset, on myöskin paljon rikollisuutta, eli ihan kaikkineen se rangaistusten koventaminen ei ole se tie, jolla kriminaalipolitiikkaa tehdään tehokkaasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T19:19:02,2022-12-19T19:21:27,Hyväksytty,1.1
2022_143_232,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_233,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edellisessä puheenvuorossa peräänkuulutettiin sitä, että pitää puhua näistä pehmeistä keinoista, ja niinhän me olemme kokoomuksessa tehneet. [Mika Kari: Sosiaaliturvan leikkaukset!] Meillä on siellä meidän kymmenen kohdan ehdotuksessa nuoriso‑ ja katujengirikollisuuden torjumiseen vahvasti mukana nämä niin kutsutut pehmeät, ennaltaehkäisevät keinot. Hallituksen toiminnassa kiinnittääkin huomion nimenomaan se, että näistäkin keinoista kyllä nimenomaan vain puhutaan, mutta kun ne pelkät puheet eivät nyt riitä. Te puhutte esimerkiksi mielenterveyspalvelujen kuntoon laittamisesta ja sitten te äänestätte täällä toistuvasti terapiatakuuta vastaan ettekä ole valmiita sitä toteuttamaan, vaikka me olemme sitä moneen kertaan ehdottaneet ja siitä on äänestettykin. Eli peräänkuuluttaisin nyt näistä puheista tekoihin niin niiden pehmeiden keinojen, ennaltaehkäisevien keinojen, osalta kuin myös sitten näiden niin kutsuttujen kovien, korjaavien toimenpiteiden osalta, joiden puolella emme ole nähneet hallituksen tarttuvan toimenpiteisiin. Toimenpiteitä ja keinoja on, niitä on tuotu tässäkin keskustelussa hyvin laajasti esiin, ja nyt tekoja odotetaan hallitukselta. Tästä syystä tämä välikysymys on varsin perusteltu ja epäluottamuslause kannatettava.
Vielä epäselväksi on jäänyt myös se, että kun me kokoomuksessa, arvoisa puhemies, olemme vaihtoehtobudjetissamme esittäneet poliisin määrärahoihin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ja lisäksi olemme esittäneet, että hallitus luo viipymättä suunnitelman siitä, miten poliisien määrä nostetaan tulevien vuosien aikana 8 000 poliisiin, niin arvoisa hallitus, oletteko te valmiit tarttumaan tähän ja mitä te aiotte tälle asialle tehdä ja oletteko valmiita tarttumaan kokoomuksen kymmenen kohdan ehdotukseen nuoriso‑ ja katujengirikollisuuden torjumiseksi. Nyt niitä toimenpiteitä kaivataan. Puheet on kuultu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T19:21:27,2022-12-19T19:24:06,Hyväksytty,1.1
2022_143_234,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_235,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jäin ihmettelemään edustaja Holopaisen puhetta siitä, että perussuomalaiset nyt yrittävät vierittää tämän vain ja ainoastaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tekemiksi ongelmiksi. Olemme tässä koettaneet kyllä puheenvuoroissamme puhua myös ihan kantasuomalaisten nuorten ja lasten ongelmista. Kuten varmasti kuulitte edellisessä puheenvuorossani, kun puhuin lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja perheen systeemin ja dynamiikan tukemisesta, eivätkö nämä nyt ole laajempialaisesti tämän ongelman ratkaisuehdotuksia? Eli toivottavasti ette nyt pelkästään ymmärrä väärin, mitä puhumme. Toki tarvitsemme myös kovempia rangaistuksia näiden pehmeidenkin keinojen ohella, joita myös toki tarvitaan. [Hanna Holopainen: Edustaja Kankaanniemi sanoi...]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T19:24:07,2022-12-19T19:25:06,Hyväksytty,1.1
2022_143_236,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi saa sanoa nyt itse., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_237,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän on kahdella tasolla toimittava, ja se ylin taso on tämä eduskunta, joka hallituksen esityksiä käsittelee, sikäli kuin hallitus niitä tekee. Maahanmuuttopolitiikka on nimenomaan asia, joka ratkaistaan eduskunnassa. Toinen on kriminaalipolitiikka. Se päätetään eduskunnassa. Poliisi on myös sekä määrärahojen että toimintansa ja myös valtuuksiensa pohjalta eduskunnan käsissä oleva laitos. Tämä kertoo siitä, että meidän täällä on käytävä ensi sijassa keskustelua siitä, mihin meillä on suora päätösvalta, ja näihin on — maahanmuutto, kriminaali, poliisi ja niiden valtuudet ja järjestelmä. Sitten on toinen taso, alue- ja paikallistaso, jossa ovat nyt tulossa olevat hyvinvointialueet, kunnat ja järjestöt, ja niihin me emme täältä pysty suoraan meidän järjestelmässä sanelemaan, että pitää tehdä niin tai näin. Meidän täytyy huolehtia niitten resursseista ja siitä, että lainsäädäntö ei estä tekemästä, mutta me joudumme täällä valitettavasti paneutumaan ensi sijassa näihin koviin keinoihin.
Perussuomalaiset ovat tämän päivän keskustelun aikana, niin kuin jo vuosia tätä ennen, korostaneet maahanmuuton osuutta keskeisenä tekijänä näissä ongelmissa, mutta samalla myös poliisin resursseista ja kriminaalipolitiikasta tehtiin ohjelma just, ja myös omassa puheenvuorossanikin kävin läpi, miten paikallistasolla pitää turvata nyt erityisesti ensi vuonna hyvinvointialueiden, kuntien ja kunnissa toimivien koulujen, urheiluseurojen ja nuorisotyön järjestöjen ja sitä kautta kolmannen sektorin toimintaedellytykset ja yhteistyö näitten nuorten hyväksi. Emme väheksy niitä. Niihin tarvitaan panostuksia, mutta me emme päätä niistä täällä eduskunnassa, vaan ne päätetään aluetasolla ja kuntatasolla. Sinne viesti menköön meiltä tästä välikysymyskeskustelusta hyvin voimakkaana, että ottakaa hyvinvointialueilla ja kunnissa nämä asiat vakavasti ja tehkää toimenpiteitä, joita nyt edellytetään. Mutta hallitus on ensi sijassa vastuussa siitä, että nämä kovat keinot otetaan käyttöön ja niillä tehdään se, mitä on tehtävissä. Hätä on todella suuri, ja kiire on ratkaista näitä ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T19:25:06,2022-12-19T19:28:09,Hyväksytty,1.1
2022_143_238,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Vielä edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_239,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! No joo, tässä on pitkä päivä käyty asian tiimoilta keskustelua ja syystä: asia on tärkeä, asia on vakava, ja todella on niin, että Suomessa jengirikollisuus ja siihen liittyvä katuväkivalta ovat valitettavalla tavalla kasvussa. Kyllä Suomen on otettava nämä tällaiset jengiytymisen varhaiset signaalit todella vakavasti. Kehityksellä on varmasti yhteys myös maahanmuuttopolitiikkaan ja ennen muuta siis kotouttamiseen, ja siinä ei ole kyllä kaikilta osin Suomessakaan onnistuttu. [Petri Huru: No ei todellakaan!]
Ehkä tärkein asia ei ole miettiä sitä, käytetäänkö kovia keinoja vai pehmeitä keinoja vai sekä että. Oleellista on varmaan pohtia, että käytetään toimivia keinoja. Varmasti tarvitaan kunnon rangaistuksia, mutta myös parempia palveluita ja ylipäätään siis yhteiskunnallista yhteistyötä niin kodin, koulun, sosiaalitoimen kuin myös poliisin kesken. Mutta keinoja varmasti löytyy. Ja kyllä, rehtoritaustaisena kansanedustajana hyvinkin selkeästi näkisin sen, että kouluille on osoitettava riittävää resurssointia, että oppimisen ja siis kasvun tukea on riittävästi tarjolla. Varmasti tarvitaan pienryhmiä lisää, ja myös ylipäätään siis kodin ja koulun välistä yhteistyötä on tiivistettävä ja parannettava, ja tämä kyllä edellyttää sitä, että myös vanhemmat ymmärtävät sen, miksi on tärkeää, että he osallistuvat lastensa elämään myöskin kodin ulkopuolella.
Ja totta: jos poliisia käytetään niin sanottuna kovana keinona, niin kyllä, tällä hallituskaudella on lisätty poliisien määrää, mutta varmaan hyvä kysymys on se, millä sitä kokonaisresursointia voidaan saada myös jatkossa vahvistettua. Ylipäätään viranomaisyhteistyötä ja siihen liittyvää ehkä tarpeetontakin normistoa on purettava. Olen huomannut myöskin tuolla koulumaailmassa työskennellessä, että kyllä meillä on tässä koulujen, sosiaalitoimen ja poliisin välillä ongelmia sen osalta, että tietoa ei ole lainsäädännön suojan puitteissa mahdollista tarpeeksi välittää.
Kun puhutaan kotouttamisesta, niin kyllä, totta kai, siis kielen oppiminen, koulutus ja työnteko ovat tärkeimmät keinot kotiutua, ja se koskee kaikkia, siis tietysti maahanmuuttajia ja myös työperäistä maahanmuuttoa ja niin edelleen. 
Puhemies! Minulla taitaa tulla mittari täyteen, vaikka keinoja olisi toki ollut luetella lisääkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2022-12-19T19:28:11,2022-12-19T19:31:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_240,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"No niin, hyvä.— Ja edustaja Kari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_241,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra varapuhemies! Kyllä näiden pitkän illan ja päivän keskustelujen pohjalta voi sanoa, että huoli on yhteinen, ja toivottavasti myös keinot ratkaista ongelmat ovat yhteisiä. 
Mutta ehkä kuitenkin hieman voisi kurkistaa myös menneeseen, jotta oppisimme ehkä sieltä keinoja, joilla voimme tulevaisuudessa näitä ongelmia ratkaista, eikä siihen oikein hyvin sovi mielestäni edustaja Vestmanin esittämä edellisen hallituksen 2017 lokakuussa esittämä sisäisen turvallisuuden tiekartta ikään kuin esityksenä, että se olisi ratkaissut kaiken, jos ei tätä hallitusta olisi tullut. Ei, ei se niinkään mene. 
Niin kuin sanoin, kysymykseni oli, että jos kokoomus arvostelee nykyistä sisäministeriä — kaikissa meissä on arvosteltavaa — niin kysyin, kuinka korkeat pisteet he antavat heidän omille entisille sisäministereille, koska halusin sillä kuvata, että tämä ongelmahan on sama. Ei nämä ongelmat ole kolmessa ja puolessa vuodessa syntyneet, enemmän ne keinot etsiä ratkaisuja. Niin kuin edustaja Kankaanniemi viisaasti totesi, tässä on hyvinvointialueiden ja koko yhteiskunnan, isien ja äitien, eri turvaverkkojen yhteisestä talkoosta kyse. 
Viranomaisten resurssit ovat tärkeät, ja kun edustaja Vikman peräsi näitä turvallisuuden resursseja ja esitti kahdeksan miljoonaa poliisille, niin on hyvä muistaa myös se, että 2015 samainen kokoomus oli leikkaamassa harmaan talouden torjunnasta sen saman kahdeksan miljoonaa. Ei tämä niin helppoa ole, että pelkästään ikään kuin laastareilla korjattaisiin sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, joissa ollaan aikaisemmin oltu mukana, ja nyt halutaan näyttää ikään kuin tällaisena faceliftinä, laittaa kahdeksan miljoonaa, kun tämä hallitus on ensimmäinen hallitus pitkän aikaan, joka on pystynyt lisäämään poliisien määrää ja lopettamaan edellisten hallitusten, jossa itsekin olin vuosina 11—15, alamäen poliisien määrästä. Nyt se suunta on käännetty, ja toivottavasti maahan tulee ensi kevään vaalien jälkeen toimintakykyinen hallitus, joka vahvistaa edelleenkin meidän sisäisestä turvallisuudesta vastaavien toimijoiden resursseja. Poliisin määrärahoja tarvitsee jatkossakin vahvistaa, poliisin henkilömäärää pitää pystyä nostamaan, ja puolustushallinnon puolella samoja asioita. Ei tämä sen vaikeampaa ole. 
Meidän pitää vahvistaa myös meidän sosiaaliturvayhteiskuntamme kykyä auttaa heikossa asemassa olevia ihmisiä, ja siihen sopii erinomaisen huonosti kokoomuksen satojen miljoonien sosiaaliturvaleikkaukset. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T19:31:24,2022-12-19T19:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_242,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Keskustelu on... — Ahaa, edustaja Vikman. [Tuomas Kettunen: Mikrofoni!] — Mikrofoni vielä päälle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_243,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on kyse siitä, missä viipyvät hallituksen esitykset tähän vakavaan nuoriso‑ ja katujengirikollisuuteen ja sen torjumiseen. Niitä on pitkään odotettu. Ilmiö on nostanut päätään erityisesti viimeisen vuoden aikana, vaikkakin se on kytenyt jo pidempään. Hallituksella on tällä hetkellä toimeenpanovastuu, valta tehdä esityksiä, viedä niitä eteenpäin. Jokainen puolue tässä salissa tietysti voi aina pakoilla vastuutaan sillä, että joku toinenkin on joskus ollut hallituksessa ja kaikkea ei ole edellisten hallituskausien aikana laitettu kuntoon, mutta kuitenkin kyse on nyt siitä, mitä tämä hallitus tekee ja voidaanko niille toimille tai pikemminkin toimettomuudelle antaa luottamusta vai ei.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T19:34:12,2022-12-19T19:35:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_244,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,Ja edustaja Kari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_245,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vikman, te kutsuitte tätä vastuun pakoiluksi. Mennäänpä muutama vuosi taaksepäin. Suomeen tuli 30 000 turvapaikanhakijaa. Meidän kansallisen turvallisuuden kannalta aiheellinen huoli oli, millä tavalla yhteiskuntajärjestys tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan turvata. Tuolloin opposition edustajana palvelin isänmaata antamalla maan hallitukselle täyden tuen niihin toimiin, joihinka hallitus ryhtyi tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Te kutsutte tätä vastuun pakoiluksi. Minä kutsun tätä isänmaalliseksi työksi auttaa hallitusta näiden vaikeiden asioiden ja vaikeiden aikojen yli, on kyse sitten kriiseistä, mitä tässä viime vuosien aikana ollaan nähty. Tässä eduskunnassa näitä ongelmanratkaisijoita tarvitaan huomattavasti enemmän. Toivon, että ette vastuun pakoilulla tarkoittanut vuonna 22 joulukuussa ainakaan tätä hallitusta, jonka toimikausi on jo päättymässä, vai tarkoititteko mahdollisesti aikaisempaa hallitusta? [Tuomas Kettunen: Todennäköisesti!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T19:35:27,2022-12-19T19:36:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_246,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"No niin, edustaja Vikman, kumpaa hallitusta? [Mika Kari: Jäi askarruttamaan!] — Mikrofoni jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_247,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kari, te pakenette jatkuvasti menneisiin, menneisiin hallituskausiin. Kyse on nyt siitä, että tämä hallitus on tämän nuoriso‑ ja katujengirikollisuuden torjumisen suhteen ollut toimeton. Me vaadimme toimenpiteitä, me olemme niitä toimenpiteitä esittäneet, ja edustaja Kari, me mielellämme olisimme antaneet tukemme hallituksen esityksille, jos hallitus niitä tähän saliin olisi tuonut. Nyt kyse on siitä, että niitä ei ole tullut, vaikka toimenpiteitä on ehdotettu. Keinoja on olemassa, mutta hallitus ei tähän asiaan ole tarpeeksi vakavasti tarttunut. Siitä on kyse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2022-12-19T19:36:38,2022-12-19T19:37:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_248,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Asian käsittely keskeytettiin 16.12.2022 pidetyssä täysistunnossa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_143_249,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään sisäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 26. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa tunti ja 30 minuuttia. — Edustaja Vähämäki, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_143_250,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esittelen nyt hallintojaoston puheenjohtajana SM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä, kohtuu teknisesti toki, mutta täällä on hallintojaoksen sekä hallintovaliokunnan jäseniä paikalla ja he voivat asioita sitten laajentaa. 
Hallinnonalalle esitetään 906 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Kokonaisuudessaan hallinnonalalle myönnetään 2 490 miljoonaa, kun huomioidaan täydentävän esityksen lisäykset. Hallinnonalalla on näin ollen tehty huomattavia lisäyksiä muutaman edellisen vuoden aikana. Pääasialliset menopaineet lähivuosina ovat kuitenkin poliisitoiminnassa ja pelastustoiminnassa. Kiinteistökustannusten osalta ne olivat vuonna 21 130 miljoona, ja käynnissä on useita kiinteistöhankkeita ja toimenpideohjelma kiinteistöjen ylläpitokulujen laskemiseksi muun muassa sähkönsäästämisen osalta. Ict-kustannukset olivat 139 miljoonaa vuonna 21 ja ensi vuodelle on 19 miljoonan nousupaine. Myös ict-toiminnoissa etsitään kevyempiä ja joustavampia ohjelmistoja ja malleja.
Tki-toiminnasta: Tki-toimintaa ja -hankkeita tehdään hallinnonalalla muun muassa ennaltaehkäisyyn liittyen sekä valeuutisiin liittyen. Samalla osallistutaan mahdollisuuksien mukaan myös muiden tahojen tki-hankkeisiin. Valiokunta pitää välttämättömänä ja hyvänä, että hyödynnetään myös EU:n yhteishankkeita.
Poliisitoimen toimintamenomomentin osalta esitetään 863 miljoonaa, joka on noin 57 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämä sisältää lisäyksiä siten, että aiemmin on päätetty 8 miljoonan lisäys poliisimiehiin, sitten toiminnan tason ylläpitämiseksi 9 miljoonaa, sekä 25 miljoonaa ict-hankkeisiin ja henkilövuositavoitteiden säilyttämiseen. Lisäksi täydentävässä esityksessä tuli valmiuteen 8,6 miljoonaa. Valiokunta toteaa, että tehdyt lisäykset kohentavat poliisin tilannetta vuonna 23, mutta ne eivät poista niukkuutta. Poliisihallituksen mukaan esityksestä puuttuu edelleen ict- ja toimitilamenoja, mutta esitys pohjautuu siihen, että vuonna 23 kaikki muu paitsi henkilöstökulut joustavat. Vuonna 23 on tavoite ylläpitää seitsemän ja puolituhatta poliisia. Tänä vuonna tämä henkilötyövuosiennuste on 7 545 henkeä ja muuta henkilökuntaa on 2 418.
Budjetin kehittämisestä: Helmikuussa valmistuneen selvityksen mukaisesti esitettiin nelijaon nostamista vahvemmaksi poliisin toimintamenojen momentilla. Hiukan tähän suuntaan edettiin, mutta momentin päätösosaan muutosta ei tehty, koska saadun selvityksen mukaan tämä jäykistäisi liikaa poliisin johtamista. 
Suojelupoliisin toimintamenojen 45 miljoonaa sisältää 4,6 miljoonaa lisäystä, kuluvaan vuoteen siis. Tämä taso tulee aiheuttamaan haasteita. 
Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet ja yhteistoiminta, teknisten kyvykkyyksien ylläpito sekä viivästynyt toimitilahanke aiheuttavat lisäkustannuksia. 
Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin esitetään noin 305 miljoonaa, joka on yli 30 miljoonaa enemmän kuin vuonna 22. 
Investointimenon momentilla on 325 miljoonaa sisältäen kaksi valvontalentokonetta, itäaidan teknistä valvontaa, sen uusimista, sekä alusten ja ilma-alusten ylläpitokustannuksia.
Pelastustoimen toimintamenoihin esitetään 4,5 miljoonaa. Samalla luodaan selvyyden vuoksi uusi momentti Pelastusopiston toimintamenoille. Sinne ohjataan 18 miljoonaa. 
Hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin esitetään 70,8 miljoonaa. 
Pelastustoimeen täytyy tällä vuosikymmenellä saada 1 122 uutta pelastajaa. Uusia sopimuspalokuntalaisia täytyy saada 819 henkeä 2030 mennessä. Helsingin Pelastuskoulun tukeminen valtion budjetista vaatii lainsäädäntömuutoksen. Jotta pelastajapula saadaan hoidettua, niin voisi olla löydettävissä malli — ja totean, että tämä on oma henkilökohtainen malli, esitän sen tässä — jossa siis Helsinki maksaisi koulutuksen aluksi kokonaan vuosina 23—24 ja 25—26 puolet, ja vuodesta 27 eteenpäin valtio maksaisi koulutuksen kokonaan. 
Maahanmuuttoon ja vastaanottokeskustoimintaan esitetään 65 miljoonaa.
Valiokunta tekee hallituksen esitykseen muutamia teknisiä muutoksia niiden momenttien osalta, jotka koskevat käsittelemättä olevia hallituksen esityksiä. 
Lisäksi esitetään 200 000 valvontalentotoimintaan sekä poliisitoimen toimintamenomomentille 700 000 exit-toimintaan sekä tiedonhankintaan. 
Aivan lopuksi totean, että SM:n hallinnonalan budjetointia täytyy tehdä pitkäjänteisesti yli vaalikausien myös tulevassa julkisen talouden suunnitelmassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-19T13:33:49,2022-12-19T13:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_143_251,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia esittelystä. — Ministeri Mikkonen olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_252,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa pääluokkaan tehdyistä lisäyksistä poliisille exit-toiminnan kehittämiseen ja keskusrikospoliisin tiedonhankintaan.
Kuten valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, edustaja Vähämäki kertoi, sisäministeriön pääluokan määrärahoiksi esitetään yhteensä 2,49 miljardia, mikä on 906 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Merkittävin syy näihin tarpeellisiin lisäyksiin on voimakkaasti muuttunut turvallisuustilanne Euroopassa ja meneillään oleva Ukrainan sota.
Poliisitoiminnan kustannukset ovat nousseet, ja poliisitoiminnan taso on turvattava. Esitämme poliisille yhteensä 863 miljoonaa euroa, mikä on 57 miljoonaa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Hallitus on lisännyt poliisien määrää, ja kuluvana vuonna on ylitetty hallitusohjelmaan kirjattu 7 500:n poliisin taso. Ensi vuoden talousarvioesitys takaa, että poliisien määrä pysyy sovitulla tasolla. Julkisen talouden suunnitelman määrärahat eivät edelleenkään sellaisenaan riitä poliisin palvelutason säilyttämiseen, ja siksi poliisin määrärahoja joudutaan edelleen vuosittain lisäämään suhteessa kehyksiin. Ja kuten hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja totesi, poliisin riittävien resurssien takaaminen tulevaisuudessa vaatii pitkäjänteistä työtä myös tulevina vuosina. Poliisitoiminnan tason ylläpitäminen edellyttää ict-suorituskyvyn ylläpitoa ja modernisointia, johon on esitetty lisärahaa vajaa kahdeksan miljoonaa euroa, millä uskomme modernisoinnin seuraavien askelien onnistuvan. Mutta poliisin haasteena ovat tulevina vuosina erityisesti voimakkaasti nousseet toimitila- ja ict-kustannukset, ja ict:n osalta pyritään jatkossa uudenlaiseen ict-arkkitehtuuriin, jossa kevytrakenteisuus ja modulaarisuus ovat avainsanoja.
Poliisitoimintaa edistetään myös useilla lakimuutoksilla, joiden myötä syntyviin uusiin tehtäviin osoitetaan samanaikaisesti myös rahoitus. Näitä ovat esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuuden kompensointi, lapsiin kohdistuvien rikosten kiireellinen käsittely, ajokorttilain uudistus, terroristisen verkkosisällön leviämisen estäminen, vaarallisten aineiden kuljetusta koskeva lakiuudistus sekä lähestymiskiellon tehostaminen. Näillä kaikilla edellä mainituilla esityksillä lisätään poliisin resursseja rikosten tutkintaan ja parannetaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeusturvaa. On äärimmäisen tärkeää, että silloin kun poliisille annetaan uusia tehtäviä, niiden myötä samanaikaisesti myös lisätään poliisien resursseja, jotta emme lisää sitä rahoitusvelkaa, mikä poliisitoimessa on.
Muuttunut turvallisuustilanne vaikuttaa myös suojelupoliisin toimintaan. 45 miljoonan euron lisäyksellä pystymme huomioimaan pysyvän resurssilisäyksen laittoman tiedustelun ja valtiollisen vaikuttamisen torjuntaan. Ict-infran turvallisuuden varmistaminen on tärkeää, ja tähän panostamme noin 5 miljoonalla eurolla.
Rajaturvallisuuden ja valmiuden kehittämistä jatketaan monilla eri tavoin. Esitämme Rajavartiolaitokselle 630 miljoonaa euroa, ja määrärahat kasvavat kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna 350 miljoonalla eurolla. Nämä lisäykset liittyvät kevään kehyspäätöksessä tehtyihin rajaturvallisuuden ja valmiuden resurssilisäyksiin sekä kasvaviin toimitilakustannuksiin. Lisäksi esitämme 163 miljoonan euron lisäystä kahden uuden rajavalvontalentokoneen hankintaan. Tämä yhdessä aikaisemmin päätetyn kahden uuden ulkovartiolaivan hankinnan kanssa lisää Rajavartiolaitoksen suorituskykyä ja edellytyksiä vastata rajaturvallisuuden häiriötilanteisiin, laittomaan maahantuloon, vakaviin meripelastustehtäviin, merellisiin ympäristöonnettomuuksiin ja Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin. Rajavartiolaitoksella on paljon suuria investointeja nyt tulevina vuosina, mutta on hyvä huomioida, että nämä investoinnit ovat sellaisia, joilla pärjätään sitten parin vuosikymmenen ajan. Se, että ne ovat nyt samanaikaisesti kasautuneet tähän, on johtanut siihen, että näitä rahoja on nyt erittäin paljon liikkeellä. [Puhemies koputtaa] Rajavartiolaitoksen suorituskykyä kehitetään myös maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistamiseen. Ja todella uutena asiana on myös tämä itärajan este, ja sen ensimmäisen vaiheen toteutukseen esitetään 131 miljoonan rahoitusta.
Pelastustoimeen ja hätäkeskustoimintaan esitetään 101 miljoonaa euroa, missä myös on lisäystä edelliseen vuoteen, ja nyt jatkamme [Puhemies koputtaa] erityisesti varautumista pelastajakoulutettavien määrän lisäämiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T13:39:10,2022-12-19T13:44:52,Hyväksytty,1.1
2022_143_253,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt on mahdollisuus debattiin. Ne, jotka haluavat osallistua debattiin, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Käynnistetään debatti. Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_254,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos esittelystä molemmille. — Poliisin rahoituksesta tuli tässä useammastakin eri näkökulmasta tietoa, ja hyvä, että asia on huomioitu. Poliiseja tarvitaan todellakin lisää, ja nykyinen määrä ei riitä. Työn vaativuus ja tilanteet ovat kyllä muuttuneet Suomessa siihen malliin. 
Pelkkä rahoitus ei poliisiasiaa kuitenkaan ratkaise. Tässä nyt ihan viimeisimmät tiedot, joista on kyllä ilmiötä nähty jo vähän aikaisemminkin, ovat, että kun Poliisiammattikorkeakoulussa koulutuspaikkoja on 400 kappaletta ja hakijoitakin on runsaasti, niin moni hakija ei kerta kaikkiaan pääse hakuprosessissa eteenpäin, koska valmiudet eivät riitä. Noin sata hakijaa tipahtaa jo pelkästään fyysisten kokeiden aikana, ja sitten psykologisissa ynnä muissa vaiheissa lisää, ja noin 250—300 voidaan ottaa sisään. Tämä vääjäämättä johtaa muutaman vuoden sisällä siihen, että vaikka rahaa olisi palkkaamiseen, [Puhemies koputtaa] koulutettuja poliiseja ei ole. [Puhemies: Kiitoksia!] Asia lienee tiedossa — mitä sille tehdään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2022-12-19T13:45:06,2022-12-19T13:46:23,Hyväksytty,1.1
2022_143_255,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Piritta Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_256,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Keskustelu on palannut elämämme perusasioihin: ihmisillä on huoli omasta ja läheistensä turvallisuudesta, energiasta ja ruuasta. Venäjän aloittama raakalaismainen sota Euroopassa on horjuttanut turvallisuuden tunnettamme monin eri tavoin. 
Tällä budjetilla me halutaan panostaa muun muassa Ukrainasta paenneiden maahantulon ja vastaanottotoiminnan rahoittamiseen, ja meidän onkin erityisesti huolehdittava heidän kotoutumisestaan osaksi yhteiskuntaamme. Tällä hetkellä Ukrainan pakolaiset ovat maahanmuuttohallinnon vastuulla. Viime päivinä olemme kuitenkin saaneet lukea useita uutisia Migrin toiminnan epäonnistuneista tilanteista ja tapauksista. Viimeksi tänään on uutisoitu siitä, kuinka Migri saa Valtion tarkastusvirastolta kritiikkiä hitaista lupaprosesseista muun muassa sote-osaajien osalta, ja todetaan, että siellä on monenlaisia tulppia ja esteitä. 
Jotta tämä yhteiskunta selviäisi sekä aiemmin tänään keskustelussa olleesta nuoriso- ja jengiväkivallasta että tulleista ukrainalaisista, [Puhemies koputtaa] niin onko meidän Migrin rahoitus tällä hetkellä sillä tasolla, että se selviää annetuista tehtävistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-19T13:46:25,2022-12-19T13:47:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_257,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_258,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän edustaja Vähämäkeä hyvästä esittelystä, ja panin myös ilokseni merkille, että olen samaa mieltä sisäministerin kanssa näistä, mitkä valtiovarainvaliokuntakin varasi omassa esityksessään, elikkä sekä poliisien rahoituksesta että rahoituksesta KRP:n tiedustelutoimintaan, tätä exit-toimintaa unohtamatta.
On myös joitakin asioita, joista olemme eri mieltä. Nimittäin tässä meidän kohtuullisen paksussa vastalausenivaskassa kiinnittäisin huomiota tätä pääluokkaa koskeviin lausumaehdotuksiin 41, 42 ja 43. Niissä mainitaan, että kaikki suojeluperusteiset oleskeluluvat myönnettäisiin määräaikaisesti niin, että lähtömaiden tilanteen rauhoituttua väliaikaista suojelua saavat palaisivat kotimaahansa, ja sitten seuraavaksi, että hallitus valmistelisi ulkomaalaislain kiristämistä siten, että laittomasti maassa oleskelu johtaisi [Puhemies koputtaa] tosiasiallisiin rangaistuksiin, maastapoistoon ja myöhemmin maahantulon estämiseen. Ministeri, onko mahdollista näitä toteuttaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T13:47:38,2022-12-19T13:48:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_259,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_260,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen on satsattu viime aikoina runsaasti, ihan keskustan linjankin mukaisesti. Paljon työtä on edessä, mutta paljon sitä on tehtykin.
Poliisitoimessa on erinomainen asia, että sinne saadaan myös nämä meidän valiokunnan lisäykset, kun aamupäivälläkin keskusteltiin muun muassa jengi- ja nuorisorikollisuudesta.
Arvoisa puhemies! Lisäksi tässä pelastustoimen osuudessa on hyvin huomioitu, että me tarvitaan lisää koulutettavia pelastajia mutta tarvitaan myös sitten sopimuspalokuntalaisia vuoteen 2030 mennessä. Tuo on ehkä lievä luku, tuo 813, millä pitäisi sopimuspalokuntalaisia lisätä. Se on enemmän kuin heitä jää sitten eläkkeelle sieltä.
Hyvinvointialueet aloittavat nyt vuoden alussa toimintansa, ja onkin tosi tärkeää seurata, mitenkä hyvinvointialueet tähän pelastustoimeen mutta myös sopimuspalokuntalaisten rahoitukseen tulevat suhtautumaan — sehän on hyvinvointialueitten budjetista vain noin kaksi prosenttia — [Puhemies koputtaa] eli millä tavalla kehitetään ja haetaan lisäresursseja ja myös välineistöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T13:48:51,2022-12-19T13:50:01,Hyväksytty,1.1
2022_143_261,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_262,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomesta on vuonna 22 hakenut tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa yli 47 000 ukrainalaista. Arvio on, että Suomeen voi ensi vuoden aikana tulla vielä 30 000—40 000 ukrainalaista hakemaan kansainvälistä suojelua. Tällä hetkellä Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat pitkälti kotoutumista tukevien palvelujärjestelmien ulkopuolella. He ovat vastaanottojärjestelmän asiakkaita, eivät kuntalaisia vielä. Vastaanottojärjestelmän tehtäviin ei kuulu kotoutumisen edistäminen, vaan tämä tehtävä jää suuressa määrin kunnille siinä kohtaa, kun he tämän kuntalaisuuden saavat tai sitä hakevat. Olisikin suuri tarve tälle kotoutumistyölle ensi keväästä lähtien, tarve myös satsata varhaiskasvatukseen, koulutukseen, ja kunnissa tätä resurssia ei välttämättä riittävästi ole. Kysynkin ministeriltä: voiko sisäministeri toimia tässä koordinaattorina kuntaministerin, [Puhemies koputtaa] TEMin ja OKM:n suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-19T13:50:01,2022-12-19T13:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_143_263,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_264,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota tähän poliisin tilanteeseen. Minusta Suomessa poliisin arvostus on erittäin korkealla, ja suhteessa siihen poliisimäärään, mikä meillä kansainvälisesti on, meillä on erittäin tehokas ja hyvin toimiva poliisijärjestelmä. Sinänsä olen kiitollinen siitä, että lisämäärärahoja saatiin poliisien palkkaukseen.
Jäin miettimään edustaja Kiurun sanoja, että meillä jossakin kasvatusvaiheessa varmaan joitakin ongelmia on, jos me ei saada tarpeeksi riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa olevia nuoria miehiä ja naisia meidän poliisiopistoon. Tämmöiseen asiaan pitäisi jatkossa kiinnittää myös muilla hallinnonaloilla huomiota, jotta meillä riittää terveitä ihmisiä tekemään sitä valistunutta työtä, mitä me tarvitaan täällä, jotta meidän yhteiskunta pysyisi rauhallisena ja hyvänä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-19T13:51:10,2022-12-19T13:52:10,Hyväksytty,1.1
2022_143_265,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_266,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on hyvä, että oppositiokin antaa tukea ja tunnustusta tälle hallituksen ensi vuoden budjettiesitykselle poliisin resursseista, koska niin todella on, että hallitus on tällä kaudella ja ensi vuoden osalta panostanut merkittävästi poliisin toimintaan.
Mutta on eduskuntakin tehnyt hyvää työtä, sillä hallinto‑ ja turvallisuusjaostossa kuulimme Helsingin poliisin toiveen siitä, että he haluaisivat kehittää exit-toimintaa koskemaan myös tätä katujengityötä, josta olemme tänäänkin täällä keskustelleet. Exit-toiminnan tarkoituksenahan on ollut tähän asti tukea järjestäytyneestä rikollisuudesta irtaantumaan haluavia henkilöitä, ja nyt Helsingin poliisi on halunnut laajentaa tätä tuloksellista työtä koskemaan myöskin katujengejä, ja esityksestäni nyt tämä määräraha on myönnetty Helsingin ja Uudenmaan poliiseille. Kysyisinkin ministeriltä: miten sisäministeriössä voitaisiin tukea [Puhemies koputtaa] tämän kehittämistoiminnan seurantaa, jotta siitä saataisiin pysyvä toiminto?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2022-12-19T13:52:11,2022-12-19T13:53:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_267,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_268,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on tosiaan tullut varsin selväksi, pelastajapula on tosiasia. Tarvitsemme uuden Pelastusopiston Uudellemaalle Kuopion lisäksi. Onko tästä ollut vielä puhetta, ministeri Mikkonen? Se olisi selkeä ratkaisu tähän pelastajapulaan. Tällä hetkellä Pelastusopiston opiskelijoista suhteellisen suuri osa tulee Pohjois-Savosta tai sen lähiseuduilta, kuten edustaja Eskelinen hyvin tietää. Heillä ei ole niin suurta intoa lähteä töihin Ruuhka-Suomeen, missä on kuitenkin suurin osa pelastajan viroista. Tuntiopettajia saataisiin helposti pääkaupunkiseudun isoista pelastuslaitoksista, eikä Turusta ja Tampereeltakaan olisi pitkä matka. Myös puhuttu ruotsinkielinen opetus olisi helpompi järjestää juuri Uudellamaalla. [Eveliina Heinäluoma: Meillähän on jo Helsingin pelastuskoulutus!] — Se tekee itselleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-19T13:53:20,2022-12-19T13:54:11,Hyväksytty,1.1
2022_143_269,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_270,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rajavartiolaitoksen ja poliisin toimitilojen peruskorjaus ja uudistamistarpeet ovat viime vuosina kasautuneet, ja korjausvelka on kasvanut aika kestämättömälle tasolle. Pahimmillaan tämä kiinteistöjen huono kunto on jo johtanut vakaviin sisäilmaongelmiin. Hallintovaliokunta onkin pitänyt budjettilausunnossaan välttämättömänä, että nämä sisäilmaongelmat kartoitetaan kiireellisesti kaikilta osin ja ilmenneet ongelmat korjataan viipymättä. Kysynkin: mihin toimiin hallitus on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä, jotta näin tapahtuisi? Kaikkien työskentelytilojen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja tietysti aivan erityisesti heidän, jotka päivittäisessä työssään pitävät huolta meidän kaikkien turvallisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-19T13:54:13,2022-12-19T13:54:58,Hyväksytty,1.1
2022_143_271,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_272,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos ministerille esittelystä. Olen äärettömän ylpeä siitä, että yli hallitus-oppositiorajojen on vihdoin puututtu siihen poliisitilanteeseen, jossa meidän poliisien määrä ja rahoituksen määrä laski, mutta nyt tällä hallituskaudella tähän on saatu pysyvä muutos, ja tietysti on annettava kunniaa myös edelliselle hallitukselle, joka nosti opiskelijamääriä Poliisikoulussa.
Mutta aika yleinen viesti, jonka poliisilta, viranomaisilta kuulee, on myös tietynlainen resurssien ennakoimattomuus ja haasteet, joita vuoden lopussa aina tulee myös poliisille. Ministeriltä haluaisinkin kysyä, että voidaanko tähän löytää jotain uusia keinoja, joilla turvataan pitkäjänteisesti poliisin resurssit myös jatkossa, jotta poliisi pystyy tekemään riittäviä investointeja, muun muassa henkilöstön rekrytointipäätöksiä, siten, että ei vuodenvaihteessa olla aina niissä tutuissa haasteissa ja ongelmissa, joita julkisuudessa ja myös täällä eduskunnassa sitten käsitellään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-19T13:55:00,2022-12-19T13:55:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_273,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_274,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä jo monessa puheenvuorossa on todettu, niin iso haaste on pelastajien riittävä määrä. Vuoteen 2030 mennessä on arvioitu tarvittavan jopa 2 500 uutta pelastajaa, ja tämä on tietenkin haaste siinä, kuinka saadaan koulutusmääriä kasvatettua. Haasteena on myös se, että hyvinvointialueilla ollaan aika huolestuneita myöskin pelastustoimen rahoituksesta, mutta sitten kun tätä hyvinvointialueitten rahoituskokonaisuutta korjataan, toivottavasti myös tähän tulee korjaus.
Olisi tästä pelastajien määrän lisäämisestä kaksi kysymystä ministerille. Toinen on se, että kun asevelvollisuuden kehittämistä miettinyt komitea sekä Sopimuspalokuntien Liitto ovat esittäneet sitä, että siviilipalveluksen suorittamisen yhteydessä voitaisiin pilotoida tämmöistä mallia, jossa voitaisiin suorittaa siinä yhteydessä tämmöistä pelastustoimen koulutusta, niin onko tämä pilottihanke mahdollisesti etenemässä tai onko siitä suunnitelmia. Tämä olisi aika hyvä tapa nostaa [Puhemies koputtaa] tätä sopimuspalokuntatoimen tunnettuutta, ja se olisi yhteiskunnallisesti merkittävää, vaikka... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T13:55:59,2022-12-19T13:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_143_275,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_276,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hätäkeskukset ovat ensi linjassa ottamaan vastaan kansalaisten hädän, onpa sitten kyse onnettomuuksista, sairauskohtauksista, rikoksista tai vaikka tulipalosta, ja hätäkeskuspäivystäjien työtaakka on kasvanut viime vuosina. Kun vuonna 2017 päivystäjä vastasi keskimäärin 5 600 hätäpuhelusta vuodessa, niin vuonna 2019 se oli jo 1 000 puhelua enemmän. Hätäkeskuksiin tarvittaisiin lähes 100 uutta työntekijää, mutta hallituksen esityksessä on vain 20:n lisäys.
Lisäksi hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla muutetaan henkilötietojen käsittelyä vastaamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta, ja hätäkeskusammattilaiset ovat ilmaisseet huolensa, että tämä hankaloittaa heidän työtään, koska tietosuojatulkinnat ovat tässä tiukkoja ja voivat osaltaan olla vielä lisäämässä työkuormaa. KD esittää [Puhemies koputtaa] lisäystä hätäkeskuspäivystäjien toimintaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2022-12-19T13:57:08,2022-12-19T13:58:24,Hyväksytty,1.1
2022_143_277,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_278,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnä on todettava se, että myöskään tässä budjetissa, mikä sisäministeriöstä tuli, ei ollut mainittu jengejä. Niitä ei ole mainittu sisäisen turvallisuuden selonteossa, ei myöskään tässä budjetissa, mutta eduskunnan hallintovaliokunta onneksi korjasi sen ja nosti mietintöönsä jengiongelman.
Mutta, arvoisa puhemies, tässä on puhuttu jo pelastajien määrästä, joka oli se 2 500 noin vuoteen 2030, mutta vaikka hallintovaliokunta piti välttämättömänä, että myös Helsingin Pelastuskoulu otetaan mukaan näihin talkoisiin — joka voi siis vastata tähän Uudenmaan pelastajatarpeeseen — niin jostain kumman syystä sitä ei ollut ministeriön esityksessä, eikä sitä myöskään pystytty korjaamaan täällä valtiovarainvaliokunnassa. Kysyisin nyt, ministeri Mikkonen: olisiko mahdollista, että tämä asia, joka vaatii lainmuutoksen, korjattaisiin nyt seuraavassa rahoituslain korjauspaketissa? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-19T13:58:26,2022-12-19T13:59:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_279,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Viljanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_280,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heidi,Viljanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on todella lupauksensa mukaisesti nostanut poliisien määrän 7 500:aan, ja tästä hyvästä kehityksestä pitää pitää huolta jatkossakin. Erityisesti tarvitaan rikostutkinnan nopeutusta ja tekijöitä ennalta ehkäisevään tai estävään työhön ja moneen muuhun tehtävään. Poliisin työ on erittäin vaativaa ja vaatii monenlaista osaamista: soveltuvuuden lisäksi tietysti fyysistä kuntoa, kirjallisia taitoja ja niin edelleen.
Aivan kuten edustaja Kiuru täällä jo aikaisemmin tänään nosti esiin, myös Lounais-Suomen poliisi viime viikolla Porin poliisilaitoksella tapaamisessamme nosti esiin huolen siitä, että Poliisiammattikorkeakoulun paikat eivät täyty, vaikka hakijoita on paljon. Kysyisinkin nyt ministeri Mikkoselta: mikä tilanne on, ja miten me varmistetaan se, että meillä riittää Poliisikoulussa kursseille väkeä ja soveltuvia poliiseja tulevaisuuden tarpeisiin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Heidi Viljanen,1414,2022-12-19T13:59:38,2022-12-19T14:00:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_281,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_282,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän kaikkien on voitava luottaa siihen, että silloin kun apua tarvitsemme, apua myös saamme. Tämä luottamus on kuitenkin nyt pahasti koetuksella täällä useammassa hyvässä puheenvuorossa esiin nostetun pelastajapulan vuoksi. Selvää siis on, että pelastustoimen alan henkilöstön nykyinen vuosittainen koulutusmäärä on auttamattomasti riittämätön. Kysyisin ministeriltä: Mitä teidän mielestänne tälle asialle pitäisi tehdä? Miten te tämän korjaisitte kuntoon? Täältä opposition puolelta on ainakin useita ratkaisuesityksiä jo asiaan tullut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-12-19T14:00:37,2022-12-19T14:01:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_283,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_284,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime päivinä olemme saaneet lukea järkyttäviä uutisia tänne kotoutuneista ihmisistä, jotka eivät työllistymisestä tai opinnoista huolimatta ole saaneet lupaa jäädä Suomeen. Tähän meillä ei ole varaa. Migrin tärkeimpänä tehtävänä onkin nyt sujuvoittaa maahantuloa, kuten tuore ylijohtaja on haastatteluissa todennut. On tärkeää, että Maahanmuuttoviraston toiminta perataan huolella ja varmistetaan, että Suomessa maahantuloon liittyvät lupaprosessit ovat sujuvia, avoimia ja läpinäkyviä. Tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa, emme sen hankaloittamista.
Kiitoksia hallitukselle haluan antaa siitä, että pakolaiskiintiö on nostettu 1 050 henkilöön. Vihreät olisivat olleet valmiita suurempaankin määrään, mutta tämä on hyvä näinkin. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen esitettyjen rahojen riittävyys on varmistettava, jotta pystymme auttamaan uuden elämän alkuun myös Suomesta tukea hakevat Ukrainan sotapakolaiset, joista edustaja Hopsu tässä jo hyvin edellä puhui.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-19T14:01:20,2022-12-19T14:02:24,Hyväksytty,1.1
2022_143_285,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_286,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman kummastelen tätä keskustelua Maahanmuuttovirastoa koskien, kun ministerejä ja viraston pääjohtajaa myöten käydään ottamaan julkisuudessa kantaa yksittäistapauksen perusteella. Eikö se ollut niin, että viranomaiset tekevät päätöksiä ja yksittäistapauksiin eivät poliitikot lähde puuttumaan? Nyt jos on tehty yksittäinen — kenties — virheellinen päätös jonkun henkilön maasta karkottamisesta, niin ovatko sitten kaikki päätökset siitä, että henkilö saa pysyä maassa, virheettömiä? Eiköhän lähdettäisi katsomaan läpi nekin päätökset seuraavaksi?
Tässä keskustelussa julkisesta sektorista ylipäänsä häiritsee tämä retoriikka, että aina huudetaan lisää resursseja: lisää rahaa, lisää rahaa pöytään. Esimerkiksi onko tässä poliisin asiassa käyty läpi se, että Poliisihallituksen ja krp:n suhteen olisi tehty riittävät toimet toiminnan virtaviivaistamiseksi ja kulujen karsimiseksi ja keskitytty siihen varsinaiseen rikosten selvittämiseen kentällä ja turvan tuottamiseen ihmisille?
Toinen syy siihen, miksi rahat eivät riitä, on se, että kiinteistökustannukset Senaatti-kiinteistöissä ja tietojärjestelmien hinnat erilaisilla valtion tietojärjestelmätoimittajilla nousevat liian suuriksi. [Puhemies koputtaa] Näihin täytyisi puuttua ensimmäisenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2022-12-19T14:02:24,2022-12-19T14:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_287,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_288,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä, että suomalaisten turvallisuudesta huolehditaan aina, 24 tuntia vuorokaudessa. Merkittävästi panostetaan sisäiseen turvallisuuteen normaalioloissa ja tietenkin nyt, kun normaaliolot ovat hiukan venyvä käsite Venäjän hyökkäyssodan takia.
On hyvä, että hybridi- ja kyber-vaikuttaminen ovat myös nousseet puheisiin. Mutta minua itseäni tietenkin kiinnostaa sisäinen turvallisuus, ja edustaja Semi puhui täällä viisaasti sisäisen turvallisuuden roolista, siitä, että suomalainen yhteiskunta on yhteinen ja yhdessä, se on meille kaikista tärkeintä. Sitä emme saavuta kuin luottamuksen kautta sekä toimimalla niin, että jokaisella on tulevaisuudennäkymää. Sitä näkymää ei rakenneta syyllistämällä, ei pakottamalla, ei rumasti toisista puhumalla. Se luodaan sopimisella, keskustelulla ja uskolla tulevaisuuteen, ja tätä me myös tarvitsemme aiemman jengikeskustelun yhteyteen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-19T14:03:34,2022-12-19T14:04:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_289,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_290,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hallituskaudella on vahvistettu poliisin toimintaedellytyksiä myös ihmiskaupan torjuntaan. Se on äärettömän tärkeää. Ihmiskauppa on äärimmäisen vakava rikos, ja siitä puhutaan itse asiassa aivan liian vähän. On järkyttävää, että lapsikauppa eli lasten myyminen on Euroopassakin miljoonabisnestä. Se on jotakin niin kuvottavaa, ettei sitä haluaisi edes ajatella. Onneksi meillä on Suomessa vahvaa viranomaisosaamista ja kykyä tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Onneksi meillä on ammattilaisia, jotka ovat valmiita katsomaan sinne, minne ehkä kukaan meistä ei haluaisi nähdä.
Suomessa ihmiskauppatutkintaryhmän työ on lähtenyt kiitettävästi käyntiin, ja ehdottomasti sen kehittämistä tulee jatkaa. Kysyisinkin arvon sisäministeriltä: miten teidän arvionne mukaan ihmiskaupan vastainen työ voidaan parhaalla mahdollisella tavalla turvata myös tulevaisuudessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-19T14:04:33,2022-12-19T14:05:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_291,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_292,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriön päämääränä on, että Suomi on maailman turvallisin maa. Sisäministeriön tärkein tehtävä on siis suojella suomalaisia, heidän omaisuuttaan ja ympäristöään. Ministeriön tehtävänä on myös parhaansa mukaan ennalta ehkäistä kaikkea sellaista, mikä vaarantaisi edellä mainittuja asioita. Voi vain kysyä, miten, ministeriö ja sisäministeri, olette onnistuneet tässä tehtävässä. Koko vaalikauden ajan olette löysentäneet maahanmuuttopolitiikkaa, vaikka sitä pitäisi päinvastoin ehdottomasti kiristää. Kustannukset ja ongelmat, kuten tänäänkin on puhuttu, vain kasvavat, eikä mikään määrä palveluita auta tai riitä. Puhutaan työperäisestä ja opiskeluperäisestä maahanmuutosta, mutta hallitus houkuttelee lähinnä sosiaaliturvaperäistä maahanmuuttoa. [Kimmo Kiljunen: Ei kai!] Ettekö todella näe, että teidän olisi tarpeen kiristää maahanmuuttopolitiikkaa, etenkin nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-19T14:05:24,2022-12-19T14:06:29,Hyväksytty,1.1
2022_143_293,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_294,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut, ja myös sisäisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden osalta on ryhdytty toimenpiteisiin, mikä on nostanut kustannuksia tai tulee nostamaan. On erittäin tärkeää, että rajaturvallisuudesta pidetään huolta.
Mutta niin kuin täällä aikaisemminkin on mainittu, ict-kustannukset ovat nousseet, eikä se ole yksistään SM:n pääluokassa, se on ihan kautta linjan, joka puolella nämä ict-kustannukset nousevat, ja sitten niistä saatava hyöty ei ole konkretisoitunut. Kysynkin ministeriltä: mitä toimenpiteitä SM:n pääluokan puolella on ajateltu näitten ict-kustannusten ennen kaikkea alentamiseksi tai saamiseksi kuriin ja sitten sen hyödyn maksimoimiseksi? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-12-19T14:06:31,2022-12-19T14:07:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_295,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_296,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä valtiovarain mietinnössä todetaan, sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. On erittäin tärkeää, että sopimuspalokunnat pitävät kattavan palokuntaverkoston ja pysyvät myös elinvoimaisina. Nythän kun mennään hyvinvointialueille, on tietenkin haasteita siinä, millä tavalla me saadaan henkilöitä muun muassa hyvinvointialueilta toimimaan sopimuspalokunnissa vapaaehtoisesti. On myös sitten näitä varallaolomerkityksiä ja myös näissä sopimuksissa. Olisiko nyt, kun tehdään uutta pelastuslakiuudistusta todennäköisesti seuraavan hallituksen aikana, semmoinen oikea paikka ja aika tehdä sopimuspalokuntalaki, missä nämä erityisominaisuudet tästä vapaaehtoisesta toiminnasta ja myös siitä pelastuskokonaisuudesta voitaisiin paremmin ottaa huomioon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T14:07:28,2022-12-19T14:08:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_297,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Nyt vielä edustaja Eskelinen, jonka jälkeen ministerin vastaukset ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_298,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"No niin, arvoisa puhemies! On tärkeää, että meillä on uskottavat sisäisen turvallisuuden resurssit. Maailma on monimuotoistunut ja ulkoiset uhat tulleet mukaan tähän. Minusta tämä budjettiesitys kyllä tukee sitä, että meillä sisäisen turvallisuuden resurssit ovat edes jollakin tasolla.
On tärkeää, että poliisien määrä, tuo 7 500, mikä hallitusohjelmaan on kirjoitettu, on tällä kaudella saavutettu, mutta kyllä tuleva hallitus joutuu resursseja lisäämään. Poliisien tehtävät ovat lisääntyneet merkittävästi. Niin kuin tässä aamupäivän välikysymyskeskustelussakin käytiin läpi ja ministeri minusta hyvästi kuvasi, miten meidän monen muuttuneen lainsäädännön myötä myös poliisien valvontatehtäviin tarvitaan huomattavasti enemmän resursseja kuin mitä tällä hetkellä on.
Pelastuskouluttajien, pelastajien osalta on tärkeää, että nyt se suunnitteluraha siellä on sisällä ja pystytään sitten tulevina vuosina lisäämään pelastajakoulutusta niin Kuopiossa kuin ehkä jossain muuallakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-12-19T14:08:24,2022-12-19T14:09:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_299,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_300,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. Tässä nousi esiin, että kaiken kaikkiaan turvallisuusalan osaajien tarve on suuri ja me tarvitaan lisää pelastajia, meidän täytyy varmistaa se, että meillä on poliisikoulutukseen tulijoita, jotta pystymme poliisien määrää lisäämään. Hätäkeskus nostettiin esiin. Tilanne on tavallaan kaikilla aloilla samanlainen. Paljon on jo tehty. Esimerkiksi tuon Häken osalta viime perjantaina valmistui nyt tuplamäärä häkeläisiä, jotta pystymme sitä vajetta sitä kautta kuromaan umpeen. Pelastuspuolella ollaan koulutusmääriä lisätty viidenneksellä ja nyt todellakin ollaan valmistauduttu siihen, että pääsemme siihen tuplaamiseen, ja siihen Pelastusopisto on saanut rahoitusta.
Mutta poliisien osalta on todella huolestuttavaa, että Poliisikouluun ei ole ollut riittävästi kelpoisia hakijoita. Myös Poliisiammattikorkeakoulun rehtori on tekemässä työtä sen eteen, että perataan tavallaan sitä, miten nämä vaatimukset suhteessa poliisin työhön kohtaavat tai mitä muuta voimme tehdä sen eteen, että varmistamme, että riittävästi kelpoisia poliisihakijoita on Poliisiammattikorkeakouluun, koska niin kuin tässä tuli esiin, että vaikka meillä olisi tahto lisätä poliisien määrää, niin jos meillä ei ole sitten koulutettua väkeä, se on mahdoton yhtälö.
Tässä tuli hyvin esiin myös se, että pelkkä raha ei ole aina vastaus. Rahaa tarvitaan, resursseja tarvitaan, se on selvä, mutta täytyy myös miettiä, mitkä ovat ne käytänteet. Esimerkiksi poliisin osalta sisäministeriö ja valtiovarainministeriö tekivät laajan selvityksen siitä, mihin se poliisin raha menee, miten me varmistamme, että pystymme myös toisaalta ict-kustannuksia pitämään kurissa, jotta ne hankkeet ovat sellaisia, että ne ovat onnistuneita. Meillä on valitettavasti esimerkkejä semmoisista epäonnistuneista pitkittyneistä hankkeista. Toisaalta meillä on myös esimerkkejä erinomaisista hankkeista, esimerkiksi siellä poliisin lupapuolella, jotka ovat tehostaneet ja nopeuttaneet toimintaa, ja sitten taas poliisin resurssia ollaan voitu sitten ohjata muualle. Tämä on tärkeätä, että tehdään tätä ict-kehittämistäkin suunnitelmallisesti ja se työ on käynnissä.
Samoin kuin tilojen osalta, niin poliisin kuin Rajavartiolaitoksen osalta on tilahanke käynnissä, missä Senaatin kanssa yhdessä katsotaan tiloja. Nyt on paljon tällä hallituskaudella päästy korjaamaan poliisin tiloja ja rajan tiloja, se on tärkeää, ja haluamme myös entistä enemmän tehdä tällaisia yhteishankkeita eri sisäisen turvallisuuden ja myös oikeuslaitoksen puolelta, yhteisiä kiinteistöjä, jolloin saadaan myös synergiaetuja, joilla pystymme myös kustannuksia vähentämään. Mutta myös todellakin kaikkien toimialojen sisällä myös sen toiminnan oma kehittäminen — esimerkiksi poliisin puolella on hyviä käytäntöjä eri poliisilaitoksilla Suomessa kehitetty, ja niiden levittäminen [Puhemies koputtaa] myös koko maahan on äärimmäisen tärkeätä. Sillä saadaan myös sitä vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta lisättyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T14:09:34,2022-12-19T14:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_143_301,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia ministeri Mikkonen, ja nyt puhujalistaan. Edustaja Laiho poissa. — Edustaja Virta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_302,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kukaan ei koskaan toivoisi joutuvansa soittamaan hätäkeskukseen. Ei kukaan koskaan haluaisi joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee poliisin tai pelastuslaitoksen turvaamaan omaa terveyttä tai henkeä, mutta kun joutuu, tulee voida luottaa siihen, että avun ja turvan todella saa, kun sitä tarvitsee. Tämä edellyttää, että meillä on kentällä riittävästi ammattilaisia niin poliisissa, pelastustoimessa, ensihoidossa kuin hätäkeskuksissakin, että meillä on riittävästi väkeä turvaamassa niitä arjen ääritilanteita, ja toisaalta että meillä on riittävästi esimerkiksi vahvuutta poliisin tutkintapuolella, jotta tekijät on mahdollista saada vastuuseen ja uhrien on mahdollista saada oikeutta sekä kyetä jatkamaan elämäänsä. 
Todellisuudessa tällä hetkellä Suomessa on kuitenkin väkimäärään suhteutettuna vähiten poliiseja Euroopassa. Ero esimerkiksi Ruotsiin on merkittävä. Tämä on valitettavaa seurausta pitkästä kehityksestä, siitä, että aikaisemmin poliisilta on jopa leikattu. Samaan aikaan pelastustoimen pelastajapula alkaa konkretisoitua. Lähivuosina tarvitsemme arvioiden mukaan 1 000—2 000 uutta pelastajaa johtuen esimerkiksi mittavasta eläköitymisestä sekä siitä, ettei pelastajia ei ole koulutettu riittävästi. Onneksi suunta on pyritty muuttamaan tällä kaudella ja lähdetty varmistamaan, että ammattilaisia riittäisi. Tässäkin talousarviossa esitetään jälleen lähes 57 miljoonaa euroa enemmän määrärahaa poliisille kuin vuoden 2022 budjetissa. Tämä hallitus on systemaattisesti vahvistanut poliisin rahoitusta. Lisäksi pelastustoimelle esitetään aikaisempien, pelastajapulaan ratkaisuja hakevien päätösten lisäksi nyt pelastustoimen ohjaukseen ja kehittämiseen rahaa. Näistä päätöksistä haluan kiittää vihreää sisäministeri Mikkosta.
Arvoisa puhemies! Poliisin tekemän työn arvo on nähtävä ja ymmärrettävä myös rikosten ennalta estämisen näkökulmasta. Tätä työtä me harvemmin arjen keskellä huomaamme tai siitä tietoiseksi edes tulemme. Se on nimenomaan osoitus onnistuneesta ennaltaehkäisystä tai rikosten torjunnasta. Se, ettei tuon työn tekeminen arjessa näy, ei tarkoita, etteivätkö sen resursseista leikkaamisen seuraukset näkyisi dramaattisesti eri puolilla yhteiskuntaamme. Sen vuoksi olen helpottunut, että näin ei ole tehty — päinvastoin. Poliisien määrää on tällä hallituskaudella lisätty, ja vuoden 2023 tavoitteena on hallitusohjelman mukainen 7 500 poliisia. Tässä talousarviossa rahaa kohdistetaan nyt esimerkiksi seksuaalirikoslain kokonaisuudistukseen, rahaa kohdistetaan lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuuteen, rahaa kohdistetaan lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittelyyn ja rahaa kohdistetaan lähestymiskiellon tehostamiseen. Esimerkiksi nämä ovat nyt niitä kuuluisia arvovalintoja, jotka osoittavat, että tässä maassa jokaisen turvallisuudesta halutaan pitää huolta.
Arvoisa puhemies! Suomessa on totuttu luottamaan poliisiin. Näin tulee olla jatkossakin. Suomessa poliisikoulutus on ollut suosittua ja hakijamäärät aikaisemmin hyviä. Herää kuitenkin huoli, onko näin tulevaisuudessa, jos poliisin työtä tekevät henkilöt joutuvat työssään kohtuuttoman työmäärän eteen. Poliisien työssäjaksamisesta tulee pitää huolta eikä työturvallisuudesta tinkiä. Määrärahojen tempoilevuus ja työurien pätkittäisyys heikentävät väistämättä ammattivalinnan suosiota. 
Olin poliisin yövuorossa mukana, ja nostan kyllä hattua jokaiselle ammattilaiselle, joka kykenee työskentelemään sellaisen paineen alla. Kun resursseja ei ole riittävästi, on jatkuvasti priorisoitava. Voin vain kuvitella, miten vaikeaa se on tietoisuudessa, että ei poliisia usein turhaan hälytetä. Samaan aikaan tuota työtä heidän tulee tehdä tiedostaen, että jos sattuu useampi iso tilanne samaan aikaan, ei ole mitään reserviä hälytettäväksi. Oman haasteensa Suomen tyyppisessä maassa luovat myös pitkät välimatkat, ja jokainen ymmärtää, että asiat, joiden äärellä poliisi työtä tekee, ovat henkisesti raskaita. He kohtaavat ammatissaan sellaista pahuutta, jota ihmismielen on vaikea käsittää, asioita, joiden olemassaolosta ei ehkä edes haluaisi tietää. Onneksi meillä on heitä, ammattilaisia, jotka ovat valmiita katsomaan sinne, minne kukaan ei haluaisi nähdä. He tekevät työtään myös oman turvallisuutensa uhalla, mikä on huomionarvoinen asia. 
Poliisi siis tekee korvaamatonta työtä, josta ammattikuntaa on kiitettävä. On vastuutonta, miten tässäkin salissa on välillä kuultu puheenvuoroja, joilla lietsotaan epäluottamusta poliisia kohtaan. Se ei ole kenenkään etu. Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että myös poliisin, kuten kaikkien viranomaisten, toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Sen on kestettävä myös kriittinen tarkastelu, ja on löydettävä ne kohdat, joissa kehittämisvaraa on. Poliisin kohdalla voitaisiin yhä vahvistaa seksuaalirikostutkinnan osaamista, voitaisiin yhä kouluttaa enemmän kohtaamiseen, poliisi kun on usein se taho, joka on ensimmäisenä paikalla. Samoin tutkinnan eri vaiheet ovat herkkiä, ja näitä tulisi kehittää. Syrjivää etnistä profilointia kaikessa viranomaistoiminnassa on torjuttava. Poliisin on oltava luotettava viranomainen kaikille väestöryhmille.
Arvoisa puhemies! Aivan loppuun haluan painottaa, että tilanteet, joissa poliisia tarvitaan turvaamaan henkeä ja terveyttä, ovat hetkiä, joissa ihminen voidaan joko pelastaa ja menettää. Turvallisuudella on hintansa, ja onneksi tämä hallitus on sen ymmärtänyt. Pidetään jatkossakin huolta, että turvallisuusviranomaisten resursseja ei tässä maassa leikata vaan vahvistetaan, jotta Suomi on turvallinen maa jokaiselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-19T14:13:20,2022-12-19T14:18:39,Hyväksytty,1.1
2022_143_303,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko, poissa. — Edustaja Keto-Huovinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_304,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri! Turvallisuuden takaaminen arjessa kaikille suomalaisille edellyttää riittävää määrää poliiseja kaikkialla Suomessa. Asuinpaikasta huolimatta on voitava luottaa, että apua saa, kun sitä tarvitsee ja että rikokset tulevat selvitetyiksi. Erityisesti tässä epävakaassa maailmantilanteessa turvallisuusviranomaisten resursseista huolehtiminen on keskeinen osa sekä yksilön että yhteisön kokonaisturvallisuutta. Se, mitä tapahtuu rajojemme ulkopuolella, heijastuu monin eri tavoin myös sisäiseen turvallisuutemme. Kun yhteiskuntaamme kohtaa häiriö tai kriisitilanne, niin ensimmäisenä paikalla on yleensä pelastuslaitos tai poliisi.
Hallituksen esityksessä poliisin määrärahoja lisättiin, mutta silti oli pettymys, ettei poliisin työn merkitys valitettavasti näy sille osoitetuissa resursseissa vieläkään riittävästi. Tehdyt määrärahalisäykset koskevat vain vuotta 2023, kun ne olisi tullut osoittaa pysyvinä, jotta toiminnan taso kyetään asianmukaisesti turvaamaan. Poliisi joutuu suuresta työmäärästä johtuen rajusti priorisoimaan tehtäviään, koska perusrahoitus ei ole kunnossa. Kokoomus esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan 8 miljoonan euron lisäystä, ja esitimme myös, että hallituksen tulisi luoda viipymättä suunnitelma siitä, miten poliisien määrä nostetaan tulevien vuosien aikana 8 000 poliisiin. Jo sisäisen turvallisuuden selonteossa vuonna 2021 todettiin, että poliiseja tarvitaan yli 8 000, mikäli poliisi haluaa turvata riittävän läsnäolon ja hälytysvalmiuden kaikkialla Suomessa. Tämä ei ole nykyisillä rahoituskehyksillä realistinen tavoite.
Arvoisa puhemies! Erityisesti rikostutkinnasta tuleva viesti kertoo, että yhä useampi kokee työuupumusta eikä rikostutkintaa koeta houkuttelevaksi työtehtäväksi. Resurssien puute vaikeuttaa erityisesti piilorikollisuuden paljastamista, ja rikostorjunnan luvuissa tulee näkymään myös valvonnan ja poliisipartioiden ennalta estävän toiminnan tason lasku, koska väkeä on siirretty tutkintaa tukemaan. Vähentynyt valvonta taas tulee heikentämään päivittäisrikosten selvitysprosenttia. Poliisin panostaessa väheneviä resursseja entistä enemmän vakavan rikollisuuden selvittämiseen jää päivittäisrikollisuuden selvittäminen entistä heikommaksi. Tilanne on johtamassa siihen, että niin sanotusti normaali kansalainen kohtaa poliisin vain saadessaan rangaistusvaatimuksen kameravalvonnan perusteella ylinopeudesta tai saadessaan kotiin ilmoituksen, että kellarikomeromurtoa ei tutkita. Tämä tulee ennen pitkää näkymään kansalaisten suhtautumisessa poliisin ja siinä, ettei rikoksia enää ilmoiteta.
Resurssien heikentyessä rikosten esitutkinta on pakko keskeyttää yhä useammassa tapauksessa. Tämä johtaa taas tilanteeseen, missä rikosten sarjoittamista tapahtuu entistä vähemmän. Tutkinta- ja valvontaresurssien heikentyessä myös piilorikollisuus lisääntyy. Varsinkin huumausaine- ja talousrikollisuus on usein nimenomaan piilorikollisuutta, jossa esitutkinnan rajoittaminen tulee näkymään tilastoissa näiden rikollisuuslajien vähenemisenä, mikä luo väärän mielikuvan toiminnan tehokkuudesta. Tämä on vaarallista ihan koko yhteiskunnan näkökulmasta. Rikostutkinta on siirtymässä suuntaan, missä julkisuudessa esille nousevia ongelmia ratkotaan kohdennetulla rahoituksella. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa riittämätöntä henkilöstömäärää siirrellään yksiköstä toiseen aina sen mukaan, mihin rahoitusta on kulloinkin kohdennettu.
Arvoisa puhemies! Pelastustoimen henkilöstö tekee päivin ja öin korvaamattoman arvokasta työtä suomalaisten arjen turvallisuuden varmistamiseksi. Pelastustoimen tulevaisuuden osalta pelastajien määrään, pelastustoimen laadukkaiden palveluiden rahoitukseen ja alan koulutuksen riittäviin aloituspaikkamääriin liittyy merkittäviä kysymyksiä ja ratkaisemattomia haasteita. Jokaisen pitää voida luottaa siihen, että apua saa, kun sitä tarvitsee. Lähivuosien suurin haaste on pelastuspalveluiden saralla pelastajapula. Vuoteen 2030 mennessä meillä on eläköitymisten ja alanvaihtojen johdosta 1 500 pelastajan tarve. Lisäksi toimintavalmiuden parantamiseksi ja varallaolojärjestelmään liittyen tarvitsemme noin 1 000 henkilöä lisää, eli yhteensä tarve on noin 2 500 pelastajalle. Tämä tarve on valtava suhteutettuna pelastajien tämänhetkiseen määrään, joka on 6 200.
Pelastustoimen alan henkilöstön nykyiset koulutusmäärät eivät pysty mitenkään vastaamaan kuvattuun tarpeeseen. Pelastusopiston normaali koulutustahti on vuosittain 120 henkilöä, ja tämä määrä on riittämätön, kun pelkästään eläkkeelle siirtymisen aiheuttama poistuma on vuosittain 145 henkilöä. Tarpeeseen vastaaminen edellyttäisi pelastajakoulutuksen paikkojen tuplaamista ja koulutusjärjestelmän sopeuttamista. Jos pelastajia ei valmistu riittävästi, niin [Puhemies koputtaa] pelastuslaitokset eivät pysty tarjoamaan nykytasoisia palveluita. Vaikutukset näkyvät siis suoraan ihmisten arjen turvallisuudessa. Kokoomus esitti tästä syystä omassa vaihtoehtobudjetissaan 3,8 miljoonaa euroa Pelastusopiston rahoituksen, jotta tulevaisuudessakin [Puhemies koputtaa] apua saa, kun sitä tarvitsee. Pelastajat on pelastettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2022-12-19T14:18:47,2022-12-19T14:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_143_305,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_306,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin muutama sana vielä noista pelastajista. Pelastajien määrää on todellakin pikaisesti nostettava, koska vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 2 500 uutta pelastajaa, ja koulutusmäärät täytyy nostaa sen mukaiselle tasolle. Tuossa äskeisessä puheenvuorossani nostin esiin sen ehdotuksen, jonka Sopimuspalokuntien Liitto sekä myöskin asevelvollisuuden kehittämistä tutkinut parlamentaarinen komitea ovat tehneet, siitä, että siviilipalveluskoulutuksen yhteydessä voitaisiin suorittaa tämmöinen pelastajatutkinto, joka sitten mahdollistaisi sen, että tämän koulutuksen saaneet henkilöt voisivat toimia sopimuspalokuntatoiminnassa. Vaikka näitten henkilöitten määrä olisi mahdollisesti vuosittain melko pieni, tässä tilanteessa sitä voidaan pitää kuitenkin yhteiskunnallisesti merkittävänä uutena väylänä saada kipeästi tarvittuja uusia toimijoita tänne sopimuspalokuntien kentälle.
Toinen asia pelastajien määrään liittyen on pelastajien eläköityminen. Tällä hetkellä tilanne on se, että pelastusalan eläkeikää nostettiin aiemmin, ja nyt sitten on haasteena se, että aika moni pelastaja joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle ennenaikaisesti. Tähän on ehdotettu — muun muassa pelastusalan unioni on ehdottanut — sellaista lisäeläkemallia, joka mahdollistaisi sen, että se joustavoittaisi tätä eläkkeelle siirtymistä, ja se olisi työnantajan kannalta kustannusneutraali. Olisi mielenkiintoista, että tätäkin mallia voitaisiin edistää ja selvittää lisää.
No, sitten täällä on ihan aiheellisesti keskusteltu turvallisuudesta ja turvallisuusviranomaisten resursseista. On tosi tärkeätä huomata, että tämä suomalainen kokonaisturvallisuuden malli kattaa sen, että meillä pitää olla riittävät resurssit kaikilla viranomaisilla, jotka osallistuvat arjen turvallisuuden rakentamiseen. Se pitää sisällään sekä nämä poliisit, pelastajat ja Hätäkeskuslaitoksen että kaikki muutkin viranomaiset, jotka työskentelevät muun muassa syrjäytymisen ehkäisyn parissa. Täällä aiemmin tänään käytiin keskustelua tästä jengirikollisuudesta, ja siinä suurimmassa osassa puheenvuoroista tunnistettiin hyvin se, että nimenomaan syrjäytymisen ehkäisy on sitä tärkeintä ennaltaestävää työtä myös tämän kriminaalipolitiikan osalta. Onkin tärkeätä resursoida sitä riittävästi, koko tätä viranomaiskenttää, jotta he pystyvät moniammatillisesti tekemään yhteistyötä, joka on todettu vaikuttavaksi ja tehokkaasti.
No, sitten vielä näistä Maahanmuuttoviraston prosesseista ja resursseista, joista on keskusteltu viime aikoina paljon. Aika usein, kun tapaa yrittäjiä tai esimerkiksi startup-yhteisön jäseniä, ensimmäisenä he nostavat esiin haasteen siitä, että Suomeen työhön tulevilla ulkomaalaisilla tämä prosessi on hyvin hidas, [Mari Rantanen: Se kestää yhdeksän päivää!] ja joskus esimerkiksi opiskelupaikan vastaanottamisen esteeksi muodostuu se, että nämä oleskeluluvat eivät ole hoituneet riittävän ajoissa. Onkin tärkeätä, että jatketaan tämän hallituksen työtä, niin että näitä esteitä saadaan purettua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T14:24:25,2022-12-19T14:27:31,Hyväksytty,1.1
2022_143_307,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ja edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_308,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jälleen kerran totean täällä, että on kaksi yhteiskunnan peruspilaria, toinen on turvallisuus, sisäinen turvallisuus, ja toinen on oikeudenhoito, ja näille kahdelle asialle tästä 80 miljardin euron budjetista on löytynyt yhteensä noin kolme ja puoli miljardia, ja se on kyllä surkean vähän siihen nähden, mikä näiden kahden asian merkitys on. On hyvä huomata, että kun turvallisuusympäristö on muuttunut, niin ennen kuin tullaan sotatilaan, ennen kuin Puolustusvoimat ottaa johtoonsa asiat, kaiken hoitavat meidän sisäisen turvallisuuden viranomaiset, etunenässä siellä poliisi ja Raja ja Pelastustoimi. Tämä on syytä kyllä jokaisen muistaa siinä kohtaa, kun mietitään, että turvallisuusympäristö muuttuu ja miten resursseja jaetaan. Nyt Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat saaneet erinomaisen hyvin resursseja, mikä on todella hyvä asia, mutta samalla on huolehdittava näistä muista viranomaisista.
Arvoisa puhemies! Totean tähän kyllä vielä kerran sen, että olin silloin, kun tämä budjetti tuli eduskunnan käsiteltäväksi, hyvin pettynyt siitä, että sisäministeriön hallinnonala ei ollut tässä budjetissa huomioinut jengirikollisuutta lainkaan, vaan tämä asia nostettiin vasta hallintovaliokunnan käsittelyssä esiin. Nyt on kyllä sellainen tilanne, että mielestäni, on sitten oikealta tai vasemmalta oleva sisäministeri, tätä asiaa ei pääse karkuun ja tätä ei saa kyllä unohtaa eikä työntää päätä pensaaseen.
Sitten mitä tulee poliisiin, niin poliisi onneksi meillä Suomessa on erittäin taitava ja tehokas. Vähilläkin resursseilla, kuten nähdään, he ovat pystyneet jengirikollisia ottamaan kiinni. He toimivat kyllä erinomaisesti, mutta eivät hekään mitään ihmemiehiä ole, eli jos ei ole riittävästi porukkaa, niin ei silloin pystytä töitä tekemään hyvin. Poliisien määrä on nyt noussut, mutta on hyvä huomata se, että kaiken tämän kehun jälkeen, mitä tässä salissa on tänään kuultu, tosiasia on se, että kehys on vuodelle 24 sellainen, että poliisien määrä laskee, jos ei tätä kehystä nosteta. Se on hyvä täällä kyllä muistaa.
Sitten toinen asia on erilaiset lainsäädäntökysymykset. Mitkä kaikki asiat kuuluvat poliisin hoidettavaksi? Onko esimerkiksi meidän esitutkintapakko tällä hetkellä sellainen, että sitä tulisi tältä osin tarkastella? Ja sitten tietysti jos pohditaan, niin meillä ilmeisesti poliisia työllistävät aika paljon myös sellaiset asiat, mitkä ennen hoidettiin suusanallisesti keskenään, mutta nyt se laitetaan poliisille tutkittavaksi, kun Pekka sanoi Liisaa kakkapyllyksi. Näin ei ehkä ole järkevää toimia vajailla resursseilla.
Sitten tähän pelastajatarpeeseen. Kun kokonaistarve on vuoteen 2030 noin 2 500 ihmistä, niin on aivan selvä, että siihen tarvitaan kaikki se koulutusresurssi, mitä meillä on valmiina käytettävissä. Pidän todella, todella huonona, että tämä talo ei kyennyt ratkaisemaan tilannetta, jossa Helsingin Pelastuskoulu olisi tarvinnut ensi vuodelle sen, olisiko se ollut, 840 000 euroa, siis vajaan miljoonan, ja tämä asia voitaneen ehkä korjata nyt, kun rahoituslaki hyvinvointialueille tulee vuodenvaihteen jälkeen meille myös käsittelyyn. Toivon tähän kyllä hallituspuolueiden tukea, että tämä asia ratkaistaan.
Sitten, arvoisa puhemies, viimeisenä maahanmuuttoon, jota tämä hallitus on kaikessa tässä turvallisuustilanteessakin löperöittänyt entisestään. Meillä on jatkuvalla syötöllä täällä esityksiä, jotka nakertavat meidän ulkomaalaispolitiikkaamme, ja tämä jos mikä on kyllä vastuutonta. Sen lisäksi jos katsotaan nyt tilannetta, jossa meidän pitäisi kaikki tarmo keskittää siihen, että me voimme auttaa ukrainalaisia, niin te ette saa täältä ketään ulos. Täältä ovat palautukset romahtaneet, täällä eivät karkotuspäätökset, karkotusesitykset poliisilta edes rikosperusteisesti mene läpi, ja se on täysin käsittämätöntä. Nyt kun Migri on tehnyt ilmeisestikin virheen, niin sitä huudetaan siihen määrin, että Migri kertoo olevansa kohta valintatalo. He ovat asiakkaitansa varten, ja asiakasta kuullaan. Ei, kuulkaas, Maahanmuuttovirasto voi olla mikään valintatalo.
Ja ministeri Mikkonen, teidän viikonlopun esityksenne siitä, että vielä löperöitetään meidän maahanmuuttopolitiikkaa helpottamalla maahantuloa ja perheenyhdistämistä, ja te löitte vielä sellaisen rätingin pöytään, että te olisitte nostamassa etuuksia, siis turvapaikanhakijoiden etuuksia, 323 eurosta [Puhemies koputtaa] 514 euroon: hyvänen aika, eikö teillä ole minkäännäköistä sordiinoa päällä tässä tilanteessa, kun suomalaiset tarvitsisivat pikaisesti tukea sähkölaskujensa kanssa [Puhemies koputtaa] ja toisaalta meidän ei pitäisi yhden yhtä houkutustekijää lisätä tähän maahan? — Kiitos. [Hanna Holopainen: Yritykset tarvitsevat osaajia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2022-12-19T14:27:35,2022-12-19T14:33:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_309,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_310,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä sisäministeriön pääluokka on suomalaisten kannalta ja turvallisuutemme kannalta äärimmäisen tärkeä pääluokka. Poliisin toiminnan näkyvyys kentällä ratkaisee, mikä on suomalaisten ihmisten turvallisuudentunne. Eikä se riitä vielä se poliisi, vaan se aidosti tarkoittaa myös sitä, että hälytysvasteajat ovat riittävän lyhyet. Ymmärrän toki, että jossakin Helsingin keskustassa se aika on todella vähäinen, kun taas jossakin Ilomantsissa se on paljon enemmän. 
Tiedän kotikuntani ja koko sen harvaan asutun maaseudun ongelmat, ja olen siitä hyvin pahoillani, ja on se jotenkin irvokasta, arvoisa puhemies, että meillä se susipartio, eli SusiLIFE-hankkeen poliisit, päivystää siellä hiljaisten metsäautoteiden varsilla ja aivan jonninjoutavana istuvat autoissaan ja katsovat kesämökille menevän ihmisen autoa, että onko siellä ehkä jotakin tapahtunut, mutta sitten todelliseen hätään poliisin saaminen on kiven alla. Ne miljoonat, mitkä työnnetään susien turvallisuuden vahtimiseen... Siis arvoisa ministeri, eikö teidän sydämeenne koske se pieni koulutyttö siellä tienvarressa, kun ilomantsilainen taksikuski — en tiedä, pelastiko se tytön hengen, mutta tilanne oli vaarallinen — oli viemässä lasta kotiin ja huomasi auton ikkunasta, että susi on siinä tienvarressa noin 50 metrin päässä. Ohjeen mukaan hänen olisi pitänyt se tyttö jättää siihen tienvarteen, mutta hän kun ymmärsi, mistä on kysymys, hän vei sen tytön kotiin rappusille saakka. Mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi jättänyt sen tytön siihen hämärtyvässä illassa, kotitien varteen kävelemään kohti kotia? Täällä me viisastelemme toisillemme, että pitää SusiLIFE-hankkeella suojella susia, ja se pieni tyttö on jatkuvasti siellä hengenvaarassa. Haloo.
Arvoisa ministeri, toivon, että tekin jonain päivänä heräisitte siitä prinsessa ruususen unesta, koska juttu on nimittäin niin, että minä pelkään, ihan aidosti pelkään, että jollekin ihmiselle käy huonosti tässä. Venäjällä Karjalan tasavallassa on aloitettu nyt sudenmetsästys, ja Kuhmosta tuli eilen tieto, että susikanta on kasvanut älyttömästi, kun siellä metsästetään, 500:n suden lupa on myönnetty, ja nyt sitten täällä paikalliset viranomaiset ovat ihmeissään, että minkä tautta susia tulee. No totta kai niitä tulee, kun niitä hätistellään siellä ja ne tulee sitten turvapaikkaa hakemaan tänne Suomeen. Nekin hakevat turvapaikkaa. Tämä tuntuu minusta maaseudun kansanedustajana todella pahalta, että miksi tämä Suomi on tällaiseksi mennyt. Poliisin määrärahoja kannatan, että ne ovat riittävät ja poliisit saavat asianmukaiset varustukset ja ovat kansan palvelijoita siinä alkuperäisessä tehtävässä, mihin heidät on tarkoitettu, mutta tämän SusiLIFE-hankkeen pyörittäminen siellä on paikallisten maaseudun ihmisten aliarvioimista — en sano pahemmin — törkeää aliarvioimista, että oletetaan, että kaikki ovat rikollisia. Eihän se niin mene. Lain edessä kaikki ihmiset ovat syyttömiä, ja poliisilla pitää olla näyttö siitä, onko tehty jotakin. Ei se riitä, että on käynyt puolukassa tai vaimon kanssa iltakävelyllä. Ei se tee heistä rikollisia ollenkaan.
Puhuin tästä Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlilla poliisipäällikkö Seppo Kolehmaisen kanssa. Sanoin hänelle, että milloin te alatte tässä aidosti toimimaan ja turvaamaan niitten ihmisten henkeä ja terveyttä. Joku vihreä varmaan ajattelee, että Hoskonen puhuu omiaan, mutta kuinka moni teistä aidosti, arvoisat vihreät kansanedustajat, ottaa aidon vastuun siitä lapsen hengestä? Ei varmasti yksikään. Ei ole näkynyt siellä. Kyllä te hillutte siellä, että susi saa olla rauhassa, mutta ei se pieni tyttö saa olla siellä koulutiellä turvassa. Kyllä tämä minuun sattuu, arvoisa ministeri, niin paljon. 
Vielä kun sisäministeriön pääluokkaa käsitellään, niin Rajavartiostosta iloitsen siinä mielessä, että se toimii erinomaisesti. He ovat saaneet hieman uusia virkoja ja saaneet uutta kalustoa. Ja nyt iloitsen varsinkin siitä, että ne aidat rakennetaan tietyille paikoille, missä sitä tarvetta on, niin että hallitsematonta maahanmuuttoa ei tapahdu. Ne ovat tärkeitä aitoja, jotta saadaan lisää valvonnan tasoa nostettua itärajalla siellä paikoilla, missä se on tarpeen. Ei tietenkään koko 1 350 kilometrin matkalla, ei tietenkään, mutta siellä kansainvälisten rajanylityspaikkojen lähellä, missä se aidosti on tarpeen.
Näiden paikallisten ihmisten asemaa minä suren. Heistä on tehty rikollisia. [Kimmo Kiljunen: Onko?] Epäillään jatkuvasti, autoja tutkitaan ja pysäytetään ihmisiä, ja sitten muutamia kavereita on syytteeseen viety ilman minkäännäköisiä näyttöjä. Varmaan siellä joku on rikkonut lakiakin — kaikkia lakejahan rikotaan, tieliikennelakia ja kaikkia muitakin lakeja rikotaan — mutta se valvonta on mennyt sille tasolle, että siinä ei ole mitään järkeä enää. Pankaa se viisi miljoonaa rahaa, arvoisa ministeri, siihen aitoon ihmisten auttamiseen, niin että sen pienen tytön ei tarvitse koulutiellä pelätä, kuoleeko hän huomenna suden raatelemana. Tämä sattuu minulla niin sydämeen tämä tämmöinen nykyinen meno, mitä on tapahtunut, ja tämä luonnonsuojeluhomma, mikä on mennyt aivan väärille urille. Ei mitään järkeä tässä hommassa enää ole. Ihminen ei ole enää tärkeä, vaan se suden elämä on tärkeä. Sitä pitää oikein poliisin voimin turvata. Seppo Kolehmaisen kanssa puhuin tästä siellä Linnan kutsujen loppuajalla, kun olimme poistumassa talosta, ja hyvää keskustelua käytiin, ja hänkään ei tätä ymmärtänyt, miksi näin asiat ovat.
Arvoisa ministeri, teidänhän tämä asia on. Ruvetkaa toimiin [Puhemies koputtaa] ja lopettakaa se jonninjoutava höpöttely näiden asioiden kanssa. [Mauri Peltokangas: Juuri näin! Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-19T14:33:19,2022-12-19T14:38:46,Hyväksytty,1.1
2022_143_311,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Edustaja Junnila poissa. — Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_312,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti muutamia seikkoja tässä nostan esille: 
Ensinnäkin on hyvä asia, että poliisin määrärahoihin ja näihin koko turvallisuusalan määrärahoihin laitetaan lisää rahaa, jotta saadaan lisää turvallisuustyöntekijöitä meille koko kentän puitteissa. 
Asia, mitä jäin pohtimaan tässä kokonaistilanteessa, on, että kun katsoo suomalaisten ikärakennetta ja kaiken kaikkiaan näitä ammattikuntia, mitä meillä on, niin eläköitymisen kasvaminen koko ajan yhä suuremmaksi eri ammattialoilla on tosiasia, mikä meillä on, ja korvaavien työntekijöitten ja nuorten riittävä saanti näille aloille on meillä todella haasteessa. Puhutaan työvoimapulasta, ja sitä on varmaankin jo lähestulkoon kaikilla aloilla tällä hetkellä olemassa. 
Jäin miettimään tätä pelastajien tilannetta, niitten työkyvyttömyyseläkkeitä ja muita. Muistaakseni 95 tuli se lainuudistus, missä päätettiin pelastajien eläkeikä nostaa sinne normaaliin työntekijän eläkeikään, mikä nyt näkyy työkyvyttömyyseläkepäätöksissä, ja olen jäänyt miettimään, olisiko tässä mahdollista palata. Kuitenkin tuommoisen ikääntyvän pelastajan mahdollisuus tehdä tehokasta, hyvää työtä pelastustoimessa siinä vaiheessa on aika tiukille joutumista noin fyysisesti. Ajattelen pitkälle sitä mallia, eli onko tarpeen ruveta tarkastelemaan pelastajien eläkeikää uudella katselmuksella niin, että mihinkä ne fyysiset edellytykset riittävät, jotta he pystyisivät tekemään sen työn tehokkaasti ja saamaan mahdollisimman hyvää tulosta aikaan. Toisaalta se on myös sitten ollut pelastajien kohdalla tämmöinen houkutus hakea pelastusalan koulutukseen, kun tietää, että se työura on rajoitettu vähän aikaisemmin kuin mitä se nyt tällä hetkellä on eikä tarvitse niin rasittuneena ja heikossa kunnossa tehdä sitä. 
Pitää luottaa siihen, että ihminen on hyvässä kunnossa loppuikänsä, mutta kun ihmisen fyysiset rajat tekevät tiettyjä rajoja, niin se tekee esteitä myös niissä tehtävissä liikkumiselle ja pärjäämiselle, niin ettei altistu vaaratilanteisiin. Kysyisinkin ministeriltä: onko pohdittu tätä tämmöistä lähtökohtaa ja tämmöistä näkemystä pelastajien kohdalla? — Ei muuta. Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-19T14:38:46,2022-12-19T14:41:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_313,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_314,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on sisäministeriön hallinnonala, ja todellakin on tärkeää rahoittaa ja panostaa sisäiseen turvallisuuteen näissä tilanteissa, mitä meillä on. Olen todella iloinen siitä, että poliisitoimeenkin tulee lisäystä, ja kuten jo aiemmin täällä esille on otettukin, niin toivottavasti se saa jatkoa seuraavan hallituksen toimesta, että päästään sinne 7 850:een — taitaa olla tämmöinen meidän tavoitepyykki, välipyykki, että päästäisiin siihen.
Eli aamun keskustelusta poimien on tosi tärkeää, että meidän poliisimäärää lisätään. Meillä on hyviä kokemuksia, muun muassa Mänttä-Vilppulassakin, että meillä on niin sanottu kummipoliisi tai koulupoliisi olemassa, ja minä luulisin, että olisi jokaisen koulussa hyvä olla tällainen henkilö, mille voisi käydä kertomassa omat huolensa, niin me voitaisiin näistä nuorisoasioista päästä vähän eteenpäin rivakamminkin sitten. Keskustalla on 10 kohtaa tähän nuorisorikollisuuteen ja hyvin samoja asioita, mitä tänäänkin keskusteltiin, mutta laitetaan ne vain toimeen.
Rajavartiolaitokselle tässä budjetissa annetaan nyt tähän niin sanottuun pilottiaitaan, ja se on keskusteluttanut kanssa. Tokihan se on nyt tärkeää, kun tuo itäraja sulkeutuu, että me pystymme hallitsemaan sitä rajaa, ja se on erinomainen asia. Ainakin niille osille, mitkä ovat tärkeitä, tulee tämä pilottiaita ja rajaeste muodostumaan.
Tähän pelastustoimeen: Tässä on paljon käyty juurikin keskustelua siitä, että niinkin iso määrä. Ymmärsinkö, että siis pelkästään pelastajia tarvitaan 2 500 ja tämän päälle halutaan vielä lisäksi sopimuspalokuntalaisia, vai olivatko nämä luvut jo yhdessä? Katson, että jos ne ovat yhdessä, niin varmaan ollaan sitten samalla hallintojaoksella samojen tietojen mukaisesti. Mutta tarve on suuri. Nyt on hyvällä uralla tämä, että meillä on ensi vuodelle muun muassa Kuopion Pelastusopistolle rahoitusta siihen, että valmistaudutaan vuoden 2024 alusta oleviin isompiin koulutusmääriin, ja myös se keskustelu, mitä on Helsingin opiston kanssa. Yhtä lailla on Pori meillä toiminta-alueena otettu esille ja myös sitten Vaasan alueet. Toivotaan tässä hyvää yhteistyötä, että näihin päästään. Eli sopimuspalokuntalaisten määrä on noin 16 000, ja tässä on arvio, että noin vajaa 1 000 me tarvitaan lisää, kun otetaan huomioon tosiaankin eläköityminen vuonna 2030. Ja sitten on se muutos sopimuspalokuntalaisissa, että harva-alueilta meillä tosiaan nämä toimijat vähenevät, ja sitten meillä on paremmin käytettävissä henkilöitä näillä kasvukeskusalueilla. Koulutuksen tarve on merkittävä.
Sitten tässä on muutamia kohtia, mitä itse ajaisin: 
Tämmöistä sopimuspalokuntalakia seuraavassa pelastuslain uudistuksen mutkassa kyllä. Esimerkiksi tämän koulutuksen hyväksyminen on yksi semmoinen asia, että jos olet vaikka Saksassa pelastajakoulutuksen käynyt, niin ei sinun tarvitsisi Suomessa lähteä taas nollapisteestä liikkeelle, että voitaisiin hyväksyä se koulutus. 
Sitten hyvinvointialueilla on tällä hetkellä meillä ongelma. Se koskee noin 300—500:aa henkilöä. Eli hyvinvointialueilla töissä olevat ihmiset haluaisivat olla joko henkilökohtaisella sopimuksella tai sitten sopimuspalokuntien kautta töissä, mutta se ei aina onnistu. Kun meillä on 20 erilaista pelastusaluetta ja nyt hyvinvointialuetta, niin nämä tulkinnat ovat erilaisia eri alueilla. Tähän me tarvittaisiin vähintäänkin ohjausta, että se olisi mahdollista. Meillä on nämä erilaiset sopimukset, eli hyvinkin voisi seuraavan hallituksen aikana, kun tehdään pelastuslain uudistusta, olla niin, että tehtäisiin erillinen sopimuspalokuntalaki, tavallaan niin kuin Ranskan malliin, että meillä olisi otettu tämä erityisasia huomioon, että meillä on vahvasti iso joukko pelastajia, jotka toimivat vapaaehtoisesti — tai sopimuksien kautta, on parempi sanoa näin.
Arvoisa puhemies! Näen hyviä asioita, hyvinkin, tässä budjetissa, ja pikkusen kun otetaan vielä huomioon nämä muutkin toimet, mitä tässä on... Maahanmuuttoasia oikeastaan jäi tuossa käsittelemättä, ja näen, että on hyvä pitää tämä maahanmuutto kunnossa. Muun muassa tki-työryhmän mukaan me tarvitaan paljon osaavia maahanmuuttajia, hyvin koulutettuja ja myös osaavia henkilöitä. Migrin tehtävä on toisaalta olla portsari mutta toisaalta olla sisäänheittäjäkin eri asioissa, [Puhemies koputtaa] mutta nämä roolit täytyisi pystyä erottamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T14:41:39,2022-12-19T14:46:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_315,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_316,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä kohtaa otan sisäministeriön hallinnonalalta kaksi keskeistä toimijaa esille. Täällä on aiemmin varsinkin perussuomalaisten ryhmästä jo pidetty kokonaisvaltaisesti hienoja puheita aiheista, mutta tällä hetkellä tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa varsinkin poliisilla ja Rajavartiolaitoksella on erityinen merkitys. Kävin läpi asiantuntijalausuntoja koskien budjettia, ja sieltä löytyi monia huolestuttavia seikkoja, jotka haluaisin tässä ottaa nyt esille.
Hallitus esittää nyt siis poliisin toimintamenoihin semmoisen 850 miljoonaa euroa, mikä on 43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Kun ottaa huomioon tämän maailmanpoliittisen tilanteen, niin pieni tuo lisäys on. Lisäksi on sanottava, että jos vertaa tätä lukua esimerkiksi kehitysapuun, joka menee sinne yli miljardiin euroon, niin siihen suhteutettuna budjetti on pieni — eiköhän nämä kaksi asiaa pitäisi pikemminkin kääntää toisinpäin.
Tähän talousarvioesitykseen sisältyy myös lisäyksiä poliisille, esimerkiksi seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistukseen, lastensuojelun ja sosiaalipäivystyksen virka-avun maksuttomuuden kompensointiin, lapsiin kohdistuvien rikosten kiireelliseen käsittely sekä lähestymiskiellon tehostamiseen. Luvut ovat alle miljoona euroa. Nähdäkseni olisi hyvä, että näihin kiinnitettäisiin vielä enemmän huomiota, sekä lisäksi, että ne saisivat myös enemmän rahoitusta.
Lausunnossaan hallintovaliokunnalle sisäministeriöstä otettiin esille, että nämä poliisille esitetyt lisäykset talousarviossa... — Anteeksi, nyt minä vielä tarkistan, että onhan varmasti oikea lausunto. Kyllä, sisäministeriön muistiosta on nyt tämä, mitä tässä puhun, jotta en vain puhu väärin. — Eli täältä sisäministeriön muistiosta otettiin esille kipukohtia, ja tässä nämä poliisille esitetyt lisäykset korjaavat tätä poliisin taloudellista tilannetta mutta eivät ratkaise sitä. Poliisin määrärahojen käyttöä selvittäneiden selvitysmiesten mukaan on vaarana, että ilman menojen sopeutusta tai määrärahojen merkittävää lisäystä kuilu talousarviossa myönnetyn rahoituksen ja poliisin tarpeiden välillä kasvaa. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, tässä tilanteessa, jossa meillä katujengit taistelevat jo melkein kaduilla, ei voi olla niin, ettei poliisi saa niitä resursseja, jotka he tarvitsevat. Se poliisin osalta.
Seuraavaksi ottaisin esille Rajavartiolaitoksen, joka saa tässä budjetissa hiukan alle 500 miljoonaa euroa. Tämä on 209 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. On hyvä, että budjetti kasvaa, ja se tulee todellakin tarpeeseen, mutta on ikävää, että vasta tässä tilanteessa Rajavartiolaitos saa tarvitsemaansa lisärahoitusta.
Tässä muistiossa, jota jo olen esitellyt, kerrotaan, kuinka toimintaympäristön muutoksen johdosta Rajavartiolaitokselle osoitetut määrärahat ovat pääosin kertaluontoisia. Tämä on erittäin ikävää, koska tämä tilanne ei ole kertaluontoinen. Tämä on jatkuva ja pahimmillaan jopa paheneva, ja samaan aikaan Rajavartiolaitoksen toiminnan rahoittamiseksi tarvittava peruskehys ei riitä turvaamaan toimintaa nykytasollaan, jota tilanne vähintään edellyttäisi. Tämäkin on erittäin huolestuttavaa, ja olisin toivonut, että näihin asioihin olisi kiinnitetty enemmän huomiota siten, että Rajavartiolaitos ja poliisi olisivat voineet tehdä tulevia vuosia varten suunnitelmia siten, että rahoitus olisi pysynyt ainakin samana, eikä siten, että näitä olisi tehty vain ja ainoastaan kertaluontoisina. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2022-12-19T14:47:01,2022-12-19T14:52:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_317,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Ja vielä edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_318,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On pakko palata näihin poliisin määrärahoihin. Täällä hallituspuolueet kilvan kehuskelevat, kuinka poliisi on saanut enemmän rahaa kuin koskaan. Samalla ei useinkaan kerrota, miksi näin on. Arvoisat kuulijat, ei kerrota nousseista vuokrista, ict-kuluista, polttonesteiden hinnoista eikä myöskään nousseista henkilöstökuluista. Ei kerrota ihmisille, että mainitut kulut eivät ole poliisin itsensä aiheuttamia. Ne määritellään ihan muualla, esimerkiksi täällä.
On hyvin muistissa, kuinka jopa keskusta vasemmistohallituksen rintamassa viime vuonna huusi täällä, että mihin poliisi on rahansa hassannut, nimenomaan näillä sanoilla: ”Mihin poliisi on rahansa hassannut?” Kun poliisin rahankäyttöä avattiin riippumattomien tutkijoiden toimesta, tämän selvityksen tulos vaiettiin kuoliaaksi. Se oli hallitukselta poliisia halventava, arvoton näytelmä. Nytkään te, hyvä hallitus, ette pystyneet muuhun kuin budjettiin, joka ylläpitää nykyisen tilanteen. Se tarkoittaa siis sitä, että jälleen ensi vuonna, kuten tänäkin vuonna, määräaikaisia virkoja jätetään täyttämättä, jotta rahat riittäisivät. Se tarkoittaa sitä, että selvitysprosentit laskevat edelleen, erityisesti omaisuusrikosten osalta. Se tarkoittaa lisää tehtäviä, joihin poliisi ei ehdi.
Paljon puhutaan täällä siitä, että poliisille pitää antaa koulutusta siihen, tähän tai tuohon. Ne ovat mielipiteitä, joita heitellään täällä ilmaan, ilman perehtymistä poliisin koulutukseen ja työpaikoilla ja jatko-opinnoissa saatavaan uuteen oppiin. Kävin kolme viikkoa sitten tervehtimässä oman yksikköni henkilöstöä. Neljä oli joukosta poissa, ja kaikkia heitä ei ole voitu korvata. Toivottomuus, turhautuneisuus ja väsyminen näkyi ja kuului. Tänä vuonna on siellä jätetty täyttämättä järkyttävä määrä määräaikaisia virkoja — ja täällä kehutaan, että meillä on 7 500 poliisia. Se määrä on sellainen, että se vastaa yhden poliisiaseman henkilöstöä. Tarkka luku jääköön sanomatta, sillä se on seikka, jota ei poliisimies rikolliselle ilmoita.
Mitä tulee Poliisiammattikorkeakoulun oppilasmääriin, niin on pakko tuoda ilmi kehitys Saksassa. Olin siellä kurssilla, jonka aiheena oli poliisitoiminta etnisten ryhmien kanssa. Siellä on eräissä osavaltioissa päässyt poliiseiksi henkilöitä, joiden tavoitteet ovat olleet oman etnisen ryhmän etujen ajaminen ja jopa kytkeytyminen rikollisuuteen. [Sanna Antikainen: Tiesittekö tätä, sisäministeri?] Älkää nyt vaan kuvitelko, että kouluun pääsyn kriteerien alentaminen on avain poliisin koulutuspaikkojen täyttämiselle sellaisilla ihmisillä, jotka pystyvät vielä toimimaankin ihmisten hyväksi täysin puolueettomasti.
Miksi ette saaneet aikaiseksi budjettiin muuta kuin tekohengitystä yhdeksi vuodeksi? [Sanna Antikainen: Koska eivät halua!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T14:52:28,2022-12-19T14:55:45,Hyväksytty,1.1
2022_143_319,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Mikkonen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_320,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensin ehkä on hyvä sanoa, ettei nytten kuulijoille jää väärää kuvaa tästä edustaja Hoskosen esiin nostamasta SusiLIFE-hankkeesta: Kyseessähän on siis kuusivuotinen hanke, jonka kokonaisrahoitus on viisi miljoonaa, josta yli kolme miljoonaa tulee siis EU:lta. Sitten sinne tulee maa- ja metsätalousministeriöstä suuri osa ja eri toimijoilta, kuten MTK, Luke, Riistakeskus ja näin edelleen. Mitä tulee sisäministeriön rahaan, niin ei ole kyse mistään viidestä miljoonasta, jota tähän hankkeeseen laitettaisiin. Hankkeellahan siis etsitään työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn tuolla alueella, missä susia on, ja pidän sitä kyllä ihan tärkeänä työnä.
Tässä nousi paljon esille tämä pelastajien tilanne ja pelastajapula, ja tämä on todellakin semmoinen asia, mihin on syytä etsiä ratkaisuja monella eri tavalla. Näillä sopimuspalokunnilla ja sopimuspalokuntalaisilla, jotka nostettiin tässä esiin, on tärkeä rooli meidän pelastustoimessa, ja sen takia myös on syytä kiinnittää huomiota niihin keinoihin, miten voimme vahvistaa heidän rooliaan, miten voimme varmistaa, että me saamme sopimuspalokuntalaisia mukaan toimintaan, koska sielläkin tietysti tätä poistumaa on ja tavallaan eläköitymistä näistä sopimuspalokuntalaisista, ja siksi nämä eri keinot, mitä tässä on nostettu, on syytä kyllä katsoa: niin siviilipalveluksen hyödyntäminen kuin sitten se, että jos tämmöisen koulutuksen on muualla saanut, niin miten se meille kelpaisi. Ja tosiaan tämä hyvinvointialueen henkilökunta on myös asia, jota sisäministeriössä paraikaa katsotaan.
Sitten tulivat esille maahanmuuttoasiat, Migrin riittävät resurssit. Migrissähän on nyt tehty paljon tätä automatisaatiotyötä, ja täällä eduskunnassakin on pari lainsäädäntöhanketta siihen liittyen. Se on ollut se työkalu, missä on näitä työperäisiä lupia saatu nopeutettua merkittävästi. Tästä on itse asiassa tullut paljon kiitoksia yrityksiltä. Erityisesti nyt näitten erityisosaajien lupaprosessien nopeuttamisessa on edistytty merkittävästi, samoin kuin asiantuntijoitten ja startup-yritysten tarvitsemien työntekijöiden. Nyt meidän täytyy huolehtia, että tämä lupaprosessien nopeuttaminen ja sujuvoittaminen tapahtuu kaikkien näiden työlupien osalta, jotta voimme taata riittävän maahanmuuton, jota tässä maassa todellakin tarvitsemme ulkomaalaisten työntekijöiden suhteen. Sitten tietysti samanaikaisesti meidän pitää huolehtia siitä, että meidän turvapaikkapolitiikkamme on toimiva, ja siihen kuuluvat myös sitten nämä palautukset omana osanaan. Meidän järjestelmän pitää olla sellainen, että turvaa saa silloin, kun siihen on oikeutettu, mutta toisaalta täytyy huolehtia siitä, että sitä ei väärinkäytetä. Ja tämähän on tietysti koko EU:n laajuinen kysymys, miten me saamme EU:n turvapaikkapolitiikan toimivaksi, ja tietysti se, että sitten laillisia reittejä lisätään, on osa sitä. Ukrainalaisten kohdalla iso ponnistus tulee olemaan siinä, kun nyt ukrainalaisilla tulee vuosi täyteen Suomessa. He voivat halutessaan [Puhemies koputtaa] hakea kotikuntaa. Siinä me teemme työtä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa, että tämä siirtymä olisi mahdollisimman sujuva, jotta siellä kunnissa niin opetustoimi, TE-toimistot kuin muut toimijat nyt sitten pystyisivät hyvin ottamaan koppia ja huolehtimaan siitä, [Puhemies koputtaa] että ne ukrainalaiset, jotka tänne jäävät ja haluavat kotikunnan, pystyvät hyvin pääsemään mukaan meidän yhteiskuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2022-12-19T14:55:47,2022-12-19T14:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_321,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, tätä pääluokkaa varten tässä vaiheessa varatut puolitoista tuntia on ylitetty, mutta pyydetyt puheenvuorot pidetään päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi. Keskustelu ja asian käsittely siis keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan myöhemmin tässä istunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_143_322,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 26. — Edustaja Kiljunen, Kimmo poissa. Edustaja Kari paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_143_323,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän sisäministeriön pääluokkakeskusteluun varasin puheenvuoron jo useita tunteja sitten, ja osa näistä puhetarpeista on mennyt tämän välikysymyskeskustelun ja turvallisuuskeskustelun kautta ohi, mutta ei kuitenkaan ihan kaikki. Toivoisin, ehkä vähän nyt jo voi perinnön siirtonakin sanoa tulevalle hallitukselle ensi kevään vaalien jälkeen, että tämä sisäisen turvallisuuden pääluokan kokonaisuus pystyttäisiin parlamentaarisesti sopimaan, vähän samalla hengellä ja tavalla kuin esimerkiksi puolustushallinnon pääluokka eduskunnassa sovitaan.
Jos nyt jälleen kerran katsotaan hallituskausiin, tällä iällä voi katsoa jo vähän taaksepäinkin, on täysin kohtuutonta sisäisen turvallisuuden toimijalle — poliisille, Tullille, Rajavartiolaitokselle, hälytyskeskukselle ja niin edelleen — tilanne, jossa hallituskaudesta riippumatta jokaisen hallituskauden aikana on sisäisen hallinnonalan budjetti kuin Linnanmäen vuoristorata: ylös ja alas, lisätalousarvioita ja erilaista paikkaa paikan päällä.
Tässä nähtiin muutama vuosi sitten, tai vähän toista vuotta sitten, tilanne, jossa jouduttiin lisätalousarviolla paikkaamaan jopa 30 miljoonalla eurolla poliisin budjettia. Tämäntyyppinen toiminta ei ole tietenkään kenenkään toive eikä varmasti myöskään tarkoituksellinen tilanne, mutta tästä poliisin hallinnonalan määrärahatasosta pitäisi eduskunnassa vallita laajempi yksimielisyys hallituksesta riippumatta. Tämä ei ole siis moite nykyiselle eikä sen paremmin entisillekään hallituksille, mutta olen tästä usein 12 vuoden ajan salissa puhunut ja toistan sitä edelleenkin, varsinkin niiden kokemusten pohjalta, joita tuossa jo hieman kuvasin. Sisäisen turvallisuuden hallinnonala koko sisäministeriön tehtävineen on kuitenkin eräänlainen yhteiskunnan konehuone, jonka toimintojen varmistaminen 24/7 on koko tämä eduskunnan yhteisen vastuun ja vaikutusvallankin alla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T19:37:59,2022-12-19T19:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_324,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kilpi poissa. Myös edustaja Heinonen poissa. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_325,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on nyt käsittelyssä sisäministeriön pääluokan budjetti, ja täällä on tänään puhuttu paljon pelastajapulasta ja pelastajakoulutuksesta. Meillähän on noin kahden ja puolen tuhannen pelastajan vaje tiedossa, ja tämänhetkiset koulutusmäärät eivät riitä täyttämään tätä koulutusvajetta.
Olen aiemminkin koettanut kysyä tämän alueellisen koulutuksen perään. Meillä on Satakunnassa varmasti Suomen toiseksi paras koulutusalue tai harjoitusalue Kuopion Pelastuskoulun jälkeen. Näkisinkin, että tässä tämänhetkisessä tilanteessa olisi syytä suosia alueellisia jo olemassa olevia resursseja koulutuksen järjestämiseksi sen sijaan, että sijoitamme tai investoimme pysyviin rakenteisiin tilapäisen koulutustarpeen ollessa kyseessä.
Haluaisin vielä tuoda ilmi tähän pelastajapulaan liittyen tämän Kuopion Pelastusopiston saaman määrärahan, jossa ruvetaan selvittämään tätä koulutusta. Näillä useilla sadoillatuhansilla euroilla olisimme jo hyvinkin pystyneet järjestämään Satakunnassa alueellista koulutusta. Toivottavasti tästä ei tule aluepoliittista kysymystä [Tuomas Kettunen: Älkää tehkö!] vaan voisimme myös hyödyntää tätä alueellista koulutusta. — Tämä alueellinen koulutus, edustaja Kettunen, ei uhkaa millään sorttia Kuopiossa järjestettävää koulutusta. Se on siellä, ja sen tuleekin olla siellä, mutta tämä on täydentävää koulutusta.
Haluan, arvoisa puhemies, vielä sanoa tähän loppuun, että alueellinen koulutus on myös vetovoimatekijä pelastusalalle. Olen puhunut esimerkiksi olympiauimari Mattssonin kanssa asiasta, ja hän on itse kertonut tästä, että pelastusala kiinnostaa häntä mutta tämänhetkinen järjestelmä, kun pitäisi hänenkin perheellisenä lähteä Kuopioon, on erittäin haastava. Hän nimenomaan toi esiin sen, että jos tätä koulutusta olisi saatavissa myös alueellisesti, niin hän todennäköisesti hakeutuisi koulutukseen välittömästi, kun perhetilanne sen sallii. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T19:40:30,2022-12-19T19:43:26,Hyväksytty,1.1
2022_143_326,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_327,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on yhteiskunnan peruskallio, jonka päälle kaikki muu hyvä voi rakentua, ja tässä ajassa tietysti turvallisuuteen on jouduttu satsaamaan sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta todella huomattavasti. Se on tietysti valtavan tärkeää, että maamme koskemattomuus on turvattu, jolloin voimme ajatella, että pystymme rakentamaan turvallista yhteiskuntaa myös tänne maamme rajojen sisäpuolelle.
Mutta, arvoisa puhemies, kyllä tämän hallituskauden jälkeen varmasti tarvitaan jatkossa vielä voimakkaampia panostuksia siihen, että poliisien määrää pystytään ensinnäkin lisäämään. Vaikkapa kun edellä keskusteltiin Suomeen rantautuneesta ja tänne täysin vieraasta ja kuulumattomasta jengirikollisuusilmiöstä, niin se, että poliisi näkyy siellä nuorten arjessa muistuttelemassa, että nuoret pysyvät kaidalla polulla, on valtavan paljon vaikuttavampaa työtä kuin sitten korjata asioita, selvitellä rikoksia ja estää niitä jengien välisiä välienselvittelyjä. Elikkä tässä mielessä poliiseja tarvitaan lisää koko maahan, poliiseja tarvitaan lisää hyvin erilaisiin tehtäviin. Otan vain yhden huolenaiheen, esimerkiksi liikenteen valvonta: jostain syystä suomalaiset käyttävät nykyään huumausaineita huomattavan paljon, ja niitä huumekuskeja ei sieltä liikenteestä saada kyllä millään muulla pois kuin sillä, että partio pysäyttää. Tässä mielessä esimerkiksi liikennevaliokunnassa olleet kuulemiset siitä, kuinka paljon poliisi käytännössä ennättää tämmöistä liikenteenvalvontatyötä tekemään, ovat kyllä huolestuttavia ihmisten arjen turvallisuuden kannalta. Elikkä poliisille tarvitaan lisää voimavaroja.
Mutta, arvoisa puhemies, poliisi ei tietenkään ole ainoa sisäisen turvallisuuden viranomaisemme, vaan edellä oli edustaja Hurun todella tärkeä puheenvuoro pelastapulasta. Pelastajia tarvitaan lisää, ja on myös todella tärkeää huolehtia siitä, että valtiovalta on hereillä. Nyt kun vuodenvaihteessa hyvinvointialuemuutos tapahtuu — järjestämisvastuu sote-palveluista mutta myös pelastuspalveluista siirtyy uusille perustettaville hyvinvointialueille — niin vaikka hyvinvointialueen valtavan sote-kokonaisuuden rinnalla se pelastuspuoli voi euromäärällisesti vaikuttaa kovin vaatimattomalta, niin ei missään nimessä saa käydä niin, että se jäisi lapsipuolen asemaan, vaan se on arjen turvallisuutemme kannalta todella tärkeää.
Myös, arvoisa puhemies, esimerkiksi rajavalvontaan panostaminen tässä ajassa on tietysti todella tärkeää. Ja olisi varmasti monia muitakin näkökulmia, mitä tulisi korostaa, mutta tässä nyt lyhyesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-19T19:43:26,2022-12-19T19:46:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_328,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_329,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriön hallinnonalasta puhuttaessa hyvin usein huomio kiinnittyy itärajaan, ja viimeaikaisiin tapahtumiin suhteutettuna se ei liene ihme. Mutta jos mietitään käytännön kannalta, itse asiassa Länsi-Suomen rajavartiolaitoksen tehtävät ovat lisääntyneet kaikkein eniten. Kuten tiedämme, Ahvenanmaalla on tietty asema tässä, mutta sitten harva tulee ajatelleeksi, että aivan sieltä eteläisimmästä Suomesta ylös Perämerta pitkin Ouluun saakka ulottuu tämä alue. Heillä on myös akuutteja ongelmia niin kaluston suhteen kuin sitten näiden tukikohtien suhteen. Se on ehkä sellainen, mikä tässä on jäänyt jossain määrin huomiotta, ja uskon, että tähän tullaan palaamaan joko ensi vuonna tai sitä seuraavana vuonna, kun nämä ongelmat tästä konkretisoituvat.
Täällä on useaan otteeseen otettu esille myös, että olisi hyvä löytää parlamentaarinen yhteisymmärrys nimenomaan sisäministeriön hallinnonalasta. Ongelma siinä on se, että hyvin usein nämä koskettavat esimerkiksi ulkomaalaislakia tai ylipäätään asioita, jotka ovat ulkoasiainhallinnossa, ja itse koen kyllä äärimmäisen vaikeaksi, että tästä saisi parlamentaarisesti sovittua jotakin yhteistä toimintaohjelmaa. Hyvin usein on niin, että kun ongelmat ovat tarpeeksi vaikeita, perustetaan parlamentaarinen työryhmä, joka tekee tietyn raportin, ja sen jälkeen poliittiset puolueet eivät asiaa edistä. Nyt kun katson hallituksen esityksiä tällä kaudella, ne ovat olleet sellaisia, että laittomasti maassa oleville terveyspalveluja laajennetaan, ulkomaalaislakiin on tökitty reikiä useaan otteeseen, ja sitten osa on jo kaatunut tässä vaiheessa, eli jopa humanitaarinen viisumi on ollut keskustelussa. Kun nämä ottaa huomioon, niin kyllä on aika vaikeaa saada poliittista yksimielisyyttä sisäministeriön alalta näissä asioissa. Kyllä ne ovat sen verran suuria ideologisestikin haastavia asioita, että en oikein usko siihen, että tämä parlamentarismi tässä tulisi pelastajaksi.
Edustaja Huru puhui myös pelastuslaitoksen toiminnasta, ja se tuli mieleeni — vaikka edustaja Huru onkin erinomaisessa kunnossa — että palomiesten eläkeikä oli joskus 80-luvun loppupuolella 55, ja nyt se on asetettu samaan kuin muillakin henkilöillä. Kyllä tämä kentältä tuleva viesti on erityisen rankkaa nimenomaan palomiesten osalta tällä hetkellä. Toivon, että myös sisäministeriö herää tähän ja ottaa tämän jatkossa huomioon ja keskusteluun sitten sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työhyvinvointi kuuluu myös pelastusalalle. [Petri Huru: Juuri näin!] Nyt se jatkuvasti liittyy ainoastaan sosiaali- ja terveyspuoleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T19:46:34,2022-12-19T19:49:45,Hyväksytty,1.1
2022_143_330,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_331,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta pelastusalan eläkeiästä. Juuri näin, siis pelastusalan työkyvyttömyyseläkkeitten määrä on tosi suuri ja pelastajat harvoin pystyvät jatkamaan sinne eläkeikään asti. Olen itse tehnyt toimenpidealoitteen siitä, että toteutettaisiin tätä Pelastusalan unionin esittämää mallia tässä eläkejärjestelmässä, jolla sitten tämmöisen lisäeläkkeen kautta saataisiin joustavuutta. Se olisi heidän laskelmiensa mukaan kustannusneutraali työnantajalle, mutta se myöskin auttaisi nimenomaan tähän tilanteeseen ja mahdollistaisi siellä työssä olemisen pidempään ja sen, että myöskään tämä eläkekertymä ei sitten muodostuisi niin matalaksi kuin mitä nyt, jos työkyvyttömyyseläkkeelle joutuu jäämään aiemmin.
Sen lisäksi nostin aiemmissa puheenvuoroissani esiin sen, että olisi syytä pistää vireille muun muassa asevelvollisuuden kehittämistä miettineen komitean ehdotus tästä, että siviilipalveluksen yhteydessä voitaisiin pilotoida pelastusalan koulutuksen suorittamista. Toivottavasti se nyt sitten ainakin seuraavalla hallituskaudella etenee. Se on pieni osa sitä, että saataisiin lisää pelastajia, mutta kuitenkin olisi merkittävää tehdä kaikki toimet, joilla pelastajien määrää saadaan siihen tavoitteeseen, joka täällä on aiemminkin tullut, että tarvitaan 2 500 pelastajaa vuoteen 2030 mennessä.
Sitten täällä edellisessäkin keskustelussa, tuossa välikysymyskeskustelussa, puhuttiin poliisien määrästä. Nostaisin esiin sen, että vaikka hallitusta on kovasti syytetty, niin nimenomaan tässä hallituksen sisäisen turvallisuuden selonteossa on linjattu, että vuoteen 2030 mennessä poliisien määrä pitää nostaa 8 200 henkilötyövuoteen, ja tämähän on aivan merkittävä lisäys varsinkin verrattuna siihen, kuinka aiempina kausina poliisien määrää on lisätty. Täällä esimerkiksi kokoomuksen puheenvuorossa äsken kuultiin, että he olisivat valmiita lisäämään resursseja kahdeksalla miljoonalla. Se ei vielä oikeastaan kuulosta siltä, että päästäisiin edes tähän 8 200 poliisin määrään 2030-luvulle mennessä. Tässä tietenkin pullonkaulana on tämä poliisikoulutus. Se, että pystytään kouluttamaan riittävä määrä poliiseja, ensinnäkin tarvitsee tietenkin sen, että sinne on riittävästi kelpoisia hakijoita, ja nythän olemme kuulleet, että hakijamäärät ovat heikentyneet. Tässä varmasti on yhtenä syynä se, että tämä rahoitus on ollut niin tempoilevaa eikä olla pystytty tarjoamaan pitkäaikaisia työsuhteita. Erityisesti kun olen keskustellut poliisipäälliköiden kanssa, niin he ovat tuskastelleet nimenomaan sitä, että he eivät ole omalle henkilökunnalleen pystyneet tarjoamaan pysyviä työsuhteita, ja sitten se on aiheuttanut semmoista tempoilevuutta, että ihmiset joutuvat aina hakemaan näitä määräaikaisia työsuhteita. Semmoinen pysyvyys sieltä on puuttunut, mikä ei varmastikaan lisää sen alan houkuttelevuutta. Tähän on ihan välttämätöntä tulevilla hallituskausilla puuttua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T19:49:45,2022-12-19T19:52:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_332,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_333,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä budjetissa on kaksi pääluokkaa, joista toisaalta sisäisin siirroin tai sitten suoranaisin leikkauksin voitaisiin vapauttaa rahoja järkevämpään käyttöön. Tässä yhteydessä totean, että ympäristöministeriön määrärahat ovat kasvaneet tällä vaalikaudella, siis vuoden 2019 tasosta ensi vuoden tasoon, 80 prosentilla. Vuonna 19 oli Sipilän hallituksen viimeinen budjetti, jossa loppusumma oli 199 miljoonaa ympäristöministeriön pääluokassa, nyt 357 miljoonaa. Ei ole ihme, että valtakunta on katastrofissa taloudellisesti. Sieltä pitäisi leikata ja siirtää järkevämpiin tarpeisiin. Ei se vuosi 19:kaan nyt mikään huono vuosi ollut. Paremmin moni asia kuin nyt. 
Toinen on tämä sisäministeriö. Meillä perussuomalaisilla on esitys täällä vastalauseessa, että kolmen momentin osalta leikkaukset, yhteensä 133 miljoonan leikkaus. [Tuomas Kettunen: Mistä leikataan?] Tietysti voisimme tehdä niin, että tästä 133 miljoonasta siirrettäisiin osa poliisille ja pelastuslaitokselle, jolloin ne kotimaiset, vakavat ongelmat saataisiin hallintaan, ja sitten loppu, vaikkapa sata miljoonaa, siirrettäisiin vaikkapa oikeuslaitokselle, maatalouden hätään tai energiaratkaisujen mahdollistamiseen, mitä hallitus nyt epätoivoisesti etsii. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti rakentui sille periaatteelle, että me emme lisää menoja vaan supistamme niitä, leikkaamme monista kohdista ja sitten toisaalta teemme budjetin sisällä sisäisiä siirtoja, juuri näin, että ympäristöministeriöltä siirretään järkevään käyttöön muihin ministeriöihin [Tuomas Kettunen: Mistä leikkaatte tällä hallinnonalalla?] ja toisaalta sisäministeriön sisällä käytetään maahanmuuttoon liittyvät 133 miljoonaa järkevämmin. Edustaja Holopainen tuossa edellisessä keskustelussa vaati sitä miljardia rikollisuuskohteisiin, mutta ei tarvita sellaisia, kun tehdään täällä sisäministeriön sisällä tämmöisiä järkeviä muutoksia, niin että me saamme näitä ongelmia hoidettua valtavasti. Mutta tämä hallitus on valinnut tämän tuhlailun ja hulvattoman menon tien, joka johtaa suuriin ongelmiin taloudessa vuosiksi eteenpäin. Nyt ollaan kyllä siinä tilanteessa, että enää ei voida näitä menoja perustella koronalla tai sodalla, vaan hallitus on huoleton eikä katso meidän tulevia sukupolvia ollenkaan velkaannuttaessaan maata. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T19:52:51,2022-12-19T19:55:58,Hyväksytty,1.1
2022_143_334,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_335,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt sisäiseen turvallisuuteen ja rajaturvallisuuteen on satsattu, panostettu runsaasti tällä hallituskaudella, ja se on myös keskustan linjan mukaista työtä ja tekoja. Paljon on tekoja myös edessä, mutta niin on takanakin. Poliisien määrästä on nyt edellisessä keskustelussa käyty laajastikin keskustelua. No, poliisien määrä nyt on lisääntynyt sillä noin 300 poliisilla aina sinne seitsemään- ja puoleentuhanteen poliisiin. Edustaja Autto käytti tuossa aikaisemmin puheenvuoron, jossa hän totesi, että poliisien määrää tulisi lisätä myös seuraavilla hallituskausilla, ja kyllä tälle puheelle myös keskustan suunnalta tulee kannatusta. Eli tuota poliisien määrää tulee tarkastella ja lisätä myös tulevaisuudessa. 
Sitten tästä rajaturvallisuudesta. Siihen on nytten panostettu uusimalla rajavartiolaitosten kalustoa niin maalla, merellä kuin ilmassa. Edustaja Junnila käytti puheenvuoron, jossa toi esille, että kun tuonne itärajan suuntaan on satsattu nyt ehkä enemmän, ihmisille näyttäytyy tuo rajaturvallisuus raja-aidan rakentamisessa. Tähänhän on sitten esitettykin se 139 miljoonaa euroa itärajan esteaidan ensimmäisen vaiheen rakentamiskustannuksiin. Mutta täytyy muistaa myös, että kyllä sinne länsirannikollekin on asianmukaisesti satsattu. Jo aiemmin on päätetty, että kaksi uutta ulkovartiolaivaa hankitaan, ja ne nostavat merkittävästi rajavartiolaitosten toimintavalmiutta myös tuolla rannikon suunnalla. Totta kai nämä laivat ovat tärkeitä, ensinnäkin pitämään huolen siitä, että laittomasti ei maahan tulla, mutta sitten myös vakaviin meripelastustehtäviin, merellisiin ympäristöonnettomuuksiin ja Suomen alueellisen koskemattomuuden loukkauksiin näillä laivoilla tullaan satsaamaan. 
Kunnioitettu puhemies! Paljon arvostamani edustaja Huru käytti ansiokkaan puheenvuoron pelastustoimesta ja siihen liittyvistä haasteista, ja käytitte myös aluepoliittisen puheenvuoron koulutuksen osalta. Minun mielestäni teidän puheessanne on paljon arvokasta, koska nythän sisäministeriökin on tehnyt tänä vuonna selvityksen, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä tarvitaan tähän maahan 1 122 uutta pelastajaa enemmän [Petri Huru: Jopa kaksi- ja puolituhatta!] verrattuna nykyiseen koulutustasoon. Totta kai siellä Kuopiossa pitää koulutus säilyttää, mutta varmasti keskustelua kannattaa, edustaja Huru, myös jatkossakin pitää sen suhteen, että olisi myös tämmöistä alueellista koulutusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T19:55:58,2022-12-19T19:59:16,Hyväksytty,1.1
2022_143_336,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_337,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan hieman, vähän puolustaa tätä ehdotustani, jonka olen kyllä sanonut, niin kuin kerroin, aikaisemmissakin puheenvuoroissa jo useamman kauden, että tämän sisäisen turvallisuuden pääluokan sisältä haettaisiin laajempaa parlamentaarista yksimielisyyttä. 
Meillä on tällä hallituksella, ja edelliselläkin, parlamentaarisia seurantaprosesseja sisäisen turvan selontekoon. Viime kaudella se oli lähinnä virkamiesten tekemä seurantatyö, joka näyttäytyykin enemmänkin sisäministeriön hallinnonalan sisäisenä resurssijakona, mutta tällä kaudella oli jo parlamentaarinen seuranta. Toivoisin, että seuraavalla kaudella tämä parlamentaarinen työ laitettaisiin sinne hallituskauden alkuosaan, jotta myös niitä toimenpiteitä, joita parlamentaarisesta työstä tulee, voitaisiin ulottaa tänne talousarvioprosesseihin. 
Niin kuin edustaja Junnila tuossa totesi, että voi olla vaikea löytää yksimielisyyttä, niin niin voi olla, mutta haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tässä salissa ollaan oltu historiaan katsottuna huomattavasti kauempana toisiamme menneinä vuosikymmeninä. Ja uskonpa, että tällaisena aikana, jona elämme, kun hallitus on laittanut miljardeja turvallisuuteen tai pandemian torjuntaan, voisimme löytää yksimielisyyttä huomattavasti laajemmalla pohjalla, kun ottaisimme sen yksimielisyyden työkalun käyttöön heti vaalikauden alussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T19:59:18,2022-12-19T20:00:55,Hyväksytty,1.1
2022_143_338,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_339,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä äsken puhuin pelastusalan koulutuksesta ja pelastajien tarpeesta, ja siinä yhteydessä nostettiin esiin myös palomiehen eläkeikä. Se on totta, että nykyinen eläkeikä on työssä jaksamisen tai työssä selviytymisen osalta liian korkea. En itse kaipaa pelastusalan ammattilaisena vanhaa 55 vuoden eläkeikää, mutta tosiaan nykyinen eläkeikä ei ole realistinen, se on liian korkea. Näkisin, että sopiva eläkeikä olisi noin 60 ikävuoden tietämillä, jonka jälkeen voisi arvokkaasti vetäytyä eläkkeelle työuran jälkeen sen sijaan, että ruvetaan mahdollisesti siirtämään muihin tehtäviin, joihin ei ole edes saanut koulutusta. Pelastuslaitosten vahvuudet ovat tällä hetkellä resurssien puutteesta johtuen niin pienet, että siellä ei ole sellaisia työtehtäviä, joihin voitaisiin ikääntynyt palomies siirtää. Periaatteessa kaikkien palomiesten täytyy tällä hetkellä olla niin sanotusti savusukelluskelpoisia, jotta he pystyvät täyttämään hälytystehtävillä vaadittavat kriteerit.
On myös mainittava siitä, että se ehkä olisi kyllä myös kustannustehokasta, kun siirrettäisiin ikääntyvä palomies aiemmin eläkkeelle ja saataisiin tilalle nuorempia palomiehiä, jotka täyttävät vaadittavat kriteerit, sillä se ei ole rahankäytön kannaltakaan järkevää, että keksimällä keksitään jotain töitä ja pidetään ikääntyvät palomiehet vielä töissä.
Eli olisi kyllä syytä tarkistella uudelleen palomiehen eläkeikää. — Kiitos. [Toimi Kankaanniemi: Valitaan ne eduskuntaan! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T20:00:56,2022-12-19T20:03:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_340,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_341,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan vielä Länsi-Suomen merivartiostosta: 
Nimittäin sen toimialue on 1 080 kilometriä merirajaa ja 48 kilometriä maarajaa Ruotsin kanssa. Sen lisäksi harva tulee ajatelleeksi, että lentää sitten Oulusta tai lentää vaikka Porista, niin Länsi-Suomen merivartiosto itse asiassa hoitaa myös rajamuodollisuudet. Niin se hoitaa myös kaikki satamat, mukaan lukien Maarianhaminan.
Kun tässä turvallisuustilanteesta puhuttiin, niin Ahvenanmaan asemahan on hyvin merkittävä puolustuspoliittisestikin, ja edustaja Karikin hyvin tietää, mikä on se ensimmäinen taho, joka vastaa, mitä tahansa Ahvenanmaan aluevesillä tai näillä alueilla tapahtuukin: se on itse asiassa Länsi-Suomen merivartiosto. Heillä on siis hyvin laaja alue ja hyvin vähän kalustoa mutta paljon tehtäviä, ja ehkä sitten kun raja-aidat itään ja muualle on saatu kuntoon, tulee esiin se tehtävien monipuolisuus ja se henkilöstötarve ja se kalustotarve.
Se koordinaatio ei muuten lopu myöskään tähän, vaan heillä on myös hyvin kattavaa yhteistyötä Ruotsin kanssa, eli kun täällä salissakin usein puhutaan vaikka puolustusyhteistyöstä Ruotsin kanssa, mitä tulee vaikka laivastoon, niin merivartiostot itse asiassa tekevät hyvin laajaa yhteistyötä. On hyvin todennäköistä, että Länsi-Suomen merivartiosto vastaa vaikka Tukholman pyyntöön tiettyyn meripelastustehtävään, ja sama toisinpäin vaikkapa Perämerellä. Eli tämä on hyvin laajaa yhteistyötä. Erityisesti tämä Ahvenanmaan demilitarisoitu asema on sellainen, joka varmasti nousee sisäministeriön hallinnonalan lisäksi myös puolustusvaliokunnassa jatkossa entistä enemmän keskusteluun, kun itärajan akuutit raja-aidat ja muut toiminnot saadaan tehtyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T20:03:22,2022-12-19T20:05:30,Hyväksytty,1.1
2022_143_342,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_343,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä keskusteltiin aikaisemmin poliisien määrästä liittyen vakavampaan rikollisuuteen, mutta haluaisin nostaa vielä sen näkökulman, mitä esimerkiksi oikeusasiamies on nostanut, että kun poliisien määrä on liian pieni ja tutkinta-ajat ovat pitkiä, niin itse asiassa myöskin pienempien omaisuusrikosten, esimerkiksi pyörävarkauksien, tutkimatta jättäminen nakertaa kansalaisten oikeustajua ja on omalta osaltaan romuttamassa yhteiskuntarauhaa ja yhteistä luottamusta. Siksikin olisi tärkeätä korjata poliisien määrä sille tasolle, että tutkinta-ajat eivät venyisi, ettei aina puhuta pelkästään siitä, että meillä on tätä vakavaa rikollisuutta, väkivaltarikollisuutta, vaan myöskin omaisuusrikokset ansaitsevat tarvitsemansa huomion, koska pienempituloiselle ihmiselle se, että häneltä vaikka varastetaan polkupyörä, on hänen elämässään merkittävä teko ja myöskin vaikuttaa hänen arkeensa ratkaisevalla tavalla.
Sitten nostaisin esiin toisen asian, joka liittyy kiinteistöihin ja turvallisuusviranomaisten kiinteistöihin. Ollaan käsitelty puolustusvaliokunnassa paljonkin Senaatti-kiinteistöjen alle tullutta Puolustuskiinteistöt-yhtiötä, ja siinä yhteydessä on todettu, että se on tuonut parannuksia siihen, kuinka Puolustusvoimien tarpeita pystytään kiinteistöhoidossa paremmin huomioimaan. Onkin varmaan syytä jatkossa tarkastella sisäisen turvallisuuden viranomaisten tarpeita, esimerkiksi nyt Rajavartiolaitoksen kiinteistötarpeita, tarvitsisivatko nekin tämmöisen samantyyppisen rakenteen. Mutta varmaan aika näyttää, kun tätä Puolustuskiinteistöjen taivalta seurataan, minkälaisia johtopäätöksiä sitten tehdään.
Sitten palaisin vielä hetkeksi tähän maahanmuuttokysymykseen, mistä muutamassa puheenvuorossa aikaisemmin puhuttiin. Meillä on nyt aika paljon tänne tullut Ukrainasta pakolaisia, joilla on tämmöinen vähän erityyppinen status, he ovat tilapäisen suojelun statuksella, joka poikkeaa muista prosesseista. Siihen sisältyy se, että heillä on heti tänne saavuttuaan mahdollisuus tehdä työtä ja he pystyvät osallistumaan tämän yhteiskunnan jäseniksi täysivaltaisemmin. On varmasti syytä seurata näitä tuloksia, mitä tästä tulee, ja miettiä sitten, pitäisikö muittenkin humanitäärisistä syistä maahan tulevien osalta pikemminkin mahdollistaa se, että he pystyisivät tekemään työtä ja kantamaan kortensa kekoon tämän yhteiskunnan rakentamiseksi, nythän meillä on järjestelmä, jossa tätä nimenomaan pyritään estämään. Kun hallintovaliokunnassa on käyty läpi sitä, kuinka pystyttäisiin maahanmuuttajien työllistymistä edistämään, niin itseäni hämmästytti esimerkiksi se, että nyt turvapaikanhakijoitten osalta ei esimerkiksi ole olemassa minkäänlaista tilastointia siitä, kuinka moni heistä käy töissä. Joissakin vastaanottokeskuksissa kuulemma pidetään paperilla jonkun tyyppistä tukkimiehen kirjanpitoa, mutta siellä ei ollut tästä mitään sellaisia tilastoja, mitä olisi voitu esimerkiksi valiokunnalle esitellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T20:05:30,2022-12-19T20:08:44,Hyväksytty,1.1
2022_143_344,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_345,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemies! Sisäministeriön hallinnonala: Sisäministeriön toimintamenoihinhan esitetään 0,4 miljoonaa euroa lisäystä, jolla nyt turvataan tulevien hyvinvointialueiden pelastustoimien ohjauksen lisäresurssitarpeet, ja lisäksi Pelastusopistolle esitetään 0,51 miljoonaa euroa pelastajakoulutettavien määrän lisäämisen valmisteluun. Nämä ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. 
Ja kun puhutaan pelastustoimesta, ja niin kuin edustaja Huru tietää, sopimuspalokunnilla on keskeinen merkitys pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa, ja on erittäin tärkeää, että sopimuspalokuntatoiminta ja valtakunnallisesti kattava paloasemaverkosto pysyvät elinvoimaisina ja pelastustoimi säilyy jatkossakin lähipalveluna, myös meillä siellä Kainuussa ja myös Lapissa pitkien välimatkojen maakunnissa.
Ja vielä, puhemies, on hyvin huomionarvoista nostaa esille myös se, että 5 miljoonaa euroa tulee lisäystä Ukrainan sodasta aiheutuvaan siviilipuolen materiaaliapuun ehdotettavasta lisäyksestä. Toivon, kun edustaja Kankaanniemi tuossa toi esille, että kun maahanmuutosta tällä hallinnonalalla teette 133 miljoonan euron leikkaukset, niin ainakaan tätä 5 miljoonaa ette ota siinä vaihtoehtobudjetissanne sitten leikkauksena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T20:08:45,2022-12-19T20:10:34,Hyväksytty,1.1
2022_143_346,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_347,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Satuin tulemaan juuri sopivaan väliin, kun edustaja Huru puhui pelastajien eläkeiästä. Tässä talossa on suuressa viisaudessa joskus poistettu poliisien erityinen eläkeikä, joka oli 58 vuotta miehistöllä ja 63 vuotta päällystöllä. Nyt allekirjoittaneen eläkeikä on 69 vuotta, ja meillä miehistössä on syntymäajan mukaan nouseva eläkeikä. Mitäpä te luulette, että mitenkä tuommoinen 65- tai 67-vuotias kaveri tuolla maijassa saa aikaiseksi? Meillä ei ole yhtään suojatyöpaikkoja. Tämä paukahtaa vielä käsiin, ja on jo nyt merkkejä siitä, että poliisit jäävät sairaseläkkeelle, koska he eivät pysty töitänsä tekemään. Kun nyt on poliisipulaa muutenkin, niin tämä vielä tulee sitä hankaloittamaan huomattavasti. On selvää, että eläkeikää piti nostaa, mutta kaikki nämä päätökset eivät olleet ihan järkeviä, että kannattaisi pikkasen peruutella tässä kohtaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T20:10:36,2022-12-19T20:11:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_348,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_349,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan ensiksi kommentoida tätä edustaja Kinnusen äsken puheeksi nostamaa poliisien eläkeikää. Se on sama asia kuin palomiehilläkin: nykyinen eläkeikä on kerta kaikkiaan liian korkea. Ja tämä ongelma tulee todellakin räjähtämään käsiin siinä vaiheessa, kun meillä keski-ikä nousee työtä tekevien keskuudessa ja kun nyt esimerkiksi poliisien kohdalla on vaikeuksia saada jopa riittävästi opiskelijoita. Näkisin, että tämä olisi myös vetovoimatekijä niin poliisi‑ kuin pelastusalallekin saada lisää väkeä hakeutumaan koulutukseen. Saisimme riittävästi laadukkaita koulutettavia tämän vetovoimatekijän kautta sen sijaan, että lähtisimme esimerkiksi helpottamaan pääsykriteereitä, mihin suuntaan on myös ehdotuksia kuulunut olevan.
Edustaja Kettunen nosti puheessaan esiin sopimuspalokunnat, ja olen täysin samaa mieltä. Sopimuspalokunnat ovat pelastustoimemme yksi selkäranka samoin kuin päätoiminen henkilöstö. Kumpikaan ei ole toisiaan poissulkeva vaan on toisiaan täydentävä järjestelmä. Emme pärjää Suomessa pelkästään jommallakummalla järjestelmällä, pelkästään sopimuspalokunnalla tai pelkästään päätoimisella.
Haluaisin vielä tähän, kun edustaja Kettunen myös mainitsi tästä, että pelastustoimi tulee säilyä alueellisena palveluna, että olen siitäkin täysin samaa mieltä. Pelastustoimi jos joku on sellainen lähipalvelu, joka ehdottomasti on syytä säilyttää. Tätä ehkäpä uhkaa kyllä pelastustoimen siirtyessä hyvinvointialueille jo tiedossa oleva rahoitusvaje, joka on yli 80 miljoonaa. Tämä olisi syytä ottaa vakavasti huomioon hyvinvointialueilla, että löydetään riittävä rahoitus pelastustoimen järjestämiseen.
Esimerkiksi Satakunnassa meillä on pelastustoimea valvova viranomainen antanut korjausmääräyksen vakavan puutteen korjaamiseksi palvelutasossa, ja tämä liittyy osaltaan toimintavalmiusaikaan. — Koska puheaika loppuu, niin otan vielä yhden puheenvuoron ja avaan tätä toimintavalmiusaikaa tarkemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T20:11:51,2022-12-19T20:14:51,Hyväksytty,1.1
2022_143_350,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_351,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sisäministeriöstä puhuttaessa tämä keskustelu hyvin usein todellakin siirtyy turvallisuuteen, pelastustoimeen, poliisiin ja niin edelleen, mutta näin valtiovarainvaliokunnan jäsenenä on muistettava, että myös kuntatalous kuuluu tähän. Siitä ei oikeastaan monikaan sen vuoksi puhu, kun vuonna 2023 kuntatalouden näkymät ovat äärimmäisen positiiviset. Jos puhutaan toiminnan ja investointien rahavirroista, se on reilusti yli miljardin positiivisella puolella. Kaikki tunnusluvut sekä tältä vuodelta että ensi vuodelta ovat hyvin myönteiset. Mutta tämän jälkeen tilanne tietenkin muuttuu, sillä jatkossa tämän hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien liikkumavara pienenee ja on entistä vaikeampaa tehdä tasapainottavia toimia.
Toinen merkittävä heikennys jatkossa ovat tulorahoituksen investoinnit, jotka tehdään tulorahoituksella, kun leijonanosan tämä uudistus siitä sitten kaappaa. Ja kun katsotaan talouden kehitystä tunnuslukujen suhteessa ja mennään tuonne toimintakauden loppupuolelle 2026, silloin tilanne on jo merkittävästi heikentynyt tähän nykymenoon nähden. Tämä tulisi kyllä huomioida vähintäänkin tulevana vuonna sitten, kun tehdään erilaisia varauksia ja investointeja. Kunnathan saavat nyt merkittävästi tukia, mutta myös tämä hyvinvointialueuudistuksen valtionosuuksien suhde jatkossa heikkenee.
Tämä näyttää mielestäni huomattavan myönteiseltä, mutta kun katsoo näiden tunnuslukujen taakse niitä tulevia vuosia, kyllä tämä tästä heikkenee, ja se olisi huomioitava nyt. Tässä on aika paljon ilmaa, kun valtiojohtoisesti sekä tulovirtoja siirretään että sitten tätä kokonaisuutta uudistetaan. Kyllä kuntatalous tulee olemaan erityisesti pienikokoisten kuntien osalta paljon heikompi, mutta myös keskimäärin ja myös suurempien osalta investointien suhde jatkossa heikkenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T20:14:52,2022-12-19T20:17:19,Hyväksytty,1.1
2022_143_352,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_353,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemies! Vielä edustaja Kankaanniemen suuntaan esittäisin kysymyksen: Kun olette tehneet esityksen, että sisäministeriön hallinnonalalta 133 miljoonaa euroa leikataan, ja kun nyt on lisätty yli kymmenen miljoonaa euroa tälle hallinnonalalle, jota kohdennettaisiin Venäjän hyökkäyksen seurauksena Suomeen saapuneiden tilapäistä suojelua hakeneiden ukrainalaisten vastaanottamiseen, niin kuuluuko tämä kymmenen miljoonaa nyt sinne teidän 133 miljoonan euron leikkauslistallenne?
No, tilapäistä suojelua hakevien suuri määrä vaikuttaa Maahanmuuttoviraston toimintaan myös vuonna 23, ja hakemukset pystytään kyllä kuitenkin ratkaisemaan nykyisin keskimäärin muutamassa päivässä. Valtiovarainvaliokuntakin on tähän ottanut kantaa ja ollut tyytyväinen siihen, että virasto on muutenkin edelleen kehittänyt toimintaansa ja lyhentänyt hakemusjonoja. No viimeaikaisten uutisten perusteella on kuitenkin selvää, että erityisesti työperäisen maahanmuuton osalta Migrin toiminnassa on paljon kehitettävää.
Puhemies! Edustaja Kankaanniemi tosiaan toi esille 133 miljoonan euron esityksen leikattavaksi tältä hallinnonalalta, joka kohdentuu maahanmuuttoon, mutta ei maahanmuutto, eli pakolaiset, turvapaikanhakijat, työntekijät, opiskelijat ja naimisiin menneet, katoa minnekään, eivätkä ulkomaalaiset haihdu savuna ilmaan, vaikka perussuomalaiset nollaisivat maahanmuuttoon kohdennetut rahat. Jätetäänkö nyt ulkomaalaiset sitten haahuilemaan pitkin Suomea? Rajoja ei saada kiinni, koska EU:ssa on vapaa liikkuvuus. Vai laitetaanko valtion sijasta lasku sitten kunnille, koska jokuhan aina Maahanmuuttoviraston eli Migrin työntekijöiden palkat maksaa? Se on sitten eri juttu, kuka Suomesta saa lopulta oleskeluluvan.
Mielestäni nämä puheet ovat aika ristiriidassa, kun aikaisemmin edustaja Junnila puhui meidän Maahanmuuttoviraston puolesta — elikkä kohtuusuuri työllistäjä meillä Kuhmossa, joka hoitaa ansiokkaasti maahanmuuttopalveluita — ja nyt te olette näköjään leikkaamassa nämäkin rahat pois. Onko nyt niin, että perussuomalaisten toimesta lappu on tulossa luukulle ja pönkkä ovelle Maahanmuuttoviraston osalta Kuhmossa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T20:17:19,2022-12-19T20:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_143_354,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_355,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kettunen on lahjakas rakentelemaan himmeleitä, mutta tilanne on se, että me emme ole leikkaamassa kaikkia näitä varoja, jolloin järjestelmä kyllä säilyy, mutta me haluamme selvän muutoksen, että Suomen maahanmuuttopolitiikka käännetään uudelle uralle, jolloin saadaan nämä säästöt toteutettua.
Mitä tulee ukrainalaisiin, he ovat todellakin tilapäisen suojelun direktiivin perusteella Suomeen saapuneet, ja me olemme toivottaneet heidät tervetulleiksi. Ukraina on mielestämme Suomen lähialuetta, keskellä Eurooppaa oleva. Raakalaismaisen hyökkäyssodan uhrit, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset, sairaat, sieltä pakenevat pois, ja me haluamme kyllä heitä auttaa. 
Jos verrataan joitakin muita, en nyt halua voimakkaasti sanoa, mutta muistan sen 2015 tapauksen, että kyllä he olivat nuoria miehiä lähes kaikki, täysin toisenlaista joukkoa kuin mitä ovat Ukrainasta tulleet. Tässä mielessä me olemme valmiit tähän kyllä puuttumaan. Ja todellakin ukrainalaiset, jotka varmasti suurimmaksi osaksi haluavat palata, eivät tänne haluakaan sillä lailla kotoutua, mitä hallitus on epäonnistuneesti yrittänyt näitä muualta tulleita kotouttaa. Me haluamme kotiuttaa mieluummin eli suuntaa muuttaa, ja ukrainalaiset haluavat mennä takaisin. Tässä on iso ero. 
Kun me haluamme näistä leikata, niin me haluamme kyllä kehittää sitä, että annetaan humanitääristä apua noille pakolaisleireille, joissa ihmiset todella kärsivät, ja voidaan näillä rahoilla auttaa valtavan paljon enemmän hädässä olevia kuin ottamalla heidät tänne kotimaahan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T20:20:04,2022-12-19T20:22:26,Hyväksytty,1.1
2022_143_356,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_357,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Sisäministeriön hallinnonalalla on keskustelussa ollut muun muassa pelastustoimi, ja lupasin selvittää toimintavalmiusaikaa. Kysymyshän on siis siitä, että esimerkiksi Satakunnassa aluehallintoviranomainen on antanut määräyksen korjata vakava puute palvelutasossa. Tämä puute koskee siis toimintavalmiusaikaa, joka tarkoittaa sitä, koska ensimmäinen yksikkö on kohteessa hälytyksen jälkeen, ja se on tällä hetkellä kuusi minuuttia. Jopa neljällä viidestä pelastuslaitoksesta on ongelmia tämän toimintavalmiusajan saavuttamisen kanssa, ja sisäministeri onkin käynnistänyt uudistuksen toimintavalmiusohjeen päivittämiseksi. Moni pelastuslaitos on myös johtajansa suulla kritisoinut tätä toimintavalmiusaikaa, että se on liian tiukka ja sitä tulisi pidentää.
Itse toivon, että tämä toimintavalmiusajan pidentäminen ei johdu siitä, että pelastustoimesta halutaan hakea säästöjä tai tehoja niin kuin monelta muultakin alalta. Ja edellisellä hallituskaudella oli esitys, että pelastustoimi olisi siirretty viidelle toiminta-alueelle ja säästöjä olisi haettu hallinnosta ja toimintoja tiivistämällä, millä olisi turvattu nykyinen paloasemaverkosto ja palvelutaso. 
Tällä hallituskaudella ollaan nyt säilyttämässä useampi pelastuslaitos, joilla on jokaisella oma hallinto, ja tällä mallilla emme ole saamassa säästöjä hallinnosta. Herääkin epäilys, halutaanko tätä toimintavalmiusaikaa pidentää sen vuoksi, että ei tarvitsisi aluehallintovirastojen mukaan lähteä rakentamaan esimerkiksi uusia paloasemia tai palkata lisää henkilöstöä, jotta tämä toimintavalmiusaika saadaan täytettyä. Toivottavasti tästä ei ole kyse, ja toivottavasti tämä otetaan myös ministeriössä huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T20:22:26,2022-12-19T20:24:53,Hyväksytty,1.1
2022_143_358,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_359,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kettusella olivat hieman jääneet läksyt tekemättä, nimittäin perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnan mietintöön tekemässä vastalauseessa, joka siis on myös tämän budjetin vastalause, sivulla 147 mainitaan seuraavaa — siinä on myös muuta perustelua, mutta lainaan vain olennaisimmat: ”Siksi perussuomalaiset ei halua leikata ukrainalaisten vastaanottamisesta aiheutuvista kustannuksista.” Edustaja Kettunen on osaava mies, ja hän kysyy silloin, kun ei tiedä, ja siksi myös nyt vastaan.
Mutta jos palataan tähän Kuhmo-asiaan vielä kerran: Selväähän se on, että jos edustaja Kankaanniemen ehdotuksen mukaisesti leikataan maahanmuuttokuluista, niin sehän tarkoittaa esimerkiksi, että maahan tulee vähemmän turvapaikanhakijoita, ja totta kai se vaikuttaa silloin myös lupaviranomaisiin, se vaikuttaa vastaanottokeskusten henkilöstöön vähentävästi. Ei kai edustaja Kettunenkaan välttämättä halua, että henkilöt ovat siellä tyhjän panttina, vaan kyllä valtionhallinto toimii tehokkaasti silloin, kun maahanmuuttoa on ensin kiristetty. Mutta olemme varmasti valmiita — uskoisin, että myös edustajat Huru ja Kankaanniemi ovat siihen valmiita — että jos keskusta haluaa tehdä aluepoliittisia liikkeitä ja vahvistaa Kuhmon vastaanottokeskusta, niin kyllä tästä Turvallinen Turku -mallista varmaan voitaisiin antaa vastaanottokeskus tai toinen sinne Kuhmon perukoille. [Petri Huru: Edustaja Kettusen esityksiä odotelleessa!] Me olemme valmiita tekemään tämän kädenojennuksen, vaikka se vaikuttaisi työllisyyteen Turun seudulla. Turvallisuus on meille tärkeintä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T20:24:55,2022-12-19T20:26:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_360,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_361,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tilastoista. Toteaisin vain sen, että nyt tällä hetkellähän meille tulee varsin vähän niitä turvapaikanhakijoita. Siis ukrainalaisia tilapäistä suojelua saaneita tulee paljon, ja puhutaan siis laajamittaisen maahantulon määristä, kymmenistätuhansista, mutta sitten varsinaisia turvapaikanhakijoita tulee varsin vähän — ihan sillä, että kuulijat pysyvät tässä kärryillä. Ja toisaalta siellä ei ole ihan hirveästi niitä supistettavia menojakaan siltä osin, jotta ei tule väärää kuvaa, että siellä olisi paljon resursseja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.1.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T20:26:51,2022-12-19T20:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_143_362,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 31. — Keskustelun avaa valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, edustaja Jokinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_143_363,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"- Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan määrärahat ensi vuoden talousarviossa ovat 3,4 miljardia euroa. Se on noin 175 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa.
Valiokunta on tyytyväinen siihen, että eduskunnan kannanottoihin ja lausumiin kyberturvallisuuden rahoituksesta on reagoitu lisäämällä merkittävästi kyberturvallisuuden rahoitusta kevään kehysriihessä ja vuoden 23 talousarvioesityksessä — siitä kiitos ministeri Harakalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että kyberturvallisuuden riittävistä resursseista huolehditaan myös jatkossa, sillä Suomen turvallisuusympäristön muuttumisen vuoksi kyberturvallisuuden merkitys yhteiskunnassa on kasvanut merkittävästi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kyberturvallisuusalan koulutustarpeisiin. Suomeen tarvitaan tulevina vuosina 5 000—8 000 uutta kyberturvallisuusalan ammattilaista, ja myös alan jatkokoulutuksesta on huolehdittava.
Perusväylänpito on liikenneverkon runko ja kivijalka. Perusväylänpitoon ehdotetaan 1,3 miljardin euron rahoitusta. Se on noin 144 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 21. Määräraha ei vastaa parlamentaarisen Liikenne 12 ‑suunnitelman mukaista tavoitetasoa, joka oli 1,4 miljardia euroa. Kuten tiedetään, perusväylänpidon rahoitustilanne on vaikea. Esimerkiksi maanrakennusindeksi nousi vuodessa 15 prosenttia ja bitumi kallistui lähes 40 prosenttia. Vuosittain pitäisi päällystää noin 4 000 kilometriä tieverkkoa, jotta sen kunto ei heikkenisi. Ensi vuodelle päällystysohjelman pituuden arvioidaan olevan vain noin 2 000 kilometriä. Kustannustason noususta ja alimitoitetusta rahoituksesta johtuen väyläverkon korjausvelka kasvaa edelleen, ja sen arvioidaan olevan vuoden 23 lopussa noin 3,1 miljardia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös alemmanasteisen tieverkon kuntoon, jonka korjausvelka on mittava.
Valiokunta toteaa, että korjausvelan vähentäminen edellyttää, että perusväylänpidon rahoitustaso nostetaan Liikenne 12 ‑suunnitelman mukaisesti 1,4 miljardiin euroon. Lisäksi määrärahaan tulee tehdä vuosittain kustannustason nousun vaatima indeksikorotus, jotta parlamentaarisen Liikenne 12 ‑suunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Korjausvelkaa lieventääkseen valiokunta lisää perusväylänpidon hankkeet ‑momentille 24 600 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä kävelyä ja pyöräilyä edistäviin 71 hankkeeseen mietinnön liitteenä olevan hankelistan mukaisesti.
Arvoisa puhemies! Aiemmin päätettyjen väyläverkon kehittämishankkeiden rahoitusvaltuudet ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa, ja ensi vuonna niiden rahoitustarve on 414 miljoonaa euroa. Työn alla on kaikkiaan 17 ratahanketta, 13 tiehanketta, yksi vesiväylähanke ja lisäksi neljä liikenneväylien suunnitteluhanketta. Esitykseen sisältyy yksi uusi kehittämishanke: se on Oulun Poikkimaantien kunnostus, jossa valtion rahoitusosuus on 30 miljoonaa euroa. Hanke on ehdollinen liittyen Stora Enson tehdasinvestointiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden valtuus‑ ja määrärahatilannetta seurataan ja niiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Samoin pidetään tärkeänä, että otetaan huomioon kustannustason nousu ja varataan riittävä ja pitkäjänteinen rahoitus väyläverkon kahdeksanvuotisen investointiohjelman toteuttamiseen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää huomiota Digirata-kulunvalvontajärjestelmän kehitystarpeeseen. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia rataverkon ajankohtaisista kunnostus‑ ja kehittämistarpeista sekä varmistaa rataverkon turvallisuus ja jokapäiväinen liikennöitävyys. Sekä matkustajaliikenteen että tavaraliikenteen kannalta on tärkeää panostaa ratakapasiteetin lisäämiseen etenkin pääradalla matkalla Helsingistä Ouluun. On myös tärkeää, että selvitysasteella olevat suuret ratahankkeet eivät hidasta olemassa olevan rataverkon kunnossapitoa tai peruskorjauksia ja niiden rahoitus käsitellään erikseen liikennejärjestelmäsuunnitelman muusta rahoituksesta. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä verkkoyhteyksien toimivuutta junissa ja junakuuluvuuden parantamista.
Arvoisa puhemies! Lopuksi liikennejaoston puolesta haluan kiittää ministeri Harakkaa ja koko liikennealan virkamiehistöä sekä kaikkia sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä vuoden 22 aikana. Erityisen ammattitaitoisesta työstä kiitän erikseen valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalkoa ja kaikkia liikennejaoston jäseniä. Toivotan kaikille turvallista liikennettä ja rauhallista joulunaikaa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-19T15:00:15,2022-12-19T15:05:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_364,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ministeri Harakka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_365,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaavasti kiitokset puheenjohtaja Jokiselle erinomaisesta yhteistyöstä ja hyvästä katsauksesta tähän hallinnonalan pääluokkaamme.
Tosiaan määrärahat vuodelle 23 ovat yhteensä noin 334 miljardia euroa, liikenne‑ ja viestintäverkkoihin 1,9 miljardia, liikenteen ja viestinnän palveluihin 853 miljoonaa sekä hallintoon, toimialan yhteisiin menoihin 650 miljoonaa euroa. Vastaamme hallituksen voimakkaasti kohonneisiin kustannuksiin ja muihin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamiin haasteisiin tienpidossa. Perusväylänpitoon lisätään 50 miljoonaa euroa ja jo aiemmin päätetty 15 miljoonan euron leikkaus peruutetaan. Saimaan kanavan keskeytetyistä kehittämishankkeista vapautuva raha ohjataan muualle itäiseen Suomeen saavutettavuuden ja logistiikan parantamiseen, yli 30 miljoonaa euroa ensi vuonna.
Kyberturvallisuuteen panostaminen jatkuu, ja tässä edelleen kiitos jaoston puheenjohtajan aktiivisuudesta asiassa. Koordinaatiovastuuhan on liikenne‑ ja viestintäministeriöllä, ja linjaukset tehdään digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministeriryhmässä. Kokonaisuutena eri hallinnonalojen kyberturvallisuuteen on varattu peräti 54 miljoonaa euroa, josta 1,3 miljoonaa euroa Liikenne‑ ja viestintävirastolle ja 3 miljoonaa euroa sitten ministeriölle. Luotettavat tuotteet ja palvelut ovat keskeinen edellytys digitalisaatiolle, ja koska korkea kyberturvallisuuden ja tietoturvan taso ylläpitävät talouden ja yhteiskunnan kilpailukykyä kaikilla sektoreilla, me kiinnitämme, yhtä lailla kuin valiokunta, huomiota siihen, että varmistetaan myös jatkossa riittävät resurssit samoin kuin alan koulutustarpeet, joista jo ministeri Honkosen kanssa ollaan käyty hyviä, alustavia suunnitelmia.
Digitalisaation lisäksi Suomen elinkeinoelämän tukemiseksi tarvitaan panostuksia infraan. Puheenjohtaja mainitsikin jo uutena hankkeena tämän Oulun Poikkimaantien kehittämisen, ehdollinen Stora Enson investointipäätökselle. Hallituksen tavoitteena on myös muun muassa ministeriöiden välistä yhteistyötä tiivistämällä ja uuden toimintamallin käyttöön ottamisella nopeuttaa strategisten investointien saamista Suomeen. Tähän liittyy vahvasti oikea-aikainen tarpeiden selvittäminen ja suunnittelu liikenneinfrastruktuurin osalta. Monissa investoinneissa olemmekin voineet panostaa myöskin välttämättömiin logistisiin panostuksiin samaan aikaan, kun näitä merkittäviä teollisia investointeja Suomeen on tehty.
Arvoisa puhemies! Väylänpidossa huomioidaan valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelman eli Liikenne 12 ‑suunnitelman tavoitteet ja linjaukset. Priorisoimme rahoituksen kohdentamisessa liikenneverkon päivittäisen liikennöitävyyden vaatimukset, ja kohonneiden hoito‑ ja ylläpitokustannusten vuoksi se tarkoittaa käytännössä sitä, että korjaukset ja parantamiset eivät ole sillä tasolla kuin toivoisimme. Tämä on parlamentaarisesti sovittu, ja kun katson tässä ympärilleni, näen ansioituneita edustajia, jotka olivat mukana tässä Liikenne 12 ‑työssä, ja varmasti aivan tämän kauden loppuun erikseen kiitän jokaista tästä arvokkaasta työstä. Tämän Liikenne 12 ‑suunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen todellakin edellyttää talousraamin huomioimista budjetoinnissa myöskin nyt ja tulevina vuosina.
Vaikka perusväylänpidon osalta hallitus on neljänä vuonna pysynyt keskimäärin 300 miljoonan vuosittaisissa korotuksissa — siis yli miljardi euroa hallituskaudessa — ei se riitä kattamaan nyt jo noin 100 miljoonan euron ostovoimavajetta tänäkään vuonna. No, näin jälkiviisaana voi tietysti todeta, että onneksi hallitus päätti jo viime vuonna aikaistaa perusväylänpidon rahoitusta vuosille 21 ja 22. Jos näin ei oltaisi tehty, niin tässä kustannusten nousutilanteessa emme olisi päässeet tähänkään pisteeseen.
Valiokunnan ansiokkaassa mietinnössä kiinnitetään huomiota sen arviointiin, miten muuttunut maailmantilanne ja kustannuskehitys huomioidaan suunnitelmassa, samoin kuin siihen, missä määrin tavoitteet ja toimeenpano edellyttävät indeksikorjauksia. Huoli on aiheellinen ja varmasti huomioidaan jatkotyössä.
Perusväylänpitoon tulevan 50 miljoonan euron lisärahoituksen ohella momentilla huomioidaan Kuhmon Hyryntie‑hanke, 2,6 miljoonaa euroa, sekä Seinäjoki—Kaskinen-radan tehostettu kunnossapito, 3,5 miljoonaa euroa, vuodelle 23. Kuten jo mainitsin, itäiseen Suomeen hallitus esittää valtiosihteerityöryhmän raportin mukaisesti Karjalan radan parantamiseen 31,1 miljoonaa euroa ja lisäksi nuo valtiovarainvaliokunnan tekemät 24 miljoonan euron kiitettävät lisäykset. Näin perusväylänpidon momentti on yhteensä lisäysten jälkeen noin 1,31 miljardia euroa.
Vuoden 23 talousarviossa väylien kehittämisen määrärahalla jatketaan merkittäviä hankkeita, jotka kohdistuvat keskeisiin pääväyliin ja niiden kehittämiseen. Kuten mainittua, käynnissä on 17 ratahanketta, 13 tiehanketta ja yksi vesiväylähanke, ja valtuudet näiden toteuttamiseen, [Puhemies koputtaa] koko toteuttamiseen, ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa, eli meillä on käynnissä merkittävä määrä tierakentamista, väylärakentamista tällä hetkellä.
Kiitän valiokuntaa erinomaisesta mietinnöstä. Kiitän loistavasta yhteistyöstä, ja olen valmis jatkokysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T15:05:41,2022-12-19T15:11:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_366,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt, arvoisat edustajat, jos on halukkuutta käydä debattia, niin kuin näyttää olevan, niin nouskaa seisomaan, kuten olette jo nousseet, ja painakaa sitä V-painiketta, kuten olette jo painaneet. — Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_367,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä käymme tärkeää keskustelua liikenteestä ensi vuoden osalta. Tässä on kiitoksia jaeltu puolin toisin, mutta liikenne‑ ja viestintävaliokuntaa ei ole vielä erikseen mainittu ja kiitetty, [Naurua] joten itse tässä puheenjohtajana haluan kiittää joka ikistä liikenne‑ ja viestintävaliokunnan jäsentä puoluerajoista huolimatta.
Tosiaan kiitos vielä siitä, että tämä Saimaan kanavan raha ohjataan itäisen Suomen liikennehankkeisiin, ja on huomattava, että tätä kehityskulkua tulee myös jatkaa seuraavien vuosien osalta, koska nythän tuon lähes 100 miljoonan euron investoinnin perumisesta ensi vuodelle on tosiaan reilut 30 miljoonaa tuo vaikutus. Itä-Suomi on laaja alue, ja siellä kyllä investointikohteita riittää.
Tästä huolestuttavasta korjausvelasta: yhdyn tähän valtiovarainvaliokunnan mietinnössään ansiokkaasti esille nostamaan tarpeeseen, että tämä rahoitus täytyy nostaa ja sitoa indeksiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-12-19T15:12:03,2022-12-19T15:13:15,Hyväksytty,1.1
2022_143_368,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_369,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko Suomen saavutettavuus on äärimmäisen tärkeä asia, ja siksi kaikkien liikenneväylien tulee olla kunnossa, ja tietysti myöskin tästä kunnossapidosta tulee talviaikana aika paljon viestejä. On hyvä, että hallituksen linja on, samoin kuin keskustan linja, se, että panostetaan perusväylänpitoon ja siellä perusväylänpidossa ennen kaikkea teiden peruskunnostuksiin. Se on hyvä asia, ja se on meille kaikille suomalaisille tärkeä asia.
Tosiasia kuitenkin on, niin kuin ministeri Harakka omassa puheenvuorossaan toi esille, että nykyisellä perusväylänpidon rahoituksella saadaan aikaan vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Se johtuu siitä, että hinnat ovat nousseet ja inflaatio myöskin alkaa jyllätä, ja tähän tulee myöskin kiinnittää huomiota.
Itse myöskin haluan kiittää siitä, että valtiovarainvaliokunta sai lukuisia, useita pieniä parannuskohteita ympäri Suomen. Ne tulevat todellakin tarpeeseen, ne kaikki yli 70 kohdetta, [Puhemies koputtaa] mitä saatiin — kiitos siitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-19T15:13:16,2022-12-19T15:14:26,Hyväksytty,1.1
2022_143_370,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_371,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sodan riehuessa Euroopassa asioiden tärkeysjärjestysten pitää tietysti olla sen kaltaiset, että maanpuolustuksen tarpeet tulevat ensimmäisenä, huoltovarmuuden tarpeet seuraavana ja tulevaa kansakunnan menestystä varten teollisuuden kilpailukyvyn tarpeet sen jälkeen. Mutta tosiaan, miten ministeri luonnehtisi nyt tätä, saadaanko esimerkiksi EU:lta military mobility ‑rahaa Suomeen ja miten näitä voidaan käyttää siihen, että toisaalta maanpuolustuksen tarpeita liikenteen näkökulmasta saadaan edistettyä? Toisaalta, miten ministeri kuvailisi sitä, minkälaista työtä on lähdetty tekemään, jotta huoltovarmuuden kannalta todella kriittiset maayhteydet myös pohjoisen kautta Ruotsiin ja pohjoisen kautta Norjaan kehittyvät niin tieliikenteen kuin raideliikenteenkin osalta?
Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi totean sen, että näihin teollisuudelle välttämättömiin yhteyksiin on toki tietysti reagoitu, kun koko itäraja on mennyt käytännössä kiinni, maan sisäinen liikenne on muuttunut huomattavan paljon. Se on ollut tärkeää työtä, mutta [Puhemies koputtaa] miten uusia kilpailukykyä parantavia hankkeita löytyy?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-19T15:14:26,2022-12-19T15:15:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_372,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_373,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja kiitteli 30 miljoonasta, mikä Karjalan radan kunnostukseen laitetaan, ja täytyy kiitellä itsekin siitä, että todellakin Saimaan kanavan raha siirtyy sinne. Mutta voi, kun me olisimme vielä saaneet siihen sen 40 miljoonaa, mitä me vedettiin vessanpytystä alas itäratahankkeen mukana. Voi voi, kun meillä olisi 70 miljoonaa laittaa rahaa vanhaan rataverkkoon. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-19T15:15:36,2022-12-19T15:16:11,Hyväksytty,1.1
2022_143_374,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_375,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus turvaa perusväylänpidon rahoitusta sekä huolehtii käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisesta kustannustason noustessa. Liikenne‑ ja viestintäverkon määrärahoista valtaosa elikkä noin 1,31 miljardia euroa kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon, kuten kuuluukin.
Tällä hallituskaudella on panostettu liikenneverkon investointeihin huomattavasti enemmän kuin viime kaudella. Hankkeita on laitettu liikkeelle etupainotteisesti ja toteutettu hallitusohjelman mukaisesti perusväylänpidon rahoitukseen 300 miljoonan euron vuotuinen tasokorotus. Lisäksi perusväylänpito on aiempina vuosina saanut muun muassa elvytyksen nimissä paljon lisärahoitusta yli hallitusohjelman kirjauksen.
Venäjän hyökkäyksen ja idänliikenteen pysähtymisen myötä Suomen kuljetusketjut ovat muuttuneet, ja valtio vastaa tähän muun muassa ohjaamalla Saimaan kanavan investoinneista ensi vuodelle budjetoidut rahat, 31,1 miljoonaa euroa, Karjalan radan parantamiseen osana Itä-Suomen tukipakettia. Pidän tätä erittäin tärkeänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Paula Werning,1429,2022-12-19T15:16:11,2022-12-19T15:17:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_376,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_377,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunta on huolissaan lausunnossaan tie‑ ja rataverkon korjausvelasta, joka on vuoden 2023 loppuun mennessä vähintään 3,1 miljardia euroa. Kannan erityistä huolta rataverkon tilanteesta, sillä rataverkon pääväylillä on huomattavia korjaustarpeita peruskorjauksessa rakenteiden ikääntyessä. Suomen rataverkon kannalta pääradan toimivuus ja kapasiteetti ovat kaikki kaikessa. Siksi on hienoa, että hallitus esitti 155 miljoonan euron rahoitusta Helsinki—Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisäämiseen. Se on ollut jo pitkään yksi pääradan pullonkauloista. Investoinnit päärataan ovat välttämättömiä, jos haluamme edistää kaikkien suomalaisten liikkumisvapautta ja kansallista huoltovarmuutta ja saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Kysyisinkin jälleen ministeriltä: miten voimme parantaa EU:n CEF-rahoituksen saantia pääradan korjauksille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-19T15:17:22,2022-12-19T15:18:23,Hyväksytty,1.1
2022_143_378,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_379,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Teiden päällyste on kuin talon katto: jos siinä on reikä, jos asvaltti vuotaa, on korjauksiin ryhdyttävä välittömästi, muuten lasku on moninkertainen. Väylävirasto on kertonut, että tänä vuonna asvaltoidaan niin vähän teitä, että korjausvelka kasvaa, ja ensi vuonna korjausvelka kasvaa näillä rahoituksilla jopa 1 000 kilometrillä. Teitä asvaltoidaan vain 1 700—1 800 kilometriä, kun tarve olisi 4 000 kilometriä. Teiden korjausvelka lähestyy tämän hallituksen toimin uutta ennätystä.
Päärata on meidän maan valtimo, pääsuoni, ja vetoan, että hankeyhtiöiden metsäratasuunnitelmat nyt haudataan ja siirretään kehittämistyö ja katse takaisin nykyisen Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere‑raidekäytävän kehittämiseen. Tämä täytyy tehdä viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-19T15:18:25,2022-12-19T15:19:31,Hyväksytty,1.1
2022_143_380,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja edustaja Kautto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_381,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Kautto,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetissa kiitän erityisesti Itä-Suomen elinvoimapaketista, mikä tulee todella tarpeeseen. On ehdottomasti kannatettavaa, että Itä-Suomen saavutettavuutta parannetaan ja muistetaan alueen elinvoiman ylläpitämistä.
Entisenä paperityöntekijänä iloitsen myös Oulun Poikkimaantien saamasta 30 miljoonasta eurosta, mikä on erittäin tärkeää, kun Stora Enso ilmoitti investointipäätöksistään.
Kiitän myös ministeri Harakkaa ja hallitusta pitkäjänteisestä työstä, mikä on aloitettu liikennejärjestelmäsuunnitelman muodossa. On ehdottoman tärkeää, että meillä on pitkän aikavälin suunnitelma, missä katsomme koko Suomen asioita kokonaisuutena.
Mitä kotimaakuntaani Keski-Suomeen tulee, niin olen tyytyväinen hallituskauden satsauksiin. Meillä on mittavat investoinnit tulossa Äänekoski—Viitasaari-väliselle tieyhteydelle, ja olemme tulleet myös takavuosina hyvin huomioiduiksi liikennehankkeissa. Toki vielä parannettavaa jää, mutta taloudelliset realiteetit tuntien olen tyytyväinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Juho Kautto,1444,2022-12-19T15:19:31,2022-12-19T15:20:37,Hyväksytty,1.1
2022_143_382,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_383,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tahtoisin kysyä latausverkostosta, vaikka en sen ylin ystävä olekaan. Kysyn kumminkin: Liikenne‑ ja viestintäministeriö on jo pitkään luvannut ammattiliikenteen sähköistämisen edistämistä muun muassa ammattiliikenteelle tarkoitettujen sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen liittyvällä rahoituksella. Maahamme on rakennettu jonkin verran kaupallisesti toimivaa latausinfraa, mutta sen osalta käytettävyys ja kustannustaso eivät kohta ammattiliikenteen vaatimuksia juurikaan. Pahimmillaan eräs liikenneasemaketju jopa rajoittaa ammattiliikenteen mahdollisuuksia käyttää aseman latausinfraa kyltillä ”ei ammattiautoilijoille kello 10—21”. Arvoisa ministeri Harakka, mitä konkreettista liikenne‑ ja viestintäministeriö on tehnyt tai tekemässä sen suhteen, että myös ammattiliikenteen vaatimustason täyttävä latausverkosto saadaan maahamme? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2022-12-19T15:20:38,2022-12-19T15:21:21,Hyväksytty,1.1
2022_143_384,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Bergqvist., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_385,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Värderade talman! I den här gula boken har vi pengar till många bra projekt, men här finns också inbyggda systemfel.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2022-12-19T15:21:21,2022-12-19T15:21:35,Hyväksytty,1.1
2022_143_386,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt tulevaisuuteen katsovaa liikennepolitiikkaa. Meille itäsuomalaisille on ollut tärkeää, että hallitus on kuullut meitä saavutettavuuden parantamisessa. Olemme aika takamatkalla saavutettavuudessa niin raide‑ kuin lentoliikenteen epävarmuuden vuoksi. Raideliikenteen pitkät ostopalvelusopimukset, Saimaan kanavan investointirahat, niin kuin on todettu, siirtäminen Karjalan radalle ovat tärkeä signaali Itä-Suomelle, erityisesti meidän elinkeinoelämällemme.
Lentoliikenteen kilpailutus ja lentojen jatkuminen viidelle maakunnalle oli tärkeä päätös henkisesti mutta myös elinkeinoelämämme ja aluepolitiikan näkökulmasta. Nyt onkin sitten tärkeää, että tämä hallitus vielä maakuntalentojen osalta tekisi ratkaisuja jatkon osalta eli tämän kilpailutuksessa olleen option osalta, jotta sitten pystyttäisiin pidemmällä aikavälillä lentoliikennettä päivittämään ja suunnittelemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2022-12-19T15:22:26,2022-12-19T15:23:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_387,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_388,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset liikennevaliokunnalle erinomaisesta työstä, puheenjohtaja Suna Kymäläiselle ja kumppaneille — hyvä mietintö — mutta myös tästä työstä, että yksityistieavustuksia on meillä nyt 13 plus 10 miljoonaa saatu korotettua valtionosuuksia eli 70 prosenttiin ja 85 prosenttiin, jotta rahaa saadaan kulumaan ja myös saadaan erinomaisia hankkeita.
Kysynkin ministeriltä nyt, kun meillä on laajakaistahankkeet 17 miljoonaa euroa, joka tulee käyttää vuoden 2023 loppuun, ja siellä kuntien osuudet ovat 8, 22 ja 33 prosenttia: voitaisiinko näitä yhtä lailla alentaa, että saataisiin laajakaistahankkeita menemään eteenpäin? Nämä ovat todella tärkeitä yritystoiminnan osalta, meidän maaseudun saavutettavuuden osalta varsinkin viime aikoina, kun ihmiset ovat halunneet muuttaa maalle. Oikeastaan tähän samaan vyyhtiin kuuluu muun muassa junakuuluvuudenkin vahvistaminen. Laajakaistahankkeet kaikkinensa ovat [Puhemies koputtaa] yksi elinehto meidän maamme elinvoimaisuuden kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T15:23:33,2022-12-19T15:24:43,Hyväksytty,1.1
2022_143_389,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_390,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"!Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä edustaja Eskelisen kanssa maakuntalentojen tärkeydestä. Ne ovat ikään kuin strateginen palikka, joka on äärimmäisen tärkeä maakuntien kilpailukyvyn kannalta. Monesti julkisuudessa näkyy, että niitä arvioidaan pelkästään taloudellisesta näkökulmasta, mutta se on väärä tapa arvioida strategisesti tärkeitä palikoita. Ne yleensä maksavat vähän enemmän, mutta niillä on suuri merkitys.
Arvoisa puhemies! Itsekin kiinnittäisin huomiota tähän perusväylänpidon rahoitukseen. Valitettavasti, jos me haluttaisiin oikeasti lopettaa korjausvelan lisääntyminen ja kehittyminen väärään suuntaan, meidän pitäisi satsata 1,6 miljardia tähän perusväylänpitoon. Maarakennusindeksi, kuten edustaja Jokinen täällä totesi, on noussut 15 prosenttia vuodessa — se tekee tämän ongelman. Eli kyllä me rahaa tarvittaisiin.
Sanoisin vielä näin, että kun meillä on parlamentaarinen sopu eli kaikki puolueet ovat sitä mieltä, että Karjalan rataa ja Savon rataa kehitetään osana itäratakokonaisuutta, niin ei se miksikään täällä salipuheilla muutu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-19T15:24:43,2022-12-19T15:25:50,Hyväksytty,1.1
2022_143_391,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_392,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomi saa enemmän rahaa teiden päällystämiseen kuin aiempana vuotena, mutta käytännössä tämä ei näy. Koska päällystyskustannukset ovat nousseet, niin vain 160 kilometriä pystytään päällystämään seuraavana vuotena, kun muutama vuosi sitten luku oli luokkaa 400—450 kilometriä, jopa 500 kilometriä. Toivon, että ministeri Harakka ottaa tämän jatkossa huomioon.
Toinen asia — oikeastaan kysymys ministerille — liittyy kuitenkin tähän TEN-T-verkkoon. Kuten täällä Liikenne 12:eenkin viitattiin, yksi keskeinen osa sitä on Naantalin satama, mihin johtava rataosuus Turusta tarvitsee 11 miljoonan euron sähköistämisen. Väylävirasto on tätä aiemmin ollut ajamassa ja käsitykseni mukaan on nyt sitä harkitsemassa uudelleen. Ministeri Harakka, lupaatteko tämän radan sähköistämisen? VR nimittäin olisi valmiudessa vuodesta 25 lähtien toteuttamaan pikajunan Helsingistä [Puhemies koputtaa] Naantaliin saakka tätä osuutta käyttäen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T15:25:50,2022-12-19T15:27:01,Hyväksytty,1.1
2022_143_393,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_394,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kaltaisessa laajassa maassa liikennepolitiikka on erityisesti elinkeinopolitiikkaa, ja meidän täytyy huolehtia siitä, että liikenneyhteydet — radat, tiet ja kaikki väylät — ja myös palvelut toimivat joka puolella Suomea. Se on ihan ehdoton edellytys meidän vientiteollisuuden kannalta, elintarviketuotannon kannalta, energia-asioiden kannalta ja myös huoltovarmuuden ja metsäteollisuuden tärkeyden kannalta.
Täällä tuli jo esille tämä Itä-Suomen tilanne, ja on sanottu, että Suomi on saari, ja nyt meidän on huolehdittava, että saaren sisälle ei tule uutta saarta, joka on nimeltään Itä-Suomi. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on panostettava erittäin vahvasti Itä-Suomen liikenneyhteyksiin, ja tässä haluan nostaa erityisesti lentoliikenteen, joka Itä-Suomesta koskettaa sekä Kajaania että myös Joensuuta. Pidän hyvänä, että hallitus on tässä toiminut, ja vetoan siihen, että tämä hallitus vielä pystyisi tekemään päätöksen siitä, että optiota käytetään ja lennot varmistuvat vuodesta 2023 [Puhemies koputtaa] kevääseen 2024.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-19T15:27:01,2022-12-19T15:28:12,Hyväksytty,1.1
2022_143_395,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_396,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri vieraili lauantaina Myyrmäessä Vantaalla, ja haluan ihan vantaalaisten puolesta kiittää ja päätöksentekijöiden puolesta kiittää siitä, että meillä on tämä pikaraitiotiehanke käynnistymässä Vantaalla. Sitä kaavoitusratkaisua parhaillaan tehdään, ja olemme tietoisia siitä, että nämä valtionosuudet tulevat olemaan keskeinen tekijä, niin että me voisimme sen saada joskus aikanaan, kun se nyt tulee Mellunmäestä lentoasemalle, Myyrmäkeenkin sitten, kun päästään viemään sitä poikittain sinne eteenpäin, missä vierailitte.
Täällä on paljon puhuttu Itä-Suomesta, ja olen samaa mieltä siitä, että on tärkeätä, että sinne panostetaan raideliikenneratkaisuihin, mutta yksi iso työssäkäyntialue Suomesta ei ole itse asiassa raideliikenteen piirissä, jos viitataan nyt tähän kasvualueeseen ja kansalliseen lentokenttään täällä Helsinki-Vantaalla ja koko tähän kasvun ytimeen tässä eteläisessä Suomessa, ja se on nimenomaan tämä rantarata. Toivon vakavasti, että siihen liittyvää suunnittelua myöskin jatketaan, kun tiedetään sen suuri merkitys koko tälle ranta-alueelle Loviisasta Haminaan asti, ja tätä hanketta pidettäisiin vahvasti esillä. Siitä näkyisi myöskin sitten se Karjalan radan mahdollinen luontevin jatkoyhteys, koska siinä on oikea paikka sille radalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-19T15:28:14,2022-12-19T15:29:30,Hyväksytty,1.1
2022_143_397,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri vastaa, noin kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_398,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia valiokunnalle ja jaostolle erinomaisesta keskustelusta. Yritän mennä järjestyksessä. 
Edustaja Autto oli kiinnostunut sotilaallisen liikkuvuuden tilanteesta eli military mobilitystä. Meillähän on siinä kaksikin hanketta ollut, hakukierroksilla valtuus yhteensä yli 40 miljoonaa, ja voin tässä jo etukäteen huomisesta ikään kuin vilauttaa sen tiedon, että ihan merkittävää tukea CEF-hankkeista ollaan saamassa. — Kuten ollaan sivumennen sanoen EU-tuissa menestytty muutenkin viime aikoina. Esimerkiksi 21 ollaan saatu yli 100 miljoonaa euroa ensimmäisen kerran ja kesäkuussakin raideliikenteen ja satamien hankkeilla yhteensä runsaat 80 miljoonaa. — Mutta tämän sotilaallisen liikkuvuuden osuus EU:ssa sattuneesta syystä tulee entisestään kasvamaan, ja siksi me etsimme siihen niitä kohteita, jotka voidaan sitä kautta rahoittaa, erittäin määrätietoisesti.
Hän kysyi myöskin Suomen ratayhteyksistä Norjaan, ehkä laajemminkin luoteeseen. Muistutan, että hallitusohjelman ainoa nimetty ratahanke on Kemin Laurilasta Haaparantaan ulottuvan rataosuuden sähköistäminen, joka on paraikaa käynnissä. Erittäin, sanoisinko, kreivin aikaan tapahtuu. Varmistetaan se, että meillä myöskin nuo yhteydet paranevat.
Tähän liittyy tietenkin täälläkin jo mainittu TEN-T-verkko eli eurooppalaisen liikenneverkon ja sen ydinkäytävien laajentuminen sekä Ruotsin itärannikolle että sitten myöskin Suomen päärataan, jotka muodostavat nyt tämmöisen aivan uuden käytävän. Sen lisäksi sen itäpuolella kulkeva E4, E75, on myöskin uusi ydinverkkokäytävä, joka tarkoittaa sitä, että kaikki seitsemän MAL-kaupunkiseutua, joissa asuu yli puolet suomalaisista, on nyt sitten liikenteen solmukohtia ja EU-rahoituksen piirissä.
Tässä mainittiin hankeyhtiöt. Korostan nyt sitä, että ne on hyvässä yhteisymmärryksessä tulevaisuuden raideyhteyksien suunnittelua varten perustettuja. Niissä on valtion lisäksi osakkaina kaiken kaikkiaan 49 kuntaa ja Finavia. Aivan ainutlaatuinen, poikkeuksellinen yhteistyömalli. Alleviivaan varmuuden vuoksi vielä kerran sen, että nämä hankeyhtiöt eivät ole millään tavalla näitten eri ratakäytävien parannuksista ja korjauksista pois, päinvastoin. Sekä pääradan että muitten ratojen, tässä tapauksessa myös Karjalan radan, kunnostus on edellytysinvestointi sille, että voidaan edes pohtia sitä, nopeutuivatko nämä yhteydet.
Edustaja Lundén kysyi latausinfrastruktuurista, siitä hyviä uutisia. Meillähän on jo kohta 2 000 latausasemaa. 10 000 latauspisteen raja lähestyy, ellei ole jo ylittynyt, ja näistä yli 500 on suurteholatausasemia raskaan liikenteen käyttöön. Meillä on jakeluinfratyöryhmä, joka pyrkii varmistamaan sen, että kaikkialla Suomessa tulee järkevästi katettua tämä sähkö‑ ja myöskin kaasujakelu, mutta myöskin eurooppalainen AFIR-direktiivi tulee tässä olemaan meillä apuna.
Ja vielä nopeasti tähän loppuun totean, että korjausvelka ei ole ainoastaan asvalttia, vaikka saimmekin vuonna 20 ennätysmäärän asvaltointia aikaan oikea-aikaisesti — samalla rahalla enemmän kuin isommalla panostuksella tällä hetkellä — vaan pitää huomioida se, että laajemmat perusparantamishankkeet, ennen kaikkea sillat ja muut turvallisuusparannukset, ovat ehkä niitä, joihin vielä enemmän rahaa kuluu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T15:29:31,2022-12-19T15:33:35,Hyväksytty,1.1
2022_143_399,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Jokinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_400,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä epäonnistuneet tämän korjausvelan hoidossa. Eilen käteeni osui työhuonetta siivotessani vuonna 2013 allekirjoittamani selvityspyyntö liikenne‑ ja viestintäministeriölle. Olin tuolloin liikenne‑ ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, ja valiokunta peräsi ministeriöltä toimia korjausvelan taittamiseen ja sen hoitamiseen. Tästä kirjelmästä on seurannut kyllä nyt jo kolme parlamentaarista työryhmää, jotka ovat päässeet yksimieliseen ratkaisuun siitä, että korjausvelka pitää taittaa. Tuolloin korjausvelka oli 2,1 miljardia. Ensi vuoden lopussa se on 3,1 miljardia. Täytyy sanoa, että meidän on katsottava peiliin tämän liikenteen korjausvelan suhteen ja tehtävä sille jotain.
Koronatukia yrityksille osoitettiin kaksi ja puoli miljardia, ja infra-alan yritykset sanoivat, etteivät he tarvitse tukea, antakaa heille hankkeita, että he voivat tehdä ammattitaidollaan niitä töitä. Ja nyt jos sitä olisi osoitettu niihin infrahankkeisiin, koronan jälkeen [Puhemies koputtaa] meille olisi jäänyt ainakin niitä teitä ja ratoja, jotka olisivat kunnossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2022-12-19T15:33:40,2022-12-19T15:34:52,Hyväksytty,1.1
2022_143_401,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_402,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän liikenne‑ ja viestintäkeskusteluun, hallinnonalaan, kuuluvat myöskin Yleisradio ja televisioala. Minun piti oikein tarkistaa eräs asia. Haluan osallistua tähän maanteiden ritarien keskusteluun kuitenkin kulttuurilla. Tarkistin: perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään Yleisradio-määrärahojen leikkaamista yli 140 miljoonalla, ja kokoomus ei jää paljon jälkeen. Huom. maan kaksi johtavaa oikeistopuoluetta käyvät Yleisradion kimppuun.
Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. On Ylen visio tukea kansanvaltaa, tuottaa, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. Sillä on mukana myöskin sivistys‑ ja tasa-arvonäkökulma. Minä halusin olla toisenlainen nuori [Puhemies koputtaa] ja ottaa tämän asian tähän keskusteluun, koska minusta tämä on jäänyt aivan liikaa katveeseen. [Puhemies koputtaa] Ministeri, mitä mieltä te olette tästä asiasta? Olette vielä teatteritaiteen maisteri. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2022-12-19T15:34:54,2022-12-19T15:36:21,Hyväksytty,1.1
2022_143_403,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_404,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En provosoidu edellisestä puheenvuorosta, mutta totean kyllä sen, että niin kauan kuin Yleisradio on Suomessa ollut, niin tähän asti päätökset on tehty yhteisesti, parlamentaarisesti, rahoituksesta niin, että kaikki puolueet ovat mukana, ja pidän kyllä äärimmäisen tärkeänä, että niin tehdään jatkossakin. [Jukka Gustafsson: Loistavaa!] Siinä sitten vaihtoehtobudjeteilla on oma roolinsa, mutta se ehkä jääköön sitten... Uskon todellakin, että näin tehdään tulevaisuudessa. On totta kai niin, että kun koko yhteiskunnassa joudutaan säästämään tulevalla kaudella, niin myös Yleisradion kohdalla joudutaan asioita katsomaan, mutta sen merkitys on toki tärkeä ennen kaikkea tiedon välittäjänä, kulttuurin edistäjänä ja muuta.
Mutta haluaisin kysyä ministeri Harakalta myös tästä liikennepuolesta sitä, että nyt kun tämä Venäjän hyökkäys on muuttanut tätä loogista järjestelmää, niin se on ihan hyvä, että meillä on tullut Itä-Suomeen hankkeita, mutta mitä me tehdään länsiyhteyksille — vt 3, vt 11, vt 9 — koska meillä aivan varmasti tarvitaan tätä maan sisäistä poikittaisliikennettä enemmän kuin aikaisemmin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-19T15:36:23,2022-12-19T15:37:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_405,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_406,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jäin tuossa aikaisemmin miettimään, pidinkö enemmän tuosta jaoston puheenjohtaja Jokisen puheesta vai oppositioedustaja Jokisen puheesta. Ne olivat täysin erilaiset, ja kuitenkin molemmissa yritettiin käsittääkseni pysyä faktoissa.
Mutta, arvoisa ministeri, Hämeenkyrönväylä, Vesajärventie, Miharintie, Alkkiantie, Välkkiläntie — huima määrä hankkeita Pirkanmaalle, kiitos siitä. Tämä eduskunta on kääntänyt sen kehityksen, mitä liikennepolitiikassa on Pirkanmaalla tehty. Aikaisempina kausina Pirkanmaa on jäänyt tierahoista aivan mopen osaan, mutta nyt se on muuttunut.
Mutta, arvoisa ministeri, valitettavasti painetta tulee lisää. Tuossa edustaja Satonen viittasi esimerkiksi valtatie 9:ään — meidän ykköshankkeemme, joka pitää toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Se on myös liikennesuunnitelmissa, siinä 12-vuotisessa suunnitelmassa, ykkösenä. Miten näissä päästään etenemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-19T15:37:25,2022-12-19T15:38:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_407,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_408,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille. Tämä kausi ei ole ollut missään mielessä helppo. Tässä on ollut koronaa ja kaikkea ja on pyritty pitämään elinkeinoelämä liikkeellä ja virkeänä, ja sen takia satsaukset raideliikenteeseen ovat sitten olleet merkittäviä. Nämä tahtovat monta kertaa unohtua. Vuoden 20 lisätalousarviossa pistettiin merkittävä määrä hankkeita liikkeelle, ja ne näkyvät vielä tälläkin hetkellä tuolla maakunnissa toimintana.
Kiitoksia tästä Kuhmo Oy:n tien siirrosta, se on budjetissa mainittu — pieni raha kyllä verrattuna budjettiin, mutta suuri raha sille alueelle ja ennen kaikkea sille yhtiölle, kun seuraavana siellä selän takana oli järvi, niin ei päässyt karkuun, kun kasvua on niin valtavasti. Samaten Oulun satamaan johtava Poikkimaantie on merkittävä investointi — se koskee myös Kainuuta, kun päästään veden ääreen — ja tietysti myös muut, [Puhemies koputtaa] raideliikennettä kehittävät hankkeet. Kiitoksia niistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-12-19T15:38:34,2022-12-19T15:39:45,Hyväksytty,1.1
2022_143_409,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ja edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_410,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministerille Saimaan kanavan rahojen siirtämisestä itäradan parantamiseen.
Mutta sitten tähän perusteiden ylläpitoon ja siihen korjausvelkaan, mikä meillä on, niin jos ministeriä lohduttaa, voin kertoa, että sitä korjausvelkaa riittää vielä seuraavillekin ministereille, koska tällä hetkellä meidän raskas liikenteemme ja niiden liikennevälineiden paino on kasvanut huomattavasti siitä, mitä ne ovat olleet siinä vaiheessa, kun ne kantatiet on rakennettu. Niiden kantavat kerrokset ovat liian heikot, jotta se asfaltti pysyisi ehjänä, ja siinä mielessä ne pelkät asfaltoinnit eivät auta mitään, vaan se tien rakenne pitää korjata semmoiseksi, että se jaksaa kantaa sen raskaan liikenteen. Ja nyt vielä näkyy enemmän kuluttavana tekijänä, jos mietitään meidän metsäteollisuuden puun tarvetta, kun Venäjältä tulevan puun tuonti on vähentynyt ja puuta hakataan nyt meidän omista metsistämme: se tulee [Puhemies koputtaa] todella paljon näkymään meidän teiden kunnossapidossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Matti Semi,1315,2022-12-19T15:39:47,2022-12-19T15:40:55,Hyväksytty,1.1
2022_143_411,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Och ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_412,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja teollisuuden tarpeista on tosiaan pidettävä huolta. Itse uskon vahvasti, että Pohjois-Norjan satamien rooli tulee korostumaan, ja varsinkin jos on Itämerellä probleemaa, silloin ei Narvik riitä, vaan myös Mo i Rana, joka on osa Eurooppa-tie 12:ta, Västerbottenin kautta Vaasasta Helsinkiin asti vt 3:a käytännössä. Siellä liikennöi myös maailman pohjoisin ympärivuotinen laivareittiliikenne, Wasaline Aurora Botnia. Ei löydy Kanadasta, ei Alaskasta, ei muualta sellaista botskia, joka kulkee läpi jään läpi vuoden. Viime viikolla kävi delegaatio Ruotsista täällä pohtimassa, miten tulevalla vuosikymmenellä saadaan rakennettua myös kiinteä yhteys Vaasan ja Uumajan väliin. Ministeri on näistä ideoista kyllä tietoinen.
Mutta viimeisenä mainitaan myös GigaVaasa-alueen raideterminaalin suunnittelu, ja toivon, että ministeri voi omalta osaltaan kannustaa LVM:ää, Väylää ja Traficomia positiivisella otteella osallistumaan tämäntyyppiseen suunnitteluun. Silloin kun on miljardi-investointeja tulossa Suomeen, niin meidän on [Puhemies koputtaa] pakko osoittaa näille investoijille, että me ollaan aktiivisia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2022-12-19T15:40:56,2022-12-19T15:42:08,Hyväksytty,1.1
2022_143_413,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Näin. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_414,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilolla tietenkin tervehdin Imatra—Joensuu-välisen ratahankkeen parannuksia, Kaakkois-Suomi on nimittäin edelleen merkityksellinen vientialue. Juuri tänään saimme iloisia uutisia kotikaupunkiini Imatralle siitä, että Stora Enso on valmis investoimaan 8,5 miljoonaa euroa kaakkoiseen Suomeen, ja se kertoo myös hyvää tulevaisuudelle, mutta se kertoo myös siitä, että me tarvitsemme niitä infran panostuksia jatkossakin. Kumipyöriltä on päästävä siirtymään radalle, koska se on ehdottomasti myös ilmastoteko. Se on ilmastoteko Suomelle ja se on ilmastoteko yrityksille, koska meidän jatkojalostetuilta tuotteilta myös tulevaisuudessa tullaan vaatimaan kokonaishiilijalanjälki, johon otetaan kuljetukset mukaan. Sen takia, vaikkakin Saimaan kanavalle kävi nyt vähän huonosti, meidän tulee muistaa, että Suomessa vesiväyliä on, vesiväylät eivät kulu, ja meidän teollisuutemme näiden vesiväylien varrella myös tulevaisuudessa sijaitsevat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-19T15:42:09,2022-12-19T15:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_143_415,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_416,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erinomainen asia, että itärataan kiinnitetään huomiota. Tämä Venäjän-liikenteen loppuminen ja Saimaan kanavaliikenteen loppuminen yleensäkin ovat meille kamala paikka, ja toivonkin, että itärata otetaan ihan aidosti vakavasti, koska olemme kärsineet jo toisen maailmansodan jälkeen ihan riittävästi siitä, että rajat kun muuttuivat, niin meillä liikenneyhteydet menivät poikki. Niitä nyt on pikkuhiljaa, vitkasti kehitetty. Toivottavasti tässä nyt päästään siihen, että koko se nopea itärata, mistä on hankekin olemassa, saadaan vihdoin kunnolla jalalle, koska se varmistaa lähes kahden miljoonan ihmisen liikkumisen ja tavaroiden liikkumisen. Metsäteollisuus kehittää edelleen, ja nyt kun metsäteollisuuden puuvirrat ovat vahvasti Suomessa, me tarvitaan nopeita kuljetusmenetelmiä, jotka vievät maanteiltä kuormaa pois.
Ja toinen asia, arvoisa puhemies: Alemman tieverkon hoitoon toivoisin, että saataisiin ne tiehöylät takaisin, koska teiden pinnanmuoto on se ongelma. Rahaa meillä budjetissa on. Jos vaan annetaan vihdoin ja viimein se lupa, että ruvetaan käyttämään sorateillä tiehöyliä, jolloin tien muoto palautetaan sellaiseksi, millainen se olla pitää, silloin tämä ongelma näistä vettyvistä teistä loppuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-19T15:43:15,2022-12-19T15:44:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_417,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ja edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_418,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta! Erityinen kiitos edustaja Ovaskalle ja Satoselle Ysitien nostamisesta. Voin tietysti jatkaa tätä ja ilolla tervehtiä sitä, kuinka olemme juuri viime kuussa saaneet Ysitien Himoksen-risteykseen eritasoliittymän käyttöön, ja erityinen kiitos siitä, että se on tällä hallituskaudella jopa valmiiksi asti saatu, mutta toimia tarvitaan kyllä varmasti lisää.
Otin itse puheenvuoron liittyen siihen, että niin kuin ministeri tässä mainitsikin, myös kybermaailma ja kybertietojärjestelmät liittyvät tämän alan budjettiin, ja olemme nyt lisäämässä rahaa sinne kyberpuolellekin. Kybermaailman uhan kohteena voi olla meidän kriittinen infra tai vaikka maksujärjestelmät. Olisinkin ministeriltä kysynyt: mihin konkreettisesti tässä budjetissa oleva kyberturvallisuuden lisärahoitus on tarkoitus käyttää, ja onko se riittävä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-19T15:44:24,2022-12-19T15:45:25,Hyväksytty,1.1
2022_143_419,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_420,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme pitkien etäisyyksien maa, ja tie‑ ja ratayhteyksien on oltava kunnossa mutta myös tietoliikenneyhteyksien, niin että koko maa voi kukoistaa. Me tarvitsemme nopeat, pätkimättömät ja kattavat tietoliikenneyhteydet joka paikkaan, ja nimenomaan näitä nopeita yhteyksiä.
On hyvä asia, että tästä monen niin haukkumasta elpymisvälineestä saadaan nyt se 17 miljoonaa varoja. Varmaan kaikille ne nyt kelpaavat. Kysyisin siihen liittyen, että kun siinä on näitä kuntien maksuosuuksia, niin voisiko näitä tarkastella vielä, kun osa kunnista on niin hankalassa tilanteessa, että tukimahdollisuuksista huolimatta ei voida hakea näitä avustuksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-19T15:45:25,2022-12-19T15:46:33,Hyväksytty,1.1
2022_143_421,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_422,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tosiaan tämän hallituskauden aikana on panostettu aika paljon eri hankkeisiin, ja toki korona-aikana on ollut omat haasteensa sitten laittaa nämä toimeen, mutta toki myös 2020 asfaltoitiin jo aika paljonkin. Perusväylänpito on todella tärkeää saavutettavuuden kannalta, ja haluan myös kiittää tässä eduskunnan puolta, että ollaan saatu näitä harkinnanvaraisia määrärahoja näihin hankkeisiin.
Haluaisin kysyä ministeriltä koskien Liikenne 12 ‑hanketta ja parlamentaarista ryhmää, jossa itsekin olin mukana: sehän päivitetään joka neljäs vuosi, ja nyt kun ministeri on ollut mukana tässä koko kauden ajan — melkein koko kauden ajan — niin mihin hän itse henkilökohtaisesti panostaisi ensi kaudella? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mikko Ollikainen,1441,2022-12-19T15:46:35,2022-12-19T15:47:42,Hyväksytty,1.1
2022_143_423,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt annan vielä puheenvuorot sekä valiokunnan varapuheenjohtajalle että puheenjohtajalle. Sen jälkeen ministerin vastaus, jonka jälkeen siirrymme puhujalistaan. — Ja varapuheenjohtaja, edustaja Torniainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_424,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on tullut erittäin hyvin esille sitä, että kyllä liikenneasiat ovat sellaisia, jotka keskusteluttavat meitä kansanedustajia, ja aina kun vierailemme tuolla maakunnissa, niin kyllä niitä terveisiä tulee: joka puolella ovat ne kaikkein huonokuntoisimmat tiet. Täytyy sanoa, että menee mihin tahansa, niin aina siellä ovat ne huonokuntoisimmat tiet.
Mutta oikeastaan mitä tulee näihin ratayhteyksiin, niin oma mielipiteeni on ja myöskin keskusta lähtee siltä kantilta, että kyllä nykyistä rataverkkoa pitää kunnostaa. Se ei nimenomaan saa päästä rapistumaan. Ja kun tässä on Itä-Suomen asiasta ollut puhetta, niin on erittäin hyvä, että nytten niitä rahoja saadaan myöskin siihen itärataan ja sitä saadaan kuntoon siltä osin, mutta siellä on myöskin se kaksoisraidehanke, Luumäki—Joutseno-väli, joka tulee saada seuraavalla eduskuntakaudella ehdottomasti parannukseen. Se on tosiasia.
Ja sitten haluan lopuksi vielä ministeriltä ihan virallisesti kysyä näistä laajakaistahankkeista, oikeastaan valokuituhankkeista: [Puhemies koputtaa] voisiko niihin nimenomaan niitä kuntaosuuksia kohdentaa paremmin ja niitä pienentää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2022-12-19T15:47:42,2022-12-19T15:48:59,Hyväksytty,1.1
2022_143_425,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_426,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että hallitus on elvytyksen nimissä panostanut tähän perusväylänpitoon yli parlamentaarisen sopimuksen. Täällä opposition puolelta on tullut huomioita siitä, että tämä ei ole ollut riittävää, mutta huomautan, että niin kokoomuksen kuin perussuomalaisten vaihtoehtobudjeteissa ei kummassakaan ole osoitettu perusväylänpitoon enempää rahaa, [Kokoomuksen ryhmästä: On osoitettu!] joten tämän parlamentaarisen sopimuksen mukaisesti me tulemme varmasti jatkossakin menemään, ja on hyvä, että parlamentaarisesti sovitaankin myös siitä rahoitustasosta, ja kaikkien tehtävä on huolehtia, että se taso on sellainen kuin on yhdessä sovittu.
Stora Enso ‑investointi Imatralla korostaa kaksoisraiteen tärkeyttä edelleenkin, ja kysyisin ministeriltä nyt vielä Saimaan kanavan osalta, koska sisävesiliikenteellä on suuri tarve kasvaa ja meiltä puuttuu sieltä nyt aluksia: onko ministeri valmis edistämään tämmöistä vakuutusjärjestelmää, jotta varustamot uskaltavat tuoda laivoja sisävesiliikenteeseen rahtikäyttöön?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2022-12-19T15:48:59,2022-12-19T15:50:07,Hyväksytty,1.1
2022_143_427,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin. — Ja nyt, kuten lupasin, ministeri vastaa, minkä jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_428,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä asiantuntevista kommenteista ja kysymyksistä.
Edustaja Jokiselle sanoisin, että kyllä koronan aikaan tehtiin aivan ennätysmäiset panostukset perusväylänpitoon. Vuonna 20:hän siis päällystettiin noin 4 000 kilometriä, kun edellisen kerran siihen oli päästy vuonna 2006, eli valitettavasti tilanne nyt ei ole yhtä hyvä, ja saman kesän lisäbudjetissa pantiin saman tien 250 miljoonaa euroa väylärakentamiseen nopeana elvytystoimena, kun pelättiin aiheellisesti lamaa. Silloinkin, voi sanoa, suhdannepoliittisesti ajoitus osui täysin nappiin.
Edustajat Pirttilahti, Torniainen ja Kinnunen kysyivät laajakaistatuesta ja kuntien maksuosuuksista. Tässähän olen tietenkin sitoutunut tähän valiokunnan lausuntoon siltä osin, että tätä asiaa seurataan ja tarkastellaan. Tällä hetkellä meillä näyttää siltä, että tuo kysyntä on sellainen, että saadaan määrärahat määräajassa käytettyä, joten nyt ei ole näköpiirissä sitä, että siihen tarvitsisi suuremmin lähteä puuttumaan, niin kuin tarkoitus oli, mutta olen samaa mieltä siitä, että tässä tulivat elpymisrahat hyvään käyttöön. Lisäksi tietysti loihdimme vielä viiden miljoonan määrärahan junien verkkoyhteyksien parantamiseksi, ja kun VR on laittanut vielä itse asiassa kaksinkertaisen summan itse, niin meidän selkeä tahtotilamme on siis se, että junat työtiloina ja työmatkavälineinä ovat entistäkin kilpailukykyisempi vaihtoehto.
Lentoliikenteen valtiontuet tietenkin puhuttavat. Lennot ovat nyt turvattuja heinäkuun loppuun saakka. Tämä peruste on edelleen korona, ja silloin, kun sopimuksessa on optio vastaavalle jatkokaudelle, täytyy tietysti pohtia, mikä se perustelu sitten sille on, jos sitä halutaan jatkaa. Tämä on ihan aiheellinen keskustelu. Tärkeää on nyt tietysti saada keväällä normaalimman kysynnän perusteella tarkka tietopohja sille, mitä tässä pitäisi tehdä. Totta kai merkittävin toiveemmehan on se, että kysyntä olisi niin suurta, että se syntyisi markkinaehtoisesti eikä olisi riippuvainen siitä, millä tuulella poliittiset päättäjät kulloinkin ovat asiassa.
Edustaja Strand, kuten tuossa aikaisemmin sanoin ehkä vähän koukeroisesti, niin strategista yhteistyötä investointien vaatimien logististen ratkaisujen osalta tiivistetään liikenne‑ ja viestintäministeriön, työ‑ ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön yhden luukun periaatteella niin, että varmasti tulemme huomioineeksi sen, että valmistaudumme ja varaudumme näihin investointeihin. Esim. Metsä Groupilla on ollut ja myös Stora Ensolla tässä erittäin hyvää omaa ikään kuin varautumista, mutta täytyy varmistua myös, että esimerkiksi ulkomaiset investoijat tietävät, kehen olla yhteyksissä silloin, kun tällaista pohditaan. Meillä on, kuten sanoin, ihan hyvä tilanne ollut näitten investointien suhteen.
Haluan tietysti kiittää edustaja Ovaskaa kiitoksista Hämeenkyrönväylän osalta. Valtuushan oli 67 miljoonaa, ja monia kohteita [Puhemies koputtaa] sekä Kolmos‑ että Ysitiellä investointiohjelmassa on. Haluamme pitää sen suunnitelmavarannon sellaisena, että kun me kaikki tässä salissa yhdessä tuumin haluamme lisätä näitä määrärahoja ja sillä kohtaa ehkä hiukan panna syrjään nämä säästö‑ ja sopeutusvaatimukset, niin niihin on sitten olemassa hyvät työkalut. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T15:50:09,2022-12-19T15:54:08,Hyväksytty,1.1
2022_143_429,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt puhujalistaan. — Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_430,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että koko Suomen väylät ovat kunnossa niin harvaan asutuilla seuduilla kuin kaupungeissa. Vaikka näitä merkittäviä panostuksia on tehty — kiitos niistä kaikista — niin korjausvelkaa on ja nousseet kustannukset vaikeuttavat tilannetta. Nyt kun jakovarasta saatiin tämmöisiä tärkeitä, pienempiä kohteita eri puolille maata, niin sekin osaltaan auttaa. Meille keskustalaisille perusväylänpito ja sen rahoitus ovat sydäntä lähellä, kun halutaan ajatella koko maata ja sen elinvoimaa. Maakunnissa tarvitaan edelleen autoja.
Toinen asia, mistä haluaisin jotakin sanoa, on yksityisteiden määrärahat. Nehän ovat vaihdelleet vuosittain. Vuonna 2020 oli 20 miljoonaa yksityistienpidon määrärahoiksi ja 2021 oli 30 miljoonaa ja nyt vuodelle 2023 on 23 miljoonaa, mutta siinä tietenkin parantamiskohteen korvausprosentti nousee tavanomaisilla teillä 50:stä 70:een ja siltojen ja luonnonolosuhteiden aiheuttamien yllättävien korjauskohteiden kohdalla 75 prosentista 85 prosenttiin.
Eli vaihtelua on ollut yksityisteiden osalta aina eri vuosina, ja on ollut myöskin hallituskausia, jolloin yksityistierahat ovat olleet lähes nollassa. Nyt ollaan suhteellisen hyvällä tasolla, mutta kun katsoo kokoomuksen budjettivaihtoehtoa, niin siellä yksityisteille on vain 13 miljoonaa. [Eduskunnasta: Oho!] Eli aikamoinen pudotus tästä ensi vuodesta, 10 miljoonan pudotus. Tietysti nämä yksityistiet painottuvat tuonne harvaan asutulle seudulle, ja se on omalla laillaan sitten arvovalinta, mihin satsataan.
Iloitsen myöskin näistä kävelyn ja pyöräilyn edistämisistä muutamalla miljoonalla. Niissä on toki kysymys siirtymisestä paikasta toiseen mutta myös arkiliikunnasta ja matalan kynnyksen lenkkeilystä, ja sillä on ihan merkittävä vaikutus kansanterveyteen. Se on hyvä, että niitä tehdään entistä enemmän, samalla turvallisuuskysymys.
Tärkeitä ovat myöskin tiehankkeet, jotka sitten mahdollistavat isompia investointeja, kuten Oulun Poikkimaantie nyt saa aikaan [Puhemies koputtaa] tämän Stora Enson investoinnin — tapahtuu aivan kuten Kemissä. Se on viisasta politiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-19T15:54:10,2022-12-19T15:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_143_431,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Näin varmasti. — Ministeri Harakalta jäi äsken eräs asia mainitsematta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_432,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! [Eduskunnasta: Puhemies!] Tosiaan en tullut puhuneeksi tuosta kyberturvallisuudesta enkä vastanneeksi siihen kysymykseen, jonka edustaja Rantanen esitti. Siitä ihan lyhyesti vain, että onneksi jo hyvän aikaa ennen tätä Venäjän julmaa hyökkäystä ja sen vaatimaa valmiustason nostoa teimme hallituksessa kaksikin periaatepäätöstä kyberturvallisuuden parantamiseksi, ja siitä saatoimme ottaa suoraan sen listan, mitä täytyy tehdä näitten välttämättömien korjausten ja uudistusten toteuttamiseksi, ja nyt kehyskaudella peräti 250 miljoonaa euroa kaikkiaan tähän aivan välttämättömään parannukseen on varattu.
Mutta haluaisin nostaa vielä esiin sen, että julkisen sektorin lisäksi tietysti ihan avainroolissa ovat yksityisen sektorin toimijat. Minua ilahduttaa erityisesti se, että ensimmäisenä Euroopassa olemme voineet tämmöisen ihan merkittävän tietoturvasetelin yksityisille toimijoille myöntää. Sen tilaus, sen kysyntä, ensimmäisillä hakuviikoilla nyt joulukuun alussa oli 335 prosenttia, eli todella se on tullut tarpeeseen, ja EU seuraa nyt meitä siinä, millä tavalla me tätä yksityisen sektorin kybervalmiutta parannamme. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T15:57:32,2022-12-19T15:58:50,Hyväksytty,1.1
2022_143_433,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja nyt edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_434,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen ja koko maailman talousnäkymiä varjostaa Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, ja sen seurauksena energian hinta on kohonnut, ja se on johtanut voimakkaaseen inflaatioon. Kustannustason nousu heijastuu erityisen voimakkaasti perusväylänpitoon, kun infran rakentamisesta on tullut aikaisempaa huomattavasti kalliimpaa. Maanrakennusindeksin mukaan rakentamisen kustannukset ovat vuoden aikana nousseet 15 prosenttia.
Kasvaneet kustannukset edellyttävät raakaa priorisointia väylähankkeissa. Tällä hallituskaudella luotu Liikenne 12 ‑suunnitelma antaa tälle priorisoinnille hyvän selkänojan, sillä se määrittää strategiset kriteerit valtakunnallisen liikennejärjestelmän kehittämiselle aina vuoteen 2032 asti. Suunnitelman mukaan meidän on panostettava hankkeisiin, jotka ovat taloudellisesti kustannustehokkaita, parantavat alueellista saavutettavuutta ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Kun liikennehankkeita tarkastellaan näiden kriteerien kautta, pystymme keskittymään liikenneinvestointeihin, jotka ovat aidosti vaikuttavia ja edistävät kaikkien suomalaisten liikkumista.
Arvoisa puhemies! Kustannustason nousulla on ollut välittömiä vaikutuksia liikennehankkeiden budjetteihin. Kompensoidakseen näitä vaikutuksia hallitus on esittänyt perusväylänpidolle 50 miljoonan euron lisärahoitusta. Tällä lisäyksellä varmistetaan, että keskeneräiset hankkeet saadaan maaliin ja että kriittiset liikenneyhteydet pysyvät toimintakunnossa.
Digirata on mittava uudistus, jossa Suomen rataverkolle rakennetaan eurostandardiin perustuva radioverkkopohjainen ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä. Hankkeen yhteydessä uusitaan turvalaitejärjestelmän ohella myös rautateiden ohjaus‑ ja hallintajärjestelmät. Digiradalle on osoitettu yhteensä 130 miljoonaa euroa vuosille 2021–2027. Toteutusvaihe on seuraavalla vuosikymmenellä.
Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen toimivuus on ehto alueiden yhdenvertaiselle saavutettavuudelle ja suomalaisten liikkumisvapaudelle. Koronapandemia iski pahasti joukkoliikenteen matkustajamääriin, ja sen seurauksena joukkoliikenneyhtiöiden lipputulot laskivat dramaattisesti. Nyt puolestaan yleinen hintojen nousu kurittaa monia joukkoliikenneyhtiöitä.
Hallitus on tukenut joukkoliikenneyhtiöitä tässä haastavassa tilanteessa. Tämän vuoden alussa hallitus tuki yhteensä 78 miljoonalla eurolla joukkoliikenteen toimivuutta ja toimintaedellytyksiä Suomessa. Ensi vuodelle hallitus esittää arvonlisäveron väliaikaista alentamista nollaan, minkä avulla joukkoliikenteen lippuhinnoista saadaan kilpailukykyisempiä. Lisäksi suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennettä tuetaan vielä ylimääräisellä miljoonalla eurolla. Se saatiin sovittua eduskunnan jakovaraneuvotteluissa ja on yksi tärkeä lisätoimi joukkoliikenteen tukemisessa. Vihreille joukkoliikenteen tukeminen on ollut koko hallituskauden tärkeä tavoite, ja on hienoa, että tätä tavoitetta on saatu hallituksessa yhdessä edistettyä.
Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä on avain energiaitsenäisyyteen. Monet asiantuntijat ovat sanoneet, että nykyinen energiakriisi olisi ehkä voitu välttää, jos vihreä siirtymä olisi aloitettu aiemmin. Siksi meidän on edistettävä vihreää siirtymää nyt kaikilla rintamilla. Liikenteessä meidän on vähennettävä riippuvuuttamme fossiilienergiasta, josta Venäjä ja muut autoritääriset valtiot saavat rahaa myös sotakassaansa.
Tämän takia hallitus esittää, että sähkö‑ ja kaasukäyttöisten paketti‑ ja kuorma-autojen hankintatukien hakuaikoja pidennetään vuoden 2024 loppuun. Hakuajan pidentämisen taustalla on kasvanut kysyntä tukea kohtaan. Tämä on positiivinen ongelma ja kertoo kansalaisten halukkuudesta siirtyä vihreisiin vaihtoehtoihin. Ensi vuodelle ehdotetaan yhteensä kahden ja puolen miljoonan euron lisäystä hankintatukeen. Yhteensä hankinta‑ ja muuntotukiin on viiden vuoden aikana ohjattu 50 miljoonaa euroa, mikä osaltaan kertoo myös hankintatuen suosiosta. Kriisien keskellä meidän on ylläpidettävä toivoa ja estettävä hyvinvointi‑ ja tuloerojen repeäminen. Muuten vaarana on kansallisen yhtenäisyyden horjuminen ja polarisaation lisääntyminen.
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuusympäristön muutos koskee myös väylä‑ ja tietoverkkojamme. Toimivien liikenne‑ ja viestintäverkkojen kriisinkestävyys on keskeisessä asemassa osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Siksi on äärimmäisen hienoa, että kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset on huomioitu asianmukaisesti talousarvioesityksessä. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että kansallista kyberturvallisuuden korjausvelkaa jää vielä esitetyn lisärahoituksen jälkeenkin. Lisäksi mahdollisen Nato-jäsenyyden aiheuttamat lisäykset kyberturvallisuus‑ ja muihin tehtäviin tulevat edelleen tarvitsemaan lisärahoitusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2022-12-19T15:58:55,2022-12-19T16:04:14,Hyväksytty,1.1
2022_143_435,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna, poissa. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_436,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenneasiat ovat varmaan näin budjetin laadinnan aikaan yksi mielenkiintoisimpia pääluokkia. On tärkeää, että suomalaista liikenneverkkoa kehitetään ja saamme tämän liikenneverkon parempaan kuntoon. Haasteet ovat ankarat. Meillä on jatkuvasti havaittu se, että alemman tieverkon kunto heikkenee koko ajan, ja kuten ministerikin omassa puheenvuorossaan totesi, niin on pantu panoksia paljon sinne suuntaan mutta emme valitettavasti ole sitä hoitovelkaa kovin paljon pystyneet kuromaan umpeen. Elikkä on edelleen huutava pula, mutta meidän tulee kiinnittää jatkossa huomiota sellaisiin asioihin, jotka tuottavat tulosta entistä paremmin.
Aloitan alemmasta tieverkosta.
Todellakin, alemman tieverkon kunto on Suomen kansantalouden kannalta kaikkein tärkein asia, tai on siellä toki monta muutakin, mutta sen asian kannalta, mihin me pyrimme, se on erittäin tärkeä asia. Nimittäin kaikki suomalaiset puukuljetukset lähtevät alemmalta tieverkolta, sieltä soratieverkolta, josta puu nousee kumipyörille. Yhtään puuta ei metsästä lähde muuten kuin metsäkoneen tuomana tienvarteen ja siitä sitten rekalla eteenpäin. Meillä on semmoinen tilanne alemmalla tieverkolla sorateillä, että teiden runko on murtumassa. On kaksi syytä siihen: Ensimmäinen ja pahin syy on se, että olemme menettäneet tässä vuosikymmenten aikana sen tienpinnan muodon, kun on niillä kevyillä vehkeillä ajettu siellä eikä lanalla pystytä tietä muotoilemaan. Siihen tarvitaan järeä tiehöylä, joka laittaa sen tienpinnan kuperaan muotoon, minkä jälkeen rupeaa vesi valumaan sivuille päin. Nyt kun se tienpinta on tasainen, vesi seisoo tiellä ja kitkamaalaji menettää kantavuutensa. Nykyinen 72 tonnin yhdeksänakselinen rekka uppoaa siihen tiehen, se ei pääse enää eteenpäin.
Minä olen Esa Halttusen kanssa, kiteeläisen yrittäjän kanssa, tehnyt Väylävirastoon selvän esityksen koealueesta. Sinne ei pidä laittaa mitään kevyttä konetta vaan ihan aito, oikea tiehöylä, jolla on nykyaikainen tekniikka. Se pystyy sen tekemään. On totta, että muutamia teitä on jo menetetty. Se vaatii sitten uuden kantavan kerroksen, uuden muotoilun, ojien kuivatuksen kuntoon laittamiseen, mutta se kannattaa tehdä. Ehkä ensimmäisenä vuonna maksaa enemmän, mutta seuraavina vuosina säästää varmasti. Tämä on ainoa keino, millä tämä voidaan laittaa kuntoon. Millään kevyillä väylähoidoilla ei enää onnistu.
Toinen asia on sitten tietenkin itärata. Moni sitä ajattelee, ja ymmärrän, että moni ehkä väheksyykin sitä, mutta asia on kuitenkin älyttömän tärkeä. Eihän se voi valtakunnassa olla niin, että meillä esimerkiksi maantiepuolella Kuutostie on jätetty aivan mopen osalle. Sama koskee tätä nopeaa itärataa. Se pitää laittaa kuntoon nyt varsinkin, kun Venäjän tilanne on, mikä on. Tiedämme sen varmasti, että Venäjän nykyinen tilanne ei kymmeneen vuoteen selviä — pidän ihmeenä, jos se nopeammin selviää. Meidän on pyrittävä riippumattomuuteen Venäjästä liikenneväyliemme, omien liikenneväylien, suhteen. Venäläinen kyllä osaa omansa hoitaa. Jos jonain pänä kauppa alkaa hyvin, niin nautitaan siitä sitten, mutta sen varaan ei voi enää rakentaa. Elikkä tässä on se iso linja. Laitetaan itärata kuntoon. Sitä varten on yhtiö perustettu ja siellä on selviä tavoitetiloja määritelty. Niitä pitää noudattaa. Samoin Kuutostiellä on semmoisia kohtia vielä edelleen, joissa ajetaan kuuttakymppiä. Ajatelkaa, valtakunnan yhdellä pääväylällä ajetaan kuuttakymppiä. Ja semmoisia mutkia vielä on, jotka eivät valtakunnan pääväylille ollenkaan edes kuulu. Tämän takia pitää toimia näissä asioissa määrätietoisesti valtakunnan pääväyliä kehittäen.
Ja sitten kolmantena tämä vesitieliikenne. Kuten tiedetään, Saimaan kanava meni nyt sattuneesta syystä kiinni, ja varmaan on niin, että se tämän vuosikymmenen pysyy ja todennäköisesti vielä pitempäänkin. Siinäkin asiassa pitää pyrkiä itsenäiseen toimintaan. Edelleen, arvoisa ministeri, toivoisin, että tämä Saimaan ja Kymijoen kanavointi otettaisiin vihdoin ja viimein vakavasti. Pidän ihan varmana, että TEN-T-verkolta Euroopan unionista saa tämmöiseen ympäristöystävälliseen liikennehankkeeseen hyvän panoksen rahaa. Se kustannus ei ole ylivoimainen. Sillä saisimme 80 prosenttia Suomen metsäteollisuuden tuotannosta ympärivuotisen vesireitin piiriin, ja se olisi valtava kilpailuetu Suomen metsäteollisuudelle. Sen parempaa ei ole. Jos me haluamme kustannuksia alas, niin muuta keinoa meillä ei ole, kaikki muut on jo käytetty. Muun muassa Ruotsi nauttii tänäpänä suurta kilpailuetua. Heillä kanavaverkko toimii, ja varsinkin Saksassa se toimii, ja Keski-Eurooppahan ei voisi toimiakaan, ellei kanavia ja näitä vesiväyliä olisi.
Elikkä, arvoisa puhemies, lopuksi toivon sitä, että nämä isot hankkeet huomioidaan. Nämä pienemmät asiat, mitkä hoidetaan esimerkiksi yksityisteille, sinnekin on saatu, niin kiitoksia vain, arvoisa ministeri, että olemme saaneet yksityisteiden kehittämisen rahaa lisää. Ne tulivat todella tarpeeseen muun muassa siltojen korjaamisen takia. Mutta toivon näiden isojen asioiden osalta, että huomataan vihdoin Itä-Suomen asema. Ei meitä pidä rankaista siitä enää, mitä tapahtui 44, mihin rauhan raja vedettiin. Me tarvitsemme väylät aivan niin kuin Länsi-Suomessakin. En ole heille kateellinen, mutta toivon, että Itä-Suomen tarpeet huomioidaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-19T16:04:22,2022-12-19T16:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_143_437,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_438,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa nähdä, että ministeri on täällä paikalla kuulemassa, vaikka debatista jo päästiinkin. — Arvoisa puhemies, tämä kello näyttää muuten käyvän yli viittä minuuttia jo alkuvaiheessa, niin että... [Naurua — Tuomas Kettunen: Voitte tulla pois jo!] — Nyt näyttää paremmalta, ja saatiin lisää puheaikaa.
Mutta aloitetaan E18:sta... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Hälinää — Eduskunnasta: Nyt meni äänikin jo!] ...on kehätie ja yksi koko maan tärkeimmistä liikenneväylistä. Kuten ministeri tietää, tämä kuuluu myös TEN-T-verkkoon ja löytyy Liikenne 12 ‑suunnitelmista. Nythän on niin, että tämä jatkorahoitus tarvitaan siihen Raision kohdalle. Uskon, että ministeri on tästä hyvin tietoinen, ja toivomme päätöstä mahdollisimman pikaisesti, sillä suunnittelu on edennyt hyvin ja muutenkin tämä on jo toteuttamiskelpoinen. Kaikissa näissä Turun ympärillä olevissa kunnissa odotetaan kiihkeästi tämän etenemistä.
Mutta kuten tuossa debatissa otin esiin, yksi ongelma Varsinais-Suomessa on se, että teitä päällystetään ainoastaan 160 kilometriä. Aiempi taso viime vuosina on ollut 400—500 kilometriä, eli aika korkealta on pudottu, ja vaikka nyt maltillisesti määrärahaa on lisätty, niin kyllä tämä erityisesti sitten, kun poistutaan näiltä pääväyliltä, näkyy myös tieverkossa. Hyvää on kuitenkin se, että tähän saatiin vt 1:n Uskelanjoelta Pukkilaan menevä osuus ensi vuodelle, samoin Turun kehätielle tulee kolme päällystettä kolmessa osassa. Löytyy myös maantie 189 Poikon ja Rymättylän välillä ja mt 185 Krookilan ja Kaanaan välillä, joka menee Raision kohdalla poikittain. On myös Kuusjoen kohta kantatie 52:lla ja sitten Taivassalossa Pyheltä Kaitaisiin maantie 192. Kiitän ministeriä, että nämä on otettu huomioon. [Tuomas Kettunen: Hyviä investointeja kaikki!]
Mutta sitten Uusikaupunki—Laitila-välillä kevyen liikenteen väylä on sellainen, mistä Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä jätti yhteisen aloitteen. Tämähän on ollut valtakunnan medioissa ikävän tasaisen tahtiin. Siinä nimittäin on tapahtunut useampia kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Tämän tien päällystämiseen saatiin nyt 500 000 euroa niin sanotuista joululahjarahoista, mutta kevyen liikenteen väylän osalle ei saatu, ja se onnettomuusalttein kohta on nimenomaan siinä Sirppujoen ylittävällä sillalla, joka on se ongelmakohta. Toivon, että ministeri huomioi nämä, kun laittaa valmistelua, mahdollisesti jo huomenna, tästä eteenpäin.
Toinen askarruttava kysymys koskettaa Naantali—Raisio‑välillä olevaa junaradan sähköistämistä. Se on ollut pitkään Väyläviraston suunnitelmissa. Nyt sille on hiukan isketty jarrua sen vuoksi, että Venäjän liikenne on siellä lakannut, mutta Naantalin satama itsessään on yksi Suomen merkittävimpiä tavarasatamia, taitaa olla kolmanneksi suurin, huomattavasti kuitenkin vaikka Turun satamaa suurempi rahtimäärältään. Finnlines on myös vuodesta 23 eli ensi vuodesta saamassa uusia laivoja tälle välille, joten tällä radan sähköistämisellä on erittäin kiire. Ja se on senkin vuoksi tärkeää, että VR on ilmoittanut haluavansa kaukojunayhteyden Helsingistä Naantaliin saakka. Nyt se menee Helsingistä Turkuun, missä se joutuu odottamaan tunnin verran, kun sitä siellä käännellään ja seisoskellaan toimettomana, ja tämä ei vaatisi minkäänlaisia uusia investointeja sitten valtionyhtiöltäkään, jos se ajatettaisiin Naantaliin saakka. Mutta kuten sanottu, tämä sähköistys on tehty ainoastaan Raisioon saakka, joten siltä osin se ei ole vielä toteutunut, mutta uskon, että ministeri muistuttaa Väylävirastoa aiemmista suunnitelmistaan.
Ja kun ministeri on aiemmin esiintynyt veroasiantuntijana, niin en malta olla ottamatta ajoneuvoveroa tässä yhteydessä esiin. Jätin aiemmin lakialoitteen siitä, että maksutapalisä poistettaisiin ja sitten erien määrää nostettaisiin. Nythän tilanne on se, että jos laitat ajoneuvoveron eriin — ja niitä voit tehdä muistaakseni vain neljä kappaletta sen sijaan, että ne olisivat vaikka kuukausittaisia — niin näistä maksetaan maksutapalisä kolme euroa, mikä ei oikein vastaa todellisuutta eikä sitä, miten valtionhallinnossa muilla vastaavanlaisilla maksuilla toimitaan. Toivon, että tämäkin otetaan huomioon.
Ja lopuksi muistutan kotitalousvähennyksestä. Nyttenhän autojen määräaikaiskatsastuksista ei saa tehdä kotitalousvähennystä, ja tämä olisi yksi sellainen, joka vähentäisi harmaata taloutta ja parantaisi turvallisuutta tien päällä ylipäätään. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T16:10:06,2022-12-19T16:15:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_439,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_440,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Tekisi mieli ensin puhua talouspolitiikasta, sillä olen hieman kateellinen Ruotsille ja Norjalle: Ruotsille sen takia, että siellä vaihtotase on noin kuusi prosenttia positiivinen bruttokansantuotteessa, ja Norjalla on pitkälle yli tuhat miljardia oleva öljyrahasto, josta se tulouttaa kolme prosenttia poliitikoille käyttöön, että voivat sitten näitä tieliikennehankkeita miettiä vähän eri tavalla. Eli kyllähän tämän puheen pitäisi koskea suomalaista vientiä ja talouspolitiikkaa ja työmarkkinoiden rakennetta, mutta kun on kyse liikenteen pääluokasta, niin pysytään asiassa.
Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon rahoitus on äärimmäisen tärkeä juttu, ja toivotaan, että seuraava hallituskin pysyy korkealla tasolla, sillä eihän todella se 1,4 miljardia, mikä aikanaan sovittiin siinä parlamentaarisessa Liikenne 12 ‑työryhmässä, jos aivan rehellisiä ollaan, kyllä riitä mihinkään. Kyllä tämä korjausvelka vain pahenee valitettavasti, eikä se nyt sinänsä ole kenenkään puolueen vika, ei sitä kannata niin lähteä arvioimaan. Mutta me näimme esimerkiksi Pohjois-Savon elyn pitämän esitelmän ja kartan, missä on punaisia kohtia, mitkä tarvitsisivat akuuttia parantamista, ja se kartta oli esimerkiksi Itä-Suomessa aivan täynnä. Ja kun otetaan huomioon tämä maarakennusindeksi, niin kyllähän se varmaan näin on, että tämän perusväylänpidon pitäisi olla 1,6—1,7 miljardia, mutta se, mistä rahat, on sitten toinen juttu. Jostain muualta pitää säästää.
Arvoisa puhemies! Nämä maakuntalennot, mitkä täällä on nostettu esille, ovat sillä tavalla tärkeitä, että minä itse koen vähän kuin liike-elämässä, kun siellä on niin sanottu sanonta, että tämä on strateginen palikka — eli kun joku konserni tarvitsee jonkun tietyn uuden toimialan tai yrityksen, se joutuu maksamaan siitä enemmän, että se koko konserni pärjää paremmin — että maakuntien kohdalla nämä maakuntalennot ovat strateginen palikka. Se on vähän yksioikoista, jos esimerkiksi Finavian edustajat lähtevät arvioimaan, mitä tämä maksaa, kun se on pakollinen. Jos ne lopetetaan, liike-elämä ja vienti kärsivät ja se saattaa johtaa semmoiseen reaktioketjuun, mitä emme voi sitten ennustaa, eli kyllä esimerkiksi nämä Kajaanin ja Joensuun lennot ovat viimeiseen asti puolustettavia.
Arvoisa puhemies! Nämä tulevaisuuden investoinnit täytyy rakentaa 20 vuotta aikaisemmin, ja sen takiahan tämä parlamentaarinen Liikenne 12 ‑työryhmä tämän itäradan hyväksyi, ja Karjalan rata ja Savon rata ovat osa itäratakokonaisuutta. Olen monta kertaa sanonut, että kun ne saadaan kunnon kuntoon ja nopeuteen, sitten joudutaan arvioimaan myös sitä, missä määrin ne ovat ikään kuin työhuoneita, nämä junat, eli kun pannaan semmoiset työvaunut, joissa on ikään kuin pieni oma kirjoituspöytä, ja se lasketaan vielä työajaksi, niin kyllä se lisää pendelöintiä jopa pitkälle pääkaupunkiseudun ulkopuolelle aina tuonne Kajaaniin ja Joensuuhun ja muualle asti. Ne ovat isoja strategisia arvioita. Voihan niitä tietenkin vastustaa, mutta kyllä meidän jostain täytyy sitä rahaa saada, että nämäkin pystytään toteuttamaan.
Arvoisa puhemies! Vihreiden edustaja puhui täällä hyvin kauniisti, ja olen samaa mieltä, että joukkoliikenteeseen on lisätty rahoitusta, mutta esimerkiksi tuolla Itä‑ ja Pohjois-Suomessa oma auto on osa joukkoliikennettä, ja silloin me emme voi, ainakaan itse en voi hyväksyä, että autoilun kustannuksia nostetaan koko ajan. Päinvastoin pitäisi tehdä, että ihmisillä on oikeasti varaa käydä töissä ja harrastuksissa ja muualla. Tietenkin tässä yhteydessä voisi vähän miettiä, että jos tämä dieselin kysyntä jatkuu kovana Keski-Euroopassa ja muualla ja se aiheuttaa sen, että pumpulla jatkuvasti dieselin hinta on korkeampi kuin bensan, niin ainakin siellä ministerit voisivat hieman jutella, kuinka validi se peruste on pitää yllä käyttövoimaveroa, koska sehän on aikoinaan sen takia otettu käyttöön, että diesel on halvempaa — joskin bensan ja dieselin verotuksessa on merkittävä ero sitten valmistuksessa. Nämä ovat tämmöisiä kokonaisuuksia, joita pitää miettiä. Eivät ne ihmiset kyllä siellä pumpulla oikein sitä ymmärrä, että jos dieselistä joutuu maksamaan enemmän ja käyttövoimaverot, miksi heitä rangaistaan.
Arvoisa puhemies! Otan vielä lopussa esille eurooppalaisen päästökauppajärjestelmän, joka nyt kovin suurella innolla markkinoitiin, että hienoa kun tuli. Sehän tarkoittaa sitä, että suomalainen autoilija sitten maksaa päästöoikeuksia tuonne eurooppalaiseen yhteiseen järjestelmään. Tällä hetkellä päästöoikeusrahat menevät Suomen valtion kassaan, mutta kun tämmöinen on hyväksytty, niin jokainen kansanedustaja varmaan tiesi, että eurooppalaiseen liikenteen päästöoikeusjärjestelmään sisältyi ilmastotoimien sosiaalirahasto. Eli kun Itä-Suomessa ajellaan jatkossa dieselillä, niin jos tämä Euroopan yhteinen päästökauppajärjestelmä rokottaa meitä ja sitten maksamme Puolan, Bulgarian ja kenties Ranskan sosiaaliturvaa, onhan se vähän erikoinen juttu, ja sitä kyllä eduskunta ei ole hyväksynyt, koska me emme halua epäsymmetristä tulonjakounionia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-19T16:15:25,2022-12-19T16:20:36,Hyväksytty,1.1
2022_143_441,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_442,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa jaoksen puheenjohtaja Jokinen esitteli tätä meidän mietintöä, niin todellakin tämä väylä 12 ‑suunnitelma oli hyvä, mutta kyllähän tästä rahat karkaavat alta pois, varsinkin näissä kehittämisrahoissa vielä enemmän. Me ollaan aika lähellä perusväylänpidon rahoituksessa, 1,4:ssä, mutta kuten edellinenkin puhuja Eestilä mainitsi tämän, niin tämä indeksi pitäisi kyllä toimia rahassa. Sillä rahalla ei ole sitä käyttömäärää, mitä aiemmin. Ja täytyy tässä oikeastaan ministeriä kiittää ja kehua siitä, että me ennakointiin ja käytettiin asvaltoitiin silloin 2020 rahoja hyvin, mutta tähän järjestelmään täytyy kyllä joku uudistus löytää, että tämä 12-vuotinen suunnitelma ylipäätänsä voisi toteutua.
Eli on tosi hyvä, että perusväylänpitoon nyt satsataan kuitenkin ja myös niihin kehittämishankkeisiin tulee se 50 miljoonaa euroa, tämä niin sanottu indeksikorotus, niin että ne keskeneräiset hankkeet saadaan valmiiksi. Näen myös, että kunnossapitoon tulee satsata. Itsellä on kyllä kokemuksia kunnossapidonkin heikkouksista, ja tulisikin oikeastaan perata — en tiedä, olisiko se Valtion tarkastusviraston tehtävä tai jonkun muun tehtävä katsoa — miten nämä yhtiöt toimivat, ja heidän alihankintaketjunsa, että meneekö se raha oikeasti sinne tien kunnossapitoon vai mihinkä se menee.
Korjausvelkaa meillä on 3,1 miljardia, kuten on todettu aikaisemmin, varmaan ensi vuoden puolella puolet siitä raiteille ja puolet teille. Varsinkin teiden osalta olen todella huolissani. Se korjausvelkahan on juurikin täällä alempiasteisella tieverkolla. Kyllähän me päätiet pidetään kunnossa, mutta seututiet ja siitä alempiasteiset tiet joutuvat tässä kärsimään. Toivottavasti me saadaan sitä nostettua.
Laajakaistahankkeet tuolla mainitsinkin aikaisemmin. Ne ovat tosi tärkeitä, ja on hienoa, kun tähän junakuuluvuuteenkin nyt satsataan tämä viisi miljoonaa vielä lisää. Kuten tuossa edelläkin tuli esille, se on yksi työkonttori meillä, että me voidaan siirtyä paikasta toiseen. Todellakin tässä käytettiin RRF-rahojakin eli elvytysrahojakin tähän hankkeeseen.
Yksityistieavustukset tuli myös mainittua, ja ne ovat hyvällä tasolla myös ensi vuonna, ja toivottavasti näin tulevat säilymään.
Sitten näistä Pirkanmaan hankkeista:
Päärata halkoo Pirkanmaata ja Tamperetta, ja siinä on yli kuuden miljoonan matkustajan liikenne kyseessä, henkilöliikenne. Siinä on vahvaa tavaraliikennettä mutta myös nopeampia junia. Täytyy myöntää myös, että nämä lähijunaliikennehankkeet olivat onnistuneita Pirkanmaalla. Olemme rakastuneet raiteisiin. Siinä on rakennettu Toijalan—Lempäälän kautta aina Tesomalle ja Nokialle ja siitä Poriin asti näitä ratayhteyksiä. Näkisinkin, että tämä vielä tulee kehittymään.
Jakovaroissa saimme myös pienen summan. Olin Väylästä vähän yllättynyt, että he hyväksyivät tämän Pirkanmaan lähijunahankkeen tai Haapamäen radan sähköistämisen esiselvityshankkeen, että me saataisiin joskus sinne Haapamäen radallekin kunnon kalustoa. Tällä hetkellähän siellä ovat nämä dieselpikkupäkät, mitkä sitten hajoavat aina, ja mennään ennemminkin busseilla kuin näillä. [Petri Huru: Pori—Haapamäki kuntoon!] Eli se tulisi saada sähköistettyä, niin voitaisiin käyttää sitten myös näitä nykyisiä välineitä.
Näistä muista Pirkanmaan hankkeista:
Ysitie on tärkeä meille. Sieltä Alasjärvi—Käpykangas-välin kunnostus on noin 100 miljoonaa. Kuten tuossa ministeri sanoikin, ovat varmaan sitten seuraavan hallituksen murheita nämä uudet kehittämishankkeet, ja toivottavasti silloin on sellaiset raamit, että tämäkin hanke sinne mahtuu mukaan. Kolmostietä täytyy edelleen jatkaa, ja itse näen tämän pääradan kehittämisen ja rakentamisen juuri, että sitä kunnostetaan, ja pidetään muutkin rautatieverkot kunnossa.
Tärkeä asia on myös Tahera-hanke eli Tampereen ratapihahanke, mikä on kokonaisuutta koko Tampereen kehittämisen osalta, ja sitäkin tulisi edistää.
Jakovarojen osalta, puheenjohtaja, hallituspuolueet neuvottelivat ja esittivät nyt sitten eduskunnan hyväksyttäväksi ja päätettäväksi 71 hanketta, erinomaisia kehittämishankkeita eri puolilta Suomea. Pirkanmaalla nämä osuivat Isoniementielle Kangasalle, Miharintielle Nokialle ja Itämerentielle Virroille. Lisäksi siellä on merkintänä Vesilahdella 301:n oikaisu, joka ei sinänsä budjettiin mahtunut mutta toivottavasti tulevissa hankkeissa olisi mukana.
Eli näillä eväillä.
Otan vielä yhden asian. Juuri aika monikin otti yhteyden vielä maakuntalentokenttien kehittämiseen. Näen sen erittäin tärkeänä myös elinkeinotoiminnan osalta, [Petri Huru: Myös Satakuntaan!] että meillä on myös lentävät koneet. Niistähän tulee sähkökoneita jossain vaiheessa, joten myös päästöt varmaan tulevat vähenemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-19T16:20:45,2022-12-19T16:26:03,Hyväksytty,1.1
2022_143_443,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Laakso, ja sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_444,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Pääluokka 31, ja puhutaan budjettikirjan selvitysosasta. Tässä selvitysosassa puhutaan kyllä digiä, tasa-arvoa, ilmastonmuutosta, luontokatoa, vihreää siirtymää — ja yksi ote: ”tavoitteena on edistää yhdenvertaisuuden ja sukupuolten välisen toiminnallisen tasa-arvon sisällyttämistä ministeriön ja sen hallinnonalan prosesseihin sekä edistää yhdenvertaisuutta ja toiminnallista tasa-arvoa koskevan tietoisuuden lisäämistä ministeriössä ja hallinnonalalla suorittein ja julkisin palveluin” — mutta ei ensimmäiselläkään sanalla väylien huonosta kunnosta tai liikenteeseen liittyvistä asioista. No, eipä tietysti ole sinänsä ihme, koska moni muukin asia näkyy sillä tavalla, että fokus on jossain muualla. Pyydänkin tässä anteeksi ministeriltä, kun olen tuonut valtatie 15:tä hyvin paljon esille. Olen käyttänyt siellä argumentteja turvallisuudesta ja kaikennäköisestä muusta jutusta. En ollut tajunnut sitä, että olisi ollut paras ehkä ottaa joku näkökulma tasa-arvon tai vastaavan puolesta, jos se olisi sitten kiinnostanut enemmän. [Suna Kymäläisen välihuuto]
Ja olen huolissani kyllä muutenkin: aika vähän on saanut oppositiosta hyviäkin huolenaiheita esiin, esimerkiksi Trafin käsittämättömästä yritysten ja yksityisten ihmisten rahastamisesta milloin milläkin jutulla.
Mutta joulun alla jos saisin pyytää, että ministerille saisi yhden toiveen esittää: oikaisette oikeasti tässä salissa todella monen väärän käsityksen siitä, mikä on itäratahanke. Se tulee kaikessa selville, että ei ole jaksettu lukea edes sitä paperia. Toivoisin, että kertoisitte, mikä on itärata, koska oikeasti se ei ole Savon rata eikä Karjalan rata vaan se on rata, joka kulkee Kouvolasta Porvoon kautta Helsinkiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2022-12-19T16:26:11,2022-12-19T16:28:43,Hyväksytty,1.1
2022_143_445,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_446,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos näistä puheenvuoroista. Itseni kannalta merkittävintä on se, että tästä hallituskaudesta perinnöksi jää kolme tulevaisuuteen kurottuvaa strategista ohjelmaa:
Ensimmäinen on Liikenne 12 ‑suunnitelma, joka ollaan täällä parlamentaarisesti hyväksytty ja joka koko liikennejärjestelmän, koko valtakunnan tasolla yrittää varmistaa sen, että järkiperäinen suunnittelu ohittaa siltarumpupolitiikan.
Toinen on fossiilittoman liikenteen tiekartta. Me emme ole puhuneet tällä kertaa kovinkaan paljon liikenteen päästövähennystavoitteista, mutta ne ovat edelleen voimassa vuoteen 2030 ja siitä eteenpäin.
Kolmanneksi myöskin täällä eduskunnassa selontekona esitetty digikompassi, joka on myöskin Suomen liiketaloudellisen, kansantaloudellisen suorituskyvyn kannalta tärkeimmän raaka-aineen eli datan ja digitalisaation strategia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.
Nämä kolme 10—12-vuotista suunnitelmaa ohjaavat koko vuosikymmenen toimintaa tästä eteenkinpäin. Ja kuten nimi sanoo, jos meillä on kyseessä liikenne‑ ja viestintäministeriö, jos meillä on Väylävirasto, niin silloin puhumme väylistä ja liikenteestä. Sen jälkeen pohdimme sitä, mitä tarkoitusta varten ne ovat, ja yksi olennainen seikka on tietysti kuljetusten, logistiikan, turvallisuus. Ja kyllä meistä nyt varmaan suurin osa muistaa sen, että olemme tässä aivan äskettäin julkaisseet suuren liikenneturvallisuusstrategian, jossa tavoitteena on nollavisio ja jossa on 103 konkreettista toimenpidettä turvallisuuden parantamiseksi.
Loppuun ehkä totean, että tosiaan yksi olennainen perintö myöskin näiden kolmen strategisen ohjelman lisäksi on se alueiden ja valtion välinen suunnitelmallinen ja sopimuksellinen yhteistyö, jossa olemme tasaveroisia kumppaneita. Täällä on puhuttu hankeyhtiöistä, joissa tämä yhteistyö on aivan uudella tasolla, mutta pitää muistaa myös nämä niin sanotut MAL-sopimukset, joiden toimeenpanoon myöskin ihan merkittäviä summia tässä ensi vuoden budjetissa osoitetaan. Helsingin seudun MAL-sopimuksen toimeenpanoon liittyy Länsi-Helsingin raitiotie, jolle myönnetään 11,2 miljoonaa euroa osana 105 miljoonan euron valtuutta, ja Viikki—Malmi-pikaraitiotielle samoin seitsemän ja puolen miljoonan euron valtuus, ja kokonaisuutenaan siis raideliikenteelle lähes 25 miljoonaa euroa ensi vuoden budjetissa.
Joukkoliikenne on, kuten täällä edustaja Soinikoski sanoi, myöskin äärimmäisen tärkeä osa koko tätä liikennejärjestelmää, ja olen ylpeä ja iloinen siitä, että olemme aivan ennätyksellisellä tasolla tässä vaikeassa tilanteessa, jossa perinteisetkin kaukoliikenneyhtiöt ovat olleet konkurssin partaalla ja kaikkien kaupunkien joukkoliikennepalvelut ovat olleet suurissa vaikeuksissa, ja olemme kaiken kaikkiaan 300 miljoonaa euroa voineet osoittaa tämän peruspalvelun ylläpitämiseksi. Ja kyllä, edustaja Laakso, joukkoliikenteessä on kysymys nimenomaan yhdenvertaisuudesta siinä, että myöskin mahdollisimman moni voi liikkua vapaasti kaupungeissa ja kaupunkien välillä. Kyse on myös tasa-arvosta, koska se on myöskin tutkitusti asia, joka on naisille elinehto. Tältä osin olen ylpeä siitä, että tätäkin olemme voineet auttaa, ja olen ylpeä siitä, jos näillä fossiilittoman liikenteen tiekartan toimilla olemme voineet ottaa askelia siihen suuntaan, että suomalaisen liikenteen päästövähennykset toteutuvat, kiitos edellisen hallituksen viitoittaman tavoitteen, jolle myös olemme halunneet ne varsinaiset työkalut tässä antaa.
Kiitoksia jälleen kerran yhteistyöstä sekä valiokunnalle että jaostolle ja tästä hyvästä keskustelusta tässä salissa. [Suna Kymäläinen: Kiitos ministerille!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2022-12-19T16:28:44,2022-12-19T16:33:12,Hyväksytty,1.1
2022_143_447,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja niitä jatketaan myöhemmin tässä samassa istunnossa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_143_448,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytynyttä yleiskeskustelua pääluokasta 31. — Edustaja Eskelinen poissa, edustaja Ovaska poissa, edustaja Torniainen poissa. — Edustaja Kettunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_143_449,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Sitten vähän liikenneasiaa.
Ihan ensimmäiseksi, kun tässä on Kainuu ja Kuhmo useampaankin otteeseen tuotu esille, täytyy kyllä kiittää siitä, että valtion talousarviossa Kuhmoon Hyryntien siirtämiseen on löytynyt se tarvittava rahoitus, niin että Kuhmossa paikallinen sahayhtiö pääsee laajentamaan toimintaa. Olen siitä hyvin tyytyväinen hallitukselle, että osataan ymmärtää tämän tuotto—panos-suhde. Jos vähän yli kaksi miljoonaa euroa laitetaan tien siirtämiseen ja sillä teollisuus pääsee laajentamaan toimintaansa — viimeisen 16 kuukauden aikana yli 30 miljoonalla eurolla on satsattu sahateollisuuteen kyseisellä paikkakunnalla — niin kyllähän tämä kertoo siitä viisaudesta, että tämmöisellä tuotto—panos-suhteella saadaan merkittävä arvonnousu myös kansantalouteen, koska kyseisen sahalaitoksen tuotannosta merkittävä osa menee vientiin.
Puhemies! Tänä päivänä on tästä hallinnonalasta käyty jo keskustelua. Täytyy muistaa, että suurin osa tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä, noin 80—90 prosenttia, ja tämähän tarkoittaa myös sitä, että meillä tiestön tässä valtakunnassa pitää olla asianmukaisella tasolla. Aikaisemmissa puheenvuoroissa on tuotu esille sitä, että meillähän on maassa korjausvelkaa tiestön osalta. Onneksi sitä ollaan saatu kurottua umpeen: tällä hallituskaudella on tehty se päätös tasokorotuksesta — perusväylänpitoon 300 miljoonaa euroa joka vuosi tasokorotusta — jolla on saatu kurottua umpeen korjausvelkaa.
Myös siitä olen tyytyväinen, että asianmukaista suhdannepolitiikkaa on harjoitettu hallituksen toimesta. Kun vuonna 2020 maailmanlaajuinen koronapandemia iski ja se iski kovasti myös Suomen suuntaan, silloinhan maailmanmarkkinahinnat öljyn osalta tulivat alas, samalla aikaa tuli myös bitumin hinta alas. Onneksi silloin löytyi viisautta ja malttia sen suhteen, että rahoitusta asvaltin vetämiseen löytyi, ja tämän pohjalta sitten moni tienpätkä tässä maassa sai uutta asvalttia. No nythän tiedämme, että maailmanmarkkinahinta öljyn osalta on korkealla tasolla ja bitumin hinta on korkealla tasolla, ja tämähän tarkoittaa, että sitten vähän vähemmän vedetään ensikin kesänä asvalttia tuonne Suomen tiestöön.
Puhemies! Kokonaisuudessaan olen monelta osin hyvin tyytyväinen tämän hetken linjauksiin ja politiikkaan meidän tieliikenteeseen ja tienkäyttöön liittyvissä satsauksissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T20:27:50,2022-12-19T20:31:08,Hyväksytty,1.1
2022_143_450,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Vikman poissa. — Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_451,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko alkuillan olen odottanut tätä hetkeä, että pääsen liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan kohtaan. Kiitos kollegoille hyvistä keskusteluista ja mielipiteenvaihdosta myös muiden asioiden osalta.
Haluan näistä liikenteen pitkän aikavälin suunnitelmista nostaa yhden hankkeen esiin, ja se on itärata, 1,7 miljardin euron hanke, jolla mielestäni vaarallisella tavalla vaarannetaan suomalaisen rataverkon kokonaisuuden pitkän aikavälin kehittäminen. Samalla tehdään valtava investointi, joka on pois muista rataverkon kehittämishankkeista. Meidän pitäisi tällaisen pelloille tehtävän rataoikaisun sijaan, jonka matkalla ei taida juna-asemaakaan olla eikä pysähdyksiä tulla, tämäntyyppisten hankkeiden sijaan pitkällä aikavälillä siirtää vaikkapa puoletkin tästä rahasta, 1,7 miljardista, nykyisen rataverkon kehittämiseen, nykyisen rataverkon välityskyvyn kehittämiseen kehittämällä ohjauslaitteita, uusimalla kiskoa ja kalustoa ja niin edelleen.
Oikeastaan sen varmemmaksi vakuudeksi sanon vielä suomalaisen rataverkon ikään kuin historiallisestakin merkityksestä: Sillä on pystytty kuromaan ihmisten asuinpaikkoja työn ja liikkumisen osalta tähän päivään mennessä kestävällä tavalla, maalla asujat kaupunkiin töihin ja tarvittaessa takaisin maaseudulle asumaan ja niin edelleen. Nyt itäratahankkeella me vaarannamme käytännössä myös poikittaisliikenteen tulevaisuutta ja siirretään tavara‑ ja henkilöliikenne kulkemaan eri väyliä myöten. En tiedä, onko tällä kansantaloudella todellisuudessa edes varaa tämäntyyppiseen hankkeeseen aikana, jolloin meille tulee muitakin korjausinvestointeja, ei pelkästään rataverkon osalta vaan myös laajemmin maantieinfran ja sähköisen siirtymänkin kautta. Toivoisinkin, että maahan löytyy vaalien jälkeen sellainen hallitus, joka pystyy tätä kansallista isoa omaisuuttamme, rautatieverkkoa, kehittämään kestävällä tavalla murentamatta nykyisen rataverkon vuosisadan tai 150 vuoden aikana rakennettua peruslogiikkaa kuljettaa ihmisiä ja tavaraa kestävällä tavalla ja samalla varmistamaan kansantalouden kantokyvyn. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2022-12-19T20:31:10,2022-12-19T20:34:05,Hyväksytty,1.1
2022_143_452,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_453,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös VR on pohtinut näitä ratakysymyksiä, ja kyllä keskeinen huoli liittyy nykyisen rataverkon kunnossapitoon. Se on aivan umpisurkeassa kunnossa tietyillä rataosuuksilla. Lisäksi ongelmana ovat yksiraiteiset kohdat, jotka vaikeuttavat liikennöintiä merkittävästi.
Nyt kun edellinen puhuja viittasi Liikenne 12:een, niin siinähän mainitaan sekä näitä ratahankkeita että myös TEN-T-verkkoon kuuluvia merkittäviä maantiehankkeita. Nythän on niin, että esimerkiksi E18:n osalta, joka siis on yksi Suomen pääteistä, toinen hakukierros on alkamassa. E18:n Raision pää on nyt toteuttamisvalmiina eli käytännössä odottaa päätöstä toivottavasti nyt tulevana keväänä, kun se on myös tähän ohjelmaan kirjattu.
Mutta kun tuossa mainittiin itärata, niin mainitsen myös sen, että tämä Naantali—Raisio-väli, joka siis on sähköistämättä ja Väylävirasto on siihen hakenut 11:tä miljoonaa euroa, jatkuu aina Vainikkalaan asti, mutta tämä on ainoa sähköistämätön osa. Huoltovarmuuskeskus ilmoitti, että he nostavat esimerkiksi varastoidun viljan määrää, ja tämä rataosuus on itse asiassa siinäkin merkityksellinen, nimittäin nyt kun Suomen Viljavalle kuljetetaan viljaa, niin nämä joutuvat Turussa vaihtamaan veturia, että pääsevät tätä toteuttamaan. Sen lisäksi siellä päässä on Suomen kolmanneksi merkittävin rahtisatama eli Naantalin satama. Toivon, että tähän nyt saadaan vauhtia. Siihen liittyy tietysti myös tämä VR:n havittelema kaukojunayhteys, joka nyt menee Helsingistä Turkuun, mutta sitä voisi jatkaa Naantaliin, sillä se seisoo tunnin Turussa tekemättä yhtään mitään, eikä uusia kalustoinvestointeja tarvittaisi lainkaan.
Arvoisa puhemies! Varsinais-Suomen kansanedustajat jättivät myös yhteisiä talousarvioaloitteita. Näihin sisältyy jo mainittu Turun kehätie mutta myös valtateiden 8 ja 9 sekä Kaarinan läntisen ohitustien toteuttaminen sekä Salon itäisen ohikulkutien suunnittelu. Investoinnit liikenteen sujuvuuteen maakunnan satamien ja valtateiden välillä sekä telakan ja autotehtaan saavutettavuuden vahvistaminen ovat olennaisempia Varsinais-Suomen menestyksen kannalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T20:34:07,2022-12-19T20:37:11,Hyväksytty,1.1
2022_143_454,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_455,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Varsinais-Suomen ely-keskus on kilpailuttanut Järvi-Suomen lauttaliikenteen vuosille 25–45. Tarkoitus on uudistaa ja kasvattaa lauttakalustoa, jolla myös voidaan vähentää liikenteen päästöjä. Kilpailutuksen voitti norjalaisyritys, kun nykyinen operoija on ollut Suomen valtion omistama Suomen Lauttaliikenne eli Finferries. Ely-keskuksella on lähivuosina tarkoitus kilpailuttaa lossiliikennettä myös muualla Suomessa yleisen liikenteen lauttapaikoilla, kuten Nauvon ja Korppoon alueella tai Kotka—Pyhtää-alueella, myös Hiittisissä ja Rymättylässä.
Haluaisinkin nostaa tähän keskusteluun, vaikka ministeri ei enää tähän aikaan illalla vastaamassa olekaan, kysymyksen näistä yhteisalusliikenteen kilpailutuksista. Miten voisimme huomioida niissä sellaisia vaatimuksia kehittää kilpailutusosaamista, että kotimaisilla toimijoilla olisi realistiset mahdollisuudet voittaa niin liikennöinnin kuin alusten valmistuksenkin osalta? Tällaisia vaatimuksia voisi olla esimerkiksi hiilijalanjälkeen vetoaminen niin valmistuksen kuin raaka-aineiden osalta tai vaikkapa kielellisiä asioita hankintoihin liittyen. Koska tässä on tulossa näitä muitakin hankintoja vielä, niin tämä olisi mielestäni tärkeä asia saada keskusteluun, että miten kotimaisten toimijoiden mahdollisuudet näissä kilpailutuksissa kasvaisivat niin valmistuksen kuin liikennöinnin osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T20:37:13,2022-12-19T20:39:23,Hyväksytty,1.1
2022_143_456,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_457,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta olisi tietysti valtavan monta näkökulmaa, jotka pitäisi puheenvuorossa kattaa, mutta otan nyt esille tämän maailmanajan, jossa elämme, ja sen, miten asioita pitää silloin priorisoida.
Kaikkein ensimmäisenä tulee aina olla maanpuolustuksen tarpeista huolehtiminen, toisena huoltovarmuuden varmistaminen, ja jotta sitten tämän kriisin jälkeen on jälleen uutta kasvua näköpiirissä, niin teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen. Nämä ovat mielestäni ne keskeiset lähtökohdat, joitten varassa kaikkea päätöksentekoa pitää nyt arvioida. Tietysti Suomessa on sekä huolehdittu hyvästä puolustusvalmiudesta että pidetty infrastruktuurista pääsääntöisesti hyvää huolta, ja tässä mielessä maanpuolustuksen tarpeet varmasti lähtökohtaisesti täyttyvät.
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että pääväylät koko maassa ovat hyvässä kunnossa, jotta tarvittaessa myös sitten joukkoja perustettaessa sekä joukkoja että tavaraa voidaan siirtää maan eri osien välillä hyvinkin sujuvasti. Toivottavasti tällaiseen ei Suomessa koskaan jouduta, mutta valmiina pitää aina olla.
Arvoisa puhemies! Jotta ei jouduta vaaranpaikkoihin, on tärkeää, että tulevien Nato-liittolaistemme kanssa pystymme esimerkiksi hyvin yhdessä harjoittelemaan ja osoittamaan sekä sitä suomalaista maanpuolustustahtoa että myöskin yhdessä kumppanien kanssa luotua puolustuskykyä. Tässä mielessä varmasti Suomen hyvät ja laajat harjoitusalueet tulevat kumppaneitamme kiinnostamaan, ja uskon, että hyvin konkreettisesti esimerkiksi Rovajärven harjoitusalue tulee olemaan sellainen, jonne tulevaisuudessa entistä enemmän kumppanimaiden liikennettä myös näemme. Tässä mielessä Suomen pitääkin aivan täysimääräisesti hyödyntää EU:n military mobility ‑työkalua siinä, että näitä maanpuolustukseen tarvittavia yhteyksiä pystytään näistä yhteisistä voimavaroista kehittämään, kun Suomi koko Euroopan etuvartio monellakin tapaa täällä maanosamme koilliskulmalla on. Eli tässä mielessä esimerkiksi yhteydet Ruotsista, lähinnä Haaparannalta, Rovaniemelle ja edelleen sieltä Kemijärven suuntaan Rovajärvelle ovat varmasti kohteita, joihin juurikin tämäntyyppistä rahoitusta tulisi Euroopan tasolta saada.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden osalta tietysti Nelostie on keskeinen selkäranka, joka maamme logistista järjestelmää pitää pystyssä. Toki tietysti Vitostie myös yhdistää koko maan aina pääkaupungista pohjoiseen. Tässä mielessä näiden keskeisten tielinjausten on oltava kunnossa, jotta sitten tilanteessa, että vaikkapa nykyiset merikuljetusväylämme vaarantuvat, elintärkeitä kuljetuksia pystytään myös maayhteyksin Ruotsiin ja Norjaan suuntaamaan. Tässä konkreettinen kohta on myös valtatie 21, joka palvelee myös Jäämerelle suuntautuvaa liikennettä. Elikkä nämä tieyhteydet tulee kyllä nyt todella huomioida tulevina vuosina aivan erityisesti.
Arvoisa puhemies! Nämä kaikki yhteydet palvelevat myös sitä teollisuuden kilpailukykyä. Jos kysymme vaikka EU-komission puheenjohtajalta, minne pitäisi katsoa, kun haluaa nähdä kestävää kasvua, sellaista kasvua, jota Eurooppaan toivotaan, niin hän viittaisi, että no, Pohjois-Ruotsiin. Ei pitäisi olla mitään syytä siinä, miksei pohjoinen Suomi pääsisi myös tähän samaan kehityksen imuun mukaan. Ruotsissa näemme yli sadan miljardin investoinnit erilaiseen puhtaaseen teknologiaan ja yhteiskunnan sähköistymiseen liittyen, joten varmasti näitä mahdollisuuksia myös Suomessa on, mutta jotta ne voidaan kestävällä tavalla realisoida työpaikoiksi, toimeentuloksi, ihmisten hyvinvoinniksi, niin tarvitaan myös luotettavia ja välityskykyisiä sekä turvallisia liikenneyhteyksiä.
Arvoisa puhemies! Toki sitten tarvitaan myös muita toimia kuin näitä pelkkiä väylähankkeita, ja niitä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa esitetyllä Koko Suomi kuntoon ‑paketilla saataisiin todella runsaasti aikaan, ja sitä varten tarvitaan esimerkiksi vaikkapa ammattidieselin säätämistä niin, että logistiikkakustannukset Suomessa pysyvät kurissa.
Tässä, arvoisa puhemies, lyhyesti keskeisiä painopisteitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-19T20:39:26,2022-12-19T20:44:35,Hyväksytty,1.1
2022_143_458,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_459,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa esiin hallituksen panostukset itäisen Suomen elinvoiman kehittämiseen. Kaikki me tiedämme, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja meidän kauppasuhteitten katkaiseminen Venäjään ovat aiheuttaneet itäiseen Suomeen ihan poikkeuksellisen tilanteen. Saimaan kanava tai meidän Saimaan yhteys merelle on katkennut, ja se on aiheuttanut valtavasti painetta meidän teollisuuden logistiikkaketjuille. Onkin todella tärkeää, että hallitus on nähnyt tarpeelliseksi panostaa tähän itäisen Suomen saavutettavuuteen ja huolehtii siitä, että meidän teollisuudella on edelleenkin vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita logistiikkayhteyksiä käytettävänä.
Toisaalta tässä on kysymys vain alusta, ja näitä panostuksia tarvitaan lisää. Tämä nyt budjetissa oleva 30 miljoonan panostus Karjalan radan kehittämiseen on erittäin tärkeä, mutta tosiaan se ei vielä riitä, ja siinähän on kysymys siitä, että oli varattu rahaa Saimaan kanavan peruskorjausinvestointina sulkujen pidentämiseen, ja nyt sitten tämä raha on syytä täysmääräisesti käyttää itäisen Suomen yhteyksien kehittämiseen.
Tämä Karjalan rata on siitä poikkeuksellinen rata, että siellä on paljon sekä tavaraliikennettä että myöskin matkustajaliikennettä, ja kun siellä ei ole kaikilta osin kaksoisraidetta, niin se aiheuttaa kuormitusta ja tämmöisiä häiriötilanteita, jotka sitten häiritsevät liikennöintiä varsin usein. Onkin tärkeää, että tulevissa budjeteissa osoitetaan lisää määrärahoja siihen, että nämä yhteydet ja nämä pullonkaulat saadaan korjattua.
Itäinen Suomi on monelta osin yhteyksien osalta heikommassa asemassa kuin läntinen Suomi. Jos katsoo, kuinka pitkä maantienteellinen etäisyys on esimerkiksi Kuopion ja Helsingin ja taas vastaavalla korkeudella sijaitsevien Länsi-Suomen kaupunkien välillä, niin yhteydet ovat kuitenkin paljon heikommat, joten tarvitaan panostuksia myös Savon rataan.
Täällä aiemmassa puheenvuorossa edustaja Kari duubioi tätä itäratahanketta, ja ymmärrän kyllä tietenkin sen, että lahtelaisia edustajia huolestuttaa, säilyvätkö hyvät raideliikenneyhteydet Lahteen sen jälkeen, jos toteutetaan tämä itärata, mutta itse näkisin niin, että nämä yhteydet eivät ole toisiaan vastaan kilpailevia vaan varmastikin siitä huolimatta, vaikka itärata toteutetaankin, yhteydet Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä, junayhteydet ja junavuorot, tulevat säilymään erittäin kilpailukykyisinä. Onkin erittäin tärkeää, että jatkossakin panostukset itäiseen Suomeen jatkuvat, jotta pystytään varmistumaan siitä, että nämä logistiikkaketjut ja meidän teollisuuden raaka-aine‑ ja tuotevirrat saadaan säilytettyä.
Arvoisa puhemies! Haluaisin myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa siitä, että siellä on suhtauduttu erittäin positiivisesti talousarvioaloitteisiin, joita olen tehnyt. Nämä talousarvioaloitteet liittyvät nimenomaan pyörätieverkoston parantamiseen, ja tästä jakovarasta tosiaan yli 600 000 euroa yhteissummana valtiovarainvaliokunta löysi rahoitusta näihin hankkeisiin.
On tärkeää edistää kävelyä ja pyöräilyä. Niihin sijoitettu euro tulee moninkertaisena takaisin esimerkiksi kansanterveyshyötyinä. Sen lisäksi sillä on tietysti tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta, koska se on vähäpäästöistä liikennettä, mutta erityisesti tuolla Etelä-Karjalassa, omassa kotimaakunnassani, sillä on vaikutuksia myöskin elinvoimaisuuteen, sekä kylien elinvoimaisuuteen siltä osin, että siellä nämä kävelyn ja pyöräilyn yhteydet edistävät sitä, että kylät säilyvät elinvoimaisina, että sitten siihen, että pyörämatkailua voidaan siellä edistää kestävällä tavalla.
Nythän on muutamana aiempana kesänä nähty, että nimenomaan pyöräilymatkailussa on valtava potentiaali Suomessa. Sekä kotimaanmatkailuun että sitten ulkomailta meille tulevien matkailijoiden osalta Suomi on erittäin houkutteleva pyörämatkailukohde, mutta jotta sitä potentiaalia voidaan kasvattaa, se vaatii sitä, että meillä on tämä infra kunnossa. Onkin hienoa, että valtiovarainvaliokunta on osoittanut määrärahoja myöskin Pyörämatkailukeskukselle 250 000 euron lisäpanostukseen.
Vielä nostaisin esiin sen, että myöskin tässä tilanteessa, kun polttoaineen hinta on kallistunut, on erittäin tärkeätä tarjota ihmisille edullista mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä, joten on todella tärkeää, että hallitus on tehnyt tämän joukkoliikenteen alvin alentamisen määräaikaisesti. Toivotaan, että se helpottaa osaltaan pienituloisten mahdollisuuksia esimerkiksi työmatkaliikenteeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T20:44:35,2022-12-19T20:49:49,Hyväksytty,1.1
2022_143_460,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_461,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koko liikenneverkko — radat, maantiet yksityisteistä aina Eurooppa-teihin asti — on erittäin suuri osa suomalaista kansallisvarallisuutta, ja meillä on suorastaan velvoite pitää se hyvässä kunnossa, pyrkiä joka vaalikaudella siihen, että se olisi vaalikauden lopulla paremmassa kunnossa kuin kauden alkaessa. Näin ei viime vuosina ole ollut. Syy on ollut suurelta osin rahoituksen puute. Tämä varmasti tulee jatkossakin olemaan tulevien hallitusten suuri kysymys, miten liikenneverkoston kunnossapito ja perusparantaminen rahoitetaan. EU:sta meille ei ole paljonkaan apua ollut. Maksamme sinne ehkä miljardin vuodessa nettona, mutta emme sieltä näihin saa. Näihin isoihin ratahankkeisiin ehkä on jotain tulossa, mutta ne ovat toteutuksen osalta varmasti hyvin kaukana.
Liikenne 12 ‑työryhmässä todettiin, että suunnittelu näille isoille ratahankkeille vie lähes kymmenen vuotta, ja sen jälkeen ruvetaan ilmeisesti katselemaan rahoitusta niin, että ollaan 30-luvun loppupuolella, kun niitä toteutetaan. Siinä mielessä nyt ehkä edustaja Mika Karin huoli ei ihan ajankohtainen vielä ollut tästä itäradasta, ja voi olla, ettei niitä koskaan toteuteta. Tärkeätä onkin panostaa nyt näiden nykyisten ratojen tasoon, turvallisuuteen, valmiuteen ja siihen, että ne vetävät. Esimerkiksi Jyväskylä—Tampere-väli on tässä saamassa rahoitusta, ja se on positiivinen asia. Tietysti voisi miettiä — edustaja Kari lähti pois — olisiko järkevämpää sittenkin vetää Jämsästä suoraan Lahteen ja Lahdesta sitten hyvää uutta rataa pitkin tänne Helsinkiin yhteys. Voisi olla hyvin viisasta, mutta en nyt siitä sen kummempaa esitystä tee.
Arvoisa puhemies! Ehkä tuolla tiepuolella, maantiepuolella, Vaajakosken kohta on sellainen, joka on tänä päivänä se pullonkaula, kun mennään Nelostietä, joka on valtakunnan pääväylä, EU-ydinverkkoa. Vaajakoskella ollaan sitten ensimmäisessä kohdassa ongelmissa, ja se odottaa pikaisesti rahoitusta.
Eli tiestöön panostaminen on meille äärettömän tärkeää, koska näin pidetään koko maa elin‑ ja asumiskelpoisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-19T20:49:51,2022-12-19T20:52:55,Hyväksytty,1.1
2022_143_462,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_463,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Tästä on hyvä jatkaa. — Niin kuin edustaja Kankaanniemi totesi, tiestöön panostaminen on erittäin tärkeää. Keskustan linjana on ollut ja on edelleen, että liikennerahoituksessa painopiste on perusväylänpidossa, ja perusväylänpidossa painopiste on oltava jatkossakin — perustienpidossa.
Puhemies! Vähemmälle puheelle ovat jääneet ainakin tässä iltakeskustelussa yksityistiet. No yksityistienpidon rahathan vuonna 2021 olivat 30 miljoonaa euroa, ja vuonna 2020 ne olivat 20 miljoonaa euroa, elikkä vaihteluväli vuosien väleillä on iso, mutta puhemies, on ollut myös hallituskausia, jolloin yksityistierahat ovat olleet lähes nollassa. Täytyy sanoa, että kyllä tässä on keskustan ansiota, että nykyiset yksityistiemäärärahat ovat suhteellisen korkealla tasolla. Kokoomus on ehdottanut vaihtoehtobudjetissaan, että tämä yksityisteitten määrärahat olisivat vuositasolla 13 miljoonaa euroa. No ensi vuonna yksityisteiden avustusrahat ovat 23 miljoonaa euroa.
Nytten tästähän Ylekin ansiokkaasti uutisoi, nimittäin lisäksihän yksityistieavustusten korvausprosenttia nostetaan tavanomaisissa teiden parannuskohteissa siitä 50 prosentista 70 prosenttiin ja siltakohteissa ja luonnonolosuhteiden aiheuttamissa yllättävissä korjauskohteissa 75 prosentista jopa 85 prosenttiin. Teimmekin tästä aikaisemmin tänä vuonna edustajakollegoitten Aittakummun ja Mikko Kinnusen kanssa kirjallisen kysymyksen, ja on todella tärkeää, että nyt tämä avustusprosenttiosuus nousee sinne 70 prosenttiin. Nimittäin toimiva tiestö on tärkeä esimerkiksi ruuan‑ ja energiantuotannossa, ja yksityistietä tarvitsevat myös pelastuslaitokset, poliisi ja Puolustusvoimat.
Puhemies! Kun tässä on vielä hieman aikaa, niin haluan nostattaa myös esille...
[Puhemies Matti Vanhanen:  Edustajat voivat käyttää myös puhujapönttöä, jolloin voitte puhua pidempään ja kerralla sanoa kaiken.] Ahaa. — Arvoisa puhemies! Haluan tässä nytten nostattaa sen esille, että kun tässä on ratahankkeista puhuttu, niin kyllä minun mielestäni tämän turvallisuustilanteen muututtua olisi nyt tärkeää tehdä selvitys ratayhteyden rakentamisesta Norjaan, tuonne Pohjois-Atlantille, koska Itämerellä liikenne voi kenties vaikeutua, jos tilanne kiristyy entisestään. Ja puhemies, ajattelisin, että se rata voisi mennä sinne Norjaan ja Pohjois-Atlantille juurikin Itä-Suomen kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T20:52:56,2022-12-19T20:56:14,Hyväksytty,1.1
2022_143_464,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_465,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Äskeinen hanke tuntui niin edulliselta, että toivottavasti se toteutetaan ja laitetaan Norja maksamaan se.
Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen nosti täällä esiin pyöräilyväylät ja kevyen liikenteen väylät, ja jatkan sitten niistä.
Nimittäin Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmä esitti määrärahan lisäämistä kantatien 43 Uusikaupunki—Laitila-välille. Tämä tieosuus Uudenkaupungin Kalannin ja Laitilan Kodjalan välillä on nykyisellään ilman kevyen liikenteen väylää. Tieosuus on todettu vaaralliseksi noin seitsemän kilometrin matkalla kaupungin ja näiden taajamien välillä. Tällä hetkellä jalankulku ja pyöräily on siis mahdollista hyvin, hyvin kapealla pientareella, ja vaikka tähän joululahjarahoista lisättiin uusi päällyste, niin se ei sitä tilannetta hirvittävästi paranna.
Tällä tieosuudella tapahtui tämän vuoden kesällä pyöräilijän ja kuorma-auton välinen kuolemaan johtanut onnettomuus. Pyörätien rakentaminen on siis edellytys kevyen liikenteen liikenneturvallisuuden parantamiselle tällä osuudella. Lisäksi kantatien varren asutuksen ja esimerkiksi Uudenkaupungin tehtaan työmatkaliikkuminen kestävästi edellyttävät tämän jalka‑ ja pyörätien rakentamista. Hankkeen tiesuunnitelma on valmis, ja hanke on välittömässä toteutusvalmiudessa. Tämä sisältyy valtakunnallisen tiejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 ‑investointiohjelman seudullisten pyörätieverkkojen ja laatukäytävien kehittämisen kokonaisuuteen, jonka rahoitus on 80 miljoonaa kahdeksanvuotiskaudella, mutta sitä siis ei tähän valitettavasti vielä saatu. Sen sijaan samaan kokonaisuuteen liittyvä Prostvikin osa saatiin toteutettua. Tässä harkittiin myös MAL-kaupunkiseutujen yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuutta.
Tämän lisäksi olen itse tehnyt aloitteen Rymättyläntien kevyen liikenteen väylästä, joka on siis osa Saariston rengastietä. Tämä on kesäisin matkailijoiden suosiossa, monia osuuksia, joissa kevyen liikenteen väylää ei ole ja vilkkaan liikenteen ja korkeiden ajonopeuksien lisäksi tienlaidassa polkemista polkupyörällä tai kävellen ei voida missään nimessä pitää turvallisena. Kevyen liikenteen väylän jatkaminen on liikenneturvallisuuden vuoksi välttämätöntä, ja lisäksi tämä turvallinen ja viihtyisä liikenneympäristö houkuttelee tekemään entisestään matkoja jalan ja polkupyörällä. Tähän on 500 000 esitetty, ja ehkä ensi kerralla saadaan myös valtiovarainvaliokunnassa tämä huomioitua. Nyt saatiin jo aika monta erilaista hanketta. — Mutta arvoisa puhemies, koska puheenvuorolimiitti lähestyy, niin jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T20:56:16,2022-12-19T20:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_143_466,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puheenvuoroa saa jatkaa puhujapöntöstä. — Edustaja Kinnunen, Jari. — Tehdään niin, kun on sen verran vähän tässä, että poistetaan tämä kolmen minuutin aikaraja. Voitte puhua kerralla kaiken, minkä haluatte sanoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_467,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Toistan ehkä itseäni: viime vuonna totesin täällä, että en koe itseäni siltainsinööri Jaatiseksi ja pidän erikoisena sitä, että me emme täällä luota siihen, että meillä viranhaltijat tietävät ja osaavat priorisoida, missä teitä pitäisi rakentaa, missä niitä pitäisi perusparantaa ja kunnostaa. Minua kiinnostaa teiden kunnossa lähinnä niitten turvallisuus. Vuosittain me menetämme useita ihmishenkiä kohtaamisonnettomuuksissa. Monet ovat itsemurhia, monet ovat henkirikoksia ja itsemurhia, ja ne olisivat vältettävissä esimerkiksi keskikaistoilla. Silloin kun tiet ovat hyvässä kunnossa, liikenne on sujuvaa ja ne ovat yleensä silloin myöskin turvallisia.
Mutta mennäänpä teistä sitten tähän meidän valtaisasti hehkutettuun digimaailmaan. Meitähän pidetään oikein digisuurvaltana, ja kuitenkin näiden pitkien etäisyyksien maana ja tämmöisenä vähäväkisenä me olemme antaneet näitten valokuituverkkojen rakentamisen kymmenille erilaisille yrityksille. Tällä hetkellä Nokialla kolme yritystä kauppaa valokuituverkkoja, ja ne alkavat keväällä sitten niitä kaivaa, kuka minnekin sinne. Eihän tämmöisessä ole mitään järkeä. Meillä pitäisi siis olla yksi yhtiö, joka omistaa verkot, ja sen jälkeen nämä yritykset möisivät ainoastaan niitä katselupaketteja tai digipaketteja, miksi ne sitten kutsuvatkaan niitä. Tähän suuntaan olisi kansantalouden kannalta järkevää lähteä viemään tätä meidän valokuituverkottamista tässä maassa. Voitaisiin sitten sen jälkeen, kun se olisi saatu kuntoon, kehuskella, että me olemme nyt todellakin digivaltakunta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2022-12-19T20:59:22,2022-12-19T21:02:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_468,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_469,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nykyinen istuva hallitus on jättänyt raskaan laskun maksettavaksi tulevalle hallitukselle. Myös viimeisessä budjettiriihessään hallitus lykkäsi keskeisiä talouspäätöksiä sekä rakenteellisia uudistuksia tulevaisuuteen. Samalla julkisen velan määrää kasvatetaan pelottavan nopeasti.
Maamme väylien kunto on huono ja heikkenee edelleen kovaa vauhtia. Tästä huolimatta hallitus on pysäyttänyt kautensa alussa jo paremmalta näyttäneen väylien rahoituskehityksen. Kustannustason nousun välittömien vaikutusten kompensoimiseksi hallitus ehdottaa 50:tä miljoonaa euroa lisärahoitusta perusväylänpidolle. Silti budjettiehdotus kokonaisuudessaan pudottaa perusväylänpidon rahoituksen kuluvan vuoden 1,44 miljardista eurosta 1,28 miljardiin euroon.
Kaikki puolueet olivat aiemmin sitoutuneet perusväylänpidon rahoitukseen vuoteen 2032 ulottuvassa Liikenne 12 ‑suunnitelmassa, mutta hallitus sivuutti tämän parlamentaarisen tahdon. Heikkokuntoiset tiet ja radat kasvattavat kuljetusaikoja ja kustannuksia sekä lisäävät liikenteen päästöjä. Itäisen Suomen ratahankkeiden edistäminen 31 miljoonalla ja hallituksen sitoutuminen investoinnin tukemiseen Oulussa ovat toki tervetulleita, mutta väylien kunto kokonaisuudessaan huolettaa.
Perussuomalaiset kannattavat liikennepolttoaineiden verotuksen alentamista. Hallitus on korottanut liikennepolttoaineiden veroa tälläkin hallituskaudella, ja polttoaineiden hinnat ovatkin nousseet korkealle tasolle, mutta siitä huolimatta hallitus ei ole tehnyt uudelleentarkastelua hintoihin. Kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on välttämätöntä työ‑, asiointi‑ ja koulutusmatkoilla. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Tästä syystä liikennepolttoaineiden verotusta on alennettava.
Arvoisa puhemies! Öljylämmityksestä luopuminen olisi syytä ottaa uuteen tarkasteluun. Perussuomalaisten mukaan toimivia tuotantomuotoja ei varsinkaan tällaisessa kriisitilanteessa voida hylätä pelkästään ilmastokunnianhimon perusteella. Perussuomalaiset katsovat, että Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 eli jopa 15 vuotta ennen EU:n tavoitetta on osoittautumassa mahdottomaksi ja ilmastotoimista täytyy nyt joustaa, jotta sähkön hintaa saadaan alemmaksi. Hallituspuolueilla ei kuitenkaan näyttäisi olevan mitään haluja pakittaa Euroopankin tasolla ennennäkemättömän kunnianhimoisista ilmastotavoitteista.
On täysin järjetöntä, että suomalaisten yritysten kilpailukyky romutetaan kilpailijamaita tiukemmilla ilmastotoimilla. Kustannukset ovat tuplaantuneet edellisvuodesta, ja ne kasvavat edelleen. Nykytilanne vaarantaa lisäksi Suomen omavaraisuuden, kun maatalousyrittäjät ovat vaarassa ajautua konkurssiin.
Perussuomalaiset ovat esittäneet myös, että ammattiautoilijoille tulee perustaa verohelpotus ammattidieselin muodossa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka kertoi dieselin saavuttaneen jo viime marraskuussa hintatason, jonka liikenne‑ ja viestintäministeriö laski saavutettavan vuosikymmenen lopulla.
Arvoisa puhemies! Koska Suomi on viennin näkökulmasta saari, tulee myös esittää, että väylämaksut poistamalla kokonaan voidaan osittain kompensoida teollisuudelle ja muille yrityksille muutoinkin korkeita logistiikkakustannuksia. Väylämaksujen nollaus elvyttäisi myös matkustajaliikennettä. On tärkeää myös, että ihmisillä on vapaus liikkua, ja mikäli yksityisautoilusta tehdään liian kallista, vaikeutuu työssäkäynnin lisäksi aivan kaikki muukin liikkuminen, millä on iso vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja onnellisuuteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T21:02:04,2022-12-19T21:06:56,Hyväksytty,1.1
2022_143_470,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_471,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin sanon muutaman sanan noista digiyhteyksistä, jotka aikaisemmassa puheenvuorossa mainittiin. On tosiaankin tärkeää panostaa koko maan laajuisiin valokuituverkkoihin, koska kyllähän tulevaisuudessa — kun aikaisemmin on ajateltu, että saavutettavuus on se elinvoimaisuuden pohja — ja jo nyt yhä enemmän nimenomaan se, kuinka hyvät ja toimivat datayhteydet ovat, mahdollistaa muun muassa etätyöskentelyn, kuten korona-aikana huomattiin, ja tämä etätyö ja monipaikkaisuus ovat varmasti tulleet jäädäkseen.
No, sen lisäksi, että kotien valokuituverkkoihin ja työpaikkojen valokuituverkkoihin panostetaan, parempia datayhteyksiä tarvittaisiin myös junissa. Aika moni on huomannut, että kun junamatkan aikana yrittää osallistua vaikka johonkin etäpalaveriin tai työskennellä, niin datayhteydet ovat yhä valitettavan heikot monilla yhteyksillä. Ja jos mietitään sitä muutosta, mikä meillä työelämässä on — ja nimenomaan tämän monipaikkaisuuden lisääntymistä, mikä mahdollistaa sen, että ihmiset voivat esimerkiksi osan viikkoa olla kotona ja sitten kenties asua vähän kauempana työpaikasta ja kulkea junalla työpaikalle silloin tällöin — niin silloin olisi tärkeätä, että siellä junissa olisi toimivat datayhteydet, jotta sitten sen matka-ajan voi hyödyntää tehokkaasti töitä tehden. Tässä varmasti tarvitaan panostuksia sekä raideverkon varrella oleviin datayhteyksiin, niihin mastoihin, sekä sitten myöskin meidän raidekaluston teknisiin ratkaisuihin, jotta näitä datayhteyksiä saadaan parannettua.
No sitten, arvoisa puhemies, sähköisestä liikenteestä: Sähköautojen määrä on kasvanut, mutta latausverkko ei kaikilta osin ole pysynyt mukana. Erityisen suuri tarve olisi pikalatureille, ja tavoitteena pitäisikin olla, että niitä pitäisi löytyä kattavasti koko Suomesta. Tiheän asutuksen alueella pitäisi olla vähintään, sanotaan nyt, 40 kilometrin välein tällaisia pikalatureita, jotta sitten käytännössä voi sähköautolla liikkua nykyistä pidempiä matkoja ja jotta ihmiset voivat luottaa siihen, että myös sähköautolla pystyy erilaisista matkoista suoriutumaan.
Sen lisäksi olisi syytä miettiä sitä, voisimmeko suunnata sähköauton hankintatukea myöskin julkisen liikenteen käyttöön hankittavien sähköautojen hankkimiseen. Tällaista tukea ei aikaisemmin ole ollut, ja sitä ehkä tarvittaisiin, jotta myös siellä julkisen liikenteen puolella autokannan sähköistyminen etenisi. Tämähän auttaa nimenomaan siinä, että pystymme pääsemään irti fossiilisista polttoaineista ja olemme sitten paremmin varautuneita myös fossiilisten polttoaineiden hinnannousuun, joka väistämättä on tulevaisuudessa tosiasia.
Sitten vielä, maaliikenteen lisäksi Suomi tarvitsisi kunnianhimoisen ja määrätietoisen strategian myös siitä, kuinka lentoliikenne saadaan sähköistettyä. Esimerkiksi Norjassa tavoitellaan sitä, että vuoteen 2035 mennessä kaikki kotimaan lennot olisivat sähköisiä, ja myöskin Ruotsissa on vahva strategia, jolla tähdätään tämän sähköisen lentoliikenteen lisäämiseen. Suomesta tällainen määrätietoinen strategia on toistaiseksi puuttunut, ja olemme näitä muita Pohjoismaita jäljessä siinä, että meillä ei ole tällaisia panostuksia sähköisen lentoliikenteen kehittämiseen. Siinä olisi kuitenkin paljonkin mahdollisuuksia, koska meillä on myöskin semmoista teknologista osaamista esimerkiksi akkuteknologiassa, että varmasti meidän yritykset hyötyisivät siitä, että meillä tehtäisiin tutkimus‑ ja tuotekehitystyötä myöskin sähköisen ilmailun osalta. Toivoisinkin, että tulevaisuudessa myöskin tähän saataisiin tämmöinen määrätietoinen suunnitelma, kuinka Suomi pysyy edelläkävijänä kaikissa näissä sähköisen liikenteen osa-alueissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-19T21:06:58,2022-12-19T21:11:20,Hyväksytty,1.1
2022_143_472,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_473,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Holopainen puhui asiaa sähköisestä lentoliikenteestä. Tähän maahan olisi tullut jo aikoja sitten luoda strategia, kuinka edistämme sähköistä pienlentoliikennetoimintaa, ja niin kuin toitte puheenvuorossanne esille, niin Norjassahan tämä on edelläkävijätoimintaa. Täytyy kyllä surukseni heti tähän ensi alkuun todeta, että yksi lentoliikenteen solmukohta, joka olisi auttanut sähköistä lentoliikennettä tässä valtakunnassa, tuhottiin kokoomuslaisen politiikan johdolla, jota valitettavasti myös vihreät avittivat, elikkä Malmin lentokenttä laitettiin kiinni. Tällä tehtiin suuri, suuri virhe meidän suomalaisen lentoliikenteen tulevaisuuden turvaamisen osalta. [Timo Heinonen: Oliko se Sipilän hallitus?] Keskusta on ajanut tätä ja pitänyt huolta, että Malmin lentokenttä olisi säilytetty. Kyseisellä alueella oli myös aika suuria luontoarvojakin, mutta kokoomuslaisella politiikalla [Timo Heinonen: Ei!] kyseinen Malmin lentokenttä ei saanut jatkoa, ja nythän sinne nousee todennäköisesti betonisia kerrostaloja — harmillista sinänsä.
Puhemies! Haluan myös käyttää puheenvuoron digiloikasta, jota vuodesta 2010 on yritetty tehdä tähän maahan. Onneksi siinä on myös osaltaan onnistuttu — elikkä laajakaistarakentamisessa. Sitä on tuettu Suomessa jo vuodesta 2010 alkaen. Vuonna 15 käynnistetty Nopea laajakaista ‑hanke päättyy tänä vuonna. Uusi, kaksivuotinen laajakaistahanke on nyt käynnistynyt vuoden 22 alusta, ja tukiohjelmalle on varattu myös EU:n elpymisvälineestä 32 miljoonaa euroa, josta vuonna 23 on käytettävissä 17 miljoonaa euroa. Tuet on myönnettävä laajakaistahankkeille vuoden 23 loppuun mennessä. Traficomin myöntämä tuki edellyttää valtioneuvoston asetuksen mukaisesti kuntien maksuosuutta: joko 8, 22 tai 33 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Kyllä tämä on minun mielestäni ja myös Suomen Keskustan mielestä niin, että kuntien maksuosuuksia tulisi alentaa, niin että laajakaistahankkeita käynnistyisi entistä enemmän ja nykyistä nopeampaa tahtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T21:11:22,2022-12-19T21:14:10,Hyväksytty,1.1
2022_143_474,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_475,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan tuosta kevyen liikenteen väyliä koskevasta asiasta. Sehän näyttää olevan sellainen, missä myös perussuomalaiset ja vihreät voivat löytää toisensa. Me emme ehkä välttämättä niitä halua kaupunkien keskustoihin, mutta ainakin taajamien ulkopuolella ja ainakin liikenneturvallisuussyistä näyttää, että voimme löytää yhteisen sävelen.
Edustaja Kettunen puhui aiemmin yksityisteiden rahoituksesta. Hyvä esimerkki on Vanhanunnantie, Kaarinan suurin yksityistie, joka löytyy talousarvioaloite 154:stä. Se on poliisin toimesta todettu vaaralliseksi. Tie on suurilta osin pientareeton, valaisematon ja erittäin mutkainen, ja molemmissa päissä sijaitsee koulu. Tähän on esitetty määrärahaa.
Sen lisäksi ovat sitten Tanilantie ja Seikeläntie, jotka sijaitsevat Maskun kunnassa. Kustavintiehän on erittäin vilkas tie, joka välittää liikennettä Turun talousalueen ja Vakka-Suomen välillä. Kustavin ja Taivassalon seutu on myös suosittua kesäasutusseutua. Tämäkin tie on ilman kevyen liikenteen väylää. Vilkkaan liikenteen ja korkeiden ajonopeuksien vuoksi tienlaidassa kulkemista millä tahansa välineellä ei voida pitää turvallisena. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen on siten erityisesti liikenneturvallisuussyistä välttämätöntä. Tämän väylän rakentaminen Tanilantien ja Seikelän kiertoliittymien välille toisi myös viihtyisyyttä tähän liikenneympäristöön ja houkuttelisi tekemään enemmän matkoja jalan ja polkupyörällä. Tällä Kustavintiellä on ollut runsaasti liikenneonnettomuuksia, joissa pyöräilijät ovat olleet osallisena. Valitettavasti joka kesä Kustavintie kunnostautuu tällä saralla. Siksi asiantila pitäisi välttämättä korjata pikaisella aikataululla. Tässä esitetyn väylän rakentamisen jälkeen on tärkeää myös lisätä jatko-osuuksia vaiheittain, ja tulevia lisähankkeita voisivat olla esimerkiksi Tanilantie—Somersoja-väli sekä jatkoreitti Seikelän kiertoliittymästä aina Maskun Lemuun asti. Uskon, että määrärahoja vaiheittain voidaan tälle kokonaishankkeelle tästä vuosittaisesta 80 miljoonasta esittää.
Arvoisa puhemies! Täällä aiemmin edustaja Pirttilahti otti Ysitien esiin, ja toden totta Turku—Tampere-yhteysvälin parantamiseen välille Liedon asema — Aura on myös välttämätöntä osoittaa määrärahaa. Valtatie 9 muodostaa keskeisen maantie‑ ja satamaliikenneyhteyden Varsinais-Suomesta Pirkanmaalle sekä Keski-Suomeen, ja se toimii Sisä-Suomen merkittävänä kuljetusyhteytenä Turun ja Naantalin satamien kautta muualle Skandinaviaan. Tämän tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä, ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu tällä vyöhykkeellä. Eteläisen Suomen tärkeän Helsinki—Turku—Tampere-kasvukolmion muut sivut ovat moottoritietä. Toisaalta tämän Ysitien kehittämisinvestoinnit välillä Turku—Tampere puuttuvat.
Liikenneturvallisuuden kannalta suurimpia ongelmia valtatiellä on hirvieläinonnettomuuksien, turvattomien liittymien ja ohitusmahdollisuuksien puuttumisen lisäksi Liedon ja Auran välinen leveäkaistatie, jossa tapahtuu huomattava määrä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Se mainittakoon, että hirviaitojen osalta valtiovarainvaliokunta teki lisäyksen, että siltä osin liikenneturvallisuus paranee. Tällä osuudella nimittäin sattuu olemaan myös metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja ainakin asukkaisiin nähden ehkä eniten Suomessa.
Valtatie ysin varrelle sijoittuu myös merkittävä määrä metalli‑ ja meriteollisuuden alihankkijaverkostoa, minkä johdosta liikenteen kasvu näkyy yhteysvälillä etenkin tavarakuljetuksissa. Tiesuunnitelma leveäkaistatien muuttamisesta nelikaistaiseksi Liedon aseman ja Auran välillä on jo valmis, ja hankekokonaisuuden rakentamisen rahoitustarve on yhteensä 58,5 miljoonaa euroa. Siten tämä jakautuu usealle vuodelle. Tämä hanke kuuluu Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän yhteisesti edistämiin hankkeisiin.
Arvoisa puhemies! Käsittelen lyhyesti myös muut tätä hallinnonalaa koskevat aloitteet. Esimerkiksi valtatie 10:n Liedon Kirkkotien risteyksen kääntymiskaistan suunnitteluun olen esittänyt talousarviossa määrärahaa, edelleen tien 10 Liedon Nuolemonportin risteyksen kääntymiskaistan suunnitteluun ja vielä Liedon Metsolantien risteyksen kääntymiskaistan suunnitteluun. Yhteistä näille hankkeille on liikenneturvallisuus.
Arvoisa puhemies! Myös Laitilan Limokorventien ja Valkontien perusparannuksen suunnitteluun on esitetty määrärahaa. Ja ettei Lieto jäisi ilman, niin Liedon Raukkalantien perusparannuksen suunnitteluun on myös osuudella valtatie 10:n risteys — Saukonojan koulu esitetty suunnittelumäärärahaa. Tämän lisäksi olen tehnyt talousarvioaloitteen määrärahan lisäämisestä valtatie 8:n meluaidan rakentamiseen välillä Härkämäki—Huhko. Ja edelleen on kansanedustajaryhmän yhteinen aloite Salon itäisen ohikulkutien toisen vaiheen suunnitteluun ja Laitilan kiertoeritasoliittymän rakentamisen käynnistämiseen valtatiellä 8 ja tämän lisäksi Kaarinan läntiseen ohitustiehen ja sen toteutukseen.
Palaan vielä tähän E18:n, Turun kehätien, parantamiseen Raision keskustassa. Siinä rahoitustarve on noin 200 miljoonaa euroa. Hankkeen kustannuksista noin 30 prosenttia pystytään toteuttamaan CEF-rahoituksen turvin, koska tämä kuuluu TEN-T-verkkoon ja on siten yksi Suomen pääväylistä. Tämä hanke on toteuttamisvalmis todennäköisesti tämän vuoden lopussa, ja tällä määrärahalla alkaa olla kiire, kun tämä edellinen osuus valmistuu. Tämä on sellainen asia, minkä liikenneministeriö varmasti tietää ja mistä Väylävirasto on tietoinen. Tässä oikeastaan enää puuttuu poliittinen päätöksenteko. Tämähän löytyy Liikenne 12:sta. Ainoa, mitä tarvitaan nyt, on toteuttamispäätös.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T21:14:00,2022-12-19T21:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_143_476,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen. — Tiedoksi edustajille, että olen poistanut nyt tähän keskusteluun aikarajat, niin että yhdessä puheenvuorossa voi esittää kaiken. [Timo Heinonen: Pidemmän kaavan mukaan!] — Kyllä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_477,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Ihan alkuun keskustan edustajan puheeseen Malmista: Kyllä tietysti se keskustalaisen pääministerin Juha Sipilän hallitus olisi voinut halutessaan tehdä ratkaisun, jota itsekin esitin ja Malmin ystävät esittivät yhtenä ratkaisuna ja jossa valtio olisi antanut korvaavaa maata Helsingin kaupungille asuinkäyttöön. Tällä tavalla Malmin kenttä olisi pystytty säilyttämään lentokäytössä. Mutta se on nyt mennyttä aikaa. [Tuomas Kettusen välihuuto]
Liikenneministeriön hallinnonalan kohdalta haluan nostaa esille tiestön korjausvelkakysymyksen. Teiden päällyste on itse asiassa vähän kuin talon katto: Jos siinä on reikiä, sen perusta alkaa murentua. Jos asfaltti vuotaa, niin reikiä pitäisi ryhtyä välittömästi korjaamaan. Tulisi tehdä heti, muuten lasku itse asiassa moninkertaistuu.
Väyläviraston viime kevään arvion mukaan huonokuntoisten teiden määrä tänä vuonna kasvaa. Määrä lisääntyy tänä vuonna jopa noin 500 kilometrillä, ehkä enemmälläkin, ja ensi vuonna tämä budjetti, jota nyt käsitellään, tarkoittaa sitä, että uutta asfalttia vedetään vain noin 1 700—1 800 kilometriä. Tarve sille, että korjausvelka ei kasvaisi, on 4 000 kilometriä, eli ensi vuonna tiestön korjausvelka kasvaa dramaattisella tavalla. Itse asiassa tämän Sanna Marinin vasemmistohallituksen aikana teiden korjausvelka lähestyy uutta ennätystä.
Kirjoitin tästä aiheesta maakunnan lehtiin. Ministeri Harakka ei vaivautunut itse vastaamaan, laittoi omat poliittiset avustajansa vastaamaan ja kertomaan, että kyllä rahaa on laitettu nyt paljon, että ei siellä voi olla huonokuntoisia teitä. Valitettavasti tuon vastauksen jälkeen tuli sellainen olo, että ei tällä kaudella tässä maassa ole ollut liikenneministeriä. Meidän tiet ovat menneet tällä kaudella ennätyssurkeaan kuntoon, ja sitä ei muuta miksikään se, että poliittiset avustajat laitetaan kirjoittamaan vastineita maakuntalehtiin ja kertomaan, että me olemme laittaneet näin paljon rahaa. Se raha ei ratkaise mitään vaan se, kuinka monta kilometriä asfalttia tehdään. Ja sitä tehdään tämän hallituksen aikana ennätyksellisen vähän.
Ministeri Saarikko, joka vastaa rahasta, täällä eduskunnassa naureskeli minun tekemilleni aloitteille maaseudun teiden asfaltoinneista. Hän esitteli niitä täällä kyselytunnilla naureskellen, että edustaja Heinonen on tehnyt esityksiä maakunnan teidän parantamisesta. En kuuna päivänä olisi uskonut, että keskustalainen valtiovarainministeri tällä tavalla suhtautuu maakuntien ja maaseudun teihin.
Olen tyytyväinen, että muutama esityksemme kuitenkin meni valtiovarainvaliokunnassa läpi. Nostan esille Asikkalan Viitailantien kunnostamisen, eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkamisen Lehmonkärjen vierasvenesatamaan, Holman liittymän suunnittelun valtatie 24:lle sekä Hämeenlinnan Moreeni-Rastikankaan liikennejärjestelyjen suunnittelun.
Pari sellaista juttua, jotka olivat ministeri Saarikon hymynaiheiden listalla:
Kalliontien korjaaminen Hausjärvellä. Paikalliset keskustalaiset olivat hämmentyneitä, kun kerroin heille, miten Saarikko näihin esityksiin suhtautui. Kalliontielle ensi vuodelle valtiovarainvaliokunnasta esitimme 550 000 euroa. Hausjärven umpisurkea, reikäinen tie — kuin juusto — saadaan nyt vihdoin kuntoon.
Toinen oli sitten Sankolantien kunnostus Hämeenlinnassa, maantie 3191 — 300 000 euroa. Tie, jota on aiemmin laitettu kuntoon, saadaan nyt sitten tältä osin laitettua.
Ja yksi, josta myös tein itse aloitteen jo viime vuonna, oli Lopen ja Riihimäen välinen kevyen liikenteen väylä. Sen suunnitteluun esitetään nyt 200 000 euroa välille Launonen—Kormu—Riihimäki. Kiitos tämän läpimenosta vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekoselle ja Merja Kyllöselle, jotka tekivät hyvää yhteistyötä yli hallitus—oppositio-rajojen, jotta tämä suunnitteluraha saatiin. Toivon, että Riuttantien turvallisuus katsotaan tässä huolella läpi.
Pääradasta haluan todeta vain sen, että ensi keväänä toivottavasti näille hankeyhtiöille laitetaan suitset. Me tarvitsemme... Ei hankeyhtiöissä ole sinänsä mitään pahaa. Kokoomuskin kannattaa, että hankeyhtiöitä voidaan pääomittaa, mutta ne eivät voi toimia ihan miten sattuu. Nyt näitä linjauksia uudelle raideyhteydelle on vedelty parhaimmillaan Akaan kohdalla kolmeen kohtaan, oman kotikuntani Lopen kohdalla kahteen kohtaan. Osa menee tunnelissa, osa menee järvenrantaa tuhoten kymmeniä vapaa-ajanasuntoja ja paljon muuta. Eihän tässä ole järjen häivää. Ja sen takia nyt näille hankeyhtiöille pitää laittaa suitset ja sanoa, että päärataa kehitetään olemassa olevassa raidekäytävässä Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere. Siihen lisää raiteita ja välityskyvyn parantamista, ja nämä ongelmat ratkeavat. Ja minun mielestäni tämän viestin pitää olla selvä, ja se vaaditaan hallitusohjelmaan ensi keväänä, että tämä hölmöily metsäratojen suhteen saadaan loppumaan.
Ja kun lentorataa Suomeen kaivataan, niin niin kaipaamme mekin, ja se pitää tehdä Keravalta Helsinki-Vantaalle. Silloin se palvelee päärataa, se palvelee Lahden oikorataa ja siitä tulee aidosti toimiva raideyhteys. Nämä kannattaa ottaa.
No, valokuitulaajakaista-asiasta on puhuttu täällä. On hyvä, että myös näihin panostuksia tehdään. Meidän pitää saada toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan, ja kannattaa käyttää laajasti erilaista teknologiaa. Jälleen kerran itse toivon, että me emme kiinnity liikaa yhteen tekniikkaan tai yhteen ratkaisuun vaan etsitään oikeasti sellaisia ratkaisuja, millä pystytään koko maahan takaamaan kustannustehokkaasti järkevät tietoliikenneyhteydet. 
Ja kaksi viimeistä huomiota:
Dieselverokysymyksestä tulee paljon palautetta. En saanut siihen hallitukselta selkeää vastausta. Ministeri Lintilä totesi tuossa joku aika sitten, että dieselveron perusteet ovat hukkuneet, kun diesel maksaa saman verran tai jopa enempi kuin bensa, mutta hän totesi jatkona, että sen pitää olla seuraavan hallituksen ensimmäisinä asioina pöydällä. En ymmärrä sitä, minkä takia sen täytyy olla vasta silloin pöydällä, kun ongelma on nyt ja keskustalla on valta tämä asia korjata. Me odotamme tähän toimenpiteitä.
Ja toisena ammattidiesel, josta edustaja Huru perussuomalaisista täällä hyvin puhui — ja Huru tekeekin näiden asioiden eteen — on kysymys, mihin pitää saada nyt toimenpiteitä. On tehty selvitystä, on puhuttu kauniita, mutta ne itse teot puuttuvat. Ammattidiesel tähän maahan tarvitaan. Meidän kuljetusalamme on tällä hetkellä historiallisen syvässä ahdingossa kohonneen dieselin hinnan myötä, ja itse asiassa dieselin hinta tulee alkuvuodesta entisestään nousemaan ja tämän hallituksen tekemin ratkaisuin myöhemmin sitten vielä lisää.
Arvoisa puhemies! Tässä muutamia huomioita tiivistetysti liikenne‑ ja viestintäministeriön hallinnonalalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-19T21:21:58,2022-12-19T21:30:58,Hyväksytty,1.1
2022_143_478,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_479,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä edellinen puhuja, edustaja Heinonen puhui näistä hankeyhtiöistä ja rahoituksesta liittyen näihin isoihin ratahankkeisiin. Tästä ehkä haluaisinkin esittää kysymyksen edustaja Junnilalle, joka on siis VR:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, että miten hän näkee näiden määrärahojen riittävyyden näissä ratahankkeissa esimerkiksi hankeyhtiöiden osalta.
Muuten näistä ratahankkeista on täällä puhuttu tänään ja myös nostettu perusrataverkon kuntoa tähän rinnalle. Itse kallistun kyllä näiden isojen ratahankkeiden sijaan siihen, että vähintäänkin pitäisi selvittää näiden perusrataverkkojen kunnostamista.
Satakunnasta haluaisin erityisesti nostaa Pori—Parkano—Haapamäki-radan, joka on osa isompaa hanketta, Suomen kehärataa, jonka maakuntaliitot tässä joku aika takaisin selvittivät. Eli Porista Parikkalaan kulkisi Suomen kehärata. Se on kokonaisuudessaan noin miljardin hanke Länsi-Suomesta Itä-Suomeen ja mahdollistaisi merkittävien tavaravirtojen kuljettamisen rautateitse ja vapauttaisi edelleen ratakapasiteettia pääradoilla. Tämä Pori—Parkano—Haapamäki-ratayhteys olisi ensimmäinen, joka tulisi selvittää, sen uudelleen avaaminen, ja tätä tarvetta ei lainkaan vähennä Suomen tuleva Nato-jäsenyys. Sen myötä Satakunnan merkitys tulee kasvamaan turvallisuuspoliittisesti, kun liitymme Natoon, sillä onhan meillä siellä jo kolme satamaa, kaksi Porissa ja yksi Raumalla, ja ratayhteys kaikista satamista Tampereen kautta muualle, mutta olisi huoltovarmuudenkin kannalta äärettömän tärkeää, että tämä ratayhteys pystyttäisiin vahvistamaan myös Porista varsinkin Niinisaloon, jossa on toinen maakunnan varuskunnista, ja siitä eteenpäin Parkanoon ja pääradalle.
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa vielä myös lentoliikenteen ja varsinkin maakuntien lentoliikenteen, josta täällä tänään on myös puhuttu. Näiden ratahankkeiden ja varsinkin nopeiden junayhteyksien sijaan lähtisin kyllä pohtimaan tätä sähköistä lentoliikennettä, jonka muun muassa edustaja Kettunen nosti esiin. Sähköinen lentoliikenne on tulevaisuutta ja pystyy kyllä liikuttamaan massojakin tulevaisuudessa, joten siihen nähden olisi kyllä järkevää pohtia tätä nopeiden junayhteyksien tekemistä. On varmasti perusteltua selvittää jatkossa näiden kolmen suurimman ratahankkeen jatkoedellytyksiä, mutta varsinkin uusien nopeiden yhteyksien osalta mieluummin lähtisin pohtimaan tätä sähköistä lentoliikennettä. Sähköisen lentoliikenteen turvaamiseksi tai toimintaedellytyksien takaamiseksi on tällä hetkellä syytä turvata maakuntalentojen saatavuus lähivuosina.
Edustaja Holopainen mainitsi näihin sähkölentokoneisiin liittyen myös akkuteknologian. Tähän liittyen haluaisin vielä todeta, että kriittisten mineraalien osalta akkuteknologiassa on äärettömän tärkeää turvata kotimainen kaivosteollisuus ja saada mahdollisimman korkeaksi nämä jalostusasteet kriittisten mineraalien osalta. Siinä on tärkeää myös lupapolitiikka, jotta mahdollistetaan kriittisten mineraalien niin kaivannaisteollisuus kuin jalostaminen mahdollisimman korkean asteeseen Suomessa. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T21:30:59,2022-12-19T21:35:56,Hyväksytty,1.1
2022_143_480,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_481,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ilta on kyllä pitkällä, mutta ajattelin käyttää sitten vähän pitemmän puheenvuoron, että saan kaikki asiat yhdellä kertaa sanottua.
Ensinnäkin edustaja Heinoselle: Olette ihan oikeassa siinä vertauksessa, että kun talon kattoon tulee reikiä, niin silloin menee huonosti. Toitte tämän vertauksen esille asvaltin vetämisessä meidän Suomen tiestön suuntaan, mutta jätitte mainitsematta sen, että perusväylänpitoonhan on lyöty tasokorotus tällä vaalikaudella, elikkä 300 miljoonaa euroa joka vuosi perusväylänpitoon. Tätä Suomen Keskusta on tukenut, ja hyvä niin, koska tällä on sitten saatu taklattua sitä niin sanottua korjausvelkaa meidän tiestön suunnalla. Ja kun nyt perusväylänpitoon joka vuosi se 1,4 miljardia käytetään, niin sen on laskettu olevan riittävä perusväylänpidon tasoon Liikenne 12 ‑suunnitelmassa. Mutta kyllähän se, kuulkaa, on niin, edustaja Heinonen, että tämä tavoite meinaa karata inflaationkin myötä kauemmas.
Mitä tulee tähän asvaltin vetämiseen, niin käytin tuossa aikaisemmin puheenvuoron — en tiedä, kuulitteko sen — että kyllä tällä vaalikaudella on tehty hyvää suhdannepolitiikkaa. Kun vuonna 2020 alkoi tämä maailmanlaajuinen koronapandemia, niin silloinhan öljyn maailmanmarkkinahinta tuli alas, sitä kautta bitumin hinta tuli alas, tehtiin hyvää suhdannepolitiikkaa ja laitettiin enemmän rahaa tiestön hoitoon asvaltin vetämisen suhteen. Vuonna 2020 vedettiin tuplat asvalttia Suomen tiestöön esimerkiksi edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2022 eli tänä vuonna teiden päällystyskilometrit ovat romahtaneet johtuen kustannusten noususta niin maanrakennusindeksin, 15 prosenttia nousua, kuin bitumin, lähes 40 prosenttia, osalta. Kilometreissä tämä on tarkoittanut laskua siitä 4 000 asvalttikilometristä vähän reiluun 2 000 asvalttikilometriin — syynä bitumin nousulle, niin kuin edustaja Heinonen, tiedätte, Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäys. Bitumi on myös tullut aiemmin Venäjältä.
Nyt täytyy myös muistaa se, että kun käytetään puheenvuoroja tienhoidosta, niin myös yksityistiet on hyvä mainita, ja määrärahat olivat 30 miljoonaa euroa vuonna 2021, 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 — vaihteluväli iso. Vuodelle 2023:han on esitetty, että yksityistiemäärärahat olisivat 23 miljoonaa euroa, ja kokoomus on ehdottanut omassa vaihtoehtobudjetissaan 13 miljoonan euron tasoa yksityisteille elikkä 10 miljoonaa euroa vähemmän.
Puhemies! Ehkä mennään sitten lentoliikenteeseen.
Käytinkin jo aikaisemmin puheenvuoron siitä, että on harmi, että Malmin lentokenttä laitetaan pakettiin ja tilalle tulee kerrostaloja, mikä sitten tarkoittaa, että meidän pienlentoliikenteen solmukohta laitetaan täällä meidän Suomen pääkaupungissa Helsingissä kiinni. Tämä tulee tietyiltä osin vaikeuttamaan myös jatkossa. Tietenkin varmasti myös muille pienlentokentille sähkölentokoneilla lennetään, mutta olisihan se ollut mukava päästä lähemmäs pääkaupunkiseutua ja pääkaupunkia tuolta maakunnista.
Mutta puhemies, lentoliikenteeseen: Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman linjauksen mukaan valtio voi ostaa lentoliikennettä paikkakunnille, joilta matka-aika Helsinkiin on junalla yli kolme tuntia, ja tämähän tarkoittaa muun muassa omaa kotimaakuntaani Kainuuta. Olen siitä tyytyväinen, että valtio on kompensoinut nytten lentoliikennettä maakuntakentille. Koronapandemian aiheuttaman matkustajamäärän voimakkaan vähenemisen vuoksi valtio on siis tukenut jo aikaisemminkin väliaikaisesti lentoyhteyksiä viidelle maakuntalentoasemalle, joilla lentoliikenne ei toteudu markkinaehtoisesti ja joille liikenne‑ ja viestintäministeriö on asettanut julkisen palvelun velvoitteen. Tätä tukeahan on myönnetty vuodesta 2020 lähtien, ja niin kuin sanoin, sitä on vastikään sitten jatkettu vielä tuonne 30.7.2023 saakka. Olen siitä hieman surullinen, että kun tehtiin tämä päätös, että valtio subventoi lentoliikennettä noille viidelle maakuntakentälle, niin heti samana päivänä valtio-omisteinen yhtiö Finnair ilmoitti, että kun subventaatio loppuu 30.7.2023, niin sen jälkeen Finnair lopettaa lentämisen kyseisille kentille. Nyt täytyy huomata, että ainakin jo Kainuun suuntaan lentoliikenne matkustajamäärien osalta on ollut hyvin vilkasta, että aivan varmasti tämä markkinaehtoisesti tulee toteutumaan, ja toivonkin, että Finnair ottaa asianmukaisen politiikan sen suhteen, että myös jatkossa noille kyseisille kentille sitten sinivalkoisin siivin lennetään.
Keskustan mielestä lentoyhteyksien tukea on hyvä jatkaa tämänkin jälkeen, jos markkinaehtoista liikennettä ei saada aikaiseksi riittävästi. Lentoliikenteellä on tärkeä merkitys alueiden, maakuntien ihmisille, yrityksille ja esimerkiksi matkailulle, ja matkailuyrityksethän haluavat jo nyt tietää, että lennetäänhän tuonne maakuntien kentille, missä matkailusesongit ovat vilkkaita, vuonna 2024, koska nyt jo ensi vuotta on myyty mutta jo sitä seuraavaa vuotta myydään matkailun osalta. Keskustan mielestä lentoasema ja paikkaverkosto kannattaa pitää kunnossa koko Suomessa, koska sähköinen ja kenties vaikka tulevaisuudessa vedyllä toimiva lentoliikenne on tuloillaan ja vuosikymmenen loppua kohden lentäminen kyllä yleistynee nykyisestä huomattavasti.
Puhemies! Uusia kehittämishankkeita itäisen Suomen ja investointien tueksikin on tullut, ja yhdeksi lasken myös tämän Kuhmon Hyryntien hankkeen. Elikkä nythän valtion talousarviossa esitetään hankkeelle 2,6:ta miljoonaa euroa, ja tämä edesauttaa sitä, että teollisuus pääsee laajentamaan toimintaansa. Nimittäin kyseinen teollisuusalue on jo järveen kiinni sidottu ja nyt toisella puolella valtion tie on tullut vastaan, ja tämän johdosta nytten sitä tietä siirretään ja näin teollisuus pääsee laajenemaan. Kyseessä on siis vientiteollisuutta sahalaitoksen toimesta. 
No, vientiteollisuudelle ja kaupalle elintärkeät laivayhteydet on myös säilytetty koronapandemiasta huolimatta, mutta sitten pidemmällä tähtäimellä varmasti näistä tuista on päästävä laivaliikenteessä eroon.
Sitten mitä tulee pitkien välimatkojen Suomeen, monet suomalaiset tarvitsevat omaa autoa. Työssäkäynnin osalta matkakuluvähennyksen korottaminen nyt auttaa niitä suomalaisia, joiden pitää käyttää omaa autoa työssä käymiseen, erityisesti siis heitä, jotka asuvat alueilla, jotka eivät ole julkisen liikenteen piirissä.
Hallitus on tehnyt myös paljon kuljetusalan auttamiseksi. Kuljetusalaa on tuettu omalla kustannustuella polttoaineiden hinnan noususta johtuen, minkä lisäksi kuljetusala on ollut myös koronatukien piirissä.
Puhemies, ehkä tässä yleisesti. Haluan tähän puheeni loppuun vielä kiittää eduskuntaa jakojäännösrahoista, niin sanotuista joululahjarahoista, erityisesti tuonne Pohjois-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuun suuntaan. Erityiskiitoksena Kalajoen suuntaan, maantie 774:ään, 500 000 euron panostuksesta, sitten on myös Reisjärvelle maantien 7594, Ylilestintien, kunnostamiseen kolmen kilometrin matkalle 400 000 euroa, 200 000 euroa valtatie 20:lle kääntymiskaistan ja pysäkkijärjestelyjen edistämiseksi Pudasjärvelle, sitten 750 000 euroa Ylivieskaan Kaisaniemenkadun liittymä‑ ja alikulkujärjestelyihin ja 400 000 euroa maantie 18031:een, Pohjoiseen Satamatiehen, tuonne Himangan suuntaan. Sitten Kainuuseen on erityisen hyvä investointi tuonne välille Melalahti—Neuvosenniemi, elikkä puhutaan niin sanotusta Manamansalon matkailutiestä, jonne saadaan 850 000 euroa kohteeseen maantie 8820. Sitten on tuonne Itä-Suomeen Itä-Kainuuseen Suomussalmelle 300 000 euroa Emäjoen kevyen liikenteen sillan lisärahoitukseen. Sinnehän jo tuli aikaisemmin, viime vuonna, jakojäännösrahoista tukea, mutta nyt tulee lisärahoitusta, kun kustannukset ovat päässeet nousemaan. Ja sitten tulee 200 000 euroa vielä tuonne Kajaaniin Takkarannantien liikenneturvallisuuden parantamiseen valaistuksen osalta.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan hyvä esitys, ja kiitän valtiovarainvaliokuntaa hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-19T21:36:00,2022-12-19T21:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_143_482,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_483,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun on 12 tuntia kulunut täysistunnon alkamisesta ja seuraavaan täysistuntoon on saman verran aikaa, on syytä pitää viimeinen puheenvuoro.
Täällä pidettiin lennokkaita puheita. Ehkä muistutuksena, että näitä maakuntakenttiä kuitenkin hallinnoi pääosin Finavia ja sitten Finnair on operoiva yhtiö. Näitä ei ehkä kannata keskenään sotkea. Ja se huomautettakoon, että Finnairilla on äärimmäisen hankalat tulevaisuudennäkymät monestakin syystä eikä vähiten Venäjän hyökkäyssodan vuoksi.
Arvoisa puhemies! Vielä lentoliikenteestä sen verran, että tässä on myös tärkeää erityisesti se, onko siellä viranomaistoimintaa, koska silloin sen kentän aukioloajat pystytään pitämään näille operoiville yhtiöille joustavina ja se mahdollistaa myös erilaista syöttöliikennettä. Tämä on tärkeää, ei vähiten verojen vuoksi.
Arvoisa puhemies! Edustaja Huru esitti kysymyksen raideliikenteeseen liittyen. Nyt on hyvä erottaa kaksi asiaa: hankeyhtiöt, jotka toteuttavat näitä suuria hankkeita, ja sitten ratojen perusparannus. Käytännössä ratojen perusparannukseen tulee rahoitus valtion budjetista, mutta näiden hankeyhtiöiden osalta ei ole sellaista mahdollisuutta, että valtio niitä sellaisenaan rahoittaisi. Vähintäänkin tämä tulisi kehyksen ulkopuolelta, ja se edellyttäisi merkittävää panostusta niin radan varrella olevilta kunnilta kuin sitten yksityisiltä yrityksiltä. Tähän suuntaanhan on jo menty suunnittelun osalta.
Edustaja Heinonen mainitsi tuossa haasteita Suomi-radan suuntaan näistä ratalinjauksista. Näissä on tietysti se ongelma, että monet ihmiset luulevat, että ratalinjauksia tehdään, kun sinne on ilmestynyt erilaista tikkua pystyyn. Todella monessa paikassa on silti tehty pohjatutkimuksia, ja nämä on sotkettu sitten näiden ratalinjausten tekemiseen. Mutta tiedän myös, että erityisesti Suomi-radalla on suunnittelun taso huomattavasti Turun tunnin junaa jäljessä, ja tämä myös vaikuttaa merkittävästi siihen, miten ihmiset nämä kokevat. Jos mietitään Turun tunnin junaa, niin se on esimerkiksi jo maakuntakaavassa ja suunnittelutyö on kokonaisuudessaan huomattavan paljon edellä vaikka tätä Suomi-rataa ajatellen.
Sen sijaan, kun puhutaan radan perusparannuksesta, silloin tämä Suomi-radan suunta on todennäköisesti edellä. Siellä on tietty kaksoisraide välttämätöntä toteuttaa. Yhtä arvokas ja tärkeä on tämä lentoradan toteuttaminen. Nämä hyvin todennäköisesti tulevat keskusteluun seuraavalla hallituskaudella. Sen sijaan tämän itäradan suhteen olen hieman skeptinen sen vuoksi, että näillä radan perusparannuksilla pystytään nimenomaan siellä alueella merkittävästi lyhentämään matka-aikaa huomattavan pienin panostuksin. Puhutaan joistakin kymmenistä miljoonista euroista, joilla pystytään tekemään lähes vastaava matka-ajan säästö kuin tällaisella suurella ratahankkeella tapahtuisi.
Arvoisa puhemies! Kun täällä mainittiin VR, on myös hyvä vielä muistuttaa tästä, kun mainitsin kaukojunayhteyden Helsingin ja Naantalin välillä, että tämä yhteys itse asiassa toteutuisi myös Tampereen suuntaan. VR on ilmoittanut Väylävirastolle, että uuden henkilöliikenteen aloittamisessa tämä Naantalin suunta on prioriteettilistan kärjessä. Ja nyt ilmeisesti on myös niin, että Väylävirasto on pitäytymässä tämän Raisio—Naantali-välin sähköistämisessä, koska katsoo, että tämä ratayhteys tehdään sadan vuoden tarpeiksi eikä välttämättä huomioimaan esimerkiksi muuttunutta rahtitilannetta Venäjän-liikenteen suhteen. Se on erinomainen asia eikä vähiten Turun Seudun Energian merkittävän — taitaa olla Suomen suurin — monipolttoainelaitoksen vuoksi, joka myös voi tulevaisuudessa tarvita raideliikenteen kuljetuksia.
Arvoisa puhemies! Toivotan teille hyvää iltaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-19T21:48:01,2022-12-19T21:52:53,Hyväksytty,1.1
2022_143_484,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_485,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan vielä lyhyesti todeta:
Edustaja Kettunen nosti täällä esiin maakuntalennot ja niihin liittyvät maksut, eli viiden maakuntakentän osalta on valtio tukenut näitä lentoja. Aikaisemmin Pori on tukenut yksinään Satakunnan maakuntalentoja, ja kun ajatellaan, että Satakunta on kokoaan merkittävämpi maakunta Suomelle — tuotamme neljän prosentin väestöosuudella kahdeksan prosenttia viennistämme — niin siihen nähden Satakunnan lennot kuuluisivat kyllä myös hallituksen maksuvelvollisuuden piiriin. Ja nimenomaan tämä edustaja Kettusen nostama kolmen tunnin aikamääre saavutettavuuden osalta täyttyy myös Satakunnan maakuntalentojen osalta Porin kentältä.
Haluan kiittää toki hallitusta siitä, että tänä vuonna näihin Satakunnan maakuntalentoihin myönnettiin miljoonan rahoitus, joka tuli Porin elinvoimahankkeiden kehittämiseen. Edustaja Eskelinen tänään aiemmin esitti toiveensa, että hallitus huomioisi jo nyt myös tulevien vuosien osalta näitä maakuntakenttien lentojen tukemisia, ja esittäisinkin oman toiveeni tässä, että kun hallitus on nyt jo ensimmäisen kerran tukenut myös näitä Satakunnan lentoja, niin sitä tukea saisimme jatkossakin. Porin kaupunginhallitus on tänään päätöksessään päättänyt valita operaattorin jatkamaan niitä lentoja, ja niiden on tarkoitus jatkua ensi vuoden alusta. Olisikin tärkeää, kun hallitus näitä tukia käsittelee, että jatkossakin myös Satakunta saisi tukea näihin maakuntalentoihin. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-19T21:52:53,2022-12-19T21:55:04,Hyväksytty,1.1
2022_143_486,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_143_487,143/2022,2022-12-19,9.59,21.58,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Junnilalle tuosta ratalinjauskysymyksestä: Näissä on kyllä kyse ihan aidoista linjauksista, joita on tehty karttapohjille ja joita menee, niin kuin tuossa aiemmin kerroin, Akaan kohdalla nykyisen pääradan ulkopuolella kolme eri linjausta ja sitten esimerkiksi Hämeessä omassa maakunnassani useampia eri linjauksia. Ja kun nämä on vedetty karttaan, se käytännössä tarkoittaa sitä, että näillä alueilla kehitystyö on pysähtynyt, kukaan ei uskalla investoida niiden viivojen paikoille. Siellä on maatiloja, jopa vuosisatoja vanhoja maatiloja, näiden alueilla, lähialueella Janakkalassa hyvin pitkän linjan matkailukohteita on jäämässä tämän ratalinjauksen alle, ja kerroin tuon yhden esimerkin Ojajärven rannasta, jossa lukuisia mökkejä on jäämässä tämän suunnitellun metsäradan luotijunalinjauksen alle. Siitä pitkiä matkoja toisaalla on vedelty maan alle, en tiedä, mitä se sitten ikinä tulee maksamaankaan.
Nyt tässä on se ongelma, että tämä on pysäyttänyt kaiken kehityksen. Näiltä alueilta ei kukaan halua ostaa olemassa olevia taloja, ei läheltä mahdollista tulevaa luotijunalinjausta, ja kun näitä menee vielä useampia, se tarkoittaa isoa määrää kiinteistöjä, jotka eivät ole tällä hetkellä menossa kaupan, eivät myöskään tontit, eivät vapaa-ajanasunnot, ja alueen kehitys seisoo. Sen takia tämä homma pitää nyt saada vihellettyä poikki ja palautettua toimenpiteet ja katse tiukasti siihen olemassa olevaan raidekäytävään eli Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna—Tampere ja siihen lisäraiteet ja niin poispäin.
Näitä hankeyhtiöitä ei sinänsä välttämättä ole tarpeen lopettaa. On ihan järkevää, että näitä voidaan kehittää tämän kautta, mutta se, että raideinvestoinnit ja ‑suunnitelmat tehdään tähän olemassa olevaan raidekäytävään, on kaiken a ja o, että Suomi kehittyy mahdollisimman hyvin.
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä päivästä ja hyvää yötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_143+2022+4.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-19T21:55:06,2022-12-19T21:57:31,Hyväksytty,1.1
2022_144_1,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin>>>Välikysymys  VK 6/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt tehdään päätös edustaja Riikka Purran ym. välikysymyksestä VK 6/2022 vp nuoriso- ja katujengirikollisuuden torjumisesta maahanmuutto- ja kriminaalipoliittisin keinoin. Keskustelu asiasta päättyi 19.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Riikka Purra Marko Kilven kannattamana tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotus on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A), ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_2,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Asian käsittely keskeytettiin 19.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Siirrytään pääluokkakohtaisiin äänestyksiin. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä eduskuntaryhmäkohtaisesti samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta kun koko pääluokka on äänestetty., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_3,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 25. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_4,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 25 Oikeusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 7 ja Sari Tanuksen ehdotus 8 koskevat samaa asiaa, joten ensin äänestetään Sari Tanuksen ehdotuksesta 8 Timo Heinosen ehdotusta 7 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_5,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 26. Yleiskeskustelu päättyi 19.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_6,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Vilhelm Junnilan ehdotus 6 ja Mia Laihon ehdotus 7 koskevat samaa asiaa. Ensin äänestetään Mia Laihon ehdotuksesta 7 Vilhelm Junnilan ehdotusta 6 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_7,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Timo Heinosen ehdotus 8 ja Päivi Räsäsen ehdotus 9 koskevat samaa asiaa. Ensin äänestetään Päivi Räsäsen ehdotuksesta 9 Timo Heinosen ehdotusta 8 vastaan ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_8,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 26 Sisäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Vilhelm Junnilan ehdotus 16, Timo Heinosen ehdotus 17 ja Päivi Räsäsen ehdotus 18 koskevat samaa asiaa. Ensin äänestetään Päivi Räsäsen ehdotuksesta 18 Timo Heinosen ehdotusta 17 vastaan, sitten voittaneesta Vilhelm Junnilan ehdotusta 16 vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_9,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 27. Yleiskeskustelu päättyi 14.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_10,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 28. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_11,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 31 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 31. Yleiskeskustelu päättyi 19.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_12,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Seuraavaksi esitellään pääluokka 35. Yleiskeskustelu päättyi 16.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_13,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Sami Savion ehdotukset 8 ja 9 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_14,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 35 Ympäristöministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 13 ja Sami Savion ehdotus 14 ovat saman sisältöisiä, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_15,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 30. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa 1 tunti 30 minuuttia. Tulevien pääluokkien osalla pyydän niitä edustajia, jotka ovat pyytäneet puheenvuoroja, seuraamaan keskustelun etenemistä. Mikäli nämä varatut ajat osoittautuvat liian pitkiksi, me aiennamme seuraavan pääluokan aloittamisaikaa. — Keskustelu, edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_16,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä vajaa 2,7 miljardia euroa, joka on noin 79 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. 
Koronakriisi ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat nostaneet keskiöön hallinnonalan perustehtävät: kestävän kotimaisen ruokajärjestelmän osana huoltovarmuutta ja huoltovarmuuden perustana olevan kotimaisen maataloustuotannon. [Hälinää] 
[Puhemies Matti Vanhanen:  Edustaja Eestilä, odottakaa hetki! — Asiaan kuulumattomat puheet pidetään salin ulkopuolella. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä!] Arvoisa puhemies! Hallinnonalan akuutti ongelma on maatalouden heikko kannattavuus ja sitä seurannut viljelijöiden syvä ahdinko. Tuotantokustannukset ovat nousseet merkittävästi etenkin lannoitteiden, energian, rehujen ja sähkön osalta, mikä on muodostunut kriittiseksi tekijäksi koko ruokaketjulle.
Valiokunta korostaa, että CAP-suunnitelman toimeenpano tulee saada käyntiin täysimääräisesti heti vuoden alussa ja että tulee turvata myös tukien mahdollisimman nopea maksatus. EU:n kokonaan tai osittain rahoittamia maataloustukia on budjetoitu vuodelle 23 yhteensä vajaa 1,4 miljardia euroa ja kansallista tukea noin 346 miljoonaa euroa. Tuen määrä pysyy lähes vuoden 22 tasolla, mutta korkea inflaatio heikentää sen ostovoimaa merkittävästi. 
Huoltovarmuuden turvaamiseksi hallitus päätti keväällä 22 tukikokonaisuudesta, josta on jo rahoitettu nopeavaikutteisia toimenpiteitä tilojen kannattavuuden ja maksuvalmiuden parantamiseen. 
Maaseudun kehittämiseen valiokunta lisää 260 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa ProAgrialle eduskunnan rahoittaman Tutkimustilaverkoston toimintaan, 60 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle, 50 000 euroa Puutarhaliitto ry:lle ja 50 000 euroa Maitoyrittäjät ry:lle. Porotalouden edistämiseen valiokunta lisää 300 000 euroa Paliskuntain yhdistykselle poroesteaitojen kunnossapitoon.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää 4H-järjestön toimintaa tärkeänä ja on tyytyväinen siihen, että toiminta vastaa hyvin myös nykypäivän tarpeisiin. Valiokunta lisää 4H-järjestölle 350 000 euroa. [Marko Kilpi: Erinomaisesti toimittu!] Maaseudun kehittämiseen valiokunta lisää edelleen 300 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun. 
Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää lisäksi saamansa selvityksen perusteella huomiota Ruokaviraston ict-menoihin, jotka aiheuttavat virastossa jatkuvaa budjetin epätasapainoa, jota paikataan määräaikaisilla lisäyksillä. Tämän takia valiokunta pitää välttämättömänä, että ict-hankintaosaamiseen kiinnitetään erityistä huomiota ja arvioidaan muutenkin hallinnonalan ict-toimintaa kokonaisuudessaan kustannusten minimoimiseksi. 
Ruokaketjun kehittämiseen valiokunta lisää 350 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle hanketoimintaan ja 150 000 euroa Ruoka-akatemian toteuttamiseen. 
Valiokunta nostaa esiin myös afrikkalaisen sikaruton, joka on vakava, lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Valiokunta lisää 100 000 euroa villisioista aiheutuvan afrikkalaisen sikaruton riskin pienentämiseen. 
Arvoisa puhemies! Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan esitetään 6 miljoonaa euroa. Ohjelmaa valiokunta pitää erittäin hyödyllisenä. Ravinteiden kierrätys on mitä parhain tapa edistää siirtymää kiertotalouteen ja vähentää Itämeren ja vesistöjen ravinnekuormitusta sekä kasvihuonekaasupäästöjä. 
Valiokunta pitää myös Saaristomeri-ohjelmaa tärkeänä. Saaristomeren ohella valiokunta painottaa myös muiden merialueiden ja etenkin sisävesien tilan parantamista, mikä edellyttää mittavia toimenpiteitä ja niiden vauhdittamista riittävin resurssein. Ruokolahdella sijaitsevan Haapaveden tilan parantamiseen lisätään 100 000 euroa. 
Arvoisa puhemies! Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen esitetään 8,85 miljoonaa euroa. 
Valiokunta korostaa, että sekä Metso- että Helmi-ohjelmat ovat keskeisiä keinoja toteuttaa EU:n biodiversiteettistrategiaa. Ohjelmien avulla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja edistetään luontokadon pysäyttämistä asetettujen kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. 
Joutoalueiden metsitykseen esitetään noin 5,4 miljoonaa euroa ja 8,2 miljoonan euron myöntövaltuutta. 
Kalatalouden edistämiseen lisätään 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto ry:lle ja 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille Pyhäjärven hoitokalastukseen sekä sen vaikutusten seurantaan. 
Kalanviljelyn edistämisen tavoitteena on myös kotimaisen viljellyn kalan tuotannon kolminkertaistaminen vaarantamatta vesiympäristön hyvän tilan saavuttamista. Ympäristölupia arvioitaessa pitäisi lisäksi ottaa huomioon, etteivät kalankasvatukseen liittyvät ongelmat valu Suomen rajojen ulkopuolelle. 
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Kiitän ministeriä hyvästä yhteistyöstä, jaoston jäseniä hyvästä yhteistyöstä ei pelkästään tänä vuonna vaan koko tämän kauden aikana ja tietenkin erinomaisesti toiminutta valiokuntajaoston neuvosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-20T11:49:05,2022-12-20T11:55:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_17,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_18,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun käsittelemme sellaisia asioita, joiden luulimme jo jääneen historiankirjoille, kulkutautia ja avointa valtioiden välistä laajamittaista sotaa, keskiöön nousevat elintarvikkeiden saatavuus ja riittävyys ja myöskin puun ja muiden uusiutuvien luonnonvarojen omavaraisuus ja käytettävyys. Siksi maa‑ ja metsätalousministeriön hallinnonala on ollut vieläkin ajankohtaisempi. Se toki on ajankohtainen joka päivä, kun puuta arjessamme käytämme ja kun ravintoa hankimme ja syömme, mutta nyt se on ollut vieläkin ajankohtaisempi.
Kiitän valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostoa ja jaoston puheenjohtajaa hyvästä työstä ja niistä mielestäni erittäin perustelluista painotuksista ja lisäyksistä, mitä olette tehneet. On myös helppo yhtyä tilannekuvaan niistä huolenaiheista, joita esititte, ja on ollut mukava huomata, että koko eduskunta yli puoluerajojen on tällä hetkellä kiinnostunut maa‑ ja metsätaloudesta, uusiutuvien luonnonvarojen käyttämisestä ja siitä, miten Suomen omavaraisuus ja ruokaturva tässä vaikeassa tilanteessa, johon olemme Venäjän hyökkäyksen takia ajautuneet, oikein saadaan hoidettua. Haluan myös kiittää lämpimästi maa‑ ja metsätalousvaliokuntaa ja sen puheenjohtajaa hyvästä yhteistyöstä tähän asti kahdeksan kuukautta kestäneen maa‑ ja metsätalousministerikauteni aikana. [Timo Heinonen: Jaostoa ei kiittänyt!] — Edustaja Heinonen, kiitin myös jaostoa tuossa aluksi, kuunnelkaa tarkasti.
Haluan todeta, että vuoden 23 talousarvion osalta, puhemies, korostetaan maa‑ ja metsätalousministeriön perustehtävien, kuten ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden saatavuuden, merkitystä. Myöskin ensi vuoden talousarviossa on meidän pääluokassamme paljon niin sanotun vihreän siirtymän hankkeita ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita. Ensi vuoden alusta käynnistyy uusi maatalousohjelmakausi, niin sanottu CAP-kausi, joka kestää vuodet 23—27, ja ensi vuodelle olevat toimenpiteet ja rahoitus ovat sitten eri momenteille jakautuneita tässä ensi vuoden talousarviossa.
Voinen sanoa, että tämä CAP-ratkaisu lisää ennustettavuutta ja vakaata näkymää suomalaiselle maataloudelle. Ensi vuoden budjetissa on noin 1,8 miljardia budjetoituna tätä CAP-suunnitelman mukaista rahoitusta suomalaiselle maataloudelle ja maaseudun kehittämiselle. Myöskin huoltovarmuuspaketissa keväällä 22 sovittuja vihreän siirtymän kansallisia määrärahoja on vuoden 23 talousarviossa eri momenteilla muun muassa niin, että maaseutuyritysten energiainvestointitukea on 10 miljoonaa euroa mukana ”EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja paikalliseen maaseudun kehittämiseen” ‑kohdassa, sitten biokaasu, lannankäsittely, ravinnekierrätys ynnä muuta 7,5 miljoonaa euroa kohdassa ”Maatalouden aloittamis‑ ja investointiavustukset”, ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on 6 miljoonaa euroa ”Luonnonvara‑ ja biotalouden edistäminen” ‑kohdassa ja niin ikään ravinnekiertokorvausta 4 miljoonaa euroa.
On myös merkittävää, puhemies, nostaa esille eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutukseen osoitettava puoli miljoonaa euroa. Meillä on suuri huoli pitkin Suomea eläinlääkäreitten riittävästä saatavuudesta. Se on erittäin tärkeää laadukkaan eläinsuojelun ja hyvinvoinnin huolehtimiseksi. Lisäksi erityisesti haluan painottaa maaseudulla tuotantoeläimiä hoitavien osaavien eläinlääkäreitten olemassaoloa ja saatavuutta.
Sitten vielä pari numeroa, puhemies, tiiviisti loppuun. Maaseudun kehittämiseen on kohdistettu 2 miljoonan euron määräraha niin sanottuun kyläkauppatukeen. Tämä kyläkauppatuki tulee nyt niin sanotusti pysyväksi. [Jari Leppä: Jotkut halusivat poistaa sen!] Myöskin luonnonvarapuolella on monia mielenkiintoisia asioita, muun muassa metsien monimuotoisuuden osalta 17,5 miljoonaa euroa. On erittäin mielenkiintoisia hankkeita, myös Metso‑ ja Helmi-ohjelman rahoitusta on siinä mukana. Sitten sen lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoa jatketaan vuonna 23 siten, että metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukeviin hankkeisiin on käytettävissä 3 miljoonaa euroa ja vesialan kasvua ja vientiä edistäviin hankkeisiin 1,5 miljoonaa euroa. Vesihuollon toimintavarmuuden parantamiseen ehdotetaan 2,5 miljoonaa euroa ja EU:n juomavesidirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon 2 miljoonaa euroa. Ja johtuen tästä vaikeasta turvallisuuspolitiikan muutoksesta ja geopolitiikan muutoksesta myös maa‑ ja metsätalousministeriö on mukana itäisen Suomen elinvoiman parantamisessa. Suuntaamme 1,4 miljoonaa euroa tärkeisiin luontomatkailun hankkeisiin Itä-Suomeen Metsähallituksen retkeilyalueille [Puhemies koputtaa] Ruunaalle ja Kylmäluomalle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-20T11:55:10,2022-12-20T12:00:32,Hyväksytty,1.1
2022_144_19,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt voidaan käydä debattia noin puoli tuntia. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_20,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia sekä esittelijä Eestilälle että ministerille.
Todella hyviä asioita tähän budjettiin on lisätty aina kyläkauppatuesta vaikkapa valtiovarainvaliokunnan kohteiden — 4H, kylätoiminta, Arktiset Aromit, hevosala, Puutarhaliitto ja ammattikalastajat — pieniin rahoituksiin, mutta me kaikki tiedämme, että tällaisilla budjetin muutoksilla ei pystytä vastaamaan siihen suureen haasteeseen, mikä maatiloilla juuri nyt on, etenkin kotieläintiloilla.
Esimerkkinä yksi robottitila, jolta sähkölasku kuukaudessa oli noussut tavanomaisesta 700:sta lähemmäs 6 000:ta euroa. Jokainen ymmärtää, että tämäntyyppisiä hintoja ei pysty siirtämään eteenpäin ja huono tie on edessä. Toivoisinkin siksi, että vielä esimerkiksi parlamentaarinen ryhmä [Puhemies koputtaa] löytäisi ratkaisua näihin aiheisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2022-12-20T12:00:47,2022-12-20T12:01:56,Hyväksytty,1.1
2022_144_21,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Piritta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_22,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitoksia ansaitaan, ja kyllä voidaan antaa sitä hallitukselle erityisesti vaikka metsäpuolen puutuotetuotannon kestävyyteen varatusta 51 miljoonasta eurosta, mutta maa‑ ja metsätalouden hallinnonalasta keskusteltaessa on tärkeää erottaa tämä akuutti tuotantokustannusten noususta ja maksuvalmiuden heikentymisestä ja tukien maksuaikataulujen muutoksesta johtuva syvä ahdinko pitkän aikavälin toimista. Tämä keskustelussa oleva budjetti ei vastaa tähän akuuttiin kriisiin. Tämä budjetti keskittyy erilaisten investointitukien maksamiseen, auttaa tiloja tekemään energiasiirtymää pois fossiilisesta energiasta ja keskittyy ravinteiden kierrätysohjelmien ja muiden tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Ruokaturva ja huoltovarmuus ovat niitä asioita, joista kansalaiset ja maatilayrittäjät ovat juuri tällä hetkellä eniten huolissaan. Kysyisinkin ministeriltä: arvioitteko, että nämä budjetin toimet voidaan täysimittaisesti hyödyntää tiloilla, kun akuutti kriisi on nyt päällä, ja onko tähän akuuttiin tilanteeseen tulossa helpotusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-20T12:01:58,2022-12-20T12:03:05,Hyväksytty,1.1
2022_144_23,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_24,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jotta yhteiskunta olisi toimiva, omavaraisuus, huoltovarmuus turvattu, on ruoantuotanto ja energiansaanti varmistettava. Näillä näkymin ensi vuosi ja seuraava vuosi ovat todella haastavat, vaikeat maataloudella, elikkä tämä tarkoittaa sitä, että tukien pitäisi tulla ajallaan. 
Alkutuotannon kannattavuutta on ehdottomasti nostettava — välitön apu eläintiloille energiakriisin ollessa päällä. Lehmät täytyy lypsää, vaihtoehtona ei voi olla se, että pitää laittaa lehmät pois, puhumattakaan muista tuotantoeläimistä ja niiden hoidosta.
Tulevaisuudennäkymä tiloilla, viljelijöillä, varsinkin nuorilla, on hyvin hämärä. Siihen pitää panostaa ja antaa sitä turvaa, [Puhemies koputtaa] että tämä tuotanto jatkuu. Huoltovarmuutta ja ruokaturvaa, maatilojen kannattavuutta ja elintarvikemarkkinan toimivuutta ei voi koskaan erottaa — ne kuuluvat yhteen. Elikkä ministerille oli kysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-20T12:03:05,2022-12-20T12:04:25,Hyväksytty,1.1
2022_144_25,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_26,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan tekemät lisäykset ovat hyviä. 
Tämä maatalouden kannattavuus on nyt kyllä hyvinkin kriittisellä rajalla, kuten kaikki tietävät. Maatiloja on lopettanut, vähentynyt ennenkin, mutta nyt uhkaa jo vähentyä tuotantokin. Ja kun olin yhteydessä esimerkiksi teurastamoihin, niin sinne tulee viestejä niiltä, jotka joutuvat lopettamaan tässä kannattavuustilanteessa. Ja kuten täällä edustaja Kalmari viittasi, tämä sähkölaskuasia on kyllä aikamoinen. Eli sinänsä kohde oli kyllä väärä. 
Tämä parlamentaarinen työryhmä sinänsä tekee ymmärtääkseni hyvää työtä, ja uskon, että hyvässä hengessä me siellä tehdään. Mutta meidän katsantokanta, kun työ loppuu huhtikuun alussa, menee seuraavalle vaalikaudelle. Nyt tarvitaan tässä sitä ennen vielä hallitukselta tukiratkaisu. 
Ja korostan vielä sitä, että vihannestarhoista puolet on jo keskeyttänyt toimintansa. Ne voivat sen tehdä, mutta kotieläintilat eivät voi lopettaa, tai ne eivät pysty enää jatkamaan. Sen takia [Puhemies koputtaa] on nyt akuutti hätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-20T12:04:29,2022-12-20T12:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_144_27,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pylväs, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_28,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia valiokunnalle hyvistä nostoista ja ministerille hyvistä sanoista.
Peltorakenteen kehittämiseen budjetissa on miljoona. Valiokunta ei hirveästi ollut ottanut siihen kantaa, mutta varsinkin kustannuskehityksen osalta tämä peltorakenteen kehittäminen on äärettömän tärkeä asia, jolla sitä viljelijöitten kustannusta saadaan huomattavasti alemmas. Samoiten norminpurkua ei missään vaiheessa voi unohtaa. Kun uusi ohjelmakausi alkaa, niin silloin on aina hyvä vaihe myös näitä sääntelyjä tarkistaa, sitä, ovatko ne ihan kaikki kohdallaan.
Tämä joutoalueiden metsityksen raha on erittäin hyvä. Näitä joutoalueita on valitettavan paljon, niitä vielä näkee tuolla maakunnissa. Harmi, että sitä rahaa ei ihan sitä tahtia käytetä, elikkä toivoisi, että saataisiin vauhtia siihenkin, joutoalueiden metsittämiseen.
Biokaasusta oli hyvä nosto. Toki se kannatus on edelleen, vielä heikkoa.
Nuorten viljelijöiden osalta kysyisin ministeriltä: millä sanoilla ministeri kannustaisi nuorta, aloittavaa viljelijää haastavalle maatalousalalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2022-12-20T12:05:34,2022-12-20T12:06:37,Hyväksytty,1.1
2022_144_29,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_30,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maankäyttösektorin muuttuminen nielusta päästölähteeksi on asia, joka meidän täytyy ottaa vakavasti. Tässä budjetissa on hyviä asioita nielun vahvistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, muun muassa energian investointituet, ravinteiden kierrätykseen liittyvät asiat ja turvepeltoihin liittyvät hankkeet. Ne eivät kuitenkaan riitä kuromaan sitä kuilua kiinni. Tämä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kolme megatonnia hiilinielun vahvistamiseksi ei riitä siihen. Ensi vuonna tulisi todella pikaisesti tehdä hiilinielujen pelastuspaketti, mitä muun muassa Ilmastopaneelikin on ehdottanut.
Metsätaloudella on merkittävä rooli ilmastotyössä. Niiden tuotteilla korvataan fossiilisia tuotteita, mutta on kuitenkin väliä, minkälaisia ne tuotteet ovat. Meidän pitäisi pystyä siirtymään pelkästä sellusta ja matalan asteen jalostustuotteista kohti pitkäikäisiä tuotteita. Siitä tulisi sekä ilmastohyötyjä että työllisyyttä meidän talouteen. Mielestäni eduskunnan ja ministeriön tulisi tähän tarttua todella pian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-20T12:06:39,2022-12-20T12:07:47,Hyväksytty,1.1
2022_144_31,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_32,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Epäeettinen turkistarhausala on henkitoreissaan. Turkistarhauksen kieltoa EU:n alueella vaatinut kansalaisaloite on juuri äskettäin saanut kerättyä vaadittavat miljoona nimeä, joten se etenee komission käsiteltäväksi, ja sitten komissio antaa vastauksensa 3 kuukauden kuluessa. 
Myös Suomessa turkistarhat ovat jo pitkälti kannattamattomia, eikä koronakriisi tietenkään ole myöskään parantanut tätä asiaa. Edes viimeisintä turkishuutokauppaa ei voitu järjestää, sillä ostajina ovat lähinnä Kiina ja Venäjä, ja Venäjän-kauppa on perustellusti seis, mutta myöskään Kiinan-kauppa ei tällä hetkellä vedä. 
Te ministerinä vastaatte eläinten hyvinvoinnista ja eläinten aseman parantamisesta, ja kysynkin ministeri Kurviselta: olisiko aika jo täällä Suomessakin vetää johtopäätökset [Puhemies koputtaa] ja valmistella hallittu turkisalan alasajo?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-20T12:07:49,2022-12-20T12:09:00,Hyväksytty,1.1
2022_144_33,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_34,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Tack, ärade talman! Jag vill börja med att tacka utskottet för de tillägg man gjort, bland annat den viktiga 4H-verksamheten, men också yrkesfiskarna och mycket annat. Många här i dag har lyft upp jordbrukets livsmedelsproduktions lönsamhetskris. Den är ju ett faktum, och precis som ledamot Rantanen också sade här handlar det om en långsiktig och en kortsiktig kris, och de här måste vi hålla isär.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2022-12-20T12:09:00,2022-12-20T12:09:31,Hyväksytty,1.1
2022_144_35,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on ollut ainakin kahdeksan vuotta pitkä ja syvällinen maatalouskriisi, ja nyt kriisi on sen lisäksi akuutti. Mikäänhän ei korvaa lopettaneita maanviljelijöitä, ja ne viljelijät, jotka kerran laittavat eläimet pois navetasta tai sikalasta, eivät ota niitä sinne elämänsä aikana enää koskaan takaisin, ja tämä on äärimmäisen vaarallinen kehitys. Vaikka Suomessa omavaraisuus on vielä 80 prosenttia, niin muissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, se on vain noin 50 prossaa. Suomi on kuitenkin tuontirahan suhteen ihan pussinperällä. Jos esimerkiksi tuontiliike pysähtyy tai estetään Itämerellä, olemme ihan pussissa emmekä saa muualta maailmalta sitten ruokaa.
Arvoisa puhemies! Ensin puhuttiin 300 miljoonasta, ja sitten se supistui 100 miljoonaan. Nyt sitten muut hallituspuolueet sanovat, että he eivät olleet valmiita keskustelemaan maatalouden lisärahoituksesta sen takia, että keskusta oli toiminut [Puhemies koputtaa] luonnonsuojeluäänestyksessä toisin kuin muut hallituspuolueet. Tämä on käsittämätöntä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-20T12:10:04,2022-12-20T12:11:17,Hyväksytty,1.1
2022_144_36,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_37,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, kuinka me täällä maatalouden budjettikeskustelussa olemme oikealta vasemmalle, hallituksesta oppositioon hellyttävän yksimielisiä siitä, että maanviljelijöiden saama palkka tehdystä ympärivuorokautisesta työstä on aivan liian pieni. Vaikuttaa siltä, että olemme kaikki yhtä huolissamme maanviljelijöiden pärjäämisestä, mutta kyllä minun täytyy nyt todeta, että ensi vuoden talousarviossa se ei näy.
Kuten ministeri totesi, kaikki tuntuvat olevan nyt kiinnostuneita omasta ruoantuotannostamme, mutta kun pelkkä kiinnostus ei riitä. Pidin kovin härskinä sitä, että hallituksen keskinäisten kiistojen vuoksi maatalous ei saanut kaivattua tukipakettia. Keväinen tukipaketti ei ollut riittävä, eikä se kohdistunut oikein. Maanviljelijät ovat tänä talvena ja tulevana keväänä ennennäkemättömässä ongelmassa. Hyvä ministeri Kurvinen, keväinen paketti ei ollut riittävä, vai oletteko kanssani eri mieltä? Missä viipyy uusi tuki?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T12:11:17,2022-12-20T12:12:26,Hyväksytty,1.1
2022_144_38,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_39,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ruoantuotannon kannattavuus todellakin jatkuu vaikeana, ja siihen tarvitaan erilaisia toimenpiteitä myös jatkossa.
Kysyisin kuitenkin ministeriltä ajankohtaisesta asiasta ennallistamiseen liittyen. Ympäristöministerithän ovat tällä hetkellä käymässä keskustelua aiheesta, ja ennakkotietojen mukaan siellä puhutaan muun muassa ennallistamisen kunnianhimon tasosta. No, niin kuin hyvin tiedetään ja ministerikin tietää, tämä ensimmäinen komission esitys oli Suomen osalta niin kunnianhimoinen, että 600 000:ta suomalaista metsänomistajaa ja kaikkia suomalaisia tämä oikeastaan alkoi hirvittämään, ja eduskunnassahan tehtiin sitten korjausliike ja Suomen kantaa tiukennettiin. Haluaisinkin kysyä ministeriltä nyt tässä yhteydessä, kun noita keskusteluja käydään: onhan nyt varmasti niin, että kun siellä ympäristöministerit keskustelevat, niin Suomen ääni on yksi [Puhemies koputtaa] ja kaikki ministerit edustavat aidosti sitä Suomen kantaa, mikä on eduskunnan johdolla päätetty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-20T12:12:27,2022-12-20T12:13:40,Hyväksytty,1.1
2022_144_40,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_41,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille jo vähän niin kuin etukäteistiedosta, tai etukäteisennakoinnista, tähän maatalouden tulos- ja kehitystyöryhmään liittyen elikkä elintarvikemarkkinalain tuomisesta eduskuntaan jo tässä vaiheessa. Tietysti se tarvitsee vielä lisäpontta taakseen, mutta kumminkin se on jo hyvä lähtökohta. Olemme kuulleet näistä maatalouden ongelmista, ja tietenkin pyrimme mahdollisuuksien mukaan hakemaan niihin ratkaisua, mutta ne eivät ole ollenkaan helppoja.
Kun täällä mainittiin tästä tilusjärjestelystäkin, niin pystyykö ministeri tätä avaamaan, mikä tämän rahoitustaso tulevalla kaudella tulee olemaan, kun se on heitellyt vähän sinne sun tänne? Sillä olisi kumminkin suuri merkitys tälle, että pystyttäisiin tätä maatalouden tilannetta parantamaan, ja esimerkiksi energiakustannusten pienenemiselle. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2022-12-20T12:13:40,2022-12-20T12:14:41,Hyväksytty,1.1
2022_144_42,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_43,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on runsaasti konkreettisia esityksiä maatalouden tilanteen parantamiseksi, muun muassa maatalouden hätätilan julistaminen ja ryhtyminen viipymättä toimenpiteisiin kotimaisen elintarviketuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi, maatalousrakennusten kiinteistöveron poistaminen jo vuoden 2022 maksuunpanosta alkaen pysyvästi, maatilojen arvonlisäveron maksun vuosittainen 12 kuukautta kulutonta maksuaikaa seuraavan kolmen vuoden ajaksi ja se, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisemman osuuden loppuhinnasta. Kotimaisen maatalouden merkityksestä puhutaan paljon, mutta sen pitäisi kyllä näkyä reilummin teoissa. Ministeri Kurvinen, miksi nämä esitykset eivät kelpaa teille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T12:14:42,2022-12-20T12:15:36,Hyväksytty,1.1
2022_144_44,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_45,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Tämä maatalouden kriisituki kohonneisiin sähkönhintoihin ja muihin odottaa. Kysyisin ministeriltä: minkälainen valmistelutilanne siinä tällä hetkellä on? 
Kiitän Metsästäjäliiton saamasta tuesta Metsästäjäliiton ympäristötoimiin, mutta sitten otan esille tämän susien kannanhoidollisen metsästyksen. Noin parikymmentä sutta on vuositasolla kannanhoidollisesti metsästetty, ja nyt luvat jäivät valitusten hampaisiin. On esitetty metsästyslain muutosta, ja kysyisin maa- ja metsätalousministeri Kurviselta: minkälaisessa tilanteessa tämä susien kannanhoidollinen metsästys ja muuten kannanhoidollinen metsästys on, ja minkälainen on teidän arvionne siitä, koska tämä ratkaisu saataisiin eduskunnan käsittelyyn ja päästäisiin tähän normaaliin rytmiin, mitä on aiemminkin käytetty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-20T12:15:36,2022-12-20T12:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_46,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_47,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Te, arvoisa ministeri, olette osallistunut aktiivisesti maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron palautusta koskevaan julkiseen keskusteluun, olkoonkin, että veroasiat eivät kuulu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Rohkenenkin kysyä teiltä: milloin vuoden 2022 maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero palautetaan niille noin 400 kiinteistöverovelvolliselle, jotka harjoittavat maataloutta verotuksellisesti elinkeinotoiminnan tulolähteessä, koska heidän harjoittamallaan kotieläintaloudella tai kasvihuonetuotannolla ei ole maatilakytkentää? Nämä ihmiset ovat saaneet kielteisen kiinteistöverotukipäätöksen esimerkiksi tekstillä, jonka mukaan sikala ei ole maatalouden tuotantorakennus. Tällainen päätös on paitsi epäoikeudenmukainen myös käsittämätön. Kysymys on näissä tapauksissa yleensä kymmenientuhansien eurojen kiinteistöverosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2022-12-20T12:16:55,2022-12-20T12:18:00,Hyväksytty,1.1
2022_144_48,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_49,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedättekö, mikä kertoo paljon hallituspuolueitten arvoista? Meillä on historiallisen syvä suomalaisen maatalouden kriisi, ja te pelaatte sillä poliittista peliä. Kun keskusta alkoi pakittamaan jo hyväksymästään luonnonsuojelulaista, muut hallituspuolueet löivät jäihin neuvottelut maatalouden tarvitsemasta kriisipaketista. Kun teillä tulee riitaa keskenänne, kostatte siis pahentamalla suomalaisten viljelijöiden ahdinkoa. Tämä on aivan käsittämätöntä. Nyt viljelijät tai ketkään muutkaan eivät enää tiedä, tuleeko pakettia, ja jos tulee, niin milloin ja ehtiikö apu ajoissa. 
Meille poliittista kinastelua tärkeämpää on auttaa suomalaista viljelijää ja maaseutua. Siksi me perussuomalaiset löimme juuri pöytään sata korjausehdotusta maaseudun hyväksi. Kyselette usein ratkaisujen perään. Nyt niitä on tarjolla sata kappaletta, joita saatte lähteä toteuttamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2022-12-20T12:18:00,2022-12-20T12:19:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_50,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_51,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen vesiensuojeluohjelmilla tähdätään siihen, että vesistöjen hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Erityisesti Itämeren puhdistumisen kannalta olennaista on lannan saaminen paremmin kiertoon. Tällä hetkellä kaikesta lannasta menee Suomessa biokaasun tuotantoon noin yksi prosentti. Ensi vuoden talousarviossa on osoitettu rahoitusta biokaasun tuotantoon ja ravinnekierrätyksen edistämiseen. Ekologisesti paras tilanne on, ettei lantaravinteita pääse ympäristöön eikä lantaa jouduta kuljettamaan liian pitkiä matkoja biokaasulaitokselle. Tähän tarvitaan kestäviä ratkaisuja. 
Sitten toinen vesiensuojeluun liittyvä asia, rannikon viljelijöille suunnattu konkreettinen vesiensuojelutoimi, on kipsin levittäminen pelloille. Vesiensuojelun tehostamisohjelman ja elpymisrahaston tähän kohdistamat varat riittävät vuodeksi 23, mutta myös varat vuodesta 24 alkaen tulisi varmistaa tälle maatalouden ravinnekuormaa välittömästi puoleen leikkaavalle keinolle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-20T12:19:09,2022-12-20T12:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_144_52,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_53,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä on todettu, maatalouden ahdinko on kehittynyt pitkällä jänteellä, ja tämä kriisi on sitä syventänyt. Tulee kiittää siitä 300 miljoonan paketista, joka tänä vuonna vielä tuli esille, ja toivon todellakin, että me saadaan ensi vuoden lisätalousarvioon myös maatalouteen kohdistuva paketti. Todellakin, on energiakriisi plus sitten sähkön hinnannousut ja muut. Me tarvitsemme omavaraisuutta, leipää ja lämpöä, ja myös kannattavaa maataloutta.
Kiitokset ministerille myös metsätalouspuolen asioiden hoitamisesta EU:n suuntaan. Tässä on ennallistamiset otettu esille, mutta moni muukin asia siellä on, noin kymmenen kohtaa, mitkä ovat jatkuvassa väännössä. Kiitän myös siitä, että olette perustanut metsätalouspaneelin Suomeen, niin että meillä tulee myös sitten sieltä asiantuntevuutta ja tiedeyhteisöjen asiantuntemus siihen, miten metsiä tulisi hoitaa ja mitenkä metsätaloutta tulee Suomessa edistää, mutta yhtä lailla näen sen paneelin roolin siinä, minkälaista viestiä me annamme Suomesta ulospäin ja myös EU:lle tästä suomalaisesta metsätaloudesta ja sen osaamisesta.
Kiitokset myös jakovarojen osalta, että teitte [Puhemies koputtaa] 4H-toiminnan osalta jo alustavan toimenpiteen. Nyt me vähän lisäsimme sitä sitten vielä tässä valiokunnan [Puhemies: Aika!] mietinnössä. [Sebastian Tynkkynen: Kiitos, kun kaikki on niin hyvin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-20T12:20:13,2022-12-20T12:21:30,Hyväksytty,1.1
2022_144_54,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_55,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 4H:sta minäkin jatkan. Tämä 4H-toimintahan tuottaa äärimmäisen tärkeitä ja tarpeellisia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Erityisen tärkeänä pidän niitä valmiuksia, mitä nuoret voivat oppia tekemisen kautta työelämää varten, ja samaan kategoriaan lasken kyllä tuon yritystoiminnan opiskelun, jota 4H-toiminnan kautta voidaan tehdä. On ihan perusteltua sanoa, että 4H-toiminnan kautta kasvatetaan tulevaisuuden tekijöitä. 
4H-toimintaan kohdistui leikkausuhka rahoitukseen liittyen, ja nyt tällä myönnetyllä lisärahoituksella tämä leikkaus on peruttu — tästä iso kiitos. Tämä leikkaus olisi ollut kyllä todella kohtalokas toimintaan nähden, ja voisin oikeastaan tässä kohtaa nyt sanoa sen, että tämä ei ollut mitenkään uusi tilanne. Aika usein tämä sama näytelmä käydään läpi, ja kun puhutaan näinkin tärkeästä toiminnasta, niin olisi kyllä perusteltua sekin, että ei joka kerta samaa näytelmää näyteltäisi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2022-12-20T12:21:32,2022-12-20T12:22:40,Hyväksytty,1.1
2022_144_56,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_57,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Ministeri Kurvinen, kysyn nyt teiltä aivan suoraan: Milloin ja minkäkokoisena tulee maatalouden kriisipaketti? Tuleeko se heti vuoden alussa?
Sitten kysyn toisen kysymyksen: Te olette paljon puhunut, ja edeltäjänne, tästä maatalouden pitkäaikaisesta ongelmasta ja sen ratkaisemisesta elintarvikemarkkinalakia ja kilpailulakia muuttamalla eli turvaamalla viljelijöille riittävä osuus tuotteen loppuhinnasta. Milloin saamme tänne eduskuntaan käsittelyyn kilpailulain, joka on varmaankin tässä se tärkein osa? Elintarvikemarkkinalakihan meillä täällä on. Tosin se on aika hampaaton muutos, mitä olette valmistelleet ja esittäneet tähän.
Nämä ovat ne kysymykset, joilla turvataan suomalaisten viljelijöiden usko maatalouteen ja kylvöihin ensi keväänä ja sitä kautta suomalaisen ruokahuollon tulevaisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T12:22:40,2022-12-20T12:23:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_58,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Pelkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_59,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eläinsuojeluyhdistykset saavat tällä hetkellä entistäkin enemmän avunpyyntöjä, ja useat lemmikinomistajat ovat joutuneet tinkimään lemmikkiensä hoidosta taloustilanteen vuoksi. Esimerkiksi välttämättömiä hankintoja, jopa eläinlääkärikäyntejä, on jouduttu siirtämään ja lykkäämään. Energian ja ruoan hinnannousu sekä kiihtyvä inflaatio pahentavat tilannetta entisestään, ja eläinsuojeluyhdistykset arvioivat, että avun tarve tulee tästä vain kasvamaan ja kasvamaan. Kysyisin ministeriltä: oletteko kuullut tämän eläinsuojelujärjestöjen huolen, ja mitä tilanteelle on tehty ja aiotaan tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2022-12-20T12:23:50,2022-12-20T12:24:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_60,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_61,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Viljelijöiden ammattitaidolle on annettava sille kuuluva arvostus. Viljelijöiden kohtuullinen tulotaso on turvattava liitännäiselinkeinot huomioiden, jotta maaseutu pystytään pitämään elävänä sekä maatalouden kannattavuutta saadaan parannettua ja maataloutta voidaan harjoittaa koko maassa. Vain kannattava maatalous mahdollistaa elinvoimaisten maatilojen säilymisen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämisen. Maatalous puolestaan ylläpitää paitsi kotimaista ruoantuotantoa myös huoltovarmuutta maassamme.
Tätä tavoitetta tukee myös tietoliikenne- ja kiinteiden laajakaistayhteyksien parantaminen maaseudulla. Tietoliikenneyhteyksiin panostaminen lisää myös elinvoimaisuutta, kuten muuta yritystoimintaa, maaseudulla sekä haja-asutusalueilla.
Arvoisa puhemies! Kysynkin ministeriltä: miten turvaatte maataloustuotannon säilymisen, ja aikooko hallitus panostaa tietoliikenneyhteyksiin nykyistä enemmän? Ja kuten edustaja Simula kysyi, koska hallitus tuo [Puhemies koputtaa] suomalaiselle maataloudelle riittävän tukipaketin, jonka hallituskumppaninne ovat torpanneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-20T12:24:37,2022-12-20T12:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_144_62,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_63,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden kannattavuus on todella koetuksella. Kustannukset ovat nousseet — energian hinta on ollut suurimpana pääsyynä nyt viime aikoina mutta viime vuosina myös erilaiset ilmastovaatimukset ja toki lisääntynyt byrokratia, mikä haittaa viljelijöitä ja tekee työstä raskaampaa — ja kannattavuus on laskenut. Erityisesti alkutuotannossa käteen jää yhä vähemmän ja toiminta voi olla jopa tappiollista. Huomioiden se, että eletään kriisiaikaa ja Euroopassa käydään sotaa, olisi erityisen tärkeää, että kotimaisesta huoltovarmuudesta pidetään huolta ja meillä on saatavilla täällä puhtaita kotimaisia elintarvikkeita. Kysyisinkin: miten tämä on varmistettu? Ja kysyisin myöskin kalataloudesta: kun nähdään nyt tuolla marketeissa, että esimerkiksi kotimaisen siianmädin hinta on ihan järkyttävän korkea, onko se niin, että kalanpyytäjälle [Puhemies koputtaa] ei mene siitä rahaa, vaan se menee jonnekin sinne väliportaaseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-20T12:25:49,2022-12-20T12:27:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_64,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden vastauspuheenvuoron, sen jälkeen ministerin vastaus, ja sitten siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_65,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän kahta asiaa erittäin vakavana.
Ensinnäkin on se, että Suomessa lopettaa paljon kotieläintiloja. Kun itse tein pitkään, 30 vuotta, eläinlääkärin hommia, ennen kuin pääsin eduskuntaan, niin huomasin jo hyvin varhain, mitkä tilat lopettavat.
Meidän maatalouspolitiikan suuri ongelma on koko viimeisen kymmenen vuoden ajan ollut se, että maatiloilla ei kerry riittävästi puskuria vaikeita aikoja varten. Se, totta kai, heikentää investointihalukkuutta, ja silloin me ajaudumme valtiona tilanteeseen, jossa ruokaturva on vaarassa, koska me tiedämme varsin hyvin, että seuraava kriisi tulee hyvin todennäköisesti olemaan kansainvälinen ruokakriisi.
Nyt pitäisi kyllä todella ministerikollegojen kanssa, arvoisa maa- ja metsätalousministeri, pohtia tätä maatalouden kriisipakettia, koska me tiedämme tasan tarkkaan, että energian hinnan nousu ja lannoitteiden hinnan nousu ajoi maanviljelijät kyllä semmoiseen ahdinkoon, että heitä on akuutisti pakko auttaa, ja sen jälkeen [Puhemies koputtaa] arvioidaan jatkotoimenpiteet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-20T12:27:10,2022-12-20T12:28:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_66,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministerillä on varmaan niin paljon kommentoitavaa ja vastauksia, että viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_67,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitos armollisuudesta, että saa pitkästi yrittää vastata edustajien kysymyksiin. 
Otan ensin tällaisiin yksittäisiin kommentteihin, kysymyksiin kantaa ja sitten lopussa keskityn elintarvikemarkkinoiden ja maatalouden kannattavuuden kokonaisuuteen.
Aloitetaan nyt vaikka tällä lailla, että vedetään kotiin päin likietuisesti ja mennään edustaja Sankelon kysymykseen. On selvä asia, että virkavastuulla ministerit edustavat aina sitä kantaa, minkä hallitus ja eduskunta ovat muotoilleet, ja suuri valiokunta on saanut minusta hyvän kannan aikaan ennallistamiseen laajalla kokoonpanolla. Pesäpallomiehenä sanoisin, että pari vuoroparia on pelattu ennallistamispeliä, ja kyllä se vaalienkin jälkeen sitten jatkuu tulevan eduskunnan ja hallituksen osalta.
Sitten toteaisin edustaja Piiraiselle tilusjärjestelyihin, että niitä on erittäin tärkeä edistää. Meillä on ollut tällainen tilusjärjestelyitten ja tilusrakenteen kehittämishanke, ja niitä toimia pitää jatkossakin viedä eteenpäin. Hyvä tilusrakenne parantaa maatalouden kannattavuutta.
Sitten edustaja Kivelälle: Mielestäni on erittäin tärkeää, että turkiseläinten olosuhteita parannetaan, ja tämä turkisasetus olisi hyvä uuden hyvinvointilain pohjalta, mutta en kannata edelleenkään turkistarhauksen kieltämistä. Tämä hallitus ei sitä tule hallitusohjelmansa mukaan tekemään.
Edustaja Pelkoselle toteaisin, että olen tietoinen pääpiirteissään tästä huolesta. On erittäin tärkeää, että me kiinnitämme huomion myös lemmikkieläinten hyvinvointiin. Minusta tässä uudessa hyvinvointilaissa ensimmäistä kertaa kiinnitetään huomiota ei vain tuotantoeläinten vaan myöskin lemmikkieläinten valvontaan. Osaavien eläinlääkäripalvelujen saaminen kohtuuhintaan on yksi erittäin iso tekijä.
Edustaja Heinoselle kommentoisin susista sen verran, että olen laittanut lausunnoille juuri asetusluonnoksen vahinkoperusteisista poikkeusluvista susien metsästykseen, Riistakeskukselle korkeintaan 28 lupaa vuodessa, ja sillä olisi tavoitteena saada sudenmetsästystä käyntiin paremmin. Kannanhoidollista metsästystä valmistellaan.
Arvoisa puhemies! Täällä oli erittäin paljon puheenvuoroja, perustellusti, liittyen maatalouden tilanteeseen ja elintarvikemarkkinoiden tilanteeseen. Täällä kysymyksiä esitti muun muassa edustaja Simula. Taisivat muutkin perussuomalaiset edustajat esittää ja myös sosiaalidemokraatit hieman yllättäen esittivät kysymyksiä siitä, onko riittävästi toimenpiteitä budjetissa kriisin helpottamiseksi. Vastaan sekä sosiaalidemokraateille että perussuomalaisille: kyllä ja ei. Paljon on tehty, mutta asioita täytyy jatkossakin tehdä. 
Haluan palauttaa edustajien mieliin sen asian, että tänä vuonna tulee 330 miljoonaa euroa huoltovarmuuspakettiin — ilmeisesti historian suurin maatalouden yksittäinen tukipaketti Suomessa. Ja kyllä se aika hyvin on kohdentunut kuitenkin. Ei voi sanoa, että se olisi kohdentunut täysin väärin, vaikka siinä puutteita onkin. 
Kiinteistövero on poistettu tälle vuodelle. Edustaja Kiviranta nosti oikean epäkohdan esille. Selvitys on menossa VM:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa, että näiden elinkeinoveron piirissä olevien tilojen osalta voitaisiin myös tämä kiinteistöveron palautus toteuttaa.
Mutta kysymykseen, tuleeko uutta kustannuspakettia: itse maa- ja metsätalousministerinä olen sitä mieltä, että tarvittaisiin kohdennettu — ei kaikille tiloille tuleva vaan kohdennettu — tukipaketti niille tiloille, joilla sähkö- ja lannoitekustannukset ovat erityisesti nousseet, ja meillä on luonnosteltuna siihen malli olemassa. 
Täytyy todeta kyllä edustaja Piritta Rantaselle, joka edustaa sosiaalidemokraatteja, pääministeripuoluetta: Te olette väärässä huoneessa kyselemässä näitä kysymyksiä. Kyselkää näitä kysymyksiä sosiaalidemokraattien ryhmähuoneessa, sillä minulla on valmius viedä uusia toimenpiteitä eteenpäin, jos sosiaalidemokraatit ja muutkin puolueet tähän ovat valmiita. 
Kuitenkin pidän erittäin tärkeänä tuoda esille myös sen asian, että viljelijöiltä saan satoja palautteita, että nyt, Antti, ei tukipaketteja enää vaan markkinat toimimaan. Millään tukipaketilla näitä markkinavääristymiä ei kokonaan pystytä korjaamaan. [Toimi Kankaanniemen välihuuto]
Tältä osin myös näihin Kankaanniemen kysymyksiin, tähän toiseen kysymykseen. Tiedätte hyvin, edustaja Kankaanniemi, tämän eduskunnan yhtenä kokeneimmista edustajista, että tällä vaalikaudella ei enää ehdi tehdä mittavaa kilpailulain uudistusta. Mutta kysynkin, ovatko perussuomalaiset ja onko kokoomus isoilla gallupeilla johtavina oppositiopuolueina valmiita vaalien jälkeen uudistamaan kilpailulain kokonaan. Keskusta siihen on valmis.
Puhemies! Ihan lopuksi vastaan edustaja Pylvään hyvään kysymykseen siitä, mitä nuorelle voi sanoa siitä, kannattaako lähteä maataloustuottajaksi, viljelijäksi. Kyllä kannattaa ryhtyä. On vaikea tietää hienompaa ja upeampaa ammattia, jossa yhdistyy todella moni taito: tarvitaan sitä perinteistä maamiehen, maanaisen taitoa, [Puhemies koputtaa] omien peltojen osaamista, eläinten käsittelyä, mutta pitää olla talousjohtamista nykyään, henkilöstöjohtamista, ilmasto- ja monimuotoisuusasiat ovat voimakkaasti siinä työssä mukana, [Puhemies: No niin!] ja on, puhemies, mitä suurimmissa määrin maanpuolustustyötä pitää itsenäisen Suomen ruokahuollosta huolta. [Piritta Rantanen: Vastauspuheenvuoro ministerin puheeseen!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-20T12:28:22,2022-12-20T12:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_144_68,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, olkaa hyvä. — Mitään isompaa debattia ei aloiteta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_69,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa ministeri Kurvinen, demarina kysyin nimenomaan sitä, arvioitteko, että nämä budjetin toimet voidaan täysimääräisesti hyödyntää tässä tilanteessa. Pystyvätkö tilat näihin investointeihin, kun tilanne on akuutti? Kysyin nimenomaan sitä, onko tähän akuuttiin tilanteeseen meillä tulossa jotakin vielä jatkossa. Ei muuta. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2022-12-20T12:34:11,2022-12-20T12:34:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_70,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Sitten mennään varsinaisiin puheenvuoroihin. — Edustaja Laiho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_71,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden tilanne ja viljelijöiden tilanne on erittäin haastava. Tällä hetkellä kannattavuus on kuopassa ja alkutuottajille jää tilipussiin suhteettoman vähän, jos mitään. Tässä tilanteessa olisi tehtävä kaikki, että ne yritykset, joiden on mahdollista ja joilla on potentiaalia jatkaa toimintaansa, eivät ajaudu konkurssiin, koska kun he ovat kerran lopettaneet työnsä, niin eivät he sitä uudelleen enää todennäköisestikään aloita.
Kun me mietitään kotimaista ruoantuotantoa, on se sitten viljelyä tai lihavalmisteita, niin tärkeässä roolissa on puhtaus ja terveys. Suomalaiset elintarvikkeet ovat antibioottivapaita, ja tätä tulisi myös korostaa jatkossa, kun painotetaan myöskin sitä, miten kilpailutuksissa ruokaa hankitaan erilaisille julkisille järjestäjille, esimerkiksi kouluille, päiväkodeille, vanhusten yksiköihin. Samoin tätä pitäisi huomioida lainsäädännöllisestikin kustannusten osalta, niin että sille annetaan arvo sinällänsä, koska antibioottivapaa ruoka parantaa myöskin meidän kansanterveydellistä asemaamme ja lisää meidän vastustuskykyämme infektioille.
Haluaisin vielä näistä ilmastoasioista nostaa esille: Viljelijät ovat kokeneet, että heille on tullut paljon rajoitteita, samoin ylipäätänsä maataloustuottajille vaatimuksia, mutta heitä ei ole tultu riittävästi vastaan niissä toimissa, ja kustannukset ovat erilaisten uusien vaatimusten osalta kasvaneet kohtuuttomasti. Otan tässä esimerkkinä myös tämmöisen, minkä täällä edustaja Elo toi, tämän kipsin, jolla suojellaan vesistöjä, ettei sinne valu lannoitteita: tässä on paljon tietämättömyyttä myöskin viljelijöillä, esimerkiksi siitä, että tätä on ylipäätänsä saatavilla. Sitä pitäisi tarjota ja tehdä sitä helpommaksi viljelijöille saavuttaa.
Otan myös esille nämä petoeläinten haitat. Niihinkin pitäisi aktiivisemmin puuttua, on sitten kyse valkoposkihanhista tai susista.
Sitten vielä viimeisenä tässä eläinlääkäreiden saatavuus. On ihan ensiarvoisen tärkeää, että meillä on kunnallisia eläinlääkäreitä sekä tänne maatalouden tarpeisiin että myöskin kotieläinten tarpeisiin. Tällä hetkellä heillä on kohtuuttomat päivystysvaatimukset, ja sen takia sieltä karkaa eläinlääkäreitä [Puhemies koputtaa] muihin tehtäviin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2022-12-20T12:34:39,2022-12-20T12:37:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_72,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_73,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin myös kiitosta ministeri Kurviselle, jaostolle ja maa- ja metsätalousvaliokunnan koko jäsenistölle. Ollaan myös tehty paljon hyvää yhteistyötä, ja siinä on kyllä kiitoksen paikka. Mutta paljon on ongelmia. 
Suomen maatalous on vakavassa kriisissä, niin kuin on todettu monen suulla, kasvavien energiakustannusten ja rehujen ja lannoitteiden hinnannousun myötä. Kiteytettynä ongelman ydin on se, että tuottajien kustannukset ovat liian suuret tuotteista saatuun hintaan nähden. Tuottajille maksettavat hinnat määräytyvät pitkälti tuottajien, elintarviketeollisuuden ja kaupan keskinäisten neuvottelujen tuloksena. Tähän saakka tuottajat ovat olleet heikoilla neuvotteluissa. 
Tilat tarvitsevat kaiken avun. Panoksena on suomalaisen maataloustuotannon tulevaisuus. Kustannuskriisi on johtanut siihen pisteeseen, että maataloustuottajat eivät kestä enää yhtään kulujen nousua, muuten alkaa tiloja kaatua entistä tiheämmin. Suomessa oli vielä vuonna 2010 lähes 60 000 tilaa ja vuonna 2021 enää alle 45 000. Maa- ja metsätalousministeriön budjetti ei riitä vastaamaan tapahtuneeseen muutokseen riittävällä voimalla. 
Hallituksessa on toki mietitty keinoja maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi. Tukeakin on tullut, siitä kiitos, mutta erittäin suuri osa on mennyt muuhun kuin viljelijän taskuun suoraan, mihin olisi ollut tarve. 
Hyvä, että ongelmat on kuitenkin tunnustettu ja tunnistettu, mutta tilanne on nyt niin hälyttävä, ettei hallituksella ole aikaa vitkastella yhtään. Suomalaisen maatalouden tukeminen ei saa kaatua hallituksen sisäiseen riitelyyn. Millaisia keinoja hallitus on valmis käyttämään tuottajahintojen nostamiseksi? Onko hallitus varautunut puuttumaan tarvittaessa tuottajahintoihin esimerkiksi markkinalainsäädännön kautta? Näitä on jo tänään täällä kysytty. Ja onko mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen epäkohtaan, että tänne tuodaan elintarvikkeita, jotka on tuotettu epäeettisesti? Ei ole ympäristöä ajateltu eikä eläinten hyvinvointiakaan, ja silti suomalaiset tuottajat ovat samoilla markkinoilla, ja siinä on suuri ristiriita.
Arvoisa puhemies! Suomen metsäteollisuuden tulevaisuuden kannalta käsillä ovat kriittiset ajat. Euroopan unionin metsästrategia ja siihen liittyvät tulkintakysymykset ovat aivan olennaisia maamme metsäteollisuuden näkymille. Euroopan parlamentti äänesti, ettei metsästä saatava biomassa, eli puut, kannot, oksat, olisi enää kelvollista saamaan uusiutuvan energian tukea. Käytännön seurauksista on käyty vääntöä suomalaismeppien keskuudessa. Hallituksessa vaikuttaisi olevan jatkuvaa eripuraa metsäkysymyksiin liittyen. Eikö tässä asiassa voitaisi viimeinkin ottaa järki käteen ja yhtenä rintamana ajaa Suomen etua eli puun monipuolisen käytön sallimista, mitä perussuomalaiset kannattavat? 
Muistutan vielä, että maassamme metsien käyttö ja hoito on varsin vastuullista toimintaa ja on metsäteollisuudenkin etu, että uutta puuta kasvaa jatkuvasti. Yleisesti ottaen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kannalta EU-kysymykset ovat aivan kriittisiä. Suomen on ryhdistäydyttävä oman maa- ja metsätaloussektorin edunvalvonnassa Brysselissä. Ei meidän pidä kaikkea niellä, mitä sieltä sanellaan. 
Puhutaan jo miljardien hintalapusta Suomelle tulevissa ympäristö-, ilmasto- ja hiilinieluvelvoitteissa. Tämä on asia, jota ei missään nimessä tule hyväksyä. Me olemme maa, jossa vihreää siirtymää on harjoitettu mallikkaasti jo vuosia, ja olemme kärkimaita. Kiristykset entisestään aiheuttaisivat maa- ja metsätalouden kohdalla täysin eriarvoisen tilanteen muihin maihin nähden. 
Sitten meidän ruokaviennistä: se on vielä melko lapsenkengissä, ja siinä on paljon kehitettävää.
Eläinten hyvinvointilaki on nyt vihdoin ja viimein tullut maa- ja metsätalousvaliokuntaan, ja me olemme asiantuntijakuulemisia jo tehneet hyvin paljon, ollaan aika loppusuoralla siinä. Se on hyvä, että ministeri otti esiin tämän eläinlääkärien palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuuden. Se on erittäin tärkeää sekä tuotanto-, lemmikki- että luonnoneläimille, kaikille. Ja eläinten hyvinvointilaista toivottavasti tulee nyt paljon parempi kuin edellinen. Edellinen on jo yli 25 vuotta vanha, ja se on liian vanhanaikainen. Meidän kansalaisemme haluavat parempaa eläinten hyvinvointia. [Puhemies koputtaa] 
Ja sitten vielä tämä turve. 
Elikkä, ministeri, [Puhemies: Kiitoksia!] vielä riittää näitä töitä loppuvuodeksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2022-12-20T12:37:51,2022-12-20T12:43:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_74,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko poissa. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_75,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus aivan oikein nytten sijoittaa ja panostaa muun muassa ruokaturvan, huoltovarmuuden ja puhtaan veden saatavuuteen. Kun olen omassa kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla kiertänyt maatalousyrittäjien luona, pääviesti siellä on ollut juuri se, mikä tässä salissakin on nyt todettu, että maatalouden kannattavuutta pitää parantaa. Motivaatiota, työhaluja, tuottajilla on, mutta siihen pitää olla realistiset mahdollisuudet. Meillä on paljon hyvinvoivia tiloja, mutta liian moni painii kannattavuusongelmien kanssa.
Täytyy iloita niistä asioista, jotka meillä on hyvin. Suomalainen ruoka on tutkitusti maailman parasta, monilla eri mittareilla todetusti maailman laadukkainta. Meillä maataloustuottajat ovat tehneet ja tekevät joka päivä todella hyvää työtä — kiitos siitä heille.
Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että liian kauan maatalouden ja maaseudun asioiden puolustaminen on ollut käytännössä vain yhden puolueen harteilla meillä Suomessa. On hienoa, jos tämä asian merkitys käytännössä ymmärretään ja näytetään myös laajemmin meillä Suomessa, koska tähän työhön tarvitaan kaikkia. Pidän erittäin hyvänä, että nyt koronan myötä ja tämän Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä monet suomalaiset ovat heränneet siihen, miten tärkeä suomalainen ruokatuotanto on ja että meidän on pidettävä ruokaomavaraisuus kunnossa, emme voi jättäytyä ulkomaiden varaan. Erityisen tärkeää Suomelle on tässä myös se, että meidän täytyy EU-pöydissä toimia niin, että EU:ssakin ymmärretään huoltovarmuuden merkitys, jottei käy sillä tavalla kuin nyt tämän energian kanssa on käynyt. Olemme todella pahassa pulassa, jos ruokatuotanto EU-alueelta siirtyy muualle.
Arvoisa puhemies! Meillä kotimaassa ehdottomasti tarvitaan lakimuutoksia siihen, että tuottaja saa korvauksen työstään. Ei kukaan viljelijä halua elää tuilla, vaan kaikkein mieluisinta on elää sillä omalla työllä, ja aivan oikein ministeri Kurvinen on jo nyt laittanutkin selvitykseen muun muassa tämän kustannusindeksin. Se on hyvä asia, ja toivotaan, että se saadaan. Myöskin elintarvikemarkkinalakia ollaan jo uudistamassa. Tätä työtä täytyy jatkaa, ja on hienoa, jos siihen saadaan kaikki eduskuntapuolueet tiiviisti mukaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2022-12-20T12:43:10,2022-12-20T12:45:59,Hyväksytty,1.1
2022_144_76,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_77,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Nyt käymme läpi maa‑ ja metsätalouden budjettia ja sitä, mihinkä rahaa menee ja mihinkä sitä laitetaan. Minun on pakko kysyä ministeriltä: minnekä lehmät ovat oikein hävinneet? Jos miettii, niin kotona, missä olen lapsenakin asunut, aina kun lähdettiin käymään isommassa kaupungissa Kuopiossa, ajettiin autolla sinne, niin aika monta lehmää ja lehmätilaa sattui siihen matkan varteen. Nyt kun saman reitin sitten kulkee, niin eipä siellä juurikaan lehmiä näy, eli se kertoo kyllä paljon siitä, mihinkä ollaan menossa ruoantuotannossa, ja kyllä siitä oikeasti on oltava huolissaan. Lehmät ovat kadonneet, ja se on oikeasti iso asia, ja se kyllä kertoo muustakin ruoantuotannosta. Ihan samalla tavalla moni muu asia on mennyt heikompaan suuntaan, ja se on kyllä harmillista. Meidän pitää kuitenkin olla varmoja, että me saadaan huoltovarmuus ja meillä ruokaa riittää ja kotimainen ruoka on aina puhdasta. Meillä on puitteet tehdä puhdasta ruokaa verrattuna moniin Euroopan maihin, ja tämä pitää turvata.
Sitten nämä maatilayrittäjät: Kyllä he ovat oikeasti harmissaan ja ihmeissään tässä tilanteessa. Polttoaineet maksavat valtavasti, lannoitteet maksavat valtavasti, kulut ovat valtavia, tulot eivät välttämättä niinkään. Tulot ovat hyvin satunnaisia, ja tuntuu jo, että monia heitä oikeasti masentaa, ja kovasti ikävälle tuntuu tämä, että ei taata heille tulevaisuuden turvaa. Ei ole enää semmoista varmuutta, että maataloudella pärjää. Ennen kyllä tosiaan pärjäsi, pienetkin tilat pärjäsivät, ne pienetkin lehmätilat pärjäsivät jotenkuten ja ihan hyvästikin oikeastaan, vielä 80-lukua kun ajatellaan. Kyllähän EU oli se, mikä vähän sotki sitä asiaa, ja sen takia EU-vaikuttaminen on hirveän tärkeätä. Suomalainenhan on luonnoltaan vähän semmoinen, että ei hirveästi puhele tuolla maailmalla, mutta kun katsoo EU-pöytiin, niin siellä keskieurooppalaiset kyllä aika paljon tämmöisiä keskusteluja käyvät muuallakin kuin siellä virallisissa pöydissä, ja ne vaikuttavat siellä hyvin paljon siihen, mitenkä asiat menevät eteenpäin.
Perussuomalaisilla on ollut tosi hyviä ratkaisuja. Minä toivon, että ministeri tutustuu näihin. Me ollaan julkaistu tämmöinen ohjelma, missä on sata erilaista keinoa. Ne ovat todellakin päteviä keinoja, ja ne pitäisi ihan toteuttaa. Siellä on muun muassa otettu kantaa tähän EU-sääntelyyn niin, että tähän pitää ottautua eikä tosiaan aina kaikkeen sanoa, että kyllä, kyllä, kyllä, tehdään näin. Pitää vähän sanoa vastaan ja ottaa huomioon nämä Suomen erityisolosuhteet.
Sitten meillä on tämä turveasia. Minkä ihmeen takia tämmöisestä edes väitellään? Se on ihan tosi tärkeä asia, niin että se pitää nyt laittaa ihan ensisijaisesti kuntoon, että turvetta saadaan energiaksi, ja turvetta tarvitaan myös eläinpuolella kuivikkeena ja muuten ja kasvualustana. Kohta ei saada suomalaisia kurkkuja ja tomaatteja.
Ja moneen muuhun asiaan on siellä otettu kantaa.
Olemme muun muassa nostaneet esille maaseuturakentamista, että minkä ihmeen takia monestikin ollaan niin hirveän tarkkoja. Kyllä siihen rakentamiseenkin täytyy puuttua, niin että ei ole ihan niin semmoista nöpönuukaa, jos asuu maaseudulla, että mitä siellä rakennetaan. Jotenkin niihinkin täytyisi puuttua.
On tietysti hyvä, että siellä otimme kantaa myös siihen, että loma-asuntoja voitaisiin [Puhemies koputtaa] muuttaa vakiasutukseksi. Muun muassa Kuopiossa olemme tätä jo suunnittelemassakin.
Toivon, että ministeri ottaa tosissaan tämän EU-vaikuttamisen myös jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-20T12:46:01,2022-12-20T12:49:13,Hyväksytty,1.1
2022_144_78,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_79,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen osalta vastaan ministerille, että hallitusohjelmassa ja hallitusneuvotteluissa nimenomaan ei sovittu mitään turkistarhauksesta, mutta se, mistä sovittiin, oli kestävän ruoan edistäminen, ja siksi kysynkin: missä viipyy ilmastoruokaohjelma, joka on hallitusohjelmaan kirjattu? Maailma muuttuu, ja nykyään sekä kansalaiset että tiedeyhteisö haluavat nähdä poliittisten päättäjien kantavan vastuuta ja edistävän aidosti kestävää ruokajärjestelmää.
No, mitä tämä kestävä ruoka tarkoittaa? Se tarkoittaa käytännössä ja yksinkertaisesti sanottuna kasvipohjaisen ruoantuotannon edistämistä ja kasvipohjaisen ruoan kulutukseen siirtymistä. Tuoreessa kyselytutkimuksessakin selviää, että EU:ssa nykyään suuri osa ihmisistä, 48 prosenttia, kertoo nimenomaan toivovansa sekä EU:lta että oman maansa hallitukselta toimia eläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämiseksi — eli nimenomaan vähentämiseksi. Politiikan tasolla on tietenkin paljon tehtävää, jotta tämä muutos olisi nopeampi, ja mielestäni tätä konkretisoi se esimerkki, että ilmastoruokaohjelman kanssa on nyt tällä tavalla jarruteltu, vaikka siitä nimenomaan on hallitusneuvotteluissa sovittu.
Hallitusneuvotteluissa, kuten tiedätte, on eri puolueille tärkeitä asioita, ja hallitusohjelman hyväksyminen perustuu siihen, että ei jätetä tietoisesti toteutuksesta pois niitä asioita, jotka ovat muille puolueille tärkeitä. Samaan aikaan on kuitenkin niin, että tämä muutos, ruokasiirtymä, on vääjäämätön ja kasvisruoka etenee jarrutteluista huolimatta. Mutta on kuitenkin aiheellista silti peräänkuuluttaa tätä asiaa ja kysyä, missä se ilmastoruokaohjelma viipyy ja miten me ylipäätänsä saataisiin maa- ja metsätalousministeriö aidosti edistämään kasvipohjaista ruokaa.
Yksi konkreettinen esitys, jota on ehdotettu, on se, että me tarvitsemme julkisen investointipaketin kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjun edistämiseen. Tällainen on Tanskassa, ja tällainen pitäisi saada myös Suomeen, ja kiinnostaisi kuulla, miten ministeri suhtautuu tähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2022-12-20T12:49:18,2022-12-20T12:52:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_80,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_81,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä edustaja Kivelän puheesta on helppo jatkaa. Isossa kuvassa maatalouden kriisihän on todellinen, monien tilojen kannalta tilanne on tällä hetkellä suorastaan järkyttävä. Fossiilinen energia ja sen hinnannousu — tuontirehun ja lannoitteitten hinta on noussut valtavasti, [Petri Huru: Kiitos vihreän siirtymän!] ja se on jo ajanut paljon tiloja ahdinkoon. Kaikilla ei kuitenkaan mene huonosti, ja tämäkin on syytä ottaa huomioon. Erityisesti luomutilat ja moni kasvitila ei ole näistä kärsinyt, koska siellä ei olla niin riippuvaisia näistä tuontirehuista tai lannoitteista, ja sitä kautta he ovat tässäkin kriisissä pärjänneet hieman paremmin.
Suomi voisikin tavoitella uusista kasviperäisistä ruuista uutta menestystarinaa meidän maataloudellemme. Olen jutellut kasviproteiinialan yrittäjien ja tutkijoiden kanssa, ja he ovat itse asiassa todella innostuneita tästä ruokamurroksesta. He ovat valmiita toimimaan ja näkevät alan tulevaisuuden valoisana. Esimerkiksi juuri Tanskassa on tehty merkittäviä politiikkatoimia lähtien yli 100 miljoonan investointipaketista tämän alan hyväksi. Suomessa tämän alan potentiaalia ei kuitenkaan ole vielä tunnistettu eikä siihen olla panostettu.
Olemme edustaja Elon kanssa koonneet tällaisen kymmenen keinon paketin näiden yrittäjien kanssa käydyn vuoropuhelun perusteella, kymmenen politiikkatoimea, joilla kotimaista kasviperäistä ruokaa voisi politiikan keinoilla edistää. Tätä kautta me saataisiin omavaraisuutta parannettua, lisättyä, monipuolistettua suomalaista maataloutta, joka on huoltovarmuuden näkökulmasta hyvä, ja toivottavasti myös vähän terveellistettyä suomalaisten ruokavalioita, sillä me tiedetään, että suomalaiset syövät lihaa moninkertaisesti terveyssuosituksiin verrattuna.
Kuten tuossa edustaja Kivelä kyseli tämän ilmastoruokaohjelman perään, olisin myös kysellyt sitä, saammeko sen pian nähtäväksi ja käsittelyyn ja hyväksyttäväksi. Olisi todellakin syytä saada liikkeelle niitä toimenpiteitä, mitkä parantavat sekä ympäristön että ilmaston tilaa ja myös ihmisten terveyttä. Moni haluaa syödä kestävästi, ja moni suomalainen haluaa pienentää hiilijalanjälkeä ruokavalion kautta. Kasvipohjainen planetaarinen ruokavalio on näistä kaikista paras. Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaniksi, mutta aika monen olisi syytä vähentää lihan syöntiä. Kuitenkin julkiset hankinnat ja julkiset tuet yleensä tukevat nimenomaan eläinperäistä kulutusta, esimerkiksi tämä koulumaitotuki sellaisena esimerkkinä. Toivoisin, [Puhemies koputtaa] että näkisimme myös kasviproteiinien mahdollisuuden ja alkaisimme panostamaan niihin isosti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2022-12-20T12:52:19,2022-12-20T12:55:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_82,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_83,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuntuu aika oudolta se, että me olemme tässä tilanteessa Suomessa, että meillä maatalous on syvässä kriisissä, eivät toki kaikki tilat, niin kuin täällä todettiin, mutta valtavan iso määrä kuitenkin, ja jopa niin isossa kriisissä, että ihan vakavasti voidaan puhua ruokakriisin uhasta. Sitä, miksi tällaiseen tilanteeseen on tultu, meidän on syytä jokaisen vakavasti pohtia.
Kerroin tässä taannoin tältä paikalta niistä ajoista, jolloin maataloustuloratkaisut tehtiin kolmikannassa tai oikeastaan kaksikannassa, valtio ja tuottajat. Saatiin aikaan aina sellainen tulos, joka varmisti kuitenkin maatalouden tulon riittäväksi niin, että tuotanto jatkui. Se leipä ei ollut tietysti leveää silloinkaan, mutta kuitenkaan ei ollut sellaista uhkaa kuin esimerkiksi tällä hetkellä on, että moni viljelijä pohtii, miten keväällä voi kylvönsä tehdä, kannattaako tehdä ja mitkä toisaalta ovat ne taloudelliset ja tuotannolliset edellytykset, jotka pitää olla, että voi kylvöt tehdä ja tuotantoa jatkaa.
Me olemme siis kriisissä, maatalouden ja sitä kautta maaseudun kriisissä, tilojen kriisissä, ja uhkana on, että olemme ruokakriisissä eli ajaudumme tuontiruoan varaan. Kuten täällä joku totesi, tosiasia on, että me olemme ikään kuin saari ja meillä on epävarman turvallisuustilanteen omaava Itämeri ja nuo lahdet tuossa ympärillämme ja itäraja käytännössä suljettu, eli me olemme todellakin vakavasti muuttuneessa tilanteessa, ja tämän pitää herättää meidät ajattelemaan sitä, miten turvaamme oman kansan elintarvikehuollon nyt ja tulevaisuudessa.
Kansakunta, jolla ei ole omavaraista ruokahuoltoa ainakaan tärkeimmissä tuotteissa, ei ole todellisuudessa itsenäinen. Se on äärimmäisen haavoittuvainen. Energia on toinen vastaava, ja ne ovat myös käsi kädessä, koska ruokatuotanto tarvitsee energiaa, ja energian tulee olla riittävää ja hinnaltaan sellaista, että se mahdollistaa tuotannon myös maatalouden osalta niin kuin kaiken muunkin osalta.
Arvoisa puhemies! Kun tätä budjettia valmisteltiin maa‑ ja metsätalousministeriön osalta tuolla maatalousjaostossa, näitä kysymyksiä pohdittiin, ja kyllä se hiljaiseksi veti ja asiantuntijoitakin pohditutti, kun kyselimme tietoja ja näkemyksiä tästä budjetista. Oma käsitykseni on, että tämä budjetti ei kyllä turvaa, ei anna sitä luottamusta, jota viljelijät ja maaseutu tänä päivänä tarvitsevat katsoessaan kevääseen ja siitä eteenpäin. Eli kriisissä ollaan, ja se vaatii kriisiin ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvinen on hienosti hoitanut monia asioita. Hän kysyi äsken, ovatko perussuomalaiset valmiit kilpailulainsäädännön uudistuksiin. Tietenkään mitään avointa valtakirjaa emme ole valmiita antamaan mistään asiasta, mutta jos saamme sellaisen mallin, joka turvaa maataloustuottajien, alkutuottajien riittävän kohtuullisen osuuden lopputuloksesta, niin emme usko, että voisimme sitä vastustaa. Näin varmasti ollaan aika lähellä keskustan perinteistä linjaa.
Nyt tietysti, kun meillä on valtava vihreän siirtymän vyörytys päällä, kaikki tällaiset järkevät esitykset tahtovat olla alisteisia vihreälle siirtymälle, ja valitettavasti hallituskin on sille antautunut niin, että ei ole ajanut läpi tätä kilpailulainsäädännön elintarvikemarkkinalain riittävää muutosta. [Puhemies koputtaa]
Arvoisa puhemies! Toivon, että näillä eväillä tästä vakavasta asiasta päästään eteenpäin, ja voimia ministerille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T12:55:38,2022-12-20T13:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_144_84,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_85,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tälläkin hallituskaudella on ollut havaittavissa ongelmia maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön välillä. Vaikuttaa, ettei ympäristöministeriössä osata ottaa huomioon maa- ja metsätalouden tai ylipäänsä maaseudun toimintaedellytyksiä. Siinä, missä maalaisjärkeä ja ymmärrystä löytyy maataloustuottajia tai vaikka metsänomistajia sekä metsästystä kohtaan maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriössä mennään puhtaasti aivan toisenlaiset arvot edellä. Tällaisella on seurauksensa. Pahimmassa tapauksessa ihminen ikään kuin suojellaan ulos luonnosta ja tapetaan esimerkiksi metsäteollisuus Suomesta museoimalla suomalaiset metsät. Silloin ne puut kaadetaan jossain muualla — jossain, missä metsänhoito ei ole samalla tasolla kuin se on Suomessa.
Hyvä ministeri Kurvinen, näkisitkö perussuomalaisten esityksen mukaisesti, että olisi tarpeen vähintäänkin selvittää maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdistämistä luonnonvaraministeriöksi?
Arvoisa puhemies! Kysyisin myös: joko, ministeri, olette tutustunut meidän perussuomalaisten uuteen maaseutupoliittiseen ohjelmaan? Joululomalla teillä on toivottavasti siihen aikaa, mikäli ette vielä ole. Ohjelmassa on sata toimenpidettä maaseudun hyväksi. Luulenpa, että merkittävä osa maistuisi myös teille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T13:01:02,2022-12-20T13:02:45,Hyväksytty,1.1
2022_144_86,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_87,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille hyvästä esittelystä ja rohkaisevista sanoista. Maatalouden tilanne on todella vakava, sen me kaikki tiedämme, ja kysymys on suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudesta aikana, jolloin Euroopassa riehuu sota. Emme tiedä, mikä tilanne on vuoden kuluttua, mutta ei kai siinä ennustajan lahjoja tarvita, kun sanotaan, että tämän vuosikymmenen tilanne on vaikea ihan varmasti tämän sodan takia, koska näkemykseni mukaan Venäjän halu johonkin rauhanratkaisuun on kovin huono. Toivon sitä olevan vaikka ensi viikolla, mutta siihen en tällä hetkellä usko. Se vie koko tämän maatalouden tilanteen energiakriisin kautta hyvin vaikeaan tilanteeseen, todella vaikeaan tilanteeseen. Päälle tulevat sitten tämän suomalaisen kilpailutilanteen takia, markkinatilanteen takia, viljelijät tilanteessa, jossa 2—3 tilaa per vuorokausi menee nurin tai lopettaa toimintansa hallitusti. Jokainen me tiedämme sen, että niin ei voi jatkua.
Se, mitä ministeri totesi kilpailulainsäädännön uudistamisesta tämän osalta, on erittäin tervetullut teko. Se pitää saada, totta kai, liikkeelle ensi tilassa. Ymmärrän, että tällä vaalikaudella sitä ei kerkeä tekemään, mutta maatalouden kannattavuus pitää palauttaa. Kansakunta, joka ei itse pysty omia ruokatarpeitaan tuottamaan, on kauheassa tilanteessa. Siinähän, jos meillä raaka-aineen tuotanto loppuu, meillä menevät koko ruoan jalostusketjut nurin, ja se tarkoittaa yli 300 000:ta työtöntä lisää, ja siihen tällä maalla ei ole varaa, ei varmasti ole varaa. Maassa, jossa on maailman puhtain maaperä, maailman puhtain ilma ja maailman puhtaimmat vedet, pidetään siitä huolimatta maataloutta niin kuin toisarvoisena ammattikuntana. Se on äärimmäisen häpeällistä. Maatalous on se toimiala, joka pitää tämän maan elossa, ei se sen enempää ole eikä sen vähempää.
Mitä tulee vihreään siirtymään, mikä tässä puheenvuoroissa on mainittu, niin tämä vihreä siirtymä lähtee siitä, että me rauhoitetaan luonto ja mitään ei saisi tehdä. Kun kuuntelin nyt eilisiä puheenvuoroja Euroopan unionin suunnalta, mitä uusia virtauksia on tulossa, tai Montrealin kokouksesta, niin kaikkien niiden syvin ydinhän on, että suojellaan, lopetetaan taloustoiminta, kielletään, lopetetaan. Se 30 prosenttia taas lisää suojelualueita, ja sehän tarkoittaa, arvoisat vihreät, että tässä maassa loppuvat sekä metsäteollisuus että maatalous. [Jenna Simula: Vihreitä ei haittaa!] Vihreä siirtymä on hirveä siirtymä. [Välihuuto vihreiden ryhmästä] — Niin, hyvähän se on sanoa sieltä, kun ei itse tarvitse maata viljellä ja päivittäinen tulo on varma, ja kohtalainen tulo onkin. Mutta aina käytte toisen elinkeinon kimppuun ihan häpeilemättä, eikä yhtään satu sydämeen, kun tiedätte, että viljelijät voivat huonosti.
Samoin edustaja Pitko täällä yritti tyrkyttää omaa ruokakulttuuriaan muille. Kyllä Suomessa täytyy valkuaistuotannon toimia niin että me tuotamme karjatalouden kautta sekä maitoa että lihaa, joilla pystymme lapsemme ruokkimaan. Pelkällä vegaaniruokavaliolla siitä ei tule mitään, sen me tiedämme. En pidä sitä kovin hyvänä, että täällä annetaan ohjeita, miten ihmisten tulee elää. No, se vihreille kyllä on sopinut aina tähän saakka, kun toiset ovat aina eläneet väärin ja toiset elävät oikein. [Hanna Holopainen pyytää vastauspuheenvuoroa] Mutta en ota siihen enempää kantaa, totean vain, että näin ei voi jatkua.
Tämä jatkuva suojeluvimma, mitä ajetaan muun muassa näiden vihreän siirtymän välineiden kautta, päästökaupan ja sitten LULUCF:n ja minkä tahansa kautta, mikä nyt sattuu milloinkin kohdalle, ja kaikki ne tiedot, mitä te päästöistä päästätte tänne kertomaan, tuotte Euroopasta meille tai kerrotte meille, eivät perustu totuuteen. Minkä takia te ette ilmastopolitiikassa oikaise niitä vääriä päästölukuja? Siellä on 15 miljoonan tonnin ylimääräinen päästö tai liian pienet nielut. Miksi te ette niitä ensimmäisenä ole oikaisemassa? Sehän se on tämä meidän murheemme suurin ydin, koska jos me ne oikaisemme, niin silloin metsätalous voi erittäin hyvin. Maatalouden kannalta metsätalous on erittäin tärkeä, varmaan tärkein sivutulolähde maatiloilla. Joillekin tiloille metsätalouden puhdas tuotto edustaa puolta, jopa yli puolta tilan kokonaistulomäärästä.
Sitten kun katselen näitä suunnitelmia, joiden mukaan pitää ennallistaa taikka joiden mukaan pitää tätä monimuotoisuutta hoitaa, niin sekin tarkoittaa uusia suojelualueita 30 prosenttiin asti. Siis haluatteko te oikeasti ja todella, että tästä maasta loppuu metsäteollisuus? Se tarkoittaa jokaisen meistä eläketurvan heikkenemistä, rajua heikkenemistä, ruoan valtavaa hinnan nousemista, se tarkoittaa konkursseja, se tarkoittaa sitä, että kun maatilat kaatuvat, niin se johtaa siihen, että meidän ruokahuolto menee erittäin vaikeasti toisten, ulkomailla olevien toimijoiden varaan. Ja voitte olla varmoja siinä tilanteessa, että hinnat nousevat aivan älyttömiin, ja silloin meille tuodaan kolmannen tai neljännen luokan elintarvikkeita. Ne parhaat tietenkin syödään siellä, missä ne tuotetaan, ja meille jää se ylijäämävarasto, mikä ei varmaan laadultaan ole parasta mahdollista. Tätä älkää, mikään Suomen puolue tai joka eduskunnassa istuu, havitelko. Toivon, että tähän löytyy järki, mutta tällä vihreällä kortilla ja vihreällä siirtymällä ratsastamisen pitää loppua. [Puhemies koputtaa] Ei näin voi jatkua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T13:02:47,2022-12-20T13:08:03,Hyväksytty,1.1
2022_144_88,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja sitten ministeri aikataulujen mukaan. Nyt muutama minuutti vastauspuheenvuoroja, ja sen jälkeen voitte poistua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_89,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän todella laadukkaasta keskustelusta jo tässä vaiheessa, ja kiitän myös niistä ystävällisistä sanoista, mitä olette täällä salissa sanoneet siitä, että vaikka ei olla kaikesta samaa mieltä, asioista eikä varmaan hallituksen suorituskyvystäkään olla aina samaa mieltä, silti täällä on tämmöinen hyvä, rakentava henki. Toivon, että tämä menee myös suomalaisille ruoka- ja metsäammattilaisille ja kaikille, jotka vaikkapa eläinten kanssa muutenkin työskentelevät, eläinlääkäreille ja eläintenhoitajille, miten paljon me arvostamme luonnonvara-aloja.
Täällä tuli useampi kysymys tästä ilmastoruokaohjelmasta, joka on kasvanut sitten jotenkin poliittisessa keskustelussa ja mediassa aivan valtaviin mittasuhteisiin mielestäni. Ja voin nyt kertoa ihan uutisarvoista asiaa, että juuri tällä hetkellä odotan hallituskumppaneitten edustajilta, erityisavustajilta, kuittausta, että tätä ilmastoruokaohjelmaa voidaan viedä eteenpäin. Ja täytyy vastata vihreiden kansanedustajien puheenvuoroihin, ja taisi olla, että vasemmistollekin, että kyllä maa- ja metsätalousministeriö tosissaan edistää enemmän kasvisproteiinipohjaista ja kasvisruokaista syömistä, ja olen samaa mieltä siitä, että meidän pitää syödä kalaa ja kasviksia enemmän monistakin syistä.
No sitten täällä kysyttiin, että olenko perehtynyt perussuomalaisten sadan toimenpiteen ohjelmaan. Olen perehtynyt siihen, ja se on minusta hyvä ja monella tavalla hyvän yhteistyön pohjana oleva paperi. Toki on sanottava myös suoraan, että monet niistä toimenpiteistä ovat hyvin yleisellä tasolla. Emme me ole antaneet EU:lle kaikessa periksi, emme todellakaan, ja väännämme joka ikisessä Agrifish-neuvostossa, missä mukana olen, ja paljon siellä on konditionaalia ja yleisellä tasolla olevaa tavaraa. Eivät ne nyt niin konkreettisia kaikki ole. Toki on hyviäkin esityksiä, ja varmasti hyvä pohja moneen työstämiseen.
Ihan loppuun sitten totean, arvoisa puhemies, edustaja Reijoselle, kun hän sanoi, että minne lehmät ovat kadonneet: Eivät ole kadonneet kyllä Suomesta lehmät, onneksi. Itsekin pääsin kesällä muun muassa Jalasjärvellä vähän rouvia patistamaan, niin sanotusti, lypsylle sinne robotille. Suomi on erittäin omavarainen maidossa, ja meillä on vahvoja lypsykarjatiloja.
Puhemies! Sen totean loppuun, että vaikka vaikeudet ovat kovia alkutuotannossa ja tällä hetkellä tuntuu, että on vain pimeyttä, vähän niin kuin vuodenaikakin, tiloilla ja jaksaminen on kortilla, on paljon myös menestystarinoita. Tänäkin aamuna sain tavata maaseutunuoria, nuorten tuottajien edustajia. Heillä on todella paljon tulevaisuudenuskoa. Suomessa on aivan varmasti jatkossakin maataloutta, ja me tarvitaan kotimaista ruokaa.
Omalta osaltani oikein hyvää joulua kaikille ja kaikilta osin parempaa vaalivuotta 2023 kaikille. [Eduskunnasta: Kiitos samoin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2022-12-20T13:08:06,2022-12-20T13:10:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_90,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Mennään sitten keskustelussa eteenpäin. — Edustaja Pirttilahti poissa, edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_91,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ruoantuotanto aiheuttaa maailmanlaajuisesti noin neljänneksen kasvihuonekaasuista, ja erityisen kuormittavaa ympäristölle on eläinperäinen ruoantuotanto. 
Edustaja Hoskoselle totean, että vihreässä siirtymässä on kyse siitä, että tämä planeetta pidetään elinkelpoisena, [Petri Huru: Suomiko sen yksin tekee?] ja en usko, että vastakkainasettelu tai toisen puolueen kantojen vääristely vie lainkaan asioita eteenpäin tässä salissa tai muutenkaan. 
Kotimaista ruokajärjestelmäämme kannattaa kehittää niin, että se on osa ilmastokriisin ja luontokadon ratkaisua. Satsaamalla kasvipohjaiseen ruokaan me voimme edistää niin omavaraisuutta, vientiä kuin kansanterveyttäkin. Meillä on hyvät edellytykset sille, että kasvipohjainen ruoka voi olla seuraava suomalainen menestystarina.
Kuten täällä edustajat Kivelä ja Pitko jo viittasivatkin, niin itsekin haluan nostaa tämän Tanskan esimerkin. Siellä kasvipohjaisten ruokien arvoketjujen kehittämiseen on satsattu tämän vuosikymmenen aikana jo 168 miljoonan euron kehittämisrahastolla. Myös Suomessa kannattaa laittaa kasvipohjaisten elintarvikkeiden osalta tuotantoketjut ja arvoketjut kuntoon. On tärkeätä, että me pystytään Suomessa tuottamaan kasvipohjaisia elintarvikkeita kotimaisista raaka-aineista. Tähän tarvitaan investointipaketti sekä maataloustukien suuntaamista niin, että tämä muutos on myös ruoantuottajille ja maanviljelijöille mahdollinen. 
Meidän ruokajärjestelmämme on merkittävän murroksen kynnyksellä, ja sitä kannattaa nyt aktiivisesti myös tuupata eteenpäin. Kuten edustaja Pitko hyvin kuvasi, moni ruoantuottaja ja elintarvikejalostaja on tähän muutokseen valmis ja siitä innostunut. Kehittämällä rohkeasti kasvipohjaisen ruoan elintarvikeketjuja Suomella on edellytykset kestävän ja terveellisen ruoan murroksen edelläkävijyyteen, ja samalla me voidaan luoda tuottavia arvoketjuja ja vaihtoehtoja kustannuskriisissä oleville tuotantosuunnille. Tämä edistää myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista maataloustuottajien ja elintarvikealan työpaikkojen näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2022-12-20T13:11:00,2022-12-20T13:13:14,Hyväksytty,1.1
2022_144_92,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_93,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin viljelijöitten henkinen hyvinvointi, fyysinen hyvinvointi ja työssäjaksaminen ovat äärimmäisen tärkeitä. Lämmitti kyllä mieltä, kun ministeri täällä hyvin vahvasti puhui suomalaisen ruoantuotannon puolesta ja siitä, että me arvostamme tuottajia. Mutta valitettavasti tämä sama keskustelu ei ihan ole välittynyt suomalaisesta valtamediasta. Kun siellä on jo vuosia syyllistetty turvepeltoja — ne aiheuttavat erinäköisiä ilmasto-ongelmia ja muuta — niin täytyy kyllä kansainvälisen ruokaturvan näkökulmasta todeta, että aika yksioikoista on tämmöinen ajattelu, sillä nämä turvepellot ovat kuitenkin ihmisten omaisuutta, ja siellä on viljelty vuosikymmeniä samoilla pelloilla. En kyllä jaksa uskoa, että ne olisivat jonkunmoinen uhka tälle planeetalle ja meidän ilmastopolitiikalle.
Ensinnäkin nämä turvepellot kestävät hyvin lämpimiä ajanjaksoja. Me tiedämme, että tulevaisuudessa niitä tulee olemaan enemmän, niin kuin myös sateita, joten minun mielestäni eduskunnasta pitäisi tulla viesti, että me kansanedustajat arvostamme suomalaista ruoantuottajaa riippumatta siitä, millä pellolla hän sitten omaa elinkeinoaan harjoittaa.
Mitä tulee vielä päästöihin, niin jos me mennään vielä siihen EU:n ennallistamisasetukseen, niin sekin täytyy todeta, että jos me hallitsemattomasti lähtisimme ennallistamaan suometsiä — niitä on muistini mukaan 4,7 miljoonaa hehtaaria ojitettu — niin eihän siinä olisi suurta järkeä, koska sehän ensinnäkin vähentäisi metsien kasvua merkittävästi ja samalla aiheuttaisi lisääntyviä metaanipäästöjä.
Minun mielestäni tämmöiset yksioikoiset, ikään kuin yhdestä näkökulmasta eli ilmastonäkökulmasta tehdyt ulostulot, jotka saavat paljon mediajulkisuutta, vahingoittavat suoraan sanoen suomalaista ruoantuotantoa ja metsätalouden edellytyksiä ja aiheuttavat selvästi henkistä kärsimystä viljelijöille, koska heillä on ihan tarpeeksi kärsimystä tämän taloudellisen ongelman kanssa, jonka ovat aiheuttaneet maakaasusta tehtyjen lannoitteiden hinnannousu ja energian hinnannousu, ja jos viljelijä on sattunut vielä joutumaan sähköarpajaisten uhriksi — eli on joutunut tekemään uuden sähkösopimuksen, ja sähkö on noussut jopa kymmenkertaiseksi siihen nähden, mitä se aiemmassa määräaikaisessa sopimuksessa on ollut — niin eihän tässä voi tulla oikeastaan muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että hallituksen pitäisi pikaisesti kohdentaa nimenomaan aktiiviviljelijälle tuki, joka perustuu siihen, että lannoitteiden hinta on noussut ja energian hinta on noussut ja erityisesti sähkön hinta on noussut.
Ja sitten, kun päästään pidemmälle, mietitään tukijärjestelmän uudistamista. Tavoitteena pitää olla sen, että viljelijöiden, olipa kotieläintilallinen tai kasvinviljelijä, kannattavuus nousee niin paljon, että he pystyvät keräämään puskuria, koska puskurien kerääminen [Puhemies koputtaa] on välttämätön edellytys tuleville investoinneille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-20T13:13:16,2022-12-20T13:16:24,Hyväksytty,1.1
2022_144_94,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_95,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ruoantuotannon yrittäjien osalta tarvitaan nyt sekä kovia paketteja tuotannon kannattavuuden osalta että myös sitten niitä pehmeitä paketteja eli käytännössä tietoisuutta ja ymmärrystä siitä työstä, mitä suomalaisilla maatiloilla huoltovarmuuden ja ruoantuotannon osalta tehdään. Se arvostuksen puute ja paine tällä hetkellä maatiloilla on erityisen kova.
Kannattaa tässä kannattavuuskeskustelussa kuitenkin huomioida myös se, että tässä viimeisen vuoden aikana eläintiloilla, riippuen nyt vähän tuotantoalasta, tuottajahintojahan on teollisuus kyennyt jossain määrin nostamaan. Me kokoomuksessa ollaan tehty semmoinen arvio, että kun tätä tietä edetään, niin kun tehtäisiin vielä samanlainen loikka, sanotaan, saman verran kuin nyt on edetty, niin sitten niitten tuottajahintojen osalta alettaisiin olemaan semmoisessa tilanteessa, että ruoantuotannon kannattavuus voisi toimia edellyttäen sitä, etteivät nämä muut kustannukset sitten paina väkevästi päälle. Mutta niin kuin sanottu, tätä maatalouden kannattavuutta pohtii tämä seurantaryhmä. Itsekin olen siinä kokoomuksen edustajana mukana, ja meidänhän on tarkoitus nyt sitten tässä uuden vuoden puolella tehdä esityksiä seuraavaa hallitusohjelmaa varten. Ne tulevat olemaan tämmöisiä pitkän tähtäimen keinoja maatalouden kannattavuuteen, mutta nykyinenkin hallitus kerkeää oikein hyvin vielä viimeisten kuukausien aikana tekemään työtä tämän akuutin kannattavuuskriisin osalta.
Mutta sitten vielä, kun edustaja Kiveläkin toi tämän turkisalan tässä esille — se oli tuossa debatissa — kauhavalaisena kansanedustajana haluan kyllä tässä yhteydessä tuoda esille ensinnäkin sen, että turkisalan tuotannosta 90 prosenttia, ylikin, on pohjalaismaakunnissa. Ja kun täällä puhutaan eläinten hyvinvoinnista, joka on tärkeää, niin on ehkä paikallaan puhua myös näitten yrittäjien ja heidän perheidensä hyvinvoinnista. Nimittäin siellä on inhimillisiä tragedioita päällä tällä hetkellä, siellä tehdään konkursseja. Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien mielestä ilmeisesti nämä yrittäjät perheineen joutavat pakkaseen ja ei siinä sen kummempaa, heistä ei ole huolen häivää. Haluan korostaa sitä, että tuotanto on tällä hetkellä merkittävästi tietysti laskenut koronan ja sodan seurauksena, mutta toimiala täyttää niitä edellytyksiä, joita eläinten hyvinvoinnin osalta halutaan tehdä, ja mitalissa on monta puolta. — Taidan tulla jatkamaan vielä tuonne, kun jäi vähän kesken. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana. Nimittäin kun puhutaan turkiseläinten hyvinvoinnista, niin täytyy nyt sitten tietää, mistä puhuu, jos esimerkiksi puhutaan maapohjahäkeistä ja tämän tyyppisistä asioista, jotka kuulostavat näin kuulijan korvaan ihan hienoilta asioilta. Eläinten hyvinvointia on tutkittu, ja on arvioitu, miten turkiseläin tällaisissa olosuhteissa pärjää — kehotan tutustumaan näihin tutkimuksiin, jotka on tehty. Eläinten hyvinvoinnin kannalta tämä nykyinen käytäntö, jossa on tämmöisiä verkkohäkkejä [Petri Huru: Juuri näin!] ja jossa esimerkiksi erilaista virikkeellisyyttä ynnä muuta lisätään, on todettu terveyden kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi kuin tämmöiset maapohjahäkit, joissa eläintaudit ynnä muut etenevät vahvasti. Te voitte katsoa näitä tuloksia. Esimerkiksi 2014 täällä oli käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitettiin turkistarhauksen lakkauttamista. Silloin maa- ja metsätalousvaliokunta teki aika perusteelliset paperit, eivät ne ole vanhentuneita papereita ollenkaan, niitä kannattaa katsoa. Ja kannattaa myös muistaa, että eduskunta silloin antoi erittäin suurella äänten enemmistöllä tuen turkisalalle myös tulevaisuudessa. [Jenni Pitkon välihuuto — Mai Kivelä: Nimenomaan vaati parannuksia!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-20T13:16:26,2022-12-20T13:21:14,Hyväksytty,1.1
2022_144_96,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_97,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Loppukesästä nähtiin täysi mahalasku, kun myönnetyistä karhuluvista valitettiin vailla minkäänlaista järjellistä perustetta ja suuri osa näistä luvista meni täytäntöönpanokieltoon. Ministeri Kurvinen, pidättehän huolta jatkossa, että tällainen pelleily ei enää jatku?
Ja lopuksi vielä: miten voi olla mahdollista, ministeri Kurvinen, että ette saa suden kannanhoidollista metsästystä käyntiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T13:21:14,2022-12-20T13:21:54,Hyväksytty,1.1
2022_144_98,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_99,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt maa- ja metsätalouden hallinnonalan pääluokkaa.
Viljelijöiden ammattitaidolle on annettava sille kuuluva arvostus. Viljelijöiden kohtuullinen tulotaso on turvattava liitännäiselinkeinot huomioiden, jotta maaseutu pystytään pitämään elävänä sekä maatalouden kannattavuutta saadaan parannettua ja maataloutta voidaan harjoittaa koko maassa. Vain kannattava maatalous mahdollistaa elinvoimaisten maatilojen säilymisen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämisen. Maatalous puolestaan ylläpitää paitsi kotimaista ruoantuotantoa myös huoltovarmuutta maassamme.
Tuottavuuden kannalta on merkittävää, minkälaista sääntelyä asetamme kotimaiselle tuotannolle. Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä eläinten hyvinvointilaki, joka on tärkeä eläinten kannalta. Sen valmistelussa on kuitenkin syytä huomioida myös muualla käytössä oleva sääntely. On kestämätöntä kotimaiselle tuotannolle, jos Suomeen sallitaan tuotavan tuotteita, joita ei ole tuotettu samojen kriteerien mukaan, joita tulemme vaatimaan suomalaisilta tuottajilta ja jotka lisäävät heidän tuotantokustannuksiaan sekä vääristävät globaalien ruokamarkkinoiden kilpailua. Tätä on syytä huomioida myös jatkossa, kun kilpailulakia uudistetaan, eli emme salli tuotavan sellaisia tuotteita, jotka eivät täytä meillä itsellämme käytössä olevia kriteereitä.
Arvoisa puhemies! Täällä on tänään puhuttu myös turpeesta ja metsäbiomassan uusiutuvuudesta. On tärkeää, että kotimaisen turpeen osalta käsitellään sen uusiutuvuus tietoon perustuen, kun se aikanaan on päätetty arvalla. Sen merkitys on kotimaisena raaka-aineena korvaamaton niin energiantuotannon, kasvihuoneviljelyn tai kuivikekäytön osalta. Myös metsäbiomassan luokittelu uusiutuvaksi on merkittävää niin kotimaisen metsäteollisuuden kuin metsätalouden kannalta. Suomen tuleekin ottaa ehdottomampi kanta EU:n suunnasta tulevaan sääntelyyn ja puolustaa metsäpolitiikan säilyttämistä kansallisen päätäntävallan alla, eikä sen saa antaa loukata omaisuudensuojaa.
Salikeskusteluissa on tullut esiin myös luomutuotanto. Sen osalta haluan todeta olevan tärkeää, että Ruokaviraston käyttämiä normisatotaulukoita päivitetään vastaamaan todellisia satotasoja. Tämä on erittäin merkittävää korvattaessa esimerkiksi suojeltujen valkoposkihanhien aiheuttamia satotuhoja suomalaisille viljelijöille.
Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että maaseudun elinvoimaisuutta tukee myös tavoite kiinteiden laajakaistayhteyksien parantamisesta maaseudulla. Tietoliikenneyhteyksiin panostaminen lisää myös elinvoimaisuutta, kuten myös muuta yritystoimintaa maaseudulla sekä haja-asutusalueilla.
Arvoisa puhemies! Yhdyn myös edustaja Koposen ministerille lähettämiin kysymyksiin koskien karhunmetsästystä sekä suden kannanhoidollista metsästystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-20T13:21:55,2022-12-20T13:25:36,Hyväksytty,1.1
2022_144_100,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_101,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt maa- ja metsätalouden alaa, ja kyllä huolestuttaa nykyisin tämä maanviljelijöiden ja maalla asuvien tilanne myös sen takia, että näiden asuntojen, mitkä ovat täällä maaseudulla, arvo nyt näyttää kovasti laskevan. Ennen aikaan ihmiset sijoittivat taloonsa koko elämänsä tuotot ja ajateltiin, että siinä voi tulevaisuudessa elellä tai voi elellä niillä tuloilla, jos vaikka sattuu myymään sitä tilaa tai taloa, mutta nyt on käynyt sillä tavalla, että ne rahat ovat kyllä menneet siihen tilaan, mutta arvo on todella laskemaan päin, ja se on tosi vakavaa. Meillä on oikeastaan kohta täällä Suomessa semmoinen kiinteistöhätätila, maaseutuasumisen hätätila, että talojen arvot eivät ole paljon mitään. Taloja vastaan ei oikeastaan lainoja kohta saa eikä moni saakaan enää, ja jotenkin tuntuu, että tähän pitäisi ottautua — pitäisi ihan oikeasti miettiä, mitä tälle on tehtävissä, sillä siellä on tosi paljon sitä hyvää, käyttökelpoista kiinteistöä, mitä voitaisiin kuitenkin käyttää, eikä ihan arvottomana sitä kannata pitää.
Toisekseen, mihinkä asiaan haluan puuttua, on tämä ennallistaminen. Tämä ennallistamishöpötys pitäisi ihan kokonaan unhoittaa ja olla jo kovasti sitä vastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-20T13:25:37,2022-12-20T13:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_144_102,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi. Vielä yksi kolmen minuutin puheenvuoro mahtuu. [Toimi Kankaanniemi: No pidetään se sitten täältä paikalta.], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_103,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaksi asiaa, jotka olivat noissa aikaisemmissakin puheissani: toinen on tämä maatalouden kriisipaketti ja toinen kilpailulainsäädännön uudistaminen. Ihmettelen sitä, miksi hallitus ei näitä esityksiä ole voinut tuoda eduskuntaan ja hyväksyä. Kysynkin: mitkä puolueet ovat syyllisiä siihen, että tähän maatalouden kriisiin ei todella panosteta? [Ben Zyskowicz: Varmaan oppositiopuolueet!]
Edustaja Piritta Rantanen sosiaalidemokraateista tuntui olevan vastuullisella linjalla, mutta kysyn kyllä nyt, ministeri Haatainen, varapuheenjohtaja Malm, edustaja Eskelinen: Mikä on sosiaalidemokraattien linja maatalouspolitiikassa tänä päivänä? Mikä on teidän linjanne? Oletteko te valmiit puolustamaan maataloutta ja sen toimintaedellytyksiä Suomessa? Ymmärrän, että vihreät ja vasemmistoliitto ovat unohtaneet maatalouden ja maaseudun. [Vasemmalta: Ei olla, ei olla!] Kaiholla muistelen vahvasti kunnioittamaani edustaja Erkki Pulliaista, joka hienosti osasi yhdistää maatalouden ja ympäristön edut yhteen, ja myös nykyään esimerkiksi edustaja Myllykoski on hienosti näissä asioissa, mutta puolueina ne ovat kyllä varsin epämääräisellä linjalla. RKP tuskin tässä on voimatekijä, vaikka sinnekin toivoisin sellaisia Mats Nylundin tapaisia todella maataloutta ymmärtäviä, arvostavia edustajia, mutta se on kansan valinnan kohteena.
Arvoisa puhemies! Kun tuo kilpailulainsäädäntö taitaa kuulua ministeri Haataiselle ja kun hän on paikalla tällä hetkellä, niin olisi mielenkiintoista kuulla: Miksi kilpailulainsäädäntöä ei voida kehittää niin, että tämä maatalouden osuus elintarvikkeitten loppuhinnasta olisi kohtuullinen — se voitaisiin hoitaa tällä lainsäädännöllä. Ja miksi te kytkette tämän maatalouden kriisipaketin johonkin luonnonsuojelulakiin? Se on vastuutonta, se on äärimmäisen vastuutonta. [Vasemmalta: Se on just vastuullista!] Tehkää nyt nopeasti päätöksiä tästä, niin että viljelijät saavat uskoa tulevaisuuteen ja kevääseen. Ministeri Kurvinen pyysi opposition tukea näihin, mutta kyllä se pitää löytyä hallituksesta, jolle siitä maksetaan, että teette päätöksiä ja viette asioita eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T13:26:58,2022-12-20T13:29:45,Hyväksytty,1.1
2022_144_104,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan myöhemmin tässä täysistunnossa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_144_105,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytettyä yleiskeskustelua pääluokasta 30. — Keskustelu jatkuu. Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_144_106,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalous on ennennäkemättömässä kriisissä — oli jo ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, mutta sota Ukrainassa pahensi tilannetta olennaisesti. Osa pelloista jäi jo viime keväänä viljelemättä, ja tuleva kevät tulee olemaan aiempaakin järkyttävämpi. Se tulee näkymään viimeistään seuraavana talvena myös kuluttajille, kun jo nyt ruoan hinta on noussut merkittävästi. Samaan aikaan tuottajan saama korvaus työstä ei ole kuitenkaan riittävästi noussut — kustannukset puolestaan ovat, radikaalisti. Tuottajat kärsivät kassakriisistä, ja siihen eivät investointituet tai vastaavat tukimuodot auta.
Keväinen tukipaketti oli todellakin riittämätön. Se myös kohdentui aivan väärin. Elämän mittainen ja ylisukupolvinen työ maaseudulla tulee kevääseen mennessä yhä useammalla maatilalla päätökseensä. Haluammeko todella ajaa alas suomalaisen ruoantuotannon? Kaikki ovat yksimielisiä siitä, ettemme halua. Missä sitten viipyvät aidosti vaikuttavat tuet ja toimet? Missä vaiheessa hallitus aidosti alkaa puolustaa suomalaista maataloutta? Pian se on liian myöhäistä.
Arvoisa puhemies! Suomalainen puhdas ruoantuotanto on huoltovarmuuskysymys, ja nykyisen kaltaisessa maailmantilanteessa se olisi turvattava kaikin mahdollisin keinoin. Olemme myös maantieteellisesti hankalassa asemassa. Meriyhteyksien katkeaminen toisi merkittäviä ongelmia koko maallemme. Tämän vuoksi täytyy sekä pitää omavaraisuudestamme hyvää huolta ja parantaa sitä että kehittää pohjoisen yhteyksiä ja elinmahdollisuuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T18:04:45,2022-12-20T18:06:33,Hyväksytty,1.1
2022_144_107,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Eskelinen poissa. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_108,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aiemmin täällä käydyssä keskustelussa muiden muassa edustaja Hoskonen kantoi huolta siitä, onko maatalous ja huoltovarmuus vihreiden prioriteetti, ja kyllä on. Vihreillä on erinomainen maatalousohjelma, joka on päivitetty tuossa noin kuukausi sitten, ja suosittelen edustaja Hoskoselle ja muille siihen tutustumista. Mutta siltä varalta, että teillä ei ole aikaa siihen, minulla on tähän koottu siitä muutamia kohtia, joista voin teille tänään täällä kertoa.
Vihreät ovat jo pitkään kantaneet huolta siitä, että maataloutemme on ollut niin riippuvainen synteettisistä lannoitteista sekä fossiilisista polttoaineista. On aivan selvää, että meidän olisi pitänyt ohjata näiden riippuvuuksien purkamista jo aiemmin, jotta emme olisi nyt näin vaikeassa tilanteessa kuin olemme.
Vihreät haluavat edelleen vähentää riippuvuutta synteettisistä lannoitteista ja tuontipolttoaineista sekä samalla ohjata maatalouspolitiikan keinoin ruoantuotantoa kestävämmäksi ja aidosti omavaraisemmaksi. Meidän on tärkeää kannustaa tiloja investoimaan uusiutuvaan energiaan ja eläinten hyvinvointiin. Tällä hetkellä haasteena on se, että akuutti tiukka taloustilanne heikentää tilojen investointikykyä, ja siihen tarvitaan tukea.
Arvoisa puhemies! Kyllä, vihreät ovat erittäin huolestuneita viljelijöitten hyvinvoinnista ja alan houkuttelevuudesta. Onkin tärkeää saada alalle eri-ikäisiä, eri taustoista tulevia uusia motivoituneita viljelijöitä, jotka ovat kiinnostuneita kestävästä maataloustuotannosta ja tuovat mukanaan uusia ajatuksia sekä kehittävät uusia käytäntöjä. On tärkeää edistää sukupolvenvaihdoksia ja perhepiirin ulkopuolisille henkilöille tapahtuvia tilakauppoja. Työterveydellä on tässä tärkeä rooli. Tarvitsemme myös monialaista ennaltaehkäisevää tukea ja esimerkiksi neuvontaa, jotta voimme tukea viljelijöiden jaksamista.
Alan opiskelun tulee olla joustavaa, ja aikuiskouluttautumisen ja elinikäisen oppimisen tulee olla mahdollista myös maatalousalalla. Meidän tulee säilyttää hehtaariperusteinen nuoren viljelijän EU-tuki sekä muuttaa kansallinen nuoren viljelijän EU-tuki starttirahatyyppiseksi tueksi, joka ei ole sidonnainen peltohehtaareihin. Meidän tulisi muuttaa ”nuoren viljelijän tuki” muotoon ”aloittavan viljelijän tuki” ja nostaa ikäraja nykyisestä 40 vuodesta 45 vuoteen.
On tärkeää lisätä lomituksen, eläinlääkäreiden neuvonnan sekä työterveyden välistä vuoropuhelua viljelijöiden sekä eläinten hyvinvoinnin ja sitä kautta tilojen toimivuuden edistämiseksi.
Meidän täytyy luoda ratkaisuja maatalouskoneiden yhteiskäyttöön, jolla pienennetään aloitusinvestointeja ja madalletaan kynnystä ryhtyä maatalousyrittäjäksi. On tärkeää jatkaa Välitä viljelijästä ‑projektin rahoitusta, koska se on ollut vaikuttavaa toimintaa. Kehitetään perustuloa, joka parantaa kausituottajien ja uusien tuotteiden kehittäjien toimintavarmuutta.
Arvoisa puhemies! Panostetaan innovatiiviseen ja osaamisintensiiviseen maatalouteen. Ruoantuotannossa automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio ovat jo nyt muuttaneet toimintatapoja ja tulevat entisestään muuttamaan. Se avaa mahdollisuuksia uuden teknologian kehittämiseen. Panostetaan luomuun sekä ruoantuotannon, ravitsemuksen ja ruoantuotannon uusien menetelmien tutkimiseen ja kehittämiseen.
Maatalouteen ja ruoantuotannon tutkimiseen, kehittämiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa. Maatalousalan koulutuksen perustutkinnoista yliopistotasolle on oltava monipuolista, laadukasta ja riittävästi resursoitua.
Meidän täytyy avata Business Finlandin tuet sekä elyjen yritystuet myös maatalousyrittäjille. Ja kehitetään edelleen Neuvo 2020:ta, maatilojen neuvontajärjestelmää, ja lisätään sen rahoitusta. Meidän täytyy kehittää maatalousalan koulutusta huomioimaan nykyistä enemmän maatalouden ympäristöasiat, hiilensidonta, eläinten hyvinvointi, luonnonmukainen maatalous sekä yrittäjälähtöinen toimintatapa. Siirretään tutkimusrahoituksen painopistettä hiilensidontaan, maatalouden mikrobiologiaan, ekologiaan, ympäristömuutosta huomioivaan jalostukseen, maatalous- ja maataloustukipolitiikan kehittämiseen, kestävän maatalouden käytäntöihin, tuotantoeläinten hyvinvointiin, luomututkimukseen sekä uusien ruoantuotantotapojen tutkimiseen.
Arvoisa puhemies! Vihreä maatalouspolitiikka on nimenomaan elinvoimaisen maaseudun, omavaraisuuden ja huoltovarmuuden takuu. Tarvitsemme hiiltä sitovia, kasvukuntoisia peltoja, monimuotoista luontoa, lisää luomutuotantoa, lisääntyvää kasviproteiinituotantoa. Ja Suomesta pitää tehdä maailman eettisin ja kestävin eläintuotantomaa.
Arvoisa puhemies! Meidän täytyy lisätä maatalouden kannattavuutta monin eri toimin, mutta jatkan niistä seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-20T18:06:47,2022-12-20T18:11:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_109,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_110,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on koko Euroopan maaseutumaisin maa. Jokainen tarvitsee maaseudun antimia, vaikka ei siellä koskaan kävisikään. Meidän tulee huolehtia ruoantuotannon kannattavuudesta ja maamme omavaraisuudesta. Maaseutua ja kaupunkeja ei kannata asettaa vastakkain, molemmat tarvitsevat toisiaan.
4H-järjestön toiminta on malliesimerkki siitä, miten edistetään maaseutu- ja kaupunkialueiden vuorovaikutusta. Arvot hyvyys, hyvinvointi, harkinta ja harjaannus ovat erityisen ajankohtaisia. 4H edistää lasten ja nuorten asiaa ympäri Suomen. Järjestö tarjoaa monipuolista harrastus-, palvelu- ja kilpailutoimintaa, työllistää nuoria sekä tarjoaa heille mahdollisuuksia kokeilla yrittäjyyttä muun muassa perustamalla omia pieniä yrityksiä. Samalla järjestö edistää maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaa.
4H:n strategiassa vuosille 23—25 nostetaan aivan keskiöön lapset ja nuoret ja heidän kasvunsa kestävään elämäntapaan, työhön ja yrittäjyyteen. Strategian nimi on Kestävää kasvua tekemällä oppien. Se kannustaa, ohjaa ja opettaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, kestävään kasvuun, viljelemiseen ja varjelemiseen — kaikkea tätä käytännössä tekemällä oppien. 4H:n tärkeitä teema-alueita ovat ruoka, metsä, luonto ja kädentaidot. Tämä on juuri sellaista toimintaa, joka edistää mielenterveyttä ja lasten ja nuorten fyysistä kuntoa. Kun innostuu ja onnistuu, se vahvistaa monella tapaa.
Arvoisa puhemies! Iloitsen siitä, että suunnitellut leikkaukset 4H:n budjettiin eivät toteutuneet, vaan järjestön rahoitus lisääntyy lopulta 50 000 eurolla, kun eduskunta päätti myöntää järjestölle yhteisesti 350 000 euroa lisämäärärahaa — kiitos siitä. 4H-järjestöllä on valmiit mallit lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja kesätöiden toteuttamiseen eri puolilla Suomea. Se voi osaltaan toteuttaa harrastamisen Suomen mallia ja tarjota hyvän harrastuksen ja reipashenkisen kaveripiirin koulupäivän yhteydessä. Nämä myönnetyt rahat ovat nyt parhaassa mahdollisessa käytössä.
Arvoisa puhemies! Kiitos myös siitä, että kylätoimitoiminnan valtionapua lisättiin ja kyläkauppatuki muutettiin pysyväksi. Tämä kaikki vahvistaa kylien elinvoimaa. Kylissä on sykettä ja voimaa.
Toivotan puhemiehelle ja teille kaikille oikein hyvää ja rauhaisaa joulua!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-20T18:12:09,2022-12-20T18:15:47,Hyväksytty,1.1
2022_144_111,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Samoin! — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_112,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maatalouden pääluokasta täytyy todeta, että maatalouden kriisiytyminen on kestänyt jo useampia vuosia. Markkinat eivät ole toimineet, ja maanviljelijät ja tuottajat eivät ole saaneet sitä hintaa, mitä heidän olisi tuotteista pitänyt saada. Onneksi tässä nyt ministeri Kurvinen on saanut markkinalainsäädäntöä tulemaan tänne eduskuntaan, ja toivottavasti me saadaan sitä kautta asioita korjattua. Itse pidin kanssa tätä maatalouden kriisipakettia, 300:aa miljoonaa, mikä tänä vuonna annettiin, valtion ojennuksena kohti viljelijöitä, että myös markkinat olisivat tulleet vastaavalla summalla tai ainakin omalla panoksellaan vielä mukaan tähän maatalouden ahdinkoon ja kriisiin. Näin ei nyt välttämättä ole ollut, koska suuret yritykset ja kauppiaat ovat vetäneet tällä hetkellä suuria voittoja, ennennäkemättömiä voittoja tästä elintarvikealasta.
Kestävän maatalouden perusta ja kestävän talouden perusta tulee ainakin kolmeen kohtaan. Sen pitää olla taloudellisesti kestävää, sen pitää olla sosiaalisesti kestävää ja myös ekologisesti kestävää. Tämä taloudellisuus puuttuu tällä hetkellä meidän maataloudestamme, ja meidän täytyy sitä vahvasti kehittää. Sosiaalinen puolikin on tosi kovilla. Kaikki viljelijät ovat tosi kovilla, ja heitä syytetään ihan turhasta. He ovat ilmastosankareita. He tekevät vahvaa työtä siellä maataloudessa. Ekologisesti kestävää — tämä on itse asiassa aika selvä asia maataloudessa, ainakin keskustalaisilla yrittäjillä. On jo yli sata vuotta vanha periaate, että tila annetaan paremmassa kunnossa kuin mitä se on itse saatu, pidetään huolta siitä. Se antaa meille leivän, se antaa meille rahan, se antaa meille elinkeinon siellä maataloudessa. Siis niitä syytöksiä, mitkä tulevat maanviljelijöitä kohtaan, en käsitä kaikkia. [Toimi Kankaanniemi: Totta!]
Metsätalouden osalta on tällä hetkellä aivan sama asia. Meidän suomalainen metsätalous on minun ikäni aikana tällä hetkellä kaksinkertaistanut kasvunsa, 40—50 kuutiosta nyt 110 kuutioon. Meidän metsä kasvaa. Meidän hiilinielut ovat kasvaneet, meidän hiilivarastot ovat kasvaneet. Sitten meitä tällä hetkellä syytetään siitä, että metsä ei ole kunnossa, siellä on joku romahtanut tai jotain muuta. Miksi tällaista väärää informaatiota nyt sitten EU:ssa annetaan meidän suomalaisten osaamisesta myös metsätalouden osalta? Sitäkään en ymmärrä, miksi vielä omat kansalaiset näin tekevät. Metsätalous on tosi tärkeä, vihreää kultaa meille. Se on tuonut meille sotien jälkeen tämän elintason, mikä meillä on tällä hetkellä, mutta metsät kasvavat vielä enemmän. Se on meidän vahva voimavaramme, ja me pidämme niistä huolta.
Yksi asia, arvoisa puhemies: Tähän samaan pääluokkaan kuuluu tämä yhteisöllisyys. Kiitän siitä, että muun muassa kyläkauppatukea on nostettu ja kylien yhteisöä sitä kautta vahvistettu. Yhtä lailla valtiovarainvaliokunnan jakovaroissa annettiin lisärahoitusta muun muassa kylien ja yhteisöjen yhteiseen tekemiseen, varsinkin kylätoimintaan eri puolille Suomea. Yhteisöllisyys on todella tärkeää. Se pitää huolta niistä maanviljelijöistä, mutta se ottaa myös mukaansa niiden niin sanottujen alkuasukkaitten lisäksi nämä kesäasukkaat. Itse käytän tätä termiä, koska se on toisaalta pikkusen hauska, mutta toisaalta: millä tavalla se kulttuuri ja se kylän henki lähtee käyntiin, jos ei niitä ihmisiä oteta myös mukaan toimintaan, varsinkin näitä kesäasukkaita ja muualta muuttaneita? Se on oikeastaan kylien suola. Kiitän kovastikin Aleksi Koivistoa — kyläyhteisön vetäjä tällä hetkellä. Hänellä on erittäin hyviä toimintoja ja uusia malleja, millä kyläyhteisöjä on kehitetty.
Arvoisa puhemies! Vielä näistä lisäyksistä. Edellinen puhuja, edustaja Kinnunen mainitsi juurikin tämän 4H-toiminnan. Tämä nuorisotoiminta on todella tärkeää. Olemme tässä parin päivän sisällä juurikin puhuneet siitä, miten meidän nuoret jaksavat ja miten he toimivat, niin että juuri tämmöinen harrastetoiminta, mitä 4H tekee, on todella tärkeää: koulutetaan, opetetaan yrittäjyyteen ja mahdollistetaan siinä kevytyrittäjyyteen. Se on todella reipas ja reilu konsti saada nuoria yrittäjyyteen. Tämä kylärahoitus on erittäin tärkeä asia, ProAgrialle ja monelle muulle. Eli näissä lisäyksissä oli monta hyvää yhteisöllistä rahoituksen lähdettä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-20T18:15:57,2022-12-20T18:20:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_113,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_114,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä maataloudesta sen verran, että haluan olla puolustamassa suomalaisen maatalouden osaamista ja tietoa ja taitoa ja sitä sydäntä, millä sitä työtä tehdään. Kun vihreät syyttävät maataloutta lähes mistä tahansa, niin on aivan käsittämätöntä, miten te loukkaatte maanviljelijöitä omilla puheillanne. Kyllä siinä on turha käsiä levitellä, kun te annatte täältä ymmärtää, että te osaatte tämän maatalouden. Oletteko te koskaan edes maatilalla käyneet, saatikka hoitaneet kotieläimiä, saati ottaneet sieltä penniäkään tuloa teidän elämäänne? Te loukkaatte maanviljelijöitä todella törkeästi noilla puheillanne väittämällä, että meillä ei osata viljelyä. Meidän maanviljely on ollut olemassa, kun Vihreää liittoa ei ole edes painajaisissa nähty vielä. Me tiedämme tasan tarkkaan, mistä Vihreä liitto syntyi, missä teidän alkujuurenne ovat.
Toivoisin, että kunnioittaisitte edes sen verran maatalouden harjoittajia, että puhuisitte heistä kunnioittavaan sävyyn, koska he ovat erittäin suuresti rasittuneita näistä yhteiskunnan paineista, mitkä he ovat syyttään joutuneet kohtaamaan. He osaavat viljelyn aivan varmasti. He tuottavat maailman puhtainta ruokaa maailman puhtaimmilla menetelmillä. He ovat hallinneet hiilensidonnan koko elämänsä aikana.
Suomi ei olisi mikään sivistysvaltio, jos täällä ei olisi metsätaloutta ja maataloutta. Koko Suomi on rakennettu sillä, että meillä oli omat ruoat. Suomi oli muuten toisen maailmansodan aikana ainoa valtio, joka ei kärsinyt sodan aikana ollenkaan nälänhätää. Elintarvikkeet oli säännöstelty, se tiedetään. Elintarvikkeista oli tietenkin pulaa hetkellisesti, mutta kukaan ei kärsinyt nälkää, ja kaikilla oli ruokaa tarjolla ympäri Suomen — valtava suoritus niissä valtavan vaikeissa olosuhteissa. Sotaa käyvä valtio pystyi ruokkimaan kansalaiset ja rintamalla taistelleet sotilaat.
Hiiltä on sidottu näihin peltoihin ja metsiin valtavat määrät, kuten edustaja Pirttilahti erinomaisessa puheenvuorossaan äsken sanoi. Metsien kasvu on tuplattu 1950-luvun jälkeen. Metsien kasvu on yli kaksinkertaistettu, samoin hiilivarasto elikkä puuvarasto. Puuta on tällä hetkellä metsissämme yli kaksi ja puoli miljardia mottia, ja metsien kasvu on noin 103—104 miljoonaa mottia vuoteen. Se on kaksinkertaistettu sillä työllä ja osaamisella, ja tätä eivät näköjään jotkut osaa arvostaa.
Koko vihreän politiikan syvin ydinhän on siinä, että osoitetaan, että te ette osaa mitään mutta me osaamme. Jos te itse katsotte vaikka teidän omaa energiapolitiikkaanne, miten te vastustitte ydinvoimaa: Tuolla Töölönlahden rannalla on paalu, häpeäpaalu, mihin on kirjoitettu niiden kansanedustajien nimet, jotka kannattivat ydinvoimaa. Miksihän se siellä on? Jos te vaikka joskus sen selvittäisitte minulle tai tälle salille, olisin siitä onnellinen. Samoin te vastustitte Kollajan ja Vuotoksen altaita, joista olisi saatu tähän maahan hyvää säätövoimaa tuulivoimalle. Sekään ei teille käynyt. Nyt porattiin tuonne Otaniemeen muutamia reikiä, joissa yritettiin syvälämpöä tehdä. Mitä sieltä tuli? Kolme syvää, kelvotonta porakaivoa. Mikä on seuraava ala, mitä te haluatte lähteä kehittämään? Suosittelisin, että arvostatte niitä ihmisiä, jotka sen osaavat. Ei se riitä, että on omasta mielestään maailman paras.
Toivon, että kunnioitatte näitä maanviljelyn ja metsätalouden harjoittajia. Suomelle ei ole mikään muu uhka kuin se, että me sorrumme tällaiseen aliarviointiin niitä osaajia kohtaan, jotka aidosti sen työn tekevät. Se on meidän pahin virhe. Olen tästä hyvin loukkaantunut, että maaseudun ihmisiä tällä keinoin mollataan. En ikinä hyväksy tuollaisia puheita, ja toivon, että vihreätkin jonain päivänä näin tekisivät. En siihen kyllä usko, mutta minä uskon, että joulun aikana ihmisille tulee hyvä tahto ja lämmin sydän. Toivon, että se koskee vihreitäkin. Tällainen meno, jossa arvokasta työtä tekeviä ihmisiä mollataan ja kehotetaan tekemään joitain synteettisiä lannoitteita — kannattaa edes kemiaan ja biologiaan hieman syvemmin tutustua. Sitä toivon hartaasti näin joulun alla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T18:20:57,2022-12-20T18:25:00,Hyväksytty,1.1
2022_144_115,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Totean, että nyt puhutaan maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta, ja toivon, että tässä salissa säilyy arvostava ja kunnioittava keskustelu tästä eteenkin päin. [Hannu Hoskonen: Nimenomaan!] — Koskee myös edustaja Hoskosta. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_116,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan budjetin loppusumma on noin 2,7 miljardia euroa. Se on noin 79 miljoonaa euroa pienempi kuin tämän vuoden varsinaisessa budjetissa olleet määrärahat yhteensä, eli aleneva on suunta. Vertailun vuoksi totean, että ympäristöministeriön pääluokan summa on kasvanut niin, että kun se oli 199 miljoonaa euroa Sipilän hallituksen viimeisessä budjetissa vuodelle 2019, niin nyt se on 357 miljoonaa euroa, eli tämän hallituskauden aikana ympäristöministeriön pääluokka on kasvanut 80 prosentilla. Maa- ja metsätalousministeriön osalta ei vastaavaa kehitystä ole tapahtunut, ja se näkyy siinä, että maatalous on erittäin suuressa ahdingossa, eikä tämä ensi vuoden talousarvio suuntaa edes muuta, ei edes pysäytä maatalouden ja maaseudun alasajon vauhtia. [Tuomas Kettunen: Tuleeko perussuomalaisilta tukipaketti maatalouteen?] — Se on murheellista, murheellista, edustaja Kettunen. Te voitte lukea meidän vastalauseemme lausumat, joista huomenna äänestetään. Niissä meillä on suunnanmuutos. — Siellä on muuten myös sellainen lausuma kuin numero 120 — jaa, se on äänestetty jo varmaan ympäristöministeriön kohdalla — jossa esitettiin, että hallitus vuoden 23 ensimmäisessä lisätalousarviossa siirtää määrärahoja ympäristöministeriön pääluokasta muun muassa maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan maatalouden kannattavuuden parantamiseen. [Tuomas Kettunen: Tuleeko tukipaketti?] Tämä on meidän linja, että me haluamme siirtää budjetin sisällä varoja toisarvoisista menoista tärkeimpiin, kansakuntamme kannalta tärkeimpiin, kohteisiin. Tämä on keskeinen osa meidän vaihtoehtobudjetin ideaa: sisäiset siirrot kasvattamatta loppusummaa. Sitten meillä on se 500 miljoonan euron varauma, josta voidaan monenlaisia tarpeita täyttää. Mutta paljon pystytään myös tekemään niin, että siirretään budjetin sisällä. Lisätalousarviolla se voidaan tehdä, jos halua on ja valmiutta on. Nykyisellä hallituksella ei valitettavasti ole ollut ykkösprioriteettina tämä Suomen kansan ja esimerkiksi maatalouden ahdingon helpottaminen, joka ahdinko uhkaa jopa ruokaturvaa.
Arvoisa puhemies! Siis ympäristöministeriössä olisi väljyyttä, jota voitaisiin käyttää. Meillä on myös valmius selvittää se, että ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdistettäisiin luonnonvaraministeriöksi, jolloin loppuisi tämä tällainen jatkuva kinailu, kun ministerit ja ministeriöt vetävät päinvastaisiin suuntiin. Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii puolustamaan suomalaista maataloutta, metsätaloutta, vesitaloutta ja niin edelleen, kun taas ympäristöministeriö ajaa niitä voimalla alas. Ja ennen kaikkea, kun nämä politiikan alat ovat vahvasti Bryssel-vetoisia, se näkyy siellä ja Suomi kärsii. 
Arvoisa puhemies! Kun EU:hun viittasin, niin metsäpolitiikan osalta pitää todeta, että en olisi koskaan uskonut, että Suomessa joudutaan keskustelemaan vuonna 2022 siitä, kuuluuko metsäpolitiikka kansallisiin käsiin vai onko se EU-politiikkaa. EU-komission vahva varapuheenjohtaja Frans Timmermans, hollantilainen sosialisti, on kaapannut metsä- ja myös osittain sosiaalipolitiikan ilmastopolitiikan osaksi ja sen alaisuuteen, ja se näkyy EU:n politiikassa. Kauhulla ajattelen sitä vajaata kahta vuotta, joka vielä nykyisellä komissiolla on toiminta-aikaa, sitä, miten paljon se ehtii tuottamaan sellaisia esityksiä, jotka edelleen lyövät suomalaista talonpoikaa ja suomalaista yksityistä metsänomistajaa, 600 000:ta metsänomistajaa, [Puhemies koputtaa] ja elintarviketalouttamme, joka on meille kuitenkin äärimmäisen tärkeä elinehto.
Arvoisa puhemies! Tämä oli varmaan viimeinen puheenvuoroni ennen joulua, joten toivotan teille ja koko eduskunnalle ja virkamiehille oikein hyvää, rauhaisaa joulua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T18:25:17,2022-12-20T18:30:45,Hyväksytty,1.1
2022_144_117,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos samoin. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_118,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos ajattelemme sitä lähtökohtaa, että meillä Suomessa on maailman puhtain maaperä, ihan mitatusti maailman puhtain ilma, maailman puhtaimmat vedet, ja sitä vettä meillä riittää, ja että Eurooppa ja maailma elävät tällä hetkellä sodan aikaa, sodan, joka uhkaa ruokaturvaa koko maailmassa, niin onhan tilanne aivan absurdi, se, että meillä tiloja joudutaan lopettamaan useamman tilan päivävauhdilla. Tämä tilanne ei uhkaa vain oman maamme ruokaturvaa, se ei uhkaa ainoastaan sitä, että suomalaiset kuluttajat eivät välttämättä tulevaisuudessa enää saa toivomiaan kotimaisia elintarvikkeita, niitä maailman laadukkaimpia elintarvikkeita, jotka vaikkapa kotieläintuotannon osalta ovat puhtaita antibioottijäämistä — eläimiä ei meillä tarvitse rokottaa samalla tavalla kuin monissa muissa maissa — ja niin edelleen ja niin edelleen. Näitä laatutekijöitä kotimaisen ruoan puolesta on vaikka kuinka paljon. Ei tarvitse mainita kuin esimerkiksi eettinen näkökulma. Eläintenpidon standardit ovat meillä paljon korkeammat kuin monissa muissa Euroopan maissa, maailman maista puhumattakaan. Arvoisa puhemies, se, että Suomen maatalous on näin valtavassa kriisissä, jossa tiloja lakkaa, jossa ruoantuotanto maassamme uhkaa vähentyä, on yhtenä pienenä osatekijänä siinä kokonaisuudessa, joka uhkaa ruokaturvaa myös koko ihmiskunnan näkökulmasta. Kyllä Suomen, maan, jossa kaikki nämä tuotannontekijät ovat näin hyvässä kunnossa, pitäisi pystyä olemaan omavarainen ruoantuotannossa niin, että meiltä viedään merkittävästi enemmän elintarvikkeita maailmalle kuin mitä tänne tuodaan. On tietysti aivan päivänselvää, että ainahan elintarvikkeita myös tuodaan, ihmiset haluavat lautaselle monipuolista vaihtelua, mutta pitäisi olla niin, että ihmisten ruoantarve peruselintarvikkeiden osalta pystytään kuitenkin tiukassakin paikassa myös täysin kotimaisin voimin tyydyttämään, mikäli joudutaan tilanteeseen, jossa sodan tai muun kriisin seurauksena tämmöinen globaali ruokahuolto vaarantuu.
Mutta, arvoisa puhemies, olen siis sitä mieltä, että paljon voimakkaampia toimenpiteitä kuin mitä nyt pystytään tässä ensi vuoden talousarviossa esittämään suomalainen maatalous ansaitsisi, jotta pystytään tukemaan sitä, etteivät tilat ajaudu tässä kriisin keskellä sellaisiin vaikeuksiin, että tiloja loppuu jopa tavalla, joka vaarantaa Suomen huoltovarmuuden. Tarvittaisiin todella panostuksia siihen, että tilat pystyvät sitä hyvää työtä, jota tekevät, kehittämään niin, että Suomesta tulee myöskin ruoan nettoviejä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2022-12-20T18:30:47,2022-12-20T18:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_144_119,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_120,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maatalouden kriisi on erittäin vakava ja tilanne monella tilalla erittäin huolestuttava. Sen takia oppositio teki maataloudesta myös välikysymyksen, ja valitettavasti tämä hallitus sai kuitenkin luottamuksen myös maatalouspolitiikan osalta — keskustan tuella — jatkaa työtään.
Meidän budjetti lähtee itse asiassa siitä, että tiedossa olevien menojen pitäisi olla budjetissa — pitää olla joko itse siinä syksyllä esitetyssä budjetissa tai sitten sen täydennyksessä. Ja nyt ongelma on se, että on olemassa oleva tieto maatalouden tarvitsemasta tuesta ja tämä hallitus ei ole siitä pystynyt päättämään. Nyt vasemmisto estää tämän kriisituen, kun keskusta rikkoi heidän mielestään hallitusyhteistyön pelisääntöjä. Kyllä suomalainen maatalous, ruoantuotanto on, arvon keskusta- ja vasemmistohallitus, liian arvokas asia tällaisen riitelyn uhriksi. Toivon, että te saatte nyt omat rivinne suoriksi ja tämän kriisitukipaketin suomalaiselle maataloudelle. Meillä joka päivä lopettaa kolme tilaa, ja tämä tilanne tulee pahenemaan entisestään. Toivon, että keskustasta löytyy enemmän hannuhoskosia ja vähemmän niitä, jotka pönkäävät vain vasemmistohallitusta.
Arvoisa puhemies! Luulen, että teitä, arvoisa puhemies, ilahduttaa se, että tämä on minun viimeinen puheenvuoroni ennen joulua. Haluan kiittää teitä ja koko talon henkilökuntaa ja myös edustajakollegoita. Oikein hyvää joulun aikaa teille kaikille!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-20T18:33:49,2022-12-20T18:35:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_121,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, sitä samaa teille. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_122,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos täällä voisi taputtaa, niin taputtaisin edustaja Heinosen äskeisen puheenvuoron lopun jälkeen. [Eduskunnasta: Varsinkin kun se oli viimeinen!]
Maatalouden kriisi on todellinen, ja siihen tarvitaan yhteisiä toimia yli puoluerajojen. Perussuomalaiset haluavat maatalouden kunnianpalautuksen, ja meillä on sadan kohdan lista, millä tähän päästäisiin. Me haluamme muun muassa turvata maatalouden lomituspalvelujen saatavuuden, ryhtyä toimenpiteisiin ruokaketjun eri osien kustannusten jakamiseksi niin, että alkutuottaja saa oikeudenmukaisen osuuden loppuhinnasta, tehostaa julkisen sektorin esimerkillisyyttä ruokapalveluhankinnoissa ja huolehtia viljelijöiden henkiseen jaksamiseen tarvittavista palveluista. Nämä ovat hallituksen vapaassa käytössä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T18:35:55,2022-12-20T18:36:59,Hyväksytty,1.1
2022_144_123,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_124,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Seuraavalla hallituksella kyllä riittää työtä, että suomalainen metsästys ja eräperinteen jatkuvuus turvataan. Kyseessä on tälläkin hetkellä hallitusohjelmakirjaus, mutta valitettavasti olemme joutuneet kohtaamaan esimerkiksi monenlaisia esityksiä, joilla sitä on vaikeutettu tai yritetty vaikeuttaa. Kuluneella kaudella metsästäjiä on koeteltu moneen otteeseen. On suurpetopolitiikan kohtaamat ongelmat, lukuisat metsästysvastaiset kansalaisaloitteet, lyijyhaulikieltoa ja valtava määrä uusia luonnonsuojelualueita, joilla metsästys on kielletty — siis kielletty, vaikka metsästys ei uhkaa luonnonsuojelua vaan itse asiassa on tärkeä osa sitä. Suomalainen metsästyskulttuuri ja esimerkiksi koiran kanssa metsästäminen ovat osa ainutlaatuista eräperinnettämme, jota meillä ei ole varaa menettää lyhytnäköisellä politiikalla.
Arvoisa puhemies! Tällä kaudella on luonnonsuojelulla vaikeutettu myös hylkeenmetsästystä. On olennaista niin vaelluskalakantojen kuin kalastuselinkeinon ja vapaa-ajankalastuksen jatkumisen vuoksi pitää huoli, ettei hyljekanta kasva tarpeettoman suureksi. Se on myös hylkeen itsensä etu. Mikäli kanta on liian suuri, käy ravinto vähäksi. Hylkeellä ei oikeastaan ole vihollisia Suomen luonnossa. Kannanhoidollinen hylkeen metsästys on siis tärkeää, mutta edes nykyisiä kiintiöitä ei saada metsästettyä. Hylkeenmetsästys on vaativa laji, ja suojelemalla hylkeenmetsästykseen käytettävät luodot vaikeutetaan metsästystä entisestään.
Hylkeenmetsästystä helpottaisi myös hyljetuotteiden kaupan vapauttaminen. Tämä on yksi asia, jossa ministeriöissä on näkemys, minkä mukaan Suomi ei voi sallia suomalaisten hyljetuotteiden myyntiä, koska EU. Mutta kun asiaa kysytään EU:sta, sanotaan ongelman löytyvän kansallistasolta. Kumminkohan asia sitten on? En tiedä, mutta kuntoon se pitäisi laittaa. On hävytöntä tuhota saaliiksi saatu eläin sen myyntikiellon vuoksi. Se sotii metsästyksen periaatteita vastaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T18:36:59,2022-12-20T18:39:15,Hyväksytty,1.1
2022_144_125,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä. Toivon, että nyt sitten puhutte niin pitkään kuin tarvitaan. [Hanna Holopainen: Joo, kyllä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_126,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten täällä on tänään monessa puheenvuorossa todettu, kannamme huolta maatalouden kannattavuudesta. Maatilojen kannattavuus on romahtanut, koska kohonneita kustannuksia ei ole saatu siirrettyä tuottajahintoihin. Meidän tuleekin tavoitella maataloutta, joka on myös taloudellisesti kestävää, ja tuottajan tulee saada tuotteistaan markkinoilla riittävä korvaus. Näin ei tällä hetkellä ole. Suomalaisen maataloustuotannon kannattavuutta tulee parantaa monipuolisin keinoin. Vihreät haluavat pitää suomalaisen maaseudun elinvoimaisena, ja ruoantuotannon omavaraisuus sekä kriisitilanteiden huoltovarmuus on varmistettava.
Tällä hetkellä viljelijöiden rooli on haastava etenkin kaupan vahvan aseman vuoksi. On välttämätöntä saada elintarvikeketjun tulonjakoa reilummaksi. Vähittäiskaupalla on liian määräävä markkina-asema, ja ruokamarkkinat eivät siltä osin toimi. Meidän täytyy parantaa alkutuotannon neuvotteluasemaa ja meidän oman maataloustuotantomme kilpailukykyä. Esimerkiksi viennin ja tuonnin tase ei tällä hetkellä ole tasapainossa. 
Keskeisessä asemassa kilpailukyvyn parantamisessa ovat myös julkiset hankinnat. Meidän täytyy laajentaa alkuperämerkinnät kattamaan myös ravintolat ja joukkoruokailut, mikä parantaa sitä, että kotimaista ruokaa käytetään siellä nykyistä enemmän. 
Meidän täytyy vaikuttaa myös EU-tasolla ja varmistaa, että EU-tason sääntely on yhtenäistä ja reilua ja että EU-tasolla ei sallittaisi enää maakohtaisia poikkeuksia muun muassa tuotantoeläinten hyvinvointiin tai viljelykäytäntöihin liittyen. Meidän tulee inhimillistää maatalouteen liittyvää byrokratiaa sekä uudistaa maataloustukijärjestelmää kestävämmäksi.
On strategisesti tärkeää ylläpitää ruoantuotantoa Suomessa, myös sen eri osissa. Tämä on tärkeää sanoa ääneen, koska tämä ei tunnu kaikille olevan itsestään selvää. Suomalainen ruoantuotanto on myös osa globaalia vastuuta, koska väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen myötä globaali ruokahuolto tarvinnee lähivuosikymmeninä kaiken mahdollisen tuotantoalan, ja huoltovarmuus toteutuu tehokkaimmin, kun elintarviketuotanto on kannattavaa ja monipuolista normaalioloissa. Siksi on tärkeää tässä kannattavuuskriisissä kantaa huolta viljelijöistä ja niistä maatiloista, jotka ovat vaikeuksissa. Meidän täytyy pyrkiä pitämään yllä maatalouden tuotantokykyä eli pitää huolta pelloista ja muusta infrastruktuurista sekä osaamisesta — pitää sitä yllä eikä päästää sitä romahtamaan. Meidän täytyy varmistaa, että elintarvikehuoltomme ei ole pelkän tuonnin varassa, ja meidän täytyy pitää kotimainen ruoantuotanto riittävän monipuolisena, jotta se ei ole niin haavoittuvaa. Meidän täytyy varmistaa maatalouden tuotantopanosten riittävä omavaraisuusaste ja edistää maatalouden kotimaisten tuotantopanosten, kuten lannoitteiden ja polttoaineen, tutkimusta ja kehittämistä.
Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää huolehtia kasvukuntoisista pelloista. Täytyy muistaa, että ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyvien sään ääri-ilmiöiden haittoja voidaan vähentää oikeilla viljelykäytännöillä ja sopeutumalla muutokseen käyttämällä oikeanlaisia kasvilajeja ja -lajikkeita. Ilmaston muuttumisen vuoksi sekä eteläisempään valoilmastoon että suomalaiseen viileään kesään sopeutuneet kasvit kaipaavat meidän oloihimme sopeuttavaa jalostusta. Näin ne kasvavat optimaalisesti ja käyttävät ravinteet tehokkaasti hyväkseen.
Arvoisa puhemies! Kannan huolta maatiaislajikkeiden, maatiaisrotujen ja perinnebiotooppien ylläpitämisestä. On tärkeää säilyttää arvokkaat geenivarat ja lajirikkaudet myös tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Tämä oli nyt tältä osin tässä budjettikäsittelyssä ja tänä vuonna viimeinen puheenvuoroni. Haluan toivottaa kollegoille oikein hyvää joulunaikaa ja kiittää yhteistyöstä kaikkia!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-20T18:39:25,2022-12-20T18:43:43,Hyväksytty,1.1
2022_144_127,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Samoin teille kiitos! — Edelleen, edustaja Kettunen, nyt kaikki se, mitä tänä iltana on sanottavaa, voisi tulla ulos, kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_128,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä on niin tärkeä hallinnonala, maa- ja metsätalousministeriön hallinnoala, tämä on puolustuksen jälkeen yksi tärkeimmistä hallinnonaloista aina mutta eritoten tässä ajassa, kun maailmalla myllertää. — Puhemies, en pysty teille lupaamaan, pystynkö jäsentelemään kaikkea, mitä minun päässäni on, [Naurua] tähän ensimmäiseen puheenvuorooni, joka on tälle päivälle ja tässä hallinnonalassa — siis minun ensimmäinen puheenvuoroni.
Kunnioitettu puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja niin aikaisemmin päivällä kuin myös tässä iltakeskustelussa. Edustaja Kankaanniemelle totean heti ensi alkuun... [Toimi Kankaanniemi: Älä ärsytä!] — Taisi olla näin, viimeinen puheenvuoro. — Mutta täytyy kyllä nyt heti ensi alkuun kommentoida, kun maatalous, viljelijät ovat todella ahdingossa, historian pahimmassa kannattavuuskriisissä ja kun nyt käymme budjettia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta ja teillä on vaihtoehtobudjetti myös tuoda tähänkin hallinnonalaan, niin sanoitte, että budjetin sisällä voi varoja siirrellä. Kun tässä aikaisemmin keskustelussa edustaja Simula kyseli maatalouden tukipaketin perään, niin kysyisinkin teiltä nyt heti ensi alkuun, onko teiltä tulossa nyt vaihtoehtobudjetissa jonkinnäköinen tukipaketti, vai tuleeko se budjetin sisälle elikkä niin, että pysytte kehyksissä ja etsitte sitten jostain toiselta suunnalta rahoituksen ja tuotte sen sitten maatalouden ahdinkoon tukipakettina. Täytyy vielä lukaista uudelleen se vaihtoehtobudjetti, mutta siellä ei tullut kyllä perusteluja siihen suuntaan, että tukisitte elintarvikemarkkinalain muutosta. Nytten kun näitä muutoksia on tehty ja tuotu jo esityksenä eduskuntaan ja minun mielestäni koko tämä elintarvikemarkkinalaki pitäisi vielä uudelleen käsitellä heti seuraavalla vaalikaudella, niin kysyisinkin, oletteko te siihen valmis.
Edustaja Simula käytti ansiokkaan puheenvuoron liittyen metsästykseen, metsästyskulttuuriin, koiralla metsästämiseen. Olen täysin samaa mieltä edustaja Simulan kanssa siitä, että metsästystä ja metsästyskulttuuria tulee suojella ja vaalia. Tänä syksynä kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunta teki mietinnön suden kannanhoidollisen metsästyksen kansalaisaloitteen pohjalta, ja sinnehän tehtiin hyvät lausumat, viisi lausumakohtaa, ja tätähän oli edustaja Simulakin myös edesauttamassa. [Jenna Simulan välihuuto]
Puhemies! Riista- ja kalatalouden edistämisen suunnalta tässä budjetissa huomionarvoista on, että maa- ja metsätalousministeriö on osarahoittanut vuosina 2020—2022 ampumaharrastus-, metsästäjä- ja reserviläisjärjestöjen toimintaa ampumaratojen ympäristölupahankkeitten osalta. Tämä onkin hyvää toimintaa, ja toivoisinkin, että tätä jatketaan myös tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-20T18:43:44,2022-12-20T18:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_144_129,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_130,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että maataloudella on ystäviä. Toivon sen ystävyyden kestävän pitkään ja aidosti, koska sellainen kansakunta, joka ei omia elintarvikkeitaan pysty kaikissa olosuhteissa tuottamaan, varmasti on tulevaisuudessa vaikeuksissa.
Yksi historianseikka lopuksi vielä, arvoisa puhemies. Kun katsoo maailmanhistoriaa taaksepäin ja niitä kansoja, jotka eivät pitäneet huolta omasta elintarviketuotannostaan, niille on aina käynyt huonosti. Ei tarvinne luetella esimerkkejä, vaan maailmanhistoria tuntee niitä monia. On ollut nälänhätiä, kansainvaelluksia ihan sen takia, kun siinä aidossa ja oikeassa elintarviketuotannossa ei ole pidetty tiukkaa linjaa, niin että me tuotamme itse eväämme ja elämme sen mukaan, että ruokimme kaikki kansalaiset ja myös pidämme sen tulevaisuuden varan. Maanviljelijähän katsoo aina vähintään vuoden eteenpäin: onko minulla ensi vuoden, seuraavan satokauden, siemenet ja lannoitteet kunnossa, varattuna, ja ovatko pellot kunnossa sitä varten, että seuraavana vuonna pääsee taas pellolle töihin, kun kevät koittaa?
Tämä jää todellakin tämän joulunaluskauden viimeiseksi puheenvuorokseni. Jos äskeisessä puheenvuorossa sanoin vähän turhan kärkevästi, sitä pahoittelen. Haluan toivottaa puhemiehelle ja hänen perheelleen erinomaista joulun aikaa, rauhallista joulua, edustajakollegoille ja heidän perheilleen joulurauhaa ja hyvää mieltä, samoin eduskunnassa arvokasta työtä tekeville virkamiehille ja heidän perheilleen hyvää joulua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T18:47:04,2022-12-20T18:48:31,Hyväksytty,1.1
2022_144_131,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, samoin teille. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_132,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää edustaja Kettusta hyvästä yhteistyöstä tosiaan suurpetojen metsästyksen eteenpäin viemiseksi. Varmasti kuhmolaisena tunnette paikallisten metsästäjien tuskan tässä asiassa, ja toivon todella, että kun teillä on maa- ja metsätalousministerin salkku, viette tätä asiaa painokkaasti vielä eteenpäin, että emme kohtaa tämän loppukesän tapaista mahalaskua, mikä esimerkiksi karhun metsästyksen aloituksessa oli. Luvat oli myönnetty, ja niistä valitettiin, ja oikeastaan täysin mitättömillä syillä lähes kaikki luvat pistettiin täytäntöönpanokieltoon. Toivottavasti näin ei enää tapahdu. 
Haluan myös kiittää herra puhemiestä ja kaikkia eduskunnassa työskenteleviä ihmisiä hyvästä vuodesta ja upeasta yhteishengestä — kiitos paljon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T18:48:31,2022-12-20T18:49:33,Hyväksytty,1.1
2022_144_133,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia kovasti. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_134,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ensin tässä edustaja Simulaa, eräkerhon puheenjohtajaa, erinomaisesta metsästysaiheisesta puheenvuorosta. Todellakin metsästys on maaseudun vahvaa kulttuuria ja yhtä lailla kaupunkilaisten kulttuuria, ja se yhdistää myös näitä molempia, on niin sanottu liima näitten ehkä joissakin tapauksissa erilaisten näkemysten välillä. Metsästäjät tekevät paljon talkootyötä. He poistavat muun muassa vieraslajeja metsistä ja tekevät kolmiolaskentaa siitä, minkälainen tilanne meillä riistassa on, ja se on tunteja ja tunteja, mitä he tekevät sen eteen.
Sitten tämä petokannan hoito, tai siihen liittyvä hoidollinen metsästys: Minä olen kyllä tosi surullinen siitä, että kun meillä oli karhunmetsästysluvat, kuten edustaja Koponen otti esille, tänä syksynä, niin sitten tämmöinen postilaatikkoyhdistys pystyi kumoamaan kaikki nämä luvat ja pistämään ne jäihin, yhtä lailla laittamaan tämän susien kannanhoidollisen asian jäihin. Tein tästä kirjallisen kysymyksen, mutta se meni väärään osoitteeseen: Se tuli maa- ja metsätalousministeriön puolelle. Enemmänkin se kuuluu oikeusministeriön puolelle. Mikä on metsästäjien oikeusturva, ja millä tavalla me tämä kannanhoidollinen metsästys turvataan myös jatkossa? Ei näitten metsästäjien näitten lupien puolesta montaa kertaa tarvitse niin sanotusti turpaan ottaa, kun tämä talkoohenki sillä puolella loppuu. Eli tässä mielessä meidän täytyisi löytää järkevä lähtökohta — tietenkin oikeus toteutuu ja valitusoikeus toteutuu — siihen, että myös metsästäjillä ja tällä toiminnalla on selkeät näkemykset. Toivon, että oikeusministeri ottaa tästä vaarin ja saadaan semmoinen prosessi aikaiseksi. Jos ei sitä saada, niin joka tapauksessa meidän täytyisi myöntää nämä metsästysluvat aikaisemmin, että on sitten aikaa valittaa niistä luvista itse tässä prosessissa. Ei näitä lupia voi montaa kertaa, montaa syksyä, nollille laittaa sen paremmin tässä suden kuin karhunkaan metsästyksessä.
Lisäksi sitten otetaan tämä hirvenmetsästys. Siinä useita kymmeniä tuhansia eläimiä ammutaan ja lihat hyödynnetään, ja se on myös taloudellista toimintaa. Yhtä lailla meillä Pirkanmaalla, kuten edustaja Ovaskakin tietää, on myös valkohäntäkaurista tai ‑peuraa —kuinka se halutaankaan sanoa — satatuhatta yksilöä, ja melkein ne ovat siellä Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella, niin että metsästäjillä on kova työ toisaalta pitää se kanta sellaisena, että se ei kasva ylitse siitä määrätystä rajasta.
Omasta puolestani toivotan myös puhemiehelle, perheelle ja kaikelle eduskunnan väelle hyvää joulua!", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-20T18:49:35,2022-12-20T18:52:32,Hyväksytty,1.1
2022_144_135,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Hyvää joulua myös teille, kiitoksia! — Ja nyt sitten mennään perinteen mukaiseen puheeseen, joka yleensä on kahdeksan yhdeksän tuntia myöhemmin toistunut tässä salissa. — Edustaja Ovaska, olkaa hyvä. [Tuomas Kettunen: Hiljennymme kuuntelemaan!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_136,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kunnioitetut edustajakollegat! Tosiaan nyt on jälleen koittanut se aika budjettiviikolla maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa. Täällä salissa on puhuttu niin kaloista, susista kuin lehmistä, mutta yksi puuttuu: on kutun eli vuohen aika saapua jälleen huolen- ja ilonaiheidemme keskiöön.
Tiedoksi kaikille budjettikeskustelua seuraaville, että kyseessähän on vuosikymmenten perinne, jonka vuonna 1983 aloitti nykyisestä Sastamalasta Pirkanmaalta oleva SDP:n edustaja Timo Roos. Ensinnäkin tervehdin ilolla ja suurella pirkanmaalaisella ylpeydellä tätä arvokasta tehtävää. Tosin pitkäaikainen puhemies, keskustan Mikko Pesälä totesi aikoinaan kuttupuheen aikana, että kutusta ei ole kiinnostunut muu kuin pukki. Perinteinen kuttupuhe on aina sisältänyt niin elämänviisauksia kuin katsauksen vuoden poliittisiin tapahtumiin — kuttuisa perinne, jossa runosuoni on sykkinyt.
Arvoisa puhemies! Totean jo alkuun, että kun olemme tällaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa, niin tällä kertaa jätän sen runosuonen sykkimisen jokaiselle edustajalle itselleen sydämessään tutkittavaksi ja yritän pysyä kuitenkin asiallisessa suomen kielessä.
Koronavuodet ovat vaikuttaneet myös kuttupuheisiin, se nähdään. Perinteisestihän tämän pääluokan keskustelut on käyty yöllä, hyvin myöhäisinä öinä, mutta kuten nähdään, nyt edustajat varmastikin haluavat nukkua yönsä, koska eduskuntaa ovat työllistäneet niin korona, sota kuin energiakriisi. Ja ajattelen myöskin herra puhemiestä lämmöllä, että hän pääsee myöskin jossain vaiheessa hiljentymään jouluun.
Mutta kuttujen yllä, arvoisat kollegat, on synkkiä pilviä niin kuin koko maailmassa. Tuolta Sastamalasta Pirkanmaalta on kantautunut viestiä, että suomenvuohi on vaarassa joutua uhanalaiseksi. Alkuperäisrotuista suomenvuohikuttua suunnitellaan risteytettävän keinosiemennysputkilla. Ulkomailta tuodaan pakastesiemennestettä Suomeen, ja tähän käytetään vain muutamaa pukkia. Tästä Yleisradio on nyt uutisoinut useampaankin otteeseen, ja näyttää siltä, että totta kai tällä tulee olemaan negatiivisia vaikutuksia, joita tuonnista seuraa ja on seurannut.
Yle on myöskin kertonut, että onneksi Sastamalassa kuttuja astuu nykyään kiimainen Titanic. Tämän vuohiharrastajalta ostetun pukin sukupuu onkin saanut isännän silmät säihkymään, sillä Titanic ei ole edes kaukaista sukua millekään tilan kutulle. ”Sukurutsavaarasta vapaa pukki on muutenkin isännän mieleen”, kertoo Ylen suora lainaus. Koko eduskunta toivoo menestystä niin Titanicille kuin tälle kyseiselle tilalle.
Arvoisa puhemies! Tässä talossa etsimme hyvin usein syntipukkeja. Meillä on kuitenkin hyvin paljon opittavaa näistä kutuista ja pukeista. Täytyy muistaa, että vuohi on kuitenkin luonteeltaan seurallinen. Se kiintyy hoitajaansa samoin kuin uskollinen koira. Kuttu on älykäs, nokkela ja utelias eläin. Mutta meidän pitää kuitenkin olla varovaisia. Pitkä kieli luikertelee helposti löytöretkelle hoitajan housuntaskuun. Navetan ovien lukitukset on viritettävä vuohta nokkelammin. Sanonkin, arvoisa puhemies, että nämä samat ohjeet kannattaa muistaa, kun mennään kohti vaalikevättä, sillä jotkut puolueet ovat sanoneet ilmestyvänsä kotiovelle. Ovet ja taskut onkin syytä pitää säpissä.
Arvoisa puhemies! Koska poliittinen tilanne ja koska vaalikevät on lähellä, näyttää siltä, että tämä keskustelu ei aivan heti lopu, joten kuttupuhe tuli tässä vaiheessa. Kaikista vaikeista ajoista huolimatta — ja niistäkin synkistä pilvistä, mitä kuttujen yllä on — haluan kiittää arvoisaa eduskuntaa, edustajakollegoita, hallitusta, puhemiehistöä ja koko talon virkakuntaa ja eduskunnan väkeä kuluneesta, erittäin tapahtumarikkaasta vuodesta. Toivotan kaikille oikein rauhallista joulua. Tulkoon pukki kaikkien kotiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-20T18:52:41,2022-12-20T18:57:41,Hyväksytty,1.1
2022_144_137,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia puheesta. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_138,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä on todettu, että ampumaratojen osalta on tärkeää jatkaa neuvontaa ja luvitusapua. Se on äärimmäisen hyvä asia muttei yksistään riitä.
Meidän olisi mahdollisimman ripeästi kasvatettava ampumaratojen määrää takaisin yli tuhanteen rataan. Ympäristöministeriöllä on tässä asiassa ratkaisijan rooli, jotta lupabyrokratiaa ja ympäristövaatimuksia vähennettäisiin. Siksipä sekä puolustusministeriöstä että maa- ja metsätalousministeriöstä pitäisikin tässä tilanteessa lähteä yksituumainen ja vahva viesti ympäristöministeriöön siitä, että kaikki keinot on otettava käyttöön ratojen lisäämiseksi.
Kyseessä on vahvasti metsästäjiä ja muita ampumaharrastajia koskettava asia mutta myös maanpuolustuksellinen asia. Ampumataitoa ei voi ylläpitää ja kehittää ilman kattavaa ampumarataverkostoa. Sota Ukrainassa on herättänyt viimein siihen, miten ajattelematonta on ollut ajaa ampumarataverkostomme alas. Varoittelut eivät aikanaan auttaneet, mutta nyt toivottavasti voitaneen myöntää viimein, että virheitä on tehty. Turvallinen aseen käsittely edellyttää harjoittelua, ja rataharjoittelun myötä myös riistalaukaukset metsässä ovat sitten tarkempia.
Jos radat eivät ole helposti saavutettavissa, harjoittelu vähenee. Ei auta ainoastaan keskittyä isompiin ampumaratoihin vaan turvata myös ne pienet ampumaradat, joiden merkitys ja käyttö korostuvat etenkin metsästäjien keskuudessa.
Arvoisa puhemies! Suomessa on noin 800 000 ampumaharrastajaa, niin metsästäjiä, reserviläisiä kuin ampumaurheilijoita. Eri lajeissa menestytään myös maailmalla vuodesta toiseen. Toivon todella, että ampumarataverkoston kasvattaminen on meidän kaikkien yhteinen tavoite emmekä enää rataverkkoa supistamalla aja alas ampumaharrastusta, jolla on kaiken kaikkiaan myös yhteiskunnallista merkitystä.
Edustaja Kettunen oli huolissaan maatalouden tukipaketista, siitä, tulisiko meiltä perussuomalaisilta sellaista. Kyllä tulisi. Meillä on vaihtoehtobudjetissamme se 500 miljoonan euron hätävara, ja edustaja Kankaanniemi hyvin äsken kertoi, että me siirtäisimme muutoinkin varoja toissijaisista kohteista niihin kaikkein tärkeimpiin kohteisiin, kuten maatalouteen. Mutta kuten arvoisa edustaja Kettunen hyvin tietää, me perussuomalaiset emme istu hallituksessa. Te, hyvä keskusta, istutte — toimikaa siis ja pankaa vihreät ruotuun.
Tähän loppuun totean, että yhteistyö erityisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa on ollut äärimmäisen ansiokasta ja hedelmällistä, kiitos siitä. Jos se sama viisaus olisi aina läsnä myös hallituksen neuvotteluissa, olisimme loistavalla tiellä.
Tässä olkoon vuoden viimeinen puheenvuoroni. Toivotan myös osaltani hyvää joulua kaikille suomalaisille ja koko eduskunnalle sekä rauhaisaa uutta vuotta! [Petri Huru: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T18:57:56,2022-12-20T19:01:17,Hyväksytty,1.1
2022_144_139,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_140,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo edustaja Kettunen sai minua sen verran motivoitua, että tulin tänne vielä muutaman sanan sanomaan. Edustaja Kettunen piti hyvin tunteikkaan puheen maatalouden tilasta. Mukava huomata, että semmoista orastavaa alkiolaisuutta on havaittavissa myös Kettusessa. [Toimi Kankaanniemi: Toivo elää!] — Toivo elää. — Mutta ettei tämä nyt ihan menisi tämmöiseksi tunteiluksi, niin haluan antaa edustaja Kettuselle myös hieman palautetta.
Arvoisa puhemies! Olette varmasti kuulleet sanonnan ""Tee työtä, jolla on tarkoitus"". Minäkin luulin tekeväni työtä, jolla on tarkoitus. Tein joskus lakialoitteen maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamisesta, jonka sitten keskusta ansiokkaasti kopioikin yhden vuoden ajaksi. Yhdessä täällä sovittiin, että tänä vuonna maatalouden tuotantorakennuksista ei makseta kiinteistöveroa. No, uutena edustajana minäkään en osannut tehdä siitä täydellistä, joten ei ollut täydellinen se keskustan kopioima ajatuskaan tälle vuodelle. Siinä oli semmoinen valuvirhe, jonka korjaamisen mielestäni koko sali olisi nuijan kopautuksella täällä hyväksynyt. Jouduin nimittäin tekemään täydentävän esityksen siihen alkuperäiseen lakialoitteeseeni. Sitä myötä tein sen myös siihen hallituksen tekemään lakialoitteeseen.
Olen jättänyt tämän kaksi kuukautta ennen joulua, 24.10., ja tein tämän MTK:n Etelä-Pohjanmaan piirin kokouksen päätteeksi. Perehdyin asiaan ja tein sen seuraavanlaisesti — luen aloitteen pääasiallisen sisällön: ”Lakialoitteessa esitetään, että kiinteistöverolain 34 §:ää muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten kiinteistöverotukseen olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajan omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädetty. Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.” Tämä on aivan päivänselvä asia, että tämä menisi täällä kopautuksella. Niin minä ainakin näen sen. Minä olen tästä puhunut maatalousministerille kolme kertaa. Tämä on vain sellainen tilanne, että kun Mäenpää on väärästä puolueesta, niin tätä ei vain voida täällä hyväksyä, kun sen lakiesityksen olisi pitänyt varmaan tulla keskustasta. Tämä on minun mielestäni aivan käsittämätöntä.
Kävi tuossa pari viikkoa sitten mielessä, että pitäisi muuttaa jotain pilkun paikkaa ja tehdä uudestaan tämä lakiesitys ja lähettää se kaikille muille puolueille paitsi keskustalle, josta minä nyt kuvittelin, että se hoitaa tämän maaliin. Olisiko minun pitänyt kerätä siihen muiden nimet, vai eikö se riitä, että minä teen sen yksin? Aivan päivänselvä asia, mikä olisi pitänyt tuoda tänne asap ja hoitaa se maaliin. Se olisi mennyt täällä salissa heittämällä läpi, koska tämän salin henki oli se, että kaikki maatalouden tuotantorakennukset ansaitsevat sen kiinteistöveron vapautuksen. Tämä on aivan käsittämätöntä.
Mutta jos nyt jotain hyvääkin, niin toivotan puhemiehelle ja kaikille edustajille erittäin hyvää joulunaikaa ja joulun odotusta ja hyvää uutta vuotta. Toivotaan, että tämä lakipykäläkin huomioitaisiin sitten tammikuussa, kun sitä täällä ehkä käsitellään. Mutta kaksi kuukautta on mennyt ihan hukkaan.
Vielä edustaja Kettuselle eriksensä oikein hyvää joulunaikaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2022-12-20T19:01:20,2022-12-20T19:06:26,Hyväksytty,1.1
2022_144_141,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. Hyvää joulunaikaa! — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_142,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Itse asiassa rikon tässä tätä perinnettä, kun yleensähän kuttupuhe on tämän hallinnonalan viimeinen puhe ja puheenvuoro, mutta totta kai tässä on ollut tärkeitä puheenvuoroja myös kuttupuheen jälkeen. Edustaja Ovaska Pirkanmaan vaalipiiristä piti hyvän, ajan henkeen sopivan kuttupuheen.
Puhemies! Olen metsästäjä, olen myös kalastaja. Tuonne elinkeinokalatalouden suuntaanhan nyt budjetissa tullaan esittämään noin kuutta ja puolta miljoonaa euroa lisää verrattuna tähän vuoteen. Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset suomalaiseen kalatalouteen ja kalastuselinkeinoon ovat vakavia, ja voimakkaasti kohonneet kustannukset erityisesti polttoaineen osalta vaikuttavat suoraan myös kalastusyritysten toimintaan sekä avomerellä että myös meillä täällä sisävesillä. Tästä syystä on hyvä, että nyt tuonne momentille on tullut lisärahoitukset ammattikalastuksen edellytysten turvaamiseen ja vahinkoja aiheuttavien hylkeitten poistokustannusten korvaamiseen — minkä edustaja Simula toi tuossa esille, että hylkeenpyyntiin nyt tulee asianmukainen kädenojennus.
Puhemies! Mitä tulee sitten tähän budjettikeskusteluun yleensä, kun oppositiopuolueet antavat myös vaihtoehtobudjetit, niin tosiaan aika on haastavaa, ja kun puhutaan huoltovarmuudesta, omavaraisuudesta, niin sehän tulee juurikin tältä sektorilta elikkä maataloudesta ja metsätaloudesta. No, kokoomus on tietenkin esittänyt leikattavaksi myös tuolta luonnonvaratalouden suunnalta, mutta uskon, että varmasti tulevaisuudessa kaikki tämän talon puolueet ymmärtävät, että luonnonvaroihin tulee satsata tulevaisuudessa.
Puhemies! Ehkä minun puheeltani meni pohja, koska se kuttupuhe on nyt pidetty. Totean vain tähän loppuun, että perussuomalaisten suunnalta on ollut se 500 miljoonan paketti. Se on varmasti hyvä, ja siitä löytyy sitten maatalouteen mutta myös muihinkin hallinnonaloihin rahoitusavustusta.
Puhemies! Jos sallinette, tietenkään tämä kuttupuhe ei minulle kuulu, mutta Ovaskan puhe hieman innosti minut kertomaan tähän puheeni loppuun myös tämän todella arvokkaan eläimen toimintamahdollisuuksista, joista voisi olla avustusta myös energiakriisin suuntaan. Lämmittäisivätkö esimerkiksi kutunvillat tässä energiakriisin ajassa, kun sähkö ja moni talous on tiukassa tilanteessa? Totta kai kuttujen osuus näissä budjettimenoissa ja budjettikeskusteluissa on todellakin aika pieni pisara meressä. Voisiko kuitenkin kuttuja käyttää osana tätä energiakriisinhuollon turvaamista, siis edistämään ja auttamaan, että energiaa olisi jatkossa enemmän? Olisiko se jopa edullisempaa ja tehokasta kuttujen käytön osalta? Mutta tämä virallinen eläin, olipa se virallinen kuttu tai viraton kuttu, on merkittävä osa tässä yhteiskuntaa.
Arvoisa puhemies! Haluan omastakin puolestani toivottaa teille, edustajakollegoille ja tämän talon kaikille työntekijöille oikein hyvää ja rauhallista, siunattua joulua.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2022-12-20T19:06:28,2022-12-20T19:10:28,Hyväksytty,1.1
2022_144_143,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, sitä samaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_144,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään työ‑ ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 32. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään kaksi tuntia. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_144_145,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokan.
Arvoisa puhemies! Talousarviossa osoitetaan Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenoihin noin 102 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrityksille kansainvälistymispalveluja tarjoavien valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyö toimii, työnjako on selkeä ja palveluketju sujuu neuvonnasta rahoitukseen. Kansainvälistysmispalveluja Suomessa ja ulkomailla tulee suunnata nykyistä enemmän pk-yritysten tarpeisiin.
Arvoisa puhemies! Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen esitetään 13,6 miljoonaa euroa. Kriisien myötä tarve uusien toimintamallien ja matkailupalveluiden kehittämiselle on kasvanut. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että matkailun ja sen kehittämisen edellytykset saadaan verrokkimaiden tasolle. Tämä edellyttää lisäpanostusta matkailumarkkinointiin ja tunnettuuden lisäämiseen.
Arvoisa puhemies! Uudistumisen ja vähähiilisyyden määrärahoiksi esitetään 1,45 miljardia euroa. Määrärahatason nousuun vaikuttavat erityisesti EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sekä Ilmastorahasto Oy:n pääomasijoitus. Toisaalta uusiutuvan energian tuotantotuki on alentunut sähkön hinnan kohoamisen takia. Valiokunta pitää tärkeänä kohtuuhintaisen energiansaannin häiriöttömyyden varmistamista tulevina talvikausina, ja keinoista oletettavasti kuulemme lisää elinkeinoministerin puheenvuorossa.
Arvoisa puhemies! Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan noin 466:ta miljoonaa euroa. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin, riskipitoisiin hankkeisiin. Valiokunta korostaa, että tki-politiikalla on oltava selkeät, yhteiskuntaa kestävään suuntaan ohjaavat kriteerit, ja pitää kannatettavana pyrkimystä parantaa valtion tki-rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä eduskunnan käsittelyssä olleella rahoituslailla.
Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarviosta rahoitettujen työllisyystoimien vaikutuksista saadaan nykyistä luotettavampia tietoja. Vaikutusarvioinnin epävarmuus ja eri tahojen vaikutusarviointien poikkeaminen toisistaan vaikeuttavat kokonaiskuvan muodostamista. Palvelujen järjestäjien tulisi jatkossa tarkastella kriittisesti niiden palveluiden sisältöjä ja toteutustapoja, joilla ei ole positiivisia kustannushyötyjä.
Valiokunta pitää tärkeänä jatkaa ja tehostaa toimia työvoiman kohtaanto-ongelman ja osaavan työvoiman saatavuusongelman lievittämiseksi. Tarvittavan työvoiman alueelliset ja ammatilliset osaamistarpeet tulee kyetä ennakoimaan nykyistä paremmin.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen määrärahatarvetta kasvattaa noin 122 miljoonalla eurolla tilapäistä suojelua saavien henkilöiden määrän kasvu. Samoin menoja lisää pakolaiskiintiön nostaminen. Kotouttamistoimien tarkoituksenmukaisuuden ja jatkokehittämisen arvioimista hankaloittavat puutteelliset tiedot eri kotouttamistoimien vaikutuksista. Yhden ongelman muodostavat tutkintojen tunnustamiseen liittyvät kohtuuttoman korkeat maksut.
Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus ryhtyy entistä tuloksellisempiin toimiin kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Ulkomailta palkattavan osaavan työvoiman osalta kehittämistarpeita on edelleen lupaprosessien sujuvuudessa ja nopeudessa muun muassa automatisaatiota ja digitalisaatiota hyödyntäen.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt talousarvioon eräitä teknisiä muutoksia, ja tämän lisäksi valiokunta ehdottaa lisättäväksi 150 000 euroa Varsinais-Suomen ely-keskukselle, Saaristomeren maatalouden vesiensuojelun tiekartan toimenpiteiden nopeuttamiseen ja 150 000 euroa Väliinputoajat työnhakijamarkkinoilla Etelä-Savossa ‑hankkeeseen. Valiokunta osoittaa 150 000 euroa myös Viexpon vientihankkeiden edistämiseen ja 100 000 euroa Pirkanmaan Yrityskummien toimintaan. Valiokunta lisää 150 000 euroa Kuluttajaliitolle muun muassa koulutushankkeeseen ikääntyneille ihmisille huijausten estämiseksi. Valiokunta lisää 150 000 euroa Utsjoelle suunniteltua Lohikeskusta koskevan selvityksen tekemiseen ja 50 000 euroa Söderfjärdenin maailmanperintöalue Meteorian kehittämiseen.
Arvoisa puhemies! Tässä pääluokan 32 esittely lyhyesti. Lopuksi haluan kiittää ministereitä valiokunnan työ- ja elinkeinojaoston kanssa tehdystä yhteistyöstä koko kauden aikana. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sami Savio,1314,2022-12-20T13:30:01,2022-12-20T13:35:24,Hyväksytty,1.1
2022_144_146,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_147,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän osaltani eduskunnan valiokuntia sekä erityisesti valtiovarainvaliokuntaa ja sen työ‑ ja elinkeinojaostoa hyvästä ja rakentavasta tulevan vuoden talousarvion valmistelusta.
Olemme kuluvanakin vuonna eläneet näiden globaalien kriisien aikaa. Vakavista vallitsevista kriiseistä ja monesta uhasta huolimatta olemme selviytyneet tähän saakka verrattain hyvin. Suomi on menestyvä ja uudistuva kansakunta, minkä kehityksen jokainen haluaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. Maan hallitus on osoittanut yhteistyökyvykkyytensä ja työskentelee edelleen sosiaalisesti ja taloudellisesti sekä ekologisesti kestävän yhteiskunnan ja maailman puolesta.
Työmarkkinoiden tilanne on tällä hetkellä edelleen parempi kuin aikoihin. Työllisyysaste on noussut ennennäkemättömän korkealle. Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut ja nuorisotyöttömyys painunut alaspäin. Marinin hallitusohjelmaan kirjattu 74 prosentin työllisyysastetavoite on käytännössä jo saavutettu, ja tuorein, tänään julki tullut luku on 74,7 prosenttia. Työllisten määrä on hallituskauden aikana noussut 123 000 hengellä.
Tulevan vuoden ja pidemmän aikavälin haasteet ovat kuitenkin tällä hetkellä tiedossa: taloustaantuman uhka ja matalan talouskasvun ajanjakso, Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa, ja se aiheuttaa myös energiamarkkinoihin häiriöitä, joihin etsitään ratkaisuja.
Marinin hallitus on tehnyt erittäin paljon työllisyystoimia, joista viimeiset ovat parhaillaan nyt eduskunnan käsittelyssä. Työmarkkinoilla on hyvää uudenlaista dynamiikkaa, ja työnhaun digitaalisten palvelujen uudistus jatkuu. Hyvä esimerkki digipalveluista on Työmarkkinatorin käyttöönotto toukokuussa, ja uudistetut tietojärjestelmäpalvelut saadaan käyttöön ensi vuoden loppuun mennessä.
Työvoimapalvelujen siirto kuntiin on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Uudistusta odotetaan kunnissa, ja eri puolilla Suomea kiertäessäni olen havainnut, että yhteistyötä alueilla tehdään jo hyvässä hengessä. Kattava lista hallituksen työllisyystoimista työllisyysvaikutuksineen on kaikkien nähtävissä työ‑ ja elinkeinoministeriön internetsivuilla.
Osaamisen varmistaminen on yritysten ja palveluiden tuottavuuden keskiössä. Hallitus on lisännyt koulutuspaikkoja, ja tki-valtuuksien määrä on edelleen pysynyt hyvällä tasolla.
Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään nostanut esille tärkeitä työllisyyden parantamiseen liittyviä havaintoja. Ensi vuodelle työvoima‑ ja yrityspalveluihin ehdotetaan 202,4 miljoonaa euroa, työllisyysasteeksi ennustetaan 73,8 prosenttia ja 74,1 prosenttia vuonna 2024. Valiokunta toteaa, että hallitus on selvinnyt työllisyyden näkökulmasta maailmanlaajuisista kriiseistä hyvin.
Valiokunta pitää hyvinä niitä toimia, joilla edistetään yli 55-vuotiaiden työllisyyttä. Talousarvioesitykseen sisältyy uusi momentti, jolta rahoitetaan ensi vuonna uutena palveluna yli 55-vuotiaille irtisanotuille tarkoitettu muutosturvakoulutus. Koulutuksen rahoitusta varten uudelle momentille on siirretty työllisyysrahaston tuloutusta vastaava määrärahaosuus 22 miljoonaa euroa.
Työllisyystoimien vaikutusten arviointiin liittyy paljon epävarmuutta, minkä valiokuntakin toteaa. Eri tahojen vaikutusarviot poikkeavat toisistaan. Valmistelussa olevilla kehittämishankkeilla, kuten esimerkiksi TE-digillä ja TE-palvelu-uudistuksella, pyritään tuottamaan tarkempaa kokonaiskuvaa.
Valiokunta pitää tärkeänä jatkaa toimia työvoiman kohtaanto-ongelman ja osaavan työvoiman saatavuusongelman lieventämiseksi. Käynnistinkin viime vuoden puolella kesällä — ja marraskuussa vuonna 2021 käynnistettiin varsinaisesti — Työvoimatiekartta-hanke, jonka tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja työvoimatarpeen kattamiseksi kaikilla toimialoilla. Tätä pitää tehdä lyhyellä, keskipitkällä ja pidemmällä aikavälillä koko Suomessa. Työtä tehtiin yhdessä sekä työntekijä‑ että työnantajajärjestöjen kanssa kahdeksassa toimialaryhmässä. Työryhmien ehdotukset ovat nyt valmistuneet, ja niiden pohjalle voidaan rakentaa tulevaisuudessa toimia. Tämän työn tuloksena on luotu myös täysin uutta tietopohjaa, josta saamme oikea-aikaista ja tarkkaa infoa työvoimapulasta ammateittain ja alueittain.
Arvoisa puhemies! Tässä tiivis vastaukseni työministeriön vastuualueelta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-12-20T13:35:28,2022-12-20T13:40:15,Hyväksytty,1.1
2022_144_148,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia vastauksesta. — Ja ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_149,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän myös omasta puolestani valiokuntaa ja erityisesti valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostoa hyvästä ja rakentavasta valmistelusta.
Tulevaisuus näyttää nyt monella tapaa poikkeuksellisen sumuiselta, ja me tiedämme kaikki varsin hyvin syyn tähän. Sumuisina aikoina paras lääke epävarmuudelle on vakaus ja elinvoima. Vakautta ja elinvoimaa tuetaankin ensi vuoden talousarvioehdotuksessa myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan osalta.
Talousarvioehdotuksessa painottuvat elinkeinotoimialan osalta sähkön hinnannousun hillintä, puhtaaseen uusiutuvaan energiaan siirtymisen nopeuttaminen, itäisen Suomen elinvoiman lisääminen sekä tki-rahoituksen panostukset. Yritysten toimintaedellytyksistä pidetään kiinni, eikä niitä heikennetä esimerkiksi verotuksen kautta.
Energiakriisin vaikutusten helpottamiseksi kansalaisten tilannetta on helpotettu muun muassa laskemalla arvonlisäveroa ja tuomalla verotuksen yhteyteen sähkövähennys sekä sähkötuki pienituloisimmille. Lisää toimenpiteitä on tulossa lähipäivinä. Akuutissa sähkötilanteessa on katsottava myös lähimpiä kuukausia pidemmälle. Energiaomavaraisuuden vahvistamiseen on Suomessa panostettu jo pitkään, mikä energiakriisin myötä on osoittautunut juuri oikeaksi ratkaisuksi. Suomen onkin jatkettava pitkää energiaitsenäisyyteen tähtäävää linjaansa.
Pidempiaikainen muutos vihreän siirtymän toimeenpanemiseksi edellyttää merkittäviä investointeja energia- ja teollisuuslaitoksiin sekä siirtoyhteyksiin. Siirtymää uusiutuvaan energiaan edistetään ensi vuonna 364 miljoonalla eurolla. Tällä panostuksella tuetaan investointeja ja selvityksiä, jotka lisäävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energian säästöä, energian tuotannon tai käytön tehostamista sekä niihin liittyvää uuden teknologian käyttöönottoa. Uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan 135 miljoonalla eurolla.
Arvoisa puhemies! Uudet ideat ja kasvava liiketoiminta eivät synny tyhjästä. Määrätietoinen panostus tutkimukseen ja kehittämiseen ajaa suomalaisia yrityksiä eteenpäin. Tki-toimintaan panostamalla ja sitä kehittämällä luodaan perustaa kansainvälisesti vetovoimaiselle tki-ympäristölle Suomessa. Näillä tulevaisuuteen ulottuvilla panostuksilla varmistetaan merkittävältä osin pohjoismaisen hyvinvointivaltion ylläpidon jatkuvuus taloudellisesti kestävällä pohjalla. Ensi vuoden talousarviossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tuetaan runsaalla 465 miljoonalla eurolla. Lisäksi tulevalle vuodelle varataan runsaat 157 miljoonaa euroa lainoihin yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.
Arvoisa puhemies! Olemme maailman mittakaavassa pieni tekijä markkinoilla ja riippuvainen vientitoimiemme menestyksestä. Toimenpiteitä Suomen viennin ja yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi ja tasavertaisten toimintaedellytysten turvaamiseksi jatketaan. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälistä kasvua tavoittelevia innovatiivisia yrityksiä sekä ulkomaisia Suomeen investoivia yrityksiä. Siksi Team Finland ‑verkoston kehittäminen on tärkeää. Tähän panostetaan myös tänä vuonna.
Yhdyn valiokunnan huoleen siitä, että vientimme lepää tällä hetkellä liiaksi suuryritysten varassa. Tarvitaan edelleen panostuksia kansainvälistymisen vahvistamiseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen.
Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioehdotuksesta löytyy panostuksia muun muassa matkailuun ja Itä-Suomen elinvoiman tukemiseen erilaisin keinoin. Elinvoimainen Suomi syntyy myös maakuntien elinvoimasta, ja siihen tulevassa budjetissa panostetaan merkittävästi.
Tässä hyvin tiiviisti lyhennetty versio, ja keskustelussa lisää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-20T13:40:20,2022-12-20T13:45:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_150,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ja nyt siirrytään debattivaiheeseen. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Aino-Kaisa Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_151,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys ja työllisyysasteen nostaminen ovat olleet puheissamme tällä vaalikaudella useasti. Vaalikauden alussa oppositio moitti hallituksen epärealistista työllisyystavoitetta, ja sen saavuttamista pidettiin mahdottomana. Jättipä oppositio kauden alussa aiheesta välikysymyksenkin. Kuitenkin olemme viimeksi tänään saaneet lukea ennätysmäisestä työllisyysasteesta — 74,7 prosenttia — kuten ministeri Haatainenkin tässä totesi. Silti yhä saamme kuulla, että mitään emme ole tehneet.
Päinvastoin: Olemme tehneet määrätietoista politiikkaa työllisyysasteen nostamiseksi ilman sosiaaliturvan leikkaamista tai ihmisten kurjistamista, olemme parantaneet sosiaaliturvaa ja kannustaneet ihmisiä. Tämän kauden viimeinen talousarvio sisältää useita työllisyyttä lisääviä toimia. Kiitän myös ministeri Haataista siitä, että olette tarttunut tosissaan toimeen kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi.
Työllisyyden eväistä kiinnostuneita kehotan lämpimästi tutustumaan TEMin Työvoimatiekartta-hankkeeseen, josta ainakin itse olen kovin vaikuttunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2022-12-20T13:45:34,2022-12-20T13:46:46,Hyväksytty,1.1
2022_144_152,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_153,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta poikkeuksellisesti julkaisi tänään oman lausunnon energiapolitiikan ajankohtaisesta tilanteesta, ja sen johtopäätöksenä on, että syksyn aikana ei ole tehty riittävää ennakoivaa sähkön hinnoittelun kohtuullisuutta turvaavaa kansallista valmistelua. Valiokunta pitää hallituksen ennakoinnin puutetta sähkökriisissä valitettavana, sillä korkeiden hintojen riski on ollut tiedossa jo viimeistään kesällä. Nyt ollaan tilanteessa, että kiireellä hallitus tekee sen, mitä on tehtävissä, ja keinovalikoimasta ovat poissa ne toimet, jotka olisivat vaatineet pidempää valmistelua, jotka esimerkiksi kohdentaisivat näitä tukia kuluttajille parhaalla mahdollisella tavalla. Suomalaiset ovat tällä hetkellä erittäin vaikeissa tilanteissa sähkön kallistuvien hintojen kanssa — kotitaloudet, suomalaiset perheet mutta myöskin yritykset.
Miten on mahdollista, että ennakointi on päässyt pettämään näin pahasti, ja miten hallitus aikoo korjata kurssia [Puhemies koputtaa] niin että kohtuullisiin sähköhintoihin päästään [Puhemies huomauttaa ajasta] ja myöskin varmistetaan, että tulevina talvina ei olla samassa tilanteessa kuin nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2022-12-20T13:46:48,2022-12-20T13:48:02,Hyväksytty,1.1
2022_144_154,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_155,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erityisesti tämän hallinnonalan kohdalla on syytä toivottaa ministereille voimia taistella kaikkien niiden esitysten eteen, jotka vaikuttavat nopeasti kansalaisten arkeen tässä päällä olevassa energiakriisissä. Tuohon työhön kaikki taistelutahto teille ministeriaitiossa oleville ministereille! Myös ehkä sellaista poliittista hyvää yhteistyön tekemistä ja tahtotilaa toivoisi oppositiolta tähän kaikkeen.
Mitä tulee hallituksen työllisyystavoitteeseen, olemme kuulleet jo edeltävissä puheenvuoroissa, että olemme juuri tänään voineet lukea hyvin ilahduttavia uutisia tästä aiheesta. Toki edelleen ajattelen, että työelämän kohtaanto-ongelmat, pitkäaikaistyöttömyys ja muun muassa työvoimapula useilla eri aloilla vaativat myös meiltä poliitikoilta jatkossakin tekoja. Tällä vaalikaudella jo tehdyt rakenneuudistukset ovat olleet myös välttämättömiä, ja niitä on myös syytä jatkaa seuraavalla vaalikaudella. Kun niitä myös aina oppositiosta peräänkuulutellaan, niin on helppo ja hyvä tapa muistuttaa, että niitä on myös tällä vaalikaudella tehty.
Mutta siis työllisyyden kasvu ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä, ja tähän kaikkeen työhön vielä tälle hallitukselle voimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Katja Taimela,952,2022-12-20T13:48:03,2022-12-20T13:49:18,Hyväksytty,1.1
2022_144_156,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_157,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Pekonen tuossa totesi, hallitusta voi kyllä ehdottomasti onnitella siitä, että työllisyystavoite näyttää jopa toteutuvan, mikä on näissä maailmanolosuhteissa hieno saavutus, mutta kun hallitusohjelmassakin oleva virke sisältää myös julkisen talouden tasapainon tämän työllisyystavoitteen saavuttamisen lisäksi, niin kysyn: Kuinka työministeri kommentoi sen tavoitteen saavuttamista? Miten kohonnut työllisyysaste on parantanut meidän valtiontalouden tasapainoa?
Aivan kuten talousvaliokunnan puheenjohtaja toi tuossa esille, talousvaliokunta on tänään lausunut tästä energiatilanteesta omana asianaan. On tietenkin valitettavaa, että emme ole onnistuneet tekemään Suomeen sen kaltaista mallia, jolla pystyttäisiin nyt kohdennetusti auttamaan pienituloisia ihmisiä, jotka asuvat sähkölämmitteisissä taloissa ja joille laskut nousevat varsin korkeiksi. Kuinka elinkeinoministeri arvioi tulevaa talvea ajatellen, siis vuotta 24 ajatellen, että me saisimme sen datahubin kautta tulevan tiedon, tulorekisterin kautta tulevan tiedon [Puhemies koputtaa] ja näiden yhdistämisen, että tulevat tuet voisivat olla paremmin kohdennettuja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2022-12-20T13:49:20,2022-12-20T13:50:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_158,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_159,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri ja sitä ennen edustaja Savio nostivat esiin tutkimus- ja innovaatiopolitiikan, ja tällä alalla pitkällä tähtäimellä on varmasti ratkaiseva merkitys meidän yritysten ja yhteiskunnan kilpailukykyyn ja elinvoimaan. Voidaan kenties sanoa, että sijoitetun pääoman tuotto pitkällä aikavälillä tki-toimintaan on ehkä korkein.
Nyt kun on tehty tämä parlamentaarinen yhteistyö tki-rahoituksesta maaliin, kysyisin, oletteko miettineet tki-koordinaatiota sen enempää. Teknologiasta ja osaamisestahan on tulossa strateginen resurssi enenevissä määrin, ja tähän asiaan liittyy erilaista kauppapolitiikkaa, teknologiapolitiikkaa, jopa kauppa- tai teknologiasotiakin. Mutta samalla tämä kenttä on itse asiassa aika hajanainen, ja samalla erilaisia disruptiivisia teknologioita on aika paljon. Oletteko kiinnittäneet tähän koordinaatiopuoleen huomiota?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-20T13:50:29,2022-12-20T13:51:39,Hyväksytty,1.1
2022_144_160,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_161,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saimme tänään hyviä työllisyyslukuja, ja se on tietysti iloinen asia. Toki tässä viitattiin tähän julkisen talouden tasapainoon, josta edustaja Kulmuni sanoi, ja se on vielä sitten toinen asia. Mutta nyt huoli tässä työllisyyden puolella on siitä, että kun kaikki merkit ja ennusteet osoittavat, että mennään kohti taantumaa, niin me ollaan aika pian sellaisessa tilanteessa, että toisilla toimialoilla ja toisilla työnantajilla on tarve vähentää henkilökuntaa ja samaan aikaan on edelleen työvoimapula toisaalla. Silloin äärimmäisen tärkeäksi tulee se, kuinka nopeasti voi vaihtaa alaa, kuinka nopeasti voi vaihtaa työpaikkaa. Se on osittain kannustinloukkukysymys, mutta kyllä kannattaisi tarkastaa tätä järjestelmää myös siltä osin, miten me saadaan tämä joustavammaksi, jotta ihmiset pääsisivät mahdollisimman nopeasti siirtymään työstä työhön. 
Ja vielä yhtenä asiana: Kun valiokunnassa on kesken tämä 100 prosentin palkkatuki, niin todella toivon, että tähän asiaan saadaan nyt sillä tavalla järkeä, ettei me ajeta kierrätyskeskuksia ja SPR:n Kontteja alas. Toivon, että tässä on yhteistä tahtoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Arto Satonen,784,2022-12-20T13:51:41,2022-12-20T13:52:46,Hyväksytty,1.1
2022_144_162,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_163,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajattelen, että työ- ja elinkeinoministeriö on vähän sellainen talouden turvallisuuden ministeriö, ja siitä pitäisikin nyt puhua enemmän.
Ministeri totesi, että vientimme lepää liiaksi suuryritysten varassa. Toisaalta Food from Finland- ja Wood from Finland ‑ohjelmat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, että myös pienemmät yritykset pääsevät mukaan.
Entä energiariippuvuus? Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset energiamarkkinoilla ovat tuoneet suurta epävarmuutta energian riittävyyteen. Komissio on esittänyt toimenpiteitä, joilla puututaan näihin korkeisiin kaasunhintoihin EU:ssa ja varmistetaan maakaasun toimitusvarmuus talvella. Toisaalta meidän pitää Suomessa varmistaa omalta osaltamme kohtuuhintaiset energiansaannin ja erityisesti häiriöttömän energiansaannin markkinat.
Ajattelen kuitenkin, että esimerkiksi komponenttiriippuvuus on kriittistä, mitä tulee talouden turvallisuuteen, ja sen osalta kysyisinkin elinkeinoministeriltä: mitä ollaan tehty komponenttiriippuvuuden vähentämiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2022-12-20T13:52:46,2022-12-20T13:53:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_164,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_165,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kempillä oli erinomainen pointti: työ, elinkeino, energia — tämän teidän ministeriönne vastuulla ovat valtavan tärkeät kysymykset: talouden kestävyys koko sen laajassa skaalassa ja turvallisuuteenkin liittyen. Kiitoksia hyvästä työstä tällä saralla.
 Itse nostaisin ehkä kaksi huomiota tältä hallinnonalalta: 
Yksi olisi kilpailupolitiikan vahvistaminen, kilpailulain päivittäminen — erinomainen asia, miljoonan tai kymmenien miljoonien hyöty suomalaisille kuluttajille. Näkisin, että sitä on edelleen syytä vahvistaa meidän talouttamme uudistavana voimana. 
Lisäksi sitten tästä energiapuolesta. Energiasta on puhuttu koko syksyn ja puhutaan vastedeskin. On ihan selvää, että se tie ulos on sen puhtaan, päästöttömän energian rakentaminen. Meillä on tullut nyt hyviä uutisia, kiinnostavia uutisia merituulivoimasta, ydinvoimasta, uusista vetyhankkeista, mutta kysyisin vielä ministeri Lintilältä: mitä vielä voitaisiin tehdä vauhdittaaksemme kaikkia näitä uusia investointeja puhtaaseen energiantuotantoon Suomessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2022-12-20T13:53:57,2022-12-20T13:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_144_166,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_167,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyydellä on todellakin iso merkitys meidän talouden kestävyydessä, ja jos oikein muistan, niin noin 100 000 työntekijää lisää tuo meidän julkiseen talouteemme kolmisen miljardia hyvää, elikkä vahvistaa sitä, joka kertoo tästä yhteydestä. Samoin jos me onnistumme työttömyysjaksoja lyhentämään, niin siinä saamme isoja säästöjä, ja sen me itse asiassa näimme jo tuossa lisätalousarviokäsittelyssä, kun kykenimme vähentämään sitä resurssia, jota työttömyysturvaan oli varattu, elikkä tästä kyllä voi antaa kiitosta hallituksen toimille. 
Mutta itse asiassa iso haaste on se, miten meidän työvoima riittää, ja siinä ihmiset, joilla on terveydentilan kanssa haastetta löytää töitä, erityisesti mielenterveyden puolella, ovat avainasemassa. Olisi tärkeää, että me osaisimme yhdistää paremman terveyspolitiikan ja työllisyyspolitiikan. Ja kun jatkossa työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin, niin toivon, että ministeri vielä tässä miettii niitä keinoja, joilla me saamme paremman yhteyden hyvinvointialueiden ja kuntien jatkossa tekemän [Puhemies koputtaa] työllisyyspolitiikan välillä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-12-20T13:55:01,2022-12-20T13:56:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_168,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_169,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisat ministerit! Käymme nyt läpi työ- ja elinkeinojuttuja, ja monet yrittäjät aina kyselevät siitä, että kun on yksinyrittäjä, tämmöinen pienyritys, ja aikoo palkata ensimmäisen työntekijän ja sen ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on aina aika hankalaa — on monenlaista maksua ja monenlaista paperia pitää täyttää ja tämmöistä, ei tämmöisen yksinyrittäjän ole niin helppoa palkata sitä työntekijää — niin onko tähän tulossa mitään helpotuksia ja muutoksia, että olisi yksinkertaisempaa ja vähän ehkä olisi edullisempaakin yrittäjälle palkata näitä työntekijöitä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-20T13:56:08,2022-12-20T13:56:45,Hyväksytty,1.1
2022_144_170,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_171,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä eduskuntakausi on ollut varsin poikkeuksellinen. Ensin meillä oli koronakriisi, jonka seurauksena yrityksiä jouduttiin tukemaan. Nyt meillä on Ukrainassa tapahtuvan sodan seurauksena muun muassa energiakriisi, ja senkin seurauksia me joudumme pohtimaan ja miettimään toimenpiteitä. Täällä edustaja Satonen totesi äsken, että tässä ollaan kohti taantumaa menossa, ja itse olen sitä mieltä, että nyt sähkön hintakriisi meidän täytyy kyetä ratkaisemaan varsin nopeasti. Olin aika pettynyt, että hallitus julkisti tämän kertakorvausmallinsa tässä taannoin korkeiden sähkökustannuksien kattamiseen. Mitä on sitten tulossa jatkossa? Ilmeisesti olette valmistelemassa, ministeri Lintilä, sähkön hintakattomallia, joka tulisi eduskuntaan mahdollisesti tammi—helmikuussa. Olisinkin kiinnostunut tietämään, millaista mallia suunnitellaan [Puhemies koputtaa] ja miksi tätä ei ole tuotu aikaisemmin, kun noin 20:ssä muussa EU-maassa tällainen jo on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-20T13:56:45,2022-12-20T13:57:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_172,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_173,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ministereille kuluvan vuoden yhteistyöstä. 
Sitten tähän sähkön hintaan täytyy heti siirtyä tässä aiheena: 
Hinta on karannut käsistä, ja niin kuin hyvin tiedetään, kun tuolla kansalaisten keskuudessa liikutaan, sota, Nato ja sähkö ovat ne ykköspuheenaiheet tällä hetkellä, mistä me poliitikot saadaan palautetta. Tässä vaikeuskerrointa tietysti kansalaisten suuntaan tekee se, että tässähän on erilainen tilanne vähän riippuen siitä, missä päin Suomea asuu ja minkälainen oma sähkösopimus on ja niin edelleen. Joillakin tälläkin hetkellä, vaikka on sähkölämmitteinen talo, on varsin edullinen sähkösopimus. Sitten tietysti kun se määräaikainen sopimus laukeaa, on eri tilanne.
Samaa ihmettelen kyllä hieman, että TEM nyt ilmoittaa, että tässä keskeinen haaste on aikataulu hintakattojen ynnä muitten osalta. [Puhemies koputtaa] Meidän käsitys talousvaliokunnassa on ollut, että syksyllä on tehty jo valmistelua näitten osalta, [Puhemies: Kiitoksia!] mutta ilmeisesti ei ole tehty. Miksi ei?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2022-12-20T13:57:55,2022-12-20T13:59:10,Hyväksytty,1.1
2022_144_174,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_175,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ärade talman! Kannattaa muistaa, että ne toimet, jotka tehtiin syksyllä, mitoitettiin nimenomaan tätä hintatasoa ajatellen, toimet, jotka yhteensä ovat noin 640 miljoonaa euroa. Eli se oli mittava toimi, joka otti huomioon tämän nykyisen tilanteen. No nyt on katsottu, että tarvitaan kuitenkin vielä lisää ja tarvittaneen kohdistetumpia tukia. Siitä näkökulmasta esiteltiin eilen erinäisiä vaihtoehtoja, joista jotkut ovat otettavissa käyttöön nopeasti, jotkut hitaammin ja jotkut vaativat enemmän valmistelua. Kertakorvaus vanhoista laskuistahan on kannustimien kannalta hyvä toimi, joka ei sotke markkinoita, mutta silloin kun lähdetään hintakattoa pohtimaan, pitää kyllä olla äärimmäisen tarkkana. Siitä voi tulla toisaalta äärimmäisen kallis, tai sitten jos soveltaa kokoomuksen esittämää, lähinnä komentotaloudesta inspiraatiota saanutta mallia, [Puhemies koputtaa] niin helposti lähtee tehoa markkinoilta, niin että harkintaa käyttäen eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2022-12-20T13:59:11,2022-12-20T14:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_144_176,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_177,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kieltämättä on erikoisia piirteitä tässä episodissa, joka päättyi nyt eilen siihen välitulokseen, että demarien viime viikolla lupaamaa kattohintaa ei tälle talvelle tule vaan tulee jonkinlainen kertakorvaus tai palautus — saa nähdä, miten sekin tulee täsmentymään. [Petri Huru: Just ennen vaaleja!] Tässä edustaja Adlercreutz äsken toisti, että tämä TEMin valmistelu, joka budjettiriihen alla oli jo olemassa, lähti jo tästä 45 sentin hintatasosta, mikä nyt joulukuussa oli, mikä ei tullut yllätyksenä. Kuitenkin edustaja Lindtman julkisuudessa, esimerkiksi A-talkissa viikko sitten, väitti, että olen väärässä, kun näin sanon, ja viittasi siihen, että se oli alempi. Mikä on energiaministerin kertomus tähän? Oletettiinko tämä, ja tehtiinkö tietoisesti päätös, että ei tarvita hintakattoa, [Katja Taimelan välihuuto] vai oliko kuitenkin niin, että se toimeksianto tehtiin vasta viikko sitten, kun SDP oli tehnyt avauksen ja piikki olikin auki? [Puhemies koputtaa] Eli tehtiinkö valmistelua kolme kuukautta, vai alkoiko se viikko sitten? [Jussi Halla-aho: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2022-12-20T14:00:23,2022-12-20T14:01:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_178,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Malm, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_179,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen on oltava edelläkävijä teknologian kehityksessä, ja sitä kautta me voimme luoda uusia työpaikkoja Suomeen. Tutkimus ja innovaatiot ovat yksi tärkeimmistä aseistamme ilmastonmuutosta vastaan. Ilman ilmastotoimia ja teknologisia ratkaisuja, kuten teknisiä hiilinieluja ja sähköpolttoaineita, emme pysty ilmastonmuutosta hillitsemään, ja jos ei aseteta standardeja ja johdeta markkinoita, niin joku muu tekee sen meidän puolestamme.
Sen takia haluaisinkin kysyä teiltä, ministeri Lintilä: kun Lappeenrannan—Lahden yliopisto, LUT, tällä hetkellä suunnittelee Lappeenrantaan pienydinvoimalaa kaukolämpöön korvaamaan fossiilisia polttoaineita, muun muassa turvetta, maakaasua, kivihiiltä, niin onhan meillä nyt tämä luvitustyö siinä mallissa, että näitä tulevaisuuden ratkaisuja ei sitten jää toteutumatta sen takia, että jossain tulevat lupaongelmat vastaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-20T14:01:29,2022-12-20T14:02:42,Hyväksytty,1.1
2022_144_180,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Vastauspuheenvuoroja on kaikkiaan pyydetty kahdeksan. Käytetään ne kaikki, ja sen jälkeen ministerit. — Edustaja Huru.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_181,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Hallitus on puuhaillut vihreää siirtymää ja siihen liittyen vihreiden siirtymien ohituskaistaa. Myös vetytalous kuuluu olennaisena osana vihreään siirtymään. Kysyisin tähän liittyen: Jos kaikki vetytuotannon lisääntyvä energiantarve tehdään pelkästään uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla, niin siihen on kunnissa kaavoitettu paljon metsämaata, ja samaan aikaan meille tulee sekä EU:n suunnalta että kotimaasta sääntelyä liittyen metsäkatoon tai ennallistamiseen ja niin edelleen. Miten ministeriö aikoo turvata metsäteollisuuden riittävät puuhankinnat, niin että meillä on talousmetsiä riittävästi, jos vihreän energian ja vetytuotannon alle kaadetaan paljon metsiä? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2022-12-20T14:02:44,2022-12-20T14:03:46,Hyväksytty,1.1
2022_144_182,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_183,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme aidosti merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ja työllisyysreformia. Meillä on edelleen vakava kohtaanto-ongelma. Riittäviä toimenpiteitä työvoiman kysynnän ja tarjonnan lisäämiseksi ei olla esitetty. Korkea työllisyysluku ja alhainen työttömyysluku ovat erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia asioita, koska ne vähentävät köyhyyttä ja syrjäytymistä.
Suomi kärsii myös akuutista osaajapulasta. Sen lisäksi on tärkeää ymmärtää, että kilpailemme osaavan työvoiman pulassa kansainvälisesti yhdessä muiden valtioiden kanssa. Esimerkiksi merkittävä osa Suomen tuottavuuskasvusta tulee muodostumaan ict-sektorilla. Pelkästään tämän alan välitön työvoiman tarve on jopa 15 000 henkilöä samalla, kun suomalaisista oppilaitoksista valmistuu vuosittain alle 3 000 alan osaajaa. Sen lisäksi, että koulutusmääriä tulisi kasvattaa, luku on niin suuri, että tarvitsemme Suomeen maailmalta osaajia vähintäänkin akuutin työvoimapulan täyttämiseksi.
Kysyisinkin ministereiltä: Vaikka hallitus on esittänyt toimia tämän kohtaanto-ongelman ja työperäisen maahanmuuton ongelmien ratkaisemiseksi, ovatko nämä toimet mielestänne olleet riittäviä? Onko tämä akuutti työvoimapula, työperäisen maahanmuuton edistäminen ja prosessien nopeuttaminen otettu tarpeeksi vakavasti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-20T14:03:46,2022-12-20T14:05:15,Hyväksytty,1.1
2022_144_184,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_185,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On menty kriisistä toiseen. Kiitokset kyllä ministeri Haataiselle ja ministeri Lintilälle, että olemme selviytyneet. Meillä ei ole suurtyöttömyysaaltoa eikä myöskään konkurssiaaltoa.
Uskon, että tästä sähköongelmastakin selvitään. Nythän meillä on olemassa sähkön tuki ja arvonlisäveron alentaminen, myös sähkövähennys, ja toivotaan, että uusia toimenpiteitä tulee sinne. Nämä ovat kriisiajan asioita.
Mutta pitkän jänteen kehittämisestä. Olemme myös tehneet ja hallitus on tehnyt muun muassa juurikin niin, että kansallisen kaupan osalta on uudistettu Team Finlandin ketjua — myös sitä. Edelleen ministeri Lintilän suuntaan juuri tästä: Millä tapaa me saataisiin lisää pk-yrityksiä mukaan? Tulisiko veturiyritysmalli vielä uudistaa, jotta me saisimme niitä mukaan?
Toinen iso asia tässä on ollut tki-uudistus. Olemme saaneet rahoituksen, ja eduskunta pelasti myös tki-verohuojennuksen tänne mukaan. Toivotaan, että se saadaan siitä mallista tässä parlamentissa työryhmässä, siis vielä ministeriöitten johdolla, sillä lailla, että se on vetovoimainen ja palvelee vahvasti myös alueita — yliopistoja mutta myös yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2022-12-20T14:05:15,2022-12-20T14:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_144_186,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_187,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat järkeviä ja kuuliaisia. Ne kansalaiset, joilla on määräaikainen kiinteähintainen sopimus, ovat säästäneet 10 prosenttia sähköä, ja ne, joilla on markkinahintainen sopimus, ovat säästäneet 20 prosenttia. Minä en ainakaan henkilökohtaisesti usko, että toteutuvat ne uhat, mitä esitetään, että jos sähkön hinta alenee tai tulee hintakatto, niin suomalaiset eivät enää säästä. Kyllä he ymmärtävät, missä me mennään.
Edustaja Kulmuni mainitsi täällä datahubin, ja sen perusteella — ainakin marraskuun tietojen perusteella — Suomessa on 3,8 miljoonaa sähkönkulutuspaikkaa ja kaksi miljoonaa on määräaikaisia, eli enemmistö on turvassa. Itse asiassa, jos ajatellaan alv:n laskua, heidän sähkölaskunsa on pienentynyt.
Mutta kun kyseessä on erittäin epäoikeudenmukaiset sähköarpajaiset, niin kysynkin ministeriltä: pitäisikö meidän ottaa myös sähkölaskun vastinpari eli sähkönsiirtolasku tarkasteluun mukaan? Siellähän on sähkövero. Tehdään tämmöinen hybridimalli, millä autetaan juuri niitä kansalaisia ja yrityksiä, jotka ovat hädässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-20T14:06:29,2022-12-20T14:07:34,Hyväksytty,1.1
2022_144_188,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_189,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää hallitusta siitä, että on panostettu itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseen tässä hankalassa tilanteessa, joka nyt Venäjä-suhteiden katkettua itäisessä Suomessa on. Mutta on tärkeää, että näitä toimia myös jatketaan, koska tämähän oli vain alku ja näkymät tietenkin ovat huonot tästä eteenkinpäin. On ollut hienoa, että nämä toimet on suunnattu siten, että ne nimenomaan vahvistavat elinvoimaisuutta ja tukevat sitä. Eli siis osaamiseen ja koulutukseen sekä sitten vähäpäästöisen energian edistämiseen pitää edelleenkin panostaa, koska se luo pohjaa sitten näille uusille investoinneille, joita alueella kipeästi kaivataan.
Tärkeätä olisi ratkaista tämä tuulivoiman ja tutkateknologian yhteensovittaminen, jossa nyt on tämä selvitysmies Arto Räty tätä selvitystä tekemässä. Olisin kysynyt ministeriltä: onko siitä mitään tietoa, kuinka se selvitystyö on edennyt ja minkälaisia johtopäätöksiä sieltä löytyisi? Olisi tietysti huoltovarmuudenkin näkökulmasta tärkeää, että meillä olisi alueellisesti kattava tuulivoiman tuotanto.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-20T14:07:34,2022-12-20T14:08:41,Hyväksytty,1.1
2022_144_190,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_191,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kohtuuttomat sähkölaskut ovat ajaneet suomalaiset perheet ja yritykset ahdinkoon. Sähkökriisi ruokkii lisäksi tuhoisaa inflaatiota. Valtaosa Suomen sähköntuotannon kustannuksista ei ole muuttunut yhtään mihinkään. Tuuli, vesi ja ydinvoima kustantavat ihan yhtä vähän kuin aiemmin. Sähkön hinta on silti suomalaisille kymmenkertainen. Sähköyhtiöt takovat voittoa. Tämä yhtälö tuntuu suomalaisista niin väärältä.
Sähkön niin sanotun markkinahinnan määrää sähköpörssin hinnoittelutapa, jossa kaikki tuotetut megawattitunnit saavat sen kalleimman läpi menneen tarjouksen mukaisen hinnan, yleensä kalleimman tuotantotavan hinnan. Tämähän ei ole mikään markkinoiden laki, tämä on poliittinen päätös ollut päättää tämmöinen hinnoittelumalli. Tätä mallia pitää muuttaa sähkönkäyttäjille oikeudenmukaisemmaksi. EU valmistelee muutosta tähän markkinamekanismiin, hinnoittelumalliin. Kysyn ministeri Lintilältä: miten te olette ennakkovaikuttaneet EU:ssa, jotta se ratkaisu, jota komissio esittää, olisi Suomen edun mukainen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2022-12-20T14:08:41,2022-12-20T14:09:58,Hyväksytty,1.1
2022_144_192,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_193,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille pitkän syksyn töistä. Aikamoiset hommat teillä ovat olleet hoidettavina, eivätkä ne tähän jouluun todellakaan lopu.
On helppo jatkaa edustaja Holopaisen avauksesta tämän Itä-Suomi-ohjelman suhteen ja myös tuulivoiman suhteen. Eli kyllä se on niin, että Itä-Suomeenkin sitä tuulivoimaa pitää aika piankin päästä rakentamaan. Toivottavasti selvitysmies Räty saa siihen tuloksia. Itä-Suomi-ohjelma on monipuolinen ja todellakin vasta alku, sitä pitää jatkaa ensi kaudellakin. Nämä vaikutukset ulottuvat tosi pitkälle. 
Olisin kysynyt ministeri Lintilältä: Gasgrid on julkaissut vetyverkkotyön ja ‑kartan, ja siinäpä vetyverkko ulottuu Lappeenrannasta etelän ja länsirannikon kautta Ruotsiin, mutta Itä-Suomi ammottaa tyhjyyttään. En todella toivo tällaista tulevaisuudenkuvaa kyllä Itä-Suomelle, että oltaisiin muun muassa siitä vetytalouden kehityksestä ulkopuolella. Mitä tähän tuumaatte?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2022-12-20T14:09:58,2022-12-20T14:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_144_194,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_195,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti suomalaiset ovat viime aikoina joutuneet maksamaan sähköstään kohtuuttoman kovia hintoja, ja on erittäin tärkeää, että tähän puututaan nyt ja pyritään auttamaan suomalaisia vaikeimman yli. Kysyisin kuitenkin erityisesti energiaministeri Lintilältä: olettehan nyt tehneet suunnitelmia ja valmisteluja jo pidemmälle tulevaisuuteen, sillä kuten tässä talousvaliokunnan puheenjohtaja Grahn-Laasonen jo totesi, koko valiokunta on ollut huolissaan siitä, kuinka heikosti on valmistauduttu tähän jo ennalta nähtyyn kriisiin? Eilen A-studiossa TEMin asioista vastaava valmistelija Huttunen totesi, että viikko sitten rykäistiin nämä nyt tehdyt tukitoimet. On kuitenkin tiedetty jo kesästä asti, että esimerkiksi kaasusta todennäköisesti tulee pulaa, koska kaasun hinta määrittelee energian hintaa, kuten tässä aiemmin kuultiin. On tiedetty, että kriisi todennäköisesti on edessä. Kai te nyt ainakin tulevia talvia ja tulevia vuosia varten aloitatte valmistelun ajoissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-12-20T14:11:13,2022-12-20T14:12:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_196,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Haatainen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_197,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista ja asiaan osuvista kysymyksistä.
Edustaja Kulmuni kysyi tästä julkisen talouden tasapainottumisesta. Valtiovarainministeriö on arvioinut näitä, ja julkisen talouden tasapaino on vahvistunut mutta ei niin paljon kuin siinä tiekartassa asetettiin tavoitteeksi. Valtiovarainministeriön arvio on, että työllisyystoimet ovat vaikuttaneet julkiseen talouteen myönteisesti 560 miljoonan edestä ja osa tästä sitten tulee valtiontalouteen vaikuttavana. Meillä on 123 000 työllistä enemmän kuin silloin, kun tämä hallitus aloitti. Työllisyysaste on nyt ennätyskorkealla, 74,7 prosenttia. Nuorisotyöttömyys alenee, maahanmuuttajien työllisyys nousee koko ajan, ikääntyneiden työllisyysaste nousee, pitkäaikaistyöttömyys laskee — eli kaikilla näillä keskeisillä osa-alueilla, jotka näkyvät sitten myönteisesti, ja ihan budjetissakin työttömyysmenot vähenevät ja ihmisten osallisuus kasvaa, ja tämä pitkällä tähtäimellä tuottaa sitten myöhempinä vuosina plussaa. Edustaja Filatov aivan oikein kuvasi tässä sen, millä tavalla työllisyysaste on yhteydessä talouteen.
Edustaja Satonen ja samoin myös edustaja Sjöblom otti esille tämän kohtaantokysymyksen ja pula-alat, sen, mitä on tehty. Edustaja Sjöblomille tästä työvoimapulasta, siitä, onko työperäiseen maahanmuuttoon puututtu: Kyllä, tämä hallitus jos mikä on tehnyt ihan hartiavoimin töitä tämän eteen. Pikakaista on tehty. Prosesseja on nopeutettu lupahakemuksissa. Pikakaista, kaksi viikkoa startupeille ja erityisosaajille ja heidän perheenjäsenilleen, on nyt totta. Se on noin yhdeksän päivää tällä hetkellä. Ja kaikille työperäiseen maahanmuuttoon tänne pyrkiville pyritään kuukauden mittaiseen käsittelyprosessiin. Siinä on vielä ollut ongelmia näissä tietojärjestelmädigitalisoinneissa, mutta siihen kyllä pyritään ja ollaan se kyllä saavuttamassa, mutta katsotaan, saadaanko se keväällä ihan siihen maaliin.
Lisäksi sitten olen laatinut tämän Työvoimatiekartta-hankkeen jo vuosi sitten, puolitoista vuotta sitten käynnistin sen. Siinä siis työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä eri aloilla käydään läpi, mikä on työvoiman tarve, kuinka paljon tarvitaan ulkomaista työvoimaa rekrytoitavaksi, ja mitkä ovat pula-aloja ja mitkä ovat näitä kohtaantokysymyksiä. Ja tässä on — edustaja Satonen viittasi tähän — olennaista erottaa, mikä on työvoimapulaa ja mikä on kohtaantokysymystä. Molemmissa koulutus on ihan ykkösasia, että me pystytään saamaan meidän jo nyt työelämässä olevista ja sitten nuorisoikäluokista yhä enemmän paremmalla koulutuksella työmarkkinoille. Ja tietenkin iso asia on jatkuvan oppimisen uudistus, joka on tämän hallituksen toimesta tehty ja joka tulee myös edesauttamaan sitä, että siellä työelämässä pysytään, kun sinne on menty.
Edustaja Reijonen kysyi, miten helpotetaan yksin yrittäviä ensimmäisen työntekijän työllistämisessä. Meillähän on tämä kokeilu nyt käynnissä, eli yhden vuoden ajalta maksetaan tämmöinen rekrytointituki, puolet palkasta, jos palkkaa työntekijän. Näiden hakeminen päättyy tänä vuonna, mutta ne maksetaan vielä vuoden 23 loppuun saakka. Seuraavan hallituksen pohjalle on sitten siitä näkyvissä, mitä sillä on saavutettu.
Sitten, mitäs täällä nyt sitten vielä oli, mutta tässä nämä päällimmäiset. Eli kyllä, työllisyystilanne on todella hyvä nyt, ja nyt täytyy vain jatkaa näitä toimia ja pitää huolta siitä, että edessä häämöttävä talouden taantuma ei pääse näitä lukuja myöskään heikentämään. Tämän työperäisen maahanmuuton osalta sanon, että siinä kyllä Suomi on lähtenyt takamatkalta. Tämän hallituksen aikana työperäisen maahanmuuton asiat on siirretty tänne TEMiin työministerin vastuualueelle ja sillä tavalla saatu tämä kytköksiin tähän työllisyyspolitiikkaan muutoinkin.
Anteeksi, unohdin Filatovin kysymyksen. Terveys ja työllisyys, se on tärkeä teema, koska mielenterveysongelmat tuntuvat niin nuorten kuin varttuneemmankin väen keskuudessa olevan vain kasvamaan päin. Siinä mielessä tulevien hyvinvointialueiden ja näiden tulevien työvoima-alueiden ja kuntien välinen yhteistyö on saatava todella tiiviiksi näiden osalta mutta myös muilta osin, esimerkiksi kaikki kuntouttava toiminta. [Puhemies koputtaa] Kuntoutuksen tarveselvityksiin pitää päästä nopeammin. On aivan liian hidasta, että joudutaan pitkiä aikoja odottelemaan, että edes saadaan ihmisen tilanteesta selkeä käsitys.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-12-20T14:12:22,2022-12-20T14:17:43,Hyväksytty,1.1
2022_144_198,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_199,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä useampikin kysyi eilen esiteltyjen mallien taustaa ja sitä, miksei valmistelua näistä oltu aloitettu aikaisemmin. Budjettiriihen yhteydessä tehtiin päätökset, siellä oli tämä alvi, sitten oli verovähennys ja energiatuki. Ja nämähän alkavat molemmat, niin tuki kuin tuo veropuoli, vasta vuodenvaihteessa, ja silloin hallitus kirjasi, että koska energian hinnan ennustaminen on äärettömän vaikeaa tässä tilanteessa, niin hallitus varaa itselleen oikeuden myöhemmin tarkistella toimien mittaluokkaa. Sen jälkeen kyllä energiaosasto alkoi seuraamaan kansainvälisesti kaikkia malleja, ei vain näitä, joitten mittaluokkaa oli mahdollista sitten myöhemmin tarkastella. Oikeastaan se, että pystyttiin sitten, sanotaan nyt, viikossa — ja muutama päivä päälle — saamaan nämä mallit aikaiseksi, on sen ansiota, että energiaosastolla käytiin kansainvälisiä malleja läpi: mallinnettiin niitä Suomeen, mitkä osiot sieltä voisivat olla Suomessa käytettävissä, mitkä eivät ja mitä hintaluokkaa niille on tullut, mitä kriteerejä siellä on käytetty.
Se, että olisi tehty edeltä käsin niin kuin pöytälaatikkoon hallituksen esitys, ei olisi sinällänsä ratkaissut asiaa, koska se ongelma tulee enemmänkin siitä, että energiayhtiöt joutuvat omia tietohallinto-ohjelmiaan muuttamaan näitten perusteella, ja yksikään yhtiö ei lähde muuttamaan niitä, mikäli ei ole olemassa voimassa olevaa lakia. Jos tehdään laatikkoon mahdollisesti käyttöön otettava esitys, niin sitä ei lähdetä tekemään. Näin uskallan väittää. Meillä taitaa olla pikkusen reilu 60 yhtiötä. Eli se ei olisi sinällänsä tullut tätä dramaattisesti muuttamaan.
Sitten edustaja Kulmuni kysyi datahubin ja tulotietorekisterin käytöstä. Erittäin potentiaalinen, ongelmana on yksityisyydensuoja, eli meillä on erittäin vahva yksityisyydensuoja. Esimerkiksi ristiinajoja ei saa tehdä, eli tämä on sellainen keskustelu, jota varmasti kyllä käydään. Mutta se tavoite, että ne olisivat talvelle 24 sitten paremmin kohdistuvia vielä — ilman muuta. 
Edustaja Puisto kysyi tki-koordinaatiosta. Tällä hetkellähän se on ollut lähinnä tiede- ja innovaationeuvoston puolella, että pysytään isossa kaavassa. Mutta te olette täsmälleen oikeassa, että siihen pitäisi vielä vahvemmin saada semmoinen konkretian taso. Vaikka siellä neuvostossa istuu teollisuuden edustajia tai Business Finlandin edustajia, niin vielä enemmän sitä semmoista, voisiko sanoa, varsinaista peruskauraa, sen tekemistä, tarvitaan ja sen koordinointia.
Edustaja Kemppi kysyi komponenttiriippuvuudesta. Euroopan tasolla erittäin iso ja ihan globaalisti. On olemassa hankkeita, mutta erittäin isoja.
Harjanne kysyi, miten voitaisiin vielä vauhdittaa vihreää siirtymää. Kyllä vety on tällä hetkellä se, joka tulee joka puolella vastaan. Jos joku ala on tällä hetkellä kuuma, niin se on vety. Ja se tulee täällä itse asiassa useammassakin esille. Kun ulkomainen investoija ottaa yhteyttä, hänen ensimmäinen kysymyksensä on ”Onko teillä tuulivoimaa? Jos ei ole tuulivoimaa, onko teillä ydinvoimaa?” — jotta he saavat tuotettua vetyä. Tämä on tällä hetkellä aivan ylivoimainen kysymys, ihan sama minnepäin menee. [Petri Hurun välihuuto]
Edustaja Pirttilahti puhui veturirahoituksesta. Se on vielä BF:ään olemassa, eli se kannattaa katsoa.
Edustaja Eestilä puhui näistä siirtohinnoista. Ne ovat onneksi laskeneet nyt sitten sen korkean sähkön hinnan kautta. Mutta siellä voisi olla vieläkin liikkumavaraa. 
Edustaja Holopainen kysyi Rädyn työstä. Rädyn työ on kesken, ja se loppuu muistaakseni helmikuun lopussa, jos oikein muistan. 
Edustaja Kosonen, Gasgrid: minä toivon, että Itä-Suomessa on sitä teollisuutta, joka on valmis sitä vetyä käyttämään.
Edustaja Vestman kysyi EU-ennakkovaikuttamisesta. On vaikutettu useammallakin taholla, on käyty läpi komission kanssa, ja samalla on myös tuotu sitten tätä tukkukattohintaa, jota on yritetty ajaa sinne 2 000:een, eli näitten puolella on kyllä vaikutettu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-20T14:17:50,2022-12-20T14:22:48,Hyväksytty,1.1
2022_144_200,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Malm., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_201,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Niina,Malm,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kulunut vuosi on varmasti opettanut meille paljon ja vahvistanut myös jo aiemmin tehtyjen päätösten merkittävyyttä. Tämän vuoden aikana on käynyt entistä kirkkaammin selväksi se, että vihreän siirtymän tukeminen ei ole vain ilmasto‑ ja ympäristöpolitiikkaa vaan myös Suomen turvallisuutta ja työmarkkinoita vahvistavaa politiikkaa. Jokaisella sentillä, jolla olisimme jatkaneet fossiilisen energian ostamista Venäjältä, rahoittaisimme Venäjän järkyttäviä tekoja Ukrainassa.
Arvoisa puhemies! Työllisyyden ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Talouden ja yritysten tukeminen koronakriisissä on osoittautunut oikeaksi valinnaksi työttömien kurjistamisen sijaan. Tulevaisuudessakin kasvun tukeminen vaatii panostuksia osaamiseen, koulutukseen sekä tutkimus‑ ja kehitystoimintaan. Tuemme työllistymistä panostamalla palveluihin, vahvistamalla kotoutumisen resursseja, tukemalla työurien pidentämistä, auttamalla Ukrainasta sotaa pakenevia. Olen tyytyväinen, että valtio tukee ukrainalaisten kotouttamista lisäämällä poikkeuslausekkeella TE-toimistojen toimintamenoihin 4,8 miljoonaa euroa ja kotouttamiskoulutuksiin 21,5 miljoonaa euroa.
Vaikka yleinen taloustilanne on vaikea ja Venäjän aloittama hyökkäyssota aiheuttaa epävarmuutta, on yhteiskuntamme resilienssi eli sitko ottaa kriisejä vastaan kuitenkin hyvä. Vaikeista ajoista huolimatta hallitus on onnistunut työllisyysprosentin nostamisessa ennätyksellisellä tavalla tehdessään määrätietoisesti työllisyyspäätöksiä läpi koko kauden. Meillä on nyt 100 000 työllistä enemmän kuin vaalikauden alussa. Nuorisotyöttömyys on alemmalla tasolla kuin kertaakaan 90-luvun laman jälkeen, työllisyysaste korkeammalla kuin kertaakaan mittaushistoriassa, ja kokoaikaisen työn määrässä Suomi on siirtynyt Pohjolan kärkeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallitus on itse asiassa tehnyt kautensa puoliväliin mennessä enemmän työllisyystoimia kuin edellinen hallitus yhteensä.
Jos kohtaisimme talouden haasteet huonommassa tilanteessa, näyttäisi ensi vuosi vieläkin vaikeammalta. Tässä tilanteessa tärkeintä on jatkaa työllisyysasteen nostamista ja koulutukseen panostamista. Ensi vuoden talousarvioesityksessä toteutetaan hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita eli koulutus‑ ja osaamistason nostoa, oppimiserojen kaventumista ja koulutuksellisen tasa-arvon lisäämistä. Suomi nousee osaamisella.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman työelämäpolitiikkaa koskeva osio on otsikoitu sopivasti: ”Luottamuksen ja tasa-arvoisten työmarkkinoiden Suomi”. Tällä hetkellä sopimusjärjestelmää on rikottu ja yhteisiä pelisääntöjä tunnutaan haluavan entistä vähemmän. Se on sääli maassa, jossa on aiemmin pyritty aina sopimaan kaikesta yhdessä: on ensin väännetty kättä ja sen jälkeen paiskattu kättä päälle, kun sopu on löytynyt. Työntekijät haluavat jatkossakin turvata oikeutensa, sillä yksittäisen työntekijän on raskasta lähteä taistelemaan oikeuksistaan isoja yrityksiä vastaan. Siitä kertoo omaa kieltänsä sekin, että sopimuskulttuurin heikentymisen myötä myös työntekijöiden järjestäytymisaste on kasvanut, Teollisuusliiton kohdalla jopa lähes 15 prosenttia. TES-neuvotteluja on tehtävä toimivammiksi, ei vähemmän toimiviksi. Tarvitsemme laadukkaita, hyväpalkkaisia ja korkean jalostusasteen työpaikkoja. Tämä maa ei aikanaan noussut orjatyömarkkinoilla eikä tule niin tekemään jatkossakaan.
Jokaisen osapuolen on yhdessä tehtävä töitä toimivan mallin löytämiseksi ja suomalaisten työmarkkinoiden tasapainottamiseksi. Paikallinen sopiminen työpaikoilla on jo nyt mahdollista. Järjestäytyneellä työnantajalla on mahdollisuus sopia monestakin asiasta paikallisesti, kuten viikkotyön aloituksesta ja lopetuksesta, tuotantopalkkioista, työvuorojen pituuksista, työaikapankista ja joustovuorosopimuksista. Jos työnantajalla aidosti on tahtoa sopia paikallisesti, se on siis täysin mahdollista jo nyt.
Myös työehtosopimusten yleissitovuus on tässä maassa yhteisesti sovittu asia, ja yleissitovuudella on suomalaisten vahva tuki. Jos paikallista sopimista edistetään poistamalla työehtosopimusten yleissitovuus, kuten usein on esitetty, asettaisi se työntekijän alttiiksi palkkasyrjinnälle ja työehtojen heikennyksille. Emme kaipaa tällaista yhtään määräänsä enempää suomalaisille työmarkkinoille. Toivonkin jatkossakin tiukempaa työtä alipalkkauksen estämiseksi ja palkka-avoimuuden edistämiseksi. On sääli, että lakiuudistus palkkatasa-arvosta kaatui tällä kaudella.
Arvoisa puhemies! Suomi nousee osaamisella, reiluilla työmarkkinoilla ja arjen turvallisuudella. Työelämällä voi olla joko vahvistavaa tai heikentävää vaikutusta ihmisen turvallisuudentunteeseen. Toivon, että pyrimme myös jatkossa vahvistamaan suomalaisten turvallisuudentunnetta vahvistamalla suomalaisia työmarkkinoita, luomalla laadukkaita työpaikkoja sekä tukemalla yritysten ja sitä kautta työpaikkojen säilymistä yli kriisien.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Niina Malm,1428,2022-12-20T14:23:02,2022-12-20T14:28:09,Hyväksytty,1.1
2022_144_202,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Filatov. [Tarja Filatov: Arvoisa puhemies, onko kyseessä normaali puheenvuoro?] — Normaali puheenvuoro, kyllä. [Tarja Filatov: Okei, kun listassa näkyy tässä välissä niin monta henkilöä minun kohdallani, niin sen takia hämmästelin.] — Hetkinen. [Tarja Filatov: Miten toimitaan?] — Totta. Minulla on puhujalista ryhmittäin, mutta tämä pitää saada pyyntöjärjestykseen. Olisiko tämä nyt oikea? [Eduskunnasta: Virta, Sofia on seuraava.] — Ei tämäkään. Nyt on erikoista. — Nyt nämä ovat numerojärjestyksessä, äsken olivat ryhmäjärjestyksessä. — Edustaja Virta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_203,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jotta me voimme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, on pidettävä huolta siitä, että meillä on vahva ja kriisinkestävä valtiontalous, sellainen, jossa on liikkumavaraa kovienkin tilanteiden keskellä turvata siellä kaikkein haavoittuvimmissa asemissa olevista huolehtiminen. Näkymät ovat huolestuttavia, mutta kriiseistä on selvitty, kuten tämä hallitus on osoittanut, ja niistä kyllä selvitään jatkossakin, mutta realiteetit on oltava valmis tunnustamaan ja vaikeitakin päätöksiä kestävällä otteella tekemään. Tämä hallitus on lisännyt työllisyyttä, ja se on kiitoksen arvoinen asia ottaen nimenomaan huomioon, minkälaisen kriisiympäristön keskellä on toimittu.
Samaan aikaan enemmän pitäisi puhua tuottavuudesta ja sen lisäämisestä. Se on olennaisen tärkeää tilanteessa, jossa meillä on koko ajan vähemmän työikäisiä suhteessa hoivan tarpeessa oleviin, ja juuri tuottavuuden näkökulmasta esimerkiksi nämä panostukset tki:hin ovat keskeisiä. Esimerkiksi sote-palveluiden kestämättömästä kustannuskehityksestä selviämiseksi on täysin kriittistä, onnistutaanko, saadaanko kehitettyä teknologiaa ja sitä käyttöönotettua yhä enemmän, meidän kun on kyettävä saamaan enemmän aikaan vähemmällä tekijämäärällä. Se ei ole kovin helppo yhtälö mutta se on kyllä mahdollinen, jos huolehdimme esimerkiksi koulutuksesta ja sen rahoituksesta. Mutta samaan aikaan on totta, että vaikka me saisimme kaikki Suomessa olevat kynnelle kykenevät töihin ja saisimme tuottavuutta lisättyä, se ei tällä väestörakenteella riitä. Kaikille siis lienee selvää ja tässäkin salissa on lukuisia kertoja kuultu, että me tarvitsemme osaavia tekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta. Se taas ei ole myöskään helppoa tilanteessa, jossa kilpailu kansainvälisesti kovenee koko ajan, ja meidän on onnistuttava huolehtimaan, että me ollaan sellainen maa, johon halutaan tulla töihin, johon halutaan tulla kuulumaan osaksi tätä yhteiskuntaa. Siinä näillä lupaprosesseilla on merkittävä rooli. Esimerkiksi meitä pienemmästä Virosta olisi otettavissa mallia siinä, miten nopeasti prosessit ja luvat voivat edetä. Ratkaisevaa voi kuitenkin olla myös esimerkiksi se, miten on saatavilla kansainvälistä, englanninkielistä varhaiskasvatusta tai perusopetusta, ja sen takia meidän tulisikin arvioida maabrändiä kokonaisvaltaisesti, arvioida, miltä se näyttää heille, jotka valitsevat, lähdetäänkö töihin Tanskaan vai Suomeen vai Hollantiin.
Viimeisenä nostona haluaisin mainita yrityksiin panostamisen. Mielestäni tämä hallitus on niin tehnyt, ja niin täytyykin tehdä, sillä yritykset ovat koko Suomen talouden tukijalka ja kivipohja. Se, että me panostaisimme jatkossa nimenomaan keskisuuriin yrityksiin, on keskeistä, koska siellä on eniten kasvupotentiaalia, sinne syntyvät ne työpaikat — ja liittyen siihen, että me onnistumme turvaamaan ennustettavan talouden näkymän, ennustettavan toimintaympäristön yrityksille, meillä on kyllä Suomessa yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ja kantaa kortensa kekoon tämän yhteiskunnan ylläpitämiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2022-12-20T14:29:07,2022-12-20T14:31:47,Hyväksytty,1.1
2022_144_204,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kinnunen poissa. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_205,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitellään elinkeinoasiaa. Tästä sähköasiasta on tosiaan huomioitava, että monet ihmiset ovat vaikeuksissa sähkölaskujen kanssa. Hallitus on tässä nyt toimenpidettä suunnittelemassa.
Perussuomalaiset ovat ottaneet siihen useasti kantaa, että vihersiirtymää pitäisi vähän nyt höllentää ja että tämmöisenä aikana ei ihan kaikkea pitäisi tehdä niin, mitenkä on ajateltu, koska nyt ovat ajat muuttuneet. Monessa asiassa voitaisiin miettiä, onko pakko nyt ilmastoasioissa ihan viimeisen päälle tehdä vai voisiko vähäsen pakittaa asioissa tilanteen mukaan.
 Moni kuntalainen ja kansalainen kysyy näissä sähköasioissa, kun on luvattu tulevaksi rahaa, tämmöisistä avustuksista ja muista: miten tiedottaminen käytännössä hoidetaan? Eivät ihmiset välttämättä löydä sitä Kelan sivuilta — kaikilla ei ole tietokoneita, ei pysty käymään. Miten se tiedottaminen oikeasti hoidetaan, jotta jokainen tietää, mitenkä näitä tukia sitten haetaan ja kuka näitä hakee ja miten se kannattaa tehdä?
Ja toisena haluaisin kysyä, kun puhuttiin työllistämisestä ja työllisyydestä, siitä, että työllistäminen on nyt kovasti noussut: kun siihen lasketaan myös osa-aikatyötyöllistäminen ja tämmöiset hanketyöllisyysjutut ja muut, niin paljonko kokopäiväisiä työntekijöitä on tullut käytännössä lisää? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-20T14:31:49,2022-12-20T14:33:11,Hyväksytty,1.1
2022_144_206,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_207,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen valitettavasti viime aikoina joutunut viettämään aika paljon aikaa sairaaloissa, niin perustasolla kuin erikoissairaanhoidossa. Siellä ei voinut välttyä huomaamasta sitä, että meillä todella jo nyt, tällä hetkellä, melkein koko perusterveydenhuolto lepää työperäisen maahanmuuton varassa. Ministeri Haatainen mainitsi tuossa, että erityisasiantuntijoiden ja startup-yrittäjien ja niin edelleen työlupia on pystytty nopeuttamaan merkittävästi ja nyt keskitytään sitten jatkossa työntekijöiden työlupiin. Tämä on äärimmäisen kriittinen ja tärkeä kysymys, ja tuntuu välillä, että meillä ehkä julkinen sektori on noin ylipäätään hitaampi toimimaan esimerkiksi kansainvälisessä rekrytoinnissa kuin yksityiset yritykset. Olen ollut havaitsevani, että heillä on enemmän osaamista siinä, kuinka esimerkiksi suoraan vaikkapa joistakin Aasian maista tänne joko sopivan koulutuksen saaneita tai sitten pienellä muuntokoulutuksella meillä työskentelemään kykeneviä osataan rekrytoida. Kuinka paljon ministeriö keskustelee yritysten kanssa siitä, miten pystyisimme parantamaan kansainvälistä rekrytointia myös julkisella sektorilla, missä meillä tällä hetkellä, esimerkiksi siellä sosiaali- ja terveydenhuollossa, on huutava pula ammattilaisista?
 Arvoisa puhemies! Haluan myös sanoa muutaman sanan tästä energiakysymyksestä. Tuossa ministeri Lintilä äsken totesi, että HE:tä ei kannata valmiiksi pöytälaatikkoon tehdä. En usko, että meistä kukaan täällä ikään kuin sitä vaatii. Ehkä tässä nyt itse ajattelen niin, että kun meillä on juuri ollut pohjalla koronakriisi, joka oli meille tuntematon, uusi asia, siitä varmasti opimme sen, että me emme voi tietää kaikkea mutta paremmalla valmistautumisella pystymme varautumaan tuleviin kriiseihin. No, nyt meillä on päällä se seuraava kriisi, ja tämän kriisin ikään kuin juurisyyt me kaikki tiedämme, ja osan niistä vaikutuksistakin me pystyimme hyvin ennakoimaan — tai ainakin useimmat asiantuntijat pystyivät ennakoimaan esimerkiksi tämän energian hintakriisin ja saatavuuskriisin, jotka meillä tällä hetkellä on. Alkuun ne näkyivät enemmän öljyssä, nyt tällä hetkellä kaasun hinnan kallistumisena, ja siten ne vaikuttavat tietenkin koko sähkön hintakehitykseen. Tämä on Euroopan laajuinen ongelma, kuten me kaikki tiedämme, ja osa ratkaisuista silloin syntyy EU-tasolla.
Itse peräänkuulutin aiemmassa kysymyksessäni sitä, että meillä olisi tämmöistä skenaarioajattelua: varautumista siihen, että kun joitakin asioita viedään eteenpäin EU:ssa, niin jos näyttää siltä, että ne eivät sieltä synny riittävän nopeasti, meillä on rinnalla omaa valmistelua, jossa voimme sitten ennakoida niitä ratkaisuja. Tai jos siellä syntyykin ratkaisu, kuten eilen syntyi ratkaisu kaasun hintakatosta, niin voimme sitten keskittyä muunlaisiin ratkaisuihin täällä Suomessa ja varautua erilaisiin tilanteisiin, joita aivan varmasti tulee vielä tulevienkin vuosien aikana. Kysyn nyt vielä uudestaan, kun ministeri Lintilä siellä istuu: ollaanhan tällaista valmistautumista ja varautumista tekemässä siellä ministeriössä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2022-12-20T14:33:11,2022-12-20T14:36:23,Hyväksytty,1.1
2022_144_208,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_209,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa keskusteluun Suomen viennin. Nimittäin täällä on useissa puheenvuoroissa tuotu esille, että sehän on meillä tällä hetkellä hyvin pitkälti suurten yritysten varassa edelleen. Ja jos oikein muistan, niin Sipilän hallituskaudella tavoite oli kaksinkertaistaa pk-yritysten vienti vuoteen 2020 mennessä, mutta sellaista tavoitetta en ole tämän hallitusohjelman puitteissa nähnyt. 
Arvoisa puhemies! Minulla on ollut mahdollisuus vierailla useissa Suomen edustustoissa ulkomailla myös tämän vuoden aikana, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Singaporessa, Espanjassa ja Unkarissa, ja kaikissa niissä on oikeastaan sama asia korostunut, eli siellä tehdään aika pienillä resursseilla edelleen Suomen vientiponnistuksia. Tiedän, että tämä kuuluu osittain ulkoministeriön hallinnonalaan, mutta haluan tuoda esille sen, että mielestäni Business Finland ‑malli kaipaisi uudistuksia. Me voisimme varsin hyvin ottaa esimerkkiä esimerkiksi Alankomaista ja Tanskasta, jotka ovat maita, jotka ovat jo paljon meitä pidempään harjoittaneet kansainvälistä kauppaa. Itsestäni tuntuu siltä, että varsin monet pienet yritykset, jotka meiltä haluavat lähteä ulkomaankauppaa tekemään, ovat aika yksin sen toimintansa kanssa. He tarvitsisivat apua, suurten yritysten veturitukea ja erilaisia konsortioita, joissa he voisivat sitä omaa osaamistaan tarjota. Kysyisin, ministeri, teiltä: oletteko pohtinut uutta mallia Business Finlandille tässä suhteessa?
Mutta, arvoisa puhemies, tästä pääsenkin toiseen aiheeseen, ja se on työperäinen maahanmuutto, josta täällä muutamat muutkin ovat puhuneet. Havahduin siihen, kun noin kuukausi sitten Helsingin Sanomat julkaisi OECD:n tilaston, jossa Suomi oli listalla numero 18, kun mitattiin ulkomaalaisten näkemyksiä siitä, miten houkutteleva maa Suomi on työperäiselle maahanmuutolle. Siellä muut Pohjoismaat olivat paljon meitä edellä. Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa, kun Aallon opiskelijoilta on kysytty, kuinka moni heistä voisi jäädä Suomeen töihin, noin puolet voisi jäädä, ja noin 20 prosenttia EU- ja Eta-maiden ulkopuolisista opiskelijoista sitten jää Suomeen töihin, ja osasyynä ovat erilaiset lupaprosessit ja käytännöt, jotka hankaloittavat sitä toimintaa. Kysyisin teiltä, ministeri Haatainen: millä tavoin olette omalta osaltanne edistäneet tätä asiaa? Tähänhän liittyy tietenkin myöskin tämä ukrainalaisten tilanne. Meillä on tällä hetkellä käsitykseni mukaan yli 47 000 ukrainalaista Suomessa, ja monet heistä haluaisivat tehdä töitä, mutta aika hankalaa heidän on työllistyä, ja sitten yksityiset ja kolmas sektori ja eräänlaiset hyväntekijäjärjestöt ovat yrittäneet saada heitä kohtaamaan yritysten ja työnantajien kanssa, mutta aika heikoissa kantimissa se on, jos ei tähän valtiolta löydy apuja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-20T14:36:24,2022-12-20T14:39:44,Hyväksytty,1.1
2022_144_210,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_211,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen tulee kasvaa kestävästi. Kestävä kehitys, ympäristöstä huolehtiminen, ekologinen ja eettinen kestävyys eivät ole vastakohtia hyvälle taloudenhoidolle tai talouskasvulle. Itse asiassa ne kävelevät tänä päivänä käsi kädessä. Työ muuttaa muotoaan koko ajan ja luultavasti tulevaisuudessa vielä nopeammin. Meidän on kehityttävä siinä mukana ja kyettävä muuttamaan ajatteluamme.
Suomen tavoitteena on tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiotoimintaan panostaminen niin, että vuoteen 2030 mennessä ne olisivat 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja se on erittäin kannatettava tavoite. On tärkeää, että tki-rahoituksen jatkuvuus turvataan tulevaisuudessa. Se luo ennustettavuutta ja lisää luottamusta mutta kertoo myös siitä, että me uskomme tieteelliseen tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin, mitä maassamme syntyy. Lisäksi pitäisi myös kehittää toimenpiteitä, jotka kannustaisivat ja aktivoisivat yksityistä puolta investoimaan tki-toimintaan. Työmarkkinat ovat yhä enemmän globaaleja, ja trendi varmasti kasvaa ennemmin kuin vähenee. Siksi myös, kuten tuossa aiemmin jo keskustelussa tuli ilmi, panostukset työperäiseen maahanmuuttoon ovat tärkeitä, lupaprosessien nopeuttaminen ja helpottaminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-20T14:39:46,2022-12-20T14:41:10,Hyväksytty,1.1
2022_144_212,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Filatov., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_213,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyys on todellakin ennätystasolla, ja siitä voimme olla tyytyväisiä. Tällä vaalikaudella itse asiassa ylitettiin reilusti tuo 100 000 uuden työpaikan maaginen raja, jota on aina pidetty hallituskaudella yhtenä mittarina, että jos sen yli päästään, niin ollaan onnistuttu — vaikka korona tiputti meidät väliaikaisesti aika reilusti miinukselle. Ilahduttavaa on se, että myös viime aikoina työtuntien määrä on kääntynyt kasvuun, koska itse asiassa sillä, millaisia työpaikkoja meillä on ja miten ehjästi ne ihmisen talouden ja toimeentulon turvaavat, on iso merkitys. Me olemme pitkään haikailleet pohjoismaisen työllisyysasteen tasolle, ja nyt huomaamme, että me olemme sillä. Itse asiassa työtunneilla mitattuna olemme kärkimaa, ja sekin on sellainen virstanpylväs, josta kannattaa olla tyytyväinen. Työllisyysasteemme on toki hieman alhaisempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa, mutta työtunneilla korjattuna työllisyysasteemme on korkeampi kuin Ruotsissa, Norjassa tai Tanskassa.
Nyt sitten keskustelua käydään siitä, onko työllisyydellä ollut riittävä merkitys julkiseen talouteen. Tässä kannattaa muistaa, että kyse ei ole vain työpaikoista, vaan kyse on siitä kokonaisuudesta, miten meidän julkinen taloutemme määräytyy. Jos vaikkapa kestävyysvajetta arvioidaan, niin se ero, joka verrokkeihin tulee, tulee pikemminkin siitä, että veroaste Ruotsissa ja erityisesti Tanskassa on korkeampi kuin meillä Suomessa — meillä itse asiassa veroaste on alentunut tämän hallituskauden aikana, vaikka monella saattaa olla sellainen mielikuva, että kyseessä on himoverottajahallitus, mutta näin ei ole ollut, vaan päinvastoin olemme kulkeneet alemman veroasteen suuntaan — ja jos meillä olisi Tanskan veroaste, niin silloin meillä ei olisi kestävyysvajetta ollenkaan. Elikkä kun me vertailemme joillakin mittareilla tuloksiamme, niin kannattaa katsoa vähän useampaa mittaria, jotta se kokonaiskuva syntyy oikeudenmukaisemmaksi.
Työttömyydessä meillä on toki yhä haastetta ja erityisesti, niin kuin aiemmin sanoin, niiden ihmisten kohdalla, joilla on terveydentilassa jotakin vaikeutta löytää työtä, ja siksi nykypäivänä parempi terveyspolitiikka ja erityisesti parempi mielenterveyspolitiikka on tosi kovaa työllisyyspolitiikkaa. Siksi on todellakin panostettava kiinteän yhteyden rakentamiseen hyvinvointialueiden ja kuntien välille jatkossa, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien kontolle. Meillä on ikääntyneiden ja työpaikkansa menettäneiden kohdalla käytössä muutosturvamalli, ja se on toiminut hyvin ja on tutkitustikin vaikuttava toimi. Toivoisin, että me voisimme rakentaa vähän samantyyppisen mallin terveyden ja työkyvyn ja työpaikan välille, jonkunlaisen räätälöidymmän konseptin, joka ottaisi huomioon ihmisen työkyvyn ja tavallaan ne sairauden esteet, mitkä saattavat olla sen työn yhdistämisessä, ja rakentaa sellaista työnkuvaa, joka toimisi työntekijän näkökulmasta ja joka auttaisi työnantajaa löytämään itselleen sopivaa työvoimaa.
Tähän asti me olemme jumpanneet ihmisiä ja työttömiä ja ajatelleet, että se riittää. Itse asiassa me olemme tulleet siihen kulminaatiopisteeseen, jossa meidän pitää ruveta jumppaamaan myös niitä työpaikkoja, jotta me saamme riittävästi työvoimaa. Silloin on kyse siitä, että työssä siirrytään vaativampiin tehtäviin, koulutetaan ja kuntoutetaan uutta työvoimaa niihin vähemmän vaativiin, mutta myös siitä, että esimerkiksi paljon osa-aikatyötä käyttävät toimialat osaisivat yhdessä etsiä työntekijöitä. Jos kyse on osa-aikaisesta työstä, johon on vaikea saada työvoimaa, niin voisi ajatella, että kaksi työnantajaa pistäisi hynttyyt yhteen ja palkkaisi yhdessä työntekijän, joka olisikin kokopäiväinen, jolloin on helpompi saada työntekijöitä itsellensä. Siksi olen iloinen, että ministeri on laittanut liikkeelle tämän tiekartan, jolla mietitään, millä työvoimapulaa ja kohtaanto-ongelmia taklataan, ja että siinä nimenomaan on eritelty myös toimialoittain näitä ongelmia. Me puhumme tästä hirveän herkästi isona massana, mutta ne ratkaisut eivät löydy isosta massasta, ne eivät löydy työttömyysturvan leikkauksesta eivätkä pelkästään kannustimista vaan myös siitä, että se työpaikka ja työntekijä oikeasti sopivat toisillensa.
Siksi toivon, että me voisimme nykyistä tehokkaammin myös räätälöidä koulutusta eri toimialojen tarpeeseen. Meillä toki on yritysten kanssa yhteistyössä tehtävät koulutukset, mutta nekin ovat enemmän yhden yrityksen kanssa tehtäviä. Jos me miettisimme sitä yhteistyötä siten, että yritykset hakisivat yhdessä työvoimaa, palkkaisivat yhdessä sitä, me voisimme saada parempia tuloksia kuin tällä hetkellä olemme saaneet. Mutta kyllä jatkossakin koulutus on yksi niistä avainkysymyksistä, koska me emme pärjää sillä, että meillä on riittävä määrä työpaikkoja, niiden työpaikkojen pitää olla myös riittävän tuottavia ja riittävän kilpailukykyisiä kansainvälisillä markkinoilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2022-12-20T14:41:13,2022-12-20T14:46:21,Hyväksytty,1.1
2022_144_214,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_215,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajankohtaisin asia on tämä sähkö- ja energiapuoli, ja siitä muutamia ajatuksia.
Alkusyksyllä hallitus päätti ne kolme erilaista keinoa sähkön korkean hinnan kompensoimiseksi kuluttajille. Täytyy sanoa, että ne kohdentuivat aika heikosti, koska esimerkiksi allekirjoittanut, hyvätuloinen maalämmöllä lämmittävä ja pienen sähkölaskun saanut, sai arvonlisäveron alennuksen. Se ei olisi ollut ollenkaan tarpeen. Verovähennystenkään piiriin eivät päässeet kuin he, joilla on hyvin pienet tulot, ja sitten toisaalta on taas monella kynnys sosiaalipuolelta hakea toimeentulotukea tai sitä vastaavaa tukea.
Nyt kun ollaan tässä tilanteessa, että talvi on tullut ja monella on suuri hätä, niin tarvitaan todellakin nopeasti toimenpiteitä, joilla tilanteeseen tartutaan. Jos ajatellaan esimerkiksi useampilapsista lapsiperhettä, jonka tulot ovat keskitasoiset ja joka asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jonka koko tietysti perheen koon mukaan voi olla hyvinkin iso, niin sähkölasku on täysin sietämättömällä tasolla. Ja nyt kun tehdään tätä varten tukijärjestelmää, se on ensinnäkin välttämätön mutta sen on oltava myös sitten todella huolella tehty, ja siksi hieman ihmettelen, että hallitus vasta viikko sitten lähti tässä asiassa todella liikkeelle. Ainakin ylijohtaja Huttunen eilen illalla totesi, että toimeksianto tuli viikko sitten, ja tämä kyllä hämmästyttää.
Tein kirjallisen kysymyksen 16.9. tänä vuonna erityisesti näiden sähkölämmitteisissä omakotitaloissa tai asunnoissa asuvien hädästä. Siihen vastasi ministeri Saarikko, mutta vastaus ei sisältänyt yhtään mitään toimenpiteitä, vain luettelon näistä kolmesta asiasta, jotka oli jo päätetty. Eli tiedossa hallituksella olisi pitänyt olla tämän johdosta ja monesta muustakin yhteydestä tulleena, että olemme kulkemassa kohti todellista kriisiä, joka koskee satojatuhansia suomalaisia kotitalouksia, yrityksiä, maatiloja.
Nyt tarvitaan sellainen malli — toivottavasti sellainen eilen sitten löytyi — joka on oikeudenmukainen, tuo ratkaisun näille todella ahdingossa oleville kotitalouksille, erilaisille ahtaalla oleville ja joka on nopea ratkaisu eikä liian byrokraattinen. No tiedän, että ei tällaista mallia helppo ole luoda, mutta tavoitteena sen pitää olla. Ja tällä on todella kiire, jotta ihmiset selviävät tästä eikä tule niitä katastrofitilanteita, joita talvi voi muutoin tuoda tullessaan. Nämä, joita nyt tarvitaan, ovat siis nopeita ratkaisuja.
Sen lisäksi tarvitaan niitä pitkäjänteisiä toimenpiteitä, joita hallitus nyt sitten vähän rauhallisemmalla aikataululla valmistelee. Ylimitoitetut sähköyhtiöiden voitot tulee leikata pois. Se on kannatettavaa. Sähkön hinnan määräytymistapaan on syytä puuttua, ja sitten tuotantoa on saatava lisää niin, että olemme lähivuosina, lähiaikoina sähköntuotannon osalta omavaraisia. Tässä suhteessa esimerkiksi turpeen käyttö ja tämän vihreän siirtymän uudelleenarviointi ovat ei vain tarpeen vaan välttämättömiä.
Arvoisa puhemies! Tämä on ajankohtainen suuri kysymys, johon tarvitaan ratkaisu jo tältä hallitukselta, mutta valitettavasti nämä herrojen kiireet ovat olleet hitaita, niin kuin tuolla maaseudulla on tapana sanoa. Toivon, että ministeri Lintilä panee näihin vauhtia ja löytää näihin ratkaisun näiltä pohjilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T14:46:23,2022-12-20T14:51:31,Hyväksytty,1.1
2022_144_216,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_217,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit, kyllähän tässä aikamoiset sähköarpajaiset Suomessa on käyty, eli tuuristahan se on ollut kiinni, ketkä ovat olleet pakotettuja solmimaan uudet sähkösopimukset ja ketkä ovat sitten satunnaisista syistä olleet niitä onnekkaita, jotka ovat voineet jatkaa näillä vanhoilla, kiinteähintaisilla määräaikaisilla sähkösopimuksilla.
Täällä edustaja Kulmuni viittasi datahubiin, ja viime kuusta jos ajatellaan tietoja, niin meillä on Suomessa 3,8 miljoonaa sähkön käyttöpaikkaa ja kahdella miljoonalla on määräaikainen sopimus, eli yli puolet on ikään kuin turvassa niillä alhaisilla, entisillä sentti per kilowatti ‑taksoilla. Se on sinänsä hyvä asia, mutta se kertoo sen vaikeuden, että kun lähdemme kohdentamaan sitä apua juuri niille, jotka ovat eniten vaikeuksissa — ja me tiedämme, että eniten vaikeuksissa ovat tietenkin suoran sähkölämmityksen kotitaloudet, olipa se sitten omakotitalo tai paritalo, ja maatalousyrittäjät ja varsinkin ne, jotka ovat vielä kaiken lisäksi investoineet ja joilla on velkataakka ja jotka ovat joutuneet sitten vielä vahvasti kohonneen lannoitteiden hinnan uhriksi — niin tässä on vähän tuuripeliä, kuka on joutunut todella vaikeuksiin, ja toiset ikään kuin eivät ole vaikeuksissa lainkaan, itse asiassa sähkölasku on saattanut pienentyä.
Mutta kun vielä tähän lisätään, että inflaatio yleensä on yli yhdeksän prosenttia tällä hetkellä ja asuntolainojen eniten käytetty viitekorko, euribor 12 kuukautta, on yli kolme prosenttia, niin jos on oikein huono tuuri, ihmiset joutuvat täysin mahdottomaan tilanteeseen. Kun julkisen vallan on kuitenkin pidettävä kansalaisistaan huoli, niin sen takia tätäkin asiaa täytyy ministerin läsnä ollessa pohtia rakentavasti. Minun mielestäni, kun julkisuudessa on ollut ikään kuin väittämiä siitä, että suomalaiset eivät säästäisi sähköä, niin kyllä kyseenalaistan tämmöiset väittämät. Eli kuten äsken puheenvuorossa totesin, niin ihmiset ovat keskimäärin säästäneet paljon energiaa: 10 prosenttia ovat säästäneet ne, joilla on kiinteähintainen sopimus, ja 20 prosenttia ne, joilla on markkinahintainen sopimus. Eli kyllä suomalaiset ihan tasan tarkkaan ymmärtävät, että meillä loppuvat tehot talvipakkasilla, ja haluavat auttaa sitten toinen toisiaan.
Tämä hintakatto on aika vaikea. Se on sinänsä hyvä asia, mutta se on vaikea, kuten varmaan ministeri täällä tietää. Jos ja kun sitä lähdetään säätämään, niin täytyy myös ottaa huomioon se, että me emme ajata niitä sähkönmyyntiyhtiöitä konkurssiin. Ei siitä tule kuin lisävaikeuksia näille yhtiöille itselleen, heidän omistajilleen ja niille ihmisille, jotka joutuvat sitten uusimaan sähkösopimuksen.
Mutta, arvoisa puhemies, haluan ottaa tähän kokonaisuuden, koska jokaisella sähkölaskulla on myös vastinpari, ja se on sähkön siirtolasku. Kuten me tiedämme, kun sähkömarkkinalaki 2014 uusittiin, niin sehän johti valtaviin investointeihin niitten sähköyhtiöiden alueilla, joilla on pitkät johtoetäisyydet ja metsiä, ja silloin siirtohinnat lähtivät eriytymään. Ja kun me tiedämme, että siirtohintaan sisältyy sähkövero, joka ei ole suinkaan nyt laskenut mihinkään — ei sähköveroa ole hallitus nykinyt millään tavalla, se on käsitykseni mukaan, jos minä oikein muistan, 2,25 senttiä per kilowatti ykkösluokassa ja 0,06 senttiä kakkosluokassa kilowattia kohden — niin meidän pitäisi, kun me lähdetään auttamaan näitä kansalaisia, rakentaa hybridimalli, jossa sähkölasku on yksi komponentti, sitten on sähkön siirtolasku ja siellä oleva sähkövero. Siellä on kolme liikkuvaa osaa.
Itse asiassa, jos ajatellaan sähkön markkinalain yhdenvertaisen käsittelyn velvoitetta asiakkaita kohtaan, meillä on tyyppikuluttajia — muistaakseni L1, L2, M1, M2, T1, T2, T3, T4, jotka ovat siis sähkölämmitysomakotitalot, -paritalot, sitten meillä on maataloustuottajat, maatalousyrittäjät, sitten meillä on kasvihuoneet, sitten on teollisuus, T1, T2, T3, T4 — niin silloin me voisimme kohdentaa selvästi siirtohinta-aleneman sinne, missä se eniten vaikuttaisi. Periaatteessa monet sähköverkkoyhtiöt ovat kuntien omistamia, ja jos kunnat tässä tilanteessa, joka on hätätila, tinkisivät osingoistaan, ne voisivat siirtää juuri näille tyyppikuluttajille tämän sähkönsiirtoaleneman, johon jopa valtio voisi tulla samanlaisella 50 prosentilla mukaan, ja voisi vielä miettiä, olisiko Ruotsin-mallin mukaisesti mahdollista sähkövero porrastaa alueellisesti. Tästä olen itse aikanaan tehnyt myös lakialoitteen, eli silloin niillä alueilla, jotka todellisuudessa ovat sähkömarkkinalain pakottamina joutuneet investoimaan erittäin paljon, alenisi sähkövero, ja silloin me ruvettaisiin pääsemään siihen, että me kohdennamme sähkölaskun ja sähkön siirtolaskun sinne kohtaan, missä ne suurimmat vaikeudet ovat.
Itse näkisin mielelläni, että me pystyttäisiin vähän niin kuin kokonaisuutena arvioimaan tätä koko tilannetta, ja puhun nämä asiat täältä pöntöstä, koska meillä on vastaava ministeri täällä paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2022-12-20T14:51:32,2022-12-20T14:56:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_218,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_219,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty energiapolitiikkaa yhtiöiden etu edellä. Se näkyy nyt sähkön hinnassa. 
Sähkön säästämisestä haluaisin todeta, että se on tietysti kannatettavaa, mutta kotitalouksien osalta pitää muistaa, että kaikesta sähkönkulutuksesta koti- ja maataloudet muodostavat vain noin 28 prosenttia, eli kotitalouskulutuksen suitsiminen ei tässä ole ratkaiseva tekijä.
Puhemies! Kantaverkkoyhtiö Fingridillä olisi keinot kansallisen sähkön hintakaton, hintasääntelyn, toteuttamiseen. Se muun muassa näkee datastaan, paljonko sähkön tukkuhintaa voidaan laskea ilman häiriötä järjestelmässä. Nyt hallitus on esitellyt alustavia uusia toimia sähkölaskujen helpottamiseksi aiempien heiveröisiksi ja väärin kohdistuneiksi jääneiden tukien jatkoksi. Se on tietysti hyvä, koska parempia tukia tarvitaan. Mutta valmistelussa ei edelleenkään näytä olevan sellaista hintakattojärjestelmää, joka puuttuisi satumaisia voittoja edullisilla sähköntuotantomuodoilla nyt tekevien voimayhtiöiden etuihin, laskisi hintaa niiden voittojen kustannuksella. Nyt sähkölaskuja ollaan kompensoimassa ja yhtiöiden voittoja ylläpitämässä verovaroilla, toki windfall-verolla valtionkassaan saadaan myös täytettä.
Puhemies! Fingrid, Energiavirasto ja työ- ja elinkeinoministeriö näyttävät edelleen suojaavan yhtiöiden etuja kansalaisten kustannuksella, siitähän tässä anteeksiantamattomassa hidastelussa on ollut kysymys. Ministeri Lintilä, kysynkin teiltä: oletteko valmis tarvittaessa myös sähkön hintasääntelyyn? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-12-20T14:56:55,2022-12-20T14:59:30,Hyväksytty,1.1
2022_144_220,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_221,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kysyttiin edelleenkin tästä ulkomaisen työvoiman saatavuudesta ja siitä, mitä hallitus on siinä tehnyt.
Erityisesti edustaja Multala kysyi terveydenhuollon ammattilaisten sote-rekrytoinnista. STM:llä, sosiaali- ja terveysministeriöllä, on oma hankkeensa tässä, ja siellä kyllä julkinen ja yksityinen tekevät hyvää yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriössä teemme tiivistä yhteistyötä myös yksityisten kanssa. Olin viime viikon Intiassa tällaisella matkalla, joka järjestettiin yhdessä yritysvaltuuskunnan kanssa ja jossa oli rekrytointialan yrityksiä paljon mukana. Se oli erittäin hyödyllinen ja hyvä kokonaisuus. Muun muassa aiesopimus — sovittiin Intian hallituksen edustajien kanssa, että lähdetään tätä yhteistyötä rakentamaan kestävällä pohjalla. Eli tämä hallitus on tehnyt ennennäkemättömän paljon työtä työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseksi, helpottamiseksi. Prosesseja on nopeutettu.
Edustaja Kauma mainitsi Aalto-yliopiston. Varsinkin erityisosaajilla ja startupeilla on nyt 14 vuorokauden maksimilupakäsittelyaika. Se on todella tehnyt paljon, auttanut. Käsittelyaika on tullut valtavasti alaspäin, eli se on ollut todella tervetullut uudistus näiden osaajien piirissä. Opiskelijoiden mahdollisuuksia on parannettu niin, että opiskelija saa nyt tällä hetkellä tämän uuden lainsäädännön myötä oleskeluluvan koko opintojen ajaksi. Aiemmin hänen piti välillä palata sinne kotimaahan ja hakea uutta oleskelulupaa. Hän saa koko opintojen ajaksi sen luvan, ja sen jälkeen, kun hän on valmistunut, hän saa kahdeksi vuodeksi jäädä tänne hakemaan töitä, mikä on iso edistysaskel tämän pitovoiman, pidon varmistamiseksi, ja se on ollut tervetullutta. Muun muassa näitä on tehty.
Tällä Työvoimatiekartta-työllä me nyt hahmotetaan sitä, mille aloille ja mihin ammatteihin tarvitaan sitten myös ulkomaista rekrytointia tueksi, koska meillä on näitä pula-aloja ja ne ovat täsmentyneet: kyllä, sairaanhoitajat, lähihoitajat ovat ihan siellä listan kärjessä, sitten ovat it-osaajat, ohjelmoijat, ohjelmasuunnittelijat, ja kyllä sitten täällä muillakin yksityisillä palvelualoilla sitä pulaa on, lähestulkoon kaikilla aloilla.
Mutta tätä työtä tehdään tiiviisti, ja toivon, että tämä jatkuu myös tulevalla hallituskaudella, koska yksin emme pärjää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2022-12-20T14:59:33,2022-12-20T15:02:18,Hyväksytty,1.1
2022_144_222,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_223,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan jälkeen talouskasvun käynnistäminen ja velkakestävyyden tavoittelu on entistäkin tärkeämpää. Käytännössä se tulee edellyttämään yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämistä eli muun muassa vaikeasti työllistettävien työllistymisessä auttamista, uudelleenkouluttamista, työn perässä muuttamisen helpottamista, oikein mitoitettua ja suunnattu aluepolitiikkaa sekä valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Aloittavan yrittäjän arki on hankala, sillä monet lakisääteiset velvoitteet käynnistyvät heti toiminnan aloittamisen jälkeen tai jo alhaisilla tulotasoilla. Osaltaan tämä saa monet välttämään yrittäjyyttä, ja etenkin pienimuotoisen ja sivutoimisen yrittäjyyden harrastaminen on vaikeaa. On myös muistettava, että monille eri syistä vaikeasti työllistyville yrittäjyys on ainoa keino myydä työpanostaan sellaisilla ehdoilla, jotka kelpaavat myös asiakkaille. Tätä yrittäjän taloushallinnon taakkaa helpottamaan on nykyään perustettu useita laskutuspalveluyrityksiä, jotka huolehtivat laskutuksesta, arvonlisäveron tilittämisestä, lakisääteisistä vakuutuksista ja niin edelleen. Kyseisten yritysten olemassaolo on seurausta siitä, että valtio ei ole onnistunut tarjoamaan helppokäyttöistä, asiakkaan ehdoilla toimivaa, suoraviivaista ja yhden luukun periaatteella toimivaa järjestelmää. Vaikeakäyttöisyys lisää virheiden ja kustannusten määrää, mikä lannistaa pää- tai sivutoimiseksi yrittäjäksi haikailevia ja tuo aiheetonta kilpailuetua varttuneemmille yrityksille ja lisäksi ruokkii harmaata taloutta.
Perussuomalaiset ovatkin vastalauseessaan edellyttämässä, että hallitus käynnistää alueellisena pilottihankkeena yksinyrittäjien toimintaedellytyksien ja aseman parantamista koskevan hankkeen. Lisäksi haluamme hallituksen vähentävän sääntely- ja lupaliiketoimintaa esimerkiksi henkilön ammattitaidon toteamisen menettelyä keventämällä ja lupien voimassaoloaikoja pidentämällä. Ja edelleen haluamme, että hallitus seuraa tarkkaan välttämättömyysmenojen hintojen kehitystä ja nyt käytössä olevien tukitoimien vaikutuksia, turvaa pieni- ja keskituloisten ostovoiman ja valmistelee hyvissä ajoin uudet kohdennetut energiatuet esimerkiksi valmisteveron, arvonlisäveron ja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisen kautta.
Arvoisa puhemies! EU-maat pääsivät sopuun 180 euron katosta kaasuun liittyen. Tämähän vaikuttaa lähinnä TTF-kaasujohdannaispörssin kauppaan ja futuurien ja nesteytetyn maakaasun, LNG:n, ja maailmanmarkkinahinnan väliseen eroon. Valitettavasti näyttää siltä, että kuluttajalle tähän ei ole luvassa helpotuksia, mutta käsittääkseni sillä pystytään tasaamaan saatavuudesta johtuvia hintapiikkejä. Ministeri Lintilä voisi tätä tältä osin kommentoida.
Arvoisa puhemies! Sipilän hallituksen aikana valtion yritysomistusta siirrettiin Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:hyn. Tarkoitus oli sutjakoittaa päätöksentekoa ja irrottaa eduskunnan ote valtion omaisuuteen samalla lisäten hallituksen valtaa. Rinteen ja Marinin hallitukset nimesivät Vaken Ilmastorahastoksi ja muuttivat sen toimintatarkoitusta. Ilmastorahaston omaisuusmassalla, joka muodostuu lähinnä Nesteen osakesalkusta tulevasta osinkovirrasta ja valtion siirtämistä pääomista, voidaan rahoittaa eri tavoin erilaisia ilmastohankkeita. Toiminnan tarkoitukseksi määritettiin ilmastohankkeiden edistäminen siten, että päästövähennyspotentiaali on keskeinen arviointikriteeri rahoituskohteiden valikoitumisessa. Ilmastorahaston ääneen sanottu tavoite on jakaa rahaa hankkeisiin, jotka eivät ilman Ilmastorahaston osallistumista toteutuisi muuten tai jotka toteutuisivat paljon pienempinä. Tämä tarkoittaa, että Ilmastorahastolla ei ole varsinaisesti tulosvastuuta. Huonon sijoitustuoton toteutuessa olisi mahdollista esittää, että toiminta on kuitenkin ilmastosyistä kannattavaa. Valtion ydintehtäviin ei kuitenkaan kuulu pääomasijoitustoiminta. Erilaisia energia- ja ilmastohankkeita on mahdollista kehittää ja rahoittaa olemassa olevien kanavien, kuten Business Finlandin ja yritysten ja yliopistojen yhteishankkeiden, kautta.
Arvoisa puhemies! Edellytämme, että hallitus peruu Ilmastorahaston lisäpääomituksen, siirtää takaisin valtiolle Ilmastorahastoon valtion aiemmin siirtämät varat ja niiden mahdollisen tuoton ja lakkauttaa Ilmastorahaston.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-20T15:02:19,2022-12-20T15:07:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_224,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_225,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun puhutaan siitä työllisyydestä, niin tilanne on monessa paikassa sellainen, että lääkäreitä ja hoitajia ei ole. Niistä on valtava pula. Ratkaisuksi on ajateltu, että hoitajia esimerkiksi tuodaan ulkomailta tänne töihin. Mutta olisiko järkevämpää nyt sitten miettiä sitä, että kun meillä on täällä ollut kuitenkin koulutettua henkilökuntaa täältä omastakin maasta, joka on lähtenyt toisille aloille, niin jos heitä houkuteltaisiin pysymään sillä omalla alallaan ja palaamaan sinne hoitotyöhön? Onko tähän mietitty keinoja, ja minkälaisia ne ovat? 
Ja jos ajattelee, että ulkomailta tuodaan hoitajia meille, niin en nyt sano ollenkaan, että he olisivat huonoja työntekijöitä, en sano näin ollenkaan, vaan sanon sitä, että he tulevat tänne tekemään työtä, ja monille kuitenkin sitten käytännössä pitää opettaa kieli, totta kai, ja he saattavat sitten palata takaisin sinne kotimaahansa. He eivät välttämättä viihdy täällä. Tämä ongelma on ihan tiedostettu tuolla. Onko tähän nyt mietitty, että mitä jos olisi järkevämpää kouluttaa ja pitää näitä oman maan työntekijöitä, jotka on jo koulutettu tähän, ja yrittää saada heidät takaisin? Monet suomalaisetkin ovat lähteneet Norjaan ja Ruotsiin töihin. Miten heitä saataisiin houkuteltua tänne takaisin? Palkka on tietysti yksi, mutta mitä muita asioita olisi?
Tämä lääkäriasia on oikeasti aika hämmentävä, kun lääkäreitä ei tunnu tarpeeksi olevan tänne julkiselle puolelle. Siinä olisi varmasti paljon korjattavia asioita, muitakin kuin se, että lääkäreitä ehkä pitäisi kouluttaa lisää. Onko tähän nyt mietitty ratkaisua: Pitäisikö lääkäreitä kouluttaa lisää vai eikö pitäisi kouluttaa lisää? Vai pitäisikö virkoja perustaa enemmän julkiselle puolelle, vai pitäisikö palkkaukseen puuttua, vai millä ihmeellä me saamme lääkäreitä lisää, kun lääkäreitä tarvitaan? Ja kun pulaa lääkäreistä on, niin totta kai siihen pulaan pitää puuttua, ja pula varmasti poistuu sillä, kun se pula poistetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2022-12-20T15:07:29,2022-12-20T15:09:16,Hyväksytty,1.1
2022_144_226,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_227,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tavoittelemme kasvua ja elinvoimaa tulevaisuudessa, niin ratkaisevia ovat nämä tki-panostukset. Suomi on jäänyt jälkeen verrokkimaista näissä panostuksissa, ja on hyvä, että hallitus on nyt määrätietoisesti pyrkinyt näitä panostuksia kasvattamaan. Mutta toimia tarvitaan toki määrätietoisesti lisää tulevaisuudessakin, ja tähän pitää olla hallituskausien yli oleva sitoutuminen yhteisesti.
Tässähän tavoitellaan siis sitä, että tki-investointien osuus bkt:sta saataisiin nostettua neljän prosentin tasolle. On ajateltu, että silloin kilpailukykymme vastaisi näitä verrokkimaiden panostusten tasoja, ja tämä koostuu siis siitä, että noin kaksi kolmasosaa näistä menoista olisi nimenomaan täältä yksityiseltä sektorilta ja sitten yksi kolmasosaa julkiselta sektorilta. Tavoitteena on nimenomaan vivuttaa tätä yksityistä rahaa niin, että valtion panostuksilla, julkisen sektorin panostuksilla, saadaan vivutettua sitten yrityksiä sijoittamaan lisää rahoitusta tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Meillähän on haasteena se, että erityisesti meidän pk-sektori käyttää aika vähän rahaa tähän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä sitten merkittävästi on tekijänä siinä, että siinä kilpailukykyisyydessä ja meidän viennin kasvattamisessa olisi tärkeää se, että pk-yritysten uskallusta tehdä näitä panostuksia kasvatettaisiin. On tutkittu, että esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rooli tässä on merkittävä. Ne pystyvät tukemaan näitä pk-yrityksiä matalalla kynnyksellä nimenomaan siellä, kun tuntevat sen alueen ja alueellisen elinkeinotoiminnan, ja sitä kautta pystytään näitä tki-panostuksia nostamaan. Se on semmoinen huomioitava kohde tässä jatkossa, kun tätä edelleenkin kehitetään.
Sitten toinen asia, mistä meidän elinvoimaisuus on riippuvainen, on se, että meillä on riittävästi osaajia. On todella hienoa, että meidän työllisyys on kasvanut ja nämä työllisyystavoitteet on saavutettu, mutta sitten siinä rinnalla on tämä työvoimapula. Kun yritysten parissa on tehty kyselytutkimusta, niin on huomattu, että yksi suurimmista tekijöistä, jotka hidastavat yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, on tällä hetkellä osaajien ja työvoiman saatavuuden puute. Onkin hyvä — kuten ministeri mainitsi tuossa äsken — että meillä on tiekartta siihen, kuinka tätä työvoiman kohtaanto-ongelmaa voitaisiin ratkaista, mutta se vaatii todellakin määrätietoista toimintaa. Nyt tietenkin jatkossa on nähtävissä, että kaikki meidän maamme rajojen sisäpuolella olevat pitää tavalla tai toisella saada kiinni tähän työelämään. Ja on tärkeätä, että sitten mietitään myöskin niitten vajaatyökykyisten tai esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten kohdalla, kuinka sitä työelämää voidaan todellakin muuttaa sellaiseksi, että se mahdollistaa sen, että voidaan vähäisemmänkin työpanoksen kautta osallistua tähän yhteiskunnan rakentamiseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-20T15:09:16,2022-12-20T15:12:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_228,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_229,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja:
Edustaja Multalalle ensinnä — on näemmä poistunut täältä: Kyllä ollaan valmistautumassa ja tullaan tekemään edelleen erilaisia malleja. Ongelma on tietysti se, että ei tämä kriisi, joka nyt meillä on sähkön kanssa, valitettavasti ja todennäköisesti tule olemaan viimeinen kriisi, eli me tulemme näkemään vielä muitakin, joissa on selkeästi sitten paineita tukien saamiseen. Ensimmäisenä tulee esimerkiksi yrittäjien tilanne, joka on aika nopeasti lähtenyt eskaloitumaan.
Edustaja Kauma kysyi sitten viennin määrästä. Kyllä meillä taisi olla tavoite jopa kolminkertaistuminen, ja viime hallituksella se oli tuplat. Mutta se varsinainen kysymys teiltä oli tästä BF:n uudistamisesta. Itse asiassa Business Finland on verrattain nuori, eli silloinhan laitettiin yhteen ne kaksi eri virastoa, ja kyllä täytyy sanoa, ettei se ihan kivuton toimenpide ole. Itse kyllä lähden siitä, että ennemmin pitäisi saada tämä nykyinen paketti toimimaan kuin ottaa aikaa sitten uuden rakenteen tekemiseen. Se pikkuhiljaa on parantunut, ja se paranee, en minä epäile sitä. Resursseja totta kai aina tarvittaisiin enemmän, ja se alkuperäinen tavoite, että jos ulkona oli 100 ja kotimaassa 200, niin saataisiin se toisinpäin, on sellainen, joka myös kannattaa pitää mielessä. Eli ennemmin parannetaan palveluja kuin rakennetaan uutta.
No sitten edustaja Kankaanniemelle: Nimenomaan siinä on lyhyen ja pitkän aikavälin toimia. Sitten on se kiusallinen tilanne, että tarkka kohdennus ja nopea toiminta eivät oikein mene käsi kädessä, [Toimi Kankaanniemi: Myönnän!] ja siinä on haastetta.
Edustaja Eestilän kanssa voi jakaa montakin mielipidettä. Kun hän sanoi, että on vähän tuuripeliäkin, niin kyllä. Jokainen tietää: naapurilla voi olla aivan erilainen sähkösopimus, ja sama on myös yrittäjillä. Eli hyviä näkökohtia.
Edustaja Yrttiaholle: Fingridhän ei ole markkinatoimija vaan vastuussa kantaverkon toiminnasta.
Ja edustaja Junnilalle: kyllä sellaiset byrokratian purkutalkoot saavat olla jatkuvat talkoot.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2022-12-20T15:12:29,2022-12-20T15:15:11,Hyväksytty,1.1
2022_144_230,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_231,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyystilanne on todella parantunut ja työllisyysaste kasvanut — siitä kiitokset nykyiselle hallitukselle ja varmasti edellisenkin hallituskauden toimenpiteille, joilla taloutta silloin parannettiin, ja näin esimerkiksi verotusta ei ole tarvinnut kiristää. On hyvin tärkeä osa meidän kilpailukykyä ja työllisyydenhoitoa, että me emme verotuksella aiheuta työttömyyttä yrityksissä.
Arvoisa puhemies! Kun meillä kuitenkin on vieläkin erittäin paljon työttömiä ja samanaikaisesti työvoimapulaa, niin kyllä tämä kohtaanto-ongelma tarvitsee toimenpiteitä eikä niinkään niitä jatkuvia uusia ohjelmia, ja niitä toimenpiteitä me emme vain oikein ole nähneet viime aikoina.
Työpaikan vastaanottamiseen kannustaminen on tavattoman tärkeää. Koulutus on tässä mielessä erittäin tärkeä tekijä, jotta saadaan kuntoon ensimmäisenä ja kaikkein tärkeimpänä tavoitteena oleva asia eli suomalaisten työttömien työllistyminen. Sen jälkeen, jos meillä on edelleen työvoimapulaa, niin kuin varmasti eri aloilla on, meidän täytyy katsoa, mikä on se tekijä, joka estää Suomeen tulon esimerkiksi EU- ja Eta-alueelta, jossa on 500 miljoonaa ihmistä eli valtava työvoimamäärä, ja voisi kuvitella, että kun on vapaat työmarkkinat tämmöisellä alueella, niin jos Suomi olisi houkutteleva, tänne tulisi ihmisiä. Ei tulisi vain näitä pakolaisia, jotka etsivät parempia oloja, vaan nimenomaan töihin tulijoita, mutta Suomeen ei tätä virtaa ole. Hallituksen tulisi tarkistaa ja teettää tutkimus siitä, mikä on vetovoiman puutteen syy ja miksi meillä on työntövoimaa esimerkiksi hoitoalalta naapurimaihin ja muualle. Tämä on peruskysymys.
Arvoisa puhemies! Ministeri Haatainen kertoi käyneensä Intiassa, ja kun mietimme, että jos emme pysty kotimaan kohtaanto-ongelmaa ja meidän vetovoimaisuutta EU- ja Eta-alueella kasvattamaan, niin sitten meidän on katsottava sen ulkopuolelle, niin Intia on kyllä erittäin mielenkiintoinen maa. Ison-Britannian pääministeri taitaa olla sieltä päin syntyisin, ja siellä yleensä on valtava potentiaali — no Nokialla oli johtaja, joka ei nyt tainnut olla ihan menestyksen huippu mutta kuitenkin. He ovat sopeutuvia, ahkeria ihmisiä niin kuin Aasiassa yleensä, joten tietysti kannustaisin, että tätä Intia-yhteistyötä kannattaa kyllä viedä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T15:15:11,2022-12-20T15:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_144_232,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_233,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että kesällä toimintansa aloittanut Työkanava Oy voisi käyttää ensi vuonna kymmenen miljoonaa euroa osatyökykyisten työllistämiseen. Työkanavan toiminta on vasta alussa, eikä sen vaikutuksista tiedetä vielä. Luultavasti loppuvuodesta päästään toteuttamaan ensimmäisiä palkkauksia.
Työkanava Oy:n toimintaa laajennetaan itäiseen Suomeen. Yhtiön pääomitusta lisätään viidellä miljoonalla eurolla vuodelle 23 työn ja työntekijöiden kohtaannon parantamiseksi yritysten työvoimatarpeeseen vastaten.
Kokoomus on tukenut Työkanava Oy:n edistämistä myös eduskunnassa, ja sen tavoitteet ovat erittäin tärkeitä. Jatkotyössä on tärkeää arvioida, miten yhtiö onnistuu tehtävässään. Olisin kysynyt ministeriltä, mutta hän ehti nähtävästi lähteä, että eikö nyt olisi tärkeää katsoa, millä tavalla tämän uuden erityistehtäväyhtiön työ käynnistyy ja mitä sen vaikuttavuus tulee olemaan, ennen kuin sitä voimakkaasti laajennetaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2022-12-20T15:18:36,2022-12-20T15:19:38,Hyväksytty,1.1
2022_144_234,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_235,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aika paljon keskusteltu viime päivinä maahanmuutosta ja kotouttamisesta. Meillä oli ensin välikysymys ja sitten keskusteltiin muissakin pääluokissa, ja kun tämä nyt sattui tähän pääluokkaan kuulumaan, niin jatkamme siitä. 
Suomessahan maahanmuuttajille on asetettu aivan liian vähän vaatimuksia kotoutumisen suhteen. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjotaan kyllä paljon palveluita, mutta heiltä vaaditaan hyvin vähän vastinetta. Mielestämme vastuuta kotoutumisesta tuleekin siirtää myös maahanmuuttajille itselleen. Muualla maahanmuuttajia vaaditaan opettelemaan paikallinen kieli, omaksumaan paikallinen kulttuuri, työllistymään sekä elättämään itsensä ja perheensä. Suomessa olemme tämän suhteen toimimassa hieman toisella tavalla, valitettavasti. Ongelmamaista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa tulisikin rajoittaa, ja ne maahanmuuttajat, jotka ovat haluttomia tai kykenemättömiä kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, on palautettava takaisin lähtömaihinsa. 
Työperäistä maahanmuuttoa edistettäessä on puolestaan kiinnitettävä huomiota työperäisen maahanmuuton laatuun, koska edes työperäinen maahanmuutto ei ole julkisen talouden kannalta läheskään aina hyödyllistä. Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle työntekijälle ja toisaalta julkiselle sektorille, koska matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuttajan elämistä on kompensoitava tulonsiirroilla. Lisäksi Suomeen halpamarkkinoille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu kaikissa maaryhmissä kantaväestön alle jo muutamassa vuodessa ja vähintäänkin yleensä seuraavassa sukupolvessa. Taloudellisten ja muiden ongelmien kannalta on siten melko yhdentekevää, saapuuko henkilö Suomeen työperäisenä maahanmuuttajana halpatyömarkkinoille vai turvapaikanhakijana. Työvoimapulaan on lähtökohtaisesti vastattava myös maan sisäisin toimenpitein. 
Arvoisa puhemies! Onnistunut kotoutuminen edellyttää riittävän laajoja sekä syviä kotoutumistoimia, jotta voidaan varmistua mahdollisimman monen maahanmuuttajan riittävän hyvistä edellytyksistä osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sen täysipainoisena jäsenenä. Tulisi välttää nykyistä tilannetta, jossa suurin osa esimerkiksi humanitaarisista maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella vielä vuosien kuluttua Suomeen saapumisesta. Tulevien sosiaalimenojen pienentäminen ja verotulojen kasvattaminen voivat tehdä tässä hetkessä kotoutumistoimista jopa kannatettavia sijoituksia mutta vain sillä edellytyksellä, että kotouttamistoimet ovat oikeasti myös niitä edistäviä. Samanaikaisesti on ymmärrettävä, että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat hyvin rajalliset.
Mutta kuten tuossa sisäministeriön pääluokassa käydyssä keskustelussa kävi ilmi, nämä kotouttamistoimet ovat itse asiassa melko riittämättömiä, tai oikeastaan eivät välttämättä riittämättömiä, mutta on hyvin vähän esimerkkejä valtioista ja alueista, missä ne olisivat oikeasti toimineet. Olenkin täällä kysynyt useaan otteeseen ministereiltä, missä valtiossa nämä esitetyt kotouttamistoimet ovat johtaneet positiiviseen lopputulokseen. Vastausta ei ole kuulunut. 
Arvoisa puhemies! Korkean verotuksen, kalliiden asumiskustannusten ja humanitaarisille maahanmuuttajille hyvän sosiaaliturvan yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle, mutta se on yksi maailman houkuttelevimmista ellei jopa kaikkein houkuttelevin kohde sellaisille henkilöille, joille kattava, elinikäinen ja vastikkeeton sosiaaliturva on vetovoimatekijä. 
Arvoisa puhemies! Toivon, että myös tämä huomioidaan, kun puhutaan maahanmuuton laadusta. [Jussi Halla-aho: Erittäin painavaa puhetta!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-20T15:19:44,2022-12-20T15:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_144_236,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_237,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työllisyydestä muutama sana.
On totta, että työllisyystilanne on kohentunut, ja onneksi se nyt on tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa silläkin tasolla, mitä se on, mutta en kuitenkaan kovin paljoa sitä lähtisi kehumaan kuten ministeri, joka totesi, että tilanne olisi todella hyvä.
Työministeri Haatainen ehti lähteä, mutta olisin kysynyt häneltä kommenttia. Esimerkiksi viime perjantaina Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ja sen finanssipolitiikan valvojat arvioivat uudessa raportissaan tilannetta ja totesivat muun muassa: ”Työllisyysasteen tavoite saavutettiin tänä vuonna, jos huomioidaan muutokset työllisyyden tilastointitavassa. Hallituksen työllisyystoimet jäävät kuitenkin vaalikaudella selkeästi tavoitteista. Muiden työllisyystoimien ohella hallitus teki työllisyyteen kielteisesti vaikuttavia päätöksiä. Osaksi tämän takia toimet ovat kokonaisuudessaan liian vaatimattomia julkisen talouden kannalta.”
Nimenomaan tätä olisin peräänkuuluttanut, että julkisen talouden tilanne on, mikä se on, alijäämä on yli 8 miljardia. On tietysti totta, että jos mennään sinne noin kymmenen vuoden tai seitsemän, kahdeksan vuoden taakse, niin silloin työllisyysaste oli huomattavan alhainen, jotain 68:aa prosenttia. Mutta kyllä tässä aika kriittinen täytyy vielä olla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-20T15:24:23,2022-12-20T15:26:02,Hyväksytty,1.1
2022_144_238,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_239,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin tässä joulun alla miettimään edustaja Junnilan äsken käyttämää puheenvuoroa, sitä terminologiaa, millä hän lähestyi sitä ilmiötä, että ihmiset liikkuvat rajojen ylitse ja yrittävät etsiä parempia elämänehtoja. Ympäri maapallon kautta historian tätä on siis tapahtunut. Me emme ole olleet paikkaan sidoksissa. Ihmiskunnan historia on ollut sitä, että me olemme liikkuneet ja toimineet yli tiettyjen määriteltyjen rajojen, ja liikkumisvapaus on yksi keskeisimpiä perus- ja ihmisoikeuksia. Edustaja Junnila kuitenkin käytti sellaisia termejä, että kotouttaminen voisi olla ”kannatettava sijoittaminen”. Hän puhui termillä ”maahanmuuton laatu” ja niin edelleen. On onni, että en ole kuullut perussuomalaisten käyttävän näitä termejä, kun olemme puhuneet Venäjän brutaalista hyökkäyksestä Ukrainaan ja siitä, että yli seitsemän miljoonaa ukrainalaista on joutunut kodittomiksi, joko maan sisäiseen pakolaisuuteen tai — suurin osa on siirtynyt — ulkomaille Eurooppaan ja muualle, ja Suomessakin on yli 44 000 ukrainalaista. Heidän kohdallaan me emme puhu maahanmuuton laadusta emmekä siitä, onko kotouttaminen heidän kohdallaan kannatettava sijoittaminen, vaan me aidosti tunnistamme tämän humanitaarisen kriisin, mikä tässä on taustalla, ja haluamme sivistysvaltiona tukea ihmisten selviytymistä tällaisessa hirvittävässä asetelmassa.
Tällä perusasennoitumisella, arvoisa puhemies, minusta pitäisi suuntautua kaikkeen vastaavantyyppiseen, vaikeista kriiseistä seuraavaan liikkumiseen rajojen yli, mikä on tietysti pakolaissopimuksessa sovittuakin, että sivistysvaltiot antavat suojaa silloin, jos ihmiset joutuvat kotimaassaan vainon kohteeksi. Tai sitten me voimme harkita myöskin tilanteita, joissa sodan seurauksena ihmiset siirtyvät — niin kuin suomalaisetkin ovat siirtyneet aikoinaan — kriisitilanteista ulospäin. Tuskin, kun 70 000 sotalasta meni Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan aikana, ruotsalaiset miettivät, onko tämä laadukasta maahanmuuttoa tai onko tämä nyt kannatettavaa sijoittamista heidän kotouttamiseensa. Eivät. Tämä oli rajojen yli ulottuvaa solidaarisuutta, ja toivoisin näin joulun alla, että me voisimme pikemminkin näillä termeillä näitä ilmiöitä lähestyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2022-12-20T15:26:04,2022-12-20T15:28:40,Hyväksytty,1.1
2022_144_240,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_241,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten täällä jo useassa puheenvuorossa tänään on kuultu, osaajien saatavuus on ihan keskeinen tekijä siinä, että yrityksemme jatkossa pärjäävät ja menestyvät. Valitettavasti Suomen houkuttelevuus ulkomaalaisen maahanmuuton suhteen on aika heikko: OECD-vertailussa Suomi on vasta sijalla 17. Kun näitä osaajia pyritään tänne houkuttelemaan, niin meidän pitää tietysti kehittää sitten sitä, että pystymme tätä sijoitusta nostamaan.
Yrityksiltä on tullut paljon viestiä myös siitä, että näitä lupaprosesseja pitää edelleen sujuvoittaa, jotta sitten tänne tulijat mahdollisimman nopeasti pääsevät töihin ja myös heidän perheensä pääsevät tänne. Näitten lupaprosessien sujuvuuden takana on erityisesti se, että tarvitaan lisää automatisaatiota ja digitalisaatiota, jotta sitten niitä pystytään sujuvoittamaan, mutta myöskin kaikkia mahdollisia turhan byrokratian tuomia pullonkauloja pitää purkaa, ja eri organisaatioiden välisiä yhteistyöhaasteita pitää pyrkiä määrätietoisesti edelleen kehittämään ja myöskin niitä lainsäädäntötoimia, joilla pystytään sitten osaajien tänne tuloa helpottamaan.
Erityisesti vielä on haasteita siinä, että kun tänne tulee vaikka korkeakouluopiskelijoita, niin he pystyvät sitten valmistumisen jälkeen tänne jäämään ja täällä työllistymään. Tavoitteenahan on se, että saamme kymmenessä vuodessa kolminkertaistettua kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden määrän, ja se ei ole ihan helppo tehtävä, kun miettii, että maailmalla näistä osaajista kilpailee moni muukin maa.
Tarvitsemme määrätietoisia toimia kotoutumistoiminnan kehittämiseksi. Sielläkin on tekemistä prosessien sujuvoittamiseksi ja siinä, että se on erityisesti nykyistä paremmin työelämälähtöistä, koska on ihan selvää, että silloin kun ihminen pääsee kiinni työhön, niin sitten myöskin se kotoutuminen siinä tilanteessa ja osallistuminen yhteiskuntaan mahdollistuvat kaikkein parhaiten. Erityisesti tietysti kielikoulutus ja siihen panostaminen on tärkeätä ja myöskin se, että meidän työelämässä pitää nykyistä paremmin myös hyväksyä se, että tällainen vasta maahan tullut ehkä harjoittelee sitä suomen kielen taitoa, niin että sitten siellä yrityksissä vielä vähän paremmin pystyttäisiin toimimaan niin, että myöskin vähän vajaammalla suomen kielen taidolla siellä pärjäisi — tutkimusten mukaan tässä on vielä meidän yritysmaailmassa lisää opeteltavaa. Ja tähän on muun muassa Suomen Yrittäjät kiinnittänyt huomiota, kun heidän kanssaan on käyty keskustelua, niin että he pyrkivät sitten myös omaa jäsenistöänsä tähän kannustamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2022-12-20T15:28:42,2022-12-20T15:31:32,Hyväksytty,1.1
2022_144_242,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_243,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edellä edustaja Holopainen kuvasi, me tarvitsemme näitä muualta tulleita työntekijöitä. Ja jotta tämä olisi oikeasti työhön tuleville houkutteleva maa, kyllä meidän täytyy reivata asennetta positiivisempaan suuntaan muualta tulleita kohtaan, että olisimme houkutteleva paikka tulla tekemään työtä, maksamaan veroja ja toimimaan aktiivisina kansalaisina.
Meillähän on tämä työllisyystilanne kaikista kriiseistä ja vaikeuksista huolimatta hyvässä asennossa. Meillä on huomattavasti enemmän työllisiä kuin vuosi sitten. Ja kyllä työ- ja elinkeinoministeriö on myöskin käynnistänyt esimerkiksi elpymispaketin kautta sellaisia hankkeita, jotka tuovat työtä ympäri Suomen. Esimerkiksi tuolla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa me ollaan tosi iloisia näistä energiahankkeista: Esimerkiksi Kalajoelle kahdeksan miljoonan euron hanke, ja siellä sitä sähköverkkoa ja sen stabiiliutta kehitetään. Kun tuuli- ja aurinkovoimalat lisääntyvät, tämä hanke sinne tarvitaan, ja senkin rakennusaikana me saamme siitä 35 henkilötyövuotta lisää. Tai Kajaaniin tulee kaukolämmön uudistuminen, jossa lisätään uusiutuvan energian käyttöä. Siellä ihan uusia tekoälyn ohjaamia systeemejä otetaan käyttöön, varmasti tulee mallia myös muualle, ja sen rakentamiseen työllistyy 150 henkilöä henkilötyövuosina laskettuna. Tai Liminkaan: kun siellä kaukolämpötuotantoa siirretään aurinkosähkötuotannon suuntaan, sinnekin tulee 26 henkilötyövuotta. Nämä hankkeet, jotka on elpymispaketin kautta saatu eteenpäin, tuovat uutta työtä, ja kaikkeen tähän me tarvitaan niin suomalaisia kuin sitten muualta tulleita työntekijöitä. Ja jotta tänne sitten nämä muualta tulleet kotiutuvat, on tärkeää juuri, että mahdollisimman nopeasti työn syrjään kiinni, koulutukseen kiinni ja koko perhe otetaan kotoutumisessa huomioon.
Myös Nivalan ja Pyhäjärven alueelle tulee vanhojen kaivosalueiden yhteyteen näitä aurinkovoimalainvestointeja, ja sinne näihin kahteen yhteensä tulee 120 henkilötyövuotta, eli kyllä nämä monet TEMin hankkeet myöskin lisäävät tietysti tämän uusiutuvan energian käyttöä, mutta samalla luodaan edellytyksiä kohtuuhintaiselle ja puhtaalle energialle tässä haastavassa energiakriisissä. Samalla tämmöinen vähäpäästöinen teollisuus edistyy. Sitähän me tarvitaan tänne Suomeen ja Pohjolaan, ja se on hyvää tietä kohti omavaraisuutta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.8.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-20T15:31:32,2022-12-20T15:34:49,Hyväksytty,1.1
2022_144_244,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään ulkoministeriön hallinnonalaa koskeva pääluokka 24. Pääluokan yleiskeskusteluun varataan tässä vaiheessa kaksi tuntia. Edustaja Vähämäki aloittaa esittelemällä valiokunnan mietinnön. Meillä on ennakkotieto, että ministerit Haavisto ja Skinnari ovat valtioneuvoston istunnosta tulossa neljän jälkeen tänne, mutta tämä talo elää ajallaan, ja he tulevat, jos ehtivät. Mutta jos on mahdollisia kysymyksiä heille, niin kannattaa odottaa siihen, kunnes he tulevat. — Edustaja Vähämäki.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_144_245,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Esittelen nyt hallintojaoston puheenjohtajana UM:n hallinnonalan osuuden budjettimietinnöstä, kohtuuteknisesti tosin, mutta täällä on hallintojaoston jäseniä ja kunnioitettuja ulkoasiainvaliokunnan jäseniä ja puheenjohtaja paikalla, jotka taatusti laajentavat sitten näitä asiakokonaisuuksia.
Mutta itse asiaan. Pääluokassa 24 on kaksi keskeistä kokonaisuutta: ulkoasiainhallinto ja sen toimintamenot kiinteistömenoineen sekä kansainvälinen kehitysyhteistyö, joka sisältää itse kehitysyhteistyön monissa muodoissaan, kehitysyhteistyön finanssisijoitukset ja Finnfundin pääomittamisen. Pääluokkaan liitännäinen tulopuolen luokka on 12.24, jossa ovat viisumitulot ja muut tulot, yhteensä noin 13,5 miljoonaa. Koko pääluokkaan budjetoidaan 1 330 miljoonaa, joka on noin 10 miljoonaa tätä kuluvaa vuotta enemmän. 
Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään ensi vuonna 258 miljoonaa, joka on 4 miljoonaa tätä kuluvaa vuotta vähemmän. Tästä summasta käytetään edustustoihin 147 miljoonaa. Tänä vuonna aukaistiin kaksi uutta lähetystöä Islamabadiin Pakistaniin ja Mumbaihin Intiaan. Tämän jälkeen Suomella on 93 edustustoa. Lähetystöjen kunnostamiseen esitetään 12,5 miljoonaa. Tällä saadaan 3—5 isompaa hanketta aikaiseksi ja myös pienempiä hankkeita sisältäen Suomen Nato-edustuston tilakustannukset. Inflaatio toki nostaa kustannuksia kaikkialla. Valiokunta kiinnittää huomiota kiinteistökustannuksiin ja siihen, että ne ovat iso osa edustustojen kokonaismenoista. Tulisikin kehittää toimintaa muiden EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että lähetystöjen sijaintien valinnassa painotetaan myös kaupallisia hyötyjä Suomelle.
Viennin edistämisestä: Viennin ja investointien edistäminen on Suomen kaltaisen pienen ja vientivetoisen kansantalouden kannalta välttämätöntä. Akkuekosysteemin edistäminen on tuonut Suomeen ulkomaisia investointeja sekä mielenkiintoa Suomea kohtaan, ja samalla on tehty vientiponnisteluja. Valiokunta nostaa esille vienninedistämistoimintaan liittyvät ongelmat. Meillä on kasvuongelma, ja meiltä puuttuu oma jalkautuminen vientityöhön. Maiden väliseen yhteiseen viennin edistämiseen tulee panostaa. Valiokunta nostaa esille asiantuntijakuulemisessa esille nostetun viennin edistämisen epäkohdan: Team Finlandin 1 700—1 800 hengestä ulkomailla toimii vain 300 henkeä.
Nato-jäsenyyden kustannukset ja sen valmistelu vaikuttavat pääluokkaan siten, että näin ollen tähän esitetään 10 miljoonan lisäys koostuen Suomen maksuosuudesta Naton siviilibudjettiin, kymmeneen lisätehtävään sekä Suomen Nato-edustuston tilakustannuksiin. Valiokunta toteaa, että kustannukset täsmentyvät vuoden 23 aikana ja kustannuksia on lisää myös PLM:n pääluokassa. 
Sitten kehitysyhteistyöstä: Kehitysyhteistyön osalta Suomen julkinen kehitysyhteistyö on kokonaisuudessaan ensi vuonna 1 177 miljoonaa. Tämä koostuu UM:n, TEMin, SM:n ja VM:n pääluokkien momenteista. Bktl-osuus on 0,42, LDC-osuus on puolestaan 0,16 bktl:stä, ja näiden YK-tavoitteet tunnetusti ovat 0,7 ja 0,2 vähiten kehittyneille maille. Kehitysyhteistyö kokonaisuudessaan vähenee, koska EU:n NDICI-maksuohjelmaan on yli 100 miljoonan vähennys. Tämän pääluokan osalta kehitysyhteistyömomentille esitetään 713 miljoonan kustannukset sekä 397 miljoonaa sitoumusvaltuuksia.
Valiokunta pitää Suomen kehityspolitiikan päätavoitteita ja valittuja painopistealueita hyvinä. Nostamme esille edelleen hyvin ajankohtaiset ilmiöt: naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisen, kehitysmaiden talouden ja uudet työpaikat, koulutuksen, toimivan yhteiskunnan, hyvän hallinnon sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen. Näiden tavoitteiden kautta voidaan edistää vakautta ja hyvinvointia sekä vähentää hallitsematonta muuttoliikettä. 
Olemme edellisinä vuosina nostaneet esille kehitysyhteistyön avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisen. Olemme saaneet aikaisempia vuosia täsmällisemmät selvitykset, ja lisäksi on aukaistu OpenAid.fi-sivusto, jossa on aukaistu Suomen kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin Finnfundille tehdään 10 miljoonan lisäys, ja palautuva pääoma sijoitetaan edelleen uusiin kehityskohteisiin, ja Finnfundin tase kasvaa. Vuonna 21 tehtiin 241 miljoonan sijoituspäätökset, jotka loivat 83 000 työpaikkaa.
Kehitysyhteistyön finanssisijoituksista: Sinne esitetään vajaat 130 miljoonaa. Tämä finanssisijoitus vivuttaa muuta sijoituspääomaa kohteisiin. Tämä käytetään vastuullisiin ja vaikuttaviin kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodotetta. Tämä momentti on siis kehyksen ulkopuolinen kuten edellinenkin Finnfundin momentti.
Aivan lopuksi: valiokunta tekee muutamia lisäyksiä hallinnonalalle muun muassa CMI:n sekä muiden yhdistysten avustamiseen, Helsingin yliopiston yhteydessä olevalle Oikeusvaltiokeskukselle sekä rauhanvälitykseen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2022-12-20T15:35:12,2022-12-20T15:41:27,Hyväksytty,1.1
2022_144_246,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_247,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluaisin puhua tästä kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä, kun elämme tässä erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa niin Euroopassa kuin koko maailman laajuisesti. Edelleenkin korona vaikuttaa ja sitten nämä maailmanlaajuiset kriisit energian, ruoan, ilmaston ja myöskin koulutuksen suhteen.
120 miljoonaa ihmistä on taantunut äärimmäiseen köyhyyteen, ja tämä on vakava asia. 114 miljoonaa työpaikkaa on menetetty. Köyhimmissä maissa yhä vähemmän saadaan verotuloja, yhä vähemmän tehdään investointeja, tehdään kauppaa. Ja pakolaisten määrä on noussut historiallisen korkealle, 90 miljoonaan ihmiseen. Joskus me täällä kiistelemme muutaman ihmisen auttamisesta, mutta kun katsomme vähän isompaa kuvaa, niin summat ovat valtaisia.
Kun katsotaan Suomen osuutta tässä kokonaisuudessa, niin YK:n tavoitehan on se 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, ja meillä se on 0,42 ja ensi vuonna sitten talousarvioesityksessä kääntynyt hienoiseen laskuun. Jos ajattelemme näitä meidän tavoitteita, Suomen kansainvälisen kehitysyhteistyön päämäärä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ja ihmisoikeuksien toteuttaminen, ja teemme sitä koulutuksen ja toimivan yhteiskunnan tukemisen, naisten ja tyttöjen aseman vahvistamisen ja talouden, työpaikkojen, luonnonvarojen järkevän käytön kautta, ja samalla tavoitteena on vähentää hallitsematonta muuttoliikettä. Sen riski tässä maailmantilanteessa on todella suuri. Olen ihmetellyt viime aikoina tätä keskustelua täällä salissa, kun katsotaan tätä isoa kuvaa ja Suomea sen osana. Toki ajattelen sitä myöskin lähimmäisenrakkauden toteuttamisen näkökulmasta mutta myös ihan tämän reaalitilanteen kautta. Kun puhumme toisaalta, että autetaan siellä paikan päällä, mikä on varmasti se tehokkain tapa, ja sitä juuri tehdään kehitysyhteistyön kautta, niin sitten on paljon puhetta siitä, että kehitysyhteistyöltä täytyisi leikata rahoja. Tätä olen viime aikoina kovasti ihmetellyt. Keskustalainen Alkio puhui aina siitä, että tuetaan ihmisiä auttamaan itseään, ja juuri sitä Suomi tekee kehitysyhteistyön kautta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2022-12-20T15:41:31,2022-12-20T15:44:51,Hyväksytty,1.1
2022_144_248,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_249,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puhemies mainitsi tuossa alussa, että ”talo elää tavallaan”. Se on aivan totta, mutta hieman hankalaksi se tekee tämän meidän keskusteludynamiikan, [Naurua] kun täällä käymme ensiksi puhumassa toinen toisillemme ja odotamme, milloin ministerit saapuvat ja voimme esittää tarkentavia kysymyksiä budjetista. Mutta koetetaan, miten tämä onnistuu.
Kaikkihan tässä salissa ymmärrämme, että globaali ympäristömme on valtavassa käymistilassa. Päätepistettä Venäjän aggressiolle ei näy. EU:n, Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteiden kehityskulku ei ole tiedossa. Juuri näistä syistä Suomi tarvitsee jatkuvaa valppautta ja ajassa kiinni olevaa toimintatapaa. Nato-jäsenyyshakemuksemme todistaa kylläkin sen, että pystymme siihen.
On aivan ilmeistä, että Nato-jäsenyys tuo ulkoasiainhallintomme diplomatia- ja maakuvatyöhön aivan uuden kulman, ja siinä, mikä muuttuu ja mikä säilyy ennallaan, on viestimme oltava aivan yhtenäinen. En kuitenkaan epäile, etteikö näin olisi. Jatkamme työtä demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion sekä sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän lujittamiseksi. Uutta on oletettavasti Suomen aiempaa selkeämpi ja laajempi toimijuus jaettujen arvojen puolustamiseksi ja laajemman turvallisuuden tuottamiseksi yhdessä kumppanimaidemme kanssa.
Arvoisa puhemies! Yhdysvallat on yksi tärkeimmistä kauppakumppaneistamme. Vientimme Yhdysvaltoihin on kasvanut vuoden aikana reippaasti. Maan merkitys Suomelle niin turvallisuus- kuin kaupallisessakin yhteistyössä vain jatkaa kasvuaan. Kasvusta kertovat useat Suomen ja eri osavaltioiden välillä solmitut uudet kauppasopimukset — tai liiketoimintasopimukset tarkemmin sanottuna — jotka ovat osoitus suomalaisten yritysten kyvystä viedä globaalisti huippuluokkaisia tuotteita ja palveluita. Uusien yhteistyöverkostojen luominen onnistuu, kun vientiorganisaatiomme, yrityksemme ja diplomaattimme puhaltavat yhteen hiileen.
Tuossa jaoston puheenjohtaja esittelypuheenvuorossaan kiinnitti huomiota viennin edistämiseen, ja itse asiassa siinä oli nostettu aivan olennaiset pointit, että riittävä resursointi pitää olla ja tiedostetaan se, että edelleen on ongelmia eri toimijoiden yhteistyössä. Tuossa aiemmassa keskustelussa ministeri Lintilä sanoi, että jos suhdeluvut ovat niin, että 200 työntekijää kotimaassa ja 100 ulkomailla, niin sen pitäisi olla päinvastoin. Todellisuudessa luvut ovat ne, että kotimassa on noin 1 800 henkeä ja ulkomailla 380. Tämä on sellainen asia, mihin erityisesti pitää kiinnittää huomiota, jos me aidosti haluamme avata markkinoita suomalaisille pk-yrityksille ja näille mittelstand-yrityksille, joilla olisi resursseja siihen.
Arvoisa puhemies! Jatkan vielä Yhdysvalloista sen verran, että siellä on päätetty yli 700 miljardin dollarin suuruisesta tukipaketista inflaatioon vastaamiseksi, ja sillä tavoitellaan samalla myös vihreän siirtymän globaalia johtajuutta. Nämä paketin valtiontuet ovat Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen vastaisia, ja on aivan luonnollista, että EU:sta on myös tullut vastustusta tälle paketille. EU:n itsensä hahmottelema vastaus eurooppalaisen kilpailukyvyn parantamiseksi olisi joustaminen EU:n valtiontukisäännöstä.
No, me kaikki muistamme, miten kauppasuhteet olivat kiristyneet muutamia vuosia sitten, kun puhuttiin terästulleista, autotulleista ja monien eri tuotteiden tulleista. Se ei ole koskaan hyväksi kumppaneille, mutta se ei myöskään tarkoita sitä, että se olisi este suomalaisille korkean teknologian yrityksille päästä Yhdysvaltojen markkinoille. Itse asiassa nämä suomalaiset yritykset voivat myös hyötyä siitä, että ne pystyvät vauhdittamaan vihreää siirtymää Yhdysvalloissa. Sen sijaan jatkuvasti itsevarmempi Kiina ja arvaamattomampi Venäjä aiheuttavat yhteisen haasteen Euroopalle ja Yhdysvalloille.
Arvoisa puhemies! Tämä on 16. kerta, kun osallistun budjettikeskusteluun. Joka ikinen kerta ulkoasiainvaliokunnan lausunnossa valtiovarainvaliokunnalle on korostettu kahta asiaa: edustustojen riittävää määrää ja kehitysmäärärahojen tasoa. Niin se oli tänäkin vuonna, ja siitä varmasti keskustelu jatkuu, kun ministerit saapuvat paikalle. — Kiitos. [Johannes Koskinen: 28 kertaa olen ollut! — Toimi Kankaanniemen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-12-20T15:44:54,2022-12-20T15:49:59,Hyväksytty,1.1
2022_144_250,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_251,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ulkoministeriön hallinnonala on aina tärkeä, mutta erityisesti näinä aikoina sen rooli korostuu Suomen kaltaiselle maalle, ja ajattelin nostaa puheenvuorossani esiin kolme kulmaa, joista koen, että ne ovat äärettömän tärkeitä Suomelle. 
Tietysti, aivan kuten edellinen puhuja ansiokkaasti totesi, maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut. Se on myllerryksessä. Emme voi ennustaa kovinkaan kauas, mutta tiedämme sen, että Suomen sijainti ei tule muuttumaan. Venäjän sota Ukrainassa tullee jatkumaan, ja tietynlainen sisäänpäin kääntyminen maailmanpoliittisessa tilanteessa ja kaupassa lisääntyy, ja tietysti myös Yhdysvaltojen rooli korostuu myös sen kautta. Euroopan omaa tehtäväkenttää on vahvistettava, koska Yhdysvaltojen mielenkiinto ja fokus on ennen muuta Aasiaan kohdistunut.
Mutta mitä tulee ulkoministeriön kehittämiseen, niin koen, että tämän lähetystöverkoston laajentamista, jota nyt tällä vaalikaudella on tehty, tulee jatkaa. Sen rooli korostuu, ja pidänkin hyvänä, että ulkoministeri on ottanut lähetystöverkostoa kasvattavan linjan. Mielestäni on tärkeää, että tätä jatketaan sekä ensi vuonna että seuraavalla vaalikaudella. Ja tässä ennen muuta nämä kolme kulmaa korostuvat, siis diplomatia, se, että Suomen eduista pidetään laajasti huolta, oli sitten kysymys turvallisuuspolitiikasta, kauppapolitiikasta, ihmisoikeuksista, kehitysyhteistyöstä ja niin edelleen, mutta ennen muuta myös talous, niin että meillä voitaisiin ottaa mallia tietyllä tapaa jopa Hollannista, joka vahvasti tekee kauppapolitiikkaa lähetystöverkoston kautta. Tässä Suomella on paljon opittavaa, sillä me tarvitsemme lisää kauppaa ja vientieuroja, ja olenkin tyytyväisenä katsonut, että se koulutus, jota ulkoministeriössä tehdään uusien diplomaattien osalta, tähtää myös viennin ja kaupan kasvattamiseen. 
Mutta toinen kulma on sitten myös pohtia, millä tavalla meidän diplomaattimme maailmalla voisivat entisestään houkutella investointeja ja osaajia Suomeen, siis niin, että suuryritykset ja erikokoiset startupit investoisivat Suomeen, mutta myös niin, että tänne houkuteltaisiin työperäistä maahanmuuttoa, jota ilman Suomi ei tule selviämään, ja tässä näen, että ulkoministeriöllä ja meidän lähetystöverkostolla tulisi olla iso rooli. Se tietysti edellyttää, että Suomen eduskunta ja hallitus laittavat ne pullonkaulat umpeen, joita meillä muun muassa tähän työperäiseen maahanmuuttoon liittyen on, mutta niin, että sitten kun nämä esteet on poistettu, niin ulkoministeriö, lähetystöverkosto, suomalaiset diplomaatit voivat houkutella tänne osaajia, joita tämä maa kipeästi kaipaa johtuen meidän demografiasta mutta myös siitä, että jos haluamme lisää kasvua, niin tarvitsemme myös lisää investointeja ja lisää tekijöitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2022-12-20T15:50:07,2022-12-20T15:53:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_252,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Kaunisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_253,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on ehkä itsellänikin vähän välipuheenvuoro johtuen siitä, että ulkoministeri ei vielä ole ehtinyt paikalle. Ymmärrän tämänkin.
Maailma on tosissaan muuttunut aika merkittävällä tavalla, ja me elämme aivan uutta aikaa, ja ne vaikutukset eivät ole missään nimessä vielä selkeitä kenellekään. Mutta tällaisessa ajassa proaktiivisuus korostuu. Suomen kyky ennakoida, valmistautua ja olla eturintamassa, kun muutokset tapahtuvat, korostuu. Pienen maan ketteryyden pitäisi nimenomaan olla vahvuus tässä ajassa.
Se, miten itse olen maailman tuulia tulkinnut tällä hetkellä, on se, että kun se suuri taistelu varmasti maailmassa tullaan Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä käymään siitä, kumpi ottaa maailmanherruuden jatkossa, niin on hyvin huomattavaa se, että yhdysvaltalainen poliittinen keskustelu on kääntynyt jopa siellä libertaari-, markkinauskovaissiivessä siihen suuntaan, että valtion roolin kasvattaminen on aivan ok asia, kun puhutaan riippuvuuksien katkaisemisesta Kiinan suhteen. Sen, rajoittuuko se vain kriittisiin riippuvaisuuksiin, aika näyttää, mutta on aivan päivänselvää, että tällainen muutos tulee heijastumaan Eurooppaan tavalla, joka ei varmasti ole ehkä se paras asia Euroopan kannalta. Me olemme kuitenkin vanheneva ja suhteellisen pieni porukka, eli mitä avoimemmat markkinat, mitä aktiivisemmin me pystymme tekemään yhteistyötä eri maiden kanssa eri suuntaan, viennin edistämistä, sitä parempi. Sisäänpäin kääntynyt Yhdysvallat kyllä tulee varmasti, jos näin käy, haastamaan Euroopan roolia ja korostamaan sitä valintaa, jonka Eurooppa ja Suomikin voi joutua tulevaisuudessa tekemään.
Ehkä tässä yhteydessä enää totean, että olen äärimmäisen kiitollinen, että meillä eduskunnalla on voimavarana Ulkopoliittinen instituutti ja heidän äärimmäisen asiantuntevat toimijansa sekä raportit, jotka tukevat kansanedustajien työtä kyllä arjessa erittäin paljon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-12-20T15:53:21,2022-12-20T15:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_254,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_255,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta oli yksimielinen siitä, että toimiva edustustoverkko on tarpeellinen työkalu Suomen ja suomalaisten etujen edistämiseksi ja että sen merkitys on kasvanut kansainvälisen toimintaympäristön muututtua entistä epävakaammaksi. Toimiva edustustoverkko ei tarkoita ainoastaan läsnäoloa mahdollisimman monessa paikassa vaan myös sitä, että yksittäisissä edustustoissa on riittävä henkilöstö ja että niissä pystytään huolehtimaan henkilökunnan turvallisuudesta ja tietoturvatarpeista.
Valiokunta esitti budjettilausunnossaan huolensa myös fyysisten toimitilojen korjausvelasta, joka on kasvanut pandemian aikana.
Leijonanosa, noin 65 prosenttia, pääluokkaan esitetyistä määrärahoista osoitetaan kehitysyhteistyömenoihin. Tältä osin valiokunnan lausunto ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy perussuomalaisten jättämä eriävä mielipide, jossa kyseenalaistetaan nykymuotoisen kehitysavun toimivuus ja mielekkyys.
Yhteinen näkemys sen sijaan on, että Venäjän valloitus- ja hävityssota Ukrainassa lisää merkittävästi humanitaarisen avun tarvetta. Ensi vuonna Suomi osoittaa Ukrainalle lisätukea kehitysyhteistyömäärärahoista noin 30 miljoonaa euroa osin lisämäärärahan turvin. Tämän jälkeen rahoitus hoidetaan nykymäärärahojen turvin tekemällä uudelleenkohdennuksia Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa on esitetty jonkin verran huolia siitä, vaikuttaako Ukrainalle annettava apu muuhun kehitysyhteistyöhön. Mielestäni on selvää, että kehitysyhteistyön painotukset ja kohdennukset elävät maailmantilanteen mukaan eikä kokonaissumma voi jatkuvasti kasvaa, vaan jostakin on vähennettävä, jos jonnekin muualle lisätään. Ukrainan auttaminen sekä sodassa että jälleenrakennuksessa on paitsi moraalinen velvollisuutemme myös omien välittömien intressiemme mukaista.
Arvoisa puhemies! Haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että on välttämätöntä etsiä keinoja, joilla Venäjän jäädytettyjä varoja voidaan takavarikoida ja käyttää Ukrainan auttamiseen ja jälleenrakentamiseen. Tämä asia on noussut jatkuvasti esille valiokunnan tapaamisissa ulko- ja pääministerin kanssa, ja toivomme, että tätä asiaa pidetään väsymättä esillä kaikissa kansainvälisissä yhteistyöformaateissa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2022-12-20T15:55:52,2022-12-20T15:58:32,Hyväksytty,1.1
2022_144_256,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tuomioja poissa, edustaja Holopainen, Hanna poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_257,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön pääluokka on varmaan tällaisena aikana yksi tärkeimpiä pääluokkia, mitä Suomella on budjetissaan. Vaikka määrärahat eivät tietenkään ole kaikkein suurimpia, niin tärkeitä ne ovat. Tällä hetkellä, tällaisena aikana kansainvälisen yhteistyön arvo korostuu, ja varsinkin Ukrainan järkyttävien tapahtumien jälkeen kansainvälisen yhteistyönhän pitää toimia saumattomasti, että saamme hyökänneen osapuolen tietoon saatettua kaikilla keinoilla, että näin ei kansainvälisessä yhteisössä voi toimia. Rauhaan pitää pyrkiä kaikilla järkevillä keinoilla, ja Ukrainan suvereniteetti pitää turvata. Itsenäinen kansakunta: Kellään ei ole oikeutta käydä sen kimppuun väkivallalla eikä mitenkään muutenkaan. Jos jotain pitää tehdä, niin käydään sitten vaikka kauppaa keskenään ja eletään onnellisesti, eikä tapella keskenään. Jokaisella kansakunnalla on oikeus olla olemassa ja kehittää omaa yhteiskuntaansa haluamallaan tavalla.
Edustaja Anne-Mari Virolainen piti äsken hyvän puheenvuoron. Hän mainitsi puheenvuorossaan sen, että ulkoministeriössä on paljon virkamiehiä, minkä kaikki me tiedämme — totta kai siellä ulkosuhteiden hoitamiseen tarvitaan työvoimaa, se on selvä asia — mutta Anne-Mari Virolainen nosti kyllä viisaasti esille sen, että mitä enemmän me panostamme rajojemme ulkopuolella tehtävään työhön eri maissa, sen paremman lopputuloksen saavutamme. En tiedä, mikä se oikea suhde on — sen varmaan kaikki ministeriössä itse tietävät, mikä se paras suhde on — mutta painopisteenhän pitää tietenkin olla, että hoidamme niitä ulkosuhteita siellä, missä ne kohdemaat ovat, ja ne kohdemaat totta kai pitää valita huolella, niin kuin Suomessa on tehtykin. Olemme tällä alueella saavuttaneet hyvin paljon kiitosta siitä kansainvälisestä yhteistyöstä, mitä Suomi on eri aloilla tehnyt, ja siinä Suomen suurlähetystöt ovat aivan ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Tulevina vuosikymmeninä, kun näitä velkoja ruvetaan maksamaan — sehän ei suinkaan ole yhden vuosikymmenen työ, vaan se on vuosikymmenten työ, ja siihen pitää aktiivisesti pyrkiä — suurlähetystöjen ja eri edustustojen asema korostuu. Ne ovat sillanpääasemia niihin maihin, missä Suomen suurlähetystö tai konsulaatteja on. Totta kai meidän pitää pitää huoli siitä, että suomalainen tuote ja Suomi-tietous leviää sinne maihin, ja tiedämme, millaista hyvää Suomessa on tarjottavana muille maille, esimerkiksi kaupan muodossa, ja kun suurlähetystö on siellä, sanotaan nyt vaikka Kaukoidässä, siellä on paljon markkina-alueita, joten on tärkeätä, että suurlähetystö on siellä avaamassa ovia, ja suomalaiset yritykset saavat sitä kautta jalansijaa sinne kohdemaahan. Suomen kannalta on erittäin tärkeää, että vientikauppa toimii.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sen verran haluan todeta, että kun Suomi on kansainvälisessä yhteisössä hyvin arvostettu maa ja olemme YK:n kautta toimineet erittäin ansiokkaasti, samoin erilaisissa rauhanturvahankkeissa ympäri maailmaa, niin sitä hyvää työtä pitää jatkaa ja nostaa esille sitä, että kun autamme ulkomaille sijoitettuja rahoja erilaisiin kohteisiin, niin sillä me samalla myös viestimme sitä, että niissä maissa, missä toimimme, on toivottavaa, että kehitys paranee ja siellä ihmiset saavat töitä, ja näin ollen hyvinvointi sielläkin lisääntyy.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T15:58:37,2022-12-20T16:01:54,Hyväksytty,1.1
2022_144_258,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_259,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä kovasti odotan, että ministerit ehtisivät paikalle kuulemaan, mutta ehkä tässä voi puheenvuoron käyttää ja aihetta viritellä.
Montrealissa saatiin eilen päätökseen YK:n luonnon monimuotoisuutta käsitellyt kokous COP 15, ja biodiversiteetin elpymiseksi kokouksessa asetettiin tavoitteeksi 30 prosentin suojelutavoite sekä maa- että merialasta vuoteen 2030 mennessä. Nyt maa-alasta on suojeltua noin 15 prosenttia ja meristä 8 prosenttia. Suomi on näihin tavoitteisiin sitoutunut jo osana EU:n biodiversiteettisopimusta, ja Suomen alasta on Tilastokeskuksen mukaan suojeltua noin 10 prosenttia.
Mutta tällä saralla riittää työtä myös kehitysmaissa, ja meidän olisi hyvä entistä paremmin huomioida jatkossa luonnonsuojelu-, biodiversiteettityö myös kehitysyhteistyössä. Tässä sekä ulkoasiainvaliokunta että valtiovarainvaliokunta ottivat mietintöön kantaa, ja UaV otti kantaa myös siihen, että tämän biodiversiteettityön osuus pitäisi saada paremmin näkymään siellä — eli tiedettäisiin tarkemmin, mihin rahoitus ohjautuu — ja osuus saada nousuun. Ruotsi laittaa tällä hetkellä biodiversiteettityöhön 247 miljoonaa dollaria, Norja 317 miljoonaa dollaria, Tanska 28 miljoonaa dollaria ja Suomi 7 miljoonaa dollaria. Ja tämä Suomen osuus meidän kehitysyhteistyövaroistamme, joka ohjautuu tähän, on puoli prosenttia, kun Norjalla osuus on kahdeksan prosenttia ja Ruotsilla neljä prosenttia, eli meillä todella on tässä työsarkaa tehtävänä.
No, toinen asia, mihin ulkoasiainvaliokunta otti lausunnossaan kantaa, on kansalaisjärjestöjen työn vahvistaminen. Siinä tavoitteeksi on asetettu, että voitaisiin tavoitella 15:tä prosenttia. Kansalaisjärjestöjen työ nähdään tehokkaana, tuloksellisena ja monipuolisena, ja kuten täällä edustaja Vähämäki mainitsi, täältä OpenAid-palvelusta hyvin näkyy myös näitä tuloksia, joita on saavutettu.
Kansalaisjärjestöt tekevät myös globaalikasvatuksen saralla tärkeää työtä, ja siinä huolenaiheena on se, että näiden toimijoiden joukko, joita ennen on ollut useita, on nyt kaventunut ja tekijöiden määrä on vähentynyt ja keskittynyt suuriin kaupunkeihin, kun olisi oikein hienoa ja tarpeellista, että koko Suomessa kuultaisiin kansainvälisistä aiheista, opittaisiin keskinäisriippuvaisuuksista ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-20T16:01:56,2022-12-20T16:05:02,Hyväksytty,1.1
2022_144_260,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_261,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi seuraus tästä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan on se, että kauppa Venäjän ja Suomen välillä on pienentynyt odotetusti. Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupastahan on laskenut vuosien mittaan koko ajan, ja hiukan tilastosta riippuen sen osuus oli noin viisi prosenttia Suomen viennistä viime vuonna ja se oli noin kuudenneksi suurin vientimarkkina Suomelle. No tämä tilannehan tarkoittaa tietenkin suomalaisille yrityksille sitä, että niiden täytyy nyt löytää korvaavia markkinoita muualta.
Vierailin Saudi-Arabiassa ja Arabiemiraateissa kesäkuussa, ja ainakin siellä on suuri tarve suomalaiselle osaamiselle esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon osalta. Ja toinen alue, jonka haluaisin mainita nimeltä, jossa kävin viime keväänä, on Keski-Aasia eli Tadžikistan, Uzbekistan, Kazakstan, Kirgistan ja Turkmenistan. Nämä maat ovat vesipulan kourissa jo nyt, ja ilmastonmuutoksen myötä niiden tilanne entisestään tulee vaikeutumaan, elikkä sinne todella kipeästi tarvittaisiin vesi- ja sähköinfrastruktuuriosaamista, ja sitähän suomalaisilta löytyy. Eli sieltäkin varmasti löytyisi korvaavia markkinoita. Ja toisaalta tämä alue on myöskin hyvin räjähdysherkkä siinä suhteessa, että kun resurssit esimerkiksi veden suhteen ovat niukat, niistä myöskin taistellaan. Toisaalta nämä maat ovat olleet tähän mennessä hyvin riippuvaisia Venäjästä, ja nyt kun nekin yrittävät hiukan katkaista tai ainakin vähentää riippuvuuttaan Venäjään, ne tarvitsevat myöskin uusia kauppakumppaneita.
Arvoisa puhemies! Edustaja Virolainen nosti tässä aiemmin hyvin esiin sen, että meillä on Suomessa noin 1 800 asiantuntijaa vientiä edistämässä, mutta ulkomailla noin 380. No ensinnäkin luvut ovat aivan liian pienet, mutta ne ovat myöskin väärinpäin, eli mieluummin pitäisi olla niin, että meillä on ulkomailla suurempi luku kuin Suomessa. Tällä hetkellähän monet yritykset, erityisesti startupit, ovat sellaisia, että ne lähtevät suoraan vientiin, eivät edes yritä hakea Suomesta ikään kuin kannuksia vaan tarvitsevat sitä osaamista viennin kasvattamiseen heti alusta lähtien, ja se vaatii hiukan erilaista osaamista kuin mihin me olemme tottuneet.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan nostaa esiin ongelman, mikä meillä Suomessa on tullut, ja se on kielitaidon kaveneminen. Olen kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi ylioppilaaksi kirjoittajista ranskan osaajien ja ranskan kirjoittajien määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin puoleen. Sama koskee espanjaa, saksaa, italiaa ja niin edelleen, näiden harvinaisempien kielten osaajia. Toivon, että myös tähän tullaan kiinnittämään huomiota.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-20T16:05:03,2022-12-20T16:08:17,Hyväksytty,1.1
2022_144_262,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_263,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Päättymässä oleva vuosi 2022 on ollut ulkopoliittisesti hyvin haastava ja mielenkiintoinen, tapahtumarikas. Suurin kysymys on ollut sota, jonka Venäjä raa’asti aloitti Ukrainaa vastaan. Voi sanoa, että kotimaassa tasavallan presidentti, joka johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, on toiminut erinomaisesti. Kiitokset ansaitsevat myös ulkoministeri Haavisto ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Skinnari. Lisäksi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on erinomaisesti hoitanut tuota vastuullista tehtävää. Ja nyt saamme käsitellä ensi vuoden budjettia siltä osin, minkä valmistelua valtiovarainvaliokunnan jaostossa on johtanut edustaja Vähämäki. [Johannes Koskinen: Entäs koko valiokunta?] Heille kaikille lämpimät kiitokset tästä isänmaan hyväksi tehdystä työstä. Toivomme, että tämä budjetti nyt vahvistaa Suomen ulkopoliittista aktiivisuutta ja onnistumme siinä edelleen jatkamaan valitulla tiellä.
Erityisen mielenkiintoista on nyt se, että tasavallan presidentti tulee edustamaan Nato-huippukokouksessa Suomea, sikäli, kuten toivomme, tämä jäsenyys toteutuu lähiaikoina. Se nostaa tasavallan presidentin asemaa ja arvovaltaa ja tuo hänelle ikään kuin uuden tehtäväkentän, ja se on hyvin mielenkiintoista. Sekin, mikä on sitten ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan rooli tässä suhteessa, varmasti jossakin määrin muuttuu ja kehittyy ja tuo uusia näkökulmia. Näitä odotamme ja luottavaisin mielin. Vaikka vaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaalit, ovat jo lähestymässä, siitä huolimatta linja varmasti säilyy.
Arvoisa puhemies! Täällä paljon puhutaan kehitysyhteistyöstä. On tärkeää, että Suomi jatkaa humanitäärisen avun antamista maailman kriiseihin, ja samoin pidän arvokkaana kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä, jota suomalaiset ovat perinteisesti tehneet. Sen sijaan tämä perinteinen muu kehitysyhteistyö on kyllä sellaista, mitä pitää koko ajan kriittisesti arvioida. Ja joudumme toteamaan, että sen tulokset eivät ole olleet ollenkaan niin hyviä kuin pitäisi olla, kun summat ovat erittäin suuria. Pitäisikin enemmän panostaa taloudelliseen yhteistyöhön, niin että saadaan nuo kansakunnat nousemaan talouden eikä suoran tuen kautta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T16:08:19,2022-12-20T16:11:37,Hyväksytty,1.1
2022_144_264,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_265,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kankaanniemi hyvin lämppärinä hoiti tuota ministereiden esipuhumista. — Tässä on keskustelussa tullut esille muutama keskeinen asia, jotka valtiovarainvaliokunta nosti esille juuri ulkoministeriön pääluokassa. Ensinnäkin vienninedistämisestä ovat jo monet todenneet sen noston, joka valiokunnassa tehtiin, eli samaan asiaan myös ulkoasiainvaliokunta kiinnitti huomiota. Tämä vienninedistämisen organisaatiomuutos on vienyt vuosia, eikä vieläkään ole niitä odotettuja tuloksia näkynyt. Nähdäkseni ministeri Skinnarilla on ollut aivan oikea ote, ja ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa asiaa on käsitelty, mutta sivustakatsojan tilanne on ollut sellainen kuin katsottaisiin hidastetussa filmissä tukkisuman kasautumista. Jo silloin heti ensimmäiset tiedot, kun tätä organisaatiomuutosta tehtiin, tulivat huolestuttavasti lähetystöistä, että tässähän nyt tavallaan ne resurssit vähenevät eikä oikein ole tietoa, miten tästä selvitään. Sen jälkeen on tehty Team Finlandia ja muita malleja, joilla se saataisiin luistamaan, mutta edelleen niitä tukkeja on kasaantunut ja kovin vähän sieltä virtaa niitä tuloksia ulos. Niin että nyt on korkea aika saada tämän tulevan vuoden aikana nämä kaikki ketjut luistaviksi ja Team Finland tosissaan toimimaan. Vähän samantapaista kankeuttahan on Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon muokkaamisessa ollut. Siellä on tämä Team Europe ‑ajattelu, joka ei kuitenkaan pelaa. Euroopan unionin vaikutusvalta vaikkapa Afrikassa tai Aasiassa ei ole ollenkaan sitä luokkaa kuin mitä meidän kehitysyhteistyö- ja kauppapoliittinen painovoimamme edellyttäisi. 
Kehitysyhteistyövaroista sekä ulkoasiainvaliokunta että valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota juuri kansalaisjärjestöjen tukeen, niin että niiden osuus kehitysyhteistyössä jatkuisi vahvana ja kohentuisi. Myös Suomessa tehtävää työtä, rauhanjärjestöjen ja rauhanvälityksen kohentamista ja kehitysyhteistyön toimintaedellytysten parantamista, osaksi sitten vielä näillä eduskunnan jakovaran kohdennuksilla pystyttiin kohentamaan. 
Tärkeä on myös se huomio rahoituksen läpinäkyvyydestä, jonka valtiovarainvaliokunta liitti mietintöönsä. Jonkun verran tilanne on parantunut näiden sivustojen kautta, jotka ulkoministeriö on luonut, mutta edelleen vaikkapa näiden monenkeskisen avun kautta menevien isojen summien — isot kansainväliset järjestöt, YK ja muut — avaaminen selvemmin, että mihinkä sitä rahaa ohjataan ja mitkä ovat sen tulokset, on välttämätöntä tulevaisuudessa, jotta myös yleinen kehitysyhteistyön hyväksyntä ja sen suuntaaminen sujuu paremmin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-20T16:11:37,2022-12-20T16:14:54,Hyväksytty,1.1
2022_144_266,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_267,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyviä huomioita tästä ulkoasiainhallinnon budjetista.
Ensinnäkin tästä kehitysyhteistyön 0,7:n tavoitteesta. Niin kauan kun olen ollut aikuisiällä ja jonkun verran kiinnostunut ylipäänsä ulkopolitiikasta ja kehitysyhteistyöasiasta, niin tämä sama tavoite on ollut, ja näköjään pääsen tästä talosta ulos niin, että tätä ei ole lähellekään saavutettu. Ja nyt kun me katsomme tulevaa kehyskautta, niin me kaikki tiedetään, että tulevasta kehyskaudesta tulee äärimmäisen tiukka ja taloudellisesti hankalaa aikaa, eli ei ole kauheaa toiveikkuutta siitä, että me pystyttäisiin kehitysyhteistyömäärärahoja nostamaan.
Sitten toinen huomioni, jota täällä käsitteli jo tässä edustaja Koskinen edellä. Tämä ei ole missään tapauksessa moite ulkomaankauppaministeriä kohtaan, enkä halua hallitustakaan tästä nyt pahemmin moittia, mutta kun meillä on luotu tämä Team Finland ‑verkosto, se on kieltämättä erittäin vähän, jos kaiken kaikkiaan siellä verkostossa on noin 1 700—1 800 työntekijää ja heistä vain 300 työskentelee ulkomailla, ja tällä Business Finlandilla ei ole vieläkään ulkomailla samaa henkilöstömäärää kuin aikanaan Finprolla oli. Kyllähän se kertoo siitä, että tämä uudistus, mitä tavoiteltiin, ei ole toteutunut oikein hyvin.
Mutta sitten ehkä kolmas asia, jonka haluan tässä nostaa esille, liittyy tähän ylipäänsä maailmanpolitiikan muutokseen, mitä viimeisen vuoden aikana on tapahtunut. Voi kyllä varmasti sanoa, että voimapolitiikka on palannut maailmaan. Se näkyy täällä meillä Suomessa ja Euroopassa saakka, ja siitä tietysti tämä Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on se konkreettinen esimerkki. Se saa ainakin minut pohtimaan sitä, kun me nyt ollaan hyväksymässä tätä ulkoasiainhallinnon pääluokkaa budjetin yhteydessä ja me eletään tässä meidän poliittisessa päätöksenteossa ensi vuonna tavallaan tämmöistä nivelvaihetta, kun meillä on keväällä huhtikuun alussa vaalit ja ehkä touko—kesäkuussa sitten uusi hallitus, niin siinä pohdin myös sitä, että toivottavasti tämä resursointi, mitä meillä on laitettu ulkoasiainministeriöön, on riittävää ensi vuotta ajatellen, kun tehtävät ovat erittäin vaateliaat tämän ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen muutoksen myötä Nato-prosessin ollessa edelleenkin näin pahasti kesken. Ehkä sitten siitä seuraa myös kysymys — omassa mielessäni kyllä mietin jo niitä ensi keväänkin hallitusneuvotteluja ja tulevan vaalikauden ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa — mitä tämä analyysi, jota me joudumme tekemään tästä eurooppalaisesta maailmantilanteesta ja Suomen tilanteesta tässä kaikessa, tarkoittaa suurten linjauksien osalta. Onko sen perusta edelleen meillä ulkopolitiikassa tämmöinen ihmisoikeusperustainen ulkopolitiikka, vai tuleeko tämä maailmantilanne tarkoittamaan jotakin muutosta meidän ulkopoliittiseen linjaan?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-20T16:14:54,2022-12-20T16:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_144_268,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_269,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan suoraan tuosta edustaja Vehviläisen kysymyksestä oman ajatukseni, joka on se, että ehkä juuri vaikeissa paikoissa ne arvot myös punnitaan. Ajattelen, että vaikka Suomen asema turvallisuuspoliittisesti on muuttunut ja me olemme tehneet ratkaisuja liittoutumisen puolesta, niin se ei tarkoita, että meidän pitäisi lähteä tinkimään niistä omista arvoistamme, mitä tulee vaikkapa ihmisoikeusperustaiseen ulkopolitiikkaan. Päinvastoin meidän täytyy nähdä se mielestäni mahdollisuutena löytää myös uusia tapoja edistää sitä.
Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyksen myötä niin sanotun lännen rivithän ovat tiivistyneet. Euroopan unioni on ollut ihailtavan yhtenäinen, ja yhteistyö Ukrainan tukemisessa esimerkiksi Ison-Britannian ja Yhdysvaltain kanssa on ollut erittäin merkityksellistä. Ajattelen, että on kuitenkin todella tärkeää, että tämä tiivistyminen ei johda etääntymiseen muista. Ukrainan vankkumaton tuki ei saa tarkoittaa selän kääntämistä muulle maailmalle ja esimerkiksi maailman köyhimpien hädälle.
Täällä on keskusteltu kehitysyhteistyöstä ja sen tulevaisuudesta. On hyvä muistaa, että kaikki kehitys ei ole kaupallistettavissa, mutta silti kehitysyhteistyön tulokset voivat olla edellytys minkään tyyppiselle taloudelliselle toimeliaisuudelle ja sille muun yhteiskunnan kehitykselle, puhutaan sitten vaikkapa ilmastokriisin tuhojen vaikutuksista tai tyttöjen pääsystä kouluun, seksuaalioikeuksien toteutumisesta. Toisaalta Suomen näkökulmasta vaikuttava kehitysyhteistyö on paitsi globaalin vastuun kantamista myöskin tapa rakentaa luottamusta ja kasvattaa Suomen ulkopolitiikan painoarvoa. On todella valitettavaa, että emme todella vieläkään ole saavuttaneet tätä 0,7:n tavoitetta, mutta tällaisina maailmanaikoina ajattelen, että sitä kohti tulee entistä voimakkaammin pyrkiä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluaisin korostaa nuorten roolia ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä. Nuoria on maailmassa enemmän kuin koskaan ennen, ja juuri nuoret kaikkialla jakavat itse asiassa monet niistä arvoista, joita me EU:ssa haluamme edistää ja puolustaa. On olennaisen tärkeää huolehtia, että nuoret saavat äänensä kuuluviin myös esimerkiksi rauhantyössä tai missä tahansa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä niin täällä kotona kuin sitten maailmallakin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-20T16:18:05,2022-12-20T16:20:44,Hyväksytty,1.1
2022_144_270,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt siirrytään ministerin puheenvuoroon. — Ministeri Haavisto, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_271,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että tuolla TP-UTVAssa meni jonkin verran aikaa. 
Haluan ensimmäiseksi kiittää niin valtiovarainvaliokuntaa kuin ulkoasiainvaliokuntaakin vuoden 2023 talousarvioesitykseen saaduista arvokkaista huomioista sekä ulkoasiainhallinnolle osoitetusta lisärahoituksesta kansainvälisten järjestöjen tukemiseen ja rauhanvälitykseen. Nämä lisäykset ovat tärkeitä sekä ulkoasiainhallinnolle että kansalaisyhteiskunnalle.
Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyökkäys on vaarantanut koko Euroopan vakauden ja murentanut Euroopan turvallisuusjärjestystä. Jännitteiden lisääntyminen heikentää myös Itämeren alueen turvallisuustilannetta ja sen ennakoitavuutta. Muuttuneessa tilanteessa olemme joutuneet tarkastelemaan uudelleen omaa turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme. Päätös liittyä Natoon osoittaa, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka elää ajassa. Naton jäsenenä Suomi on päättämässä Suomelle keskeisistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä.
Euroopan unioni säilyy Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä ja vaikutuskanavana sekä arvo- ja turvallisuusyhteisönä. Suomi vastaa Venäjän hyökkäykseen osana unionia. Samalla laaja-alainen pohjoismainen yhteistyö on yhä tärkeämpää. Venäjän hyökkäyksen vaikutukset heijastuvat turvallisuuden ohella laajasti myös globaaliin kehitykseen, muun muassa ruokaturvaan ja energiahuoltoon. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan on vaikutusta myös suurvaltojen ennestään jännitteisiin suhteisiin ja globaaliin turvallisuuteen. Kiinan asemoituminen Venäjän hyökkäykseen tulee vaikuttamaan Kiinan kansainväliseen asemaan. Afrikan merkitys EU:n naapurina ja strategisena kumppanina kasvaa, ja yhteistyötä on kehitettävä tasavertaisuuden pohjalta. Muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi Euroopan itäisen naapuruston kehitys vaatii erityistä seurantaa. Arktisen alueen geopoliittinen, ympäristöllinen ja taloudellinen merkitys kasvaa edelleen. Selvää on, että hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös Suomen ja Venäjän kahdenvälisiin suhteisiin ja yhteistyömahdollisuuksiin laaja-alaisesti.
Vuonna 23 Suomi toimii Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajana ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa sekä järjestää Etelämannerta koskevan yleissopimuksen osapuolikokouksen. Olemme siis mukana tässä Etelämannerta koskevassa sopimuksessa. Valmistaudumme myös Suomen Etyj-puheenjohtajuuteen vuonna 2025.
Arvoisa puhemies! Ulkoministeriön toimintamenoihin esitetään 258,5 miljoonaa euroa.
Tällä vaalikaudella on avattu kuusi edustustoa: Kuluvana vuonna palasimme Islamabadiin Pakistaniin ja avasimme uuden pääkonsulaatin Mumbaihin Intiaan. Muut kohteet, joissa Suomi on tällä vaalikaudella avannut edustuston, ovat tietysti Irakin Bagdad, Qatarin Doha, Senegalin Dakar ja Filippiinien Manila. Kuten valiokunnat toteavat, on edustustojen merkitys keskeinen sekä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa että laajemminkin poliittisten ja viranomaistehtävien hoidossa. Tämä korostuu erityisesti epävakaassa kansainvälispoliittisessa tilanteessa. Jaan valiokuntien huolen pienten edustustojemme haavoittuvuudesta ja toivon, että myös tulevina hallituskausina pidetään huolta edustustoverkon voimavaroista, erityisesti henkilöstön riittävyyden osalta.
Suomen Nato-jäsenyydestä seuraa myös ulkoasianhallinnolle taloudellisia ja henkilöstövaikutuksia, jotka täsmentyvät jäsenyyden aikana. Talousarvioesityksessä niistä on toimintamenoissa otettu huomioon välttämättömimmät, jo tarkkailijajäsenyyden aikana toteutuvat henkilöstölisäykset. Lisäksi jäsenyydestä aiheutuu lisämenoja Suomen maksuosuudesta Naton siviilibudjettiin sekä Nato-edustuston muutosta Naton päämajaan. Näiden yhteissumma on tässä talousarvioesityksessä noin 10 miljoonaa euroa.
Arvoisa puhemies! Rauhanvälitykseen esitetään 2,5 miljoonaa euroa. Kuten valiokunnat toteavat, on rauhanvälitys ollut jo vuosia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeinen painopiste. Rauhanvälityksen merkitys vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa korostuu entisestään. Rauhanvälitys-momentille osoitettu 650 000 euron lisärahoitus tulee tarpeeseen.
Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Suomen kansainvälisten kriisinhallintatehtävien painopisteet ovat Libanonissa ja Irakissa, mutta Suomi osallistuu operaatioihin myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimeren alueella. 
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman mukaan kansalaisyhteiskunnan tilaa ja toimintaedellytyksiä vahvistetaan systemaattisesti niin Suomessa kuin maailmallakin. Kansalaisjärjestöt ovat itsenäisiä ja vastuullisia toimijoita, aloitteentekijöitä, ja kansalaisten suorittaman kontrollin kautta tuovat oman lisänsä myöskin ulkopolitiikkaan. Valtiovarainvaliokunta on mietinnössään lisännyt ulkoministeriön pääluokkaan 600 000 euroa tähän tärkeään työhön, mistä lämmin kiitos. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-20T16:20:47,2022-12-20T16:25:39,Hyväksytty,1.1
2022_144_272,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_273,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää eduskuntaa keskustelusta kehityspolitiikan tulosraportin julkaisun yhteydessä sekä ulkoasiainvaliokuntaa ja valtiovarainvaliokuntaa heidän työstään ja lausunnoistaan.
Elämme globaalien muutosten keskellä. Venäjän Ukrainassa käymä sota ravisutti turvallisuusympäristöämme mutta paljasti pinnan alla kyteneet maailmantalouden haasteet. Kilpailu teknologiajohtajuudesta kiihtyy. Protektionismi kasvaa, ja kilpailu kriittisistä raaka-aineista pakottaa myös Suomen miettimään tuotanto- ja toimitusketjujamme ja niiden haavoittuvuuksia. Samalla kamppailu megatason haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, luontokadon ja akuutin nälänhädän, kanssa jatkuu. Maailman humanitääriset tarpeet ovat suuremmat kuin koskaan. Apua tarvitsevia on peräti 339 miljoonaa ihmistä 69 maassa.
Puhemies! Ulkomaankaupasta riippuvaiselta Suomelta kysytään nyt määrätietoisia toimia. Kyse on siitä, miten rakennamme uudessa tilanteessa kumppanuuksia ja miten kasvatamme vientiä. EU:n säilyminen avoimena kaupalle ja investoinneille on meille välttämättömyys, ja tämän linjan ajamista jatkamme niin EU:ssa kuin WTO:ssa. Olemme panostaneet viennin edistämiseen kuluneella kaudella kasvattamalla edustustoverkkoa, toimeenpanemalla ennätyksellisen määrän vienninedistämisvierailuja sekä pilotoimalla ulkomaalaisten osaajien ja yritysten maahantuloprosesseja sujuvoittavaa Virtual Finland -palvelukokonaisuutta — ’virtuaalinen Suomi’. Tämänhetkisessä geopoliittisessa tilanteessa juuri UM:n edustustojen rooli on kasvanut suomalaisyritysten vienninedistämisponnisteluissa, ja uskon roolin tulevaisuudessa vain vahvistuvan ja olevan entistäkin tärkeämpi. Ja entistä strategisempaan vienninedistämistyöhön pyrimme lisäksi Suomen keskeisiä taloudellisia ja viennin painopisteitä, kuten digitalisaatiota, kiertotaloutta ja terveyttä, edistävien teemasuurlähettiläiden työllä, hakien kokonaisratkaisuja — sellaisia, joita maailma nyt tarvitsee.
Arvoisa puhemies! Suomi näkee kehityspolitiikan oleellisena ja välttämättömänä osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa kehityspolitiikalla voidaan vaikuttaa muuttoliikkeeseen ja pakolaisuuteen, ruoka- ja energiakriiseihin, ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen sekä yhteiskuntia vakauttaviin tekijöihin. Siksi Suomi kantaa globaalia vastuutaan. Kanavoimme vastikään tukea WFP:n viljakuljetuksille Ukrainasta Afrikan sarveen. Olemme kuluneen vuoden aikana tukeneet päättäväisesti Ukrainaa jo 300 miljoonalla eurolla kattaen kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun, materiaalituen ja puolustustarviketuen. On huomionarvoista, että tästä avusta noin 100 miljoonaa euroa on kehitysyhteistyön määrärahoista. Humanitäärisen avun tarpeen kasvuun on reagoitu, ja sen kokonaismäärä on talousarvioesityksessä nostettu 92 miljoonaan euroon. Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa, mikä vastaa noin 0,42:ta prosenttia bruttokansantulosta. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea kehitysyhteistyöllä saavutetuista tuloksista. Tulosraportti osoitti, että Suomen vahvuuksiin ja arvoihin pohjautuvalla pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä saavutetaan merkittäviä tuloksia ja vaikuttavuutta.
Lopuksi haluaisin vielä nostaa esille yksityisen sektorin roolin, kun etsimme ratkaisuja globaaleihin haasteisiin. Suomella on paljon tarjottavaa, meidän yrityksillä on paljon tarjottavaa monella sektorilla, kuten ympäristö- ja energiateknologioissa, kiertotaloudessa ja digitalisaatiossa. Tällä kaikella on avainrooli maailman ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisuun. Kestävään kehitykseen panostaminen voi siis parhaimmillaan synnyttää uudenlaista vientiä, uudenlaista tekemistä, mutta etenkin, arvoisa puhemies, se synnyttää ratkaisuja tässä maailmantilanteessa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-20T16:25:42,2022-12-20T16:30:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_274,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt on mahdollisuus debattiin. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat osallistua debattiin, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_275,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille. Täällä jo aloiteltiin debattia jonkun aikaa keskenämme.
Haluaisin kysyä ministeri Haavistolta Ukrainaan liittyen, kun tänäänhän tuli puolustusministeriön puolelta rahoitettava yhdestoista tukipaketti ja Suomi on johdonmukaisesti ollut tukemassa Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti, humanitäärisesti ja kaikin muin tavoin: Nyt ajattelen tätä tulevaa vuotta. Kun Ukrainan sodalle ei näytä loppua olevan tulossa näillä näkymin, miten te arvioitte EU-maiden yhtenäisyyttä? Voidaanko me olla varmoja siitä, että Ukraina pystyy saamaan myös tulevana vuonna lisää näitä erimuotoisia tukia, ja siitä, että myös Suomi, vaikka meillä on todellakin vaalikevät tulossa, sitten pystyy seisomaan Ukrainan rinnalla tulevana vuonna? Tätä haluaisin kysyä erityisesti EU-maiden osalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2022-12-20T16:31:08,2022-12-20T16:32:10,Hyväksytty,1.1
2022_144_276,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_277,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Naton orastava jäsenyys on aiheuttanut mielenkiintoista keskustelua myös tulevaisuuden puolustusbudjettien tasosta. Täällä äsken äänestettiin muun muassa kokoomuksen esityksestä siitä, että pitäisi nostaa puolustusmenojen osuus 2,5—3 prosentin välille bkt:stä. Nyt kuitenkin tulevassakin Euroopassa turvallisuus on kokonaisuus. Puolustus on tärkeä osa sitä, ja liittoutumalla Suomi voi vahvistaa omaa puolustustaan ja mahdollisuuksiamme elää turvallisesti. Mutta kovin vinoutunutta tämä katse on sikäli, että kaiken aikaa pitäisi miettiä tätä kokonaisuutta, mihinkä kaikkeen pitää vaikuttaa ja mihinkä resursseja osoittaa, jotta se kokonaisturvallisuus Suomessa ja Euroopassa paranee. Olisinkin kysynyt ministereiltä: miten siihen, että nyt on tämmöinen muotiaalto, että pitää puolustukseen osoittaa niin paljon kuin suinkin [Puhemies koputtaa] kynnelle kykenee, suhteutuu se, että tarvitsee tehdä paljon myös muun kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön saralla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-20T16:32:11,2022-12-20T16:33:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_278,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_279,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuului vähän heikosti. — Ministeri Haavistolta kysyisin, ehkä nyt ei niin taloudellinen asia mutta kuitenkin: Mikä on tilanne nyt Iranin osalta, kun siellä näyttävät olevan levottomuudet käynnissä? Minkälaisena näette sen uhan olevan tällä hetkellä, ja mitkä ovat näkymät eteenpäin?
Sitten ministeri Skinnarille tästä Yhdysvaltain valtavasta paketista, jolla se aikoo vihreän siirtymän nimissä tukea yrityksiään: Minkälaisena näette sen vaikutukset Suomeen, ja miten Suomi yhdessä EU:ssa, EU:n osana, siihen pystyy reagoimaan? Kuinka pitkälle ollaan valmiita menemään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T16:33:31,2022-12-20T16:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_144_280,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_281,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ennen kuin ministerit ehtivät tulla paikalle, täällä käytiin jo hyvää keskustelua niistä arvoista, mihin me olemme sitoutuneet, ja ihmisoikeusperustaisesta ulkopolitiikasta. Muistutin myös siitä, että jokaisessa budjettikeskustelussa ulkoasiainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota edustustoverkoston laajuuteen ja kehitysyhteistyömäärärahoihin. En ala moittimaan teitä nyt kehitysyhteistyömäärärahoista lainkaan, vaan otan ihan toisen tulokulman esiin. Kun nyt on viime aikoina julkisessa keskustelussa ollut sellaisia näkemyksiä, että meidän kehitysyhteistyökumppaneidemme ehdoksi pitäisi tulla se, miten he käyttäytyvät tai mikä on heidän suhteensa Venäjän hyökkäyssotaan, niin haluaisin kysyä ministeri Haavistolta — tai itse asiassa molemmilta ministereiltä: Miten te koette tämän? Onko se relevantti vaatimus, vai unohdammeko silloin ne ihmiset, jotka ovat hädässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2022-12-20T16:34:32,2022-12-20T16:35:37,Hyväksytty,1.1
2022_144_282,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_283,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Tosiaan useampi puheenvuoro tuli jo käytettyä, mutta YK:n inhimillisen kehityksen indeksi on laskenut kaksi vuotta peräjälkeen. Heidän raporttinsa, jonka nimi on Uncertain Times, Unsettled Lives, mukaan epävarmuus maailmassa vain vahvistuu. Tässä ovat sekä covid-pandemia että Ukrainan sota näitä taustasyitä, ja vaikutukset ovat olleet sosiaalisia ja taloudellisia ja myös planetaarisia muutoksia. Pohdinkin sitä, kuinka vahvasti meidän kehitysyhteistyövaroin pystytään vastaamaan tällaiseen entistä vaativampaan varautumiseen, resilienssin vahvistamiseen. Kuinka hyvin meillä toimii tämä ajattelu neksuksesta, jossa humanitäärisen avun ja kehitysyhteistyön tilanteesta voidaan siirtyä toiseen, ja miten tämä rauhanvälitystyö pystytään tähän yhdistämään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-20T16:35:37,2022-12-20T16:36:43,Hyväksytty,1.1
2022_144_284,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_285,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi lyhyttä kysymystä, yksi kummallakin ministerille.
Ensinnäkin tämä Ukrainan tilanne, mikä on aivan järkyttävä kaikkien meidän kannalta, jotka kunnioitamme demokratiaa ja valtakunnan itsemääräämisoikeutta: Ukraina on joutunut karmean tilanteen kohteeksi, ja Eurooppa aivan oikein auttaa. Kun te, arvoisa ulkoministeri, kierrätte näissä ulkoministerikokouksissa, niin onko eurooppalaisten ulkoministerien kanta edelleen yhtäläisen ehjä siinä, että Ukraina autetaan?
Ja toinen kysymys ulkomaankauppaministerille: Kun talousvaliokunta kävi Singaporessa, saimme tutustuttua siellä erittäin mielenkiintoiseen yritysympäristöön, joka todella oli tehokas. Siellä nousi erään tilaston osalta esille Vietnamin hyvin hyvä tilanne, siellä oli bkt:n kasvu, jos oikein muistan, lähellä kahdeksaa prosenttia viime vuonna. Miten on, vieläkö Suomi tekee Vietnamin kanssa tällaista kauppayhteistyötä erilaisilla projekteilla? Tuli mieleen, kun se taloushan oli siellä suorastaan hämmästyttävä, joko Vietnam on päässyt jaloilleen ilman erillistä apua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T16:36:45,2022-12-20T16:37:46,Hyväksytty,1.1
2022_144_286,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_287,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vasta julkaistu raportti Afganistanin operaatiosta kertoo, että kyse ei ollut suinkaan kansallisen puolustuksen kehittämisestä vaan myötämielenosoittamisesta ja lähentymisestä Natoon ja Yhdysvaltoihin tulevia rientoja ajatellen. Jokin aika sitten Suomi muutti YK:ssa kantansa ydinasekieltosopimukseen. Johtuiko sekin siitä, että Nato, Yhdysvallat kertoivat, että mitään muuta vaihtoehtoa ei ole? Miten kannanmuutos eteni Suomen päätöksentekoprosessissa, ja ketkä kaikki siihen osallistuivat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2022-12-20T16:37:46,2022-12-20T16:38:27,Hyväksytty,1.1
2022_144_288,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_289,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aloitan ensiksi kehumisella ja kiittämisellä. Täytyy kyllä sanoa, että Suomen ulkopoliittinen johto yhdessä tasavallan presidentin kanssa ulkoministerin johdolla ja myöskin kehitysapu- ja ulkomaankauppasuhteista vastaava ministeri ovat hoitaneet pestinsä erinomaisen hyvin erittäin haasteellisessa ajassa.
Samoin kuin edustaja Kankaanniemi, haluaisin kysyä vähän tästä Iranin tilanteesta, koska vaikuttaa siltä, että erityisesti Länsi-Eurooppa on ollut vähän naiivi sen suhteen. Millaisiin toimiin ryhdytään lähitulevaisuudessa, koska nyt tarvitaan toimia?
Mutta sitten vielä yksi kysymys: Kun katsoo maailman nälänhätätilannetta, sitä, mihin suuntaan se on mennyt, niin tänä päivänä 830 miljoonaa ihmistä menee joka ilta nukkumaan ja kärsii nälänhädästä, ja kehityssuunta on hälyttävä sikäli, [Puhemies koputtaa] että kun katsoo kolme vuotta taaksepäin, niin se oli noin 135 miljoonaa, ja se on noussut sitten 345 miljoonaan [Puhemies: Aika!] 49 maassa. Näistä haluaisin tietää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Peter Östman,1141,2022-12-20T16:38:27,2022-12-20T16:39:47,Hyväksytty,1.1
2022_144_290,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_291,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän ministeri Haavistoa siitä, että hän pitää tiukasti mielessä tämän vuonna 2025 tulevan Etyj-kokouksen. Etyjhän on tällä hetkellä aika kovassakin kriisissä eikä vähiten Venäjän vuoksi. Venäjän asemaa punnitaan tällä hetkellä hyvin tarkasti myös parlamentaarisessa yleiskokouksessa, joka seuraavaksi kokoustaa helmikuussa.
Arvoisa ministeri, myös Murad-koodisto on ollut viime aikoina keskustelussa. Kysehän on siitä, että konfliktialueilla seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuneille on asetettu Ison-Britannian aloitteesta mutta useiden muiden maiden tukemana uudet normit ja lainsäädäntö, joka haluttaisiin implementoida mahdollisimman monessa valtiossa. Milloin Suomi lähtee mukaan Murad-koodistoon?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-20T16:39:49,2022-12-20T16:40:44,Hyväksytty,1.1
2022_144_292,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_293,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset täältäkin ministereille työstänne vaikeana maailmanaikana. Tuossa aiemmassa keskustelussa nostin esiin nuorten näkökulman ja roolin ulko- ja turvallisuuspoliittisilla kentillä. Nuoria on enemmän maailmassa kuin koskaan aikaisemmin. Olisin kysynyt: näettekö, että voisimme Suomessakin tehdä enemmän sen varmistamiseksi, että nuorten ääni kuuluu esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa? Jäin itse miettimään tuota kevään Nato-keskustelua ja sitä, onnistuimmeko riittävällä tavalla huolehtimaan myöskin siitä, että jo olemassa olevien, seuraavien sukupolvien ääni siinä keskustelussa kuuluu.
Toinen asia, jonka nostaisin esiin: Vierailin hiljattain Israelissa ja Palestiinassa, ja olisin kysynyt ministeri Haavistolta: näettekö, millä keinoilla voisimme kansainvälisenä yhteisönä puuttua siihen kansainvälisen oikeuden vastaiseen toimintaan, siihen aggressiiviseen siirtokuntapolitiikkaan, jota Israelin valtio ja heidän tukemansa tahot siellä harjoittavat tai ainakin sallivat tapahtua?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2022-12-20T16:40:45,2022-12-20T16:41:50,Hyväksytty,1.1
2022_144_294,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_295,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2025, kun Helsingin Ety-kokouksesta tulee kuluneeksi 50 vuotta. Nyt kuitenkin Etyj on kriisissä. Eräät maat ovat halukkaita sulkemaan pois Venäjän Etyjin toiminnasta, ja itse asiassa yleiskokouksen puolella on ollut esillä sääntömuutos, jossa sellainen maa voitaisiin sulkea pois toiminnasta, joka perustavanlaatuisesti rikkoo Etyjin perusperiaatteita. Tätä on kuitenkin myös vastustettu sillä perusteella, että jos näin tapahtuu, silloin Etyj jää enää samanmielisten maiden keskustelukerhoksi.
Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt ministeri Haavistolta: Minkälaista keskustelua ulkoministerien keskuudessa tästä asiasta on käyty? Näettekö riskin siinä, että jos Venäjä edes tilapäisesti suljetaan pois Etyjin toiminnasta, niin se romuttaa koko Etyjin toiminnan, [Puhemies koputtaa] jolloin Suomen puheenjohtajuuden ollessa käsillä meillä on enää hyvin haavoittunut Etyj jäljellä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-20T16:41:52,2022-12-20T16:43:04,Hyväksytty,1.1
2022_144_296,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_297,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Puhemies! Te, ministeri Haavisto, vahvistitte viikko sitten eduskunnassa, että Suomi on muuttanut kantansa YK:n ydinasekieltosopimukseen. Suomi äänesti sopimusta vastaan YK:ssa lokakuussa. Aiemmin oli vain jätetty sopimus allekirjoittamatta. Sanoitte, että syksyn äänestyksessä seurattiin Nato-maiden linjaa. Yksikään Nato-maa ei ole myöskään tätä sopimusta allekirjoittanut. Miten tätä taustaa vasten voidaan edelleen puhua Suomesta ydinaseriisunnan korkean profiilin maana, kuten myöskin viikko sitten totesitte? Kysyn samaa asiaa kuin edustaja Mustajärvi edellä: missä, miten ja keiden toimesta päätös Suomen kannan muuttamisesta syntyi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-12-20T16:43:06,2022-12-20T16:44:08,Hyväksytty,1.1
2022_144_298,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_299,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa majailee tuhansia kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita ei ole saatu palautettua kotimaihinsa, koska he eivät halua poistua vapaaehtoisesti. On useita maita, jotka eivät tällaisessa tilanteessa sitten ota heitä vastaan, mikäli heidät vastoin tahtoaan yritetään karkottaa. Tämä ihmisryhmä on selkeästi turvallisuusuhka. Hallitus on siitä huolimatta keskittynyt tarjoamaan heille lisää palveluita, kun heidät päinvastoin pitäisi yksiselitteisesti palauttaa kotimaihinsa. Hyvä ministeri, yksi selkeä vaihtoehto, mitä me perussuomalaiset olemme esittäneet, on kehitysyhteistyön lopettaminen sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kansalaisiaan suostu ottamaan takaisin, kun he ovat saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Joko tämä alkaisi sopia ratkaisuksi myös hallitukselle, ja jos ei, miksi ihmeessä niin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2022-12-20T16:44:10,2022-12-20T16:45:06,Hyväksytty,1.1
2022_144_300,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_301,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että kehitysyhteistyövarojen käytön tulisi olla nykyistä läpinäkyvämpää ja perustua selkeästi tutkittuun tietoon. Lisäksi vaikutusarvioiden laatuun tulisi panostaa entistä enemmän. Rahankäytön tavoitteiden toteutumiselle olisi myös asetettava nykyistä selvästi tiukemmat reunaehdot. Ministeri Skinnari, oletteko perussuomalaisten linjoilla tässä asiassa, ja miten näiden varojen väärinkäyttöä konkreettisesti estetään?
Sitten täällä aikaisemmin puhuttiin tästä viennin edistämisestä. Me olimme tulevaisuusvaliokunnan kanssa esimerkiksi Indonesiassa käymässä, ja siellä Suomen lähetystössä samassa rakennuksessa olivat myös Ruotsin ja Tanskan lähetystöt, joissa oltiin selkeästi enemmän panostettu tähän viennin edistämiseen. Pitäisikö meilläkin olla enemmän ihmisiä ulkomailla viemässä tätä asiaa eteenpäin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T16:45:08,2022-12-20T16:45:59,Hyväksytty,1.1
2022_144_302,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Saramo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_303,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailmassa, jossa ukrainalaiset, kurdit ja jemeniläiset kärsivät laittomasta hyökkäyssodasta; palestiinalaiset ja länsisaharalaiset kärsivät laittomasta miehityksestä ja sorrosta; uiguurit, iranilaiset ja monet muut kärsivät sorrosta, tämä on todella tärkeää: me tarvitaan kärsivällisiä, johdonmukaisia valtioita, kuten Suomi on ollut, jotka tekevät työtä johdonmukaisesti ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja rauhan puolesta ja joille suurvaltapelit eivät ole se pääasia riippumatta siitä, olemmeko liittoutuneita vai emmekö ole.
Meidän kehitysyhteistyöhön en lähtisi lisäämään liikaa poliittisia tavoitteita. Se on ollut mainettaan parempaa, isosti vaikuttavaa. Olen vähän huolissani tästä trendistä siirtyä tämmöiseen bisnespohjaiseen malliin. Tiedetään, kuinka meidänkin rahoilla on aiemmin rahoitettu [Puhemies koputtaa] luksushotelleja ja muita, ja on todella tärkeätä, että tästä vaikuttavuudesta pidetään kehitysyhteistyössäkin kiinni. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2022-12-20T16:45:59,2022-12-20T16:47:13,Hyväksytty,1.1
2022_144_304,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_305,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministereille. 
Venäjän hyökkäyssota on tosissaan tiivistänyt läntisen maailman rivit, ja me olemme ymmärtäneet jälleen kerran sen arvon, mikä meidän yhteisellä ajattelulla on, mutta se on kaukana globaalista todellisuudesta, eli me emme saa suinkaan sokeutua siihen meidän arkeemme ja luulla, että tuki Ukrainalle on globaalia, mikä on erittäin pelottava asia.
Te, arvoisa ulkoministeri, nostitte Afrikan roolin koko Euroopan kannalta merkittävään asemaan, ja siellä on hyvin paljon erinäköisiä ääniä, mitä tulee Ukrainan kärsimykseen. Ja yksi, minkä haluaisin itse nostaa, on Kaakkois-Aasia, joka tulee olemaan varmasti yksi suurista pisteistä maailman tulevaisuudessa, ja sielläkin nähdään hyvin eri tavalla tämä Ukrainan kärsimys. Miten te näette tämän [Puhemies koputtaa] Kaakkois-Aasian tulevaisuuden vaikutuksen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-12-20T16:47:13,2022-12-20T16:48:23,Hyväksytty,1.1
2022_144_306,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Nyt molemmille ministereille viisi minuuttia. — Ministeri Haavisto aloittaa, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_307,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin erinomaisista kysymyksistä. 
Lähden tästä edustaja Vehviläisen ja itse asiassa edustaja Hoskosen esiin nostamasta kysymyksestä, säilyykö EU:n yhtenäisyys Ukraina-kysymyksessä. Oma kokemukseni on, että vaikka siellä välillä vähän natisee, ehkä sen vuoksi, että nämä energiakysymykset ja muut ovat joillekin jäsenmaille todella vaikeita tässä tilanteessa, niin kyllä se yhtenäisyys säilyy. EU on ollut se organisaatio, joka on ollut eturivissä tässä Ukraina-solidaarisuudessa. Nato on pitänyt omien jäsenmaidensa turvallisuudesta huolta, ja EU on tehnyt näitä tukipäätöksiä. Ja todella Suomi teki lähes 30 miljoonan euron 11. apupaketin, nyt aseellisen apupaketin, Ukrainaan. Tämä täytyy tässä panna merkille.
Edustaja Koskinen puhui kokonaisvaltaisuudesta turvallisuuden osalta, ja tämä on minusta erittäin tärkeä näkökulma. Niin kuin olemme nähneet, siihen liittyvät myös sellaiset asiat kuin energia- ja ruokakysymykset ja rauhanomaisten ratkaisujen etsiminen, ja kyllä tämän täytyy Suomen ulkopolitiikassa olla kaikissa tilanteissa päällimmäisenä.
Täällä oli myöskin kysymyksiä Iranin osalta, edustaja Kankaanniemellä ja edustaja Östmanilla oli. Olemme erittäin vahvasti vedonneet Iranin nykyjohtoon paitsi sen puolesta, että mielenosoittajia ei kohdeltaisi tällä tavalla ja että naisten oikeudet toteutuisivat, myöskin ennen kaikkea näiden kuolemanrangaistusten estämiseksi. Nyt joitakin ainakin tällaisia lykkäysuutisia on sieltä suunnasta kuulunut. Toivottavasti siellä harkitaan vahvasti tätä kuolemanrangaistuskäytäntöä. Ne muut asiat, joissa Iraniin on vedottu, ovat tietysti se, että Iran tällä hetkellä auttaa aseellisesti Venäjää, lähettää näitä droneja ja mahdollisesti ohjuksia ja muuta Venäjän tueksi, mikä on tietysti anteeksiantamatonta Ukrainan turvallisuuden kannalta, ja sitten tämä ydinsopimus ja ydinmateriaalin kehittely kohti ydinpommia, se on asia, joka meitä huolettaa. Me olemme antaneet täyden tukemme tälle JCPOA-sopimukselle.
Edustaja Virolainen kysyi tästä, miten tulisi käyttäytyä suhteessa kolmannen maailman maihin, jotka äänestävät eri tavalla kuin me YK:ssa, pitäisikö apua ehdollistaa. Tämä on tietysti myöskin kehitysyhteistyöministerin tontilla, mutta itse ajattelen näin, että silloin, kun apu on menossa tavallisille köyhille ihmisille, maaseudulle, tytöille, ihmisille, joiden elintarvikehuollosta on kysymys ja muuta, niin silloin emme kovin herkästi voi sanoa, että pääkaupungissa mahdollisesti maan eliitti on toiminut väärin tai äänestänyt väärin. Kehitysyhteistyössä kuitenkin se pitkä jatkuvuus on erittäin tärkeää. Näin itse tästä ajattelen.
Edustaja Hopsu nosti rauhanvälityksen roolin myöskin yhtenä neksuksen osana, ja tämä on kyllä Suomen prioriteetti, ja olemme tuoneet esille myöskin sitä, että käytämme tätä diasporaa rauhanvälityksessä aktiivisesti. Edustaja Suldaan Said Ahmed on muun muassa ollut näissä neuvotteluissa mukana, ja se on sellainen Suomen lisä tai positiivinen lisä, minkä olemme voineet tuoda näihin rauhanvälityskysymyksiin.
Edustaja Mustajärvi ja edustaja Yrttiaho kysyivät tästä Suomen äänestyskäyttäytymisestä suhteessa ydinasekieltosopimukseen. Olemme ensinnäkin antaneet kaiken tukemme NPT-sopimukselle. Jo vuosia olemme siinä entistä aktiivisemmin toimineet, ja olemme noudattaneet sitä linjausta, jonka myöskin eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on omassa mietinnössään todennut, että Suomi jatkaa aseriisuntapolitiikkaa, kuitenkaan Naton ydinasepelotetta kyseenalaistamatta, ja toimimme tässä samalla tavalla kuin muiden muassa Norja, Ruotsi ja Tanska.
Edustaja Junnila ja edustaja Kauma kysyvät Etyjistä, vuodesta 2025. Tämä on kyllä vaikea vuosi. Ensinnäkin meiltä puuttuu vuoden 24 puheenjohtaja. Tällä hetkellä Etyjissä ei ole päästy yksimielisyyteen, kuka meitä ennen tätä johtaa. Mahdollisesti jaamme sitten vuoden 23 puheenjohtajamaan, Pohjois-Makedonian, kanssa sen vuoden 2024, jos mitään muuta ratkaisua ei synny Etyjin puitteissa. Myöskin tuossa Etyjin äskeisessä ulkoministerikokouksessa Łódźissa Puola teki valinnan, että se ei antanut Venäjän ulkoministerille viisumia. Venäjän ulkoministeri ei voinut osallistua tähän kokoukseen, ja tämä on ehkä vähän sellaista pohdiskelua, jota edustaja Kaumakin kävi mielessään, että jos sitten lopullisesti suljetaan maita pois, niin sitten se keskusteluyhteys myöskin Etyjin puitteissa katoaa. Ja jos Etyj on se yksi perusta tälle eurooppalaisille turvallisuudelle, niin näitä työkaluja on kuitenkin hyvä tulevaisuuteenkin säilyttää, vaikka ne eivät juuri nyt toimisi. Näin tästä ajattelen.
Edustaja Hyrkkö kysyi Nuoret, rauha ja turvallisuus -teemasta. Suomi on pitänyt erittäin paljon yllä tätä YK:n 2250-päätöslauselmaa, ja meillä on syntynyt toimintaohjelma. Uskon, että sen puitteissa myöskin nuorten aktiivinen osallistuminen Suomen turvallisuuspoliittiseen keskusteluun olisi mahdollista.
Ja aivan viimeisenä edustaja Kaunistolle: Kysyitte Afrikasta, Kaakkois-Aasiasta, siitä, ymmärretäänkö siellä Ukraina-kysymykset samalla tavalla kuin täällä. Teemme koko ajan työtä, että ymmärrettäisiin. Meillä oli kesällä 20 afrikkalaista ministeriä täällä, ja tiedän, että Ukrainan ulkoministeri Kuleba on aktiivisesti kiertänyt Afrikan maita, muun muassa Senegalia ja muita, kertomassa Ukrainan näkökulmaa, ja tämä on erittäin arvokasta työtä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-20T16:48:24,2022-12-20T16:53:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_308,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_309,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläinen aloitti tällä EU-kokonaisuudella. On äärettömän tärkeää niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, että EU on vaikuttava toimija, ja tässä tietysti tämä entistä yhtenäisempi, globaali toiminta, Global Gateway ‑alusta — 300 miljardia — on äärimmäisen tärkeä saada toimimaan, tekemään sitä meidän arvopohjaista narratiivia.
Edustaja Koskinen, ulkoministeri Haavisto jo hyvin avasi tätä kokonaisturvallisuuskäsitettä, mutta on kyllä erittäin tärkeä kotimaassakin nähdä, miten me esimerkiksi digitalisaation, osaamisen, digitaalisen turvallisuuden näemme osana kokonaisturvallisuutta, ja se liittyy toki tähän meidän kansainväliseenkin teknologiaosaamiseen ja siihen liittyvään digitaaliseen luottamukseen ja sen luomiseen.
Edustaja Kankaanniemi, Yhdysvallat ja heidän tukipakettinsa, Bidenin hallinnon valtava paketti: Palasin viikonloppuna Washingtonista ja vierailin myös Teksasissa, ja pääsin oikeastaan hyvin läheltä näkemään sitä, mitä se tarkoittaa. Se tarkoittaa hyvää, koska nyt Yhdysvallat panostaa vihreään siirtymään, panostaa uusiin teknologioihin, juuri siihen, mitä me voimme tarjota. Mutta samalla se tarkoittaa myös protektionismia, ja se on huono asia. Me joudumme Euroopan unionina pohtimaan tätä Inflation Reduction Act-, IRA-kokonaisuutta, nyt erittäin vakavasti, sitä, miten me siihen vastaamme, ja tämä työ on kesken. Mutta itse korostin positiivista ja ratkaisukeskeistä transatlanttista suhdetta tässäkin, jotta pääsemme eteenpäin. Yhdysvaltojen vienti on kasvanut vuodessa noin 67 prosenttia, eli siinäkin mielessä meidän pitää pystyä nyt vieläkin parempaan.
Edustaja Virolainen, miksi tukea maita, jotka tukevat Venäjää? Kerroin jo Global Gatewaysta, mutta kyllähän tässä on kysymys siitä, että pitää ajatella pitkäjänteisesti niin, että meillä on aidosti houkuttelevia vaihtoehtoja, tarjoamia, teknologioita, myös sosiaalisia innovaatioita — ne ovat itse asiassa kaikkein ratkaisevimpia — mutta on myös ajateltava sitä, millaista yhteiskuntamallia me teemme, viemme, ja silloin pitää olla pitkäjänteistä työtä, ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio, ilmastokestävyys ja niin edelleen. Erittäin iso ja tärkeä kysymys tilanteessa, jossa meidän pitää pystyä niihin konkreettisiin ratkaisuihin, jotta meidän mallimme on vahvempi.
Edustaja Hoskonen, Vietnam on erinomainen esimerkki onnistuneesta kehitysyhteistyöstä. Vietnam ei enää ole kehitysyhteistyömaa. Sitä on kehitetty, nyt se on kaupallisesti vahva, ja talouskasvu, kuten totesitte, on noin kahdeksan prosenttia. Erinomainen esimerkki siitä, mikä on kehitystyön perimmäinen tavoite: tehdä mahdolliseksi elämä ilman kehitysyhteistyötä. Ja olette oikeassa, Vietnam on tällä hetkellä Aasian maista se toiseksi suurin kauppakumppani ja erittäin tärkeä sellainen. Ja lisää pitää ja tulee tehdä.
Edustaja Östman, teille erityiskiitos työstänne Ukrainan hyväksi parlamentin näkökulmasta mutta samalla hyvästä yhteistyöstä myös näin ulkoministeriön näkökulmasta. Samalla nälänhädän osalta on tietysti nyt tärkeää, että niin lannoitteet kuin koko ruokaketju toimivat ja me pystymme rakentamaan uutta. Tämä on nyt iso pohjoismaalainenkin tavoite. Olen keskustellut paljon Tanskan ja Ruotsin kanssa, joilla on valtavasti myös ruokaosaamista, siitä, että Suomi näkyy. Meidän elintarvikevienti on valitettavasti vielä erittäin, voi sanoa, huonossa jamassa verrattuna pohjoismaisiin kollegoihin, joten työtä riittää yrityksillä ja meillä kaikilla.
Edustaja Koponen, läpinäkyvyys, kehitysyhteistyö: Itse en ainakaan osaa nimetä mitään muuta hallinnonalaa, mitä seurattaisiin yhtä tarkasti. Jos te sen osaatte kertoa, niin kertokaa se minulle, miten seurataan väärinkäytöksia, puututaan väärinkäytöksiin. Eletään todella riskisessä maailmassa ja erittäin konfliktiherkillä alueilla, joten riskejä on, ja siinäkin mielessä laadun osalta, totta kai, tarkkaillaan. Joskus niitä väärinkäytöksiä valitettavasti tulee, mutta silloin niihin puututaan välittömästi. 
Vienninedistämisresurssit, onko riittävästi? Hallitus on panostanut erittäin paljon vientiin. Ehkä suurin ongelma on välillä se, löytyykö kotimaasta tarjottavaa, ja miten tämä kotimainen kokonaisuus paketoidaan. Meidän pitää yhdessä tehdä enemmän ja katsoa näitä organisaatioita vielä kerran läpi, että onko meillä mahdollisesti jopa päällekkäisyyksiä.
Edustaja Saramo, kehitysyhteistyö, tuet, lainat, sijoitukset — kaikkia näitä tarvitaan, ja se on se taito, yhdistellä eri instrumentteja, jotta saadaan vaikuttavuutta jokaiselle eurolle.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, tämä geopoliittinen iso tilanne, iso tilannekuva: Me teemme tässä nyt työtä, että me hahmotamme maailmaa, sen, mikä se Suomen paikka ja suunta on, kuten edustaja Kaunistokin tässä viittasi. Maailma on hyvin fragmentoitunut, ja tämä on erittäin tarkka paikka globaalissa maailmassa [Puhemies koputtaa] onnistua, jotta Suomi pärjää jatkossakin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-20T16:53:35,2022-12-20T16:58:55,Hyväksytty,1.1
2022_144_310,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Millään tavalla puheenvuoroja rajoittamatta totean, että jos tässä vaiheessa halutaan nämä puheenvuorot tämän ajan puitteissa, mikä nyt on käytettävissä, puhua, niin se on keskimäärin noin kolme minuuttia. — Edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_311,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos! Jäin odottelemaan lupaa puhua sen kolme minuuttia.
Arvoisa puhemies! Covid-19-pandemian vaikutuksesta äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat maailmassa kääntymässä kasvuun ja monet kehitystulokset ovat vaarassa. Agenda 2030:n, johon meidän kehitysyhteistyö osaltaan pohjaa, tuloksien saavuttaminen näyttää hyvin epävarmalta, jopa takapakkia otetaan, niin kuin tämä inhimillisen kehityksen mittaristo kertoo jopa 90 prosentista maista. Samaan aikaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisää merkittävästi humanitäärisen avun tarvetta. Suomi osoittaa Ukrainalle kehitysmäärärahoista lisätukea yhteensä 30 miljoonaa euroa, ja edellisen lisäksi ulkoministeriö osoittaa Ukrainan tukemiseen humanitäärista apua sekä laina- ja vakuusmuotoista tukea.
Valiokunta, siis ulkoasiainvaliokunta tässä tapauksessa, kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että jälleenrakennustarve tulee olemaan valtavan suuri ja kestoltaan mittava, ja tähän tulisi varautua. EU on tähän mennessä pystynyt noudattamaan periaatetta, jossa tämä Ukrainan tuki on lisäistä. Valitettavasti Suomi ei tähän nyt pääse. Määrärahataso myös kehitysyhteistyövaroissa muuten on laskussa. Bruttokansantulosta osuus laskee 0,42:een, kun se tänä vuonna oli 0,45. Täällä useampi jo totesi, että tämä on valitettava suunta, kun maailman kriisit ja kehitystilanne vain vaikeutuvat. Tavoitteen 0,7 yhä sanomme, ja toivottavasti siihen vielä joskus pääsemme. Se, mikä on myös valitettavaa, on se, että se osuus, joka osuu vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille eli LDC-maille, putoaa tämän vuoden 0,18 prosentista 0,16:een, ja tämä oikeastaan herättää hieman hämmennystä, niin että luulisi, että tämä olisi edes helposti saavutettavissa. Tästä voi ministeriltä pyytää kommenttiakin.
Ja sitten vielä lisää prosenttilukuja, joihin valiokunnassa kiinnitettiin huomiota: Suomi on sitoutunut EU-linjausten mukaisesti siihen, että 85 prosenttia uusista hankkeista sisältää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä tavoitteita. Tähän ei olla vielä päästy, vaan nyt meidän uusista rahoitettavista hankkeista 50 prosenttia sisältää näitä tavoitteita. Tarve tälle osuuden nostamiselle olisi selkeä, sillä kansainväliset jakolinjat ovat syventyneet naisten ja tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia koskevissa kysymyksissä, ja järjestäytyneempää ja runsasmuotoisempaa anti-gender-toimintaa ja liikehdintää on koko ajan vain enemmän.
Arvoisa puhemies! Nostin jo debatissa esiin, että toivoisin, että Suomi jatkossa sitoutuu käyttämään 15 prosenttia varsinaisista kehitysyhteistyövaroista kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukemiseen. Järjestöt saavuttavat kaikista heikoimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla hauraissa konteksteissa ja paikoissa, joihin muiden toimijoiden apu ei yllä. Onkin hyvä, että järjestöjen rahoitus ei ole ensi vuonna laskussa tämän budjettiesityksen perusteella. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, voisiko ulkoministeriön rahoitusta käyttää entistä vahvemmin kansainvälisen rahoituksen, järjestöjen rahoituksen, saamiseen. Nyt tämä mahdollisuus on EU-hankkeissa 50 prosentin osalta, mutta voisiko jatkossa samalla tavalla toimia esimerkiksi YK-rahoitteisten hankkeiden osalta?
Arvoisa puhemies! Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. Debatissa myös huomautin, että nyt saatiin Montrealista myös luontosopimus aikaiseksi, ja entistä tärkeämpää olisi, että meidän kehitysyhteistyövaroista isompi osuus ohjautuisi myös tähän, ja tähän sekä valtiovarainvaliokunta että ulkoasiainvaliokunta ottavat kantaa. Ruotsissa osuus on 4 prosenttia, Norjassa 8 prosenttia, meillä vain puoli prosenttia meidän kehitysyhteistyövaroista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2022-12-20T16:59:17,2022-12-20T17:04:01,Hyväksytty,1.1
2022_144_312,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_313,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuslainen joutuu säästötalkoisiin: yritän puhua lyhyesti, niin otetaan minuutteja kiinni. 
Avaruuspolitiikka kuuluu lähtökohtaisesti kai TEMin alaisuuteen, mutta minun ajattelussani se on mitä suurimmissa määrin ulkopolitiikkaa tässä ajassa. Meitä säätelee yli 50 vuotta vanhat kansainvälisen oikeuden päätökset ja sopimukset, ja kuitenkin todellisuus on se, että jos tällä hetkellä Yhdysvallat, Kiina, Intia — Venäjäkin ehkä vielä vähän aikaa sitten — pyrkivät avaruuden valloittamiseen, niin sanotusti, ja näiden maiden lisäksi on miljardöörejä, jotka tekevät omia seikkailujaan, niin avaruuden rooli vain korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän. 
Tällä hetkellä, jos on halua ampua satelliitti Maan matalalle kiertoradalle sopivassa kulmassa, niin avaruusromun määrä aiheuttaisi sen, että me käyttäisimme, niin kuin nyt kollegat kaikki käyttävät kännykkää, lankapuhelimia. Oikeastaan tähän haluaisin kuulla ulkoministerin ajatuksia: millä tavalla Eurooppa pystyy ottamaan vahvemman roolin siinä, että me ollaan muokkaamassa tätä maailmaa ja viemässä niitä omia arvojamme myös sinne avaruuden puolelle, koska se tulee olemaan erittäin ratkaisevaa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2022-12-20T17:04:02,2022-12-20T17:05:34,Hyväksytty,1.1
2022_144_314,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_315,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lyhyesti kysyn ulkoministeriltä sitä, kun meillä on Euroopan unionissa semmoinen mielestäni huolestuttava ilmiö, että sopimusten tulkinta on vähän mitä sun sattuu. Tarkoitan, että kun näitä erilaisia ympäristökokouksia pidetään, niin aina kun suomalaiset ministerit menivät neuvottelemaan, niin se on käytännössä ollut se 30 prosentin lähtö suomalaisilta — milloin rahoitetaan metsiä, milloin muuta maaperää tai vesistöjä. elikkä tässä tämä Euroopan unionin käytäntö on lähtenyt ryömimään. Valtaahan ei oteta — annetaan, ja sitähän otetaan. Elikkä kun sopimus syntyy, niin jokainen vallankäyttäjä pyrkii käyttämään annetun vallan plus vähän enemmän. Siitä olen huolestunut, että Euroopan unioni on lähtenyt sellaisille teille. Muun muassa alun perinhän ei pitänyt olla mitään yhteisvastuuta veloista eikä koroista. Nyt sitä on ja aivan valtavasti. Sosiaalipaketti tuli. Nyt on tulossa tämä niin sanottu suvereniteettipaketti, ja kun luin juuri tuossa raportin koskien Euroopan tilintarkastustuomioistuimen lausuntoa siitä, mitä ne olivat tutkineet, näiden elvytysrahojen käyttöä, niin kyllähän se oli semmoista rahankäyttöä, että vain diplomaattisesti sanoja väännellen sieltä puuttui se karmea totuus, miten niitä rahoja on käytetty ihan käsittämättömällä tavalla. Vain diplomatian kautta se ilmoitettiin, että ”results were poor” eli nämä lopputulokset olivat hyvin köyhät. Ei siellä saavutettu juuri mitään, eli rahankäyttö oli erittäin vastuutonta. Hieman ihmettelen sitä, että tämmöiseen menettelyyn Euroopan unioni lähtee. 
Euroopan unionin toiminnan tulee perustua tarkasti sopimusten noudattamiseen, ja sen pitää kunnioittaa sitä, että jokaisella maalla on omat päätöksentekoresurssinsa siihen, mitä se itse päättää, ja sitä kun Euroopan unionin komissio kunnioittaisi, niin olisin onnellinen. Ei se tietenkään ole kummankaan ministerin vika, mutta halusin vain sanoa, että tämä tie, millä nyt menemme, on mielestäni vaarallinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T17:05:34,2022-12-20T17:07:23,Hyväksytty,1.1
2022_144_316,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_317,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on aiemmin ollut kuudenneksi suurin vientimarkkina Suomelle, sitä ennen jopa suurempi: noin viisi prosenttia Suomen koko viennistä. Nyt kun tätä kauppaa ei enää voida samassa määrin käydä — jatkossa se loppuu lähes kokonaan — niin tietenkin ne yritykset, jotka ovat aiemmin Venäjän kanssa kauppaa käyneet, joutuvat etsimään markkinoita muualta. Kysyisin teiltä, ministeri Skinnari: millä tavalla näitä yrityksiä on autettu, ja millä tavalla ne pystyvät näitä uusia markkinoita löytämään?
Sitten myös toinen kysymys ministeri Skinnarille: Business Finlandin toimintaa uudistettiin Team Finlandin puitteissa jo useita vuosia sitten, mutta valitettavasti tulokset tästä toiminnasta edelleen antavat odottaa itseään. Olen vieraillut useissa maissa Suomen edustustoissa, joissa myös kaupallista toimintaa edistetään, ja valitettavasti se tuntuu edelleen olevan aika vaatimattomalla pohjalla monissa paikoissa, joissa olisi suurta potentiaalia Suomelle. Miten aiotte tai miten haluaisitte uudistaa Business Finlandin toimintaa nykypäivään sopivammaksi?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2022-12-20T17:07:24,2022-12-20T17:08:40,Hyväksytty,1.1
2022_144_318,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_319,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esitys Nato-jäsenyyden hyväksymisestä on annettu eduskunnalle. Siinä ei aseteta mitään ehtoja tai varaumia jäsenyydelle, ei ydinaseiden, asevarastojen tai tukikohtien suhteen. Miksi ei? [Erkki Tuomiojan välihuuto] Johtuuko tämä ehkä siitä, että Suomi neuvottelee paraikaa Yhdysvaltain kanssa puolustussopimusta? Norja solmi aiemmin tänä vuonna Yhdysvaltain kanssa tällaisen puolustussopimuksen. Jos Suomen sopimus on samanlainen, tarkoittaa se sitä, että Suomi luovuttaa Yhdysvaltain asevoimien käyttöön suuria alueita ennen kaikkea Pohjois-Suomesta, sallii raskaiden aseiden ennakkovaraston alueelle ja myöntää USA:n sotilaille vapaan pääsyn suomalaisiin varuskuntiin ja muihin sotilaskohteisiin. Halutaanko Yhdysvaltain ja Suomen puolustussopimuksen velvoitteita ennakoiden jättää nyt kaikki yksipuolisetkin varaumat tekemättä Suomen Nato-päätöksen yhteydessä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2022-12-20T17:08:41,2022-12-20T17:09:58,Hyväksytty,1.1
2022_144_320,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Tuomioja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_321,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Suomessa on ollut koko kylmän sodan päättymisen jälkeen hyvin pitkään erittäin vakaa mielipide suhteessa sotilaalliseen liittoutumiseen. Noin 30 vuoden ajan keskimäärin 60 prosenttia on halunnut pitää liittoutumattomuudesta kiinni ja noin 25 prosenttia ollut liittoutumisen kannalla.
Turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön jännitteiden kasvu, Venäjän uhkaava sotilaallinen varustautuminen Ukrainan rajalla ja sen vuodesta 2014 jatkunut tuki Ukrainan separatisteille sekä sen joulukuussa 21 Suomelle, Ruotsille ja Natolle suuntaamat varoitukset siitä, ettei se hyväksyisi uusien jäsenten hyväksymistä sotilasliittoon, alkoivat jo loppusyksystä kääntää suomalaisten mielipidettä aikaisempaa suopeammaksi Nato-jäsenyydelle. Venäjä aloitti helmikuussa täysimittaisen, monia sitä sitovia kansainvälisiä sopimusvelvoitteita rikkovan, brutaalin hyökkäyksen Ukrainaa vastaan tavoitteenaan Ukrainan hallituksen vaihtaminen sille mieluisaan nukkehallitukseen. Tämän epäonnistuttua eteläisen Ukrainan alueiden liittäminen Venäjään lopulta käänsi lähes yön yli mielipiteet Suomessa Nato-jäsenyyden kannalle. Tästä turvallisuusympäristön radikaalista muutoksesta hallitus antoi toukokuussa eduskunnalle selonteon. Siinä ei otettu suoraan kantaa liittoutumiseen, mutta tarkoitus oli varmistaa mahdollisimman laaja tuki tälle kannalle, ja tämä toteutui yli odotusten, kun eduskunta äänin 188—8 asettui jäsenhakemuksen lähettämisen kannalle.
Kun prosessin käynnistyttyä kävi nopeasti ilmi, että suuri enemmistö kannatti jäsenhakemuksen jättämistä, kohdistuivat katseet Ruotsiin. Ruotsissa oli aiemmin suurempi kannatus liittoutumattomuudesta luopumiselle, mutta silloinen hallituspuolue sosiaalidemokraatit olivat edelleen liittoutumattomuuden säilyttämisen kannalla. Suomessa nähtiin tuolloin elintärkeäksi, että päätyisimme Ruotsin kanssa samaan ratkaisuun ja samassa aikataulussa. Olisi äärimmäisen huono tilanne, jos jompikumpi olisi Natossa ja toinen ei. Ruotsi on kuitenkin kaikista maailman maista se, jolla on suurin oma intressi Suomen turvallisuuden ja koskemattomuuden säilyttämiseen. Vaikka Ruotsissa siitä ei aiemmin haluttu keskustella, oli Suomessa myös pitkään valmiutta viedä kahdenvälinen puolustusyhteistyömme aina kahdenvälisen puolustusliiton solmimiseen saakka. Ruotsin kanssa olimme niin hallituksessa, eduskunnassa kuin puoluetasolla jatkuvasti yhteydessä, ja pystyimme tällä yhteydenpidolla vaikuttamaan siihen, että Ruotsi päätyi Suomen kanssa samaan ja samanaikaiseen ratkaisuun. On siten selvää, että tämä prosessi käydään loppuun asti yhdessä ja samantahtisesti emmekä anna Turkin kiristää kummaltakaan perusteettomia ja oikeusjärjestelmäämme vastaan sotivia myönnytyksiä.
Turvallisuusympäristön suuri muutos, joka on tähän johtanut, ei tarkoita sitä, että kumpaankaan maahan kohdistuisi välitöntä sotilaallista uhkaa. Tällainen voi toki kuitenkin ilmaantua Venäjän puolelta, eikä sitä olla aiemminkaan kokonaan suljettu pois. Siksi Suomi myös kylmän sodan päättymisen jälkeen on ylläpitänyt vahvaa omaa yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusvalmiutta ja hoitanut asianmukaisesti varustautumista myös kriisiaikojen varalta.
Olemme EU:ssa olleet tekemässä päätöksiä hyökkäykseen syyllistyneeseen Venäjään kohdistetuista pakotteista ja Ukrainan tukemisesta, ja osallistumme tähän täysimääräisesti ja varauksetta. Olemme toki näin Venäjän johdon silmissä jo asemoineet itsemme heidän vihollisekseen katsomansa lännen riveihin. Tämä ei kuitenkaan Nato-jäsenyyttä odottaessakaan tee meistä aikaisempaa todennäköisempää hyökkäyksen kohdetta mutta on jälleen osoitus siitä, että luottamukseen ja sopimusten kunnioittamiseen perustunut naapuruussuhde, jonka varassa suhteita on hoidettu, on peruuttamattomasti jäänyt taakse. Kuitenkin kun Putinin järjestelmä joskus aikanaan romahtaa, on sitä muutosmahdollisuutta tuettava ja vahvistettava sillä, että pidämme yllä yhteyksiä Venäjän kansalaisyhteiskuntaan ja demokraattiseen oppositioon.
Me liitymme Natoon samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin liittokunnan jäsenmaat. [Puhemies koputtaa] Emme hae mitään erivapauksia tai erioikeuksia emmekä ole neuvottelemassa mistään niistä kysymyksistä, edustaja Yrttiaho, joista te mainitsitte, koska nämä pysyvät ja näiden täytyy pysyä Suomen ihan omassa harkinnassa jatkossakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2022-12-20T17:10:00,2022-12-20T17:15:26,Hyväksytty,1.1
2022_144_322,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_323,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän Nobel-palkitun Nadia Muradin ja Ison-Britannian, Yhdysvaltojen ja monien muiden maiden edistämään koodistoon. 
Konfliktialueilla tapahtuneen seksuaalisen väkivallan toteen näyttäminen on tunnetusti poikkeuksellisen haastavaa. Tämän olemme nähneet myös Venäjän hyökkäyssodan aikana. Uhrin oikeusturvan toteutuminen on epävarmaa ja usein puutteellista. Rauhanaikanakin monessa maassa on vaikeuksia seksuaalirikosten todistamisen suhteen, mutta sotatilanteessa ongelmat syvenevät entisestään. Todistusaineiston kerääminen voi olla mahdotonta sotaa käyvässä maassa. Lisäksi sota-aikana tekoihin liittyy usein entistäkin julmempia ja traumatisoivampia piirteitä, minkä vuoksi osa uhreista ei pysty tai halua puhua kokemastaan. Oma yhteisö saattaa myös pyytää vaikenemista, mikä vaikeuttaa edelleen tekijöiden saamista vastaamaan teoistaan. Selviytyneiden henkilöiden tutkimukset ja kertomukset ovat siten välttämättömiä, jotta syylliset saadaan vastuuseen.
Tämä Murad-koodisto kokoaakin olemassa olevat vähimmäisstandardit yhdeksi lainsäädännöksi, joka selkeyttää todisteiden keruusta vastuussa olevien toimintalinjauksia yhtenäisemmiksi. Tämä yhdenmukainen, seksuaalirikoksen uhriksi joutuneita kunnioittava Murad-koodisto auttaa omalta osaltaan lisäämään tietoisuutta ja siten myös ennaltaehkäisemään rikosten syntyä. Tämä tietenkin on myös osa kokonaisturvallisuutta, ja toivon, että ministeri Haavisto myös ottaa tämän huomioon, kun keskustelee kollegoidensa kanssa maailmalla.
Toinen Venäjään liittyvä asia liittyy myös kehitysapuun: Nimittäin Venäjän hyökkäyssotaa tukevia maita on edelleen vastaanottamassa Suomenkin antamaa kehitysapua. Kysynkin ministereiltä: mihin toimiin olette ryhtyneet, että Suomi rajoittaisi kehitysavun antamista niille maille, jotka suoraan tai epäsuorasti tukevat Venäjän hyökkäyssotaa tai tekevät muutoin sellaista kauppaa, joka edesauttaa Venäjän pyrkimyksiä?
Arvoisa puhemies! Kysyn myös ministeri Haavistolta siitä, kun hän lokakuussa järjesti tilaisuuden feministisestä ulkopolitiikasta — kansainvälinen seminaari tuli myös Suomeen: nyt kun maailmalla voimapolitiikka on nostanut merkittävästi päätään, miten te näette feministisen ulkopolitiikan tulevaisuuden erityisesti näiden konfliktien ratkaisemisessa ja niiden ennaltaehkäisemisessä?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-20T17:15:28,2022-12-20T17:18:19,Hyväksytty,1.1
2022_144_324,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_325,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministereille hyvistä puheenvuoroista ja myös kollegoille hyvistä puheenvuoroista. On hyvä, että näitä päätöksiä Ukrainan auttamisesta on tehty tasaisin väliajoin, ja tätä tukea täytyy jatkaa siihen asti, että Ukraina tämän sodan lopulta voittaa ja saa itsenäisyytensä ja vapautensa pelastettua.
Kysyisin ulkoministeri Haavistolta: minkä verran keskustelua käydään siitä, että nyt osa pohtii niin, että enää ei autettaisikaan Ukrainaa, kun kuulemma Ukraina on siirtynyt nyt puolustussodasta hyökkäyssotaan? Eihän Ukraina hyökkäyssotaa käy ennen kuin vastassa on oman maan, itsenäisen maan, raja, ja hämmästelen sellaista keskustelua. Tätä ei onneksi Suomessa käydä, vaan Euroopasta on tullut viestejä, että nyt tukea ei enää jatkettaisikaan samalla tavalla, kun Ukraina etenee siellä omassa maassaan. Edelleen Ukraina käy ainakin minun mielestäni puolustussotaa puolustaakseen omaa vapauttaan ja itsenäistä valtiota.
Myös Nato-prosessista kysyisin ulkoministeriltä arviota: miten näette tämän tilanteen tästä kehittyvän Unkarin osalta ja myös Turkin osalta, ja miten lähestyvät vaalit esimerkiksi Turkissa tätä tilannetta mahdollisesti muuttavat?
Pidän erittäin hyvänä sitä, että tämä pääministeri Sanna Marinin hallitus ei ole asettanut mitään rajoja eikä ehtoja Natoon menemiseksi. Meidän kannattaa Natossa ottaa se, mitä tarvitsemme ja mitä saamme, ja toisaalta antaa se, mitä Nato meiltä tarvitsee. Niin kuin monet kerrat olemme yhdessä todenneet, me olemme Natossa lopulta turvallisuutta lisäävä maa, emme sitä kuluttava maa.
Kiitän myös ulkoministeri Haavistoa ja nykyhallitusta siitä, että aseviennissä on pystytty jatkamaan myönteisiä ratkaisuja, myös ministeri Skinnarille tästä kiitos. Patrian isot kaupat ovat merkittäviä. Ne tuovat työtä ja työllisyyttä myös omaan maahamme. Sako on tehnyt isoja kauppoja, ja toivottavasti myös huoltovarmuuden näkökulmasta näitä kauppoja jatkossakin syntyy ja myös Suomi tekee hankintoja omasta maasta. Meillä on erinomaista, korkeaa osaamista tällä sektorilla, ja Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet sen, että myös tki-panostukset tulevat näkymään näissä. Siellä on ollut erinomaisia esimerkkejä, miten on pystytty oivaltamaan drone-puolella ja monessa muussa paljon.
Kiitos hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-20T17:18:19,2022-12-20T17:21:29,Hyväksytty,1.1
2022_144_326,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Haavisto, kolme minuuttia, ja ministeri Skinnari sen jälkeen, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_327,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Vastaan niihin, jotka kohdistuvat suoraan ulkoministerille.
Edustaja Kaunisto kysyi avaruuspolitiikasta. Vaikka se kuulostaa niin etäiseltä, niin Suomihan on satelliittiteknologian osaaja. Tässä on meillä suuret kaupalliset ja osaamisintressit. Meillä on tietoturvallisuusintressit ajatellen kaikkea tätä, ja meillä on nämä avaruusympäristöintressit. Mainitsitte tämän avaruusromun ja kaikki ne negatiiviset asiat. Totta kai se on sektori, jossa ministeriöt tekevät yhteistyötä, ja se on EU:lle tärkeä sektori.
Edustaja Hoskonen vähän päivitteli näitä luontosopimuksia. Itse olin tyytyväinen, kun tämä luontokadon estävä sopimus Kanadassa vihdoin saatiin aikaan, ja siinä kiinalainen puheenjohtaja taisi käyttää vähän kyynärpäitä kaikkien osallistujien saamiseksi ruotuun. Mielestäni on tärkeää, että pidämme kansainvälisestä luontokadon estämisestä huolen.
Edustaja Yrttiaholle tulikin jo vastauksia myöskin edustaja Tuomiojan suunnasta tästä kahdenvälisestä sopimuksesta, joka Yhdysvaltojen kanssa aiotaan neuvotella. Neuvottelut alkavat ensi vuoden puolella. Se on tyypillinen sellainen sopimus, jota Nato-maat tekevät keskenään, ja ajatellen Yhdysvaltain isoa panostusta myöskin eurooppalaiseen turvallisuuteen on luontevaa, että Suomikin tämäntyyppisen sopimuksen tekee. Se ei ole mikään tällainen salainen sopimus, jossa tuodaan joitain muita elementtejä, joista ei täällä olisi keskusteltu, vaan yksinkertaisesti myöskin teknistä yhteistyötä koskeva sopimus, jota tarvitaan.
Edustaja Tuomiojan puheenvuoro oli mielestäni hyvin historiallinen. Hän otti esiin viime keväältä tätä yhteistyötä Ruotsin kanssa, näitä asioita. Se kannattaa katsoa, ja se jää varmasti historiaan.
Edustaja Junnilalle: 
Valitan, että en ehtinyt tuohon Murad-asiaan vastata, koska itsellenikin selvitin tässä välissä, mistä tässä koodistossa on kysymys. Puhuitte erittäin tärkeästä aiheesta eli seksuaalisesta väkivallasta konfliktien aikana. Suomihan on eri tavoin auttanut seksuaalisen väkivallan uhreja: Meillä on ollut ICC:n, kansainvälisen rikostuomioistuimen, kautta tämä uhrirahasto. Elisabeth Rehn on ollut näissä kysymyksissä erittäin aktiivinen. Selvitämme toki nyt ulkoministeriössä, mitä lisäarvoa voitaisiin tästä mainitsemastanne koodistosta vielä saada. 
Mainitsitte myöskin tämän feministisen tai tasa-arvoisen ulkopolitiikan seminaarin. Siellä oli paljon kiinnostusta tämän teeman ympärillä, miten enemmän voitaisiin tasa-arvoa vielä maailmassa edistää, ja selvästi nämä teemat ovat sellainen Suomen lippulaiva.
Edustaja Heinonen, viittasitte tämän Ukraina-tuen jatkamiseen, ja sitä pidetään meilläkin tärkeänä, eikä minun korviini ole kantautunut, ettei Ukrainalla olisi jonkun mielestä oikeutta saada vanhat rajansa tai omat rajansa takaisin, koski se sitten Krimiä tai Itä-Ukrainan aluetta, ja uskon, että se tuki, jota Ukrainalle nyt annamme, tähtää tähän kokonaisuuteen.
Sitten aivan lopuksi Nato-jäsenyysaikatauluista: Unkari on luvannut parlamenttikautensa alussa keväällä tätä asiaa käsitellä. Uskomme toki tähän Unkarin lupaukseen. Se käsittelee Suomea ja Ruotsia yhtaikaa. Ja Turkin kanssa edelleen keskustelut jatkuvat. Huomenna muistaakseni on Ruotsin ulkoministeri Billström käymässä Ankarassa, ja varmasti kuulemme silloin myöskin Suomi—Ruotsi-yhteistyön jatkosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-20T17:21:35,2022-12-20T17:24:42,Hyväksytty,1.1
2022_144_328,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Skinnari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_329,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeastaan jatkan tästä ulkoministerin hyvästä puheenvuorosta liittyen pohjoismaisuuteen ja pohjoismaiseen alustaan, mihin edustaja Tuomiojakin viittasi. Kyse on, aivan oikein, turvallisuudesta, mutta kysymys on myös kaupasta, investoinneista, arvoista, ja tämä meidän pohjoismaalainen yhteinen alusta on maailman kymmeneksi suurin talous. Sitä kuunnellaan, sillä on sananvaltaa, ja sillä on ratkaisuja, eli on erittäin tärkeää nostaa tämä pohjoismainen alusta ja johtajuus tässäkin mielessä.
Kun edustaja Junnila palasi tähän geopolitiikkaan, tähän Venäjä-kysymykseen, siihen, miksi tuemme maita, niin ehkä minä jatkan tästä vielä. Kun vierailin esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Namibiassa, niin siellä tuli aivan selvästi esille se, että meidän pitää olla läsnä. Meidän pitää olla läsnä poliittisesti, kaupallisesti mutta myös kehitysinstrumenteilla, koska muuten sinne syntyy tyhjiö. Ja kuka sen tyhjiön täyttää? Sen täyttää joku muu kuin Suomi, Pohjoismaat tai Euroopan unioni, joten tässäkin on hyvä paneutua tähän asiaan ja vierailla näissä maissa ja keskustella niitten päätöksentekijöiden kanssa siitä, miten tärkeää on se aito yhteistyö, ja käyttää myös kehityspolitiikan instrumentteja silloin, kun ne ovat tarpeen, ja varsin usein ne ovat.
Ja tämä liittyy edustaja Kauman kysymykseen: mistä suomalaisille yrityksille, Suomelle korvaavat markkinat, kun tilanne Venäjän kanssa on radikaalisti muuttunut? Äsken kuvasin juuri vaikka Afrikan maita, missä luodaan sitä pohjaa niille kaupallisille suhteille. Puhuimme Vietnamista täällä aikaisemmin. Tätä työtä pitää tehdä nyt, koska kukaan ei tule meitä täältä hakemaan. Venäjä on suoranaisesti viisi miljardia euroa. Vaikutukset ovat toki välillisesti paljon suuremmat, jos katsotaan matkailua, vaikutuksia Itä-Suomeen. On pakko pystyä luomaan uutta. Toinen vaihtoehto on käpertyä tänne ja antaa jonkun muun täyttää ne tyhjiöt, arvoisat edustajat. Eli kyllä me tarvitsemme tämän geopoliittisen ymmärryksen tästä fragmentoitumisesta, ja meidän pitää ymmärtää silloin Etelä-Amerikkaa, Afrikkaa, Aasiaa ehkä paljon paremmin kuin me nyt olemme tähän asti tehneet, ja se vaatii meiltä kaikilta paljon työtä. Mutta se on tehtävissä. 
Edustaja Hoskonen, metsäosaaminen: Erittäin keskeinen asia tällä hetkellä myös kansainvälisesti. Yhdysvallat, Kanada — solmimme nyt osavaltiotasonkin sopimuksen. Siinä mielessä tämä liittyy EU:hun, mutta tämä liittyy kaiken kaikkiaan suomalaiseen metsään ja sen tuotteistamiseen ja sitä kautta myös hiilinieluihin ja ilmastonmuutoksiin.
Edustaja Hopsu, tasa-arvoasiat: Kyllä, minä olen kehitysministerinä aika ylpeä siitä, miten paljon me tasa-arvoa pidämme esillä ja mikä se meidän prosenttitaso on. Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin.
Ja arktisesta strategiasta vielä: ministeri Haavisto kuvasi hyvin sen, että avaruus liittyy tähän meidänkin osaamiseen [Puhemies koputtaa] ja eurooppalaiseen osaamiseen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2022-12-20T17:24:42,2022-12-20T17:27:56,Hyväksytty,1.1
2022_144_330,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kopra, nyt minuutin puheenvuoro maksimissaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_331,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tästä joululahjasta suorastaan.
Me olemme tästä Ukrainasta täällä keskustelleet tänä päivänä, ja tietysti keskustelu pyörii sen sodan ympärillä ja sotaan liittyvän avun antamisessa. Tietysti näin kuuluukin olla, mutta pohdin myös tätä siviiliyhteiskuntaa ja meidän siviiliyhteiskunnan ja Ukrainan siviiliyhteiskunnan välistä yhteistyötä, ja tiedustelen ministeri Haavistolta: minkälaisia liikkeitä sillä sektorilla tapahtuu? Nyt esimerkiksi Lappeenranta ilmoitti juuri pari päivää sitten tehneensä ystävyyskaupunkisopimuksen Tšernihivin kaupungin kanssa, ja tiedossani on, että maakunnat ovat myös tehneet ystävyysmaakuntasopimuksia. Onko tämä osa-alue ikään kuin valtion kontrollissa? Oletteko te tässä mukana, vai onko tämä tällaista kansalaisaktivismia? Tämähän kuulostaa erittäin hyvältä, koska tällä nyt luodaan niitä siviilikontakteja, joiden avulla sitä maata sitten jossain vaiheessa autetaan rakentamaan itsensä pystyyn. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2022-12-20T17:27:58,2022-12-20T17:29:01,Hyväksytty,1.1
2022_144_332,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ministeri Haavisto, minuutin vastaus maksimissaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_333,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Erittäin hyvä kysymys edustaja Kopralta. Todella kun kävin Pohjoismaiden ja balttiministereiden kanssa äskettäin Kiovassa, nostimme presidentti Zelenskyin kanssa esille sen, miten he haluavat, että tätä apua koordinoidaan. Heillä on tähän isoon apuun — isoihin paketteihin, EU:n apuun, joka on 18 miljardia ensi vuonna, jolla kouluja ja sairaaloita pidetään yllä — omat kanavansa, mutta he toivottavat tervetulleeksi kyllä tämän kuntien ja maakuntien yhteistyön. Apua ei koskaan ole liikaa tässä tilanteessa. He antavat suuren arvon sille, että on otettu vastaan pakolaisia, antavat suuren arvon sille, kun kerroimme, että lapset ovat täällä koulussa ja pyritään saamaan kouluun, mutta he lähtevät tietysti siitä, että heidän ihmisensä tulevat takaisin, tulevat jälleenrakentamaan maata ja että tähän jälleenrakennukseen saataisiin tukea. Juuri eri paikkakuntien tuki voisi olla juuri sitä — kuntayhteistyö, ystävyyskuntatoiminta — mitä tarvitaan.
Täytyy tässä lopuksi kiittää suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansan karttuisa käsi on todella toiminut tässä yhteydessä, ja Ukraina on saanut vapaaehtoiselta järjestökentältä sitä tukea, mitä se myöskin tarvitsee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.9.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2022-12-20T17:29:01,2022-12-20T17:30:07,Hyväksytty,1.1
2022_144_334,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Esitellään valtionvelan korkoja koskeva pääluokka 36. — Avaan keskustelun. Edustaja Koskinen, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, esittelee. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_144_335,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan noin 73,1 miljardia euroa ensi vuonna. Tulot ilman lainanottoa kasvavat noin 15,1 miljardia euroa elikkä kokonaiset 26 prosenttia. Tästä muutoksesta suuri osa aiheutuu sote-uudistuksesta, jonka yhteydessä valtiolle siirtyy merkittävä määrä ansiotuloveroja sekä yhteisöveroja. Ilman sote-uudistusta verotulojen kasvu olisi noin viisi prosenttia, joka sinänsäkin on hyvä luku, ja sitä selittää muun muassa myönteinen työllisyyskehitys. 
Valtion talousarvioesitys on noin 8,3 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Vuoden 23 lopussa talousarvion mukaisen valtionvelan, mukaan luettuna rahastotalouden velka, arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, mikä on 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan noin 1,5 miljardia euroa, mikä on noin miljardin enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Nopea kasvu aiheutuu lähinnä kohonneesta kansainvälisestä korkotasosta, korkosuojauksesta ja koronvaihtosopimuksista.
Julkisessa keskustelussa on painotettu kovasti sitä, että tämän vaalikauden velkaantuminen olisi aivan poikkeuksellista ja järisyttävää. Syytä keskustella sikäli on, että on ollut kolme peräkkäistä kriisiä, jotka ovat aiheuttaneet tätä lisävelanottoa, mutta olennainen kysymys, joka usein jää unhoon, on, että valtion velkaantumista on tapahtunut lisää joka vuosi vuodesta 2009 alkaen. Valtion budjettitalous oli ylijäämäinen vielä 2000-luvulla ennen finanssikriisiä mutta sen jälkeen joka vuosi on ollut alijäämäinen. Valtion budjettitalouden alijäämä oli finanssikriisin jälkeen, vuosina 2009 ja 2010, keskimäärin noin kymmenen miljardia euroa ja eurokriisin aikoihin, vuosina 2011—2014, keskimäärin 7,5 miljardia euroa elikkä samaa luokkaa kuin nyt, ja silloin se oli kuitenkin olennaisesti kapeampi kriisi, sinänsä talouden eurooppalainen kriisi mutta ei näin syvä kuin koronan ja sodan aiheuttamat.
Budjettitalouden alijäämä lähti supistumaan näiden 2000-luvun kriisien jälkeen vuodesta 2015 vuoteen 2018. Vuoden 19 alijäämä oli noin kaksi miljardia euroa, mutta kuitenkin silloinkin vielä alijäämää oli. Sen jälkeen alijäämä on kasvanut huomattavasti koronaviruspandemian myötä: 17,5 miljardia vuonna 20 ja vuosina 21 ja 22 keskimäärin 9,2 miljardia euroa. Syvät alijäämät ovat johtaneet valtionvelan nopeaan kasvuun.
Tästä huolimatta ovat valtion korkomenot olleet laskussa vuodesta 2010 alkaen poikkeuksellisen pitkään supistuneesta korkotasosta johtuen. 12 vuotta sitten valtiolla oli velkaa 75 miljardia euroa ja valtion korkomenot olivat 1,9 miljardia euroa. Tästä lähtien valtion korkomenot ovat laskeneet keskimäärin seitsemällä prosentilla vuodessa, vaikka valtionvelka on vastaavasti kasvanut keskimäärin kuudella prosentilla vuosittain. Elikkä nämä ovat leikanneet toisiaan niin, että korkojen lasku on ollut voimakkaampaa kuin velan kasvu. Tämän kehityksen on mahdollistanut se, että valtio on korkoympäristöstä johtuen saanut erittäin edullisesti lainaa markkinoilta. Julkisen talouden kannalta matalat korot ovat tarkoittaneet etenkin alhaisia velanhoitokustannuksia ja halpaa velkarahoitusta. Nyt tämä matalien korkojen aika näyttäisi olevan pidemmäksi aikaa päättymässä, ja nyt tänä syksynä on arvioitu, että valtion kymmenvuotisen obligaation korko nousee kahteen prosenttiin vuonna 24, kun se on esimerkiksi viimeisten kolmen vuoden aikana ollut lähellä nollaa ja jopa negatiivinen.
Valtio on ottanut pitkää lainaa, pitkän maturiteetin lainoja, ja se mahdollistaa sen, että meillä ei ole kauhea kiire tässä tasapainottamisessa, mutta se täytyy tehdä jäntevästi. Siihenhän on tehtykin näitä ehdotuksia kahden vaalikauden sopeuttamistoimista, joissa pitää kiinnittää huomiota sekä tulopuoleen, menoihin että erityisesti työllisyyden ja talouden kasvuun, jolla pystytään rahoittamaan velkojen takaisinmaksua.
Vaalikauden aikana valtiovarainvaliokunta on pariinkin otteeseen kiinnittänyt huomiota siihen, että tässä pitkien, matalien korkojen lainojen ottamisessa [Puhemies koputtaa] olisi voitu olla vieläkin aktiivisempia, niin kuin jotkut maat ovat olleet, mutta tälläkin rakenteella, joka nyt valtionvelassa on, pystymme ajan kanssa viisaasti hoitamaan velat pois. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2022-12-20T17:30:21,2022-12-20T17:35:45,Hyväksytty,1.1
2022_144_336,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_337,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio on velkaantunut kuluneella hallituskaudella varsin mittavasti. Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on 8,3 miljardia euroa alijäämäinen. Vuoden 2023 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 156 miljardia euroa, ja hallituksen talousarvioesityksessä todetaan, että pidemmällä aikavälillä julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa eikä julkinen talous ole kestävällä pohjalla.
Sanoisin, että finanssipolitiikassa on ainakin osin tuudittauduttu halpaan lainarahaan sillä ajatuksella, että korot pysyvät alhaalla ja takaisinmaksu tapahtuu vasta hamassa tulevaisuudessa. Tämä on tehty aikana, jolloin markkinoilla todistettiin epätavanomaista rahapolitiikkaa, nollakorkoja ja keskuspankkien määrällistä elvytystä. Viime aikoina kuitenkin olemme todistaneet isoja käänteitä talouskehityksessä: kun vielä alkuvuodesta 12 kuukauden euribor-lainakorko oli negatiivinen, nyt se on yli 3 prosenttia, itse asiassa tänään 3,118 prosenttia.
Kohonneet asumisen, liikenteen ja energian hinnat sekä yleinen inflaatio ovat ajaneet kotitalouksia ja monia yrityksiä ahtaalle. Vaikka kasvavat korot vaikuttavat valtion lainanhoitokuluissa viiveellä ja korot eivät ole edes historiallisesti kovin korkeita, tilannekuva on muuttunut merkittävästi. Vielä keväällä valtiovarainministeriö arvioi Suomella kuluvan valtionvelan korkomenoihin tänä vuonna 700 miljoonaa euroa. Nyt arvio on noin 1 500 miljoonaa euroa. Lisävelkaa tarvitaan siis rutkasti jo pelkkään korkojen maksuun.
Tein lokakuun puolivälissä kirjallisen kysymyksen julkisen talouden velkaantumisesta ja sain siihen itse asiassa hyvinkin perusteellisen vastauksen valtiovarainministeriöstä. Olin siihen hyvin tyytyväinen. Esitin useamman kysymyksen ja valtion velkarakenteeseen liittyen käytännössä pyysin ministeriötä vastaamaan yksityiskohtaisesti näihin kysymyksiin käyttämällä muun muassa erilaisia kuvaajia, ja he tekivät juuri niin.
Yksi periaatteellinen kysymys käsitteli tosiaan tätä valtion lainamäärän velkarakennetta ja lainojen vuosittaisia erääntymisiä, ja valtiovarainministeriö hyvin kuvasi sitä, miten heidän tavoitteenaan velanhallinnassa on sellainen jakauma, jonka mukaan tavoite lyhytaikaiselle varainhankinnalle on noin 10 prosenttia budjettivelasta ja pitkäaikaisen varainhankinnan tavoiteosuus on puolestaan noin 90 prosenttia. Tällainen jakauma tosiaan on nyt eli 10,7 prosenttia lyhytaikaista velan osuutta ja sitten pidempiaikaista loput. Tietysti pitkäaikaisemmat lainat auttavat velan hallinnassa.
Valtiovarainministeriö myös kuvasi hyvin sitä, miten valtionvelka kuolettuu eli erääntyy, ja nämä lainat erääntyvät varsin tasaisesti tulevien vuosien aikana. Tulevan vuoden osalta on korkeampi lyhytaikainen laina, mutta sen jälkeen sitten taas nämä lainat erääntyvät varsin tasaisesti, ja siellä on joitakin lainoja, mitkä erääntyvät yli 20 vuoden aikana, ja sitten tällä hetkellä pisimmät liikkeeseen lasketut lainat ovat juoksuajaltaan noin 30 vuoden mittaisia: vuosi 2052 on viimeinen tässä kuvaajassa.
Edelleen kysyin, mikä on pääomilla painotettu lainojen keskikorko ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika, ja sain tähän vastauksen, että valtionvelan efektiivinen kustannus oli syyskuun lopun tilanteen mukaan 0,66 prosenttia. Tämä tunnusluku kertoo velan keskimääräisen tuoton velan nimellisarvona painotettuna, mikä tarkoittaa sitä, että velan keskimääräinen uudelleenhinnoittelujakso oli noin 4,8 vuotta.
Kysyin edelleen, minkälainen on korkoriski ja vaikutus talouteen sitä skenaariota silmällä pitäen, että euriborkorot edelleen nousevat, ja tähän sain luonnehdintaa vastauksesta: nähtiin, että semmoinen skenaario on mahdollinen, että talouskasvu ja korot ikään kuin menevät samaan suuntaan, kumpikin kasvaa, mutta nähtiin myös semmoinen mahdollisuus, että talouskasvu ja korot kääntyvät eri suuntiin. Skenaarioita tietenkin on erilaisia. Voidaan semmoinenkin [Puhemies koputtaa] skenaario ajatella, että rahapolitiikka edelleen löystyy ja velat lähtevät vaikkapa inflatoitumaan pois, mutta loppujen lopuksi sanoisin, että joka tapauksessa löysä [Puhemies koputtaa] julkisen talouden kuri ja kasvavat velanhoitokustannukset ovat ainakin huonoja riskejä sisältävä yhdistelmä, varsinkin kun talouskasvun näkymistä on epävarmuutta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2022-12-20T17:35:59,2022-12-20T17:41:47,Hyväksytty,1.1
2022_144_338,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen poissa, edustaja Marttinen poissa, edustaja Hoskonen poissa, edustaja Tuomioja poissa. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_339,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtionvelan korot on tämän pääluokan nimikkeenä, ja tästä asiasta on valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulla 8 kolme kappaletta. Vaikka tämä korkoasia ja velka-asia on valtavan tärkeä, tämä on kuitattu täällä yhtä lyhyesti kuin sukupuolitietoinen budjetointi. No, varmasti on tärkeää, että budjetointi on sukupuolitietoista, mutta ehkä voisi ajatella, että tätä budjettia käsiteltäessä myös tähän velkaan, sen kehitykseen ja korkokysymyksiin käytäisiin enemmän käsiksi kuin mitä nyt on ehkä tapahtumassa.
Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto kertoi hyvin tarkkaan viisaana miehenä nuo luvut ja taustat ja oli hankkinut vielä paljon lisätietoa sen lisäksi, mitä täällä mietinnössä näkyy. Siis ensi vuonna budjettiesityksen mukaan valtionvelka kasvaa 8,3 miljardia 156 miljardiin, ja korkoihin on varattu noin 1,5 miljardia euroa. Se on merkittävästi kasvanut kuluvasta vuodesta ja lähivuosista, jotka taakse ovat jääneet. Ensi vuodelle on ennustettu lievää taantumaa, ja saattaa olla, että nämä käsillä olevat monenlaiset ongelmat — sota, hyvinvointialueuudistus ja moni muu — aiheuttavat lisämenoja, jotka kasvattavat tuota velkamäärää ja ehkä vaikuttavat negatiivisesti valtion tuloihin, jolloin sitten tilanne heikkenee näistäkin luvuista, mitä on esille otettu täällä.
Voidaan kyllä perustellusti sanoa, niin kuin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen totesi, että meidän valtiontalouden velkasuhde ei ole kohtuuttoman suuri, 56 prosenttia bkt:stä, mutta kehityksen suunta on viime vuosina ollut kyllä huolestuttava, ja ennen kaikkea meillä talouskasvu on ollut jo vuodesta 2008 lähtien erittäin heikkoa ja on myös nyt näillä näkymin edessä olevina aikoina monestakin eri syystä.
Arvoisa puhemies! Suomen kansa köyhtyy tällä hetkellä inflaation takia melko reippaasti, ja se on asia, joka näkyy ostovoiman kehityksessä ja kulutuksessa ja sitä kautta myös valtiontaloudessa, julkisessa taloudessa, negatiivisesti. Toivottavasti inflaatio saadaan pian hoidettua matalammalle tasolle. Ainoana keinona näyttää olevan Euroopan keskuspankin korkopolitiikka, joka sitten taas kasvattaa korkomenoja. Ja velkaantuneille — valtiolle, kunnille, yrityksille ja kotitalouksille — koronnousu on vahingollinen asia ja aiheuttaa edelleen vakavan kierteen, ja tämän kierteen katkaiseminen on tässä ehkä kaikkein tärkeintä.
Arvoisa puhemies! Kun puhumme veloista, meidän on syytä myös katsoa vähän vastuita. Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnön sivulla 7 alkaa osio ”Valtion ehdolliset vastuut”, ja tässä todetaan, että voimassa olevat valtiota rasittavat valtiontakaukset ja ‑takuut olivat yli 66 miljardia euroa kesäkuun lopussa tänä vuonna. Nyt ne ovat kasvaneet entisestään Finnairin ja Finavian pääomittamisen johdosta, ja toisaalta on Euroopan komission varainhankinnalle annetut takaukset ja takuut, Euroopan investointipankin EU:n covid-takuurahasto ja Euroopan rahoitusvakausvälineen vastuut, jotka ovat 6,8 miljardia euroa, ja näiltä osin voidaan todeta, niin kuin valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössä, että riskit ovat myös kasvamassa ja kasvaneet. Täällä toteaakin valiokunta seuraavasti: ”Valiokunta painottaa, että ehdollisiin vastuisiin liittyvä riski tappioista on selvästi kasvanut talouskehityksen heikentyessä ja vastuut lisäävät julkisen talouden alttiutta kriiseille. Ehdollisiin vastuisiin sisältyviä riskejä, odotettuja tappioita ja tuottoja [Puhemies koputtaa] tulisi siten arvioida ja huomioida julkisen talouden ohjauksessa nykyistä järjestelmällisemmin.” [Puhemies: Kiitoksia!] Eli tämä vastuiden kehitys on myös otettava hyvin vakavasti näinä aikoina, kun maailmassa on hyvin suuria epävarmuuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2022-12-20T17:41:48,2022-12-20T17:47:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_340,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_341,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Herra puhemies! Jatkan edustaja Kankaanniemen asiantuntevan puheenvuoron jälkeen näistä vastuista tai tarkemmin sanottuna vakuuksista.
Korot ovat tosiaan nousseet erittäin nopeasti, ja tämä koskettaa sekä lyhyt- että pitkäaikaisia luottoja. Valtio käyttää siis valtionvelan korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia, ja nämä toimivat käytännössä siten, että tämä valtion antama vakuus palautuu sitten valtiolle, kun koronvaihtosopimus erääntyy, ja nämä ovat sitten taseessa saatavia, ja jos valtio on antanut käteisvakuuksia, niin se saa myös sitten korkoa. Mutta näiden korkojen nousun myötä jopa näiden antamien vakuuksien määrä on kasvanut 5 miljardiin euroon, mutta vakuuksien määrä tietenkin muuttuu jatkuvasti. Sitten taas vastapuolelta saatu vakuus on taseessa lyhytaikaista velkaa. Ja tietenkin tässä tilanteessa valtion käteisvakuusasema on heikentynyt. Näitähän ei budjetoida valtion talousarvioon, mutta kokonaisuudessaan korkojen nousu on sitten kasvattanut vakuusvaatimuksia, niin että kyllä tämä siltäkin osin on heikentänyt valtion rahoitusasemaa.
Valtiovarainministeriö on kohtuullisen hyvin mielestäni tuonut virkamiespuheenvuoroissaan esiin sopeuttamistarvetta: puhuivat vähintään 9:n, jopa 10 miljardin sopeuttamistarpeesta. Nämäkin ovat ehkä konservatiivisia arvioita seuraavan kahden hallituskauden aikana. Myös valtiovarainministeri Saarikko on valiokunnalle esittämissään lausunnoissaan mielestäni hyvin ymmärtänyt taloudellisen tilanteen. Mutta en voi välttyä huomaamasta sitä valtavan suurta ristiriitaa, että kun valtion velanotto on nyt 12,7 miljardia euroa tämän vuoden tasossa, siis lähes 13 miljardia euroa, niin muistelen vain sosiaalidemokraattien johtavan talousasiantuntijan Matias Mäkysen lausuntoa, että itse asiassa valtion rahoitusasema olisikin jotenkin turvattu, koska meillä onkin kuulemma ylijäämiä saatavilla, joilla tämäkin tilanne hoidettaisiin. Ja kun viimeksi katsoin A-studiota, siellä pääministeri Marin ilmaisi, että tämä hoidetaan talouskasvulla ja työllisyydellä. Kyllä nämä sosiaalidemokraattien äsken mainitut ulostulot ovat erittäin suuressa ristiriidassa sen todellisuuden kanssa, mitä valtiovarainministeriö meille kertoo. Tämä on aika hälyttävää, että pääministeripuolue voi näin erikoista talouspolitiikkaa tässä tilanteessa kansalaisille esittää. Kuten tiedämme, jopa korot ovat useiden [Puhemies koputtaa] miljardien suuruisia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2022-12-20T17:47:35,2022-12-20T17:50:49,Hyväksytty,1.1
2022_144_342,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_343,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtionvelan korkojen määrä on huolestuttavalla tasolla, siis valtiolla on liikaa velkaa. Vuoden 23 lopulla arvion mukaan, tuon budjettimietinnön mukaan, 156 miljardia on valtionvelka sillä hetkellä. Sitten on erilaisia sitoumuksia ja, kuten korkeasti arvostamani edustaja Kankaanniemi puheenvuorossaan totesi, 66 miljardia erilaisia takauksia. Ja sitten kun katsoo, mitä on toisella julkisella sektorilla — tarkoitan kuntataloutta — niin sielläkin on velkaa. En muista tarkalleen, lähemmäs 100 miljardia lienee kuntien velka yhteensä. En ihan tarkkaa summaa muista. [Toimi Kankaanniemi: Ei ihan niin paljon!] — Ei niin paljon, mutta kuitenkin sinne suuntaan se menee. — Ja sitten kotitalouksien velka on lähellä 200:aa miljardia. Silloin ollaan semmoisissa luvuissa, että jokainen alkeellistakin matematiikkaa hallitseva asian seuraaja pystyy päättelemään, että olemme erittäin vaarallisella tasolla, ja sen tekee erikoisen vaaralliseksi se, että Euroopan unionin politiikan myötä Suomesta ollaan tekemässä reservaattia. Kansantalouden voimavaroja, meidän talouden kasvun moottoria, metsätaloutta, vainotaan. Se alkaa olla kohta yhtä kielletty elinkeino kuin aikanaan oli muuan korvessa tehtävä kemiallinen toiminta, tislaustoiminta — tämä metsätalouden toiminta alkaa kohtapuoliin muistuttaa sitä, että pitää olla kymmenen virkamiestä vahtimassa, voiko leimikon tehdä ja voiko puuta hakata ja viedä sahalle.
Ja se, mikä on vielä huolestuttavampaa — tämän päivän tieto, ihan tuore tieto, en halua kertoa vanhoja tietoja teille, kunnioitetut edustajat ja kunnioitettu puhemies — on se, että valtavat määrät suomalaista kuitupuuta ja tukkia ajetaan ei sahoille eikä sellutehtaille vaan suoraan polttoon. Ja keskustelinpa semmoisen sahurin kanssa puhelimessa tänään, joka kertoi, että siellä isolla sahalla tapahtuu semmoista toimintaa, että siellä ei enää lankkua myydä vaan ne pistävät kylmästi tämmöiset isot katkojalaitokset suoraan, ne tekevät pilkettä ja myyvät sen edelleen. Eipähän sahatavaraa tehdä ollenkaan. Se sahatavara pätkitään ja myydään sitten polttopuuna eteenpäin. Eli tähän on Suomi mennyt. Ymmärrän toki sahatavaran markkinaheikkouden tällä hetkellä. Se on markkinaehtojen alaista toimintaa. Metsäteollisuuden toiminta yleensä — sellun myynti, sellun valmistus, puutavaran, sahatavaran valmistus, muiden tuotteiden valmistus, kaikki tämä — on totta kai markkinatoimintaa, ja siellä tapahtuu näitä erilaisia konjunktuurivaihteluita, joille ei vain mahda mitään. Markkinat menevät niin kuin menevät.
Mutta erittäin huolestuttavaa, arvoisa puhemies, on se, että tämä vihreä siirtymä, mitä nyt on markkinoitu, tuntuu olevan valtakunnan tärkein asia tällä hetkellä. Sen vahingot, mitä se tekee tälle yhteiskunnalle, ovat valtavia. Meitä ei uhkaa mikään lajien katoaminen, eikä meitä uhkaa monimuotoisuuden häviäminen, eikä meitä uhkaa eroosio eikä mikään muukaan eikä metsätuho, meitä uhkaa kapea-alainen näköala siitä, mitä me tässä maassa tehdään. Suomessa ei tapahdu metsäkatoa ollenkaan. Ainut, missä tapahtuu tämmöistä luonnon tuhoutumista, kun tämäkin kaupunki kasvaa — täällähän sitä tuhoa tehdään, kun täällä pistetään puut mataliksi ja rakennetaan moottoritietä tai jotakin muuta. Maaseutukunnissa tänäpänä kaikki ne alueet, esimerkiksi vapautuvat sähkölinjat taikka semmoiset alueet, joita ei enää johonkin muuhun taloustoimintaan tehdä, metsitetään heti, ja käytännössä niistä tulee uutta kasvavaa metsää hyvin nopeasti, ja luontohan hoitaa sitten lopun. Elikkä meillä ei metsäkatoa tapahdu, ei monimuotoisuuden häviämistä. Totta kai löytyy aina tilasto, jonka mukaan löytyy joku tiedemies, joka todistaa, että näin on tapahtunut. Kaikki tämä talouden toimintaa rajoittava toiminta iskee erittäin vahingollisesti Suomen kansantalouteen, ja se nimenomaan näkyy täällä: kun tuotot pienenevät, niin sitten eletään velalla.
Arvoisa puhemies! Olen ihan varma siitä, että tämä velalla eläminen tulee loppumaan. Olemme nyt jo sillä tasolla, että velan korot alkavat määrittää, mitä tässä maassa pystytään tekemään. Arvoisa puhemies, nyt ovat ne viimeiset hetket, että voimme tässä maassa vielä järkeviä päätöksiä itse tehdä. Jatkamalla tällä samalla vihreän siirtymän linjalla, lopettamalla suomalaisen energiantuotannon tuhoamme tämän kansantalouden lopullisesti.
Meidän on tehtävä tässä maassa, arvoisat ministerit, jos satutte olemaan kuulolla — ja olettehan te jossakin varmaan, ja teidän avustajanne — tänä keväänä heti päätös, jonka mukaan turve otetaan takaisin täysivaltaisena energiaraaka-aineena Suomen energiaraaka-ainepalettiin. Sellu- ja kuitupuun ja tukkipuun polttaminen energiaksi on kansantaloudellinen häpeä.
Ja sitten lopuksi, arvoisa puhemies: Kun meillä on nyt tämmöinen yleinen villitys, että tuntuu, että vain vihreät osaavat metsänhoidon, niin Suomessa ei ole mitään muuta ongelmaa kuin se, että emme anna työrauhaa niille, jotka oikeasti tätä maaseudun työtä tekevät, hoitavat peltojaan ja hoitavat metsiään. Ei täällä Helsingissä sitä osata. Ne, jotka maaseudulla tekevät sitä työtä, sen osaavat. Antakaa heille edes työrauha, [Puhemies koputtaa] se ei ole paljon pyydetty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T17:50:52,2022-12-20T17:56:03,Hyväksytty,1.1
2022_144_344,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_345,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä vaalikausi on osoittanut sen, että ilmaisen rahan aika on ohi. Muistan, kuinka tässäkin salissa salin vasemmalta laidalta kuului puheenvuoroja, joissa annettiin ymmärtää eikä vain ymmärtää vaan sanottiin, että ei valtion tarvitse koskaan lainojaan pois maksaa eikä niistä tarvitse olla huolissaan.
Tämä nykyinen hallitushan valitsi vuonna 2019 velkaantumisen tien itse asiassa ennen kuin tähän maahan tuli koronaa tai Putin hyökkäsi Ukrainaan. Tämä nykyinen hallitus otti 2019 tietoisen valinnan, että otettiin velkaa, ja silloin ymmärtääkseni ajatus oli, että tulopuolta sitten oltaisiin katsottu myöhemmin. Sitä myöhempää aikaa ei sitten koskaan tullut, ja tämä velkaantuminen nyt näkyy. Ensi vuonna taitaa olla jo lähellä puolitoista miljardia, mitä meillä menee pelkästään lainojen korkoihin, ja kun sitä suhteuttaa tähän vuoteen ja aiempiin vuosiin, niin summat ovat erittäin suuria. Me käytämme ammatilliseen koulutukseen vähempi rahaa kuin lainan korkoihin ensi vuonna, ja näyttää siltä, että valtionkin lainojen korkomenot tulevat tulevaisuudessa vain kasvamaan.
Tämä hallitus jää historiaan siitä, että 4 vuotta, 40 miljardia. Ja riittääköhän sekään?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-20T17:56:05,2022-12-20T17:57:54,Hyväksytty,1.1
2022_144_346,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Edustaja Ovaska vielä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_347,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Heinonen mainitsi, että ilmaisen rahan aika on ohi, mutta mitä on sitten se raha, mitä hän esitti tänään niissä lukuisissa hankkeissaan, jotka eivät kuitenkaan mahtuneet siihen kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin? Oliko se ilmaista rahaa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2022-12-20T17:57:54,2022-12-20T17:58:12,Hyväksytty,1.1
2022_144_348,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_349,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hieman hämmentyneenähän tuolla maakunnissa on seurattu keskustalaisten ilveilyä näistä esityksistä, joilla maaseudun tiestöä oltaisiin haluttu laittaa kuntoon. Tänä vuonna meidän huonokuntoisten teiden määrä, edustaja Ovaska, kasvaa. [Ari Koponen: Korjausvelka kasvaa!] — Korjausvelka kasvaa. — Ensi vuonna tässä maassa asfaltoidaan tietä reilusti alle 2 000 kilometriä, ehkä sellaiset 1 500—1 700 kilometriä. Määrärahat ovat niin vaatimattomat kustannuksiin nähden, että uutta asfalttia ei pystytä tekemään sen enempää. Meidän korjausvelka maaseudun teillä tulee kasvamaan ennätyksellisen korkeaksi.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti, josta Ovaska kiirehti vierailleen puhetta tänne saliin pitämään, lähtee siitä, että velkaa otetaan vähemmän. Kyllä. Velkaa otetaan vähemmän kuin hallitus ottaisi — 1,1 miljardia ensi vuonna — ja me olemme tehneet selkeän päätöksen siitä, että tämän maan taloutta laitetaan kuntoon, ja me pystymme silloin tekemään näitä panostuksia.
No, otetaan esille nämä meidän tekemämme lisäykset, joista tänään äänestettiin. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa on 500 miljoonan euron rahoituskokonaisuus, Koko Suomi kuntoon ‑paketti, jolla nimenomaan laitettaisiin näitä keskustan hoitamatta jättämiä maaseudun pienempiäkin teitä kuntoon. [Jouni Ovaskan välihuuto] Ja sen lisäksi meidän vaihtoehtobudjetissamme on vielä miljardien pääomittamiset isoille raideinvestoinneille. Eli meillä pystytään siis pienemmällä velanotolla tekemään enemmän, ja se lähtee siitä, että me pystymme tekemään myös valintoja.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2022-12-20T17:58:12,2022-12-20T18:00:28,Hyväksytty,1.1
2022_144_350,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_351,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Heinoselle. Maaseudulla asuvana kansanedustajana lämmittää todella sydäntä, että edustaja Heinonen on ottanut sydämen asiaksi meidän alemman tieverkon kunnon. Lämpimästi kiitän edustaja Heinosta ja hänen hyväsydämisyyttään.
Todellakin alemman tieverkon kunto on sellainen, että sinne me tarvitsemme. Olen jo silloin liikenneministeriön pääluokan kohdalla ministeri Harakan läsnä ollen sanonut sen, miten tämä homma hoidetaan: tiehöylät takaisin suomalaiselle soratieverkolle. Se ensimmäisenä vuonna maksaa ehkä hieman enemmän kuin se normaali vuotuinen rahapanos, mutta seuraavina vuosina, sen jälkeen kun ne tierungot laitetaan oikeaan muotoon ja kuntoon, on hyvin edullisia vuosia monia, monia peräkkäin. Selvitään kahdella tiehöyläyksellä ja loppu hoidetaan sitten lanoilla, joilla voidaan se kuuluisa vallesmannin kihara poistaa sieltä teiltä. Me osataan se. Annetaan vain tiepiireille — anteeksi, näille ely-keskusten alueille — se homma hoidettavaksi ja pannaan sinne ehto, samoin kuin esimerkiksi taloa kun rakennetaan, että on tietyt kriteerit täytettävä, on oltava sertifikaatit kunnossa ja työltä vaaditaan tietty laatu. Ei tässä muuta tarvita. Osataan, koneet on olemassa, ammattitaito on vielä olemassa — pannaan vaan toimeksi ja säästetään sitten rahaa.
Mutta se toinen asia, mitä velanmaksuun ja velkojen määrään tulee, arvoisa puhemies: asiahan on niin, että jos me halutaan näitä velkoja ruveta maksamaan, niin kaksi asiaa meidän on välttämättä tehtävä.
Me Juha Sipilän hallituksen aikanahan — vaikka Juha Sipilää silloin roimittiin sanallisesti aika ankarasti — tehtiin valtava byrokratian purkutalkoo, joka onnistui erittäin hyvin. En normien määrää muista, sitä, montako purettiin, 300—400 niitä oli, vai oliko peräti enemmän, joku muistaa tarkemmin, luokkaa 300 se ehkä oli.
Ja sitten toinen asia, mikä oli, niin se, että luotiin uusia työpaikkoja byrokratiaa purkamalla. Byrokratian purku oli se yksi tehtävä, ja toinen asia oli se, että nopeutettiin erilaisia prosesseja. Sillä luotiin lähes 140 000 uutta työpaikkaa, ja lähes kaikki työpaikat tulivat yksityisiin pieniin yrityksiin. Elikkä se on Suomen kansantalouden kannalta erittäin hyvä kehityssuunta. 
Se on täysin mahdollista tehdä vaikka seuraavan hallituksen aikana. Tämän hallituksen aikana se ei valitettavasti onnistunut eikä varmaan näissä olosuhteissa, mitä on nyt tapahtunut, varmaan oikein kunnolla pystyttykään tekemään. Mutta se on meidän edessä ihan varmasti seuraavalla hallituskaudella. Toivon, että sitten riittää sitä viisautta, että pienille yrityksille annetaan mahdollisuus toimia, niille annetaan mahdollisuus saada heti ne luvat, mitä ne hakevat. Ei voi olla niin, että joku lupa kestää seitsemän vuotta byrokratian rattaissa. Pahimmillaan käy niin, että se yrittäjä jo väsyy siihen, muuttaa vaikka maasta pois tai menee vaikka Ruotsiin töihin tai jonnekin muualle. Elikkä nämä asiat meidän pitää tehdä, jos me haluamme oikein aidosti näitä velkoja ruveta maksamaan. Se on varmaa, että halvan rahan ajat ovat vähäksi aikaa tässä Euroopan mantereella ohi. Euroopan keskuspankki on itse omia virheitään tehnyt antamalla sitä helikopterirahaa sinne sun tänne, vaan nyt on sitten hauskat päivät pidetty ja on maksun aika, ja se on tässä salissa syytä ottaa vakavasti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2022-12-20T18:00:28,2022-12-20T18:03:35,Hyväksytty,1.1
2022_144_352,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_144_353,144/2022,2022-12-20,9.59,19.11,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 36 Valtionvelan korot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tiestön korjausvelkaa ei syntyisi, jos päällystäisimme vuosittain teitä noin 4 000 kilometriä. Kuitenkin tänä vuonna saamme päällystettyä vain noin 2 300 kilometriä ja ensi vuonna vain noin 1 700 kilometriä. Tämä on surkea uutinen Suomen teollisuudelle, mistä noin 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Ei niitä velkoja tosiaan näin takaisin maksella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_144+2022+3.10.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2022-12-20T18:03:37,2022-12-20T18:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_145_1,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2022 vp. Asian käsittely keskeytettiin 20.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt siirrytään pääluokkakohtaisiin äänestyksiin. Kaikki samaa pääluokkaa koskevat ehdotukset ja kannatukset voi tehdä eduskuntaryhmäkohtaisesti samalla kertaa. Mahdolliset pöytäkirjaan otettavat edustajien korjaukset tehdään vasta, kun koko pääluokka on äänestetty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_2,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksista. Keskustelussa ovat Toimi Kankaanniemi Ari Koposen kannattamana, Kalle Jokinen Sari Multalan kannattamana ja Päivi Räsänen Peter Östmanin kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset sisältyvät edustajille jaettuun monistevihkoon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_3,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Päivi Räsäsen ehdotuksesta Kalle Jokisen ehdotusta vastaan ja sen jälkeen voittaneesta Toimi Kankaaniemen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_4,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 24. Yleiskeskustelu päättyi 20.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_5,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 3 ja Sami Savion ehdotus 4 koskevat samaa asiaa, joten ensin äänestetään Sami Savion ehdotuksesta 4 Timo Heinosen ehdotusta 3 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_6,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Sami Savion ehdotus 13 ja Timo Heinosen ehdotus 14 koskevat samaa asiaa, joten ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta 14 Sami Savion ehdotusta 13 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_7,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Olisin kysynyt kohdista 13 ja 14. Kun toisessa vähennetään ja toisessa lisätään, niin miten ne äänestettiin vastakkain?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.1.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,,
2022_145_8,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 24 Ulkoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ne koskevat samaa momenttia., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_9,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Nyt esitellään pääluokka 30. Yleiskeskustelu päättyi 20.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_10,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Timo Heinosen ehdotus 5 ja Peter Östmanin ehdotus 6 koskevat samaa asiaa, joten ensin äänestetään Timo Heinosen ehdotuksesta 5 Peter Östmanin ehdotusta 6 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_11,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 30 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,"Toimi Kankaanniemen ehdotus 16 ja Timo Heinosen ehdotus 17 ovat saman sisältöiset, joten niistä äänestetään yhdessä mietintöä vastaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_12,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään pääluokka 32. Yleiskeskustelu päättyi 20.12.2022 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään pääluokan yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_13,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Pääluokka 32 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Sami Savion ehdotus 25 ja Timo Heinosen ehdotus 26 koskevat samaa asiaa. Ensin äänestetään ehdotuksesta 26 ehdotusta 25 vastaan ja sen jälkeen voittaneesta mietintöä vastaan., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_14,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Siirrytään tulojen käsittelyyn. Menettelytavan mukaisesti keskustelua ei sallita. Esitellään veroja ja veroluontoisia tuloja koskeva osasto 11. Ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_15,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Osasto 11 Verot ja veronluonteiset tulot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Ehdotusta 17 ei tehty., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_16,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Osasto 12 Sekalaiset tulot>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Seuraavaksi esitellään sekalaisia tuloja koskeva osasto 12. Ryhdytään osaston yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_17,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2023 - Yleisperustelut>>>Hallituksen esitys  HE 154/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 277/2022 vp>>>Talousarvioaloite  TAA 1-472/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 37/2022 vp,Esitellään yleisperustelut. Menettelytavan mukaisesti yleiskeskustelua ei sallita. Ehdotusten tekemistä varten ryhdytään yleisperustelujen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+3.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_145_18,145/2022,2022-12-21,9.59,11.42,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Seuraava täysistunto,"Arvoisat edustajat! Meillä on nyt päättymässä vuoden 22 osalta meidän työmme. Tämä on ollut työntäyteinen vuosi, ja haluan lausua kiitokset kaikille edustajille valiokunnissa tehdystä työstä, eduskunnan virkamiehistölle ja henkilökunnalle kaikesta siitä avusta, josta olemme tärkeässä työssämme saaneet nauttia. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille hyvää joulua ja levollista, rauhallista, turvallista uutta vuotta. [Suosionosoituksia]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_145+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_1,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmoituksia - Hallituksen esitykset,"Valtioneuvosto on 29.12.2022 ja 5.1.2023 antanut hallituksen esitykset HE 320 ja 321/2022 vp, joista HE 320/2022 vp otetaan lähetekeskusteluun tässä istunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_2,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Saarikko. [Annika Saarikko: Kuinka monta minuuttia?] — Kymmenen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_3,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää alkanutta vuotta, kaikki edustajakollegat.
Esittelyssäni on nyt esitys sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisista voittoveroista. Esityksen taustalla on viime syksynä annettu Euroopan unionin neuvoston asetus korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä. Me kaikki tunnemme energiamarkkinan nykyisen erittäin poikkeuksellisen tilanteen. Viimeaikainen Venäjän toiminnasta johtuva fossiilisten polttoaineiden hinnan voimakas nousu, myöskin Venäjän ja Suomen välisen sähkönsiirron loppuminen ja päästöoikeuden hinnannousu, ne ovat kaikki nostaneet sähkön tukkumarkkinahintaa, vaikka keskeisimpien tuotantomuotojen varsinaiset tuotantokustannukset eivät olekaan muuttuneet. Sähkön tukkumarkkinahintojen nousun seurauksena sähkön kuluttajahinta, se on noussut voimakkaasti. Sähkön korkeat hinnat heikentävät sähkönkäyttäjien taloudellista asemaa ja ennen kaikkea paljon sähköä käyttäviä kotitalouksia, kuten sähkölämmitteisten talojen omistajia. Paljon riippuu myös sähkösopimuksen tyypistä ja sopimisen ajankohdasta. Kotitalouden kuluvan talven lämmitys- ja käyttökustannukset ovat voineet näiden vuoksi kasvaa moninkertaisiksi, kuten tiedämme, ja tätä tilannetta hallitus on pyrkinyt useilla eri keinoilla helpottamaan.
Viime syksynä jo budjettiriihessä sovittiin ja sittemmin eduskunta käsitteli sähkön arvonlisäveron alentamista, verotuksessa myönnettävää sähkövähennystä ja suoraa sähkötukea pienituloisille kotitalouksille. Nämä tuet on jo hyväksytty, ja ne ovat määräaikaisena voimassa nyt talvikuukausien ajan. Mutta samalla hallitus ja käsitykseni mukaan koko eduskunta yhdessä on tullut siihen tulokseen, että vieläkin tarvitaan kotitalouksiin kohdistuvia toimia, ja näitä lisätoimia valmistellaan parhaillaan, kuten julkisesta keskustelusta laajasti tiedätte.
Nämä tässä luettelemani toimenpiteet, jo toteutetut ja valmistelussa olevat, ovat kokonaisuudessaan yhdessä mittavia miljardiluokan päätöksiä. Samanaikaisesti kun monet kuluttajat ovat hädässä poikkeuksellisten suurten sähkölaskujen takia, useat sähköalalla toimivat yritykset, etenkin sähköä tuottavat yritykset, tekevät merkittäviä ansaitsemattomia voittoja. Korostan: On oikein ja kohtuullista, että yritystoiminnasta syntyy voittoja. Se on yrittäjäriskiin perustuvaa, ja näin kuuluukin olla, mutta oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että sähköalan yritysten suuria voittoja käytetään tässä poikkeuksellisessa tilanteessa osaltaan kotitalouksien ahdinkoa lievittävien tukitoimien rahoittamiseen. Tämän vuoksi hallitus ehdottaakin, että sähköalalla toimivien yritysten voittoihin kohdistetaan kertaluonteisesti ylimääräinen vero. Tämän väliaikaisen voittoveron suuruus on 30 prosenttia. Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi, eikä vero olisi tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisia olisivat sähköntuottajat sekä useat sähköä myyvät yritykset. Tämän ulkopuolelle rajattaisiin vähäinen sähköliiketoiminta sekä sellaiset sähkön vähittäismyyjät, jotka eivät kuulu konserniin, jolla on sähköntuotantoa, ja joilla ei ole omistuksia sähköntuotantoa harjoittavissa yrityksissä. Tämän veron kohteena olisi sähköalan yritysten liiketoiminnan tulos, joka ylittää 10 prosenttia sähköliiketoimintaan sitoutuneesta omasta pääomasta. Sähköliiketoiminnan tuloksella, mitä sillä tarkoitetaan: veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus määriteltäisiin siis pitkälti vastaavasti kuin normaalissakin yritysverotuksessa. Vero kannettaisiin nyt alkaneelta vuodelta 23, ja vero tulisi maksuun valtiolle vuoden 24 aikana.
Arvoisa puhemies! Muutama sana tämän esityksen keskeisistä vaikutuksista: Tämän ehdotetun voittoveron verokertymän suuruus, siis se, paljonko tästä valtion kassaan kilahtaa, riippuu keskeisesti siitä, miten sähkön hinta kehittyy — se, jota me kaikki ja monet suomalaiset nyt tiiviisti seuraamme — ja samalla se riippuu myös kotimaisen sähköntuotannon määrästä, millaiseksi se kehittyy kuluvana vuonna, ja nämä molemmat asiat ovat valitettavan vaikeasti ennustettavissa. Arviot tuotosta kuitenkin on toteutettu. Veron tuotto voisi olla suuruusluokkaa 0,5 miljardia eli puoli miljardia — 1,3 miljardia, ja koska sähköntuotannosta huomattava osa on valtion ja kuntien omistuksessa suoraan julkisten yhtiöiden kautta tai välillisesti, veron vaikutus koko julkisen talouden tuloihin olisi kuitenkin verotulojen kasvua pienempi.
Sähköalan voittovero vähentäisi sähköalan yrityksille kertyviä voittoja siis kertaluontoisesti, ja on hyvä todeta, että on totta, että yritysten korkeampi verotus lähtökohtaisesti varmasti vaikuttaa yritysten investointeihin. Koska omalle pääomalle lasketun kymmenen prosentin tuottoa vastaava sähköliiketoiminnan tuotto olisi tämän veron osalta verovapaata ja voittovero olisi määräaikainen vain yhdelle vuodelle, me emme arvioi, että tällä olisi merkittäviä vaikutuksia sähköntuotannon uusiin investointeihin, niin että ne tämän veron vuoksi hidastuisivat. Emme myöskään arvele, että tällä olisi suoraa vaikutusta sähkön tarjontaan tai sen tukkuhintaan — hyvä näin. Vero kohdistuisi sähköliiketoiminnasta saataviin yli kymmenen prosentin tuottorajan ylittäviin voittoihin. Liiketoiminta olisi tämän kertaluonteisen veron jälkeenkin tällä alalla Suomessa kannattavaa.
Ja hyvä on huomata myös se, arvoisat kollegat, että vero saattaa kannustaa etenkin kunnallisomisteisia sähköyhtiöitä myymään sähköä matalampaan hintaan asiakkailleen — sitähän me olemme tavoitelleet — ja sitä kautta pienentää asiakkaiden sähkölaskuja, tämä vaikutus.
Tämän esityksen taustalla, hyvä eduskunta, on viime syksyllä annettu EU-asetus, joka edellyttää EU-maita puuttumaan energiamarkkinatoimijoille nykytilanteessa syntyneisiin korkeisiin tuottoihin, jotka eivät ole niin sanotusti yritysten oman toiminnan ansiota. EU-asetukseen sisältyy sähköalan voittoja leikkaavana toimenpiteenä sähköntuottajia koskeva tuottokatto, jonka asetuksen mukaan pitäisi olla 180 euroa megawattitunnilta. Kuitenkaan tuo EU-asetuksessa mainittu tuottokatto ei nimestään huolimatta olisi ikään kuin sähkön kuluttaja‑ tai tukkuhinnalle asetettava hintakatto, mistä myöskin Suomessa on keskusteltu, vaan tämä tuottokatto EU-esityksessä on pikemminkin jäsenvaltioille asetettu velvollisuus kerätä tuottajilta pois vähintään 90 prosenttia ylärajan ylittävistä tuotoista. Käytännössä kyse on siis verosta, ja siksi Suomessa tätä tuottokattoasetusta kutsutaan nyt lisäveroksi. EU-asetus antaa jäsenvaltioille onneksi paljon myös liikkumavaraa, miten tämä voittojen leikkaaminen toteutetaan, ja nyt tämä meidän voittovero kerää aivan varmasti riittävällä varmuudella vähintään saman tuoton jokaiselta sähköntuottajalta kuin mitä tällainen suora tuottokatto tekisi.
No miksi on myös tärkeää, että se on tämänmuotoinen lisävero? Siksi, että kansallisesta näkökulmasta on tärkeää, että kuluvan talven mahdollisen sähköpulan tilanne otetaan huomioon. Tuottokaton täytäntöönpano ilman, että olisi selkeästi huomioidut kansalliset näkökulmat, voisi lisätä sähköpulaa ja sekoittaa normaalia markkinaa. Silloin sähköä ei välttämättä tuotettaisi niin paljon kuin sitä kipeästi talvikuukausina tarvitaan. Siksi hallitus katsoo, että EU-asetus voidaan ja on itse asiassa perusteltua panna kansallisesti täytäntöön tällä voittoverolla.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti lopuksi: Koska tähän EU-asetukseen sisältyy myös toinen verotuksellinen toimenpide, joka on siis fossiilisten polttoaineiden alalla toimiviin yrityksiin kohdistuva solidaarisuusmaksu, tässä hallituksen esityksessä myös tämä asia hoidetaan kuntoon. Ehdotuksen mukaan fossiilisten polttoaineiden alan yritysten niin ikään kuluvan vuoden voittoihin kohdistetaan väliaikainen, uusi 33 prosentin vero. Verovelvollisiksi päätyvät yritykset, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tuotannosta, maakaasutuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä tai kivihiilituotteiden valmistuksesta — siis kaikesta fossiilisesta. Veron kohteena on tässä yrityksen elinkeinotoiminnan tulos, joka on yli 120 prosenttia kolmen viimeisen vuoden, 2018—2021, keskimääräisestä elinkeinotoiminnan tuloksesta. Veron ja sen taustalla olevan solidaarisuusmaksun suppean soveltamisalan vuoksi tämän ei kuitenkaan arvioida tuottavan Suomessa merkittäviä verotuloja kyseisten yhtiömuotojen vähyyden vuoksi. Tämäkin viime kädessä poikkeuksellinen kertaluontoinen voittovero on osa oikeudenmukaisuuskokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että tämä esitys ylimääräisestä lisäverosta energiayhtiöille, jonka vaikutukset valtiontalouteen ovat merkittävät, on valmisteltu poikkeuksellisen nopeassa aikataulussa niin kuin moni muukin laki tämän vaalikauden aikana kriisin keskellä. Sen vuoksi lausuntokierroksen palaute erityisesti energiayhtiöiltä ja muilta toimijoilta oli varsin hyödyllistä, ja lausuntopalautetta huomioitiin etenkin veron yksittäisten parametrien ja yksityiskohtien viimeistelyssä. Kiitän tästä nopeasta ja arvokkaasta lausuntopalautteesta. [Timo Heinosen välihuuto]
Ja korostan vielä lopuksi, että tätä voittoveroa koskeva esitys on kaikkineen laadittu poikkeuksellisessa tilanteessa ja se on luonteeltaan kertaluonteinen. [Jukka Gustafsson: Hyvää työtä, hyvä hallitus! — Anne Kalmari: Hyvää työtä, hyvä hallitus!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-10T14:01:00,2023-01-10T14:11:00,Hyväksytty,1.1
2022_146_4,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_5,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Hyvää uutta vuotta kaikesta huolimatta kaikille.
Ministeri esitteli tämän esityksen, ja tämä on yksi osa näitä toimenpiteitä, joita ollaan tekemässä poikkeuksellisen korkeiden sähkönhintojen hillitsemiseksi. Tämä on varmasti tervetullut ja tarpeellinen. Ministeri tuossa lopussa totesi itsekin, että tämä on tehty nopeassa aikataulussa, ja palaan siihen oman puheeni loppupuolella.
Tämän esityksen materiaalissa todetaan, että ehdotuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli vähentää korkeista energiahinnoista kuluttajille aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia. Tänään meillä on käsittelyssä myös hallituksen esitys 318, joka on sähkömarkkinalain muuttaminen, ja siinä on samoja kysymyksiä. Mutta kysymys, joka väistämättä nousee esille, on se, että mikä on tavallisen sähkönkäyttäjän, yritysten ja toisaalta sähköä tarvitsevan maatalouden tilanne. Tämä uusi vero ei kyllä auta näitä akuutissa sähkökriisissä eläviä suomalaisia. [Mika Kari: Maanviljelijä Heinonen!] Putinin sota on kestänyt jo kohta lähes vuoden Ukrainassa. Maakaasutilanne on ollut erittäin pitkään jo tiedossa, ja sen vaikutukset olisivat pitäneet olla hallituksen tiedossa kyllä niin, että tätä lainsäädäntöä ei tarvitsisi valmistella kiireellä. Myös Olkiluoto kolmosen ongelmat eivät ole voineet tulla vuosien jälkeen enää yllätyksenä. [Iiris Suomelan välihuuto]
Pääministeri Sanna Marin viestitti 14. joulukuuta, että sähkölle tulee asettaa 20 sentin hintakatto. SDP:n lupaus uutisoitiin laajasti, ja se sai myös runsaasti näkyvyyttä sosiaalisen median kanavissa. Ihmisillä oli oikeus uskoa, että pääministeripuolueesta tehty avaus on tehty vakavalla mielellä ja se myös toteutetaan. Toisin kuitenkin kävi — demarien lupaus jäi pelkäksi puheeksi, ja vastuu epäonnistumisesta näytettiin sysättävän jälleen kerran valmistelijoiden ja avustajien harteille. [Jukka Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!] Marin nimittäin väitti, että ministeriöille olisi annettu jo syksyllä — syksyllä — tehtäväksi valmistella uusia keinoja sähkönhinnan hillitsemiseksi. Yllätys olikin suuri, kun työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston hallitusneuvos Arto Rajala kertoi 27. joulukuuta Helsingin Sanomissa, että toimeksianto uusien sähkönhintaa koskevien tukitoimien valmistelusta annettiinkin vasta 13. joulukuuta, eli vain päivää ennen kuin SDP kertoi lupaamastaan 20 sentin hintakatosta. [Vilhelm Junnila: Uusi vappusatanen!]
Marinin hallitus siis laittoi ministeriön kohtuuttomaan tilanteeseen: joulun alla käytännössä yhden viikonlopun aikana olisi pitänyt valmistella uusia tukitoimia. Ministeriöstä oli kuitenkin viestitetty, että luvattua hintakattoa ei tällaisessa aikataulussa ole mahdollista tehdä esitetyllä tavalla. Arvioiden mukaan aikaa kuluisi vähintään huhtikuulle, ehkä enemmänkin, ja ainakin siis reilusti yli kovimman lämmityskauden. [Ben Zyskowicz: Niin, ja yli vaalikauden!] Pian SDP:n hintakattolupaus sulikin samaan aikaan, kun ihmisten talot alkoivat jäähtyä. Korvaukseksi petetystä lupauksesta sitten esitettiin joustoja sähkölaskujen maksuaikoihin ja kertakorvauksia, joita ministeri Saarikko hetki sitten täällä meille esitteli. Toki tätäkään esitystä ei vielä ole saatu eduskunnan käsittelyyn. Arvioiden mukaan nämäkin toimet saadaan käyttöön aikaisintaan maaliskuussa, ei ehkä silloinkaan. Kohonneet sähköhinnat eivät voineet tulla pääministeri Marinille ja hänen vasemmistohallitukselleen yllätyksenä. Pitkin vuotta oli julkisuudessa tietoja siitä, että hinnat tulevat rajusti nousemaan, ja myös siitä, että talvikausina tilanne entisestään pahenee.
Me kokoomuksesta teimme oman toimenpide-esityksemme syyskuussa. Esitimme jo silloin muun muassa tätä sähkön hintakattoa ja myös sitä, että akuutissa tilanteessa kotimainen sähköntuotanto pidetään käytössä täydessä laajuudessa sähkökriisin yli. Esitimme myös pidemmän aikavälin toimenpiteitä sähköntuotannon ja huoltovarmuuden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa. Tässä aikataulussa toimet olisi ollut mahdollista valmistella jo nyt päällä olevaksi talveksi. Vielä tilanteen kriisiydyttyäkin esitimme kansanedustaja Heikki Vestmanin johdolla nopeasti toteutettavia toimenpiteitä. Mallissamme sähkölle olisi asetettu 14—19 sentin hintakatto, eikä malli olisi aiheuttanut veronmaksajille sellaisia laskuja, joista tämä hallitus on puhunut. Tosiasia on nimittäin se, etteivät suomalaisten sähköyhtiöiden sähköntuotantokustannukset ole edes valtaosin kohonneet.
Arvoisa puhemies! Sitten tähän valmistelun avoimuuteen: ”Hallituksen sähkötyöryhmän kokouksista ei ole ministeriössä yhtäkään julkista asiakirjaa.” Näin uutisoi Verkkouutiset joulun aikana vastauksensa tietopyyntöön liittyen pääministeri Sanna Marinin hallituksen sähkötyöryhmän kokouksiin. Kokouksista ei hallitus ole tehnyt vastauksen mukaan yhden yhtä pöytäkirjaa, eikä kokouksista ole muitakaan julkisia asiakirjoja. [Petteri Orpo: Uskomatonta!] Iltalehdessä 31.12. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen ihmettelikin, miksi sähköministerityöryhmän joulun alla pitämästä kokouksesta ei ole julkisia dokumentteja. Voutilainen totesi jatkoksi: ”Näyttää olevan uusi normaali, että kaikki tehdään kriisivalmisteluna. Sen ei pitäisi olla uusi normaali, koska se johtaa siihen, että ei tiedoteta kansalaisia riittävästi päätösten valmisteluvaiheista.”
Iltalehdessä Voutilaisella oli selvä ohje Marinin hallitukselle: kun tehdään linjauksia, julkisia dokumentteja pitäisi olla. Syyttävä sormi osoittaakin Marinin hallituksen pidempiaikaiseen toimintatapaan tai toimintamalliin. Voutilainen nostaa nyt käytävän sähkökeskustelun rinnalla toiseksi esimerkiksi aiemman Fortum-keissin ja näistä syntyneen tilanteen, missä ei tiedetä, kuka on milloinkin ollut tietoinen mistäkin asiasta. Tämähän kertoo selkeästä ongelmasta, jos lähdetään jälkikäteen arvuuttelemaan, kuka on linjannut ja mitä, kuka on ollut läsnä ja kuka ei.
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen summaakin tilanteen kuvaavasti Iltalehdessä toteamalla: ”Näyttää olevan uusi normaali, että kaikki tehdään kriisivalmisteluna. Sen ei pitäisi olla uusi normaali, koska se johtaa siihen, että ei tiedoteta kansalaisia riittävästi päätösten valmisteluvaiheista.” [Petri Hurun välihuuto] Ja tähän on helppo jatkoksi todeta, [Puhemies koputtaa] että nykyisen hallituksen kohdalla tällainen Voutilaisen mainitsema kädestä suuhun ‑toiminta on tullut myös äärimmäisen kalliiksi veronmaksajille. Viisikon kokoontuessa on yleensä aina mennyt miljardi tai kaksi.
Arvoisa puhemies! Näyttää selvältä, että kansalaisia on johdettu tässä keskustelussa harhaan. Hintakattoa tai muuta vastaavaa budjettikehyksen ohittavaa ratkaisua ei ole valmisteltu jo kuukausia. Pääministerin tulisikin minun mielestäni antaa eduskunnalle selvitys siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja mitä ei.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-10T14:11:00,2023-01-10T14:20:00,Hyväksytty,1.1
2022_146_6,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_7,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kokoomuksen talousasiantuntija, edustaja Heinosen puheenvuorosta [Ben Zyskowicz: Erikoisasiantuntija!] ei suoranaisesti käynyt ilmi se, miten kokoomus suhtautuu tähän nyt esittelemääni merkittävään veroon. [Timo Heinonen: Kuuntelitteko?] Aihepiirinähän nyt oli — mikä on hienoa ja tärkeää — käydä keskustelua tästä koko sähkötilanteesta Suomessa, joka on kriittinen ja vaikea ennen kaikkea kotitalouksien ja myös osan yrityksistä kannalta. Nyt tämä esitys kertoo, millä kaikella voisimme rahoittaa näitä toimia, jotka ovat oikeudenmukaisia kotitalouksille. Me teimme esityksen jopa yli miljardin verran valtiolle veroa kerryttävästä lisävoittoverosta energiayhtiöille, [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja en kuullut suoraa kannanottoa, tuetteko te tätä esitystä. [Ben Zyskowicz: Onko teillä huono kuulo?]
Sitten muutama muu tarkentava huomio:
Pohditte sitä, miksi tämä esitys tästä lisäverosta tuodaan vasta nyt. EU-asetus aiheesta, joka ikään kuin loi reunaehdot tähän yhteiseen energiamarkkinaan Euroopassa ja energiayhtiöiden kohteluun — mehän haluamme olla investoijille mieluisa maa, eikö totta, edustaja Heinonen — luotiin lokakuussa. Pidän erittäin hyvänä aikataulullisena onnistumisena, että heti tammikuun alussa me saamme kansallisen version, joka on sellainen, että se ei vaaranna suomalaisten energiayhtiöiden investointikykyä kotimaiseen energiaan eikä myöskään toisaalta ole kohtuuton yhtiöiden tulevaisuudennäkymien kannalta, ja joka samalla vastaa oikeudenmukaisuuden vaatimukseen.
Epäselväksi jäi myös tämän puheenvuoron jälkeen, mitä oppositiopuolue kokoomus itse pohjimmiltaan ajattelee hintakatosta. Aina mainitsemanne esitys siitä, miten te olisitte tehneet tämän jo paljon aikaisemmin ilman minkäänlaista veronmaksajien ja valtion rahaa, on käsittääkseni esitys, joka vaarantaisi Suomessa sähkön riittävyyden. [Iiris Suomela: Kyllä!] Tätä pidän erittäin isona ongelmana, koska kai jaamme sentään saman arvion siitä, että kaiken ytimessä on se, että me vältämme tässä maassa sähkökatkot — ei pelkästään sähkön hinta, ei vain oikeudenmukaisuus vaan myös sähkön riittävyys. Tämä on a ja o.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-10T14:20:15,2023-01-10T14:22:29,Hyväksytty,1.1
2022_146_8,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_9,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vähän oudoksun ministeri Saarikon vastauspuheenvuoron alkua. Sikäli kun minä kuulin ja luulen, että myös kaikki muut tässä salissa kuulivat, niin edustaja Heinonen puheenvuorossaan antoi tukensa tälle esitykselle, tälle ajatukselle. [Keskustan ryhmästä: Aika lyhyesti!] Ymmärrän hyvin, että te mieluummin puhutte tästä kuin siitä, mistä edustaja Heinonen halusi puhua ja teitä moittia, eli siitä tavasta, millä nämä sähkötukiasiat on hallituksessa päätetty ja käsitelty. Aikaisemmin hallitus päätti kolmesta keinosta, ja tekin, ministeri Saarikko, vielä hyvin äskettäin sanoitte, että näihin on nyt päädytty. Sitten demarit tekivät oman poliittisen, sanoisin suoraan, välistävetonsa, ja sen jälkeen hallitukselle tuli hoppu, sen ymmärrämme, mutta sitä, että annettiin ristiriitaista tietoa hallituksen piiristä siitä, milloin virkamiehille tämä valmisteluvastuu on annettu, emme ymmärrä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-10T14:22:34,2023-01-10T14:23:45,Hyväksytty,1.1
2022_146_10,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Niikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_11,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan oikein, että sähköyhtiöiden ansiottomiin, ylisuuriin voittoihin puututaan esimerkiksi tämän kaltaisella verotuksella. Mutta perustelut siitä, että hallitus pelkästään haluaa puuttua ansiottomiin voittoihin ja että se ei vaikuta mihinkään, ei pidä paikkaansa. Keskuskauppakamari ja moni muu on sanonut, että tämä tulee vaikuttamaan jossain määrin mahdollisesti myös tähän investointiympäristöön ja myös näihin tuleviin investointeihin. Sähköyhtiöt itse ovat suoraan tämän palautteen myös sanoneet. Se tulee väistämättä jonkun verran vaikuttamaan.
Meillä on tämä hiilineutraalisuustavoite, jonka hallitus on hyvin kunnianhimoisesti asettanut, niin totta kai nämä investoinnit jossain määrin pienenevät, kun se voittokin pienenee. Sitten täytyy muistaa myös se, että kun tämä rahahan menee pääasiassa kuntien omistamille yhtiöille, välillisesti tai suoraan, niin tämä raha on pois sieltä julkiselta puolelta myös. Nythän tässä toisella kädellä annetaan investointitukia ja kannustetaan tekemään vihreätä siirtymää ja toisella kädellä taas otetaan toisesta taskusta pois sitä samaa rahaa, niin onko tämä nyt oikea tapa kohdella kuntia [Puhemies: Aika!] tässä tilanteessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-01-10T14:23:47,2023-01-10T14:25:01,Hyväksytty,1.1
2022_146_12,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_13,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen edustajat ovat todenneet, että hallitus olisi viivytellyt kuukausitolkulla. Elokuussa tehtiin esimerkiksi meidän sosiaalidemokraattien ryhmässä lista niistä toimista, mitä tarvitaan sähkömarkkinoiden hallintaan saamiseksi ja erityisesti kotitalouksien tukemiseksi. Niistä merkittävä osa käynnistettiin heti budjettiriihen kautta, ja samalla todettiin, että pidemmällä aikavälillä tarvitaan hintakaton tyyppistä sääntelyä, jolla sitten pidettäisiin nämä energiayhtiöt, niiden hinnoittelu, kurissa ilman, että valtion täytyisi niin laajoihin kompensaatiotoimiin mennä.
No, tämä on edelleen työlistalla. On hyvä, että kokoomuksessakin on mietitty näitä malleja, mutta tämä niin sanottu Vestmanin malli olisi tosiaan, niin kuin tässä ministerit viittasivat, [Heikki Vestman pyytää vastauspuheenvuoroa: Nimi mainittu!] ollut mahdoton ilman, että sillä olisi ollut negatiivisia vaikutuksia sähkön saatavuuteen ja kriittiseen huoltovarmuuteen. Nyt tätä pidemmän aikavälin ratkaisua edelleen tehdään, ja nopeasti toteutettavana tämä hintakatto on tehtävissä juuri sillä mallilla, jota hallitus näinä päivinä viimeistelee, eli tällä kertakorvauksella, ja sillä lailla yli kymmenen sentin sähkönhintoihin pystytään nopeasti ja tehokkaasti puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2023-01-10T14:25:03,2023-01-10T14:26:27,Hyväksytty,1.1
2022_146_14,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_15,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinnannousuun liittyy tosiaan merkittävä epäoikeudenmukaisuus: samaan aikaan kun suomalaiset perheet ja yritykset kärvistelevät korkeiden sähkölaskujen kanssa, sähköyhtiöiden voitot ovat kasvaneet. On aivan oikein, että tässä kriisitilanteessa näitä voittoja leikataan. Tällainen ansiottomien tuottojen leikkaaminen on siis oikea toimenpide. Se tapa, jolla tämä esitys on toteutettu, ei välttämättä ole kaikkein paras, ja se ei näytä sitä EU-asetustakaan vastaavan.
Mitä tulee näihin eri hintakattomalleihin, hintakattohan voidaan asettaa sinne sähkön tukkumarkkinalle. Tätä kokoomuksen vaatimaa asiaa myös hallitus on ymmärtääkseni tukenut, ei ole vain onnistunut EU-vaikuttamisessa, ja EU:ssa ei ole otettu käyttöön tukkumarkkinan hintakattoa. Sen sijaan vähittäismarkkinan hintakatto, johon edustaja Koskinen muun muassa tässä viittasi, toimitusvelvollisuussähkölle asetettu hintakatto esimerkiksi, ei vaikuttaisi millään tavalla tehopulan riskiä kasvattavasti. Se ei poistaisi millään tavalla tuotantoa markkinoilta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-01-10T14:26:27,2023-01-10T14:27:44,Hyväksytty,1.1
2022_146_16,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Ovaska.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_17,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos hallitukselle, että tämä esitys on tuotu. Tässä mielellään puhuttaisiin monesta muusta asiasta, ja tiedän, että oppositiolle on joskus nöyryyttävääkin kiittää hallitusta hyvästä esityksestä, [Oikealta: Ei ole!] mutta mielestäni sen voi ihan rohkeasti sanoa. Edustaja Heinonenkin käytti 90 prosenttia ajastaan hallituksen arvosteluun, [Timo Heinonen: Oikeassa suhteessa!] vaikka hallitus on myös toiminut ja tuo esityksiä jatkossakin sähkön osalta.
Tilanne tämän voittoveron osalta on nytten se, että ehkä se tieto yhtiöille on jo aiheuttanut sen, että hintoja on lähdetty laskemaan — toivottavasti näin on. Mutta meillä on nyt Suomessa yhtiöitä, joissa hinta on 10 ja 20 sentin välillä, ja meillä on yhtiöitä, jotka 40—50:tä senttiä edelleen pyytävät. Miten me pääsemme puuttumaan nyt näiden yhtiöiden toimintaan ja saamaan tuolla maakunnissa niitä hintoja alas? Ne ovat äärettömän korkeita kustannuksia, ja erityisesti eläkeläisille, yksin eläville ja pitkien välimatkojen takana asuville ne ovat korkeita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-01-10T14:27:45,2023-01-10T14:28:48,Hyväksytty,1.1
2022_146_18,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_19,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä esityksestä, mutta on, arvoisa ministeri, mahdotonta vaatia, että meidän oppositiossa pitää antaa avoin valtakirja teille tuoda tänne esityksiä ja vain kehua niitä.
Kun luin tuon lausuntopalautteen, niin kyllä sieltä löytyi erittäin paljon vakavaa kritiikkiä tätä esitystä ja tätä mallia kohtaan, ja on tärkeää, että valiokunnassa käydään tarkoin läpi ne kaikki kritiikit ja sitten tehdään tarvittavat muutokset. Sen jälkeen katsotaan, onko tämä hyväksyttävä vai ei. Tavoite on aivan oikea, sitä ilman muuta tuemme.
Yksi yksityiskohta, joka myös sieltä lausunnoista ilmeni, oli, että tämä vero sidotaan sähkötoimintaan sidotun pääoman määrään. Nyt meillä on paljon CHP-laitoksia, jotka tuottavat sekä lämpöä että sähköä, [Petri Huru: Turpeella!] ja monessa yhtiössä ei ole rakennettu järjestelmää sillä tavalla, että nämä voitaisiin selkeästi erottaa. Miten te arvioitte, että tämä voidaan oikeudenmukaisesti tehdä, ettei veroteta kaukolämmön tuotantoa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-10T14:28:48,2023-01-10T14:30:03,Hyväksytty,1.1
2022_146_20,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_21,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että verotusta kohdistetaan väliaikaisen sodan aiheuttamaan markkinamuutostilanteeseen.
Kokoomus on ollut julkisesti kovin hiljaa tästä esityksestä. [Timo Heinonen: Yli seitsemän minuuttia puhuttiin just!] Kokoomus ei ole osannut päättää, kannattaako se tällaisia voittoveroja, lukuun ottamatta ehkä edustaja Vestmania, joka tuntee ehkäpä paremmin kuin muut teistä sen, [Ben Zyskowiczin välihuuto] miten tämä markkina toimii ja että on kohtuullista myös vaatia energiayhtiöitä osallistumaan tässä tilanteessa verotuksen keinoin siihen, että saamme näitä ikään kuin sodan aiheuttaman tilanteen ylimääräisiä ja kohtuuttomiakin voittoja verotettua. [Ben Zyskowicz: Vestmanin ääni, kokoomuksen ääni!] Sen takia kokoomuksen toiminta itse asiassa tässä energiakriisissä on ollut kovin poukkoilevaa. Se on nähty ihan tuolla valiokuntatyöskentelyssä, että ette ole osanneet päättää, mitä mieltä olette nyt tästä esityksestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-01-10T14:30:03,2023-01-10T14:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_146_22,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kauma.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_23,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tässä on nyt kaksi asiaa: ensinnäkin tämä väliaikainen voittovero sähköyhtiöille ja sitten toisaalta se, miksi tässä tilanteessa ollaan eli miksi tällainen voittovero tarvitaan. Kokoomus on jo paljon aikaisemmin, yli puoli vuotta sitten, esittänyt, että itse sähkön hinnan määräytymismalliin esitettäisiin muutoksia, ettei kallein tuotantomuoto niin keskeisesti määrittelisi sitä sähkön hintaa, ja että tämän perusteella sähkön ja kaasun hinta erotettaisiin toisistaan. Hintakattomalleja on Euroopassa jo parisenkymmentä erilaista, mutta ei ole ollut Suomessa. Tässä on hidasteltu.
Mutta sitten on tämä voittovero, josta tässä nyt puhutaan. Totta kai tässä tilanteessa tällainen voittovero on oikeudenmukainen, mutta siinäkin pitää tietenkin miettiä, mikä on sen oikea taso ja että sen on oltava riittävän väliaikainen. Tämä vero, jota nyt esitetään, saattaa olla aika aggressiivinen verrattuna siihen, mitä Tanskassa ja Ruotsissa on esitetty, johtuen siitä, että tämän voiton kertymäksihän on arvioitu miljardiluokan tuloja, kun taas Tanskassa ja Ruotsissa puhutaan kymmenistä miljoonista euroista.
Eli, arvoisa puhemies, kyllä meillä kokoomuksessa kanta tähän on: haluamme tukea tätä esitystä, [Puhemies: Aika!] mutta pitää katsoa, että se on oikeudenmukainen ja ei kuitenkaan ehkäise investointeja syntymästä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-01-10T14:31:16,2023-01-10T14:32:44,Hyväksytty,1.1
2022_146_24,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_25,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvä asia, että kun kriisiaikaa elämme ja Venäjän kanssa on käynyt kauppa, niin kuin on käynyt, ja sota jatkuu, niin oikein on toimittu ja energiakauppa sieltä loppui tännepäin. Meillä on liian vähän energiantuotantoa, joka johtaa sitten tähän tilanteeseen, missä nyt olemme. On aivan oikein, että tässä tilanteessa, kun se laskentatapa, jolla sähkön hinta määräytyy markkinoilla, on tehty normaaliolosuhteisiin, se pitäisi muuttaa sillä keinoin, että se yhteisesti Euroopassa sovitaan. Ei Suomi yksin sille pysty mitään tekemään.
Arvoisa puhemies! Se, mikä minua todella huolestuttaa tällä hetkellä: Viikonloppuna tapasin metsäalan ammattilaisia, myös kuljetuspuolen ihmisiä. Kun meillä tämä suuri into oli polttaa, saattaa turve loppuun tässä maassa kokonaan, niin meillä on semmoinen tilanne, että meillä kohta loppuvat kaikki turvevarastot, kun ei ole enää käytännössä mitään jäljellä. Hyvin vähän on, jos on. Ja sitten ensi kesän tarve pitäisi saada nyt maksimiin ja hyvin äkkiä. Hallituksen pitää tässä toimia. On vaarallista, että Uimaharjun sellutehdas tänä päivänä toimii kädestä suuhun. Kaikki kuitupuu ja tukki, mikä siellä vapautuu, menee tänä päivänä hakkeena polttoon, vaikka sen pitäisi mennä sellutehtaalle. Arvoisat ministerit, nyt on kiire toimia. Halutaanko me, että muuten tämä systeemi, sahat ja sellutehtaat, pistetään kiinni? Sitä ei pidä sallia. [Iiris Suomela: Miten se liittyy tähän?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-10T14:32:44,2023-01-10T14:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_146_26,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_27,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kesästä saakka vasemmisto on ehdottanut vaihtoehtoa kohtuuhintaisen sähkön takaamiseksi kansalaisille. Hallitus onkin tehnyt useita päätöksiä, joilla tuemme tavallisia suomalaisia selviämään talven yli kovista sähkölaskuista. Lisääkin tarvitaan, ja huolta kuitenkin herättää edelleen, kohdistuvatko tuet heille, jotka tukea eniten tarvitsevat.
Viime kesästä saakka vasemmisto myös vaati, että windfall-vero otettaisiin käyttöön ripeästi. Poliittinen tahto tähän löytyi viimein syksyllä. Kiitos yhteiseurooppalaisen päätöksenteon saimme windfall-veronkin nyt Suomeen. Windfall-verolla pääsemme käsiksi ansiottomiin ylisuuriin voittoihin. Veron tavoitteena on ohjata yhtiöitä energianhintojen kohtuullistamiseen. Tällaisia mekanismeja voitaisiin kyllä hyödyntää myös laajemminkin varsinkin nyt, kun inflaatio uhkaa tuottaa ilmaa muihinkin tuotteisiin ja palveluihin kuin energiaan. Markkinavoimien ei saa antaa ratsastaa ihmisten ahdingolla. Kotitalouksien ostovoimaa olisi suojeltava tehokkaammin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-01-10T14:34:04,2023-01-10T14:35:13,Hyväksytty,1.1
2022_146_28,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_29,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti verojaostossa tulemme käsittelemään joutuisasti ja asianmukaisesti tämän esityksen. Minusta on hyvä, että hallitus nopealla tahdilla on tuonut näitä ratkaisuja tilanteeseen tässä ja nyt. Me tiesimme syksyllä, että kansalaiset ovat isossa ahdingossa hintojen nousun vuoksi. Tuli tukitoimia, kuten ministeri tässä kertoi, ihan miljardiluokkaa ollaan panostettu, ja tulossa on vielä tämä kertakorvaus, jota äsken hyvin edustaja Koskinen juuri kuvasi, että se toimii nyt hintakattona tässä ja nyt nopeasti tehtävässä ratkaisumallissa.
Kun teemme näitä kansalaisten kannalta välttämättömiä tukitoimia isosti ja se maksaa — ja sen täytyy maksaa, ja se on tosiasia, että näin on — niin mielestäni on silloin erittäin tärkeää, oikeudenmukaista ja viisasta, että sitten tätä tukea rahoitetaan tämän kautta, että näitä ylisuuria voittoja päästään verottamaan. Eli tässä mielestäni kyllä hallitus on toiminut ripeästi hyvin aikaan pureutuen, ja siinä mielessä voi olla, että joskus tulee mieleen tästä kokoomuksen kritiikistä, että väärin sammutettu tai jotain muuta. Kyllä tässä toimia on tehty koko syksyn ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-01-10T14:35:15,2023-01-10T14:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_146_30,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_31,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Energian hinnannousun myötä energiayhtiöt ovat tehneet kyllä erittäin suurta voittoa, kun samanaikaisesti kansalaiset ovat sitten kärvistelleet näitten isojen sähkölaskujensa kanssa. Siinä mielessä voi antaa täyden tuen hallitukselle tämän veron aikaansaamisesta, vaikka varmasti näitten tukitoimien kohdentumisessa on sitten ollut ehkä vähän vielä parantamisen varaa.
Kristillisdemokraatit esittivät omassa vaihtoehtobudjetissaan jo viime syksynä tämän vastaavantyyppisen voimalaitosveron, sen malli oli ehkä lähempänä tätä Tanskan tuottajamaksua. Arvioimme noin 250 miljoonaa sitä kautta valtion budjettiin tulevan tuottoja. Tässä Tanskan tuottajamaksussahan ajatuksena on se, että kun Tanska on ollut pitkään tuulivoiman edelläkävijä, niin myöskin sitten nämä tuottajat vastaavat kantaverkon vahvistamisesta ja myöskin säätövoiman rakentamisesta. Olisinkin kysynyt arvoisilta ministereiltä, näettekö, että myöskin Suomessa olisi hyvä, kun meilläkin lisätään nyt valtavasti tuulivoiman tuotantoa, jollakin tuottajamaksutyyppisellä puuttua siihen, että meillä kantaverkkoa vahvistetaan, ettei käy niin, että voitot valuvat näille ulkomaisille tuulivoimayhtiöille ja sitten tänne kotimaahan jäävät valtavat miljardiluokan investointitarpeet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-10T14:36:33,2023-01-10T14:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_146_32,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Ministeri Lintilä, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_33,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka kyseessä on valtiovarainministeriön laki, tässä tuntuu tulevan aika paljon tänne omalle sektorille tuota palautetta. Edustaja Heinonen käytti ansiokkaassa puheenvuorossaan kymmenen sekuntia tähän kyseiseen lakiin ja loppuajan sitten tuonne meidän puolelle, niin katsoin, että ehkä on syytä muutama sana sanoa.
Toivon, että nyt ensinnä odotettaisiin, että laki kertakorvauksesta tulee eduskuntaan ennen kuin se haukutaan täällä valmiiksi. Se ei ole vielä lähtenyt lausunnollekaan. Eli annettaisiin nyt sen verran rauhaa tähän. Kyllä sitä on tehty ihan vakavalla mielellä ja sillä tavalla, että se auttaisi suomalaisia kotitalouksia tässä vakavassa tilanteessa. Siihen liittyy myös yrityksille maksuaikojen pidentäminen, joka on verrattain hyvä tässä tilanteessa. Me mennään käytännössä maksimilla, jonka direktiivi antaa periksi, ja itse olen valmis siihen, että tullaan hakemaan Brysselistä jatkoa siihen, että voitaisiin antaa pitempiä maksuaikoja. Kuten myös asunto-osakeyhtiöt tullaan ottamaan sitten — ne, jotka ovat sähkölämmitteisiä — siihen mukaan.
Että kyllä koko syksyn ajan on töitä tehty, on käyty läpi erilaisia malleja. Tämä kertakorvausmalli tuli periaatteessa hyvin nopeasti sitten joulukuun alussa vasta. Sen valmisteluun on käytetty nyt aika sen jälkeen, ja muuta valmistelua menee edelleen eteenpäin. Eli kyllä me käydään näitä hyvin tarkasti läpi. Tuon kertakorvausmallin kokonaishinta tulee olemaan noin 400 miljoonaa, ja se tullaan täyttämään tästä windfall-verosta tulevalla tuotolla.
Edustaja Essayah kysyi, tuleeko kantaverkon vahvistuminen ja muu. Meillä tosiaan tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuonna 75 prosenttia, investoinnit pikkusen vajaa kolme miljardia. Fingridin pullonkaulatuloista tullaan käyttämään sitä rahaa, jolla kantaverkkoa sitten vahvistetaan.
Täytyy myöntää, että vielä tahdon sanoa edustaja Heinoselle, että seuraavan kerran voi vaikka soittaa minulle, niin ei tarvitse Iltalehden tietojen mukaan mennä. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-01-10T14:37:56,2023-01-10T14:40:10,Hyväksytty,1.1
2022_146_34,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Ministeri Saarikko, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_35,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä on hyvä kuvata vielä tämän veron yhteydessä taustaperiaatteita — sen lisäksi, että tämän takana on EU-asetus ja sen kansallinen soveltaminen, niin mitä hallitus tällä tavoittelee: Tässäkin parhaimmillaan tämä vero toimii kannustimena esimerkiksi julkisille, kunnallisille energiayhtiöille toimia niin, ikään kuin tätä lisäveroa välttääkseen, että he alentaisivat kuluttajien sähkölaskun hintaa suoraan. [Pia Lohikoski: Juuri näin!] Se olisi hyvä reaktio, koska me olemme tavoitelleet sitä, että kuluttajien, sähkönkäyttäjien, kukkaron näkökulmasta syntyisi ratkaisuja, jotka alentaisivat nyt syntyneitä kohtuuttomia kustannuksia. Eli me tavoittelemme sitä, että tavalla tai toisella... Lisäksi valmistelemme näitä erilaisia tukimuotoja, joista osa on jo voimassa, alvin alennus on tehty. Mutta tämän kaiken tähtäimessä on se, että kotitalouksille se raha, jota joudutaan käyttämään energialaskuihin, sähkölaskuihin, ei olisi niin suuri kuin se nyt on.
No sitten toisen tavoitteen pitää tietenkin olla — ja viittaan tässä erityisesti perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustajien puheenvuoroihin — se, että tämä vero ei ole haittaamassa energiayhtiöiden tulevaisuusinvestointeja, [Sinuhe Wallinheimo: On!] joista muun muassa tuulivoima, johon täällä aiemmin viitattiin, [Petri Hurun välihuuto] edustaa nyt vahvaa, kasvavaa virtaa, koska me haluamme, että Suomi on entistä nopeammin ja entistä paremmin energiaomavarainen maa, joka nojaa uusiutuvaan energiaan. En ole aivan varma, allekirjoittavatko kaikki tässä salissa tämän tavoitteen, mutta hallitukselle tämä on selvää, että Suomen pitää olla vahva energiaomavarainen maa, ja siksi on aivan oikein nostaa keskusteluun nämä investointiriskit. Mutta koska tämä on voittovero, joka kohdistuu niihin ylimääräisiin voittoihin, joita yritykset eivät ole voineet viisivuotisstrategioissaan ennakoida, vaan ainoa osuus kohdistuu niihin, jotka ovat energiakriisin seurauksena syntyneitä ansaitsemattomia voittoja, niin meidän arviomme on, että tämä ei ole heikentämässä investointeja. Sen sijaan, jos me olisimme tuoneet suuremman veron tai pysyvän veron, tämä keskustelu olisi erittäinkin perusteltu ja haitallinen investointien näkökulmasta, mutta kertaluonteisena — ja vieläpä lausuntokierroksen jälkeen muutettuna nimenomaan näiden reunaehtojen osalta, mihin osuuteen energiayhtiön tuloksesta tuo vero kohdistuu — me voimme olla varmempia, että riskit investoinneille eivät toteudu.
Ja, arvoisa puhemies, tiivistän vielä lopuksi: Minusta on erittäin hyvä, jos valtiovarainvaliokunta ja sen verojaosto käyvät tämän perusteellisesti läpi, niin kuin aina hyvää työtä teette. Tämä on tehty nopealla aikataululla. Energiayhtiöt ovat perustellusti myös esittäneet kriittisiä havaintoja, mutta periaate kuluttajien kukkarosta ja energiayhtiöiden investointikyvystä ovat ne kantavat johtotähdet, joilla toivon myös valiokunnan tätä käsittelevän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-10T14:40:12,2023-01-10T14:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_146_36,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Viimeinen vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_37,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ovaska, se on Venäjän duuma, missä vain kiitellään ja kehutaan, ja, ministeri Saarikko, hyvin selvästi puheenvuoroni alussa, jos olisitte kuunnellut, toin esille, että kokoomus kannattaa tätä voittoveroa. Meidän kritiikki kohdistui niihin toimenpiteisiin, mitkä ovat olleet tiedossa. Niitä olisi voitu valmistella kyllä pidemmällä aikajänteellä. Kritiikki kohdistui hintakattoon tai muihin toimiin, joilla akuutisti olisi voitu auttaa maataloutta sähkökriisissä, kotitalouksia sähkökriisissä, yrityksiä sähkökriisissä. Kun te viittasitte, että hintakatto, jota pääministeri Marinkin esitti, olisi aiheuttanut sähkökatkoja ja ongelmia, niin ei näin ole tapahtunut esimerkiksi Virossa, jossa on hintakatto käytössä, eivätkä tämän toimitusvelvollisuussähkön piiriin kaikki siirtyisi missään vaiheessa, vaan osa jäisi pörssisähköön, niin kuin ovat jääneet sielläkin sellaiset henkilöt, jotka pystyvät itse ohjaamaan enempi sitä sähkönkulutusta ja aikaa.
Mutta hyvä, että tämä esitys on tullut, ja lupaan, ministeri Lintilä, soittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-10T14:43:14,2023-01-10T14:44:26,Tarkistettu,1.1
2022_146_38,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Niikko poissa. — Edustaja Viitanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_146_39,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tuossa debatissa jo sanoin, niin lähinnä minun viestini tässä keskustelussa on se, että tämä on hyvä, positiivinen asia, ja me tulemme nimenomaan valtiovarainvaliokunnan verojaostossa tämän käsittelemään asianmukaisesti ja käymme nämä luonnollisesti läpi.
Mutta kyllä minusta kaiken kaikkiaan siihen periaatteeseen, että me tarvitsemme ylipäätään verotuloja ja että me tarvitsemme jostain rahoitusta sille, että me voimme tilanteeseen tässä ja nyt reagoida, auttaa kansalaisia, tukea heitä vaikeassa tilanteessa, tämä on varsin sopiva, oikea keino siihen.
En osaa ottaa tarkkaa kantaa vielä kaikkiin yksityiskohtiin, mutta minusta kuitenkin tämä periaatteena on sellainen, että uskoisin, että saamme tämän kohtuullisen hyvin yhteisvoimin vietyä. Ja mikäli kuuntelin oikein tätä keskustelua, niin kuitenkin, minulle ainakin, jäi se kuva eri puolueidenkin kannanotoista, että ylipäätään tätä veroa kohtaan ollaan suhteellisen myönteisiä. Se on tietenkin hyvä asia, koska itse pidän tätä aivan mielettömän tärkeänä ja hyvänä avauksena tässä tilanteessa. Yhteisiä verovaroja tarvitaan, niitä tarvitsee kerätä, jotta voimme auttaa kansalaisia. Tässä on oiva keino siihen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-01-10T14:44:34,2023-01-10T14:45:56,Hyväksytty,1.1
2022_146_40,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_41,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sähköyhtiöiden ylisuurten voittojen verottaminen on tässä tilanteessa oikeudenmukaista ja kansalaisten oikeustajun mukaista. Sähkön hinta on noussut markkinoiden toimintalogiikan vuoksi, vaikka tuotantokustannuksissa ei ole ollut merkittäviä muutoksia. Itsekin pidän tätä esitystä ja ennen kaikkea sen tavoitetta tämän rahoituksen keräämiseksi erittäin kannatettavana, mutta onhan se tosiasia, että aika viime tipassa tämä kokonaisuus — siis sähkötuki ja sille rakennettu rahoitus — on nyt tulossa. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esitti jo viime syksynä vaihtoehtobudjetin yhteydessä tämäntyyppistä voimalaitosveroa.
Ajattelen, että on tärkeää, että tämä esitys huolella käsitellään valiokunnassa, ja on otettava huomioon, että kun tätä lausuntopalautetta katsoo, niin se on kyllä varsin kriittistä, eli on tärkeää, että käydään myös ne kriittiset huomiot läpi. Tätä ehdotettua mallia ja myös sen taustalla olevaa EU-asetusta on kritisoitu esimerkiksi siitä, että niillä ei pyritä reagoimaan sähkön hinnannousun juurisyihin eli liian vähäiseen tuotantokapasiteettiin, ja sitten myös pelätään, että yrityksiltä pois kerätyt tuotot olisivat pois investoinneista, mikä olisi tietysti erittäin vaarallista. Hallituksen esityksessä sinänsä uskotaan, että tätä haittavaikutusta ei tulisi, koska on kysymyksessä vain kertaluontoinen vero, mutta tämäkin on mielestäni syytä ihan avoimesti valiokunnassa tutkia.
Joka tapauksessa on tärkeää, että nyt reagoidaan tähän sähkökriisiin ja korkeisiin sähkön hintoihin ja tuodaan tuki, joka helpottaa erityisesti heikossa asemassa olevia kansalaisia, niitä, joilla on esimerkiksi suora sähkölämmitys ja kalliit sähkösopimukset tai jotka ovat pörssisähkön käyttäjiä, jolloin näitä kustannuksia helposti tulee enemmän kuin kotitalouden taloudellinen kantokyky mahdollistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T14:45:57,2023-01-10T14:48:45,Hyväksytty,1.1
2022_146_42,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Ministeri Saarikko, yksi minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_43,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä useampaan otteeseen keskustelun aikana on viitattu vähän näihin aikatauluihin, että onko hallitus ajoissa vai myöhässä. Muistan hyvin, kun budjettiriihen jälkeen — näitten ensimmäisten sähkötukipäätösten jälkeen — käytiin aika voimakasta yhteiskunnallista keskustelua, että hallitus on aivan liian avokätisesti tukemassa kotitalouksia, aivan liian mittavia ratkaisuja tähän energiakriisiin, kunnes tultiin vuoden loppuun ja sanottiin, että aivan riittämätöntä.
Ajoituksestakin voidaan olla montaa mieltä, mutta erityisesti edustaja Räsäsen puheenvuoroon haluan todeta, että kun kysymyksessä on vero, niin se koskee koko verovuotta. Eli vaikka olisimme tehneet tämän esityksen lokakuussa, niin se olisi tullut koskemaan tätä samaa verovuotta 23 — ja itse asiassa se EU-asetus, johon tämä pohjaa, tehtiin vasta lokakuussa. Ja toisaalta on myöskin niin, että tämä tuloutuu valtiolle vasta vuoden 24 aikana. Eli kun ollaan tekemisissä veron kanssa, niin me olemme minusta ihan hyvin onnistuneet rakentamaan mallin nyt niin, että se tulee koskemaan koko verovuotta — vaikka vuosi on jo lähtenyt käyntiin, mutta energiayhtiöt voivat tähän varautua, ja vuoden lopussa ikään kuin sen kertyneen voiton näkökulmasta sitten ratkaisut toteutetaan näillä veron reunaehdoilla.
Eli on ihan oikein, enkä minäkään missään nimessä oleta, että opposition tehtävä olisi vain kertoa täällä, kuinka hyviä asioita hallitus tekee. Mutta vielä ehkä täsmennän, kun täällä kritisoitiin jonkun asiantuntijan suulla varmasti ihan perustellusti, miksi hallitus tekee vaan kriisitoimia. Niinpä niin, miksi tässä maassa joudutaan tekemään jatkuvasti vain kriisitoimia? Siksi, että me kohtaamme ennennäkemättömiä, päällekkäisiä šokkeja ja kriisejä, jotka on hoidettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-10T14:48:47,2023-01-10T14:50:19,Hyväksytty,1.1
2022_146_44,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_45,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_46,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään päivällä tämä keskusteluaihe katkesi aika lyhyeen. Sitä olisi varmaan voinut jatkaa. Kun täällä esitettiin väite siitä, että kokoomus ei olisi tämän lakiesityksen takana, niin totta kai kokoomus on tämän lakiesityksen takana, koska tällä hetkellä niille ihmisille, jotka ovat joutuneet kärsimään korkeista sähkön hinnoista, ja myös yrityksille täytyy korvata, koska he eivät muuten selviä tai ne eivät muuten selviä. Tämmöinen windfall-veron kaltainen vero on tietenkin vastinpari, sillä jostakinhan valtion täytyy rahaa saada, jotta yrityksille ja ihmisille voidaan sitten maksaa ja hyvittää laskuissa, jotta he eivät joudu sellaiseen tilanteeseen, että he eivät yksinkertaisesti pysty selviytymään näistä laskuista. Me tiedämme kyllä suurin piirtein, ketkä näitä vaikeuksiin joutuneita ovat.
Arvoisa puhemies! Tämä asia lienee kohtalaisen selvä, mutta on huomioitava, että tämä hallituksen esitys ei kyllä millään tavalla muuta sähkön hintaa. Meidän sähkömarkkinat on rakennettu aivan erilaisiin olosuhteisiin silloin, kun Venäjältä tuli kaasua, ja silloin kun se tasapaino on järkkynyt monella eri tavalla, niin totta kai tämä tuotannon niukkuus aiheuttaa kohoavat hinnat. Ainut, mitä itse mietin tämän hallituksen esityksen kohdalla, on se, ovatko nämä annetut prosentit semmoisia, että ne hillitsevät näiden sähköntuottajien isoja voittoja, joita he tällä hetkellä saavat sähkömarkkinoilta. Koska futuurit, termiinihinnat ja muut ovat nousseet, niin tämä prosentti ylimääräisistä voitoista pitäisi säätää niin, että ne tuottajat itsekin jo tietäisivät ja kantaisivat yhteiskuntavastuun eivätkä nostaisi hintoja tavalla, joka tuo heille aika isoja voittoja.
Arvoisa puhemies! Pidän tätä selvänä ja hyvänä esityksenä, mutta kun ministeri Saarikko täällä omassa puheenvuorossaan kertoi, että hallitusta syytetään aina siitä, että hallitus on ja reagoi myöhässä, niin nyt täytyy katsoa tulevaan, ja itse käännän katseen tuonne talveen 23 ja 24. Yhtä lailla voimme olla sähkömarkkinoista huolissamme, mutta itse kyllä olisin huolissani siitä ja nostan sen nyt esille ja toivottavasti tämä viesti tavoittaa ministerit, että se, mikä taho joutuu vaikeuksiin todennäköisesti vuoden kuluttua, on kaukolämmitys. Se johtuu siitä, että kuten tiedämme, Venäjältä ei tule puuta, ja me olemme nyt polttamassa ja on poltettu aika hyvin turvetta, mutta jos sattuu vielä käymään niin, että ensi kesä on huono turpeen keräämisen kannalta, niin me olemme oikeasti ensi talvena vaikeuksissa. Kaasusta en tiedä, miten kaukolämmitys kaasun kanssa toimii, mutta silloin kun me tarvitsemme paljon puuta, turvetta, jopa kivihiiltä, niin meidän täytyy nyt varautua siihen, että me maksimaalisesti ensi kesänä pystymme korjaamaan turvetta. Toivottavasti säät ovat suotuisat. Eihän tämä nyt ihan huomautuksitta ole mennyt, kun näitä turvekoneita on romutettu ja näin poispäin, eli tässä on tehty minun mielestäni huoltovarmuuden kannalta strateginen virhe.
Mihin tämä helposti ensi talvena johtaa? Se johtaa siihen, että me joudumme tuottamaan lämpöä öljyllä, ja se on useita kertoja kalliimpaa kuin turpeella tuotettu ja puulla tuotettu vastapainelämpö — ja vastapainehan tarkoittaa sitä, että samalla tuotetaan myös sähköä. Itse asiassa meillä on jo monen ydinvoimalan verran tästä maasta hävitetty CHP‑ eli vastapainetuotantoa sähkön muodossa ja lauhdesähkön tuotantoa, kun on aina luotettu siihen, että mitään suurempaa häiriötä ei tule. Tietenkin aikanaan olisi pitänyt ottaa kapasiteettimaksut käyttöön, niin että varsinkaan näitä lauhdesähkölaitoksia ei ajeta alas vaan ne säilyvät ikään kuin siinä kunnossa, että ne voidaan kriisin iskiessä päälle ottaa, mutta me teimme huoltovarmuuden näkökulmasta erilaisia päätöksiä, ja ne kostautuvat nyt sitten tuotannon puutteellisena määränä ja korkeina hintoina.
Eli tämä puheenvuoron ydin on juuri siinä, niin kuin sanoin, että toivottavasti ministereille menee viestiä, että nyt pitää tehdä hallituksen kaikki paukut siihen, että maksimaalisesti saamme kerättyä ensi kesänä turvetta, sillä sitä tarvitaan. Siinä käy helposti niin, kuten edustaja Hoskonen täällä aivan oikein totesi, että meille tulee suuri pula siitä, mitä me poltetaan näissä kaukolämpölaitoksissa. Kun puusta on pulaa ja turpeesta on pulaa, niin siinä voi tulla erikoisia tilanteita. Ollaan nyt kerrankin ajoissa, niin ei tarvitse sitten vuoden päästä ihmetellä — tai ne kansanedustajat, jotka täällä ovat sitten vuoden päästä — kun kaukolämmön hinnat nousevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-10T17:14:01,2023-01-10T17:19:13,Hyväksytty,1.1
2022_146_47,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_48,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosissaan tämä väliaikaisen voittoveron käyttöönotto on aika poikkeuksellinen myös meidän verojärjestelmämme kannalta, mutta niin kuin täällä edustaja Eestilä hyvin toi aikaisemmin jo esille, niin kyllä me kokoomuksessa tuemme sitä, että tämä tarkasti määritetty määräaikainen voittovero otetaan käyttöön tässä tilanteessa, koska me tiedämme hyvin sen, että tämän energiakriisin myötä valtaosassa sähköntuotantoa kustannukset eivät ole juurikaan nousseet, mutta samaan aikaan markkinahinnat ovat moninkertaistuneet. On tietysti täysin selvää, että tällaisessa tilanteessa verotetaan tämä ansioton voitto, mitä on tehty sillä, että ihmiset maksavat hyvin korkeita sähkölaskuja tai meidän yrityksemme, jotka ovat monet suurissa vaikeuksissa tällä hetkellä, maksavat hyvin korkeita sähkökustannuksia. Tiedämme myös vaikka omalta alueeltani Satakunnasta sen, että kyllä monet tuotantolaitokset ja tuotantoyritykset ovat joutuneet myös sopeuttamaan omaa toimintaansa aivan johtuen siitä, että nämä sähkön hinnat ovat nousseet niin merkittävän korkeiksi. Elikkä kyllä, tässä näin rajattuna toimenpiteenä liittyen tähän voimakkaasti nousseeseen sähkön hintaan tämä väliaikaisen voittoveron käyttöönotto on täysin perusteltu.
Herra puhemies! Se, minkä itse totesin jo joulukuun puolella, kun tästä asiasta media minulta kysyi kokoomuksen kantaa, oli se, että tämä on sinänsä nyt perusteltu toimenpide, mutta eihän tämä vero tule tietenkään vaikuttamaan laskuihin. Yksikään suomalainen perhe, yksikään suomalainen yrittäjä ei näe tämän veron vaikutusta siinä omassa sähkölaskussaan, vaan tämän veron tarkoituksena on vain kerätä verotuottoja valtion kassaan, jotta taas vastaavasti näitä tukitoimia, mitä nyt on päätetty hyvin laajasti ottaa käyttöön, pystytään sitten maksamaan taas vastaavasti sitten meidän kuluttajillemme. Ja tämän takia se keskustelu, mitä olemme käyneet myös tänään tässä salissa, liittyy siihen, minkä takia jo hyvissä ajoin — koska kuitenkin maan hallitus on tiennyt sen, kaikki ennusmerkit ovat olleet tiedossa sen osalta, että sähkön hinta tulee nousemaan tänä talvena erittäin korkeaksi — minkä takia siis jo varhain syksyllä ei olisi valmisteltu voimaan tällaista sähkön hintakattomallia, joka olisi suoraan leikannut tätä suomalaisten kotitalouksien ja yritysten sähkölaskua, jolloin se hyöty olisi mennyt suoraan sinne loppukäyttäjälle. Nyt mennään ikään kuin sitten toista kautta tässä eteenpäin, mutta kenties sitten ministeri Lintilä tulee kertomaan sen, mikä tämä syy tässä sitten taustalla on ollut.
Herra puhemies! Aivan vielä viimeiseksi: kyllä minusta on myös hyvä, että me keskustelemme siitä, millaisia vaikutuksia tällaisella väliaikaisella verolla tulee olemaan siihen, millainen investointiympäristö Suomi on. Minusta myös siitä näkökulmasta on tärkeää, [Puhemies koputtaa] että maan hallitus selkeästi korostaa, että veron käyttöönotto liittyy nyt vain ja ainoastaan tähän energiakriisiin, [Puhemies: Kiitoksia!] koska kuitenkin, herra puhemies, meidän täytyy säilyttää Suomi houkuttelevana, hyvänä investointikohteena, ja sen takia myös pääosin veropolitiikan täytyy olla johdonmukaista ja pitkäjänteistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-01-10T17:19:15,2023-01-10T17:22:39,Hyväksytty,1.1
2022_146_49,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_50,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihmisten hädällä ei saa tehdä rahaa. Kun teemme täällä päätöksiä kansalaisten tukemisesta sähkölaskujen maksamisessa, on erityisen arvokasta tehdä myös sellaisia esityksiä, jotka tuovat valtiolle uusia tuloja, joilla sitten voidaan auttaa kansalaisia. Edustaja Eestilä totesi edellä, että tämä aloite ei laske sähkön hintaa. Aikaisemmin edustaja Heinonen sanoi täällä, että tämä laki ei auta millään lailla sähkölaskun maksajaa. Ei suoraan, mutta tämä lakialoite, tärkeä sellainen, on osa isompaa kuvaa. Juuri tästähän saadaan viiveellä tuloja, joita tarvitaan, kun tuemme sähkön hinnannoususta eniten kärsiviä pahimman yli, eikä sitä tarvitse sitten toteuttaa velalla. Meidän tulee huolehtia niin menoista kuin tuloista ja niiden tasapainosta. Velkaantumisen tieltä tulee päästä pois. Tämä lakiesitys on tästäkin näkökulmasta erityisen arvokas.
Jokainen suomalainen tarvitsee arjessaan sähköä. Laki määrittelee, että sähkön on oltava kohtuuhintaista. Energiavirasto puolestaan määrittelee parhaillaan, mitä se tarkoittaa. Odottelemme linjausta. Samaan aikaan yhä useampi suomalainen on joutunut täysin kohtuuttomien sähkölaskujen maksajaksi. Sähkömarkkinat menivät syksyllä sekaisin, hinnat karkasivat käsistä. Siinä missä vuosi sitten kiinteähintainen sähkösopimus oli noin viisi senttiä kilowattitunnilta, pahimmillaan uudessa sopimuksessa on voinut lukea kymmenkertainen summa. Ei sellaisia laskuja maksa edes keskituloinen omakotitaloasuja, puhumattakaan pienituloisista. Ajattelisi sen sähkönmyyjänkin ymmärtävän. Elinkeinoministeri Lintilä vetosi viime vuoden puolella ansiokkaasti useaan kertaan sähkönmyyjiin, että ylimääräisiä hinnankorotuksia ei tehtäisi. Ihmisten hädällä ei saa tehdä rahaa. Tuntui välistä, että nämä sanat kaikuivat kuuroille korville. Toki jossakin päin Suomea sähkön hinta laski jonkin verran, mutta ei toki koko maassa. Siksi olemme tilanteessa, että käsittelemme tätä hallituksen esitystä ylisuurien voittojen verottamiseksi.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen mukaan sähköä tuottaville ja myyville yrityksille otettaisiin käyttöön tällainen väliaikainen voittovero, joka on tietysti määräaikainen ja sodan aiheuttama. Esityksen taustalla on EU-asetus energiahätätoimista, joissa edellytetään ylisuurien voittojen verottamista. Hallitus linjasi valmistelusta jo syksyn budjettineuvotteluissa. Verotuottoa kertyisi valtiolle vuonna 2024. Arvioiden mukaan tuotto voisi olla 0,5—1,3 miljardia euroa. Näillä tuloilla maksetaan jälkikäteen toki myös tämän talven sähkötukia. Se on aivan oikein ja kestävää taloudellista ajattelua.
Arvoisa puhemies! Kun väliaikaisen voittoveron yksityiskohdat selvisivät, sähkömarkkinoilta alkoi kuulua myös hyviä uutisia. Moni yhtiö alensi sopimushintojaan merkittävästi, ja joulukuussa ja tammikuussa tämä kehityskulku on jatkunut. Eli tämä lakiesitys on jo hoitanut tehtäväänsä. Eilen Yle uutisoi, että nyt kiinteähintaisen sähkösopimuksen saa jo puolella hintaa verrattuna viime syksyn korkeimpiin hintoihin. Siitä huolimatta hinnat ovat edelleen nelinkertaiset aiempiin hintoihin verrattuna.
Arvoisa puhemies! Sähköyhtiöt, jotka tuottavat myymänsä sähkön itse, pysyvät varmasti jatkossakin tolpillaan. On tärkeää, että pitkällä juoksulla huolehdimme maamme sähkö- ja energiaomavaraisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-10T17:22:41,2023-01-10T17:27:45,Hyväksytty,1.1
2022_146_51,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Könttä poissa, edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_52,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Korkea sähkön hinta puhuttaa nyt Suomessa. Olemme tottuneet siihen, että sähkön hinta on pitkään ollut kohtuullinen. Kriittinen keskustelu onkin aiemmin kohdistunut sähkönsiirtohintoihin, jotka ovat olleet rahastusväline sähkönsiirtoyhtiöille. Monessa taloudessa siirtomaksut ovat olleet suuremmat kuin itse kulutetun sähkön hinta. Nyt kuluttaja on joutunut ennennäkemättömän sähkökriisin keskelle. Syistä, jotka ovat osin jääneet kuluttajalle ja meille päättäjillekin epäselviksi, on sähkön hinta kuluneiden viikkojen aikana kivunnut moninkertaiseksi.
Sähkökriisi osuu hankalimpaan mahdolliseen aikaan, sillä sähköä tarvitaan talvikuukausina monien kodin lämmitykseen ja moneen muuhun välttämättömään toimintaan. Vaikka parhaillaan oleva kriisi on pakottanut meitä kuluttajia tarkastamaan omia kulutustottumuksiamme ja moni on varmaan löytänytkin sähkönkulutuksestaan säästökohteita, ei esimerkiksi sähkölämmitteisissä taloissa voi sähköä säästää enempäänsä. Kun näissä taloissa on jo normaalisti kohtuullisen kalliit asumiskustannukset, ovat kustannukset nousseet kuluneiden kuukausien aikana niin korkeiksi, että myös keskituloisilla on vaikeuksia selvitä sähkölaskuistaan.
Kiitos hallitukselle. On ollut tarpeellista laskea sähkön arvonlisäveroa, säätää verotuksessa huomioitava sähkövähennys ja saada erityisesti pienituloisille tarkoitettua sähkötukea Kelan kautta. Näiden toimien lisäksi kuluttajan selviytymistä sähkölaskuista tullaan auttamaan kertakorvauksen muodossa, josta eduskunta saa lakiesityksen käsiteltäväkseen vielä lähitulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Käsillä oleva lakiesitys koskee voittoveroa, joka otettaisiin käyttöön väliaikaisesti, ja se koskisi sähköä tuottavia ja myyviä yrityksiä. Veron suuruus olisi 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle lasketun kymmenen prosentin tuoton.
Esityksen taustalla on EU-asetus energiahätätoimista, joissa edellytetään kansallisia verotuksellisia toimia korkeista energiahinnoista johtuneiden voittojen leikkaamiseksi. Sähköntuottajiin kohdistuvan voittoveron valmistelemisesta linjattiin myös hallituksen syksyn 22 talousarvioneuvotteluissa. Tämä valmistelutyö laiksi sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta onkin todennäköisesti vaikuttanut sähköyhtiöiden toimintaan siten, että ne ovat jo jonkin aikaa tarjonneet edullisempia sopimuksia kuluttajille. Toiminta on loogista, sillä kalliista sopimuksista saatavat voitot verotettaisiin joka tapauksessa.
Verotuotto kertyisi valtiolle jälkikäteen vuonna 24. Sen suuruus riippuu keskeisesti sähkön hintakehityksestä ja kotimaisen sähköntuotannon määrästä vuonna 23 ja on siksi vaikeasti ennustettavissa. Arvioiden mukaan tuotto olisi puolesta miljardista 1,3 miljardiin euroa. Ylimääräisestä verosta saataville tuloille on kyllä käyttöä. Kuten tuossa aikaisemmin kerroin, hallitus haluaa tukea suomalaisia monella eri tavalla, jotta sähkölaskuista selvittäisiin, ja tähän tarvitaan paljon euroja.
Arvoisa puhemies! Pidän käsillä olevaa lakiesitystä perusteltuna. Ei ole kansalaisten eikä meidän päättäjien oikeustajun mukaista, että kansalaisten ja yritysten sähkökriisin aiheuttamalla hädällä saisi mikään taho päästä rahastamaan. Laki tuo voimaan tullessaan kohtuullisuutta sähköyhtiöiden toimintaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-01-10T17:27:58,2023-01-10T17:32:05,Hyväksytty,1.1
2022_146_53,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_54,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt voi kai sanoa, että tuskin mikään muu puolue Suomessa on ajanut niin kutsuttua windfall-veroa niin ahkerasti kuin vasemmistoliitto. Vasemmistoliitto on eri yhteyksissä puhunut tästä ylimääräisestä sähköverosta, voittoverosta, energiateollisuuden ansiottomille voitoille jo yli kymmenen vuotta. Meneillään olevan energiakriisin yhteydessä nostimme kansalaisten tukemisen windfall-veron tuotoilla esiin jo viime kesänä.
Sen lisäksi, että olemme puolueena ajaneet asiaa suurella tarmokkuudella jo pitkään, olen myös itse ajanut energiayhtiöiden ylisuurten voittojen valvontaa. Viime syksynä jättämässäni toimenpidealoitteessa vaaditaan, että Energiaviraston mandaattia laajennetaan verkkoyhtiöiden tuottojen valvonnasta kaikkien energiayhtiöiden tuottojen valvontaan. Esimerkiksi Britanniassa valvontaviranomainen voi määrätä tutkintoja, velvoitteita ja sakkoja, mikäli yhtiöiden toiminnassa on ongelmia.
Energiayhtiöille suunnattu windfall-vero on ollut ja on edelleen meille vasemmistossa tärkeä, koska kysymys on ennen kaikkea oikeudenmukaisuudesta ja oikeudenmukaisuus on meille yksi tärkeimmistä arvoista. Ei voi nimittäin olla millään tavalla oikeudenmukaista se, että samaan aikaan, kun monessa talossa valvotaan unettomia öitä karmaisevien sähkölaskujen vuoksi, monet energiayhtiöt takovat jättimäisiä voittoja. Näitä voittoja voidaan hyvin pitää paitsi ylisuurina, myös ansaitsemattomina. Suurimpina voittajina ovat ne sähköntuottajat, joiden tuotantokustannukset eivät ole mainittavasti nousseet tämän energiakriisin aikana. Voitot ovat siis johtuneet täysin olosuhteista, eivät esimerkiksi siitä, että yhtiöt olisivat olleet innovatiivisia ja uutta luovia.
Arvoisa puhemies! On oltava päivänselvää, että ihmisten hädällä ei saa kukaan rahastaa. Se on eettisesti täysin kestämätön tilanne. Tästäkin energiakriisistä kärsivät eniten ne, joilla on jo ennestään niin tiukkaa, että taloudessa ei ole pelivaraa. Jos ei ole isoja summia säästötileillä ja rahastoissa, suuret sähkölaskut voivat suistaa talouden jopa vuosiksi pois raiteiltaan. Me nykyiset keski-ikäiset eli laman lapset tiedämme, että monesti myös taloudelliset ongelmat siirtyvät seuraavaan sukupolveen. Siksikin nykyinen tilanne on kriittinen ja avun on tultava välittömästi.
Nyt kun onneksi siis vihdoinkin verotamme näitä ylisuuria voittoja vasemmistolle tärkeällä windfall-verolla, saamme tähän peliin oikeudenmukaisuutta ja järkeä. Sillä järkevää tämä todella myös on. Verosta saatavilla tuloilla on mahdollista tukea tukalassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja tämä on sitä oikeudenmukaisuutta. Haluan myös painottaa sitä, että windfall-vero on valtiontalouden kannalta myös taloudellisesti järkevää ja se myös ohjaa sähköyhtiöitä kohtuullisempaan hinnoitteluun. On toki tärkeää, että tämänkin uudistuksen vaikutuksia seurataan tarkasti ja tehdään tarvittaessa uusia toimia.
Tämän nyt käsittelyssä olevan veron lisäksi hallitus on tehnyt muitakin toimia helpottaakseen ihmisten hätää, ja tämä työ jatkuu edelleen. Arvioimme tehtyjen toimien tehokkuutta ja kehitämme niitä tarvittaessa. Esimerkiksi vasemmistoliiton ajama Norjan malli olisi sellainen, joka takaisi jokaiselle suomalaiselle kohtuuhintaista sähköä välttämättömän tarpeen osalta, ja ylimenevän sähkön osalta hinnoittelu olisi sitten kalliimpaa. Mutta siihen, mikä on se kohtuuhintainen hinta sille välttämättömälle sähkölle, ehkä joku viisaampi antaa vielä lähiaikoina vastauksen. Mutta osalle se kolme senttiäkin kilowattitunnilta on korkea sähkön hinta talvikuukausina, jos on suorasähkölämmitteinen omakotitalo — että ei silläkään hinnoittelulla moni kotitalous ole ennenkään juhlinut, vaikka hinta olisi ollut alhainenkin, vaan ovat ne laskut olleet satoja euroja aikaisempinakin vuosina, vaikka hinnat ovat olleet eri tasolla kuin tällä hetkellä.
Mutta lopuksi haluan vielä kiittää omaa ministeriryhmääni mutta samalla myös koko hallitusta väsymättömästä työstä tämän energiakriisin ratkaisemiseksi ja ihmisten hätään vastaamisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-01-10T17:32:09,2023-01-10T17:37:39,Hyväksytty,1.1
2022_146_55,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Kauma poissa, edustaja Harjanne poissa, edustaja Holopainen, Mari poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_56,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys väliaikaisesta tilanteesta johtuvien suurten voittojen verottamisesta on ajankohtainen ja hyvä esitys, mutta kun tämä lakiesitys nyt on annettu eduskunnalle, niin on syytä tarkastella asiaa syvällisemmin, onko meillä tällaiseen menettelyyn pitkään enää varaa. Mielestäni ei ole enää. Meidän pitää pyrkiä tekemään sähkön hinta edulliseksi muilla keinoilla, ja ensimmäisenä tietysti Euroopan unionin tasolla meidän on pystyttävä vaikuttamaan siihen, että tämä sähkön hinnan muodostus, laskentatapa, muutetaan. Nythän se lasketaan semmoisella algoritmilla, että se ei voi mitään muuta kuin tuottaa hyvän tuloksen sähköyhtiöille. Tällaisiin laskentatapoihin pitää pystyä vaikuttamaan niin, etteivät kuluttajat ja teollisuus ja yleensäkään koko Euroopan unionin alue joudu suuriin vaikeuksiin sen takia, että joku laskentatapa tekee elämän mahdottomaksi.
Tällä hetkellä meillä ollaan tilanteessa, että meillä on sähköstä pulaa. Me olemme purkaneet CHP-sähköä, vanhoja voimalaitoksia, pois, ja olemme tilanteessa, että meillä puuttuu sähkötehoa verkosta. Tähän sisältyy se valtava riski, että kovalla pakkasella olemme siinä tilanteessa, että sähköntuotanto ei riitä, ja kun muissakin maissa on käyttöä silloin paljon, Venäjältä ei tule apua, niin se johtaa siihen, että meillä pistetään Suomessa alueita pimeäksi, ja se tarkoittaa myös silloin, että tuotantotalous loppuu. Kalliilla sähkön hinnalla ei leivän paistaminen leipomossa enää onnistu taikka metallitehtaissa, verstaissa ei töitä kannata enää tehdä. Maatalous on hyvin vaikeassa taloustilanteessa jo ennestään, ja siihen jos tulee vielä tällainen valtava sähkön hintapiikki, se lopettaa myös maidontuotannon ja yleensä ruoantuotannon tässä maassa. Tämä asia on erittäin vakava Suomen kannalta.
Suomen valtionvelan korkoon on viime vuosina mennyt vajaa miljardi, noin 800 miljoonaa euroa on korko ollut Suomen valtion velkapapereilla. Olemme maksaneet tuon 800 miljoonaa euroa keskimäärin viime vuosina, mutta nyt se on noussut jo puoleentoista miljardiin euroon eli kaksinkertaistunut se korkomeno tänä vuonna, ja nousua varmasti on vielä luvassa, kun korkomarkkina on noin levoton ja kun Suomi on näin velkaantunut. Sen takia, arvoisa puhemies, toivoisin, että ruvettaisiin tässä talossa tekemään aidosti töitä, niin että meillä olisi omaehtoista sähköä itsellemme. Lopetetaan tämä ilmastopolitiikka, joka perustuu tähän hiilidioksidin laskentaan. Tämä on aivan kummallinen tapa. Minä pidän sitä ihan virheellisenä. Oiotaan sieltä ensin ne väärät päästötiedot, se 15 miljoonaa tonnia, jotta pääsemme hiilineutraaliuteen. Alamme käyttää turvetta — edustaja Eestilä äskeisessä puheenvuorossa hetki sitten tästä asiasta mainitsi myös. Elikkä meidän pitää toimia nyt, arvoisa puhemies, koska tällä hetkellä hallitusohjelman vastaisesti valtavat määrät arvokasta runkopuuta menee polttoon suoraan, teemme kansantaloudelle valtavaa tappiota joka tunti.
Pohjois-Karjalan maakunnassa Enocellin sellutehtaan puuvarasto on lähes tyhjä, ja samaan aikaan siltä alueelta ajetaan valtavat määrät kuitupuuta ja tukkiakin suoraan hakkuriin, ja ne menevät suoraan voimalaitoksiin poltettavaksi. Eihän tällaisessa taloudenpidossa ole minkäännäköistä järkeä. Tämä on hölmöläisten hommaa — jopa Hölmölässä tehdään viisaammin kuin täällä tässä asiassa. On aivan vastuutonta ajaa tätä maata alas ja tuhota metsiä polttamalla voimalaitoksissa ja samaan aikaan vientiteollisuutta ajaa alas, koska sitähän me teemme, kun sellutehtaita kohta pannaan kiinni ja sahoja menee kiinni. Se on konkurssitaloudenhoitoa. Tähän on pakko puuttua. Maahan on saatava sellainen strategia, jolla pystymme omia energioita tuottamaan enemmän. Aloitamme ensi kesänä maksimaalisesta turpeen tuotannosta. Hallituksen on tässä toimittava ja tehtävä päätökset heti. Tällä hetkellä meillä on tilanne, että vuonna 23 ja 24 elikkä seuraavana lämmityskautena meillä kiinteän polttoaineen voimalaitoksista puuttuu kymmenen terawattituntia kiinteää polttoainetta — elikkä se on käytännössä kymmenen miljoonaa kuutiota turvetta tai viisi miljoonaa kuutiota hyvää runkopuuta haketettuna kymmeneksi miljoonaksi hakemotiksi. Nämä kaikki me menetämme, jos me emme rupea heti toimimaan, ja teemme sitten valtavaa tappiota sekä energiapuolella että metsäteollisuuden vientipuolella. Eli molemmissa asioissa tulee turkkiin niin, että heiluu, ja velka kasvaa koko ajan.
Arvoisa puhemies! Tälle köyhdyttämisen kierteelle, Suomen kansantalouden romuttamisen kierteelle, on tultava loppu ja mahdollisimman pian. No miten se tehdään? No ensimmäinen oli tuo äsken mainittu CHP-voiman nostaminen kunniaan. Me sillä CHP:llä tuotamme parhaina, kovina pakkaspäivinä yli 3 000 megawattitunnin teholla sähköä, ja siihen kun lisätään vielä teollisuuden CHP — se on noin 1 300—1 400 megawattia, mikä sieltä tulee parhaina päivinä — sieltä tulee meille jo enemmän sähkötehoa kuin mitä ydinvoima yhteensä tuottaa sitten, kun Olkiluoto kolmonen jonain päivänä täydellä teholla käy. Elikkä tämä asia on meidän kannalta äärimmäisen tärkeä, ja jos me emme vuosiin 23—24 ala varautua tässä talossa välittömillä päätöksillä tai hallituksen tekemiä esityksiä hyväksy tässä talossa heti, olemme siinä tilanteessa, että vuosien 23—24 lämmityskausi on tälle maalle katastrofi. Sitten me lämmitämme tämän kaupungin ja monen muun kaupungin — tässä kaupungissa tietenkin palaa kivihiili — polttamalla niissä kiinteän polttoaineen kattiloissa, minne ei haketta ja turvetta enää saada, kevyttä polttoöljyä. Se nostaa kaukolämmön hinnan vain viisinkertaiseksi. Vieläkö joku tässä maassa kuvitteli, että meillä on sellaiseen raharalliin varaa? Ei varmasti ole. Nyt jo velkaannumme noin kymmenen miljardia vuoteen, ja tässä hallituksen esityksessä totta kai otamme lisää velkaa tämänkin maksamiseen, ja joudumme vielä ottamaan lisää velkaa, koska velan korot nousevat tuolla maailmanmarkkinoilla, rahamarkkinoilla. Elikkä olemme sellaisessa syöksykierteessä nyt, että tästä kierteestä on päästävä hinnalla millä hyvänsä irti ja ihan omilla keinoilla. Kaikki on mahdollista.
Ymmärrän toki tämän tuulivoiman rakentamisen, en sitä sen enempää parjaa, mutta totean vain sen, että jos me laskemme tuulivoiman varaan ja sitten tulee kova pakkanen, niin kun kovalla pakkasella on aina tyyni sää, silloin on käytännössä tuulivoima nolla, silloin meiltä poistuu valtava määrä sähköä verkosta. Sitten jos meillä ei ole puuta eikä turvetta, mitä polttaa kiinteän polttoaineen kattiloissa, olemme tilanteessa, että koko sähköverkko voi kaatua. Kun sähköverkko menee häiriötilaan, se johtaa siihen, että silloin pistetään pillit pussiin ja ruvetaan miettimään, miten me ruvetaan tätä taas ylös ajamaan, koska se vaikuttaa sähkön taajuuteen ja moneen muuhun asiaan, ja silloin se on erittäin vaarallinen tilanne sähköverkon hoidon kannalta.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämän lakiesityksen myötä, mikä nyt on käsittelyssä, tähän maahan alkaisi tulla tämmöinen energiaviisaus, että alkaisimme tehdä [Puhemies koputtaa] kotimaista energiaa yhä enemmän ja sitten ne kahden ydinvoimalan paperit panemme äkkiä vetämään, niin että saamme tähän maahan lisää perusvoimaa, jolla pystymme tämän maan pitämään lämpimänä. Jos meiltä tuotantotalous romahtaa, niin sitä päivää en edes halua nähdä — se on niin kammottava päivä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-10T17:37:56,2023-01-10T17:45:22,Hyväksytty,1.1
2022_146_57,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_58,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Ärade herr talman! Förslaget om windfall-skatt bottnar i en EU-förordning. Förordningen ger ändå betydande möjligheter till nationell utformning. EU-förordningen kräver exempelvis windfall-skatt enbart sex månader, något som exempelvis Sverige nu går inför, medan vårt förslag i Finland gäller hela året.
Det är motiverat med en windfall-skatt för oskäliga vinster. Det är ändå viktigt att noga definiera vad som är oskäligt för att inte göra saker som i värsta fall får motsatt effekt och gör utbyggnaden av förnyelsebar energi långsammare, för det är bara genom att öka tillgången på energi som vi säkerställer att vi kommer ur nuvarande pina med höga elpriser som framförallt beror på brist på tillgång.
Betydande förbättringar har gjorts i lagförslaget efter utlåtanderundan. Beredningen av lagförslaget har ändå gått så snabbt och gäller en komplex fråga, där saker kontinuerligt förändras, att det finns skäl för att i utskottsbehandlingen gå igenom vissa saker ytterligare för att säkerställa att allt blir helt rätt.
En sådan sak är behandlingen av elhandelsbolag. Dessa ska undantas om de inte har egen produktion. Många elhandelsbolag äger ändå andelar i så kallade Mankala-bolag. Det verkar som det är tänkt att elhandelsbolag som bara får exempelvis 1 procent av sin el från Mankala-bolag kommer behandlas lika som bolag som får exempelvis 100 procent av sin el från Mankala-bolag, trots att bolagen är i enormt olika ställningar. Det skulle finnas skäl att sätta en gräns för att man kan ha vissa små andelar i Mankala-bolag utan att hela elhandelsbolaget ska behöva omfattas av windfall-skatten. Risken är annars att vissa elhandelsbolag kommer behöva höja priset på sin el som de säljer till konsumenter och hushåll och att windfall-skatten i så fall i värsta fall leder till högre elpriser i vissa delar av landet, beroende på vilket elbolag man har. En sådan sak skulle vara katastrofal.
Ärade herr talman! Vissa lokala elbolag skulle kunna behöva höja priset för att ha råd att betala skatten men ändå få netto det som man budgeterat att få i inkomster av kunder, eftersom vissa lokala bolag har behov av att stärka sin likviditet för att klara av verksamheten i den här osäkra tiden. Alla bolag har inte en ägandeform där man kan gå till en stor ägare, oavsett om den är privat eller en kommun, för mera kapital. Det skulle vara viktigt att ekonomiutskottet noggrant såg på den här detaljen så att inte elhandelsbolag utan betydande andelar, exempelvis under 10 procent, i Mankala-bolag tvingas höja elpriset ytterligare för sina kunder, vilket ju inte är avsikten med lagen.
Ärade talman! Det är inte klart om den här lagen gäller på Åland. Ålands landskapsregering har konstaterat att man bedömer att detta är åländsk behörighet. Eftersom beslutet ändå är på EU-nivå via en förordning kommer Ålands lagting i så fall ändå behöva fatta ett eget beslut. Finansministeriet har begärt ett utlåtande om behörighetsfrågan av Ålandsdelegationen. Oavsett det är det viktigt att man är konsekvent då man fattar beslut. I det lagförslag som regeringen separat planerar att snart avge till riksdagen gällande retroaktivt elstöd för november och december månad har man argumenterat att stödet inte nödvändigtvis ska gälla på Åland eftersom behörigheten är åländsk. Ifall det stödet inte gäller på Åland skulle det vara helt orimligt att ta ut en skatt på Åland för att finansiera stöd som då delvis inte kan ges till åländska hushåll.
Inga beslut är ännu fattade och mycket är oklart. Problemet är när det går så oerhört snabbt och beredningen sker med delvis okonventionella metoder. Då ökar riskerna för att man inte får allting rätt genast, och det gör också riksdagsbehandlingen så viktig. Därför är det extra viktigt att man nu i utskottsbehandlingen ser på detta som en helhet och har beredskap att göra ändringar så att man får allt rätt, för skatt och stöd måste naturligtvis gå ihop och bilda en helhet så att man säkerställer att det finns en tydlighet i denna osäkra tid där stöd till hushållen behövs för att klara den här vintern, samtidigt som vi tryggar framtiden för en långsiktig och hållbar energipolitik i vårt land. — Tack.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Kiitoksia. — Ja sitten käännös.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-01-10T17:45:33,2023-01-10T17:50:18,Hyväksytty,1.1
2022_146_59,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_60,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaanhan tämä on hyvä esitys. On myös hyvä huomata, että hallitus tekee paitsi monin paikoin toimenpiteitä, että näihin sähkön hintoihin saataisiin joku tolkku tai ylipäätään ihmiset selviäisivät niistä, mutta peräänkuuluttaa myöskin sähköyhtiöiden yhteiskuntavastuuta. Juuri nyt ei ole tilinteon hetki. 
Puhemies! Näin yleisesti todeten on myös erittäin kannatettavaa, että tuomme myös asiakkaan sähkömarkkinoiden keskiöön ja varmistamme mahdollisuuden osallistua markkinoille turvallisesti ja suojattuna. Myös sähkömarkkinoiden kilpailun lisääminen ja asiakkaan tiedonsaannin parantaminen ovat varsin viisaita ja myös oleellisia keinoja.
Mutta, puhemies, tässä esityksessä siis sähköä tuottaville ja myyville yrityksille otettaisiin käyttöön väliaikainen voittovero. Veron suuruus olisi 30 prosenttia yrityksen sähköliiketoiminnan tuloksesta siltä osin kuin se ylittää sähköliiketoiminnan pääoman määrälle lasketun 10 prosentin tuoton.
Myös, puhemies, uskon, että tieto tulossa olevasta ylimääräisestä voittoverosta on osaltaan jo nyt kannustanut sähköyhtiöitä tarjoamaan edullisempia sopimuksia kuluttajille, sillä kalliista sopimuksista saatavat voitot verotettaisiin siis joka tapauksessa. Ylimääräisestä verosta saatavat tulot tulevat valtiolle vielä tarpeeseen kansalaisille maksettavien sähkötukien kattamiseksi. Sekin on tosiasia. Toki sähkötukiin tarvitaan rahaa jo tässä ja nyt, ja ylimääräisestä voittoverosta kertyy valtiolle tuloa vasta vuoden 24 aikana.
Puhemies! Sähköliiketoiminnan tuloksella tässä yhteydessä tarkoitettaisiin siis sähköliiketoiminnan nettotulosta eli tulojen ja menojen erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus samoin kuin niiden jaksottaminen määriteltäisiin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Veroa sovellettaisiin yritysten voitoista maksettavan tuloveron lisäksi, eikä vero olisi siis yritysten tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Verovelvollisuuden ulkopuolelle rajattaisiin vähäinen sähköliiketoiminta ja puhtaan sähkön vähittäismyyjät. Sähköliiketoimintaan [Puhemies koputtaa] kohdistuvana veron ulkopuolelle jäisi muun muassa kaukolämmön tuotanto yhteistuotantolaitoksissa.
Puhemies! Kaiken kaikkiaan hyvä ja oikeudenmukainen esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-10T17:55:31,2023-01-10T17:58:49,Hyväksytty,1.1
2022_146_61,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_62,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on energiakriisissä ja suomalaiset ovat laajasti syvässä energiakriisissä, eikä tulevaisuus näytä kovinkaan valoisalta ainakaan vielä lähivuosina. Täällä edustaja Eestilä ja edustaja Hoskonen erityisesti katsoivat hieman tulevaisuuteen ja varoittivat siitä, mitä on näköpiirissä, ja niihin varoituksiin on kyllä syytä hallituksen, niin nykyisen kuin tulevan, ja eduskunnan vakavasti suhtautua.
Tarve lisäsähkön tuotantoon on, mutta keinot sen tuotannon turvaamiseen riittävällä tasolla ja tasaisena ovat ongelmallisia. Tarvitsisimme lisää ydinvoimaa, mutta ydinvoimaa ei Suomessa ole valtio tähänkään mennessä rakentanut suoraan, vaan yhtiöt. Ja nyt herää kysymys, löytyykö meiltä niitä yhtiöitä, jotka ovat valmiita suuriin panostuksiin sähkön tuottamiseksi ja ydinvoimaloiden rakentamiseksi. Ainakin Olkiluoto kolmonen on osoittautunut hankalaksi hankkeeksi.
Arvoisa puhemies! Tämä sähkökriisi, joka meillä on, on jo kestänyt varsin pitkään, ja hallitus on ollut valitettavan hidasliikkeinen. Budjettiriihessä viime syksynä muutamia asioita hoidettiin kotitalouksien osalta. Itse tein 16.9. viime syksynä kirjallisen kysymyksen tästä kriisin ratkaisemisesta, ja siihen ministeri Saarikko vastasi ympäripyöreästi lupaamatta oikeastaan yhtään mitään jatkotoimenpiteitä.
Onneksi nyt kuitenkin ollaan tässä tilanteessa, että tämä esitys meillä on. Tämä on tavoitteeltaan varsin hyvä, ja tämä sinänsä ehtii vielä vaikuttaa, ei olla siinä suhteessa myöhässä, mutta se, mitä tässä keskustelussa on ilmennyt, on suuri häpeä hallitukselle, eli se, että tämä on tehty tavattoman suurella kiireellä ja valmisteluaika on ollut niin lyhyt, että tämän valtavan, vaikean kokonaisuuden hahmottaminen ja eri vaikutusten arvioiminen on jäänyt kovinkin heikoksi. Tästä valmistelusta ei hallitukselle voi korkeaa arvosanaa antaa, mutta esitys sinänsä on siis tarpeellinen ja kannatettava.
Tosin nämä muun muassa siellä esityksen lausunnoissa olleet kritiikit on syytä ottaa tarkoin huomioon. Siellä on sellaisia tekijöitä, joita kaikkia ei ole otettu huomioon lausuntokierroksen jälkeen, ja niissä on kohtia, joista voi seurata hyvinkin yllätyksellisiä tuloksia.
Arvoisa puhemies! Ministeri arvioi, että tämä esitys tuottaisi puolesta miljardista 1,3 miljardiin euroa rahaa verotuottoina. Summa on merkittävä ja tarpeen todellakin siihen nähden, että tarvitsemme näitä varoja kotitalouksien, yritysten ja maatalouden tukemiseen tässä ahdingossa, mihin ne ovat tässä ajautuneet. Toivottavasti tuo tuotto on merkittävä ja arvio osuu kohdalleen, jopa tuon ylärajan lähelle.
Ministeri Saarikko arveli, että tämä lakiesitys on jo johtanut siihen, että yhtiöt ovat alentaneet sähkön hintaa. Ihan varma en siitä kyllä voisi vielä olla, sillä kun 30 prosentin osuus verona menee valtiolle, niin yhtiöille kuitenkin jää 70 prosenttia näistä voitoista, jotka ovat eräiltä osin varsin suuret. Ehkä se ei ole näin, että tämä olisi vielä vaikuttanut hintoihin.
Arvoisa puhemies! Nyt on katsottava todellakin sitten tämän esityksen vaikutuksia myös muutoin, ja kyllä tällä ilman muuta investointeihin on vaikutuksia. Kun meillä on erittäin kunnianhimoinen, maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka tämän punahallituksen ohjelman kautta, niin joudumme arvioimaan sitä, ovatko nuo ilmastotavoitteet toteutettavissa, ja tällöin varmasti on pelko siitä, että tarvittavia investointeja eivät yhtiöt pysty tekemään. Siksi tuota hiilineutraalisuustavoitevuotta 35 tulisi nyt hallituksen myös tarkastella ja siirtää eteenpäin sinne lähemmäksi EU:n asettamaa tavoitetta.
Mutta, arvoisa puhemies, meillä on muitakin huolia. EU pyrkii suojelemaan meidän metsiämme aivan hulvattomasti. Turve on ajettu jo kieltoon, ja monet muutkin toimenpiteet rajoittavat meitä energian- ja sähköntuotannossa, eli tarvitaan todellakin voimakkaita toimenpiteitä, jotta voidaan niin EU:ssa kuin kotimaassa varmistaa tulevaisuudessa meille kaikille, sekä ihmisille että yrityksille ja maataloudelle, tärkeä sähköntuotanto. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-10T17:58:52,2023-01-10T18:05:13,Hyväksytty,1.1
2022_146_63,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_64,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys EU-asetuksen mukaisista väliaikaisista sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden voittoveroista ja solidaarisuusmaksuista ei korvamerkitse verottajan yrityksiltä anastamia ylituottoja palautettavaksi kansalaisille, niin kuin kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus huomioiden tulisi olla. Eikä tällainen rangaistusvero muutenkaan ratkaise itse ongelmaa, kun valtio menee, ja vieläpä isomman eli EU:n kehotuksesta, välikädeksi kahmimaan rahaa puuttumatta itse rakenteellisiin ongelmiin eli Venäjälle asetetuista pakotteista johtuvaan liikennepolttoaineiden ylihintaan ja sähköntuotannon hinnanmuodostuksen pörssivinoumaan, saatikka osin jopa keinotekoisesta sähkön tuotantopulasta johtuvaan ylihintaan.
Hyvät kollegat, tämä on taas sitä kuuluisaa hölmöläisen peiton jatkamista, kun koko sähköntuotanto pitäisi kansallistaa ja alkaa hieromaan energiakauppoja suoraan Venäjän kanssa eikä tukeutua kansalaisten hädässä joihinkin EU-asetuksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-10T18:05:17,2023-01-10T18:06:59,Hyväksytty,1.1
2022_146_65,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_66,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Energiapolitiikka on noussut isoon rooliin Ukrainan sodan myötä. Täällä on käyty hyvin monipuolista keskustelua, ja tietysti koko tämän kriisin ajan sillä on iso vaikutus ollut kaiken kaikkiaan.
Minusta hallituksen esitys windfall-verosta on tärkeä työkalu energianhintojen tukielementtien rahoitukseen ja erityisesti sähköyhtiöiden tuottojen kohtuullistamiseen. Suomihan on asettanut tavoitteeksi, että oltaisiin energiaomavaraisia vuonna 2025, ja monesti sitä on arvosteltu, että siihen tavoitteeseen ei päästä. Mutta kun katsoo viime viikkojen ja viime päivien lukuja, niin taisi viime viikolla olla Suomen sähköntuotannon huippu jo yli 14 000 megawattia, ja arvioitu huipputarve tänä talvena on noin 16 000 megawattia. Tähän tietysti yksi iso syy, mikä täälläkin keskustelussa on tullut esille, on tuulivoiman lisääntyminen lähes 2 500 megawatilla. Se on huikea luku, ja tulevat vuodet näyttävät myös vahvasti kasvua, ja tulevina vuosina myös sitten aurinkoenergia. Tällä hetkellä on aika hurjasti ympäri maakuntia kaavoituksessa tuulienergiaa ja sitten erityisesti aurinkovoimapuistojen rakentamista. Tässä ei ole vielä kaiken lisäksi Olkiluoto, joka käsittääkseni on nyt seisokissa ainakin kuukauden verran. Tärkeää olisi myös, että Itä-Suomi saataisiin sitten näihin energiainvestointeihin mukaan. Selvitysmieshän on tuulivoiman osalta nyt sitten tekemässä työtään, ja toivottavasti sieltä jotakin apua tuonne Itä-Suomen suuntaan tulisi. On myös puhuttu tässä salissa uusiutuvasta energiasta ja jopa sen mahdottomuudesta, mutta tällä hetkellä jo yli 60 prosenttia Suomen energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla.
No, sitten tähän hallituksen tukipolitiikkaan, mitä on täällä arvosteltu. Minusta tukipaketti 1 oli hyvä avaus, ja siitähän on se alvin alennus käytössä. Nyt tietysti tämä tukipaketti 2, jossa tämä takautuva energiatuki sitten kotitalouksille tulee, on minusta tähän tilanteeseen se käytettävin ja tärkein elementti, ja hyvä, että hallitus on pikaisella aikataululla sitä valmistellut. Tässä on vähän epäselvyyttä nyt ihmisillä näitten tukipakettien osalta ja näitten tukielementtien käytön osalta, ja minusta tässä olisi tärkeätä nyt sitten informoida ihmisiä erityisesti niistä työkaluista, millä näitten tukipakettien piiriin pääsee.
Hyvää työtä hallitukselta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-01-10T18:06:59,2023-01-10T18:10:08,Hyväksytty,1.1
2022_146_67,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_68,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta on monelle karmiva, ja hankalaa tästä tekee se, että naapurissa voi olla 60 sentin sopimus samalla kun toisella puolella katua on 6 sentin sopimus, samaan aikaan samana päivänä. Tilanne on monimutkainen, eikä siihen ole hokkuspokkustemppuja.
Kiitän ministeriä ja hallitusta tästä lisävoittoveroesityksestä. Ensin hallitus päätti hyvissä ajoin syksyllä näistä kolmesta keinosta, jotka saatiin edistymään, ja nyt sitten tulee tämä neljäs keino eli tämä lisävoittovero. Tällä uudella esityksellä pyritään tietenkin estämään nämä ihan tavallisten suomalaisten kotien maksuvaikeudet. On hyvä, että tämä lisävoittoveroesitys tuotiin nyt jo tähän ensimmäiseen kevään istuntoon. Kyseessä on yli yhden miljardin euron valtion kassaan kerryttävä uusi vero, joka vähentää sähkön hinnalla rikastuvien voittoja ja kompensoi samalla sähköllä rahastamisen tuottoja näille kodeille, jotka ovat pulassa. Erittäin hyvä kokonaisuus siltä osin. Veron suuruus on 30 prosenttia yhtiön tuloksesta. Ei voi olla hyväksyttävää, että sähköala tekee merkittäviä voittoja samalla, kun sähkön hinnannousu on johtanut kotitalouksien taloudellisen tilanteen heikentymiseen kaikkialla Suomessa. Tästä ministeri onkin todennut aikaisemmin jämäkästi.
Tietysti on myös hyvä, että tämän tilanteen seurauksena sähkön käyttö on vähentynyt noin kymmenen prosenttia vuoden takaisesta. Kotien sähkölaskuun tulee vaikuttaa niin, että ne selviävät talven yli, mutta Suomi tarvitsee myös tätä sähkön käytön vähentämistä, ja toivon, että sen eteen tehdään myös teknologian avulla töitä.
Hyvää on myös se, että tämä lisävoittovero ei vaaranna suomalaisten yritysten investointikykyä kotimaiseen energiaan, mutta samalla se sitten vastaa tähän epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen.
Kuuntelin keskustelua aiemmin tänään, ja olin pettynyt siitä, että keskustelussa oli mukana myös populismia, nähdäkseni. Se, joka väittää, että voidaan laittaa hintakatto ilman kompensointia, muuntelee totuutta. Kysymys kuuluu, millä voidaan tiputtaa hintaa talouden raameissa ilman, että sähkö loppuu. On tärkeää, että Suomessa valot palavat, koska poikkeusoloja meillä ei tällä hetkellä ole ja sellaisiin emme halua.
Hinnan lisäksi pitää puhua tästä riittävyydestä ja saatavuudesta, ja sen osalta edustaja Hoskonen puhui mielestäni erittäin ansiokkaasti tänään. Hän puhui tästä riittävästä säätövoimasta ja sen lisäämisestä. Hinta tippuu vain lisätuotannolla. Me tarvitsemme pikakanavan biokaasuhankkeille, kannustusta pienydinvoimaloiden markkinoiden syntymiseen ja energiatehokkuutta kaikkialle. Näitten pienten modulaaristen ydinvoimalalaitosten kehitystyö etenee nyt nopeasti, ja se on varsin hyvä asia. Modulaarisen valmistuksen ja nykyisiä isoja voimalaitoksia kooltaan pienempien yksiköiden ajatellaan [Puhemies koputtaa] nopeuttavan laitosten rakentamista ja käyttöönottoa, ja sitä tämä tilanne vaatii. Hyvää työtä tehdään VTT:llä ja LUTilla jo tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-01-10T18:10:09,2023-01-10T18:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_146_69,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_70,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä sen verran tärkeä aihe, että tästä kannattaa puheenvuoroja käyttää.
Edustaja Eskelinen puhui hyvin tästä hallituksen linjauksesta, ja pääsääntöisesti ne ovat olleet hyviä, mutta täytyy todeta, että kyllä tämä tuen todellinen kohdentaminen niille, jotka oikeasti sitä hätää kärsivät, on pikkuisen ollut puutteellista, kun niitä nopeasti jouduttiin tekemään. Esimerkiksi tämä arvonlisäveron alennus: sanoisin näin, että suurimmalta osin se kohdistui niille, joilla ei ollut mitään hätää. Se johtuu puhtaasti siitä, että meillä ainakin marraskuussa oli 3,8 miljoonaa sähkön kulutuspaikkaa ja kahdella miljoonalla oli kiinteähintainen sopimus. Esimerkiksi kun itselläni on vuonna 24 loppuva sopimus, joka on 4,26 senttiä kilowattitunnilta, niin minun sähkölaskuni aleni, eli veronmaksajat antoivat minulle rahaa. En minä sitä olisi tarvinnut, eikä moni minun kaltainen, jolla on erittäin edullinen sähkösopimus. Tässä kyllä on pakko todeta, olipa tämä hallitus minkä värinen tahansa, että kyllä siinä pikkuisen metsään mentiin, kohdentaminen ei ollut oikein.
Olen täällä aikaisemminkin tuonut esille sen, että jos halutaan oikeasti lähteä kohdentamaan, meillä on olemassa tyyppikuluttajat K, L ja M, eli maatalous, sitten on omakotitalot, jotka käyttävät paljon sähköä, joilla on sähkölämmitys, ja rivitalot tai taloyhtiöt. Sinnehän se olisi pitänyt kohdentaa ja pelata myös siirtohinnoilla. Eli kyllä kaikki on mahdollista, mutta ymmärrän sen, että kun tulee kiire, nämä ovat ehkä hieman vaikeita aina toteuttaa.
Arvoisa puhemies! Kyllä suomalaiset ovat äärimmäisen ymmärtäväisiä ja kantavat yhteisesti vastuuta, sillä nekin, jotka ovat juuri näitä hyvän sähkösopimuksen ihmisiä, ovat kulutusta vähentäneet, se on joku 5—10 prosenttia. Sitten niiden, joilla on valitettavasti kallis pörssisähkö tai jotka ovat joutuneet uusimaan sähkösopimuksen, säästöaste lähenee jo 20:tä prosenttia, eli kyllä kansalaiset ymmärtävät ihan tarkkaan, minkälaisissa yhteisissä ongelmissa me olemme.
Arvoisa puhemies! Menen edelleen vähän toiseen aiheeseen, ettei sitten ensi talvena sanota, että kaikki tulee niin yllättäen ja nyt täytyy nopeasti tehdä ratkaisuja. Tänä vuonna on puhuttu paljon sähköstä, eikä siihen ongelmaan ole oikein nopeita ratkaisuja. Mutta sähkö on kuitenkin helppoa energiaa, sillä sitä voidaan tuoda ja liikutella. Toisin on kaukolämpö. Suomessa oli tämän lämmityskauden alkaessa viime kesän tuotantoa ja vanhoja varastoja noin kymmenen miljoonaa kuutiota energiaturvetta. Se vastaa puuna noin viittä miljoonaa kuutiota. Tuo hätävara poltetaan kuluvana vuonna pois.
Tälle talvelle oli myös tuotuna monta miljoonaa kuutiota Venäjän haketta ja ainespuuta. Niitä ei ole ensi talvena. Meille tulee seuraavalla lämmityskaudella kaukolämpöpolttoaineista iso pula. Ensi kesänä saadaan Suomessa huippukesänä enintään kuusi—seitsemän miljoonaa kuutiota turvetta. Markkinoilta puuttuu siis liki viisi terawattituntia turvetta ja suurin piirtein saman verran tuontipuuta, maakaasua ja kivihiiltä, mukaan lukien Venäjän pelletit. Tämä johtaa siihen, että sellupuuta ja pikkutukkeja poltetaan ainakin viisi miljoonaa kuutiota — se on yhteensä kymmenen terawattituntia. Poltetaan, jos siis saadaan yleensä näitä puita. Jos ei saada, niin poltetaan öljyä, kuten täällä jo aikaisemmin oli puhetta. Öljy on kaukolämpökattilassa yli kolme kertaa kalliimpaa kuin turve, eli on paljon mahdollista, että seuraava hallitus pääsee sorvaamaan lämmitystukipaketteja.
Arvoisa puhemies! Käytän tämän puheenvuoron siksi, että en itsekään tiedä, mitä tälle ongelmalle pitäisi tehdä ensi kesänä, mutta semmoinen käsitys minulla on, että välittömästi tällä viikolla pitäisi miettiä, millä tavalla sitten saadaan kaikki turvekoneet suolle. Sitä me emme tiedä, minkälainen kesä tulee, onko se yleensä mahdollista, mutta nyt pitäisi kaikki tehdä Suomessa, että saadaan maksimaalinen määrä turvetta ensi kesänä talteen, niin paljon kuin se säiden suhteen on mahdollista. Näitä energia-asioita ei voi katsoa edes puolen vuoden sihdillä, nämä pitäisi katsoa monen vuoden.
Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sen verran sanoa — vaikka sanotaan, että joka vanhoja muistelee, se on aggressiivista käytöstä, mutta ollaan nyt sitten hieman aggressiivisia — että sen verran on tässä puhdas omatunto, että olen monta vuotta, niin kauan kuin olen kansanedustajana ollut, puhunut turpeen puolesta, mutta olen puhunut myös kivihiilen puolesta. Ja taka-ajatuksena oli se, että kun meillä on energiayhtiöitä, pitää olla monta polttoainetta varastossa, koska jo silloin ajattelin, että voi tulla semmoinen aika, että me oikeasti tarvitaan energiaa, ja kivihiili on siinä mielessä hyvä, että sitä on helppo varastoida. Totta kai päästöjä tulee, mutta mieluummin näkisin, että tilapäisesti käytetään kivihiiltä, jos meillä olisi lauhdevoimaloita vielä käytössä, kuin että me maksatetaan ihmisillä moninkertaisia maksuja ja ajatetaan yrityksiä konkurssiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-10T18:13:26,2023-01-10T18:18:39,Hyväksytty,1.1
2022_146_71,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_72,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jälkiviisaus on tietysti hyvin noloa, mutta tässä yhteydessä on kyllä todettava, että koronatukien kanssa silloin pari vuotta sitten kävi niin, että niitä hallitus jakoi, toki eduskunnan myöntämin valtuuksin, aika huolettomasti sinne tänne ja sitten jotkut palauttivat niitä, kun tuli palautetta, että nyt meni väärään kohtaan. Ehkä voisi sanoa, että olisi pitänyt antaa esimerkiksi puolet lainana ja puolet avustuksena, niin olisi saatu puolet näistä koronatuista takaisin niiltä yrityksiltä, joilla kuitenkin menee nyt jo hyvin. No joo, se siitä, mutta tässä on nyt toinen, mihin edustaja Eestilä puuttui, eli viime syksyltä erityisesti arvonlisävero. Minäkin sain arvonlisäveron alennuksen, enkä tuloihin ja sähkölaskuun nähden sitä millään lailla tarvitsisi. Ei ihan niin edullinen sähkö ole kuin edustaja Eestilällä, mutta varsin edullinen kuitenkin.
Mutta se vakavin asia, minkä edustaja Eestilä nosti esille, todellakin on se, mikä on ensi talvena, vuoden päästä, kahden vuoden päästä tilanne tässä maassa. Me emme saa Venäjältä enää — ja hyvä, ettei saada eikä tuoda — minkäänlaista tavaraa poltettavaksi. Edustaja Hoskonen on moneen kertaan varoittanut ja moittinut siitä, että meillä pannaan hyvää puuta, jota pitäisi jalostaa pitkälle, polttouuneihin tällä hetkellä. Turve on pantu käytännössä kokonaan pannaan, ja koneetkin hallitus on määrännyt romutettavaksi — tai ehkä ei nyt ihan määrännyt, mutta kuitenkin kannustanut rahalla romuttamaan. Ja ydinvoiman lisärakentaminen: pienydinvoimalat vievät aikaa, ennen kuin ne saadaan kehitettyä siihen malliin, että niistä on hyötyä, suuret ydinvoimalat ovat vuosikymmenen hankkeita. Silloin me ajaudumme varmaan kivihiileen ja öljyyn. Ja se taas on sitten ilmastopoliittisesti, nykyisen ilmastopolitiikan näkökulmasta, täysin mahdoton ajatus, ja saamme siitä sitten sakkoja ja kaikenlaisia päästömaksuja ja muita, jos siihen ajaudumme.
Eli nyt hallituksen — en tiedä, ei tämä hallitus tietenkään enää mitään saa aikaiseksi muuta kuin istua ketkuttelee kautensa loppuun — pitäisi tuoda eduskuntaan kiireesti kokonaisenergiapoliittinen selonteko tai selvitys, miten tästä mennään eteenpäin muutama seuraava vuosi.
Arvoisa puhemies! Näin pitäisi menetellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-10T18:18:41,2023-01-10T18:21:30,Hyväksytty,1.1
2022_146_73,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_74,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harmi, että meitä salissa on näin vähän. [Toimi Kankaanniemi: Laatu korvaa määrän!] Tuo edustaja Eestilän loistava puheenvuoro energiahuoltovarmuudesta kyllä herättää paljon ajatuksia.
Viime viikonloppuna maakuntajuhlassa juttelin Stora Enson johdon kanssa, ja hekin elävät tällä hetkellä puun osalta ihan kädestä suuhun. Muutaman päivän varannot heilläkin on, jotta tehdas pyörii.
Sitten jos tätä huoltovarmuutta kaiken kaikkiaan katsoo ja sitten sen hakkeen osalta, mikä Venäjältä tuli, niin kyllähän varmaan tämän hallituksen pitäisi nyt pohtia ja ainakin käynnistää, niin kuin edustaja Kankaanniemi totesi, jonkunnäköinen selonteko energiahuoltovarmuuden osalta ensi talven osalta. Onko se sitten myöhäistä? Minun mielestäni ei varmaan myöhäistä, mutta haasteet ovat isot, haasteet ovat tosi isot. Saman keskustelun kävin Joensuun Carunan voimalaitoksen johdon kanssa viime viikonloppuna, ja kyllä heilläkin vähän se näkymä oli heikonlainen, mitenhän tästä sitten ensi talven osalta mennään.
Minusta tarpeellista tätä olisi nyt pikaisella aikataululla jollakin tavalla, vaikka kevyemminkin, selvittää ja tehdä jonkunnäköinen selonteko ja käynnistää niitä toimenpiteitä, jotta myös ensi talvesta selvittäisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+3.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-01-10T18:21:43,2023-01-10T18:23:15,Hyväksytty,1.1
2022_146_75,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_76,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sitten siirrytään toiseen teemaan.
Käsittelyssä on hallituksen esitys maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuudesta ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Tässä taustalla on EU-neuvoston jo vuonna 2020 hyväksymä maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskeva direktiivi ja hallinnollista yhteistyötä koskeva asetus. Suomella on kansallinen velvoite ryhtyä soveltamaan näitä säännöksiä vuoden 24 alusta, ja tällä ehdotuksella nämä direktiivin edellyttämät muutokset tehtäisiin muuttamalla oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettua lakia ja säätämällä uusi laki rajat ylittäviä maksuja koskevasta maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuudesta.
Lakiesityksessä esitetään säädettäväksi maksupalveluntarjoajille säännönmukainen velvollisuus raportoida tietoja rajat ylittävistä maksuista. Maksupalveluntarjoajat, eli esimerkiksi käytännössä tietenkin pankit, olisivat velvollisia ilmoittamaan neljännesvuosittain rajat ylittävien maksujen tiedot Verohallinnolle. Kaikkia maksuja koskevia tietoja ei tietenkään kuitenkaan kerättäisi. Maksuista raportoitaisiin sellaisia tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa maksun saaja ja saada tietoa sen saamista maksuista ja niiden alkuperästä. Maksajasta raportoitaisiin ainoastaan maksajan sijaintia koskeva maatunnus, ei yksityiskohtia.
Arvoisa puhemies! Samassa lakiehdotuksessa ehdotetaan lisäksi, että maksupalveluntarjoajan tiedonantovelvollisuutta rajattaisiin maksujen lukumäärän perusteella siten, että maksuja koskevat tiedot raportoitaisiin ainoastaan, jos samalle maksun saajalle tulee neljännesvuoden pituisen seurantajakson aikana rajat ylittäviä maksuja enemmän kuin 25 kertaa. Tällä lakiesityksellä pyritään rajaamaan muuhun kuin taloudelliseen toimintaan liittyvät maksut velvollisuuden ulkopuolelle.
No, miksi tämä tehdään? Lakimuutoksella on tarkoitus parantaa veroviranomaisten mahdollisuuksia torjua ja havaita ennen kaikkea kansainväliseen verkkokauppaan liittyviä veropetoksia erityisesti arvonlisäverotuksen alalla ja turvata oikeudenmukaista kilpailua myöskin suomalaisten yritysten näkökulmasta. Maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuuden arvioidaan kasvattavan valtion vuotuisia verotuloja viisi miljoonaa vuoden 24 tasosta.
Eli tämä direktiivin täytäntöönpanoehdotus on ehkä hiukan teknisluonteinen, mutta sen perusteet ovat merkittävät ja liittyvät kilpailuun yritysten välillä reilulla tavalla ja verkkokauppaan ja myös rikollisuuteen, joten tätä esitystä eduskunnalle tuon nyt käsittelyyn.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-10T14:50:37,2023-01-10T14:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_146_77,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_78,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Sanoitte, että teknisluontoinen esitys, mutta mielestäni erittäin tärkeä.
Maksutietodirektiivin ja ‑asetuksen tavoitteena on tarjota veroviranomaisille keino valvoa arvonlisäverovelvoitteiden noudattamista ja parantaa jäsenvaltioiden mahdollisuuksia torjua ja havaita kansainväliseen verkkokauppaan liittyviä arvonlisäveropetoksia, ja vilpillisten toimijoiden väheneminen markkinoilta helpottaa EU:ssa laillisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä. Veronkierron norsu pitää syödä paloina eli torjua sitä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, ja mielestäni tämä esitys vastaa siihen. Tämä ehdotus parantaisi veroviranomaisten mahdollisuuksia torjua ja havaita ennen kaikkea kansainväliseen verkkokauppaan liittyviä veropetoksia erityisesti arvonlisäverotuksen alalla.
Arvoisa puhemies! Harmaa talous on yritys‑ tai elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa epärehellisyyttä ja ‑reiluutta, jolloin rikotaan lakisääteisiä velvoitteita esimerkiksi verojen, eläkkeen tai tapaturma‑ tai työttömyysvakuutusmaksujen maksamisen kanssa. On tärkeää, että torjumme niin harmaata taloutta kuin kaikenlaista veronkiertoa kansainvälisesti ja kansallisesti.
Arvoisa ministeri, täällä Suomen Yrittäjät on huomauttanut kuitenkin kantavansa huolta siitä, käykö niin, että maksupalvelun tarjoajat tulevat siirtämään tästä ehdotetusta sääntelystä aiheutuvia kustannuksia esimerkiksi asiakasyrityksilleen, ja sehän tarkoittaa silloin sitä, että tuotteiden tai palvelujen hinnat nousevat. Tässä tilanteessa, kun yritykset varmasti kilpailevat kovasti tuotteista ja palveluista, jotta kuluttajat niitä käyttäisivät, kysyisin, onko Suomen Yrittäjien huoli aiheellinen. Mitä vastaatte siihen, millä tavalla tämä vaikuttaa tavallisten kuluttajien asioihin? Sinänsä veronkierron torjuminen, veropetosten torjuminen, harmaan talouden torjuminen on mielestäni erittäin tärkeää, ja se on ykkösteema, millä saadaan sitten jokaiselta ne verot, mitä jokaisen kuuluu maksaa, niin yritysten kuin myös yksityisten ihmisten sinne yhteiseen kassaan, jolla sitten pyöritetään tätä yhteiskuntaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-10T14:52:56,2023-01-10T14:55:28,Hyväksytty,1.1
2022_146_79,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_80,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ministerille kiitos esittelystä. Laki vaikuttaa ihan järkevälle. Ihan kysyisin sen verran, kun monissa eri maissa näitä veroasioita ja vero-ongelmia tulee tuolla, Kreikassa, Italiassa, siellä on monen näköistä ongelmaa. Nyt kuitenkin Suomessa aikalailla nöyrästi tehdään näitä asioita, ja eri maista tulevia tämmöisiä vaikutteita on siellä muualla päin maailmaa. Mitenkä tässä nähdään, kun suomalaiset pankit kuitenkin ovat aikalailla nöyriä verrattuna moneen muuhun eurooppalaiseen pankkiin, onko tässä pankeille kenties minkälaisia ongelmia tai kuluja luvassa? On tietysti tärkeää, että suomalaiset pankit säilyvät, niilläkin on ollut välillä aika vaikeaa, että ne saadaan säilymään. Ihan tällaista kysyisin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-10T14:55:30,2023-01-10T14:56:12,Hyväksytty,1.1
2022_146_81,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_82,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle maksupalveluntarjoajien tiedonantovelvollisuutta koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 317/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos näitä uusia systeemejä kehitellään, niin nythän on kysymys tämmöisestä avoimuudesta, jolla lisätään sitten sitä uskottavuutta, että ei tapahdu tuolla pimeässä tai verottajan ulottumattomissa asioita, joista voitaisiin periä veroja taikka jotain muuta maksua. Kannatan lämpimästi tämmöisiä kansainvälisiä hankkeita nimenomaan EU:n kautta, mutta toivon hartaasti, että tähän sisältyy myös semmoinen terve kritiikki.
Katselin tuossa yhtenä iltana Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelta saamiani papereita koskien elvytyspaketin rahojen jakoa, ja kyllä siitä voi sanoa, arvoisat ministerit, että se on kyllä semmoista touhua, että ei minkäännäköisiä kriteerejä, millä rahaa jaetaan, ei minkäännäköistä seurantaa, minne ne menevät. Varmaan joskus jonain päivänä 50 vuoden kuluttua joku lausuu, että menihän se kohtuullisen hyvin, mutta tämän eduskunnan osalta se on jo myöhäistä silloin.
Elikkä hyvä, että näitä avoimia systeemejä kehitellään, läpinäkyvyyttä parannetaan, sehän on tämä Transparency Internationalin hyvä tavoitekin, ei siinä ole mitään moitittavaa. Mutta Euroopan unioni itsessään saisi pikkuhiljaa, kun tämä kuitenkin siihenkin viittaa, puuttua tällaisiin, mitä äsken mainitsin tuon elvytyspaketin rahojen jaosta. Siihen liittyvissä asioissa on ollut kyllä semmoista menoa, että jos joku tavallinen Suomen kansalainen syyllistyisi tuollaiseen, niin väittäisinpä, että joutuisi siitä antamaan kohtuullisen tiukan selvityksen leivättömän pöydän ääressä. [Arja Juvonen: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-10T14:56:14,2023-01-10T14:57:47,Hyväksytty,1.1
2022_146_83,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Lintilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_84,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Elämme tosiaankin energiatilanteessa epävarmuuden aikoja. Olemme pitkään olleet riippuvaisia sähkön tuonnista ja yhteisistä sähkömarkkinoista. Venäjän aloittaman sodan takia energian saatavuus Euroopassa on heikentynyt, ja niukkuus on nostanut hinnat historiallisen korkeiksi. Myönteisenä asiana mainittakoon, että viime viikonlopun aikana me saavutimme Suomessa kaikkien aikojen sähköntuotantoennätyksemme.
Yhteisillä markkinoilla on yhteiset pelisäännöt, ja energian saatavuudesta tulee pitää kiinni. Hallitus päätti budjettiriihessä sähkön arvonlisäveron alennuksesta, sähkövähennyksestä sekä sähkötuesta pienituloisille. Sen lisäksi olemme valmistelleet kertakorvauksen ja maksuaikojen pidentämisen, jonka esitys olisi tarkoitus vielä tänään lähteä lausuntokierrokselle.
Sähkömarkkinamallia on myös vaadittu uudistettavan. Komissio on parhaillaan tekemässä ensimmäistä esitystä tästä. Kansallisina toimenpiteinä voimme parantaa kulutusjoustoa sekä toimitusvarmuutta. Hallituksen esityksen ytimenä on ehdotus laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi lait sähköntoimitussopimusten vertailuvälineestä ja energiamarkkinariitalautakunnasta. Samalla ehdotetaan niihin liittyviä teknisiä muutoksia eräisiin muihin lakeihin.
Esityksen perustana on vuonna 2019 annettu EU:n sähkömarkkinadirektiivi, joka edellyttää vielä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöömme. Direktiivin tavoitteena on mukauttaa sähkökaupan sääntöjä kohti uusiutuvia energialähteitä käyttävää hajautettua sähköntuotantoa ja vähähiilisiä markkinoita. Muutoksilla on tarkoitus organisoida sähkömarkkinat joustavammin sekä integroida uusiutuvan energian tuottajat, uudet energiapalvelujen tarjoajat, energian varastointi ja kulutusjousto tehokkaasti. Direktiivillä annetaan kuluttajille parempi mahdollisuus osallistua sähkömarkkinoille uusin tavoin samalla turvaten kuluttajien oikeudet entistä paremmin.
Lakiesityksessä laitetaan toimeen myös työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän esittämiä toimia älykkäästä sähköjärjestelmästä, mikä täydentäisi asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistäisi sähkön toimitusvarmuuden ylläpitoa. Parempi toimitusvarmuus ja sähköjärjestelmän joustavuus tarkoittavat myös matalampia hintoja niissä tilanteissa, joissa sähkön riittävyys joutuu koetukselle. Ajankohtaiseen tilanteeseen nähden tämä on parasta varautumista talveen.
Hallitus ehdottaa toimenpiteitä, joilla ehkäistään kuluttajiin kohdistuvia epäasiallisia sopimus- ja markkinointikäytäntöjä sähkön vähittäismarkkinoilla:
Pörssisähkösopimuksen solmiminen edellyttäisi loppukäyttäjän nimenomaista tahdonilmaisua. Pelkkä puhelinmyynnissä annettu suullinen suostumus ei jatkossa riittäisi sopimuksen syntymiseen.
Sähkökauppa on käytännössä luottomyyntiä. Tätä sähkökaupan ominaispiirrettä on kuitenkin käytetty räikeästi väärin kuluttajille suunnatussa myynnissä laskuttamalla asiakkaita ennakkoon ja jättämällä sitten omat suoritukset täyttämättä. Nyt hallitus esittää tämän porsaanreiän tukkimista.
Sähkönmyyntisopimusten vertailusivustosta säädettäisiin oma lakinsa. Energiavirastolle annettaisiin samalla uusi toimivalta rajoittaa sivuston käyttöä määräajaksi, jos vähittäismyyjä antaa sivustolle virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa myyntitarjouksistaan.
Sähköyhtiöiden ja niiden yritysasiakkaiden välisten riitojen ratkaisua varten perustettaisiin kuluttajariitalautakuntaa vastaava matalan kynnyksen riitojenratkaisuelin, energiamarkkinariitalautakunta. Tämä parantaisi erityisesti pienten yritysten ja maatalousyrittäjien oikeusturvaa.
Arvoisa puhemies! Pitkin syksyä on tässäkin salissa keskusteltu kulutusjouston lisäämisestä, ja tämä esitys vastaa osaltaan myös siihen tarpeeseen. Sähköjärjestelmän joustoresurssien saatavuuden lisäämiseksi annetaan säännökset kulutusjouston eli sähkönkäytön vähennysten tarjonnasta sähkömarkkinoilla vaihtoehtona sähköntuotannon lisäämiselle. Esityksessä annetaan pelisäännöt muun muassa siitä, miten pienten käyttäjien kulutusjoustoa kokoavat ja sähkönmyyjistä riippumattomat itsenäiset toiminnanharjoittajat voivat tarjota kokoamiaan kulutusjoustoja sähkön tukkumarkkinoilla. Verkonhaltijoiden edellytetään hankkivan verkon käyttövarmuutta varten tarvitsemansa lisäpalvelut sekä jakeluverkonhaltijan hankkivan tarvitsemansa joustopalvelut markkinaehtoisesti. Jakeluverkoissa joustopalveluiden hankinta tehostaisi verkon käyttöä ja verkkoinvestointeja.
Hallituksen ehdottamat muutokset hillitsisivät edelleen siirtohintoja ja täydentäisivät siten viime vuonna toteutettuja verkkohinnoittelua merkittävästi ja nopeasti hillinneitä lainmuutoksia.
Tämän lisäksi verkonhaltijoita kielletään harjoittamasta energiavarastoliiketoimintaa ja jakeluverkonhaltijoita harjoittamasta sähköajoneuvojen latausliiketoimintaa. Tällä selvennetään verkkomonopolin ja kilpailtujen liiketoimintojen eriyttämistä.
Esitykseen sisältyvät lait on tarkoitus saattaa voimaan ensi tilassa, jotta erityisesti kulutusjoustoa tehostavat toimenpiteet saataisiin käyttöön seuraavaksi talveksi 2023—2024. Sähkölaskujen sisältöä koskevat säännökset tulisivat voimaan 1.6.2024 ja laki energiamarkkinariitalautakunnasta 1.9.2023, mitkä takaavat viranomaisille ja sähköyhtiöille riittävän ajan tarpeellisiin täytäntöönpanotoimiin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-01-10T14:58:13,2023-01-10T15:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_146_85,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_86,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle kattavasta esittelystä. Tämäkin esitys vaikuttaa mielestäni varsin kannatettavalta.
Esityksen yhtenä tavoitteena on toimeenpanna työ- ja elinkeinoministeriön älyverkkotyöryhmän esityksiä älykkäästä sähköjärjestelmästä, joka täydentäisi asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti sähkömarkkinoille ja edistäisi myös sähkön toimitusvarmuuden ylläpitoa, ja tämä tavoite on tietenkin kannatettava. Energian varastointi on kasvavaa liiketoimintaa, ja on hyvä, että meillä on jo käytössä suhteellisen toimivat kansalliset ratkaisut.
Mutta sitten, arvoisa puhemies, otan esiin sellaisen näkökulman, että näiden älysähköverkkojen kääntöpuolena on, että sähköjärjestelmä kehittyy jatkuvasti yhä monimutkaisemmaksi, ja tulevaisuuden ehkä keskeisimpänä haasteena on ylläpitää osaamista ja infrastruktuuria sekä myös kyberturvallisuutta, joita verkon luotettava toiminta edellyttää. Eräs aivan konkreettinen haaste voi liittyä esimerkiksi tarvittavien komponenttien saatavuuteen, mihin tulee varautua. Ukrainan sodan kokemukset osoittavat, etteivät mitkään yhteiskunnan kannalta keskeiset verkot jää kyberhyökkäysten, sabotaasin tai muiden sotatoimien ulkopuolelle, ja tämä pitää huomioida myös älysähköverkkoja rakennettaessa. Integroitu sähkö- ja tiedonsiirtoverkko on sähköistyvän ja digitalisoituvan yhteiskunnan tärkein kriittinen verkko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T15:05:14,2023-01-10T15:07:26,Tarkistettu,1.1
2022_146_87,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Edustaja Niikko poissa. — Edustaja Kinnunen... Mikko. [Mikko Kinnunen: Joo, meitä on kaksi! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_146_88,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinta ei liene koskaan ollut yhtä puhuttava aihe kuin viimeisen vuoden aikana, eikä ihme: hinnat ovat moninkertaistuneet. Toisaalta hintavaihtelut ovat erittäin suuria; välillä sähkö on jopa ilmaista. Taustalla on tietysti monia syitä. Sota nostaa hintoja joka puolella Eurooppaa, ja oma lukunsa on Olkiluodon ydinvoimalan tilanne. Välillä vesivoimastakin on ollut pulaa. Uusiutuvaa energiaa ja etenkin tuulivoimaa rakennetaan kiivaasti, mutta jos ei tuule, ei tule sähköä ja hinta nousee. Muutos aiempaan on suuri. Me olemme kansalaisina tottuneita siihen, että sähkö on kohtuuhintaista eikä sopimusta tehdessä tarvitse pelätä joutuvansa ryöstetyksi. Tarvitsemme lainsäädännön päivitystä.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on toimia, joilla kuluttajan asemaa parannetaan ja markkinoiden kulutusjoustoa lisätään. Suomessa melko harva on aiemmin valinnut itselleen pörssisähkön. Syksyllä ei paikoin ollut muuta edes tarjolla. Lakiesityksen mukaan pörssisähkösopimusta tai muuta vaihtuvahintaista sopimusta ei jatkossa enää voisi tehdä puhelimitse. Tarvitaan kuluttajan nimenomainen suostumus. Kuluttajansuoja paranee.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös, että sähkönmyyntisopimusten vertailusivustosta tehtäisiin erillinen laki. Energiavirasto ylläpitää jo nyt tätä sähkönhinta.fi‑sivustoa, jossa sopimuksia voi kätevästi vertailla. Jatkossa sen toiminnasta säädettäisiin myös lailla ja sille annettaisiin oikeus asettaa määräaikainen julkaisukielto myyjälle, joka antaa sopimuksistaan toistuvasti virheellistä tietoa.
Kiitos ministeri Lintilälle, että etsitte kansalaisten sähköahdinkoon toimivia ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-10T15:07:28,2023-01-10T15:09:58,Hyväksytty,1.1
2022_146_89,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_90,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Meillä on tosiaan energiakriisi ja sähkökriisi käsillä, ja sehän on vakava asia. Kuntalaiset ja kansalaiset ovat ihmeissään sähkölaskujen kanssa, ja on tärkeätä, että näitä asioita nostetaan monella taholla nyt esille.
Jos ajatellaan tosiaan, niin jos ei tuule, ei ole tuulisähköä, jos ei paista aurinko, niin ei ole sitä aurinkosähköä, ja turve, mikä nousikin tässä äsken esille edustaja Hoskosen ansiokkaasti nostamana, kyllähän turve on semmoinen asia, mihinkä pitää kiinnittää jatkossakin huomiota. Ei voi olla näin, että nyt näitä ei huomioida tulevina vuosina, koska eiväthän turvetuottajat ja ‑urakoitsijat sijoita siihen asiaan. Eihän siinä ole mitään järkeä sijoittaa, jos ei taata, että kuitenkin jollakin tavalla silläkin alalla pärjätään ja sitä turvetta tarvitaan jatkossakin, kun sitä nimenomaan tarvitaan.
Mutta se, mistä haluaisin nostaa nyt esille sähköasiassa, on tämä tiedottamisen tärkeys. Ihan tässä on tullut monta kertaa nyt esille, että ministeriöstä on vähän tullut erilaista tietoa ja toiselta ministeriltä erilaista tietoa ja virkamiehiltä erilaista tietoa, ja ihmiset ovat olleet hirveän hämillään, että mitä niin kuin oikeasti tapahtuu. Kun näitä sähkötukia nyt sitten tehdään, niin myös tämä tiedottaminen on tärkeätä. Siellä ovat ihmiset ihan ihmeissään, soittelevat, laittavat viestiä ja kyselevät ihan asiastakin, että mitenkä näitä tukia haetaan ja mistä näitä haetaan. Niitä voidaan hakea Kelalta ja vaikka mistä, ja kukaan ei oikein tiedä, mistä niitä haetaan. Tiedottaminen on hirveän tärkeätä ja se, että se olisi selkeätä. Ja kaikilla ei aina ole nettiä käytössä, eivätkä kaikki ihmiset kykene semmoista välttämättä käyttämäänkään koskaan, eli on huomioitava se, että on myös ihmisiä, jotka eivät käytä nettiä, ei ole internetiä käytössä, joten olisiko semmoinen mahdollista, että kun näitä asioita ja tukia on suunniteltu, että sitten ihmisille tulisi ihan kotiin tämmöinen tiedote, että olisi yksi selkeä, missä olisi kaikki selvitettynä, että jos on sähkötukeen oikeus, niin mistä voi hakea ja millä tavalla sitä haetaan, hyvin yksinkertaiset ja selkeät ohjeet? Myös korona-aikaan tiedottamista olisi kanssa tarvittu enemmän, joten näistä sähkötuista ihan selkeät ohjeet, mitenkä haetaan, mistä haetaan ja kuka voi taikka kellä on oikeus hakea: olisiko se mahdollista olla, että sähkölaskun mukana tulisi ihmisille kotiin ihan postitse se ohje, mitenkä menetellään, jos tilanne on tämä? Tein tästä muuten toimenpidealoitteen eduskunnalle. Toivoisin, että tämä otettaisiin huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-10T15:10:00,2023-01-10T15:12:14,Hyväksytty,1.1
2022_146_91,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_92,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että sähköjärjestelmien seurantaa ja niiden käyttöä kehitetään ja nimenomaan huoltovarmuuden näkökulmasta, että se verkko toimii, mutta siinä on vain se ongelma, että meillä ei ole riittävästi sähköä. Tässä on se köyhän pojan ongelma: jos ei ole rahaa, niin ei ole rahaa. Sama on tässä, että kun ei ole sähköä verkossa riittävästi, niin sitä sitten ei ole, ja tämä johtaa näihin tämmöisiin vaikeisiin tilanteisiin, jotka nostavat hintaa pilviin. Tällä hetkellä taitaa sähkön Nord Poolin hinta olla 142 euroa, suurin piirtein, megawattitunti — Nord Poolin Suomen aluehinta markkinoilla on tällä hetkellä 141,9, näköjään. Mutta se, mikä ongelma tässä on ja mikä harmittaa tavattomasti, on, että tästä ei uskalleta ääneen sanoa. Me rakennamme tuulivoimaa aivan hullun lailla. Sitä tulee lisää jatkuvasti, valtavia määriä, mutta eihän se tätä ongelmaa ratkaise, koska silloin, kun on kova pakkanen, yleensä ei tuule. Jos me rakennamme vaikka 10 000 megawattitehoisen tuulivoimaverkon Suomeen, niin se on kovalla pakkasella nolla, ja sitten kun pitäisi tuottaa sähköä sähköjohdot punaisena, niin meillä ei ole sähköä, ja sitten kun tarpeeksi alas menee sähköteho verkossa, niin se voi kaataa koko verkon. Tässähän se ongelma on.
Ymmärrän kyllä, arvoisa ministeri, että meidän pitäisi pari ydinvoimalaa rakentaa lisää, jotta saadaan se tasainen kuorma sinne tehtyä, mutta minne me olemme unohtaneet säätövoiman rakentamisen? Tästä ovat minua tuhat kertaa viisaammat professorit ja sähköalan erikoisasiantuntijat puhuneet aina: miksi me emme puhu säätövoimasta? Se on unohdettu aivan yhtä hyvin kuin turpeen käyttö. Se on suorastaan vaiettu kuoliaaksi. Kovalla pakkasella, kun Suomessa on kova pakkanen, me tuotamme valtakunnan verkkoon CHP-tuotantona talojen kaukolämmityksen yhteydessä yli 3 000 megawatin teholla sähköä. Siihen totta kai kuuluvat täällä etelässä kivihiilellä pyörivät voimalaitokset, mutta tuolla muualla Suomessa se tarkoittaa, että siellä palaa erittäin heikkolaatuinen puu, huonolaatuinen puu, joka on märkää, ja kun siihen pannaan kuivaturve sekaan, saadaan yli 3 000 megan teholla sähköä valtakunnan verkkoon. Se tulee juuri oikealla hetkellä silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.
Me täällä puhumme, että rakennetaan lisää tuulivoimaa. Rakennetaan pois vaan, mutta se tuulivoima on parhaimmillaan, kun sitä ei paljoa tarvitse, eli kesällä. Ei me kesällä sähköä niin paljon tarvita. Suomen teollisuus, meidän tuotantotaloutemme, ei pyöri sellaisen sähköverkon varassa, joka vaihtelee, että tänään on runsaasti sähköä ja huomenna hyvin vähän, tai sitten se huomenna maksaa niin valtavasti, ettei ole varaa tehdä mitään. Ruotsissa lopetettiin viime vuonna, muistaakseni: paperikoneet pistettiin kiinni, kun sähkö oli niin kallista, että ei kannattanut enää paperia tehdä. Paperin valmistaminenhan ei tuota sähköä, vaan se valtavasti kuluttaa sitä.
Arvoisa puhemies! Kyllä minua harmittaa tämä sähkökeskustelu. Minkä tautta me ei puhuta asioista oikeilla nimillä? Rakennetaan vaan vaikka 500 tai 10 000 uutta tuulimyllyä, minua se ei kiusaa yhtään, mutta, arvoisa puhemies, sillä hetkellä, kun ongelma on käsissä, niin ne tuulimyllyt seisovat, kovassa pakkasessa värjöttelevät yksinään, ja mitään ei tapahdu: sähköä ei tule, ja koko sähköverkko voi romahtaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-10T15:12:16,2023-01-10T15:15:30,Hyväksytty,1.1
2022_146_93,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_94,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Lintilälle tämän esityksen esittelystä. Käsillä olevat ajat korostavat aika väkevästi sitä, että nimenomaan älyä ja joustoa ja tehokkuutta sähkön käyttöön tarvitaan — se auttaa joka tapauksessa. Silti samaan aikaan on toki niin, kuten edustaja Hoskonen totesi, että me tarvitaan paljon lisää päästötöntä sähköntuotantoa. Sen tarve kasvaa vielä liikenteen ja teollisuuden sähköistyessä ja myös ikään kuin tämän säätövoiman tarpeen takia valtavasti.
Toki tässä keskustelussa on hyvä pitää mielessä se, että itse asiassa Suomessa just rikottiin sähköntuotantoennätyksiä, eli nimenomaan kun meillä on tehty investointeja tuulivoimaan, on tehty investointeja ydinvoimaan, niin se on mahdollistanut sen, että meillä on jo käynnissä se siirtymä, mitä me tarvitaan. Se siirtymä ei todellakaan ole tässä nyt ongelma vaan päinvastoin se, että se on ollut liian hidas. Sitä pitää nopeuttaa.
Tähän liittyen ehkä totean yleisenä huomiona sen, että kun puhutaan energiapolitiikasta, niin itse pitäisin tärkeänä, että siinä määrin kuin uusiutuvalla energialla eli tuuli‑ ja aurinkoenergialla on tärkeä osa jatkossa — ja tuulen osalta on jo nyt — puhutaan siitä, että me ei tarvita vain uusiutuvaa energiaa, me tarvitaan ylipäänsä päästötöntä energiaa, eli kyllä se ydinvoimakin siellä ratkaisujen paletissa täytyy muistaa pitää aina, kun politiikkaa tehdään, ja huolehtia, että kaikki linjaukset ovat tältä osin sellaisia, että ne nimenomaan ajavat sinne täysin päästöttömään energiatalouteen.
Edustaja Hoskoselle olisin kommentoinut vielä sen — hän ehti tuossa poistua — että itse asiassa tuulivoima tuottaa eniten talvella. Tämä tämmöisten tuulettomien pakkaspäivien ongelma on aito, mutta on hyvä huomata, että itse asiassa tuulivoimalla se toimintakäyrä on nimenomaan sellainen, että sinänsä talvikuukaudet tuottavat eniten.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2023-01-10T15:15:30,2023-01-10T15:17:19,Hyväksytty,1.1
2022_146_95,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_96,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tästä voittoverosta ja nyt sitten tämän sähkömarkkinalain uudistamisesta. Molemmat ovat hyviä askelia eteenpäin, en missään nimessä halua kritisoida niitä sen kummemmin. Mutta olen huolissani tässä nyt siitä, että ihmisillä sähkölaskut muuten juoksevat koko ajan: marraskuun sähkölasku tuli, joulukuun sähkölaskut tulivat ja ihmisten pitää maksaa yli tuhannen euron sähkölaskuja pienistä tuloistansa. Eivät nämä auta sitä asiaa.
Olisin toivonut, että tätä sähkömarkkinalakia uudistettaessa olisi huomioitu tuo 67 §:n toimitusvelvollisuussähkö, jota säätämällä olisi päästy nopeasti tulokseen siten, että se olisi vaikuttanut suoraan kansalaisten ja veronmaksajien käteen jäävään tuloon. Ymmärrän kyllä, että sekään ei ole yksinkertainen ja siinä olisi ongelmia ollut sen säätämisessä ja siitä olisi aiheutunut jotakin, mutta uskon, että virkamiestyöllä se olisi voitu sitten korjata.
Nyt näyttää siltä, että meillä on muutamia vastuullisia sähköyhtiöitä, kuten Oomi, Helen, Fortum, jotka ovat lähteneet itse kohtuullistamaan sähkön hintaa. Mutta sitten meillä on tämmöisiä täysin vastuuttomia sähköyhtiöitä, kuten esimerkiksi Lännen Omavoima, joka ottaa edelleenkin asiakkailta 40 sentin sähkön hintaa eikä toimita tätä toimitusvelvollisuussähköä lainkaan. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan tässä maassa, ja se aiheuttaa oikeasti ongelmia perheille, jotka joutuvat näitä isoja sähkölaskuja maksamaan. Tämän vuoksi olisin toivonut, että tämä sähkömarkkinalain 67 § olisi ollut tässä uudistuksessa mukana huolimatta siitä, että siitäkin varmaan joitakin haasteita olisi tullut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-10T15:17:21,2023-01-10T15:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_146_97,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_98,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä esityksellä sähkömarkkinalakiin ehdotetaan säännöstä, joka kieltäisi verkonhaltijoita harjoittamasta energiavarastoliiketoimintaa. Kyseessä on käyttövarmuuden turvaaminen ja huoltovarmuuden turvaaminen, ja siinä mielessä puhumme erittäin tärkeästä asiasta. Sähköä tulee riittää kaikille.
Täällä edellinen edustaja piti hyvän puheenvuoron liittyen sähkölaskujen korkeisiin hintoihin. Todellakin joulunaikaan on tullut paljon viestejä siitä, miten korkeita, monien monien satojen eurojen, sähkölaskuja ihmisillä on, hyvin iäkkäillä ihmisillä, ja he miettivät, miten he selviävät näistä laskuistaan. Edustaja Reijosen puheenvuoroa on kannatettava. Olen samaa mieltä, että se tiedottaminen, selkokielellä kertominen, mihinkä tukeen kukakin on oikeutettu, on kyllä tänä päivänä erittäin tärkeää, ja kaikilla ei ole sitä nettiä.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä myös käydään keskustelua älyverkosta ja älykkäästä sähköjärjestelmästä. On erittäin tärkeää, että myös kansalaisilla — kuluttajilla, sähkönkäyttäjillä — on mahdollisuus seurata ja valvoa omaa sähkönkäyttöään. Tämä digitaalisuus ja älylaitteiden käyttö tulee myös kotitalouksiin. Ihmiset voivat tehdä myös omia säästöjä sähkössä, seurata sitä kulutusta, kuten myös lämpimän veden kanssa. On kehitetty muun muassa suihkuja, jotka laskevat, kuinka paljon lämmintä vettä käytät. Näiden tarkoitus on säästää myös sitä sähköä. Meidän täytyy kaikkien olla näissä säästötalkoissa.
Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, minä kysyisin teiltä: Täällä esityksessä ehdotetaan kiellettäväksi jakeluverkonhaltijan harjoittama sähköajoneuvojen latausliiketoiminta. Nyt kun suomalaisille on sähköajoneuvoja suositeltu ja myyty ja kaupiteltu ja se on yksi osa sitä kestävää kehitystä ja ilmastohaittojen torjumista, niin kysyisin teiltä yleisesti nyt sähköautojen lataukseen liittyvän kysymyksen. Miten näette tilanteen tässä energiatilanteessa, kun sähköstä on pula ja monet sähköautoilijat arvioivat hankkivansa edullisen kulkuvälineen, kun he voivat ladata sähköä, joka ei maksa juuri mitään? Mikä on heidän tilanteensa tällä hetkellä, ja ruvetaanko sitä mahdollisesti jotenkin säännöstelemään? Ja sitten tämä: onko meillä nyt riittävästi näitä latauspaikkoja Suomessa? Ymmärtääkseni EU:stahan tuli määritelmä, kuinka paljon niitä pitäisi olla. Miten näette nyt sitten sähköautojen tulevaisuuden kehityksen: kannustatteko edelleen suomalaisia hankkimaan hybridiautoja ja sähköautoja, vai pitäisikö kuitenkin liikkua sillä vanhanmallisella, vanhanaikaisella, hyvin toimivalla bensa-autolla? Ja sitten toivoisin, että myös siihen kohdistetaan sitä resurssia, että ihmiset ympäri Suomen pitkien etäisyyksien Suomessa voivat bensa-autollansa liikkua. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-10T15:19:27,2023-01-10T15:22:23,Hyväksytty,1.1
2022_146_99,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_100,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sähkön hinnan vaihtelut viime vuosina ovat olleet ihan hirveät, ja ne koko ajan kasvavat ja kasvavat, ja suurelta osin syynä tähän on tuulivoiman epätasainen tuotto. Silloin kun tuulee, on hyvin sähköä, mutta kun ei tuule, niin sähköä ei ole, ja siihen ei ole merkitystä sillä, onko niitä voimaloita tuhat vai onko niitä yksi kappale. Kun ei tuule, niin yksikään voimala ei pyöri, ja se on aiheuttanut semmoisen ongelman tai tendenssin, että sillä sähkön hinnalla spekuloidaan. Sähkön hinta riippuu aina tarjonnasta, mutta silloin, kun tarjontaa voidaan säätää, sähkön hinnalla voidaan myöskin spekuloida ja saada sitä ylös.
Ainoa säätövoima tällä hetkellä Suomessa on vesivoima. Vesivoima hyvin pystyy sähköntuotantoaan säätämään sillä virtauksella, mitä sieltä padosta päästetään ohi. Muun muassa Kemijoki Oy:llä on useita altaita, mihin vettä voidaan varastoida, ja silloin kun sähköstä on pula ja hinta nousee pilviin, niin Fortumhan voi Kemijoki Oy:ltä tilata, että no nyt me tarvitsemme sähköä, nyt voitte pistää padot auki, sähkön hinta on korkealla. Mitä mieltä olette tällaisesta toiminnasta: onko se teidän mielestänne ihan ok?
Siis kansalaisten kannalta on ehdottoman tärkeää, että sähkön hinta on kohtuullista, ja Suomen kannalta on tärkeää, että sähkön tuotto on tasaista. Tasaista tuottoa me saamme ydinvoimalla. Ydinvoima ei tietääkseni sovellu säätövoimaksi. Ainoa keino saada tasaista kohtuuhintaista sähkön tuottoa Suomessa on ydinvoiman lisääminen, ei tuulivoiman.
Tuulivoiman lisääminen Suomessa on johtamassa kohtuuttomaan tilanteeseen monille asukkaille, jotka asuvat alueilla, joiden ympäristöön tuulivoimaloita on suunniteltu. Ympäristön asukkaat yleensä vastustavat niitä, maanomistajat, jotka saavat vuokratuloja, kannattavat niitä. Myöskin jotkut kunnanvaltuutetut, jotka laskevat kiinteistöverotulojen varaan, kannattavat niitä, mutta suurin osa asukkaista vastustaa tuulivoimaloita. Miksi te tuotte, miksi te suositte tuulivoimaa, koska se on sattumavoimaa? Sen varaan ei voi rakentaa yhtään mitään. Meidän tulee huolehtia siitä, että meillä on Suomessa tasaista sähköä, meillä on ydinvoimaa, meillä on vesivoimaa ja mahdollisesti myöskin fossiilisia, jos tarve vaatii. Emme voi ripustautua tuulivoimaan.
Ja se, mikä vielä ihmetyttää tässä tuulivoimassa, on se, että tuulivoimalat eivät vaadi ympäristölupaa — edelleenkään eivät vaadi ympäristölupaa. Tuulivoimalat eivät myöskään ole mukana siinä ympäristövahinkorahastossa, mikä on säädetty. Siis tämä on niin kuin ihan ihmeellistä, että meillä ei ole tuulivoimalakia ja silti meille ollaan tuomassa tuhansittain, tuhansittain tuulivoimaloita. Pyytäisin, että miettisitte tätä vielä kerran.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-10T15:22:25,2023-01-10T15:25:34,Hyväksytty,1.1
2022_146_101,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Haluaako ministeri Lintilä käyttää puheenvuoron tähän keskusteluosuuden loppuun? Kolme minuuttia?, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_102,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Paljonkin puheenvuoroja tässä. Jos lähtee liikkeelle, niin edustaja Räsänen: älyverkot, riittävät komponentit. Nämä komponentit ovat tällä hetkellä erittäin iso ongelma teollisuudessa kautta linjan. Se ei koske pelkästään näitä älyverkkoja, vaan kyllä se tulee ihan joka puolelle.
Edustaja Mikko Kinnunen: kuluttajansuoja paranee tosiaan — se on yksi tämän lain tarkoituksia nimenomaan. Meillä taitaa olla aika monella kokemuksia siitä, että on vähintäänkin kuullut, kuinka on puhelinmyynnissä myyty sitten sähkösopimuksia, jotka eivät ole osoittautuneet ollenkaan niin hyviksi kuin on alkujaan kuulostanut, niin tämä muutos tulee.
Sitten edustaja Reijonen: tämä tiedottamisen tärkeys on äärettömän, äärettömän iso, ja tietysti se, mistä kautta. Olisi varmaan ideaaleinta, jos tulisi energiayhtiön laskukirjekuoressa sitten nämä tiedot, mutta varmasti aikamoinen työ sitten näille. Meillä taitaa olla 66 energiayhtiötä tällä hetkellä, jotka toimittavat energiaa tai sähköä. Miten he tulisivat sen hoitamaan? Kyllä siinä olisi jonkunnäköinen kustannus, mutta kyllä me tämän kanssa tullaan tekemään töitä. Mutta varmasti ihan varteenotettava keino.
Tämä turve tuli tässä esille myös edustaja Reijosella ja edustaja Hoskosellakin, joka on poistunut keskuudestamme. Kyllä tämä turpeen merkitys on iso myös jatkossa. Tuossa katsoin, että me kuitenkin viime vuonna 2022 nostettiin 3,7 terawattituntia, kun se oli edellisenä vuonna 2,8, eli se oli melkein yksi terawatti enemmän, mitä nostettiin turvetta. Ja sitä olisi nostettu vielä enemmän, mutta sanotaanko, että merkittävillä turvealueilla kostea kesä esti sen — me saatiin joku 72 prosenttia nostettua siitä, mitä oli tavoitteena ja tarpeena. Kyllä turpeella tulee ehdottomasti olemaan rooli myös tässä peruspaketissa jatkossakin.
Edustaja Jari Kinnunen sitten otti kantaa näihin akuutteihin. Nyt pitää muistaa, että tässä lähtökohtana on periaatteessa 2019 annettu sähkömarkkinadirektiivi, jota laitetaan nyt kansalliseen lainsäädäntöön, ja sen vuoksi tämä on keskittynyt siihen.
Edustaja Juvonen kysyi sähköautojen tulevaisuudesta. Kyllä niitä jatkossa tulee olemaan entistä enemmän. Ei tarvitse tietysti kuin katsoa kaikki nuo merkittävimmät autonvalmistajat — ne ovat ilmoittaneet, että lopettavat polttomoottoreitten valmistamisen tämän vuosikymmenen lopulla. Mutta sanotaan, että kyllä varmasti suhde on tietysti muuttunut.
Edustaja Juuso: nämä juoksutukset on tietysti yhtiöitten asia, miten he tekevät. Aika paljon esimerkiksi tulee minullekin palautteita, että ei juoksuteta, ja sitten kun sitä selvittää, niin siellä on joku huolto menossa tai muuta vastaavaa, mutta ne on hyvin näkyviä. Siihen, että ydinvoima on varmasti sellainen, joka olisi säätövoimana paras: siinä ongelmana on se, että ydinvoimainvestoinnit ovat isoja, ja tällä hetkellä ne, jotka haluaisivat investoida ydinvoimaan, ovat vähissä. Toivon kyllä, että nämä pienydinvoimalat tulisivat verrattain nopeasti, koska sieltä me saataisiin ehkä kuitenkin sitä osuvimpaa osaa tähän. Ei tosiaankaan tuulivoima tule tätä kaikkea ratkomaan, mutta on erittäin isona osana siinä, että me tullaan olemaan kansallisesti omavaraisia sähköntuotannossa. Mutta tätä säätövoiman merkitystä ei missään nimessä pidä yhtään väheksyä, se tulee olemaan ihan ratkaiseva kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-01-10T15:25:35,2023-01-10T15:29:46,Hyväksytty,1.1
2022_146_103,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_104,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Edustaja Reijonen poissa, edustaja Vestman poissa. — Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_105,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 318/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! En puhu pitkään, mutta koska puhuin tässä jo aikaisemmin tästä sähkömarkkinalain 67 §:stä ja ministeri totesi siihen vastaukseksi, että nyt kysymyksessä on EU-direktiivin täytäntöönpano ja sen vuoksi 67 §:ää ei voitu käsitellä, niin sanon, että näinhän asia ei ole, vaan hallitus olisi voinut tuoda myöskin sen 67 §:n tähän samaan käsittelyyn, tähän samaan saliin, ja oltaisiin saatu ehkä tämä toimitusvelvollisuussähkö käsiteltyä niin, että sinne olisi tullut myöskin jonkinnäköinen katto ja se olisi näkynyt heti suoraan kuluttajien kukkaroissa positiivisena. Nyt laskut täytyy maksaa ja tuki tulee sitten joskus myöhemmin, jos tulee — ja minkä suuruisena se tulee, se on sitten toinen asia. Jos olisi säädetty tuohon 67 §:ään toimitusvelvollisuussähkön hinnaksi esimerkiksi kymmenen senttiä, niin en usko, että se olisi väliaikaisena ratkaisuna vaikuttanut sitä tai tätä, eikä se olisi maalta merelle vienyt näitä suuria sähköyhtiöitä. Toki ymmärrän, että se olisi saattanut aiheuttaa hieman teknistä jumppaa, mutta sitä vartenhan meillä on virkakunta, joka sitten teknisesti jumppailee. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-10T18:23:40,2023-01-10T18:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_146_106,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_146_107,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi. Esityksessä siis ehdotetaan muutettavaksi sote-uudistuksen niin sanottua voimaanpanolakia Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden sairaaloiden päivystystä koskien. Terveydenhuoltolain sääntelyn mukaan aiemmin kunkin sairaanhoitopiirin ja nyt hyvinvointialueen tulee ylläpitää yhtä ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä keskussairaaloidensa yhteydessä. Yliopistollisilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus ylläpitää enempää kuin yhtä tällaista päivystystä. Hyvinvointialueiden rajathan eivät täysin vastaa aikaisempia sairaanhoitopiirin rajoja.
Lapin hyvinvointialue koostuu sekä Lapin että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien alueista, joilla kummallakin oli ennen sote-uudistusta oma keskussairaalansa niin Rovaniemellä kuin Kemissäkin. Etelä-Savon hyvinvointialue koostuu sekä Etelä-Savon että Itä-Savon sairaanhoitopiirien alueista, joilla myös kummallakin oli oma keskussairaalansa niin Mikkelissä kuin Savonlinnassakin. Siten sote-uudistuksen myötä lähtökohtaisesti Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla ei voisi olla tiukasti tulkittuna kahta ympärivuorokautista yhteispäivystysyksikköä.
Voimaanpanolain 59 §:ssä on kuitenkin tehty hallituksen päätöksen pohjalta siirtymäsäännös, joka sitten eduskunnassa myöhemmin hyväksyttiin osana sotea. Sen mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vuoden 2032 loppuun saakka. Säännös hyväksyttiin osana sote-uudistuksen lainsäädännön hyväksymistä.
Sote-uudistuksen käsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi. Tämän esityksen tarkoituksena on nimenomaan nyt ryhtyä toimiin ja toteuttaa tämä lausuma.
Esityksessä ehdotetaan siis muutettavaksi voimaanpanolain 59 §:ää siten, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueen mahdollisuus ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä säädetään toistaiseksi voimassa olevaksi mahdollisuudeksi, ei tuohon määräaikaiseen voimassaoloaikaan asti. Ne voisivat siis jatkossa ylläpitää kahta tällaista päivystysyksikköä sairaaloissaan, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää ja enemmän kuin yhden yksikön ylläpito ei vaaranna laissa hyvinvointialueiden toiminnalle säädettyjen edellytysten noudattamista ja velvoitteiden täyttymistä. Nykyisen kaltainen päivystys voisi siis jatkua Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa, mitä on kovasti toivottu.
Samassa hallituksen esityksessä selkeytettäisiin hoitopaikan valintaa koskevaa sääntelyä siten, että oikeustila pääsääntöisesti säilyy voimassa olevaan oikeuteen nähden.
Arvoisa puhemies! Tämä ehdotettu muutos päivystyssääntelyyn käytännössä mahdollistaisi nykyisenlaisen ympärivuorokautista yhteispäivystystä ylläpitävien sairaalaverkon ylläpidon. Etelä-Savon ja Lapin hyvinvointialueilla mahdollisuus kahden päivystysyksikön ylläpitoon mahdollistaisi sellaisen palvelutason ylläpitoa alueen sairaaloissa, joihin on jo alueella totuttu. Asian koetaan olevan merkityksellinen tekijä myös alueen elinvoimalle ja yleisemmin koko aluekuvalle.
Taloudellisten vaikutusten osalta esityksessä katsotaan, että kun alueen toisen yksikön ylläpitoon ei ole velvoitetta vaan kyseessä on mahdollisuus, ei siihen ole myöskään rahoitusjärjestelmään perustuvaa ja toiminnallista välttämättömyyttä osoittaa suoraan erillistä rahoitusta. Hyvinvointialueiden rahoituslain yleiskatteelliseen rahoitukseen kuitenkin jo sisältyy sinänsä myös päivystyspalveluiden rahoitus kuten molempien sairaaloiden olemassaolokin. Hallitus siis katsoo, että ottaen huomioon erityisesti Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden historian päivystävinä sairaaloina ja sen, että sinänsä tunnistetaan, että kahden yksikön ylläpito voi osoittautua alueellisesti taloudellisesti raskaaksi, saattaa olla perusteltua korvata niitä lisäkustannuksia, joita alueen toisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta syntyy.
Hallitus linjasi lisäkustannusten rahoittamisesta marraskuun lopussa. Rahoitusta koskien valmistellaan erillistä, tätä esitystä täydentävää hallituksen esitystä, joka lähti eilen lausunnoille. Hallituskauden loppumisen takia on perusteltua, että tämä nyt annettu hallituksen esitys annetaan eduskunnalle ensin, jotta eduskunnalla on enemmän aikaa käsitellä tätä kokonaisuutta ennen eduskuntakauden päättymistä.
Tässä kokonaisuus. — Kiitoksia, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-10T15:30:04,2023-01-10T15:35:25,Hyväksytty,1.1
2022_146_108,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_109,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iloitsen yhdessä Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden vaikutusalueen ihmisten ja päättäjien kanssa tästä hallituksen esityksestä, jonka mukaan Kemin ja Savonlinnan sairaaloissa voidaan jatkaa yhteispäivystystä ilman määräaikaa. Esityksen sisällön mukaan Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voisivat ylläpitää kahta ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä. Tämä vaatii muutoksen päivystyssääntelyyn siten, että mahdollistetaan nykyisen kaltaisen päivystysverkon ylläpito toistaiseksi eikä määräaikaisesti. Kyseisillä hyvinvointialueilla tämä määräaikainen päivystysmahdollisuus on voimassa vuoden 2032 loppuun saakka.
Terveydenhuollon päivystyspalvelut on viimeisen vuosikymmenen aikana keskitetty keskussairaaloiden yhteydessä oleviin yhteispäivystyksiin. Sote-uudistuksessa sairaanhoitopiirien vastuut ovat siirtyneet hyvinvointialueille. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet poikkeavat muista alueista siinä, että alueilla yhdistyvät kaksi erillistä sairaanhoitopiiriä, joilla kummallakin on ollut vuosikymmenien ajan omat keskussairaalansa. Ilman säädösmuutoksia hyvinvointialueen toisessa sairaalassa ei voitaisi jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ympärivuorokautista yhteispäivystystä laissa nyt olevan määräajan jälkeen.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan kiittää peruspalveluministeri Kiurua, että hyväksyitte sote-lakien pykäliin Raahen ja muiden pienten sairaaloiden mahdollisuuden päivystystoimintaan. Haluan kiittää teitä myös poikkeusluvan myöntämisestä ympärivuorokautiselle perusterveydenhuollon päivystykselle Raahen sairaalassa juuri alkaneelle vuodelle.
Me Raahen seutukunnan ihmiset pystymme samaistumaan Kemin ja Savonlinnan alueen ihmisten ja hoitohenkilökunnan tuntemuksiin, minkälaista on roikkua löysässä hirressä, kun päivystyslupa on määräaikainen. Olipa lupa muutamaksi vuodeksi eteenpäin, kuten Kemin ja Savonlinnan tapauksissa oli, tai sitten kahdeksi vuodeksi, kuten Raahessa on ollut, on päivystyksen määräaikaisuus vaikuttanut vääjäämättä sairaalan toiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Kun sairaalan tulevaisuudennäkymät ovat sumeat, vaikuttaa se ammattitaitoisen henkilökunnan sitoutumiseen kyseiseen sairaalaan työpaikkana. Vaikeudet saada riittävästi hoitohenkilöstöä saa aikaan negatiivisen kierteen, joka osaltaan vaikeuttaa sairaalan palvelutason säilymistä monipuolisena.
Sairaaloiden palvelutason alasajo on merkittävässä määrin sokeasti keskittävästä lainsäädännöstä johtuvaa. Me Raahen seutukunnan ihmiset emme voi koskaan hyväksyä lopputulosta, joka seurasi yliopistosairaaloihin erikoissairaanhoitoa keskittävästä lainsäädännöstä. Se, mikä oli järkevää toimintaa täällä lyhyiden välimatkojen Etelä-Suomessa, ei soveltunut tuonne pitkien välimatkojen pohjoiseen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä toimi hyvin työnjako Oulun yliopistollisen, Raahen ja Oulaskankaan sairaaloiden välillä. Raahessa pystyttiin suorittamaan nukutuksessa tehtäviä leikkauksia ja oli keskitytty pehmytkudoskirurgiaan. Siitä huolimatta, että kaikki sairaalaosapuolet ja tietenkin potilaat olivat toimintaan tyytyväisiä, haluttiin lainsäädännöllisin toimin hajottaa tämä kuvio.
Päivystyspalvelulla on merkittävä vaikutus myös sairaalan muuhun toimintaan ja ihan opetustoimintaan asti. Sairaalan palvelutasolla on puolestaan vaikutus alueen elinvoimaan. Nyt kun Oulun yliopistollinen sairaala kärsii mittavista vaikeuksista selviytyä päivystysvastuistaan, on Raahen sairaalan päivystys entistä merkityksellisempi palvelu seutukunnan ihmisille. Kuluvan vuoden aikana me sairaalan vaikutuspiirissä elävät toivomme Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen, eli Pohteen, hallituksen vakuuttuvan Raahen päivystyksen tarpeellisuudesta niin, että seuraavalla kerralla lupaa Raahen sairaalan päivystyksen haetaan sen tarpeellisuutta kyseenalaistamatta ja se myös saadaan useammaksi vuodeksi. Raahe on sentään Pohjois-Pohjanmaan maakunnan toiseksi suurin kaupunki, jonka seutukunnan alueella asuu noin 35 000 ihmistä. Alueella toimii yli 2 000 työntekijän terästehdas SSAB ja lukuisia konepajoja, joissa on hyvistä työsuojelutoimista huolimatta aina suuronnettomuuden mahdollisuus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-01-10T15:35:37,2023-01-10T15:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_146_110,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_111,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Ministerillä on varmasti kiirettä riittänyt sote-uudistuksen aikana ja sote-uudistuksen jälkeen, ja tässäkin nyt käsittelyssä olevassa asiassa on tosi tärkeätä, että niitä palveluita saadaan aika laajasti. Se on hirveän tärkeä ja hyvä asia. Tuolla meidän omalla alueellamme esimerkiksi, kun mietitään Pohjois-Savon aluetta, on tärkeää Kuopiossa olla palveluja ja samoin myös Iisalmessa ja Varkaudessa. Siellä on laaja-alaisesti oltava eikä vain yhdessä pisteessä, laaja-alaisesti on huomioitava tämä.
Samalla on myös huomioitava yliopistolliset sairaalat. Se on hirveän tärkeä asia. Yliopistollinen sairaala on kuitenkin sille alueelle tärkeä, mutta myös sen takia se on tärkeä, että se kouluttaa ihmisiä, esimerkiksi lääkäreitä, ympäri Suomea, ei pelkästään vain siihen omalle alueelle vaan koko Suomen alueelle, joten on älyttömän tärkeätä, että niistä pidetään huoli ja se rahoitus turvataan niille eikä se vähennä muiden sote-puolen menoja vaan on ihan erikseen se rahoitus sinne yliopistollisille sairaaloille.
Sitten tämän sote-uudistuksen ja hyvinvointialueiden aloittaessa haluan nostaa esille vielä tämän lääkäripulan ja nämä ongelmat, mitä sote-uudistus ei ratkaissut. Tämä lääkäripula on semmoinen — ja hoitajapula — että se pitäisi oikeasti saada nyt ehdottomasti ratkaistua. On hirveä tilanne, että siellä ei terveysasemilla ole lääkäreitä. Monelta, monelta terveysasemalta puuttuu lääkäri. Omalta alueeltani sain kuulla, että maaliskuussa oli laskeskeltu, että jopa neljännes terveyskeskuslääkäreistä puuttuisi — jopa neljännes maaliskuussa — ja tämä on paha viesti ihmisille, että ei ole lääkäreitä. Sekin keskustelu on varmasti aloitettava, miten niitä lääkäreitä oikeasti saadaan terveysasemille, onko se houkuttavuus, pitääkö koulutusta lisätä ja monta muuta seikkaa, mitä siinä voitaisiin huomioida. Tämä on semmoinen keskustelu, mikä toivottavasti käydään hyvin pian. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-10T15:40:34,2023-01-10T15:42:21,Hyväksytty,1.1
2022_146_112,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_113,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan tässä yhtyä kiitoksiin tästä esityksestä. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia, terveydenhuoltolakia ja kotikuntalakia. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi pykälä sosiaalihuoltolaista.
Kuten tuossa kollega Hanna-Leena Mattila, edustaja Mattila, omassa ansiokkaassa puheenvuorossaan totesi, me raahelaiset pidämme erittäin tärkeänä sitä, että ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys jatkuu. Pidän sitä erittäin suurena työvoittona, joka saavutettiin, kun eri poliittisista taustoista valitut päättäjät yhdistivät voimansa ja saivat muutettua alkuperäistä esitystä niin, että Raahessa näyttäisi nyt säilyvän toistaiseksi tämä ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys.
Päivystyksen jatkuminen ei tietenkään ole ollut itsestäänselvyys eikä ole tulevaisuudessakaan itsestäänselvää, vaan se vaatii kaikilta alueemme luottamushenkilöiltä niin kaupungin, hyvinvointialueen kuin valtakunnankin tasolla kovaa työtä ja varsinkin sitä yhteistyötä.
Haluan omalta osaltani kiittää perhe‑ ja peruspalveluministeri Krista Kiurua tästä asiasta ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen kaikkia päättäjiä yli puoluerajojen tämän meille erittäin tärkeän ja varsinkin meidän alueemme ihmisten palveluihin pääsyn näkökulmasta ja laadun näkökulmasta tärkeän palvelun säilymisen puolesta.
Haluan vielä toisaalta nostaa esille sen, että menneisyyteen ei saisi katsoa, mutta kyllä minä olen joskus mieleni pahoittanut, kun aikoinaan oli turvallista synnyttää pienessä Raahen sairaalassa. Sitten on tullut keskittämisasetukset ja synnytyksiä on keskitetty suurempiin yksiköihin. Onhan niissä varmasti perustelunsa — potilasturvallisuudella on perusteltu ja niin edelleen — ja myöhemmin on anestesiaa vaativia leikkauksia keskitetty pois, mutta samaan aikaan on ollut sitten huolestuttavaa se, kuinka hoitojonot ovat kasvaneet ja leikkausjonot ovat kasvaneet. Olisi ehkä jossakin vaiheessa syytä tehdä laajempi kartoitus siitä, onko esimerkiksi millä tavalla tullut kustannusvaikutuksia tai millä tavalla potilasturvallisuuteen nämä aikaisemmin tehdyt päätökset ovat vaikuttaneet ja voisiko siltä kannalta sitten, kun näitä selvityksiä ja kartoituksia tehdään, vielä kerran pohtia, voisiko näitä pieniä sairaaloita, jotka ovat hyvin aikoinaan toimineet, vielä ottaa reserviin käyttöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-01-10T15:42:21,2023-01-10T15:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_146_114,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_115,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koko kansanedustajan työni ajan, kuluneet kahdeksan vuotta, olen koettanut vaihtuville perhe- ja peruspalveluministereille ja myös sosiaali- ja terveysministeriön virkakunnalle selventää, mikä Kemin alueen ja Savonlinnan alueen ihmisiä hiertää tässä terveydenhuoltolaissa ja siinä muutoksessa, jota kulloisessakin sote-uudistuksessa on esitetty. Ja nyt sitten, kun viime vuodenvaihteessa sairaanhoitopiirit lopulta katosivat lainsäädännöllisesti ja astuttiin uuteen hyvinvointialueiden aikakauteen, meidän sairaanhoitopiirijakohan noudattelee hyvinvointialueita pääasiallisesti, pois lukien tietenkin Uudenmaan erillisratkaisu ja sitten Etelä-Savo ja Lappi. Koko tämän sote-uudistuksen ajan se perustavoitehan on ollut se, että turvataan ihmisten sosiaali- ja peruspalvelut ja koetetaan enemmänkin huolehtia siitä, että palveluita voitaisiin tulevaisuudessa myös parantaa eikä niin, että ne vähän keskittyvät ja näivettyvät, niin kuin tähän asti se paine on ollut, kun ei sitä uudistusta ole saatu aikaiseksi. Kaikkialla muualla sairaanhoitopiirit katosivat ja muuttuivat hyvinvointialueiksi, mutta Lapissa ja Etelä-Savossa se on tarkoittanut siis sitä, että Itä-Savo ja Länsi-Pohja sairaanhoitopiireinä ovat kadonneet myös niin, että niitä vastaavia hyvinvointialueita ei enää ole olemassa, vaan Etelä-Savossa ja Lapissa kaksi sairaanhoitopiiriä ovat yhdistyneet yhdeksi hyvinvointialueeksi.
Ongelma juontaa terveydenhuoltolakiin, jossa aikanaan siis jokaisella sairaanhoitopiirillä oli yksi keskussairaala, yksi ympäri vuorokauden päivystävä niin perus- kuin erikoissairaanhoidon tason palvelupäivystystä tarjoava yksikkö, pois lukien yliopistosairaanhoitopiirit, joilla on ollut oikeus aivan perustellusti, niin kuin täällä edelliset puhujat toivat esiin Raahen tilannetta ja aikaisemmin Oulaskankaalla ollutta tilannetta. Ja se on ihan perusteltua, totta kai. Mutta kun nykytilanne on ollut sen kaltainen, kuten tuossa äsken kävin läpi Etelä-Savon ja Lapin osalta, niin eihän tietenkään sote-uudistuksen tarkoitus ja tavoite ole voinut myöskään olla se, että näiden kahden Suomen pienimpien sairaanhoitopiirien alueiden palvelut jotenkin dramaattisesti heikkenisivät, ja niinhän olisi käynyt lopulta tämän kymmenen vuoden määräaikaisen siirtymäajan jälkeen, jos tätä lakiesitystä ei nyt eduskuntaan olisi saatu tuotua.
Toki on harmillista, että tätä asiaa ei pystytty hoitamaan jo silloin sen ison sote-uudistuksen kokonaisuudessa, mutta hyvä, että eduskunnassa siihen asiaan pystyttiin edes lausuman verran puuttumaan. Toki tunnustan realiteetit, että lausumia annetaan satoja vuosittain ja niistä lopulta hyvin harva etenee lainsäädännöksi, mutta arvostan suuresti sitä, että tämä nyt etenee. Ja vaikka olemme vaalikauden viimeisellä etapilla — kiire tulee olemaan — niin kiitän tietenkin ministeriä siitä, että hän piti sanansa tässä asiassa ja me saadaan nyt käsitellä tätä asiaa eduskunnassa, ja toivon tietenkin sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ripeyttä saada tämä asia myös sieltä valiokunnasta ulos täysistunnon käsittelyyn ja hyväksyttäväksi.
Se, mistä lähdin liikkeelle, oli, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on ollut varmasti tarkoitus se, että pyritään parantamaan palveluita. Näille alueillehan — Kemin alueelle, Savonlinnan seudulle — se olisi näyttäytynyt niin, että siellä kyllä palvelut tulevat radikaalisti ja dramaattisesti heikkenemään, jos siellä jatkossa ei enää olekaan erikoissairaanhoidon päivystystä, niin kuin niissä keskussairaaloissa tänä päivänä on. Se ei ole voinut olla missään vaiheessa sote-uudistuksen tarve, että tämmöisenä täsmäohjuksena, hallinnollisella uudistuksella, Kemin alueen ja Savonlinnan alueen palveluita heikennettäisiin, joten tämä terveydenhuoltolain muutos on todella väistämätön, koska nämä kaksi maakuntaa, hyvinvointialuetta, Etelä-Savo ja Lappi, ovat sikäli poikkeuksellisia, että ne ovat ne ainoat alueet, joissa kaksi sairaanhoitopiiriä yhdistyy yhdelle hyvinvointialueelle. Siksi on aivan perusteltua, että tämä laki nyt tänne on tuotu.
Eikä tässä ole kysymys mistään lisästä vaan siitä, että nykytila saadaan pidettyä ja säilytettyä. Siksi en ole missään vaiheessa ymmärtänyt myöskään sitä huhua tai perustuslainmukaisuuden kritiikkiä, jota on esitetty, että tämä olisi jollain lailla perustuslainmukaisuuden kannalta epäoikeudenmukainen muun maan palveluiden suhteen. Ei pidä paikkaansa, kun pidetään huolta ainoastaan siitä, että palvelutaso pysyy nykyisellään, ja perustuslainmukaisuuden kannaltahan se olisi ollut ennen kaikkea epäyhdenmukaista Kemin alueen ja Savonlinnan alueen ihmisiä kohtaan, jos siellä myös tulevaisuudessa ei voisi olla vastaavanlainen erikoissairaanhoidon palvelutaso keskussairaaloissa kuin mitä siellä on tänä päivänä.
Ja tietenkin odotamme, että myös se rahoitusosuus sitten tähän vielä tämän lyhyen kevätistuntokauden aikana saataisiin ja myös eduskunnasta läpi vietyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-01-10T15:45:35,2023-01-10T15:51:05,Hyväksytty,1.1
2022_146_116,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_117,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Hyvää kevätkautta myös kaikille kansanedustajille, ministerille ja puhemiehelle.
Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että voimaanpanolain 59 §:ssä säädetty Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden mahdollisuus ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautista päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä säädetään toistaiseksi voimassa olevaksi mahdollisuudeksi ja että ne voisivat ylläpitää kahta tällaista sairaalaa, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää ja enemmän kuin yhden yksikön ylläpito ei vaaranna laissa hyvinvointialueen toiminnalle säädettyjen edellytysten noudattamista ja velvoitteiden täyttämistä. Arvoisa puhemies ja ministeri, tämä on erittäin tärkeä asia.
Hallituksen tuoma esitys vahvistaa myös perussuomalaisten kannan muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Me vastustimme Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden lakkauttamista johdonmukaisesti kaikissa asiaan liittyvissä käsittelyissä ja vaadimme myös vastalauseissa vuoden 2032 määräajan poistamista. Tämä nyt esitetty muutos on tarpeellinen, jotta Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden jatko ei enää roikkuisi löysässä hirressä, vaan olisi nyt tarpeellista varmistaa se, että toiminta on mahdollista.
On tärkeää varmistaa myös se, että rahoitusmallia muutetaan siten, että sairaaloiden jatko on mahdollinen myös käytännössä. Rahastahan me puhutaan erityisesti tämän sote-uudistuksen kanssa ja hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa tämän vuoden alusta — ne juuri aloittivat. Rahoitusta tarvitaan hyvinvointialueiden oman arvion mukaan lisää, ja on tärkeää, että, ministeri ja ministeriö, kuuntelette sen hädän, mikä siellä hyvinvointialueilla on, ja otatte sen myös todesta. Ihmisen on päästävä päivystykseen. Suomi on laaja maa, pitkien etäisyyksien maa. Ambulanssien on kuljettava, pelastajien on voitava tehdä tehtävänsä ja työnsä, ja näin turvataan suomalaisten hyvä pääsy palveluihin.
Arvoisa puhemies! Tässä sote-uudistuksessa on myös nostettava esille ja tämän esityksen yhteydessä ylipäänsä pelastustoimen palvelutarpeen merkittävät kasvupaineet, jotka tulevat varmasti tulevina vuosina lisääntymään. On tärkeää, että pelastustoimessa huomioidaan rahoituksen korotuspaineet. Siellä ovat muun muassa kasvaneet ict-kustannukset, puutteet pelastustoimen palvelutasossa, varallaolojärjestelmän muutokset, paloasemahankinnat ja niihin liittyvät investointivelat. Nykytason mukainen pelastustoimen rahoitus ei tule jatkossa riittämään, elikkä on erittäin tärkeää, että se huomioidaan.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa yhden valuvian, mikä edelleen jää tähän sote-uudistukseen. Tämä on nyt hyvä asia, että päivystykseen tulee parannusta, mutta ateriapalvelut: hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa osa pienistä kunnista joutui tämän jättiuudistuksen seurauksena vastoin tahtoaan luopumaan toimivista palveluistaan kuten ateriapalveluista. Vuoden alussa keravalainen 86-vuotias Heimo Mäkinen kertoi Iltalehdessä, miten ruoan laatu, minkä hän kotiinsa tilaa, on romahtanut. Hän mainitsi, että suoraan sanoen yökkien sitä syö. Eli ruokaa oli vähän, ja se oli laadultaan heikkoa. Jo heinäkuussa 2022 Yle uutisoi erään asiakkaan pelon otsikolla, ettei menisi siihen vanhaan, että makkaranpätkä tänään ja toinen huomenna, ja nyt sitten Heimo Mäkinen Keravalta esitteli ruoka-annoksensa, ja siinähän oli se makkaranpätkä. Toki aterian toimittaja on pahoitellut sitä, että ateria ei ihan vastannut sitä, mitä olisi pitänyt.
Kysyisinkin teiltä, hyvä ministeri, miten olisi mahdollista, että näihin ateriapalveluihin voitaisiin jollakin tavalla vielä palata, että ihmisillä olisi mahdollisuus tilata kotiruokaa, kun on ollut hyviä toimijoita kunnissa ja kaupungeissa, jotka sitä ruokaa ovat valmistaneet ja toimittaneet ja tehneet, jotta ikäihmiset saisivat hyvää, ravitsevaa, proteiinipitoista ruokaa, koska ruoka on äärettömän tärkeää ikäihmisille. Me kaikki tiedämme sen, ja siitä seuraa monia vaivoja, jos ei saa tarpeeksi ravitsevaa ruokaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-10T15:51:07,2023-01-10T15:56:06,Hyväksytty,1.1
2022_146_118,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_119,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä esitetyistä kysymyksistä.
Lähdetään liikkeelle siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on aivan varmasti tämän sote-uudistuksen jälkeenkin vielä monelle seuraavallekin peruspalveluministerille ja tuleville eduskunnille töitä. Eivät kaikki asiat tule kerralla kuntoon, vaikka rakenteet muuttuisivatkin. Nyt me saamme 22 toimijaa. Tosiasiassa meillä on ollut yli 70 toimijaa ja yli 200 kuntaa, jotka eivät kuitenkaan ole itse näitä tehtäviä enää pitkään aikaan hoitaneet. On käynyt juuri niin kuin Kulmuni tässä äsken puheenvuoronsa alussa totesi, että pitkään uudistusta odotellessa palvelut näivettyivät ja niitä uusia kehittämistoimia ja linjauksia ei tehty, koska jäätiin odottamaan tätä uudistusta.
On rahasta puutetta. Tämä aika ei ole sellainen, etteikö se näkyisi myös sosiaali- ja terveysministeriössä, ja ei voi ajatella, että meillä on hintakriisi, energiakriisi ja meillä on kaikenlaista kriisiä mutta sosiaali- ja terveydenhuollossa sama linja jatkuu eikä rahaa tarvita enempää. Meillä on enemmän sairaita kuin ennen, ja se porukka vaatii hoitoa, ja alijäämäisenä me emme voi kestävällä tavalla hoitaa tätä. Tämä on nyt myönnettävä, että me tarvitsemme tähän muutosvaiheeseen ja hoitovelkaan lisää rahoitusta, ja olen itse esittänyt 700 miljoonaa lisätalousarvioon ratkaistavaksi.
Se tästä yleisestä kuvasta. Sitten itse asiaan.
Monet teistä edustajista — kiitos hyvistä puheenvuoroista — Hänninen, Kulmuni, Juvonen, Reijonen ja Mattila, te osutte aika arkaan paikkaan. Kysymys on juuri siitä, onko Suomessa menty sosiaali- ja terveydenhuollossa aikaisemmin vähän liiankin pitkälle. Tässä kysyttiin, millä rakenteella pitäisi tiettyjä asioita hoitaa. Te näette tällä hetkellä päivystyksen kriisin. Me emme voi ajatella, että me emme avaisi myöskin alueellisemmin perustason päivystystä pidempään sille alueelle toimivaksi, muutoin kaikki tämä porukka kokoontuu yhteispäivystykseen. Me olemme keskittäneet Suomessa päivystystä aika kovalla kädellä, enkä voi sanoa teille, että me avaisimme sellaista pandoran lipasta, että yhteispäivystykseen liittyvän leikkaustoiminnan keskittäminen avattaisiin, mutta haluan kiinnittää teidän huomionne siihen, että perustasolla päivystyksiä on keskitetty myös hyvin kovalla kädellä, ja se on aiheuttanut sen, että yksi syistä päivystyksen ruuhkautumiseen on auttamatta tämä.
No, kiitos raahelaisille — mieltäni lämmittivät teidän puheenvuoronne — ja samoin tästä yleiskuvasta, josta käytettiin puheenvuoroja. Kyllä, olen samaa mieltä siinä, että tämä asia pitää saada kuntoon ja eduskunnassa pitää nyt huolehtia, että tämä esitys menee läpi, vaikka sieltä tuo määräaika on poistunut. Tähän liittyy monenlaisia oikeudellisia haasteita, ja toivon, että täällä on kautta linjan sellainen porukka paikalla, joka perustelee [Puhemies koputtaa] näitä hyvin samoilla syillä kuin edustaja Kulmuni täällä äsken perusteli tätä esitystä, miksi me emme voi tämän seutukunnan palvelutasoa kuitenkaan alentaa siitä huolimatta, että tämä aiheuttaa oikeudellisia ongelmia. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-10T15:56:07,2023-01-10T15:59:22,Hyväksytty,1.1
2022_146_120,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,Kiitoksia. — Näin keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_121,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 6 käsittelyä. — Edustaja Juuso poissa. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_122,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä päivällä keskusteltiin siitä, pitäisikö päivystys olla kenties pienemmissä kaupungeissa vai pitäisikö se keskittää kokonaan keskussairaaloihin — tai kuten Pohjois-Savossa olisi, Kuopion yliopistolliseen sairaalaan — niin täytyy ihan rakentavasti vähän kyseenalaistaa sitä. Kun juuri sosiaali- ja terveysministeriö antoi poikkeusluvan Varkaudelle ja Iisalmelle pyörittää perusterveydenhuollon päivystystä, niin jotenkin tuntuu, että miksiköhän se pitää aina anoa ja siitä käydä poliittista kädenvääntöä ja sitten poikkeuslupaa — kun pidän selvänä, että jos meillä on kaupunkeja, joissa on yli 20 000 asukasta, niin kyllähän siellä perusterveydenhuollon päivystyksen pitää toimia. Se on toinen juttu, missä muodossa tämä päivystys on. Mutta jos ajatellaan, että yöllä tapahtuu ihmiselle jotakin, niin pitäisi sitten lähteä sadan kilometrin päähän taas menemään, vaikka kuitenkin se voitaisiin siinä lähellä hoitaa.
Ja miksi ajattelen näin? Kuitenkin meillä on eläinlääkintähuolto, eli eillä kaikissa kunnissa pelaa eläinlääkäripäivystys 24/7, niin olisihan se aika erikoista, että laki pakottaa, että esimerkiksi Iisalmessa täytyy pyöriä 24/7 eläinlääkäripäivystys, mutta ihmislääkäripäivystystä ei tarvitse olla. Kyllä näissä pikkusen pitäisi joskus miettiä. Ja varmaan sieltä Iisalmessa ja Varkaudesta ilmoitetaan kyllä aikanaan, jos siellä ei oikeasti päivystystä tarvita. Aina silloin tällöin joudutaan uusimaan nämä poikkeusluvat, niin tuntuu vähän kyllä siltä, että eiköhän tämä nykyinen hyvinvointialue pysty omilla päätöksillään sitten arvioimaan, missä ihmiset hoidetaan ja mihin vuorokaudenaikaan on järkevää missäkin pitää sitten päivystystä auki.
Mutta, arvoisa puhemies, aikamoista pulaa tietenkin näyttää olevan työntekijöistä, lääkäreistä. Ja on myös aika paljon palautetta tullut vuosien mittaan siitä, että on kyllä leikkaussaleja paljon, mutta ne ovat tyhjillään eli kapasiteettia ei hyödynnetä. Sitä voisi tietenkin miettiä. En välttämättä esitä enkä itsekään ihan täysoppisesti ole sitä mieltä, että meidän pitäisi purkaa terveydenhuoltolain 45 §:ää. Sinnehän viime hallituskaudella säädettiin, että leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Ja kun meillä on ensihoito, joka on osa liikkuvaa erikoissairaanhoitoa, niin minä en tiedä, onko tämä pykälä nyt ihan pakko pitää tässä muodossaan — sillä jos meillä on alle tunnin matka sitten esimerkiksi yliopistolliseen keskussairaalaan ja meillä on Iisalmessa ja Varkaudessa uudet sairaalat molemmissa ja siellä on hyvät leikkaussalit, jotka nyt tavallaan tyhjän panttina ovat, ja jos siellä on henkilökunta, [Puhemies koputtaa] joka on halukas ja pystyy sen tekemään ja lääkärit, niin miksi sitä ei voisi tehdä, koska se purkaisi jonoja? Mutta tämä on vain tämmöistä vähän täysistunnossa tapahtuvaa yksityisajattelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-10T18:25:23,2023-01-10T18:28:41,Hyväksytty,1.1
2022_146_123,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_124,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä hyvinvointialueuudistus markkinoitiin alun perin maakunnallisena itsehallintona, mutta voi todeta, että itsehallinnosta ei juurikaan ole kysymys. Rahoitus tulee käytännössä kokonaan valtiolta, ministeriöillä on vahva ohjausvalta, ja edes näitä päätöksiä, mihin tässä edellä edustaja Eestiläkin kiinnitti huomiota, ei alueilla voida tehdä eli päätöksiä esimerkiksi päivystyksistä merkittävissä alueen seutukaupungeissa, joissa on hyvät tilat. Ymmärrän toisaalta sen, että niissä ei voida pitää mitään vaativaa toimintaa päivystysluontoisesti, se tulisi maksamaan paljon, eikä sitä erikoishenkilökuntaa löydy joka paikkaan. Silloin tällainen keskittäminen on paikallaan.
On ihan hyvä, että Savonlinna ja Kemi hoidetaan nyt tässä niin kuin eduskunta edellytti, mutta suuri huoli on siitä, miten tämä uudistus kohtelee maaseudun pienempiä paikkakuntia. Aluevaaleissa tasan vuosi sitten eräät puolueet lupasivat, että kaikkialla säilyy kaikki ja vielä paraneekin, mutta ei, ei näin palveluiden kyllä näytä käyvän, ja vaikeuksia tulee, koska talous määrää varsin paljon ja talous on valtion käsissä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-10T18:28:41,2023-01-10T18:30:19,Hyväksytty,1.1
2022_146_125,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_126,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yhdistyslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 200/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja minunkin puolestani hyvää alkanutta vuotta kaikille. Esittelen lakivaliokunnan mietinnön yhdistyslain muuttamisesta.
Esityksessä on kyse muutoksista, jotka liittyvät erityisesti digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdistysten vaihtoehtoisten toimintamuotojen mahdollistamiseen. Esityksen tavoitteena on kansalaistoiminnan muodoissa jo tapahtuneet muutokset — joita on käytännössä jo tapahtunut siis — ja ne otetaan huomioon pitkälti nyt lainsäädännön tasolla. Tavoitteena on toimintamahdollisuuksien hallittu lisääminen siten, että yhdistykset voivat itse päättää tarpeitaan vastaavien uusien mahdollisuuksien käyttöönotosta sekä oman harkintansa mukaan myös toimintaympäristön muutokseen mukautumisesta. Esityksen mukaan tarve uusien vaihtoehtoisten keinojen sallimiseen on olemassa. Sillä ei lisätä pakottavaa yhdistyslainsäädäntöä vaan nimenomaan lisätään vaihtoehtoisia sallittuja keinoja.
Yksi esityksen keskeisistä ehdotuksista on päätösvallan delegointi jäsenasioissa. Muutos merkitsee sitä, että yhdistyksen hallinnon helpottamiseksi laajennetaan ja selvennetään päätösvallan delegointimahdollisuuksia jäseneksi ottamisen ja jäsenen eroilmoitusten vastaanottamisen osalta, ja tavoitteena on hallinnon helpottaminen. Delegointi edellyttää sääntömääräystä, jonka mukaan hallitus päättää jäsenten hyväksymismenettelystä ja hyväksymisen edellytyksistä yhdistyksen sääntöjen rajoissa. Lisäksi eroilmoituksen vastaanottamisen osalta mahdollisia järjestelyjä selvennetään laissa nykykäytäntöjä vastaaviksi. Tältä osin lakiin lisätään täsmentävä säännös siitä, että hallitus voi päättää, että eroilmoituksen voi ottaa vastaan myös muu taho kuin hallitus ja että ilmoituksen voi tehdä myös muulla todisteellisella tavalla kuin kirjallisesti.
Myös jäsen- ja liittoäänestyksiä koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia. Jatkossa sallitaan jäsen- ja liittoäänestys myös hallituksen puheenjohtajan ja hallituksen muidenkin jäsenten valitsemiseksi, jos siitä on määräys yhdistyksen säännöissä. Säännöissä voidaan määrätä, että osa hallituksen jäsenistä valitaan perinteisessä tai etäkokouksessa ja osa valitaan jäsen- tai liittoäänestyksellä.
Myös yhdistyksen hallituksen päätöksentekomenettelyä ehdotetaan helpotettavaksi. Jatkossa voidaan tehdä hallituksen päätös kokousta pitämättä sähköpostitse tai muuten varsinaista kokousta pitämättä hallituksen päättämällä tavalla. Yhdistyslakia muutetaan myös siten, että kirjanpitolakia keveämpää tilinpitomallia ehdotetaan, jotta pienet yhdistykset voivat hyödyntää tätä. Se tarkoittaa, että se sisältää mahdollisimman kevyen ja samalla näin pienten toimijoiden sidosryhmien tarpeet yleensä tyydyttävän tilinpidon säännöstön. Esityksessä ehdotetaan, että tilinpitomalli on mahdollinen yhdistyksille, jonka saamien avustusten ja muiden tulojen yhteenlaskettu määrä eli liikevaihto tilikaudelta on enintään 30 000 euroa sekä päättyneeltä että sitä välittömästi edeltäneeltä kaudelta. Liiketoimintaa harjoittavan yhdistyksen on kuitenkin aina sovellettava kirjanpitolakia. Kevyempi tilinpito voidaan esityksen mukaan käytännössä perustaa pitkälti pankin esimerkiksi sähköisiin tiliote- ja tilitapahtumatietoihin.
Yhdistyksen purkamiseen liittyvää selvitysmenettelyä myös yksinkertaistetaan. Yhdistyslain nimenomainen säännös selvitysmiehen velvollisuudesta yhdistyksen kokouksen koolle kutsumisesta loppuselvityksen hyväksymistä varten kumotaan. Asiantuntijakuulemisissa on tuotu erityisesti esiin, että ehdotettu loppuselvityskokouksesta luopuminen helpottaa pienten ja vähävaraisten yhdistysten hiipuneen yhdistystoiminnan päättämistä. Samalla esimerkiksi liitoissa työskentelevien työntekijöiden tilanne helpottuu, kun resurssit voidaan ohjata muuhun kuin päättyvän yhdistystoiminnan hallinnointiin.
Yhdistyksen vahingonkorvausvelvollisuutta koskevaa säännöstä ehdotetaan esityksessä muutettavaksi siten, että yhdistyslain mukainen vahingonkorvausvelvollisuus on hallituksen ja toiminnantarkastajan lisäksi sellaisella muulla taholla, joka yhdistyksen sääntöjen perusteella hoitaa hallintoon kuuluvaa tehtävää. Perustelujen mukaan tällaisten toimihenkilöiden lisäksi yhdistyksessä voi olla päivittäiseen hallintoon kuuluvia tehtäviä hoitavia henkilöitä, joiden osalta hallituksella on yleisestä hallinnon järjestämisvelvollisuudesta seuraava ohjaus- ja valvontavastuu, mutta joiden vahingonkorvaus yhdistystä kohtaan määräytyy yleisten vahingonkorvausta koskevien periaatteiden perusteella. Lakivaliokunta pitää vahingonkorvaussäännöstä perusteltuna, eikä valiokunnalla ole huomauttamista myöskään ehdotetun säännöksen sanamuotoon. Valiokunta kuitenkin toteaa selvyyden vuoksi, että voimassa olevan lain mukainen korvausvastuu koskee yhdistyksen toimihenkilöä, joka muuten kuin työntekijän asemassa aiheuttaa yhdistyslain perusteella korvattavan vahingon. Voimassa olevassa laissa ei ole määritelty, ketä pidetään toimihenkilönä. Lakiehdotuksen tarkoitus on selventää sitä, keitä yhdistyksen puolesta toimivia yhdistyslain erityinen korvausvastuu sääntelee.
Valiokunnan kuulemisessa tuotiin esille myös, että tämä yhdistyslain voimaantulo oli tarkoitettu tulemaan voimaan tämän vuoden alusta. Kuitenkin, kun ollaan tässä tilanteessa — jokainen tietää, että 1.1. meni jo — niin edellä ehdotetun ja todetun valossa lakivaliokunta pitää tärkeänä, että tämä ehdotus hyväksyttäisiin mahdollisimman pian.
Muutoinkin valiokunta piti tärkeänä esitystä ja sen tavoitteita. On tärkeää, että kansalaistoiminnan muodoissa tapahtuneet muutokset sekä toimintaympäristön muutokset otetaan paremmin huomioon yhdistyksiä koskevassa lainsäädännössä — yhdistyksiä on niin monenlaisia. On perusteltua, että yhdistyksille sallitaan uusien vaihtoehtoisten keinojen hyödyntäminen niiden toiminnassa yhdistyksen toiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi ja helpottamiseksi.
Saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää siis esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+13.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-10T16:01:44,2023-01-10T16:08:44,Hyväksytty,1.1
2022_146_127,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 23/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 23/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_128,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 ja 8 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 201/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 23/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen lakivaliokunnan mietintöä. Kysymyksessä on siis ehdotus oikeudenkäymiskaaren säännösten muuttamisesta, jotka koskevat riita-asian oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista. Muutoksen myötä tuomioistuimella on nykyistä paremmat mahdollisuudet kohtuullistaa riita-asian hävinneen osapuolen maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää. Tavoitteena on alentaa oikeudenkäyntikuluriskiä ja siten parantaa oikeuden saatavuutta.
Riita-asioissa nykyisin noudatettavan pääsäännön mukaan jutun hävinnyt asianosainen velvoitetaan korvaamaan voittaneen asianosaisen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen tai avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Myös asianosaiselle aiheutunut työ ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät ansionmenetykset ovat korvattavia kuluja.
Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi nykyisen oikeudenkäymiskaaren mukaan kohtuullistaa korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää siitä, mikä se luvun säännösten mukaan lähtökohtaisesti olisi. Tuon säännöksen mukaan tuomioistuin voi viran puolesta alentaa asianosaisen maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää, jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta.
Nyt tässä esityksessä ehdotetaan, että edellä mainitusta säännöksestä poistetaan vaatimus kohtuuttomuuden ilmeisyydestä. Jatkossa olisi siten riittävää, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus on säännöksessä mainittujen perusteiden ja kokonaisarvioinnin perusteella kohtuutonta. Lisäksi ehdotetaan pykälätasolle nostettavaksi voimassa olevan lain esitöissä oleva maininta siitä, että oikeudenkäyntikulujen kohtuullistaminen on tuomioistuimen velvollisuus.
Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa ehdotettua muutosta on yleisesti kannatettu, mutta sitä on pidetty tavoitteisiin nähden riittämättömänä ja vähämerkityksellisenä. Asiantuntijakuulemisessa on huomautettu, että voimassa oleva sääntely muuttuu varsin vähäisesti, joten esityksen käytännön vaikutukset eivät välttämättä ole kovin suuria.
Lakivaliokunta huomauttaa mietinnössään, että ehdotettu muutos ei myöskään varsinaisesti vähennä asianosaisten oikeudenkäyntikuluja, vaan ne ovat olemassa riippumatta siitä, korvaako hävinnyt asianosainen voittaneen vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan vai joiltain osin.
Saamansa selvityksen pohjalta lakivaliokunta pitää esitystä kuitenkin kannatettavana ja puoltaa siihen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.
Lakivaliokunta haluaa kuitenkin mietinnössään kiinnittää huomiota kuluriskin muodostamaan merkittävään oikeusturvaongelmaan. Kuluriskin vuoksi riita-asian oikeudenkäyntiin ei välttämättä uskalleta tai voida ryhtyä. Oikeudenkäyntikuluriskin ja prosessikynnyksen nousulla on myös laajempia haitallisia vaikutuksia, sillä ne voivat heikentää kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmän ja tuomioistuinlaitoksen toimintaan.
Kuluriskistä saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ehdotetun lainmuutoksen lisäksi tulee mahdollisimman pikaisesti ryhtyä uusiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin riita-asian oikeudenkäynnin kustannusten ja prosessikynnyksen alentamiseksi. Myös toimia, joilla voidaan tukea riita-asian asianosaisten taloudellisia mahdollisuuksia vastata oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista, on perusteltua selvittää. Valiokunta ehdottaakin lausuman hyväksymistä asiasta.
Kuulemisissa on tuotu merkittävänä ongelmana esiin myös oikeudenkäyntien pitkä kesto. Oikeudenkäynnin kesto vaikuttaa sekä suoraan että välillisesti oikeudenkäynnin kustannuksiin. Oikeudenkäynnin pitkän keston juurisyynä on pidetty muun muassa kuulemisten perusteella tuomioistuinten riittämätöntä resursointia. Lakivaliokunta tulee oikeudenhoidon selonteon käsittelyn yhteydessä lausumaan tarkemmin tuomioistuinten perusrahoituksen riittävyydestä, ja lakivaliokunta käsittelee tällä hetkellä tuota mainittua selontekoa. 
Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, ja mietintöön sisältyy seuraava valiokunnan lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että oikeuden saatavuuden parantamiseksi hallitus ryhtyy pikaisesti uusiin lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin riita-asian oikeudenkäynneistä aiheutuvien kustannusten ja prosessikynnyksen alentamiseksi sekä selvittää toimia, joilla voidaan tukea riita-asian asianosaisten taloudellisia mahdollisuuksia vastata oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista.”",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+14.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-10T16:09:08,2023-01-10T16:14:27,Hyväksytty,1.1
2022_146_129,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022>>>Kertomus  K 25/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tarkastusvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kulmuni, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+15.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_130,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022>>>Kertomus  K 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä vaiheessa vaalikautta, kun pystytään katselemaan taaksepäin koko vaalikauden mittaista ajanjaksoa, tietenkin toivoisi, että salissa olisi aktiivinen osallistujajoukko puhumassa finanssipolitiikasta, koska tämä nyt kuitenkin tulee olemaan seuraavan vaalikauden mitä suurimpia kysymyksiä. Nyt kun arvioita on pystytty tekemään — ja annan kyllä suuret kiitokset Valtiontalouden tarkastusvirastolle tästä raportista — se antaa kyllä suuntaa niissä asioissa, missä on onnistuttu, siis koronan hoitamisessa ja sen finanssipolitiikan mitoittamisessa aivan oikein tarkastusvirastonkin mukaan, samoin myös tuosta Venäjän hyökkäyssodasta seuranneeseen heijastukseen on pystytty nopeasti reagoimaan, eikä niitä menoja tässä asiakirjassa myöskään kritisoida, mutta valitettavasti sen sijaan sinä väliaikana koronasta toipumisesta tuohon hyökkäyssotaan talouskasvuhan alkoi palautumaan varsin nopeasti, ja tarkastusviraston mukaan finanssipolitiikka oli tuolloin liian löysää. Hallitusohjelman mukaisesti tietenkin täytyi tehdä vastasyklistä finanssipolitiikkaa. Näiden kriisien keskellä se lienee ollut vaikeaa, mutta on aivan selvää, että tällä vaalikaudella on nyt kuitenkin tehty myös myötäsyklistä finanssipolitiikkaa, joka sitten monelta osaltaan tietenkin kiihdyttää valtion menoja, kiihdyttää inflaatiota, kiihdyttää monia asioita, joista emme ole kovin innoissaan tänä päivänä, joten siksi tietenkin olisi tärkeää, että noudatetaan niitä yhdessä sovittuja asioita.
Valtiontalouden tarkastusvirasto ottaa myös huomioon työllisyystoimet. Koronasta huolimatta, vaikka työllisyysasteessa on päästy aivan sinne neljä vuotta sitten tavoiteltuun 75 prosenttiin, mitä voi pitää hienona saavutuksena, se jatkolause, mikä tuolloinkin hallitusohjelmaan oli kirjattu, ”julkista taloutta tasapainottaen”, sehän ei nyt ole toteutunut. Myös näihin työllisyystoimien kustannuksiin ja hintalappujen kokonaisuuteen tarkastusvirasto ottaa huomiota. Ne valitettavasti eivät ole vahvistaneet julkista taloutta siltä osin kuin aikanaan tavoiteltiin. On aivan selvä, että kun tänäänkin on valtiovarainministeriön budjettipäällikkö kertonut, että valtion korkomenot tulevat kolminkertaistumaan, inflaatio on laukannut yhdeksästä kymmeneenkin prosenttiin lähestulkoon pahimmillaan, niin meidän talouspoliittinen tilanteemme tulee monimutkaistumaan, on aivan huomattavasti vaikeampi vielä ensi vaalikaudella. Siksi tietenkin olisi toivottavaa, että finanssipolitiikasta pystyttäisiin täällä laajalla rintamalla keskustelemaan, ja toivon, että tarkastusvaliokunta näihin asioihin kiinnittää huomiota, koska kaikki helpot toimet on varmasti nyt tehty ja ne vaikeat julkisen talouden tasapainottamistoimet kyllä antavat suurelta osin odottaa itseään ja jäävät sitten seuraavan eduskunnan hoidettavaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+15.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-01-10T16:14:56,2023-01-10T16:17:57,Hyväksytty,1.1
2022_146_131,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_132,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat! Kiitos teille 32 kollegalle, jotka luitte tämän lakialoitteen ja allekirjoititte sen. Samaan on yhtynyt myös esimerkiksi Oikeusasiamiehen kanslia, nostanut tätä asiaa esille aikaisemmin.
Suomessa elää kymmeniätuhansia erityislapsiperheitä, joista osa ei saa tukea diagnoosista huolimatta lapsen oppimiseen. Lapsella voi olla esimerkiksi eriasteinen kehitysvamma, neuropsykiatrinen häiriö, aistiherkkyyksiä, puheen ja kielen kehityksen vaikeutta tai pitkäaikainen sairaus. Perusopetuslakia tulee muuttaa siltä osin, että se ei mahdollista oppimisen tuen päätösten laiminlyöntejä ja pyrkii aktiivisesti estämään ne. Nykyisessä laissa lasten oikeusturva sivistyksellisten perusoikeuksien osalta on käytännössä täysin jälkikäteisen oikeusvalvonnan varassa. Asiasta on huomauttanut myös Oikeusasiamiehen kanslia. Näin ei kertakaikkisesti voi olla hyvinvointivaltiossa. Virheitä ja laiminlyöntejä sallitaan ja niihin puututaan aina liian myöhään. Lapselle yksikin vuosi on varsin pitkä aika. Kärsijänä on lapsi ja kuormittunut perhe. Asia on varsin ajankohtainen.
Peruskouluissa opiskelee joka päivä lapsia, joilla on tehostetun tai erityisen tuen päätös, mutta jotka eivät saa tukea. Aineenopettajista viidennes kertoo, että oppilaiden tuki toteutuu huonosti tai erittäin huonosti. Peruskoulussa opiskelee joka päivä myös lapsia ja nuoria, joilla on havaittu haavoittuva riski tulla kiusatuiksi, mutta jotka eivät saa tukea riittävissä määrin. Tuen puute peruskoulussa tarkoittaa, että kaikilla ei ole oikeutta koulutukseen eikä sivistyksellisiin oikeuksiin. Tämä pitää muuttaa.
Koulutuksella on suuri vaikutus lapsen elämään. Jos koulupolku katkeaa tai siinä on haasteita, on lapsella suuri riski huono-osaisuuteen, alhaisempaan hyvinvointiin, terveysongelmiin sekä jopa syrjäytymiseen. Haasteet voivat liittyä esimerkiksi tilanteisiin, joissa kiusaaminen koulussa pitkittyy eikä sitä saada loppumaan tai vanhemmat eivät pyynnöstä huolimatta saa lapselleen tarvittavaa oppimisen tukea. Siksi on olennaista, että oppivelvollisten osalta jälkikäteisen oikeusturvan lisäksi säädetään viranomaisten toteuttamasta ennalta ehkäisevästä oikeusturvasta. Sivistyksellisillä perusoikeuksilla ei ole merkitystä niin kauan kuin tällaista oikeutta ei ole.
Tässä lakialoitteessa esitetään, että aluehallintovirastolle tulee oma-aloitteinen puuttumisoikeus tilanteisiin, joissa on syytä selvittää, onko oppivelvollisuusikäiselle järjestetty opetus- tai koulutuspalvelut lainsäädännön mukaisesti ja toteutuvatko hänen oikeutensa turvalliseen koulunkäyntiin, opetuksen tukeen ja ohjaukseen. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arvioinnissa todetaan, että itsearviointiin perustuva lakisääteinen ohjausmekanismi ei ole riittävän tehokas varmistamaan koulutuksen laatua ja erityisesti tuen saantia, vaan tarvitaan kansallista ohjausta. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on kiinnittänyt tähän aikaisemmin huomiota. Tässä lakialoitteessa aluehallintovirastolle annetaan myös toimivalta käyttää sanktiokeinoja, mikäli oppivelvollisen oikeuksia opetukseen, ohjaukseen tai tukeen loukataan.
Arvoisa puhemies! Todellisuudessa lasten ja nuorten oppimisvaje johtuu pitkälle siitä, että oppilashuollon resurssit eivät ole riittäviä. Oppilashuollon resurssit tulee tuoda tähän päivään, ne eivät ole kunnille sopiva säästökeino. Vain siten puutumme nuorten mielenterveyden ongelmiin, koulupudokkuuteen, jengiytymiseen ja muihin epätoivottuihin ilmiöihin. Oppilashuollon henkilökunta tulisi jopa tuplata pitkällä aikajänteellä, jotta voisimme vastata siihen tarpeeseen, mikä koululuokissa tällä hetkellä on. Noin 800:aa nuorta kohden kouluissa on keskimäärin yksi kuraattori ja yksi psykologi. Tilanne on paikoin paljon hankalampi. Seuraavalla hallituskaudella tulee toteuttaa oppimisen tukipakettia, jatkaa oppilashuollon ja opintojen ohjauksen resurssien kasvattamista, jota tämä hallitus onkin aloittanut. Oppilashuoltoon tulisi saada henkilöstömitoitus, joka turvaisi kuraattoreiden ja psykologien saatavuuden koulua käydessä.
Myöskään inkluusio eli erityislasten sijoittaminen lähikoulun luokille ei toimi kaikille lapsille. Jokaisessa koulussa tulisi olla myös pienryhmäopetusta. Tuki luokissa ei aina riitä lapsen oppimiselle. Koulujen kolmiportaisen tuen puutteet on todettu, mutta koska niitä ei voida valvoa, niin muutosta ei myöskään tapahdu. Tähän tulee saada muutos. Nämä ovat monelle kunnalle tällä hetkellä helppo säästökeino, koska seuraukset nähdään aivan liian myöhään.
Arvoisa puhemies! Lopuksi on myönnettävä, että peruskoulun opetussuunnitelma tarvitsee myös laajempaa remonttia, mitä tulee lasten ja nuorten perustaitojen oppimiseen. Siinä toivoisin, että luottaisimme suomalaisiin maailman parhaisiin opettajiin vieläkin enemmän.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-01-10T16:18:15,2023-01-10T16:23:47,Hyväksytty,1.1
2022_146_133,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_134,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kempille tämän tärkeän lakialoitteen tekemisestä. On ilahduttavaa, että se on saanut laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Itsekin olen sen allekirjoittanut.
Jokainen lapsi on arvokas. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus oppia, kehittää itseään ja löytää vahvuutensa turvallisessa ympäristössä. Koululaiset ovat monenlaisia. Toinen tarvitsee oppiakseen ja keskittyäkseen vähän enemmän tukea kuin toinen. Moni selviää yleisellä tuella ja selkeillä ohjeilla, kun ryhmä ei ole liian suuri ja opettajia ja ohjaajia on riittävästi. Osa tarvitsee oppiakseen ja keskittyäkseen tehostettua tukea, tukiopetusta, rauhallista työskentelytilaa, osa-aikaista erityisopetusta. Joku pärjää parhaiten pienryhmässä, toinen pärjää erityisesti tuettuna suuremmassa ryhmässä, kun paikalla on riittävästi turvallisia, asiansa osaavia aikuisia.
20 prosenttia peruskoulun oppilaista on tällä haavaa tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Se, miten tuki käytännössä toteutuu, vaihtelee huomattavasti eri puolilla Suomea. Se voi vaihdella myös kaupunginosien ja saman kaupungin eri koulujenkin välillä. Lapset eivät käytännössä voi opiskella ja käydä koulua samanarvoisessa asemassa. Kun tukea ei ole tarpeeksi, se voi aiheuttaa pitkittynyttä kiusaamista ja kielteisyyden kehää ja pysyvämmin syrjäytymistä.
Arvoisa puhemies! Teimme tällä kaudella historiallisen koulu-uudistuksen, kun laajensimme oppivelvollisuusiän 18 ikävuoteen. Ensimmäiset seurantatulokset ovat olleet todella myönteisiä. Koulutuksen ulkopuolella olevien määrä on vähentynyt huomattavasti. Haluamme pitää kaikki mukana. Asiantuntijat ovat laajasti yksimielisiä siitä, että uudistus maksaa ajan saatossa itsensä takaisin. Sellaiset uudistukset ovat hyviä rakenteellisia uudistuksia. Sellaisia tarvitsemme.
Uudistuksen seurauksena koulun kelkasta putoaminen vähenee merkittävästi. Vuosi sitten Opetushallitus julkaisi tilaston, jonka mukaan vailla opiskelupaikkaa olevien määrä laski uudistuksen jälkeen kolme ja puoli prosenttia. Koulun aloittaneista vain 170 jätti opintonsa kesken. Muutos aiempaan on erittäin merkittävä. On arvioitu, että täysin syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoona euroa, ja ennen kaikkea: yksikin syrjäytynyt on meille suuri tappio, sillä jokainen on arvokas. Voimmekin sanoa, että oppivelvollisuusuudistus on onnistunut, ja onhan siihen toki jo tehty korjaussarjoja, niin kuin kaikkiin suuriin uudistuksiin tehdään.
Pelkkä rakenteellinen uudistus ei ratkaise kaikkea. Tarvitaan riittävää tukea ja riittäviä resursseja. Korostuu se, että kolmiportaisen tuen ja oppilashuollon pitää toimia niin peruskoulussa kuin toisella asteella. Tukitoimien, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen ja opiskelijahuollon tulee olla riittävää koko koulupolun varrella. Sitä kautta pidämme kaikki kelkassa mukana.
Arvoisa puhemies! Oppivelvollisten oikeudet eivät toteudu joka puolella Suomea. Kaikki lapset, joille on tehty tehostetun tai erityisen tuen päätökset, eivät käytännössä tätä tukea saa. Erityislasten perheet eivät saa apua, kuten edustaja Kemppi edellä kertoi. Tämän vuoksi oikeusasiamiehelle tehdään paljon kanteluita.
Tämän lakialoitteen mukaan aluehallintovirastot voisivat aivan oma-aloitteisesti puuttua sellaisiin tilanteisiin, joissa riittävä tuki ei näytä toteutuvan. Avit voisivat selvittää, onko oppivelvollisuusikäisille lapsille ja nuorille järjestetty opetusta ja koulutuspalveluja lainsäädännön mukaisesti. Avi voisi myös osoittaa seuraamuksia laiminlyönneistä.
Uskon, että tämä uudistus vahvistaisi lasten ja nuorten mahdollisuuksia saada tehostettua ja erityistä tukea, niin että koulupolku sujuisi jokaisen kohdalla suotuisasti. Kannatan aloitetta lämpimästi ja toivon sille myönteistä jatkoa eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-10T16:23:55,2023-01-10T16:29:24,Hyväksytty,1.1
2022_146_135,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_136,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tukea tarvitsevien lasten osuus perusopetuksessa mutta myöskin varhaiskasvatuksessa on huomattu, ja se on kasvanut koko ajan. Kolmiportaisen tuen avulla tunnistetaan jo tässä vaiheessa ne lapset, jotka tarvitsevat tukea. Ongelma on ensinnäkin se, että kunnista puuttuu resursseja, elikkä ihan selvästi tarvitaan lisää rahaa, jotta voidaan palkata tarpeeksi erityisopettajia, tarpeeksi tukea. Ongelma ei itse asiassa ole pelkästään se raha, vaan ongelma on myöskin se, että erityisopettajia ei ole kaikkialla saatavissa. Tästä olen keskustellut monta kertaa oman kaupunkini sivistystoimenjohtajan kanssa, ja nimenomaan hänkin sanoo, että ei ole aina saatavissa niitä erityisopettajia. Toisissa kunnissa on, toisissa ei, ja se, mikä on väärin Suomessa nyt, on se, että tosiaan vaihtelee kunnasta ja koulusta toiseen, minkälaista tukea lapsille voidaan tarjota. Se, että meillä on yhä enenevässä määrin lapsia, jotka tarvitsevat tukea opinnoissaan, on fakta, se tiedetään, ja kaikki me tiedämme, että se ei tällä hetkellä toimi. Ensi hallituskaudelle on iso tavoite järjestää tämä asia kuntoon, jotta lapsillamme, myöskin erityistä tukea tarvitsevilla tai tehostettua tukea tarvitsevilla lapsilla, olisi mahdollisuus ja oikeus oppimiseen sillä tavoin kuin se on heille sopivaa.
Tämä lakialoite on erittäin hyvä, ja olen sen allekirjoittanut. Se, että meidän täytyy valvoa myöskin kouluja, on valitettavaa, mutta se on fakta. Meidän täytyy pystyä valvomaan sitä, että kouluissa toteutetaan lasten oikeutta opetukseen sillä tavalla kuin on tarkoitettu, elikkä kolmiportaisen tuen toimivuus tulee taata jokaisessa koulussa.
Yksi ongelma, mikä vielä liittyy tähän, on se, että neuropsykiatrisista häiriöstä kärsivien lasten tunnistaminen siellä opetuksessa ei aina ole parhaalla mahdollisella tolalla. Opettajat eivät aina vain tunnista näitä ongelmia, jolloin lapsi jää ilman sitä tarvitsemaansa tukea. Tässä asiassa on monta aspektia ja monta kohtaa, mitä pitäisi lainsäädännössä kehittää, mutta yksi sellainen on myöskin lisäkoulutus meidän opettajille, jotta he paremmin pystyisivät tunnistamaan ne lapset, jotka tarvitsevat tätä tukea, jotta se voitaisiin heille sitten myöskin antaa.
Mutta erittäin hyvä lakialoite. Kiitän edustaja Kemppiä tästä, ja toivon ja uskon, että ensi hallituskaudella viimeistään päästään tämän asian kimppuun toden teolla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-10T16:29:27,2023-01-10T16:32:26,Hyväksytty,1.1
2022_146_137,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_138,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kollega Kemppi on tehnyt hyvän ja kannatettavan lakialoitteen. Keskityn tässä omassa puheenvuorossani enemmän perusopetuksen tasolle.
Ajatuksena opetuksen tarjoaminen samassa opetusryhmässä kaikille oppijoille erilaisten tukitoimien mahdollistamana on kaunis ajatus. Valitettavasti käytännössä tämä hyvä ajatus ei ole toiminut siten kuin olisi pitänyt. Samassa kaupungissa voi olla kouluja, joissa toisissa on järjestetty tarpeelliset tukitoimet luokkatilanteeseen oppimisen pulmista kärsivälle oppilaalle, ja toisissa kouluissa näin ei ole tehty. Jos oppimisen tai käytöksen hankaluuksista kärsivältä oppilaalta evätään oikeus todettuihin tukitoimiin, on se väärin paitsi oppijaa itseä kohtaan myös opettajaa ja muita oppijoita kohtaan. Ei ole oikein, että opettajan huomio keskittyy yksittäisen oppilaan haasteiden ratkomiseen. Näin muut oppijat jäävät vaille huomiota. Riittämättömästi resursoidussa inkluusiossa kärsivät kaikki osapuolet.
Käsitykseni mukaan kunnat ovat lyhytnäköisesti saattaneet tehdä säästöjä evätessään lapselta ne tukitoimet, jotka hänelle kuuluvat. Tiedossa on kyllä huutava pula erityisopettajista. Luokka ei saa olla ankea säilytyspaikka, vaan sen pitää olla iloisen oppimisen paikka. Oma kokemukseni perusasteen opetuksesta on se, että jos inkluusiota ei pystytä koulussa toteuttamaan lain määräämällä tavalla, olisi järjestettävä opetus toteutettavaksi vaikka pienryhmässä. Siksi kannatan edustajakollega Kempin esittämää parempaa puuttumisoikeutta näihin ilmeneviin laiminlyönteihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-01-10T16:32:28,2023-01-10T16:34:23,Hyväksytty,1.1
2022_146_139,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_140,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin haluan kiittää kansanedustaja Hilkka Kemppiä tästä erinomaisesta lakialoitteesta. Itsekin olen sen allekirjoittanut Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajana.
Olemme keskustelleet paljon siitä, millä tavalla erityislasten tuki toteutuu perusopetuksessa, tai ehkä enemmän siitä, että se ei toteudu. Olisi todellakin korkea aika saada kuntoon perusoikeus lapsille saada se tuki, mikä heille kuuluu, ilman, että sitä tarvitsee oikeusteitse tai erittäin vaikeasti yrittää saada, vaan että sen tulisi olla ihan itsestäänselvyys. Tämä lakimuutos olisi yksi keino sitä valvontaa tehostaa ja puuttua näihin epäkohtiin, mitkä tässä tulivat myös edustaja Juuson hyvässä puheenvuorossa esille, elikkä alueelliset erot ovat myös erittäin suuria sen suhteen, minkälaista tukea erityislapsille tai nuorille on annettavissa.
Toisaalta ei voi olla toteamatta sitä, että tällä hetkellä meillä on myös huutava pula erityisopettajista ja näistä koulunkäynninavustajista. Ja jotta tämä inkluusio, johon myös edustaja Mattila viittasi, voisi toteutua tarkoituksenmukaisella tavalla, niin on myös meidän tehtävämme huolehtia siitä, että resurssit ovat kunnossa, niin taloudelliset resurssit mutta myös tietysti henkilöstöresurssit, jotka tätä erityistä tukea lapsille ja nuorille antavat.
Ensi vaalikauden yksi tärkeimmistä teemoista tulee olemaan oppimisen tuen kokonaisuudistus, ja toivottavasti tähän löytyy poliittinen yhteisymmärrys, koska saamme tehdä vaikka kuinka suuria uudistuksia tässä salissa, mutta jos meillä ei ole kaikki palaset kunnossa palapelissä, niin niiden tarkoitus ja tavoite voi jäädä meiltä saavuttamatta, ja sen vuoksi tämä on erittäin tärkeää, että kiinnitämme seuraavalla hallituskaudella entistä enemmän huomiota siihen, että näihin oppimiseroihin voimme puuttua ja koulutuksen eriarvoistuminen lakkaa. Elikkä teemme kaikkemme, jotta jokaisella lapsella olisi aidosti samanlaiset mahdollisuudet saada yhtä hyvää ja laadukasta sekä varhaiskasvatusta että perusopetusta asuinpaikasta riippumatta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-01-10T16:34:23,2023-01-10T16:37:05,Hyväksytty,1.1
2022_146_141,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_142,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kemppi on tehnyt tärkeän aloitteen, ja jos tämä eduskunta ei enää tätä muutosta ennätä tekemään, niin toivon, että myös tämä ehdotus otettaisiin tulevissa hallitusneuvotteluissa vakavasti esiin.
Vajavaiset resurssit ja suuret ryhmäkoot ovat vaikuttaneet siihen, että erityistä tukea tarvitsevien inkluusion periaate on monessa koulussa kääntynyt kaaokseksi, josta kärsivät kaikki osapuolet, sekä lapsi, joka tarvitsee erityistä tukea, että sitten muut oppijat siellä ryhmässä ja tietysti myös opettajat. Kyllä varmasti jatkossa tarvitaan oppimisen tukemiseksi monenlaisia toimia, parannettuja resursseja, joilla voidaan turvata tarvittava inkluusion periaate, mutta myös pienryhmiä erityistä tukea tarvitseville lapsille. Eli tässä suhteessa ajattelen, että on ehkä liiaksikin tuijotettu tähän inkluusion periaatteeseen ja ikään kuin kuviteltu, että se ratkaisee asiat ilman, että meillä on riittäviä resursseja sen tueksi.
Tarvitaan siis valvontaa ja tarvitaan myös sanktioita, joita edustaja Kemppi tässä aloitteessa esittää, mutta samalla on toki todettava se, että koulutuksen järjestäjä on kyllä vaikeassa paikassa toteuttamaan hyvää opetusta kaikille tukea tarvitseville, jos resursseja ei yksinkertaisesti ole. Kyllähän tämä on tietysti hankala tilanne, kun tiedetään, minkälaisessa taloudellisessa tilanteessa tulevaakin hallituskautta ja vaalikautta joudutaan elämään, mutta koulutus kaikille lapsille on kuitenkin se tekijä, josta ei pitäisi vaikeassakaan taloudellisessa tilanteessa tinkiä.
Joten hienoa, että edustaja Kemppi ja useat edustajat ovat tämän aloitteen tuoneet tänne, ja toivon sille menestystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T16:37:05,2023-01-10T16:40:05,Hyväksytty,1.1
2022_146_143,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_144,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan aluksi sanon, että monista haasteista huolimatta suomalaisissa kouluissa tehdään valtavan tärkeää ja taidokasta työtä. Joka päivä lapset oppivat ja opettajat opettavat, ja opettajat tekevät työnsä suurella sydämellä ja osaamisellaan.
Tämä esitys, jonka edustaja Kemppi on tehnyt, on ennen kaikkea siis lapsen puolella, ei ketään vastaan, ja sen tahto on paremmin toimiva tuki. Lakiesitys on käsittääkseni myös tehty siitä näkökulmasta, että yhteiskunta ja tässä tapauksessa avit myös mahdollistettaisiin ennakoivasti toimeen ja myöskin koulujen avuksi. Nämä kaikki salissa käytetyt puheenvuorot inkluusiosta ja siihen liittyvistä haasteista ovat aivan totta, ja sekin on tosiasia, että tuen tasot eivät todellakaan kaikilta osin suomalaisessa yhteiskunnassa ja kouluissa kaikilta osin toimi. Se ei ole kuitenkaan opettajien vika vaan enemmänkin resurssien ja olosuhteiden lopputulos.
Itse kannatan tätä lakiesitystä kyllä. Se on yksi toimiva keino tehostaa huomiota siihen, että jokaisella lapsella on oikeus kaikkeen mahdolliseen saatavissa olevaan tukeen, joka auttaa häntä niin kasvun tiellä kuin oppimisen tiellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-10T16:40:07,2023-01-10T16:42:09,Hyväksytty,1.1
2022_146_145,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_146,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan alkajaisiksi valtava kiitos kollegoille: osoittaa valtavaa asiantuntijuutta teiltä kaikilta, kun tuotte uusia näkökulmia tähän aiheeseen.
Aluehallintoviraston puuttumisoikeus koulunkäynnin tuen laiminlyönteihin on mielestäni välttämätön parannus nykytilaan, ja toivon edustaja Räsäsen tavoin, että viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa tämä kirjaus saataisiin paperiin ja yhteistoimin eduskunta pystyisi sitä edistämään. Samoin toivon, että juurisyyt löytyisivät ja tuen päätösten määrä koululuokissa olevilla lapsilla vähenisi. On nimittäin aika huolestuttava tilanne, että tuentarpeisten lasten määrä kasvaa vuosi vuodelta suomalaisissa koululuokissa.
Pohdin, onko kyse vain kuntien kassasta. Edustaja Juuso pohti sitä myös. Toisaalta jos tilanne olisi niin, niin tilanne ei olisi varmaan missään kunnassa parempi. Edustaja Kinnunen nosti tärkeän näkökulman esille, nimittäin sen, että kuntien välillä on valtavan suuria eroja. Perheet jopa muuttavat kunnasta toiseen tai lapsi viedään toiseen kuntaan kouluun toisesta kunnasta sen takia, että tuen palvelut toteutuvat toisaalla paremmin. Tämä kertoo siitä, että lapsen oikeuksien sopimuksen kirjaus lapsen oikeudesta sivistykseen, koulunkäyntiin ja oppimiseen ei toteudu kaikkialla yhdenvertaisesti. Tilanteeseen on mielestäni tehtävä muutos.
Edustaja Juuso totesi hyvin, että erityisopettajia ei ole aina saatavilla. Haaste on melkoinen, ja näitä avoimia työpaikkoja jää täyttämättä. Suomesta puuttuu tällä hetkellä noin 4 000 erityisopettajaa ammattiyhdistys OAJ:n mielestä ja näkemyksen mukaan. Opettajien määrää saataisiin kuitenkin varmasti lisättyä esimerkiksi nopealla interventiolla, niin että otettaisiin käyttöön esimerkiksi aiemmin käytetty opettajien poikkeuskoulutus tai jonkinlainen nopeampi koulutuksen malli. Myös oppilashuoltolain saatavuuden parantamiseksi esimerkiksi neuropsykologisia häiriöitä tuntevia opettajia tulee täydennyskouluttaa räätälöidyllä täsmäkoulutuksella ja tätä kautta tuoda tätä osaamista myös peruskoulun opettajien osaamiseksi. On hyvä, että muun muassa oppilashuollon toteuttamiseen on varattu resursseja tällä hallituskaudella.
Peruskouluun tarvitaan nähdäkseni enemmän vastuuta ja luottamusta maailman parhaimmille opettajillemme ja vähemmän byrokratiaa ja sääntelyä. Avoimet oppimisympäristöt ja itseohjautuvuuden jatkuva lisääminen ovat ajaneet tilanteeseen, että sellaiset opiskelijat eivät pysy mukana, jotka tarvitsisivat aivan perustaitojen oppimista ja enemmän tukea myös ilman tämmöisiä tuen päätöksiä ja diagnooseja. Suomalaisten lasten ja nuorten oppimistulokset perusasioissa, kuten [Puhemies koputtaa] lukeminen, laskeminen ja kirjoittaminen, ovat laskeneet. Meidän on tehtävä muutos myös näihin juurisyihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-01-10T16:42:11,2023-01-10T16:45:21,Hyväksytty,1.1
2022_146_147,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_148,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos, edustaja Kemppi, ja oikeastaan päätitte puheenvuoronne juuri siihen, mistä ajattelin aloittaa, eli juurisyyhyn. Olemme toisaalta ikävässä tilanteessa, kun joudumme käsittelemään tällaista lakialoitetta, että haluamme aluehallintovirastoille lisää valvontavastuuta ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin, mutta se on välttämätöntä. Me tiedämme, mitä sosiaali‑ ja terveyspalveluissa tapahtuu tällä hetkellä, ja siellä yritetään puuttua näihin asioihin. [Toisen edustajan puhelimesta kuuluu ääntä] — Ja siellä tulee lähetys kaikuna takaa. Varmasti tärkeä ja hyvä kokous. [Naurua]
Arvoisa herra puhemies! Näistä juurisyistä vielä, eli miten niihin puututaan? Pienemmillä ryhmäkoilla. Pienemmät ryhmäkoot tarvitaan kouluihin, ja sitä kautta, kun on pienemmät ryhmäkoot, on aikaa oppimiseen. Me tarvitaan lisää erityisopettajia, se on täällä hyvin mainittu. Erityisesti kotikaupunkini Tampere tarvitsee erityispedagogiikan koulutusohjelmaa. Me olemme siitä hakemuksen ministeriölle laittaneet, ja toivottavasti ministeriössä ymmärretään, mikä se tarve on. Me olemme maan vetovoimaisimpia alueita, ja silti meillä on huutava pula osaavasta työvoimasta, ja meillä väkimäärä vaan kasvaa ja lisääntyy koko ajan sillä seudulla, joten tarvitaan lisää myöskin erityisopettajia.
No se, mitä viestiä tulee opettajilta, vanhoilta kollegoiltani, on tietysti se, että yhdessäkin luokassa saattaa olla jopa puolet näitä paperillisia oppilaita. Eli siis puhutaan lapsista ja nuorista, joilla on jonkinlaisen erityisen tuen paperit tai päätökset, ja sehän kertoo jo siitä, että jossakin on menty pieleen. Mitä on tapahtunut meidän yhteiskunnassa, mitä on tapahtunut niissä prosesseissa? Ja sitten taas toisaalta, jos meillä on puolet näitä paperillisia, niin emme pysty heitä auttamaan ja sitä tukea tarjoamaan, ja silloin tulee juuri kyseeseen tämä edustaja Kempin aloite, jossa sitten katsotaan, että koulut ja kunnat opetuksen järjestäjinä huolehtivat siitä, että se oikeus, mikä lakiin on kirjattu, myöskin toteutuu.
Arvoisa puhemies! Haluan loppuun kyllä todeta sen, että monesti me unohdamme, että koulu on oppilaitos. Edelleen koulu on paikka, jossa on tarkoitus oppia. Koulu ei pysty kaikkia yhteiskunnan asioita ja ongelmia ratkaisemaan. Se on myös kotien ja perheiden vastuulla, ja siinä meidän lainsäätäjien pitää myös tehdä osamme, tarjota työkaluja perheille, jotta he tästä vaativasta kasvatusvastuusta selviävät.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+16.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-01-10T16:45:22,2023-01-10T16:48:00,Hyväksytty,1.1
2022_146_149,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 142 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 44/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Kärnä poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+17.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_150,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi ulkomaalaislain 142 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme siis aloitetta laiksi ulkomaalaislain 142 §:n muuttamisesta. Aivan aluksi tahdon kiittää edustaja Kärnää aloitteesta. Myös itse sen vakaalla kädellä allekirjoitin. Lakiin on siis tarkoitus lisätä momentti, joka mahdollistaisi harkinnanvaraisesti sellaisten kolmannen maiden kansalaisten maahantulon estämisen, joiden kotimaa käy hyökkäyssotaa. Harmi, että edustaja Kärnä ei tänään päässyt itse esittelemään hienoa lakialoitettaan, mutta olen lukenut sen A:sta Ö:hön ja, niin kuin tuossa totesin, allekirjoittanut sen.
Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden kannalta on oleellista, että vihamielisestä valtiosta, esimerkiksi Venäjältä, ei pääse maahamme suorittamaan tiedustelua tai muuta hyökkäävää valtiota mahdollisesti hyödyttävää toimintaa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa on paljastunut ihan viime kuukausina useita tapauksia, joissa kyseisten valtioiden viranomaisten mukaan on syytä epäillä henkilöitä vakoilusta Venäjän hyväksi. Suojelupoliisin mukaan Venäjä vakoilee aktiivisesti kaikkia Pohjoismaita, myös Suomea. Suomen ja Ruotsin todennäköisesti ja toivottavasti pian voimaan astuvat Nato-jäsenyydet kiinnostavat Venäjää aivan erityisesti. Vakoojat pyrkivät saamaan tietoa siitä, tietenkin, millainen rooli meillä mahdollisesti tulee puolustusliitossa olemaan.
Suomi on jo aiemmin rajoittanut venäläisten matkustamista Schengen-viisumeilla turismitarkoituksessa sekä kauttakulkutarkoituksessa muualle Schengen-alueelle. Tämä on vaikeuttanut venäläisten pääsyä maahan, mutta tämä lakiesitys takaisi vielä tiukemman kontrollin, mikäli tilanne sitä vaatii. Tämä lakiesitys on myös tulevaisuuteen varautumisen kannalta erinomainen. Elämme entistä arvaamattomammassa maailmassa, jossa voi alkaa monenlaisia hyökkäyssotia monessa eri maailmankolkassa. Jatkossakin voi tulla vastaan vastaavanlaisia tilanteita, joissa Suomen edun kannalta on välttämätöntä estää tiettyjen maiden kansalaisia saapumasta Suomeen lainkaan.
Arvoisa puhemies! Kannatan esityksen tavoitteita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+17.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-10T16:48:29,2023-01-10T16:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_146_151,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_152,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiehdotuksessa esitän kumottavaksi lakiin raskauden keskeyttämisestä vuonna 1985 lisätyn pykälän, niin sanotun eugeenisen pykälän, jonka nojalla raskaus voidaan keskeyttää sikiön vammaisuuden perusteella aina 24. raskausviikon loppuun.
Vammaisjärjestöt vastustivat lainmuutosta tuolloin, kun aikanaan tätä lakia säädettiin, vedoten terveiden ja sairaiden sikiöiden eriarvoiseen asemaan — nimittäin muista syistä raskautta ei saa keskeyttää 20. raskausviikon jälkeen. Tuolloin muutoksen tarvetta perusteltiin silloisten sikiödiagnostisten menetelmien ongelmilla eli sillä, että vastaukset lapsivesitutkimuksessa mahdollisesti paljastuvasta kromosomipoikkeavuudesta saatiin usein vasta 20. raskausviikon jälkeen, jolloin aborttia ei enää voitu suorittaa. Nykyisin ensinnäkin tutkimuskäytännöt ovat muuttuneet, tulokset saadaan varhaisemmassa raskauden vaiheessa, kromosomipoikkeavuuksien seulonnassa käytetään varhaisraskauteen kohdistuvaa ultraääniseulontaa sekä veriseulontaa.
Lainmuutosta koskeneen hallituksen silloisen esityksen — siis vuonna 1985 — perusteluissa vedottiin erittäin vaikeiden sikiöepämuodostumien aiheuttamaan henkiseen järkytykseen synnyttävälle naiselle, ja ainoana esimerkkinä käytettiin lapsen elinkyvyttömyyden aiheuttavaa aivojen täydellistä puuttumista. Lakimuutoksen yhteydessä valiokunta tuolloin korosti mietinnössään, että raskauden keskeyttämiseen oikeuttavana vaikeana sairautena tai ruumiinvammana voidaan pitää lähinnä keskushermoston vaikeaa vajavuutta tai yleistä elinkyvyttömyyttä. Samoin silloin valiokunta korosti, että raskauden keskeyttämisen ehdottomana takarajana on pidettävä ajankohtaa, josta lapsella on parhaissa mahdollisissa olosuhteissa kyky säilyä hengissä äidin ruumiin ulkopuolella. No, keskoshoito on aivan huomattavasti tuosta vuodesta 1985 kehittynyt, ja olemme siinä tilanteessa, jossa aborttirajaa varmuudella nuorempia sikiöitä voidaan pitää hengissä kehittyneen tekniikan ansiosta. Eli tällä hetkellä jopa 22. tai 23. raskausviikolla syntyneitä lapsia on jäänyt eloon ja aivan terveenä kehittymään.
Tällä hetkellä tämän pykälän nojalla tehdyt raskaudenkeskeytykset kohdistuvat valtaosin huomattavasti lievemmin sairaisiin sikiöihin, esimerkiksi Downin syndroomaa sairastaviin lapsiin, eli lain tarkoitus niin sen perustelujen kuin tuon valiokunnan mietinnön mukaan on yksinkertaisesti ristiriidassa nykykäytännön kanssa, jossa Downin syndrooma muodostaa suurimman yhtenäisen diagnoosiryhmän näiden aborttien joukossa. Lisäksi tämän pykälän nojalla keskeytetään raskauksia sellaisissakin kromosomipoikkeavuuksissa, kuten Turnerin oireyhtymässä, johon ei edes liity henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä, vaan ainoastaan pienikokoisuutta, lievää pienikokoisuutta ja hedelmättömyyttä.
WHO:n suosituksen mukaisesti 22. raskausviikolla syntynyt tai 500 grammaa painavampi rekisteröidään lapseksi, syntyypä hän elävänä tai kuolleena. Näissä myöhäisissä raskaudenkeskeytyksissä synnytetään lapsi, joka saattaa elää useita minuutteja tai jopa tunteja syntymänsä jälkeen. Lapsi saattaa liikkua ja itkeä, mutta häntä ei hoideta, vaan jätetään kuolemaan. Onkin todettu, että on varsin ristiriitaista, että kun pientä keskoslasta tehohoidetaan, niin viereisestä huoneesta saatetaan viedä hävitettäväksi samanikäistä abortoitua Down-lasta, jonka sydän vielä lyö. Ajattelen, että tässä on kyseessä merkittävä yhdenvertaisuus- ja perusoikeuskysymys — että ajatellaanpa abortin etiikasta sitten mitä tahansa, niin tässä on mielestäni kysymys myös aivan lapsen oikeuksista ja on kysymys siitä, että vammaiset lapset asetetaan terveiden kanssa eriarvoiseen asemaan.
Vuonna 2021 tehtiin 7 600 raskaudenkeskeytystä, joista raskausviikolla 20 ja siitä ylöspäin tehtiin 102 keskeytystä. Eli tämä on se joukko, joihin nyt tällä lainmuutoksella puututtaisiin. Vaikka määrä suhteessa aborttien kokonaismäärään on pieni, niin itse pidän tätä hätkähdyttävän suurena määränä, koska mielestäni tässä on kysymys ei pelkästään abortista vaan aivan suoranaisesti lapsensurmasta.
Myöhäiset raskaudenkeskeytykset loukkaavat syntymättömien lasten ihmisoikeuksia, ja lainsäädäntöä tulisi mielestäni tältä osin muuttaa niiden vammaisten lasten suojelemiseksi, jotka ovat saavuttaneet elinkelpoisuusrajan. Eli olipa abortin etiikasta mitä mieltä tahansa, niin elinkelpoisuusiän eli sen iän, jossa lapsi kykenee selviytymään äidin kohdun ulkopuolella, ylittäneiden lasten elämä joka tapauksessa tulee turvata. Sen vuoksi toivon, että tähän lakialoitteeseen suhtauduttaisiin vakavasti.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T16:51:11,2023-01-10T16:58:13,Hyväksytty,1.1
2022_146_153,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_154,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Syntymättömät lapset ovat yksilöllisen ihmiselämän haurain muoto. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapselle kuuluu lainsuoja ennen ja jälkeen syntymän. Myös vammaisella ja sairaalla lapsella on oikeus syntyä keskellemme. Sairaus tai vamma ei tee ihmisestä vähempiarvoista. Jokainen on Jumalan luoma.
Kun lääketiede on kehittynyt, voimme pelastaa nykyisin pienempiä keskosia kuin vammaisia lapsia, jotka voidaan vielä abortoida. Tunnen monta Down-lasta ja ‑nuorta, jotka ovat tuoneet paljon iloa mukanaan perheisiinsä ja ympäristöihinsä. Vammaisten lasten tulee saada syntyä tasavertaisina keskellemme. Jokainen lapsi on lahja. Tarvitsemmekin jatkossa laajemman aborttilain uudistuksen.
Kannatan edustaja Räsäsen ehdotusta — kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-10T16:58:16,2023-01-10T16:59:36,Hyväksytty,1.1
2022_146_155,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_156,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Kinnusta puheenvuorosta. On totta, että tässä todellakin tarvitaan laajempaakin uudistusta, eli tämä lakialoite kohdistuu vain tähän yhteen pykälään, jota pidän itse tietyllä lailla räikeimpänä epäkohtana tässä aborttilainsäädännössä. Viittaan vielä, aivan niin kuin edustaja Kinnunen tuossa, tähän Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukseen ja siinä nimenomaan tähän lapsen oikeuksien julistukseen, jossa todetaan, että lapsi ruumiillisen ja henkisen kypsymättömyytensä vuoksi tarvitsee erityistä suojelua ja huolenpitoa, siihen luettuna asianmukainen hoito sekä ennen syntymää että sen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+18.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T16:59:40,2023-01-10T17:00:43,Hyväksytty,1.1
2022_146_157,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 19. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_146_158,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä aloitteessa esitetään, että potilaan asemasta ja oikeuksista annettuun lakiin lisättäisiin uusi 8 a § eli potilaan oikeus saattohoitoon. Siinä potilaalle, jolla on etenevä, parantumaton sairaus, johon ei ole tarjolla ennustetta parantavaan hoitoon, tai potilas on kieltäytynyt siitä, ja jolla jäljellä olevan eliniän arvioidaan olevan lyhyt, vahvistettaisiin oikeus päästä saattohoitoon hoidon vaativuuden mukaisesti erikoistuneessa hoitoyksikössä. Säätämällä lailla potilaan oikeudesta saattohoitoon voidaan varmistaa, että jokaisella olisi lähtökohtaisesti lain turvaama oikeus saada riittävää kivunlievitystä, saada ihmisarvoista hoitoa viimeisinä elinpäivinään ja -viikkoinaan. Inhimillisen ja kivuttoman kuoleman tulisi olla jokaisen ihmisen oikeus.
Saattohoidon riittävä ja tasa-arvoinen toteuttaminen edellyttää, että se on tarvittaessa saatavilla riippumatta ihmisen asuinkunnasta tai riippumatta sairaudesta. Tämän toteutuminen edellyttää toki myös saattohoitoon osallistuvan ammattihenkilöstön koulutuksen tehostamista, eli palliatiivinen hoito ja saattohoito tulee integroida sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja luoda myös hyvinvointialueille ohjatut palveluketjut.
Kun eduskunta hylkäsi vuonna 2018 eutanasian laillistamista ajavan kansalaisaloitteen, niin se samassa yhteydessä edellytti hallitusta asettamaan laajapohjaisen asiantuntijatyöryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita, ja tuo työryhmä työskenteli kesän 2021 puoliväliin asti. Asiantuntijaryhmän selvityksen mukaan Suomessa palliatiivisen hoidon ja saattohoidon palveluissa on suurta vaihtelua alueellisesti, eli saattohoito toteutuu pääasiallisesti perustason yksiköissä, joissa henkilökunnan osaaminen vaihtelee. Erityistason palveluja ei ole tarjolla tasa-arvoisesti. Selvityksen mukaan saattohoidon laatukriteereille on suuri tarve. Työryhmässä vallitsi yksimielisyys siitä, että ennen kuin edes keskustellaan eutanasian säätelytarpeista, niin palliatiivisen hoidon nykytilanne tulee kartoittaa ja puutteet korjata, ja asiantuntijasuositusten mukaan oireita lievittävää hoitoa ja saattohoitoa on oltava saatavilla hoivayksiköistä erikoissairaanhoitoon.
Samassa yhteydessä tuossa loppuraportissa 31.8.2021 todettiin, että palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tulee kehittää, saatavuutta ja osaamista lisätä, ja lisäksi työryhmän yksimielisen näkemyksen mukaan pelkät suositukset eivät riitä puutteiden korjaamiseksi vaan tarvitaan muutoksia lainsäädäntöön. Olen ihmetellyt sitä, että kun jo kesällä 2021 tämä hallituksen itsensä asettama työryhmä totesi tämän lainsäädännön puutteen ja tarpeen tuoda muutoksia lainsäädäntöön, niin sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ole valitettavasti tähän mennessä tullut ehdotuksia. No, ymmärrän kyllä, että koronaepidemia söi varmasti ministeriön ja hallituksen resursseja, ja siinä yhteydessä sitten jollakin lailla tämä palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kehittäminen ja nämä tarvittavat lainsäädäntömuutokset jäivät taka-alalle, mutta joka vuosi Suomessa noin 30 000 eri-ikäistä ihmistä tarvitsee palliatiivista hoitoa. Meillä on tälläkin hetkellä suuri määrä ihmisiä, jotka tarvitsevat hyvää saattohoitoa, tarvitsevat riittävää kivulievitystä ja muita keinoja tuoda ihmiselle ihmisarvoinen elämä viimeisinä elinpäivinä, ja sen vuoksi ajattelen, että kun kerran työryhmä on todennut, että pelkät suositukset eivät riitä tätä tilannetta korjaamaan vaan tarvitaan lainsäädäntöä, niin tässäkin tulisi edetä. Ymmärrän, että elämme nyt aivan tätä loppuvaalikautta, ja tiedän, että valiokunnassa on monenlaisia kiireitä, joten ehkä tämäkään lakialoite ei tällä vaalikaudella enää ennätä edetä, mutta nyt olisi kyllä todella tärkeää vaikuttaa, että seuraavassa hallitusohjelmassa, olipa sitten puolueiden kokoonpano mikä tahansa, selkeästi kirjattaisiin se, että tuodaan, esimerkiksi tämän lakialoitteen mukaisesti, myös lainmuutokset, joilla turvataan jokaisen saattohoitoa tarvitsevan oikeus riittäviin palveluihin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T17:01:01,2023-01-10T17:07:29,Hyväksytty,1.1
2022_146_159,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_160,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäsen lakialoite on erittäin hyvä. Tämä esitys siitä, että lisättäisiin sinne lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista se potilaan oikeus saattohoitoon 8 a §:ään, on hyvä. Me tarvitsemme sen Suomessa, ja kuten edustaja Räsänen sanoi, suositukset eivät riitä tässäkään asiassa, kuten eivät niin monessa muussakaan asiassa, vaan meidän täytyy säätää laki siitä, että jokaisella on oikeus arvokkaaseen kuolemaan.
Säädettäisiinkö siitä potilasturvallisuuslaissa vai pitäisikö meidän tehdä erillinen saattohoitolaki, siitä voitaisiin keskustella. Varmaankin ensi hallituskaudella — toivon, että ensi hallituskaudella — tai hallitusohjelmassa huomioitaisiin se, että meidän tarvitsee kiinnittää huomiota tähän asiaan, miten palliatiivinen hoito järjestetään, minkälainen oikeus yleensäkin saattohoitoon tulee olla ja miten se saattohoito tulee järjestää. Tämä on iso kysymys, ja tämä on myöskin arvovalinta. Tämä liittyy ihmisen oikeuteen saada arvokasta hoitoa ja pystyä myöskin arvokkaaseen kuolemiseen.
On totta, että laki eutanasiasta kaatui aikoinaan. Se oli valitettavaa, mutta ymmärrän kyllä sen, että ensin meidän pitää saada saattohoito kuntoon, palliatiivinen hoito kuntoon ja lainsäädäntöön, koska suositukset eivät toteudu. Sitten kun se on tehty, niin voimme myöskin miettiä eutanasian sallimista uudestaan.
Kiitoksia edustaja Räsäselle hyvästä lakialoitteesta. Tästähän on tehty useampia lakialoitteita aikaisemminkin, ja perussuomalaiset ovat muistaakseni jo vuonna 2019 tehneet tästä saattohoitolaista aloitteen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-10T17:07:31,2023-01-10T17:09:29,Hyväksytty,1.1
2022_146_161,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_162,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sana eutanasia, euthanatos, tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kirjaimellisesti hyvää kuolemaa. Sitäkin on tarpeen tarkastella elämän suojelemisen näkökulmasta.
Syntymä ja kuolema ovat Luojan kädessä, siksi en voi kannattaa eutanasiaa aktiivisena kuolinapuna. Edustaja Räsänen ehdottaa lakialoitteessaan saattohoidon kehittämistä, riittävää kivunlievitystä ja jokaisen ihmisen arvon mukaista lähtöä täältä. Toivon, että Suomessa kehitetään edelleen ihmistä elämän viime hetkillä arvostavaa ja hyvää saattohoitoa, ettei kukaan ole lähdön hetkellä yksin. Juuri sitä, yksin jäämistä, moni kuoleva ihminen pelkää — ei niinkään kipua, vaan yksin jäämistä lähdön hetkellä. Siksi tarvitaan laadukasta saattohoitoa, joka tulee turvata kaikilla alueilla, hyvinvointialueilla, kaikilla paikkakunnilla, mahdollisimman lähellä kotia. Kiitos edustaja Räsäselle tästä ehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-10T17:09:29,2023-01-10T17:11:03,Hyväksytty,1.1
2022_146_163,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_146_164,146/2022,2023-01-10,13.59,18.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laiksi potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 78/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tehokasta kehittämistä tarpeellisena myös sen vuoksi, että kaikki kansalaiset voivat olla turvallisella mielellä ajatellen oman elämänsä loppua — että kun on sairas ja kuolema lähellä, niin ihmiset voivat luottaa siihen, että he saavat hyvää hoitoa ja saavat riittävää kivunlievitystä, eikä silloin tule tarvetta keskustella ja pohtia, tarvittaisiinko lääketieteen keinovalikoimassa eutanasiaa.
En itse kannata eutanasiaa, ja iloitsen siitä, että eduskunta hylkäsi vuonna 2018 kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi, koska meillä on olemassa todellakin keinoja vaikeidenkin oireiden hoitamiseen. On olemassa tehokasta kivunlievitystä, ja voidaan käyttää myös esimerkiksi sedaatiota, joka tarkoittaa ihmisen nukuttamista määräaikaisesti, mikäli muilla keinoilla ei pystytä hallitsemaan oireita riittävästi.
Ja aivan niin kuin edustaja Kinnunen totesi, tämä kivun pelko ja vaikeiden oireiden pelko ei ole todellakaan se ainoa, mikä tässä eutanasiakeskustelussa ja saattohoitokeskustelussa nousee esiin, vaan myös yksinäisyys ja se tunne, että ihminen on ikään kuin muiden ihmisten taakkana. Ja mielestäni juuri näihin tarvitaan vastauksena oikeutta hyvään hoitoon, oikeutta palliatiiviseen hoitoon ja oikeutta saattohoitoon. Sen vuoksi toivon, että muodossa tai toisessa tämä kirjataan myös laintasoisesti tulevassa hallitusohjelmassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_146+2022+19.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-10T17:11:03,2023-01-10T17:13:45,Hyväksytty,1.1
2022_147_1,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle liikenne- ja viestintävaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Esittelypuheenvuoron käyttää maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen, ja esittelypuheenvuoro kestää kymmenisen minuuttia. Tämän jälkeen puhemies myöntää kahden minuutin vastauspuheenvuorot eduskuntaryhmien ilmoittamille edustajille. Muut vastauspuheenvuorot ovat yhden minuutin mittaisia. Tämän debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen viisi minuuttia. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään yksi tunti. — Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_2,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Herra puhemies! Äärimmäiset sääilmiöt ja ilmastonmuutos aiheuttavat jo nyt vaikutuksia luontoon, ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat rajuimmin maailman köyhimpiin maihin, mutta eivät ilmastonmuutoksen vaikutukset, äärimmäiset sääilmiöt ynnä muut, ole meillekään mitenkään vieraita ja olemme mekin valitettavasti niitä nähneet tässä viime vuosina. Muun muassa olemme kokeneet katovuosia maataloudessa niin kuivuuden kuin jatkuvien sateiden vuoksi, ja olemme valitettavasti myös Suomen metsissä nähneet tuholaisten aiheuttamia vahinkoja. On ollut helleaaltoja, joiden aikana kuolleisuus ja terveyshaitat ovat lisääntyneet, ja kuivuuskaudet vaikuttavat myös vesihuoltoon paikallisesti.
On välttämätöntä, puhemies, että teemme varautumis- ja sopeutumistoimia ilmastonmuutoksen vuoksi. Tämä ei tarkoita sitä, ettemme pyrkisi hidastamaan tai jopa pysäyttämään ilmastonmuutosta, mutta politiikassa tosiasiat täytyy tunnustaa. Tosiasioiden tunnustamiseen kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumis- ja varautumistoimet, ja niitä tässä esillä olevassa selonteossa käsitellään.
Sopeutumisella tarkoitetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten ja seurausten ennaltaehkäisyä ja vähentämistä ja niihin varautumista sekä niin sanotun yhteiskunnan ilmastokestävyyden vahvistamista. Ilmastonmuutos ei aiheuta meille vain negatiivisia vaikutuksia, vaan ennakoivaa sopeutumista tekemällä meidän on mahdollista myös hyötyä sen tuomista mahdollisuuksista yhteistyössä yritysmaailman kanssa. Haluamme varmistaa, että ilmastonmuutos ei aiheuta Suomessa vakavia katastrofeja eikä heikennä elinkeinoelämämme toimintaedellytyksiä. Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2030 visiona on varmistaa pitkällä aikavälillä hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. — Eipä paljon ajankohtaisempaa visiota voisi kuvitella.
Tämä käsittelyssä oleva suunnitelma kokoaa yhteen priorisoidut tavoitteet ja toimenpiteet eri hallinnonaloilta, joilla vastataan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin 2020-luvulla. Käyn, puhemies, tiiviisti läpi tämän selonteon, suunnitelman, keskeisimmän sisällön ja sen, miten sitä on tarkoitus toimeenpanna.
Suunnitelmassa on 24 eri tavoitetta, jotka on jaoteltu teemoihin, esimerkiksi kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, ruoka- ja ravitsemusturva, infrastruktuuri ja rakennettu ympäristö, luonnonvarat, luonnon monimuotoisuus sekä kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö. Suunnitelmaan sisältyy myös kuivuusriskien hallinta ja helteiden terveyshaittoihin varautuminen.
Suomessa yksi erittäin keskeinen osa ilmastonmuutokseen sopeutumista on se, miten meidän metsämme selviävät tästä muuttuvasta ilmastosta. Täytyy huolehtia metsiemme kasvukyvystä ja terveydestä. Metsiin kohdistuvat tuhoriskit kasvavat ilmaston muuttuessa, mutta tähänkin voidaan varautua ja tätäkin voidaan hillitä huolehtimalla metsien kasvukyvystä ja metsien terveydestä. Metsien monimuotoisuus ja metsien elinvoimaisuus vahvistavat kykyämme sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Elinvoimaiset, monimuotoiset ja ilmastokestävät metsät mahdollistavat yhteiskuntamme kaiken toiminnan pohjan tulevaisuudessa.
Iso osa tavoitteista ja toimista, joita tässä ohjelmassa on, on poikkileikkaavia, sillä on aivan päivänselvä asia, että ilmastokriisi ja ilmastopolitiikka leikkaavat läpi kaikki meidän yhteiskuntamme ja julkishallintomme sektorit. Suunnitelmassa on esimerkiksi toimia sopeutumiseen liittyvän viestinnän ja vuorovaikuttamisen kehittämiseen. Lisäksi on pohdittu, miten EU-rahoitusta voitaisiin nykyistä paremmin hyödyntää ilmasto-ongelmien hillinnässä. Suunnitelman toimet pyritään toimeenpanemaan kustannustehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti. Tämä suunnitelma tarjoaa mahdollisuuden nostaa kansallisen sopeutumistyömme uudelle tasolle ja vahvistaa Suomen edelläkävijyyttä tällä ilmastotyön tärkeällä osa-alueella.
Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma täydentää tällä hallituskaudella laadittuja muita ilmastopoliittisia suunnitelmia. Tämän sopeutumissuunnitelman valmistelussa on ollut erittäin laaja kokoonpano. Poikkeuksellisen paljon eri ministeriöitä, kymmenen eri ministeriötä, on ollut tätä valmistelemassa. Lisäksi on hyödynnetty erittäin laajasti eri ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta. Vuorovaikutus eri sidosryhmien ja toimijoiden kanssa oli keskeinen osa suunnitelman valmistelua. Olemme muun muassa käyneet rakentavaa vuoropuhelua saamelaiskäräjien edustajien kanssa ja kuulleet nuorempia suomalaisia digitaalisin välinein. Valmistelussa on hyödynnetty parasta käytettävissä olevaa tietoa, parhaita taustaselvityksiä, skenaarioita ja asiantuntijoita, mitä tällä hetkellä saatavilla on.
Tämä suunnitelmaluonnos herätti myös erittäin laajaa keskustelua ja kommentointia, sillä lausuntopalautetta tuli paljon. Tämä ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma oli lausunnolla syys—lokakuussa 2022, ja 130 kappaletta tuli lausuntoja — erittäin paljon. Lausunnot myös otettiin todella hyvin huomioon, tehtiin todella muutoksia tähän suunnitelmaan lausuntojen pohjalta.
Herra puhemies! Lopuksi. Sopeutumistoimien toimeenpano ilmastopolitiikassa, ilmastonmuutokseen sopeutuminen siis, on pitkäjänteistä työtä, joten kaikista tärkeintä nyt jatkossa on todella tämän paperin toimeenpano. Se on erittäin haastavaa, kun kysymys on poikkihallinnollisesta työstä. Kaikki, jotka olemme olleet eri valtionhallinnon tehtävissä ja julkisen puolen viroissa ja luottamustoimissa, tiedämme, että poikkihallinnollisuus ei välttämättä aina ole sellainen suurin vahvuus ja siinä on aina haasteita, ja siksi tämä paperi ei tosissaan saa jäädä vain pölyttymään kirjahyllyyn. Tässä on paljon kunnianhimoisia tavoitteita, kuten on ollut hallituksen muissakin ilmastosuunnitelmissa, ja jotta tämä todella saadaan toimeenpantua ja jalkautettua, se vaatii kaikkien toimijoiden laajaa sitoutumista ja panostuksia. Vain yhteistyöllä tämä suunnitelma saadaan todellakin toimeenpantua ja toteutettua, niin kuin se on ajateltu.
Tuleva, kevään eduskuntavaalien jälkeen koottava hallitus tulee huolehtimaan ja sen täytyy huolehtia siitä, että suunnitelman toimeenpanolla on riittävät resurssit. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on tärkeä osa kokonaisvaltaista riskienhallintaa, huoltovarmuutta ja ennakointia epävarmemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa. Kysymys on tämän suunnitelman osalta siis mitä suurimmassa määrin kokonaisturvallisuudesta. Vakaa ja toimiva yhteiskunta parantaa onneksi Suomen mahdollisuuksia varautua ilmastoriskeihin ja myöskin sopeutua ilmastonmuutokseen. Se on sellainen arvokas vahvuus, mistä pidetään kiinni ja me kaikki huolehdimme tänäkin vuonna.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-11T14:02:26,2023-01-11T14:10:30,Hyväksytty,1.1
2022_147_3,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. Kiitokset, ministeri Kurvinen. Ja nyt siirrymme näihin kahden minuutin mittaisiin ryhmädebattipuheenvuoroihin. — Edustaja Asell.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_4,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto muuttuu ihmisen toiminnan vuoksi. Tärkeintä on vähentää päästöjä ja luopua fossiilisista polttoaineista. SDP:n tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Ei riitä, että hillitsemme ilmastonmuutosta, meidän on myös sopeuduttava siihen. Ilmasto on jo muuttunut: on kuivuutta, paljon metsäpaloja, hirmumyrskyjä ja muita luonnon ääri-ilmiöitä.
Ilmaston lämpenemisen haitat eivät jakaudu tasan. Meidän on tuettava heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ilmastopolitiikassa tarkoittaa SDP:lle sitä, että huomioimme ilmastopolitiikan vaikutukset eri väestöryhmissä, eri alueilla ja lievennämme vaikutuksia ja kompensoimme kustannuksia. Kukaan ei saa joutua kohtuuttomaan tilanteeseen. Tarvitsemme lisää tietoa sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen vaikutuksista eriarvoisuuteen, tuloeroihin, elintasoon ja osallisuuteen yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Me SDP:ssä katsomme eteenpäin ja uskomme, että sen minkä ihminen on tehnyt, voi ihminen myös muuttaa. Ilmastonmuutosta on mahdollista hillitä: meillä on teknologiaa ja kykyä siihen. Voimme myydä osaamistamme ympäri maailmaa ja luoda näin kestävää hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen. Innovaatiot, koulutus, korkean tason tutkimus mutta myös olemassa olevan osaamisen päivittäminen kaikilla koulutustasoilla on olennaista, jotta onnistumme.
Käsittelyssä olevassa kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa todetaan, että osaamisen kehittämiseen ja koulutukseen liittyviä tarpeita ei ollut mahdollista selvittää tarkemmin valmistelun yhteydessä. Tämä on sääli, sillä SDP:ssä näemme, että juuri laaja-alainen osaaminen on olennaista, jotta ihmisillä on työkalut toimia muuttuvassa maailmassa. Jatkossa on pureuduttava osaamiseen ja koulutukseen erityisellä tarkkuudella. Ensi hallituskaudella koulutuksesta ei saa leikata, sillä se on leikkaamista tulevaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Marko Asell,970,2023-01-11T14:10:43,2023-01-11T14:12:47,Hyväksytty,1.1
2022_147_5,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_6,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevassa valtioneuvoston selonteossa esitetään kansallinen suunnitelma siitä, miten Suomi sopeutuu muuttuvan ilmaston vaikutuksiin vuosina 23—30. Kansallinen ilmastonmuutokseen keskittyvä sopeutumissuunnitelma on osa ilmastolain mukaista ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. Suunnitelma toimeenpanee myös Suomen kansainvälisiä ilmastovelvoitteita, erityisesti Pariisin ilmastosopimusta ja eurooppalaista ilmastolakia, jotka edellyttävät kattavia kansallisia sopeutumissuunnitelmia.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset ja perussuomalaisten eduskuntaryhmä näemme asian kuitenkin toisin. Ylikireitä kansallisia tai muita maita nopeampia sopeutustoimenpiteitä ei ilmastopolitiikassa pidä nyt toteuttaa. Näemme, että suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen on nyt elinehto. Niin ikään tähän asti Suomi on tehnyt ilmastotoimien osalta enemmän kuin oman osansa. Suomen hiilidioksidipäästöt henkeä kohti ovat eurooppalaista keskitasoa, vaikka meillä on suuri lämmitystarve ja pitkät etäisyydet.
Samaten maamme tavoitteena tulee olla laajapohjainen ja kotimaisuuteen tähtäävä energiantuotanto, joka tukee työllisyyttä, talouskasvua ja kotitalouksien ostovoimaa sekä on myös ekologisesti kestävä. Moneen muuhun Euroopan maahan nähden Suomen energiantuotantorakenne on ollut monipuolinen ja hajautettu. Valitettavasti tällä vaalikaudella hallitus on rapauttanut tätä rakennetta voimakkaasti juuri ilmastonmuutokseen vedoten. Yhä edelleen meidän tulee pyrkiä järkevään tasapainoon, taloudellisuuteen ja energiaomavaraisuuden tuntuvaan lisäämiseen Suomessa. Hallituksen ajamat toimet ovat olleet [Puhemies koputtaa] vain energiaomavaraisuutta rapauttavia, kun se veropolitiikallaan käytännössä lopetti muun muassa turvetuotannon maassamme.
Lopuksi me perussuomalaiset [Puhemies koputtaa] muistutamme siitä, että suomalainen tehtaanpiippu on todellinen ekoteko. Tämän istuvan hallituksen tulee muistaa se nyt ja aina.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-11T14:12:49,2023-01-11T14:15:20,Hyväksytty,1.1
2022_147_7,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Nyt on aika ylitetty. Muistutan edustajia siitä, että nämä ryhmädebattipuheenvuorot ovat kahden minuutin mittaisia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_8,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalla, jossa Suomi siis tekee oman osuutensa, ja siihen tietysti liittyvät myös taloudelliset ja sosiaaliset näkökulmat ympäristönsuojelun ohella, on äärimmäisen tärkeää myös se, että ilmastonmuutokseen, joka kuitenkin on fakta, myös sopeudutaan ja varaudutaan. Sopeutuminen on suurelta osin ratkaistavissa kansallisin ja alueellisin keinoin. Meidän pitää varautua jo tiedossa oleviin ja tuleviin muutoksiin niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisestikin.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat eri puolille yhteiskuntaa, ja suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista on huolehdittava. Me kokoomuksessa katsomme vastuullisesti eteenpäin, ennaltaehkäisemme ja varaudumme. Lisääntyvät ja yhä kuumemmat hellepäivät rasittavat ikäihmisiä ja kuivat kesät maanviljelijöitä, roudan puute hankaloittaa talvista puunkorjuuta, ja myrskyvauriot häiritsevät ihmisiä maalla ja kaupungeissa.
Nämä huolta aiheuttavat muutokset on otettava vakavasti, ja on pohdittava, miten saamme erilaisia hyvinvointiimme ja turvallisuuteemme liittyviä vaikutuksia pienemmiksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää, että ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma on nyt päivitetty ja jaamme selonteon suuntaviivat.
Samalla on kuitenkin todettava, että tällä eduskunnalla on vielä lukuisia selontekoja käsiteltävänä myös näihin ilmastoasioihin liittyen viimeisten viikkojen aikana, ja osa niiden sisällöstä on jo vanhentunutta, ja osa hallituksen toimenpide-ehdotuksista on vailla minkäänlaista rahoitusta budjettikehyksistä.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme varautumista yhä useammalla yhteiskunnan sektorilla ja yhä systemaattisemmin. Saamme ruokamme viljavista maista ja vesivarojamme hyödyntäen. Maanviljelijät, jos ketkä, tuntevat päivittäin muutokset ympäristössämme. Osaamista on vahvistettava koko luonnonvara-alalla siitä, miten voidaan sopeutua ilmastonmuutoksen moninaisiin vaikutuksiin ja turvata luonnonvarojen kestävä käyttö.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-11T14:15:27,2023-01-11T14:17:37,Hyväksytty,1.1
2022_147_9,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_10,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto lämpenee. Kuinka paljon — siihen voimme ja siihen meidän pitää vaikuttaa. Se tarkoittaa, että me suomalaiset teemme osamme. Mutta vain osamme. Suomen ei pidä ampua itseään jalkaan. Päästöjen vähentämisessä tärkeintä on ajaa uusiutuvat kotimaiset polttoaineet ylös ja uusiutumattomat ulkomaiset polttoaineet alas. Muu on näpertelyä ja pahimmillaan, kuten ihmisten syömistä ja juomista vahtaamalla, kääntyy itse asiaa vastaan. Kelloa emme kuitenkaan pysty kääntämään taaksepäin. On sopeuduttava. Silloin Suomi pärjää. Silloin tästäkin selvitään.
Arvoisa puhemies! Sopeutumisessa tärkeintä on, että Suomella on ruokaa ja energiaa omasta takaa. Maatalouden pitää kannattaa, ja metsiä pitää voida käyttää. Ei päästetä metsiä rämettymään tuholaisille alttiiksi tai harvenneta liian harvaksi ja tuulien tuhottaviksi. Pidetään metsätiet kunnossa, niin että metsiin pääsee niin hoitotöihin kuin palontorjuntaan. Huolehditaan maan kasvukunnosta, jolloin se kestää paremmin sateet ja kuivat. Jos paha kato käy, ei jätetä viljelijää yksin kantamaan riskiä. Ei kielletä säävarmoilla turvepelloilla viljelyä. Tämän keskusta lupaa.
Maaseutua ei saa museoida, ei Brysselin toimesta eikä kotimaisin päätöksin, vaan viljellä ja varjella, niin kuin tätä maata on kautta aikojen hoidettu. Silloin voimme myös maailman mitassa auttaa heitä, joilla on pulaa omasta ruuasta ja energiasta, sillä ilmastonmuutos on tosi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-11T14:17:39,2023-01-11T14:19:37,Hyväksytty,1.1
2022_147_11,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Vihreiden eduskuntaryhmä, edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_12,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt monin tavoin luontoon, ihmisiin, talouteen ja yhteiskuntaan sekä Suomessa että maailmalla. Hallitsematon muutos uhkaa yhteiskuntien vakautta ja turvallisuutta monin tavoin, ja tulevien vuosikymmenten kuluessa vaikutukset entisestään voimistuvat. Maailmanlaajuinen pandemia toimi meille tästä esimerkkinä. Meillä on siis entistä suurempi tarve sopeutua ilmastonmuutokseen, ja siksi on äärimmäisen tärkeää, että meillä on kaikkia yhteiskunnan aloja läpileikkaava suunnitelma siitä, miten Suomi varautuu.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edistää sopeutumista, sillä monimuotoiset maatalousympäristöt ja metsät sietävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia. On hyvä, että suunnitelmassa esitetään metsäalan sopeutumista edistäviä tutkimus- ja kehittämistoimia, jotka tukevat myös luonnon monimuotoisuutta, kuten sekapuustoisuuden ja eri-ikäisrakenteisten metsien lisäämistä. Myös siirtyminen avohakkuista jatkuvan kasvatuksen menetelmiin ja harvennushakkuiden toteuttaminen nykyistä kevyemmin tukisivat näitä tavoitteita. Keskeisintä on kuitenkin pysäyttää ilmaston kuumeneminen vähentämällä päästöjä ja kasvattamalla hiilinieluja. Jos emme tässä onnistu, mikään raha maailmassa ei riitä seurauksiin sopeutumiseen.
Ilmastokriisin vaikutukset osuvat usein kaikista kovimmin niiden maiden ihmisiin, jotka ovat vaikuttaneet siihen vähiten. Erityisen tärkeää on löytää keinoja kaikkein haavoittuvimpien alueiden sopeutumiseen. Pakolaisuus on jo nyt ennätyslukemissa, kun elinolosuhteet käyvät mahdottomiksi ja konfliktit lisääntyvät. Ruokaturva on noussut yhdeksi YK:n kärkitavoitteeksi. Globaali tilanne heikkenee, jopa 220 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään ruokaturvattomuudesta. Siksi on välttämätöntä, että kansainvälisen ilmastorahoituksen määrää kasvatetaan ja puolet Suomen rahoituksesta suunnataan [Puhemies koputtaa] kehittyvien maiden sopeutumiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-01-11T14:19:37,2023-01-11T14:21:55,Hyväksytty,1.1
2022_147_13,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, edustaja Kivelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_14,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmasto valitettavasti kuumenee hillintätoimista huolimatta, koska toimia tehdään liian vähän ja liian myöhään. Tämä aiheuttaa jo nyt vakavia seurauksia ihmiselle laajasti sekä myös luontoon. Siksi hillinnän lisäksi ilmastokriisiin sopeutuminen sekä samalla yhteiskunnan ilmastokestävyyden vahvistaminen on entistä tärkeämpää. Kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus, alue- ja kuntatason suunnitelmat sekä oikeudenmukaisuus ovat tässä keskeisiä periaatteita, joita sopeutumissuunnitelmassa noudatetaan.
Arvoisa puhemies! Me vasemmistossa ajattelemme, että ratkaisu syvempään ympäristökriisiin ja siihen sopeutumiseen on pohjimmiltaan sama. Meidän täytyy sopeutua ja sopeuttaa elämäntapamme, tuotantotapamme ja kulutuksemme taso sellaiseksi, ettei se jatkuvasti kriisiytä maailmaa ympärillämme. Ilmastokriisi on ihmisen itse aiheuttama — me olemme itse kuumentaneet ilmaston pian elinkelvottomaksi itsellemme ja muille lajeille.
Reilu siirtymä ympäristöä kunnioittavaan yhteiskuntamalliin onkin meidän ainoa vaihtoehtomme. Meidän tulee määritellä yhdessä esimerkiksi se, mikä kaikki kuluttaminen ja esimerkiksi ylikulutukseen kannustava mainonta on yksinkertaisesti haitallista, ja on päästävä eroon kuluttamisesta kulutuksen vuoksi. Tämän talven energiakriisi on tästä hyvä esimerkki: me havahduimme nyt energian niukkuuteen, mutta tämä sama asennoituminen energiansäästöön täytyy säilyttää jatkossakin.
Ilmastokriisiin sopeutuminen on myös varautumista epävarmuuteen. Kuumeneva ilmasto vaarantaa ruokaturvamme, ja tämä ei näy ainoastaan köyhissä maissa, vaan tämä näkyy myös Suomessa, jossa maanviljelijät kärsivät kuivuudesta ja epävakautuneesta ilmastosta. Ja sen takia meidän täytyykin opetella uutta ruokaturvaa, joka pohjautuu nimenomaan kasvipohjaiseen tuotantoon.
Ja lopuksi sanon vielä, [Puhemies koputtaa] arvoisa puhemies, että ilmastotyöstä lintsaaminen ei todellakaan ole vaihtoehto, vaikka sitä on täällä esitetty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-01-11T14:21:56,2023-01-11T14:24:17,Hyväksytty,1.1
2022_147_15,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Och svenska riksdagsgruppen, ledamot Norrback.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_16,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Tack, ärade talman! Sällan har vi pratat lika mycket om klimatfrågor i riksdagen som under den pågående regeringsperioden. Redan i regeringsprogrammet kom regeringen överens om att Finland ska vara klimatneutralt senast år 2035. Sedan Rysslands brutala attack i Ukraina befinner vi oss i ett exceptionellt läge. Den gröna omställningen försnabbas ytterligare av beslutet att frigöra oss från rysk energi och regeringens diverse andra åtgärdspaket. Kriget har medfört att vi här i riksdagen ingående har diskuterat energiförsörjning och förutsättningar för inhemsk matproduktion, två mycket viktiga fundament för ett fungerande samhälle. Därför vill vi också i svenska riksdagsgruppen att ett stödpaket för jordbruket levereras så snabbt som möjligt till riksdagen.
Vi vet att planering är A och O för att nå goda resultat, särskilt på sikt. Därför är den omfattande anpassningsplanen mycket välkommen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2023-01-11T14:24:19,2023-01-11T14:25:10,Hyväksytty,1.1
2022_147_17,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen sopeutuminen ilmastonmuutokseen ei ole uusi aihe. Jo 90-luvulla Suomen Akatemian Silmu-tutkimusohjelmassa tutkittiin muun muassa sitä, miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja mitkä ovat muutoksen vaikutukset. 20 vuotta sitten keskusteltiin Golfvirran muuttumisesta. Muuttuisiko Suomen ilmasto kylmemmäksi, vai tulisivatko viljelyolosuhteet täällä jopa paranemaan? Arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat tarkentuneet mutta sisältävät edelleen merkittäviä epävarmuuksia.
Joiltain osin voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät toimet ovat ristiriidassa sopeutumiseen ja varautumiseen liittyvien toimien kanssa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Suomalaista maatalouttahan kehitetään yhä vähähiilisempään suuntaan. Kestävän kehityksen täytyy välttämättä sisältää myös yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden näkökohdat, mihin myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kytkeytyy.
Toki selonteossa käsitellään ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä laajasti ja paljon myös maatalouteen liittyviä kysymyksiä. Siitä huolimatta hallitus on valitettavasti heikentänyt suomalaisen yhteiskunnan varautumista ilmastonmuutokseen päästämällä suuren määrän kannattavia maatiloja konkurssiin. Viljelijöiden mukana katoaa valtava määrä käytännöllistä hiljaista tietoa ja osaamista, jota tarvittaisiin viljelyolosuhteiden muuttuessa. Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen toiminta ei ole linjassa selonteossa esitettyjen riskiarvioiden kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-11T14:26:01,2023-01-11T14:28:09,Hyväksytty,1.1
2022_147_18,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Kiitokset eduskuntaryhmille. Nyt jos edustajat haluavat pitää vastauspuheenvuoroja, niin minuutin mittaisina. — Aloitetaan. Edustaja Rantanen, Piritta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_19,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Piritta,Rantanen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri totesi, niin työ ilmastonmuutoksen suunnitelmassakin on pitkäjänteistä ja vaatii myös ennakoitavuutta ja jatkuvuutta, ja metsillämme on tässä merkittävä osuus. Eilen olemme saaneet kuulla uutisista, joissa hiilinielumme siltä osin näyttää olevan laskusuunnassa.
Tämä yhteiskunta on rakennettu metsien tarjoaman raaka-aineen varannon avulla, ja metsien kestävä käyttö sukupolvelta toiselle on metsälain ja metsänomistajien ansiota. On ymmärrettävä, että hiilinieluihin ja niiden kasvattamiseen metsissämme ei pelkkä suojelu kuitenkaan riitä. Metsien kasvun on jatkuttava, ja se onnistuu vain aktiivisella metsänhoidolla.
Tulevaisuuden hyvinvointivaltiomme tarvitsee edelleen metsistämme saatavaa raaka-ainetta, ja hiiltä voimme sitoa paremmin lisäämällä puurakentamista ja nostamalla puun jalostusarvoa. Oleellista on muistaa myös, että ilmastotoimien on oltava aina kannattavia, jotta niitä aidosti voidaan tehdä.
Kysyisin ministeriltä, [Puhemies koputtaa] kuinka hän suhtautuu tähän uuteen tietoon hiilinielusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Piritta Rantanen,1447,2023-01-11T14:28:23,2023-01-11T14:29:32,Hyväksytty,1.1
2022_147_20,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Ja edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_21,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Herra puhemies! Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on torjumisen sijaan tärkeämpi näkökulma. Globaalien hiilipäästöjen vähentäminen on mahdotonta, koska maapallolla on yhä voimakas väestönkasvu, Kiina-teollisuus kasvaa ja kehittyvien maanosien vahva talouskasvu edellyttää hiilipäästöjen voimakasta kasvua esimerkiksi Afrikassa.
Suomen hiilineutraalisuustavoite on huuhaata. Ilmastokeskustelua käydään vihreällä siirtymällä rahastavien tahojen johdolla, ja sitä hyödyntävät ilmastonmuutoksella ratsastavat poliitikot. Tosiasioilla ei ole näille tahoille väliä, sillä he pyrkivät fanaatikkojen johtamaan hegemoniaan ja kansalaisten orjuuttamiseen sosialismin keinoin.
Todellisuudessa vihreä liike valtapuolueiden tuella on aiheuttanut lisää päästöjä ajamalla kotimaista teollisuutta ulkomaille enemmän saastuttaviin maihin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä! Vihreiden vika!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-01-11T14:29:34,2023-01-11T14:30:37,Hyväksytty,1.1
2022_147_22,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Edustaja Leppä. — Anteeksi, mikrofoni ei ole päällä. Nyt on.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_23,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ilmastotoimet luonnon hyväksi ovat tärkeitä toimenpiteitä. Ne ratkaisee oikeastaan kaksi asiaa. Toinen on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, joka Suomessa on mittavaa, ja toinen on uusi teknologia ja sen hyödyntäminen maksimaalisella tavalla. Eli meillä luonnonvarat ja niiden kestävä käyttö on ratkaisu näihin asioihin, eikä ongelma. [Arto Satonen: Juuri näin!] Ja tässä on myöskin se, mikä meidän kannattaa kaikkien huomioida: meidän ei tule tuijottaa niinkään meidän hiilijalanjälkeämme, vaan ennen kaikkea meidän hiilikädenjälkeämme, eli me voimme tuottaa niitä ratkaisuja, innovaatioita, teknologiaa, laitteistoja, menetelmiä, tietotaitoa viedä, jolla sitten ratkaistaan näitä maailmanlaajuisia ongelmia suomalaisella osaamisella, suomalaisella teknologialla, suomalaisilla käytännöillä, ja siinä me tarvitsemme näkökulmaa, joka on koko kestävän kehityksen näkökulma. Kaikki ne kolme perusperiaatetta pitää olla samalla tasolla. [Puhemies koputtaa] Silloin me myöskin pystymme nämä ongelmat ratkaisemaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-01-11T14:30:39,2023-01-11T14:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_147_24,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_25,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jo nyt monin tavoin ihmisiin ja luontoon. Vaikutukset voimistuvat ilmastonmuutoksen edetessä, ja siksi niihin sopeutuminen on paitsi viisasta myös välttämätöntä.
Yksi keskeinen kokonaisuus ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on luontopohjaiset ratkaisut, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon. Luontopohjaiset ratkaisut soveltuvat hyvin torjumaan ilmastonmuutoksen kasvavia vaikutuksia, kuten tulvia, kuivuutta, helteitä, rankkasateita, vieraslajeja ja metsäpaloja. Ne edistävät samanaikaisesti useaa tavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintää, luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten terveyttä.
Kun katsotaan kokonaisuutta, niin luonnonvarojen kestävä käyttö — paino sanalla kestävä — ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä keinoja, joilla tuemme sopeutumiskykyä muuttuvassa ilmastossa, ja kaikkein olennaisinta on se, että jatkamme ponnisteluja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-01-11T14:31:51,2023-01-11T14:32:53,Hyväksytty,1.1
2022_147_26,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_27,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutos on tosiasia, ja sen hidastaminen on koko maailman tulevaisuuden kannalta tärkeää. Toisaalta teimmepä mitä tahansa, ilmaston lämpenemistä emme voi estää, ja meidän on sen takia kyettävä ennakoimaan ja varautumaan siitä aiheutuviin uhkiin ja riskeihin.
Toisaalta meidän on nähtävä myös ne positiiviset mahdollisuudet, joita ilmastonmuutos mahdollisesti tuo mukanaan. Suomella on kansainvälisessä kilpailussa etua, jos osaamme realisoida ilmastonmuutokseen sopeutumisesta syntyviä potentiaalisia hyötyjä. Edelläkävijyys on tässä asiassa Suomen etu. Esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu mahdollistavat yhteiskuntamme toiminnan ja työpaikat myös tulevaisuudessa. Uusilla ilmaston lämpenemistä hillitsevillä teknologioilla on maailmalla koko ajan kasvava kysyntä. Vihreä talous myös houkuttelee Suomeen lisää investointeja ja yrityksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-11T14:32:55,2023-01-11T14:33:51,Hyväksytty,1.1
2022_147_28,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_29,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kyllä ymmärtää, että päästöjä on globaalisti vähennettävä ja puhdasta energiantuotantoa edistettävä, mutta tästä tuotannosta ei olisi saanut luopua ennen kuin korvaava teknologia on käsillä ja valmiina. Ja tästä edustaja Leppä ei hyvässä puheenvuorossaan periaatteessa ollenkaan huomioinut, että mehän kritisoimme nimenomaan tätä aikataulua, kunnianhimoisempaa politiikkaa Suomessa, joka kurittaa suomalaista. Luonnonvaroja tulee käyttää kestävästi, ja fossiilisesta polttoaineesta tulee siirtyä pois siis järkevässä aikataulussa, mutta vääränlainen vihreä siirtymä ja muuta Eurooppaa nopeampi ilmastopolitiikka on aiheuttanut osaltaan myös tätä energiakriisiä, kuten tiedämme Euroopasta ydinvoimaloiden alasajosta.
Meillä on tehty huoltovarmuuden kanssa kriittisiä virheitä, ja kysyn ministeriltä: Aiotteko te tällä hallituskaudella vielä peruuttaa tuon lain, jolla on kielletty hiilen käyttö [Puhemies koputtaa] alkaen vuonna 2029? Se on huoltovarmuuskysymys, kuten Huoltovarmuuskeskus on tuonut esiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-11T14:33:53,2023-01-11T14:35:02,Hyväksytty,1.1
2022_147_30,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_31,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valitettavasti vaikuttaa siltä, että kansainvälinen yhteisö ei kykene saavuttamaan tuntuvia edistysaskeleita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä on tuore esimerkki Egyptin ilmastokokous. [Vilhelm Junnila: Edistääkö keskusta?] Vain kaikkien tukema ilmastonmuutostyö on tehokasta, koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja. Kansallisilla ilmastotoimilla me tulemme ainoastaan ampuneeksi itseämme jalkaan taloudellisessa mielessä. [Jussi Halla-aho: Juuri näin!] Helposti käy niin, että kieltämällä tai rajoittamalla jotain tiettyä taloudellista toimintaa tämä toiminta siirtyy johonkin toiseen paikkaan, jolloin päästöt eivät vähene, saattavat jopa lisääntyä, mutta me kärsimme taloudellisesti.
Täällä otettiin esille myös tämä jatkuva kasvatus metsätaloudessa. Sehän tutkimusten mukaan alentaa metsän tuottoa 20:stä 40 prosenttiin. Kun metsäteollisuuden vientitulojen osuus on 20 prosenttia Suomen viennistä, niin kannattaa jokaisen tässä nyt heti ensiksi miettiä, mistä on valmis tinkimään. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T14:35:04,2023-01-11T14:36:06,Hyväksytty,1.1
2022_147_32,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_33,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Ärade talman! Precis som ministern lyfte upp har tio olika ministerier varit delaktiga i den här anpassningen, och det bevisar egentligen bara hur bred den här frågan är och att den egentligen berör oss alla, inte enbart myndigheterna, vilket ledamot Norrback lyfte fram i svenska riksdagsgruppens anförande, utan det berör precis allihopa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2023-01-11T14:36:08,2023-01-11T14:36:33,Hyväksytty,1.1
2022_147_34,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näin lumisena aikana monelle ei tule ilmastonmuutos mieleen, mutta Helsingin kaduilla kävellessä vastaan tulee aina silloin tällöin punainen lakana. Elokapinan lakanassa mainitaan, että ”oispa metsää”.
Arvoisa puhemies! Suomihan on Euroopan metsäisin maa: jopa 75 prosenttia maapinta-alastamme on metsän peitossa. Siitä huolimatta erilaisin kompensaatiokeinoin nyt väen väkisin yritetään saada Suomi maksamaan miljardeja euroja niille maille, jotka ovat omat metsänsä hävittäneet. [Leena Meri: Aivan!]
Arvoisa puhemies! Tiedän ministeri Kurvisen linjan tähän asiaan, mutta onko hallituksella oikeasti jotakin linjaa tähän naurettavaan kompensaatioon? Vuoden 1950 tasolla tietenkin tilanne oli erilainen, koska valtiot teollistuivat eri tahtia, ja sen vuoksi Suomessa on edelleen hyvin paljon metsää, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. [Puhemies koputtaa] Miksi me silloin joudumme maksamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-01-11T14:37:13,2023-01-11T14:38:22,Hyväksytty,1.1
2022_147_35,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_36,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan haasteita niin maailmanlaajuisesti kuin täällä meillä Suomessa. On perusteltua varautua ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin, se on itsestään selvää, mutta on myös muistettava Suomen rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa siihen. Suomen osuus maailmanlaajuisesta päästökuormasta on häviävän pieni. Näin ollen hallituksen ajamat ilmastotoimet ovat ylimitoitettuja ja käytännössä niistä seuraa teollisuuden ja työpaikkojen menetystä sekä energiaomavaraisuuden heikkenemistä. Myös maa- ja metsätaloussektorilla leipänsä ansaitsevat on laitettu kärsimään kiristämällä ympäristötoimiin liittyviä vaatimuksia. Omavaraisuutta pidetään vallitsevassa vaikeassa maailmantilanteessa entistä arvokkaampana asiana.
Arvoisa puhemies! Ymmärretäänkö hallituksessa, mitä Suomen äärimmäisyyksiin menevä ilmastopolitiikka aiheuttaa esimerkiksi kotimaiselle ruuantuotannolle, viljelijöille? Aivan kuten edustaja Meri tässä sanoi, uutta teknologiaa ei ole keksitty [Puhemies koputtaa] esimerkiksi kasvu- ja kuiviketurpeen tilalle, ja turve on silti ajettu alas.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-11T14:38:22,2023-01-11T14:39:35,Hyväksytty,1.1
2022_147_37,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_38,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutokseen sopeutumisen pitäisi olla äärikäytännöllistä. Kuitenkin nyt jatketaan vihervasemmistohallituksen taivaanrannan maalailun linjaa, jossa piikki on auki ja hiirennapsuttelijoita tarvitaan aina vain lisää. Selonteon 74 toimenpiteestä 41:ssä vaaditaan lisää resursseja, ja jos loput työt mahtuvat virkakoneiston entisten sekaan, niin jossain on ollut klappia ja todella paljon. Huomattavaa on, että toimenpiteiden joukossa ei ole toimia, joilla EU:sta hankittaisiin rahoitusta Suomen sopeutumiseen. Sen sijaan ollaan taas lähettämässä rahaa muiden maiden sopeutumistoimiin. Miten tämä voi olla mahdollista, ministeri Kurvinen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-01-11T14:39:35,2023-01-11T14:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_147_39,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ilmeisesti kaikki ovat vähintään yhden puheenvuoron saaneet, mutta myönnän vielä niille, jotka pitivät oman eduskuntaryhmänsä kahden minuutin puheenvuorot, annan heille kaikille vielä yhden minuutin mittaisen puheenvuoron. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_40,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsäkeskustelu käy ylikierroksilla ja välillä sivuraiteilla. Metsien käyttöä halutaan rajoittaa ilmaston pelastamiseksi, ja esitetyt työkalut ovat ilmastolle turmiollisia. Pääsyynä tämän hetken keskusteluun ovat hiilinielut ja maankäyttösektorin päästöt. Metsien kasvu ei enää riitä sitomaan muiden sektoreiden päästöjä, ja tästä syystä hakkuita halutaan rajoittaa. Ilmastoa ei pelasteta, jos fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ei saada alas. Tilalle ei ole paljoakaan vaihtoehtoja tarjolla. Paras ratkaisu on uusiutuva, kasvaessa hiiltä sitova raaka-aine. Jos hakkuita rajoitettaisiin, pitäisi ensin päättää, rajoitetaanko uudistushakkuita ja menetetään muun muassa puurakentamisen raaka-aine. Näin kirjoitti MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola blogissaan muutama viikko sitten. Kysyn ministeri Kurviselta: miten te vastaatte tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-11T14:40:45,2023-01-11T14:41:54,Hyväksytty,1.1
2022_147_41,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_42,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä perussuomalaisten kanssa siitä, että ilmastokriisi on jo käynnissä ja sitä ei voi kokonaan pysäyttää ja siksi sopeutuminen on tärkeä osa meidän ilmastopolitiikkaa. Mutta lähes kaikesta muusta olenkin sitten eri mieltä, esimerkiksi tästä hidasteluvaatimuksesta. Olisi paljon helpompi, jos me olisimme kansainvälisenä yhteisönä toimineet ajoissa ja tehneet näitä ilmastotoimia etupainotteisesti, ja olisimme silloin paljon turvallisemmilla vesillä nyt ilmaston kuumenemisen suhteen. Sopeutuminen on myös sitä vaikeampaa, mitä hitaammin toimitaan.
Joka tapauksessa edessä on muutos, ja haluan korostaa, että nämä toimet eivät ole mikään uhka vaan on positiivinen asia, että meillä on käsissämme työkaluja, joilla me voidaan muuttaa meidän tuotantotapoja ja kulutustapoja kestäviksi.
Lopuksi haluan myös minä painottaa sitä, että monimuotoisen luonnon suojelu auttaa paremmin vastaanottamaan kuumenevan ilmaston vaikutukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-01-11T14:41:54,2023-01-11T14:43:02,Hyväksytty,1.1
2022_147_43,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Näin. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_44,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on siis kyse sopeutumissuunnitelmista, ja hyvät perussuomalaiset, mitä heikommin, mitä hitaammin ja mitä vähemmän me sitä hillintätyötä tehdään, sitä enemmän sopeutumistarvetta ja myös kustannuksia tulee.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan sään ääri-ilmiöitä ja tulvia, ja niihin on varauduttava myös rakennetussa ympäristössä, kaavoituksessa ja suunnittelussa. Osaaminen tällä saralla on kansainvälisesti kysyttyä.
On edistettävä vesiä ja ravinteita pidättävien tulvapuistojen ja metsien sekä ilmaa viilentävän katukasvillisuuden lisäämistä rakennetuilla alueilla. Meidän on Suomessakin varauduttava pidempiin ja kuumempiin hellejaksoihin, mitkä aiheuttavat terveysriskejä etenkin ikääntyneelle väestölle ja varjon tarvetta esimerkiksi päiväkodeissa.
Sopeutumistarve on siis hyvin monialainen, kuten on tämä siihen vastaava suunnitelmakin. Kuntien ja eri toimijoiden rooli korostuu tässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-01-11T14:43:02,2023-01-11T14:44:09,Hyväksytty,1.1
2022_147_45,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_46,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, myös myrskyt lisääntyvät. Tämä tarkoittaa sähkökatkoja, ihan rauhanajan sähkökatkojakin. Siksi kysyn: miten te näette sen ilmastostrategian keskipitkän tavoitteen, jossa pyritään kaikesta muusta energiasta siirtymään pelkän sähkön käyttöön vuoteen 2030 mennessä? Mielestäni se on edesvastuuton tavoite Suomen oloissa, missä ihmiset voivat paleltua kylmyyteen, jos lämpöä ei riitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-11T14:44:09,2023-01-11T14:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_147_47,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_48,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ehkä hyvä nyt jäsennellä, mistä kaikesta puhutaan. Mitä tulee tämän ilmastonmuutoksen torjuntaan, niin siinä tietysti Suomen pitää tehdä oma osuutensa, ja niin me olemme tehneetkin. Toki siinä pitää ottaa huomioon ne taloudelliset realiteetit, jotka liittyvät erityisesti työllisyyteen ja metsiin ja muuhun. Sitten tämä sopeutuminen on se, mistä nimenomaan nyt puhutaan, ja siinä on tärkeintä onnistua sen takia, että ne ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä maataloudelle ja ylipäätään ihmisille, kaikelle, mikä tässä tulee vastaan.
Mutta siitä, mitä Suomi voi oikeasti tehdä, piti edustaja Leppä kyllä erinomaisen puheenvuoron: se nimenomaan ei ole tämä hiilijalanjälki vaan hiilikädenjälki, millä me voidaan oikeasti auttaa tätä maailman tilannetta, kun Suomi ei pysty yksin maailman ilmastoa pelastamaan. Me voimme kehittää ilmastomyönteistä teknologiaa, viedä sitä eteenpäin, tehdä siitä myös vientituloja. Se on se jälki, ja sitä metsänhoitotapaa, jonka me osaamme, [Puhemies koputtaa] voimme viedä maailmalle — se on se meidän todellinen tehtävämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-11T14:44:54,2023-01-11T14:46:02,Hyväksytty,1.1
2022_147_49,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_50,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies ja arvoisa ministeri! Maailma on muuttunut, ja perussuomalaiset ovat erittäin huolissaan. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: Kuinka nyt ajattelette siitä, jos näitä ilmastotoimia — yltiökalliita ilmastotoimia — vähän lykättäisiin eteenpäin, ainakin sen verran aikaa, kunnes energiakriisi on ohi? Näettekö, että siinä olisi järkeä? Perussuomalaisten mielestä olisi hyvin järkevää ottaa huomioon tämmöiset seikat suomalaisten pärjäämisen puolesta.
Sitten on myös toinen seikka, mikä meitä perussuomalaisia on kovasti huolestuttanut: turvetuotanto. Me kuitenkin aina tarvitsemme energiaa. Se on selvä asia: energiaa tarvitaan. Ja energiaa ei välttämättä... Jos ei aurinko paista, niin ei ole aurinkoenergiaa, ja jos ei tuule, niin ei ole tuulienergiaa, mutta turve on aika hyvä asia. Ja ihan kysyisin, minkälaisiin toimiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen kotimaisen turvetuotannon ja varmistaakseen myös sen, että yrittäjien riittävyys turvealalla turvataan. Siitä me kannamme huolta oikeasti. Se on vakava paikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-11T14:46:02,2023-01-11T14:47:10,Hyväksytty,1.1
2022_147_51,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Näin. — Ja oliko edustaja Asellilla halukkuutta? — Olkaa hyvä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_52,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Marko,Asell,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä aiemmin tuli esille, ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tulee muistaa, että nämä lämpenemisen haitat eivät jakaudu tasan ja on erilaisia haavoittuvuuksia ihmisryhmissä. On kyettävä tunnistamaan ja tukemaan heikommassa asemassa olevia, ja tarvitaan tietoa näistä sopeutumisen sosioekonomisista vaikutuksista.
Mutta lisäksi on huolehdittava, että varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa — peruskoulussa, toisella asteella — oppilaat saavat tarpeeksi tietoa niin ilmastonmuutoksesta kuin luontokadosta ja sen vaikutuksista, ja tarvitsemme lisää kestävyyskasvatusta kaikilla koulutusasteilla. Emme tarvitse uusia oppiaineita, vaan opetussisältöjä tulee modernisoida vastaamaan nykypäivän tarpeita. Lisäksi oppilaitosten toimintakulttuurin tulee tukea muutosta kohti ekologisesti kestävämpää elämäntapaa. Näin vahvistetaan osaamista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Marko Asell,970,2023-01-11T14:47:10,2023-01-11T14:48:04,Hyväksytty,1.1
2022_147_53,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Ja nyt debatti on ohi ja siirrymme näihin pidem... — Ministeri Kurvinen tässä vaiheessa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_54,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Herra puhemies! On erittäin arvokasta, että käytiin tällainen laaja ilmastopoliittinen keskustelu tässä. Ja tietysti pahoittelen edustajia siitä, että kun aika paljon tuli työ- ja elinkeinoministeriön asioita koskevia kohtia, niin joudun olemaan vähän varovainen niin, että kommentoin esimerkiksi kivihiilen käyttöä energiaksi ylipäänsä, kun se ei minun rooteliani ole. Mutta ehkä muutama yleinen kommentti.
Siis mielestäni on kaikkien suomalaisten ja myös maa- ja metsätalouden etu se, että ilmastonmuutosta hillitään mahdollisimman paljon. Me saamme metsiin sellaisia tuholaisia, joita emme ole aikaisemmin koskaan nähneet, mikäli ilmastonmuutos etenee. Kuivuus ja rankkasateet vievät pohjaa meidän ruokaturvalta, meidän huoltovarmuudelta, omavaraisuudelta, eli pitää hillitä ilmastonmuutosta.
Mutta sitten kyllä totean perussuomalaisille, että ajattelitte mitä tahansa, niin totta kai meidän pitää varautua ilmastonmuutokseen. Tehän sanoitte, että on huono asia, että tällainen paperi on tehty. [Leena Meri: Eihän me niin olla sanottu!]
Ja ehkä näihin muutamiin kysymyksiin vastatakseni:
Edustaja Junnilalle totean, että mitään miljardeja ei olla maksamassa yhtään mihinkään tässä vaiheessa, eli rauhoittelen Junnilaa ja kaikkia muitakin. [Vilhelm Junnilan välihuuto — Jussi Halla-aho: Entäs seuraavassa vaiheessa?]
No, sitten totean, että mielestäni hallituksen ilmastopoliittiset ratkaisut ovat olleet kuitenkin erittäin tarpeellisia. Ihmettelen sitä, että perussuomalaiset ilmeisesti toivoisivat edustaja Merenkin suulla sitä, että ostettaisiin enemmän kivihiiltä Venäjältä, ja että se olisi tosi hyvä juttu, kun ei olisi kielletty kivihiilen käyttöä [Leena Meri: Nyt on pakko saada vastauspuheenvuoro! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] ja ostettaisiin vaan Putinilta kivihiiltä eikä käytettäisi suomalaista puuta, aurinkoa, tuulta ynnä muita uusiutuvia energianlähteitä. Sinänsä olen kyllä samaa mieltä perussuomalaisten kanssa siinä, että suomalainen teollisuus on ilmastoteko ja ympäristöteko, koska se on erittäin puhdasta, ja hiili- ja ympäristövuotoa täytyy ehkäistä.
No, sitten totean edustaja Satoselle, että olen kyllä eri mieltä siitä, että meidän ilmastosuunnitelmamme olisivat vanhentuneita. Ne ovat erittäin ajankohtaisia, ja tämä hallitus on tehnyt erittäin edistyksellistä ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa. [Arto Satonen: Rahoitus puuttuu!] On todettava tästä suunnitelmasta — koska nythän meillä on puheena ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma, eivät mitkään tämmöiset päästövähennysasiat, niin kuin joistain puheenvuoroista sai kuvan: sanoisin näin niin kuin eteläpohjalaiseen vaatimattomuuteen liittyen, että ei ole täyrellinen tämä sopeutumissuunnitelma mutta se on maailman paras — tähän asti maailman paras, vaikkei ihan täydellinen olekaan.
Sitten edustaja Ollikainen kysyi maatalouden ja suomalaisen ruoan näkökulmasta. Totean kyllä senkin, että viestini on suomalaisille ruokakauppaan: ostakaa suomalaista ruokaa — se on aina ilmastoteko, ja se on ympäristöteko. Ja ennen kaikkea enemmän kalaa ja kasviksia lautaselle. Siitä on myös terveydelle hyötyä, ja myöskin sitten ympäristölle ja ilmastollekin siitä on hyötyä.
Myös edustaja Kalmari katsoi tätä vähän niin kuin laajempaa energiapolitiikan kokonaisuutta. Siltä osin totean ja ehkä myös perussuomalaistenkin ryhmälle totean samassa, että toimenpiteitä pitää tehdä mutta niiden ilmastotoimien pitää olla pragmaattisia ja kohtuullisia, totta kai. Ja kaikissa tilanteissa täytyy huolehtia maatalouden energiansaannista ja sopeuttaa vaikkapa tämä sähkösiirtymä ja sitten se versus polttonesteet. Tämän mukaisesti täytyy asiaa miettiä.
Puhemies! Sitten ihan tiiviisti vielä loppuun vastaan tuohon edustaja Rantasen kysymykseen, mitä ajattelen hiilinieluista ja metsistä. Me tarvitsemme ehdottomasti — ja ymmärsin edustaja Rantasenkin puheenvuorosta, että hän oli samaa mieltä kuin minä — aktiivista metsien hoitoa. Se, että me jätämme talousmetsät rämettymään, ei ole mikään ilmastoteko, vaan metsiä pitää hoitaa oikea-aikaisesti. Me tarvitaan hakkuita, niitten pitää olla oikea-aikaisia. Ratkaisu ei ole hiilinielu, se, että jätetään vaan hakkuut tekemättä.
Ja itse toivoisin: kun nyt vaalikausi alkaa olla lopussa ja katsomme jo ensi vaalikaudelle ja uuteen hallitusohjelmaan, niin meidän pitäisi kyllä saada aikaan vähän aktiivisempaa metsänhoitoa. On tosi iso ongelma, että vaikkapa Kemera-rahoja jää käyttämättä ja nuoria metsiä jää hoitamatta, sinne syntyy rästejä. Itse toivoisin, että ensi vaalikaudella me voisimme saada vaikkapa veroporkkanoita niin, että kuolinpesät, joissa on metsää, purettaisiin ajoissa. Voisiko perintöveroon tehdä huojennuksen tähän liittyen? Ja voisiko olla esimerkiksi määräaikainen, vaikkapa kahden tai kolmen vuoden, luovutusvoittoverohuojennus, jos myy metsää, että saataisiin vähän yhtenäisempiä metsätiloja ja metsäaloja, joita sitten hoidettaisiin? Tämä olisi minun mielestäni sellainen toive kaikille puolueille ja ryhmille vaalien jälkeen.
Ja olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Östman, joka siteerasi MTK:n puheenvuoroja. Olen samaa mieltä kuin edeltäjäni, edustaja Leppäkin siitä, että suomalainen pelto ja suomalainen metsä eivät ole ilmastonmuutoksen aiheuttajia, [Puhemies koputtaa] suomalainen metsä ja pelto ja suomalainen maa- ja metsätalous ovat ratkaisu ilmastonmuutokseen, eivät se ongelma. [Leena Meri: Vastauspuheenvuoro, nimi mainittu!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-11T14:48:21,2023-01-11T14:53:42,Hyväksytty,1.1
2022_147_55,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Näin. — Kiitokset ministeri Kurviselle. — Emme enää lähde debattiin vaan näihin viiden minuutin mittaisiin puheenvuoroihin. [Leena Meri: Väärin siteerattu, aivan törkeää!] — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_56,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulostaa siltä, että ministeri Kurvisella ja keskustalla on vaalipaniikki. Teidän olisi pitänyt kuunnella, mitä me puhumme. Me haluamme suojella luontoa, me haluamme vähentää päästöjä, mutta me emme halua toimia niin kuin hallitus toimii. Te kurjistatte ja köyhdytätte suomalaisia ja Suomea ylikireällä ilmastopolitiikallanne. Sopeutuminen olisi Suomen kaltaiselle maalle ainoa järkevä ja kustannustehokas tapa suhtautua ilmastonmuutokseen. Nykyiset ilmastonmuutoksen torjuntayritykset aiheuttavat valtavan paljon suuremmat talous- ja hyvinvointitappiot kuin ilmastonmuutos konsanaan.
Vuosikymmenien tähtitieteellisen kallis torjuntaäherrys ei ole juurikaan tuottanut todellista vaikutusta itse ilmastonmuutokseen. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan maailman hiilenkulutus saavutti edellisen huippunsa, noin 8 000 megatonnia, vuonna 2013. Yhdeksän vuotta myöhemmin, vuonna 22, maailman hiilen kulutus saavutti uuden huipputason, 8 025 megatonnia, jolla kulutuksen ennustetaan pysyvän, ja jopa hieman kasvavan ainakin vuoteen 25 asti. Viime vuonna EU:n hiilenkulutus kasvoi 22 prosenttia vuoteen 20 verrattuna. Kiinan ja Intian hiilenkäyttö oli 11-kertainen EU:hun verrattuna ja kaksi kolmasosaa koko maailman kulutuksesta. Vuonna 25 EU:n hiilenkäytön ennustetaan olevan 45 prosenttia pienempi kuin vuonna 13, samalla kun Kiinan ja Intian kulutus on kasvanut 15 prosenttia. Aasia syö kaiken hiilen, minkä länsi säästää, ja nauraa matkalla pankkiin.
Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjunta ja hillintä on joukkuelaji. Kisa päättyy vasta, kun koko joukkue on maalissa. Se, että joukkueen pikkiriikkinen priimus on maalissa kauan ennen muita, ei auta muuta joukkuetta — ei lyhennä matkaa metriäkään eikä paranna kokonaisaikaa sekuntiakaan. Käytännössä sopeutumisen tulisi siis olla Suomen tie, mutta kuten ideologian ohjaama torjunta on todellisuudelle vierasta, niin on myös ideologian ohjaama sopeutuminen.
Tätä selontekoa lukiessa tulevat väkisin mieleen Veikko Huovisen Hamsteri ja Rurik. Kansa on Rurik, jolla viherideologinen hallintohamsteri maksattaa fantasiansa. Selonteossa todellisuudesta vieraantunut hallinto pohtii ylhäältä alaspäin kaikkea mahdollista, jonka kartoittamiseen, kuvaamiseen, arviointiin, suunnitteluun, jatkoprosessointiin ja seurantaan on käytetty ja tullaan käyttämään valtavasti henkilöresursseja, vaikka valtaosaan asioista ei liity mitään käytännön ongelmaa. Todelliset tarpeet olisi saatu selville kysymällä kaikilta ruohonjuuritason sidosryhmiltä, mitkä ovat kolme—viisi eniten todellisia käytännön ongelmia aiheuttavaa ilmastonmuutokseen liittyvää uhkaa, mutta todellisuuteen perustuva yhteenveto ei ehkä olisi sopinut tähän narratiiviin ilmastohätätilasta.
Olemme viime päivinä ihmetelleet, mihin ne valtion rahat menevät. No, ne menevät juuri tällaiseen. Tässäkin luodaan neljän vuoden lisätyökuorma pelkkään paperityöhön, vaatien valtavasti lisää hyväpalkkaisia hiirennapsuttelijoita. Aluehallintotaso huomioiden puhutaan sadoista, jopa tuhansista henkilötyövuosista, joilla maan tasolla ei tapahdu vielä mitään. Taas meidän byrokratiahimmeli kasvaa ja pohtii lisää turhia asioita.
Arvoisa puhemies! Ideologinen selonteko sulkee silmänsä ilmastonmuutoksen torjunnan aiheuttamilta uhkilta, jotka ovat käsillä juuri nyt. Energiajärjestelmä Euroopassa on ajettu romahduksen partaalle, ja pari esimerkkiä seurauksista:
Vedenottamoilla on oltava varavoimala mutta jätevesijärjestelmillä ei. Ihmisiä kehotetaan hankkimaan kolmen päivän kotivara, mutta mitä tapahtuu vessoille? Kolmen päivän sähkökatko aiheuttaisi totaalisen jätevesikaaoksen — sille pitäisi tehdä jotain nyt.
Selonteossa varaudutaan hellekuolemiin, ja samaan aikaan energiaköyhyys kasvaa räjähdysmäisesti ja heikkokuntoiset ihmiset värjöttelevät kylmenevissä asunnoissaan. Kylmään kuoleminen on hellekuolemia pahempi ongelma. Tätä hallitus on korjaamassa uudistamalla asumisterveysasetuksen lämpöolosuhteiden toimenpiderajoja. [Puhemies koputtaa]
Seuraava hallitus joutuu korjaamaan tämänkin sotkun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-01-11T14:53:54,2023-01-11T14:59:21,Hyväksytty,1.1
2022_147_57,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Nyt, arvoisat edustajat, valitettavasti tätä keskustelua varten tässä yhteydessä varattu tunti alkaa olla käytetty, joten keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_58,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 5 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_59,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tärkein keino vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia on ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella on kuitenkin kansainvälisen ilmastonmuutoksen hillinnän onnistumisen kannalta kiinteä yhteys. Ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteena on ilmastonmuutoksen rajoittaminen mahdollisimman vähäiseksi, ja sopeutumisella pyritään ratkaisemaan muutoksen aiheuttamia haitallisia seurauksia. Sopeutumiseen on kohdistettava toki riittävä rahoitus, mutta samalla on syytä muistaa, että kysymys ei ole pelkästään kustannuksista vaan samalla teemme panostuksia kohti ilmastokestävämpää yhteiskuntaa. Nyt tehtävien panostusten avulla voidaan vähentää jo nyt ja etenkin tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvia taloudellisia, inhimillisiä ja luontoon kohdistuvia vahinkoja ja hyötyä sopeutumisen tarjoamista mahdollisuuksista. On siis osattava laskea myös vaihtoehtoiskustannuksia ja erityisesti sitä, mikä on tekemättömyyden ja toimimattomuuden hinta.
Yhteiskunnan ilmastokestävyyden ja muutosresilienssin vahvistaminen korostuu lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Molempia asioita vahvistetaan tutkimustietoon perustuvalla päätöksenteolla ja kaikkien tahojen mukaan ottamisella ratkaisujen etsimiseen. Tietopohjan vahvistamisen lisäksi on myös sen hyödynnettävyyttä tarpeen parantaa. Sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei Suomessa hyödynnetä kvantitatiivisia aineistoja läheskään täysimääräisesti eikä myöskään sopeutumistoimien vaikuttavuuden arviointia tehdä riittävästi. Tarvitaan myös tutkimusta siitä, miten varmistetaan siirtymä kestävämpään yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti. Haavoittuvassa asemassa olevat ihmisryhmät eivät saa kärsiä näistä toimenpiteistä.
Arvoisa puhemies! Sopeutuminen koskettaa laaja-alaisesti kaikkia ministeriöitä ja eri hallintoaloja ilmastonmuutoksen moninaisten ja laaja-alaisten seurausten vuoksi. Valtionhallinnon lisäksi alueilla, kunnilla, yrityksillä, järjestöillä ja muilla toimijoilla on merkittävä rooli sopeutumisessa, sillä suuri osa käytännön sopeutumistoimenpiteistä tehdään paikallisella ja alueellisella tasolla. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole muusta toiminnasta erillistä, vaan muuttuvan ilmaston vaikutuksiin on varauduttava politiikkajohdonmukaisesti kaikilla toimialoilla, joilla se suoraan tai välillisesti vaikuttaa toimintaympäristöön ja keskeisiin toiminnan edellytyksiin. 
Kunnissa tunnistetaan tällä hetkellä varsin monipuolisesti erilaiset ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, kuten myrskyt, rankkasateet ja äkilliset lumikuormat, pitkittyneet helle- ja kuivuusjaksot, pohjaveden pinnan laskeminen ja talviaikaisen liukkauden lisääntyminen. Kuntien sopeutumistoimet ovat kuitenkin keskittyneet pääosin vain muutamille aloille, lähinnä tekniselle toimialalle. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii huomiota teknistä sektoria laajemmin kunnan tehtävissä ja palveluissa. Kaksi ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta merkittävää kokonaisuutta, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi, ovat siirtyneet hyvinvointialueiden tehtäviksi vuoden alussa, ja hyvinvointialueiden roolia ja vastuita sopeutumistyössä on tarpeen tarkastella tarkemmin osana alueellista ja hyvinvointialueiden kehittämistyötä.
Puhemies! Vaikka Suomi on verrattain turvassa ilmastonmuutoksen vakavimmilta seurauksilta ja vaikka olemme maailmanlaajuisesti katsoen hyvin varustautuneet ilmastonmuutoksen tuomiin lisähaasteisiin, kyllä meilläkin on vielä tehtävää. Suomen keskilämpötila on kohonnut 1800-luvun puoliväliin verrattuna yli kaksi astetta, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin maapallon keskilämpötila on noussut. Ilmaston lämpeneminen on jo aiheuttanut meillä laaja-alaisia muutoksia luontoekosysteemille ja luonnon monimuotoisuudelle. Ilmastonmuutoksen odotetaan kiihdyttävän luontokatoa, ja luontokato voimistaa taas ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Lapissa ilmastonmuutos uhkaa vakavasti perinteisen poronhoitoelinkeinon harjoittamista. Poronhoito on erottamaton osa saamelaiskulttuuria, ja ilmastonmuutoksella on myös suuria sosiokulttuurisia vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen kansainväliset heijastusvaikutukset ulottuvat Suomeenkin, esimerkiksi voimistuneen väestönliikehdinnän muodossa. Ilmastonmuutos aiheuttaa erityisesti kehittyville maille suuria ongelmia ja koettelee niiden kantokykyä. Ilmastonmuutos ja luontokato rapauttavat taloudellisen toiminnan perustaa, ja niillä on merkittävä vaikutus monien maiden ruoka- ja ravitsemusturvaan sekä veden ja energian saantiin. Ne myös lisäävät pakolaisuutta, muuttoliikettä, köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä konflikteja ja myös riskiä eläinvälitteisille pandemioille. Suomen tulee siis edelleen tukea kehittyvien maiden ilmastotoimia kehitysyhteistyövaroin sekä osana ulko- ja kehityspolitiikkaa. Se on myöskin Suomen kannalta välttämätöntä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-11T17:31:08,2023-01-11T17:36:15,Hyväksytty,1.1
2022_147_60,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_61,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä selonteko hyppää askeleen eteenpäin sen osalta, että siinä ei enää niinkään intetä siitä, muuttuuko ilmasto, ja jos muuttuu, millä vauhdilla tai mitkä ovat oikeanlaiset ilmastotoimet. Selonteko keskittyy sopeutumiseen, siis siihen annettuun tosiasiaan, että ilmastonmuutos tapahtuu ja sen kanssa on elettävä. Kaikessa karuudessaan näkökulma on rehellinen. Ilmasto siis muuttuu, ja siihen on sopeuduttava. Muutokset eivät Suomessa liene äkillisiä, vaan niitä voidaan ennakoida hyvissä ajoin. Ilmastonmuutos vaikuttaa luontoon ja sitä kautta yhteiskuntaan ja talouteen. Näin tapahtuu, halusimmepa me sitä tai emme. Se ei ole siis jokin irrallinen asia, joka jossain elämän ulkopuolella tapahtuu, vaan se on läsnä kaikkialla. Sopeutuspolitiikan on tasapainoiltava arjen keskellä, ja hyötyjen ja haittojen tulee jakautua sekä sosiaalisesti että alueellisesti oikeudenmukaisesti. Oikeudenmukaisuus ei ole raippaa vaan kannustamista.
Suomessa ilmastonmuutos tulee näkymään poikkeuksellisen selvästi, sillä talvet lämpenevät pohjoisilla leveysasteilla muuta maailmaa enemmän. Leudot talvet eivät kuitenkaan automaattisesti ole pelkästään huono asia, vaan esimerkiksi maatalous‑ ja energiasektori voivat hyötyä muutoksesta. Maailmanlaajuisesti vertailtuna Suomi on varautunut ilmastonmuutoksen tuomiin lisähaasteisiin, emmekä me ole täällä sellaisia, joille muutos tulisi yllätyksenä. Suomen sisälläkin alueet kokevat ilmastonmuutoksen vaikutukset eri tavalla. Maaseudulla ilmastonmuutoksella on suora vaikutus elinkeinoihin, kun taas kaupungeissa vaikutukset voivat jäädä vähäisemmiksi. Alueelliset erot on huomioitava sopeutuspolitiikassa. Se on viisautta ja kaikella tavalla järkevää.
Puhemies! Muutos on aina sekä riski että mahdollisuus. Jos emme suhtaudu ilmastonmuutokseen sen vaatimalla vakavuudella, voimme olla varmoja, että riskit toteutuvat. Ummehtunut väittely mielipiteiden ja luulojen pohjalta johtaa siihen, että emme pääse käsiksi hyötyihin, koska niitäkin on olemassa. Muuttuvat lämpötilat ja sademäärät lisäävät maatalouden riskiä satojen määrän ja laadun alenemiselle. Metsätalouden riskinä ovat taas kasvavat tuulituhot ja pitkien hellejaksojen aiheuttamat metsäpalot. Nämä riskit on kyettävä minimoimaan, koska jokainen meistä hyvin tietää, mikä valtava merkitys esimerkiksi onnistuneella ja Suomen kattavalla ruuantuotannolla on jokaisen suomalaisen elämässä. Omavaraisuutemme lisääminen on keskeinen tulevaisuusvelvoite, josta emme voi millään tavalla tinkiä. Kuluva vuosi on osoittanut, että kriisien keskellä korkea omavaraisuusaste on paras keino puolustautua globaaleja uhkia vastaan.
Puhemies! Tutkittuun tietoon pohjautuvilla sopeutustoimilla voimme selättää nämä riskit ja ottaa hyödyn irti pidemmästä kasvukaudesta ja lisääntyvästä lämmöstä. Pellot ja metsät tarvitsevat hoitoa myös jatkossa, mutta myös hoitomenetelmien on sopeuduttava muutokseen. Maataloustuotannon monipuolinen ja alueellisesti hajautettu tuotantorakenne on Suomen vahvuus. Perusasioita ja siksi niin tavattoman tärkeitä.
Puhemies! Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on, totta kai, globaali haaste. Pidetään siis huolta, että kansainvälisellä yhteistyöllä suurimmat saastuttajat kantavat myös vastuuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-11T17:36:24,2023-01-11T17:41:02,Hyväksytty,1.1
2022_147_62,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Elo poissa. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_63,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen on tietysti erittäin tärkeä tavoite. Ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä, lisää epävakaisuutta ja lämmittää koko maapallon ilmastoa aiheuttaen samalla esimerkiksi pahentuvaa kuivuutta ja enemmän luonnonkatastrofeja. Alueiden muuttuminen elinkelvottomiksi johtaa globaalin muuttoliikkeen voimistumiseen.
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan tunne kansallisia rajoja. Sen takia kansalliset ilmastonmuutoksen vastaiset toimet eivät ole tehokkaita, elleivät kaikki tee niitä. Tarvitaan nimenomaan rajat ylittävää yhteistyötä, johon kaikki maapallon valtiot osallistuvat. Valitettavasti tällaisen yhteistyön sopiminen on erittäin vaikeaa. Tästä on tuoreena osoituksena Egyptin ilmastokokouksen hyvin laiha anti marraskuussa 2022.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti vaikuttaa siltä, että kansainvälinen yhteistyö ei kykene saavuttamaan tuntuvia edistysaskeleita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, saati torjumiseksi. Vain kaikkien tukema ilmastonmuutostyö on tehokasta, koska ilmastonmuutos ei tunne rajoja. Kansallisilla ilmastotoimilla me tulemme monesti ainoastaan ampuneeksi itseämme jalkaan taloudellisessa mielessä. Helposti käy niin, että kieltämällä tai rajoittamalla jotain tiettyä taloudellista toimintaa tämä toiminta siirtyy johonkin toiseen paikkaan, jolloin päästöt eivät vähene vaan saattavat jopa lisääntyä, mutta me kärsimme taloudellisesti.
On tärkeää olla hyvin tarkkana siitä, että ympäristön hyväksi tehdyt teot ovat aidosti vaikuttavia, ja siitä, ettemme syyttä suotta tee itsellemme haitallisia päätöksiä. Isoilla toimijoilla, kuten Yhdysvalloilla ja Kiinalla, on päävastuu globaalin ilmastopolitiikan johtajina. Meidän ei kannata yrittää olla kokoamme suurempi. Siitä ei tyylipisteitä jaeta, eikä kukaan muista siitä kiittää — sen sijaan kärsimme taloudellisesti.
Yhtenä esimerkkinä voisin ottaa sen täällä päivällä esillä olleen asian — taisi tulla vihreiden puheenvuorossa — että pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen metsätaloudessa yhä enemmän. Jatkuva kasvatus merkitsee tutkimusten mukaan sitä, että metsätalouden tuotto alenee 20—40 prosenttia, ja jos tällainenkin ratkaisu tehdään, niin kannattaa sitten kuitenkin muistaa se, että metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on noin 20 prosenttia. Silloin täytyy jo valmiiksi kaikkien miettiä, mistä olisivat valmiita tinkimään, kun kuitenkin viennillä täytyy maksaa se tuonti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T17:41:26,2023-01-11T17:44:49,Hyväksytty,1.1
2022_147_64,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,Edustaja Harjanne poissa. Edustaja Hänninen poissa. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_65,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on ollut todella tärkeää tulevaisuuskeskustelua. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme, ja jos välitämme lapsista ja nuorista aidosti, meidän tulee tehdä kaikkemme ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja myös siihen sopeutumiseksi. Toissa vuonna Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLIn myöntämän isovanhempi-tittelin saivat Aktivistimummot, jotka puhuvat kestävän kehityksen puolesta, koska haluavat tehdä asioita ja tekoja nimenomaan lastenlastensa tulevaisuuden puolesta. Minulle syntyi tällä viikolla 14. lapsenlapsi ja olen myös yhden lapsen isomummi, ja siksi oikein mielelläni liityn tähän aktivistimummojen joukkoon. Toivon tällaista yhteiskunnallista aktiivisuutta yhä enemmän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-11T17:44:56,2023-01-11T17:45:55,Hyväksytty,1.1
2022_147_66,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_67,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Kun tämä vaalikausi lähenee loppuaan, moni miettii, mitä tämä hallitus ja eduskunta jättävät perinnökseen. Haitallisia päätöksiä kyllä, mutta myös yhden kirvelevän puuttuvan päätöksen. Kun eduskunta vihdoin yksimielisesti halusi lähteä selkeyttämään lainsäädäntöä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen kieltämiseksi, poikalasten suojeluun tältä eduskunnalta ei löytynyt riittävää tahtoa. Poikien sukupuolielimiä saa jatkossakin silpoa vastoin heidän tahtoaan, vaikka sille ei mitään lääketieteellistä perustetta olisikaan olemassa. Tätä on mahdoton ymmärtää.
Kun asiaa käsiteltiin lakivaliokunnassa, me perussuomalaiset tuimme tyttöjen silpomisen kieltävän lainsäädännön selkiyttämistä. Tämän ohella me perussuomalaiset esitimme valiokunnassa, että Suomessa ryhdyttäisiin mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin kaikkien pojille ei-lääketieteellisistä syistä tehtävien ympärileikkausten kieltämiseksi, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oikein!] mutta muista puolueista tälle ei löytynyt tukea, eikä asia siksi edennyt.
En voinut hyväksyä tätä, joten päätin yrittää muuttaa asiaa vielä toista kautta. Tein asiasta lakialoitteen, joka nyt tässä salissa on käsittelyssä. Siinä esitetään, että kaikkien lasten sukupuolielinten silpominen vailla lääketieteellisiä perusteita olisi rangaistavaa. Kaikilla 200 kansanedustajalla oli mahdollisuus allekirjoittaa tämä lakialoite, mutta allekirjoittaneiden joukossa on jälleen vain perussuomalaisia kansanedustajia. Se kertoo paljon. Esitän nyt omat perusteluni asian osalta ja jään odottamaan, että toista mieltä olevat tulevat heti rohkeasti perustelemaan vastakkaisen kantansa, että miksi heidän mielestään on hyväksyttävää, että poikalapsia saa jatkossakin Suomessa silpoa.
Arvoisa herra puhemies! Meille kaikille pitäisi olla selvää, että jokaisen yksilön oikeuksiin kuuluu päättää itse omasta kehostaan. Lapsille tehtävät sukupuolielinten silpomiset, jolla ei ole mitään lääketieteellistä perustetta, loukkaavat voimakkaasti lasten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tyttöjen sukupuolielinten silpominen on ollut jo aiemminkin rangaistavaa törkeänä pahoinpitelyrikoksena, mutta yksiselitteisempi silpomisen kriminalisoiva lainsäädäntö on tämän rinnalla nähty laajasti tarpeellisena. Teko on niin hirvittävä, että lainsäädännön on oltava mahdollisimman selkeä ja tiukka.
Pojille tehtyjen ympärileikkausten osalta nykyinen lainsäädäntö ei kykene lainkaan suojelemaan lasten perusoikeuksia. Perinteiden ja rituaalien varjolla tehtävät poikien silpomiset ovat Suomessa edelleen sallittuja. Nykyistä lainsäädännön tilaa, joka sallii lasten oikeuksien loukkaamisen, ei voida pitää hyväksyttävänä. Eduskunnan enemmistölle se vaikuttaa kuitenkin olevan hyväksyttävissä, ja tämän seurauksista joutuvat kärsimään viattomat poikalapset.
Tyttöjen silpomisella on erittäin vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Silpomisen seurauksena menetetään tai vaurioitetaan pysyvästi tärkeitä kudosalueita. Silpomisen haitallisina seurauksina ovat esimerkiksi toimenpiteen aiheuttamat ja sen jälkeiset kiputilat, vakava riski tulehdukselle ja elinikäiset vaikutukset seksuaalisuuteen. Silpominen loukkaa äärimmäisellä tavalla ihmisoikeuksia, ja samalla sillä on vakavia vaikutuksia tyttöjen ja naisten asemaan.
Maailmalla arvioidaan olevan jopa 200 miljoonaa silpomisen uhriksi joutunutta tyttöä, minkä lisäksi joka vuosi neljän miljoonan tytön arvioidaan olevan vaarassa joutua silvotuksi. Myös Suomessa on ilmennyt tapauksia, mikä osoittaa tarpeen toimille myös kotimaassa. Ennalta ehkäisevän työn näkökulmasta tärkeässä roolissa on selkeä lainsäädäntö, joka asettaa silpomisen selkeästi lailla kielletyksi.
Tyttöjen silpomisella on yleensä poikien silpomista vakavammat seuraukset, mutta myös poikien silpomisesta seuraa pysyviä fyysisiä haittoja sekä monesti henkisiä traumoja. Pojalle tehtävän ympärileikkauksen seurauksena menetetään miehen sukupuolielimen tuntoherkintä osaa suojaava esinahka. Ilman lääketieteellisiä syitä tehtävä ympärileikkaus on aina loukkaus lapsen oikeuksia kohtaan.
Arvoisa puhemies! Tarpeettomasti tehdyllä leikkauksella saattaa olla elinikäisiä vaikutuksia toimenpiteeseen pakotetun pojan terveyteen ja itsetuntoon. Lisäksi ympärileikkaus asettaa poikalapsen tarpeettomasti alttiiksi mahdollisille komplikaatioille, joiden seuraukset voivat olla vakavia. On siis perusteltua puhua myös poikien kohdalla silpomisista niissä tapauksissa, kun ympärileikkaukselle ei ole mitään lääketieteellistä perustetta.
Kun silpomisia tarkastellaan oikeudellisesta näkökulmasta, asettuvat vastakkain lapsen oma henkilökohtainen koskemattomuus ja aikuisen uskonnon varjolla esittämät sosiaaliset perusteet lapsen kehitykselle. Ikään kuin silpominen olisi pakko tehdä, jotta kuuluu joukkoon ja perinne jatkuu. Tyttöjen silpomisen on yksiselitteisesti katsottu olevan lapsen kannalta haitallinen perinne, minkä vuoksi se on Suomessa asetettu rangaistavaksi, mutta poikien osalta tilanne on toisenlainen. Korkein oikeus on päätöksessään, KKO 2008:93, todennut, että poikien ympärileikkauksesta voidaan olla antamatta rangaistusta, jos kyseessä on uskonnollisin syin tehty esinahan poisto. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ihan käsittämätöntä! — Ritva Elomaa: Ohhoh!] Lukuisten poikalasten kehojen kohtalo lepää siis pelkästään korkeimman oikeuden tulkinnan varassa. Heillä ei ole tällä hetkellä yksiselitteistä lain tuomaa suojaa ja oikeutta omaan kehoonsa. Nykyistä oikeuskäytäntöä voidaan pitää päinvastaisena sille, mihin Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa, sopimus 60/1991. Sopimuksessa mukana olevia valtioita edellytetään poistamaan lasten terveydelle haitallisia perinteisiä tapoja. Myös YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut maita lakkauttamaan toimenpiteet, jotka vaarantavat lasten koskemattomuutta. Kuulostaako siltä, että perinteiden vuoksi lapselta väkisin irti leikattava esinahka sopii tähän käsitykseen? Ei todellakaan. Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuuluu jokaiselle lapselle sukupuoleen katsomatta. Suomen perustuslain 6 §:ssä turvataan jokaisen yhdenvertaisuus lain edessä. Sukupuolielinten silpomiselle ei siis löydy minkäänlaisia hyväksyttäviä perusteita, oli tarpeettoman toimenpiteen uhriksi joutunut lapsi sitten tyttö tai poika.
Arvoisa puhemies! Asettamalla kaikkien lasten silpomiset selkeästi laissa kriminalisoiduiksi puolustettaisiin ihmisoikeuksia ja suojeltaisiin kaikkien lasten oikeutta koskemattomuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Siinä tämä eduskunta on, ikävä kyllä, epäonnistunut. — Kiitos. [Ritva Elomaa: Erinomainen lakialoite!]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:00:00,2023-01-11T15:08:00,Hyväksytty,1.1
2022_147_68,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_69,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva edustaja Tynkkysen laatima lakialoite on ehdottoman kannatettava. Yhtään rikostuomiota ei ole annettu lasten ei-lääketieteellisistä ympärileikkauksista eli käytännössä sukupuolielinten silpomisesta, vaikka ilmiö on yleistynyt maahanmuuton seurauksena. Terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuus ei ole saattanut havaittuja lasten silpomistapauksia poliisille ja sitä kautta oikeuteen, kuten prosessiin kuuluisi. Nykyinen järjestelmä ei siis ole onnistunut kitkemään ongelmaa, vaan se käytännössä hyväksyy tämän epätoivotun ilmiön olemassaolon. Näin ei voi olla, ja jopa kansainväliset sopimukset velvoittavat meitä puuttumaan lasten silpomistapauksiin.
Jokaisella Suomessa on uskonnonvapaus. On kuitenkin hämmentävää, miten uskonnonvapaus voi ulottua toiseen henkilöön ja jopa ylittää tämän oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja omaan uskonnonvapauteen. Kuten edellä edustaja Tynkkynen kertoi, korkein oikeus on linjauksellaan käytännössä hyväksynyt poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset Suomessa. Miten pitkälle tätä ollaan valmiit hyväksymään?
Tietyissä Afrikan heimoyhteisöissä harjoitetaan lasten kasvojen arpeuttamista. Olisimmeko valmiit hyväksymään Suomessa myös sen? Luulen, että tässä salissa ei yksikään pitäisi arpeuttamista millään muotoa hyväksyttävänä.
On meidän lainsäätäjien tehtävä vetää rajat yhteiskunnassa, ja tuo raja kulkee lasten koskemattomuudessa. Erityisesti lasten sukupuolielimiin kajoaminen, kun nämä ovat kehon tuntoherkintä aluetta ja tulevan suvunjatkamisen kannalta tärkeitä, on aivan käsittämätöntä. Käsittämätöntä on myös se, ettei tätä olla pystytty erikseen kieltämään suomalaisessa lainsäädännössä. Nyt havaitut ympärileikkaustapaukset eivät käytännössä johda mihinkään paitsi kokijoidensa kärsimyksiin. Näin ei voi jatkua.
Pidän myös perusteltuna, että rangaistusasteikko olisi yhtä ankara kuin törkeässä pahoinpitelyssä. Silpominen suoritetaan terällä, se kohdistuu sukuelimiin ja jättää peruuttamattoman vamman.
Kannatan, että aloitteen mukaisesti molempiin sukupuoliin kohdistuvat ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset kriminalisoidaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-01-11T15:08:37,2023-01-11T15:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_147_70,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_71,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä puheeni on hyvin lyhyt, mutta koska asia on niin tärkeä, niin halusin tulla tänne puhujapönttöön.
Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen kuuluu sukupuoleen katsomatta jokaiselle lapselle. Sukupuolielinten silpomiselle ei löydy minkäänlaisia hyväksyttäviä perusteluja. Kun puhutaan ihmisoikeuksista ja niiden puolustamisesta sekä yhdenvertaisuudesta, kaikkien lasten silpomiset pitää kriminalisoida. Lapsia pitää suojella tätä kamalaa toimenpidettä kohtaan. Siis: jos sukupuolielinten ympärileikkaus tehdään muilla kuin lääketieteellisillä perusteilla alaikäiselle tai täysi-ikäiselle vastoin tahtoaan, siitä pitää seurata vankeusrangaistus.
Olen allekirjoittanut tämän edustaja Tynkkysen lakialoitteen ja kiitän edustaja Sebastian Tynkkystä siitä, että hän on tehnyt lakialoitteen, ja olisin toivonut, että myös muilta puolueilta olisi tullut allekirjoituksia siihen. Hyvin tärkeä asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-11T15:11:57,2023-01-11T15:13:22,Hyväksytty,1.1
2022_147_72,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Kiitos. — Ja edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_73,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan lakivaliokunta antoi syyskuussa 2020 mietinnössään tukensa kansalaisaloitteelle, jossa vaadittiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä erillislailla. Valiokunta myös edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin, jotta tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen säädetään rikosoikeudellisesti rangaistavaksi nykyistä selkeämmin. Päätöksessään valiokunta ehdotti, että silpomisen rangaistavuutta selkeytetään säätämällä rikoslakiin erityinen rangaistussäännös. Kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä lakivaliokunta selvitti myös poikien ei-lääketieteellistä ympärileikkausta koskevaa oikeuskäytäntöä. Valiokunnan mielestä myös poikien osalta asiaan liittyi sääntelytarpeita, joita on selvitettävä ja arvioitava tarkemmin. Sääntelytarpeiden selvittäminen on tärkeää, sillä ei-lääketieteellisin perustein tehdyt ympärileikkaukset voidaan perustellusti katsoa poikiin kohdistuvaksi suunnitelmalliseksi väkivallaksi.
Arvoisa puhemies! Nykypäivän länsimaiseen arvokulttuuriin ei kuulu lasten vahingoittaminen. Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat perus- ja ihmisoikeuskysymys, jonka hoitamisessa Suomella on vastuu. Lastensuojelulain mukaan lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä, välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä. Vanhemmilla tai muilla lapsesta huolta pitävillä aikuisilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvusta ja kehityksestä, ja lapsen edun on määrättävä heidän toimintaansa. Sopimuksen noudattamista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan valtion tulee ryhtyä kaikkiin tehokkaisiin ja tarkoituksenmukaisiin toimiin, jotta lasten terveydelle vahingollisia tapoja kitketään.
Tiettyihin uskontoihin ja kulttuureihin kuuluva rituaali, ympärileikkaus, loukkaa muun muassa oikeutta elämään ja fyysiseen koskemattomuuteen, oikeutta vapauteen väkivallasta sekä oikeutta terveyteen ja elämään ilman syrjintää. Kansainvälisten sopimusten lisäksi juridisessa arvioinnissa on annettava erityistä painoarvoa Suomen perustuslain takaamalle oikeudelle ruumiilliseen koskemattomuuteen sekä perustuslaissa ja uskonnonvapauslaissa taatulle uskonnonvapaudelle. Pienten poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten kohdalla on otettava huomioon, että kyseessä ei ole lasten omaan tahtoon perustuva uskonnonvapaus vaan heidän vanhempiensa uskonnon harjoittaminen. Ympärileikkauskysymyksen juridisessa arvioinnissa on tehtävä punnintaa erityisesti sen välillä, painotetaanko yhteiskunnassamme lasten vanhempien oikeutta ja vanhempien uskonnollista ja kulttuurista ympärileikkausperinnettä vaiko lääketieteen etiikasta ja perus- ja ihmisoikeuksista nousevaa yksilön ja erityisesti lasten oikeutta ruumiilliseen koskemattomuuteen. Suomen tulee puolustaa lapsen etua. Samalla nousee esiin kysymys siitä, ovatko poikalapset maassamme yhdenvertaisessa asemassa ruumiillisen koskemattomuuden ja uskonnonvapauden suhteen muiden ihmisten kanssa. Nyt yhdenvertaisuus ei näytä selvästikään toteutuvan.
Arvoisa puhemies! Pojille tehtävät ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset ovat nykyisin laillisia huolimatta siitä, että tunnusmerkistöltään teko selvästi rikkoo Suomen perustuslakia ja rikoslakia sekä sotii kansainvälisiä sopimuksia vastaan. Suomessa ei tule sallia tilannetta, jossa lasten perus- ja ihmisoikeudet voidaan ohittaa vieraiden uskontojen tai etnisten tapakulttuurien perusteella. Poikien ei-lääketieteelliset ympärileikkaukset on säädettävä rikoslaissa rangaistaviksi, ja tästä syystä kannatan tätä edustaja Tynkkysen tekemää erinomaista lakiesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-01-11T15:13:28,2023-01-11T15:18:12,Hyväksytty,1.1
2022_147_74,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Näin. — Ja edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_75,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tahdon lämpimästi kiittää kaikkia tähän keskusteluun jo tähän mennessä osallistuneita, ja haluaisin nostaa täältä esille muutaman erinomaisen pointin, mitä edustajat tässä toivat.
Ensinnäkin edustaja Ronkainen tässä hyvin nosti esille sen asian, että tämän nykyisen lainsäädännön valossa, valitettavasti, yhtään tuomiota ei silpomisesta ole annettu, ja tämä kertoo siitä, kuinka kiireellistä meillä on saada tämä lainsäädäntö voimaan. Meillä tälläkin hetkellä lähtee esimerkiksi Somaliaan tyttölapsia, ja siellä sitten jopa suvun toimesta järjestetään näitä tilanteita, missä silvotaan tämä tytön sukupuolielin, mutta näitä poikalasten silpomisiahan meillä tapahtuu tuon tuosta, täällä ihan Suomessakin koko ajan. Valitettavaa on se, että just korkeimman oikeuden päätöksellä meillä on menty vieläpä liberaalimpaan tai pahempaan suuntaan. Eli nyt ikään kuin vallitsevan oikeuskäytännön valossa saa uskonnollisesti silpoa poikalapsia, eli tämä on niin kuin ennakkotapaus, jota tuomarit tulevat sitten aina jatkossa soveltamaan. Oikeastaan tässä korkeimman oikeuden käsittelyssä, kun lukee sitä päätöstä, selvästi sanotaan, että korkein oikeus ei kokenut, että on heidän tehtävänsä ottaa näin isoa linjausvaltaa. Eli tavallaan he eivät päätöksellään — vaikka olisi ollut loogista antaa tuomio tästä pojan uskonnollisesta rituaalisilpomisesta — voineet ikään kuin muuttaa vallitsevaa lain tilaa, vaan asetetaan meidän lainsäätäjien tehtäväksi selkeästi ilmaista se.
Myöskin edustaja Ronkaisen esimerkki tästä kasvojen viiltelystä, mitä edelleenkin tapahtuu, on oikein valaiseva esimerkki. Jos täällä Suomessa tämmöistä alettaisiin tekemään — vaikka se olisikin traditio ja merkki siitä, että kuuluu yhteisöön — ei kukaan tämmöistä hyväksyisi, saatikka, kun tässä asiassa on kyse vielä vakavammasta asiasta: kun mennään tuonne genitaalialueelle, on siellä paljon pahempien komplikaatioitten vaara.
Edustaja Elomaa puolestaan hyvin nosti esille, että muut puolueet eivät ole tätä allekirjoittaneet. Se on oikeasti hämmentävää. Täällä yleensä vihervasemmistossa puhutaan kovasti tasa-arvosta, mutta kukaan heistä ei allekirjoittanut tätä.
Edustaja Immonen puolestaan puhui ihan suoraan, hyvin siitä, kuinka kyse on oikeastaan väkivallasta poikia kohtaan. Jos tuolla mentäisiin kadulla kenen tahansa pojan luokse, otettaisiin puukko esiin ja otettaisiin sieltä iholta mistään kohtaa palanen pois, se olisi väkivaltaa, mutta tällä hetkellä, kun se otetaan tuolta miehen sukupuolielimistä, se ei olisi väkivaltaa. Eihän tässä ole mitään järkeä.
Vielä nostaisin edustaja Immosen hyvästä puheenvuorosta esille, kun hän totesi, että ei ole kyse lapsen uskonnonvapaudesta, että juuri näin. Tässä on kyse siitä, että aikuinen harjoittaa omaa uskontoaan ohi sen lapsen oikeuksien, ja vielä niin, että kehon pala poistetaan sen lapsen kustannuksella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:18:15,2023-01-11T15:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_147_76,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Näin. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_77,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todellakin edustaja Tynkkystä kiittää tästä hyvästä lakialoitteesta. On käsittämätöntä, että uskonnonvapauden varjolla saadaan tällaisia hommia hoidella, koska tilanne on se, että eihän me sallita tässä Suomen maassa kivittämistä eikä ruoskimistakaan. On käsittämätöntä, että saadaan mennä pienen pojan penistä leikkelemään. Samaan aikaan me kuitenkin kielletään monta muuta asiaa.
Tyttöjen sukupuolielimien silpominen on rikos, tosin siitäkin ne rangaistukset ovat käytännössä katsoen ei mitään, koska niitä käytännössä hyvä jos tutkitaankaan. On äärettömän käsittämätöntä ainakin oman loogisen ajatteluni mukaan, että tasa-arvoihmiset, jotka huutavat kovaan ääneen tasa-arvon puolesta, eivät ole tästä asiasta moksiskaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja ihmisoikeuksista!] Miten ihmeessä voi olla niin, että tytön sukupuolielimien silpominen on rangaistava teko — tosin mitään rangaistuksia ei kuitenkaan oikeastaan tehdä — mutta poikien sukupuolielinten silpominen on ihan fine?
Minun on pakko sanoa, että tällaiset päivät ovat meikäläiselle henkisesti aika raskaita juuri sen takia, että minä en ymmärrä tätä logiikkaa ja tätä pahuutta, mitä tämän asian ympärillä on. Minä sanon tätä oikeasti pahuudeksi. Joskus tulee mieleen, että tällaista asiaa ei voisi olla, jos oikeasti Jumala olisi olemassa. Tämä on niin käsittämätön homma, miten tällainen juttu voi mennä, että pienten poikien peniksiä saa leikellä Suomi-nimisessä valtiossa. En käsitä. — Kiitos, Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T15:21:23,2023-01-11T15:23:20,Hyväksytty,1.1
2022_147_78,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,Kiitos. — Ja edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_79,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tynkkysen esitys tässä asiassa on todella hyvä ja tarpeellinen. Laajentaisin sitä kuitenkin sen verran, että jos tänä päivänä esimerkiksi johonkin ensiapuun tulee puukotusvamman uhri tai ampumisvamman uhri, siellä velvoitetaan kuitenkin sairaalahenkilöstöä ilmoittamaan tästä asiasta poliisille, niin laajentaisin tätä tähän asiaan ihan yhtä törkeänä tekona: jos näitä epäonnistuneita operaatioita yritetään tuoda sitten terveysasemille taikka ensiapuun, jotta saataisiin vielä säilytettyä tämmöisen pikkuisen miehen henki, niin katsoisin ihan tarpeelliseksi, että heillä olisi velvoite ilmoittaa tästä asiasta myöskin poliisille. — Kiitos. [Sheikki Laakso: Hyvä huomio!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-11T15:23:22,2023-01-11T15:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_147_80,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Kiitos. — Ja aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_81,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 99/2020 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia näistä edellisistä puheenvuoroista, niitä kommentoisin.
Edustaja Laakso nosti hyvin esille tämän pointin: Mitä tahansa ruoskintaa, tulee sitä vyöstä tai tulee sitä vitsasta, mitä tahansa ikäviä tapoja meillä Suomessakin vuosikymmenten varrella on ollut lapsia kohtaan rangaistusmenetelmänä, me ollaan suomalaisena yhteiskuntana päätetty mennä näistä eteenpäin ja kriminalisoitu kaikenlainen väkivalta lasta kohtaan, myöskin se, että käydään hakemassa joku vitsa ja lyödään selkään tai muuta vastaavaa. Mutta tässä kuitenkin on kyse siitä, että kun otetaan pois ihan palanen, joka suojaa sitä herkintä osaa sukupuolielimessä, niin sitä ei saa koskaan enää sitten takaisin, se on menetetty, eli paljon enemmän tämän pitäisi olla kriminalisoitua. Tuo oli hyvä esimerkkipointti tähän.
Myöskin kiitoksia edustaja Niemelle. Itse asiassa tämä on erinomainen laajennus tähän aiheeseen, eli juurikin näin, että jos tuodaan paikattavaksi sen jälkeen, kun on mennyt operaatio pieleen missä tahansa olosuhteissa — siellä on saattanut sitten joku mieshenkilö tämän operaation tehdä — niin siitä ilmoitus poliisille. Ja tästä tuli vielä mieleen se, mitä meillä tuli näissä asiantuntijakuulemisissa esille, että kun tämä lainsäädäntö saadaan voimaan, niin terveydenhuollossa, jopa kun huomataan, että poika on ympärileikattu, sen jälkeen voitaisiin tehdä tämä rikosilmoitus siitä ja tässä olisi joitain kurinpidollisia toimenpiteitä vanhemmalle. No, tietenkin jos se on tuore tapaus, niin suoraan sitten vaan, ja lainsäädännön ollessa voimassa jos on tehty, niin tietenkin samojen sääntöjen pitää koskea sitten myöskin heitä.
Mutta joo, kiitoksia kaikille keskusteluun osallistuneille, ja toivotaan, että Suomi voisi olla tässä asiassa maailman ensimmäisten maitten joukossa, joka tämän kriminalisoi, ja tätä myöten näyttämässä esimerkkiä myöskin muulle maailmalle. Olen saanut valitettavan paljon kokemuksia, mitä pojat, nuoret miehet ovat lähettäneet eri sosiaalisen median kanavien kautta silloin, kun aikanaan tätä lakialoitetta tein ja sen julkaisin, ja kertoneet siitä, että joskus vaikkapa sitä esinahkaa leikataan niin paljon... Toki kaikki leikkaaminen on väärin, mutta kun sitä leikataan tarpeeksi paljon, sen jälkeen se sitten vaikuttaa jopa heidän seksielämäänsä. Eli aikuisena erektion aikana se iho kiristyy liian paljon ja seksin harrastaminen sattuu, ja tämmöistä kivuliasta elämää minä en toivoisi kenellekään mieskollegalleni, joka tässä maassa taapertaa. — Joo, kiitos kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+7.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:24:12,2023-01-11T15:26:54,Hyväksytty,1.1
2022_147_82,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään liikenne- ja viestintävaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_83,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Mistä suomalaiset olisivat valmiita leikkaamaan? Tätä kysellään nyt kansalaisilta tiuhaan, sillä valtiolla on menoja yksinkertaisesti aivan liikaa tuloihin nähden. Jotain on pakko saada säästettyä. Kun suomalaiskodeissa on haastavina aikoina ollut pakko säästää euroja energiaan, on säästäminen aloitettu sieltä, missä se kirpaisee kaikista vähiten. Tätä järkevää toimintatapaa kannattaa noudattaa myös valtion tasolla. Se auttaa meitä välttymään siltä, että joutuisimme leikkaamaan pakon edessä sieltä, missä säästöt tekisivät kipeintä: kouluista, terveydenhuollosta, hyvinvoinnista.
Esittelen nyt yhden, paljon vähemmän kirpaisevan säästökohteen, jonka toin tähän saliin lakialoitteen muodossa.
Vuonna 2021 Yleisradion haukkaamat kulut olivat massiiviset 508 miljoonaa euroa. Suuret menot katettiin lähes kokonaan Yle-veron kautta kerättävillä tuloilla. Kulujen suunta on viime vuosina sojottanut ylöspäin: esimerkiksi vuoteen 2017 verrattuna vuosittaiset kulut ovat paisuneet yli 40 miljoonalla eurolla. Kaiken kukkuraksi valtiovarainministeri on arvioinut, että Ylen vaatima rahapotti kasvaa myös tulevina vuosina. Rahan tarpeen arvioidaan karkaavan jo yli 610 miljoonaan euroon vuonna 26, mikä luonnollisesti aiheuttaisi nousupainetta myös suomalaisilta kerättävää Yle-veroa kohtaan. Kun valtiontaloutta on pakko korjata, on menojakin pakko laittaa tärkeysjärjestykseen. Se tarkoittaa, että myös Yleisradion veroeurojen nielemistä on tarkasteltava nykyistä kriittisemmin. Kuluja on saatava taitettua päinvastaiseen suuntaan nykyisestä.
Arvoisa herra puhemies! Muuttuneessa mediakentässä kulujen karsimiselle löytyy vahvat perusteet sekä edellytykset. Vastaavaan tilanteeseen on herätty esimerkiksi Isossa-Britanniassa, jossa budjetin paisuttamisen sijaan maan perinteikkäästä yleisradiosta BBC:stä kansalaisille aiheutuvia kuluja suunnitellaan tulevina vuosina kevennettävän.
Yleisradiolla on oma tärkeä tehtävänsä, jonka ytimessä on suomalaisten riippumattoman tiedonsaannin turvaaminen tilanteessa kuin tilanteessa. Näillä tarpeellisillakin osa-alueilla verorahojen käytön pitää kuitenkin olla kohtuullisissa mitoissa. Jotta Ylen toiminta ja siihen liittyvä veroeurojen käyttö pysyvät ajassa mukana, on sitä koskevaa lakia tarkasteltava aina siinä ajassa, jossa elämme. Jos Yleisradiolle on aiemmin määrätty laissakin tehtävä, joka vuosien kuluessa on tullut tarpeettomaksi, pitää lakia päivittää sen mukaisesti. Muutoin meille käy niin, että Yleisradio jatkaa laajenemistaan sellaisille sektoreille, joissa sen toiminta ei ole enää järkevää verorahojen käyttöä. Silloin kulut sen kuin kasvavat. Samalla Yle jää pyörimään näille sektoreille, joissa se on viemässä tilaa sellaisilta toimijoilta, jotka harjoittavat toimintaansa ilman julkista rahoitusta.
No, miltäpä kuulostaa tämä Yle-laista löytyvä kirjaus, että ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää virikkeellistä viihdettä? Minusta se kuulostaa karsittavissa olevalta toiminnalta. Nykyisessä yhteiskunnassa tällaista tehtävää ei voida pitää enää välttämättömänä eikä edes kovin tarpeellisena. Maininta virikkeellisestä viihteestä kirjattiin lakiin vasta vuonna 2005. Tällä haluttiin selkeyttää Ylen mahdollisuutta kohdentaa kustannuksia viihteen tuottamiseen, luomiseen ja kehittämiseen. Yle on sinällään aivan perustellusti vedonnut tämän kirjauksen olemassaoloon, kun valtion mediayhtiön toimintaa viihteen parissa on kyseenalaistettu. Jos tältä osin halutaan muutoksia yhtiön toimintaan, pitää siis muuttaa sen toimintaa säätelevää lakia.
Jos verrataan vuoden 2005 suomalaista yhteiskuntaa siihen, jossa nyt elämme, virikkeellisen viihteen tarjonta on räjähtänyt. Tarjontaa on lähestulkoon loputon määrä, josta kansalaiset voivat valita itselleen mieluisinta sisältöä esimerkiksi lukuisten suoratoistopalveluiden kautta. Näitä on saatavilla kattavasti myös ilmaiskanavien tarjoamina. Viihteen katselu ei ole enää entisen tavoin sidoksissa televisioon ja sen lähetysaikoihin. Myös sosiaalinen media kaikkine palveluineen on mullistanut ihmisten ajankäyttöä lyhyessä ajassa. Esimerkiksi kun mainita virikkeellisestä viihteestä kirjattiin lakiin vuonna 2005, samana vuonna perustettiin videopalvelu YouTube. 15 vuotta myöhemmin sillä arvioitiin olevan Suomessa kuukausitasolla yli kolme miljoonaa käyttäjää.
Arvoisa puhemies! Löytyy lukuisia vastaavia esimerkkejä, jotka osoittavat virikkeellisen viihteen ja sen kuluttamisen valtavan muutoksen. Ne osoittavat samalla sen, kuinka paljon valtion mediayhtiön rooli tällaisen sisällön tuottajana on menettänyt merkitystään.
Yleisradioyhtiöiden toiminnan perusteena oleva puolueettomuuden turvaaminen ei sekään viihdesisältöjen osalta ole olennaisessa roolissa. Kansalaisten puolueeton tiedonsaanti ei vaarannu, jos viihdekenttä jää nykyistä enemmän kaupallisten toimijoiden vastuulle. Jonkinlaisena ongelmana voidaan nähdä se, että rajanveto erilaisten sisältöjen välillä on ajoittain hankalaa. Aina ei ole täysin yksinkertaista luokitella, mikä kuuluu viihteeseen ja mikä ei, mutta koska laista löytyy avoin kirjaus virikkeellistä viihteestä, voidaan sen nähdä antavan Yleisradiolle valtavan laajat mahdollisuudet tuottaa sellaistakin sisältöä, joka ei ole enää perusteltua. Menkää katsomaan vaikka Yle Kioski LIFE TikTokista.
Kirjauksen poistamisen ei kuitenkaan ole pakko tarkoittaa automaattisesti sitä, että kaikki viihdetyyppiseksi luokiteltava sisältö poistuisi Yleisradion tarjonnasta. Jo ennen virikkeellisen viihteen kirjaamista lakiin Yleisradion oli mahdollista näyttää urheilutapahtumia, joten esimerkiksi tämä voitaisiin säilyttää mahdollisena jatkossakin.
Kun arvioidaan Ylen toimintaa, on tärkeää muistaa, että Yleisradion tuottamien sisältöjen säilyttämiseksi ei riitä se, että niitä seuraa jonkin suuruinen joukko suomalaisia. Tietty katsojamäärä riittää yksityiselle toimijalle perusteeksi jatkaa tietyn sisällön tuottamista, mutta julkisella toimijalla tarkastelua on tehtävä erilaisista lähtökohdista.
Arvoisa puhemies! Ylen tarjontaan pystyttäisiin varmasti hankkimaan vieläkin enemmän sellaista sisältöä, joka saavuttaisi suuria katsojajoukkoja. Kyse on kuitenkin siitä, mikä nähdään yhteisistä varoista maksettuna perustelluksi. Jokaisen toiminnan pitää toteuttaa tämä tavoite. Virikkeellisen viihteen tuottaminen verorahoilla ei sitä enää täytä. On aika päivittää lakia. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:27:31,2023-01-11T15:35:00,Hyväksytty,1.1
2022_147_84,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Kiitokset. — Ja edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_85,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa lakialoitteessa Yleisradio Oy:stä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että laissa säilytetään maininta Ylen tehtävästä tuottaa kotimaista kulttuuria ja taidetta mutta poistetaan maininta virikkeellisen viihteen tuottamisesta. Tällaisen toiminnan ei voida katsoa kuuluvan Yleisradion ydintehtäviin, ja muutoksen myötä olisi mahdollista saavuttaa osaltaan myös säästöjä. Yleisesti näen, että Ylen rahankäytön läpinäkyvyyttä ja julkisuutta olisi perusteltua lisätä, jotta keskustelu lakisääteisten ydintehtävien kannalta välttämättömästä rahoitustasosta olisi yhteiskunnassamme mahdollista. Jos rahankäyttö ei ole riittävän läpinäkyvää, se tekee konkreettisen keskustelun aiheesta vaikeaksi.
Arvoisa puhemies! Yleisradion kulut ovat jatkuvasti kasvaneet viime vuosina. Lakialoitteen perustelujen mukaan vuonna 2021 Ylen kulut olivat noin 508 miljoonaa euroa ja ne katettiin lähes kokonaan Yle-veron kautta saatavilla tuloilla. Vuoteen 2017 verrattuna vuosittaiset kulut ovat kasvaneet peräti yli 40 miljoonalla eurolla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Ylen kulut jatkavat kasvuaan myös tulevina vuosina. Veronmaksajille Ylen paisuminen tietää luonnollisesti yhä enemmän maksutaakkaa.
Tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa myös Ylen budjetista on välttämätöntä leikata. Vaikka Ylen rahoitusta leikattaisiin tuntuvastikin, voisi se silti hoitaa lakisääteisiä ydintehtäviään eli ennen kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotantoaan. Lakeja, myös Yle-lakia, voidaan aina muuttaa. Onkin tärkeää, että tässä lakialoitteessa keskitytään nimenomaan siihen, mitä näiden Ylen ydintehtävien tulisi olla. Yle käyttää rahaa esimerkiksi ulkomaisten viihdesarjojen esitysoikeuksiin. Lisäksi Ylen ohjelmista paistaa usein objektiivisuuden ja puolueettomuuden sijaan vahvasti läpi vihervasemmistolainen ja arvoliberaali ideologia. Voidaan perustellusti kysyä, onko aidosti oikeudenmukaista pakottaa suomalaiset maksamaan tällaisesta toiminnasta.
Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite on täysin oikeansuuntainen. Laissa säilytettäisiin jatkossakin kohta, jossa mainitaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria ja taidetta, mutta muutoksen myötä listasta poistettaisiin virikkeellisen viihteen tuottaminen. Sitä erilaiset yksityiset mediat ja alustat ovat nykyisin muutenkin pullollaan. Ylen ei ole nähdäkseni tarkoituksenmukaista kilpailla tällä sektorilla yksityisten toimijoiden kanssa ja mahdollisesti vääristää julkisrahoitteisena yhtiönä kilpailua markkinoilla. Yleisradion tulee keskittyä ensisijaisesti kansalaisten riippumattoman, objektiivisen ja puolueettoman tiedonsaannin turvaamiseen. Ylen panos kotimaisen kulttuurin hengissä pitämiseksi on myös merkityksellistä. Kuitenkin jokaisessa vastuullisesti toimivassa yhteiskunnassa on kyettävä tarkastelemaan julkisten varojen käyttöä kriittisesti.
Arvoisa puhemies! Mediamaailman myllerryksen keskellä Ylen toimintaa on päivitettävä vastaamaan muuttunutta ympäristöä. Veronmaksajien varoista maksettu virikkeellisen viihteen tuottaminen ei ole vallitsevissa olosuhteissa järkevää toimintaa. Suomen valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia, ja julkinen talous on saatava tasapainoon. Kaikki turha ja tehoton julkisen rahan käyttö on saatava kitkettyä minimiin. Ylen on osallistuttava säästötalkoisiin, ja se on laitettava kulukuurille samalla tavalla kuin muutkin toissijaiset julkiset toiminnot.
Arvoisa puhemies! Näen, että seuraavan hallituksen on välttämätöntä ottaa Ylen toiminta ja sen rahankäyttö kriittisen tarkastelun kohteeksi.
Kannatan tätä edustaja Tynkkysen tekemää erinomaista lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-01-11T15:35:10,2023-01-11T15:40:08,Hyväksytty,1.1
2022_147_86,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_87,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ylellähän on oikeasti isossa kuvassa todella tarpeellinen rooli. Suomalaiset tarvitsevat kulttuuria ja tarvitsevat niin sanotusti asiaohjelmia ja opasteohjelmia ja kaikkia tämmöisiä. Mutta problematiikkahan on siinä, että Ylen toiminta on hämärtynyt pitkän aikaa sitten, ja se johtuu aika paljon siitäkin, että näitä viihdeohjelmia tulee. Ja voin sanoa, että itsekin yllätyin, että tässä pari vuotta takaperin paras sarja, mitä olen televisiosta katsonut, tuli Ylen kanavilta, ja jo silloin mietin, ihmettelin sitä, miksi tätä näytetään suomalaisten veronmaksajien rahoilla, koska se oli niin hyvä ohjelma, että varmasti olisi joku kaupallinenkin tv-kanava ollut valmis maksamaan siitä ja näyttänyt sen sitten omien ohjelmiensa mukana. Oikeastaan juuri silloin rupesin enemmän miettimään tätä juttua ja seuraamaan, kuinka paljon tulee oikeasti Yleltä ohjelmia, jotka eivät oikeasti tähän koko konseptiin oikeastaan millään tavalla kuulukaan.
Tämä on ehkä ajautunut siihen sen vuoksi, että Ylekin on tehnyt jatkuvalla syötöllä omia niin sanotusti tilastoja, millä tavalla suomalaiset, eri ikäryhmät ja eri sukupuolet, tavoittaa. Ja kun itsekin olen liikenne- ja viestintävaliokunnassa ja siellä useinkin Ylen asioita käsitellään, niin siellä tuodaan esille vuosikatsausta ynnä muuta, ja siellä tuodaan hyvin konkreettisesti esiin se, kuinka laaja se porukka oikeasti on. Mutta totuudessaan se, että näillä sarjoilla saadaan tietyn ikäisiä tai tiettyä sukupuolta olevia ihmisiä katsomaan niitä, ei ole itsearvo, vaan itsearvohan on tehdä niin sanotusti yhteiskunnallisesti tärkeitten ohjelmien ja opetusohjelmien ja kulttuuri- ja tämäntyyppisten ohjelmien tarjontaa sinne eikä saada tällaisilla ulkomaalaisilla sarjoilla tehtyä sitä omaa niin sanotusti tilastointia mukavan näköiseksi.
Ja tilanne on vaan se, että meillä on iso hätä Suomen taloudesta, ja sen takia oikeasti Yleen on pakko suhtautua niin kuin ihan kaikkeen muuhunkin niin sanotusti julkisen puolen sektoriin. Sen vuoksi ei voi muuta kuin kannattaa edustaja Tynkkysen tekemää lakialoitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T15:40:08,2023-01-11T15:42:59,Hyväksytty,1.1
2022_147_88,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_89,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin täytyy tietysti kiittää edustaja Tynkkystä tästä lakialoitteesta. Itse olen istunut kohta kahdeksan vuotta Ylen hallintoneuvostossa ja nähnyt sen toiminnan niin sisältä kuin tietysti sitten katsojana myös päältäpäin, mitä se on, ja täytyy kyllä sanoa ihan suoraan, että ei se toiminta kyllä minua vieläkään ihan täysin vakuuta.
Viime kaudella Ylen rahoituksessa tehtiin indeksikorotusten jäädytys ja se pysyi jollain lailla kuosissa, mutta kun tämä kausi alkoi, niin jäädytykset purettiin ja rahavirrat rupesivat taas kulkemaan Ylen kassaan niin, että kolina kävi. [Sheikki Laakson välihuuto]
Esimerkiksi Tanskassa yleisradiossa tehtiin priorisointi: ei yritettykään tarjota enää jokaiselle jotain vaan tehtiin päätös siitä, mitä tarjotaan ja kenelle. Jos oikein muistan, niin budjettia leikattiin jopa 30 prosenttia, ja en ole ainakaan kuullut, että siellä olisi mitään suurempia ongelmia tullut.
Meidänhän pitää vain priorisoida se, mitä ovat ne Ylen lakisääteiset tehtävät, mitä sen pitää tuottaa, ja jättää kaikki muu turha kaupallisille. Tämä uutistuotanto on sellainen, mikä on tärkeätä, ja ennen kaikkea alueellinen uutistuotanto, jota kukaan muu ei toteuta — sen minä näen ainakin tärkeänä — ja sitten tietysti asiasisältöinen ohjelma. Välttämättä niistäkään ei löydy kaupalliselle medialle pintaa tarttua kiinni, mutta Yleisradio sitä voi tuottaa.
Esimerkkinä vaikka tuo Ukrainan kriisi kun alkoi, niin kyllä Yleisradiolla oli aika vahva rooli siinä tiedottamisessa. Kun kukaan meistä ei voinut tietää, mitä rupeaa tapahtumaan missäkinpäin maailmaa, niin se oli äärimmäisen hyvää, ja muutenkin Ylen olemassaolo on tietyllä lailla meille huoltovarmuustekijä, ja se pystyy kriisitilanteessa toimimaan. Siellä on jopa testattu tätä nyt, että kaikki toimii, vaikka meillä esimerkiksi sähköverkko romahtaisi. Se on minun mielestäni tärkeätä, mutta silti, kun me puhutaan jostain virikkeellisestä viihteestä, ja niin kuin edustaja Tynkkynen kertoi, se voi pitää sisällään melkein mitä vaan, kyllä tässä minun mielestäni on mahdollisuutta myös tehdä pikku tarkastuksia asiaan.
Kyllä minäkin kannatan tätä edustaja Tynkkysen tekemää aloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-01-11T15:42:59,2023-01-11T15:45:59,Hyväksytty,1.1
2022_147_90,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Tynkkynen itse., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_91,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia jo tähän mennessä olleesta keskustelusta lakialoitteen tiimoilta.
Edustaja Immonen laajensi hyvin tätä aihetta ja puhui tästä läpinäkyvyydestä, mitä tarvittaisiin Ylellä, ja tämä on juurikin tällä tavalla. Me ei hirveän tarkkaan ja syvälle päästä edes seuraamaan tuota valtavaa pottia ja sitä, mihin kaikkeen sitä konkreettisesti käytetään ja mitä maksetaan eri tuotannoissa ja niin edelleen. Tästä on muittenkin medioitten toimittajat kirjoittaneet ihan uutisjuttuja ja näkökulmakirjoituksia, siis valtamedian toimittajat, jotka ovat itsekin vaatineet ja toivoneet sitä, että tätä Ylen budjettia aivan uudella tavalla avattaisiin ja se olisi paljon läpinäkyvämpi. Tämä on erittäin tärkeä pointti näitten leikkausten lisäksi.
Tässä haluaisin nyt perustella yhdellä hyvin oleellisella vertauskuvalla, esimerkillä, kuinka on menettänyt merkityksensä, että Ylen tarvitsisi enää tuottaa suomalaisille virikkeellistä viihdettä. Jos nyt kansalaisille annetaan kaksi vaihtoehtoa ja he saisivat valita näistä toisen:
Toinen on se, että Yle saa käyttää verorahaa tämmöisen virikkeellisen viihteen tuottamiseen, mutta eletään semmoisessa maailmassa niin kuin ennen oli, että on vain muutama tv-kanava ja me saadaan sitä virikkeellistä viihdettä sitten nauttia Ylen kanavalta — muutama tv-kanava, niin kuin silloin vuosikymmeniä sitten oli.
Toinen vaihtoehto, mistä kansalaiset saisivat valita, on se, että Yle ei saa tuottaa ollenkaan verorahoilla virikkeellistä viihdettä omissa kanavissaan, mutta eletään näin muuten tässä maailmassa, mikä vallitsee, eli toisin sanoen meillä ei ole vain ne neljä pääkanavaa vaan sen päälle ihan hirveä määrä tv-kanavia, mitä tuolta voi valita. Sen lisäksi meillä on striimauspalvelut — Netflix, HBO, Apple TV, Prime Video, Star, Showtime, Viaplay, Disney+ ja niin edelleen — ja sen päälle vielä kaikki nämä somepalvelut, kuten youtubet, tiktokit, instagramit ja niin edelleen, missä on paljon erilaisia videoita. Siellä sisällöntuottajat tekevät meille sisältöä, jota voi katsoa ilmaiseksi.
Kysynpähän vain, että kumman vaihtoehdon näistä kansalaiset valitsisivat, ja minun mielestäni tämä on aika selkeä vastaus. He valitsisivat tämän nykymaailman, mutta ainoastaan sillä erotuksella, että Yle ei verorahoja tuhlaa tämmöiseen toimintaan.
Tämä nyt vain kertoo siitä, että sitä virikkeellistä viihdettä, sitä on maailma pullollaan, sitä on niin paljon enemmän ja vielä ilmaiseksi saatavilla kuin mitä koskaan aikanaan oli, kun Yle oli vielä ns. vastuussa sen virikkeellisen viihteen tuottamisesta. Nyt kun tarvitaan niitä leikkauskohteita ja, niin kuin edustaja Laakso tuossa hyvin sanoi, meillä on iso hätä taloudellisesti, me joudutaan tekemään niitä priorisointeja, tämä on hyvin helppo kohde priorisoida leikattavaksi sen takia, että tämä ei tuota varsinaisesti semmoista tarvittavaa lisäarvoa yhteiskuntaan, koska sitä virikkeellistä viihdettä on niin paljon saatavilla kaikkialta muualta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:45:59,2023-01-11T15:49:07,Hyväksytty,1.1
2022_147_92,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_93,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen on tehnyt kannatettavan lakialoitteen, ja se koskee Yleisradiota ja sitä lakia, joka tavallansa on Yleisradion ohjelmatoiminnan takana. Siinä lakiehdotuksessa ehdotetaan virikkeellistä viihdettä käytännössä vähennettävän sieltä.
Itse urheilua seuranneena ja urheilijan vanhempana olen hyvin usein törmännyt siihen, että ihmettelen sitä, mitä kaikkia ihmeellisiä sarjoja sieltä Yleltä tulee ja miten suomalainen urheilu on jäänyt jalkoihin tässä Ylen tuotannossa. Minun mielestäni olisi tärkeä asia, että Yleisradio keskittyisi myöskin suomalaisen urheilun tukemiseen. Jos sitä näkyisi enemmän Yleisradion kanavilla, niin tämä helpottaisi myöskin Suomessa esimerkiksi urheilijan sponsoreiden saantia, koska tällä hetkellä valitettavasti Suomessa huippu-urheilijat, tai sinne huippu-urheiluun pyrkivät, joutuvat elämään työvoimatoimiston ja Kelan rahoilla — sillä tavalla, että heitä ei tueta. Ja jos näkyvyyttä ei tarjota, niin ei myöskään tule sponsorointia siinä laajuudessa kuin sitä nykypäivänä urheilijat kaipaisivat.
Sitten verorahojen tilanne: Tuossa edustaja Tynkkynen aikaisemmassa puheenvuorossaan otti esille sen, että kun näitä tarjoajia on niin paljon muitakin, niin miksi meidän verovaroja käytetään siihen, että meillä näytetään ulkomaisia sarjoja ja muita. Kyllä tässä taloustilanteessa mielestäni Ylen rahoja tulisi leikata ja joko keventää verotusta tai käyttää ne verovarat täällä paremmin. Me ollaan aika kovassa taloudellisessa ahdingossa, ja tilanne todennäköisesti pahenee, kun korot nousevat.
Ehdottoman kannatettava esitys. Yhtä lailla leikkuria näihin rahoihin, kun varmaan joudutaan tekemään moneen muuhunkin ihan tärkeään asiaan.
Lisäksi toivoisin vielä lopuksi, että Yleisradio esittäisi uudestaan tämmöisiä kulttiohjelmia kuten Katsastus ja Nyrölä 3.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T15:49:07,2023-01-11T15:52:22,Hyväksytty,1.1
2022_147_94,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Näin, hienoa. — Ja edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_95,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Kiitoksia vielä edustaja Ronkaiselle ja Mäenpäälle myöskin näistä hyvistä puheenvuoroista. Tämä kirvoitti tuomaan yhden oleellisen pointin esille siinä, kun puolustetaan tätä Ylen budjettia lähinnä oikeastaan vihervasemmiston toimesta, mutta kyllä olen valitettavasti ollut huomaavinani, että myöskin itse asiassa keskustan ja kokoomuksenkin suunnalta on tullut tämmöistä puolustuspuhetta voimakkaasti Ylen budjettia kohtaan. Ehkä siellä on haluttu ajankohtaisohjelmiin esiintymään tai joku muu pelko siinä on ollut, mutta ei olla kuitenkaan suostuttu kritisoimaan.
On siis aina sanottu, että kaikki, mitä Yle tekee — tämä on yleensä argumentti — kaikki, mitä Yle tekee, on hirveän tärkeätä eikä tätä voi vähentää, että eivätkö kaikki ymmärrä, että oikeasti nämä kaikki ohjelmat tarvitaan, ja mistä lähtisi blaa, blaa, blaa. Minä haluaisin esittää vastakysymyksen, että jos tämä on niin hirveän tärkeätä, niin miksi et halua tätä lisää. Miksi et halua, että niitä uutislähetyksiä olisi vielä moninkertaisesti useammin päivän aikana, tai miksi et halua, että sitä virikkeellistä viihdettä tehtäisiin enemmän ja Ylellä olisi muutama lisäkanava ja varsinkin ruotsinkielisiä tv-kanavia lisää, jos kerran tämä on niin hirveän tärkeätä? Mutta se on ehkä just tämä, että kun ei osata oikein moraalisesti eikä järkisyillä perustella, missä taso menee, niin tyydytään vain siihen, mikä se on sattunut olemaan, eikä olla valmiitakaan tarkastelemaan sitä, mikä olisi se minimi, mikä on vain välttämätöntä.
Tämä sama logiikka ihan vain analogiana: Samalla tavalla älyllisesti laiskasti suhtaudutaan myöskin rahan käyttöön esimerkiksi vaikkapa humanitääriseen maahanmuuttoon, eli sanotaan, että se määrä, mikä me otetaan Suomeen, on tärkeätä ja niin pitää tehdä, mutta samalla logiikalla se vastakysymys on, että jos se on kerran hirveän tärkeätä, niin miksi ei oteta 1 000:n sijaan 2 000 tai 2 000:n sijaan 10 000 tai 10 000:n sijaan 100 000, mutta ihmiset eivät oikein osaa perustella, kun ollaan älyllisesti niin laiskoja, missä se oikea taso menisi.
Tämä on tämä argumenttien heikkous tässä Yle-keskustelussa, että ihan oikeasti ihmiset ja poliitikot eivät tunnu tietävän, mitä he itsekään asiasta oikeasti ovat mieltä, ja sitten vain laiskasti mennään, että se nyt on tuota tasoa ja näitä asioita varmaan todennäköisesti on tärkeä tehdä, mutta ei uskalleta oikeasti kriittisesti katsoa, ovatko ihan oikeasti ne monet Ylen ohjelmat ja tarjonta tärkeämpää kuin esimerkiksi se, että meillä olisi pienemmät ryhmäkoot kouluissa tai että meillä olisi paremmat ja vähemmän ruuhkautuneet terveyspalvelut ja niin edelleen.
Minä kehotan meitä kaikkia käymään tätä kriittistä tarkastelua niin Ylen suhteen kuin monen muunkin poliittisen sektorin suhteen, että käytettäisiin sitä meidän kaikkien yhteisistä verovaroista kerättyä rahaa pelkästään sellaisiin kohteisiin, mihin sitä aidosti, välttämättömästi on tarpeellista käyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:52:23,2023-01-11T15:55:21,Hyväksytty,1.1
2022_147_96,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja vielä annetun ajan puitteissa ehdimme yhden puheenvuoron pitää. — Edustaja Niemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_97,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Säästöjä täytyy löytyä. Mielestäni säästöt voisi aloittaa vaikka toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkoista. Ylen toimitusjohtajan vuosipalkkio oli jo 2020 reilusti yli 300 000 euroa ja johtoryhmän muiden 11 jäsenen palkat yhteensä noin 1,8 miljoonaa. Melko kohtuuttomia summia, kun puhutaan siitä, että varsin usein sieltä Ylen kanavilta tulee illasta toiseen samoja uusintoja ohjelmista ynnä muista. En löydä kyllä kohtuullisuutta näin koviin vuosipalkkoihin tällaisessa tilanteessa, missä säästöjä täytyy löytyä. Tästä voisi aloittaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-11T15:55:23,2023-01-11T15:56:25,Hyväksytty,1.1
2022_147_98,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,Nyt valitettavasti keskustelu ja asian käsittely joudutaan keskeyttämään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_99,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 8 käsittelyä. — Keskustelu jatkuu, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_100,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin tosiaan ihan viime hetkellä tuossa puheenvuoroa. Siinähän etenkin perussuomalaiset — ja oikeastaan vain perussuomalaiset — arvostelivat Yle-veroa ja Yleisradion toimintaa laajasti, mutta esille ei tullut minusta eräs hyvin tärkeä myönteinen asia Yleisradion toiminnassa, nimittäin se, että Yleisradiolla on aluetoimitukset eri puolilla maata, ja ne ovat mielestäni erittäin tärkeitä niiden alueiden ihmisille. Kyllä Yleisradio tekee paljon sellaista tärkeää työtä, jonka vuoksi se on aivan välttämätön ja toimii erittäin laajasti kuitenkin. Toimituspolitiikassa tietysti voi olla aina moitittavaa, ja varmaan onkin, mutta Yleisradio kokonaisuutena kyllä minusta puoltaa paikkaansa edelleen tässä yhteiskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+8.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T17:46:26,2023-01-11T17:47:29,Hyväksytty,1.1
2022_147_101,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Edustaja Tynkkynen, aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_147_102,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Moni varmasti yllättyy kuullessaan, mitä kaikkia lakeja meiltä Suomesta löytyykään. Yksi tällainen vähemmän tunnettu laki kulkee otsikolla ”Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta”. En usko, että yhtä moni yllättyy kuullessaan, että tasa-arvoa tavoittelevassa yhteiskunnassamme meillä ei kuitenkaan ole olemassa vastaavaa lakia eräiden miesjärjestöjen valtionavusta. Joillekin tämä seuraava voi olla kova pala nieltäväksi, mutta esitän sen silti.
Tällä käsittelyssä olevalla lakialoitteellani esitän, että laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta kumotaan. Kerron seuraavaksi, miksi.
Sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen kannalta ei ole toivottavaa, että laissa edelleen säädetään pelkästään naisjärjestöjen saamasta valtionavusta, kun samaan aikaan miesjärjestöt on sysätty tämän lainsäädännön ulkopuolelle. Mitkä ovat ne perusteet sille, että miesjärjestöt voitaisiin jättää ikään kuin kakkosluokan järjestöiksi, joilla ei ole oikeutta tukeen? Lainsäädännönhän pitäisi kohdella sukupuolia lähtökohtaisesti yhdenvertaisina.
Arvoisa puhemies! Tässä mainitussa laissa säädetään, että valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha niiden laissa tarkoitettujen valtakunnallisten naisjärjestöjen toiminnan tukemiseen, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Laissa tarkoitettuja järjestöjä ovat Naisjärjestöjen Keskusliitto, Naisjärjestöt Yhteistyössä Nytkis ry ja Monika-Naiset liitto ry. Mutta ajatelkaa — jos järjestö olisikin miesjärjestö, joka edistäisi sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhteiskunnallista vaikuttamista, ei euron euroa ole tulossa. Eihän tämä ole kansalaisten tasa-arvokäsitykseen sopiva toimintatapa.
Suomalaisessa yhteiskunnassa tasa-arvotyön on oltava aidosti molemmat sukupuolet huomioivaa. Epäkohtiin on kiinnitettävä huomiota sekä naisten että miesten osalta kumpaakaan sukupuolta unohtamatta. Vain tällä tavoin voidaan luoda pohja kestävälle ja pitkäjänteiselle tasa-arvotyölle. Tässä olemme onneksemme pidemmällä kuin suurin osa maailman maista. Mutta on tässä vielä kehitettävääkin, kuten huomaamme.
Samaan aikaan, kun miesjärjestöt ovat pyörittäneet toimintaansa ilman valtionapua, naisjärjestöjä on rahoitettu valtion budjetista viime vuosina jopa 918 000 eurolla. Tämä on jakautunut kolmelle valtakunnalliselle naisjärjestölle, jotka laissa mainitaan. Ero rahoituksessa on luonut mies- ja naisjärjestöjen välille epätasapainoisen asetelman: toisia tuetaan verorahoista, toisia ei. Miten tämä voitaisiin sitten korjata?
Käytännössä meillä on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen vaihtoehto on säätää laki, jossa säädettäisiin myös miesjärjestöjen mahdollisuudesta saada valtionapua. Helpompi ja halvempi vaihtoehto on kumota nykyinen vain naisjärjestöjä koskeva laki ja siten saattaa järjestöt tasapuoliseen asemaan. Kaikille on käynyt selväksi, että valtiontalous on heikossa jamassa, ja uusien menokohteiden sijaan halutaan etsiä säästökohteita. Ei ole kestävää politiikkaa, että julkisia menoja kasvatettaisiin uusien ei-välttämättömien menoerien muodossa. Eli kun nais- ja miesjärjestöjen asema saatetaan yhdenvertaiseksi, on se perusteltua tehdä ennemmin valtion menoja karsimalla kuin niitä lisäämällä. Eikä tämä tule johtamaan katastrofiin. On nimittäin syytä huomata, että tähänkin päivään saakka miesjärjestöt ovat kyenneet harjoittamaan toimintaansa ilman valtionapua tai sen takaavaa lainsäädäntöä. En näe mitään syytä, etteivätkö naisjärjestöt osaisi toimia samalla tavalla.
Ja tähän loppuun vielä. Vaikka itse kaikenlaista löysää rahanjakoa vastaan olen, niin on todettava, että kehitysavun osaltakin on tämmöinen periaate, että jos jonkun maan katsotaan olevan tiettyyn pisteeseen saakka kehittynyt, niin jopa perinteiset valtapuolueet ovat sitä mieltä, yhdessä sovitaan, että kehitysapu tällaiselle maalle niin sanotusti lakkaa ja sitä ei enää jaeta, koska tämä tuen peruste on niin sanotusti päättynyt myös heidän mielestään.
Naisjärjestöjen osalta pitää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä tulla jossain kohtaa se piste, milloin me ei enää ajatella sillä tavalla, että nyt tätä tilannetta pitää tasoittaa, että ruokitaan tiettyjä järjestöjä, jotta he edistävät sukupuolten tasa-arvoa tai vaikka näitä perinteisiä sukupuolikiintiöitä, mitä meillä on esimerkiksi luottamuspaikoilla poliitikoille. Ihan sama, kuinka vähän naisia on ehdolla verrattuna miehiin tai toisinpäin, niin siitä huolimatta se 40 prosenttia pitää olla jompaakumpaa sukupuolta. Toki me ollaan lähdetty siitä tilanteesta, että aikanaan ei ollut äänioikeutta naisilla ja naiset eivät pystyneet osallistumaan aidosti päätöksentekoon, mutta nyt oikeastaan se tilanne on sinänsä aika lailla päinvastainen.
Jos me katsotaan sitä rivistöä, sitä upeata rivistöä, mikä täällä ministeriaitiossa istuu —kaikki avainministerit, puolueitten puheenjohtajat, jotka ovat ministereinä, meidän pääministeri — niin kylläpä siellä on oikeastaan naismiehitys. Tai sitten, jos puhutaan esimerkiksi puolueitten puheenjohtajista, niin siellä murskaenemmistö on naisia tällä hetkellä. Moni on varmasti uutisista lukenut tämän kuuluisan lausahduksen, minkä tämä pikkupoika oli mennyt sanomaan äidilleen, kun hän oli katsonut Suomen politiikkaa. Tämä poika sanoi: ”Äiti, voiko minustakin tulla isona pääministeri, vaikka olenkin poika?” Eli me ollaan tämmöisessä tilanteessa nykyään. Ja edelleen pitäisi saada pumpata ihan vapaasti rahaa naisjärjestöille, jotta ne voisivat niin sanotusti edistää sitä naisten asemaa.
Kaikkien sukupuolten tasavertaista asemaa, totta kai, pitää edistää, mutta tämmöinen pumppaaminen yksipuolisesti naisjärjestöille on minun mielestäni selkeästi aikansa elänyt. Varsinkin, kun eletään sellaista aikaa — niin kuin edustaja Sheikki Laakso tässä aikaisemmin hyvin nosti esille — että meillä on taloudellisesti hätätilanne. Kaikki erilaiset leikkaukset, mitä vaan voidaan tehdä ja säästökohteet panna täytäntöön, kannattaa ehdottomasti kyllä tehdä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T15:56:47,2023-01-11T16:03:38,Hyväksytty,1.1
2022_147_103,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_104,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva lakialoite on tunnistanut aivan todellisen ongelman. On tasa-arvon kannalta täysin kestämätöntä, että tasa-arvotyö lähtee liikkeelle vain toisen sukupuolen lähtökohdista. Ymmärrän, että historiallisesta näkökulmasta naisten osallistumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on haluttu ja on ollut jopa tarve voimistaa ja kasvattaa. Emme kuitenkaan enää elä millään 60—70-luvulla. Tänä päivänä naiset ovat aivan täysivaltaisia osapuolia niin politiikassa kuin yhteiskunnan muillakin osa-alueilla. Tässä yhteydessä on helppo viitata vaikka valtioneuvoston kokoonpanoon, minkä edustaja Tynkkynenkin tuossa nosti esiin. Lainsäädäntö olisi aika päivittää 2020-luvulle.
Toinen hyvä esimerkki aikamme mielestäni vääristyneestä lainsäädännöstä on tämä, minkä edustaja Tynkkynen nostikin tuossa esiin: kuntavaalien luottamuspaikkojen sukupuolikiintiöt, jotka jakautuvat periaatteella 60—40. Vaalitulos ei kuitenkaan välttämättä myötäile tätä jakoa, mikä tarkoittaa, että luottamusvalinnat ylikuormittavat jompaakumpaa sukupuolta. Eikö luottamuspaikkojen koostumuksen tulisi heijastaa myös vaalitulosta, joka on ollut äänestäjien tahto? Mielestäni se olisi oikeudenmukaista ja tasa-arvoista.
Lakialoitteessa perustellaan, että tasa-arvotyössä sukupuolia tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja nykyisellään ainoastaan naisjärjestöt saavat lakiperusteista valtionavustusta. Koska tasa-arvon mukaisesti molempien sukupuolien tai ei kummankaan sukupuolen järjestöjen tulisi saada valtionavustuksia, on perusteltua, että kun miesjärjestöt ovat kyenneet toimimaan tähänkin asti ilman tukea, niin tuki tulisi riisua tasa-arvojärjestöiltä kokonaan pois. Kannatan tätä edustaja Tynkkysen tekemää lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-01-11T16:03:40,2023-01-11T16:05:53,Hyväksytty,1.1
2022_147_105,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_106,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Taas on hyvä Tynkkysen lakialoite. Tämä naisjärjestöjen tuesta määrätty laki on varmaan aikoinaan tehty tietenkin hyvää hyvyyttään, ja tällä on ollut oma ajatuksensa, mutta sitä ei välttämättä olla kokonaisuutena silloin ajateltu eikä tulevaisuuden kannalta. Tilanne on se, että on sanomatta selvää, miksi tällä hetkellä esimerkiksi naisten tasa-arvoa ei voisi ajaa mies. Se tuntuu niin hullulta, koska oikeasti eihän se tarkoita sitä, että olisi miehinen ryhmä, mikä ajaisi vain miesten asemaa, vaan se voi ajaa oikeasti tasa-arvoa siinä, missä muutkin. Eihän naisjärjestöjenkään tehtävä ole olla feministiryhmä vaan ajaa tasa-arvoa ja olettaen näin, että se tasa-arvo silloin toteutuu puolin ja toisin.
Nythän on oikeasti mennyt etenkin kunnallisessa niin, omassa kaupungissakin, omassa ryhmässä oli tällainen haastava tilanne, että meillä olisi yhteen paikkaan ollut laittaa erittäin pätevä nainen, mutta tasa-arvojärjestelmän takia me ei voitu sitä naista sinne laittaa vaan me jouduttiin laittamaan epäpätevä mies sinne. Se on tätä päivää oikeasti, ja se kertoo vain siitä, että tällainen väkisin vääntäminen tasa-arvoon, että on tällaiset naisjärjestöt, mitkä ajaisivat tasa-arvoa, on aikansa elänyt.
Tilanne on se, että meidän pitää oikeasti Suomen valtion budjetista pitää huoli, ja tässä on yksi tehtävä, mikä pitää mielestämme poistaa, koska toinen vaihtoehto on, niin kuin edustaja Tynkkynen sanoi, että me annetaan mahdollisuus myös miesjärjestöjen hakea valtionapua, mutta ehkä nyt tässä taloudellisessa tilanteessa ja tässä maailmantilanteessa olisi paljon järkevämpää, kun lakkautetaan näitten naisjärjestöjen valtiontuki. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T16:05:54,2023-01-11T16:08:19,Hyväksytty,1.1
2022_147_107,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_108,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista, mitä tässä tuli. — Kun tuossa käsiteltiin myöskin tätä rahamäärää, niin en siihen mene vaan puhun tästä puolesta, mikä on vielä tärkeämpi tämän muutoksen taustalla, elikkä se on tämä periaatteellinen puoli. Eli jos me lähdetään tukemaan pelkästään vaikkapa just näitä naisjärjestöjä, niin tässä käy sillä tavalla, että niillä valtavan suurilla resursseilla, mitä he saavat käyttöönsä, heillä totta kai on myöskin mahdollisuus vaikuttaa siihen yleiseen ilmapiiriin ja keskusteluun sukupuolista, että kellä nyt ne ongelmat tällä hetkellä on, ja näin ollen se fokus menee siihen toiseen suuntaan. Näin on valitettavasti Suomessa käynyt.
Otan tästä nyt vain muutaman esimerkin, mitä tasa-arvo-ongelmia valitettavasti on myöskin miesten osalta, mutta ne eivät saa oikein tilaa julkisessa keskustelussa eikä niitä samalla tavalla oikein ehkä kehdata nostaa esille, koska tässä tasa-arvokeskustelussa fokus on pystytty resurssienkin myötä siirtämään siihen, että tyyliin vain naisilla on ongelmia.
Tässä tulee muutama esimerkki: Meillä on tällä hetkellä vain miehiä koskeva asevelvollisuus. Poikien silpominen on sallittu — siitä me käytiin tänään pidempi keskustelu, johon vihervasemmisto ei osallistunut pitkällä tikullakaan. Isien heikko asema erotilanteissa. Meillä on miesten suurempi osuus itsemurhissa. Syrjäytyneistä enemmän on miehiä. Asunnottomuus on yleisempää miehillä. Päihdeongelmat ovat yleisempiä miehillä. Pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää miehillä. Poikien heikko lukutaito tyttöihin verrattuna. Miesten pienempi osuus korkeakouluissa. Miesten alhaisempi elinajanodote. Puutteet miehiä koskevassa eturauhassyövän seulonnassa. Miehet ovat useammin ylipainoisia. Miesten kohtaaman väkivallan vähättely. Valtaosa vangeista on miehiä. Ulosottovelallisista suurempi osa on miehiä. Aivan järkyttävän isoja kokonaisuuksia, jotka kaikki koskevat miehiä, ja ketkä tässä maassa saavat rahaa tasa-arvotyön edistämiseen? Vain naisjärjestöt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:08:21,2023-01-11T16:10:43,Hyväksytty,1.1
2022_147_109,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_110,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen on tehnyt lakialoitteen laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta, ja tämä on erittäin kannatettava, koska tasa-arvoisessa Suomessahan ei tietenkään voi olla tämmöistä naisjärjestöjä tukevaa lainsäädäntöä, koska miesjärjestöjä koskevaa samanlaista lakia ei ole olemassa. Olenkin kiinnostunut siitä, ovatko esimerkiksi kaikki vihreät kansanedustajat allekirjoittaneet tämän lakialoitteen, koska he ovat kovasti tasa-arvosta puhuneet. Mutta saattaahan tietenkin olla, että tämä aloite on tullut väärästä puolueesta, ja sillä tavalla voisin olettaa, että siellä ei kovin montaa oikeasti tasa-arvon puolustajaa ole.
Sen verran kävin katsomassa, että kun meillä on semmoinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaliokunta tai ‑lautakunta, mikä on ollut, niin nyt tällä hetkellä siellä oli myös miehiä jäseninä. Semmoinen muistikuva on, että siellä oli ennemmin ainoastaan naisia jäseninä, eli sillä tavalla on toki hienoa, että tämä asia on korjaantunut.
Mielestäni on syytä poistaa tämä naisjärjestöille lailla annettu tuki tai sitten lisätä tänne myöskin miesjärjestöille oma tuki tai laki tämän tuen myöntämiseksi. Tämä kuitenkin nykyisessä taloustilanteessa kuulostaa, aivan kuten edustaja Tynkkynen sanoi, vähän semmoiselta, että meidän ei olisi syytä lisätä valtion menoja, meidän tulisi käyttää verovarat järkevästi, ja sillä tavalla tämä olisi ihan syytä poistaa. Toivoisinkin, että meillä kun on tasa-arvoministerikin tässä hallituksessa, hän innolla tarttuisi ja veisi tämän lain eteenpäin. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T16:10:43,2023-01-11T16:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_147_111,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_112,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Tynkkynen ja edustaja Mäenpää viittasivat suoraan esimerkiksi vihreisiin ja tasa-arvonäkökulmaan. Ajattelin siihen vastata, että itse olen esimerkiksi esittänyt, että Miesjärjestöjen keskusliitto pääsisi myös valtionrahoituksen piiriin, koska on ihan totta, niin kuin edustaja Tynkkynen tuossa hyvin luetteli niitä asioita, mitkä ovat tasa-arvonäkökulmasta ongelmia, haasteita, miessukupuolen kannalta. On ihan todella tärkeätä, että näitä teemoja nostetaan esiin. On totta, että huono-osaisuus kasautuu miehille, päihteiden käytössä ja monessa muussa miehet ovat selvästi yliedustettuina. Myöskin koulupudokkuudessa ja muussa tarvitaan semmoisia toimia, jotka pitää osata kohdentaa oikein, jotta esimerkiksi syrjäytymistä miesten osalta ja nuorten miesten osalta saadaan ehkäistyä. Tämä on todella tärkeä sukupuolinäkökulma siltä kannalta, että pystytään löytämään semmoisia tehokkaita ja vaikuttavia keinoja.
Mutta itse näen juurikin toista kautta. Kun tässä on nyt käsitelty tätä lakialoitetta, jossa haluttaisiin lakkauttaa naisjärjestöjen tuet, niin en näe sitä järkeväksi toimintamalliksi, vaan haluaisin nostaa myöskin tämän, ja nimenomaan Miesjärjestöjen keskusliitto olisi aika luonteva taho, joka voitaisiin nostaa valtionrahoituksen piiriin, jotta sitten meillä olisi tämmöinen toimija, joka nostaa näitä mieserityisiä tasa-arvohaasteita jatkossa esiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2023-01-11T16:13:36,2023-01-11T16:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_147_113,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Forsgrén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_114,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvotyö ei ole nollasummapeliä. Naiserityistä tasa-arvotyötä tarvitaan edelleen. Ja heille, ketkä eivät tiedä, niin tosiaan laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta säädettiin eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimikunnan ehdotuksesta 100-vuotisjuhlaistunnon juhlapäätöksessä, ja juhlatoimikuntaan kuuluivat puhemiehen ja varapuhemiesten lisäksi kaikki eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Lakisääteisen rahoituksen tarkoitus on turvata kansalaisjärjestöjen pitkäjänteinen tasa-arvotyö.
Naisjärjestöt ovat rakentaneet suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa jo yli 100 vuoden ajan. Vaikeina aikoina tasa-arvon merkitys korostuu. Tilastot osoittavat, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat demokraattisen yhteiskunnan ja kestävän rauhan perusta. Kriisit ovat viime vuosina koetelleet suomalaisen yhteiskunnan vakautta sekä tarjonneet maaperän polarisoituneelle keskustelulle, jossa tasa-arvoa ja naisten ihmisoikeuksia systemaattisesti vastustava ääni on kasvanut. Rahoitusta leikkaamalla heikennetään toimivan kansalaisyhteiskunnan perustaa. Nyt on pahin mahdollinen aika leikata tasa-arvotyöstä.
Tasa-arvon epäkohdat koskevat edelleen paljolti naisia, mutta tasa-arvotyöllä tuetaan kaikkia syrjintää kokevien asemaa ja edistetään meistä jokaisen jakamattomia ihmisoikeuksia. Myös rakentavalle mieserityiselle tasa-arvotyölle on tarvetta ja tilausta naiserityisen tasa-arvotyön lisäksi ja rinnalla. Ehkä kehottaisinkin siihen, että edistettäisiin kumpaakin kenttää eikä suljettaisi toista pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2023-01-11T16:14:59,2023-01-11T16:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_147_115,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_116,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Hanna Holopaisen puheenvuoroon liittyen haluaisin todeta, että tosissaan vihervasemmiston puolelta ei oikein kuulunut hirveästi näitä puheenvuoroja, missä nimenomaan otettaisiin esille näitä mieserityisiä näkökulmia. Naisnäkökulmat ovat korostuneet tässä, ja voi sanoa, että oikeastaan vuosikymmenten varrella. Se on tietenkin positiivinen asia. Tietenkin tämmöisiä yksittäisiä positiivisia poikkeuksia — lukumääräänkin nähden, jos katsotaan poikkeuksia, mitä teidän puoleltanne puheenvuoroja on tullut — on, mutta kuitenkin, jos katsotaan sitä isoa kuvaa, niin kyllä se on aika lailla sillä tavalla, että alkaa olla salin tämän puolen tontille jäänyt sitten näitten mieserityisten näkökulmien puolustaminen.
Tuossa just osana puhetta, johon te viittasitte ja jossa kritisoin vihervasemmistoa, totesin siinä ihan samassa yhteydessä myöskin, että kun kyse oli vaikkapa poikien silpomisesta, niin te ette tulleet tueksi kriminalisoimaan sitä, ja se oli oikeasti aika järkyttävää. Siinä oli suoraan sellainen kysymys, missä te olisitte pystyneet todistamaan sen, että vihreissäkin, esimerkiksi, teille lapsen koskemattomuus, kehollinen koskemattomuus, on tärkeätä. Minä olen itse siellä lakivaliokunnassa, ja valitettavasti kaikki teidän vihreät kansanedustajanne olivat sitä mieltä, että sitä ei lähdetä kriminalisoimaan, samaan aikaan, kun lähdettiin kuitenkin tyttöjen silpomista kriminalisoimaan, mikä on myös oikein, että se pitää kriminalisoida.
Edustaja Forsgrénille puolestaan: Ymmärsin, että olette tullut valituksi jonkinlaisen naisjärjestön puheenjohtajaksi — olikohan Vihreät Naiset vai joku muu järjestö, tuossa yritin googlata — ja totesitte juuri puheenvuorossanne, että suurin osa näistä tasa-arvo-ongelmista koskettaa naisia. No, te ette varmaan ihan siinä kohtaa saattanut olla salissa, kun luin sen pitkän litanian — ei pieniä asioita vaan ihmisen elämään liittyen niitä suurimpia asioita, mitä voi olla — ja niistä nämä kaikki liittyivät miehiin. Ja sitten jos mennään lainsäädäntöä katsomaan, niin meillä oikeastaan lainsäädännössä on enää kaksi lakia, jotka ovat varsinaisesti suoraan epätasa-arvoisia, ja nämä liittyvät juurikin siihen, että poikia saa silpoa, ja toinen on tämä yleinen asevelvollisuus. Lainsäädännön tasolla meillä ei enää ole sellaisia asioita, jotka olisivat yhdenvertaisuusnäkökulmasta ristiriitaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:16:43,2023-01-11T16:19:15,Hyväksytty,1.1
2022_147_117,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_118,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Forsgrén kävi todellakin tuossa äsken kertomassa oman mielipiteensä, ei kuunnellut aikaisempia mielipiteitä ja sitten lähti salista pois. Tämä ei nyt ainakaan varmasti edistä meidän tasa-arvoa millään muotoa, koska oikeasti meidänhän pitäisi pystyä täällä keskustelemaan tästä asiasta ja vaihtamaan niitä mielipiteitä ja yrittää keksiä ratkaisua näihin hommiin.
Se on huolestuttavaa kyllä kuulla, jos edustaja Forsgrén puhuu siitä, että tasa-arvo on ruvennut häviämään. Meinaan, että rupean miettimään, mikä se syy on, ja minä en jotenkin jaksa uskoa, että syyt olisivat siinä, että se porukka, mikä on aikaisemmin täällä ollut, mikä on saatu ymmärtämään naisen hienous ja se tasa-arvoisuus, olisi ruvennut rapautumaan, vaan kyllä se tauti on jossain muualla ja lääkkeen pitää löytyä varmaan jostain muualta. Pahaa pelkään, että tähän työhön tarvitaan jotain muuta kuin naisjärjestöä, koska tilanne on se, että se näkemys siihen tulee jostain muualta — tulkoon sitten uskonnosta tai ajatusmaailmasta tai jostain. En jaksa uskoa, että tulee suomalaisen perusyhteiskunnan taholta, että naisten tasa-arvo olisi ruvennut oikeasti rapautumaan. En ole nähnyt sellaista suuntausta, enkä oikein meinaa ymmärtää, mistä sellainen voisi tästä meidän perusyhteiskunnasta tulla, mutta jos se tulee tämän yhteiskunnan ulkopuolelta, niin se on sitten eri asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T16:19:15,2023-01-11T16:21:03,Hyväksytty,1.1
2022_147_119,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_120,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvo on todella tärkeä asia, ja suomalaisen yhteiskunnan menestyshän pitkälti pohjautuu siihen, että ollaan pyritty siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia, mikä edesauttaa sitä, että kaikki yhteiskunnan jäsenet pystyvät tuomaan sen oman panoksensa, oman osaamisensa, oman potentiaalinsa ilman tämmöisiä rajoittavia rakenteita tai normeja tai roolituksia.
Ja ihan aidosti itse olen sitä mieltä, että näistä mieserityisistä tasa-arvohaasteista on puhuttu liian vähän, ja se on todella hienoa, nostetaan tätä mistä tahansa puolelta tätä salia esiin, ja se on ihan tärkeätä, että tulevaisuudessa ja esimerkiksi seuraavaan hallitusohjelmaankin saataisiin kirjauksia tästä mieserityistyöstä. Mutta tavallaan sen viestin painoarvoa mielestäni vähentää sitten, jos siihen muodostetaan tämmöistä vastakkainasettelua, että pitäisi jotenkin vähentää naisten tasa-arvosta puhumista tai lisätä näitä. Nämä eivät ole vastakkaisia asioita.
Edustaja Tynkkynen nosti hyvin esiin tämän asevelvollisuuden ja siihen liittyvän tasa-arvohaasteen. Itse olen tosi paljon puhunut tästä. Olin myös siinä asevelvollisuuden kehittämistä pohtineessa komiteassa, ja siellä tuli esiin se, kuinka vakiintunut meillä on tavallaan tämä malli, ja sitä ei oikeasti nähdä ikään kuin ongelmaksi. Se on todella iso haaste, ja se on ihan välttämätöntä korjata, koska jos ajatellaan sen järjestelmän hyväksyttävyyden kannalta, nuorille sukupolville tällainen sukupuoleen perustuva jaottelu on todella vieras, ja on ihan varmaa, että jotta se järjestelmän hyväksyttävyys säilyy, mikä on tietysti tärkeätä meidän maanpuolustustahdon ja maanpuolustuskyvykkyyden kannalta, niin kyllä tätä järjestelmää pitää muuttaa tasa-arvoisemmaksi, se on ihan selvä asia.
Sitten siinäkin on hyvä tunnistaa, että sekin on kaksisuuntainen tie. Mitä enemmän sitä miettii, että esimerkiksi tämä asevelvollisuusjärjestelmä tuottaa osaltaan myös tämmöisiä kapeita sukupuolimalleja ja ‑rooleja ja ajatuksia siitä, että tietty sukupuoli sopii paremmin johonkin tiettyyn tehtävään, niin tämäkään kohta ei ole pelkästään miesten ongelma ja siitä hyötyisivät naiset vaan päinvastoin. Kyllä asevelvollisuusjärjestelmän tasa-arvoistaminen varmasti tuo mahdollisuuksia sekä miehille että naisille ja tuottaa tämän yhteiskunnan kannalta parempaa ratkaisua, jos sitä saadaan tasa-arvoisemmaksi, koska se myös mahdollistaa naisille osallistumista paremmin vaikka nyt maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen ja toisaalta se tuo ehkä sitten mahdollisuuksia nähdä näitten sukupuoliroolien yli ja taas sitten edistää myös sitä, parantaa esimerkiksi miesten roolia perhe-elämän puolella ja miesten roolia esimerkiksi avioerotilanteissa ja muuta tämmöistä. Kaikkien sukupuolirooleja jäykistävien rakenteiden purkaminen on varmasti kaikkien etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2023-01-11T16:21:03,2023-01-11T16:23:57,Hyväksytty,1.1
2022_147_121,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_122,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Korjaan tuosta teidän puheenvuorostanne, edustaja Hanna Holopainen, tämän, kun sanoitte, että tämän vastakkain asettamisen kautta ei päästä eteenpäin tässä tasa-arvokeskustelussa, kun nyt ehkä teidän kannattaa nauhalta katsoa teidän edustajanne Bella Forsgrénin puheenvuoro, kun hän tänne saliin hetkeksi marssi ja kävi vain sanomassa, että suurin osa tasa-arvo-ongelmista koskettaa naisia. Niin teidän oman puolueenne edustaja juuri siinä teidän vieressänne teki tätä asiaa. Silloin jos tällä tavalla tehdään, niin kyllä silloin meidän velvollisuutenamme on nostaa myöskin niitä muita asioita, mitä ongelmia taas sitten miespuolella on.
Itse näen sillä tavalla, että sekä naisten osalta että miesten osalta meillä on aidosti vakavia tasa-arvo-ongelmia — toki toisen sukupuolen osalta laissa, mutta sitten muuten yleisesti yhteiskunnassa naisiin kohdistuu esimerkiksi väkivaltaa useasti ja niin edelleen. Mutta se ei vain yksinkertaisesti ole oikein, että vain naisjärjestöt saavat tätä tukea. Tämän pitäisi olla myöskin yhdenvertaista, miten sitä tukea jaetaan. Meillä on hirveästi erilaisia järjestöjä tässä yhteiskunnassa, joista varmasti jokainen tekee jollain tavalla tärkeätä työtä, ja meillä varmasti on tuloillaan, tähän maahan perustetaan koko ajan uusia järjestöjä, kolmas sektori kasvaa, ja kaikki tekevät varmasti jollain tavalla tärkeätä työtä, mutta nyt me olemme oikeastaan, voisi sanoa, tämmöisessä hirveässä velkarallissa, ja tällä hetkellä meidän on pakko lähteä priorisoimaan, niin että meidän hyvinvointivaltio ei romahda sen takia, että velkataakka tulee kasvamaan liian isoksi, ei saada enää lainaa tulevaisuudessa, korkomenot pyörivät. Silloin tietysti täytyy miettiä, lähdetäänkö mieluummin leikkaamaan vai lisäämään toiselle puolelle, niin että tasa-arvo saavutetaan, ja sanoisin näin, että mieluummin sitten lähdetään säästämään sitä rahaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:23:59,2023-01-11T16:25:54,Hyväksytty,1.1
2022_147_123,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_124,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajattelin, että en osallistuisi tähän keskusteluun, mutta sitten tulin toiseen tulokseen. Voisin antaa edustaja Tynkkyselle vinkin: Teette ensi syksynä talousarvioaloitteen miesjärjestöjen valtionapukysymyksistä, silloin se tulee käsittelyyn. Olen tuolla valtiovarainvaliokunnassa ollut myöntämässä vuosi toisensa jälkeen naisjärjestöille joululahjarahoista avustusta, ja naisjärjestöt ovat olleet erittäin aktiivisia. Te voisitte nyt nousta miesjärjestöjen eturiviin ja hoitaa tätä asiaa käytännössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T16:25:54,2023-01-11T16:26:43,Hyväksytty,1.1
2022_147_125,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Käytettävissä olevan ajan puitteissa vielä yksi puheenvuoro. — Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_126,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiviranta, kuten äsken tuossa juuri totesin ennen teidän puheenvuoroanne, Suomi on velkaantumassa tällä hetkellä aivan hirveätä vauhtia, ja silloin kun meidän täytyy tehdä päätöksiä sen suhteen, lähdetäänkö lisäämään rahaa erilaisille järjestöille vai lähdetäänkö leikkaamaan, niin silloin kannattaisin sitä, että mieluummin tehdään se säästötoimenpide. Näin ollen en ole tällaista tulossa tekemään ensi syksynä.
Mutta tämähän itsessään lukee laissa. Tämä siis lakitasoisesti säädetään, että nämä tietyt järjestöt saavat sitä rahoitusta. Tietenkin se on aina eduskunnan käsissä, kuinka paljon sitä saa, mutta laissa lukee, että nämä kolme tiettyä naisjärjestöä saavat tätä rahaa — minkään miesjärjestön nimeä siellä laissa ei lue. Joten sen vuoksi tämä esitys oli lakialoitteena käsittelyssä täällä, että poistettaisiin nämä. On oikeastaan aika kumma tapa, että laissa lukee yksittäisiä naisjärjestöjä, joille annetaan tukea. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:26:45,2023-01-11T16:27:47,Hyväksytty,1.1
2022_147_127,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_128,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain kumoamisesta>>>Lakialoite  LA 41/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 9 käsittelyä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_129,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään hallintovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_130,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Kiitoksia, kunnioitettu herra puhemies! Eräs kansainvälinen toimittaja lähestyi hiljattain viestillä. Suomessa tähän ei olla vielä herätty, mutta hän oli kiinnostunut kirjoittamaan isolle pelialan sivustolle lakialoitteestani, joka käsittelee niin kutsuttuja loot boxeja. Juttuun oli haastateltu myös tutkijoita, jotka esittivät rohkaisevia arvioita jättämästäni lakialoitteesta. Esittelen lakialoitteen nyt eduskunnalle perusteista alkaen:
Videopeleihin on jo useiden vuosien ajan sisällytetty toimintoja, jotka tunnetaan nimellä loot box. Kyseessä ovat eräänlaiset yllätyslaatikot, joista pelaaja voi voittaa itselleen tavaroita tai etuja, jotka ovat pelin sisällä hyödynnettäviä. Kyseessä voi olla esimerkiksi pelissä käytettävän aseen tai asusteen ulkonäköä muokkaava palkinto. Ilman panosta saatavien sattumanvaraisten palkintojen voidaan katsoa kuuluvan osaksi videopelien luonnetta, mutta kun pelaajalta edellytetään rahallista panosta sattumanvaraisen voiton saamiseksi, onkin liikuttu jo hyvin lähelle tavanomaista uhkapelaamista. Tutkijat ovatkin määritelleet yllätyslaatikoita uhkapeleiksi, minkä lisäksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on todennut niiden olevan raha- ja digipelaamisen välimaastossa.
Arvoisa herra puhemies! Poliisihallitus on Suomessa linjannut, etteivät yllätyslaatikot itsessään ole lainvastaisia. Toisin sanoen yllätyslaatikot sellaisenaan eivät vielä täytä arpajaisten määritelmää. Poliisihallitus on todennut arpajaisten määritelmän täyttyvän siinä tapauksessa, jos yllätyslaatikon avaaminen maksaa rahaa, laatikon sisältö ei ole pelaajalle entuudestaan tiedossa ja palkinto on rahanarvoinen.
Yllätyslaatikoiden kannalta tulkinnanvaraisin kohta on rahanarvoisuutta koskevan ehdon täyttyminen. Virtuaalisilla palkinnoilla käytävä kauppa voi olla epävirallista, tai niillä ei ylipäätään ole markkinoita eikä siten rahallista arvoa. Tähän ongelmakohtaan päätyi esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan rahapelaamista käsittelevä viranomainen. Se oli ilmiöstä huolissaan mutta totesi, että voimassa olevaa maan uhkapelilainsäädäntöä ei voida yllätyslaatikoihin soveltaa, sillä palkintojen ei voida katsoa olevan rahaa tai rahanarvoisia.
On kuitenkin ilmiselvää, että virtuaalisillakin palkinnoilla voi joissain tapauksissa olla rahallista arvoa. Esimerkiksi Yle kertoi aihetta käsittelevässä kirjoituksessaan vuoden 2020 alussa, kuinka suomalaiseen peliyhteisöön keskittyvässä 18 000 jäsenen Facebook-ryhmässä kauppaa käytiin pelissä käytettävillä virtuaalisilla koristeilla, skineillä. Myynnissä olleiden koristeiden hintahaitari oli kymmenistä euroista satoihin euroihin. Lisäksi kirjoituksessa mainittiin löytyvän verkkosivustoja, joiden kautta virtuaalisia koristeita on mahdollista muuttaa suoraan rahaksi.
Palkintojen rahanarvoisuus tai sen puute voidaan kuitenkin nähdä osin toissijaisena seikkana, kun tarkastellaan yllätyslaatikoista aiheutuvia haittoja. Rahallinen panos, voiton sattumanvaraisuus ja rahapeleistä tunnetut pelaajia houkuttelevat toiminnot ovat vahvoja viitteitä toiminnan uhkapelimäisestä luonteesta.
Arvoisa puhemies! Kun riippuvuus uhkapelaamiseen muodostuu, voiton luonne tai rahallinen arvo menettää pian merkityksensä. Pelaaja haluaa jo seuraavaa voittoa. Yllätyslaatikoista voi jo itsessään aiheutua taloudellisia vaikeuksia, tai ne voivat toimia houkuttelevana tekijänä varsinaisten rahapelien pariin. Peliongelmaisille yllätyslaatikot muodostavat addiktion hallitsemisen kannalta yhden uuden riskitekijän.
Yllätyslaatikoiden myynnistä muodostuvan maailmanlaajuisen liiketoiminnan suuruutta on ollut hankalaa tarkasti arvioida. Alalla toimivat yritykset ovat olleet haluttomia julkaisemaan yksilöityjä lukuja, joista tämä kävisi ilmi. Suunta on kuitenkin ollut se, että raha- ja digipelaaminen lähentyvät toisiaan, ja yllätyslaatikoista sekä muista pelin sisällä tapahtuvista pienistä maksuista, mikromaksuista, on tullut hyvin kannattavaa liiketoimintaa. Tällaiset pelaajilta kerättävät maksut ovat mahdollistaneet sen, että pelejä voidaan tarjota ilmaiseksi pelattavaksi, sillä mikromaksujen kautta pelifirmat voivat saavuttaa suurempia voittoja. Tämä viittaa käytännössä siihen, että peliyhtiöt onnistuvat saamaan pelaajia kuluttamaan pelin sisällä enemmän rahaa kuin mitä pelin ostamiseen kuluisi. Kuvaavaa on se, että yksi maailman suurimmista videopelien valmistajista ja jakajista, Electronic Arts, sai vuonna 2021 perinteisestä pelien myynnistä 930 miljoonaa dollaria mutta jatkuva tulomalli mikromaksujen siivittämänä tuotti huikeat liki neljä miljardia dollaria.
Jotkin maat ovat jo ryhtyneet toimiin rajoittaakseen yllätyslaatikoista aiheutuvia haittoja. Näin on toimittu esimerkiksi Belgiassa, jossa maan uhkapelitoimintaa valvova viranomainen on linjannut, että rahapanosta edellyttävät yllätyslaatikot täyttävät uhkapelaamisen määritelmän riippumatta voitettavan palkinnon luonteesta. Kiellolla on ollut konkreettisia vaikutuksia, sillä useat pelejä julkaisevat toimijat ovat sen jälkeen lopettaneet yllätyslaatikoiden myynnin belgialaispelaajille.
Samana vuonna, kun Belgia päätti ryhtyä torjumaan yllätyslaatikoista aiheutuvia haittoja, myös Alankomaissa linjattiin rajoituksista. Alankomaissa uhkapeleiksi katsotaan sellaiset yllätyslaatikot, joiden sisältöä voidaan vaihtaa alkuperäisen pelin ulkopuolella ja joilla on markkina-arvoa.
Norjan kuluttaja-asiamies julkaisi vuonna 2022 raportin, joka käsitteli yllätyslaatikoihin liittyvää kokonaisuutta. Kuluttaja-asiamiehen selvitystyö on osoittanut, että yllätyslaatikoiden myynti ja esittely sisältävät usein kuluttajien heikkouksia hyväksikäyttäviä toimintatapoja. Näitä ovat esimerkiksi addiktion ruokkiminen ja tarjonnan kohdistaminen haavoittuviin kuluttajaryhmiin. Peliyhtiöiden käyttäminä manipulointikeinoina mainittiin muiden muassa harhaan johtava suunnittelu ja virtuaalisten valuuttojen käyttäminen pelaajalle aiheutuvien todellisten kustannusten hämärtämiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Yllätyslaatikoiden yleistymistä ja niiden haitallisuutta on nostettu esille myös Suomessa. THL on vaatinut, että yllätyslaatikoiden sääntelyä tulisi lisätä. Kannanotossaan se vetosi havaittuihin tutkimustuloksiin, jotka osoittavat yllätyslaatikoiden oston olevan yhteydessä käyttäytymiseen, joka liitetään rahapeliongelmiin. THL kiinnitti huomiota myös siihen, että yllätyslaatikoita on jopa alaikäisille markkinoiduissa peleissä. Tämä voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi alaikäiset kokeilevat rahapelaamista.
Vuonna 2020 Suomessa perustettiin viranomaistyöryhmä, joka on pyrkinyt selvittämään yllätyslaatikoihin liittyvää moniulotteista ilmiötä. Työryhmä on suosittanut haittojen ehkäisemiseksi selkeämpää lainsäädäntöä ja valvontaa. Työryhmä on nostanut esille muun muassa yllätyslaatikoiden yleistymisen rinnalla puutteellisen sääntelyn sekä pelaajille aiheutuvat taloudelliset ongelmat. Työryhmä on todennut, että peliongelmiin apua hakevat ovat yhä useammin sellaisia, joiden ensikosketus rahapelaamiseen on saatu digipelien kautta.
Arvoisa puhemies! Toimia siis tarvitaan. Tällä lakialoitteellani esitän, että arpajaislaki ulotettaisiin koskemaan myös sellaista pelaamista, jossa voitto voi olla myös virtuaalisesti hyödynnettävä. Jos osallistuminen maksaa pelaajalle rahaa ja palkinto on sattumanvarainen, olisi silloin kyse rahapelaamisesta, oli palkinnolla rahallista arvoa tai ei.
Peliongelmat ovat Suomessa mittakaavaltaan niin valtavia, että huomiota tulee kiinnittää kaikkiin osa-alueisiin, jotka ovat vaikuttamassa niiden syntyyn. Tämä tarkoittaa ilman muuta myös yllätyslaatikoita. Vuoden 2019 aineistojen perusteella rahapeliongelmista kärsii kolme prosenttia 15—74-vuotiaista, mikä lukumäärällisesti vastaa 112 000:ta kansalaista. Kun tähän synkkään lukuun yhdistetään yllätyslaatikoiden nopea yleistyminen myös alaikäisten pariin sekä yllätyslaatikoissa käytettävät toiminnot, nykyistä parempi sääntely on välttämätöntä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:28:00,2023-01-11T16:37:00,Hyväksytty,1.1
2022_147_131,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_132,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin tämän puheenvuoron sen takia, että haluan, että jos lakivaliokunnan porukka kuuntelee tai on paikan päällä — en muista, keitä siellä nyt on — se ottaisi tämän asian oikeasti vakavissaan.
Tämä on sanomatta selvää, että tällaiselle keski-ikäiselle miehelle tällaiset boxit ynnä muut tuntuvat ehkä kaukaiselta jutulta eikä oikein välttämättä sisäistä sitä asiaa. Mutta totuudessaan kuitenkin on niin, että sillä ei ole mitään väliä, ymmärränkö minä sen ja ymmärtääkö joku toinen keski-ikäinen, vaan se totuus pitää ymmärtää, että tämän asian takia on oikeasti paljon nuoria, jotka hassaavat rahansa aivan turhuuteen ja järjettömiin juttuihin ja näin ollen saattavat tehdä vielä pikavippejä siihen päälle ynnä muuta ja sitten aiheuttavat itselleen kohta sellaisen tuskan, että hyvä, jos pääsevät koko elämässään siitä kierteestä eroon, kun maksut juoksevat ja elämä ei maistu ja työtkään eivät meinaa maistua, kun ei siitä oikein mitään jää, kun vouti vie siitä yhden kolmasosan. Nämä ovat oikeasti sitä ruohonjuuritason juttua, mistä me paljon puhutaan täällä salissa, että meidän pitäisi pystyä vaikuttamaan lainsäädännöllä ja kaikella avulla silloin, kun se ongelma on syntymässä, eikä niin, että sitten me palkataan kymmenen kappaletta psykologeja myöhemmin ja kuormitetaan Ulosottolaitosta ynnä muuta vastaavaa.
Eli oikeasti, ottakaa ihmeessä tämä edustaja Tynkkysen hieno lakiesitys käsittelyyn. Vaikka sitä ei välttämättä tällainen keski-ikäinen niin sanotusti ymmärräkään, niin rohkaisen teitä, ottakaa tämä asia vakavasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T16:37:22,2023-01-11T16:39:20,Hyväksytty,1.1
2022_147_133,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_134,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia edustaja Laaksolle tuosta puheenvuorosta. Tämä on juurikin näin, että tämä ongelma on hiipinyt suomalaiseen yhteiskuntaan, ja itse asiassa tällä hetkellä globaalisti. Se on juurikin näin, että keski-ikäisenä ihmisenä on vaikea oikein hahmottaa, mistä asiasta on kyse, mutta todettakoon, että niin se on myöskin 33-vuotiaalle miehelle vaikea hahmottaa, mistä tässä oikein oli kyse, koska minä en ole koskaan itse pelannut videopelejä. Tämä on niin paljon nimenomaan vielä nuorempien ihmisten maailmassa oleva asia. Sain tästä itse asiassa kansalaiselta aikanaan yhteydenoton, josta sitten lähdin tätä lakialoitetta tekemään, ja sen myötä sitten selvisi, että tämmöisiä samanlaisia aloitteita on vireillä muissa maissa ja joissakin on saatu jo lainsäädäntöä, niin kuin myöskin tuossa puheessa mainitsin, mutta tämä on kohtuullisen uusi asia.
Suomalaisessa kontekstissa tämä on erityisesti yhdestä syystä hirveän vaarallinen kombo: meillä on näitä loot boxeja eli näitä yllätyslaatikoita, mitä ei säännellä, kun meillä on samaan aikaan kaupoissa nämä pelikoneet eli niin sanotut punaiset pelit. Eli meillä samaan aikaan näitten videopelien sisällä on tämmöisiä yllätyslaatikoita, missä pyörii erilaisia palkintoja, ja niitä pystyy lunastamaan — ei tiedä, mitä sieltä tulee — ja sitten kun tämä alaikäinen lapsi menee perheensä kanssa sinne kauppaan, ruokakauppaan, siellä on jälleen sitten näitä pelikoneita taas fyysisessä rivistössä, ja siellä pyörii erinäköisiä kivoja kuvia ja pitää painaa ja saada itselleen palkintoa, siis rahaa. Eli kun totutaan itse siellä omassa huoneessa viattomasti pelaamaan tämmöisiä pelejä ja sitten kaupassa ovat vastassa nämä, tästä tulee semmoinen hyvin vaarallinen linkki, että jo lapset altistetaan — toki myös nuoret, mutta erityisesti paheksun sitä, että lapset altistetaan — tämmöiseen uhkapelaamiseen, ja he ovat kyllä erittäin alttiita tulevaisuudessa sitten kaikkiin muihinkin tämmöisiin uhkapeleihin.
Ja hyvin mainitsitte, edustaja Laakso, tässä juuri siitä, että sittenhän sieltä alkaa semmoinen velkaralli, että aletaan ottamaan pikavippejä ja kysytään kavereiltakin rahaa, ties mitä, luottotiedot menevät. Eli nämä uhkapelaamisen ongelmat näkyvät ihan äärimmäisinä oman taloudenhoidon ongelmina myöskin.
Sen vuoksi tämä on erityisesti vaikea ongelma, koska tätä voi olla hyvin vaikea ymmärtää. Toivottavasti jollain tavalla pystyin avaamaan tätä asiaa tuossa lakialoitteessa, mutta tulen kyllä jatkossakin pitämään tästä meteliä ja uskon, että eiköhän me Suomessakin tulla ottamaan kiinni nuo peliyhtiöt tässä uhkapelaamissääntelyssä, samalla tavalla kuin muissa maissa ovat onnistuneet eduskunnat tekemään tämmöisiä vastaavanlaisia lakeja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:39:22,2023-01-11T16:42:13,Hyväksytty,1.1
2022_147_135,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_136,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun keskustelu hieman laajeni ja edustaja käytti aikaisemmin tässä puheenvuoron, jossa hän toi esiin, että kannattaa olla huolissaan, että meidän ikäiset eivät välttämättä ymmärrä tätä asiaa, mikä täällä on syntymässä tai viriämässä, niin haluan sen verran ottaa kantaa tähän asiaan, että minun ymmärtääkseni jo tällä hetkellä internetissä pyörii joitakin lapsille tarkoitettuja pelejä, joissa sitten voi ostaa jotakin — minä en tiedä, siirtävätkö vanhemmat rahaa vai miten se käytännössä tapahtuu — ostaa jotain työkaluja ja muita, ja sillä tavalla pelissä pääsee sitten nopeammin etenemään. Tämä on aika vaarallinen tie, ja ylipäätänsä kaikki tällainen lasten pelaaminen minun mielestäni vain pahentaa tätä lasten ongelmakäyttäytymistä kouluissa ja jatkuen siitä aina eteenpäin.
Mutta minkä halusin myös tässä tuoda esiin, niin Suomessahan on kiristetty nyt tätä Veikkauksen rahapelien pelaamista. Se on ihan aiheesta varmaan tehty, joillekin ihmisille nämä pelit ovat ongelma. Jos oikein muistan, niin helmikuun alussa tällainen laki astui voimaan, ja siellä tuli joku katto sille, että vuodessa voi hävitä vain tietyn määrän ja sen jälkeen Veikkaus-kortti ei enää toimi. Mutta Suomessa on myös semmoisia ihmisiä, joilla on oikeasti varaa pelata, ja he ovat sitä tehneet vuosikausia ja jopa vuosikymmeniä. Sain tämmöisen aika suivaantuneen yhteydenoton jo muutamien viikkojen päästä tästä lain alkamisesta. Henkilöltä, joka on pelannut hevospelejä lähes ammattimaisesti, Veikkaus-kortti oli suljettu sen takia, kun hän oli hävinnyt sen rajan ylitse, joka oli muistaakseni 15 000 euroa.
Toivoisin, että näissä tapauksissa tähänkin olisi jonkinlainen ratkaisu. Jos jollakin on oikeasti varaa pelata ja hävitä, niin suotakoon se hänelle. Saattaa olla jopa tilanne, että jos katsotaan vuosi taaksepäin, hän voi olla voitolla vaikka 200 000, mutta sitten, kun hän häviää 15 000, niin häneltä suljetaan pelaaminen kokonaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T16:42:13,2023-01-11T16:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_147_137,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_138,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäenpää toi hyvin vielä tämän lapsinäkökulman esille.
Meillä tosissaan tätä lainsäädäntöä näihin yllätyslaatikoihin ei valitettavasti ole. Tämä lakialoite on nyt niin kuin ensipuraisu tähän, mutta tässä vaiheessa kehottaisin jo voimakkaasti kaikkia vanhempia, niin kuin kaikissa muissakin asioissa, tässä pelaamisessa kiinnittämään huomiota siihen, minkälaisia pelejä lapset pelaavat. Kyse ei ole pelkästään tämmöisistä niin sanotuista konsolipeleistä — eli jos on vaikkapa Pleikkaria tai Xboxia tai niin edelleen, ja jos siellä se iso tv-ruutu on ja vanhemmat pystyvät olohuoneessa katsomaan, mitä siellä tapahtuu — vaan kyse on myöskin ihan siis lasten kännyköissä olevista peleistä. Niissäkin peleissä näitä yllätyslaatikoita voi olla. Siellä se lapsi voi omassa huoneessaan sängyllä pelailla, ja yhtäkkiä lapsi on siellä omassa huoneessaan altistanut itsensä uhkapelaamiselle. Erityisen vaarallistahan tämä on lasten kohdalla siinä, että kaikki addiktiot tietenkin ovat ihmisille vaarallisia, mutta miten eri tavalla nämä addiktiot pääsevät kehittymään siinä kohtaa, kun ihminen on nuori ja aivot ovat kehitysvaiheessa. Silloin on erityisen vaarallista altistua erilaisille riippuvuuksille ja kehittää se addiktio. Eli jokaiselle vanhemmalle sanoisin, että tämän pelaamisen suhteen kiinnittäkää huomiota myöskin siihen, löytyykö niitä yllätyslaatikoita joko konsolipeleistä tai sitten näistä matkapuhelimilla pelattavista peleistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-01-11T16:45:17,2023-01-11T16:46:59,Hyväksytty,1.1
2022_147_139,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_140,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi arpajaislain 2 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa muutama päivä sitten olin yhdessä tilaisuudessa ja kerroin huoleni tästä lasten kehityksestä. Käytin siellä suurin piirtein tällaisia sanoja: Olen oikeasti huolissani siitä, että hyvin pienillä lapsilla — saattavat olla eskarissa tai ekalla luokalla — on jo viimeisen päälle puhelimet tai tabletit, joilla he pelaavat. Minä olin itse kolmannella luokalla, kun meillä alkoi puukäsityöt, ja muistan sen, kun sain rakentaa siellä semmoisen pienen puisen lennokin, kaksitasoisen, ja sain itse maalata sen.
Se varmasti alkaisi kehittämään kädentaitoja. Mutta jos minä olisin, oletetaan nyt vaikka ne koulun ensimmäiset vuodet, ekan ja tokan luokan, saanut lentää virtuaalista hävittäjää omalla puhelimella, niin minä luulen, että ei olisi sellainen puisen lennokin rakentaminen kiinnostanut tuon taivaallista.
Eli aivan kuten edustaja Tynkkynen sanoi tuossa, niin kyllä kaikkien vastuullisten vanhempien tulisi itse kiinnittää huomiota siihen, minkälaisia pelejä nämä lapset saavat pelata. Siellä on varmasti hyödyllisiä pelejä, mutta myöskin on semmoisia, jotka ovat aika paljon vanhemmille tarkoitettu ja joita tällä hetkellä ihan pienet lapset pääsevät pelaamaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T16:47:01,2023-01-11T16:48:53,Hyväksytty,1.1
2022_147_141,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_142,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät edustajat! Tein lakialoitteen noin kaksi vuotta sitten siitä, että maatalouden tuotantorakennukset vapautettaisiin kiinteistöverosta pysyvästi. Tiedän, että siinä on joitain EU-vääntöjä, mutta hallitus otti siitä osittain kopin ja teki sitten oman esityksensä siitä, että se tulee yhden vuoden ajaksi. Siitä äänestettiin täällä salissa. Perussuomalaiset, kristilliset ja kokoomus äänestivät sen minun lakialoitteeni puolesta — että se olisi pysyvä — ja hallituspuolueet äänestivät tätä pysyvyyttä vastaan siten, että tämä olisi vain yhden vuoden. Elikkä sanotaanko näin, että vallitsi hyvä yksimielisyys siitä, että maatalouden tuotantorakennusten verotusta halutaan keventää tämän kiinteistöveron osalta.
Siellä laki meni läpi juuri samalla tavalla kuin minäkin olin esittänyt tämän yhden vuoden ajaksi, mutta siellä laissa oli valuvirhe, ja ongelmaksi tulivat osakeyhtiöpohjaiset maatalousyritykset, joiden rakennukset oli kiinteistöverorekisterissä merkitty tuotantorakennuksiksi, jotka ovat elinkeinoverotuksen piirissä. Nämä rakennukset eivät saaneet tätä kiinteistöveron helpotusta. Kuulin tästä tuolla MTK-Etelä-Pohjanmaan tilaisuudessa, ja pikaisesti tein siihen lakialoitteen. Lakialoitteen tehtyäni lähestyin myös MTK:n lakimiestä, ja hän piti lakialoitetta erittäin hyvänä — näin ainakin tulkitsin asian, kun hän puhelimessa minulle vastasi.
Elikkä minä olen tehnyt lakialoitteen laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta. Se on tehty 21.10.22, ja aloitteen pääasiallinen sisältö on seuraava: ”Lakialoitteessa esitetään, että kiinteistöverolain 34 §:ää muutetaan siten, että myös elinkeinoverolain alaisten toimijoiden maataloustoimintaan käyttämien tuotantorakennusten olisi mahdollista hakea tukea samoin perustein kuin maatalouden harjoittajan omistamien maatalouden tuotantorakennusten osalta on säädetty.”
Tämä oli minun mielestäni niin selvä laki, että se menee sukkana läpi täältä eduskunnasta, ja olen sen kolmesti tuonut esille maatalousministerille. Huolena oli maatalouden kustannuskriisi, ja tämän takia mielestäni lakiin olisi pitänyt reagoida nopeasti. Ja koska laki vaikutti niin päivänselvältä, että kaikki täällä salissa tukevat sitä, niin jätin sen omissa nimissäni ja kerroin tämän maatalousministerille kolmeen kertaan, mutta asia ei ole edennyt. Olisi ollut tärkeää, että nämä rahat olisi palautettu ennen vuodenvaihdetta näille osakeyhtiöille, jotka toimivat maatalouden piirissä.
Jos sanotaan, että ”tee työtä, jolla on tarkoitus”, niin olen pettynyt siihen, miten Maaseudun Tulevaisuus ja MTK ovat kohdelleet tätä lakialoitetta. Ne eivät ole inahtaneetkaan siitä, ja mielestäni se johtuu siitä, että ne ovat keskustalaisten näpeissä ja minä olen perussuomalainen kansanedustaja. Sen takia näitä asioita ei ole viety eteenpäin. Onhan se hankalaa, jos joku perussuomalainen tekee hyvän lakiesityksen. Ei sitä kannata tuoda julkisuuteen.
Tällä hetkellä tukea myönnetään hakemuksesta, alentamalla maatalouden harjoittajan omistamista maatalouden tuotantorakennuksista suoritettavaa veroa enintään 35 000 eurolla. Riippuen siitä, miten rakennus on merkitty kiinteistörekisteriin, laki ei kuitenkaan mahdollista tuen saantia kaikkiin elinkeinoverolain alaisten maatalouden harjoittajien tuotantorakennuksiin.
Arvoisa puhemies! Perustelut-osiossa — siis tässä lakialoitteessa — käyn läpi tarkemmin syitä aloitteelle. Aiemman, toissa vuonna, 21-vuonna, tekemäni lakialoitteen LA 54 pohjalta kiinteistöverolakia muutettiin siten, että Verohallinnon on mahdollista alentaa määrättyä veroa hakemuksesta maatalouden tuotantorakennusten osalta kuluvalle vuodelle 2022. Lähtökohta oli — tämän salin tahto oli — että kaikki maataloustoimintaan käytetyt tuotantorakennukset ovat kiinteistöveron palautuksen piirissä. Nyt kuitenkin kävi ilmi, että voimassa oleva lainsäädäntö ei mahdollista lainkaan kiinteistöverotuen hakemista osakeyhtiömuotoisen maataloustoiminnan harjoittajien elinkeinoverolain alaisiin maatalouden tuotantorakennuksiin. Tämä on semmoinen asia, että verottaja on tulkinnut näin, että tämä aikaisemmin määrätty laki ei koske näitä niin sanottuja teollisuusrakennuksia. Kyseessä on vakava yhdenvertaisuusongelma erilaisin yhtiömuodoin toimivien tuottajien välillä. Ratkaisevaa tuen saannin kannalta on se, miten maatalouden tuotantorakennukset on kirjattu kiinteistörekisteriin. Näille edellä mainituille toimijoille tulee taata mahdollisuus hakea tukea kiinteistöverotukseen tältä osin takautuvasti vuodelta 2022. Jos tämä olisi heti käsitelty, niin he olisivat kerinneet hakea sen jo viime vuoden puolella ja saaneet sen palautuksen.
Arvoisat kollegat, maatalouden ahdinkoa tuskin tässä vaiheessa tarvitsee yksityiskohtineen enää tässä salissa edes avata. Asiasta käytiin viime vuonna eduskunnassa keskustelua opposition jättämän välikysymyksen pohjalta. Välikysymys suomalaisen maatalouden kriisistä ja kotimaisen ruoantuotannon turvaamisesta tulevaisuudessa käsiteltiin joulukuun alussa, joten se lienee monella tuoreessa muistissa.
Tästä huolimatta haluaisin huomauttaa, että erikoistutkija Arto Latukka Luonnonvarakeskuksesta totesi reilu kuukausi sitten Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Jos sota jatkuu, tästä tulee yksi pahimmista maatalouden kriiseistä. Ensi vuonna suomalainen maatalous voikin olla poikkeuksellisen tilanteen edessä.” Latukka lisäksi huomautti, ettei kustannuskriisi kohtele kaikkia tasapuolisesti. ”Kotieläintiloilla kannattavuus on jo romahtanut, rehun hinta on noussut, sähkön korkea hinta vaikuttaa, polttoaineen hinta, lannoitekustannukset. Sähkön korkea hinta vaikuttaa voimakkaimmin kasvihuoneyrityksiin, mutta ne voivat tarvittaessa jättää kasvihuoneen tyhjäksi. Maitotilaa ei voi lopettaa vuoden ajaksi. Naudanlihan ja maidon tuotannossa hintoihin reagoiminen on vaikeampaa.”
Perustelut aloitteelle ovat selvät. Nyt vain tarvitaan toimia hallitukselta. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T16:49:15,2023-01-11T16:58:36,Hyväksytty,1.1
2022_147_143,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_144,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä täytyy sanoa, että edustaja Mäenpää on ihan oikealla asialla, mutta pari asiavirhettä joudun tässä heti alkuun, ikävä kyllä, korjaamaan. Eli tällä asialla ei ole mitään tekemistä osakeyhtiömuodon kanssa eikä kiinteistörekisterin kanssa, vaan tässä on kysymys sellaisista kotieläintalous- ja kasvihuoneyksiköistä, joilla ei ole yhteyttä maatilaan, joita ei veroteta maatilatalouden tuloverolain mukaan vaan elinkeinoverolain mukaan. Siis niillä ei ole maatilaa siinä yksikössä, joka kotieläintaloutta ja kasvihuonetuotantoa harjoittaa. Meillä on sitten kyllä sellaisia osakeyhtiöitä, joita verotetaan maatilatalouden tuloverolain mukaan. Ne on yleensä muodostettu tuloverolain 24 §:n mukaisella toimintamuodon muutoksella, ja ne kyllä ovat saaneet tämän kiinteistöveron palautuksen.
Nyt tämä pitäisi kyllä korjata. Näitä on noin 400 yksikköä, ja niitä on siellä Etelä-Pohjanmaalla, niitä on meillä Varsinais-Suomessa, ja niitä on kyllä myöskin muualla Suomessa. Asianomaiset ovat voineet saada esimerkiksi sellaisen päätöksen, että sikala, jolle esimerkiksi tätä kiinteistöveron palautusta on haettu, ei ole maatalouden tuotantorakennus. Ja se sanonta liittyy siihen, että se ei ole MVL-tulolähteen mukainen tuotantorakennus vaan elinkeinotoiminnan eli EVL-tulolähteen mukainen rakennus. Tässä, kun keväällä 2022 tätä lakiesitystä valmisteltiin, ei tiedostettu, että on semmoisia tiloja, joilla ei ole suoraa maatilakytkentää. Niillä voi olla kyllä erillisenä maataloutta, mutta suoraa maatalouskytkentää ei ole peltoviljelyyn.
Sen voin myös kertoa, että millään tavalla riippumatta edustaja Mäenpään lakialoitteesta on valtiovarainministeriön vero-osastolla — tämähän kuuluu valtiovarainministeriölle eikä maa- ja metsätalousministeriölle — jo valmisteltu hallituksen esitys, joka valmistui jo lokakuussa, lokakuun lopulla. Minäkin olen nimittäin hoitanut tätä asiaa edustaja Mäenpään lisäksi. Mutta jostain syystä sitä esitystä ei ole nyt sitten annettu, en voi kertoa sen yksityiskohdista. Mutta se on itse asiassa parempi esitys maatalouden kannalta eli näittenkin yksiköitten kannalta kuin edustaja Mäenpään esitys. Toivoisin, että se hallituksen esitys annettaisiin tuota pikaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T16:58:38,2023-01-11T17:01:37,Hyväksytty,1.1
2022_147_145,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_146,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin perussuomalaisten edustaja Mäenpään tekemä lakialoite aikaisemmin johti siihen, että päästiin keskustelemaan maatilojen tuotantorakennusten verovapaudesta kiinteistöveron osalta. Tämä on nyt tietysti sanomatta selvää, että kun on huomattu, että ei ole toiminut tämä järjestelmä riittävän hyvin, niin edustaja Mäenpää on ansiokkaasti tuonut uudestaan korjaavaa pakettia siihen.
Tässä tietysti on aina se ongelma, että nämä sanamuodot ja tämmöiset eivät mene välttämättä ihan oikein, koska etenkin meillä oppositiossa on vähän se ongelma, että meillä on avustajat, jotka eivät välttämättä kuitenkaan — niin kuin kaikki tietävät meidän avustajien palkkatason — voi olla kauhean koulutettuja ihmisiä ynnä muuta, vaan he ovat enemmänkin maallikkoavustajia, jotka sitten kaivelevat meille tietoa, ja siinä käy helposti niin, että joku yksittäinen nyanssi tai sanamuoto tai vastaava ei ole aina niin kohdillaan. Sen takia näissä ehdotuksissa yleensäkin pitäisikin mennä siihen, että ei niin orjallisesti ajettaisikaan sitä itse esitystä läpi vaan mieluummin se idea kaivettaisiin sieltä ja hoidettaisiin.
On pakko vain sanoa, että sinänsä ihmettelen, että vaikka meillä on keskustalainen maatalousministeri tällä hetkellä, miten esimerkiksi tällainen voi tulla oikeasti puskista, että tällaisiakin sikaloita on, mitkä eivät kuulu maatalousjuttujen piiriin. Ainakin itse kuvittelisin omalta osaltani, että sen tietyn alan asiantuntijana ja sen alan ministerinä kompetenssi olisi kohdallaan. Sillä nyt ei ole väliä, kaikille sattuu ja tapahtuu, mutta toivoisin kuitenkin nyt, että tämä asia korjattaisiin ja että esimerkiksi edustaja Kivisaari [Esko Kiviranta: Kiviranta!] — anteeksi, Kiviranta, siitä tämä tulikin, että teitä ”kiveksiä” on niin paljon — kuitenkin ajaisi tämän oikeasti niin, että tämä asia menisi eteenpäin, niin ettei tämä jäisi nytten hautautumaan sinne jonnekin. Niin kuin kerroitte, että ette voi kertoa, minkä takia, mutta joku syyhän siellä on, minkä takia ei ole sitä esitystä, mikä oli kuulemma vielä parempi, mutta mieluusti kyllä varmasti edustaja Mäenpään kanssa haluttaisiin kannattaa sitä erinomaista esitystä. Ei muuta kuin tuokaa se esitys tänne vaan meille käsiteltäväksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-11T17:01:37,2023-01-11T17:04:33,Hyväksytty,1.1
2022_147_147,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_148,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan pikkusen täydentää tätä, ja mielestäni edustaja Kiviranta kyllä antoi vähän harhaanjohtavaa tietoa, että on jotain niin kuin vialla tässä minun esityksessäni. Minä nyt kerron sillä tavalla, että jos on ollut esimerkiksi kaksi maatilaa, joilla on ollut pienet sikalat, ja jossakin vaiheessa he ovat ajatelleet, että he tekevät yhdessä yhden ison sikalan ja ostavat jostakin maapalstan siihen, sen tontin sen rakennuksen alle, niin nämä uudet, osakeyhtiömuotoiset yritykset, jotka kuuluvat elinkeinoverolain piiriin sitten, jostakin syystä kiinteistörekisterissä on merkattu usein teollisuusrakennuksiksi. Se on eri asia kuin maatalouden tuotantorakennus, jonkun verottajan virkamiehen päätöksen mukaan, mikä sinänsä pitää paikkansa. Niin että nyt toivoisin, että Kiviranta jos sanoi, että oli joitain virheitä tässä minun esityksessäni, niin kerrotte, mitkä ne virheet olivat, niin ehkä sitten osaan jatkossa puolustaa suomalaista ruuantuotantoa paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T17:04:35,2023-01-11T17:06:16,Hyväksytty,1.1
2022_147_149,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_150,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En sanonut mitään harhaanjohtavaa. Kyllä tilanne on se, että osakeyhtiömuodolla tässä ei ole määräävää asemaa, ei minkäänlaista merkitystä, vaan kysymys on siitä, mihin yhteyteen tämä, millä tavalla tämä yksikkö on rakennettu. Jos sillä ei ole suoraa kytkentää maatilaan, niin silloin ei ole maatalouden tuotantorakennus se sikala. Täsmälleen samanlainen rakennus voi olla se, jonka hakemus on hylätty, mutta se on sitten elinkeinotoiminnan lainsäädännön, EVL:n, mukainen rakennus.
Tämä on tietysti tämmöinen tekninen keskustelu, jota me tässä joudutaan käyttämään ja puhumaan, mutta tähän ei ole mitään mahdollisuutta saada muutosta valittamalla. Siitä esityksestä, joka täällä hyväksyttiin, ja tekään ette silloin tehneet mitään huomautusta, on turha valittaa, se on sen verran yksiselitteinen. Siis tästä on kysymys, että osakeyhtiömuodolla ei ole merkitystä vaan sillä tulolähteellä, onko maatalouden tulolähteen vai elinkeinotoiminnan tulolähteen rakennus.
Sitten viittasitte vähän sillä tavalla, että olisi verotuksessa tehty virhe, [Jani Mäkelä: Ei, ei!] merkitty joku rakennus eri tavalla kuin asianlaita on. Niinhän on voinut sitä paitsi myöskin tapahtua, kyllä, sellainen yksittäistapaus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-11T17:06:18,2023-01-11T17:07:50,Hyväksytty,1.1
2022_147_151,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_152,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 34 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 57/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä olen samaa mieltä Kivirannan kanssa näistä asioista, osakeyhtiöistä, mutta kun nämä ovat toisiinsa sidonnaisia, nämä asiat, niin olen yrittänyt ne kirjoittaa tähän yksinkertaisesti, että keskustalainenkin ymmärtää. Osakeyhtiöllä ja kiinteistömerkinnällä on yhteys. Ja minä tiedän sen, että tämä johtuu monien kohdalla siitä, että osakeyhtiöllä ei ole omaa viljelyspinta-alaa, koska ne toimivat irrallaan tästä osakeyhtiöstä. Juuri kuten äsken kerroin esimerkin: jos kaksi maatilaa yhdistää toimensa, ostaa esimerkiksi sikalalle tontin ja perustaa sinne osakeyhtiön, silloin sillä ei ole sitä viljelystoimintaa. Mutta tämän idea ja henki mielestäni on aivan täysin oikea. Yllättävää, jos lakimies ei tässä huomannut mitään estettä.
Sitä minä ihmettelen, miksi ihmeessä tätä ei tuotu. Vihjasitte siihen, että olen sanonut niin, että verottaja on tehnyt virheen tai että tästä valitetaan. Minä olen tehnyt lakiesityksen sen asian korjaamiseksi, enkä minä ole valittamassa mihinkään eikä kenenkään maatalouden harjoittajankaan kannata valittaa. Tämä on lakiesitys tämän tilanteen korjaamiseksi, ja ihmettelen vain sitä, miksi tämä ei etene. Keskusta on hallituksessa. Tämä asia olisi pitänyt korjata jo viime vuonna. En tiedä, mitä ihmeellisiä juttuja on, jotain, mitä te ette voi paljastaa, vai onko tämäkin sellaista vedätystä vain. Tämä asia pitää korjata mitä pikimmiten, ja se olisi ollut syytä korjata heti silloin, kun olen tämän lakialoitteen jättänyt. Ja olen samalla maininnut tästä silloiselle ministerille elikkä Antti Kurviselle, ja mielestäni hän olisi voinut vaikka neuvoa minua, että ota sinne verojaostoon yhteyttä. Mutta pyysin häntä, että hän reagoisi tähän mahdollisimman nopeasti, koska täältä salista se saa kaikilta tuen. Tiedätte sen itsekin, että tämä on aivan selvä asia, että kun se tuodaan tänne, niin oppositio siitä ei ainakaan valita eikä tee eriäviä mielipiteitä. Oppositio on tämän takana. He olisivat tämän halunneet pitemmäksi aikaa, mutta ilmeisesti hallitus halusi tämän vain yhdeksi vuodeksi rajata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-11T17:07:50,2023-01-11T17:10:54,Hyväksytty,1.1
2022_147_153,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Edustaja Kivelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_147_154,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eläimet tarvitsevat perustuslain suojaa oikeuksiensa toteutumiseksi. Eläinten laajamittainen hyväksikäyttö on yksi aikamme vakavimpia ongelmia. Eläimet ovat tuntevia ja tietoisia yksilöitä, joilla on tarpeita ja joille siten kuuluu oikeuksia, jotka ovat eläimille relevantteja. Oma tavoitteeni on, että eläinten oikeudet tunnustetaan yhteiskunnassamme ja eläinten hyväksikäyttö kyseenalaistetaan.
Valitettavasti lainsäädäntömme on nykyisellään pahasti epäonnistunut eläinten hyvinvoinnin ja eläinten oikeuksien turvaamisessa. Tämän lakialoitteen perimmäisenä tavoitteena on, että eläinten asema yhteiskunnassamme aidosti paranisi. Lain tulisi suojella kaikkia yksilöitä mielivaltaiselta kohtelulta. Jos me otamme lähtökohdaksi sen, että väkivalta heikompaa kohtaan on väärin ja että juuri lainsäädäntö on väline suojella yksilöitä hyväksikäytöltä, niin ei ole perustetta rajata tätä suojelua vain ihmisiin. Jo nykylakimme tunnistaa sen, että eläimiä tulee kohdella hyvin ja eläimille kuuluu oikeus hyvään elämään, me olemme vain pahasti epäonnistuneet tämän turvaamisessa lain tasolla. Yleisellä tasolla eläinten aseman parantaminen ja eläinten tehotuotannon kyseenalaistaminen edistävät empaattista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, joka on myös ihmisen etu. Tänä ekologisen kriisin aikakautena se on itse asiassa myös ehto meidän oman turvallisen tulevaisuutemme takaamiselle.
Lakialoitteeni perustuu Suomen eläinoikeusjuristien laatimaan esitykseen eläinten perusoikeuksien kirjaamiseksi perustuslakiin, ja haluan kiittää järjestöä tärkeästä työstä eläinten aseman parantamisessa ja lainsäädännön epäkohtien esiin nostamisessa. Kiitän myös kaikkia lakialoitteen allekirjoittajia.
Arvoisa puhemies! Miksi ehdotus perustuslain muuttamisesta, miksei tavanomainen lainsäädäntö riitä? Perustuslaki turvaa ihmisen perusoikeudet, ja sama olisi taattava myös eläimille. Perustuslaki turvaa ihmiselle oikeuden muun muassa elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen, mutta muunlajisten oikeuksia ei mainita lainkaan. Lainsäädäntömme perustuu elämän suojelemiseen mutta vain, jos kyseessä on ihminen. Lainsäädännön pitäisi aidosti tavoitella myös eläinten elämän suojelemista. Vähintään lainsäädännön kautta pitäisi punnita eläimen oikeutta elää suhteessa eläimen elämään kohdistuvaan hyväksikäyttöön eli ihmisen intressiin käyttää eläintä omiin tarkoituksiinsa.
On aivan normaali asia meidän lainsäädännössämme, että eri tavoitteita ja eri oikeuksia punnitaan. Nyt meidän tulisi punnita, milloin ja missä tilanteissa ihmisen intressi esimerkiksi tappaa eläin on hyväksyttävissä suhteessa eläimen oikeuteen elää. Meidän tulisi punnita, onko tappaminen välttämätöntä. Kun kyse on ihmis‑ ja perusoikeuksista, me tunnistamme sen, että joskus eri oikeudet ovat vastakkain tai joskus oikeuksia pitää rajoittaa. Silloin me joudumme tekemään punnintaa ja arvioimaan esimerkiksi sitä, kumpi oikeus painaa enemmän tai onko oikeuksien rajoittamiselle edellytyksiä. Tästä korona-aika on ajankohtainen esimerkki, ja tätä tietenkin myös oikeuslaitokset tekevät koko ajan. Tällainen oikeuspunninta on siis jo nyt aivan normaalia, kun kyse on ihmisistä, ja nyt meidän olisi jo korkea aika ottaa eläinten oikeudet mukaan tähän oikeuspunnintaan. Koska Suomen perustuslaki on säädösten hierarkiassa ylimpänä, olisi muutoksella tietenkin myös positiivisia vaikutuksia muuhun lainsäädäntöön.
Arvoisa puhemies! Näen tärkeänä kirjata eläinten perusoikeudet perustuslakiin myös sen takia, että eduskunnassa nyt käsittelyssä oleva uusi eläinten hyvinvointilaki ei valitettavasti vastaa isoon osaan eläinten hyvinvointiin liittyvistä ongelmista. Ei voida puhua hyvinvointilaista, jos todellisuudessa suurin osa tämän maan eläimistä kärsii ihmisen mielivaltaisesta kohtelusta; ei voida puhua hyvinvoinnista, jos suurinta osaa eläimistä kohdellaan käytännössä biomassana, hyödykkeenä, jonka suurin arvo on välinearvo ihmisen taloudellisessa toiminnassa. Mutta eläimillä kuitenkin on itseisarvo, arvo, joka on riippumaton ihmisestä. Vaikka ihminen kohtelisi eläintä kuin esinettä, ei eläin sellaiseksi muutu. Siksi ainoa vaihtoehto on muuttaa tapaa, jolla me kohtelemme eläimiä, ja tähän muutokseen me tarvitsemme lainsäädäntöä, joka aidosti turvaa eläinten aseman, lainsäädäntöä, joka aidosti vaikuttaa siihen, mitä mahdollisuuksia ihmisillä on hyväksikäyttää eläimiä.
Itse ajattelen, että meidän tulisi myös käydä vakava keskustelu siitä, minkälaisessa mittakaavassa eläinten käyttö esimerkiksi ruuantuotannossa on edes ihmisen omien intressien näkökulmasta tarpeellista, saati välttämätöntä. Ei ole kenellekään meistä enää uusi tieto, että nykyinen, valtavan mittakaavan teollinen eläinten tehotuotanto on monin tavoin vakava riski myös ihmisen terveydelle. Eläintuotanto kiihdyttää aikamme vakavimpia ympäristöongelmia ilmastokriisistä luontokatoon ja siten uhkaa myös ihmisen turvallisuutta ja mahdollisuuksia elää kestävästi. Siksi haluan korostaa, että se, että me muutamme lainsäädäntöä eläinten kannalta paremmaksi, on myös ihmisen etu. Itse uskon vahvasti, että on täysin mahdollista rakentaa yhteiskuntaa, joka on hyvä ja turvallinen ihmisille mutta myös muunlajisille eläimille, yhteiskuntaa, joka on inhimillisempi ja turvallisempi.
Arvoisa puhemies! Olen ollut vuosikausia mukana eläinoikeustoiminnassa, ja on tietenkin myös selvää, että eläinten aseman parantaminen ei tapahdu hetkessä vaan se vaatii sitoutumista vuosikymmeniksi. Eläinten perusoikeuksista keskustellaan eduskunnassa nyt ensimmäistä kertaa. Eläinten perusoikeuksien kirjaaminen perustuslakiin on pitkän aikavälin tavoite, ja olen tyytyväinen siihen, että keskustelu on nyt myös täällä eduskunnassa avattu. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-01-11T17:11:13,2023-01-11T17:18:28,Hyväksytty,1.1
2022_147_155,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_156,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin haluan kiittää edustaja Kivelää tästä hyvästä aloitteesta, joka tähtää eläinten oikeuksien edistämiseen. Olen sen myös itse allekirjoittanut ja kannatan aloitetta.
Vaikka nykyinen lainsäädäntö edellyttääkin eläinten hyvinvoinnista huolehtimista, on se viime kädessä varsin puutteellinen eikä riitä turvaamaan tarpeeksi kattavasti eläinten asemaa.
Kuten tässäkin aloitteessa tulee ilmi, on aivan perustavaa laatua oleva ongelma, kun eläin käytännössä rinnastetaan voimassa olevassa lainsäädännössä esineeseen, jonka ihminen omistaa ja jonka kohtelu on käytännössä riippuvainen omistajasta muiden kuin luonnonvaraisten eläinten kohdalla. Yksityisen omaisuuden vahva lainsäädännön tarjoama suoja onkin keskeinen haaste eläinsuojelutyössä ja väärinkäytöksiin puuttumisessa.
Tässä aloitteessa tähdätään eläinten perusoikeuksien turvaamiseen viiden merkitykseltään varsin keskeisen pykälän kautta. Aloitteen pykäläkohtaisista perusteluista avautuu hyvin lukijalle se tosiasia, että eläinten perusoikeuksien kohdalla on todellakin paljon parantamisen varaa.
Olen itse pyrkinyt monin tavoin ajamaan eläinten oikeuksia. Viime vuonna jätin lakialoitteen, jossa ehdotettiin eläimen itseisarvon kirjaamista lakiin seuraavalla tavalla: ”Jokaisella eläimellä on itseisarvo, jota on kunnioitettava.” Käytännössä lakialoitteellani oli hyvinkin yhtenevät tavoitteet nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen kanssa. Keskeinen ajatukseni oli, että eläinten itseisarvon tunnustaminen huomioisi eläinten oikeudet laajemmin kuin nykyinen lähestymistapa, jonka perusteella eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua ja kärsimystä. Eläimen itseisarvo loisi uuden periaatteellisen pohjan eläinten oikeuksille lainsäädännössä. Sitähän käytännössä tässäkin aloitteessa ajetaan takaa: eläinten vahvempaa asemaa lain silmissä. On selvää, että nykyinen, yli 25 vuotta vanha eläinsuojelulaki on aikansa elänyt eikä ota huomioon tarpeeksi laaja-alaisesti eläinten hyvinvoinnin kokonaisuutta.
Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että uusi eläinten hyvinvointilaki ei tuo kaikkia kauan odotettuja parannuksia eläinten oikeusturvaan, vaikka muun muassa monet eläinsuojelujärjestöt ovat seuranneet politiikkaprosessia suurennuslasin kanssa ja nostaneet epäkohtia ja puutteita esille. Elämme jo vuotta 2023, ja mielestäni eläinten oikeuksien kehitys on pahasti aikaansa perässä. Myös ihmisten yleinen mielipide on sillä kannalla, että eläinten oikeuksien toteutumisesta olisi huolehdittava jämptimmin.
Ei ole kestävää ja eettistäkään, että lainsäädäntö pohjautuu selvästi ajattelutapaan, jossa eläimen oikeuksia tarkastellaan ensisijaisesti talouden näkökulmasta ja eläinten kohtelua määrittää lähinnä välinearvo viihdykkeenä, lypsylehmänä ja lihakimpaleena.
Tämän lakialoitteen mukaiset muutokset nostaisivat eläinten perusoikeudet seuraavalle tasolle. Eläinten hyvinvointilaki on nyt meillä maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelyssä. Se on valtavan laaja laki, ja nyt se uudistetaan. Siihen on tulossa kyllä aika paljon parannuksiakin, mikä on hyvä asia, mutta haluan nostaa yhden todella tärkeän ja suuren haasteen, joka on myös siinä hyvinvointilaissa. Siinä tulee sikäli ristiriitaisia ajatuksia, koska kun ajatellaan eläinten hyvinvointia ja sitten kun ajatellaan tuotantoeläimiä, niin kuinka tämä yhdistetään niin, että eläimiä kohdellaan todella hyvin ja myös tuottaja, eläintilan pitäjä, joka haluaa hyvin kohdella eläimiä, saa siitä myös sitten plussaa, ja se näkyy myös tuotteissa. Kuitenkin tullaan vielä syömään lähivuosina lihaa, kananmunia ja juodaan maitoa.
Suomalaisella eläintenpitäjällä, eläintilallisella menee todella huonosti tällä hetkellä. Hyvinvointikorvaus on hyvin pieni. Me haluamme, että eläimet voivat hyvin myös tuotantotiloilla, mutta se ei voi jäädä pelkästään tuottajan kontolle. Tällä hetkellä tuottajat eivät pysty panostamaan siihen, koska kustannukset ovat valtavan korkeat muun muassa energiassa ja lannoitteissa, joten tämä asia on se, mikä pitää ratkaista niin, että tuotanto jatkuu myös eläintiloilla ja niin, ettei eläintiloja menisi nurin, niin kuin tällä hetkellä on. Tämä kombinaatio pitää saada kuntoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-11T17:18:30,2023-01-11T17:24:03,Hyväksytty,1.1
2022_147_157,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Ja edustaja Hopsu, poissa. — Edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_158,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä käymässä tärkeää keskustelua eläimistä, ja myös minä haluan kiittää edustaja Mai Kivelää tämän lakialoitteen laatimisesta. On tärkeää, että täällä puhutaan eläinten oikeuksista. Täällä on aiemmin käsitelty, tässä viime kuukausina, eläinten hyvinvointilakia, ja sen lainvalmisteluprosessista olemme huomanneet, kuinka haastavaa eläinten hyvinvoinnin ja eläinten oikeuksien parantaminen on, koska aina silloin, kun esimerkiksi puhutaan tuotantoeläimistä, siihen yhdistyy sitten erilaisia taloudellisia intressejä, ja silloinkin, vaikka tunnistetaan, että meillä on toimintamalleja, esimerkiksi tuotantotapoja ja -muotoja, joissa eläinten lajityypillinen käyttäytyminen ei missään määrin toteudu ja eläimille tuotetaan tarpeetonta tuskaa ja kärsimystä, näitä on vaikea muuttaa, tai sitten taloudellisista syistä halutaan näihin mahdollisimman pitkiä siirtymäaikoja, ja niistä neuvottelu on siksi ollut haastavaa.
Olisikin tärkeätä, että pystyttäisiin paremmin turvaamaan kaikkien eläinten oikeus hyvään kohteluun, ja eläinten oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin toisi tällaista suojaa. Ihmisten hoidossa oleville eläimille tulisi turvata vähimmilläänkin oikeus hyvään elämään ja hyvinvoinnin olennaisten tarpeiden täyttämiseen sekä kuolemaan ilman kärsimystä, myös silloin, kun kysymys on eläintuotannosta. Tällä hetkellä eläimillä ei ole perustuslaillista suojaa eikä myöskään eläinsuojelurikkomuksia oteta tarpeeksi vakavasti. Meillä on monia sellaisia oikeustapauksia, jotka ovat kansalaisten oikeustajua koetelleet kovasti. Esimerkiksi tällaisissakin tapauksissa, joissa eläimille on tuotettu hyvin suurta kärsimystä ja tuskaa, niistä langetut tuomiot ovat varsin pieniä tähän eläimille aiheutettuun haittaan ja kärsimykseen nähden. Olisikin tärkeää säätää tarkemmin tästä vastuusta, eläinten perusoikeuksien, hyvinvoinnin ja suojelun toteutumisesta.
Eläinten hyvinvoinnin turvaaminen ei saa olla toissijaista omistusoikeuteen tai yritystoiminnan suojaan nähden, kuten se tällä hetkellä osin valitettavasti on. Tämän on osoittanut myöskin eläinten hyvinvointilain valmistelu. Tällä hetkellä esimerkiksi eläinsuojeluasioiden ja eläimeen kohdistuneiden rikosten oikeuskäsittelyssä on suurena epäkohtana se, että eläintä ei edusta siellä oikeudessa kukaan. Omistaja voi edustaa eläintä silloin, mikäli hänen ja eläimen edut eivät ole ristiriidassa, mutta sitten esimerkiksi näissä eläinten kaltoinkohtelutapauksissa, jossa se tekijä on nimenomaan se omistaja, tämmöinen vakava ristiriita on olemassa. Olisikin syytä selvittää, voisiko esimerkiksi kansalaisjärjestöille myöntää oikeuden edustaa eläimiä oikeudessa, kun tällaisia tapauksia käsitellään. Tämä toteuttaisi paremmin eläinten oikeuksien toteutumista ja vastuuttaisi meitä kaikkia enemmän siihen, että eläimistä täytyy kaikissa olosuhteissa pitää huolta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2023-01-11T17:24:14,2023-01-11T17:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_147_159,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_147_160,147/2022,2023-01-11,14.00,17.48,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 71/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tähän keskusteluun osallistuneita edustajakollegoita puheenvuoroista ja tuesta tälle aloitteelle — se merkkaa paljon. Tietenkin tiedostan samalla myös, että tälle aloitteelle on nyky-yhteiskunnassa vielä paljon vastustustakin, jota myös tässä nostettiin hyvin esille. Kuitenkin haluaisin sanoa henkilöille, joille ehkä tulee sellainen automaattinen vastustusreaktio, jos puhutaan eläinten oikeuksista, että meidän on kuitenkin myönnettävä, että eläimet ovat tärkeitä, eläinten elämä eläimille itselleen on tärkeä asia ja samaan aikaan ihmiset hyvin laajasti eri puoluetaustat ylittäen välittävät eläimistä ja haluavat, että eläimiä kohdeltaisiin nykyistä paremmin. Koen, että tämä on yksi osa ihmisyyttä, että me välitämme eläimistä.
Toki jos ajatellaan puhtaasti tiedon perusteella ja ajatellaan, että haluamme perustaa politiikkamme tutkittuun tietoon, niin myös silloin meidän on hyväksyttävä se tosiasia biologisista lähtökohdista, että muut eläimet ovat hyvin pitkälti monella tavoin samanlaisia kuin me, ja jos me koemme, että meidän kärsimyksemme on väärin tai ylipäätään on väärin kärsimyksen aiheuttaminen tuntevalle yksilölle, silloin meidän on huomioitava tämä myös suhteessa muihin lajeihin. Toki on huomioitava myös se, että mitä enemmän saamme tietoa eläimistä, sitä enemmän me tiedämme eläinten tuntoisuudesta ja kognitiivisista kyvyistä ja näin edespäin, ja tämän päivitetyn eläinten hyvinvointitiedon tulee tietenkin peilautua sitten meidän lainsäädäntöön, mitä ei tällä hetkellä tapahdu.
Ja kolmas syy edelleen on tämä vakava kestävyyskriisi, joka sitten uhkaa myös ihmisen mahdollisuutta elää kestävästi tällä planeetalla, ja näen, että sen suhteen, miten me suhtaudutaan muihin lajeihin, muuttaminen on tietyssä mielessä tämän kestävyyskriisinkin ytimessä.
Pääpointti tässä lakialoitteessa on se, että eläimet eivät tällä hetkellä nauti sitä lainsuojaa, joka heille kuuluisi, ja toivon, että tässä asiassa menemme eteenpäin yhteiskuntana, jos ei nyt lähivuosina niin kuitenkin jossain vaiheessa tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_147+2022+12.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-01-11T17:27:40,2023-01-11T17:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_148_1,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Ja jälleen kerran muistutan, että jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne saa häiritä varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_2,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Mennään kyselytuntiin. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_3,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun oma kansa saa energiakriisin keskellä hätäänsä vain rippeitä, on hallitus valmis ideologisista syistä kippaamaan EU:lle kymmeniä miljardeja. [Keskustan ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!]
Eilen saimme lukea Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, että luonnon ennallistamista koskevan Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksen lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla jopa 19 miljardia euroa vuoteen 2050 mennessä — siis 19. [Anne Kalmari: Onneksi vastustamme sitä yhtenäisesti!]
Ennallistamisasetuksen lisäksi Suomelle on rapsahtamassa valtava, jopa 7 miljardin lisälasku hiilinielujen takia. Eli Euroopan metsäisimmän maan, Suomen, tulisi komission mukaan maksaa miljardeja metsistään omat metsänsä kaataneille muille EU-maille. Perussuomalaisille tämä ei käy.
Arvoisa pääministeri, aikooko hallitus talven aikana [Puhemies koputtaa] käytävissä neuvotteluissa varmistaa sen, että Suomella on vaalienkin jälkeen todelliset mahdollisuudet torjua nämä älyttömät komission ehdotukset?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-01-12T16:01:29,2023-01-12T16:02:43,Hyväksytty,1.1
2022_148_4,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_5,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska edustaja Niikon kysymykset koskivat niin voimakkaasti metsäpolitiikkaa, niin pyysin puheenvuoron. Ja olen samaa mieltä kuin perussuomalaiset, täysin samaa mieltä, ja hallitus on myös sitä mieltä, että mitään miljardeja emme todellakaan lähetä metsistämme Euroopan unionille. Se on ihan selvä asia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Mitä tulee sitten tähän Luonnonvarakeskuksen juuri julkistettuun selvitykseen tästä niin sanotun ennallistamisasetuksen luonnoksesta, niin se on tietysti todella hälyttävää ja kamalaa luettavaa. [Ben Zyskowicz: Vastauspuheenvuoro Ohisalolle!] Ja se tietysti kertoo siitä, että — juuri niin kuin eduskunta on suuren valiokunnan kantana viisaasti ottanut kantaa hallituksen ehdotuksen pohjalta — tällaisenaan ei voi tätä ennallistamisasetusehdotusta hyväksyä.
Hiilinielujen osalta ollaan todella pitkissä kantuumissa. Tätäkin asiaa on selvitetty [Petri Huru: Onko tämä hallituksen kanta?] ja tarvitaan vaikkapa joutomaiden metsitystä lisää, metsien lannoitusta, terveempiä ja hyvinvoivempia metsiä, mutta kyllä ne hiilinielutkin ovat hyvät edelleen meillä, laitetaan ne vielä paremmiksi. [Puhemies koputtaa — Perussuomalaisten ryhmästä: Puheenvuoro Ohisalolle!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:02:43,2023-01-12T16:03:51,Hyväksytty,1.1
2022_148_6,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän nyt, että otetaan vakavasti tämä välihuutojen häiritsevyys ja annetaan kysymysten ja vastauksien tulla sillä tavalla, että ihmiset kuulevat, mitä täällä puhutaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_7,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen metsät ovat Suomen kansallinen varallisuus, ja meidän täytyy pitää todella huolta niistä, eikä meidän pidä suostua missään tapauksessa EU:n kaltaisiin kiristystoimenpiteisiin. Perussuomalaiset ovat kiinnostuneita tietämään todellakin sen, mitä vihreät aikovat tästä sanoa. Me tiedämme, että tämä vihervasemmistohallitus on syytänyt miljardeja tämän vaalikauden aikana kaikennäköisiin hankkeisiin, mitä EU:sta on tullut, ja me emme usko siihen, että te pidätte sananne täällä vaalien alla myös vaalien jälkeen. Te puhutte kyllä kauniisti, mutta joka kerta meille on tullut miljardien lasku, kun olette menneet neuvottelemaan Euroopan unioniin. Kysynkin uudelleen siitä: vakuutatteko suomalaisille, että te haluatte pitää huolta niistä ihmisistä, jotka palelevat tällä hetkellä mökeissään ja näkevät nälkää siitä syystä, ettei ole rahaa, että heitä tuetaan eikä EU:lle lapioida niitä miljardeja näiden ilmastotalkoiden nimissä enää yhtään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-01-12T16:04:08,2023-01-12T16:05:10,Hyväksytty,1.1
2022_148_8,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_9,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on hieman erikoista ehkä mielikuvapolitiikkaa tässä sekoittaa eri asioita keskenään. Hallitushan on tehnyt lukuisia päätöksiä siitä, kuinka ihmisiä tuetaan keskellä tätä vaikeaa energiakriisiä, erityisesti pienituloisia, erityisesti niitä, jotka tukea nyt todella tarvitsevat.
Eri kysymys sitten tässä on tämä kokonaisuus siitä, miten me pidämme huolta suomalaisesta luonnosta. Se on meidän vastuullamme täällä Suomessa. [Toimi Kankaanniemi: Eikä EU:n!] Ei EU:sta kukaan tule tänne meille sanomaan, mikä lasku meille tulee maksettavaksi. Me olemme sitoutuneet Suomessa meidän ilmastolain mukaisesti vähentämään meidän päästöjä ja kasvattamaan meidän hiilinieluja. Meillä on Suomessa ilmastolaki, astunut voimaan tänä kesänä, jota me tietysti valtiona noudatamme. [Mika Niikko: Mitä tämä maksaa?] Ja pidämme huolen siitä, että tulevaisuudessakin Suomessa on metsäteollisuudella edellytyksiä, suomalainen luonnon monimuotoisuus on hyvissä kantimissa, ja aidosti pidämme huolta siitä, että myös vastaamme tähän EU:n ennallistamisasetukseen, [Puhemies koputtaa] kuten suuren valiokunnan yhteinen kanta on ollut, [Puhemies: Kiitoksia!] että nykymuodossaan emme sitä hyväksy. Me tulemme vaikuttamaan siihen ja teemme työtä jatkuvasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-01-12T16:05:10,2023-01-12T16:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_148_10,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_11,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ennallistaminenhan liittyy siihen, että vuonna 1950 Euroopan valtiot olivat teollistuneet eri aikaan. Suomessa on yli 75 prosenttia maapinta-alasta edelleen metsää, kun taas vaikkapa Saksa on ne hakannut pois. Tästä on kysymys. Ja täällä ministeri äsken sanoi, ettei EU tule kysymään. Nythän se nimenomaan on meitä lähestynyt ja kysyy miljardien perään, kuten tässä edustaja Niikkokin mainitsi.
Arvoisa puhemies! Täällä kuitenkin ministeri Kurvinen eilen totesi, että tässä vaiheessa ei olla antamassa miljardeja. Äsken ministeri Kurvinen mainitsi, että tässä muodossa tätä esitystä ei olla hyväksymässä. Kun tässä luen rivien välistä, niin siitä kyllä kaikuu selkeä sanoma, että olette ainakin jossain muodossa ja jollakin aikavälillä näitä rahoittamassa, ja kuten laskelma osoittaa, [Puhemies: Kysymys!] tämä maksaa 19 miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kepu pettää aina!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-01-12T16:06:27,2023-01-12T16:07:38,Hyväksytty,1.1
2022_148_12,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_13,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varmasti ministerit Ohisalo ja Kurvinen voivat tähän substanssiin mennä vielä enemmän sisälle, mutta meillä on eduskunnan suuren valiokunnan yhteinen kanta, sitä hallitus totta kai noudattaa. Me emme hyväksy tätä ennallistamisasetusta tässä muodossa, ja siellä on tiettyjä kohtia, mihin me olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota, suuren valiokunnan yksimielisen kannankin mukaisesti. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole! — Ritva Elomaa: Ei ole yksimielinen!] Erityisesti näihin kustannuksiin on kiinnitetty huomiota, ne ovat epämääräiset. Näihin laskelmiin liittyy paljon sellaisia oletuksia, joihin me haluamme vielä selvyyttä, ja tämä on yksi asia, mihin me vaikutamme.
Mutta ehkäpä tässä katsojillekin voi tulla väärinkäsitys siitä, että me ikään kuin lähettäisimme EU:lle joitakin miljardeja. Tässä ennallistamisasetuksessahan on kyse siitä, että me olemme täällä Suomessa vastuussa Suomen luonnosta ja me haluamme pitää huolta siitä, että meidän luontomme voi hyvin, jolloin me käytämme rahaa kyllä täällä kotimaassa meidän luonnontilamme parantamiseen. Emme me lähetä rahaa italialaisten metsien tilan parantamiseen, vaan esimerkiksi täällä kotimaassa haluamme parantaa [Puhemies koputtaa] suomalaisten metsien tilaa, suomalaisten vesistöjen tilaa, eli pidämme huolta kotimaasta. [Puhemies huomauttaa ajasta] Tähän sitä rahaa olisi tarkoitus käyttää.
Mutta tähän liittyy paljon epävarmuuksia, ja näihin kaikkiin pitää saada muutosta, ennen kuin me voimme tämän asetuksen kokonaisuutena hyväksyä. [Jukka Gustafsson: Tärkeä puheenvuoro! Kiitos!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:07:38,2023-01-12T16:08:57,Hyväksytty,1.1
2022_148_14,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_15,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin ympäristönsuojelu on tärkeää, ja varmasti kaikki haluavat hoitaa kestävästi meidän metsiämme, mutta on myös niin, että ei metsiä pelkästään suojelulla pelasteta vaan nimenomaan sillä, että metsä kasvaa. Silloin se toimii paremmin myös hiilinieluna, ja tähän pitää kiinnittää huomiota.
Sitten tässä keskustelussa unohtuu aina se, että kun näitä katsotaan maakohtaisesti, niin Suomen tehtävähän on se, että me kasvatamme puuta ja jalostamme puuta: 96—97 prosenttia kartongista ja paperista, joka Suomessa valmistetaan, menee muualle. Mehän tarjoamme paperit yli sadalle miljoonalle ihmiselle ja kannamme siinä vastuun, ja se pitäisi pystyä näissä asioissa huomioimaan.
Kaikkein hulluintahan tässä nyt on se, että puhutaan siitä, että puutuoteteollisuutta pitäisi vähentää, jotta hiilinieluja pelastetaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, koska mitä enemmän me tehdään puukerrostaloja ja puusta rakennetaan, sen paremmin ympäristö voi. Kysynkin: kai puutuoteteollisuutta edistetään? [Atte Harjanne: Totta kai!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-12T16:08:57,2023-01-12T16:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_148_16,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_17,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitän edustaja Satosta erittäin asiantuntevasta puheenvuorosta. Täytyy sanoa, että en tiedä, olenko hänen kanssaan eri mieltä mistään, mitä hän äsken sanoi. Tuohon voisi todeta, että juuri näin. Juuri näin, piste. Juuri noin se on. Kyllähän se on sillä tavalla, että suomalainen teollisuus, puunjalostusteollisuus ja muukin teollisuus, on ympäristöteko ja ilmastoteko. Kyllä pitää varoa luontovuotoa ja hiilivuotoa pois Suomesta ja EU:n alueelta sellaisiin maihin, missä ei ole todellakaan sellaisia ympäristönormeja kuin meillä Suomessa. [Petri Huru: Olisipa se koko hallituksen mielipide!]
Suomessa on niin valtavat metsävarannot ja metsähehtaarit, että sinne mahtuu upeitten kohteitten suojelua, mieluiten vapaaehtoisesti Helmi-ohjelman, Metso-ohjelman kautta. Niiden ympärille voidaan rakentaa maaseutumatkailua, matkailuelinkeinoa, ja sitten me tarvitaan meidän talousmetsiin entistä fiksumpaa, intensiivisempää ja järkevämpää käyttöä. Täytyy hakata oikeaan aikaan. Ei liian rajuja ensiharvennuksia, [Puhemies koputtaa] eikä liian aikaisia päätehakkuita. Ensiharvennukset ajoissa, ja päätehakkuut eivät saa olla liian hätäisiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:10:12,2023-01-12T16:11:16,Hyväksytty,1.1
2022_148_18,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_19,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Kurvisen kanssa jaan monia samoja näkemyksiä tässä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Muun muassa nämä ensiharvennukset ovat olleet jopa lainvastaisia, näin on nyt käynyt ilmi. Eli meillä ei ehkä tehdä ihan tarpeeksi kestävällä tavalla tätä metsän hoitoa.
Ehdottomasti me tarvitsemme korkeampaa jalostusastetta sille puulle, jonka me hakkaamme. Siitä arvokkaasta suomalaisesta puutuotteesta pitää saada hyvää hintaa, parempaa hintaa kuin nykyään. [Juha Mäenpää: Se palaa tällä hetkellä turvekattiloissa!] Eikö se ole kaikkien, koko kansantalouden, etu? Siihen tähdätään.
Mutta meidän tehtävä todellakin on parantaa suomalaisen luonnon tilaa. Me olemme myös kansainvälisesti siihen sitoutuneet. Montrealin luontokokous, 196 maata, päättivät yhdessä suojella enemmän ja ennallistaa enemmän omaa luontoaan. Me Suomessa voimme vaalia arvokasta, hienoa suomalaista luontoa ja samalla pitää huolen siitä, että jatkossakin sinne metsäteollisuudelle riittää sitä puutavaraa. Tästä meidän pitää yhdessä pitää huolta. Olemme myös EU-tasolla sitoutuneet yhdessä, paitsi Suomen ilmastolaissa niin myös siellä [Puhemies koputtaa] EU-tasolla LULUCF-asetuksessa, siihen, että näitä hiilinieluja kasvatetaan. [Puhemies: Kiitoksia!] Komissio ei meille laskua lähetä, mutta lasku tulee varmuudella, ja joko sen laskun maksavat veronmaksajat tai sen maksaa metsäteollisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-01-12T16:11:16,2023-01-12T16:12:34,Hyväksytty,1.1
2022_148_20,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_21,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministerille: suuri valiokunta ei ollut yksimielinen, perussuomalaiset vastustivat.
Luonnonvarakeskuksen selvitys on karua luettavaa. Suomalaisten veronmaksajien rahaa saattaa palaa peräti 19 miljardia euroa, aivan kuten edustaja Niikko sanoi, 2050 mennessä. Samanaikaisesti maa- ja metsätalouden sekä energiasektorin toimintaedellytyksiä on poljettu perusteellisesti yltiökunnianhimoisella ympäristöpolitiikalla tällä vaalikaudella. Ympäristötoimien hintalappu ampuu raketin lailla ylöspäin, ja samanaikaisesti kotimainen maa- ja metsätalous kärsii. Esimerkiksi maatalouspuolella kustannusten raju nousu on ajanut ison joukon tiloja aivan nurkkaan.
Nyt sitten hallitukselta tulee vaaliliennyttelyksi tarkoitettu 120 miljoonaa maataloustukea. Kysyn asianomaiselta ministeriltä, ministeri Kurviselta: pelastaako tämä 120 miljoonaa, tämä laastarilippu ja -lappu, suomalaisen maatalouden tulevaisuuden ja maamme ruokaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden? [Puhemies koputtaa] Kyllä varmasti kaikki suomalaiset ovat järkyttyneitä tästä Luken arviosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-12T16:12:34,2023-01-12T16:13:47,Hyväksytty,1.1
2022_148_22,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_23,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa juuri ministeri Saarikon kanssa itse asiassa tarkastimmekin tämän suuren valiokunnan kannan, ja se ei ollut yksimielinen, aivan kuten edustaja Elomaa tässä sanoi, ja haluan korjata tämän nyt myös eduskunnan kirjoihin, kansiin ja pöytäkirjaan. Aivan oikein, kuten edustaja Elomaa sanoi: se kanta ei ollut yksimielinen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä, rehellinen korjaus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:13:47,2023-01-12T16:14:06,Hyväksytty,1.1
2022_148_24,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_25,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nyt kyllä aluksi todeta edustaja Elomaalle sen, että ei ole sillä tavalla, että fiksut ilmastotoimet ja fiksut ympäristötoimet olisivat jotenkin pois suomalaiselta maataloudelta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kun ne ei ole fiksuja!] Esimerkiksi se, että me saamme ravinnekiertoa meidän lannoitukseemme, me saamme uusiutuvia energianlähteitä viljankuivaajiin, työkoneisiin, traktoreihin ynnä muita, on sellaista, mikä auttaa maataloutta eteenpäin. Mutta tietenkään mitään hulvattomia tai vähemmän järkeviä ilmasto- ja ympäristötoimia ei missään nimessä pidä tehdä. Tämän haluan nyt tarkentaa, niin että täältä ei täysin vääriä käsityksiä leviä tuonne eetteriin.
Vastauksena kysymykseenne, edustaja Elomaa: Tämä kustannustuki maatiloille sähköön ja lannoitteisiin, jonka olen nyt laittanut lausunnoille, ei pelasta suomalaista maataloutta. Sen pelastaa ennen kaikkea reilumpi ruokakauppa. Toivon, että oppositio, perussuomalaiset ja kokoomus, sitoutuu siihen, että se on valmis vaalien jälkeen kilpailulain säätämään uudelleen. Olisi kiva kuulla, oletteko valmiita siihen, mihin keskusta on valmis. Ja tarvitaan elintarvikevientiä. [Puhemies koputtaa]
Puhemies! Tämä on minusta hyvin tarpeellinen tuki, joka nyt tulee. [Puhemies huomauttaa ajasta] Se maksetaan kuittien mukaan. Sitä ei jaeta kaikille tiloille, vaan niille, keille on tullut kohtuuttomia sähkö- ja lannoitekustannusten nousuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:14:10,2023-01-12T16:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_148_26,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_27,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen puutteellisesta EU-vaikuttamisesta uhkaa tulla suomalaisille kova lasku, mutta hallituksen valitettavasti myöskin kotimaassa tekemistä huonoista päätöksistä on tullut jo lasku.
Ministeri Ohisalo aiemmin hieman ikään kuin ilakoi sillä asialla, että ensiharvennuksia tehdään kovalla kädellä. Yksi keskeinen syy siihen on se, että joudutaan käyttämään entistä enemmän energiapuuta suihkuveden lämmittämiseen, kun hallitus on ajanut turpeenkäytön alas. Millä tavoin hallitus reagoi tähän muuttuneeseen tilanteeseen, kun Suomeen ei nyt saada energiapuuta eikä energiaturvettakaan Venäjältä, ja tämä johtaa entistä rajumpaan metsien hakkuuseen, jotta kaupunkien kaukolämpö ja esimerkiksi se suihkuvesi saadaan lämmitettyä? Tämä hallituksen harjoittama politiikka on täysin ristiriidassa sen kanssa, että metsistä saataisiin tuotteita korkeampaan jalostusasteeseen ja että puuhun sitoutunut hiili olisi oikeasti hiilivarastossa [Puhemies koputtaa] ja nieluna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-12T16:15:24,2023-01-12T16:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_148_28,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_29,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin usein isoissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä, tämä leikkaa useamman ministerin toimialaa. Ministeri Lintilä vastaa energiapolitiikasta, minä vastaan metsäpolitiikasta. Lintilä voinee, jos halutaan, täydentää, mutta täytyy sanoa, että tällä kertaa olen nyt kokoomuslaisen kanssa samaa ja eri mieltä — pientä niin kuin semmoista vivahde-eroa nyt edustaja Auttoon. Kyllä minusta suomalaisista metsistä riittää puuta niin energiakäyttöön kuin sitten jalostettavaksi metsäteollisuudelle ja sahateollisuudelle, kun me saadaan tehtyä ne hakkuut oikeaan aikaan. Meillä on hirveästi hoitorästejä niin sanotuissa nuorissa metsissä. Sieltä tulee sitä energiapuuta, jota voidaan käyttää lämmitykseen, ja sitten totta kai se tukki, eihän sitä kannata polttaa — järeämpi aines. Se pitää ehdottomasti jalostaa niin pitkälle kuin voi olla: siitä voi tehdä lääkkeitä, siitä voi tehdä ihmisille vaatteita, siitä voidaan tehdä jopa sähköauton akun osia — niin valtavat mahdollisuudet on puussa. Mutta nyt on tärkeää se, että uusi METKA-tuki, kestävän metsätalouden tuki, [Puhemies koputtaa] aktivoi metsänomistajat töihin, ja mielestäni seuraavalle hallituskaudelle [Puhemies: Kiitoksia!] tarvitaan uusia kannustimia aktiiviseen metsänhoitoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:16:32,2023-01-12T16:17:46,Hyväksytty,1.1
2022_148_30,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Edustaja Mäkynen Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_31,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Euroopan unionista tulee jatkuvasti viestiä Suomelle, ikään kuin emme osaisi hoitaa luontoamme ja metsiämme. Kertooko joku EU:lle muunneltua totuutta Suomesta? Ainakin tuntuu siltä. [Eduskunnasta: Vihreät!] Todellisuudessa Suomi on metsänhoidon eliittiä, parhaimmistoa maailmassa, koska luontoa Suomessa hoidetaan esimerkillisesti. Me voisimme oikeastaan vaatia maksua siitä, että ylläpidämme Euroopan keuhkoja metsäosaamisellamme. Mitäpä jos määrittelisimme turpeen uusiutuvaksi, kuten se oikeasti on, ja lopettaisimme päästömaksut hiilineutraalina maana? Miten on, ministeri Ohisalo, onnistuuko? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-01-12T16:17:46,2023-01-12T16:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_148_32,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_33,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lienee paikallaan korjata niitä käsityksiä, että olisimme onnistuneet tässä asiassa jotenkin täydellisesti. Se ei pidä paikkaansa. Joka yhdeksäs laji Suomessa on uhanalainen. Lähes puolet luontotyypeistä on uhanalaisia Suomessa tällä hetkellä. Tämä on tutkittua tietoa. Sitä eivät muuta mielikuvat siitä, että olisimme tehneet tämän täydellisesti. Totta kai on meidän velvollisuutemme, että tällä pallolla elämä jatkuu meidänkin jälkeemme tänne tuleville sukupolville, pitää huolta suomalaisesta arvokkaasta luonnosta.
Se, mitä energiapoliittisiin ratkaisuihin tulee, on tietysti energiaministerin tonttia. Kyllähän nyt tavoitteena tämän energiakriisin keskelläkin erityisesti on päästä äkkiä eroon fossiilista polttoaineista, mahdollisimman pian uusiutuviin, puhtaisiin energialähteisiin. Se hyödyttää meitä paitsi taloudellisesti ja ympäristön näkökulmasta myös turvallisuuspoliittisesti, [Juha Mäenpää: Lisää turvetta!] ja toivon, että tämä ymmärrys myös oppositiossa nyt alkaa vähitellen nousta, että ympäristö- ja ilmastokysymykset [Puhemies koputtaa] ovat vahvasti turvallisuuspoliittisia kysymyksiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-01-12T16:18:37,2023-01-12T16:19:44,Hyväksytty,1.1
2022_148_34,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_35,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä todeta, että eivät nämä hiilinielut pelkästään luonnonsuojelulla korjaannu. Luonnonsuojelu on tärkeä asia, ja Suomeen on perustettu viisi miljoonaa hehtaaria Natura-alueita, joiden tarkoitus on nimenomaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Me olemme perustaneet 2,5 miljoonaa hehtaaria luonnonsuojelualueita, joilla on sama tarkoitus. Sen lisäksi meillä on yli 40 kansallispuistoa, joiden yhteinen pinta-ala on yli miljoona hehtaaria.
Voisiko jompikumpi, joko ministeri Ohisalo tai ministeri Kurvinen, kertoa, millä tavalla hiilinielut turvataan? Nimittäin jos me kovin paljon näitä metsiä lisää suojelemme, metsät tulevat vanhoiksi, ja kun me tiedämme, että puut imevät hiilidioksidia parhaiten, kun ne ovat 20—50 vuoden iässä, niin voisiko jompikumpi ministeri nyt kertoa, miten me tasapainotamme luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden ja sen, että Suomen metsät imevät [Puhemies koputtaa] hiilidioksidia tulevaisuudessakin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-12T16:19:44,2023-01-12T16:20:52,Hyväksytty,1.1
2022_148_36,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_37,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Eestilällä oli erittäin asiantunteva puheenvuoro, ja tykkään tällaisesta syvällisestä faktapohjaisesta keskustelusta. [Ben Zyskowicz: Siihen ei hallituksen piirissä juuri pääse!]
Vastaus kysymykseen, jonka esititte, on mielestäni se, että nämä tavoitteet ovat yhteensovitettavissa. Kyllä luonnonsuojelutavoitteet, niin sanotut luonnon ennallistamistavoitteet ovat yhteensovitettavissa siihen, että meillä on vihreää taloutta ja meillä on biotaloutta ja käytetään puuta niin energiaksi kuin sitten kulutustavaraksi ja rakentamiseen. Puurakennuksethan ovat valtavia hiilivarastoja, jopa satojen vuosien hiilivarastoja, kun tehdään laadukas, hieno puurakennus. Mutta avainkysymys on se, että meidän puustomme on tullut ikään kuin keski-ikään, se ei kasva niin nopeasti kuin aikaisemmin. Siis edelleenkinhän meidän metsämme ovat valtava hiilinielu. Ei saa tulla sellaista kuvaa eduskunnalle ja katselijoille, että metsät olisivat jotenkin kauheasti romahtaneet — muu maapinta-ala ei sitten ole samanlainen nielu. Mutta metsän kasvua pitää kiihdyttää, tarvitaan joutomaiden metsitystä, tarvitaan ensiharvennuksia oikeaan aikaan, ei liian myöhään rajuina, vaan sopivina aikaisin, [Puhemies koputtaa] ja tarvitaan metsien lannoitusta. Kyllä nämä tavoitteet ovat sovitettavissa. [Puhemies: Kiitoksia!]
Jos sanon, puhemies, vielä luonnonsuojelualueista. Itse toivoisin näitä retkeilyalueita enemmän, ei ehkä kansallispuistoja, koska retkeilyalueilla voi olla elinkeinotoimintaa enemmän kuin kansallispuistossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:20:52,2023-01-12T16:22:11,Hyväksytty,1.1
2022_148_38,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_39,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ennallistamisen kustannukset Suomelle ovat vajaat miljardi euroa. Luke on myöskin laskenut, mitä tämä tarkoittaa maapinta-alassa, minkä verran meidän pitäisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. 1,2 miljoonaa hehtaaria. Vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa hehtaaria. Nämä ovat täysin käsittämättömiä lukuja.
Nyt haluaisinkin kysyä ministereiltä: Millä tavalla te olette varautuneet nyt Ruotsin ja sitä seuraavaan Espanjan EU-puheenjohtajuuskauteen? Millä tavalla me pystymme nytten torjumaan tämän valtavan kansallisen katastrofin? Tämähän tulisi tarkoittamaan meidän kansantalouden täydellistä romuttumista, jos me todellakin joudumme tämmöisiin ennallistamismääriin ja näihin kustannuksiin. Me emme pysty kansantaloutena tähän tilanteeseen.
Olisin vielä ministeri Ohisalolle halunnut huomauttaa, että tuore brittitutkimus osoittaa, että Suomen biodiversiteetti on Euroopan maista säilynyt parhaiten, [Puhemies koputtaa] kun sitä verrataan sinne vuoteen 50. Eli millä tavalla ministerit ja [Puhemies: Kiitoksia, aika!] hallitus aikovat nyt vaikuttaa tässä asiassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-12T16:22:11,2023-01-12T16:23:25,Hyväksytty,1.1
2022_148_40,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_41,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun olen nyt ollut suurin piirtein kahdeksan ja puoli kuukautta maa- ja metsätalousministerinä, niin vaikuttaminen juuri näihin EU:n metsä- ja ympäristöasioihin on ollut yksi ministerikauteni aivan päähommista. Joka ikisessä tapaamisessa, kun olen tavannut muun muassa komission varapuheenjohtaja Timmermansia, olen tavannut useamman kerran maatalouskomissaari Wojciechowskin, olen tavannut ympäristökomissaari Sinkevičiusta, kaikissa näissä, on ollut tämä ennallistamiskysymys pääteemana. Espanjalaisen raportöörin, tämän ennallistamisen esittelijän, europarlamentissa tapasin syyskuussa Strasbourgissa. Kävimme tarkkaan läpi näitä Suomen ongelmakohtia, mitä emme voi tässä asiassa hyväksyä. Lisäksi minulla oli erittäin hyvä kokous loppuvuodesta Ruotsin uuden maa- ja metsätalousministerin Peter Kullgrenin kanssa. Istuimme noin kolme tuntia yhdessä [Riikka Purra: Oliko hyvät kahvit?] ja tapasimme myös Luken asiantuntijoita. Sillä tavalla mietimme myös yhteisiä askelmerkkejä Ruotsin alkaneelle EU-puheenjohtajakaudelle. Arvoisa edustaja, tämä työ jatkuu [Puhemies koputtaa] joka päivä. [Sanna Antikainen: Mikä oli menu tapaamisessa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:23:25,2023-01-12T16:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_148_42,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_43,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys EU:n ennallistamisasetuksen kustannuksista (Mika Niikko ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 220/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässäkin salissa on moneen kertaan todettu, että hallitus tekee vaikuttamistyötä suuren valiokunnan kannan mukaisesti. On selvää, että sellaisessa muodossa EU-komission ennallistamisesitys ei tule menemään läpi. Aina nämä esitykset muuttuvat, ja Suomi vaikuttaa tapaamalla komissaareja. Meistä jokainen on tavannut komissaareja ja kollegaministereitä. Valtiosihteerit ovat keskenään käyneet näitä keskusteluja. Eli työtä tehdään jatkuvasti. Tavoitteena on saada näitä kansallisia kustannuksia laskettua alaspäin muun muassa sillä, että varmistetaan kansallista liikkumatilaa entistä vahvemmin eli että voimme itse päättää, minkälaisia keinoja käytämme, missä sitä ennallistamistyötä teemme eli missä täällä parannamme suomalaisen luonnon tilaa ja millä keinoin. Meillä on tästä erittäin hyviä kokemuksia. Tällä hallituskaudella luonnonsuojelun määrärahoja on lisätty keskimäärin 107 miljoonaa euroa lisää joka vuosi, ja tällä on jo käynnistetty tätä työtä muun muassa Helmi-elinympäristöohjelman kautta. Virtavesiä kunnostetaan. Päästetään vaelluskalat liikkumaan, kutemaan. Lisätään kaupungeissa [Puhemies koputtaa] vihreän määrää. Ja vaikkapa pieleen ojitettuja soita lähdetään ennallistamaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-01-12T16:24:32,2023-01-12T16:25:48,Hyväksytty,1.1
2022_148_44,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Tähän samaan aihekokonaisuuteen varsinainen kysymys vihreiden eduskuntaryhmältä, edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_45,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liian rankasti, jopa lainvastaisesti, tehdyt ensiharvennukset uhkaavat metsiemme tulevaisuutta ja metsänomistajien etua. Suomen metsäkeskuksen tekemästä selvityksestä Keski-Suomessa kävi ilmi, että kaikki ensiharvennukset on tehty metsänhoidon suosituksia rankemmin ja yli puolet jopa metsälain vastaisesti. Selvitys antaa suuntaa ensiharvennusten tasosta koko Suomessa. Liian rankat ensiharvennukset ovat yksi syy metsien kasvun hiipumiseen ja Suomen hiilinielujen romahtamiseen. Luonnontila Suomessa on karu, siksi myös Luken lukemat ovat karuja. Metsänomistajat ovat olleet huolissaan liian voimakkaista ensiharvennuksista, mutta yksittäisellä metsänomistajalla on kuitenkin hyvin vähän mahdollisuuksia puuttua niihin. On metsänomistajien, koko metsäalan ja luonnon etu, että ensiharvennukset tehdään suositusten ja lain mukaisesti. Kysynkin maa- ja metsätalousministeri Kurviselta: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta ensiharvennukset tehtäisiin jatkossa lain edellyttämällä tavalla?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-01-12T16:25:50,2023-01-12T16:26:51,Hyväksytty,1.1
2022_148_46,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_47,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on ensin todettava, että ei tule olla virheellisiä siinä, että oltaisiin lainvastaisesti toimittu. Nykyinen metsälaki, joka noin kymmenkunta vuotta sitten säädettiin, on hyvin väljä ja antaa metsänomistajalle hyvin väljän kehikon toimia. Mutta ilmeistä on tämän tärkeän ja hyvän tutkimuksen mukaan, että kaikkia suosituksia ei ole noudatettu eikä parhaita tapoja ole niin sanotusti noudatettu. Mutta ettei nyt tule semmoista kuvaa, että meillä on joku laittomuus vallalla Suomen metsissä ja metsäomaisuuden käytössä, niin pitää vähän tarkentaa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Mitä ollaan tekemässä? Meillä on käynnissä metsälain ilmastoarviointi, se valmistuu tässä keväällä. Lisäksi olemme muun muassa hallituksen ilmastopoliittisessa ministerityöryhmässä jo pohtineet erilaisia hiilinielujen vahvistamiskeinoja, isompia ja pienempiä. Edeltäjäni Jari Leppä lanseerasi joutomaiden metsitystuen, olen jatkanut sitä, ja meidän täytyy myös vahvistaa vaikkapa metsien lannoitusta, että ne kasvaisivat paremmin. [Vilhelm Junnila: Olisipa metsää!]
Puhemies! Ihan tiiviisti sanottuna: [Puhemies koputtaa] Pitäisi mennä aiemmin metsää harventamaan, että se harvennus ei ole liian kovaa, [Puhemies: Kiitoksia!] ja sitten harventaa useammin alussa, ei yhtä isoa harvennusta. Tähän suuntaan pitää mennä. Tarvitaan tietoa ja valistusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:26:54,2023-01-12T16:28:08,Hyväksytty,1.1
2022_148_48,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_49,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035. Marinin hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että tätä tavoitetta kohti mennään hiilinieluja vahvistamalla, ja kuten kuulimme ja olemme lukeneet, on käynyt itse asiassa päinvastoin. Haluaisinkin kysyä hallitukselta: koetteko, että hallitus on onnistunut tämän tavoitteensa edistämisessä näiden hiilinielujen osalta, ja minkälaisia johtopäätöksiä tästä nyt tehdään? Millä tavalla hallitus kääntää suuntaa niin, että tämä tavoite on mahdollinen saavuttaa? Näillä nyt esillä olleilla keinoilla se tulee olemaan hyvin vaikeaa, koska hallitusohjelman pohjana olevat laskelmat eivät tältä osin pidä paikkaansa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-01-12T16:28:08,2023-01-12T16:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_148_50,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_51,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Nyt on mielenkiintoista seurata näitä kokoomuksen hyvin, hyvin erilaisia näkemyksiä täällä salissa. [Välihuutoja oikealta] Toiset ovat sitä mieltä, että ei pidä tehdä, toiset kysyvät, että tehdäänkö, ja minä sanon, että tehdään. Me teemme kaiken sen, mitä tämän hallituksen käsissä on.
Tämä kehitys tulee kaukaa aiemmalta ajalta. On hakattu liikaa metsiä ja on hakattu liian nuorena metsiä, ja hallitus on jo lähtenyt puuttumaan tähän. Meillä on metsälain tarkastelu ilmastonäkökulmasta valmistumassa maaliskuussa. Käydään siis läpi, pitäisikö metsälakia kenties päivittää seuraavalla hallituskaudella. Olemme lisänneet metsäluonnon hoidon korvauksia tämän vuoden budjetissa. Tästä on tullut positiivista palautetta. Olemme käynnistäneet maankäytön muutosmaksun valmistelun, eli tämäkin on seuraavan hallituksen käyttöön otettavissa: aina kun aiheutat metsäkatoa rakentamalla tai peltoa raivaamalla, maksat tästä jonkin maksun, muun muassa vaikkapa tuulimyllyjä rakentamalla maksaisit tästä maksun.
Tätä kaikkea tehdään jo, ja tässä kuussa hallitus istuu myös iltakouluun pohtimaan näitä lisätoimenpiteitä. [Puhemies koputtaa] Ja nyt onkin sitten hieno kysymys esittää oppositiopuolueille: [Puhemies: Kiitoksia!] jos olette hallitusvastuussa, jatkatteko tätä työtä ja vahvistatte Suomen hiilinieluja tästä tulevaisuuteen? [Ben Zyskowicz: Käydään nyt ne vaalit ensin! — Keskeltä: Älkää pelotelko!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-01-12T16:29:07,2023-01-12T16:30:18,Hyväksytty,1.1
2022_148_52,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_53,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on hoitanut oman leiviskänsä hyvin. Euroopan tiukasti suojelluista metsistä yli puolet on meillä Suomessa, ja kuten tässä tulikin ilmi, brittitutkimuksen mukaan olemme hoitaneet monimuotoisuutta Euroopan parhaitten joukossa. Siksi meidän maksuksemme ei voi koitua 13:a—19:ää miljardia, ja olen todella iloinen siitä, että lähes koko eduskunta oli sitä mieltä, että nyt meidän on aloitettava taistelu tämäntyyppistä ennallistamisehdotusta vastaan. Valitettavasti perussuomalaiset eivät olleet tässä mukana. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Nyt kysynkin tätä asiaa pääministeriltä: kun totesimme, että maksut eivät voi olla tätä luokkaa, emme voi sitoutua senkaltaiseen ehdotukseen, jossa tietyt prosenttiosuudet niitataan ja jossa mennään jopa nykyisten luonnonsuojelualueitten ulkopuolelle, niin mitä te teette pääministerinä, että tämä meidän eduskunnan, valtaosan, yhteinen tahtotila menee nyt eteenpäin ja [Puhemies: Kiitoksia!] voimme turvallisin mielin olla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-12T16:30:19,2023-01-12T16:31:26,Hyväksytty,1.1
2022_148_54,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_55,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä me tulemme vaikuttamaan kaikissa kohdissa siihen, että saamme muutoksia tähän ennallistamisasetukseen, aivan kuten suuri valiokunta, sen enemmistö, on nähnyt oikeaksi ja kuten hallitus myös ajattelee. Itse olen puhunut tästä aiheesta komission puheenjohtajan kanssa useaan otteeseen. Meillä virkakunta on, totta kai, yhteydessä virkamieskollegoihinsa, ministeritasolla tehdään paljon vaikuttamistyötä joka päivä sen eteen, että nämä meidän erityiset huomiomme liittyen esimerkiksi metsien tilaan huomioidaan. Mutta toisaalta komissiosta on myös tullut se viesti meidän suuntaamme, että me itse ratkaisemme, millä tavalla me tätä ennallistamisasetuksen toimeenpanoa toteutamme. Eli sieltä on myös pyritty huojentamaan ja lievittämään niitä pelkoja, mitä Suomella on ollut tähän ennallistamisasetukseen liittyen. Eli sieltä on tullut viesti, että Suomi itse päättää siitä, millä tavalla me sitten toteutamme nämä tavoitteet, joita yhteisesti asetamme. Mutta on selvää, että tähän ennallistamisasetusehdotukseen tarvitaan muutoksia, aivan kuten eduskunta on lausunut ja kuten hallituskin ajattelee, [Puhemies koputtaa] ja kyllä me tätä vaikuttamistyötä aktiivisesti teemme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:31:29,2023-01-12T16:32:37,Hyväksytty,1.1
2022_148_56,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, viimeinen kysymys tähän aiheeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_57,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Paljon on viherpuhetta tullut sieltä ministeriaitiosta, mutta yhdestä asiasta olen ministeri Ohisalon kanssa täysin samaa mieltä, nimittäin siitä, että lasku tulee varmasti. Kyllä, se tulee Brysselistä, ja se tulee teidän kansallisista toimistanne.
Jos mietitään, mitä meillä on tällä hetkellä täällä pöydällä — LULUCF:ää, biodiversiteettistrategiaa, ilmastopakettia, ennallistamisasetusta, taksonomiaa, erilaisia säädöksiä Euroopan unionista ja teiltä — mikä on tulos? Se, että suomalainen veronmaksaja maksaa, suomalainen yritys maksaa samaan aikaan, kun meillä on energiakriisi, meillä on paljon muita menokohteita, joista meidän pitäisi huolehtia.
Kaikista ikävintä tässä on se, että kun metsät Suomessa pääasiassa omistetaan yksityisesti, meillä on metsänomistajia, jotka hoitavat omaa omaisuuttaan, johon nojaa paljon meidän hyvinvoinnista, metsäteollisuuteen ja muuhun teollisuuteen, niin tähän on puuttumassa [Puhemies koputtaa] jokin muu taho kuin kansallinen eduskunta ja hallitus. [Petri Huru: Missä on omaisuudensuoja?] Haluan kysyä pääministeriltä: kuuluvatko Suomen metsät [Puhemies: Kiitoksia!] teidän mielestänne suomalaisille ja suomalaisten päätösvaltaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-01-12T16:32:39,2023-01-12T16:33:54,Hyväksytty,1.1
2022_148_58,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_59,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys metsien ensiharvennuksista (Mirka Soinikoski vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 221/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä ja sen pitää olla kansallisissa käsissä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:33:54,2023-01-12T16:34:04,Hyväksytty,1.1
2022_148_60,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_61,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Marinin hallituksen loppulasku on jopa 40 miljardia lisää velkaa. Myös jokaisena vuonna tästä eteenpäin julkinen talous on 10 miljardia pakkasella, jos suuntaa ei korjata. Julkisten palveluiden rahoitus on vakavasti kriisiytynyt ja vaarantunut. Kaksi kolmasosaa suomalaisista leikkaisi menoja sen sijaan, että kiristäisi veroja. Suomalaiset haluavat lopun vasemmistohallituksen vastuuttomalle velkapolitiikalle eivätkä veronkorotuksia. Kokoomus on tarjonnut tälle keinot. [Juha Mäenpää: Elvytyspaketti!]
Kysynkin pääministeriltä, että kun viime vuosien kriisit ovat vaatineet lisää menoja — esimerkiksi puolustusmenoille ja niiden pysyvälle nousulle on laaja tuki — niin miksi hallitus ei ole karsinut vähemmän tärkeitä menoja tässä viime vuosien aikana, vaan ottanut vuosi vuodelta enemmän velkaa? [Jussi Saramo: Kokoomus haluaa taas leikata koulutuksesta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-01-12T16:34:09,2023-01-12T16:35:18,Hyväksytty,1.1
2022_148_62,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_63,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä tutkimustulos, josta edustaja Valtonen kertoi, on tärkeä ja hyvä havainto. Suomalaiset ovat huolissaan velasta, ja se kertoo Suomesta hyvää, muistuttaa myös omasta taloushistoriastamme, ja on varmasti hyvä ääneen todeta, että on yksi itsenäisen valtion muoto kyetä pitämään taloudestaan itsenäisesti huolta. [Sari Sarkomaa: Miksi hallitus ei ole huolissaan velkaantumisesta?]
On totta, että me olemme velkaantuneet paljon, ja se kehitys on tapahtunut vuosikymmenen mittaisesti. Erityisen paljon me olemme velkaantuneet viime vuosina. Hallitus ei ole pyrkinyt missään vaiheessa tätä tosiasiaa kiistämään, [Petteri Orpo: Eikä estämään!] ja on ollut erinomaista, että näille ratkaisuille on ollut laaja tuki eduskunnassa. [Kimmo Kiljunen: Ja oppositio on tukenut!] Näistä iso mittakaava, juuri ne summat, joihin edustaja äsken viittasi, liittyvät edellä mainittuun hyökkäyssodan alkuun, Suomen varautumiseen puolustuksellisesti ja monin muin tavoin, mutta myös koronapandemian hoitoon, jonka ajalta muistan elävästi, miten oppositiopuolue kokoomus olisi itse asiassa halunnut velkaantua vielä enemmän.
Monia lisätalousarvioita on kaivettavissa esiin noilta vuosilta, [Puhemies koputtaa] jolloin nimenomaan oppositiopuolue kokoomus olisi tehnyt enemmän velkaa Suomelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:35:22,2023-01-12T16:36:31,Hyväksytty,1.1
2022_148_64,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_65,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus on koko oppositiossaolonsa aikana esittänyt [Jussi Saramo: Veronalennuksia!] vaihtoehtobudjetit, joissa on kyetty samanaikaisesti vähentämään velkaantumista, priorisoimaan menoja ja itse asiassa myös keventämään suomalaisten verotaakkaa. [Vasemmalta: Velalla!] Esitin teille äsken kysymyksen, että kun näitä yllättäviä menoja on tullut osittain ja itse asiassa laajalti, mitä tulee hyökkäyssotaan ja pandemiaan, ihan ymmärrettäviltä osin, niin minkä ihmeen takia te ette ole karsineet niitä vähemmän tärkeitä menoja. Siitähän tässä on kyse. [Vasemmalta: Mitä ne ovat? — Ben Zyskowicz: Sitä tässä kysytään!] Kaikki ne lisämenot, jotka päätitte jo hallituskauden alussa, olette toteuttaneet. Esimerkiksi nämä kalliit hyvinvointialueet, joista huomataan, että rahoituskriisi on käsillä jo nyt, tulevat lisäämään sitä taakkaa lähivuosina. Mitä te teette tälle? [Välihuutoja — Eduskunnasta: Eli kokoomus leikkaa hyvinvointialueilta!]
Mutta se varsinainen kysymykseni on: kun suomalaisilla on jo valmiiksi erittäin raskas verorasitus, korot nousevat, nyt energian hinnat ovat korkealla, niin mikä on teidän vastauksenne, olisitteko valmiita kiristämään verotusta suomalaisilta yhä lisää?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-01-12T16:36:36,2023-01-12T16:37:55,Hyväksytty,1.1
2022_148_66,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja taas pyydän, että riippumatta siitä, mistä päin välihuutoja tehdään, tehdään ne sillä tavalla, että ne eivät häiritse keskustelua. Täällä kuulostaa siltä, että keskustelu häiriintyy. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_67,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä oli monta osiota, ja tartun nyt esimerkiksi tähän huomioonne näistä hyvinvointialueista.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niin ikään useissa kyselyissä, tai keneltä tahansa meiltä kysyttynä, varmasti meidän hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi — kokemus siitä, että elämäntilanteesta riippumatta saa hoitoa ja hoivaa. Erityinen huoleni kohdistuu ikäihmisiin. On hyvä huomata, että Suomi teki tämän uudistuksen, joka nyt astui voimaan vuodenvaihteessa, ja kiitos sote-alan ammattilaisille, se on sujunut verrattain hyvin. Se tehtiin viime hetkillä ikääntyvässä Suomessa. Palveluiden tarve on sillä tavoin vahvasti kasvava. Jos olisimme jättäneet sen tekemättä, niin kuin oppositiopuolue kokoomus esitti, me olisimme sellaisessa todellisuudessa, jossa kunnat edelleen vastaisivat palveluista, ja kuten muistamme tuon uudistuksen valmisteluajoilta, se mallihan, edustaja Valtonen, olisi tarkoittanut veronkorotuksia kansalaisille. Tämä on minusta hyvin yllättävää, että nyt te ikään kuin irtisanoudutte tämän uudistuksen merkityksestä ja olisitte olleet valmiita siihen maailmaan, jossa ei olisi ollut edes mitään teoreettista mahdollisuutta saavuttaa tuottavuutta, parempia ja toimivia palveluita. Siksi toivon, että kokoomus pitäisi tämän linjansa [Puhemies: Kiitoksia!] ja kannattaisi hyvinvointialueita, mutta onko linja muuttumassa? [Ben Zyskowicz: Ja höpö höpö! — Eduskunnasta: Eihän kokoomuksella ole linjaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:37:58,2023-01-12T16:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_148_68,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_69,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko tekee sen, mitä hän parhaiten osaa: syyttää kokoomusta [Naurua — Välihuutoja] teidän politiikastanne. Ministeri Saarikko, Lintilä, Kulmuni, Vanhanen, Saarikko — valtiovarainministerin salkku on ollut teidän. Erinomainen jakopuolue, erittäin huono kirstunvartija. Te olette tehneet tätä politiikkaa, vastanneet siitä. Kehykset on moneen kertaan romutettu. Ei ole tehty priorisointeja. Velkaa on otettu liikaa. Tästä ovat varoittaneet kokoomuksen lisäksi valtiovarainministeriö, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Suomen Pankki, Euroopan keskuspankki, komissio, OECD, IMF — viimeksi tosiaan valtiovarainministeriö. Nyt sen sijaan, että vastaatte taas, niin kuin te tulette luultavasti syyttämään kokoomusta, [Timo Heinonen: Totta kai!] minä haluan ja me haluamme kuulla ja Suomen kansan on oikeus kuulla: mikä on teidän suunnitelmanne? Meitä on varoitettu vakavasti siitä, että korkojen nousu uhkaa suomalaisten hyvinvointipalveluiden rahoitusta. [Puhemies: Kiitoksia!] Vararikko, haaksirikko, nämä ovat termejä, joita asiantuntijat käyttävät. Mikä on teidän suunnitelma?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-01-12T16:39:10,2023-01-12T16:40:21,Hyväksytty,1.1
2022_148_70,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_71,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tietysti valitettavaa, jos — ja tuntuu kurjalta kuulla — olette kokeneet puheenvuoroni kokoomusta syyllistävänä. [Naurua] Olen yrittänyt vain kertoa ne asiat, mitkä ovat totta ja luettavissa eduskunnan pöytäkirjoista tai omista vaihtoehtobudjeteistannekin. [Petteri Orpo: Kannattaa lukea kokonaan!]
Mutta mielelläni vastaan myös suunnitelmasta tästä eteenpäin. On nimittäin niin, että ilman näitä talouden velkaantumisen vaiheita, jotka johtuvat sodasta ja pandemiasta, meidän julkinen talous olisi huomattavasti paremmassa kunnossa. Me kaikki tiedämme tämän. Jos voisimme leikkiä mielikuvitusmaailmaa, jossa näitä kriisejä ei olisi ollut, julkinen talous olisi uutta hallitusta odottamassa toisenlaisessa kunnossa. Mitä suurimmin toivon ja suunnittelen, että nämä kriisit loppuisivat ja Suomi voisi keskittyä siihen tehtävään, joka tarkoittaa julkisen talouden tasapainoa menoleikkauksin talouden kasvuun ja työllisyyteen nojaten. Sitä Suomi tarvitsee. Mutta aivan totta, ja seison ylpeästi sen takana, että kriisien keskellä suomalaisia yrityksiä ei hylätty, kun ne jouduttiin sulkemaan koronapandemian vuoksi, [Puhemies koputtaa] ja olen erittäin ylpeä myös siitä, että pienituloisia ei korkean inflaation aikana hylätty. [Juha Mäenpää: Entä maatalous?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:40:21,2023-01-12T16:41:35,Hyväksytty,1.1
2022_148_72,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_73,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tosissaan niin, että tämän maan vasemmistohallitus tulee jäämään historiaan vastuuttoman talouspolitiikan hallituksena, [Timo Heinonen: Onneksi jää!] sillä on tosiaan niin, että kun te aloititte työnne 2019, te laitoitte jo yli miljardin uusia menoja ilman tietoakaan siitä, miten ne menot tullaan rahoittamaan. Te olette ensimmäinen hallitus, joka on rikkonut budjetin menokehyksen — ensimmäinen hallitus, joka näin on tehnyt. [Satu Hassi: Pandemia ja sota!] Nyt olemme myös kuulleet, että tällä hetkellä ministeriönne, ministeri Saarikko, tekee menokartoitusta. On tietysti hienoa, että pari kuukautta ennen eduskuntavaaleja ministeri selvittää nyt virkamiesten kanssa, mitä se valtion budjetti onkaan syönyt. Tämä kertoo siitä, ministeri Saarikko, että te olette epäonnistuneet julkisen talouden hoitamisessa pahasti. [Vasemmalta: Ohhoh!] Ja nyt kysyn teiltä: mihin toimenpiteisiin te aiotte ryhtyä, jotta tosissaan velkaantuminen saadaan katkaistua [Puhemies koputtaa] ja julkisesta taloudesta saadaan pidettyä huolta? [Timo Heinonen: Luottamusäänestys vaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-01-12T16:41:35,2023-01-12T16:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_148_74,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Kiitoksia. — Pääministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_75,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos me katsomme hieman historiaa taaksepäin, niin me havaitsemme sen, että itse asiassa velkasuhteessa on tapahtunut iso muutos, velkaantumista on tapahtunut erityisesti kokoomusvetoisen hallituksen johdolla [Välihuutoja] 2011 eteenpäin, finanssikriisin jälkeen. Ja vaikka me olemme joutuneet kansakuntana kestämään historiallisia kriisejä — globaalin pandemian, eurooppalaisen sodan, energiakriisin — niin itse asiassa nyt meidän velkasuhteemme on lähtenyt jo laskuun. [Ben Zyskowicz: Ette kai te Saramoa usko? Uskokaa asiantuntijoita!] Vaikka jossakin vaiheessa oli ihan aidosti se pelko ja aito huoli siitä, että meidän velkasuhteemme voi näiden toimien seurauksena kasvaa merkittävästikin, niin onneksi näin ei ole käynyt. Se on ollut siellä 70 prosentin kieppeissä, ja se on nyt jo kääntynyt laskusuuntaan, ja tämähän on erittäin hyvä asia. Jos me myös vertaamme niitä toimia, mitä Suomi on kriiseissä tehnyt, niin me emme suinkaan ole velkaantuneet, kun vertaamme muihin maihin, [Puhemies koputtaa] mitenkään erityisen paljon, päinvastoin. [Arto Satonen: Vertaa muihin Pohjoismaihin!] Suomessa on [Puhemies: Kiitoksia!] aika maltillisesti otettu velkaa suhteessa muihin maihin ja onnistuttu tekemään vaikuttavia toimia, joilla me olemme selvinneet näistä kriiseistä tähän asti mielestäni kohtuullisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:42:45,2023-01-12T16:44:01,Hyväksytty,1.1
2022_148_76,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_77,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on todellakin mättänyt 40 miljardia velkaa lisää, [Kimmo Kiljunen: Opposition tuella!] josta 30 miljardia voidaan kyllä hyväksyä näihin pandemioihin ja Euroopassa olevaan hyökkäyssotaan, [Aki Lindén: Kolme neljäsosaa!] mutta 10 miljardia on mätetty kyllä kaikennäköiseen hömppään, millä on yritetty ostaa ääniä [Välihuutoja] tulevissa vaaleissa. Ei oikeasti minkäännäköisiä säästökohteita, mihin oltaisiin haluttu puuttua, yhtään ainutta säästökohdetta ei käytännössä teiltä ole tullut. Joka ikinen ongelma on ratkaistu, kun on vedetty lompakko levälleen — ja todella levälleen. On käsittämätön homma tällainen rahan tuhlaus. Kysyisinkin, että jos valtiovarainministeripuolue jää oppositioon seuraavalla kerralla, niin kehtaatteko oikeasti vielä seuraavaa hallitusta kritisoida säästöistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-12T16:44:03,2023-01-12T16:45:01,Hyväksytty,1.1
2022_148_78,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,Valtiovarainministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_79,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Elina Valtonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 222/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehdään tietysti ensiksi se tosiasia selväksi — vaikka se on itsestäänselvää — että hallituspuolueina me rakennamme viiden puolueen kompromisseja ja vastaan nyt siis täällä koko hallituksen puolesta.
Mitä tulee siihen — jos käytän näitä edustajan termejä — että ”olette mättäneet” 40 miljardia velkarahaa. Se on ihan totta. Suomi on velkaantunut paljon, ja on ollut ilo huomata, että itse asiassa, voi sanoa, käytännössä koko tuota summaa perussuomalaiset ovat tukeneet. [Antti Lindtman: Lähestulkoon, kyllä!] Teidän vaihtoehtobudjettinne mittakaava on tismalleen sama kuin hallituksen. Teidänkin vaihtoehtobudjettinne ”mättää” sen noin 40 miljardia lisävelkaa Suomelle. [Välihuutoja]
 Ja sitten totesitte, että kaikki tämä on mennyt ”hömppään” — käytän taas termiänne. Onko poliisin määrärahojen lisääminen, joka oli kyllä tämän hallituksen poliittinen lisämäärärahapäätös, hömppää? Tai onko se, että me järjestimme asiat niin, että Suomessa jatkossakin lapset ja nuoret pääsevät liikkumaan, että liikunnan ja urheilun määrärahat hoidetaan jatkossa valtion budjetista veikkausvoittovarojen pienentyessä, onko se hömppää? [Puhemies koputtaa] Tai onko todellakin perussuomalaisten asenne yritysten tutkimuspanosten suuntaan ja tieteeseen se, että se on hömppää? [Sebastian Tynkkynen: Kylläpä oli valikoitua puhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:45:05,2023-01-12T16:46:14,Hyväksytty,1.1
2022_148_80,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on myös toisella ryhmällä varsinainen kysymys. — Liike Nyt, edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_81,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Kotitalouksien velka on 200 miljardia, valtionvelka on 140 miljardia. Ensi vuonna korot ovat noin 4—5 prosenttia, koska EKP on edelleen nostamassa korkoa. Korkomenot voivat olla 10:n ja 14 miljardin välillä. Tämä tekee sen, että ajaudumme lamaan, kun kulutus kuihtuu. Holtiton velkaantuminen vie meidät velkahelvettiin. Miten kuvittelitte, että kotitaloudet selviävät kaikesta tästä, ministeri Saarikko?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-01-12T16:46:20,2023-01-12T16:46:57,Hyväksytty,1.1
2022_148_82,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Valtiovarainministeri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_83,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustajan kysymys on erittäin tärkeä. Me useasti, aivan oikein, keskustelemme julkisesta taloudesta ja velkaantumisen herättämästä huolesta. Se huoli on aito ja tarpeellinen, mutta me olemme siirtyneet maailmanaikaan, jossa nollakorkojen aika on ohi. Se koskee valtionvelkaa, mutta se koskee myös kotitalouksia, suomalaisia perheitä, asuntovelallisia. Ruoan hinta on kallistunut, energiakriisi on puhututtanut täällä ja puhuttaa kaikkia suomalaisia, joilla sähkösopimus on.
Me olemme tulleet kansalaisia vastaan monessa asiassa. Suomalaiset ovat saamassa vielä uuden päätöksen sähkötuesta aiempien lisäksi. Me olemme laskeneet sähkön arvonlisäveroa. Kyllä me olemme esimerkiksi aikaistaneet indeksejä kaikkein pienituloisimmille, mutta samalla joudun toteamaan, että tämä on aika, jossa hallitus ja valtion varat eivät voi tulla kaikessa suomalaisten arkea vastaan — ja viittaan tähän kysymyksen aiempaan osaan tässä salissa — siksi, että valtiomme on hyvin velkaantunut, ja se kehitys on tapahtunut pitkän ajan kuluessa. Ensiksi meidän kilpailukykymme rapautui velkaantumisen rinnalla. Nyt onneksi olemme [Puhemies koputtaa] korjanneet kilpailukykyämme, [Petteri Orpo: Sipilän hallitus korjasi ongelman!] mutta kaikessa hallitus ei voi tulla kansalaisia vastaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:46:57,2023-01-12T16:48:09,Hyväksytty,1.1
2022_148_84,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_85,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Me olemme täällä kansaa varten, ja meidän puolueemme, perussuomalaiset, on tuonut usein esille sitä, että kansalaiset haluaisivat säästää kehitysavusta, paisuneesta hallinnosta, tehottomasta ympäristöpolitiikasta, Ylestä ja maahanmuutosta. Perussuomalaiset ovat esittäneet näitä, mutta aika usein — en tiedä, johtuneeko näistä esityksistä — esimerkiksi sosiaalidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliitto ovat sanoneet, että kun meillä on niin vääränlainen arvopohja, niin meidän kanssamme ei voi tehdä yhteistyötä. Ministeri Saarikko, te ette ole näin puhunut, eikä keskusta ole näin puhunut. Puhuitte äsken, että pitäisi leikata toissijaisista menoista tai pitäisi etsiä keinoja, jotta me emme velkaannu. Minkä takia te ette ole leikanneet näistä kohteista, mistä kansa haluaisi? Ja nyt kun te tuotte tämän sähkötukiesityksen, niin tuotteko samalla esityksen näistä leikkauskohteista, jotta me saamme rahaa suomalaisille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-12T16:48:11,2023-01-12T16:49:15,Hyväksytty,1.1
2022_148_86,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_87,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi aloitan tästä kysymyksen viimeisestä osasta. Toin tänne alkuviikosta esityksen niin kutsutusta energiayhtiöiden lisäverosta, joka toteutetaan kohdistuen niihin ansaitsemattomiin voittoihin, joita energiakriisi energiayhtiöille on antanut. Se raha kerätään, jotta tämä kansalaisten sähkötuki voidaan rahoittaa. Se päätös ei perustu siis uuteen velkaan. Ja se liittyy oikeudenmukaisuuteen: kun toisaalla on kohtuutonta harmia ja kärsimystä kohtuuttomista laskuista, toisaalla on nyt kohtuuttomia voittoja. Tämä on minusta oikeudenmukaista politiikkaa, ja näin olemme halunneet toimia.
Kysymyksenne osuus liittyen leikkauksen kohteisiin: Hallitushan toi tänne jo esityksen kehitysyhteistyövarojen leikkaamisesta, se on osa tämän vuoden budjettia. Me leikkaamme jo nyt kehitysyhteistyöstä. Ja mitä tulee maahanmuuton määrärahoihin, niitähän on alennettu merkittävästi, koska maahanmuuttajien määrä koronavuosina laski tuntuvasti. Ja ehkä pikemminkin — tämä on, ymmärrän, hallituksen kyselytunti — [Puhemies: Kiitoksia!] maahanmuuton määrärahoja on lisätty vain ukrainalaisten osalta. [Leena Meri: Ja laittomasti maassa olevien!] Toivottavasti perussuomalaiset tätä politiikkaa kuitenkin voisivat tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:49:17,2023-01-12T16:50:30,Hyväksytty,1.1
2022_148_88,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Edustaja Lindtman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_89,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietenkin oppositiolla ja kokoomuksella on oikeus kritisoida talouspolitiikkaa ja myöskin velkaantumista. [Timo Heinonen: Kiitos!]
Mutta, arvoisa puhemies, olisi kyllä asiallista, että muutamia mielikuvia täällä nyt korjattaisiin. Ensinnäkin mitä tulee tähän verotukseen, edustaja Valtonen: kun te annoitte ymmärtää, että hallitus on nyt niin kovasti lisäverottanut kansalaisia, niin tiedättekö, että tänä vuonna veroasteen ennustetaan laskevan pienimmälle tasolle sitten vuoden 2010? Siis alhaisimmalle tasolle kuin kertaakaan, kun esimerkiksi Petteri Orpo oli valtiovarainministerinä.
Mitä tulee tähän velkaan, kuten valtiovarainministeri totesi, sehän on otettu suurella parlamentaarisella yksimielisyydellä. 10 eurosta oppositio, kokoomuskin, on hyväksynyt noin 9 ja perussuomalaiset 9 euroa 90 senttiä, ja se tietysti johtuu näistä kriiseistä.
Ja mitä tulee tähän vertailuun euromaihin, [Puhemies koputtaa] niin tällä vaalikaudella alijäämä on ollut [Puhemies: Kysymys, kiitos!] euroalueen keskiarvoon verrattuna pienempi jokaisena vuotena, viime vaalikaudella vain yhtenä. Miten, arvoisa valtiovarainministeri, Suomi on pärjännyt euroalueen vertailussa? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-01-12T16:50:32,2023-01-12T16:51:49,Hyväksytty,1.1
2022_148_90,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Valtiovarainministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_91,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Taisitte, edustaja, kyllä itse sen jo kertoa, mutta ehkä tästä silti on luontevaa jatkaa.
Aloitan esimerkiksi toteamalla sen, että minusta se kertoo Suomesta hyvää, että suomalaiset ovat velkaantumisesta ylipäätään huolissaan, niin kuin edustaja Valtonen totesi. [Petteri Orpo: Olisipa hallituskin!] Sama huoli koskee myös omaa ajatteluani. Olen huolissani velkaantumisesta. Samaa ei voi sanoa kaikista euromaista ja kaikista EU-jäsenmaista. Me tunnistamme sen, että tällä väestökehityksellä, kun lasten lukumäärä syntyvyydessä on historiallisen alhainen ja me olemme luvanneet pitää iäkkäistä suomalaisista huolta, tämä yhtälö ei pidemmän päälle toimi. Me voimme loputtomasti käydä keskustelua siitä, miksi vain tämä hallitus olisi velkaantunut, ja me tiedämme, että suomalaiset näkevät sen läpi, että kysymys on kriisien ajasta. Meidän kaikkien puolueiden kannattaa mennä itseemme. Suomen kaari velkaantumisessa on pidempi, ja siinä näkyy työvoiman puute, meidän väestön huoltosuhde, kilpailukyvyn puute, tuottavuuskehitys, monet muut sellaiset asiat, jotka voidaan korjata — jotka voidaan korjata — ja ne tulevat vaikuttamaan velkaantumiseen. [Puhemies koputtaa] Ja minä uskon, että tässä eduskunnassa on suurta halua toimia näin. [Ben Zyskowicz: Onko hallitus korjannut?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-12T16:51:52,2023-01-12T16:53:04,Hyväksytty,1.1
2022_148_92,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Valtonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_93,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtmanille. Veroaste, joka lasketaan suhteessa bkt:hen, nyt tietysti laskee nimellisesti, kun bkt tämän korkean inflaation oloissa nimellisesti nousee. Mutta päätösperäisesti te olette lisänneet suomalaisten verorasitusta jopa puolella miljardilla tai sitä enemmän. [Sari Sarkomaa: Talousoppia Lindtmanille!]
Tämä päätösperusteisuus on itse asiassa avainasia, kun pääministeri tuossa sanoi, että kokoomusjohtoisessa hallituksessa olisi otettu enemmän velkaa. No, Kataisen—Stubbin hallituksen aikana oli finanssikriisi. Suomen bkt laski yhtenä vuonna jopa kahdeksan prosenttia, [Pia Lohikoski: No nytkö ei ole ollut mitään kriisiä? Näinkö on ollut?] monta kertaa enemmän kuin mitä korona-ajan pahimpina aikoina. Se on aivan eri tilanne.
Toinen avainasia on se, että päätösperäisesti silloin pyrittiin säästämään. Silloin toki oli demarivaltiovarainministeri, joka ei välttämättä sitä olisi kovin mielellään tehnyt, mutta päätösperäisesti ei ainakaan lisätty menoja. Mutta te olette lisänneet menoja myös kaiken yllättävän päälle. Ja kun valtiovarainministeri sanoo, että ”on ollut kriisejä”, mutta hyvänen aika, ihan kuin niitä kriisejä ei voisi olla tulevaisuudessakin. [Jussi Saramo: Olisiko meidänkin pitänyt päästää Suomi lamaan?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-01-12T16:53:06,2023-01-12T16:54:15,Hyväksytty,1.1
2022_148_94,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_95,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys kotitalouksien tilanteesta velkaantumisen kasvaessa (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 223/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä ymmärrän sen, että finanssikriisin jälkeen on tarvittu toimenpiteitä. Ymmärrän myös sen, että tuollaisten isojen kriisien myötä valtiot velkaantuvat ja me koemme yhdessä poikkeuksellisia aikoja. [Kai Mykkäsen välihuuto] Ehkäpä tätä samaa viisautta nyt kaivataan myös oppositiolta, ja sen tosiasian tunnustamista, että myös tällä vaalikaudella on koettu aivan poikkeuksellisia kriisejä, jotka hyvin pitkälti tätä velkaantumista selittävät. [Sari Sarkomaa: Muttei ole sopeutettu! — Ben Zyskowicz: Ja sen päälle on vielä otettu!]
On myös totta, että hallitus on tehnyt arvovalintoja. Hallitus on tehnyt arvovalintoja hallitusohjelmassa ja vaalikauden aikana. Me olemme esimerkiksi lisänneet koulutukseen noin miljardin. Edellisellä kaudella koulutuksesta leikattiin kovalla kädellä. Me olemme halunneet kääntää suunnan, ja se näkyy siinä, että talous on kasvanut, meidän työllisyytemme on paremmalla tolalla kuin koskaan, ja koulutuspanostuksilla, tki-panostuksilla varmistamme, että näin on myös tulevaisuudessa. [Sari Sarkomaa: T&k-panostukset laskevat 100 miljoonaa!]
Minä seison kyllä näiden tekojen takana, kuten myös sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tai vaikkapa eläkeläisten toimeentuloa on parannettu. [Puhemies koputtaa] Mielestäni se on ollut oikeudenmukaista politiikkaa, ja se on myös suojannut ihmisiä näissä erittäin kovissa kriiseissä, joita olemme kohdanneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-12T16:54:15,2023-01-12T16:55:29,Hyväksytty,1.1
2022_148_96,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Mennään seuraavaan kysymykseen. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_97,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää vihdoinkin määräaikaista maatalouden sähkö- ja lannoitetukea. Tätä on odotettu, vaikka tuki tuokin vain hetkellistä apua. Maatalouden tilanne on ollut kriittinen jo pitkään, ja monet tilat ovat jatkuvasti lopettamisuhan alla. Kustannusten jyrkkä nousu Venäjän hyökkäyssodan seurauksena on ollut kohtalokas jo ennestään vaikeassa tilanteessa oleville maatalousyrittäjille. Nyt esitettävä tukipaketti oli esillä jo ennen joulua mutta jäi hyllylle odottamaan hallituksen sisäisten erimielisyyksien takia. Tästä johtuen onkin uhkana, että tuen maksatukset venyvät taas tiloille tulevien kustannusten kannalta kohtuuttoman pitkään. Kysynkin hallitukselta: tulevatko tilat saamaan kustannustuen mahdollisimman pikaisesti maksatettuna ja millä aikataululla tarkalleen ottaen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-12T16:55:33,2023-01-12T16:56:39,Hyväksytty,1.1
2022_148_98,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_99,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedän, että edustaja Östman on tehnyt todella paljon töitä maatalouden eteen, ja arvostan sitä hyvää yhteistyötä, mitä meillä on, mutta haluan nyt kuitenkin vähän opponoida edustaja Östmania siinä, että meillä maatilat ovat hyvin erilaisessa tilanteessa lannoitekustannusten ja sähkökustannusten osalta. Se palaute, mitä minä saan tuottajilta ja omalta toimialaltani, on se, että nyt pitää tuki kohdistaa niille tiloille, joilla aidosti ovat sähkökustannukset ja lannoitekustannukset nousseet. Siksi tämä uusi tukijärjestelmä — noin 120 miljoonaa, jonka suuruus selviää, kun tiedämme, mitkä ovat ne lannoite- ja sähkökulut — on kustannustuki ja se maksetaan toteutuneiden kustannusten perusteella. Tämä tulee johtamaan siihen, että maksatukset menevät tuonne keväälle, kun tiedetään, millä tiloilla kustannukset ovat nousseet ja millä eivät ole nousseet. No, tämä ei kuitenkaan ole kohtalokasta siinä mielessä, että nyt tiloilla on näkymää, mitä tukea tulee, ja tämä auttaa esimerkiksi rahoittajien kanssa keskusteluun ja tämä auttaa esimerkiksi jatkamaan tuotantoa, kun on näkymä tuesta. Se on se palaute, mitä olen tuottajilta saanut. [Puhemies koputtaa]
Puhemies! Minusta tämä on vastuullista rahankäyttöä, [Puhemies: Kiitoksia!] kun oppositiokin on puhunut velkarahasta ja myös tuottajat haluavat tuen, veronmaksajien tuen juuri niille, jotka ovat vaikeuksissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-01-12T16:56:42,2023-01-12T16:57:54,Hyväksytty,1.1
2022_148_100,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Kiitoksia. — Lisäkysymys, edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_101,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Laitan pillit pussiin. Haikeaa se on. Kuitenkin koronan yli pärjäsin, mutta sähkölaskut sitten veivät.” Näin totesi eräs pienyrittäjä joulukuun alussa. Eli monella muullakin yrityksellä on maatalousyrittäjän lisäksi vaikeuksia selvitä energialaskuistaan. Osa yrityksistä pystyy viemään nousseita sähkökuluja [Sanna Antikaisen välihuuto] hintoihin, mutta ei kaikkia. Etenkin moni pieni ja keskisuuri yritys on Suomen Yrittäjien mukaan vaikeuksissa kasvavien sähkölaskujen vuoksi. Eniten tämä näkyy teollisuudessa, jossa on paljon energiaa tarvitsevia yrityksiä.
Hallituksen esitys sähkötuesta lähti lausuntokierrokselle virkamiesesityksenä ilman lopullista yhteistä sopua sen yksityiskohdista. Pääseekö hallitus sopuun sähkötuesta ja aikooko hallitus myöntää sähkötukea myös pk-yrityksille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-12T16:57:54,2023-01-12T16:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_148_102,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_103,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys maatilojen kustannustuesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 224/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä hallitus pääsee yhteisymmärrykseen tästä kertakorvauksesta, joka on nyt lausuntokierroksella. Sen lausuntoaika tosiaan loppuu ensi perjantaina. Yritysten osalta: olen tavannut eri alojen edustajat eilen, taisi olla 15 eri toimialaa, joiden alojen erot ovat erittäin isoja. Ehkä voisi sanoa, että tuommoiset 80 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että ei ole tarvetta tukiin, 20 prosenttia ilmoittaa, että on tarvetta, ja tämä on sellainen, jota tällä hetkellä käydään läpi. Tässä tulee tietysti se ongelma, että mikäli me lähdetään tekemään yrityspuolelle mallia, niin se pitää vielä tuoda eduskuntaan lain kautta. Ehkä siinä tullaan tekemään vielä se liikku, että talousvaliokunta saa lisää hommia vielä loppuvaiheeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-01-12T16:59:00,2023-01-12T16:59:58,Hyväksytty,1.1
2022_148_104,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Pyydän siirtymään salin ulkopuolelle muita keskusteluja käymään, jos niihin on tarvetta, ja jatketaan täällä salissa asioiden käsittelyä. Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kauma, olkaa hyvä. [Hälinää] — Ennen kuin aloitatte, edustaja Kauma, pyydän nyt todellakin, että siirrytte muita keskusteluja käymään salin ulkopuolelle, jotta täällä voidaan keskittyä näihin asioihin, kiitoksia. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_105,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannan huolta suomalaisten kielitaidon kaventumisesta. Tässä lakialoitteessa on kyse kieltenopetuksen järjestämisestä etäopetuksena joustavammin kuin se tällä hetkellä on mahdollista. Esitän, että perusopetukseen kuuluvien vieraiden kielten opetus voitaisiin jatkossa järjestää etäyhteyksin ilman koulun henkilökuntaan kuuluvan valvojan läsnäoloa ja siten, että oppilas voisi osallistua opetukseen huoltajan luvalla myös esimerkiksi kotoa käsin. Teknisesti lakimuutos toteutettaisiin momenttilisäyksellä perusopetuslain 4 luvun 11 §:ään, jolla mahdollistettaisiin vieraiden kielten opetuksen järjestäminen osaksi tai kokonaan etäopetuksena.
Arvoisa puhemies! Englannin kieli on noussut entistäkin vahvempaan asemaan Suomessa opiskeltavien vieraiden kielten joukossa. Sen sijaan muiden kielten osaaminen on valitettavasti kaventunut jo pitkään. Kielten painoarvoa perusopetuksessa on kevennetty 80-luvun puolivälistä alkaen sekä vapaavalintaisten että pakollisten kielten osalta. Tämä kehitys näkyy myös peruskoululaisten ainevalinnoissa. Opetushallinnon tilastojen mukaan vuonna 2010 B2-tason ranskan kieltä opiskeli noin 5 900 yläasteikäistä oppilasta, mutta vuonna 2020 vastaava luku oli enää 3 200 oppilasta. B2-tason ranskanopiskelijoiden määrä on toisin sanoen laskenut yläasteilla kymmenessä vuodessa yli 45 prosenttia. Vastaava negatiivinen kehitys on ollut nähtävissä myös muiden vieraiden kielten oppilasmäärissä. Vieraiden kielten opiskelu mahdollisimman varhain on tärkeää paitsi hyvän ja vankan kielipohjan saavuttamiseksi myös siksi, että usein peruskoulussa aloitettuja kieliopintoja jatketaan myös toisen asteen opinnoissa. Valitettavaa onkin, että vähentynyt kieltenopiskelu peruskouluissa näkyy selkeästi myös lukioiden ainevalinnoissa. Yhä harvempi lukiolainen valitsee opiskella ja lopulta kirjoittaa vieraita kieliä. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan pitkän saksan kirjoittaneiden määrä on vähentynyt vuodesta 2013 vuoteen 2022 noin 43 prosenttia. Vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt myös ammatillisella toisella asteella.
Arvoisa puhemies! Syyt nuorten vähäiselle halukkuudelle opiskella kieliä ovat moninaiset. Pienenevät ikäluokat ja jatkuvasti tiukemmassa olevat resurssit tekevät monipuolisen kieltenopetuksen tarjoamisen perusasteella yhä hankalammaksi varsinkin kouluille, joissa lapsimäärä vähenee. Ongelma koskettaa erityisesti haja-asutusalueita, joilla koulut ovat pienempiä, asettaen näillä alueilla asuvat oppilaat eriarvoiseen asemaan taajama-alueilla asuviin verrattuna. Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulisi olla samat mahdollisuudet oppimiseen asuinpaikasta riippumatta. Tämä sisältää myös mahdollisuudet oppia vieraita kieliä. Ongelmana on myös se, että tyypillisesti vapaavalintaisten kielten oppitunnit ovat myöhään iltapäivällä, jolloin päivät venyvät pitkiksi tai oppilaalle tulee hyppytunteja. Tämä lisää kynnystä opiskella vieraita kieliä sekä niiden opiskelun kuormittavuutta.
Vieraiden kielten opiskeluun ei juuri kannusteta myöskään toisella asteella, jossa matematiikkaa usein arvostetaan enemmän kuin aiempaa menestystä kieliopinnoissa — jopa silloin, kun pyritään opiskelemaan vierasta kieltä yliopistoon. On nurinkurista, että esimerkiksi Helsingin yliopiston ranskan kielen koulutusohjelmaan pyrkivä saa tällä hetkellä pitkän matematiikan laudaturista enemmän pisteitä kuin pitkän ranskan laudaturista. Tätä on joskus perusteltu sillä, että matemaattiset taidot kertovat loogisesta ajattelusta enemmän kuin kieltenopiskelu, mutta siinä sorrutaan mielestäni kieltenopiskelun vähättelyyn. Kielitaito on pitkäaikainen prosessi, jossa sanavarastoa kasvatetaan parhaassa tapauksessa monen vuoden aikajänteellä, mikä vaatii erittäin suurta motivaatiota.
Arvoisa puhemies! Jotta kieltenopiskelun vähenemisen kierre aina perustasolta korkeakouluun saataisiin katkeamaan, olisi tärkeää paitsi aloittaa kieltenopiskelu jo varhaiskasvatusiässä myös lisätä ja helpottaa vieraiden kielten opiskelua peruskoulussa. Tärkeää on, että kieltenopetukseen on riittävät resurssit ja että kielitarjonta on monipuolista jo varhaisessa vaiheessa. Myös teknologia tuo mahdollisuuksia, ja opetuksen tulee seurata aikaansa. Tähän tehokas keino olisi mahdollistaa vieraiden kielten opetus nykyistä laajemmin etäopetuksena myös peruskouluissa. Näin opetus pystyttäisiin järjestämään usean koulun yhteistyönä, jolloin pienemmissäkin kouluissa pystyttäisiin tarjoamaan harvinaisempien vieraiden kielten opetusta niistä kiinnostuneille.
Arvoisa puhemies! Vaikka vieraiden kielten opettaminen etäyhteyksin on jo nykyisellään mahdollista, muodostuu ongelmaksi usein se, että tällä hetkellä oppilaan tulee osallistua etäopetukseen koulun henkilökunnan valvomana, jolloin opetus annetaan käytännössä koulun tiloissa. Kouluilla ei ole useinkaan ylimääräisiä resursseja valvontatehtäviin, ja juuri tähän tämä lakialoite toisi muutoksen. Lakialoite mahdollistaisi etäopetuksen antamisen siten, että etäopetukseen voisi osallistua kotoa käsin huoltajan luvalla ilman valvontaa tai huoltajan valvonnassa. Tämä vapauttaisi opettajien ja muun henkilökunnan aikaa pois valvontatehtävistä ja loisi joustavuutta opetuksen aikatauluihin.
Uudistuksesta hyötyisivät erityisesti yläasteikäiset, jotka muutoinkin toimivat opinnoissaan yleensä ala-asteikäisiä itsenäisemmin. Meillähän on jo hyviä käytännön kokemuksia peruskouluissa annettavasta etäopetuksesta, kun koronaviruspandemian pahimpina aikoina opetus siirtyi luokkahuoneista etämaailmaan. Suurimmalla osalla oppilaista etäopiskelu toimi hyvin ja osalle oppilaista väylänä pois koulupudokkuudesta takaisin osaksi laadukasta suomalaista opetusta. Positiivista oli myös se, että useissa kouluissa opetustilanteet rauhoittuivat, ja koronaviruspandemian aikana laajasti käytössä ollut etäopetus lisäsi merkittävästi oppilaiden ja myös opettajien valmiuksia hyödyntää etäopetusta tehokkaammin kuin ennen pandemiaa.
Arvoisa puhemies! Suomi on pieni kansantalous, joka tarvitsee ulkomaankauppaa hyvinvointipalveluiden säilyttämiseksi. Kansainvälisessä kaupassa menestyminen edellyttää kieli- ja kulttuuriosaamista. Ainoastaan englannin kielen osaaminen ei läheskään aina riitä. Kansainvälinen elinkeinoelämä ja -yhteisö tarvitsevat tätä laajemman kielivalikoiman osaavia kieliosaajia. Suomen on myös kyettävä valvomaan etuaan monikansallisissa päätöksentekoelimissä, kuten Euroopan unionissa — tämä on nostettu esiin myös EU-selonteossa täällä eduskunnassa, ja juuri näissä viroissa laaja kielitaito on ensisijaisen tärkeää. Tulevaisuuden osaajien kielitaito rakentuu monipuoliselle kielitarjonnalle peruskoulusta alkaen. Suomalaisten lasten ja nuorten kielitaidon monipuolistaminen vaatii useita toimenpiteitä ja rahallisia satsauksia. Oppilasmäärien vähentyessä ja opetukseen käytettävien resurssien tiukentuessa on koululaitokselle annettava mahdollisuus hyödyntää uudenlaisia oppimisen työkaluja, joista yksi keskeisimmistä, arvoisa puhemies, on etäyhteyksin annettava opetus, johon voi osallistua vaikka kotoa käsin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-01-12T17:01:09,2023-01-12T17:08:40,Hyväksytty,1.1
2022_148_106,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_107,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kauma ehdottaa aloitteessaan opetussuunnitelmaan kuuluvien vieraiden kielten opettamisen mahdollistamista etäyhteyksien avulla. Olen sivistysvaliokunnan jäsenenä samaa mieltä siitä, että opetuksen järjestämistapoja tulee uudistaa. Etäopetuksen puolesta olen puhunut koronapandemian alusta saakka. Se pitäisi mahdollistaa niiden lasten kohdalla, jotka siitä selkeästi hyötyvät ja joiden oppimistulokset parantuvat kotona omaan tahtiin opiskellessa. Esimerkiksi aistiyliherkille, neuropsykiatrisen diagnoosin omaaville oppilaille, sisäilmasta oireileville, kouluahdistuneille, maaseudun pitkien koulumatkojen oppilaille sekä kiusatuille se voisi sopia perinteistä opetusta paremmin.
Näkisin myös, että etäopetus voisi aloitteessa ehdotetulla tavalla sopia kielten opetukseen, sillä vapaaehtoisesti vieraita kieliä opiskelevat ovat tyypillisesti hyvin motivoituneita. Nykynuoret ovat tekniikan ihmelapsia, joille osa sosiaalisesta ympäristöstäkin on luontevasti verkossa, eikä sitä karsasteta.
Ja loppuun, puhemies: tämä auttaisi myös maaseudun pienempiä kouluja ja näiden alueiden elinvoimaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-12T17:08:41,2023-01-12T17:09:50,Hyväksytty,1.1
2022_148_108,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Edustaja Kaunisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_109,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kaumalta erittäin laadukas oman lakialoitteensa esittely, ja siitä voi olla erittäin pitkälti samaa mieltä. On totta, että teknologian käyttö ja sen hyödyntäminen siinä, että nuori voi valita laajemmat opiskelumahdollisuudet ja materiaalit, on ainoastaan ja vain hyvä ajatus, ja lämpimästi tätä asiaa itsekin kannatan.
Suomi on pieni, vientivetoinen maa, ja me elämme puhtaasti sillä, että meillä vienti toimii, koska viennin vastapuolena meillä on tuontia: ilman vientiä on hyvin vaikea tuoda, ja tuonnin kautta me saadaan lääkkeitä, elektroniikkaa, millä yhteiskunta jälleen kerran pyörii. Eli ulkomaankaupan rooli Suomen pärjäämisessä on valtava, ja ne, jotka ulkomailla ovat toimineet, varmasti voivat sen allekirjoittaa, että kielen osaaminen avaa aivan uusia ovia.
Ehkä viimeisenä pointtina nostan tämän: Usein kielten opiskelussa nousevat argumentit sitä vastaan: se on turhaa ja mahdollisesti tulevaisuudessa yhä turhempaa, koska tekoälyn kehityksen kautta voi hyvin olla niin, että joku päivä tulevaisuudessa on se tilanne, että me ymmärrämme toisiamme, puhutaan mitä kieltä vaan, ja teknologia mahdollistaa jo nyt käännöspalveluita melko laadukkaasti, saati mitä se sitten tulevaisuudessa on. Mutta tällä argumentilla toisaalta tuhotaan kaiken koulutuksen merkitys, eli onhan meillä Google tänä päivänä, jos haluaa jotain tietää. Kysymys on siitä, että haluaa itseään kehittää, oppia uusia asioita — on se kieliä, mitä ainetta tahansa — ja sillä on valtava arvo ihmisen kehitykselle. Ja sitä meidän pitää lainsäätäjinä tukea, sitä halua kehittyä, mikä meidän nuorilla on, kaikin mahdollisin tavoin. Siksi tämä on erittäin hyvä lakialoite edustaja Kaumalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2023-01-12T17:09:50,2023-01-12T17:11:56,Hyväksytty,1.1
2022_148_110,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_111,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on keskusteltu nimenomaan tästä edustaja Kauman hyvästä aloitteesta. Totean vain yleisellä tasolla sen, ja olen itsekin ottanut kantaa aikoinansa ja tehnyt aloitteen siitä, että tämä etäopetus mahdollistettaisiin perusopetuslaissa, eli sinne pitäisi tehdä muutos. Se auttaisi tässäkin tilanteessa, mutta se auttaisi monessa muussakin tilanteessa. Otetaan esimerkiksi: meillä on tällaisia harvinaisia kieliä, joihin ei tule riittävästi opiskelijoita, jolloin yksi koulu ei pysty niitä järjestämään, ja nyt jos me voitaisiin kerätä eri kouluista esimerkiksi jonkun kielen innostuneita opiskelijoita, niin me saadaan niitä ryhmiä täyteen. On myöskin muita: esimerkiksi uskonnonopetuksessa on tällaiset säännöt, että pitää olla määrätty määrä henkilöitä. Miksi näitä ei voisi järjestää etäopiskeluna?
Me ollaan nyt saatu kokemusta korona-aikana tästä etäopiskelusta, ja ei se ole kaikin puolin mennyt hyvin. Kaikki eivät siitä hyödy, mutta nythän kysymyksessä olisivatkin tällaiset yksittäiset kurssit, joita pitäisi pystyä järjestämään, ja aina kun ne pystytään järjestämään, niin hyvin suunnitellusti. Koronatilannehan oli se, että me jouduttiin aika niin kuin yhdessä viikossa polkaisemaan oppilaitoksissa nämä etäopiskelut, ja vaikka niihin kuinka oli valmistauduttukin jossain vaiheessa ja opiskeltu tätä etäopiskelua ja -opettamista, niin ei se aina kaikkien kohdalla sujunut hyvin, mutta nyt ovat kysymyksessä yksittäiset kurssit, yksittäiset oppiaineet, jotka kyllä pystytään tekemään. Ja varsinkin kun meillä on sellaisia tilanteita, että jollakin opiskelijalla ja oppilaalla saattaa olla elämässään sellainen vaihe tai hänellä saattaa olla esimerkiksi joku ongelma, terveysongelma, niin olisi mahdollista, että hän pystyisi opiskelemaan sieltä kotoa käsin, vaikka hän ei pysty tulemaan sinne koululle. Tällaisissakin tilanteissa tällainen pitäisi pystyä mahdollistamaan.
Totta kai se vaatii resursseja, totta kai se vaatii valmistautumista, mutta olen sitä mieltä, että tämä pitäisi perusopetuslaissa pystyä muuttamaan niin, että tämä olisi mahdollista. Kyllä minä luotan noihin meidän opettajiin ja rehtoreihin ja koulunjohtajiin, että he pystyvät aina arvioimaan sen, missä tilanteessa on järkevää käynnistää etäopiskelu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-12T17:11:58,2023-01-12T17:14:22,Hyväksytty,1.1
2022_148_112,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_113,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Kauman lakialoite on erittäin tervetullut. Tässä edellä on puhunut väkeviä sivistyspoliitikkoja. Myös sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikon puheenvuoro etäopetuksesta laajemmin oli erittäin tärkeä. Tosiaan kannatan tätä lakialoitteen ajatusta.
Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin vientivetoinen, avoin kansantalous. Jotta meillä tulevaisuudessakin on menestymisen edellytyksiä, niin tarvitsemme korkeaa osaamista. Me tarvitsemme erityisesti sellaista osaamista, että saamme ne parhaat — maailman parhaat — tuotteemme kaupaksi sitten tuolla maailmalla. Tarvitaan kielitaitoa, tarvitaan kulttuurin ymmärtämistä.
Arvoisa puhemies! Tämä aloite on perusteltu myös siltä kannalta, että nämä vientialamme myöskin sijaitsevat keskeisesti tuotantonsa osalta eri puolilla maata, varsin harvaan asuttua maatamme. Sanotaan vaikka matkailu, jota harvoin itse asiassa edes osataan vientiteollisuudeksi laskea: matkailu jos mikä on hieno vientiala, kun rahaa tuodaan Suomeen eikä täältä oikeastaan mukaan lähde kuin niitä matkailijoiden arvokkaita muistoja... [Mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt tuli takaisin.] No niin, arvoisa puhemies, jatketaan sitten seuraavien vientialojen osalta. Elikkä toisaalta vaikkapa metsäteollisuutemme tai metalliteollisuutemme pitkät arvoketjut sijaitsevat ympäri maata. Tässä mielessä on todella tärkeää, että myös oppilaitoksilla eri puolilla maata on mahdollisuus tarjota korkeatasoista koulutusta, vaikkapa tämän lakialoitteen osalta kielikoulutuksen muodossa niin, että kun tämä etäopetus joustavammin mahdollistetaan, niin vaikkapa pienen peruskoulun yläluokilla samassa pienessä kunnassa sijaitsevassa lukiossa ja niin edelleen on mahdollisuus tarjota laajempaa kielivalikoimaa yhteistyössä tehden sitä alueen muiden kuntien kanssa tai vaikka maakunnallisesti. Tässä mielessä on todella tärkeää, että perheillä on mahdollisuus sijoittua eri puolille maata ja samalla kokea, että koulutus, jota siellä sitten paikallisesti perheen lapset voivat saada, on ei vain Suomen vaan samalla myös maailman parasta, kun meidän selvä tavoitteemme on pitää suomalainen koulutus maailman kärjessä myös tulevaisuudessa.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, tämä lakialoite on erittäin tärkeä, että se niin montaa kautta mahdollistaa sen, että Suomen keskeisimmät menestymisen edellytykset myöskin tulevaisuudessa ovat kunnossa. Haluan edustaja Kaumaa kiittää erittäin hyvästä lakialoitteesta ja sen tyylikkäästä esittelystä täällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-12T17:14:23,2023-01-12T17:17:36,Hyväksytty,1.1
2022_148_114,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_115,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli todella ilo kuunnella edustaja Kauman tekemää lakialoitetta. Se, että voisi etänä opiskella kieliä koulussa, kuulostaa kyllä erittäin järkevälle. Varsinkin korona-aikana nämä etäopinnot ovat tulleet jo tutuksi, mutta tämä, että jatkossakin voisi opiskella, on hyvin järkevä idea. Itsekin tulen tuolta maaseutualueelta, ja jos tämmöinen tilaisuus olisi ollut jo silloin, kun olin itse opiskelemassa koulussa, niin olisin ollut tosi onnellinen, että olisi voinut valita sieltä kielen kuin kielen — tai ei välttämättä kielen kuin kielen, mutta kuitenkin joitakin semmoisia kieliä, mihinkä ei välttämättä siinä omassa pienessä koulussa ryhmää olisi tullut. Ehdottomasti tämä on hieno mahdollisuus. Kyllä toivoisin, että tämä lakialoite kantaisi eteenpäin. Jos miettii monia muita maita, niin englanti esimerkiksi on semmoinen kieli, että monissa maissa englantia opetetaan vielä enemmän kuin Suomessa, ja kyllähän se on tärkeä kieli. Se on oikeastaan semmoinen maailmanlaajuisin kieli, mitä tuolla bisnesmaailmassa käytetään.
Tämä on tosi tervetullut aloite, kiitoksia siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-12T17:17:37,2023-01-12T17:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_148_116,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_117,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 61/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia Koponen, Kaunisto, Risikko, Autto ja Reijonen erittäin kannustavista puheenvuoroista tämän lakialoitteen osalta. Kysymyshän on loppujen lopuksi aika pienestä muutoksesta, minkä tämä lakialoite vaatisi sinne lakiin, että sitä voitaisiin alkaa toteuttaa, mutta isosta asiasta sitten kuitenkin oppilaiden käytännön elämässä.
Toivon tietenkin, että sivistysvaliokunta ottaa tähän positiivisen kannan, kun se menee sinne käsittelyyn, mutta harmillisesti tietysti tämä meidän eduskuntakautemme on tässä nyt niin loppuvaiheessa, että sitä ei ehkä ehditä saada eteenpäin. Mutta toivon, että sitten seuraava hallitus ja seuraava eduskunta ottavat tämän lakialoitteen sisällön ja asiat käsittelyyn ja vievät sitä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-01-12T17:18:40,2023-01-12T17:19:29,Hyväksytty,1.1
2022_148_118,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Simula, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_119,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuvitellaanpa ehkä hullultakin kuulostava skenaario, että joukko tunnettuja poliitikkoja, vaikkapa pääministeri Sanna Marin ja kansanedustaja Jussi Halla-aho, siirtäisi kirjansa ennen kunta- ja aluevaaleja eri kuntaan kuin missä he ovat siihen asti asuneet muuttamatta kuitenkaan kyseiseen kuntaan lainkaan asumaan. Väestötietojärjestelmän mukaan näyttäisi siis siltä, että heillä on äänioikeus ja asuinpaikka kyseisessä kunnassa. Tämän jälkeen puolueet asettaisivat nämä henkilöt ehdokkaiksi kunta- tai aluevaaleihin. He saisivat valtakunnallisesti tunnettuina henkilöinä hyvin todennäköisesti vaalivoiton ja muuttaisivat täysin vaalituloksen, keikauttaen lopputuloksen aivan toisenlaiseksi kuin mitä se olisi ollut ilman heidän ehdokkuuttaan.
Vaalien jälkeen joku tietysti valittaisi hallinto-oikeuteen näiden tunnettujen, yhtäkkisesti paikkakuntaa näennäisesti vaihtaneiden henkilöiden vaalikelpoisuudesta, ja oikeus päättäisi, ettei vaalikelpoisuutta ole ollut, sillä ehdokkaan todellinen asuinpaikka ei ole ollut kyseisessä kunnassa tai hyvinvointialueella.
On totta, että keskusvaalilautakunta arvioi kunkin ehdolle asetettavan vaalikelpoisuuden. On kuitenkin harvinaista, että ehdokkuus evättäisiin, mikäli henkilön kotikunta on väestötietojärjestelmän mukaan se, jossa hän on pyrkimässä ehdolle.
Keskusvaalilautakunnissa annetaan mieluiten päätös oikeuden tehtäväksi, jotteivat he evää ehdokkuutta väärin perustein. Nimittäin se voisi johtaa tarpeeseen toimittaa vaalit kokonaan uudelleen.
Tämänhetkisen vaalilain mukaan asuinpaikan perusteella vaalikelvoton ehdokas siivotaan kyllä pois valtuuston kokoonpanosta, mutta äänet jäävät puolueelle. Perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit tässä skenaariossa voisivat saavuttaa nimekkäillä ehdokkaillaan jopa ykkös- ja kakkospaikkoja paikkakunnilla, joissa eivät samanlaista valta-asemaa muuten saavuttaisi. Paikkaneuvotteluissa se voisi tarkoittaa lisää luottamuspaikkoja lautakuntiin, hallitukseen ja lisäksi valtuuston puheenjohtajuutta tai jopa ykköspaikan saavutettuaan hallituksen puheenjohtajuutta eli merkittävää valtaa kunnassa tai hyvinvointialueella.
Tämänhetkisen lain mukaan skenaario olisi täysin mahdollinen, joskaan ainakaan me perussuomalaiset emme tällaisiin kepulikonsteihin ole syyllistyneet, eikä sellaisia suunnitelmia todellakaan myöskään ole, mutta ymmärtänette esimerkkini.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani pureudutaan nimenomaan vaalikelvottomuuteen asuinpaikan perusteella ja ehdotetaan, että tosiasiallisesti kunnan tai hyvinvointialueen ulkopuolella asuvan ehdokkaan saamat äänet mitätöitäisiin puolueelta, vaaliliitolta tai yhteislistalta, mikäli oikeus siis toteaisi henkilön vaalikelvottomaksi tällä perusteella.
Mitätöinti ei koskisi tapauksia, missä ehdokas esimerkiksi menehtyy kesken vaalien, eikä sellaisia tapauksia, joissa oikeus toteaa vaalien jälkeen esimerkiksi viranhaltijana toimivan henkilön vaalikelvottomaksi. Lakimuutos lisäisi puolueiden ja valitsijayhdistysten vastuuta asettamistaan ehdokkaista siten, että ehdokkaan taustat ja asuinpaikka todella selvitettäisiin, eikä lakimuutoksen myötä tulisi myöskään houkutusta asettaa epäkelpoja ehdokkaita listoille.
Kotipaikkakunnallani Oulussa viime kuntavaaleissa syntyi tilanne, jossa vihreiden listoilla oli tosiasiassa ulkomailla jo vuosikausia asunut henkilö ja jonka hallinto-oikeus totesi vaalien jälkeen vaalikelvottomaksi. Hänen keräämänsä äänet jäivät kuitenkin vihreille, mikä vaikutti kokonaisvaalitulokseen, valtuuston kokoonpanoon ja paikkaneuvotteluihin. Puolue sai yhden valtuutetun enemmän kuin se olisi ilman kyseisen henkilön äänimäärää saanut. Itse asiassa tässä tapauksessa vain murto-osa henkilön saamasta äänimäärästä ratkaisi vaalit vihreiden eduksi.
Arvoisa puhemies! Tämä porsaanreikä vaalilaissa tulee tukkia, ja lakialoitteeni pohjautuu juuri tällaisten vääristyneiden tilanteiden välttämiseen ja väärinkäytösten estämiseen. Vaalit ovat tutkimusten mukaan yhä enenevissä määrin henkilövaaleja, joten ei voida automaattisesti olettaa, että vaalikelvottomaksi todetun henkilön äänet olisivat välttämättä tulleet kyseiselle listalle muutoin lainkaan. Pelko äänten mitätöinnistä saisi puolueet toimimaan jo ehdokasasettelussaan vastuullisemmin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-12T17:19:50,2023-01-12T17:24:43,Hyväksytty,1.1
2022_148_120,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_121,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaalilaissa on tosiaan porsaanreikä, ja edustaja Simulan lakialoite on erinomainen ehdotus sen tilkitsemiseksi. Nykylain mukaan on mahdollista nimetä alue- tai kuntavaaleihin ehdolle valtakunnallisesti tunnettuja henkilöitä keräämään suurta äänisaalista puolueelle, vaikka jälkeenpäin todettaisiin, etteivät henkilöt olleetkaan vaalikelpoisia asuinpaikkansa perusteella. Kuulimme tästä äsken Oulun esimerkin, en lähde sitä toistamaan. Tämä selkeästi todennettu epäoikeudenmukaisuus on meidän kansanedustajien vastuulla korjata. Kiitos vielä hyvästä lakialoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-12T17:24:44,2023-01-12T17:25:20,Hyväksytty,1.1
2022_148_122,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_123,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi vaalilain 88 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 60/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olihan tuo aika mielenkiintoinen esimerkki, minkä edustaja Simula kertoi, että tosiaan Oulussa oli vihreiden ehdokkaana ollut henkilö, joka onkin ollut asumassa ulkomailla ja keräsi sitten niitä ääniä siellä vaalissa, ja se vähän niin kuin vääristi sitä tulosta — niin aikamoinen porsaanreikä. Totta kai tämmöinen pitäisi ehdottomasti estää, että jatkossa ei tätä tapahdu.
Itse olisin kyllä myös sitä mieltä, että tässä vaalilaissa on monenlaista muutakin tämmöistä, mitä voitaisiin kyllä korjata. Esimerkiksi kun noita vaaliliittoja solmitaan, niin olisi se kyllä oikeus ja kohtuus, että ne vaaliliitot ilmoitettaisiin etukäteen ennen vaaleja. Ainakin tuolla Pohjois-Savossa ja Kuopiossakin kun on monasti käynyt niin, että vaaliliittoja ei ole tiedetty ennen vaaleja, on pidetty vaalit, ja sitten vaaliliitot tehdään vaalien jälkeen ja sumplitaan, mikä on itse kullekin edullisin, niin sitä ei välttämättä sitten aina äänestäjä tiedä, että mitä puoluetta äänestää, sillä hän voi myös samalla antaa äänen ihan toiselle puolueelle, vaikka ne ajatusmaailmat eivät olisikaan lähellä toisiaan. Että jotenkin toivoisin, että jossain vaiheessa tulisi semmoinen laki, joka velvoittaisi, että vaaliliitot ilmoitettaisiin etukäteen. Äänestäjän oikeusturvaahan se olisi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-12T17:25:22,2023-01-12T17:26:30,Hyväksytty,1.1
2022_148_124,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_125,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen tarkoituksena on muuttaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia korvaamalla lain 2 luvun 5 ja 8 §:ssä mainittu ammattinimike ”laboratoriohoitaja” nimikkeellä ”bioanalyytikko” vastaamaan alan tutkintonimikettä.
Bioanalyytikon tutkintonimike on ollut Suomessa käytössä jo yli 20 vuotta. Vuonna 1998 laboratoriohoitajan koulutuksen siirtyessä opistotasolta ammattikorkeakouluun muuttui nimike bioanalyytikoksi, koska se katsottiin paremmin yhteensopivaksi kansainvälisten nimikkeiden kanssa. Alan ammattilaisista jo yli puolella tutkintonimikkeenä on bioanalyytikko (AMK), ja tämä osuus vain kasvaa entisestään eläköitymisen johdosta.
Nykyisen lain mukaan bioanalyytikko (AMK) ‑tutkinnon suorittanut laillistetaan laboratoriohoitajaksi. Yhdenmukaisempaa ja selkeämpää olisi, että myös laissa mainittu ammattinimike olisi bioanalyytikko tutkintonimikkeen mukaisesti. Ammattinimikkeen muutos koskisi myös kaikkia jo työelämässä toimivia laboratoriohoitajia suoritetusta tutkintonimikkeestä huolimatta, jolloin heidän asemansa työelämässä olisi turvattu ja muutos ei vaatisi heiltä ylimääräistä työtä ammattinimikkeen muuttamiseksi tai uudelleenhakemiseksi.
Nimikkeen muuttamista laissa ovat vaatineet muun muassa Suomen Bioanalyytikkoliitto ry sekä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy.
Eli tämä lakialoite koskisi ainoastaan sanan ”laboratoriohoitaja” muuttamista bioanalyytikko‑sanaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:ssä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:26:49,2023-01-12T17:28:44,Hyväksytty,1.1
2022_148_126,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_127,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totta kai on järkevää muuttaa ammattinimikkeitä sitä mukaa kuin aika muuttuu ja nimikkeet muuttuvat, ja tämä on erittäin kannatettava asia. Samalla tavalla kuin ammattinimikkeiden osalta, omasta kokemuksestani voin kertoa apteekkialalta, että sielläkin on myös hämminkiä aiheuttanut, että aikaisemmin oli farmanomeja, jotka eivät saaneet antaa lääkeneuvontaa, ja sitten oli farmanomeja, jotka olivat enemmän koulutettuja ja saivat antaa lääkeneuvontaa. Oli todella hämmästyttävää, että osa farmanomeista sai antaa lääkeneuvontaa ja osa ei saanut antaa lääkeneuvontaa samalla nimikkeellä, mutta sen jälkeen onneksi siinä tuli vähän semmoista järkevyyttä, että se muutettiin sitten lääketeknikoksi.
Mutta totta kai pitää ammattinimikkeen olla kohdillaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-12T17:28:44,2023-01-12T17:29:25,Hyväksytty,1.1
2022_148_128,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_129,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Mäkisalo-Ropposen tekemä lakialoite terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta on kyllä erittäin kannatettava. Sehän on todella erikoista, että meillä on koulutusohjelma, joka kouluttaa bioanalyytikoiksi mutta tässä laissa heitä käsitellään laboratoriohoitajina. Minä kannatan erinomaisesti tätä. Ja onhan se vähän erikoista, että tämä on jo näin kauan kestänyt eikä sitä ole muutettu, niin että vähän pitää meidän katsoa tässä peiliin, että ei olla tätä aikaisemmin hoidettu. Toivon, että tämä menee oikein hyvin eteenpäin, ja varmasti tämä kyllä saa kannatusta.
Minun on pakko tässä kertoa teille tällainen pieni välikevennys. Kun täällä todetaan… — Olen senkin ajan elänyt, kun näitä nimikkeitä muutettiin. Oli laboratoriohoitaja, sitten siitä tuli bioanalyytikko, ja siinä sitten vähän nikoteltiinkin aina välillä, että hetkinen, onko tämä tällainen ammattinimikkeitten muutos nyt järkevää, kun oli tottunut tähän laboratoriohoitajaan. Mutta se on mielestäni hyvin otettu vastaan. — Mutta se minun välikevennykseni tähän, arvoisa puhemies, liittyy siihen, että silloin aikoinansa, kun näitä koulutusohjelmia yhdistettiin, tuli sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusohjelma. Ennen, niin kuin edustaja Mäkisalo-Ropponen muistaa, meillä oli terveydenhuollon koulutusohjelmat ja sosiaalihuollon koulutusohjelmat, ja sitten niistä tuli yhteisiä. No, siellä sitten joku pohti sitä, pitäisikö liittää myös diakonia ammattikorkeakouluun ja nämä koulutusohjelmat yhteen. Siinä sitten vähän niin kuin huumorilla pohdittiin, mikä olisi se ammattinimike, kun sosiaali- ja terveydenhuollon ja diakonian tutkinto laitettaisiin yhteen, olisiko se ”sosternissa”. Mutta onneksi sellaista ”sosternissaa” ei ole vielä tänä päivänä Suomessa. Hienoa, että sitä osaamista on kyllä näillä, ja näitä voidaan yhdistää, mutta tällaista ammattinimikettä ei ole. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-12T17:29:27,2023-01-12T17:31:22,Hyväksytty,1.1
2022_148_130,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_131,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan myös kannattaa tätä edustaja Mäkisalo-Ropposen aloitetta.
Itsellenikin tuli mieleen, kun tätä luin, että aika kumma, että tätä ei ole 20 vuoteen saatu muutettua. Olen itse valmistunut siinä vuosituhannen vaihteessa röntgenhoitajan ammattiin, ja juuri siinä vaihteessa itse asiassa tapahtui myös tämä ammattikorkeakoulureformi niin sanotusti ja bioanalyytikko-tutkintonimike otettiin käyttöön. Ei voi muuta kuin kummastella, että tosiaan on käynyt näin: näin pitkä aika on tässä välissä ollut, ja ei ole saatu tätä muutosta tehtyä sinne lakiin. Ehdottomasti tätä lakiesitystä voi lämpimästi kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Kim Berg,1443,2023-01-12T17:31:22,2023-01-12T17:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_148_132,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_133,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 ja 8 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 62/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos edustajille hyvistä puheenvuoroista. Minustakin on todella kummallista, että tämän asian hoitaminen on kestänyt näin kovin kauan. Tässä olisi kyllä moni hallitus jo ennättänyt hoitaa tämän pienen asian kunnolla kuntoon. Mutta nyt, kun tämä asia on noussut esille, niin toivon, että tämä nopeasti hoidettaisiin asiaankuuluvalla tavalla. Ei tuntuisi olevan kovin iso asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:32:13,2023-01-12T17:32:42,Hyväksytty,1.1
2022_148_134,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_135,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt tulee hiukan pidempi esittelypuheenvuoro kuin äsken.
Tämän tekemäni lakialoitteen tarkoituksena on lisätä hallituksen esitykseen laiksi potilasasiavastaavista ja sosiaaliasiavastaavista, eli hallituksen esitys 300/2022, vammaisasiavastaavan tehtävä. Aloite on siis tarkoitus käsitellä yhdessä hallituksen esityksen HE 300/2022 vp kanssa. Vammaisasiavastaavan tehtävänä on edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja vammaisten oikeuksia sekä palveluiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Lakialoitteen takana on huoli vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisen haasteista sosiaali- ja terveyspalveluissa. Pelkona nimittäin on, että vammaisten asiat jäävät muiden asioiden jalkoihin eivätkä he saa tarvitsemaansa huomiota.
Vammaiset itse ovat kokeneet, ettei potilasasiavastaavalla tai sosiaaliasiavastaavalla — tai kuten tähän asti se nimike on ollut potilasasiamies ja sosiaaliasiamies, mutta nyt uudistetut käsitteet tulevat olemaan potilasasiavastaava ja sosiaaliasiavastaava — ei ole aina aikaa eikä tietoakaan vammaisuuteen liittyvistä erityistekijöistä. Vammaiset kokevat usein ja ovat minulle aika usein ottaneet kantaa myöskin näistä asioista, että heidän tarpeensa ja oikeutensa jäävät toteutumatta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vammaiset asiakkaat ovat myös muita haavoittuvammassa asemassa ja usein tarvitsevat enemmän apua asioinnissaan ja tarvittavien palveluiden saannissa. Tämän takia on tärkeää, että tulevaisuudessa kaikilla hyvinvointialueilla toimisi vammaisasiavastaavia, joilla olisi vaadittava osaaminen ja toimivalta vammaisten asiakkaiden neuvontaan ja oikeuksien edistämiseen.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on osoittanut huoltaan vammaisten oikeuksista ja palveluista hyvinvointialueilla. Joulukuussa yhdenvertaisuusvaltuutettu lähetti hyvinvointialueille kirjeen, jonka otsikkona oli ”Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen hyvinvointialueilla”. Kirjeessään yhdenvertaisuusvaltuutettu korostaa muun muassa tilojen esteettömyyttä, palvelujen saavutettavuutta, kohtuullisia mukautuksia, vammaisneuvoston kuuntelemista sekä vammaispoliittisen ohjelman tarpeellisuutta hyvinvointialueilla. Vammaisasiavastaavat edistäisivät muun muassa kaikkia näitä asioita ja toisivat päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen tarvittavaa asiantuntemusta vammaisten asiakkaiden oikeuksista ja tarpeesta.
Suomihan on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen ihmisarvon kunnioittamista. Sopimuksen artiklassa 25, Terveys, puolestaan säädetään vammaisten henkilöiden oikeudesta parhaaseen mahdolliseen terveydentasoon ilman syrjintää vammaisuuden perusteella. Tämän käytännön toteuttamiseksi tulee myös sosiaali- ja terveyspalveluissa kiinnittää erityistä huomiota vammaisten oikeuksien toteutumiseen sekä henkilökunnan tietouteen vammaisten oikeuksista, tarpeista ja itsemääräämisoikeudesta. Vammaisasiavastaava edistäisi näiden oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja vammaisasiavastaava edistäisi myös palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Olen huomannut viime aikoina keskusteltuani myöskin ihan ammattihenkilöiden kanssa, että monet ammattihenkilöt eivät edes tiedä, mitä tarkoittaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus.
Monissa kunnissa toimii jo vammaisasiamiehiä — nimike siis tällä hetkellä vammaisasiamies — ja tämän tehtävän perustamista pohditaan myöskin joillakin hyvinvointialueilla. Tällaista viestiä olen saanut. Vammaisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen takaamiseksi on tärkeää, että myös vammaisasiavastaavan tehtävän järjestämiseksi kaikilla hyvinvointialueilla säädettäisiin kelpoisuudesta ja tehtävistä yhdenmukaisesti laissa.
En ryhdy nyt lukemaan kaikkia näitä pykäläkohtia muilta osin kuin 8 §:ssä kuvatun vammaisasiavastaavan tehtävien osalta. Muutoin tämä lakialoite on lähes samanlainen kuin hallituksen esitys 300/2022, pykäliin on ainoastaan lisätty potilas- ja sosiaaliasiavastaavan rinnalle vammaisasiavastaava. 8 §:ään tulisi uutena asiana vammaisasiavastaavan tehtäväkuvaus seuraavasti:
”Vammaisasiavastaavan tehtävänä on:
1) edistää, seurata ja selvittää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista muihin hyvinvointialueen asukkaisiin nähden sekä tiedottaa ja raportoida toimenpiteistä;
2) ohjata ja neuvoa vammaisia henkilöitä ja heidän läheisiään vammaisuuteen ja vammaisten oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä;
3) edistää hyvinvointialueen palvelujen saavutettavuutta sekä myönteistä asennoitumista vammaisuutta ja esteettömyyttä kohtaan;
4) tiedottaa ja kouluttaa vammaisten oikeuksista;
5) koota tietoa vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja kehityksestä palveluissa;
6) neuvoa, miten kantelu, oikaisuvaatimus, valitus, vahingonkorvausvaatimus tai muu vammaisten asiakkaan oikeusturvaan liittyvä asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa; sekä
7) toimia 1—6 kohdissa säädettyjen tehtäviensä lisäksi muutenkin vammaisten oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:33:00,2023-01-12T17:38:50,Hyväksytty,1.1
2022_148_136,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_137,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen on täällä tehnyt lakialoitteen laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista. Hän tuossa kertoikin, että tässä erityisesti olisi lisäys hallituksen esitykseen 300/2022, joka on nyt tällä hetkellä täällä eduskunnassa käsiteltävänä, ja tähän tulisi lisäyksenä vammaisasiavastaava ja hänen tehtäväänsä liittyvät tehtävät. Minä kannatan sitä lämpimästi. Tokihan lähtökohta tässä hallituksen perusesityksessä on varmasti se, että vammaisten asiat tulisivat käsiteltyä myöskin potilasasiavastaavan tai sosiaaliasiavastaavan puitteissa näiden taholta, mutta että nämä vammaistenkin asiat sitten varmasti tulisivat käsiteltyä, niin pidän tätä hyvin hyvänä esityksenä.
Haluan käyttää tässä kuitenkin puheenvuoron sitten myöskin itse tästä hallituksen esityksestä, tästä laista potilas- ja sosiaaliasiavastaavan tehtävästä. Siihenhän tuli tämä nimikemuutos, eli ne olivat aikoinansa potilas- ja sosiaaliasiamiehiä, mutta nyt tuli tämä muutos tähän nimikkeeseen. Kovin paljon tehtävät eivät muuttuneet, ja siitä minä olenkin tosi huolissani.
Kun täällä on myöskin sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä paikalla, niin minä toivoisin, että nyt kun te lähdette käsittelemään tätä hallituksen esitystä, kiinnitettäisiin huomiota tähän: siellä on vedottu vain siihen, että yleinen ohjaus ja neuvonta olisivat näitten potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtäviä, mutta kuitenkin kun olen paljon tehnyt työtä, yhteistyötä potilasasiamiesten ja sosiaaliasiamiesten kanssa — siis nykyisillä nimikkeillä olevien kanssa — niin he sanovat, että suurin osa heidän työstään menee potilas-, asiakas- ja lääkevahinkoasioissa neuvontaan ja näitten kanteluitten ja oikaisuvaatimusten tekemiseen ja avustamiseen siinä, siis näiden hakemusten ja kanteluitten ja oikaisuvaatimusten tekemisen avustamiseen. Sitä ei ole huomioitu siellä hallituksen esityksessä lainkaan, ja nyt jos menee tällä lailla kuin tämä hallituksen esitys täällä talossa on, niin se tarkoittaa sitä, että näille sosiaali- ja potilasasiavastaaville ei tule resursseja. Koska siellä ei ole määritelty sitä tehtäväksi, niin sitä ei myöskään resursoida. Siitä syystä minä oikeasti toivon, että te rohkeasti nyt muutatte sitä lakiesitystä siihen, mitä nämä potilasasiavastaavien ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät eli nykyiset potilas- ja sosiaaliasiamiesten tehtävät todellisuudessa ovat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-12T17:38:51,2023-01-12T17:41:56,Hyväksytty,1.1
2022_148_138,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_139,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitos, puhemies! Kuten edustaja Risikkokin sanoi ja kuten omassa esittelypuheenvuorossani toin esille, niin realiteetti on, että vammaiset henkilöt kokevat tällä hetkellä, etteivät potilas- ja sosiaaliasiamiehet, tai tulevaisuudessa nämä -vastaavat, ole pystyneet huolehtimaan ja varmistamaan riittävästi vammaisten oikeuksien toteutumista. Siellä ei ole tietoa, siellä ei ole ymmärrystä, mitä erityispiirteitä vammaisuuteen liittyy. Nyt tämä asia pitäisi korjata, koska olemme YK:n vammaisoikeuksien sopimuksen ratifioineet, ja silloin tämä asia pitäisi ottaa vakavasti.
Nyt, kun siirrytään hyvinvointialueille, olisi niin otollinen aika lähteä tämä asia alun perin jo laittamaan kuntoon. Ja siksi minä toivon oikeasti, että sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi huomioida tämän lakialoitteen ja kenties myöskin vielä edustaja Risikon toiveet näistä resursseista ynnä muista tähän liittyvistä asioista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:41:58,2023-01-12T17:42:58,Hyväksytty,1.1
2022_148_140,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitoksia. — Vielä edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_141,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Lakialoite laiksi potilasasiavastaavista, sosiaaliasiavastaavista ja vammaisasiavastaavista>>>Lakialoite  LA 79/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ihan vain lisäyksenä tähän, että olen samaa mieltä, mitä edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä on, ja tuon oman puheenvuoroni jälkiosa oli nimenomaan se, että mitkä ovat ne tehtävät. Ja kun kuulostelin sitten edustaja Mäkisalo-Ropposen kertomaa siitä, mitkä olisivat ne vammaisasiavastaavan tehtävät, niin siinä mentiin jo pidemmälle kuin mitä siellä on näillä sosiaaliasiavastaavalla ja potilasasiavastaavalla. Ja nyt jos se tulisi tuossa muodossa, niin se kyllä edellyttäisi, että näiden kahden muunkin jo olemassa olevan tehtäviä sitten muutettaisiin, mutta minä toivoisin, että ne muutettaisiin nimenomaan niin — myöskin tässä vielä vahvistaisin tätä edustaja Mäkisalo-Ropposen esitystä siitä tehtävänkuvasta — että siellä olisivat nimenomaan nämä potilas-, asiakas- ja lääkevahinkoihin liittyvät neuvomiset ja avustamiset, koska se on tällä hetkellä se suurin työ, mikä niillä nykyisillä on. Minulle on perusteltu sosiaali- ja terveysministeriöstä, että sitä ei ole jätetty tästä laista sillä tavalla pois, vaan se mukailee nykylakia. Elikkä tästä ei ole jätetty tietenkään mitään pois, se mukailee todellakin sitä tämänhetkistä niin sanottua potilaslakia, mutta sehän kuitenkin vaatisi nimenomaan sen täydennyksen, mitä se todellinen työ on.
Ja kuka tästä hyötyisi, jos se nimenomaan niin tehtäisiin? Siitä hyötyisi se asiakas, potilas, ja tässä tapauksessa tietysti myöskin vammaiset henkilöt, kun saataisiin myöskin nämä vammaisasiavastaavat. Mutta mikäli tätä edustaja Mäkisalo-Ropposen mainitsemaa lisähenkilöä ei saada nyt sitten siihen, eli näitä vammaisasiavastaavia, niin toivon kyllä joka tapauksessa, että muutetaan sitä tehtävänkuvaa, koska se auttaa sitten niitä vammaisiakin henkilöitä, koska he ovat myöskin sitten sosiaalihuoltolain ja potilaslain mukaisia palvelujen tarvitsijoita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+6.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-12T17:43:00,2023-01-12T17:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_148_142,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 63/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Berg, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_143,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 63/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme saaneet viime vuosina kuulla monista tapauksista, joissa työntekijöiden hyväksikäyttö on tullut ilmi. Ne eivät ole vain yksittäistapauksia vaan kertovat laajemmasta yhteiskuntaamme pesiytyneestä ilmiöstä. Ilmiöön täytyy puuttua työntekijöiden turvaamiseksi. Alipalkkaus kohdistuu usein heihin, jotka eivät tunne oikeuksiaan tai eivät uskalla kysyä niiden perään. Työmarkkinoilla haavoittuvimmassa asemassa olevien työntekijäryhmien — nuorten, ulkomaalaisten ja vammaisten — koon on ennustettu kasvavan lähitulevaisuudessa. Hyväksikäytön uhrien lisäksi myös rehellisesti toimivat yritykset kärsivät, sillä työntekijöiden hyväksikäytöllä haetaan usein taloudellista hyötyä tai parempaa kilpailuasetelmaa markkinoilla. Koko yhteiskunnan kannalta kyse on loppukädessä siitä, että yhteisiä pelisääntöjä, kuten lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia, on noudatettava ja työntekijöitä arvostettava heidän asemastaan riippumatta. Alipalkkauksen kriminalisointia onkin tarpeen edistää ja viimein siirtyä sanoista tekoihin. Sen takia olen tehnyt nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen.
Arvoisa puhemies! Ääripäinä ovat yksittäiset palkkaa koskevat erimielisyydet ja vakava hyväksikäyttö, mutta niiden väliin jää nykyisellään harmaa alue, sillä työnantaja voi maksaa työntekijöille johdonmukaisesti työehtosopimuksen alittavaa palkkaa pitkäänkin ilman rangaistusta. Nykyiset keinot alipalkkaukseen puuttumiseen eivät siis ole riittäviä, vaan myös lainsäädännön tasolla tarvitaan selkeyttä ja ongelmakohtien tukkimista. Lainsäädännön tulee suojella työntekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla myös alipalkkaustapauksissa.
Jos harmaaseen alueeseen ei puututa, työnantajat ymmärtävät alipalkkauksen olevan kannattavaa, mikä vain ruokkii ilmiötä ja johtaa pahimmillaan työntekijöiden vakavan hyväksikäytön lisääntymiseen. Ilman toimivaa ja ongelman tunnistavaa lainsäädäntöä ovat muutkin toimet ilmiöön puuttumiseksi heikommalla pohjalla. Lakialoitteessa ongelmaan puututtaisiin lisäämällä rikoslakiin uusi pykälä, jolla kriminalisoidaan alipalkkaus. Rangaistavaan tekoon syyllistyisi työnantaja, joka tahallaan jättäisi noudattamatta sovellettavassa työehtosopimuksessa määriteltyä palkkaa. Työntekijöistä noin kymmenesosa työskentelee ilman työehtosopimusta. Näiden ihmisten alipalkkaukseen on vaikeampi puuttua, mutta puuttumismahdollisuuksia tulee selvittää myös heidän osaltaan.
Arvoisa puhemies! Palvelualojen ammattiliitto PAMin selvityksen mukaan 82 prosenttia suomalaisista aikuisista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että tilanteet, joissa maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa, tulisi kriminalisoida ja maksaja tuomita rikoksesta. Alipalkkauksen kriminalisoinnille löytyy siis myös kansan tukea, ja selvityksiä on tehty tarpeeksi. On siis aika siirtyä tekoihin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+7.aspx,fi,Kim Berg,1443,2023-01-12T17:45:39,2023-01-12T17:49:37,Hyväksytty,1.1
2022_148_144,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 63/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_148_145,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 47 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 63/2022 vp,"Kiitos arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi tätä aloitetta.
Kuten edustaja Berg totesi, alipalkkauksen kriminalisoinnilla on laaja kansan tuki. Myös suurin osa yrittäjistä pitää kriminalisointia tarpeellisena. Alipalkkaukseen puuttumisen tunnistetaan edistävän myös reilua kilpailua ja olevan elinkeinoelämän etu. Ja kuten tässä lakialoitteessa todetaan, niin hyväksikäytön uhreina ovat usein ulkomaalaiset työntekijät mutta myös nuorille ja vammaisille työntekijöille jätetään maksamatta pakollisia palkanlisiä tahi peruspalkkaa maksetaan liian vähän.
Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan tuoda esille myöskin ei nyt suoraan tähän aloitteeseen liittyvän asian. Kehitysvammaisten kohdalla tulee esille myös toisenlaista, vakavaa alipalkkausongelmaa. Tällä hetkellä Suomessa on yli 2 000 kehitysvammaista, jotka työskentelevät niin sanotussa avotyötoiminnassa eli sosiaalihuollon palveluissa tavallisilla työpaikoilla. Avotyöstä ei siis saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi voi maksaa kehitysvammaiselle verottomana avustuksena korkeintaan 12 euroa päivässä. He eivät myöskään ole työsuhteessa, eli heillä ei ole työsuhteeseen perustuvaa turvaa ja oikeuksia. Suurin osa näistä kehitysvammaisista kuitenkin tekee ihan tavallisia työtehtäviä ihan tavallisissa työpaikoissa. Tämä väärinkäyttö voitaisiin estää ottamalla käyttöön niin sanottu lineaarinen malli, jossa kehitysvammaisen eläke pienenisi vähitellen palkkatulon kohotessa. Tämä olisi hyvin tarpeellista, koska monet näistä kehitysvammaisista eivät pysty työskentelemään tai eivät jaksa työskennellä täysin kokoaikaisesti monistakin erilaista syistä. Tärkeätä olisi kuitenkin tässä asiassa mennä eteenpäin, koska myös kehitysvammaisilla on oikeus saada työstään palkkaa. Koska he työskentelevät siellä tavallisilla työpaikoilla, tekevät ihan tavallisia työtehtäviä, niin eräällä tavalla tämäkin on kehitysvammaisten hyväksikäyttöä, että he eivät saa palkkaa ja he eivät saa myöskään niitä työsuhteeseen kuuluvia etuja, vaikka ovat työyhteisön tasavertaisia jäseniä muutoin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+7.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:49:40,2023-01-12T17:52:11,Hyväksytty,1.1
2022_148_146,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 55 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 72/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja.— Avaan keskustelun. Edustaja Kvarnström, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_148_147,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 55 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 72/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Ensinnäkin haluan kiittää kaikkia tämän lakialoitteen allekirjoittajia. Aloite sai tukea yli puoluerajojen, neljältä eri puolueelta. Tämä on tärkeä viesti asian tärkeydestä. Politiikkaa voi olla monenlaista, ja tässä on mielestäni kyse lähinnä ongelman ratkaisusta.
Arvoisa puhemies! Kuka tahansa meistä voi jossain elämänvaiheessa tarvita kuntoutusta. Kuntoutusta on eri muodoissa ja eri tarpeisiin. Näitä yhdistää kuitenkin se, että kuntoutusprosessiin on tehtävä oikeanlaisia panostuksia oikeaan aikaan. Se tarjoaa parhaat edellytykset hyvälle elämälle. Kuntoutuksessa keskiössä on asiakas. Nämä ovat tavoitteita, joista me kaikki voimme varmasti olla samaa mieltä. Nämä tavoitteet ovat osa Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia. Tämän lain avulla turvataan monien oikeus saada hyvän kuntoutuskäytännön mukaista vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta työssä, opiskelussa tai muussa jokapäiväisessä elämässä suoriutumiseksi sekä osallistumiseksi. Siksi on sydäntäsärkevää lukea perheistä ja lapsista, jotka lopulta menettävät tärkeän kuntoutuksen, vaikka olisivatkin oikeutettuja siihen.
Tällä lakiesityksellä haluamme korjata yhden näistä epäoikeudenmukaisuuksista. Lakialoite liittyy tilanteisiin, joissa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on päättänyt, että Kela on hylännyt lääkinnällisen kuntoutuksen virheellisin perustein, ja joissa lautakunta on edellyttänyt kuntoutuksen myöntämistä mutta hakija on jäänyt ilman kuntoutusta määräajan päättymisen vuoksi. Koska lautakunnan käsittelyajat voivat olla hyvinkin pitkiä, kalenterivuosi voi kulua loppuun ennen kuin ratkaisu valmistuu, ja tämä tarkoittaa sitä, että kirjallista kuntoutussuunnitelmaa ja myöntämisvuoden kuntoutusta ei enää pidetä seuraavana vuonna pätevänä. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ei kuitenkaan ole hävinnyt minnekään, päinvastoin, se on voinut lisääntyä, ja lautakunnan päätös on voitava panna täytäntöön huolimatta kalenterivuoden ylittymisestä. Muutoin hakija juuttuu niin sanottuun catch-22-tilanteeseen: hän voi aina hakea kuntoutusta, saada kieltävän vastauksen ja siihen myöhemmin muutoksen mutta ei kuntoutusta määräajan päättymisen vuoksi ja sitten toistaa prosessin — mutta ei kuitenkaan koskaan saada sitä kuntoutusta, johon hän todistetusti on ollut oikeutettu.
Arvoisa puhemies! Palveluiden tarjoaminen Kelalta kielteisen päätöksen saaneelle muuta kautta ei aina onnistu käytännössä. Virheellisen kielteisen päätöksen saaneen tulisi saada kuntoutusta viipymättä, eikä häntä tulisi rangaista siten, että hänet pakotetaan tekemään uusi hakemus ja odottamaan uutta päätöstä.
Olin viime vuoden aikana yhteydessä Kansaneläkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön vastuuhenkilöihin. Ministeriöstä sanottiin yhtenä ratkaisuna, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat lyhenevät. Olen täysin samaa mieltä. Meidän on kuitenkin korjattava myös tarpeeton byrokratia: kalenterin vaihtuminen ei muuta tärkeän kuntoutuksen tarvetta. Siksi tämä lakialoite on tärkeä. Asiaa koskevaa lainsäädäntöä on syytä tarkistaa siten, että sen keskiössä on asiakas.
Lakialoitteessa ehdotetaan, että Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia muutetaan siten, että laissa tarkoitettua vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voidaan antaa huolimatta kalenterivuoden ylittymisestä ja että kuntoutusaikaa pidennetään valituksen tosiasiallista käsittelyaikaa vastaavalla ajanjaksolla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+8.aspx,fi,Johan Kvarnström,1398,2023-01-12T17:52:31,2023-01-12T17:56:33,Hyväksytty,1.1
2022_148_148,148/2022,2023-01-12,16.00,17.59,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 55 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 72/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en ollut huomannut lainkaan tätä lakialoitetta, ja siksi en ole sitä allekirjoittanut, vaikka mielestäni aloite on oikein hyvä.
Aloitteessa kuvattu tilanne on kohtuuton kuntoutusta tarvitsevan ihmisen näkökulmasta, mutta samalla on myös järjetöntä yhteiskunnan näkökulmasta, jos kuntoutus viivästyy tai estyy turhan takia. Mitä pidemmän aikaa kuntoutusta tarvitseva henkilö joutuu odottamaan tarvitsemaansa palvelua, sen vaikeammaksi ja hankalammaksihan tilanne muuttuu, ja kenties myös kuntoutuksen vaikuttavuus heikkenee tämän turhan byrokratian takia — niin voi oikeastaan tässä tilanteessa sanoa. Jotenkin en voi oikeastaan uskoa, että lainsäätäjä alun perin olisi tarkoittanut, että tämä lakialoitteessa kuvattu käytäntö olisi sitä arkea, ja toivonkin, että asia pikaisesti korjattaisiin lakialoitteessa kuvatulla tavalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_148+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-12T17:58:26,2023-01-12T17:59:31,Hyväksytty,1.1
2022_149_1,149/2022,2023-01-13,12.59,13.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus edustajien istumajärjestyksestä>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 3/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto, jonka tehtävänä on eduskunnan työjärjestyksen mukaan tehdä ehdotuksia eduskuntaryhmien keskinäisestä istumajärjestyksestä täysistuntosalissa, ehdottaa eduskunnan päätettäväksi, että edustajat istuvat täysistuntosalissa eduskuntaryhmittäin siten, että puhemiehen paikalta katsottuna oikealta luetellen ryhmien järjestys on seuraava: perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kokoomuksen eduskuntaryhmä, kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, eduskuntaryhmä Valta kuuluu kansalle, ruotsalainen eduskuntaryhmä, keskustan eduskuntaryhmä, Liike Nyt ‑eduskuntaryhmä, vihreä eduskuntaryhmä, sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kukin ryhmä puhemiesneuvoston määräämien rajojen puitteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_149+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_149_2,149/2022,2023-01-13,12.59,13.05,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Kambodžan kuningaskunnan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 292/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 20/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 20/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_149+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_150_1,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 39/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_150_2,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tässä hallituksen esityksessä siis esitetään iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilömitoituksen porrastamista. [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Heinonen, hetkinen. — Arvoisat edustajat, pyydän nyt keskittymään tähän käsittelyssä olevaan asiaan. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.] Kiitos, arvoisa puhemies! — Helmikuun 1. päivänä vuonna 2019 Uusi Suomi otsikoi uutisensa seuraavasti: ”SDP pelaa nyt kovilla: ’Yksi lause riittää — hoitajamitoitus lakiin muutamassa tunnissa’.” [Arto Satonen: Ohhoh!]. Tässä uutisessa silloinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, nykyinen ministeri Krista Kiuru totesi: ”Vanhustenhuollon kuntoon laittaminen on niin iso asia, että en jaksa uskoa, että valiokunnassa olisi sellaista tahtotilaa muodostumassa, että näitä ongelmia ei korjattaisi, joten oletan, että valiokunnassa löytyisi hyvinkin sellainen tahtotila, että nämä asiat laitetaan kuntoon. Olen tutustunut aiheeseen — vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentin loppuun sopisi yksittäinen virke, jossa tämä jopa yksittäisellä lauseella saattaisi saada tämän vähimmäismitoituksen kuntoon. Joten siltä osin kaikki mahdollisuudet on valiokunnalla toimia heti, kun hallitus esityksensä antaa, eli siltä osin aikataulut eivät ole minusta tässä nyt niitä isoja ongelmia. Kysymys on siitä, onko tahtotilaa.” Hän totesi lisäksi, nykyinen ministeri Kiuru, ennen viime eduskuntavaaleja: ”Tässä on kyse muutaman tunnin työstä.” [Arto Satonen: Ohhoh!] Ja hän totesi vielä, että hän ”ei halua odottaa seuraavaa vaalikautta uudistusta varten, vaikka siihen ei ole aikaa kuin muutama kuukausi”.
Silloin en ymmärtänyt, että silloinen edustaja Kiuru, nykyinen ministeri Kiuru, tarkoittikin näköjään vasta tulevaa vaalikautta, sillä hänen vastuukaudellaan tämä tilanne on mennyt ennätyksellisen huonoksi. Sen puolueen vastuuvuorolla, joka vuonna 2019 antoi hoitajille, antoi meidän mammoille ja papoille, ikäihmisille, ison lupauksen, että vanhustenhoito laitetaan kuntoon, tämän maan vanhustenhoito on mennyt huonompaan kuntoon kuin koskaan ennen. [Jussi Halla-aho: On ollut kiirettä paperittomien kanssa!] Ja vastuuministerinä on ollut ministeri Kiuru, joka silloin lupasi, että tämä asia hoidetaan kuntoon yhdellä lauseella muutamassa tunnissa. [Jukka Gustafsson: On muuten tehnyt aika pitkää päivää tämä ministeri!] — No, se on ihmeellistä, edustaja Gustafsson. Se on erikoista, että muutaman tunnin työhön joutuu tekemään monta päivää töitä. [Jukka Gustafsson: Ei ole, kun on vaativa työ!]
Kiuru antoi ymmärtää jo 2019, että pohjatyötä on tehty jo niin paljon, ettei valmistelu enää vaatisi kovin paljon paukkuja, edustaja Gustafsson. Kiuru sanoi ennen edellisiä vaaleja, että ne työt on jo tehty. Mitä hän nyt on neljä vuotta tehnyt, että meidän vanhustenhoito on tällaisessa tilassa kuin se tällä hetkellä on? [Välihuutoja — Jukka Gustafsson: Onko koronakin mennyt ohi teiltä?] — Ei puhuta koronasta, edustaja Gustafsson. Nyt puhutaan vanhustenhoidosta, minkä te olette luvanneet laittaa kuntoon ja mikä teidän vastuuaikananne on mennyt huonompaan kuntoon kuin koskaan ennen.
Kevään eduskuntavaaleissa 2019 SDP lähti siis rajusti hyökkäämään ja kampanjoimaan vanhustenhoidon hoitajamitoituksella. Demarit lupasivat nykyisen peruspalveluministeri Krista Kiurun suulla, että hoitajamitoitus kirjataan lakiin ja yksi lause riittää, että vanhustenhoito saadaan kuntoon, ja tämän lupauksen hän on pettänyt. Vanhustenhoitoa ei ole laitettu tällä vaalikaudella kuntoon. [Jukka Kopra: Mitä ihmettä! — Pia Viitasen välihuuto] Pahemmaksi vanhustenhoidon kriisi on tällä kaudella ainoastaan mennyt. Vaikka vaalilupaukset SDP ja vasemmistohallitus nyt pettävätkin, niin vastuutaan hyvästä ja laadukkaasta vanhustenhoidosta Marinin hallitus ja ministeri Krista Kiuru eivät pääse pakoon. Nämä vanhukset muistavat ne lupaukset, mitkä 2019 heille annettiin ja mitkä nyt karulla tavalla petetään.
Samaan aikaan viestit kertovat, miten isoja haasteita meidän koko sosiaali- ja terveydenhuollon puolella on. Se on totta, että siellä rasittaa korona, kyllä, mutta tilanne vanhustenhoidossa tiedettiin 2019 ja sitä yhdessä lähdettiin tukemaan, ja myös tätä hoitajamitoitusta tuettiin. Nyt tämä esitys, mikä tänään on käsittelyssä — valitettavasti näyttää siltä — pahentaa tätä tilannetta lopputulemana. [Jukka Kopra: Nimenomaan!]
Kokoomuksen vastalauseessa, jota myöhemmin edustaja Koulumies ja edustaja Kauma tulevat esittelemään, todetaan, että tällä esityksellä tulee olemaan heikentäviä vaikutuksia esimerkiksi kotihoitoon, vaikka kaikkien tahto on laittaa vanhustenhoitoa kuntoon. Henkilömitoitus on johtanut tuhansien ympärivuorokautisen hoivan paikkojen sulkemiseen, [Sari Sarkomaa: Helsinki sulkee paikkoja!] vaikka ympärivuorokautisen hoivan tarve on selvästi kasvava väestön ikääntyessä. Paikkoja ei voida täyttää, koska pätevyysvaatimukset täyttävää henkilökuntaa ei ole saatavilla. Säädetyn henkilömitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus, on kokoomuksen mielestä hallitukselta vastuutonta politiikkaa. Näitä hoitajia olisi ollut neljä vuotta aikaa kouluttaa. Ne olisi voitu näinä vuosina kouluttaa.
Tämä lakiesitys siis siirtää, arvoisa puhemies, ongelmaa eteenpäin, ja vaarana on, että kotihoidon tilanne tulee pahenemaan entisestään. Mitoituksen yhteydessä tarvitsemme ratkaisuja, kuinka mitoitukseen päästään niin, että henkilöstöä riittää koko vanhuspalveluiden tarpeeseen, ja ettei ympärivuorokautisen hoivan asiakaspaikkoja [Puhemies: Kiitoksia! Aika!] jouduta sulkemaan. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä SDP:n ja keskustan ryhmistä]
Arvoisa puhemies! Lyhyesti totean, että me tuomme omassa vastalauseessamme esille huolen työvoiman saatavuudesta...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Nyt on aika täysi.] Puhemies, käytän...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Toisen puheenvuoron.] ...perustuslain mukaista oikeutta...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Toisen puheenvuoron. [Naurua]] ...käyttää puheenvuoroni loppuun. — Teknologian hyödyntämistä ja omaishoitoa. Ja teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-17T14:00:47,2023-01-17T14:08:38,Hyväksytty,1.1
2022_150_3,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin. — Näyttää olevan tarvetta debatille. — Edustaja Guzenina, olkaa hyvä. — Pyydän niitä, jotka haluavat osallistua debattiin, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_4,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistan hyvin viime vaalikauden lopun, ja muistan myös viime vaalikauden alun. Viime vaalikauden alussa kokoomus vastusti henkeen ja vereen henkilöstömitoitusta. Viime vaalikauden lopussa kokoomus ymmärsi, mistä vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksessa [Timo Heinonen: Ymmärrämme edelleen!] on kysymys, ja te kannatitte — te kannatitte — sitä, että henkilöstömitoitus sidotaan lakiin. Nyt on uudet vaalit lähestymässä. Oliko tämä edustaja Heinosen kanta kokoomuksen kanta? Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kokoomus on perääntynyt tästä vanhasta kannastaan, joka sai laajaa kannatusta myöskin kansan joukossa? Henkilöstömitoitusta on toivottu, niin omaiset kuin vanhukset itse ja ennen kaikkea hoitohenkilökunta. [Sanna Antikainen: Niin, sinne käytäntöön!] Hoitaja ei ole desimaali, vaan hoitaja on se henkilö, joka takaa säällisen hoivan [Puhemies koputtaa] meidän vanhuksille. Onko kokoomus nyt vetäytymässä tästä asiasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-01-17T14:08:40,2023-01-17T14:09:54,Hyväksytty,1.1
2022_150_5,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_6,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jossain muussa maassa asioita hoidetaan niin, että laitetaan lakiin ja ilmoitetaan, että asia on kunnossa. Ja te olette koettaneet sitä nyt Suomessa, olette sen lakiin laittaneet. Mutta, edustaja Guzenina, tänä päivänä vanhustenhoidon tilanne on huonompi kuin silloin, kun sosiaalidemokraatit tämän tehtävän vastuulleen saivat. Meidän vanhustenhoito ei ole ollut koskaan ennen näin huonossa kunnossa kuin, mitä se nyt on. Neljä vuotta teillä olisi ollut aikaa laittaa tätä asiaa kuntoon, [Kimmo Kiljunen: Ei pidä paikkaansa!] kouluttaa hoitajia, tehdä sellainen lainsäädäntö, mikä tukee vanhusten ympärivuorokautista hoivaa mutta myös kotihoitoa. Oletteko te, edustaja Guzenina, nyt tyytyväinen siihen, että tässä maassa suljetaan vanhusten hoivalaitoksia sen takia, että te ette ole hoitaneet sinne riittävästi hoitavia käsiä, sairaanhoitajia, lähihoitajia [Puhemies koputtaa] ja muita vanhustenpalveluita tekeviä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-17T14:09:56,2023-01-17T14:11:01,Hyväksytty,1.1
2022_150_7,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_8,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä niin muistan vaalikauden 2012, kun me demarit ajoimme henkilöstömitoitusta lakiin [Timo Heinonen: Ja nyt te ajatte seinään!] ja te kokoomuksessa vastustitte sitä. Siitä lähti tämä alamäki liikkeelle. [Arto Satonen: Ei lähtenyt!] Kysykää hoitohenkilökunnalta, kysykää Tehyltä, kysykää SuPerilta, jotka kaikki sanoivat, että se kataluus, mitä kokoomus silloin teki kampittamalla vanhuspalvelulain, vaikutti työskentelyolosuhteisiin siellä vanhusten ympärivuorokautisessa hoivalaitoksessa ja alan vetovoima lähti heikkenemään. Nyt me maksamme sitä hintaa. Tässä välissä, edustaja Heinonen, oli myöskin koronakriisi, ja tämä koronakriisi aiheutti myöskin omalta osaltaan sen, että hoitohenkilökuntaa tarvittiin myös monessa muussa. Hoitohenkilökunta on uupunut, alan vetovoima heikentynyt, ja se ei parane sillä, että me perääntyisimme tästä henkilöstömitoituksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-01-17T14:11:01,2023-01-17T14:12:05,Hyväksytty,1.1
2022_150_9,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_10,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä jatkaa tästä, mihin edustaja Guzenina päätyi, kun sanoitte, että alan vetovoima on hiipunut ja hoitohenkilökunta on uupunut. Juuri näin on käynyt, ja se on nyt pakko tässä salissa kaikkien myöntää, että tämä tilanne on viimeisen neljän vuoden aikana mennyt vain huonommaksi ja millään julkilausumilla ei tätä asiaa ratkaista. Tämä hallitus, mikä nyt on, ei ole tarttunut tähän henkilöstöpulaan millään tavalla. Okei, te olette jotain koulutuspaikkoja lisänneet, mutta ne koulutuspaikatkaan eivät tule täyteen — kun esimerkiksi lähihoitajan koulutuspaikat eivät tule täyteen, se ei asiaa auta. [Maria Guzenina: Me muutettiin rakennetta!] Itsekin kävin esimerkiksi Kuhmoisissa vanhustenhoitopaikassa, jossa oli kolme upeaa uutta huonetta valmiina mutta ei ole hoitajia. Ei ole kansainvälisessä rekrytoinnissa onnistuttu eikä tehty riittävän nopeasti asioita. Teidän olisi pitänyt omalla vahtivuorollanne tähän asiaan tarttua. Tämä on vakava, koko Suomea, koko Suomen vanhustenhoitoa koskeva asia. [Jukka Gustafsson: Siinä oli jo vähän asiaa, Heinosen linja on populismilinja! — Sanna Antikainen: Hiljaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-17T14:12:07,2023-01-17T14:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_150_11,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_12,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olisi ollut mielenkiintoista ministereiltä kysyä, mutta kun ministereitä nyt ei ole paikalla, niin vähän hankalampi on kysyä. Olisin ihan kysynyt tätä asiaa: Nyt kun on sote-uudistus tehty ja hyvinvointialueet aloittavat ja sinne meni aika paljon rahaa ja tulee menemään rahaa — sinne tehtiin oikein semmoinen himmelihökkyrähökötys, mihinkä meni todella paljon rahaa — niin mitenkäs sitten kävi? Jos olisi se hoitajamitoitus saatu, niilläkin rahoilla olisi paljon laitettu. Jos ei olisi niin monipuolista ja niin monimutkaista sote-uudistusta tehty, olisi saatu kyllä hoitajamitoitusta paljon kuntoon. Eikö olisi kannattanut silleen lähteä, että laitetaan tämä hoitajamitoitus kuntoon ja unohdetaan ne sote-uudistukset? Siellä nyt uudistettiin paljon semmoista, mitä ei olisi tarvinnut oikeasti uudistaa. Olisin toivonut, että ministeri olisi ollut paikalla. Olisin kysynyt, olisiko ollut järkevämpi tehdä pelkästään tämä hoitajamitoitus ja lääkärimitoitus, ehkä joku ict-uudistus, mutta olisi jätetty tämä koko sotehässäkkähimmeli pois. Olisiko se ollut järkevämpää? [Veronika Honkasalo: Eli ei tehdä mitään?] Kyllä se olisi ehkä ollut. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-17T14:13:14,2023-01-17T14:14:13,Hyväksytty,1.1
2022_150_13,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_14,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tärkeää huomata nyt yksi seikka. Kuntien vaikeaan sosiaali- ja terveydenhuoltotilanteeseen hyvin pitkälti johtaa se, että meillä monia elinkeinohankkeita on siellä torpattu milloin milläkin syyllä, lähinnä ympäristösyillä, ja luvat viipyvät. Siellä ei ole saatu uusia työpaikkoja syntymään, kuntien talous on heikentynyt. Nyt kun tulivat nämä hyvinvointialueet, se käytännössä tarkoittaa maakunnissa sitä, että rahat keskitetään hallinnollisiin keskuksiin. Hallintoa on lisätty aivan älyttömästi. Parhaillaan luen aivokirurgi Juha Hernesniemen muistelmia. Siinä omassa kirjassaan — kannattaa lukea — hän nostaa esiin tämän hallinnon paisumisen. Hän käytti termiä, että noin 20-kertaiseksi on hallinto paisunut. Elikkä meidän pitäisi nyt pikkuhiljaa ruveta uskomaan, että hallinnolla niitä sairaita ei hoideta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi se tärkeä asia, että kun menemme näihin uuteen hyvinvointialueisiin, niin se ei missään nimessä saa olla meidän maaseudun ihmisten, maaseudulla asuvien ihmisten, hoitopalvelujen ja terveydenhuoltopalvelujen karsimisohjelma. Sen pitää olla tasapuolista kaikille. Tällä menolla, että kurjistetaan koko ajan, se ei tule onnistumaan ikinä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-17T14:14:15,2023-01-17T14:15:21,Hyväksytty,1.1
2022_150_15,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_16,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otetaan ensiksi tämä hyvinvointialueuudistus. On aivan varmaa, että 300 kunnassa tämä asia ei ole paremmin järjestettävissä kuin 22 alueella. Sehän nähdään itse asiassa tästä tilanteesta, koska tämä ongelma on tähän asti ollut, kaksi viikkoa sitten vielä, kuntien vastuulla.
Mitä tulee sitten näihin varsin demagogisiin asioihin, joita edustaja Heinonen täällä luetteli, [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] niin sanoisin, että meillä on suuria ongelmia ja haasteita vanhustenhuollossa. Niin on Suomessa aina ollut, mutta Sanna Marinin hallitus lisäsi 20 prosentilla lähihoitajakoulutusta, 30 prosentilla sairaanhoitajakoulutusta, käynnisti kokonaan uuden hoiva-avustajakoulutuksen, ja Valvira tulkitsee hoitajamitoitusta nyt niin, että 15:tä asukasta kohti voidaan käyttää kahta hoiva-avustajaa, [Maria Guzenina: Kuunteleeko Heinonen?] kun aikaisemmin voitiin käyttää vain yhtä. [Mikko Lundén: Kaikki hyvin!]
Meillä on itse asiassa paikkoja tällä hetkellä enemmän kuin aikaisemmin ja hoitohenkilöstöä [Puhemies koputtaa] enemmän, mutta olennaista on se, että se ei riitä, ja siitä täytyy [Puhemies: Kiitoksia!] yhdessä mennä eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2023-01-17T14:15:23,2023-01-17T14:16:31,Hyväksytty,1.1
2022_150_17,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_18,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On vakava tosiasia, että tämän hallituksen vahtivuorolla vanhustenhuolto on ajautumassa kriisiin. On vakava asia, että te olette laiminlyöneet sen kaikkein tärkeimmän. Ette ymmärrä: jos ei ole hoitajia, ei ole palveluita. Te olette jättäneet tekemättä keskeiset toimet, joilla parannetaan hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Työryhmä asetettiin aivan liian myöhään. Edustaja Lindén, te ette aikoinaan edes tiennyt, tekeekö tuo työryhmä työtä, ja yhtään konkreettista esitystä ei ole tullut. Olemme erittäin pettyneitä. Jopa omalla toiminnallanne olette heikentäneet vanhustenhuollon tilaa.
Me toivomme nyt täällä kokoomuksessa, että keskustellaan siitä, mitä esityksiä hallitus vielä voisi tänne tuoda. Omaishoitoa pitäisi tukea. Teillä ei ollut edes rahaa riittävästi hoitajamitoitukseen, ja mitä te teitte? Leikkasitte kuntoutusta, [Timo Heinonen: Ohhoh!] ja asiantuntijoiden mukaan kaikkein eniten siitä kärsivät vammaiset, syrjäisellä seudulla olevat ihmiset ja ikäihmiset, kun he eivät saa kuntoutusta. Tämä heikentää toimintakykyä ja lisää palveluiden tarvetta. [Puhemies koputtaa] Toivon nyt, [Puhemies: Kiitoksia!] edustaja Guzenina, edustaja Lindén, sosiaalidemokraatit ja... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-01-17T14:16:33,2023-01-17T14:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_150_19,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_20,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! (Sari Sarkomaan välihuuto) — Edustaja Sarkomaa, nyt on minun puheenvuoro. Edustaja Sarkomaa, rauhoittukaa. [Jukka Gustafsson: Kannattaa kuunnella Lindéniä ja Guzeninaa!]
Arvoisa puhemies! Kokoomus ajaa kaksilla rattailla. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kokoomuksen johdolla leikattiin omaishoidon tuesta. [Vasemmalta: Ohhoh!] — Ohhoh, ohhoh! — Edustaja Juvonen voi tässä todistaa. Me olemme samassa hyvinvointialueen valtuustossa yrittäneet torpata [Arja Juvonen: Kyllä!] näitä kokoomuksen leikkauksia, ja ne ovat olleet kammottavia. Kaikkein vaativimmassa luokassa olevien omaishoitajien tukea Espoossa alennetaan melkein 400 eurolla. Onko kokoomuksen mielestä tämä kannustavaa näille tärkeää työtä tekeville ihmisille? Mikä on se signaali, jonka kokoomus haluaa lähettää näille tärkeää työtä tekeville omaishoitajille? Täällä te puhutte jotain ihan muuta. — Arvoisa puhemies! Onko tämä nyt oikein? [Jukka Gustafsson: Se on populismia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-01-17T14:17:43,2023-01-17T14:18:51,Hyväksytty,1.1
2022_150_21,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_22,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Guzenina yrittää viedä nyt huomion [Timo Heinonen: Paniikissa!] — paniikissa — johonkin aivan muuhun asiaan kuin tähän henkilöstömitoitukseen. [Maria Guzenina: Faktat pöytään!] — Edustaja Guzenina, minulla on puheenvuoro. — Te yritätte viedä nyt huomion johonkin aivan muuhun kuin henkilöstömitoitukseen. Teidän vahtivuorollanne neljän vuoden aikana henkilöstömitoitus on hankaloittanut vanhustenhoidon tilannetta sekä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa ja johtanut tilanteeseen, että terveydenhuolto ja jopa päivystykset ovat ruuhkautuneet sen takia, kun vanhuksilla ei ole ollut paikkaa, mihin mennä. Ja nyt te palaatte johonkin neljän vuoden takaiseen tilanteeseen, ”mitä kokoomus”, ”koska kokoomus jotain”. [Maria Guzenina: Ei, minä puhun ihan tästä vuodesta!] Arvoisa edustaja Guzenina, jos olisi kysymys siitä, että pelkästään lakia säätämällä tai julkilausumalla saataisiin asia kuntoon, niin totta kai se tehtäisiin. Mutta kun niitä hoitajia ei ole. [Puhemies: Kiitoksia!] Teidän vahtivuorollanne vanhukset ovat kärsineet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-01-17T14:18:51,2023-01-17T14:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_150_23,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_24,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! Se, että henkilöstömitoitusta viivytetään, on huono vanhuksille, se on sääli hoitajille, ja se on murhe omaisille. Kaikki he ovat tässä kärsimässä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, joka tätä asiaa valiokunnassa käsitteli, pitää erittäin valitettavana, että mitoitusta siirretään. Se ei ole sen mukaista, mitä me olemme eduskunnassa halunneet, ja täytyy kyllä sanoa, että hallitus on laiminlyönyt tehtävänsä. [Timo Heinonen: Epäonnistunut!]
Kaikki juontaa juurensa sinne vuoteen 2013. Silloin heikennettiin ikäihmisten palvelujen laatusuositusta. Tekin olitte, arvoisa kokoomus, silloin hallituksessa. Eli sieltä nämä luvut lähtevät, ja sieltä jostakin ihmeen syystä se 0,5 jäi elämään, että se riittäisi vanhustenhoidossa. Sehän ei riitä, ja sitä on nyt nostettu. 0,7 on se hyvä. Tein siitä lakialoitteen vuonna 2014, ja olin tosi iloinen, että asia etenee. Mutta nyt perussuomalaiset esittävät, että tämä lakiesitys hylätään, koska me emme tule tätä kannattamaan missään nimessä. [Puhemies koputtaa] Kannatatteko, kokoomus, meidän hylkäysesitystä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T14:20:02,2023-01-17T14:21:11,Hyväksytty,1.1
2022_150_25,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_26,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä kuultiin salissa aikamoinen pommi, nimittäin edustaja Reijonen totesi, että parempi olisi ollut jättää sote-uudistus tekemättä ja keskittyä sen sijaan muihin yksityiskohtiin. Nyt haluaisin kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi edustaja Reijosen alueella sote-uudistus tarkoittaa käytännössä tarveperusteisen rahoituksen jälkeen sitä, että rahoitus nousee noin 80 miljoonaa euroa, eli siirrymme kestävämpään ratkaisuun tällä alueella, Savo-Karjalan vaalipiirissä. Pidän sitä erittäin merkittävänä, ja näin on monessa paikassa Suomessa. [Minna Reijonen pyytää vastauspuheenvuoroa]
Pohjimmiltaan kaikki puolueet olivat hyväksymässä hoitajamitoitusta. Syy on tietenkin se, että ikäihmisten hoiva ja vammaispalveluiden hoiva ei ole riittävää. Kaikki eivät pääse edes ulkoilemaan. Tämä tilanne pitää korjata.
Nyt tämä mitoitus siirtyy käytännössä vuoden päähän. Saamme lisäaikaa ratkaista tätä haastetta, ja isoin haaste on tietenkin osaajapulassa. THL on arvioinut, että 200 000 uutta työntekijää tarvittaisiin vuoteen 2035 mennessä. [Puhemies koputtaa] Tämä on yhteinen haaste.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-01-17T14:21:11,2023-01-17T14:22:20,Hyväksytty,1.1
2022_150_27,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_28,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä mainittiin, että emme pärjää ilman sotea meidän alueella. No ihan nyt kerron käytännön kokemuksesta. Kun meidän alueella sote alkoi, niin samana päivänä, juuri samana päivänä, kun sote alkoi ja arki alkoi, saimme tiedon, että lähimmästä terveysasemasta loppuu kokonaan lääkärin päivystys. Siellä on tähän asti... [Ari Koponen: Hyvinvointialue!] — Hyvinvointialueita luvattiin. — No sieltähän tuli aikamoinen mekkala, eikä siitä oltu paljon ilmoiteltu meille. Oli se nyt aika ikävä yllätys paikallisille, että terveysasemalta lopetettiin päivystys ja sanottiin, että se ei johdu sotesta. Mutta jos se olisi hoidettu toisin, olisi pidetty huolta siitä, että hoitajamitoitus olisi toiminut ja olisi saatu lääkäreitä, olisi hommattu lääkäreitä, koulutettu ehkä enemmän ja muuten, niin ei olisi varmaan käynyt niin, että olisi lääkäripäivystys loppunut. Mutta ei se hyvin se sote alkanut, kun siellä lääkäripäivystys lakkautui juuri samalla hetkellä, kun sote alkoi. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-17T14:22:22,2023-01-17T14:23:24,Tarkistettu,1.1
2022_150_29,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_150_30,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Fakta on, että tämä hallitus on kaikilla sen uudistuksilla parantanut vanhustenhoidon tilaa. [Välihuutoja oikealta] Jos me katsotaan tätä, kun hallitus aloitti ja tehtiin tätä sitovaa henkilöstömitoitusta, [Timo Heinonen: Tilanne on huonompi kuin teidän aloittaessa!] niin meillä marraskuussa 21 puuttui 5 200 hoitajaa ympärivuorokautisesta hoidosta. Sitten vuotta myöhemmin 3 400 [Sari Sarkomaa: Entäs kotihoito, montako on suljettu?] ja nyt oli 1 800. Eli me olemme tuhansilla pystyneet nostamaan ympärivuorokautisen hoidon henkilöstöä, me ollaan monipuolistettu rakennetta lailla, me ollaan välitön ja välillinen työ erkaannutettu, meillä on lisätty sairaanhoitajan aloituspaikkoja ja hoiva-avustajia, jotka näkyvät vasta viiveellä, koska tämä on ollut niin kauan retuperällä ja nämä kaikki uudistukset, mitä me nyt tehdään, näkyvät myös viiveellä. Mutta me ollaan parannettu ympärivuorokautisen hoidon tilaa, me ollaan parannettu myös kotihoidon tilaa, perusterveydenhuoltoa, meillä on sote-uudistus — kaikki toimia, joilla ollaan vahvistettu vanhustenhoidon tilaa. [Puhemies koputtaa] Viime hallituksella me totuttiin vain heikennyksiin, ja tässä on nyt iso suunnanmuutos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T14:23:24,2023-01-17T14:24:34,Hyväksytty,1.1
2022_150_31,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_32,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Henkilöstömitoituksen parantaminen vanhustenhoidossa on tärkeää, ja eduskuntaryhmämme on tähän sitoutunut, mutta ongelmana on se, että hallitus ei ole koko tämän vaalikauden aikana tuonut esityksiä, joilla olisi turvattu resurssit ja riittävä rahoitus tälle hankkeelle. Nytkin hallitus jättää tämän aivan keskeisen vaalilupauksen seuraavan hallituksen toteutettavaksi eikä ole tarttunut esimerkiksi siihen esitykseen, mitä kristillisdemokraatit esittivät omassa vaihtoehtobudjetissaan ja mistä äänestimme, että 500 miljoonaa euroa olisi tänä vuonna lisätty sote-rahoitusta, jolloin tämäkin olisi voitu toteuttaa aivan aikataulun mukaisesti. Muistan elävästi, kun ennen viime vaaleja olimme nykyisen ministeri Kiurun ja muiden eduskuntaryhmien edustajien kanssa lupaamassa tämän esityksen, [Puhemies huomauttaa ajasta] eikä se ole tällä vaalikaudella toteutumassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-17T14:24:36,2023-01-17T14:25:45,Tarkistettu,1.1
2022_150_33,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Juuso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_150_34,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alkukaudesta iloitsin suuresti, kun hallituspuolueet toivat tämän 0,7:n esityksen tänne eduskuntaan ja se hyväksyttiin, koska asia on ollut tapetilla vuosikausia. Vuodesta 2011 alkaen tästä on puhuttu ja tästä on keskusteltu ja on yritetty ajaa tätä asiaa eteenpäin, ja tämän hallituksen alussa se vihdoin saatiin voimaan, mutta nyt sitten kohtaa hirveä pettymys, kun hallitus tuli tuomaan tämmöisen esityksen, että sitä 0,7:ää nyt myöhennetään 1.12. asti. Olisin toivonut, että hallitus olisi tässä asiassa pysynyt esityksessään, koska meillä on kyllä hoitajia tuolla kentällä. Meillä on kymmeniätuhansia hoitajia, jotka tekevät ihan muuta kuin hoitotyötä. Kyllä heidät töihin saa, kunhan on hyvät työolot ja rahaa löytyy elikkä maksaja löytyy ja se palkka on kohtuullinen. Tätä perustellaan hoitajapulalla, mutta siis hoitajapula johtuu osittain myöskin siitä, että vaikka meille tulee lisää hoitajia koko ajan alalle, [Puhemies koputtaa] kuten edustaja Lindén sanoi, niin toisesta päästä lähtee koko ajan pois, [Puhemies: Kiitoksia!] koska he eivät jaksa tehdä sitä työtä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-17T14:25:47,2023-01-17T14:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_150_35,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_36,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Neljä vuotta sitten tosiaan keskusteltiin laajasti vanhustenhoidon tilasta, ja tällä vaalikaudella eduskunta yksimielisesti hyväksyi tämän lakimuutoksen, jonka myötä henkilöstömitoitus on asteittain kiristynyt. Yksikään eduskuntapuolue ei vastustanut tätä henkilöstömitoituksen kiristämistä.
Nyt olemme tosiaan sote-valiokunnassa käsitelleet tätä esitystä, jonka myötä siirtymäaikaa jatketaan 1. joulukuuta 23 saakka. Hoitajia ei saada riittävästi säädetyssä ajassa. Tähän on toki moni asia vaikuttanut, muun muassa korona mutta myöskin moni muu asia. Täytyy muistaa, että sote-uudistus olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemminkin. Tilanne ei olisi näin karmea, jos se olisi tehty jo aikaisemmin. [Maria Guzenina: Juuri näin!] Nyt vasta hyvinvointialueet ovat aloittamassa, ja nämä ongelmat, joita me nyt olemme ratkomassa, ovat kasautuneet vuosikymmenten aikana.
Keskustan kanta on, arvoisa puhemies, että tärkeintä, että vanhuksista pidetään huolta. Siihen tarvitaan monenlaisia toimia — omaishoidon kehittämistä, [Sari Sarkomaa: Missä se viipyy?] koulutusta, hoitajien työolojen vahvistamista ja niin edelleen — ja on tärkeää, että keskustelemme tästä asiasta perusteellisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-01-17T14:26:56,2023-01-17T14:28:05,Hyväksytty,1.1
2022_150_37,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_38,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Ilmari Nurminen tuossa äsken kertoi, miten paljon paremmin nyt vanhustenhoidossa ja kotihoidossa menee kuin aiemmin. Ihmettelen tällaisia lausuntoja varsinkin tässä tilanteessa, kun meille tulee koko ajan kentältä viestiä siitä, kuinka väsyneitä hoitajat ovat, miten hoitajia ei ole ja niin edelleen. Satun itse olemaan yhden tällaisen kotihoidossa työskentelevän väsyneen hoitajan vaimo ja voin, kuulkaa, sanoa, että ei siellä kehuta, miten paljon paremmaksi asiat ovat menneet, vaan päinvastoin. Tämä on ollut yhtä vapaapudotusta viimeiset kolme ja puoli vuotta. Te olette kolme ja puoli vuotta rakennelleet hallintohimmeleitä keskittymättä siihen ytimeen, eli se on se, että perusterveydenhuoltoon olisi pitänyt panostaa enemmän.
Ja haluaisin sanoa vielä edustaja Kempille, kun kehuitte, miten paljon tulee lisää rahaa: [Puhemies huomauttaa ajasta] totta kai kiitämme, mutta sieltä hyvinvointialueilta puuttuu vielä 1,5 miljardia euroa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-01-17T14:28:07,2023-01-17T14:29:16,Hyväksytty,1.1
2022_150_39,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_40,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän on huolehdittava siitä, että kaikilla on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen terveydentilasta tai taustasta riippumatta. Henkilökunnan vähimmäismitoitus ei tosiaankaan ole vain pelkkä luku paperilla, vaan 0,7:n hoitajamitoituksen tavoite on tämän hallituksen ajama konkreettinen askel hoivapalvelujen pitkäaikaisen rapautumisen korjaamiseksi. Julkisia palveluita on aliresursoitu liian pitkään. Ilman riittäviä henkilöresursseja riittävää hoivaakaan ei ole. 
Vasemmisto on vastustanut julkisiin palveluihin tehtyjä leikkauksia johdonmukaisesti niin kunnan kuin valtion kuin myös aluetasolla, ja nyt hallituksessa olemme toimineet tämän hoidon laatua rapauttavan kehityskulun katkaisemiseksi. Tämä uudistus olisi tarvittu jo vuosikymmen sitten. Silloin sen kaatoi kokoomus, juuri kuten edustaja Guzenina täällä kertoi. Ja tämän hallituksen, mikä meillä on käsissä, hyvän suunnitelman valitettavasti on viivästyttänyt korona [Puhemies koputtaa] ja siitä seurannut hoito- ja hoiva-alan kriisi, [Puhemies: Kiitoksia!] jonka takia aikataulu valitettavasti venyy.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-01-17T14:29:18,2023-01-17T14:30:27,Hyväksytty,1.1
2022_150_41,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_42,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tässä tosiaan, kun edustaja Nurmisen puheenvuoroa kuunteli, tuntui, että hän oli jonkunlaisessa hypnoosissa, täysin irtaantunut todellisuudesta. Ikääntyneet ansaitsevat sekä laadullisesti että määrällisesti korkeatasoisen hoidon, eikä mitoituksen tärkeyttä voi olla korostamatta. Pelkillä lupauksilla ja lakipykälillä ei vain valitettavasti pitkälle päästy, kun ministeri Kiurun esityksestä puuttuivat sekä rahat että hoitajat — sekä rahat että hoitajat. [Sanna Antikainen: Molemmat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-17T14:30:29,2023-01-17T14:31:01,Hyväksytty,1.1
2022_150_43,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Lindén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_44,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Antikainen nosti aivan oikein esille sen, että perusterveydenhuollon kehittäminen on laiminlyöty Suomessa. Eilen Helsingin Sanomien mielipideosastolla Liisa Järvinen ‑niminen henkilö kirjoitti, että Espoossa ei pääse millään lääkäriin, ei tule takaisinsoittoja, voi mennä viikkoja. [Maria Guzeninan välihuuto — Arja Juvonen: Ei pääse!] Turussa on sama tilanne. Jotain yhteistä näillä kahdella kaupungilla heidän poliittisen johtonsa kannalta tarkasteltuna kyllä on.
Mennäkseni tähän vanhustenhuoltoon: On ymmärrettävää, että tässä tulee arvostelua puolin ja toisin, mutta eikö katsottaisi eteenpäin, mitä pitää nyt tehdä tästä eteenpäin? Nyt tarvitaan hoiva-avustajia lisää. Heitä on ryhdytty kouluttamaan lisää. Nyt tarvitaan mitoituksen tulkintaa sillä tavalla, että siellä voidaan käyttää enemmän myös ei-sote-henkilöstöä. Siellä tarvitaan vapaaehtoisia, siellä tarvitaan teknologiaa, tarvitaan tutkintojen uudentyyppistä tunnustamista, tarvitaan uudentyyppisiä, nopeampia tutkintoja. Kaikkea tätä tarvitaan. On mentävä eteenpäin näissä asioissa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2023-01-17T14:31:03,2023-01-17T14:32:10,Hyväksytty,1.1
2022_150_45,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Nyt siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_46,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos sosiaali- ja terveysvaliokunnalle varsin kirkassilmäisestä mietinnöstä. Edellisen eduskuntavaalikauden lopulla eduskunnassa todella käytiin runsaasti keskustelua ikääntyneiden palveluista ja niiden henkilöstömitoituksista. Syystäkin paljastui esimerkkejä, joiden pohjalta voitiin kyllä todeta, että kaikki ei ole hyvin. Myös vaalikeskusteluissa useimmat puolueet lupasivat nostaa henkilöstömitoitusta ja kirjata sitovan mitoituksen lakiin. Haluttiin siis toimia, ja niiden toimien edessä olemme nyt.
Tämän vaalikauden alkupuolella eduskunta hyväksyi yksimielisesti lakimuutoksen, jonka myötä henkilöstömitoitus on kiristynyt portaittain siirtymäaikana. Yksikään eduskuntapuolue ei siis vastustanut henkilöstömitoituksen nostamista. Tämä käsittelyssä oleva esitys siirtää hallituksen sopimalla tavalla ikääntyneiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon 0,7:n henkilöstömitoituksen voimaantuloa, siis huhtikuun 23 alusta eteenpäin vuoden 23 joulukuun alkuun. Tämä on järkevää, koska tarvitsemme lisäaikaa muutoksen toteuttamiseen.
Puhemies! Alkuperäisen lakiesityksen lähtökohta on kovin perusteltu, sillä haluamme varmistaa tarvittavat ja riittävät tekevät kädet ikääntyneiden hoivahenkilöstölle. Vaikka Suomessa tehdään, kiitos lukuisten hoivatyöntekijäammattilaisten, pääsääntöisesti tasokasta hoivatyötä, silti uskon lisäkäsien olevan kovin tervetulleita. Ja totta kai lähdemme siitä keskeisestä tavoitteesta ja lakiesityksen sydämestä, että ikäihmisen inhimillisen kohtaamisen keskeisyyteen painottuva hoivatyö lisääntyisi.
Toki on rehellisyyden nimissä myös todettava, että pelkät henkilöstömitoitukset eivät itsessään takaa mitään vaan hoivan laatu on paljon enemmän. Myös kaikki hoivatilanteet ovat erilaisia ja yksilöllisiä, ja paras osaaminen on siellä ja hoivan arviointi on syytä tehdä siellä, missä elämä tapahtuu.
Puhemies! Voimme tästä myös jotain oppia. Tarvitsemme muutoksille, olkoot ne miten kannatettavia tahansa, riittävää siirtymäaikaa. Ikäihmisten hoitajat eivät siis tipahda taivaasta, vaan tarvitsemme edelleen lisäkoulutusta ja etenkin myös työolosuhteiden ja johtamisen kehittämistä. Lopulta kyse on alan vetovoimasta, enkä ole aina varma, onko sitä osattu kaikilta osin viisaasti vaalia.
Puhemies! Kiitos esityksestä. Tämä lakiesitys on järkevä ja toteuttaa realistisella tavalla vastuullista ja välittävää ikäihmisten hoivatyötä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-17T14:32:21,2023-01-17T14:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_150_47,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_48,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä aihepiiri on todella vakava. Tämä oli ennen viime eduskuntavaaleja aivan yksi keskeisistä vaalilupauksista, joihin puolueet sitoutuivat eli nostamaan henkilöstömitoituksen vanhuspalveluissa, vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa, tähän 0,7 hoitajaan ikäihmistä kohti. Muistan elävästi, kun tuolla Valtiosalissa pidimme tiedotustilaisuutta — siellä oli nykyinen ministeri Kiuru ja monia muita meitä edustajia eri eduskuntaryhmistä — ja annoimme lupaukset, että tämä tullaan toteuttamaan. Oli jopa puhetta siitä — todellakin, niin kuin täällä on todettu — että tämä on vain muutaman tunnin homma, että tämä asia saadaan hoidettua.
No nyt olemme vaalikauden lopussa ja meillä on käsiteltävänä esitys, joka on hyvin typistetty, eli tämä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on erittäin niukka. Siinä ei ole lainkaan esitetty niitä arvioita eikä keinoja, joilla pystyttäisiin edes takaamaan, että tuo henkilöstömitoitus sitten tämän vuoden joulukuun alusta toteutuisi. Me tiedämme, että tässä on useiden tuhansien hoitajien vaje, joka täytyisi täyttää, jotta tuo henkilöstömitoitus saadaan toteutumaan. Ja millä keinoilla voimme vakuuttua siitä, että joulukuussa olemme paremmassa tilanteessa? Mielestäni tässä on varsin ongelmallista myös se, että hallitus nyt sysää yhden keskeisen vaalilupauksensa seuraavan hallituksen toteutettavaksi.
Koko tämän vaalikauden ajan kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on kyselytunneilla ja muissa yhteyksissä useita kertoja nostanut tämän ongelman esiin. Olemme vaatineet toimia, joilla henkilöstömitoitus saataisiin turvattua, joilla henkilöstöresurssit saataisiin turvattua ja joilla riittävä rahoitus saataisiin turvattua. Useimmiten olemme vastaukseksi saaneet vain, että on asetettu työryhmä. Nyt tiedämme, että tuolta työryhmästähän ei ole juuri mitään konkreettisia esityksiä tullut. Nyt olemme todellakin tässä tilanteessa, joka on aivan onneton tilanne.
Mielestäni tässä on kysymys niin keskeisestä asiasta, myös niin keskeisestä lupauksesta ja koko eduskunnan uskottavuudesta, että paheksun sitä, ettei ministeri Kiuru ole täällä vastaamassa kysymyksiin eikä keskustelemassa tästä. Emme myöskään saaneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoroa tämän mietinnön esittelyksi. Eli tämä vaatisi mielestäni ihan ehdottomasti merkittävämmän keskustelun kuin mikä nyt on syntymässä.
Hoitajapulan juuret ovat ajassa ennen koronaa. Tiedämme, että korona toki sitä pahensi. Meillä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista, kolmasosa lähihoitajista. Tiedämme, että moni suunnittelee tälläkin hetkellä alan vaihtoa. Ja sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, noin 70 000, tekee töitä jossain muussa kuin oman alansa töissä. Sen vuoksi nyt todellakin olisi tarvittu ja tarvittaisiin niitä toimia, jotka kannustaisivat hoitajia palaamaan tästä reservistä alalle ja myös pysymään alalla. Ja kyllä se täytyy sanoa, että siinä tarvitaan rahaa. Juuri sen vuoksi kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä niin tämän kuin edellisen vuoden vaihtoehtobudjetissa esitti puolen miljardin euron lisärahoitusta, jotta tämä voitaisiin turvata. Sillä voitaisiin myös mahdollistaa kilpailukykyisempi palkkaus sekä lähihoitajille että sairaanhoitajille, jotta he paremmin pysyisivät alalla. Ja toki tarvitaan lisää koulutuspaikkoja, tarvitaan myös verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä.
Valiokunnan kuulemisissa sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että tämä kahdeksan kuukauden siirto täysimääräisen mitoituksen saavuttamiseen merkitsee henkilöstökustannuksissa noin 55 miljoonan euron säästöä. Eli on kysymys rahasta, joka olisi voitu jo aiemmin osoittaa tämän ongelman ratkaisemiseen, kun olisi tehty toimia ajoissa. No, hallitushan nyt yrittää paikata tätä rahoitusta erilaisilla keinoilla, ja yksi niistä on tämä Kela-korvausten romuttaminen. Siitä aiotaan osoittaa rahoitusta tähän henkilöstömitoituksen korjaamiseen. Mutta tätäkin pidän erittäin epäonnistuneena ehdotuksena, koska tämä tulee ruuhkauttamaan entisestään julkista terveydenhuoltoa, se tulee myös heikentämään ikäihmisten saamia terveyspalveluja, heikentää pienituloisten pääsyä erikoislääkärille tai fysioterapiaan. Ja tässä tilanteessa, tämän koronakauden jälkeen olisi pikemminkin tarvittu sitä, että näitä Kela-korvauksia olisi tilapäisesti korotettu, jotta nuo hoitojonot voitaisiin purkaa ja jotta myös se epäinhimillinen taakka, joka hoitajilla tällä hetkellä työssään on, voisi keventyä niin, että he paremmin pysyisivät alalla, ja silloin pystyttäisiin paremmin myös turvaamaan nämä vanhustenhoidon palvelut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-17T14:36:19,2023-01-17T14:43:35,Hyväksytty,1.1
2022_150_49,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_50,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hoitajapula riivaa maatamme, mutta emme ole tässä tilanteessa yksin. Hoitajista on pulaa kaikissa kehittyneissä maissa. Yhteistä näille maille on sama väestörakenne: ikääntyvien määrä kasvaa, ja muut ikäluokat pienenevät. Hoitoalalle ei hakeudu töihin hoitajia entiseen malliin jo ihan tästäkin syystä.
Kun keskustelemme hoitajamitoituksen toimeenpanon siirtämisestä, keskustelemme samalla todella vakavasta aiheesta, nimittäin vanhustenhoidon nykytilasta ja hoitajien riittävyydestä. Hoitajapula on pitkäaikaisen kehityksen tulos, ja sitä ovat eriasteisella vakavuudella olleet ratkomassa kaikki hallituspuolueet vuorollaan. Toivon, että tässä keskustelussa jätettäisiin syyttävä asenne syrjään. Me kaikki haluamme parasta mahdollista hoivaa sekä arvokasta ja turvallista vanhenemista ikäihmisille. Nämä ihmiset ovat olleet rakentamassa hyvinvointiyhteiskuntaa meille kaikille.
Hoitajapula on tullut valitettavan tutuksi useille tuhansille perheille, ja on se koskettanut myös minunkin perhettäni. Yli 90-vuotias appiukkoni Esko-vaari joutui useamman kuukauden ajaksi yli 70 kilometrin päähän toiseen kaupunkiin hoitokotiin, koska kotikaupungista ei löytynyt hoitopaikkaa. Hoitopaikkaa ei ollut, koska ei ollut tarpeeksi hoitajia.
Hoitajapula sulkee hoitoyksiköitä, koska niitä ei voi pitää auki laittomilla mitoituksilla. Vähävaraiset kaupungit ja useamman kunnan muodostamat hyvinvointikuntayhtymät ovat ulkoistaneet viime vuosina vanhustenhoitoa yksityisille toimijoille viimeistään siinä vaiheessa, kun niiden omistuksessa olevissa yksiköissä on ilmennyt merkittävää korjaustarvetta tai tarve rakentaa uusi yksikkö. Nyt on sitten tilanne omassa seutukunnassani ja ympäri Suomea niin, että hyväkuntoisia ja uudenkarheitakin yksiköitä on jouduttu laittamaan kiinni maaseutualueilla ja niiden vanhukset on siirretty usean kymmenen kilometrin päähän, jonne esimerkiksi ikääntyneellä puolisolla ei ole mahdollisuutta entiseen tapaan päästä tapaamaan puolisoaan päivittäin, kuten aiemmin oli, kun hoitoyksikkö oli omassa kyläkeskuksessa. Yksiköitä on kiinni, ja ne odottavat aikaa, jolloin hoitajia on riittävästi niiden avaamiseen.
Arvoisa puhemies! Vanhustenhoidon vastuuhenkilöiltä on kuulunut jo jonkin aikaa, ettei täyttä hoitajamitoitusta voida saavuttaa tässä tilanteessa, jossa hoitohenkilöstöä ei yksinkertaisesti ole riittävästi saatavilla. Säädimme hoitajamitoituksen 0,7 tehostettuun palveluasumiseen reilu kaksi vuotta sitten laajalla kannatuksella täällä eduskunnassa. Lain säätämistä vauhdittivat räikeät laiminlyönnit, jotka olivat tulleet ilmi vanhustenhoitoyksiköissä eri puolilta Suomea. Liian vähäisellä henkilöstömäärällä oli teetätetty töitä, minkä seurauksena olivat laiminlyödyt vanhukset ja nääntyneet hoitajat, joilta oli riistetty ammattiylpeys.
Asiantuntijakuulemisissa kyllä tiedostettiin hoitajamitoituksen hankala toteutettavuus juuri sen vuoksi, että hoitajista oli ollut pulaa jo monen vuoden ajan. Arvelimme kuitenkin sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa, että hoitajamitoitus voisi olla vahva väline parantaa hoitoalan vetovoimaisuutta. Mitoitus suojaisi henkilöstöä liikakuormitukselta ja parantaisi hoidon laatua.
Arvoisa puhemies! Meidän kannattaa olla kiinnostuneita siitä, mitä hoitajille kuuluu. Nuoret hoitajat äänestävät nyt jaloillaan. He hakeutuvat pois alalta, jossa heitä on yhä vähemmän ja jossa he kokevat, ettei heitä arvosteta. Terveydenhoitoala ei kaadu yksistään alanvaihtajiin, vaan vuoteen 2030 mennessä puolet tämän hetken sosiaali‑ ja terveydenhoitoalan ammattilaisista siirtyy eläkkeelle. Jo nyt puuttuu 8 000 hoitajaa, mutta vuoteen 2035 mennessä tarvitaan THL:n laskelmien mukaan 200 000 uutta sote-alan osaajaa. Nyt kun työmarkkinaosapuolet pääsivät ratkaisuun palkoista, on tarmolla paneuduttava muihin hoitoalaa riivaaviin ongelmiin, kuten työoloihin ja rakenteisiin. Lisäksi sote-alaan kuuluu myös paljon sellaista työtä, jota pystyy tekemään muukin kuin sote-tutkinnon suorittanut henkilö. Siksi on väljennettävä tulkintaa, ketkä voivat tehdä avustavia tehtäviä, jotta hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavaan hoitotyöhön.
Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys esittää hoitajamitoituksen täyttä toimeenpanoa ikääntyneiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä siirrettäväksi noin puolella vuodella eteenpäin alkuperäisestä aikataulusta. Tässä vaikeassa tilanteessa se on viisasta ja perusteltua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-01-17T14:43:36,2023-01-17T14:48:38,Hyväksytty,1.1
2022_150_51,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_52,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastalauseessaan toteaa, on valitettavaa, miten hallitus on epäonnistunut hoitajamitoituksen toteuttamisessa itse asettamassaan aikataulussa. Vanhuspalveluiden parantamista ollaan valmiita lykkäämään jälleen kerran tulevaisuuteen.
Minusta Suomi on yhtä vahva kuin sen heikoin asukas. Siksi meidän tulee muistaa päätöksenteossa kaikki ikäluokat ja huolehtia myös heikoimmista. Puheiden sijaan olisi jo tekojen aika. [Mikko Lundén: Näin on! — Sanna Antikainen: Hyvin sanottu!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-17T14:48:38,2023-01-17T14:49:18,Hyväksytty,1.1
2022_150_53,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_54,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on siis henkilöstömitoituksen siirtäminen vuoden 23 joulukuulle. Senhän piti tulla voimaan 1.4.2023. Kyseessä on siis 0,7:n henkilöstömitoitus, eli se, mitä me kaikki yhdessä eduskunnassa olemme ajaneet, se, mistä myös itse olen tehnyt lakialoitteen vuonna 2014. Ja todellinen aprillipilahan tästä nyt sitten tuli. 1.4. voimaan suunnitellun mitoituksen siirto joulukuulle 23 antaa sen signaalin, että ikäihmisten hoidolla ei ole merkitystä. Asioita ei halutakaan laittaa kuntoon, vaikka aikaa olisi ollut. Kyseessä on kyllä tämän hallituskauden suuri puhallus.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erittäin valitettavana, että hallitus on epäonnistunut sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa itse asettamassaan aikataulussa hallituskauden aikana. Ikääntyneiden hoivan puutteet ovat kansallinen häpeäpilkku, ja se, että pääministeri Marinin hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaa, jonka on tunnistanut jo hallituskauden alussa, vaan siirtää tilanteen ratkaisun seuraajalleen eli seuraavalle hallitukselle, kertoo osaltaan hallituksen ja sen toteuttaman sote-uudistuksen epäonnistumisesta. Oppositio on nostanut lukuisissa yhteyksissä esiin huolen vanhuspalveluiden tilasta sekä sote-rahoituksen riittämättömyydestä, mutta hallitus ei ole reagoinut tiedossa oleviin ongelmiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, eli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat perussuomalaiset, jotka ovat jättäneet myös vastalauseen tähän valiokunnan mietintöön, kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hoitajamitoitukseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi hallitus on heikentänyt sairausvakuutuslain mukaisia hoidon ja tutkimuksen korvauksia tai lääkekorvauksia jo vuoden 23 alusta, mutta ei ole perunut tai siirtänyt näitä leikkauksia esittämästään hoitajamitoituksen voimaantulon siirrosta huolimatta. Eli toimia rahoitukselle on tehty, yksityisen tuen Kela-korvauksia on leikattu.
Valiokunnan kuulemisessa sosiaali- ja terveysministeri on todennut, että kahdeksan kuukauden helpotus täysimääräisen mitoituksen saavuttamisessa merkitsee julkisten ja yksityisten palvelutuottajien henkilöstökustannuksissa noin 55 miljoonan euron säästöä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee osoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan järjestämisen kannalta välttämätön rahoitus siten, ettei säästöjä haeta vanhuspalveluista puutteelliseksi todetun hoivan tasosta ja jo nykyisellään riittämättömän henkilöstön työhyvinvoinnista leikkaamalla, koska tämä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että alan veto- ja pitovoima heikkenee entisestään ja henkilöstön rekrytointi on jatkossa entistä vaikeampaa.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset esitämme tämän lakiesityksen hylkäämistä. [Mikko Lundén: Hyvä!] Meidän mielestämme pitäisi pysyä siinä alkuperäisessä suunnitelmassa, että henkilöstömitoitus 0,7 astuu voimaan 1.4.2023.
Arvoisa puhemies! Minulla on pitkä ura vanhustenhoidossa ennen eduskuntaa — pitkälle yli 20 vuotta, yötyötä pitkälle yli 10 vuotta — eli tiedän ja tunnen, että siellä ei ole ainakaan ollut helppoa työskennellä ja sielläkin on tehty pitkää päivää ja pitkää yötä ja tehdään edelleenkin. Vanhustenhoidon tila ei ole suinkaan parantunut noina vuosina, se on edelleenkin heikentynyt. Hoitajille ei suostuttu maksamaan koronakorvauksia, se lisäsi hoitajissa entistä enemmän riittämättömyyden ja huonouden tunnetta, koska heidän työtään ei arvostettu. Pitkäaikaisia hoivapaikkoja on systemaattisesti vähennetty. Se tarkoittaa sitä, että yhä useampi ikääntynyt viettää vanhuuttaan omassa kodissaan riittämättömän hoivan turvin. Tarvitaan ehdottomasti lisää hoivapaikkoja.
Arvoisa puhemies! Vanhuslakiin on kirjattu välitön ja välttämätön työ ja ne henkilöstörakenteet, jotka voivat tätä työtä tehdä. Pidän tärkeänä, että hoiva-avustajia otetaan hoitotyön kentälle. Näkisin, että me tarvitsemme vanhoja rakenteita: me tarvitsemme vanhat kodinhoitajat, me tarvitsemme kylvettäjiä auttamaan niissä perushoidollisissa tehtävissä.
Palkkapolitiikka, koulutusta lisää, hoivapaikkoja ikäihmisille lisää ja muun muassa koronakorvaukset sekä vanhustyön arvostuksen nosto. Pitkäaikainen vanhustenhoiva on arvostettavaa työtä, ja ympärivuorokautisessa hoivassa on mukava työskennellä, kun siellä ovat työolot, johtaminen ja henkilöstörakenne kohdallaan. Ja erityisesti on tärkeää, että me kannustamme nuoria ihmisiä hakeutumaan alalle. Toki se on paljon myös palkkapolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Palaan vielä vuoteen 2013, jolloin meillä oli voimassa erittäin hyvä ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sen sisältöä heikennettiin siten, että sinne kirjattiin luku 0,5 ympärivuorokautisen hoivan perusluvuksi. Se oli ollut aikaisemmin korkeimmillaan jopa 0,8. Minä näen vanhana hoitajana, että se lähtee sieltä, vanhustenhoidon mitoituksen heikentäminen, ja vaikka asioista on puhuttu, sitä lopullista ratkaisua tälle tärkeälle asialle ei ole saatu. Näen, että vuoden loppuun siirretty mitoituksen nostaminen heikentää entisestään hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Se on erittäin surullista vanhuksille, se on erittäin murheellista hoitajille, mutta se on itkun paikka myös kaikille omaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T14:49:20,2023-01-17T14:55:52,Hyväksytty,1.1
2022_150_55,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_56,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt hoitajamitoitusta, ja on todella ikävää, että hallitus on nyt perumassa puheitaan. Hoitajamitoituksen piti tulla, mutta nyt näyttää siltä, että sitä ei tulekaan, niin kuin piti.
Ja onhan tämä tietysti aika noloa, että näin tärkeitä asioita käsittelemme eikä ministereitä ole paikalla. Ei täällä kyllä muutenkaan — tämä eduskunta on nyt aika tyhjä — ole ihmisiä keskustelemassa.
Olisin nostanut semmoisen asian esille, kun nyt perutaan tämä hoitajamitoitus, mitä me perussuomalaiset vastustamme ehdottomasti — meille tämä olisi ollut erityisen tärkeää: kun kuitenkin näitä rahoja on nyt otettu sieltä täältä — Kela-korvauksia on otettu pois, sitten on lääkekorvauksia leikkailtu, on taidettu ottaa joistakin muistakin asioista vielä poikkeen — niin minnekäs ne rahat ovat nyt sitten oikein menneet, kun niidenhän piti olla rahoja siihen hoitajamitoitukseen? Eli se, mihinkäs nämä rahat on nyt oikein käytetty, olisi ihan mielenkiintoista ollut kyllä kuulla.
Mutta tosiaan täällä nyt ei ole ketään vastaamassa: on niin tyhjää, etteivät edes tyhjät tynnyrit kolise, ja vastauksia ei näihin saada. Mutta tärkeänä perussuomalaiset kyllä pitävät sitä, että se hoitajamitoitus tulisi mahdollisimman pian. Ja kyllä me ehdotamme siihen sitä lisärahoitusta myös, niin että pitäisi nyt tehdä siihen lisätalousarvio, että saataisiin tähän sitä rahaa.
Onhan tämä hallituksen suurin epäonnistuminen. Se on suuri epäonnistuminen, että hoitajamitoitusta ei nyt saada, ja se on todella, todella, todella valitettavaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-17T14:55:53,2023-01-17T14:57:21,Hyväksytty,1.1
2022_150_57,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_58,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Aloitan aluksi kertomalla sen, mistä tämä tilanne nyt johtuu. Tilanne johtuu siitä, että sosiaalidemokraattien johtama hallitus kirjasi 0,7-luvun lakiin miettimättä sitä, kuinka se käytännössä saavutetaan. Siis tähän olisi tarvittu kaksi avainta, ja nyt toinen avain nähtävästi unohdettiin teetättää.
Mutta palataan vielä tuonne vuoteen 2019, jolloin silloinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, nykyinen ministeri Krista Kiuru kertoi, että vanhuspalvelulakia voitaisiin parantaa huomattavasti vain muutaman tunnin työllä. Nyt vajaat pari kuukautta vaille neljä vuotta on kulunut demarijohtoisen hallituksen vallassaoloaikaa, ja miten kävi? Demarit lupasivat laittaa vanhustenpalvelut parempaan kuntoon, sitovan 0,7:n hoitajamitoituksen. Kävikin niin, että hallitus rakenteli tämän kolme ja puoli vuotta hallintohimmeleitä hyvinvointialueiden muodossa, unohti antaa 1,5 miljardia tarvittavaa lisärahaa hyvinvointialueille palveluiden takaamiseksi ja sitten vielä tosiaan kirjasi sitovan 0,7:n hoitajamitoituksen lakiin miettimättä yhtään, mistä hoitajat saadaan ja kuinka lain kirjain käytännössä saavutetaan.
On kerrottava tässä kohtaa, että itse kannatan lämpimästi tietenkin hoitajamitoitusta, tätä 0,7:ää, mutta sen lisäksi, että se kirjataan mekaanisesti lakiin, on myös käytännössä annettava työkalut, jotta se käytännössä toteutuu siellä ihmisten arjessa. Mutta tosiaan, koska demarijohtoinen hallitus ei näin tehnyt, nyt mitoituksen voimaantuloa joudutaan lykkäämään. Ja kirsikkana kakun päällä demarit säätivät vielä sitten väsyneille hoitajille pakkolain, koska hoitajat vaativat aiemmin palkankorotuksia itselleen, kuten varmaan kaikki muistamme, ja tämä kaikki vieläpä keskellä raskasta korona-aikaa. Tämän koko maamme historian suurimman sosiaali- ja terveydenhuollon sotkun, demareitten aiheuttaman sotkun, jälkiä joudutaan valitettavasti korjaamaan vielä vuosia.
Mutta pahinta tässä on se inhimillisen kärsimyksen määrä, jota tuolla sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä joudutaan kokemaan koko ajan. Sosiaali- ja terveydenhuoltomme on käytännössä romahduspisteessä. Varsinkin päivystykset ovat ruuhkautuneet, ja esimerkiksi oma Siun sote Pohjois-Karjalassa sai jo huomautuksen aluehallintovirastolta ruuhkista yhteispäivystyksessä. Samaan aikaan hallitus tuhlasi hallintohimmeleitten lisäksi rahaa mainostaakseen tätä hallintouudistustaan vielä televisiossa, jossa näyttelijät kertoivat, kuinka on vahvemmat hartiat, ja oli muita korulauseita. Kyllä siinä itsekin entisenä hoitajana ja hoitajan puolisona lensi kahvit syliin, kun tässä tilanteessa seurasin tätä todellisuudesta irrallaan olevaa siirappista hallituksen maksamaa itsekehua.
Mutta kun sitten näistä ongelmista pitäisi puhua tai varsinkin laittaa niitä kuntoon, niin ei näy sosiaali- ja terveysministeriä, ei näy kyllä ketään muitakaan demareita, yksi vasemmistoliitosta — hienoa, rohkea sellainen — mutta ei kyllä ketään muuta. Ja näyttää siltä, että myös pääministeri käyttää nyt aikaansa lähinnä olemattomaan rasistijahtiin äärivasemmistolaisuuden hengessä. Kyllä nyt ihmettelen tätä hallituksen touhua: jos varsinkin demarit ovat vuosia ja vuosia puhuneet vanhushoivan huolesta, niin sitten täällä ei kuitenkaan ketään ole keskustelemassa asiasta.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana sosiaali- ja terveydenhuoltomme on edennyt liukastelusta kohti vapaapudotusta. Hallitus on rakennellut hallintoa, kun olisi pitänyt osoittaa rahat sinne perusterveydenhuoltoon. Ja ennen tätä kaikkea demarithan aloittivat tällaisen kuningasidean: he alkoivat hokemaan tuossa 2012—2013, kuinka hyvä ikäihmisen on olla kotona. Ja tämä on totta kai niin, että hyvä on ikäihmisen olla kotona, jos vain terveys riittää, mutta nyt tämä on ajanut siihen pisteeseen, että joillekin huonokuntoisille vanhuksille kodista on tullut jopa vankila. Tämä tosiaan on lähtöisin vuodesta 2014, jolloin vallassa peruspalveluministerinä oli Susanna Huovinen, ja silloin rakenneltiin vanhuspalvelulain muutoksia. Taustalla oli lähes 300 miljoonan euron säästöjen saaminen laitoshuoltoa vähentämällä. Muistan tämän melkeinpä kuin eilisen varmaankin koskettavan muistijäljen ansiosta, koska satuin itse juuri silloin työskentelemään kotihoidossa ja näin, mihin tämä kaikki johti. Nyt valitettavasti joudun seuraamaan kotihoidossa työskentelevää väsynyttä puolisoani — en tiedä, pitääkö hän tästä, kun sanon tämän, mutta sanonpa nyt silti — joka on vähentänyt omia työtuntejaan 20 prosentilla vain ja ainoastaan sen takia, että jaksaa perustyötä, ja tiedän, että näin on myös monen muun hoitajan kohdalla.
Puhettani jäi vielä pitämättä, joten puhun loput sitten seuraavassa puheessani. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-01-17T14:57:23,2023-01-17T15:04:14,Hyväksytty,1.1
2022_150_59,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Kiitoksia. — Ja edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_60,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän aivan alkuun tuon teille terveisiä Keravalta, jossa meidän vanhukset eivät suinkaan ole ansainneet saada eteensä puolikkaita nakkeja yksityistetyn kotiin tuotavan ruuan muodossa. Valitettavasti on näin, että meidän aluehallituksessamme vasemmistoliitto jäi ainoaksi yhdeksi puolueeksi, joka ei olisi halunnut yksityistää Attendolle tätä ruuan kotiinkuljetuspalvelua, joka aikaisemmin toimitettiin kunnan palveluna. Vaihtoehtonahan olisi ollut myöskin tämä kunnallinen versio, jos hyvinvointialueen olisi sallittu ostaa osuus tästä Vantti Oy:stä, mutta tämä ei muille puolueille, ei myöskään kovasti vanhusten puolesta täällä äsken meteliä pitäneille, sopinut lainkaan.
Arvoisa puhemies! Hoitohenkilökunnan vähimmäismitoitus ei ole vain lukuja paperilla. 0,7:n hoitajamitoituksen tavoite on tämän hallituksen ajama konkreettinen askel hoivapalvelujen pitkäaikaisen rapauttamisen korjaamiseksi. Julkisia palveluita on aliresursoitu liian pitkään. Vasemmisto on vastustanut julkisiin palveluihin tehtyjä leikkauksia ja ulkoistuksia johdonmukaisesti niin kunta- kuin aluetasolla ja toki myös valtion tasolla. Nyt hallituksessa olemme toimineet hoidon laatua rapauttavan kehityskulun katkaisemiseksi. Viestimme on edelleen sama: Tehokkuusajattelulla saadaan aikaan nopeasti hoivan heikentymistä sekä henkilöstön uupumista. Jälkien korjaaminen tulee kalliimmaksi kuin jos hoivaan panostettaisiin riittävällä tavalla peruspalveluista lähtien.
Arvoisa puhemies! Ikäihmisten hoivan ja hyvinvoinnin takaaminen on yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tehtävistä. Meidän on huolehdittava siitä, että kaikilla on mahdollisuus arvokkaaseen vanhuuteen terveydentilasta tai taustasta tai taloudesta riippumatta. Ilman riittäviä henkilöresursseja riittävää hoivaakaan ei ole. Siksi on todella suuri sääli — ja myönnän, myös epäonnistuminen — että joudumme nyt pakon edessä lykkäämään hoitajamitoituslain voimaantuloa. Valitettava totuus on, että alan henkilöstöpula on niin akuutti, että lain täysimittainen toimeenpano ei olisi mahdollista alkuperäisen aikataulun mukaan. Maltillinen voimaantulon porrastaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisimme peruuttaneet alkuperäisestä tavoitteestamme. Hoivan laatua tulee parantaa, ja se on selvä asia varmasti meille kaikille. Laki voidaan saattaa täysimittaisesti voimaan kuitenkin vasta sitten, kun hoitajien työolot ja palkkaus ovat työn vaativuuteen nähden paremmassa kunnossa, jotta alalle saadaan riittävästi työvoimaa.
Arvoisa puhemies! 0,7:n tavoitteesta tai riittävästä resurssoinnista emme voi perääntyä. Hoitajamitoituslain tarkoitus on parantaa niin hoivan laatua kuin hoitajien työhyvinvointia. Tämä laki tai opposition täällä esittämät vaatimuksetkaan eivät kuitenkaan riitä korjaamaan tilannetta yksinään, ei vaikka oppositiokin väittäisi löytäneensä taikatempun takataskustaan, sillä henkilöstön uupuminen on korona-ajan jäljiltä valitettavasti jo niin pitkällä, että ihmisiä lähtee alalta nopeaa tahtia. Sote-alan työolojen parantamiseksi ja alan houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvitaan mahdollisimman pian riittävä toimenpideohjelma. Se olisi tarvittu itse asiassa pitkälti jo viime tai jopa sitä edellisellä vaalikaudella. Mitoituksen voimaantulon maltillinen porrastaminen onkin ymmärrettävä tilanteessa, jossa asiantuntijat ovat todenneet, ettei mitoitusta nyt ole mahdollista saavuttaa alkuperäisessä aikataulussa. Kuitenkaan 0,7:n tavoitteesta tai henkilöstön palkkaamiseen tarkoitetusta rahoituksesta ei ole varaa tinkiä, vaikka voimaantulo nyt lykkääntyy puolella vuodella.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuolto toimii osaavan ja motivoituneen henkilöstön varassa, ja ammattilaisilla tulee olla todellisia vaikutusmahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen ja myös työvuorojen suunnitteluun. Arvostuksen täytyy näkyä myös palkkauksessa.
Vasemmisto haluaa kääntää jatkossa huomiota myös kotihoitoon, joka sekin kärsii resurssi- ja hoitajapulasta. Mielestämme seuraavalla vaalikaudella on lailla säädettävä riittävä mitoitus myös kotihoitoon. Täällä erittäin moni puolue suuntautuu nyt eduskuntavaaleihin vaatimalla valtion budjettiin merkittäviä leikkauksia. Todellakin toivon, että tämä 0,7:n hoitajamitoitus ei ole yhdenkään puolueen leikkauslistalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-01-17T15:04:15,2023-01-17T15:09:34,Hyväksytty,1.1
2022_150_61,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Jukka Mäkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_62,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova mitoitus 0,7 hoitohenkilöä yhtä hoidettavaa kohti piti tulla voimaan huhtikuussa 2023, ja nyt se siis siirtyy joulukuulle 23 eli seuraavan hallituksen ratkaistavaksi. On tietenkin hyvä asia, että lopullinen tavoite tulee olemaan tuo 0,7 eikä siitä tingitä, mutta ihmettelen kyllä sitä, ettei tätä hoitajamitoitusta ole saatu kuntoon istuvan hallituskauden aikana. Meidän vanhusten tai ikäihmisten hoivapalveluiden taso on tällä hetkellä heikko ja siten todellinen häpeäpilkku Suomelle. Jatkuvasti tulee uutisia ja media on tulvillaan niitä vanhustenhuollon puutteista. Myös sähköpostiini tulee vähän väliä huolestuneilta ihmisiltä viestiä vanhustenhuollon ongelmista.
Syyksi puutteisiin hallitus on esittänyt koronatilannetta ja hoitajapulaa. Minä sanon ennemminkin, että syynä on ollut poliittinen tahtotila. Aivan varmasti koulutettua ja osaavaa henkilökuntaa löytyisi Suomestakin, jos palkat olisivat kohdallaan. Nyt työvoimapulaa yritetään ratkaista tuomalla kolmansista maista osaamatonta, kielitaidotonta tai vähän koulutettua työvoimaa paikkaamaan tätä hoitajapulaa. Minä väitän, että tämä maksaa loppupeleissä varmasti moninkertaisesti enemmän kuin se, että olisi heti laitettu hoitohenkilökunnan palkat kohdilleen.
Leikitään vähän ajatuksella, että mitä jos perustettaisiin vanhustenpalveluyksikköjä, jotka olisivat päästöttömiä ja hiilineutraaleja tai jopa sukupuolineutraaleja, joissa intersektionaalinen feminismi olisi kantavana aatteena. Tällaisilla yksiköillä olisi varmasti hyvin todennäköisesti istuvan hallituksen siunaama rahoitus välittömästi kunnossa, ja Euroopan unionikin sitä varmasti tukisi. Mutta nyt kun puhutaan vakavasti, niin onhan se totta, että istuvalle hallitukselle maailman halaaminen on tärkeämpää kuin oman kansan heikoimmissa asemissa olevat vanhukset.
Arvoisa puhemies! Onneksi hallitus vaihtuu pian ja päästään laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. — Kiitos. [Pia Lohikoski: Teidän tärkeysjärjestykset on kyllä ennenkin nähty!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-01-17T15:09:40,2023-01-17T15:12:37,Hyväksytty,1.1
2022_150_63,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_64,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä puhuttiin hallituksen vaihtumisesta, ja kovastihan nyt haetaan uutta perussuomalaisten ja kokoomuksen hallitusta. Jos muistellaan, miten viime kerralla perussuomalaisten ja hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin vanhuspalveluista, niin muistan, että olin silloin eduskunnan väistötilastoissa, kun siellä Mäntylä ja Mattila [Jukka Mäkynen: Missä he ovat nyt?] ajoivat tähän vanhuspalvelulakiin 0,4:n—0,5:n henkilöstömitoitusta. [Arja Juvonen pyytää vastauspuheenvuoroa] 0,4:n—0,5:n mitoitukseen käytännössä laskettiin kaikki talonmiehestä lähtien, ja tästähän käytiin kovaa keskustelua, miten näin huono esitys, joka heikensi ympärivuorokautisen hoidon tilannetta, viime kaudella saatiin aikaiseksi. [Jukka Mäkynen: Taisi tulla sinisiltä! — Pia Lohikoski: Taisi olla perussuomalaiset hallituksessa!]
Kun tämä hallitus aloitti, niin mehän lähdimme parantamaan tätä tilannetta. Te muistatte hoivakriisin — tämä kaikki oli teidän hallituskautenne lopulla. Me säädettiin henkilöstömitoitus vanhustenhoitoon, ja siellä tehtiin selkeä rajaus: välillinen ja välitön työ erotettiin. Me lähdimme tavoitteellisesti nostamaan mitoitusta kohti 0,7:ää. Ja kuten kerroin, yli 5 000 hoitajaa vuonna 2021 puuttui tästä tavoitteesta. Nyt viime vuonna, syksyllä, puuttui 3 400, ja nyt me olemme koko ajan saavuttaneet tavoitetta. Ja kun me katsomme tätä tilastoa ja sitä, miten me olemme saaneet henkilöstöä, niin me keväälle pystymme saamaan 0,65:n ja loppuvuoteen mennessä 0,7:n, kun me tätä tahtia saamme sinne henkilöstöä. Nämä rahat on jo alueille tässä budjetissa taattu, ja me tietenkin kannustamme, että me pystymme täyttämään 0,7:n vähimmäistavoitteen näillä alueilla.
Eli siinä mielessä, kun täällä huudetaan, että olisi pitänyt tehdä nopeammin, olisi pitänyt: Teidän aikananne tehtiin äärettömän huonoja heikennyksiä tähän mitoitukseen, ja lähtötilanne oli surkea. Nyt tässä on saatu hyvin isoja parannuksia ympärivuorokautiseen hoitoon, ja tämä on ihan fakta. [Arja Juvonen: Teidän kaudella heikennettiin laatusuositusta, ei meidän!]
No sitten, jos mietitään tätä tilannetta, [Hälinää — Puhemies: Shh!] mehän olemme myös lisänneet koulutuspaikkoja. Esimerkiksi hoiva-avustajia on lähdetty lisäämään valtavasti. Me saamme valvontaviranomaisten ohjeistuksella myös hyödyntää heitä avustavassa työssä enemmän. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien aloituspaikkoja on lisätty huomattavasti, kuten täällä puhuttiin, jopa kymmeniä prosentteja, ja näiden vaikutus näkyy pitkällä tulevaisuudessa ja myös jo lähitulevaisuudessa.
Ja nyt se, mitä meidän pitää tehdä: meidän pitää vahvistaa kotihoitoa ja koko perusterveydenhuoltoa tämän uudistuksen avulla ja sitä kautta saada näitten vanhuspalveluitten tilanne paranemaan, mikä on koronan ja tämän kaiken, inflaation ja muun, jäljiltä ollut äärettömän vaikeata. [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies, kiitos. Tässä suunta on oikea ja on tehty paljon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T15:12:39,2023-01-17T15:15:55,Hyväksytty,1.1
2022_150_65,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, kiitos! Olemme juuri äsken käyneet laajan debatin, mutta nyt annan vastauspuheenvuoron edustaja Juvoselle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_66,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! Kuittaan nopeasti edustaja Nurmisen esityksen. 0,4:ää varmasti jossakin ryhmissä puhuttiin, mutta toimin itse silloin valiokuntavastaavana ja järjestin muun muassa Pikkuparlamentissa seminaarin liittyen tähän heikennykseen, [Hälinää — Puhemies: Shh!] tehtiin swot-mitoitus, menin neuvottelemaan ministereiden kanssa — muun muassa Rehulan ja pääministeri Sipilän — ja siinä yhteistuumin todettiin, että yhtään heikennyksiä ei voida tehdä. Eli säästöjä on haettu joka suunnasta, mutta yhtään heikennystä henkilöstömitoitukseen ei ollut mahdollista tehdä, ja se oli kyllä päivänselvä asia. On ikävää, että teille on jäänyt se kuva, että asiaa ei olisi korjattu. Sen sijaan ymmärrän sen, että teidän kaudellanne laatusuositusta heikennettiin. Se oli vuosi 2013, kun se heikennettiin sinne 0,5:een, jonka jälkeen niillä numeroilla lähdettiin menemään eteenpäin. Olemme käyneet tästä aikaisemminkin täällä keskustelua. Tärkeintä on, että pöytäkirjoihin jää merkintä siitä, että heikennyksiä 0,4:ään ei ole koskaan täällä tehty. Perussuomalaisten edustajat vastustivat niitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T15:16:03,2023-01-17T15:17:16,Hyväksytty,1.1
2022_150_67,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja nyt puhujalistaan. — Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_68,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä käsitellään nyt hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Täällä puututaan hoitajamitoitukseen ja semmoiseen. Minä en niistä halua nyt puhua, mutta sen minä haluan tuoda esiin, mitä tämän hallituskauden aikana on minun tietooni tullut siitä, miksi tilanne on nyt katastrofaalisempi kuin koskaan ennen. Tämä johtuu siitä, että te sääditte hoitajien pakkorokotuslain. Se on verottanut sieltä työntekijöitä todella paljon pois. Se on saanut heidät epätasa-arvoiseen asemaan. Mielestäni te olette siinä rikkoneet yhdenvertaisuuspykäliä.
Erään vanhuspalvelussa toimivan henkilön mukaan heidän yksiköstään, jossa oli 30 työntekijää, jäi yhdeksän pois, ja hän sanoi silloin, että vielä yksi on lähdössä. Elikkä jos kolmasosa väestä lähtee pois tämän pakkorokotuslain myötä, niin se tuo ongelmia tänne työhön. Olen kuullut karmeita tarinoita siitä, kuinka yksittäiset hoitajat joutuvat yksin kiertämään siellä yöllä vanhusten keskuudessa ja nostamaan heitä pystyyn. Eihän tämä näin saisi olla, mutta tämä pakkorokotuslaki varmaan on pahentanut tilannetta edelleen. Tämä asia pitäisi saada kuntoon. Te äsken tuolta vasemmalta sanoitte, että on lisätty koulutusta ja muuta, mutta minun saamani palautteen perusteella tämä pakkorokotuslaki, joka oli voimassa ja jota ilmeisesti kaavaillaan yhä edelleen sillä tavalla, että siitä tulisi jatkuva, pahentaa tilannetta. Minä itse henkilökohtaisesti arvioin, että se tulee myös vaikuttamaan siihen, kuinka moni enää hakeutuu sosiaali- ja terveyspuolen ammatteihin, jos heitä aletaan väkisin rokottamaan. Tämä on yksi iso virhe, minkä te olette tehneet tällä kaudella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-17T15:17:16,2023-01-17T15:20:22,Hyväksytty,1.1
2022_150_69,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_70,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne vanhuspalveluissa hoitajien suhteen, vanhusten saaman hoivan ja hoidon suhteen on todella Suomessa katastrofaalisen huono. Se ei ole koskaan ollut näin huono, vaikka täällä salissa on nostettu esiin, kuinka siellä ja täällä tilanne on parantunut. No ehkä tällaisia pistemäisiä paranemisia voi hyvinkin olla, mutta jos ajatellaan sitä ikäihmisten, vanhusten, tarvitsemaa hoitoa ja hoivaa ja heidän oikeuttaan siihen, että he voivat Suomessa ikääntyä turvallisesti, niin siinä on kyllä todella suuria puutteita. Meidän ikäihmiset ovat rakentaneet tämän meidän hyvinvointivaltion, ja sen työn myötä, minkä he ovat vuosikymmenten aikana tehneet, he kyllä ansaitsevat ja heille kuuluu riittävä hoiva ja hoito.
Tuo hoitajamitoitus 0,7: Myös kristillisdemokraattien ryhmä iloitsi siitä, ja olimme kannattamassa sitä. Siinähän on laskettu, minkä verran hoitajia tarvitaan kutakin hoidettavaa kohti, mutta se suuri ongelma, mikä oli jo tuolloin, kun tätä lakia säädettiin, oli se, että riittäviä resursseja, resursointia ja ikään kuin sitä tiekarttaa, millä tavalla saavutetaan tasapainoinen tilanne, millä tavalla saavutetaan riittävästi hoitajia hoitopaikkoihin, ei huomioitu.
Hallitus on vienyt eteenpäin rivakasti monenlaisia esityksiä tämän kauden aikana. Erilaiset ideologiset esitykset ovat kyllä ottaneet vauhtia, ja niitä on rivakasti viety eteenpäin, niitäkin, jotka itse asiassa heikentävät näiden ihmisryhmien hyvinvointia tai heidän mahdollisesti tarvitsemaansa diagnoosia tai hoitoa, mutta ikäihmisten tilanne ei ole saanut sitä riittävää rahoitusta, sitä riittävää priorisointia, jotta me tänä päivänä olisimme siinä tilanteessa, että meillä todellakin olisi hoitajia sen 0,7:n verran. Minä ymmärrän tämän siirtämisen myöhempään ajankohtaan sen takia, että se ei ole mahdollista toteuttaa, kun meillä ei ole hoitajia riittävästi. Eli toisin sanoen rahaa olisi tarvittu enemmän hoitajien koulutukseen; sairaanhoitajien, apuhoitajien ja hoitoavustajien koulutuspaikkoja olisi pitänyt lisätä huomattavasti enemmän.
Sen lisäksi ajattelen myös, mitä hallitus on tehnyt sen eteen, että meillä on eläkeläisten joukossa valtava joukko rautaisen ammattitaidon osaavia, pitkän työkokemuksen omaavia ammattilaisia, jotka kyllä voisivat tulla helpostikin kokopäivä‑ tai ainakin osapäivätyöhön, kun vain se työnteko olisi kannattavaa. Eli kun sinne laitetaan vahvat verotukselliset porkkanat, niin ammattitaitoisia hoitajia tästä maasta kyllä löytyy. Olen ollut kovasti harmissani siitä, että hallitus ei ole tarttunut näihin mahdollisuuksiin. [Puhemies koputtaa] Meillä on hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka haluaisivat tulla ja tarttua myös tämän alan töihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-17T15:20:22,2023-01-17T15:23:40,Hyväksytty,1.1
2022_150_71,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_72,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään me täällä keskustelemme hallituksen esityksestä, jossa tätä hoitajamitoitusta ollaan nyt niin kuin askeltamassa, niin ettei mennäkään ihan sillä tavalla kuin oli tarkoitus. No, minä puutun nyt kaiken kaikkiaan meidän ikäihmisten palvelujen tilanteeseen.
Hyvinvointialueet aloittivat 1.1.2023 eli tämän vuoden alusta, ja niiden myötä sosiaali- ja terveyskeskukset tulivat toimintaan. Palveluja ei kuitenkaan ole luvassa lisää, vaikka maassamme on pitkät hoitojonot ja korona-aika on pahentanut tilannetta. Hoitojonoissa ei parane kukaan. Me tarvitsemme oikeasti lisää palveluja.
Esimerkiksi eri puolilla maatamme olevissa päivystyksen ruuhkissa ei ole kysymys päivystysyksiköiden toiminnan ongelmista vaan koko hoitoketjun ongelmista. Ihmisten on ollut pakko hakeutua päivystyksiin, kun apua ei ole ollut muualta saatavissa. Iso osa päivystysten ongelmaa on huonosti toimiva perusterveydenhuolto ja yleensä peruspalvelut, mikä vaikeuttaa sairaiden ihmisten elämää ja kasvattaa myös valtion kustannuksia.
Tämä vanhusten hoivapalvelujen vakava tilanne heijastuu tähän nykytilanteeseen. Yhä useampi ikääntynyt yrittää selviytyä kotihoidossa, vaikka hänellä on tarve ympärivuorokautiseen hoivaan. Kotiin vietäviä palveluja on lisättävä pikaisesti. Hoitaja- ja lääkäripalvelujen lisääminen kotihoitoon näkyisi myös päivystysjonoissa. Nyt ikääntyneet hakeutuvat päivystyksiin, kun apua ei muuten ole saatavissa.
Moni ikäihminen tarvitsee ympärivuorokautista palveluasumista tai hoivaa. Huonokuntoisille ikäihmisille onkin tarjolla näitä hoivapaikkoja, mutta nyt on käynyt niin, että kunnat ovat hyödyntäneet näitä yksityisiä hoivapalveluja mutta yrittäjät eivät kuitenkaan pysty enää tarjoamaan palveluja, jos tulevat hyvinvointialueet eivät huomioi kohonneita kustannuksia.
Tässä, mitä on tapahtunut tämän hallituskauden aikana, on nyt aikamoinen yhdistelmä erittäin huonosti mennyttä prosessia. Tätä on veivattu edestakaisin. Ensiksikin meillä lähdettiin tekemään sellaista sote-järjestelmää, jossa hallintokylki edellä mennään eikä palvelut edellä. Nyt me tarvittaisiin nimenomaan niitä hoito- ja hoivapalveluja. Me tarvittaisiin niitä perusterveydenhuollon palveluja. Me tarvittaisiin myöskin ikäihmisille näitä hoivapalveluja, mutta nyt monet joutuvat pitämään tyhjillään niitä vuoteita hoivapalveluissa, kun ne eivät kerta kaikkiaan pysty niitä palveluja toteuttamaan sillä tavalla kuin laki sanoo. Meillä on ongelma se, että nyt on tuijotettu vain sitä yhtä, sitä ympärivuorokautista hoivaa, kun meidän pitäisi katsoa koko ketjua ja ennen kaikkia niitä kotiin vietäviä palveluja.
Viime viikolla julkaistiin Vanhustyön keskusliiton raportti Toiveena tavallinen, hyvä elämä. Siellä haastateltiin eri-ikäisiä suomalaisia ja pohdittiin sitä, miten me voitaisiin varmistaa erityisesti ikääntyneille tällainen hyvä elämä. Palaan siihen tuossa seuraavassa puheenvuorossani.
Mutta vielä sanon prosessien sujuvuudesta ja siitä, että nämä palveluketjut eivät ole nyt kunnossa: Meidän on oikeasti satsattava ikäihmisten palveluihin. Jos me olemme onnekkaita, meistä kaikista tulee vanhoja. Tällaisen maanko me haluamme sitten jättää? Tämä meidän eduskuntakausi on ollut sellainen, että tässä on ollut monenkinlaista ongelmaa, ja ne hoitojonot ovat sen kuin vain kasvaneet, mutta kyllä täällä on myös alasajettu vanhustenhuolto tämän hallituskauden aikana. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T15:23:42,2023-01-17T15:27:47,Hyväksytty,1.1
2022_150_73,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_74,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme hoitajamitoitusta, ja on pakko ottaa puheeksi myös omaishoito. Siihen kyllä toivottaisiin kovasti parannusta, ja aina joka vaalien alla se nousee esille. Puolueet lupaavat sitä ja tätä, mutta on tosi valitettavaa, että sitten kuitenkaan hirveän paljon ei tapahdu, niin että vihdoinkin pitäisi alkaa tapahtua jotakin.
Sote-uudistus lisäsi kyllä hallintoa, ja kukaan ei tiedä, paljonko se hallinto ja valmistelu kaikkiaan tulee maksamaan — kukaan ei tiedä sitä summaa, mitä se teki — mutta tämä omaishoito on kyllä semmoinen asia, että se tulee lisääntymään koko ajan ja on jo nyt lisääntynyt. Itse seuraan hirveän läheltä omaishoitajaa ja omaishoidettavaa ja tiedän ihan niitä ongelmia, mitä siellä käytännössä on, ja niitä on todella paljon. Niitä ongelmia on todella paljon.
Ekanakin on harmillista, että omaishoidon tuki ei ole verotonta. Perussuomalaiset ovat nostaneet tätä asiaa monasti esille monella kaudella, että omaishoidon tuen pitäisi olla verotonta. Se olisi pieni helpotus edes, pieni rahallinen helpotus omaishoitajille.
Mutta myöskään työterveys- ja muut asiat eivät välttämättä ole kovinkaan kunnossa omaishoitajien osalta. Ei ole semmoisia fysioterapeuttijuttuja ja tämmöisiä, mihinkä nyt hyvin helposti pääsisi — se ei ole aina ihan kunnossa.
Ja myös lääkehuolto: Ihan hyvin voitaisiin ajatella silläkin tavalla, että kun omaishoidettavankin lääkityksestä huolehdittaisiin enemmän, niin voisi olla, että ei tulisi niitä sekaannuksia sitten niin paljon. Monasti ne omaishoidettavat ja omaishoitajat molemmat voivat olla vaikka vanhuksia tai heikkokuntoisia, ja saattaa olla, että omaishoitaja jakaa niitä lääkkeitä siellä kotona, ja myös sen, joka tekee sitä työtä, lääkitystä pitäisi vähän tarkemmin katsoa, että onko niitä yhteensopimattomuuksia. Niihinkään ei sillä tavalla ihan niin perehdytä, koska he eivät välttämättä ole kotisairaanhoidon asiakkaita. Se ei ole aina niin itsestäänselvyys.
Ja moneen muuhun asiaan tarvitsisi omaishoidon tuessa ottaa kantaa.
Sitten myös nämä hyvinvointialueet: Ajateltiin, että näistä nyt tulee parannusta omaishoitoon, mutta käytännössä on käynytkin niin, että jossain omaishoidon tuki on jopa laskenut, ja se on todella valitettavaa. Yleensähän tämmöisissä ei pitäisi palkkojen laskea, mutta nyt on käynyt näin.
Edelleenkään se omaishoidon tuki ei ole tasapuolinen kaikille Suomessa. Se on iso murhe, ja myös kriteerit eri puolilla Suomea vaihtelevat. Sitä ovat kyllä jotkut puolueet mainostaneet, että nyt tehdään tämmöinen, että on kaikkialla tasainen, mutta ei se ole tapahtunut, ja olisi kyllä tärkeätä, että tulisi tasapuolisuutta. Eri kunnissa on aikaisemmin ollut vaihtelua kovasti, ja nyt sitten ajateltiin, että hyvinvointiuudistus kun tulee, niin kaikkialle tulee samanlainen, mutta ei edelleenkään: eri hyvinvointialueilla vaihtelevat nämä kriteerit ja omaishoidon tuen palkkiot, ja näihin tarvitsisi semmoista selkeyttä.
Yksi, mitä toivoisin: Olisi hyvä, että olisi semmoinen omaishoitoasioita ajava henkilö ihan täällä valtion puolella, joka pitäisi huolta näistä omaishoidon asioista. Semmoinen henkilö kyllä tarvittaisiin, joka neuvoisi ja opastaisi, koska on todella paljon asioita, missä tarvitaan paljon neuvontaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-17T15:27:49,2023-01-17T15:30:46,Hyväksytty,1.1
2022_150_75,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_76,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Muutaman seikan vielä haluan nostaa esiin liittyen henkilöstömitoituksen siirtämiseen tämän vuoden joulukuulle — senhän piti tulla voimaan 1.4.2023.
Nostan esiin liittojen huolet. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer totesi lausunnossaan, että ikääntyneiden palveluiden vetovoima työpaikkana on ollut vuosia alamäessä ja tutkimustietoa siitä, miksi työntekijät voivat huonosti ja miksi ala ei ole vetovoimainen, on runsaasti. Olisi ollut tärkeää, että näitä SuPerin tutkimustietoja olisi kuunneltu ja käytetty hyväksi. SuPerin mukaan tarvitaan rohkeutta katsoa näitä saatuja tuloksia, lopettaa selittely ja puuttua alaa haittaaviin tekijöihin. Työolojen täytyy olla sellaiset, että lähihoitajat suurimpana ammattiryhmänä haluavat alalle eivätkä sieltä pois. SuPerin mukaan ne ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt, joissa mitoituslainsäädäntöä on noudatettu, ovat vetovoimaisia. Ne ovat vetovoimaisia, ja olen itsekin sellaisessa yksityisen puolen hoivayksikössä työskennellyt, missä mitoituksiin pystyi myös vaikuttamaan, kun ilmoitti, että nyt täällä on epäkohta — johto kuunteli.
Tehyn mukaan taasen henkilöstömitoituksen viivästyttäminen tulee vaikuttamaan negatiivisesti ikäihmisten palveluissa tehtävän työn veto- ja pitovoimaan. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen henkilöstö on jo vuosia työskennellyt kovassa työkuormituksessa liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi. Ja se, että työtä ei ole voinut tehdä riittävän hyvin, aiheuttaa kuormitusta, eettistä stressiä, ja se on kova stressi. Tiedän sen myös itse, millaista on juosta yöaikaan yksin vastaamaan soittokelloihin ja hoitaa vanhusta, joka tarvitsisi kahden hoitajan avun.
Arvoisa puhemies! Täällä toki muistelemme vanhoja, ja täällä on noussut esille vuosi 2015 ja silloisen hallituksen aikomus puuttua tähän henkilöstömitoitukseen entisestään heikentävästi. Tällaisia muutoksia ei kuitenkaan tehty, ja tähän vaikutti perussuomalaisten kanta asiaan, sillä mielestämme kyseessä oli kohtuuton ja väärä säästötoimi. Missään nimessä ei olisi voitu entisestään heikentää hoitajamitoitusta. Se oli ihan selvä asia.
Toimin itse silloin perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan valiokuntavastaavana ja ilmoitin hallituspuolueiden edustajille selkeällä suomen kielellä, että hallituksen linjaus heikentää hoitajamitoitusta ei käy perussuomalaisille. Laadin eduskuntatyöni ohessa hoitajamitoituksen heikentämisestä swot-analyysin eli riskikartoituksen siitä, mitä vaikutuksia hoitajamitoituksen heikentämisellä voisi olla. Kun olin saanut kaikki faktat pöytään, esittelin ne Kansalaisinfossa. Sen jälkeen välitin analyysin tulokset muun muassa Juha Sipilälle, pääministerille, ja Petteri Orpon ministeriöön, ja oli hieno tunne, kun pääministeri Sipilä kysyi minulta asiasta ja sanoi siitä, että voisimme vielä keskustella edelleen ministeri Juha Rehulan kanssa. Hän oli perehtynyt asiaan, kuunteli tarkalla korvalla huoleni, ja näinhän se asia eteni. Ja täytyy sanoa myös se, että ministeri Juha Rehula toimintakaudellaan oli äärettömän aktiivinen muun muassa kuuntelemaan saattohoito-teemaa, johon liittyvää lainsäädäntöä olen ajanut vuosia eduskunnassa. Kiitän edelleenkin Rehulaa siitä, että hän kuunteli hyvin.
Eli olemme kaikki samassa veneessä henkilöstömitoituksen kanssa. Me haluamme, että 0,7 kirjataan lakiin, mutta meillä on se ero, että me perussuomalaiset haluaisimme, että se kirjataan suunnitellun mukaisesti 1.4.2023, ja hallitus esittää, että se kirjataan joulukuussa 2023. Nyt on tärkeää, että tänä aikana lisätään hoitajien palkkaamista, vakinaistetaan heitä, avataan virkoja, toimia myös 50 plus -vuotiaille hoitajille, koska he kertovat, että he eivät saa vakituista virkaa tai toimea hoitoalalta — se on erittäin tärkeää. Eli palkkaamalla hoitajia — koska kyllä heitä on tulossa, jos heitä palkataan — heitä voidaan saada. Ja me jäämme kyllä seuraamaan tätä tilannetta ensi talvenakin. Lupaan seurata tätä, olen sitten täällä tai siellä yövuorossa, mihin mielelläni kyllä myös menen paikkaamaan sitä henkilöstövajetta. Mutta olen sitten yhteydessä, toteutuuko joulukuussa se henkilöstömitoitus 0,7.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T15:30:49,2023-01-17T15:36:05,Hyväksytty,1.1
2022_150_77,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_78,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Juvonen vielä käytti vastauspuheenvuoron myös omaan puheenvuorooni, ja kävin vielä varmistamassa faktoja, että varmasti tulee eduskunnan pöytäkirjoihin sitten myös ne todelliset luvut, mistä täällä puhuttiin. Vähän ihmettelen tätä perussuomalaisten käsienpesua tästä vanhustenhoidon henkilöstömitoituskysymyksestä. Kun tarkistin nyt ihan sanatarkasti, mitä täällä on, niin viime hallituksessa, kun hallitusohjelma hyväksyttiin, perussuomalaiset puolueena hyväksyi hallitusohjelman, johon heikennys oli kirjattu. Oli laadittu 70 miljoonan säästö, mihin liittyy myös tämä henkilöstömitoituksen pienentäminen 0,4:ään. Perussuomalaiset hyväksyivät tämän hallitusohjelmakirjauksen, että hallitus lähtee heikentämään henkilöstömitoitusta.
On totta, että tätä heikennystä ei lopulta hallituksen kuluessa tehty. Me teimme välikysymyksen, me hyökkäsimme tätä epäinhimillistä säästöesitystä vastaan, ja tätä ei toteutettu. Mutta jos te ette olisi lähteneet heikentämään tätä henkilöstömitoitusta, niin me olisimme voineet onnistua tässä jo tänä keväänä saamaan 0,7:n. [Arja Juvonen: Ei, ei!] Mutta kun te lähditte heikentämään, niin tätä ei valmisteltu, ja kun vasta loppukaudesta te päätitte, että mennään nykyisillä eikä lähdetä heikentämään, niin se, mistä me lähdimme punnertamaan tätä mitoitusta, oli liian kaukaa. Joten en hyväksy tätä käsienpesua ja sanomista, että nyt meidän hallituksen olisi pitänyt pystyä jo nyt keväällä 0,7:ään, vaikka me olemme jo tuhansia hoitajia saaneet sinne. Päinvastoin, te olitte hyväksyneet 0,4:n mitoituksen viime hallituksen hallitusneuvotteluissa, [Kimmo Kiljunen: Onko se totta? Onko tämä totta? — Arja Juvonen: Ei!] Käsienpesulla te ette pysty tätä muuksi muuttamaan. Tämä on tapahtunut näin.
Katsoin tätä kyseistä välikysymyskeskustelua, jossa itsekin olin. Keskusteltiin tästä vanhustenhoidon kriisistä, ja täällä itse asiassa, edustaja Juvonen, 6.2.2019 lainaus teiltä: ”Tämän kauden alussa hallitus halusi heikentää hoitajamitoitusta 0,5:stä 0,4:ään.” [Arja Juvonen: Kyllä, niin minä sanoin!] Se on totuus, ja näin haluttiin tehdä ja näin aiottiinkin tehdä [Arja Juvonen: Kyllä!] ja sitä laskukaavaa oli sinne kirjoitettu ja niin edelleen. [Arja Juvonen: Minähän selitin tuossa, että se ei mennyt läpi!] — Kyllä. Ja kuten sanoin, niin meidän välikysymyksestä ja vastustuksesta johtuen te lopulta peräännyitte tästä vaatimuksesta. — Fakta on se, että jos te olisitte lähteneet, kuten me, tavoittelemaan korkeampaa henkilöstömitoitusta jo hallitusneuvotteluissa, niin se tavoite olisi meillä [Puhemies koputtaa] paljon helpompi kuin se nyt on. — Kiitos puhemies, voidaan jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T15:36:07,2023-01-17T15:39:18,Hyväksytty,1.1
2022_150_79,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_80,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nyt keskustelussa siis tämän hallituskauden hoitajamitoitus 0,7 ja sen siirtäminen myöhäisempään ajankohtaan. Me kaikki tiedämme, että pelkät hallitusohjelmakirjaukset tai hallituksen esityksessä tehdyt kirjaukset eivät todellakaan riitä tai tuo mukanaan hyvänkin suunnitelman toteutumista, vaan siihen pitää todellakin satsata ja laittaa askelmerkkejä, millä tavalla saavutetaan tuo riittävä hoitajamitoitus. Tässä tilanteessa täytyy tietysti katsoa ei pelkästään hoitajien määrän lisääntymistä vaan koko ikäihmisten hoito- ja diagnoosipaikkojen skaalaa, ja tässä tulee huomioida kuntoutuksen tarpeet, tässä tulee huomioida kotihoidon tarpeet. Niin kuin me tiedämme, meillä kotihoidossa on tällä hetkellä sen kuntoisia ikäihmisiä, että he ovat kautta aikain olleet ympärivuorokautisessa hoidossa, mutta tällä hetkellä kotihoidossa on erittäin huonokuntoisia vanhuksia. Se tarkoittaa, että he tarvitsevat enemmän hoitajien aikaa ja hoivaa myös kotona.
Meillä on omaishoitajia, jotka tekevät suunnattoman arvokasta työtä. Ilman omaishoitajia tässä maassa terveydenhuolto ja vanhustenhoito olisivat romahtaneet jo aikoja sitten. Tämä on yksi huoleni myös, että hoitajia tarvitaan mutta lisää huomiota myös omaishoitajille. Omaishoitajien korvaus tulee saada korkeammaksi, ja se tulee saada verovapaaksi, ja meidän tulee huolehtia omaishoitajista paremmin, koska siellä on muutoin pian tulossa hyvin, hyvin suuri joukko lisää heitä, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista ja vielä tehostettua hoitoa. Eli koko tämä diagnosointi- ja hoito- ja hoivapaikkojen ketju tulee huomioida, kun ajatellaan myös hoitajien ja hoiva-avustajien määrän tarvetta.
Hallitus on kyllä yrittänyt tietysti kerätä jonkinlaisia rahoja kokoon. Kristillisdemokraatithan ovat esittäneet koko ajan ja viimeksikin vaihtoehtobudjetissa sen puoli miljardia suorana, mutta hallitus kerää esimerkiksi lääkekorvausten vähentämisestä ja sitten tästä, mistä on paljon mainittu, eli Kela-korvausten poistamisesta tai niukentamisesta. Me tiedämme, kuinka vaikeaa on päästä tutkimuksiin, hoitoon, lääkärin vastaanotolle, erikoissairaanhoitoon. Ikäihmisistä meillä on suuri osa ikääntyneitä naisia. Minne he voivat mennä gynekologisissa vaivoissaan tai niiden epäilyssä? Yksityinen gynekologi on se, mikä on ainoa osoite. Tietysti joissakin terveyskeskuksissa voi olla osaamista, mutta kun Kela-korvaukset poistetaan, niin se vaikuttaa kyllä siihen, että monet eivät pysty sinne suuntautumaan. Päinvastoin tässä tilanteessa olisi pitänyt ainakin määräaikaisesti, vähintäänkin määräaikaisesti, korottaa ja [Puhemies koputtaa] korottaa reilusti Kela-korvauksia, niin että siinä mielessä hallitus ei kyllä kokonaisuutta ole asianmukaisesti arvioinut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-17T15:39:20,2023-01-17T15:42:35,Hyväksytty,1.1
2022_150_81,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_82,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kun täällä hallituspuolueiden jäsenet kehuvat tätä hoitajamitoitusta ja kinastelevat siitä, miten tämä on edennyt muutoin, on mielestäni kuitenkin rehellistä tunnustaa, että tilanne on järkyttävä tällä hetkellä Suomessa. Ja mielestäni yksi tämän hallituskauden aikana epäonnistunut uudistus on ollut tämä, että on muodostettu nämä hyvinvointialueet. Tavoitteena on ollut saavuttaa säästöjä, mutta näyttää tulevan kuluja.
Sain yhteydenoton Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta, jossa on ollut ennen kunnalliset, kunnan järjestämät, palvelut näille kotihoidossa oleville vanhuksille, joilla on jotain haasteita, ja siellä asia on hienosti pelannut erään vanhuksen kohdalla. Siellä on tuotu päivittäin hänelle ruoka kotiin, ja tämä käsittääkseni Alzheimerista kärsivä henkilö on saanut viettää arvokasta vanhuutta kotonaan, ja hän on pärjännyt sillä. Tämä sana ”hyvinvointialue” on ehkä hallituksen jonkinlainen jallitus, koska nyt kun hän asuu hyvinvointialueella, niin nämä palvelut ovat muuttuneet sillä tavalla, että hänelle tuodaan kahdesti viikossa ruoka, joka hänen tulee sitten itse lämmittää. Kyllä tämä pistää miettimään, että nimen ”hyvinvointialue” taakse kätketään tämmöisiä asioita, jotka käytännössä romuttavat tällaisen vanhuksen kotona asumisen. Minä en tiedä, ovatko omaiset kuinka lähellä, voivatko he mennä päivittäin lämmittämään sen ruoan, mikä hänelle tuodaan, mutta epäinhimilliseltä tämä tuntuu, ja tämä on tapahtunut juuri nyt vuodenvaihteessa. Hyvinvointialue hoitaa heikommin näitä kotonaan asuvien palveluita, ainakin tämän esimerkin mukaan.
Mielestäni lakia hyvinvointialueista pitäisi muuttaa ehkä ainakin nimen osalta, koska se ei näytä toimivan tämän esimerkin mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-17T15:42:35,2023-01-17T15:45:34,Hyväksytty,1.1
2022_150_83,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_84,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä todella käsitellään nyt hoitajamitoitusta, joka on jouduttu nyt sitten vesittämään siitä, mikä oli tarkoitus. Nyt pidän ihan teille, arvoisa edustaja Nurminen, ihan esitelmän siitä, miten yleensä tällaisia tehdään: Te teitte lupauksen... [Ilmari Nurminen varaa puheenvuoron] — Tehän tilasitte jo puheenvuoron, vaikka ette ole kuullut vielä, mitä minä sanonkaan. Onpas tuokin kummallista. — No niin, elikkä jos nyt ensin ajatellaan näin, että teidän puolueenne lupasi laittaa vanhustenhuollon kuntoon. Siihen oli varmasti erittäin hyvät perusteet, koska oli paljon tullut kritiikkiä. Te kirjasitte sen hallitusohjelmaan. Sen jälkeen yleensä tavataan ministeriössä tehdä selvitys. Olen ollut neljässä eri ministeritehtävässä viidessä eri hallituksessa. Kun hallitusohjelman kirjaus tehdään, niin sen jälkeen selvitetään, onnistuuko se, mitä on sovittu ja luvattu siellä yön hämärinä tunteina Säätytalolla — sen jälkeen selvitetään, onnistuuko ja millä aikataululla. 
Sitä esitystä alettiin sitten tehdä ministeriössä, ja virkamiehet virkavastuulla varoittivat teitä, että tämä ei onnistu, että meillä ei ole hoitajia tähän näin. Sittenhän tavataan tehdä niin, että jos lupaus, mikä halutaan lunastaa, halutaan oikeasti tehdä, niin sitten tehdään tekoja sen eteen, että se voidaan toteuttaa. No, te varmasti sitten ajattelitte, että tarkoitus pyhittää keinot, nimittäin tässähän oli erinomaisen hyvä tarkoitus, mutta te jätitte keinot miettimättä — tunnustakaa nyt jo. Elikkä vielä kerran sanon, että kun seuraavan kerran olette hallituksessa, miettikää tarkkaan ensin, mitä lupaatte, ja sitten mietitte, miten se saavutetaan, ja siihen pitää olla nimenomaan keinot. Teillä on virkavastuulla olevia virkamiehiä, jotka varoittivat teitä tästä, ja nyt me ollaan sellaisessa tilanteessa, että teiltä puuttuvat keinot. Te olette joutuneet perääntymään siitä, mitä te lupasitte. Te olette luvanneet hyvin paljon ihmisille, ja ne ovat pettyneitä. Tästä, että te lupasitte ja teiltä puuttuivat keinot saavuttaa se, kärsivät vanhukset tällä hetkellä, ja teidän pitää se tunnustaa.
No, kaatunutta maitoa on nyt turha itkeä, sanon minä. Teidän pitää nyt ruveta miettimään, miten oikeasti laitetaan vanhustenhuolto kuntoon. Annan teille nyt ihan oheismateriaalia: Lukekaa esimerkiksi selvitys siitä, mitä pitää tehdä, jonka Vanhustyön keskusliitto julkaisi viime viikolla, Toiveena tavallinen, hyvä elämä. Luenpa teille nyt täältä, mitä ikäihmisistä sanotaan. Tämä on emeritaprofessori Marja Vaaraman johdolla tehty tutkimus, ja hän jos joku tietää pitkällä juoksulla siitä, mitä pitää tehdä. Täällä sanotaan näin:
”Tutkimusten mukaan arjen avusta on kotona asuvilla iäkkäillä suuri puute, eikä nykyinen kotihoito pysty vastaamaan kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin. Iäkkäät arvottavat hyvät terveyspalvelut, kuntoutuksen, jalkahoidon, kotipalvelun, kotihoidon ja yleensä kotiin annettavan avun korkeimmalle. Haluttaisiin myös seuraa sekä apua harrastuksiin pääsyssä, ulkoilussa, raskaissa ulkotöissä ja huoltotöissä. Kun ei kotona enää pärjätä, halutaan turvalliseen palveluasuntoon ympäri vuorokauden saatavilla olevine palveluineen tai kodinomaiseen hoivakotiin. Asumispalveluissakin ulkoilu, virkistystoiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen jäävät sivuosaan ja työ painottuu hoitotyöhön. Kaikkialla on pulaa rahasta ja henkilöstöstä, eikä aika riitä kuin välttämättömimpään. Elämänlaatua tukevaa hoitoa ja palvelua on vaativaa toteuttaa näissä oloissa.
Pula vanhusten kotihoidosta ja hoivapaikkojen heikko saatavuus ovat olleet arkea jo kauan, ja tutkimus toisensa jälkeen on nostanut nämä ongelmat esiin. Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia vanhuksia, mikä stressaa työntekijöitä ja omaisia. Sosiaalitoimen koti- ja asumispalveluissa jaetaan eioota. Päivystyspoliklinikat täyttyvät hätääntyneistä vanhuksista, ja ambulanssiralli pyörii tiuhaan. Puhutaan 1,8 miljardin euron rahoitusvajeesta vanhusten niin sanotuissa hoivapalveluissa. Terveyspalveluihin kaivataan lisää akuuttigeriatrisia poliklinikoita, joissa olisi riittävät taidot hoitaa iäkkäiden sairauksia ja arvioida heidän toimintakykyään.” Tämä oli tuoretta, tutkittua tietoa siitä, mitä pitää tehdä. 
Vielä kerran sanon, että tarkoitus ei pyhitä keinoja, ja nyt pyydänkin teitä, arvoisa edustaja Nurminen, kertomaan: miksi te ette tarttuneet keinoihin, miksi te annoitte katteettoman lupauksen vanhuksille?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T15:45:36,2023-01-17T15:50:38,Hyväksytty,1.1
2022_150_85,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin. — Nyt minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_86,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Risikkoa kysymyksestä. Itse olen ollut sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa nyt kahdeksan vuotta ja tietysti tämän neljä vuotta olen nyt ollut meidän valiokuntavastaavana ja ollut hyvin tiiviisti tämän henkilöstömitoituksen valiokuntakäsittelyssä mukana. Täytyy muistaa, että kun tämä tavoite asetettiin ja kun me aloitettiin valiokuntakuuleminen tästä — ja mehän kuultiin laajasti asiantuntijoita — niin tämähän oli järjestöjen, tämä oli kaikkien asiantuntijoiden ja muiden kannattama, tämä meidän aikataulutuksemme, ja nähtiin, että tämä pitää toteuttaa. Tämä koko esitys oli työryhmän yksimielinen esitys, jossa olivat työntekijät, työnantajat, järjestöt. Tämä oli laajapohjaisesti valmisteltu, ja tämä vietiin eteenpäin. [Paula Risikko: Mutta virkamiehet oli toista mieltä!]
Se, mikä tässä on nyt tapahtunut välillä, on ollut esimerkiksi korona, joka on haastanut meidän henkilöstötilannetta koko sosiaali‑ ja terveydenhuollossa äärettömän isolla kädellä. Tämä on aiheuttanut hankaluuksia siihen, [Puhemies koputtaa] että me kykenemme saavuttamaan sen tavoitteen, mikä me ollaan haluttu, ja tämä on yksi inhimillinen syy. Mutta paljon on tehty asiantuntijoiden [Puhemies koputtaa] ja tiedon pohjalta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T15:50:40,2023-01-17T15:51:57,Hyväksytty,1.1
2022_150_87,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Ja puhujalistaan. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_88,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsillä yksi niistä isoista asioista, joista tällä vaalikaudella meidän piti päättää myöskin hallitusohjelmamme mukaan, eli Rinteen—Marinin hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus siitä, että ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta 0,7 prosenttia. Todella iso asia.
Nyt en vain ole aivan varma, kun kuuntelin tätä keskustelua, edustaja Juvosen ja edustaja Risikon puheenvuoroja, eivätkö he ymmärrä tämän päätöksen sisäistä merkitystä hallitusohjelman kirjauksena ja sitä, että me olemme hyväksymässä juuri nyt lakia tässä asiassa ja että se astuu voimaan joulukuussa 2023. Sen merkitys on siinä, että me todella voimme toteuttaa tämän uudistuksen realistisesti niin, että meillä on sitä hoivahenkilökuntaakin riittävästi. [Arja Juvosen välihuuto] Tämä on siis kokonaisuus, jossa todellakin me teemme niin, että teot vastaavat myöskin lopputulosta. [Paula Risikon välihuuto] Eli emme ainoastaan säädä lakia, niin kuin edustaja Heinonen naureskeli, että on maita, joissa on lakeja ja teot puuttuvat, [Paula Risikko: Mitkä ne on, ne teot?] ja sitten on maita, joissa sitten tehdäänkin jotakin.
Edustaja Risikko totesi kuitenkin, että tällä päätöksellä vesitetään tämä hallitusohjelmassa kirjattu 0,7 prosentin päätös. Puolen vuoden lykkääntyminen noin historian juoksussa ei ole iso asia, vaan se on iso asia, että tämä on ollut tavoite hallitusohjelmassa ja tämä ollaan myöskin toteuttamassa näillä keinoilla. [Paula Risikon välihuuto]
Sen vuoksi jäin nyt pohtimaan, kun edustaja Nurminen tyylikkäässä ja hienossa puheenvuorossaan katsoi historiaa läpi ja myöskin perussuomalaisten argumentointia tässä asiassa ja edellisen hallituksen hallitusohjelmaa eli Sipilän hallituksen ohjelmaa, jonka olivat siis perussuomalaiset ja kokoomus yhdessä laatineet — yhdessä laatineet ohjelman — niin kun täällä edustaja Risikko sanoo niin, että pitää laittaa vanhustenhoiva kuntoon ja ei riitä pelkkä hallitusohjelma vaan täytyisi myöskin tehdä tekoja, niin teidän hallituksenne, perussuomalaisten ja kokoomuksen, hallitusohjelma [Juha Mäenpää: Oliko keskusta mukana?] ei edes laita kuntoon asioita vaan heikentää vanhusten asioita. [Arja Juvosen välihuuto]
Lähdetään liikkeelle, ja minä nyt otan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] arvoisa puhemies, muutaman sitaatin suoraan Sipilän hallitusohjelmasta, niin me näemme, mitä te teitte, mitä te tahdoitte. Me tahdoimme tässä sentään saada uudistuksen aikaiseksi. [Paula Risikko: Mutta ette saanut!] Ikäihmisiin suhtaudutaan edellisen hallituksen ohjelmassa ensimmäisellä sivulla: Maamme heikkous numero 1) Suomen taloutta ja kilpailukykyä hankaloittaa väestön ikääntyminen. Ikäihmiset katsottiin Sipilän ohjelmassa taakaksi, rasitteeksi, suomalaiselle yhteiskunnalle. Sen sijaan Rinteen hallitusohjelmassa, joka toistetaan Marinin hallitusohjelmassa, todetaan: ”Ikääntyneet ovat yhteiskunnan voimavara. Yhdenkään ikäihmisen ei pidä pelätä vanhenemista.” Tuo porvarihallituksen ohjelma ikäihmisille loi olosuhteita, joissa nimenomaan sai pelätä vanhenemista.
Ja otan tästä Sipilän hallitusohjelman konkreettiset esitykset, joita te toteutitte: 1) Palvelumaksujen korotus: sen budjettivaikutus olisi ollut miinus 150 miljoonaa euroa, leikkaus — tai siis korotus tässä tapauksessa, saadaan budjettiin lisää. Lääkekorvausten pienentäminen: 150 miljoonaa euroa — se on taas vähennys sieltä, että saadaan ikään kuin budjettia tasapainoon. Potilaiden ja kuntoutujien matkakorvausten laskeminen: 20 miljoonaa euroa. Ja sitten vanhuspalveluhenkilöstön vähennys: 70 miljoonaa — se on se, mihin edustaja Nurminen viittasi, joka tarkoitti sitä 0,4 prosentin tavoitetta, tämä oli se, mitä te tavoittelitte. [Arja Juvosen välihuuto] Vanhuspalvelusuunnitelmien heikentäminen: miinus 10 miljoonaa euroa. Kansaneläkeindeksin jäädytys: miinus 355 miljoonaa euroa. Eläketulovähennyksen pienentäminen: 419 miljoonaa euroa.
Nämä ovat suoraan teidän Sipilän hallitusohjelman kirjauksia, ja te kehtaatte täällä tulla sanomaan meille, että me olemme heikentämässä vanhusten ja ikäihmisten hoivan tilannetta tässä yhteiskunnassa, kun me joudumme pikkusen viivästyttämään tätä johtuen juuri näistä reunaehdoista, jotka ovat hankalia suomalaisessa yhteiskunnassa parhaillaan sekä koronasta, hoitajien määrästä ja niin edelleen ja niin edelleen johtuen. Kun te olette tietoisesti heikentäneet heidän asemaansa, te olette pyrkineet heikentämään sitä asemaa, niin me puhutaan aivan eri mittakaavasta ja erimittasuhteisista asioista.
Suhtaudutaan kunnioituksella tähän yhteiseen päätökseen. [Paula Risikko näyttää julkaisua kädessään: Katsokaa tätä!] Tehdään tämä laki 0,7 prosentista. Se on hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita, ja jos se lykkääntyy puolella vuodella eteenpäin, kaikki ihmiset Suomessa ymmärtävät ne reunaehdot, miksi näin tehdään. [Paula Risikko: Mitkä on teot, millä saatte sen aikaan?] — Vanhuspalvelulaki. — [Paula Risikko: Pelkkä lakiko?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-17T15:52:01,2023-01-17T15:57:04,Hyväksytty,1.1
2022_150_89,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_90,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä tulee nyt tykinkuulasta, [Hälinää — Puhemies koputtaa] mutta minun täytyy sanoa nyt näin edustaja Kiljuselle ja Nurmiselle: Eikö ole hienoa, että täällä on kansanedustajia, jotka pystyvät yksittäisinä henkilöinä vaikuttamaan asioihin? Ettekö tekin halua vaikuttaa tehtyyn hallitusohjelmaan, jos siellä on joku epäkohta? Ettekö tekisi kaikkenne, edustaja Nurminen, että kääntäisitte hallituksen pään ja haluaisitte muuttaa asioita? Te voitte nyt kertoa. Arvostan äärettömästi, että olette käynyt läpi minun vanhoja puheenvuorojani. Olen toiminut pitkään hoitajana, vuodesta 1987. [Ilmari Nurmisen välihuuto] Se on todella pitkä aika, että kansanedustaja Arja Juvonen vanhana yöhoitajana onnistui vesittämään silloisen hallituksen ajatukset, [Suna Kymäläinen: Puheet oli kuitenkin puolustelevia salissa!] että henkilöstömitoitusta heikennetään. Sehän on hieno asia. Ei ole tehty 0,4:n heikennystä missään muodossa, koska sitä ole tuotu tänne. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] Se on onnistuttu kumoamaan, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja se, jos mikä, on äärettömän tärkeää. Ettekö te nyt sitä ymmärrä, että esitystä ei ole tuotu, se on kumottu, koska se on todettu täysin järjettömäksi? [Suna Kymäläinen: Sinäkö yksin?] Järjettömiä säästöjä ei tule tehdä vanhuksista.
2013 julkaistiin ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Silloin SDP:n ministeri Susanna Huovinen sen toi, ja siinä laatusuosituksessa heikennettiin mitoitusnumeroita vuodelta 2008. Tämä on se, mitä kyllä teidän ministerinne teki, teidän toinen silloinen ministeri, [Suna Kymäläinen: Te olisitte heikentänyt vielä lisää!] joka oli myös ministerinä, Maria Guzenina. Hän esitti korkeampaa mitoitusta. Itse tein lakialoitteen vuonna 2014 aiheesta, [Suna Kymäläinen: Moniko allekirjoitti?] eli kyllä on vaikutettu asiaan, ja on äärettömän hienoa, että on pystytty vaikuttamaan. [Suna Kymäläinen: Allekirjoittiko yli sata? — Puhemies koputtaa] Kuinka monta lakiesitystä, -aloitetta, olette te, edustaja, saanut menemään läpi, mihin olette vaikuttanut? Oletteko vaikuttanut moniin asioihin? Se on tärkeää, että myös yksittäiset kansanedustajat voivat vaikuttaa.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän käsitteillä olevaan mitoituksen siirtämiseen, pidän sitä heikkona esityksenä, pidän sitä aprillipilana — 1.4.2023 piti voimaan astua. Vanhana hoitajana pohdin usein mielessäni sitä, millä tavalla tämä lakiesitys toteutetaan. Olen luottamusmiehenä siellä hoivayksikössä ollut juurikin ajamassa sitä, että 0,5:stä noustaisiin sinne 0,7:ään, ja havainnut, että ei se ole hetkessä tehty. Kyllä sinne tarvitaan lisää koulutusta, lisää tekijöitä, työn jakamista. Oikeasti sitä välitöntä ja välillistä työtä on jaettava. Se on perushoitoa, eli me tarvitsemme sinne perushoidon osaajia. Sairaanhoitajia tarvitaan päivystykseen, josta heitä nyt puuttuu. Eli toivon, hallitus, että nyt tässä viime metreillä vielä entisestään korostatte sitä, että tarvitsemme sinne hoiva-avustajia, [Puhemies koputtaa] tarvitsemme ehkä myös kylvettäjät takaisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T15:57:06,2023-01-17T16:00:14,Hyväksytty,1.1
2022_150_91,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_92,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Monenlaisissa kirjauksissa, niin hallituksen ohjelmissakin, on paljon hyviä ja kauniita kirjauksia, mutta me kaikki varmasti tiedämme, että vanhukset kärsivät tässä maassa, koska heidän tarpeisiinsa ei ole käytännössä panostettu riittävästi. Vanhuksia ei ole arvostettu riittävästi, ja sen vuoksi heidän tarpeitaan ei ole priorisoitu riittävästi. Eikö näin ole? Me voidaan puhua kauniisti, me voidaan kirjoittaa kauniisti, tehdä monia hienoja kirjauksia, mutta se, mikä vaikuttaa, on se, mitä me käytännössä teemme. Ja tosiasia on, että meidän vanhukset kärsivät tänä päivänä tässä maassa sen vuoksi, että heidän tarpeisiinsa ei ole panostettu pitkällä aikavälillä lainkaan riittävästi. Ja minkä takia sitä ei ole tehty? Sen takia, että heidän asioitaan, heidän tarpeitaan ei ole priorisoitu riittävän kärkeen.
Meillä ikäihmiset — sanoisin myös pitkän terveydenhuollon ammattilaisen kokemuksella — eivät ole kovinkaan vaativaisia terveydenhuollossa tai sairaanhoidossa. Itse asiassa monet vanhukset ovat hyvin nöyriä ja tyytyvät vähään. Kristillisdemokraatit ovat koonneet välttämättömät tarpeet neljään takuuseen, joista olemme puhuneet jo vuosien ajan:
Ruokailutakuu: se, että meidän ikäihmisemme myös hoitolaitoksissa, eri yksiköissä voisivat saada terveellistä ruokaa, saisivat sitä riittävästi ja saisivat myös riittävästi apua ruokailuun ja riittävästi aikaa siihen, että voi ruokailla rauhassa, koska monissa hoitopaikoissa, monissa yksiköissä tämä ei toteudu sen vuoksi, että ei ole riittävästi hoitajia.
Hygieniatakuu: Me tiedämme, kuinka tärkeää on iästä riippumatta, että ihminen virkistyy, hänet pestään, hänellä on hygienia-asiat kunnossa, saadaan myös vaippoja riittävästi, vaihdetaan vaatteita riittävän useasti ja niin edelleen. Tämä ei valitettavasti monissa yksiköissä toteudu.
Ulkoilutakuu: me tiedämme, että ikäihminen virkistyy, kun pääsee ulkoilmaan, luontoon, ja että jo muutaman minuutin, viidentoista minuutin, oleskelu, ulkoilu luonnossa virkistää minkä ikäistä tahansa, myös ikäihmisiä, niin että me takaisimme myös ikäihmisille, vanhuksillemme ulkoilumahdollisuuden.
Ja sitten yhteisötakuu: me tiedämme, kuinka tärkeitä ovat sosiaaliset kontaktit, se, että pääsee tapaamaan toisia ikäihmisiä, läheisiä, omaisia, ystäviään, on jotakin ohjelmaa ja niin edelleen.
Muutama tällainen perustakuu, jotka olisi pitänyt toteuttaa jo aikoja sitten. Nämä ovat kristillisdemokraattien ohjelmissa olleet, ja toivoisin, että nämä perusasiat saisimme kuntoon riippumatta siitä, mikä on hoitoyksikkö. Mutta kaikkeen tähän tarvitaan riittävästi avustavaa henkilökuntaa, niitä hoitoavustajia ja hoitajia, [Puhemies koputtaa] ja se haaste meidän pitää yhdessä ratkaista ja pikaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-17T16:00:15,2023-01-17T16:03:26,Hyväksytty,1.1
2022_150_93,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_94,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua. Ehkä lähtökohtaisesti ajattelen niin, että kun vanhustenhoidon ongelmat ovat tällä hetkellä niin moninaiset ja isot, niin jollain tavalla se kritiikki, mikä kohdistuu nyt tähän henkilöstömitoitukseen... Olen sen takia myös haastanut täällä nyt oppositiota tässä, että tämä on ollut pitkän aikavälin tulos, ja se on tärkeää, että me nyt saavutamme sen tavoitteen. Ja sanon, että se ei ole tullut itsestään vaan se on vaatinut todella paljon töitä. Se on vaatinut myös hallitukselta paljon taloudellisia resursseja ja panostuksia, jotka nyt tähän budjettiinkin sisältyvät.
Siinä, että se tulisi voimaan kahden kuukauden päästä, me emme onnistuneet, mutta se laki säilyy silti voimassa, että sen on vuoden loppuun mennessä oltava joka paikassa. Siihen on nyt varattu budjetissa rahat, ja se laki on voimassa. Me saamme vähän lisäaikaa siihen, että alueilla henkilöstö pystyy sitoutumaan tähän riittävän verran. Ja minä takaan sen, että nyt, kun tulee uusi hallitus — vaikka se olisi porvarihallitus ja se lähtisi tätä nyt peruttamaan ja heikentämään — sellaista enemmistöä ei varmasti tule, jos perussuomalaiset ovat sitoutuneet siihen, että tätä lakia ei enää muuteta eivätkä he varmasti lähde tätä heikentämään, niin että kyllä tämä laki tulee voimaan. Itse toivon, että semmosta poliittista voimaa ei tule täältä salista, joka lähtisi syksyllä heikentämään tavoitetta, vaan saadaan tämä maaliin.
Isossa mittakaavassa ajattelen, että meidän isoimmat ongelmat liittyvät kotihoitoon, mikä on tullut esiin meidän sosiaali- ja terveysvaliokuntammekin kuulemisissa hyvin monissa puheenvuoroissa. Kotihoidon parantaminen ja sen tilan parantaminen ovat ehdottomasti isoin haaste ja ongelma tulevalla hallituskaudella. Itse esimerkiksi toimin Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja tunnen hyvin meidän Tampereen kotihoidon tilanteen. Meillä noin kolmannes — meillä on noin 600—700 nyt tämmöinen isompi arvio kotihoidon henkilöstöstä — eli noin 200 on vuokratyöfirmojen kautta. Meillä myös satoja — voidaan sanoa, että satoja, noin 200 — kaupunki olisi valmis palkkaamaan heti, mutta ei löydy hakijoita.
Eli meidän kotihoidon tilanne on äärettömän hankala. Ihmiset vaihtuvat, he eivät sitoudu. Myöskään ikääntyneet eivät saa sitä tuttua, turvallista omaa hoitajaa sinne, ja sitten nämä rekryfirmat kuitenkin ovat se, minkä kautta hyvinvointialueet joutuvat palkkaamaan ja pohtimaan tätä vajetta. Eli tämä kotihoidon iso ongelma ja haaste ovat henkilöstön saatavuus, henkilöstön hyvinvoinnin turvaaminen, palkkapolitiikka ja hyvät työolot. Jos me ratkaisemme sen kysymyksen, niin se helpottaa meillä tätä kotihoidon tilannetta.
Kaikissa toimeentulotukikysymyksissä, missä hallitus on tehnyt, me olemme parantaneet, nostaneet indeksejä. Emme ole leikanneet mistään asiakasmaksuista, päinvastoin parantaneet [Puhemies koputtaa] perusterveydenhuoltoa ja hoitotakuuta. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T16:03:26,2023-01-17T16:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_150_95,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, edustaja Nurminen. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_96,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Nurmiselle, erittäin hyvä puheenvuoro.
Minun kritiikkinihän ei kohdistunut tähän itse lakiin. Sehän ei missään nimessä ole tarkoitus, että sitä tarvitsisi muuttaa sitten tulevina aikoina, siitähän ei ole kysymys. Minun kritiikkini koski sitä, että te lupasitte mutta teillä ei ole keinoa sitä kuitenkaan ollut toteuttaa. Nyt minä kysyn teiltä vielä kerran ihan konkreettisesti: mitkä ovat ne teidän keinonne, joilla aiotaan saavuttaa tämä lainsäädäntö? Se on sinänsä hyvä lainsäädäntö ja sillä on hyvä tarkoitus, mutta kun tässä ei ole niitä keinoja. Minä olen aina tottunut jokaisessa hallitusohjelmaneuvottelussa ja ministerinä ollessani, että minulla pitää olla keinot saavuttaa se, jos minä kirjoitan lakiin jotakin. Niin minä nyt kysyn edustaja Kiljuselta erityisesti: mitkä ovat ne teidän keinonne saavuttaa tämä? Sitä voimaantuloahan on turha siirtää, jos ei ole keinoja. Voitte vastata siihen.
Olen ollut monta vuotta vanhustenhuollossa, olen erikoistunut geriatriseen hoitotyöhön, olen toiminut toistakymmentä vuotta opettajana, geriatrisen hoitotyön opettajana, ja väitän tietäväni, mitä vanhukset tarvitsevat tällä hetkellä. Ja väitän myös, tutkittua tietoa on, että meillä vanhukset eivät voi hyvin. Se on syntynyt pitkällä juoksulla, ja meidän ei todella kannata riidellä, kuka on pääsyyllinen, koska me olemme kaikki olleet niissä hallituksissa, missä tämä on tullut. Mutta on aika tarttua siihen, vaan ei katteettomilla lupauksilla.
Edustaja Kiljunen kertoi, mitä teki viime hallitus. Jätitte kertomatta sen, että olimme tekemässä sellaista sosiaali- ja terveydenhuoltouudistusta, jossa sote-keskuksissa olisi ollut lakisääteiset geriatriset yksiköt, nimenomaan tällaiset vanhusten poliklinikat esimerkiksi. Se oli härskiä puhetta teiltä, pitkän linjan kansanedustajalta, kun väititte, että meillä ei ollut sydäntä vanhuksille. Se on törkeää puhetta, sanon minä. Ja me pidimme aivan varmasti... me teimme sellaisen sote-uudistuksen — minkälaisen sote-uudistuksen teitte te? Te otitte sellaisen, jossa on hallinto edellä, palvelut tulevat siellä jossain sitten, jos rahaa joskus riittää. Katsokaa, mitä tapahtuu tulevina aikoina: saavatko meidän vanhukset hoitoa, saavatko meidän vanhukset kotipalvelua, saavatko meidän vanhukset hoivapaikkoja tässä tilanteessa? Eivät saa. Lukekaa tutkimuksia, kuunnelkaa vanhuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T16:06:38,2023-01-17T16:09:35,Hyväksytty,1.1
2022_150_97,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin. Nyt sekä Kiljunen että Nurminen mainittiin. — Kun edustaja Kiljunen niin monta kertaa mainittiin, niin Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_98,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluaisin korjata, että jos te piditte minun puheenvuoroani härskinä, niin silloin te samalla totesitte yksinkertaisesti sen, että Sipilän hallitusohjelma, jonka puolesta te olitte äänestämässä tässä salissa, oli härski dokumentti. Me olemme aika paljon siitä puhuneet, että se oli härski dokumentti monella tavalla. Ja mikä koskee erityisesti vanhuspalvelua: ne olivat tarkkoja lukuja teidän hallitusohjelmastanne, mukaan lukien ne summat, jotka sinne oli budjetäärisesti laitettu. Valitettavasti kyllä, edellinen hallitus oli leikkaamassa. Tämä hallitus, kuten edustaja Nurminen kuvaili, teki ikäihmisystävällisen ohjelman kokonaisuudessaan, ja siellä oli useita komponentteja, joilla on kohennettu ikäihmisten asiaa. Tämä 0,7:n hoivahenkilöstön määrä on yksi niistä isoista asioista. Minä olen kyllä iloinen siitä, arvoisa puhemies, että tässä salissa näyttää olevan ilokseni yhteisymmärrys siitä, että tämän 0,7:n [Arja Juvonen: Kyllä!] on tärkeää olla laissa, [Arja Juvonen: Kyllä, se on tärkeä!] ja me toteutamme sen. On hieman saivartelua, arvoisa puhemies, todeta, että jos se lykkäytyy joulukuulle eikä sitä huhtikuussa toteuteta, [Paula Risikko: Mutta kun ei ole keinoja!] niin se olisi katastrofaalinen asia. Isoin asia on juuri se, minkä edustaja Risikko tässä totesikin, eli se, mitkä ovat ne keinot. Ja keinothan tässä on olemassa: keskeisin keino on raha, ja tähän on rahat jo varattu budjetissa, [Paula Risikko: Mutta jos ei ole ihmisiä!] ja silloin siinä on se keino jo olemassa. Tietysti pitkässä juoksussa hoivahenkilöstön aseman arvostaminen, työn arvostaminen, koulutus ennen kaikkea — se, että koulutamme riittävästi henkilökuntaa — ja luonnollisesti palkka sitten siinä kokonaisuudessa, mikä siellä taustalla on, ovat niitä isoja asioita, joilla kunnioitetaan sitä työntekijäporrasta, joka näitä asioita hoitaa.
Mutta tämä hallitus ei ole laiminlyönyt vanhuspalvelujen kehittämistä ja vanhusten, ikäihmisten, asemaa Suomessa, kuten 25 edeltävää vuotta kaikki hallitukset läpeensä ovat heikentäneet ikäihmisten asemaa yhteiskunnassa — läpeensä kaikki hallitukset. Täällä se täytyy käydä läpi kunnolla, jos halutaan todeta se, millä arvopohjalla tämä Rinteen—Marinin hallitus on kokonaisuudessaan työskennellyt. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-17T16:09:35,2023-01-17T16:11:57,Hyväksytty,1.1
2022_150_99,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Haluatteko te, arvoisat edustajat, nyt käydä tässä debattia [Eduskunnasta: Joo!] vai tällaisia pidempiä puheenvuoroja? Debattia? [Kimmo Kiljunen: Oliko se debatti äsken? Sitä en tiedä.] — Annoin puhua reilun kaksi minuuttia äsken. — No, jos te debatoida haluatte, niin edustaja Nurminen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_100,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Sanoitte, että myönnätte vastauspuheenvuoroja, ja kun edustaja Risikko kysyi tästä toteutuksesta, niin minuutissa ajattelin kertoa, että ensinnäkin on ehkä vähän väärin puhua hoitajamitoituksesta, vaan pitäisi puhua henkilöstömitoituksesta. Se on oikea käsite tässä asiassa. [Paula Risikko: Kyllä!] Miten me olemme lähteneet tätä rakentamaan, on henkilöstön monipuolistaminen, eli me pystymme jakamaan eri henkilöstöä eri tehtäviin. Eli pitää olla niin, että sairaanhoitaja tekee sairaanhoitajan työt ja lähihoitaja lähihoitajan ja ruuan ammattilainen hoitaa sen ja siivouksen ammattilainen omansa. Monipuolistamalla tätä rakennetta me pystytään menemään kohti sitä oikeata mitoitusta.
Nyt Valvira antoi esimerkiksi näitten hoiva-avustajien käytöstä suhdeluvun, noin kaksi hoitajaa kymmentä asukasta kohden, ja se tarkoittaa, että kun meillä on noin 51 000 ympärivuorokautista hoitopaikkaa, niin hoiva-avustajien laskennallinen osuus voisi olla jopa 10 000 tässä 0,7:ssä.
Eli monipuolistamalla rakennetta ja koulutuspaikkojen avulla me pystytään yhdessä järjestöjen, yritysten ja kunnallisten toimijoiden kanssa saavuttamaan tämä tavoite, [Puhemies koputtaa] mihin kaikki toimijat ovat sitoutuneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T16:12:06,2023-01-17T16:13:26,Hyväksytty,1.1
2022_150_101,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_102,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä suunta, että katsotaan eri osaamisia. Siellä ikäihmisten palveluissa on erilaisia tehtäviä, ja siellä voi tehdä myöskin vähemmällä koulutuksella, mutta pidän huolta siitä kuitenkin, että vanhukset saavat ne tarpeiden tyydytykseen liittyvät toimenpiteet, jotka vaativat koulutusta, korkeatasoisen koulutuksen omaavilta osaajilta, ammattitaitoisilta henkilöiltä. Siellä tarvitaan lähihoitajia, siellä tarvitaan sairaanhoitajia. Meillä lääkeluvat ovat kiinnitettynä nimenomaan sairaanhoitajien toimintaan, ja niin edelleen ja niin edelleen, mutta sitten on varmasti sellaisiakin tehtäviä, mitä voidaan, ja tämä on hyvä suunta siihen.
Mutta kun meillä on tällä hetkellä sellainen tilanne... Edustaja Kiljunen sanoi täällä, että rahalla tästä selvitään. Ei muuten selvitä. Nimittäin me tarvitaan juuri näitä, mitä edustaja Nurminen täällä sanoi, tätä työnjakoa ja pohdintaa, kuka tekee mitäkin. Tästä ei selvitä rahalla, kun ei meillä ole niitä henkilöitä. Te olette aivan niin kuin realiteeteista irti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T16:13:26,2023-01-17T16:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_150_103,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_104,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos! Ja kiitos hyvistä puheenvuoroista, mitä täällä on nyt käytetty. Me olemme kaikki samaa mieltä, että 0,7 on tärkeä luku ja se tulee meidän saavuttaa.
Pidän erittäin tärkeänä, että vanhustenhoivassa säilyy yksityinen palvelutuotanto ja julkinen palvelutuotanto. Molempia tarvitaan. Täällä hyvin usein yksityistä palvelutuotantoa on hieman mollattu, kun ikäviäkin viestejä välillä on tullut, mutta kaikki parantavat juoksuaan ja pyrkivät parhaimpaan. Vanhuslakiinhan on kirjattu nyt se, että asiakastyytyväisyyttä ja henkilöstön jaksamista tulee selvittää, henkilöstökyselyjä tulee tehdä, ja nyt viimeisimpien tietojen mukaan yksityissektori on hyvin hoitanut hommansa eli on tiedustellut ja kysynyt ja selvittänyt asiakastyytyväisyyttä, minkä kautta myös voidaan parantaa sitä vanhusten hoitoa.
Välillä tuntuu sille, että onko tämä saivartelua nyt puhua puolesta vuodesta, kun tämä ”parin tunnin homma” on kestänyt neljä vuotta täällä eduskunnassa, alun perinhän se oli ”vain muutama rivi ja parin tunnin homma”. Mutta asia on vakava kuitenkin. Laitetaan yhdessä vanhustenhoito kuntoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-17T16:14:30,2023-01-17T16:15:41,Tarkistettu,1.1
2022_150_105,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Ja edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_150_106,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tätä keskustelua ja tätä kilpaa loukkaantumista ja aika kärjekkäästi toisille kommentoimista, niin ei voi tehdä kuin yhden johtopäätelmän, joka on kaikkien tiedossakin, että vanhustenhoidossa on vakavia puutteita. Silloin kun inhimillisesti on puutteita, niin silloin se menee tunteisiin ja silloin se voi näkyä keskustelun sävyssäkin siltä osin. Tosiasia on, että nuo puutteet, joita vanhustenhoidossa on, ovat monien hallituskausien lopputulema. On ollut paljon yrityksiä parantaa ja on ollut välillä tahtotilaa taloudellisesti leikatakin, ja se ei ole tietenkään ollut edesauttamassa tätä asiaa.
Aiemmin on nimenomaan tämä talous ollut siinä tekijänä, ettei ole ollut sitä rahaa osoittaa työntekijöille. Tämän vuoksi muun muassa esimerkiksi kokoomus on tätä kyseenalaistanut aiemmin, mutta on hyvä kuulla, että nyt tämä 0,7 on tavoitteena myös kokoomuksen osalta. [Puhemies koputtaa] Jää vielä tässä paljon sanomatta. Otan sen sitten puheenvuorossani.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-17T16:15:43,2023-01-17T16:16:51,Hyväksytty,1.1
2022_150_107,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Selvä. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_108,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vanhustenhoitosektorilla tarvitaan sekä julkista että yksityistä puolta. Ilman yksityistä emme selviä tulevaisuudessakaan. Ja kaikissa näissä tarvitaan sekä hoitajia että erilaista henkilökuntaa hyvinkin paljon. Täytyykin puhua ei vain koulutusmääristä vaan koko tämän alan vetovoimasta ja pitovoimasta, niin että ala on houkutteleva ja — kun sinne hoitajia ja henkilökuntaa tulee — että he myös pysyvät siellä, koska nythän sieltä lähtee paljon ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa pois ja iso syy on se, että työolosuhteet eivät ole riittävän hyvät. Palkkaus on saatava tietysti oikealle tasolle ja riittävästi sitä muuta henkilökuntaa. Mutta sen lisäksi pitäisi kiinnittää enemmän huomiota myös johtamiseen, joustavuuteen ja henkilökunnan osallistamiseen. Ei voi olla niin, että määrätään ylhäältä tai tietyllä tavalla jopa työvuorojakin tehdään mekaanisesti. Hoitohenkilökuntaa tulee kuulla ja osallistaa, [Puhemies koputtaa] ja uskon, että sieltä löytyy niitä hyviä käytännön ratkaisuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-17T16:16:51,2023-01-17T16:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_150_109,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_110,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko kysyi minulta keinoja, ja minä vastasin, että ensimmäinen keino on tietysti raha. Ja siihen on varauduttukin budjetäärisesti, että tämä hoitajamitoitus saadaan toteutettua joulukuusta eteenpäin.
Te vastasitte minulle äsken, että tämä raha ei ole tässä se riittävä juttu ollenkaan, siitä ei kannata puhua, [Paula Risikko: Kyllä siitä kannattaa puhua, mutta se ei ole se, millä tämä ratkaistaan!] vaan kysymys on siitä, ettei ole hoivahenkilökuntaa. Minä taisin täydentää sitä listaani, että raha on ykkösasioita ja tärkeitä asioita — budjetäärisesti meillä on voimavaroja siihen tehdä — mutta totesin myöskin saman tien, että koulutus, koulutus ja koulutus eli hoivahenkilökunnan koulutukseen täytyy panostaa. Myöskin totesin kolmantena seikkana hoivatyön arvostuksen.
Nämä ovat kaikki kokonaisuus, ja rahalla voidaan saada sekä koulutusta lisää että myöskin sille hoivatyölle arvostusta, niin että se palkkaus vastaisi sen työn taakkaa, mitä ne hoivahenkilöt tekevät. Tämä on kyllä kokonaisuus — olette siinä oikeassa, että siinä on monta kohtaa — mutta kannattaa sitten, kansanedustajaa kun siteeraa, ottaa siitä se kokonaisuus, mitä hänkin halusi sanoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-17T16:18:03,2023-01-17T16:19:13,Hyväksytty,1.1
2022_150_111,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Haluaako edustaja Risikko vielä? Sitten ehkä puhujalistaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_112,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä mahdollisuudesta. — Te korostitte, että te olette tähän laittaneet rahaa. No, onneksi edustaja Nurminen siellä todella kertoi siitä, mitä kaikkea on nyt pohdittu tässä laissa, mutta meistä jokainenhan nyt tietää sen, että tässä ei vielä riitä se, että on sitä rahaa, vaan meidän pitää saada niitä aloituspaikkoja. Sitten meidän pitää saada näihin vanhustenhuollon koulutuksiin myös soveltuvuustestit. Kuka on ne vesittänyt? No, te tiedätte, kuka on vesittänyt. Ne otettiin pois. Ja ne ehdottomasti tarvitaan. Ei me voida ottaa ketä sattuu tulevaisuudessa vanhustenhuoltoon.
Sitten on vielä sellainen juttu, että te väititte, että tätä on vesitetty vuosien aikana. Te selvästikään, edustaja Kiljunen, ette tiedä, mitä on tapahtunut. Silloin kun tehtiin vanhuspalvelulakia — olin itse sitä valmistelemassa ensin — sinne tuli sitovuus tähän palvelusuunnitelmaan ja nimenomaan oikeus saada niitä palveluja, ja se vesitettiin seuraavalla kaudella, [Kimmo Kiljunen pyytää vastauspuheenvuoroa] ja kuka oli silloin puikoissa? Kannattaa katsoa historiaan. Minä tiedän ne kaikki. [Suna Kymäläinen: Milloin soveltuvuustestit otettiin pois?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T16:19:13,2023-01-17T16:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_150_113,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin. — Ja nyt edustaja Kiljunen — nimi mainittiin — minuutin mittainen vastauspuheenvuoro. Yrittäkää puhua niin, ettette mainitsisi esimerkiksi edustaja Risikon nimeä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_114,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edellinen puheenvuoron käyttäjä totesi, että minä olen väittänyt, että tässä olisi vesitetty erilaisissa aiheissa. Minä totesin yksinkertaisesti, että te olitte puhunut siitä vesittämisestä tässä aikaisemmin. Te käytitte termiä, että tässä nyt ”vesitetään” tämä koko asia, kun ei ole niitä välineitä, millä tämä hoidetaan, tämä hoivamitoitus. Minä kyllä siteerasin teitä, enkä ole syyttänyt teitä vesittämisestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-17T16:20:20,2023-01-17T16:20:52,Hyväksytty,1.1
2022_150_115,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja nyt voimme ilmeisesti mennä puhujalistaan. — Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_116,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mieleni tekee jatkaa siitä, mihin tuossa omassa debattipuheenvuorossani jäin, eli totesin siitä, että monien hallituskausien aikana on tehty hyviä tekoja ja on tehty huonompiakin tekoja. Kuten juuri tässä edellisessäkin keskustelussa kuulimme, niin ehkä tämä soveltuvuustestien poisto ei ollut näin jälkikäteen tarkasteltuna oikea toimenpide, mutta siinä tietenkin on se hyvä puoli, että kun näin todetaan, niin sitä pystytään sitten muuttamaan myöskin tulevassa. Nyt kun näitä on listattu, niin toivon, että näihin ongelmakohtiin nyt todella sitten seuraavassa hallitusohjelmassa — ketkä sitä ovatkaan sitten tekemässä — paneudutaan.
Totesin myös sen, että kun on monien hallituskausien aikana syntyneitä ongelmia, niin niistä vastuussa ovat monet eri tahot, ja tässäkin ilmeisesti olemme jakaneet sitten hallitusvastuuta silloin, kun esimerkiksi tästä soveltuvuustestien poistamisesta on ollut kysymys.
No tämä vanhustenhoitajien tilanne on inhimillisesti järkyttävä ja on niin ennen kaikkea näiden vanhusten osalta mutta myöskin omaisten ja läheisten osalta, myös työntekijöiden osalta, ja kun tässä nyt ollaan korostettu tätä monien hallituskausien aikana toimimista, niin tässä juuri näkyy se, mihin työntekijät ovat tuskastuneet, että yli kymmenen vuotta, toistakymmentä vuotta, on keskusteltu näistä työolosuhteista ja puhuttu siitä, että tarvitaan lisää henkilökuntaa ja niin poispäin, ja kuitenkin me olemme näiden samojen asioiden äärellä edelleenkin. Sen takia onkin hyvä, että nyt on tehty tämä laki, esitetään tätä 0,7:n hoitajamitoitusta. On äärimmäisen tärkeää, että tuo rahoitus on turvattu tälle kaudelle.
Myös itseäni harmittaa se, että tässä joudutaan ottamaan tämmöinen puolen vuoden siirto siihen, että saadaan. Ja muistan, että ministeri Lindén tätä kovin puolusti juuri sen vuoksi, että näitä henkilöitä tänne töihin ei ole riittävästi siinä kohtaa, jos laki tulisi parin kuukauden päästä voimaan, ja myös siihen olen nyt itse sitten tyytynyt ja näen, että tuo kuuden kuukauden päästä astuva hoitajamitoitus voimaan tullessaan on parempi kuin se, ettei se tulisi voimaan lainkaan. Sen takia en pidä siitä keskustelusta, että tämä siirto vesittäisi tämän tärkeän tavoitteen. Uhka on ainoastaan senkaltainen, että seuraava hallitus ei haluaisi tätä 0,7:ää säilyttää ja lähtisi sitä leikkaamaan. Haluan luottaa tässä salissa kuuntelemani keskustelun pohjalta, että näin ei tulla tekemään, ja tässä tietenkin on tärkeää sitten olla sanojen mittainen jokaisen osalta.
Kun tätä sote-uudistusta tässä kritisoitiin, niin haluan todeta, että hyvinvointialueet ovat aloittaneet muutama viikko sitten toimintansa ja on mielestäni aika ymmärrettävää, että tässä reilussa kahdessa viikossa ei vielä vanhustenhoivan asioita ole saatu kuntoon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-17T16:20:53,2023-01-17T16:24:05,Hyväksytty,1.1
2022_150_117,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_118,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän myös hyvästä keskustelusta. Itse olen äärettömän tyytyväinen, että tämä laki nyt saadaan ja me kuitenkin päästään tähän tavoitteeseen, mutta totta kai kannan huolta siitä, että onhan tämä haasteellinen vielä saavuttaa. Niistä keinoista, mitä on mietitty paljon tässä kuluvina vuosina ja minkä eteen on tehty töitä, niin minä itse uskon, että juuri se henkilöstön rakenteen monipuolistaminen ja kohdentaminen siihen työhön, missä on sitä osaamista, ja sitä kautta sen vastuun ja johtamisen ja muun yksikkökohtaisen korostaminen varmasti auttaa siinä, että me päästään tähän tavoitteeseen.
Tässähän on kyse minimimitoituksesta. Me tiedetään, että meidän kynnys päästä ympärivuorokautiseen hoitoon on noussut ja ihmisten hoitoisuus useastikin edellyttää tätä korkeampaakin mitoitusta. Mutta isossa mittakaavassa, kun täällä puhuttiin näistä yksityisistä ja julkisista, niin haluan vielä nostaa senkin näkökulman tähän liittyen, että kun me aloitimme tätä mitoituskeskustelua, niin mehän kävimme keskustelua siitä, että yksityisiä tulee kuin sieniä sateella — hoivabisnes, hoivamarkkinat — ja yksityiset valtaavat tätä ympärivuorokautista hoitoa. Siinähän pitkälti laskentalogiikka on se, että tämmöisessä hoivayksikössä henkilöstökustannuksethan ovat suurin kustannuserä, noin 90 prosenttia, ja kun meillä ei ollut selkeää mitoitusta ja meillä tutkitusti julkisella järjestöpuolella oli korkeammat mitoitukset, jotka vastasivat lähemmin tätä hoitoisuutta, ja taas yksityinen useinkin valitettavasti painoi niillä minimimitoituksilla ja haki sitä kautta sitä säästöä ja voitti näitä markkinoita ja voitti sitä kautta näitä alueita itselleen, niin tämä vääristi ja teki tästä koko alasta tämmöisen vähän kilpailu- ja pörssihenkisen, mistä täälläkin usein keskusteltiin.
Tämä henkilöstömitoitus osittain on myös oikeudenmukaistanut tätä. On tullut selkeät pelisäännöt yksityiselle ja julkiselle ja järjestöille, on pitänyt nostaa tasoa. Me ollaan tehty selkeät rajaukset, mitä mitoitukseen lasketaan, mikä taas selkeyttää tätä kilpailuasetelmaa. Meillä on tällä hetkellä valiokunnassa esimerkiksi valvontalaki, jossa yksityiselle ja julkiselle tulee samat pelisäännöt — miten valvotaan ja kuinka paljon henkilöstöä ja mitä pitää olla — ja tämä on rauhoittanut näitä markkinoita, ja uskon, että nyt hyvinvointialueet pystyvät myös uudella tavalla järjestämään ja ottamaan tämän koko kapasiteetin käyttöön ja katsomaan laajemmin kokonaisuutena tätä koko vanhustenhoidon ympärivuorokautista hoitoa, että tämä tavoite saavutetaan ja henkilöstön hyvinvointia vahvistetaan ja että hoidon laatu paranee ja kustannuksia säästyy. Eli minä uskon ja luotan tähän kokonaisuuteen. Tässä on paljon tehty töitä, ja tulevaisuus on varmasti [Puhemies koputtaa] tältä osin parempi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-17T16:24:05,2023-01-17T16:27:16,Hyväksytty,1.1
2022_150_119,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_120,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä kaikkiin puheenvuoroihin, joissa on kuitenkin sanottu tästä keskustelusta, että tämä on käyty hyvällä hengellä. Hienoja puheenvuoroja ja tärkeitä puheenvuoroja. Se on tässä ollut se ehdoton perussisältö. Ja mikä on vielä tärkeätä, tuntuu, että me kaikki puhumme samasta asiasta ja haluamme samaan suuntaan kehittää tätä yhteiskuntaa, niin että ikäihmiset huomioidaan paremmin ja vanhustenhoivaan tehdään näitä korjausliikkeitä. Tämä on kaikki tärkeää.
Edustaja Kymäläinen hienolla tavalla muotoili sen niin, että tässä on myöskin kärjekkäitä puheenvuoroja ollut ja kärjekkyys tulee varmasti siitä, että meillä ovat tunteet pinnassa. Tämä ikäihmisten hoivatilanne Suomessa on aidosti niin koskettava asia, että se koskettaa meitä kaikkia, ja sen takia tässä tulee helposti sellaisia kärjistyksiä siinä kohdassa, kun rupeamme oikeastaan tarpeettomasti syyttelemään toisiamme. Tässä on tekninen ongelma nyt tämän 0,7:n osalta, tuleeko se huhtikuussa voimaan vai joulukuussa, ja siinä alkaa sitten se, mistä minä käytin termiä saivartelu ja joku on käyttänyt termiä jeesustelu ja tekopyhä keskustelu ja niin edelleen, joka on tarpeetonta. Se on täysin tarpeetonta, koska me tunnistamme, että tämä halutaan toteuttaa kunnolla, ja sen takia lykätään hieman sitä täydellistä voimaanastumista. Tämä on iso uudistus ja hieno uudistus.
Edustaja Nurminen käytti myöskin puheenvuoron tuossa, jossa hän totesi, että meillä on muita isoja asioita, ja muissakin puheenvuoroissa on tullut näitä muita isoja asioita. Edustaja Risikkokin viittasi näihin muihin, esimerkiksi geriatrisesta poliklinikasta puhuessaan. 
Nythän meillä on isona haasteena, voi sanoa suoraan, seuraava iso askel, mikä liittyy senioreihin ja ikäihmisiin, eli seniorineuvolajärjestelmä, jonka täytyisi olla hallitusohjelmassa seuraavalla kerralla mukana. Silloin kun suuret ikäluokat syntyivät, luotiin lapsineuvolajärjestelmä, jossa vahvistettiin hurjasti. Nyt ovat suuret ikäluokat eläkkeellä ja tarvitsevat sen hoivan. Me tarvitaan seniorineuvolajärjestelmä, joka nimenomaan on ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa ja hyvinvointipalvelua, jolloin ennalta arvioidaan ihmisten kuntoa, on sitten kysymys fyysisestä terveydestä, liikunnallisuudesta, ravinnosta tai henkisestä hyvinvoinnista tai henkisistä ongelmista ja niin edelleen. Eli kokonaisvaltainen seuranta, ja voi mennä lääkärille ja terveystarkastukseen ilman, että on sairas, ja saa neuvontaa siinä. Se on juuri sitä. Seniorineuvola on iso asia, ja siihen pitää panostaa.
Kotihoitoon panostaminen, jonka edustaja Nurminen toi esille: Aivan selvä, että nyt kun hoivamitoitus tulee laitoksiin, meidän täytyy varmistaa, että jos kerran ikäihmiset asuvat kotona yhä enemmän, heillä on kunnollinen kotihoito. Sitä täytyy nyt tosissaan resursoida. Se on mitä suurin asia.
Sitten meillä on tämä kiireettömään hoitoon pääsy. Täytyy varmistaa, että se todella toimii.
Aivan lopuksi, kun näen, että kello kulkee noin pitkälle: Valtavan iso haaste ovat digipalvelut. Nyt me ylistämme digipalveluja maasta taivaaseen, kun toisaalta meillä on yli 300 000 yli 65‑vuotiasta, joilla ei edes ole tietokonetta. Meidän täytyy varmistaa jatkossa myöskin kaikkien hyvinvointipalvelujen ja terveyspalvelujen henkilökohtainen kohtaaminen. Se on se, mitä ikäihmiset tässä haluavat.
Nämä ovat isoja haasteita, ja näistä me toivottavasti ollaan yhtä mieltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-17T16:27:18,2023-01-17T16:30:28,Hyväksytty,1.1
2022_150_121,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Nyt vielä edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_122,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä asia, minkä nostitte, edustaja Nurminen, esille, tämä hoitoisuus. Siitähän minä olen puhunut tässä talossa vaikka kuinka monta kertaa, että minä näen, että ihmisen tarpeen mukaan pitää olla niitä hoitajia. Minä olen istunut ihmisen vuoteen vierellä, ja silloin on yksi henkilö yhtä ihmistä kohti, joskus tarvitaan 1,2. Jos on erittäin levoton tai kivulias potilas, silloin tarvitaan jopa enemmän kuin yksi, ja sen tähden tärkeää on se hoitoisuus. Ja kun aina saa pelätä sitä, että siitä minimistä tuleekin maksimi, niin meidän pitäisi aina muistaa se, että se on se hoitoisuus, mikä on sen hoitajamitoituksen ja hoitotyön tekijän ja työntekijän mitoituksen perustana.
No sitten täällä todettiin tästä, että tarvitaan niitä hoitajia. Olette täysin oikeassa siinä, että meidän pitää miettiä sitä, minkälainen... Täällä samaisessa tutkimuksessa, mikä viime viikolla on julkaistu — teidän kannattaa lukea se — puhutaan vanhustyön vetovoimasta. Siinä me tarvitsemme todella henkilöstölle sen, että on riittävä, työn vaativuutta vastaava palkkaus ja että on mietittynä myöskin ne työolot, että saa vaikuttaa omaan työhönsä ja että voi tehdä sitä työtä, mihin on saanut oman koulutuksensa — ja mikä on sitten myöskin se arvostus kaiken kaikkiaan ja johtaminen. Ne ovat kaikki niitä elementtejä, millä sitä pito- ja vetovoimaa saavutetaan. Ja siihen, minkälainen mielikuva meillä tällä hetkellä on vanhustenhuollosta: kyllähän me ollaan itsekin siihen syyllisiä, minkälaisen kuvan me annamme.
Ja sitten se asenne ratkaisee: ikäsyrjintä. Tämä tutkimus nostaa jälleen kerran sen, miten tässä yhteiskunnassa on ikäsyrjintää. Minulle tulee valtavasti palautetta siitä, että kun esimerkiksi mennään saamaan palveluja missä tahansa, niin katsotaan ohi tai puhutaan sille saattajalle, vaikka on sellainen henkilö, joka ymmärtää ihan täysin. Katsotaan vain sitä vuosilukua, koska olet syntynyt, ja siitä vedetään johtopäätös, että tuo henkilö ei voi ymmärtää tai kuulla tai niin. Se on väärä asenne ikäihmisiä kohtaan. Meillä on entistä parempikuntoisia ikäihmisiä, ja vaikka olisi liikuntakyky mennyt, niin pää voi silti toimia. Ja sen tähden meidän pitää muistaa, että jokainen on arvokas kaikenikäisenä. Sen tähden meidän seuraavan hallituksen pitäisi tämä ikäystävällinen Suomi ottaa nyt tavoitteeksi, se, että kaikenikäisiä arvostettaisiin. Otetaan esimerkiksi Japani esille. Japanissa on aivan erilainen käsitys ikääntyvistä: siellä arvostetaan ikääntymistä.
Ja sitten vielä sanon näistä seniorineuvoloista: On aivan liian kapea-alaista ajatella, että ne ovat tällaisia sote-neuvoloita. Tarvitaan tällaisia ikäkeskuksia, joissa on ict-tukea ja erilaisia palveluja, monikanavarahoituksella — hyvinvointialueet, kunnat, järjestöt, yksityinen, vakuutusyhtiöt, seurakunnat ja niin edelleen. Yhteisrahoituksella tällaisia ikäkeskuksia, eikä mitään pelkkiä sote-keskuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-17T16:30:29,2023-01-17T16:33:36,Hyväksytty,1.1
2022_150_123,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_150_124,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Harvemmin on tässä puoli viiden aikaan vielä lähes yksin salissa. Hienoa, että puhemies löytyy ja vielä edustaja Nurminenkin on siellä reippaana paikalla.
Meillä on nyt käsittelyssä liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta. Mainittua lakia muutettaisiin niin, että siinä määriteltäisiin vähimmäisvelvoitteet, joita hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän tulee noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen ajoneuvo- ja liikennepalveluhankinnoissa. Velvoitetasot olisi porrastettu kolmeen eri luokkaan alueellisten erityispiirteiden mukaan. Lisäksi kuntayhtymien ja kuntataustaisten yhtiöiden velvoitetasoja selkeytettäisiin.
Valiokunnan mielestä on kannatettavaa, että puhtaita ajoneuvoja lisätään julkisissa hankinnoissa, kuten EU-säätelykin velvoittaa. Esitys tukee fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitetta puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä sekä vastaavasti tukee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Valiokunnan mielestä on tarpeellista, että velvoiteosuudet asetetaan myös hyvinvointialueille, sillä ne hoitavat jatkossa toimintoja, jotka ovat aiemmin olleet kuntien ja kuntayhtymien vastuulla. Valiokunta pitää myös hyvänä, että esitys selkeyttää kuntayhtymien ja kuntataustaisten yhtiöiden velvoitteita.
Valiokunta katsoo, että tiettyjen ajoneuvojen jättäminen lain soveltamisalan ulkopuolelle on tärkeää. On tarpeen, että M1-luokan ajoneuvot, jotka ovat soveltuvia pyörätuolissa istuvan henkilön kuljettamiseen, jäävät lain soveltamisalan ulkopuolelle ajoneuvokaluston saatavuuden ja yhdenvertaisten liikkumismahdollisuuksien turvaamiseksi. Samoin erikoisvarustellut ajoneuvot, kuten hälytysajoneuvot, jäävät perustellusti soveltamisalan ulkopuolelle.
Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota asetettujen velvoitteiden kustannusvaikutuksiin sekä siihen liittyen myös lataus- ja jakeluverkoston riittävyyteen. On tuotu esiin, että monilla alueilla on tällä hetkellä merkittäviä puutteita lataus- ja jakeluverkoston kattavuudessa. Tähän liittyen valiokunta painottaa, että lataus- ja jakeluverkoston kehittämisessä on tarpeen huomioida palvelujen toimivuus alueellisesti siten, että latauspisteitä rakennetaan palvelutuotannon tarpeiden mukaisesti. Asiantuntijakuulemisissa on pidetty monien haja-asutusalueiden velvoiteprosentteja nykytilanteeseen nähden varsin korkeina ottaen huomioon myös joidenkin ajoneuvojen saatavuuteen ja pitkiin toimitusaikoihin liittyvät haasteet. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaa, siihen liittyviä haasteita ja erityisesti sen kustannusvaikutuksia seurataan ja arvioidaan tiiviisti jo ennen kuin laista tai siihen sisältyvistä eriytetyistä velvoiteprosenteista tehdään jälkiarviointi ennen toisen hankintajakson alkua. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hyväksyessään voimassa olevan lain eduskunta hyväksyi myös lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii jo ennen esityksessä tarkoitettua väliarviointia kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta myös käytännössä.
Lopuksi valiokunta haluaa kiinnittää huomiota viranomaisohjeistuksen ja neuvonnan tarpeellisuuteen lain täytäntöönpanossa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Liikenne- ja viestintäviraston määrärahojen riittävyydestä huolehditaan sen valvonta- ja neuvontatehtävien asianmukaiseksi hoitamiseksi. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että lainsäädännön mahdollistama Liikenne- ja viestintäviraston raporttitietojen luovuttaminen hankintayksiköille toteutetaan mahdollisimman joustavalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on laskenut Lapin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden vähimmäisosuuksia ehdotetusta 35 prosentista 20 prosenttiin. Saadun selvityksen mukaan molemmilla alueilla on merkittäviä haasteita tarvittavan lataus- ja jakeluverkoston kehittämisessä ja muun muassa sähköautojen hyödyntämisessä johtuen paikallisista olosuhteista, kuten erittäin pitkistä etäisyyksistä sekä harvasta asutuksesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edellä mainittujen muutosten jälkeen hyvinvointialueiden vähimmäisosuuksien keskiarvo vastaa nyt voimaan saatettavassa direktiivissä asetettua 38,5 prosentin vaatimusta.
Lisäksi valiokunta on tehnyt pieniä lakiteknisiä korjauksia. Valiokunta ehdottaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.
Arvoisa puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+7.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-17T16:34:45,2023-01-17T16:39:54,Hyväksytty,1.1
2022_150_125,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen. — Edustaja Aittakumpu poissa, edustaja Reijonen myös poissa, edustaja Mäenpää poissa, edustaja Torniainen poissa, edustaja Hoskonen poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_150_126,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 23/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 23/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_150_127,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 23/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintöä hallituksen esityksestä laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi. Ehdotetulla lailla eräiden Euroopan laajuisten liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä pantaisiin kansallisesti täytäntöön Euroopan laajuisen liikenneverkon toteuttamista edistäviä yhdenmukaistamistoimenpiteitä koskeva direktiivi eli niin kutsuttu Smart TEN-T. Laissa säädettäisiin direktiivin soveltamisalaan kuuluvien infrahankkeiden edellyttämien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden kokonaiskestosta, nimettäisiin Liikenne‑ ja viestintävirasto direktiivin mukaiseksi kansalliseksi viranomaiseksi ja säädettäisiin sen tehtävästä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia maantien toiminnallisen luokan määrittämistä koskevaan päätöksentekomenettelyyn. Ehdotuksen mukaan Liikenne‑ ja viestintävirasto vahvistaisi jatkossa maantien kuulumisen valta‑, kanta‑, seutu‑ tai yhdysteihin Väyläviraston tai elinkeino‑, liikenne‑ ja ympäristökeskuksen esityksestä. Lisäksi ratalakiin tehtäisiin tekninen muutos.
Valiokunta pitää hyvänä esityksen tavoitetta joustavoittaa ja nopeuttaa TEN-T-verkon hankkeiden etenemistä. Vaikka direktiivin ja lakiehdotuksen soveltamisalaan kuuluvia hankkeita on Suomessa vähän, esitys voi olla omiaan parantamaan hankkeiden tehokasta ja tarkoituksenmukaista läpivientiä ja tuoda ennustettavuutta myös hankkeiden kustannusten hallintaan. Valiokunta pitääkin esitystä saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille, että sitova neljän vuoden käsittelyä koskeva määräaikasääntely voi osoittautua ongelmalliseksi esimerkiksi tilanteissa, joissa usein viimeisenä asiaa käsittelevälle kunnan viranomaiselle ei siitä riippumattomista syistä jää riittävästi aikaa käsitellä asiaa ennen määräajan päättymistä. Saadun selvityksen mukaan neljän vuoden määräaikaa voidaan kuitenkin tarvittaessa jatkaa, mitä koskevan hakemuksen voivat tehdä Liikenne‑ ja viestintävirastolle myös toimivaltaiset viranomaiset. Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että esityksen perustelujen mukaan menettelyjen kokonaiskestoa koskevalla määräaikaissäännöksellä ei myöskään voida sivuuttaa asianosaisten ja muiden tahojen perustuslakiin ja EU-oikeuteen kiinnittyviä menettelyllisiä oikeuksia.
Lopuksi valiokunta haluaa kiinnittää tässäkin asiassa huomiota viranomaisresursseihin. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen viranomaisen tehtävän antamista Liikenne‑ ja viestintävirastolle, mitä on asiantuntijakuulemisessa kannatettu. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota Liikenne‑ ja viestintäviraston ja muiden esitykseen liittyvien viranomaisten resurssien riittävyyden keskeiseen merkitykseen sääntelyn tavoitteiden toteutumisen ja tarvittavan viranomaisyhteistyön kannalta. Valiokunta pitää myös tärkeänä, ettei esityksen toimeenpanosta aiheudu toimijoille kohtuutonta hallinnollista taakkaa tai kustannuksia. Valiokunta on tehnyt esityksen toiseen lakiehdotukseen yhden tulkintaa helpottavan selvennyksen sekä yhden kieliopillisen korjauksen. Valiokunta ehdottaa esityksen hyväksymistä osin muutettuna.
Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+8.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-17T16:40:53,2023-01-17T16:44:51,Hyväksytty,1.1
2022_150_128,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä sekä laeiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain 74 §:n muuttamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 290/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 23/2022 vp,Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Hoskonen poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_150_129,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 19/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 19/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_150_130,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti esittelen tämän työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön näin varapuheenjohtajan roolissa. Elikkä tällä esityksellä tehdään työllisyyden edistämisen kuntakokeiluun kaksi muutosta. Ensinnäkin lakia muutetaan siten, että jatkossa kuntakokeilualueen kunnalla on oikeus tehdä päätös siitä, täyttääkö kunnan asiakkaana oleva henkilö Työkanava Oy:stä annetun lain mukaiset edellytykset yhtiön työllistämiseksi. Nykyinen sääntely toimivallasta on ollut kokeilukuntien kannalta hyvin epätäsmällinen, ja sitä on tarpeen selkeyttää niin, että kokeilukunnan oikeus päätöksentekoon määritellään laissa.
Toiseksi esityksellä siirretään kokeilukuntien asiakkaiksi myös sellaiset kunnassa asuvat henkilöt, joille annetaan ulkomaalaislain 109 §:ssä tarkoitettua tilapäistä suojelua. Tämän muutoksen tarkoituksena on parantaa Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä siten, että he tilapäistä suojelua saavina voivat siirtyä kuntakokeilujen asiakkaiksi jo ennen kotikuntaoikeuden saamista. Valtion vuoden 2023 talousarvion täydennysesityksessä on osoitettu resursseja ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien kotoutumiskoulutukseen ja työllistymisen edistämiseen. Mietinnössä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa olevan tärkeää seurata, että resurssit riittävät. Mikäli palvelutarve edellyttää, on rahoitusta voitava valiokunnan mielestä myös lisätä.
Valiokunta teki tähän lakiehdotukseen kaksi hyvin vähäistä teknistä muutosta, ja tämä mietintö oli valiokuntatyössä yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+9.aspx,fi,Katja Taimela,952,2023-01-17T16:45:18,2023-01-17T16:46:57,Hyväksytty,1.1
2022_150_131,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 19/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_150_132,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 295/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Työllisyyden edistäminen on totta kai yksi tärkeimpiä asioita, mitä tässä talossa käsitellään. On hyvä huomata — niin kuin äskeisessä puheenvuorossa kuulimme — että tätä mietintöä on valmisteltu huolella. Ongelmia näen siinä ainoastaan — ymmärrän toki, että suurissa kasvukeskuksissa tällainen työllistämisprojekti on varmaan paljon, paljon helpompi toteuttaa — että sitten kuitenkin pienissä kunnissa, missä on paljon potentiaalia, uusien työpaikkojen luominen on vaikeampaa. Kuten sanoin tässä aiemmin toista asiaa käsiteltäessä, niin pienissä kunnissa on se ongelma, että hyvin moni hanke törmää seinään siinä vaiheessa, kun haetaan lupia. Meidän lupaviidakko on mennyt sellaiseksi, että on muutamia, kotikunnassakin, esimerkkejä, että on jotain lupaa haettu ja se on kestänyt ja kestänyt ja kestänyt ja yrittäjä on sitten lopettanut yrittämisensä ja siirtänyt liiketoiminnan jonnekin muualle. Elikkä eduskunnan pitää nyt näihin puuttua, niin että saamme byrokratiaa purettua, avointa sektoria kasvatettua, niin että uusia työpaikkoja syntyy enemmän.
Muistamme pääministeri Juha Sipilän hallituksen ajoilta aikanaan, että silloinhan tätä työllistämisprojektia vietiin menestyksellä eteenpäin ja luotiin 140 000 uutta työpaikkaa. Silloinhan pahat kielet katsoivat asiakseen ilmoittaa, että ne on tehty tempputyöllistämisillä. Tutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia niistä työpaikoista syntyi yksityisiin yrityksiin, ja siinä on se suomalaisen tulevaisuuden avain. Jos me haluamme, että ruvetaan jonain päivänä velkoja maksamaan, niin se meidän pitää tehdä, yrityksien kautta mennä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi toivon sitä, että kun tämäntyyppisiä lakeja tämänkin lain jälkeen tulee, niin otamme huomioon ne paikalliset olosuhteet paljon paremmin. Jos tämä menee aina keskusjohtoisesti — siis tarkoitan, että isot keskukset, vaikka maakuntakeskukset johtavat — niin se keskittää edelleen sitä järjestelmää ja pienemmät kunnat jäävät sitten jalkoihin. Siitä olen erittäin huolissani.
Toivon, arvoisa puhemies, lopuksi, että kun nyt olemme menossa aikaa kohti, että työllisyys näyttäisi parantuvan, niin seuraavassa laissa tai vastaavissa laeissa huomioimme paremmin ne pienet paikkakunnat ja otamme ne huomioon esimerkiksi paljon joustavammalla lupapolitiikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-17T16:46:59,2023-01-17T16:49:25,Hyväksytty,1.1
2022_150_133,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilöstörahastolain ja tuloverolain 65 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 265/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_150_134,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilöstörahastolain ja tuloverolain 65 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 265/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti myös tästä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan varapuheenjohtajan roolissa:
Elikkä tällä esityksellä ehdotetaan muutettaviksi henkilöstörahastolakia ja tuloverolakia. Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varoja. Rahasto liittyy aina yritykseen tai konserniin, jonka palveluksessa henkilöstö on. Henkilöstörahasto voi olla myös valtion virastossa ja kunnassa ja tämän esityksen hyväksymisen jälkeen myös hyvinvointialueilla ja hyvinvointiyhtymissä.
Voimassa olevan lain mukaan rahasto voidaan perustaa vain, jos yrityksessä on vähintään kymmenen työntekijää ja sen liikevaihto on 200 000 euroa. Esityksellä tätä edellytystä kevennetään niin, että riittää, jos työsuhteessa olevien henkilöiden määrä yrityksessä on vähintään viisi ja liikevaihto tai sitä vastaava tuotto rahastoa perustettaessa on 100 000 euroa.
Voimassa oleva laki ei mahdollista rahasto-osuuden siirtoa henkilöstörahastojen välillä, vaan työsuhteen päätyttyä rahasto-osuus on aina nostettava rahana. Jatkossa työpaikan vaihdon yhteydessä myös rahasto-osuus voidaan siirtää, ja selkeyden vuoksi tuloverolakiin vielä lisätään nimenomainen säännös, jonka mukaan rahasto-osuuden siirto voi tapahtua veroseuraamuksitta.
Myös henkilöstörahastojen hallinnointia koskevia säännöksiä ehdotetaan esityksessä selkeytettäviksi.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina, ja tämäkin mietintö oli valiokuntatyössä yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+10.aspx,fi,Katja Taimela,952,2023-01-17T16:49:47,2023-01-17T16:51:27,Hyväksytty,1.1
2022_150_135,150/2022,2023-01-17,13.59,16.52,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi henkilöstörahastolain ja tuloverolain 65 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 265/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 20/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_150+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_1,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 6/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Mennään keskusteluun, jonka aloittaa valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_151_2,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2021 [Hälinää — Puhemies koputtaa] on valmistunut. Mietintö on yksimielinen. Muille valiokunnille varattiin tilaisuus antaa lausunto kertomuksesta. 
Hyvin vakiintuneeseen käytäntöön perustuen perustuslakivaliokunta ei ole mietinnössä arvioinut oikeuskanslerin yksittäisiä ratkaisuja tai kannanottoja. Oikeuskanslerin kertomuksen yleiskatsausosassa esitellään oikeuskanslerin tehtävät ja toimivaltuudet sekä tarkastellaan muun muassa Oikeuskanslerinviraston organisaatiota ja taloutta. Tämän lisäksi kertomuksessa selostetaan oikeuskanslerin toimintaa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, perus- ja ihmisoikeuksien valvontaa... [Hälinää] 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisa edustaja, nyt pyydän muita edustajia käymään muut keskustelut salin ulkopuolella. Keskitytään tähän asiaan, joka on esityslistalla. — Edustaja Ojala-Niemelä jatkaa.] Kiitoksia, puhemies! — ...oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja sen osana asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvontaa sekä viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvontaa hallinnonaloittain. 
Tilastotietoja viraston toimenpiteistä ja työtilanteesta sisältyy kertomuksen viimeiseen lukuun. Kertomukseen sisältyy myös erityisiä teema-artikkeleita sekä tiivistettyjä tietolaatikoita laillisuusvalvonnan keskeisistä näkökulmista ja havainnoista.
Kertomukseen sisältyvät vakiintuneen käytännön mukaisesti myös oikeuskanslerin ja apulaisoikeuskanslerin puheenvuorot:
Oikeuskansleri kuvaa puheenvuorossaan oikeuskanslerin suorittaman ennakollisen säädösvalvonnan toimenpidekynnystä ennen hallituksen esityksen antamista eduskunnalle tai valtioneuvoston tai tasavallan presidentin asetuksesta päättämistä. Oikeuskansleri tuo puheenvuorossaan esiin tältä osin muun muassa oikeuskanslerin laillisuusvalvontakäytännössä tunnistetut puuttumiskynnyksen seitsemän tyyppitapausta. 
Apulaisoikeuskansleri käsittelee puheenvuorossaan laillisuusvalvojan ja median rooleja. Apulaisoikeuskansleri korostaa kirjoituksessaan, että laillisuusvalvonta on julkista toimintaa ja sillä on monia yhteyksiä mediaan. Puheenvuorossa tuodaan esiin, että moni merkittävä laillisuusvalvontaratkaisu on saanut alkunsa mediassa olleesta uutisesta tai kirjoituksesta.
Perustuslakivaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että Oikeuskanslerinviraston työmäärä on valiokunnan saaman selvityksen valossa jäämässä selvästi aikaisempaa korkeammalle tasolle samalla, kun käsiteltävien asioiden monimutkaisuus ja laadullinen vaikeusaste lisääntyvät edelleen. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että laillisuusvalvontaan varataan riittävät resurssit. 
Perustuslakivaliokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2023-01-18T14:00:45,2023-01-18T14:03:50,Hyväksytty,1.1
2022_151_3,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Näin, kiitoksia perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle. — Ja seuraavana edustaja Juvonen. — Vai haluatteko, oikeuskansleri Pöysti, kommentoida tässä vaiheessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_4,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota kahteen olennaisen tärkeään seikkaan eli ylimpien laillisuusvalvojien riippumattomuuteen ja resursseihin. Oikeusturvan toteuttamisessa ja suomalaisen demokratian ja oikeusvaltion turvaamisessa yleensä molemmilla laillisuusvalvojilla on merkittävä rooli yksilöiden ja näiden yhteisöjen ja yritysten näkökulmasta. Ylin laillisuusvalvonta täydentää tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten toimintaa ja käsittelee osaksi eri asioita kuin tuomioistuimet. Oikeuskansleri ja oikeusasiamiehet ovat molemmat suomalaisessa oikeuselämässä varsin halpoja ja hyvin matalalla kynnyksellä toimivia oikeusturvan suojamekanismeja. 
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen tehtäväjakouudistus on tullut voimaan, ja ensimmäiset kokemukset siitä ovat myöskin resurssien käytön näkökulmasta hyvin myönteisiä. On merkittävästi vähemmän päällekkäisyyttä oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välillä, ja kantelijat ovat myöskin odotettua paremmin ohjautuneet asiansa käsittelevälle laillisuusvalvojalle. Oikeuskanslerin puolella jutturuuhkaa on saatu viime vuoden aikana eli mietinnön valmistumisen aikoihin merkittävästi purettua, mutta sitä on edelleen purettavana. Mutta tilanne näyttää siltä, että voidaan siirtyä vähitellen kohti tehtäväjaon mukaista, yhä rakenteellisempaa ja ennakoivampaa laillisuusvalvontaa oikeuskanslerin puolella, jossa jo ennakoivasti pyritään turvaamaan niin hyvä lainsäädäntö kuin ihmisten ja yritysten ja yhteisöjen oikeuksien huomiointi niin toimintatavassa, julkishallinnossa kuin tietojärjestelmissä.
Olemme myöskin ottaneet vastaan EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin mukaisen ilmoittajansuojelulaissa säädetyn tehtävän riippumattomana ulkoisena ilmoituskanavana, ja viranomaisia on ohjattu tässä uudessa menettelyssä oikein toimimaan ja ottamaan ilmoituskanavansa käyttöön, ja ensimmäinen ilmoituskin on jo tehty. 
Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeiset valtiopäivät ovat kiireisiä. Näille valtiopäiville on tähän päivään mennessä annettu 321 kappaletta hallituksen esityksiä, ja näyttää siltä, että huomenna valtioneuvoston yleisistuntoon tulee kaksi lisää. Näin lähestytään jo Alexander Stubbin ja Mari Kiviniemen hallitusten ennätyslukuja. Näiden esitysten joukossa on huomattavan merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia. Uutteruus lainsäädäntötyössä ja uutteruus yhteiskunnan kehittämisessä on hyvä asia, mutta ajoituksessa on ongelma. Lainsäädäntötyön voimakas painottuminen aina vaalikauden viimeiseen vuoteen heikentää havaintojen mukaan lainvalmistelun laatua. Se kyllä estää kohtuullisilla edellytyksillä meitäkin tekemästä täysimääräisesti tätä ennakollista valvontaa, ja ennen kaikkea se tekee eduskunnalle vaikeaksi huolella käsitellä kaikki mittavat asiat. Ruuhkautuminen on hallinnollisen ja poliittisen järjestelmän logiikan valossa, kun asioita halutaan saada valmiiksi, erittäin ymmärrettävää, mutta ajoituspulmaan olisi kyllä hyvä etsiä kestäviä ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Oikeuskanslerinvirastolle osoitetut määrärahat ovat tehokkaassa käytössä, ja me tehdään omalta osaltamme parhaamme isänmaamme lain ja ihmisten oikeuksien puolustamiseksi. [Ben Zyskowicz: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2023-01-18T14:03:56,2023-01-18T14:07:12,Hyväksytty,1.1
2022_151_5,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Kiitoksia, oikeuskansleri Tuomas Pöysti. — Ja nyt edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_6,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle mietinnön esittelystä ja oikeuskansleri Pöystille siitä, että olette täällä paikalla.
Arvoisa puhemies! Oikeuskansleri totesi tuossa puheensa lopuksi, että lainsäädäntötyön kääntyminen tässä eduskuntakauden loppuvaiheessa kiihkeimmilleen on haasteellista. Näin tulkitsin, ja koen sen kyllä myös kansanedustajana, että kun eduskuntakausi on päättymässä, asioita tulee paljon ja sitten niitä rynnitään, viedään kiireesti eteenpäin, viedään joko hidastelemalla tai kiireellä, ja nämä ovat kyllä hieman vaikeita tilanteita.
Mutta se, mistä haluan puhua, liittyy siihen, että oikeuskansleri lausuu hallituksen esityksiin tärkeitä kannanottoja ja niitä sitten lainvalmistelussa myös valiokunnissa käsittelemme. Nostan muutaman tärkeän lausunnon, mitä oikeuskansleri on lausunut, ja käsittelyssä on siis tämä toimintakertomus vuodelta 2021.
Oikeuskansleri lausui perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamisesta seuraavanlaisesti: on kiinnitettävä huomiota mielenterveyspalvelujen saatavuuteen. Tämä on erittäin tärkeä asia, mikä myös valiokunnassa huomioitiin, ja on myös tärkeää se, mitä oikeuskansleri lausui siitä, miten potilaan yhteydensaanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi on järjestettävissä nopeaksi ja sujuvaksi toiminnaksi.
Sitten hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevasta lainsäädännöstä. Täällä oikeuskansleri peräsi resursseja. Hän totesi, että TE-toimistojen työvoimapoliittisten lausuntojen antamisen viiveet ja puutteet sekä niihin liittyvät Kelan etuusasioiden käsittelyssä tapahtuvat laiminlyönnit ovat nousseet esille kantelujen yhteydessä. On tärkeää, että TE-toimistot, ely-keskukset ja Kela valmistautuvat ja kouluttautuvat uudistuksen tuomiin muutoksiin, ja tämähän tarvitsee resursseja.
Genomikeskukseen liittyen oikeuskansleri totesi, että esitysluonnoksen perusteluihin on jäänyt epäloogisuuksia. Eli on tärkeää, että lainvalmistelu on perusteellista ja siellä ei ole epäloogisuutta.
Sitten vielä, jos mainitsen tästä lastensuojelulaista, niin muun muassa vaativa sijaishuolto sai oikeuskanslerin huomiota. Siellä puututtiin muun muassa siihen, kuinka paljon asiakkaita sosiaalityöntekijöillä tulisi olla. Hän nosti myös esille työn palkkaukseen liittyvän kysymyksen, ja vielä eteenpäin mentäessä, kun lastensuojelulakia muutettiin, oikeuskansleri nosti esille tärkeän seikan, muun muassa lisäkoulutuspaikat ja sen, että niitä koulutuspaikkoja on riittävästi.
Sitten vielä yhden maininnan haluan nostaa esille liittyen sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain muuttamiseen. Pidän erittäin tärkeänä oikeuskanslerin lausuntoa myös tähän. Hän ottaa kantaa kotihoidon ympärivuorokautisuuden aiheuttamaan merkittävään lisätyövoiman tarpeen kasvuun ja nostaa esille muun muassa lähihoitajien saatavuuden ja sen haasteen, mikä tällä hetkellä on. Eli oikeuskansleri toteaa, että on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka riittävä työvoiman saatavuus turvataan, ja tästähän me täällä eduskunnassa olemme viimeksi eilen keskustelleet, että terveydenhuollon henkilöstön saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota.
Mutta nyt kysyisin, arvoisa oikeuskansleri, teiltä: miten koette, että teidän lausuntonne huomioidaan valiokunnissa, ja kuinka tärkeänä pitäisitte sitä, että olisi melkeinpä velvoite huomioida teidän lausunnot niin hyvin kuin mahdollista, jotta saadaan tärkeät näkemykset sinne valiokunnan mietintöihin ja siihen lainvalmisteluun mukaan? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-18T14:07:21,2023-01-18T14:11:53,Hyväksytty,1.1
2022_151_7,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Näin. Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_8,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia oikeuskansleri Pöystille hyvästä alustuspuheenvuorosta. Todellakin riippumaton laillisuusvalvonta on todella suuri rikkaus, ja siinä varmasti oikeuskanslerilla ja myös hänen henkilökunnallaan on valtava tehtävä, nimittäin lainsäädäntö monimutkaistuu joka päivä.
Yksi suurin uhka mielestäni tälle toimivalle järjestelmälle on siinä, että Euroopan unionista tulee meille niin valtava määrä tavaraa, erilaisia asetuksia, esityksiä. Ja me kaikki kansanedustajat tiedämme, kun tuolla valiokunnissa istumme, miten valtavasti Euroopan unionin asioita eri muodoissaan esitetään, tulee E-kirjettä, U-kirjettä ja monta muuta asiaa, joiden käsittelyajat ovat aivan käsittämättömän lyhyitä. Pahimmillaan esimerkiksi talousvaliokunnassa ovat paperit tulleet pöydälle tänä päivänä ja lausuntojen on pitänyt olla valmiina viimeistään huomenna — ei olisi tehnyt pahaa, vaikka olisi ollut samana päivänä valmiina. Miten sellainen asioiden käsittely yleensä on mahdollista, kun ei keritä perehtyä asioihin? Tämä ei tietenkään ole oikeuskanslerin vika, ei missään nimessä, se on meidän oma vikamme, ja tässä talossa pitää puuttua siihen. Mutta miten niissä olosuhteissa voisi yleensäkään olla laillisuusvalvontaa, kun edellisenä iltana tulee paperit ja huomenna pitää olla paperien valmiina? Tämä on se heikko kohta, suoranainen akilleenkantapää, Suomen eduskunnan toiminnassa. Tämä päivä olkoon eduskunnan talousvaliokunnalle esimerkki siitä, miten asioita tulee valtavan suurina kokonaisuuksina ja lausuntojen pitäisi olla melkein heti valmiina.
On hyvä, että oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin välinen työnjako on selvennyt tämän uuden lainsäädännön myötä. Ja mikäli oikein tulkitsin, oikeuskansleri oli tähän tilanteeseen kohtuullisen tyytyväinen, mikä on minun mielestäni erittäin positiivinen asia, kun tulevaisuutta katsellaan.
Tämä hallituksen esitysten suuri määrä, niin kuin oikeuskansleri mainitsi, on havaittu myös täällä eduskunnassa: meille tulee valtavasti tavaraa. Nytkin kaikissa valiokunnissa on ruuhkaa, ja mitä lähemmäksi tulee tämän vaalikauden loppu, sen enemmän huomaamme, että siellä on kokouksia kokouksien päälle plus sitten vielä ylimääräiset sen lisäksi, mikäli istuntoaikataulu sen sallii. On tärkeää se, että oikeuskansleri työssään ja siellä virastossa oleva henkilöstö pystyvät nämä asiat hoitamaan ja laillisuusvalvonnan toteuttamaan. Oikeuskanslerihan valvoo myös valtioneuvoston toiminnan laillisuutta, ja sekään tehtävä ei missään nimessä ole vähäinen. Siellä tapahtuu merkittäviä valvontatoimenpiteitä, jotka vaikuttavat kaikkiin suomalaisiin. Tämän onnistuminen takaa sen, että myös täällä eduskunnassa pystymme tekemään paljon tasokkaampaa lainsäädäntöä. Se on totta, että lainvalmistelussa meillä on toivomisen varaa, mutta meidän pitää siihenkin asiaan kiinnittää huomiota.
Mutta eduskunnalta tämä vaatii selvää selkärankaa, että Euroopan unionin suuntaan alamme vaatia sitä, että asioita pitää oikeasti pystyä käsittelemään. Kiire ei saa olla se peruste, jonka mukaan tänä päivänä pitää lausunnon olla valmiina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-18T14:11:53,2023-01-18T14:14:51,Hyväksytty,1.1
2022_151_9,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_10,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikeuskanslerilla on tavattoman tärkeä ja myös hyvin riippumaton asema niin viranomaisten kuin valtionhallinnon laillisuustoimien laillisuudenvalvonnassa. On totta, että myös kansalaisten oikeusturvan kannalta resurssien on oltava riittävät, ja on kyllä vakavasti huomioitava se, että perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota tähän työmäärän nousemiseen aiempaa korkeammalle tasolle samalla, kun käsiteltävien asioiden monimutkaisuus ja laadullinen vaikeusaste edelleen lisääntyvät.
Tälle tarkasteluvuodellehan sijoittuu myös koronatoimia, tietynlaisia kriisitoimia, jolloin lakeja valmisteltiin kriisitunnelmissa. Varmasti myös virheitä tapahtui, ja oikeuskanslerikin on istunut näissä istunnoissa mukana. Olisi mielestäni tärkeää, että jossakin vaiheessa suoritettaisiin huolellinen tarkastelu näistä tehdyistä toimista, jotta voitaisiin ottaa opiksi tulevaisuudessa, koska eivät nämä kriisit varmasti tähän ole jäämässä.
Täällä kiinnitetään huomiota myös tähän apulaisoikeuskansleri Puumalaisen puheenvuoroon laillisuusvalvojan ja median rooleista. On kyllä ihan avoimesti todettava, että medialla on myös päättäjien kannalta tärkeä ja merkittävä rooli tuoda esiin erilaisia ajankohtaisia epäkohtia, ja sen vuoksi on tietysti tärkeää, että medialla on myös toimintaedellytykset esimerkiksi lainsäädännön valossa selvitellä näitä tilanteita. Nythän ovat tavattoman ajankohtaisia nämä vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toimintaan liittyvät epäkohdat, jopa tuo valtavan järkyttävä Ison Omenan kuolemantapaus. Tähän liittyy monia kysymyksiä siitä, millä tavoin voidaan käyttää tavallaan julkisen vallankäytön piiriin kuuluvia toimia ja myös voimaa, voimankäyttötapoja, ja se liittyy myös kysymykseen kansalaisten oikeudesta liikkua vapaasti ja siihen, missä tilanteissa heitä voidaan erilaisista tiloista poistaa. Toivon, että tämäkin tulisi jollakin tavalla oikeuskanslerin myöhempiin raportteihin huomioitavaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-18T14:14:51,2023-01-18T14:18:03,Hyväksytty,1.1
2022_151_11,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_12,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oikeuskanslerin kertomuksessa vuodelta 2021 käsitellään myös koronaepidemiaa. Täällä kerrotaan seuraavasti: ”Tartuntatautilakia muutettiin vuoden aikana 13 kertaa. Lakiin lisättiin uusia säännöksiä muun muassa ravintoloiden ja elinkeinotoiminnan, kokoontumisten ja liikennepalvelujen rajoituksista, EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytöstä rajaliikenteessä sekä pääsyssä ravintoloihin, muihin tiloihin ja tilaisuuksiin, varmuusvarastojen käyttöönotosta ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön rokotuksista.” Tämä on semmoinen asia, mikä itseäni askarruttaa, ja jos oikein muistan, niin tästä äänestettiin täällä ja kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset äänestivät tätä henkilöstön rokotusta vastaan. Se on nyt lauennut, laki astui voimaan 1.2.2022, ja se kuitenkin oli semmoinen tavallansa... Itse näen niin, että se loukkasi yhdenvertaisuutta meidän kansalaisten keskuudessa, enkä ymmärrä sitä, ja mielestäni kun nyt tämänhetkisiä koronatilastoja katsoo, niin se on ollut jopa ihan täysin älytöntä. Silloin Pauli Rautiainen, joka on valtiosääntöoikeuden dosentti, kirjoitti Perustuslakiblogissa hyvin kriittiseen sävyyn asiaan liittyvästä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja erityisesti siitä, ettei rokottamattomille hoitajille olisi pahimmillaan palkanmaksuvelvollisuutta. 
Olisin halunnut kysyä teiltä, mikä ei tästä kirjasta oikein selviä, että mikä teidän kantanne tähän oli ja puidaanko sitä vielä jatkossa ja menikö se oikein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-18T14:18:04,2023-01-18T14:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_151_13,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Näin. — Ja nyt oikeuskansleri Tuomas Pöysti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_14,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksistä. Oikeuskanslerin lausunnot lainvalmisteluvaiheessa huomioidaan erittäin hyvin — ei täydellisesti, mutta ne ovat lausuntoja, ja ne on huomioitu hyvin. Eduskunnan valiokunnat ovat myöskin tarvittaessa hyödyntäneet meidän asiantuntemustamme, ja se on tietysti suomalaisessa järjestelmässä eduskunnan valiokuntien käytettävissä harkinnan mukaan.
Euroopan unionin lainsäädännössä tapahtuu nyt todella paljon mielenkiintoisia ja jännittäviä asioita, ja oikeuskansleri pyrkii turvaamaan tätä eduskunnan osallistumismahdollisuutta osin ennakollisesti mutta etupäässä jälkikäteen siinä, että nämä kirjelmät saapuisivat ajoissa tänne. Lähinnä se aikatauluasia on jälkikäteistä, mutta tässä asiassa meidän pitäisi myöskin kansallisesti kehittää ennakointia, jotta pystyttäisiin ennakoimaan, mitä sieltä on tulossa, koska todella isoja asioita on mennyt aika nopealla aikataululla.
Olen itse pitänyt tärkeänä sitä, että tästä korona-ajasta tehtäisiin kattavat arvioinnit. Joitakin arviointeja on tehty, mutta nyt kun ovat muut murheet päällimmäisenä, se on ehkä sitten jäänyt vähän muitten kiireitten alle, mikä on ymmärrettävää, mutta pitäisin kokonaisarviointia tärkeänä. Itse asiassa esimerkiksi tämä edustaja Mäenpään viittaama tartuntatautilaki: yksi oppi on minusta aivan selvä, ja se on se — ja oikeuskanslerinkin kanta on se — että sitä lakia täytyisi nyt parantaa, jotta emme toista kertaa ajautuisi tämmöiseen hätälainvalmistelutilanteeseen. Minun käsitykseni on, että sosiaali- ja terveysministeriö on muodollisesti avannut sen arvioinnin mutta asialle ei ole tehty yhtään mitään. Eli tämä tartuntatautilain arviointi ja uudistaminen täytyisi tehdä. 
Suomalaisessa järjestelmässä perustuslakivaliokunta ensisijaisesti arvioi tämän lakien perustuslainmukaisuuden, ja nämä tartuntatautilain muutokset, mukaan lukien tämä rokotussääntely, oli käsitelty siellä. Oikeuskansleri seuraa näissä asioissa sitä perustuslakivaliokunnan linjaa, mutta yksittäistapausten oikeudenmukaisuudesta näitten hoitajien aseman osalta joitakin juttuja on vireillä. Ja sehän riippuu sitten siitä, miten kussakin tilanteessa on menetelty. Ei ole ihan asianmukaista, että tämän tarkemmin ryhtyisin täällä suuressa salissa yksittäisiä asioita käsittelemään.
Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksistä ja mahdollisuudesta vastata niihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2023-01-18T14:20:31,2023-01-18T14:23:02,Hyväksytty,1.1
2022_151_15,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Kiitoksia. — Ja nyt edustaja Koskinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_16,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Herra puhemies! Ihan tuohon äskeiseen asiaan täydennyksenä: Tuosta pandemia-ajan poikkeuslainsäädännöstä ja poikkeuksellisista hallinnon toimenpiteistä, niistä kokemuksista, olisi tosiaan hyvä saada tällainen koottu selvitys. Itse asiassa siitä oli eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa edellisvuonna puhetta. Oikeusasiamiehellähän on tiiviimpi kansainvälinen verkosto, joten siihen voisi sisällyttää myös kansainvälistä vertailua siitä, miten eri maissa laillisuusvalvonta on näissä hyvin haasteellisissa oloissa, poikkeuksellisessa tilanteessa menetellyt ja selvinnyt.
Tärkeätä nämä kokemukset ja niiden kirjaaminen olisivat myös sen kannalta, että valmiuslainsäädäntöä ollaan uusimassa pitkällä projektilla, ja niin kuin oikeuskansleri viittasi, myös näitä tärkeimpiä erityislakeja, jotka tällaisessa tilanteessa tulevat sovellettaviksi, tartuntatautilakia ja muita siihen liittyviä, ollaan uusimassa. Ja siinä on hyvä, mitä laajempi kansainvälinen aineisto ja vertailumateriaali on käytössä, jolloin pystytään sitten tekemään myös Suomessa hyviä säädäntöratkaisuja.
Kokonaisuutenahan laillisuusvalvonta on selvinnyt näissä poikkeusoloissakin kiitettävästi. Niin ministeriöissä kuin myös laillisuusvalvonnan puolella ja ennen kaikkea ennakollisessa laillisuusvalvonnassa ministeriöiden ja hallituksen esitysten valmistelussa työpaineet ovat olleet kovat, ja kuitenkin on pystytty pitämään niin täällä ministeriöiden laillisuusvalvonnan kuin sitten eduskunnankin puolella kiinni näistä tärkeistä periaatteista, että kiireellisissäkin tilanteissa valvotaan, että perusoikeuksia ja valtiosääntöä noudatetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2023-01-18T14:23:06,2023-01-18T14:25:16,Hyväksytty,1.1
2022_151_17,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_18,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän oikeuskansleria tuosta arviosta, ja todellakin pidän tärkeänä, että jälkikäteisarviointi näistä koronatoimista, joissa meidän kaikkien on syytä katsoa peiliin, tullaan tekemään mahdollisimman avoimesti ja huolellisesti. On myönnettävä, että korona-aikana lakeja jouduttiin säätämään ja säädettiin varsin hätäisesti, ja mielestäni olisi tärkeää esimerkiksi jälkikäteen arvioida, oliko vaikkapa Uudenmaan sulku, joka oli niin raju toimenpide, todellakin välttämätön.
Sitten kun tätä tartuntatautilakia varmasti nyt jatkossa tullaan uudistamaan, mikä onkin varmasti hyvä, niin tässä olisi kyllä tärkeää nyt valvoa, että sitä ei tehtäisi hätäisesti, vaan se tehtäisiin todellakin huolellisesti ja lääketieteellisiin arvioihin perustuen. Tällä hetkellä esimerkiksi koronarokotteista me tiedämme, että ne eivät estä tartunnan saamista eivätkä ne estä tartuttavuutta. Olen itsekin neljä rokotetta saanut, ja silti olen saanut aika kovaoireisenkin koronataudin. Ja kun näihin sote-henkilöstön koronarokotevelvoitteisiin kytkettiin hyvin raskaita sanktioita, niin kyllä pidän sitä edelleenkin kohtuuttomana ja toivon, että jatkossa emme tällaisia tilanteita näkisi. Eli kyllä niiden toimenpiteiden tulee olla oikeasuhteisia suhteessa niihin lääketieteellisiin faktoihin, jotka esimerkiksi rokotteisiin liittyvät. Todella harras toiveeni on se, että oikeuskansleri huolella valvoisi tämän tartuntatautilain valmistelua, jotta siinä ei tulisi tämäntapaisia ylilyöntejä jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-18T14:25:16,2023-01-18T14:27:30,Hyväksytty,1.1
2022_151_19,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_20,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Kiitos perustuslakivaliokunnalle mietinnöstä ja oikeuskanslerille puheenvuorosta. Mielestäni on ymmärrettävää, että kun pandemia oli täysin poikkeuksellinen toimenpide, joka aiheutti poikkeuksellista lainsäädäntöä, niin suunnilleen kaikki siihen liittyvät lait jouduttiin arvioimaan perustuslakivaliokunnassa, koska niissä oli kyse ihmisten perusoikeuksista, kuten vaikkapa liikkumisen vapaudesta. Ja sekin on mielestäni ymmärrettävää, että monissa kohdin perustuslakivaliokunta katsoi, että lakia tulee muuttaa, jotta se on sopusoinnussa perustuslakimme kanssa.
Kiinnitän huomiota asiaan, johon olen kiinnittänyt huomiota useasti aikaisemminkin. Nimittäin tavallisessa lainsäädännössä, siis sellaisessa, joka ei mitenkään liittynyt tähän pandemiaan, koronaepidemiaan, perustuslakivaliokunta on tällä vaalikaudella antanut yli 40 sellaista lausuntoa, jossa ponnessa todetaan, että laissa on perustuslainvastaisuuksia yksi tai useampia. Kun niitä monissa lausunnoissa on vielä löydetty useampia, se viittaa siihen, että tänne on annettu kymmenittäin lakeja, lakiesityksiä, joissa on useampia perustuslain vastaisia säännösehdotuksia. Mielestäni tämä on epänormaalia. Kun tiedän, että hallitus suhtautuu hyvin vakavasti perustuslain tarkkaan noudattamiseen, kun tiedän, että ministeriöissä lakeja valmistelevat virkamiehet, jotka ovat mielestäni hyvin päteviä ja osaavia, suhtautuvat hyvin vakavasti perustuslain tarkkaan noudattamiseen, ja kun tiedän, että meillä on erittäin pätevä oikeuskansleri, joka suhtautuu myös erittäin vakavasti perustuslain tarkkaan noudattamiseen, on mielestäni epänormaalia, että eduskuntaan on voinut tulla lakiesityksiä, joissa on kymmenittäin perustuslain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä.
Ainoa selitykseni tälle on se, että meillä perustuslakivaliokunnassa — enkä tarkoita pelkästään nykyistä perustuslakivaliokuntaa, vaan edellistä ja sitä edellistä ja vielä seuraavaakin — perustuslakia tulkitaan ylikireästi. Muuten ei ole selitettävissä se, että jatkuvasti, päivittäin, viikoittain, perustuslakivaliokunnassa joudutaan huomaamaan, että lakiesityksessä on perustuslainvastaisuuksia. Onko tätä asiaa pohdittu oikeuskanslerin toimesta? Olisi mielenkiintoista kuulla teidän näkemyksenne tästä asiasta. Minulla on siitä vankka oma näkemykseni, mutta en ollenkaan väitä, että se on ainoa mahdollinen tulkinta. Mutta tilanne on mielestäni outo, ja sitä pitäisi arvioida sekä perustuslakivaliokunnassa että myös laajemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-18T14:27:31,2023-01-18T14:30:35,Hyväksytty,1.1
2022_151_21,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_22,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä yksi kysymys oikeastaan kanslerille hänen arvokkaasta työstään. Edustaja Zyskowicz äsken omassa puheenvuorossaan hyvin luonnehti perustuslainmukaisuuden valvontaa niistä Suomen hallituksen esityksistä, jotka tänne taloon annetaan, ja ne siellä valiokunnissa sitten käsitellään. Nimenomaan perustuslakivaliokunnan käsittelyä edustaja Zyskowicz ansiokkaasti tässä arvioi. Toki tiedän edustaja Zyskowiczin kannan näihin asioihin, ja hän on sen reilusti tuonut täällä esille ja vaatinut asianmukaisia muutoksia, kun tilanne tulee eteen.
Yksi asia, arvoisa puhemies ja arvoisa oikeuskansleri, minua askarruttaa ihan oikeasti. Hallituksen esitysten lainmukaisuus kyllä katsotaan perustuslakivaliokunnassa ihan huolella, ja tämä talo on aina vaatinut, että perustuslakivaliokunnan työlle pitää olla riittävä aika. Siitä on kohtuullisen hyvin pystytty pitämään kiinni, sanotaan kohtuullisen hyvin. Paine on ollut kyllä kieltämättä välillä aika kova, mutta kunniakkaasti perustuslakivaliokunta on puheenjohtajansa Johanna Ojala-Niemelän ja osaavien virkamiesten avulla pystynyt selviämään — sanotaanko, kunnialla. Ihan kunnialla on selvitty, hyvä näin. Mutta se, mikä on todella iso musta aukko tässä järjestelmässä, on tämä Euroopan unionin päätöksenteko. Sieltä lappaa tavaraa ihan hurjia määriä. Ne tulevat hallituksen kautta tänne meille eduskuntaan eri valiokuntiin lausuttaviksi, ja suuri valiokunta sitten antaa niihin Suomen kannan. Kysyn oikeuskanslerilta, kun nyt on hyvä tilaisuus siihen: valvotaanko tätä järjestelmää? Ymmärrykseni mukaan pitäisi valvoa. Täyttääkö se Suomen liittymissopimuksen ehdot ja Euroopan unionin oman peruskirjan? Sehän on siinä talossa, siellä komissiossa Brysselissä ja Strasbourgissa, iso perustuslakikirja, johon verrataan sitä, ovatko nämä esitykset sen mukaisia. Ja viime aikoina on ollut niin, muun muassa tämänpäiväisen talousvaliokunnan kokouksen jälkeen, että kyllä en ole voinut mitään muuta kuin ihmetellä, että toisaalta komissio vaatii jäsenmailta talouskuria, julkisen velanoton hillintää ja tällaisia asioita, ja samaan aikaan komissio itse suunnittelee koko ajan siellä järjestelmiä, joissa laitetaan yhteisvastuuta lisää ja ollaan ottamassa valtavasti yhteisvelkaa lisää. Elikkä vaaditaan toista ja tehdään toista. Onko tähän järjestelmään oikeuskanslerilla mitään mahdollisuutta puuttua tai lausua jotakin?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-18T14:30:35,2023-01-18T14:32:55,Hyväksytty,1.1
2022_151_23,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_24,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tuo korona-aika osoitti, että meillä on aika puutteellista lainsäädäntöä tämmöisiä tilanteita varten. Kannatan myös sitä, minkä edustaja Koskinen ja moni muu ottivat tässä esille, että tämä nyt tiheällä kammalla käydään läpi ja otetaan opiksi vastaisuuden varalle, miten meidän lainsäädäntöä on parannettava tämmöisiä vastaisia tapauksia varten.
Edustaja Räsänen pohdiskeli Uudenmaan sulkua ja sitä, oliko se ylilyönti. Pitää kuitenkin muistaa se, että päätöksiä tehdään aina ajassa. Silloin meillä ei ollut tiedossa, minkälaisesta viruksesta on kysymys. Italiasta tuli kuvaa, kuinka ihmiset haukkoivat henkeä kuin kuivalla maalla ja kuinka ruumiskontteja tilattiin sairaaloitten pihalle. Siinä tilanteessa tuntui perustellulta, että jotta tämä virus, joka täällä Uudellamaalla jo jylläsi, ei leviä maakuntiin, pantiin rajat kiinni. Mutta tämäkin on hyvä perata läpi, oliko tämä sitten oikea toimi tässä tilanteessa vai ei.
No, tämä korona-aika kuitenkin teki myös sen, että muuta lainsäädäntöä jouduttiin siirtämään, ja uskon, että osittain tämä vaikuttaa siihen, että meillä on nyt niin ruuhkainen tilanne tuolla valiokunnassa. Meillä on edelleen kymmenittäin esityksiä sisällä, meillä on tärkeitä esityksiä: on ollut vammaispalvelulakia, tekijänoikeuslakia, tänään käsiteltiin työvoimapalvelulakia eli työvoimapalveluitten siirtoa kunnille, meillä on saamelaiskäräjälakia. Tässä yhteydessä haluan ottaa esille viime päivinä velloneen uutisen siitä, että ikään kuin oltaisiin viivytetty esimerkiksi saamelaiskäräjälain käsittelyä. Pidän kyllä sitä väitettä epäoikeudenmukaisena tietäen tuon meidän työtilanteen. Me ollaan jo aikaistettu kokouksia ja pidennetty kokouksia, ja seuraava vaihtoehto on, että täällä istutaan yötä myöten sitten. Kyllä näitä asioita on pyritty sen ajan puitteissa, mitä on mahdollista, käsittelemään ja joustamaan ja venymään myös valiokuntana, ja kiitos siitä valiokunnalle ja neuvoksille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2023-01-18T14:32:55,2023-01-18T14:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_151_25,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_26,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin niin koronatoimiin kuin rokotustoimiin liittyen on varmasti hyvä tehdä tarkat selvitykset ja arviot uudelleen. Mutta olisin halunnut kysyä oikeuskanslerilta — oikeastaan edustaja Hoskonen nosti tätä kysymystä jo esiin: Kun niin perustuslakivaliokunnasta kuin joistakin muistakin valiokunnista on tullut toistuvasti sitä viestiä, että eduskunnalla ja valiokunnilla tulisi olla riittävä aika perehtyä asioihin, arvioida niitä ja antaa sitten lausuntonsa ja mietintönsä, niin mitenkä oikeuskansleri näkee sen, kun tällaista viestiä tulee toistuvasti sinne ministeriöiden ja hallituksen puoleen ja se ei toteudu? Millä tavalla tähän puututaan?
Toinen asia, mitä haluaisin kysyä: kun tulee tuon tuostakin lakiesityksiä, joissa ei olla tehty asianmukaisia vaikutusarviointeja, vaikka niin on säädetty, että tulisi tehdä, niin kuinka tällaisia lakeja tulee läpi?
Sitten vielä viimeisenä, mikä nyt on tulollansa: jos meidän juridiset merkintämme Suomessa vaihtuvat tuntemuksiin tai kokemuksiin tämmöisten faktojen sijaan, kun on totuttu, että juridiset merkinnät ovat tosiasioihin perustuvia, niin millä tavalla oikeuskansleri tällaisen kehityksen Suomessa näkee? Viittaan translakiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-18T14:34:59,2023-01-18T14:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_151_27,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_28,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Edustaja Ojala-Niemelän puheenvuoro perustuslakivaliokunnan työtilanteesta sai minut vielä lausumaan edellä puhumastani asiasta sen lisänäkökohdan, että näiden perustuslain vastaisiksi todettujen lakiesitysten — joissa siis on yksittäisiä perustuslain vastaisia säännösehdotuksia — lisäksi perustuslakivaliokunta on aivan tukossa lakiesityksistä, joissa sitten päädytään toteamaan, että laki on perustuslain mukainen. Usein niissä tilanteissa valiokunta kuitenkin antaa hyödyllisiä näkemyksiä asianomaiselle valiokunnalle esimerkiksi erilaisista oikeusturvaan ja hyvään hallintoon liittyvistä seikoista.
Mutta se, että meillä jatkuvasti joudutaan lait lakien perään lähettämään perustuslakivaliokuntaan ei mietinnölle, niin kuin saamelaiskäräjälaki, vaan lausunnolle säätämisjärjestyksen eli perustuslainmukaisuuden selvittämiseksi, osoittaa sekin mielestäni jotain outoa meidän järjestelmästämme, koska voidaan ajatella, että laki lähtee perustuslakivaliokuntaan tässä tarkoituksessa silloin, kun kolkutellaan niitä perustuslain rajoja ja on herännyt kysymys, onko tämä esitys näin esitettynä perustuslain mukainen. Ja tämä kysymys herää jatkuvasti. Jos me katsomme melkein minkä tahansa päivän päiväjärjestystä, tästä päivästä nyt en mene takuuseen, niin siellä on lakiesityksiä — nythän niitä ei enää juurikaan tule — jotka katsotaan tarpeelliseksi lähettää perustuslakivaliokuntaan sen selvittämiseksi, onko laki sopusoinnussa perustuslakimme kanssa. Miten se voi olla mahdollista, että meillä melkein viikoittain, siis normaali-istuntoaikana, lähtee perustuslakivaliokuntaan useampia lakiesityksiä, joiden kohdalla on herännyt epäilys siitä, että tuo esitys ei pelkästään kolkuttele perustuslain asettamia rajoja vaan saattaa jopa rikkoa sen rajan? Miten se on mahdollista? Elämme kuitenkin Suomessa syvää rauhanaikaa. Meillä on laaja enemmistöhallitus ja kaikilla halu ja tahto noudattaa perustuslakia, ja kuitenkin hallitus itse joutuu katsomaan, että asia olisi varmuuden vuoksi hyvä lähettää perustuslakivaliokuntaan siinä esillä olleiden säätämisjärjestykseen liittyvien epäilyjen selvittämiseksi. Eikö tämäkin kerro siitä, että jotain mätää tässä asiassa, mitä nostin edellisessä puheenvuorossani esiin, jotain mätää tässä nykyisessä tulkintakäytännössä on?
Sitten ihan lopuksi, herra puhemies, toivon, että hallituspuolueissa, vaikkapa vihreissäkin, jaksetaan ymmärtää, että vaikka meillä on nyt vaalikausi lopuillaan, niin oppositiolla on oikeus nostaa hallituksen esityksistä esiin epäkohtia tai ongelmakohtia ilman, että se tarkoittaa näiden esitysten jarruttamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-18T14:36:17,2023-01-18T14:39:24,Hyväksytty,1.1
2022_151_29,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_30,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan hieman palata vielä tähän rokottamattomien hoitajien asemaan tässä yhteiskunnassa. Itse perustan tämän nyt näihin omiin puheisiini, mitä olen käyttänyt täällä salissa. 9.2.2022 on tämmöinen uutinen, jossa kerrotaan seuraavasti, elikkä minun sanojani: ”Ylen uutinen tänään iltapäivällä kertoo seuraavasti: ’Rokottamattomia hoitajia jouduttu kutsumaan jo takaisin töihin — rokotettuja ei ole tarpeeksi’.” Tämä on aika erikoinen tilanne, mitä tässä tapahtui, ja minä tiedän, niin kuin Ojala-Niemelä viittasi, että nämä on tehty siinä ajassa, mutta jo tuolloin, kun tuo hoitajien pakkorokotus määrättiin voimaan, tiedettiin ongelmia ja tiedettiin siinä vaiheessa, että se rokote ei välttämättä auta siihen, ja hoitajien joukossa on ollut henkilöitä, jotka ovat halunneet siitä kieltäytyä.
Olen kysynyt jo joulukuussa 21, että onko todella niin, että työsuhteisessa työssä itsensä elättävän ihmisen tiputtaminen tällä tavoin perusturvajärjestelmän läpi toimeentulotuelle ei nosta esiin ainuttakaan perusoikeuskysymystä. Tämän on kysynyt Rautiainen kysymyksessään, ja olen tätä lainannut.
Minun mielestäni pitää kammata hyvin tämä asia lävitse. USA:ssa muistaakseni jossakin osavaltiossa määrättiin jopa palkat maksettavaksi näille, jotka ovat olleet pois töistä rokottamattomuuden takia — tämä on nyt vain muistikuva.
Eräs itselleni tuttu hoitaja ei halunnut ottaa rokotteita, koska hänellä oli sellainen tieto, että niistä ei välttämättä ole apua vaan niistä voi olla pikemminkin haittaa. Hän sai kiellon tulla töihin. No, hän onnistui koronan jostakin bileistä saamaan itsellensä, ja sen turvin hän pääsi sitten työpaikalleen takaisin, koska hän oli sairastanut koronan. Kun hän meni töihin, hänet siirrettiin osastolle, jossa oli koronapotilaita, koska ne rokotetut hoitajat eivät uskaltaneet hoitaa näitä koronaan sairastuneita potilaita. Lopputulos on se, että meillä on tämä hoitaja vähemmän enää hoitoalalla työssä. 
On hyvä, jos tällainen selvitys tehdään ja puidaan ja kammataan tämä asia lävitse, mutta ihmettelen edelleen: eikö mitään lakia rikottu?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-18T14:39:26,2023-01-18T14:42:31,Hyväksytty,1.1
2022_151_31,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Ja edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_32,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tätä keskustelua, ja tuntuu, että tämä on ilon ja onnen päivä. Minä olen halunnut, että näistä asioista aletaan puhumaan, eli hyvä näin. Minä olen muistaakseni jossain puheenvuorossani tuolta pöntöstä luvannut sen, että se päivä kun tulee, että näistä aletaan puhumaan, niin minä en politikoi ketään vastaan, vaikka olen ottanut rajustikin näihin asioihin kantaa — enkä tule niin tekemään, pysyn siinä lupauksessa. Toivon, että oikeuskanslerikin ottaa tässä asiassa härkää sarvista ja aletaan yhdessä puimaan nämä asiat läpi. Kansakin sitä odottaa, näin minä uskon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-18T14:42:33,2023-01-18T14:43:21,Hyväksytty,1.1
2022_151_33,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Kiitos. — Ja oikeuskansleri Pöysti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_34,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Tuomas,Pöysti,Valtioneuvoston oikeuskansleri,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran vielä tästä rokotehoitaja-asiasta, että sehän, miten sitten oikein menetellään työpaikoilla, on osittain työpaikkakohtainen asia. Muistaakseni siinä laissa ei kyllä säädetty siitä, että näitä ihmisiä työnnetään pois niistä työtehtävistään ja palkanmaksu keskeytetään, vaan siinähän oli kyllä ajatus se, että tarjotaan sitten muuta työtä. Se on sitten toinen kysymys, miten se lääketieteellinen tieto, mikä oli yleisellä tasolla hyödyllistä, muuttui siinä matkan varrella ja mitä tietoa oli itse asiassa käytettävissä. Itse olen tämän asian ympärillä törmännyt siihen, että tämä nimitys ”lääketieteellinen tieto” ei ole ollut välttämättä yhdensuuntainen.
Euroopan unionin päätöksenteon laillisuusvalvonnasta sen verran, että oikeuskansleri valvoo sitä, että kun tämä kirjelmä tulee, niin valtioneuvosto ottaa valtioneuvostona itse kantaa myöskin siihen, onko se perustamissopimuksen toimivaltaperustan mukainen ja onko se oikeasuhtainen ja onko se myöskin tämän toissijaisuusperiaatteen mukainen, paitsi silloin, kun se on unionin yksinomaisessa toimivallassa oleva asia. Eli tämmöinen pieni terästys on tehty siinä. Muutenhan Euroopan unionin tuomioistuin valvoo sitä, ja komissiohan on itse asiassa se ennakkovalvoja itse, ja neuvoston oikeuspalvelu. 
Tämä on hieman aasinsiltana tähän seuraavaan vastaukseen edustaja Zyskowiczille. Minä olen tämmöisissä dokumentoiduissa julkisissa puheenvuoroissa pitänyt perusteltuna sitä, että Suomessa — menemättä tämmöiseen amerikkalaiseen valtiosääntötuomioistuinjärjestelmään — vahvistettaisiin myöskin tätä jälkikäteistä perustuslakikontrollia, koska se antaisi mahdollisuuden myöskin tämmöisellä loivalla kaartoliikkeellä tarkastella tätä ennakollista. Mehän olemme tehneet itsellemme aika raskaan järjestelmän, kun meidän täytyy ennakoida kaikki mahdolliset tilanteet, mitä siinä soveltamisessa voi tulla, ja tavallaan tehdään tarkkarajaista ja täsmällistä sääntelyä. En ehdota mitenkään tästä tarkkarajaisuudesta ja täsmällisyydestä luopumista yleensä, mutta voisi ehkä ajatella sitä, voisiko vähän väljemmällä, yleislakityyppisellä kirjoittamistavalla edetä ja sitten myöskin tehostetun jälkikäteisen valvonnan keinoin näihin päätyä. Ja miten tämä liittyy tähän edustaja Hoskosen Euroopan unioni -asiaan? Sikäli se liittyy, että Euroopan unionissahan on kyllä toisenlainen oppi vallassa. Siellähän se ei ole tarkkarajaista ja täsmällistä, vaan se on hyvin joustavaa sen unionisopimuksen tarkoituksen mukaisesti, niin että sinne soisin kyllä joitakin piirteitä laskeutumaan tästä suomalaisesta tarkastelutavasta. 
Vaikutusarvioinneistahan oikeuskanslerin on mahdollista lähinnä vain katsoa, että niitä on tehty. Ne ovat tietysti tärkeä osa esitystä — riippuu esityksestä, kuinka merkittäviä ne ovat. Mutta sitten on tietysti se, että ne eivät ole ainoa tärkeä asia. Lain soveltajillehan ovat tärkeitä ne itse pykälät ja sitten niitten pykälien säännöskohtaiset perustelut, ja välillä kyllä havaitsee sitäkin, että vaikutusarviointia on tehty ainakin määrällisesti paljon mutta sitten itse se, mikä ohjaa sitä lain soveltamista, eli se kaikkein tärkein on jäänyt sitten aika ohuelle havainnolle. Meidän mahdollisuudet tässä perustuslaillisessa kontrollissa puuttua niihin kattavasti jokaisen esityksen kannalta ovat hyvin rajallisia, mutta nyt on tiukemmin palautettu niitä myöskin valmisteluun. Mutta tämä on myöskin yleinen lainvalmistelukysymys: semmoista turhaa huiskimista olisi viisasta välttää.
Arvoisa puhemies, tässä vastaukset kysymyksiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Tuomas Pöysti,903,2023-01-18T14:43:24,2023-01-18T14:47:25,Hyväksytty,1.1
2022_151_35,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Kiitokset oikeuskanslerille. — Ja vielä edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_36,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin kuin oikeuskansleri äsken nosti esiin, varmasti tarkoitus oli näin, että näille rokottamattomille hoitajille etsitään jotain muuta työtä, mutta kuitenkin on hyvin paljon semmoisia henkilöitä, jotka eivät työtä saaneet ja olivat sitten ilman palkkaa. Osa lääkäreistä on jopa menettänyt työsuhteensa sen takia, koska ovat suhtautuneet tähän rokottamiseen kielteisesti.
Sen verran täydennän tuota äskeistä puheenvuoroani, että mediatiedon mukaan tuomioistuin määräsi kaupungin ottamaan rokottamattomuuden takia erotetut työntekijät takaisin New Yorkissa — ehkä heidät varsinaisesti oli oikein erotettu.
Kohtuutonta tämä on ollut niille henkilöille, jotka ovat asuntovelkojensa kanssa taistelleet ja jääneet ilman palkkaa, ja toimeentulotukeakaan ei taida saada, jos on jotakin realisoitavaa omaisuutta. Tämä on ollut mielestäni ihan kohtuutonta, ja toivon, että kun te perehdytte tähän asiaan, otatte tämän huomioon ja käytte sen tiukalla kammalla lävitse. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-18T14:47:25,2023-01-18T14:48:58,Hyväksytty,1.1
2022_151_37,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_38,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 19/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 6/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua pitkittää keskustelua, mutta sellaisen nostaisin vielä esiin, kun oikeuskansleri mainitsi näitä soveltamisia, lain soveltamista ja siihen liittyviä ehkä ohuuksia tai heikkouksia, että toivoisin, että tämä asia myös tarkasteltaisiin huolella nimenomaan siltä näkökantilta, että kun soveltamista on kirjattu, niin millä tavalla se on sitten mennyt ja ymmärretty siellä kentällä — tavallaan sitä palautetta, miten sitä on siellä sitten sovellettu. Tulee mieleen useampia tapauksia, joista esimerkiksi itse olin terveydenhuollon johtaviin henkilöihin yhteydessä. Mehän säädimme tämän niin sanotun pakkorokotuslain tässä salissa nimenomaan yksiköitä ja sellaisia toimipisteitä varten, joissa on erityisen heikkoja tai koronan vakavalle muodolle alttiita potilaita hoidettavana, mutta sitähän kentällä sovellettiin hyvin, hyvin paljon laajemmin ja lakipykälä ei ollut kyllä tiedossa monissakaan terveydenhuollon yksiköissä, ei edes johtotasolla. Toivoisin, että tätä käytäisiin myös läpi, kun näitä koronatoimia arvioidaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-18T14:48:58,2023-01-18T14:50:18,Hyväksytty,1.1
2022_151_39,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_151_40,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmepäiväiseen keräilyyn ja jakeluun EU:n postidirektiivissä säädetyn poikkeamismahdollisuuden mukaisesti. Yleispalvelun tarjoaja olisi velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Samalla laista poistettaisiin yleispalvelun tarjoajalle säädetty hankintamenettely. Lisäksi esitettäisiin otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Valtionavustuksen piiriin kuuluvilla alueilla jakelupäivät olisivat kiinteät.
Esityksen mukaisesti säädettäisiin myös yleispalvelutuotteiden hinnoittelussa sallitusta kohtuullisesta katteesta sekä postilaatikoiden sijaintitietoja koskevan sääntelyn uudistamisesta. Lisäksi yleispalvelun tarjoajan hoitamat perustuslain mukaiset julkiset hallintotehtävät määriteltäisiin, tiedoksiantomenettelyä koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin sekä tehtäisiin myös teknisiä ja merkitykseltään vähäisiä muutoksia ilmoitusmenettelyä, toimitusehtoja, jakelua, Liikenne- ja viestintäviraston määräyksenantovaltuutusta sekä pakkokeinoja koskevaan sääntelyyn.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja sen tavoitteita pääosin kannatettavina, koska perinteisemmän paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi. Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, paperista postia ei saadun selvityksen mukaan enää riitä jaettavaksi postinjakeluun kannattavasti jokaisena arkipäivänä. Nyt ehdotettua niin sanottua vuoropäiväjakelua pidetään toimivana ja välttämättömänä sopeutumiskeinona tähän. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta yleispalvelun jakelukirjeiden kulkunopeutta. 
Vuoropäiväjakelu on kannatettava etenkin kahdesta syystä. Ensinnäkin sen avulla voidaan järjestää päiväjakelua kustannustehokkaasti nykyisin niillä kaupunkialueilla, joissa toimii päällekkäinen sanomalehtien seitsemän päivän varhaisjakeluverkko. Toisekseen henkilöstön kannalta on olennaista se, että vuoropäiväjakelu mahdollistaa kokopäivätyön postinjakelussa. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksen mukaan yleispalvelulähetykset jaetaan ja keräillään vuoropäiväjakelussakin postilain mukaisesti.
Valiokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota erityisesti tiedoksiantomenettelyyn, niin kutsuttuun ehdotuksella säädettävään sanomalehtien jakelutukeen, sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen sekä saaristojakeluun. Tiedoksiannon osalta valiokunnan huomiota kiinnitettiin asiantuntijakuulemisessa hallintolaissa säädettyyn niin sanottuun tiedoksianto-olettamaan, jonka mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen tiedon kirjeitse tavallisena tiedoksiantona lähetetystä asiakirjasta seitsemäntenä päivänä asiakirjan lähettämisestä, jollei vastaanottaja näytä tiedoksisaannin tapahtuneen tätä myöhemmin. Kysymys on ennen kaikkea perustuslain 21 §:ssä turvatusta oikeusturvasta sekä hyvän hallinnon takeista, joihin perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaan huomiota jo edellisen postilain päivityksen aikaan ja totesi olevan tärkeää, ettei lakiehdotuksella olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua. Tämä sama seikka on edelleen ajankohtainen. 
Oikeusturvan lisäksi kysymys tiedoksiantokirjeiden kulkunopeuden muuttumisesta yleispalveluun ehdotettavien muutosten vuoksi kiinnittyy saadun selvityksen mukaan vahvasti myös perustuslain 124 §:ään ja sen asettamiin edellytyksiin. Jotta muu kuin viranomainen voi hoitaa julkista hallintotehtävää eli tiedoksiantomenettelyä, eivät oikeusturva ja hyvä hallinto saa vaarantua. Saadun selvityksen mukaan tällä esityksellä ei kuitenkaan näiltä osin muuteta nykytilaa, sillä jo nykyinen säännös pitää sisällään virkavastuun koko tiedoksiantotehtävän osalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäivämalli ei aiheuta viiveitä postinjakeluun vaan ainoastaan jakelun rytmitys tuotantoprosessissa muuttuu. Valiokunnan kuulemat tiedoksiantokirjeiden kannalta keskeiset toimijat eivät myöskään ole nähneet mainittavia ongelmia kulkunopeudessa. 
Nyt saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu muutos ei lähtökohtaisesti vaaranna postin kulkunopeutta siten, että hallintolain tiedoksisaantia koskevaa olettamaa olisi tarve muuttaa. Valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että postinjakelun kulkunopeutta seurataan, jotta ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua, kuten tiedoksisaantikirjeitä. Tämän vuoksi valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta postinjakelulla ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista, ja ryhtyy tarvittaessa sekä käytännön että lainsäädännöllisiin toimiin”.
Valiokunta on myös täsmentänyt tiedoksiantomenettelyä koskevaa 21 §:n 1 momenttia oikeusministeriön edellyttämällä tavalla lisäämällä säännökseen asianmukaisuuden vaatimuksen sekä ulottanut saman vaatimuksen koskemaan myös 2 momentissa tarkoitettua tiedoksiantotehtävää sopimuksella hoitavaa toimijaa. Lisäksi, koska virkavastuuta ei voida rajata vain julkiseen hallintotehtävään sisältyvään julkisen vallan käyttöön, valiokunta on lisännyt virkavastuuvelvoitteen koskemaan myös sellaisen yrityksen, joka yleispalvelun tarjoajan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla tarjoaa yleispalvelun tarjoajan palveluja asiakkailleen, palveluksessa olevaa henkilöä.
Arvoisa puhemies! Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen eli jakelutuen osalta valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että esityksessä on otettu huomioon tuki niille vähintään kolmipäiväisen jakelun sanomalehdille, joihin jakelutiheyden muutos vaikuttaa. Valiokunta kuitenkin toteaa, että hallituksen esityksen jakelutuen ulkopuolelle jäävät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa. Ne ovat usein alueellisen tiedonvälityksen kannalta tärkeitä paikallislehtiä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että paikallislehtien asema tiedonvälittäjinä turvataan. Tämän vuoksi valiokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen, jolla turvataan paikallislehtien asema. Valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä”.
Valiokunta on myös tehnyt eräitä osin lakiteknisiä muutoksia sekä täsmennyksiä sanomalehtiä koskevaa valtionavustusta käsitteleviin pykäliin. Valiokunta on muun muassa täsmentänyt sääntelyä siten, että valtionavustus voidaan myöntää yhdelle jakeluyritykselle siten kuin valtionavustuslaissa säädetään, sekä lisännyt myös säädöstasolle hallituksen esityksen perusteluissa mainitun enintään kahden vuoden määräajan yleispalvelun tarjoajalle asetettavaan erilliseen velvoitteeseen julkisen palveluvelvoitteen mukaisen sanomalehtijakelun toteuttamiseen.
Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty valiokunnan huomiota myös sijainti- ja osoitetietojen luovuttamiseen. Toisaalta on katsottu, että esitetyt muutokset edistäisivät kilpailua, mutta toisaalta on arvioitu, että vaatimus ilmaiseen tietojen luovuttamiseen olisi kilpailuoikeudellisesti syrjivää avoimessa kilpailussa ja markkinaehtoisessa liiketoiminnassa. Toisaalta ehdotetun sääntelyn on katsottu vaativan täsmentämistä. Lisäksi on katsottu, että sen arvioimisen, voisiko esimerkiksi kansallinen turvallisuus tai maanpuolustus vaarantua, tulisi kuulua asianomaisten vastuuviranomaisten eli turvallisuusviranomaisten tehtäväksi. Saadun selvityksen perusteella valiokunta on muuttanut edellä mainittuja säännöksiä tarkemmin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Saaristojakelun osalta asiantuntijakuulemisessa on kannatettu vaikeakulkuisen saaristoalueen määritelmää koskevaa ehdotusta. On kannatettu lainsäädännön selkeyttämiseen ja ymmärrettävyyden parantamiseen tähtääviä muutoksia, jotka selkeyttäisivät oikeustilaa ja vähentäisivät tulkintaerimielisyyksiä. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että jakelu vaikeakulkuisilla saaristoalueilla turvataan parhaiten sillä, että valtio ylläpitää saaristossa riittävän tiheän yhteysalus- ja lossiliikenteen, joka mahdollistaa kolmipäiväisen yleispalvelukirjeiden jakelun.
Mainittujen teemojen lisäksi valiokunta on muun muassa saavutettavuuden näkökulmasta tehnyt säädöstasolle kaksi lisäystä, joiden myötä laissa huomioidaan paremmin liikuntaesteisyys ja heikentynyt toimintakyky. Lisäksi valiokunta on tehnyt eräitä muita pienehköjä muutoksia saatujen selvitysten pohjalta.
Saadun selvityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä lokakuuta 2023. On kuitenkin tarkoitus, että sen 2 §:n 11—14 kohta sekä 6 a luku tulevat voimaan mahdollisimman pian, minkä vuoksi valiokunta on poistanut viimeksi mainittujen kohtien kohdalta päivämäärän ”1. päivänä heinäkuuta 2022” ja jättänyt sen tyhjäksi, joten päivämäärästä voidaan päättää lain vahvistamisen yhteydessä.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen sekä edellä mainitut kaksi lausumaa.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T14:50:00,2023-01-18T15:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_151_41,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Kiitokset esittelystä. — Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_42,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Postiala on suuressa murroksessa. Kirjemäärä on vähentynyt lähes 70 prosenttia 2000-luvulla. Syynä on sähköisen viestinnän nopea kehittyminen, ja se on vallannut alaa perinteiseltä kirjepostilta. Arvioiden mukaan kirjemäärä tulee vähentymään tasaisesti jatkossakin. Vuonna 2021 osoitteellisten kirjeiden määrä väheni edelleen kahdeksan prosenttia ja kuluttajien lähettämien kirjeiden määrä yli kymmenen prosenttia.
Postin tilannetta ei helpota se, että kilpailu posti- ja jakelualalla on koventunut. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 posti- ja jakeluyritystä, mutta määrä tullee todennäköisesti kasvamaan alustatalouden kehittyessä. On selvää, että näin merkittävään muutokseen on vastattava myös lainsäädännössä. Posti on pärjännyt pääsääntöisesti hyvin vaikeassa markkinatilanteessa. Hallituksen esitys uudesta postilaista pyrkii omalta osaltaan tukemaan Postin työtä ja sitä, että jokainen suomalainen saisi varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta kirje- ja sanomalehtijakelun luotettavasti jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Kirjemäärän voimakas vähentyminen uhkaa myös postialan työpaikkoja, sillä paperipostia ei riitä jaettavaksi enää jokaisena arkipäivänä. Hallituksen esityksen yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa vuoropäiväjakelu. Tämä mahdollistaa päiväjakelun järjestämisen kustannustehokkaasti niillä alueilla, joilla sanomalehdet jaetaan varhaisjakeluna seitsemänä päivänä viikossa. Postinsaajien näkökulmasta vuoropäiväjakelu ei aiheuta suuria muutoksia. Käytännössä jakelu toimii vuoropäiväjakelussa siten, että päiväposti jaetaan samalla postinumeroalueella eri arkipäivinä vuoroviikoin. Valiokunnan saamien selvitysten mukaan vuoropäiväjakelu ei vaikuta kirjeiden kulkunopeuteen, ja tätä palvelulupausta valiokunnassa haluttiin korostaa.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoropäiväjakelu ei aiheuta viiveitä postinkulkuun. Esimerkiksi viranomaiskirjeet ja lehdet jaetaan jatkossakin lähettäjäasiakkaiden kanssa sovitun kulkunopeuden ja palvelulupausten mukaisesti. Viranomaisten yleisesti käyttämä kirjeluokka jaetaan neljäntenä tai viidentenä päivänä sen postituksesta ja ykkösluokan kirje toisena tai kolmantena päivänä postituksesta. Valiokunnan saamien tietojen mukaan tiedoksiantokirjeiden kulkunopeudessa ei ole havaittu merkittäviä ongelmia.
On erittäin tärkeää, että huolehdimme kaikissa tilanteissa viranomaiskirjeiden asianmukaisesta kulkunopeudesta koko maassa. Kyse on kansalaisen perusoikeudesta saada häntä koskevaa viranomaistietoa oikea-aikaisesti ja ilman viivytyksiä. Tähän perusoikeuteen myös valiokunta kiinnittää mietinnössään erityistä huomiota. Valiokunta vaatii lausumassaan valtioneuvostoa seuraamaan tarkoin postin kulkunopeutta ja tarvittaessa ryhtymään tarvittaviin toimiin, jotta tiedoksiantokirjeiden riittävä kulkunopeus turvataan myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-01-18T15:01:53,2023-01-18T15:05:02,Hyväksytty,1.1
2022_151_43,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_44,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen esitteli hyvin liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön tähän asiaan. Tätä postilain muuttamista on käsitelty täällä eduskunnassa pitkään ja erittäin asiallisesti, ja se on omasta mielestäni nyt saanut hyvän muodon, jolla voidaan mennä eteenpäin, mutta varmaan tosiasia on, että lähivuosina, tulevina vuosina postinjakeluun ja Posti-asiaan joudutaan palaamaan vielä useammankin kerran.
Tämän hallituksen esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun, ja yleispalvelun tarjoaja on tämän jälkeen velvollinen tiedottamaan kotitalouksille keräily- ja jakelupäivänsä sekä niissä tapahtuvat muutokset ja ylläpitämään tietoa keräily- ja jakelupäivistä verkkosivuillaan. Alun perin hallituksen esitys lähti siitä, että olisi ollut vakiojakelupäivät, mutta tuossa matkan varrellahan se muuttui siten, että nytten tässä hallituksen esityksessä ja myöskin tässä mietinnössä lähdetään siitä, että Posti voi muuttaa niitä jakelupäiviä aina tietyin väliajoin, kun Posti ilmoittaa siitä, mutta sen pitää myöskin olla hyvissä ajoin tiedossa.
Lisäksi esitetään otettavaksi käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua. Tämä jakelutuki johtui siitä, että sanomalehdet eivät ole sitä varsinaista lainmukaista yleispalveluvelvoitetta, vaan sitä ovat nimenomaan ne postimerkilliset kirjeet ja viranomaiskirjeet.
Valiokunta kun on käsitellyt asiaa, se on todennut, että tämä hallituksen esitys on tarpeellinen, koska perinteisen paperisen postin volyymit vähenevät merkittävästi jatkuvasti. Nyt ehdotettua niin sanottua vuoropäiväjakelua pidetään toimivana ja välttämättömänä sopeutumiskeinona tähän muuttuneeseen tilanteeseen. Yleispalvelulähetysten määrä lähetyksistä on vain noin kaksi prosenttia, ja kotitalouteen jaetaan yleispalvelukirje keskimäärin kerran kolmessa viikossa nykyään.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan hallituksen esityksen osalta oli myös syytä varmistua siitä, että lakiehdotuksella ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien, oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua, ja tähän valiokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota myöskin. Nyt saadun selvityksen perusteella valiokunta katsoo, että nyt ehdotettu muutos ei lähtökohtaisesti vaaranna postin kulkunopeutta siten, että hallintolain tiedoksisaantia koskevaa olettamaa olisi tarvetta muuttaa, mutta valiokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että postinjakelun kulkunopeutta seurataan jatkossakin.
Kun mennään sitten tähän jakelutukeen, niin valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen asiaan, että esityksessä on otettu huomioon tuki niille vähintään kolmipäiväisen jakelun sanomalehdille, joihin jakelutiheyden muutos vaikuttaa. Valiokunta toteaa, kuten valiokunnan puheenjohtaja jo tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, että tämän hallituksen esityksen jakelutuen ulkopuolelle jäävät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, ja useat näistä ovat niin sanottuja tilattuja paikallislehtiä, joiden merkitys on erittäin suuri eri alueiden tiedonvälityksen kannalta, ja siksi valiokunta on tuon toisen lausuman tuonut myöskin omaan mietintöönsä. Itse vilpittömästi toivon, että valtioneuvosto valmistelee nopeasti sen lain, jolla pystytään turvaamaan myöskin paikallislehtien asema tulevaisuudessa tiedonvälittäjinä.
Ja, arvoisa puhemies, on harmi, ettei ole perussuomalaisten edustajia täällä salissa. Olisin mielelläni heiltä kyllä kysynyt, miksi he vastustavat paikallislehtien aseman tukemista nyt ja tulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T15:05:05,2023-01-18T15:10:25,Hyväksytty,1.1
2022_151_45,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_46,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään salissa olevalla hallituksen esityksellä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta, jolla nyt sitten turvataan oikeudenmukainen postin saatavuus harva-alueella ja ympäri Suomea vaarantamatta yleispalveluvelvoitetta. 
Tärkeää on, että viisipäiväinen jakelu pystytään tuolla harva-alueella jatkossakin toteuttamaan. Yleispalveluvelvoitetta on postimäärien vuoksi todellakin kevennettävä, mutta se ei vaaranna tätä lain henkeä missään tapauksessa. Näitä taustamuuttujia on paljon, ja niin kuin edustaja Torniainen sanoi, tähän varmaan palataan jo seuraavalla hallituskaudella jossain muodossa. Näin tietysti, kun tässä on tämä väliaikainen tuki ja sitten nämä pysyvät muutokset. 
Printtimedia on kauheassa murroksessa tällä hetkellä, niin sanoma- kuin aikakauslehtien levikki putoaa koko ajan, kirjeposti noin 15 prosenttia vuodessa, ja on ennustettu, että printtimedian, maakuntalehtien, levikki puolittuu vuoteen 2030, ja se on sieltä 90‑luvulta asti tullut alas. Itselläni on huoli siitä, mistä ihmiset tietoa tulevaisuudessa saavat. Paikallislehtien ja maakuntalehtien rooli on aivan ratkaiseva. Ei voi olla, että olemme pelkästään iltapäivälehtien varassa. Digiin on siirrytty, mutta ei semmoista vauhtia kuin nämä levikit ovat pudonneet. Digilehden lukemistahan on tutkittu, ja sehän on huomattavasti pinnallisempaa kuin printtimedian lukeminen. Printtimediaan, maakuntalehtiin, paikallislehtiin, käytetty aika on moninkertainen verrattuna siihen, mitä tuonne digilehteen käytetään. Asia on tietysti tärkeä ihmisten tiedonsaannin kannalta. 
20 vuotta sitten noin kaksi kirjettä per vuorokausi tuli postilaatikkoon, ja nyt se taitaa olla yksi kymmenesosa siitä per vuorokausi. Tämä kehitys on hurja.
Samalla tavalla ihmettelin itsekin perussuomalaisten paikallismedian ja mediatuen vastustamista. Vaikka he vastalauseen jättivät, niin itse asiassa heidän lausumansa on melkein sama kuin hallituksen lausuma, yksi sana eroa. 
Paikallismedia itse asiassa kattaa — ja sen saavutettavuus on kaikista lehdistä suurin — yli 80 prosenttia. Maakuntalehdet tulevat siellä yli 70 prosentissa ja kaupunkilehdet jossain 50:n ja 60:n välissä. Yli 150 paikallislehteä — niitten merkitys erityisesti demokratiaan ja kuntapolitiikkaan, paikallisasioihin ja muuhun on iso. Maakuntalehdillä on sitten oma roolinsa maakuntapolitiikan ja maakuntahengen ja tiedonsaannin kannalta. On tärkeää, että nyt tämä mediatuki saadaan nopeasti eteenpäin. Nuo luvut minusta kertovat siitä, mikä merkitys näillä kaiken kaikkiaan on.
No sitten tähän jakeluun. Tietysti Postin toiminta on muuttunut ja paketit ovat hurjan isoon rooliin tulleet ja kirjeposti vähenee, mutta on tärkeää, että tällä vuoropäiväjakelulla nyt pystytään turvaamaan niille tuhansille postinjakelijoille ja postityöläisille täysi työpäivä. Matalapalkka-ala, ja on äärimmäisen tärkeää, että he sillä työllä tulevat toimeen ja pystytään se postinjakelu tällä tavalla turvaamaan. Vuorojakelu on ollut monissa kaupungeissa jo tällä hetkellä käytössä, ja siitä on hyviä kokemuksia. 
Näissä haasteissa minusta hallituksen esitys on hyvä, ja pystytään nyt ainakin väliaikaisesti selviämään. Tärkeintähän tässä on nyt seurata näitten tukielementtien, niin jakelutuen kuin sitten aikanaan tulevan mediatuen, vaikutusta. Ja toivotaan, että tämä kehitys, mikä tällä hetkellä printtimedian, erityisesti sanomalehtimedian, osalta on, pystyttäisiin jollain tavalla edes pysäyttämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-01-18T15:10:36,2023-01-18T15:15:24,Hyväksytty,1.1
2022_151_47,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_48,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle valiokuntamme mietinnön hyvästä esittelystä ja kiitos kollegoille hallituspuolueista hyvistä puheenvuoroista tähän asti.
Olin itsekin todella ajatellut niin, että kun olemme aika paljon työtä tehneet tämän merkittävän lakiuudistuksen äärellä, niin olisimme olleet tosiaan valiokuntanakin loppuun asti yksimielisiä tästä. Kokoomuksen valiokuntaryhmän puolesta haluan antaa hyvän kiitoksen hallituspuolueiden kollegoille työstä, ja toki kyllä täytyy sanoa, että työskentelyvaiheessa myöskin perussuomalaisten valiokuntaryhmä mielestäni oli hyvin tiiviisti yhdessä tekemässä tästä mahdollisimman hyvää mietintöä ja mahdollisimman hyvää lakia, jolla todella vastataan näihin valtaviin olosuhdemuutoksiin, joita Posti kohtaa omassa toiminnassaan. Täytyy sanoa, että yllätti lopussa tämä vastalauseen jättäminen ja tosiaan hylkäysehdotus tälle erittäin tärkeälle ja hyvälle ponnelle, jota valiokunnan enemmistö nyt ehdottaa koskien tätä mediatukea.
Kaiken kaikkiaan tämä lainsäädäntönä voi tuntua hieman sellaiselta tekniseltä kysymykseltä, miten nyt sitten saadaan postinjakajien työtunnit riittämään niin, että postinjakelutyö tuo perheelle leivän pöytään, mutta, arvoisat kollegat, kyse ei ole siitä ollenkaan — tai no, on siitäkin kysymys, en sitä sano — vaan siis tällä on paljon, paljon suurempi merkitys, ja mielestäni edellä esimerkiksi edustaja Eskelinen toki sitä asiaa jo tapaili. Siis kysehän on tiedonvälityksestä. Jos ajatellaan vaikka tällaista aikaa, jota nyt elämme, että Euroopassa riehuu sota, niin sodastahan sanotaan, että ensimmäinen uhri on aina totuus — kun sota alkaa, propaganda valtaa alaa — ja silloin täytyy olla niin, että kansakunnalla on jo valmiiksi hankittuna paitsi lukutaito, joka Suomessa on maailman korkein, myöskin medialukutaito. Nämä eivät ole mitään sellaisia saavutettuja etuja, joiden puolesta ei tarvitsisi tehdä töitä jatkossakin, vaan meidän pitää huolehtia siitä, että Suomessa esimerkiksi median käyttö on sillä tavoin monipuolista kuin se on ollut aiempinakin vuosikymmeninä, että kodeissa pidetään arvossa sitä, että lehdet luetaan, tiedotusvälineitä monipuolisesti seurataan ja että se tapa siirtyy myös sukupolvelta toiselle. Tässä mielessä juuri tämä paikallislehtien merkitys tässä ajassa on valtavan tärkeä, koska esimerkiksi ne maakuntalehdet ja niistä saatavat digisisällöt ovat ikään kuin siellä kännykkä- ja pädimaailmassa enemmän, mutta se paperilla kotiin tuleva paikallislehti on usein se, mistä esimerkiksi nuori oppii ensimmäisenä uutisia lukemaan. Niissä lehdissä kirjoitetaan ja kerrotaan asioista, jotka ovat siinä nuoren ihmisen omassa arjessa, lähiympäristössä relevantteja. Tämänkaltainen medialukutaidon oppiminen on aivan välttämätöntä sen kannalta, että myös sitten aikuisena niitä erilaisia digimedioita, jotka valtaavat alaa, osataan seurata ja medialukutaitoa hyödyntää.
Tässä mielessä siis, arvoisa puhemies, pidän todella tärkeänä tätä, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä. Tämä on todella tärkeä lausuma, ja on vaikea käsittää, miksi perussuomalaiset haluavat esittää tämän hylkäämistä. Myös tämä toinen lausuma — eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa tarkoin postinjakelun kulkunopeutta, jotta postinjakelulla ei olennaisesti hidasteta viranomaisten lähettämien oikeusturvan kannalta merkityksellisten postilähetysten kulkua tai perille saapumista, ja ryhtyy tarvittaessa sekä käytännön että lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin — on totta kai tärkeä. On tärkeää, että postinkulku toimii hyvin ja oikein. Tässä mielessä tämä nyt hyväksyttävä laki on todella tärkeä, että Posti pystyy järjestelemään omaa työtään mahdollisimman hyvin, vastaamaan niihin ajan haasteisiin, jotka eittämättä tulevat siitä, että kirjepostin määrä on vähentynyt valtavasti, ja todennäköisesti tämä trendi tulee jatkumaan tulevaisuudessakin, että kirjepostin määrä vähenee. Näin on tarkoituksenmukaista siirtyä vuoropäiväjakeluun, jotta postinjakajille sitten pystytään järjestämään — myös heille, jotka täysipäiväistä työtä toivovat pääsevänsä tekemään — tällainen mahdollisuus, että täysipäiväistä työtä myös on tehtäväksi. Tässä mielessä siis tähän lakiinhan itseensä jo sisältyy tämä jakelutuki sitten näille kolme kertaa viikossa tai useammin julkaistaville sanomalehdille, elikkä se asia tulee kuntoon. Edellä halusin, arvoisa puhemies, nämä lausumat todeta, ne ovat erittäin tärkeitä.
Tosiaan ehkä vielä totean siitä, että kun siirrytään tähän vuoropäiväjakeluun, niin vaikka voisi ajatella hyvin yksioikoisesti niin, että kun esimerkiksi paikallislehti ilmestyy vain kerran viikossa, onko sillä nyt niin väliä, kolahtaako posti keskiviikkona vai torstaina, mutta sillä on aivan valtava merkitys sille toimitukselliselle työlle ja sille, miten esimerkiksi paikalliset mainostajat — sanotaan vaikka joku paikallinen ruokakauppias — voivat siellä mainostaa ja niin edelleen. Tässä mielessä näillä paikallislehdillä on erittäin suuri merkitys ihmisten arjen kannalta, myös tällaisten kaupallisten ilmoitusten toimittamiseksi perille relevantilla tavalla. Eivät nämä valtavat amerikkalaiset somejätit pysty sillä tavoin kohdentamaan mainontaansa, että se olisi vaikka minun kaltaiseni paikallisen perheenisän kannalta relevanttia, että mitä viikonloppuna kotona syödään, niin että kauppias pystyy laittamaan tarjoukset näkyville — eivät näiden somejättien mainosväylät ole siinä relevantteja.
Elikkä tässä mielessä median murros on valtava, ja eduskunta nyt pyrkii näitten liikennevaliokunnan lausumien pohjalta tähän parhaalla mahdollisella tavalla vastaamaan. Ja kiitos myös Postille hyvästä vuorovaikutuksesta tämän lainsäädäntöprosessin aikana. Uskon, että tällä lailla tässä ajassa saamme nyt suomalaisille mahdollisimman hyvän postinkulun turvattua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-18T15:15:26,2023-01-18T15:22:47,Hyväksytty,1.1
2022_151_49,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_50,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että paikallislehtien asema tiedonvälittäjinä turvataan. Tämän hallituksen esityksen mukaan jakelutuen ulkopuolelle jäisivät lehdet, jotka ilmestyvät harvemmin kuin kolme kertaa viikossa, ja ehdoton valtaosa paikallislehdistähän ilmestyy kaksi tai yksi kertaa viikossa.
Tämä jakelutuki on välttämätöntä. Tämä ongelmahan ei koske niitä alueita, joilla on kaupallisin ehdoin toteutettu sanomalehtien varhaisjakelu, mutta se koskee erittäin laajoja alueita, ja on tärkeää, että valiokunta on muotoillut tämän esityksen, jonka mukaan valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema merkittävinä tiedonvälittäjinä. Tähän tarvitaan myös hallituksen lakiesitys, joka eduskunnalle on annettava tähän liittyen.
Valiokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä, ja totta kai vähän ihmettelen, miksi perussuomalaiset olisivat halunneet hylätä tämän paikallislehtien asemaa turvaavan lausuman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-18T15:22:51,2023-01-18T15:24:23,Hyväksytty,1.1
2022_151_51,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_52,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä yleispalveluvelvoite, joka Postilla on olemassa, säilyy edelleen, ja nyt sitä vain tällä vuorojakeluperiaatteella pyritään järjestämään sillä tavalla, että tämä häiriötön toiminta jatkuu. On totta, että paperimuotoisten kirjeiden jakelu on vähentynyt radikaalisti. Suurimmalle osalle meistäkin esimerkiksi laskut tulevat digitaalisessa muodossa suoraan pankin järjestelmän kautta, jolloin kirjekuorten tuleminen jää pois. Ja aivan oikein valiokunta on paneutunut todella huolella tähän, miten tämän asian kanssa eletään eteenpäin.
Viranomaisten toiminnan kannalta on välttämätöntä, että erilaiset viranomaiskirjeet tulevat ajoissa asiakkaan postilaatikkoon, niin että tämä saa riittävän ajoissa tiedon esimerkiksi vaikka jostakin viranomaisen luona asioinnista taikka sitten parhaimmillaan jopa sellaisessa tilanteessa, että hän on saanut vaikka jostakin keskussairaalasta leikkausajan ja hänen pitää mennä hoitoa saamaan jonain päivänä ja hän ei jostain syystä puhelimella ole tavoitettavissa ja hän saa kirjeitse sen tiedon. On aivan välttämätöntä, että tätä asiaa valvotaan, niin että kyseinen henkilö saa sen tiedon riittävän ajoissa. Sama koskee tietenkin laskuja. Vaikka ne laskut tuntuvat joskus hieman hankalilta maksaa, niin sekin, että lasku kerkiää tulla muutamaa päivää ennen laskun eräpäivää ja että pystyy sen asianmukaisesti suorittamaan, on tärkeää.
Perustuslakivaliokunta on aivan oikein lausunut, että tätä tilannetta pitää seurata nimenomaan varsinkin paikallislehtien osalta, ja yleensä muutenkin tämä yleisjakeluvelvoitteen toteutuminen on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan otettava vakavasti. Paljon kiitoksia valiokunnalle ja valiokunnan puheenjohtajalle siitä, että olette tämän huomioineet.
Tämä paikallislehtien toimintaa tukeva lausuma on hyvä. Siinä velvoitetaan eduskuntaa tuomaan tähän asiaan lakiesityksensä. Se on aivan välttämätöntä. Ihmettelen suuresti, jos perussuomalaiset ovat tätä vastustaneet. En jaksa ymmärtää, minkä takia tällainen on tullut. Mutta ihan oikeasti, arvoisat edustajakollegat, paikallislehti on se lehti, jonka kaikki kuntalaiset lukevat 99 prosentin varmuudella. Voi siellä olla joku, joka unohtaa sen lukea, mutta 99-prosenttisesti se on luettu lehti. Ja jokainen tietää, että näissä paikallislehdissä on ne paikalliset tärkeät ilmoitukset, kunnan toiminnasta kuuluvat viralliset ilmoitukset. Sama koskee erilaisia seurakuntien tapahtumia, erilaisten viranomaisten tapahtumia, ja tietenkin on ne tapahtumailmoitukset ja paikallisten ihmisten kuulemiset. Tämän paikallislehtien vahvan tukemisen pitää olla suomalaisen järjestelmän tärkeä asia. Kiitoksia valiokunnalle siitä, että olette tämän erinomaisesti huomioineet. Sanonpahan vaan, että jos paikallislehdet tästä maasta häviävät, silloin tästä maasta häviää todella paljon. Pitäköön eduskunta myös seuraavalla kaudella tämän asian tarkkana mielessään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-18T15:24:25,2023-01-18T15:27:29,Hyväksytty,1.1
2022_151_53,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_54,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siis ymmärrän hyvin postilain uudistuksen tarpeen. Maailma on muuttunut, ja monin tavoin tietysti muutos on välttämätön. Postin kohdalla kirjepostin määrä vähenee jatkuvasti, taitaa olla, noin kymmenellä prosentilla per vuosi.
Puhemies! Kannan todella suurta iloa edustajien puheenvuoroista — muun muassa edustajien Hoskonen, Kiviranta ja Torniainen, valiokunnan puheenjohtajan puhetta en kuullut, mutta varmaan hänenkin, ja edustaja Eskelisen — paikallislehtien arvon puolesta. Paikallislehdet tekevät valtavan tärkeää kotiseututyötä, jolla on valtavan suuri merkitys paikallisnäkökulman pohjalta. Täällä ovat edustajat käyttäneet erittäin painokkaita ja tyylikkäitä puheenvuoroja paikallislehtien merkityksestä, ja samalla tietysti merkityksellisyyteen on hyvä liittää myöskin maakuntalehtien näkökulma. Kiitän kyllä valiokuntaa syvästi siitä, että lausumaehdotuksissa jykevin sanoin, siis kehottavin sanoin, mainitaan, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee lain mediatuesta, jolla turvataan paikallislehtien asema merkittävänä tiedonvälittäjänä. Haluan siis valiokuntaa kiittää siitä, että tämä paikallislehtien huoli, todella aito huoli, otettiin huomioon.
Nyt kun edustaja Mäenpää tulikin tänne saliin, niin itsekin kyllä hämmästelen, pidän suorastaan outona sitä, että perussuomalaiset eivät halua varmistaa tukea paikallislehdille. Mikä tässä, edustaja Mäenpää, nyt perussuomalaisten osalta mättää? Edustaja Mäenpää asuu Ilmajoella, jossa ilmestyy Ilmajoki-lehti, ja uskon, että myös edustaja Mäenpää tunnistaa Ilmajoki-lehden merkittävän aseman paikallislehtenä. Erikoiselta tuntuu, että perussuomalaisille tämä mediatuki ei käy.
Keskustan lähtökohtana on se, että postin ja lehtien jakelun suhteen kaikkien suomalaisten kaikkialla Suomessa on oltava samalla viivalla, ja paikallislehdet ja maakuntalehdet kuuluvat juuri tähän koriin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-18T15:27:29,2023-01-18T15:30:13,Hyväksytty,1.1
2022_151_55,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_56,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli tuossa hengästyttävää tämä iso lakipaketti kaikkine muutoksineen esitellä, ja yksi tärkeä asia siitä heti joutui jäämään ulkopuolelle, ja se oli kiitokset valiokunnalle tästä ansiokkaasta ja napakasta, asiaan paneutuvasta työstä, kiitokset varapuheenjohtaja Torniaiselle tärkeästä roolista tämän lain valmistelussa. Tämä tosiaan tuli meille jo keväällä käsittelyyn, ja nyt olemme saaneet tämän vihdoin valmiiksi. Tämä kävi perustuslakivaliokunnassa kierroksella, joten aikaa on kulunut ja paljon on työtunteja tämän eteen tehty.
Tärkeää on, että tämän lain yhteydessä huolehditaan siitä, että yleispalvelujakelukirjeiden kulkunopeuteen ei saa tulla muutosta ja viivästymää, ja sen vuoksi tämä jakelutuki on tähän lakiin sisällytetty, jotta pystytään varmistamaan se, että posti kulkee riittävän nopeasti. Ja näen erittäin tärkeäksi sen, että valiokunta esittää velvoittavaa lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi juuri turvatakseen... Tai näen oikeusturvan kannalta tärkeäksi sen, että seurataan, ettei tuo kulkunopeus ole hidastunut, ja jos näin tapahtuisi, että näyttäisi siltä, että yleispalvelukirjeet eivät tulekaan sen säädetyn seitsemän vuorokauden perillesaantiodotuksen mukaisesti, niin sitten ryhdytään toimeen. Tästä on velvoittava lausuma tähän kirjoitettu.
No, jakelutuki tulee kolmena päivänä ja enemmän ilmestyville lehdille, mutta kun tosiaan tämä esitys muuttui siltä osin, ettei tule kiinteitä jakelupäiviä — tämä oli tärkeää erityisesti Postin työntekijöiden osalta, jotta saadaan täysiä työpäiviä työntekijöille — niin silloin näiden yksi ja kaksi kertaa viikossa ilmestyvien lehtien osalta tuli tämä ongelma eteen, että he eivät pysty takaamaan, minä päivänä lehti on perillä. Sen takia valiokunta, perussuomalaisia lukuun ottamatta, näki ehdottoman tärkeänä, että säädetään mediatuki, jolla nämä paikallislehdet voivat varmistua siitä, mitä voivat ilmoittaa asiakkailleen, minä päivänä tuo lehti tulee ilmestymään. Ja tosiaan yllätyksenä tuli itsellenikin se, että tähän ei löytynyt yksimielisyyttä. Perussuomalaiset eivät halunneet velvoittavaa lausumaa siitä, että tämä mediatuki on pakko toteuttaa. He halusivat vain selvittää tätä asiaa, olisiko se mahdollista, mutta me näemme tärkeäksi paikallislehtien tulevaisuudenkin kannalta, että pystytään takaamaan tämä asia jo nyt heti tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T15:30:15,2023-01-18T15:33:20,Hyväksytty,1.1
2022_151_57,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_58,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustalle on erittäin tärkeää, että postin ja lehtien jakelun suhteen kaikkien suomalaisten kaikkialla Suomessa on oltava samalla viivalla, ja on erittäin hyvä, että me nyt tässä postilain muutoksessa, uudistuksessa, keskustellaan myöskin sanomalehtien ja paikallislehtien tilanteesta ja tulevaisuudesta. Tiedonvälitys kaikkialla Suomessa myöskin paperisena sanomalehtenä tai paikallislehtenä on erittäin tärkeää, ja monelle kansalaiselle Suomessa se maakuntalehti on ehkä kohtuuttomankin kallis, sen vuositilaus. Siksi monet kansalaiset eri puolilla Suomea haluavat lukea paikallislehteä. Siellä on myöskin niitä paikallisuutisia, se on tärkeä asia.
Tässä postilain uudistuksessa tärkein muutos on, että nykyisestä postilain 17 §:n mukaisesta yleispalvelun viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirrytään kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun, mutta tuon jakelutuen kautta sanomalehtien saaminen kansalaisille säilyy vähintään viisipäiväisenä, eli edelleen yli kolme kertaa viikossa ilmestyvät sanomalehdet tuon määräaikaisen jakelutuen kautta jaetaan vähintään viitenä päivänä viikossa. Mutta kun ne ovat sanomalehtiä elikkä yli kolme kertaa viikossa ilmestyviä lehtiä, niin sen alle ilmestyvät — elikkä yksi tai kaksi kertaa viikossa ilmestyvät — paikallislehdet jäisivät kokonaan ilman tätä jakelutuen tyyppistä tukea, ja siihen nimenomaan haluttiin valiokuntakäsittelyssä kiinnittää huomiota.
Täällä on useissa puheenvuoroissa tullut esille, miten tärkeää on, että ne paikallislehdetkin pystyvät toimimaan tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää, että valtioneuvosto valmistelee ja tuo eduskunnalle pikaisesti myöskin esityksen siten, että paikallislehdet saavat vastaavan kaltaisen mediatuen tai pystyvät saamaan vastaavan kaltaisen mediatuen myöskin tulevaisuudessa. Se on ihmisten tasavertaisuuden kannalta äärettömän tärkeä asia.
Se, että tuo jakelutuki sanomalehdille on määräaikainen, on tietysti iso haaste tulevaisuuteen, ja toivon, että seuraava eduskunta myöskin jatkaa sitä tukea tulevaisuudessa. Nähdään, tarvitaanko se, mutta itse uskon, että se tarvitaan. Siihen on tälle vuodelle varattu tietty euromäärä, ja toivottavasti se euromäärä riittää myöskin.
Itse uskon, että tähän uudistukseen myöskin Posti on tyytyväinen. Tätä vuoropuhelua on käyty, ja sieltä ainakin terveiset ovat olleet, [Puhemies koputtaa] että tämä on hyvä esitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T15:33:20,2023-01-18T15:36:40,Hyväksytty,1.1
2022_151_59,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_60,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin tämä mediatuki paikallislehdille, ulotettuna 1—2 kertaa ilmestyville, on äärimmäisen tärkeä. Nyt on ymmärrettävä se, että nimenomaan nämä pienet paikallislehdet ovat olleet todella kovassa kustannuspaineessa. Ensinnäkin Postin omassa hinnoittelussa tuli aika kovat korotukset jo tuossa viime syksyn aikana. Paperin hinta on noussut, energian hinta on noussut, ja todella monet paikallislehdet ovat joutuneet miettimään sitä tulevaisuuttaan. Jopa useamman kerran ilmestyvät ovat miettineet supistamista yhteen kertaan — ja sitten jopa sitä, kuinka kauan tämä lehti pysyy pystyssä ylipäätään.
Siinä mielessä täällä kollegat ovat hyvin tuoneet esille sitä, mikä merkitys on paikallislehdillä. Jos tänä päivänä selailee meidän suurimpia maakuntalehtiä tai sitten valtakunnan medioita, niin kyllähän niissä on valtavan paljon sitä samaa sisältöä. Siellä otetaan STT:ltä, siellä otetaan muilta tietotoimistoilta. Tietysti se on myöskin niiden kustannusrakenteen kannalta järkevää, että käytetään yhteisiä toimituksia ja muuta, mutta kun me puhumme tästä median monimuotoisuudesta, niin paikallislehdet jos mitkä ovat näitä median monimuotoisuuden takaajia. Siellä on niitä paikallisia uutisia, paikallisia näkökulmia. Ja ajattelen niin, että nimenomaisesti paikallislehdet ovat myöskin niitä luettuja lehtiä. Ne luetaan todella tarkkaan, ja ne ovat myös hyvin kattavia lehtiä. Saattaa olla, että paikallislehden kautta pystyy tavoittamaan jonkun kunnan asukkaista suurin piirtein 90 prosenttia tai vastaavaa. Siinä mielessä tämä puhe paikallislehtien puolesta, mitä tässä salissa on ollut, on todellakin tärkeätä.
Näen kyllä äärimmäisen tärkeänä, että me velvoitetaan nimenomaisesti, että sieltä tuodaan se tuki, koska jos me mennään nyt pelkästään tällä hallituksen esityksen mallilla, niin silloinhan se tarkoittaisi sitä, että näiden kerran tai kaksi ilmestyvien paikallislehtien tulevaisuus on vaarassa. Ja siinä mielessä tietysti toivon nyt vähän hallituspuolueilta nöyryyttä, että kyllähän tämä laki sisältää sen valuvian, että tässä ollaan paikallislehtien, 1—2 kertaa ilmestyvien paikallislehtien, tulevaisuus vaarantamassa. Eli laissahan itsessään nyt on sisällä tämä ongelma. Se, että nyt tällä hyvällä lausumalla yritetään sitä paikata, on tietysti tärkeää — voisi sanoa, että välttämätöntä — mutta toki kritiikin paikka on siinä, että alun perinkään ei tietenkään olisi pitänyt lähteä siitä, että pelkästään huolehditaan näistä yli kolme kertaa viikossa ilmestyvistä lehdistä.
Tietysti sitten pitkällä tähtäimellä, kun katsomme tulevaisuutta, totta kai se mietintä on sitten siinä, kuinka paljon meillä siirrytään digitaalisuuteen ja mikä on sitten siinä vaiheessa, kun tämäkin mediatuki tulee loppumaan, lehtien tulevaisuus. No, siinä vaiheessa ollaan taas erilaisessa tilanteessa ja varmaan lukijakunnat uusiutuneet ja digitaalisuus edennyt.
Kaiken kaikkiaan tämä mediatuki on siis ehdottoman tärkeä, mutta jos tarvittiin näin vahva lausuma, niin se vika on siellä laissa, [Puhemies koputtaa] että sitä ei huomioitu jo siellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-18T15:36:40,2023-01-18T15:40:01,Hyväksytty,1.1
2022_151_61,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_62,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kivisaari heitti minulle nyt sellaisen haasteen, että minä en oikein tiedä, mitä tekisin, mutta yritän nyt vastata siihen tuntematta asiaa, koska en ole tähän lainkaan perehtynyt enkä tunne asian sisältöä. Olen joutunut olemaan ehkä vähän isompien tai tärkeämpien asioiden keskuudessa tuolla puolustusvaliokunnan jäsenenä.
Tästä keskustelusta sain nyt poimittua sen verran, että sanomalehdet jakelutukea ilmeisesti saavat. Edustaja Kivisaari nosti esille tuon oman paikkakuntani lehden, Ilmajoki-lehden, ja jos oikein ymmärsin, niin olisi toivottu jotain mediatukea näille paikallislehdille, jota perussuomalaiset eivät ole lähteneet sitoutuneesti kannattamaan mutta ovat kuitenkin halunneet selvittää. [Pasi Kivisaaren välihuuto]
Tämä nyt ehkä sillä tavalla, että toivottavasti se selvitetään, mutta kyllä tässä on myös sellainen tilanne, mikä pitää huomioida, eli tämän hallituksen velkataakka, minkä te olette luoneet, ja jostakinhan sitä on ruvettava säästämään. [Pasi Kivisaaren välihuuto] Näkisin niin, että perussuomalaisetkin mieluummin antaisivat tätä mediatukea paikallislehdille kuin antaisivat rahaa Italian pesuhuoneremontteihin tai kehitysapuna tuonne kovin kauas.
Pidän itse tärkeänä, että on paikallislehtiä, ja se on todella hyvä, että niitä on, koska aivan kuten edustaja Essayah sanoi, niin hyvin pitkälti maakuntalehdet ja muut julkaisevat STT:n uutisia ja se asia etääntyy sieltä omasta paikkakunnasta. Sillä tavalla, esimerkiksi kun lasten urheilutuloksia ja muita monet isovanhemmat ja muut haluavat seurata, oikeastansa paikallislehdet ovat ainoita, mistä näitä voi saada selville. Aina eivät maakuntalehdetkään huomioi urheilutuloksia ja muuta, eivät edes kansainvälisiä saavutuksia.
Täytyy nyt vain todeta, että minä valitettavasti en ole ehtinyt perehtymään tähän asiaan riittävästi. Toivon, että saadaan selvitettyä se asia, mihin perussuomalaisetkin ovat yhtyneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-18T15:40:03,2023-01-18T15:43:13,Hyväksytty,1.1
2022_151_63,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_64,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että edustaja Mäenpää joutui tässä aika vaativan tehtävän eteen, kun ei ole valiokunnassa ollut asiaa käsittelemässä, ja siitä ansiokkaasta vastauksesta erityiskiitos ja ‑huomio täältä.
Tosiaan edustaja Essayahille voisin vastata siihen kritiikkiin, joka tässä tuli esitetyksi, että jakelutuki on tarkoitettu paikkaamaan sitä, että jakelu muuttuu kolmipäiväiseksi, ja siksi pitää turvata se, että nämä viisi päivää viikossa ilmestyvät lehdet voivat viitenä päivänä edelleenkin tulla, ja kun sitten tämän ulkopuolelle jäävät nämä yksi tai kaksi kertaa viikossa ilmestyvät, niin sen vuoksi on oikeampi väline tätä tukemaan tämä mediatuki, eli katetaan tällä jakelutuella ne kaksi päivää, jotka tämän lakimuutoksen osalta jäisivät muuten toteuttamatta.
Oikeastaan haluan vielä kertaalleen kiittää tässä edustajia, valiokunnan jäseniä, siitä, että me käytimme tämän pitkän ajan tämän asian käsittelyyn ja että me saimme jumpattua tämän lain tähän pisteeseen, että tänne on myöskin nämä lausumat esitetty. Tätä käsiteltiin hyvässä yhteistyössä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Myös perussuomalaiset ovat ansiokkaasti tätä asiaa olleet valiokunnassa hyvässä yhteistyössä käsittelemässä.
Täällä on käyty hyvä keskustelu, ja se ainakin tuo tukea sille olettamalle, jonka tämän keskustelun pohjalta olen antanut itseni ymmärtää, että eduskunta tulee hyväksymään tämän valiokunnan esittämän mietinnön ja sen myötä myöskin hyväksymään nämä kaksi lausumaa, jotka olemme nähneet erityisen tärkeiksi tämän lain yhteyteen toteuttaa. Ja toivon toki, että perussuomalaisetkin tulevat tämän velvoittavan lausuman pohjalle. Mikäänhän ei kiellä täällä eduskunnassa äänestämästä sitten tämän asian puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T15:43:15,2023-01-18T15:45:37,Hyväksytty,1.1
2022_151_65,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_66,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää ehti lähteä, mutta välitän silti kiitoksen hänelle vastauksesta. Hän itse omassa puheenvuorossaan hiukan oli epävarma siitä, millä perusteella perussuomalaiset ovat tähän ratkaisuun päätyneet — täällä on onneksi nyt edustaja Laakso, jonka arvelen myöskin arvostavan paikallislehtiä ja maakuntalehtiä — ja sen pohjalta en voi siis olla muuta kuin ihmeissäni. Paikallislehtien arvo valtakunnallisessa Suomessa, kotiseututyössä, yrittäjyydessä, ihmisten tiedonvälittäjänä on äärimmäisen tärkeä, ja jokainen meistä tietää, miten valtavien haasteiden edessä esimerkiksi taloudellisten näkökulmien pohjalta paikallislehdet tällä hetkellä ovat. Perussuomalaiset, fakta on siis se, että te ette halunneet, että sitä mediatukea paikallislehdille osoitetaan, mitä hämmästelen. Te kyllä halusitte selvitellä, mutta se ilmaisee sitä oikeaa tahtotilaa, mitä perussuomalaiset välittävät: kunhan selvitellään ja katsotaan nyt. Minä toivon, että perussuomalaisetkin tunnistaisivat sen tosiasiallisen hätätilanteen, joka suomalaisilla paikallislehdillä tällä hetkellä valtakunnassa on, ja minä toivoisin, että te löytäisitte tähän jonkun perusteen. Edustaja Mäenpää ei oikein löytänyt, ja minä ymmärrän sen hyvin, koska sellaisia perusteita ei ole olemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-18T15:45:37,2023-01-18T15:47:23,Hyväksytty,1.1
2022_151_67,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_68,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä voin kertoa niitä perusteita. Tässä hallituksen esityksessä käsiteltiin oikeasti aivan eri asiaa kuin mediatukea, ja siitä syystä emme voineet hyväksyä mediatukea ympättäväksi tähän. Hallitus voisi tuoda ihan oman esityksen mediatukeen. Mutta tilanne on se, että tässä tehdään tämä asia vielä jopa niin, että tämä asia siirretään seuraavan hallituksen hoidettavaksi. Ja tämä on se juttu, mitä minä en voi hyväksyä, [Pasi Kivisaaren välihuuto] sitä, että tämä hallitus tekee tällaisen liikkeen, millä se nyt todennäköisesti haluaa tietysti vaalien alla tukea näitä paikallisia lehteä, niin kuin tarkoituksenmukaista tietysti määrätyllä lailla onkin, mutta tämä toiminta on oikeasti niin läpinäkyvää tällä systeemillä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Tilanne on se, että aivan hyvin oltaisiin voitu tuoda erikseen tällainen hallituksen esitys, mihin me oltaisiin voitu tehdä. Nyt käsiteltiin aivan eri asiaa. Me ei käsitelty mitään paikallislehtien tukijärjestelmää, vaan me käsiteltiin sitä, että viisi päivää viikossa tai neljä päivää viikossa ilmestyvät lehdet voivat ilmestyä edelleen — tämä ei kuulu millään tavalla tähän asiaan. Tämä on ihan sama kuin oltaisiin laitettu vaikka saman tien, että opettajille voidaan antaa rahaa tämän takia, koska opettajien on helpompi kirjoittaa näihin lehtiin. Tämä oli vähän kaukaa haettua, mutta minä tarkoitan sillä sitä, että käsittelyssä oli aivan eri asia ja siihen vaan tempaistiin tämä. Melkein voi sanoa, että tämä on niin kuin yhdestä sketsiohjelmasta, kun Pena siinä viime metreillä kekkasi jutun. Tämä lausuma tuli oikeasti ihan silleen niin kuin sormia napsauttamalla tähän hommaan mukaan, ja hämmästelin kyllä sitä. Ajatuksena oli se, että jos se olisi muutettu siihen meidän perussuomalaisten esittämään muotoon, niin se olisi ollut paljon relevantimpi tässä tilanteessa, kun se asia ei kuulu oikeasti tähän tilanteeseen. Ja kun se tosiaankin jätetään nytten muutaman kuukauden päästä perustettavan hallituksen hoidettavaksi, niin miten se rahoitus ynnä muut tulevat siitä? 
Kyllä minä arvaan, mikä tässä takana on, mutta... Hyvin se maaliin meni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-18T15:47:23,2023-01-18T15:49:57,Hyväksytty,1.1
2022_151_69,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Täällä ilmeisesti ainakin valiokunnan puheenjohtaja haluaa käyttää minuutin mittaisen debattipuheenvuoron., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_70,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tämä mediatukiesitys ihan olennaisesti tähän postilakiin voidaan nähdä liittyväksi. Tämä postilaki muuttui tässä matkan varrella siltä osin, että ei ole kiinteitä jakelupäiviä, jolloin yksi ja kaksi kertaa viikossa ilmestyvät lehdet eivät voi luvata asiakkailleen, minä päivänä lehti on asiakkaan luona, ja sillä on valtava ero, onko se maanantaina vai onko se perjantaina — uutiset vanhenevat nopeasti. Sen vuoksi heidänkin oikeusturvan ja ihmisten tiedonsaannin vuoksi täytyi tämä mediatuki tähän mukaan leipoa.
Meillä ei ollut paljon muita vaihtoehtoja, kun me halusimme, että tämä on oikeudenmukainen myös paikallislehdille, kuin tehdä lausuma tästä asiasta. Me teemme vastuullista lainsäädäntöä, ja missään ei ole kirjoitettu tai vannottu, että tämä jää seuraavan hallituksen tehtäväksi. Me nimenomaan velvoitamme, että hallitus voi tuoda eri esityksen tämän lausuman mukaan, ja vielä tässä on aikaa hallituksella toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T15:49:59,2023-01-18T15:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_151_71,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Ja nyt edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_72,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Laakson puheenvuoroon liittyen haluan todeta, että valiokunta on omassa mietinnössään lausunut seuraavasti: ”Tilattavien paikallislehtien tilanteeseen nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vaikuttaa, sillä vuoropäiväjakelun myötä aikaisemmat kiinteät jakelupäivät poistuvat ja Posti voi vaihtaa jakelupäiviä. Paikallislehtien osalta jakelun muutoksen voidaan siten katsoa aiheuttavan mediamurroksen.” Tämän me olemme yhdessä valiokunnassa todenneet ja näin kirjanneet. Ja sitten perussuomalaiset omassa vastalauseessaan toteavat, ettei asia ole relevantti paikallislehtien osalta. Omasta mielestäni se on nimenomaan relevantti paikallislehtien osalta siten, että paikallislehtien tulevaisuus myöskin turvataan nimenomaan tiedonvälittäjinä jatkossakin, kuten sanomalehtienkin, aivan samalla tavalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T15:51:10,2023-01-18T15:52:20,Hyväksytty,1.1
2022_151_73,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Näin. — Onko vielä halukkuutta käyttää debattipuheenvuoroja? Jos ei, niin menkäämme puhujalistaan. — Ja siellä onkin edustaja Torniainen sopivasti. [Ari Torniainen: Jatkuu vastauspuheenvuoro.] — Vastaat itselle. [Ari Torniainen: Nyt ilmeisesti puheenvuoro alkoi uudestaan.]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_74,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä salikeskustelu tästä postilain uudistuksesta, postilain muutoksesta, on osoittanut sen, että tätä asiaa nimenomaan on tarvinnut viedä eteenpäin. Ja me kaikki tiedetään, millaisessa murroksessa Posti ja postinjakelu ovat viime vuodet olleet ja ovat myöskin tulevaisuudessa.
Tätä hallituksen esitystä, postilain muutosta, on käytännössä valmisteltu pitkään. Sen valmistelu on käytännössä aloitettu jo edellisellä eduskuntakaudella, silloin kun myöskin perussuomalaiset olivat hallituksessa. Valtiosihteerien työryhmä on jo silloin edellisellä eduskuntakaudella aloittanut sen työnsä ja tätä käsitellyt, ja päälinjat on jo silloin luotu tähän asiaan. Ja kun se on nytten sitten tullut tällä hallituskaudella, tällä eduskuntakaudella, meidän käsittelyyn, niin liikenne- ja viestintävaliokunta on yhteistuumin yhdessä, hyvässä yhteisymmärryksessä, käsitellyt asiaa pitkään ja erittäin asiallisesti ja kuullut erittäin paljon asiantuntijoita.
Me olimme todella haastavan tilanteen edessä siinä, että Posti ja postinjakelu ovat niin isossa murroksessa siinä, mitkä ovat yleispalveluvelvoitteet Postilla tällä hetkellä. Jaettavien kirjeiden ja korttien määrä laskee jatkuvasti, ja tämä muutos on aivan välttämätön, mikä nyt tehdään. Omasta mielestäni tässä hallituksen esityksessä on saatu tasapaino kaikilta osin, ja sitä tasapainoa auttaa nimenomaan se, että myöskin se jakelutuki nimenomaan sanomalehdille — vaikka se jakelutuki on nyt määräaikainen — on saatu tähän samaan esitykseen.
Myöskin tuo tilattavien paikallislehtien tuki olisi toki haluttu tähän samaan esitykseen, mutta osoittautui, että sitä ei ole mahdollista saada. Sen takia on tärkeää, että se paikallislehtien, nimenomaan tilattavien paikallislehtien, mediatuki tuodaan nopeasti. Ja arvoisa edustaja Laakso, missään ei ole sanottu, että se jää seuraavalle eduskunnalle. Itse toivon, että meillä valtioneuvosto jo nyt ripeästi käsittelee sen ja on mahdollisimman nopeasti tuotavissa meille tänne saliin tällainen ratkaisu, että myöskin paikallislehtien asema turvataan tulevaisuudessa. Onnistuuko se, se ei ole varmaa, mutta itse toivon ja haluan myöskin edesauttaa sitä, että se olisi mahdollista. Mutta se on tietysti valtioneuvostosta kiinni ja sitten myöskin siitä kiinni, löydetäänkö täällä eduskunnassa yhteisymmärrys siitä, [Puhemies koputtaa] ja myöskin siitä, että perussuomalaiset tulevat tähän turvaamaan paikallislehtien asemaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T15:52:30,,Hyväksytty,1.1
2022_151_75,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_76,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erityisestihän toimintaympäristön muutos on iskenyt meidän omaan valtionyhtiöömme. Jakelumäärien lasku aiheuttaa haasteita erityisesti tällä hetkellä Postille yleispalvelun tarjoajana. Valtio on joko lain tasoisilla säädöksillä tai valvovan viranomaisen päätöksillä asettanut velvoitteita koskien sellaisia palveluja, joista asiakkaat eivät ole pystyneet maksamaan. Posti Group on aika murroksen kourissa, mutta hirmu hyvin siellä on pystytty selviämään ja toimintaa kehittämään. On kysymys hirmu isosta työnantajasta ja suuresta määrästä työpaikkoja. On tärkeää, että lainsäädännöllä pystytään luomaan markkinoille edellytykset, jotka mahdollistavat Postille ja postiyrityksille kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen ja erityisesti niitten uusien palveluiden kehittämisen tässä murroksessa. Pakettiliiketoiminta on yksi hyvä esimerkki. Kun käytiin katsomassa, miten sitä tehdään, niin hienoahan se on, että ne panostukset sitten kumminkin asiakkaan näkökulmasta toiminnan kehittämisenä ovat näkyneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-01-18T15:55:54,2023-01-18T15:57:14,Hyväksytty,1.1
2022_151_77,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_78,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen tähän postilakiin ja tähän jakelutukiasiaan, joka tässä nyt on keskustelua herättänyt, tulen tietysti vähän kesken keskustelun enkä ole myöskään valiokunnassa tällä kaudella näitä asioita käsitellyt, eli puhun ehkä hieman vajavaisella tietopohjalla. Mutta siltä vajavaiselta tietopohjalta tietysti tuntuu käsittämättömältä ajatella, miksei näitä asioita pitäisi selvittää ennen julkisen rahan niihin laittamista. Tässä puhutaan kuitenkin pohjimmiltaan liiketoiminnan tukemisesta. Ne lehdet tekevät liiketoimintaa, ja nyt laitettaisiin veronmaksajien velkarahaa siihen, että ne tekisivät periaatteessa kannattamatonta liiketoimintaa, koska jos se olisi kannattavaa, niin eihän siihen tarvittaisi silloin tukea. Tällä hetkellähän tilanne on se, että se jakelu on niin kallista, että monet lehdet, isommat lehdet, antavat käytännössä hyväntekeväisyytenä niitä lehtiä syrjäseudulle, koska jakelu maksaa enemmän kuin lehden tilaushinta, ja se kompensoidaan käytännössä muusta katteesta.
Täytyykin tässä yhteydessä kysyä, mikä oikeastaan on paikallislehti. Eivät paikallislehdet kyllä oman käsitykseni mukaan viittä kertaa viikossa ilmesty. Ne ilmestyvät kerran viikossa tai kaksi kertaa viikossa tai jopa harvemmin. Eli tässä puhutaan kenties jonkinnäköisestä piilotetusta tuesta ketjutetuille lehtiyhtiöille. Esimerkiksi tuolla meilläpäin Suomea käytännössä yksi yhtiö omistaa kaikki lehdet. Tuli juuri selville sellainen asia, että eräskin paikallisesti ilmestyvä ilmaisjakelulehti, jonka oletin olevan itsenäinen lehti, onkin suuren konsernin omistuksessa. Eli tässä tuessa kyllä täytyisi ennen sen käyttöönottoa tietää, mihin se raha todellisuudessa menee ja kuka siinä on se hyötyjä.
Ihmettelen myös niitä puheita, miten tämä ei muka tulisi seuraavan hallituksen maksettavaksi. Tuoko hallitus tässä pikavauhdilla ennen vaaleja vielä lisätalousarvion, missä tällaista rahaa nyt esitetään sitten myönnettäväksi, vai mikä olisi se mekanismi, jolla tämä ei olisi seuraavan hallituksen ongelma?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-01-18T15:57:16,2023-01-18T15:58:41,Hyväksytty,1.1
2022_151_79,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_80,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sain heti silloin, kun tämä esitys annettiin, aika pian runsaasti yhteydenottoja. Ilmeisesti minun tuntemani henkilöt ovat niitä, jotka ovat paikallislehden tilaajia — niiden lehtien tilaajia, joitten ilmestymistiheys on yhdestä kahteen kertaa viikossa. Eräs paikallislehden päätoimittaja, joka totesi, ettei se heidän lehteään koske, koska heillä on kaupallisin periaattein toteutettava varhaisjakelu, sanoi, että tämä on suuri ongelma ja tämä pitäisi hoitaa. Otin sitten yhteyttä tietysti ryhmätoveriin, varapuheenjohtaja Torniaiseen, koska en itse ole tämän valiokunnan jäsen.
Ihmettelen, että tämä esitys on näinkin pahasti mennyt perussuomalaisten täällä esiintyneiden kansanedustajien ohi. Kyllähän tämä paikallislehtiasia on hyvin keskeinen. Ja haluankin kiittää tässä valiokunnan puheenjohtaja Kymäläistä ja varapuheenjohtaja Torniaista ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tämän mediatuen kannalla, tämän valiokunnan lausuman kannalla, hyvästä työstä.
Missään ei todellakaan ole sanottu, ettei tätä voitaisi toteuttaa jo tällä kaudella. Siinä tarvitaan tietty lainsäädäntö ja tietty budjettitaloudellinen ratkaisu, mutta meillähän on tässä vielä aika runsaastikin tätä eduskuntakautta jäljellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-18T15:59:22,2023-01-18T16:01:05,Hyväksytty,1.1
2022_151_81,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_82,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mäkelälle vastaan, että tähän postilakiin on jo tällaista, mitä te sanotte liiketoiminnan tukemiseksi, sisällytetty, eli esimerkiksi nämä viisi kertaa viikossa ilmestyvät lehdet. Nyt kun postilaki muuttuu niin, ettei postia jaeta kuin kolmena päivänä viikossa, tällä jakelutuella turvataan tai katetaan ne kaksi muuta päivää, jotka jäävät tämän postilain myötä nyt toteutumatta, eli halutaan turvata sanomalehtien mahdollisuus ilmestyä viitenä päivänä viikossa.
Sitten tämä mediatuki koskettaa niitä 1—2 kertaa viikossa ilmestyviä lehtiä, jotka tarvitsevat tämän mediatuen asiakkailleen takeen ja lupauksen antamista varten siitä, minä päivänä tuo lehti ilmestyy. Asiakkaalle on tärkeää tietää, ilmestyykö lehti maanantaina vai perjantaina tai jonain päivänä siltä väliltä. Sen takia tämä mediatuki on tähän sisällytetty. 
Ja tosiaan Mäkelä tässä vähän niin kuin duubioi eteenpäin, miten hallitus voisi tässä toimia. Yksi vaihtoehto on juuri tämänkaltainen, mitä esille toitte, eli hallitus voi tuoda asetuksen tai esityksen niin, että lisätalousarviossa voitaisiin myöntää tämä raha. 
Koronan aikana mediatuki oli käytössä myös paikallislehdille, se oli noin 15 miljoonaa euroa kustannuksiltaan, ja tämänkaltaisesta mittaluokasta keskustelemme nyt varmasti sitten myös tämän lain osalta. 
Suomi on edelläkävijä monessa asiassa, erityisesti digitalisuuden osalta. Meillä on veroasiat verkossa, Omakanta terveystiedoista, Kela-toiminnat verkossa, monet viranomaispalvelut, Liikenne- ja viestintäviraston palvelut, poliisi, ynnä muuta, ynnä muuta, ja tämä on johtanut siihen, että postiala on murroksessa, koska noita kirjeitä yhä vähemmän ja vähemmän enää paperisena postina kulkee, kun ihmiset tekevät niitä enemmän ja enemmän verkossa. Tämän vuoksi hallitusohjelmaan kirjattiin tämä postilain muutos, ja siihen tässä nyt loppuvaiheessa tätä hallituskautta pystytään vastaamaan, ja yksi osa, miksi tämä on näin loppuvaiheessa, on juuri tämän paketin laajuus ja suuruus ja vaikuttavuus, ja sen vuoksi valiokuntakin on käyttänyt tästä keväästä alkaen tämän kaiken ajan hyödyksi tämän asian edistämiseksi, ja sen vuoksi tässä ovat nämä kaksi tärkeää lausumaa, joille toivon, että myös perussuomalaiset voivat eduskunnan käsittelyssä tukensa antaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T16:01:07,2023-01-18T16:03:57,Hyväksytty,1.1
2022_151_83,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_84,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä esimerkki, miten tämä keskustelu on mennyt. Tässä annetaan ymmärtää, että ihan kuin tässä tuettaisiin pieniä paikallisia lehtiä, mitkä ovat suurin piirtein perheomistuksessa. Totuudessahan tästä menee käytännöllisesti katsoen lähes kaikki kahdelle isolle konsernille, joilla on näitä lehtiä. 
Meillä omassa kotikaupungissani on tällainen lehti, mikä on yksityisen omistuksessa eikä kuulu näihin konserneihin. Käytän itse eniten sen lehden ilmoituksia ynnä muita juuri sen takia, että haluan tukea tätä, mutta tilanne on se, että kuitenkin — vaikka koko Kymenlaakson alueella — kaikki muut lehdet saavat samalla lailla sen tuen. Te ette voi sitä irrottaa vain ja ainoastaan sille yhdelle lehdelle, koska sieltä löytyy niitä muita lehtiä, mitkä ilmestyvät kerran viikossa, mitkä ovat tämän ison konsernin lehtiä.
Tilanne on se, niin kuin minä sanoin, että me ollaan tehty se lausuma. Me oltaisiin haluttu siihen pieni muutos sen takia, että sitä asiaa olisi selvitetty ja se olisi pitänyt tuoda erillisenä. Nythän tässä ei anneta millään tavalla ohjeistusta, missä tapauksessa sen rahan saa, eli tavallaan vain annetaan se raha. 
Minä olen käytännössä katsoen melkoisen varma, että todellisuudessa tässä tulee käymään niin, että niistä päivämääristä, milloin se jaetaan, se lehti ilmoittaa, että se jako tapahtuu joko keskiviikkona tai torstaina riippuen postinjaosta. Ne todennäköisesti eivät tule jakamaan sitä lehteä sinä päivänä, kun se posti ei liiku näillä rahoilla, toisin kuin vähän tässä mukamas annetaan ymmärtää. Näin se ei varmastikaan tule toimimaan, etenkään jollei sitä ole siihen ehdottomasti ehdoksi laitettu, eikä sitä tässä tällä hetkellä oikeasti ole, vaan tämä on ylimääräinen tuki, mikä on haluttu vaalien tai jonkun muun takia pistää veronmaksajien maksettavaksi. Ja minulla ei vain moraali anna myöten tässä. 
Minä tiedän tasan tarkkaan, että kun tästä asiasta alun perin ruvettiin keskustelemaan, niin vastakkaiset puolet useammasta puolueesta, tai lähes kaikista puolueista, olivat minun kanssani samaa mieltä siitä asiasta, että eiväthän ne tarvitse sitä tukea, kun ne ilmestyvät sen yhtenä päivänä viikossa. Mutta sitten kun tämä tuli sinne pöydälle ja tämä oli vähän etukäteen sovittu, että näin tullaan toteuttamaan, niin hyvin huomasin, että ne edustajat, jotka olivat minun kanssani viimeksi samaa mieltä, eivät kehdanneet katsoa minua edes silmiin, he katselivat vain seinille ynnä muuta. 
Mutta totuus on se, että minulla ei vain moraali anna myöten tätä hommaa tällä tavalla hoitaa. Mitään minulla ei ole niitä paikallisia pieniä lehtiä vastaan. Itse yritän niissä mainostaa niin paljon kuin raha riittää ja kuinka paljon lehtiin laitan. Mutta tapa, millä tämä hoidetaan, on täysin väärä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-18T16:03:57,2023-01-18T16:07:03,Hyväksytty,1.1
2022_151_85,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_86,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun keskustellaan tästä jakelutuesta, joka on tarkoitettu sanomalehdille, siis vähintään kolme kertaa viikossa ilmestyville sanomalehdille, niin iso osa tätä uudistusta on jakelun valtionavustus alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua. Ja ehdotettu sanomalehtijakelua koskeva jakelutuki, elikkä se valtionavustus, kattaisi sanomalehtijakelusta niinä päivinä, kun kolmipäiväisen yleispalvelun mukaista jakelua ei ole, syntyneet nettokustannukset ja kohtuullisen voiton, elikkä valtionavustuksiin oikeuttavia jakelupäiviä olisi siten kaksi viikossa, kuten valiokunnan puheenjohtaja Kymäläinenkin totesi.
Mutta kun olen kuunnellut nyt puheita, jotka liittyvät tähän paikallislehtien tilanteeseen ja asemaan, tähän mediatukeen, jota nyt valiokunnan enemmistö ehdottomasti kannattaa ja suurin osa tässäkin keskustelussa olevista edustajista on kannattanut — ja itse vilpittömästi toivon, että myöskin paikallislehdet saavat sen mediatuen tulevaisuudessa samalla tavalla määräaikaisena kuten sanomalehdetkin tulevat saamaan — niin ihmettelen perussuomalaisten näkemyksiä. Esimerkiksi edustaja Laakso totesi, että ei halua siirtää näistä paikallislehtien tukemisista tätä mediatukea seuraavalle eduskunnalle — ei halua siirtää seuraavalle eduskunnalle — päätettäväksi. Ja kuitenkin te vastalauseessanne toteatte, että tämä lausuma mediatukeen liittyen ei teidän valiokuntaryhmän mielestä ole ”relevanttia tässä tilanteessa” ja että eduskunta edellyttäisi, että ”valtioneuvosto pyrkii selvittämään tarvetta laille median jakelutuesta, jolla pyritään turvaamaan paikallislehtien asema tiedonvälittäjänä”. Jos sitä ruvetaan selvittämään, niin aivan varmasti se menee seuraavalle eduskunnalle.
Ja kun te vielä toteatte, että ”pyrkii selvittämään”, niin halutaanko sitä mediatukea vaiko ei? Itse ainakin lähden siitä, että mahdollisimman nopeasti, kuten nyt tässä myöskin sanomalehdille tulee sitä jakelutukea, myöskin paikallislehtien asema turvataan — samassa aikajänteessä kuin sanomalehtien asema.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T16:07:03,2023-01-18T16:09:45,Hyväksytty,1.1
2022_151_87,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Eskelinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_88,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän valiokunnan tavoite oli, että tällä hallituskaudella myös sitten mediatuen osalta mennään, ja eihän tämä minään yllätyksenä taas loppumetreillä tullut. Koko valmistelun ajanhan tästä käytiin keskustelua ja valmistavassa keskustelussakin vielä. Tämä mediatuen osuushan oli rinnan valiokunnassa koko ajan keskustelussa.
Olennaistahan tässä ei ole minulle ainakaan, kuka kustantaa ja kuka sen lehden julkaisee, olennaista on, että paikallismedia siellä toimii. Niin kuin totesin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa, 85 prosenttia kumminkin on niitten paikallislehtien kattavuus ja luettavuus alueella — siis 85 prosenttia, huomattavasti enemmän kuin maakuntalehtien, puhumattakaan kaupunkilehdistä. Edustaja Mäkelä tarkoituksella varmaan sotki nyt tähän ilmaisjakelulehdet ja muut. Valiokunnan puheenjohtaja minusta hyvin kuvasi, mihin tämä kohdentuu. 
Tästä on tämmöinen juupas—eipäs-keskustelu tullut. Toivottavasti nyt sitten tätä lainsäädäntöä edistetään noitten lausumien pohjalta nopealla aikataululla maaliin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-01-18T16:09:47,2023-01-18T16:10:59,Hyväksytty,1.1
2022_151_89,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_90,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Uskon, että kaikkia nyt tätä lakiesitystä tai valiokunnan mietintöä käsittelevässä keskustelussa yhdistää se, että me haluamme turvata kaikille ihmisille luotettavan tiedoksisaannon niin sanomalehtien kuin Postin osalta, ja tästä ei varmasti ole erimielisyyttä. Me keskustelemme nyt tästä yhdestä lausumasta.
Edustaja Laakso totesi, että teillä ei ole mitään paikallismediaa vastaan, näette sen tärkeäksi, mutta teidän moraalinne ei kestä tämänkaltaista toimintaa, jonka me muut valiokunnassa näemme tärkeäksi. Itse koen, että oma moraalini ei anna myöten jättää paikallislehtiä näivettymään. Kun me teimme lainsäädännössä sen muutoksen, että me emme säätäneet kiinteistä jakelupäivistä, silloin paikallislehdiltä, jotka ilmestyvät yksi tai kaksi kertaa viikossa, putosi ikään kuin se pohja, millä he pystyvät vannomaan ja vakuuttamaan, lupaamaan asiakkailleen, että meidän lehti ilmestyy joka torstaipäivä, esimerkiksi. Tämä lupaus olisi tuonut ilman tätä mediatukea mittaamattoman ison kustannuserän näille 1—2 kertaa viikossa ilmestyville lehdille, ja sen takia yhtäläisyyden vuoksi, kun me niitä isoja konserneja tai niitä viitenä päivänä viikossa ilmestyviä sanomalehtiä tuemme jakelutuella, mikä on tähän lakiin sisälle leivottu, yhtä lailla halusimme, että on oikeudenmukaista, että me myös turvaamme näille harvemmin ilmestyville lehdille sen mahdollisuuden luvata asiakkailleen, tilaajilleen, että tämä jakelu tapahtuu tiettynä päivänä, ja tässä oma moraalini ei todellakaan sallisi, että me toimisimme muulla tavalla.
Nyt sitten, kun tässä on nostettu esiin, että hallitus olisi voinut tuoda tämän toisen esityksen, niin kyllä, hallituksen täytyy tämän mukaisesti tuoda toinen esitys, jossa määritellään ne ehdot. Emme me tietenkään valiokunnassa postilakimietinnön yhteydessä ja lausumaa tehdessä käy pistämään sen sisälle ehtoja, minkälaisia niitten tulee olla. Hallitus valmistelee ne ja tuo ne ehdot. Niitä ei peräänkuuluteta tässä laissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-01-18T16:10:59,2023-01-18T16:13:33,Hyväksytty,1.1
2022_151_91,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_92,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kun edustaja Eskelinen epäili, että otin tarkoituksella esille ilmaisjakelulehdet, niin se pitää paikkansa — otin ne tarkoituksella esille, ihan siitä lähtökohdasta, että nythän tässä ollaan antamassa tukea sellaiselle lehdistölle, joka perii tilausmaksuja. Eli he tekevät liiketoimintaa, ja siitä huolimatta näitä kyseisiä tahoja tuetaan, vaikka he perivät maksua näistä toimittamistaan lehdistä. [Suna Kymäläisen välihuuto] Nyt sitten ilmaisjakelulehdet toimittavat niitä lehtiään perimättä maksua, hoitavat jakelunsa itse, ja näitä kyseisiä lehtiä nyt ilmeisesti ei tueta, vaikka nekin tekevät merkittävää journalismia Suomessa ja tarjoavat mediakentälle moniäänisyyttä näiden isojen konsernien omistamien paikallislehtien sivussa ja ohessa. Eli jos paikallislehti ei julkaise jotain mielipidekirjoitusta tai maakuntalehti ei julkaise jotain mielipidekirjoitusta, olisi aina olemassa ilmaisjakelulehti, jolle tarjota sitä mielipidekirjoitusta. Mutta nyt näitä ilmaisjakelulehtiä ei aina välttämättä ole olemassakaan, vaan ne ovat loppuneet monin paikoin koronan seurauksena ja siihen liittyen. Nyt sitten on tämä monopolimedia, jota tuetaan valtion ja hallituksen toimesta, ja kyllä siinä herää tietynlaisia kysymyksiä tämän median jääviydestä ja riippuvuudesta myöskin vallanpitäjien suhteen, jos he ovat jakelun suhteen riippuvaisia mediatuesta, jota valtio antaa. Yleensä Ylen rahoittamista veronmaksajien rahoista perustellaan sillä, että meillä olisi riippumaton media, joka voi vallanpitäjistä riippumatta palomuurin suojassa tehdä journalismiaan. Nyt juuri luodaan sellaista mediaa, joka on riippuvaista vallanpitäjien hyvästä tahdosta, lisätalousarvioista, joilla heidän jakeluaan maksetaan. Mielestäni tätä kannattaa pohtia vähän laajemminkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-01-18T16:13:35,2023-01-18T16:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_151_93,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_94,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässähän tosiaan on niin, että jos se meidän ehdottama lausuma olisi ollut, niin sehän olisi hoitunut sillä. Nythän tähän tehtiin vain se velvoittava juttu siinä, että se mediatuki on tehtävä. [Suna Kymäläinen: Kyllä!] Voi olla sitten, että minä olen vain liian vähän aikaa tässä talossa ollut, mutta minä en ymmärrä, että me joudutaan tekemään sellainen velvoittava siihen, että me voitaisiin sitten siellä päättää, miten se asia tulee. Jos olisi tuotu erimuotoisena esiin se, että me halutaan sellainen uusi järjestelmä käsittelyyn tänne, niin silloin minä olisin sen ymmärtänyt, mutta nythän siinä tavallansa velvoitetaan — minä luen sen asian nyt niin — me velvoitetaan, että jonkunnäköinen tuki pitää tulla tähän näin. Nyt on kuitenkin niin, että ei tässä missään kohtaa minullakaan ole mitään tietoa esimerkiksi, kuinka paljon näitä lehtiä ensinnäkin on ja kuinka paljon niistä oikeasti on näitten kahden ison konsernin ulkopuolella. En vain näe tätä tapaa. Niin kuin sanoin ihan suoraan, siitähän tässä on kysymys, millä tavalla tämä asia menee. Tietysti kieltämättä täytyy sanoa, että sekin, miten tämä asia valiokunnassa sitten muuttui ja meni siinä eteenpäin, jäi vähän ihmetyttämään, mutta eipä se nyt ihan ensimmäinen juttu ollut, mikä meikäläistä välillä ihmetyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-18T16:15:16,2023-01-18T16:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_151_95,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Torniainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_151_96,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omasta mielestäni valiokunnassa kyllä tämä postilain muutos ja uudistus meni aivan asiallisesti ja todella hyvin, ja siihen käytettiin paljon aikaa. Kiitos edustaja Laaksollekin siitä aktiivisuudesta, mitä osoititte, ja perussuomalaiset olivat yhteisesti mukana tässä. Tämähän on pääosin yksimielinen, ainoastaan tästä yhdestä lausumasta on sitten erilainen näkemys perussuomalaisilla kuin muulla valiokunnan jäsenistöllä. Kiitos siitä yhteistyöstä.
Kaikkein tärkeintähän tässä on, että me saadaan nytten turvattua postitoiminta ja postinjakelu myöskin tulevaisuudessa, ja mielestäni myöskin se, että sanomalehdille saadaan turvattua se vähintään viisipäiväinen jakelu tämän jakelutuen kautta.
Mutta omasta mielestäni on tärkeää myöskin se, että tässä tulee nytten huomioitua tämän lausuman kautta myöskin paikallislehtien tulevaisuus ja paikallislehtien asema ja että sille erittäin suurelle joukolle suomalaisia, joka haluaa tilata vielä sen paikallislehden ja saada sieltä paikallisia uutisia ja kuntien ilmoituksia sitä kautta, myöskin turvataan tiedonvälitys ennen kaikkea. En lähde siihen, että mikä on sitten kunkin lehden omistuspohja. Se on aivan toinen asia, eikä sen perusteella voi lähteä jollekin antamaan tukea tai ei antamaan tukea. Omasta mielestäni kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti tässäkin asiassa.
Kaikkein tärkeintä on se, että nyt tämän lausuman kautta saadaan myöskin velvoittavaksi valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tuo sen esityksen mediatuesta, eikä lähdetä pyrkimään selvittämään, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet, että pyritään selvittämään. Omasta mielestäni asioita yleensä selvitetään liiaksikin, ja se on hyvä tietysti esitysten pohjaksi, että tuodaan hyvät esitykset. Se on ennen kaikkea tärkeä asia. Mutta jos tätä pyritään selvittämään, niin itse otaksun, että se menee sitten pitkälle tulevaisuuteen, ja siinä vaiheessa meillä olisi jo paljon vähemmän niitä tilattavia paikallislehtiä. Nyt on tärkeää, että aivan kuten sanomalehtien jakelun turvaaminen myöskin kansalaisille niin samalla tavalla myöskin paikallislehtien jakelun turvaaminen ja toimittaminen saadaan nopeasti turvattua tällä hallituksen esityksellä ja tämän mietinnön kautta ja nämä lausumat myöskin otetaan todesta. Ja toivon, että tämä menisi ilman äänestyksiä täällä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-01-18T16:16:55,2023-01-18T16:19:58,Hyväksytty,1.1
2022_151_97,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Nuorten parlamentista>>>Lakialoite  LA 75/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. — Avaan keskustelun, ja edustaja Noora Koponen, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_151_98,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi Nuorten parlamentista>>>Lakialoite  LA 75/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme erittäin tärkeän asian äärellä tämän lakialoitteen myötä. Tämä lakialoite on laadittu tukemaan nuoria sekä vahvistamaan nuorten vaikutusmahdollisuuksia heitä koskevassa päätöksenteossa. Samalla tämä lakialoite haluaa kannustaa nuoria ottamaan osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä antaa tilaa vaikuttaa sekä heidän omiin asioihinsa että meidän kaikkien yhteisiin asioihin.
Toteutuessaan Suomen Nuorten parlamentti olisi nuorten oma vaikuttamistoimielin, joka edistäisi nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä valvoisi nuorten oikeuksien toteutumista valtiotason päätöksissä. Nuorten parlamentti tulisi tekemään tiivistä yhteistyötä valtionhallinnon, virkamiesten, eduskunnan sekä etenkin lapsiasiavaltuutetun kanssa. 
Joka päivä tässä salissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat nuoria välillisesti tai välittömästi, lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Ja samaan aikaan on vain oikein todeta, että me emme voi koskaan kunnolla tietää, mitä nuoret esityksistämme täällä itse ajattelevat. Tulevaisuus, jota päättäjät Suomeen luovat, on myös nuorten tulevaisuus, ja siksi heitä ei tule päätöksenteossa ohittaa.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa säädetään lapsen oikeudesta tulla kuulluksi. Vaikka asia muistetaan yhä useammin meidän aikuisten ja päättäjien puheissa tuoda esiin monessa yhteydessä, on realismia kuitenkin se, että tämä oikeus ei täysimääräisesti toteudu. Nuorten parlamentin perustaminen olisi yksi vastaus tähän. 
Muun muassa Skotlannissa ja Walesissa toimii valtakunnallinen Nuorten parlamentti. Skotlannin Nuorten parlamentissa edustaa 12—25-vuotiaita nuoria, jotka on valittu vaalipiireittäin samaan tapaan kuin maan kansallinen parlamentti. Skotlannin Nuorten parlamentti toimii tiiviissä yhteistyössä Skotlannin parlamentin kanssa, ja sen toimintaa johtavat Nuorten parlamentin puhemies ja varapuhemies. Skotlannin Nuorten parlamentille valitaan luottamushenkilöitä, jotka vastaavat ministereitä, ja heillä on omat vastuupaikkakuntansa sekä oma portfolionsa. Nämä henkilöt muodostavat Nuorten parlamentin hallituksen ja johtavat Nuorten parlamentin toimintaa kokonaisuutena. Skotlannin Nuorten parlamentilla on myös kymmenen valiokuntaa, jotka vastaavat tietyn aihealueen asioista.
Arvoisa puhemies! Toteutuessaan Suomen Nuorten parlamentti noudattaisi parlamentaarisen demokratian olemassa olevia käytänteitä ja siellä edustaisi demokraattisesti valitut nuoret. Nuorten parlamentti jakautuisi eduskunnan tapaan valiokuntiin, jotka tekisivät mietintöjä täysistunnoille lausuntoihin, joita valtioneuvosto voisi pyytää Nuorten parlamentilta. Nuorten parlamentille valittaisiin myös puheenjohtajisto ja palkattaisiin tarvittava määrä virkamiehiä, jotta sen toimintamahdollisuudet pystyttäisiin turvaamaan. Nuorten parlamentti valittaisiin valtakunnallisilla kouluvaaleilla, joissa äänioikeutettuja olisivat kaikki ne 12—18-vuotiaat Suomen kansalaiset, joiden kotikunta sijaitsee Suomessa. Vaaleja varten Suomi jaettaisiin eduskuntavaalien mukaisiin vaalipiireihin. Nuorten parlamentin paikkajako noudattelisi eduskunnan paikkajakoa vaalipiirien välillä.
Nuorten parlamentti olisi julkinen organisaatio, mutta sillä ei olisi kuitenkaan lainsäädäntö-, budjetti- tai muuta päätösvaltaa, pois lukien lausunnonanto-oikeus eduskunnalle ja valtioneuvostolle sekä nuorten edustaminen valtakunnallisissa aiheissa. Nuorten parlamentin nuorisokansanedustajia olisi kuitenkin tarpeellista kuulla eduskunnan valiokuntien kokouksissa, mikäli niissä käsitellään suoraan tai välillisesti nuoria koskevia asioita. Nuorten parlamentti laatisi myös varjotalousarvion, valtion talousarvion, ja tämä annettaisiin tiedoksi eduskunnalle ja valtioneuvostolle. Nuorten parlamentin puheenjohtajistoa esitetään nimitettäväksi jo ennen varsinaisen toiminnan alkamista käytännön järjestelyjä varten. Eduskunnan puhemiehistön toimesta nimettävien puheenjohtajien ja kahden varapuheenjohtajan toimikausi kestäisi vuoden 2025 valtiopäivien alkuun saakka. Puheenjohtajiston jäsenet olisivat siis myös nuorisokansanedustajia kaudella 2024—2025.
Nuorten parlamentin tehtäviksi voitaisiin katsoa muun muassa seuraavat asiat: lasten ja nuorten edustaminen valtion päätöksenteossa ja heidän mielipiteidensä sekä näkemyksiensä esille tuominen; nuorten aseman kehittäminen ja parantaminen sekä parannusehdotusten antaminen valtion toimielimille ja muille tarkoituksenmukaisille tahoille; nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden edistäminen; nuorten yhdenvertaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen ja kehittäminen; nuorten ja valtion välisen yhteistyön edistäminen; vaikuttaminen siihen, että valtio kehittäessään yleisiä palveluja huolehtii niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta nuorille; erinäisten toiminnallisten mahdollisuuksien tarjoaminen; esitysten ja aloitteiden valmisteleminen valtion toimielimille ja muille tahoille sekä niiden käsittelyn seuraaminen valtion päätöksenteossa; lausuntojen, kannanottojen ja aloitteiden tekeminen sekä yhteistyön tekeminen alueellisten ja kunnallisten nuorisovaltuustojen kanssa.
Arvoisa puhemies! Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto tekee todella arvokasta työtä nuorten äänen esillä pitämiseksi valtakunnan tasolla, mutta sillä ei ole päätösvaltaa, eikä se toimi virallisena valtakunnan laajuisena vaikuttamistoimielimenä. Nuorten parlamentin tavoitteena olisi kehittää suomalaisten nuorten osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia myös valtakunnallisella tasolla. Sen tehtävänä olisi luoda yhteyksiä kansanedustajien sekä valtion virkamiesten ja nuorten välille. Nuorten parlamentti valvoisi nuorten oikeuksien toteutumista valtiotason päätöksissä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää erinomaisesta ja vaikuttavasta yhteistyöstä yhtä aktiivista nuorta, Eetu Hukkasta, joka toimii Eurochild-verkoston Suomen edustajana. Eetun myötä keskustelemme Nuorten parlamentista tänään täällä eduskunnan täysistunnossa, ja se on aika upea asia. 
Nuorilla on valtavasti ajatuksia, näkökulmia ja luonnollisesti tuntemusta heidän elämäänsä koskevissa asioissa. Haaste on se, kuinka he tulevat kuulluiksi. Miten me päättäjinä haluamme toimia, jotta nuoret saisivat aidosti vaikuttaa? Rakentamalla mahdollisuuden vaikuttaa nuorten omiin asioihin äänestämällä tai asettumalla ehdolle osoittaisimme, että nuoret ovat arvokas osa yhteiskuntaa ja heidän äänensä tulee tulla kuulluksi. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+7.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2023-01-18T16:21:06,2023-01-18T16:28:20,Hyväksytty,1.1
2022_151_99,151/2022,2023-01-18,14.00,16.28,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi Nuorten parlamentista>>>Lakialoite  LA 75/2022 vp,Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Hopsu poissa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_151+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_152_1,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_2,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_3,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tunnettiin pitkään, varsinkin vuosituhannen vaihteen kieppeillä, koulutuksen suorastaan erinomaisista Pisa-tuloksista. Näistä tultiin ottamaan oppia ja ihmettelemään kaukaakin ulkomailta. Nyt lähinnä kuitenkin uutisoidaan oppimistulosten romahtamisesta.
Suomalaisen peruskoulun tilanne on heikentynyt suorastaan katastrofaalisesti. Tutkimusten mukaan Pisa-tulokset ovat olleet laskussa jo vuodesta 2006 lähtien, mikä on pitkä aika. Kyse ei ole mistään hetken ilmiöstä, syitä on monia. Opettajat ovat usein jaksamisensa rajoilla ja kertovat, että heitä ei ole kuunneltu. Syitä löytyy opetussuunnitelmista, joita on kutsuttu muun muassa höttöisiksi. On näyttöä siitä, että lasten liian pitkälle menevät itseohjautuvuusmetodit ja liiallinen nojaaminen digitaalisiin opetusmenetelmiin ovat yhteydessä huonompiin oppimistuloksiin ja myös eriytymiseen oppimistuloksista.
Nyt kysyn ministeriltä: Mitä mieltä te olette tästä tilanteesta ja näettekö, että on tehty virheitä? Miten suomalaisten lasten ja nuorten koulumenestys turvataan niin, etteivät he joudu kärsimään tehdyistä virheistä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-19T16:01:09,2023-01-19T16:02:21,Hyväksytty,1.1
2022_152_4,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_5,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle aivan erinomaisen tärkeästä kysymyksestä. Minun mielestäni tämä tilanne on äärimmäisen huolestuttava ja vakava. Ja aivan kuten edustaja itse toteaa, tässä on kyse pidempiaikaisesta kehityksestä, joka oikeastaan on ollut meneillään jo vuodesta 2000 lähtien, jos tarkastellaan kansallisia tuloksia ja tutkimuksia, mitä on tehty oppimistuloksiin liittyen.
Tämä kehitys on myöskin syy sille, että tämä hallitus halusi tehdä koulutuksen kunnianpalautuksen [Timo Heinosen välihuuto] eli palauttaa ja vahvistaa koulutuksen resursseja kaikilla eri koulutuksen asteilla. Ja myöskin hallitusohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen, [Ben Zyskowicz: Eikä sekään onnistunut!] koska vahvin muutos, mikä on tapahtunut, on se, että oppilaiden perhetausta eli oppilaiden sosioekonominen asema vaikuttaa oppimistuloksiin enemmän kuin aikaisemmin. [Ben Zyskowicz: Eli ette onnistuneet!]
Minun mielestäni suomalaisessa koulutuspolitiikassa on tehty virheitä, ja kaikista suurin virhe on aivan liian pitkään jatkuneet koulutusleikkaukset, joihin useampi hallitus ennen tätä syyllistyi. [Vasemmalta: Juuri näin, kokoomus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:02:21,2023-01-19T16:03:29,Hyväksytty,1.1
2022_152_6,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_7,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulutuksen tasa-arvo on tietysti hyvä tavoite, ja sitä itsekin haen tässä takaa, ja koulutukseen tarvitaan riittävät resurssit. Kuitenkin pitäisi olla selvää, että ongelmat ovat hyvinkin syvällä, ja kyse ei ole läheskään aina pelkästään rahasta, vaikka sekin on tärkeätä.
Merkille pantavaa on myös se, että Viro on mennyt Suomen ohi Pisa-tuloksissa.
Asiaa ei auta myöskään samanaikaisesti harjoitettu maahanmuuttopolitiikka. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus totesi tuoreessa tutkimuksessaan sen, mitä me olemme pyrkineet sanomaan jo pitkään: maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät muista jälkeen, koulujen väliset erot ja myös oppilaiden väliset erot kasvavat. Itse asiassa Suomessa on suurin maahanmuuttajataustaisten ja muun väestön oppimistulosten ero koko länsimaissa.
Arvioissa myös paljastui koruttomasti, että jos kouluissa on reilu viisi prosenttia enemmän vieraskielisiä oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa. Monissa kouluissa pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa tämä osuus on vielä paljon suurempi. Inkluusio ei toimi. On puhuttu, että olemme menossa takaisin kohti luokkayhteiskuntaa, ja sen takia kysyn opetusministeriltä: miten te näette tämän asian, ja mihin tämä kehitys tulee johtamaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-19T16:03:37,2023-01-19T16:04:53,Hyväksytty,1.1
2022_152_8,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_9,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen pitkittäistutkimuksessa todettiin, että sellaisten oppilaiden osaaminen, jotka osallistuvat S2-opetukseen — jotka eivät siis ole kaikki maahanmuuttotaustaisia oppilaita vaan sellaisia oppilaita, joilla on puutteita suomen tai ruotsin kielen taidossa — ei kehittynyt yhtä hyvin kuin sellaisten oppilaiden, jotka eivät osallistu S2-opetukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomalainen koulutusjärjestelmä nykyisellään ei pysty tukemaan näitä vieraskielisiä oppijoita riittävän hyvin. [Riikka Purra: Lisää rahaa!]
Koko tätä osaamistulosten laskua, oppimiserojen kasvua ei voi selittää vain maahanmuutolla tutkijoidenkaan mukaan, vaan se, mitä tutkijat ennen kaikkea painottavat, on tämä oppilaan perhetaustan yhä voimakkaampi vaikutus. Eli jos on perheitä, joissa vanhemmat eivät ole koulutettuja, tai perheitä, joissa on työttömyyttä, perheitä, joissa ei lueta, nämä taustatekijät vaikuttavat oppimistuloksiin enemmän kuin aiemmin, eli koulu ei pysty yhtä hyvin kuin aikaisemmin tasoittamaan oppilaiden perhetaustasta johtuvia eroja. Tämä on se asia, mihin meidän pitäisi koulutuspolitiikassa erityisesti keskittyä ja minkä parissa ollaan [Puhemies: Aika!] paljon töitä tehty tämän kauden aikana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:04:53,2023-01-19T16:06:14,Hyväksytty,1.1
2022_152_10,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_11,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koulujen, asuinalueiden ja koko yhteiskunnan eriytyminen huonon maahanmuuton seurauksena ei ole uusi ilmiö, vaikka kaikki teeskentelevät yllättynyttä aina, kun asiaa koskevia raportteja poikkeuksellisesti pääsee julkisuuteen. Ilmiö on tuttu muista maista. Se on ollut meilläkin nähtävissä vuosikymmenten ajan. Tilanne on pahentunut kaiken aikaa, ja sen syyt ovat hyvin helposti ymmärrettäviä. Ongelmaa pyritään lakaisemaan maton alle, koska sen ratkaisemiseen ei ole muita vaikuttavia keinoja kuin haitallisen maahanmuuton vaikeuttaminen ja vähentäminen, ja se taas ei maahanmuuttohurmoksessa eläville puolueille käy. Mieluummin uhrataan koulut ja niiden oppilaat. Kysyisin hallitukselta: Miksi oppimiserot kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden välillä ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat? Ja uskotteko, että tilanne paranee, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-01-19T16:06:14,2023-01-19T16:07:21,Hyväksytty,1.1
2022_152_12,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_13,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä en näe, että näitä ongelmia olisi millään tavalla hyssytelty ottaen huomioon, että koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen on esimerkiksi hallitusohjelman kantavin koulutuspoliittinen tavoite. Meidän rahallisesti kaikkein suurin panostus, mikä on tehty tämän hallituskauden aikana Oikeus oppia ‑hankkeen tiimoilta, juurikin liittyy eriytymisen ehkäisyyn, tasa-arvon vahvistamiseen. [Välihuutoja oikealta]
Arvoisa puhemies! Tämä ratkaisuhan, minkä edustaja Halla-aho tässä nosti esille, tosiasiassa ei ole mikään ratkaisu. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei niin ole sanottu!] Ei ole mikään koulutuspoliittinen ratkaisu ikään kuin todeta, että jotkut lapset ovat vääränlaisia. Me puhutaan lapsista, jotka asuvat Suomessa, joiden perheet asuvat Suomessa, joilla sattuu olemaan muu äidinkieli kuin suomi tai ruotsi. Eivät nämä ongelmat ole lasten vika tai syytä, [Jussi Halla-ahon välihuuto] vaan kyse on siitä, että meidän koulutusjärjestelmää pitää tukea ja kehittää niin, että koulut pystyvät vastaamaan erilaisten oppijoiden tarpeisiin, ja kuten todettu, me selvästi emme osaa tehdä sitä riittävän hyvin, kun on kyse vieraskielisten oppijoiden kielitaidon kehittämisestä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohi meni ja rajusti!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:07:23,2023-01-19T16:08:32,Hyväksytty,1.1
2022_152_14,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_15,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opettajien koulutus ei saisi pysähtyä maisterin tutkintoon, vaan opetusalalle ja erityisesti perusopetukseen tulisi luoda systemaattinen jatkuvan koulutuksen toimintatapa, jolla voitaisiin ratkaista jatkuvasti eteen tulevia haasteita ja toimia myös ennakoivasti. Tämä puute on tunnistettu erilaisissa opettajankoulutusta koskevissa selvityksissä, mutta asia ei ole edistynyt. Kantona kaskessa on tietysti raha mutta ehkä myös muut seikat. Se, että tehdään uusi, mittava ja kallis valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus kymmenen vuoden välein, ei ole järkevää.
Arvoisa opetusministeri Andersson ja hyvä hallitus, miksi ette ole tehneet toimia, joilla luotaisiin opettajille tällainen jatkuvan koulutuksen toimintatapa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-19T16:08:34,2023-01-19T16:09:29,Hyväksytty,1.1
2022_152_16,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_17,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opettajankoulutuksen osalta vastuu on ministeri Honkosella, joka ei ole paikalla, mutta voin todeta yleisesti, että tämä kymmenen vuoden väli, mikä Suomessa on ollut opetussuunnitelmien uudistamisessa, on itse asiassa kansainvälisesti todettu aika hyväksi. Meillä on paljon maita, joissa opetussuunnitelmia päivitetään ja muutetaan nopeammalla aikavälillä, mikä ei ole hyvä, koska silloin opetussuunnitelman sisältöjä ei ehditä riittävästi juurruttaa siihen opetukseen. Eli ikään kuin tätä väliä tässä on kyllä pidetty aivan hyvänä.
Mitä tulee opettajankoulutukseen, opettajien täydennyskoulutus on aivan äärimmäisen tärkeää. Siinä kyllä Suomessa on panostettu aika paljon enemmän kuin monissa muissa maissa, ja siihen on panostettu myöskin tämän hallituskauden aikana. Mutta olennaista on tietenkin se, voivatko kaikki opettajat osallistua täydennyskoulutukseen, eli se, miten se mahdollistetaan siellä työpaikoilla ja koulutuksissa, sekä niiden sisältö. Esimerkiksi S2-opetuksen osalta on myöskin OKM:n selvityksissä identifioitu tarve täydennyskouluttaa S2-opettajia nykyistä enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:09:29,2023-01-19T16:10:41,Hyväksytty,1.1
2022_152_18,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_19,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä oppimistulosten lasku on todella hälyttävä. Kysyin Pohjanmaan luokanopettajilta, mitä pitäisi tehdä. Heillä oli kolme keinoa: Yksi oli se, että antakaa heidän keskittyä siihen, mihin heidät on koulutettu, eli siihen opettamiseen ja oppimisen tukemiseen. Nyt aikaa menee paljon, paljon muuhun. Toinen oli se, että oppimisen tukijärjestelmä pitäisi laittaa kuntoon. Oppimisen tukea pitäisi saada paljon, paljon helpommin. Meillä on kolmiportainen järjestelmä, ja byrokratia on valtava, elikkä siihen pitäisi tarttua. Kolmas oli se, että sosiaali- ja terveyspalvelut pitäisi saada lapsille paljon, paljon nopeammin. Nyt joudutaan odottamaan esimerkiksi koulupsykologia kaksi kuukautta. Kysynkin teiltä, arvoisa opetusministeri: mitä te aiotte näille tehdä? Tässä on kolme hyvää keinoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-19T16:10:41,2023-01-19T16:11:32,Hyväksytty,1.1
2022_152_20,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_21,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Allekirjoitan näiden keinojen tarpeellisuuden ehdottomasti. Tämä hallitushan on lisännyt rahoitusta oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin. Ollaan säädetty sitovista mitoituksista, jotta työtaakka olisi kohtuullisempi myöskin kuraattoreille ja koulupsykologeille, mutta tällä hetkellä meillä on tilanne varsinkin koulupsykologien osalta se, että meillä on täyttämättä olevia vakansseja hyvin monella paikkakunnalla Suomessa. Eli rahaa on annettu, on pyritty muuttamaan tilannetta, mutta ennen kuin alan vetovoima, työehdot, palkkaus ovat kunnossa, en usko, että me pystytään sitä ongelmaa ratkaisemaan. Eli siinä tarvitaan myöskin kuntien toimia.
Mitä tulee oppimisen tukeen, niin tällä hallituskaudella opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut erittäin kattavan selvityksen ja esityksen siitä, mihin toimiin pitäisi ryhtyä oppimisen tuen korjaamiseksi. Minun mielestäni se on kaikkein tärkein koulutuspoliittinen tehtävä tällä hetkellä, ja sen toteuttaminen tulee vaatimaan myöskin resursseja. Pienryhmäopetus maksaa. Jos me haluamme sitä lisää, meidän pitää olla valmiita sitä resursoimaan. Yleisopetuksen ryhmien pienentäminen maksaa. Meidän pitää olla sitten valmiita siihen panostamaan. Ja erityisopettajien palkkaaminen lisää maksaa sekin. Eli ovatko [Puhemies: Aika!] päättäjät sitoutuneita jatkamaan tarpeellisia investointeja koulutusjärjestelmään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:11:35,2023-01-19T16:12:58,Hyväksytty,1.1
2022_152_22,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_23,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on todella tarina siitä, miten jokaiselle on rakennettu tasa-arvoinen oikeus kouluttautua ja kasvaa. 
Tällä kaudella hallitus on todella panostanut kiitettävästi koulutukseen. Olemme esimerkiksi tehneet oppivelvollisuuden laajentamisen, lisänneet korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja vahvistaneet myös ammatillista koulutusta.
Puhemies! Keskustan mielestä suomalaisen peruskoulun tulee olla jatkossa koulutuspolitiikan keskiössä. Opettajille on taattava riittävä työrauha ja lasten ja nuorten perustaitoja niin lukemisen, kirjoittamisen kuin laskemisen osalta on vahvistettava. Arvoisa ministeri Andersson, miten voimme vahvistaa suomalaista peruskoulua niin, että jokainen lapsi saa riittävät perustaidot ja opettajilla on riittävä työrauha opetustehtävän toteuttamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-01-19T16:12:58,2023-01-19T16:14:02,Hyväksytty,1.1
2022_152_24,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_25,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perustaidothan ovat opettajien työn ytimessä. Meidän ei tarvitse keksiä mitään uusia toimenpideohjelmia tai uusia opettajankoulutusohjelmia siihen — kirjoittamisen, lukemisen ja laskemisen opettaminen on meidän luokanopettajien osaamisen ytimessä. Eli paras tapa vahvistaa perustaitoja on huolehtia juurikin siitä, että ne perustyön tekemisen edellytykset kouluissa ovat kunnossa, että yleisopetuksen ryhmät ovat kohtuullisella tasolla, että jos on erityisen tuen tai tehostetun tuen päätöksen saaneita oppilaita, jotka tarvitsevat pienryhmäopetusta, niin siihen riittää resursseja riittävästi ja että myöskin on resurssi- ja erityisopettajia, koulunkäynninohjaajia sekä muita koulun ammattilaisia tukemassa opettajia työnsä tekemisessä. 
Vielä kerran toistan sen viestini, että kyllä me tässä onnistutaan, jos päättäjät, kaikki puolueet tässä salissa, ovat valmiita sitoutumaan siihen, että me pidetään huolta suomalaisen koulutuksen rahoituksesta, siitä perustasta, jolle koko meidän suomalaisen yhteiskunnan menestys on rakennettu. [Jussi Halla-aho: Hallituspuolueita ei näytä kiinnostavan!] Tätä työtä on aloitettu nyt, mutta sitä pitää ehdottomasti jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:14:02,2023-01-19T16:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_152_26,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_27,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivojen kehityksen näkökulmasta ennen kouluikää tapahtuu valtavasti sekä hyvässä että huonossa. Se, mitä tapahtuu tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa, on myrkkyä lapsen kehitykselle. Jatkuva henkilöstöpula, turvattomuutta, onnettomuuksia, jatkuvasti vaihtuvat aikuiset ja ylisuuret ryhmät — tässä vain muutaman ongelman mainitakseni. Liian moni lapsi kärsii. Mutta se on myrkkyä myös työntekijöille: yksin oleminen ryhmän kanssa, henkilökuntavajeen salailu, epärealistiset vaatimukset johdosta, vaara- ja väkivaltatilanteiden runsas kasvu, ryhmien rakenne, ryhmien koot, joustamattomuus, valtava määrä eri kulttuureja, avustajien tarve, palkkaus ja huono johtaminen. Minusta Suomi on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Siksi meidän tulee muistaa päätöksenteossa kaikki ikäluokat ja huolehtia Suomen tulevaisuudesta eli lapsistamme. Hyvä hallitus, varhaiskasvatusalan kriisi on pelkästään pahentunut kaudellanne, ja jätitte tämänkin ongelman seuraavan hallituksen harteille. Miten tässä näin kävi? [Mikko Lundén: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-19T16:15:22,2023-01-19T16:16:29,Hyväksytty,1.1
2022_152_28,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_29,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä valitettavasti todeta, että varhaiskasvatuksen työvoimapula ei ole alkanut tämän hallituskauden aikana. Eli tässäkin suhteessa on kyllä kyse pidempiaikaisesta kehityksestä, josta voi ehkä todeta, että kiky-sopimukset ja ryhmäkokojen suurentamiset viime kaudella eivät varmaan ainakaan helpottaneet tätä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Jälleen muitten vika!]
Tämän hallituskauden aikana on pyritty siihen, että ne lainsäädännölliset toimet, mitä tehdään, olisivat sellaisia, jotka parantavat varhaiskasvatuksen työskentelyolosuhteita. Hallitus on pienentänyt ryhmäkokoja yli kolmivuotiaiden osalta. Me ollaan tiukennettu lainsäädäntöä tilapäisiin ylityksiin liittyen siitä syystä, että havaittiin, että kunnissa valitettavasti monissa paikoissa systemaattisesti väärin tulkittiin lakia. Tilapäinen ylitys oli normaalia, mikä ei tietenkään ollut lainsäätäjän tarkoitus. Ollaan säädetty oppimisen tuen rakenteesta varhaiskasvatuksessa, otettu käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuus epäkohdista. Työtä pitää jatkaa — parannuksia työoloihin, riittävät resurssit — mutta on erittäin tärkeää myöskin, että me koulutetaan riittävästi alan ammattilaisia kaikkiin niihin työtehtäviin, mitä varhaiskasvatuksessa tällä hetkellä on käytössä. [Jussi Halla-aho: Ehkä sitten seuraava hallitus!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:16:29,2023-01-19T16:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_152_30,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_31,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistys on varmasti kaikkien suomalaisten jakama, eräs koko yhteiskuntamme pääarvoista, ja koulutus on tietenkin päätyökalu sen edistämiseksi. Varhaiskasvatus on äärimmäisen tärkeä osa opinpolkua, mutta elämän perusosaaminen rakennetaan aika pitkälti peruskoulussa. Nyt kuuluu hyvin voimakkaasti ammattilaisilta sitä viestiä, että koulussa oppiminen, opettaminen, on jäämässä sivuosaan ja aikaa kuluu työrauhan ylläpitoon, kasvattamiseen, asioihin, jotka itse asiassa eivät kuuluisi opettajille, eivät kuuluisi välttämättä pedagogiikan ammattilaisille. Arvoisa hallitus, mitä aiotte tehdä työrauhan parantamiseksi peruskoulussa, jotta opettajilla on mahdollisuus keskittyä nimenomaan tärkeiden taitojen, perustaitojen, opettamiseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-01-19T16:17:46,2023-01-19T16:18:50,Hyväksytty,1.1
2022_152_32,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_33,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kasvattaminen kyllä kuuluu myöskin opettajien tehtäviin, mutta ymmärrän, että edustaja myöskin viittasi siihen, että esimerkiksi sosiaalisten ongelmien kasvu totta kai näkyy myöskin kouluissa ja oppilaitoksissa. Pandemia ja sen aiheuttamat seuraukset nuorten hyvinvoinnin kannalta näkyvät tällä hetkellä erittäin paljon. Minä olen itse vieraillut monissa yläkouluissa pääkaupunkiseudulla tämän kuluneen talven aikana.
Hallitus on jo kolme lukuvuotta peräkkäin myöntänyt ylimääräistä rahoitusta kouluille ja oppilaitoksille, koronarahoitusta, jota voi käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen juurikin työrauhan ylläpitämiseksi, siihen, että olisi riittävästi avustajia, koulunkäynninohjaajia, tukemassa opettajia heidän tekemässään työssä. Sen lisäksi ollaan vakinaistettu tämä sitouttavan kouluyhteisötyön malli. Sen tavoitteena on ehkäistä koulupoissaoloja erityisesti peruskoulussa — pysyvällä rahoituksella pysyvä lakimuutos. Idea on, että kouluihin voidaan palkata ammattilaisia, joilla ei ole opetusvelvollisuutta ja siten aikaa myöskin työskennellä sellaisten nuorten kanssa, joilla on laajempaa avun tarvetta, [Puhemies: Aika!] joka ei liity vain oppimiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:18:53,2023-01-19T16:20:06,Hyväksytty,1.1
2022_152_34,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Edustaja Virta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_35,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa jokaisen lapsen on voitava tavoitella unelmiaan täysin riippumatta siitä, missä perheessä tai millä alueella hän sattuu elämään. On koko Suomen vahvuus ja koko Suomen etu, että meillä todella kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa, mutta nyt tämä lupaus todella uhkaa rapautua — niin kuin tänään tässä salissa olemme kuulleet. Oppimistulokset jatkavat heikkenemistään, ja koulutus eriytyy. 
Se näkyy erityisesti Suomeen muuttaneiden perheiden lasten ja kantaväestön välillä. Ei meillä ole varaa epäonnistua kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten koulutuksessa tai kotouttamisessa. Se on inhimillisesti, oikeusperusteisesti, taloudellisesti ja jopa tulevan työllisyyden näkökulmasta mittava epäonnistuminen, jos näin käy. Suunnan on muututtava, ja on varmistettava, että tässä maassa jokaisen lapsen oikeudet toteutuvat. [Jussi Halla-aho: Hallitus on siis epäonnistunut!]
Se, että jokainen lapsi ja perhe saa riittävän tuen, alkaa jo sieltä äitiysneuvolasta, neuvolasta, lapsi- ja perhepalveluista, varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta. Silloin on merkittävää, että ammattilaiset voivat tehdä moniammatillista työtä, tieto vaihtuu ja sitä onnistutaan liikuttamaan, niin ettei yhdenkään lapsen tai perheen tuen tarve tai hätä jää huomaamatta. Kysynkin arvon hallitukselta: miten varmistatte, että nykyiset tiedonsaannin ja tiedonvaihtamisen ongelmat eri viranomaisten välillä korjataan, niin että ne eivät ole este yhdenkään lapsen auttamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2023-01-19T16:20:08,2023-01-19T16:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_152_36,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_37,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai tiedonvaihto ammattilaisten välillä ihan lainsäädännön asettamien puitteiden sisällä on äärimmäisen tärkeää — ja tehän täällä vastaatte, me kaikki, myöskin siitä, mitkä ovat ne lainsäädännön asettamat ehdot tietojenvaihdolle ja mikä yksityisyydensuojan taso on.
En tiedä, viittasiko edustaja nyt tähän hyvinvointialueiden aloittamiseen liittyvään keskusteluun koskien oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaisten tiedonsaantia, mutta esimerkiksi siinä kunta voi edelleen myös jatkossa myöntää käyttöoikeuksia Wilma-järjestelmään, kunhan on määritelty ja rajattu, mitkä ovat ne tiedot, mitä oppilas- ja opiskelijahuollon ammattilaiset tarvitsevat omassa työssään. Tästä on myös Opetushallituksen kautta mennyt tietoa kentälle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:21:23,2023-01-19T16:22:13,Hyväksytty,1.1
2022_152_38,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Mikäli kysymyksen alkuperäinen esittäjä edustaja Puisto haluaa esittää lisäkysymyksen... Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_39,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Oikein mielelläni. — Kyseessä on tosiaan vakava asia, kun peräti joka seitsemäs ysiluokan päättävä oppilas ei osaa lukea kunnolla, ja on selvää, että kun tilanne on tämä, se kaikki näkyy sitten myöhemmin ammatillisessa koulutuksessa, koulutuksessa yleensäkin, työelämävalmiuksissa, työttömyydessä, syrjäytymisessä — monta pahaa asiaa.
Nyt kun olen kuunnellut tätä keskustelua ja vastauksia tähän, niin kyllähän täällä erilaisia pyrkimyksiä on, ja jopa salin toiseltakin puolelta tunnistettiin monia samoja huolia, mutta oletteko te kuitenkaan valmiita käymään läpi tätä sisältöä, näitä erilaisia sisällöllisiä asioita, niin kuin mainitsemaani huolta liiallisesta itseohjautuvuudesta tai esiin otettua huolta työrauhasta tai sitten maahanmuutosta myös? Te mainitsitte, että perhetausta vaikuttaa, mutta onhan se nyt selvää, että kun tulee jostain ihan muusta kulttuurista, missä ei ole mitään sellaista oppimisen perinnettäkään, niin ovathan nämä lapsetkin nyt huomattavasti vaikeammassa asemassa. Sen takia kysyn: oletteko te valmiita arvioimaan tätä koko kenttää — 360 astetta — ja korjaamaan niitä virheitä, mitä on selvästi tehty? [Satu Hassi: 360 astetta on paluu samaan suuntaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-19T16:22:18,2023-01-19T16:23:28,Hyväksytty,1.1
2022_152_40,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_41,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppimistulosten heikkenemisestä (Sakari Puisto ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 225/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä voin ainakin sanoa, että olen täysin sitoutunut jatkamaan koulutuksen kunnianpalautusta myös ensi kaudella. Näen sen aivan äärimmäisen tärkeänä. Olen myöskin erittäin sitoutunut korjaamaan oppimisen tukeen liittyvät ongelmat. Nehän ovat yleensä ne, mihin todellisuudessa viitataan, kun puhutaan esimerkiksi työrauhaongelmista. En minä näe, miten työrauhaongelmat kouluissa voisivat ratketa millään muulla kuin sillä, että meillä on riittävästi aikuisia koulussa pitämässä huolta meidän lapsista ja nuorista ja myöskin vastaamassa heidän huoliinsa. 
Mitä tulee tähän oppilaiden perhetaustaan, haluan vielä kerran painottaa sitä, että tässä on myöskin kyse aivan niin sanottuun kantaväestöön kuuluvista lapsista ja pojista, myös siinä ihan yhtä lailla tämä sosioekonominen tausta on keskeinen tekijä. Jos vanhempien koulutustausta on matala, jos on työttömyyttä, näitä muita ongelmia, niin ihan yhtä lailla meidän pitää olla näistä oppijoista huolissamme, [Riikka Purran välihuuto] ja heidänkin oppimistulostensa osalta on tätä laskua näkynyt. [Jussi Halla-ahon välihuuto] Tarvitaan toimia koulutuksen puolella, mutta me tarvitaan myöskin laajasti yhteiskuntapoliittisia toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa perheiden tukemiseksi [Puhemies: Aika!] ja varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:23:30,2023-01-19T16:24:46,Hyväksytty,1.1
2022_152_42,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_43,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtion korkomenot olivat viime vuonna 800 miljoonaa euroa. Vielä syyskuussa valtiovarainministeriö arvioi, että tänä vuonna korkomenot olisivat 1 500 miljoonaa euroa. Eilen ministeriö kuitenkin kertoi luvun nousevan tästäkin vielä noin 1 000 miljoonalla eurolla. Tämä korkoihin tänä vuonna menevä 2 600 miljoonaa euroa eli 2,6 miljardia euroa on valtava summa. Se on enemmän rahaa kuin mitä valtio tänä vuonna käyttää esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menoihin yhteensä, [Jussi Halla-aho: Ohhoh!] siis yhteensä näihin menoihin. Pääministeri Marin, mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt tai tekemässä siitä, että korkomenot ovat eilisen uuden arvion mukaan nousseet aiemmasta arviosta yli miljardilla eurolla? [Jussi Halla-aho: Velkarahahan ei maksa mitään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-19T16:24:50,2023-01-19T16:26:03,Hyväksytty,1.1
2022_152_44,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Pääministeri Marin. [Annika Saarikko pyytää puheenvuoroa] — Valtiovarainministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_45,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja kuvailee aivan oikein meidän yhteiskuntapoliittisen tilanteemme muutoksen, jonka taustalla on Euroopan keskuspankin korkoratkaisut. Palautan vielä hiukan taaksepäin näistä ikään kuin johtopäätöksistä juurisyihin: Euroopan keskuspankki nostaa nyt korkoja siksi, että inflaatio, hintojen nousu, on kiihtynyt eri puolilla Eurooppaa sodan ja energiasodan seurauksena ennätyksellisellä tavalla. On siis perusteltua keskuspankin uskottavuuden kannalta ja inflaation alentamiseksi, että korkoja nyt nostetaan. Sen tuntevat suomalaiset velalliset, asuntovelalliset, yrittäjät, maanviljelijät, mutta sen tuntee myös valtio. Se tarkoittaa sitä, että jatkossa meillä on julkisessa taloudessa entistäkin vähemmän liikkumavaraa uusille asioille. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että kaikki ne velkaeurot, joita olemme joutuneet ottamaan, ovat valtaosin perustuneet siihen kriisiin, jonka olemme kohdanneet ensiksi koronan muodossa ja sen jälkeen eurooppalaisen sodan aikana. Tämä yhdistelmä on vaativa, se on mahdottoman vaikea, mutta se tarkoittaa sitä, että jatkossakin korkomenot asettunevat tulevina vuosina — eivät enää ainakaan nollaan. Velalla on taas hinta, ja valtionkin on otettava se [Puhemies: Aika!] huomioon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:26:06,2023-01-19T16:27:28,Hyväksytty,1.1
2022_152_46,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_47,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kysyin, mitä johtopäätöksiä hallitus on tehnyt tai tekemässä siitä, että korkomenot ovat eilisen uuden arvion mukaan nousseet aiemmasta arviosta yli miljardilla eurolla. Pääministeri Marin ei tähän kysymykseen halunnut vastata, jolloin hän antoi vastausvuoron ministeri Saarikolle, mutta hänkään ei halunnut tähän kysymykseen vastata. Kukakohan tähän lisäkysymykseen nyt sitten vastaa, onko se ministeri Ohisalo?
Sanoitte, että jatkossa pitää elää tämän tilanteen mukaan. Olisin odottanut, että te olisitte sanonut ja että hallitus olisi tehnyt sellaisen johtopäätöksen, että kun korkomenot kasvavat satoja miljoonia euroja ihan muutaman kuukauden arvioiden välillä, niin se olisi johtanut siihen, että hallitus olisi pyrkinyt tälle velkavauhdilleen jotain tekemään ja että johtopäätös olisi se, että meidän pitää velkaantua vähemmän, koska velkaantuminen johtaa näihin kasvaviin korkomenoihin. [Jussi Saramo: Eli laskea verojako?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-19T16:27:34,2023-01-19T16:28:42,Hyväksytty,1.1
2022_152_48,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_49,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä olen kanssanne ihan samaa mieltä, edustaja, siitä, kun sanoin, että se tarkoittaa, että taloudessa on vähemmän liikkumavaraa ja että tämän hallituskauden puitteissa ei voida tehdä ratkaisuja, jotka ylittävät hallituksen omat talouden kehykset. Mutta sitten samanaikaisesti on hyvä puhua, vaikka se joskus tuntuu hankalalta, että voi erikseen keskustella velasta ja koroista ja toisaalla yhteiskunnan kriiseistä.
Tekin, hyvä kokoomus, ymmärtääkseni tuitte sitä, että kansalaisia autetaan tämän energiakriisin keskellä, ja sellaiseen ei ole voitu varautua siinä mittakaavassa, mihin yhdessä päädyimme, että miten kansalaisia tulee tukea. Se tarkoittaa, että jos täällä vaatii kovasti, että ”älkää enää velkaantuko”, niin se on yhtä kuin suomeksi ”ei auteta kansalaisia energiakriisissä”. [Ben Zyskowicz: Ei, vaan säästetään jostain muusta! — Välihuutoja] Teidän on valittava, kumpaa tietä te tarkoitatte. Ja mitä tulee käytännön kysymyksiin, hallituskausi on niin loppusuoralla, että me emme joka tapauksessakaan pysty enää tekemään aikataulullisista syistä vaikkapa säästölakeja, joita eduskunta voisi ehtiä tässä loppusuorallaan käsittelemään. Tämä on ennen kaikkea tärkeä pohjatieto tulevan hallituksen työtä vastaan.
Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Salista välihuudettiin, tuliko tämä korkojen nousu yllätyksenä. Minun ymmärtääkseni erittäin laajasti jaetaan arvio siitä, että näin nopea koronnousu sittenkin näin nopealla tahdilla on tullut monelle taholle hiukan yllätyksenä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:28:42,2023-01-19T16:30:08,Hyväksytty,1.1
2022_152_50,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_51,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Todellakin ensi viikolla tuo 1,7 miljardin lisäbudjettineuvottelu kyllä kertoo siitä, että korkomenot alkavat olla vaaraksi meidän hyvinvointiyhteiskunnan pohjalle. Nämä miljardilisämenot korkoihin ovat kaikki pois sieltä hyvinvointipalveluista, ne ovat pois sieltä vanhustenhoivasta, ne ovat pois sieltä terveydenhoidosta. Ne ovat pois koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta.
Arvoisa hallitus, kun hallituskausi alkoi, niin kovin monesta puolueesta kuului hallituksen sisältä sellaista arviota, että ei sillä julkisella velalla ole niin väliä. [Vasemmalta: Kuka niin on sanonut, kuka?] Nyt haluaisin näkemyksen teiltä hallituksena: onko julkisella velalla väliä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-19T16:30:10,2023-01-19T16:30:59,Hyväksytty,1.1
2022_152_52,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_53,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai on väliä sillä, minkälaisessa kunnossa meidän julkinen taloutemme on. Ja minun käsitykseni on se, että kaikki tässä salissa jakavat huolen julkisen talouden tilasta ja me kaikki varmasti haluamme nähdä sellaisen Suomen, sellaisen Suomen valtion, joka ei velkaannu, joka pääsee tasapainoisiin budjetteihin, joka ei ota syömävelkaa.
Sosiaalidemokraatit ovat omalta osaltansa sitoutuneet siihen, että teemme vastuullista talouspolitiikkaa. Uskon, että kaikki hallituskumppanit ovat sitoutuneet siihen, että teemme vastuullista talouspolitiikka. [Ben Zyskowicz: Entäs teoissa?] Ja yhtä aikaa on tosiasia myös se, että tällä vaalikaudella on eteemme tullut aivan poikkeuksellisia kriisejä, joiden vuoksi me olemme joutuneet ottamaan velkaa, joiden vuoksi Suomi on velkaantunut, ja näihin toimiin — tulevat ne sitten pandemiaan, sotaan, energiakriisiin, esimerkiksi nyt seuraavaksi kansalaisille tulevaan tukeen näiden sähkölaskujen hoitoon — kaikki puolueet täällä ovat olleet sitoutuneita.
Ja kun hallitusta kritisoidaan sen toimista, niin silloin olisi oikein myös etsiä ja esittää erilaisia keinoja, mutta oppositio olisi vastaavalla tavalla ottanut kaikki nämä velkaeurot, mitä me olemme joutuneet käyttämään näiden isojen kriisien hoitamiseen. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä teidän keinot?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:31:01,2023-01-19T16:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_152_54,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_55,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli velasta on alkanut nyt kuulua puheissa, mutta se ei millään tavalla näy tämän hallituksen teoissa eikä tämän hallituksen perinnössä: velkaa velan perään, ja jokainen ongelma on ratkaistu velaksi. Myöskin lisävelkaa on ehditty ottaa ja ehditään varmaan vieläkin ottaa, mutta niitä säästölakeja tai sellaisia valintoja, joilla olisi vastuullisesti laitettu menoja tärkeysjärjestykseen, emme ole nähneet. Kokoomus on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan vastuullisen vaihtoehdon muun muassa tälle vuodelle: vähemmän velkaa, ja kuitenkin pystytään tekemään kohdennettuja panostuksia meille tärkeisiin asioihin, kuten vaikkapa edellisen keskustelun aiheeseen eli koulutukseen, jopa hallitusta enemmän.
Ymmärtääkö hallitus vieläkään, että velkalinja ei voi jatkua, se, että otetaan velkaa velan perään kaventamaan lastemme mahdollisuuksia? Vastuullisesti hoidettu valtiontalous on myöskin osa meidän turvallisuuttamme. Ilman sitä, että meillä on vastuullisesti hoidettu talous, meillä ei ole varaa huolehtia meidän maanpuolustuksen tarpeista, meidän lasten koulutuksesta, meidän terveydenhuollosta, joka on tämän hallituksen aikana mennyt täydellisesti kriisiin. Ymmärrättekö te, mitä vastuullinen talouspolitiikka on, ja miten se näkyy teidän teoissanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-01-19T16:32:30,2023-01-19T16:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_152_56,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_57,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuullinen talouspolitiikka on minusta sellaista, että sitä tehdään ajassa, [Sari Sarkomaa: Missä ajassa?] ja aivan varmasti tämä hallitus olisi mieluummin valinnut sellaiset ajat, että alkuperäiset suunnitelmat talouden tasapainottamisesta olisivat olleet mahdollisia. On — sanon suoraan — hiukan ikävää luoda sellaista kuvaa, että olisi ollut olemassa joku täysin toinen todellisuus, jossa vain ikään kuin toisenlaiset puolueet olisivat kyenneet tekemään täysin toisenlaisia ratkaisuja. Tämän eduskunnan puolueista joka ikinen on hyväksynyt sen mittakaavan, jonka me olemme joutuneet valitsemaan — kyllä, velkaeuroina — johtuen näistä kriiseistä. Ja mitä tulee ikään kuin muihin toimiin, joita ei voi suoraan kytkeä koronakriisiin tai sotaan, niistäkin valtaosaa siivittää parlamentaarinen kaikkien eduskuntapuolueiden yhteinen tahto mukaan lukien vaikkapa keskustelu poliisien määrän tarpeellisuudesta.
Eli haluan korostaa nyt erityisesti teille, jotka tätä keskustelua seuraatte, kun muodostuu käsitys, että Suomella tai kaikilla Euroopan mailla olisi ollut valittavissa toinen tie: ei olisi ollut, tai sitten me olisimme hylänneet kansalaistemme hyvinvoinnin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:33:43,2023-01-19T16:34:55,Hyväksytty,1.1
2022_152_58,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_59,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Niin, tänä vuonna pelkästään lainojen lyhennyksiin jokaista suomalaista kohti käytetään 470 euroa, noin suunnilleen, ja viime vuosina on valtio velkaantunut noin 1 500 euroa jokaista suomalaista kohden. 
Valtiontaloutta täytyy tasapainottaa, se on aivan selvä asia, mutta se täytyy tehdä oikeudenmukaisesti. Täytyy löytää jonkinlainen hyvä balanssi kansalaisten ostovoiman, julkisten palveluitten tuotannon, julkisten investointien sekä sitten ennen kaikkea työllisyyden edistämisen kesken. Nähdäkseni se työllisyyden edistäminen, se, että kansalaisille jää entistä enemmän ostovoimaa, on se oikea tie. Onko hallitus siis valmis tekemään vielä hallituskauden loppuvaiheessa toimenpiteitä, joilla kansalaisten ostovoimaa kohennetaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-01-19T16:34:57,2023-01-19T16:35:57,Hyväksytty,1.1
2022_152_60,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_61,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisena toimena minusta voidaan ainakin epäsuorasti pitää juuri tätä yhdessä laajasti kannattamaamme kansalaisten sähkötukea, joka varmistaa, että kohtuuton tilanne sähkölaskuissa ei muodosta tilannetta, jossa ruokaan ja lääkkeisiin ei olisi enää varaa. 
Edustaja Vähämäki puhui viisaasti ja osuvasti siitä, että hyvä valtiontaloudenpito on tietenkin velan vahtimista ja huolta koroista mutta se on myös talouskasvuun huomion kiinnittämistä, ja sitä toivoisin myös kokoomukselta enemmän, sanalla sanoen ja luvalla sanoen. On nimittäin niin, että työllisyysaste, siis työllisten suomalaisten määrä, on poikkeuksellisen korkea, ja kerron tästä hyvin kuvaavan esimerkin, joka minua herätteli: Ennen kuin hallitus oli tehnyt päätöksiä sähkötuista, sain viestin kansalaiselta, joka totesi, että hänen perheensä on joutunut nyt kahteen eri työhön, kun yksi päivätyö ei riitä sähkölaskun maksamiseen, ja mietin, että onneksi on sellainen tilanne, että tarjolla on työtä. Työtä on nyt yllin kyllin tarjolla, pikemminkin on työvoimapula. Tästä meidän pitää pitää kiinni, että tämä yhdistelmä ei muodostu katastrofaaliseksi [Puhemies: Aika!] — hintojen nousu ja taantuman riski yhtä aikaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:35:57,2023-01-19T16:37:13,Hyväksytty,1.1
2022_152_62,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_63,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko peräsi kokoomukselta keinoja kasvun aikaansaamiseksi. No, täältä pesee: Meidän vaihtoehtobudjetissa ei sattumalta — riippumattoman tietopalvelun laskelmien mukaan — synny toistasataatuhatta työpaikkaa Suomeen enemmän kuin hallituksen politiikalla. Mehän olemme koko ajan ehdottaneet kasvun politikkaa, kestävän kasvun tietä jatkuvan velkaelvytyksen sijaan. Saarikko tässä sanoi myös, että voi harmi, kun ne hallituksen alkuperäiset hyvät suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi eivät toteutuneetkaan. Uskoo ken tahtoo, olisiko niitä toteutettu. Ehkä ministeri Lintilä osui sattuvammin kuvatessaan viime Ykkösaamun lähetyksessä tilannetta siten, että vielä hetki sitten oli puolueita, joiden mielestä velka ei ollut ongelma laisinkaan. Tekisi mieli kysyä, mitä hän tällä tarkoitti — ei sellaisia puolueita ainakaan täällä päin ole näkynyt.
No nyt kaikki näemme, että korko-ongelma ei ollut 1900-luvun mörkö vaan myös 2020-luvun sukupolviasia. Meillä on se tilanne, arvoisa pääministeri, että korkonäkymä kertoo, että korot ovat pitkäaikaisesti korkeammalla kuin Suomen oletettu talouden kasvu. Miten ihmeessä te aiotte tämän hoitaa, ilman että ajaudumme Italian tielle, ilman että leikkaamme mistään? Vai onko kuitenkin, pääministeri, niin, [Puhemies: Aika!] että seuraava hallitus joutuu tekemään sopeutuksia ja niistä puhuminen kannattaisi aloittaa rehellisesti nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-01-19T16:37:15,2023-01-19T16:38:41,Hyväksytty,1.1
2022_152_64,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_65,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, velka on totta, Suomi on velkaantunut, ja velalla on hinta. Ja kun velka teidänkin mielestänne on huono asia, niin minkä takia kokoomus on ottanut velkaa, kun se on ollut hallituksessa? [Välihuutoja oikealta] Ei tämä ole vain tämän hallituksen asia, edelliset hallitukset ovat velkaantuneet yhtä lailla. Ja tämä hallitus on myös joutunut ottamaan velkaa, erityisesti sen vuoksi, että me olemme kohdanneet näitä historiallisia kriisejä, ja kokoomus sekä muu oppositio ovat näitä toimenpiteitä tukeneet. Minun on vaikeaa nähdä sitä, että samanaikaisesti voidaan kritisoida velkaantumista ja sitten kuitenkin ollaan valmiita sitä velkaa ottamaan — tekin olitte valmiita ottamaan kaikkiin näihin toimiin. Oli kyse pandemiasta, sodasta, energiakriisistä, te olitte kaikki nämä velkaeurot valmiita ottamaan. [Kai Mykkäsen välihuuto] Te vaaditte hallitukselta jopa enemmän toimenpiteitä: enemmän yritysten tukemista, enemmän kansalaisten tukemista. [Ben Zyskowicz: Ja mistään ei voi säästää!] Minunkin mielestäni on ollut tärkeää tukea, mutta samanaikaisesti on hieman erikoista, että sitten kritisoidaan sitä samaa velkaa ja sen ottamista, jota tekin olette tukeneet. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:38:42,2023-01-19T16:40:01,Hyväksytty,1.1
2022_152_66,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_67,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtio on elänyt yli varojen monen hallituskauden ajan, ja nyt on vaalit tulossa ja todennäköisesti taas tehdään katteettomia lupauksia.
Yksi asia, jonka haluaisin nostaa esille: täällä maahanmuutto on tietenkin yksi asia, ja te haette sillä nyt työperäistä maahanmuuttoa, ja hyvin usein puhutaan huoltosuhteesta, siitä, että se paranee. Väestöllinen huoltosuhde paranee, jos meille tulee tänne nuoria maahanmuuttajia. Mutta kuinka käy taloudellisen huoltosuhteen? Tiedättekö te, mikä ero niillä on? Tämä on sellainen asia, mikä sumentaa täällä salissa ihmisten silmät. Jos meille tulee maahanmuuttajia, jotka maksavat työstään vähemmän veroja kuin saavat tukia eri luukuilta, niin se on meille taloudellisesti haitallista maahanmuuttoa. Miten te aiotte saada tämän asian myöskin tuonne vasemman laidan korviin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-19T16:40:05,2023-01-19T16:41:24,Hyväksytty,1.1
2022_152_68,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_69,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun ja vähän aiempiinkin puheenvuoroihin viitaten on selvää, että talous tulee näiden kriisien, ulkoisten kriisien, vuosien jälkeen tarvitsemaan sopeutuksia. [Jani Mäkelä: Niin mitä ne ovat?] Ja kyllä on selvää, että myös velalla on väliä. Itse olen aina kuulunut niihin päättäjiin, jotka eivät ole uskoneet sen missään vaiheessa muuttuneenkaan toiseksi, ja samalla kun sanon tämän, tiedän, että on erilaisia talousteorioita ja näkökulmia, [Jussi Halla-ahon välihuuto] ne painottavat eri tavoin velan merkitystä. Se on varmasti osa tämänkin salin puolueiden näkemyseroja.
Mutta myös katteettomiin lupauksiin täällä viitattiin. Äskeinenkin keskustelu, niin kuin joka ikinen salikeskustelu eri politiikan ja ihmiselämän aihepiireistä, pikemminkin pyytää lisää rahaa eri aiheille. Tuntui olevan laaja yhteisymmärrys, että koulutus on sellainen aihepiiri, joka tarvitsisi pikemminkin enemmän rahaa kuin vähemmän rahaa. Kannattaa muistaa, että näiden keskustelujen pitää nyt sitten jollain tavalla liittyä toinen toisiinsa, siihen, onko enemmän rahaa vai vähemmän rahaa käytettävissä. [Petteri Orpo: Teillä on ollut aina enemmän!]
Työperäisestä maahanmuutosta edustajalle: Tämän maan suuri ongelma on, että meillä on tuota pikaa aivan liian vähän ihmisiä. Syntyvyys on romahtanut, [Välihuutoja oikealta] me haluamme hoitaa ikäihmiset hyvin, ja työikäisen väestön määrä vähenee. Me emme pärjää, edustaja, [Puhemies: Aika!] muutoin kuin sillä, että tämä maa houkuttelee tänne osaavia työntekijöitä, ja meidän vastuullamme on, että me kotoutamme heidät tänne hyvin. [Puhemies: Aika! — Leena Meri: Kun eivät ne osaa lukea!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:41:24,2023-01-19T16:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_152_70,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_71,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä pääministeri totesi, että myös kokoomuksen ollessa hallituksessa on otettu velkaa. Niin, pääministeri unohti sanoa myös sen, että edellisen vastuullisen hallituksen, pääministeri Sipilän hallituksen, aikana käytännössä tämän maan talous laitettiin jo lähes kuntoon, tasapainoon. Silloin kokoomus ja keskusta yhdessä tekivät politiikkaa, jolla tämä velanotto suistettiin pois radalta ja päästiin hyvään alkuun. Ja tätä samaa polkua, arvoisa pääministeri, kulkemalla olisi voitu huolehtia siitä, että velanotto tosissaan laitetaan kuntoon. Sen sijaan te päätitte heti ensitöinänne lisätä merkittävästi julkisia menoja ilman tietoakaan siitä, miten nämä menot tullaan rahoittamaan. Ja nyt te täällä kysytte meiltä, mitä tulisi tehdä. 
Esimerkiksi Tanskassa nähdään se, että siellä talous on ollut vahvassa kunnossa, velkaa on lyhennetty 13 miljardia näinä vuosina sodasta ja pandemiasta riippumatta. Arvoisa pääministeri, mitä oppia teistä me voimme ottaa Tanskasta ja Ruotsista siitä, mitä siellä on tehty, mitä taas teidän hallituksenne aikana [Puhemies: Aika!] meillä ei ole tehty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-01-19T16:42:53,2023-01-19T16:44:12,Hyväksytty,1.1
2022_152_72,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_73,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä oppia? No, sitä oppia ainakin, että jotta julkinen talous voi hyvin, niin talouden pitää täällä kasvaa. Ja jotta talous voi kasvaa, me tarvitsemme tänne osaajia — liittyen äskeiseen keskusteluun — me tarvitsemme tänne työperäistä maahanmuuttoa, me tarvitsemme osaajia, meidän pitää tehdä tki-panostuksia. Onneksi tässäkin on parlamentaarinen tuki ja yhteinen tahto, eli me olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että me lisäämme tki-rahoitusta tulevaisuudessa. Meidän pitää panostaa koulutukseen, meidän pitää panostaa siihen, että meidän lapsemme ja nuoremme voivat hyvin. Näitä asioita me tarvitsemme, jotta meidän taloutemme kasvaa, meidän tuottavuutemme paranee, meillä on täällä ihmisiä tekemässä töitä ja työllisyysaste saadaan sitä kautta kuntoon. 
Minä toivon, että Suomen tulevaisuus on tämännäköinen: valoisa talouskasvun tie, paremman työllisyyden tie, ei kurjistamispolitiikan tie. [Oikealta: Miten sujuu? — Eduskunnasta: Toivotaan, toivotaan!] Jos me yhdessä lähdemme siitä, että seuraavalla vaalikaudella me leikkaamme koulutuksesta, ihmisten hyvinvointipalveluista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, vanhuspalveluista, sosiaaliturvasta, asumistuesta, [Jussi Halla-aho: Paperittomien palveluista!] mitä kokoomus on esittänyt, [Puhemies koputtaa] niin sen polun päässä on kurjistuva Suomi. [Puhemies: Aika!] Sen polun päässä on Suomi, joka eriarvoistuu, eriytyy, ei ole enää sellaista yhteistä venettä, jossa me kaikki olemme mukana, ja minä en usko, että se on taloudellisestikaan kovin kestävää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:44:14,2023-01-19T16:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_152_74,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Kiitos. — Kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Zyskowicz, haluatteko esittää lisäkysymyksen? — Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_75,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri Saarikko ja pääministeri Marinkin ovat todenneet, että ne panostukset pandemian hillitsemiseen Suomessa ja sodan aiheuttamaan tarpeeseen maanpuolustuksen vahvistamiseen Suomessa ovat saaneet myös opposition tuen. Tämähän on täysin totta, samoin nämä panostukset kansalaisten kärsiessä tästä energiakriisistä.
Mutta mitä se arvovalinta on? Se on asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen, ja se on juuri se, mikä tältä hallitukselta puuttuu. [Leena Meren välihuuto] Eli kun on laitettu välttämättömiin uusiin menoihin suuriakin panostuksia — väistämättä — niin te ette ole pystyneet mistään, siis mistään, vähemmän tärkeästä käytännössä mitään säästämään. Pääministeri Marin on erittäin hyvä kertomaan, mistä ei ainakaan saa säästää, mutta en ole huomannut, että tämä hallitus pystyisi kertomaan, mistä pitäisi säästää, jotta tämä velkaralli hidastuisi, jotta tämä velkaantumisvauhti ja sitä kautta korkojen nousu [Puhemies: Kysymys!] hidastuisi. [Eduskunnasta: Kertokaa nyt!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-19T16:45:46,2023-01-19T16:46:59,Hyväksytty,1.1
2022_152_76,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_77,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys valtion velkaantumisesta (Ben Zyskowicz kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 226/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kertaan nyt uudelleen — tätä aihepiiriä on muutamaan kertaan juuri edustaja Zyskowiczinkin kysymyksissä sivuttu, ja mikäs siinä. Tämähän on kaiken pohja, että meidän taloutemme on kunnossa.
Ensinnäkin väitteenne siitä, että hallitus ei ole mistään ottanut pois, ei pidä suinkaan aivan paikkansa. Tämänkin vuoden budjetissa on huomattavasti pienempiä menoeriä vaikkapa kehitysyhteistyölle tai uusien liikennehankkeiden aloittamiseen. [Välihuutoja oikealta] Tästäkin tietenkin moni kokee, että olemme tehneet vääränlaisia arvovalintoja tai ne ovat ikäviä päätöksiä. Kyllä, niitäkin joudutaan tekemään.
Viittaatte edelleen ja aika useinkin, että on olemassa joku mittaamattoman, määräämättömän iso joukko päätöksiä, jotka ovat olleet ikään kuin vähän sattumanvaraisia tai turhia. Se on erityisen erikoista siksi, että nekin ovat valtaosaltaan niitä, joita kokoomus on kuitenkin tukenut. Nimittäin se muu velka, johon viittaatte näiden kriisien ohella, tai muut uudet menolisäykset, ne ovat vaikkapa tutkimus- ja kehityspanoksia, joita yrityselämä ja tiede-elämä ovat meiltä laajasti odottaneet, ne ovat suomalaiseen liikuntaan, tieteeseen ja taiteeseen panostamista siksi — oletan teidän tukevan ajattelua — että rahapelien vähenemisen vuoksi yhteiskunnan on tultava vastaan. [Sari Sarkomaan välihuuto] Eli edelleen palaan ajatukseen [Puhemies: Aika!] siitä, että jos esittää vähemmän velkaa, niin pitää kertoa, että kokoomus on ollut mittakaavassa aivan hallituksen linjoilla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-19T16:47:01,2023-01-19T16:48:25,Hyväksytty,1.1
2022_152_78,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen yhtenäisyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 227/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_79,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen yhtenäisyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 227/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ennen joulua sanoitte, pääministeri Marin, seuraavaa: ”Mikäli enää kerrankin vastaava tilanne tulee, että hallituksen pelisäännöistä ei pidetä kiinni vaan hallituksen esityksiä lähdetään eduskunnassa yhdessä opposition kanssa muuttamaan tai kaatamaan, niin silloin tätä hallitusta ei enää ole.” [Jussi Halla-aho: Ohhoh! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kovaa puhetta!] Nyt translain kohdalla keskusta on jo ilmoittanut, että kaikki edustajat eivät tule äänestämään tämän puolesta, eli te tarvitsette taas opposition apua. Jos teidän puheitanne uskoo, [Timo Heinonen: Ei kukaan!] teillä on kaksi mahdollisuutta: panna rivit suoriksi tai erota. Kumman valitsette?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-01-19T16:48:29,2023-01-19T16:49:20,Hyväksytty,1.1
2022_152_80,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen yhtenäisyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 227/2022 vp,Ministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_81,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen yhtenäisyydestä (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 227/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on ollut etukäteen tiedossa, että keskustan eduskuntaryhmässä kaikki kansanedustajat eivät tue translakiesitystä, ja meillä on ollut tiedossa, että salissa keskustan eduskuntaryhmä tämän asian osalta hajoaa. Tämänkaltaisia kysymyksiä on monesti totuttu käsittelemään omantunnon kysymyksinä. [Juha Mäenpää: Vastaako kokoomus?] Itselleni kyse on ihmisoikeuksista, mutta ymmärrän hyvin tämän toisenkin näkökulman, ja on ollut tiedossa, että yksittäiset kansanedustajat keskustan eduskuntaryhmässä tulevat salissa äänestämään sitä vastaan.
Olen ajatellut ja on myös sanottu ja vakuutettu, että valiokuntatyöskentelyyn tämä ei vaikuta. Näin ei kuitenkaan nyt ole ollut, vaan myös valiokunnassa hallituspuolueiden rivit ovat tässä kysymyksessä hajonneet, ja kyllä me tulemme hallituksessa tätä asiaa yhdessä käsittelemään. Tärkeää on kuitenkin se, että saliin tämä esitys on saatu ja sali pääsee siitä äänestämään, [Eduskunnasta: Joutuu!] ja itse ainakin toivon, että salin laaja enemmistö on translain takana. [Eduskunnasta: Eroatteko?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:49:20,2023-01-19T16:50:18,Hyväksytty,1.1
2022_152_82,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ihmisarvosta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 228/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_83,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys ihmisarvosta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on havaittavissa kovan, kylmän ja epäinhimillisen ilmapiirin nousua. Jopa mediassa on jo nostettu esiin sotapsykoosi, mutta ongelma on laajempi. Nimittäin tässä salissakin vaadittiin hiljattain perustuslakiin eläimille oikeuksia, mutta ihmisiin suhtaudutaan kuitenkin kylmän brutaalisti. Venäjä-viha, vartijaväkivalta, puheet vainajien kompostoinnista sekä puheet ikäihmisistä kestävyysvajeena ovat kaikki samaa karmeutta. Myötätunnon tilalle on tullut kylmyys, josta hyötyy ainoastaan paholainen. Kysyn hallitukselta: aiotteko antaa kansalaisille selkeän viestin, että jokainen ihminen on ainutkertainen ja arvokas ja että puheet ihmisten tappamisesta eivät ole soveliaita? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-19T16:50:24,2023-01-19T16:51:31,Hyväksytty,1.1
2022_152_84,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ihmisarvosta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 228/2022 vp,Ilmeisesti pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_85,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ihmisarvosta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 228/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen ihminen on arvokas. Ainakin itse toivon, että hyvin laajasti tässäkin salissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmiselämää. Näin ainakin itse ajattelen ja uskon, että koko hallitus ajattelee. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:51:33,2023-01-19T16:51:47,Hyväksytty,1.1
2022_152_86,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Riitta Mäkinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 229/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mäkinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_87,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Riitta Mäkinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelimme täällä aikaisemmin tänään koulutuksesta, ja varhaiskasvatus on keskeinen osa koulutusjärjestelmäämme, ja palaankin siihen. On itsestäänselvää, että jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen ja turvalliseen varhaiskasvatukseen, jossa keskeistä on pysyvien aikuisten ja osaavan henkilöstön luoma kasvuympäristö. Tämä hallitus on tällä kaudella tehnyt paljon toimia, joilla nimenomaan varhaiskasvatuksen laatua on pystytty parantamaan ja nostamaan, aivan kuten ministeri Andersson tuossa aikaisemmin totesi. 
Varhaiskasvatuksen osalta työvoimapula on kuitenkin jo nyt äärettömän merkittävä, ja tulevaisuudennäkymät tuonne kymmenen vuoden päähän ovat hyvin huolestuttavia. Tähän kokonaisuuteen liittyy paljon kysymyksiä, joihin nyt tällä hetkellä haetaan vastauksia. Minä kysyisin ministeri Anderssonilta: mitä tulee tehdä, että varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaan löydetään kestäviä ratkaisuja nyt ja tulevaisuudessa? Tilanne on akuutti, mutta se uhkaa myös heikentyä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.5.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-01-19T16:51:58,2023-01-19T16:53:08,Hyväksytty,1.1
2022_152_88,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Riitta Mäkinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 229/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_89,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys työvoimapulasta varhaiskasvatuksessa (Riitta Mäkinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 229/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten todettua, yksi keskeinen ratkaisu on se, että me koulutamme riittävästi niin varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen sosionomeja kuin lastenhoitajia ja että me myöskin lähetämme vahvan viestin siitä, että näiden kaikkien alojen asiantuntijoita tarvitaan siellä päiväkodin arjessa ja varhaiskasvatustyössä. 
Sen lisäksi pidän tärkeänä, että lainsäädännöllisesti jatketaan työtä varhaiskasvatuksen laadun vahvistamiseksi. Epäkohdat, mitä itse edelleen näen meidän lainsäädännössä, liittyvät muun muassa osa-aikaisten lasten suhdelukuun: jos on osa-aikaisia lapsia ryhmässä, heitä voi olla tuplasti se määrä, mikä voi olla silloin, kun lapsi lasketaan täyspäiväiseksi, ja tämä on tietenkin täysin ikään kuin arjelle vieras ajatus, että lainsäädäntö tästä lähtee liikkeelle. 
Näen, että me tarvitsemme edelleen myöskin parannuksia palkkaukseen ja työehtoihin. Kyse on koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta täysin olennaisesta työstä ja ennen kaikkea lasten hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta olennaisesta työstä, ja sen arvostuksen pitää näkyä myöskin konkreettisesti työntekijöiden arjessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.5.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-19T16:53:08,2023-01-19T16:54:22,Hyväksytty,1.1
2022_152_90,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten hyväksikäytöstä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 230/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Kontula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_91,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten hyväksikäytöstä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tamperelaisella rakennustyömaalla on paljastunut ukrainalaisten sotapakolaisten laajamittainen hyväksikäyttö: on ollut alipalkkausta, hämäriä maksuja, harhautusta ja uhkailua maasta poistamisella. Tämän lisäksi tiedossa on tapauksia, joissa ukrainalaiset seksityöntekijät eivät oleskeluluvan menetyksen pelossa ole uskaltaneet kertoa viranomaisille heihin kohdistuneista rikoksista.
Kun me puhutaan sotapakolaisista, puhutaan ihmisistä, joiden kohdalla normaalit turvamekanismit eivät aina toimi. Ystävät ja sukulaiset saattavat olla hajallaan ympäri Eurooppaa, omaisuus saattaa rajoittua yhteen kassilliseen vaatteita, ollaan vieraassa maassa, ei tunneta kieltä ja lainsäädäntöä. Näissä tilanteissa ollaan poikkeuksellisen haavoittuvia erilaiselle hyväksikäytölle.
Arvoisa hallitus, miten Suomi huolehtii siitä, että sodan alta pakenevat ihmiset ovat Suomessa turvassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-01-19T16:54:28,2023-01-19T16:55:33,Hyväksytty,1.1
2022_152_92,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten hyväksikäytöstä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 230/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_93,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten pakolaisten hyväksikäytöstä (Anna Kontula vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 230/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen hyväksikäyttötapaus on liikaa, ja erityisen törkeäksi tällaisen tekee se, että nämä ihmiset ovat — ensisijaisesti he ovat naisia, ja siellä joukossa on myös lapsia, myös nuoria — sotaa pakenevia. Jos heitä käytetään vielä hyväksi täällä, niin minkä kuvan se antaa meidän ihmiskäsityksestä?
Minä olen tämän tapauksen kuultuani ohjeistanut, että työ- ja elinkeinoministeriössä tämä asia otetaan nyt esille tämmöisessä ulkomaalaisten työntekijöiden ja yrittäjien työehto- ja lupavalvonta-asioiden neuvottelukunnassa ja että sitä käydään siellä läpi työmarkkinaosapuolten kanssa ja viranomaisten kanssa.
Me olemme tehneet hallituksessa laajasti toimia sen eteen, että esimerkiksi tällainen ulkomaalaistaustainen työntekijä pääsee tällaisista hyväksikäyttötyösuhteista eroon ilman, että hänen täytyy palata takaisin sinne lähtömaahan. Eli tämä laki on hyväksytty jo yli vuosi sitten täällä eduskunnassa, ja se on olemassa olevaa totta tällä hetkellä. Ja sellaiselle yrittäjälle, joka syyllistyy hyväksikäyttöön, voidaan asettaa kielto — ensin tuli tämä puolen vuoden, mutta nyt se on laajennettu koskemaan vuoden mittaista jaksoa — että ei voi rekrytoida uusia työntekijöitä. Mutta joka tapauksessa me olemme lisänneet työsuojeluviranomaisten välineistöä, [Puhemies: Aika!] jolla myös voidaan puuttua näihin tapauksiin, ja tätä työtä on jatkettava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.6.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-19T16:55:33,2023-01-19T16:57:05,Hyväksytty,1.1
2022_152_94,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ukrainalaisten sotilaiden kuntoutuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 231/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_95,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys ukrainalaisten sotilaiden kuntoutuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 231/2022 vp,Värderade talman! Kriget i Ukraina går snart in på sitt andra år. Varje dag skadas tiotals ukrainska soldater. De behöver vård och rehabilitering för att återställa sig och hittills har Finland kunnat erbjuda en liten hjälpande hand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.7.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2023-01-19T16:57:09,2023-01-19T16:57:28,Hyväksytty,1.1
2022_152_96,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys ukrainalaisten sotilaiden kuntoutuksesta (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 231/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, mutta en tunne tätä aihealuetta niin tarkasti, että kovin yksityiskohtaisesti pystyisin tähän vastaamaan. Tämä lienee ministeri Kiurun toimialaan kuuluva asia, mutta ministeri ei ole paikalla.
Tietenkin me haluamme pitää huolta siitä, että ihmisten, jotka ovat paenneet sotaa, jotka ovat kenties haavoittuneet, jotka tarvitsevat kuntoutusta, kaikkien näiden ihmisten, palvelut turvataan ja asiat hoidetaan asianmukaisesti. Uskon, että vastuuministeri tähänkin asiaan on hyvin perehtynyt ja varmasti voi vastata edustajille sitten vaikka kirjallisesti tai muutoin tämän kysymyksen yksityiskohtiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+2.7.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-19T16:58:21,2023-01-19T16:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_152_97,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_98,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä perussuomalaisten lakialoitteessa vaaditaan, että väkivallan uhrin erityinen nöyryyttäminen sekä teon kuvaaminen ja videon levittäminen sosiaalisessa mediassa lisätään törkeän pahoinpitelyn perusteeksi. Aloite koskee siis rikoslain ja rikoksista saatavien rangaistusten kiristämistä.
Vakavat väkivallanteot, joihin sisältyy uhria nöyryyttäviä elementtejä, ovat kasvussa. Katujen nuorisorikollisuus on kasvussa. Sanan ”nuoriso” ei saa antaa hämätä. Kyse on usein hirveästä, henkeen ja terveyteen käyvästä väkivaltarikollisuudesta. Halusivatpa sitä kaikki kuulla tai eivät, tietyistä maista saapuvat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset ovat tässä rikostyypissä — tässäkin rikostyypissä — voimakkaasti yliedustettuna. Näin on kaikissa muissakin massasiirtolaisuuden maissa, etenkin Ruotsissa, jonka karmaiseviin uutisiin moni on valitettavasti jo turtunut.
Nöyryytystapauksissa uhrin päälle saatetaan virtsata tai häntä vaaditaan tekemään nöyryyttäviä tekoja, kuten nuolemaan kengänpohjia. Teot voivat olla etnisesti suuntautuneita, jolloin niitä tehdään erityisesti kantaväestöä kohtaan. Motiivina on rahan ja arvotavaroiden saamisen lisäksi jonkintyyppisen rikollisen statuksen eli valta-aseman hankkiminen. Repertuaariin saattaa kuulua myös alueiden ja katujen eräänlainen haltuunotto, kulkemisen estäminen ja muu katujen vallankäyttö.
Naapurimaiden kokemuksella voidaan otaksua tekojen entisestään lisääntyvän. Maahanmuuttopolitiikan voimakas kiristäminen on parasta ennaltaehkäisyä ja ongelmaan puuttumista.
Arvoisa puhemies! Uhrin kuvaaminen väkivaltarikoksen yhteydessä ja kuvamateriaalin levittäminen sosiaalisessa mediassa on poliisin mukaan yleistynyt. Somessa julkaistaan säännöllisesti videoita, jotka on tallennettu aidossa väkivaltatilanteessa. Ne saavat nopeasti paljon klikkauksia ja katselukertoja, aiheuttavat katsojilleen pahaa oloa ja tietenkin erityisesti nöyryyttävät uhria ja lisäävät tämän kärsimystä ja traumatisoitumista. Väkivallanteon kuvaaminen ja materiaalin jakaminen eteenpäin aiheuttaa uhrille usein itse väkivaltaan rinnastettavaa kärsimystä tai jopa pahempaa, pidempiaikaista vahinkoa henkisen nöyryytyksen vuoksi. Materiaalia harvoin saa verkosta kokonaan ja lopullisesti pois, joten teolla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Väkivallanteon kuvaaminen tai muu uhrin tahallinen nöyryyttäminen osoittaa, että teko on vakaasti harkittu ja tarkoituksena on fyysisen pahoinpitelyn lisäksi erityisesti henkisesti alistaa ja nöyryyttää uhria.
Arvoisa puhemies! Näistä rikoksista saatavat rangaistukset eivät vastaa yleistä oikeustajua. Vaikka uhrin erityinen nöyryyttäminen ja väkivallanteon kuvaaminen ja jakaminen somessa ovat seikkoja, jotka jo tällä hetkellä voivat johtaa tavanomaista kovempaan rangaistukseen, olisi seikat mielestämme kirjattava lakiin. Esitämme tässä lakialoitteessa siis, että tällaisesta kuvaamastani toiminnasta on tuomittava aina törkeä pahoinpitely. 
Vaadimme uudessa perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa kiristyksiä myös moniin muihin rikoksiin, erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksiin. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-01-19T16:59:51,2023-01-19T17:04:01,Hyväksytty,1.1
2022_152_99,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_100,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maailma on muuttunut, ja lainsäädännön on muututtava sen mukana. Suomalainen kriminaalipolitiikka vaatii tarkastelua. Kun rangaistusjärjestelmäämme verrataan naapurimaiden vastaaviin järjestelmiin, on selvää, että rikoksentekijät pääsevät maassamme usein poikkeuksellisen vähällä. Henki-, väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomittavia rangaistuksia on kiristettävä. Tämä edustaja Purran aloite on loistava esimerkkiehdotus siitä, kiitos hyvästä ja tarpeellisesta aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-19T17:04:03,2023-01-19T17:04:37,Hyväksytty,1.1
2022_152_101,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_102,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lasten ja nuorten maailma voi olla yllättävänkin julmaa, sen me jokainen tiedämme. Erilaista nöyryytysväkivaltaa on lasten ja nuorten keskuudessa ollut aina, mutta sosiaalinen media ja toisaalta katujengi-ilmiö sekä kulttuurilliset eroavaisuudet ovat tuoneet aivan uudet ulottuvuudet tähän ongelmaan. Kuten edustaja Purran lakialoitteessa kerrotaan, nöyryyttävien kuvamateriaalien tai videoiden levittäminen sosiaalisessa mediassa on poliisin mukaan yleistynyt. Sosiaalisessa mediassa erilaiset videot ja kuvat leviävät kulovalkean tavoin ja ovat omiaan lisäämään uhrin kärsimystä entisestään. Yleensä asetelma on se, että porukassa on yksi kuvaaja, jonka roolina on tallentaa uhriin kohdistuva väkivalta ja nöyryytys, kun muut sitä tekevät. Voidaan siis sanoa, että toiminta on täysin suunniteltua, harkittua, ja siksi sen pitäisi ehdottomasti olla rangaistavaa. Yhteiskunnan on lähetettävä selkeä viesti siitä, ettei tällaista toimintaa voida millään tavoin hyväksyä tai sivuuttaa ja että siitä seuraa kovempi tuomio.
Huolestuttavinta väkivallan lisääntymisessä on se, että erityisesti 15-vuotiaiden pahoinpitelyepäilyt ovat kasvaneet huomattavasti. Yleensä väkivallanteot kohdistuvat samanikäisiin tai sitä nuorempiin mutta myös auktoriteetteihin, kuten poliisiin tai opettajiin. Väkivallanteot ja niiden kuvaaminen sosiaaliseen mediaan on lähinnä sisällöntuottoa otolliselle yleisölle, ja vaikuttaa siltä, että moraaliset ja inhimilliset näkökulmat puuttuvat täysin. Halutaan jakoja, tykkäyksiä ja kommentteja, mutta sitä myötä teot vain raaistuvat ja uhrien asema huononee entisestään. Jengeissä puolestaan halutaan mainetta ja kunniaa ja toisaalta alistaa jengeihin kuulumattomia, jopa täysin sivullisiakin uhreja. 
Arvoisa puhemies! Lainsäätäjinä meidän on reagoitava silloin, kun yhteiskunnassa syntyy uudenlaisia ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Mielellään sitä tietenkin pitäisi tehdä ennakoivasti, mutta nyt on tilanne, joka kaipaa korjausta mahdollisimman pian käsillä olevan ongelman suitsimiseksi. Väkivallan lisääntymisen kierre on katkaistava, ja rangaistusten koventaminen on siihen yksi selkeä keino.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-19T17:04:37,2023-01-19T17:07:03,Hyväksytty,1.1
2022_152_103,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_104,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt rikoslain 21 luvussa, sen 6 §:ssä, säädettyä törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöä, ja kyseisen rikoksen tunnusmerkistöön on ehdotettu uutta tekomuotoa. Asia voi vaikuttaa vähäiseltä, mutta sitä se ei ole, päinvastoin. Nyt lisättäväksi ehdotettu muotoilu tulee tarpeeseen, on oikea-aikainen ja selkeä. Uhrin pahoinpitelyn kuvaaminen, hänen nöyryyttämisensä ja henkinen alistamisensa ovat lisääntyneet. Videoita jaetaan sosiaaliseen mediaan pahoinpitelijän tai pahoinpitelijöiden oman, täysin aiheettoman, ikään kuin ylivertaisuuden korostamiseksi ja uhrin täydellisen häpäisyn tarkoituksessa. Sosiaalisesta mediasta on erittäin hankala saada pois sinne kerran ladattua materiaalia, ja uhri saattaa joutua elämään tuon kuvamateriaalin kanssa vuosia, jopa loppuikänsä.
Ei ole salaisuus, että erityisesti maahanmuuttajataustaisten katujengien toimintatapaan kuuluu oman ryhmän voiman korostaminen ja uhrin häpäisy ja pahoinpitelyistä kuvatun videon levittäminen. Haluan kuitenkin huomauttaa, että pahoinpitelyiden kuvamateriaalia on levitetty jo vuosia ja ihan meidän niin sanottujen kantasuomalaislastemme ja ‑nuortemme toimesta. Pahoinpitelyjä ovat kuvanneet useat paikalle kerääntyneet lapset ja nuoret, ja sen jälkeen videota on levitetty laajalle. Alistamiseen ja nöyryyttämiseen sekä sen kuvaamiseen ovat syyllistyneet ainakin minun hieman yli 40-vuotisen kokemukseni perusteella myös täysi-ikäiset rikolliset — ihan tavalliset suomalaiset perusjantterit.
Pidän tehtyä aloitetta hyvänä. Ehdotettu lisäys osoittaa lainsäätäjän voimakkaan paheksunnan kyseistä toimintaa kohtaan. Toivon, että esitys saa asianmukaisen ja ripeän valiokuntakäsittelyn, ja valitan, että en ole allekirjoittajien joukossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-19T17:07:06,2023-01-19T17:09:37,Hyväksytty,1.1
2022_152_105,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_106,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran johdolla tehty lakialoite on minunkin mielestäni hyvä ja kannatettava. Oikeastaan olin tyytyväinen, että sain tämän oman puheenvuoroni edustaja Kinnusen puheenvuoron jälkeen — hän on aiemmalta ammatiltaan, siviiliammatiltaan, poliisi ja tuntee tämän sektorin poikkeuksellisen hyvin.
Törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistöön perussuomalaisten Purran johdolla esitetään siis muutoksia, joissa pahoinpitelyn videointi ja kuvaaminen tuotaisiin mukaan tähän kokonaisuuteen. Pidän tätä esitystä enemmän kuin tarpeellisena. Meillä sosiaalisen median kanavat ovat yleistyneet ja erilaisia alustoja on olemassa paljon, toki osa sellaisia, missä ei levittäjää välttämättä tietoon saada, mutta näitä levitetään myös sellaisissa kanavissa, joissa levittäjä tiedetään.
Niin kuin tässä edellä edustaja Kinnunen toi esille, videon kuvaamisella saatetaan hakea hyväksyntää, vahvistusta omalle asemalle tai jotain muuta, ja toisaalta sen tavoitteena usein on myös uhrin täydellinen nöyryyttäminen tai entistä pahempi nöyryyttäminen. Tätä muuten tapahtuu muidenkin kuin kaikista vakavimpien tapausten kanssa, ja toivon, että tätä sosiaalisen median käyttämistä myös muussakin kuin törkeiden pahoinpitelyiden kuvaamisessa pohdittaisiin Suomessa entistä vakavammin. Tätä tapahtuu koulukiusaamisten yhteydessä ja erilaisissa muissa tilanteissa, missä halutaan saattaa toinen ikävään valoon, mitkä ovat ehkä törkeän pahoipitelyn näkökulmasta pienempiä mutta voivat olla yksittäisen henkilön näkökulmasta erittäin kohtalokkaitakin.
Niin kuin tässä edustaja Kinnunen toi esille, se video tai kuva, joka kerran nettiin jaetaan, todennäköisesti jää sinne hyvin pysyvästi. Vaikka kyseinen henkilö sen sieltä poistaisi tai sitä yritettäisiin yhdessä poistaa, niin tavalla ja toisella ne siellä jäävät pyörimään ja niitä tietyt tahot sinne yhä uudelleen jakavat, on sitten kyse näistä pahoinpitelyihin liittyvistä videoinneista, jengirikollisuuteen liittyvistä videoinneista tai sitten myös kiusaamiseen liittyvistä videoista. Ja usein muuten, jos katsotte tälläkin hetkellä vaikkapa TikTokin videoita, mitä siellä nuorille näytetään ja pyöritetään, niissä on äärimmäisen paljon sellaisia, missä ihan tavallinen video muuttuukin kiusaamiseksi ja saa aivan uudenlaisia piirteitä. Toivon, että tämä puoli otetaan erittäin vakavasti. Kiitos perussuomalaisille hyvästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-19T17:09:37,2023-01-19T17:12:57,Hyväksytty,1.1
2022_152_107,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_108,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tätä rikoslain muuttamista: edustaja Purra ja monet muut allekirjoittaneet ovat tehneet hyvän aloitteen juuri tästä, että tämmöisiä väkivallan tekoja ja muita ei kuvattaisi ja näitä ei laitettaisi nettiin. On todella hyvä, että tähän on puututtu. Onhan se todella törkeää, että sellaisia videoita tosiaan tehdään ja joskus jopa nuorison keskuudessa on ihannoitukin tämmöistä, ja se on tosi raakaa peliä. Maailma on tosi raaka, ja varsinkin niitä kohtaan, joita tämä koskee, se voi aika ikäviä seurauksia tehdä.
Suomi ei tosiaan enää ole mikään lintukoto, ja ilman muuta tähän asiaan on puututtava ankarasti ja muutettava tuota lakia niin, että myös rangaistukset ovat sen mukaisia. Toivon, että tämä lakialoite etenee nopeaan tahtiin eduskunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-19T17:12:57,2023-01-19T17:13:54,Hyväksytty,1.1
2022_152_109,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_110,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on perussuomalaisten Riikka Purran lakialoite liittyen rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamiseen, jossa uhrin erityinen nöyryyttäminen sekä väkivallanteon kuvaaminen ja kuvausmateriaalin levittäminen eteenpäin lisätään törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi. 
Arvoisa puhemies! Nuorten maailma voi olla äärettömän julma, ja nöyryyttäminen siten, että kuvataan ja levitetään videoita nettiin, on pahinta, mitä voi tapahtua. Sen tulee olla myös tuomittavaa. Kun lukee uutisia, silloin tällöin nousee otsikoihin tilanteita, joissa näin on toimittu. Muun muassa vuonna 2020 kerrottiin, että mies kuvasi alaikäistä salaa, levitti kuvausmateriaalia, käytti törkeästi hyväkseen ja raiskasi. Kun tällaisia tapauksia tulee, näistä tulee tuomita oikeustajun mukaisesti: on väärin, että näin toimitaan.
Seuraukset siitä, mitä nuori, tai lapsi, kokee joutuessaan kiusatuksi ja siitä kuvatuksi, kuten, edustaja Heinonen, tässä nostitte esiin, ovat kauaskantoisia. Voi joutua käymään pidemmän polun terapiat ja avun saamisen pyytämisen — joskaan terapiaa ei välttämättä saa.
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa tässä keskustelussa esiin myös sen, kuinka erilaisia onnettomuustilanteita kuvataan ja niistä levitetään erilaista materiaalia nettiin. Nämä ovat myös niitä tilanteita, että ihmisillä tulisi olla sellaista inhimillistä ajattelua, että kuvamateriaalia tilanteesta, jossa esimerkiksi on vakavasti loukkaantuneita, jopa menehtyneitä uhreja, ei levitetä nettijakeluun. Ihmisten tulisi ajatella hieman pidemmälle. 
Arvoisa puhemies! Jo muutama vuosi sitten sain kuulla äidin hätähuudon, kun hän kertoi tilanteesta, jossa juurikin hänen lapsensa oli joutunut tähän tilanteeseen, että oli pitänyt nuolla ryöstäjän kengänpohjia. Se on totisinta totta, ja näihin asioihin pitää puuttua, ja lailla on maata rakennettava. 
Toivon, että lakivaliokunta huomioi tämän perussuomalaisten Riikka Purran lakialoitteen huolellisesti lakivaliokunnassa. Toivon, että se menestyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-19T17:13:54,2023-01-19T17:16:38,Hyväksytty,1.1
2022_152_111,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_112,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purran lakialoite rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamiseksi on erinomainen, vastuullinen, loistava esimerkki sellaisesta lakialoitteesta, jota tämä hetki tarvitsee. Lakialoitteen tavoitteena on muuttaa lakia siten, että uhrin erityinen nöyryyttäminen sekä väkivallanteon kuvaaminen ja kuvausmateriaalin levittäminen eteenpäin lisätään törkeän pahoinpitelyn kvalifiointiperusteeksi.
Tämän päivän ilmiöihin lukeutuvat nuorisoväkivallan lisääntyminen ja sosiaalisen median käyttäminen. Kun nämä kaksi ilmiötä yhdistyvät, syntyy uudenlainen henkisen ja fyysisen väkivallan muoto, jossa väkivallanteko kuvataan videolle ja ladataan sosiaaliseen mediaan, joskus jopa täysin reaaliajassa, mutta kuitenkin käytännössä olemattomalla viiveellä. Jo internetin alkuajoista lähtien on varoiteltu siitä, että internetiin julkaistua materiaalia ei välttämättä saa sieltä ikinä pois. Aina on mahdollisuus, että joku on tallentanut materiaalin jossain muodossa ja se lähtee sitten leviämään uudelleen, vaikka alkuperäinen julkaisija materiaalin itse olisi poistanutkin. Nykyään internet on jokaisen taskussa ja yhteydet nopeita, mikä madaltaa kynnystä entisestään ja helpottaa raa’ankin materiaalin jakamista eteenpäin. Materiaalin yksittäinen jakaja ei välttämättä edes tajua tekevänsä asiassa mitään väärää, niin tavallista ja arkipäiväistä se nykyään on.
Arvoisa puhemies! Väkivaltaa käyttäville ei välttämättä enää riitä se, että he pahoinpitelevät ja nöyryyttävät uhrinsa pahanpäiväisesti, vaan henkinen väkivalta jatkuu sosiaalisessa mediassa, jossa videoitu väkivalta jatkuu maailman tappiin. Teko saattaa hypätä lähes kenen tahansa somen käyttäjän ruudulle, me näemme sitä joka päivä itse. Tällaisella saattaa olla uhrille omanlaisiansa, erittäin ikäviä seuraamuksia, kun nöyryytys jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Tällainen ruokkii esimerkiksi vakavaa koulukiusaamista. Miettikääpä tilanne — kyllä, se vetää jokaisen aikuisen ja miksei nuoremmankin hiljaiseksi.
Tällaista toimintaa on todettu myös uudenlaisen katujengiväkivallan yhteydessä, joka on jo itsessään huolestuttava ilmiö. Toisinaan jengiläiset hakevat huomiota ja niin sanottua katu-uskottavuutta kuvaamalla raakoja tekojaan. Niin typerältä kuin sen todistusaineiston julkaiseminen omista rikoksistaan saattaa tavallisista sukankuluttajista kuulostaakin, niin näin se vaan on. Esimerkiksi katujengioikeudenkäynnistä tuttua Irakista lähtöisin olevaa olette varmaan seuranneet. Näitä on vaikka kuinka paljon, mutta olemme saaneet seurata katujengioikeudenkäyntejä, missä tällaisia videoita jaetaan julkisesti. Karmeaa, mutta tällaista materiaalia löytyy internetistä joka päivä.
On siis mielestäni täysin perusteltua kirjata tällainen vakava väkivallan muoto lakiin, jotta se tunnistettaisiin entistäkin paremmin tulevaisuudessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-19T17:16:41,2023-01-19T17:20:09,Hyväksytty,1.1
2022_152_113,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_114,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Herra puhemies! Kuten näissä edellä olevissa puheenvuoroissa on hyvin kuvattu, niin tällaisia tapauksia nykymaailmassa esiintyy enenevissä määrin. Syinä ovat varmasti juuri nuorisoväkivallan lisääntyminen maassamme ja sen julmentuminen mutta tietysti myös se, että älypuhelimet ovat kaikilla ihmisillä nykyään olemassa. Ja varsinkin nuoret elävät ehkä enemmän sosiaalisen median kautta elämäänsä, joten sitten tekijätkin tahtovat sitä kautta laittaa niitä kuvaamiaan videoita sinne näytille. Siinä mielessä on selvää, että tämä uhrin nöyryyttäminen — varsinkin sen teon kuvaamalla tapahtuva nöyryyttäminen — selvästi itsessään nostaa teon moitittavuutta, ja tämä on nähdäkseni maamme oikeuskäytännössäkin huomioitu.
Siinä mielessä, että tämä on lainsäätäjän näkökulmasta törkeä menettely uhria kohtaan, mietin, että tämä teon kuvaaminen ja levittäminen voisi ehkä tulla harkittavaksi myös rikoslain 6 luvun yleisenä teon koventamisperusteena. Kuitenkin jos sitä katsotaan esitetyllä tavalla ja hyvin tässä perustellussa aloitteessa ajatellusti, että tämä olisi mukana törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä, niin täytyy ensin huomata, että jo nykyisinkin törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkki usein täyttyy näissä teoissa, joissa uhria pahoinpidellään ja se kuvataan ja kuvatallennetta levitetään. Tuolloin sen kuvaamisen ja levittämisen usein katsotaan liittyvän sitten siihen teon kokonaistörkeyden arvosteluun. Siinä kuitenkin voisi tosiaan ajatella myös, että tarvittaisiin ehkä lainsäädännöllistä tarkennusta, jossa tämä lakialoite nyt sitten astuukin hyvin kuvaan. 
Eli on varmasti sellaisia rajatapauksia, joissa voi vielä olla turhaa rajanvetoa sen suhteen, onko tämä teko törkeä vaiko ei, ja näin ollen tuen tätä aloitetta. Täytyy kuitenkin toki pitää mielessä, että törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön täyttymisen pitää edellyttää sitä, että myös se itse pahoinpitely on törkeä. Ja joskus kun mietitään vaikka tapausta, jossa on lievän pahoinpitelyn ja perusmuotoisen pahoinpitelyn raja häälyvä, niin ei ehkä voida ajatella, että se ihan perusmuotoinen pahoinpitely, sieltä moitittavuuden alkupäästä oleva teko, muuttuisi törkeäksi pelkällä kuvaamisella ja levittämisellä. Mutta ajattelen, että siinä pitää sen kokonaistörkeyden arvioinnin tulla kyseeseen, ja näinhän tässä pykälässä on esitettykin. Uskon, että meidän oikeuslaitos voisi tämän Riikka Purran muotoileman pykälän pohjalta antaa entistä oikeudenmukaisempia tuomioita näissä tapauksissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-01-19T17:20:11,2023-01-19T17:23:50,Hyväksytty,1.1
2022_152_115,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_116,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todellakin edustaja Purralle antaa kiitosta tästä lakialoitteesta. Tässä päivässä on tärkeää, että me reagoidaan näihin asioihin sillä tasolla, millä meidän pitääkin reagoida.
Takaan tietäväni, minkälaista tämä toiminta on ollut, ja oikein puistattaa, kun mietin niitä aikoja, niin että jos tänä päivänä vastaavaa on, että kuvataan ne kaikki vielä ja laitetaan vielä netin syövereihin, niin täytyy sanoa, että hieman kuulostaa kaamealta.
Tilanne on kuitenkin se, että nämä eivät tule loppumaan mihinkään. Näillä haetaan ihailua, tykkäyksiä, kaikkea muuta. Nämähän tekevät vain sen, että panoksen on koko ajan vain noustava, elikkä ne, ketkä näitä videoita tekevät ja ketkä näitä sitten katselevat, ottavat näistä videoista mallia ja toteuttavat niitä. Omasta vanhasta kokemuksestani tiedän, että kaikki, mitä suurin piirtein mieleen jollain tuli, kyllä sitten tehtiin. Tänä päivänä se on vain ikävä sanoa, että sitä materiaa löytyy aivan liian paljon siihen, että ei tarvitse edes itse enää keksiä niitä, vaan voi apinoida suoraan sieltä netin syövereistä.
Tähän on oikeasti pakko puuttua riittävän ajoissa. Tilanne on muuten se, että tämä rupeaa karkaamaan aivan liian paljon käsistä, koska tilanne on se, että näille ei tule riittämään mikään. Tilanne on se, että aina pitää vaan panosten parantua ja kasvaa siitä, mitä ollaan saatu edellisellä kerralla. Jos ekalla kerralla on nöyryytetty kaikennäköisellä saappaitten nuolemisilla tai vastaavilla tai on hakattu ynnä muuta, niin ei se tarkoita sitä, että seuraavalla kerralla pääsisi vähemmällä, vaan kyllä aina keksitään mukavia pikkujippoja vielä lisää siihen hommaan.
Toivon mukaan, olkoon nyt sitten muodossa missä tahansa, lakivaliokunta tätä asiaa käsittelee ja vie asiaa eteenpäin. Tämä on äärettömän tärkeää, tähän on joka tapauksessa puututtava isolla kädellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-19T17:23:50,2023-01-19T17:26:16,Hyväksytty,1.1
2022_152_117,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_118,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämänkaltainen ongelma, mihin tässä lakialoitteessa halutaan puuttua, on itse asiassa aika uusi. Se on yleistynyt viimeisten vuosien aikana ja kännyköitten yleistyessä. Nykyään monet ihmiset kuvaavat kaiken. He kuvaavat liikenneonnettomuudessa — ennen auttamista he kuvaavat jopa liikenneonnettomuuden. Tämä on aivan käsittämätöntä. Nuoret kuvaavat toisiaan, kun he ovat juhlissa ja vahvasti päihtyneinä, ja he pitävät sitä hauskana. Se laitetaan johonkin Snapchatiin hetkeksi, ja se poistuu sieltä, ja sitten ajatellaan, että, no, se oli siellä vain hetken, mutta ei ajatella sitä, että kyllä se video on joka tapauksessa sen kuvaajan puhelimessa ja se pysyy siellä. Jos kuvaaja ei sitä poista, niin sillä voidaan sitten myöhemmin kiristää tai nöyryyttää sitä kuvattua.
Se järkyttävin muoto, mitä tästä olemme nähneet, on nimenomaan tämä, että pakotetaan siis oikeasti kaveri nuolemaan toisen kengänpohjia, nöyryytetään kaikilla tavoilla ja sitten levitetään tätä videota. Tämä on ehdottomasti karmaiseva epäkohta, ja lainsäädännössä tähän on voitava puuttua. Tämä rikoslain koventaminen on yksi keino, mutta mielestäni tähän tarvittaisiin muitakin keinoja. Täytyisi ottaa mietintään ihan oikeasti, miten me saamme tälle lopun.
Tämä on isompi asia. Ajattelen myöskin semmoista, pitäisikö oikeasti laatia lainsäädäntö, jossa jokaiseen videokuvaamiseen tarvitaan lupa siltä kuvattavalta: Kuvattava voi aina kieltäytyä. Hänestä ei saa ottaa videokuvaa, ja mikäli joku ottaa hänestä videokuvaa ilman lupaa, niin se on aina rangaistavaa. Aivan sama, minkälaista kuvaa se on.
Tämä on uusia ongelmia, joihin meidän tulee lainsäädännössä pystyä puuttumaan. En usko, että ehditään tätä lakialoitetta enää tällä kaudella käsitellä, mutta tämä olisi hyvä muistaa ensi kaudella ottaa hallitusohjelmaan — rikoslain koventaminen myöskin muilta osin, mutta myöskin tämä asia on asia, mikä vaatii mielestäni vielä laajempaa käsittelyä ja laajempaa kuulemista, koska tämä kehitys täytyy pysäyttää. Meidän yhteiskunta ei voi inhimillisesti katsottuna jatkaa tätä toimintaa, missä ihmisiä videokuvataan ilman heidän lupaansa ja jopa nöyryytetään ja levitetään näitä videoita sitten netissä.
Kiitos edustaja Purralle erittäin hyvästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-19T17:26:18,2023-01-19T17:29:05,Hyväksytty,1.1
2022_152_119,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Puolen tunnin aikarajan puitteissa pystyn ottamaan vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_120,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Purran tekemä lakialoite rikoslain 21 luvun 6 §:ään on todella hyvä. Aiemmassa poliisityössäni olen tähän törmännyt valitettavasti jo muutamia vuosia takaperin, elikkä vuosien 18 ja 19 puolella tätä alkoi esiintyä esimerkiksi Tampereella Koskikeskuksen käytävätiloissa ynnä muissa. Siellä oli nöyryytetty jotakin poikaa taikka tyttöä tällä tavalla ja kuvattu näitä, mutta niitäpä ei lähdettykään levittämään. Tässä täytyisi ehkä tällä kohtaa miettiä myöskin se, että näillä kuvauksilla voidaan myöskin nuorta tyttöä tai poikaa kiristää muihin tekoihin. Esimerkiksi tyttöjä hyväksikäytettiin sillä, että me ei julkaista tätä kuvaa, jos suostut siihen ja tähän, ja sitten muutamia nuoria poikia kiristettiin sillä, että jos käyt sitä ja tätä varastamassa tuolta radioliikkeestä, niin me ei julkaista tätä kuvaa. Eli toivottavasti tässä huomioidaan tämäkin puoli. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-19T17:29:07,2023-01-19T17:30:25,Hyväksytty,1.1
2022_152_121,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Vielä jäi hetki aikaa. — Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_122,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Purra on tehnyt aivan loistavan lakialoitteen. Tämä väkivallan raaistuminen ja sitten nämä nykyaikaiset viestintävälineet yhdistettynä teoksi, joka on todella pöyristyttävä: näitä olemme nähneet ja kuulleet eri yhteyksissä tuolla tiedotusvälineissä. Valitettavasti tästä on aika pitkälti tullut, en sano maan tapa mutta kovin yleinen, valitettavan yleinen tapa. Mielestäni tämä nykyinen internetmaailma suosii tällaista. Kun lapsesta asti katsotaan näitä väkivaltaisia pätkiä netistä tai televisiosta, niin se raaistaa ihmisen ihan pienestä asti. Kotona näihin pitäisi puuttua. Siellä on se varhaisen puuttumisen taso, eli isän ja äidin pitää huolehtia siitä, että tämmöisiä ei katsella.
Ja toinen asia on sitten se, että kun ollaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä julkisilla paikoilla, niin siellä pitää poliisilla olla... Totta kai tämän jälkeen kuullaan puheenvuoro, että poliiseja pitää saada lisää, mutta tärkeää on varhainen puuttuminen, se, että väkivaltaa ei kerta kaikkiaan sallita. Me tiedetään, että suurissa kaupungeissa jossakin Yhdysvalloissa — vaikka kun käypi Washingtonissa — varmasti, jos siellä jotakin yrittää kadulla tehdä, vähänkin, vaikka roskaa, sieltä tulee välittömästi poliisi ja sieltä saa armottoman kovat sakot, hyvinkin vähäisestä teosta. Pelkästä roskan heittämisestä maahan voidaan antaa 500 dollarin sakot, jos oikein huono tuuri sattuu ja jää kiinni siitä. Siellä on poliiseja paljon. Elikkä tämä on se varhainen puuttuminen.
Sitten vielä, arvoisa puhemies, lopuksi se, että pakkohan meidän on tähän asiaan eduskunnassa jotenkin reagoida. Väkivalta raaistuu, ja kun se kohdistuu näihin heikompiin ihmisiin, jotka ovat puolustuskyvyttömiä, niin mielestäni se teko siinä tilanteessa on aina törkeä, täyttää sen törkeän tunnusmerkistön. Jos niihin ei puututa, niin tilannehan vain pahenee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-19T17:30:25,2023-01-19T17:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_152_123,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_124,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 21 luvun 6 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 59/2022 vp,"Kiitos, arvostettu puhemies! Suomalainen sananlasku, joka kuvaa hyvin tätä tilannetta, menee jotenkin niin, että ”joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee”. Samoin myös löytyy semmoinen sananlasku Raamatusta, jossa sanotaan, että ”joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa”. Monesti me käsitetään kuri vain kielteisenä merkitykseltään, esimerkiksi väkivaltana tai jollakin tavalla pahoinpitelynä, mutta onhan meillä kuri kaikessa toiminnassa: meillä on sotilaskuri, meillä on puoluekuri, meillä on koulussa kuria — me eri tavoilla tuodaan esille se kuritus. Nyt tämmöinen nuori ja lapsi, joka eksyy väärille teille ja ihannoi elokuvista tai jostain muista tällaista videon kautta levitettävää väkivaltaa, tavallaan tarvitsee kuria. On tämmöisiä projekteja ollut aikoinaan kuin Koko kylä kasvattaa ja erilaisia toimenpiteitä, joissa vanhemmat puuttuvat nuorten häiriökäyttäytymiseen ja jatkuvaan häiriönpitoon.
Nyt täytyy nostaa esille myös se näkökulma, että monesti, ikävä kyllä, maahanmuuttajajengit tekevät hyvin paljon tällaisia gangstatyyppisiä asioita, joissa he haluavat näillä asioilla kehuskella. Heidän kohdallaan sitä kuria voisi parhaiten ehkä tuoda se paikallinen imaami, joka hallitsee esimerkiksi jotain muslimiyhteisöä, ja sitä kautta voisi tuoda kuritusta sinne perheisiin asti sanallisessa muodossa ja vaatia sitä muutosta.
Elikkä tavallaan tässä pitää aikuisten ruveta ottamaan vastuuta ja saada tällainen kehitys loppumaan. Oikealla tavalla käsitettynä kuri on erittäin hyvä toimenpide, millä saadaan nuorten väärään johtanut polku oikealle tielle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+4.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-01-19T17:32:15,2023-01-19T17:34:10,Hyväksytty,1.1
2022_152_125,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Semi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_126,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos tuosta äskeisestä, kun venytitte sitä aikaa sen verran, että kaikki saivat puhua, ei tarvinnut odottaa.
Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta:
Aloitteen pääasiallinen sisältö on se, että aloitteessa esitetään, että työterveyshuoltolakiin lisätään säännös työhöntulotarkastuksen eli työsuhteen alkaessa suoritettavan terveystarkastuksen soveltamisesta kaikkiin työntekijöihin. Työhöntulotarkastus kattaisi lain nojalla kaikki työntekijät työn luonteesta, vaarallisuudesta tai kestosta tai työntekijän ominaisuuksista riippumatta. 
Tällä hetkellä työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Työterveyshuoltoon liittyvät lakisääteiset palvelut riippuvat kuitenkin työn luonteesta. Työterveyshuolto tulee järjestää lain 4 §:n mukaan aina siinä laajuudessa kuin työ ja olosuhteet vaativat. Työn aloittamista koskeva terveystarkastus tulee suorittaa vain tietyissä työtehtävissä, ja ne on lueteltu tässä aloitteessa.
Sitten perusteluina:
Kattava ja kaikkien työntekijöitten saatavilla oleva työterveyshuolto on olennainen tekijä työkyvyn ylläpidossa ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Onkin tärkeää, että työterveyden painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa sen sijaan, että hoidetaan jo ilmenneitä ongelmia. Työterveyshuollolla on kuitenkin paljon erityisosaamista myös silloin, kun työntekijä ja hänen esihenkilönsä tarvitsevat tukea erilaisten työkykyongelmien ratkaisemisessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työssäjaksamiseen liittyvät ongelmat tai päihde- ja mielenterveysongelmat. Työterveyshuolto on siis olennainen tekijä myös työllisyysasteen nostamisessa ja ylläpidossa, sillä hyvin toimiva työterveyshuolto tuo lisää työkykyisiä päiviä ja pidentää työuria joka vaiheessa.
Työterveyshuolto osallistuu tällä hetkellä noin kahden miljoonan suomalaisen työterveyshuollon järjestämiseen. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa, mitä tarpeita aiheutuu työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista. Työhöntulotarkastus kuuluu vain työnantajan vapaaehtoisiin työterveyshuoltopalveluihin. Olisi kuitenkin kansanterveydellisesti hyödyllistä, että jokainen uusissa tehtävissä aloittava työntekijä pääsisi työhöntulotarkastuksen piiriin. Laajentamalla työhöntulotarkastukset kaikkiin työtehtäviin voitaisiin samalla ennaltaehkäistä ja seuloa kansansairauksia, havaita terveysongelmia nykyistä aiemmassa vaiheessa sekä estää mahdollisuuksien mukaan työperäisten ammattitautien puhkeaminen.
Työterveyshuollon 12 §:ää muuttamalla jokainen uudessa työssä aloittanut ulotettaisiin työterveyshuollon piiriin. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää työhöntulotarkastusta koskeva yksityiskohtainen tarkennus. Tarkennus tulisi tähän 12 §:ään, ”Työterveyshuollon sisältö”. Kohtaan 2 kirjoitetaan alkuun: ”Työsuhteen alkaessa ja tarpeen vaatiessa jokaisen työntekijän työperäisten terveysvaarojen ja ‑haittojen, työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta mukaan lukien työstä ja työympäristöstä aiheutuva erityinen sairastumisen vaara sekä edellä mainituista seikoista johtuvat terveystarkastukset ottaen huomioon työntekijän yksilölliset ominaisuudet”. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Matti Semi,1315,2023-01-19T17:34:26,2023-01-19T17:38:40,Hyväksytty,1.1
2022_152_127,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_128,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä on työterveydenhuoltoon liittyvä lakialoite, ja työterveyshän on valtavan tärkeä asia, se, että se on ja toimii. Haluaisin nostaa kaksi semmoista käytännössä ammattiryhmää, jotka myös ovat monesti aika puutteellisesti työterveyshuollon piirissä, ja minun mielestäni ne ovat yksinyrittäjät ja omaishoitajat.
Voi olla, että yksinyrittäjänä ei välttämättä hirveästi ole rahaakaan laittaa siihen ja jäävät vähän huonommalle nämä työterveystarkastuskäynnit ja muut tämmöiset. Tavallaan niitä sairauksia ei välttämättä äkkiä saada kiinni, ja se olisi aika hyvä, että ne saisi alkuvaiheessa kiinni ja niihin voitaisiin vaikuttaa. Toivon, että niihin tulee myös panostusta.
Ja myös nämä omaishoitajat. Aika harva omaishoitaja käytännössä työterveyttä — koska työtähän sekin on — käyttää, ja aika harvalla on siihen mahdollisuutta, ja kun ajaudutaan omaishoitoon, ei välttämättä niitä tarkastuksia muita ole, ja jatkossakin se jaksaminen ja muu on hirveän tärkeää. Olisikin ihan hyvä, että omaishoitajatkin otettaisiin tämmöisen työterveydenhuollon piiriin ihan kunnolla, mutta se tahtoo olla niin, että se on vähän huonoa ja että ei ihan ole mennyt näin. Mutta toivon kyllä, että myös näihin ryhmiin kiinnitetään huomiota, omaishoitajiin ja pienyrittäjiin, koska he ovat tosiaan tärkeitä ihmisiä meille kaikille, ja on tärkeätä, että heidänkin työterveyshuoltonsa toimisi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-19T17:38:40,2023-01-19T17:40:04,Hyväksytty,1.1
2022_152_129,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_130,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi työterveyshuoltolain 12 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 73/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Semin tekemä lakialoite on hyvä ja perusteltu. En tunne tätä työterveyshuoltoalaa juurikaan, toki olen siitä työsuhteiden aikana, koko elämäni aikana saanut nauttia. Se on äärimmäisen tärkeä asia ihmiselle, että pääsee työterveyshuollon piiriin, ja kun edustaja Semi nosti tämän ongelman esille, että välttämättä kaikki eivät pääse siihen työterveyshuollon piiriin esimerkiksi lyhyen työsuhteen takia, niin kyllä minun mielestäni tätä kannattaa harkita.
Uskon, että tämän lakialoitteen myötä tämä asia nousee keskusteluun, ja myös työterveyshuollon kanssa työkseen työtä tekevät ihmiset ja nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriö tätä miettivät, miten tämä pitäisi tehdä, koska on äärimmäisen tärkeää, että se ihmisen työkunto ja terveydentila tutkitaan silloin tällöin, koska se on hänen elämänsä kannalta kaikista tärkeintä, että nuoresta asti löytyy sitä tutkimushistoriaa. Se tukee sitten myöhemmän elämän ajan tapahtumia, mitä hän elämänsä aikana kokee, ja on helppo lääkärin katsoa tiedostoista, mikä on ihmisen oikea tilanne, kun hän tuntee sen hänen historiansa pitkältä ajalta katsottuaan tietokannoista.
Toivon, että tämä edustaja Semin aloite menestyy ja asia otetaan vakavasti, koska ihmisen terveys... Meillä puhutaan tällä hetkellä hyvin monia sanoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta, ja nimenomaan työterveyshuolto on hyvin tärkeä osa sitä, koska jos ihmisellä ei ole työsuhdetta, hän menee tietenkin sinne terveyskeskukseen tai sairaalaan käymään, saamaan niitä palveluita, mutta työterveyshuollon kautta monesti pääsee, kun on töissä, paljon, paljon helpommin kuin jonottamalla terveyskeskukseen.
Tämä on tärkeä asia. Kiitoksia edustaja Semille hyvästä aloitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-19T17:40:06,2023-01-19T17:41:45,Hyväksytty,1.1
2022_152_131,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Huttunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_152_132,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa me 69 kansanedustajaa keskustan ja muista eduskuntaryhmistä ehdotamme uutta lakia alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta. Kokeilu toteutettaisiin vuosina 2024—27 Pohjois- ja Itä-Suomen 25 kunnassa. Näissä kunnissa asuville korkeakoulutetuille myönnettäisiin edellytysten täyttyessä ja hakemuksesta alueellinen opintolainahyvitys. Nuori siis saisi osan opintolainastaan anteeksi. Hyvitystä voitaisiin myöntää enintään kolme erää. Määrältään se olisi yhteensä enintään 8 800 euroa mutta kuitenkin enintään 60 prosenttia opintolainan saajan hyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamislukukauden viimeisen päivän lainamäärästä. Hyvitys olisi saajalleen verotonta tuloa.
Arvoisa puhemies! Alueellisen opintolainahyvityskokeilun tavoitteena on osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja elinvoiman kohentaminen harvaan asutulla maaseudulla. Kokeilulla ja tavoitteella on myös parlamentaarinen yhteisymmärrys. Valtioneuvoston asettama harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä eli HAMA on pohtinut konkreettisia ratkaisuehdotuksia harvaan asuttujen alueiden ongelmiin Suomessa. Olen toiminut kyseisen työryhmän puheenjohtajana. Työryhmämme tilasi opintolainahyvityskokeilusta ennakkoselvityksen ja teetti kyselyn nuorille. Tulokset olivat lupaavia. Niiden perusteella noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja kolme neljäsosaa ammattikorkeakouluopiskelijoista olisi valmis muuttamaan harvaan asutulle alueelle, jos saisi ehdotuksen mukaisen opintolainahyvityksen. Potentiaalisia muuttajia ovat esiselvityksen mukaan erityisesti ne korkeakoulutetut, jotka ovat aiemmin asuneet maaseudulla.
Kokeilun vaikutusten selville saamiseksi kokeilualueen tulisi olla mahdollisimman yhtenäinen ja selvärajainen alue. Nyt ehdotettu 25:n Itä- ja Pohjois-Suomen kunnan muodostama kokeilualue on arvioitu esityksen valmistelussa parhaaksi toteuttamisvaihtoehdoksi. Toimenpide-ehdotusten mahdollinen toteuttaminen olisi aluksi tehtävä määräaikaisina kokeilulakeina, jolloin pyrittäisiin hankkimaan tarvittavaa tietoa toimenpide-ehdotusten tosiasiallisista vaikutuksista ja toimivuudesta toimenpiteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Määräaikainen kokeilu mahdollistaisi myös perustuslain 6 §:n edellyttämän hyväksyttävän perusteen tinkiä muodollisesta yhdenvertaisuudesta alueellisessa suhteessa.
Edellä mainitulta pohjalta alueellista opintolainahyvityskokeilua on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä hallituksen lakiesityksen muotoon. Lakiluonnos on myös käynyt laajalla lausuntokierroksella. Palautteen perusteella yli puolet kaikista 46 lausunnonantajasta kannatti ehdotettua kokeilua. Kokeilulla on siis vahva tuki ja vahva tarve.
Arvoisa puhemies! Miksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu siis tarvitaan?
Ensinnäkin se mahdollistaa nuorille monen toiveiden mukaisen kodin ja elämän rakentamisen myös isompien keskusten ulkopuolelle. Nykyisin nuoret lähtevät kotiseudultaan opiskelemaan muualle ja päätyvät töihin isompiin keskuksiin. Vain harva palaa kotiseudulleen. Näinä nousevien korkojen aikana ja elämisen ylipäätään kallistuessa kokeilu helpottaisi osaltaan myös opintolainaa maksavien nuorten toimeentuloa.
Toiseksi se helpottaisi osaltaan pulaa eri alojen työntekijöistä, joka vaarantaa jo lähi- ja peruspalvelujen tasa-arvoa maassamme. Työntekijäpula on etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa kärjistyvä ongelma.
Kolmanneksi se lisäisi Pohjois- ja Itä-Suomen elinvoimaisuutta. Venäjä-suhteiden katkeaminen on muuttanut näiden alueiden tilannetta ja näkymiä perinpohjaisesti. Olin muutama kuukausi sitten kuuntelemassa Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan puhetta yrittäjäjuhlassa. Aaltolan mukaan Suomen pitää varautua turvallisuuspoliittisiin uhkiin huolehtimalla alueiden elinvoimaisuudesta. Hänen mukaansa olemme siirtymässä niin sanotun neljännen tasavallan aikaan, mikä on vahvojen alueiden aikaa. Siispä huolenpito Pohjois- ja Itä-Suomen elinvoimasta on näissä olosuhteissa huolenpitoa koko Suomen turvallisuudesta.
Arvoisa puhemies! Norjassa alueellinen opintolainahyvitys otettiin käyttöön 1990-luvun taitteessa. Tulokset ovat olleet erittäin hyviä. Nyt meilläkin pitää olla rohkeutta kääntää aluepolitiikassa uusi lehti, ja meidän pitää tehdä sama Suomessa.
Alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu on ollut johtamani harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän tärkeimpiä esityksiä. Kokeilu perustuu myös yliopistotutkijoiden selvitykseen.
Hallitus oli jo sopinut kokeilun aloittamisesta, mutta sitten kävi niin kuin kävi ja se kaatui hallituksen neuvotteluiden loppumetreillä. Pettymys Pohjois- ja Itä-Suomelle on ollut valtava. Menneitä ei tarvitse kuitenkaan tämän enempää kaivella. Olennaista on nyt se, että vielä tämä eduskunta voi päättää tämän kokeilun aloittamisesta.
Kuten jo aikaisemmin totesin, kokeilusta on parlamentaarinen yhteisymmärrys ja laaja tuki yhteiskunnassamme muutenkin. Lakialoitteeni on myös tehty lausunnoilla olleen lakiluonnoksen pohjalta. Pohjois- ja Itä-Suomen tukeminen ei ole muulta Suomelta pois. Yhtenä ja yhtenäisenä maana ja kansakuntana me tästä selviämme. Lakiesitykseni on siis vain säätämistä vaille valmis.
Arvoisa puhemies! Jos alueellisen opintolainahyvityksen kokeilu ei nyt etene, se tullaan ratkaisemaan tulevissa eduskuntavaaleissa. Keskusta ajaa kokeilun toteuttamista koko voimallaan. Esitämme tämän lisäksi myös erityistalousalueita Suomeen. Kyse on uuden ajan aluepolitiikasta ja suomalaisten ja ennen kaikkea Suomen pärjäämisestä. Turvaa, työtä ja toimeentuloa eikä yhteiskunnallista tasa-arvoa ole ilman kauttaaltaan elinvoimaista Suomea. Keskittämisen aika on kerta kaikkiaan ohi. Meidän pitää kehittää tasapuolisesti koko maata ihmisten toiveista ja tarpeista käsin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan lämpimästi kiittää kaikkia näitä 68:aa kansanedustajakollegaani, ketkä uskoitte, että muutos ei tapahdu tekemällä asioita aina samalla tavalla. On uskallettava myös kokeilla, uskallettava uudistua.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2023-01-19T17:42:00,2023-01-19T17:48:57,Hyväksytty,1.1
2022_152_133,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_134,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseinen esitys sai tosiaan hallitus—oppositio-rajat ylittävän parlamentaarisen yhteisymmärryksen sekä lausunnonantajien tuen, mutta siitä huolimatta hallitus perui sen juuri tämän tärkeän esityksen ja kokeilun loppuhetkillä. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki lainvalmistelun suhteen hyvää työtä, ja toivoisin, ettei tätä panostusta nyt heitetä hukkaan vaan kokeilu vietäisiin maaliin asti. Tämä olisi myös yksi konkreettinen toimi saada pidettyä koko Suomi asumiskelpoisena. 
Kiitän edustaja Huttusta tämän tärkeän lakialoitteen laatimisesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-19T17:48:59,2023-01-19T17:49:46,Hyväksytty,1.1
2022_152_135,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_136,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen toiminut tällä kaudella harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä, ja työskentely siellä maaseutumaisen ja harvaan asutun seudun hyväksi on ollut varsin antoisaa. Valitettavasti kuitenkin tämä työryhmässä tuotettu idea opintolainahyvityksestä on tippunut hallituksen prioriteettilistan hännille, ja lopulta sitä lakattiin edistämästä hautaamalla se viime syksynä hallituksen toimesta.
Opintolainahyvitys koskisi Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle töihin muuttavia korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria, jotka alueellatyöskentelyvuosiensa mukaan saisivat sitten hyvitystä opintolainaansa. Ensiksi asiaa kokeiltaisiin määräaikaisina kokeilulakeina, ja jos kokeilu tuottaisi halutun kaltaisia tuloksia, voitaisiin hyvitys säätää pysyväksi malliksi. Kokeilu ei velvoittaisi mihinkään mutta mahdollistaisi ja kannustaisi esimerkiksi paluumuuttoon omalle kotiseudulle. 
Liian usein Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen esteenä on juuri väestökato. Nuoret muuttavat eteläisempään Suomeen koulutuksen perässä, löytävät ehkä puolison ja töitä ja asettautuvat asumaan. Nuorten aikuisten väheneminen harvaan asutuilla alueilla puolestaan aiheuttaa hitaan mutta varman kuihtumisen, koska lapsia ei synny, yritykset siirtyvät muualle ja toimeliaisuus vähenee. Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisena pitäminen ei ole nurkkakuntaisuutta tai jotain peräpeiliin tuijottamista vaan yhä enenevissä määrin myös turvallisuuskysymys. 
Emme voi antaa maaseudun tyhjentyä emmekä omavaraisuutemme kuihtua poliittisin päätöksin tai toisaalta tekemättä jättämällä. Siksi tämä kokeilu, mielellään osana suurempaa maaseutumaisten ja harvaan asuttujen seutujen elinvoimaohjelmaa, tulee toteuttaa viimeistään tulevalla vaalikaudella.
Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää edistää sellaisia poliittisia toimia, joilla mahdollistetaan ja kannustetaan suomalaisia muuttamaan maaseudulle. Tämä käsittelyssä oleva edustaja Huttusen lakialoite on yksi sellainen. Todella monet suomalaiset haaveilevat maallemuutosta. Se on tosiasia. Nykyinen turvallisuustilannekin osoittaa, miten tärkeää on pitää koko Suomi asumiskelpoisena eikä näivettää maaseutuamme, ei idässä eikä pohjoisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-19T17:49:48,2023-01-19T17:52:28,Hyväksytty,1.1
2022_152_137,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_138,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidetään koko Suomi asuttuna. Siinä on kysymys turvallisuudesta. Lähes miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta. Muuttunut turvallisuustilanne korostaa sen tärkeyttä, että suomalaisia riittää joka niemeen ja notkelmaan. Asuttua maata on helpompi puolustaa.
Jos haluamme, että oma maa on koko maa, yhteiskunnan täytyy toimia sen eteen. Tahdonkin kiittää kollega Hanna Huttusta tämän erinomaisen lakialoitteen laatimisesta. Kiitos myös kaikille sen allekirjoittaneille yli puoluerajojen.
Arvoisa puhemies! Edustaja Huttusen lakialoitteessa esitetään, että harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa anteeksi 2 600 euron arvosta vuosittain. Lakialoite pohjaa opetus- ja kulttuuriministeriön teettämään esiselvitykseen, joka tukee opintolainahyvityksen kokeilun käynnistämistä. Vastaavanlainen malli on ollut käytössä Norjassa jo kolmisenkymmentä vuotta. Norjassa moni vastavalmistunut on muuttanut aivan uudelle alueelle opintolainahyvityksen ansiosta.
Arvoisa puhemies! Edustaja Huttusen aloitteessa on ratkaisumallia kolmeenkin ongelmaan:
Ensinnäkin suurin ongelma monella alueella on osaajapula. Puutetta on hoitajista, rakennusalan osaajista, it-henkilöistä, opettajista, lääkäreistä — hiukan kaikesta. Tätä puutetta on tällä kaudella autettu muun muassa siten, että eri puolille Suomea on myönnetty uusia aloituspaikkoja korkeakouluihin sekä uusia koulutusvastuita. Kiitos siitä kuuluu keskustalaisille tiedeministereille. Kouluista valmistuu siis aiempaa enemmän osaajia, mutta nyt on erittäin tärkeää, että alueet pystyvät pitämään heistä kiinni. Opintolainahyvitys auttaisi juuri tässä. Esimerkiksi Pyhännälle, Sallaan, Kajaaniin tai Utajärvelle muuttava saa merkittävästi hyvitystä opintolainaansa kolmena vuonna peräkkäin.
Tästä päästään toiseen ongelmaan, johon tällä lakialoitteella on varmasti vaikutusta. Viime aikoina on puhuttu paljon opiskelijoiden nousevista opintolainoista. Se aiheuttaa monelle opiskelijalle ahdistusta varsinkin nyt, kun korot ovat taas todellisuutta. Nyt uusi pyhäntäläinen saisi vähennettyä lainaansa aivan merkittävästi vain muuttamalla idylliseen kuntaan asumaan.
Samalla voi tulla ratkaistuksi tämä kolmaskin ongelma: Lähes miljoona suomalaista haaveilee maallemuutosta — ehkä myös moni opiskelija, mutta ei saa aikaiseksi. Opintolainahyvityksen rohkaisemana maalle muuttanut entinen opiskelija saattaa hyvinkin löytää itselleen pysyvän kodin maaseudun rauhasta. Kaikki hyötyvät. Eikö tämä todellakin ole kokeilemisen arvoinen ajatus? Pitääkin kysyä, miksi jokainen edustaja ei ole allekirjoittanut tätä aloitetta. Keskustassa on ainakin ymmärretty asian tärkeys, ja ihmettelen, miksi hallitus luopui aloitteen käsittelystä.
Arvoisa puhemies! Keskusta on koko Suomen puolella. Moni muukin puolue sanoo olevansa. Tässä on nyt paikka näyttää, että todella on näin. Hintalappu kokeilulle olisi kuusi miljoonaa euroa. Se ei ole paljoa, jos saamme sillä avitetuksi harvaan asuttujen seutujen työvoimapulaa ja kasvua.
Annan aloitteelle lämpimän ja vahvan tukeni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-19T17:52:29,2023-01-19T17:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_152_139,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_140,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kinnuselle voi todeta, että hallituksen esitys kaatui teidän hallituksenne sisäisiin riitoihin. Kun toinen ei saanut jotain, niin keskusta ei voinut saada tätä yhteisesti sovittua. [Mikko Kinnunen: Olitko paikan päällä?] — Tämä on julkisuudessa kerrottu opintolainahyvityksen kaatamisesta. — Samassa rytäkässähän kaatui tki-vähennysratkaisu, jolla myös oli parlamentaarinen yhteisymmärrys. Sen herätti henkiin kokoomus lakialoitteella, ja lopulta asia ratkaistiin opposition johdolla, osan hallituksesta tukemana. Ja näyttää siltä, että tämäkin asia vaatii oppositiopuolueiden tukea edetäkseen. Sen takia haluan kiittää edustaja Huttusta, joka on tässä tarttunut vähän tämmöisen surullisen pelin politiikan pelinappulaksi joutuneen asian uudelleen elvyttämiseen. Tällaista asiaa, joka on syntynyt parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä siitä, että kokeillaan, katsotaan, mitä tällä saadaan aikaan, ei pitäisi jättää tällaisen pelin politiikan pelinappulaksi vaan viedä yhdessä eteenpäin.
Tämän esityksen tarpeellisuus itse asiassa tulee korostumaan jatkossa entisestään, sillä nyt arki on osoittanut sen, että myös opintolainalle tulee hintaa. Korot nousevat, ja se näkyy myös tällä puolella.
Ainoa, mitä hetken aikaa mietin, kun edustaja Huttunen minultakin allekirjoituksen tähän pyysi — ja lopulta sen siihen myös laitoin — oli se, millä perusteella nämä kyseiset kokeilualueet oli valikoitu. Jäin miettimään, mikä on syy, että tähän kokeiluun tai tähän toimeen eivät pääsisi kaikki muuttotappioalueet. Minun mielestäni tätä voi valiokuntakäsittelyssä ihan perustellusti pohtia ja tarkastella, voisiko tehdä niin, että kaikki maakunnat, jotka menettävät asukkaita tällä hetkellä, voisivat päästä tähän kokeiluun. Se toki nostaa hivenen tämän kokeilun kustannuksia, mutta se ehkä myös rohkaisisi näissä maakunnissa nyt lapsien kanssa asuvia panostamaan sen kyseisen kunnan elinvoimaan ja vahvistamaan sitä. Muuten aika iso osa meidän maakunnista menettää tällä hetkellä asukkaita ja maakunnissa myös valtaosa pienemmistä kaupungeista ja maaseutumaisista kunnista. Ja silloin itse toivoisin, että tämä kokeilu voisi ruokkia myös näiden alueiden elinvoimaa. Mutta minulle käy hyvin se, että tehdään tämä kokeilu edustaja Huttusen ja parlamentaarisen sovun esittämällä tavalla ja laajennetaan sitten, kun se todetaan todennäköisesti hyvin toimivaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-19T17:57:10,2023-01-19T18:00:24,Hyväksytty,1.1
2022_152_141,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_142,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Huttunen on tehnyt aloitteen opintolainahyvityksen kokeilusta. Se onkin kyllä ihan hyvä, että näitä harvaan asuttuja alueita huomioidaan. Tämä on todella mielenkiintoinen aloite Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen osalta. Jos tämmöinen toteutuisi, niin sehän oikeasti olisi aika mielenkiintoinen ja se varmasti edesauttaisi sitä, että ihmiset muuttaisivat sinne maaseudulle. Maaseudulla muutenkin kiinteistöt voivat olla halvempia, asuminen on edullisempaa, ja siellä on jo nyt paljon tyhjiä kiinteistöjä. Se olisi hirveän järkevää kaikin puolin, että sinne ihmisiä saataisiin. 
Oikeastaan tämmöistä samanlaista ajattelua voisi käyttää monessa muussakin asiassa. Elikkä se hinta menisi aina vähän sen mukaan, että siellä, missä on paljon kysyntää, se hinta olisi aina kalliimpi, ja siellä, missä on harvempaa, se voisi olla edullisempi. No sama periaatehan tässäkin vähän nyt tulisi, että saataisiin vähän näitä korkoja ja muita anteeksi. Tämmöistä harppikulttuuria voitaisiin harrastaa muutenkin: keskellä kaupunkia ne hinnat ovat tietysti korkeammat, sitten kun harpilla piirretään ympyröitä, niin tulisi tämmöisiä vyöhykkeitä, ja siellä kauempana olevat vyöhykkeet olisivat vähän edullisempaa hintatasoa — vähän niin kuin joissakin venepaikkamaksuissa tai tämmöisissä. Eli siellä, missä on eniten kysyntää, hinnat ovat kalliimmat, ja siellä, missä on vähemmän kysyntää ja harvempaa asutusta, edullisemmat. Eli sitä voisi hyödyntää todellakin myös tämmöisessä. 
Tämä idea on ihan mielenkiintoinen, ja sitä voi laajentaa kyllä monenlaiseen muuhunkin tarkoitukseen. Toivon, että huomioidaan koko Suomen mahdollisuudet pysyä asuttuna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-19T18:00:26,2023-01-19T18:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_152_143,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_144,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hanna Huttunen on tehnyt aivan erinomaisen lakialoitteen. Todellakin on erittäin tärkeää, että me pystymme valtiovallan toimenpiteillä kannustamaan opiskelunsa lopettaneita tai vielä opiskelevia ihmisiä hakeutumaan työelämään niin, että he saavat siitä jokunnäköisen kannustusrahan, tällä kertaa edustaja Huttusen tekemän erinomaisen esityksen mukaan opintolainan vähennyksen myötä, ja tuloverolakiakin tässä ollaan muuttamassa.
On aivan erinomainen asia, että tällainen aloite on tullut, ja olen sen itsekin allekirjoittanut. Tällä nostetaan esille tämä iso ongelma, että meillä varsinkin nuoremmat haluavat mennä kaupunkeihin asumaan ja maaseudun työpaikat vaikka terveydenhuoltoalalla, monella muullakin alalla, jäävät vaille työvoimaa. Tätä lakialoitetta varmaan ei tämän vaalikauden aikana keritä käsitellä, mutta onhan se ensi vaalikausi vielä aloittamatta. Toivoisinkin, että silloin nostettaisiin esille myös tämän muun työvoiman osalta tämä samainen helpotus, koska jonkunnäköinen kannustehan olla pitää.
Kaikki me varmaan muistamme sen, että aikoinaan oli nämä niin sanotut syrjäseutupisteet. Elikkä Suomi oli luokiteltu erilaisiin syrjäseutupisteisiin: mitä pohjoisemmaksi mentiin, sen enemmän niitä syrjäseutupisteitä oli, ja jokainen piste tiesi muistaakseni neljän prosentin korotusta palkkaan. Itsekin aikanaan, kun menin Ilomantsiin töihin vuonna 81, sain nauttia muutaman vuoden näistä niin sanotuista syrjäseutulisistä. Ne olivat hyvin tärkeitä nuorelle työntekijälle. Niillä pystyi maksamaan opintolainansa pois. Ja sitten toinen asia: pystyi sitä elämää aloittelemaan ja kotia perustamaan. Nämä olivat erittäin tärkeitä yhteiskunnan kädenojennuksia silloin. Eivätkä ne varmasti ole menneet yhtään pois muodista, kun vain täällä eduskunnassa saataisiin ne taas säädettyä.
Meillä on nimittäin semmoinen ikävä ilmiö, että meillä on maaseutukunnissa maaseutuolosuhteista poistettu kaikki mahdolliset yhteiskunnalliset panokset, joilla pyritään kannustamaan investointeihin. Aikanaan oli työllisyysperusteisia investointitukia, joilla kannustettiin yrityksiä investoimaan niin että saatiin työpaikkoja syntymään. Tänä päivänä niitä ei enää ole. Sitten mitä näitä EU-rahoja, erilaisia rakennerahastohankkeita maaseudulle tulee, niin niihin sääntöihin on ujutettu kyllä taitavasti se, että investoimaan ei pysty. Ne ovat näitä tämmöisiä kehittämisrahahankkeita. Hankkeen jälkeen ei kovin paljon jäljelle jää. Yleensä jää muutama hyllymetri mappeja ja paljon papereita ja rahat on käytetty. Toki niissä on pienin poikkeuksin mahdollisuuksia myös investointeihin. 
Mutta tästä pitäisi nyt seuraavan hallituksen ottaa täyskoppi ja lähteä kehittämään tätä edustaja Huttusen tekemää erinomaista ideaa, tämän harvaan asutun maaseudun työryhmän ideaa, joka parlamentaarisen kokoonpanon mukaisesti oli koolla ja jota edustaja Huttunen ansiokkaasti johti. Eli pitäisi ottaa koppi siitä, että tämä on se keino, yksi niistä tärkeimmistä keinoista, joilla saadaan osaajia myös maaseutukuntiin.
Kannattaa muistaa esimerkiksi Norja. Norja käyttää näitä samanlaisia menetelmiä antaen verohelpotuksia niille ihmisille, jotka muuttavat pohjoiseen Norjaan töihin. Tiedän, kuinka omista tuttavistanikin moni kävi siellä opiskelun jälkeen. Kun ammattipaperit oli taskussa, niin he menivät pohjoiseen Norjaan. Siellä meni moni porukka esimerkiksi öljynporauslautoille töihin taikka sitten rakentamaan rannikolle satamia taikka voimalaitoksia ja montaa muuta, sairaaloihin sairaanhoitajiksi taikka sitten peräti lääkäriksi. Siellä maksettiin paljon kovempi palkka kuin eteläisessä Norjassa. Monelle nuorellehan se on loistava kannustin, kun pääsee tällä keinoin hyvin nopeasti irti opintolainoista, saa paremman palkan, ja verotuksellakin varmaan kannustettiin.
Tärkeää on huomata, että valtakunnan hallituksella ja Suomen eduskunnalla on tärkeä vastuu siinä, että pidetään koko Suomi asuttuna. Kun elämme sellaista aikaa, jossa maailmanpolitiikka myllertää ja Suomikin on jättänyt Nato-hakemuksen, niin kannattaa muistaa erään Nato-kenraalin kannanotto, että pitäkää tämä itäinen rajanpinta asuttuna ja hyvin elinvoimaisena, koska se on parasta maanpuolustuspolitiikkaa, että meillä on koko Suomi asuttuna. Autioituville seuduille voi helpommin kohdistua joitakin tiettyjä riskejä, jotka saattavat pahimmissa tapauksissa toteutuakin.
Edustaja Huttuselle vielä kerran kiitos hienosta aloitteesta. Vaikkei se tällä vaalikaudella kerkiäkään, niin toivotaan, että erinomainen seuraava hallitus, jota edustaja Heinonenkin äsken rohkeni kehua, tätä kannattaa. Uskoakseni edustaja Heinonen on potentiaalinen ministeri seuraavan hallituksen aikana, ja hän varmaan innolla tätä kannattaa sitten, kun ministerin mustaa salkkua kantaa ja Mersun takapenkiltä tänne kävelee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-19T18:02:03,2023-01-19T18:07:07,Hyväksytty,1.1
2022_152_145,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Näin. — Nyt, arvoisat edustajat, alkaa olla hyvin lähellä se hetki, että tätä keskustelua varten tässä vaiheessa varattu aika on käytetty. Jos enempää ei tule puheenvuoroja kuin edustajat Autto ja Huttunen, niin otetaan teidät vielä tässä. — Edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_146,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Arvoisa puhemies! No, puhutaan sitten lyhyesti, jos on näin tiukalla nyt tämä aikataulu. — Tosiaan siis noin lähtökohtaisesti on pidetty erittäin hyviä puheenvuoroja tässä keskustelussa. Tämä viittaus Norjaan ja se, että pitää pyrkiä tekemään laaja-alaisesti toimenpiteitä, joilla käytännössä kannustetaan ihmisiä asettumaan tasaisesti eri puolille maata, on varmasti sellainen ajattelumalli, joka Suomessakin on järkevää omaksua. On aivan selvää, että keskeiset kasvualamme, joissa voidaan nähdä olevan sellaista potentiaalia, että syntyy pitkiä arvoketjuja, jotka yltävät sieltä alkutuotannosta aina sitten pääkonttoreissa tehtävään työhön ja jotka pystyvät generoimaan sen kaltaista kasvavaa kansallisvarallisuutta ja verotuloja, joilla hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa, vaativat aina myös sen arvoketjun alkupään, joka on sitä läsnätyötä. 
Tänäänkin olen ollut useammassa vaalipaneelissa tässä päivän mittaan. Esimerkiksi aamulla aloitin Matkamessuilta, missä oli matkailualan paneeli. Suomella on aivan valtava matkailupotentiaali, niin talvi- kuin kesämatkailun osalta, mutta se vaatii, että meillä on ihmisiä joka puolella maata niissä kohteissa, missä matkailijat, jotka tänne Suomeen maailmalta tulevat, haluavat vierailla. Ei onnistu niin, että täältä Arkadianmäeltä vilkuttelemme, että käykää siellä Saimaan rannoilla nyt sitten ihastelemassa, kuinka on kirkkaat vedet ja kauniit maisemat. Ei onnistu niin, että täältä vilkuttelemme, että käykää siellä tunturituulissa pohjoisessa vähän tuulettamassa ajatuksia. Siellä paikan päällä täytyy tietysti olla elinvoimaiset yhteisöt, joissa pystytään sekä ympärivuotista matkailua tekemään että sesonkiaikana sitten vielä suurempia vierailijamääriä palvelemaan. 
Olin tuossa iltapäivällä SKALin seminaarissa, jossa keskusteltiin vientiteollisuutemme kilpailukyvystä, ja aivan sama koskee vaikka metsäteollisuutta: Täällä on meillä Arkadianmäen naapurissa isoja pääkonttoreita metsäteollisuusyhtiöillä, mutta ei voi tuolta Hesperian puistosta tai Keskuspuistosta niitä puita hakata. Kyllä täytyy moton tehdä töitä vaikkapa sitten siellä Sodankylän kairassa, mistä kuljetusyrittäjä käy hakemassa puut, joista osa viedään Tervolassa sahalle ja osa viedään Kemissä tehtaalle. Sieltä lähtevät tuotteet Eurooppaan, ja sitten sieltä Euroopasta tulevat rahat, joilla pääkonttorissa maksetaan palkkoja. Tämäkin vaatii, että on paikalliset, elinvoimaiset yhteisöt joka puolella Suomea, jotta meillä on vaikkapa niitä metsänhoitajia. 
Tässä mielessä tämä, että myöskin tehdään tällainen kannuste akateemisille ihmisille, jotka ovat ottaneet opintojensa tukemiseksi lainaa, niin kuin tässä aloitteessa esitetään, on todella järkevä ja hyvä osa sitä kokonaisuutta, millä on syytä tehdä semmoista aktiivista aluepolitiikkaa, joka sitten osana hyvää elinkeinopolitiikkaa ja hyvää työllisyyspolitiikkaa mahdollistaa, että maamme valtavista mahdollisuuksista voimme todella kestävällä tavalla rakentaa hyvinvointia kansakunnalle ja rakentaa Suomea menestyvänä eurooppalaisena maana. 
Elämme monella tapaa todella etsikkoaikaa, ja, arvoisa puhemies, aivan tähän puheen loppuun haluaisin sanoa siitä, että kun ehkä Ruotsi ja Norja ovat olleet hieman nopeampia tarttumaan tähän avautuvaan mahdollisuuteen tässä suuressa teollisuuden murroksessa, jota elämme, niin tänään luin juuri uutista, jossa kerrottiin, kuinka ruotsalainen akkuteollisuuden edelläkävijäyhtiö Northvolt tekee laajaa rekrytointikierrosta Suomessa ja heidän tavoitteenaan on rekrytoida Suomesta, työvoimapulasta kärsivästä maasta, 2 500 teollisuuden työntekijää Ruotsiin. Tämähän on aivan valtava suonenisku meidän maallemme. Totta kai jokainen yksilö tekee valinnat omista lähtökohdistaan, mutta meillä olisi ne aivan samat mahdollisuudet ympäri maata luoda kestävää kasvua, ovatpa ne meidän maaperän rikkauksista eteenpäin lähteviä arvoketjuja, ovatpa ne meidän metsien vihreästä kullasta eteenpäin lähteviä arvoketjuja tai ovatpa ne meidän mahtavat maisemat, jotka matkailua mahdollistavat. Meillä on valtavia mahdollisuuksia, ja näihin mahdollisuuksiin aktiivisesti tarttumalla ja vaikkapa juuri tämän edustaja Huttusen lakialoitteen hyväksymällä tekisimme kyllä hyvää rakkaalle isänmaallemme ja tuleville sukupolville. 
Kannatan lämpimästi tätä aloitetta ja laajempaa kokonaisuutta erilaisista aktiivisista toimenpiteistä niin aluepolitiikan, teollisuuspolitiikan kuin hyvän työllisyyspolitiikan osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-19T18:07:22,2023-01-19T18:12:31,Hyväksytty,1.1
2022_152_147,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Kiitoksia. — Tosiaan kuten äsken ilmoitin, meillä aika tätä keskustelua varten nyt tässä vaiheessa alkaa olla käytetty, mutta jos edustajat Huttunen ja nyt myös Laakso, joka tuli listalle vielä, hyvin nopeasti pystytte puhumaan, niin sallin sen vielä tämän keskustelun loppuun tässä yhteydessä. — Edustaja Huttunen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_148,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan vain lyhyesti kiittää teitä kaikkia tästä hyvähenkisestä, eteenpäin vievästä keskustelusta. Totta kai ymmärrän tiukan aikataulun, mutta toiveeni on, että valiokunta ottaisi tämän asian käsiteltäväkseen, ja siitä syystä tämä on aivan identtinen sen hallituksen esityksen kanssa. Se on käynyt kaikki lausuntokierrokset läpi, ja se on valmis valiokuntakäsittelyyn, niin että se ehtisi vielä tälle hallituskaudelle. Ainut ero siinä on, että aikataulua on siirretty vuodella eteenpäin alkuperäisestä. Näillä toiveilla ja saatteilla valiokuntaan tämä tästä lähtee. Kiitos vielä kerran kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2023-01-19T18:12:45,2023-01-19T18:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_152_149,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Kiitos. — Nyt vielä edustaja Laakso, ja sen jälkeen vaihdamme aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_150,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alueellisen opintolainahyvityksen kokeilusta sekä tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 74/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, vielä puheenvuorosta tässä kohtaa! Tosiaan tällaisen aluepolitiikan pitäisi olla oikeasti todella paljon enemmänkin esillä, koska tilanne on se, että vaikka itsekin olen täällä Helsingissä syntynyt, ei meitä tänne pidä kaikkia pakottaa tulemaan. Kyllä se on paljon mukavampaa olla tuolla vähän väljemmillä vesillä. Tilanne on se, että pitää muistaa kuitenkin, että kun se porukka lähtee sieltä omalta alueeltaan, niin jos he lähtevät tulemaan tänne Helsingin suuntaan, aika helposti saattaa eksyä esimerkiksi Norjaan. Eli siinä kohtaa, kun se lähtö tulee sieltä omalta alueelta, ei se tarkoita sitä, että me saadaan heitä edes pysymään Suomessa. Henkilökohtaisesti itsellänikin on todella paljon tuttuja, jotka ovat Norjassa töissä tällä hetkellä. On järkevämpää olla siellä Norjassa kuin täällä Helsingissä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-19T18:13:24,2023-01-19T18:14:19,Hyväksytty,1.1
2022_152_151,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7 . asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Asiakohtien 7. ja 8. aloitteiden ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Koponen on toivonut, että nämä lähetekeskustelut näistä molemmista aloitteista käytäisiin yhdessä, ja sallinkin siksi molempien asioiden käsittelyn samassa yhteydessä. — Edustaja Koponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_152_152,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltokiusaaminen ja vieraannuttaminen ovat puhuttaneet eduskunnassa jo vuosien ajan. Ongelmat ovat olleet esillä pitkään, mutta mitään lainsäädännöllisiä velvoittavia toimia ei ole saatu säädettyä ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt olisi vihdoin tekojen aika.
Olen laatinut yhdessä Jukka Huotarin kanssa tilanteen korjaamiseksi kaksi lakialoitetta, jotka reilu neljännes teistä edustajakollegoista on allekirjoittanut. Kiitän kaikkia tuestanne, ongelma on yhteinen. Tavoitteenani on saattaa lastensuojelulaki sekä rikoslaki vastaamaan ja turvaamaan lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaansa sekä estää toisen vanhemman mahdollisuuksia perusteetta rajoittaa edellä mainittua lapsen oikeutta. Lakimuutoksilla parannettaisiin lapsen oikeudellisia etuja, vähennettäisiin vanhempien välistä epätasa-arvoa, ennaltaehkäistäisiin sopimusrikkomuksia sekä mahdollistettaisiin puuttuminen vieraannuttamiseen jo varhaisessa vaiheessa.
Kyse on henkisestä väkivallasta, jonka vaikutukset ovat äärimmäisen haitallisia. Vieraannuttamisessa pyritään vaikeuttamaan tai estämään kokonaan lapsen yhteydenpito toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta ja kohteen lähipiiriä sekä mahdollisesti viranomaisia. Toiminta vaikuttaa lapsen kehitykseen ja aiheuttaa pitkäkestoisia psyykkisiä häiriöitä. Huoltokiusaamisessa pyritään kontrolloimaan toisen vanhemman vanhemmuutta ja näin estämään lapsen ja kohteen emotionaalinen yhteys toisiinsa kiusaamisen, alistamisen, mitätöinnin, kontrolloinnin, uhkausten sekä tapaamisten hankaloittamisen kautta. Toiminta alkaa tyypillisesti vanhempien eron jälkeen. Vieraannuttamista esiintyy noin kymmenessä prosentissa kaikista eroista ja 20—27 prosentissa pitkittyneistä huoltoriidoista.
Puhemies! Ensimmäinen lakialoite ehdottaa lastensuojelulakiin uutta kohtaa avohuollon tukitoimeksi. Tämän nojalla sosiaalityöntekijällä on mahdollisuus asettaa velvoite vanhemmille osallistua eron jälkeen yhteisvanhemmuuden tilannearviointiin. Huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen ehkäisyssä varhainen puuttuminen on tärkeää. Vanhemmille jo aikaisessa vaiheessa suunnatulla informaatiolla huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen vahingollisista seurauksista lapselle voi olla suuri merkitys, vaikka lapsi ei vielä oireilisikaan.
Jälkimmäinen lakialoite ehdottaa rikoslain 24 lukuun uutta pykälää nimeltä ”Vieraannuttaminen”. Kriminalisointi sujuvoittaisi oikeuskäytäntöjä ja vähentäisi käräjäoikeuden kuormitusta. Esimerkiksi vuosina 15–16 käsiteltiin 2 582 riitaista huolto- ja tapaamisasiaa. Kun huoltajuutta ja huoltajariitoja käsitellään, pitäisi lähtökohtana olla aina lapsen etu. Valitettavasti huoltajuuteen liittyvissä asioissa ja myös merkittävässä osassa huoltajariitoja ajetaan ihan muiden etua kuin lapsen.
Mikäli vieraannuttaminen olisi sanktioitua, se voisi yleis- ja erityisestää lähivanhemman vieraannuttamista rangaistukseen liittyvän pelon vuoksi. Kiinni jäämisen riski voisi toimia pelotteena siten, ettei lähivanhempi uskalla toimia kuvatulla tavalla tai ymmärtää kriminalisoinnin kautta toimivansa väärin.
Puhemies! ”Kukaan ei auta, kukaan ei puutu — ei sosiaalitoimi, ei lastensuojelu, ei lastenvalvoja. Asianajajat nostavat kädet pystyyn, kun ei ole työkaluja laissa. Toinen vanhempi saa tehdä lähes mitä vain, eikä siihen puututa.” Tässä oli kommentti etävanhemman suusta. Toivonkin, että nyt hallitus puuttuu ja vie muutosta vahvasti eteenpäin. Huoltajuuteen liittyvä lainsäädäntö on peräisin kymmenien vuosien takaa, ja ajatus vanhemmuuden roolituksesta on samalta aikakaudelta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-19T18:15:00,2023-01-19T18:19:40,Hyväksytty,1.1
2022_152_153,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Näin. — Kiitokset, edustaja Koponen, näistä molemmista lakialoitteista ja niiden esittelystä. — Kuten sanoin, tulen nyt tässä yhteydessä sallimaan keskustelun sekä päiväjärjestyksen seitsemännestä että kahdeksannesta asiakohdasta aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan, edustaja Koposen, toiveen mukaisesti. Mutta sen verran täsmennän, että tämä lakialoite 80/2022 tosiaan siis esitetään lähetettäväksi sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja sitten seuraavasta lakialoitteesta 81/2022 puhemiesneuvosto ehdottaa, että se lähetetään lakivaliokuntaan. — No niin, nyt edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_154,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koposen lakialoitteet tarttuvat hyvin aiheelliseen kysymykseen. Näitä kysymyksiä on tässä salissa usein pidetty esillä, ja ongelmiin ei ole löytynyt ratkaisuja. Itse jopa vähän mietin, kun edustaja Koponen näiden lakialoitteiden kanssa lähestyi, löytyykö sellainen lakiin kirjattava ratkaisu, jolla tämä ongelma ratkaistaan. Mietin sitä jonkin aikaa ja luin edustaja Koposen tekemät lakialoitteet ja ajattelin, että on näissä ajatusta ja näitä kannattaa tarkastella ja pohtia, voitaisiinko näistä löytää se ratkaisu.
Nämä ongelmathan — niin kuin edustaja Koponen toi esiin ja niin kuin kaikki, ketkä näiden pariin ovat joutuneet, tietävät — yleensä lähtevät meistä aikuisista. Avioerotilanteet ja avoeroerotilanteet, joissa lapset joutuvat jonkunlaisen vanhempien riidan tai katkeruuden tai jonkun muun myötä välikappaleiksi, ovat näiden taustalla. Toki omia haasteitaan saattaa aiheuttaa se, että ihmisten elämät voivat viedä hyvin eri suuntiin avioerotilanteiden tai avoerotilanteidenkin jälkeen. Saattaa olla, että toisen tukiverkkoja ei ole siellä, missä perhe on elänyt yhdessä, ja saattaa olla, että silloin toinen muuttaa hyvinkin kauas, mistä hän on kotoisin ja missä hänen tukiverkkojaan on. Tämäntyyppisiä tilanteita tulee, ja niissä on samoja piirteitä tämän vieraannuttamisen tai vieraantumisen myötä. Ja silloin usein ollaan siinä tilanteessa, että toinen vanhempi joutuu miettimään, millä tavalla pystyy pitämään yhteyttä omaan lapseensa. Siihen ei välttämättä liity lainkaan kiusantekoa tai tahallisuutta, vaan ne voivat olla myös tällaisia arjen realiteetteja. Se on toki eri asia kuin se, mihin edustaja Koponen tässä viittaa.
Tätä asiaa kun olen itsekin esillä pitänyt ja saanut aika paljon yhteydenottoja, niin haluan nostaa tähän keskusteluun esille myös isovanhempien tilanteen. Myös näitä meillä muuten tapahtuu tosi paljon, ja ne voivat olla jopa sellaisia, joissa isovanhemmat jätetään täysin ulkopuolelle joko parisuhteeseen ja perheeseen tulleen uuden puolison takia, tämän aiheuttamasta syystä, tai jostain muusta syystä. Ja tiedän henkilökohtaisesti omastakin tuttavapiiristäni muutamia tapauksia, jotka ovat olleet hyvin traagisia, joissa isovanhemmat on vieraannutettu ja erkaannutettu omista lapsenlapsistaan, ja ne ovat surullisia tarinoita. Ja vaikka itse ajattelen niin, että se surullisuus kohdistuu niihin isovanhempiin, niin kyllä loppupelissä ajattelen niin, että pitkässä juoksussa elämän varrella ne virheet tehdään ennen muuta niiden lasten näkökulmasta. Kun heillä ei ole ollut isovanhempia tai oikeutta omiin isovanhempiin, niin kyllä siinä elämästä joku palanen silloin jää pois. — No nyt siellä jo katsotaan lehterillä, että puhemies voisi kopauttaa, että aika on käytetty ja oleellinen on sanottu.
Aloitteet ovat hyvät, ja annan niille lämpimän tuen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-19T18:20:18,2023-01-19T18:24:21,Hyväksytty,1.1
2022_152_155,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Niin, arvoisat edustajat, nämä ovat illan viimeiset aiheet, ei meillä tässä mikään kiire enää ole. [Naurua] — Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_156,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Koponen käytti hyvän puheenvuoron aloitteesta, ja se on tätä lastensuojelulakia, ja tätä käsitellään nytten. Onhan se todella ikävää, jos vaikka toinen vanhempi vieroittaa sitä lasta pois sen toisen vanhemman luota syyttä suotta. Kyllä tämmöiset tapaukset ovat todella ikäviä kuultavia olleet. Olen jutellut semmoisten henkilöiden kanssa. Siellä on ollut monenlaista tapausta, ja se voi olla tarkoituksellista, ja just tämä tarkoituksellisuus tekee siitä ikävän, ja siinähän on lapsi suurimpana kärsijänä.
Myös tämä edustaja Heinosen esille nostama isovanhempien vieroittaminen lapsista on ikävä paikka, niin että kyllä tähänkin kannattaa kiinnittää huomiota. Ehkä se ei tunnu henkilöistä itsestään, jotka ovat tässä keskiössä, siltä, mutta kun ajatellaan jatkoa sille perheelle ja niille lapsille, niin kyllä se paremmat eväät antaa maailmaan, että on mahdollista isovanhempia tavata. Ja lapsille ennen kaikkea ne molemmat vanhemmat ovat tärkeitä. Ja ainakin syyttä suotta vieroittaminen on sellainen, että ei siinä ole kyllä oikein mitään järkeä, eli hyvä, että tähän asiaan on vähän ottauduttu.
Koposelta on tullut muitakin hyviä aloitteita, vastaavanlaisia, jotka ovat kyllä kannatettavia olleet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-19T18:24:21,2023-01-19T18:25:44,Hyväksytty,1.1
2022_152_157,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_158,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen voi pohtia, miltä tuntuisi, jos omalle lapselle kerrottaisiin sinusta, toisesta lapsen vanhemmasta, päivittäin valheita, jotka ovat omiaan rikkomaan suhdettanne. Toisaalta sinulle jätettäisiin kertomatta tärkeitä lasta koskevia asioita, kuten terveystietoja, joista tietämättömyys on jopa vaaraksi lapselle. Sovituista tapaamisista ei pidettäisi kiinni eikä minkäänlaista keskusteluyhteyttä lapsen asioiden hoitamisesta olisi. Olisit tilanteessa, jossa toinen ihminen — lapsesi toinen vanhempi — pystyisi vaikeuttamaan myös omaa arkeasi, työntekoasi ja mahdollisuuttasi elää normaalia elämää. Päivä päivältä ajautuisit yhä kauemmas lapsestasi, ja mikäli väsyisit jatkuvaan taisteluun, menettäisit lopulta lapsesi käytännössä kokonaan. Tämä on todellisuutta monelle vanhemmalle tämän päivän Suomessa.
Vieraannuttamisesta on puhuttu vuosikaudet, ja ilmiö on yhteiskunnallisesti tunnistettu, mutta edelleenkään lainsäädäntömme ei ole tämän päivän tasalla eikä tarjoa riittävästi työkaluja ilmiön ehkäisemiseksi tai siihen puuttumiseksi. Vieraannuttamisellahan todellakin tarkoitetaan toisen vanhemman harjoittamaa manipulointia, auktoriteettiasemansa väärinkäyttöä lasta kohtaan siten, että se on omiaan vaikeuttamaan toisen vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Se voi olla esimerkiksi toisen vanhemman pompottelua tapaamisten osalta, tämän mustamaalaamista tai valheellisten tietojen levittämistä. Valitettavasti vieraannuttamistapauksissa lasta käytetään pelinappulana kostamiseen ja henkisen väkivallan tuottamiseen toiselle vanhemmalle. Hyvin usein juuri isät kärsivät vieraannuttamisesta.
Edustaja Ari Koposen lakialoitteet ovat kannatettavia, ja toivon viimeistään tulevan hallituksen — oli kokoonpano mikä tahansa — vievän asiaa viimein eteenpäin lainsäädännön korjaamiseksi.
Ensi- ja turvakotien liiton mukaan tutkijat ja perheitä kohtaavat ammattilaiset luokittelevat vieraannuttamisen yhdeksi perheväkivallan muodoksi. Yleensä se liittyy haastaviin erotilanteisiin. Liiton mukaan perheiden kanssa työskentelevistä ammattilaisista lähes kaikki tunnistivat ilmiön mutta lähes puolet koki mahdollisuutensa puuttua vieraannuttamiseen vähintään huonoiksi. Tilanne ei siis ole raskas pelkästään vieraannuttamisen uhrille ja lapselle vaan myös ammattilaisille, jotka perheiden tilanteita yrittävät työkseen ratkoa.
Kaikissa tapauksissa vieraannuttaminen ei ole edes tietoista toimintaa, mistä syystä tietoisuutta vieraannuttamisesta pitää myös lisätä, ja vieraannuttamisen kriminalisointi sitä varmasti osaltaan tekisi. On lapsen etu ja oikeus, että erotilanteessa hän pystyy säilyttämään suhteensa kumpaankin vanhempaansa. Valitettavasti riitaisissa eroissa tämä tuntuu unohtuvan.
Arvoisa puhemies! En malta olla tässä yhteydessä mainitsematta, että yhteiskunnassamme on edelleen monia tilanteita, joissa lapsen äitiin ja isään ei aina suhtauduta tasavertaisesti. Meillä on kenties maailman parhaat palvelut lapsille ja perheille mutta parannettavaakin on. Esimerkiksi isän sivuuttaminen neuvolassa tai synnytysvalmennuksessa luo jo tilanteen, jossa isää ei pidetä tasavertaisena vanhempana. Silloin ei tarvitse ihmetellä, jos äidit huolehtivat yksin lapsen neuvola- tai päivähoitoon liittyvistä asioista.
Toinen karu esimerkki on se, että ainakin vielä taannoin jopa Kelan järjestelmät olettivat, että äiti pitää automaattisesti kaikki vanhempainvapaat. Vaikka suurimmaksi osaksi näin onkin ja on perheiden oikeus itse päättää vapaiden käyttämisestä, ei järjestelmän saati työntekijän pitäisi sellaista olettaa. Eikä missään nimessä työntekijän tehtävänä ole ihmetellä, mikäli äidin sijaan vanhempainvapaata käyttääkin vain lapsen isä. Tätäkin olen kuullut tapahtuneen useasti.
Olisi tärkeää, että lapsen vanhempiin suhtaudutaan tasavertaisesti ja kummankin vanhemman merkitystä lapselle korostettaisiin eri yhteyksissä. Ehkä sekin osaltaan vähentäisi vieraannuttamista, ainakin niissä tapauksissa, joissa sitä tehdään tahattomasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-19T18:25:47,2023-01-19T18:30:34,Hyväksytty,1.1
2022_152_159,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_160,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on taas hyvä esimerkki näistä ongelmista, joita edustaja Koponen jatkuvasti tuo esiin. Tämä on todellakin sellainen tilanne, että lapsella on oikeasti oikeus molempiin vanhempiin sekä isovanhempiin. Vieraannuttaminen ja etenkin sellainen, että sitä tehdään tahallaan, on asia, mistä oikeasti olisi päästävä eroon, koska tilanne on se, että siinä saadaan niin paljon tehtyä haittaa jopa ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Tämä on yhdellä muotoa myös aika iso tasa-arvokysymys, koska selkeästi kuitenkin usein mies on se, joka on sitten häviävänä osapuolena tässä.
On äärettömän hyvä, että edustaja Koponen on tähän asiaan tarttunut. Itsellänikin oli vähän aikomusta samanmuotoista tehdä tuossa, mutta sitten huomasinkin, että tuli allekirjoitettavaksi Koposelta tällainen loistava lakialoite, niin lähdin siihen mukaan, ja kiittelen edustaja Koposta tästä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-19T18:30:36,2023-01-19T18:31:54,Hyväksytty,1.1
2022_152_161,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_162,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi lastensuojelulain 36 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 80/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä edustaja Koposen tekemä lastensuojelulain 36 §:n muuttaminen, ja tarkoituksena on vähentää vieraannuttamista, mitä yhteiskunnassa tapahtuu avioerotilanteissa. Jos avioero on riitainen, niin näistä hyvin usein seuraa myös huoltoriitoja. Usein toisen vanhemman, yleensä isän, asema heikkenee. Mistä tämä johtuu? Vakavista riidoista vanhempien kesken, omaisuuden jakamisesta, mahdollisesti kostetaan lapsilla, käytetään lapsia hyväksi koston välineenä, aletaan vaikeuttamaan sovittuja tapaamisia, ei pidetä sovituista kiinni, estetään esimerkiksi syntymäpäiville tai rippijuhliin osallistuminen.
Koponen puhui avohuollosta ja yhteisvanhemmuuden tilannearvioinnista, ja se olisi varmaan tämmöisessä tilanteessa semmoinen ratkaisu, mitä pitäisi lähteä sosiaalitoimen tai jonkun muun ulkopuolisen edistämään, etteivät lapset vieraannu toisesta vanhemmastaan. Meidän pitäisi aina ajatella sitä lasten etua, joka saattaa omilta vanhemmilta avioeron jälkeen unohtua. Jos vieraannuttaminen olisi sanktioitu, niin se olisi tämmöinen pelote, joka mielestäni auttaisi vanhempia löytämään sovun. Tästä on tosi ikäviä esimerkkejä: saattaa olla niin, että äiti vaihtaa paikkakuntaa, vaikka hänellä olisi kaikki asiat hyvin omassa kotikunnassa. Mahdollisesti isä ja äiti asuvat lähekkäin, lapsi voi ehkä kulkea molempien luona, mutta jos halutaan kostaa, niin sitten toinen vanhemmista vaihtaa paikkakuntaa ilman mitään sen kummempaa perustetta, ottaa vain hatkat ja saattaa mennä hyvin kauas. Sieltä lasten hakeminen tai lapsen hakeminen ja kuljettaminen aina vain hankaloituu.
Vähän voisi ehkä vielä laajentaa tätä vieraannuttamisen käsitettä. Olen paljon puhunut lastensuojelusta, ja mielestäni tämmöinen vieraannuttamisen ilmiö saattaa olla myös sellaisessa tilanteessa, jossa jostakin syystä lapset on otettu huostaan ja sijoitettu muualle. Vieraannuttamista voi tapahtua myös sillä tavalla, että tämä perhe, johon lapset on sijoitettu, alkaa puhumaan lasten omista vanhemmista tai toisesta heistä ikäviä asioita ja pyrkii saamaan nämä lapset omalle puolelleen ja haluaa pitää lapset ja alkaa siellä keskustelemaan lasten kanssa. Tiedän tapauksen, jossa tämmöinen sijaisvanhempiperhe on ikään kuin alkanut omimaan lapsia ja sanonut: ”Aivan kuin olisin synnyttänyt teidät, eihän äiti ole hyvä, äiti vakoilee teitä”. Elikkä tätä vieraannuttamista voi tapahtua myös lastensuojelussa huostaanotettujen lasten ympärillä.
Nämä ovat tärkeitä asioita, mitä Koponen on tehnyt, ja kannatan lakiesitystä ja toivon, että tämä etenisi vielä tämän hallituksen aikana. Tämä on tosi tärkeä asia, ja vieraannuttamisesta on meidän yhteiskunnassa päästävä eroon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-19T18:31:58,2023-01-19T18:37:13,Hyväksytty,1.1
2022_152_163,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Edustaja Koponen asian äsken esitteli. Nyt jatketaan tästä keskustelua. — Edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_152_164,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tietyllä tavalla nämä tulivat varmasti tuossa käsiteltyä. Sain itse asiassa yhden viestin ja luin sitä, ja ajattelin, että otanpa sen heti tähän keskusteluun mukaan. Tätäkin istuntoa seurataan, ja viestiä tuli, ja tiedän, että näille henkilöille, keitä tämä koskettaa, tämä on yksi elämän suurimpia kysymyksiä, ja se on täysin ymmärrettävää. Meistä jokainen tietää, jos olemme saaneet tulla vanhemmiksi, kuinka isosta asiasta on kyse, ja ne, ketkä ovat sen kokeneet, että lapsensa menettävät tavalla tai toisella, myös tietävät, miten suurista menetyksistä silloin on kyse.
Tämän viestin, jonka sain, perusajatuksena oli, että ottakaa esille myös se, että tilanne saattaa myös muuttua. Ja tämä kertoi omasta tilanteestaan, missä — ymmärsin näin — avioero oli ollut hyvin traaginen ja järkyttänyt, niin kuin usein tapahtuu, ja hän ei ollut valmis siinä tilanteessa pitämään sitä vanhemman roolia tai vastaamaan siitä tehtävästä. Ja kun hän myöhemmin sai elämäänsä järjestykseen, hänelle ei enää avautunutkaan mahdollisuutta siihen vanhemmuuteen. Mielestäni aika hyvä viesti ja sellainen, joka tässä esillä pitää pitää, että emme tekisi niinkään, että lastenvalvonnassa, missä näitä ratkaisuja tehdään, tehdään elinkautisia ratkaisuja vaan voitaisiin tehdä uudelleenarviointeja, jos tilanne muuttuu. 
Tässä tapauksessa ei ymmärtääkseni ollut kyse päihteistä eikä sentyyppisistä. Niistäkin voi olla kyse, mutta niistäkin saattaa päästä eroon ja saattaa tulla henkilöksi, joka pystyy sen vanhemmuuden kantamaan. Tässä oli ymmärtääkseni vain niin traaginen ero, että se syöksi elämää sellaisille raiteille, ettei pystynyt vastaamaan niihin vastuisiin, joita vanhemmuuteen kuuluu. 
Halusin tämän viestin nostaa esille, ja kiitos edustaja Koposelle, ja toivotaan, että nämä saavat nyt hyvän perusteellisen käsittelyn ja tehdään ne toimenpiteet, joilla tähän ongelmaan voidaan puuttua. Niin kuin tuossa aiemmin totesin, voi olla, että kaikkiin tilanteisiin ei lainsäädännöllä pystytä puuttumaan, ja silloin meiltä ihmisiltä kysytään enempi ihmisyyttä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-19T18:37:46,2023-01-19T18:40:39,Hyväksytty,1.1
2022_152_165,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_166,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevalla lakialoitteella rikoslain 24 lukuun ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jolla kriminalisoitaisiin lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttaminen alkaa usein vanhempien eron jälkeen. Tilanteessa toinen vanhemmista alkaa jollakin tavalla sabotoida lapsen suhdetta toiseen vanhempaan. Vieraannuttamisen muotoja voi olla hyvin erilaisia. Lasta saatetaan manipuloida kääntymään toista vanhempaansa vastaan, vaikka ennen eroa lapsen ja torjutun vanhemman suhde on ollut normaali. ”Vieraannuttamisella” ei ole tarkkaa merkityssisältöä, mutta sillä tarkoitetaan usein vanhemman käyttäytymistä tavalla, joka vaikeuttaa lapsen ja toisen vanhemman välistä vuorovaikutussuhdetta ja johtaa joissakin tapauksissa suhteen katkeamiseen kokonaan. Vieraannuttaminen ei ole nykyisin itsessään rikos, mutta mikäli se aiheuttaa lapsen henkiselle terveydelle haittaa, vieraannuttaminen täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Arvoisa puhemies! Yleisin vieraannuttamisen muoto on toisen vanhemman mustamaalaaminen. Siihen voivat osallistua jopa vieraannuttajavanhemman läheiset ihmiset. Luonteeltaan panettelu voi olla suoranaista mustamaalaamista, hienovaraista vihjailua tai julkeaa valehtelua. Pahimmillaan toinen vanhempi estää lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset kokonaan.
Vieraannuttamisesta voi seurata lapselle psyykkisiä vaikeuksia, kuten esimerkiksi syyllisyydentunnetta tai masennusta. Vieraannuttaminen on lapsen kannalta henkistä kaltoinkohtelua, ja kuten täällä edellä tuotiin myös esiin, niin kyse on eräänlaisesta perheväkivallan muodosta. Lapsi saattaa psykologisessa mielessä menettää pahimmillaan molemmat vanhempansa. Vieraannuttamisen kohteena oleva vanhempi on eristetty lapsen arjesta, ja vieraannuttajavanhempi ei kykene ymmärtämään lapsen tunteita, koska hänen fokuksensa on entiselle puolisolle kostamisessa. Jos tilanne pitkittyy, voi lapsen persoonallisuuden ja identiteetin kehitys häiriintyä. Vieraannuttaminen voi järkyttää sekä lasten että aikuisten mielenterveyttä, ja siksi tilanteeseen tulee puuttua mahdollisimman nopeasti. Vieraannuttaminen on ilmiönä valitettavan tuttu monille lasten mielenterveystyötä tekeville ammattilaisille.
Arvoisa puhemies! Pitkittyneet huoltoriidat käräjäoikeuksissa ovat edelleen hyvin yleisiä. Erityisen hankalia ovat ne tapaukset, joissa toinen vanhempi pyrkii eron jälkeen edellä kuvatulla tavalla vaikeuttamaan lapsen ja toisen vanhemman suhdetta. Usein motiivina on vieraannuttajavanhemman katkeruus toista vanhempaa kohtaan. Tällaisissa tilanteissa näennäisesti riitoja käydään lasten hyvinvoinnista, mutta todellisena motiivina on usein halu vahingoittaa riidan toista osapuolta, toista vanhempaa, joka tässä tapauksessa ja useimmiten on isä.
Kuten lakialoitteen perusteluissa todetaan, nykyisen lain mukaan lapsen kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa lapsen ja toisen vanhemman väliselle suhteelle. Lainsäädännössä ei ole kuitenkaan kriminalisoitu velvoitteen laiminlyöntiä. Vieraannuttamisilmiön tunnistaminen ja varhainen puuttuminen siihen on ensisijaisen tärkeää. Siksi myös rikoslakiin olisi syytä lisätä pykälä, jolla tällainen lasta vahingoittava toiminta saadaan kriminalisoitua. Tämä varmasti nostaisi kynnystä aloittaa vieraannuttaminen toista vanhempaa kohtaan. Tunnusmerkistö koskisi tilannetta, jossa toinen lapsen vanhemmista toimii lapsen edun vastaisesti välittämällä lapselle toisesta vanhemmasta valheellista ja vääräksi tietämäänsä tietoa, loukkaamalla toisen vanhemman kunniaa lapselle vieraannuttamistarkoituksessa tai muutoin toimimalla tahallisesti siten, että pyrkimyksenä on estää lapsen oikeus toiseen vanhempaan.
Arvoisa puhemies! Näen, että lakialoitteen tärkeänä tavoitteena on nimenomaan parantaa lapsen edun toteutumista lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa, ja tästä syystä kannatan sekä tätä nyt käsittelyssä olevaa edustaja Koposen tekemää lakialoitetta että myös tätä aiempaa erinomaista lakialoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-01-19T18:40:42,2023-01-19T18:46:21,Hyväksytty,1.1
2022_152_167,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_168,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin edustaja Koponen on tehnyt hienoa työtä, ja erinomainen aloite. Toivottavasti tämä menestyy ja tämä asia nostetaan esille vakavasti, koska periaatteenhan pitää olla, että lapsella on sekä isä että äiti. Olkoon tilanne mikä tahansa, molempien vanhempien kasvatuspanosta tarvitaan. Se isä ja äiti on siitä hyvä asia, että kun lapsella on isä ja äiti, niin se ei ole kummaltakaan pois, että molemmat osallistuvat lapsen kasvatukseen.
Olen näitä surullisiakin tapauksia joutunut seuraamaan oman elämäni varrella. Kyllä myöhemmällä iällä tulee varmasti niille ihmisille mieleen, olisiko sittenkin pitänyt olla järkevämpi ja antaa mahdollisuus molemmille vanhemmille osallistua kasvatukseen. Kannattaa muistaa sekin, että hyvin monessa tapauksessa siellä lasten vanhempien, isän ja äidin, takana ovat isovanhemmat, joille tämä tilanne, mitä tässä aloitteessa kuvataan, on aivan karmea, kun he eivät saa lastenlapsiaan tavata tai tietoisesti jopa estetään niin, että vain toinen saa tavata vaan ei toinen. Toivon hartaasti, että tämä aloite menestyy, koska kysymys on yhteiskunnallisesti erittäin vakavasta asiasta ja on yhteiskunnan etu, että tämä asia saataisiin kuntoon.
Tuli mieleen sellainen vaihtoehto, että kun tämä lakialoite menee käsittelyyn ja toivon mukaan menestyy, niin kuin sanoin, niin olisiko tässä tämmöinen sovittelun paikka. Nykyisessä rikoslaissahan on mahdollisuus sovitella. Ystäväni on hyvin pärjäävä lakimies, juristi, ja hänen erikoisalansa, spesialiteetti, on erilaisten riitojen ja tällaisten asioiden sopiminen ja sovittelu, jossa yritetään päästä ratkaisuun niin, ettei tarvitse riita- ja oikeusasioissa tuomioistuimeen edes mennä vaan asia sovitaan jo ennen. Tässähän voisi olla tämmöinen sovittelumenettely, kun tämä tulisi voimaan, että tätä asiaa voisi sovitella niin, että otettaisiin huomioon lapsen etu, koska sillä pienen lapsen edullahan tässä on iso merkitys. Vanhemmat aina jotenkuten pärjäävät, mutta se pieni lapsi on ihan avuton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-19T18:46:23,2023-01-19T18:48:32,Hyväksytty,1.1
2022_152_169,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_170,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Ari Koposelle erinomaisesta lakialoitteesta. On hienoa huomata, että aloitetta on allekirjoitettu niin laajasti yli puoluerajojen. Voidaan siis todeta, että yleisellä tasolla eduskunnassa pidetään aloitteen tavoitteita hyvin tärkeinä.
Lakialoitteella lisätään rikoslain 24 lukuun uusi 14 §, jolla kriminalisoidaan lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta eri tavoin ja estämällä tapaamisia. Tällaisista tapauksista on elävässä elämässä ikävä kyllä liian monia esimerkkejä. Joskus vaikkapa erotilanteessa lapsen vanhemmat saattavat riitautua keskenään niin pahasti, että eivät halua lastensa olevan enää missään tekemisissä toisen vanhemman kanssa. Eronneiden vanhempien katkerat tunteet saattavat aiheuttaa joskus valheellisia tai värittyneitäkin puheita, jotka eivät pidä lainkaan paikkaansa. Toisella vanhemmalla ei välttämättä ole mitään keinoa korjata valheellisia väittämiä itsestään — joskus hän saattaa olla niistä jopa täysin tietämätön. Olen saanut tietää, että tällaistakin ikävä kyllä tapahtuu. Kyllä tämä maailma on raadollinen paikka.
Arvoisa puhemies! Lapsen oikeus molempiin vanhempiin kärsii, mikäli vieraannuttaminen onnistuu. Lähivanhempi voi esimerkiksi tehdä toimenpiteitä, joilla vaikeutetaan tai tehdään mahdottomaksi lapsen ja toisen vanhemman tapaaminen. Lasta saatetaan ihan tietoisesti jopa manipuloida vihaamaan toista vanhempaansa, jolloin lapsi ei tämän jälkeen itse enää tahdo tavata. Lapsi saattaa joutua esimerkiksi koston välikappaleeksi. Nämä ovat todella ikäviä tilanteita, ja näistä on syytä puhua ääneen.
Lain mukaan lapsen kummankin vanhemman on myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen, mutta tämän velvoitteen laiminlyömisestä tai tahallisesta noudattamatta jättämisestä ei ole kuitenkaan määrätty mitään sanktiota. Siitä ei siis joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen. Tämä puute on ehdottomasti korjattava. Vieraannuttaminen on lapsen mutta myös toisen vanhemman kannalta hyvin surullista. Vanhemman vieraannuttava käytös voi aiheuttaa pahimmillaan traumoja tai ainakin syviä henkisiä haavoja, jotka eivät todennäköisesti täysin parane koskaan — arvet jäävät.
Vastuullisen aikuisen ja lapsen vanhemman tulisi tiedostaa puheidensa ja muiden vieraannuttavien toimien vaikutus lapsen kehitykselle. Laki alleviivaisi tehokkaasti tällaisen toiminnan vääryyttä, ja sillä olisi erittäinkin ennaltaehkäisevä vaikutus. Jos tällä lailla pystyttäisiin edes yksi vieraannuttamistapaus estämään, olisi se tehtävänsä hoitanut.
Kiitän edustaja Ari Koposta lakialoitteesta, ja kiitän siitä, että vaikeisiin asioihin otetaan kantaa ja tuodaan ne tänne käsittelyyn, jotta niistäkin vielä tässä maassa selvittäisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-19T18:48:37,2023-01-19T18:52:17,Hyväksytty,1.1
2022_152_171,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Näin. — Ja nyt aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Koponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_172,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kaikkia salissa olleita edustajia erittäin hyvistä puheenvuoroista. Tässä edustaja Heinonen toi vielä viestillä saamansa oikein hyvän uuden näkökulman tähän keskusteluun. Siinä näemme jälleen, kuinka tärkeää päättäjän on kuunnella ihmisiä ja heidän arjen huoliaan. Toivon, että viimeistään seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan näiden asioiden ympärille kirjauksia ja tätä asiaa sitten parempaan suuntaan. Kiitos koko sydämestäni kaikille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-19T18:52:19,2023-01-19T18:53:01,Hyväksytty,1.1
2022_152_173,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_152_174,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuuntelin tätä keskustelua huoneestani, ja kun näitä puheenvuoroja kuulin ja myöskin tämän edustaja Koposen tekemän aloitteen sisällön kuulin sen keskustelun kautta ja olen siihen tutustunut, niin halusin tulla tänne saliinkin sanomaan tästä sen seikan, että vaikka täällä nyt on vain neljä perussuomalaista, kun puhemieskin sattuu olemaan vielä samasta puolueesta — ja te hyvin tiedätte, että istumme hieman eri puolilla tätä salia, jolloin usein meillä ei ole ihan samaa näkemystä — niin minä tulin tällä kertaa tähän paikan päälle kiittämään edustaja Koposta — olemme samasta vaalipiiristä kaiken lisäksi, jatkuvasti kohtaamme tuolla markkinoillakin — tästä lakialoitteesta. Tämä on ihan oikea kysymys. Minunkin elämässäni olen kohdannut ihmisiä, jotka ovat tulleet vakavasti kertomaan, että heillä täytyy olla oikeus vanhemmuuteen ja heillä täytyy olla tapaamisoikeus turvattuna omaan lapseensa nähden. Kun sitä tarinaa kuuntelee vierestä, se tuntuu itse asiassa erittäin ongelmalliselta, että ihminen joutuu tällaisesta ilmiöstä kärsimään. Se on aivan ehdottomasti asia, joka pitäisi saada korjattua.
Tässä vieraannuttamisilmiössä on kahden ihmisen ihmisoikeudesta kysymys. Siinä on kysymys toisen vanhemman oikeudesta siihen, että hänellä on lapsi, ja myöskin lapsen oikeudesta siihen, että hänellä on isä tai äiti. Tämä on ihmisoikeuskysymyskin tässä kohdassa hyvin vahvasti, ja kuten hyvin tiedämme, tämä ihmisoikeuskeskustelu meillä on hyvin vahvasti esillä suomalaisessa yhteiskunnassa tälläkin hetkellä, ja on tärkeää, että me havaitsemme tämän tässä kohdassa.
Jaan nyt perussuomalaisten tekemän lakialoitteen sisällön täysin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-19T18:53:03,2023-01-19T18:54:57,Hyväksytty,1.1
2022_152_175,152/2022,2023-01-19,16.00,18.55,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 24 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 81/2022 vp,Hienoa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_152+2022+8.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_1,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 87/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 24/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Ensin päätetään lakivaliokunnan mietinnön LaVM 24/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_153_2,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_153_3,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä ajoneuvojen hankintaa koskeva lainsäädäntö koskee lähinnä nyt tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneita hyvinvointialueita ja sitä, kuinka paljon eri hyvinvointialueiden tulee hankkia omaan toimintaansa näitä tällaisia, käytännössä siis sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Maa on tässä jaettu kolmeen erilaiseen luokkaan: joidenkin hyvinvointialueiden tulee hankkia puolet ajoneuvoistaan, joidenkin 35 prosenttia ja joidenkin 20 prosenttia. Tosiaan on hyvä varmaan todeta jo tässä kohtaa, että tämä ei siis koske tällaisia erikoisvarusteltuja ajoneuvoja, kuten hälytysajoneuvoja, tai sitten sellaisia ajoneuvoja, joissa esimerkiksi asiakas tai potilas matkustaa vaikkapa pyörätuolissa, vaan muita ajoneuvoja, kuten esimerkiksi kotihoidon ajoneuvoja, joita hyvinvointialue tarvitsee toiminnassaan. Tämä koskee siis sekä hyvinvointialueen omia suoria hankintoja ajoneuvoista että sitten niiden palvelutuottajien ajoneuvokantaa, jotka palveluita hyvinvointialueille tarjoavat. Tästä asiasta on olemassa myös EU-direktiivi, jota tällä lainsäädännöllä sitten implementoidaan.
Kiitän valiokuntaa siitä, että ne käytännön muutokset, jotka tuossa ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta sai tehdä, olivat siis mietinnön mukaisia. Valiokunta tutki asiaa Lapin ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueiden osalta, ja tosiaan saatiin aikaan sillä tavalla järkevä muutos, että kun Suomella liikkumavaraa tässä EU-päätösten toimeenpanossa oli, niin voitiin laskea Lapin laajan hyvinvointialueen ja Pohjois-Karjalan laajan hyvinvointialueen sähköautojen hankinnan vähimmäismäärää sieltä 35:stä 20 prosenttiin. Se on erittäin tärkeää ja järkevää vastaantuloa näiden molempien hyvin harvaan asuttujen hyvinvointialueiden kannalta. Erityisesti Lappi, joka on kolmasosa koko maasta, on hyvin harvaan asuttua, ja siellä muun muassa latausinfrastruktuuria ei vielä näille sähköajoneuvoille siinä määrin ole, että esimerkiksi vaikkapa kotihoidossa toimivat ajoneuvot voisivat sitten olla kaiken aikaa tehokkaasti käytössä, kun todennäköisesti ajokilometrit eivät riittäisi.
Näin ollen kiitän kyllä tosiaan liikennevaliokuntaa mietinnöstä. Meillä oli erittäin hyvä, rakentava keskustelu. Kiitän myöskin eduskuntaa tuosta ensimmäisestä käsittelystä, ja voimme nyt tämän osalta hyvillä mielin tämän lain hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Ehkä kiinnittäisin vielä eduskunnan huomiota siihen, että eduskunnassa pitää olla todella tarkkana hallitusten esitysten kanssa ihan riippumatta siitä, minkä värinen hallitus maassa kulloinkin on, koska tässäkin tapauksessa tähän hallituksen esitykseen sisältyi huomattavasti, voisi sanoa, tällaista välystä suhteessa siihen, mitä EU meiltä edellyttää. Tosiaan se, miksi Lapissa ja Pohjois-Karjalassa olisi pitänyt olla tiukemmat vaatimukset tältä osin, oli vain ministeriön valmistelussa tullut ikään kuin ajatuksena: kun Rovaniemen kaupunki ja Joensuun kaupunki, jotka ovat sinänsä kaupunkeina väkirikkaita, sattuvat sijaitsemaan näissä maakunnissa, niin pannaan sitten sinne laajoihin metsäisiin maakuntiin tiukemmat vaatimukset tästä sähköajoneuvojen hankinnasta. Eihän tämän näin pidä mennä. Siis kyllähän EU-sääntöjä pitää tulkita kaiken aikaa niinpäin, että tulkitsemme suomalaisten hyödyksi kaiken sen liikkumavaran, joka näissä on olemassa. Ja lakihan ei missään nimessä estä sitä, jos hyvinvointialue sen oman toimintansa kannalta kokee perustelluksi ja esimerkiksi taloudellisesti järkeväksi, että voidaan hankkia enemmänkin näitä sähkökäyttöisiä ajoneuvoja. Tällä lailla asetetaan vain tämä minimi. Mutta onhan se meiltä aivan täysin hullua lainsäädäntöä, jos lähdetään tavoittelemaan ikään kuin kireämpää minimitasoa kuin mitä sitten EU meiltä edellyttää. Tämä on toiminnallinen mutta ennen kaikkea taloudellinen kysymys hyvinvointialueiden näkökulmasta.
Nyt tätä lainsäädäntöä saatiin hieman korjattua Lapin ja Pohjois-Karjalan osalta, ja tässä, uskon näin, koko isänmaa pärjäsi, koska nämä hyvinvointialueiden rahat tulevat kuitenkin veronmaksajien yhteisestä pussista. Voimme nyt siis hyvillä mielin tämän toisessa käsittelyssä tältä osin hyväksyä. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-20T13:01:36,2023-01-20T13:06:47,Hyväksytty,1.1
2022_153_4,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_5,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Autto kertoi autojen hankinnoista hyvinvointialueille, ja tämä esitys siis pitää sisällään hyvinvointialueille velvoittavaa ohjeistusta sähkökäyttöisten autojen hankinnoista. Niin kuin edustaja Autto kertoi, Suomi on luonnollisesti jaettu tässä esityksessä muutamaan erilaiseen alueeseen, ihan matkojen ja latausverkoston ja muiden näkökulmasta. Nämä velvoitteet siis ulottuvat kaikille hyvinvointialueille, mutta osassa pitää puolet autoista olla sähkökäyttöisiä, ja sitten matkojen ja harvan asutuksen myötä tuo vaade pienenee, aina pienimpänä viidennekseen.
Jäin itse miettimään, onko tämänkaltainen lainsäädäntö järkevää, ja kysyisin edustaja Autolta, joka on tähän perehtynyt valiokunnassa, ja jos muita liikennevaliokunnan edustajia on paikalla: miten asiantuntijat nostivat esille tämän, että me teemme jälleen kerran teknologiasidonnaista lainsäädäntöä? Itse ajattelen, että meidän pitäisi mieluumminkin tehdä teknologianeutraalia lainsäädäntöä. Eihän sillä ole väliä, millä auto kulkee, vaan sillä, mitä auto päästää. Nyt tehdään niin, että määrätään ehdottomasti hyvinvointialueille, että teidän on ostettava sähköautoja, ja jos heillä on olemassa ihan moderneja autoja, jotka voisivat kulkea esimerkiksi suomalaisella jätteistä ja tähteistä tehdyllä innovaatiolla, niin sanotulla MY-dieselillä, niin silloin tulee tietysti kysymys, onko ympäristön kannalta järkevä ratkaisu, että tuo tuore auto, jota on käytetty MY-dieselillä, nyt eduskunnasta määrätään vaihdettavaksi sähköautoon. No eihän siinä ole järjen häivää, ja silloin minun mielestäni pitäisi lähestyä tämäntyyppistä kysymystä mieluummin niin, että eduskunta olisi määrännyt, että esimerkiksi 50 prosenttia autoista pitää olla päästöttömiä tai lähellä päästöttömyyttä, tai olisi joitain muita vaateita, ja sitten porrastettaisiin sitä sieltä.
Biokaasu sivuutetaan tässä esityksessä täysin, MY-diesel unohdetaan tässä esityksessä täysin, ja ehkä vihreä vety — miksi vedyn mahdollisuuksia ei tässä tunnisteta? Edustaja Autto, edustatte oppositiota, mutta kun tunnette tämän asian hyvin, niin kysyisin: kävittekö valiokunnassa keskustelua, onko tämä lainsäädäntö järkevää ja viekö tämä meidän liikennettä oikeaan suuntaan ja päästöjä alaspäin vai olisiko itse asiassa ollutkin järkevämpää tehdä teknologianeutraalia lainsäädäntöä ja katsoa vain sitä, mitä autot lopulta päästävät?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-20T13:06:47,2023-01-20T13:10:01,Hyväksytty,1.1
2022_153_6,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_7,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Samoja asioita on mielessä kuin edustaja Heinosella oli: miten biokaasu on tavallansa tästä skipattu ulos ja puhutaan sähköautoista, kun ainakin minun ymmärtääkseni biokaasulla toimiva auto on päästöttömämpi kuin sähköauto.
Sitten toinen, mikä askarrutti, on se, että kun nyt ollaan hyvinvointialueilla ja pelastuslaitos on tämän alla, niin missä määrin pystytään sitten jollekin Suomussalmen vpk:lle hankkimaan sähköautoja ja kuka ne maksaa ja onko tämä joku velvoittava lainsäädäntö. En löytänyt sitä täältä laista pikaisella lukemisella, mutta jos Autto voi avata tätä, niin kiitokset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-20T13:10:02,2023-01-20T13:11:06,Hyväksytty,1.1
2022_153_8,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_9,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan itsekin ajattelen hyvin pitkälle kuten Heinonen ja Mäenpää tästä isosta linjasta, että EU:n sääntelyn pitäisi olla teknologianeutraalia, mitä tulee liikenteen päästöjen vähentämiseen. Eihän sillä todella ole väliä ilmaston kannalta, mikä sitä ajoneuvoa liikuttava teknologia on. Ilmaston kannaltahan olennaista on se, että hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei lisäänny siitä, että sillä ajoneuvolla ajetaan.
Tosiaan taustalla on EU:n direktiivi, muistaaksen vuodelta 2009, siis ihan alun perin, jossa käsitellään puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämistä. Tätä direktiiviä on tosiaan täydennetty, ja sen toimeenpano kansallisella lainsäädännöllä oli ensimmäisen kerran vuonna 2021, ja nyt se sitten vaatii myös tätä päivittämistä sen takia, että tullaan hyvinvointialueille. Elikkä tavallaan tämä nyt tehtävä muutos ei koske sitä direktiivin alkuperäistä toimeenpanoa, jossa on tehty niitä politiikkavalintoja vaikkapa käyttövoimien osalta, vaan nyt vain tämä Suomelle määrittyvä velvoite jaetaan uudelleen. Kun se on aiemmin kohdistettu kuntiin tämän laajan sote-sektorimme osalta ja kun järjestämisvastuu on siirtynyt vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille, niin nyt se sitten on tällä lailla ohjattu hyvinvointialueiden velvollisuudeksi.
Tässä mielessä nyt toivon, että kollegat eivät ammu sanansaattajaa. Tuon tässä vain liikennevaliokunnan terveiset siitä, miten lakia on käsitelty, ja mielestäni liikennevaliokunta mietinnössään teki hyvän työn, kun lähdettiin tutkimaan Lapin ja Pohjois-Karjalan epäoikeudenmukaista tilannetta verrattuna esimerkiksi muihin hyvinvointialueisiin, ja sitä asiaa tuolla oikaistiin.
Arvoisa puhemies! Vielä se — jos siis tosiaan vähän käydään tätä laajempaa keskustelua, mitä Heinonen ja Mäenpää tässä edellä kävivät — että EU:n päätös siitä, että polttomoottoriajoneuvoja ei enää tietyn vuoden jälkeen ollenkaan valmisteta, on mielestäni sillä tavalla huolestuttava, että sehän ei ole millään tavalla teknologianeutraalia. Jos huomataan, että esimerkiksi sähkökäyttöisyyden vaatimat valtavat vaikkapa mineraalivarantojen hyödyntämiset ovatkin asia, jota ei pystytä siinä aikataulussa toteuttamaan, niin olemmekin pattitilanteessa, jossa sitä polttomoottoriteknologiaa ja siihen liittyviä vaikkapa päästöttömiä synteettisiä polttoaineita ei olekaan kehitetty siinä tahdissa kuin olisi voitu muuten tehdä, ja havaitaan, että joudummekin ottamaan sitä vanhaa polttomoottoriteknologiaa ja vanhoja fossiiliperäisiä polttoaineita sitten enemmän käyttöön. Tämä on kyllä sellainen uhkakuva, johon pitäisi Euroopan laajuisesti suhtautua mielestäni vakavasti ja lähteä todella ajamaan sitä edustaja Heinosenkin peräänkuuluttamaa teknologianeutraalisuutta kaikkien näiden liikenteen käyttövoimien osalta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-20T13:11:06,2023-01-20T13:14:30,Hyväksytty,1.1
2022_153_10,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_11,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Samaa ihmettelin minäkin, että on aikoihin eletty, kun aletaan hallinnollisesti määräillä ajoneuvojen laatua. Aivan kuten edustaja Heinonen oivallisesti kuvasi puheenvuorossaan, tämä teknologianeutraalius on talousvaliokunnan ratkaisuissa aina ollut esillä asiana numero yksi, elikkä ei lähdetä tällä keinoin määräilemään. Kyllä ne talousihmiset osaavat ratkaisut tehdä ja nimenomaan niin, että kun esimerkiksi ajetaan biokaasuautolla, se on käytännössä päästötön, tai dieselautolla... Minullakin on vanha dieselauto, heti kymmenen vuotta vanha, ja kun siihen ostan MY-dieselin, niin päästöt putoavat 90 prosenttia alaspäin, elikkä se on aivan loistava auto. Muutenkin se on hyvä auto, mutta varsinkin siinä tilanteessa se on loistava, kun päästöjä ei juurikaan tule. Tämä osoittaa, miten hurjaksi on tämä ilmastonmuutoksen vouhotus mennyt. Järki on jätetty kotiin jo viime viikolla, ja tehdään älyttömiä päätöksiä.
Lopuksi esimerkki, arvoisa puhemies: Hyvä ystäväni oli menossa silmäleikkaukseen, ja hänelle tilattiin tietysti sitten järjestelmän mukaisesti taksikyyti, kun ei ambulanssia tarvittu. Sieltäpä tulikin sähköllä toimiva auto, ja sen 500 kilometrin matkalla oli hyvin lähellä — tämän potilaan kunto oli erittäin vaarallisessa tilanteessa, nimenomaan sen silmän takia — että meinasi jäädä leikkaamatta, kun kaksi kertaa piti ladata sitä autoa matkan varrella ja nippa nappa kerkisi siihen leikkaukseen. Olkoon tämä varoittava esimerkki siitä, miten älyttömäksi tämä homma on mennyt. Pitää luottaa siihen, että ihmiset tekevät järkeviä päätöksiä nimenomaan pelastustoimen osalta, ja nämä Pohjois-Karjalan ja Lapin esimerkit, mitä äsken edustaja Autto oivallisesti kuvasi, olkoot meille varoittavina esimerkkeinä. Tällaisia tapauksia ei pidä eduskuntaan tuoda. Järki tähän hommaan pitää löytyä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-20T13:14:30,2023-01-20T13:16:14,Tarkistettu,1.1
2022_153_12,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_153_13,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tässä kuunnellut opposition puheenvuoroja tästä hallituksen esityksestä, ja edustaja Hoskosen puheenvuorossa puhuttiin ”ilmastovouhotuksesta”. Riippumatta nyt käytetyistä sanoista ja muotoiluista jossain määrin tunnen sympatiaa tuolle argumentaatiolle, mitä tässä olemme kuulleet. Kyllähän se on niin, että tässä olennaisinta on se hiilidioksidipäästöjen määrä, mitä näistä autoista tulee, eikä välttämättä se, onko se sähköauto vai joku muu vähäpäästöinen tai tässä tapauksessa mahdollisesti hiilineutraali. Eli tässä olisi ollut kyllä tarkistamisen paikka, mutta nyt tämä on tässä vaiheessa, ja tuntuu siltä, että keskustelua voidaan jatkaa ja nähdä tätä sisällöllistä puolta, mutta aika tulee uusiutumaan tässä ja meille tulee uudet vaiheet, jolloin näihin asioihin kyllä voidaan palata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-20T13:16:14,2023-01-20T13:17:07,Hyväksytty,1.1
2022_153_14,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_15,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Autolle hyvästä vastauksesta ja läpikäynnistä. Eli tässä EU määrää meitä tekemään näitä toimenpiteitä, ja voisi tietysti ajatella, että tämäntyyppisissä ratkaisuissa EU:nkin pitäisi vähemmän puuttua jäsenmaiden päätöksentekoon. Olisi voinut ajatella, että EU olisi sanonut, että pitää laskea päästöjä myös näissä julkisissa autohankinnoissa, vaikkapa niin, että puolitetaan tai siirrytään johonkin tiettyyn tasoon, ja se olisi riittänyt. Tässä olisi ollut jälleen yksi mainio paikka meidänkaltaiselle maalle, missä tki-panostuksilla saadaan uusia innovaatioita aikaan, ottaa vaikkapa seuraava harppaus eteenpäin.
Itse en kritisoinut sitä, että tällä tavoitellaan päästöjen vähentämistä — en lainkaan — vaan itse kannatan mahdollisimman päästötöntä liikennettä tulevaisuudessa, mutta ajattelen niin, että meidän poliitikkojen ei kannattaisi mennä sanomaan, ei EU:sta Suomelle eikä Suomen hallituksen meille, että tehkää näin, vaan pitäisi sanoa, että me haluamme, että te pudotatte oman liikenteenne päästöt tietylle tasolle, ja sen jälkeen jätettäisiin sinne teollisuudelle pohdittavaksi, millä tavalla.
Niin kuin edustaja Autto otti esille polttomoottorit, niin aika ajoin olen hämmentyneenä seurannut keskustelua, missä polttomoottoreita pidetään pahana asiana. Eihän polttomoottori ole itse asiassa paha asia. Jos siitä pahan haluaa joku tehdä, niin se on se, millä polttomoottoria pyöritetään, ja jos sitä pyöritetään tulevaisuudessa päästöttömillä ratkaisuilla, vaikkapa MY-dieselillä, kuten jo nyt, ja tulevaisuudessa muilla, niin eihän siinä ole mitään pahaa. Itse asiassa tuon edustaja Auton kotimaakunnan Lapin, pitkien etäisyyksien Suomen, osalta olen valitettavasti hivenen skeptinen näiden sähköautojen tulevaisuuden suhteen. Silloin voisi olla huomattavasti järkevämpää mennä tähän suuntaan, mistä tänään olemme hyvää keskustelua käyneet.
Eli terveiset maamme hallitukselle mutta myös EU:lle, että kohti teknologianeutraalia lainsäädäntöä. Sillä saadaan parhaita tuloksia aikaan, kun luotetaan meidän innovaattoreihin, jotka tki-panoksilla näitä asioita ratkovat Suomessa, EU:ssa, Euroopassa ja maailmalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-20T13:17:09,2023-01-20T13:19:54,Hyväksytty,1.1
2022_153_16,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_17,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedän, että tässä istunnossa on paljon asioita, muun muassa pitää saada mietintöjä pöydälle ja niin edelleen, joten en halua missään nimessä pitkittää tätä keskustelua. Keskustelu on ollut erittäin hyvää ja analyyttista, ja yli puoluekentän on mielestäni käytetty aivan järkeviä puheenvuoroja siitä, miten Suomen on viisasta suhtautua tähän päästövähennystavoitteeseen.
Vielä, arvoisa puhemies, kun tässä kysyttiin tästä direktiivistä, tosiaan luen lyhyesti täältä hallituksen esityksen perusteluosasta: ”Direktiivin vähimmäisosuudet koskevat Suomea jäsenmaana. Lähtökohtaisesti hankintayksiköille on laissa asetettu direktiivin mukaisesti jäsenmaakohtaiset vähimmäisosuudet. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on varmistettava, että henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen kokonaislukumäärästä vähintään 38,5 prosenttia on ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja.”
Arvoisa puhemies! Tämä on mielestäni siis se tietyllä tavalla opetus, mikä valiokuntakäsittelyssä huomattiin, ja halusin sen nyt koko eduskunnan tässä koolla ollessa jakaa, että Suomen omassa valmistelussa oli sitten tähän EU-päätöksenteosta meille tulevaan raamiin pantu huomattavasti semmoista varmuusvaraa, niin että Suomi varmasti täyttää tämän EU-vaatimuksen, ja tämän vuoksi esimerkiksi Lappi ja Pohjois-Karjala oli hallituksen esityksessä pantu tämän tiukemman hankintavaatimuksen piiriin. Ajatelkaa nyt vaikka Lapin kohdalta: kun ihan lähtökohtaisesti hallituksen esityksessä oli esimerkiksi vaikka Keski-Pohjanmaan maakunnassa minimi eli 20 prosenttia tämä vaatimus, niin Lapissa jo esimerkiksi Rovaniemen kaupungin pinta-ala on suurempi kuin on koko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue. Arvoisa puhemies, en missään nimessä ole sitä mieltä, että Keski-Pohjanmaalla pitäisi tämän rajan olla tiukempi, ei, mutta kyllähän Lapin, joka on kolmasosa koko maasta, pitäisi jo lähtökohtaisesti tulla huomioiduksi ministeriön valmistelussa, niin että huomioidaan pelkästään se asia, että Rovaniemen kaupunki, joka sinänsä siis taajaman osalta on kyllä runsasväkinen, ei joudu sitten tällaisten tiukempien vaatimusten piiriin. Voimme nyt ajatella, että Rovaniemen kaupungin alueellakin on jo sitä haja-asutusaluetta aivan valtavasti — kysymys on kuitenkin 8 000 neliökilometrin laajuisesta kaupungista. Elikkä tämä oli se mielestäni tärkeä opetus, että kun näitä EU-päätöksiä ja direktiivejä implementoidaan, niin valiokunnissa pitää olla hereillä. Tässä asiassa liikennevaliokunta sitä oli, ja siitä haluan koko valiokuntaa kiittää.
Vielä, arvoisa puhemies, lyhyesti myös tuohon edustaja Heinosen virittämään keskusteluun. Edelleen täältä hallituksen esityksen perusteluista: ”Lain 10 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on varmistettava, että kuorma-autojen kokonaislukumäärästä ensimmäisellä hankinta-ajanjaksolla vähintään yhdeksän prosenttia ja toisella hankintajaksolla vähintään 15 prosenttia on laissa määriteltyjä ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja.” Tämä on kyllä, arvoisa puhemies, sellainen asia, joka tulee Suomea haastamaan, koska tosiasiassahan nyt kuorma-autoliikenteeseen tulevista uusistakin ajoneuvoista vain siis yksittäiset ajoneuvot ovat tällaisia sähkökäyttöisiä, jotka täyttävät tämän kokonaan päästöttömän kriteerin.
Tässä mielessä, nyt kun esimerkiksi tänään tuli uutisia siitä, kuinka vaikkapa Tanska ja Benelux-maat vaativat, että raskaan liikenteen päästöt täytyisi saada nollaan, myöskin tämä on kyllä eittämättä Suomelle tärkeä edunvalvonnan paikka. Ymmärrän hyvin, että vaikkapa Hollannin tai Belgian kaltaisessa maantieteellisesti hyvin pienessä maassa, jossa on suuret satamat ja hyvinkin lyhyet kuljetusmatkat, tämä tilanne näyttäytyy aivan toisena kuin mikä se on tällaisessa Suomen kaltaisessa todella pitkien kuljetusmatkojen, raskaan teollisuuden ja raskaiden kuormien maassa, jossa tarvitaan kyllä todella energiaintensiivistä polttoainetta siihen, että nämä 76 tonnin kuormat, joita tuolla meidän tiestöllämme liikkuu, saadaan liikkumaan.
Olemme kuitenkin pitäneet tärkeänä arvona myöskin sitä, että tosiaan meillä on luonnonvarateollisuutta, ja se on todella puhdasta teollisuutta. Me tuotamme eurooppalaisille niin teräkset ja puurakennusaineet kuin vaikkapa selluloosan, mistä he saavat paperinsa, ja niin edelleen. Elikkä tässä mielessä nyt on todella tärkeä EU-edunvalvonnan paikka Suomelle, että näillä uusilla vaatimuksilla, mitä Euroopasta tulee, ei Suomen teollisuuden kilpailukykyä heikennetä, koska, arvoisa puhemies, uskon vahvasti siihen, että suomalainen työ on aina globaalissa mittakaavassa ekoteko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-20T13:19:56,2023-01-20T13:25:08,Hyväksytty,1.1
2022_153_18,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_19,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkään en halua pitkittää tätä kokousta, mutta kun edustaja Heinonen ja edustaja Autto vielä täydensivät sitä, niin haluaisin yhteen seikkaan, mikä tässä tuli esille, kiinnittää huomiota, eli Euroopan unionin lainsäädäntöön ja sen vaikutukseen Suomeen: kuinka yksityiskohtaista se on ja sen ei pidä olla ja kuuluuko päätöksenteko ylipäätään EU:lle.
Tässä on kysymys kuitenkin direktiivistä, joka on puitelainsäädäntöä, ja puitelainsäädännön puitteissa on aina tämä kansallinen soveltuvuus, ja on kansallisessa harkinnassa, kuinka se pannaan täytäntöön. Edustaja Autto juuri kuvaili, että Suomi on ottanut tässä vahvan linjan.
Tässä on iso kysymys siitä, sääteleekö EU liian pitkälle meidän kansallista käyttäytymistä asioissa, jotka eivät sille kuulu. Tällöin usein puhutaan subsidiariteettiperiaatteesta eli läheisyysperiaatteesta, jossa ideana on se, että päätökset tehdään niin lähellä kuin se on mahdollista ja järkevää. No nyt tässä on kysymyksessä direktiivi, ja tässä kysymyksessä tämä asia kuuluu Euroopan unionin kompetenssiin — ei tällä detaljitasolla välttämättä, mistä me juuri nyt puhumme, sen takia tässä on direktiivi käytössä — sen takia, että ilmastopolitiikka on EU:n yhteistä politiikkaa, ja sen takia EU:lla pitää olla tässä roolinsa. Sitä minä en olisi kyseenalaistamassa, kuten edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan teki, vaan tulee tunnistaa unionin keskeinen rooli kansainvälisen ilmastopolitiikan johtavana toimijana, ja tässä suhteessa tämä on yksi heijastuma siitä lainsäädännöstä ja direktiiveistä, puiteasetuksista, puitelainsäädännöstä, ja meidän tehtävämme on sitten ollut soveltaa sitä kansallisesti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-20T13:25:08,2023-01-20T13:26:50,Hyväksytty,1.1
2022_153_20,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_21,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puheenjohtaja! Ymmärrän hyvin tämän sähköautokeskustelun, ja varmasti paikka paikoin sähköautot taikka niin sanotut hybridi- eli bensa- ja akkukäyttöiset ajoneuvot ovat ihan hyviä ja käteviä. Mutta jos vertaa tätä tilannetta vaikkapa hälytysajoneuvoihin, niin tänä päivänä esimerkiksi poliisilla on paljon näitä Volkswagen-pakettiautoista tehtyjä niin sanottuja poliisimaijoja. Niiden on kuitenkin dieselmoottorilla pakko olla: ei voi tulla sitä tilannetta, että ollaan hälytysajoneuvossa ja akusta loppuu virta ja tehtävä jää kesken. Tämä on ihan välttämättömyys.
Toisaalta raskasta liikennettä jos ajatellaan, niin niissä on myöskin MY-diesel-polttoaine ja ne ovat Euro 6 ‑koneen vaatimuksen täyttäviä laitteita. Tämmöisen laitteen niin sanottu päästömittaus on suurin piirtein 0,04:n luokkaa elikkä jopa käytännössä puhtaampaa kuin vaikka pahimpaan ruuhka-aikaan Tampereen keskustorilla. Elikkä ei me millään voida mennä joka alalla — myös näissä sairasautoissa on ihan sama tilanne — täysin akkukäytölle, koska jos ne joskus jäävät tien päälle, niin tilanne voi olla todella ikävä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-20T13:26:50,2023-01-20T13:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_153_22,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_153_23,153/2022,2023-01-20,12.59,13.31,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 264/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 21/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Jotta ei nyt jäisi väärää käsitystä, niin on huomautettava, että tämän lain 3 § sisältää lain soveltamisalan rajauksen ja siellä rajataan pois hälytysajoneuvot, siellä rajataan pois Tullin ajoneuvot, ambulanssit, siellä rajataan pois myös kaikki sellaiset ajoneuvot, jotka on rakennettu ja muunnettu Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien käyttöön. Tämä poisrajaus on käsittääkseni ihan järkevä, ja se varmistaa sen, että meillä kyllä nämä turvallisuusalan palvelut tulee hoidettua ihan tällaisilla perinteisillä polttomoottoriautoilla, ainakin niin kauan, että saadaan sitten niin varmaa teknologiaa, että se auto ei hyydy matkalle.
Ja voin sitten tähän loppuun todeta Veijo Niemelle, että minulla on kokemus siitä, kun poliisiautosta loppui virta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_153+2022+5.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-20T13:28:13,2023-01-20T13:29:21,Hyväksytty,1.1
2022_154_1,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään tulevaisuusvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 17.2.2023. Pääministeri Sanna Marinin 10 minuutin mittaisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään 5 minuuttia. Muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään puolitoista tuntia. Nyt pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_154_2,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut tulevaisuusselonteon eduskunnalle vaalikausittain jo liki 30 vuoden ajan. Nyt eduskunnalle annettu selonteko on kaksiosainen kokonaisuus, [Hälinää — Puhemies koputtaa] joka on tehty yhteistyössä kaikkien ministeriöiden kanssa sekä kansalaisia kuullen. Eduskunta ja hallitus käsittelevät selontekoa yhdessä, tiiviissä vuoropuhelussa. Samalla selonteko tarjoaa mahdollisuuksia laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomen tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuva turvallisuusympäristön muutos ovat tehneet toimintaympäristöstämme aiempaa epävarmemman. Tämä edellyttää valtionhallinnolta kykyä käsitellä epävarmuuksia ja reagoida niihin poikkihallinnollisesti. Samalla tarve ennakoivammalle päätöksenteolle on kasvanut.
Tulevaisuustyön tavoitteena ei ole ennustaa tulevaisuutta. Sen tarkoitus on avartaa ajattelua, haastaa oletuksia ja kasvattaa tietoisuutta mahdollisista vaihtoehtoisista kehityskuluista. Ennakointi on välttämätön osa strategista päätöksentekoa, ja sitä on tarpeen jatkaa ja vahvistaa.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on tehty ensimmäistä kertaa virkatyönä kaikkien ministeriöiden yhteistyössä. Selonteossa kuvataan neljä erilaista skenaariota maailmasta ja Suomen roolista. Vahvuuksien sijaan skenaariotyössä keskitytään epävarmuuksien tunnistamiseen. Skenaarioiden taustalla ovat tulevaisuusselonteossa tunnistetut muutostekijät politiikassa, ympäristössä, taloudessa, teknologiassa ja yhteiskunnassa. Näitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, Venäjän kehitys, suurvaltapolitiikka, työn murros, eriytyvä alue- ja kaupunkikehitys ja tki-toiminnan merkitys kasvun tukena.
Skenaariossa ”yhteistyön maailma” Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano on onnistunut ja kestävän kehityksen tavoitteet suurelta osin saavutettu. ”Kiihtyneen kilpailun maailmassa” yhteiskunnat ja yksilöt jakautuvat voittajiin ja häviäjiin. ”Itäisessä maailmassa” Kiina on noussut taloudelliseksi ja poliittiseksi johtovaltioksi. ”Murtuvassa maailmassa” ilmasto matkaa kohti viiden asteen lämpenemistä ja globaali turvallisuus on heikentynyt dramaattisesti.
Jokaiseen skenaarioon liittyy Suomen kannalta riskejä ja mahdollisuuksia. Skenaariopolut vuoteen 2040 havainnollistavat, miten nämä erilaiset skenaariot voisivat kehittyä. Osana selontekotyötä on pyritty myös tunnistamaan toimenpiteitä, joilla erilaisiin skenaarioihin voidaan varautua.
On hyvä muistaa, että skenaariot eivät ole ennusteita ja moniin kehityskulkuihin voidaan vaikuttaa. Osana tulevaisuusselontekoa on tunnistettu myös tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka eivät riipu mistään skenaariosta. Esimerkiksi Euroopan unioni on skenaariosta riippumatta Suomen tärkeimpiä ulkosuhteiden ja talouden viitekehyksiä. Lisäksi Suomessa on välttämätöntä vahvistaa osaamista ja sivistystä koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Koulutukseen panostaminen on myös keskeinen keino vähentää eriarvoisuutta tulevaisuudessa.
Osaamistason nousu ja työurien pidentyminen ovat olennaisia tekijöitä toimivien työmarkkinoiden ja Suomen kilpailukyvyn kannalta kaikissa skenaarioissa. Tki-toimintaa ja innovaatioiden hyödyntämistä on vahvistettava. Erityisesti on huolehdittava pk-yritysten kyvystä pysyä mukana digitalisaation ja tekoälyn kehityksessä. Kestävän tulevaisuuden kannalta on välttämätöntä, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen pian sen jälkeen. Julkisen talouden tulee olla kestävällä pohjalla ja velkasuhde pidettävä hallittavana pitkällä aikavälillä.
Selontekotyö antaa meille välineitä rakentaa ennakoivaa hallintoa. Selonteon avulla on luotu perusta koko valtioneuvoston yhteiselle ennakoinnin toimintatavalle ja jatkuvalle toimintaympäristön seurannalle. Tämä pitää sisällään myös kansainvälisen ennakointiyhteistyön sekä tiiviin vuoropuhelun eduskunnan kanssa.
Arvoisa puhemies! Selonteon toisessa osassa pohditaan, miten otamme tulevat sukupolvet paremmin huomioon päätöksenteossa ja lainvalmistelussa. Yhteiskunnallisten ilmiöiden laajuus ja kansainvälisempi sääntely-ympäristö tekevät lainsäädäntötyöstä monimutkaisempaa kuin ennen. Tämä edellyttää entistä parempaa vaikutusarviointia lainsäädännöltä mutta myös strategisen tason ennakointia.
Suomi tukee EU:n paremman sääntelyn työtä ja kannattaa strategisen ennakoinnin käyttöönottamista sen osana. Suomen kansallinen ennakointijärjestelmä on malliesimerkki siitä, mihin komissio on työllään pyrkimässä. Ennakointijärjestelmämme perustuu laaja-alaiseen yhteistyöhön valtionhallinnon sisällä, tiiviiseen vuorovaikutukseen eduskunnan kanssa sekä sidosryhmien laajaan osallistamiseen. Myös komission varapuheenjohtaja Šefčovič on nostanut ennakointijärjestelmämme ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan esille positiivisina esimerkkeinä. [Sinuhe Wallinheimo: Parhaina koko Euroopassa!]
Selonteon toisessa osassa esitellään kansainvälisiä esimerkkejä tulevat sukupolvet huomioivista instituutioista sekä tavoista lisätä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Kansainvälisesti on kehitetty ennakoinnin toimintatapoja erityisesti valtioiden hallinnoissa. Instituutioista esimerkiksi OECD pyrkii kehittämään ennakoivaa ohjausta. Myös YK painottaa tulevien sukupolvien ja pitkän aikavälin huomioimista päätöksenteossa. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus kuuluu olennaisesti kestävän kehityksen periaatteisiin. Se on velvollisuutta olla vaarantamatta tulevien sukupolvien tulevaisuutta niin ekologisen, sosiaalisen kuin taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Selontekotyötä ei ole tehty pelkästään ministeriöiden seinien sisällä. Osana selontekotyötä on kuultu ja osallistettu niin kansalaisia kuin sidosryhmiä. Valtioneuvoston kanslia on järjestänyt 50 dialogia Suomen tulevaisuudesta yhdessä Erätauko-säätiön kanssa. Niiden tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä eri taustoista tulevien ihmisten kokemuksista ja ajatusmaailmasta. Keskusteluilla ja osallisuuden vahvistamisella on tuettu myös oikeusministeriön Kansallinen demokratiaohjelma 2025:n tavoitteita. Ohjelmalla edistetään osallisuutta ja etsitään uudenlaisia tapoja vuorovaikutukseen hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä.
Valtioneuvosto on eduskunnan edellyttämällä tavalla muuttanut selonteon valmistelua. Tulevaisuusselonteon valmistelu on kiinnitetty paremmin ministeriöiden yhteiseen ja jatkuvaan ennakointiin. Olemme eduskunnan edellyttämällä tavalla luoneet vaihtoehtoisia tulevaisuusskenaarioita. Olemme työstäneet myös sellaisia skenaarioita, joissa kansainvälisen yhteistyön kehityskulku ei ole toivotunlaista. Tämä ei ole ristiriidassa virallisten tavoitteiden edistämisen kanssa vaan varautumista vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin.
Arvoisa puhemies! Suomi on kansainvälisten arviointien mukaan viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin sekä toista vuotta peräkkäin maailman parhaiten kestävyyttä edistävä maa. Meillä on paljon mahdollisuuksia rakentaa kestävämpää tulevaisuutta suhteellisen hyvistä lähtökohdista. Ydinkysymys on se, miten varmistamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet onnelliseen ja kestävään elämään. Tulevaisuusselonteko onkin keskustelunavaus seuraavien sukupolvien Suomesta.
Ennakoinnin suurimpana hyötynä ei aina ole tuotettu ennakointitieto vaan ennakoinnin taustalla oleva moniääninen ja yhteiskunnallinen keskustelu. Siksi dialogi Suomen tulevaisuudesta yhdessä niin kansalaisten kuin eduskunnan kanssa on äärimmäisen tärkeää ja arvokasta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-24T14:02:32,2023-01-24T14:10:08,Tarkistettu,1.1
2022_154_3,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kiitokset, pääministeri. — Ja nyt sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_4,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, että tämän laajan selonteon laatimisessa on otettu huomioon edellisen tulevaisuusselonteon käsittelyn yhteydessä eduskunnan edellyttämät toimenpiteet ministeriöiden välisestä yhteistyöstä ja erilaisten skenaarioiden ja toimintamallien luomisesta. Myös kansalaisten osallisuus on huomioitu eri puolilla Suomea järjestettyinä tulevaisuusdialogeina.
Viime vuosien kriisit ovat tuoneet esille ennakoinnin merkityksen ja sen, ettei Suomessa ennakointitietoa ole hyödynnetty riittävästi esimerkiksi varautumissuunnitelmien tekemisessä. Kuten selonteossakin todetaan, meidän on myös löydettävä keinot, joiden avulla ennakointitieto saadaan paremmin ohjaamaan lainvalmistelua.
Puhemies! Selonteossa korostetaan tulevaisuusvalmiuksia, ja tärkeää on, että yhteiskunnassamme myös tulevaisuusviisaus lisääntyy. Tulevaisuusviisauteen kuuluu tulevaisuuden lukutaito, jonka tulisi olla kaikkien kansalaistaito, ja se pitäisi sälyttää kaikkien koulutukseen ja opiskeluun. Sen avulla meidän on mahdollista oppia kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia ja laatia erilaisia tulevaisuuden skenaarioita. Politiikan tehtävä on tuuppia positiivisia skenaarioita eteenpäin ja toimia niin, etteivät negatiiviset toteudu.
Tulevaisuuden lukutaitoon kuuluu myös syntymättömien sukupolvien näkökulma: millaisen maailman jätämme heille. Tässä pohdinnassa korostuvat kestävä kehitys ja ilmaston lämpenemisen hidastaminen ja toisaalta myös siihen sopeutuminen. Yhteiskunnan ilmastokestävyyden ja muutosresilienssin vahvistaminen on entistä tärkeämpää. Molempia asioita vahvistetaan tutkimustietoon perustuvalla päätöksenteolla ja kaikkien tahojen mukaan ottamisella ratkaisujen etsimiseen. Tietopohjan vahvistamisen lisäksi myös sen hyödynnettävyyttä on parannettava. Esimerkiksi sääilmiöihin ja ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten ja vahinkojen arvioinnissa ei Suomessa hyödynnetä kvantitatiivisia aineistoja läheskään täysimääräisesti eikä myöskään sopeutumistoimien vaikuttavuuden arviointia tehdä riittävästi.
Puhemies! Kestävään kehitykseen siirtymä on tehtävä oikeudenmukaisesti, sillä se on edellytys sille, että kansalaiset voivat hyväksyä toimenpiteet ja päätökset. Tärkeää on tunne siitä, että olemme yhdessä ja yhtenäinen kansakunta. Yhteisöllisyys syntyy avoimen dialogin, toistemme arvostamisen ja toinen toisiltamme oppimisen kautta. Vastakkainasettelu rakentaa rajoja ja estää oppimisen. Tällöin ei myöskään ole turvallista ilmapiiriä erilaisten tulevaisuuksien kuvittelemiselle. Toisaalta olemme osa globaalia maailmaa, ja esimerkiksi ilmaston lämpenemisen hidastamisen toimenpiteissä Suomen on oltava tiennäyttäjä. Se takaa meille myös kilpailuetua maailman koko ajan kasvavilla vihreän talouden markkinoilla. Esimerkiksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, hoito ja suojelu mahdollistavat yhteiskuntamme toiminnan ja ne työpaikat myös tulevaisuudessa. Uusilla ilmaston lämpenemistä hillitsevillä teknologioilla on maailmalla valtava kysyntä. Vihreä talous myös houkuttelee Suomeen lisää investointeja ja uusia yrityksiä. Suomi menestyy tulevaisuudessakin tutkimuksen, kehittämistyön, innovaatiotoiminnan ja laadukkaan koulutuksen avulla. Panostamalla näihin löydetään myös tulevaisuuden mahdollisuudet ja ongelmien ratkaisut.
Arvoisa puhemies! Kestävään kehitykseen liittyy taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Sosiaalinen kestävyys tulee selonteossa hyvin esille esimerkiksi hyvinvointitalousajattelun ja siihen liittyvien hyvinvointi-investointien korostamisena. Terveyteen ja hyvinvointiin investoiminen on aina tulevaisuuteen investoimista, ja sen avulla voidaan vähentää tulevaisuuden pahoinvointia jopa ylisukupolvisesti. Tällä hetkellä yksi kansakuntamme suurimpia ongelmia on terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistuminen ja polarisoituminen. Tämä on myös sisäisen turvallisuutemme suurimpia uhkatekijöitä. Kulttuurista kestävyyttä ei valitettavasti huomioida tulevaisuusselonteossa riittävästi. Hyvä tulevaisuus rakennetaan tieteen, taiteen, etiikan ja historian tuntemisen vuoropuhelulle. Taide auttaa näkemään näkyvän taakse, sellaiseen, mitä ei vielä ole. Tiede, taide ja kulttuuri ovat myös sivistyneen yhteiskunnan kivijalka. Tieteestä ja arvoista eli etiikasta puhutaan tässä selonteossa, mutta taide ja kulttuuri ovat jääneet vähemmälle. Ilman kulttuuria ei ole sivistystä eikä myöskään tulevaisuutta, ja siksi kulttuurinen kestävyys on ymmärrettävä kestävän kehityksen osatekijänä.
Ja aivan loppuun, arvoisa puhemies: Tulevaisuus ei vyöry päällemme, se tehdään yhdessä. Pienen kansakuntamme etu tässä epävakaassa maailmassa on myös monenkeskinen kansainvälinen yhteistyö [Puhemies koputtaa] ja kiinni pitäminen EU:n perusarvoista ja YK:n periaatteista eli ihmisoikeuksien kunnioittamisesta, vapaudesta, demokratiasta, tasa-arvosta ja oikeusvaltioperiaatteesta. — Kiitos.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-24T14:10:15,2023-01-24T14:15:43,Tarkistettu,1.1
2022_154_5,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmä, edustaja Vähämäki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_6,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on kaikkinensa laaja ja objektiivinen katsaus. Tavoite on saavuttaa yli sukupolvien mahdollisuus onnelliseen ja kestävään elämään. Se lienee myös tämän salin ja kansalaisten yhteinen tavoite. Tavoite voi olla sama, vaikka keinot vaihtelevat. Suomalaisten onneksi meillä on yleinen, yhtäläinen ja salainen äänioikeus. Kansalaiset voivat äänestää niitä ehdokkaita, jotka esittävät kunkin mielestä oikeat keinot onnellisen elämän mahdollistamiseksi yli sukupolvien.
Puhemies! Selonteossa esitetään työkalu nimeltä tulevaisuustaulukko, joka mahdollistaa tuhansien mahdollisten tulevaisuuden kehityskulkujen kuvaamisen. Näen tämän työkalun luomisen yhdeksi keskeiseksi saavutukseksi tässä selonteossa. Kaikkien tulevaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa lukea selonteon ne osiot, joissa kuvataan muutamia mahdollisia kehityspolkuja. Ne eivät kuitenkaan ole ennustuksia mutta antavat jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä maailmassa saattaisi tapahtua ja mitä toimia Suomessa tällöin tehtäisiin.
Selonteon antaminen eduskunnalle on myöhästynyt tunnetuista syistä. Pandemia ja sota vaikuttivat selontekoon, ja sitä jouduttiin päivittämään nopealla aikataululla. Osa ennakoinnin pohjana olleesta aineistosta on luotu jo alkuvuodesta 2021 eli kaksi vuotta sitten. Se on havaittavissa selonteon joissain osissa mutta toisaalta osoittaa myös ennakointimenetelmän vahvuutta. Tulevaisuustaulukolla on pystytty luomaan kuitenkin lopulta aivan uskottavia kehityspolkuja. Tässä on luotu hyvä pohja hallintokuntien väliselle jatkuvalle ja yhteiselle ennakointityölle.
Aivan moitteetta selontekoa ei voi päästää. Selonteon valmistuminen näin myöhäisessä vaiheessa vaalikautta antaa tulevaisuusvaliokunnalle mahdollisuuden vain tavallista suppeampaan käsittelyyn. Lisäksi selonteko sisältää myös toisen osion. Käsitykseni mukaisesti menettelyn tulisi mennä dialogimuotoisesti siten, että valtioneuvosto julkaisee ensin tämän ensimmäisen osan, johon tulevaisuusvaliokunta vastaa, ja tämän jälkeen julkaistaan puolestaan tähän vastauksena tulevaisuusselonteon toinen osio. Nyt tämä keskustelunomaisesti etenevä käsittelytapa puuttuu ja käytännössä eduskunnan ja valtioneuvoston tulevaisuusdialogi on aikaisempaa vähäisempi. Ehdotukseni on, että heti eduskuntavaalien jälkeen tulisikin aloittaa uuden selonteon valmistelu ja luoda tässä tehdyn tulevaisuustaulukon pohjalta lisää vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvauksia. Tulevaisuustaulukkoa tulisi laajentaa sisällyttäen siihen myös teknologioiden ennakoinnista saatuja tuloksia. Uuden tulevaisuusselonteon ensimmäinen osio voisi olla lyhyempi ja ytimekkäämpi, ja ennen kaikkea se pitäisi pystyä antamaan eduskunnalle nopeammin vaalikauden alusta. Tämä mahdollistaisi tulevaisuusvaliokunnan kanssa tehtävän dialogin vaalikauden aikana.
Puhemies! Nostin esille sen, että tulevaisuusselonteossa tulisi huomioida laajemmin teknologinen kehitys. Noin kuukausi, puolitoista sitten julkaistiin keskusteleva tekoäly ChatGPT. Tästä kyseisestä tekoälystä on ollut paljon uutisia. Tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2018 julkaisema ""Suomen sata uutta mahdollisuutta"" nosti sadan innovaation listalla ensimmäiseksi tämän keskustelevan tekoälyn taustalla olevan tekniikan. Nyt olemme siis siinä kehityspisteessä, että voimme syöttää tähän tekoälyyn kappale kappaleelta vaikka tämän uuden tulevaisuusselonteon ja pyytää tiivistämään sisällön kahteen ydinkohtaan. Testasin tätä tulevaisuusmietinnön toiseen osioon — siitä vähän myöhemmin. Löysimme kyseisessä tutkimuksessa myös nopeasti kehittyviä pieniä teknologioita, joissa Suomen kokoinen maa saattaisi nousta edelläkävijäksi. Näihin teknologioihin Suomen pitäisi panostaa tulevaisuudessa.
Puhemies! Tästä tulevaisuusselonteon toisesta osiosta: Siinä keskitytään tulevien sukupolvien oikeuksiin lainsäädännön kannalta sekä lasten ottamiseen mukaan politiikan suunnitteluun. Lisäksi käydään läpi tulevaisuuden huomioon ottavaa päätöksentekoa sekä EU-ennakointia ja sääntelyn kehittämistä. Nämä osiot ovat valitettavan teknisiä. Pyysinkin tekoälyä poimimaan olennaiset osat yhteenvetokappaleesta. Tekoälyn vastaus oli: ”Lainvalmistelussa ennakointia hyödyntämällä huomioidaan tulevia sukupolvia ja heidän oikeuksiaan. Suomessa lainsäädännön tulee olla tulevaisuuden kehityskulkuja ennakoivaa.”
Aivan lopuksi: Tulevaisuuden pohtimisessa ei aika yleensä mene hukkaan. On hyvä laittaa omia tavoitteitaan ylös ja muistiin. Joskus tulevaisuudessa voi löytää muistilapun ja todeta, että tavoitteita on saavutettu. Samoin Suomen on laitettava muistiin tavoitteita. Pelastetaan Suomen tulevaisuus.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-01-24T14:15:46,2023-01-24T14:20:52,Tarkistettu,1.1
2022_154_7,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Wallinheimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_8,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni meidän kansanedustajien tärkein tehtävä on parhaan mahdollisen tulevaisuuden turvaaminen lapsillemme ja heidän lapsilleen. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Oli kyse luontokadosta, julkisesta taloudesta tai Suomen turvallisuudesta, meillä pitäisi olla päällimmäisenä mielessä, miten tehdyt ja tekemättä jätetyt päätökset vaikuttavat jälkipolviin. Meidän kansanedustajien on kyettävä välttämättömiin päätöksiin silloinkin, kun ne eivät vaikuta suosituilta tai helpoilta.
Poliittiset, yhteiskunnalliset, taloudelliset, ympäristölliset ja teknologiset muutostekijät muokkaavat jatkuvasti ympäröivää maailmaa. Nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko on tärkeä työkalu tulevaisuuden hahmottamisessa ja ymmärtämisessä. Viisas päättäjä varautuu aina pahimpaan, mutta suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.
Koronakriisi osoitti, ettemme olleet riittävän varautuneita maailmanlaajuiseen pandemiaan. Emme kyenneet ennakoimaan kriisin vaiheita. Venäjän hyökkäyssota taas osoitti varautumisen merkityksen. Onneksi tässä salissa on aikoinaan pidetty huolta, että maanpuolustukseen on löytynyt rahaa myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen yhteistyö on kriisissä. Turvallisuus järkkyy, ja suurvaltakilpailu kiristyy. Radikaali liikehdintä murentaa yhteiskuntia sisältäpäin ja uudenlaiset turvallisuusuhat ulkoapäin. Euroopan unionin, puolustusliitto Naton ja koko läntisen yhteisön rooli demokratian, oikeusvaltion, markkinatalouden ja ihmisoikeuksien puolustajana korostuu.
Kokoomukselle on tärkeää, että Suomi on mukana kaikissa niissä pöydissä, joissa tulevaisuudestamme päätetään. Siksi olemme puolustaneet Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa ja kannattaneet puolustusliitto Natoon liittymistä.
Ympäröivän maailman lisäksi myös ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Suomen väestö ikääntyy, ja työikäisten määrä vähenee. Siksi julkinen talous on rapautumassa. Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä työvoimapulan ratkaisemiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi.
Kansainväliset muuttoliikkeet tuovat kuitenkin mukanaan myös haasteita. Kulttuurien törmätessä kotoutumisen ja suvaitsevaisuuden merkitys korostuu. Kielen oppiminen, koulunkäynti ja työnteko ovat varmimmat tavat löytää oma paikka suomalaisesta yhteiskunnasta.
Taloudellinen kehitys on myös käännekohdassa. Globalisaatio on joutunut kyseenalaistetuksi. Maailma saattaa olla sirpaloitumassa blokkeihin ja suurvaltojen etupiireihin, jos emme taistele tätä kehitystä vastaan. Vientivetoisen Suomen etu on, että kansainvälinen yhteistyö ja kaupankäynti jatkuvat. Niiden ansiosta olemme nimittäin päässeet nauttimaan sellaisesta vauraudesta ja hyvinvoinnista, joista edeltävät sukupolvet eivät ole edes osanneet unelmoida.
Ilmastonmuutos uhkaa suistaa ison osan maapallosta elinkelvottomaksi. Luontokato muuttaa planeettaamme pysyvästi joka vuosi. Kilpailu luonnonvaroista sekä puhtaasta ruuasta ja vedestä kiristyy. Tämä voimistaa kansainvälisiä muuttoliikkeitä etelästä pohjoiseen. Ympäristöongelmat ovat yhteisiä koko ihmiskunnalle, joten kansainvälisen yhteistyön tarve vain korostuu.
Teknologinen kehitys tuo onneksi ratkaisuja talouden, ympäristön ja yhteiskuntien ongelmiin. Digitalisaatio sekä data-, jakamis- ja kiertotalous mullistavat liiketoimintamalleja ja ihmisten arkea. Kestävän kasvun yhteiskunnassa elintaso kasvaa, vaikka luonnonvarojen käyttö ei. Tiede, tutkimus ja tuotekehitys ovat taloudellisen kehityksen ja ympäristöongelmien ratkaisujen tärkeintä käyttövoimaa. Laaja sivistys ja korkea osaaminen ovat jatkossa entistä vahvemmin Suomen menestystekijä. Energiakriisi pakottaa meidät vauhdittamaan vihreää siirtymää, mutta lopputuloksena teemme Suomesta puhtaan, edullisen ja toimitusvarman energian suurvallan.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteossa on kuvattu neljä mielenkiintoista skenaariota maailman suunnasta: Ensimmäisen skenaarion yhteistyön maailmassa yhteiskunnat kehittyvät kohti talouden, luonnon ja ihmisten kestävää hyvinvointia. Toisen skenaarion kiihtyneen kilpailun maailmassa suurvaltojen, yhteiskuntien, yritysten ja yksilöiden kilpailu on kireää. Kolmannen skenaarion itäisessä maailmassa Kiina on noussut ylivoimaiseksi suurvallaksi ja sitonut monia muita maita vaikutuspiiriinsä. Neljännen skenaarion murtuvassa maailmassa luonnon kantokyky on ylitetty ja kansainvälinen yhteistyö romahtanut.
Valitettavasti jokainen näistä skenaarioista voi olla lähellä totuutta. Moni muutostekijä uhkaa maailman vakautta ja turvallisuutta sekä ihmisten vapautta ja hyvinvointia. On kuitenkin omissa käsissämme, mihin suuntaan Suomi, Eurooppa ja koko maailma kulkevat.
Uskon ja luotan siihen, että taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä tulevaisuus on mahdollinen, kun vain teemme tarvittavia päätöksiä [Puhemies koputtaa] sen eteen. Populismille ja maailmanlopun manaajille ei kannata antaa valtaa. Ongelmat ovat ratkaistavissa, kun ihmisillä riittää toivoa paremmasta huomisesta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-01-24T14:20:53,2023-01-24T14:26:22,Tarkistettu,1.1
2022_154_9,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Vehviläinen, keskustan eduskuntaryhmä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_10,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukset ovat antaneet eduskunnalle tulevaisuusselontekoja jo lähes 30 vuoden ajan. Keskustan eduskuntaryhmä pitää hyvänä, että Marinin hallitus antoi nyt selontekokokonaisuuden huolimatta siitä, että elämme vaalikauden viimeisiä viikkoja. Selonteolla voi olla juuri nyt annettuna kansansivistyksellistä merkitystä vaaleihin valmistautuville edustajille.
Selonteon tekijöille vaalikausi on ollut haastava. Erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Suomen Nato-hakemus toivat selonteon valmistelupöytään uudelleenarvioinnin tarvetta. Vaalikautemme on esimerkki siitä, miten nopeasti linjauspaperit voivat vanheta toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tällaiseen on syytä varautua jatkossakin.
Selonteko rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa esittää Suomelle neljä skenaariota vuoteen 2040. Esitetyt vaihtoehdot rakentuvat toisistaan poikkeaviin yhteiskunnallisiin, teknologisiin, taloudellisiin, ekologisiin ja poliittisiin muutoksiin Suomessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä. Skenaariot on kuvattu nimin ”yhteistyön maailma”, ”kiihtyneen kilpailun maailma”, ”itäinen maailma” ja ”murtuva maailma”. Kaikissa kehityskuluissa painottuvat Suomen ulkoiset ja globaalit tekijät, erityisesti Kiinan kasvava asema.
Tulevaisuus on keskinäisriippuvainen, monenkeskinen ja vaikeasti ennakoitava. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjiltä ja hallinnolta vaaditaan monipuolista tietopohjaa sekä viisautta sovittaa yhteen alueellisia, kansallisia, eurooppalaisia ja globaaleja ilmiöitä ja kehityskulkuja. Tarvitsemme jatkuvaa ja kehittyvää ennakointityötä. Skenaariot on laadittu aiemmasta selontekotyöstä poiketen ministeriöiden poikkihallinnollisena yhteistyönä. Keskusta painottaa, että ministeriöiden rajat ylittävää yhteistyötä on syvennettävä kaikessa valtioneuvostotyössä. Siiloista ja reviireistä on päästävä eroon.
Meillä on ylisukupolvinen velvollisuus olla vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta elää kestävää elämää. Selonteon toinen osa keskittyykin siihen, miten tulevia sukupolvia ja heidän oikeuksiaan voidaan huomioida lainvalmistelussa paremmin ja miten ennakointia pystyttäisiin hyödyntämään syvemmin. Säädöksistä, lainvalmistelusta, päätöksenteosta ja ennakoinnista puhuminen voi kuulostaa kuivalta ja teknokraattiselta, mutta ilman niitä poliittisia päätöksiä ei synny. Poliittiset tavoitteet ja linjaukset eivät tule todeksi ilman lainsäädäntöä.
Selonteon taustatyönä on kartoitettu ehdotuksia tulevaisuuden huomioivasta valmistelusta ja päätöksenteosta. Hallitus ei kuitenkaan selonteossa linjaa eri kehittämisesitysten puolesta. Ne jäävät tulevan hallituksen arvioitaviksi. Eduskuntaa koskevista ehdotuksista keskustan eduskuntaryhmä kannattaa jo nyt esitystä tulevaisuusvaliokunnan roolin vahvistamisesta.
Kannustamme myös kaikkia instituutioita ja päätöksentekotasoja huomioimaan syvemmin nuoria pidemmän aikahorisontin linjauksissaan. Nuorten äänelle on annettava enemmän sijaa, ja on arvioitava edustuksellista demokratiaa täydentämään myös muita vaikuttamistapoja, kuten puntaroivia kansalaispaneeleita.
Poliittista päätöksentekoa haastavat erilaiset aikajänteet. Keskitymme helposti seuraavaan budjettivuoteen, tulevaan vaalikauteen, ja pidempi sihti jää omaan harkintaan tai oman puolueen tavoite- ja periaateohjelmiin. On tärkeää, että valtionhallinnon piirissä tuotettu tulevaisuustyö on laajasti ja helposti kaikkien eduskuntapuolueiden, eri instituutioiden, kansalaisten ja median käytettävissä.
Toimivaan demokratiaan kuuluvat eri aate- ja arvopohjista nousevat poliittiset puolueet ja sitä myöten myös erilaiset hallitusvaihtoehdot. Eri hallituskausien poliittiset painotukset talous- ja monien muiden politiikkasektoreiden osalta poikkeavat toisistaan. Arvokasta on ollut, että ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan suuresta linjasta on kyetty sopimaan yli puoluerajojen. Olisi hyvä, jos tulevaisuuden isoista kysymyksistä, kuten ilmastonmuutos, turvallisuus, kestävyysvaje ja ikääntyminen, pystytään jakamaan yli puoluerajojen ainakin iso, yhteinen tilannekuva, vaikka ratkaisuvaihtoehdoista ja yksityiskohdista puolueet ovatkin eri mieltä. On edelleen arvokasta, että isoissa tulevaisuuskysymyksissä pystyttäisiin välttämään jojottelupolitikkaa eli aiempien linjausten perumista. Esimerkiksi Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali 2035 on pidettävä kiinni.
Tulevaisuuskeskustelu jää usein [Puhemies koputtaa] päivänpolitiikan jalkoihin. Asenteemme korjaamisessa on varaa. Kukaan ei ole lähtenyt mukaan politiikkaan edistääkseen maailmanloppua tai hankaloittaakseen tulevien sukupolvien elämää, silti kyynisyys, skeptisyys ja kielteisyys välittyvät usein poliittisessa puheessa. Politiikan tehtävä on kuitenkin ratkaista asioita ja [Puhemies koputtaa] edistää mahdollisimman hyvää tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-01-24T14:26:26,2023-01-24T14:32:11,Hyväksytty,1.1
2022_154_11,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Petelius.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_12,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Pirkka-Pekka,Petelius,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Me kaikki olemme täällä tekemässä päätöksiä, jotka vaikuttavat kauas tulevaisuuteen. Siksi politiikan tekemisen kantavana teemana on oltava oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan: millaisen yhteiskunnan ja planeetan jätämme jälkeemme.Vihreä eduskuntaryhmä pitää valtioneuvoston tulevaisuusselontekoa tärkeänä välineenä tunnistaa tulevaisuudesta päätöksenteon kannalta tärkeitä asioita ja auttaa tekemään tietoon pohjautuvia päätöksiä.
Kaikista keskeisimmät ihmiskunnan tulevaisuutta määrittävät uhat ovat ilmastokriisi ja luontokato, jotka linkittyvät monilta osin toisiinsa. Monimuotoinen luonto on meille elämän edellytys, ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen lisää riskiä esimerkiksi eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiselle. Ilmaston lämpeneminen puolestaan muuttaa elinoloja koko maapallolla ja aiheuttaa köyhyyttä, eriarvoisuutta, konflikteja sekä riskejä esimerkiksi ruokaturvalle ja vesihuollolle. Luontokadon ja ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää nopeita toimia globaalilla tasolla, ja niiden tulee olla kaiken Suomen tulevaisuustyön keskiössä.
Maapallon kantokyky asettaa rajat myös taloudelle. Emme voi enää ajatella, että talouskasvu olisi tulevaisuudessa aineellisen vaurauden ja hyvinvoinnin lähde, vaan kestävää ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa on tulevaisuudessa ylläpidettävä ilman jatkuvaa vaatimusta talouskasvusta. Muuttuvat talouden mallit, kuten kierto-, jakamis- ja alustatalous, sekä yhä moninaisemmat tavat tehdä työtä on huomioitava lainsäädännössä. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat investointeja tulevaan, myös silloin, kun tulevaisuutta on vaikea ennustaa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Pirkka-Pekka Petelius,1405,2023-01-24T14:32:16,2023-01-24T14:34:36,Hyväksytty,1.1
2022_154_13,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuus näyttää nyt 2020-luvulla korostetun epävarmalta. Olemme liikkuneet kriisistä kriisiin. Elämme nyt maailmassa, jossa ihmisen toiminnan aikaansaama ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen uhkaavat koko olemassaoloamme, Euroopassa on sota eikä koronapandemian loppuakaan ole vielä nähty.
Samaan aikaan erilaiset murrokset ravistelevat yhteiskuntamme rakenteita. Kysymyksiä työstä, toimeentulosta ja palveluiden tulevaisuudesta värittää epävarmuus. Ne päätökset, joita tässä salissa tehdään, vaikuttavat pysyvästi tulevien sukupolvien, lapsiemme ja heidän lapsiensa, oikeuksiin ja elinympäristöön. Meidän päättäjien velvollisuus on kriisienkin ajassa pysähtyä ja katsoa pidemmälle tulevaisuuteen. Muuten emme voi tehdä pitkällä aikavälillä järkeviä ratkaisuja, vaan päätöksenteko on poukkoilevaa ja lyhytkatseisten pikavoittojen tavoittelua.
Se, että teemme kaikkemme, jotta tulevaisuuden Suomi ja maailma ovat turvallinen ja oikeudenmukainen paikka, on viesti, jonka haluan erityisesti lapsille ja nuorille tässä salissa antaa. Se on maailma, jossa kaikki voivat elää vapaasti ja toteuttaa itseään ilman pelkoa vihasta ja väkivallasta.
Arvoisa puhemies! Aikamme polttavin kysymys on, miten onnistumme hillitsemään ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä johtuvaa katastrofaalista ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden katoa. Häviämässä ovat paitsi ekosysteemit myös eliölajit. On kysyttävä, mihin meillä on ympäristönäkökulmasta varaa, sen sijaan, että mietimme ainoastaan, mihin rahat riittävät. Varsinkin kaikista varakkaimpien ja hyvin toimeentulevien on kysyttävä, mikä on kohtuullinen elintaso, jotta maapallo on elinkelpoinen myös tulevaisuudessa.
Vasemmistoliiton tavoite on oikeudenmukainen siirtymä niin globaalisti kuin paikallisestikin. Ei ole oikein, että maailman köyhät kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista eniten, vaikka ovat siihen kaikista vähiten syyllisiä. Toisaalta vähävaraiset eivät saa joutua ilmastotoimien maksumiehiksi eikä eriarvoisuus saa ilmastotalkoiden takia kasvaa. Onkin välttämätöntä hakea vaihtoehtoa taloudelle, joka johtaa vain taloudelliseen ja poliittiseen harvainvaltaan sekä luonnonvarojen kiihtyvään ylikulutukseen voitontavoittelun nimissä.
Arvoisa puhemies! Kiihtyvä teknologinen kehitys on mullistanut monella alalla niin työmenetelmät, työn järjestämisen tavat, työn organisoinnin kuin itse ammatitkin. Teollisuustyöpaikkojen vähentyminen on jatkunut samalla, kun vanhoilla aloilla uudet osaamisvaatimukset muuttavat työn sisältöjä ja työnkuvia. Kaikenlaisista taustoista tulevia ihmisiä on autettava nyt yli muutosten tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia päivittää osaamistaan. Osaamisen päivittäminen voi olla esimerkiksi yksinhuoltajaäidille haastavampaa kuin muille.
Tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista pitää kaikki mukana myös panostamalla mielenterveyspalveluihin, kohtuuhintaiseen asumiseen ja sosiaaliturvaan.
Suomalaista hyvinvointivaltiota on siis tulevaisuudessakin puolustettava ja kehitettävä leikkausten ja lyhytnäköisen velkapopulismin sijaan. Tämä hallitus on onneksi panostanut mittavia summia niin varhaiskasvatukseen, koulutukseen, toimeentuloon, työllisyyteen, pienimpiin eläkkeisiin kuin sosiaaliturvaan. Nämä jos mitkä ovat niitä tulevaisuusinvestointeja.
Me vasemmistoliitossa rakennamme ekologisesti kestävää ja sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa yli sukupolvien. Liian usein tässä salissa muistetaan tulevia sukupolvia vain velan näkökulmasta. Luottoluokitus ei kuitenkaan täytä kenenkään vatsaa tulevaisuudessa.
Tulevaisuusselonteko antaa suuntaviivoja, mutta ratkaisuista ja tulevia sukupolvia koskevista päätöksistä olemme vastuussa kaikki yhdessä. Koska tulevat sukupolvet eivät vielä äänestä, on meillä nykyisillä sukupolvilla moraalinen velvollisuus toimia vastuullisesti heitä kohtaan.
Meidän on uskallettava tehdä rohkeita visioita tulevaisuudesta. Jos aikaisemmat sukupolvet eivät olisi niin uskaltaneet tehdä vaan olisivat jääneet kiinni konservatiivisiin näkemyksiin maailmasta, meillä tuskin olisi sellaisia hyvinvointivaltion rakenteita kuin peruskoulu tai yleistä ja yhtäläistä äänioikeuttakaan.
Lopuksi, herra puhemies: Vasemmistolaisen politiikan ydinajatus säilyy edelleen. Valoisa, oikeudenmukainen ja turvallinen tulevaisuus [Puhemies koputtaa] kuuluu kaikille, ei vain harvoille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-01-24T14:37:18,2023-01-24T14:42:40,Hyväksytty,1.1
2022_154_14,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Och svenska riksdagsgruppen, ledamot Strand.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_15,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Ärade talman! Samtidigt som vi i dag debatterar regeringens framtidsredogörelse och blickar framåt är det bra att påminna oss om hur långt vårt land har kommit. 
Finland var ursprungligen ett fattigt land. Genom hårt arbete har vi lyckats höja levnads-och utbildningsnivån hos folket. Vi har skapat en nation som rankats som världens lyckligaste, jämställdhet är en mycket viktig hörnsten i vårt samhälle och vår rättsstat är stark. Vi kan vara stolta över att Finland toppar många olika jämförelser. Utgångspunkterna och förutsättningarna med tanke på framtiden är goda trots att vi för tillfället lever i exceptionella tider med bland annat en pandemi, Rysslands olagliga anfallskrig i Ukraina, en energimarknadskris och hög inflation. Därför vill vi i svenska riksdagsgruppen betona att det i dag är viktigare än någonsin att vi tillsammans tar ansvar för att skapa framtidstro särskilt för våra unga. I stället för att känna oro inför framtiden ska ungdomarna känna iver och förväntan. Det finns ingen framtid utan välmående unga, och därför ser vi det som helt nödvändigt att det görs generösa satsningar på dem.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2023-01-24T14:42:41,2023-01-24T14:43:52,Hyväksytty,1.1
2022_154_16,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Värderade talman, arvoisa puhemies! ”Tulevaisuusselonteko muodostaa pohjan hallituksen ja eduskunnan tulevaisuusvuoropuhelulle.” Näillä sanoilla alkaa käsittelyssä olevan selonteon tiivistelmä. Eduskuntavaaleihin on alle kymmenen viikkoa — tulevaisuusvuoropuhelua tuskin hallituksen ja eduskunnan välillä enää ehditään kovin paljon käydä, sen paikka siirtyy pian vaalitentteihin ja sitä myöten seuraavan eduskunnan ja hallituksen asiaksi. Vaikka maailma onkin muuttunut hallituskauden aikana, on käsittämätöntä, että selonteko saapuu eduskuntaan vasta nyt — tästä toivon pääministeriltä selitystä. Aikataulu asettaa tulevaisuusvaliokunnan täysin epäreiluun asemaan, kun se joutuu käsittelemään yhden vaalikauden merkittävimmistä kokonaisuuksista kiireellä.
Sitten itse selontekoon, jossa tunnistetaan kattavasti erilaisia muutostekijöitä ja rakennetaan skenaarioita tulevaisuudesta. Mikään niistä ei sellaisenaan toteudu, mutta ne ovat hyvä työkalu ennakointiin ja varautumiseen.
Monet kehityskulut etenevät, toimimmepa miten tahansa. Esimerkiksi teknologisoituminen tapahtuu joka tapauksessa ja tekoälyn käyttö mullistaa maailmaa. Voimme vaikuttaa vain siihen, miten ja mihin sitä käytetään. Meitäkin enemmän näitä päätöksiä tekevät seuraavat sukupolvet. Siksi on varmistettava, että koulutusjärjestelmämme varustaa tällaista tulevaisuutta ja vastuuta varten olemaan hyvän puolella. Rengistä ei saa tulla isäntää, eikä moraalia ja etiikkaa voi ulkoistaa roboteille.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-24T14:47:26,2023-01-24T14:49:40,Hyväksytty,1.1
2022_154_17,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tulevaisuusselontekomenettely muodostaa pohjan hallituksen ja eduskunnan tulevaisuusvuoropuhelulle. Kannan nyt korteni kekoon tähän dialogiin.
Selonteon ensimmäinen sana sen esipuheessa on ”koronapandemia”. Se järkyttävä likapyykki, joka kyseisestä pandemiasta vielä seuraa, ohitettiin selonteossa heti alkukättelyssä. Selonteossa sanotaan myös, että Suomi on kansainvälisten arviointien mukaan viidettä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Presidentti Niinistö oli uudenvuodenpuheessaan enemmän ajan tasalla. Hän nimittäin sanoi, että meistä suomalaisista ennätti tulla maailman onnellisin kansa mutta että nyt elämme huolten painamaa aikaa.
Selonteosta piirtyy varsin koulukirjamainen näkemys Suomen ja maailman tilasta. Se on jopa turvallistava, nimittäin kaikkeen tuntuu löytyvän ratkaisu nykyisen maailmanjärjestyksen puitteissa. Oikeasti me olemme kansakuntana hukassa juuri siksi, että me kuuntelemme tällaisia satuja emmekä Taivaan isän totuutta, joka löytyy Raamatusta. Jumalan sijaan tässä satukirjassa on rivien välistä luettavissa sellaiset isähahmot kuin USA, Nato ja EU. Muille suurvalloille onkin varattu ison pahan suden kaltaiset roolit.
Selonteko hehkuttaa lisäksi digisiirtymää, niin sanottua kestävää kehitystä eli kansankielellä talouden alasajoa ja neljättä teollista vallankumousta. Se ei käsittele lainkaan kriittisesti niihin sisäänrakennettua vapauden menetystä. Tästä kaikesta huolimatta selonteossa on ainakin humoristinen kuvitus, kuten koulukirjassa on hyvä ollakin.
Arvoisa puhemies! Me emme tarvitse tällaisia selontekoja, sillä meillä on se jo valmiina. Hyvät kollegat, Raamatun loppulehdiltä löytyy valmis tulevaisuusselonteko. Sitä teidän pitäisi jo nyt verrata maailman tapahtumiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-24T14:53:14,2023-01-24T14:56:12,Hyväksytty,1.1
2022_154_18,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Kiitokset. — Ja puhujalistassa eteenpäin. Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_19,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tulevaisuusselonteon tiivistelmästä ote: ”Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan on kirjattu lupaus politiikan uudistamisesta, jolla tarkoitetaan muun muassa pitkän aikavälin huomioon ottamista, tietopohjaisuutta ja sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Hallitusohjelmaan sisältyy myös kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamista sekä lainvalmistelun kehittämistä ja lainvalmistelun laadun parantamista koskevia kirjauksia. Hallituksen strategista päätöksentekoa tuetaan entistä vahvemmin ennakointi- ja tutkimustiedolla.”
Hallituksen ohjelmaan on kirjattu lupaus politiikan uudistamisesta, jolla tarkoitetaan sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta. Miten sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on toteutunut hallitusohjelmassa? Valtionvelka joulukuun lopussa oli 141,6 miljardia, ja valtiovarainministeriön arvion perusteella julkinen velka kasvaa vuoden 2019 lopusta vuoden 2023 loppuun noin 47 miljardia euroa. Vuonna 2019 velka oli 106 miljardia. Lähes kolmasosa lisää valtionvelkaa vaalikaudessa. Onko tämä sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta? Velka jää lastemme maksettavaksi.
Arvoisa puhemies! Koronakriisin hoitoon ja Venäjän raakalaismaisen hyökkäyssodan hoitoon on mennyt rahaa, ja sitä olemme toki myös tukeneet, mutta se ei selitä kuin noin kolmasosan. Hallitus on kasvattanut omilla toimillaan alijäämää niin nyt kuin tulevaisuudessa. Velkaa on otettu, jotta on päästy osallistumaan EU:n tukipaketteihin — korkean verotuksen maasta rahaa on riittänyt jaettavaksi Etelä-Euroopan maihin, ja tämä jää lastemme maksettavaksi.
Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta olisi myös se, että vanhukset, ne, jotka aikoinaan hyvinvointivaltiotamme olivat rakentamassa, saavat turvatun vanhuuden. Mutta mitä tapahtuu juuri tänään hoitajamitoitukselle? Se ei toteudu suunnitellussa aikataulussa, kun sen piti astua voimaan 1.4.2023, vaan se siirtyy vuoden loppuun. Tämä ei ole sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.
Hallitus on lisännyt menoja pysyväluonteisesti tällä vaalikaudella. Tänä vuonna pysyväisluonteisia lisäyksiä on luvassa 1,4 miljardia euroa. Velkaa otetaan myös toisella tavalla: Suomessa nuorten mielenterveystyö on niin huonolla tolalla, että sellaiseen on varaa vain hyvin rikkaalla valtiolla. Sen toimimattomuuden vuoksi koetaan sekä tragedioita että syrjäytymistä.
Arvoisa puhemies! Selonteon sivulla 146 on parhainta selonteon sanomaa: ”Hyvinvoinnin ja mielenterveyden hauraus.” Osallisuus on hyvinvoinnin edellytys, hyvinvointi korostaa elämän merkityksellisyyttä, epävarmuus tuo ahdistusta, tartuntataudit tuovat terveysuhkia, mikrobilääkkeiden kasvava käyttö lisää antibioottiresistenssiä, nuorten kokema epävarmuus globaaleista kysymyksistä on lisääntynyt. Toivoisin, että selonteossa olisi mainittu myös tarttumattomat sairaudet, joiden ennaltaehkäisy on myös Agenda 2030 ‑ohjelman yksi alatavoite — puhumme syövän torjunnasta, diabeteksen torjunnasta. Tarttumattomat sairaudet.
Arvoisa puhemies! Kohdassa 2.2 pohditaan kestävyysvajetta, miten se ratkaistaan, miten varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja, miten tulevaisuus. Hyvinvointialueilta arvion mukaan puuttuu 1,5 miljardia euroa. Hyvinvointi kasvaa siellä alueella, mutta ihmisten terveydenhuoltoon rahat eivät tahdo riittää. Mikä on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tulevaisuudessa, jos vanhukset eivät pääse hoivaan ja viettävät vanhuutta omissa kodeissaan vailla riittävää hoitoa, jos ihmiset eivät pääse lääkärille ja heidän leikkauksensa eivät toteudu ja jos koronan hoitovelkaa ei saada kitkettyä? Entäpä sitten suomalainen hammashoito, jos ihmiset eivät pääse hammaslääkäriin? Ihmiset eivät pääse silmälääkäriin. Mitä on oikeudenmukaisuus tulevaisuudessa? Oikeudenmukaisuus on sitä, että ne, joilla on rahaa, voivat maksaa ja ostaa näitä palveluja, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi silmälääkärin palveluja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T14:56:18,2023-01-24T15:01:42,Hyväksytty,1.1
2022_154_20,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Edustajat, huomaan, että on pientä halukkuutta debattiin, mutta otetaan vielä edustaja Kiuru. Hän tänään jonotti puheenvuoroaan. Sen jälkeen, lähitulevaisuudessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_21,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on laaja kuvaus ympärillämme tapahtuvista asioista. Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta erilaisia skenaarioita kannattaa silti laatia. Lyhyellä aikavälillä muutosten vauhti helposti yliarvioidaan, pitkällä aikavälillä aliarvioidaan. Mikään laadittu skenaario ei toteudu sellaisenaan. On tärkeää hahmottaa, mihin megatrendit ovat pääpiirteissään johtamassa, ja tarvittaessa pyrkiä vaikuttamaan kielteisiin kehityskulkuihin.
Arvoisa puhemies! Selonteossa kysytään aiheellisesti, miten varmistetaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja ja ratkaistaan kestävyysvaje. On tärkeää pitää julkisen talouden velkasuhde pitkällä aikavälillä vakaana, jotta rahoituksen saatavuus ja hinta eivät rajoita talouspoliittista päätöksentekoa. Tämä todetaan valtioneuvoston selonteossa. 
Tänään julkaistussa välikysymyksessä kiinnitetään huomiota valtion voimakkaasti kasvaviin korkomenoihin. Korkoihin menevä summa on jo tänä vuonna suurempi kuin sisäministeriön koko hallinnonalan budjetti. Korkoja maksetaan enemmän kuin mitä menee esimerkiksi poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Hätäkeskukselle yhteensä. Velalla on väliä.
Selonteossa todetaan, että talouskasvu on aineellisen vaurauden ja hyvinvoinnin lähde. Meidän tehtävämme on siis tehdä päätöksiä, jotka tukevat talouskasvua. Kasvu on pyrittävä kytkemään irti päästöjen kasvusta ja resurssien käytön lisäämisestä. Asiat on tehtävä fiksummin ympäristöä ja ilmastoa kuormittamatta. Selonteossa talouskasvun mahdollistavaksi keinoksi nostetaan muun muassa verotus, jonka pitää olla kasvua ja työllisyyttä tukevaa. Hyvinvointiyhteiskunnan alamäki häämöttää kiristyvässä verotuksessa ja kasvavassa velkaantumisessa.
Puhemies! Kansalaisten hyvinvointi nostetaan selonteossa aiheellisesti esiin. Tuon näkyviin yhden näkökulman, ja se koskee liikuntaa. Liikkumattomuus ja runsas paikallaanolo aiheuttavat UKK-instituutin tutkimuksen mukaan Suomelle 3,2 miljardin euron kustannukset vuosittain. Arkiliikunnan vähentyessä kokonaisliikunnan määrä pienenee. Liikunnallisuus on yhä polarisoituneempaa. Osa liikkuu riittävästi, osa aivan liian vähän tai ei lainkaan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten liian vähäinen liikkuminen. Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi kustannukset kohoavat vuosittain. Kansantalouden kannalta tilanne on kestämätön. Kansalaisten fyysistä aktiivisuutta lisäämällä voidaan parantaa hyvinvointia ja pienentää yhteiskunnan kuluja.
Puhemies! Poliittisilla päätöksillä on mahdollista vaikuttaa ja kannustaa liikunnallisuuteen. Kysymys on arvovalinnasta, jossa yhdistyvät kansalaisten hyvinvointi mutta myös taloudelliset tekijät. Tulevassa hallitusohjelmassa asia on nostettava voimakkaammin päätöksentekoon. Myös media voi vaikuttaa. Vaalikoneessa kysytään ehdokkaiden arvoista. Myös kysymysten aihepiirit kertovat arvoista ja valinnoista. Liikunta, urheilu ja kulttuuri eivät nouse vaalikoneissa esiin — sekin arvovalinta, joka ohjaa osaltaan ajatteluamme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-01-24T15:01:50,2023-01-24T15:06:01,Hyväksytty,1.1
2022_154_22,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja nyt tosiaan siirrytään näihin minuutin mittaisiin debattipuheenvuoroihin. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen aloittaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_23,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteko on ollut tarkoitus antaa eduskunnalle kaksiosaisena niin, että ensimmäinen osa on kauden puolivälissä ja sen pohjalta laadittu toinen osa kauden loppupuolella, mutta ei suinkaan näin lopussa. On kohtuutonta, että joudumme tulevaisuusvaliokunnassa näin lyhyellä aikajänteellä paneutumaan näin laajaan selontekoon, ja ikävä, että tämä käsittely on näin lähellä kauden loppua. Ymmärrän toki, että monet meitä kohdanneet kriisit kyllä selittävät tätä asiaa osin, mutta olen pahoillani, että selontekoon kuuluva avoin keskustelu jää nyt liian niukaksi ja lyhyeksi. Tulevaisuusselonteon käsittelyn eduskunnassa tulisi antaa näkökulmia seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle tulevaisuussuuntautuneeseen päätöksentekoon, ja toivottavasti pystymme vastaamaan tähän haasteeseen tulevaisuusvaliokunnassa. Toivon, että jatkossa palataan siihen, että selonteko on aidosti kaksiosainen ja että sen käsittelyyn varataan riittävästi aikaa täällä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-24T15:06:09,2023-01-24T15:07:16,Hyväksytty,1.1
2022_154_24,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_25,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu puhemies! Edustaja Juvonen nosti esiin hyvin tämän dilemman valtionvelasta ja kysymyksen siitä, syömmekö lastemme piikkiin. Todellakin otimme viime vuonnakin jokaista suomalaista kohden 1 500 lisää velkaa ja tänä kuluvana vuonna jokaista suomalaista kohti menee noin 470 pelkästään lainojen lyhennyksiin, joten kyllähän vastaus on tavallaan siinä. Mehän syömme lastemme piikkiin, mutta toisaalta tulevaisuudessa joku omistaa ne valtion bondit — se voi olla vaikka työeläkeyhtiö — ja joku saa myöskin sen tuoton. Mutta sitten ongelma on palvelutuotannossa, mitä edustaja Juvonen nosti hyvin esille: elikkä mikä on ihmisten palveluitten tulevaisuus ja hyvinvointialueitten palveluitten tulevaisuus? Jos valtion kassasta menee isompi osa lainojen lyhennyksiin, niin miten me pystytään sinne hyvinvointialueille sitä budjetointia kohentamaan? Tämä on se [Puhemies koputtaa] keskeinen kysymys.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-01-24T15:07:16,2023-01-24T15:08:24,Hyväksytty,1.1
2022_154_26,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_27,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn kyllä edustaja Mäkisalo-Ropposen kritiikkiin tästä prosessista.
Mutta, arvoisa puhemies, tänään Euroopassa syntyvä lapsi elää noin satavuotiaaksi, tulee työskentelemään alalla, jota ei ole olemassa, ja opiskelemaan alaa, jota ei ole olemassa, eli vauhti tässä teknologisessa kehityksessä on valtava. Meillä Suomessa nytkin on tilanne se, että maailman kymmenestä suurimmasta startup-yrityksestä kahdeksan olisi ollut lähtökohtaisesti laittomia Suomessa, joten tietyllä lailla meidän lainsäädännön ketteryys ei pysy perässä.
Toinen ongelma on se, että meidät esimerkiksi muutama vuosi sitten yllätettiin koodaripulalla — yhtäkkiä huomattiinkin, että meillä on kymmenientuhansien koodareiden vajaus Suomessa. Ja toinen on sitten esimerkiksi tiekartta tästä, että hoitajia tarvittaisiin vuoteen 35 mennessä 200 000 kappaletta.
Miten pääministeri näkee, kuinka tämmöisestä tulevaisuuden skenaariosta selviämme, mitä lainsäädännössä olisi kehitettävää, tai sitten yleensä tässä osaajapulan kartoituksessa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-01-24T15:08:24,2023-01-24T15:09:29,Hyväksytty,1.1
2022_154_28,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_29,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu osoittaa sen, että meillä nämä aikajänteet kulkevat ihan ristiin: puhutaan tästä päivästä, tulevasta vuodesta, vaalikaudesta ja sitten näistä pidemmän aikajänteen kysymyksistä. Ja se onkin oikein hyvä kysymys, kun jokainen pohtii mielessään, mitä ajattelee sillä tämänkin tulevaisuusselonteon aikajänteellä. Tässä on tehty ne skenaariot 2040:een, ja ainakin itse ajattelen, että se voi olla vähän pidempikin.
Haluan tässä puheenvuorossa korostaa kyllä sitä, että olipa aikajänne mikä tahansa, niin tässä talossa olevien päättäjien on aina pystyttävä vastaamaan, olemaan vastuussa, siitä, että kaikki ihmiset pidetään mukana koko maassa, eri väestöryhmät, ja täällä pystytään hyväksyttävyyttä lisäämään sille, minkälaisia uusia asioita vaikka teknologisessa kehityksessä, digitalisaatiossa ynnä muussa meitä kaiken kaikkiaan haastaa. Se on minusta tosi tärkeätä, että me kaikki perehdymme näihin asioihin.
Prosessista voidaan olla nyt monta mieltä, [Puhemies koputtaa] mutta tällä mennään, ja minusta on parempi, että tämä kuitenkin annettiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-01-24T15:09:29,2023-01-24T15:10:38,Hyväksytty,1.1
2022_154_30,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Utskottets ordförande, ledamot Strand.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_31,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Tack, ärade talman, arvoisa puhemies! Haluaisin vielä nostaa esiin selonteossakin mainitun avaruuden strategisen merkityksen. Moni esimerkiksi liikenteen ja teollisuustuotannon palvelu tukeutuu jo nyt satelliittien tarjoamiin ratkaisuihin. Yksi käytännön esimerkki siitä, kuinka tärkeitä nämä satelliitit ovat olleet ja ovat, on se, että pystymme hyödyntämään satelliittien tuottamaa kuvavirtaa esimerkiksi Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Toisaalta on selvää, että pitää myös olla varovainen sen suhteen, että avaruutta hyödynnettäisiin sotilaallisessa merkityksessä. Tästä olemme kuulleet aika paljon myös tulevaisuusvaliokunnassa.
Selonteossa mainitaan aivan oikein, että Suomelle tarjoutuu suuri liiketoimintapotentiaali, kun avaruusdatan saatavuus kasvaa ja data yhdistetään muihin tietolähdesovelluksiin. Sovelluskohteiden arkipäiväistyminen mahdollistaisi erilaiset avaruusteknologiaan ja dataan perustuvat palvelut ja sovellukset, joten kysyisinkin, arvoisa pääministeri: millaisia mahdollisuuksia te näette avaruustoiminnassa olevan Suomelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2023-01-24T15:10:40,2023-01-24T15:11:44,Hyväksytty,1.1
2022_154_32,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ja edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_33,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuusselonteko tosiaan tuli vähän viime tipassa, mutta on erittäin tärkeää, että se tuli.
Itse ajattelen niin, että pitää ottaa myös tämä toimeentulon tulevaisuus ja varallisuuden keskittyminen yhdeksi tarkastelun kohteeksi. Nykyinen talousjärjestelmä ei toimi, mikäli halutaan vähentää maailmasta köyhyyttä ja tuloeroja ja estää varallisuuden keskittymistä yhä vain harvempien käsiin.
Nuoret ovat myös huolissaan tällä hetkellä omasta toimeentulostaan ja vanhempien toimeentulosta. Tämä kävi selville kyselystä, johon vastasi 1 281 nuorta, valtaosin teini-ikäisiä. Olisi erittäin tärkeää, että me myös uudistaisimme meidän sosiaaliturvajärjestelmää oikeudenmukaisemmaksi, sillä tulevaisuuden näkökulmasta yksi tärkeimmistä tavoitteistamme tulisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden torjuminen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-01-24T15:11:44,2023-01-24T15:12:47,Hyväksytty,1.1
2022_154_34,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ledamot Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_35,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Selonteon teemana on muun muassa tietopolitiikan määrittäminen, tekoälyn hyödyntäminen laajasti ja tekoälyn osaamistarpeet sekä alusta- ja datatalous. Tekoälyn käytöstä, etiikasta ja siihen liittyvästä lainsäädäntötarpeesta olisi syytä keskustella ennen kuin on myöhäistä. Sen lisäksi, että kysytään, minkälaista on eettinen tekoäly, onkin syytä kysyä, kenellä on valta vaikuttaa tekoälyn kehitykseen ja sen käyttöön — ja erityisesti myös, mitkä tahot hyötyvät tekoälyn mahdollisen sääntelyn puutteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-24T15:12:49,2023-01-24T15:13:34,Hyväksytty,1.1
2022_154_36,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_37,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! EETU ry teki tutkimuksen ”Huomisen kynnyksellä”, josta paljastui, että 73 prosenttia 55—84-vuotiaista pitää suomalaisten hoivapalvelujen laatua huonona ja on sitä mieltä, että laaturikkomuksiin on puututtava. He nostivat huolina myös eläkkeen pienuuden ja taloudellisen pärjäämisen, samoin kuin myös sen, miten pääsee liikkumaan tulevaisuudessa. He pelkäsivät liikuntakyvyn menetystä. Mutta siellä oli myös yhtenä huolena vieraan vallan hyökkäys.
Kysyisin tästä tulevaisuusselonteosta, kun olen lukenut tätä ja olen huomannut, että tässä ei ole oikeastaan turvallisuutta käsitelty ollenkaan. Olisi voitu ottaa esimerkkejä Ruotsista, jonka sisäinen turvallisuus on järkkynyt. Siellä on jengisotaa, jota käydään muun muassa huumekaupan kautta. Kysyisin: millä tavalla turvallisuus liittyy tähän selontekoon, ja millä tavalla se vastaisi myös esimerkiksi ikäihmisten tulevaisuuden huoleen? Kun he pelkäävät turvallisuutensa puolesta, ja toki me kaikki, niin millä tavalla, arvoisa pääministeri, [Puhemies koputtaa] näihin kysymyksiin vastataan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T15:13:36,2023-01-24T15:14:42,Hyväksytty,1.1
2022_154_38,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_39,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Väestökehitys globaalilla tasolla ja tietysti Suomen tasolla on myös tässä selonteossa vahvasti esillä. Väestönkasvun nopein vaihe on takana, ja on lupaavia merkkejä siitä, että kasvu saavutetaan karkeasti noin 10 miljardin tasolla, mikä ylittää sekin moninkertaisesti maailman kantokyvyn. Afrikassa väkimäärä kasvaa edelleen nopeasti, ja on arvioitu tässä selonteossa, että vuoteen 2050 mennessä Afrikan väkiluku kaksinkertaistuisi. Pelkkä lisäys vastaa noin kahta Euroopan väkilukua, yli kahta. Se puolestaan kertoisi, että väestöpaine Afrikasta Eurooppaan kasvaa. Tämä varmasti täytyy ottaa yhtenä skenaariona ja megatrendinä näkyviin. — Se oli minuutti tässä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-01-24T15:14:42,2023-01-24T15:15:52,Hyväksytty,1.1
2022_154_40,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Se oli minuutti tässä kohtaa tämä skenaario. — Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_41,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset tästä tulevaisuusselonteosta. Tässä on monipuolisesti käsitelty varsinkin näitten neljän skenaarion kautta tulevaisuutta, ja tietenkin tässä on vielä pohdittu sitä, minkälaiset kriisitekijät tai satunnaistekijät sitten vielä lisäksi muuttavat niitä, eli otan nyt esimerkkinä tämän covidin. Me tässä työn murroksesta paljon puhuttiin, mutta nyt ollaan jo sitten etätyössä menossa. Teknologinen nopeus, teknologian muutoksen nopeus, on myös yksi asia.
Sitten tähän kakkososioon. Meillähän on tavallaan eduskunnassa harjoiteltu tätä eli parlamentaarisen työn kautta katsomista kaksikin eduskuntakautta eteenpäin tki-työryhmässä ja sitten Väylä 12:ssa, mutta niissä ainakin tulee vastaan se, millä tavalla sitten raha seuraa niitä asioita. Itse tuossa pohdin myös, kun tässä on tätä EU:n ennakointia pohdittu, että ainakin tämmöisenä suomalaisena parlamentaarikkona nämä komission esitykset tulevat aika puskista niin sanotusti. Tässä olisi hyvä, jos pystyttäisiin ennakoimaan ja katsomaan myös pidempään, mikä on Suomen kanta näihin asioihin ja sen tilanteen kehittämiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2023-01-24T15:15:54,2023-01-24T15:17:01,Hyväksytty,1.1
2022_154_42,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_43,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On arvokasta, että meillä on tänään tässä salissa varsin yhtenäinen näkemys siitä, että me halutaan rakentaa kestävää tulevaisuutta tuleville sukupolville. Tämä tulevaisuusselonteko antaa hyvän pohjan käydä keskustelua siitä, miten me luotsataan Suomea yhtenäisenä yhteiskuntana halki kriisien kohti sellaista tulevaisuutta, jossa hyvinvointi on rakennettu ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle.
Elämme valtavaa kestävyysmurrosta. Luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi on välttämätöntä, että meidän koko talousjärjestelmä sovitetaan maapallon ekologisiin rajoihin. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen me tarvitaan kaikki yhteiskunnan toimijat mukaan. Satsaukset koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat elintärkeitä satsauksia tulevaisuuteen, ja on aivan selvää, että elinkeinoelämä, yritykset ovat ne, missä niitä ratkaisuja ja niitä kestäviä tulevaisuuden tekoja tehdään, ja sitä meidän tulee osaltamme tässä salissa tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-01-24T15:17:03,2023-01-24T15:18:08,Hyväksytty,1.1
2022_154_44,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_45,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Adele, 3-vuotias pojantyttäreni, kysyi minulta eilen, kun tein lähtöä, miksi sinä taas lähdet sinne Helsinkiin. Olemme täällä juuri hänen ja kaikkien lasten ja nuorten vuoksi. Rakennamme hyvää ja onnellista tulevaisuutta lapsillemme ja lastemme lapsille, että he löytävät vahvuutensa, paikkansa aktiivisina ja vastuuta kantavina kansalaisina. Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan oman tulevaisuutensa valmisteluun. He lopulta tekevät tulevaisuuden. Pidetään kaikki mukana. Se on myös tulevaisuusselonteon mukainen ajatus. Sivistysvaliokunta on näyttänyt tässä mallia. Olemme kuulleet lapsia ja nuoria asiantuntijoina työssämme. Aivan hiljattain perustettiin digitaalinen alusta päättäjien ja nuorten keskusteluja varten. Kysyn pääministeriltä: miten saamme lapset ja nuoret [Puhemies koputtaa] rakentamaan yhteistä tulevaisuutta kaikilla päätöksenteon tasoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-24T15:18:10,2023-01-24T15:19:17,Hyväksytty,1.1
2022_154_46,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_47,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tulevaisuusselontekoa. Täällä oli kyllä aika mielenkiintoisia kohtia. Totta kai toivoisi, että aika paljon keskityttäisiin näihin Suomen asioihin. On tässä keskityttykin. Mutta ihan muutama asia siitä, mitä nousi itselle mieleen edellisten lisäksi.
Tuo Suomen velka on huolestuttava, ja myös nämä ruoka- ja energia-asiat ovat huolestuttavia. Tämä selonteko oli 350-sivuinen opus, ja siellä nousi esille esimerkiksi tämmöinen piirroskuva, missä oli henkilö, joka sanoi, että onkohan ensi vuonna sitä riisiä — tai tyyliin tällä tavalla. Jotenkin olisin toivonut, että ehkä olisi voinut siihen laittaa vaikka jotakin Suomeenkin liittyvää: että onko meillä ensi vuonna vehnää tai kauraa tai ruista ja kenties sitä turvettakin, että onko sitä energiaa. Toivoisin kyllä, että enemmän panostettaisiin semmoiseen keskittymiseen.
Mutta tämä velka-asia on vielä semmoinen, että toivoisin, että tiedettäisiin, minnekä se Suomi oikein on velkaa. Suomi on velkaa vaikka minnekä, mutta minnekä maihin käytännössä ollaan velkaa? [Puhemies koputtaa] Velka suurenee, mutta ei oikein tiedetä, minnekä kaikkialle ollaan velkaa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-24T15:19:18,2023-01-24T15:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_154_48,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ja edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_49,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies, enitenhän Suomi on velkaa tällä hetkellä Suomen Pankille.
Minua henkilökohtaisesti huolestuttaa eniten se, että meillä koko tulevaisuuskeskustelua politiikassa käydään edelleen sillä oletuksella, että meillä on jatkuvasti kasvava talous. Tällä hetkellä ymmärtääkseni ajatellaan, että on mahdollista, että me pystytään pitämään talouskasvu, mutta huomattavasti todennäköisempää on, että ei pystytä. Meillä on kaksi vaihtoehtoa: joko me saadaan ympäristötoimet tehtyä ja ne maksavat niin paljon, että talous droppaa hetkellisesti, ja sitten ehkä kasvuun saatetaan päästä takaisin, tai ympäristötoimia ei tehdä, jolloinka talous droppaa vähän myöhemmin mutta pitkäaikaisesti ja erittäin syvästi. Kummassakin tilanteessa viisas valtio varautuisi siihen, millainen yhteiskunnan tulisi olla, jotta se ei ajaudu kaaokseen supistuvan talouden oloissa, koska se on kuitenkin vielä todennäköisin skenaario.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-01-24T15:20:29,2023-01-24T15:21:37,Hyväksytty,1.1
2022_154_50,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Ja nyt myönnän puheenvuorot vielä edustajille Kalli, Puisto ja Hoskonen, ja sen jälkeen pääministeri. — Edustaja Kalli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_51,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Miten suomalaiset ja Suomi pärjäävät yhä epävarmemmaksi ja monimutkaisemmaksi käyvässä maailmassa, joka todella muuttuu koko ajan yhä nopeammalla tahdilla? Me selviämme kyllä yhdessä toimien — yhdessä toimien, se on keskustan vastaus, ja myös tulevaisuusselonteossa nostetaan aivan oikein esiin nimenomaan yhteistyön tarve. Yhteistyötä tarvitaan etenkin isoissa asioissa: huolenpidossa isänmaan turvallisuudesta, siinä että saamme ihmisille töitä ja talouden kuntoon, siinä että pidämme jokaisen suomalaisen ja koko maan mukana, aivan kuten esimerkiksi edustaja Vehviläinen äsken hyvin korosti. Nyt jos koskaan tarvitaan myös siltojen rakentamista, ei siltojen polttamista, ja syy on hyvin yksinkertainen: ratkaistavat ongelmat koskettavat kaikkia suomalaisia henkilökohtaisista ominaisuuksista, puoluekirjasta, lompakon paksuudesta tai kotiosoitteesta riippumatta, [Puhemies koputtaa] koska tulevaisuus on yhteinen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2023-01-24T15:21:37,2023-01-24T15:22:45,Hyväksytty,1.1
2022_154_52,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Ja edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_53,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Strand otti hyvin esille tämän teknologia- ja satelliittipuolen, mikä on kehittynyt todella nopeasti. Aikaisemminhan siinä on ollut sellainen tilanne, että on kiinnostanut maanpinnalla joku tietty alue, mitä siellä tapahtuu, ja sitten tilataan aika tällaiselta jäykältä satelliitilta, joka sitten kuvaa sen kerran. Mutta nyt kun tehdään tällaisia pieniä satelliitteja, niin nehän pystyvät tekemään tätä kuvantamista lähestulkoon jatkuvasti tai ainakin tiheään, jolloin pystytään näkemään joidenkin tuntien välein, mitä sillä alueella on tapahtunut. Tällähän voi olla suuri merkitys, sanotaan, vaikka vakuutustoiminnalle: todennetaan esimerkiksi semmoisia kehityskulkuja, mitä muuten on hankalaa tai kallista todentaa. Tai jotain laivaliikennettä voidaan havainnoida, tai metsien, puun tilavuutta, biomassan tilavuutta, ja niin edespäin. Suomessahan on paljon potentiaalia tällä alalla, muutama oikeinkin hyvä yritys. Tämä ei ole suinkaan ainoa teknologia-ala, millä meillä on läpimurtopotentiaalia. Kysyisin pääministeriltä: kuinka perillä te olette valtioneuvostossa näistä kehityskuluista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-24T15:22:47,2023-01-24T15:23:48,Hyväksytty,1.1
2022_154_54,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vielä edustaja Hoskonen, ja sen jälkeen pääministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_55,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä selonteko on toki tärkeä asiakirja, sanoisin, että aika pitkälti ylätason pohdintaa, miten asioiden tulisi olla, mutta kun katsotaan tavallisen ihmisen näkökulmasta, niin olemme todella isoissa vaikeuksissa. Valtionvelan määrä, julkisen velan määrä, alkaa olla sillä tasolla, että olemme vaikeuksissa lähivuosina. Ainakin Euroopan keskuspankki näyttäisi nostavan edelleen korkoja. Tämmöiset velan määrät tulevat johtamaan siihen, että talouden intensiteetti heikkenee, kun rahaa virtaa maasta. Kaiken tämänhän nuoret maksavat sitten aikanaan omistaan, se on vain heille siirrettyä verotusta.
Pahinta tässä on sitten se, että kun meillä omassa talouselämässä on vaikeuksia, se vaikuttaa meidän tulevaisuuteen rajusti. Tällä hetkellä meillä on energiapolitiikassa tilanne, että vaikka hallitusohjelmassa muuta lukee, niin me ajetaan armottomat määrät arvokasta runkopuuta suoraan polttoon. Meillä suljetaan kohta sellutehtaat. Tätäkö me haluamme? Se on kamala tulevaisuuden visio, että metsäteollisuutta ajetaan alas. Meidän pitää lähteä huolehtimaan suomalaisen teollisuuden tulevaisuudesta. Kaikki muu on turhaa, koska olkoon maailmassa mitä tahansa, niin jos suomalaisten vointi heikkenee, [Puhemies koputtaa] niin sitä ei kyllä ilmastonmuutoksen puheilla pystytä torjumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-24T15:23:50,2023-01-24T15:24:58,Hyväksytty,1.1
2022_154_56,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_57,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sanna,Marin,Pääministeri,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kaikkia eduskuntaryhmiä ryhmäpuheenvuoroista, kansanedustajia puheenvuoroista täällä salissa ja tulevaisuusvaliokunnan jäseniä hyvästä yhteistyöstä. Mielestäni on tärkeää, että meillä on tulevaisuusselonteon kautta mahdollisuus käydä laajaa, pohdiskelevaa, analyyttistä keskustelua tulevaisuuden skenaarioista, varautua erilaisiin uhkiin, ennakoida ja käsitellä asioita tällä tavalla rakenteellisesti, minkä selonteko mahdollistaa. Tietenkään kaikkia skenaarioita me emme pysty kirjoittamaan, mutta kuten tuossa alkupuheenvuorossani totesin, jo itse tämä vuoropuhelu luo mahdollisuuden sille, että hahmottaisimme maailmaa ja omaa tulevaisuuttamme paremmin.
Täällä puheenvuoroissa tuli hyviä huomioita erityisesti esimerkiksi teknologioiden merkityksestä. Olen täysin samaa mieltä. Tämä tulee vaikuttamaan meidän kaikkien tulevaisuuteen hyvin monella tavalla, on kyse sitten avaruusteknologioista tai avaruudesta, on kyse kvanttilaskennasta tai tekoälystä. Suomi voi kaikissa näissä kysymyksissä olla kokoansa paljon suurempi toimija, niin kuin me tällä hetkellä jo olemme, ja meillä on paljon mahdollisuuksia nimenomaisesti sen vahvan osaamis‑ ja koulutuspohjan puitteissa, joka Suomessa on perinteisesti ollut meidän iso vahvuutemme. Näen myös, että meillä on mahdollisuus olla kokoamme isompi toimija maailmassa. Meillä on ratkaisuja, meillä on paljon sellaista, mistä me voimme muualle näyttää esimerkkiä, ja tämä on kaikki sellaista, mitä meidän kannattaa ylpeästi pitää esillä.
Täällä kysyttiin myös sitä, millä tavalla me voimme varmistaa, että lasten ja nuorten äänet kuullaan näiden tulevaisuusselontekojen tai ylipäätänsä tulevaisuuskeskustelun osalta. Tämä on erittäin tärkeä huomio. Mehän emme tee tulevaisuutta itsellemme. Me rakennamme sitä tietenkin lasten ja nuorten takia, niin että heillä olisi parempi tulevaisuus, ja erityisesti esimerkiksi ilmastoon ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat niitä kriittisen tärkeitä kysymyksiä, joita meidän on yhdessä ratkottava, jotta lapsillamme ja nuorillamme on parempi ja valoisampi tulevaisuus edessänsä.
Tämä keskustelu tulee jatkumaan, me tulemme sitä yhdessä käymään.
Ja todella, olen pahoillani siitä, että tämä tulee vaalikauden myöhäisessä vaiheessa. Kuten tuossa alussa kuvasin, se johtuu ennen muuta siitä, että meidän toimintaympäristössämme on viimeisen vuoden aikana tapahtunut dramaattisia muutoksia ja nämä muutokset ja niiden vaikutukset on tietenkin haluttu myös tähän tulevaisuusselontekoon ottaa mukaan ja huomioida, ja tästäkin vuoropuhelua olemme käyneet eduskunnan kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-24T15:24:59,2023-01-24T15:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_154_58,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Näin. — Nyt annetun aikataulun puitteissa ehdimme ottaa vielä yhden puheenvuoron. — Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_59,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Millä tiellä olemme? Onko edessämme yhteistyön maailma, kiihtyneen kilpailun maailma, itäinen maailma vai murtuva maailma vai jotakin niiden väliltä? Nämä neljä skenaariota saamme eteemme tulevaisuusselonteossa. Näitähän on tehty jo yli 30 vuoden ajan. Millä tiellä olemme?
Skenaariot eivät ole ennustamista, vaan ne auttavat hahmottamaan mahdollisia kehityskulkuja. Ne antavat työkaluja pohtia, millaiset päätökset vievät Suomea ja koko maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta ja yhteistyön maailmaa. Samalla skenaariot auttavat näkemään myös sen, miltä haluamme välttyä. Asiat eivät vain tapahdu, vaan nykyisyys ja tulevaisuus tehdään päätöksin, yhdessä.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan sivistysperusta rakentuu laadukkaan kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin pohjalle. Voimme tavoitella sivistyksellä ja koulutuksella hyvää tulevaisuutta ja vähentää eriarvoisuutta. Jos täällä asuvat ihmiset ovat osaavia ja luovia, he pärjäävät tulevaisuuden alati muuttuvassa työelämässä. Samalla syntyy työtä ja hyvinvointia koko maahan. Sivistys rakentaa ihmisten välistä luottamusta ja kunnioitusta sekä kriittistä ajattelua, kuten selonteossa tuodaan esiin. Meidän tulee löytää yhdessä ratkaisuja kaikkiin visaisiin ongelmiin. Tehdään tulevaisuus yhdessä. Meidän tulee toimia niin, että kyky yhteistyöhön ja ratkaisujen etsimiseen toteutuu koko maassamme sen laidasta laitaan.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on näyttänyt karusti sen, että emme voi olla vain tuontiruuan varassa. Ilman suomalaisia ruuantuottajia meille kaikille tulee nälkä. Aurojen sijaan panssarivaunut kuopivat Ukrainan viljavaa maata. Maailman vilja-aitta kumisee tyhjyyttään, ja vaikutukset esimerkiksi Afrikassa ovat sen vuoksi dramaattiset. Selonteossa tunnistetaan oikeudenmukaisen ja ympäristöystävällisen ruuantuotannon merkitys tulevaisuuden maailman kannalta. Päällä olevan sodan lisäksi iso kriisi on ilmastonmuutos, jonka vaikutukset tuntuvat jo nyt. On uusia tuholaisia, aiempaa kovempia myrskyjä, paahtavaa hellettä. Suomessa olemme todistaneet harvinaisia tammikuun tulvia. Meidän tulee parantaa kotimaisten ruuantuottajien tilannetta ja samalla kehittää luonnolle hyvien ratkaisujen kehittämistä ja toteuttamista viljelyssä.
Arvoisa puhemies! Pystymmekö pitämään koko maan asuttuna? Tulevaisuusselonteon parhaassa skenaariossa arvioidaan, että osallistuminen, osallisuus ja yhdenvertaisuus toteutuvat kattavasti koko maassa, kuten myös perus- ja ihmisoikeudet. Tähän meillä on täydet mahdollisuudet. Lähes miljoona suomalaista haaveilee paluusta maalle ja työelämän muuttumisen takia myös pystyy toteuttamaan sen. Tarvitaan päätöksiä, jotka tukevat näitä unelmia. Huomisen maaseudulla tulee olemaan hyvin erityyppistä liiketoimintaa. Kestävä maatalous ja uudenlainen pienyrittäjyys elävät rinta rinnan. Maaseudulle tarvitaan kattava tieliikenneverkko, jotta etätyö ja paikasta riippumaton työ on mahdollista. Kouluihin tarvitaan kattavasti yrittäjyyskasvatusta, jotta valmiudet yrittää kehittyvät. Kun sekä maaseutu että kaupunkiseutu kehittyvät, koko Suomi kukoistaa.
Arvon puhemies! Olen kahden tytön ja viiden pojan isä ja kahdeksan lapsenlapsen ukki. On hienoa, että teemme täällä työtä lasten ja lastenlasten, tulevien sukupolvien, hyväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-24T15:27:58,2023-01-24T15:32:59,Hyväksytty,1.1
2022_154_60,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Näin on. — Nyt, arvoisat edustajat, valitettavasti se puolitoista tuntia, joka tässä vaiheessa tätä keskustelua varten annettiin, on ylitetty. Eli keskustelu ja asian käsittely keskeytetään ja asian käsittelyä jatketaan eli toisin sanoen paluu tulevaisuuteen tapahtuu tässä täysistunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_154_61,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Salonen poissa. — Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_154_62,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Tämä tunnistetaan myös valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa, joka on nyt eduskunnan käsittelyssä. Ilmastonmuutos ja luontokato maalaavat monien mieliin synkkää kuvaa tulevaisuudesta. Ydinkysymys on, miten varmistamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet onnelliseen elämään. Meidän on siirryttävä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire.
Vaikuttavia toimia on jo tehty. Ne ovat johtaneet paitsi puhtaampaan ympäristöön myös teollisuutemme kehitykseen sekä kilpailukyvyn ja osaamisen kasvuun. Vihreän siirtymän hyödyt ovat näkyneet meillä konkreettisesti erityisesti nyt energiakriisin keskellä. Työtä ja päätöksiä luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemiseksi on jatkettava tinkimättömästi ja parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen. Vihreää siirtymää on edistettävä entistä päättäväisemmin, ja samalla on huolehdittava siirtymän reiluudesta niin, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana.
Arvoisa puhemies! Ekologinen kestävyyskriisi ja eriarvoisuuden kasvu aiheuttavat painetta myös taloudelle. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät äärimmäiset sääolot ja luontokadosta johtuva luonnon tarjoamien palveluiden romahdus aiheuttavat vakavia seurauksia niin globaalille kuin kansalliselle taloudelle. Käytämme tällä hetkellä luonnonvaroja kestämättömästi suhteessa maapallon kantokykyyn. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on välttämätöntä, että talousjärjestelmämme sovitetaan maapallon ekologisiin rajoihin. Uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilienergian käyttö on korvattava puhtailla, uusiutuvilla ja vastuullisilla kiertotalouteen pohjaavilla ratkaisuilla. Luonnonvarojen niukentuessa globaalisti meidän on myös löydettävä nykyistä resurssitehokkaammat tavat luonnonvarojen hyödyntämiseen.
Ilmastokriisin hillitseminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat radikaalimpaa muutosta ihmisten toimintaan kuin mitä yleisesti ymmärretään. Ihmisen toiminta ja käyttäytyminen saattaa kuitenkin olla jo saavuttamassa tarvitsemamme keikahduspisteen. Tällä hetkellä ihmiset ovat jo heränneet kestävämpään kuluttamiseen ja syömiseen. Kestävämmät elämäntavat valtavirtaistuvat. Fossiilisista polttoaineista luopumiselle on yhä enemmän vaihtoehtoja.
Kestävyyspaneelin julkaisussa Myönteinen tulevaisuus Suomelle puhutaan hankaluusharhasta, joka tarkoittaa käsitystä tarvittavasta muutoksesta hankalampana kuin mitä se todellisuudessa on. Harhaan liittyy käsitys muutoksesta jostain luopumisena, vaikka kyse on ihmisen ja luonnon kannalta kestävämmän ja hyvinvointia paremmin luovan tulevaisuuden rakentamisesta. Tämä harha on murrettava ja nähtävä vihreä siirtymä mahdollisuutena Suomelle, mahdollisuutena kehittää taloutta, luoda uutta osaamista ja vientimahdollisuuksia sekä vähentää eriarvoisuutta, ennen kaikkea mahdollisuutena jättää tuleville sukupolville mahdollisuus elää hyvinvoivalla planeetalla.
Arvoisa puhemies! Elämme tällä hetkellä monien kriisien maailmassa. Se kärjistää helposti keskustelua ja polarisoi mielipiteitä. Tällaisessa tilanteessa voi olla vaikea etsiä myönteisiä ja realistisia tulevaisuudennäkymiä. Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet ja edellytykset olla muulle maailmalle suunnannäyttäjä. Se edellyttää satsauksia laadukkaaseen koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Elinkeinoelämällä on tärkeä rooli tulevaisuuden ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Siihen meidän on fiksulla sääntelyllä ja kannusteilla ohjattava. Olemme jo tehneet Suomessa tärkeitä päätöksiä kiertotalouden valtavirtaistamiseksi, kulutuksen vähentämiseksi, liikenteen sähköistämiseksi, kasvipohjaisen ruokavalion suosimiseksi sekä uusiutuvaan energiaan siirtymiseksi. Tätä työtä on nyt määrätietoisesti jatkettava.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden haasteita emme voi etukäteen tietää, mutta kansanedustajina meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että lainsäädäntö pysyy maailman muutoksessa mukana ja luo pohjaa kestävän tulevaisuuden mahdollistaville ratkaisuille. Tarvitsemme päättäjiä, jotka katsovat rohkeasti tulevaisuuteen ja keskittyvät vaikuttamaan siihen, että saamme säilytettyä planeettamme elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-01-24T20:32:08,2023-01-24T20:37:07,Hyväksytty,1.1
2022_154_63,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Edustaja Virta poissa, edustaja Reijonen poissa, edustaja Kivisaari poissa, edustaja Könttä poissa, edustaja Pirttilahti poissa. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_64,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen maailmantaloudessa, eivät vähiten siksi, että pandemia pääsi vasta vähän aikaa sitten Kiinassa toden teolla valloilleen. Venäjän hyökkäyssodan alusta on tasan kuukauden kuluttua kulunut vuosi, eikä loppua ole näköpiirissä. Sota ja pakotteet ovat omiaan kasvattamaan taloudellista epävarmuutta, erityisesti Euroopassa. Ympäristölliset, taloudelliset, teknologiset ja yhteiskunnalliset muutostekijät vaikuttavat kaikki merkittävällä tavalla tulevaisuuteemme. Ilmastonmuutos, talouden iso kuva, teknologinen kehitys ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuus ovat meille olennaisia kehityskulkuja, jotka yhdessä määrittävät tulevaisuuttamme. Tehtävämme täällä eduskunnassa nyt ja jatkossa on tehdä sellaista lainsäädäntöä, että olemme mahdollisimman hyvin valmistautuneet tulevaisuuden haasteisiin. Ilmastonmuutos, globaali muuttoliike ja kriisit tarkoittavat myös Suomeen kohdistuvaa kasvavaa painetta, johon on varauduttava. Kansainväliset muuttoliikkeet haastavat Eurooppaa, kuten nyt käsittelyssä olevassa selonteossakin todetaan.
Arvoisa puhemies! Yksi asia, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota, on väestön vanheneminen ja työikäisen väestön väheneminen. Vanhushuoltosuhde kuvaa vähintään 65-vuotiaiden lukumäärän suhdetta työikäiseen eli 15—64-vuotiaaseen väestöön. Se on meillä nyt 35, joka on maailman neljänneksi korkein. Vanhushuoltosuhteen ennustetaan olevan 45 vuonna 2035, ja se voi nousta vuonna 2060 jopa 90:een riippuen syntyvyyden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Suomen väestönkasvua ylläpitää muuttovoitto ulkomailta. Nettomaahanmuutto on noin 16 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuttajat ovat muuta väestöä nuorempia, joten muutto vaikuttaa myös ikärakenteeseen sitä tervehdyttävästi. Olennaista tässä on maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kotoutuminen on avainasemassa, mutta erityisen vaikuttavaa on maahanmuuttajien kulttuurinen tausta. Lähtömaalla vaikuttaisi olevan suuri merkitys todennäköisyyteen sopeutua pohjoismaiseen yhteiskuntaan. Tämä on tullut viime vuosina selvästi ilmi Ruotsissa, ja olemme jälkijunassa tällä samalla tiellä. Tarvitsemme viisaita päätöksiä nyt ja tulevaisuudessa säilyttääksemme vakaan, toimivan, turvallisen ja puitteet hyvään elämään tarjoavan yhteiskunnan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-01-24T20:37:36,2023-01-24T20:40:47,Hyväksytty,1.1
2022_154_65,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Edustaja Hoskonen poissa, edustaja Strand poissa. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_66,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me olemme suomalaisessa päätöksenteossa tehneet valtavan paljon hyviä päätöksiä vuosikymmenten aikana, itsenäisyyden aikana, mutta siitä huolimatta tänä päivänä joudumme katsomaan tulevaisuuteen aika huolestunein mielin. Meillä on tavattoman paljon kipeitä ongelmia ratkottavana.
Viime aikoina ilmastopolitiikka ja ilmastonmuutos — joka sinänsä on varmasti tapahtumassa — on johtanut siihen, että meillä kaikkea toimintaa katsotaan ilmastonmuutoksen ja sen torjunnan näkökulmasta, ikään kuin uskoen, että Suomi pienenä promillekansakuntana maailmassa pystyisi tuon ongelman ratkaisemaan. Samalla kun on siihen keskitytty, on tehty monenlaisia päätöksiä, jotka ovat kansakunnan tulevaisuutta ajatellen hyvinkin arveluttavia ja jopa vahingollisia, ja suunnitteilla on varsinkin tämäntyyppisiä — muun muassa viittaan metsäpolitiikkaan ja siihen ylenmääräiseen suojeluintoon, jota EU ja kansallinen päätöksenteko kovastikin ovat ajamassa eteenpäin. Nyt onneksi ihan viime aikoina ilmastopolitiikka on jäänyt mielestäni sille reaalisesti kuuluvaan asemaan eikä enää määrää kaikkea, ja uskon, että seuraava eduskunta ja hallitus jo joutuvat ottamaan lusikan kauniiseen käteen ja toteamaan, mitkä ovat Suomen asema ja mahdollisuudet ja mikä on Suomen etu tässä kokonaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Toinen asia on EU:n ja euroalueen kehitys. Siellä on vakavia ongelmia, emmekä voi luottaa siihen, että tämä järjestelmä pysyisi pystyssä tulevina vuosina. Siihen on syytä varautua.
Kuten edustaja Kiviranta äsken, itsekin totean tämän väestökehityksen äärettömän huolestuttavana asiana. Syntyvyys on pudonnut sieltä, kun itse olen syntynyt, 100 000:n pinnasta jopa 40 000 lapsen tasolle, ja se on kohtuuton pudotus ja luo todella synkkiä varjoja kansakunnan tulevaisuuden ylle. Siihen on kiinnitettävä vakavasti huomiota, muun muassa perhepolitiikan ja monien muiden asioiden kautta.
Velkaantuminen on meillä vakava ongelma, josta paljon puhutaan, ja siihen on paneuduttava.
Ihan vielä lopuksi otan esille alueellisen kehityksen ja aluepolitiikan, jota nykyisin ei enää edes sanana käytetä. Meillä on huolestuttava kehitys myös laajoilla maaseutualueilla, kokonaisina maakuntina, jotka taantuvat ja joissa olevien ihmisten asemaan emme pysty riittävästi vaikuttamaan. Tämä puoli pitäisi ottaa myös jatkossa hyvin vakavasti, jotta myös alueellinen tasa-arvo voisi toteutua Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-24T20:40:52,2023-01-24T20:44:09,Hyväksytty,1.1
2022_154_67,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_68,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva valtioneuvoston tulevaisuusselonteko on hyvin laaja kokonaisuus, ja otan lyhyesti kantaa vain kahteen siihen liittyvään aihealueeseen.
Ensinnäkin totean, että selonteon useassa kohdassa nostetaan esille velkaantuminen, jonka edustaja Kankaanniemi myös äsken hyvässä puheenvuorossaan mainitsi. Valitettavasti tässä selonteossa velkaantumista käsitellään lähinnä globaalin tason ongelmana, vaikka myös Suomella on ilman muuta aihetta katsoa peiliin velkaantumisen vuoksi. Istuva hallituspohja on kasvattanut vaalikauden aikana valtionvelkaa peräti 40 miljardilla eurolla, ja nyt kun valtionlainojen korkotaso on noussut ja nousee edelleen, on julkisen talouden tila erittäin vaikea, ja tämä kaikki jättää seuraavalle eduskunnalle vain hyvin vähän liikkumavaraa.
Arvoisa puhemies! Muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston vaalikausiraportin mukaan Marinin hallitus on tehnyt joitakin päätöksiä, jotka ovat selkeästi rikkoneet julkisen talouden menokehysjärjestelmän periaatteita, ja näin toimittiin muun muassa kehysriihessä vuonna 2021 hallituksen ollessa ajautumaisillaan kriisiin. Tarkastusvirasto on suhtautunut epäillen myös sote-uudistuksesta tulevaisuudessa kertyviin säästöihin, ja voikin olla, että hallituksen tekemä sote-ratkaisu johtaa pikemminkin julkisten menojen nopeaan kasvuun — sen me näemme tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Veronmaksajien kantokyky on kaiken aikaa rajallisempi. Siihen vaikuttavat sekä velkaantuminen että nopea inflaatio ja elinkustannusten, kuten asumisen ja liikkumisen, nopea kustannuskehityksen nousu. Julkiset menot onkin pakko asettaa kevään eduskuntavaalien jälkeen tärkeysjärjestykseen. Valitettavasti nykyhallitus ei ole tähän pystynyt.
Arvoisa puhemies! Toisena tärkeänä ja myös hyvin ajankohtaisena asiana haluan vielä nostaa esille Suomen Nato-prosessin ja todennäköisen tulevan jäsenyytemme, vaikka emme vielä tiedäkään, milloin Turkki ja Unkari mahdollisesti ratifioivat Suomen ja Ruotsin jäsenyyden. Erityisesti Turkin kanssa näyttää olevan ongelmia.
Arvoisa puhemies! Tänään hallituksen taholta on annettu jossain määrin ristiriitaistakin viestiä siitä, eteneekö Suomi tarpeen mukaan jäsenyysprosessissa itsenäisesti, mikäli Ruotsin jäsenyys estetään Turkin toimesta pidemmäksikin aikaa — tai oikeastaan voi olla, että pahimmassa tapauksessa kokonaan. Mielestäni tässä on hyvin aiheellinen kysymys pohdittavaksi. Kyse on Suomen turvallisuudesta, ja on tärkeää, että myös tulevat sukupolvet voivat elää rauhallisessa ja turvallisessa Suomessa. Siksi Nato-jäsenyyden edistäminen on erittäin tärkeää Venäjän osoitettua täydellisen arvaamattomuutensa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+3.aspx,fi,Sami Savio,1314,2023-01-24T20:44:11,2023-01-24T20:47:34,Hyväksytty,1.1
2022_154_69,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_154_70,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tässä hallituksen lakiesityksessä säädetään iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä asiakasta kohti noudatettavan 0,7 työntekijän henkilöstömitoituksen siirtymäaikaa jatkettavaksi vaiheittain 1.12.2023 saakka. Eli kyseessä on niin sanottu hoitajamitoituslaki, jonka hallitus tällä kaudella on tuonut. Tarkoitus oli, että laki astuu voimaan 1.4.2023, mutta valitettavasti hallitus ei ole kyennyt tätä lakia toteuttamaan vaan on täysin epäonnistunut siinä, ja siksi mitoitusta siirretään joulukuulle voimaan tulevaksi. Eli hallitus siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle.
Arvoisa puhemies! Käsittelemme sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä. Siinä on perussuomalaisten vastalause. Se sisältää hylkäysesityksen, eli esitän, että tämä laki hylätään, ja samalla esitän meidän perussuomalaisten tekemät lausumat. Niitä on vastalauseessa yksi kappale ja erikseen jätettynä vielä kymmenen eli yhteensä 11 lausumaa. En lue niitä ääneen, vaan ne löytyvät teille jaettuina pöydiltä sitten, kun asiasta äänestetään.
Arvoisa puhemies! Yhä useampi ihminen pelkää ikääntymistä ja vanhuutta. Millaista on hyvä vanhuus, kysyttiin Vanhustyön keskusliiton tutkimuksessa. Hyvä vanhuus on elämää ilman pelkoa ja syrjintää — kunpa voisimme viettää tällaista vanhuutta. EETU ry teki kyselyn ”Huomisen kynnyksellä”, joka kertoi, että 55—84-vuotiaista peräti 73 prosenttia piti suomalaisten vanhustenhoivapalvelujen laatua huonona, ja he toivoivat, että laaturikkomuksiin myös puututaan nopeasti.
Arvoisa puhemies! Se, että henkilöstömitoitus olisi noussut huhtikuun alusta 0,7:ään, on keino ennaltaehkäistä huonoa vanhustenhoitoa, tuoda sinne lisää apukäsiä ja parantaa suomalaista vanhustenhoidon tilaa.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erittäin valitettavana, että hallitus on epäonnistunut sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa itse asettamassaan aikataulussa hallituskauden aikana. Ikääntyneiden hoivan puutteet ovat kansallinen häpeäpilkku, ja se, että pääministeri Marinin hallitus ei kyennyt ratkaisemaan ongelmaa, jonka on tunnistanut jo hallituskauden alussa, vaan siirtää tilanteen ratkaisun seuraajalleen, kertoo osaltaan hallituksen ja sen toteuttaman sote-uudistuksen epäonnistumisesta.
Oppositio on nostanut lukuisissa yhteyksissä esiin huolen vanhuspalveluiden tilasta sekä sote-rahoituksen riittämättömyydestä, mutta hallitus ei ole reagoinut tiedossa oleviin ongelmiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla. Nyt on maito kaatunut. Hyvinvointialueilta puuttuu rahaa, terveydenhuollosta puuttuu henkilöstöä, hoitajia, lääkäreitä. Ikääntyneiden ihmisten hoivapaikkoja on ajettu alas, päivystykset ovat tukossa, koska sinne menneet ikäihmiset eivät pääse jatkohoitoon. Seuraa pyöröovi: ambulanssilla päivystykseen, ambulanssilla takaisin tyhjään, yksinäiseen kotiin. Kotihoidosta puuttuu työntekijöitä, ei heitä ole. Hoitajat ovat kaikonneet, johtuen varmasti myös koronan aiheuttamista paineista, siitä, että hallitus ei reagoinut huomioimaan hoitajien raskasta työtaakkaa esimerkiksi erillisillä koronakorvauksilla.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hoitajamitoitukseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi hallitus on heikentänyt sairausvakuutuslain mukaisia hoidon ja tutkimuksen korvauksia tai lääkekorvauksia jo vuoden 2023 alusta mutta ei ole perunut tai siirtänyt näitä leikkauksia esittämästään hoitajamitoituksen voimaantulon siirrosta huolimatta. Valiokunnan kuulemisessa sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, että kahdeksan kuukauden helpotus täysimääräisen mitoituksen saavuttamisessa merkitsee julkisten ja yksityisten palvelutuottajien henkilöstökustannuksissa noin 55 miljoonan euron säästöä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee osoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan järjestämisen kannalta välttämätön rahoitus siten, ettei säästöjä haeta vanhuspalveluista puutteelliseksi todetun hoivan tasosta ja jo nykyisellään riittämättömän henkilöstön työhyvinvoinnista leikkaamalla, koska tämä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että alan veto- ja pitovoima heikkenevät entisestään ja henkilöstön rekrytointi on jatkossa entistä vaikeampaa. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokunta- ja eduskuntaryhmä ehdottaa, että tämä lakiesitys hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T15:33:43,2023-01-24T15:39:16,Tarkistettu,1.1
2022_154_71,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_72,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juvosen hylkäysesitystä ja ehdotan seuraavaa kristillisdemokraattien lausumaa: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä eduskunnalle esityksen, jossa määritellään uskottava tiekartta iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä sovellettavan hoitajamitoituksen korottamiseksi sisältäen keinot hoitajamitoituksen edellyttämien lisärahoituksen ja lisähenkilöstön palkkaamisen toteuttamiseksi.”
Arvoisa puhemies! Koko tämän vaalikauden ajan eduskuntaryhmämme on toistuvasti eri yhteyksissä nostanut vanhustenhoidon hälyttävän tilan esiin ja vaatinut hallitukselta toimia, joilla henkilöstömitoitus, resurssit, riittävä rahoitus saataisiin turvattua. Hallitushan asetti marraskuussa 2021 työryhmän valmistelemaan näitä ratkaisuja, mutta ei sieltä ole tullut konkreettisia esityksiä. Me olemme edelleen tässä onnettomassa tilanteessa.
Henkilöstömitoituksen säätäminen oli ennen viime eduskuntavaaleja yksi keskeisimmistä vaalilupauksista, johon puolueet sitoutuivat vasemmalta oikealle, eli nostamaan henkilöstömitoitus vanhuspalveluiden ympärivuorokautisessa hoidossa 0,7 hoitajaan ikäihmistä kohti. Eduskuntaryhmämme on edelleen tähän sitoutunut, mutta ongelmana on se, että hallitus ei ole tämän vaalikauden aikana tuonut sellaisia esityksiä, joilla olisi henkilöstö ja resurssit turvattu. Ja nytkin hallitus jättää tämän aivan keskeisen vaalilupauksen seuraavan hallituksen toteutettavaksi eikä ole tarttunut esimerkiksi siihen esitykseen, mitä kristillisdemokraatit esittivät vaihtoehtobudjetissa ja mistä täällä salissa äänestettiinkin, että 500 miljoonaa euroa olisi tänä vuonna lisätty sote-rahoitusta juuri tämän hoitajapulan ratkaisemiseksi. Ja tässä totean, että kristillisdemokraatit ovat muuten myös ainoa oppositioryhmä, jolla oli vaihtoehtobudjetissa tämä resurssilisäys vanhus- ja terveyspalveluihin.
No, nyt olemme vaalikauden lopussa, ja meillä on käsiteltävänä tämä esitys, jossa asia lykätään seuraavalle vaalikaudelle. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä ei ole esitetty sellaisia keinoja, joilla pystyttäisiin edes takaamaan, että henkilöstömitoitus tämän vuoden joulukuun alusta toteutuisi. Millä keinolla hallitus aikoo vakuuttaa meidät siitä, että olisimme joulukuussa tosiasiassa paremmassa tilanteessa?
Meillä seuraavan kymmenen vuoden aikana eläköityy neljäsosa sairaanhoitajista ja kolmasosa lähihoitajista. Tiedämme, että moni hoitoalan ammattilainen suunnittelee tälläkin hetkellä alan vaihtoa. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista viidennes, noin 70 000, tekee töitä jossain muussa kuin oman alansa työssä, ja sen vuoksi todellakin tarvittaisiin pikaisesti toimia, jotka kannustaisivat myös osaa näistä hoitajista palaamaan reservistä alalle ja myös pysymään alalla, ja kyllä tämä vaatisi myös rahaa.
Tällä kristillisdemokraattien esittämällä panostuksella voitaisiin mahdollistaa kilpailukykyisempi palkkaus sekä lähihoitajille että sairaanhoitajille. Me tarvitsemme myös lisää koulutuspaikkoja, ja tarvitaan myös verotuksellisia kannusteita eläkkeelle siirtyneille ammattilaisille, joilla vielä olisi intoa ja voimia keikkailla hoitotyössä. Tarvitaan myös panostuksia omaishoidon tukeen. Tuki tulee saada esittämällämme tavalla verovapaaksi ja omaishoitajien tukipalvelut riittäviksi.
Hallitus on yrittänyt paikata henkilöstömitoituksen rahoitusta romuttamalla yksityisen hoidon sairausvakuutuskorvaukset, Kela-korvaukset, vastoin parlamentaarisen työryhmän ja asiantuntijoiden kantaa ja näkemyksiä. Tätä pidän erittäin epäonnistuneena, koska tämä tulee ruuhkauttamaan entisestään julkista terveydenhuoltoa, heikentämään ikäihmisten saamia terveyspalveluja, vaikeuttamaan pienituloisten pääsyä erikoislääkärille tai fysioterapiaan. Koronakauden jälkeen olisi pikemmin tarvittu sitä, että Kela-korvauksia olisi tilapäisesti korotettu, jotta pahenevat hoitojonot voitaisiin purkaa ja jotta myös se epäinhimillinen taakka, joka hoitajilla työssään on, voisi keventyä. Silloin pystyttäisiin paremmin turvaamaan myös vanhustenhoidon kriisiytyneet palvelut.
Meidän on varauduttava siihen, että vanhustenhoidon ongelma on tulevina vuosina entistä isompi asia, sillä väestö vanhenee ja ihmiset myös elävät pidempään, mikä on hyvä asia, mutta samalla hoidon tarve lisääntyy entisestään. Ikäihmiset ovat tehneet suuren työn hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamisessa, ja kyllä he ansaitsevat hyvän hoidon ja hoivan elämänsä loppuvaiheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-24T15:39:24,2023-01-24T15:45:32,Tarkistettu,1.1
2022_154_73,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Näin, kiitos. — Edustaja Laiho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_74,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tässä lakiesityksessä iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen porrastamista eli tämän niin sanotun hoitajamitoituslain toimeenpanon lykkäämistä. Henkilöstömitoitus on hankaloittanut vanhusten hoitoonpääsyä ympäri Suomen jo nykyisellään, kun mitoitusta on nostettu 0,60:een. Vaikka henkilöstömitoituksen porrastaminen nyt tässä esityksessä joillakin kuukausilla jonkin verran helpottaa lain vaatimuksia, niin 0,7:n siirtyessä myöhemmäksi, eli joulukuulle, henkilöstön lisäystarve vuonna 23 on edelleen kova, eikä tässä esityksessä ole annettu mitään lisätyökaluja, millä tähän henkilöstön saatavuusongelmaan vastattaisiin.
Kokoomuksen mielestä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei paranna vanhuspalvelujen hoivan tilannetta vaan ainoastaan siirtää ongelmaa eteenpäin, kun henkilöstöä ei ole saatavissa ja kotihoidossa tarvitaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Siellä on tällä hetkellä erittäin huutava tarve ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja osaamisesta. Kokoomus ei kuitenkaan esitä tämän lain hylkäämistä, koska tällä hetkelläkin Suomessa on tuhansia ympärivuorokautisen hoivan paikkoja suljettuna tämän henkilöstömitoituksen takia. Tietenkään me emme voi tässä tilanteessa lähteä nostamaan mitoitusta 0,7:ään, vaan sitä pitää tietenkin siirtää, mutta työkaluja siihen tarvitaan.
Kokoomus on jättänyt kuitenkin lausumaehdotukset, jotka kuuluvat seuraavalla tavalla:
”Eduskunta edellyttää, että henkilöstömitoituksen toimeenpanon vaikutuksia seurataan, jotta ei heikennetä kotihoidon tilannetta ja ympärivuorokautisten hoivapaikkojen saatavuutta.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa kiireellisellä aikataululla esityksen, jossa voidaan hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi ja huomioida ne henkilöstömitoituksessa.”
”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä esitykset sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuden sekä veto- ja pitovoiman turvaamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.”
Tässä siis meidän esittämämme lausumaesitykset.
Kokoomus ei näe myöskään järkevänä, että vähimmäismitoitusta nostetaan huhtikuun alusta 0,65:een, kuten tässä lakiesityksessä on esitetty. Tämä on tietynlainen käsienpesu hallitukselta, joka yrittää kertoa, että kyllä he tätä esitystä vievät eteenpäin.
Suomeen tarvittaisiin pikaisia toimia ja resursseja alalla olevien työntekijöiden työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseksi sekä henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Riittäviä tukipalveluja pitää varmistaa niin, että ammattitaitoinen henkilöstö voi keskittyä itse hoivatyöhön. Hoiva-avustajien lisäämistä vanhuspalveluissa tulee edistää ja työperäisen maahanmuuton tuloa edistää.
Arvoisa puhemies! Me olemme nyt jo tilanteessa, että hoitajapula on johtanut hoivakotien sulkemiseen ja siihen, ettei vanhuksia ole voitu ottaa vastaan hoivakoteihin kiristyneen henkilöstömitoituksen takia, ja tämä nähdään tällä hetkellä myös päivystysten ruuhkautumisena. Henkilöstövajauksen korjaaminen edellyttää kiireellisiä valtakunnallisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, ei lisävelvoitteita lakiin. Lakiesityksessä esitetään vain velvoitteita, mutta keinot henkilöstön riittävyyden parantamiseksi puuttuvat.
Hallitus asetti myös vuonna 21 työryhmän valmistelemaan ratkaisuja sote-alan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Mitä ratkaisuja sieltä työryhmästä nousi? Ei käytännössä mitään. Toimet ovat auttamattomasti myöhässä, sillä hoitoa ja hoivaa ei pystytä tarjoamaan tarpeisiin nähden, ja on merkittävä riski, että hoitajapulan vuoksi toimintayksiköitä joudutaan edelleen jatkossa sulkemaan. Itse asiassa tämän hallituksen aikana vanhusten hoito on mennyt vain alamäkeä siitä, mistä lähdettiin liikkeelle, kun tämä hallitus aloitti työnsä. Hallituksen viivyttely henkilöstön veto- ja pitovoimaa sekä saatavuutta lisäävien toimien varmistamisessa on käsittämätöntä, sillä jo Juha Sipilän hallituksen aikana asetettiin vanhuspalveluiden kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä, jonka oli tarkoitus arvioida ja kehittää vanhusten palveluja kokonaisuutena.
Kokoomus näkee myös tämän lakiesityksen puutteena sen, ettei tässä ole hyödynnetty niitä teknologisia mahdollisuuksia, mitä voitaisiin nykyaikana hyödyntää. Meillä on siis lakiesitys, missä teknologiaa ei ole huomioitu millään tavalla — nykyaikana. Hoidossa ja hoivassa voidaan käyttää nykyisin moderneja valvontaan ja seurantaan liittyviä ratkaisuja, joilla voitaisiin parantaa esimerkiksi yöaikaista asiakas- ja potilasturvallisuutta.
Omaishoitoa ei myöskään ole huomioitu. Haluan muistuttaa, että omaishoito muodostaa muiden sote-palveluiden kanssa kokonaisuuden, joka tukee koko omaishoitoperheen turvallista arkea ja hyvää elämänlaatua. Valitettavasti omaishoito näkyy edelleen liian kapeana osana vanhuspalveluiden uudistusta ja on jäänyt käytännössä tämän hallituskauden aikana huomiotta.
Säädetyn henkilöstömitoituksen toimeenpanossa eteneminen ilman, että voidaan turvata henkilöstön saatavuus ja esittää ratkaisuja, miten tämä henkilöstömitoitus myös käytännössä toteutetaan niin, ettei heikennetä muiden vanhusten palvelujen laatua ja turvataan terveyden sote-henkilöstön riittävyys koko sote-sektorilla — siihen tämä hallitus ei ole millään tavalla vastannut, ja tämä on vastuutonta politiikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2023-01-24T15:45:42,2023-01-24T15:52:34,Tarkistettu,1.1
2022_154_75,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_154_76,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on kannatettava, sillä hoitajavaje on niin valtaisa, ettemme pysty toteuttamaan henkilöstömitoitustavoitteita niin nopealla aikataululla kuin oli tarkoitus. Henkilöstömitoitus on kuitenkin tärkeää toteuttaa, sillä se tuo inhimillisyyttä sekä hoitoon että hoitajien työolosuhteisiin ja sillä tavalla lisää myöskin alan veto- ja pitovoimaa. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Meidän on uskallettava perusteellisesti analysoida, miksi hoitotyö ei houkuttele, ja tätä näkökulmaa pohdin tässä puheenvuorossani.
Minulla on pitkä näkökulma hoitotyön ammatteihin, ja pystyn pitkällä perspektiivillä kertomaan, mikä on muuttunut. Muutos ei ole tapahtunut tällä kaudella, vaan sen juuret ovat kauempana. Hoitajapula ei siis ole mikään yllätys. Tätä on ennakoitu jo yli kymmenen vuotta, ja meidän onkin kaikkien syytä kysyä itseltämme, miksi emme ole reagoineet tähän ennakointitietoon ja olemmeko tehneet osittain jopa huonoja päätöksiä. Esimerkiksi siinä vaiheessa, kun lähihoitajakoulutuksesta poistettiin pääsykokeet, moni kokenut lähihoitaja koki sen ammatin aliarvostamisena. Sain paljon ihmettelyä siitä, miten päättäjät voivat ajatella, että lähihoitajan ammattiin opiskelemaan voidaan ottaa kenet tahansa. Tämä päätös johti sellaiseen ajattelutapaan, että lähihoitajaksi pääsee opiskelemaan kuka tahansa, ja tämä heikensi myöskin ammatin arvostusta.
Vaikka puhumme virallisesti hoitotyön ja hoitajien arvostamisesta, niin se ei aina näy käytännössä. Täälläkin olen monta kertaa kuullut puhuttavan, että hoitotyössä tarvitaan käsipareja. Kukaan ei varmasti tarkoita mitään pahaa tällä, mutta hoitajat eivät halua olla käsipareja. Laadukas hoitotyö edellyttää käsien ja jalkojen lisäksi myös sydäntä, eli oikeaa asennetta, ja erityisesti aivoja, eli osaamista eli teoriatietoa. Olen saanut paljon palautetta hoitajilta, että ymmärtävätkö käsipareista puhujat, miten vaativaa työtä hoitotyö on. Arvostamattomuus tulee esille myös joissakin lakiesityksissä.
Vanhuspalvelulain yhteydessä oli esitys siitä, että turvapuhelinkäyntejä voivat tehdä jatkossa myös vartijat. Tämä esitys kariutui perustuslakivaliokuntaan tietosuoja-asioiden takia; kuitenkin sosiaali- ja terveysvaliokunta ilmeisen yksimielisesti oli sitä mieltä, että jatkossa on selvitettävä, voisivatko vartijat jatkossa tehdä näitä tehtäviä. Toivottavasti tätä selvitystä ei kukaan koskaan tee, ja viimeistään keskustelu turva-alan koulutuksesta on tuonut ymmärrystä siihen, ettei vartijoita ole koulutettu kohtaamaan muistisairaita henkilöitä tai auttamaan tai avustamaan ikäihmisiä esimerkiksi kaatumistilanteessa. Tästäkin keskustelusta syntyi monelle hoitotyöntekijälle sellainen käsitys, että lainlaatijat ovat sitä mieltä, että hoito- ja auttamistyössä voi olla kuka tahansa, tarvitaan vain niitä käsipareja.
Silloin kun minä olin kauan sitten sairaanhoitajana, osastonhoitajana, ylihoitajana ja terveydenhuollon opettajana, hoitotyö oli vetovoimainen ala siksi, että silloin hoitotyö kehittyi omana ammattinaan. Hoitotyön tutkimusta tehtiin ja kliinistä hoitotyötä kehitettiin hoitoyhteisöissä. Kehittämistä arvostettiin ja sille annettiin resursseja. Nyt monia hoitajia uuvuttaa se, ettei kehittämistyöhön ole mitään mahdollisuuksia eikä hoitotyötä arvosteta samalla tavalla omana alanaan. Tämä näkyy esimerkiksi seuraavasti: sote-lainsäädännössä ei mainita hoitotyön johtamista millään tavalla, vaikka lähes 60 prosenttia kaikista sote-alan työntekijöistä on hoitotyötaustaisia.
Hoitotyön tutkimussäätiön toiminta on joka vuosi vaakalaudalla rahoituksen suhteen, vaikka säätiö tekee tärkeää työtä tutkimusnäyttöön perustuvien hoitotyön suositusten ja näyttövinkkien laatimisessa. Lääketieteen Käypä hoito -suositusten rahoitusta ei kukaan kyseenalaista, mutta hoitotyön puolella samaa työtä tekevä Hoitotyön tutkimussäätiö joutuu aina budjettineuvotteluissa toteamaan, että tässä ne rahat loppuivat. Hoitotyön suositusten avulla kliinisen hoitotyön kehittäminen olisi mahdollista hoitotyössä pienemmilläkin resursseilla. Säätiö saa jatkuvasti toiveita uusien suositusten tekemiseen, mutta niukkojen resurssien takia moni pyyntö jää toteutumatta.
Viimeisenä nostan esille urakehityksen puutteet. Olen jokaisena kolmena kansanedustajakautenani nostanut eri tavoin esille hoitotyöntekijöiden peruskoulutuksen jälkeisen kliinisen hoitotyön jatkokoulutustarpeen. Meillä on valtava pula muistihoitajista, diabeteshoitajista, reumahoitajista ja niin edelleen. Sote-uudistus on entisestään tuonut esille näiden erikoiskoulutettujen hoitotyön ammattilaisten tarpeen, sillä peruskoulutuksessa ei saa valmiuksia tämänkaltaisiin erityistehtäviin, ja rakenteiden uudistaminen tarkoittaa yhä enemmän myös hoitajavastaanottoja. Myös esimerkiksi hoiva-avustajien tullessa vanhustenhoitoon tarvitaan samalla myös muistihoitajia kouluttamaan ja tukemaan uutta työntekijäryhmää ja varmistamaan toiminnan laatua työyhteisöissä. — Tässä yhteydessä haluan myös muistuttaa siitä, että vammaispalveluissa on vähintään yhtä suuri henkilöstöpula kuin ikäihmisten hoidossa ja hoiva-avustajat eivät ole oikea ryhmä auttamaan vammaispalvelujen henkilöstöpulassa. Siksi toivon, että Kehitysvammaliiton ehdotus yhteisavustajakoulutuksesta otettaisiin valmisteluun.
Arvoisa puhemies! Aiemmin erikoistumiskoulutukset olivat tärkeä väylä erityisesti sairaanhoitajien urakehitykselle, mutta ammattikorkeakoulu-uudistuksen myötä tämä väylä ei ole enää samalla tavalla käytettävissä. Saan ministeriöstä kyselyihin aina saman vastauksen, eli että ammattikorkeakoulut kyllä voivat alueellaan järjestää erikoistumiskoulutuksia haluamallaan tavalla. Tämä ei kuitenkaan käytännössä toimi, sillä koulutukset ovat maksullisia eikä niillä ole yhtenäisiä laatukriteereitä. Tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja vaatimustasokuvaukset näille koulutuksille. Käsittääkseni ministeriössä on jo usean vuoden ajan, siis jo edellisillä hallituskausilla, ollut selvitystyötä tästä asiasta, mutta valmista ei ole tullut.
Arvoisa puhemies! Koulutuspaikkojen lisääminen ammattien peruskoulutukseen tai työvoiman tuominen ulkopuolelta eivät auta, vaikka ne ovat ihan hyviä toimenpiteitä, jos edellä mainittuja arvostukseen liittyviä asioita ei saada kuntoon. Hoitotyöntekijät haluavat kehittää työtään, he haluavat koulutus- ja urakehitysmahdollisuuksia, hyvää johtamista ja työnsä arvostamista omana ammattialana. Monia näitä asioita voidaan toki edistää hyvinvointialueilla, mutta myös valtakunnallisia lainsäädännöllisiä päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan.— Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-24T15:52:38,2023-01-24T15:59:18,Hyväksytty,1.1
2022_154_77,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_78,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kannatan ensinnäkin edustaja Räsäsen tekemää lausumaehdotusta ja myöskin tätä lain hylkäysehdotusta edustaja Juvosen jo aiemmin tekemänä. Miksi? Sen tähden, että tämä henkilöstömitoituksen nosto 0,7:ään ympärivuorokautisessa hoivassa oli ihan keskeinen vaalilupaus, jolla tämä nykyinen hallitus nousi valtaan. Tämä oli ihan keskeinen, ja voi sanoa, että kaikissa vaalitenteissä, kaikissa keskusteluissa tämä hallitus sanoi, että tämä tullaan toteuttamaan. Kuinka sitten kävi? Hallituspuolueitten edustajat kertoivat ennen vaaleja, että tällaiset asiat hoidetaan parin tunnin työnä lakikirjaan, ja näin sitten todellakin kävi, ja valitettavasti näin kävi, koska hallitus ei huolehtinut siitä, että olisi ollut riittävät resurssit henkilöitten palkkaamiseen ja myöskin tuolla alalla toimivien ihmisten virkojen ja toimien asettamiseen. Eli tämä todellisuus ja ne lupaukset, mitä annettiin ennen vaaleja, todella järkyttävällä tavalla eroavat toisistaan. Me jokainen tiedämme ne hätähuudot, mitä terveydenhuollosta, mitä vanhustenhoivasta ja kotihoidosta kuullaan tällä hetkellä, miten ala on isossa kaaoksessa, ja meidän terveydenhuoltomme on huonommassa jamassa kuin mitä se oli neljä vuotta sitten, ja tietysti hyvinvointialueitten aloittaminen on tuonut omat paineensa tähän.
Marraskuussa 2021 hallitus heräsi sitten siihen, että pelkästään parin tunnin työ lakikirjaan ei nyt riitä vaan nyt tarvittaisiin työryhmä, joka lähtee pohtimaan, millä tavalla tätä alan työvoimapulaa voidaan lähteä ratkaisemaan — siis vuonna 2021. Kristillisdemokraatit joka ikisessä vaihtoehtobudjetissaan ovat tällä kaudella muistuttaneet siitä, että nämä asiat eivät synny ilman resursseja, ja me olemme jokaisessa vaihtoehtobudjetissa puoli miljardia esittäneet siihen, että me pystyisimme saamaan alalle riittävästi resursseja, joilla pystyttäisiin myöskin huolehtimaan työvoiman saatavuudesta. Nyt sitten tämä hoitajamitoituksen toimeenpaneminen on lykätty seuraavalle hallitukselle, ja on todella surullista, että hallitus ei korjannut näitä tekemiään virheitä.
Kela-korvausten poisto tässä yhteydessä niin, että sillä lähdettäisiin tätä henkilöstömitoitusta paikkaamaan: Nyt on saatu aikaiseksi se, että on viety Kela-korvaukset pieni‑ ja keskituloisilta mutta silti henkilöstömitoitusta ei ole pystytty toteuttamaan. Eli on tehty kaksinkertainen virhe, ja siinä mielessä tämä entisestään lisää julkisen puolen ruuhkia, ja pieni‑ ja keskituloisille on mahdotonta hakea apua esimerkiksi erikoislääkärin vastaanotolta.
Siinä mielessä todellakin tätä hallituksen esitystä ei voi muuta kuin vastustaa, ja hallitus on pistettävä vastuuseen siitä, että he ovat tehneet katteettomia vaalilupauksia ja niillä sitten ratsastaneet valtaan. [Leena Meri: Kyllä, juuri näin, nimenomaan katteettomia vaalilupauksia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-24T15:59:22,2023-01-24T16:02:46,Hyväksytty,1.1
2022_154_79,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_80,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitusta ollaan siis myöhentämässä vuoden loppuun. Ollaan tilanteessa, jossa meillä henkilöstö ei riitä, ja ollaan ikään kuin pakon edessä. Kai se tässä tilanteessa on hyväksyttävä, mutta eihän tämä tilanne mitenkään optimaalinen ole.
Ihan en osta sitä syytöstä, että hallitus siirtää seuraavan hallituksen niskaan asian. On tässä kuitenkin henkilöstömitoitusta koko ajan nostettu. Se on nyt 0,6, ja se tämän esityksen mukaan olisi kuitenkin 0,65. Mutta selväähän se on, että tämä olisi ollut asia, joka olisi pitänyt hoitaa mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.
Minua huolettavat nyt erityisesti viime viikkoina julkisuudessa käytetyt puheenvuorot, että henkilöstömitoitusta ei tarvittaisi lainkaan tai että siitä pitäisi luopua kokonaan. Vähän jo ajattelin, että tällainen keskustelu olisi jäänyt taakse, mutta niin ei ilmeisesti sitten ole. On nyt kuitenkin hyvä muistaa, että se 0,7 ei ole mikä tahansa nopalla heitetty luku vaan se on asiantuntija-arvio siitä, millaisella henkilöstöllä iäkkäiden perusoikeudet kyetään turvaamaan laitoshoidossa — siis mitä tarvitaan, jotta iäkkäiden perusoikeudet kyetään turvaamaan laitoshoidossa. No, kääntäenhän tämä tietysti tarkoittaa, että nyt kun meillä on mitoitus alle sen, niin iäkkäiden perusoikeuksia ei ole turvattu siellä laitoshoidossa, ja on aivan selvää, että sellainen tilanne ei voi jatkua. 
Minkä takia sitten tarvitaan tällaisia mekaanisia henkilöstömitoituksia, kun myös tätä sääntelytapaa on arvosteltu? Kaikki pitempään politiikassa olleet tietävät, että vuosikymmenten ajan on jatkuvasti, toistuvasti, eri puolilta Suomea, erilaisista kunnista tullut ilmi väärinkäytöksiä ja laiminlyöntejä suhteessa vanhustenhoitoon ja ne ovat olleet tyypillisesti tilanteita, joissa asiaan puuttuminen on viipynyt ja asian korjaaminen on viipynyt ja on ollut hyvin vaikea osoittaa, mikä on se koko vahinko ja kuka siitä on vastuussa, kun sitten lopulta asioihin on tartuttu. Tämän takia tarvitaan selkeitä, numeraalisia mittareita, vaikka tiedossa hyvin on, että ne todennäköisesti siirtävät vilunkia johonkin muualle — on hyvin mahdollista, että henkilöstömitoituksen kasvattamista kompensoidaan esimerkiksi sillä, että kotihoidossa sitten meillä on henkilöstövajetta. Kuitenkin ajattelen, että tämä on hyvä suunta sen takia, että kun näitä rajoja tehdään — ja niitähän on tehty tässä vuosien varrella, eli tämä ei ole mitenkään ainoa alue sosiaali- ja terveysalalla, missä on numeraalisiin rajoihin jouduttu menemään — joka kerta ne nostavat kuitenkin sitä rimaa, missä menee hyväksyttävän taso, missä on se, missä peli vihelletään poikki, ja mikä on hyväksyttävä kesto niiden ongelmien käsittelylle, niin että ei voi olla niin, että huomataan, että jossain laitoksessa ovat asiat hullusti ja sitten kahden vuoden päästä tapahtuu jotain. Sen vuoksi minusta niissäkin tapauksissa, joissa oletetaan, että säännös aiheuttaa ongelmia jossakin muualla, niitä säännöksiä tällaisissa asioissa kannattaa tehdä.
Miksi tätä asiaa ei hoideta pelkästään lisäämällä sinne rahaa? Rahaahan me saadaan, kun velkaa otetaan, niin kuin nyt on nähty tästä Ukrainan sodasta ja korona-ajasta ja vaikka mistä viime aikoina. Sen takia, että meillä yksinkertaisesti ei ole ihmisiä tekemään niitä töitä. Me ei pystytä tällä väestösuhteella nopeasti saamaan ihmisiä riittävästi laitoshoitoon, jotta me pystyttäisiin tämä ratkaisemaan, vaikka sitä rahaa tässä tilanteessa lisättäisiin. Tämä on iso ongelma, koska näillä syntyvyysluvuilla ei näytä siltä, että meille kauheasti väestöä lisää tulisikaan. Jos me ratkaistaan tätä asiaa pelkästään kouluttamalla ihmisiä tai parantamalla työehtoja, jotka ovat aivan välttämättömiä asioita, jotta saadaan muilta aloilta ihmisiä hoiva- ja hoitoalalle, se tuottaa työvoimapulaa siellä muualla, koska demografia on mikä on ja meillä on se työvoimapula myös monilla muilla sellaisilla aloilla, joilla on pitkälti saman koulutusprofiilin omaavia ihmisiä, esimerkiksi päivähoidossa. Eihän sekään ole hyvä kehitys, että päiväkodeista hoitajat sitten lähtevät vanhushoivaan. Se on vain ongelman siirtoa toisaalle.
Näen, että on kaksi asiaa, mitä me tässä tilanteessa tarvitaan: Koulutusjärjestelmää on muutettava niin, että se mahdollistaa riittävän generalistiset tutkinnot, jotta alan vaihto sen mukaan, miten työmarkkinat kehittyvät, on nykyistä helpompaa, nopeampaa ja kätevämpää tehdä myös työn ohessa. Ja toinen: Me väistämättä tarvitaan ainakin tähän suurten ikäluokkien kysymykseen myös muualta tulevaa työvoimaa. Olen kyllä aika huolissani siitä, millaisilla korteilla sitä työvoimaa tällä hetkellä sieltä ulkomailta ollaan rekryämässä. En nyt tässä yhteydessä puhu harmaasta työstä, mutta ihan niin kuin laillisellakin puolella me ollaan valmiit ottamaan tänne jonkun muun kouluttamia ihmisiä töihin, kuitenkin sellaisilla pelisäännöillä, että näiden ihmisten perheet eivät saa tänne tulla, ja he näkevät lapsiaan ehkä sitten vuoden kahden välein, jos näkevät. Tämä käytännössä tuottaa paitsi sen, että me emme ole kauhean houkutteleva maa sitten tulevaisuudessa, myös sen, että ihmiset eivät viihdy täällä pitkään, joten se tuottaa sen, että se rekrytointiongelma meillä tulee myös jatkossa jatkumaan. Yksi vaihtoehtohan, miten tätä voisi ratkaista, on perherekrytoinnin lisääminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-01-24T16:02:48,2023-01-24T16:10:04,Hyväksytty,1.1
2022_154_81,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_82,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Kontula sanoi, että raha ei auta ja että suurin ongelma on pula hoitajista. No, herää kysymys, miksi olemme tässä tilanteessa. Vai onko se uutinen, että meillä on vanheneva väestö? Ikään kuin tämä ongelma olisi syntynyt nyt tällä hallituskaudella. Vastaus on ”ei”. Tästä on puhuttu pitkään.
Muistan itse, kun nuorena politiikan saralla kävin Ruotsissa ja siellä eräässä seminaarissa puhui pitkäaikainen ja kokenut lääkäri Jerzy Einhorn, joka lausui näin — teemana oli vanhushoiva: ”Vården bakom en knapp är en myt.” Eli ’vanhustenhoiva napinpainalluksen takana on pelkkä myytti’, siis että me kuvittelemme, että kotihoito olisi pelastanut tämän pulman. Tästähän puhuttiin jo 20 vuotta sitten, että meidän pitää lisätä kotihoitoa ja sitten voimme vähentää vuodepaikkoja. Nyt me ollaan tässä tilanteessa, että ne, jotka tarvitsisivat vanhushoivaa, joutuvat akuutin sairauden takia päivystykseen ja sitten päivystyksessä oleva henkilökunta joutuu hoitamaan vanhukset siellä päivystyksessä, mikä taas rasittaa erikoissairaanhoitoa. Ihmettelen kyllä, että tässä on mennyt monta hallituskautta eikä tätä sote-uudistusta ole onnistuttu tekemään paremmilla ehdoilla ja sääntelyllä kuin mitä nyt tässä mentiin, ja sen takia meillä on tämä ongelma nyt käsillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-24T16:10:04,2023-01-24T16:11:51,Hyväksytty,1.1
2022_154_83,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_84,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä nyt vähän nolo päivä. Hoitajamitoituksen piti tulla voimaan 1.4. tänä vuonna, se olisi ollut aprillipäivä. No niin. Mitä hallitus on nyt tekemässä? Hallitus on perumassa ja lykkäämässä tätä lupaustaan, minkä piti tulla voimaan. Tämä lykätään nyt sitten tulevaksi vasta seuraavan hallituksen ollessa jo pelissä.
Noloksi sen tekee myös se, että tähän on otettu rahoja, tähän hoitajamitoitukseen on säästetty rahoja. Niitä rahoja on otettu muun muassa laboratoriotutkimuksista, kuvantamisesta, korvauksista on vähennetty, kuntoutuksesta, sairausvakuutuslain korvauksista ja lääkekorvauksista. Elikkä niitä rahoja on otettu jo pois, mutta kuinka ollakaan, sitä hoitajamitoitusta ei nyt tullutkaan.
Tietysti herää kysymys, mihinkä ne rahat nyt ovat sitten menneet tai menossa, kun niitä ei laitettukaan tähän hoitajamitoitukseen. Jotenkin välillä tuntuu, että rahaa sinne Afrikkaan kyllä riittää. Ja tämä translain käsittelykin, oliko tämä nyt ihan näin kiireellinen kuin tämä hoitajamitoitus saada kuntoon? Tuntuu, että tässä olisi pitänyt ehkä enemmän hallituksen tehdä, että tämä olisi tullut kuntoon semmoisena päivänä kuin on luvattu. Nyt paljastuivat ne vaalipuheet. Ne olivat pelkkiä vaalipuheita, ei tullut mitään semmoista hoitajamitoitusta, mikä piti tulla.
Kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä. Ei tämmöistä lakia voi hyväksyä, tämmöistä lakia, joka lykkää tätä asiaa, mikä piti saada kuntoon. Ei näin voi menetellä. Ja samalla kannatan edustaja Juvosen tekemiä lausumaesityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-24T16:11:52,2023-01-24T16:13:46,Hyväksytty,1.1
2022_154_85,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_86,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sairaaloiden päivystykset ruuhkautuivat loppuvuodesta pahoin ympäri Suomea. Perusterveydenhuollon kroonisesta resurssivajeesta johtuen meillä on tilanne, jossa apua kaikenlaisiin tilanteisiin ja ei-kiireellisiin sairastapauksiin haetaan ensiavusta, koska apua ei mistään muualta saa. Tämä vaarantaa sekä akuutin avun tarpeessa olevat potilaat että vanhukset, jotka ohjautuvat järjestelmän toimimattomuuden takia ambulanssirallin päätteeksi päivystykseen hätämajoitukseen.
Erikoissairaanhoidolla on hyvin vähän annettavaa kotona pärjäämättömyyteen. Päivystyskriisin yhtenä syynä ovat vanhuspalveluiden toimimattomuus ja kuntouttavien vuodeosastopaikkojen lakkautukset kunnissa. Hoivapäivystys olisi lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoivapaikka niille ikäihmisille, joilla ei ole akuuttia sairaanhoidon tarvetta mutta jotka eivät pärjää kotona. Tämä voisi olla yksi ratkaisu hyvinvointialueilla päivystyskriisin ratkaisuksi. Näin vanhukset, jotka eivät pärjää yksin kotona kotihoivan turvin, saadaan ohjattua oikean avun piiriin ja pois akuuttiin sairaanhoitoon keskittyvistä päivystysyksiköistä.
Arvoisa puhemies! Meidän on hyväksyttävä se tosiasia, että hoitajapulaan ei ole pikaratkaisuja. Hoitajamitoituksen lykkääminen vapauttaa mitoituksen alaisia julkisia hoivayksiköitä lisäämään paikkoja ja mahdollistaa myös yksityisten palveluntuottajien osallistumisen tähän ruuhkan purkuun. Samaan aikaan meidän on lisättävä valvontaa, jotta hoivan laatu saadaan palautettua sille kuuluvalle tasolle. Pitkän aikavälin ratkaisuna meidän on korjattava hoitoalan palkkaustasoa sekä lisättävä ikäihmisten yhteisöllistä asumista ja kehitettävä kotihoitoa ja omaishoidon tukea ikäihmisten perhehoitoa unohtamatta. Nyt tarvitaan nopeita keinoja päivystysten vapauttamiseksi suorittamaan omaa ydintehtäväänsä. Päivystyskriisin keskellä on muistettava, että vanhuus ei ole sairaus. Tarvitaan asennemuutosta koko yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Perheystävällinen työelämä tarkoittaa sitä, että ihmisillä on enemmän aikaa huolehtia paitsi lapsistaan myös omista vanhemmistaan ja muista läheisistään. Yhteisöllisyyden vahvistaminen on asia, johon me kaikki voimme vaikuttaa omassa arjessamme. Työhyvinvointi on tärkeä osa tämän palapelin ratkaisua, ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikilla hyvinvointialueilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-01-24T16:13:46,2023-01-24T16:16:18,Hyväksytty,1.1
2022_154_87,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_88,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voimassa olevan vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden ympärivuorokautisen hoidon toteutuneen henkilöstömitoituksen tulee olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti 1.4.2023 lähtien. Laissa säädetyn vaiheistuksen mukaan henkilöstömitoituksen on pitänyt olla 1.1.2022 lukien vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Mitoituksen voimaantuloa ehdotetaan nyt tässä hallituksen esityksessä siirrettäväksi ja porrastettavaksi siten, että huhtikuun alusta alkaen vähimmäismitoitus olisi 0,65 ja sitten tämän vuoden lopusta alkaen vähimmäismitoitus nousisi siihen 0,7 työntekijään asiakasta kohti. 
Täällä on käytetty puheenvuoroja, joissa on vastustettu tätä mitoituksen noston siirtämistä, mutta näen itse, että näissä olosuhteissa tämä siirto on välttämätön. Haluan tähän alkuun todeta, mitä tämä mitoitus tarkoittaa käytännössä. Tiedän, että salissa on monia alan asiantuntijoita, jotka kyllä tietävät sen käytännössä, mutta kaikki, jotka tätä kuuntelevat, eivät sitä varmasti tiedä. 0,7:n mitoitushan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 20 asiakkaan yksikössä pitää olla päivävuorossa seitsemän, iltavuorossa viisi ja yöllä kaksi eli yhteensä 14 henkilöä näissä työvuoroissa. Kun tätä nyt viivästytetään, niin se tarkoittaa sitä, että siellä tarvitsisi yksi henkilö yhteenlaskettuna olla vähemmän. Voitaisiin esimerkiksi iltavuorosta tai päivävuorosta vähentää yksi henkilö. 
Mutta se iso kysymys, joka tämän ympärillä on minusta paljon tärkeämpi kuin nämä yksittäiset desimaalit, on se, kykenemmekö me varmistamaan suomalaisten ikäihmisten riittävän ja asiallisen hoivan sillä, että me säädämme lakiin tällaisia lukuja ja mitoituksia. Vai tuleeko jossakin vaiheessa vastaan se, että vaikka me vaadimme, että pitää olla tietyn verran hoitajia, tai lähdemme kouluttamaan lisää hoitajia, niin meillä ei kerta kaikkiaan ole sitä hoitohenkilökuntaa, ei ole nuoria, jotka hakeutuvat sille alalle? Voimmeko siis kuvitella, että koko ajan vähenevästä väestöstä yhä suurempi osa nuorista hakeutuisi hoiva-alalle? En usko siihen, vaan todennäköisempää on, että kun lasten määrä ja työelämään tulevien ikäluokkien määrä tulee pienenemään, niin niistä ikäluokista suurin piirtein sama osuus soveltuu tälle alalle ja suurin piirtein sama osuus hakeutuu tälle alalle, jolloin meillä tulee henkilöstömäärä väistämättä vähenemään. Me joudumme käyttämään aivan muita keinoja kuin lainsäädännön mitoituksia — tai kuvitellaan, että sinne tulisi sitä kautta lisää, että me panemme koulutuspaikkoja, kun eivät ne kaikki nuoret hakeudu sille alalle.
Emme voi siis rakentaa yhteiskuntaa, jossa puolet on hoitajia ja toinen puoli hoidettavia. Tarvitaan muitakin tähän yhteiskuntaan, eikä tarkoitukseni ole missään tapauksessa väheksyä sitä, että tarvitaan inhimillistä kohtaamista, auttavia käsiä, hoivan ammattilaisia auttamaan ikääntyviä ihmisiä. Mutta jo kymmenen vuotta sitten, arvoisa puhemies, oli selvitys, joka osoitti, että jos ottaisimme kaikki teknologiset ratkaisut käyttöön hoitoalalla, niin sairaanhoitajien työkuormaa voitaisiin 20 prosenttia vähentää. Varmasti näin kaavamaista tämä ei ole, mutta se osoittaa, että meillä on paljon tehtävää tällä sektorilla. Ja samalla meidän pitää — niin kuin täällä käytettiin minusta ihan hyväkin puheenvuoro siitä — ottaa laajasti eri henkilöstöryhmät mukaan tänne hoivan puolelle niin, että koulutetut henkilöt, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja niin edelleen, voisivat työskennellä sen osaamisalueen yläkvartaalilla, hyödyntää sitä ammattitaitoa maksimaalisesti, ja sitten käytettäisiin hoiva-avustajia ja niin edelleen.
Eli kokonaisuutena tilanne on se, että meidän pitää tunnustaa, että Suomen syntyvyys on valitettavasti romahtanut, tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Mutta se ei ole helppo tie hoitaa tätä kysymystä, koska erityisesti tällä alalla tarvitaan kielitaitoa: ei pystytä toimimaan, jos ei ole riittävää suomen kielen taitoa. Siksi tarvitaan monenlaisia keinoja, myös perhepolitiikkaa, jossa Suomesta tehdään maailman perheystävällisin maa, niin että jokaisen perheen lapsiluku voisi toteutua Suomessa ja sitä kautta saisimme myös syntyvyyden nousuun. Siis käytännön lukuhan on se, että vuonna 2010 Suomeen syntyi noin 61 000 lasta ja viime vuonna 45 000. Tämä kehitys kahdessatoista vuodessa on ollut hurjan laskeva, ja se nyt on meidän käsillä. Sekin pitää tunnustaa, että ei Suomessa ole suhteessa väestöön vähän hoitoalan ihmisiä, ammattilaisia. Meillä on enemmän kuin verrokkimaissa ja enemmän kuin koskaan, mutta tämä on myös ala, jossa eläköityminen on muuten lähivuosina erittäin nopeaa.
 Ongelma on yhteinen. Jokainen suomalainen ikäihminen on ansainnut arvokkaan vanhuuden. Ketään ei saa jättää heitteille, ja sen takia olen erittäin iloinen, että tämän hallituksen aikana on saatu myös vanhuspalvelulakia uudistettua kahdessa vaiheessa. Tämä toisenkin vaiheen uudistus, joka on ollut eduskunnassa, on erittäin tärkeä, ja siinä tuodaan myös erilaisia uusia asumismuotoja käyttöön. Sain olla vasta vierailemassa tämmöisessä yhteisöllisen asumisen yksikössä, jossa oli erittäin mukava käydä. Tunnelma oli hyvä, ei koettu turvattomuutta, kun asuttiin yhdessä, saatiin palvelut juuri sillä tasolla kuin on tarve, ei liian raskaasti mutta sillä lailla, että jokainen pystyi asumaan kodissaan ja viettämään arvokasta vanhuuttaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-01-24T16:16:22,2023-01-24T16:23:19,Hyväksytty,1.1
2022_154_89,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_90,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Neljä vuotta sitten, kun valmistauduimme eduskuntavaaleihin, tässäkin salissa käytiin kiivasta keskustelua hoitajamitoituksesta, ja voi sanoa jopa niin, että hoitajamitoitus jopa ratkaisi vaalituloksen. Ja tässä ollaan: hallitus esittää nyt porrastamista tähän ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen, koska ei ole onnistunut se tavoite, mihin silloin pyrittiin. Silloinen vastuuministeri totesi, että ei ole kuin muutaman minuutin tai ehkä kymmenen minuutin kysymys tehdä se muutos lakiin ja siinä se sitten olisi. No, nyt nähdään, missä tilanteessa ollaan. Henkilöstömitoitus on hankaloittanut vanhustenhoitoon pääsyä ympäri Suomen jo nykyisellään, kun henkilöstömitoitusta on nostettu 0,6:een. Silloin neljä vuotta sitten, kun tätä säädettiin, useimmissa hoivapaikoissa se henkilöstömitoitus oli 0,5:n ja 0,55:n hujakoilla. [Arja Juvonen: Riittääkö se?]
Kokoomuksen mielestä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys ei paranna vanhuspalveluiden hoivan tilannetta vaan ainoastaan siirtää ongelmaa eteenpäin, kun henkilöstöä ei ole saatavissa ja myös kotihoidossa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Emme näin ollen näe järkevänä, että vähimmäismitoitusta nostetaan 1.4. alkaen 0,65:een ja 1.12. alkaen 0,7 työntekijään asiakasta kohti. Järkevämpää olisi pysyä nyt säädetyssä 0,6:ssa ja löytää ratkaisut henkilöstöpulan ratkaisemiseksi ennen kuin mitoitusta lähdetään nykyisestä nostamaan. Esimerkiksi kotikaupungissani Espoossa on kymmeniä hoivapaikkoja täyttämättä sen takia, että henkilöitä ei löydy. Lisäksi Kela-korvausten leikkaus on pahentanut tilannetta entisestään ja tulee pahentamaan tämän vuoden aikana.
Arvoisa puhemies! Edustaja Laiho esitti kokoomuksen vastalauseen ja sen lausumaehdotukset, joita on kaikkiaan kolme kappaletta. Luen ne tässä uudestaan ja kannatan niitä:
”Eduskunta edellyttää, että henkilöstömitoituksen toimeenpanon vaikutuksia seurataan, jotta ei heikennetä kotihoidon tilannetta ja ympärivuorokautisten hoivapaikkojen saatavuutta.”
Toinen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa kiireellisellä aikataululla esityksen, jossa voidaan hyödyntää teknologisia mahdollisuuksia asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi ja huomioida ne henkilöstömitoituksessa.”
Ja kolmas lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viipymättä esitykset sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuuden sekä veto- ja pitovoiman turvaamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.”
Nämä ovat siis kokoomuksen esittämiä lausumia, ja ne ovat alun perin Laihon esittämiä täällä, joten itse kannatan niitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-01-24T16:23:21,2023-01-24T16:26:31,Hyväksytty,1.1
2022_154_91,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Werning., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_92,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Paula,Werning,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on laatinut hoitajamitoituksen suunnitelman vuodelle 2023, joka toteutetaan asteittain. Hyvä niin, vaikkakin toteutus tapahtuu suunniteltua hitaammin. Haasteeksi on noussut Suomessa vallitseva huutava työvoimapula. Hoitajapula ei ole uusi asia, vaan se on muodostunut useiden vuosien saatossa. Itse valmistuin sairaanhoitajaksi 1997, ja pitkän työuran aikana olen törmännyt lukuisia kertoja alalla vallitsevaan hoitajapulaan ja voin vain todeta oppositiolle, että kiky ei ollut ollenkaan millään tavalla mairitteleva alan pito- eikä vetovoiman suhteen — elikkä se siitä, mitä oppositio vetovastuullaan teki.
Ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarvitsijoille on turvattava laadukkaat palvelut ja samalla pyrittävä parantamaan asiakas- ja potilasturvallisuutta työturvallisuutta unohtamatta. Jotta tämä olisi mahdollista, on varmistettava hoidosta ja huolenpidosta vastaavan henkilöstön riittävät resurssit, ja sitä tässä juuri tehdään. Suuri huoli henkilöstön riittävyydestä liittyy myös ikäluokkien pienentymiseen, henkilökunnan eläköitymiseen ja iäkkäiden ihmisten yhä kasvavaan määrään.
Arvoisa puhemies! Vanhuspalveluiden laadun ja riittävyyden varmistamiseksi on jatkuvasti etsittävä keinoja henkilöstön riittävyydestä ja kotihoidon laadusta palveluiden hankinnan ja valvonnan tueksi. Pelkkä hoitajamitoitus ei kuitenkaan ratkaise hoitajapulaa. Esimerkiksi hoitotyön johtaminen, työn ja perheen yhdistäminen, urakehitys ja palkkaus, muun muassa, ovat avainasemassa alan veto- ja pitovoiman näkökulmasta katsottuna.
Itse pidän tärkeänä, että myös kotihoidon haasteet nostetaan reilusti esille. Kotona asuvan hoitoa ja hoivaa tarvitsevan päivittäisen tarpeen toteutuminen tulee varmistaa riittävällä määrällä asiakaskäyntejä vuorokauden eri aikoina. Yksilöllinen palvelutarpeiden kartoitus moniammatillisen yhteistyön voimin on ratkaiseva tekijä, kun palvelusuunnitelmaa laaditaan. Tosiasia on, että kotihoidon turvin asuvien avun tarve on hyvin yksilöllistä pitäen sisällään tarpeet henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisesta aina lääkkeiden jakoon ja ruokailussa avustamiseen asti. Hyvinvoivassa yhteiskunnassa huolehditaan, että ketään ei jätetä yksin, ja siksi myös kotihoidon riittävät resurssit tulee varmistaa.
Painotan vielä, että haasteita on monia, mutta ennen kaikkea on nyt tärkeää, että löydetään pikaisesti ratkaisu maassamme vallitsevaan hoitajapulaan. Tätä työtä tulee tehdä yhdessä ammattijärjestöjen ja edunvalvontajärjestöjen kanssa.
Täytyy vielä todeta, että julkisen sektorin työvoimapula ei koske vain hoivapalveluita, vaan voisin todeta, että lähestulkoon jokaisella julkisen alan sektorilla ollaan samojen haasteiden edessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Paula Werning,1429,2023-01-24T16:26:31,2023-01-24T16:29:36,Hyväksytty,1.1
2022_154_93,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_94,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä käytettiin aiemmassa puheenvuorossa termiä ”hyvä vanhuus”, ja ajattelen, että se on varmasti meidän kaikkien yhteinen toive tässä salissa ja päämäärä, mihin tällä hoitajamitoituksellakin on tarpeen päästä etenemään. Se on asia, jonka vuoksi meidän täytyy tehdä ratkaisuja, sellaisia, että voimme turvata sen, että yksikään ikäihminen ei jää vaille tarvitsemaansa hoivaa ja turvaa. Näissä olosuhteissa ainoa oikea ratkaisu tämän eteen on se, että me teemme muutoksia hoitajamitoituksen voimaantuloon. 
Tämä kriisi koskien hoitajien saatavuutta ei toden totta ole tullut tämän hallituksen aikaansaannoksien myötä eikä edes sen aikana, vaan se on ollut käsillä jo hyvin pitkään. Yhtenä suurena ja merkittävänä tekijänä tässä hoitajamitoituksessa ja sen haasteena on juuri se, että meillä ei ole riittävästi tekijöitä tätä työtä tekemään. Me kaikki olemme sen todenneet, me kaikki olemme sen sanoneet ääneen, ja nyt meidän täytyy pohtia, millä tavalla tähän voidaan tarttua. On tärkeää, että me emme joudu sellaiseen tilanteeseen, jossa hoivapaikkoja joudutaan sulkemaan tai jossa tyhjiä paikkoja on avoinna olevissa paikoissa siksi, että meillä ei ole riittävästi tekijöitä, kuten nyt jo tilanne on. Meidän täytyy pistää paukkuja ja kiinnittää huomiota juuri siihen, millä me saamme henkilöstöä tekemään tätä korvaamatonta työtä, millä me saamme meidän hoiva- ja hoitoalalla työskentelevät henkilöt haluamaan jatkaa tätä työtä ja hakeutumaan sinne alalle takaisin, millä me saamme meidän nuoret innostumaan tästä erittäin palkitsevasta työstä ja alasta ja haluamaan hakeutua ja kouluttautua tälle alalle. 
On tärkeää, että meillä on hyvät työolot, meillä on hyvä johtaminen, meillä on turvallinen työilmapiiri ja asianmukainen palkkaus. Jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus saada kantaa vastuuta omasta työstään niin, että kun töistä lähtee kotiin, voi kokea, että tein työni niin hyvin kuin pystyin ja jokaisen henkilön kohdalla, jota tänään autoin, sain tehdä sen turvassa ja turvallisissa olosuhteissa. Se on joka ikisen työntekijän oikeus. Siihen meidän pitää tähdätä. Se on erinomainen tulos ja tavoite. Mitään muita vaihtoehtoja meillä ei voi olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2023-01-24T16:29:38,2023-01-24T16:32:14,Hyväksytty,1.1
2022_154_95,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Edustaja Könttä, poissa. — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_96,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että minäkin puolestani kannatan perussuomalaisten vastalausetta eli hylkyä tälle lakiesitykselle.
Haluaisin muistuttaa — tässä jossakin puheenvuorossa tuli esille — että kun lähdimme 2019 vaaleihin, siitä on nyt neljä vuotta aikaa, niin oppositiossa olimme mekin ja sosiaalidemokraatit silloin kovasti liputtivat sen puolesta, että tämä hoitajamitoitus hoidetaan kuntoon. Kysymys ei kyllä mielestäni silloinkaan ollut pelkästään mitoituksesta, vaan siitä, että saadaan siihen myös resurssit, koska jokainenhan ymmärtää sen, että pelkkä mitoitus ei hoida ketään, vaan siihen tarvitaan myös riittävästi ihmisiä ja riittävästi resursseja. Ja nyt neljän vuoden päästä ollaan siinä tilanteessa, että mitoitusta nostetaan, mutta nyt joudutaan sitä siirtämään, eivät ole resurssit kunnossa. Olen tosi pahoillani, koska silloin oli sosiaalidemokraateilla erittäin vahvasti tämä, että tämä hoidetaan kuntoon.
On erittäin tärkeää huomata, että tämä mitoitus ei ole pelkästään hoidettavien eduksi vaan myös hoitajien. Täällä moni käytti puheenvuorossaan aivan oikein sitä, että alalla jaksettaisiin olla, siellä pysyttäisiin ja sinne haluttaisiin myös mennä töihin. Ja puhuttiin myös arvostuksesta. Tämähän liittyy siihen, että jos ei siellä ole riittävästi hoitajia ja siellä hoitajat ovat uupuneita ja väsyneitä, niin eivät he silloin pysty parhaaseen mahdolliseen hoitotyöhön. Tämä tuntuu noissa puheenvuoroissa unohtuvan, että se on myös hoitajien suojaksi, että siellä töissä nimenomaan jaksaa olla.
No, nyt tämä mitoitus on sitten siirtymässä ja lässähtämässä, kuten toin edellä esille, ja tämä on todella valitettavaa ja oikeastaan noloa, kuten meidänkin eduskuntaryhmästä, perussuomalaisista, on tuotu esille.
Mutta sitten on hyvä muistaa, että hallitus on myös kuitenkin jossain määrin tässä hallituskauden aikana jopa pahentanut tätä ongelmaa. Esimerkiksi tämä pakkorokotuksen tuominen oli sellainen asia, josta tiedettiin jo silloin lakia säädettäessä, että se ei estä, tämä rokote, sen taudin levittämistä, ja siitä huolimatta tämmöinen pakko säädettiin. Tämä aiheutti suurta vastustusta myös hoitajissa, ja samoin tämä esitys, jolla voitiin pakottaa hoitajat töihin sillä perusteella, että heillä oli alan koulutus. On erittäin huolestuttavaa, että on pahennettu tätä tilannetta tarpeettomilla esityksillä.
Jos ajatellaan, niin meidän pitäisi olla oikeusvaltio ja sivistysvaltio, jossa kaikkien ihmisoikeuksia kunnioitetaan. Tämä hoitajien kohtelu koronan aikana ja myös laillisten työtaistelujen aikana oli kyllä perussuomalaisten mielestä ala-arvoisesti hoidettu. Se ei lisää missään tapauksessa alan arvostusta eikä ihmisten kokemaa tunnetta siitä, että heitä arvostetaan. Kukapa meistä ajattelisi, että minä pakotan sinut esimerkiksi ottamaan rokotteen, joka ei sitten kuitenkaan estänyt sitä taudin leviämistä. Pahennettiin hoitajapulaa, ja niitä seurauksia me nyt tässä sitten otamme vastaan.
Tietojeni mukaan peräti tuhat hoitajaa on poistanut rekisteristä tiedon koulutuksestaan protestina hallituksen toimille, ja yhä useammat haluavat vaihtaa alaa, ja se tietysti johtuu myös siitä jatkuvasta resurssipulasta. Tietysti väestön vanhetessa ja muutenkin tämmöinen tilanne on kestämätön. Haluamme lisää hoitajia ja sairaanhoitajia, lähihoitajia, lääkäreitä, se on selvä, mutta ei sitä ratkaista tuomalla Suomeen kielitaidottomia hoitajia pitkin maailmaa. Tuossa valiokunnan puheenjohtaja Lohi ymmärsi tämän näkemyksen siitä, että henkilöllä ei ole kielitaitoa, mutta siitä huolimatta, kun kuuntelen nyt, varsinkin kun vaalit lähestyvät, tarkalla korvalla puolueiden näkemyksiä, niin kyllä lähes kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta huutavat oikeastaan kovaan ääneen työperäisen maahanmuuton perään sotkemalla siihen sen, että kaikki haluavat korkeasti koulutettuja huippuosaajia esimerkiksi Euroopasta, joka on 500 miljoonan työllisen henkilön asuma-alue. Mutta tässähän puhutaan usein siitä, että tuodaan Euroopan ulkopuolelta matalapalkka-alaa vauhdittamaan henkilöitä, ja tämä on tietysti surullista työvoimapolitiikkaa myös keskustalta.
Haluaisin vielä lopuksi sanoa tuosta arvostuksesta, että se ei saisi olla vain juhlapuheissa. Tuossa sosiaalidemokraattien Mäkisalo-Ropponen puhui ja peräänkuulutti kovasti tätä arvostusta, mutta tässä on ollut pääministeripuolue sosiaalidemokraateilla neljä vuotta aikaa tehdä toimia sen arvostuksen parantamiseksi. Puheenvuoro kuulosti enemmän opposition kansanedustajan puheelta kuin pääministeripuolueen kansanedustajan, ja tietysti olen huolissani, että unohdetaan vaalikauden lopussa, että on vastuussa oman ryhmänsä tekemistä toimista. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-24T16:32:19,2023-01-24T16:37:55,Hyväksytty,1.1
2022_154_97,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_98,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yksi tämän esityksen ongelmista on se, että se voi olla omiaan entisestään heikentämään sote-alan veto- ja pitovoimaa. On tiedossa, että ympärivuorokautisen palveluasumisen sellaiset yksiköt, joissa mitoituslainsäädäntöä on noudatettu, ovat vetovoimaisia. Esimerkiksi Tehy on lausunnossaan arvioinut, että henkilöstömitoituksen lykkääminen, sen viivästyttäminen, tulisi vaikuttamaan negatiivisesti ikäihmisten palveluissa tehtävän työn veto- ja pitovoimaan, eli se lähettäisi ikään kuin väärän viestin sote-henkilöstölle.
Toiseksi, se, minkä takia itse olen tämän esityksen hylkäämisen kannalla, on se, että mielestäni tässä on kysymys myös politiikan uskottavuudesta ja lupauksista. Itse olin yhdessä muiden puolueiden edustajien kanssa lupaamassa, että tällä vaalikaudella tämä 0,7:n mitoitus tulee voimaan. Mielestäni on äänestäjien kannalta hyvin ongelmallista, jos tämä lykätään seuraavalle vaalikaudelle joulukuuhun, varsinkin kun hallitus ei ole esittänyt uskottavaa keinovalikoimaa siihen, että voisimme luottaa, että joulukuussa tilanne on yhtään parempi kuin tällä hetkellä. Sen vuoksi mielestäni tämä esitys ansaitsee hylkypäätöksen. Ja kyllä hallitus ansaitsee moitteet siitä, millä tavalla koko tämä vaalikausi on tätä hoitajamitoitusta ja vanhustenhoidon tilaa hoidettu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-24T16:37:55,2023-01-24T16:40:18,Hyväksytty,1.1
2022_154_99,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_100,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tulen hieman kommentoimaan hyviä pidettyjä puheenvuoroja, mutta toki meillä on eriävät ajatukset liittyen esityksen hylkäämiseen. Me perussuomalaiset haluamme tämän hylätä ja palata siihen alkuperäiseen suunnitelmaan, että 0,7:n mitoitus olisi jo huhtikuun alusta astunut voimaan. 
Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty sanaa ”käsiparit” ja on sanottu, että se ei ole oikea tapa puhua hoitotyöstä ja hoitajista ja siitä, mitä hoitajat tekevät. Käsiparit-sana on kuitenkin hyvin yleisesti ollut käytössä. Jo muun muassa 2012 Yle uutisoi 11. päivänä toukokuuta, että ”hoiva-avustajilta lisää käsipareja vanhustenhoitoon”. Eli Yle nosti esille hoiva-avustajat ja sen, että he tuovat apuvoimaa lisää sinne vanhustenhoivakentälle. Ja selkokielellä sanottuna kyllähän ne ovat käsipareja. Jos vanhus on kahden hoitajan autettava, niin silloin siinä on neljä kättä apuna, ja jos vanhus tarvitsee vain yhden hoitajan avun, niin silloin kaksi riittää.
Arvoisa puhemies! Nykyisen lain mukaan hoivatyö on jaoteltu näin: välitön työ ja välillinen työ. Nyt on tärkeää, että nämä kaksi teemaa ymmärretään oikein. Välitön työ on sitä itse hoitotyötä. Siihen sisältyy hoito ja huolenpito, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistäminen, asiakastietojen kirjaaminen, palvelutarpeen arviointi, hoito- ja palvelusuunnitelman laatiminen ja päivittäminen ja muu välittömään asiakastyöhön liittyvä työ. Sitten on tämä välillinen työ, mihin kuuluu yksikön huoneiden ja yhteisten tilojen siivous, pyykkihuolto, ruuan valmistus ja lämmitys, muut hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavat tehtävät ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollinen työ. On tärkeää, että kun me palkkaamme henkilöstöä, niin palkkaamme välittömään työhön sitä korkeammin koulutettua sote-alan osaajaa ja välilliseen työhön esimerkiksi hoiva-avustajia. Ja kun laki kerran sallii, niin kyllä lain kirjausta tulee myös noudattaa, eli lisää hoiva-avustajia. Miksi ei palautettaisi esimerkiksi kylvettäjien toimenkuvaa vanhustenhoitoon auttamaan juuri siinä välillisessä työssä?
Arvoisa puhemies! Pitkä työura vanhustenhoidossa kyllä on kertonut sen arjen, mitä se työ on. Se on hyvin rutiininomaista. Se voi olla hyvin puuduttavaa. Palkka on pieni, työvuorot ovat vuorotyötä. Pienten lasten äidit ja isät kokevat väsymystä syystäkin. Työoloihin on katsottava. Ja hoitotyö ja hoitoala on puhtaasti myös palkkauskysymys. Mutta peräänkuulutan myös kutsumusta ja sitä, että pääsykokeet tulisivat ehdottomasti takaisin. Kyllä niiden pois vieminen on ollut virhe. Ei kaikista ole hoitoalalle.
Se, miten teknologialla voidaan turvata potilasturvallisuutta ja huomioida se henkilöstömitoituksessa, oli yksi kokoomuksen esittämistä lausumista. Teknologialla voidaan toki lisätä valvontaa siellä vanhustenhoivassa, mutta yöhoitajaa ei voida korvata teknologialla eikä esimerkiksi lattiapinnalla, joka reagoi siihen, jos ihminen yöllä kaatuu. Kyllä hoitajan on oltava aina läsnä, ja teknologia ei korvaa hoitajaa.
Arvoisa puhemies! Kokoomus nosti täällä esille myös sen, ettei ole omaishoitoon kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Minä kysyisin kokoomukselta: Juuri te leikkasitte omaishoitajien korkeimmista korvauksista liki 350 euroa, esimerkiksi espoolaisilta omaishoitajilta. 350 euroa on valtavan iso rahasumma. Kuka antaisi vaikka palkastaan sellaisen leikkauksen? Hyvinvointialueiden aloittaessa toiminnat harmonisoitiin ja omaishoitajilta vietiin, ja näen jotenkin tosi kurjana keskustelun, että sanotaan juhlapuheissa, että arvostetaan, mutta sitten toinen käsi antaa, toinen käsi ottaa. Se minua harmittaa äärettömästi.
Arvoisa puhemies! Tärkeää keskustelua ja tärkeitä teemoja, ja henkilöitä ja hoitajia tarvitaan lisää. Mutta arvokeskustelu ja hoitotyön arvostuksen palautus: Arvostus tulee kyllä kansalaisilta, omaisilta ja hoitajilta. Toinen toisiaan kohtaan ollaan hyvin kollegiaalisia ja arvostetaan. Mutta kyllä siellä alalla tuntuu siltä, että päättäjät eivät ymmärrä sitä hoitoalan tilannetta. Ja jotta me saadaan se ymmärrys tänne, niin kyllä se viesti tulee myös kuulla, ja se, että meidän mielestämme 0,7 on hyvä henkilöstömitoitus ja rakenne, kertoo sen, että viesti on kuultu.
Olen itse tehnyt hoitotyötä kaikilla näillä mitoituksilla, mistä täällä on puhuttu: 0,4:n, 0,5:n, 0,6:n ja 0,7:n. Ja 0,65 tarkoittaa puolikasta hoitajaa, eli tämän esityksen mukaan sitten puolikas hoitaja leikataan. Ei me voida puolikasta ihmistä leikata. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T16:40:21,2023-01-24T16:45:40,Hyväksytty,1.1
2022_154_101,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_102,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse edustan hieman erilaista näkemystä kuin edellinen puhuja, arvostettu kansanedustaja Juvonen, koska minun mielestäni tämä henkilöstömitoitus aikanaan, vaikka se oli kuinka yksimielisesti säädetty... Me tiedämme, että näissä olosuhteissa on vaikeuksia saada alalle enää juuri minkäännäköistä työvoimaa, koulutuksesta puhumattakaan. Kyllä se 0,7 oli strateginen virhe. Se ei ollenkaan tarkoita sitä, että ottaisin kantaa, pitäisikö vanhustenhuollon olla vähemmän laadukasta vai ei, mutta se johtaa juuri siihen, mihin se on nyt johtanut, että hoitopaikkoja on tyhjänä sen takia, kun lain vaatimusta ei voida noudattaa force majeure ‑syistä, koska sinne ei ole tulijoita. Tämä on tullut jo hyvin esille, kun olen käynyt vierailuilla näissä hoivakodeissa. Kun kuuntelee työntekijöitä ja kuuntelee näitä yrittäjiä, jotka itse ovat tekemisissä vanhusten kanssa, niin totta kai he haluavat laadukkaasti hoitaa vanhuksia, mutta heiltä tulee selvät esitykset, että alennetaan tätä vaatimusta. Mutta kyse ei ole pelkästään siitä 0,7:stä — tai onko se 0,6 vai mitä — vaan kyse on myös siitä, minkälaista henkilökuntaa lasketaan näihin lukuihin.
Nyt tässä tilanteessa, jolloin meidän pitäisi turvata nämä palvelut eikä kiinnittää huomiota johonkin poliittiseen päätökseen, jolla laki on aikanaan tehty, olisi tärkeätä, että kiinnittäisimme nimenomaan joustoihin huomiota. Näillä työpaikoilla pitäisi valvovien viranomaisten, Valviran ja avin, sallia hieman joustoa silloin, kun vaihtoehtona on sen työpaikan kokonaan kiinni laittaminen ja palvelujen lopettaminen. Se koskee myös kouluttamattomia henkilöitä, jotka avustavat juuri siinä hommassa, mitä nämä vanhukset eniten kaipaavat, eli ulkoilussa ja muussa huolenpidossa, seuranpidossa. Siihen ei välttämättä tarvitse kriteerejä, minkä koulutuksen tämä ihminen on saanut. Eli nämä joustot ovat kaikkein tärkeintä. Mutta siinä olen edustaja Juvosen kanssa täysin samaa mieltä, että hoiva-avustajia siellä tarvitaan, juuri niitä käsiä, jotka huolehtivat siitä, että ne vanhusten perustarpeet tulevat tyydytetyiksi, eli aivan käytännön asioista. Sen takia on täysin oikein, että hallitus lisäsi hoiva-avustajien koulutusta. Se on juuri se tärkeä koulutettava ryhmä, ja toivottavasti heitä saadaan alalle enemmän.
Sitten näissä toimiluvissa sidotaan henkilöstö ammattiryhmiin, ja tavallaan pienilläkin aputöillä, mitä siellä tehdään, saattaa olla 0,1, ja valvovat viranomaiset valvovat, että sitä tulee millintarkasti noudatettua, vaikka tilanteet muuttuvat ja tarve muuttuu.
Tämä puheenvuoro on hieman periaatteellinen, että juuri tällä tavalla ei pitäisi poliittisen huutokaupan kautta lähteä, varsinkaan ennen vaaleja, mitoittamaan asioita, koska nämä ovat työpaikalla tehtäviä ratkaisuja, ja sitten on Valviran ja avien tehtävä huolehtia siitä, että nämä vanhukset tulevat siellä asianmukaisesti hoidetuiksi. Tästähän tässä on kysymys. Minusta mentiin lain kirjaimen taakse asiassa, jossa ei olisi pitänyt mennä lain taakse, vaan olisi pitänyt kiinnittää huomiota hyvään hoitoon ja siihen, että nämä toimipisteet yleensä pysyvät avoimina ja sinne saadaan ikäihmisiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-24T16:45:40,2023-01-24T16:49:08,Hyväksytty,1.1
2022_154_103,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_104,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti äärimmäisen noloa, että tämä hoitajamitoitus ei nyt tapahdukaan niin kuin piti, mutta haluaisin muistuttaa tästä omaishoidosta vielä. Omaishoito on nyt äärettömän tärkeää, tulevaisuudessa ehkä vielä tärkeämpää, ja toivoisin, että hallitus — vaikka meillä tämä hallitus on nyt viime metreillä, ennen kuin vaihtuu seuraavaan — ottaisi kuitenkin tämän omaishoidon tuen ihan oikeasti käsittelyyn ja pistäisi siihen vähän vauhtia, että saataisiin se verottomaksi. Ja olisihan se hienoa, että viimeinkin omaishoidon tuesta tulisi sellainen, että se olisi kaikkialla, koko Suomessa, tasapuolinen ja myös nämä kriteerit olisivat tasapuolisia. Että nythän ne kriteerit ovat ihan erilaisia eri hyvinvointialueilla. Se on kyllä tosi ikävää. Olisi kyllä tärkeätä, että tasapuolisuus täällä säilyisi ja taattaisiin myös omaishoitajille ja omaishoidettaville hyvä tulevaisuus. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-24T16:49:08,2023-01-24T16:50:07,Hyväksytty,1.1
2022_154_105,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_106,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosikymmenet sote-palvelut ja vanhustenhoivan täyttänyt vuoropuhelu ja keskustelunavaukset ovat pyörineet lähinnä erilaisen tuottavuus- ja tehokkuusajattelun ympärillä. Sitä viljaa niitämme tänä päivänä. Mitä me tarvittaisiin, olisi enemmän keskustelua vaikuttavuudesta ja ennen kaikkea tekemisen ja toiminnan vaikuttavuudesta.
On arjen realiteetti, ettei kaikista nuorista suomalaisista voi tulla jatkossakaan hoitajia. Näin ei voi ainakaan olla meidän yhteinen tavoite, jos me ajatellaan, että kaikki ikäihmiset myöskään eivät ole vuoteeseen hoidettavia. Ennaltaehkäisevä työ on mielestäni kaiken tekemisen kivijalka, ja kuntouttava työ arjessa, niin että jokaisen voimavaroja, osaamista ja kykyjä edistetään päivittäin. Siitä meillä on yhteinen vastuu. Mikään hyvinvointialue, mikään kunta tai kaupunki tai toimijaketju ei pysty yksinään vastaamaan siitä muutoksesta, mikä tarvitaan kokonaisasennoitumisessa meidän ikääntymiseen.
Olen omassa perhepiirissäni ikäihmisten kanssa touhunnut vuosikaudet ja havainnut sen valtavan merkityksen, mikä on sillä, että yhdessä aktivoidaan ja tehdään asioita. Jos niitä asioita tehdään aina toisen puolesta, niin mikään kunto ja terveys eivät ikinä säily. Millaisen vanhuuden me haluaisimme itse itsellemme? Millaisen vanhuuden me haluamme taata tuleville ikääntyville ihmisille? Ainakin itse haluaisin turvata ikääntymisen, jossa myöskin terveys, kunto ja oma tekeminen säilyisivät, itsenäinen vaikuttaminen, osallisuus, ja mielellään niin, että asumisratkaisut olisivat sellaisia, jotka mahdollistaisivat elämän ilman ikuista yksinäisyyden iestä. Aika moni näistä asioista, mitä meidän ikäihmisten palveluissa ja hoivassa tänä päivänä tapahtuu, minkälaisia ikäviä esimerkkejä meillä viikoittain tulee, lähtee hyvin pitkälti siitä, että asumisratkaisut eivät ole kunnossa, ihmiset ovat yksinäisiä ja myöskin sairastuvat sen vuoksi.
Minulla itselläni on ollut mahdollisuus lukea myöskin kuuluisia tilastoja ja analyysejä siitä, mitä meidän kuntasektorilla terveydenhuollon parissa tai ikäihmisten hoivassa toimivien hoitajien määrän osalta on tapahtunut. Vuodesta 2010 tarve ja kasvupaine hoitoalalla ovat olleet isoja, ja käytännössä itse asiassa tilastot aika selvästi osoittavatkin sen, että vasta tämän hallituksen aikana on tehty konkreettisia isoja muutoksia sen suhteen, miten esimerkiksi avustavaa henkilöstöä, hoiva-avustajia, koulutetaan, miten lähihoitajien työpanosta kohdennetaan ja miten tehdään toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että koulutuksen tasapaino olisi tulevina vuosina vastaamassa myöskin eläköityvien hoitajien katoamiseen toimintakentältä.
Esimerkiksi sairaanhoitajien tarve on kasvanut jo hyvin pitkään, mutta sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrän konkreettiseen nostoon sillä tavalla, että se vastaisi tarpeen lisäksi myöskin tähän eläköitymiskokonaisuuteen, on vastattu tällä hallituskaudella. Nämä lisäykset alkavat näkyä tutkintomäärissä vasta vuonna 24 ja siitä eteenpäin, ja Keva on arvioinut, että seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkkeelle siirtyy 13 000 sairaanhoitajaa eli vuosittain keskimäärin 1 300. Kuten mainitsin, nämä koulutusmäärien lisäykset kattavat tämän eläköitymisen, mutta sen lisäksi meidän on huomioitava se, että jotain koko tässä kokonaisjärjestelmässä on kyettävä muuttamaan, että kokonaiskuvio ei ole vuosi toisensa jälkeen se, että me tarvitsemme entistä enemmän tekijöitä meidän ikäihmisten hoivaan. Sehän kertoo siitä, että me epäonnistumme tai meillä ei ole ollut sellaista tavoitetta, että meidän ikääntyvät ihmiset jaksaisivat entistä pidempään olla omatoimisia ja tehdä asioita oman elämänsä eteen ja olla myöskin oman elämänsä ohjaksissa. Oma äitini on jossakin vaiheessa keskusteluissa todennutkin hyvin sen, että niin kauan kuin jaksan olla oman elämäni ohjaksissa, se elämä on hyvää ja siihen on mahdollisuus vaikuttaa. Sen jälkeen kun niistä ohjaksista vastaa joku muu, tulee huoli ja hätä siitä, millainen on tulevaisuus. Näihinkin asioihin on vastattava, mutta mahdollisimman pitkä on oltava sen ajan, jolloin ihminen voi olla oman elämänsä ohjaksissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2023-01-24T16:50:09,2023-01-24T16:55:38,Hyväksytty,1.1
2022_154_107,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_108,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan kaksi näkökulmaa tähän asiaan vielä. Ensimmäinen on tämä hoitajamitoitus:
Totta kai on tärkeää, että me pyritään saamaan enemmän hoitajia sinne, ja se palvelu on tietysti vanhuksille ja ikäihmisille parempaa siinä vaiheessa, kun hoitajia on enemmän, mutta ei tätä saldoa kyllä sillä tulla mittaamaan, mikä numero on laissa, vaan se tullaan mittaamaan sillä, mikä tilanne on kentällä. Tilanne on kentällä nyt huonompi kuin se on ollut minun tietääkseni koskaan sinä aikana, kun minä olen tätä seurannut. Jos esimerkiksi minun vaalipiirissäni otetaan esimerkiksi vaikka Kuhmoinen tai Punkalaidun, siellä on uusia vanhuksille tehtyjä tiloja, joissa ovat viimeisen päälle huoneet kunnossa, ja sinne on jono ihmisiä tulossa hoitoon, mutta heitä ei voida sinne ottaa, koska ei ole hoitajia. Tämä on tilanne kentällä, ja siinä eivät auta yhtään numerot, montako hoitajaa pitäisi olla, kun ei kerta kaikkiaan ole, ja tiloja ei voida hyödyntää.
Toinen juttu on tämä koulutuksen lisääminen: On tietysti hieno asia, että koulutusta lisätään, mutta jos vaikka minun kotipaikkakunnallanikin on 40 lähihoitajan koulutuspaikkaa ja sinne hakee vähän yli 20, niin ei se hirveästi hyödytä, että sinne laitetaan jatkossa 60 paikkaa auki, kun ei edellisiäkään saatu täyteen.
Eli kyllä tässä on pitkältä ajalta tehty virheitä, että tästä hoitajien saatavuudesta ei ole riittävästi pidetty huolta, ja on pakko sanoa, että nimenomaan nyt ja tämän vaalikauden aikana tämä tilanne on vain heikentynyt, riippumatta siitä, mitä lakipäätöksiä täällä on tehty.
Arvoisa puhemies! Toinen asia, tähän omaishoitoon: Omaishoidon tuki ‑asiassa, johon täällä edustaja Juvonen viittasi, olen siltä osin hänen kanssaan samaa mieltä, että tämä on vakava asia, mutta en kyllä näe tätä minään puoluepoliittisena asiana. Ainakin Pirkanmaalla oli niin, että tämä yhteensovitus tehtiin — itse en ole aluevaltuuston jäsen, mutta olen tätä seurannut — ja silloin niiden kuntien omaishoitajat, joissa oli keskimääräistä paremmat palkkiot, kuten esimerkiksi Sastamalassa, kaikki menettivät, ja siellä osa menetti satoja euroja kuukaudessa, mutta ei tämä ollut minkään yksittäisen puolueen tekemä päätös, vaan minun ymmärtääkseni se tehtiin siellä yhteisenä päätöksenä. Oli tietysti myös niitä, joiden palkkiot paranivat, koska heillä oli ollut pienemmät palkkiot omissa kunnissaan. Ei tietysti ole järkevää ajaa omaishoitajia ahtaalle, koska on itsestäänselvää, että ilman omaishoitoa me ei selvitä mitenkään näistä vanhustenhoidon haasteista, ja sen takia meidän tulee kannustaa ja tukea meidän omaishoitajia ja tätä asiaa kannattaa siellä alueilla todellakin miettiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-24T16:55:40,2023-01-24T16:58:43,Hyväksytty,1.1
2022_154_109,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_110,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoli vanhustenhoivan hälyttävästä tilanteesta on aito ja vakava. Ikäihmisten arvokas vanhuus ja sen turvaaminen on kunniatehtävä. Oman haasteensa tähän luo maamme ikärakenne, niin sanottu huoltosuhde, kun Suomessa työtä tekeviä ihmisiä on yhä vähemmän ja hoivaa tarvitsevia yhä enemmän. Tämä tilanne ei tietysti voi tulla yllätyksenä, sillä maamme väestökehitys on ollut tiedossa jo 2000-luvun alusta alkaen.
Akuutti hoitajapula on aiheuttanut mittavia ongelmia maamme sosiaali- ja terveydenhuollossa. Erityisesti vanhustenhoivan tilanne on katastrofaalinen. Sekä julkisten että yksityisten toimijoiden on hoitajapulan takia ollut täysin mahdotonta löytää tekijöitä, mikä on johtanut ainoana mahdollisuutena sulkemaan jopa hoivapaikkojen osastoja, jotta lakia ei rikottaisi. Hoitajamitoituksen lykkääminen on tämän takia välttämätöntä, sillä hoitajia ei ole riittävästi. Jos 0,7:n hoitajamitoitus olisi toteutettu alkuperäisessä aikataulussa, olisi se tarkoittanut sitä, että hoivapaikkoja olisi suljettu nykyistä enemmän.
Terveydenhuoltojärjestelmämme ongelmat juontavat kuitenkin kauemmas, 1990- ja 2000-luvun alun rahoitusleikkauksiin. Nyt onkin tärkeää, että uusien hyvinvointialueiden tärkeimpänä tehtävänä tulee olla huolehtia kaikkien meidän suomalaisten pääsystä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, niin sanottu sote-uudistus, kesti yli 14 vuotta, se vaati hyvin paljon luovuutta siinäkin, mikä menee perustuslakivaliokunnan tarkastelusta läpi ja mikä ei. On hyvä, että tämä uudistus on nyt tehty, vaikka se tehtiinkin viime tipassa.
Tärkeintä kuitenkin on se, että turvaamme vanhustenhoivan, että huolehdimme seniorikansalaisista, siis heistä, jotka ovat tämän maan rakentaneet ja joilla nyt on aika saada vastinetta myös sille työlle, jonka he ovat isänmaan puolesta tehneet. Ja mielestäni edustaja Satonen puhui aivan oikein siitä, että kysymys ei sinällään ole puoluepolitiikasta vaan kaikkien meidän tahdosta. Voimme tietysti tuijottaa paljon myös niitä historian virheitä, mutta jos me haluamme ratkaista tämän ongelman, niin nyt on aika katsoa eteenpäin ja miettiä hyvinvointialueilla ja valtion tasolla, kuinka me turvaamme vanhuksille arvokkaan vanhuuden, jonka he ovat toden totta ansainneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-01-24T16:58:45,2023-01-24T17:01:21,Hyväksytty,1.1
2022_154_111,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_112,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! On totta kai tärkeätä, että täällä myöskin rakentavasti keskustelemme siitä, millä tavalla tähän hoitajapulaan voidaan etsiä ratkaisuja. Mutta kuitenkin nyt muistutan vielä tässä aluksi siitä, että tämä oli vasemmiston keskeinen vaalilupaus, joka tehtiin tarkoituksella niin, että ei lähdetty hakemaan niitä resursseja, joita tämän vaalilupauksen täyttäminen oikeasti tarvitsee. Ja vasta vuonna 2021 todellakin työryhmä pistettiin pohtimaan, että mitenkähän tämä hoitajamitoitus pystytään täyttämään. Siinä mielessä tämä on ollut hallitukselta vastuutonta toimintaa. Ja vielä sitten se, niin kuin tuolla aiemminkin on käyty läpi, että Kela-korvaukset lakkautettiin, ja sillä perusteltiin sitä, että todellakin tällä sitten pelastetaan tämä hoitajamitoitus. Nyt sekä ollaan sitten menetetty Kela-korvaukset että hoitajamitoitus on jouduttu lykkäämään, niin että eihän tämä niin hyvin varmasti mennyt kuin mitä olisi voinut odottaa.
Mutta mennään nyt siihen rakentavampaan puoleen eli mietitään, millä niitä hoitajia saataisiin. Kristillisdemokraatit ovat aika monilla hyvinvointialueilla nyt esittäneet ratkaisuksi päivityskoulutusta. Meillä on 70 000 sote-alan koulutuksen saanutta ihmistä, ja siellä on paljon niitä, jotka ovat olleet 10—15 vuotta pois sieltä sote-alalta, eikä sinne ihan noin vain hypätä, vaikka se koulutus olisikin. Varmasti monella se rima on aika korkealla mennä sitten. Hoitotyön käytänteet ovat muuttuneet, kaikki järjestelmät ovat muuttuneet, monenlainen asia lääkehoidossa ynnä muussa tarvitsee varmasti päivitystä. Me olemme tehneet monilla hyvinvointialueilla esitykset siitä, että siellä paikallisen koulutuksen järjestäjän kanssa lähdetään rakentamaan tämmöistä päivityskoulutusta. Esimerkiksi Pohjois-Savossa siihen on nyt tartuttu ja lähdetään miettimään, millä tavalla osittain työvoimapoliittisena koulutuksena mutta myöskin ihan ammattikorkeakoulun kanssa lähdetään tällaisia päivitysmoduuleja rakentamaan. Tietysti tässä tullaan siihen, että meidän pitäisi muutoinkin, ei pelkästään sote-alan koulutuksen suhteen vaan ylipäätänsäkin, miettiä sitä, että tässä koulutuksen rahoituksessa pitäisi tulevaisuudessa enemmänkin koulutuksen järjestäjiä palkita siitä, että he järjestävät tällaista erilaista moduulikoulutusta, kuin että mietitään pelkästään sitä tutkintopainotteista rahoitusta. Jos me vain pelkästään tuijotamme niitä tutkintoja, niin silloin voisi jopa sanoa, että moni tämmöiseen elinikäiseen oppimiseen liittyvä haaste jää vaille vastausta, ja siksi tätä rahoitusta pitäisi pystyä sitten tulevalla hallituskaudella varmistamaan.
Vielä tuosta omaishoidosta, joka on täällä noussut keskusteluun: Tämä on myös sellainen asia, että hyvinvointialueilla on ymmärrettävä, että omaishoidon tuki on samalla hyvin keskeinen strateginen panostus siihen, millä siellä hyvinvointialueilla tulevaisuudessa tullaan pärjäämään. Perhehoito, omaishoidon tuki, nämä palkkiot, palkkioitten tasot ovat niitä, joissa sitä harmonisaatiota pitäisi tehdä ylöspäin. Pitäisi katsoa, mitkä ovat parhaat käytänteet eri kunnissa olleet, ja sen mukaisesti olisi mentävä. Onneksi aika monilla hyvinvointialueilla on pystytty lähtemään siitä tilanteesta, että yritetään mennä sen parhaimman käytänteen mukaisesti. Mutta tiedän niitäkin hyvinvointialueita, joilla on menty niin sanotusti pohjan mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-24T17:01:23,2023-01-24T17:04:38,Hyväksytty,1.1
2022_154_113,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_114,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satonen kertoi täällä Pirkanmaan ratkaisusta, millä tavalla hyvinvointialueella on harmonisoitu omaishoidon palkkioita joidenkin kuntien osalta alaspäin, mikä on tietysti ikävää niiden omaishoitajien kannalta, joilla palkkiot sitten laskevat. Meillä Kanta-Hämeen hyvinvointialueella päädyttiin siihen, että omaishoidon tuki harmonisoidaan korkeimman palkkion mukaan, joka oli omassa kotikunnassani Riihimäellä, ja tämä oli meille kristillisdemokraattien valtuustoryhmälle alusta lähtien tärkeä asia, jota pidimme esillä ja jota vaadimme. Olenkin sitä mieltä, että kyllä hyvinvointialueiden päätöksissäkin on kysymys politiikasta. Sitä vartenhan aluevaltuustot ovat, ja sitä varten puolueet ovat sinne edustajiaan lähettäneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-24T17:04:38,2023-01-24T17:05:52,Hyväksytty,1.1
2022_154_115,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_116,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Myös itse vielä mainitsen tuon omaishoidon tuen. Omalla alueellani Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella me perussuomalaiset esitimme, että tukea olisi maksettu korkeimman alueella maksetun määrän mukaisesti. Eli esitimme sitä korkeinta summaa, ettei keneltäkään olisi leikattu. Pidimme äärettömän hyvänä sitä, että totta kai niiden, joilla oli matalampi omaishoidon tuki jossakin kunnassa, tuki nousi. Tässä esityksessä, mikä meillä oli, olivat muun muassa sosiaalidemokraatit mukana, elikkä meillä oli täysin yhteinen linja sosiaalidemokraattisen puolueen kanssa siinä, että me halusimme sen korkeimman luokan, mutta valitettavasti se oli puoluepolitiikkaa ja asiasta äänestettiin. Tässä kyllä kokoomus näytti kovat kasvonsa ja oli valmis leikkaamaan sen 350 euroa muun muassa espoolaisilta vaikeimman tason hoidon omaishoitajilta. Eli me puhumme niistä omaishoitajista, jotka hoitavat todella sairasta henkilöä siellä omassa kodissa, ja se työ on 24/7-työtä, niin että se on kyllä täysin kohtuuton leikkaus. Onko se omaishoitajan työn arvostus itse asiassa sitten muuta kuin puheissa ja paperilla, koska teoilla olisimme voineet nyt vaikuttaa siihen, että se omaishoidon tuki olisi ollut korkeampi. Eli kyllä oikeasti on paljon töitä tehtävänä. [Leena Meren välihuuto]
Perussuomalaiset ovat myös esittäneet kautta aikain, että omaishoidon tuki olisi verotonta — kuten edustaja Meri tuossa totesi — ja tämä on myös yksi tavoite, mihin tulee tähdätä. Omaishoitajille arvostusta ja myös työssä oleville omaishoitajille mahdollisuus osallistua läheisensä hoitoon esimerkiksi lainsäädäntöä muuttamalla niin, että työnantajalla on velvollisuus, ei ainoastaan pyrkimys, antaa vapaata silloin, kun kotona on vaativaa hoitoa tarvitseva läheinen. Samoin myös erityishoitoraha siihen hoitotyöhön, kun työssäkäyvä omaishoitaja siirtyy hoitamaan läheistään. Olen tehnyt asiasta lakialoitteen ja kuulin ilokseni, että esimerkiksi saattohoidossa olevan läheisen hoitajalle harkitaan sitä erityishoitorahaa. Se on ministeriössä jossakin ollut valmistelussa, käsittelyssä, pohdinnassa, miten se erityishoitoraha olisi mahdollista järjestää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+4.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T17:05:54,2023-01-24T17:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_154_117,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_154_118,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä haluan vain lyhyesti muistuttaa, miten äärimmäisen tärkeä paikallislehtien lehtituki tai mediatuen nimellä kulkeva niin sanottu jakelutuki on, koska paikallislehdet ovat kyllä niitä luetuimpia lehtiä alueillaan ja ovat myöskin sitten tätä median monimuotoisuutta turvaamassa. Siinä mielessä tietysti on hyvä muistaa, että se syy, miksi nyt sitten tätä mediatukea tarvitaan, lähtee siitä, että tässä laissa lähdetään näitä jakelupäiviä vähentämään. Tämähän tietysti olisi sitten erityisen kova isku, totta kai, näille viisipäiväisille ja seitsemänpäiväisille lehdille, joita tässä jakelutuessa huomioidaankin. Ylipäätänsäkin yli kolme kertaa viikossa ilmestyvät lehdet, mutta juurikin nämä paikallislehdet, jotka ilmestyvät yksi—kaksi kertaa, olisivat jäämässä tämän tuen ulkopuolelle, ja siksi on todella tärkeää, että tässä valiokunnan mietinnössä on tämä voimakas ponsilausuma, joka velvoittaa tätä tukea nyt sitten myöskin näille lehdille tuomaan tulevaisuudessa.
 Tietysti Postin hinnoittelu on ollut aika kovaa. Tässä syksyllä on tapahtunut melko kovia hinnan nostoja, ja tämä yhdessä sen näkymän kanssa, jossa todellakaan nämä paikalliset pienet lehdet eivät enää olisi kuuluneet tämän mediatuen piiriin — eivätkä kuulu, ennen kuin tehdään sitten niitä päätöksiä, joilla tämä saadaan aikaiseksi — on kyllä todellakin paikallislehtien kohdalla synkentänyt tulevaisuudennäkymiä. Siellä on jopa harkittu sitä, joudutaanko lehti kenties jollakin aikavälillä lopettamaan, mutta se olisi äärimmäisen suuri menetys. Toivon, että tosiaankin nyt tämä eduskunnan hyvin selkeä, tiukka valiokunnan lausuma saa sitten sen arvon, mikä sille kuuluu, ja asiaa lähdetään valmistelemaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-24T17:08:47,2023-01-24T17:10:49,Hyväksytty,1.1
2022_154_119,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,Edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_120,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 58/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä asiasta olen täysin samaa mieltä kuin edustaja Essayah ja myöskin samaa mieltä kuin liikenne- ja viestintävaliokunnan enemmistö. Oli todella tärkeä asia, että tämä yksi—kaksi kertaa viikossa ilmestyvien paikallislehtien asia on tässä huomioitu, ja toivotaan nyt, että se myös konkretisoituu.
Pienillä paikkakunnilla on iso riski, että nämä paikallislehtien toimintaedellytykset loppuvat. Ne ovat hyvin ohuella langalla tälläkin hetkellä. Ne rahamäärät ovat aika pieniä, mitkä siellä pyörivät. Sen jälkeen, jos se paikallislehti sieltä loppuu ja ollaan pelkästään jonkun nettisivuston varassa, se nettisivusto varmaan sinänsä toimii ja siellä on erilaista keskustelua, mutta kukaan ei enää tee toimituksellista aineistoa sinne eikä vastaa siitä, mitä se sisältö siellä on.
Tämä on todella tärkeä juttu, että nämä paikallislehdet säilyvät, ja mielestäni liikenne- ja viestintävaliokunta on tässä tehnyt hyvää työtä, kun tämä asia on huomioitu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+5.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-24T17:10:49,2023-01-24T17:11:59,Hyväksytty,1.1
2022_154_121,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 42/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_154_122,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana esittelen valiokunnan mietinnön tästä asiasta aika tiiviisti.
Esityksessähän ehdotetaan säädettäväksi laki sukupuolen vahvistamisesta ja muutettavaksi 12:ta muuta lakia. Esityksen tavoitteena on säätää itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen erottamista lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista on valiokunnan asiantuntijakuulemisissa kannatettu yleisesti, mutta on myös katsottu, että oikeudellisen sukupuolen muutoksen edellytyksenä tulisi jatkossakin olla lääketieteellinen selvitys.
Hallituksen esityksen mukaan voimassa oleva lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomion valossa Suomea sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen ja se on poistettava sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeus- ja sopimusvalvontaelimiltä useita suosituksia lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseksi translaista. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiirehtinyt translain muuttamista siten, että siitä poistetaan lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä.
Edellä esitettyyn viitaten sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että sukupuolen vahvistamista koskevan lainsäädännön uudistus on kiireellinen ja välttämätön. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä jäljempänä todetuin muutoksin.
Keskeinen muutos tässä on esitetyn lain 2 §, jossa säädetään hakemuksesta ja sen käsittelystä, ja valiokunta ehdottaa sukupuolen vahvistamiseen liittyvien väärinkäytösmahdollisuuksien rajoittamiseksi, että pykälään lisätään uusi 5 momentti, jonka mukaan uuden hakemuksen sukupuolen vahvistamiseksi voi tehdä aikaisintaan, kun yksi vuosi on kulunut edellisestä sukupuolen vahvistamisesta. Säännöksessä mahdollistetaan kuitenkin uusi hakemus sukupuolen vahvistamiseksi aiemmin, jos uuden hakemuksen tekemiselle on erityisen painava syy. Tällainen erityisen painava syy voi liittyä esimerkiksi hakijan terveydentilaan.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on tästä hyväksynyt äänestyksen jälkeen myös kaksi lausumaehdotusta, joista ensimmäinen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa.” Ja toinen lausumaehdotus: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi lain vaikutuksia urheiluun ja ryhtyy tarvittaessa toimiin urheilujärjestöjen toiminnan tukemiseksi muutoksessa sekä tarvittaessa lainsäädäntötoimiin.”
Puhemies! Tästä mietinnöstä on jätetty kaksi hylkäävää vastalausetta. Toinen niistä on keskustalaisten valiokunnan jäsenten jättämä ja toinen perussuomalaisten jäsenten jättämä. Esittelen tuon toisen vastalauseen eli keskustan edustajien jättämän vastalauseen sitten toisessa puheenvuorossani.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-01-24T17:12:39,2023-01-24T17:16:45,Hyväksytty,1.1
2022_154_123,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_124,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi eli niin sanottu translaki. Nyt käsiteltävänä oleva esitys tarkoittaisi, että sukupuolimerkinnän vaihtaminen perustuisi ainoastaan henkilön omaan ilmoitukseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. Sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä ei enää olisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia. Näin siis mahdollistetaan sukupuolimerkinnän vaihtaminen kenelle tahansa, ei ainoastaan transsukupuoliselle. Kun vielä sukupuolimerkintää voi vaihtaa niin monta kertaa kuin haluaa, mahdollistetaan mittavat väärinkäytökset, joista on merkittävää haittaa muille kuin sukupuoltaan vaihtavalle. Näihin kielteisiin vaikutuksiin, joista saimme kuulla valiokunnan asiantuntijakuulemisissa, hallituspuolueet ja kokoomus eivät kuitenkaan suhtautuneet vakavasti, eikä esityksen keskeisimpiä ongelmia korjattu. Perussuomalaisten kanta on selkeä: sukupuoli ei ole ilmoitusasia. Me perussuomalaiset emme hyväksy tätä esitystä vaan tulemme esittämään hylkäystä siinä käsittelyssä, kun hylkäyksen esittämisen aika on. Esitämme myös lausuman.
Mikään Suomea sitova ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan hallituksen ehdotusta oikeudellisen sukupuolen subjektiivisesta itsemäärittelystä. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei vaadi itsemäärittelyä oikeudelliseen sukupuoleen, eikä lääketieteellisten tutkimusten tai sukupuolidysforiadiagnoosin vaatimista sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona kansallisessa lainsäädännössä ole muutenkaan kielletty. Hallitus käyttää keppihevosena ongelmallisena pidettyä nykyisen lainsäädännön lisääntymiskyvyttömyyden vaatimusta tehdäkseen merkittävästi laajempia muutoksia kuin olisi ollut tarpeen.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perustelut ovat vahvasti ristiriidassa sen todellisen sisällön kanssa. Esityksen mukaan henkilö voitaisiin vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen. Esityksessä selvitykselle ei kuitenkaan ole asetettu minkäänlaista kriteeristöä, jonka perusteella sukupuolikokemuksen pysyvyyttä arvioitaisiin. Hallituspuolueet suostuivat pitkän väännön jälkeen siihen, että sukupuolta voisi vaihtaa vain vuoden välein, mutta tästäkin voitaisiin poiketa erityisen painavasta syystä. Millainen pysyvä sukupuolikokemus on kyseessä, jos sukupuolimerkintää vaihdetaan vuoden välein? Miksi hallitus haluaa mahdollistaa tällaisen pelleilyn, jolla ei ole mitään tekemistä transsukupuolisuuden kanssa?
Esitystä ei myöskään voi perustella suomalaisten enemmistön tahdolla. Vuonna 2020 Taloustutkimus selvitti suomalaisten kantoja translakiin. Tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista ei halunnut muuttaa nykyistä translakia siihen suuntaan, ettei sukupuolen vaihtaminen enää edellyttäisi lääketieteellisiä ja psykiatrisia tutkimuksia. Alaikäisten sukupuolenvaihtoon suhtauduttiin tutkimuksen mukaan kielteisemmin. Kysymykseen, tulisiko sukupuolenvaihto ja siihen liittyvät hormonihoidot ja leikkaukset sallia myös alaikäisille, 78 prosenttia vastasi kieltävästi. Tästä huolimatta hallituspuolueet ja kokoomus leipoivat mietintöön lausuman, jossa halutaan laajentaa sukupuolen vahvistaminen myös lapsille ja nuorille. [Päivi Räsänen: Se on kyllä järkyttävää!]
Arvoisa puhemies! Vaikka hallitus on itse hallitusohjelmassaan linjannut, että sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisten hallinnon toimintoihin, tämän esityksen kohdalla sukupuolivaikutusten arviointi on jäänyt pahasti puolitiehen. Esityksen vaikutuksia on arvioitu keskeisiltä osin vain sukupuoltaan vaihtavan itsensä kannalta, mutta kielteiset vaikutukset muihin yhteiskunnan jäseniin on unohdettu lähes kokonaan. Tätä laajempaa sukupuolivaikutusten arviointia peräänkuulutettiin myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa.
Koska laissa ei ole määritelty päteviä tai epäpäteviä syitä juridisen sukupuolen vaihtamiseksi, sen muuttaminen on mahdollista myös muille kuin transsukupuolisille. Muualta maailmasta on nähtävissä runsaasti varoittavia esimerkkejä siitä, mihin mahdollisuus vaihtaa sukupuolta ilmoituksella johtaa käytännössä. Mahdollisuutta ovat käyttäneet ahkerasti rikolliset. Konkreettisena esimerkkinä: lain tultua voimaan naisiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittu mieshenkilö voi hakea sukupuolensa vahvistamista naiseksi siinä tarkoituksessa, että hänet sijoitettaisiin naisvankilaan.
Arvoisa puhemies! Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen puhtaasti subjektiivisin perustein ja erityisesti naisten oikeudet ovat joka tapauksessa ristiriidassa keskenään. Naisilla ja tytöillä, kuten vastaavasti tietysti myös miehillä ja pojilla, on perinteisesti ollut oikeus omiin tiloihin ja palveluihin turvallisuuden ja yksityisyyden takaamiseksi, esimerkkeinä vessat, pukuhuoneet ja pesutilat. Esimerkiksi Islannissa oikeudellisen sukupuolen itsemäärittely on kuitenkin johtanut muun muassa uimahalleissa käytäntöön, jonka mukaan ulkoiselta olemukseltaan biologisen miehen oletetaan olevan transnainen, jos hän on naisten suihkutiloissa, eikä tätä asiaa voida kyseenalaistaa.
Arvoisa puhemies! Merkittävä epäkohta liittyy myös urheilun naistensarjoihin. Kilpaurheilussa on usein kaksi sukupuolisarjaa, koska biologisella sukupuolella on merkittävä vaikutus suorituskykyyn ja fyysiseen kapasiteettiin monissa lajeissa. Olympiakomitean asiantuntijalausunnon mukaan kilpaurheilun uskottavuus edellyttää, että kilpailijoilla on tasapuoliset toimintaedellytykset eikä yksilöillä ole suhteessa toisiin epäreilua tai suhteetonta etua. Eli tämänkin ongelman tämä laki tuo tullessaan.
Tulemme esittämään seuraavassa käsittelyssä sitten tälle laille hylkyä.
Viikonloppuna kiertäessäni pitkin Uuttamaata ei tullut yksikään keskustelija, joka siinä kävi juttelemassa, kehumaan tätä lakia. Päinvastoin ihmiset kokivat, että kyllä tämä laki olisi pitänyt valmistella uudelleen. — Kiitos. [Iiris Suomela: Ehkä se kertoo enemmän perussuomalaisten kannattajista kuin suomalaisista yleisesti ottaen!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-24T17:16:51,2023-01-24T17:23:33,Hyväksytty,1.1
2022_154_125,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_126,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä hetkeä on odotettu, ja sen puolesta on moni tehnyt työtä. Pääsemme vihdoin korjaamaan auttamattomasti vanhentuneen translain. Translain uudistuksen myötä laista poistuu vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ehtona sukupuolen vahvistamiselle. On korkea aika, että tämä lainsäädäntömme häpeätahra poistetaan. Lisäksi sukupuolen juridinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä hoidoista. Uudistus vahvistaa transihmisten itsemääräämisoikeutta ja kehollista koskemattomuutta. Suomi on saanut nykyisen lain takia toistuvasti huomautuksia ihmisoikeustoimijoilta. Nykyinen translaki on surullinen esimerkki lainsäädännöstä, joka vaikeuttaa ihmisten päivittäistä elämää ja ennen kaikkea loukkaa ihmisoikeuksia. Tämän lain puitteissa hyvinvointivaltiomme epäonnistuu tehtävässään. Kaikkien ihmisten oikeudet eivät ole yhtäläisiä.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksien ei pitäisi olla mielipidekysymys tai omantunnonkysymys. Ne kuuluvat jokaiselle. Kun seuraa julkista keskustelua translaista, ei voi välttyä ajatukselta, että vapaus, yhdenvertaisuus ja maailman muuttuminen pelottavat monia — pelko pois. Maailma, jossa näemme toisemme ja arvostamme toisiamme ja jossa jokainen voi olla turvallisesti oma itsensä, on parempi meille kaikille. Translaissa ei ole kyse vain sanoista ja pykälistä vaan olemassa olevista ihmisistä, ihmisten arjesta, hyväksytyksi tulemisesta, turvallisuudesta, perustavanlaatuisista ihmisoikeuksista, oikeudesta olla oma itsensä.
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva laki on merkittävä parannus nykytilaan, mutta kaikkia ongelmia sekään ei korjaa. Juridisen sukupuolen vahvistaminen ei uudistuksenkaan myötä ole mahdollista alaikäisille translapsille ja ‑nuorille. Tämä ei ole sopusoinnussa lapsen oikeuksien kanssa. Se, että alaikäisellä ei ole mahdollisuutta vahvistaa oikeudellista sukupuoltaan, altistaa translapset ja ‑nuoret jatkuvalle väärin sukupuolittamiselle ja syrjinnälle. Alaikäisten transihmisten aseman parantamiseksi on käynnistettävä viipymättä valmistelu. Tätä edellytimme myös lakivaliokunnassa. Vihreiden kanta ja tavoite on ollut aiemmin ja on edelleen selkeä: itsemääräämisoikeus kuuluu kaikenikäisille. Myös intersukupuolisten lasten tarpeeton kosmeettinen kirurgia tulee kieltää lailla. Translapselle ja ‑nuorelle sukupuolen juridinen vahvistaminen helpottaisi kohdatuksi tulemista oikeassa sukupuolessa ja tukisi sitä kautta lasten ja nuorten hyvinvointia. Translasten ja ‑nuorten oman identiteetin vähättely sen sijaan toimii päinvastoin. 
Arvoisa puhemies! Työtä yhdenvertaisuuden puolesta tarvitaan niin kauan, kun on nuoria, jotka eivät voi kotona, koulussa tai kadulla olla turvallisesti oma itsensä, niin kauan, kun sukupuolivähemmistöön kuuluvat joutuvat toistuvasti selittämään itseään tuntemattomille bussissa tai neuvolassa ja kohtaamaan syrjintää työelämässä. Ja työtä tarvitaan myös kaiken sen jälkeen. Työ ihmisoikeuksien puolesta ei nimittäin ole mikään vääjäämättä etenevä juna, joka jonain päivänä saapuu pääteasemalle, ja maailma tulee valmiiksi. Maailma kyllä muuttuu ja juna menee eteenpäin, mutta me tiedämme kansainvälisten esimerkkien pohjalta, että se juna voi kulkea myös toiseen suuntaan.
Arvoisa puhemies! Jatkossakin tarvitaan siis sitkeää työtä sen puolesta, että jokainen ihminen voi elää omana itsenään ja olla yhdenvertainen lain edessä. Asiat etenevät välillä raastavan hitaasti askel kerrallaan, jokainen askel on silti tärkeä. Vihreissä olemme tehneet hartiavoimin töitä hallituksen sisällä, että lakiesitys vihdoin saatiin valmiiksi, ja tulemme tekemään kaikkemme, että se saadaan eduskunnasta läpi. Sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät ole toissijainen tai vähäpätöinen asia. Olen suoraan sanottuna hieman pettynyt sosiaali- ja terveysministeriössä tällä kaudella tehtyyn priorisointiin, jonka myötä juuri translain uudistaminen jäi roikkumaan näin eduskuntakauden kalkkiviivoille. Toki tämän lain ongelmat ovat olleet myös aiempien hallitusten tiedossa, eivätkä ne silti ole ryhtyneet työhön asian korjaamiseksi. Vähintä, mitä näiden viivästysten jälkeen valtio voisi tehdä, on kantaa vastuuta tekemistään ihmisoikeusloukkauksista, pyytää anteeksi ja tarjota korvauksia pakkosteriloinnin kohteeksi joutuneille. [Päivi Räsäsen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Transihmiset ovat joutuneet odottamaan lain uudistamista ja oikeuksiensa toteutumista jo aivan liian pitkään. On täysin kohtuutonta, että he joutuvat vielä viime metreillä jännittämään, saadaanko laki maaliin, ja kuuntelemaan leimaavaa keskustelua julkisuudessa lain vastustajien suunnalta. Onneksi lain taakse saatiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin varmistettua enemmistön tuki, olkoonkin että näiden viime hetken viilausten taustalla olevat huolet ovat asiantuntijalausuntojen perusteella lievästi sanottuna hataralla pohjalla. Vetoan kaikkiin kansanedustajiin, jotta laki hyväksytään ja jotta asiasta käytävä keskustelu olisi transihmisiä kunnioittavaa. Nykyinen laki rikkoo itsessään ihmisoikeuksia ja altistaa transihmisiä syrjinnälle. Leimaava puhe puolestaan lietsoo vihapuhetta ja uhkauksia transihmisiä kohtaan. Sanoilla, ja ehkä erityisesti tässä salissa käytetyillä sanoilla, luodaan todellisuutta, joten valitaan sanamme mieluummin empatian kuin ennakkoluulojen pohjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-01-24T17:23:38,2023-01-24T17:29:34,Hyväksytty,1.1
2022_154_127,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_128,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ei ole kysymys sukupuolivähemmistön ihmisarvon vahvistamisesta vaan sukupuolen käsitteen muuttamisesta. Itsemäärittelyä ei ole rajattu transsukupuolisille, vaan kuka tahansa voi vaihtaa sukupuolensa. Ja kuvaavaa esitykselle on, että kiistaa on käyty siitä, voiko sukupuolen vaihtaa kerran kuukaudessa, kuten hallitus esitti, vai kokoomuksen esityksen mukaan kerran vuodessa.
Jatkossa rekistereihin merkitään siis ihmisen kokemus sukupuolesta, ei todellinen, objektiivisesti havainnoitava sukupuoli. Juridinen sukupuoli irrotetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja diagnoosista ja ihmisen kehollisuudesta, ja sukupuolen voi vaihtaa hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuolen ilmaisuun tai juridisen sukupuolensa tyypillisiä ulkoisia piirteitä.
Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta onkin tullut runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan, koska he kokevat, että uusi lainsäädäntö vie heiltä uskottavuuden. Tätä ei Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuoden 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja sen toteuttamiseksi määrätystä lääketieteellisestä tutkimuksesta [Mari Rantanen: Kyllä!] edellytyksenä tälle sukupuolen oikeudelliselle muutokselle. Hallituksen esityksessä samastetaankin virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kyllähän kokemuksia voi olla monenlaisia, mutta ihan samalla tavalla teemme eron myös esimerkiksi biologisen iän ja oman ikäkokemuksen välillä.
Pidän erityisen harkitsemattomana, jopa järkyttävänä, valiokunnan enemmistön lausumaa, jonka mukaan omaan selvitykseen perustuva sukupuolen vaihtaminen tulisi ulottaa myös nuorille ja lapsille, vieläpä ilman mitään määriteltyä ikärajaa. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala lausunnossaan valiokunnalle toteaa seuraavasti: ”Nuoruusikäisten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi ikärajan alentamista ei tule harkita.” Hänen lausuntonsa on erityisen painava, sillä hän on vuodesta 2011 lähtien vastannut näistä alaikäisten transhoidoista Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonne hoidot on keskitetty. Ja hän vielä perustelee seuraavasti: ”Valtaosa nuorten sukupuoliahdistuksesta johtuu nykyisestä mielenterveyden kriisistä ja siitä, että sukupuoli-identiteetti on virallisessa ja sosiaalisessa mediassa nuorille vahvasti tarjolla selityksenä lukuisiin ongelmiin ja reittinä ulos kasvukivuista ja vakavammista vaikeuksista.” Ja professori muistuttaa myös siitä, että 18—22‑vuotiaatkin elävät vielä myöhäisnuoruusikää, jossa identiteettikehitys saattaa olla hyvin keskeneräistä.
Transsukupuolisuus, kehodysforia ja niin sanottu muunsukupuolisuus ovat ilmiöinä yleistyneet valtavasti niin Suomessa kuin muissakin verrokkimaissa. Esimerkiksi vuodesta 2010 lähtien oikeudellisen sukupuolensa muuttaneiden henkilöiden määrä on viisinkertaistunut Suomessa, ja erityisen vahvasti tätä tapahtuu tyttöjen keskuudessa.
Yhä nuoremmille esitetään murrosiän hämmennykseen ja ongelmiin ratkaisuksi sukupuolen korjausta, ajatusta väärään sukupuoleen syntymisestä, ja kansainvälisesti verkottuneet, vahvasti rahoitetut LGBT-järjestöt vaikuttavat vahvasti etenkin sosiaalisessa mediassa. 
On ironista, että juuri tästä esityksestä puuttuu sukupuolivaikutusten arviointi, nimenomaan naisten ja tyttöjen tasa-arvon kannalta. Työ naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi muuttuu turhaksi, jos sukupuolen käsitteeltä on pohja pois. Biologinen sukupuoli on muodostanut perustan tasa-arvolaille, jonka tarkoitus on edistää ennen muuta naisten asemaa, ja tällä on vaikutuksensa esimerkiksi naisten mahdollisuuteen pärjätä kilpaurheilussa tai naisten turvallisuuden takaamiseen.
Lakiesityksen merkittävin perustelu julkisuudessa, monen järjestön rummuttamana ja myös edustaja Hyrkön esiin ottamana, on ollut luopuminen niin sanotusta pakkosterilisaatiosta. Tästä puhuminen on harhaanjohtamista. Steriloimislakiinhan lisättiin vuonna 2002 silloin säädetyn translain vuoksi kohta, joka mahdollistaa sterilisaation. No, edustaja Hyrkkö, montako tällaista pakkosterilisaatiota on tehty? [Leena Meri: Nolla!] Ei yhtään. [Mari Rantanen: Aivan!] THL:n rekisterissä ei ole yhtään tällaista, ei vapaaehtoisesti eikä pakolla tehtyä, niin että en tiedä, kenelle te niitä korvauksia olisitte jakamassa. Tämä translain tarkoittama lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai lisääntymiselinten leikkauksilla.
Itsemäärittely vaikeuttaa persoonallisuushäiriöstä tai mielenterveysongelmasta kärsivien ihmisten avuntarpeen havaitsemista sekä oikeanlaisen hoidon saamista. Kehodysforiasta kärsivillä suurella osalla on mielenterveysongelmia, jotka voivat jäädä hoitoa vaille, mikäli päädytään tähän ilmoitusmenettelyyn. 
Silloin, kun on kyse ristiriidasta mielen ja kehon välillä, tulisi ensisijaisesti pyrkiä auttamaan ihmisen mielen alueen kamppailuja oman sukupuoli-identiteetin suhteen. Kyllä tämä ajatus väärään sukupuoleen syntymisestä, mitä syötetään, vaurioittaa yhä useamman nuoren elämän pysyvästi. Sukupuoliristiriitaa kokevat tarvitsevat tukea ja apua, mutta se ei saa tapahtua heidän oman mielenterveytensä, lasten kasvurauhan ja naisten oikeuksien kustannuksella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-24T17:29:39,2023-01-24T17:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_154_129,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_130,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva translaki on huonosti laadittu ja sisältää porsaanreikiä, joiden vuoksi väärinkäsitykset ovat mahdollisia. Lisäksi laki keskittyy vain sukupuolen vaihtajan oikeuksiin ja unohtaa sen vaikutukset suureen enemmistöön, heihin, jotka ajattelevat sukupuolta perinteisesti biologisena miehenä ja naisena.
Tässä lakiesityksessä annetaan siis mahdollisuus pelkästään omalla selvityksellä vaihtaa sukupuoli toiseksi silloin, kun siltä tuntuu, kokemuksen perusteella. Valiokuntakäsittelyssä saatiin sentään vähän muutosta, kun kokoomuksen ehdotuksesta sukupuolta ei saisi vaihtaa sentään ihan kuukauden välein, vaan sopiva vaihtoväli on heidän mielestään kerran vuodessa. Mitä merkitystä sukupuolen vaihtojen välillä on sillä ajalla? Tässä ollaan siis nyt tekemässä sukupuolen vaihtamisesta sellainen arkipäiväinen asia, että ihan kuin vaihtaisi määräajoin uudet öljyt autoon.
Tällä hallituksen esityksellä halutaan helpottaa sukupuolen korjaamista tai vaihtamista, mutta sitä ei kuitenkaan esityksen mukaan tarvitse tehdä, vaan tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi henkilön omaan selvitykseen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa vahvistettavaan sukupuoleen ja on täysi-ikäinen. Tässä lakiesityksessä halutaan varmistua siitä, että sukupuolen vahvistaminen perustuisi tietoon ja harkintaan. Mutta miten? Sitä ei tässä kerrota.
Arvoisat edustajat, miten varmistetaan, että henkilö on tosissaan? Ei oikeastaan mitenkään, eikä viranomaisilla ole mitään mahdollisuutta testata jonkun kokemusta, koska lääketiedekin suljetaan varmistuskeinoista pois. Henkilö voi olla esimerkiksi mieleltään sairas ja haluaa hetken mielijohteesta vaihtaa sukupuolta, ja sitten aikaisintaan vuoden päästä hän voi vaihtaa sen takaisin. Tämä onnistuu tämän hallituksen esityksen sisältämien porsaanreikien avulla.
Laki tuo toteutuessaan muitakin ongelmia esimerkiksi liittyen sukupuolierityisiin pukuhuonetiloihin, vankilajärjestelyihin sekä asevelvollisuuteen. Toteutuessaan laki vie valtavan määrän kansan enemmistön oikeuksia, koska enää ei voisi kyseenalaistaa tai estää biologisen miehen, joka on vaihtanut sukupuoltaan, pääsyä naisten sauna- tai suihkutiloihin. Mitkä ovat murrosiässä olevien lasten oikeudet kehonsa itsenäisyyteen lain valmistumisen jälkeen? Kuinka moni tässä salissa päästää teini-ikäisen lapsensa toisen, ainakin ulkopuolisesti toiselta sukupuolelta näyttävän, sukupuolen edustajan kanssa? Kysyn vain.
Arvoisa puhemies! Jos avioparin vaimo omalla ilmoituksellaan kokee olevansa mies, niin mitkä ovat hänen heteromiehensä oikeudet sen jälkeen? Hehän eivät voi enää olla mies ja vaimo, vaan he ovat silloin miespari. Ja sama tietenkin toisinpäin. Toki jos se yhteisesti sovitaan, niin ei kai se silloin haittaa meistä ketään, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu. Ei ainakaan minua, ja uskon, etteivät ketään muutakaan niin kutsuttua normaalia henkilöä ole tähänkään asti haitanneet kenenkään mieltymykset omaan kehoonsa.
Jos hallituksen esitys astuu voimaan, niin voivatko suomalaiset NHL:ssä pelaavat nuoret miehet laistaa kutsunnat ainoastaan ilmoitusluontoisella asialla, kertomalla olevansa nainen, ja siten peliura ei katkea armeijan vuoksi? Senhän voi sitten muuttaa, kun on täyttänyt sen 30. Voiko palvelukseen astuva miesalokas ilmoitusluontoisesti kertoa olevansa nainen ja siten saada korotettua päivärahaa eli niin kutsuttua hygieniarahaa, jota maksetaan naissotilaille?
Heitetäänkö me romukoppaan lain vaatimat tasa-arvopykälät, esimerkkinä valiokuntien ja lautakuntien sukupuolijakautumat, koska paikkajakoja tehtäessä voidaan saada se puolueen haluama henkilö kokousedustajaksi, kunhan omalla ilmoituksella vaihdetaan sukupuolta? Tapahtuuko näin, en tiedä, mutta tällä lakiesityksellä se tapahtuma on kyllä mahdollinen. Ja huomatkaa, että tänä päivänä tämänkaltaisissa asioissa on virkamiehellä vaitiolovelvollisuus ja henkilön yksityisyydensuoja korkea — jos ymmärrätte, mitä tarkoitan. [Iiris Suomela: En ymmärrä!] — Minä tiedän sen, edustaja.
Miksi tällaista torsoa lakia runnotaan väkisin läpi? Sosiaalidemokraattien mielestä huolet väärinkäytöksistä ovat turhia ja epäolennaisia, kuten heidän edustajansa on julkisuudessa sanonut. [Leena Meren välihuuto] Muutkin hallituspuolueet pitävät tätä aivan kelpona lakiesityksenä. Keskustasta sentään vähän kuuluu soraääniä, mutta jää nähtäväksi, kestävätkö rahkeet äänestystilanteessa.
Arvoisa puhemies! Kansanedustajana en voi kuin ihmetellä, että tämäkö on tämän eduskunnan taso maan korkeimpana lainsäätäjänä tällä hetkellä, sillä laki ei ole tunnetila. Tällaista lakiesitystä ei missään tapauksessa tule hyväksyä. Eikö tässä salissa oteta oppia yhdestäkään virheestä, mitä täällä on aikoinaan tehty? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-01-24T17:36:24,2023-01-24T17:43:11,Hyväksytty,1.1
2022_154_131,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_132,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikeus olla oma itsensä kuuluu jokaiselle. Tämä oikeus ei ole keneltäkään pois. Nyt ollaan todella siis liberaalin, vapaan yhteiskunnan ytimessä. Sukupuoli on lopulta jokaisen oma asia, ei valtion, viranomaisten, lääkärien eikä varsinkaan poliitikkojen. Tämä on uuden translain lähtökohta. Laki tunnistaa, että jokainen ihminen tietää oman sukupuolensa parhaiten itse. Jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään. Valtio ei siis enää vaadi lisääntymiskyvyttömyyttä, kuukausikaupalla kestävää todistelua tai lääkärinlausuntoa, jotta henkilö voi korjata rekistereihin oikean tiedon omasta sukupuolestaan. Nyt puhutaan siis nimenomaan rekisterimerkinnän korjaamisesta. Prosessina tämä on rinnastettava vaikkapa nimen vaihtamiseen, avioitumiseen tai avioeroon. Se on se, mistä nyt puhutaan. Osa edustajista on alkanut puhua tästä lääketieteellisestä puolesta, sukupuolen lääketieteellisestä korjaamisesta. [Päivi Räsäsen välihuuto] Siihen tämä laki ei liity. Itse asiassa keskeinen uudistus on se, että lääketiede erotetaan kokonaan näistä juridisista merkinnöistä. [Mari Rantasen välihuuto — Päivi Räsäsen välihuuto] Toivon, että tämä viesti menee kirkkaasti jokaiselle kotikatsomoihin: nyt ei puhuta lääketieteellisistä hoidoista vaan todella henkilötiedoista. [Päivi Räsäsen välihuuto]
Korjataan myös muutama muu väärä väite. Laki vaatii todella tällä hetkellä todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä. Jos sitä todistusta ei ole, niin ei voi juridista sukupuolimerkintää korjata. Lääkärit ovat tässä todella vaikean tilanteen äärellä. Moni lääkäri on todennut, ettei heillä ole edellytyksiä toimia ihmisen sukupuolen asiantuntijana. Moni kokee, että tämä sotii ammattietiikkaa vastaan. Tehy ja monet muut sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöt ovatkin ilmaisseet tukensa Oikeus olla -kansalaisaloitteelle, joka ajaa lain uudistamista nimenomaan ihmisoikeuksia kunnioittavaksi.
Jos todella huolena ovat tyttöjen ja naisten oikeudet, niin silloin pitää tietysti tehdä toimia tasa-arvon edistämiseksi. Monilta edustajilta en ole kyllä missään aiemmassa keskustelussa kuullut sanaakaan feminismin tueksi, päinvastoin. Jos huoli on naisurheilijoista, kannattaisi ehkä miettiä, minkä takia naisurheilijat saavat murto-osan miesurheilijoiden palkasta. [Arto Satonen: Riippuu lajista!] Jos huoli on tyttöjen ja naisten turvallisuudesta, niin tietysti meidän on parannettava turvallisuutta. [Leena Meri: Mutta se ei parane tällä!] Loistava askel on vaikkapa seksuaalirikoslain kokonaisuudistus, jonka tämä hallitus on tehnyt sen jälkeen, kun edellisessä hallituksessa niin kokoomus kuin perussuomalaiset epäonnistuivat tämän uudistuksen toteuttamisessa. [Leena Meri: Teimme vastalauseen!] Todella jos halutaan parantaa tasa-arvoa, tarvitaan panostuksia tasa-arvoon. Sen sijaan se, että käytetään tasa-arvoa lyömäaseena vähemmistöjä vastaan, on läpinäkyvää eikä edistä kenenkään oikeuksien toteutumista. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Väärät sukupuolimerkinnät nimittäin altistavat transihmisiä syrjinnälle ja väkivallalle, todella vakaville uhille.
Todella ollaan keskeisten ihmisoikeusloukkauksien äärellä, ja tämä uhka kohdistuu etenkin nuoriin. Tiedämme THL:n tutkimuksista, että nämä nuoret kohtaavat kouluväkivaltaa ja muuta fyysistä uhkaa paljon useammin kuin muut. Transnuorista psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa. Syynä tähän ei ole se, että nuori on transnuori. Syy ei ole se, että he ovat, mitä he ovat. Syy on se, että heitä syrjitään, he kohtaavat väkivaltaa ja häirintää, pahimmillaan henkilökunnan taholta, pahimmillaan tahattomasti, eli kun sukupuolimerkintä on väärä ja se luetaan ääneen luokassa, niin tämä altistaa syrjinnälle ja häirinnälle. Juuri sen takia myös nuorilla pitäisi olla mahdollisuus korjata merkintä sellaiseksi, että se vastaa todella nuorten sukupuolta. Nythän me olemme kuulleet, että näitä häirintätapauksia tulee myös joukkoliikenteessä, passintarkastuksissa, lääkärikäynneillä, tilanteissa, joissa sukupuolimerkintä on esillä. Ja näiden kaikkien arkisten kohtaamisten helpottamiseksi olisikin tärkeää, että kunnioittaisimme jokaisen ihmisen oikeutta päättää sukupuolimerkinnästään itse.
Kun näitä kokemuksia kuuntelee, kun kuulee, millaista on elää väärän sukupuolimerkinnän kanssa, on todella vaikea kuvitella, että kukaan valitsisi tällaista elämää itselleen huvikseen tai kevyin perustein. Jos haluaisi vaikkapa välttää vain miehille kohdistetun asevelvollisuuden, niin pitäisi elää 12 vuotta sen toisen merkinnän kanssa, siis 12 vuotta väärillä papereilla. Tuskin tällaista kukaan huvikseen valitsee. Toisaalta jos jostain muusta syystä lähtisi tähän, niin on vaikea kuvitella, mikä todella voisi olla riittävän painava syy, sen verran musertavia transihmisten kokemukset väärän sukupuolimerkinnän kanssa elämisestä ovat. [Jukka Mäkynen: Miljoonasopimus NHL:ssä!] Toivonkin, että nämä kokemukset kuunnellaan ja otetaan vakavasti. Välillä tässä salikeskustelussa tuntuu, että todella monet meistä eivät välttämättä voi kuvitellakaan, millaista on elää sen väärän merkinnän kanssa. [Leena Meren välihuuto]
No, kansainväliset järjestöt tunnistavat, että korjaamisen tarvetta on. YK:n ihmisoikeuskomitea antoi jo huhtikuussa 2021 Suomelle suosituksen translain uudistamiseksi. Komitea esitti myös huolensa, että tässä nykyuudistuksessa nimenomaan ei anneta nuorille mahdollisuutta korjata juridista sukupuolta. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ja Ihmisoikeusliitto ovat ottaneet kantaa uudistuksen puolesta. Kuvaavaa on, että Oikeus olla -kansalaisaloite, joka tätä uudistusta vaati, sai vain kahdessa päivässä vaadittavan yli 50 000 suomalaisen tuen. Näin kovaa tukea aloitteille tulee varsin harvoin.
YK:n lasten oikeuksien sopimus ja Suomen perustuslaki ovatkin kirkkaasti lasten oikeuksien ja lasten edun puolella. Todella translasten ja transnuorten tilanne on Suomessa tällä hetkellä hälyttävä, jopa vaarallinen, ja vähintä, mitä voisimme tehdä, on mahdollistaa myös heille omaa sukupuolta vastaava rekisterimerkintä — se on vähintä, mitä voimme tehdä — ja myös tarttua töihin näiden syrjivien kielteisten asenteiden purkamiseksi. Sen takia toivon, että jokainen tässä salissa tänään punnitsee sanojaan tarkoin: [Leena Meri: Samoin!] Vaikeutanko vai helpotanko sanoillani translasten ja transnuorten elämää? Lietsonko ennakkoluuloja ja syrjintää oman poliittisen edun tavoittelemiseksi [Leena Meri: Mitä? Poliittisen edun?] vai teenkö kaikkeni, jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla, laajemminkin suomalaisilla, olisi turvallista ja hyvä olla tässä yhteiskunnassa? Todella toivon, että mahdollisimman laajalla tuella saamme tämän uudistuksen vietyä läpi. Tätä on odotettu kauan. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-01-24T17:43:23,2023-01-24T17:50:41,Hyväksytty,1.1
2022_154_133,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Tanus, poissa. — Edustaja Kinnunen, Mikko. [Leena Meri: Puhemies, voisiko täällä saada pienen debatin?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_134,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä herkempiä asioita meillä on pöydällä, sitä enemmän meidän tulee kunnioittaa toisiamme. Puhutaan erilaisista näkemyksistä huolimatta jokaista ihmistä arvostaen, myös heitä, joita nämä asiat koskevat henkilökohtaisesti.
Elämme aikaa, jolloin arvot ovat voimakkaassa murroksessa. Nuoria ei auta hämmennyksen keskellä se, että puhumme vahvasti ja kärjistäen suuntaan ja toiseen. Kaikkiin lähimmäisiin tulee suhtautua arvokkuudella ja kunnioituksella, myös heihin, jotka kokevat epävarmuutta oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa tai jotka kokevat kuuluvansa toiseen sukupuoleen.
Tämä hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta eli translaki ei ole minulle helppo eikä yksinkertainen. Tämä herkkä asia liittyy läheisesti ihmisen identiteettiin ja perimmäisiin arvoihin ja periaatteisiin mutta myös vakaumukseen. Tämäntyyppisissä asioissa keskustan eduskuntaryhmässä edustajilla on perinteisesti ollut omantunnon vapaus. Niin on myös nyt, ja niin on hyvä olla jatkossakin.
Omantunnon asioita ovat vuosien varrella olleet seksuaalisuuteen, päihteisiin, avioliittoon, aborttiin ja eutanasiaan — elämään ja kuolemaan — liittyvät asiat. Niin päätettiin myös translain kohdalla. Kun meiltä edustajilta on odotettu erilaista toimintaa valiokunnassa ja täysistunnossa, onko aivan ymmärretty, mitä omantunnon vapaus ja asia tarkoittaa? Siinä ei ole pelkästään kysymys itselle tärkeästä asiasta, josta voi olla eri mieltä eri tilanteissa. Kun asia on syvästi arvopohjainen ja periaatteellinen, omantunnon asia ei muutu tilanteesta toiseen.
Kristittynä omatuntoni on sidottu Jumalan sanaan. Raamatun opetuksen mukaan ajattelen, että meidät on luotu miehiksi ja naisiksi ja että miehiä ja naisia on monenlaisia. Sukupuoli ei ole minulle mielipidekysymys. Lainsäädännössä tulee huomioida se luonnontieteen tosiasia, että sukupuoli määräytyy lähtökohtaisesti biologisesti geenien perusteella. Lainsäädännön ei tule hämärtää biologisia tosiasioita. Synnymme pieniksi tytöiksi ja pojiksi, kasvamme kukin ainutlaatuisiksi miehiksi ja naisiksi. Meitä ei tule asettaa samaan muottiin. Hyväksytään se, että on monenlaisia tyttöjä ja monenlaisia poikia, monenlaisia naisia ja miehiä. Se on aitoa suvaitsevaisuutta.
Emme saa toki unohtaa, että keskellemme syntyy vuosittain muutamia intersukupuolisia lapsia, joiden sukupuoli ei ole syntymän yhteydessä selvä. Sukuelimet voivat olla välimuotoa. Syitä on useita, ja kaikkia ei edes tiedetä. Luojan luomistyön jälki voi olla monenlaista.
Aikaisemmin lapset leikattiin heti vauvana ja pyrittiin muovaamaan jompaankumpaan sukupuoleen soveltuviksi. Nykyisin leikkauksia ei enää tehdä ennen kuin lapsi itse tietää ja ilmaisee sukupuolensa. On hyvä, että asialle annetaan aikaa.
Keskellämme elää myös transsukupuolisia ihmisiä, jotka ovat kokeneet ja tienneet lapsesta saakka olevansa henkisesti toista sukupuolta kuin heidän ulkonäkönsä antaa ymmärtää. Emme voi kiistää toisen ihmisen kokemusta. Emme voi ummistaa silmiämme myöskään siltä, että osa transsukupuolisista kärsii mielenterveyden ongelmista ja ajautuu jopa itsemurhaan. Ristiriita on suuri, kun he kokevat, että heidät on luotu eri sukupuoleen kuin yhteiskunta olettaa ulkoisen olemuksen perusteella.
Mielenterveyden vaikeuksia on myös sukupuoltaan toiseksi vahvistaneiden keskuudessa. Tätä ei tule sekoittaa siihen, että teini voi hämmentyä murrosiässä kehonsa muutoksista. Kehitykseen ja muutoksiin liittyvien kasvukipujen ja ahdistusten ei tarvitse tarkoittaa sitä, että omaa biologista sukupuolta pitäisi alkaa epäillä. Lasten ja nuorten tulee saada kasvaa ja kehittyä rauhassa. Kun ei vaikuteta liikaa mihinkään suuntaan, sukupuoli vakiintuu aivan luonnostaan ja suurimmalta osin ulkoiseen olemukseen sopien.
Omat paineensa ja hämmennyksensä tuovat sosiaalisen median ihanteet, jotka voivat olla kaukana todellisuudesta. Vinoutuneessa maailmassa on haastavaa kasvaa, kun ei täytä ihanteita. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan kaiken tukemme. He tarvitsevat turvallisia aikuisia, naisen ja miehen malleja. He tarvitsevat välittävän kasvuympäristön, jossa saa olla oma itsensä ja jossa ketään ei syrjitä tai kiusata ominaisuuksiensa vuoksi. On arvokas kokemus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on. Sukupuoli-identiteetti vakiintuu joidenkin kohdalla vasta vähitellen. Sille on hyvä antaa aikaa. On syytä kuunnella myös heitä, jotka katuvat haluamiaan ja tehtyjä muutoksia. On perusteltua, että sukupuolen vahvistaminen toiseksi ei ole jatkossakaan mahdollista alaikäisille.
Jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-24T17:50:57,2023-01-24T17:57:48,Hyväksytty,1.1
2022_154_135,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_136,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihmisoikeus ei ole omantunnon kysymys. Itsemääräämisoikeus ei ole mielipidekysymys. Vapaus omaan itseensä ei ole etuoikeus, vaan se on perusoikeus. Suomen translaki uudistetaan, jotta ihmisoikeudet toteutuisivat maassamme, jotta itsemääräämisoikeus koskien omaa minuutta voidaan turvata ja jotta vapaus olla minä olisi itsestäänselvää. Vuosien saatossa Suomi on saanut useita huomautuksia ja moitteita sekä kansainvälisiltä että kansallisilta ihmisoikeuksien toteutumista valvovilta tahoilta siksi, että nämä eivät ole toteutuneet. Nykyinen translakimme on Suomelle todellinen häpeäpilkku.
Nyt uudessa translaissa korjataan tätä kokonaisuutta. Erityisen merkittävää on, että jatkossa juridisen sukupuolen voi vahvistaa omalla ilmoituksella. Tämä muutos korjaa aiemman kohtuuttoman vaatimuksen siitä, että sukupuoltaan vahvistava henkilö on joutunut sekä lääkärin että erikoislääkärin arvioitavaksi siinä, onko hän oikeutettu korjaamaan sukupuoltaan omaa identiteettiään vastaavaksi. Transsukupuoliselle henkilölle tämä on ollut kohtuutonta, puhumattakaan siitä, miten ahdistavaa on hakea oikeutusta omalle itselleen ulkopuoliselta ihmiseltä. Omaa kokemusta ja omia tuntemuksia kyseenalaistavan auktoriteetin kohtaaminen voi jättää ikuisen trauman. Lisäksi tämä koko prosessi on voinut viedä useita vuosia, mikä on henkisesti täysin kohtuutonta. Uuden, omaan ilmoitukseen perustuvan vahvistamisen myötä tämä tulee muuttumaan.
Toinen merkittävä muutos on lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luopuminen sukupuolen vahvistamisen yhteydessä. Toisin sanoen nykyisin vaadittavasta pakkosterilisaatiosta luovutaan ja jatkossa myös transsukupuolisella henkilöllä on mahdollisuus saada luoda uutta omaa elämää, omaa jälkikasvua, omia lapsia, pieniä sormia ja varpaita, uutta ja ihmeellistä elämää. Vihdoin tämä muutos on tulossa.
Arvoisa puhemies! Niin tärkeä ja välttämätön kuin uusi translaki onkin, silläkin on vielä puutteensa. Translasten ja ‑nuorten asemaa se ei vielä vahvista. Lukuisten valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden toistuva huomio olikin juuri se, että laissa olisi jo nyt ollut tarpeen huomioida myös alaikäiset. Mutta hyvää on se, että valiokunta jätti mietintöön lausuman, joka edellyttää käynnistämään pikaisen selvityksen myös translasten ja ‑nuorten itsemääräämisoikeudesta sukupuolen vahvistamisessa sekä muista mahdollisista lainsäädäntömuutosten tarpeista heitä koskien. Askel eteenpäin on myös se, että intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuksien toteutumista tullaan tarkastelemaan ministeriön toimesta. Suomi on saanut YK:n ihmisoikeusneuvostolta useita suosituksia asiasta, ja myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on pyytänyt Suomea raportoimaan toimistaan intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttääkin myös tämän suhteen asian jatkokäsittelyn kiirehtimistä.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on syytä kantaa kuitenkin ylpeydellä, sillä nyt korjaamme jotain, joka on pitkään ollut rikki mutta joka antaa transsukupuoliselle ihmiselle oikeuden saada vihdoin olla myös ehjä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2023-01-24T17:57:51,2023-01-24T18:01:48,Hyväksytty,1.1
2022_154_137,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_138,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaisille sukupuoli ei ole pelkkä ilmoitusasia. Nyt käsillä oleva uusi translaki on huonompi kuin vanha laki. Kyseessä on arvovalinta, tunnustetaanko biologiset mies- ja naissukupuolet totuudenmukaisesti vai pyritäänkö niitä häivyttämään ja siirtämään vihervasemmistolaiseen konstruktioon sukupuolettomuudesta. Translaki nostaa ihmisen yksilöllisen oman tahdonilmaisun luomakunnan ylimmäksi mittariksi yli luonnonlakien ja ‑järjestyksen. On vaikea ymmärtää, miksi aiemmat konservatiivipuolueet keskusta ja kokoomus ovat langenneet vailla kritiikkiä tähän vihervasemmiston hömppään mukaan. Totuus on, että ihmiset ovat kahta sukupuolta kuten muutkin eläinkunnan nisäkkäät. Biologisesti mies on jatkossakin mies ja nainen on nainen. Sukupuolenvaihdos on biologisesti mahdotonta. Sukupuolta voi vaihtaa juridisesti, tai ihminen voi erilaisin leikkauksin ja hoidoin pyrkiä muuttamaan itseään toisen sukupuolen kaltaiseksi, miehekkääksi naiseksi tai naiselliseksi mieheksi, mutta mikään ei muuta henkilön todellista biologista sukupuolta — ei, vaikka keskusta ja kokoomus tässä ajavat läpi mahdollisuuden muuttua yhdellä ilmoituksella miehestä naiseksi tai päinvastoin.
Vaikka oikeudellinen sukupuolen vaihtaminen ja sukupuolenvaihdoksen lääketieteelliset hoidot ovat eri asia siinä mielessä, että lääketieteelliseen sukupuolenvaihdokseen sisältyisi ymmärtääkseni jatkossakin jonkinlaista lääketieteellistä arviointia, niin näitä asioita ei voi minusta tässä irrottaa toisistaan, ja siksi sivuan puheessani molempia. Kun henkilö saa uuden lain mukaan vaihtaa oikeudellisesti sukupuolen omasta ilmoituksestaan, on todennäköisesti lääkärien tuon jälkeen aika vaikea enää lähteä arvioimaan ihmisen sukupuolta juridisesti määritellystä sukupuolesta toiseksi. Aiemmin, jos koki syntyneensä väärään kehoon, ihminen joutui elämään asian kanssa. Se oli varmasti toinen ääripää. Mutta myös nykyinen tila ja tavoite alkavat lähestyä ääriajattelua, jossa sukupuolenvaihdos tehdään aina vain pienemmällä kynnyksellä.
Uusi translaki ei ole sukupuoliristiriidasta kärsiviä ihmisiä auttava, vaikka lainmuutoksen taustalla olisi vahva auttamisen halu. Lukuisa muu ihmiskehoa muokkaava kirurgia, jota tehdään varsinkin kauneuden nimissä, ei ole sekään sen enempää ihmiselle usein tervettä. Lehdissä on esitelty esimerkiksi saksalaisnaista, joka tahtoi muuttaa etnistä identiteettiään ja kirurgisin operaatioin vaihtoi ihonvärinsä ja koko ulkonäkönsä kasvoista vartaloon. Tällaiset kirurgiset oman identiteetin muutosoperaatiot eivät ole sellaisia, että niitä kannattaisi lähteä markkinoimaan normaaleina ja terveinä, koska ne eivät sitä ole. Ne ovat ihmisten pakkomielteillä ja identiteettiongelmilla leikittelyä, usein varsin huonoin lopputuloksin. Nuorena aikuisena sukupuolenvaihdoksen tehnyt saattaa katua jälkikäteen hoitoja tai operaatiota, jota ei sitten voikaan enää perua. Uuden lain hengessä tosin eivät monet sukupuolensa vaihtavat enää kävisi läpi hoitoja, mikä voi itsessään olla näille henkilöille hyvä asia. Muuttumattomat luonnonlait kannattaa silti jokaisen, varsinkin sukupuoli-identiteetistä epävarmojen, ymmärtää ja hyväksyä osaksi tätä maailmaa. Ihminen voi vain rajatusti muuttaa sitä, mitä hän biologisesti on. Jos sitten sukupuolenvaihdoksen hyödyt ja haitat punniten tahtoo siihen lähteä, niin asiasta on syytä ryhtyä keskustelemaan lääketieteellisten asiantuntijoiden kanssa. On ymmärrettävästi myös ihmisiä, jotka ovat sukupuolenvaihdokseen tyytyväisiä ja pystyvät elämään aidosti asian kanssa.
Herra puhemies! Nykyinen voimassa oleva lainsäädäntö ei ole estänyt ketään sukupuoliristiriidasta kärsivää vaihtamasta sukupuoltaan. [Iiris Suomela: Onhan!] — Ei ole estänyt. — [Iiris Suomela: Onhan!] Sukupuolenvaihdoksen perustana tulisi olla jatkossakin lääketieteellinen selvitys eikä pelkkä ihmisen oma tahto. Sukupuolen vaihtaminen ilman halua tosiasiallisesti vaihtaa siihen toiseen sukupuoleen on naurettavaa, se on tosielämän roolipelittämistä, vaikkakin kyse olisi sitten pienestä joukosta tai pienestä väärinkäytöksiä tekevästä joukosta näitä ilmoituksenvaraisen sukupuolenvaihdoksen tekeviä ihmisiä.
Voimassa oleva lainsäädäntö on tarjonnut sukupuolenvaihdoksiin kohtuullisen kehikon ja apua identiteettiongelmien kanssa kamppaileville. Olen huolissani lain seuraamusvaikutuksista, kun potilaan omaa tahtoa korostetaan juridisessa sukupuolenvaihdoksessa. Sukupuolenvaihdoshoitojen lääketieteellisenä tavoitteena ei tulisi olla yksinomaan potilaan miellyttäminen. Pelkkä potilaan miellyttämiseen mielenterveysongelmissa tähtäävä lääketiede ei ole potilaan terveyden kannalta optimaalista, kuten on objektiiviseen tutkittuun tietoon perustuva lääketiede. Jos potilas menee lääkäriin ja vaatii tiettyä lääkettä oireeseensa, ei lääkäri voi vain määrätä tätä lääkettä potilaan pyynnöstä, vaan lääkärin on arvioitava potilaan pyyntöä, potilas on tutkittava ja on määrättävä tutkimustiedon valossa siihen vaivaan oikea lääke. On hyvä huomata, että myöskään pakkosterilisaatiota ei tehdä nykyisen lain nojalla, vaan lisääntymiskyvyttömyys aiheutuu sukupuolenvaihdoksen lääkehoidosta.
Nykyistä lakia, jossa ei ole merkittäviä ongelmia, ei tulisi muuttaa vain sateenkaariväen julistamisen halusta. Lasten ja nuorten päähän ei tulisi pyrkiä laittamaan ajatuksia siitä, että henkiset ongelmat korjaantuvat hetkessä lääkkein ja leikkauksin. Valitettavasti translain kaltaiset lainmuutokset vaikuttavat siihen, miten yhteiskunnassa toimitaan, ja se tavoittaa väkisinkin myös lapset ja nuoret.
Kouluissa joudutaan todennäköisesti jatkossa opettamaan, että sukupuoli on henkilön omasta ilmoituksesta eli henkilön omasta tahdosta riippuvainen asia. Yhdysvalloissa on menty tätäkin pidemmälle, kun aktivistit ovat vaatineet lapsille monimuotoista sukupuoliopetusta siten, että kouluissa opetetaan sukupuolia olevan enemmän kuin kaksi. Joidenkin sateenkaariaktivistien mukaan sukupuolia on 72 kappaletta, ja on kuultu myös väite, että sukupuolia olisi jopa 19 682 erilaista. Tämä woketus ja sekoilu on mennyt liian pitkälle. Tämäkö on se tieteellinen ja sivistyksellinen tie, jonka te, arvoisat kokoomuksen ja keskustan edustajat, olette valinneet?
Nyt käsillä oleva translaki ei ole normaalia huolellista lainsäädäntöä, vaan se on vihervasemmistolainen arvojulistus, jonka keskusta jostain syystä hallituksessa vie läpi osana hallitusneuvottelujen lehmänkauppoja ja jonka kokoomus jopa oppositiosta käsin kuittaa.
Herra puhemies! Yritys typistää sukupuolet ilmoitusasiaksi on askel kohti järjettömyyttä, jonka loppupistettä emme vielä ole nähneet, siitä voitte olla varmoja. Saa nähdä, ovatko seuraavaksi ikä ja etnisyys omalla julistuksella päätettäviä asioita vai voiko ihminen julistautua miksi tahansa siten, että yhteiskunnan tulee tämä tunnustaa. Vielä jokin aika sitten ajatus siitä, että sukupuolensa vaihdosta ilmoittavan henkilön mielenterveyden tilaa ei tutkita lainkaan, oli yhtä älytön, ja nyt pian se on arkipäivää. 
Synnynnäisten sukupuolten häivyttäminen ja kyseenalaistaminen aiheuttaa lapsille ja nuorille lisää identiteetti- ja mielenterveysongelmia. Sukupuoli-identiteettiongelmien yhteyttä mielenterveysongelmiin ei tulisi vähätellä, saati tehdä aiheesta tabua kieltämällä se kokonaan. 30 vuotta kestäneen ruotsalaistutkimuksen mukaan sukupuolensa vaihtaneet kärsivät elämänsä ajan mielenterveydellistä epävarmuutta. Tutkimuksen mukaan 10—15 vuotta sitten sukupuolenvaihdoksen [Puhemies koputtaa] tehneiden itsemurhaluvut olivat 20‑kertaiset verrokkiväestöön nähden.
Uusi translaki tähtää normalisoimaan ilmiötä, joka ei ole biologian valossa normaalia ja luonnollista vaan ihmisen itse lääkehoidolla kehittämää, eikä sitä tulisi siten suoraan julistaa luonnolliseksi ja terveelliseksi kaikille.
Niin sanotun sateenkaarikansan vapaus elää turvallista elämää on minusta itsestäänselvyys. Jokaisella ihmisellä on samat oikeudet Suomessa, eikä meillä ole oikeuksia, jotka transihmisiltä olisi evätty. Ilmoituksenvarainen identiteetin valinta ei ole ihmisoikeus eikä perusoikeus. Pelkkä oman ilmoituksen varainen translaki voi vaikuttaa tuovan sukupuolenvaihdosta haluaville helpomman oikopolun onneen, mutta sen hyödyt koskevat vain vähäistä joukkoa sukupuoltaan vaihtavia, kun taas sen haitat ja vaikutukset voivat säteillä kokonaisiin sukupolviin lapsia ja nuoria. [Puhemies koputtaa] 
Järjellisen ajattelun katoaminen sateenkaarihurmoksen edessä ei palvele koko yhteiskunnan etua. Oikeusajattelu, jossa sateenkaarikansan etujen loukkaukset ovat jyrkästi kiellettyjä ja kaikkialla puheessa ja toiminnassa sateenkaarikansan oikeudet menevät enemmistön oikeuksien edelle, on vähemmistön sortoa enemmistöä kohtaan. Enemmistö ei ehkä ymmärrä enää puolustaa omia oikeuksiaan, ja moni suhtautuu vihervasemmiston propagandaan sinisilmäisesti ja hyväuskoisesti. Toisaalta moni tahtoo [Puhemies koputtaa] tulla laumassaan hyväksytyksi pyrkimällä näyttäytymään muiden silmissä edistykselliseltä ja vältellä sellaista pelottavan ahdasmielisyyden leimaa. Median aivopesulla on selvästi ollut roolinsa siinä, että avointa keskustelua pelätään sen pelossa, että joku loukkaantuu. Avointa keskustelua ei kuitenkaan voi olla ilman, että joku loukkaantuu, ja se on ihan normaalia.
Herra puhemies! Tämä laki on täynnä väärinkäytöksen mahdollisuuksia. Mikään muu näin täynnä porsaanreikiä oleva laki ei menisi heittämällä läpi. Ilmoituksenvaraiset sukupuolenvaihdokset tulevat aiheuttamaan väärinkäyttömahdollisuuksia esimerkiksi vankiloissa, fyysisissä pääsykokeissa, urheilussa ja varusmiespalveluksessa. Vankilassa jokainen vanki voi käytännössä jatkossa varmistaa itselleen oman sellin tällä ilmoituksenvaraisella sukupuolenvaihdoksella. Kustannuksia ei ole arvioitu. [Puhemies koputtaa]
Fyysisissä pääsykokeissa, esimerkiksi poliisi- ja pelastuskoulussa, voi päästä läpi naiskiintiöstä sukupuolenvaihdoksella. Vuoden paras naisurheilija voi jatkossa olla mies. Pakolliselta varusmiespalvelukselta välttyy jatkossa ilmoituksenvaraisella sukupuolenvaihdoksella. [Suna Kymäläinen: Kymmenen minuuttia!]
Huonon lainvalmistelun ja selvien väärinkäyttömahdollisuuksien havaitseminen ei ole saanut eduskuntaa korjaamaan lakia tässä tapauksessa, koska julistamisesta on tullut hyvää ja johdonmukaista lainsäädäntöä tärkeämpää. [Suna Kymäläisen välihuuto — Puhemies koputtaa]
Vihervasemmistolaiset rakastavat oman arvoagendansa julistamista enemmän kuin he rakastavat lakia ja järjestystä. Perussuomalaiset ovat translain hylkäämisen kannalla. [Suna Kymäläinen: Kolme ja puoli minuuttia yliaikaa! — Välihuutoja]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-01-24T18:01:00,2023-01-24T18:12:00,Hyväksytty,1.1
2022_154_139,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisat edustajat, koetetaan pitää nämä puheenvuorojen mitat siinä noin seitsemässä minuutissa, ettei tässäkin mennä ihan oman mielen mukaan. Edustaja Soinikoski näyttää esimerkkiä. [Välihuuto] — Nämä ovat suosituksia, mutta koetetaan pitää ajasta kiinni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_140,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kauan odotettu ja kaivattu translaki on vihdoin saatu valmiiksi. Vihreät ovat jo vuosia vaatineet translain uudistamista, sillä nykyinen laki polkee törkeästi transihmisten ja muunsukupuolisten oikeuksia. Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii sukupuolta korjaavilta ihmisiltä lisääntymiskyvyttömyyttä. Nyt tämä räikeä ihmisoikeusloukkaus vihdoin korjataan, kun vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan laista. Suomi siis liittyy edistyksellisten ihmisoikeusmaiden joukkoon myös translain osalta, ja hyvä niin.
Uusi laki parantaa muutenkin transihmisten itsemääräämisoikeuksia, kun juridisen sukupuolen vahvistamista ei enää kytketä lääketieteellisiin hoitoihin. Lääkärinä näen tämän erittäin tarpeelliseksi lakimuutokseksi, sillä juridiselle sukupuolelle ei tule asettaa lääketieteellisiä mittareita, koska sellaisia ei asiantuntijakuulemisten perusteella ole olemassa. Raskaat lääketieteelliset hoidot sukupuolen korjaamiseksi ovat aivan toinen kokonaisuus, eikä niistä yhtään pidä enää asettaa ehdoksi juridisen sukupuolen vahvistamiselle.
Lakimuutos juridisen sukupuolen vahvistamiseksi helpottaa merkittävästi monen transihmisen elämää ja arkea. Tässä maassa jokaisen tulee saada olla vapaasti oma itsensä, ilman pelkoa syrjinnästä, rasismista tai väkivallan kohteeksi joutumisesta.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymys. Uusi translaki on valmisteltu huolella, ja sen valmistelussa on kuultu useita asiantuntijoita, jotka ovat pitäneet lain muuttamista välttämättömänä ja kiireellisenä. Suomi on saanut useita suosituksia kansainvälisiltä ihmisoikeus- ja sopimusvalvontaelimiltä muuttaa nykyistä lainsäädäntöään. Valitettavasti moni niin sosiaalisessa mediassa kuin täällä salissakin kyseenalaistaa transihmisten oikeuden määritellä itse oman sukupuolensa. Mitä lapsen oikeuksiin tulee, suuri enemmistö valiokuntien kuulemista asiantuntijoista olisi ulottanut translain koskemaan myös alle 18-vuotiaita. [Leena Meri: Perustuslakivaliokunta ei!] — Perustuslakivaliokunta ei ole lääketieteellinen asiantuntija. — Valiokunnan saamien selvitysten mukaan henkilön sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen ja henkilökohtainen kokemus eikä sukupuoli-identiteetin tai sen pysyvyyden kokemukselle ole olemassa objektiivista mittaustapaa. Sukupuolen juridisen vahvistamisen erottaminen lääketieteellisestä selvityksestä vastaa hyvin kansainvälistä sekä kansallista ihmis- ja perusoikeussääntelyn kehitystä.
Nyt ei ole enää aika jahkailla vaan korjata translaki viimein ihmisoikeusmyönteiseksi. Sukupuolivähemmistöt ovat odottaneet tätä lakia jo liian pitkään.
Arvoisa puhemies! Uusi translaki jättää kaikesta huolimatta parannettavaa sekä alle 18-vuotiaiden että intersukupuolisten lasten itsemääräämisoikeuksiin. Seuraavalla hallituskaudella intersukupuolisten lasten tarpeeton kosmeettinen sukuelinkirurgia on kiellettävä lailla. Näin on tehty jo esimerkiksi Maltalla, Portugalissa ja Saksassa. Nämä ei-lääketieteelliset leikkaukset loukkaavat lasten kehollista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta ja voivat jopa vaarantaa lasten terveyden. Olen jättänyt aiheesta kaksi kirjallista kysymystä, joista viimeisin oli viime kesältä. Tuolloin silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Lindén perusteli intersukupuolisten lasten sukuelinkirurgian puuttumista tästä laista sillä, että translainsäädännön uudistamista valmistellut työryhmä ei esittänyt sitä toteutettavaksi tässä yhteydessä. Ministeri ei ole paikalla, mutta olisin kysynyt nykyiseltä perhe- ja peruspalveluministeri Kiurulta, milloin intersukupuolisten lasten tarpeeton kosmeettinen sukuelinkirurgia kielletään Suomessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-01-24T18:12:54,2023-01-24T18:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_154_141,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_142,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voi hyvänen aika tätä järjettömyyttä, siis ihan oikeasti. Nyt on nähty sekin, kun oletetut konservatiivipuolueet pihtaavat menetettyä viattomuuttaan ennen pohjanoteerausta. Nimittäin kokoomus veti kanin hatusta ja esitti, että sukupuolen voisi vaihtaa vain kerran vuodessa, ja mainitsi samalla jopa käpykaartin uhasta. Onneksi edustaja Zyskowicz kuitenkin ilmoitti julkisesti tietävänsä, että vain nainen voi synnyttää. Se on kokoomuksen liberaalisiivenkin helppo niellä varsinkin näin vaalien alla, sillä onhan koulukirjoihin kuitenkin jo aikaa sitten saatu painettua, että mieskin voi synnyttää. Eli he voivat olla turvallisin mielin, sillä edustaja Zyskowiczin politikointi synnytystuskilla tuskin kumittaa koulukirjoista noita hulluuksia pois.
Tällä lakiesityksellä ollaan muokkaamassa väestötietojärjestelmää jonkinlaiseksi mieltymysrekisteriksi. Eikä olemustaan tarvitsisi edes yrittää muokata, jotta pääsee vetämään jonkun käräjille syrjinnästä. Lisäksi tässä pyritään törkeästi riistämään myös tyttöjen ja naisten oikeus keholliseen yksityisyyteen ja turvallisuuteen julkisissa ja vapaa-ajan pukutiloissa.
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys on täyttä jumalanpilkkaa, ja, hyvät kollegat, voitte olla varmoja, että tästä ei seuraa teille mitään hyvää, jos te äänestätte tämän puolesta, saatikka teille, jotka olette tätä esittämässä. Pakko kysyä myös: ihminen, joka esittää tai kannattaa tällaista — onko hän enää oikeustoimikelpoinen? Miettikää, että jos ajokorttia varten lääkärintarkastuksessa et muista viikonpäivää, sitä pidetään jo vahvana merkkinä kyseenalaistamaan ajokykysi. Hyvänen aika, johan maalaisjärkikin sanoo, että jos et ole varma omasta sukupuolestasi tai jos mielestäsi sen voi vaihtaa vuoden välein, silloin et voi olla enää täydessä ymmärryksessä. — Kiitos ja anteeksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-24T18:17:26,2023-01-24T18:20:30,Hyväksytty,1.1
2022_154_143,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos ja anteeksi. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_144,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten rakenteellisen syrjinnän purkamiseksi on meillä tässä yhteiskunnassa tehtävää. Nyt käsittelemme translakia, joka on keskeinen sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten oikeuksien parantamishanke. Translain myötä jokaiselle ihmiselle annetaan mahdollisuus olla oma itsensä ja toteuttaa itseään sellaisena kuin on. Suomi on saanut useita huomautuksia kansainvälisiltä ihmisoikeustoimielimiltä translaista, koska se loukkaa ihmisten itsemääräämisoikeutta. Kun kuulimme aikaisemmasta puheenvuorosta, että nykyinen laki ei loukkaisi mitään oikeutta, niin kyllä se loukkaa ihmisten itsemääräämisoikeutta, ja tämä on juridisesti näissä toimielimissä todettu.
No, tämä uusi translaki ei enää vaadi lisääntymiskyvyttömyyttä eikä sukupuolen korjaus juridisissa rekistereissä lääkärin lausuntoa. Juridinen ja lääketieteellinen prosessi tullaan eriyttämään. Tämä johtaa myös siihen, että transihmisten elämänlaatu voi parantua, koska he ovat yhdenvertaisia ja hyväksyttyjä lain edessä ja toivottavasti siten myös koko yhteiskunnassa. Tutkimusten mukaan nimittäin yli 80 prosenttia transnuorista on kokenut häirintää ja useampi kuin joka toinen transnuori on ajatellut itsensä vahingoittamista tai jopa itsemurhaa. Nämä ovat hälyttäviä lukuja, joita me emme voi todellakaan ylenkatsoa tässä salissa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta lähetti tärkeän viestin viime viikolla hyväksyessään tämän mietinnön. Se oli historiallinen päivä. Kun me tästä eduskuntakeskustelusta pääsemme eteenpäin, tämä olkoon se viimeinen keskustelu, se viimeinen leimaava ja monia ihmisiä myös surettava hetki tätä prosessia, ja sen jälkeen me pääsemme tulevassa täysistunnossa tämän eduskunnan voimin myös hyväksymään tämän lain. Se tulee olemaan valtavan tärkeä päätös monille transihmisille ja heidän läheisilleen.
Lain jälkeenkin meillä jää kyllä tehtävää. Lasten ja nuorten osalta tähän translakiin jää korjattavaa, se on selvä asia. Lisäksi viranomaisille ja opetus- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille tulisi antaa nykyistä enemmän koulutusta sukupuolivähemmistöjen kohtaamisesta.
Nämä yksittäiset mahdolliset väärinkäytökset nousevat tässä keskustelussa isosti esille, [Mari Rantasen välihuuto] mielestäni tarpeettoman isosti. En itse usko niiden toteutumiseen. Eläminen väärässä juridisessa sukupuolessa henkilökohtaisen hyödyn tai edun saamiseksi ei minun mielestäni mahdu suomalaisen ihmisen luonteeseen. Kuka ihme tällaista tekisi? Ihmettelen, millainen ihmiskäsitys tätä lakia vastustaneilla edustajilla, ketkä täällä puheenvuoroja ovat näistä asioista käyttäneet, on, että tulee edes mieleen, että luottamushenkilöiden sukupuolikiintiöitä voisi kiertää vaihtamalla luottamushenkilön juridisen sukupuolen tai että urheilija vaihtaisi juridisen sukupuolen välttääkseen asevelvollisuuden ja eläisi 12 vuotta väärässä virallisessa sukupuolessa. Kyllähän tällä nyt, hyvänen aika, olisi vaikutusta sen urheilijan urheilu-uraankin — ette tainneet tätä tulla loppuun asti ajatelleeksi. Nämä esimerkit kertovat siitä, että niillä ei ole todellisuuspohjaa. En usko, että sellaista tapahtuu. [Mauri Peltokankaan välihuuto] Ja vaikka olisikin niin, että joku tätä lakia käyttäisi väärin, ei se kuitenkaan ole syy siihen, että me polkisimme monen muun oikeuksia, niitä itsemääräämisoikeuksia, joita nykyinen laki polkee, ja jättäisimme nämä muutokset tekemättä. On päivänselvää, että se hyvä, mikä tästä laista monelle ihmiselle ja heidän läheisilleen koituu, peittää alleen ne mahdolliset haitat, joita tällainen väärinkäyttö aiheuttaisi.
Itse ajattelen niin, että meidän täytyy tässä eduskunnassa varmistaa se, että jokaisen ihmisen ihmisoikeudet toteutuvat. Tämä on yksi niistä asioista, missä Suomen lainsäädännössä ne eivät ole toteutuneet, ja hyväksymällä tämän lain me pääsemme lähemmäksi sitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-01-24T18:20:46,2023-01-24T18:26:01,Hyväksytty,1.1
2022_154_145,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_146,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö todellakin päätyi hyväksymään tämän translain muutoksen, jonka mukaan kuka tahansa täysi-ikäinen voi jatkossa muuttaa sukupuolensa ilman lääketieteellistä perustelua. Siinä mielessä voi sanoa, että nimi ”translaki” ei todellakaan enää vastaa lain sisältöä. Tämä ei kohdistu enää sukupuoliristiriitaa kokevaan vähemmistöön, vaan todellakin ihan kuka tahansa saisi vaihtaa sukupuolen oman kokemuksen perusteella.
Valiokunnan enemmistö haluaa vielä lisäksi mietinnön ponsilausumassa laajentaa tämän sukupuolen vaihtamisen koskemaan myöskin alaikäisiä nuoria ja lapsia. Lakiuudistuksessa sekoitetaan biologinen sukupuoli, joka löytyy meidän kromosomeistamme, ja sukupuoli-identiteetti, joka on kokemus siitä omasta sukupuolesta. Jokaisella on varmasti ihan omanlaisensa tapa olla tyttö tai poika, mies tai nainen, ja Suomessa jokainen saa ihan varmasti ilmentää omaa sukupuoltaan juuri sillä tavalla kuin haluaa. Tämähän kuuluu aivan itsestäänselvästi ilmaisunvapauden piiriin. Mutta geenistöä meistä ei kyllä kukaan pysty muuttamaan. 
Tällä uudella lailla on todellakin merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan ja esimerkiksi erilaisiin väestötietoihin. Lain tultua voimaan me ollaan ensi kertaa sellaisessa tilanteessa, missä väestötietoihin tallennetaan tietoa ihmisen tällaisesta subjektiivisesta identiteettikokemuksesta. Ja tietysti voi ensimmäisenä ihmetellä, mitä hyötyä tällaisen tiedon säilyttämisestä ylipäätänsä on ja mihin sitä sitten tarvittaisiin. Mutta sen sijaan tiedolla biologisesta sukupuolesta on merkitystä monissa lääketieteelliseen hoitoon liittyvissä tilanteissa, ja tieto on jollakin tavalla joka tapauksessa välttämätöntä säilyttää terveydenhuollon tietojärjestelmissä. 
Tämä esitetty muutos juridisen sukupuolen määräytymisestä ei ole kyllä vaikutukseltaan vähäinen. Se koskettaa koko yhteiskuntaa, eivätkä sen vaikutukset ulotu vain transsukupuolisiin. Monet yhteiskunnan vakiintuneet toiminnot muuttuvat, jos sukupuolesta tulee ilmoitusasia. Lain merkittävistä ja laajoista vaikutuksista huolimatta tehdyt vaikutusarviot ovat varsin suppeat, mikä osoittaa, ettei tätä lainsäädäntöä ole valmisteltu riittävällä huolellisuudella ja laajuudella. 
Kaikessa kummallisuudessaan lainmuutos vielä heikentää sukupuoliristiriidasta kärsivien nuorten mahdollisuuksia saada asianmukaista hoitoa. Pidän hyvin mahdollisena sitä, että lain seurauksena sukupuoliristiriidasta kärsivälle asianmukaisen psykiatrisen hoidon sijaan voidaan hyvin helppona ratkaisuna tarjota sukupuolen vahvistamista, ja tämän lähestymistavan yleistymisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien keskuudessa on jo viitteitä. Etenkin nuoria saatetaan kannustaa uuteen sukupuoleen selvittämättä, millaisia mahdollisia muita haasteita, esimerkiksi masennusta, ahdistusta tai mielenterveyden haasteita, tällä nuorella saattaa olla. Eikä tämä ole hyvää hoitoa, vaan pahimmillaan kyse on oikeastaan heitteillejätöstä, niin että olisi ollut äärimmäisen tärkeää, että myös juridisen sukupuolen vahvistamiseen sisältyisi vastedeskin tämä terveydenhuollon ammattilaisen kohtaaminen. Tässä yhteydessä toistan vielä sen, että kun on ollut vuonna 2002 voimaan tullut nykyinen translaki, ketään ei ole sen kummemmin pakolla kuin vapaaehtoisesti sterilisoitu Suomessa, vaan siinä vaiheessa, kun vastakkaisen sukupuolen hormonihoito aloitetaan, automaattisesti seurauksena on myöskin hedelmättömyys.
Hallituksen linjaama käsitys sukupuolen moninaisuudesta ja tukeutuminen ajatukseen siitä, että sukupuoli on yhtä kuin sosiaalinen kokemus, tekee naisten ja miesten välillä tehdyn tasa-arvotyön jopa turhaksi, kun sukupuolen käsitteen tämmöinen luonnollinen pohja otetaan pois. Ehdotettua menettelyä juridisen sukupuolen muuttamisesta voidaan käyttää monella tavalla väärin ja vilpillisesti, ja tiedämme, että niissä maissa, joissa lakia on muutettu tällä tavoin, monenlaisia erilaisia väärinkäytöksiä on seurannut. Esimerkiksi Norjassa ”naisten” tekemien seksuaalirikosten määrä on runsaasti lisääntynyt. Tiedämme, että rikolliset pystyvät käyttämään tätä, häivyttämään sitä kautta tietoja ja jäljitettävyyttä, puhumattakaan häirinnän ja ahdistelun lisääntymisestä.
Täällä edustaja Pitko edellä nosti esille urheilun. Kyllä täytyy sanoa, että taustaltani siitä yhteisöstä tulevana koen suurta surua. Sata vuotta on tehty töitä sen eteen, että meillä naisilla olisi tasa-arvoinen asema urheilussa, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja tämä on yksi niistä laeista, jotka vetävät maton alta. Ja haluan tässä nyt vielä alleviivata sitä, että minun mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että niillä nuorilla ja lapsilla, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa, on varmasti oikeus myöskin urheilemiseen ja liikkumiseen. Mutta tänä päivänä meillä suurin osa lajiliitoista ei ole pystynyt tässä tilanteessa löytämään ratkaisuja, mitkä oikeasti takaisivat biologisille naisille tasa-arvoisen mahdollisuuden urheilemiseen. Siksi katson, että tässä laissa eteneminen todellakin vetää maton alta naisurheilulta. Ja me tiedämme tällä hetkellä jo, että on jouduttu lähtemään miettimään sitä — esimerkiksi kansainvälinen uimaliitto — että tehdään erikseen transurheilijoitten sarjat, koska muutoin viedään naisurheilulta se tasa-arvoinen asema. Sama juttu painonnostossa. Tämä on siis oikea ongelma tällä hetkellä. Tämä ei ole jotain sellaista, josta kuvitellaan, että se joskus tulee. Tai me tiedämme autoritäärisiä maita, joissa tällä hetkellä jo nuoria viedään pakolla myöskin näihin sukupuolenvaihdosleikkauksiin, koska tiedetään, että sillä saadaan hyötyä urheilussa. Tästä on tullut sen kaltainen ongelma kuin dopingista tietyissä maissa, autoritäärisissä järjestelmissä, joissa katsotaan, että tätä kautta voidaan saada sellaista hyötyä, mitä muulla tavoin ei voida saada. Tämä on oikeasti olemassa oleva ongelma. Siksi olen vähän hämmästynyt, kun täällä aika vähätellen suhtaudutaan siihen, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi urheilumaailmassa.
Siinä mielessä todellakin toivon, että tässä lakiesityksessä ymmärrettäisiin se, että tässä on kyse todella isosta yhteiskuntaan vaikuttavasta asiasta. On käsittämätöntä, että keskusta meni hyväksymään tämän muutoksen, etenkin jos se ei vastaa hallitusneuvotteluissa sovittua. Tällöin voisin kyllä odottaa, että keskustan edustajat äänestäisivät sitä esitystä vastaan suuressa salissa. Kokoomuksen osalta taas hämmästelen sitä, että heidän ajamansa muutoksen vuoden välein tapahtuvasta mahdollisuudesta vaihtaa sukupuolta ajatellaan ratkaisevan tämän lakiuudistuksen aivan ilmeiset ongelmat.
Nyt vielä teroitan, että kristillisdemokraatit [Puhemies koputtaa] eivät tule tätä lakia hyväksymään, ja meidän ryhmämme tulee kokonaisuudessaan myöskin äänestämään sitä vastaan. [Leena Meri: Erittäin tärkeää lisätietoa kanssa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-24T18:26:10,2023-01-24T18:33:34,Hyväksytty,1.1
2022_154_147,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Virta, edustaja Virta on poissa. — Edustaja Mari Rantanen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_148,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Essayahin hyvään puheenvuoroon on kyllä hyvä lisätä se, että kukapa olisi uskonut, että tämä hallitus polkee naisten ja tyttöjen oikeuksia tällä tavalla, kuten tässä edellisessäkin puheessa todettiin.
Mutta aloitan siitä, että perussuomalaiset vastustavat tätä lakia. Valiokuntaryhmämme esitti valiokunnassa lain hylkäämistä, mutta me emme vastusta transihmisiä, kuten joissain somekeskusteluissa ja tässäkin salissa on annettu ymmärtää, siitä ei ole kysymys. Ongelma on siinä, että tämä laki ei ole enää translaki, vaan tämä koskettaa käytännössä kaikkia ihmisiä.
Seuraavaksi menen näihin ongelmiin. Nyt tässä sukupuolimerkinnän vaihtamisessa on kaksi ongelmaa — tai useampikin ongelma:
Ensinnäkin tässä kohtaa, kun tämä tehdään tällä omalla selvityksellä ja niin kutsutulla hakemuksella sinne Digi- ja väestötietovirastoon, he eivät voi varmistua ensinnäkään siitä, onko tämä hakija laisinkaan oikeustoimikelpoinen, onko hän siinä hetkessä, kun hän tekee tämän, mielenterveydeltään siinä kunnossa, että hän voi tällaisen ratkaisun ylipäätänsä tehdä. Sitten toinen asia on se, että tämä on hakemus, jota ei voi hylätä. Ei DVV voi hylätä sitä, vaikka he saisivat jostain tietääkin, että tämä henkilö ei ole todellakaan tosissaan. Sitten kolmas asia on se, että ei tässä itse asiassa vaadita yhtään mitään, periaatteessa tämän voi tehdä tai olla tekemättä ja sanoa silti olevansa toista sukupuolta ja mennä sinne tyttöjen pukuhuoneisiin.
No, sitten tässä on tämä ongelma, että samaan aikaan, jos minä vaihdan oman sukupuolimerkintäni mieheksi, voin vaihtaa, kun olen lapseni synnyttänyt äiti, itseni lapsen isäksi. [Leena Meri: Kyllä!] Eli käytännössä katsoen tässä nyt viimeistään, jos ei jo aikaisemmissakin lakiesityksissä, mitä täällä on ollut — muun muassa vanhemmuuslaki, jolla samaan aikaan kumottiin äitiys- ja isyyslaki, meillä on avioliittolakia muutettu — tämä hallitus tällä poistaa koko yhteiskunnan peruspilarin eli perheen, avioliiton, äitiyden ja isyyden. Miksi? Miksi ihmeessä näin toimitaan, tämä on käsittämätöntä.
Sitten tämä avioliitto: Jos minä taas jälleen kerran vaihdan sen oman sukupuoleni mieheksi omalla ilmoituksella, jota DVV ei voi hylätä, niin käytännössä katsoen aviomieheltäni, kenen kanssa olen naimisissa, ei tässä tilanteessa kysytä mitään, vaan tämän lain mukaan silloin, kun se vaihto on tehty, hänelle menee ilmoitus, että hän on nyt miehen kanssa naimisissa. Herää tietysti kysymys, minkä takia me teemme täällä sellaista lainsäädäntöä, jonka sinänsä, periaatteessa, pitäisi parantaa jonkun vähemmistön asemaa, mutta samaan aikaan me aiheutetaan tämmöinen tilanne, jossa itse asiassa aika monessa kohtaa tulee ongelmia.
No, sitten oma juttunsa ovat nämä vangit, tutkintavangit. Ajatelkaapa sitä, että esimerkiksi lakivaliokunnan kuulemisessa tuli kyllä ilmi ensinnäkin se, että perin usein tähän kehodysforiaan, siis tähän, ettei tiedä, mitä sukupuolta on, liittyy mielenterveysongelmia. Sitten toinen kysymys on se, että meillä hyvin usein naisvankien, jotka ovat syyllistyneet rikoksiin, taustassa taas puolestaan on paljon traumatisoitumista, siellä on paljon hyväksikäyttöä. Miksi ihmeessä me haluamme aiheuttaa tilanteen, jossa biologisesti mies voi vaihtaa sukupuolensa naiseksi ja päästä sinne naisten vankilaan, siis näiden ihmisten luokse, jotka hyvin usein ovat nimenomaan miessukupuolesta traumatisoituneita? Se on käsittämätöntä, puhumattakaan sitten pukuhuoneista. Nyt kun vaihdetaan juridinen sukupuolimerkintä meidän rekistereihin, milläpäs tämä nyt sitten todennetaan? Ja kun täällä todettiin, että eihän kukaan sillä lailla tee, eiväthän he vaihda sukupuoltansa sen takia, niin eihän heidän tarvitse vaihtaakaan mitään muuta kuin se merkintä ja mennä sinne pukuhuoneeseen. Ja itse asiassa, jos tätä oikein tarkalleen miettii, arvoisa puhemies, sinne voi mennä myöskin tekemättä tätä, koska kuka sen sitten varmistaa enää siinä vaiheessa. Kun henkilö menee sinne tyttöjen ja naisten pukuhuoneisiin, millä minä naisena varmistan, että hänen sukupuolimerkintänsä on nainen? Jos joku kuvittelee, että siellä ramppaa poliiseja pitkin poikin uimahalleja, niin tuskinpa vain. Tämä on se tilanne, ja tämmöisen tilanteen me haluamme omalla lainsäädännöllämme aiheuttaa, ja se on kyllä perin kummallista. Kun täällä on tuotu esiin, että eihän kukaan niin tekisi, niin uskokaa pois, tässäkin maassa on valitettavasti niin vimmaisia seksuaalirikollisia, että kyllä vain he voisivat tehdä. Ja ajatelkaa sitä esimerkkiä, jota käytin täällä silloin lähetekeskustelussa: Tämä sarjakuristaja Penttilä, joka omassa mielentilatutkimuksessaan ilmoitti omaksi identiteetikseen naisen. Hän on lesbo, ja hän on nainen — kuka hänet haluaisi pukuhuoneeseen, kuka haluaisi sinne saunatiloihin hänen kanssaan? Luulen, että kovin montaa sellaista ei löydy.
Sitten ymmärrän, että näinkin hullunkurinen esitys tulee vihervasemmistolaiselta hallitukselta, mutta kokoomus. Kokoomus koko tämän käsittelyn ajan... Siis silloin kun täällä käytiin lähetekeskustelu, kokoomuksella ei ollut mitään huomauttamista tähän koko lainsäädäntöön. Ainoa, mitä he toivat esiin täällä lähetekeskustelussa, oli se, että tämä pitäisi ulottaa alaikäisiin, se oli kokoomuksen puheissa täällä. Ja mitä kokoomus teki lakivaliokunnassa — eivät mitään. He osallistuivat täydellä sydämellä lakivaliokunnan lausuntoon, [Puhemies koputtaa] ja siinä kohtaa he myöskin kannattivat sitä, että tämä pitäisi ulottaa alaikäisiin. Nyt sitten tässä aivan... Ja sen sanon vielä, että tässä salissa yritettiin lähettää tätä juuri näiden ongelmien vuoksi useampaan valiokuntaan, mitä KD esitti ja PS kannatti, tätä yritettiin lähettää sinne puolustusvaliokuntaan, sivistysvaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan, mutta kokoomuksen edustajat äänestivät tätä vastaan. Ja nyt aivan viime metreillä tullaan sitten ulos mediaan, että herranen aika, mehän vastustamme tässä sitä, että tämä pitäisi vain vuoden välein saada vaihtaa sen kuukauden sijaan, [Puhemies koputtaa] ja tällä silmänkääntötempullako kokoomus meinasi, että asia on hoidettu? Täytyy sanoa, että olen äärimmäisen pettynyt sekä teidän toimintaanne tässä prosessin aikana että vielä enemmän tähän silmänkääntötemppuun. On kuitenkin niin, että tässä pyritään nyt katsomaan sitä, rikommeko me tämän yhteiskunnan kaikki peruspilarit, kaikki biologiset faktat, perheen, avioliiton, äitiyden ja isyyden. Miten te voitte kannattaa tätä lakia? [Puhemies koputtaa] Toivon, että teillä kokoomuksessakin harkitaan tätä vielä, aivan niin kuin keskustassakin, jonka pitäisi ainakin näitä perinteisiä perhearvoja ja faktaan perustuvia näkemyksiänsä sentään tässä salissa kannattaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-01-24T18:33:51,2023-01-24T18:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_154_149,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mattila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_150,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta on nyt edennyt tänne ison salin ensimmäiseen käsittelyyn. Lailla halutaan kumota laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Lisäksi siinä esitetään muutettavaksi muun muassa steriloimislakia, äitiysavustuslakia ja kansaneläkelakia. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä halutaan poistaa ja lääketieteelliset hoidot eriyttää juridisen sukupuolen korjauksesta.
Hallituksen esitys perustuu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä esitti translain hylkäämistä sen esitetyssä muodossa. Nimittäin toisin kuin mitä hallitusohjelmassa sovittiin, hallituksen lakiesitykseen ei sisältynytkään edellytystä kokemuksen pysyvyydestä. Sukupuolen voisikin muuttaa pelkästään omalla ilmoituksella kuinka monta kertaa tahansa ilman mitään kynnystä tai rajoitusta. Toisin kuin mitä hallitusohjelmaneuvotteluissa sovittiin, ei edellytetä myöskään minkäänlaista perusteltua selvitystä eli lääkärin antamaa lausuntoa.
Pahoin pelkäämme, että esitetyssä muodossaan laki mahdollistaa epätarkoituksenmukaisesti väärinkäytöstä. Nykyisessä muodossaan kun laki etenee, on täysin mahdollista, että juridisesti sukupuolensa naiseksi ilmoittanut henkilö, jolla on kuitenkin täysin biologisesti miehen ominaisuudet, voi mennä tytöille ja naisille tarkoitettuihin tiloihin tirkistelemään tai tekemään jotain vielä sopimattomampaa.
En pidä tarkoituksenmukaisena ja sopivana sitä, että enemmistö ihmisiä, tässä tapauksessa periaatteessa kaikki tytöt ja naiset, altistetaan epäsopivan käytöksen kohteeksi, koska liian laveaksi muotoiltu pienen vähemmistön oikeuksia edistävä laki mahdollistaa rikollisella mielellä varustetun henkilön käyttämään sitä hyväkseen edellä kuvatulla tavalla.
Tämä oli itselleni ylitsepääsemätön kynnys hyväksyä laki. Minusta olisi tämänkaltaiset porsaanreiät pitänyt pystyä tukkimaan, vaikka niiden hyväksikäyttäminen olisikin vähäistä. Maailmalta on näyttöä, että esitetyssä muodossa oleva laki mahdollistaa edellä kuvatun kaltaisen väärinkäytöksen.
Valiokunnassa saatiin lakiesitystä korjattua siten, että sukupuolta ei pysty vaihtelemaan 30 päivän välein, kuten ensimmäinen esitys oli. Keskustan valiokuntaryhmän mielestä sukupuolen kokemuksen pysyvyyttä olisi edelleen kuitenkin pitänyt olla arvioimassa lääkäri. Valiokuntakuulemisissa kävi ilmi, etteivät kaikki vähemmistöjä edustavat kuultavat suinkaan pitäneet lakiesitystä heidän ryhmäänsä kuuluvien etujen mukaisena.
Arvoisa puhemies! Se, että keskustan valiokuntaryhmä ei voi kannattaa translakia esitetyn mukaisena, ei todellakaan tarkoita, ettemmekö suhtautuisi arvokkuudella ja kunnioituksella niihin ihmisiin, jotka kokevat epävarmuutta oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa tai kokevat kuuluvansa toiseen sukupuoleen. Meille on kristallinkirkasta se, että lainsäädännössä tulee huomioida luonnontieteelliset tosiasiat, kuten se, että sukupuoli määräytyy lähtökohtaisesti biologisesti eli geenien perusteella eikä se ole pelkästään henkilön mielipidekysymys.
Valitettavasti nyt esitetyssä muodossaan translaki mahdollistaa väärinkäytöksiä, mikä ei tietenkään ole ollut sen alkuperäinen tarkoitus. Pitäydymme valiokuntaryhmänä myös siinä, että laki olisi tullut laatia noudattaen tiukasti hallitusohjelman kirjauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-01-24T18:42:48,2023-01-24T18:47:12,Hyväksytty,1.1
2022_154_151,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Pelkonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_152,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Translain uudistusta on odotettu pitkään ja hartaasti, aivan kohtuuttoman kauan. Uudistus on erittäin tärkeä ja tarpeellinen. Se korjaa Suomen lainsäädännön räikeitä ihmisoikeusepäkohtia. Kuten täällä on jo kuultu, Suomi on saanut useita huomautuksia EU:n ihmisoikeustuomioistuimelta nykylainsäädännön sisältämästä vaatimuksesta lisääntymiskyvyttömyydestä, ja tämä on vihdoin jäämässä historiaan. Oleellista on myös, että sukupuolen juridinen vahvistaminen erotellaan lääketieteellisistä hoidoista.
Valitettavasti translasten ja ‑nuorten oikeuksien toteutuminen jää vielä riittämättömäksi. Asiantuntijoiden mukaan itsemurhariski laskee, jos ja kun nuorilla on mahdollisuus sukupuolen juridiseen vahvistamiseen. Suojelu ja yksilöllisyys koskevat myös lapsia ja nuoria. 
Kyse on jakamattomista ihmisoikeuksista. Jokaisella tulee olla yhtäläiset oikeudet yhteiskunnassamme. Valtiolla, medialla tai muilla yhteiskunnan jäsenillä ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään oikeuksia sukupuoleen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuen, ja soisi kaikkien ymmärtävän, että tämä uudistus ei todellakaan ole keneltäkään pois ja tämän ei pitäisi olla lainsäätäjille mikään omantunnon kysymys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2023-01-24T18:47:16,2023-01-24T18:48:55,Hyväksytty,1.1
2022_154_153,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_154,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä laki, joka sallii sukupuolen vaihtamisen 365 päivän välein pelkällä ilmoituksella. Minusta tämä on aika vakava paikka. Elikkä jatkossa voisi sukupuolen vaihtaa pelkällä ilmoituksella ilman minkäänlaista lääketieteellistä selvitystä.
Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa tästä äänestimme. Perussuomalaiset esittivät, että tämmöinen laki hylätään. Toinen kanta äänestyksessä voitti. Minun mielestäni tätä lakia ei tulisi hyväksyä.
Tässä laissa on melkoisia riskejä. Jos tämä laki hyväksytään tällaisena, niin vuoden välein voi vaihtaa sukupuolen ilmoituksella, tulee uusi Kela-tunnus, sosiaaliturvatunnus, ja taas seuraavana vuonna voi vaihtaa sukupuolen takaisin ja edelleenkin tulee uusi sosiaaliturvatunnus — elikkä siihen entiseen sosiaaliturvatunnukseen ei palata edes silloin. Siinä on myös se riski, että siinä voi hävittää historiansa, ja se ei ole kyllä hyvä asia. Tässä on paljon muitakin ongelmia: armeija, Puolustusvoimat. Entäs uimahallit, vankilat?
Tämä laki ei välttämättä paranna transihmisten oikeuksia, vaan tämä laki olisi voitu muutenkin hoitaa kohdentamalla laki enemmän tietynlaisiin asioihin eikä käsitellä näin, kuten nyt tässä voi vaikka minkälaista tulla elikkä kaikki voivat vaihtaa sukupuoltaan, ja tämä on väärin, tämä ei ole oikein.
Jos mietitään ihan vaikka lääketieteelliseltä kannalta, otetaan vaikka esimerkiksi lääkkeet, niin onko lääkkeidenkin vaikutus sitten sama miehille ja naisille? Tähän asti ainakin varma asia on ollut semmoinen, että toiset lääkeaineet vaikuttavat miehiin eri tavalla ja naisiin eri tavalla.
Nyt tuntuu että ideologia vaikuttaa biologiaan — ideologia vaikuttaa biologiaan. On ollut jopa puhe, että lapset otettaisiin tähän mukaan. Minusta tämä on tosi vakava asia. Ja todella ikävälle kuulosti, kun vihreiden puolelta otettiin esille myös se, että tämä on poliittinen asia. Ei tämä kyllä nyt poliittinen asia ole, vaan kyllä tämä on enemmän biologia-asia.
Minun mielestäni tätä lakia ei tule hyväksyä. Siksi äänestän tätä lakia vastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-24T18:49:05,2023-01-24T18:52:51,Hyväksytty,1.1
2022_154_155,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_156,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tänään, ikävä kyllä, hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi — eli tuttavallisemmin translakia. Asian tiimoilta käydään hyvin vahvasti arvokeskustelua, josta alkaa osin maalaisjärki olemaan jo todella kaukana. Tosiasiassa translaki on sukupuolilaki, joka voimaan astuessaan mahdollistaa paperilla kenelle tahansa juridisen sukupuolen vaihdon, ei pelkästään transsukupuolisille. Pohjanmaalla kiertäessäni ja ihmisten kanssa juteltuani keskusteluissa nousee esiin, että yhteiskunnassa meillä on todellisia ongelmia. Ihmiset kärvistelevät toimeentulonsa kanssa, mutta hallituksen mielestä eduskunnassa ei ole tänään tärkeämpää keskusteltavaa kuin se, voiko isä olla äiti, äiti isä, voiko setä olla täti ja päinvastoin, taas vuoden välein uudestaan, uudestaan ja uudestaan. Kansanedustaja joutuu kysyttäessä pähkäilemään esim., että jos Pentin vaimo Pirkko päättää vaihtaa sukupuolensa mieheksi ja nimensä Pentiksi, niin onko syntynyt täyskaimojen välinen homoavioliitto. Muuttuuko yksinhuoltajaäiti isäksi käden käänteessä? Jos jotain pidän erikoisena, niin tällaista lainsäädäntöä, joka aiheuttaa tällaista keskustelua ihmisten parissa.
Arvoisa puhemies! Se, että tämä keskustelu ylipäätään eduskunnassa käydään, kertoo jotain yhteiskuntamme tilasta. Ideologiat valtaavat alaa, ja maalaisjärki ja perinteiset arvot heitetään tässä salissa romukoppaan. Tämä sali sairastaa ideologiahumppaa nyt vakavasti. Odotin valiokuntatyössä konservatiivisten puolueiden yhtenäisyyttä, mutta jouduinpa jälleen kerran pettymään rankasti. Kokoomus tuo keskusteluun oman mausteensa hyppimällä ilosta tasajalkaa, kun saivat lakiin näennäisen tiukennuksen siitä, että itsemäärittelyä saa harrastaa korkeintaan kerran vuodessa. Kerran vuodessa — terve! Niin kuin tällainen lisäys nyt sitten estäisi kaikki ne vakavatkin väärinkäytökset, jotka tämä laki asiantuntijoiden mukaan mahdollistaa.
Kuten olen aiemminkin todennut, jokainen saa tuntea itsensä miksikä itse katsoo parhaaksi: mieheksi, naiseksi tai vaikka Kouvolan kunnantaloksi, kunhan kustantaa tuntemuksensa ja seinänsä itse. Lain muuttaminen muuten tulee koskemaan sitten useita muitakin lakeja. Me joudumme tarkastelemaan tämän humpan vuoksi muun muassa steriloimislakia, äitiysavustuslakia, kansaneläkelakia, lääketieteellisestä tutkimuksesta annettua lakia, raskauden keskeyttämisestä annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annettua lakia, kotikuntalakia, lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettua lakia, vanhemmuuslakia, rikoslakia, vankeuslakia sekä tutkintavankeuslakia, ja näyttää nyt siltä, että joudumme puuttumaan myös asevelvollisuuslakiin. Pohjanmaalla kulkiessani nousi keskustelussa esiin, että rakennuslakia ei tässä vaiheessa varmasti tarvitsekaan nyt muuttaa, mutta näiden ideologisten vouhotusten edetessä on selvää, että siihenkin on tulevaisuudessa muutoksia luvassa. Nyt käsittelyssä olevan kaltaisten ideologioiden mukaan on kohta odotettavissa, ilmassa vaatimuksia, että on tasa-arvon mukaista, että itsensä miksi vaan tunteva saa asianmukaisen lainsäädännön taakseen. Joudumme pian siis pohtimaan, voidaanko esimerkiksi pilvenpiirtäjäksi itseään tunteva päästää kylille tepastelemaan ilman rakennuslupia. Käsittelyssä olevan lain hengessä nämä henkilöt ovat pilvenpiirtäjiä siinä, missä mies voi olla nainen.
Arvoisa puhemies! Juridisen sukupuolen itsemäärittelyä pyritään julkisuudessa kauppaamaan suurelle yleisölle ihmisoikeutena. Sukupuolen vaihtaminen pelkällä omalla ilmoituksella ja ilman lääkärinlausuntoa ei ole mikään ihmisoikeus. Mikään Suomen ratifioima YK:n alainen ihmisoikeussopimus ei sitovasti vaadi Suomea toteuttamaan juridisen sukupuolen itsemäärittelyä. Missä ovat naisten oikeus ja turvallisuus vaikkapa pukeutumistiloissa ja vankiloissa? Miten käy naisten urheilun, jos biologiset miehet kaappaavat sarjat? Edelleen kyselen feministien perään: missä te olette, kun naisten oikeudet ovat vaarassa? Voitte vähätellä näitä skenaarioita vaikka maailman tappiin saakka, mutta maailmalla on esimerkkejä toteutuneista vaaran paikoista, eikä tämän lain ilmiselviä porsaanreikiä ole tukittu. Siihen ei ole mielestäni edes pyritty. Laadittuihin lakeihin ei saa jäädä porsaanreikiä.
Arvoisa puhemies! On virheellistä väittää, että perussuomalaiset eivät tunnistaisi transsukupuolisuutta ilmiönä, koska vastustamme tätä lakia. Tässä vaiheessa on syytä tuoda esiin, että sitä eivät kannata edes kaikki transsukupuoliset, vaikka sellaista kuvaa nyt pyritään maalailemaan. Sinne, kuten minne tahansa ihmisryhmään, mahtuu monenlaisia mielipiteitä, ja hyvä niin. Lain kannattajista suurin osa ei ole transsukupuolisia, eikä heillä ole henkilökohtaisella tasolla mitään kosketusta koko asiaan. Transsukupuoliset ovat monelle pelkkä keppihevonen, jolla saadaan hyveposeerata ja käyttää valtaa tässäkin salissa.
Arvoisa puhemies! Eikä tämä hullutus vielä tähän lopu. Nyt on jo tahoja, jotka vaativat, että laki tulisi ulottaa myös alaikäisiin. Tätä on valiokunnassakin jo valmiiksi pohdittu. Käsittämätöntä. Translaiksi naamioitu sukupuolilaki mahdollistaisi tulevaisuudessa siis myös alaikäisen vaihtaa sukupuolensa ilmoituksella. Alaikäinen Jaska ei saa Suomessa äänestää, ostaa tupakkaa tai alkoholia, avata pankkitiliä ilman huoltajan lupaa, pelata raha-automaattipelejä tai ajaa ajokorttia. Ja hyvä niin. Jaska ei myöskään saa vaihtaa etu- eikä sukunimeään ilman huoltajien lupaa, mutta sukupuolimerkintä pitäisi joidenkin tahojen mukaan voida vaihtaa lain voimaan astumisen jälkeen pelkällä ilmoituksella. Pidän tällaista lainsäädäntöä vastuuttomana.
Murrosikäinen nuori on usein identiteettinsä kanssa vielä täysin hukassa, joskus myös sukupuoli-identiteettinsä. Se on täysin ymmärrettävää ja normaalia ihmisen kasvamista ja kehittymistä, mutta sillä ei ole välttämättä mitään tekemistä pysyvän sukupuolikokemuksen kanssa. Transsukupuolisuutta ei pidä kaupata kehitysvaiheessa olevalle nuorelle minkäänlaisena takaporttina murrosiän tuoman ahdistuksen käsittelyyn. Oleellista on, että tutkimusten mukaan vain pieni vähemmistö lapsista, jotka samastuvat vastakkaiseen sukupuoleen, jatkaa tätä samastumistaan aikuisuuteen ja neljä viidesosaa lapsuudessa vahvaakin sukupuolidysforiaa kokevista lapsista ei vartu transsukupuolisiksi aikuisiksi.
Arvoisa puhemies! Minä kannatan perussuomalaisten eduskuntaryhmän näkemystä siitä, että sukupuolimerkinnän vaihtaminen edellyttäisi jatkossakin lääketieteellisen selvityksen esittämistä siitä, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että hän ymmärtää sukupuolimerkinnän vaihtamisesta johtuvan oikeustoimen merkityksen. Sukupuolen oikeudellista vahvistamista ei ole perusteltua erottaa lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-24T18:53:04,2023-01-24T19:00:03,Hyväksytty,1.1
2022_154_157,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_158,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani esittelin valiokunnan puheenjohtajana sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, haluan tässä puheenvuorossani kertoa, mitä mieltä olen tästä hallituksen esityksestä ja valiokunnan mietinnöstä. Olen allekirjoittanut hylkäävän vastalauseen ja nyt kerron, miksi näin.
Taustalla on perustavanlaatuinen ajattelutavan ero. Hallituksen esitys ja myös valiokunnan mietintö lähtevät sellaisesta ajattelutavasta, että sukupuoli on pelkästään ihmisen oma mielipidekysymys. Minun ajatteluni lähtee siitä, että sukupuoli määräytyy lähtökohtaisesti biologisesti. Se ei siis ole pelkästään ihmisen mielipidekysymys. Lapsen sukupuoli määräytyy vanhemmilta perittyjen sukupuolikromosomien perusteella hedelmöittymisen yhteydessä. Kysymys on siis lähtökohtaisesti luonnontieteellisestä tosiasiasta, ei mielipiteestä. Tämä ajattelutavan ero on niin perustavanlaatuinen, että asiasta ei ole ollut mahdollista tehdä valiokunnassa kompromissia. Olemme siis joutuneet äänestämään valiokunnassa, ja äänestämme tästä asiasta luonnollisesti täällä täysistunnossakin.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan: ”Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen” — siis esittää perustellun selvityksen, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. ”Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.” Hallitusohjelmasta poiketen hallituksen lakiesitykseen ei sisälly edellytystä kokemuksen pysyvyydestä. Sukupuolen voisi muuttaa pelkästään oman halun ja tahdon perusteella vaikka vuoden välein ilman mitään kynnystä tai rajoitusta. Myöskään minkäänlaista perusteltua selvitystä ei edellytetä, hallitusohjelman kirjauksesta poiketen. Perusteltu selvitys tarkoittaisi käytännössä lääkärin antamaa lausuntoa. Tällähän varmistettaisiin, että tätä päätöstä, joka näinkin perustavanlaatuinen ihmisen identiteetin kannalta on, ei tehtäisi ilman vakavaa harkintaa tai hetken mielijohteesta.
Katson, että ihmisiin, jotka kokevat epävarmuutta oman sukupuoli-identiteettinsä kanssa tai kokevat kuuluvansa toiseen sukupuoleen, tulee suhtautua arvokkuudella ja kunnioituksella, niin kuin kaikkiin ihmisiin. Lainsäädännössä tulee kuitenkin huomioida luonnontieteelliset tosiasiat. Tämän lainsäädännön myötä voi syntyä tilanteita, joissa juridisesti mies synnyttää, tai tilanne, jossa henkilö on yhtä aikaa toiselle lapselleen isä ja toiselle äiti. Minusta yhteiskuntakehitykselle ei ole eduksi, että lainsäädännöllä irtaannumme luonnontieteellisistä tosiasioista.
Keskustelua, jonka toivoisin tietenkin olevan toisia ja eri mielipiteitä kunnioittavaa, ei tule rajoittaa sillä, että sanotaan, että tästä ei saa keskustella tai tämä ei voi olla arvokysymys tai omantunnon kysymys, koska kyseessä on ihmisoikeus. On juridisesti selvää, ettei ihmisoikeus ole vaihtaa sukupuolta ilman mitään rajoituksia. Kuten valiokunnan mietinnössäkin todetaan, lisääntymiskyvyttömyysvaatimus on ainoa ihmisoikeuskysymys, josta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on Suomea huomauttanut. [Arto Satonen: Se on totta!] Muut kysymykset tämän asian ympärillä ovat mielipide- ja arvokysymyksiä. Keskustelu on tarpeen, eikä sitä pidä lähteä tukahduttamaan. Tämän keskustelun yhteydessä olemme kuitenkin huomanneet, että tältäkin osin arvomme eroavat kyllä nyt perustavanlaatuisella tavalla toisistaan. [Leena Meri: Ottakaa, keskusta, Lohen linja! — Toimi Kankaanniemi: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-01-24T19:00:13,2023-01-24T19:05:13,Hyväksytty,1.1
2022_154_159,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Edustaja Mäenpää poissa, ledamot Rehn-Kivi myös poissa — mutta edustaja Rydman on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_160,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä keskustelun kuluessa kiinnittänyt huomiota samaan kysymykseen, johon edustaja Lohi tuossa edellä, että on vähän erikoista, että keskustelua ja mielipiteenvapautta pyritään suitsimaan väitteellä, että tämä kysymys ei olisi ollenkaan omatunnon kysymys. Oikeastaan lähestyisin tätä asiaa kokonaan päinvastaisesta suunnasta. Nähdäkseni enemmän tai vähemmän kaikki kysymykset ja päätökset, joita täällä tehdään, ovat omantunnon kysymyksiä. Sitten on aina kysymys siitä, kuinka paljon omatunto antaa periksi erilaisten poliittisten kompromissien tekemiseen, ja osa politiikan ammattitaitoa tietysti on se, että pitääkin aika paljon kyetä joustamaan. Sitten on joitakin kysymyksiä, jotka ovat tietysti semmoisia niin perustavanlaatuisia maailmankatsomukseen ja ihmiskuvaan liittyviä kysymyksiä, että niissä kompromissimahdollisuudet ovat rajallisempia, ja monille tämä kysymys epäilemättä sellainen on. Kuitenkin katsoisin, että oli asiasta mitä mieltä tahansa, niin on hyvä ymmärtää toisenkinlaiset puheenvuorot ja näkökulmat ja vähintäänkin antaa oikeus myöskin omasta näkemyksestään poikkeaville kannanotoille.
Itselleni tämä ei kuitenkaan ole niinkään maailmankatsomuksellinen kysymys kuin ihan käytännöllinen lainsäädäntöön liittyvä kysymys. Olen poliittisena päättäjänä sillä tavoin vähän tylsä teknokraatti, että minua kiinnostaa enemmän se, mitä laista käytännössä seuraa, kuin se, millaisia mahdollisia periaatteellisia tai maailmankuvallisia ajatuksia kunkin lain taustalla on. Tälläkin hetkellä Suomessa on täysi oikeus muuttaa sukupuoltaan, jos siihen prosessiin haluaa mennä, mutta tällä hetkellä se ei ole ilmoitusluontoinen asia. Tämän lain olennainen muutos on nimenomaisesti se kysymys, että se tekee sukupuolesta ilmoitusluontoisen kysymyksen ja omaan puhtaaseen subjektiiviseen fiilikseen perustuvan kysymyksen, vieläpä sillä tavoin, että sukupuolta pystyy muuttamaan monta kertaa ees sun takaisin, mikäli siltä tuntuu. Ei tarvita kovinkaan suurta mielikuvitusta ymmärtämään, että tällainen mahdollistaa moninaiset väärinkäytökset, ja kun sellaista lakia ollaan säätämässä, niin mielestäni se on kelvoton laki.
Tämä lienee niitä lainmuutoksia, jotka joskus tulevan historian aikana katsotaan erityisen absurdeiksi ja ihmetellään, kuinka enemmistö tämmöisenkin lain taakse on asettunut, mutta kullakin ajalla on omat erikoiset hullutuksensa, ja tämä liittyy nyt sitten näihin. Erityisen absurdina tietysti voi pitää sitä kiistaa, jota kokoomus käy tässä hallituspuolueiden kanssa, saako sukupuoltaan vaihtaa vain kerran vuodessa vai pitäisikö siihen olla oikeus peräti kuukauden välein. No, tässä on ehkä sitten se keskeinen maailmankuvallinen ja aatteellinen ero nykypäivän kokoomuksen ja punavihreän hallituksen välillä. Kovin valitettavaa, mutta aika aikaa kutakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-01-24T19:05:27,2023-01-24T19:08:38,Hyväksytty,1.1
2022_154_161,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_162,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Itsekin kuuntelin tätä keskustelua ja halusin tulla kanssa vielä käymään tätä keskustelua, vaikka tätä pitkään onkin käyty. Itse olen tyytyväinen, että hallitus on saanut tämän esityksen tänne eduskuntaan, ja tätä on pitkään valmisteltu ja hiottu valiokunnassa. Meillä on laaja kuuleminen takana, ja lakivaliokunta ja perustuslakivaliokunta tähän asiaan ovat ottaneet kantaa. Tämä oli myös meidän hallituksen ohjelmassa kirjauksena, että me vahvistetaan ihmisoikeuskysymyksiä ja tehdään myös tämänkaltaisia uudistuksia yhteiskunnassa, niin että me saadaan lainsäädäntö sille tasolle, että ihmisoikeuksissa ei anneta periksi.
Jotenkin kun itse kuuntelen näitä argumentteja ja pohdin tätä itse asiaa, niin vaikka totta kai saa keskustella ja asiasta saa aina sanoa ja käydä kovaakin keskustelua, niin minun mielestäni tässä asiassa silti pitäisi kuitenkin vielä huomioida tämän asian sensitiivisyys ja hienotunteisuus ja toisaalta sitten nojautua näissä argumenteissa myös niihin laajoihin faktoihin, jotka tämän käsittelyn kuluessa ovat tulleet. Kun kuuntelee erityisesti näitä vastustavia kommentteja, niin itse ehkä olen harmistunut siitä, että monet näistä sanomisista varmasti satuttavat näitä transihmisiä aika kovasti, ja toivoisin, että näissä puheenvuoroissa myös huomioitaisiin tämän asian arkaluontoisuus ja herkkyys, erityisesti näitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat olleet meidän yhteiskunnassa hyvin heikossa asemassa ja pitkään eivät ole omanneet samoja oikeuksia kuin mitkä ovat täällä käsittääkseni meillä kaikilla.
Tässä laissa on tunnistettu useita muutostarpeita, ja tätä lakia on valmisteltu pitkään. Varmasti monet miettivät, mitä tämä laki sitten käytännössä tarkoittaa ja miksi tätä on pitänyt viedä. Meidän nykyisessä laissa, jos ihminen korjaa sukupuoltaan siihen, mikä se oikeasti on, edellytetään häneltä lääketieteellistä selvitystä asiasta, sitä, että pysyvästi kokee kuuluvansa siihen ja elää sen mukaisessa roolissa, ja sitä, että hänet on steriloitu tai muusta syystä todettu lisääntymiskyvyttömäksi. Me tiedetään, että meidän yhteiskunnassa elää ja on transhenkilöitä, ja meidän laissa on tämänkaltaiset vaatimukset näille ihmisille olemassa. Tämän lain lähtökohtana on ollut, että näistä lain pykälistä nämä poistetaan, ja myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot ovat olleet sen suuntaisia, että Suomen pitää poistaa esimerkiksi tämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus näiltä ihmisiltä.
Oikeastaan ehkä seuraava askel tässä laissa on sitten se, että tässä erotetaan lääketieteellinen ja juridinen sukupuoli. Ja täällä tässä lain käsittelyssä me keskitymme vain tähän juridiseen sukupuoleen. Kun täällä on puhuttu näistä lääketieteellisistä selvityksistä ja siitä, mitä ne maksavat ja muuta, niin se on eri kokonaisuus ja se perustuu lääketieteelliseen selvitykseen ja siellä lääketieteelliseen polkuun ja siihen väylään, mitä me emme lainsäädännöllä tee ja rakenna. Oikeastaan, kun me katsotaan tällä hetkellä muuta eurooppalaista lainsäädäntöä, mikä koskee transhenkilöitä, tämä itsemääräämisoikeuden periaate on voimistunut ja sen on katsottu olevan se, johon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti perehdytään ja nojataan tässä kysymyksessä. Tämä on ehkä se rautalankaversio, kun halutaan yksiselitteisesti ja helposti kertoa, mitä tämä laki tarkoittaa.
No, kun sitten itse kuuntelin näitä vastustavia argumentteja, niin ehkä haluaisin niihin muutamiin vielä paneutua, koska — kuten täällä perussuomalaisista monet sanovat, että torilla ihmiset eivät ymmärrä tätä ja tehdään ja viljellään — itsekin kuljen niillä samoilla toreilla ja turuilla ja yritän myös kertoa, minkä takia tämä on tehty, ja hakea myös ehkä näihin vastustaviin argumentteihin niitä toisenlaisia näkökulmia. Ehkä ensimmäisenä täytyy tunnistaa se, että osa näistä argumenteista on senkaltaisia, että nämä ihmiset eivät edes tunnista, että meillä on yhteiskunnassa transhenkilöitä, ja siinä kohtaa ollaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Sanon tämän sen vuoksi, että olen meillä sosiaalidemokraateissa vastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja olen neuvotellut esimerkiksi tätä lakia valiokuntatasolla ja tiedän, kuinka hankalaa on ollut yhteensovittaa näitä eri ajatuksia ja asioita, ja tämä on ollut ehkä semmoinen isoin vedenjakava asia, että osa ei edes tunnista näiden ihmisten olemassaoloa ja oikeuksia. Toisaalta mielestäni myös se on tärkeätä, että kun me säädetään transhenkilöitten itsemääräämisoikeudesta ja kun käsittääkseni täällä ei kukaan ole transhenkilö, jota tämä suoraan henkilökohtaisesti koskisi, vaan me säädämme muiden ihmisten ihmisoikeuksista, niin meidän täytyy olla erityisen tarkkoina siinä, että me huolehditaan näiden ihmisoikeuksista.
 Sitten kun täällä on usein keskusteltu ja näissä vastustavissa argumenteissa tulee tämä, että vaihdetaan huvin vuoksi ja perustuu fiilikseen ja milloin vaihdetaan mihinkäkin, niin minä en oikein osaa sanoa mitään kuvaavaa argumenttia, mutta minä olen surullinen siitä, että tällä saadaan itse tästä asiasta käännettyä tämä keskustelu ihan toiseen asiaan kuin mistä tässä oikeasti on kyse. Kun ihminen korjaa sukupuolensa, niin se on silloin pysyvä tila ja sitten rakennetaan elämää siinä sukupuolessa, jossa hän kokee olevansa. Meillä on tästä esimerkkejä — valiokuntakuulemisessa kuultiin lukuisia — ja meillä ei ole semmoista faktaperustetta, että ihmiset vaihtaisivat takaisin tai muuta. Päinvastoin, kun tätä valmisteltiin ja me oltiin asiantuntijakuulemisessa, tuli esiin, että tässähän on tämä kuukauden harkinta-aika, jossa ihmiselle tulevat nämä tiedot, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mitä sinun pitää tehdä, mihin sinä kirjaat nämä, ja muuta. Ja kun hänelle on saatu nämä kaikki tiedot, joita on käyty läpi, niin kuukauden päästä voit vaihtaa. Ja nyt katsottiin, että tämä itsessään jo auttaa, korjaa [Puhemies koputtaa] näitä mahdollisia väärinkäytöksiä. — Puheenjohtaja, täällä käytettiin pidempiäkin puheenvuoroja.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Kyllä, minä olen sen huomannut ja näpyttelenkin tällä lailla rauhakseen tässä muistutuksena.] Joo, kiitos. — Tässä ei ole kyse siitä, että ihmiset tässä vaihtelisivat ja niin tekisivät. Tämä on minun mielestäni ehkä jo ilkeää näitä ihmisiä kohtaan, ja toivoisin, että tätä on myös harkittu tässä valiokuntakäsittelyssä. Ja tässä esimerkiksi tämä harkinta-aika on semmoinen, jolla nämä isoimmat väärinkäytökset, niiden mahdollisuudet, pyritään ja pystytään asiantuntijakuulemisen mukaan estämään.
No, sitten täällä on puhuttu näistä erilaisista rikollisista mahdollisuuksista, että joku käyttää väärin ja pitää puuttua, mutta ainahan meillä on mahdollisuus, että joku käyttää lakia väärin tai tekee niin, [Puhemies koputtaa] miten ei pitäisi. Mutta meillä on sitten kuitenkin rikoslaki. Kun täällä on puhuttu esimerkiksi näistä pukuhuoneista ja muista, niin jollain tavalla tämäkin on semmoinen kysymys, että jos ihminen käyttää tietoisesti väärin tätä vaikka rikollisessa tarkoituksessa, niin totta kai siihen pitää puuttua, mutta kun me puhutaan näistä ihmisistä ja kun puhuin jo tästä asian sensitiivisyydestä ja sitten kun me yhdistetään heitä tämänkaltaisiin tapahtumiin, niin se luo tähän keskusteluun semmoisen todella ikävän ja ehkä siis tosi surullisen kulman, josta itse en toivoisi, että täällä keskusteltaisiin. Jollain tavalla edelleen haluan painottaa, että nämä hyödyt, mitä tällä sai näiden ihmisten näkökulmasta, ovat suuria ja merkityksellisiä ja meidän lainsäätäjinä on velvollisuus tehdä tämä ja puolustaa heitä. Ja mikäli ilmenee näitä väärinkäytöksiä, mitkä ovat tuomittavia, niin meillä on eri kanavat puuttua niihin ja meidän pitää puuttua. [Puhemies koputtaa] Mutta se ei oikeuta sitä, että me viemme näiltä ihmisiltä ne tietyt, tai oikeastaan kokonaan, ihmisoikeudet ja sitten myös leimaamme heitä, koska he ovat jo nyt heikossa asemassa.
Ehkä tässä nyt, puheenjohtaja, oli — tämä aikakin menee jo yli — perusteluja sille, minkä takia tätä lakia on viety eteenpäin, minkä takia tämä on tärkeä ja minkä takia on meidän lainsäätäjien velvollisuus tukea näitä ihmisiä, hälventää pelkoja, puolustaa ja sitä kautta tukea. Se on pieni ryhmä, ja sitä kautta meidän velvollisuutemme on suuri. — Kiitoksia, puhemies. Tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-24T19:08:00,2023-01-24T19:19:00,Hyväksytty,1.1
2022_154_163,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia, edustaja Nurminen. — Ja muistutan kaikkia edustajia tosiaan siitä, että kyllä täällä saa puhua vaikka kahdeksan tuntia, jos paikat kestävät, mutta suositus näissä on nyt se seitsemän minuuttia, ja sen tähden täällä hissukseen naputtelen sitten, jos menee pikkasen yli. — Edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_164,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut melkein kokonaan tämän keskustelun. Jos aloitan tästä lisääntymiskyvyttömyydestä, joka on siis ihmisoikeuskysymys, niin ymmärtääkseni täällä ei ole käytetty yhtään puheenvuoroa, jossa ei olisi oltu valmiita muuttamaan lisääntymiskyvyttömyyden osalta tätä asiaa. Ja jos olisi kyse vain siitä, niin itsekin kannattaisin tätä lakiesitystä. Mutta sitä, että sukupuoli voisi olla vain ilmoitusasia ja sitä voisi muuttaa niin helposti kuin tässä nyt esitetään, en pidä kannatettavana, ja sen takia tulen äänestämään tätä lakiesitystä vastaan.
Arvoisa puhemies! Otan vain vielä yhden toisen näkökulman tähän keskusteluun, joka toki valiokunnassakin ilmeisesti on käyty, kun katsoo noita lausumia. Lainaan tässä nyt suoraan Suomen Uimaliiton puheenjohtaja Ville Riekkistä, joka toteaa näin: ”Kuulemamme asiantuntijaselvitys osoitti, että naisten sarjassa sukupuoltaan korjanneilla urheilijoilla on selvää fyysistä etua suhteessa sellaisiin urheilijoihin, jotka eivät ole korjanneet sukupuoltaan.” Riekkinen ei varmaan tässä ota kantaa tähän asiaan, enkä pistä sanoja hänen suuhunsa, mutta tämä lausunto osoittaa sen, minkä kansainvälinen uimaliitto on jo tehnytkin, että se ei ole mahdollista, että nämä transsukupuoliset kilpailevat naisten sarjoissa — silloin putoaa pohja pois koko tältä naisurheilulta. Kansainvälinen uintiliitto, jota siis Suomen Uimaliitto kannattaa, teki sen päätöksen, että sarjoja on useita eikä ole mahdollista transsukupuolisten kilpailla tässä naisten sarjassa, koska siitä tulee kohtuutonta kilpailuhyötyä. Tietysti heillä pitää olla oikeus, totta kai, muuten kilpailla. Mutta halusin tämän näkökulman tuoda, koska tiedän, että urheilupiireissä tämä asia herättää useissa lajeissa paljon keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-24T19:19:24,2023-01-24T19:21:44,Hyväksytty,1.1
2022_154_165,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_166,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Sukupuolimerkinnän vaihtaminen perustuisi siten henkilön omaan ilmoitukseen hänen sukupuolen kokemuksestaan, eikä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä enää olisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia.
Nykyinen translaki suojelee sukupuolen muutoksen hakijaa, kun se vaatii lääketieteellisen selvityksen ennen sukupuolen oikeudellista muuttamista. Ensisijaisesti se suojelee häntä itseään haittaavilta impulsiivisilta tai sosiaalisen ympäristön aikaansaamilta harkitsemattomilta päätöksiltä. Lääketieteellinen selvitys on hakijan oma etu eikä suinkaan haitta, silloinkin kun se ei vastaa hakijan oma tahtotilaa. Tilanne, jossa hakija haluaisi vaihtaa sukupuolensa, on aina lääketieteellistä huomioita vaativa tilanne, koska sen taustalla saattaa olla aivan muita juurisyitä. Lakiluonnoksen lähtökohta on se, että oikeudellisen sukupuolen voisi muuttaa pelkästään hakijan tahdosta ja miten monta kertaa tahansa. Lakiluonnoksen perusteluissa toistuu tähän liittyen yksi ajatusvirhe. Useissa kohdissa esitetään, että hakijan lisääntymisbiologinen sukupuoli tai transtausta saattaisi tulla muiden tietoon, ellei kyseistä lakiesityksen kohtaa toteutettaisi.
Arvoisa puhemies! Biologinen sukupuoli tulee joka tapauksessa muiden tietoon, jos tehdään vain oikeudellinen sukupuolen muutos, kuten laissa esitetään. Tämä aiheuttaisi varmasti ongelmia, tai tulee aiheuttamaan ongelmia, käytännössä. Esimerkiksi jos parrakas mies muuttaa oikeudellisen sukupuolensa naiseksi ilman kehollisia muutoksia, lakiesityksen mukaan hän olisi nainen, jonka täytyisi pystyä salaamaan se, että hän on edelleen sekä lisääntymisbiologisesti että ulkonäöltään täysin sama mies kuin ennenkin. Millaisia tarkoituksia sukupuolen salaaminen ja sitä auttava lainsäädäntö ensisijaisesti palvelisi tässä tilanteessa, ja miksi lakiesityksessä oletetaan, että ristiriitaisuutta fyysisen ulkonäön ja oikeudellisen sukupuolen välillä ei havaittaisi?
Esitetyllä lailla olisi merkittävät vaikutukset myös naisten ja miesten tasa-arvoon. Nykyisin monissa julkisissa yhteisöissä on jopa vaatimus tietystä sukupuolten välisestä jakaumasta, kuten vaikkapa kunnallisissa lautakunnissa, kuten me kaikki varmasti hyvin tiedämme. Myös yksityisellä puolella on suosituksia esimerkiksi pörssiyritysten hallituspaikkojen sukupuolijakaumasta. Nämä kaikki vaatimukset ja suositukset menettäisivät merkityksensä, mikäli niitä pystyisi kiertämään vain omalla sukupuolenvaihtoilmoituksella. Vuosikymmenten työ naisten tasa-arvon puolesta valuu hukkaan vähemmistöoikeuksille tässä kontekstissa annetun liiallisen painoarvon vuoksi.
Entäpä näinä epävarmoina aikoina vaikutukset maanpuolustukseen? Nykyisin sekä ase- että siviilipalveluksesta kieltäytyvät miehet eli täyskieltäytyjät tuomitaan ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Uuden translain myötä miehet vapautuisivat kummastakin palveluksesta vain ilmoittamalla olevansa naisia. Voidaan pitää varmana, että lain luomaa porsaanreikää tullaan hyödyntämään.
Arvoisa puhemies! Lakiluonnos perustuu siihen hallitusohjelman lähtökohtaan, että uuteen translakiin ei oteta mukaan alaikäisiä, mikä on hyvä ja laajasti tuettu lähtökohta myös mielipidetutkimusten perusteella. Lapset ovat mukana kuitenkin lain vaikutuspiirissä silloin, jos sukupuolenvaihdosta tekevä on lapsiperheen äiti tai isä. Lapsivaikutuksia ei ole selvitetty lainkaan tilanteessa, että kyseessä olisi lapsiperhe ja toinen vanhemmista muuttaisi sukupuolensa. Voi olla hyvin traumatisoivaa ja hämmentävää lapsen kannalta, että äiti muuttuisikin yhtäkkiä isäksi tai isä äidiksi. Vanhemmuuden termien tulee jatkossakin perustua lisääntymisbiologiseen sukupuoleen. Ei ole mitään muuta yksiselitteistä tapaa pitää asia loogisessa ja yksiselitteisessä järjestyksessä.
Arvoisa puhemies! Jos tässä laissa olisi vaadittu vain lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksen poistoa, olisin voinut kannattaa. Mutta tässä mennään liian pitkälle, ja sen vuoksi en tule kannattamaan tätä lakiesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-01-24T19:21:51,2023-01-24T19:27:21,Hyväksytty,1.1
2022_154_167,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Junnila, edustaja Junnila poissa. — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_168,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme siis lakiesitystä, jossa sukupuolen voi vahvistaa jatkossa niin sanotusti omalla ilmoituksella, jos kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, on 18‑vuotias ja asuu Suomessa tai on Suomen kansalainen. Kun tämän hakemuksen tekee, niin viranomaisella, Digi- ja väestötietovirastolla, ei ole oikeutta tutkia sitä, onko henkilö vakavissaan tai ymmärtääkö hän asian merkityksen. Se on tuotu esille selkeästi lain esitöissä ja myös valiokunnan kuulemisissa. Elikkä se on niin sanottua oikeudellista harkintaa. Vaikka tosiaan tulisi tietoon, että henkilö ei koe näin tekevänsä tai tässä on väärinkäyttö takana, niin mitään ei ole tehtävissä, jos muodolliset edellytykset täyttyvät.
Täällä on tuotu esille, että tämä parantaa ihmisoikeuksia, ja tuossa edustaja Nurminen toi esille, että näistä ongelmista keskustelu ei olisi nyt tässä niin toivottavaa, mutta nyt haluaisin muistuttaa, että näistä ongelmista pitää nimenomaan puhua. Erittäin hyvä lainvalmistelu on sitä, että vaikutusarviot tehdään hyvin, ja tässähän tuli kuulemisessa meillä lakivaliokunnassakin esille, että erityisesti vaikutusarviot kohdistuen muihin henkilöihin ja lapsiin ovat puutteelliset, ja tämä oli kautta linjan näkemys. Siellä ajateltiin ja kuulemisessa tuotiin esille, että tätä on katseltu vain ja ainoastaan lain kohteena olevien henkilöiden oikeuksien kannalta ja nämä väärinkäytöspunninnat ovat jääneet vähäisemmälle.
Hallituksen esityksessä itsessäänkin todetaan, että tämä voi lisätä mahdollisuutta menettelyn väärinkäytöksille. Toitte lisäksi, edustaja Nurminen, esille, että meillä on rikoslaki, joka sitten hoitaa tämän asian. No joo, rikoslaki hoitaa kyllä, jos siinä on tapahtunut rikos, mutta sitä mietin, että jos ei tapahdu mitään rikosta siinä yhteydessä, esimerkiksi tullaan pukuhuoneeseen ja esiinnytään naisena ja ilmoitetaan, että on kokemus, että on nainen, niin mikä rikos siinä on, minkä edustaja Nurminen sitten katsoo ehkä tapahtuneen. Ja miten sitten se, että me vaarannamme uhrien oikeusaseman tai muiden oikeusaseman, poistuu sillä? Elikkä en ihan saa kiinni tästä teidän ajatuksestanne, että sillä vain poistetaan nämä lain ongelmat ja väärinkäytökset.
Hyvään lainsäädäntöön kuuluvat tietysti riskiarviot etukäteen, niin että jos väärinkäytösmahdollisuudet on tunnistettavissa, ne pitäisi poistaa, mutta näitähän te ette tee. Te sanotte, että tämä on ihmisoikeuskysymys ja ihmisoikeussopimukset edellyttävät tämäntyyppistä lakia. No kun eivät edellytä. Ne edellyttävät, että se lisääntymiskyvyttömyysedellytys poistetaan. Asiantuntijakuulemisten mukaan ei edellytetä missään tapauksessa sitä, että tästä tehdään pelkkä ilmoitusmenettely. Jos te näin väitätte, te ette ole lukenut asiantuntijalausuntoja, ja tätä kyllä ihmettelen, jos ette te ole niitä lukenut. Te olisitte voineet vähentää väärinkäytösmahdollisuuksia oleellisesti sillä, että se lääketieteellinen selvitys siitä, että se kokemus on pysyvä, edelleen vaadittaisiin, mutta ette te vaatineet.
Toinen asia, mille te ette korvaanne lotkauttanut, oli, että lakivaliokunnan eriävässä mielipiteessä, jonka minä allekirjoitin ja joka perustuu muuten meidän pitkäaikaisten rikosprofessoreiden lausuntoihin, tuotiin esille, että tämä vankilasijoittelua koskeva pykälä pitäisi muuttaa. Professorien mielestä — esimerkiksi professori Matti Tolvasen — tässä pykälässä on asetettu aivan liian korkealle se kynnys, kun siellä todetaan, että henkilö sijoitetaan siihen osastoon, jonka hän on ilmoittanut sukupuolekseen. No, jos joku mies ilmoittaa nyt, että hän on nainen, niin hänet lähtökohtaisesti sijoitetaan naisvankilaosastolle, ja siellä laissa on edellytys, että ellei ole välttämätöntä oman tai muiden turvallisuuden vuoksi sijoittaa toisin. Rikosoikeuden professori Tolvanen katsoi, että tämä kynnys on liian korkea, sen pitäisi olla perusteltu syy, ja samoin rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio katsoi, että sen pitäisi olla tarpeellinen. Mutta te ette korjanneet tätä, että sinne tulisi enemmän harkintamahdollisuuksia. Kun te kerrotte täällä hurskaasti, että te olette huolestuneita tyttöjen ja naisten turvallisuudesta, että te kuuntelette asiantuntijoita ja teidän näkemyksenne perustuvat asiantuntijakuulemisiin, niin eivät ne kyllä perustu. Ette te ole näitäkään lukenut ettekä tätäkään pohdiskellut. Ettekä siitä puhunut mitään — toivoitte vain, ettei näistä nyt niin hirveästi puhuttaisi.
Olen teidän kanssanne tästä aikaisemminkin keskustellut muun muassa julkisuudessa, ja silloin sanoitte, että kun näitä asioita tuodaan esille, niin kyseessä on olkiukko. Niin, onko se olkiukko, että meillä asiantuntijakuulemisissa on kerrottu, että niissä maissa, missä tätä lainsäädäntöä on, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, on menty naisten vankilaosastolle ja syyllistytty seksuaalirikoksiin? Ja Isossa-Britanniassa suunnitellaan muuten nyt sellaista lainsäädäntöä, että fyysisesti miehen sukupuolielimet omaava henkilö ei voi mennä enää naisten osastolle. Onko se teidän mielestänne olkiukko? Norjassa on tullut asiantuntijakuulemisessa esille, että ihmisiä on saatettu syytteeseen tai poliisitutkinnan kohteeksi sen takia, että he ovat protestoineet biologisten miesten tunkeutumista naisille omistettuihin tiloihin. Islannissa on ollut tilanteita, joissa henkilöt ovat kokeneet, että muun muassa uimahalleissa, jos tulee naisten puolelle, sitä ei saisi millään tavalla kyseenalaistaa — on vain hyväksyttävä tämä fakta, että ehkäpä hän on sitten täällä ja tosiaan kokee itsensä naiseksi.
Teillä olisi ollut mahdollisuus tehdä hyvää lainsäädäntöä, mitä te ette tehneet, koska te suljette silmänne täysin siltä, minkälaisia väärinkäytöksiä täällä on. Ja te puhutte ihmisoikeuksista — entäpä lasten ja tyttöjen, poikien ihmisoikeudet? Eikö niillä ole väliä ja sillä laadukkaalla lainvalmistelulla?
Ja eikä tämä teille riitä: vielä täällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä ja teidän puheissanne te haluatte laajentaa tämän myös alaikäisiin lapsiin. Eihän tässä ole mitään järjen hiventäkään. Onneksi sitä ei tässä vaiheessa tehty; tämmöisiäkin puheenvuoroja täällä on käytetty, että se olisi tehty jo nyt. Onneksi perustuslakivaliokuntakin kiinnitti huomiota siihen, että se olisi niin merkittävää lainsäädäntöä, että se edellyttäisi laajaa lainvalmistelua. 
Sen minä vielä sanoisin, että perustuslakivaliokunta halusi korostaa — ja tämänkin te ilmeisesti sivuutitte noitten esimerkkien valossa, jotka äsken kerroin [Puhemies koputtaa] — että sääntelyn toimeenpanon ei pidä johtaa sen kohderyhmän ulkopuolisten henkilöiden perusoikeussuojan tason heikkenemiseen. Sehän heikkenee nyt. Kuten sanoin, te ette kiinnittänyt huomiota lakivaliokunnan vastalauseessa ja asiantuntijakuulemisessa rikosprofessoreiden huomioihin. Te ette korvaanne lotkauttanut. Te ette korvaanne lotkauttanut sille, että tämä olisi ollut ratkaistavissa ihmisoikeussopimusten mukaisesti, että siihen olisi vaadittu lääketieteellistä selvitystä. [Puhemies koputtaa] Te valitsitte näin. Tämä on arvovalinta. Että näin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-24T19:27:29,2023-01-24T19:35:29,Hyväksytty,1.1
2022_154_169,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Ja vastauspuheenvuoro, edustaja Nurminen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_170,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Merelle monista kysymyksistä, jotka osoititte minulle. Itse vielä korjaan sitä käsitystä, ettenkö olisi sanonut, että asiasta pitäisi keskustella. Nimenomaan asiasta pitää voida keskustella ja käydä asiaa monipuolisesti läpi, mutta olen korostanut sitä, että pitää miettiä kuitenkin tämän asian arkaluontoisuutta ja herkkyyttä monien ihmisten näkökulmasta. Ja sen takia vain sanoin, että jos tässä korostetaan näitä tiettyjä näkökulmia, jotka eivät ole mielestäni niin relevantteja tämän itse lain ja näiden ihmisten sukupuolen näkökulmasta vaan joilla halutaan viedä tästä itse asiasta näkemys muihin seikkoihin, niin sitä asiaa ehkä hieman kritisoin, ja olen myös käyttänyt siitä sanaa, minkä äsken kuvasitte.
Sitten näihin moniin ongelmiin, mitä toitte esille: Niitähän on pohdittu ja koko ajan pohditaan, ja monet niistä pitää huolehtia myös viranomaistasolla. Esimerkiksi tästä vankilakysymyksestä, mitä on käyty, muistaakseni valiokunnassakin [Puhemies koputtaa] linjattiin, että jos se on yksilölle tai yhteisölle jotenkin vaaraksi tai muuta, niin sitten esihenkilö voi määrittää tämän. Eli kyllä siellä on käyty näitä ongelmia laajasti läpi. [Saara Hyrkkö: Juuri näin, on käyty läpi!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-24T19:35:31,2023-01-24T19:36:57,Hyväksytty,1.1
2022_154_171,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Nyt vastauspuheenvuoro, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_172,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! No niin, se tuli sieltä uudestaan edustaja Nurmiselta, että nämä näkemykset ja huolet, joita tuossa toin, eivät olleet teidän mielestänne tässä käsittelyssä niin relevantteja, koska keskustelu on arkaluontoinen. [Ilmari Nurmisen välihuuto] Minun mielestäni erityisesti se, että me vaarannamme tyttöjen ja poikien turvallisuutta, on relevanttia. Se on relevanttia, että vankilaturvallisuus kärsii.
Se, että te olette pohtineet jotain asiaa, ei ole sama kuin että te olisitte muuttaneet sitä lakia sellaiseksi, joka olisi paremmin turvannut ja turvaisi henkilöiden turvallisuutta esimerkiksi vankiloissa. Kerroin juuri, että se kynnys on aivan liian korkea sille virkamiehelle siirtää sitä henkilöä pois vastoin sijoittelua. Jos henkilö kokee olevansa nainen ja haluaa naisten osastolle, niin se kynnys on erittäin korkealla sille, että virkamies voi siirtää henkilön miesten osastolle. Tämä kynnys on niin korkea sen takia, että täytyy noudattaa tätä lakia. Ei se, että te olette keskustelleet jostain, muuta yhtään mitään, jos te ette muuta pykäliä, edustaja Nurminen. Ja tämä ei ole mikään olkiukko, vaan tämä on todellinen huoli. [Ilmari Nurmisen välihuuto.] — On.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-24T19:36:57,2023-01-24T19:38:06,Hyväksytty,1.1
2022_154_173,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Voimmeko palata puhujalistaan, vai haluatteko vielä debatoida siellä? Ehkä menemme puhujalistaan. — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_174,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olen kyllä seurannut tätä keskustelua ja lukenutkin siitä jonkun verran. En sinänsä ole asiantuntija, mutta minua vähän harmittaa, että kuitenkin nämä transihmiset, joita hyvin ymmärrän, ehkä syvällisestikin, ovat joutuneet todistamaan tätä poliittista juupas—eipäs-keskustelua ja vastakkainasettelukeskustelua, [Ilmari Nurminen: Juuri näin!] sillä nämä ihmiset oikeasti joutuvat pitkällisiin, kivuliaihin ja todella rankkoihin prosesseihin sen suhteen, mitä he itse sitten elämässä edustavat ja mikä heidän olemuksensa on, ja eihän tällä ole mitään tekemistä fyysisen olemuksen kanssa. Ja kun täällä puhuttiin siitä, että lääketiede ikään kuin olisi sitä, että katsotaan sitten fyysiset faktat ja muut, niin eihän se todellakaan sitä ole, eli kyllähän lääketiede psyyken ottaa aina, tai ainakin sen pitäisi ottaa aina, erittäin vahvasti huomioon.
Näen hyvänä, että tämä lisääntymiskyvyttömyys poistuu, niin kuin moni muukin, ja sen takia itse vastustan tätä lakia tässä muodossa, koska näin suurta muutosta, sitä, että näinkin merkittävässä asiassa ja rekisteriin ilmoittamisessa ihminen voisi sitten omalla ilmoituksellaan tehdä näin ison päätöksen, en kyllä voi itse hyväksyä. Se ei tarkoita sitä, että millään tavalla olisin puolesta tai vastaan, ja niin kuin sanoin, ymmärrän hyvin pitkälti. Ja ymmärrän eläinlääkärinä senkin, että tämä käsitys naisesta ja miehestä ei kyllä niin yksioikoinen ole — sen olen monta kertaa oman ammattini kanssa todistanut. Kun on nainen ja mies, niin jos toinen on janan toisessa päässä ja toinen janan toisessa päässä, niin en kyllä tiedä, miten ne määritellään, mutta siihen väliin mahtuu sitten monenlaista fyysistä olomuotoa ja monenlaista henkistä olomuotoa. Mutta katson kuitenkin, että tässä tapahtuu niin, että nämä transihmisetkin saattavat kyllä hieman kiusaantuneena seurata tätä keskustelua, koska, kuten täällä edustaja Meri sanoi, kyllä tämä nyt suurin piirtein on varmaa, että jotkut tahot tätä pyrkivät hieman väärinkäyttämään, käyttämään hyväkseen.
Näillä perusteilla katson, että tämän lain perusteet ovat jo menneet kohtalaisen pitkälle ja ne ovat ylittäneet sen rajan, minkä itse olisin ollut valmis hyväksymään. Oma käsitykseni on se — ja kaikesta huolimatta olisin halunnut — että jos tämmöinen rekisterimuutos tapahtuu, niin se on sitten viimeisen päälle harkittu ja siinä käytetään myös lääketieteellistä osaamista hyväksi. Näkisin, että tässä pitäisi olla mukana sellaisen lääkärin todistus, joka on asiaan syvällisesti perehtynyt, ja korostan sitä, että kysymys ei ole fyysisestä olomuodosta vaan kyseessä ovat hyvin pitkälle henkilön omat tuntemukset ja nimenomaan pitkäaikainen, ehkä jonkunmoinen itsensä kanssa pohdiskelu siitä, mistä on kysymys, niin että näitä ei pitäisi liian herkästi... Eli tässä olivat minun perusteluni, ja en kannata tätä lakia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-24T19:38:16,2023-01-24T19:41:23,Hyväksytty,1.1
2022_154_175,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_176,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa, varsinkin vihervasemmiston taholta, pidetty hyvänä asiana sitä, että juridinen prosessi irrotetaan lääketieteellisestä prosessista. Mielestäni tämä ei palvele näiden sukupuolihämmennyksestä kärsivien ihmisten tilannetta. Varsinkin nuorten ihmisten kohdalla on hyvin usein takana erilaisia mielenterveysongelmia, jotka ovat kytkeytyneet tähän sukupuolihämmennykseen.
Viittaan edelleen Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialan lausuntoon. Hän on henkilönä yksi tämän valtakunnan huippuja tässä asiassa, ja ihmettelen sitä, että vaikka hän on antanut kaksikin lausuntoa valiokunnalle, niin miksi ihmeessä häntä ei kuunnella. Hän on todennut siellä lausunnossa näin: ”Ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että vakavat mielenterveyden häiriöt korjaantuisivat sukupuolta korjaamalla, päinvastoin suomalaisessa tutkimuksessa havaitsimme, että monen alaikäisenä hormonaalisia hoitoja saaneen psyykkinen vointi heikkeni. On vastuutonta uusintaa uskomusta, että sukupuoliominaisuuksien tai henkilöllisyysasiakirjojen muokkaaminen poistaisi psykiatrisia ongelmia.” Ja hän on vielä todennut, että ongelmana on se, että tämä sukupuolen vahvistaminen on kehitystä suuntaava interventio, eli se sinänsä vaikuttaa siihen ihmisen identiteettimuodostukseen. Eli ei ole kysymys mistään neutraalista asiasta.
Mielestäni olisi tärkeää, että ne henkilöt, jotka ovat näin vakavan paikan edessä, siis pohtivat mahdollista sukupuolenvaihdosta, saisivat asiantuntevaa apua ja arviointia lääketieteen asiantuntijoilta, jotta myös heidän mielenterveyden ongelmiinsa voitaisiin antaa apua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-24T19:41:23,2023-01-24T19:44:01,Hyväksytty,1.1
2022_154_177,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Kinnunen, Mikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_178,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jatkan nyt aikaisempaa puhettani.
Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä huomautuksia siitä, että nykyinen lainsäädäntömme edellyttää lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuolen vaihtamisen yhteydessä. Siitä puhuttiin myös YK:n ihmisoikeusneuvoston kuulemisen yhteydessä Genevessä, jossa olin eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan edustajana. Tämä muutos lakiin on tarpeen tehdä, vaikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa ei ole toteutettu pakkosterilisaatioita tai vapaaehtoisia sterilisaatioita tämän asian vuoksi. Kyvyttömyys lisääntyä on aiheutunut hormonihoidoista, joita tämä lakiesitys ei enää edellyttäisi.
Esitetyn translain sisältö ei tarkalleen ottaen aivan vastaa sitä, mitä hallitusohjelmassa sovittiin. Hallitusohjelman kohta henkilöstä, joka pysyvästi kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, ei toteudu, kun tämä esitys mahdollistaa sukupuolen muuttamisen useaan kertaan. Valiokunnassa tehty muutos ei poista tätä seikkaa, vaikka useaan kertaan sukupuolen toiseksi vaihtamiseen tuleekin jonkinlainen kynnys. Sukupuolen voisi vahvistaa juridisesti toiseksi omalla ilmoituksella varsin lyhyellä harkinta-ajalla vaikka usean kerran ilman perustetta.
Myöskään perusteltua selvitystä ei edellytetä hallitusohjelman alkuperäisestä kirjauksesta poiketen. Perusteltu selvitys tarkoittaisi käytännössä lääkärin antamaa lausuntoa. Tämä olisi mielestäni perusteltua. Tällöin järjestyisi mahdollisuus keskustella kipeästä asiasta lääkärin kanssa. Asiaa pohtivien kohdalla on mielenterveyden vaikeuksia, joissa heitä tässäkin kohden voitaisiin auttaa. Lääkäri voisi ohjata asiakkaansa tukitoimien piiriin. Hän ei jäisi yksin.
Oman arvioni mukaan lakiesitys ei ole nykymuodossaan tarkoituksenmukainen. Näin merkittävälle päätökselle tulee olla vahvat perusteet ja riittävä harkinta-aika. Lakiehdotus ei välttämättä palvele myöskään heitä, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa. Osa transihmisistä kokeekin lakiehdotuksen heitä vähätteleväksi, kun sukupuolen voi vaihtaa ilmoituksella.
Lakiehdotusta on puollettu sillä, että se mahdollistaa palaamisen entiseen, jos muutos alkaa kaduttaa. Meidän on hyvä kuulla myös heitä, jotka ovat katuneet päätöstään. Osa heistä kokee jääneensä ajatustensa kanssa yksin. Niin ei saisi käydä. Riittävä harkinta-aika olisi mielestäni parempi vaihtoehto, joka voisi vähentää harkitsemattomia ratkaisuja. Lainsäädännön tehtävä onkin suojella ihmistä tekemästä mielijohteesta näin suuria päätöksiä.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita lakiesityksen mahdollisista vaikutuksista. Arvioni mukaan esitetyssä muodossaan laki mahdollistaa myös väärinkäytöksiä. Katson, että laki olisi tullut laatia noudattaen tiukasti hallitusohjelman kirjauksia.
Kaiken tämän pohjalta en tue nyt esitetyn translain hyväksymistä. Kannatan valiokunnan mietinnön keskustan kansanedustajien tekemää vastalausetta, jossa esitetään lakiesityksen hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-01-24T19:44:03,2023-01-24T19:48:41,Hyväksytty,1.1
2022_154_179,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_180,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tässä salissa useimmiten lakeja, jotka koskettavat laajasti ihmisiä, mutta nyt pöydällä on laki, joka ei vaikuta suurimman osan elämään yhtään mitenkään. Pienelle joukolle se on kuitenkin perustavanlaatuinen, hyvin konkreettinen kysymys. Monelle lain vastustajalle tämä transihmisten kohtaama todellisuus tuntuu olevan hyvin vierasta, esimerkiksi se, millaista on elää sen väärän sukupuolimerkinnän kanssa tai kuinka vaikea ja mutkikas se prosessi sukupuolen korjaamiseen on. Esimerkiksi armeijan välttäminen, mitä täällä on spekuloitu, vaatisi elämään yli kymmenen vuotta väärän sukupuolimerkinnän kanssa. Ei sellaiseen kannata kenenkään ryhtyä.
Täällä on puhuttu nuorten hämmennyksestä ja jopa kiistetty sukupuolivähemmistöjen olemassaoloa. Vaikka tällaiset puheet verhotaan huoleksi nuorten hyvinvoinnista, niin voin kertoa, että ne satuttavat monia. Transihmiset kyllä kuulevat, miten päättäjät heistä puhuvat, ja voin vain kuvitella, miten raskasta tätä keskustelua on kuunnella, jos asia koskettaa henkilökohtaisesti. Olen siitä pahoillani. Haluan todeta kaikille keskustelua seuraaville transihmisille, muunsukupuolisille, intersukupuoliselle ja muille sukupuolivähemmistöön kuuluville, että en hyväksy sellaista puhetta, jossa teitä leimataan ja vähätellään ja jossa olemassaolonne kyseenalaistetaan. Se ei tarkoita keskustelun suitsimista tai kieltämistä, etteikö huolia saisi tuoda esiin. Koettakaa siellä salin toisellakin laidalla kestää, että teidän aivan vapaasti käyttämänne sanat joutuvat kritiikin kohteeksi. Se on sananvapauden luonne.
Arvoisa puhemies! Toistan vielä aiempaa puheenvuoroani, että valitaan sanamme mieluummin empatian kuin ennakkoluulojen kautta. Paras tae lasten ja nuorten kasvurauhalle olisi se, että aikuiset ottaisivat heidät vakavasti, hyväksyisivät heidät omana itsenään ja rakentaisivat sellaista yhteiskuntaa, jossa erilaisuutta ei leimata ja syrjintää ei hyväksytä.
Väite siitä, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksella ei oikeastaan olisi väliä, täytyy nyt vielä kumota. Ensinnäkin se vaatimus itsessään lakiin kirjattuna on tietenkin aivan pöyristyttävä, mutta toiseksi se tarve esimerkiksi hormonihoidolle on yksilöllinen, ja nykylaki on pakottanut lisääntymiskyvyttömäksi sellaisiakin ihmisiä, joille juridisen sukupuolen vahvistaminen olisi ollut riittävä toimenpide. Lääketieteellisiä hoitoja tulee olla transihmisten saatavilla, mutta on vaikea ymmärtää, miksi lain vastustajat haluavat pakottaa sellaisetkin ihmiset näihin raskaisiin lääketieteellisiin hoitoihin, jotka eivät niitä tarvitsisi. Lain hylkääminen tarkoittaa nykytilan ja myös sen lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen jatkoa.
Transihmiset eivät synny tai katoa tämän lain hyväksymisen tai hylkäämisen myötä. He ovat olemassa nyt, ja he ovat olemassa myös ensi viikolla. Täällä on pohdittu, mitä tulevaisuudessa tästä laista ajatellaan. Luulen, että pikemminkin kysymys on se, miksi sen uudistaminen kesti niin kauan, aivan kuten on kysymys, miten kesti niin kauan Suomessa poistaa homoseksuaalisuuden sairausluokitus tai kriminalisointi tai kriminalisoida raiskaus avioliitossa. Meillä on paljon lakeja, jotka ovat olleet huonoja, ja sitten niistä on tehty parempia. Onneksi niin [Puhemies koputtaa] tapahtuu myös tämän lain kohdalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-01-24T19:48:41,2023-01-24T19:52:00,Hyväksytty,1.1
2022_154_181,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Ja edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_182,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Translaki on ihmisoikeuden kokoinen kysymys, ja vihdoin ja viimein vanhentunutta lakia ollaan uudistamassa. Sinä saat olla sinä, saat olla juuri se, kuka olet. Olen tänä iltana havainnoinut sen ison kysymyksen, että aika harva taitaa todella olla omassa elämässään elänyt hetkiä, jolloin olisi kohdannut transkysymyksen kanssa eläviä läheisiä. Kun miettii tätä olemassa olevaa lainsäädäntöä, jota uudistetaan, niin ihmisyyden näkökulmasta se on yksi suurimpia ihmisoikeusloukkauksia. Se loukkaa itsemääräämisoikeutta, oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja oikeutta yksityisyydensuojaan, ja siksi onkin äärimmäisen tärkeää, että uusi laki saadaan vihdoin voimaan. Uudella transihmisten ihmisoikeudet tunnustavalla lailla me nimittäin vahvistamme transihmisten itsemääräämisoikeutta ja samalla pelastamme myös ihmishenkiä — jos on omassa elämässään kohdannut tilanteen, jossa joutuu sen vuoksi hautaamaan oman lapsensa, että lapsi ei ole saanut elämässään olla se, kuka on kokenut olevansa ja keneksi on kokenut syntyneensä.
Mikään laki ei ole täydellinen, ja on ollut mielenkiintoista kuulla niitä perusteluita, että ei voida kannattaa tätä, koska voi olla mahdollisuus väärinkäytöksiin. Väitän, että tässä salissa ei ole säädetty yhtä ainutta lakia, joka ei mahdollistaisi väärinkäytöksiä — valitettavasti näin. Mutta se, mikä on ehkä kaikkein surullisinta, on se, että tässä salissa on synnytetty myöskin mielikuva, että transihmiset olisivat ihmisiä, jotka vaihtaisivat mielipidettään ja näkemystään omasta sukupuolestaan vuoden välein. Minun mielestäni se on halventavaa. Se on tässä talossa, se on tässä salissa synnytetty ajatus, joka on kompromissin vuoksi pitänyt laittaa sinne lainsäädäntöön. Siinä alkuperäisessä esityksessä ei nimittäin ollut mitään muuta kuin kokonaisesitys, joka sisälsi 30 vuorokauden harkinta-ajan. Ajatuksena ei ollut lähtökohta siitä, että transihmiset olisivat jotenkin häilyväisiä ja valmiita muuttamaan mieltään vuoden välein. Se ajatus on synnytetty tässä talossa.
Kun mietitään näitä puheenvuoroja siitä, mitä voi syntyä, mitä voi tapahtua, mitä pahaa voi tulla siitä, että ihmisten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan, niin täytyy tunnistaa myöskin se, että translakeja uudistaneissa maissa menettelyä ei ole käytetty petostarkoituksissa. Uudet lait ovat voimassa jo yhdeksässä Euroopan valtiossa, kuten esimerkiksi Norjassa, Islannissa ja Tanskassa, ja enemmistön arki on aidosti säilynyt ennallaan, mutta vähemmistöjen arki sen sijaan on parantunut.
Ja päinvastoin kuin täällä on väitetty, transihmisten oikeuksien edistäminen ei kyllä uhkaa naisten oikeuksia. On hienoa kuunnella — varmaan Minna Canthkin pyörii haudassaan, kun kuuntelee tätä tasa-arvon julistusta, mitä täällä on tänä päivänä annettu ilmi — kuinka kaikki ovat naisten oikeuksien puolella. Toivottavasti niin on huomenna ja ylihuomenna ja seuraavalla viikollakin. Ihmisoikeusnormien mukaan itse asiassa transnaiset ovat erityisen haavoittuva naisryhmä. Uudistettu seksuaalirikoslaki suojaa ahdistelulta sukupuolesta riippumatta ja tasa-arvolaki sukupuoli-identiteettiin perustuvalta syrjinnältä, ja tämä tilanne ei muutu translain uudistamisen jälkeen.
On väistämätön tosiasia, että myöskin translapset ja ‑nuoret voivat paremmin, jos he saavat elää omana itsenänsä kannustavassa ja hyväksyvässä ympäristössä. Ja sen mielikuvan, mikä myöskin on tänä iltana täällä hyvin vahvasti synnytetty, että transihmisillä olisi väistämättä jokin mielenterveydellinen ongelma, mikä olisi johtanut kuvaan omasta sukupuolesta, koen myös varsin halventavana. Useimmiten ne mielenterveyden ongelmat syntyvät siitä, että ihminen ei saa olla se, mikä kokee olevansa, kuka kokee olevansa.
Asevelvollisuuden osalta on aika hämmentäväkin se ajatus, että joku menisi näin mittavalle ratkaisutielle väistääkseen asevelvollisuutta, kun on aivan selvää, että tänä päivänä erilaisten terveyssyiden perusteella voi välttää asevelvollisuuden hyvinkin paljon helpommilla tavoilla kuin niin, että päätyisi sen vuoksi vaihtamaan sukupuoltaan tai määrittämään sukupuolensa.
Tässä salissa ollaan käytetty merkittävästi aikaa myöskin vankiloiden turvallisuutta käsittelevään keskusteluun ja on esitetty väitteitä siitä, että nykyistä nopeampi juridinen vahvistaminen mahdollistaisi esimerkiksi miesvankien siirtymisen naisvankiloihin aiheuttamaan uhkaa naisvangeille. Totta kai turvallisuuskysymykset otetaan tosissaan ja mietitään kaikkien kannalta, mutta tässä kokonaisuudessa asiaa valmistellut työryhmä on tehnyt erittäin kattavaa työtä, ja tästä syystä lakiesityksessä nimenomaan ehdotetaan myös mahdollisuutta poiketa sukupuolen mukaan tehtävästä osastosijoittelusta, jos se on välttämätöntä vangin tai muun henkilön turvallisuuden suojelemiseksi.
Täällä on myöskin otettu kantaa naisten tilojen turvallisuuteen. Vaikka miesten osuus rikosten tekijöinä on moninkertainen naisiin verrattuna, voivat myöskin naiset olla uhka toisille ihmisille, mistä syystä on yleisesti hyväksytty toimintamalli, että häiritsevästi käyttäytyvä ihminen poistetaan tilasta sukupuolesta riippumatta, ja myös rikoslain salakatselu- ja seksuaalirikossäännökset on kirjoitettu sukupuolineutraaleiksi.
Toinen ehkä huolestuttava väite on myöskin se, että on annettu ymmärtää, että nuorten keskuudessa olisi jonkunlainen trendi tai yleinen väylä yrittää ratkaista muista syistä johtuvaa ahdistusta oman sukupuolen määrittelyllä. Edellisen vuoden elokuussa Tampereen yliopistollisen sairaalan edustaja on raportoinut, että nuorten yksikköön tulee keskimäärin noin sata lähetettä vuodessa. Sata nuorta on hyvin pieni ryhmä, eikä siten ole kyllä mitään perusteita sille, että esitettäisiin transsukupuolisuutta jonkunlaisena trendinä tai yleisenä väylänä johonkin kehityssuuntaan.
Ja ehkä myöskin se asia, mihin — arvoisa puhemies, jos sallitte — viimeisenä vastaisin, on se, kun käytettiin näitä puheenvuoroja siitä, että miehet tulevat naiserityisiin tiloihin ahdistelemaan naisia. En usko, että seksuaalinen häirintä tai väkivalta lisääntyvät translain uudistamisen vuoksi, ja en pidä perusteltuna vastustaa translakiuudistusta sillä perusteella, että itsemäärittelyoikeuden myötä esimerkiksi siis miehet voisivat korjata tai muuttaa juridisen sukupuolensa naiseksi ja tulla sillä perusteella naiserityisiin pukuhuoneisiin tai vankiloihin ahdistelemaan naisia. Translaki ei mahdollista kenellekään häirintää tai anna lupaa tai oikeutta ahdistella toisia ihmisiä. Tämä pelottelu on minun mielestäni ollut todella ikävää sekä miesten että transnaisten näkökulmasta. Tasa-arvolaki pääsääntöisesti turvaa naisten oikeuden syrjimättömyyteen, naiserityiset tilat on tarkoitettu kaikille naisille, ja näitä naisia ovat siis trans- ja intersukupuoliset naiset, joista jälkimmäiset sukupuolivähemmistöihin kuuluvat tulevat näissä tiloissa usein syrjityiksi ja joutuvat kohtaamaan myös väkivallan pelkoa. Transihmisten kokema syrjintä, häirintä ja heihin kohdistuva väkivalta on hyvin yleistä, ja sitä tapahtuu kaikilla elämänalueilla. 
Ja kun täällä on ollut näitä väitteitä, että pitää suojella erityisesti tyttöjä pedofiileiltä — ymmärsin näin — estämällä aikuisia miehiä pääsemästä tyttöjen pukeutumistiloihin, niin tämän argumentaation mukaan voisi ajatella, että mikäli niin sanotut saalistajamiehet ovat ongelma, niin aikuisia miehiähän ei tulisi silloin ylipäätään päästää ollenkaan lähelle lapsia. Lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivalta on vakava ongelma, jota tulee torjua päämäärätietoisesti kaikkialla huomioiden erityisesti tyttöjen ja poikien ja myös sateenkaarilasten haavoittuvuus sille. Tätä kokonaisuutta on käsitelty. Meillä on rikosseuraamuslaissa, meillä on vankeinhoitokokonaisuudessa omat pelisäännöstönsä. Täällä on annettu ymmärtää, että kaikki olisi ikään kuin tuuleen huuhdottu sitä kautta, että translainsäädäntö muuttuu, ja näinhän ei ole. Se lainsäädäntö pysyy, mitä on tähän mennessä säädetty.
Arvoisa puhemies! Kaikesta huolimatta haluan kiittää eduskuntaa siitä käsittelystä, miten translakia on viety eteenpäin sinnikkäästi yhteistyöllä ja kompromissia rakentaen. En itse ole tyytyväinen ja onnellinen kaikista niistä muutoksista, mitä on tehty, mutta luotan ja uskon siihen, että lainsäädäntö menee eteenpäin näillä muutoksilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2023-01-24T19:52:02,2023-01-24T20:02:42,Hyväksytty,1.1
2022_154_183,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_184,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laki sukupuolen juridisen muutoksen tekemisestä ilmoitusasiaksi on herkkä ja vakava asia. Tämäntyyppisiä asioita on täällä eduskunnassa vuosien mittaan runsaasti ollut ja ehkä viime aikoina yhä enemmän. Ne ovat omantunnon kysymyksiä, ne ovat arvokysymyksiä, mutta ne ovat myös vahvasti käytännön asioita, ja niitä on monipuolisesti tarkasteltava.
Arvoisa puhemies! Omalta osaltani viittaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön liitettyihin kahteen vastalauseeseen, keskustan vastalauseeseen ja erityisesti perussuomalaisten vastalauseeseen, joissa on monipuoliset ja vahvat perusteet sille, että tämä lakiesitys on syytä hylätä. Minulle tämä asia on sekä arvokysymys että käytännön ongelmiin liittyvä kysymys. Täällä muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalainen puheenjohtaja Markus Lohi paneutui äsken toisessa, selkeässä ja perustellussa puheenvuorossaan niihin perustavaa laatua oleviin arvokysymyksiin, joihin tämä lakiesitys törmää, ja yhdyn kyllä edustaja Lohen esittämiin näkemyksiin ja näihin periaatteellisiin näkökohtiin ja siltä osin näen, että tämä lakiesitys ei ole perusteltu. 
Sukupuoli määräytyy vanhempien kromosomien mukaan. Lapsi syntyy tytöksi tai pojaksi, joista kasvaa nainen tai mies, äiti tai isä. Tämä on luonnonlaki. Me emme voi täällä eduskunnassa muuttaa näitä luonnonlakeja. Ne eivät muutu eduskunnan eivätkä edes Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksillä. Jos tai kun yritämme muuttaa luomisjärjestyksen mukaisia asioita, seurauksena on sekavuus ja yhä syvemmät ongelmat. Tämäntyyppisistä asioista yhteiskunnassa tulee monenlaisia ikäviä seurauksia, mielenterveys- ja vastaavia ongelmia.
Arvoisa puhemies! Toinen puoli tätä asiaa ovat ne monet käytännön ongelmat, joita tällainen laki loisi — se ei siis ratkaise ongelmia vaan tuo niitä lisää. Tästä olemme tässä keskustelussa runsaasti kuulleet vakavia esimerkkejä. Useat näistä koskevat meitä jokaista arjessa, ja erityisesti naisia.
Arvoisa puhemies! Katson, että nykyinen lainsäädäntö mahdollisesti joinekin pienine tarkistuksineen on toimiva ja riittävä. En siis kannata sukupuolen juridisen muuttamisen tekemistä ilmoitusasiaksi, sen enempää arvo- kuin käytännön syistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-24T20:02:42,2023-01-24T20:05:59,Hyväksytty,1.1
2022_154_185,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_186,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla taitaa olla — ainakin äsken oli — viimeinen puheenvuoro, ja minulla on tässä pari puhetta, jotka olin ajatellut pitää täällä, ja haluan ne nyt sitten lukea. Ilmeisesti saan lukea ne yhteen menoon?
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Täällä keskustellaan translain uudistuksesta. Aloitan näin, että tunnen henkilökohtaisesti kaksi henkilöä, jotka ovat käyneet läpi tämän muutoksen. He ovat vaihtaneet sukupuoltaan, ja minulla on ymmärrys tätä asiaa kohtaan. Tietääkseni ainakin toinen, joka muutoksen kävi läpi, pääsi eroon sellaisista pienistä mielenterveyden ongelmista, ja hän on tietojeni mukaan tässä uudessa elämässään menestynyt ja hän on saanut työtä ja kaikki on mennyt ihan hyvin. Toisen henkilön kanssa tässä vaihdoin ajatuksia ja ajattelin, että ehkä nostan ne esiin sitten toisessa käsittelyssä.
Itse pidän tätä lakiesitystä siihen vanhaan verrattuna täysin sairaana. Minun mielestäni tämä on ihan älytöntä, että sukupuolesta tehdään ilmoitusasia, koska täällä eduskunnassa monesti perustellaan asioita, että pitää perustua tieteeseen tai tutkimukseen, ja nyt tämä uusi lakiesitys, mikä tänne on tuotu, rikkoo kyllä ihan täysin molempia. Tämä on ihan täysin järjenvastainen esitys. Se, mitä minä pelkään, että tämä aiheuttaa, on se, että tämmöisessä nykyisessä somemaailmassa, jossa meidän nuoret elävät, tästä syntyy jonkinlainen muoti-ilmiö, joka yhä edelleen rapauttaa meidän nuorten itsetuntoa, luo ongelmia, luo kaikenlaista mahdollista ongelmaa näille nuorille, jotka etsivät itseään, ja tämä tulee edelleen pahentamaan tätä tilannetta.
Arvoisa puhemies! Kemialliset, fysikaaliset tai biologiset tosiasiat eivät ole itsemääräämiskysymyksiä, valintoja tai mielipideasioita, eikä niitä pidä sellaisena kohdella.
Meillä on täällä tosiaan käsittelyssä tämä hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Kyseessä on siis viestimissäkin paljon palstatilaa saanut translaki. Lailla kumottaisiin laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi tukku muita lakeja tämän seurauksena. Hallituksen esityksen tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidoista. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi siis henkilön omaan selvitykseen hänen sukupuolen kokemuksestaan. Kyllä, te kuulitte oikein: omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksesta.
Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Vastustan esitystä jyrkästi ja vaadin sen välitöntä hylkäämistä. Näin tekee myös puolueeni. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jätti asian käsittelyn yhteydessä perusteellisen vastalauseen. Ryhmä katsoo, että sukupuolen oikeudellista vahvistamista ei ole perusteltua erottaa lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidoista, ja esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Lainaan vastalausetta suoraan: ”Mikään Suomea sitova ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan hallituksen ehdotusta oikeudellisen sukupuolen subjektiivisesta itsemäärittelystä. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei vaadi itsemäärittelyä oikeudelliseen sukupuoleen, eikä lääketieteellisten tutkimusten tai sukupuolidysforiadiagnoosin vaatimista sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ehtona kansallisessa lainsäädännössä ole muutenkaan kielletty.”
Sukupuoli on biologiassa suvullisesti lisääntyvillä lajeilla ilmenevä ominaisuus, jonka perusteella yksilöt jakautuvat joko naaraisiin eli munasoluja tuottaviin yksilöihin tai koiraisiin eli siittiösoluja tuottaviin yksilöihin. Ihmisellä hedelmöittyvä sukupuoli ovat naiset ja hedelmöittävä sukupuoli miehet. Edellä sanotun valossa on päivänselvää, ettei sukupuoli voi olla vain omakohtainen hakemusmenettelyasia. Kyseessä on pikemminkin puolueettomasti todennettava ominaisuus.
Tämä kummallinen esitys perustuu pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Keskeiset linjaukset uuden translain säätämistä varten esitetään kohdassa 3.3.1, Oikeusvaltion kehittäminen. Lainaan kyseistä ohjelmaa: ”Säädetään itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki sukupuolen vahvistamisesta. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä poistetaan ja lääketieteelliset hoidot eriytetään juridisen sukupuolen korjauksesta. Sukupuolen voi hakemuksesta korjata täysi-ikäinen henkilö, joka esittää perustellun selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee kuuluvansa korjattavaan sukupuoleen. Sukupuolen korjaamiseen tulee harkinta-aika.”
Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa kuulijoille ja katsojille, että tämä kirjaus on tällaisenaan hallituspuolue Suomen Keskustan hyväksymä ja siunaama. Perimmäinen syy translain käsittelylle ja mahdolliselle läpimenolle eduskunnassa on se, että keskustapuolue alun perin hyväksyi sen hallitusohjelmaan demareiden ehdotuksesta. Aika erikoinen veto ottaen huomioon, että esimerkiksi Evan vuoden 2022 arvo- ja asennetutkimuksessa keskustan äänestäjien identiteettiprofiilia kuvaillaan tulosten perusteella konservatiiviseksi.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tämä lakiesityspaketti perustuu vääristyneeseen käsitykseen siitä, mikä sukupuoli on. En voi kannattaa sitä.
Identiteetti tarkoittaa psykologiassa ihmisen yksilöllistä käsitystä itsestään. Identiteetin perustana ovat ihmisten omat persoonalliset ominaisuudet, jotka voivat muuttua tai kehittyä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.
Eräs hallituspuolue vihreiden kansanedustaja totesi eduskunnan lähetekeskustelussa 4.10.22 seuraavasti: ”Ei ole valtion viranomaisten tai lääkärien tehtävä määrittää kenenkään identiteettiä.” Eihän valtio nytkään määritä tai kiellä kenenkään identiteettiä. Jokainen saa vapaasti muodostaa yksilöllisen käsityksen itsestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, että virallisiin papereihin voisi kirjoitella mitä sattuu puolueettomasti todennettavien ominaisuuksien kohdalle.
Itse hallituksen esityksessä on mitä ihmeellisimpiä selityksiä ja perusteluita: ”Sukupuolen vahvistamista koskevan hakemusmenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että sukupuolen vahvistamista haetaan tietoon perustuen ja harkiten.” Epäselväksi jää, millä tavalla hakemusmenettely todellisuudessa varmistaa sen, että vahvistaminen haetaan harkiten.
Lakiesityksen perusteluissa ei ole asianmukaisella tavalla kiinnitetty huomiota siihen, millaista kuormitusta alaikäiselle lapselle voi aiheutua. Arvoisa puhemies, tämä on siis professori Riittakerttu Kaltialan antamasta lausunnosta lainaus: ”Lakiesityksen perusteluissa ei ole asianmukaisella tavalla kiinnitetty huomiota siihen, millaista kuormitusta alaikäiselle lapselle voi aiheutua, jos vanhemman muuttaessa oikeudellista sukupuoltaan hänen vanhemmuutensa lasta koskevissa asiakirjoissa muutetaan äidistä isäksi tai päinvastoin. Asialla voi olla merkitystä lapsen identiteetin kannalta. Salaisuuksien vartioiminen on lapselle psyykkisesti kuormittavaa. Lapsivaikutuksissa ei ole otettu huomioon lapsen psyykkiselle kehitykselle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa siitä, että vanhemmuusnimikkeen muuttuessa myös lapsen henkilöhistoriaa jälkikäteen muutettaisiin. Lapsen tarpeet tulee asettaa aikuisten etujen edelle. Vanhemmuutta kuvaavan nimikkeen muuttamisen asiasta lapsen kannalta tulee hankkia riippumattomien lastenpsykiatrian ja kehityspsykologian asiantuntijoiden lausunnot.” Hallituksen esitys translain uudistamiseksi siis loukkaa lapsen oikeuksia, koska se mahdollistaa lapsen koko elämänhistorian kirjoittamisen uusiksi tavalla, joka hämmentää lapsen identiteettiä.
Vaikka sukupuolen subjektiivinen itsemäärittely näyttää rajoittuvan yksilön henkilökohtaiseen elämään, todellisuudessa se vaikuttaa olennaisesti myös hänen läheistensä elämään ja jopa heidän henkilöhistoriaansa. Tämä on vakava isku lapsen identiteetille. Itsemääräämisoikeutta kunnioittava laki ei saisi loukata lapsen itsemääräämisoikeutta niin vakavasti, että se kirjoittaa koko lapsen historian uusiksi välittämättä lapsen omasta kokemuksesta.
Arvoisa puhemies! Laitan vielä yhden kirkon edustajan minulle laittaman viestin: ”Yksi ongelma tässä lakiesityksessä on se, että siinä objektiivisesti todennettavissa olevasta muuttumattomasta biologisesta faktasta tulee alisteinen täysin subjektiiviselle muutoksille alttiille kokemukselle, jota kukaan ei pysty näyttämään todeksi. Lainsäätäjä ei tähän asti ole ollut kiinnostunut ihmisten subjektiivisista mieltymyksistä tai kokemuksista. Miksi sen pitäisi olla sitä nyt? Jos sukupuolen katsotaan ylipäätään olevan merkityksellinen henkilötieto, sen on mielestäni oltava objektiivisesti todennettavissa oleva entiteetti, ja tämän määritelmän täyttää vain biologinen sukupuoli. Näenkin tässä lakiesityksessä intention tehdä sukupuoli merkityksettömäksi. Sellainen siitä nimittäin tulee, jos sitä voi mielensä mukaan vaihtaa vuosittain niin kuin vaatetta. Toinen ongelma on kansanterveydellinen. Sen ruotiminen jääköön kokemusasiantuntijoille ja lääkäreille.”
Arvoisa puhemies! Tämä täysin järjenvastainen ja sairas esitys pitää mielestäni hylätä kokonaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-24T20:06:00,2023-01-24T20:20:00,Hyväksytty,1.1
2022_154_187,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Nurminen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_188,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Ilmari,Nurminen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otin vain vielä viimeisen puheenvuoron. Halusin varmistaa, että käsittely sujuu hyvin ja saadaan tämä maaliin.
Ehkä vielä semmoinen loppuajatus tässä olisi se, että kun tässä on näitä tiettyjä asiantuntijapuheenvuoroja tuotu esiin, niin haluan korostaa, että tätä lakia on valmisteltu pitkään, tämä on ollut lausuntokierroksella pitkään ja meidän sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli tästä laajasti asiantuntijoita. Voidaan sanoa, että meidän asiantuntijakenttä, kaikki naisjärjestöt, kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjärjestöt ja myös kaikki meidän asiantuntijat, vanhusasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu ja kaikki meidän muut asiantuntijatahot, kaikki kannattivat tätä lakia. Että halusin vielä sen tuoda, että tässä on todella kuultu.
Tässä esimerkiksi on useissa puheenvuoroissa nostettu vaikka tätä Kaltialaa, professoria, joka tulee Tampereelta. Olen itse Tampereen valtuuston puheenjohtaja ja tunnen hyvin Tampereen. Meillä esimerkiksi aikuispsykiatrian puoli ja sitten transpolin johtavat lääkärit olivat myös ihan eri mieltä kuin hän. Eli tässä on ehkä yksittäisiä tiettyjä asiantuntijoita tuotu, haettu kissojen ja koirien kanssa, ja sitten heidän taakseen jollain tavalla menty. Isossa kuvassa, laajasti, asiantuntijat kannattavat tätä ihmisoikeuskysymystä, ja tämän halusin vielä tässä oikaista ja korjata. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Ilmari Nurminen,1302,2023-01-24T20:20:06,2023-01-24T20:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_154_189,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_190,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on sellaista poliittista asiaa, vähän samaa asiaa kuin oli se tasa-arvoinen avioliittolaki. Jos Suomessa olisi äänestetty ”sukupuolineutraalista avioliittolaista”, niin tuskin se olisi mennyt läpi. Se oli tämmöinen vihervasemmistolainen hegemonia, joka oli keksinyt sille tämmöisen hyvän nimityksen kuin tasa-arvoinen avioliittolaki. Kukas sitä voi vastustaa? Nyt te puhutte ihmisoikeuksista ja muista tämän lain juurella. 
Ennen oli semmoinen puolue — muistan lapsuudesta — kuin kokoomus, joka mainosti, että ”koti, uskonto, isänmaa”. Tämä nyt kyllä rikkoo täysin sitä uskontoa, ja ihmettelen, miten kokoomus puolueena on lähtenyt kannattamaan tällaista vihervasemmistolaista sairasta ideologiaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-24T20:21:43,2023-01-24T20:22:48,Hyväksytty,1.1
2022_154_191,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_192,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Nurminen nosti mielenkiintoisen näkökulman esille tästä asiantuntijoitten kuulemisesta. En sinänsä kyseenalaista lainkaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valitsemia asiantuntijoita, mutta kyllä meillä valitettavasti kautta aikain viime vuosikymmeninä on ollut paine siihen suuntaan, että valiokuntiin on välillä vaikea saada sellaisia asiantuntijoita kuultavaksi, joiden tiedetään olevan kriittisiä tai edustavan valtavirtaa, niin sanottua valtavirtaa, nähden vastakkaista tai toisenlaista näkökulmaa. Ymmärtäisin, että esimerkiksi emeritusprofessori Puolimatka oli kuultavana valiokunnassa, mutta hänenkin kuulemiseensa oli aika kovaa vastustusta ja jyrkkää, jopa mielenosoituksellista käyttäytymistä, mikä on täysin tuomittavaa eduskuntatyössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-24T20:22:48,2023-01-24T20:23:55,Hyväksytty,1.1
2022_154_193,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_154_194,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta Kankaanniemen kommentista on helppo jatkaa, että jos sinne kutsutaan joku tämmöinen konservatiivinen henkilö, joka ajattelee tästä asiasta eri tavalla, niin todennäköisesti vasemmisto ja vihreät poliitikot maalittavat hänet sitten ihan täysin, ja eivät he välttämättä enää halua tulla tänne antamaan lausuntoja.
Lisäksi haluan vielä loppuun sanoa, että ihmettelen evankelis-luterilaisen kirkkomme kantaa tähän. [Ilmari Nurmisen välihuuto] Mutta kirkko pysyköön nyt siellä, vaikka hyvin läheisesti liittyykin tähän keskusteluun. Ihmettelen heidän kantaansa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-24T20:23:57,2023-01-24T20:24:59,Hyväksytty,1.1
2022_154_195,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 40/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_154_196,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy tunnustaa, etten ole lainkaan tutustunut tähän tupakkalain tämänhetkiseen muutokseen, mutta ihmettelen suuresti sitä, että muissa Euroopan maissa tupakkalain nojalla myydään nuuskaa, jota siellä kutsutaan purutupakaksi. On totta, että ainoastaan Ruotsilla on oikeus myydä nuuskaa, mutta muissa maissa sitä myydään nimikkeellä purutupakka, ja mielestäni se pitäisi aivan ehdottomasti ottaa Suomen lainsäädännössä myyntiin. Sitä kautta Ruotsiin valuvat valmisteverotulot jäisivät Suomeen ja niillä pystyttäisiin hoitamaan niitä ongelmia, joita aiheutuu nuuskan käytöstä. Tämä myös estäisi katukauppaa, ja siten alaikäiset lapset eivät todennäköisesti enää saisi ostettua nuuskaa käyttöönsä niin helposti, jos sitä pitäisi Suomessa ostaa kaupasta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-24T20:25:40,2023-01-24T20:26:56,Hyväksytty,1.1
2022_154_197,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sotilasajoneuvolaiksi ja laiksi tieliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 7/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 7/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Yleiskeskustelu. Edustaja Könttä, poissa. Edustaja Mäenpää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_154_198,154/2022,2023-01-24,14.00,20.48,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sotilasajoneuvolaiksi ja laiksi tieliikennelain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 221/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PuVM 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tämän huolellisesti peranneet puolustusvaliokunnassa, ja tämä on sinällään ihan hyvä laki. Tässä hieman itseäni askarrutti lain käsittelyssä ja sen perusteluissa se, että jos meillä on sotilasajoneuvona panssaroitu ajoneuvo, esimerkiksi Suomessa valmistettu vaunu, voidaanko sitä enää, jos se kirjataan tänne sotilasajoneuvolakiin kovin tarkasti, käyttää siviililiikenteessä ajoneuvolain puitteissa, esimerkiksi vartiointiliikkeen autona tai rahankuljetusautona. Kävimme tämän hyvin perusteellisesti puolustusvaliokunnan käsittelyssä läpi, ja tällekään ei estettä ollut, niin että tämä on tällaisenaan ihan hyvä, ja kannatan tätä lakiesitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_154+2022+10.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-24T20:28:16,2023-01-24T20:29:22,Hyväksytty,1.1
2022_155_1,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 24.1.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelussa on Arja Juvonen Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään. Lisäksi keskustelussa on Arja Juvonen Minna Reijosen kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen ja lisäksi kymmenen lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2A) Mia Laiho on Pia Kauman kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kolme lausumaehdotusta. Lisäksi on Päivi Räsänen Sari Essayahin kannattamana tehnyt yhden lausumaehdotuksen, joka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 2B)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_2,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,Hylkäysehdotuksesta on äänestettävä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_3,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 298/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 39/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_4,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Välikysymyksen esittämistä varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Petteri Orpo ja 42 muuta edustajaa ovat tehneet välikysymyksen VK 7/2022 vp julkisen talouden velkaantumisesta. Annan nyt puheenvuoron välikysymyksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. — Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_5,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Keskustelu, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_6,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme saaneet eduskuntaan esityksen sote-rahoituslain muutoksesta, jolla säädetään yliopistosairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden lisärahoituksesta. Tällä on tarkoitus huomioida yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia.
Muistanette, että yliopistosairaalalisästä oli ensimmäinen lausuntokierros jo viime keväänä. Silloin korjaussarja oli liian suuri, jotenka sitä ei voitu tuoda eduskuntaan. Toinen kierros käytiin syys—lokakuussa 22 ja päätettiin, että yhä edelleen kriittinen lausuntopalaute tarvitsee vielä lisää aikaa valmisteluun. Sitten marraskuussa tehtyjen linjausten perusteella pystyttiin tekemään eduskuntaan tuotavaksi nyt tämä esitys. Olennainen ero aiempiin esityksiin on siis se, että yliopistosairaalalisä ehdotetaan toteutettavaksi lisäämällä valtion rahoitusta hyvinvointialueille. Näin ollen minkään alueen rahoitusta ei muutosten pohjalta jouduta vähentämään. Lausuntopalautteessa tätä oli pidetty erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Myöskin eduskunnan valiokunnat ovat aiemmissa kannanotoissaan paitsi nähneet tämän tarpeellisena myös pitäneet tärkeänä, että se ei vähennä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta.
Yliopistosairaalalisä ehdotetaan otettavaksi huomioon hyvinvointialueiden laskennallisessa rahoituksessa vuodesta 24 lukien, ja lisän osuus hyvinvointialueiden sote-rahoituksesta olisi 0,56 prosenttia. Tämä vastaa vuoden 22 tasossa 116 miljoonaa euroa. Yliopistosairaalalisän perusteella määrätty rahoitus kohdennetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille niiden asukasmäärän perusteella. Lisä on kaikilla alueilla tasasuuruinen, 34 euroa asukasta kohden.
Hyvinvointialueen asukasmäärä on katsottu oikeudenmukaisimmaksi kohdentamistavaksi suhteessa tehtäviin, joita tällä lisällä rahoitetaan, ja suhteessa siihen, miten ne on aiemmin rahoitettu. Yliopistosairaalalisällä korvataan nimenomaan niitä kustannuksia, jotka yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien sairaanhoitopiirien jäsenkunnat rahoittivat aikaisemmin. Yliopistosairaalat saavat lisärahoitusta myös laskutuksena muille alueille tarjottavista palveluista. Näiden osuus on keskimäärin 11 prosenttia tuotetuista palveluista. Koulutukseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan myönnetään jatkossakin myös erillistä valtion rahoitusta.
Yliopistosairaalaa ylläpitävien alueiden ylimääräiset kustannukset sisältyvät siirtymätasauksen vuoksi näiden alueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen vielä vuonna 23. Yliopistosairaalalisä ehdotetaan tämän vuoksi maksettavaksi vuodesta 24 lukien ja otettavaksi huomioon siirtymätasauksessa samalla tavoin kuin muut jo alun perin rahoituslakiin sisältyvät rahoituksen määräytymisperusteet. Siirtymätasauksen vuoksi vain osa laskennallisesta yliopistosairaalarahoituksesta lisää tosiasiallisesti hyvinvointialueille maksettavaa rahoitusta ensimmäisinä vuosina. Lisän vaikutus kasvaa vuosi vuodelta, kun siirtymätasaus pienenee. Yliopistosairaalalisä alkaa näin vaikuttaa porrastetusti, samoin kuin muutkin rahoitusmallin määräytymistekijät. Porrastuksella vältetään se, että yliopistosairaalalisä maksettaisiin alueelle päällekkäisenä samoja kustannuksia kompensoivan siirtymätasauksen kanssa.
Arvoisa puhemies! Esitys on erittäin tarpeellinen yliopistosairaaloiden rahoituksen ja toimintaedellytysten turvaamiseksi niiden toiminnan järjestämisvastuun siirryttyä hyvinvointialueelle. Asukkaiden näkökulmasta katsottuna esitys tarkoittaa, etteivät yliopistosairaalaa ylläpitävät alueet joudu leikkaamaan asukkaidensa muista palveluista tämän lisän aiheuttamien ylimääräisten kustannusten rahoittamiseksi. Tämä on ollut myöskin koko eduskunnan yhteinen tahto.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2023-01-25T14:20:31,2023-01-25T14:25:11,Hyväksytty,1.1
2022_155_7,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_8,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tämän hyvän ja tarpeellisen esityksen esittelystä. Kuten todettu, yliopistosairaaloissa tehdään koko maan kannalta hyvin tärkeää työtä, paitsi käytännön sairaanhoitotyötä myös siihen vahvasti kytköksissä olevaa koulutus‑, tutkimus‑, kehittämis‑ ja innovaatiotoimintaa.
Arvoisa puhemies! Lain mukaanhan yliopistollinen sairaala on oltava hyvinvointialueilla, joiden alueilla sijaitsevat Turun, Oulun ja Tampereen yliopistot ja Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta, sekä HUS-yhtymällä. Yliopistollista sairaalaa ylläpitävillä alueilla on tutkimuksissa havaittu olevan muita alueita korkeammat kustannukset, ja näitä selittävät muun muassa vaativan erikoissairaanhoidon palveluiden edellyttämä erityisosaava henkilöstö, tilat ja laitteet, valmiuden ylläpito ja erilaiset kansalliset ja alueelliset erityistehtävät. Nämä kaikki tietysti edellyttävät rakenteita: henkilöstöä, tiloja, laitteita ja tietojärjestelmiä.
Arvoisa puhemies! Useissa tutkimuksissa tosiaan on todettu ja tuotu esille yliopistosairaaloiden korkeammat kustannukset, jotka ovat esimerkiksi noiden erikoissairaanhoidon palvelusuoritteiden osalta noin kymmenen prosenttia korkeammat kuin keskussairaaloissa. Rahoituslaissa ei tällä hetkellä ole erillistä määräytymistekijää, joka kohdentaisi erillistä rahoitusta yliopistosairaala-alueille. Näin ollen yliopistosairaaloiden korkeampaa kustannustasoa ei ole otettu riittävästi huomioon, ja siksi tämä hallituksen esitys onkin tarpeellinen ja kannatettava. Tavoitteena on varmistaa oikeudenmukainen ja perusteltu malli yliopistollisten sairaaloiden huomioimiseksi.
Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä esityksessä ehdotetaan hyvinvointialueille uutta yliopistosairaalalisää, jolla näitä sairaaloiden kuluja rahoitetaan. Tämä rahoitus tulee kokonaan valtion lisärahoituksella, mikä tarkoittaa sitä, että minkään hyvinvointialueen rahoitusta ei tämän lisän vuoksi vähennetä.
Sosiaali‑ ja terveysvaliokunnassa aloitamme esityksestä huomenna asiantuntijakuulemiset, ja silloin on varmasti mahdollista myös saada erilaisiin esitykseen liittyviin kysymyksiin vastauksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-01-25T14:25:11,2023-01-25T14:27:39,Hyväksytty,1.1
2022_155_9,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_10,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme tässä nytkin sote-asiaa, käytännössä näitä yliopistosairaaloiden rahoituksia. Näille yliopistosairaaloille on vähän niin kuin luvattu lisää rahaa, ja on harmillista, että siinä sotessa tämä jäi alun perin huomioimatta. On ilman muuta itsestäänselvyys, että alueelle, missä on yliopistollinen sairaala, tarvitaan enemmän rahoitusta koulutusta varten ja tällä tavalla, kun sieltä valmistuu lääkäreitä ja muita asiantuntijoita. Itse seuraan aika läheltä Itä-Suomen yliopistoa siellä asuessani, ja samalla tavalla joka alueella se on tärkeää huomioida. Ja kun tässä nyt tätä mietitään, niin on hyvä, että se ei vähennä muita toimintoja alueelta.
Mutta sitten kun ruvetaan tätä rahoitusta miettimään, niin mitenkä, ministeri, on mietitty tätä asiaa, että kuitenkin näissä yliopistoissa esimerkiksi lääkäreitä koulutetaan. Jos tämä raha tulisi sen alueen asukkaiden määrän mukaisesti, elikkä jos on hyvin harvaanasuttua aluetta, missä yliopisto sijaitsee, niin se saisi ehkä vähän vähemmän rahoitusta kuin tiheämmin asutulla alueella, mutta kun kuitenkin näistä kouluista, näistä yliopistoista, koulutetaan lääkäreitä koko Suomen hyväksi, niin onko sitä huomioitu, onko siinä tasapuolisuutta aluekohtaisesti? Tarkoitan nyt lähinnä sitä, onko huomioitu, että siellä kuitenkin koko Suomen alueelle koulutetaan niitä ihmisiä eikä pelkästään siille alueelle, missä tämä yliopisto on. Onko se mieluummin asukasperusteinen eli paljonko ihmisiä asuu siellä, vai huomioidaanko se, paljonko sieltä valmistuu näitä koulutettavia? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T14:27:40,2023-01-25T14:29:17,Hyväksytty,1.1
2022_155_11,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Lohikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_12,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yliopistollisilla sairaaloilla on ollut perusteltu huoli siitä, voivatko ne täyttää tehtävänsä täysimääräisesti hyvinvointialueiden rahoituskehikossa. Esimerkiksi meillä Uudellamaalla HUS on tuonut toistuvasti esiin, miten tutkimus- ja koulutustoiminta tulisi turvata lisärahoituksella. Esitys on tarpeellinen hyvinvointialueiden kokonaisrahoituksen turvaamiseksi niillä alueilla, joilla yliopistollisten sairaaloiden erityisrooli vie resursseja peruspalveluiden tuottamisen lisäksi.
Päätös toteuttaa rahoitus nyt vähentämättä muiden hyvinvointialueiden rahoitusta on sote-alueiden palveluiden kannalta äärimmäisen tärkeä. Lisärahoituksen suuruus olisi koko maan tasolla 116 miljoonaa euroa vuonna 2024, jos rahoitus lasketaan vuoden 2022 tasossa. Yliopistosairaalalisästä sopiminen on suomalaisen opetus- ja tutkimustoiminnan kannalta ehdottoman tärkeää.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus on kuitenkin laajemminkin puheenaiheena ympäri Suomen niin kahvipöydissä kuin hyvinvointialueiden sekä kuntien valtuustoissa. Ihmiset ovat huolissaan siitä, onko rahoitus todella riittävää palveluiden tuottamiseksi laadukkaasti ja tarvittavien sote-palveluiden rakenteellisten uudistusten läpiviemiseksi. Monet tahot odottavatkin nyt, saadaanko myös kevään ensimmäisessä lisätalousarviossa sovittua todella tarpeelliset lisärahoitukset hyvinvointialueille myös hoitojonojen purkamiseen. Toivottavasti tässä onnistutaan.
Arvoisa puhemies! On ymmärrettävä, että rahoituksen riittäminen näyttää monien mielestä olevan yksin hallituksen käsissä, mutta kaikki ei ole aina ihan vain sitä, miltä näyttää. Tämänhetkinen tiukka rahoitustilanne hyvinvointialueilla johtuu pääosin siitä, että rahoituksen taso perustuu kuntien edellisvuoden budjettiin. Tämä on asian ydin. Kunnissa tehty systemaattinen alibudjetointi sote-palveluihin kostautuu nyt hyvinvointialueiden aloittaessa työtään.
Vasemmisto on johdonmukaisesti tehnyt töitä aina myös aiempina vuosina kuntatasolla sen puolesta, että kunnissa panostettaisiin enemmän sote-palveluihin. Olemme myös usein äänestäneet asiasta kunnissa ja valitettavasti myös hävinneet esityksemme lisärahoituksista. Nyt monille paljastuu, kuinka pienillä budjeteilla kunnissa on todellisuudessa toimittu lakisääteisten palveluiden tuottamiseksi, ja tulokset ovat järkyttäviä. Viimeksi tänään on uutisoitu, että meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on ainakin sata lasta jonottamassa lastensuojeluun ilman, että he ovat kenenkään nimetyn sosiaalityöntekijän vastuulla. Vantaa on saanut jo syyskuun lopussa aluehallintovirastolta uhkasakon liittyen lastensuojelussa jo oleviin lapsiin. Henkilöstömitoitus ja jonot olisi pitänyt saada Vantaalla kuriin joulukuun loppuun mennessä. Nyt tämä kroonistunut resurssi- ja työntekijäpula onkin meillä hyvinvointialueen käsissä, ja lapsilla ei mediatietojen mukaan edelleenkään ole nimettyä sosiaalityöntekijää.
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt päätöksiä ja korjausliikkeitä, joilla oikeistolaisen leikkauspolitiikan aiheuttamia vaurioita pyritään tasaamaan samalla, kun maan sote-palveluiden tulevaisuus pyritään turvaamaan uusilla hyvinvointialueilla. On selvää, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä tulee seurata tarkkaan. Myös nyt esittelyssä olevan yliopistosairaalalisän riittävyyttä tulee seurata tarkkaan. On kuitenkin niin, että valtakunnan hallinnon kaikilla tasoilla pitää herätä siihen, minkälaista vahinkoa ja inhimillisiä kärsimyksiä aliresursointi aiheuttaa tavallisten ihmisten elämään ja arkeen ja meidän kaikkien palveluiden saatavuuteen ja laatuun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-01-25T14:29:20,2023-01-25T14:33:48,Hyväksytty,1.1
2022_155_13,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_14,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus on sinänsä tärkeä, mutta yhtä tärkeä kuin rahoitus on tietenkin jakoperusteet, miten tämä raha tullaan sitten jakamaan eri hyvinvointialueille. 
Arvoisa ministeri, me juttelimme tästä asiasta viime vuoden puolella, ja oma kritiikkini kohdistui jo silloin ministerivaliokunnan päätökseen, että raha jaetaan näille hyvinvointialueille yliopistolisän nimessä, joka on 116 miljoonaa — siitä kiitos — mutta kun se jaetaan vain näitten hyvinvointialueiden asukasmäärän perusteella, niin se johtaa täysin väärään lopputulemaan. Eli esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella, mistä itse tulen, sairastavuusindeksi on valitettavasti maan korkein. Tämä jakoperustehan ei ole oikeudenmukainen Pohjois-Savon hyvinvointialueen kannalta, [Toimi Kankaanniemi: Totta!] koska tämä lisäraha tuottaa sinne vain kahdeksan miljoonaa euroa korkeasta sairastavuusindeksistä huolimatta. Ja se virhe tulee siinä, mikä nyt, arvoisa ministeri, on teidän hallituksen esityksessä, että tämä raha jaetaan hyvinvointialueen asukasmäärän perusteella, joka Pohjois-Savossa on suhteellisen pieni verrattuna muihin yliopistosairaaloihin. Pohjois-Savossa on 243 739 asukasta, muistaakseni. Se johtaa siihen, että tähän rahaan, mikä olisi pitänyt antaa nimenomaan tänne yliopistosairaalalle Kuopioon, koska se vastaa maan suurimpana kouluttajana sekä sairaanhoitajien että lääkärien koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistyöstä, tulee tämä virhe. Tästä jo viime vuoden puolella puhuttiin, mutta näköjään ministerit kuitenkin ovat näistä kaikista puheista huolimatta sitten tämän rahoituksen rakentaneet eri tavalla, ja pidän sitä todella ongelmallisena.
Mutta, arvoisa ministeri ja arvoisa puhemies, siinä mielessä on hyvä, että tämä 116 miljoonaa nyt jaetaan sillä tavalla, kuten täällä jo todettiin, että sitä ei oteta pois muilta hyvinvointialueilta. Se olisi ollut erittäin ongelmallinen sen yhteistoiminta-alueen kannalta, mihin Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Keski-Suomi kuuluvat, koska silloin se olisi johtanut siihen, että jo nyt vaikeuksissa olevalta Pohjois-Karjalalta olisi jouduttu vähentämään rahoitusta, ja siinä mielessä pidän tätä oikeudenmukaisena. Hyvä, että on otettu lisärahaa tähän rahoitukseen.
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä koko sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus lähti väärille urille silloin, kun Marinin hallitus sopi, että jakoperusteena käytetään vajaa 80 prosenttia tarveharkintaa ja 13 prosenttia asukaslukua, jolloin se matemaattinen lopputulos on virheellinen ja vääristynyt. Eihän sitä tietenkään pitäisi asukaslukuperusteella jakaa näin paljoa, vaan sitä tarveharkintaa olisi pitänyt nostaa. Meillä on useita tahoja, muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, joka on edellyttänyt, että tämä asukasluku pitäisi poistaa kokonaan ja rahoitus näille hyvinvointialueille ja erityisesti niille, missä on yliopistolliset sairaalat, pitäisi jakaa tarveharkinnan perusteella. Eli kyllä tämä on tämmöinen fundamentaalinen järjestelmävirhe, mikä edelleen on tässä sote-alueen rahoituksessa, ja näköjään sillä tätä rahoitusta ei tämän eduskunnan aikana pystytä korjaamaan. Edellyttäisin kuitenkin, että jatkossa seurataan, miten nämä eri hyvinvointialueet ja siellä olevat entiset erityisvastuualueet, nykyiset yhteistoiminta-alueet, sitten pärjäävät rahoituksen kanssa, koska kyllä me lähdemme ja perustuslakikin lähtee siitä, että julkisen vallan täytyy hoitaa ihmiset ja edistää heidän terveyttään. Miten sitä edistää, jos rahoitus ei ole riittävä?
Eli kyllä tässä hallituksen esityksessä jää nyt tulevaisuuteen sinänsä korjattavaa, mutta onhan tämä askel oikeaan suuntaan, että rahoitusta sinne lisättiin, vaikka voisi sanoa, että pieniä ovat silakat joulukaloiksi, eli kahdeksan miljoonaa on kohtalaisen pieni tänne Kuopion yliopistolliselle sairaalalle ottaen huomioon sen tärkeän tehtävän koulutuksessa, tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa Suomessa. [Toimi Kankaanniemi: Paha vika jää sisään!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-25T14:33:49,2023-01-25T14:38:08,Hyväksytty,1.1
2022_155_15,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_16,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa lakiesityksessä lisättäisiin hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen vuoden 2024 alusta uusi määräytymistekijä, yliopistosairaalalisä. Tätä esitystä on odotettu pitkään, ja tilanne kertoo hallituksen aluehallintouudistuksesta. Se vietiin eteenpäin keskeneräisenä, ja erityinen huoli valtiovarainvaliokunnassa oli tästä rahoitusmallista, joka oli THL:nkin mukaan aivan keskeneräinen. Sitä pitää kehittää. Mutta on todella suuri vahinko, että vasta tässä vaiheessa pohditaan, miten meidän kruununjalokivien, yliopistollisten sairaaloiden, rahoitus voidaan turvata. Sen sanon, että yliopistollisuuden kustannusten kompensointi on asiana erittäin kannatettava ja aivan välttämätön tutkimuksen ja opetuksen turvaamiseksi. Tämä lakiesitys on tervetullut.
Sitten tästä rahoituksen tasosta. Täällä puhuttiin siitä, miten tämä raha kohdennetaan. Se on eduskunnan arvioitava, mutta kyllä tämä rahoituksen taso, 116 miljoonaa euroa, on tarkkaan arvioitava, perusteltava tätä määrää, koska aikaisempien tutkimusten mukaan THL on arvioinut, että nuo toimintakulujen kustannukset olisivat noin kymmenen prosenttia suurempia yliopistollisissa sairaaloissa, ja se summa on silloin 600 miljoonaa. Eli tarkkaan on pohdittava tämän rahoituksen määrä ja se, mitä tällainen summa tulee merkitsemään meidän yliopistollisissa sairaaloissa, saatikka sitten se, että tämä tulee vasta portaittain voimaan.
Nostan esille oman alueeni, HUSin, lausunnosta asioita, joita toivon, että valiokunta pohtii, kun tätä lakiesitystä käsitellään, esimerkiksi juuri sitä, että tuo kustannusten kompensointi ei toteudu täysimääräisesti, vaan se tulee portaittain. Pitäisi pohtia sitä, että se tulisi aiemmin, koska potilaita pitää hoitaa tässä ja nyt. Yliopistollisuuden kustannusten kompensointi: on pohdittava, tulisiko se irrottaa valtion yleiskatteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoituksesta ja pitäisikö sen perustua paremminkin tuohon TKKIO-toimintojen volyymiin. Yliopistolliset sairaalat ovat hyvin erilaisia. Näitä esitän pohdittavaksi. Yliopistollisuuden kustannusten kompensointi, tulisiko se kohdentaa läpinäkyvästi suoraan yliopistosairaaloille? Tätä pitää pohtia. Yliopistosairaalalisän ja siirtymätasauksen porrastuksen taloudelliset vaikutukset, ne olisi pitänyt esittää näissä VM:n laskelmissa erillisinä, ja on tärkeää, että eduskunta niitä käy läpi.
Eduskuntaryhmämme mielestä ja omasta mielestäni on todella tärkeää, että tätä rahoitusta muutetaan todellakin siten, että hyvinvointialueiden saamassa rahoituksessa huomioidaan yliopistosairaalaa ylläpitävien alueiden muita alueita korkeammat kustannukset. Totean vielä sen, että nämä kustannukset on todella todettu THL:n tuoreessa tutkimuksessa Olosuhdetekijät sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa, ja tutkimuksen mukaan yliopistosairaaloissa yksikkökustannukset todellakin ovat kymmenen prosenttia korkeammat. Ja kun puhutaan tutkimukseen perustuvasta päätöksenteosta ja määrärahojen allokoinnista, niin tämä on kyllä tarkkaan katsottava. Nämä rahat eli nämä kustannukset ovat aikaisemmin päätyneet yliopistosairaanhoitopiirien jäsenkuntien maksettaviksi. Se tässä jo todettiinkin.
Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolissani siitä, että jos tämä rahoituksen taso jää liian alhaiseksi, niin mitä se sitten tarkoittaa. Sote-uudistusta lähdettiin tekemään sen takia, että meillä on kansainvälisesti OECD-maiden kesken verrattuna eriarvoinen perusterveydenhuolto, ja sitä lähdettiin korjaamaan. Kansainvälisesti vertaillen meillä on erittäin huippuhyvä erikoissairaanhoito. HUS on meidän valtakunnan helmi, ja nyt me olemme tilanteessa, jossa me olemme vaarassa vaarantaa HUSin toiminnan. Jos rahoitus tulee asteittain ja se on liian vähäinen, on iso riski, että nuo TKKIO-toiminnat vaurioituvat pysyvästi. Yliopistosairaaloiden kulujen korvaamatta jättäminen, jos korvaaminen on vähäistä, on vaarassa pysäyttää hoitojen kehittämisen, alentaa palvelutehokkuutta ja romuttaa yliopistosairaaloiden vetovoiman. Meillähän on iso työvoimapula jopa HUSissa. Meillä on tuo tehohoidon ongelma juuri sen takia, kun meillä ei ole hoitajia. Tämä saattaa lisätä aivovientiä ja heikentää opetuksen laatua. Ja vaikka sitten tätä tilannetta myöhemmin yritettäisiin korjata, niin moni asia voi jo olla mennyttä.
Eli sen takia on erittäin tärkeää, että nyt eduskunta tarkkaan arvioi tämän välttämättömän ja tärkeän lakiesityksen. Meidän on löydettävä malli, joka todellakin turvaa sen, että suomalainen erikoissairaanhoito, meidän yliopistosairaalat — ja korostan tässä valtakunnallista vastuuta kantavan HUSin toimintaa — eivät vaarannu. Eli rahoitusta tarvitaan tässä ja nyt. Me haluamme HUSissa ja tällä alueella hoitaa potilaat hyvin, ja valtakunnallista vastuuta kannetaan, joten erityisesti tämä HUSin asema on koko eduskunnan asia.
Kiitos, että tämä lakiesitys on tullut. Käsittelemme tämän huolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-01-25T14:38:10,2023-01-25T14:43:44,Hyväksytty,1.1
2022_155_17,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Guzenina., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_18,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Hetki sitten täällä salissa kokoomuksen puheenjohtaja Orpo kritisoi hallitusta, että kokoomuksen mielestä siis rahaa on käytetty liikaa, velkaakin on jouduttu ottamaan. Kun me katsomme kuitenkin, mikä tilanne meillä esimerkiksi hyvinvointialueilla on — yliopistosairaaloiden rahoituksesta nyt on tässä esityksessä kyse — niin on vain välttämätöntä, että näihin tärkeisiin kohteisiin sitä rahaa löytyy. [Sari Sarkomaa: Miksei kehyksen sisältä?] — Edustaja Sarkomaa, minun vuoroni puhua, kuunnelkaa.
Edustaja Sarkomaa hyvin kuvasi esimerkiksi hoitajien tilannetta, eli että meillä on esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tehohoidon puolella hoitajakato. He tekevät raskasta työtä. Ja tämähän ei ole syntynyt yhdessä yössä, vaan tämä on syntynyt pitkän kehityksen johdosta. HUSia johtaa muuten, edustaja Sarkomaa, kokoomus. Siellä on kokoomuslainen toimitusjohtaja. HUSin hallitustakin johtaa kokoomuslainen. [Mari-Leena Talvitie: Ai, kokoomus johtaa HUSia! — Pia Lohikoski: Kyllä!] — Tämä on fakta. Kyllä. — Ja esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla, joka on myöskin kokoomusvetoinen, kokoomus tekee käsittämättömiä leikkauksia hyvinvointiin esimerkiksi leikkaamalla omaishoitajien tuesta. Pelkästään Espoossa korkeimmassa maksuluokassa olevilta omaishoitajilta leikataan 400 euroa. [Ben Zyskowicz: Sairaaloissahan pitää tehdä leikkauksia! — Sari Sarkomaa: Kohta HUS ei leikkaa yhtään mitään, jos tämä menee läpi!] Tämä aiheuttaa sen, että tämä puolestaan kuormittaa sitten jälleen erikoissairaanhoitoa, ja toivottavasti ei käy niin, että sinne tehohoitoon päädytään sen vuoksi, että omaishoitajat eivät enää jaksa tehdä tärkeää työtään.
Arvoisa puhemies! Kokoomus nyt provosoitui. Ilmeisesti se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa, ja nyt kalahti lujaa, [Naurua — Sari Sarkomaa: Nimeni mainittu! Ei koskenut ollenkaan!] koska teidän puheenne ovat ristiriidassa päivästä toiseen. Yhtenä päivänä vaaditte lisää rahaa, toisena päivänä sanotte, että rahaa käytetään liikaa. [Sari Sarkomaa: Mitä jos priorisoitaisiin?] Teidän pitäisi pystyä nyt päättämään, käytetäänkö liikaa vai liian vähän. [Ben Zyskowicz: Riippuu, mihin käytetään!] Itse katson, että meidän täytyy toimia sen mukaan, mikä on tarpeen.
Ja tällainen kritiikki, mikä oppositiosta tulee — no, oppositio saa tietenkin puhua, oppositiolla ei ole vastuuta, mutta Marinin hallituksella on vastuu, ja sen takia tämä esitys, joka nyt tänne tuodaan, jossa rahat maksetaan sinne hyvinvointialueille ja sen kautta sitten se rahoitus siirretään erikoissairaanhoitoon niin, että ei tarvitse alueilla leikata muista palveluista, on erittäin tärkeä ja hyvä asia. Ja kokoomus etupainotteisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella päätti — ei jäänyt odottamaan, mitä tapahtuu, vaan päätti — leikata omaishoitajilta korkeimmasta maksuluokasta peräti 400 euroa. Se on paljon rahaa pienituloisille ihmisille, [Toimi Kankaanniemi: Ei tässä nyt kyllä omaishoitajista puhuta!] jotka tekevät todella, todella tärkeää työtä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-01-25T14:43:44,2023-01-25T14:46:42,Hyväksytty,1.1
2022_155_19,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Sarkomaa. Sen jälkeen ministeri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_20,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että edustaja Guzenina-Richardson haluaa puhua toisista asioista, kun tämä asia on teille niin vaikea. Toivon, että te katsotte nyt totuutta silmiin.
Aluehallintouudistuksen rahoitusmalli on kovin ongelmallinen. Se on varsin torso. Se vaatii korjausta. Oma alueenne Espoo on suurissa ongelmissa tämän rahoitusmallin takia. Oma yliopistosairaalamme on todella pulassa. Todella, lyhyesti kerroin, mitä meidän asiantuntijat ovat tästä mieltä.
Kun te puhutte, käytetäänkö rahaa vai eikö käytetä, niin kerron teille, kun nyt näyttää siltä, että on mahdotonta sosiaalidemokraattien ajatella, että pitää priorisoida asioita, että kun on rahasumma, niin pitää miettiä, mihin se raha laitetaan, ja meidän mielestämme rahaa pitää laittaa terveydenhuoltoon. Jos te olette lukeneet meidän vaihtoehtobudjettimme, niin enemmän työpaikkoja, vähemmän velkaa, enemmän ihmisille käteen, ja me panostamme enemmän terveydenhuoltoon meidän vaihtoehtobudjetissamme. Teidän olisi nyt jo aika se lukea.
Toivon, että voin vain keskittyä tähän lakiesitykseen. Tämä on erittäin tärkeä, ja haluamme käsitellä tämän huolella. Toivon, että pidätte oman alueenne puolta. [Puhemies: Minuutti!] HUS tarvitsee puolestapuhujia, kaikki yliopistolliset sairaalat.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-01-25T14:46:42,2023-01-25T14:47:55,Hyväksytty,1.1
2022_155_21,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Guzenina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_22,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Ei tarvitse hermostua, edustaja Sarkomaa. Minä puhuin pelkkää faktaa, ja minä puhuin ihan asiasta. Minä kerroin, miten erilaiset ketjut vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen, kuten se, että kokoomus lähti etupainotteisesti leikkaamaan omaishoitajien tuesta — lähti muuten leikkaamaan monesta muustakin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Te sanotte täällä, että pitää priorisoida. Teidän prioriteettinne ovat ne, että omaishoitajilta leikataan, sosiaali‑ ja terveyspalveluista leikataan. [Sari Multala pyytää vastauspuheenvuoroa] Te olette valmiita leikkaamaan hyvin kylmällä juustohöylätyylillä. Me sosiaalidemokraatit priorisoimme ja haluamme pitää huolta siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat palvelunsa. [Juha Mäenpää: Italiassa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-01-25T14:47:57,2023-01-25T14:48:49,Hyväksytty,1.1
2022_155_23,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Puhemies on edelleen puhemies, ei puheenjohtaja. [Maria Guzenina: Pahoittelut.] — Keskusteluun viimeinen puheenvuoro käytettävissä olevan ajan puitteissa, ministeri Paatero.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_24,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan vilkasta keskustelua, ja niin pitääkin olla, kun tärkeistä asioista käydään yhteistä debattia. Kiitoksia siitä, että tukea kuitenkin tähän isoon kuvaan elikkä lakiesitykseen yliopistosairaaloiden rahoituksen osalta tulee kaikilta ryhmiltä. Ja tämä malli, mikä sai myöskin lausuntokierroksella vahvaa tukea, että sitä ei oteta muilta alueilta pois, on tietysti kaikkien mielestä varmaan se paras.
Sitten nämä muutamat kysymykset siitä, miten sitä jaetaan tai mikä on se tuleva rahoitusmalli.
Lausuntokierroksen jälkeen ainoastaan Savo-Karjalan alue oli sitä mieltä, että lähestulkoon se koko yta-alue olisi pitänyt olla se peruste. Lähestulkoon kaikki muut lausunnonantajat olivat sitä mieltä, että juuri se hyvinvointialue, jonka alueella se yliopistollinen keskussairaala sijaitsee, on se asukasperuste tähän rahoitusmalliin. Tämä niin kuin isossa kuvassa suurimmaksi osaksi. Meillä oli myöskin välimalli, että olisi ollut 50—50, mutta se ei saanut oikeastaan yhtään kannatusta. Ja toisaalta ne kunnat, jotka tällä hetkellä ovat rahoittaneet niitä yliopistollisia keskussairaaloita, pääasiassa sijaitsevat sen alueen sisällä, jotenka se logiikka on myöskin tätä kautta se sama, eli se asukasperuste tulee sieltä.
Toinen kysymys sitten, mitenkä tämä sairastavuuskysymys. Tähän yliopistosairaalalisään ei oteta tarveharkinta- tai tarveperusteisuuskriteereitä, vaan niitä on se noin 80 prosenttia koko rahoituksesta, ja sitten on näitä muita tekijöitä, saaristoisuutta, syrjäisyyttä ynnä muuta. Tämä on yksi, yksi pieni osa, 0,56 prosenttia tämä yliopistosairaalan rahoitus, 116 miljoonaa koko 22,5 miljardin euron potista. Ja sen takia tähän ei kriteeriksi kyllä pystytä ottamaan mitään muuta kuin se, mitenkä kustannukset ovat suuremmat niillä alueilla, jotka pyörittävät yliopistollista keskussairaalaa.
Mielelläni jatkan keskustelua, kunhan saadaan lisätalousarvio tähän saliin, siitä, mikä on se kokonaisuus, mitä tarvitaan hoitojonoihin, hoivan järjestämiseen nyt koronan jälkeen, ja millä summalla on hyvä lähteä liikkeelle. Nyt on itse asiassa saatu aika hyvin liikkeelle kaikki alueet, aika positiivisesti: ict-järjestelmät ovat pysyneet, palkoista on saatu maksettua kolme neljäsosaa, kaikki järjestelmät pääasiassa toimivat. Nyt päästään siihen kehittämistyöhön. Ja minä ainakin odotan innolla, kun päästään tähän eduskuntakeskusteluun. Varmasti seuraavissa eduskuntavaaleissa, hallitusohjelmatavoitteissa, nähdään sitten niitä pieniä viilauskohtia, mihin tarvitsee varmaankin puuttua, mutta muuten olen tyytyväinen, että olemme päässeet näin hyvin alkuun. Ja joka tapauksessa tämä yliopistosairaalarahoitus oli tulossakin vasta 24.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2023-01-25T14:48:55,2023-01-25T14:52:03,Hyväksytty,1.1
2022_155_25,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_26,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 4 käsittelyä. Keskustelu jatkuu. — Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_27,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä, jolla muutettaisiin hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännökset uudesta hyvinvointialueiden rahoituksen määräytymistekijästä, yliopistosairaalalisästä, jolla on tarkoitus ottaa huomioon yliopistollisista sairaaloista niitä ylläpitäville hyvinvointialueille aiheutuvia muita alueita korkeampia kustannuksia. On perusteltua ja suorastaan välttämätöntä, että yliopistosairaalalisän tuottama lisärahoitustarve katetaan esityksen mukaisesti rahoitusjärjestelmään osoitettavalla lisärahalla ja siten yliopistosairaalalisä ei vähennä hyvinvointialueiden perusrahoitusta. Tämä oli yksi keskeinen periaate, kun rahoituksen perusmekanismia lähdettiin rakentamaan, ja on erinomaista, että tähän asiaan on suhtauduttu sen vaatimalla vakavuudella.
Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on myös asia, mikä edellyttää nyt erityistä huomiota, ja tätäkin taustaa vasten arvioituna tämä esitys on erittäin tervetullut. Nostan kuitenkin esille muutaman huomion: 
Lakiesityksessä esitetään, että yliopistosairaalalisä kohdennettaisiin yhteistyöalueille yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen asukasluvun mukaan. Tämä kohdentamisperuste johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa yhteistyöalueet asetetaan maan sisällä keskenään hyvin eriarvoiseen asemaan. Yliopistosairaaloiden toiminta ja tehtävien laajuus eivät kohdistu yksinomaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen väestöön, vaan yhteistyöalueen väestöön kokonaisuudessaan. Lisärahoitusta tulisi voida käyttää alueilla niin, että se hyödyttää koko yhteistyöalueen toimintaa ja väestöä, kuten esimerkiksi HUS-alueella erillisratkaisusta johtuen osin tapahtuukin.
Lakiesityksen mukainen rahoituksen kohdentaminen vain yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUS-alueen väestömäärän mukaisesti johtaa tilanteeseen, jossa 116 miljoonan euron lisärahoituksesta lähestulkoon puolet kohdentuisi Etelä-Suomen yhteistyöalueen hyvinvointialueen viidelle HUS-sairaalaa ylläpitävälle alueelle ja vain noin kahdeksan miljoonaa euroa kohdentuisi esimerkiksi Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Esityksessä ei ole tarkemmin perusteltu sitä, miten varsinaisen tutkimus- ja kehitystyötaakan ja sen kustannusten arvioidaan jakautuvan Suomessa eri yliopistosairaaloille tai mikä tämä tutkimustarve jatkossa on. Keskisuomalaisena kansanedustajana näen, että olisi perusteltua muuttaa rahoituksen kohdentumisperustetta niin, että rahoitus kohdennetaan alueille koko yhteistyöalueen asukasluvun mukaan eikä vain yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen asukasluvun mukaan, ja toivon, että tähän asiaan kiinnitetään vielä valiokuntatyöskentelyssä huomiota.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä, että jatkovalmistelun yhteydessä päätetään myös sosiaalihuollon tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan sekä vaativimman sosiaalihuollon lisärahoituksesta. Myös se edellyttää vastaavan kaltaista erillisrahoitusta, kuten nyt lausunnoilla olevassa lakiesityksessä esitetään terveydenhuollon osalta. Sosiaalihuollossa ei ole vastaavaa lisärahoitusta tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiotoiminnan osalta. Väestön ikääntymisen takia on suuri tarve erityisesti sosiaalihuollon sekä monialaiseen terveyden ja sosiaalihuollon asiantuntemusta yhdistävään kehittämistyöhön. Tämä on palvelujärjestelmän vaikuttavuuden ja talouden kustannustehokkuuden kannalta avainasemassa. Pidän hyvin tärkeänä, että sosiaalihuollon palvelujärjestelmämme tutkimus ja kehitys ei jää terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon varjoon, vaan sen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan myös käytännössä. — Kiitos. [Minna Reijonen: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-01-25T15:22:46,2023-01-25T15:27:04,Hyväksytty,1.1
2022_155_28,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_29,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan lausua hallitukselle kiitokset siitä, että tämä esitys ei ole sellainen kuin oli käsittelyssä viime syksynä, jolloin muilta hyvinvointialueilta olisi leikattu merkittävästi voimavaroja. Muun muassa Keski-Suomen hyvinvointialueelta, joka on maan viidenneksi suurin, olisi leikattu noin 14—15 miljoonaa euroa, kenties pysyvästi, siirrettäväksi lähinnä tänne Etelä-Suomen vauraille alueille. Tämä malli oli täysin tuomittava. Itsekin tältä paikalta ja ministerin kanssa monet kerrat keskustelleena ja viestitelleenä voin olla tyytyväinen, että edes se hylättiin ja otettiin hieman askelta oikeaan suuntaan, niin kuin täällä edustaja Eestilä ja äsken edustaja Mäkinen perustellusti totesivat.
Arvoisa puhemies! En ota kantaa tuohon 116 miljoonan euron määrärahan riittävyyteen. Kykyni ei siihen riitä. Mutta toivon, että valiokunta käy sen tarkoin läpi. Yleisesti voi todeta, että terveydenhuollon tki-toiminta on tavattoman tärkeää, koska sillä pyritään pitämään suomalainen terveydenhuolto korkealla tasolla, millä se yliopistosairaaloiden ja koko erikoissairaanhoidon osalta on ollut ja on tänäkin päivänä. Meillähän on aivan selvä tilanne, että terve kansa on kaiken hyvinvoinnin perusta, ja siitä pitää pitää kiinni. Siksi toivon vakavasti, että esimerkiksi ne leikkaukset, mitä nyt varmasti tässä salissa tulee edessä olemaan, eivät kohdistu terveydenhuoltoon. Se on meidän yksi yhteinen prioriteettimme varmasti, uskon näin, vaikka toisaalta on todettava, että valtiontalouden tilanne on hirvittävän vakava ja vaatii voimakkaita tervehdyttämistoimenpiteitä.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueet ylläpitävät näitä yliopistosairaaloita, mutta ne eivät kyllä ylläpidä tiedekuntia, ja näistä tiedekunnista on niille paikkakunnille, joilla se lääketieteellinen tiedekunta on, varmasti merkittävää hyötyä sekä välillisesti että välittömästi. Sen laskeminen on tietysti aika vaikeaa. Ennen vanhaan täällä paljon puhuttiin sijaintikuntaedusta. Nykyisin sellainen käsite on hylätty, mutta mielelläni näkisin, että tässä katsottaisiin kyllä sitäkin kokonaisuutta. Jokainen suuri yliopistokaupunki haluaisi varmaan lääketieteellisen tiedekunnan, mutta ei niitä voi enää varmastikaan Suomeen juurikaan lisää perustaa. Jyväskylään toki pitäisi perustaa, ja siellä onkin sille hyvä siemen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kanssa. Mutta tämän puolen nyt jätän tässä sinänsä käsittelemättä.
Arvoisa puhemies! Se ongelma, mikä tässä todellakin on ja minkä edustaja Mäkinen juuri toi erinomaisesti esille, on se, että tässä hallituksen esityksessä yhden hyvinvointialueen asukasluku — eli sen hyvinvointialueen, jossa yliopistosairaala sijaitsee — otetaan perustaksi valtion rahoitukselle. Tämä johtaa siihen täysin epäterveeseen malliin, johon en mitenkään voi yhtyä, että nimenomaan tämä eteläinen Suomi ja muut alueet hyötyvät merkittävästi mutta esimerkiksi Itä-Suomi, johon kuuluu Keski-Suomi, Pohjois- ja Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala, kärsii. Mitkään realistiset perusteet eivät puolla tällaista mallia. Valiokunnan tulisikin muuttaa tämä hallituksen esitys juuri siten, että otetaan huomioon koko yhteistoiminta-alueen väkimäärä ja sen pohjalta jaetaan nämä rahat. Se toisi hyvän askeleen oikeudenmukaiseen suuntaan tässä todella tärkeässä rahanjaossa, jolla turvataan korkea lääketieteen tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan jatkuvuus. Sitä me kaikki haluamme. Tältä osin siis tämä vaatii korjauksen. Muilta osin nyt voi todeta, että tämä on todella askel oikeaan suuntaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-25T15:27:09,2023-01-25T15:32:13,Hyväksytty,1.1
2022_155_30,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_31,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan yliopistolliset sairaalat ovat hirveän tärkeitä, ja niihin tuleva rahoitus on tärkeä. Tässä on käytetty monta hyvää puheenvuoroa nyt tähän liittyen. Eihän se sillä tavalla voi olla, että Etelä-Suomi ottaa kaikki rahat ja muu Suomi sitten itkee ja ei saa rahoja. Pitää olla oikeudenmukainen peruste, mitenkä näitä rahoja nyt jaetaan. Nyt näyttää sille, että näin ei olisi käymässä, ja toivon todella, että tähän asiaan kiinnitetään huomiota.
Tietysti myös sairastavuus pitää huomioida ja juuri tämä, että vaikka alueella on asukkaita vähemmän kuin toisilla alueilla, kuitenkin ihmisiä koulutetaan yliopistoissa nimenomaan kaikille alueille, koko Suomeen. Esimerkiksi Itä-Suomi: eihän niiden lääkäreiden, jotka valmistuvat Itä-Suomesta, työpaikkoja korvamerkitä tänne meidän alueelle, Pohjois-Savoon, ei todellakaan, vaan se on koko Suomen hyväksi. Edustaja Mäkinen kyllä hyvin kiinnitti huomiota, käytti hyvän puheenvuoron — arvostan kovasti sitä — myös edustaja Kankaanniemi tuossa äsken, että ehdottomasti tähän täytyy kiinnittää huomiota. Oikeastaan voitaisiin asiaa ajatella niinkin, että kun sitä lääkärikoulutusta on siellä Kuopion suunnalla, niin kyllä sinne pitäisi sitä rahaakin tulla vaikka reilummin ja vaikka lisätä niitä lääkärikoulutuspaikkoja, koska lääkäreistä on huutava pula, huutava pula. Ehdottomasti siihen pitäisi käyttää poliittista yhteistyötä, että lääkäreitä saataisiin lisää, kuten hoitajiakin. Mutta kun varsinkin lääkäripula on kova, niin kouluttamalla kyllä saadaan lisää lääkäreitä. Tämmöiset asiat kannattaa ottaa jatkossa huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T15:32:18,2023-01-25T15:33:48,Hyväksytty,1.1
2022_155_32,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,Edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_33,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Minäkin kannatan lämpimästi yliopistosairaaloiden huomioimista hyvinvointialueiden rahoituksessa. Yliopistosairaaloiden toiminnan turvaaminen on tärkeää niin erikoissairaanhoidon toimivuuden kuin myös tutkimuksen ja koulutuksen kannalta. Tämä esitys kuitenkin tulee liian myöhään ja rahaa tulee liian vähän. THL on tunnistanut määrärahatarpeeksi 350 miljoonaa. Hyvä hallitus, te olette kuitenkin antamassa hyvinvointialueille vain 116 miljoonaa, siis vajaan kolmanneksen siitä, mitä THL:n asiantuntija-arvioiden mukaan tarvitaan. Lisäksi on hyvä huomata, että tämä riittämätönkin rahoitus on luvassa vasta vuoden 24 alussa, vaikka hyvinvointialueet aloittivat toimintaansa jo tämän vuoden alussa. Hyvä hallitus, onko viestinne yliopistosairaalaa rahoittaville hyvinvointialueille, että niiden pitää leikata tämän vuoden ajan erikoissairaanhoidosta, koulutuksesta ja tutkimuksesta tai perusterveydenhuollosta, kun rahat eivät riitä kaikkeen? Vai leikataanko pelastuspalveluista ja nostetaanko asiakasmaksuja? Tähän hyvinvointialueiden käytettävissä oleva keinovalikoima nimittäin tiivistyy, jos teiltä, arvoisa hallitus, rahaa ei heru.
Arvoisa herra puhemies! Hallituksen sote-uudistus runnottiin läpi keskeneräisenä, ja se näkyy nyt. Rahoitusta ei mietitty silloin, kun olisi pitänyt, vaan kaikki muu päätettiin ensin, ja nyt, kun hyvinvointialueet ovat jo toiminnassa, ihmetellään, että toiminta pitäisi rahoittaa jotenkin. Eduskuntaan on tuotu jälkikäteen useampi rahoitusmalleja muuttava esitys sen sijaan, että kaikki muutostarpeet olisi koottu yhteen esitykseen, jonka vaikutuksia voisimme arvioida kokonaisuutena.
Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen tilanteen voi tällä hetkellä tiivistää siihen, että palveluiden rahoitus kokonaisuudessaan on riittämätön, päivystykset ovat tukossa, hoitajia ei ole eikä ole varaa palkata tarpeeksi eivätkä vanhukset saa tarvitsemiaan hoitopaikkoja. Riittämätön rahoitus vaarantaa hyvinvointialueiden toimintaedellytykset jo tänä vuonna ja johtaa joko toiminnan supistamiseen tai asiakasmaksujen nostamiseen, jos tilannetta ei korjata. Hyvä hallitus, mitä te aiotte tehdä tilanteen korjaamiseksi tämän vuoden osalta, josta olette itse vastuussa, vai poistutetteko takavasemmalle ja jätätte tämäkin ongelman seuraavan hallituksen korjattavaksi? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2023-01-25T15:33:48,2023-01-25T15:35:48,Hyväksytty,1.1
2022_155_34,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 37/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Vallin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_35,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Ilmastorahasto Oy:stä liittyy vahvasti Sanna Marinin hallituksen tavoitteeseen, jossa Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035 eli paljon ennen meidän keskeisiä verrokkimaita, esimerkiksi Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa. Ilmastorahasto Oy on omien sanojensa mukaan valtion erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Alun perin kyseinen yhtiö oli Juha Sipilän hallituksen luomus nimeltä Vake Oy, joka ei tuottanut mitään muuta kuin miljoonien eurojen tappiot.
Minkälaista sijoituspolitiikkaa tämä uudelleen nimetty Ilmastorahasto Oy sitten harjoittaa? Ilmastorahasto Oy:n omilla sivuilla kerrotaan yhtiön sijoituspolitiikasta seuraavasti: ”Yhtiö pyrkii päätöksenteossaan siihen, että sijoitettu pääoma palautuu täysimääräisesti yli ajan ja yli portfolion tarkasteltuna. Ilmastorahaston toimintaan sisältyy kuitenkin riskejä, joiden vuoksi pääoman palautumiseen yksittäisen rahoituspäätöksen osalta liittyy merkittävää epävarmuutta, ja lisäksi pääomien palautumisen aikajänne on pitkä.” Ilmastorahasto siis itsekin toteaa, että pääoman palautumiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. Eikö tämä jo osaltaan kerro sen, että nyt tulisi vetää jarrua eikä ehdoin tahdoin edistää tämäntyyppistä riskibisnestä?
Lisäksi Ilmastorahasto toteaa, että sen tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus tuoton maksimoinnin sijaan, eli niin sanottu yhteiskunnallinen vaikuttavuus on tärkeämpi tavoite kuin se, että Ilmastorahastoon sijoitetulle varallisuudelle saisi oikeasti jotain tuottoa valtiolle. Tämä on suomalaisten kansallisvarallisuuden väärinkäyttöä. Vielä hullummaksi asian tekee se, että Ilmastorahaston toimitusjohtaja tai hallitus tuskin voi saada edes potkuja, vaikka he kuinka hassaisivat suomalaisten rahat ideologisiin hankkeisiin. Varsinainen unelmaduuni yritysjohdolle, kun rahaa voi viskoa sinne tänne lähes ilman vastuita, kunhan rahan viskominen on riittävän vihreää, vähähiilistä ja digitaalista.
Arvoisa puhemies! Kuten kaikki tiedämme, olemme eläneet poikkeuksellisia aikoja viime vuodet. Tällä hetkellä korot nousevat, ihmisten ostovoima heikkenee ja yhä useampi kansalainen huomaa köyhtyvänsä. Pankkitilien saldot hupenevat, kun inflaatio laukkaa ja eläminen kallistuu. Nyt jos koskaan on se hetki, kun katse tulisi kääntää liian nopeasti toteutettavista ilmastotavoitteista takaisin tavallisten suomalaisten arjen haasteisiin. Nyt ei ole oikea aika poseerata ilmastokunnianhimolla, ja se, kenelle me itse asiassa edes poseeraamme, ei ole selvinnyt minulle.
Toistan vielä: Ilmastorahasto Oy on riskisijoitusyhtiö, joka näyttää mittaavan tuloksiaan enemmän hiilidioksidissa kuin euroissa. Ilmastorahasto Oy:n strategiassa on hyväksyttyä kohdentaa rahoitusta hyvin riskipitoisille kohteille, siis sellaisille kohteille, jotka yksityinen sijoittaja kiertäisi kaukaa merkittävän tappioriskin vuoksi. Ilmastonmuutosta torjuvat ja vähäpäästöiset tuotteet ovat jo nyt kysyttyjä ulkomailla, ja niihin löytyy yksityisiä sijoittajia, mikäli nämä innovaatiot nähdään liiketoiminnallisesti ja taloudellisesti kannattavina. Valtion varoja ei siis tulisi käyttää liikeideoihin, joihin yksityiset sijoittajatkaan eivät lähtökohtaisesti lähde mukaan.
Suomalaisten kansallisvarallisuutta pitää hoitaa vastuullisesti ja optimaalisia tuottoja hakien. Valtion pitää sijoittaa varman päälle ja turvata kansallisvarallisuutemme tuotto ja säilyvyys. Näistä syistä Ilmastorahasto Oy:n pääoma tulee palauttaa ja kyseinen osakeyhtiö lakkauttaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-01-25T14:52:54,2023-01-25T14:57:21,Hyväksytty,1.1
2022_155_36,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_37,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme Ilmastorahasto Oy:tä, ja kyllähän tämä vaikuttaa aika riskibisnekselle, mihinkä nyt on valtio menossa. Tässä edustaja Vallin käytti ansiokkaan puheenvuoron Ilmastorahasto Oy:stä.
Tiedetään, että ihmisillä Suomessa tämmöisinä aikoina on rahat todella tiukassa, ei tahdo rahaa olla ihan tämmöisiin tarpeellisiinkaan asioihin, mutta nyt valtio on sitten tämmöistä perustamassa. Tämä on tavallaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, se oli tosiaan Vake ennen, niin kuin Vallin tuossa kertoi. Tämä hiilineutraaliustavoite on aika huikea, mikä Suomella on, että kyllä tästä pitäisi nyt höllentää just tämmöisenä aikana. Siellä on ollut korona ja sota ja vaikka minkälaista energiakriisiä, niin kyllä näistä pitäisi vähän antaa myötä ja periksi, että ei mennä ihan näin tiukilla kuin mitä nyt on suunniteltu. Hallituksen pitäisi kyllä vähän katsoa peiliin tässä asiassa ja vähän peruuttaa taaksepäin.
Oli mielenkiintoista kuulla, kun edustaja Vallin kertoi niistä riskeistä. Elikkä nyt perustetaan Ilmastorahasto Oy, ja siellä on sitten johtajia ja hallitusta, toimitusjohtajaa, jotka käytännössä pitävät aina paikkansa, heitä ei oikein voida erottaa mitenkään eikä ole minkäänlaista tulostavoitetta. No onhan se aika erikoista, jos ei minkäänlaista eurotulostavoitetta ole. Kyllä nyt valtio on lähtenyt väärään suuntaan, ja ei tämmöisiin riskibisneksiin pitäisi lähteä. Ehdottomasti kannatan tuota esitystä, minkä Vallin teki. Tämmöiselle asialle pitäisi laittaa hyvin äkkiä piste. — Kiitos. [Eduskunnasta: Olipa hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T14:57:21,2023-01-25T14:59:02,Hyväksytty,1.1
2022_155_38,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_39,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on ensimmäisessä käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä ja siihen liittyvä talousvaliokunnan mietintö. Olen itse talousvaliokunnan varajäsenenä ja allekirjoitin perussuomalaisten vastalauseen kyseiseen valiokunnan mietintöön, joten ajattelin sanoa muutaman sanan. Me perussuomalaiset ehdotimme ja ehdotamme, että lakiehdotus hylätään ja sen sijaan hyväksytään seuraava lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa lainvalmistelun Vake Oy:n / Ilmastorahasto Oy:n pääoman palauttamiseksi ja kyseisen osakeyhtiön lakkauttamiseksi.”
Hallituksen esityksessä itsessään siis ehdotetaan säädettäväksi laki Ilmastorahasto Oy ‑nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä. Laissa olisi säännökset yhtiön toiminnasta, hallinnosta ja mahdollisuudesta käyttää valtion tukea rahoitusinstrumenteissaan. Ilmastorahasto Oy:n toiminnan tarkoituksena olisi keskittyä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen sekä digitalisaation edistämiseen Suomessa. Ilmastorahasto Oy:n omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmastorahasto on perustettu. 21.12.2020 Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n pohjalle.
Vastalauseessamme toteamme, että kokonaan valtion omistama Ilmastorahasto Oy olisi myös valtion tukea jakava kapean politiikkasektorin riskisijoitusyhtiö. Me perussuomalaiset emme näe valtion tehtäviin kuuluvan millään muotoa tällaisen kapean toimialan rahaston ylläpitoa. Katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevilla instrumenteilla. Edelliseen liittyen muistutamme, että Suomen Teollisuussijoitus Oy on jo toiminnassa. Suomella on myös vientitakuita myöntävä Finnvera, valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä muun muassa ulkomaisia sijoituksia hakeva Business Finland. Lisäksi vihreän siirtymän mahdollistavat uudet keksinnöt ja vähäpäästöiset tuotteet ovat nyt kysyttyjä ulkomailla. Tämän vuoksi yksityistä pääomaa hakeutuu varmuudella sijoittamaan lisää vihreään siirtymään, mikäli toiminta on liiketaloudellisesti ja riskiin nähden kannattavaa.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä Ilmastorahasto Oy:stä todetaan, että ilmastorahaston toiminta liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman hiilineutraaliutta koskevaan tavoitteeseen. Tavoitteen mukaan hallitus toimii tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Tämä tehdään nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja. Itse uskon, että Suomi on jo hiilineutraali, jos vain muutetaan hiukan laskentatapaa, missä huomioidaan meidän omat luonnonvarat ja niiden nielut.
Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eräässä Ilkka-Pohjalaisen uutisessa lausuin tässä kuussa, että Suomen ei pidä olla kokoaan suurempi. Vaikka en siinä yhteydessä tarkoittanut ilmastopolitiikkaa, niin sama lausahdus sopii aivan yhtä hyvin myös tälle politiikan osa-alueelle. Lopetetaan tämä rämäpäinen touhotus ja tehdään Suomen kokoista politiikkaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-25T14:59:04,2023-01-25T15:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_155_40,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_41,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vake Oy perustettiin viime vaalikaudella idealla ”valtion tase töihin”, ja sille annettiin yli kaksi miljardia euroa pääomia. Sen toiminta osoittautui aika epätarkoituksenmukaiseksi, eikä se juuri mitään aikaan saanutkaan. Taitaa olla ainoa saavutus sille, että se maksoi toimitusjohtajilleen aivan huikeita palkkoja. Niinpä selvitysmies nyt tämän vaalikauden aikana teki Vakesta selvityksen ja totesi, että yhtiö on syytä lakkauttaa ja liittää olemassa oleviin organisaatioihin, esimerkiksi Teollisuussijoitus, Tekes, Business Finland ja Finnvera, niin kuin edustaja Mäenpää tuossa viisaasti juuri mainitsikin.
No, meidän punavihreä ilmastohallitus, joka kaiken politiikkansa rakentaa vain yhden teeman varaan eli suomalaisen ilmastopolitiikan kunnianhimon pitämiseen maailman korkeimmalla tasolla siitä huolimatta, että Suomi on yksi maailman puhtaimmista ja tehokkaimmista maista tässä suhteessa, tämä hallitus keksi, että nythän tämä Vake kannattaakin muuttaa Ilmastorahastoksi, ja näin nyt on tapahtumassa. Tätä ilmastopolitiikan hoitamista tällaisen rahaston kautta kuvastaa hyvin se, että se on varsin salaista tai ainakaan ei ole avointa ja se on poissa hallituksen ja eduskunnan parlamentaarisen valvonnan piiristä eli siis tämän päätösvallan piiristä, jota me täällä kansan valitsemina käytämme.
Valtiovarainministeriö on aina — muistelen tässä yli 30 vuoden aikaa — säännönmukaisesti vastustanut valtion budjetin ulkopuolisten rahastojen perustamista. Nyt ihmettelen, että ministeri Saarikko ei ole tämän osalta sanonut mitään. Eli tämä vihreä ideologia on lyönyt läpi niin voimalla, että kaikki periaatteet, kansanvaltaiset periaatteetkin, ollaan valmiita nyt romuttamaan vihreän siirtymän nimissä ja perustamaan tällainen Ilmastorahasto, joka sitten käyttää niitä miljardien varoja, jotka sille on yhteisistä verovaroistamme ohjattu, tukemaan yrityksiä ja erilaisia ideologisiakin hankkeita.
Tämä ei sovi suomalaisen yhteiskunnan järjestelmään mielestäni ollenkaan. Toiminnan pitää olla avointa, ja sen pitää olla parlamentaarisen reilun valvonnan kohteena. Siksi näen, että tämä esitys on syytä hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-25T15:05:00,2023-01-25T15:08:19,Hyväksytty,1.1
2022_155_42,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_43,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan nyt käsittelemme Ilmastorahasto Oy:tä, ja onhan tämä kyllä todella outo juttu. Ensin oli semmoinen Vake, ja kun se ei ollut kannattava, niin päätettiin muuttaa sitten se Ilmastorahasto Oy:ksi. Kun Ilmastorahasto Oy:ssä on kysymys oy:stä, niin yleensähän osakeyhtiölakia noudatetaan ja pitää sitä tulostakin tehdä, mutta tämä on vähän kummallinen juttu, kun tässä ei välttämättä tulostakaan nyt tehdä. Kun on kysymyksessä oy, niin ei ole ihan niin avointa tämä päätöksentekokaan, vaikka tämä on valtionyhtiö. Erityisen merkillistä on, että ei pitäisi tämmöistä riskibisnestä kyllä hyväksyä.
Me perussuomalaiset teimmekin talousvaliokunnassa tähän ihan asiallisen vastalauseen. Luen sen tässä. Tässä on ihan hyviä kohtia. Elikkä meidän vastalauseemme kuuluu näin:
”Kokonaan valtion omistama Ilmastorahasto Oy olisi myös valtiontukea jakava kapean politiikkasektorin riskisijoitusyhtiö. Emme näe valtion tehtäviin kuuluvan millään muotoa tällaisen kapean toimialan rahaston ylläpitoa.
Ilmastorahasto Oy mittaa tuloksiaan enemmän hiilidioksidissa kuin euroissa.” — Niin, enemmän hiilidioksidissa kuin euroissa. — ”Sellainen ei ole millään tavalla hyväksyttävää eikä järkevää toimintaa veronmaksajien rahoilla.
Teollisuussijoitus Oy on jo toiminnassa. Lisäksi Suomella on vientitakuita myöntävä Finnvera, valtion sijoitusyhtiö Solidium sekä muun muassa ulkomaisia sijoituksia hakeva Business Finland.
Vihreän siirtymän mahdollistavat uudet keksinnöt ja vähäpäästöiset tuotteet ovat jo nyt kysyttyjä ulkomailla. Tämän vuoksi yksityistä pääomaa hakeutuu varmuudella sijoittamaan lisää vihreään siirtymään, mikäli toiminta on liiketaloudellisesti ja riskiin nähden kannattavaa.
Ilmastorahasto Oy:n strategiassa olisi taas hyväksyttyä olla rahoittajana junioriasemassa tai kohdentaa rahoitus hyvin riskipitoisille kohteille. Yksityinen pääoma kiertää tällaiset kohteet tavallisesti hyvin kaukaa, sillä riskipitoinen rahoitustoiminta ei sitä merkittävän tappioriskin vuoksi kiinnosta.
On huolestuttavaa, mikäli valtion tulisi ehdoin tahdoin tehdä näitä riskisijoituksia veronmaksajien rahoilla. Valtion omistamien yhtiöiden pitää palvella omistajaintressiä, julkisen talouden rahoituspohjan vahvistamista ja niille asetettua sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvää erityisintressiä. Tällaisen intressin tulee olla perusteltu ja tarkoituksenmukainen.
Katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevin instrumentein. Tästä syystä Ilmastorahasto, Vake Oy, tulisi purkaa ja pääoma palauttaa valtiolle.”
Elikkä emme voi tämmöistä hyväksyä, emme Vake Oy:tä emmekä Ilmastorahasto Oy:tä. Tälle pitäisi sanoa ”kiitos ei”.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T15:08:21,2023-01-25T15:11:22,Hyväksytty,1.1
2022_155_44,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_45,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän asiakokonaisuuteen liittyy varsin syvä ristiriita. Meille on täällä niin hallituksen kuin monien muiden tahojen, tutkimustahojen ja muiden luotettavienkin tahojen, osalta korostettu, että vihreä siirtymä luo Suomeen valtavan buumin uusia yrityksiä, työpaikkoja, valtavan taloudellisen buustin, niin että ongelmamme ratkeavat sen varjossa. Nyt kuitenkin tähän tarvitaan tämän mietinnönkin mukaan valtion, veronmaksajien, merkittävää riskinottoa. Mielestäni siinä on ristiriita. Jos kerran nämä investoinnit ovat erittäin tuottavia, kannattavia ja nostavat Suomen talouden huippuun — jota sinänsä epäilen, koska kyllä kaikki muutkin maat panostavat näihin samoihin kohteisiin ja niillä on paljon paremmat resurssit niihin panostaa, esimerkiksi muilla Pohjoismailla — niin emme me tällaisia veronmaksajien riskinottoja tarvitse tähän toimintaan. Tämä riski saattaa hyvinkin monen yrityksen ja sijoituksen osalta, Ilmastorahasto Oy:n sijoituksen osalta, konkretisoitua, ja meillä on jo nyt aivan valtavat valtion takaukset olemassa, vastuut ovat nousseet viime vuosina aivan hirvittäviksi. Tätä kautta nämä vastuut vain lisääntyvät, ja se vastuu, jota otetaan, on hyvinkin riskipitoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-25T15:11:23,2023-01-25T15:13:07,Hyväksytty,1.1
2022_155_46,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 35/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, edustaja Vallin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_155_47,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teimme tähän valiokunnan mietintöön vastalauseen, johon sisältyy kolme muutosehdotusta. Esitän ne nyt perusteluineen.
Huomautamme raha- ja finanssipolitiikan eroista. Itsenäinen rahapolitiikka ei voi puuttua politiikkatavoitteisiin, kuten vihreään siirtymään tai kilpailukyvystä huolehtimiseen. Esimerkiksi vihreää siirtymää tulee pitää poliittisena päämääränä, joten se kuuluu demokraattisen seurannan ja vastuun alle. Se, halutaanko tällaista päämäärää tukea, ratkaistaan vaalituloksissa. Tällainen tavoite ei voi siten kuulua vaaleilla valitsemattomille keskuspankkiireille.
Toiseksi muistutamme, että euroalueen yhteinen rahapolitiikka on luotu jäsenmaille tasavertaiseksi. Tämä periaate on vaarassa murentua, mikäli jäsenmaille räätälöidään rahapoliittisia erityiskohteluita. Tällöin niin sanottu moraalikato-ongelma lisääntyy. Ongelmaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota siitä syystä, että tulkinnan erityisestä rahapoliittisesta tuesta tekee yksin Euroopan keskuspankki.
Ja sitten ehdotus: Ehdotamme mietinnön perustelujen 10. kappaleeseen, että toiseksi viimeisen virkkeen lopusta poistetaan sanat ”sekä sen, miten rahapolitiikka auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia”. Perustelujen 10. kappaleesta poistetaan viimeinen virke: ”Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Euroopan kilpailukyvyn ja vihreän siirtymän edistäminen ovat Euroopassa noudatettavaa rahapolitiikkaa koskevien päätösten perustana rahoitusvakautta koskevien näkökohtien ohella.” Ja 12. kappaleeseen neljänneksi virkkeeksi lisätään: ”Euroalueen yhteisen rahapolitiikan luonteeseen tosin kuuluu jäsenmaiden tasavertainen kohtelu, mikä voi vaarantua maakohtaisilla toimenpiteillä ja johtaa niin sanottuun moraalikato-ongelmaan.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-01-25T15:14:01,2023-01-25T15:16:06,Hyväksytty,1.1
2022_155_48,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_49,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Vallinin tekemiä esityksiä.
Kyllähän tässä oikeasti on mielenkiintoinen tämä lause, minkä just Vallinkin tässä totesi, mikä haluttaisiin tänne lisättäväksi: ”Euroalueen yhteisen rahapolitiikan luonteeseen tosin kuuluu jäsenmaiden tasavertainen kohtelu, mikä voi vaarantua maakohtaisilla toimenpiteillä ja johtaa niin sanottuun moraalikato-ongelmaan.” Tämä on oikeasti merkittävä asia, niin siksipä kannatan näitä edustaja Vallinin tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T15:16:08,2023-01-25T15:16:42,Hyväksytty,1.1
2022_155_50,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_51,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset huomautamme, että raha- ja finanssipolitiikassa on eroja. Itsenäinen rahapolitiikka ei voi puuttua politiikkatavoitteisiin, kuten vihreään siirtymään tai kilpailukyvystä huolehtimiseen. Esimerkiksi vihreää siirtymää tulee pitää poliittisena päämääränä, joten se kuuluu demokraattisen seurannan ja vastuun alle. Se, halutaanko tällaista päämäärää tukea, ratkaistaan vaalituloksissa. Tällainen tavoite ei siten voi kuulua vaaleilla valitsemattomille keskuspankkiireille. Mikäli Euroopan keskuspankki haluaa olla poliittinen keskuspankki poliittisine tavoitteineen, tulee sen läpikäydä demokraattinen muutos.
Muistutamme myös, että euroalueen yhteinen rahapolitiikka on luotu jäsenmaille tasavertaiseksi. Tämä periaate on vaarassa murentua, mikäli jäsenmaille räätälöidään rahapoliittista erityiskohtelua. Tällöin niin sanottu moraalikato-ongelma lisääntyy, ja ongelmaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota siitä syystä, että tulkinnan erityisestä rahapoliittisesta tuesta tekee yksin Euroopan keskuspankki.
Kannatan myös edustaja Vallinin tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-25T15:16:42,2023-01-25T15:18:05,Hyväksytty,1.1
2022_155_52,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_53,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä edustaja Mäenpää käytti myös ansiokkaan puheenvuoron. On tosiaan pankkeihin kiinnitettävä huomiota, ja totta kai meille on tärkeätä, että Suomessa säilyy suomalaisia pankkeja. Tästä on oikeasti kannettava huolta. Tuntuu, että meidän suomalaiset pankit tekevät hyvin tarkkaan säännellysti asioita mutta tuolla muissa maissa ei tehdä niin tarkkaan, ja tahtoo olla, että suomalaisia pankkeja ihan kuin rankaistaan siitä. Mitenkä niiden tulevaisuus tosiaan jatkossa sitten turvataan, on oleellinen asia.
Edustaja Mäenpää on aikaisemminkin nostanut esille myös käteisen tarpeen. Kyllä maailmassa on käteistä oltava, ja tähän kyllä kannattaa kiinnittää huomiota, että Suomessakin käteistä riittää jatkossakin ja sitä on saatavilla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-25T15:18:05,2023-01-25T15:18:47,Hyväksytty,1.1
2022_155_54,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_155_55,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi kohtaa, jotka minä haluaisin tässä vaiheessa nostaa esiin. Molemmat ovat kotimaisia.
Ensimmäinen on se, että ikäihmiset jonottavat edelleen liian pitkään pankkien ulkopuolella. Joillain kujilla ja kaduilla Helsingissä ja Vantaalla on semmoinen puolen tunnin — tunnin jono pakkasessa. Minusta pankkeja ei ole kyllä velvoitettu tarpeeksi siihen, että näille ihmisille ja näille asiakkaille järjestettäisiin hyvät oltavat.
Toinen asia, joka on nostettava esiin, on se, että viime aikoina yhdistyksiltä, uusilta tai joiltain jo olemassa olevilta, on joko evätty mahdollisuus tiliin tai sitten suljettu tili. Jotkut pienyritykset ovat myös tämäntyyppisestä kärsineet. Onkin hyvä, että pankkivaltuustossa näistä kysymyksistä keskustellaan. Ymmärrän, että siitä on keskusteltu, mutta ei ole päädytty mihinkään ratkaisuihin, joissa pankkeja velvoitetaan näihin.
Toivon todella, että pankkien kanssa käydään asiallista keskustelua siitä, että hyvin rahakkaat, hyvin toimivat ja menestyneet pankit osaisivat ottaa tavalliset asiakkaat ja erityisesti ikäihmiset huomioon.
Kolmas asia, josta haluaisin puhua, on digitalisaatio, ja minä uskon, että siitä täällä on moni muukin puhunut. Hyvin moni ihminen ei osaa käyttää uusinta tekniikkaa eikä välttämättä osaa tai pysty ostamaan oikeanlaisia vehkeitä. Tunnistautuminen ja muu vastaava on todella vaikeata, ja se tapahtuu pääasiallisesti pankkien palveluiden kautta. Onkin tärkeätä, että tämäntyyppisiä ihmisiä ei rangaista siitä sillä, että joutuvat sitten jatkuvasti fyysisesti tunnistautumaan jossakin. Joissain maakunnissa seuraavaan pankkiin saattaa olla 30—40 kilometriä. Tässä onkin viisautta, ja tästä olen pankkien kanssa keskustellut, että he pystyisivät yhteispalvelupisteissä, kirjastoissa, lähempänä ihmisiä palvelemaan näitä, jotka ovat digitaalisuuden näkökulmasta heikoimmassa asemassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+8.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-01-25T15:18:54,2023-01-25T15:21:04,Hyväksytty,1.1
2022_155_56,155/2022,2023-01-25,14.00,15.36,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista (Savola)>>>Valtioneuvoston kirjelmä  VN 6/2022 vp,Päiväjärjestyksen 11. asiana on valtioneuvoston kirjelmä valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuuksista. Työjärjestyksen mukaan eduskunta ei tee asiasta päätöstä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_155+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_156_1,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu vain yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_2,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Aloitetaan, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_3,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Kiitän, arvoisa puhemies! Vihervasemmistolaisen hallituksen puolueet kokoomuksen tuella katsovat, että kenen tahansa, ei vain transihmisten, pitää voida vaihtaa sukupuolta omalla ilmoituksella kerran vuodessa ilman mitään lääketieteellistä selvitystä. Kuulitte oikein: kun itsestä tuntuu, niin vaihtamisilmoitus vain sisään, kunhan sen tekee vain kerran vuodessa.
Sukupuolten lisäksi sotkette isä‑ ja äiti-käsitteet. Isä voi vaihtua ilmoituksella äidiksi ja äiti isäksi, jos henkilö vaihtaa sukupuoltaan. Toisaalta äiti voi olla myös mies ja mies voi synnyttää. Kaikki tämä aiheuttaa hämmennystä lapsissa ja monissa ihmisissä. Ihmiset kokevat tämän biologian vastaisuutena.
Arvoisa opetusministeri, pitääkö teidän mielestänne jatkossa opettaa koulujen biologian tunneilla, että sukupuoli on asia, joka on jokaisen ihmisen itsensä määriteltävissä ja päätettävissä biologisesta totuudesta välittämättä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-26T16:01:01,2023-01-26T16:02:09,Hyväksytty,1.1
2022_156_4,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,Ja ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_5,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Niin, arvoisa puhemies, Suomi on maa, jossa itse asiassa poliittiset päättäjät ja ministerit eivät päätä siitä, mitä meidän oppikirjoissa lukee tai mitä opettajien tasan tarkkaan pitää oppitunneilla opettaa. Meillä Suomessa on valtakunnallinen opetussuunnitelma, opetussuunnitelman perusteet, jossa on kyllä linjauksia esimerkiksi sukupuolen moninaisuuden tunnustamisesta ja yhteiskunnan moninaisuudesta ylipäätänsä, sen ymmärtämisestä. Sen pohjalta paikalliset koulutuksenjärjestäjät tekevät paikalliset opetussuunnitelmat, ja meidän yliopistokoulutetuilla opettajilla on paljon toimivaltaa siinä, mitä opetusmenetelmiä he sitten haluavat käyttää, ja he osaavat kyllä työnsä hyvin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-26T16:02:09,2023-01-26T16:02:51,Hyväksytty,1.1
2022_156_6,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Ja edustaja Meri jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_7,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! No, ei sieltä vastausta tullut. Kyllä opetusministeri tähän olisi voinut vastata.
Mikään ihmisoikeussopimus ei vaadi Suomea toteuttamaan tällaista hallituksen esitystä sukupuolen itsemäärittelystä, vaan se on teidän arvovalintanne.
Tämä aiheuttaa ahdistavia tilanteita myös tytöille ja naisille. Jatkossa sukupuolensa naiseksi ilmoittanut henkilö on lähtökohtaisesti päästettävä naisten vessoihin, pukuhuoneisiin ja pesutiloihin, vaikka hän ulkoiselta olemukseltaan olisi mies. Vankilassa hänet on sijoitettava naisten osastolle. Tilanne on hyvin traumatisoiva esimerkiksi seksuaaliväkivaltaa kokeneille tytöille ja naisille. Ulkomailla vastaava laki onkin jo johtanut häiriö‑ ja uhkatilanteisiin, kun biologinen mies on ollut naisten tiloissa. Hyvä hallitus, ymmärrättekö, mihin ongelmiin tämä laki tulee johtamaan, ja mihin pikaisiin toimiin olette ryhtymässä tämän korjaamiseksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-26T16:03:03,2023-01-26T16:04:12,Hyväksytty,1.1
2022_156_8,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_9,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Leena Meri ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 232/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän huolen siitä, miten me reagoimme, kun maailma vaan muuttuu. Maailma muuttuu monella tapaa, mutta yksi haastava asia on se, että jokainen ihminen omassa kehossaan kokee tunnetta, että joko tuntuu mukavalta tai ei tunnu, ja kyllä me joudumme tunnustamaan yhteiskunnassa, että kaikille tämä tunne ei ole niin automaattisesti yhteiskunnan puolelta määritellyllä tavalla maistuva. Sen takia on todettava, että kyllä myös nämä translakiin liittyvät asiat on Suomessa laitettava kuntoon, ja olen tyytyväinen siitä, että eduskuntakäsittelyssä myös valiokunta on hyvin tarkkaan tutkinut tätä lainsäädäntöä ja todennut, että tällä tullaan sitten tähän suureen saliin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:04:14,2023-01-26T16:05:04,Hyväksytty,1.1
2022_156_10,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Myös kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä oli ilmoittanut tämän aiheen kysymyksekseen. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_11,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen ideologisten, arkijärjen vastaisten lakihankkeiden hämmentämänä yhä useampi nuori nyt kyselee, onko kenties syntynyt väärään sukupuoleen. Vanhemmuuslaissa häivytettiin äitiyden ja isyyden käsitteet, ja nyt sukupuoli aiotaan korvata kokemuksella sukupuolesta.
Vanhemmilta tulee yhä enemmän yhteydenottoja ja huolia siitä, että kouluissa järjestetään muun muassa Setan ja vastaavien toimesta perheen vakaumuksen ja arvojen vastaista ideologista sisältöä, ja joissakin näitä niin sanottuja sateenkaaripajoja on esitetty jopa pakollisina, vaikka opetussuunnitelma ei sitä edellytä. Kysynkin opetusministeriltä: millä tavoin hallitus aikoo turvata sen, että perusopetus on edelleen, siis valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti, katsomuksellisesti sitouttamatonta, niin että oppilaalla on oikeus näistä pajoista kieltäytyä ja saada vakaumuksensa mukaista opetusta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-26T16:05:10,2023-01-26T16:06:19,Hyväksytty,1.1
2022_156_12,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja opetusministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_13,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään, että vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kohtaavat muita lapsia ja nuoria enemmän kiusaamista ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Näihin vähemmistöihin kuuluvat myöskin sateenkaarinuoret. Tästä meillä on tutkittua tietoa Suomesta. Tiedetään, että väkivallan, häirinnän, syrjinnän ja kiusaamisen kohteeksi joutuminen totta kai vaikuttaa myöskin näiden nuorten mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin, joten itse pidän varsin hyvänä, että kouluissa pohditaan sukupuolen moninaisuutta, seksuaalisen suuntautumisen moninaisuutta. Ja Suomessa, jossa kouluilla on vahva päätäntävalta siitä, miten he opetusta järjestävät myöskin paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti, heillä on myöskin täysi oikeus ja mahdollisuus tähän käyttää kansalaisjärjestöjä tai muita toimijoita, jos he haluavat niiden tietoja tai oppimateriaaleja tai vastaavaa opetuksessa hyödyntää. [Puhemies koputtaa] Minä en aio opetusministerinä siihen puuttua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-26T16:06:21,2023-01-26T16:07:29,Hyväksytty,1.1
2022_156_14,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_15,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me perussuomalaiset esitämme, että tämä translakiesitys hylätään. Meidän mielestämme sukupuoli ei ole ilmoitusasia. Myös kansalaiset ovat ihmetelleet sitä, miten voi olla mahdollista, että pelkällä omalla ilmoituksella sinä voit ilmoittaa, mitä sukupuolta olet. Tämä kävi muun muassa ilmi vuonna 2020. Taloustutkimus selvitti suomalaisten kantoja translakiin. Tutkimuksessa kaksi kolmasosaa vastaajista ei halunnut muuttaa nykyistä translakia. Nyt te teette tämän.
Arvoisa puhemies! Edustaja Meri nosti jo hyvin esille niitä epäkohtia, mitä laki tuo tullessaan. Fyysisesti mies, joka ilmoittaa itsensä naiseksi, voi mennä naisten pukukoppeihin, vessoihin. Fyysisesti mies, joka ilmoittaa itsensä naiseksi, voi päätyä naisten vankilaan. Mitä teette näille epäkohdille? Ja mitä kiusaamiseen ja häirintään tulee, niin totta kai on ehdoton kanta siihen: ketään ei saa kiusata tässä yhteiskunnassa. Tehkää toimia sen eteen. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-26T16:07:35,2023-01-26T16:08:42,Hyväksytty,1.1
2022_156_16,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_17,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Varoisin hieman tällaista ideologishenkistä keskustelua. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Fakta nyt vain on se, että on ihmisiä, jotka eivät koe, että he ovat omassa kehossaan sinuja itsensä kanssa. Näin se vain on. Näin se on ollut kautta maailman sivun, ja vaikka me tätä tosiasiaa kuinka tässä vähättelisimme, niin yhteiskunta ei valitse ihmiselle sitä sukupuolista identiteettiä, sen valitsee jokainen itse. Ja tietenkin toivon, että jokainen ihminen voisi kokea, että hän on itsensä kanssa sinut. Ei ole helppoa elää sellaisen paineen alla, ja se, miten me yhteiskunnassa tunnustamme ja tunnistamme näiden ihmisten ongelmia, kertoo myös siitä, miten sivistyneessä yhteiskunnassa toimitaan.
Omalta osaltani olen antanut valiokunnalle mahdollisuuden toimia valiokunnassa täysin niin kuin valiokunnan asiantuntija-arviot antavat myöden, ja korjaus myös tässäkin suhteessa on varmasti tehty juuri siltä pohjalta, että tätä vapaa käsi ‑mahdollisuutta on ollut. Tämä tulee eduskunnan päätettäväksi, [Puhemies koputtaa] ja sitten nähdään, mitä mieltä sivistysvaltiossa ollaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:08:42,2023-01-26T16:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_156_18,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_19,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaiset eivät kiistä sitä, ministeri Kiuru, etteikö ihmisillä olisi ollut aina näitä kokemuksia ja sukupuoliristiriitoja. Se on vain toinen kysymys, ollaanko eduskunnassa lainsäätäjinä todella laatimassa lakeja tällaisten vähemmistökokemusten ja ‑tuntemusten pohjalta, joita sitten on tai ei ole, vai pitäisikö kuitenkin lain ja järjestyksen vallita Suomessa. Kai biologisilla faktoilla on merkitystä. Nyt on nähty, että laki on täynnä porsaanreikiä, ja tämä ei ole ollut normaalia lainkäsittelyä, kun näihin porsaanreikiin ei ole puututtu, vaan tämä on ollut enemmän vihervasemmistolaista arvojulistamista. Halutaan typistää sukupuolet ilmoitusasiaksi, joka ei ole biologinen fakta, ja sen takia perussuomalaiset ihan oikeutetusti ovat kysyneet, mitä mieltä hallitus on siitä, että biologian tunneilla lapsille jouduttaisiin jatkossa opettamaan, että sukupuoli onkin henkilön omasta tahdosta riippuva ilmoitusasia, eli opetettaisiin tällä tavoin ihan biologista luonnontiedettä kohtaan jonkinlaista ideologiaa. Onko tämä se, mitä hallitus todella haluaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-01-26T16:09:54,2023-01-26T16:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_156_20,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_21,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Noin yleisesti ottaen pidän tärkeänä, että meidän koulutusjärjestelmä valmistaa, opettaa, kasvattaa ihmisiä toimimaan siinä yhteiskunnassa, missä me elämme. Sukupuolen moninaisuus, sen käsitteleminen, sen pohtiminen, sen toteaminen ääneen, että seksuaalisia suuntautumisia on useita — en minä pidä ongelmana sitä, että meidän koulutusjärjestelmässä ja meidän oppitunneilla käydään tällaista läpi.
Ja kuten totesin aikaisemmin, Suomessa poliittiset päättäjät eivät päätä siitä, mitä koulujen oppikirjoissa lukee. [Eduskunnasta: Onneksi!] Meillä on maailman koulutetuimpia, osaavimpia opettajia, joiden ammattitaitoon kuuluu tällaisten asioiden käsittely yhdessä lasten kanssa ja joiden ammattitaitoon ja vastuuseen kuuluu myöskin esimerkiksi opetusmenetelmien valinta.
Noin yleisesti haluan todeta sen, että totta kai yhteiskunnalliset asenteet ja yhteiskunnan ilmapiiri vaikuttavat myöskin koulujen sisällä, ja se, [Puhemies koputtaa] miten tässä salissa käsitellään näitä asioita, [Puhemies: Ja nyt on aika täyttynyt!] vaikuttaa myöskin näiden vähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemukseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-26T16:11:05,2023-01-26T16:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_156_22,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_23,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tapasin viime maanantaina transihmisen ruokakaupassa. Hänen viestinsä oli, että hän ei pidä ollenkaan tästä lakiuudistuksesta. Samaa viestiä on tullut monilta transihmisiltä, ja ongelmat ovat juuri niitä, mitä edustaja Meri tuossa ensimmäisessä puheenvuorossaan esitti.
Varsinainen kysymykseni kuuluu ja tulee teille, hallitus, kilpaurheilusta naisten ja tyttöjen kohdalla. Miesurheilija voi tulla, vaihtaa sukupuolta ja osallistua samoihin kisoihin — se on valtava ongelma. Ja havainnollistan sitä: aikoinani Ms. Olympia ‑kilpailussa, jos vastakkain tulisi tullut Arnold Schwarzenegger, en olisi pärjännyt. [Jukka Gustafsson: Jaha, tämä on humanistinen ihmiskäsitys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-26T16:12:20,2023-01-26T16:13:11,Hyväksytty,1.1
2022_156_24,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_25,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todellakin, mitä tulee tähän translakiin ja sen uudistukseen, siinä on näitä useita kulmia, joita joudutaan tarkastelemaan, ja tietenkin tämä kilpaurheilu ja urheiluun osallistuminen on yksi niistä. On hyvä tietenkin huomata myös se, että samalla tavalla, kuten tässä kollega totesi, poliitikot eivät Suomessa päätä siitä, mitä oppikirjoihin kirjoitetaan, ja myöskään poliitikot eivät päätä siitä, miten urheilukisoihin osallistutaan, vaan viime kädessä se on kisojen järjestäjän päätäntävallassa. Näin ollen urheilun eri lajiliitot ovat ne, [Perussuomalaisten ryhmästä: Kiertelyä!] jotka tästä viime kädessä linjauksen tekevät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2023-01-26T16:13:11,2023-01-26T16:13:56,Hyväksytty,1.1
2022_156_26,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_27,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun lakeja päätämme eduskunnassa, niitä pitää tarkoin harkita ja punnita, mitä päätetään ja minkälaisia lakeja tehdään. Nyt tämä laki tuodaan aika kiireellä. Täällä ovat riskit huomioimatta, ja myöskään vaikutusarvioita ei ole oikein kunnolla tehty.
Siellä on muun muassa semmoinen riski, että koska kuka tahansa voi vaihtaa sukupuolta 365 päivän välein, on riski, että henkilö vaihtaa sukupuolta vuoden välein ja hän saa aina silloin uuden Kela-tunnuksen ja Kela-kortin. No, vuoden päästä tämä on mahdollista tehdä uudelleen, ja henkilölle tulee taas uusi Kela-tunnus ja Kela-kortti. Jos hän palaa taas toiseen sukupuoleen vuoden päästä, niin taas tulee uusi Kela-tunnus ja Kela-kortti. Elikkä sitä entistä ei oteta käyttöön edes siinä tapauksessa, että hän palaa siihen sukupuoleen, mistä on lähtenyt, ja tässähän tulee melkoinen riski: voi häivyttää historiansa, voi häivyttää, jos siellä on rikollista taustaa. Oletteko, oikeusministeri, miettinyt, miten tällaisissa tapauksissa, koska kaikki on mahdollista, kun tehdään uusi laki? Vastaisitteko, kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-01-26T16:13:58,2023-01-26T16:15:10,Hyväksytty,1.1
2022_156_28,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Nyt ei ole oikeusministeriä. — No, ministeri Kiurulla on käsi pystyssä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_29,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En voi edustaa oikeusministeriä, koska en ole oikeusministeri, mutta sen haluaisin nyt sanoa, että kun tässä keskustellaan translainsäädännöstä, niin tässä todella, niin kuin on käynyt ilmi, henkilö voisi vahvistaa kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin siihen, mihin hänet on käytännössä väestötietojärjestelmään merkitty, silloin, jos hän itse esittää selvityksen siitä, että hän pysyvästi kokee olevansa ja ajattelee olevansa toista sukupuolta. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa]
No, nyt nykyinen järjestelmä on vaatinut aika ison lääkärijohtoisen prosessin, jossa tätä vahvistamista on tehty. Jos ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, ei se, kuulkaa, siitä parane, vaikka me muut oltaisiin aivan eri mieltä. Minusta on järkevää tässä ajassa katsoa, miten me käytämme meidän vähenevät sosiaali‑ ja terveydenhuollon resurssit. Itse en ole kovin huolissani siitä, haluaako ihminen vaihtaa tässä kertakäyttöyhteiskunnassa sukupuoltaan tuosta vaan. Ajattelen kyllä, että se on sen verran monimutkainen prosessi, sisältää valtavasti stigmaa, ja kuulkaa, se lääketieteellinen operaatio, joka siitä seuraa, ei ole ihan helppo roller coaster. [Puhemies koputtaa] Ajattelen, että ehkä he tietävät, että he tähän prosessiin lähtevät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:15:14,2023-01-26T16:16:35,Hyväksytty,1.1
2022_156_30,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Lindén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_31,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Aki,Lindén,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta me puhumme nyt erittäin vakavasta asiasta, joka koskee aika pientä ryhmää tässä yhteiskunnassa, mutta he ovat ryhmä, joka on joutunut kärsimään aika paljon menneinä vuosikymmeninä. Olen sairaaloissa nähnyt, mihin on johtanut se, että tehdään sukupuolenvaihto-operaatioita sen takia, kun psyykkinen sukupuolikokemus on ollut eri kuin mitä henkilöillä alun perin nämä biologiset ominaisuudet ovat olleet. On suuri helpotus, että me voimme nyt määritellä juridisen sukupuolen erikseen. Lääketieteen asiantuntijoista valtaenemmistö tuki tätä meidän esitystämme, kun me kuulimme heitä asiantuntijoina. Itse olen tainnut olla ministerinä esittelemässä tämän lain, ja olen lääkäri, ja jokainen lääkäri on nähnyt tämän moninaisuuden, mitä meillä on.
Minusta ei ole sopivaa demonisoida pientä sorrettua ryhmää tällä tavalla ja sitten ratsastaa niillä ennakkoluuloilla ja yrittää saada siitä poliittisia pisteitä. [Puhemies: Ja kysymys!] Kysymys vaikkapa pääministerille: tuntuuko teistä siltä, että tässä demonisoidaan tällä kysymyksellä? [Hälinää — Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Aki Lindén,1408,2023-01-26T16:16:37,2023-01-26T16:17:47,Hyväksytty,1.1
2022_156_32,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,No niin. — Pääministeri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_33,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Epäilen kyllä, että ne transhenkilöt, jotka tätä keskustelua kuuntelevat, sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, kuuntelevat tätä keskustelua surullisina ja järkyttyneinä, ja haluan hallituksen puolesta pyytää anteeksi näiltä ihmisiltä, että he joutuvat jälleen kerran näkemään ja kuulemaan tämänkaltaisia keskusteluja. [Ville Tavio: Mistä te sen tiedätte?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-26T16:17:49,2023-01-26T16:18:16,Hyväksytty,1.1
2022_156_34,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_35,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä suorastaan hämmentävää kuunnella näitä väitteitä, että me demonisoimme tai vähättelemme. Ei, siitä ei ole kysymys, vaan jos hallitus halusi auttaa tässä transihmisiä, niin minkä takia te teette translain, joka ei enää kosketa transihmisiä vaan kaikkia ihmisiä? Ja kun täällä eduskunnassa kuulemisissa on tullut esiin nämä ongelmat urheilun osalta, pukutilojen osalta, vankiloiden osalta, vanhemmuusnimikkeiden osalta, niin minkä vuoksi te ette ole korjanneet näitä lain porsaanreikiä, mikä olisi täällä ollut mahdollista kuulemisten ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella tehdä? Miksi te ajatte härkäpäisesti translaista aivan överiksi toiseen laitaan? Tämä on se kysymys, jonka transihmiset itsekin esittävät. Joten saako nyt vastauksen: miksi lain porsaanreikiä ei ole korjattu eduskunnassa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-01-26T16:18:16,2023-01-26T16:19:21,Hyväksytty,1.1
2022_156_36,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_37,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En osaa vastata siihen, miksi eduskunnassa on valittu sellaiset linjat kuin eduskunnassa on valittu, koska se on valiokunnan tiedotettavissa oleva asia. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Käsittääkseni myös perussuomalaiset ovat olleet siellä paikalla, joten teillä saattaa olla sisäpiiritietoa.
Itse ajattelen niin, että henkilö, joka kokee kuuluvansa muuhun sukupuoleen, on varmasti tämän valintansa kanssa joutunut olemaan seinän ja tiilikiven välissä. Mutta nyt sellaiset ihmiset, jotka kokevat, että he haluavat kuulua toiseen sukupuoleen, eivät enää jatkossa joudu siihen, että ensin aloitetaan lääketieteelliset operaatiot — aika koviakin operaatioita — ja sen jälkeen voi olla sitä, mitä sydämeltään kokee olevansa. Jotenkin ajattelen, että me emme voi ulkoisesti tässä yhteiskunnassa päättää, minkänäköisiä, minkäoloisia ihmiset ovat. Kyllä jokainen joutuu sen itse päättämään, miten oman tuntemuksensa asettaa myös siitä, kuuluuko mihin sukupuoleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:19:21,2023-01-26T16:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_156_38,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_39,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kysymyksessä lainsäädäntö, joka on vanhentunut eikä vastaa enää tätä päivää. Kysymys on ihmisoikeuksista, jotka eivät näiden nykylainsäädännön epäkohtien osalta ole mielipidekysymyksiä, vaan niihin ovat kiinnittäneet huomiota muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja useat kansainväliset ihmisoikeustoimijat. Sikäli siis lain päivitykselle on perusteet, ja lakia on odotettu pitkään.
Tietenkin eduskunnassa halutaan tehdä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä ja käydä läpi erilaisia näkökulmia. Kysyisinkin hallitukselta, miten lainvalmistelussa on huomioitu kansainväliset kokemukset. Minkälaisia kansainvälisiä esimerkkejä on, ja onko kansainvälisiä esimerkkejä mahdollisista väärinkäytöksistä vastaavan lainsäädännön osalta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-01-26T16:20:31,2023-01-26T16:21:29,Hyväksytty,1.1
2022_156_40,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_41,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä näissä lain perusteluissa on myös tehty huolellista työtä. Työtä on tehty tämä hallituskausi, joten en voi sanoa, että kovin kiireellä tämä on tänne tuotu, vaikka sellaistakin viitettä äskettäisissä puheenvuoroissa oli. Hyvin huolellisesti tämä työ on tehty myös asiantuntijaryhmässä, ja nyt on haluttu katsoa myöskin sitä, minkälaisia tilanteita muissa maissa on ollut.
Itse ajattelen niin, että meidän on syytä oppia Suomessa paljon myös siitä, miten me toisiamme kohtelemme, ja vaikka tämä on hyvin pieni porukka, josta me tänään tässä puhutaan, niin meillä täytyy myöskin olla ymmärrystä siitä, että tällaiset pitkään jatkuneet ongelmat on saatava sosiaali‑ ja terveydenhuollossa kuntoon, ja olen nyt tyytyväinen, että näin sitten on eduskunta tekemässä, kun tämä saliin tulee päätettäväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:21:32,2023-01-26T16:22:22,Hyväksytty,1.1
2022_156_42,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_43,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä translain uudistusta on odotettu pitkään ja hartaasti — kohtuuttoman kauan, aivan kohtuuttoman pitkään. Uudistus on erittäin tärkeä ja tarpeellinen: se korjaa Suomen lainsäädännön räikeitä ihmisoikeusepäkohtia. Ja toivoisin todella, että täällä salissa mietitään hyvin tarkkaan, miten puhumme toisista ihmisistä ja heidän elämästään. Tärkeää on myös muistaa se, että tämä uudistus ei todellakaan ole keneltäkään pois, kyse on jakamattomista ihmisoikeuksista. [Vasemmalta: Hyvä puheenvuoro!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2023-01-26T16:22:24,2023-01-26T16:23:03,Hyväksytty,1.1
2022_156_44,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Ja siinä ei tainnut olla kysymystä, en itse huomannut. — Mutta ministeri Kiuru haluaa kuitenkin vastata, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_45,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Minä, arvoisa puhemies, olin kuulevinani, että siinä oli tällainen retorinen kysymys, että onko näin ja onhan näin, niinhän minä olin kuulevinani. Itsekin ajattelen, että jokaisella ihmisellä on jakamaton ihmisarvo, ja se ihmisarvo ei ole mitattavissa sillä, että joku muu tulkitsee, miten sinuiksi me omassa kehossamme itsemme tunnemme. Ja tästä tulee se haastava tilanne tässä nykyajan maailmassa, että kaikki ei ole vain sitä, miltä itse haluaisi maailman näyttävän. Kyllä täällä on, kuulkaa, monenlaisia mustan ja valkoisen sävyjä, ja sen takia meidän täytyy nykymaailmassa katsoa tätä tilannetta myös siitä näkökulmasta, mitä ihmisoikeudet tässä maailmassa tarkoittavat. Haluan muistuttaa teitä myös siitä, että sosiaali‑ ja terveydenhuollossa on jatkuvasti pohdittava myös resursseja. Jos ihminen kokee olevansa toista sukupuolta, niin lähtökohta on se, että ensin viedään koko hela hoiteli läpi ja sen jälkeen arvioidaan sitä, onko mahdollisuutta muuttaa sukupuolta myös juridisesti. Nyt tämä kelkka on käännetty toiseen suuntaan, ja ajattelen, että ehkä se monelle [Puhemies koputtaa] voi jopa riittää.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:23:08,2023-01-26T16:24:17,Hyväksytty,1.1
2022_156_46,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_47,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen tässä salissa huomannut, että osaa joukkoa oma sukupuoli ahdistaa erityisen paljon. On pakko sanoa, että tämän translain elintärkeän päivityksen jälkeen yhdenkään perussuomalaisen tai kristillisdemokraatin ei tarvitse määrittää sukupuoltaan uusiksi. Tämä laki ei tule sitä edellyttämään. [Oikealta: Ohhoh!]
Mutta sen sijaan on hyvin, hyvin häpeällistä, että tässä salissa yksi toisensa jälkeen antaa ymmärtää, että transihmiset olisivat jollain tavalla potentiaalisia rikollisia [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tai meidän lainsäädännön väärinkäyttäjiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Törkeä väite!] Tässä salissa ja tässä talossa nousi esiin se keskustelu siitä, että tarvitaan vuoden määräaika. Ei se ole tullut transihmisiltä, se on tullut tästä talosta. Ei ole olemassa mitään mallia, missä ihmiset olisivat vaihtamassa sukupuoltaan vuoden välein. Se on tässä talossa synnytetty ajatusmalli.
Kysyn, arvoisa puhemies: olisiko niin, että tässä maassa pitäisi [Puhemies koputtaa] meidän nuorille ja lapsille opettaa lähimmäisenrakkautta [Puhemies: Nyt on aika!] ja kykyä hyväksyä ihmiset sellaisina [Puhemies: Aika täyttynyt!] kuin he ovat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2023-01-26T16:24:21,2023-01-26T16:25:35,Hyväksytty,1.1
2022_156_48,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Ja nyt meni taas omalle ministerille. — Mutta ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_49,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin itse asiassa tänään puhumassa tilaisuudessa, jossa julkaistiin Opetushallituksen uusi sivusto, joka sisältää materiaalia kiusaamisen ja väkivallan ehkäisemiseksi. Siinä nimenomaan alleviivattiin ja painotettiin, kuinka tärkeää on se, että meidän koko kasvatusjärjestelmässämme aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien opetetaan ja kasvatetaan meidän lapsia ja nuoria empatiaan, toisten ihmisten hyväksymiseen, huomioimiseen, ymmärtämiseen, vuorovaikutustaitojen merkitystä. Ja jos katsoo nykyistä perusopetuksen opetussuunnitelmaa, niin sielläkin on linjauksia esimerkiksi sukupuolten tasa-arvosta ja siitä, kuinka tärkeää on se, että koulut voivat tukea lapsia ja nuoria heidän oman identiteettinsä rakentumisessa ja kehittymisessä, mikä on kenelle tahansa aika vaikea vaihe yleensä elämässä saatikka sitten, jos jo lapsena tai nuorena joutuu kokemaan olevansa jollain tavalla vankina omassa kehossaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-26T16:25:35,2023-01-26T16:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_156_50,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_51,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Edustaja Kyllönen ja hyvä hallitus, teille ei nyt tunnu oikein aukeavan se, että tämä translain uudistus muuttaa lakia sillä tavalla, että se ei ole enää laki niille, jotka kokevat sukupuoliristiriitaa, vaan tämä laki avaa juridisen sukupuolen vahvistamisen kaikille. En usko, edustaja Kyllönen, että transihmisissä on yhtään sen enempää rikollisia ihmisiä kuin missään muussakaan ryhmässä, mutta tämä laki nimenomaan avaa tämän lain nyt sillä tavoin, että kuka tahansa meistä voi mennä vahvistamaan juridisen sukupuolen ja sitä kautta käyttää tätä erilaisiin vilpillisiin ja rikollisiin tarkoituksiin. [Satu Hassi: Miksi kukaan tekisi niin?]
Niissä maissa, joissa lakia on avattu tällä samalla tavalla, myöskin ahdistelu, häirintä ja seksuaalirikokset tätä kautta ovat lisääntyneet. [Välihuutoja vasemmalta] Siinä mielessä ihmettelen sitä, miksi hallitus on antanut tämmöisen esityksen, jossa ei ole huomioitu näitä erilaisia väärinkäytöksen mahdollisuuksia. On aivan selvää, että tämä voimassa oleva translaki on hyvä laki, [Puhemies koputtaa] joka on auttanut niitä ihmisiä, joilla on sukupuoliristiriitaa, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] mutta tämä lainuudistus — minkä takia hallitus ei lähtenyt tätä lakia korjaamaan näiltä osin, kun se avaa väärinkäytöksen mahdollisuudet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-26T16:26:49,2023-01-26T16:28:06,Hyväksytty,1.1
2022_156_52,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Edustaja Essayah, aika on päättynyt. — Ja ministeri Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_53,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, maailmaa voi katsoa niin monesta perspektiivistä. [Välihuutoja] Itse katson sitä siitä perspektiivistä, että sote-palveluissa on jo juridinen velvollisuus tänä päivänä kohdella kaikkia sukupuolineutraalisti. Me emme ota siis kantoja toisten ihmisten puolesta siihen, mitä kukin on ja haluaa olla. Ei tämä siitä mitenkään muutu. Ihmiset, jotka ovat kokeneet kuuluvansa muuhun sukupuoleen tällä nykyisellä lainsäädännöllä, ovat joutuneet menemään aika pitkä matkan ennen kuin sitten tosiasiassa on tullut aika, että on saanut muutettua jopa juridisesti tämä sukupuolen. Kyllä se on minusta ollut yksi merkittävä kritiikin kohta kansainvälisillä areenoilla, joissa on ihmetelty, kuinka tämä prosessi voi kestää niin kauan. En jaksa uskoa, että täällä — olipa se tuolla kotikulmilla Porissa tai täällä Helsingin raitilla — niin paljon näitä kulkee, jotka haluaisivat kaikki kokea olevansa toista sukupuolta vain sen takia, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] että tämä mahdollisuus on. Minusta kannattaa nyt hiukan rauhoittua siinä, että eivät kai suomalaiset [Puhemies koputtaa] joukolla vaihda sukupuoltaan vain sen takia, että se on mahdollista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:28:06,2023-01-26T16:29:17,Hyväksytty,1.1
2022_156_54,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Ja nyt on aika täyttynyt. — Vielä aihealueen esitellyt edustaja Meri, ja sen jälkeen vaihdamme teemaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_55,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Kiuru, kun tuo lainvalmistelu ei ole uskon asia. Asiantuntijakuulemisessa muun muassa meillä lakivaliokunnassa tuli esille se, että sukupuolen vaikutusarviot olivat puutteelliset erityisesti tyttöihin ja naisiin kohdistuen. En tiedä, oletteko tutustunut näihin lausuntoihin, kun puhutte tähän tyyliin.
Olette itsekin esityksessä todennut, kuten lakivaliokunnankin käsittelyssä tuli esille, että tämä mahdollistaa väärinkäytökset. Ja näitä väärinkäytöksiä on ollut maailmalla, uskoitte tai ette. Niitä on siellä asiantuntijalausunnoissa. Norjassa on ollut ongelmia, että ei saa kyseenalaistaa, kun mies tulee naisten pukutilaan, ja vankiloissa on ollut seksuaalirikoksia, kun fyysinen mies tulee naisten osastolle. Ihan oikeasti, älkää nyt sanoko, että täällä pitäisi vain uskoa siihen, että ihmiset eivät käytä lakia väärin. Te ette korvaanne lotkauta heidän ihmisoikeuksilleen — siitähän tässä on kysymys.
Alkuperäisessä kysymyksessä kysyin, mitä te aiotte tehdä näille väärinkäytöksille, koska teidän puoluetoverinne ja koko hallitus ja te ette aio tehdä tälle yhtään mitään. Te hehkutatte vain, että onpa hienoa. [Puhemies koputtaa] Mitä te teette?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-01-26T16:29:21,2023-01-26T16:30:30,Hyväksytty,1.1
2022_156_56,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_57,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitää kyllä korjata, että minä en hehkuta täällä mitään. Minä suhtaudun asioihin suoraselkäisesti ja otan faktat faktoina. Tosiasia on se — en tiedä, oletteko te huomannut — että ei suomalaisia yleisövessoja kyllä pysty valtioneuvosto eikä edes poliisi eikä moni muukaan instituutio aina valvomaan [Perussuuomalaisten ryhmästä: Lainsäädäntö pystyy!]. Sinne voi livahtaa kaikenlaista väkeä. [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:30:30,2023-01-26T16:30:57,Hyväksytty,1.1
2022_156_58,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys translaista (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 233/2022 vp,Tämä aihe on tältä erää käsitelty., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_59,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Seuraava teema, edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_60,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä 135 000 avointa työpaikkaa. Osaajapula näkyy vahvasti arjessa: Palveluasunnoissa on vuoteita tyhjinä, kun hoitajia ei ole. Ravintolat joutuvat supistamaan aukioloaikoja, kun ei ole työntekijöitä. Yritykset ovat nimenneet osaavan työvoiman puutteen merkittävimmäksi kasvun ja siten myös koko talouskasvun esteeksi. Työtä jää tekemättä ja tuloja jää saamatta, ja kyse on viime kädessä koko hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden rahoittamisesta. Kysynkin työministeri Haataiselta: mitä olette tehneet työperäisen maahanmuuton vauhdittamiseksi tällä kaudella, ja miksi hallitus ei ole edes tässä työvoimapulassa poistanut työvoiman saatavuusharkintaa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-26T16:31:09,2023-01-26T16:32:05,Hyväksytty,1.1
2022_156_61,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Ja ministeri Haatainen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_62,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus jos mikä on tehnyt täyden muutoksen siihen, miten suhtaudumme työperäiseen maahanmuuttoon. Me olemme käynnistäneet mittavan joukon toimenpiteitä, joilla me olemme vauhdittaneet niitä prosesseja työlupien osalta. Esimerkiksi erityisosaajat ja startuppilaiset ja heidän perheenjäsenensä saavat tällä hetkellä kahdessa viikossa työluvan, oleskeluluvan — se on itse asiassa jo yhdeksän vuorokautta — ja hallituksen tavoitteena on, että kaikkien työntekijöitten osalta päästään kuukauden maksimimittaiseen työlupaprosessikäytäntöön. Siellä on vielä paljon tehtävää, että se saavutetaan, mutta se ollaan ihan tuota pikaa saavuttamassa, kun muun muassa digitaalisysteemit saadaan. Ja eduskunnassa on viimeisin ulkomaalaislainsäädäntö, jossa on sisällä muun muassa tämä yritysten sertifiointi, jossa nimenomaan pyritään siihen, että sellaisten yritysten, jotka ovat hoitaneet asiansa hyvin, maksaneet palkat ja sosiaaliturvamaksut [Puhemies koputtaa] ja joilla asiat ovat kunnossa, ei tarvitse kaikkea joka kerta tarkistaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:32:05,2023-01-26T16:33:16,Hyväksytty,1.1
2022_156_63,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Näin. — Nyt ne edustajat, jotka tästä tematiikasta haluavat esittää lisäkysymyksiä, nouskaa seisomaan ja painakaa V-painiketta. — Edustaja Satonen jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_64,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Valitettavasti tulokset eivät puhu puolestaan, vaikka joissakin asioissa on edistyttykin. Vieläkin huonommin on kyllä jossakin muualla. Iso-Britannia on eronnut Euroopan unionista, ja siellä on järkyttävä työvoimapula, kun EU-kansalaiset ovat lähteneet. Perussuomalaiset ovat tänään vahvistaneet, että heidän strateginen tavoitteensa on edelleen erota Euroopan unionista.
Kokoomus ei halua katsoa peruutuspeiliin, emmekä halua lähteä Ison-Britannian tielle, vaan me haluamme lähteä sille tielle kuin Kanada, joka valikoidusti rekrytoi osaajia ympäri maailmaa ja houkuttelee hyviä työntekijöitä ja veronmaksajia omaan maahansa. Onko hallitus valmis viemään Suomen kansainvälistä rekrytointia Kanadan suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-26T16:33:25,2023-01-26T16:34:22,Hyväksytty,1.1
2022_156_65,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_66,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen käynyt Kanadassa tutustumassa heidän toimintaotteeseensa, ja se on ollut jo pitkään, se on ollut jo vuosikymmenet hyvin aktiivinen, ja siellä painotetaan heti siihen vastaanottovaiheeseen ja kotoutumispolitiikkaan. Täällä sisällä eduskunnassa on kotoutumislainsäädäntö, joka edesauttaa sitä, että työmarkkinoiden ulkopuolella olevat ihmiset, erityisesti kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajataustaiset äidit, pääsisivät töihin nopeammin.
Kysyitte ensimmäisessä kysymyksessä tästä työvoiman saatavuudesta. Käynnistin puolitoista vuotta sitten laajan, mittavan kartoitustyön, että päästään käsitykseen siitä, mistä tässä työvoimapulassa ja kohtaanto-ongelmassa oikein on kysymys, ja nyt ely-keskuksissa järjestetään ympäri maata tilaisuuksia, joissa tätä käydään läpi alueellisesti. Sieltä saadaan nyt faktaa, jonka pohjalta voidaan myös entistä paremmin tehdä työvoimapolitiikkaa, ja myös yrityksille se antaa tietoa. Se antaa alakohtaisesti tietoa ja aluekohtaisesti tietoa siitä, [Puhemies koputtaa] millaisesta työvoimapulasta on kysymys, ja se antaa myös tietoa, kuinka paljon työperäistä maahanmuuttoa tarvittaisiin. [Jukka Gustafsson: Kokoomus voisi kiittää hallitusta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:34:24,2023-01-26T16:35:33,Hyväksytty,1.1
2022_156_67,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja nyt aika on täyttynyt. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_68,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Myös Ruotsissa on työvoimapula, ja Ruotsi on vastaanottanut hyvin paljon EU:n ulkopuolelta maahanmuuttajia, joten maahanmuuttajien puute ei voi asiaa selittää. Sen lisäksi Ruotsi on Portugalin lisäksi ainoana EU-maana luopunut saatavuusharkinnasta. Tällä hetkellä oikeistohallitus kokoomuksen sisarpuolue moderaattien ollessa pääministerinä peruuttaa tästä virheestä, sillä on havaittu sen olevan hyvin haitallinen ruotsalaiselle yhteiskunnalle. Siihen liittyy paitsi merkittäviä väärinkäytöksiä myös suoranaisia orjamaisia työolosuhteita. Sen lisäksi oikeistohallitus aikoo esittää tulorajaa työmarkkinoille saapuville maahanmuuttajille, aivan kuten perussuomalaiset ovat esittäneet Suomessa.
Kysymykseni kohdistan kuitenkin hallitukselle. Teidän hallitusohjelmassanne sanotaan, että te haluatte huolehtia saatavuusharkinnasta, joka on siis voimassa siksi, että sillä suojellaan suomalaista työntekijää ja suomalaisia työmarkkinoita. Te olette kuitenkin käytännössä romuttaneet koko saatavuusharkinnan erilaisilla kokeiluilla. [Puhemies koputtaa] Se käytännössä ei ole voimassa. Kysyn pääministeriltä: ettekö kannata enää sitä, että suomalaista työntekijää suojellaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-01-26T16:35:36,2023-01-26T16:36:51,Hyväksytty,1.1
2022_156_69,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja nyt pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_70,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kannatan sitä, että Suomessa työmarkkinaosapuolet sopivat palkoista, työehdoista, työelämän pelisäännöistä ja että niitä noudatetaan. Sen vuoksi me tarvitsemme myös työsuojeluviranomaisia, jotka valvovat sitä, että näitä pelisääntöjä tuolla kentällä noudatetaan, ja näitä resursseja tällä hallituskaudella on vahvistettu.
Hieman yllätyin perussuomalaisten puheenjohtajan Purran avauksesta, en ehkä niinkään siitä sisällöstä mutta siitä, että sanoitte reilusti ääneen sen, että perussuomalaiset tavoittelevat Suomen EU-eroa. En pidä tätä viisaana linjana. Näen, että EU on Suomelle paitsi tärkeä sisämarkkina niin erityisesti tässä geopoliittisessa tilanteessa meille myös äärettömän tärkeä ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen viitekehys. [Jussi Halla-aho: Miten tämä liittyy työvoimaan?] On valtavan tärkeää, että Suomi on aktiivinen EU-toimija, me pyrimme vaikuttamaan EU-politiikan sisältöön, mutta olisi suuri virhe, että Suomi eroaisi EU:sta erityisesti kiristyneessä geopoliittisessa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-26T16:36:51,2023-01-26T16:37:54,Hyväksytty,1.1
2022_156_71,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_72,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Se, mihin perussuomalaiset ovat vastanneet eilisessä Iltalehden debatissa, on se, kun toimittaja kysyi, että onko teidän vuoden 2019 EU-poliittisessa ohjelmassanne oleva linjaus edelleen voimassa — ja kyllä se on. Se on niin kauan voimassa kuin meillä syntyy uusi EU-poliittinen ohjelma. Samaan aikaan sanoin, että Suomen kansalaiset eivät kannata EU-eroa, ja tämä ei siksi ole missään nimessä ajankohtaista, mutta me olemme ainoa puolue tässä maassa, joka nostaa Euroopan unionin ongelmia esille. [Välihuutoja] Me tulemme tekemään sen myös jatkossa.
Te luovutatte suomalaista päätösvaltaa Brysseliin, te olette suostuneet erilaisiin yhteisvelka‑ ja tulonsiirtopaketteihin kokoomuksen tuella. Koko Suomen kritiikki EU:ta kohtaan nojaa perussuomalaisten harteilla, ja me aiomme totta vie puhua tästä myös jatkossa. Sen sijaan te ette jaksa edustaa minkäänlaista Suomen omaa kansallista intressiä Brysselissä. Se on nähty tällä kaudella viime aikoinakin erittäin monta kertaa. Edes hallituksen [Puhemies koputtaa] yhteinen kannanmuodostus ei ole onnistunut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-01-26T16:37:57,2023-01-26T16:39:06,Hyväksytty,1.1
2022_156_73,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Näin. — Tulikohan nyt kysymystä, mutta pääministeri Marin kuitenkin vastaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_74,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Purra sanoi, että hallitus ei tekisi lainkaan töitä sen eteen, että Suomen kansallista etua ja intressejä EU-neuvotteluissa pidetään esillä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Me vaikutamme aktiivisesti niin virkatasolla kuin ministeritasolla [Hälinää — Puhemies: Shh!] kaikkiin niihin tärkeisiin neuvotteluihin, joita EU:ssa käydään.
Toivoisin myös, että tässäkin kysymyksessä nähtäisiin metsä puilta. EU ei ole meille vain yksittäisiä neuvotteluita, EU on arvoyhteisö. Se puolustaa länsimaisia arvoja — demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta — ja tämä on ollut Suomen vahva tavoite meidän puheenjohtajakaudellamme, ja me olemme saaneet sitä edistettyä ja sidottua oikeusvaltioperiaatetta entistä enemmän EU-varojen käyttöön. EU on arvoyhteisö, ja se on meille myös turvallisuusyhteisö. Euroopassa käydään sotaa, ja kun tällaisena aikana ikään kuin kevyesti heittää tavoitteita siitä, että Suomen olisi parempi olla yksin, ilman näitä keskeisiä meidän arvomme jakavia maita, tätä keskeistä turvallisuusyhteisöä, [Puhemies koputtaa] yhteistä unionia, niin se on kyllä vaarallista puhetta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-01-26T16:39:08,2023-01-26T16:40:18,Hyväksytty,1.1
2022_156_75,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. Nyt aiheena tosiaan oli osaajapula. Siirrytään takaisin siihen. — Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_76,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä ei riitä hoitajia tässä maassa, meillä ei riitä varhaiskasvattajia tässä maassa, meillä teollisuus maakunnasta ja seutukunnasta riippumatta sanoo, että investointien este on työikäisen väestön, osaajien puute. Se ei ole mielipidekysymys. Se on fakta. Jos me halutaan meidän arvokas hyvinvointivaltio pelastaa, se edellyttää, että me voitetaan synkät ennusteet työikäisen väestön määrän jämähtämisessä ja laskussa. Perussuomalaiset ovat usein tässä keskustelussa viitanneet, että no ei meidän tarvitse kaukaa työntekijöitä hakea, kun meillä on tämä laaja 400 miljoonan ihmisen EU-alue, josta voi vapaasti Suomeen muuttaa, ja nyt siihen liittyen kyllä on vakava kysymys, jos on niin, että perussuomalaisten ohjelmat ovat voimassa, että EU:sta tulee erota.
Mutta kysyn hallitukselta, kun tässä nyt on keskitytty tähän saatavuusharkintakiistelyyn, että mitähän se saatavuusharkinta tällä hetkellä auttaa. Eikö olisi tehokkaampaa, että pannaan [Puhemies koputtaa] parempi valvonta työehtojen noudattamiseen, [Puhemies: Ja nyt aika on täyttynyt!] kuin se, että yritämme arvata yrittäjien ja työnantajien puolesta, missä on pulaa työntekijöistä, missä ei? Eiköhän se työnantaja tiedä, mistä rekrytoi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-01-26T16:40:23,2023-01-26T16:41:41,Hyväksytty,1.1
2022_156_77,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_78,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän saatavuusharkinnan tarkoituksenahan on varmistaa se, että jos meillä on täällä työttömiä ihmisiä sillä alalla omasta takaa [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tai EU-alueella, niin se paikka pitää panna auki ja katsoa se, onko sellaisia hakijoita. Jos ei ole, niin sitten voi hakea EU:n ulkopuolelta. Alueellisestihan tätä saatavuusharkintaa on myös kevennetty ja poistettu niillä aloilla, joissa yksinkertaisesti työntekijöitä ei riitä. Eli saatavuusharkinta ei ole se ongelma. Jos yritys haluaa rekrytoida ulkomailta tai sairaanhoitopiiri haluaa hoitajia rekrytoida ulkomailta, saatavuusharkinta ei ole este.
Me olemme luoneet myös menettelyjä, joissa me voimme vahvistaa yritysten kykyä rekrytoida kansainvälisesti kestävällä tavalla. Me olemme työ‑ ja elinkeinoministeriössä määritelleet niitä mahdollisia maita, joista löydämme. Muun muassa Intia on yksi kohdemaa, josta on löydettävissä ict-osaajia, [Puhemies koputtaa] ja olemme avanneet tätä linjaa [Puhemies: Näin!] tekemällä myös valtioiden välisen ja ministereiden välisen sopimuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:41:41,2023-01-26T16:42:57,Hyväksytty,1.1
2022_156_79,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_80,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työvoiman saatavuus on kansakunnan mittainen kysymys, niin kuin on tullut ilmi. Yksi haaste on myös se, että toisen asteen koulutus ei täysin vastaa elinkeinojemme osaamistarpeeseen.
Kuvaava esimerkki on esimerkiksi se, että erään varuskunnan päällikkö kertoi minulle, että heille tulee varusmiehiksi autonasentajia, joilleka ei uskalla antaa autoa edes ajettavaksi. Tarvitaan siis käytännönläheistä opetusta sinne toisen asteen koulutukseen. Kysyisinkin: mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtymässä toisen asteen koulutuksen kehittämiseksi vastaamaan paremmin työelämän tarpeita? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-01-26T16:42:57,2023-01-26T16:43:46,Hyväksytty,1.1
2022_156_81,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_82,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se iso työ, minkä tämä hallitus on tehnyt, on ollut ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen. Mehän nähtiin edellisten säästöpäätösten seurauksena kehitystä, jossa esimerkiksi opettajia vähennettiin erittäin rajusti ammatillisissa oppilaitoksissa, ja totta kai sillä on vaikutusta siihen, paljonko opetusta annetaan ja mikä se opetuksen laatu on.
Sen lisäksi tämä hallitus on myöskin asetuksella säätänyt, mikä on vähimmäistuntimäärä lähiopetusta, mitä ammatillisessa koulutuksessa pitäisi antaa per osaamispiste silloin, kun opiskelija on nuori tai jos hänellä ei ole mitään aikaisempaa koulutustaustaa. Tälläkin tavalla ollaan haluttu ohjata koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan siitä, että lähiopetusta olisi riittävästi, ja myöskin laadullisesti ohjataan ammatillista koulutusta samalla tavalla kuin ohjataan esimerkiksi lukiokoulutusta ja perusopetusta.
Tämän lisäksi opetus‑ ja kulttuuriministeriössä on käynnissä selvitystyö siitä, voiko meidän järjestämislupamenettelyä tulevaisuudessa uudistaa niin, [Puhemies koputtaa] että se olisi enemmän alueellinen kuin mitä se tällä hetkellä on.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-01-26T16:43:48,2023-01-26T16:44:57,Hyväksytty,1.1
2022_156_83,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_84,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sosiaali‑ ja terveyspalvelujen saatavuuden kriittiset pisteet ovat ne, että meillä on riittävästi rahoitusta ja riittävästi henkilöstöä, ja erityisen tärkeää on se henkilöstön saatavuus. Tällä hetkellä meillä on sellainen tilanne, että arviolta meiltä puuttuu 10 000—15 000 hoitajaa. Se näkyy siinä, että ikäihmisten palveluissa joudutaan pitämään laitoksissa paikkoja tyhjillään, koska ei saada henkilöstöä. Toinen näkyy siinä, että esimerkiksi mediatietojen mukaan Lastensairaala on erittäin suurissa vaikeuksissa lasten sydänsairauksien hoidossa, leikkauksissa on pitkät jonot ja monessa muussa paikassa. Nyt kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Krista Kiuru: mitä te olette tehneet tämän hallituskauden aikana, että hoitajapula voitaisiin ratkaista? Tämä nimittäin on tiedetty jo monta vuotta. Minä toivon, että te ette vastaa minulle kuten sijaisenne vastasi, että Suomessa on riittävästi hoitajia. Ei, se ei ole vastaus — ei myöskään se, että on lisätty näitä aloituspaikkoja. Mitä te olette tehneet? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-26T16:44:57,2023-01-26T16:46:03,Hyväksytty,1.1
2022_156_85,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_86,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdyn tähän ministeri Risikon huoleen. Olette itsekin ollut tässä vaativassa pestissä, ja onkin sanottava, että aikaisempien vuosien tapaan hoitajapula ei ole syntynyt pelkästään tällä hallituskaudella, mutta se on pahentunut tällä hallituskaudella siksi, että koronakriisin jälkeen ja sen seurauksena me olemme huomanneet, että yhä useammat alan ammattilaiset eivät jaksa näissä työoloissa olla töissä. Palkkaus on yksi kysymys, johtaminen vielä yksi.
Se, mitä me voimme tehdä, oli se, että me tunnustimme, että tämä ongelma on hätäisesti ratkaistava — se on oikeasti todella iso ongelma. Meillä tällä hetkellä on eri hyvinvointialueiden toiminnassa satoja hoitajia liian vähän, ja se näkyy siinä, että ihmiset eivät saa palvelua ja syntyy hoito‑, palvelu‑ ja kuntoutusvelkaa. Siksi tähän on lähdetty hakemaan ratkaisua ensinnäkin työmarkkinajärjestöjen kanssa, jotta nämä asiat tulevat onnistumaan. Me olemme tehneet jo viime elokuussa ensimmäiset esitykset, [Puhemies koputtaa] ja nyt on tulossa helmikuussa 15. päivä lisää ehdotuksia. [Timo Heinonen: Tuntien työ ja tällainen sotku!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-01-26T16:46:06,2023-01-26T16:47:15,Hyväksytty,1.1
2022_156_87,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_88,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Korkea työllisyys on maamme talouden kannalta elintärkeä, ja vahva valtiontalous taas on tärkeä osa huoltovarmuutta. Keskusta näkee, että talous on väline, joka mahdollistaa hyvinvoinnin ja huolenpidon kaikista suomalaisista. Tällä kaudella hallitus on jo saavuttanut työllisyystavoitteensa, ja tätä myönteistä kehitystä tulee tukea. Yritykset ympäri Suomen kertovat valtavasta työvoimapulasta.
Arvoisa puhemies! Työpaikat syntyvät yksityisissä yrityksissä. Kaikessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon päätösten vaikutus yritysten toimintaan. Sosiaaliturvaa tulee selkeyttää siten, että se on työhön kannustavaa. Työn vastaanottamisen pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömänä oleminen.
Haluan kysyä asianosaiselta ministeriltä: millaisena hallitus näkee mahdollisuudet kehittää sosiaaliturvaa niin maahanmuuttajien kuin kaikkien suomalaisten osalta työhön kannustavampaan suuntaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-01-26T16:47:17,2023-01-26T16:48:22,Hyväksytty,1.1
2022_156_89,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja nyt ministeri Sarkkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_90,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Hanna,Sarkkinen,Sosiaali- ja terveysministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kysymyksestä. On tärkeää, että sosiaaliturva ja työtulot sovittuvat yhteen, jotta työnteko on kannustavaa kaikille. Meillä on tällä kaudella istunut parlamentaarinen sosiaaliturvakomitea, joka on pohtinut, miten tulevaisuuden sosiaaliturvaa pitäisi kehittää myös tästä näkökulmasta, että erilainen työnteko olisi kannustavampaa ja kaikissa tilanteissa työtä kannattaisi ottaa vastaan. Samaan aikaan meidän on todettava, että meillä on joukko ihmisiä, jotka eivät välttämättä kuitenkaan työllisty, ja heillekin on riittävä sosiaaliturva taattava.
Itse näen, että keskeinen kehittämiskohde jatkossa on sosiaaliturvan selkeys. Sosiaaliturvakomitea tulee ensi viikolla tuottamaan väliraporttinsa, jonka pohjalta seuraava hallitus pääsee sosiaaliturvaa uudistamaan, ja näen potentiaalisena kehityssuuntana kyllä tämän komitean esittämän suunnan siitä, että perusturvaetuuksia tuotaisiin lähemmäksi toisiaan, [Puhemies koputtaa] jolloin tämmöinen epäselkeys, mikä meidän nykyisessä sosiaaliturvajärjestelmässä paikoin vallitsee, selkiytyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Hanna Sarkkinen,1312,2023-01-26T16:48:24,2023-01-26T16:49:33,Hyväksytty,1.1
2022_156_91,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Edustaja Mari Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_92,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On välttämätöntä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on iso merkitys muuttohalukkuuteen, ja konkreettisia esteitä täytyy edelleen poistaa. Tarvitaan työnhakuviisumi. Meidän täytyy helpottaa perheenyhdistämistä esimerkiksi niin, että tulorajat puolitetaan. Tämä parantaisi pieni‑ ja keskituloisen työvoiman saantia. Tarvitaan saatavuusharkinnan poistaminen — tämä on suomalaisen talouden ja ihmisten hyvinvoinnin etu. Kysynkin hallitukselta: Minkälaisia näkymiä saatavuusharkinnan poistamisen osalta on? Onko tarvetta selvitetty tilastojen valossa? Me tiedämme, että ikärakenne näyttää siltä, että olemme todella pulassa esimerkiksi hoiva-alalla, jos emme työolojen ja palkkojen parantamisen lisäksi myös [Puhemies koputtaa] lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja tämä on vain yksi esimerkki aloista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-01-26T16:49:33,2023-01-26T16:50:43,Hyväksytty,1.1
2022_156_93,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_94,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näillä pula-aloilla, joissa todellisuudessa meillä ei täällä omasta takaa ole kauheasti työtä hakevia koulutuksen omaavia ihmisiä tarjolla, tätä alueellisesti on: on poistettu saatavuusharkinta. Eli saatavuusharkinta ei näillä pula-aloilla ole se ongelma, eikä se ole muuallakaan ongelma. Sehän on rakennettu sitä varten, että me voimme varmistaa, että ensisijaisesti pannaan työpaikka auki täällä ja katsotaan, löytyykö työhön hakijoita omasta takaa, ja jos ei löydy, niin kyllä, sitten voidaan rekrytoida EU-alueen ulkopuolelta. Eli saatavuusharkinta ei ole hidastanut näitä prosesseja. Sitä on selvitetty. Me ollaan käyty läpi nämä rekrytointiprosessit ja lupaprosessit, ja saatavuusharkinnalla ei ole hidastavaa vaikutusta. Ne hidastavat vaikutukset ovat olleet siinä, että tämä on ollut byrokraattista ja monimutkaista, lippua ja lappua on kulkenut. Nyt digitalisoidaan prosessit, [Puhemies koputtaa] on tehty virtaviivaiseksi, [Puhemies: Nyt on aika täyttynyt!] on sujuvoitettu, ja sitä kautta saadaan prosessit rekrytoijalle nopeiksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:50:43,2023-01-26T16:51:58,Hyväksytty,1.1
2022_156_95,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_96,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Ärade talman! Yhtä selvää kuin se, että Suomen paikka on EU:ssa, on se, että ulkomaisen työvoiman palkkaamiselle on kynnys. Jokainen yritys katsoo ensin kotimaan markkinoilta, joten tätä prosessia on syytä helpottaa. Kun pohtii Suomen houkuttelevuutta vaikka investointimaana, on monia esteitä, on monia sektoreita, joissa houkuttelevuutta voisi parantaa. On ihan käytännön kysymyksiä, mitkä voivat muodostua esteiksi, kun puhutaan siitä, saako rekrytoitua tänne ulkomaista työvoimaa, vaikka englanninkielisen opetuksen saatavuus perheille tai vaikka käytännön kysymykset, kuten pankkitilin avaaminen, pankkitunnusten saaminen, sen kautta vaikka vakuutusten saaminen. Mitä tämän eteen on tehty? Miten näitä käytännön esteitä voisi helpottaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-01-26T16:51:58,2023-01-26T16:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_156_97,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyjä puuttui aivan oikeaan asiaan, että tässä on hyvin monen eri sektorin, tavallaan, kipukohdat kyseessä. Eli kun tämmöinen työntekijä ulkomailta tänne haluaa tulla töihin kolmansista maista, hänen pitää ensin ottaa ulkoministeriön edustustoon yhteys. Siellä pitää asioiden toimia. Sitten siellä näiden asioiden pitää lähteä sujumaan niin, että eivät liput ja laput kulje edestakaisin vaan että se saadaan digitalisoitua. Tämä on tehty. UM on satsannut tähän edustustojen vastaanottokykyyn. Digitalisointiprosessia tehdään ja kaikkialla automatisoidaan niin paljon kuin on mahdollista. Ja sen lisäksi vielä sitten on helpotettu myös näitä vaiheita, kun ihminen sitten on päässyt tänne Suomeen. Hänen pitää saada DVV:n kautta sosiaaliturvatunnus, [Puhemies koputtaa] ja sen kautta hän pystyy vasta sitten pankkiin menemään asioimaan. Nämä ovat pankkien ja DVV:n välisiä asioita, joita on myös avitettu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:53:07,2023-01-26T16:54:22,Hyväksytty,1.1
2022_156_98,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Ja nyt on edustaja Autto vuorossa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_99,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Koronavuosien jälkeen Lapissa matkailu on lähtenyt vetämään erittäin hyvin, ja tämä on koko kansantaloudellemme todella iso, positiivinen asia. Matkailun piiriin tarvitaan sekä suomalaisia, eurooppalaisia että kauempaakin tulevia työntekijöitä, ja monet matkailualan yritykset harmittelevat sitä, että saatavuusharkinta konkreettisesti käytännössä rajoittaa työvoiman saantia: joudutaan jopa luopumaan joistain toiminnoista ja esimerkiksi laajennusinvestoinneista sen takia, kun työvoimaa ei saada. Kysynkin oikeastaan työministeriltä, voitaisiinko valmistella kokeilua, jossa tällaista hyvien työnantajien sertifiointijärjestelmää voitaisiin lähteä kokeilemaan nimenomaan Lapissa ja vaikkapa matkailuelinkeinon parissa, jossa tarvitaan tätä ulkomailta tulevaa osaavaa, kielitaitoista, palvelualtista väkeä vahvistamaan sitä, että alan työllisyys ja kasvu voivat tuoda sitten entistä enemmän työtä myöskin kaikille suomalaisille alan parissa työskenteleville. Voisiko tässä olla hyvä avaus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-26T16:54:22,2023-01-26T16:55:26,Hyväksytty,1.1
2022_156_100,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_101,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Tätä saatavuusharkintaa on purettu alueellisesti alueellisten elyjen kautta niillä aloilla, jotka ovat pula-aloja, ja tarkistan kyllä nyt ihan tästä heti ja voin edustajalle myös toimittaa, mikä on nyt tilanne Lapin osalta, koska siellähän on hotelli‑ ja ravintola-alan työntekijöistä matkailualan työpaikoissa pulaa. Olin juuri Rovaniemellä käymässä, ja käytiin laaja keskustelu tästä.
Mitä sitten tulee tähän työnantajan sertifiointiin, jolla tarkoitetaan sitä, että sellaisen työnantajan kohdalla, joka hoitaa asiansa hyvin, maksaa palkat, on turvallinen työpaikka, kaikki asiat kunnossa, ei joka kerta tarvitse sitten tutkia sitä, onko kaikki kunnossa, eli sillä tavalla nopeutetaan sitä työntekijöitten saatavuutta. Tuossa tilaisuudessa, kun kävimme laajasti tätä keskustelua, ei kyllä saatavuusharkinta noussut. Nousi ylipäätänsäkin se kysymys, siellä yrittäjät pohtivat myös sitä, miten voitaisiin tehdä paremmin yhteistyötä, että löytyisi kokoaikaisia työsuhteita ja että saataisiin myös ympärivuotisia [Puhemies koputtaa] työsuhteita ja pysyvyyttä sinne.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:55:26,2023-01-26T16:56:36,Hyväksytty,1.1
2022_156_102,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Näin. — Ja nyt aihealueen ensimmäinen esittelijä, edustaja Satonen, ja sen jälkeen vaihdamme aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_103,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä sanoa, että tuon saatavuusharkinnan osalta en ole pysynyt kyllä ihan ministerin ajatuksenjuoksussa mukana. [Eveliina Heinäluoman välihuuto] Kun te sanotte, että tämä saatavuusharkinta ei hidasta näitä rekrytointiprosesseja: no ainakin se viesti, joka yrityksistä tulee, on aivan päinvastainen, että se nimenomaan niitä hidastaa. Ja jos ne eivät hidastaisi, niin minkä takia niistä sitten joissain tilanteissa on luovuttu esimerkiksi alueellisesti? Eikö niistä juuri sen takia ole luovuttu, että ne ovat hidastaneet sitä rekrytointiprosessia?
Mutta varsinainen kysymykseni on se, että kun me nyt olemme sellaisessa työllisyystilanteessa, että meillä edelleen on huutava työvoimapula osassa toimialoista mutta sen lisäksi meillä on muutosneuvotteluja käynnissä toisilla aloilla, ja tässä on iso riski, että meillä samaan aikaan alkaa työttömyys nousta ja myös työvoimapula jatkuu edelleen, niin mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että toimialalta toiselle pääsisi nykyistä helpommin ja sitä kautta uudet työpaikat täyttyisivät nopeammin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-01-26T16:56:41,2023-01-26T16:57:46,Hyväksytty,1.1
2022_156_104,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_105,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys osaavan työvoiman saamisesta (Arto Satonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 234/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä kyllä, edustaja Satonen, tuntea asioita, että päästään tästä saatavuusharkintavippaskonstista näihin asioihin, joilla oikeasti voidaan vaikuttaa siihen, miten täällä Suomessa pystytään työvoimaa saamaan ja myös työvoiman liikkuvuutta alalta toiselle vahvistamaan. Siihen tarvitaan muuntokoulutusta, siihen tarvitaan koulutusjärjestelmässä vielä paljon tekemistä sen eteen, että on tämmöisiä lyhytaikaisia koulutuksia, joilla luodaan silta sieltä edellisestä työstä toiseen ja vielä niin, että ei vajota työttömyyteen vaan päästään työstä työhön siirtymään.
Jatkuvan oppimisen keskus on perustettu yhteistyössä ministeri Anderssonin kanssa tuonne Opetushallituksen kylkeen, ja se on nyt se paikka, jonka kautta me pystymme allokoimaan resursseja näihin koulutuksiin ja luomaan toimivia järjestelyjä myös koulutuksen järjestäjien kanssa. Ja se, mitä tämän hallituksen aikana on rakennettu hyvin, on työ‑ ja elinkeinoministeriön ja opetus‑ ja kulttuuriministeriön välistä yhteistyötä ja työelämälähtöisyyttä, [Puhemies koputtaa] ja tämä on todella tärkeää, ja tätä pitää jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-01-26T16:57:46,2023-01-26T16:58:54,Hyväksytty,1.1
2022_156_106,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 235/2022 vp,"Seuraava aihe, edustaja Harkimo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_107,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 235/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Lehdistä on saanut lukea, että pääministeri on perustamassa Nato-nyrkkiä tai turvallisuuspoliittista neuvonantajaa. TP-UTVA vastaa Nato-kysymyksistä, ja presidentti edustaa Suomea Natossa. Naton kysymyksistä on päätetty, että ne käsitellään olemassa olevissa rakenteissa. Presidentin kanslia on tänään tyrmännyt pääministerin ajatuksen turhana.
Ulkoministeri Haavisto, miten te suhtaudutte tähän ajatukseen? Ja onko niin, että ulkoministeri ei pysty toimittamaan tarvittavaa tietoa pääministerille, kun tämmöistä puuhataan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-01-26T16:58:55,2023-01-26T16:59:38,Hyväksytty,1.1
2022_156_108,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 235/2022 vp,Ja ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_109,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 235/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Harkimolle hyvästä ja ajankohtaisesta kysymyksestä. Totta kai kaikkien ministeriöiden tietotaito on pääministerin ja pääministerin kanslian käytössä. Mitä tahansa asiaa selvitetään aina pääministerin pyynnöstä. Ja varmasti on myöskin tarpeen Nato-Suomessa vahvistaa pääministerin kanslian ulkopoliittista osaamista. [Jani Mäkelä: Eikö siellä osata?] Mutta sitten on tämä instituutioiden välinen herkkä tasapaino, jossa, niin kuin viittasitte, presidentin päätöksentekovalta on tietynlainen, valtioneuvoston tietynlainen, ja on hyvin tärkeää katsoa tällaisessa mahdollisessa uudistuksessa tai henkilöstön lisäyksessä, että tätä perusasiaa ei muuteta. Ne ovat perustuslain takana olevia asioita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-01-26T16:59:40,2023-01-26T17:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_156_110,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen koossa pysymisestä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 236/2022 vp,"Seuraava aihe, edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_111,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys hallituksen koossa pysymisestä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 236/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa on periaatteessa VKK:n lisäksi vain yksi puolue. Nimittäin vaaleilla tänne valittujen puolueiden eliitti on kaikista isoista asioista keskenään samaa mieltä. Sen todistavat korona-aika, Ukrainan kriisi, Nato-kannat sekä EU-myönteisyys.
Jotta kyseinen globalistipuolueliittouma voisi jatkaa täällä suhmurointiaan vielä vaalien jälkeenkin, on luonnollista, että hallitus täytyy kansalaisten hämäämiseksi hajottaa ennen vaaleja. Kysyn ministeri Saarikolta: Oletteko jo sopineet pääministerin kanssa ajankohdan hallituksen hajottamiselle? Ja toimiiko translaki kenties työkaluna siinä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.5.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-26T17:00:25,2023-01-26T17:01:23,Hyväksytty,1.1
2022_156_112,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen koossa pysymisestä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 236/2022 vp,"Niin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_113,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen koossa pysymisestä (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 236/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ole sopinut tällaista ajankohtaa. Jäin pohtimaan tuota edustaja Turtiaisen kysymyksen alkuosaa, jossa kuvailitte, että on niin erikoista, että Suomessa vallitsee suurimmista kysymyksistä laaja yksimielisyys. Minä olen siitä asiasta itse asiassa valtavan iloinen. Pienen maan kannattaakin pitää yhtä tällaisina maailmanaikoina.
On selvää, että meillä on isojakin näkemyseroja, mitä tulee yhteiskunnan kehittämiseen, mutta esimerkiksi yhteiskunnan ydinarvoista, kuten vapaus, tasa-arvo ja myöskin esimerkiksi ulko‑ ja turvallisuuspoliittiset näkemykset, me olemme laajasti yksituumaisia. Minusta se on suuri arvo, ja itse haluaisin kuulua niihin päättäjiin, jotka vaalivat myös yksituumaisuutta silloin, kun se on mahdollista. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-01-26T17:01:23,2023-01-26T17:02:16,Hyväksytty,1.1
2022_156_114,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 10/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Mennään keskusteluun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_156_115,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on tarkastusviraston vuosikertomusta käsitellessään perehtynyt kahteen tarkastuskertomukseen sosiaaliturvan uudistamisesta: ensimmäiseksi kannustinloukkujen purkamisen valmisteluun ja toimeenpanoon ja toiseksi opintotukiuudistusten tuloksellisuuteen 2010-luvulla. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät molempia tarkastuskertomuksia laadukkaina ja ovat pääosin samaa mieltä viraston johtopäätöksistä. Tarkastukset tuovat uutta tietoa sosiaaliturvajärjestelmän toimivuudesta ja ongelmakohdista. Käsittelen ensimmäiseksi tarkemmin tarkastuskertomusta kannustinloukkujen purkamisesta.
Arvoisa puhemies! Lukuisista uudistuksista huolimatta Suomen vero‑ ja sosiaaliturvajärjestelmässä on edelleen kannustinloukkuja. Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt, miten erilaisilla lainsäädäntötoimilla on onnistuttu purkamaan sosiaaliturvaan, ulosottoon ja verotukseen liittyviä loukkuja. Yksi näistä toimista oli vuonna 2018 voimaan tullut uudistus, joka antaa vähintään vuoden työttömyysetuutta saaneille velallisille oikeuden lykätä palkan ulosmittauksen aloittamista kuudella kuukaudella työllistymisestä. Tarkastusviraston mukaan uudistus ei kuitenkaan näytä merkittävästi lisänneen työnteon kannusteita, sillä lykkäysoikeus ei pienennä kannustinloukkua vaan siirtää sitä ajallisesti eteenpäin.
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan ulosottojärjestelmä lukuisine poikkeuksineen on hyvin monimutkainen. Tähän ovat johtaneet ulosottojärjestelmän jatkuvat pienet uudistukset, harkinnanvaraisuus ja hakemuksesta saatavat poikkeukset. Valiokunta pitääkin tärkeänä sitä, että ulosottojärjestelmän uudistamistarpeet huomioidaan kokonaisuutena sekä velallisten että velkojien asema huomioiden.
Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan sosiaaliturvakomitean selvitysten mukaan kannustinloukuista ei ole mahdollista päästä kokonaan eroon, mikäli halutaan säilyttää pohjoismaisen hyvinvointivaltion tasoinen toimeentulo työttömille ja työvoiman ulkopuolella oleville. Pitkittyneeseen työttömyyteen liittyvät työllistymisen kannustimet ovat Suomessa heikot muihin maihin verrattuna. Valiokunta pitää tätä vakavana puutteena järjestelmän toimivuuden näkökulmasta ja pitää tärkeänä, että kannustinloukkujen purkamiseen tältä osin kiinnitetään erityistä huomiota järjestelmää uudistettaessa. Valiokunta pitää kannustinloukkujen vähentämistä ylipäätään tärkeänä tavoitteena sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa. Sosiaaliturvaa on vuosien varrella uudistettu pienin muutoksin, joiden myötä lainsäädäntö on monimutkaistunut. Valiokunta edellyttää, että sosiaaliturvajärjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään uudistusten myötä.
Seuraavaksi käsittelen opintotukiuudistuksia:
Opintotukiuudistusten yleisenä tavoitteena on ollut toimeentulon turvaaminen päätoimisille opiskelijoille, suunnitelmallisen ja päätoimisen opiskelun edistäminen sekä opintoaikojen lyhentäminen. Vuoden 2017 uudistuksella tavoiteltiin lisäksi valtiontalouden säästöjä. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan opintotuen uudistuksille asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet mutta uudistusten valtiontaloudellisten kustannusten arvioinnissa kuitenkin osittain epäonnistuttiin. Valiokunta korostaa, että vaikutuslaskelmien paikkansapitävyyteen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Erityisesti tulisi varmistaa, että valmistelua varten on käytössä ajantasaista ja riittävän kattavaa tietoa ja aineistoja opiskelijoiden asumiskustannuksista ja tuloista sekä niiden yhteydestä opintojen etenemiseen, työssäkäyntiin ja asumisen valintoihin.
Ensiksi käsittelen opintolainaa:
Opintotuen opintolainapainotteisuutta lisättiin kaikissa 2010-luvulla tehdyissä opintotuen uudistuksissa. Opintovelallisten osuus opintotukea saaneista on kasvanut niin toisen kuin kolmannenkin asteen koulutuksessa. Myös keskimääräinen opintolainan määrä on selvästi kasvanut. Asiantuntijat näkevät opiskelijoiden velkaantumisen kasvun huolestuttavana erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, jossa lainakorot ovat nousussa. Asiantuntijoiden mukaan opintolainan nostamisen tulisi olla opiskelijoille turvallista. Valiokunnan näkemyksen mukaan korkokaton tai vastaavan mekanismin käyttöönottoa tulisi jatkossa harkita opintotukea uudistettaessa opintolainoihin liittyvän korkoriskin pienentämiseksi.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla velkaongelmat lisääntyivät erityisesti vuoden 2017 uudistuksen jälkeen, kun valtion lainatakausta nostettiin, maksuhäiriömerkintä opintolainan esteenä poistui ja toisen asteen opiskelijoiden tulee nostaa koko lukukauden lainaerä yhdellä kertaa. Asiantuntijat ehdottavat yhtenä vaihtoehtona ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden velkaantumisen hillitsemiseksi opintolainahyvityksen ulottamista myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin. Valiokunnan mielestä tulisi harkita myös muita lainaturvallisuutta lisääviä toimia, kuten useampien nostoerien salliminen lukukaudessa.
Seuraavaksi käsittelen opiskelijoiden toimeentuloa: Kaikilla 2010-luvulla opintotukeen tehdyillä uudistuksilla pyrittiin parantamaan opintotuen riittävyyttä opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseksi. Tarkastusviraston mukaan opiskelijoiden tulot ovat 2010-luvulla nousseet kaikilla oppilaitosasteilla. Ansiotulot ovat edelleen keskimäärin merkittävin opiskelijoiden tulonlähde. Opintotuen tulorajoja on viime vuosina korotettu, ja opiskelijat ovat lisänneetkin työnteon määrää, mikä näkyy tulojen pakkaantumisena tulorajojen alapuolelle. Asiantuntijoiden mukaan ei ole tutkimusnäyttöä siitä, että opiskelun aikainen työnteko edistäisi työllistymistä opintojen päättymisen jälkeen. Myöskään työnteon vaikutuksesta opintojen etenemiseen ei ole luotettavaa tutkimustietoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että tulorajojen noston vaikutuksia opiskelijoiden työssäkäyntiin ja opintojen etenemiseen seurataan ja teetetään tutkimus siitä, miten työssäkäynti vaikuttaa työllistymiseen valmistumisen jälkeen.
Vielä muutama sana yleisestä asumistuesta: Vuoden 2017 opintotukiuudistuksessa asumislisän piirissä olleet opiskelijat siirrettiin pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Muutoksen myötä opiskelijoiden asumisen tuki on parantunut, kun tuen määrä on noussut. Lisäksi yleinen asumistuki kattaa asumisesta aiheutuvia menoja myös silloin, kun opintotukea ei ole käytettävissä, ja kesäaikana. Perhekunnan käyttö tuen perustana on kuitenkin vähentänyt yhteisöllistä kimppakämpässä asumista opiskelun aikana. Menettäjinä ovat olleet myös opiskelevat pariskunnat. Valiokunnan mielestä jatkossa tulisi selvittää esimerkiksi sosiaaliturvakomitean työn yhteydessä, olisiko perhekunnan käsite asumistuen perustana mahdollista korvata yksilöllisellä perusteella.
Viimeisenä vielä muutama sana näiden uudistusten vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnista: Suomen sosiaaliturvan kehittämisen yhtenä keskeisenä heikkoutena on ollut uudistusten jälkiarviointien puute. Lukuisia suuriakin uudistuksia on toteutettu ilman niiden vaikutusten arviointia, eikä lainvalmisteluvaiheessa myöskään ole tehty suunnitelmaa jälkiarvioinnista. Tarkastusvaliokunnan mielestä jälkiarviontien tulisi ylipäätään olla kiinteä osa lainvalmisteluprosessia. Jälkiarvioinnin huolellinen huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa varmistaisi, että arvioinnin tuottama tieto hyödyttää lainsäädännön valmistelua ja toteuttamista, arviointi on laadultaan käyttötarkoitusta vastaavaa ja että oikeanlaista tietoa kerätään kustannustehokkaasti. Myös tarvittavan seurantatiedon keräämiseen tulee valiokunnan mielestä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Valiokunnan käsityksen mukaan on harvinaista, että lainsäädäntöhankkeen osana ryhdyttäisiin keräämään uutta rekisteriaineistoa tai tilastotietoa, jonka avulla uudistuksen vaikutuksia olisi mahdollista seurata.
Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 21/2022 vp johdosta, ja valiokunnan kannanottoehdotus on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-01-26T17:03:00,2023-01-26T17:12:00,Hyväksytty,1.1
2022_156_116,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto. — Ja sitten edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_117,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos valiokunnan puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluodolle mietinnön esittelystä. En enää kertaa puheenvuorossa esille tulleita asioita muuten, mutta minäkin haluan korostaa tarkastusvaliokunnan mietinnöstä muutamia huomioita erityisesti uudistusten vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin tärkeydestä.
Mietinnön viimeisessä osiossa tarkastusvaliokunta käsittelee uudistusten ja vaikuttavuuden arviointia, ja Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmän ja politiikkatoimien hajanaisuus, lyhytjänteinen rahoitus sekä riittämätön seuranta ovat tehneet tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnista vaikeampaa. Näiden arviointi on kuitenkin keskeistä, kun uudistuksia tehdään. Uudistusten ja päätöksenteon on perustuttava tutkimusnäyttöön ja vaikutusarviointiin, sekä niitä on myös jälkikäteen pystyttävä arvioimaan. Jo uudistuksia valmistellessa tulee suunnitella, miten niiden tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta arvioidaan ja mitataan. Tähän asiaan tarkastusvaliokunta on itse asiassa puuttunut useammankin kerran mietinnöissään ja erityisesti siinä yhteydessä, kun teimme selvityksen lainsäädäntötyön vaikutusten arvioinnin laadusta.
Puhemies! Tämän takia onkin hienoa, että hallituksen aloittamassa parlamentaarisessa sosiaaliturvauudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota tietopohjan keräämiseen sekä vaikutusarvioinnin tarpeeseen. Tarkastusvaliokunta toteaa, että pitkään sosiaaliturvamme uudistamisen keskeisenä heikkoutena on ollut jälkiarviointien puute. Sosiaaliturvajärjestelmämme on koko yhteiskuntamme ja ihmisten kannalta keskeinen osa hyvinvointivaltiotamme, ja erityisesti sen uudistusten vaikutuksia on keskeistä arvioida jälkikäteen.
Mutta kyllähän tämä sama asia pätee myös kaikkiin muihinkin uudistuksiin. Muun muassa lapsiasiavaltuutettu viime vuonna eduskuntakertomuksessaan arvosteli aiempien vuosien peruskouluhankkeita, joiden jälkiarviointi oli jäänyt liian vähäiseksi. Toisaalta hän kehui hallituksen oppivelvollisuusuudistusta, koska sen taustalla oli merkittävä tietopohja sekä siitä tehtiin jo lainsäädäntövaiheessa jälkiarviointisuunnitelma.
Ne jälkiarvioinnit eivät toteudu, ellei niitä suunnitella jo etukäteen. Jälkiarvioinnin tulisi olla kiinteä osa lainvalmisteluprosessia, ja tämä tietysti vaatii taustalle riittävän tutkimusnäyttöön perustuvan tietopohjan ja toimeenpanon suunnittelun niin, että se mahdollistaa tutkimusasetelmat uudistusten vaikutusten tutkimiseksi. Muun muassa asteittainen tai alueellinen toimeenpano tai kokeilut ja pilotoinnit edesauttavat tätä.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies: laajaan tietopohjaan ja tutkimusnäyttöön perustuvalla valmistelulla sekä ennakkoon suunnitellulla jälkiarvioinnilla voimme parhaiten varmistaa, että tärkeiden uudistusten tavoitteet aidosti toteutuvat ja saamme aikaan haluttua muutosta, ja kyllä tähän pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-01-26T17:12:51,2023-01-26T17:16:09,Hyväksytty,1.1
2022_156_118,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_119,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta on tehnyt huolellista työtä ja kiinnittänyt oikeisiin asioihin huomiota. Pari huomiota siltä osin tässä mietinnössä viitattuun sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistukseen. Nythän meillä ovat hyvinvointialueet jo toiminnassa, on uudistettu tätä sosiaali‑ ja terveydenhuollon alaa vahvasti. Tuo sosiaalipuolen lainsäädäntö ja siihen sisältyvät erilaiset pienet viilaukset, mitä vuosikymmenten saatossa on sinne tehty, kyllä kaipaavat uudistusta. Se on sellainen tilkkutäkki, että ei kyllä varmaan Suomessakaan kovinkaan montaa huippuasiantuntijaa ole, joka ymmärtää sen kokonaisuuden. Muistan, kun aikanaan oli metsälainsäädännön pykälät, niin silloin puhuttiin tuolla metsäpuolella, että koko metsälainsäädännön kokonaisuutta Suomessa ymmärsi kuulemma kolme henkilöä. Veikkaanpa, että Suomessa koko sosiaaliturvajärjestelmän tuntijoita, jotka sen osaavat kunnolla läpi, ei monta ole. Elikkä siihen kaivataan kyllä virtaviivaisuutta, eli tarkastusvaliokunnalle suuret kiitokset tärkeästä huomiosta.
Toinen on sitten nämä opintotukijärjestelmään liittyvät ongelmat. Se on totta, että meillä on siirrytty tähän opintovelkapohjaiseen tukimalliin Suomessa. Sinänsähän siinä on vahva kannustin, että kun on ottanut velkaa, niin se kyllä kannustaa sitten myös äkkiä opiskelemaan ja sen jälkeen menemään äkkiä työelämään — se siinä on hyvä puoli. Mutta tietenkin ymmärrän, että siinä on se hieman ongelmallinen puoli, eikä ihan vähän olekaan, että pienituloisilla, vaatimattomista oloista tulevilla oppilailla tämä muodostaa kieltämättä ongelman.
Muistan, kun tässähän istui taannoin — ei ole pitkä aika siitä, kun tähän opintotukijärjestelmään siinä viitattiin — harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen työryhmä, jossa esitettiin, että annettaisiin opiskelijoille opintovelkoja anteeksi, mikäli he lähtevät harvaan asutulle alueelle töihin, esimerkiksi nyt vaikka opettajiksi tai mihinkä tahansa muihin työtehtäviin. Tällaisiin uudistuksiin pitäisi kannustaa ja niitä tehdä, koska nehän nimenomaan ovat sitä, että ohjataan ihmisiä töihin, ja tällä keinoin voitaisiin nuorille tarjota työpaikkoja muualtakin kuin kasvukeskuksista. Aikanaanhan tällainen järjestelmä oli, muun muassa syrjäseutupisteistä puhuttiin silloin, jolloin kannustettiin siirtymään harvaan asutulle alueelle töihin esimerkiksi opettajiksi taikka sairaanhoitajiksi tai mihin nyt tahansa, ja tämä sama järjestelmä pitäisi ottaa käyttöön. Toki tiedän, että tämä HAMA-uudistus — harvaan asutun alueen, maaseutualueen, uudistus — jonka parlamentaarinen työryhmä tässä istui, ei valitettavasti tainnut edetä sen pitemmälle kuin että hyvä mietintö tehtiin. Se jäi sitten siihen, kun ei yhteisymmärrystä löytynyt toteutuksesta. Toivoisin, että tämäntyyppiset asiat toteutuvat.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, nämä kannustinloukut: Kiitän valiokuntaa rohkeasta arvioinnista kannustinloukkuja koskien. Kun vielä jonain päivänä sen päivän näkisin, että nämä kannustinloukut oikeasti puretaan — mutta olen vuosien saatossa tullut yhä pessimistisemmäksi, tuskinpa se toteutuu. Rohkea avaus, ja kiitän siitä valiokuntaa ja puheenjohtajaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-26T17:16:09,2023-01-26T17:19:23,Hyväksytty,1.1
2022_156_120,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_121,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nostan tästä valiokuntamme mietinnöstä tämän viimeisen kappaleen, jossa sanotaan: ”Vertailukelpoisten verrokkiryhmien laajamittaisemman hyödyntämisen mahdollisuuksia tulee valiokunnan mielestä selvittää.” Ja miksi näin? Valiokunta vastaa: ”Näin päätöksenteon tietoperustaa olisi merkittävällä tavalla mahdollista parantaa.”
Olen aina itse kannattanut eri yhteyksissä kokeilukulttuuria. Eri hallitusohjelmissa on nostettu tiedolla johtaminen esiin, kun tehdään lainsäädäntöä. Ja vaikka meillä on kuinka hyvää valmistelua, vaikka meillä on kuinka hyviä asiantuntijoita valiokunnissa ja vaikka ministeriössä tehdään hyvää työtä, niin ihmisten käyttäytyminen on kuitenkin viime kädessä arvoituksellista. Ei pysty etukäteen aina sanomaan, minkälaiseen käyttäytymiseen joku lainsäädäntömuutos johtaa.
Edustaja Autto nosti suullisella kyselytunnilla tämän saman asian esiin puhuessaan Lapista: matkailualasta, ravintola-alasta ja erilaisista kokeilumahdollisuuksista sillä suunnalla. Esimerkiksi alueellisesti Lapissa voitaisiin joitakin asioita kokeilla, miten se toimii. Näinhän itse asiassa peruskoulu jalkautettiin Suomeen. Lähdettiin pohjoisesta liikkeelle ja asteittain eteenpäin, ja jos oli korjattavaa, niin sitten korjattiin, kun saatiin kokemusta käytännön kokemusten ja elämän kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-01-26T17:19:23,2023-01-26T17:20:59,Hyväksytty,1.1
2022_156_122,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_123,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan tähän alkuun todeta tarkastustoiminnan tärkeydestä ja kiittää sekä tarkastusvirastoa että tarkastusvaliokuntaa tästä työstä, jota teette. Se on aivan valtavan tärkeää, jotta laajasti luottamus hallintoon Suomessa säilyy sillä hyvällä tasolla, joka se on meillä perinteisesti ollut. Ja kiitos myös valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Alanko-Kahiluodolle, tästä mietinnön esittelystä.
Tosiaan tarkastustoiminnan merkitystä ei voi sillä tavalla liikaa korostaa, koska kun ajatellaan, mikä on tehnyt tällaisesta pienestä vähäväkisestä maasta viimeisen 150 vuoden aikana sen ihmeellisen menestystarinan, joka on johtanut siihen, että kun nyt maailmalta tännepäin katsotaan, katsotaan ehkäpä melkein mittarilla kuin mittarilla maailman parasta maata, niin se on ilman muuta se, että suomalaisilla on laaja luottamus lakiin. Kun on oikeus ääneen, niin voi myöskin luottaa lakiin mutta on myöskin luottamus viranomaisiin ja instituutioihin. Kun voi kokea sen, että laki on kaikkien niiden puolella, jotka lakia noudattavat, niin silloin myös nämä instituutiot suojelevat niitä, jotka oikein toimivat. Se auttaa myös luomaan vahvan luottamuksen kanssaihmisiin, ja se on tietysti valtavan tärkeä käyttövoima menestyvälle yhteiskunnalle. Tällä pieni ja varsin köyhistä taustoista aikanaan tätä menestystä rakentamaan alkanut kansakunta on varmasti voinut monta vaikeutta voittaa ja monia hienoja asioita saavuttaa. Niistä edustaja Kiuru edellä mainitsi esimerkiksi tuon peruskoulun, josta olemme voineet olla ylpeitä.
Mutta kieltämättä tuleville hallituskausille, tuleville eduskunnille jää työtä palauttaa ehkäpä se peruskoulukin siihen tietynlaiseen loistoon, jossa se on ehkä mennä vuosikymmeninä ollut, kun ne oppimistulokset, mitä vaikkapa 80-luvulla pystyttiin tuottamaan, olivat niitä, jotka sitten mahdollistivat sen pohjan, että ne nuoret, jotka koulussa sitten jatkoivat kohti jatko-opintoja ja yliopistouraa, muita opintoja, olivat niitä, jotka sitten tuossa vuosituhannen vaihteen molemmin puolin työelämässä tekivät Suomelle sen ihmeen, että maailmalta kun katsottiin, niin katsottiin maailman kilpailukykyisintä kansantaloutta. Elikkä koulutus on valtavan tärkeä asia, ja tässä mielessä tietysti tämä viime vuoden tarkastuskertomus kosketteleekin erityisesti koulutusta tuon opintotukikokonaisuuden kautta, mutta kaiken kaikkiaan tämä sosiaaliturvakokonaisuus on valtavan tärkeä kysymys.
Arvoisa puhemies! Ehkä haluaisin tällä, mitä edellä sanoin, vähän pohjustaa sitä, että tämä mietintö mielestäni kyllä osaltaan myöskin kuvaa sitä uudistamisen tarvetta, jota suomalaisessa yhteiskunnassa on, palauttaa asioita hieman sinne hyvinvointivaltion perusajatuksen äärelle, sen ajatuksen äärelle, että kun jokainen työikäinen ja työkykyinen saatuaan sen maailman parhaan koulutuksen, sen pohjalta, osallistuu sitten työelämään, niin pystymme rahoittamaan hyvät palvelut kaikille ja perustellut, välttämättömät tulonsiirrot heille, jotka niitä tarvitsevat. Kieltämättä viime vuosikymmeninä meillä on tämä hyvinvointivaltion perusidea lähtenyt hieman hukkumaan siinä mielessä, että nämä tulonsiirrot ovat kasvaneet niin suuriksi, ja yhteiskunnassa on menetetty myös sellaista työn tekemisen eetosta ja itse asiassa ajateltu, että joissain tilanteissa joillekin ja itse asiassa valitettavan isolle joukolle suomalaisia tulonsiirrot ovat koko elämän ajan ensisijainen tulon hankkimisen lähde. Tämä on itse asiassa johtanut jo siihen, että meillä alkaa olla tällaista periytyvää, ylisukupolvista huono-osaisuutta sen vuoksi, että vaikka tulonsiirrotkin ovat hyvällä tasolla, niin eiväthän ne tietenkään voi taata kovin leveää leipää. Ja tämä on ilman muuta asia, joka yhteiskunnassamme tulee nyt kaikkein kipeimmin korjata, se, että saadaan Suomeen palautettua se työn tekemisen eetos, jolla varmistetaan, että työtä tekemällä jokainen työikäinen, työkykyinen tarjoaa toimeentulon itselleen, läheisilleen ja osaltaan rakentaa tämän koko hyvinvointivaltion rahoituspohjaa, jolla sitten ne kaikki välttämättömät yhteiset menot voidaan rahoittaa.
Sosiaaliturvan täytyy olla vain turvaverkko, joka pompauttaa sitten niissä elämäntilanteissa, joissa sitä yhteiskunnan tukea tarvitaan, takaisin sille uralle, joka johtaa työelämään ja siihen, että jokainen itse pystyy omalla panoksellaan oman hyvinvointinsa parhaiten rahoittamaan ja järjestämään. Ja tämä työnteon eetos meidän pitää palauttaa, koska tosiaan se, että ihmiset jäävät näiden erilaisten kannustinloukkujen vangiksi ja ikään kuin sitten roikkumaan sosiaaliturvan varaan, johtaa kierteeseen, jossa tällainen vähäosaisuus — ja voi sanoa suoraan huono-osaisuus — alkaa periytyä, ja sitä emme halua kenellekään, vaan toivomme, että löydämme ratkaisuja siihen, että suomalainen yhteiskunta on sitä, että täällä parhaansa tekeminen aina kannattaa, ja sitä, että jokainen suomalainen myös kokee, että parhaansa kannattaa lähteä tekemään sekä oman että yhteisen hyvän vuoksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-26T17:21:02,2023-01-26T17:27:37,Hyväksytty,1.1
2022_156_124,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_125,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä tosiaan esiteltiin Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomukseen eduskunnalle 2022 liittyvä tarkastusvaliokunnan mietintö, ja edustaja Alanko-Kahiluoto ansiokkaasti meille esitteli tätä mietintöä. Ihan muutama nosto sieltä. Ensiksikin, erinomaisen hyvä oli tämä teidän mietintönne. Te olitte nostaneet siellä erinomaisen hyviä kohtia. Muutamasta niistä:
Tuo kannustava sosiaaliturva, jota minä itse haluan korostaa — miten me saataisiin se sosiaaliturva oikeasti niin, että se kannustaa työntekoon? Nyt valitettavasti on monesti niin, että meillä on tilanne yksinkertaisesti se, että sosiaaliturva ei kannusta ottamaan työtä vastaan, varsinkaan pienipalkkaisia työtehtäviä, ja sitten nämä kannustinloukut tekevät sitä osittain. Kun olen itse, kun olen ollut sosiaali‑ ja terveysministerinäkin ja näitä asioita paljon pohtinut, asiantuntijoidenkin kanssa jutellut, niin kyllä se valitettavasti vain niin on, että se kannustinloukku on aina jossakin, jos emme uskalla puuttua määrättyihin kriittisiin kohtiin. Nyt vain päättäjien pitää päättää, missä se kannustinloukku on. No minä olen vähän sitä mieltä, että tämäkin pitäisi ratkaista jotenkin niin, että niitä kannustinloukkuja olisi mahdollisimman vähän, ja jos niitä jossakin on, ne olisivat nimenomaan sellaisia, jotka kannustavat ottamaan vastaan työtä. Työ on parasta sosiaaliturvaa, ja se tuo sitä toimeentuloa ihmiselle itselleen ja hänen perheelleen.
Tässä mietinnössä nostettiin myöskin opintotukiuudistukset. Olen tuossa sivistysvaliokunnan puheenjohtajana jo itsekin ja me ollaan meidän lausunnoissa ja mietinnöissäkin linjattu sitä, että se vaatii sellaisen kokonaisuudistuksen, tuo opintotukilainsäädäntö, ja se on varmasti tulevalla eduskuntakaudella vähintäänkin aloitettava.
Sitten tämä sosiaaliturvauudistushan, mitä nyt tämä sosiaaliturvakomitea tekee, on valtavan tärkeää työtä, mutta kyllähän se aika vaikea on, kun se on valtavan kompleksista lainsäädäntöä ja hyvin monimutkaistakin, koska sitä on aina tilkkutäkkimäisesti vaan sitten tehty ja kehitetty. Kuka sitten uskaltaa uudistaa sen perin pohjin — se on aika vaativa homma.
Sitten erityisesti haluan kiittää siitä, että täällä pohdittiin uudistusten vaikuttavuuden ja tulosten arviointia. Kyllähän tänä päivänä se kova ja tärkeä sana on vaikuttavuus. Eli meidänhän pitäisi ennakolta arvioida aina niitä, mitä suunnitellaan, ja sitten pitäisi jälkikäteen arvioida, miten ne menivät. Olen itse pohtinut hyvin pitkälle sitä. Luulen, että Alanko-Kahiluoto on tutkijamyönteinen ihminen ja vaikuttavuudesta hyvin kiinnostunut. Minä olen miettinyt sitä, että tuleva hallitusohjelma pitäisi olla rakennettu niin, että siellä on nimenomaan vaikuttavuuden arviointi, että yhtä ainutta toimea ei ministeriöissä tehtäisi, jos niissä ei ole vaikutusten arviointia, kustannusvaikuttavuutta mietitty. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-26T17:27:37,2023-01-26T17:30:50,Hyväksytty,1.1
2022_156_126,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_127,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on hyvää keskustelua käyty tarkastusvaliokunnan mietinnön pohjalta. Edustaja Kiuru nosti esille kokeilukulttuurin, ja se on varmasti sellainen asia, että kannattaa meidäntyyppisessä maassa laajemminkin ottaa käyttöön. Meillä on hyvin erilaisia alueita, ja toisilla alueilla toinen toimii ja toisella ei, ja tietysti silloin kannattaa miettiä, voitaisiinko edetä vaikkapa vähän vaiheittain.
Edellä edustaja Risikko puhui kannustavasta sosiaaliturvasta. Ajattelen hyvin samalla tavalla. Mutta oma huomioni, jota halusin ottaa esille, on opintotukiuudistus ja siinä tehty tarkastusvaliokunnan työ. Oikeastaan yritin tuossa kyselytunnilla päästä tähän samaan aihealueeseen nostamaan tämän esille. Nyt kun tämä on niin sopivasti heti tähän kyselytunnin perään, niin ajattelin, että otan tämän, minkä olisin siellä ottanut.
Täällä puhuttiin kyselytunnilla hetki sitten työvoimapulasta. Meillä työvoimapula on tällä hetkellä sellainen, että se ei ole enää vain jossain yhdessä tietyssä ammattikunnassa tai alueella tai muualla, vaan se on hyvin laaja, itse asiassa koskee lähes koko yhteiskuntaa, koko Suomea ja kaikkia eri ammattikuntia.
Opiskelijoiden opintotukiuudistuksessa tämä hallitus on tehnyt hyvän toimen, jossa tehtiin päätös vapaan tulon rajojen korottamisesta 50 prosentilla. Nyt oikeastaan olisin halunnut tätä ministeriltä kysyä ja haastaa siihen, olisiko tässä itse asiassa paikka vaikkapa määräaikaisesti luopua vapaan tulon rajoista kokonaan. Kun meillä on erittäin raju työvoimapula esimerkiksi hoiva-alalla, varhaiskasvatuksessa ja monessa muussa, sijaispula on todella akuutti, niin silloin olisi mahdollisuus saada täältä nuorista apuja näihin tehtäviin. Ja vielä jos siinä tilanteessa se opiskelija, joka työhön tulee, pääsisi sille omalle alalle, mihin hän on valmistumassa tai mihin hän on opiskelemassa, niin se olisi monessa mielessä tietyllä tavalla win-win-tilanne. Nuori saisi työkokemusta siitä omasta alastaan, työvoimapulasta kärsivä ala saisi kaipaamaansa työvoimaa, ja toisaalta sitten myös verotuloja tähän maahan tulisi. Ja kun tässä mietinnössä puhutaan myös opintolainan koroista, voisi ajatella sitäkin, että ei meidän opiskelijoille ja nuorille muuten yhtään tekisi pahaa saada hivenen lisää rahaa käyttöön tässä tilanteessa, kun elinkustannukset ovat rajusti nousseet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-26T17:30:50,2023-01-26T17:33:58,Hyväksytty,1.1
2022_156_128,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_129,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Oli mukava kuulla tässä edellä kollegojen puheenvuoroja ja erityisesti tästä sosiaaliturvauudistuksesta, joka on noussut tässä Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomuksesta annetussa mietinnössä hyvin esille. Kyllä tosiaankin tämä sosiaaliturvakomitea on nyt istunut tämän kauden, ja oikeastaan tärkein asia, mihin toivon, että kaikki puolueet nyt sitoutuisivat, on se, että tätä työtä jatketaan. Tämähän perustettiin kahdeksanvuotiseksi työryhmäksi, ja nyt ollaan puolessavälissä. Ensi viikolla meidän on sitten tarkoitus tulla myöskin julkisuuteen näitten niin sanottujen väliraporttien kanssa ja tuoda esille myöskin niitä ajatuksia, mitä tuossa matkan varrella on syntynyt.
Se on aivan selvä, että sellaista kertakaikkisen yhdellä kertaa tapahtuvaa sosiaaliturvauudistusta on turha odottaa. Meidän sosiaaliturvauudistus tai ‑malli on ylipäätänsä vuosien varrella syntynyt, ja sitä on paikattu aina vähän sieltä ja täältä — on tullut uusia etuuksia ja entisiä on sulautettu ja muuta vastaavaa — elikkä siitä on tullut kohtuullisen monimukainen, mikä tässä mietinnössäkin nousee esille. Täällä puhutaan näistä kannustinloukuista mutta myöskin ihan näistä byrokratialoukuista ja informaatioloukuista. Näitä kaikkia on varsin laaja-alaisesti nyt tuossa työssä pyritty kartoittamaan, mutta minun mielestäni tuossa työssä on ollut se hyvä puoli, että on selkeästi ajatus siitä, että halutaan oikeasti nyt tehdä niitä uudistuksia, niin että ei olisi jälleen kerran yksi sosiaaliturvaa pohtiva komitea tai työryhmä, joka tuottaa raportin tyyliin ”Suomen sosiaaliturvan ongelmat ja kannustinloukut ja byrokratia‑ ynnä muut loukut”, koska niitä selvityksiä tämä maa on jo ihan tarpeeksi tehnyt ja nyt olisi oikeasti aika tehdä niitä ratkaisuja.
Myöskin se ajatus siitä, että lähdetään viemään tällaista kannustavan perusturvan mallia eteenpäin: kristillisdemokraatithan ovat esittäneet jo viime vaalikaudella, että se olisi Suomessa nimenomaan se toimiva malli elikkä että meillä on yksi tällainen perusetuus, jonka päälle on sitten mahdollisuus rakentaa lisäosuuksia esimerkiksi liittyen vaikkapa huoltajuuteen tai asumiseen tai sitten harkinnanvaraisuuteen. Ja sitten vielä tämä malli: meillä on iso poliittinen konsensus siitä, että se nimenomaan on edelleenkin syyperusteinen ja vastikkeellinen, ei kansalaispalkkamallinen malli. Se, että me ollaan tuossa työryhmässä päästy tästä ajatuksesta yksimielisyyteen ja lähdetty näitten poliittisten reunaehtojen varassa sitä myöskin viemään eteenpäin, on todella jo iso askel eteenpäin. Nyt pitää vain sitten päästä oikeasti niihin konkreettisiin avauksiin ja sitten niihin lakimuutoksiin.
Tämä valiokunnan mietintökin nostaa esille juurikin nämä kannustinloukkuongelmat, ja se, että meillä on tullut mukaan tämä tulorekisteri, omalta osaltaan auttaa siihen automaattiseen kannustinloukkujen välttämiseen, milloinka esimerkiksi sosiaaliturvan, verotuksen ja palkkatulon yhteensovittaminen voidaan tehdä lineaarisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-26T17:33:58,2023-01-26T17:37:12,Hyväksytty,1.1
2022_156_130,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_131,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ollut erittäin hyviä puheenvuoroja ja todella hyvää keskustelua tärkeistä teemoista. Tuossa edellisen puheenvuoroni aikana en käsitellyt oikeastaan ollenkaan tarkastusvaliokunnan arvostetun jäsenen Pauli Kiurun esiin nostamaa kokeilukulttuurin tärkeyttä.
Kun ajatellaan vaikkapa sosiaaliturvan uudistamista, niin se on niin valtava kokonaisuus, että olisi varmasti paikallaan eri osa-alueista pystyä saamaan aikaan enemmän sellaisia kokeiluja, joilla voidaan ihan oikeasti saada vertailtua ja kunnollista vertaisarvioitua tutkimustietoa siitä, mitä erilaisten uudistusten vaikutukset sitten ovat. Totta kai voimme vertailla kansainvälisesti, mutta Suomi on hyvin omaleimainen maa monessa mielessä ja yhteiskunta, jonka olemme rakentaneet, on hyvin omaleimainen. Tietenkin Pohjoismaihin voimme vertailla, ja sieltä hyvin paljon mallia olisikin otettavaksi vaikkapa sosiaaliturvan kannustavuuden osalta, mutta tällaista alueellista tai tiettyihin eri väestöryhmiin kohdentuvaa reippaidenkin kokeilujen kulttuuria kannattaisi ilman muuta edistää.
Jos, arvoisa puhemies, on niin, että vuoden 2000 perustuslakiuudistus, joka takaa eittämättä suomalaisille valtavan määrän erilaisia oikeuksia, on esteenä sille, niin pitääkö jopa tehdä sitten sellainen muutos perustuslakiin, että todetaan, että kyllä Suomessa kokeiluja voi tehdä, ei tarvitse aina koko järjestelmää kerralla muuttaa? Nyt hyvin monessa asiassa, kun ei saada kokeilujen kautta riittävää tietoa siitä, miten jokin uudistus oikeasti voisi toimia, uhkaavat jäädä ne uudistukset kokonaan tekemättä. Ei varmastikaan perustuslain tarkoitus ole se, vaan perustuslain tarkoittamat oikeudet ovat nimenomaan sitä, että Suomea kehitetään maailman parhaana maana.
Tuossa aiemmassa puheenvuorossani viittasin siihen, että vuosituhannen vaihteen molemmin puolin Suomi oli lähes mittarilla kuin mittarilla arvioituna maailman kilpailukykyisin kansantalous, mutta jos me teemme itsestämme ikään kuin vuoden 2000 ulkomuseon, niin mehän jämähdämme paikallemme, kun kaikki muut kehittyvät, ja monet ovat jo ohittaneetkin meidät siitä tilanteesta, kun haetaan vertailukohtaa. Elikkä tätä edustaja Kiurun viisaasti esiin nostamaa kokeilukulttuuria myös itse kannatan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-26T17:37:12,2023-01-26T17:40:04,Hyväksytty,1.1
2022_156_132,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_133,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä jatkan tuosta äskeisestä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluoto nosti esille tästä mietinnöstä myös tämän uudistusten vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden seurannan ja arvioinnin, ja minä vielä palaan siihen ideaani, mitä olen pohtinut.
Nythän valtiovalta on lisännyt nimenomaan tätä vaikuttavuusperusteista ohjausta: sosiaali‑ ja terveysministeriöön on perustettu yksikkö, samoin tällainen osaamiskeskittymä myöskin valtiovarainministeriön budjettiosastolle. Nämä ovat niitä sellaisia, että sitä vaikuttavuutta on alettu nyt aivan eri tavalla arvioida, kehittää, ohjata siihen suuntaan. Nyt mielestäni olisi sellainen aika, että myöskin hallitusohjelma ottaisi tämän vaikuttavuuden yhdeksi sellaiseksi perusteemaksi, että aina silloin, kun meillä on vähän rahaa, tätä kustannusvaikuttavuutta pohdittaisiin ja mitään uudistusta ei missään ministeriössä toimeenpantaisi ennen kuin on mietitty sen kustannusvaikuttavuus. Vaikka siellä hallitusohjelmassa olisi tietenkin niitä tavoitteita, mihin yritetään päästä, ja niitä toimenpiteitä olisi sovittu, niin kuitenkin ne aina toimeenpantaisiin vasta sitten, kun se vaikuttavuuden arviointi on tehty. En muista, mikä maa se on, mutta jossain maassa on siis hallituksella ihan tällainen ulkopuolinen ryhmä, joka kokoontuu määrätyin väliajoin ja antaa nimenomaan ohjausta siitä vaikuttavuuden kehittämisestä ja arvioi sitä vaikuttavuutta, onko toimi järkevä. Ja se kustannusvaikuttavuus on keino priorisoida niitä toimia, ja nimenomaan pohditaan sitä kustannusvaikuttavuutta. Haastankin nyt vähän, kun tässäkin salissa on paljon sellaisia, jotka ymmärtävät tämän vaikuttavuuden perään, että voitaisiin pitää ihan vaikka sellainen pyöreä pöytä ja pohtia sitä yhdessä kollegojen kanssa, minkälainen on vaikuttavuusperusteinen hallitusohjelma. Se edellyttää tietysti sitten sitä, että ministeriöissä tehdään sitä vaikuttavuusperusteista ohjausta ja kehittämistä.
Sitten täällä oli vielä kokeiluista — tämä on oma muistikuvani — ja minä kannatan nimenomaan tätä kokeilukulttuuria. Silloin aikoinansa tein lain, jossa annettiin kokeiluna mahdollisuus syrjäytyneitten nuorten auttamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, ja tehtiin sellainen lainsäädäntö, että moniammatillinen yhteistyö oli paljon helpompaa. Siitä sainkin tässä hiljattain palautetta, että olipa se hyvä laki, mutta ongelma oli se, että kun oli seuraava hallitus, niin sitä lakia ei sitten enää jatkettu. Mielestäni se on yksi sellainen, joka kannattaa sieltä naftaliinista nyt kyllä kaivaa. Jos me aiotaan taklata jotenkin tätä syrjäytymistä ja ennaltaehkäistä sitä, niin meillä pitää moniammatillisen yhteistyön olla paljon helpompaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-26T17:40:05,2023-01-26T17:42:59,Hyväksytty,1.1
2022_156_134,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_135,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu tänään myös peruskoulusta, ja kuten oppimistulokset näyttävät, niin alaspäin olemme menossa. Peruskoulussa pitäisikin ottaa muutama askel taaksepäin. Siellä pitäisi jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan myös se tuki saada. Hallituksen kolmiportaisen tuen uudistus jäi tällä kaudella vain Oikeus oppia ‑ryhmän raporttiin.
Inkluusio tulisi poistaa, samoin liiallinen itseohjautuvuus, ryhmäkokoja tulisi pienentää. Enemmän kirjoja, vähemmän digiä: tämä toive tulee niin oppilailta kuin opettajilta. Selkeät vähimmäisosaamiskriteerit toisen luokan loppuun, ja sormien läpi katsominen pitäisi lopettaa esimerkiksi juuri luku‑ ja kirjoitustaidon osalta, mitkä ovat erittäin kriittisiä jatko-opinnoissa. Opettajan auktoriteetti tulisi palauttaa. Opettajien jaksamiseen tulisi puuttua. Heidän päätehtävänsä on opettaa, lisäkäsiä muihin toimintoihin. Koko kouluyhteisön hyvinvoinnin tärkeyden ymmärtäminen ja sen lisääminen sekä myös perheiden vastuu. Tässä muutamia konkreettisia esimerkkejä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-26T17:43:01,2023-01-26T17:44:19,Hyväksytty,1.1
2022_156_136,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_137,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö nostaa esiin kannustinloukkujen ongelmia. Meillä on liikaa tilanteita, joissa työn tekeminen tai opiskeleminen ei ole taloudellisesti niin kannattavaa kuin jäädä kotiin. Tähän meillä ei tietenkään ole varaa.
Tähän asiaan liittyy myös opintotuki ja se, mihin me opetamme jo nuoria. On hullunkurista, että matalat tulorajat opettavat ja ovat opettaneet nuoret laskemaan, paljonko töitä voi tehdä ilman, että menettää tukia. Ahkeruudesta pitää aina palkita, ei rangaista. Onkin hyvä, että hallitus lopulta viime vuonna tuli kokoomuksen linjalle opintotuen tulorajojen pysyvän korotuksen suhteen ja pääsemme siihen, että ainakin hieman enemmän ahkeruudesta palkitaan ja opiskelijat saavat tehdä työtä niin lisätulojen kuin arvokkaan työkokemuksenkin hankkimiseksi. Samalla yhteiskunta viestittää, että työnteko on arvokasta ja tärkeää.
Joka tapauksessa meillä on vielä paljon kannustinloukkujen purkamista niin sosiaaliturvan uudistamisessa kuin sitten tässä. Vaikka nyt opintotuen tulorajoihin saatiin parannusta, niin kannattaisiko tässä työvoimapulan tilanteessa, ja kun valiokunnan mietintökin nosti opiskelijoiden velkaantumisen ongelmaa esiin, sallia vielä enemmän opiskelijoille mahdollisuuksia työntekoon ja esimerkiksi poistaa opintotuen tulorajat kokonaan tai nostaa niitä vielä merkittävästi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-01-26T17:44:21,2023-01-26T17:46:23,Hyväksytty,1.1
2022_156_138,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_139,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kokeilukulttuurin omaksuminen tai sen kautta eteneminen on hyvin mielenkiintoinen asia, ja pidän sitä kyllä erittäin selvittämisen arvoisena. Meillähän on viime vuosina tai ainakin jonkin aikaa sitten erilaisia kokeiluja järjestetty. Muistan nyt esimerkiksi Kainuun hallintokokeilun ja niin edelleen, mutta ehkä täällä sosiaali‑ ja terveyspuolella tai koulupuolella ei niitä ole ollut.
Tässä nousi ilmi, että perustuslaki saattaa estää niitä, mutta tämä meidän järjestelmä kun on sellainen, että perustuslakivaliokunta ei voi etukäteen ottaa kantaa vaan vasta sitten, kun on hallituksen esitys, jonka perustuslakivaliokunta sitten arvioi siltä kannalta, onko se perustuslain mukainen, niin meillä täytyisi ehkä tehdä niin, että tämäntyyppisistä asioista rohjettaisiin antaa hallituksen esityksiä ja sitten perustuslakivaliokunta katsoisi, voidaanko mennä niiden mukaan. Ainakin usein on ollut niin, että jos kokeilu on määräaikainen ja tarkkarajainen, niin se on mennyt perustuslakivaliokunnan seulan läpi ja näitä on voitu silloin järjestää — varmaan nämä keskeiset perustuslain ehdot täytyy toki sen lisäksi täyttää.
Tämä neljän vuoden vaalikausi on tässä tietysti vähän ongelmallinen eli vähän lyhyt, kun tämmöinen kokeilu pitää hyvin suunnitella hallituksen toimesta ja sen jälkeen riittävän ajan olla kokeilun käynnissä, sen jälkeen on tarpeen tehdä hyvin huolellinen selvitys kokeilun tuloksista, ja sitten saattaakin olla, että eduskuntakausi ja hallitus vaihtuvat ja uuden hallituksen linjana on hylätä kaikki edellisen hallituksen hyvätkin aikeet. Näin ei saisi olla, ja siihen edustaja Risikon esittämä malli, että puolueet kävisivät tällaisen keskustelun ja valmistautuisivat tähän, olisi kyllä yksi erinomainen tapa edetä asiassa. Eli kannatan ja kannustan tähän suuntaan.
Toinen kysymys tässä oli tämä vaikuttavuus, joka nousi esille, ja se on todella tärkeää, että jokaisen uudistuksen, jokaisen hankkeen vaikutusarviot, kustannusvaikutusarviot ja muut, tehdään varsin tarkkaan. Meillähän lakihankkeissa on aina tehtävä ympäristövaikutusten, tasa-arvovaikutusten, taloudellisten vaikutusten ja niin edelleen arviot, mutta se kokonaisarvio kuitenkin esimerkiksi kustannustehokkuudesta ja ‑vaikuttavuudesta usein on vähän hakusalla hallituksen esityksistä, eli myös siihen pitäisi vahvasti kiinnittää huomiota.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-26T17:46:23,2023-01-26T17:49:38,Hyväksytty,1.1
2022_156_140,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Näin. — Ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_141,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ja lämmin kiitos kollegoille erittäin hyvästä keskustelusta samoin kuin mielenkiinnosta tätä tarkastusvaliokunnan yksimielistä mietintöä kohtaan.
Meidän valiokuntammehan teki heti tämän kauden alussa tämmöisen oman selvityksen siitä, miten voitaisiin parantaa säädösvalmistelun laatua. Se on mielestäni kyllä erittäin onnistunut selvitys, ja mielelläni sitä suosittelen teille kaikille perehdyttäväksi ihan tulevaa lainsäädäntövalmistelua ja hallitusohjelmaakin silmällä pitäen. Tässä selvityksessähän kävi ilmi se, että Suomessa erityisesti jälkiarviointien osalta ollaan jäljessä muita maita. Vaikka meillä vaikutusarvioinneissa noin ylipäätään on paljon parannettavaa, niin erityisesti sitten näissä jälkiarvioinneissa ollaan huonommalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Samaten meillä on puutteita ihan vaikutusarviointien valmistelun osaamisessa samoin kuin sitten resursseissa ja ohjaamisessa, elikkä saattaa puuttua myös poliittista tahtoa tehdä näitä vaikutusarviointeja. Tällä vaalikaudellahan hallitusohjelmaan kirjattiin se, että vahvistetaan tietoperusteista päätöksentekoa, ja tässä kohtaa kannattaa huomioida se, että nimenomaan vaikutusarvioinnit ovat yksi tapa lisätä tietoperusteista päätöksentekoa elikkä sitä, että on tietoa päätöksenteon tukena muun muassa näistä vaikutuksista.
Mitä tulee sitten näiden vaikutusarviointien kehittämiseen, niin olisi tärkeää myös, niin kuin meidän valiokuntamme on huomioinut, kehittää sitä, kuinka pehmeitä vaikutuksia arvioidaan. Nimittäin niitäkin voidaan arvioida, ja se on minusta erittäin hyvä uutinen, että sekin on mahdollista. Esimerkiksi on mahdollista arvioida sitä, minkälaisia pehmeitä vaikutuksia vaikkapa työlainsäädännöllä tai työvoimapolitiikalla on. Se on ihan mahdollista, mutta sitä pitäisi enemmän tehdä.
Samoin, niin kuin tässä tuli keskustelussa esille, tarvitaan tilastointia, sen kehittämistä. Esimerkiksi kun lähdetään tekemään isoa opintotukiuudistusta, mikä varmasti on tarpeellinen, kuten edustaja Risikko toi esille, niin on kuitenkin hyvin tärkeää, että tällaisen ison lainsäädäntöhankkeen lähtökohtana on riittävästi tilastointia vaikkapa siitä, miten opintotuki, sen taso, on vaikuttanut opiskelijoiden mahdollisuuteen keskittyä opiskeluun, opiskelijoiden jaksamiseen tai velkaantumiseen.
Ja samoin mitä tulee tähän kokeilukulttuuriin, on myöskin tärkeää kehittää sitä, miten kokeillaan. Elikkä ei vain kokeilla, vaan kehitetään sitä, miten tehdään ikään kuin tieteellisesti, tutkimuksellisesti uskottavia, valideja kokeiluja. Sekin on oma kysymyksensä, ja siihen kannattaa panostaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-01-26T17:49:38,2023-01-26T17:53:08,Hyväksytty,1.1
2022_156_142,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_143,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Käsittelyssä on VTV:n vuosikertomus eduskunnalle 2022. Tarkastusvaliokunnan jäsenenä mutta myöskin eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajana nostan muutamia asioita esille.
Mehän eduskunnan tilintarkastajina tarkastamme myöskin VTV:tä, ja salissahan on nyt todella hyvää käsittelyä ollut tästä asiasta muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Alanko-Kahiluodon ja monen muun toimesta. Siksi omassa puheenvuorossani nostan osin esille vain pääkohtia VTV:n toiminnasta. Elikkä tällä kohtaa VTV lausuu hyvin ja valtion virastot esittävät pääosin oikeat ja riittävät tiedot. Elikkä nyt he ovat asian ytimessä. Seuraava toimiva hallinto tarvitsee suunnitelmallisuutta ja konkreettisia tavoitteita. Ja lopuksi ennen kaikkea on tämä, missä ehkä voisi sanoa, että hieman VTV:llä oli laivakurssi poissa uralta, mutta nyt he lausuvat: ”Tarkastusvirasto keskittyy lakisääteisiin tehtäviinsä.” Ja tämä on hyvin tärkeä osio VTV:n toiminnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-26T17:53:10,2023-01-26T17:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_156_144,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_145,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täällä ainakin edustajat Autto ja Koponen ottivat puheeksi perusopetuksemme, peruskoulumme, tilanteen. Pienen Suomen menestys on perustunut korkeaan osaamiseen. Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi on maailman koulutetuin, maailman osaavin kansa ja meillä osaajia riittää. Tässä viittaan myös äskeisen kyselytunnin jälkimaininkeihin. OECD:n uusi koulutustasovertailu kuitenkin kertoo karun totuuden. Siinä, missä aiemmin olimme osaamistasossa Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean luokassa siellä maailman parhaiden joukossa, olemme nyt pudonneet sinne Turkin ja Chilen sarjaan. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole Suomelle oikea viiteryhmä, ja korkeakoulutettujen osuutta väestöstä on onnistuttava nostamaan.
Pohja tälle meidän osaamiselle kuitenkin luodaan perusopetuksessa. Perusopetus on saatava kuntoon. Meillä ei ole varaa nykyiseen tilanteeseen, jossa noin joka kahdeksas nuori päättää perusopetuksen vailla toisen asteen opinnoissa tarvittavia riittäviä perustaitoja: taitoa lukea, laskea, kirjoittaa. Oppivelvollisuuden pidennyskin valuu hukkaan, jos perusopetusta ei laiteta kuntoon. Keinoja ovat: oppimisen tuki kuntoon, työrauha oppilaille ja opettajille, apua ongelmiin ajoissa esimerkiksi ehdottamamme terapiatakuun toteuttamisella. Jos täällä nyt olisi vielä joku hallituksen ministereistä vastaamassa, niin haluaisinkin kysyä hallitukselta sitä, miksi näihin Suomen menestyksen kannalta oleellisiin asioihin ja ehdotuksiin perusopetuksen kuntoon laittamisessa ei ole tämän hallituksen vahtivuorolla tartuttu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-01-26T17:54:33,2023-01-26T17:56:47,Hyväksytty,1.1
2022_156_146,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_147,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä pari huomiota tästä tarkastusvaliokunnan hyvästä mietinnöstä.
Todellakin nämä kannustinloukut ovat se asia, joka itseänikin huolestuttaa. Meille on luotu sellainen byrokraattinen järjestelmä esimerkiksi työttömyyden puolelle, että ei se järjestelmä kyllä tätä päivää enää vastaa. Oikeastaan toivoisin sinnekin puolelle sellaista porkkanavaihtoehtoa, en keppivaihtoehtoa, että henkilö, joka hakeutuu töihin oma-aloitteisesti, menestyy siinä linjallaan, löytää töitä, palkittaisiin, kun hän ei ole enää työttömänä vaan on töissä, ja tällä keinolla aktivoitaisiin se ihminen työhön. Tämä kannustinloukkumaailmahan on siitä ikävä, että monelle työttömälle se työttömyys on joissakin olosuhteissa jopa parempi vaihtoehto kuin mennä pienipalkkaiseen työhön.
Mutta nyt kun katsoo tätä meidän Suomen sosiaaliturvajärjestelmää ja varsinkin eläkejärjestelmää, niin sitä eläkejärjestelmäähän on uudistettu. Nuori, joka menee töihin vaikka 15-vuotiaana, alkaa kerätä itselleen eläketurvaa jo silloin 15-vuotiaana. Aikanaanhan, silloin kun allekirjoittanut meni työelämään, vasta 23-vuotiaana alkoi karttua eläke. Tulipahan melkein 10 vuotta tehtyä siinä töitä ilman eläketurvan karttumista. Siinä mielessä nuoret ovat paremmassa asemassa. Niinhän se pitää ollakin. Näin pitää kannustaa ihmisiä töihin, jos nyt tämän maan velat halutaan maksaa ja ihmisten elintasoa parantaa ja ylläpitää ja ennen kaikkea hyvät sosiaali‑ ja terveyspalvelut ylläpitää. Jos ei ole työpaikkoja, ei ole verotuloja, eikä silloin ole hyviä palveluitakaan. Tämä noidankehähän meillä edessämme aina on.
Velkaantumisesta, arvoisa puhemies, lopuksi vain sen verran, että kotitalouksien velkaantuminen totta kai on valtava ongelma, ja sama koskee valtiota. Kyllä Valtiontalouden tarkastusvirastolla tulevina vuosina aivan varmasti on valtavasti töitä, kun katsotaan, että tätä taloutta pidetään tarkasti. Mutta ei se Valtiontalouden tarkastusviraston hyvyydestä tai osaamisesta ole kiinni. Kyllä meidän poliitikkojen eli Suomen eduskunnan pitää nyt saada lisää jämäkkyyttä tähän toimintaan niin, että yksinkertaisesti alamme tehdä sellaista politiikkaa entistä tehokkaammin, jolla pystytään valtion menoja järkevästi supistamaan ja tulovirtaa kasvattamaan, koska velkaantumisvauhti on ollut sillä tasolla yleensäkin — koskee sekä julkista taloutta että yksityistaloutta ja valitettavasti jonkin verran yrityksiäkin — että velkaa on surutta otettu. Nyt kun korko on lähtenyt nousemaan, niin olemme tähän karuun totuuteen heränneet. Mutta uskoakseni tässä voi sanoa sen vanhan totuuden, että kyllä se maailma opettaa meitä kävelemään oikeaa vauhtia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-26T17:56:47,2023-01-26T17:59:24,Hyväksytty,1.1
2022_156_148,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,Näin tekee. — Ja edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_149,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle 2022>>>Kertomus  K 21/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 10/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokeilukulttuuri on hyvin suotavaa, vaikuttavuuden mittaaminen näissä kokeiluissa ja yleensäkin lainsäädäntöhankkeissa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja asian esittelijä, edustaja Alanko-Kahiluoto nosti kommenttipuheenvuorossaan esiin, miten tieteellistä tutkimusta voisi käyttää vaikuttavuuden mittaamisessa. Näkisin, että tässä tärkeintä on itse asiassa ottaa mukaan tutkijat jo ihan siinä kokeiluiden suunnitteluvaiheessa, koska silloin he pääsevät itse punnitsemaan ja arvioimaan, mitkä ovat ne mittarit ja parametrit, mitä mitataan, mitkä ovat oleellisia, mitkä parametrit korreloivat keskenään, mitkä eivät ja niin edespäin. Tämä on tärkeätä, samoin se, että he itse osallistuvat siihen työhön. Mitä paremmin erilaista dataa pystytään mittaamaan mieluiten reaaliajassa, sitä parempia tuloksia saadaan, ja tutkijat ovat tässäkin avainasemassa.
Edelleen kun puhutaan jälkiarvioinnista, mistä edustaja Alanko-Kahiluoto otti esiin, että Suomessa ollaan tässä heikommassa asemassa verrattuna kansainvälisesti, myös tähän tutkijat pitäisi osallistaa muun työn ohessa alusta loppuun saakka, että nimenomaan he arvioivat näitä erilaisia korrelaatiota. Usein näissä kokeiluissa on ideana se, että niillä on joku laajempi päämäärä, eli tehdään ensin joku kokeilu, mutta sitten tavoitteena on jokin suurempi lainsäädäntöhanke, millä se kokeilu sitten ikään kuin laajennetaan valtakunnalliseksi. Siihen saattaa myös liittyä erilaisia poliittisia näkökohtia, mahdollisesti eturistiriitoja, eri toimijat haluavat nähdä eri lailla nämä asiat, mahdollisesti osa näistä osapuolista on vastustanutkin tätä kokeilua ja ei halua, että se varsinainen suuri hanke menee eteenpäin. Taustalla voi olla myös erilaisia tapahtumia esimerkiksi talouskehityksessä, että talouskehitys on vaikuttanut kokeilun tuloksiin. Jos tutkijat ovat mukana tässäkin, he pystyvät sitten erittelemään, poissulkemaan ja arvioimaan näitä vaikutuksia paljon paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-26T17:59:26,2023-01-26T18:01:52,Hyväksytty,1.1
2022_156_150,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 212/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 39/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 39/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_156_151,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle keskusvastapuolten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 212/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 39/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys koskien rahoitusmarkkinoiden niin sanottuja keskusvastapuolia. Tässä on kyseessä EU:sta tulevaa säädösvalmistelua, joka on ollut käsittelyssä itse asiassa jo aika pitkään, useita vuosiakin. 
Tämä asia oli meillä talousvaliokunnassa käsittelyssä, ja valitettavasti talousvaliokunnan tilanne on ollut hyvin kiireinen, eli tämä kuuleminen, yksi kuuleminen, oli varsin lyhyt, ja sen käsittely, mutta tähän asiaan kuitenkin paneuduttiin mietinnössä aika perusteellisestikin, ja hyvä näin. Siinä on tuotu tätä asiaa esiin, ja olen tyytyväinen siihen, että tämä mietintö kuitenkin kirjoitettiin siinä laajuudessa kuin se tehtiin ajatellen asian merkityksellisyyttä. Siitä johtuen ajattelin pitää puheenvuoron myös tässä, koska ajattelen, että olisi jopa erikoista, jos tämä menisi ihan pelkällä nuijan kopautuksella lävitse.
Keskusvastapuolet rahoitusmarkkinoilla ovat selvityskeskuksia, mitkä toteuttavat rahoitusmarkkinoiden osapuolten välisten transaktioiden selvitystä eli nettouttamista, eli he toimivat ostajana jokaiseen myyjään nähden ja myyjänä jokaiseen ostajaan nähden. Nämä rahoitustransaktiot voivat tapahtua esimerkiksi osakkeilla tai johdannaisilla, ja puhutaan hyvin suurista volyymeista, mitä tällaiset keskusvastapuolet hallitsevat.
Sinänsä näille on tarve, koska nämä tuovat rahoitusmarkkinoille tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä ja pystytään paneutumaan siihen riskienhallintaan. Niiden merkitys on korostunut oikeastaan tässä finanssikriisin 2008 jälkeen, koska silloin ajateltiin, että jos tällaiset sopimukset menevät liian pitkälle ikään kuin läpinäkymättömästi niin kutsutuilla OTC-markkinoilla, over-the-counter, eli esimerkiksi erilaisten pankkien välillä kahdenkeskisesti ilman julkista tai tällaista erillistä selvitysmekanismia, silloin riskiä on vaikeampi arvioida. Mutta kun näiden keskusvastapuolten merkitys on korostunut niin paljon, on itse asiassa syntynyt sellainen tilanne, että nämä riskit kerääntyvät todella massiivisestikin näille itse keskusvastapuolille, ja sen takia niiden toimintaa pitää tarkastella myös varsin kriittisesti, ja tähän sisältyviä riskejä. Riskissä ovat tietysti itse keskusvastapuolet ja heidän osakkaansa mutta myös heidän jäsenensä ja palveluja käyttävät tahot, kuten pankit ja sitä kautta myös näiden tahojen asiakkaat, kuten esimerkiksi yritykset, eläkelaitokset, muut finanssialan toimijat ja viime kädessä kansalliset hallitukset ja veronmaksajat.
Nämä keskusvastapuolet ovat systeemisiä toimijoita, ja niihin sisältyy systeemisiä riskejä ja myös nimenomaan rahoitusmarkkinoiden vakauteen liittyviä riskejä. On sinänsä epätodennäköistä, että tällainen riski toteutuu, mutta se pienikin mahdollisuus on olemassa, ja jos se toteutuu, se on hyvin merkittävä. Sen takia on hyvä, että ennalta mietitään, miten toimitaan tällaisten riskien varalta, miten puututaan näiden toimintaan, jotta saadaan rahoitusvakaus säilytettyä ja myös toiminnat jatkumaan ja viime kädessä estettyä se, että tappiot vyöryisivät sitten loppujen lopuksi veronmaksajalle.
Nyt Suomessa ei ole keskusvastapuolta, mutta tietysti meitä kiinnostaa finanssimarkkinoiden toimijoiden ja veronmaksajien ja rahoitusmarkkinoiden stabiliteetin vuoksi tämä toiminta.
Tässä itse esityksessä annetaan tämä kansallinen valvontatehtävä Rahoitusvakausvirastolle ja otetaan käyttöön tämä niin kutsuttu poikkeus eturistiriidoista. Tämä on minun mielestäni ihan perusteltua byrokratian välttämiseksi.
Pari huomiota vielä tähän:
Toinen on se, että itse finanssimarkkinoiden riskien lisäksi täytyy ottaa puheeksi operationaaliset riskit, elikkä ihan toiminnalliset riskit, mitkä voivat korostua esimerkiksi kyberhyökkäysten tapauksessa. Mitä jos tällainen selvitysmekanismi halvaantuisi tietyksi ajaksi? Erilaiset asiantuntijat ovat nostaneet tätä esiin muun muassa Briteissä, missä itse asiassa tätä selvityskeskusvastapuolitoimintaa on hyvinkin paljon. Ja tämä on syy siihen, miksi EU nyt tekee tätä käsittelyä, koska EU näkee varsinkin euromääräisillä instrumenteilla tehtävät toimet systeemisenä riskinä, ja sille, että brexitin jälkeen Lontoolla on niin suuri osuus, halutaan tehdä jotakin, jotta tämä asia säilyy enemmän omissa käsissä.
On hyvä tarkastella kriittisesti keskusvastapuolten asemaa ja toimintaa, hyötyjä ja niiden mahdollisia riskejä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-01-26T18:02:22,2023-01-26T18:08:17,Hyväksytty,1.1
2022_156_152,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_156_153,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joku ehkä saattaa nyt kokea sellaisen déjà-vu-ilmiön, että eikös viime viikolla keskusteltu tästä opintotukilain ja tuloverolain väliaikaisesta muuttamisesta eli niin sanotusta alueellisesta opintotukilainan hyvityksestä. Kyllä, tästä keskusteltiin, edustaja Hanna Huttunen teki lakialoitteen, ja edustaja Hanna Huttusen kanssa suurin piirtein samanaikaisesti ennen joulua olimme tämän asian kanssa liikkeellä.
Niin kuin varmasti muistamme, hallitushan kriisiytyi jälleen kerran tuossa ennen joulua ja siellä pöydässä olevia esityksiä lähdetiin puolin ja toisin vetämään pois, ja yksi näistä esityksistä, joka ehdottomasti olisi ollut hyvä viedä tällä kaudella eteenpäin, on nimenomaisesti juuri tämä opintotukilain ja tuloverolain väliaikainen muuttaminen. Tällä olisi tarkoitus nimenomaan hyvittää opintolainoja niille henkilöille, jotka muuttavat näille tietyille harvan asutuksen alueille. Kun kuulin tästä, että hallitus ei tätä hallituksen esitystä ole viemässä eteenpäin, niin meillä ryhmässä teimme päätöksen, että teemme tämän oman lakialoitteemme tästä, ja tämä on myöskin osa kristillisdemokraattien huomenna julkaistavaa vaaliohjelmaa. Sitten todellakin edustaja Hanna Huttunen oli myöskin pahoillaan siitä, että tämä hallituksen esitys vedettiin pois, ja hän täällä talossakin keräsi ihan ison joukon nimiä. Itsekin lähdin mukaan siihen ja sanoin hänelle, että meillä on todellakin nyt hyvin samanlainen ajatus tästä asiasta, mutta haluan tukea myös tätä sinun aloitettasi, että parempihan se on, että mahdollisimman monta kertaa tätä asiaa täällä talossa vielä nostetaan esille ja viedään eteenpäin, jotta tämä pääsisi toteutumaan.
Meillä Suomessa on tosiaan paljon muuttotappiokuntia, ja on iso haaste tulevaisuudessa se, että asukkaat siellä vähenevät, samoin tietysti vielä sitten se, että meidän on vaikea saada tiettyihin ammatteihin, esimerkiksi terveydenhuoltoalalle henkilöstöä. Yhteinen etu olisi varmasti se, että Suomi pystytään pitämään läpi Suomen asuttuna ja elinvoimaisena. Siinä mielessä olisi järkevää ollut, että olisi jo päästy kokeilemaan tätä hyvitysjärjestelmää. Täällä tosiaankin esimerkiksi sosiaali‑ ja terveydenhuoltoalalla hammaslääkärit, sairaan‑ ja terveydenhoitajat, lähihoitajat, suuhygienistit, farmaseutit, kuulontutkijat, puheterapeutit ja sosiaalihuollon erityisasiantuntijat ja opetuspuolella sitten erityisesti erityisopettajat, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat ovat niitä ammattiryhmiä, joista monta kertaa tuolla niin sanotussa maakuntien Suomessa on pulaa. Juuri tämän työllisyystilanteen ja työntekijöitten saatavuuden parantamiseksi tarvitaan monenlaisia erilaisia toimenpiteitä.
Meillähän Pohjoismaissa, esimerkiksi Norjassa, tehdään hyvin vahvaa aluepolitiikkaa sillä, että pyritään varmistamaan, että myöskin harvan asutuksen alueelle erityisesti esimerkiksi Pohjois-Norjassa saadaan työntekijöitä, ja siellä se toteutetaan erilaisilla palkanlisillä ja myöskin erilaisilla etuuksilla. Katson, että valtiontalouden näkökulmasta tämä malli, jossa lähdettäisiin näihin opintotuen hyvityksiin, voisi olla hyvinkin perusteltu. Tämän lakialoitteen tavoitteena on juurikin tämän alueellisen opintolainahyvityksen kautta vastata tähän työvoiman tarpeeseen. Harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saisivat opintolainansa anteeksi 2 600 euroon vuosittain, ja sitten kun riittävän kauan asutaan tuolla alueella, niin silloin tämä tulisi sitten kokonaisuudessaan hyvitettyä. Elikkä tällä hetkellä, kun katsotaan Pohjoismaihin, siellä on monenlaista erilaista porkkanaa, millä pystytään varmistamaan, että saadaan työntekijöitä eri puolille maata, ja Norja on siinä mielessä yksi tällainen esimerkki, joka olisi meille suomalaisille hyvä seurata.
Mallista tehty esiselvitys valmistui tammikuussa, ja se myöskin puolsi tätä asian kokeilua, mutta valitettavasti sitten hallitus tästä asiasta riitautui ja ei vienyt tätä eteenpäin. Toivon, että tämän kristillisdemokraattisen ryhmän tekemän lakialoitteen kohtalo olisi se, että tämä ainakin nyt tässä vaiheessa vaalikautta herättäisi vielä keskustelua ja että voisimme yhdessä viedä tätä asiaa eteenpäin edustaja Hanna Huttusen lakialoitteen kanssa. Toivottavasti saadaan maahan semmoinen hallitus, joka ymmärtää, että meidän on tärkeää pitää huolta siitä, että koko maa pysyy asuttuna ja että ihmiset saavat asua siellä, missä haluavat, ja meillä löytyy myöskin palveluja ja tarvittavaa työvoimaa eri puolilta Suomea. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-26T18:08:53,2023-01-26T18:14:08,Hyväksytty,1.1
2022_156_154,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_155,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Essayahille tästä tärkeästä lakialoitteesta.
Maaseutumaisten alueiden työvoimapula ja pärjääminen huolettavat laajasti, ja uhkakuvat on tunnistettu. On edelleen todettava, että oli erittäin kova takaisku Itä‑ ja Pohjois-Suomelle, ettei hallitus saanut edistettyä alueellista opintolainahyvityskokeilua tällä vaalikaudella, vaikka asiassa piti olla parlamentaarinen yhteisymmärrys.
Monella nuorella aikuisella kaipuu kotiseudulle on suurta, mutta paluumuutto ei ole välttämättä tarpeeksi kannustavaa tai muuten mahdollista. Etelä-Suomen imu on kovaa etenkin opiskelupaikkojen keskittymisen vuoksi ja palvelutarjonta toki aivan toista luokkaa muutenkin kuin pohjoisessa. Samaan aikaan maaseudulla on työvoimapulaa aloilla, jotka ovat koko Suomen viennin ja pärjäämisenkin kannalta elintärkeitä. Pulaa on myös sosiaali‑ ja terveysalan sekä opetusalan henkilöstöstä. Itä‑ ja Pohjois-Suomen asuttuna pitämisessä on myös omat turvallisuuspoliittiset näkökulmansa.
Itä‑ ja Pohjois-Suomesta etelämpään opiskelujen perässä muuttaneen nuoren aikuisen turvaverkot ja kotiseutu sijaitsevat useasti siellä kotipaikkakunnilla maaseudulla. Turvaverkot eli esimerkiksi omat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset ovat taas tärkeitä perheen perustamisen näkökulmasta. Kun nuorella perheellä on esimerkiksi isovanhemmat lähellä, myös arki sujuvoituu ja lapsien hoidossa on mukana useita aikuisia. Muutto takaisin kotiseudulle voisi siis parhaimmillaan parantaa syntyvyyttä, ja sitä kautta palvelut pystyttäisiin kunnissa järjestämään, kun alueelle muuttaisi työssäkäyviä nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Se olisi positiivinen itseään ruokkiva kierre. Ei ole Suomen etu, että maaseutu tyhjenee eikä palveluita pystytä järjestämään. Kuten perussuomalaisten tuoreessa maaseutupoliittisessa ohjelmassakin todetaan, tärkeintä on, että koko Suomi pärjää.
Arvoisa puhemies! Harvaan asuttuja alueita koskevan opintolainahyvityksen lisäksi tarvitaan tietenkin myös muita toimia, mutta vähintään kokeilu siitä on saatava seuraavaan hallitusohjelmaan. Keskustelua muista toimista on jatkettava ja tietenkin on myös pantava toimeen. On olennaista kehittää monin eri tavoin maaseutua, sen saavutettavuutta ja esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-26T18:14:08,2023-01-26T18:16:40,Hyväksytty,1.1
2022_156_156,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_157,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä alueellista opintolainahyvitystä perustellaan työvoimapulaan vastaamisella. Tämä argumentti ei kerta kaikkiaan ole uskottava. Se unohtaa sen, että työvoimapula ei koske vain syrjäseutuja vaan mitä suurimmissa määrin myös kasvukeskuksia. Malli entisestään syventäisi työvoimapulaa kasvukeskuksissa esimerkiksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon sektoreilla.
Alueellinen opintolainahyvitys on epätasa-arvoistava. Opintolainahyvityksen on kohdeltava jokaista opiskelijaa yhdenvertaisesti, eikä siitä saa tulla aluepolitiikan väline. Opintolaina ja opintolainahyvitys ovat koulutuspolitiikan välineitä. Koko opintotuen ja opintolainan tarkoitus on turvata opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa. Tarkoitus on turvata jokaiselle suomalaiselle tasa-arvoinen mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin omat kyvyt ja ahkeruus vievät, ja opiskelumahdollisuudet eivät saa riippua opiskelijan taustasta tai varallisuudesta. Opiskelijoita ei saa asettaa epätasa-arvoiseen asemaan. Tämä ehdotettu alueellinen opintolainahyvitys kohtelisi opiskelijoita epätasa-arvoisesti niin asuinpaikan kuin opiskelualan mukaan. On nimittäin useita aloja, joilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta työllistyä minnepäin maata tahansa, vaikka sitten muuttohaluja löytyisikin tai halua hyödyntää tätä hyvitystä. On myös huomattava, että Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto ovat suhtautuneet erittäin kriittisesti alueelliseen opintolainahyvitykseen.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä sitä, että meillä Suomessa — kun olemme pieni maa, jonka menestys maailmalla perustuu korkeaan osaamiseen ja siihen, että jokaisella taustasta riippumatta on mahdollisuus opiskella — pidetään opintotuki ja opintolaina nimenomaan koulutuspolitiikan välineenä, ei tehdä siitä aluepolitiikan välinettä.
Ja mitä tulee opintotukeen yleensä, niin kannatan sitä, että ensi vaalikaudella — mielellään jo ensi vaalikaudella — tehdään opintotuelle kokonaisuudistus, niin että se palvelee tätä tarkoitustaan mahdollisimman hyvin, ja että samalla myös tarkastellaan edelleen sitä, onko meillä varaa parantaa opiskelijoiden edellytyksiä tehdä töitä entisestään tulorajoja korottamalla, vaikkakin oli hyvä, että hallitus nyt viimein tuli kokoomuksen linjoille ja korotti niitä tulorajoja pysyvästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-01-26T18:16:40,2023-01-26T18:19:59,Hyväksytty,1.1
2022_156_158,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_159,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me emme pysty pitämään koko Suomea asuttuna, mutta me pystymme vahvasti vaikuttamaan siihen, että koko Suomi on asumiskelpoinen. Ja asumiskelpoisuuden yhtenä edellytyksenä on se, että siellä on riittävät julkiset peruspalvelut. Tällä hetkellä ja viime vuosina, tälläkin vaalikaudella, tämä tilanne on mennyt voimakkaasti huonompaan suuntaan. Meillä on yhä laajempia alueita, joissa asumisen perusedellytykset ovat menneet niin alas, että ihmisillä ei ole jokapäiväistä turvaa. On alueita, joilla ei ole yhtään lääkäriä, ei ole ensimmäistäkään pätevää opettajaa, ei ehkä pätevää kotisairaanhoitajaa. Kun tätä tilannetta vertaa eteläisen Suomen palveluverkkoon, niin olemme aivan eri maailmassa kuin mistä tuossa äskeisessä puheenvuorossa edustaja Vikman puhui. Eteläisessä ja Ruuhka-Suomessa on yksityisiä palveluja, on monenlaisia mahdollisuuksia ihmisillä saada niitä, mutta meillä on todellakin laajoja alueita, joilla ei niitä enää ole. Siksi on viimeinen hetki tähän asiaan tarttua ja etsiä ratkaisuja, joilla voitaisiin tilannetta korjata.
Täällä on mainittu, että Norjassa on erilaisia malleja. Muistan, että täällä itsekin olen puhunut joskus 20—30 vuotta sitten, ja moni muukin, Norjan aluepoliittisista tukimuodoista. Siellä on syrjäseutulisää, verohelpotuksia ja sitten myös tällaista opintolainan hyvitys‑ tai anteeksiantojärjestelmää ja vastaavia tekijöitä. Saattaa olla jopa lapsilisäporrastuksia ja niiden tyyppisiä. Näitä ei ole Suomessa haluttu ottaa edes kokeiluun puhumattakaan pysyvästä järjestelmästä. Nyt on syytä selvittää ja seuraavan hallituksen vakavasti suhtautua tähän, että nämä otettaisiin esille ja mahdollisuudet käytettäisiin.
Arvoisa puhemies! En nyt ole ihan tietoinen siitä, mitä nykyisen hallituksen ohjelmassa tästä asiasta sanotaan, kun oletan, että keskusta, joka luopui tuosta tavoitteesta jokin aika sitten tämän asian hoitamisessa, sai sinne hallitusohjelmaan 11 tavoitettaan. Kun puolueella oli kuulemma 10 vaatimusta, niin 11 meni läpi, kun Rinne silloin otti kaiken, mitä toivottiin, ja sai näin hallituksen pystyyn suurena toiveiden tynnyrinä ilman rahoitusta juuri mihinkään — velalla hoidettu kaikki. Ehkä edustaja Ovaska voi kertoa, onko tämä keskustalle tärkeä asia ja onko tämä hallitusohjelman mukainen asia.
Arvoisa puhemies! Kannatan siis lämpimästi, että tätä asiaa viedään eteenpäin. Nyt olemme siinä vaiheessa vaalikautta, ettemme enää tätä pysty toteuttamaan. Mutta tämä lakialoite ja edustaja Huttusen lakialoite, joka oli taannoin käsittelyssä, ovat arvokkaita asioita nostamaan keskustelun esille, ja niin toivon, että tämä opintolainan alueellinen hyvitysjärjestelmä voisi olla jatkossa yhtenä keinona turvata ja parantaa ja osittain jopa palauttaa keskeisiä julkisia palveluita noille alueelle, jotka taantuvat ja jotka ovat tällä kaudella kärsineet hallituksen olemattomasta ja erittäin huonosta aluepolitiikasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-26T18:20:02,2023-01-26T18:24:30,Hyväksytty,1.1
2022_156_160,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Ovaska, ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_161,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on tehnyt pääosin hyvää aluepolitiikkaa, ja tämäkin oli siinä tavoitteena, mutta hallituksen sisäisten erimielisyyksien takia — niin kuin edustaja Essayah täällä hyvin totesi — tämä keskustan tavoite jäi toteutumatta. Voin sanoa, että siellä oli sellaisia asioita, että jos tämä olisi hyväksytty, niin siellä olisi tullut vahingollisia asioita Suomelle taloudellisesti ja erityisesti, taisi olla, tuonne yrittäjäpuolelle, joten katsoimme tässä tilanteessa, että on järkevämpää panostaa suomalaiseen yrittäjyyteen ja meidän kansantalouteen ja tätä sitten jättää seuraavalle hallitukselle. Tämä esityshän sai silloin lähtölaukauksensa harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän työstä. Se oli käsittääkseni siellä ihan yksimielisesti hyväksytty, ja siksi sillä on hyvin laaja tuki.
Minusta edustaja Vikman puhui vähän väheksyvästi näistä syrjäseuduista ja siitä, miten pitäisi vastata siihen pulaan, mikä siellä nyt työvoimasta on. [Sofia Vikman: Täsmentäkää!] Jos ajatellaan, että meillä on oikeasti alueita, kuntia, joissa esimerkiksi on muutama iso työllistäjä, missä ei synny lapsia ja missä ei ole välttämättä toisen asteen koulutustakaan ihan siinä omassa kunnassa mutta missä on hyvin vahvat perinteet ja työllistäviä yrityksiä, niin silloin tarvitaan erilaisia työkaluja sen työvoiman houkuttelemiseen. Silloin meidän pitäisi hakea yhdessä keinoja eikä vain todeta niin, että väestö keskittyy ja se on tosiasia ja eletään sen mukaan. Minun mielestäni autetaan yrityksiä ja yritetään miettiä heidän kanssaan yhteistyössä, miten pystytään esimerkiksi oppisopimuksella tai muilla tavoilla sitten tukemaan ja hommaamaan työvoimaa.
Mutta sanon sen, että eihän tässä voida myöskään ajatella harvaan asuttuja alueita vain sillä tavalla, että ne ovat kaukana jostakin keskuskaupungeista. Kyllä meillä ihan sama työvoimapula on esimerkiksi tuolla Pirkanmaalla keskuskaupungissa, niin kuin täällä on todettu, mutta se on myös keskuskaupunkien ulkopuolella. Kun ajatellaan, että lähdetään tuolla Pirkanmaalla sivummalle, niin siellä väki vähenee ja yritysten tarve on todellinen.
Mielestäni seuraavan hallituksen on nyt ennen kaikkea puututtava tähän ongelmaan. Siinä on sitten mietittävä kaikki keinot, miten saadaan työvoimaa ja osaajia kotimaasta ja miten heitä sitten saadaan houkuteltua myös ulkomailta. Erilaisia kokeiluja kannattaa mielestäni tehdä, ja kiitänkin edustaja Essayahia tästä lakialoitteesta, koska ilman tällaisia avauksia me laitetaan hanskat tiskiin ja ajatellaan, että mennään vaan maailmanmenon mukana — vaan ei: meillä pitää olla myös lainsäätäjänä kykyä esittää avauksia, jotka tukevat sitä paikallista elinkeinoelämää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-01-26T18:24:32,2023-01-26T18:27:25,Hyväksytty,1.1
2022_156_162,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_163,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kiitoksia kollegoille, jotka ovat pääosin tukeneet tätä aloitetta. Kyllä ajattelen, niin kuin edustaja Ovaska tuossa sanoi, että siis se työvoimapula on tosiasia ihan joka puolella Suomea, mutta ei kannata väheksyä sitä, etteikö meidän pitäisi sitä työvoimapulaa ottaa myöskin siellä harvemman asutuksen Suomessa tosissaan. Ja usein on juuri näin, niin kuin edustaja Ovaska kuvasi, että siellä saattaa olla esimerkiksi jonkun tietyn alan vahva työllistäjä, ja sitten tullaan näihin puolisotyöpaikkoihin ja siihen houkuttelevuuteen siirtyä sinne alueelle perheinä ja asettautua asumaan. Varmasti kaikkia tällaisia erilaisia porkkanoita on järkevää yrittää kehittää ja miettiä sitä, mikä varmistaisi sen, että meillä todellakin sitten ne yritykset, jotka siellä ovat, saavat monipuolisesti ja hyvin työvoimaa.
Tämän historiasta sen verran totean, että ihan tämän vaalikauden alkupuolella tein tästä kirjallisen kysymyksen. Olin lukenut siitä Norjan opintotukimallista ja siitä hyvitysmallista siellä ja tein siitä kirjallisen kysymyksen, ja silloinen opetusministeri Kurvinen oli sitten vastaamassa siihen ja totesi, että tämähän kuulostaa hyvältä idealta ja tätä varmasti kannattaa selvittää. Sitten tosiaan tämä parlamentaarinen työryhmä, joka on myöskin tuonut tämän asian yksimielisesti ja halunnut tätä lähteä edistämään, on ollut tässä takana, ja siinä mielessä jotenkin toivon, että voi kun tämä nyt tosiaankin vaikka kokeiluluontoisena lähtisi menemään, ja minä en usko, että me hävittäisiin Suomena siinä yhtään mitään, jos me lähdettäisiin viemään tätä asiaa eteenpäin ja katsottaisiin, millä tavalla se tietyillä alueilla toimii.
Ylipäätänsä ajattelen aluepolitiikasta, että on tietyllä tavalla vähän sellaista vanhanaikaista aluepolitiikkaa lähteä siitä, että kannetaan jotakin rahoitusta tai jotain muuta jollekin alueelle, vaan tulisi lähteä mieluumminkin siitä, että siellä alueella on ne potentiaalit olemassa ja sitten yritetään erilaisilla insentiiveillä näitä potentiaaleja lähteä nostamaan, ja tulisi huomioida se, että siellä on niitä hyviä ja isoja vahvuuksia, ja pitää huoli, että esimerkiksi juurikin alueen työpaikat täyttyvät ja että eri puolilla Suomea meillä on mahdollisuus saada palveluita.
Edustaja Kankaanniemi sanoi myöskin hyvin viisaasti, että emme me voi pitää koko Suomea asuttuna vaan mahdollistaa sen asumisen. Tänä päivänä tuntuu haja-asutusalueilla juuri se, että ne ihan perustavaa laatua olevat palvelut kun karkaavat sieltä, niin ihmisillä ei ole ikään kuin sitä mahdollisuutta asettautua, heiltä viedään ne tärkeimmät arjen palvelut, ja siksi kaikkia näitä tällaisia kokeiluja minun mielestäni olisi järkevää viedä eteenpäin.
Äskeisessä kohdassa, kun puhuimme tuosta Valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksesta tai siitä annetusta mietinnöstä, olimme kovinkin suopeita kokeilukulttuurille, niin miksipä ei myöskin tässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-26T18:27:25,2023-01-26T18:30:33,Hyväksytty,1.1
2022_156_164,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_165,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nähdäkseni tässä keskustelussa kukaan ei ole puolella sanallakaan väheksynyt harvaan asuttujen alueiden ongelmia. Senpä takia tämä keskustelu on varmasti hedelmällisempää, jos edustaja Ovaskakaan ei vääristele muiden edustajien sanomista. Se, mitä totesin, on kiistaton fakta, eli työvoimapula ei koske vain syrjäseutuja vaan mitä suurimmassa määrin myös kasvukeskuksia. Jos katsotaan esimerkiksi sosiaali‑ ja terveydenhuollon alaa ja viimeisimpiä otsikoita lähiajoilta liittyen osaajapulaan, niin tätä faktaa kai kukaan ei voi kiistää. Se ei väheksy syrjäseutujen asiaa millään tavalla.
Mutta mitä tulee opintotukeen, niin pidetään se koulutuspolitiikan välineenä, ei laiteta opiskelijoita keskenään eriarvoiseen asemaan ja kunnioitetaan myös Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen opiskelijakuntien liiton näkemyksiä, jotka koulutuspoliittisesta näkökulmasta ovat suhtautuneet hyvin kriittisesti tähän alueelliseen opintolainahyvitykseen.
Ja mitä tulee sitten harvaan asuttujen alueiden asiaan, niin meillä on varmasti monia muita toimivia keinoja huolehtia näiden alueiden elinvoimasta ja ruokkia sitä, että nämä alueet pystyvät hyödyntämään omia mahdollisuuksiaan, mutta ei tehdä sitä suomalaisen koulutuspolitiikan kustannuksella ja laittamalla opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Kuten sanottu, tämä alueellinen opintolainahyvitys kohtelisi opiskelijoita epätasa-arvoisesti niin asuinpaikan kuin opiskelualan mukaan, koska on useita aloja, joilla ei ole edes teoriassa mahdollisuutta työllistyä ja muuttaa minnepäin Suomea tahansa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-01-26T18:30:34,2023-01-26T18:32:47,Hyväksytty,1.1
2022_156_166,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_167,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sikäli kun olen tietoja vuosien mittaan Norjasta saanut, niin siellä kokemukset näistä tämäntyyppisistä houkuttimista ja kannustimista ovat toimineet varsin hyvin ja tehokkaasti. Pohjois-Norja, Ruijan alue, on pystynyt pitämään yhteiskuntaa ja julkisia palveluja yllä. No, joku voi sanoa, että Norja on niin rikas maa, että sillä on kaikkeen varaa, ja näinkin tietysti on, mutta ei meilläkään ole kyllä todellisuudessa varaa päästää laajoja alueita tyhjenemään. Se on turvallisuuskysymys: ihan ulkopoliittisesti tai turvallisuuspoliittisesti on tärkeää, että maa on asuttuna. Se on luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta erittäin tärkeää, ja on oikeudenmukaista niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat sinne syntyneet ja siellä elävät, että he saavat julkiset peruspalvelut, jotka nyt ovat äärimmäisen uhattuina juuri sen tähden, että työvoimapula koettelee ainoita palvelupisteitä näillä alueilla — tai siis työvoimaa, jota ei siellä ole sen jälkeen yhtään — ja se on iso kysymys, ja näitä toivoisin kokoomuksenkin miettivän, jos kokoomuksella vielä turvallisuus‑ ja luonnonvara‑ ja työllisyys‑ ja yrittäjyysnäkemykset ovat suomalaisten puolella eivätkä vain jossakin Brysselin byrokratiassa.
Arvoisa puhemies! Vielä kolmas huomio: Edustaja Ovaskalta kyllä kysyn, miksi te annoitte juuri tässä asiassa periksi hallituksessa ja totesitte jotakin jostakin muusta, minkä sitten saitte ikään kuin turvattua ja joka ymmärtääkseni oli aika lailla tätä etelän hyväosaisten etua painottavaa toimintaa. Miksi juuri tämä Pohjois‑, Itä‑ ja Keski-Suomen ja myös Pirkanmaan reuna-alueille tärkeä asia sai mennä ja jäädä hoitamatta?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-26T18:32:49,2023-01-26T18:35:12,Hyväksytty,1.1
2022_156_168,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_169,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 92 §:n väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 77/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Siellä taisivat olla nämä arvonnousuverot ja kaikki muut samoissa paketeissa, mistä olisi ollut vain enemmän hallinnollista taakkaa ja kustannuksia valtiolle, eli hyvä, että ne sieltä pöydältä otettiin pois. Muuten edustaja Kankaanniemi oli puheenvuorossaan täysin oikeassa kyllä, eli allekirjoitan noita esimerkkejä Norjasta.
Ehkä kokoomuksen suuntaan sanoisin vain sen, että toivoisin, että teidän puolueeltanne tulisi painokkaammin puheenvuoroja myös syrjäseutujen puolesta, että kehitetään sitä opiskelua siellä, kehitetään työpaikkoja, panostetaan elinvoimaan myös kaupunkiseutujen ulkopuolella.
Täällä mainittiin esimerkiksi opintotuen kokonaisuudistus, jota kokoomus haluaa ensi vaalikaudella toteuttaa. Mehän tiedämme, että kokoomuksen opintotukiuudistukset ovat olleet aina leikkauksia opintotukeen ja siirtymistä lainapainotteisuuteen. [Sofia Vikman: Ei pidä paikkaansa!] Eli tätä suomalaiset opiskelijat seuraavalla vaalikaudella saavat, jos kokoomuksesta tulee pääministeripuolue.
Toivon, että kokoomus sitten tekisi sitä järkevää aluepolitiikkaa esimerkiksi panostamalla liikenteeseen syrjäseuduilla ja teiden kunnossapitoon. Tässä ehkä hiukan kiritystä tuolle gallupjohtajalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+5.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-01-26T18:35:14,2023-01-26T18:36:36,Hyväksytty,1.1
2022_156_170,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_156_171,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun minä laadin tätä lakialoitetta, niin minä pohdin, mitenkä minä saisin kollegat havahtumaan tähän olemassa olevaan tilanteeseen, ja lähetin kaikille sähköpostiviestin, jonka aloitin niin, että ennen kuin teette päätöksen siitä, että ette allekirjoita aloitetta, niin pyydän teitä kuuntelemaan Ammattina rikos ‑podcastin 12. jakson. Siinä, arvon edustajat, olisitte päässeet kuulemaan poliisin nauhoittaman täysin autenttisen keskustelun, jossa rikollinen vie vanhukselta pankkitunnukset ja sitä kautta rahat. Arvelin myös, että koska tässä lukee ”virkavallan anastus”, niin erityisesti vihreät ja vasemmisto varmasti jättävät tämän aloitteen allekirjoittamatta, mutta olin hieman pettynyt, että tämä vanhusten asia ei saanut kannatusta oikeastaan muilta kuin muutamalta kokoomusedustajalta ja perussuomalaisedustajalta.
Aloite on siis rikoslain, 39/1889, 16 luvun 9 §:n muuttamisesta siten, että enimmäisrangaistus virkavallan anastusrikoksesta korotetaan kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen vankeutta. Lisäksi esitetään lisättäväksi sanotun 16 luvun 9 a §:ään uusi säännös törkeästä virkavallan anastuksesta, jonka rangaistusasteikko olisi kahdesta vuodesta neljään vuoteen vankeutta. Lisäksi lakialoitteessa esitetään teknisenä muutoksena nykyisen lähestymiskieltoa koskevan 16 luvun 9 a §:n uudelleennumerointia 9 b §:ksi.
Tällä lakialoitteella pyritään tietysti ennalta estämään jatkuvasti yleistyneitä virkavallan anastusrikoksia. Lisäksi aloitteen tarkoitus on osoittaa yhteiskunnan paheksuntaa ja estää ihmisten luottamuksen rapautumista oikeusvaltioon ja viranomaisiin. Mutta ennen kaikkea tällä pyritään vaikuttamaan siihen, että täysin häikäilemättömät, vailla omaatuntoa ja minkäännäköistä eettistä käsitystä olevat rosvot eivät esiintyisi enää niin hanakasti poliisina ja asettaisi meidän heikoimmassa asemassa olevia ikäihmisiä, vanhuksia, sellaisen valintatilanteen eteen, jossa heidän täytyy pohtia sitä, luottavatko he viranomaiseen eli poliisin vai luottavatko he pankkiin. Tässä rikosmuodossa tämä virkamiehenä eli poliisina esiintyminen on välttämätön edellytys sen petoksen onnistumiselle.
Me olemme tehneet vuosien varrella hyvin paljon tämän asian eteen. Media on ollut vähän joka vuosi äänessä tästä asiasta, ja siitä huolimatta nämä rikokset vain ja ainoastaan lisääntyvät. Viime vuoden tilasto on aika karsea, sillä vuonna 22 näitä rikoksia tehtiin 1 063 kappaletta. Edellisvuoteen verrattuna siinä on 815 kappaletta nousua.
Näitten rikosten teon tarkenne kertoo hieman siitä, mistä on kysymys. Teon tarkenteessa nimittäin todetaan: ”Toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä.” — Eli näitä oli 115. Sitten ”toista erehdyttääkseen muuten esiintyy virkatehtävässä olevana julkista valtaa käyttävänä virkamiehenä” — 948 kappaletta. Erityisesti tämä jälkimmäinen osoittaa sen, että nämä ovat niitä petoksia ja petoksen yrityksiä. Tämä on perheytynyttä rikollisuutta, tämä on järjestäytynyttä rikollisuutta, ja tätä tekee hyvin pieni joukko ihmisiä, jotka tekevät sitä jopa vankilassa istuessaan.
Tämän vuoksi olisi äärimmäisen tärkeää, että tämä välttämätön esirikos arvostettaisiin huomattavasti kovemmin rangaistavaksi ja siihen säädettäisiin tuo törkeä tekomuoto, ja se törkeä tekomuotohan kuuluu näin: ”Jos virkavallan anastuksessa hankitaan itselle tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä ja virkavallan anastus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä virkavallan anastuksesta vankeuteen vähintään kahdeksi vuodeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.” Meillä on törkeässä petoksessa tämä sama rangaistusmaksimi, mutta tämmöisen aika typerän laskentakaavan mukaisesti nämä törkeät tekomuodot jäävät täyttymättä. Yleensä menee niin, että jos on tietyn rahamäärän alle, niin silloin syyttäjät ja tuomioistuin katsovat, että tämä nyt on tavallinen petos. Tosiasiassa on niin, että jos eläkeläinen menettää sen viimeisen tuhat euroaan, jonka hän on juuri saanut eläkettä, niin se on ihan yhtä törkeätä kuin jos sellaiselta eläkeläiseltä, joka on säästänyt 50 000, menevät ne kaikki säästöt.
Toivon, että tämä lakialoite edistyy ja tämä kovakorvainen eduskunta myöskin kääntyy oikean asian puolelle. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-26T18:36:00,2023-01-26T18:43:00,Hyväksytty,1.1
2022_156_172,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_173,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kinnunen lakialoitteellaan nostaa esiin tärkeän asian — erityisesti ikääntyvä väestö tulee alttiiksi edustaja Kinnusen kuvaaman kaltaisille rikoksille. On tärkeää, että tämän lakialoitteen hengessä annettaisiin viesti siitä, että viranomaisena esiintyminen on erittäin tuomittavaa, ja tällä aloitteella myös halutaan parantaa uhrien asemaa. Toivottavasti tässäkin vaiheessa vaalikautta tämä aloite onnistuu nostamaan tärkeän asia esiin ja johtaisi siihen, että tähän asiaan puututtaisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-01-26T18:44:01,2023-01-26T18:44:46,Hyväksytty,1.1
2022_156_174,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_175,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän edustaja Jari Kinnusta tästä aloitteesta, jota en huomannut allekirjoittaa, kun se oli allekirjoitettavana. Hän kyllä hyvin sitä markkinoi ja selvitti, miten tärkeä asia on kysymyksessä.
Olin lakivaliokunnan jäsenenä — taisin olla puolitoista kautta — vuosituhannen vaihteen aikoihin, ja sinä aikana tehtiin rikoslain kokonaisuudistus kolmessa osassa. Olin ainakin kahta niistä osista käsittelemässä. Muistelen, että tämä asia ei tullut silloin mitenkään erityisesti esille. Toki uudistukset olivat valtavan isoja ja monipuolisia, niin että siellä moni muukin asia jäi varmaan liian vähälle huomiolle, mutta teen siitä, että se ei noussut esille, sen johtopäätöksen, että tämä ongelma ei silloin vielä ollut niin akuutti ja vakava kuin mitä edustaja Kinnunen tuossa puheenvuorossaankin esiin toi esimerkiksi näitten tapausten lukumäärästä viime vuodelta, vai oliko se toissa vuodelta? Eli tämä on tullut hyvin akuutiksi, ja siksi tämä lakialoite on todella tärkeä. Toivon, että seuraava hallitus ja eduskunta sen sitten toteuttavat, kun se nyt tietysti jää ajan puutteen vuoksi käsittelyä vaille.
Arvoisa puhemies! Meillä väestö ikääntyy nopeaa vauhtia. Meillä on jo ilmeisesti puolitoista miljoonaa eläkeläistä, ja määrä nousee hyvää vauhtia yhä suuremmaksi. Tosin kuolleisuuttakin nyt tapahtuu paljon, mutta siitä huolimatta on odotettavissa, että ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja sen myötä lisääntyy myös rikollisten toiminta tällä tavalla, mitä tässä kuvataan. Siksi on erittäin tärkeää, että tähän vakavasti puututaan ja asia korjataan niin pian kuin mahdollista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-26T18:44:48,2023-01-26T18:47:00,Hyväksytty,1.1
2022_156_176,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_177,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On erittäin suositeltavaa, että tällainen lakialoite saadaan voimaan. Niin edustaja Kinnusella kuin itsellä, meillä molemmilla, on poliisitausta, ja olemme valitettavan usein törmänneet tähän ongelmaan. Tässä on vaan se asia takana, kuten edustaja Kinnunen sanoi, että näitä tekoja tehdään jopa vankilasta käsin. Elikkä nämä tekijät eivät periaatteessa kyllä välttämättä välitä yhtään mitään siitä, lisääntyykö tuomion määrä. Ja valitettavasti meillä myöskin oikeuskäytännössä hiljattainkin on saanut todeta, että kun joku tekijä on tarpeeksi tehnyt tekoja, niin jätetään jo tekoon tuomitsematta, kun on ennestään paljon tuomioita. Tämä on aika ikävä piirre tässä oikeusjärjestelmässä. Ei näin saisi mielestäni olla. Tietysti on ihan hyvä, jos tässä otetaan törkeä tekomuoto ja lisätään sitä kautta rangaistuksen määrää, mutta tällä kohtaa olisin myöskin semmoista suosittamassa, että meidän senioriväestölle, jotka näiden kohteeksi joutuvat, valistuksen määrää olisi lisättävä. Aika usein poliisi varoittaa tällaisista tekomuodoista, yrittää tuolla julkisuudessa saada tietoa tästä asiasta eteenpäin. Toivon todella, että tätä valistuspuolta myöskin seniorikansalaisille pystyttäisiin tuomaan enemmän esille, ettei mentäisi tämmöisiin niin sanottuihin halpoihin temppuihin, minkä seurauksena sitten menevät loputkin rahat, mitä vielä mahdollisesti on ihmisellä jäljellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-01-26T18:47:02,2023-01-26T18:48:47,Hyväksytty,1.1
2022_156_178,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_156_179,156/2022,2023-01-26,15.59,18.50,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi rikoslain 16 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 82/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tässähän on ollut valistuskampanjaa, ja ongelmahan on siinä se, että se on poliisin hoidettavaa jalkatyötä ja se ei vaan yksinkertaisesti näillä resursseilla onnistu. Se laaja mediahuomio, mitä nämä ovat saaneet, ei onnistu. Jostakin kumman syystä tämä meidän tietty uhriryhmä ei joko seuraa tai huomaa tätä asiaa, ja sen vuoksi meidän täytyisi pystyä vetoamaan lähiomaisiin, mikäli sellaisia on.
Nämä suoranaiset rahanmenettäjäuhrit eivät ole ainoita. Tämä organisoitu rikollisryhmä käyttää hyväkseen myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia elikkä addikteja ottamalla heitä näitten pankkiautomaateilla tapahtuvien rahannostojen tekijöiksi. Koska pankkiautomaateilla on kamerat, nämä ihmiset jäävät aina kiinni. Heidät voidaan uhrata, ja rahat lähtevät sitten sinne yläpäähän. Eli tämä on aika monisyinen ja kompleksinen rikostapa. — Jos nyt nämä tekijät siellä vankilassa tätä istuntoa katselevat, niin terveisiä sinne vaan, että yritetään teitä hillitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_156+2022+6.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-01-26T18:48:49,2023-01-26T18:50:19,Hyväksytty,1.1
2022_157_1,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2021>>>Kertomus  K 22/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 35/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 35/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 25.1.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Veikko Vallin Minna Reijosen kannattamana tehnyt perusteluja koskevan ehdotuksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_157_2,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_157_3,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! [Hälinää]
[Puhemies Matti Vanhanen:  Hetkinen! — Pyydän sellaista hiljaisuutta, että edustaja kuulee oman äänensä. — Olkaa hyvä.] Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys, joka koskee kuumennettavia tupakkatuotteita. Tämä on EU-lainsäädäntöä, direktiivi, joka on tuotu, ja niin kuin valiokunta toteaa, esityksen tavoitteena on rajoittaa sitä, että nämä kuumennettavat tupakkatuotteet leviäisivät Suomeen. Niitä ei tällä hetkellä ainakaan laajasti ole täällä Suomen markkinoilla, ja tällä tavoitellaan sitä, että niiden tuloa myös pystyttäisiin hidastamaan ja estämään niiden houkuttelevuuden lisäämistä esimerkiksi mentolin, suklaan tai vaniljan kaltaisilla makuaineilla.
Itse pidän hyvänä sitä, että tehdään toimenpiteitä sen eteen, että Suomesta tulisi savuton. Muistan, kuinka aikanaan ravintoloissa sai tupakoida, ja kun siitä luovuttiin, niin se aiheutti jonkin aikaa vähän ihmetystä ja harmitusta, mutta en kyllä tiedä, että tänä päivänä juuri kukaan enää kaipaisi, että pitäisi voida baaritiskillä polttaa tai ruuan jälkeen ruokapöydässä polttaa. Näitä uudistuksia on tehty, ja ne ovat vieneet Suomea hyvään suuntaan. Tavoite laajasti on ollut se, että Suomi voisi olla savuton vuoteen 2030 mennessä.
On totta, että tupakkatuotteet vahingoittavat koko elimistöä. Arviolta lähes 5 000 suomalaista kuolee tupakan aiheuttamiin sairauksiin, ja joka kolmas syöpäkuolema on tupakan aiheuttama ja joka viides sydän‑ ja verenkiertoelinten sairaus aiheutuu tupakoinnista. Keskimäärin tupakointi lyhentää elämää kahdeksan vuotta. Tupakointi on myös monien sairauksien riskitekijä ja pahentaa jo todennettuja sairauksia. Vuodessa tupakkasairauksien hoitoon käytetään vähintään yhden keskussairaalan työpanos.
Siitä, miten isot kustannukset kaiken kaikkiaan tähän menee: Tupakoinnin aiheuttama kustannus vuonna 2015 tehdyn THL:n selvityksen mukaan oli vajaa 300 miljoonaa — välittömiä, lisääntyneestä palvelujen käytöstä johtuvia kustannuksia arvioitiin silloin olevan tämän verran. Niistä suurin osa syntyi terveydenhuollossa ja lääkekustannuksissa, ja suorat terveydenhuollon kustannukset olivat noin 277 miljoonaa euroa vuodessa. Summa vastaa reilun 240 000 asukkaan kaupungin kaikkia erikoissairaanhoidon vuosikustannuksia.
Tupakan vaikutukset ovat siis erittäin suuria, ja kiitos hallitukselle toimista ja EU:lle toimista, että tupakoinnista ja sen kautta tupakoinnin haitoista ja myös kustannuksista päästään eroon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-01-27T13:02:23,2023-01-27T13:05:34,Hyväksytty,1.1
2022_157_4,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_5,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"P Arvoisa herra puhemies! Suomi on vuosien saatossa pyrkinyt olemaan etulinjassa tupakoinnin vähentämisessä. Luulen, että Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa, joka asetti konkreettisen vuosiluvun, jolloin niin sanottu savuttomuus voisi toteutua. Valitettavasti Suomi ei ole pysynyt kärjen vauhdissa kunnolla mukana. Esimerkiksi Meksikossa on aivan äskettäin säädetty rajuja tupakoinnin rajoittamiseen tähtääviä lakeja, ja tiedämme, että esimerkiksi Uusi-Seelanti on näissä asioissa hyvin edistyksellinen.
Tälläkin vaalikaudella on toki tupakkalainsäädäntöä kiristetty, ja kiitos siitä hallitukselle, mutta siinä yhteydessä valitettavasti esimerkiksi parveketupakoinnin rajoittaminen, josta olisi paljon iloa ja hyötyä monille kerrostaloasukkaille, jäi kuitenkin laista pois.
Toinen asia on tupakan hinta. Mehän tiedämme, että hinta — ja tietysti saatavuus mutta käytännössä hinta — on erittäin merkittävä keino rajoittaa tupakointia. Kun kokoomus tälle vuodelle tekemässään vaihtoehtobudjetissa laski hyvin tuntuvan tulolisän tupakkaveron kiristämisen kautta, niin meille muun muassa valtiovarainministeri tässä salissa sanoi, että tupakkaveroa kiristämällä ei tuollaiseen useamman sadan miljoonan tuoton lisääntymiseen voida päästä. Itse ajattelen, että kyllä voidaan päästä, kun riittävästi tupakkaveroa kiristetään.
Totta kai tässä on nämä voimaantuloon liittyvät erityisjärjestelyt, mitä ala tekee, ja ne ensimmäisenä vuonna varmasti vähentävät tuottoarviota siitä, mitä se muutoin voisi olla. Kun sanotaan että salakuljetus ja salakauppa ja kaikki muu lisääntyvät, niin näin voi olla, mutta silti uskon, että riittävällä tupakan hinnannousulla pystyttäisiin saamaan myös veronsaajalle huomattavasti lisätuottoa. Jos sitten kävisi niin, että tupakan todella kova hinta aikaansaisi sen, että moni pinttynyt tupakoitsija lopettaisi, ja ennen kaikkea ja tärkeimpänä seikkana aikaansaisi sen, että nuoret ja lapset eivät nykyisessä määrin enää aloittaisi tupakointia, niin sehän olisi hyvä seuraus, joka ainakin pidemmällä aikavälillä merkitsisi julkisen talouden kannalta huomattavia säästöjä. [Timo Heinonen: Näin puhui mies, joka teki eduskunnasta savuttoman!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-01-27T13:05:36,2023-01-27T13:08:42,Hyväksytty,1.1
2022_157_6,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_7,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Savuttomuus on erinomainen tavoite, jota kohti pitää pyrkiä. Valitettavasti tie on pitkä, ja jostain syystä esimerkiksi ammattikoulutuksessa opiskelijoilla tuntuu olevan edelleen taipumusta lähteä tupakan kanssa touhuamaan.
Edustaja Heinonen ja edustaja Zyskowicz ottivat esiin tämän kulun verotuksen ja kustannukset yhteiskunnalle. Verotuottoa yhteiskunnalle voidaan kasvattaa. Tietysti sitten jos päästäisiin savuttomuuteen, niin tulot katoaisivat kokonaan, mutta sen kanssa kyllä pystyy hyvin elämään, koska fakta on kuitenkin se ja se on varma, että yhteiskunnalle koituvat kulut tupakoinnista ovat suuremmat kuin mistään tupakkaverosta saatavat tuotot.
Toinen asia, mikä aiheuttaa paljon kuluja yhteiskunnalle, on liikkumattomuus ja paikallaanolo. UKK-instituutin tuoreen tutkimuksen mukaan pelkästään niistä kertyy vuodessa 3,2 miljardia euroa lisäkuluja yhteiskunnalle. Jos otetaan siis tupakointi, liikkumattomuus ja liikunta yhteen, siinä on melkoinen säästökohde, vaikka saataisiin nämä kulut puolittumaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-01-27T13:08:44,2023-01-27T13:10:08,Hyväksytty,1.1
2022_157_8,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_9,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa edustajat Zyskowicz ja Heinonen kävivät hyvin läpi — ja Kiuru myöskin — näitä tupakoinnin haittoja, ja on ihan ilmeistä, että tupakointi on tyypillinen sellainen asia, jota on syytä rajoittaa ja haittaverottaa, aivan luontevaa sen aiheuttamien terveyshaittojen takia. Näin ollen on sinänsä hyvä, että tätä on tavallaan rajoitettu koko ajan enemmän. Erityisen tärkeää on tietysti se, ettei kukaan sellainen, joka ei itse polta, altistu tupakansavulle. Tässä erilaisten tilojen savuttomuus on tietysti ollut todella merkittävä asia.
Samaan aikaan nostaisin kuitenkin sen, että meillä kaiken päihdepolitiikan olisi ensinnäkin syytä olla tietysti tietopohjaista mutta myös sellaista, että se on tavallaan käsi kädessä tosimaailman kanssa. Tupakkatuotteissahan nuuska on nyt hyvin yleisesti käytetty Suomessa — eikä ole veron alla. Toisaalta tämä nikotiinipussien sääntely on meillä ehkä hieman erikoista. Se, että se ei ole tupakkalainsäädännön vaan lääkelain alla, aiheuttaa ehkä vähän erikoisia tilanteita: joku saattaa vaikka maahantuodessaan syyllistyä lääkeainerikokseen tietämättä sitä, että kyse ei ole tupakkatuotteesta tämän puolesta. Tässä olisi tärkeää joka tapauksessa, samalla kun niihin haittoihin puututaan ja niitä verotetaan, että sitä lainsäädäntöä katsotaan pragmaattisesti siltä kannalta, mikä se tosielämä ja arki täällä on, ja huolehditaan, että me saadaan verotulot niistä asioista, mistä me ne tarvitaan, ja voidaan kohdentaa niitä sitten niihin tarpeisiin, mitä hyvinvointiyhteiskunnalla on, ja toisaalta taas huolehditaan, että tämä lainsäädäntö käy ikään kuin sen teknologian — jos teknologiasta tässä voi puhua — ja sen kuluttajakäyttäytymisen ja tuotteiden kehittämisen kanssa käsi kädessä fiksusti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2023-01-27T13:10:10,2023-01-27T13:11:47,Hyväksytty,1.1
2022_157_10,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_11,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Puhemies! Itse henkilökohtaisesti olen kaksi ja puoli viikkoa ollut nyt tupakoimatta, [Eduskunnasta: Hyvä!] enkä oikeasti vastusta minkäännäköisiä toimia, eikä ole tällaista, että olisi mitään sitä vastaan. Toivon todellakin, että kaikki pääsisivät tupakasta eroon.
Mutta tupakoitsijoitten syyllistäminen on mielestäni äärettömän väärin — se on todella väärin. Nämä laskennat, mitä me tehdään täällä, ovat ihan oikeasti käytännössä katsottuna hatusta heitettyjä. Näissä on tarkoitushakuista laskentaa. Itse olen ihan mielenkiinnolla seurannut tässä useita, useita vuosia, koska on ärsyttänyt tämä asia, ja olen katsonut ihmisiä, jotka ovat olleet ehtoopuolella. Voin kertoa, että aivan yhtä lailla ihmisiä leikataan ja korjaillaan ja tehdään kaikkea viimeisen kymmenen elinvuoden aikana, ovat he tupakoineet tai eivät.
Hyvänä esimerkkinä karmea tilanne tupakoinnin aiheuttamista jutuista oli viime vuonna, kun jouduin pitkään, kaikkein kauiten, meillä töissä olleen henkilön hautaamaan juuri sen takia, että kesäkuussa ilmeni keuhkosyöpä, ja hän ei joulua nähnyt. Kyseinen ihminen ei tuottanut käytännössä katsoen yhteiskunnalle juuri minkäännäköisiä kuluja, koska kaikki vanhuuden leikkaukset jäivät tekemättä, kun hän reippaasti alle kuusikymppisenä lähti.
Tämä on se, mikä minua oikeasti ärsyttää tässä ihan äärettömästi, se, että yritetään selittää, että tupakoiminen on meidän yhteiskunnalle järkyttävän kallista. Ihan oikeasti, ei se asia ihan noin mene. Kyllä he maksavat aika paljon niistä veroja vuosien saatossa. Vanha sanonta on esimerkiksi, että urheilija ei tervettä päivää näe. [Pauli Kiuru: Ei pidä paikkaansa!] Sanon ihan suoraan, että olen nähnyt todella paljon niitä kavereita, joita leikkaillaan sen takia, kun on urheiltu kaikki paikat romuiksi. Ikävä kyllä, näin se vaan on.
Enkä pyydä mitään muuta kuin sitä, että lopetatte sen tupakoitsijoitten syyllistämisen. Olen teidän kanssanne kaikesta muusta samaa mieltä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-01-27T13:11:48,2023-01-27T13:13:59,Hyväksytty,1.1
2022_157_12,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_13,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En usko, että tässä kukaan itse asiassa ainakaan yritti syyllistää ketään. Minä ainakin olen läheltä seurannut ihmisiä, jotka yrittävät montakin kertaa päästä tupakasta eroon, ja kun siihen voimakas riippuvuus on tullut, niin se on äärimmäisen vaikeaa, vaikka kuinka haluaisi.
Sitten kuitenkin samanaikaisesti on niin, että kun yhteiskunta on päättänyt — me ollaan täällä päätetty, tai meitä edeltävät päättäjät ovat päättäneet — että tupakkatuotteiden myynti on Suomessa tietyin rajoituksin sallittua ja siinä on myöskin tietyt ikärajat, niin annetaan myös vahva viesti siitä, että se hinta ohjaisi sitä kulutusta, ainakin nostaisi kynnystä sen aloittamiseen. Se on minusta aivan oikein, ja tämä on myöskin kokoomuksen linja, eli mieluummin siirretään sitä painopistettä haittojen verotukseen kuin sitten työn verotukseen tai yrittämisen verotukseen. Eli tämä on hyvä asia, että tässäkin pyritään vaikuttamaan kuluttajakäyttäytymiseen, siihen, että tupakointia ei uusilla tuotteilla edes aloittaisi.
Sen sijaan tähän, mitä tässä edustaja Laakso puhui liikunnasta ja urheilijoista, täytyy kyllä sanoa — ei minulla tieteellistä tutkimustulosta tästä ole, mutta väitän ihan näin omien kokemusten perusteella, jotka ovat kuitenkin kohtuullisen laajoja näin urheilupiireistä — että urheilijat ovat keskimäärin huomattavasti terveempiä ja sairastavat vähemmän kuin keskivertoihmiset. Ja jos sitä liikunnallista elämäntapaa vaan jatkaa sen urheilu-uran jälkeen, niin se kantaa kyllä sen jälkeiseenkin elämään ja työkyky pysyy hyvin yllä, ja monia muitakin hyviä vaikutuksia siitä on. En missään nimessä lähtisi väittämään, että urheilija ei tervettä päivää näe, päinvastoin näkee niitä hyvinkin paljon.
Arvoisa puhemies! Vielä mitä tulee edustaja Harjanteen puheenvuoroon, niin joo, on totta kai niinkin, että monia sellaisiakin tuotteita Suomessa käytetään ja tänne tuodaan, myös tupakkatuotteita, jotka täällä meillä eivät ole sallittuja. Se onkin aina juuri tarkkaa punnintaa, mihin ikään kuin se raja vedetään ja onko järkevämpää mieluummin verottaa kovasti ja rajoittaa saatavuutta täällä vai kieltää kokonaan — kumpi johtaa ikään kuin yhteiskunnan kannalta parempaan lopputulokseen. Sitä rajanvetoahan täällä eduskunnassa koko ajan pyritään tekemään, ja toistaiseksi on päädytty tällaiseen, että esimerkiksi nuuskan myynti täällä Suomessa ei ole sallittua. Sinällään siitäkin, olisiko nuuska terveellisempää kuin vaikkapa hengitetty tupakanpoltto, on kai vähän ristiriitaisiakin tuloksia. Eli siinäkin on erittäin vahvoja riskitekijöitä.
Ja täytyy sanoa tästä, mitä edustaja Laakso totesi, että valitettavasti tupakointi on yksi niistä tekijöistä, jotka merkittävästi nostavat riskiä esimerkiksi keuhkosyövän saamiseen: itsellänikin on kaksi enoa menehtynyt tähän, ja molemmat olivat tupakoitsijoita.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-01-27T13:14:01,2023-01-27T13:17:10,Hyväksytty,1.1
2022_157_14,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_15,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Herra puhemies! Sen verran tahdon lausua yleisesti alkoholista ja tupakoinnista, että jonkinlainen niiden substansseista syyllistäminen ehkä on toisinaan eduskunnassa vähän liiankin korkealla tasolla. On kuitenkin varmasti myös ihmisiä, jotka eivät ole tupakasta riippuvaisia, vaan voi olla myös tupakan kohtuukäyttäjä, vaikkapa sikarinpolttaja. Sinänsä joskus tuntuu siltä, että täällä ei oikein kuulla ehkä minkäänlaista tupakoinnin puolustajan ääntä, enkä tiedä, voinko itse sitten sellaisena kauheasti esiintyä, kun se on epäterveellinen aine sinänsä. Olen kuitenkin sen verran liberaali, että mielestäni myös sellaisen ei muita vahingoittavan tupakoinnin salliminen on ihan hyväksyttävää.
Olen huomannut sen, että kun EU:sta tulee tupakkalakeja tai direktiivejä, jotka määräävät tupakoinnista, niin niitä ei oikein EU-maissa sovelleta kovin yhteneväisesti. Esimerkiksi tämä mentolisavukkeiden kielto, jonka Suomi pisti hyvin nopeasti täytäntöön, ei taida tuolla Kreikassa vieläkään päteä, Italiassakaan ei muistaakseni päde, ja Espanjassa sitä kierretään. Nämä ovat siis itse asiassa vain maita, joissa minä olen käynyt — minä en ole suinkaan tätä silmällä pitäen kiertänyt kaikkia EU-maita. Se kertoo vain siitä, että se tilanne on hyvin eriskummallinen toisinaan näiden EU:sta tulevien määräyksien implementoinnissa. Varmasti on mentolisavukkeiden polttajia, jotka käytännössä ostavat sitten savukkeita ulkomailta. Sama tulee ehkä koskemaan näitä muitakin tuotteita, mutta suuressa mittapuussa niitä kyllä pystytään kieltämään.
Kansanterveydellisesti nämä ovat haitallisia, mutta jos ajatellaan nyt vaikka nuoria, niin luulen, että oikea ongelma ovat kuitenkin huumausaineet, jotka aiheuttavat niin vakavaa vahinkoa nuorison keskuudessa, että kyllä siinä taitavat alkoholi ja tupakka jäädä jo toiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-01-27T13:17:12,2023-01-27T13:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_157_16,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_17,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kanssa tähän tärkeään, lähinnä terveyspoliittiseenkin keskusteluun osallistua. En malta olla sanomatta sitä, että vielä muistan hyvin sen ajan, kun oli normaalia, että ravintoloissa ja kotona sisätiloissa tupakoitiin, ja miltä se tuntui viihtyvyyden ja muun kannalta. Sen jälkeen kuitenkin, kun tupakanvastaiset toimenpiteet ja myöskin yhteiskunnan lainsäädäntötoimenpiteet käynnistyivät muutama vuosikymmen sitten, me ollaan saatu valtavasti muutosta aikaiseksi asennemuokkauksella ja ihan erilaisilla lainsäädäntötoimilla, ja hyvä niin.
Pyysin puheenvuoron oikeastaan sen takia, että myöskin minä uskon siihen, että haittoja ja terveyshaittoja voidaan tarkoituksenmukaisella tavalla estää paitsi verottamalla reilusti myöskin pitämällä kohtuullisen korkeaa hintaa. Erityisesti nyt tässä yhteydessä ajattelen nuorten tupakoinnin alkamista. Uskaltaisinko arvioida, että tässä muutama vuosi sitten poikien, nuorten miesten tupakointi väheni mutta tyttöjen lisääntyi. En nyt ihan tämänhetkistä poikkileikkaustilannetta tiedä, mutta jo terve järki sanoo, että jos tupakka-askin hinta on korkea, niin ei nuorilla siihen sitten rahaa siinä määrin ole.
Tuossa kerettiin edustaja Zyskowiczin kanssa toteamaan yhdessä se, että esimerkiksi tietty — uskallan nyt käyttää tämmöistä sanaa — luokkaluonne näkyy. Esimerkiksi ammattikoululaisten keskuudessa, kun käytte joskus katsomassa pihalla, varttuneemmat tupakoivat tosi, tosi paljon. Se ei ole tietystikään hyvä asia. Se kertoo monista yhteiskunnallisista taustatekijöistä, myöskin perheiden kulttuurista ja eväistä. — Kiitoksia keskustelusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-01-27T13:19:34,2023-01-27T13:22:12,Hyväksytty,1.1
2022_157_18,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_19,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni edustaja Laakso nosti tässä erittäin hyvin esille sen asian, mikä minua itseäni häiritsee, elikkä tupakoitsijoiden syyllistämisen. Totta kai tavoite savuttomuudesta on kannatettava ja järkevä — itsekin yli 30 vuotta poltin tupakkaa, ja nyt helmikuussa tulee kolme vuotta täyteen, jolloin olen ollut ilman savuakaan. Tupakan hinnannosto ei ehkä yksistään ole kuitenkaan se vaikuttava tekijä sille, että saadaan tupakointi loppumaan. Totta kai se rajoittaa jossain määrin, mutta en tiedä sitten — toiset ovat vannoneet, että polttavat tupakkaa, vaikka se maksaisi mitä. En tiedä, missä vaiheessa rahat sitten loppuvat.
Mitä tupakoitsijoilta kuulee, niin se syyllistäminen on itse asiassa levinnyt tuonne ihan kansan keskuuteen. Nyt jos ravintolan ulkopuolella saa tällä hetkellä polttaa tietyissä paikoissa, niin jo pelkästään siellä tupakan sytyttäminen saattaa aiheuttaa paheksuntaa, mikä minun mielestäni on aika ikävä asia. Kyllä minun mielestäni ulkotiloissa pitää saada polttaa ja varsinkin niillä paikoilla, mitkä on erikseen merkitty. Minun mielestäni tämä koskee myös parveketupakointia, jos se on taloyhtiössä sallittua. Nythän uusissa taloyhtiöissä on mahdollisuus tehdä se kielto, ja silloin sitten pihalle laitetaan se paikka, missä voi käydä tupakoimassa.
Terveyshaitat sinänsä varmasti ovat ihan kiistattomia — en käy niitä kiistämään millään lailla — mutta kyllä me tiedetään myös se, että vaikka koko ikäsi poltat tupakkaa, niin et välttämättä sairastu keuhkosyöpään. Ihan samalla lailla voidaan ajatella, että hyvin todennäköisesti huippu-urheilijan, keihäänheittäjän, olkapää joudutaan remontoimaan sen takia, että hän on heittänyt keihästä, mutta sekään ei ole välttämätöntä, eli ei minun mielestäni pidä lähteä syyllistämään eikä olettamaan. Minuakin voi ruveta syyllistämään siitä, että minä olen ylipainoinen. Kun en enää polta tupakkaa mutta olen ylipainoinen, niin ehkä minuakin pitäisi verottaa siitä, että minä olen ylipainoinen ja terveysriski on valtava. Niin vain kollegat vakuutan teille, että yritän kyllä koko ajan pitää painoa kurissa, mutta se ei vaan ole yksinkertaisesti helppoa niin kuin ei myöskään tupakasta luopuminen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-01-27T13:22:12,2023-01-27T13:24:55,Hyväksytty,1.1
2022_157_20,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_157_21,157/2022,2023-01-27,13.00,13.30,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaisia uutisia: edustaja Laakso kertoi tupakkalakosta — voimia lakon pitävyyteen, ei ole todellakaan helppo tehtävä — ja edustaja Ronkainen kertoi olleensa kolme vuotta polttamatta — hienoa.
Itse olen täsmälleen samaa mieltä kuin muutkin edustajat, Ronkainen ja Laakso, että ei pidä syyllistää. Kulma pitää aina kääntää siihen suuntaan, että kannustetaan. Tietysti nyt, jos edustaja Laakso näkee, että tupakasta sinänsä ei ole terveydellistä haittaa, herää kysymys, miksi siitä sitten pitää pyrkiä eroon, ehkä taloudelliset syyt on yksi motiivi — mutta kannustuksen kautta ja tukemisen kautta. Jos lähdetään tietopohjaisesti liikkeelle, niin kyllä tutkimuksellinen tieto osoittaa selvästi, että haittaa on.
Niin kuin Ronkainen sanoi, yksittäisistä tapauksista ei voi vetää johtopäätöksiä. Ihminen voi urheilla koko ikänsä tulematta urheilun takia loukkaantuneeksi. Ihminen voi polttaa koko ikänsä sairastumatta tupakan takia. Yksittäisistä esimerkeistä ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, suuret linjat ratkaisevat.
Itse asiassa perussuomalaisilla on nyt vähän kaksi linjaa: Laakso on sitä mieltä, että ei ole haittaa terveydelle, Tavio ja Ronkainen myöntävät, että siitä on haittaa — mutta ei siitä sen enempää.
Edustaja Gustafsson nosti hyvin esille tämän nuorten ihmisten vähän niin kuin tämmöisen segregaatiotyyppisen tilanteen, jos ajattelee näin, että eri sosioekonomisilla taustoilla olevat toimivat eri tavalla. Koulutukseen varmasti tarvitaan enemmän tukea, näkemystä, kannustusta siihen suuntaan, että maltetaan olla aloittamatta, tai sitten jos on aloittanut, niin ymmärtää lopettaa, ja tukea siihen.
Olen itsekin polttanut yhden askillisen norttia, ja ei siitä nyt niin hienoja kiksejä tullut. Ymmärsin aika nopeasti, että se oli sitten tässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_157+2022+4.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-01-27T13:24:56,2023-01-27T13:27:07,Hyväksytty,1.1
2022_158_1,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Juvonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_158_2,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi eli niin sanottu translaki. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut lakiesityksestä mietinnön, ja perussuomalaiset ovat jättäneet tähän mietintöön hylkäysvastalauseen. Esitän, että tämä lakiesitys hylätään. Samalla esitän, että eduskunta hyväksyy kaksi lausumaesitystä.
Arvoisa puhemies! Aloitan lainauksella pääministeri Marinin hallitusohjelman tiedonantokeskustelusta eduskunnassa. Ilmastonmuutosta koskevassa osiossa vakuutetaan hallituksen toimissaan nojaavan tutkittuun tietoon ja kunnioittavan asiantuntijoiden arvioita. Jostain syystä näin on ilmastotoimissa mutta ei translain kohdalla. [Petri Huru: Ohhoh!] Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialaa kuultiin valiokunnassa asiantuntijana. Kaltiala on vastannut Tampereen yliopistollisen sairaalan sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arvioinneista toiminnan aloittamisesta, vuodesta 2011, lähtien. Translakia koskevassa lausunnossaan Kaltiala varoittelee lain hyväksymisestä aiheutuvista seuraavista ongelmista: ”Sukupuolen vahvistamisen kautta ei tule tehdä mahdolliseksi saada muiden henkilöiden turvallisuutta vaarantavia oikeuksia, esimerkiksi mahdollisuutta vapautua vankeinhoidossa henkilöntarkastuksista tai tulla sijoitetuksi vahvistetun sukupuolen mukaisesti haavoittuvassa asemassa olevien, yleensä naisten, asuintiloihin, tai pääsyä käyttämään muiden oikeuksia loukkaavalla tavalla intiimitilanteita sisältäviä tiloja, kuten puku- ja pesutilat. Sukupuolittain erillisillä pukeutumis- ja pesutiloilla on laaja kulttuurillinen hyväksyntä, ja tämä erillisyys voi olla edellytys esimerkiksi sille, että tytöt monista etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä pääsevät koulutukseen ja harrastuksiin. Yksittäisen sukupuolensa biologisesta sukupuolestaan poikkeavasti vahvistaneen henkilön oikeuksia esimerkiksi puku- ja pesutilojen suhteen ei tule tulkita tavalla, jonka vuoksi toiset joutuisivat vetäytymään ja heidän oikeutensa siis kaventuisivat.”
Arvoisa puhemies! Hallitus kuitenkin suhtautuu ongelmaan vähätellen. Kun puhutaan vankiloista, pukuhuoneista tai suihkutiloista, katsoo ministeri asialliseksi puhua pilkalliseen sävyyn yleisistä vessoista. Translakeja on saatettu voimaan ennen Suomea. Muualla maailmassa on jo kokemuksia siitä, mitä tapahtuu, kun sukupuoltaan vain juridisesti vaihtaneita miespuolisia seksuaalirikollisia sijoitetaan naisvankilaan — raiskaukset ja seksuaalinen väkivalta tulevat varmaan hallitukselle yllätyksenä. Muun muassa Australiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on vireillä aloitteita, joissa vaaditaan sukupuoltaan vaihtaneiden poistamista naisvankiloista. Tuorein tapaus on vain muutaman päivän takaa, kun Skotlannissa kahteen raiskaukseen syyllistynyt, nykyään nimeä Isla Bryson käyttävä vanki siirrettiin pois naisvankilasta. Skotlannin pääministerin Nicola Sturgeonin asian tiimoilta antamaa haastattelua, jossa hän joutui pakittamaan aiemmasta kannastaan, kuvattiin eilen The Sun ‑lehdessä julkaistussa uutisessa sanalla ”katastrofi”. Brysonin siirtämistä ajoi Fair Play For Women ‑organisaatio.
Arvoisa puhemies! Kentältä tulleessa palautteessa suhtautuminen hallituksen esittämään translakiin on ollut yksinomaan kielteistä. Esityksessä on sivuutettu täysin sukupuolivaikutusten arviointi muiden kuin sukupuoltaan vaihtavien osalta, ja nämä vaikutukset ovat yksinomaan kielteisiä. Kun juridisen sukupuolensa vaihtamista hakevan henkilön motiiveja ei selvitetä eikä niitä saa esityksessä kyseenalaistaa, laki ei aja transihmisten asiaa vaan tekee pilkkaa oikeasti transsukupuolisista ja antaa rikollisille samat oikeudet kuin transsukupuolisille. Samalla se huonontaa erityisesti naisten asiaa. Ainoa asia, jota se edistää, on hallituksen epämääräinen ja toksinen ideologia, jolla henkilöiden todellinen sukupuoli pyritään häivyttämään ja sukupuolesta tekemään identiteettikysymys silloin, kun sukupuoltaan vaihtamalla on mahdollista saada kyseenalaista hyötyä esimerkiksi urheilussa — tähän urheiluun liittyen perussuomalaisilla on myös lausuma. Samalla kuitenkin poljetaan biologisten naisten asemaa monilla yhteiskunnan aloilla, luodaan turvattomuutta ja tehdään tyhjäksi vuosikymmenten tasa-arvotyö naisten aseman parantamiseksi. Kun muualla maailmassa ongelmia on ilmennyt translakien kanssa, uskooko hallitus, että Suomessa ei niitä tule ilmenemään? [Jussi Halla-aho: Ei tietenkään!] Kun niitä kuitenkin varmasti ilmenee, miten ja kuinka nopeasti asiaan reagoidaan? Miten nopeasti tuodaan lakiesitykset, jotka tilkitsevät nämä porsaanreiät?
Lopuksi haluan vielä kysyä: uskovatko hallituksen naisministerit, että murrosikäiset tytöt ovat yhtä avarakatseisia kuin te, jos sukupuoltaan juridisesti vaihtanut mutta fyysiseltä olemukseltaan mies saapuu samoihin tiloihin, joissa ollaan alasti? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys, erittäin hyvä puheenvuoro!]
Eli hylkäysesitys ja kaksi lausumaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-01-31T14:00:52,2023-01-31T14:07:23,Hyväksytty,1.1
2022_158_3,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_4,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Juvosen tekemää hylkäysesitystä sekä hänen esittämiään lausumia. 
Ja tähän alkuun pyydän anteeksi transihmisiltä — en itseni enkä puolueeni puolesta vaan heidän puolestaan, jotka ovat tuomassa teille tätä huonosti laadittua lakia. He eivät ilmeisesti ymmärrä, mitä ovat tekemässä. Jos jotakin hyvää tästä lakiesityksestä voidaan mainita, niin lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistaminen ja 18 vuoden ikäraja ovat sitä — muutoin mielestäni koko lakiesitys joutaa romukoppaan. [Aki Lindénin välihuuto] Tällainen laki, joka jo käsittelyvaiheessa sisältää paljon epäkohtia ja porsaanreikiä, aiotaan nyt kuitenkin runnoa väkisin läpi. Minusta tuntuu vahvasti siltä, että asiaa tukevat kansanedustajat eivät edes perehtyneet aiheeseen kovinkaan syvällisesti. Ehkä on niin, että vaihtoehtoehtoisesti he eivät välitä sen ristiriidoista tai sitten he pitävät esiin nostettuja ongelmatilanteita tai mahdollisia väärinkäytöksiä kauhukuvien maalaamisena ja liioitteluna. 
Vasemmistoliiton edustaja Kyllönen sanoi esityksen ensimmäisessä käsittelyssä puheenvuorossaan, ettei mikään laki ole täydellinen ja tässä salissa ei ole päätetty ainuttakaan lakia, joka ei mahdollistaisi väärinkäytöksiä. Ihmettelen kovasti tätä lausuntoa. Eli antaa mennä vaan läpi, onhan niitä muitakin huonoja lakeja, eikö — vai niinkö? Missä on eduskunnan arvovalta ylimpänä lainsäätäjänä? Missä laadunvalvonta? Käykö tämän translain kanssa samoin kuin kävi taksilain kanssa? 
Vihreiden edustaja Suomela sanoi ensimmäisen käsittelyn puheessaan, ettei tämä niin sanottu translaki ole keneltäkään pois. Minä kyllä väitän, että se on pois monen naisen tai tytön oikeudesta keholliseen yksityisyyteen ja turvallisuuteen. Lisäksi ihmisille ajetaan sellaisia etuoikeuksia, jotka ovat todellakin muilta pois. Jos mies, joka on vaihtanut sukupuolensa naiseksi ilman minkäänlaisia ulkoisen olemuksen muutoksia, tulee samoihin pukuhuone- tai suihkutiloihin naisten kanssa, se varmasti kauhistuttaa perinteisten arvojen kannattajia mutta evää heiltä kritisoimisen ja kyseenalaistamisen oikeuden. Hän kun sattuu olemaan oman ilmoituksensa mukaan nainen, ei siis edes transsukupuolinen. 
Kun ulkoisia sukupuolen tunnusmerkkejä ei tarvitse enää lain mukaan muuttaa, niin ainakin minä pidän tätä hyvin eriskummallisena. Voi olla, että vihervasemmisto ei näe tätä ongelmaa vaan haluaa, että kaikki muutkin osallistuvat tähän fiktiiviseen sukupuolinäytelmään. Tulee mieleen satu Keisarin uudet vaatteet: keisarilla ei ollut vaatteita ollenkaan, mutta kukaan ei uskaltanut tai saanut sanoa sitä ääneen — muutoinhan hänet olisi leimattu typerykseksi. Eli jos käsittelyssä oleva laki menee läpi, niin lailla pakotetaan kaikki tukahduttamaan se, mitä heidän aistinsa ja järkensä sanovat, ja antautumaan kuvitelmalle, että biologinen sukupuoli muuttuu pelkällä omalla ilmoituksella.
Arvoisa puhemies! Pelkään myös, että transkriittisyydestä joutuu jatkossa oikeudelliseen vastuuseen, kuten on jo käynyt esimerkiksi Britanniassa. Tällaisen lakimuutoksen toteuttaneissa yhteiskunnissa on alettu käyttämään erilaisia rangaistuksia, kuten syytöksiä transfobiasta ja sosiaalisesta eristämisestä. Pyritään siis painostamaan ihmisiä, jotta he pitäisivät transnaisia tai naisiksi identifioituja biologisia miehiä naisina. Tällä tulee olemaan kielteisiä vaikutuksia sananvapauteemme ja tutkimusvapauteemme. Lain mennessä läpi romutamme kaiken normaalin biologisen totuuden ja yhteiskunta uppoutuu kuvitelmiin ja tekee tosiasioiden ilmaisemisesta tabun.
Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin vihervasemmiston puolustuspuheita tästä hallituksen lakiesityksestä, niin tuli hyvin selvästi esiin se, että laki ei jää tähän kehitystasoon. Selkeä tavoite on laajentaa sitä koskemaan alaikäisiä — tätä minä pidän erittäin sairaana kehityksen suuntana. Tämä kehitys tulee rajoittamaan vanhempien kasvatusoikeutta, kun oppi itsemäärittelyyn perustuvasta sukupuolesta sovelletaan vanhempien ja lasten suhteeseen. Kun vanhemmuuskaan ei enää ensisijaisesti määräydy biologisen sukupuolen pohjalta, koko perheen idea katoaa ja melkoinen sekametelisoppa on valmis. En myöskään yhtään epäile, etteikö tämä lisäisi entisestään nuorten ahdistusta ja heidän mielenterveysongelmiaan. Tällainen perinteinen perhearvojen romuttaminen juontaa juurensa marxilaisuudesta, ja siksi ei ole ihme, että juuri vihervasemmisto on innokkaimmin ajamassa tätä lakiesitystä. [Eduskunnasta: Totta!] Sitä kuitenkin ihmettelen, että kokoomuskin on lähtenyt tätä kannattamaan. Näemme jo Yhdysvalloista, miten tämä identiteetti-ideologia on mennyt siihen pisteeseen, että ihmisten kokemusta itsestään esimerkiksi kissoina, susina tai koirina pidetään hyväksyttävänä eivätkä opettajat siellä kouluissa enää tiedä, miten toimia. Olemmeko me seuraamassa Amerikan polkua? Minä ainakin toivon, ettei hulluus kehity tälle tasolle vaan järki pysyisi mukana.
Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ei ole mikään kiire, koska jo nykylain perusteella sukupuolen vaihtaminen tai korjaaminen on mahdollista. Mikään laki ei siis estä sitä. Miettikää nyt parempi lakiesitys, missä kaikki näkökulmat otetaan huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-01-31T14:07:25,2023-01-31T14:13:59,Hyväksytty,1.1
2022_158_5,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_6,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joka kerta kun eduskunnassa on korjattu sateenkaarivähemmistöjä koskevia lainsäädännön puutteita, vastustus on ollut voimakasta. On maalattu uhkakuvia, on peloteltu milloin milläkin. Minä sanon, että pelko pois. Maailma, jossa jokainen voi turvallisesti olla oma itsensä, on parempi meille kaikille.
Käsittelemme tässä salissa useimmiten lakeja, jotka koskettavat ihmisiä laajasti, mutta nyt pöydällä on laki, joka ei vaikuta suurimman osan elämään yhtään mitenkään. Pienelle joukolle se on kuitenkin aivan perustavanlaatuinen ja hyvin konkreettinen kysymys.
Monelle lain vastustajalle transihmisten kohtaama todellisuus tuntuu olevan varsin vieras. Kuinka moni täällä esimerkiksi tietää, millaista on elää väärän sukupuolimerkinnän kanssa, kuinka raskaalta tuntuu joutua jatkuvasti väärin sukupuolitetuksi, kuinka musertavaa on, jos omat läheiset eivät hyväksy omana itsenään, tai kuinka vaikea ja mutkikas prosessi sukupuolen korjaaminen on? Esimerkiksi armeijan välttäminen, millä keskusteluissa on spekuloitu, vaatisi elämään yli kymmenen vuotta väärän sukupuolimerkinnän kanssa. Ei sellaiseen kenenkään kannata ryhtyä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Viitaten viime viikolla tässä salissa ja viime aikoina julkisuudessa käytyyn keskusteluun haluan todeta kaikille keskustelua seuraaville transihmisille, muunsukupuolisille, intersukupuolisille ja muille sukupuolivähemmistöön kuuluville tämän: en hyväksy sellaista puhetta, jossa teitä leimataan ja vähätellään ja jossa olemassaolonne kyseenalaistetaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Se ei tarkoita keskustelun suitsimista tai kieltämistä. Se ei tarkoita, etteikö huolia saisi tuoda esiin. [Arja Juvonen: Niitähän me tuodaan!] Jos puolustaa oikeuttaan sanoa mitä tahansa, on syytä kestää myös se, että ne sanat saattavat joutua kritiikin kohteeksi. [Vasemmalta: Kyllä!]
Minun on kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi joku tahtoisi tieten tahtoen käyttää puheaikaansa tavalla, jonka tietää satuttavan. Erityisesti meillä puhumisen ammattilaisilla on taito ja mahdollisuus valita sanamme mieluummin empatian kuin ennakkoluulojen kautta. Tämä pätee erityisesti, kun puhumme lapsista ja nuorista. Paras tae lasten ja nuorten kasvurauhalle olisi se, että aikuiset ottaisivat heidät vakavasti, hyväksyisivät heidät omana itsenään ja rakentaisivat sellaista yhteiskuntaa, jossa erilaisuutta ei leimata ja syrjintää ei hyväksytä. [Antero Laukkasen välihuuto]
Nyt käsiteltävänä oleva laki ei tuo muutosta alaikäisten asemaan. Pidän kuitenkin erittäin tärkeänä, että asiaan palataan. Tähän samaan epäkohtaan ovat kiinnittäneet huomiota lukemattomat eduskunnan valiokuntien kuulemat asiantuntijat, kuten esimerkiksi HUS, lapsiasiavaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Väestöliitto, Psykologiliitto, Suomen evankelis-luterilainen kirkko sekä professorit Viljanen ja Salminen, vain muutamia mainitakseni. [Sari Tanuksen välihuuto]
Valmistelun aikana tehdyssä lapsen oikeuksia koskevassa selvityksessä kiinnitetään huomiota siihen, että ehdottoman ikärajan asettamisen sijaan tulisi punnita lapsen eri perus- ja ihmisoikeuksia ja sitä, minkälainen sääntely parhaiten vahvistaisi lapsen oikeuksien toteutumista ja tukisi hyvinvointia. [Antero Laukkasen välihuuto] Tämän olisi hyvä olla jatkovalmistelun lähtökohta.
Mitä tulee täällä siteerattuun Helsingin Sanomien artikkeliin tai haastatteluun, kyseisessä haastattelussa sekoitettiin varsin erikoisella tavalla lääketieteellinen ja juridinen prosessi, [Antero Laukkanen: Ei sekoitettu!] joita nyt siis ollaan eriyttämässä toisistaan. Lisäksi on hyvä huomata, että esimerkiksi TAYSista on annettu eduskunnalle myös lakia tukevia lausuntoja. Toivon, että myös niille annetaan painoarvoa.
Arvoisa puhemies! Osa lain vastustajista on kertonut kannattavansa lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamista laista. Osa puolestaan on yrittänyt vähätellä asiaa, ikään kuin lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksella ei oikeastaan olisi merkitystä, jos se ei ole johtanut kirurgisiin sterilointitoimenpiteisiin. Tämänkaltainen vaatimus laissa on toki jo itsessään eettisesti kestämätön, ja siihen ovat sekä lääketieteen asiantuntijat että ihmisoikeusasiantuntijat kiinnittäneet toistuvasti huomiota. Sen lisäksi sillä todella on aivan konkreettisia vaikutuksia transihmisten elämään.
Tarve hedelmättömyyttä aiheuttaville hormonihoidoille on yksilöllinen. Nykylaki on pakottanut lisääntymiskyvyttömäksi ihmisiä, joille juridisen sukupuolen vahvistaminen olisi riittänyt. Tämä muuttuu uuden lain myötä, kun juridisen sukupuolen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä hoidoista.
Lääketieteellisiä hoitoja tulee olla transihmisten saatavilla, mutta on vaikeaa ymmärtää, miksi lain vastustajat haluavat pakottaa näihin raskaisiin lääketieteellisiin hoitoihin sellaisetkin ihmiset, jotka eivät niitä tarvitsisi. [Jukka Mäkynen: Ollaanko me sanottu niin?] Lain hylkääminen tarkoittaa nykytilan ja myös sen lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen jatkoa.
Arvoisa puhemies! Transihmiset eivät synny tai katoa tämän lain hyväksymisen tai hylkäämisen myötä. He ovat olemassa nyt, ja he ovat olemassa myös ensi viikolla. Irlannissa itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki säädettiin jo vuonna 2015 laajassa poliittisten ryhmien yhteisymmärryksessä. Irlantilaisen transjärjestön toiminnanjohtaja kiteyttikin tämän päivän Hesarissa hyvin sen, mistä meilläkin on oikeastaan kysymys: ”Kyse on byrokraattisen prosessin helpottamisesta tietylle ihmisryhmälle tavalla, joka kunnioittaa sen yksityisyyttä ja antaa sille arvoa, ei sen enemmästä eikä vähemmästä.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-01-31T14:14:04,2023-01-31T14:19:57,Hyväksytty,1.1
2022_158_7,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_8,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan tämän lakiesityksen hylkäämistä ja vetoan edustajiin, että tukisitte hylkyä. Nimittäin tässä esityksessä ei ole järkeä. Esitän myös hyväksyttäväksi nimissäni pöydille jaettavat seitsemän lausumaa.
Tässä esityksessä ei ole kysymys sukupuolivähemmistön ihmisarvon vahvistamisesta vaan ”sukupuoli”-käsitteen muuttamisesta. Kuka tahansa voi muuttaa sukupuolensa. Jatkossa rekistereihin merkitään siis ihmisen kokemus sukupuolesta — ei todellista, objektiivisesti havainnoitavaa sukupuolta. Ja hallituksen esityksessä samastetaan virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”. Kokemuksia sukupuolesta voi olla monenlaisia, mutta meillä on kaksi sukupuolta.
Juridinen sukupuoli irrotetaan lääketieteellisestä tutkimuksesta ja diagnoosista, biologiasta, ihmisen kehollisuudesta. Sukupuolen voi vaihtaa siis hakemusmenettelyllä ilman mitään muutosta sukupuoli-ilmaisuun. Transsukupuolisuusdiagnoosin saaneilta onkin tullut tämän vuoksi runsaasti kritiikkiä esitystä kohtaan. Ja tämä on täysin hallituksen poliittinen linjanveto, nimittäin tätä ei Suomelta edellytetä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vuoden 2017 ratkaisussaan linjannut, että jäsenmailla on laaja harkintavalta asettaa vaatimus transsukupuolisuusdiagnoosista ja lääketieteellisistä tutkimuksista edellytyksenä tälle sukupuolen vaihtamiselle. Jos ”sukupuoli” merkitsee käsitteenä väestöryhmän sijaan identiteettiä, niin miten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia edes voidaan edistää, erityisesti naisten tasa-arvolain pohjalta?
Pidän erityisen harkitsemattomana, jopa järkyttävänä, valiokunnan enemmistön lausumaa, jonka mukaan omaan selvitykseen perustuva sukupuolen vaihtaminen tulisi ulottaa myös lapsille ja nuorille, vieläpä ilman määriteltyä ikärajaa. Esitänkin, arvoisa puhemies, hylättäväksi tämän valiokunnan lausumaehdotuksen 1 ja sen tilalle oman lausumaehdotukseni 1, jossa torjutaan jatkossakin lain ulottaminen alaikäisille.
Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, jota täällä on siteerattu, toteaa näin: ”Nuoruusikäisten identiteettikehityksen keskeneräisyyden vuoksi ikärajan alentamista ei tule harkita” — ei siis edes harkita. Hänen lausuntonsa on erityisen painava, sillä hän on vuodesta 2011 hoitanut transnuoria Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, jonne nämä on keskitetty. Ja hän perustelee: ”Valtaosa nuorten sukupuoliahdistuksesta johtuu nykyisestä mielenterveyden kriisistä ja siitä, että sukupuoli-identiteetti on virallisessa ja sosiaalisessa mediassa nuorille vahvasti tarjolla selityksenä lukuisiin ongelmiin ja reittinä ulos kasvukivuista ja vakavammistakin vaikeuksista.” Haluammeko siis yhä enemmän lisätä tätä reittiä ja tätä hämmennystä?
Professori muistuttaa, että myös 18—22-vuotiaat elävät myöhäismurrosikää, jossa identiteettikehitys voi olla hyvin keskeneräistä. Ja meillähän transsukupuolisuus ja kehodysforia ovat lisääntyneet valtavasti niin Suomessa kuin monissa länsimaissa, ja professorinkin mainitsemalla tavalla tässä on myös sosiaalista tartuntaa. Kansainvälisesti verkottuneet, vahvasti rahoitetut LGBT-järjestöthän vaikuttavat juuri sosiaalisessa mediassa ja tarjoavat sitä ajatusta, että ehkä olet syntynyt väärään sukupuoleen, kun koet tällaista ahdistusta. [Antero Laukkasen välihuuto]
Pakkosterilisaatiota on käytetty koko tämän prosessin ajan perusteluna tälle muutoksen tarpeelle, ja tämä on harhaan johtamista. Kun vuonna 2002 säädettiin translaki, silloin steriloimislakiin laitettiin mahdollisuus sterilisaatioon tältä pohjalta. Edustaja Hyrkkö vaati edellisessä puheenvuorossaan, siis ensimmäisessä käsittelyssä, valtiolta korvauksia tämän lain pohjalta pakkosterilisoiduille. No montako heitä on? THL:n rekisteriin ei ole raportoitu yhtään ainoaa sterilisaatiota transsukupuolisuuden perusteella koko voimassaoloaikana — ei siis vapaaehtoisesti eikä pakolla. Lisääntymiskyvyttömyys tulee sen seurauksena, että ihminen on itse halunnut muutoksen kehoonsa hormonihoidoilla tai leikkauksilla.
Itsemäärittely vaikeuttaa persoonallisuushäiriöistä ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten avuntarpeen havaitsemista ja oikeanlaisen hoidon saamista, ja nämä mielenterveysongelmat voivat jäädä vaille hoitoa, jos tarjotaan mahdollisuudeksi sitä, että sen kun vain laittaa hakemuksen menemään Väestörekisterikeskukseen ja vaihtaa sukupuolen — ilman että tartutaan niihin nuoren ihmisen ongelmiin, jotka siellä taustalla ovat. Ja Kaltialan sanoin valtaosalla näistä nuorista ihmisistä, jotka haluavat vaihtaa sukupuolta, on mielenterveyden ongelmia. [Eva Biaudet: Eivät he nytkään saa apua!] ”Sukupuolen vahvistaminen ei myöskään ole nuoruusiän aikana vakiintuneen identiteetinmuodostuksen vaatima vahvistus vaan sinänsä kehitystä suuntaava interventio”, myös näin sanoo Kaltiala.
No täällä on kyselty, että mitä se on sinulta pois, jos biologinen mies voi vaihtaa sukupuolimerkinnän naiseksi. Maailmalla on esimerkkejä siitä, esimerkiksi Norjasta, että väärin sukupuolittamisesta voi joutua syytteeseen. Millä oikeudella kukaan voi estää biologiselta mieheltä näyttävän etenemistä naisten pukuhuoneeseen uimahallissa? Eihän siellä papereita edes kysellä ja vaikka kysyttäisiinkin, henkilö voi väittää itseään naiseksi ja nostaa kohtelustaan syytteen. Meillä on esimerkkejä Kanadasta ja Espanjasta, jossa vanhemmilla on huostaanotettu lapsi, jota vanhemmat edelleen kutsuvat antamallaan nimellä. Ja kohta voi joutua käräjille jo pelkästään tätä lakia arvostelevista vakaumuksellisista kirjoituksista, perusteena kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Näitä ongelmia nostin esiin muuten samaa sukupuolta olevien avioliittolain käsittelyn yhteydessä. Silloin ne leimattiin pelotteluksi, mutta kaikki ne uhkakuvat ovat toteutuneet — omalla kohdallani jopa käräjille asti, ja vielä ensi elokuussakin näitä puidaan sitten tuolla Helsingin hovioikeudessa.
Arvoisa puhemies! Mainitsen myös naisten ja tyttöjen kilpaurheilun. Mietintö on niukka tästä asiasta: perusteluja ei ole, vain laimea ponsi. Tosiasia on se, että tässä otetaan askel tyttöjen kilpaurheilu-unelmien tuhoamiseen, ja näitä esimerkkejä löytyy maailmalta runsaasti. Esimerkiksi uusiseelantilainen Laurel Hubbard, joka osallistui painonnostoon Tokion olympialaisissa. Siellä kilpakumppanit arvostelivat tätä ja kokivat tilanteen epäreiluna, ja tästäkin he saivat transfobia-leiman. Heitä syytettiin transfobiasta, kun he arvostelivat sitä, että biologinen mies tulee kilpailemaan heidän sarjaansa. [Eva Biaudet: Hän ei voittanut!]
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen perusteluihin, valiokunnan mietinnön perusteluihin sekä ponteen sisältyy vahvasti se ajatus, että näillä samoilla perusteilla hakemuspohjainen sukupuolen vaihtaminen tulisi ulottaa alaikäisille — ja vetoan teihin kaikkiin edustajiin: Tämä on epäonnistunut kokonaisuus. Tämä on jopa vaarallinen esitys. Tämä tulee hylätä. Jos haluttaisiin pelkästään poistaa tämä lisääntymiskyvyttömyysvaatimus, se voitaisiin tehdä ilman, että lääketieteellinen prosessi poistetaan sukupuolen vaihtamisesta, mutta käytännössä lisääntymiskyvyttömyyttä ei millään tavalla varmisteta eikä vaadita vaan se seuraa ihmisen itsensä haluamista lääke- ja leikkaushoidoista. [Sanna Antikainen: Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-31T14:20:00,2023-01-31T14:29:00,Hyväksytty,1.1
2022_158_9,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_10,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Transihmisten ihmisoikeustilanne Suomessa on tällä hetkellä kestämätön, ja se on ollut sitä jo pitkään. [Sari Tanuksen välihuuto] — Aivan, saanko, edustaja Tanus, puhua rauhassa? [Antero Laukkanen: Kyllä saatte!] — Kiitos. — Aivan liian pitkään transihmiset on pistetty odottamaan myös tämän lain valmistelua ja valmistumista. Aivan kohtuuttomasti transihmiset on pistetty myös kestämään ihmisarvoa loukkaavaa puhetta, ihmisarvon totaalista riistämistä. Tältä osin tämän salin puheet ovat olleet monilta osin luokattomia. Sanat ovat tekoja. [Päivi Räsänen: Kertokaa, mitkä puheet!] — Sanat ovat tekoja, edustaja Räsänen. [Päivi Räsänen: Ne ovat, mutta kertokaa, mitkä puheet?] Me kansanedustajat osoitamme esimerkkiä. Meidän sanojamme seuraavat sadat ja tuhannet ihmiset. Ne muuttuvat asenteiksi arjessa.
Mutta, hyvät kanssakollegat, myös täällä salissa istuu edustajia, joita tämä laki koskee henkilökohtaisesti. [Päivi Räsänen: Kaikkia meitä! — Eduskunnasta: Ihan jokaista!] Kyse on meidän rakkaimmista, läheisistämme, perheistämme. Tämä laki on osa meidän elettyä elämäämme. Nykyinen translaki loukkaa räikeästi transihmisten oikeutta yksityisyydensuojaan, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja ihmisarvonsa kunnioitukseen. On epäinhimillistä, että tuskallisen pitkä ja hankala sukupuolen vahvistamisprosessi edellyttää esimerkiksi lisääntymiskyvyttömyyttä ja pitkää tutkimusjaksoa. [Mari Rantanen: Se suojelee heitä!]
Arvoisa puhemies! Huomenna me äänestämme vanhentuneen lain historiaan ja korjaamme yhden Suomen räikeimmistä ihmisoikeusloukkauksista, [Eduskunnasta: En olisi niin varma!] josta Suomi on myös saanut kansainvälisiä moitteita. Huomenna me liitymme muiden Pohjoismaiden ja sivistysvaltioiden joukkoon. Suomi on monin tavoin edistyksellinen maa, mutta transihmisoikeuksien edistämisessä emme voi kutsua itseämme edelläkävijöiksi. Laista on jäänyt moni tärkeä asia pois. Se on vesitetty kompromissi, mutta tämä kokonaisuus on nyt se, mistä päätämme, ja jokaisen kanssaihmisensä ihmisarvoa ja oikeusvaltion periaatteita kunnioittavan kansanedustajan tulisi se pystyä hyväksymään. [Sari Tanuksen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Translain hyväksyminen on tärkeä askel ihmisoikeuksien tiellä, mutta työ ei lopu tähän. Sukupuoliristiriidan hoitoprosessi on Suomessa epäinhimillisen pitkä, henkisesti kuluttava ja loukkaa monella tapaa transihmisten ihmisoikeuksia. Perusterveydenhuollossa transterveydenhoidon osaaminen saattaa olla puutteellista, ja terveyskeskuksista voi muodostua portinvartija, joka hankaloittaa entisestään transihmisen hoitoonpääsyä. Suositusten edellyttämä transihmisten psykososiaalinen tuki on tärkeä varmistaa, mutta se ei saa tarkoittaa prosessin pitkittymistä sen vuoksi, että kunnallisen terveydenhuollon mielenterveyspalvelut ovat jo nyt ruuhkautuneet. Transhoitoprosessia pitää sujuvoittaa, ei pitkittää lisäämällä ylimääräisiä hoitoportaita. Hoitoprosessien tulee olla myös alueellisesti tasa-arvoisia. Ihmisoikeuksien edistämiseen pitää olla valmis satsaamaan työtä ja resursseja. Automaattisesti ne eivät tässä maailmassa etene.
Me vasemmistoliitossa olemme sitä mieltä, että transihmisten hoitojen lähtökohtana on oltava yksilön itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Myös lapsille ja nuorille on varmistettava pääsy yksilölliseen sukupuoliristiriidan hoitoon ja palveluihin. Eläminen kokemassaan sukupuolessa täytyy mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ja koulun tuella. Mielestämme juridisen sukupuolen korjaamisen pitää olla mahdollista yli 15-vuotiaille omalla ilmoituksella ja alle 15-vuotiaille huoltajan ja lastensuojelun luvalla. [Jukka Mäkysen välihuuto] Murrosikää jarruttavien hormoniblokkerien saatavuutta pitää helpottaa. Alaikäisen transprosessin pitää perustua lapsen iän [Antero Laukkasen välihuuto] ja kehitystason huomioimiseen YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. [Juha Mäenpää: Sairasta puhetta!] 
Myös muunsukupuoliset on huomioitava laissa. Transihmisten oikeudet voivat toteutua täysin vain, jos otamme asiaksemme purkaa yhteiskunnan sukupuolittavia rakenteita järjestelmällisesti kaikkialla, missä niitä ilmenee. Vain näin etenemme kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa.
Lopuksi haluan kiittää koko kansalaisyhteiskunnan kenttää, joka on väsymättömästi tehnyt vuosia töitä, jotta translaki päivitetään 2020-luvulle ja transihmisten ihmisoikeudet otetaan tosissaan. Tämä työ ei olisi ollut mahdollista myöskään ilman lukuisten transaktivistien työtä — työtä, jossa he ovat joutuneet pistämään kohtuuttomalla tavalla koko elämänsä ja identiteettinsä peliin. Iso kiitos historiallisesta työstänne. 
Tämä puhe on omistettu sinulle, rakas Julian. Korjaamme maailmaa pala kerrallaan. Kiitos, että olet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-01-31T14:29:08,2023-01-31T14:34:56,Hyväksytty,1.1
2022_158_11,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Pekonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_12,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyinen translaki on laki, joka menee oikeudettomasti ihmisten ihon alle. Se asettaa ihmisen koko identiteetin kyseenalaiseksi tuottaen tuskaa — täysin tarpeettomasti. Tällaista lakia me emme voi mitenkään pitää oikeudenmukaisena. Itsemääräämisoikeuden tulee olla lain perustana. Perustuslakivaliokuntaa lainatakseni: ”Ehdotettu sääntely on merkityksellistä erityisesti henkilökohtaisen vapauden ja koskemattomuuden, yksityiselämän suojan ja itsemääräämisoikeuden kannalta.”
Transihmisten oikeuksien toteutuminen on monelle kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys, se meidän kaikkien tulee ymmärtää. Vaikka ne eivät suoraan koskisi juuri meidän omaa elämäämme, ei niiden toteutuminen ole keneltäkään pois. Poliitikkoina me teemme jatkuvasti päätöksiä, jotka vaikuttavat muihin ihmisiin, ja siksi meiltä vaaditaan empatiaa ja kykyä nähdä asiat toisten ihmisten näkökulmasta. Mutta empatia ei yksin riitä. Lisäksi tarvitsemme myös faktoja, jotta pystymme ymmärtämään asioita syvällisesti ja tekemään vastuullisia, huolella puntaroituja päätöksiä.
Arvoisa puhemies! Olemme kuulleet tässä salissa puheita muun muassa asevelvollisuudesta, rikollisuudesta ja vessoista. Ne ovat herättäneet monissa huolta nyt käsiteltävässä uudistuksessa, myös epäilyksiä sen tarpeellisuudesta. Hallitukselta on vaadittu silmien avaamista tosiasioiden edessä. Koska esityksen tausta ja perustelut ovat tulleet tässä salissa jo moneen kertaan ansiokkaasti todetuiksi, en lähde niitä itse tässä enää toistamaan. Sen sijaan haluan puhua muutamasta tahallisesta tai tahattomasta väärinymmärryksestä käsillä olevaan uudistukseen liittyen.
Ensinnäkin kaikki ihmisoikeuksia edistävät trans- ja sateenkaarijärjestöt niin Suomessa kuin maailmalla kannattavat yksituumaisesti itsemääräämisoikeuteen perustuvaa translakia. Tässä salissa on käytetty argumenttina kertomuksia yksittäisistä transihmisistä, jotka ovat tulleet kertomaan vastustavansa uudistusta. Ymmärrän ja hyväksyn, että uudistukseen on erilaisia mielipiteitä ja että kaikki eivät sitä kannata. Yksittäisten ihmisten näkemykset eivät kuitenkaan tee tyhjäksi sitä laajaa konsensusta, jota nyt käsiteltävä uudistus nauttii niin järjestökentällä kuin laajemminkin transyhteisön keskuudessa. Koska kaikki ihmiset eivät yleensäkään ole yksimielisiä, ei ihmisryhmän sisäinen erimielisyys ole kestävä argumentti, ja tämä meidän pitäisi tässä salissa kaikkien tietää. 
Arvoisa puhemies! On myös luotu mielikuva, että sukupuolesta olisi tulossa ilmoitusasia, jota voisi omalla ilmoituksella veivata edestakaisin vilpillisin mielin. [Sanna Antikainen: Näinhän se on!] En edes aloita, miten loukkaavaa tällainen vihjailu on transihmisten kannalta. [Sanna Antikainen: Ai hyvä luoja!] Tähän liittyen on kirkkain silmin väitetty miesten tekeytyvän transnaisiksi, jotta he pääsevät ahdistelemaan naisia esimerkiksi pukuhuoneissa. [Välihuutoja] Seksuaalirikoksia vastaan tulee tehdä päättäväistä työtä, ja näin on tehty myös tässä salissa tällä vaalikaudella. Nyt translain käsittelyssä esitetyistä huolista kuitenkin herää kysymys, onko tarkoituksena vain levittää transihmisiin kohdistuvia ennakkoluuloja ja ihmisvihaa sen sijaan, että oikeasti haluttaisiin vähentää seksuaalirikoksia ja purkaa sen taustalla olevia asenteita yhteiskunnassamme. [Sanna Antikaisen välihuuto] Vastausta voi kukin etsiä sydämestään.
On myös väitetty, että itsemääräämisoikeus johtaa jatkuviin uusintahakemuksiin sukupuolen vahvistamisessa. Esimerkiksi Tanskassa lain kahdeksanvuotisen voimassaolon aikana vain hieman yli prosentti sukupuolensa vahvistaneista on jättänyt uusintahakemuksen, ja näissäkin tapauksissa on ollut kyse henkilön katumuksesta, ei väärinkäytöstä. Myöskään seitsemän vuotta sitten translakinsa uudistaneessa Irlannissa ei ole havaittu tällaisia väärinkäytöksiä. 
Vielä muistutuksena meille vastuuta kantaville päättäjille: Vaikka jossain olisikin joku yksittäinen henkilö, joka käyttää järjestelmää tai lainsäädäntöä hyväkseen, ei se kelpaa argumentiksi muuten toimivaa ja laajasti hyvinvointia lisäävää lainsäädäntöä vastaan. Ja jos väärinkäytöksiä esiintyy, niistä tulee olla kunnollista näyttöä, ei ruokakaupassa tai nettipalstoilla kuultuja huhuja. Kansainvälisten kokemusten mukaan ei ole olemassa vakavasti otettavaa näyttöä juridisen sukupuolen vahvistamisen helpottamisen kielteisistä vaikutuksista. [Päivi Räsänen: Entäs tämä Skotlannin tapaus?]
Arvoisa puhemies! Kaiken tämän sanottuani haluan vielä sanoa, hyvät kollegat: nyt on translain aika. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-01-31T14:34:57,2023-01-31T14:41:01,Hyväksytty,1.1
2022_158_13,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Välihuudot kuuluvat eduskuntakeskusteluun mutta ei päällekkäin puhuminen. Koetetaan huolehtia siitä, että kukin vuorollaan, meillä on aikaa kyllä. — Edustaja Turtiainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_14,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Juvosen hylkäysesitystä.
Viime viikolla tämän niin sanotun translain ensimmäisessä käsittelyssä kyseenalaistin niiden oikeustoimikelpoisuuden, jotka ovat tätä lakia esittämässä, ja niiden, jotka meinaavat äänestää tämän lakiesityksen puolesta. Pysyn yhä kannassani. Jos joku esittää, että sukupuolia on muita kuin luomisjärjestyksessä määritetyt mies ja nainen, ja jos vielä jonkun mielestä sukupuolen voi vaihtaa ilmoituksella, niin kyllä sellainen ihminen tarvitsee saada henkisen tuen piiriin. Ja kyllä siitäkin pitäisi aloittaa jo keskustelu, että ennen kuin kyseinen henkilö on saatu tolkkuihinsa, pitäisikö häneltä evätä jopa ajo-oikeus liikenteessä, puhumattakaan aseenkantoluvista.
Olen välillä miettinyt, kuinka pitkämielinen Jumala oikeasti onkaan, kun hän on katsonut näin kauan tätä maamme pervoa kehitystä. Mutta ehkä hän on sittenkin aika äkkipikainen, nimittäin hänelle yksi päivä on tuhat vuotta. Ja niin kuin viime puheessani toin esille, tämä lakiesitys on järjenvastaisuuden lisäksi täyttä jumalanpilkkaa. On päivänselvää, että jos tämä älytön lakiesitys saatetaan voimaan, siitä seuraa järkyttävä rangaistus. Kaikki yhteiskuntamme ongelmat, oli kyseessä sitten terveyspalveluidemme romahdus, ylikuolleisuus, mielenterveysongelmat, energian ja ruoan hinta tai ihan mitä tahansa, joista nyt kärsimme, ovat yhteydessä siihen, että me olemme kansana hylänneet Jumalan ja hänen sanansa. Toki kansan on helppo laittaa kaikki ahdinko päättäjien syyksi, mutta tosiasia on kuitenkin se, että eksyksissä oleva kansa on itse kaikessa maallisuudessaan valinnut keskuudestaan ne hölmöimmät päättämään maansa asioista, ja tässä on sitten se hölmöyden lopputulos, kun me käsittelemme täällä tätä seinähullua translakiehdotusta.
Hyvät kollegat, me olemme kansanedustajina vastuussa tämän ajan tapahtumista tässä maassa. Me olemme vastuussa myös jälkikasvumme tulevaisuudesta. Meidän tehtävämme oli tällä eduskuntakaudella pysäyttää kaikki hulluus tästä maasta, mutta me olemme vielä tämän kauden kalkkiviivoillakin säätämässä entistä hölmömpiä lakeja. Suoraan sanottuna hävettää tämän eduskunnan puolesta.
Arvoisa puhemies! Teiniliiton, nykyisen Lukiolaisten Liiton edeltäjän, jäsenkirjassa oli 1950-luvulla painettu periaatteet, joista ensimmäinen kuului: ”Turvamme on ikiaikojen Jumala.” [Eva Biaudet’n välihuuto] Tähän tulisi meidänkin palata eikä enää yhtään horjuttaa nuorten mieliä tämän lakiesityksen kaltaisilla sairailla ajatuksilla.
Huomenna muuten täällä käsitellään tämän lain äänestyksen jälkeen tasa-arvopoliittista selontekoa, ja jos tämä laki äänestetään voimaan, hyvät kollegat, mitä luulette, meneekö koko tasa-arvopoliittinen selonteko uusiksi? [Vasemmalta: Ei todellakaan! — Eva Biaudet: Ette ehkä ole lukenut sitä!] — Kyllä juuri tänään luin sitä, ja siitä saa muuten aika mehevät puheet. [Eva Biaudet: Kannattaa lukea uudestaan!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-01-31T14:41:09,2023-01-31T14:45:35,Hyväksytty,1.1
2022_158_15,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Aittakumpu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_16,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkia ihmisiä tulee kohdella arvostavasti ja kunnioittavasti. Kaikista suomalaisista pitää pitää hyvää huolta, ja juuri siksi tämä esitetty translaki on saanut osakseen, aiheesta, niin paljon kritiikkiä. Meillä on tosiaan käsissämme esitys, joka on, niin kuin tässä on jo hyvin perustellusti tuotu esiin, vastoin tervettä järkeä, luonnonlakeja ja luomisjärjestystä, ja jopa suomalaisista enemmistö vastustaa sitä Taloustutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan. [Eva Biaudet: Uskonto ei oikeuta syrjintää!] 
Tämä on jopa painajaismainen tilanne, että joudumme käsittelemään tällaista esitystä. Ajatus, että sukupuolen voisi vaihtaa pelkällä omalla ilmoituksella ja että oman sukupuolen ylipäätään voisi päättää, on lähtökohtaisesti järjetön. Ei siinä ole mitään järkeä. Eduskunnalle on asiantuntijakuulemisissa selkeästi tuotu esiin tämän lakiehdotuksen ongelmat.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy valiokunnan keskustalaisten jäsenten vastalause, ja kannatan sen mukaista lakiehdotusten hylkäämistä, koska esitetty laki ei ole hallitusohjelman mukainen. 
Sukupuolen juridisen vahvistamisen voisi tehdä omalla ilmoituksella ilman perusteellista selvitystä, ja tämän voisi tehdä niin monta kertaa kuin haluaa, eli minkäänlaista pysyvyyttä ei vaadita. Tuntuu oudolta, että yhä useampi näyttää hylänneen ainakin tämän lakiehdotuksen kohdalla sivistykseen, tieteeseen ja faktoihin pohjautuvan päätöksenteon. Viime kesänä eduskunta hyväksyi vanhemmuuslain, jonka mukaan mieskin voi synnyttää. Kaikki tiedämme, että tämä ei ole totta. Keisarilla ei totisesti ole vaatteita. Translaki jatkaa tällaista ideologian pohjalta tehtyä lainsäädäntöä, jossa luonnonlait ja tieteelliset faktat sivuutetaan. 
Lainsäädännön eroaminen totuudesta aiheuttaa syystäkin sekaannusta ja hämmennystä, ja olemme kansanedustajina saaneet kansalaisilta palautteen vyöryn, ihmettelyn vyöryn. Pelättävissä on, niin kuin tässäkin keskustelussa on jo viitattu, että jossakin vaiheessa tulevat ensimmäiset vihapuhesyytökset, kun tavallinen suomalainen ihminen ei suostu vastoin totuutta sanomaan miestä naiseksi ja naista mieheksi. [Eva Biaudet: Kuka on tavallinen?] Mikä käsitysten ja käytäntöjen sekasotku tästä vielä saadaankaan aikaan? Miksi on niin vaikeaa suojella lapsia ja lapsuutta ja pitää mielessä lapsen etu? 
Järkyttävintä on, että valiokunnan enemmistö halusi, kokoomuksen tuella, mietintöön lausuman, jonka mukaan hallituksen pitää valmistella mahdollisuus juridisen sukupuolen vahvistamiseen myös alaikäisille. [Jussi Halla-aho: Ohhoh!] Samaan aikaan Seta pitää alaikäisille seksuaalivalistusta kouluissamme sukupuolen moninaisuudesta. [Eva Biaudet’n välihuuto] Alaikäisiä lapsia aiotaan jopa pakottaa Setan koulutettaviksi. Alaikäisille tulee antaa kasvurauha. Lapsen ei pidä joutua pohtimaan, onko biologia hänen kohdallaan totta vaiko ei. Mahdollisia kielteisiä seurauksia ja vaikutuksia erityisesti lasten, nuorten ja naisten asemaan ei jostain syystä ole haluttu käsitellä. Mitä merkitsee lapsillemme, että heidät laitetaan epäilemään sukupuoltaan, jonka he ovat syntymässään saaneet? Mitä merkitsee maamme lapsille, jos heidät jopa ohjataan vaihtamaan sukupuoltaan ja ääritapauksissa, kuten vasemmisto on esittänyt, ottamaan vastaan hormonihoitoja terveen kehityksensä muuttamiseksi? 
Tässä asiassa maamme parhaisiin asiantuntijoihin lukeutuu täällä jo siteerattu nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala. Häntä on aiheesta jo täällä useaan kertaan lainattu. Kaltiala totesi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle seuraavaa — jota ei huomioitu: 
”Kun sukupuoli-identiteetin teemat ovat jo pitkään olleet voimakkaasti esillä julkisessa keskustelussa, on nykyään tavallista, että nuoret etsivät kehitysvaiheen kasvukipuihin ja vaikeampiinkin ongelmiin ratkaisua sukupuolenkorjauksesta muiden, tarkoituksenmukaisempien interventioiden kustannuksella. Tämän kehityksen tukeminen olisi omiaan myös viivyttämään varsinaisesti tarpeen mukaisia interventioita ja tukitoimia ongelmatilanteissa. 
Alle puberteetti-ikäisistä lapsista, jotka identifioituvat biologisesta sukupuolestaan erkanevalla tavalla tai kokevat sukupuoliahdistusta, neljä viidesosaa kokee puberteetin myötä toisin. Siksi lasten kohdalla ei tule harkita juridisia eikä fyysisiä interventioita sukupuoli-identiteetin takia.”
Arvoisa puhemies! Viime perjantain Helsingin Sanomissa Kaltiala toi esiin sen, että meillä on liian ahdas kuva pojasta ja miehestä, tytöstä ja naisesta. Lainaus Helsingin Sanomien jutusta: ”Tärkeää on hyväksyä lapsi omana itsenään, Kaltiala sanoo. ’Hyväksymistä on sanoa, että olet siis poika, josta tuntuu, että olet tyttö. Se on ookoo, ja saat olla, mitä olet, ja katsotaan, mitä isompana tapahtuu.’ Sen sijaan lasta ei hyväksytä kokonaisena, jos hänen kokemuksensa tai fyysinen kehonsa kielletään. Jos käsketään olla kuten pojan kuuluu, kielletään kokemus. Jos sanotaan, että olet todellisuudessa tyttö, kielletään keho, Kaltiala selittää. Kummassakin tapauksessa lapsi saa viestin, että hänessä on vikaa. Myöskään juridisen sukupuolimerkinnän muuttaminen nuoruudessa ei ole hänen mukaansa muodollisuus, jossa todetaan tosiasia, vaan vahvaa psykologista ja sosiaalista puuttumista, joka ohjaa nuoren kehitystä. ’Se on viesti siihen suuntaan, että tämä on sinulle oikea tie.’” [Markus Lohi: Juuri näin!]
Jutussa Kaltiala tuo esiin, että hormonihoitoja ja juridisen sukupuolen vahvistamista vaativat aktivistit ja järjestöt, kuten Seta, toistavat usein, että transnuorilla on lisääntynyt itsemurhariski ja he tarvitsevat siksi pikaisesti hoitoa ja tukea. ”Se on tarkoitushakuista disinformaatiota, jonka levittäminen on vastuutonta”, Kaltiala sanoo lehdessä. 
Translain käsittelyn yhteydessä on levitetty muutakin väärää tietoa. Jotkut ovat väittäneet, että hallituksen esitykseen kriittisesti suhtautuva ei kannattaisi ihmisoikeuksia. Tällaiset väitteet eivät pidä paikkaansa. Ei ole ihmisoikeus saada korjata sukupuolta omalla ilmoituksella ilman perusteellista selvitystä. Mikään Suomen ratifioima YK:n alainen ihmisoikeussopimus ei sitovasti vaadi Suomea toteuttamaan juridisen sukupuolen itsemäärittelyä. Lääketieteellisten tutkimusten tulisi olla asian ehtona jo sukupuoltaan pohtivan ihmisen [Eva Biuadet’n välihuuto] oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin takia. Viime viikon kyselytunnilla translain kritisointi leimattiin tässä salissa ”transihmisten demonisoinniksi”, ja pääministeri pyysi puheenvuoroja anteeksi. Mietin, pyysikö hän anteeksi myös niiltä transihmisiltä, jotka kritisoivat hallituksen esitystä ja vastustavat sitä. 
Kaikkia ihmisiä tulee kohdella kunnioittavasti ja arvostavasti, ja jokaisella on oikeus olla oma itsensä, mutta lainsäädäntöä ei pidä mennä tällä esitetyllä tavalla muuttamaan. Monet transihmiset vastustavat tätä hallituksen esitystä, mutta mediassa heidän näkemyksiään ei juuri ole pidetty esillä. Heidän näkökulmastaan esitys vie varsinaisilta transihmisiltä uskottavuutta ja lisää ennakkoluuloja heitä kohtaan.
Arvoisa puhemies! Lainsäädännön eroaminen totuudesta ja faktoista on huolestuttavaa kehitystä. Eduskunta äänestää huomenna translaista. Jos ei muuten, niin edes maamme lasten vuoksi tämä lakiehdotus pitää hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-01-31T14:45:44,2023-01-31T14:53:43,Hyväksytty,1.1
2022_158_17,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_18,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huomenna toivottavasti koittaa juhlapäivä, kun äänestämme uudesta translaista. Meillä on mahdollisuus korjata yksi Suomen vakavimmista ihmisoikeusloukkauksista. Oikeus omaan sukupuoleen ilman pelkoa syrjinnästä ja väkivallasta on keskeinen ihmisoikeus, joka ei tällä hetkellä toteudu Suomessa. Paljon työtä riittää vielä tämän jälkeenkin, koska nyt puhutaan todella vain henkilötietoihin merkityn sukupuolen korjaamisesta.
Ihmisen sukupuolen tietää parhaiten hän itse. Uusi laki tunnistaa tämän ja poistaa turhan viivyttelyn ja byrokratian, kun henkilötietoihin kirjattua sukupuolta korjataan. Todella nyt lääketieteelliset hoidot erotetaan kokonaan henkilötietoihin kirjatusta sukupuolesta. Tämä on syytä pitää mielessä, kun asiasta keskustellaan. Moni on tahtonut tänään puhua lääketieteellisistä hoidoista, mutta niistähän ei eduskunta päätä, niistä päättävät lääketieteen ammattilaiset. Tätä uudistusta nämä ammattilaiset tukevat. Niin Lääkäriliitto kuin Suomen Psykiatriyhdistys ja Psykologiliitto ovat antaneet tälle uudistukselle tukensa parhaaseen mahdolliseen tutkimustietoon viitaten. Monille tämä tieto voi tulla yllätyksenä, sillä translain vastustajat pyrkivät levittämään kuvaa uudistuksesta jotenkin laajasti vastustettuna. Se ei pidä paikkaansa. [Välihuutoja kristillisdemokraattien ryhmästä]
Paikkaansa eivät pidä myöskään monet väitteet, joita translaista on levitetty. Käydään siis faktat läpi yksi kerrallaan:
Moni viittaa täällä muiden maiden kokemuksiin. Fakta kuitenkin on, että merkittäviä ongelmia ei ole ilmennyt missään niistä maista, [Antero Laukkanen: Kyllä on!] jotka ovat uudistaneet translakinsa itsemääräämisoikeuden mukaisiksi. Tällainen laki on voimassa jo yhdeksässä eurooppalaisessa maassa: Belgiassa, Tanskassa, Islannissa, Irlannissa, Maltalla, Luxemburgissa, Norjassa, Portugalissa ja Sveitsissä. Nyt on ollut huolta uusintahakemuksista, siis sukupuolimerkinnän toistuvasta muuttamisesta. Näitä tapauksia on kussakin näistä maista ollut korkeintaan muutamia vuodessa, joissain maissa ei edes yhtä per vuosi. Ilmiö on siis todella harvinainen.
Mitä taas tulee väärinkäytöksiin, niitä ei ole raportoitu yhdestäkään EU-maasta.
Mitä sitten taas tulee väkivaltarikoksiin ja vankiloihin, järjestelyt on tietysti tehtävä turvallisuus edellä. Näin toimitaan Suomessa jo nyt. Ei ole harvinaista, että vaaralliseksi katsottu vanki sijoitetaan vankilassa tavalla, joka varmistaa muiden vankien turvallisuuden. Tämä on jo nyt Suomen vankiloiden toimintamalli. [Juha Mäenpään välihuuto] 
Toinen yleinen väite on, että translain vastustus olisi laajamittaista. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Kuten sanottua, lääketieteen ammattilaiset kannattavat tätä uudistusta. Heitä edustavat järjestöt ovat usealle valiokunnalle asiasta lausuneet. Ne lausunnot ovat nyt kaikkien kansanedustajien tutustuttavissa. [Sanna Antikaisen välihuuto]
Moni asiantuntija nosti itse asiassa esiin, että laki on vajaa, koska se ei tunnista myös nuorten oikeutta oikeaan sukupuolimerkintään. Tämän nostivat esiin muun muassa HUS, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiainvaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Ihmisoikeuskeskus, Väestöliitto, Amnesty, Seta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Unicef. Kuten huomata saattaa, tätä uudistusta kannattavat kaikki merkittävät Suomessa pitkään toimineet ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja sateenkaarijärjestöt. Samaa voi sanoa myös tasa-arvotoimijoista ja naisjärjestöistä. Tätä uudistusta ovat vaatineet tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Nytkis, Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisasialiitto Unioni. Todella kannatus uudelle translaille on laajamittaista, ja se johtuu siitä, että tämä translaki edistää ihmisoikeuksia.
On varmasti ihmisiä, joiden käsitys ihmisoikeuksista poikkeaa vaikkapa Amnestyn, Ihmisoikeuskeskuksen ja Ihmisoikeusliiton ja YK:n käsityksistä. Nämä ovat mielipiteitä, mutta näillä mielipiteillä ei ole pohjaa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Todella tilanne on nimittäin se, että nykytilanne on vaarallinen. Väärät sukupuolimerkinnät altistavat transihmiset syrjinnälle ja pahimmillaan väkivallalle. Tämä uhka kohdistuu etenkin nuoriin. Tiedämme THL:n tutkimuksista, että nämä nuoret kohtaavat varsinkin kouluissa väkivaltaa ja syrjintää useammin kuin muut. Psyykkistä väkivaltaa ovat kokeneet lähes kaikki transnuoret ja fyysistä väkivaltaa noin puolet. Noin puolet suomalaisista transnuorista on ajatellut itsemurhaa. Tämä riski on paljon pienempi, jos nuoren perhe, ystävät ja opettajat hyväksyvät hänet sellaisena kuin hän on. Todella tällä hyväksynnällä on siis valtavan suuri merkitys. Myös kansainvälinen transihmisten parissa työtä tekevien lääketieteen ammattilaisten järjestö on todennut, että kohtelun on lähdettävä nuoren oman identiteetin kunnioittamisesta.
Viime päivinä sekä tätä kansainvälistä tutkimusta ja asiantuntemusta että THL:n väitteitä on lähdetty kiistämään. Silloin näyttönä pitäisi olla laadukkaampaa, uudempaa tutkimustietoa. Näin ei ole. Käytetyt tutkimukset on joko ymmärretty väärin, tai sitten ne ovat auttamattomasti vanhentuneita. Tutkimusasetelma on ollut puutteellinen, tai tutkimuksessa on ollut muita merkittäviä puutteita. Itse en ainakaan THL:n asiantuntemusta lähtisi kiistämään, kun nämä tiedot pohjaavat muun muassa kouluterveyskyselyihin. Yksikään muu toimija ei ole vastaavanlaajuisia kyselyitä Suomessa tehnyt.
Tilanne onkin siis kestämätön, eikä se voi siksi jatkua. Nuorille on annettava mahdollisuus oman sukupuolensa mukaisiin henkilötietoihin. Henkilötiedot eivät määritä kaikkea elämässä, mutta ne määrittävät passin, monessa kunnassa bussikortin, ja jos tieto on väärä, se voi johtaa merkittäviin ongelmiin. Helsingin Sanomat uutisoi juuri lipuntarkastajien vaikeuksista, vaikka lipuntarkastajia on täällä koulutettu. Olisikin kohtuullista, että kaikilla nuorilla olisi oikeat henkilötiedot. Oikeat henkilötiedot ovat myös paras tapa varmistaa, että kukin ihminen voidaan tunnistaa sellaisena kuin hän on.
Tämä sukupuolen juridinen vahvistaminen on alaikäisille jollain tapaa mahdollistettu jo 17:ssä Euroopan maassa, ja näissä maissa asia on rullannut varsin hyvin. Merkittäviä ongelmia ei ole ilmennyt. Ei ole myöskään tapahtunut niin, että valtava joukko alaikäisiä olisi sukupuolimerkintää lähtenyt korjaamaan. Esimerkiksi Norjassa tapauksia on ollut noin 500. Todella huoli siitä, että tämä laki jotenkin muuttaisi merkittävästi suomalaisten nuorten enemmistön elämää, ei pidä paikkaansa, koska transnuoria on verrattain pieni osa nuorista, mutta se on sellainen vähemmistö, joka tarvitsee nykyistä parempaa lainsuojaa, ansaitsee ihan saman turvallisen oppimisympäristön, saman turvallisen arjen kuin muutkin nuoret. Todella tämän pienen mutta haavoittuvassa asemassa olevan nuorten joukon tähden meidän on hyväksyttävä huomenna lausumaesitys, jossa eduskunta kiinnittää huomiota tähän samaan asiaan kuin esimerkiksi YK, lukuisat lapsijärjestöt, lukuisat ihmisoikeusjärjestöt, sillä se on seuraava askel, joka meidän on otettava, näiden lasten nähden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-01-31T14:53:44,2023-01-31T15:01:29,Hyväksytty,1.1
2022_158_19,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_20,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä meidän tulisi pitää täällä hiljainen hetki, nimittäin järjen valo on kadonnut tästä salista. Tämä, mitä te teette, on painajaismaista, ja suoraan sanoen hävettää. Tämä hallituksen tekemä lakiesitys ei ole eduskunnan arvovallalle ollenkaan sopivaa. 
Viime kyselytunnilla pääministeri Sanna Marinin vastauspuheenvuoro kuului seuraavasti: ”Arvoisa puhemies! Epäilen kyllä, että ne transhenkilöt, jotka tätä keskustelua kuuntelevat, sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, kuuntelevat tätä keskustelua surullisina ja järkyttyneinä, ja haluan hallituksen puolesta pyytää anteeksi näiltä ihmisiltä, että he joutuvat jälleen kerran näkemään ja kuulemaan tämän kaltaisia keskusteluja.” 
Tekisi mieli pyytää anteeksi pääministerin anteeksipyyntöä, joka loukkaa osaa transhenkilöistä, niitä, jotka pitävät tätä lakiehdotusta huonona, mutta en tee sitä, koska ei täällä salissa kenenkään kuulu pyytää anteeksi edustajien puheenvuoroja. He ovat täällä kansaa edustamassa, ja he ovat varmaan saaneet yhteydenottoja tämän lain tiimoilta.
Arvoisa puhemies! Ne sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt, jotka minä tunnen, ovat järkyttyneitä tästä hallituksen esittämästä uudesta laista. Eivät he pidä tätä järkevänä. 
Arvoisa puhemies! Muistanette varmaan, kuka oli Mauno Ahonen. Mauno Ahonen pikaraportissaan nosti esiin, että hiihtopuolen kilpasiskoista toisella oli syntymäpäivät ja heistä toinen harkinnan jälkeen päätti ostaa kilpasiskolleen lahjaksi partakoneen. Lahjan saaja suivaantui lahjasta niin, että potkaisi lahjan antajaa munille. Tämä oli tuohon aikaan hauskaa huumoria ja se nauratti — nauroimme vedet silmissä. Nyt vedet tulee taas silmistä — ei naurata, enemmän itkettää. Miten Suomi on vajonnut tähän tilaan, että se alkaa säätää lakeja ohi luonnonlakien? Tämä on aivan käsittämätöntä. Naisten kilpaurheilu saattaa olla jatkossa tällaista. Siellä voi käydä juuri niin kuin nämä vitsiniekat Kummelissa tuohon aikaan maalailivat. [Välihuuto eduskunnasta] 
Tuohon samaan aikaan kokoomus kutsui itseään vielä nimellä Kansallinen Kokoomus ja sen arvot olivat koti, uskonto, isänmaa. Mitä ne ovat huomenna? Huomenna äänestetään. Äänestämme asiasta, ja kehotankin istuntoa nyt seuraavia kiinnittämään huomiota kokoomuksen äänestyskäyttäytymiseen sekä niihin, jotka ovat poissa täältä salista. Ymmärtääkseni he tämän ratkaisevat, he ovat sellaisessa vaa’ankieliasemassa.
Arvoisa vasemmistohallitus ja hallituspuolueiden edustajat, te peräänkuulutitte ihmisarvoa. Me perussuomalaiset nimenomaan kunnioitamme ihmisarvoa niin paljon, että esitämme hallituksen pähkähullun lakiesityksen hylkäämistä. On ihmisarvoa taata tytöille, naisille ihmisarvoinen kohtelu urheilussa, harrastuksissa, koulussa. Tämä lainsäädäntö ei ole millään tavalla järkevä. Suoraan sanoen hävettää se, että juuri EM-kisoissa ”tule sellaisena kuin olet” ‑teemalla käsittääkseni avajaistilaisuudessa luisteli tämmöinen transhenkilö, yli viisikymppinen mies, joka on muuttanut itsensä naiseksi. Se olisi ollut arvokas paikka jollekin nuorelle urheilijalle olla avaamassa näitä kisoja. 
Ihmisten arvostus ja kunnioitus on semmoinen, mitä meidän pitäisi täällä kunnioittaa, ja nyt vähemmistön asialla saadaan harhautettua näin suurta joukkoa ihmisiä, enemmistöstä viis. 
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä puhe, jonka on kirjoittanut sukupuolivähemmistöihin kuuluva henkilö. Hän ei kannata tätä lakia. Hän nostaa siinä esiin ne ongelmat, joita tämä uusi lainsäädäntönne tuo heille. Hän on käynyt prosessin läpi, ja hän pitää tätä teidän uutta lainsäädäntöänne benjihyppynä huonosti kiinnitetyllä köydellä. Otan seuraavan puheenvuoron, ja siinä luen tämän. Hän on laatinut minulle puheen tänne. Se ei täysin vastaa omaa ajatustani, mutta kansanedustajana voin lukea täällä kansalaisen mielipiteen. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T15:01:37,2023-01-31T15:08:48,Hyväksytty,1.1
2022_158_21,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_22,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisat työkollegat ja kansalaiset, jotka tätä keskustelua seuraatte! Tämä nyt esillä oleva hallituksen esitys translain muutoksesta on ikävä kyllä hyvin haitallinen ja täynnä erilaisia valuvikojakin. Vastoin kuin osa kansanedustajista täällä tänään on puhunut, kuten edustaja Suomela vihreistä hetki sitten väitti, että sukupuolijaottelu on syrjintää, mikään kansainvälinen ihmisoikeuselin tai sitoumus ei vaadi, että koko väestölle on annettava oikeus oman tuntemuksen pohjalta vaihtaa sukupuoltaan vuoden välein. Mikään ei vaadi tätä. 
Lisäksi, kun tiedetään, että tämä sukupuoli voidaan pelkällä lomakkeella vaihtaa ja ilmoituksen käsittelee toimistotyöntekijä ilman minkäänlaista lääkärin konsultaatiota tai arvioita esimerkiksi siitä, onko henkinen hyvinvointi, tasapaino kohdallaan, tämähän on vahingollinen monelle ihmiselle, jolla on se sukupuoliristiriita sillä hetkellä olemassa. Esimerkiksi nuorillahan tämä on hyvin tyypillistä. Itse kullakin meillä on ollut nuorena jos jonkunnäköisiä ristiriitoja oman kehon kanssa — ja on varmasti vieläkin, en sitä kiistä, etteikö meillä aikuisillakin ole — niin on väärin antaa yhteiskunnassa semmoinen signaali, että sinä et ole rakastettu ja hyväksytty sellaisena kuin sinä olet syntyessäsi tänne maailmaan tullut.
Mielestäni tässä ei suojella kansalaisten hyvinvointia, saati edistetä sitä. Tämä lakimuutoshan mahdollistaisi sitten myös semmoisia vahingollisia lieveilmiöitä, kuten joidenkin pahaa ajattelevien henkilöiden pääsyn vastakkaista sukupuolta edustavien henkilöiden vaikka pukuhuoneisiin tai saunatiloihin. [Paula Werningin välihuuto] Tai on vaikkapa uutisoitu paljon vankiloista, kuten on käynyt Britanniassa, kuinka eräs tällainen henkilö oli mennyt naisten vankilaan ja tehnyt siellä hyvin paljon vahinkoja. Sen lisäksi, kuten edustaja Mäenpää täällä mainitsi, urheilukin on sellainen alue, jossa tullaan sen jälkeen miettimään hyvin tarkkaan, miten me määritellään, kuka edustaa kilpailussa mitäkin sukupuolta [Paula Werningin välihuuto] jatkossa niin, että se olisi ihan reilua. [Antero Laukkasen välihuuto] Tässä on paljon asioita, mitä pitäisi pohtia. Ja jos niihin puututaan, niin sitten huudetaan, että se on ihmisoikeusrikkomus, että tullaan määrittelemään minun oikeuttani tehdä juuri niin kuin minä itse haluan.
Tämä on vähän kuin taksilain uudistus aikanaan. Täällä puhuttiin kovasti, että aika on kulkenut tähän pisteeseen ja taksiliikenne pitää vapauttaa. Kovasti täällä oli silloin puolustajia, jotka sanoivat, että ei tässä kovin paljon vahinkoa synny. Ei ole vielä semmoista hallitusta löytynyt, joka olisi voinut ne vahingot korjata, eikä niitä enää pysty korjaamaan. Tässä käy, pelkään, samalla tavalla, mutta tämä on vielä vakavampaa, koska tämä koskettaa myös meidän lapsiamme.
Onneksi tästä hallituksen esityksestä jäi teidän, hallituksen, keskinäisen riitelynne vuoksi pois alle 18-vuotiaiden mahdollisuus tehdä näitä sukupuolimäärittelyilmoituksia. Se on hyvä, että näin kävi, että tässä on edes joku ikäraja. Tätä minä kutsun kyllä lastensuojeluksi. Tämä oli kyllä hyvä asia. Mutta nyt kun ollaan kuultu näitä puheita, niin täällä hyvin moni kansanedustaja vaatii, että tähänkin pitää puuttua, että lastenkin pitää saada kokea, mitä kokee, ja se pitää juridisesti tunnustaa. Sen tähdenhän täällä on sitten sosiaali- ja terveysvaliokunta tämmöisiä erilaisia lausumia kirjoittanut hallituksen puolesta, että tämmöistä asiaa tullaan tarkastelemaan jossain määrin. 
Monestihan tämmöinen sukupuoliristiriita varsinkin nuoren kehossa on ohimenevä ilmiö pääasiassa. Nyt kun me tiedetään, että suuri osa niistä on ohimeneviä ilmiöitä, niin siihenkin pitäisi saada oikealaista perspektiiviä ja peiliä ja tukea. Kun täällä mainitaan perusteluissa, puheissa joidenkin kansanedustajien esittämänä, että yli 50 prosenttia transhenkilöistä ja tämmöisistä sukupuolivaihtohaluisista henkilöistä kärsii mielenterveysongelmista, niin eihän se todista sitä, että tämmöinen lainsäädäntö on tarpeellinen. Eikö se todista sitä, että jotain vahinkoa on tapahtunut, koska heitä on sekoitettu hyvin paljon? Minun mielestäni tämä on juuri päinvastoin eli niin, että tämä vain hämmentää lisää ja tuo lisää sitä ahdistusta ja tuskaa näitten ihmisten kasvurauhaan ja elämään.
Valtaosa nuorison sukupuoliristiriidoista onkin ohimeneviä. Esimerkiksi yli 10 vuotta sukupuoliahdistuneita nuoria hoitanut nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala muistuttaa meitä, että juridinen sukupuolen vaihtaminen ohjaisi nuorta valitsemaan sen sukupuolen, joka ei vastaa biologiaa, ja ilman juridista päätöstä ja sen luomaa painetta lopputulos voisi olla päinvastainen. Väärin perustein, ilman lääkärin konsultaatiota ja riittävää harkinta-aikaa tehdyt juridiset sukupuolenvaihdokset ovat tästäkin syystä äärimmäisen haitallisia ja vaikutuksiltaan kauaskantoisia.
Arvoisa puhemies! En tiedä, miten tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pääsi läpi mietinnön lausumaan tämä kirjaus, jossa edellytetään valtioneuvostoa arvioimaan ja valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa. Kysyn nytten, miten tämä on mahdollista, että tämä nyt sinne kuitenkin uitettiin, vaikka te hallituksessa ymmärtääkseni pääsitte sopimukseen, että näitä alaikäisiä ei tähän sotketa. Tämähän nytten taas luo painetta tulevaisuutta varten, että nämä lapsetkin joutuvat tähän samaan paineeseen ja soppaan mukaan. Mielestäni aikuiset toki saavat tehdä, mitä haluavat, tuntea olevansa koira tai kissa tai mikä tahansa, mutta meidän pitäisi suojella lapsia ja jättää heidät pois tällaisista laki-ideologisista hankkeista, joilla voidaan tehdä peruuttamatonta vahinkoa. Tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä tulee olemaan yksi valistussuunta, mitä ruvetaan kouluihin ja päiväkoteihin työntämään ministeriöitten kautta, ja sellaista kehitystä en soisi meidän lapsillemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-01-31T15:08:55,2023-01-31T15:16:18,Hyväksytty,1.1
2022_158_23,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_24,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen nykyinen lainsäädäntö perustuu käsitykseen kahdesta sukupuolesta — naisesta ja miehestä — joka nousee biologisista tosiasioista. Sukupuolen käsite muuttuisi tämän hallituksen esityksen myötä subjektiiviseksi sukupuolikokemukseksi. Esityksessä samastetaankin virheellisesti käsitteet ”sukupuoli” ja ”sukupuoli-identiteetti”.
Esitys translaiksi on tavattoman huonosti valmisteltu, sillä siinä ei ole punnittu lain seurannaisvaikutuksia. Juridisen sukupuolen muuttaminen nyt säädettävässä laissa koskee koko yhteiskuntaa, ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkiin Suomessa asuviin, eivät vain transsukupuolisiin. Monet yhteiskunnan vakiintuneet toiminnot muuttuvat, jos sukupuolesta tulee ilmoitusasia.
Kuten monessa asiantuntijalausunnossa on tuotu esille, sukupuolen vahvistamista koskeva laki merkitsee yhteiskunnan sääntöjen uudelleenkirjoittamista. Laki määrittelisi uudella tavalla, mitä tarkoittaa olla mies tai nainen. Tällä on merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, koska juridisella sukupuolella on kuitenkin useissa tilanteissa määrittävä asema yhteiskuntajärjestyksessämme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-01-31T15:16:25,2023-01-31T15:18:14,Tarkistettu,1.1
2022_158_25,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käytin tästä aiheesta puheenvuoron viime viikolla ensimmäisessä käsittelyssä, mutta ajattelin, että tähän alkuun kertaan, mistä tässä laissa on kysymys.
Ehkä se keskeinen ero, joka jakaa nyt eduskunnassakin meitä kansanedustajia, on se, tuetaanko sitä ajattelutapaa, josta hallituksen esitys ja mietintö lähtevät, että ihmisen sukupuoli on pelkästään ja ainoastaan mielipidekysymys. Itse en voi näin ajatella, vaan lähtökohtahan on luonnontieteissäkin se, että ihmisen sukupuoli määräytyy hedelmöittymisen yhteydessä kromosomien perusteella. Tästä biologisesta tosiasiasta emme pääse minnekään, vaikka me säätäisimme täällä minkälaisen lain tahansa. Tätä lakia ei meillä ole valtuutta muuttaa.
Täällä puheenvuoroissa on vedottu ihmisoikeuksiin, ja on totta, että siinä mielessä, mitä ihmisoikeuksilla tarkoitetaan, eli kansainväliset ihmisoikeussopimukset tai ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut, siellä on Suomea huomautettu siitä, että meillä on niin sanottu pakkosterilisaatio lainsäädännössä, mutta mikään muu tämän asian ympärillä ei ole puhtaasti ajateltuna ihmisoikeuskysymys. Erilaisia arvokysymyksiä kyllä on. Itsekin ymmärrän sen, että tätä pidetään ihmisoikeuskysymyksenä, mutta avoimesti sanottuna en ehkä ymmärrä kuitenkaan sitä, että jos joku haluaa olla mies tai muuttaa itsensä mieheksi, niin miksi hän haluaisi vielä synnyttää sen jälkeen. Mutta ei minun tarvitsekaan varmaan kaikkea ymmärtää — ajattelen ehkä tästä asiasta aika yksinkertaisesti ja pohjaan niihin biologisiin tosiasioihin, joita meille kaikille on opetettu myös koulussa.
Tämä hallituksen esitys on kuitenkin rajattu nytten — ja hyvä niin — täysi-ikäisiin ihmisiin. Valiokunnan enemmistö kuitenkin äänesti sellaisen lausuman puolesta, jossa yritetään tämä asia laajentaa ideologisista syistä myös alaikäisiin lausumalla, joka velvoittaisi hallitusta valmistelemaan lainsäädäntöä tältä osin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli tämän asian käsittelyn yhteydessä erittäin laajan joukon asiantuntijoita, ja yksi asiantuntijoista oli, kun joulukuussa kuulemiset olivat, Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, jota täällä on myös siteerattu useissa hyvissä puheenvuorossa. Hän oli ja on ehdottomasti sitä mieltä tässä lausunnossaan, että lakia ei pitäisi missään tapauksessa ulottaa alaikäisiin. Hän perusteli kantaansa muun muassa sillä, että nuoruusiässä identiteetin rakentaminen on vasta käynnissä eikä kehityksen lopputulos ole tiedossa, ei myöskään nuorella itsellään. Kaltiala on vastannut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arvioinneista siitä lähtien, kun toiminta alkoi vuonna 2011. Hän on kohdannut tehtävässä satoja sukupuolen kokemuksen kanssa kipuilevia nuoria. Siksi ajattelisin niin, että vetoan niihinkin, jotka ehkä ovat nyt tämän mietinnön puolesta äänestämässä, että kannattaisi harkita, että jättäisitte kuitenkin tukematta tuota lausumaa. Itse ajattelen niin, että jos ideologisista syistä, vastoin tällaistenkin asiantuntijoiden vahvaa mielipidettä, lähdetään laajentamaan ja pyritään laajentamaan tätä lapsiin ja nuoriin, silloin ei olla aidosti huolissaan heidän hyvinvoinnistaan ja terveydestään.
Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Aittakumpu erinomaisessa puheenvuorossaan totesi, keskustan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet jättivät tästä asiasta tähän mietintöön hylkäävän vastalauseen, ja tuen tämän mietinnön hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-01-31T15:20:25,2023-01-31T15:25:36,Tarkistettu,1.1
2022_158_26,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_158_27,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys sukupuolen vahvistamisesta, ja heti alkuunsa sanon: meidän kansalaiset, syystä tai toisesta kehodysforiaa kokevat ja transihmiset, ansaitsevat meidän hyvinvointiyhteiskunnassamme parempaa kuin mitä tämä lakiesitys tarjoaa. Monille epäkohtien ja väärinkäytösten mahdollisuuksien avaaminen lainsäädännön myötä ei myöskään ole hyvää lainsäädäntöä. Se ei edistä kenenkään terveyttä ja hyvinvointia. Tämän vuoksi ja monen muun perustellun syyn vuoksi, joita tässä on edeltävissä puheenvuoroissa hyvin esitetty, kannatan esityksen hylkäämistä ja kannatan myös edustaja Räsäsen esittämiä lausumia.
Arvoisa puhemies! Kyse ei ole translaista, vaikka sellaisena siitä puhutaan, vaan jokaista koskevasta, kenen tahansa oman ilmoituksen perusteella tehtävästä juridisen sukupuolen vaihtamisesta. [Jukka Mäkynen: Juuri näin!] Tämän jälkeen sukupuoli ei olisi enää biologinen ja lääketieteellinen, todennettavissa oleva tosiasia vaan sukupuoli voisi olla omaan kokemukseen tai toiveeseen perustuva, omalla ilmoituksella vaihdettavissa oleva asia. Siis aikuisten oikeasti — mitä ihmettä täällä ollaan vakavasti esittämässä ja minkä vuoksi? Kenen etua tässä todellisuudessa ajetaan?
Arvoisa puhemies! Tulin tänään puhumaan tänne lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten, puolesta. Tulin puhumaan tänne heidän puolestaan, jotka toivovat sukupuolenvaihdosta, heidän puolestaan, jotka kokevat voimakasta kehodysforiaa tai ahdistusta, ristiriitaa fyysisen kehonsa eli oman sukupuolensa ja sukupuoli-identiteettikokemuksen välillä. Tulin puhumaan transihmisiksi itsensä kokevien laadukkaiden, riittävän laaja-alaisten tutkimusten ja tarvittaessa oikea-aikaisten hoitojen ja tuen puolesta. Tulin puhumaan ihmisoikeuksien kunnioituksen ja järjestäytyneen, sivistyneen yhteiskunnan kirjausten, juridisten merkintöjen, todennettaviin tosiasioihin perustumisen puolesta.
Tämä lakiesitys ei palvele eikä edistä mitään näistä. Se polkee ihmisoikeuksia, se polkee transihmisten perusihmisoikeuksia ja tosiasioihin perustuvia, luotettavia yhteiskunnan juridisia kirjauksia, ja se avaa ovia monenlaisille väärinkäytöksille ja hämmennyksille. On käsittämätöntä, että tämäntyyppistä esitystä ollaan vakavalla mielellä oikeasti esittelemässä tässä salissa. Kansanedustajat, arkijärkeä käyttävät, koulutetut päättäjät, isät ja äidit tässä talossa, tässä salissa — aikuisten oikeasti: tämä peli on vihellettävä poikki. Tämä paksuilla ideologisilla silmälaseilla ja putkinäöllä valmisteltu esitys ei palvele ketään — kaikkein vähiten heitä, joilla on todellista, syystä tai toisesta johtuvaa voimakasta ristiriitaa oman sukupuoli-identiteettinsä ja fyysisen kehonsa, sukupuolensa, välillä eli voimakasta kehodysforiaa. Esitys murentaa myös tämän talon uskottavuutta ja arvovaltaa ja osoittaa myös sen, kuinka vahvan ideologisia esityksiä voidaan olla puskemassa eteenpäin laajoista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Tätä ei tule missään nimessä hyväksyä.
Tätä esitystä on markkinoitu ihmisoikeuksien toteutumisella ja itsemääräämisoikeudella. Minä kerron teille, arvoisat kollegat: Perusihmisoikeuksiin kuuluu saada tietää tosiasiat. Sukupuoli on biologinen ja lääketieteellinen, syntymässä saatu ihmisen pysyvä ominaisuus. Valittavissa ja itse määrättävissä on se, kuinka sukupuoltaan ilmaisee. Myös sukupuoli-identiteetti — se, miten kokee, mitä haluaa tai mihin pyrkii — on usein iän myötä muuttuva, ja siihen voivat monet asiat, ihminen itsekin, useimmiten vaikuttaa.
Nykylaissa olevat käsitteet sukupuoli, sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu on säilytettävä ja pidettävä erillään toisistaan. On normaalia, että lapsena ja nuorena ja murrosiässä tuntemukset, kokemukset, toiveet ja identiteetti vaihtelevat ja koetaan ristiriitaa. On tärkeää, että nuoria kuullaan, tuetaan ja että luodaan turvallinen kasvuympäristö, jossa voi ja saa koetella rajoja. Vastuutonta on sen sijaan vanhempien ja päättäjien avata sellaisia ovia, jotka lisäävät nuorten hämmennystä, altistavat väärinkäytöksille ja hyväksikäytölle ja altistavat merkittävien sairauksien diagnosoinnin, lapsuuden ja nuoruuden hyväksikäytön ja laiminlyöntien piiloon jäämiselle.
80—85 prosenttia sukupuolenvaihdostoiveista väistyy luonnostaan, kun ikää tulee lisää ja aikuistuu. Autismin kirjon lasten ja nuorten voi olla vaikea hahmottaa kehoa ja hyväksyä murrosiän mukanaan tuomia muutoksia. On tärkeää saada nämä diagnoosit, juurisyyt esiin. Samoin lapsuuden ja nuoruuden laiminlyönnit ja seksuaalinen hyväksikäyttö voivat olla ristiriitaisten tuntemusten, kehodysforian, taustalla. Transdiagnoosi on ollut — ja sen tulee jatkossakin olla — niin sanottu poissulkudiagnoosi, eli poissuljetaan muita mahdollisia, ristiriitaa aiheuttavia sairauksia ja häiriöitä. Tämä on nuoren ja vanhemmankin itsensä kannalta erittäin tärkeää. On hyvä muistaa, että aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti, joillakin jopa 30 vuoden ikään asti. Sitä on hyvä ja tarpeen odottaa. 
Minä määrään-, minä itse määrään-, tässä ja nyt -tyyli, itsemäärääminen, ei sovi kaikkeen. Ei myöskään syntymässä saatuun sukupuoleen. Aikuisten ja päättäjien on pystyttävä sanomaan nämä tosiasiat ääneen. Onko tässä esityksessä aikuisten oikeasti mitään järkeä? Ei ole. Ja kenelle tämä on tarpeen? Ei kenellekään.
Arvoisa puhemies, otan uuden puheenvuoron.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T15:25:40,2023-01-31T15:33:16,Tarkistettu,1.1
2022_158_28,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Soinikoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_158_29,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä muistaa se tosiasia, että nyt käsittelyssä oleva translakiesitys on laajasti eri alojen asiantuntijoiden kannattama. Yksittäisten asiantuntijoiden vastustavat näkemykset on siis hyvä pitää siinä mittakaavassa, missä ne ovat. Translain hyväksymistä ovat kannattaneet myös Lääkäriliitto, eduskunnan oikeusasiamies ja Suomen Psykiatriyhdistys. Maailman lääkäriliitto ja Maailman terveysjärjestö eivät pidä transidentiteettiä sairautena tai mielenterveysongelmana. Sukupuoli-identiteetti on itsemäärittelyasia. Konsensus translain uudistamisen puolesta Suomessa on laaja.
Konsensus oli suurta myös alaikäisten aseman huomiotta jättämisen kritiikin osalta. Valiokunnan kuulemisissa lakiesityksen epäkohdaksi alaikäisten aseman huomiotta jättämisen nostivat muun muassa HUS, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiainvaltuutettu, Lastensuojelun Keskusliitto, Ihmisoikeuskeskus, Väestöliitto, Psykologiliitto, transjärjestöt, Amnesty, Seta, Intersukupuolisten ihmisoikeudet ry, Monimuotoiset perheet -verkosto sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. 
Arvoisa puhemies! Lapsen oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumiseksi on tärkeää hyväksyä lausuma, että valtioneuvosto jatkaa säädösmuutosten arviointia ja valmistelua alaikäisten itsemääräämisoikeuden osalta. Euroopassa on jo 17 maassa mahdollistettu sukupuolen juridinen vahvistaminen myös alaikäiselle.
Kannatan lämpimästi kasvurauhan antamista kasvaville ja kehittyville lapsille ja nuorille juuri omana itsenään. Vuonna 2021 YK:n ihmisoikeuskomitea esitti huolensa siitä, ettei sukupuolen juridinen vahvistaminen ole mahdollista alaikäisille Suomessa. Viikonlopun Helsingin Sanomissa oli vilkasta keskustelua tässäkin salissa aiheuttanut, osittain kovin asenteellinen haastattelu, jossa nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala esitti myös väitteitä, jotka eivät perustu uusimpiin tutkimuksiin tai asiantuntijatietoon sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten hyvinvoinnista tai heidän asiallisesta kohtaamisestaan. [Välihuutoja] Artikkeliin on kirjoitettu useampia vastineita, joita ei vielä toistaiseksi ole julkaistu Helsingin Sanomissa, mutta ne ovat luettavissa esimerkiksi Setan sivuilla.
Arvoisa puhemies! Naisten ja transihmisten oikeuksien edistäminen eivät ole toisiltaan pois. Translakiuudistuksella on laaja suomalaisten tasa-arvotoimijoiden tuki. Translakia jo uudistaneissa maissa ei viranomaiskyselyjen mukaan esiinny merkittäviä väärinkäytöksiä — itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki on voimassa jo yhdeksässä eurooppalaisessa maassa. Irlannissa laki on ollut käytössä jo vuodesta 2015 lähtien, eikä sinä aikana ole raportoitu sukupuolen vahvistuslakiin liittyviä petoksia tai muita rikoksia. Tämä lakiuudistus ei tuo uusia oikeuksia puku- tai wc-tilojen käyttöön. Uusi seksuaalirikoslaki puuttuu ahdisteluun... [Antero Laukkasen välihuuto] — Kannattaa perehtyä niihin lausuntoihin, joita tästäkin löytyy esimerkiksi sieltä Setan sivuilta. [Pekka Aittakumpu: Seta levittää disinformaatiota!] — Uusi seksuaalirikoslaki puuttuu ahdisteluun sukupuolesta riippumatta... [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Kiitos. — Uusi seksuaalirikoslaki puuttuu ahdisteluun sukupuolesta riippumatta, eikä translaki sitä muuta. Hyvät käytöstavat ja toisen ihmisen oikeuksien kunnioittaminen kuuluvat kaikkialle myös translain uudistamisen jälkeen. Tämä lakiesitys ei vaikuta sukupuolenkorjaushoitoihin Suomessa, vaan niitä säädellään terveydenhuollon piirissä, eikä hoitoja jatkossakaan saa ilman, että on lääkärin hoidettavana.
Arvoisa puhemies! Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei tee kenestäkään kokonaan uutta ihmistä, eikä se poista esimerkiksi terveystietoja, velkoja eikä rikoshistoriaa. Rikosseuraamuslaitos ja Vankiterveydenhuollon yksikkö pitivät valiokunnan kuulemisessa translaissa ehdotettua sääntelyä riittävänä väärinkäytöksien estämiseksi. Jo tälläkin hetkellä transvankien sijoituspaikka arvioidaan yksilöllisesti, ja näin tehdään myös jatkossa yksilöllisen turvallisuusriskin perusteella.
Sukupuolesta ei edelleenkään tule vain ilmoitusasiaa. Lakiesityksen mukaan sukupuolen juridinen vahvistaminen edellyttää hakemusta viranomaiselle. Viranomaisella on informointivelvollisuus lain oikeusvaikutuksista, ja se sisältää 30 vuorokauden harkinta-ajan hakemuksen vahvistamiselle.
Suomi on saanut aiemmin lukuisilta ihmisoikeustoimijoilta huomautuksia translain uudistamiseksi. Huomenna me pääsemme vihdoin äänestämään uuden lain puolesta. [Jukka Gustafsson: Asiantunteva, kiitos puheesta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-01-31T15:33:27,2023-01-31T15:38:52,Tarkistettu,1.1
2022_158_30,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Laiho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_158_31,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mia,Laiho,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä hallituksen esitys laiksi sukupuolen vahvistamisesta. Olemme kaikki varmaan sitä mieltä, että jokaisella on oltava mahdollisuus olla sellainen kuin on. Suomi on saanut huomautuksia translakiin kirjatusta lisääntymiskyvyttömyysvelvoitteesta, ja se onkin syytä poistaa laista, koska se on niin sanottu kuollut kirjaus. Transsukupuolisia ei nykytilanteessa pakkosteriloida, vaan hoidot itsessään, mikäli ne aloitetaan, aiheuttavat väliaikaisen tai pysyvän hedelmättömyyden.
Nykyinen laki on siis ajastaan jälkeen jäänyt, ja tarvitaan tämän kohdan muutosta ja tarkennuksia ja tähän aikaan saattamista, mutta on sanottava, että tämä lakiesitys on laajempi kuin olisi ollut tarpeen. Tämä lakihan on tarkoitettu edistämään pienen vähemmistön asiaa, mutta valitettavasti siitä on tehty yleislakityyppinen. Tämä ei välttämättä aja parhaalla mahdollisella tavalla juuri niiden ihmisten etua, joita varten translakia tarvitaan ja joille se on tarkoitettu. Huomenna lakiesityksestä äänestetään täällä salissa ja jokainen kansanedustaja pääsee antamaan oman näkemyksensä tästä laista, sen sisällöstä ja laajuudesta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kokoomus sai tähän lakiesitykseen sen verran kontrollia, että tämä mahdollinen sukupuolenvaihto, joka hallituksen pohjaesityksessä oli mahdollinen kuukauden välein, on nyt mahdollinen vuoden välein. Myös lausuman urheiluun liittyen saimme valiokunnassa eteenpäin, koska eittämättä lakiesityksellä on vaikutuksia myös urheiluun, erityisesti kilpaurheiluun naisten osalta. [Sanna Antikainen: Kokoomus hoitaa hommat!] Mutta valiokunnan enemmistö äänesti lausumasta alaikäisten osalta niin, että eduskuntaan pitää tuoda esitys myös alaikäisten osalta. Tähän ei ole mitään asiantuntijapohjaa olemassa, ja sen takia en voi sitä hyväksyä enkä voi tätä lakiesitystä hyväksyä.
Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala, joka on vastannut Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arvioinneista vuodesta 2011, suhtautuu erittäin kriittisesti lain laajentamiseen alaikäisiin. Hän on työssään tavannut satoja sukupuoliahdistuksesta kärsiviä nuoria. Hän on myös tiedemaailmassa hyvin arvostettu asiantuntija. Hänen mukaansa nuori kokeilee erilaisia identiteettejä ja on altis suggestioille. Yhdessä tilanteessa nuori voi kokea olevansa yhtä ja toisessa toista, ja se on nuoruusiässä normaalia. Kaltialan mukaan kolmella neljästä potilaasta on myös vakavia mielenterveyden ongelmia. Psykiatriset ja kehitykselliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lastensuojelun toimia vaativat tilanteet täytyy hoitaa riippumatta nuoren sukupuolen kokemuksesta. Moni nuori tarttuu kuitenkin mediassa ja sosiaalisessa mediassa tarjolla olevaan ajatukseen, että muutkin ongelmat saattavat johtua sukupuoliristiriidasta ja ratkeavat, jos muut alkavat nähdä hänet oikeassa sukupuolessa. Näin ei kuitenkaan käy.
Professori Kaltiala oli kuultavana myös meillä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Kuulimme myös Lastenlääkäriyhdistystä, Lääkäriliittoa ja Psykiatriyhdistystä, jotka kaikki pitivät hyvänä, ettei tämä lakiesitys sisällä alaikäisiä, mutta siitä huolimatta valiokunta enemmistöllä on tähän mietintöön sisällyttänyt lausuman, joka laajentaa tämän lain vaikutuksia. [Pekka Aittakumpu: Hirvittävää!]
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ”Suomi tasa-arvon kärkimaaksi” vuosille 20—23 todetaan, että tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä, sukupuolivaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaikkien ministeriöiden alaisiin hallinnon toimintoihin ja pitää arvioida etukäteen aina, kun toiminnalla on vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Valitettavasti tämän lain osalta sukupuolivaikutusarviot ja vaikutusarviot muuhun väestöön ovat jääneet hyvin, hyvin vaillinaisiksi. [Sari Tanus: Juuri näin!] Suomi on myös Euroopan ja maailman väkivaltaisimpia paikkoja naisille. Siitä huolimatta tässä esityksessä ei ole tätä sukupuolivaikutusarviointia tehty.
Arvoisa puhemies! Olen saanut paljon palautetta sekä niin sanotulta valtaväestöltä että transsukupuolisilta ihmisiltä, ja lähtökohta on se, että kummatkaan näistä eivät ole tyytyväisiä tähän lakiesitykseen. Eli vaikutuksia kantaväestöön ei ole arvioitu riittävästi, mutta tämä ei myöskään välttämättä palvele sitä vähemmistöä, jonka eduksi tämä on tarkoitettu. LHB-Liitto, joka on lesbojen, homojen ja biseksuaalien järjestö, kannattaa lisääntymiskyvyttömyyden poistamista, mutta se ei myöskään kannata tätä esitystä, koska on sitä mieltä, että tämä voi nimenomaan heikentää vähemmistön asemaa. [Sari Tanus: Juuri näin! — Antero Laukkanen: Tämä on se ongelma!]
Arvoisa puhemies! Sanon vielä muutaman sanan tiloista, vaikka en siihen keskusteluun halua sen lähemmin mennä. Mutta sukupuolittain erillisillä pukeutumis- ja pesutiloilla on laaja kulttuurinen hyväksyntä, ja tämä erillisyys voi olla edellytys esimerkiksi sille, että tytöt monista etnisistä ja kulttuurisista ryhmistä pääsevät koulutukseen ja harrastuksiin. Tässä kohtaa on oltava todella huolellinen, ja on seurattava jatkossa, mikäli tämä lakiesitys menee läpi, ettei käy niin, että valtaväestö joutuu väistymään joistain harrastuksista tai esimerkiksi uimahalleista sen takia, että heidän oikeuksiaan ei huomioida. [Sari Tanus: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mia Laiho,1379,2023-01-31T15:38:57,2023-01-31T15:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_158_32,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Laukkanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_33,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyydän lupaa saada puhua paikaltani ja istualtaan. [Puhemies: Kyllä suostun!] — Kiitoksia.
Arvoisa puhemies! Hyvä eduskunta! Hyvät kansalaiset! Täällä on useaan kertaan todettu, että tämä laki on jollakin tavalla arkijärjen vastainen, ja tähän näkemykseen on kyllä pakko yhtyä. Tämä laki on niin sanottu täysin seula jo sitä säädettäessä. Se ei täytä edes hallitusohjelman tavoitteita.
Muutama syypoiminta: Ensinnäkin tämä rikkoo voimaan tullessaan kaikkien muiden viiden ja puolen miljoonan suomalaisen yksityisyydensuojaa samalla, kun se poistaa tämän mahdollisuuden, että esimerkiksi uimahallien tilat perustuisivat sukupuoleen, joka on todennettavissa. Jos tämä laki menee läpi, niin kaikista Suomen uimahalleista tulee kertaheitolla turvattomia tiloja. Minun onkin sanottava hallitukselle ja vihervasemmistolle aivan erityisesti, että kun olette puhuneet täällä turvallisen tilan merkityksestä — jotkut ovat jopa todenneet, että eduskuntasali ei enää ole turvallinen tila heille, koska täällä on liian voimakkaita mielipiteitä heidän näkemyksistään — niin samaan aikaan te olette valmiit tekemään kaikista julkisista puku- ja pesutiloista turvattomia tiloja. Kukaan ihminen ei enää sinne mennessään voi tietää, olla varma siitä, mitä sukupuolta tämä henkilö, joka siellä istuu hänen kanssaan, lopulta on. Haluaisin nähdä sen uimahallin vastuullisen henkilön, joka kieltää tämmöistä transseksuaalia, joka on vaihtanut sukupuolensa mutta jolla on vielä vastakkaisen sukupuolen tunnusmerkit, menemästä enää uimahalliin. Kyllä yhdenvertaisuusvaltuutettu välittömästi on yhteydessä, että tässä uimahallissa rikotaan lakia.
Toiseksi tämä tekee nuorista tytöistä uimahalleissa tirkistelyn kohteita ja saa aikaan heissä valtavaa hämmennystä siitä, miksi tämä henkilö voi olla heidän kanssaan samassa suihkussa.
Opetussuunnitelman perusteet, katsotaanpas niitä. Ensinnäkin ne alkavat toteamuksella: ”Opetussuunnitelma perustuu tieteeseen ja tietoon.” Tämän lakiesityksen jälkeen se on pakko muuttaa niin, että ”opetussuunnitelmat perustuvat myös ideologiaan”, ja se onkin isompi kysymys. Menevät uusiksi koko opetussuunnitelman perusteet, koska ideologia on tullut tilalle.
Suomen lainsäädäntö perustuu käsitykseen kahdesta sukupuolesta, naisesta ja miehestä. Tämä on myös lausunnoissa käsittelyn aikana todettu. Ei tulisi nostaa rinnalle sellaisia sukupuolinäkemyksiä, jotka eivät ole todenmukaisia eivätkä mitenkään todettavissa. Valiokunnan lausunnoissa todettiin, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriö ei pystynyt antamaan vastausta siihen, voidaanko ihmisen identiteettinen sukupuoli jotenkin määritellä tarkasti. Koko Euroopan alueella ei ole pystytty tähän, mutta Suomessa näköjään tämä hallitus pystyy aivan mihin vaan.
Puhemies! Minun on pakko kysyä ja ihmetellä samalla, mikä on tämä pimeyden verho, joka on tämän hallituksen politiikan yllä. Mikä on tämä pimeyden verho, joka estää näkemästä näitä tosiasioita? Jos hallitus olisi oikeasti tehtäviensä tasalla, se toteaisi, että tämä lakiesitys ei ole valmis, vetäisi sen itse pois, olisi vetänyt sen pois jo siinä vaiheessa, kun valiokuntakäsittely alkoi, koska se oli niin ilmiselvää.
Minä totisesti toivon, että vielä ensi yön aikana järki palaa tähän eduskuntaan ja tämä lakiesitys yksinkertaisesti hylätään sen takia, että se rikkoo enemmän kuin saa aikaan jotain muutosta transihmisille. Tämä on surullinen päivä huomenna, jos näin keskeneräinen laki päästetään läpi. Tämä koskee viittä ja puolta miljoonaa ihmistä, ja voimme olla varmoja, että joukostamme löytyy niitä, jotka keinottelevat tällä lailla, vaikka täällä muuta väitetään. Voitte olla varmoja: alkaa keinottelu niin tyttöjen, poikien, miesten ja naisten keskuudessa kuin muidenkin.
Eräs ihminen otti yhteyttä ja sanoi: ”Minä niin iloitsen tästä laista.” Hän oli nainen. Hän sanoi: ”Heti, kun tämä menee läpi, muutan sukupuoleni mieheksi, ja palkkani nousee 20 prosenttia.” Oli looginen, tervejärkinen henkilö, ajatteli tämän lain hengen mukaisesti. Tämä laki ei enää vastaa hallituskirjausta. Sen takia se repii hallitusrivejä, ja niin pitääkin. Eivät meidän fiksuina meille äänimandaatin suoneet kansalaiset odota meiltä mitään näin heikkotasoista lainsäädäntöä. Huomenna on aika kantaa poliittista vastuuta ja hyljätä tämä laki. Tämä todella on järjenvastainen. — Kiitos. [Pekka Aittakumpu: Hyvä! — Sanna Antikainen: Päivän paras puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2023-01-31T15:46:21,2023-01-31T15:52:57,Hyväksytty,1.1
2022_158_34,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_35,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan sitaatilla: ”Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus rikkoo transsukupuolisten ihmisoikeuksia.” Näin on todennut tasa-arvovaltuutettu, mutta tiedättekö minä vuonna? Vuonna 2011. Nyt lähes 12 vuotta myöhemmin olemme ensimmäisen kerran tässä salissa oikeasti uudistamassa translakia.
Tätä lakia on odotettu liian kauan, mutta viimein se on täällä. On selvää, että nykyinen translaki on vaarallinen laki, jota voidaan pitää yhtenä Suomen pahimmista ihmisoikeusloukkauksista. Siksi tämä uudistus on elintärkeä. Kyse on ihmisten oikeuksista, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.
Uudessa laissa sukupuolen juridinen vahvistaminen erotetaan sukupuolen lääketieteellisistä korjaushoidoista. Monessa maassa on huomattavasti tätä meidän nyt käsittelyssä olevaa esitystä kunnianhimoisempi laki jo voimassa. Esimerkiksi tämän päivän Helsingin Sanomat kertoi Irlannista, huomattavasti Suomea konservatiivisemmasta ja uskonnollisemmasta maasta, jossa on ollut itsemäärittelyyn perustuva translaki jo kahdeksan vuotta.
Suomen asema kansainvälisenä ihmisoikeustoimijana on kyseenalainen niin kauan kun meidän omassa translaissamme on epäinhimilliset edellytykset eli vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sekä raskaasta diagnosointiprosessista.
Arvoisa puhemies! Myös minä haluan nostaa esiin, että tämän keskustelun tyyli täysistuntosalissa on ollut harvinaisen epäinhimillinen, jopa julma. Haluan sanoa, että minusta se on hirveää ja se on minusta väärin. Voin vain kuvitella, miten pahalta se tuntuu transihmisistä. Ei voi olla liikaa pyydetty, että vaikka olisitte kuinka eri mieltä, niin olette kykeneviä käymään inhimillisempää keskustelua. Onko se liikaa pyydetty? [Sari Tanus: Monet transihmiset ei kannata tätä!]
On hyvin surullista, että transjärjestöt yhteiskannanotossaan joutuvat erikseen toivomaan, etteivät kansanedustajat käyttäisi asemaansa halventaakseen transihmisten ihmisarvoa, [Antero Laukkanen: No ei todellakaan halvenna!] siis tätä he joutuvat erikseen toivomaan. [Sanna Antikainen: Kertokaa esimerkkejä, missä on ollut tällaista epäasiallista käytöstä!]
Monet tässäkin salissa käyttävät uuden translain vasta-argumenttina sitä, että transihmiset itsekin olisivat tätä lakia vastaan. Se ei pidä paikkaansa, vaikka on toki yksittäisiä ääniä, jotka ovat lakimuutosta vastaan. Jos te olette lukeneet saamianne lukuisia kirjeitä, palautteita ja sähköposteja, on selvää, että suomalaiset transjärjestöt ja suomalaiset transtoimijat ovat yhtä mieltä siitä, että sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee perustua itsemääräämisoikeuteen. [Sanna Antikainen: Teidän pitäisi lukea asiantuntijalausuntoja!]
Lisäksi on väitetty, että uusi laki mahdollistaa rikollisen toiminnan. No näin ei tietenkään ole. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat edelleen rikollista toimintaa, ja tuleva translaki ei sitä muuta. Laissa on myös otettu huomioon erinäisiä mahdollisia väärinkäytöksiä ja se, kuinka niitä voidaan estää esimerkiksi vankiloiden osalta.
Haluan muistuttaa, että samoin rikollista on esimerkiksi petosten tekeminen. Juridisen sukupuolen perusteettomasti muuttaminen uuden henkilötunnuksen saamiseksi ei poista aiemmin tehtyjä rikoksia eikä myöskään pyyhi pois esimerkiksi kertyneitä velkoja.
Voidaankin todeta, että vastustajat käyttävät uhkakuvia täysin perusteettomasti ja tarkoitushakuisesti, eivätkä myöskään kansainväliset esimerkit anna tukea tällaiselle uhkakuvien maalailulle. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Arvoisa puhemies! Tämä nyt käsiteltävänä oleva laki ei ole täydellinen. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta totesi, että ei ole lapsen oikeuksien mukaista, että lapset ja nuoret on jätetty uuden lain ulkopuolelle. Myös lasten ja nuorten osalta pitäisi asiaa aina katsoa perus‑ ja ihmisoikeuslähtökohdasta ja edistää lasten ja nuorten oikeuksien toteutumista ja hyvinvointia. Lapsilla ja nuorilla tulee olla oikeus ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
Silti toivon ja uskon, että tämä laki menee huomenna eduskunnassa läpi. Se on ainoa oikeudenmukainen vaihtoehto.
Arvoisa puhemies! Joissakin valtioissa on vastaavien lakimuutosten jälkeen pyydetty valtion toimesta anteeksi ja jopa alettu maksaa korvauksia lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen takia. Mielestäni on perusteltua, että myös Suomessa pohditaan tätä. Suomen tulisi pyytää anteeksi transihmisiltä lainsäädännöstä, joka näin räikeästi loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan.
Haluan myös muistuttaa, ettei työ ihmisoikeuksien puolesta lopu tähän lakiin. Tulevaisuudessa Suomessa tulisi tunnustaa ei-binääristen ihmisten sukupuoli muu sukupuoli ‑kategorian avulla. Lisäksi intersukupuolisten lasten kehollinen koskemattomuus tulisi suojata lailla, ja on myös pidettävä huolta siitä, että yhdenvertaisuus hedelmöityshoidoissa lisääntyy ja myös transihmiset jatkossa saavat paremmat mahdollisuudet lasten hankkimiseen.
Eli paljon työtä on vielä tehtävänä tämänkin jälkeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-01-31T15:53:00,2023-01-31T15:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_158_36,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Koponen, Noora, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_37,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Noora,Koponen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunneltuani on todettava, että lienee paikallaan toistaa viime viikolla pitämästäni puheenvuorosta kolme lausetta. Ne kuuluvat näin: Ihmisoikeus ei ole omantunnon kysymys. Itsemääräämisoikeus ei ole mielipidekysymys. Vapaus omaan itseensä ei ole etuoikeus vaan perusoikeus.
Muun muassa edustajat Räsänen ja Mäenpää omissa puheenvuoroissaan sanoivat täällä hetki sitten, että tässä lakiesityksessä ei ole mitään järkeä. No, minä totean, että tässä esityksessä ei mitään muuta olekaan kuin järkeä. Tämä laki on ihmisoikeuskysymys, joka vahvistaa itsemääräämisoikeuden suojaamista ja toteutumista. Tämä laki tuo sukupuolenvahvistamisprosessiin muutoksia, jotka olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, mutta onneksi me teemme sitä työtä edes nyt. On myös sanottava, että olisin läpi prosessin toivonut oppositiolta enemmän luottamusta ihmisiin, mutta sitä me emme ole liiemmin tänäänkään tässä keskustelussa kuulleet. Sen sijaan olette luoneet transsukupuolisten ihmisten ympärille pelkoa ja epäluuloja.
Uusi translaki ei vaaranna lasten ja nuorten kehitys- ja kasvurauhaa, eikä se vaaranna lapsen ja nuoren sukupuoli-identiteetin kehittymistä tai opetussuunnitelmaa. Mutta totta on, että trans- ja intersukupuoliset lapset ja nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat meiltä vielä tätäkin esitystä enemmän, sillä translasten ja -nuorten asemaa se ei vielä riittävästi vahvista. 
Kuten aiemmissa puheenvuoroissa jo kuultiin, lukuisten valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden yhteinen ja toistuva huomio olikin juuri se, että laissa olisi jo nyt ollut tarpeen huomioida myös alaikäiset, ja tätä työtä tulee nyt jatkaa. Siksi on tärkeää, että valiokunta laati mietintöön lausuman, joka edellyttää käynnistämään selvityksen myös translasten ja ‑nuorten itsemääräämisoikeudesta sukupuolen vahvistamisessa. 
Arvokasta on myös, että jatkossa myös vanhempi voi elää siinä sukupuoli-identiteetissä, johon hän itse kokee kuuluvansa, ja näin toteuttaa vanhemmuuttaan ilman ristiriitaa. Samaan aikaan on selvää, että perhe ansaitsee kaiken mahdollisen tuen muutoksissa, joita perheen sisällä ja elämässä ylipäätään tapahtuu.
Arvoisa puhemies! Täällä on toistuvasti leimattu transsukupuolisia henkilöitä mielenterveysongelmaisiksi ja sanottu, että tämä lakiesitys myös lisäisi näitä ongelmia. Sen sijaan asiantuntijat eivät ole esittäneet huolta siitä, että tämä lakiesitys aiheuttaisi transsukupuolisille henkilöille mielenterveyden ongelmien lisääntymistä — aivan päinvastoin. Tämän lain myötä ihminen ei päädy enää mielenterveyspalveluiden piiriin vain siksi, että yhteiskunta ei salli hänen olla juuri sellainen kuin hän on.
Sukupuolen vahvistaminen ei myöskään uhkaa tasa-arvoa. Mahdollisuus vahvistaa tai korjata omaa sukupuoltaan omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi ei ole tasa-arvosta pois vaan täysin päinvastoin.
Lisäksi totean, että on äärimmäisen loukkaavaa rinnastaa sukupuoli-identiteetin vahvistaminen rikoksiin. Transihmiset eivät ole rikollisia. [Sanna Antikainen: Kukaan ei ole niin sanonut! — Mari Rantanen: Täytyy kuunnella, mitä sanotaan!] Rikollisuus ja sukupuoli-identiteetti ovat kaksi täysin erillistä asiaa.
Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun kuunteleminen on ollut raskasta, ja samalla se alleviivaa tämän lain tarpeellisuuden — sen, että maailmaan mahtuu ja kuuluu jokainen, että oikeus minuuteen ei ole etuoikeus vaan perusoikeus ja että tämä laki tekee jokaisesta ihmisestä inhimillisen. Uudesta translaista toden totta tulee huomenna uusi normaali.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Noora Koponen,1404,2023-01-31T15:59:04,2023-01-31T16:03:21,Hyväksytty,1.1
2022_158_38,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_39,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen erotetaan lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Henkilö voitaisiin jatkossa vahvistaa kuuluvaksi toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on väestötietojärjestelmään merkitty, jos hän ilmoittaa, että hän kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen ja että kyse hänen oman näkemyksensä mukaan on pysyväisluontoisesta kokemuksesta. Sukupuolimerkinnän vaihtaminen perustuisi siten henkilön omaan ilmoitukseen hänen sukupuolen kokemuksestaan, eikä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä enää olisi lääketieteellistä selvitystä tai diagnoosia.
Arvoisa puhemies! Vaikka Sanna Marinin hallitus julistaa perustavansa toimintansa tutkitulle tiedolle, niin tässä kohtaa se unohtaa täysin biologiset tosiasiat. Ihmisillä on sukupuolia kaksi. Totta on se, että lääketiede kyllä tuntee harvinaisia poikkeuksia ja kehityshäiriöitä. Näiden lisäksi ihmisen kokema sukupuolidysforia luo kärsimystä siitä kärsivälle, ja näihin tulee suhtautua vakavasti, eikä tietenkään ketään tule syrjiä, mutta nämä poikkeukset eivät muuta perusasioita eivätkä muuta myöskään biologisia tosiasioita, eikä niiden toteamisessa ole mitään pahaa, vaikka tänään täällä onkin niin yritetty antaa ymmärtää.
Esityksessä sekoitetaan iloisesti keskenään biologinen sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kuten sanoin, poikkeuksia lukuun ottamatta on ihminen biologiselta sukupuoleltaan joko mies tai nainen, ja tämän lisäksi on olemassa erilaisia identiteettejä. On siis olemassa erilaisia miehiä ja naisia, ja kaikki ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita kansalaisia.
Kaikista ikävintä tässä koko asiassa on kuitenkin se, että tämä juridisen sukupuolen muuttaminen nyt säädettävässä laissa koskisi kaikkia Suomessa asuvia kansalaisia eikä vain transsukupuolisia. On täysin oikein — mikäli ihminen on tuntenut ja tuntee pysyvästi olevansa muuta kuin mitä oma biologinen sukupuoli on, ja jos tämä tuntemus ei johdu muusta syystä, kuten esimerkiksi jostakin mielenterveysongelmasta — että hän saa apua, mutta tämä täysin, siis täysin, itsemäärittelyyn perustuva ilmoitus omasta sukupuolesta avaa ovia monille väärinkäytöksille niille, ketkä eivät oikeasti tunne olevansa transsukupuolisia.
Asiantuntijakuulemisissa on otettu esille monia epäkohtia. Yksi epäkohta liittyy seksuaalirikollisiin, jotka ovat käyttäneet tätä lakia ulkomailla hyväkseen. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että esimerkiksi Isossa-Britanniassa transsukupuolisiksi kirjatuista vangeista lähes 60 prosenttia on nimenomaan seksuaalirikollisia. Kyse on valiokunnan saaman selvityksen mukaan biologisista miehistä, jotka eivät ole käyneet läpi sukupuoli-identiteetin tutkimuksia tai hoitoja. Skotlannissa puolet rikoksista tuomituista transsukupuolisista on valiokunnan asiantuntijakuulemisissa todetun mukaan vaihtanut sukupuolimerkintäänsä vasta tuomion saamisen jälkeen. Siellä on myös havaittu, että vankilasta vapauduttuaan osa tällaisista henkilöistä vaihtaa sukupuolimerkintänsä välittömästi takaisin mieheksi. Edellä mainitut huomiot viittaavatkin ennen muuta strategiseen motiiviin sukupuolimerkinnän vaihtamisen taustalla. Siten ei ole lainkaan epärealistista olettaa, että myös Suomessa osa miesvangeista tulisi hyväksikäyttämään sukupuolimerkinnän vaihtamisen mahdollisuutta päästäkseen naisvankilaan tai naisvangeille tarkoitetuille asunto-osastoille. Kysynkin teiltä, vihervasemmisto ja osa kokoomuksesta: tätäkö te todella haluatte?
Pahimmassa tapauksessa seksuaalirikollinen, joka on vaihtanut sukupuolensa miehestä naiseksi sillä omalla ilmoituksella, voisi mennä jatkossa vaikka naisten ja tyttöjen pukutiloihin. Esimerkiksi Islannissa oikeudellisen sukupuolen itsemäärittely on kuitenkin johtanut muun muassa uimahalleissa käytäntöön, jonka mukaan ulkoiselta olemukseltaan biologisen miehen oletetaan olevan transnainen, jos hän on naisten suihkutiloissa, eikä tätä asiaa voida kyseenalaistaa. Norjassa on jopa asetettu ihmisiä syytteeseen tai poliisitutkinnan kohteeksi sen takia, että he ovat protestoineet biologisten miesten tunkeutumista naisille tarkoitettuihin tiloihin. Kysyn uudelleen, vihervasemmisto ja osa kokoomuksesta: tätäkö te haluatte?
Arvoisa puhemies! Esimerkiksi vakavan psykoottisen sairauden pahenemisvaiheen tai dissosiatiivisen identiteettihäiriön yhteydessä henkilön sukupuolikokemus voi olla väliaikaisesti häiriintynyt tai muuntunut tavalla, joka ei vastaa hänen pysyvää kokemusta itsestään. Siksi sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen erottaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista ei ole oikein. En siis voi missään nimessä kannattaa tätä lakia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-01-31T16:03:23,2023-01-31T16:10:17,Hyväksytty,1.1
2022_158_40,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_41,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin totean käydystä keskustelusta, että hämmästelen sitä, että jatkuvalla syötöllä salin vasemmalta laidalta tuodaan esiin, että täällä on halvennettu tai keskustelu on ollut epäasiallista. Tuntuu vähän, että vihervasemmistosta koko asiasta keskusteleminen on epäasiallista, ja ymmärrykseni mukaan politiikkaan kuulu keskustelu. Silloin kun tänne tuodaan lakiesitys, siitä yleensä tavataan keskustella niin täällä suuressa salissa kuin valiokunnissakin, ja se on aivan normaalia toimintaa. 
Saamani palautteen mukaan ei tätä ole laajasti pidetty epäasiallisena, vaan itse asiassa on pidetty siitä, että tässä salikeskustelussa edelliselläkin kerralla tuotiin esiin niitä ongelmia, mitä tähän lakiin liittyy. Ja se on aivan normaalia politiikassa, että näistä keskustellaan ja nämä tuodaan esiin, eritoten silloin kun niitä asioita ei ole otettu huomioon valiokuntakäsittelyssä, kuten nyt on tämänkin lain kanssa. 
Täällä edustaja Soinikoski totesi äsken, että kysymyksessä ei ole ilmoitusasia vaan tämä on hakemukseen perustuva asia. Mutta kun tosiasiassa nyt sukupuolimerkinnän vaihtaminen tapahtuu hakemuksella, jota Digi- ja väestötietovirasto ei voi hylätä, niin silloin sitä voidaan pitää kyllä ilmoitusasiana, se ei ole hakemus. Kuten edelliselläkin kerralla totesin, tähän liittyy jo pelkästään se, että tällä hetkellä yleensä, kun viranomainen näinkin suurta asiaa joutuu päättämään ilman mitään muuta tietoa, me asetamme itse asiassa nämä virkamiehet todella hankalan paikan eteen, sillä vaikka he saisivat tietää, että henkilö ei ole sillä hetkellä terveydentilaltansa sellainen, että hän on edes ylipäänsä oikeustoimikelpoinen, niin Digi- ja väestötietovirasto ei voi tehdä mitään, vaan heidän on hyväksyttävä tämä oma ilmoitus, jossa henkilö siis vapaamuotoisesti ilmoittaa kuuluvansa toiseen sukupuoleen. 
Sitten on puhuttu näistä väärinkäytöksistä, ja tässä on tietyllä tapaa inhottavasti spinnattu tätä asiaa, että me, jotka tuomme esiin näitä ongelmia, joita lakiin ja sen porsaanreikiin liittyy, ikään kuin sanoisimme, että transihmiset ovat rikollisia. Ei, emme me ole niin sanoneet. Tämä ei ole enää ylipäätänsä translaki, vaan tämä koskettaa kaikkia ihmisiä, ja kyllä nämä ongelmat, joita tähän liittyy esimerkiksi pukutilojen tai urheilun osalta, olisi voitu aivan hyvin korjata. Ne olisi aivan hyvin voitu korjata tässä siten, että niistä olisi säädetty, että pukutiloihin ei voi mennä fyysisesti toisen sukupuolen sukuelimet omaava henkilö. Ne olisi ollut täysin mahdollista korjata täällä, jos poliittista tahtoa olisi ollut. [Antero Laukkanen: Täysin mahdollista!] Ihan samalla tavalla urheiluun olisi voitu eduskuntakäsittelyssä puuttua.
Mitä tulee sitten vankiloihin, tällä hetkellä Skotlannissa käydään kovaa keskustelua siitä, että siellä on nimenomaan tuomittu seksuaalirikollinen, joka on muuttanut sukupuolensa, tällä hetkellä vankilassa. Skotlannissa käydään tätä keskustelua, jossa halutaan pois siitä, jotta transihmistä ei voitaisi — puhun nyt fyysisesti miehestä, joka kokee olevansa nainen — jatkossa sijoittaa sinne naisten vankiosastolle. Näitä ongelmia todella on. 
Sittenhän tähän liittyy myöskin se, minkä toin esiin viime kerralla, että lapsen synnyttänyt äiti voi muuttaa sukupuolimerkinnän vaihdettuaan itsensä lapsen isäksi ja päinvastoin isä voi muuttua lapsen äidiksi. Ajattelemmeko me silloin lapsen etua, hänen tervettään, hyvää, tasapainoista kasvuaan vai ajattelemmeko me aikuisten etuja? Tätä sopii jokaisen kysyä. 
Tämän lain tarkoitus alun perin varmaan oli se, että tämä pakkosterilointi — joka on suomalaisessa lainsäädännössä jäänyt lain kuolleeksi kirjaimeksi, koska ketään Suomessa ei ole pakkosteriloitu, vaan se tapahtuu automaattisesti näitten hormonihoitojen myötä — olisi tästä voitu poistaa, mutta miksi tämä piti vetää näin överiksi? Miksi tämä piti vetää aivan toiseen laitaan ja hajottaa tietyllä tapaa koko meidän järjestelmämme? [Antero Laukkanen: Hyvä kysymys! — Jukka Mäkynen: Koska ideologia!] Sitä sopii tietysti ihmetellä. Ja jaksan kyllä hämmästellä, miten keskustaa vietiin kuin litran mittaa tämän kirjauksen kanssa ja he eivät olleet tarkkana siinä, mitä on tulossa. Se pitäisi tietää, kun on vihreiden ja vasemmiston kanssa samassa hallituksessa, että todennäköisimmin mennään aika lailla sitä vasenta reunaa. 
On kyllä sanottava kaiken sen perusteella, mitä olen lukenut ja mitä transihmiset itsekin ovat tuoneet esiin, että ei tämä väestörekisteriin merkittävä tieto korjaa kenenkään sielua, mieltä eikä se korjaa kenenkään kehoa. Hämmästyttää, että tämäkö hokkuspokkustemppu sitten olisi näille ihmisille hyväksi, kun nimenomaan itse olen jotenkin ajatellut niin, että tämä translaki, joka vaatii sen lääkärinlausunnon ja lääkärin tutkimuksen, suojaa nimenomaan näitä ihmisiä, [Antero Laukkanen: Kyllä! — Sari Tanus: Kyllä!] jotta ei tule tehdyksi sellaista asiaa, josta ei ole esimerkiksi aivan varma ja se ajatus ei ole pysyvä. Ei siinä ole kysymys kenenkään ihmisoikeuksien polkemisesta vaan nimenomaan suojaamisesta. 
Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, totean tähän lasten asiaan, alle 18‑vuotiaisiin alaikäisiin, joita nyt tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä lausumalla halutaan jatkoselvittää: Sen tiedon perusteella, mikä itselläni on ja mihin käsitykseen olen asiantuntijoiden puheista päässyt, tällaista ei pidä missään nimessä tehdä. Me tiedetään kaikki, miten pitkään esimerkiksi ihmisen identiteetti rakentuu. Silloin kun puhutaan nuoresta ja teinistä, [Puhemies koputtaa] joka siinä omassa myrskyssänsä on, ja hänen identiteettinsä saattaa vaihdella vaikka kuinka paljon, niin tällaisia pysyviä ja peruuttamattomia hoitoja [Puhemies: Kiitoksia!] ei tulisi tehdä. Vetoan nyt tässä kohtaa, että jätetään lapset rauhaan ja annetaan heidän kasvaa rauhassa. Ja vetoan tässä kyllä vielä kokoomuksen ja keskustan edustajiin, että harkitsette, että äänestäisitte tämän lain hylkäyksen puolesta, jota itsekin kannatan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-01-31T16:10:28,2023-01-31T16:18:10,Hyväksytty,1.1
2022_158_42,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_43,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit tulevat äänestämään tämän lain hylkäyksen puolesta ja myöskin omien lausumiensa puolesta. 
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö todellakin päätyi hyväksymään tämän translain muutoksen, jonka mukaan kuka tahansa täysi-ikäinen voi jatkossa muuttaa sukupuolensa ilman lääketieteellistä perustelua. Siis uusi translaki ei enää kohdistu sukupuoliristiriitaa kokevaan vähemmistöön, vaan kuka tahansa saisi vaihtaa sukupuolen oman kokemuksensa perusteella. Valiokunnan enemmistö haluaa lisäksi mietinnön ponsilausumassa laajentaa sukupuolen vahvistamisen koskemaan alaikäisiä nuoria ja lapsia. 
Viime viikolla tuossa ensimmäisessä käsittelyssä puhuin aika paljon tästä translaista kokonaisuutena, mutta tässä puheenvuorossa keskityn nyt erityisesti tähän ponsilausumaan, koska minun mielestäni tämä ponsilausuma itsessään on jo sellainen, minkä takia tämä mietintö ja laki tulee ehdottomasti hylätä. Elikkä valiokunnan enemmistö haluaa siis sukupuolen vaihtamisen koskemaan myöskin alaikäisiä nuoria ja lapsia. 
Toivon, että mahdollisimman monella oli mahdollisuus lukea viime viikon lauantain Helsingin Sanomien kirjoitus, jossa Suomen johtavaa nuorisopsykiatrian asiantuntijaa Riittakerttu Kaltialaa haastateltiin. Tässä haastattelussa tuli erinomaisella tavalla esille se, miksi hän ja myöskin Lääkäriliitto ja myöskin lastenlääkärit vastustivat ehdottomasti lausumissaan sitä, että tämä valiokunnan enemmistön mietintöön tuoma ponsi tulisi saattaa voimaan. Ensinnäkin on huomattava, että — Kaltiala on vastannut siis Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sukupuoliahdistusta kokevien nuorten arvioinnista siitä lähtien, kun toiminta on alkanut, vuodesta 2011 — hän on kohdannut tässä tehtävässään satoja sukupuolen kokemuksen kanssa kipuilevia nuoria. Jos täällä Suomessa ei häntä kuunnella, ketä sitten pitäisi kuunnella? Tästä hänen haastattelustaan muutama ote, jotka minun mielestäni ovat äärimmäisen kuvaavia siitä huolesta, mitä hän tällä hetkellä kantaa. Sen lisäksi muuten vielä — äsken totesin Lääkäriliiton ja lastenlääkärit — myöskin Psykiatriyhdistys muistutti lausunnossaan nuorten identiteetin keskeneräisyydestä. 
No ensinnäkin hän toteaa tässä artikkelissa, että kolmella neljästä potilaasta on myös vakavia mielenterveyden ongelmia — siis nyt puhutaan nuorista. ”Kaltiala sanoo, että psykiatriset ja kehitykselliset ongelmat, oppimisvaikeudet ja lastensuojelun toimia vaativat tilanteet täytyy hoitaa riippumatta nuoren sukupuolen kokemuksesta. Moni nuori tarttuu kuitenkin mediassa ja sosiaalisessa mediassa tarjolla olevaan ajatukseen, että hänen muutkin ongelmansa johtuvat sukupuoliristiriidasta ja ratkeavat, jos muut alkavat nähdä hänet oikeassa sukupuolessa. Niin ei kuitenkaan käy. ’Mielen tasapaino ei synny siitä, että saa toiset näkemään sitä, mitä itse haluaa.’” Sen lisäksi hän toteaa, että alaikäisten hormonihoitoja ja juridisen sukupuolen vahvistamista vaativat aktivistit ja järjestöt, kuten Seta, toistavat usein, että transnuorilla on lisääntynyt itsemurhariski ja he tarvitsevat siksi pikaisesti hoitoa ja tukea. Kaltiala sanoo: ”Se on tarkoitushakuista disinformaatiota, jonka levittäminen on vastuutonta” — disinformaatiota, jonka levittäminen on vastuutonta. 
Arvoisa puhemies! Tämä artikkeli kaiken kaikkiaan tuo hyvin esille sen, että aikuiset, nimenomaan tähän ideologiaan vihkiytyneet, Seta, muutamat muut kansalaisjärjestöt eivät ymmärrä lapsen ja nuoren kehitystä vaan ovat tunkemassa lapsille ja nuorille sellaista identiteettiä, mitä hän ei ole kokenut omaksensa, tai minkälaisen identiteettiristiriidan keskellä hän tällä hetkellä elääkin, niin hänelle yritetään ollaan viemässä hänen elämäänsä yhtä mallia, joka perustavalla tavalla voi muuttaa sitten hänen tulevaisuutensa. On myös mielenkiintoista lukea tästä Kaltialan haastattelusta, että hän toteaa ruotsalaisesta tutkimuksesta liittyen tähän itsemurhariskiin, että ruotsalaisessa laajassa rekisteritutkimuksessa itsemurhakuolleisuus on selvästi suurentunut sukupuolenkorjaushoitoja saaneitten aikuisten joukossa. Eli se, mitä täällä meillä tarjotaan lääkkeeksi sukupuoliristiriitaan ja ahdistukseen, saattaakin johtaa siihen, että ihmiset tekevät kaikkein epätoivoisimpia tekoja eli lopettavat oman elämänsä. 
Arvoisa puhemies! Nostan vielä esille tästä haastattelusta sen, miksi tämäntyyppisesti tätä identiteettikokeilujen vahvistamista on alettu laajasti pitää suotavana ja jopa välttämättömänä nuorten mielenterveyden kannalta. Kaltiala sanoo, ettei transpoliklinikoiden palveluita avattu nuorille nuorisopsykiatrian aloitteesta vaan tahto tuli poliitikoilta, järjestöiltä ja aikuisten kanssa toimivilta lääkäreiltä ja että kun hän ryhtyi tehtävään, lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin ongelmat olivat vielä harvinaisia. ”Vuoden 2015 jälkeen potilaiden määrä on kymmenkertaistunut ja potilasjoukko muuttunut”, hän kertoo. ”Ennen toiseen sukupuoleen identifioituivat useimmiten pienet pojat, mutta nyt lähes kaikki Kaltialan potilaat ovat teini-iässä sukupuoliristiriitaan havahtuneita biologisia tyttöjä.” Ja sen lisäksi täällä kerrotaan vielä siitä, että monta kertaa käy niin, että joltakin pieneltä paikkakunnalta yhtäkkiä tulee valtavan suuri joukko sukupuoliristiriitaa kokevia tyttöjä. Eli nämä asiat leviävät sosiaalisessa mediassa, ne leviävät siellä nuorten keskuudessa, kun sinne tuodaan se ajatus siitä, että sinun pitää vaihtaa sukupuoltasi, sinä olet väärässä sukupuolessa. 
Arvoisa puhemies! Toivon, että todellakin huomenna, kun tästä asiasta äänestämme, järjen ääni nyt voittaisi ja että ihmiset ymmärtäisivät, että yksistään tämä lausuma on sellainen, minkä takia tämä laki kannattaa hylätä. Minusta on kummallista, että keskusta on mennyt tämän asian kuittaamaan, kun he ovat julkisuudessa nyt kertoneet, että tämä ei vastaa sitä, mitä tuolla hallitusneuvottelussa on sovittu. Silloin odotan kyllä, että koko keskustan ryhmä äänestää tätä vastaan. Jos tästä ei ole sovittu, niin ei sitä kannata tukea. Vetoan kokoomukseen, ja minä uskon, että sosiaalidemokraateissa on myös paljon niitä, [Puhemies koputtaa] jotka ajattelevat tästä asiasta omilla aivoillaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-01-31T16:18:14,2023-01-31T16:25:25,Hyväksytty,1.1
2022_158_44,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_45,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu translaista on käynyt vilkkaana niin täällä eduskunnan sisällä kuin julkisestikin. Valitettavasti viimeaikainen keskustelu on ollut varsinkin transnuorille haavoittavaa ja haitallista. Loukkaavat väitteet sukupuolista kiveen hakattuina totuuksina ja jopa puhdas transfobia vahingoittavat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Todellisuudessa seksuaalisuus ja sukupuoli ovat jotain paljon monimutkaisempaa ja monimuotoista. Toisen ihmisen oikeus elää ja toteuttaa itseään ei voi olla toisen mielipide.
Arvoisa puhemies! Ennakkoluuloja ja syrjintää kohtaavat vähemmistöryhmät voivat psyykkisesti keskimäärin muuta väestöä heikommin. Tämä käy ilmi muun muassa vuoden 2019 kouluterveyskyselystä. Transnuorten psyykkinen hyvinvointi on monella mittarilla heikkoa, ja esimerkiksi masennus ja ahdistuneisuus ovat heillä kolme kertaa yleisempiä kuin muilla nuorilla. Heikompi psyykkinen hyvinvointi näkyy myös kohonneena riskinä itsetuhoisuuteen. Katarina Alangon ”Mitä kuuluu sateenkaarinuorille Suomessa?” -tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisista transnuorista jopa 56—68 prosenttia on ajatellut itsemurhaa. Koko väestöstä vakavia ja toistuvia itsemurha-ajatuksia on noin 10—15 prosentilla nuorista. Transnuorten itsemurha-ajatukset ovat siis noin 2—6 kertaa yleisempiä kuin muulla väestöllä. Transnuorten itsemurhariskiä kasvattavat muun muassa ympäristön kielteiset asenteet, syrjintä ja väkivaltakokemukset sekä vihamieliset ja yksipuoliset mediasisällöt. Lainsäädäntö vaikuttaa näihin yhteiskunnan asenteisiin, joten pitääksemme nuoristamme huolta translakia on päivitettävä.
Arvoisa puhemies! On päivänselvää, että tarvitsemme uutta translakia muuttamaan edes joitakin niitä epäkohtia, joita transihmiset ovat Suomessa joutuneet sietämään. Työtä kuitenkin riittää jatkossakin, sillä uusi laki ei esimerkiksi koske alaikäisiä, eikä se kiellä intersukupuolisten lasten tarpeetonta kosmeettista kirurgiaa. Tästä näimme Euroopan neuvostossa hienon näyttelyn, jossa aikuiset intersukupuoliset ihmiset kertoivat erilaisten hoitojen ja operaatioiden vaikutuksista heidän elämässään. Toivoisinkin — en tiedä, jos puhemies voi vaikuttaa — että tämä näyttely voitaisiin saada myös Suomeen. [Sari Tanuksen välihuuto]
Näihin lapsen oikeuksien puutteisiin kiinnittivät eduskunnassa huomiota kaikki asiaa käsitelleet valiokunnat. Täysi-ikäisyysvaatimusta ovat kritisoineet esimerkiksi useat ihmisoikeuksien ja lapsen oikeuksien toimijat, esimerkiksi Ihmisoikeuskeskus, eduskunnan oikeusasiamies, lapsiasiainvaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, Unicef, Lastensuojelun Keskusliitto ja Väestöliitto. Myös YK on ilmaissut tästä huolensa Suomelle.
Tässä edellinen puhuja, edustaja Essayah, nosti tämän Riittakerttu Kaltialan tekstin, jossa valitettavasti pahasti sekoitetaan juridinen sukupuolimerkinnän muutos ja hormonaaliset blokkerihoidot, joissa käytetään aina lääketieteellistä arviota. Tämä on valitettavaa, että keskustelussa tällaista sekaannusta ilmenee ja jopa lääkäreiden puheenvuoroissa.
Irlanti on sallinut sukupuolen vahvistamisen omalla ilmoituksella vuonna 2015. Viiden miljoonan asukkaan eli suunnilleen Suomen kokoisessa maassa ensimmäisen seitsemän vuoden aikana 1 058 vahvisti sukupuolensa. Toistan tämän alun sanoman: toisen ihmisen oikeus elää ja toteuttaa itseään ei voi olla toisen mielipide. Tässä ei ole kyse isosta joukosta, mutta on kyse heidän itsemääräämisoikeudestaan. Toivon sydämestäni, että saamme uuden translain voimaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-01-31T16:25:28,2023-01-31T16:29:56,Hyväksytty,1.1
2022_158_46,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_47,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aika tyhjälle salille täällä saa nyt puhua, mutta haluan kuitenkin muutaman kommentin tuoda tähän keskusteluun translaista. Keskustelu on ollut hyvin kirjavaa, ja tässä edustaja Hopsu edellä jo joitakin näitä esiin tulleita kommentteja kommentoi. Itse kommentoin lyhyesti niitä huolia, joita liittyy kilpa- ja huippu-urheiluun, jota täällä on nostettu esiin.
Ensinnäkin on niin, että tämäntyyppinen lainsäädäntö on voimassa jo monissa maissa, jotka myös osallistuvat kansainväliseen huippu-urheiluun. Tällä lailla ei muuteta sitä, kuinka transsukupuoliset ihmiset voivat osallistua kilpaurheiluun kansainvälisesti. Mitä tulee esimerkiksi erilaisiin tilanteisiin pukuhuoneissa tai huoliin vankiloista, niihin kaikkiin huoliin lakivaliokunta on omassa lausunnossaan kattavasti vastannut ja käynyt läpi myös sitä lainsäädäntöä, minkä perusteella voidaan translain nojalla mahdollisesti muissa maissakin toteutetusti siirtää henkilö toiseen vankilaan kuin mikä hänen sukupuolimerkintänsä on. Tälle löytyy muuta lainsäädäntöä, jonka perusteella tämä tehdään, eikä tämä huoli ole siis relevantti tätä lakia säädettäessä.
Arvoisa puhemies! Vielä pari sanaa huippu-urheilusta. On totta kai aivan päivänselvää, että miehillä ja naisilla on erilaiset fyysiset edellytykset, voima ja fyysinen koko. Sen vuoksi Kansainvälinen Olympiakomitea on tehnyt periaatteet, joiden perusteella se toivoo jokaisen lajiliiton, jotka sitten osaltaan määrittelevät oikeuksia osallistua kilpailuun, tekevän omat säännöksensä sille, kuinka huippu-urheiluun voi osallistua. Suurin osa lajiliitoista on tehnyt jonkinlaiset säännökset, mutta on toki vielä korjattavaa ja muutettavaa tällä puolella, jotta se olisi täysin selvää kaikille. Se, mikä on kuitenkin selvää tälläkin hetkellä, on, että kaikkien on noudatettava kansainvälisessä urheilussa, ylipäätään kilpaurheilussa, antidopingsäännöstöjä, mikä silloin tarkoittaa sitä, että erilaiset hormonihoidot ovat kiellettyjä ja niitä eivät siis voi huippu-urheilijat lainkaan käyttää.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama nosto ehkä liittyen muun muassa tähän edustaja Essayahin pitämään puheenvuoroon, mitä tulee tähän lausumaan. Olen ymmärtänyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ei juurikaan käsitellyt kysymystä, mitä tulee alaikäisten sukupuolen vahvistamiseen, sillä tämä lakiehdotushan ei tätä ehdotusta sisällä, vaan ikäraja on asetettu 18 vuoteen. Ymmärsin myös, että tässä lausumassa todetaan, että ”arvioidaan”, ja se aidosti tarkoittaa siis sitä, että arvioidaan. Tämän lausuman perusteella ei siis suoraan olla tekemässä jotakin samantyyppistä lainsäädäntöä vaan arvioidaan ja sitten tarvittaessa valmistellaan, jos arviointi päätyy siihen, että tällainen laki myös alaikäisten osalta tarvittaisiin. Siksi en näe tätä lausumaa ikään kuin suorana kehotuksena valmistella lakia. Näin ei ole tulkittu myöskään muiden lakien kohdalla, jos tämäntyyppinen arviointilausuma on tehty.
Arvoisa puhemies! Tässä käsittelyssä on myös nostettu esiin monesti ikään kuin tämän valmistelun puutteellisuus. Itse olen perehtynyt tähän lakiin ja niihin lausuntoihinkin, mitä tästä on annettu, ja vaikuttaa siltä, että tässä on aika tavanomainen lainsäädäntöprosessi ollut, enkä sinällään tunnista erityisiä haasteita lainsäädännön valmistelussa muutoin kuin sen, että kun tämä on tuotu tänne näin viime metreillä tätä vaalikautta, niin arvatenkin juuri näin vaalien alla se nostaa enemmän laineita kuin ehkä muunlaisessa tapauksessa tapahtuisi, ja sen vuoksi on toki haastettu myös tätä lainsäädäntöprosessia kokonaisuudessaan.
Arvoisa puhemies! Aion edustaa äänestää tämän lain hyväksymisen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-01-31T16:30:06,2023-01-31T16:34:47,Hyväksytty,1.1
2022_158_48,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz poissa. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_49,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa taivasteltu sitä, miten käyty keskustelu ja debatti on ehkä jotakuta loukannut tai ahdistanut tai muuten. Minusta se on vähän eriskummallista keskustelua, mutta varsin tyypillistä sinänsä, erityisesti punavihreiden puolueiden suunnalta tulevaksi, koska tyypillistähän on se, että ensin koetetaan suitsia sitä, mistä ylipäätään saa keskustella, sen jälkeen suitsitaan sitä, miten siitä asiasta saa keskustella, ja lopunviimeksi suitsitaan sitä, mitä mieltä ylipäätään mistään asioista saa olla. Tämmöinen asennoituminen on aika vierasta demokratialle ylipäätäänkään, mutta kun vielä sellaisessa elämme ja debattia on oikein ja luvallista käydä, niin on ihan hyvä, että sitä käydään.
On olennaista nyt ymmärtää se, että on aina ollut ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät koe sitä sukupuolta, johon ovat syntyneet, omakseen ja on yhteiskunnallisesti ihan perusteltua, että jos tällainen kokemus kovin voimakas ja pysyvä on, niin silloin sukupuolen vaihtaminen myöskin mahdolliseksi tulee — ja niinhän se on tälläkin hetkellä, ja hyvä niin. Kuitenkin on myöskin yhteiskunnallisesti varsin perusteltua, ettei näin perustavanlaatuinen asia ole sentään aivan ilmoitusluontoinen asia vaan pikkasen asetetaan kriteereitäkin sille, missä olosuhteissa, minkälaisella harkinnalla ja minkälaisilla muilla lainsäädännöllisillä edellytyksillä tämmöinen ylipäätäänkään tulee mahdolliseksi.
Nyt tämän lakiesityksen ongelma onkin nimenomaisesti se, että se tekee sukupuolen ilmoittamisesta tämmöisen ilmoitusluontoisen asian, jolloin ikään kuin juridisesti voi vaihtaa sukupuoltansa ilman, että siihen sisältyy sen enempää mitään fyysisiä toimenpiteitä kuin oikeastaan mitään muitakaan muutoksia tai edes sen sukupuoli-identiteetin pysyvyyttä. Lienee sanomattakin selvää, että tämänkaltainen menettelytapa mahdollistaa hyvin monenlaisia väärinkäytöksiä. Kysymys ei ole suinkaan siitä, miten tällainen transihminen, joka on sitä ihan aidosti, toimii tai kokee, vaan kyse on nimenomaisesti siitä, että nyt luodaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa täysin muille ihmisille tämän translainsäädännön hyödyntämisen erinäköisten muiden väärinkäytösten mahdollistamiseksi. Tässä on tämä perusongelma.
Meillä valitettavasti yhä enemmän tehdään lainsäädäntöä ainoastaan sillä ajatuksella, että sillä signaloidaan jotakin tiettyä ajatusta, ja sen kustannuksella ollaan valmiita sivuuttamaan se, mitä kyseisestä lainsäädännöstä käytännössä seuraa. Tämä on iso ongelma. Mielestäni ylipäätäänkin lainsäädännössä, ei pelkästään tässä, fokus tulisi keskittää siihen, mitkä ovat sen lain käytännön seuraukset, ja tulisi tehdä johtopäätöksiä sen pohjalta eikä pelkästään aatteellisten signaalivaikutusten nojalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-01-31T16:34:52,2023-01-31T16:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_158_50,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Keto-Huovinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_51,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yhteiskunnasta kertoo paljon se, miten se kohtelee vähemmistöjään. Länsimaiseen yhteiskuntaan kuuluu keskeisenä arvona vapaus. Vapaus sisältää oikeuden olla olemassa omana itsenään ja omassa sukupuolessaan. Nämä oikeudet, kuten myös itsemääräämisoikeus, kuuluvat täysimääräisinä myös transihmisille.
Tällä hetkellä sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu yhteiskunnassamme. On julkisen vallan tehtävänä turvata näiden oikeuksien toteutuminen. Jokaisella on oikeus perheeseen. Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä sukupuolen vahvistamisen edellytyksenä on ollut räikeä ihmisoikeusloukkaus, josta Suomi on saanut moitteita esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. On siis jo aikakin, että vaatimus poistetaan. Itsemääräämisoikeuden kannalta merkittävää on myös se, että sukupuolen juridinen vahvistaminen erotellaan lääketieteellisistä hoidoista, esimerkiksi hormonihoidoista ja sukuelinkirurgiasta.
Sukupuolesta ei myöskään edelleenkään tule ilmoitusasia. Hallituksen esityksen mukaan sukupuolen vahvistaminen edellyttää hakemusta viranomaiselle, viranomaisilta informointivelvollisuutta lain oikeusvaikutuksista ja harkinta-aikaa ennen hakemuksen vahvistamista.
Toivon, että seuraavalla hallituskaudella selvitetään sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuman mukaisesti myös nuorten tarpeet. Valmistelun aikana enemmistö asiantuntijoista peräänkuulutti ehdottomasta 18 vuoden ikärajasta luopumista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisissa useat asiantuntijat nostivat epäkohtana sen, ettei laki huomioi alaikäisten asemaa, muun muassa HUS, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, lapsiasiainvaltuutettu, Väestöliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Psykologiliitto.
Omassa valiokunnassani, lakivaliokunnassa, asiantuntijakuulemisissa riskiä sukupuolen juridiseen vahvistamiseen liittyvistä väärinkäytöksistä ei pidetty merkittävänä. Viranomaisilta niissä maissa, joissa on itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki, on kysytty, onko sukupuolen vahvistamisen väärinkäytöksiä havaittu. Neljä kahdeksasta maasta ilmoitti, ettei ole yhtään tapausta, kaksi kahdeksasta maasta vastasi, ettei tällaisista ole raportoitu, ja kahdesta maasta ei saatavilla ollut kyseistä dataa. Lakivaliokunta kuitenkin edellytti, että lainsäädännön soveltamista on tältä osin kuitenkin seurattava. Lakivaliokunnassa nousi esille myös kysymys vankilaturvallisuudesta, mistä täälläkin on keskusteltu, eli esimerkiksi se, että raiskausrikokseen syyllistynyt mies sijoitettaisiin naisten osastolle, jos tämä muuttaisi sukupuolensa. Asiantuntijakuulemisissa saatujen selvitysten mukaan Suomen vankiloissa on ollut vain yksittäisiä sukupuoltaan korjanneita henkilöitä, elikkä tapaukset ovat olleet hyvin harvinaisia. [Jukka Mäkynen: Tähän asti!] Asiantuntijakuulemisten perusteella määrä voi jonkin verran nousta, mutta jatkossakin kysymys on pienestä erityisryhmästä.
Tapasin eilen Hämeenlinnan rikosseuraamuskeskuksen johtajan, naisvankilan entisen johtajan, ja puhuin hänen kanssaan muun muassa tästä translaista ja vankien osastosijoittelusta. Hän ei nähnyt laissa ongelmaa vankilaturvallisuuden kannalta, koska tähän lakiin on kirjattu mahdollisuus sukupuolen mukaisesta osastosijoittamisesta poikkeamiseen. Vankien sijoittaminen perustuu tälläkin hetkellä kokonaisharkintaan, ja vangin tullessa vankilaan arvioidaan niin hänen omaan kuin muiden vankien turvallisuuteen liittyviä riskejä ennen kuin osastosijoituspäätös tehdään. Raiskausrikoksen tehnyttä miestä ei tultaisi sijoittamaan naisten osastolle.
Lakivaliokunta myös selvitti, katoavatko esimerkiksi tiedot rikosrekisteristä sukupuolen juridisen korjaamisen myötä. Eivät katoa. Sukupuolen juridinen vahvistaminen ei poista rikoshistoriaa, väestötietoja tai esim. sakkorekisterin merkintöjä.
Jokaiseen lakiin liittyy väärinkäytöksen riskejä, eikä translaki ole tästä poikkeus. Toivon kuitenkin todella, että tässä asiassa sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeudet painavat vaakakupissa enemmän.
Arvoisa puhemies! Oli hallitukselta vastuutonta tuoda lakiesitys eduskuntaan näin myöhään ja riitaisana. Vaikka esitys on translasten ja -nuorten osalta puutteellinen, on kuitenkin tärkeää saada uudistus nyt maaliin. Transhenkilöt ovat joutuneet odottamaan ihmisoikeuksiaan aivan liian kauan. Toivottavasti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyt muutokset tekevät esityksestä hyväksyttävämmän yhä useammalle kansanedustajalle. Translaki kuitenkin koskee pientä joukkoa ihmisiä, mutta heille se on sitäkin merkityksellisempi.
Tarvitsemme tämän lakiuudistuksen, jotta voimme aidosti olla yhteiskunta, joka turvaa myös vähemmistöjen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen täysimääräisesti. Itse aion äänestää tämän lain puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2023-01-31T16:38:04,2023-01-31T16:43:14,Hyväksytty,1.1
2022_158_52,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Biaudet poissa, edustaja Räsänen poissa. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_53,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä puheenvuorossani kävin läpi faktoja translain uudistukseen liittyen, varsinkin liittyen niihin muihin maihin, joissa tällainen itsemäärittelyyn perustuva translaki on jo voimassa. Siinä maiden listauksessa ei ollut Isoa-Britanniaa, koska Isossa-Britanniassa ei ole käytössä tällaista translakia. Silti tässä salissa on toistuvasti viitattu nimenomaan Ison-Britannian tapauksiin, kun on haluttu nostattaa huolta lain uudistuksesta. Nämä tapaukset eivät ole relevantteja, koska Ison-Britannian translaki ei ole sellainen kuin tämä uusi translaki. Itsemäärittely ei liity näihin Ison-Britannian ongelmiin. 
Nythän tilanne on itse asiassa sellainen, että Skotlanti yrittää muuttaa translakia itsemäärittelyoikeutta kunnioittavaksi ja Ison-Britannian konservatiivipuolue on päättänyt estää Skotlannilta tämän lain läpi viemisen. Siellä siis ennemmin riskeerataan niin, että koko Iso-Britannia hajoaa, kuin annetaan ihmisoikeuksien edetä. 
Laitetaan siis faktat kuntoon. Jos ajatellaan, että nimenomaan tämä translain uudistus aiheuttaa ongelmia, niin silloin Iso-Britannia ei ole pätevä argumentti, koska siellä on se vanhentunut translaki voimassa. Sen sijaan näissä yhdeksässä eurooppalaisessa maassa, joissa on tämä uudenlainen translaki, ei ole ilmennyt minkäänlaisia ongelmia. Ongelmia ei ole raportoitu. Jos jollain on tästä poikkeavaa tietoa, niin toivon, että he tuovat sen esiin. Tässä pitkässä keskustelussa kukaan ei ole näin todennut. 
Sama pätee vertaisarvioituun tutkimukseen transihmisistä ja varsinkin transnuorista. Salissa edelleen jatketaan kouluterveyskyselyn ja THL:n tutkimustiedon kiistämistä, mutta kukaan ei ole esittänyt niitä suomalaisnuorten hyvinvointia kuvaavia tutkimuksia, jotka kiistäisivät nämät löydökset. Kouluterveyskysely on kiistatta laajoin tutkimus, mikä suomalaisista nuorista tehdään parin vuoden välein. Olisi vaikeaa keksiä, mikä tutkimus voisi näitä löydöksiä kiistää. Siksi onkin vastuutonta, että täällä pyritään kiistämään vertaisarvioitua tutkimustietoa vailla parempia lähteitä. Toivon, että jos halutaan käynnistää tällainen keskustelu tutkitusta tiedosta, niin silloin todella nojataan tutkittuun tietoon, ei yksittäisen lääkärin mielipiteisiin. 
Tällä esityksellä todella on Lääkäriliiton, Suomen Psykiatriyhdistyksen ja Psykologiliiton tuki. Psykologiliitto vieläpä nosti esiin erityisen huolen siitä, että alaikäiset eivät kuulu nyt tämän lain piiriin. Nämä yhdistykset ovat varmasti tehneet päätöksensä parhaaseen tutkimustietoon nojaten ja edustavat tuhansia suomalaisia terveydenhuollon ammattilaisia. Jos verrataan yhden ihmisen mielipidettä vertaisarvioituun tutkimukseen ja tuhansien ammattilaisten näkemyksiin, niin on aika selvää, kumpi painaa vaakakupissa enemmän. 
Lopuksi on pakko todeta, että salissa on esitetty huoli sukupuolen merkityksestä. Meillä lainsäädäntö käsittelee laajaa kirjoa ilmiöitä, myös vaikkapa avioliittoa, ihmisen syntymää ja kuolemaa. Ei minkään näistä asioista merkitys kumpua lainsäädännöstä, vaan kyllä se kumpuaa eletystä elämästä. Laki asettaa puitteet elämälle, [Puhemies koputtaa] mutta ei laki määritä sukupuolen, avioliiton, syntymän tai kuoleman merkitystä. [Puhemies: Kiitoksia!] Sen takia tämä merkitykseen kietoutuva keskustelu on täällä ehkä hieman turha.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-01-31T16:43:20,2023-01-31T16:46:33,Hyväksytty,1.1
2022_158_54,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_55,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat ja katselijat! Joskus kun olemme salissa tästä aikaisemmin keskustelleet, olen kertonut, että tunnen henkilökohtaisesti kaksi henkilöä, jotka ovat vaihtaneet sukupuoltaan. Nyt tämän lakiesityksen yhteydessä olen ollut toiseen heistä yhteydessä, ja hän on myös kirjoittanut minulle asiasta. Sanoin, että sinä voisit laatia puheen tänne. Tähän on ainakin osittain helppo yhtyä, ja luen nyt kuitenkin tämän henkilön kirjoittaman puheen:
”Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat ja katselijat! Ehdotus uudeksi translaiksi sivuuttaa asioita, joita sen pitäisi ehdottomasti ottaa huomioon, ja siksi se jää aivan pinnalliseksi ja huonoksi ja jopa askeleeksi taaksepäin, varsinkin kun katsotaan sen vaikutusta kokonaisuutena. Ehdotankin sen hylkäämistä ja palauttamista. 
Nykyinen voimassa oleva laki vaatii huomattavasti pidempiaikaisen sitoutumisen muutosprosessiin, ja se uudessa lakiehdotuksessa koetaan suurena ongelmana. Sitä ei pitäisi kuitenkaan nähdä ongelmana vaan varmistajana, jotta henkilö saa riittävät eväät ja valmiudet olla ja elää monella tapaa täysin uudenlaisessa ympäristössä. Yhteiskunnassa törmää väistämättä tilanteisiin, joissa suhtaudutaan kovasti eri lailla mies- tai naisoletettuun. Esimerkiksi kelvannee usein esiin nostettu uimahallin saunaosasto. 
Nykyinen voimassa oleva laki ottaa huomioon myös muutokseen usein liittyvät ulkoisen olemuksen elementit, samoin kuin sen mukanaan tuoman henkisen kuormituksen. Uusi ehdotus vain toteaakin, että näitä voi jatkossa konsultoida PALKO-palvelusta eli palveluvalikoimaneuvostolta. 
Korostan siis, että nykyinen voimassa oleva laki katsoo henkilöä kokonaisuutena ja koettaa turvata hänen oikeutensa ja mahdollisuutensa hyvään elämään. Tosin poistaisin nykyisestä laista steriiliysvaatimuksen, joka on yksilön perusoikeuksia loukkaava. 
Media tulee tietenkin nostamaan ne mahdolliset muutamat miessynnyttäjät lööppeihin, mutta jos henkilö kaipaa sen kaltaista huomiota, niin se hänelle suotakoon. Ei ole lakia tai asetusta, joka ei sisältäisi yhtään porsaanreikää tai kyseenalaistettavuutta. 
Toinen iso ongelma on jälleen lain katsominen kovasti kapea-alaisesti. Tässä kohtaa pitäisikin pohtia, ovatko nuo oikeasti yhteiskunnan kannalta ainoat toimivat vaihtoehdot. Miksi tässä kohtaa ei nosteta esiin luontevaa kolmatta vaihtoehtoa, joka jo joissakin järjestelmissä ja maissa on käytössä: muunsukupuolinen. Miksi se on jätetty kokonaan tämän lakiehdotuksen ulkopuolelle? [Iiris Suomela: Se on hyvä kysymys!] 
Uusi lakiehdotus tarjoaakin nopeaa huvia ilman mietintää jatkosta, kuin benjihyppy huonosti kiinnitetyllä köydellä. Nyt voimassa oleva translaki ei uhkaa lapsen oikeuksia ja turvallisen kasvamisen edellytyksiä, koska se ottaa huomioon myös muutosprosessissa olevien läheiset ja heille oikean tiedon antamisen. Jo nykyisin tulee perhesuhteisiin muutoksia moninaisista syistä. Se, miten ne käsitellään ja miten niihin suhtaudutaan, onkin paljon merkittävämpi tekijä kuin jokin rasti ruudussa, lukee siinä ruudun vieressä mitä tahansa. Tämän uuden esityksen kolmas kompastuskivi: se rasti kun ei näy muille, eikä uusi lakiesitys tuo suoraan mitään tukea sen näkymisen helpottamiseksi tai tukemiseksi, ei rastittajalle eikä hänen läheisilleen. 
Loppuun vielä pieni selvennys, kun aiheesta nyt kirjoitetaan ja puhutaan paljon: Monasti esiin nostetaan suvunjatkamisen vaatimukset ja siihen liittyvät ulkoiset ja sisäiset elimet. Nämä määräytyvät hedelmöittymisen arpapelin tuloksena. Ihminen kuitenkin on ajatteleva, tunteva ja kehittyvä yksilö, joka luo itse oman maailmankuvansa ja tuntemuksensa sen mukaisesti. Nykyisen keskustelun taso tuppaa olemaan, että tämä kromosomiasia ratkaisee ihmisen koko elämän. Onneksi sen perusteella ei määritetä sentään, ainakaan vielä, mihin ammattiin menet tai kenen kanssa vietät elämäsi. 
Kuten benjihyppy huonosti sidotulla köydellä.”
Tämä teksti, jonka luin, on siis tämmöisen sukupuolen muutosprosessin käyneen henkilön tekemä, ja hänkin kritisoi tätä uutta lakiesitystä. Tässä on ihan vakavia asioita ja huomioita. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T16:46:37,2023-01-31T16:52:52,Hyväksytty,1.1
2022_158_56,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_57,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut varsin hämmentävää kuunnella tätä keskustelua täällä salissa. Tuntuu, että tämän lakiesityksen heikkouksia ja väärinkäyttömahdollisuuksia ollaan aliarvioitu sieltä lakiesityksen puolustajien puolelta. Niitä on mitätöity, ja toisaalta lakiesitystä on puolustettu hyvin vahvasti ideologisin argumentein, kun taas monet edustajat, jotka ovat nostaneet kritiikkiä tätä esitystä kohtaan — luetelleet niitä heikkouksia tai asiantuntijoiden lausunnoissaan esiin nostamia heikkouksia — ovat esittäneet kyllä varsin loogisia ja vahvoja argumentteja sille, että tämäntyyppistä lakiesitystä ei tulisi hyväksyä. Varsinkin jos ajatellaan kehodysforiaa kokevia ja tuntevia ihmisiä, niin tämä ei palvele heitä eikä edistä heidän tilannettaan.
Täällä on kritisoitu myös siitä, että käytettäisiin jotenkin epäkunnioittavaa, epäasiallista kieltä. Itse en kyllä ole näin lainkaan kokenut. Ajattelen, että me kunnioitamme kaikenlaisia ihmisiä riippumatta heidän taustastaan tai suuntautuneisuudestaan. Itse voin tässä myös sanoa, että 80-luvulta, sen alkupuolelta asti, olen ollut jollakin tapaa transihmisten kanssa tekemisissä. Heitä kuuluu tuttaviini, työkavereihini, sukulaisiini, ja eduskuntavuosien aikana olen tutustunut myös uusiin transihmisiin. Myös detransitioidut ovat olleet edustettuina. Monenlaista kehodysforiaa kokevat ja heidän läheisensä ovat kirjoittaneet, heitä hoitavien terveydenhoitohenkilökunnan ja lääkärien kanssa olen paljon keskustellut, ja lääkärinä itse vuodesta 91 toimineena ja erikoislääkärinäkin jo parikymmentä vuotta työskennelleenä olen todella tavannut hyvin monenlaisten ajatusten ja kokemusten kanssa olevia potilaita, moninaisten ristiriitojen kanssa kamppailevia potilaita ja asiakkaita. Voin sanoa, että minulla on suuri kunnioitus kaikkia heitä kohtaan riippumatta siitä, ajattelemmeko joistakin ideologisista asioista tai linjauksista samalla lailla, ja toivoisin, että tätä lakiesitystä kritisoivia ja sitä vastustavia ei mollattaisi ikään kuin sen takia, että me jotenkin epäasiallisesti, epäkunnioittavasti puhuisimme transihmisistä.
Edellinen puheenvuoroni jäi hieman kesken siinä mielessä, että haluaisin jatkaa — vaikkakin täällä on käytetty todella hyviä puheenvuoroja — myös näihin häirintäasioihin liittyen. Seksuaalisesta häirinnästä, siihen puuttumisesta ja sen ehkäisystä kaiken kaikkiaan, on puhuttu paljon tässäkin talossa ja tässä salissa, ja sitä on pidetty erittäin tärkeänä myös tätä lakiesitystä kannattavien taholta, mutta oma ajatukseni on, että nytkö kaikki tämä halutaan heittää romukoppaan. Omalla ilmoituksella saatu juridinen naissukupuolimerkintä avaa ovet kaikenlaisille miehille kylpylöissä, uimahalleissa, saunoissa ja suihkutiloissa naisten tiloihin — siis niihin tiloihin, joiden turvallisuutta on tähän asti pidetty naisille ja tytöille tärkeänä. Miltä tuntuu esimerkiksi lasten ja nuorten tyttöjen uimaharrastus, jos ja kun tämän esityksen läpimenon myötä samoissa tiloissa erinäiset setäihmiset voisivat kalusteineen ilkosillaan liikkua? Siis aikuisten oikeasti pysähtykää nyt arkijärjellä miettimään, mitä kaikkea tämä avaa. Täällä salissa on kuultu: ”No, todennäköisyys sille on erittäin pieni” ja ”on kansainvälisesti kyselty, ja ei ole tällaista tullut esiin”. No, kyllä kansainvälisestikin on tullut esiin, mutta oikeasti: kaikelle tällaiselleko meidän nuoret tytöt, nuoret naiset alistetaan? Missä on nyt se seksuaalisen häirinnän ja sen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen tärkeys?
Toisaalta tasa-arvotyön ja sukupuoliin liittyvien tutkimusten pohja murenee. Tuloksia ja niiden kehittymistä on voitu tähän asti seurata, ja Suomea on arvostettu maailmallakin kansainvälisesti sen vuoksi, että meillä on pitkään, vuosia ja vuosikymmeniä, kestänyttä hyvää tutkimusta ja että myös seurantatutkimuksia ja tilastoja on voitu arvioida ja seurata. Mutta tämän esityksen myötä sukupuoli- ja sukupuoli-identiteettikäsitteiden sotkeminen vie pohjan tutkimuksilta ja niiden tulosten verrattavuudelta. Minkä takia? Minkä takia tämäntyyppisiin pitäisi mennä?
Hedelmällisyyshoitoihin, isyystutkimuksiin ja seulontoihin liittyen hallituksen esityksessä on linjaukset, että niissä sukupuolina käytetään biologista sukupuolta, mutta entä muutoin sairaanhoidossa? Miten esimerkiksi monia laboratoriotuloksia voidaan tulkita ja arvioida tarvittavia toimia, jos ei tiedetä, onko kyse biologisesta miehestä vai naisesta? Minkälaisia toimenpiteitä ja minkälaisia hoitoja heille annetaan ja millä perusteella? Biologinen sukupuoli, merkintä siitä, on erittäin tärkeä monissa tilanteissa.
Tähän astihan juridinen merkintä on kertonut siitä, mitä ihminen biologisesti on, eli toisin sanoen sukupuoli — biologinen sukupuoli — on tullut esiin juridisesta merkinnästä eikä ole ollut tällaista erillistä juridista sukupuolta ja sitten jotakin muuta. On sanottu, että on haluttu irrottaa lääketieteellinen tutkimus ja hoidot juridisesta sukupuolesta mutta eihän meillä välttämättä tarvitse toimenpiteitä tehdä mutta se, mikä on tärkeää, on saada lääketieteellinen diagnoosi.
Mietinkin tässä, että kun tässä talossa ja tässä salissa puhutaan transihmisistä, niin kenestä te oikein puhutte. Tänne asti on ajateltu, että silloin jos ihminen on käynyt tutkimukset ja analysoinnit, on saanut transdiagnoosin, niin hän on transihminen. Mutta minä väitän, että nyt kun tässä kuunnellaan ja luetaan myös joitakin lausuntoja ja kun keskustelussa on tullut esiin, niin transihmiseksi määritellään kaikki heidät, jotka sanovat, että itse näin kokevat — olipa sitten kyse 15-vuotiaasta tai 16-vuotiaasta tai on joku sairaus tai häiriö, jonka seurauksena, oireena tulee tämmöinen tuntemus tai kokemus mutta joka väistyy. Eli toisin sanoin: mitä ihmiset käsittävät transihmisillä? [Puhemies koputtaa] Ja toisaalta tuntuu, että tässä salissa on hukassa myös se, mitä käsitetään sukupuolella. [Puhemies: Kiitoksia!]
Puhemies! Jatkan myöhemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T16:52:59,2023-01-31T17:00:18,Hyväksytty,1.1
2022_158_58,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Mäkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_59,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Salin vasen laita vetoaa tämän lain hyväksymisessä tunteisiin, kun lain säätämisessä pitäisi vedota järkeen. Pidän järkyttävänä sitä, että tätä lakia on jatkossa siellä vasemmalla laidalla tarkoitus ulottaa myös alaikäisiin ja osin myös kokoomuksen riveissä. 
Esimerkiksi lapsen kasvatuksessa on aina puhuttu siitä, että vanhemmat, antakaa lapselle rajoja ja rakkautta. Vapaan kasvatuksen myötä tuo rajojen asettaminen onkin nykyaikana unohtunut, ja monet asiantuntijat sanovatkin, että jos lapsella ei ole rajoja, hänestä kehittyy turvattomampi ja ahdistuneempi ihminen. Rajat tuovat turvaa lapselle ja teini-ikäiselle, vaikka ne kiellot eivät siinä kohtaa hyvältä tunnukaan. Ei mitä tahansa voi tehdä omien mielihalujensa mukaan. Varsinkaan nuori, joka on kehitysasteella, ei pysty välttämättä valitsemaan oikein, ellei ole vanhempia, jotka asettavat niitä rajoja. Vanhemmat tietävät, mitä on olla nuori, mutta nuori ei tiedä, millaista on olla vanhempi. Ilman rajoja ei ole turvallisuutta vaan ahdistuneisuutta, ja se näkyy nykyään nuorissa, juuri heissä, jotka saavat sukupuolivalistusta Setalta. 
Arvoisa puhemies! En voi ymmärtää, miksi tätä lakia runnotaan väkisin läpi — siis lakia, joka sisältää huomattavan määrän epäkohtia.
Lopuksi vielä totean, että vihreiden mielestä on kamala asia, jos sukupuoli ei ole identiteettiasia, mutta samalla heille saamelaisuus ei ole sitä, vaan inarinsaamelaisilta pitää viedä pois oikeus omaan identiteettiinsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-01-31T17:00:25,2023-01-31T17:02:38,Hyväksytty,1.1
2022_158_60,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_61,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun lakia ensimmäisen kerran tässä salissa käsiteltiin, olin Euroopan neuvoston istunnossa, ja siksi haluan nyt sanoa vielä muutaman sanan tässä toisessa käsittelyssä. Itse asiassa Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuin totesi jo vuonna 2017, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatiminen sukupuolenvaihdoksissa on ihmisoikeusloukkaus. Samoin Euroopan komissio toteaa, että lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta tulee luopua juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona. Suomi on ollut ainoa Pohjoismaa, joka on vaatinut sukupuoltaan korjaavalta sterilisaatiota, ja tämä on räikeä ihmisoikeusloukkaus, josta me olemme saaneet lukuisia huomioita, ja nyt tämä asia vihdoin tässä laissa juridisesti korjataan, jos ja kun laki menee läpi.
Toinen tärkeä asia on, että sukupuolta ei pidä hoitaa vaan henkilön kokemaa ristiriitaa sukupuolestaan ja siksi sukupuoli-identiteetin tulee olla itsemäärittelyasia. Laki vahvistaa tätä henkilön itsemääräämisoikeutta, ja siinä erotetaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Sukupuolen vahvistaminen aikuisen ihmisen kohdalla perustuisi siis jatkossa ihmisen omaan selvitykseen ja kokemukseen sukupuolestaan. 
Tätä itsemääräämisoikeutta on runsaasti kritisoitu, ja on pelätty sen johtavan turhiin tai väärinkäyttömielessä tehtyihin vaihdoksiin. Itse asiassa en jaksa uskoa, että ihmiset ihan huvikseen vaihtavat sukupuolta, koska siihen liittyy yhä hyvin paljon myös ennakkoluuloja. Lakiin liittyy pelkoja väärinkäytöksistä, ja näitä esimerkkejä meidän sähköposteissamme on ollut runsaasti. Tässä keskustelussa on kuitenkin avattu lain niitä kohtia, joilla näitä pelättyjä väärinkäytöksiä ehkäistään, ja siksi en käy enää niistä lisää argumentoimaan, mutta haluan muistuttaa, että niissä maissa, joissa on nyt Suomen kaltainen itsemääräämisoikeus, väärinkäyttöongelmia ei ole juuri raportoitu.
Arvoisa puhemies! Suurinta osaa ihmisiä tämä laki ei koske millään tavalla, mutta heille, joita se koskee, muutos on tärkeä, ja toivon, että enemmistö tässä salissa puolustaa vähemmistön ihmisoikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-01-31T17:02:41,2023-01-31T17:05:13,Hyväksytty,1.1
2022_158_62,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_63,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa on toisinaan asioita, jotka koskevat vain pientä joukkoa mutta ovat heille erityisen merkityksellisiä, jopa koko elämän ja identiteetin ja itsemääräämisoikeuden kokoisia kysymyksiä. Yhteiskunnan sivistystasosta kertoo paljon se, miten tunnistamme vähemmistöjen oikeudet ja miten kohtelemme vähemmistöjämme. Suomella on tässä vielä parannettavaa. 
Nyt pöydällä ja huomenna äänestyksessä on translain uudistus, joka on tärkeä ihmisoikeusuudistus. Se on eduskunnassa käsittelyssä nyt loppusuoralla, ja hyvä niin, sillä Suomi on saanut toistuvasti moitteita vanhentuneesta transihmisiä koskevasta lainsäädännöstään. Tämä lainsäädäntö on välttämätöntä uudistaa ajan tasalle. 
Uudistuksessa eriytetään oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen lääketieteellisestä sukupuolen korjausprosessista. Lisäksi lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksista luovutaan, mikä onkin ihan välttämätöntä. Ei meillä voi olla sellaista lainsäädännössä, se on todella loukkaavaa, että meillä on lisääntymiskyvyttömyysvaatimus meidän lainsäädännössämme 2020‑luvulla. 
Muutokset, joita tässä lakisesityksessä tuodaan, edistävät merkittävästi transihmisten yksilönvapautta ja itsemääräämisoikeutta. Sen puolueen, johon itse kuulun, eli kokoomuksen periaateohjelma lähtee siitä linjauksesta, että vapauden ydintä on täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa sukupuoleen, ikään, katsomukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, syntyperään, yhteiskunnalliseen asemaan tai muuhun taustaan katsomatta. 
Translain uudistus on viivästynyt merkittävästi tällä kaudella. Hallitus otti ison riskin tärkeässä ihmisoikeusasiassa, kun esitys annettiin vasta aivan viime metreillä, ja tätä on vaikea ymmärtää. Mutta sitäkin suurempi merkitys on nyt sillä, että translain uudistus saadaan läpi ja vietyä läpi tässä salissa. 
Ja ne pelottelut turvattomilla uimahallipukukopeilla ovat kyllä runsaasti ylimitoitettuja huolia. Kansainväliset kokemukset osoittavat, että väärinkäytökset ovat marginaalisia, jos niitä on ollut lainkaan. Ja on varmasti hyvä, että lakia on vielä valiokuntavaiheessa lievästi korjattu. Valiokunnassa se on perusteltua. Kaikki se, mitä nyt sanotaan näistä turvattomista uimahalleista, saattaa puhujan omaan korvaan kuulostaa hyvinkin loogiselta, mutta minun korvaani se valitettavasti kuulostaa ennakkoluuloiselta ja, anteeksi nyt vaan, vanhanaikaiselta. 
Eilen Forssan kaupunginvaltuustossa Forssan nuorisovaltuusto jätti aloitteen, jossa he toivoivat meiltä aikuisilta parempaa seksuaalikasvatusta, tukea oman identiteetin kehitykseen ja tietoa seksuaalisesta ja sukupuolisesta moninaisuudesta. Nuoret perustelivat tämän tarpeen muun muassa kiusaamisen vähentämisellä. Kun saa olla oma itsensä ja tulee hyväksytyksi omana itsenään myöskin omassa yhteisössään, niin sellaisessa kasvuympäristössä jokaisen on turvallista olla ja myöskin kiusaamista on vähemmän. Nuoret ihmiset ovat fiksuja, kuunnellaan heitä. Politiikkaan tarvitaan yleisestikin enemmän herkkyyttä ja sydäntä ymmärtää toisia ihmisiä ja osoittaa se myös teoin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-01-31T17:05:14,2023-01-31T17:08:36,Hyväksytty,1.1
2022_158_64,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_65,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edellinen puhuja käsitteli kiusaamista, ja ehdottomasti kiusaamiseen täytyy olla aivan nollatoleranssi, onpa se syy kiusaamiseen sitten mikä tahansa. Pidän hyvin tärkeänä myös sitä, että kun nyt puhumme sukupuolesta, juridisesta sukupuolesta, ja sitten puhumme toisaalta sukupuolen ilmaisusta ja kokemuksesta sukupuolesta... Kyllä me tiedämme, että varsinkin nuorilla ihmisillä on monenlaisia kokemuksia sukupuolesta. Useimmat niistä ovat ohimeneviä, eli se tiedetään, että lähes kaikki tapaukset, joissa koetaan tällaista sukupuolidysforiaa murrosiän aikana, sitten helpottavat. Ja on tärkeää myös, että nuoret saavat ilmaista pukeutumisellaan, harrastuksillaan ja mielenkiinnon kohteillaan erilaista tyttöyttä ja poikamaisuutta. Niinhän me naiset ja miehetkin olemme erilaisia, ja kaikkia tulee kunnioittaa ja arvostaa. Mielestäni tässä laissa ei ole kysymys nyt kiusaamisesta eikä esimerkiksi tämän lain hylkääminen millään tavoin siihen vaikuta.
Täällä myös edustajat, esimerkiksi Vihreän liiton edustajat, totesivat, että tällä lailla pystyttäisiin itsemurhia vähentämään. Tähän on erittäin tärkeää puuttua, koska monille vanhemmillehan se tieto, esimerkiksi asiantuntijalta, että jos nyt nuoren sukupuolta ei aleta vaihtamaan, niin hän on itsemurhavaarassa, on aivan järkyttävä tieto. Kuka tahansa vanhempi olisi valmis tekemään mitä vaan, jotta nuori ei menetä henkeään. Juuri tähän seikkaan nuorisopsykiatrian professori Kaltiala tarttui, kun hän sanoi, että transsukupuolisuutta kokevien nuorten vanhemmille ei ole perusteltua kertoa, että ilman korjaushoitoja nuori on itsemurhavaarassa. Ja hän totesi vielä sen, että alaikäisten hormonihoitoja ja juridisen sukupuolen vahvistamista vaativat aktivistit ja järjestöt, kuten Seta, toistavat usein, että transnuorilla on lisääntynyt itsemurhariski ja he tarvitsevat siksi pikaisesti hoitoa ja tukea. Ja sitten hän sanoo todella vahvasti: ”Se on tarkoitushakuista disinformaatiota, jonka levittäminen on vastuutonta.” Tässä pitää kuunnella alan huippuasiantuntijaa, joka on nähnyt satoja ja satoja nuoria ja tuntee nämä tapaukset. Tämä on vastuutonta, tarkoitushakuista disinformaatiota, ja sitä on valitettavasti tässäkin salissa pidetty esillä. Sen sijaan hän totesi sen, että ”itsetuhoiset ajatukset ja itsetuhoinen käyttäytyminen liittyvät sukupuoltaan pohtivilla nuorilla samanaikaisiin psykiatrisiin häiriöihin”.
Sen takia mielestäni tämä lakiesitys on nyt todellakin karhunpalvelus nuorille ihmisille, jotka elävät vielä sitä myöhäismurrosikää — esimerkiksi 18—22-vuotiailla, joskus jopa 30 vuoteen saakka, se aivojen kehittyminen jatkuu — kun irrotetaan lääketieteellisestä prosessista tämä juridinen ratkaisu. Jos nuori kokee tätä hämmennystä, hän kokee ahdistusta ja hän saa jostakin Setan verkostoista selityksen, että olet syntynyt ehkä väärään sukupuoleen, ja sitten hän laittaa 17-vuotiaana hakemuksen vireille, sukupuoli vaihdetaan 18-vuotiaana ilman mitään selvityksiä, ilman yhteydenottoa lääkäriin, ilman että hänen tilannettaan millään tavalla selvitettäisiin, niin kyllähän siinä tehdään karhunpalvelus. Tämän hakemuksen voi olla laittaa vireille 17-vuotiaana, ja se tulee voimaan sitten 18-vuotiaana.
Olisi erittäin, erittäin tärkeää, että nämä sukupuolihämmennystä kokevat nuoret ja vanhemmatkin ohjautuisivat asiantuntevan lääkärin vastaanotolle, jotta voidaan löytää nimenomaan nämä muut ongelmat, kuten mahdollinen masennus, ahdistus, neuropsykologiset oireet, esimerkiksi autismikirjo — voi olla, että se paljastuu vasta siinä vaiheessa — joihin voidaan antaa sitten nuorille apua. Mutta minä väitän, että nyt tämä laki jättää ihmiset heitteille. Se jättää heidät itsensä varaan, olemaan yhteydessä ainoastaan sinne Väestörekisterikeskukseen, ja he jäävät sitten aivan tämmöisen puoskaroivan, vastuuttoman disinformaation varaan, jota he saavat sieltä Setan verkostoista ja kenties jonkinlaisesta vertaistukiverkostosta, jossa tapahtuu tätä sosiaalista tartuntaa. Siitähän tämä professori Kaltiala myös kertoi, että varsinkin tyttöjen keskuudessa, jossa ovat räjähdysmäisesti kasvaneet nämä sukupuolenvaihdostoiveet, tapahtuu tätä sosiaalista tartuntaa: siellä samassa tyttöporukassa saattavat kaikki alkaa kokea, että ovat väärää sukupuolta, ja he ikään kuin toinen toistaan vahvistavat. Mutta eihän me nyt haluta nuoria jättää tällaisten verkostojen ja puoskarien armoille, kun meillä on kuitenkin terveydenhuolto, joka voisi ottaa heistä kopin.
Tämä esitys on mielestäni täysin vastuuton, tämä on järkyttävä jo tällaisenaan, puhumattakaan siitä, jos tässä vielä ryhdytään ikärajaa laskemaan. Sen vuoksi toivon, että täällä nyt mahdollisimman suuri osa edustajista ymmärtäisi painaa sitä punaista nappia huomenna, kun asian hyväksymisestä ja hylkäämisestä päätetään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-31T17:08:42,2023-01-31T17:15:38,Hyväksytty,1.1
2022_158_66,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_67,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän vielä kolmannen puheenvuoron tästä kyseisestä aiheesta. Nyt minulla on kirjoitettu puhe, josko se saataisiin vielä tähän menemään. Mutta asia on edelleen sama elikkä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta sekä siihen liittyvät sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ja kansalaisaloite. 
Kyseessä on siis paljon viestimissäkin palstatilaa saanut translain uudistus. Hallituksen esityksen tavoitteena on omien sanojensa mukaan vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisestä tutkimuksesta ja hoidoista. Eli oman harkinnan mukaan saa päättää sukupuolestaan, ja nykyisen esityksen mukaan, kokoomuksen toiveesta, sen saa tehdä vuoden välein. Hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi siis henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaan. 
Viime viikolla ensimmäisen käsittelyn yhteydessä puhuinkin jo perusteellisesti asiasta ja kerroin pitäväni esitystä järjenvastaisena. Se on myös luonnonlakien vastainen. Kemialliset, fysikaaliset tai biologiset tosiasiat eivät ole itsemääräämiskysymyksiä, valintoja tai mielipideasioita, eikä niitä pidä sellaisina kohdella. 
Perussuomalaiset jättivät translain käsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön mainion vastalauseen. Lainaan pätkän siitä: ”Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei sukupuolen oikeudellista vahvistamista ole perusteltua erottaa lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista, ja esittää, että hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää välttämättömänä, että sukupuolimerkinnän vaihtaminen edellyttäisi jatkossakin lääketieteellisen selvityksen esittämistä siitä, että henkilö pysyvästi kokee kuuluvansa vastakkaiseen sukupuoleen, ja että hän ymmärtää sukupuolimerkinnän vaihtamiseen johtavan oikeustoimen merkityksen.”
Hyvät edustajakollegat, teistä muutama varmaan muistaakin, kuinka kävi viime viikolla eduskunnan portailla järjestetyssä mielenilmauksessa translain uudistusta vastaan. Pidin siellä lyhyehkön puheen aiheesta. Kerroin itse tuntevani kaksi sukupuolensa vaihtanutta ihmistä. Toinen heistä on muistuttanut minua, ettei tämä lainmuutos valmista ihmistä kaikkeen siihen, jota sukupuolen muuttaminen tuo eteen. Huomautinkin ehdottomasti vastustavani lakiehdotusta, ja äskeisessä puheenvuorossani luin tämän henkilön kirjoittaman puheen. Hän on siis vaihtanut sukupuoltaan. Hänkään ei katsonut tätä lakiesitystä hyvällä. 
Arvoisa puhemies! Lakia koskevissa lausunnoissa ja eduskuntakeskustelussa on vaadittu, että oikeus juridisen sukupuolen korjaukseen pitäisi ulottaa myös alle 18‑vuotiaisiin. Muun muassa kansalaisjärjestö Seta on pitänyt asiasta ääntä. Hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että sukupuolen vahvistaminen olisi mahdollista vasta 18 vuotta täyttäneille henkilöille. Onneksi tässä pidettiin edes hetkellisesti järki päässä. 
Valitettavasti turmiollinen tie jatkovalmisteluja varten alaikäisten osalta pedattiin sittemmin valiokuntakäsittelyssä. Translakiin liittyvässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön ensimmäisessä lausumaehdotuksessa sanotaan seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi ja valmistelee tarvittavat säädösmuutokset transsukupuolisten lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden edistämiseksi sukupuolen vahvistamisessa.” Tämän olisi valiokunta kyllä saanut jättää lausumatta. 
Arvoisa puhemies! Sopivasti tähän liittyen Helsingin Sanomissa julkaistiin tärkeä juttu 27.1.23. Siinä nuoruusiän sukupuoliahdistusta hoitava professori sanoo ”ei” alaikäisten juridisen sukupuolen korjaukselle. Nuoruusiässä identiteetin rakennus on kesken. Tampereen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltialan mukaan aikuisten ei pitäisi ryhtyä vahvistamaan eikä hillitsemään identiteettikokeiluja, jotka kuuluvat kasvuun. Professori Kaltialan mukaan on vanhastaan tunnettua, että jotkut lapset identifioituvat jossakin vaiheessa vahvastikin toiseen sukupuoleen. Neljä viidestä vastakkaiseen sukupuoleen identifioituneesta lapsesta kokee kuitenkin murrosiässä taas toisin. Siksi on hänen mukaansa viisasta seurata tilannetta, antaa lapselle kasvurauha ja hoitaa perheen ahdistusta sekä mahdollisia liitännäisongelmia. Suosittelen ihan jokaista kansanedustajaa lukemaan tämän perusteellisen artikkelin. 
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun on pakko vielä ihmetellä, miten keskustapuolue alun perinkään hyväksyi translain uudistamisen Rinteen ja Saarikon hallitusohjelmassa, joka myöhemmin sitten kääntyi Marinin ja Saarikon hallitusohjelmaksi. Toivottavasti äänestäjät muistavat tämän. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T17:15:44,2023-01-31T17:22:46,Hyväksytty,1.1
2022_158_68,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_69,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja, lääkärikollega Räsänen puhui hyvin tuossa edellä nuorten terveyteen ja tuntemuksiin liittyen, mutta haluaisin tässä käyttää vielä puheenvuoron todellakin meidän nuorista ja nuorista aikuisista.
Me olemme puhuneet tässä salissa paljon mielenterveysongelmista ja mielenterveysongelmien lisääntymisestä ja laajenemisesta varsinkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Kun ajattelemme näitä kehodysforia-asioita ja niihin liittyviä ongelmia, niin on tullut esille nimenomaan käytännön työtä tekeviltä — muun muassa tämä paljon siteerattu Riittakerttu Kaltiala, nuorisopsykiatrian professori sieltä meiltä Tampereelta, on kertonut — että vuonna 2015 ja sen jälkeen nämä lähetteet, joissa käy ilmi, että nuoret eivät tiedä, mitä sukupuolta he ovat, tai että he haluavat välttämättä vaihtaa sukupuolta, tämä kehodysforia-asia, ovat räjähtäneet käsiin, kymmenkertainen määrä lähetteitä on alkanut tulla. Sama on oma kokemukseni, kun vuodesta 2015 tulin kansanedustajaksi, niistä viesteistä, sähköposteista, yhteydenotoista siitä, kuinka nuorilla yllättäen tulee tällaisia ajatuksia. Sitä ennen lääkärinä toimiessani saattoi tulla sieltä täältä, erittäin harvoin yksittäisiä.
Mitä on tapahtunut vuonna 2015 ja sen jälkeen? Seksuaalipoliittinen järjestö nimeltä Seta on kiertänyt järjestelmällisesti kouluja ja sitten jo päiväkoteja, Educa-messuilla opettanut, antanut luentoja opettajille, ohjaajille, millä tavalla tulee asioista puhua, kuinka pitää antaa ymmärrystä ja levittää myös sitä, että sukupuolia on monia ja että itse kukin saa itse määritellä, mitä sukupuolta on tai mitä haluaa ja niin edelleen ja niin edelleen. [Jukka Mäkynen: Tämä ei kuulu kouluun!] Jos te katsotte näitä käyriä yhteen, niin ne menevät yksi yhteen, ja nimenomaan sieltä käytännön toimijan taholta on tullut, että tämän vuoden 2015 jälkeen lähetteitä on ollut kymmenkertainen määrä. Nuorilla on paljon haasteita, heidän täytyy miettiä ja ratkaista monia asioita, ja sitten heidän pitäisi vielä miettiä, mitä sukupuolta he ovat, mitä he kokevat. Koettakaapa, kollegat, puristaa aivoistanne, mikä on se teidän kokemuksenne, minkä perusteella te päätätte, että olette nyt mies tai nainen tai sitten mahdollisesti jotakin muuta. Niin, mikä on se kokemus, mikä on se tunne? Miksi meidän pitäisi laittaa meidän nuoret sellaiseen asemaan, että heidän tarvitsee edes miettiä näitä asioita?
Paljon tulee vanhemmilta yhteydenottoja, että meidän tyttö jakselee ihan varsin hyvin, mutta kyllä hän pohtii näitä asioita, kun luokassa on useita, jotka ovat odottamassa transpoliklinikalle pääsyä, kun he ovatkin toista sukupuolta, ovat syntyneet väärään sukupuoleen. Ja kun ajatellaan näitä, niin todella on tilanteita, joissa tällaisen kouluvierailukäynnin jälkeen jopa 70—80 prosenttia luokan tytöistä on esimerkiksi ilmoittanut olevansa lesboja, kunnes on mennyt joku aika ja on todettu, ettei heistä kukaan sitä ole. Tai sitten pieneltä paikkakunnalta on tullut yllättäen valtava määrä näitä lähetteitä transpoliklinikalle, kun nuoret kokevat, että he ovatkin syntyneet väärään sukupuoleen, ja osoittautuu, että he ovat ehkä siitä samasta piiristäkin. Elikkä toisaalta ollaan huolissaan nuorten hyvinvoinnista ja mielenterveyden haasteista ja samanaikaisesti ollaan levittämässä ja kylvämässä tällaisia aatteita, täysin paksun ideologian värittämiä biologian, lääketieteen vastaisia aatteita, jotka lisäävät nuorten pahoinvointia.
Tässä haluaisin lukea meidän Riittakerttu Kaltialan, nuorisopsykiatrian professorin, lausunnosta. Ihmettelen vähän, että täällä on kovasti kritisoitu hänen mielipiteitään. Hän on kuitenkin vuodesta 2011 kohdannut valtavan määrän niitä nuoria ja aikuistuvia kehodysforiapotilaita, jotka kamppailevat näiden tuntemusten kanssa. Hänellä on, sanoisin, käytännön työstä tällä sektorilla varmasti Suomessa kaikista paras kokemus ja asiantuntemus, ja hän on arvostettu myös kansainvälisesti. Hän kirjoittaa: ”Valtaosa, kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia, sukupuoli-identiteetin erityistutkimuksiin korjaushoitotoivein hakeutuvista nuorista kärsii erikoissairaanhoidon kriteerit täyttävistä vakavista mielenterveyden häiriöistä. Useimmilla vakava psykiatrinen sairastavuus on jatkunut jo vuosia ja sukupuoliahdistus on ilmaantunut tämän vakavan psykiatrisen sairastumisen kontekstissa. Eräät järjestötoimijat ja median virtaukset tarjoavat nuorille ja heidän vanhemmilleen odotuksia, että psykiatriset häiriöt korjaantuisivat ja psykososiaaliset ongelmat ratkeaisivat sukupuolenkorjausinterventioilla. Valitettavasti asia ei ole näin. Ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että vakavat mielenterveyden häiriöt korjaantuisivat sukupuolta korjaamalla, päinvastoin suomalaisessa tutkimuksessa havaitsimme, että monen alaikäisenä hormonaalisia hoitoja saaneen psyykkinen vointi heikkeni. On vastuutonta uusintaa uskomusta, että sukupuoliominaisuuksien tai henkilöllisyysasiakirjojen muokkaaminen poistaisi psykiatrisia ongelmia.”
Eli se, että meille avataan tämmöinen väylä, että omalla hakemuksella, omalla ilmoituksella, saisi muutettua sukupuolimerkinnän asiakirjoihin, ei todellakaan paranna näiden ihmisten hyvinvointia, vaan päinvastoin nämä moninaiset häiriötilat, psykiatriset sairaudet, jotka vaatisivat tutkimusta ja diagnosointia, hoitoa ja tukea, jäävät diagnosoimatta. Ja arvatkaa, mitä tästä laista seuraa? Tällä ei todellakaan hyvinvointi parane vaan mielenterveysongelmat lisääntyvät, ja, niin kuin Ruotsista on tullut jo aikoja sitten tutkimustuloksia siitä, muutama vuosi tämäntyyppisten interventioitten jälkeen myös itsemurhariskit kasvavat. Ei ole mitään järkeä viedä tämäntyyppistä lakia eteenpäin. Jos me haluamme edistää myös vähemmistönuorten, nuorten aikuisten transihmisten, asiaa, niin se täytyy tehdä huolella ja paljon paremmin valmistellulla lakiesityksellä. Tämä laki ei heidän hyvinvointiansa lisää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T17:22:51,2023-01-31T17:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_158_70,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_71,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Useat asiantuntijat kritisoivat tätä hallituksen ja kokoomuksen runnomaa translakiesitystä, jonka voimaan tullessa sukupuolesta tulisi lähinnä ilmoitusasia. Asiantuntijat esittivät valiokunnalle huolen, että translaki rapauttaa yhteiskunnallisen sukupuolijaon, joka on luotu turvallisuuden ja tasa-arvon turvaamiseksi. Esimerkiksi useissa ilmastoon liittyvissä hallituksen esityksissä tehdään sukupuolivaikutusten arviointi, mutta tässä esityksessä, joka vahvasti liittyy sukupuoleen, se tehtiin vain niiden osalta, jotka vaihtavat sukupuolen, ei siis muiden ihmisten osalta. Esimerkiksi ei selvitetty, miten transnaisten pääsy naisten kilpaurheilusarjaan vaikuttaa biologisten naisten oikeuksiin. 
Arvoisa puhemies! Herääkin kysymys, jätettiinkö tämä sukupuolivaikutusten arviointi nyt tarkoituksella vajaaksi, jotta lakiesitykseen sisältyvät vakavat ongelmat eivät nousisi esille. 
Arvoisa puhemies! Kannatan myös edustaja Juvosen tekemää vastalausetta lain hylkäämiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-01-31T17:30:16,2023-01-31T17:31:37,Hyväksytty,1.1
2022_158_72,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_73,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Herra puhemies! Aivan lyhyesti haluan ottaa osaa tähän keskusteluun, joka on ollut varsin polveilevaa ja osittain värikästäkin. Sinänsä on erittäin vakavasta asiasta kysymys. Heti alkuun totean, että en kannata tätä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön hyväksymistä. 
Me kaikki ihmiset olemme erilaisia, mutta me kaikki ihmiset olemme myöskin samanarvoisia. Meillä ihmisillä on jakamaton ihmisarvo, mutta se ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi häivyttää se tosiasia, että olemme yhtä arvokkaita, vaikka olemmekin erilaisia. Ja sen vuoksi en näe tarvetta viedä yhteiskuntaa sellaiseen suuntaan, jossa esimerkiksi se aivan luonnollinen tosiasia, että aivan valtaosa meistä saa syntymässä selkeän sukupuolen kromosomien perusteella joko naisena tai miehenä, pitäisi häivyttää. On aivan totta, että on myös esimerkiksi intersukupuolisena syntyviä ihmisiä, joiden sukupuolta on syntymähetkellä vaikea määrittää, on paljon myös ihmisiä, joiden elämän eri kehitysvaiheiden aikana tämä sukupuolen määrittäminen tai sukupuolen kehittyminen ei esimerkiksi kromosomipoikkeamien vuoksi tapahdu samalla tavalla kuin se tapahtuu valtaosalla ihmisistä. Mutta näitä ihmisiä vartenhan tätä lainsäädäntöä Suomessakin pitäisi muokata eikä tehdä tällaista yleislakia, jossa kuka tahansa voi vapaasti määrittää sukupuolensa, ja tällä tavoin luodaan ikään kuin tällainen luonnontieteen ja anatomian vastainen oikeuskäytäntö. 
Ylipäätäänhän on aika vähän asioita, joissa juridisella sukupuolella sinänsä on merkitystä, mutta on kuitenkin asioita, joissa yhteiskunnassa aivan juridisesti lain edessä katsotaan sillä olevan väliä, onko henkilö mies vai nainen, ja on myös monia sellaisia kulttuuriin liittyviä perinteitä, joissa sillä on merkitystä. Mielestäni nämä asiat liittyvät nimenomaan ihmisen anatomiseen sukupuoleen, ei niinkään siihen koettuun identiteettiin. Tämän vuoksi mielestäni tätä lakia ei tule tällaisena hyväksyä vaan ne tarpeelliset korjaukset, jotka transukupuolisten asemaan Suomessa tarvitsee tehdä ja jotka vaikkapa erityisesti näiden intersukupuolisena syntyvien lasten asemaan [Puhemies koputtaa] voidaan ja pitää tehdä, tulisi hoitaa tulevan hallituksen toimesta aivan eri tavalla kuin tämän ideologisen selvityksen myötä, [Kiitoksia!] joka nyt on pöydällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-01-31T17:31:39,2023-01-31T17:34:53,Hyväksytty,1.1
2022_158_74,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_75,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuossa edellisessä puheessani en ennättänyt käydä läpi niitä lausumia, joista huomenna äänestetään ja joita eduskuntaryhmämme on yhdessä valmistanut ja yhdessä esittänyt. Sen takia ajattelen, että on hyvä vielä perustella, minkä vuoksi pitäisin erittäin tärkeänä, että näille lausumille tulisi yli puoluerajojen tukea. 
Kaikkein tärkein lausuma on tämä lausuma numero 1, jossa ehdotamme, että ”eduskunta edellyttää, että lapsille ja nuorille annetaan kehitys- ja kasvurauha eikä mahdollisuutta vaihtaa sukupuolta laajenneta alaikäisiin ja että sen sijaan sukupuolidysforiasta kärsiville lapsille ja nuorille mahdollistetaan monipuolista ja moniammatillista tukea ja apua sukupuolidysforian hoitoon ja sen perustavanlaatuisten syiden selvittämiseen”. Mielestäni tässä valiokunnan mietinnössä todellakin kaikkein huolestuttavinta on, että siinä haluttaisiin ilman mitään, edes arvioitua, ikärajaa ulottaa sen ponnen eli lausuman kautta tämä sukupuolen toteaminen tai sukupuolen vaihtaminen oman ilmoituksen tai oman hakemuksen perusteella myös alaikäisille lapsille. 
Tässä edelleen perustelen professori Kaltialan asiantuntijalausunnolla, jonka hän on valiokunnalle antanut. Hän sanoo: ”Ei ole mitään tutkimusnäyttöä, että vakavat mielenterveyden häiriöt korjautuisivat sukupuolta korjaamalla, päinvastoin suomalaisessa tutkimuksessa havaitsimme, että monen alaikäisenä hormonaalisia hoitoja saaneen psyykkinen vointi heikkeni. On vastuutonta uusintaa uskomusta, että sukupuoliominaisuuksien tai henkilöllisyysasiakirjojen muokkaaminen poistaisi psykiatrisia ongelmia.” 
Muistutan vielä siitä, että edelleenkin transsukupuolisuus on suomalaisessa tautiluokituksessakin sukupuoli-identiteetin häiriö ja myös Maailman terveysjärjestö WHO:n tuoreessa tautiluokituksessa se säilyy nimikkeellä ”sukupuolen yhteensopimattomuus”, eli se löytyy tautiluokituksista. Miksi ihmeessä nyt sitten halutaan erottaa tämä sukupuolen vaihtaminen, se koko prosessi, lääketieteellisestä prosessista, joka puolestaan mahdollistaisi sen, että nuori tai vanhempi pääsisi avun piiriin ja saisi asiantuntevaa tukea myös niihin ongelmiin, jotka ovat kehodysforian takana? On aika merkillistä, miten erilainen suhtautuminen meillä on muihin lasten ja nuorten kehodysforioihin: jos ajatellaan vaikkapa anoreksiaa, niin ei senkään kohdalla ajatella, että tuettaisiin nuorta tyttöä omaan vääristyneeseen kehokuvaan, vaan heitä pyritään auttamaan nimenomaan siellä mielen alueella, jotta se kehokuva saataisiin oikaistua.
No sitten toisessa ponnessa todetaan, että ”eduskunta edellyttää, että lapsia ja nuoria koskevassa lainsäädännössä ja opetussuunnitelmissa tehdään selkeä ero sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun välillä”. Tässähän tapahtuu tällä hetkellä paljon hämmennystä, ja ajattelen, että kouluissa, kun edelleenkin esimerkiksi Seta tarjoaa koko pääkaupunkiseudulla kaikille yläasteen nuorille sateenkaarityöpajoja, nämä käsitteet menevät jo siellä alaikäisten kohdalla sekaisin. Eli on tärkeää, että lapset ja nuoret ymmärtävät, että on ero sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun ja sitten sen todellisen sukupuolen välillä.
No kolmannessa ponnessamme ehdotamme, että ”eduskunta edellyttää, että hallitus laatii selvityksen, miten vanhemman tekemä sukupuolenvaihdos vaikuttaa lapseen”. Tässä yhteydessä nyt on kehuttu hallituspuolueiden taholta, että lapsivaikutusten arviointi on tehty, mutta asiantuntijalausunnossa professori Kaltiala toteaa selvästi, että tätä ei ole lainkaan arvioitu, millä tavalla lapseen, pieneenkin lapseen, vaikuttaa, että hänen äidistään tuleekin mies tai hänen isästään tulee nainen, miten hämmentävää on lapsen kannalta, että näitä käsitteitä joudutaan muuttamaan. Eli se täytyy selvittää. 
Sitten neljäs ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii selvityksen, onko lainsäädäntö vaikuttanut heikentävästi sukupuolenvaihdosta harkitsevan henkilön mahdollisuuteen päästä esimerkiksi mielenterveys- tai neuropsykiatristen palveluiden piiriin, mikäli sukupuolenvaihdos ei edellytä lääkärin arviota sukupuolenvaihdosta harkitsevan terveydellisestä tilanteesta ja vaihtamisen perusteista.” Eli huolemme on, että ihmiset jäävät ilman apua.
Viidennessä ponnessa ehdotamme, että ”eduskunta edellyttää, että hallitus laatii selvityksen lain vaikutuksista sukupuolten väliseen tasa-arvoon”. On kyllä aika merkillistä, että kun me käsittelemme lakiesitystä sukupuolen vahvistamisesta, niin juuri tämä lakiesitys on se, josta ei ole tehty vaikutusarvioita sukupuoliin, sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Juuri tällä lailla niitä vaikutuksia on ja näitä huolia on, nimenomaan naisten asemaan — naisten turvallisiin tiloihin, naiserityisiin tiloihin, intiimitiloihin, naisvankiloihin, naisten urheiluun ja niin edespäin. Miksi näitä ei ole rohjettu tutkia ja tehdä arviointia? Ehdottomasti täytyy tehdä.
Sitten kuudes ponsi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että sukupuolenvaihdoksen tehneen henkilön aiempi sukupuolihistoria mahdollisine rikosrekistereineen on riittävän kattavasti sellaisten viranomaistahojen saatavilla, jotka tarvitsevat tietoa varmistaakseen sen, ettei lasten ja nuorten parissa työskentele tai muuten toimi heidän turvallisuutensa kannalta sopimattomia henkilöitä, ja että hallitus tuo tarvittaessa lakimuutosesityksen eduskunnalle tiedonsaannin parantamiseksi.” Nyt jos sukupuolta voi vaihtaa vuoden välein [Puhemies: Kiitoksia!] — arvoisa puhemies, aivan pian lopetan — on mahdollisuus häivyttää näitä tietoja.
Aivan viimeiseksi mainitsen — herra puhemies, kiitos kärsivällisyydestä — että ”eduskunta edellyttää, että hallitus laatii selvityksen, miten lainsäädäntö vaikuttaa sukupuolten jaottelua naisiin ja miehiin sisältäviin tutkimuksiin ja tutkimustuloksiin sekä niiden verrattavuuteen”.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-01-31T17:34:56,2023-01-31T17:42:50,Hyväksytty,1.1
2022_158_76,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Se on seuraavien puheenvuorojen pitäjien kärsivällisyyttä, myös seuraavissa asioissa, että odotetaan täällä. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_77,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämän lain keskustelussa on toistunut useasti tuolta vihervasemmiston puolelta se, että täällä käyty keskustelu on ollut jollakin lailla epäasiallista. Sitä on toistettu monta kertaa, mutta ei mitään, ei siis mitään, esimerkkejä ole annettu. Tässä on selvästikin taustalla se, että lakia vastustavat halutaan vain yksinkertaisesti leimata ja yritetään saada meidät olemaan hiljaa. Jopa itse pääministeri pyysi anteeksi keskustelua. Tuntuu oudolle, että jos kritisoi tätä hallituksen lakiesitystä, heidän tapaansa toimia — esimerkiksi sitä, että tämä on puutteellinen — niin sitten vedetään kortti hihasta ja syytetään epäasiallisuudesta. Mutta tämä tietenkin on valitettavasti ollut pian nämä viimeiset neljä vuotta täysin normaalia hallituksen taholta. Sama kortti heiluu useasti.
On myös sanottava siitä, että koen tämän ehkä aika, sanottakoon jopa, vaarallisena sitä kohtaan, että kun me täällä keskustelemme jostakin laista, niin silloin kansanedustajien täytyy saada puhua vapaasti, tuoda niitä lain epäkohtia esille ilman, että heitä — tai meitä — aletaan sitten demonisoida. Ja toivon todella, että mikäli pääministeri nyt sitten lähtee tälle anteeksipyyntölinjalle, niin sitten on Suomessa monia, monia muitakin ryhmiä, joilta täytyy pyytää anteeksi. Toivon, että seuraavassa istunnossa pääministeri pyytää anteeksi vaikkapa suomalaisilta vanhuksilta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-01-31T17:43:00,2023-01-31T17:45:08,Hyväksytty,1.1
2022_158_78,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_79,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on valmisteltu ja viety eteenpäin hyvin vahvoilla ideologisilla silmälaseilla, niin kuin tässä on moneen kertaan jo mainittu. Tätä on viety eteenpäin leimaamalla tämä lakiesitys ja sen muutos ihmisoikeuskysymykseksi niin, että itsemäärääminen on ihmisoikeus. No, tässä salissa on ihmisoikeudeksi nimitetty milloin mitäkin. Ei ole monta viikkoa siitä, kun ihmisoikeutena pidettiin oikeutta lopettaa toisen elämä. Kun silloin puhuttiin kohdussa kasvavan pienen ihmisen elämästä, niin tuolta puhujapöntöstä kuultiin, kuinka on ihmisoikeus, että saa lopettaa toisen ihmisen elämän. No, nyt ollaan sitä mieltä, että sukupuolen itsemäärääminen omalla ilmoituksella on ihmisoikeuskysymys, ja on levitetty sillä tavalla syytöksiä, että ne, jotka kritisoivat lakia tai pitävät sitä huonona, myös näiden transihmisten, vähemmistöihmisten näkökulmasta, polkevat ihmisoikeuksia tai eivät halua antaa vähemmistöryhmille yhtäläisiä ihmisoikeuksia, mutta sehän ei pidä paikkaansa.
Toinen kortti, millä tätä lakiesitystä on pyritty viemään eteenpäin laajalti myös mediassa ja mediassa lakiesitystä kannattavien esiintyessä, on tällainen fobiakortti. Elikkä jos ei kannata lakia, niin sitten on foobikko. Aiemmin on puhuttu homofoobikoista, milloin mistäkin foobikoista, ja nyt on sitten transfoobikko. Minä voin kyllä sanoa kaikille teille, jotka olette kohdanneet tällaista, että ei tässä salissa — enkä usko, että koko yhteiskunnassa — ole yhtään foobikkoa, ja väitän, että joka näin väittää, ei päinvastoin tiedä koko sanan merkitystä. Fobia nimittäin tarkoittaa sairaalloista pelkotilaa. Joku on voinut sairaalloisesti pelätä hämähäkkejä, käärmeitä — voidaan sanoa, että hänellä on fobia näitä kohtaan — mutta sitä, että jollakin olisi fobiaa jotakin ihmisryhmää kohtaan, olipa sitten transihminen tai seksuaalivähemmistöön muutoin kuuluva, en ole kyllä tähän mennessä kohdannut.
Näin ollen sanoisinkin, että toivoisin, että kansanedustajat tässä salissa huomenna käyttäisivät käytännön järkeä. Käytännön arkijärki riittää sen miettimiseen, mitä tämä esitys ja sen eteenpäinvienti tarkoittaisi. On hyvin helppo huomata, että se ei edistä kenenkään, ei myöskään transihmisten, terveyttä ja hyvinvointia, ei heidän ihmisoikeuksiaan eikä muitakaan etuja, ja silloin ainut järkevä keino on painaa ”ei” tälle lakiesitykselle. Toivon, että kansanedustajilla [Puhemies koputtaa] on siihen riittävästi rohkeutta ja ettei se pelko [Puhemies: Kiitoksia!] aiheuta sitä, että painetaan sitten sitä vihreää nappia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T17:45:10,2023-01-31T17:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_158_80,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_81,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Puhemies! Äänestän huomenna eduskunnassa translakia vastaan.
Hallituksen esitys erottaa sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Jopa vuosittain mahdollistettu hakemus sukupuolen vahvistamisesta perustuisi ainoastaan henkilön omaan selvitykseen sukupuolen kokemuksestaan. Väärinkäytön riski on ilmeinen. Itseilmoitusmenettely avaa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille mahdollisuuden muuttaa juridista sukupuolta, jolloin laki ei koske enää vain pientä vähemmistöryhmää. Vastaava laki on ulkomailla johtanut häiriö- ja uhkatilanteisiin, kun biologinen mies on ollut esimerkiksi naisten puku- ja pesutiloissa. Tämäkö on se turvallinen tila, joka on tarkoitettu tarjoamaan paikalla olijoille ja osallistujille tunteen fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta, mistä nykyään paljon puhutaan?
Hallitus on kertonut tekevänsä päätökset ja lakimuutokset aina tutkittuun tietoon nojaten, mutta se ei toteudu tälläkään kertaa. Lain puolesta äänestävien mukaan kenen tahansa, ei vain transihmisten, pitää voida vaihtaa sukupuolta omalla ilmoituksellaan kerran vuodessa — siis kerran vuodessa ilman minkäänlaista lääketieteellistä selvitystä. Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla todetaan, että lainsäädännön vaikutukset sukupuolen kannalta tulisi arvioida etukäteen aina, kun toiminnalla on vaikutuksia eri ihmisryhmiin. Vaikutuksia naisiin ja tyttöihin tai miehiin ja poikiin ei ole kuitenkaan arvioitu lainkaan, vaikka hallituksen kirjaukset ja oma tasa-arvo-ohjelma sitä vaativat. Tämäkään ei siis toteudu tulevassa lakiesityksessä. Isä voisi vaihtua ilmoituksella äidiksi ja äiti isäksi. Toisaalta äiti voi olla myös mies ja mies voi synnyttää, ja kaikki tämä joka vuosi. 
Kun me aikuisetkaan emme ymmärrä tätä, niin miten voimme olettaa lasten pystyvän siihen? Johtava nuorisopsykiatrian professori kertoi haastattelussa, miten lasten ja nuorten sukupuoli-identiteetin ongelmat olivat ennen vielä harvinaisia, mutta vuoden 2015 jälkeen potilaiden määrä on kymmenkertaistunut ja potilasjoukko on muuttunut. Aikaisemmin toiseen sukupuoleen identifioituivat useimmiten pienet pojat, mutta nyt lähes kaikki hänen potilaansa ovat teini-iässä sukupuoliristiriitaan havahtuneita biologisia tyttöjä, joilla kolmella neljästä on myös vakavia mielenterveyden ongelmia.
Päättäjien tulisi herätä. 78 prosenttia suomalaisista ei sallisi sukupuolen vahvistamista alaikäiselle. Tästä huolimatta hallituspuolueet ja kokoomus leipoivat sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön lausuman, jossa halutaan laajentaa sukupuolen vahvistaminen myös lapsille ja nuorille. Tämä ei ole kenenkään etu eikä paranna myöskään transihmisten asemaa. [Sari Tanus: Juuri näin, hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-01-31T17:48:21,2023-01-31T17:51:24,Hyväksytty,1.1
2022_158_82,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_83,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan tähän vielä neljännen puheenvuoron.
 Minulla on tässä konekäännös tuolta ison maailman uutisista. Transsukupuolinen naisvanki New Jerseyssä on siirretty miesten vankilaan saatettuaan raskaaksi kaksi naista osavaltion ainoassa naisten vankeuslaitoksessa. Hän joutui tämän konekäännöksen mukaan jossain vaiheessa itsemurhavalvontaan, mutta varmaan tarkoitetaan, että johonkin eristykseen sinne vankilaan.
Tämä on sinänsä hauskaa, että saattaessaan raskaaksi kaksi naista siellä naisvankilassa tämä transnainen on aiheuttanut heille lisää kakkua, koska he ovat syyllistyneet alaikäiseen sekaantumiseen. Eli media raportoi, että Demi Minor oli ollut Edna Mahanin naisten vankeuslaitoksessa. Media oli raportoinut huhtikuussa, että kaksi naista vankilassa oli tullut raskaaksi yhteisymmärryksessä transvangin kanssa, joka myöhemmin tunnistettiin alaikäiseksi. Valtio kieltää jopa yhteisymmärrykseen perustuvat seksisuhteet vankien kesken. Hänet on nyt siirretty haavoittuvien vankien yksikköön Garden State Youth Correctional Facilityyn, jossa on nuoria aikuisia.
Tämä on sellainen ihan selkeä esimerkki, jonka hallitus sallii avaamalla pandoran lippaan — tai pitäisikö mieluummin sanoa, että he avaavat tällaisen matopurkin tässä esittämässään lainsäädännössä? Tässä laissa on vakavia porsaanreikiä, ja tämä ei ole eduksi meidän nuorille, ei transhenkilöille eikä kenellekään muulle. Tuntui aika ikävältä, kun viime viikonloppuna nuorten valmentaja tuli sanomaan, että mihin ihmeeseen tämä maailma on menossa: kuka valvoo hänen valmennettaviaan uimahallin pukuhuoneessa, ettei siellä satu mitään ikävää?
Tämä on typerää lainsäädäntöä. Suoraan sanoen hävettää olla täällä salissa, kun tällaista asiaa ylipäätänsä käsitellään. Äänestän uutta lakia vastaan huomenna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T17:51:24,2023-01-31T17:54:33,Hyväksytty,1.1
2022_158_84,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_85,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset esittävät, ettei tätä lakiuudistusta tehdä. Kannatan perussuomalaisena tätä perussuomalaisten esitystä. Äänestän huomenna tätä lakia vastaan. 
Siinä on vain suuria puutteita. Siellä on joitakin hyviä asioita, mutta liian paljon puutteita. Nyt puhutaan asiasta, jossa ihmisen elämä muuttuu kokonaan, jos tämä laki tulee voimaan. Se ei todella ole pelkkä ilmoitusasia, jos vuoden välein on mahdollista muuttaa sukupuolta. Mielen ja kehon pitäisi olla yhtä. Se ei ole keveillä perusteilla tehtävä pikainen päätös vaan pitkä prosessi, jos sukupuolta vaihdetaan.
Ystäväni pyysi katsomaan pari päivää sitten erään YouTube-videon, joka oli ihan avoinna tuolla, kaikkienkin nähtävänä, jos vain löytää. Samettiorkidea-nimellä oleva transihminen on hyvin rohkeasti ja avoimesti kertonut kasvutarinansa. Se oli järkyttävää. Kiitos hänelle rohkeudesta. Hän avasi koko elämänsä siinä. Joitakin vuosia sitten parikymppisestä miehestä tehtiin nainen. Hän itki siinä, koska hänelle oli tehty leikkaus, joka oli niin peruuttamaton, että niitä asioita, mitä hän olisi halunnut vaihtaa myöhemmin, ei voida enää tehdä. Hän siinä kertoo, että hänen mielensä ja kehonsa oli hyvin epämääräisessä tilassa ja hän kuitenkin halusi tämän leikkauksen ja nyt hän osittain katuu sitä leikkausta. 
Nyt kun me huomenna äänestämme tästä translaista, meidän pitäisi muistaa siitä asiasta hyvin tärkeä pointti. Nimittäin hyvin monet transihmiset ovat ottaneet yhteyttä, lähettäneet viestejä, sähköpostia — he eivät kannata tätä lakia. Heitä on hyvin paljon transihmisissä. Sen pitäisi olla jo suuri hälytyskello, joka soi. Eli huomenna äänestän tätä translakiuudistusta vastaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-31T17:54:34,2023-01-31T17:57:32,Hyväksytty,1.1
2022_158_86,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_87,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan alleviivata tuota, mitä edustaja Elomaa nosti esiin, elikkä todellakin monet, monet transihmiset tai kehodysforiaa kokevat eivät kannata tätä esitystä, ja on myös heidän järjestöjään, jotka eivät kannata tätä esitystä. Meidän maassa on myös se tilanne, että tällaisia toisin ajattelevia vähemmistöihin kuuluvia myös painostetaan niin paljon, että kaikki eivät uskalla edes tulla julki asioidensa kanssa. Tämä tuli esiin myös, kun mietimme, ketä voisimme mahdollisesti kuulla tai esittää kuultavaksi valiokuntiin. Elikkä nyt täytyy muistaa, että meillä on paljon vähemmistöihin kuuluvia, myös transihmisiä, jotka eivät kannata tätä esitystä sen takia, että he ymmärtävät, että tämä ei palvele heitä eikä edistä heidän terveyttään eikä hyvinvointiaan millään muotoa.
Niin kuin tuossa aiemmin sanoin, tätä esitystä on viety vahvan ideologisin kortein eteenpäin itsemääräämisen nimikkeellä ja toisaalta tällä fobiakortilla. Ja vetoaisinkin nyt: Erityisesti keskustassa on kansanedustajia, jotka miettivät — minä tiedän, että kokoomuksessa on paljon niitä, jotka miettivät — tätä esitystä, ja uskon, että meillä on paljon ainakin sosiaalidemokraateissa niitä, jotka miettivät, mitenkä äänestää tämän esityksen suhteen, ja vetoaisinkin teihin. Nyt ei ole kyse vain jostakin pienestä lakiesityksestä, joka koskisi vain jotakin pientä ihmisryhmää, tämä koskee meitä kaikkia, ja se koskee koko yhteiskunnan rakenteita. Jos meillä juridiset merkinnät, viralliset merkinnät, alkavat perustua ihmisten toiveisiin tai kokemuksiin sen sijaan, että ne perustuisivat faktoihin, niin sehän muuttaa perustavaa laatua olevalla tavalla koko meidän yhteiskunnan rakenteita ja sitä, miten jatkossa toimimme. 
Siinä mielessä kyllä nyt toivon, että tätä esitystä vastaan äänestetään, ja peräänkuulutankin nyt rohkeutta kansanedustajilta. Tämä huominen äänestys on paljon merkittävämpi kuin joku puolueiden tai ryhmien välinen sopimus tai hallituksen sisällä tehty sopimus. Totta kai ne ovat tärkeitä, ja lähtökohtaisesti tietysti sopimuksia pitää noudattaa, mutta jos ja kun on tullut esiin asioita, epäkohtia, näkökulmia — jos on tullut niin sanotusti tietoa ja valaistusta lisää — niin näkisin, että kansanedustajan velvollisuus on silloin toimia siten kuin hän näkee, että on oikein. Erityisesti jos me ajatellaan ihmisten terveyttä ja hyvinvointia — erityisesti meidän nuorten tai nuorten aikuisten terveyttä ja hyvinvointia — niinkin herkässä ja merkittävässä asiassa kuin on sukupuoli ja siihen liittyvät identiteettikysymykset ja niin edelleen, kansanedustajalla on velvollisuus toimia oikein. Toivon, että rohkeutta löytyy kaikista puolueista huomenna torpata tämä erittäin huono lakiesitys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T17:57:34,2023-01-31T18:00:50,Hyväksytty,1.1
2022_158_88,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_89,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Mäenpää aloitti oman puheenvuoronsa sanoilla, että tämä on hänen neljäs puheenvuoronsa tästä aiheesta. Arvoisa puhemies, tämä on minun ensimmäinen puheenvuoroni tästä aiheesta, ja oletan, että se on myöskin se ainoa, jonka tästä aiheesta pidän. [Mauri Peltokankaan välihuuto]
Edustaja Tanus näissä viimeisissä sanoissaan sanoi, että olkaa rohkeita, äänestäkää huomenna sillä tavalla kuin teidän sisäinen äänenne, sisäinen oikeudentuntonne, nyt tässä määrää — vetosi siten, että tämä on omantunnonkysymys. Minä lähestyn tätä asiaa nyt omantunnonkysymyksenä ja mietin, olenko rohkea vai enkö ole rohkea tässä omassa pohdinnassani.
Epäilemättä täällä on käyty erittäin vilkas ja suorastaan dramaattinen keskustelu monin paikoin, olen siitä selvillä, ja epäilemättä, kun liikumme tällaisella osa-alueella, jossa puhutaan hyvinkin herkistä asioista ja jopa viitataan omaantuntoon ja oikeudentuntoon, ovathan tässä tunteet vahvasti myöskin mukana.
Omalta puoleltani olen tähän keskusteluun aikaisemmassa vaiheessa suhtautunut monella tavalla, isoilla kysymyksillä. Minulle tämä ilmiö ”transihminen” on tietenkin omalla tavallaan tuttu oman elämänkokemukseni kautta, kyllä, mutta jollain tavalla se ei ole ollut osa sitä isoa kuvaa luomakunnasta ja itsestänikään, jota herkästi olisin lähtenyt kovin syvälle miettimään, vaan olen pitänyt sitä jonkinlaisena kuriositeettina, ehkä yhteiskunnallisena ilmiönä. On ollut myöskin monia duubioita niihin kysymyksiin, onko isossa linjassa järkevää jaotella ja nähdä tuon jaon, tyttö—poika tai mies—nainen, ulkopuolella jotakin muuta, erityisesti, kun me tiedämme meidän biologisen jatkuvuuden, joka tapahtuu tällä perusjaolla naaraan ja uroksen välillä koko luomakunnassa. Onko meillä tehtävä tämmöisistä poikkeavista ilmiöistä niin iso asia, että se säätelee koko yhteisön toimintaa? Tähän liittyen minulla on ollut siis vahvoja pohdiskeluja.
Arvoisa puhemies! Viime viikolla olin Euroopan neuvostossa Strasbourgissa. Euroopan neuvostohan on Euroopan johtava ihmisoikeusjärjestö, joka määrittelee myöskin normatiivisella tasolla sitä, millä tavalla ihmisyhteisö toimii niin, että se syvästi kunnioittaa ihmisoikeuksia, ja lähtee siitä, että ihmisarvo on koskematon. Siellä Strasbourgin toisessa kerroksessa meidän plenum-salimme ulkopuolella, tämän vastaavan salin ulkopuolella — jossa Euroopan parlamenttikin on työskennellyt ja jossa työskentelee Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous, jonka edustajana, Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana, olen — oli näyttely transseksuaalisuudesta, transsukupuolisuudesta. Se näyttely oli poikkeuksellisen koskettava. Siinä käytiin läpi ihmisiä, jotka ovat transseksuaalisia, ja he ilmaisivat erittäin suuren vetoomuksen siinä näyttelyn puitteissa, se tuli selkeästi esille: ”Antakaa meidän säilyttää kehomme. Minkä vuoksi minun on täytynyt elää sellaisessa yhteiskunnassa, jossa olen pakotettu kärsimään tästä stigmasta, mikä tähän liittyy? Meidän sukupuolisuuttamme on hormonihoidoilla, leikkaushoidoilla yritetty väen väkisin lapsuudessa muuntaa. Te vaaditte, yhteiskunta vaatii meidän muuttamistamme. Miksi te ette muuta yhteiskuntaa? Antakaa minulle oma kehoni, oma identiteettini sellaisena kuin se on. Minä voin elää sen kanssa rauhassa, jos te annatte minun elää rauhassa ja minun valita tilani.” Arvoisa puhemies, tämä satutti, tämä satutti minua suoraan tässä asiassa. Mikä oikeus minulla on puuttua ja määrittää hänen olemassaolonsa? Transsukupuolisiahan lasketaan olevan noin promille väestöstä. Suomessa se on viisi‑ ja puolituhatta ihmistä. Se on saman verran kuin saamelaisia, se on aito vähemmistö täällä. Antakaamme heille itselleen se ihmisoikeus, että he voivat valita sen, mitä he ovat. Se on heidän päätöksensä. Sitä ei pakoteta, sitä ei määrätä, sitä ei määrittele joku muu. Se on täysi-ikäisen ihmisen, aidon ihmisen, ihmisarvon kunnioittamista, ja minulle vaatii rohkeutta se, että minä tunnistan tuon ja äänestän huomenna tämän lakiesityksen puolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-01-31T18:00:54,2023-01-31T18:06:27,Hyväksytty,1.1
2022_158_90,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_91,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Mielenkiintoista keskustelua, tunteisiin menevä asia näköjään. Itse käsittelen tätä lainsäädäntönä, yhtenä niistä useista, mitä tässä salissa on käsitelty. Minun pitää kyetä siihen. En lähde tähän vihervasemmiston ideologiaan mukaan enkä syyllistämään ketään yhtään mistään.
Kiinnitin muutamaan asiaan huomiota. 
Täällä on puhuttu paljon ihmisoikeuksista, lasten oikeuksista ja vaikka minkälaisista oikeuksista. On hyvä muistuttaa kuitenkin kansalaisia, että Suomi ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut ainoatakaan sellaista YK:n alaista ihmisoikeussopimusta, joka velvoittaisi meidän lainsäädännön siihen, että ihminen voi itse määritellä sukupuolensa, ei ainuttakaan sellaista — tämä tärkeänä huomiona.
Jos me ajatellaan sitä — tässä muutama edustaja otti sen erittäin hyvin esille — mitä nyky-yhteiskunnassa tapahtuu varsinkin tuolla koululaitoksissa alaikäisten kohdalla, niin siellä on tällä hetkellä monennäköistä järjestöä pumppaamassa mielestäni epäterveitä ajatuksia nuorisollemme. Yhdessä vaiheessa oppikirjoista oli luettavissa, että mies voi synnyttää. Otin siihen silloin voimakkaasti kantaa ja kävin sen keskustelun loppuun. Tänä päivänä meillä on psykologis-manipuloivia, terroristijärjestöön verrattavia porukoita. Siellä on esimerkiksi Seta, joka pyrkii työntämään mielestäni sellaista ideologiaa meidän lapsillemme, joka ei ole terveyttä parantavaa vaan häiritsee kasvuiässä olevan nuoren ajatusta siinä mielessä, että... Ei se ole ihme, jos aikuiset ihmiset käyvät siellä työntämässä ideologiaa, että sinä voit olla se tai se tai se, ja jos sinulla nyt on sen ja sen värinen paita, niin oletko sinä tyttö vai poika. Aivan sairasta touhua. Mielenrauhan rikkominen meidän nuorilta on vastuutonta, jos jokin. Annetaan lasten kehittyä perinteisissä arvoissa ja tuetaan sitä ja tuetaan heidän kasvamistaan perinteisin menetelmin.
Mitä tulee valiokunnan lausumaan, se on vastuuton. Ihan oikeasti tässä salissa, jossa pitäisi kaikin mahdollisin keinoin puolustaa alaikäisiä lapsia, meidän nuorisoa, aletaan valiokuntatasolla pähkäilemään, että tämän lain pitäisi koskea alaikäisiä. Tarkistan täältä: valiokunnan asiantuntijalausunnossa THL, Väestöliitto, yhdenvertaisuusvaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeusliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja lapsiasiavaltuutettu ovat pähkäilleet, että tämän lain pitäisi ulottua alaikäisiin. Kyllä minä sanon: pitäisikö sellaisen henkilön, joka ei saa itse vaihtaa etu- ja sukunimeään, sitten saada vaihtaa sukupuolensa juridisesti? Se porukka, mikä noissa laitoksissa on, pitää mielestäni vaihtaa, koska vastuutonta on, että lähdetään työntämään alaikäisiin lainsäädäntöä tässä salissa, jonka tehtävä on suojella meidän nuorisoa kaikelta mahdolliselta, mikä saattaa aiheuttaa heidän ajatuksissaan mielenrauhan rikkoutumisen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-31T18:06:29,2023-01-31T18:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_158_92,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_93,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosikymmeniä sitten tätä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen perustaa pyrittiin määrätietoisesti tuolta vasemmalta murtamaan niillä opeilla ja aatteilla, jotka olivat hyvin vihamielisiä tätä pohjoismaista, kristillisperustaista yhteiskuntajärjestelmää kohtaan. Kuitenkin tämä perusta on meille taannut sen hyvinvoinnin, tasa-arvon ja ne perusoikeudet, mistä olemme saaneet nauttia ja tänäkin päivänä kaikki nautimme. Kun tuo vanha systeemi kaatui tuolla idässä, niin sitten sen haikailijat etsivät uuden pohjan, jolta ne pyrkivät tuhoamaan suomalaisen yhteiskunnan perustaa. Ja näen tämän lainsäädännön yhtenä askeleena, jolla pyritään tähän yhteiskunnan vahvan perustan murtamiseen, ja tämä yksistään riittää perusteeksi sille, että tämä esitys tulee hylätä. 
Tämä perustuu sellaisille arvoille, jotka eivät ole kestäviä. Meillä on lähtökohtana se, että jokainen ihminen syntyy tytöksi tai pojaksi, meillä on kaksi sukupuolta, heistä kasvaa naisia ja miehiä, eikä sitä voi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin eikä sitä voi edes tämä eduskunta muuksi muuttaa. Näin asia on. 
Tähän asiaan liittyy sitten myös nämä täällä paljon esillä olleet käytännön kysymykset, ne ongelmat, joita syntyy, kun koko kansa saatetaan tällaisen lainsäädännön piiriin, että kuka tahansa meistä voi ilmoittaa sukupuolensa toiseksi kuin mikä se syntymässä ja kromosomiperimässä on. Tämä on aivan käsittämättömän sairas lähtökohta eikä ole millään lailla perusteltavissa tämän pienen erityisryhmän kannalta. Ei tällaista lainsäädäntöä kerta kaikkiaan tarvita. Tämä tuo enemmän ongelmia kuin ratkoo niitä. Itse asiassa tämä ei ratko ehkä yhtään mutta murtaa yhteiskunnan pohjaa, ja sen takia tämä on syytä hylätä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-31T18:09:53,2023-01-31T18:12:28,Hyväksytty,1.1
2022_158_94,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_95,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tämä lakiesitys ei todella palvele edes sitä pientä vähemmistöryhmää, jonka eduksi tätä on alun perin suunniteltu.
Harmittaa, että edustaja Kiljunen tuossa lähti jo pois, mutta ehkä hän kuuntelee, koska hän kertoi kokemuksistaan tästä transnäyttelystä. Täytyy sanoa, että tietysti lääketieteen historiassa on tehty monenlaisia asioita ja monenlaisia virheitä myös, mutta tänä päivänä ketään ei vastoin hänen tahtoaan muokata eikä lääkitä.
Meillä on sukupuoli, joka tarkoittaa biologisesti, lääketieteellisesti todennettavissa olevaa, faktoihin perustuvaa määritesukupuolta, sitten meillä on sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu — nämä kolme, mitkä meillä on voimassa olevassa laissa — ja jokainen saa ilmaista sukupuoltaan Suomessakin niin kuin haluaa. Sukupuoli-identiteetti voi olla hyvin monenlainen: se voi vaihtua, vaihdella iän myötä, ympäristön myötä ja niin edelleen. Jokainen on vapaa elämään sen mukaisesti, tietysti lain sallimissa rajoissa, mutta niin kuin haluaa. Mutta sitä, että sitten sekoitettaisiin sukupuoli-identiteetti ja sukupuoli keskenään niin, että niistä tulisi jonkinnäköinen epämääräinen uusi jaottelukategoria, en ymmärrä, eikä se tuo mitään hyvää meidän yhteiskuntaan eikä myöskään terveydenhuoltoon.
Suomessa on ollut tilanne, minkä haluaisimme jatkuvan, että jos ja kun joku kokee kehodysforiaa, jotakin mielen ja kehon ristiriitaa, niin hänellä on oikeus päästä keskustelemaan näistä tunnoista, mietteistä, haaveista, kokemuksista ammattilaisen kanssa, moniammatillisen ryhmän kanssa ja nimenomaan myös sillä tavoin, että onko hänellä mahdollisesti jotakin diagnosoimatonta muuta häiriötilaa tai sairautta, minkä olisi hyvä tulla esiin, mikä mahdollisesti aiheuttaa tämmöiset ristiriitatilanteet. Ja kun ollaan tilannetta ja historiaa käyty läpi, niin jos tällaisia sairauksia ei löydy ja hänellä on hyvin pysyvä kokemus omasta transsukupuolisuudestaan, niin silloinhan hän saa transdiagnoosin. Mutta sen jälkeen se, lähdetäänkö jonkinnäköisiin hoitoihin tai toimenpiteisiin, on aivan sitten asiakkaan, potilaan kanssa keskusteltavissa. Se, mitä edustaja Kiljunen tuossa nosti esiin, että ikään kuin väkisin tehtäisiin jotakin, ei annettaisi ihmisten olla sellaisina kuin he haluavat olla, ei ole tätä päivää eikä tämän päivän Suomea myöskään, ja siinä mielessä halusin oikaista tämän käsityksen.
Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa nopeasti pari asiaa vielä. Voisiko ajatella, että ikään kuin pitäisin vielä yhden puheenvuoron täältä paikaltani?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T18:12:28,2023-01-31T18:15:33,Hyväksytty,1.1
2022_158_96,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Sopii edustaja Kalmarin jälkeen, [Sari Tanus: Ahaa, anteeksi!] mikäli ehditte pyytää puheenvuoron. — Edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_97,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minusta on tärkeää, että olipa mielipide mikä hyvänsä, ihmiset eivät loukkaisi toisiaan ja varsinkaan loukkaisi vähemmistöjä, ja mielestäni aika hyvin siinä on onnistuttu tässä keskustelussa. 
Olen itse sitoutunut Euroopan neuvostossa siihen, että kaikkia kansoja kannustetaan ja vaaditaan siihen, että transihmisiä ei täydy sterilisoida, ja mielestäni tässä laissa hyvä osio on se. 
Sen sijaan en näe järkevänä sitä, että henkilöt, jotka eivät tunne oloaan hyväksi omassa kehossaan, eivät keskustelisi lääkärin tai psykiatrin tai psykologin kanssa tästä asiasta. Mielestäni nämä ovat niin isoja asioita, että olisi aina hyvä etukäteen keskustella ennen kuin tekee näin isoja muutoksia, sillä monesti sitten ei olekaan niin autuaallista olla vaikkapa siellä toisessa sukupuolessa.
Tässä on nostettu monenlaisia uhkakuvia ja monia pelkoja. Ehkä ne eivät tapahdu ihan siinä mittakaavassa, mikä täällä äänenpaino on ollut, mutta vääjäämätöntä on, että kun on näin helppoa tämä sukupuolen muuttaminen, niin varmasti siinä tulee myös epätoivottua toimintaa. 
Olisin suonut, että tämä laki ei tällaisena olisi mennyt läpi, ja kun täällä on tahoja, jotka puhuvat, että tämä laki pitäisi tällaisena viedä vielä nuoremmille, niin eritoten lasten kohdalla olisi tärkeää, että jonkun kanssa näistä asioista puhuttaisiin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T18:15:33,2023-01-31T18:17:49,Hyväksytty,1.1
2022_158_98,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Tanus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_99,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä on viety vahvan ideologisin lasein eteenpäin — juurikin myös tuo lausuma valiokunnasta, että tämä pitäisi levittää myös alaikäisiin, vastoin monien lääkäriyhdistysten ja nuoria hoitavien lääkäreiden lausuntoja ja vahvaa mielipidettä siitä, että missään nimessä tätä ei saa levittää alaikäisiin. Se kyllä kertoo siitä, ollaanko lasten, nuorten ja kansalaisten hyvinvointi edellä tätä lakia viemässä vai ideologisin syin tätä eteenpäin viemässä. Ja se ideologisin syin vieminen on nimenomaan se peruste. Ja niin kuin täällä moneen kertaa ollaan todettu, niin tämähän ei edes hallitusohjelmakirjauksia vastaa, eli sen suhteen näkisin, että myös hallituspuolueiden kansanedustajilla on mahdollisuus ja täytyy olla mahdollisuus tätä vastaan äänestää.
Se, minkä takia halusin, puhemies, vielä puheenvuoron, on se, että halusin nostaa esiin myös tämän gender-aatteen kehittäjän. Tässähän ollaan näitä käsitteitä ”sukupuoli”, ”seksuaalisuus”, erinäisiä käsitteitä, sotkemassa ja muuttamassa. Gender-aatteen kehittäjä Gayle Rubin esitti jo 1984 eli melkein 40 vuotta sitten, että seksuaalisuus pitää irrottaa biologisesta perustasta ja tulkita se sosiaaliseksi rakennelmaksi. Tämäntyyppinen ideologinen muutosprosessi ja laajentaminen on lähtenyt liikkeelle jo lähes 40 vuotta sitten. Ja hän jatkaa, että ei siksi, että se olisi totta, vaan siksi, että sitä olisi helpompi politisoida ja muuttaa. 
Tässä tilanteessa olemme nyt myös täällä eduskunnassa ja täällä Suomessa: politisoidaan asioita, muutetaan käsitteitä, ja on helpompi pyrkiä muuttamaan myös lainsäädäntöä, mutta se, lisääkö se ihmisten hyvinvointia ja terveyttä myöskään näiden vähemmistöryhmien osalta, lisääkö se heidän terveyttään ja hyvinvointiaan, onkin hyvin kyseenalaista. Kun esitystä arvioi, niin voi sanoa, että se ei lisää terveyttä eikä hyvinvointia ja silloin sitä ei pitäisi viedä eteenpäin.
Sitten taas, jos ajatellaan, että tätä viedään huomenna eteenpäin, niin kertokaa, te, jotka äänestätte ”kyllä” tälle lakiesitykselle, miksi juuri kehodysforiaa kokevien pitäisi saada itse määritellä oma sukupuolinen merkintänsä, miksi juuri sukupuoli on sellainen, minkä voisi itse määritellä. Miksi sitten esimerkiksi muita diagnooseja ei voisi itse määritellä omien tuntemusten tai kokemusten mukaan tai omaa ikää oman kokemuksen mukaiseksi tai ammattinimikettä oman osaamisen tai kokemuksen osaamisesta mukaiseksi ja niin edelleen ja niin edelleen? Yhdenvertaisuuden nimissä, mitä kaikkea muuta sen jälkeen rupeamme vaatimaan, että saisimme itse määritellä? No, ehkä siellä terveydenhuollossa voitaisiin lyhyellä tähtäimellä ratkaista monet ongelmat. Mutta toivon, että huomenna tämä lakiesitys äänestyksessä torpataan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-01-31T18:17:51,2023-01-31T18:20:59,Hyväksytty,1.1
2022_158_100,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_101,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuohon Tanuksen edelliseen puheenvuoroon viitaten — tiedän, että ette voi vastata kysymykseen, mutta jos minä tunnen itseni puhemieheksi, niin voinko kirjoittaa eduskunnan käyntikorttiin, että ”puhemies”?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T18:20:59,2023-01-31T18:21:22,Hyväksytty,1.1
2022_158_102,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Vallin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_158_103,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jätimme talousvaliokunnan mietintöön vastalauseen, että lakiehdotus hylätään. Tuossa ensimmäisessä käsittelyssä perustelimme hyvin perusteellisesti, miksi tätä Ilmastorahasto Oy:tä ei tarvita. Lyhyesti sanottuna katsomme, että tarpeelliset investoinnit muun muassa vihreään siirtymään toteutuvat yksityisellä pääomalla ja jo olemassa olevin instrumentein. Valtiollahan on Teollisuussijoitus Oy, Finnvera, Solidium, Business Finland, joten ihan riittävästi instrumentteja löytyy. 
Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen hylkäysehdotuksen sekä lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa lainvalmistelun Vake Oy:n /Ilmastorahasto Oy:n pääoman palauttamiseksi ja kyseisen osakeyhtiön lakkauttamiseksi.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-01-31T18:21:38,2023-01-31T18:22:56,Hyväksytty,1.1
2022_158_104,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_105,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vallinin tekemiä esityksiä. Muistaakseni kirjoitimme sinne, että emme tarvitse tämmöistä yhtiötä, joka mittaa tulostaan hiilipäästöissä tai hiilineutraalisuuspäästöissä eikä rahassa. 
Lisäksi sellainen huomio tuolta yrityskentältä, että mielestäni erittäin merkittävän läpimurron muovijalostuksessa muovin uudelleen käytössä tehnyt yhtiö on hakenut sieltä rahoitusta eikä sitä ole saanut, niin että mielestäni ei ole järkevää pitää tällaista yhtiötä teennäisesti voimassa ja se tulisi lopettaa. Kuten Vallin sanoi, meillä on muita instrumentteja tämän Ilmastorahaston korvaamiseksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T18:22:58,2023-01-31T18:24:06,Hyväksytty,1.1
2022_158_106,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_107,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensimmäisen käsittelyn yhteydessä käytin puheenvuoron, ja viittaan siihen, mutta totean kuitenkin tässä vaiheessa, kun on hylkäysesitys tehty perustellusti, että tälle Ilmastorahasto Oy:lle, joka siis jatkaisi Vaken pohjalta, ollaan siirtämässä merkittävää poliittista päätösvaltaa julkisten varojen käytössä, tällaiselle yhtiölle, joka on poliittisen valvonnan ulkopuolella ja toteuttaa ideologista ilmastopolitiikkaa, joka on Suomen kansantaloudelle, teollisuudelle ja erityisesti muun muassa metsänomistajille vahingollista. Mielestäni tällaista yhtiötä ei pidä perustaa vaan nuo rahat on syytä palauttaa valtiolle ja käyttää sillä tavalla järkevästi, että ne vahvistavat suomalaista kansantaloutta, työllisyyttä ja yritystoimintaa niillä aloilla, joilla on kasvun mahdollisuuksia. Pelkkään ilmastopolitiikkaan perustuva teollisuuden ja tuotannon kehittäminen ei ole kestävää. Siinä joudutaan kovaan kilpailuun muiden maiden kanssa. Meidän on katsottava niitä aloja, jotka eivät ole välttämättä ilmastoasennoituneita vaan ovat kokonaisuudessaan Suomen etujen mukaisia. 
Meidän on itse ajettava Suomen etua tässä talossa, koska sitä ei kukaan muu aja, ja pahimmaksi viholliseksi näyttää vähitellen tulevan Euroopan unioni, joka yhä räikeämmin — nyt tällä hetkellä komission varapuheenjohtaja Timmermansin johdolla — iskee suomalaista metsätaloutta ja suomalaista maataloutta ja yrittää suojella meidät 50-luvun alkuun. Tällaiselle politiikalle tällaista rahastoa ei pidä antaa käyttövälineeksi. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+4.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-31T18:24:06,2023-01-31T18:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_158_108,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Käyttääkö valiokunnan puheenjohtaja Kalmari esittelypuheenvuoron? — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_158_109,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi elintarvikelaiksi, eläintautilaiksi, terveydenhuoltolaiksi ja julkisten alojen eläkelaiksi.
Mistä tässä sitten on kysymys? On kysymys siitä, että yritetään jatkaa kunnallista, julkista, eläinterveydenhoitoa niin hyvin kuin se on mahdollista. Meillä on ollut tilanne, että samoja palveluita tuottavat yksityiset yritykset ovat valittaneet siitä, että julkisella puolella tehdään toimia, joita yksityisellä puolella markkinaehtoisesti pystyisi tekemään, ja sen takia näitä asioita on tarkennettava. On tehtävä toimia niin, että meidän ei tarvitsisi yhtiöittää kunnallista eläinlääkintähuoltoa. Voin suoraan sanoa, että tässä valittiin vähän vaikeahkoista, huonohkoista vaihtoehdoista se vähiten huono, mutta kuitenkin lausunnonantajat hyvin yleisesti, olipa kyse sitten Eläinlääkäriliitosta tai palveluja käyttävistä tahoista, hyvin suoraviivaisesti toivoivat, että tämä olisi se malli, jolla mennään.
Uuden eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnilla olevaa perustasoisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuuta täsmennetään ja rajataan. Myöskin maksujen keruuta mahdollistetaan uudella tavalla niin, että tämä toiminta pystyy keräämään enemmän tuloja, mutta myös niin, että silloin kun tehdään toimia, joita markkinaehtoisesti olisi saatavilla, niihin ei voi käyttää subventiota. Tässä on tietysti sellainen pelkotila, miten tämä julkinen puoli sitten pärjää tässä kilpailussa, ja on myöskin pelko siitä, miten harvemman asutuksen alueilla tämä asia nyt sitten toimisi tulevaisuudessa. Meillä on kuitenkin ollut ongelmia jo tähänkin asti päivystysten kanssa, ja oikeastaan voinkin sanoa, että nykymallilla ei enää voitaisi kuitenkaan jatkaa, kun ei enää löydy eläinlääkäreitä, jotka sitoutuisivat tähän nykyiseen käytäntöön, kun maatilatkin harvenevat eli se hoidettavien määrä maaseudulla vähenee.
Kuitenkin näistä huolista johtuen kirjoitimme yhteisen lausuman: ”Eduskunta edellyttää, että eläinlääkintähuoltolain vaikutuksia eläinlääkäripalveluiden alueelliseen saatavuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin seurataan ja että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, joilla turvataan kohtuuhintaiset eläinlääkäripalvelut koko maassa. Edellä tarkoitetuista vaikutuksista toimitetaan selvitys eduskunnalle kahden vuoden kuluessa eläinlääkintähuoltolain voimaantulosta.”
Tästä jätettiin vastalause, johon yhtyi koko oppositio.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T18:26:50,2023-01-31T18:30:48,Hyväksytty,1.1
2022_158_110,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_111,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eläinlääkintähuoltolain yksi perimmäinen tarkoitus on, että meillä on Suomessa riittävä määrä kunnaneläinlääkäreitä, jotka hoitavat virkatehtäviä, joihin sisältyy muun muassa eläinlääkintähuolto ja monia muita tärkeitä tehtäviä, elintarvikejärjestelmään liittyviä tarkastuksia ynnä muita. 
Eläinlääkäritiheyden suhteen eläinlääkintähuoltolaki lähtee siitä, että se tarvittava määrä kunnaneläinlääkäreitä, jotka suostuvat päivystämään, on eläinsuojelun kannalta ollut jo vuosikymmeniä aivan oleellinen eli fundamentaalinen tekijä. Meillä täytyy olla seutukunnalla riittävä määrä nimenomaan virkaeläinlääkäreitä, jotka viran vastineeksi ja tämän hallituksen esityksen näkökulmasta ovat pakotettuja päivystämään viikonloppuna 63 tuntia, monta kertaa putkeen, ja arkiyönä eli 24/7 tietyillä seutukunnilla. 
Se, miksi nämä eläinlääkärit suostuvat tekemään näin raskasta työtä, on se mitalin toinen puoli, eli velvollisuuksien ja oikeuksien pitää olla tasapainossa. Ymmärrän kyllä kilpailuneutraliteettivaatimuksen ja yksityisten yritysten reklamaatiot tästä tilanteesta, mutta toisaalta täytyy se tuoda esille, että nämä yksityiset eivät yleensä päivystä nimenomaan suureläinpäivystyksiä. Itse olen 30 vuotta tehnyt näitä päivystyksiä ja ollut nimenomaan tämmöinen kunnaneläinlääkäri, ja tiedän aika tarkkaan, mitkä olivat sen työn plussat ja mitkä olivat miinukset. Tänä päivänä kun hyötyeläimet monilla seutukunnilla vähenevät, eläinlääkäreillä pitää olla näitä lemmikkieläimiä, niin että he jostakin saavat oman toimeentulonsa, ja sen vastapainoksi sitten he tekevät niitä harvoja hyötyeläinmatkoja, jotka ovat taas maanviljelijöille ja eläinsuojelun kannalta äärimmäisen tärkeitä, kun päivystys pelaa.
Nyt tämä uusi eläinlääkintähuoltolaki ja eräät muut lakimuutokset aiheuttavat sen, että me entisestään vähennämme kunnaneläinlääkärin virkojen houkuttelevuutta sen keskellä, kun meillä on jo suuri ongelma, kuten täällä valiokunnan puheenjohtaja sinänsä ansiokkaassa puheessaan totesi. Mielestäni koko tämä lakiesitys on ristiriidassa itsensä kanssa: Se määrää päivystämään mutta heikentää sitten halukkuutta, että nuoret menevät kunnaneläinlääkärin virkoihin. Ainut tie, jotta me turvataan koko eläinlääkintähuolto ja päivystys ja eläinsuojelu, on se, että meillä on tietyillä alueilla semmoisia klinikoita, joilla työskentelee tietty määrä eläinlääkäreitä, jotka saavat sitten ammatillista apua ja tukea toisistaan, ja heillä on olemassa ammatillisen kehittymisen tie.
Nyt tämä 9 §, joka tässä mielestäni on kaikkein suurin ongelma, lähtee siitä, että kunnaneläinlääkäri, jonka peruspalkka on erittäin pieni ja joka saa toimeentulonsa asiakkailta, joiden hinta on ikään kuin katolla määrätty, ei saa esimerkiksi steriloida naaraskoiraa — naaraskissan voi steriloida mutta ei naaraskoiraa — tai ei saa tehdä koiran keisarileikkausta ilman että kunta sitten laskuttaa asiakasta vielä erikseen, jos on olemassa tulkinta, että sillä alueella — en tiedä, onko se seutukunta, maakunta vai mikä — on yksityinen yritys, joka tekee samaa työtä, eli ruvetaan rajoittamaan sitä työtä, joka on ollut peruste sille, että he ovat yleensä suostuneet päivystämään. Se johtaa kyllä niin suureen epävarmuuteen ja oikeusepävarmuuteen, että uskon, että tässä maassa tullaan tämän eläinlääkintähuoltolain muutoksen takia näkemään vielä oikeudenkäyntejä.
Mitä itse pidän kaikkein pahimpana, on se, että kun tämä kunnaneläinlääkärijärjestelmä, jonka vähän kuvasin plussineen ja miinuksineen, on kuitenkin ollut edellytys sille, että asiakkaat ovat saaneet joka seutukunnalla myös yöllä kohtuuhintaisia palveluja, ja kun me tiedämme, kuinka tärkeitä eläimet ovat ihmisten hyvinvoinnille ja että meillä on paljon ikäihmisiä, joille eläimet ovat ikään kuin se elämän koossa pitävä voima ja kaikki kaikessa, niin näille ihmisille yhtäkkiä aiheutuu semmoinen tilanne, että koira on esimerkiksi vietävä yöllä jonnekin 120 kilometrin päähän ja se maksaa monta tuhatta. Eiväthän nämä ihmiset millään pysty selviytymään näistä laskuista. Sen takia koen, että on virheellisesti rakennettu tämän 9 §:n varaan koko tämä eläinlääkintähuoltolakiesitys, mitä hallitus nyt vie läpi.
Ehkä liian paljon taas kumarretaan EU:ta ja kilpailuneutraliteettia, kun pitäisi nimenomaan nähdä tämä kokonaisuus, miten tämä on rakennettu. Tätä hyvää järjestelmää, joka on kymmeniä vuosia ollut, pikkusen kehittämällä pystyttäisiin säilyttämään tämä kattava verkosto kunnaneläinlääkäreitä, joilla on virkastatus ja jotka päivystävät. Itse en kyllä enää tee näitä eläinlääkärin hommia, mutta jotenkin suren, että me romutetaan tämä tai ainakin suuri riski tulee, että kunnaneläinlääkärin työn houkuttavuus pienenee. Minullakin on kollegoita, jotka ovat jo sanoneet, että jos he eivät enää pysty leikkaamaan narttukoiria ja tekemään keisarileikkauksia ja vaativampia operaatioita ultraäänellä ja röntgenillä ja tekemään sitä omaa työtään, niin he lopettavat koko homman ja tekevät sitten, mitä tekevät.
Arvoisa puhemies! Koen, että nyt tämä esitys on sen laatuinen ongelma, että tulen tekemään toisessa käsittelyssä esityksen, jolla tämä laki kokonaan kumotaan ja hylätään. Ilmeisesti muista oppositiopuolueista tulen siihen esitykseen saamaan kannatusta, ja äänestämme vastaan. Meidän perustelu on, että tämä laki kokonaisuudessaan — myös eläinlääkärin palkkajärjestelmät ja asiakkaiden näkökulma ja eläinsuojelu — pitäisi uudelleen valmistella silloin, kun arvioidaan ympäristöterveydenhuollon mahdollista liittymistä hyvinvointialueisiin kenties 2026. Eli näkisin, että tämä on kokonaisuus, ja toimiva kokonaisuus, ja kun yksi osa ja palikka otetaan siitä pois, niin on jonkunmoinen riski, että alkaa sortua koko järjestelmä. Mielestäni se on kyllä ikävä asia, jos kymmeniä vuosia toiminut järjestelmä romutetaan yhdellä lailla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T18:30:51,2023-01-31T18:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_158_112,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_113,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teimme valiokunnassa opposition yhteisen vastalauseen, jossa ehdotamme todellakin tämän lakiehdotuksen hylkäämistä, sillä se sisältää, kuten edustaja Eestilä toi esille, monia ongelmia. Esitys ei vie eläinlääkäritoimintaa eteenpäin vaan päinvastoin pahimmillaan nostaa niin lemmikkien kuin tuotantoeläinten pitäjien eläinlääkäripalveluiden kustannuksia kohtuuttomasti. Ja vielä sitäkin huolestuttavampana pidän sitä, että esitys voi toteutuessaan romuttaa kunnallisten eläinlääkäripalveluiden saatavuuden ja koko järjestelmän.
Kustannusten nousu asettaa ahtaalle niin lemmikinomistajat kuin maataloustuottajat. Asiantuntijoiden lausunnoissa nostettiin esille huoli siitä, että jatkossa eläimiä voidaan joutua esimerkiksi tarpeettomasti lopettamaan tai ne eivät saa tarvitsemaansa hoitoa, mikä aiheuttaa turhaa kärsimystä ja oireiden pitkittymistä.
Lainmuutoksen myötä kuntien eläinlääkäreiden työtehtävät voivat käydä jatkossa tarpeettoman suppeiksi, sillä heidän harjoittamansa hoitotoimenpiteet ovat turhan rajattuja. Jo nykyään on vaikeaa saada eläinlääkäreitä erityisesti kunnalliselle puolelle syrjäseuduille, ja on esitetty arvioita, että tilanne ainoastaan pahentuu tällä hallituksen esityksellä.
Lain uudistamisen tavoitteena oli säilyttää eläintautivalmiuden ja muiden virkatehtävien kannalta tarpeellinen virkaeläinlääkäriverkosto, mikä on tavoitteena erittäin kannatettava ja myös eläinsuojelullinen kysymys. Kuitenkin itse laki on ristiriitainen, tulkinnanvarainen ja rajoittava ja voi aiheuttaa eläinlääkäripalveluiden tarjonnan heikkenemistä ja hintojen kohtuutonta nousua. Kilpailuneutraliteetti yksityisen puolen kanssa on ymmärrettävä tavoite, mutta se ei saa toisaalta johtaa siihen, että kunnalliset eläinlääkäripalvelut paikoin jopa romahtavat.
Arvoisa puhemies! On tärkeää, että yksityiset ja kunnalliset eläinlääkäripalvelut tukevat toinen toistaan. Kunnallinen toiminta ei saa estää yksityisiä toiminnanharjoittajia toimimasta tai suoranaisesti kilpailemasta niiden kanssa, mutta samaan aikaan on turvattava päivystävät eläinlääkäripalvelut, niiden saatavuus, kohtuullinen hinta sekä se, että kiireelliset tapaukset kyetään hoitamaan. Tätä velvollisuutta yksityisillä eläinklinikoilla ei ole. Ylläpitääkseen päivystysvalmiutta ja kiireellisten tapausten hoitoa on välttämätöntä harjoittaa eläinlääkärin toimea muutoinkin.
On sinänsä hyvä, että valiokunnan mietintö sisältää lausumaehdotuksen, jossa edellytetään seurattavaksi eläinlääkintähuoltolain vaikutuksia palveluiden alueelliseen saatavuuteen sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin ja siitä toimitettavaksi selvitys eduskunnalle kahden vuoden sisällä. Mutta kun jo lähtöjään on tällainen pelko, ettei laki ole toimiva eikä aja asiaansa, ei sellaista lakia pitäisi ylipäänsä hyväksyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-31T18:37:20,2023-01-31T18:40:19,Hyväksytty,1.1
2022_158_114,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_115,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ollaan uudistamassa eläinlääkintähuoltolakia. Muutoksia on luvassa muun muassa eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, eläinten lääkitsemistä määrittelevään lakiin, elintarvikelakiin, eläintautilakiin sekä terveydenhuoltolakiin. Käytännön tasolla lain vaikutukset heijastuvat esimerkiksi kuntien perustasoisten eläinlääkäripalvelujen järjestämisvastuuseen ja ylipäätään eläinlääkintähuollon toimivuuteen sekä saavutettavuuteen eri puolilla maata. Lisäksi esityksellä puututaan yksityisten ja julkisten palveluiden pelikenttään. Kyseessä on asiakokonaisuus, joka vaikuttaa eläinten hyvinvointiin saatavilla olevien eläinlääkintäpalvelujen kautta.
On ilman muuta kannatettava ajatus, että eläinlääkintähuoltolain uudistamisella tähdätään eläintautivalmiuden ja muiden keskeisten virkatehtävien kannalta kattavan virkaeläinlääkäriverkoston säilyttämiseen, mikä puolestaan turvaisi lain edellyttämän eläinlääkäripäivystyksen kaikkialla Suomessa. Tämä on todella tärkeää eläinsuojelun näkökulmasta, sillä eläimien kokiessa kovaa kipua ei apu saa olla liian kaukana tai jopa saavuttamattomissa. 
Vaikka esitys tähtää tältä osin hyvään, on siinä vissi ristiriita, kun vaaditaan ympärivuorokautista päivystystä ja samaan aikaan heikennetään kunnan virkaeläinlääkärin oikeuksia ammatin harjoittamiseen sekä mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Oppositio on tehnyt yhteisen vastalauseen. Kuten perussuomalaisten, kokoomuksen ja KD:n valiokunnan mietintöön jättämästä vastalauseesta käy ilmi, lain 9 § on haitallinen eläinlääkintähuollon toimivuudelle. Esityksellä on myös muita vahingollisia seurauksia. Käytännössä koko eläinlääkintähuolto saatetaan epäselvään ja tulkinnanvaraiseen oikeustilaan, mistä seuraa lisää epäselvyyksiä, joita saatetaan joutua selvittelemään oikeudenkäyntien kautta.
Arvoisa puhemies! On erittäin vaarallista heikentää kunnan eläinlääkärien asemaa sekä palkkausta eläinlääkintähuollon tulevaisuutta silmällä pitäen. Jos eläinlääkärit hakeutuvat jatkossa mieluummin yksityiselle puolelle parempien uranäkymien seurauksena, ei enää riitä tarpeeksi hakijoita kunnan eläinlääkärien pesteihin. Tästä seuraa väistämättä tuntuva notkahdus eläinlääkintäpalveluihin. Ei ole eläinten oikeuksien näkökulmasta hyväksyttävää, että kunnan eläinlääkärit kaikkoavat ainakin pienemmistä pitäjistä ja eläimet jäävät ilman hoitoa hädän hetkellä. Eläinlääkintäpalvelujen saavutettavuuden heikkeneminen on myös ristiriidassa eläinsuojelulain kärsimysten lievittämistä koskevan perustavoitteen kanssa. Koko järjestelmä päivystyksineen ei saisi romuttua kilpailuneutraliteettiin liittyvien haasteiden seurauksena. 
Edustaja Eestilä esitti perustellusti ne pointit, miksi oppositio esittää lain hylkäystä. Valiokunnan puheenjohtaja esitti mietintöön lisätyn sinänsä hyvän lausumaehdotuksen, mutta se ei pelasta tätä hallituksen esitystä.
Arvoisa puhemies! Tämä esitys pitäisi hylätä, sillä siitä seuraa takapakkia eläinlääkintähuoltoon ja eläinten hyvinvointiin. Asia voitaisiin ottaa uudelleen pöydälle, kun pohditaan ympäristöterveydenhuollon asemaa hyvinvointialueiden toiminnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-01-31T18:40:21,2023-01-31T18:44:08,Hyväksytty,1.1
2022_158_116,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_117,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuultuani edustaja Markku Eestilän erinomaisen puheenvuoron koskien tätä hallituksen esitystä ja sitten käytännön praktiikkaa, mihin virassa oleva eläinlääkäri törmää maaseutualueilla, tuo edustaja Eestilän puheenvuoro oli kyllä pysäyttävä ja suorastaan hätkähdyttävä, koska hän erinomaisen hyvin kuvasi sitä olosuhdetta, missä maaseudulla toimiva eläinlääkäri työtään tekee. Tiedän kotikunnastani Ilomantsista: meillä on tähän saakka ollut erinomainen onni siinä, että meillä on ollut loistavat eläinlääkärit, jotka ovat pystyneet nimenomaan hyvin monipuolisia palveluita asiakkailleen tarjoamaan — on hoidettu tietenkin tuotantoeläimiä, mikä on hyvin tärkeä asia, mutta esimerkiksi nykyinenkin eläinlääkäri, joka on jäämässä eläkkeelle, on esimerkiksi koirien erinomainen asiantuntija ja pystynyt leikkaamaan ja pelastamaan monen koiran hengen, esimerkiksi liikenneonnettomuuden jälkeen, kun koira on jäänyt auton alle. Se kuvaa hyvin tätä työkenttää, missä eläinlääkäri työtään tekee, ja nyt olen vähän ihmeissäni, kun kuulin valiokunnan puheenjohtajan Anne Kalmarin esittelypuheenvuoron tästä mietinnöstä ja sitten tämän käytännön ongelman, minkä edustaja Eestilä oivallisesti äsken kuvasi.
On hyvä, että valiokunta on tehnyt tähän lausumaehdotuksen, mutta murheella mielin totean vain, että taitaa tässä käydä niin, että Pyhä Byrokratius menee taas kerran edelle. Jos arvoisa puhemies sallii, kerron ihan tuoreen uutisen siitä, mitä tämä byrokratia todella aiheuttaa, kun hyvinvointialueet perustetaan — vaikka tämä asia ei kuulu tähän mutta olkoon esimerkkinä siitä, miten hallinto menee järjen edelle: äsken juuri sain kuulla tuolla työhuoneessani uutisen, että hyvinvointialueella kun ei ole lääkäreitä, niin nyt ruvetaan Ilomantsista supistamaan toimintoja, vaikka siitä ei ole mitään puhetta ollut. On aivan järkyttävää, että tämä hallinto painaa päälle ja siellä hallintopalatsissa istuu yhä enemmän ihmisiä mutta palvelut ja itse se asiakas, jota varten tämä järjestelmä on luotu, kärsivät. Olen hyvin pahoillani, arvoisa puhemies, ja pahoittelen, että poikkesin aiheesta, mutta tämä on hyvä rinnastus siitä, mihin tämä johtaa, kun lainsäädäntö ei tiedä, mitä tekee.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-31T18:44:10,2023-01-31T18:46:19,Hyväksytty,1.1
2022_158_118,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_119,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vaikka tässä ihan oikeastikin on huolia, kun se ansaintamahdollisuus ei ole ihan samantyyppinen kuin ennen, niin toppuuttelen siinä asiassa, etteikö tämmöisiä vaativampiakin toimia voisi jatkossakin tehdä. Kysymys on vain siitä, millä hinnalla niitä tehdään, eli ei ole mahdollista subventoida, ellei yhtiöitä tätä toimintaa. On hyvin ymmärrettävää, että silloin kun on kyse kuvantamisista ja monimutkaisista toimista, yksityiset toimijat eivät hyväksy sitä, kun markkinoillakin on tarjolla vastaavan tyyppistä toimintaa. Itse asiassa tuntuisi, että kokoomuskin siinä mielessä ymmärtää markkinataloutta ja näitä yksityisiä eläinlääkäriyrityksiä, sitä, että ei voi olla niin, että he eivät pääsisi tasavertaisina markkinoille. Mutta tässä kun on mukana tämä päivystyskysymys, niin se tekee tästä vähän hankalan.
Toisaalta, kun itse tulen sieltä periferiasta, olen sitä asiaa pohtinut, että siellä saattaa tuotantoeläinten kohdalla tulla todella haastavia tilanteita, mutta lemmikin kohdalla ei pitäisi olla sen karmeampaa viedä sitä kissaa tai koiraa sinne maakuntakeskukseen kuin viedä sinne sitä sydänkohtauksen saanutta ihmistä. Vaikka se päivystyspalvelu ei aina tulisi sen lemmikin kohdalla niin lähelle, ja kun monesti päivystykseen otetaan yhteyttä ja vaaditaan hoitoa vähän mitättömämmissäkin asioissa, niin ehkä tässäkin jossain kohtaa, kun oikein ajattelemme vakavasti näitä talousasioita, tulee se raja vastaan, että emme voi yhteiskunnan tuella ihan kaikkea lemmikkien hoitoa tehdä vaan kyllä se kuuluu myös lemmikkien omistajille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T18:46:21,2023-01-31T18:48:43,Hyväksytty,1.1
2022_158_120,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_121,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Juuri sen takia näillä kunnallisen eläinlääkinnän klinikoilla niitä pieneläimiä hoidetaan, että sillä turvataan suureläinten ja hyötyeläinten päivystys. Jos nämä eläinlääkärit eivät saa tehdä tätä, niin koska hyötyeläimiä monesti on vähän, he eivät pysy näissä viroissa — tai jos tämä kunnaneläinlääkärin virka on tulevaisuudessa semmoinen, että kun sinne ilmoittautuu ja menee, niin se jo automaattisesti ikään kuin määrittelee, että se ammatillinen ura itsellä on pikkuisen aleneva sen takia, kun ei saa tehdä. Minä olen itse tehnyt paljon koirien keisarileikkauksia, steriloinut narttukoiria, ja se on tehty sen lomassa, kun olen taas päivystysaikana hoitanut hevosia, hoitanut lehmiä, tehnyt lehmien synnytysapua, kaikkia. Tähän saakka tämä järjestelmä on ollut se, joka on ollut prioriteetti. Minä ymmärrän valiokunnan puheenjohtajan näkemyksen, että myös markkinaehtoisuutta ja yksityisiä firmoja pitäisi kunnioittaa, mutta tässä joudutaan miettimään, kumpi nyt on tärkeämpää.
Kaikkein eniten suoraan sanoen kannan huolta siitä, että tiedän — kun olen kohdannut satoja tai tuhansia vähävaraisia ihmisiä, jotka tuovat sitten koiran tai kissan vastaanotolle — että jos he markkinaehtoisesti lähtevät sinne maakuntakeskukseen sadan kilometrin päähän taksilla ja se käynti, vaikka koiran keisarileikkaus tai kissan keisarileikkaus, maksaa 2 000—3 000, niin heillä ei yksinkertaisesti ole varaa tähän. Ja se johtaa siihen, että eläimet kärsivät turhaan, ne joudutaan jopa lopettamaan. Jos ajatellaan eläinsuojelua ja eläinlääkintäjärjestelmän toimivuutta, nämä kaksi tekijää ovat minun arvomaailmassani sen verran korkealla, että minä pikkuisen annan siitä kilpailuneutraliteetista periksi.
Valiokunta aivan oikein totesi, että meidän täytyy huolehtia, että saa kohtalaisen läheltä myös yöaikaan palveluja ja kohtalaisen edullisesti, mutta eihän se toteudu tämän uuden eläinlääkintälain näkökulmasta, ja sen takia juuri sanoin, että tämä laki on itsessään tavoitteidensa kanssa ristiriidassa. Minun mielestäni pitäisi aina katsoa, mitkä ovat syrjäseutujen edellytykset hoitaa näitä tehtäviä, ja minun mielestäni se 9 §, positiivilista, oli aivan outo, koska siellä joku eläin on sallittu, sen parissa saa tehdä töitä, ja toisen parissa ei saa tehdä töitä. Ja sitten kun koko tämä eläinlääkintähuoltolakiesitysuudistus on tehty sen 9 §:n näkökulmasta kokonaisuutena, niin oikeastaan pykälän hylkäys tai muutos ei auta vaan pitää koko laki tehdä uudelleen.
Arvoisa puhemies! Nämä olivat ne minun perusteluni, mutta tietysti ymmärrän, että joku voi nähdä toisinkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T18:48:43,2023-01-31T18:51:20,Hyväksytty,1.1
2022_158_122,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_123,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin mielenkiintoista kuunnella edustaja Eestilän asiantuntevaa puhetta. Hän on tietysti alan erityisasiantuntija ja sitten vielä valiokunnassa kuullut asiantuntijoita ja ymmärtänyt tämän asian perin juurin. Saatan hieman ymmärtää, että hallituksella ja valiokunnalla sinänsä on tiettyjä rajoitteita nykypäivänä lainsäädännön laatimisessa. Rajoitteet ovat nyt tässäkin tapauksessa sitten hieman järkevän mallin yli ajaneet, ja näin sitten valiokunnan enemmistö keskustan johdolla on joutunut antamaan periksi niistä viisaista linjauksista, joita edustaja Eestilä ja myös edustaja Elomaa toivat puheenvuoroissaan esille — kiitokset teille.
Arvoisa puhemies! Kentältä tulee kyllä eläinlääkintätilanteesta jatkuvasti palautetta, ja tilanne ei ole hallinnassa. Valitettavasti se ei nyt sitten tällä lainsäädännöllä tule tämän hallituksen aikana vaan pallo siirtyy seuraavalle. Toivotaan tietysti, että siellä edustajat Elomaa ja Eestilä olisivat vahvasti mukana vaikuttamassa paremman lainsäädännön aikaansaamiseksi.
Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä tähän edustaja Hoskosen sivuhyppyyn ottaa kantaa ja todeta, että nyt on kyllä vakava tilanne siinä, että terveyspalvelut, sosiaalipalvelut ovat keskittymässä tuolla maakunnissa, ja siitä pitää erityisen vakavaa huolta kantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-31T18:51:21,2023-01-31T18:53:12,Hyväksytty,1.1
2022_158_124,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_125,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan tässä tämän maa- ja metsävaliokunnan mietinnön yhteydessä Euroopan unionin vaatimasta kilpailuneutraliteetista, niin sanonpahan vain kaikille, arvoisa puhemies, että Euroopan unioni on muuten ihan varmasti viimeinen järjestelmä tässä maailmassa, joka pystyy kilpailuneutraliteetista jotakin toisille sanomaan. Itse se on... [Toimi Kankaanniemi: Mikki!] — No niin, arvoisa puhemies, jatkan siitä, tekniikasta huolimatta.
Euroopan unioni itsessään organisaationa on vaatimassa tätä kilpailuneutraliteettia, se heijastuu tähänkin maa- ja metsävaliokunnan mietintöön, niin kuin edustaja Eestilä erinomaisesti kuvasi tämän tilanteen. Euroopan unioni on varmasti viimeinen kilpailuneutraliteetin arvostelija. Itse se on syytänyt Eurooppaan sellaisia järjettömiä erilaisia aloitteita, asetuksia, vaatimuksia, [Toimi Kankaanniemi: Tosi on!] työntänyt rahaa Euroopan keskuspankin kautta sellaisiin valtioihin, jotka ovat suurin piirtein konkurssikypsiä, ja sitten se tulee meille sormea heristämään, että te ette noudata kilpailuneutraliteettia. 
Luin hiljattain Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimen raportin elvytysrahojen käytöstä. Se oli sellaista porsastelua — arvoisa puhemies, käytän tällaista ei rahamarkkinoihin sopivaa termiä mutta kansanomaista termiä — sellaista rahanjakopolitiikka, jota ei tervejärkinen ihminen koskaan tekisi. Aivan käsittämätöntä. Ei mitään suunnittelua, rahaa annetaan sinne sun tänne, ei mitään kontrollia, mihin rahat käytetään, eikä tarkastuksia, onko rahat käytetty jopa pahimmillaan rikollisiin tarkoituksiin. Kun organisaation taso menee tälle tasolle, niin sieltä heijastumana tulee sitten tänne eduskuntaan vaikka nyt tämä mietintö, tämä laki, joka sitten pahimmillaan aiheuttaa tämän ongelman.
Mutta ei niin mustaa pilveä, ettei siinä hopeareunus olisi, ja uskon kyllä siihen, että joku tulee vielä järkiinsä ja korjaa tämänkin virheen, koska eläinlääkäripalvelut, niin kuin sanoin, kotikunnassani ovat olleet aivan erinomaisia. Siellä on ollut kaksi edellistä, nykyinen eläinlääkäri ja hänen edeltäjänsä, aivan loistavia osaajia. Voisin sanoa, että he ovat eläinlääketieteen kymmenottelijoita. He osasivat todellakin hoitaa pienestä gerbiilistä suureen hevoseen saakka kaikki ja erittäin suurella menestyksellä tehdä vaativia kirurgisia operaatioita, kuten edustaja Eestilä erinomaisessa puheenvuorossaan kuvasi.
Arvoisa puhemies! Toivon lopuksi, että tähän Euroopan unionin politiikkaankin jonain päivänä järki tulisi. Eihän näin voi jatkaa, että yksi porukka porsastelee ja sitten valvoo toisia, että tehkää te edes hyvin. Jos meinaa olla vaativana osapuolena eli viestittää meille, miten meidän tulee toimia, sen soisi itse olevan esimerkki. Esimerkillä johdettuna asiat tulevat parhaiten hyväksi. [Toimi Kankaanniemi: Porsastelu muuten sopii tähän lakiin hyvin! — Naurua]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-31T18:53:14,2023-01-31T18:56:05,Hyväksytty,1.1
2022_158_126,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Kytkös Euroopan unioniin on löydettävissä, mutta pyritään palaamaan hieman lähemmäksi itse lakiesitystä. — Edustaja Kotiaho.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_127,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhkäsesti nytten, kun näitä asioita on kuunnellut täällä: Edustaja Eestilä kertoi kyllä ansiokkaasti siitä alanvaihtoharmista sitten, jos tämmöinen laki menee lävitse, elikkä siellä menee sitten päivystys. Ei sinne kukaan jää päivystämään, jos työ menee, elinkeino menee — elikkä tili, raha. Tästähän on esimerkki vuodelta 2018, kun taksilaki tuli. Silloin meiltä meni päivystysvelvollisuus, ja tässä tulee käymään samalla lailla. Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-01-31T18:56:22,2023-01-31T18:57:06,Hyväksytty,1.1
2022_158_128,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_129,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hoskoselle: Kyllä teidän pätevä eläinlääkärinne, kuten pätevät eläinlääkärit ympäri Suomen, voivat jatkossakin tehdä näitä samoja toimenpiteitä. Tämä laki ei sitä estä. Haluan vielä sen asian alleviivata.
Kun nähtiin, minkätyyppisiä vaikeuksia tässä laissa on mahdollista syntyä, niin toki käänsin kivet ja kannot, että olisin jotenkin voinut tämän kilpailuneutraliteetin yli kävellä. Meillähän esimerkiksi Puolustusvoimissa tai terveydenhuollossa on mahdollista poiketa kilpailuneutraliteetista: tavallaan voidaan sanoa, mikä osio pystytään järjestämään ilman tällaista ikään kuin valtiontukisäännösten puuttumista. Sellaista porsaanreikää ei tähän lakiin löytynyt, joten jouduimme sitten toimimaan näin. Vielä kerran totean, että tämä on niin Eläinlääkäriliiton, MTK:n, erilaisten eläinsuojelujärjestöjen kuin myös kunnallisten toimijoiden mielestä paras mahdollinen vaihtoehto järjestää eläinlääkintähuolto tulevaisuudessa, vaikka se uhkakuvia sisältääkin.
Kiitos hyvästä keskustelusta ja mielestäni aivan asiallisista nostoista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T18:57:08,2023-01-31T18:58:49,Hyväksytty,1.1
2022_158_130,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_131,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy todeta, ettei tätä valiokunnan puheenjohtajan niskaan voi kaataa — tämä tulee vähän sieltä korkeammalta. Mutta haluaisin todeta, että tämä 9 § on semmoinen, että kun kunnaneläinlääkäri siellä vastaanotolla on ja haluaa auttaa ihmisiä, niin hän toki voi leikata sen perheen narttukissan, mutta silloin kun hän leikkaa sen narttukoiran, niin tälle koiranomistajalle seuraa se — kyllä hän voi sen tehdä, tämä ei ole kieltolaki — että silloin, tämän uuden lain mukaan, täytyy markkinaehtoisesti leikata se narttukoira, jolloin eläinlääkäri laskuttaa koiranomistajaa muutaman satasen siitä, tai mitäpä laskuttaa, sen virkaehtosopimuksen mukaan. Mutta sen jälkeen tämä kunta, joka tämän järjestämisvastuun takia pitää sitä vastaanottoa yllä, panee toisen laskun tämän asiakkaan maksettavaksi, niin että me joudumme tilanteeseen, jossa maksurasitus asiakkaalle nousee liian korkeaksi. Kun me tiedämme, että on paljon — juuri niin kuin minä puheessani toin esille — ihmisiä, joiden maksukyky on heikko mutta jotka hekin tarvitsevat jopa yöllä, kun eläin kärsii tai sillä on kovat kivut, eläinlääkärin apua, niin jos se menee siihen, että ei pysty menemään, kun tietää, että se maksaa valtavasti, niin silloinhan se on selvä takapakki tälle eläinlääkintähuoltolaille. 
Kuten jo sanoin jossain vaiheessa puheessani, täällä on olemassa eläinlääkintähuoltojärjestelmä, sitten on eläinsuojelukysymykset, sitten tulee kilpailuneutraliteetti, ja EU painaa päälle, ja on kielletty valtiontuki, ja kaikki tämmöiset elementit, niin että siinä pitäisi miettiä, mikä on se todellinen prioriteetti. Yksityiset eläinlääkäriasemat ovat erittäin hyviä, ja siellä tehdään arvokasta työtä, mutta heillekin se on tietenkin elinkeino. Mutta aika usein he eivät päivystä, nimenomaan he eivät päivystä hyötyeläinpäivystyksiä, jotka ovat aika raskaita ja sellaisia, joita moni ei halua, varsinkaan yksityinen, niin että silloin tässä tulee tilanne, jossa oikeudet ja velvollisuudet eivät ole nyt ihan tasan.
Mutta, arvoisa puhemies ja arvoisa valiokunnan puheenjohtaja, se on hyvä, että tänne kuitenkin sisällytettiin valiokunnan lausuma, että parin vuoden sisällä tämä pitää tuoda tänne valiokuntaan sitten uudelleen arvioitavaksi, se, mitä tämä on aiheuttanut ja miten tämä kehitys on mennyt. Eli ei me ihan tuhkaa ruveta ripottelemaan päälle. Ja erilaisia näkemyksiä tästä on. Itselläni tämä tietopohja ja se puhe, mikä nyt kumpuaa tässä täysistunnossa, tulee minun kollegoiltani. He ovat ottaneet minuun yhteyttä, ja moni on erittäin huolestunut, koska he ovat juuri tekemässä aamusta iltaan.
Ja nyt, niin kuin edustaja Elomaa ja edustaja Simula ja edustaja Hoskonen erinomaisissa puheenvuoroissaan totesivat, tästä tulee semmoinen erittäin epäselvä oikeudellinen tila, että mitä saa tehdä ja onko rikkonut jotakin, jos leikkaa jonkun, ja onko kunta laskuttanut ja miksi ei ole, ja sitten oikeudessa vastataan näistä. Eli tässä tulee tämmöinen yksityisen ja kunnallisen eläinlääkärin tavallaan niin kuin yhteentörmäys, jossa ruvetaan oikeuden kautta miettimään, mitä kukin on tehnyt, ja onko saanut tehdä. Kyllä tässä pikkusen tämmöistä romutusmentaliteettia on nyt. 
Mutta kunnioitetaan molempia, sekä virkaeläinjärjestelmää päivystyksineen että yksityistä hyvine ammattitaitoineen ja palveluineen. Ainut on vaan, että asiakas ei kaikkea kykene maksamaan, ja siinä se eläinsuojeluaspekti tulee ottamaan takapakkia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T18:58:49,2023-01-31T19:02:15,Hyväksytty,1.1
2022_158_132,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_158_133,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt seuraava laki, mikä meillä on käsittelyssä, eli metsätuhojen torjunnasta annettu lakiehdotus, on yksimielinen ja oikeastaan kohtuullisen pieni muutos. Me haluamme ensinnäkin tällä lainsäädännöllä, jota valiokunta kannattaa yksimielisesti, että metsätuhojen korvauksiin liittyvä järjestelmä pystyy jatkumaan mutta sitten myöskin niin, että kun metsätuhoja torjutaan juurikäävän osalta — ja kun meidät viime keväänä yllätti se, kuinka Venäjän hyökkäyssota ja pakotteitten realisoituminen vaikutti siten, että näitä tehoaineita ei ollut saatavilla — niin ei kai voi velvoittaa metsätuhoja torjumaan, jos ei niitä aineita mistään saa, joten me lisäämme lainsäädäntöön tällaisen ikään kuin force majeure -pykälän. 
Mutta otan nyt hieman laajemmin tätä metsätuhoasiaa esille, sillä se on varmasti asia, mitä meidän tulee tässä talossa entistä enemmän miettiä. Kun kävimme Kanadassa valiokuntamatkalla, niin olihan se aika järkyttävä kuulla, että siellä oli muutama vuosi sitten mennyt 16 miljoonaa hehtaaria vuodessa tuhohyönteisten tuhoamana metsää alas ja sitten vielä muutama miljoona päälle palanut. Sen takia meidän on Suomessa hyvin skarppina oltava näissä asioissa, ja tällainenkin poikkeus, mikä nyt tässä säädetään — tuhohyönteiset eivät katso, onko Venäjän hyökkäyssota päällä vai ei, eli kovin helposti meidän ei tällaisista asioista kannata luopua. Päinvastoin, meidän kannattaa hyvin tarkasti seurata sitä, mitä meidän metsissämme tapahtuu, ja hoitaa metsiämme niin, että siellä vähän vähemmän tapahtuisi. 
Yksi syy siihen Kanadan hurjaan tilanteeseen on se, että siellä metsien hoito on ihan retuperällä. Muistamme Trumpin puheet metsien haravoinnista, mutta itse asiassa hän puuttui tärkeään asiaan, metsien harventamiseen ja hoitoon ja siihen, että meillä on järkevät järjestelmät niin, että me saamme harvennuspuuta ja sivuvirtoja hyödynnettyä sekä kuitupuuna että uusina tuotteina että sitten energiana näitä muita virtoja. Kanadassa on sellainen tilanne, että siellä ei näitä vaihtoehtoisia käyttömuotoja juurikaan ole. Kun puut on juonnettu sinne tienvarteen kokonaisina, niin sitten kun sieltä ne karsitaan, niin kaikki se hakkuutähde ja latvat ja paljon meillä kuitukattilaan menevää puuta jää sinne tienvarteen. Pahimmillaan he nyt sitten polttavat valtavissa jatoissa näitä puita siellä metsässä sen takia, että tämä tuhohyönteisriski olisi pienempi. Joten meidänkin kannattaa niin juurikäävän tuhojen osalta kuin vaikkapa kirjanpainajatuhojen osalta olla selvillä vesillä, että mitä tapahtuu, ja huolehtia metsien hoidosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T19:02:44,2023-01-31T19:06:41,Hyväksytty,1.1
2022_158_134,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_135,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia valiokunnan puheenjohtajalle hyvästä esittelystä. Tämä laki, jolla pyritään hallitsemaan ja ajan tasalle saattamaan tämän maannousemasienen torjunta Suomen metsissä hakkuiden yhteydessä, on viisas ja ottaa huomioon sen, että Ukrainan sota aiheutti tämänkin lieveilmiön tänne Suomeen elikkä urean saanti on sieltä ollut vaikeaa. Toinen vaihtoehto tuhota maannousemasientä eli juurikääpää on tämä harmaaorvakkasieni, ja ilmeisesti senkin tuotanto on sitten liian pientä ollakseen riittävä Suomen tarpeisiin. Ihmettelen hieman tuota markkinataloutta, ja en tiedä, onko jo tällä hetkellä niistä tuotteista puutetta markkinoilla. Uskon, että markkinataloudella on se loistava ominaisuus, että jos jostakin tuotteesta on niukkuutta markkinoilla, niin yleensä se markkina kyllä korjaa itse itsensä kovin nopeasti. Uskon, että niin tässä tapahtuu tälläkin kertaa.
Mutta, arvoisa puhemies, tähän maannousemasienen torjuntaan. Tämä on todella vakava asia, koska oikein tehdyt hakkuut ovat metsien kehittymisen välttämätön edellytys, mutta ne pitää tehdä oikein, ja nimenomaan nämä suojaustoimenpiteet pitää tehdä myös. Siinä hakkuukoneen kourassahan on semmoinen automekanismi, joka ruiskuttaa kantoon kaatohetkellä sen torjunta-aineen, jolla tämä maannousemasieni torjutaan. Nyt kun tässä on muotiin tullut Suomessa kaikkien itseään esille tuovien metsätieteilijöiden suurella voimalla se esitys, että ruvetaan käyttämään jatkuvaa kasvatusta, niin olen teille sen sata kertaa tässä salissa sanonut, että tämän jatkuvan kasvatuksen seurauksena tulemme näkemään tässä maassa valtavan ryntäyksen, jolla maannousemasieni leviää koko Suomen metsiin. Juuret katkotaan isoilla koneilla, kun siellä liikutaan, kun niitä suurimpia puita korjataan — niitähän ei pysty millään hevospelillä korjaamaan, vaan silloin joudutaan käyttämään sitä metsäkoneiden järeintä kalustoa, jonka yksikköpaino on parhaimmillaan 24 tonnia per kone. Ne koneet varmasti rikkovat sen metsikön juuriston, ja sen jälkeen levitetään sille alueelle maannousemasieni, joka sitten näistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta leviää, vaikka ne kuinka hyvin tehtäisiin. Se on erittäin pätevä leviämään, aivan valtava on se itiöiden määrä, jolla tämä juurikääpä leviää.
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että Suomessa otetaan järki käteen niin että pidetään huoli siitä hyvästä metsänhoidosta. Se samalla torjuu myös muita metsätuholaisia. Se vanha totuus pitää paikkansa — koskee myös meitä ihmisiä — että silloin, kun kunto on hyvä, pystymme torjumaan taudit mahdollisimman tehokkaasti. Sama koskee metsää. Hyvin kasvava terve metsä on varmasti paras kestämään myös erilaiset sienitaudit ja tuhohyönteiset. Vaikka tuo Vihreä liitto työntää markkinoille jatkuvasti tietoa, että tämä jatkuva kasvatus on maailman paras ja metsät pitää jättää koskemattomiksi, ne puheet voi jättää sille osastolle, että ne ovat vain sellaisia hauskoja satuja, jotka eivät koskaan toteudu, koska niillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-31T19:06:43,2023-01-31T19:09:54,Hyväksytty,1.1
2022_158_136,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,Edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_137,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari ansiokkaasti kantoi huolta meidän metsistä niin kuin edustaja Hoskonenkin. Ja näinhän se asia on: kirves on metsän lääke. [Hannu Hoskonen: Juuri näin!]
Mutta onko otettu huomioon tämmöinen asia: Nytten kun meillä on polttohakkeesta pula, turvetta kun ei saisi käyttää, niin nyt on esitetty sitten vihreittenkin taholta, että kun Euroopassa, lähinnä Saksassa, on isot metsätuhot, niin sieltähän tulee paljon haketta, kun lyö palasiksi ne siellä. Mutta kun se metsätuho on paljolti niitten metsätuholaisten syytä, niin onko sitä nyt otettu huomioon, kun niitä laivalasteittain tuodaan tänne Suomeen, ettei siellä tule sitten hakkeen mukana niitä tuholaisia? Jos ne sattuvat elämään täällä, niin kohta on mennyt Skandinaviankin metsät. Elikkä järki pitäisi siinäkin pitää päässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-01-31T19:09:54,2023-01-31T19:11:06,Hyväksytty,1.1
2022_158_138,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_139,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyviä huomioita. Itsekin olen jatkuvan kasvatuksen riskejä nostanut aika paljon, ja silloin kun tehtiin tämä Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen mietintö, joka oli yksimielinen, niin siinäkin hyvin selkeästi nousi esille se, että siellä on erilaisia riskitekijöitä, ja sen takiahan jatkuvaa kasvatusta ei voi kaikkialle suositella. Ehkä esimerkiksi joissain tietyissä suometsissä se saattaa olla paras mahdollinen vaihtoehto sekä hiilensidonnan, monimuotoisuuden että talouden kannalta, mutta kaikkiin metsätyyppeihin se ei todellakaan sovi. Silloin, kun jatkuvaa kasvatusta tehdään, on todella tärkeää huolehtia tästä kantokäsittelystä, ja itse asiassa sitähän laajennettiinkin myös suoperäisille maille nyt sitten tässä edellisessä metsätuholain muutoksessa.
Kun tässä edellä nostettiin ansiokkaasti esille myös tätä muualta tuodun puutavaran tuholaisriskiasiaa, niin se on sellainen riski, että jos me saadaan tänne sellaisia tuhohyönteisiä, mitkä ovat uusia ja voimakkaasti leviäviä, niin siinä ollaan tehty niin iso karhunpalvelus pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle, että se on ihan mittaamaton. Nostitte, edustaja Kotimäki — tulihan se oikein päin, siis Kotiaho — todella tärkeän asian esille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T19:11:08,2023-01-31T19:13:03,Hyväksytty,1.1
2022_158_140,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_141,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pieni huomio edustaja Kotiahon erinomaisesta puheenvuorosta. Teidän puheenvuoronne osui naulan kantaan. Minä olen tästä metsähygieniasta yrittänyt puhua tässä talossa kymmeniä kertoja. Nimittäin nythän on niin, että meillähän on voimassa Suomessa ötökkälaki, elikkä metsänomistajan tai hakkuuoikeuden omistajan, joka on kaatanut talven aikana puita metsässä — elikkä on monitoimikoneella tai millä tahansa hankkinut puuta tienvarteen — on vietävä ja itse huolehdittava siitä, että ne puut häviävät sieltä tienvarresta heinäkuun alkuun mennessä. Ja Metsäkeskushan tekee tarkistuksia tietokoneotannalla, ei käydä jokaista tietä katsomassa: käyvät katsomassa tietyt pätkät teistä, että onko puutavaraa jäänyt sinne tienvarteen. Sitten jos sieltä löytyy niitä, niin pinossa on aina merkit, kenen puita ne ovat. Siitä menee reklamaatio kyseiselle yhtiölle, ja mainehaitan pelossa nämä metsäyhtiöt kyllä pitävät huolen siitä, että se puutavara häviää sieltä tienvarresta ennen heinäkuun alkua.
Mutta edustaja Kotiaholle vielä kerran lämmin kiitos siitä, että nimenomaan te nostitte esille tämän tuholaisten tappamien puiden ajamisen tänne Saksasta ja keskisestä Euroopasta hakkeena Suomeen. On aivan sataprosenttisen varmaa, että kun sitä haketta laivalla tuodaan tuonne rannikon satamiin ja sitten se siellä pahimmillaan lyödään rekan kyytiin valtavilla nostureilla ja sitten sitä lähdetään viemään vaikka nyt sisämaahan päin vaikka 200 kilometriä, niin ihan varmasti leviää se sienitauti kuin kulovalkea. Elikkä tässä olemme tekemässä Suomen metsähistorian suurimpia virheitä, kun tällaiseen ilmastohumppaan olemme sekaantuneet ja aiheuttamassa valtavan metsätuhon tähän maahan. Olkoot varoittavina esimerkkeinä juuri nämä erinomaisesti asiaa esille tuoneen maa- ja metsävaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin esimerkit Brittiläisestä Kolumbiasta, Kanadan alueiden valtavista metsätuhoista, jotka nimenomaan johtuivat siitä, että siellä on hoitamattomia metsiä ja sitten sinne pääsi semmoinen pieni niluri — värysmato muistaakseni — joka tappoi miljoonia ja miljoonia hehtaareita metsää pystyyn. Ja sen tauttahan se hakepuu on ollut täällä — ja varsinkin pelletti, kanadalainen pelletti — Euroopassa halpaa, kun niitä valtavia pystyyn kuolleita metsiä on pelletöity. Mutta sitähän ei voi tehdä kuin vuoden kuluessa — kahden vuoden päästä ne puut ovat niin hapanneita, että niitä ei kannata enää pelletöidä, niiden lämpöarvo on mennyt.
Olkoon tämä edustaja Kotiahon nostama esimerkki varoituksena Suomen eduskunnalle siitä, mitä tämä suomalainen energiapolitiikka pahimmillaan tekee, kun sieltä rahdataan niitä kuolleita puita tänne Suomeen hakkeena ja levitetään sitten se sama tauti, mikä siellä on ollut, olkoon sitten sienitauti tai hyönteistuho, molempi pahempi, kumpaakaan ei täällä tarvita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-31T19:13:05,2023-01-31T19:15:47,Hyväksytty,1.1
2022_158_142,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_143,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nostetaan vähän kierroksia tähän keskusteluun. Elikkä aikanaan, kun haketta tuotiin Venäjältä, tuskin siellä pidettiin huolta metsistä millään lailla, eli se on ollut riskaabelia touhua jo silloin. Tässä jossain vaiheessa, oliko A-studiossa, Ilmastopaneelin Ollikainen kertoi, että me nyt korvataan tämä hake ja sitten tosiaan Baltiasta taikka Keski-Euroopasta tuodaan vastaavaa, ja minäpä innostuin siitä kirjoittamaan hänelle kyselyn. Kirjeen kirjoitin, ja minä sanoin, että mitäs tavaraa sieltä nyt oikein tulee tänne, kun tulee, ja hän vastasi, että sieltä tulee, juuri kuten täällä on tullut puheeksi, näitä kirjanpainajatoukan vaurioittamia jätteitä ja puita, sitä tullaan käyttämään Suomessa hakkeen tilalla. Minä sanon, että tämä on kyllä oikein malliesimerkki siitä, missä mennään, ja vielä tämmöinen asiantuntijataho ilmoittaa tällä tavalla. Tämä on mielestäni hyvinkin pöyristyttävää, mutta meidän kyllä ehkä on syytä jollain tavalla puuttua tähän asiaan. [Hannu Hoskonen: Toivotaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-01-31T19:15:49,2023-01-31T19:16:54,Hyväksytty,1.1
2022_158_144,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_145,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsätuhojen torjunnasta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 284/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sinänsä tämä mietintö tällä kertaa oli yksimielinen. Korvauksia jatketaan vuoteen 2027, ja on nämä juurikääpäkysymykset.
Mutta yksi asia: Koska tämä nyt on metsätuhojen torjunnasta annettu laki, niin kyllähän eduskunnassakin pitää käyttää puheenvuoroja, että meillä on paljon vanhoja metsiä. Ja kun me tiedetään, että meillä tulee pitempiä kuivia ja lämpimiä ajanjaksoja kesäisin — sitä en tiedä, mikä kesä tulee — niin kyllä tämäkin kysymys näistä vanhoista metsistä täytyy ruveta käsittelemään tautiriskinäkökulmasta. Vanhat metsät käsitykseni mukaan — vanha puu on vähän niin kuin ihminenkin — kun ne tulevat sinne elinkaarensa loppupäähän, ensinnäkään eivät kyllä ime hiilidioksidia, ja sitten ne ovat erittäin alttiita sairastumaan eri hyönteisten aiheuttamiin ongelmiin, ja sitten nämä leviävät myös terveisiin metsiin, jos tämä sairastamisintensiteetti on kova. Eli kyllä liian vanhaksi päässyt metsä on nykyolosuhteissa selvä riski isojen metsäalueiden terveydelle ja hyvinvoinnille, niin että tämäkin puheenvuoro nyt on syytä täysistunnossa käyttää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T19:16:56,2023-01-31T19:18:04,Hyväksytty,1.1
2022_158_146,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 23/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 23/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kalmari, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_158_147,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 23/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kalastuslakia. Kalastuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset, joiden nojalla voitaisiin vapaa-ajankalastajat velvoittaa ilmoittamaan saalis- ja pyyntitietonsa Luonnonvarakeskukselle, jos se on tarpeen kyseisen lajin tai kannan kestävän käytön ja hoidon suunnittelemiseksi sekä järjestämiseksi tai luontaisen elinkierron varmistamiseksi tai vieraslajin seurannan järjestämiseksi. 
Esityksellä toimeenpantaisiin hallituksen mukaisesti kansallista lohi- ja meritaimenstrategiaa sekä osaltaan autettaisiin turvaamaan elinvoimaiset ja kestävät kalakannat kalastusta harjoittaessa. Järjestelmä olisi Omakala‑tietojärjestelmä, ja siinä ihmiset voisivat applikaatioon ilmoittaa, kun he näitä uhanalaisia kalalajeja sitten saavat. 
Halusimme valiokunnassa vielä korostaa sitä, että kaikilla ei ole älypuhelinta ja pitää tehdä helpoksi myös näiden kalojen ilmoittaminen silloin, jos tällaista applikaatiota ei ole, esimerkiksi tekstiviestijärjestelmillä. 
Haluan vielä tässä yhteydessä nostaa esille sen, että kyse on nimenomaan uhanalaisista lajeista: taimenesta, lohesta, nieriästä Vuoksessa ja tämäntyyppisistä kalalajeista. Eli perheet voivat olla aivan huoletta: onkireissun jälkeen ei tarvitse olla raportoimassa, montako ahventa tai haukea tuli. Mutta sinänsä tällä Omakala-järjestelmällähän, jos se tulee aikanaan yhtä suosituksi kuin Oma riista -järjestelmä, on hyvin pitkälle menevät vaikutukset siihen, että tiedetään vähän, miten kalakannat kehittyvät, ja voidaan niitä sitten edesauttaa selviytymään tulevaisuudessa, ja luulen, että tämä on kaikkien vapaa-ajankalastajien yhteinen tahto. Mutta valiokunta halusi erityisesti korostaa sitä, että tähän mennään asteittain. Nämä seuraamuksetkin ilmoittamatta jättämisestä koskevat vain, jos on tahallista laiminlyöntiä. Ei kukaan tavallaan kyttää perässä, onko ilmoitus nyt juuri heti tehty ja näin, vaan yritetään päästä siihen järjestelmään niin, että tämä olisi osana meidän luonnollista käyttäytymistä tulevaisuudessa. Onhan se aika muhkeata ilmoittaa, jos kunnon taimen on sieltä järvestä tai purosta noussut.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-01-31T19:18:24,2023-01-31T19:21:23,Hyväksytty,1.1
2022_158_148,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 23/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_149,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 285/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 23/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan itsekin nostaa yhden asian, minkä täällä jo valiokunnan puheenjohtaja nosti esille. Kun kyse on näistä uhanalaisista kalalajeista ja ilmoitus pitää tehdä, niin on äärimmäisen tärkeätä, että se on helppoa. Ja kaikilla nykypäivänä on kuitenkin kännykkä, jolla pystyy tekstiviestin lähettämään. Meillä yhteiskunnassa kerätään aika paljon tietoja ja aina pitää kirjautua jonnekin järjestelmään, ja kyllähän sitä voisi näin äkkiä ajatella, että aika moni taitaa jättää sen tekemättä. Eli jos ne järjestelmät ovat liian monimutkaisia ja hankalia, niitä ei sitten tulla käyttämään kattavasti, jolloin se hankittu tieto ei vastaa sitä todellisuutta, mitä siellä kentällä tapahtuu. Sen takia tämä mietintöön lisätty tekstiviestiasia pitäisi kyllä virkakoneistossa ottaa nyt vakavasti: kaikki ilmoitukset, mitkä liittyvät metsästykseen ja kalastukseen, pitäisi jatkossa pyrkiä aina tekstiviestillä tekemään, koska silloin se tulee heti tehtyä, saman tien, kun esimerkiksi saa kalan.
Ja kun nyt on kalastuslaista kysymys, niin käytän vielä lisäksi puheenvuoron, jossa tuon esille sen, miten tärkeätä meillä on mennä näitten uhanalaisten kalojen kohdalla ja myös Tenon lohen kohdalla, jos siellä nyt joskus päästään kalastamaan kalastuskieltojen takia... Pitäisi aina olla se välitön ilmoittaminen tekstiviestillä, kun sen kalan saa. Silloin on todennäköistä, että tieto on ajantasaista ja ilmoitukset tulee tehtyä. Muuten se tieto jää vaillinaiseksi ja antaa sitten jopa virheellistä tietoa niille ihmisille, jotka joutuvat päätöksiä ja linjauksia tekemään. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+7.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T19:21:25,2023-01-31T19:22:59,Hyväksytty,1.1
2022_158_150,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 33/2022 vp. Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hylätään. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_158_151,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Lisää tärkeää asiaa. 
Siis käsittelyssä on talousvaliokunnan mietintö kansalaisaloitteesta energiaturpeen käytön kieltämiseksi. Valiokunta esittää yksimielisesti kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämistä, mikä on hyvä. 
Hallituksen toimet turvetuotantoa vastaan ovat olleet käsittämättömiä. Suomessa turpeen käytön paljon ennakoitua nopeampi väheneminen ajoi meitä riippuvaisemmaksi venäläisestä polttohakkeesta. Hakkeen tuonti sentään loppui, kun Venäjä aloitti julman hyökkäyksensä Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Viime vuonna turpeelle oli enemmän kysyntää kuin sitä pystyttiin sateisen kesän ja yrittäjille aiheutetun epävarman tilanteen vuoksi nostamaan. Onneksi talvi on nyt ollut odotettua lämpimämpi ja olemassa olevat turvevarastot auttavat selviämään kevääseen saakka. Seuraavan talven suhteen tilanne on paljon haastavampi. Nyt olisi annettava turveyrittäjille selkeät, vähintään viiden vuoden näkymät, jotta työ kannattaa aloittaa. Meillä on aloitettuja ja luvan saaneita turvetuotantoalueita, jotka voidaan ottaa pikaisesti käyttöön, ja näin pitää myöskin toimia.
Turvetuotannon osuus energiapaletistamme on supistunut kovaa vauhtia 2000-luvulla. Syynä ovat niin korkea päästökaupan hinta kuin turpeen huono imagokin. Pienestä osuudesta huolimatta turpeella on kuitenkin ollut määräänsä suurempi merkitys. Etenkin kylminä pakkaspäivinä turve on ollut varma tapa tuottaa lämpöä ja myös sähköä. Turvetta kannattaa käyttää myös seospolttoaineena, koska se pitää polttokattiloita puhtaina. Polttokattiloissa onkin monesti tietty minimiosuus turpeelle.
Valiokunnan mietinnössä todetaan, että turpeen päästöoikeus kohosi viime vuonna 90 euroon. Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite tuotannon puolittamisesta olisi selvitysten mukaan toteutunut jo 34 eurolla. Olen itse esittänyt, että päästökaupasta saatavia tuloja pitäisi ohjata turvetta käyttäville lämpölaitoksille kompensoimaan korkeita kustannuksia. Tämä olisi yksinkertaisin tapa varmistaa turvetuotannolle sen huoltovarmuutta turvaava asema. Näin tietääkseni muun muassa Virossa ollaan toimittu.
Arvoisa puhemies! Turvetta alas ajaessaan hallituksella ei ole ollut selkeitä vaikutusarvioita alasajon seurauksista. Onkin keskitytty lähinnä turvetuotannon suoriin päästöihin. Asiaa siis pitäisi tarkastella nimenomaan laajemmin, kokonaisvaltaisesti. Pitäisi nähdä ne nettopositiiviset asiat, mitä tähän turpeeseen sisältyy ja liittyy. Turpeen käytön merkittävä väheneminen tai pahimmillaan täyskielto lisää valitettavasti myöskin fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, käyttöä tai pakottaa polttamaan enemmän puuta. Ja samat tahot, jotka eniten vastustavat turvetta, eivät halua käyttää myöskään puuta. Kuten aiemmin kerroin, ennen Venäjän aloittamaa hyökkäystä turvetta korvattiin itärajan takaa tuodulla puulla. Venäjällä tuskin metsistä pidettiin minkäänlaista huolta. Ja tässä aikaisemmin jo puhuttiin siitä, että nyt, kun sitä haketta tuodaan Keski-Euroopasta, sieltä tulee kaikenlaisia kirjanpainajatoukkia mukana, ja ne vaurioittavat tällä tavalla meidän luontoamme ja metsiämme.
Turvetuotannon alasajolla on lisäksi vaikutus kasvuturpeen saantiin. Kasvuturpeessa kasvavat ne puiden taimet, joilla metsiä istutetaan uudelleen hiilinieluiksi. Niitähän me kaipaamme. Niitä saadaan kasvuturpeella. Hallitus ei ole esittänyt, miten kasvualustojen saanti turvataan tilanteessa, jossa kasvuturpeen tuotantokustannukset nousevat. Myöskään ei olla tehty arvioita, miten kasvuturpeen saannin vaikeutuminen vaikuttaa suomalaiseen metsänhoitoon ja siten myös hiilinielujen kokoon. Suomen maapinta-alasta kolmannes on turvepohjaista, pelloista turvepohjaisia on 12 prosenttia. Näitä halutaan ennallistaa kosteikoiksi, mutta mitä järkeä siinä on? Kosteikkoviljelyllä ei ole aitoja markkinoita. Järkevämpää olisikin istuttaa nostetuille turvealueille havupuita, jotka samalla toimisivat hiilinieluina.
Arvoisa puhemies! Seuraavan hallituksen pitää varmistaa turpeen monien tuotantomuotojen tulevaisuus. Kasvualustoja ja kuiviketta tarvitaan, korkean teknologian turvetuottajille on myös tilausta. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi äänieristelevyt tai kosmetiikkatuotteet. Valiokunnan mietinnössä nostetaan esiin hyviä huomioita turvetuotannosta. Toivon, että nämä eivät jää vain sanoiksi paperille vaan jatkossa tehdään toimia, joilla tämän hallituksen tuhoisan turvepolitiikan vaurioita pystytään vielä korjaamaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-01-31T19:23:46,2023-01-31T19:28:59,Hyväksytty,1.1
2022_158_152,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_153,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta laiksi turpeen energiakäytön kieltämisestä. Esityksen mukaan turpeen polttamisesta energiaksi luovuttaisiin 31. toukokuuta 25 mennessä. Täytyy heti kättelyssä sanoa, että tämä on yksi tuhoisimpia aloitteita, mitä olen tässä salissa nähnyt käsiteltävän. Ihan positiivista kuitenkin on se, että talousvaliokunta on katsonut mietinnössään, että tätä täystuhoesitystä ei voida pitää mitenkään perusteltuna.
Turvetuotannon alasajo on erityisesti huomioitava esimerkki siitä, mihin Marinin hallituksen ilmastotavoitteet johtavat jo hyvin lyhyelläkin aikavälillä. Tavoitteissa kyse on kylmästi siitä, että kiilusilmäisen ilmastoideologian alle pakotetaan koko kansa polvilleen yhden hallitusapupuolueen ilmastohysterian alttarille niin taloudellisesti kuin henkisestikin. Tavoitteena on ollut sitouttaa myös tulevat hallitukset tiukasti nykyhallituksen vastuuttoman kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Monelle alkutuottajalle ja useille muillekin aloille tällainen ideologinen humppa on ollut ja on kuolinisku. Seuraukset hallituksen ilmastopolitiikasta näemme jo tässä päivässä lisääntyneinä konkursseina, työttömyytenä ja velkataakkana. Tätäkö te, arvoisa hallitus, olette politiikallanne hakeneet?
Arvoisa puhemies! Jokainen edustaja tässä salissa tiedostaa, että me tarvitsemme jatkossakin kotimaista turvetta. Se on energiahuoltovarmuutemme olennainen osa. Maataloudellemme turpeen merkitys on moniin käyttötarkoituksiin elintärkeä. Turpeen nostamisella on ollut myös erinomainen työllistävä vaikutus suomalaisella maaseudulla.
On syytä muistaa, että energiaturpeen täyskielto vaikuttaisi moneen muuhunkin alaan. Kasvu- ja kuiviketurve ovat tärkeitä kotimaisia tuotteita, joita on haastavaa korvata. Ilman energiaturpeen nostamista niidenkin hinnat tulevat yhä nousemaan voimakkaasti.
Itse kuulun siihen koulukuntaan, jonka mielestä turpeen energiakäyttöä pitäisi jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ja tuotanto tulisi tuplata — kyllä, sieltä 0,7:stä aina 1,4 prosenttiin saakka. Turpeen jalostusmahdollisuudet ovat myös loistavat. Turve voisi olla Suomelle kuin öljy Norjalle.
Arvoisa puhemies! Nyt kun valiokunnasta on tuotu tämä turpeen kieltoa koskeva aloite tänne saliin, olen odottanut talousvaliokunnassa saliin saapuvaksi kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on turpeen luokitteleminen uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Tästä myös minä olen tehnyt jo pari vuotta sitten aloitteen yhdessä edustajien Huru ja Laakso kanssa. Olinkin hyvin pettynyt, kun asia valiokunnassa pöydättiin — ja pöydättiin vielä toistamiseen. Hallituspuolueiden edustajat keskustapuolueen tuella äänestivät pöytäämisen puolesta, poisluettuna edustaja Hoskonen. Hallitus viivyttelee tahallaan asian käsittelyä. Keskusta pelkää aloitteen hylkäämistä eikä uskalla pistää punavihreille hanttiin edes näin tärkeässä asiassa. On siinä meillä maaseudun puolue. Keskusta, te olette pettäneet maaseudun. Te olette pettäneet kotimaisen huoltovarmuuden kivijalan rakentajat. Jos asia valiokunnan viivyttelyn vuoksi lykkääntyy vaalikauden yli, niin toivon, että seuraavalla hallituksella löytyy kanttia hoitaa asia kuntoon. Suomi tarvitsee turvetuotantoa. Suomi tarvitsee kaikki elinkeinoalansa täydellä tehollaan. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa ajaa useita aloja ahdinkoon ideologisen hömpötyksen vuoksi.
Arvoisa puhemies! Hallitus, miettikää, mitä te olette tekemässä. Teidän imelät puheenne oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä ovat paljastuneet pelkäksi silmänlumeeksi ja tuhoisaksi poliittiseksi jargoniksi. Samalla kun hallitus kiihdyttää vauhtia pienelle maalle mielipuolisen kunnianhimoisen ilmastopoliittisen tavoitteensa kanssa tuoden tähän saliin käsittelyssä olevan kaltaisia tuhoisia esityksiä, se kiihdyttää teollisuutemme, huoltovarmuutemme ja omavaraisuutemme alasajoa tavalla, jota ei voi parhaalla tahdollakaan enää kutsua ilmastonmuutoksen torjunnaksi.
Arvoisa puhemies! Meillä on siis tahtoessamme mahdollisuus tehdä kaikki tarvittavat toimet huoltovarmuutemme ja energiaomavaraisuutemme parantamiseksi. Turve on julistettava uusiutuvaksi — biologinen fakta on myönnettävä tässä salissa. Turpeen tuotantoedellytykset on turvattava ja ideologian jyrän alle jääneet tuhotut yritykset saatettava takaisin tuotannon pariin oikeudenmukaisilla tuilla ja korvauksilla. Te tuhositte elinkeinon, hallitus, pelastakaa se nyt. Teillä on siihen avaimet kädessänne, jos tahtotilaa on. Käännän nyt katseeni keskustan puoleen: onko teillä sitä tahtoa vai ei? Yksittäisten edustajien ulostulot eivät nyt auta.
Tilanne on se, että ellei hallitus nyt jarruta sairaan kunnianhimoista ilmastopolitiikkaansa, niin tämä maa on tuhon tiellä. Tällä hetkellä Suomen eduskunnan ainoa tehtävä on mielestäni pitää huoli siitä, että meillä on huomenna, ensi viikolla, seuraavassa kuussa, seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä energiahuoltovarmuus, ruokahuoltovarmuus, puolustus ja kaikki se, mitä itsenäinen valtio tarvitsee, että sen kansalaiset voivat elää ja nauttia turvallisesta Suomesta.
Arvoisa puhemies! En kannata mitään esitystä, mikä haittaa turvetuotannon jatkamista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-01-31T19:29:04,2023-01-31T19:34:59,Hyväksytty,1.1
2022_158_154,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_155,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on todellakin kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Kansalaisaloite on käsitelty talousvaliokunnassa, ja se on siellä esitetty hylättäväksi yksimielisesti.
Aloite tuli eduskuntaan pari vuotta sitten, siis ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa, ja se kertoo omaa kieltään siitä, missä kansalaiskeskustelu ja ylipäänsä puhe huoltovarmuudestamme ja toisaalta ilmastotoimista silloin sijaitsivat. Jos aloite olisi käsitelty ennen sotaa, olisi kenties mietintökin ollut erilainen eikä ehkä yksimielinen.
Kriisitietoisuus ja huoltovarmuuden tärkeys ovat nousseet selvästi puolueiden tärkeysjärjestyksessä, mikä on tietenkin pelkästään hieno asia, vaikka sen kääntöpuolena on raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa. Sota on kuitenkin avannut myös suomalaisten silmät näkemään sen, ettei sota Euroopassa olekaan mikään mahdottomuus. Yhteiskunnan tärkeistä peruspilareista, kuten ruoantuotannosta, energiantuotannosta saati vaikkapa puolustusvoimista, ei todellakaan voida luopua, eikä meidän pidä näiden asioiden suhteen koskaan tulla täysin riippuvaisiksi muista maista.
Perussuomalaisille oman kansan, Suomen ja suomalaisten pärjääminen on ollut aina tärkeysjärjestyksessä ihan ylimpänä, vaikka näkemyksiämme onkin pidetty impivaaralaisina ja nurkkakuntaisina.
Turpeen osalta ehdittiin kuitenkin tehdä mittaamattoman suuria virheitä tälläkin vaalikaudella ilmastotoimien nimissä. Ala on ajettu alas kestämättömän nopeasti, ja kun saimme syliimme energiakriisin, olimme pulassa. Oikeastaan vain tämä leuto talvi on helpottanut tilannetta.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on varsin epävarma. Lämpölaitokset yhä enenevissä määrin uusivat lämpökattiloitaan, ja voi olla, että turve ei enää kelpaakaan polttoaineeksi näissä laitoksissa, vallitseva politiikka kun ohjaa juuri siihen suuntaan, eikä se ota huomioon huoltovarmuuden tärkeyttä eikä riskejä. Päästökauppahinnat huitelevat pilvissä turpeen osalta, ja totta kai mikä tahansa yhtiö pyrkii minimoimaan kustannuksia. Kuitenkin turve on yksi ainoista kotimaisista polttoaineista, joita meillä on omasta takaa. Jos ala ajetaan kokonaan alas ja jos tuotantolaitoksemme eivät enää käytä turvetta, menetämme yhden tärkeän osan energiapalettiamme.
Kriisit ovat kriisejä juuri siksi, että ne iskevät yhteiskunnan sokeisiin pisteisiin. Varautumalla ja ennakoimalla pahimmat kriisit voidaan välttää kokonaan, torjua tai ainakin estää yhteiskuntamme täydellinen romahdus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-01-31T19:35:01,2023-01-31T19:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_158_156,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_157,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Politiikassa sanotaan, että aikakin tekee joskus asioille tehtävänsä, ja näin on itse asiassa kyllä käynyt nyt tälle käsittelyssä olevalle kansalaisaloitteelle turpeen energiakäytön lopettamiseksi. Maailmanpolitiikan tuulet ovat puhaltaneet tämän aloitteen yli, samoin Putinin panssarit. Mutta totta kai aloitetta tästäkin huolimatta, niin kuin tapoihin kuuluu, käsiteltiin talousvaliokunnassa asianmukaisesti.
Siis tässä esityksessähän ehdotetaan säädettäväksi laki turpeen energiakäytön kieltämiseksi siten, että turpeen polttamisesta energiaksi luovuttaisiin vuoteen 2025 mennessä, kiellosta olisi kuitenkin poikkeuksia sähkön- ja lämmöntuotannon huoltovarmuuden turvaamiseksi. No, valiokunta kävi asiaa läpi, ja niin kuin tuossa alkuun totesin, aika on mennyt ohi, maailma on muuttunut. Mitä me siellä talousvaliokunnassa pohdittiin? Korostimme esimerkiksi sitä, että energiamurros ja sen myötä siirtyminen enenevässä määrin sääherkkään tuotantoon, kuten tuulivoimaan, korostaa säätökelpoisten energiantuotantomuotojen ja sähkön varastointia mahdollistavien ratkaisujen merkitystä. Myös lämmöntuotanto on turvattava kaikissa olosuhteissa. Tämän johdosta tällainen täyskieltoajattelu ei kyllä valitettavasti huomioi kellonviisareiden asentoa. On myös tosiaan arvioitava huoltovarmuutta, energiakriisiä ja monia muita asioita, jotka talousvaliokunnassa käytiin huolellisesti läpi.
Nämä energia-asiat ovat, arvoisa puhemies, kansalaisille monesti vaikeita asioita. Muistan kun olin energiateollisuuden palveluksessa tuossa muutaman vuoden, niin tilattiin sitten tällainen tutkimus suomalaisten energia-asenteista. Siellä sitten asiantuntijoiden toimesta kävimme läpi, mitä energiamuotoja suomalaiset tässä nyt kannattaisivat, ja johtopäätös oli se, että eivät oikein minkäänlaisia energiamuotoja. Tämän johdosta tämäkin aloite on valitettavasti tyyppiesimerkki vastuuntunnosta semmoisia tilanteita varten, kun pakkasta on 20 astetta ja huoneitten lämpötilat alkavat laskemaan — ei tiedosteta, mitä tapahtuu oikeasti. Meillä on mahdollisuuksia monenlaiseen uuteen energiateknologiaan, se on ihan selvä. Pidän täysin mahdollisena sitä, että Suomesta tulee uuden energiateknologian merkittävä viejä. Se tarjoaa loistavia mahdollisuuksia. Mutta tässä hetkessä, vuonna 2023, kun ollaan tammikuun lopulla täällä kokouksessa, sellainen näkymä on niin kaukana, että meidän on kerta kaikkiaan huolehdittava siitä, että energiaturve pysyy tiiviisti meidän paletissa mukana.
Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana tästä toisesta kansalaisaloitteesta. Meillähän on talousvaliokunnassa käsittelyssä myös päinvastainen kansalaisaloite, jossa esitetään turvetta uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Minusta tarkoituksen piti olla niin, että nämä kaksi sinänsä erisuuntaista aloitetta olisivat täällä täysistunnossa käsittelyssä vaikkapa yhtä aikaa, jolloin oltaisiin voitu käydä tällainen laajempi turvekeskustelu. Mutta joka tapauksessa talousvaliokunnassa, niin kuin julkisista asiapapereista voidaan havaita, viime viikolla asia pöydättiin äänin 9—6. Ennen sitä oli asiaa jo pöydätty vaikka kuinka monta kertaa. Minusta nyt olisi jo korkea aika saada julkisesti se virallinen tieto, minkä takia tällaista vatkausta tehdään. Onko tavoitteena tosiaan se, että tämä kansalaisaloite ajetaan vaalien yli? [Petri Huru: Juuri näin!] Minusta tämä on käsittämätöntä toimintaa. Kansalaisaloitteille — riippumatta siitä, mitä mieltä niistä on — kuuluu tämmöinen arvokas käsittely. Minäkin olen tästä esityksestä eri mieltä ja kannatan tätä hylkäysehdotusta, mutta minustakin on tärkeää, että tämä mielipide tulee täällä käsitellyksi. Että jos ei tässä, arvoisa puhemies, nyt tähän muuta tällä erää, niin toivoisin todellakin, että myös tämä toinen turvekansalaisaloite saadaan tänne ison salin käsittelyyn. Se on aivan yhtä arvokas aloite kuin tämä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-01-31T19:37:51,2023-01-31T19:43:24,Hyväksytty,1.1
2022_158_158,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Kotiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_159,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on hyviä puheenvuoroja pidetty, ja tuo äskeinen siitä, että toinen aloite pitää tuoda, niin totta kai se pitää tuoda tänne käsittelyyn. 
Geologian tutkimuskeskuksen mukaan nostokelpoista turvesuoalaa on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria ja se 1,2 miljoonan hehtaarin turvemäärä on noin 29,6 miljardia kuutiota ja tämän turvevaran energiasisältö on noin 2 800 terawattituntia. Suomen koko turveala on 9,3 miljoonaa hehtaaria. Vuonna 2011 turvetuotantoon käytetty pinta-ala oli Suomessa noin 62 tuhatta hehtaaria elikkä alle viidesosa käyttökelpoisesta suoalasta. 
Turpeen nostoa ollaan nyt mielipiteisiin pohjautuvien järjestöjen painostuksesta lopettamassa ajattelematta seurauksia, kuten polttoainepulaa. Lämpölaitoksilla ei ole polttoainetta, tulee kylmä, ei saada sähköä. Sitä kautta tulee kustannusten nousua. Ja mikä kaikista pahinta, Suomen huoltovarmuus järkkyy, ja siitä kärsii koko Suomen kansa. 
Ihan oikeasti, järkeä pitäisi nyt käyttää tässä. Se turve pitäisi saada uusiutuvaksi, niin kuin se on Ruotsissakin. Saataisiin töitä maaseudulle ja lämpölaitokset toimimaan, kun kattilassa on vielä käyttöikää. — Ei muuta, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-01-31T19:43:26,2023-01-31T19:45:24,Hyväksytty,1.1
2022_158_160,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_161,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite sai talousvaliokunnassa hyvän käsittelyn, ja on aivan oikea johtopäätös, että hylätään tämä kansalaisaloite. Toisaalta sitten täällä valiokunnan mietinnössä on myös toteaminen siitä, että turvetta tarvitaan nimenomaan energiantuotannossa. Me tarvitsemme sitä välttämättä hyvin monessa kohteessa, eikä sille ole korvaavaa keinoa olemassakaan. 
Ensinnäkin me tarvitsemme energiapaletin toteuttamiseen välttämättä turvetta. Nyt on tehtävä tässä maassa ja tämän hallituksen hyvin äkkiä päätös, että ensi kesänä nostetaan maksimimäärä turvetta. Vähimmäismäärä, mikä turvetta tarvitaan seuraavalle kesälle, on kymmenen miljoonaa kuutiota eli kymmenen terawattituntia. Se on minimi. Tämä vuosi vie kaikki varastot pois, ja mikä pahinta, arvoisa puhemies, tällä hetkellä metsissämme kaadetaan runkopuuta minkä ikinä keritään ja ne menevät energiantuotantoon kaikki. 
Tällä menolla, arvoisa puhemies, olemme vuoden kuluttua tilanteessa, että meillä menee sellutehtaita kiinni. Tiedän, että kotimaakunnassani Enocellin sellutehtaalla on jo valtava raaka-ainepula, ja ensi keväänä, kun kelirikko iskee, turpeen syrjimisen takia olemme tilanteessa, että se sellutehdas menee kiinni määräajaksi. Tämä on jotain niin järkyttävää, että en olisi ikinä kuvitellut pitäväni Suomen eduskunnassa tällaista puhetta. 
Kansalaisaloite lähtee turpeen täyskiellosta ymmärtäen toki hieman energiapolitiikkaakin, mutta pitäisi myös nähdä maatalouden tilanne: Me tarvitsemme aivan välttämättä kuiviketurpeen maatalouteen. Yhtä paljon me tarvitsemme sitä broilerintuotannossa, sikaloissa ja kanaloissa, ja yleensäkin maatalouden raaka-aineena sitä tarvitaan nimenomaan kotieläintuotannossa. Se on aivan ylivoimainen kuivike maataloudessa ja takaa eläinten terveyden ja turvallisuuden. Sitten kasvuturve: kaikki me nautimme tomaateista ja kukista ja vaikka mistä, sekä kauppapuutarhojen tuotteista että kotipuutarhojen tuotteista. Molemmissa turvetta tarvitaan. Vuosittain Suomesta lähtee ulkomaankauppaan eli vientiin noin 400 miljoonan euron arvosta kasvuturvetta, yli sataan eri maahan ympäri maailmaa. Halutaanko tämäkin lopettaa?
Sitten, arvoisa puhemies, edustaja Sankelon mainitsema turpeen uusiutuvuus ‑kansalaisaloite, joka vieläkin lepää talousvaliokunnan pöydällä: Olen pahoillani, että se on edelleen siellä. Mielelläni olisin nähnyt sen käsittelyn, mutta olin sillä ratkaisevalla hetkellä ikävä kyllä flunssassa ja kahden lakanan välissä lääkärin määräämänä, niin että en oikein siihen kokoukseen päässyt, mutta seuraavalla kerralla olen, luoja suokoon, terveenä mukana.
CHP-tuotannossahan meille turve on aivan välttämätön. Kun meidän kaikki suuret taajamat, kuten Helsinkikin, lämpiävät kaukolämmön avulla — elikkä suuri voimalaitos tuottaa energiaa, ja kaukolämpöverkkoa pitkin se jaetaan kuluttajille — niin jos turve loppuu kokonaan, meillä on valtava energiaongelma nimenomaan kaukolämpöverkkojen energiantuotannossa. Sinne ajetaan sitten yhä enemmän arvokasta runkopuuta, vaikka hallitusohjelma sen nimenomaan kieltää. Silloin energian hinta on aivan järkyttävän kallista, ja ennen kaikkea meidän tärkeimmän vientiteollisuuden tuotannon, metsäteollisuuden tuotteiden, määrä vähenee, kun raaka-aine loppuu. Sellutehtaita menee kiinni — valtava kansantaloudellinen tappio. 
Tämä ei saa Suomessa tapahtua. Nyt pitää politiikkaan löytyä niin paljon selkärankaa, että tästä erittäin vahingollisesta syöksykierteestä päästään irti. 
Ainespuuta palaa nyt tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Ensi talvena, jos ei mitään tehdä, palaa Äänekosken sellutehtaan tarvitseman raaka-ainehuollon määrän verran motteja siellä, kun ei turvetta ole. 
Nyt ollaan tilanteessa, että kun CHP:tä yritetään tehdä ja meillä valtavat määrät puunkuorta syntyy, niin ilman tukipolttoainetta näitä kuoria ei pysty polttamaan pois. Silloin käytetään tukipolttoaineena yleensä kevyttä polttoöljyä. Se ei voi olla järkevää ilmastopolitiikkaa.
Kun katsotaan niitä meidän CHP-tuotannon lämpöverkkoja, mitä tähän maahan on rakennettu, niin nythän on muotia sanoa, että polttoon perustuvasta energiantuotannosta pitää päästä irti — tästähän ilmastoprofessori Markku Ollikainen joka tilaisuudessa puhuu — mutta sehän on aivan täydellistä totuuden vääristelyä. Tuonne Otaniemeenhän yritettiin tehdä sitä syvälämpökaivoa, jolla korvattaisiin polttamalla tuotettua energiaa. No syntyi vain kolme kappaletta syviä porakaivoja ilman mitään hyötyä. Nyt on sitten muoti-ilmiö vety. Meillähän vetytuotanto on valtavassa nousussa. Ongelma on vain se, että meillä ei ole sähköä, meillä ei ole vedyntuotantolaitoksia, meillä ei ole niitä laitoksia, jotka vetyä käyttävät hyväkseen, meillä ei ole varastointimenetelmiä, meillä ei ole tekniikkaa eikä meillä ole kuljetusvälineitä. Muutenhan tämä on vähän niin kuin se savolainen projekti, aloittamista vaille valmis. Elikkä tällaisilla huuhaa-puheilla me energiapolitiikkaa tässä maassa tänä päivänä hoidetaan.
Vielä lopuksi, arvoisa puhemies ja arvoisat edustajakollegat: 
Nyt ollaan siinä tilanteessa, hyvät edustajakollegat, että jos tähän taloon ei löydy sitä arkijärkeä, jolla tunnustamme, että me tarvitsemme ensi kesänä valtavan määrän turvetta ylös soista, jotta saamme tämän maan pidettyä lämpimänä... Tästä talvesta on selvitty kuin koira veräjästä, kun on näin lämmin keli ollut, mutta tällaiset aloitteet, joilla turve oltaisiin kieltämässä, ovat vastuuttomia, ja toivon, että tässä nyt maan hallitus tarttuu tomerasti asiaan ja tekee sen päätöksen, jolla ensi kesänä tuotanto on maksimaalinen jyrsinturpeella ja myös palaturpeella ja muillakin turpeilla. 
Kannattaa muistaa sekin, että jos polttoturpeen nosto tässä maassa loppuu, meillä loppuvat myös kasvihuoneet, koska ei kasvuturvetta tai kuiviketurvetta erikseen kannata nostaa. Kyllä siinä samalla kerralla kun nostetaan muita lajeja, nousee kuiviketurpeet sun muut ylös. 
Ja uudesta, nousevasta teollisuudenalasta, aktiivihiilen tuotannosta, joka Ilomantsissa toimii — nyt uusitussa kattilassa on saatu se systeemi pelittämään — tulee valtava vientivaltti tälle maalle, ja se korvaa nimenomaan kivihiilen. 
Toivoisin, arvoisa puhemies, että tämä asia otetaan tässä talossa vakavasti, koska nyt on viimeiset hetket. Ensi kesän tuotantoa varten päätökset pitää tehdä helmikuun aikana. Muuta keinoa ei enää ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-01-31T19:45:26,2023-01-31T19:52:02,Hyväksytty,1.1
2022_158_162,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_163,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on todettava, että kyllä aika ajoi aika reilusti tämän kansalaisaloitteen ohi ja tuskin täällä yksikään kansanedustaja enää tämmöisen kansalaisaloitteen tässä tilanteessa allekirjoittaisi.
Energiapolitiikka on nyt mielenkiintoisessa vaiheessa, ja täytyy sanoa, että meillä suomalaisilla on käynyt aikamoinen tuuri: Kun viime aikoina on ollut sateinen, lauha ja tuulinen sää, niin meillä on Pohjoismaissa hydrobalanssi parantunut huomattavasti. Norjassa aletaan olla suurin piirtein normaaliaikojen tasolla, eli meillä on paljon vettä, josta voidaan tehdä sähköä. Ruotsissa on ehkä normaaliaikoja hieman alempana tämä hydrobalanssi, mutta kuitenkin tarve on ollut pienempi, koska meillä on ollut lämmintä ja tuulivoima on jauhanut sähköä. Eli tuuri on käynyt sähkömarkkinoilla. Ja kun Suomessa on yksi aluehinta, niin meillä on jopa alhaisempi sähkön hinta kuin muualla. Eli tällä tavalla tämä suurin ongelma, mikä vielä kaksi kolme kuukautta sitten oli, on vähän niin kuin selätetty. Ainut ongelma vaan on, että jotkut ihmiset ovat tehneet sähkösopimuksia hieman väärällä hintatasolla, mutta se on toinen juttu.
Edustaja Hoskonen oikeasti puhui täällä asiaa, että on iso ongelma, kun tämä Ukrainan sota tuli ja Venäjältä loppui sitten polttopuun tuominen, hakkeen tuominen, Suomeen. Me tarvitsemme näissä kaukolämpövoimalaitoksissa, nimenomaan CHP-laitoksissa — mikä tarkoittaa, että siellä tuotetaan sekä lämpöä että sähköä — aika paljon turvetta ihan kattilatekniikan takia. Tämä talvi selvitään, varsinkin kun on näin lauhaa ollut, ja tämä on kyllä ollut onnenpotku Suomelle, mutta ensi talvi todennäköisesti tulee olemaan ongelmallinen siinä, mistä me saamme puuta. Ja turvetta nyt on sitten tavallaan kahta kautta sorrettu: oli tämä Euroopan unionin päästökauppa, jossa on menty aivan liian korkealle, se on tälläkin hetkellä 90 euroa hiilidioksiditonnilta jostain syystä — vaikka sen ei pitäisi olla niin korkealla, niin se vaan on — ja sitten nämä turpeen veronkorotukset, jotka nyt ovat kuitenkin hieman minimaalisempia, kun me verrataan tähän päästöoikeuteen. Se on tehnyt sen, että nyt joudutaan kaukolämmön hintaa nostamaan. Mutta se hintahan ei sitä puuta eikä turvetta kattilaan tuo. Eli minun mielestäni Hoskonen on oikeassa, että on maan hallituksen tehtävä välittömästi käynnistää kaikki ne toimenpiteet, millä me turvetuottajien kanssa solmitaan pitkät sopimukset — sanoisin näin, että tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Me tarvitsemme oikeasti turvetta.
Ja jos me EU:ssa toimittaisiin kansallisten etujen mukaisesti, niin meidän pitäisi pyrkiä Euroopan unionin kanssa neuvottelemaan niin, että Suomessa turve vapautettaisiin päästöoikeuden maksamisesta kokonaan, tehtäisiin erillissopimus sen takia, koska meillä on suuria ongelmia, juuri tämä inflaatio ja kaukolämmön hinnannousu. Eli meidän pitäisi tehdä tämmöisiä järkeviä transaktioita.
Mutta ilman, että me maksimoidaan turpeen tuotanto ensi kesänä — toivottavasti säät sallivat maksimaalisen tuotannon — eli jos me emme sitä tee, tulemme ensi talvena eli vuoden kuluttua, varsinkin jos on pakkasta, [Puhemies koputtaa] olemaan todella suurissa vaikeuksissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-01-31T19:52:04,2023-01-31T19:55:10,Hyväksytty,1.1
2022_158_164,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_165,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mietin tuossa, mitähän presidentti Kekkonen sanoisi tänä päivänä, kun hän vuonna 1975 moitti tunareita eräällä kuuluisalla termillä. Arvelisin, että hän saattaisi sanoa samalla lailla nyt.
Todellakin tunarointia on tässä turveasiassa ollut tässä maassa ja tässä talossakin vuosien mittaan. Vuosituhannen vaihteen aikaan, runsaat 20 vuotta sitten, taisi käydä niin, että suuri valiokunta äänesti, vai arpako sen ratkaisi, että turve ei Suomessa ole uusiutuva. Kuitenkin naapurimaissa se sitä on. Ja kun tuli tuo päätös eduskunnan kannaksi, että turve ei ole uusiutuva luonnonvara, niin se meni sitten EU:lle tiedoksi ja kirjattiin siellä, ja sen jälkeen olemme olleet naimisissa tämän asian kanssa. Ei ole liikkumavaraa juurikaan saada se sieltä pois, takaisin uusiutuvaksi, niin kuin se hitaasti uusiutuvaksi pitäisi määritellä. Se on vaikeaa.
Sitten tuli tämä päästökauppa, joka sinänsä on varmasti toiminut hyvinkin mutta on kuitenkin ollut raskas turpeelle. Ja siinä mielessä voidaan katsoa, että se on myös ollut tunarointia.
No, nykyinen hallitus pani sitten reippaasti lisää veroa turpeelle, ja se teki oman tuhonsa turpeen kannattavuudelle. Samalla hallitus sitten säädätti romutuspalkkiolain näille turveyrittäjille, ja nyt ollaan tässä tilanteessa, että olemme turpeen kanssa pahasti ongelmissa.
Turve on kuitenkin uusiutuva, todella hitaasti uusiutuva, mutta kuitenkin uusiutuva. Se on kotimainen. Se työllistää — ja nimenomaan tuolla maaseudun syrjäisemmillä alueilla — yrittäjiä, kuljetusliikkeitä ja niin edelleen. Ja sinne vastaavien työpaikkojen saanti on todella vaikeaa. Turve on tehokas yhdessä hakkeen kanssa sekoitettuna, energiataloudellisesti hyvin hyvä polttoaine. Eli kaikki nämä tekijät kertovat sen puolesta, että pitää saada turve takaisin käyttöön ja valmistautua siihen, että sen käyttöä voidaan jatkaa pidemmälle.
Arvoisa puhemies! On selvää, että fossiilisista tuontipolttoaineista meidän kannattaa luopua. Ne ovat tuonnin varassa, ne luovat epävarmuutta saatavuuden kannalta, ja rahaa menee ulkomaille ihan turhaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-01-31T19:55:12,2023-01-31T19:58:18,Hyväksytty,1.1
2022_158_166,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_167,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oli ihan pakko tulla tänne saliin, kun kuulin tuolla omassa työhuoneessani, että täällä puhutaan turpeesta. Turvehan on todella ollut, voi sanoa, sellainen surullinen episodi tämän hallituksen aikana.
Ensin sitä kovalla kyydillä ajettiin alas. Se kosketti kaikkein eniten erityisesti Etelä-Pohjanmaata ja Pohjois-Pohjanmaata, siellä oli hyvin paljon tätä turvekoneyrittäjyyttä ja yleensäkin turveyrittäjyyttä. Yhtäkkiä kauhealla hädällä sitä ajettiin alas ideologisista syistä ja niin, että ne yritykset todellakin joutuivat ajamaan alas sen toimintansa. Monet perheet ja yrittäjät kärsivät, mutta ennen kaikkea sitten sitä energiaa ei ollut käytettävissä. Meillä esimerkiksi Seinäjoen Energia yhdessä muiden energialaitosten kanssa ihan vetosi hallitukseen, että tällaisella aikataululla ei ajettaisi alas turvepuolta ja turveyrittäjyyttä ja yleensäkään turpeen tuotantoa, koska se aikaansai sitten myöskin meidän energian hinnannousun. Kuinka ollakaan, eihän niitä nyt tietenkään kuunneltu, vaan ideologisista syistä ajettiin alas turve energian tuottajana. No, kuinka ollakaan, sitten tuli Venäjän järkyttävä hyökkäyssota ja tajuttiin, että tämähän oli taas ihan tyhmä teko.
Ei voi muuta sanoa kuin että tässä on nyt kyllä hallituksen katsottava peiliin, mitä tuli tehtyä. Eiväthän nyt yhtäkkiä nämä turveyrittäjät niitä omia yrityksiänsä nosta ylös, kun kaikki koneet on myyty. Tämä on kyllä todella erittäin surullinen episodi. Me tullaan tarvitsemaan turvetta, me tarvitaan sitä huoltovarmuuden vuoksi, me tarvitaan sitä kaiken kaikkiaan energiaksi, me tarvitaan sitä, että meidän kustannukset eivät nouse näin valtavasti. Tämä olisi pitänyt ymmärtää silloin, mutta vieläkään ei ole myöhäistä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-01-31T19:58:19,2023-01-31T20:00:30,Hyväksytty,1.1
2022_158_168,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_169,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut hyvää puhetta turpeesta, ja on helppo yhtyä näihin moniin mielipiteisiin, mitä täällä on turpeen puolesta puhuttu. Haluaisin talousvaliokuntaa kiittää siitä, että sieltä on tullut hylkyesitys tälle kansalaisaloitteelle, jota nyt käsittelemme turpeen energiakäytön lopettamiseksi. 
Täytyy sanoa, että tulee sellainen mielikuva, että onko hallituksen energiapolitiikka rikki, kun ajattelee tätä energiapolitiikkaa, jota olemme tehneet, ja tuntuu, että sitä ideologia ohjaa. Hyvä esimerkki on turpeen käytön alasajoon johtaneet toimenpiteet, jotka aiheuttivat sen, että sen sijaan, että olisimme käyttäneet kotimaista turvetta, niin olemme käyttäneet ulkomaista puuhaketta. Eli työpaikat ja rahavirrat ovat ajautuneet ulkomaille, kun turpeen käyttö hallituksen toimenpiteiden johdosta ennakoimattomasti ajautui alas. Ja kuten edustaja äsken puhui myös näistä turvekoneiden romutuspalkkioista, niin on vielä jopa koneet romutettu ja sen jälkeen onkin haluttu lisää turpeenkäyttöä. 
Täällä puhuttiin myös CHP-, lämmön ja sähkön tuotannosta, joka on siis kustannustehokasta, ja siihen tarvitaan myös turvetta joukkoon, jotta saadaan paremmat polttotehot. On todellakin surullista, että kotimainen energia ajetaan alas ja käytämme kivihiiltä, ja sen takia on todella erikoista, että tätä toista käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta, joka vaatisi turpeen luokittelua uusiutuvaksi, ei tuoda käsittelyyn. Sehän on hitaasti uusiutuvaa kotimaista raaka-ainetta, ja tämä hitaasti uusiutuvuus tulisi huomioida turpeen osalta päästökertoimessa samoin kuin tehdään puun osalta, joka on luokiteltu uusiutuvaksi ja jonka päästökerroin on nolla. Tällä me saisimme kotimaisen turpeen päästökertoimen kivihiilen alapuolelle, ja se olisi silloin edullisempi raaka-aine käyttää kuin ulkomainen kivihiili.
Toivon, että hallitus tulee tuomaan tämän Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloitteen käsittelyyn mahdollisimman pian.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-01-31T20:00:30,2023-01-31T20:03:29,Hyväksytty,1.1
2022_158_170,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_171,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä lakialoite turpeen käytön lopettamiseksi lähinnä nyt energiakäytössä, ja tämä on ihan täysin järjetön aloite. Tämä perustuu vihreään valheeseen, ja on hyvä, että talousvaliokunta ei tätä edistänyt.
Täällä on myös noussut esiin toinen lakialoite, joka on talousvaliokunnassa, ja siellä on Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloite käsittelyssä. Se on semmoisella herrasmiessopimuksella pöydätty kaksi kertaa, ja nyt se on sitten oikein prosessin mukaisesti pöydätty, ja se tulee meillä käsittelyyn helmikuun 8. päivä, jos Luoja suo. Näin on sovittu.
Tämä turpeen tilanne on todella vaikea, sillä tähän liittyy nyt päällekkäisiä tapahtumia. Yksi näistä on tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on muuttanut näitä tuontipolttoaineita. Elikkä meillä on Suomeen tuotu tähän asti Venäjältä haketta ja jopa turvetta.
Edustaja Huru viittasi tuossa äsken siihen, että turve pitäisi luokitella tosiaan jo sen takia uusiutuvaksi, koska se kasvaa samalla lailla kuin puu, vaikka se on hitaampaa, mutta kuutiomäärillä mitattuna Suomessa syntyy 40 miljoonaa kuutiota vuosittain uutta turvetta, ja kansalaisaloitteen vaatimus on, että se tulkittaisiin uusiutuvaksi tämän vuosittaisen kasvun verran.
Suomessa on tällä hetkellä pula turpeesta, ja mitkä sen ovat aiheuttaneet? Ensinnäkin romutuspalkkio, pitkäaikainen epävarmuus ja pitkäaikainen median dissaaminen turvetta kohtaan. Romutuspalkkiolla hävitettiin huomattava osa turvetuotantokalustoa. Lisäksi tähän vihreään valheeseen on kuulunut se, että näitä energialaitoksia, jotka tuottavat lämpöä ja sähköä, on muutettu leijupetikattiloista arinakattiloiksi.
Muun muassa kotikuntani lähellä on yksi laitos, joka on muutettu puuhakkeelle toimivaksi, ja on saatu valtiontukea siihen, että noin 15 vuotta vanha kattila on vaihdettu tämmöiseen arinakattilaan. Käyttöikää olisi ollut noin 25 vuotta jäljellä, ja nyt siellä palaa taas turve, kun sitä puuhaketta ei saa.
No, täällä on noussut keskustelussa jo esiin se, että puuhaketta tuodaan nyt ulkomailta ja on vaarana, että sieltä tulee niin sanottua ötökkäpuuta, joka saattaa saastuttaa meidän omatkin metsät. On ihan käsittämätöntä tämä juttu, mitä tässä käydään.
Taitaa olla niin, että vihreät odottavat, että he saavat turvetta käytettyä kasvuturpeena, jossa kasvatetaan sitten niitä tomaatteja ja kurkkuja, ja lisäksi he odottavat, että turvetta saataisiin myöskin eläintiloille, koska turpeen happamuus on semmoinen, että se pitää eläinten utareterveyden ja terveyden sillä tavalla, että Suomessa ei juuri tarvitse antibiootteja käyttää. Mutta jos turpeesta nostetaan vain kuiviketurve ja tämä kasvuturve, niin silloin se polttoturve jää näiden alapuolelle käytännössä. Tämä soiden avaaminen vaatii tiettyjä mittavia vesistösaostusaltaita ja muita ja vedenkäsittelyä, ja kuivike- ja kasvuturpeen hinta tulee kohoamaan niin paljon, että Suomessa joudutaan pian luopumaan tästä antibioottivapaasta ruoan kasvatuksesta. Voi voi, tämä on niin monimutkainen asia.
Eli taloudellista on se, että avataan suo, ja niitä Suomessa on vaikka kuinka paljon. Niistä ainoastaan 12 prosenttia ylipäätänsä soveltuu tähän käytäntöön, ja tämän 12 prosentin arvo sen suhteen, paljonko siellä on kasvuturvetta, kuiviketurvetta, energiaturvetta, on 2 600 miljardia. Tällä voidaan pelastaa Suomen talous, mutta ei — vihreät jarruttavat. On ihan käsittämätöntä, että luotetaan sellaiseen puolueeseen, joka on ydinvoimaa vastustanut kymmeniä vuosia, ja nyt he puhuvat siitä itse, että pitäisi saada pienydinvoimaa tänne. [Petri Hurun välihuuto]
Täällä Suomessa on myös kuntia — esimerkiksi Merijärvi, Karstula, Kankaanpäähän liitetty Honkajoki, Jalasjärvi, Karvia — jotka ovat siinä omalla alueella erittäin merkittäviä, ja tämä turvetuotanto on erittäin merkittävää aluetaloudellisesti, ja turvetuotannolla on myöskin semmoinen inhimillinen vaikutus, että näistä niin sanotuista koulupudokkaista, joille koulu ei ole maistunut, kummasti vain on tullut ihan täyspäisiä ihmisiä työllistyttyään turvenevoille.
Aika on loppumassa. Nyt turvetuottajilta puuttuu vain varmuus siitä, miten tätä tuotantoa voidaan [Puhemies koputtaa] jatkaa, kauanko se kestää. Tämä on se asia, mihin meidän pitää täällä salissa vastata, muuten me muserramme Suomen talouden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-01-31T20:03:00,2023-01-31T20:10:00,Hyväksytty,1.1
2022_158_172,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Sankelo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_173,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia niin sanotusti kokoavia huomioita tähän keskusteluun liittyen.
Energiaturpeen näkymä muutaman vuoden sisällä on todella huono tällä hetkellä. Fakta on kuitenkin se, että me tarvitaan lämmityskaudella 2024—26 todennäköisesti huomattavan paljon enemmän energiaturvetta, mitä tällä hetkellä kyetään tuottamaan ja mihinkä tuotanto on valmis.
Haaste on myös se, että päästöoikeuden hinta on tehnyt turpeen käytöstä todellakin suhteettoman kallista, mutta sitä käytetään tällä hetkellä silti, kun laitoksella pitää olla jotakin poltettavaa. Siis tähän liittyy tietysti verotus, ja jotainhan hallitus on tehnytkin: esimerkiksi verottoman käytön alarajaa on nostettu. Se on ollut ihan hyvä uutinen, mutta taustalla muistetaan kuitenkin se, että turpeen energiaveroa tämän hallituksen toimesta on korotettu 3 eurosta 5,7 euroon megawattituntia kohden vuonna 2021 ennen kuin Putinin panssarit vyöryivät Ukrainaan. Silloin sitä ei voitu tietystikään tietää.
No, nyt kun mietitään niitä nopeita toimenpiteitä, millä tätä kilpailukykyä voidaan parantaa, mitä pitäisi tehdä nopeasti, niin ehkä tämä on semmoinen riittävän arvokas paikka, jossa voisi tehdä ihan jonkun ehdotuksen, jolla lähdettäisiin kohti lämmityskautta 2024 ja ensi kesänä tuotantoon. Siis energiavero kansallisesti pitäisi määräaikaisesti laskea esimerkiksi viideksi vuodeksi nyt nollaan. Me pystytään tekemään täällä salissa se päätös todella nopealla aikataululla. Sen vaikutus kilpailukykyyn tuolla laitoksilla, joissa käytetään metsähaketta, omien laskujeni mukaan on yli kymmenen prosenttia. Se tarkoittaa sitä, että hieman paine lievenisi metsähakkeen käytön osalta, kun sitä tarvitaan tietysti metsäteollisuuteen ja selluteollisuuteen ja niin edelleen.
Tämä tässä nyt semmoisena yhtenä konkreettisena esityksenä, jos hallituspuolueitten edustajat asiaa seuraavat, ja puhemieskin voi vielä viedä vaikka terveisiä asiasta. Tämän päätöksen pystyisi tämä hallitus tekemään hyvin nopeasti, ja sitä kautta kilpailukyky hieman paranisi. Se ei ole se koko ratkaisu. Iso ratkaisu liittyy tähän päästöoikeuden hintaan ja tähän eurooppalaiseen kokonaisuuteen, mutta ikävä kyllä minulla on semmoinen käsitys, että sitä ratkaisua ei muutamassa kuukaudessa tehdä. Tällä esitykselläni pystyttäisiin kuitenkin tekemään jotain energiaturpeen kilpailukyvyn parantamiseksi. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-01-31T20:10:59,2023-01-31T20:14:02,Hyväksytty,1.1
2022_158_174,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kotiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_175,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on turpeista paljon puhuttu nytten ja ihan ansiokkaasti. Huoli on kaikilla puhujilla täällä ollut se, miten meidän käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-01-31T20:14:04,2023-01-31T20:15:21,Hyväksytty,1.1
2022_158_176,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_177,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Sankelo täällä äsken mainitsi nimenomaan tämän metsähakkeen tässä turvekeskustelussa. Tämä on yksi merkittävä asia, mikä on myös vaikuttanut meidän muuhun teollisuuteen. Eli kun turpeen käyttö väheni, metsähakkeen kulutus lisääntyi. Se nosti myös metsähakkeen hintaa. Kun myös energian hinta nousee, niin metsähake on esimerkiksi biojalostusteollisuudelle merkittävä raaka-aine. Kun sen hinta nousee ja myös energian hinta on noussut, niin nämä ovat nimenomaan niitä tekijöitä, jotka ovat myös vaikuttaneet kustannuskilpailukykyyn, minkä vuoksi esimerkiksi Suomesta on kaksi merkittävää biojalostamohanketta siirtynyt Rotterdamiin, Hollantiin sen sijaan, että olisimme nämä miljardiluokan investoinnit saaneet tänne. Ja metsähakkeen hinnan kehitys on ollut yksi merkittävä asia. Eli ei ole vain yhtä syytä, vaan on monta erillistä syytä. Sitten on myös esimerkiksi sähköistämisen tuen pienempi prosentti kuin mikä on EU:n maksimi ja mitä kilpailijamaat hyödyntävät. Eli jos kilpailijamaat antavat 75 prosenttia EU:n maksimin mukaan ja Suomi antaa vain 25 prosenttia, niin siirrämme koko ajan kustannuskilpailukykyä kilpailijamaiden hyväksi, ja tämä on huolestuttava kehitys. 
Ja täällä mainittiin myös vety tässä turvekeskustelun yhteydessä. Ainakin edustaja Hoskonen sen mainitsi. Ja se on ihan ok, että menemme kohti vetytaloutta, mutta siinäkin meidän tulee huomioida se, että kun vetytalous vaatii paljon päästötöntä sähköntuotantoa, niin ettemme aiheuta metsäkatoa sillä, kun rakennamme, varsinkin uusiutuvan energian tuotantoa, jotta meidän metsäteollisuudelle riittää puuraaka-ainetta käyttöön. Ja myös turpeen käyttö mahdollistaisi paremmin tätä metsäbiomassan eli puiden käyttöä meidän metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Toivon, että hallitus myös nämä huomioi tulevissa päätöksissään ja myös, kun se käsittelee tätä Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloitetta. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-01-31T20:15:23,2023-01-31T20:18:08,Hyväksytty,1.1
2022_158_178,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,Kiitoksia., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_158_179,158/2022,2023-01-31,13.59,20.19,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 304/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 40/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu ja asian käsittely keskeytettiin 27.1.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelu jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_158+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_1,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 31.1.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Arja Juvonen Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään, sekä tehnyt vastalauseen 2 mukaiset kaksi lausumaehdotusta. Lisäksi keskustelussa on Päivi Räsänen Peter Östmanin kannattamana tehnyt seitsemän lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_2,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_3,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 189/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 6/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 42/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Mietinnön lausumaehdotus 1 ja Päivi Räsäsen monisteena jaettu lausumaehdotus 1 koskevat samaa asiaa, joten niistä on äänestettävä toisiaan vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_4,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 31.1.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Veikko Vallin Juha Mäenpään kannattamana ehdottanut, että lakiehdotus hylätään, ja tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_5,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_6,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ilmastorahasto Oy -nimisestä valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä>>>Hallituksen esitys  HE 116/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 37/2022 vp,"Pyydän siirtymään salin ulkopuolelle muihin keskusteluihin, jotta täällä päästään jatkamaan täysistuntoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_7,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 22/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerille Thomas Blomqvistille varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_8,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisen selonteon tarkoituksena on viitoittaa Suomen tasa-arvopolitiikkaa ja sen tavoitteita pitkällä aikavälillä yli hallituskausien. Ensimmäinen tasa-arvopoliittinen selonteko annettiin vuonna 2010.
Nyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sai lähes viime töikseen käsiteltäväksi järjestyksessään toisen tasa-arvopoliittisen selonteon. Koska selonteko annetaan eduskunnalle harvoin, olisimme toivoneet sen käsittelyyn hieman enemmän aikaa. Tasa-arvopolitiikka on tärkeää, ja siitä kuuluu vastuu jokaiselle valiokunnalle ja jokaiselle kansanedustajalle. Valiokunta sai selonteosta lausunnon ainoastaan sivistysvaliokunnalta. Oletan tämän johtuvan eduskunnan loppukauden ruuhkasta.
Käsillä olevassa selonteossa asetetaan tavoitteet Suomen tasa-arvopolitiikalle 2020-luvun loppuun asti. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että myös tulevilla hallituskausilla sovitaan toimenpiteistä ja resursseista, joilla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen. Selonteossa on asetettu seitsemän yleistä kansallista tasa-arvotavoitetta, jotka perustuvat tasa-arvosta ja toimintaympäristön muutoksista muodostettuun tilannekuvaan sekä siinä tapahtuvien muutosten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten ennakointiin.
Lähtökohtana selonteossa on sukupuolen moninaisuus. Siinä pyritään ottamaan läpileikkaavasti huomioon myös muut ihmisten yhteiskunnalliseen asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, kuten ikä, vammaisuus, etninen tausta tai sosioekonominen asema. Valiokunta pitää valittua lähestymistapaa ja lähtökohtaa kannatettavana. 
Valiokunta pitää myös selonteon tavoitteiden toteutumisen seurantaa tärkeänä. Selonteon seurantajärjestelmä tulee valmistella sosiaali- ja terveysministeriössä huolellisesti riittävän tiedonsaannin varmistamiseksi, ja jokaisella osa-alueella tulee olla omat seurantaindikaattorinsa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta huomauttaa, että vaikka Suomi menestyy monessa kansainvälisessä vertailussa, sukupuolten tasa-arvon toteutumisen ja keskinäisen aseman kannalta sijoituksemme ovat laskeneet muihin EU-maihin verrattuna viimeisten kymmenen vuoden aikana. Selonteon ensimmäinen tavoite on, että Suomi on kaikessa toiminnassaan tasa-arvoinen ja sukupuolisyrjinnästä vapaa yhteiskunta. Tavoitteeseen päästään, kun sukupuolten tasa-arvosta tehdään eri politiikan sektoreita läpileikkaava prioriteetti. Tässä, kuten muissakin tavoitteissa, tarvitsemme toimivaa seurantaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lainsäädäntöhankkeiden sukupuolivaikutusten arviointi on varsin puutteellista ja on viime vuosina pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt. Huolellinen sukupuolivaikutusten arviointi lainvalmistelussa on tärkeää siksi, ettei lainsäädännöllä päädytä huomaamatta entisestään heikentämään sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Valiokunta pitää myös tärkeänä, että päätöksenteko perustetaan oikea-aikaiseen ja sukupuolen mukaan eriteltyyn tietoon. Virallisiin rekistereihin perustuva tieto koskee oikeudellista sukupuolta, joka voi nykyisen lainsäädännön mukaan olla joko mies tai nainen, mikä ei huomioi riittävästi sukupuolten moninaisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikessa tasa-arvopolitiikan tiedonkeruussa ja tilastoinnissa huomioidaan myös tämä näkökulma.
Arvoisa puhemies! Selonteossa asetetaan tavoite, että Suomessa tulee voida elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa tai sen uhkaa. Kaikilla tulee olla oikeus vapauteen ja koskemattomuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolistuneeksi väkivallaksi tunnistetaan kattavasti väkivallan eri muotoja. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa tunnistetaan sukupuolistuneeksi väkivallaksi.
Valiokunta toteaa, että erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa pitkäaikainen ihmisoikeusongelma. Valiokunta tähdentää, että tehokas väkivaltaa ehkäisevä työ ja uhrien suojelu edellyttävät toimivia, poikkihallinnollisia palvelupolkuja sekä moniammatillista yhteistyötä ja riittävää resursointia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on useissa yhteyksissä kantanut huolta riittävästä turvakotipaikkojen määrästä Suomessa ja toistaa tässä huolensa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa sivistysvaliokunta yhtyy selonteon näkemykseen siitä, että Suomen on tehostettava toimiaan haavoittuvassa asemassa olevien koskemattomuuden turvaamiseksi. Sivistysvaliokunta toteaa, että se merkitsee myös lasten ja nuorten välisen väkivallan systemaattista ehkäisyä sekä huolestuttavassa määrin lisääntyneen lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja kaltoinkohtelun torjuntaa. Sivistysvaliokunta korostaa, että sukupuolistuneen väkivallan ja häirinnän tunnistaminen sen kaikissa muodoissa vaatii osaamisen kehittämistä ja riittäviä resursseja. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan lausuntoon.
Valiokunta pitää myöskin välttämättömänä, että rikosprosesseja nopeutetaan ja niissä toteutuvaa sukupuolisensitiivisyyttä vahvistetaan. Sukupuolistuneen väkivallan parempi havaitseminen ja torjunta tulee myös sisällyttää poliisille tarjottavaan pakolliseen perus‑ ja jatkokoulutukseen.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko kuvaa tavoitetilan, jossa Suomessa toteutuu sukupuolten taloudellinen tasa-arvo ja syrjimättömillä työmarkkinoilla maksetaan samaa palkkaa samanarvoisesta työstä. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta antoi mietinnön tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta viime vuoden elokuussa. Valiokunta ehdotti eduskunnalle kannanottoa, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto laatii tasa-arvolakiin lisättäväksi samanarvoista työtä koskevan määritelmän, ja valiokunta toistaa kannanottonsa myös tässä.
Palkkatietämyksellä on tärkeä rooli niin samapalkkaisuuden etenemisessä kuin palkkasyrjinnän havaitsemisessakin. Tieto palkan määräytymisperusteista ja työpaikan palkkatasosta ovat palkkasyrjinnän havaitsemisen edellytys. Tällä hallituskaudella oli tavoitteena edistää palkka-avoimuutta, mutta esityksen sisällöstä ei löytynyt yksimielisyyttä. Valiokunta pitää tärkeänä, että seuraava hallitus jatkaa työtä palkkatasa-arvon ja palkka-avoimuuden edistämiseksi.
Palkkauksen ohella työelämän tasa-arvoon liittyy myös raskaus‑ ja perhevapaasyrjintä. Kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen ongelma. Valiokunta on aiemminkin edellyttänyt kannanottoja asiassa ja ehdottaa nyt myös, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimiin raskaudesta ja vanhemmuudesta johtuvan työsyrjinnän ehkäisemiseksi. Työ‑ ja perhe-elämän yhdistämisessä valiokunta pitää tärkeänä edistää toimenpiteitä, joilla vähennetään sukupuolistunutta hoivavastuuta esimerkiksi perhevapaiden ja omaishoidon osalta. Toistaiseksi elokuussa 2022 voimaan astunut perhevapaauudistus ei ole lisännyt isien perhevapaiden käyttöä. Valiokunta tähdentääkin uudistusta tukevia toimenpiteitä, kuten työpaikkojen asenteisiin vaikuttamista perheiden monimuotoisuus huomioiden.
Erityistä huomiota tulee valiokunnan mielestä kiinnittää hoivavastuun tasa-arvovaikutusten arvioinnissa niihin ryhmiin, joilla hoivavastuuta on paljon. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi erovanhemmat, yhden vanhemman perheet ja etävanhemmat sekä omaishoitajat. Tarvitsemme myös monipuolisempaa perheitä ja perheiden arkea koskevaa tilasto‑ ja tutkimustietoa.
Valiokunta kiinnittää lisäksi vakavaa huomiota siihen, että lapsettomuus on Suomessa kasvanut viime vuosikymmenen aikana erityisesti vähemmän koulutetuilla ja pienituloisilla. Taloudelliset huolet ja esimerkiksi hedelmöityshoitojen sekä lisääntymisterveyden suuret kustannukset voivat lykätä perheen perustamista ja pahimmillaan estää lapsen saamisen.
Arvoisa puhemies! Sukupuolen lisäksi eroihin hyvinvoinnissa, terveydessä ja sosiaalisessa osallisuudessa vaikuttaa myös muun muassa sosioekonominen asema. Sosioekonominen asema vaikuttaa erityisesti miesten hyvinvointiin ja keskimääräiseen elinikään. Miesten keskinäinen eriytyminen näkyy jo poikien oppimistuloksissa ja jakautumisena pärjääjiin ja niihin, joilla menee heikommin. Myös esimerkiksi asunnottomissa ja vangeissa huomattava enemmistö on miehiä.
Sivistysvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota tyttöjen ja poikien oppimistulosten eroihin. Valiokunta huomauttaa, että vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että osaamiserot ovat kasvaneet myös tyttöjen kesken. Lisäksi vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan kaikkien nuorten ja erityisesti tyttöjen mielenterveysoireilu on lisääntynyt. Sekä tytöt että pojat tarvitsevat juuri heille kohdennettuja toimia.
Arvoisa puhemies! Kello tikittää, mutta kun tätä asiaa käsitellään niin harvoin täällä eduskunnassa, niin uskallan vielä nämä valiokunnan kannanotot tässä esittää eduskunnalle. 
Eli valiokunnan kannanottoehdotus on: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto 
1. antaa eduskunnalle seuraavan tasa-arvopoliittisen selonteon vuoden 2031 loppuun mennessä ja väliraporttina selvityksen selonteon toteutumisen edistymisestä työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2027 loppuun mennessä, 
2. toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla tasa-arvosuunnittelua ja tasa-arvovaikutusten arviointia parannetaan ja vahvistetaan julkisessa hallinnossa ja lainvalmistelussa, 
3. ryhtyy pikaisesti toimiin raskaudesta ja vanhemmuudesta johtuvan työsyrjinnän ehkäisemiseksi” ja viimeisenä 
”4. ryhtyy toimiin väkivallan vastaisen työn vakinaistamiseksi ja sen rakenteen selvittämiseksi.”
Lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että mietintöön on jätetty yksi vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-01T14:10:00,2023-02-01T14:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_159_9,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ministeri Blomqvist, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_10,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On hienoa, että eduskunta nyt on käsitellyt tasa-arvopoliittisen selonteon ja että tänään pääsemme keskustelemaan ja käsittelemään sitä täällä täysistunnossa. Eduskunnan palaute ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö ja kannanotot ovat todella arvokkaita, kiitos niistä.
Selonteossa määritellään nyt ensimmäistä kertaa kansalliset pitkän ajan, yli hallituskausien ulottuvat tasa-arvotavoitteet. Toivon, ja tavoitteena on, että nämä viitoittavat tasa-arvopolitiikan kehittämistä ainakin seuraavan vuosikymmenen ajan. Valiokunta edellyttää mietinnössään, kuten äsken kuulimme, että seuraava tasa-arvoselonteko annetaan vuoden 2031 aikana. Siihen mennessä meillä on varmasti tietoa tasa-arvotavoitteiden vaikuttavuudesta. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2023-02-01T14:21:15,2023-02-01T14:22:16,Hyväksytty,1.1
2022_159_11,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan Suomen pitkän aikavälin kansalliset ja kansainväliset tasa-arvotavoitteet. Selonteko rakentuu seitsemän strategisen tavoitteen varaan, joiden kautta sukupuolten tasa-arvoa vahvistetaan niin työelämässä kuin yksityiselämässäkin. Yhdenkään suomalaisen ei pitäisi joutua pelkäämään väkivaltaa tai syrjintää tai kärsiä palkkakuopasta vain sukupuolensa takia.
Tällä hallituskaudella on tehty paljon näiden ongelmien korjaamiseksi. Olemme tällä kaudella uudistaneet seksuaalirikoslain, tehneet perhevapaauudistuksen sekä toteuttaneet naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman. Uusin tasa-arvoteko tehtiin tänään, kun eduskunta hyväksyi uuden translain. Translaki vahvistaa sukupuolten tasa-arvoa ja sitä, että jokainen on vapaa olemaan oma itsensä ilman pelkoa syrjinnästä.
Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa sukupuolten välisen palkkaeron keskeiseksi ja sitkeäksi tasa-arvo-ongelmaksi Suomessa. Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta painottaa mietinnössään, että palkkatasa-arvon saavuttaminen edellyttää nykyistä tehokkaampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä. Pienentämällä sukupuolten välisiä palkkaeroja pystymme myös ehkäisemään lapsiperheköyhyyttä, josta kärsii arvioiden mukaan noin kymmenen prosenttia kaikista alaikäisistä lapsista. Puolessa näistä perheistä on työssäkäyviä huoltajia, joista monet ovat yksinhuoltajia tai heikossa työmarkkina-asemassa muuten.
Palkkatasa-arvon edistämisen ohella meidän on varmistettava, että lapsiperhepalvelut ovat kaikkien saavutettavissa ja että perheiden erilaiset tilanteet ja monimuotoisuus tunnistetaan sekä huomioidaan eri palveluissa. Jokaisella perheellä ja lapsella on oikeus laadukkaisiin palveluihin ja mielekkääseen harrastukseen. Eriarvoisuus ja hyvinvointierot kasautuvat Suomessakin ylisukupolvisesti, ja tämä kehityskulku on katkaistavissa.
Arvoisa puhemies! Joka kolmas perhe on muunlainen kuin äidin, isän ja heidän yhteisten biologisten lastensa muodostama perhe. Uudenlaiset perhe‑ ja asumismuodot lisääntyvät koko ajan, ja lasten vuoroasuminen on vakiintunut osaksi monen perheen arkea. Perhemuodosta ja ‑tilanteesta riippumatta kaikille lapsille on varmistettava tasavertainen mahdollisuus saada turvaa ja huolenpitoa vanhemmiltaan ja muilta huoltajiltaan sukupuolesta riippumatta.
Valiokunta kiinnitti mietinnössään vakavaa huomiota lapsettomuuteen liittyviin tasa-arvokysymyksiin. Lapsettomuus on Suomessa kasvanut viime vuosikymmenen aikana erityisesti vähemmän koulutetuilla ja pienituloisilla ihmisillä. Taloudelliset huolet ja esimerkiksi hedelmöityshoitojen suuret kustannukset voivat lykätä perheen perustamista ja pahimmillaan estää lapsen saamisen kokonaan. Näin ei saisi olla.
Suomessa jokaisella tulee olla mahdollisuus toteuttaa lapsitoiveensa. Hedelmöityshoitojen tulee olla kaikkien saatavilla, työelämästä pitää tehdä lapsiystävällisempi, ja hedelmällisyystietoisuus tulee lisätä osaksi terveystiedon opetusta. Lisäksi ei-kaupallinen sijaissynnytys [Puhemies koputtaa] olisi laillistettava Suomessa. Kysyisinkin ministeri Blomqvistilta: milloin valtioneuvoston selvitys ei-kaupallisista sijaissynnytyksistä on tarkoitus julkaista?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-02-01T14:26:52,2023-02-01T14:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_159_12,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_13,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On surullista, on jopa irvokasta, käydä keskustelua nyt tasa-arvopoliittisesta selonteosta, kun juuri tehtiin päätös, joka sivuuttaa naisten tasa-arvon, naisten turvallisuuden kehittämisen. Ja esimerkiksi, eduskunnan enemmistö, te äänestitte kumoon lausuman, jolla olisi edellytetty, että hallitus laatii selvityksen tämän äsken hyväksytyn lain vaikutuksesta sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Kun täällä valiokunnan mietinnössä todetaan vielä, tässä selontekomietinnössä, että ”valiokunta pitää tärkeänä, että sukupuolivaikutusten arviointi tehdään lainvalmistelussa huolellisesti”, niin kyllähän sen täytyisi kohdistua kaikenlaiseen lainsäädäntöön, ja juuri äsken me käsittelimme lakia, joka koskee sukupuolen vahvistamista, ja tämän lain valmistelussa ei tehty vaikutusarviointia sukupuolten, naisten ja miesten, väliseen tasa-arvoon. Se tulee valitettavasti näkymään tyttöjen ja naisten kasvavana turvattomuutena. Haluan tässä, arvoisa puhemies, sen sanoa, että minä todellakin teen työtä ja toivon, että tämä äsken hyväksytty laki vielä tulevassa eduskunnassa tullaan käsittelemään uudestaan ja tullaan vaihtamaan kurssia.
Tästä selonteosta totean, että eduskuntaryhmämme pitää todella tärkeänä löytää keinoja ratkaista naisten ja miesten välistä tasa-arvoa heikentäviä tekijöitä molempien sukupuolien näkökulmasta. Monet tasa-arvoa nakertavat seikat liittyvät tänä päivänä työelämään, ja selonteossa ja mietinnössä näitä nostetaan ansiokkaasti esiin, muun muassa palkkaeriarvoisuus ja eriytyneet työmarkkinat. Vastaavasti raskaus- ja perhevapaisiin liittyvään syrjintään tulee puuttua tiukasti, jotta tulevaisuudessa voi turvallisin mielin perustaa perheen, saada lapsia ilman pelkoa työelämän syrjinnästä ja että päinvastoin työelämästä löytyisi näihin elämänvaiheisiin tukea.
Sitten haluan puuttua tähän tässäkin hallituksen esityksessä ja myös valiokunnan mietinnössä esiin tulevaan käsitykseen sukupuolen moninaisuudesta ja tukeutumiseen sille ajatukselle, että sukupuoli on yhtä kuin sosiaalinen kokemus. Tämähän tekee nimenomaan naisten ja miesten välillä tehdyn tasa-arvotyön jopa turhaksi, kun otetaan se sukupuolen käsitteen luonnollinen pohja pois. Tässä mietinnössä viitataan, ja myös puheenjohtajan puheenvuorossa, siihen, että pitäisi päästä tästä mies ja nainen ‑jaottelusta eroon ja laajentaa tätä sitten näihin niin sanottuihin muihinkin sukupuoliin. Tämähän on aivan järjen ja biologian vastaista ajattelua. Kokemuksia ja identiteettejähän voi olla monenlaisia, mutta kyllä niitä sukupuolia on kaksi. Tämä biologinen sukupuoli on muodostanut perustan tasa-arvolaille, jonka ensisijaisena tehtävänä on ollut nimenomaan tämä naisten aseman parantaminen. Jos sukupuoli merkitsee väestöryhmän sijaan vain identiteettiä, miten sitten väestöryhmään kuuluvien ihmisten oikeuksia voidaan edistää?
Sitten, arvoisa puhemies, nostan esiin vielä sen, että siellä selonteossa tuodaan raskaudenkeskeytykset osaksi itsemääräämisoikeutta. Naisten tasa-arvoa ei mielestäni voida edistää polkemalla kaikkein heikoimman, lapsen, ja tässä tapauksessa kohdussa elävän lapsen, oikeutta elämään. Naisten ja tyttöjen oikeuksia tulee edistää mutta ei näiden heikoimpien elämän kustannuksella.
Retoriikka abortista oikeutena lisääntymisterveyteen on harhauttamista. Abortissa ei ole kysymys lisääntymisestä eikä terveydestä, eikä siinä ole kyse vain naisen oikeudesta omaan kehoonsa vaan myös oikeudesta kajota kuolettavasti lapsen kehoon. [Puhemies koputtaa] Tämäkin on biologinen fakta, että ihmisen, yksilön, elämä alkaa hedelmöityksestä. Älkää taistelko biologiaa vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-01T14:30:12,2023-02-01T14:35:33,Hyväksytty,1.1
2022_159_14,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_15,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tasa-arvopoliittista selontekoa ja kieltämättä kyllä aika ihmeellisissä tunnelmissa, koska juuri äsken äänestimme tasa-arvoon liittyen ja äänestystulos oli mikä oli. Elikkä täällä kun äänestimme translaista, niin oli esityksenä tällainen, että eduskunta edellyttää, että hallitus laatii selvityksen lain vaikutuksista sukupuolten väliseen tasa-arvoon, ja tämä väittämä juuri äänestettiin nurin. Jotenkin tuntuu, että vähän ristiriitaiset tunnelmat tässä nyt on.
Tasa-arvossa on Suomessa tehty varmasti paljon ja varmasti tullaan tekemäänkin, mutta ihan semmoista asiaa nyt kysyisin: On aina olemassa sukupuolikiintiöitä, niin kuin politiikassa. Jos mennään kuntapuolelle, aluevaltuustoihin mennään ja maakuntahallintoon, niin on olemassa kiintiöitä, mies- ja naiskiintiöitä. Onko tähän nyt tulossa muutosta? Näillä kiintiöillä on myös voitu joskus pelata ihmisiä ulos joiltakin paikoilta. Onko tähän tulossa muutosta, vai katsotaanko sitten jatkossa sillä tavalla, että valitaan se pätevin, ei millään kiintiöillä vaan valitaan pätevin jatkossa? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T14:35:33,2023-02-01T14:36:56,Hyväksytty,1.1
2022_159_16,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Taimela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_17,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin edustaja Räsänen omassa puheenvuorossaan, niin olen itse todella tyytyväinen siitä, että tämä tasa-arvopoliittinen selonteko käsitellään täällä salissa juuri sinä samaisena päivänä, kun eduskunta hyväksyi translain. 
Tasa-arvopoliittisen selonteon antamisen taustalla on pyrkimys laatia hallituskausien yli ulottuva tasa-arvopolitiikan pitkän aikavälin strategista suunnittelua tukeva asiakirja. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta piti mietinnössään tärkeänä, että myös tulevilla hallituskausilla sovitaan niistä toimenpiteistä ja resursseista, joilla varmistetaan nyt asetettujen pitkän ajan tasa-arvotavoitteiden saavuttaminen käytännössä. Täytyy muistaa, että tasa-arvoisen, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentaminen edellyttää hyvin päämäärätietoista tasa-arvopolitiikkaa. 
Selonteossa asetetut tavoitteet perustuvat tasa-arvosta ja toimintaympäristön muutoksista muodostettuun tilannekuvaan sekä toimintaympäristön muutosten sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten ennakointiin. Tässä tilannekuvan laatimisessa on hyödynnetty tarkkoja tilastotietoja, erilaisia indikaattoreita ja mittareita sekä tietenkin muutakin monipuolista taustamateriaalia. Jotta tämä toteutuu jatkossakin, nämä vaativat omat resurssinsa myös tulevilta hallituskausilta. Mikä tärkeää, nyt käsittelyssä oleva selonteko ja siinä asetetut tavoitteet on rakennettu ilmiöpohjaisesti, sillä tasa-arvokysymykset jos mitkä koskettavat ihmisen koko elämänkaarta ja lähes kaikkea yhteiskunnan toimintaa. 
Tämä kyseinen selonteko annetaan eduskunnalle, niin kuin tässä on käynyt jo aiemmassa keskustelussa esille, noin kymmenen vuoden välein, ja valiokuntatyössä, mietintötekstissä otamme kantaa tämän seuranta-ajankohdan puolesta, mutta varmasti tulevaisuudessa on annettava mahdollisuus myös sille keskustelulle, onko tuo kyseinen kymmenen vuoden väli liian pitkä. 
Suomessa on tasa-arvoa edistetty lainsäädäntöä kehittämällä monin eri tavoin, mutta uskallan ajatella myös niin, että tässä salissa kaikki ovat samaa mieltä siitä, että paljon on vielä tehtävää. Mietintötekstistä selviää, miten muun muassa sukupuolistunut väkivalta, naisiin kohdistuva väkivalta, työelämän tasa-arvoon liittyvät kysymykset ja muun muassa työsyrjintä vaativat vielä paljon tekoja niin politiikan toimijoilta tässä salissa kuin yhteiskuntamme keskustelu- ja toimintakulttuurilta. Tuosta syystä olen erittäin tyytyväinen valiokunnan kannanottoehdotuksista, joista yksi edellyttää toteutettavaksi ne tarvittavat toimenpiteet, joilla tasa-arvosuunnittelua ja tasa-arvovaikutusten arviointia parannetaan ja vahvistetaan julkisessa hallinnossa ja lainvalmistelussa, ja koska tällä hetkellä meillä on täällä myös tasa-arvoministeri Blomqvist paikalla, niin ehkä tämän käsittelyn yhteydessä on myös helppo kiittää teitä tällä vaalikaudella tehdystä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Katja Taimela,952,2023-02-01T14:36:56,2023-02-01T14:39:59,Hyväksytty,1.1
2022_159_18,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_19,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansalaisten tasa-arvo on demokraattisen yhteiskunnan lähtökohta, ja kansainvälisessä vertailussa Suomi on jo yksi maailman tasa-arvoisimmista valtioista. Selonteon lähtökohdaksi mainitaan sukupuolen moninaisuus ja se, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen rinnalla myös moni muu tekijä. Tästä huolimatta selonteossa pyritään selittämään ihmisten erilaista yhteiskunnallista asemaa ensisijaisesti heidän sukupuolensa perusteella. Selvityksessä puhutaan useaan otteeseen yhtäältä tasa-arvosta ja toisaalta yhdenvertaisuudesta, välillä myös tosiasiallisesta tasa-arvosta. Tällainen on omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä sekä hämärtämään sitä, mihin todellisuudessa pyritään.
Käsittelyssä olevan selonteon lähestymistavaksi on otettu poliittinen neljännen aallon intersektionaalinen feminismi. Selonteossa puhutaan muun muassa sukupuolen moninaisuudesta sekä muunsukupuolisuudesta. Tämä ideologia ei perustu tieteelliseen näkemykseen. Sukupuolia on kaksi, ja ne ovat nainen ja mies. Tämä on täysin kiistaton biologinen tosiasia, josta ei voida luopua vain sen takia, että joidenkin poliittinen tai ideologinen aatemaailma ei kykene kohtaamaan todellisuutta.
Tosiasioiden tunnustaminen on perussuomalaisten politiikan lähtökohta. On lisäksi ymmärrettävä, ettei tieteellisestä maailmankuvasta, nais- ja miessukupuolesta, kiinni pitäminen ole tasa-arvopoliittinen kysymys. On täysin selvää, että on olemassa erilaisia miehiä ja erilaisia naisia ja kaikki ovat lähtökohtaisesti yhtä arvokkaita kansalaisia. Perussuomalaiset eivät pakota ketään asettumaan ennalta määritettyyn muottiin. Sen sijaan perusteltua ei ole rakentaa lainsäädäntöä lähtökohdista, joissa henkilön tieteellisesti ja objektiivisesti määriteltävissä olevan biologisen sukupuolen tilalle otetaan henkilön subjektiivinen ja joissakin tapauksissa toistuvasti muuttuva sukupuoli-identiteetti.
Vaikka suomalaisessa kulttuurissa, kuten kaikissa muissakin kulttuureissa, on tietysti ongelmansa, laajemmin tarkasteltuna voidaan havaita suomalaisen kulttuurin olevan yksi parhaista ja menestyneimmistä maailmassa. Kapeakatseisen oman kulttuurin kieltämisen ja vähättelyn sijasta on kiinnitettävä huomiota niihin selkeisiin epäkohtiin ja merkittäviin tasa-arvo-ongelmiin, joita esimerkiksi kehittyvistä maista saapuneiden kulttuurien mukana maahamme on tullut. Selonteossa ei juurikaan käsitellä kunniaväkivaltaan ja kunniakulttuureissa naisten alistamiseen liittyviä ongelmia. Tasa-arvon edistämisestä puhuttaessa olisikin tärkeää tunnustaa, että sukupuolten tasa-arvo ei kuulu kaikkiin kulttuureihin, ja pyrkiä edistämään tällaisten kulttuurien tyttöjen ja naisten itsemääräämisoikeutta sekä ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa.
Kaikki ylimääräistä hallinnollista työtä ja selvityksiä edellyttävä ideologinen oheistoiminta, jota nykyhallitus intersektionaalisilla suunnitelmillaan lisää, kuluttaa oikeiden ihmisten, työntekijöiden ja kansalaisten, rajallista aikaa sekä resursseja. Esimerkiksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien laatiminen varhaiskasvatuksessa tilanteessa, jossa jokaiselle kuitenkin laaditaan yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, on pois varsinaisesta varhaiskasvatustyöstä ja heikentää siten varhaiskasvatuksessa olevien lasten asemaa. 
Eikä ole itseisarvo, että kaikilla aloilla työskentelee yhtäläinen määrä naisia ja miehiä. Tärkeää on mahdollisuuksien tasa-arvo eli se, että naiset sekä miehet voivat yksilöinä vapaasti valita omien kiinnostuksen kohteidensa perusteella, mille alalle kouluttautuvat ja menevät töihin. On tutkittu tosiasia, että niin sanottu segregaatio työelämässä eli toisen sukupuolen painottuminen jollakin työelämän saralla onkin itse asiassa seuraus pohjoismaisen tasa-arvon saavutuksista: miehet ja naiset voivat Pohjoismaissa vapaasti hakeutua aloille, jotka heitä itseään kiinnostavat.
Arvoisa puhemies! Aika alkaa loppua, joten teen seuraavana esityksen. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintöön jätetyssä perussuomalaisten vastalauseessa on laajemmin avattu selonteon ongelmallisuus ja vajavaisuus. Sen perusteella teen seuraavanlaisen ehdotuksen: Esitän, että eduskunta hyväksyy perussuomalaisten vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen, joka kuuluu seuraavanlaisesti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ottaa edellä esitetyn huomioon ja laatii vastalauseen pohjalta uuden esityksen, jossa painotetaan mahdollisuuksien tasa-arvoa ja keskitytään todellisiin tasa-arvo-ongelmiin, keskeisinä tyttöihin ja naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta ja alistaminen erityisesti kunniakulttuureissa sekä ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden syrjintä.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2023-02-01T14:40:03,2023-02-01T14:45:49,Hyväksytty,1.1
2022_159_20,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_21,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lehdon tekemää vastalausetta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-01T14:45:49,2023-02-01T14:45:59,Hyväksytty,1.1
2022_159_22,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_23,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtaosalle ihmisistä käsite ”tasa-arvo” tuo varmasti ensimmäisenä mieliin miesten ja naisten välisen tasa-arvon. Tasa-arvo pitää kuitenkin sisällään paljon enemmän kuin sukupuolten välisen tasa-arvon. Se tarkoittaa tasavertaisuutta yhteiskunnan jäsenenä esimerkiksi ikään, uskontoon, vammaisuuteen tai etniseen tai sosioekonomiseen taustaan katsomatta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on tasa-arvopoliittista selontekoa koskevassa mietinnössään pohtinut miesten ja naisten asemaa, mahdollisuuksia ja rajoitteita eri näkökulmista yhteiskunnassamme. Valiokunta esittää, että tavoitteiden toteutumista paremman tasa-arvon saavuttamiseksi seurataan ja että seuraava selonteko laaditaan kymmenen vuoden kuluttua.
Arvoisa puhemies! Keskityn omassa puheenvuorossani ikääntyviä ihmisiä koskeviin tasa-arvopuutteisiin ja tasa-arvokehityskohteisiin.
Tilastot osoittavat, että tasa-arvotyötä pitää vielä kovasti tehdä, jotta naiset eivät olisi niin kovasti edustettuina eläkeläisköyhyydestä kertovissa tilastoissa. Naisten työhistoria jää monesta syystä katkonaisemmaksi ja urakehitys ei ole niin suoraviivaista kuin miehillä, ja tämä kaikki näkyy myös palkkakehityksessä, jonka pohjalta työeläke karttuu. Naiset ovat pientä takuueläkettä saavien enemmistössä.
Työ palkkatasa-arvon ja sitä seuraavan eläketasa-arvon saavuttamiseksi jatkuu. Osaltaan siihen tulee vaikuttamaan tämän hallituskauden aikana vahvistettu perhevapaauudistus, joka kannustaa jakamaan vanhemmuuden vastuita ja kuluja perheen sisällä entistä oikeudenmukaisemmalla tavalla. Tilastot niin ikään osoittavat, että hoivavastuu on edelleen sukupuolittunutta ja naiset kantavat siitä päävastuun. Naiset hoitavat lapsiaan, puolisoaan, vanhempiaan tai muita läheisiään useammin kuin miehet. Tällä toiminnalla on vaikutuksensa edellä käsiteltyyn eläkekarttumaan.
Omaishoitajien, jotka ovat siis pääosin naisia, asemaa on vahvistettava. Yhteiskunta säästää useita miljardeja vuodessa, kun omaishoitajat hoitavat läheisiään kotona eivätkä nämä hoidettavat ole hoitokodeissa kalliilla maksupaikoilla. Hoitokriteerien yhtenäistäminen, toimiva vapaapäiväjärjestelmä ja parempi korvaus tehdystä hoitotyöstä estävät myös osaltaan sukupuolittunutta epätasa-arvoa omaishoitajien toimeentulossa.
Arvoisa puhemies! Todellinen huoli ikääntyvien keskuudessa on digitaalinen syrjäytyminen, ja tämä koskee kumpaakin sukupuolta. Yhteiskunnan palveluja viedään kasvavalla vauhdilla verkkoon, ja se aiheuttaa ahdistusta, kun kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tai tietoteknisiä kykyjä hyödyntää digitaalisia palveluja. Pidän hyvänä, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti kyseiseen seikkaan huomiota mietinnössään, sillä vanhusasiavaltuutettu oli nostanut sen esille myös omassa lausunnossaan.
Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava se, että kestää vielä jonkun aikaa ikääntyvien saavuttaa riittävät digitaaliset asiointitaidot. Etenkin valtionhallinnon tarjoamissa palveluissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että palveluja on edelleen saatavissa myös kasvokkain. Tämä koskee esimerkiksi poliisissa, verottajalla tai Kelassa asiointia.
Digitaitoja oppii onneksi myös kypsällä iällä. Ilo oppia uusia digitaalisia taitoja on mahdollista myös ikäihmisille, sillä digivälineet on tarkoitettu ihmisten, kaiken ikäisten ihmisten, käytettäviksi. Onkin ilahduttavaa, että kotimaakuntani hyvinvointialue eli Pohde on varannut kolmannen sektorin toimijoille eli erilaisille järjestöille rahaa järjestää digitaitokoulutusta varttuneelle väelle. Tämä vahvistaa ikääntyvien osallisuutta yhteiskunnassa ja on ehdottoman tärkeää syrjäytymistä ehkäisevää työtä, johon on välttämätöntä kohdentaa riittävästi resursseja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-02-01T14:46:11,2023-02-01T14:50:36,Hyväksytty,1.1
2022_159_24,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_25,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja menestyy kansainvälisessä vertailussa hyvin, mutta Suomen sijoitus on kuitenkin laskenut muihin EU-maihin verrattuna vuodesta 2010 lähtien. Myös siitä syystä tämä selonteko on erittäin tärkeä, ja onkin syytä tehdä se vähintään kymmenen vuoden välein.
 Tasa-arvopolitiikan tavoitteena on, että sukupuoli tai mikään ihmisen taustaan liittyvä asia ei määritä henkilön ihmisarvoa, asemaa tai mahdollisuuksia. Tämä lähestymistapa on hyvä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli mietinnössään erityisesti niitä selonteossa esille tuotuja tasa-arvoasioita, joissa on ongelmia tällä hetkellä, koska ne ovat asioita, joihin tulee puuttua ja jotka tarvitsevat pikaisesti toimenpiteitä ja seurantaa. 
Yksi erittäin iso ja merkittävä epäkohta on edelleen naisiin kohdistuva väkivalta. Tämä on erittäin vakava asia ja vaatii oikeasti toimenpiteitä. Ylipäätään sukupuolistunut väkivalta on merkittävä ongelma yhteiskunnassamme. Sukupuolistuneella väkivallalla tarkoitetaan naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan lisäksi esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuoli-identiteetin pilkkaamista tai niiden perusteella syrjimistä. Kuten mietinnössä toteamme, väkivallaksi voidaan katsoa fyysinen, henkinen, taloudellinen, digitaalinen väkivalta, häirintä, vihapuhe ja vainoaminen ja kaikki seksuaalista itsemääräämistä loukkaava väkivalta 
Lisäksi valiokuntamme kiinnitti huomiota siihen, että valitettavasti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kokema väkivalta voi jäädä huomaamatta. Tällaisia ovat esimerkiksi kunniaväkivalta, pakkoavioliitot, silpominen, prostituutio ja ihmiskauppa. Väkivallan vastaiseen työhön onkin kiinnitettävä erityistä huomiota ja resurssit turvattava. Esimerkiksi MARAK-työn, joka auttaa moniammatillisella menetelmällä vakavan parisuhdeväkivallan uhreja, resurssit on turvattava, ja olisi hyvä, että MARAK-ohjelma otettaisiin käyttöön koko maassa. 
Lisäksi on huolehdittava, että turvakoteja on riittävästi. Turvakotien määrää pitää myös lisätä alueilla, joilla niitä ei ole ollenkaan tai asukasmäärään suhteutettuna riittävästi. Lisäksi on huolehdittava, että väkivallan tekijöille löytyy tukimuotoja, apua väkivallan kierteestä vapautumiseen.
 Kokonaisuudessaan nyt on korkea aika puuttua sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja tehdä toimenpiteitä, jotta oikeasti menemme kohti tasa-arvoisempaa ja väkivallasta vapaata yhteiskuntaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-01T14:50:36,2023-02-01T14:53:14,Hyväksytty,1.1
2022_159_26,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_27,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvoa voi pohtia monesta näkökulmasta, olipa sitten kyse etnisestä, taloudellisesta, sosiaalisesta, koulutuksellisesta tai muusta tasa-arvosta, ja usein on niin, että jos itse on sillä etuoikeutetulla puolella, niin ei aina huomaa tasa-arvon puutetta. Siksi on tärkeää, että arvioimme ikään kuin eduskuntana sitä, mitkä ovat tasa-arvon ydinongelmia. Ja kannattaa muistaa, kun niitä ratkaisuja etsitään, että tasa-arvo ei ole hyväntekeväisyyttä vaan se mahdollistaa jokaisen yksilön voimavarojen täysimääräisen käytön niin ihmisen itsensä kuin koko yhteiskunnan hyväksi — elikkä me hyödymme yhteiskuntana tasa-arvon edistämisestä.
Nyt keskityn itse vain yhteen asiaan, jonka valiokuntakin on hyvin nostanut mietinnössään esiin, elikkä sukupuolittuneen väkivallan ehkäisyyn ja siihen liittyvään uhrin avun näkökulmaan. Valiokunnan kannanotossakin on hyvin esillä se, että me tarvitsemme rakenteiden selkiyttämistä, ja myös tätä on nostettava esiin.
Väkivallan ehkäisyssä ja uhrien auttamisessa on usein puutteena raha. Siksi on hyödyllistä ja myös strategisesti tärkeää huomata, että sukupuoleen liittyvän väkivallan ehkäiseminen on itse asiassa kansantaloudellisesti varsin kannattavaa. Suomessa naisten kokeman fyysisen perheväkivallan välittömät kulut THL:n mukaan, siis vain välittömät lisäkustannukset terveydenhuollolle, ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa. Se ei ole mikään pikkuraha, ja jos me pystymme tätä summaa ehkäisemään, niin me saamme hyvinvointia, me saamme turvallisuutta ja me saamme säästöä terveydenhuollon menoihin. Eikä tässä summassa suinkaan ole kaikki, koska me tiedämme, että väkivallasta seuraa myös pitkäaikaisia kustannuksia. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä sekä sitä kokevalle ihmiselle että hänen perheelleen ja lähipiirilleen, ja väkivallan kokeminen on niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin traumatisoivaa. Väkivallan kustannuksista puhuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että me aliarvioisimme väkivallan uhreille aiheuttamaa suurta inhimillistä kärsimystä. Päinvastoin, mielestäni se osoittaa, että meidän on investoitava väkivallan ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi ja uhrien auttamiseksi.
Perheväkivalta on usein piilorikos. Se ei tule ilmi, koska uhrit voivat kokea niin syyllisyyttä kuin häpeääkin tapahtuneesta. Lähi‑ ja seksuaalista väkivaltaa raportoidaan vähemmän kuin sitä tapahtuu. Suomalaisen tutkimuksen mukaan itse asiassa vain yksi kolmasosa hakee tilanteeseen apua, ja siksi sukupuoleen liittyvä väkivallan ehkäisy on tärkeää naisten ja lasten ja miestenkin hyvinvoinnille sekä koko meidän yhteiskuntamme tulevaisuudelle. Meidän on todellakin kehitettävä niitä ennaltaehkäiseviä toimia, niin kuin vaikkapa tässä esiin noussuttta MARAK-työtä taikka sitä, että me terveydenhuollossa tunnistamme ne uhrit, jotka ovat väkivaltaa kokeneita ja joilla on erityisesti riski kokea sitä uudelleen, [Puhemies koputtaa] ja sen lisäksi on autettava uhreja riittävästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-01T14:53:14,2023-02-01T14:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_159_28,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_29,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vapauden ydintä on täysivaltaisen yksilön itsemääräämisoikeus itseään koskevissa asioissa. Eli jokaisella yksilöllä on oltava mahdollisuus olla oma itsensä ja tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin hän on. 
Pitkäaikainen ja yksi räikeimmistä Suomen tasa-arvon epäkohdista on sukupuolittunut ja erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta. Se on meille todellinen häpeäpilkku ja ilmeisesti varsin merkityksellinen aihe, koska useat aiemmat puhujat ovat tämän nostaneet esiin. Me tiedämme, että yli puolet alle 35‑vuotiaista naisista on kokenut seksuaalista häirintää. Häirintään ja ahdisteluun liittyy usein valta-aseman väärinkäyttöä ja myös rasismia. Myös lisääntynyt digitaalinen väkivalta ja häirintä kohdistuvat useimmin nuoriin naisiin puhumattakaan heistä, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, kuten maahanmuuttajataustaiset ja vammaiset ihmiset. 
Edustaja Filatov puhui ansiokkaasti kustannuksista, suorista kustannuksista ja välillisistä kustannuksista, ja on aivan selvää, että me tarvitsemme lisää turvakotipaikkoja. Mutta tämän väkivallan ja häirinnän kitkemiseksi tarvitaan myös asennemuutos, kulttuurin muutos. Väkivallan kohteena olevat ihmiset kokevat häpeää, ja he pelkäävät puhua seuraamuksista, ja jos näin on, niin siihen pitää saada muutos. 
Itse asiassa meillä oli maanantaina Kaarinan kaupunginvaltuustolle tilaisuus ”Nuorten ääni”, jossa nuoret kertoivat heidän tämän päivän elämästään ja kokemuksistaan, ja puhuimme erittäin paljon koulukiusaamisesta ja kouluväkivallasta. Nuorten viesti meille aikuisille oli ensisijaisesti: Ottakaa vakavasti meidän viestimme. Jos meillä on murheita, uskokaa se ja viekää asiaa eteenpäin. Ja toiseksi he kertoivat siitä pelosta, että jos he kertovat kokemastaan väkivallasta, niin minkälainen koston kierre siitä saattaa tulla. Nämä ovat valtavan vakavia viestejä. 
Arvoisa puhemies! Sukupuolten välinen palkkaero on myös sitkeä taloudellisen tasa-arvon ongelma. Syrjimättömillä työmarkkinoilla on maksettava naisille ja miehille sama palkka samanarvoisesta työstä. Työelämävaliokunta hyvin ansiokkaasti käsitteli tässä mietinnössään sukupuolittunutta hoitovastuuta ja hoivavastuuta, ja muistuttaisin, että hoivavastuun tasaisen jakautumisen edistymisen kannalta on erittäin keskeistä, että isien vanhempainvapaan käyttö lisääntyy. Useat asiantuntijat varoittivat jo ennakkoon, että elokuussa 22 voimaan astunut perhevapaauudistus ei varsinaisesti sitä tulee lisäämään. No, näin ei tapahtunutkaan, valitettavasti. Nyt vastikään oli artikkeli, jossa Kelan tutkija kertoi, että he ovat kehittäneet perhevapaalaskurin ja sen mukaan ei ole ikinä taloudellisesti kannattavinta, että toinen vanhempi pitää kaikki perhevapaat, ei vaikka toisen palkka olisi kolminkertainen, puhumattakaan siitä, mitä se tarkoittaa naisten työuran kehitykselle, palkkakehitykselle ja lopulta eläkekertymälle. 
Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi haluan muistuttaa Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen oleellisesta seikasta, nimittäin alhaisesta väestönkasvustamme. Myös vanhemmuudessa on kyse tasa-arvon toteutumisesta. Sosiologisten tutkimusten mukaan korkeasti koulutetulla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveet. Nimittäin lapsettomuus liittyy erityisesti miehillä talousongelmien ohella matalaan koulutustasoon. Tilastokeskuksen mukaan pelkän perusasteen koulutuksen varassa 20—29‑vuotiaista miehistä on lähes viidennes. Heidän halunsa jatkokouluttautumiseen, työllistymiseen ja elintason nostamiseen lähtee hyvästä perusopetuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Tähän meidän tulee jatkossakin panostaa. Se on sitä todellista tasa-arvotyötä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2023-02-01T14:56:37,2023-02-01T15:01:16,Hyväksytty,1.1
2022_159_30,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_31,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Ärade talman, arvoisa puhemies! Tasa-arvoselonteko on tärkeä työkalu ja osoitus jatkuvan ja systemaattisen tasa-arvotyön merkityksestä. Eduskunnan vastuu uuden lainsäädännön syrjimättömyydestä sekä talouspolitiikan ja muiden ohjauskeinojen eri vaikutuksista naisiin ja miehiin on myös muistettava. Vieläkin liian usein esimerkiksi taloudellisten voimavarojen kohdentuminen tehdään sukupuolisokeasti, ja esimerkiksi näennäisesti neutraalit voimavarat työllisyyden parantamiseksi voivat kohdentua todella epäoikeudenmukaisesti ja epätarkoituksenmukaisesti.
Talouden päätöksenteko sekä taloudellisten mekanismien vaikutukset tasa-arvoon ovat useasti arvioimatta. Pitkään on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi hoivavastuiden epätasapainoon. Perhevapaat on pyritty säätelemään nyt tällä kaudella niin, että isätkin käyttäisivät enemmän yhteisistä perhevapaista. Valitettavasti muutosta ei vielä ole saatu aikaan. Siksi onkin jatkettava sen kehittämistä siten, että todellakin saavutetaan perhevapaiden tasajako.
Vahvempi side omaan perheeseen ja lapsiin on varmasti seikka, joka myös miesten elämässä parantaa heidän elämänlaatuaan ja heidän lastensa turvallisuutta ja hyvää elämää. Isien suurempi vastuu hoivasta perheessä on siis ehkä selkein todiste, ainakin yksi selkeimpiä todisteita, tasa-arvon merkittävyydestä kaikille yhteiskunnassamme, ja tasa-arvon edistyessä siis kaikki voittavat.
Perhevapaiden epätasapainosta on laajasti haittaa sekä perheille että yhteiskunnalle. Sen lisäksi, että se asettaa kaikki naiset — ihan riippumatta siitä, onko lapsia — huonompaan työmarkkina-asemaan sekä työuran että palkkojen suhteen, se ylläpitää myös vanhempien naisten köyhyyttä ja rasittaa naisvaltaisia työaloja, usein julkisten hoitopalvelujen matalapalkkaisuutta. Nyt on viimeinen hetki löytää keinoja myös matalapalkkaisten naisalojen houkuttelevuudeksi, jotta terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa tapahtuva henkilöstöpuute ei romahduta hyvinvointipalvelujärjestelmäämme kokonaan.
Tällä kaudella olemme onnistuneet tekemään historiallista edistystä, kun puhutaan taistelusta erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa mutta myös yleisesti sukupuolittunutta väkivaltaa vastaan. Rikoslain raiskausmääritelmän muutos suostumusperustaiseksi on historiallinen muutos asenteissamme. Vain ”kyllä” on kyllä. Nainen päättää itse omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Suhteet ovat vapaaehtoisia ja perustuvat omaan aktiivisuuteen. Kun ajattelen taaksepäin, miten me onnistuttiin eduskunnassa 90-luvulla kriminalisoimaan avioliitossa tapahtuva raiskaus, niin tuntuu kyllä, että olemme päässeet aika pitkälle.
Hallituksen nimittämä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn raportoija tuo meille toivottavasti uuttakin tietoa siitä, miten voimme paremmin jatkaa taistelua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. On mahdoton hyväksyä sitä, että emme ole pystyneet lopettamaan parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa. Vieläkin kuitenkin nousee poliittisia ääniä, joiden tarkoitus on rajoittaa naisten oikeutta omaan kehoonsa. Jopa omassa maassammekin tarvittiin kansalaisaloite nostaaksemme aborttilainsäädännön moderniin aikaan, jossa nainen itse päättää perheen perustamisesta, ja oikeus turvalliseen raskaudenkeskeytykseen vahvennettiin.
Tasa-arvotyö ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Sitä työtä on tehtävä määrätietoisesti ja systemaattisesti. Vasta julkistettu ulkoministeriön raportti tarkastelee tasa-arvon edistämisen toteutumista koko ulkopolitiikassa. Sen yksi tulos on, että yksi este tasa-arvotyölle on se, että me ajattelemme, että olemme jo tasa-arvoisia ja että se tapahtuu itsestään. Toinen tulos oli, että on stereotyyppistä jakoa pehmeisiin ja koviin ulkopolitiikan aloihin. Ne seuraavat myöskin tasa-arvotyötä. Kovaa turvallisuuspolitiikkaa tutkijat kutsuvat jopa sukupuolisokeaksi.
Vaikka paljon tällä hallituskaudella on tehty, niin paljon on siis tehtävää noustaksemme todellakin tasa-arvon ykkösmaaksi. Myös eduskuntatyössä olisi vahvemmin edistettävä tasa-arvoon ja sukupuolistereotypiaan jakaantuvaa demokratiaa. Kiitän puhemiestä siitä, että olemme tehneet tätä työtä. Sitä pitää jatkaa. 
On arvokasta, että eduskunta voi säännöllisesti käsitellä tasa-arvoa selonteon muodossa, joka suuntaa ja arvioi toimintaa pitkäjänteisesti. Selontekojen välillä olisi kuitenkin arvioitava politiikan tavoitteiden kehittymistä. Tarvitsemme konkreettisia tavoitteita esimerkiksi perhevapaiden jakamiselle ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämiselle.
On ollut myös aivan keskeistä, että pääministeri Marinin hallitusohjelma sisälsi ennätysmäärän tasa-arvotavoitteita [Puhemies koputtaa] ja että meillä on oma ministeri pitämässä ohjia käsissään. — En tarkoita RKP:n ministeri, tarkoitan tasa-arvoministeri, mutta molemmat käyvät. [Naurua] 
Haluan kuitenkin korostaa myös tasa-arvotyötä tekevien naisjärjestöjen merkitystä. [Puhemies koputtaa] Eduskunta on pitänyt kunnia-asianaan turvata heidän rahoituksensa. Tarvitsemme kuitenkin pysyvän ratkaisun rahoitukseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2023-02-01T15:01:17,2023-02-01T15:06:48,Hyväksytty,1.1
2022_159_32,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_33,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tasa-arvopoliittinen selonteko, ja tässä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja. Haluaisin kiittää myös osaltani valiokunnan puheenjohtajaa ja ministeriä hyvistä puheenvuoroista, joissa nostettiin monia tärkeitä näkökulmia esiin.
Tasa-arvotyö on tärkeää. Itse Kuopion Minna Canthin lukiosta aikanaan kirjoittaneena koko ikäni tavalla tai toisella tasa-arvotyötä olen tehnyt ja myös omassa ammatissani. Tasa-arvotyö on tärkeää. Siinähän perinteisesti olemme pyrkineet parantamaan ja nostamaan kaikilla sektoreilla naisten, kaiken ikäisten ja kaikenlaisista taustoista tulevien naisten, asemaa. Viime syksynä eduskunnan naisverkoston puheenjohtajan ominaisuudessa sain käydä monissa eri maissa, monissa parlamenteissa ja konferensseissa kertomassa Suomen yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista ja siitä, mitä kaikkea reilun sadan vuoden aikana naisten asemassa ollaan tässä maassa saatu aikaiseksi ja kuinka naisten määrä esimerkiksi tässä eduskunnassa on kasvanut.
Tasa-arvotyö on erittäin tärkeää, mutta niin kuin tässä on tullut esille, on varsin absurdia ja surullista tämä asetelma tämän päivän esityslistassa. Me olemme juuri edeltävässä pykälässä käsitelleet sukupuolen vahvistamisesta lakiesityksen, joka on mennyt läpi. Jos ajatellaan, mitä tapahtuu sukupuolelle, sukupuoli-käsitteelle ja tasa-arvotyölle tämän lain läpimenon myötä, niin olen kyllä todella huolissani siitä, että ne peruselementit, rakenteet, joiden varaan tasa-arvotyö on tässä maassa yli sadan vuoden ajan rakentunut, murentuvat. Esimerkiksi sukupuolen vahvistamisen lain käsittelyn yhteydessä myös oikeusasiamies ja oikeusministeriön virkamiehet olivat kiinnittäneet huomiota siihen, että vaikutusarviointia ei oltu tehty, ei edes sukupuolivaikutusarviointia, ja se on kyllä varsin merkittävä epäkohta. Samoin jos ajatellaan, että kun tässä salissa puhutaan sukupuolesta ja sukupuolen moninaisuudesta, niin mitä oikein tarkoitetaan? Ennen tarkoitettiin, että miehiä ja naisia on hyvin monenlaisia, ja sitten meillä on se sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ‑käsite, ja kysyisinkin, minkä takia näitä käsitteitä ei voitaisi jatkossakin pitää erillään: sukupuoli, miehet ja naiset, ja sukupuoli-identiteetti erillisinä. Pitäisikö meidän ehkä jatkossa sitten tehdäkin sukupuoli-identiteettien välistä tasa-arvoselvitystä? Ja samaten jos täällä vedetään sukupuoli sosiaaliseksi rakennelmaksi, niin minulla on suuri huoli, että jatkossa [Puhemies koputtaa] tasa-arvotyö, kun nämä peruspilarit murentuvat, kyllä hämärtyy ja vertailtavuus heikkenee. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-01T15:06:50,2023-02-01T15:10:06,Hyväksytty,1.1
2022_159_34,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_35,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasa-arvopoliittinen selonteko asettaa ensimmäistä kertaa pitkän linjan kansalliset ja kansainväliset tasa-arvotavoitteet ja viitoittaa Suomen tasa-arvopolitiikkaa tämän vuosikymmenen loppuun saakka. 
Vasemmistoliitolle toiminta tasa-arvon puolesta on tärkeää ja yksi kaikista keskeisimmistä arvoistamme. Tällä vaalikaudella on esimerkiksi tehty kaksi valtavaa tasa-arvoa lisäävää uudistusta, nimittäin perhevapaauudistus ja oppivelvollisuusuudistus. Näistä uudistuksista, molemmista, vastasivat vasemmistoliiton ministerit. Olen heidän työstään erittäin ylpeä ja toki myös siitä, että olin itsekin neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluissa laatimassa hallitusohjelman perhevapaauudistusta viitoittaneita kirjauksia. 
Hallitusohjelmassa Suomi halutaan nostaa tasa-arvon kärkimaaksi. Hallituksen tavoite on hyvä ja oikea, mutta teot ovat valitettavasti joiltain osin jääneet liian vaatimattomiksi. Esimerkiksi hallitusohjelmassa olleen palkka-avoimuuden lisäämiseen tähdänneen lainsäädännön hiljainen hautaaminen on vasemmistoliitolle ja itselleni suuri suru ja pettymys. Tekemistä riittää siis myös tuleville eduskuntakausille. 
Työmarkkinat ja ammatit ovat Suomessa vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan, ja tätä kehitystä tulee purkaa. Julkisen sektorin naisvaltaisten alojen arvostusta ja vetovoimaa on lisättävä työehtoja parantamalla. Me kaikki tiedämme, millainen pula esimerkiksi varhaiskasvattajista ja hoitajista Suomessa on. 
Tasa-arvon edistäminen on otettava mukaan talouspolitiikan ytimeen, ja valtion budjetin sukupuolivaikutukset on pystyttävä selvittämään nykyistä tarkemmin, ja näistä vaikutuksista pitää pystyä tekemään myös toimenpiteitä ja johtopäätöksiä. Verotus ja tulonsiirrot ovat tasa-arvopolitiikassakin tärkeitä välineitä, joita pitäisi käyttää. 
2020-luku on kulkenut nyt kriisistä kriisiin, mikä on ollut iso haaste myös sukupuolten tasa-arvolle. Koronakriisin sukupuolivaikutuksia pitää arvioida jatkossa, tehdä siitä tutkimusta, ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on oltava kärjessä myös kriisin jälkihoidossa. Sukupuolten väliset terveyserot ovat asia, johon on jatkossa kiinnitettävä myös erityistä huomiota. Totta on, että sukupuolten välillä terveyserot ovat yleensä miesten tappioksi, mutta totta on myös miesten välinen eriarvoistumiskehitys. Kyseessä on siis muutakin kuin sukupuoli tässä, ja tässä tarvitaan lisää tutkimusta ja toimenpiteitä. Sukupuolen moninaisuuden tulee olla sote-palveluissa lähtökohtana. Ihmisoikeuksien pitää olla läsnä myös siinä työssä. 
Sukupuolten tasa-arvo ei ole koskaan valmis vaan se vaatii jatkuvaa työtä. Suomen erityisiä ongelmia ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen — siinä myös isien oikeudet toki toteutuisivat paremmin, jos työelämässä siihen kannustettaisiin — ja myös ammattialojen sukupuolittuminen. 
Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava päätösten yhdenvertaisuus ja sukupuolivaikutukset ja pyrittävä edistämään tasa-arvoa. Tärkeää tässä selonteossa on intersektionaalisuuden lisääminen verrattuna edelliseen selontekoon. Selonteko sanoo, että tasa-arvopolitiikassa on enenevissä määrin otettu huomioon sukupuolen lisäksi myös muut ihmisen asemaan ja mahdollisuuksiin yhteiskunnassa vaikuttavat erot ja luokittelut. Tämä on tulevaisuuden tasa-arvopolitiikan ja siten myös tämän selonteon läpileikkaava periaate. Lainsäädännön politiikkatoimien ja palveluiden tulisi aina tukea sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista, ja siksi itse olen erittäin iloinen, että juuri hetki sitten hyväksyimme täällä samassa täysistunnossa translain, koska sukupuoli on moninainen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-01T15:10:08,2023-02-01T15:14:54,Hyväksytty,1.1
2022_159_36,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_37,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On mielestäni irvokasta, että juuri äsken äänestimme uudesta translaista, joka meni hallituksen ja kokoomuksen ja keskustan äänten turvin läpi, ja on todella ihmeellinen asia, että saman tien me keskustelemme täällä tasa-arvosta, jota mielestäni tuo teidän äsken läpi runnomanne laki heikentää.
Elikkä käsittelemme täällä valtioneuvoston tasa-arvopoliittista selontekoa, ja täällä on väliotsikko, jossa otsakkeena on ”Tietoon perustuva päätöksenteko”. Lainaan tästä pari lausetta:
”Yhteiskunnallisen päätöksenteon, talousarvioiden, vaikutusarviointien ja palvelujen kehittämisen olisi perustuttava oikea-aikaiseen ja sukupuolen mukaan eriteltyyn tietoon.” Minun mielestäni tuo teidän äskeinen päätöksenne jo on ristiriidassa tämän teidän kauniin lauseenne kanssa.
Toinen lause täällä: ”Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämisvelvoitteiden tehokas toimeenpano palveluissa, viranomaisissa, oppilaitoksissa ja työelämässä edellyttävät tukea. Tasa-arvoa edistävien käytäntöjen kehittämiseksi tarvitaan vahvaa tietopohjaa. Lisäksi tulisi analysoida sukupuolittuneita käytäntöjä, jotka hidastavat tasa-arvon toteutumista.” Mielestäni tämä laki, jonka te äsken runnoitte läpi, muuttaa sukupuolittuneita käytäntöjä, ja ne edelleen hidastavat tasa-arvon toteutumista. Mielestäni tämä tasa-arvo vain heikkeni tällä — ihmisarvokin ehkä heikkeni tällä.
Selonteon lopussa on muutamia tämmöisiä ruutuja kansallisista ja kansainvälisistä tasa-arvopoliittisista tavoitteista. Täällä kakkoskohdassa lukee seuraavasti: ”Suomessa jokainen voi elää ilman sukupuolistunutta väkivaltaa tai väkivallan uhkaa eikä kenenkään oikeutta vapauteen ja koskemattomuuteen loukata.” Tämä teidän runnomanne laki mielestäni on ristiriidassa tämän kanssa. Olen itse toiminut urheiluseurassa, ja minulta yksi valmentaja vähän hädissään kysyi, miten hän voi turvata jatkossa esimerkiksi näiden nuorten tyttöjen uimahallikäynnit — kuka siellä valvoo, ettei siellä ole tämmöisiä naisia, joilla on miehen sukupuolielimet. Tämä uusi translakihan tavallaan antaa mahdollisuuden siihen, että ihminen voi pelkällä ilmoituksella ilman mitään lääkärikäyntiä ja muuta muuttaa sukupuolensa naiseksi, ja tällaista vanhempaa valmentajaa jo pelotti ajatus siitä.
Täällä on toinen kohta, jossa sanotaan: ”Suomessa jokaisella on mahdollisuus hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen sukupuolesta riippumatta”. Mielestäni tuo teidän äsken runnomanne lainsäädäntö rikkoo törkeästi tätä teidän omaa tavoitettanne, [Puhemies koputtaa] joka on tasa-arvopoliittisiin tavoitteisiin kirjattu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-01T15:14:57,2023-02-01T15:20:21,Hyväksytty,1.1
2022_159_38,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Pyydän, että keskitytään tähän käsittelyssä olevaan asiaan eli tasa-arvopoliittiseen selontekoon. — Edustaja Ollikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_39,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Den här redogörelsen om jämställdhet är väldigt välkommen, och jag tycker det har förts en väldigt bred och också bra diskussion kring det här. Det går ju att gå in på väldigt många olika delar i den här, och vi har pratat om familjeledighetsreformen och vad den har inneburit för ett barnvänligare Finland, ett Finland som siktar på framtiden och som blickar framåt för att vi behöver ha framtidstro speciellt i dessa tider.
En annan sak är förstås lönebiten, på vilket sätt vi får mera jämställd lönepolitik i Finland. Jag tycker själv att det är en självklarhet att man har lika lön för samma jobb, det är en helt självklar grej, men det är viktigt att vi har framtidstro i det här fallet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2023-02-01T15:20:21,2023-02-01T15:21:22,Hyväksytty,1.1
2022_159_40,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä tasa-arvoasiassa nousivatkin jo äsken esille omaishoitajat, ja omaishoitajien rooli on kyllä kieltämättä aika huono. Sen omaishoidon tuen pitäisi olla verotonta. Ja ongelmana ovat myös nämä loma-ajat ja muut. He tekevät tosi ankaraa ja rankkaa työtä, mutta edelleenkin he ovat tosi huonossa asemassa verrattuna moneen muuhun ihmiseen. Kyllä toivoisin, että tähän panostettaisiin vielä entistä enemmän jatkossa. Toivoisin, että varsinkin seuraavalla hallituskaudella otettaisiin ihan tosissaan tämä omaishoitajien rooli, koska omaishoitajat tulevat vaan lisääntymään ja lisääntymään jatkossa — vanhustenhuolto ja omaistenhoito näyttävät menevän siihen suuntaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T15:23:28,2023-02-01T15:24:09,Hyväksytty,1.1
2022_159_41,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,Kiitoksia. — Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_42,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Tack, ärade talman! Tässä on pidetty paljon hyviä puheenvuoroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2023-02-01T15:24:09,2023-02-01T15:24:13,Hyväksytty,1.1
2022_159_43,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä useammassa puheenvuorossa kiinnitettiin huomiota hoivavastuun epätasaiseen jakautumiseen, ja kuten totesin tuossa esittelypuheenvuorossani, niin perhevapaauudistus ei ole lisännyt isien perhevapaiden käyttöä. Sain ilokseni olla valmistelemassa tuota perhevapaauudistusta, ja jo silloin valmistelun aikana totesimme, että aina kun isille on lisätty kiintiöitä eli mahdollisuutta pitää perhevapaita, niin niihin on myöskin tartuttu ja vapaita on pidetty enemmän. Tämä perhevapaauudistus tuli voimaan vasta viime vuoden elokuussa, 2022, joten olen kyllä itse toiveikas, että sama kehitys jatkuu tämänkin lain kohdalla ja isät tarttuvat näihin mahdollisuuksiin jäädä perhevapaalle jakamaan sitä hoivavastuuta niin kotona kuin myöskin työelämässä tasaisemmin. Mutta on totta, että me tarvitsemme muutosta myöskin työelämän asenteisiin, eikä pelkästään työelämän, vaan myös ihan meidän jokaisen asenteisiin, ja hyvänä esimerkkinä rohkeista ratkaisuista voinen nostaa esiin edustaja, ministeri Kaikkosen — ei hänenkään ratkaisunsa jäänyt ilman arvosteluita.
Haluan kiittää tässä vaiheessa salia hyvästä, arvokkaasta keskustelusta. Kiitos myöskin ministerille hyvästä yhteistyötä ylipäätänsä ja hyvästä selonteosta, jota oli ilo käsitellä.
Lopuksi vielä haluan, arvoisa puhemies, todeta, että minä olen erityisen iloinen siitä, että eduskunta hyväksyi translain tänään selvin lukemin, toisin kuin edustaja Mäenpää täällä useaan kertaan totesi, että tämä laki olisi runnottu läpi. Näin ei ole. Tämä laki meni tässä salissa selvin lukemin hienosti ja kirkkaasti läpi. Tämä on todellinen tasa-arvon päivä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-01T15:26:00,2023-02-01T15:28:04,Hyväksytty,1.1
2022_159_44,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_45,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, olin Albanian parlamentissa pitämässä puheenvuoroa naisverkoston puheenjohtajana, kun puolustusministeriltä tuli tieto perhevapaalle jäämisestä, ja se oli oikein hieno asia siellä myös kertoa ja nostatti paljon hymyä ja positiivista ajatusta Suomea kohtaan.
Olemme peräänkuuluttaneet myös tulevaisuusvaliokunnan puolelta ja sen jäseninä politiikkajohdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä tässä salissa ja myös sitä, että kun esityksiä viedään eteenpäin, niin arvioitaisiin myös niiden pitkäaikaisia vaikutuksia. Kun tätä tasa-arvoselonteon sisältöä katsoo, niin siellähän on otsikot muun muassa sukupuolittuneesta väkivallasta, tasa-arvoisista osallistumismahdollisuuksista ja tasa-arvoisesta hyvinvoinnista. Siinä mielessä, jos ajattelemme tämän niin sanotun translain hyväksymistä, sukupuolen vahvistamisen hyväksymistä, mikä juuri tässä tapahtui, ja sen mukanaan tuomia epäkohtia, myös naisiin ja tyttöihin kohdistuvan turvattomuuden lisääntymistä, seksuaalisen häirinnän mahdollisuuksien lisääntymistä ja niin edelleen, niin katsoisin, että tämän lain mainitseminen tässä yhteydessä on aivan relevanttia, koska se aivan oleellisella tavalla vaikuttaa naisiin ja tyttöihin. Ja kyllä näkisin, että meillä on suuri huoli, kun olemme puhuneet esimerkiksi naisten ja tyttöjen turvallisuudesta, osallistumismahdollisuuksista ja niin edelleen ja niitä halunneet eteenpäin viedä, että tämä kyllä nakertaa pohjaa siltä pois, aivan samoin kuin ajattelen meidän tasa-arvotyötä ja siihen liittyviä tutkimuksia, tutkimustuloksia ja niiden verrattavuuksia ja niin edelleen. Samoin ajattelen, että kun meillä Suomessa on tehty pitkään hyvää ja laadukasta tasa-arvotyötä ja tutkimustyötä, niin silloin on ymmärretty että peruselementeistä kiinni pitäminen on erittäin tärkeää, ja näkisin kyllä suurena huolena nyt tämän, kun täällä selonteossakin on nostettu esiin, että sukupuolta käsitteenä, sosiaalisena rakennelmana, tullaan viemään eteenpäin. Tämähän on lähes 40 vuotta sitten esiin nostettu asia — halutaan erinäisiä elementtejä muuttaa sosiaaliseksi rakennelmaksi — ja niin kuin tämän perustaja tai aatteen kehittäjä on sanonut, ei siksi, että se olisi totta, vaan siksi, että sitä olisi helpompi politisoida ja muuttaa. Peräänkuuluttaisin kyllä ja toivoisin, että tähän pysähdyttäisiin, koska on todella vaara, että kun tämmöisiä peruselementtejä aletaan muuttaa ja laajentaa, niin koko työ vesittyy.
Ja tässä samalla sanon, että on erittäin tärkeää kuulla erilaisista lähtökohdista ja erilaisista identiteeteistä tai taustoista tulevia ihmisiä ja kaikkien hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta edistää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-01T15:28:04,2023-02-01T15:31:09,Hyväksytty,1.1
2022_159_46,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten ministeri Blomqvist, kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_47,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta ja arvokkaista puheenvuoroista.
Tässä yhteen kysymykseen vastaan. Edustaja Soinikoski kysyi tästä ei-kaupallisesta sijaissynnytyksestä, sen sallimisesta. Oikeusministeriössä on meneillään selvitys, jonka toimikausi päättyy viimeinen päivä maaliskuuta tätä vuotta, joten sen jälkeen sitten katsotaan, mitä sieltä saadaan.
Sitten yhdyn siihen näkemykseen, minkä tässä edustaja Taimela nosti esille, että vaikka paljon on tehty, niin tarvitaan vielä paljon tekoja. Mutta on ollut hyvä olla mukana täällä eduskunnassa keskustelemassa näistä tärkeistä asioista ja todeta, että täällä on kuitenkin enemmistö sitä mieltä, että tätä tasa-arvoa pitää edistää ja sitä työtä pitää jatkaa.
Arvoisa puhemies! Pari nostoa, koska minusta tässä aika moni käytti todella hyviä puheenvuoroja.
Tästä naisiin kohdistuvasta väkivallasta: Se on todellinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Me olemme hallituksessa tehneet toimenpideohjelman, miten pystyttäisiin estämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ollaan uudistettu seksuaalirikoslainsäädäntöä ja niin edelleen, mutta edelleen meillä on ihan karmeat luvut tämän asian osalta.
Sitten minusta edustajat Filatov ja Virolainen käyttivät todella hyvät puheenvuorot näistä perusarvoista, siitä, että jokaisella yksilöllä on oikeus tulla hyväksytyksi sellaisena kuin hän on. Ja Filatov nosti myös tämän, mikä minusta on ihan perusasia tässä tasa-arvotyössä: että se hyödyttää koko yhteiskuntaa, se ei ole keneltäkään pois, se on win-win-tilanne.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2023-02-01T15:31:11,2023-02-01T15:33:17,Hyväksytty,1.1
2022_159_48,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä pieni asia, jonka halusin nostaa esille tai oikeastaan kommentoida. Edustaja Biaudet täällä edeltävästi pitäessään varsin hyvän puheenvuoron nosti esiin tähän tasa-arvoselontekoon ja naisten mahdollisuuksiin ja oikeuksiin liittyen myös tämän oikeuden ja itsemääräämismahdollisuuden liittyen aborttiin. Hän mainitsi siitä, että on oikeus turvalliseen aborttiin. 
Minä nyt haluaisin vielä muistuttaa näin sen alan ammattilaisena, että jos raskaudenkeskeytyksen myötä mielenterveysongelmien, mielenterveyden sairauksien riski kasvaa merkittävällä tavalla ja myös itsemurhien riski kasvaa merkittävällä tavalla — myös meidän omien THL:n tutkijoiden tutkimusten mukaisesti — niin näkisin, että silloin on aika vaikea puhua, että abortti voisi olla turvallinen. Se on turvallinen varmaan siinä mielessä, että jos raskaudenkeskeytyksen Suomessa tekee, niin siinä raskaudenkeskeytystilanteessa harvemmin äiti menettää henkeään, mutta näitä ikäviä seuraamuksia ajatellen, sairastumisriskiä ja jopa itsemurhariskiä — se on merkittävä — ei voitane puhua, että tällainen toimenpide on turvallinen. 
Sen takia myös naisten edustajana ja myös naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä toivoisin, että me voisimme panostaa tässä maassa tyttöjen ja naisten ja myös niiden kohdussa kasvavien pienten naisten terveyteen sillä tavoin, että voisimme panostaa ehkäisyyn, raskauden ehkäisyyn, siinä määrin, ettei kenenkään tarvitsisi miettiä, lähdenkö tällaiseen toimenpiteeseen, ja miettiä myös sitä, kuinka mahdollisesti sen toimenpiteen läpi selviän ja sen jälkeen selviän, koska abortin läpikäyneiden vertaistukiryhmässä on Suomessakin käynyt satoja, satoja, satoja naisia, ja kyllä siellä harva jos kukaan on sanonut, että se oli hyvä asia, vaan mieluummin niin, että saisi ystävät ja tuttavat ja tyttäret suojeltua siltä, ettei tarvitsisi tämmöistä kokemusta läpikäydä. 
Sen takia toivoisin, että sen sijaan, että tässäkin salissa puhuttaisiin turvallisesta raskaudenkeskeytyksestä, puhuttaisiin siitä, että saataisiin raskauden ehkäisyasiat semmoiselle jamalle ja niin hyvälle tasolle, että voitaisiin saada nämäkin asiat hoidettua turvallisemmin ja myös terveyttä ja hyvinvointia kaikkien osalta edistäen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+5.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-01T15:33:45,2023-02-01T15:36:38,Hyväksytty,1.1
2022_159_49,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on tiedusteluvalvontavaliokunnan mietintö TiVM 1/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Avaan keskustelun. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Mika Kari, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_50,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaliokunnassa on valmistunut mietintö tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta vuodelta 2021. Kyseessä on järjestyksessään kolmas tiedusteltuvalvontavaltuutetun vuosikertomus. Nyt käsiteltävä mietintö on samalla istuvan tiedusteluvalvontavaliokunnan näillä näkymin viimeinen julkinen mietintö tällä vaalikaudella.
Vuonna 2019 perustettu tiedusteluvalvontavaliokunta on toimintansa ensimmäisellä vaalikaudella kehittänyt valtuutetun kertomuksesta vuosittain antamansa mietinnön kertomusvuonna tiedustelun ohjaus‑ ja valvontajärjestelmän toimintaa yleisesti käsitteleväksi dokumentiksi. Näin on tälläkin kertaa.
Tiedusteluvalvontavaliokunnan keskeiset huomiot tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomuksesta ovat seuraavat:
Valiokunta on saanut sisäministeriöltä ja puolustusministeriöltä selvitykset tiedustelutoiminnalle asetettujen painopisteiden toteutumisesta vuonna 2021. Valiokunta pitää tärkeänä, että ministeriöt kehittävät yhdessä tiedusteluviranomaisten kanssa menetelmiä painopisteiden vaikuttavuuden ja laadullisen arvioinnin parantamiseksi. Valiokunta pyytää ministeriötä antamaan tästä kehitystyöstä selvityksen vuoden 2023 kuluessa. Tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatyö on vähitellen vakiintumassa uomiinsa. Valvontakäyntien suuri määrä ja se, että valtuutettu on osallistunut kaikkiin Helsingin käräjäoikeuden tiedustelumenetelmiä koskeneisiin istuntoihin, kertovat valvonnan kattavuudesta.
Arvoisa herra puhemies! Tiedusteluvalvontavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton laillisuusvalvoja. Tämä asettaa valtuutetun toiminnalle tiettyjä reunaehtoja ja vaatimuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että tiedusteluvalvontavaltuutetun on tärkeää pitäytyä pitkälle menevän oikeudellisen asiantuntijatuen antamisesta tiedusteluviranomaisille voidakseen uskottavasti arvioida jälkikäteen heidän toimintansa lainmukaisuutta. Valtuutetulla tulee lisäksi olla tiedusteluviranomaisista riippumaton oikeudellinen ja tekninen asiantuntemus tiedustelutoiminnan valvomiseksi.
Valtuutetun toiminnan resurssien riittävyyttä on arvioitava kokemusten karttuessa ja valvonnan kohteena olevan tiedustelutoiminnan laajentuessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että Suomen hakeutuminen Naton jäseneksi on lisännyt ja tulee lisäämään Suomen tiedusteluviranomaisten yhteistyötä Naton kanssa ja sen jäsenmaiden viranomaisten kanssa. Tällä on vaikutuksia tiedusteluvalvontavaltuutetun valvontatehtävien luonteeseen ja määrään. Suojelupoliisin kohdalla on otettava lisäksi huomioon, että valtuutetun tehtävänä on valvoa suojelupoliisin muutakin toimintaa kuin tiedustelua.
Valiokunta kehottaa valtioneuvostoa huolehtimaan tiedustelutoiminnan resurssien riittävyydestä, jotta valvonnan tehokkuus ja kattavuus voidaan turvata. Joulukuussa 2022 voimaan astuneella lainmuutoksella mahdollistettava tiedusteltuvaltuutetun sijaisjärjestely on tässä prosessissa tärkeä askel.
Myös tuomioistuinlaitoksella tulee olla riittävät voimavarat ja edellytykset hoitaa sille kuuluvat tiedustelumenetelmien käytön oikeudellisen kontrollin tehtävät. Valiokunnan mielestä on hyvä, että Helsingin käräjäoikeus on saanut käyttöönsä asianmukaiset toimitilat tiedustelumenetelmien käyttöä koskevien lupahakemusten käsittelyä varten. Käräjäoikeudelle on turvattava edellytykset hoitaa sille tiedustelulainsäädännön seurauksena syntyneet ympärivuorokautiset päivystystehtävät myös jatkossa.
Valiokunta on ensimmäisen toimintakautensa aikana pannut myönteisenä seikkana merkille tiedusteluviranomaisten sitoutumisen oikeusvaltiolle ominaisen tiedustelukulttuurin kehittämiseen. Tiedustelutoiminnan hyväksyttävyyden ja toimintaan kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi on olennaisen tärkeää, että tiedusteluviranomaiset ja niiden henkilöstö pitävät itse yllä lainsäädännön ja perus‑ ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa tiedustelukulttuuria.
Ja lopuksi, arvoisa herra puhemies, tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana haluan tässä yhteydessä kiittää valiokunnan varapuheenjohtajaa ja valiokunnan jäseniä sekä valiokuntaneuvosta ja hänen kansliaansa hyvästä yhteistyöstä kuluneen neljän vuoden aikana. Kiitän valiokunnan puolesta myös tiedusteluvalvontavaltuutettua ja muita yhteistyötahoja.
Vallitseva maailmantilanne on osoittanut, että tässä salissa tehtiin tärkeä päätös hyväksyttäessä siviili‑ ja sotilastiedustelua koskeva lainsäädäntö keväällä 2019. Tiedustelulait ovat vahvistaneet viranomaisten keinoja torjua ja tutkia Suomeen kohdistuvia turvallisuusuhkia. Eduskunnan tiedusteluvalvontavaliokunta on paljon vartijana, ja uskon, että tällä vaalikaudella tehty työ antaa hyvän pohjan tiedustelutoiminnan ja sen parlamentaarisen valvonnan mahdollistamiseksi myös jatkossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-01T15:36:48,2023-02-01T15:42:24,Hyväksytty,1.1
2022_159_51,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_52,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 21 onkin todella mielenkiintoinen. Kun miettii näitä muita maita, esimerkiksi vaikka Venäjää, niin sillähän on vaikka minkälaista tiedustelua ollut, kun lukee mediasta, kymmeniä, kymmeniä vuosia sitten, ja tosi hyvä, että meilläkin tämmöistä on. Tämä oli mielenkiintoinen todella, kun sitä vähän katselin.
Mitenkäs jatkossa on ajateltu: tuntuu, että olisiko ehkä vähemmänkin kerrottavaa, vai pitäisikö vähän enemmän olla salaista tietoa, mitä tästäkin voisi jatkossa jättää kertomatta, vai onko tulevaisuudessa niin, että pitäisi olla enemmän tässä tietoja? Mitenkä se tulevaisuus nähdään? Vaikuttaa hirveän tärkeälle — tehdäänkö tätä varmasti myös tulevaisuudessa? Tämä näyttää kyllä sille, että tämmöistä varmasti tarvitaan Suomessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T15:42:25,2023-02-01T15:43:15,Hyväksytty,1.1
2022_159_53,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_54,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Tiedusteluvalvontavaltuutetun kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TiVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Reijoselle hyvästä kysymyksestä. Tiedustelutoiminta on luonteeltaan luonnollisesti salaista. Siihen liittyvät asiat ovat kansallisen turvallisuuden alla, ja tähän viranomaistehtävään hyvin kiinteästi niin Suomessa kuin maailmalla liittyy asioiden salaisuus. Mutta tietenkin myös salaisia asioita tulee valvoa, ja tätä varten eduskunta viime kaudella päätti perustaa parlamentaarisen valvontaelimen, johon on kattavasti koottu eduskunnan eri puolueet. Ikään kuin tämän tiedustelutoiminnan yläpuolella kulkevat kansalaisten viestintäsalaisuuden suoja ja perus- ja ihmisoikeudet, jotka ovat myös tunnusmerkkejä länsimaisille demokratioille. Maailmasta löytyy maita, joissa viranomaiset eivät niinkään ehkä välitä kansalaisten mielipiteistä saatikka valvonnasta, mutta länsimaisuuteen, tähän oikeusvaltioperiaatteeseen, kuuluu vahvasti se, että myös tiedusteluviranomaisten toimintaa valvotaan. Suomessa tähän valvontaan osallistuu parlamentaarisen valvonnan lisäksi tiedusteluvalvontavaltuutettu ja muita viranomaisvaltuutettuja, oikeuskansleri, oikeusasiamies ja niin edelleen, sisäiset valvonnat myös mukaan laskettuna.
Mutta olennaista on luonnollisesti se, mitä tiedustelutoiminnasta sitten myös julkisesti keskustellaan. Tähän kysymykseen sanoisin, että tärkeää on, että säilytämme myös parlamentin kiinnostuksen tiedustelutoimintaan, koska ihmisiä se kiinnostaa. Meidän on pakko ja välttämätöntä kuvata myös ulospäin kansalaisillemme sitä, mitä tämä tiedustelutoiminta tarkoittaa, ja taas toisaalta, mitä se ei tarkoita. Suomessa ei suoriteta massavalvontaa eikä jokainen ihminen joudu tiedustelumenetelmien kohteeksi, vaan tiedustelumenetelmät pyritään rajaamaan hyvin tarkkarajaisesti ja kohdennetusti. Se on tärkeää myös resurssien tehokkaan käytön näkökulmasta. Mutta me voimme keskustella tässä salissa muun muassa tiedustelutoiminnan oikeudellisesta asemasta, siitä, millä tavalla ihmiset kokevat tämän tiedustelutoiminnan välttämättömyyden, ja tämä aika kuvaa hyvin sitä, niin kuin omassa puheenvuorossani lopussa totesin, kuinka tärkeän lainsäädännön viime kaudella eduskunta tähän tasavaltaan sääti.
Myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen: Viestintäsalaisuuden suoja on sellainen keskustelunaihe, joka jokaisessa länsimaassa, jossa tiedustelutoimintaa harjoitetaan, aika ajoin nousee eri yhteyksissä myös keskusteluun. Valitettavasti se nousee myös epäonnistuneessa tiedustelutoiminnassa, vaikkapa joitain vuosikymmeniä tai vuosia sitten olleissa tilanteissa, joissa vaikkapa eri maiden, niitä nyt lukematta, omaan tiedustelutoimintaan on kohdistunut kritiikkiä. Sen takia on tärkeää, että Suomessa tämä tiedustelukulttuuri rakentuu vahvaksi nimenomaan oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta ja kansalaiset voivat antaa meidän viranomaisille täyden tuen siinä, [Puhemies koputtaa] kun viranomaiset pyrkivät suojaamaan kansallista turvallisuutta ja tämän yhteiskunnan vakautta ja koskemattomuutta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+6.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-01T15:43:17,2023-02-01T15:46:27,Hyväksytty,1.1
2022_159_55,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 25/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_56,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun näistä elintarvikeasioista nyt käydään keskustelua, niin on tietysti aina huomioitava ja tärkeätä, että meillä kotimaisuusaste säilyy. Se on jo huoltovarmuuden, ja muunkin, kannalta hirveän tärkeätä. Toivon, että sitä korostetaan ja taataan, että meillä on kotimaista ja turvallista ruokaa. Meillä on puhtaat pellot ja puhtaat vedet, mitä viljellä. Toivon, että tämä muistetaan jatkossakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T15:47:03,2023-02-01T15:47:32,Hyväksytty,1.1
2022_159_57,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, poissa. — Edustaja Lundén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_58,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi elintarvikemarkkinalakia. Laki on varmasti ihan paikallaan, mutta tahdon sanoa muutaman mahdollisen epäkohdan, mikä minua tässä laissa pohditutti.
Olen aina kantanut suurta huolta pk-yritysten tulevaisuudesta ja kannan edelleen. Minä ainakin tulen aina kannustamaan perustamaan uusia yrityksiä, joilla on hyvä liikeidea ja ennen kaikkea tuotteita markkinoida kuluttajille. Valiokunnan saamien kriittisten lausuntojen mukaan asia kiteytyy aika hyvin. Luen tässä muutamasta lausunnosta muutaman kohdan.
Arvoisa herra puhemies! Nykyisen lain toimivuutta arvioidaan uudelleen vasta sitten, kun edellisten lainmuutosten vaikutuksista on riittävästi tietoa. Eräs liitto tunnistaa palautuksiin, jäljempänä palautusoikeuksiin, liittyvät ongelmat ja ymmärtää sinänsä lakiehdotuksen taustalla olevan ajatuksen. He kuitenkin vastustavat palautusoikeuden yksiselitteistä kieltämistä, koska tämänkaltaisen kilpailun rajoittamisesta kärsivät erityisesti vain pienet ja keskisuuret yritykset. Hyötyjinä ovat alan suuret toimijat ja tuontituotteiden tuojat. Hallituksen hyvää tarkoittava ajatus kääntyy itseään vastaan, kun toimiala keskittyy harvempien suuryritysten käsiin. He myös katsovat, että palautusoikeuden käyttäminen on yksittäisessä tilanteessa ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Tällainen tilanne voi hyvin olla esimerkiksi uutuus‑ ja/tai sesonkituotteiden kohdalla, kun ei ostaja eikä myyjä voi olla varma siitä, miten kuluttajat näihin tuotteisiin reagoivat, samoin silloin, kun uusi yritys pyrkii markkinoille.
Tahdon myös mainita, että K-ruokakaupat ovat pientuottajille merkittävä kauppakumppani, sillä paikalliset K-kauppiaat ostavat tuotteita suoraan tuottajilta kauppansa valikoimiin. K-ruokakaupoissa on Suomen laajin paikallistuotteiden valikoima, yhteensä noin 50 000—60 000 lähituotetta.
Tuotteiden palautusten ehdotonta kieltoa en oikein voisi ymmärtää. Ehdoton palautuskielto puuttuu vakavalla ja merkittävällä tavalla yritysten väliseen sopimus‑ ja kilpailuvapauteen eikä olisi pitkällä tähtäyksellä välttämättä tuottajan tai valmistajankaan edun mukaista. Ehdoton palautuskielto vaikuttaisi todennäköisesti tuotteiden tilausmääriin, tilausrytmiin, kuluttajahintoihin ja hankintahintoihin. Palautusten kieltäminen vähentäisi todennäköisesti ruokakauppojen halukkuutta ottaa valikoimiinsa uusia tuotteita pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä, pienentäisi menekkiriskiä sekä tuotteiden, kuten juuri mainittujen uutuuksien ja sesonkituotteiden, tilausmääriä ja lisäisi korotuspaineita kuluttajahintoihin. Lopputuloksena pientoimittajien kynnys saada tuotteita kaupan hyllylle nousisi selvästi.
Tässä muutamia mielestäni aivan konkreettisia uhkakuvia elintarvikemarkkinalaista, jotka pitää oikeasti ottaa vakavasti.
Arvoisa herra puhemies! Loppuun tahdon sanoa valiokunnan mietinnön kohdan, joka koskee juuri nimenomaan näitä kaupan palautuksia ja esimerkiksi uusien tuotteiden tulemista kaupalle: ”Palautuskiellosta poikkeaminen voi yleisperusteluissa kuvatulla tavalla kuitenkin olla tavarantoimittajan näkökulmasta tarpeen silloin, kun kyse on joko kokonaan uudesta innovatiivisesta tuotteesta tai kyseisellä alueella uuden yrittäjän tuotteesta, jonka markkinoille pääsyn palautuskiellon soveltaminen voisi estää. Tavarantoimittaja voi tällaisessa tilanteessa olla valmis tarjoamaan tuotettaan myyntiin alkuvaiheessa tavanomaista heikommilla sopimusehdoilla ja kantamaan riskin tuotteen ennakoitua heikommasta menekistä ja mahdollisesta hävikistä. Taustalla voi tällaisessa tilanteessa olla myös tavarantoimittajan oma määräaikainen kampanja tuotteen menekin edistämiseksi ja tarve varmistaa täyden hyödyn saaminen tuotteen markkinointiin käytettävistä kustannuksista.” Mielestäni tuolla kappaleella pystyy elämään tässä tapauksessa, ja lausunnoissa nousseet todella asialliset ja ennen kaikkea tärkeät huolet on osaltaan huomioitu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2023-02-01T15:47:34,2023-02-01T15:50:40,Hyväksytty,1.1
2022_159_59,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_60,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Esittelypuheenvuoro hieman myöhässä:
Tosiaankin käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Esityksen tarkoitus on se, että edistetään elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvataan elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa rajaamalla maksuaikoja ja kieltämällä maksuttomat palautukset sekä selkeytetään elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviä ja toimintaa.
Elintarvikemarkkinalakia muutettiin viimeksi vuonna 21. Vaikka muutoksesta on kulunut vain vähän aikaa, on tilanne maailmalla ja elintarvikemarkkinoilla muuttunut sen jälkeen merkittävästi. Maatalouden kannattavuus on heikentynyt voimakkaasti vuoden 21 poikkeuksellisen heikon sadon ja Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Maatalouden kannattavuuskriisin ratkaisu vaatii laajasti toimia koko elintarvikeketjussa. Laajemmat kilpailu- ja elintarvikemarkkinalainsäädännön muutokset vaativat vielä lisäselvityksiä, joiden tekemistä maa- ja metsätalousvaliokunta kiirehtii. Parhaillaan selvitetään muun muassa kustannusindeksin käyttöönottoa siten, että tuotantopanosten hintojen muutokset välittyisivät nopeammin myös tuottajahintoihin. Valiokunta katsoo, että esitykset lainsäädännön muuttamiseksi tulee saattaa eduskunnan käsiteltäviksi vuoden 24 loppuun mennessä.
Elintarvikemarkkinalakiin on hallituksen esityksessä esitetty sellaisia muutoksia, jotka on mahdollista toteuttaa nopeassa aikataulussa. Nyt esitetyt muutokset liittyvät tavarantoimittajien ja ostajien välisiin maksuaikoihin ja ostajan mahdollisuuteen palauttaa myymättä jääneitä tuotteita ilman maksua. Tarkoituksena on parantaa tavarantoimittajista erityisesti viljelijöiden sekä pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten asemaa markkinoilla. Mutta kuten edustaja Lundén tässä hyvin nosti, on tilanteita, jolloin tämä voisi kääntyä toisinpäin, jollemme olisi valiokunnassa yhteisymmärryksessä lisänneet uusien tuotteitten klausuulia tähän lakiin. [Mikko Lundén: Hyvä!]
Hallituksen esityksessä maataloustuotteitten ja elintarvikkeitten maksuaikoja esitetään lyhennettäviksi yleisesti 30 päivästä 14 päivään ja muiden kuin pilaantuvien tuotteitten osalta 60 päivästä 30 päivään. Pidemmistä maksuajoista on kuitenkin mahdollista sopia tavarantoimittajien aloitteesta. Kauppatapadirektiivin mukaan maksun voi myös tehdä useammassa erässä tavarantoimittajien lähettämien laskujen perusteella. Mutta tarkoituksena siis on, että elintarvikkeitten toimittajat eivät toimi enää pankkina kauppaketjujen tukkureille.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan myymättä jääneiden maataloustuotteitten tai elintarvikkeitten palauttamista koskevaa ehdotonta kieltoa: voimassa olevan elintarvikemarkkinalain 2 f §:n muuttamista siten, ettei siinä säädetystä palautuskiellosta ole mahdollista poiketa tavarantoimittajan ja ostajan välisellä sopimuksella. Palautuksia koskevalla muutoksella siirretään vastuuta aiempaa enemmän ostajan kannettavaksi, mitä valiokunta pitää yleisesti ottaen tarkoituksenmukaisena. Valiokunta katsoo, että joissakin tilanteissa palautuskiellosta poikkeaminen voi kuitenkin olla myös tavarantoimittajan näkökulmasta perusteltua. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun kyse on joko kokonaan uudesta innovatiivisesta tuotteesta tai kyseisellä alueella uuden yrittäjän tuotteesta, jonka markkinoille pääsyn palautuskiellon soveltaminen voisi estää. Valiokunta esittää lain 2 f §:ään uutta 2 momenttia, joka mahdollistaa poikkeamisen palautuskiellosta tavarantoimittajan aloitteesta kolmen kuukauden ajan, kun kyse on tuotteesta, joka ei aiemmin ole ollut tavarantoimittajan valikoimassa.
Elintarvikemarkkinalakiin lisätään elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtäviin markkinoiden seuraaminen. Valtuutettu seuraa jo nyt käytännössä markkinoita, mutta ongelmana on, että valtuutetulla ei ole oikeutta saada markkinaosapuolilta tietoja, jotka liittyvät yleisemmin markkinoiden toimivuuden tai markkinaolosuhteiden selvittämiseen. Valiokunta katsoo, että markkinoita koskevia tilastotietoja tulee olla tarjolla kattavasti ja ajantasaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä, että elintarvikemarkkinoiden toimivuutta koskevien tietojen nykyistä laajempaa keräämistä ja tilastointia selvitetään ja lainsäädäntöä tarvittaessa muutetaan tältä osin. Markkinoita koskevien tietojen saatavuus on tärkeää, jotta elintarvikemarkkinalakiin tehtävien muutosten vaikutuksia voidaan seurata. Valiokunta katsoo, että lainsäädännön muutoksia tulee seurata erityisesti sen varmistamiseksi, ettei muutoksista aiheudu niiden tavoitteiden vastaisia vaikutuksia esimerkiksi sitä kautta, että ostajat alkavat suosia ulkomaisia tavarantoimittajia.
Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa kolmea lausumaa:
”1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee esityksen kilpailu- ja elintarvikemarkkinalainsäädännön muuttamisesta siten, että markkinamuutosten välittymistä elintarvikeketjussa voidaan vahvistaa esimerkiksi kustannusindeksin ja hinnoittelujaksojen lyhentämisen avulla, ja antaa tätä koskevan esityksen eduskunnalle vuoden 24 loppuun mennessä.
2) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää keinoja parantaa elintarvikemarkkinoita koskevien tietojen saatavuutta ja valmistelee tarpeelliset muutokset tietojen keruuta ja käsittelyä koskevaan lainsäädäntöön siten, että esitys annetaan eduskunnalle vuoden 2024 loppuun mennessä.
3) Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa ja arvioi elintarvikemarkkinalain ja siihen tehtyjen muutosten käytännön soveltamista ja vaikutuksia suhteessa lainsäädännölle asetettuihin tavoitteisiin sekä antaa maa- ja metsätalousvaliokunnalle asiasta selvityksen kahden vuoden kuluttua elintarvikemarkkinalain muutosten voimaantulosta.”
Tämä mietintö oli yksimielinen valiokunnassa. Kiitän erittäin hyvästä ja asiantuntevasta keskustelusta, jota tänäänkin täällä on saatu kuulla.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-01T15:50:41,2023-02-01T15:57:24,Hyväksytty,1.1
2022_159_61,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_62,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Elintarvikemarkkinalain uudistaminen tulee tarpeeseen, ja kuten tässä kollegat ovat jo väkevästi todistaneet, tämän lain ajankohta on hyvä, mutta tarvitsemme tietysti myös jatkossa lisää uudistuksia. Nostan täältä yhden mielestäni perustellun muokkauksen, jonka valiokunta on tehnyt nimenomaan tähän palautuskieltoon liittyen uusien tuotteiden osalta: että on säilytetty poikkeus, jolla voidaan sitten mahdollistaa nimenomaan uusien tuotteiden osalta se, että markkinoille pääsy ei siitä vaikeudu.
Valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Kalmari kertoi tuossa tiivistetysti hyvin myös noista lausumista. Ne ovat perusteltuja. Tämä lainuudistus on tärkeää ottaa myös siten, että tämä on ensiaskel elintarvikemarkkinalain ja elintarvikemarkkinoiden uudistamisessa Suomessa. Meillä täytyy olla tässä maassa reilumpi malli, jossa kauppa, teollisuus ja tuottajat ovat tasaveroisemmassa asemassa kuin ne tällä hetkellä ovat. Tällä hetkellä nimenomaan esimerkiksi ruuantuottajien osalta kilpailutilanne on sen kaltainen, että ei ole juurikaan muita vaihtoehtoja kuin myydä näille kahdelle tai kolmelle suurelle, ja tämä on meillä se ongelma. Meidän pitäisi saada päivittäistavarakauppaan enemmän kilpailua, ja toivon, että seuraava hallitus pohtii keinoja, kuinka tämä voitaisiin tässä maassa toteuttaa.
Ennen muuta ruuantuottajien osalta kysymys on myös huoltovarmuudesta. Me olemme nähneet näitä kriisejä ympärillämme — ensin koronakriisin, nyt sodan Euroopassa — ja se, että meillä on kotimaista ruuantuotantoa ja kotimaista ruokaa, on isosti myös huoltovarmuuskysymys.
Puhemies! Korostan vielä sitä, että toivon seuraavan hallituksen ja eduskunnan pohtivan, kuinka kilpailua voitaisiin päivittäistavaramarkkinoilla lisätä ja kuinka voisimme muodostaa reilumman mallin siten, että kauppa, teollisuus ja tuottajat olisivat tasaveroisemmassa asemassa neuvottelemassa siitä, kuinka paljon kellekin jää viivan alle. On tärkeää, että turvaamme kotimaisen ruuantuotannon myös tulevaisuudessa, ja kaupalla on tässä iso rooli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-01T15:57:24,2023-02-01T15:59:42,Hyväksytty,1.1
2022_159_63,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_64,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja tuossa puhuikin ansiokkaasti alkuperämaista ja näistä, mistä ne ruuat aina tulevat. Hän on aikaisemminkin nostanut esille tätä asiaa, mikä on kotimaista ruokaa ja mikä ei ole kotimaista ruokaa. Näkeekö puheenjohtaja, että tällä lailla on nyt iso merkitys jatkossa tässä? Jos ilmoitetaan, minkämaalaista tai mistä tullutta vaikka salaatti on, niin onko sillä merkitystä? Ja myös haluaisin kysyä puheenjohtajalta, onko nyt arvonlisäverokeskustelua käyty valiokunnassa. Onko sitä arvonlisäveroa mahdollista suomalaisilta ruuilta pudottaa alaspäin? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T15:59:42,2023-02-01T16:00:20,Hyväksytty,1.1
2022_159_65,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_66,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 283/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oikein hyviä kysymyksiä. Tämä laki ei suoranaisesti vaikuta pakkausmerkintöihin. Tämä on oikeastaan lainsäädäntö halpuuttamisesta reiluuttamiseen — sillä tiellä — mutta kuten edustaja Könttä tuossa totesi, vielä silläkin polulla on toimia tehtävänä.
Tähän merkintäasiaan aion palata, sillä olen pyytänyt selvityksen sekä Avainlipun käytön myöntäjiltä että Ruokavirastolta siitä, miten kuluttajien harhaanjohtaminen saataisiin lopetettua. Nyt meidän täytyy tehdä muutoksia sinne, jos näin suurta sumuttamista on, että markkinoidaan kotimaisina esimerkiksi salaatteja, jotka on vain pesty Suomessa, tai lihaa, joka on vain leikattu Suomessa, tai kalaa, joka tulee muualta ja lähinnä pakataan Suomessa, ehkä menee savukoneen läpi. Se ei vielä mielestäni saisi tehdä ruokaa suomalaiseksi, ja tähän meidän on puututtava tulevaisuudessa.
Arvonlisäverokeskustelu on varmasti sitten ihan seuraavan hallituksen pöydällä — se, miten minkäkin arvonlisäveroja ajatellaan nostaa tai laskea — mutta itse haluaisin kuitenkin, että ruoka ja lääkkeet ovat sellaisia välttämättömyyshyödykkeitä, että niitten arvonlisäveroa ei missään tapauksessa ainakaan nostettaisi. Itse soisin näkeväni niillä vaikkapa alemmankin tason.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-01T16:00:20,2023-02-01T16:02:02,Hyväksytty,1.1
2022_159_67,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 45/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Myllykoski poissa. Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_68,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työaikalain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on edustaja Myllykosken lakialoite työaikalain muuttamiseksi. Toimilla tehostettaisiin työaikalain noudattamista ja valvontaa sekä puututtaisiin nykyistä selkeämmin harmaaseen ylityöhön, joka voi johtua muun muassa niin sanotun työaikaleikkurin käytöstä, työtuntien työaikakirjanpitoon merkitsemättä jättämisestä, työaikalain mukaisten enimmäistyöaikojen ylittymisestä tai työntekijän liiallisesta työmäärästä. 
Kuten edustaja Myllykosken aloitteessa tuodaan esiin, saldoliukumia käytetään työpaikoilla laajasti, jotta työt saadaan tehtyä, mutta tosiasiallinen työajan tasaaminen toteutuu vaihtelevasti. Saldoleikkurin viuhuessa työntekijä jää ilman minkäänlaista korvausta. Palkallinen loma tai rahallinen korvaus sisältäen mahdolliset ylityökorvaukset jää saamatta tehdystä työstä. Työnantajalla ei ole nykyisin lakiin perustuvaa velvollisuutta varmistaa, että työntekijä pystyy tosiasiallisesti tasaamaan työaikansa käyttämällä yli meneviä työtunteja vapaina. 
Työhyvinvointi on merkittävä sekä inhimillinen että taloudellinen kysymys. Sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset ovat Ammattiliitto Pron laskelmien mukaan kymmenen miljardin kustannusten tasolla vuosittain. Puhutaan siis merkittävästä summasta. 
Suomalainen työelämä on monille jatkuvan kiireen ja stressin värittämää, ja uupumiseen on puututtava Suomessa ponnekkaammin. Eläketurvakeskus on jo vuonna 2020 kertonut, että mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Työaikaleikkurin kaltaiset toimet uhkaavat pahentaa tätä kehityskulkua. Työnantajan sitouttaminen työntekijöiden hyvinvointiin ja työlainsäädännön ehdottomaan noudattamiseen on välttämätöntä muutenkin mutta aivan erityisesti nyt työvoimapulan aikana. 
Jaksamisen lisäksi haluan nostaa esiin, että työntekijöiden ansiotasoonkaan ei saa muodostua mitään lovia, ei heikoin perustein tai muutenkaan. Palkansaajien reaaliansiot laskivat vuonna 2022, siis viime vuonna, yhteensä 4,4 prosenttia, ja viimeksi reaaliansiot laskivat enemmän vuonna 1957, siis yli 60 vuotta sitten. Inflaation laukatessa ymmärränkin hyvin tällä hetkellä käytäviä työtaisteluita. Luonnollisesti työntekijäpuoli ei halua luopua palkankorotustavoitteestaan, kun inflaatio on syönyt ostovoiman ja jollain pitäisi elää. 
Tässä lakialoitteessa edustaja Myllykoski ehdottaa, että työnantajan huolehtimisvelvoitetta tarkennettaisiin niin, että työaikalaki puuttuisi nykyistä selkeämmin niin kutsuttuun harmaaseen ylityöhön. Sääntely selkeyttäisi työnantajan olemassa olevia velvoitteita. Näin voitaisiin varmistua siitä, että työnantaja käytännössä järjestää työn siten, että työntekijä kykenee suoriutumaan työtehtävistään työaikalain ja työehtosopimuksen toteutumisen turvaavalla tavalla. Työaikalain ja huolehtimisvelvoitteiden laiminlyönnin sakkorangaistavuus olisi oikea signaali työnantajalle, ja se selkeyttäisi nykytilannetta, jossa lainsäädäntö on puutteellinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+10.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-01T16:02:51,2023-02-01T16:07:12,Hyväksytty,1.1
2022_159_69,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ympäristövaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_70,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse omasta lakialoitteestani asumisoikeusasunnoista annetun lain 33 §:n muuttamiseksi.
Asumisoikeusasuntojen tarkoituksena on tarjota kohtuuhintaista asumista markkinaehtoista vuokraa edullisemmin. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on karannut käsistä. Hintakehitystä on tällä hetkellä vaikea ennustaa muun muassa korkoympäristön muutosten vuoksi. Hintakehityksen ei kuitenkaan saa antaa tuhota asumisoikeusasuntojen ideaa ja kohtuuhintaisuuden periaatetta. Tämä voidaan varmistaa pienellä lainkohdan tarkistuksella. Lakialoitteeni mukaisella aso-lain muutoksella pyritään varmistamaan kohtuuhintaisuuden periaatteen toteutuminen myös käytännössä, ei vain paperilla.
Lakimuutoksella vahvistettaisiin kohtuuhintaisuuden periaatetta säätämällä asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden määräytymisperuste siten, ettei käyttövastike saisi olla vastaavalla sijainnilla olevia ARA-vuokrahuoneistoista perittäviä vuokria korkeampi. Asumisoikeusasuntopolitiikkaan liittyvä omakustannusperiaate toimisi näin jatkossa myös käytännössä. Suomeksi sanottuna lakia muutettaisiin siis niin, ettei käyttövastike saisi olla vastaavalla sijainnilla olevia ARA-vuokria korkeampi — nykyiselläänhän niitä verrataan usein markkinavuokriin, jotka ovat erittäin korkeita. Nykyisessä tilanteessa markkinaehtoinen rakentaminen aso-talon lähellä saattaakin valitettavasti nostaa käyttökustannuksia kohtuuttomasti, koska vertailukohde on väärä. Markkinoita ei saa päästää määrittämään kohtuullista hintaa, koska kaupungeissa tämä tarkoittaisi koko järjestelmän vesittymistä.
Asumisoikeusjärjestelmän vahvuus on siinä, että se mahdollistaa monille kohtuuhintaisen asumisen ilman tarvetta jättilainoihin. Nykyisen koronnousun myötä järjestelmän toimivuus on vieläkin tärkeämpi varmistaa. Tämä on erityisen tärkeää myös asuinalueiden eriytymisen estämiseksi. Lisäksi asumisoikeusasumisella saa turvan, ettei koti lähde alta esimerkiksi omistajan yhtäkkisten myyntihalujen vuoksi. Aso-järjestelmässä on paljon hyvää, ja siksi nähdäkseni on tarvetta viilata myös tämä pykälä kuntoon.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+11.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-01T16:07:34,2023-02-01T16:10:33,Hyväksytty,1.1
2022_159_71,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_72,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi asumisoikeusasunnoista annetun lain 33 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 58/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lohikoski on varmasti perehtynyt hyvin tähän aloitteeseen, kun hän on tehnyt tämän. Mutta haluaisin nostaa asumisesta esille myös sen, että nyt Suomessa kuitenkin on asuntoja, mutta niitä on aika paljon tyhjillään. Tuolla maaseudulla kun miettii ja katselee, niin siellä on paljon tyhjillään olevia asuntoja, ja voisi samalla miettiä sitäkin, mitenkä saataisiin sinne niitä asukkaita. Kiinteistöveroa voitaisiin helpottaa ja tehdä vähän muitakin helpotuksia, vaikka näitä verohelpotuksia, kun lähdetään tuonne maaseudulle töihin ja edemmäksi. Tosiaan olisi ihan hyvä, että nekin saataisiin käyttöön.
Ihan mielenkiintoinen aloite, minkä edustaja oli tässä tehnyt. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+11.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-01T16:10:33,2023-02-01T16:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_159_73,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 64/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Edustaja Myllykoski poissa. Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_74,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 64/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Puhun nyt vaihteen vuoksi täältä omalta paikaltani. Kyseessä on siis edustaja Myllykosken lakialoite, jossa ehdotetaan säädettäväksi laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta. Laki vastaisi sisällöltään covid-19-epidemian aikana ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta annettua lakia. Tämä on siis jo kertaalleen testattu ja hyväksi havaittu.
Kuten edustaja Myllykosken aloitteessa tuodaan esiin, kun pahimmasta koronakriisistä päästiin yli, seuraavana meillä olikin vastassa jo energiakriisi. Hallitus on tukenut kotitalouksia pahimman yli, jotta energian hintojen nousu ei uhkaisi tavallisten ihmisten toimeentuloa. Myös ulosottoon on tehty määräaikaisia muutoksia, ja esimerkiksi ulosoton suojaosaa on nostettu takuueläkkeen tasolle vuodeksi 23 ja vapaakuukausia on lisätty. Näitä muutoksia on perusteltu kriisien lisäksi laajemmalla inflaatiokehityksellä.
Tässä lakialoitteessa esitetään toimenpiteitä, joilla voidaan tukea erityisesti ulosoton vuoksi haavoittuvaisessa taloudellisessa asemassa olevia kotitalouksia. Ulosottokaarta ehdotetaan muutettavaksi Myllykosken aloitteessa siten, että säädetään ulosottomenettelyn keventämisestä, rajoittamisesta ja täytäntöönpanon lykkäämisestä.
Väliaikaisella lailla velalliselle tulisi mahdollisuus hakea vapaakuukautta, vaikka ulosmittaus ei olisi kestänyt yhtäjaksoisesti vielä vuotta tai lähes vuotta. Lisäksi velalliselle voitaisiin myöntää lisää maksuaikaa ja säädettäisiin ulosmittauksen määrän rajoittamisesta, mikäli henkilön maksukyky on olennaisesti heikentynyt. Myös häätöjen täytäntöönpanoa tai muuttopäivää voitaisiin lykätä. Tämä olisi erittäin tärkeää myös asunnottomuuden torjumisen näkökulmasta.
Ulosottokaarta muutettiin siis väliaikaisesti vastaavalla tavalla koronaepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien helpottamiseksi ja niiden kohtuuttomien seurausten estämiseksi vuonna 2020. Nämä muutokset olisi syytä ottaa jälleen määräaikaisina käyttöön energiakriisin vaikutusten lievittämiseksi. Ylivelkaantuneiden tilanteen helpottaminen on ollut niin edustaja Myllykosken kuin koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tärkeä ja pitkäaikainen tavoite. On ollut ilo huomata, että esimerkiksi maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisaikojen lyhentäminen löysi lopulta laajan parlamentaarisen tuen, ja sen voimaantulo toi helpotuksen lähes 20 000 ihmisen arkeen.
Nyt käsittelyssä oleva lakialoite on saanut laajasti tukea eri puolueista, ja olisi hienoa, jos voisimme vielä tällä kaudella yrittää saada tämän asian eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+12.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-01T16:11:31,2023-02-01T16:14:39,Hyväksytty,1.1
2022_159_75,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 64/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_159_76,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laeiksi työsopimuslain, työturvallisuuslain ja työaikalain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 76/2022 vp","Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_159_77,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Lakialoite laeiksi työsopimuslain, työturvallisuuslain ja työaikalain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 76/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kyseessä on oma lakialoitteeni laiksi työsopimuslain, työturvallisuuslain ja työaikalain muuttamisesta. Kyse on siis siitä, että työntekijän oikeus etätyöhön tulisi tunnistaa lainsäädännössä. Lainsäädäntömme on päivitettävä vastaamaan muuttunutta työelämää. Etätyön tekeminen on lisääntynyt merkittävästi muutenkin mutta aivan erityisesti korona-ajan myötä, mutta työlainsäädäntömme ei edelleenkään tunnista riittävästi etätyön konseptia. Ihmisten mahdollisuus tehdä etätyötä olisi turvattava laissa silloin, kun se soveltuu työpaikkaan.
Nyt käsittelyssä olevassa lakialoitteessa esitetään, että lainsäädäntöön lisättäisiin säännös työntekijän oikeudesta etätyöhön ja sen määritelmän yhteyteen kirjattaisiin työntekijän oikeus myös osittaiseen etätyöhön silloin, jos työtehtävät sen sallivat. Kaikki työtehtävät eivät toki sovellu etätyöhön. Korona-ajan ja toisaalta teknologisen kehityksen myötä kuitenkin jopa lähes kokonaan etänä tehtävät työt ovat lisääntyneet. Kodista on tullut monille ainakin osittainen toimisto.
Lakialoitteessa vaaditaan etätyön määrittelyn lisäksi myös tarkennuksia työnantajan huolehtimisvelvoitteisiin. Tarkennuksilla varmistettaisiin esimerkiksi tarvittavat työvälineet sekä työn kuormittavuuden arviointi etätyössä. Näin selkeytettäisiin työnantajan työturvallisuusvelvoitteita silloin, kun työ tehdään työpaikan ulkopuolella. Meidän tuleekin ennaltaehkäistä paremmin työtapaturmien ja ammattitautien syntymistä etätyössä. Etätyön mainitseminen sääntelyssä erikseen antaisi tärkeän signaalin työnantajalle, ettei työturvallisuusasioissa voida lepsuilla, vaikka työtä tehtäisiinkin työpaikan ulkopuolella.
Etätyö tarjoaa työntekijälle myös mahdollisuuksia edistää omaa jaksamistaan ja esimerkiksi yhdistää työ ja perhe eri paikkakunnilla silloin, jos tämä on hänen itsensä valittavissa. Kunhan työnantajalle ei koidu tästä aiheetonta haittaa, oikeuden etätyöhön tulisi olla lähtökohtana. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+13.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-01T16:15:00,2023-02-01T16:17:35,Hyväksytty,1.1
2022_159_78,159/2022,2023-02-01,14.00,16.18,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Lakialoite laeiksi työsopimuslain, työturvallisuuslain ja työaikalain muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 76/2022 vp",Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_159+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_1,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysymystä, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_2,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_3,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tehtäköön selväksi, että perussuomalaiset toivottavat Suomeen tervetulleiksi työllään toimeen tulevat ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuvat työntekijät. Hallitus sen sijaan toivottaa tervetulleiksi veronmaksajien lompakolla elävät työntekijät, ja tässä on se ero. Työperäinen maahanmuutto, jota hallitus edistää, kohdistuu ennätysmäärin matalapalkka-aloille. Nämä henkilöt saavat yhteiskunnan tukia pärjätäkseen. Lisäksi heidän työllisyysasteensa laskee nopeasti alle kantaväestön. Kaiken tämän voi todeta tilastoista. Esimerkiksi Vantaalla työttömyysetuuksista 48,5 prosenttia maksettiin viime vuonna vieraskielisille. Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000. Lisäksi tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet viimeisen vuoden aikana.
Arvoisa työministeri, oletteko tutustunut perussuomalaisten uuteen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan, joka tarjoaa ratkaisuja siihen, että Suomeen tulisi vain ammattilaisia, jotka tulevat palkallaan toimeen ja joita ei hyväksikäytetä [Puhemies koputtaa] työmarkkinoilla?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-02T16:00:54,2023-02-02T16:02:04,Hyväksytty,1.1
2022_160_4,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_5,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä asiat koskien työperäistä maahanmuuttoa ja hyväksikäytön estämistä ovat todella tärkeitä. 
Tässä työperäisessä maahanmuutossa on tavallaan kaksi puolta: On se, että tänne toivotetaan tervetulleiksi ihmiset, jotka löytävät täältä työtä. Meillä on saatavuusharkinta käytössä, ja me toivotaan, että tänne tulee osaajia niille aloille, joilla on huutava pula. Esimerkiksi ict-ala on sellainen, jonne on jo tullut ulkomailta työntekijöitä ja heitä toivotaan ja tarvitaan lisää, koska ikäluokat eivät riitä kattamaan tätä vajetta. Toinen puoli on sitten se, että huolehditaan siitä, että näitä työntekijöitä ei käytetä hyväksi: kun tullaan tehtäviin, joissa koulutustaso ei ole niin korkea, ei ole kielitaitoa ja niin edespäin, niin näitä ihmisiä ei käytetä hyväksi niin, että he joutuvat heikkoon asemaan. Tämän suhteen hallitus on tehnyt lukuisia esityksiä, ja eduskunta on hyväksynyt lainsäädäntöä, jolla uhrin asemaa vahvistetaan ja myös estetään sitä, että sellainen työnantaja, joka syyllistyy rikkomuksiin, [Puhemies koputtaa] ei voi sitten rekrytoida ulkomailta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:02:04,2023-02-02T16:03:24,Hyväksytty,1.1
2022_160_6,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_7,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suosittelen työministerille kyllä tutustumista tähän perussuomalaisten ohjelmaan.
Hallintovaliokunta on saanut ulkomaalaislain muutoksia käsitellessään varsin karun kuvan työperäisen maahanmuuton todellisuudesta. Poliisin mukaan käytännössä kaikki kehitysmaista tulevat joutuvat maksamaan kynnysrahan, pääsääntöisesti Suomessa jo olevalle maanmiehelleen, työsopimuksesta tai yleensä tänne päästäkseen. Keskimäärin tällainen oleskelulupa Suomeen maksaa 15 000 euroa. Lisäksi poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kynnysraha liittyy suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn. Eräässäkin tapauksessa palkka hoidettiin niin, että ensin nostettiin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa ja päälle maksettiin vähän — ilmeisen pimeänä. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä Kela-money. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!]
Arvoisa työministeri, miltä kuulostaa: kynnysraha maksettava, Kelasta palkka, vähän ruokarahaa pimeänä? Miksi te omalla politiikallanne edistätte tällaista ihmiskauppaa, riistoa, ihmisoikeuksien polkemista? Haluatteko luoda Suomeen etnisen luokkayhteiskunnan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-02T16:03:32,2023-02-02T16:04:43,Hyväksytty,1.1
2022_160_8,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_9,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt kyllä puhuja hieman ampuu yli. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Tämä hallitus ei ole ollut luomassa minkäänlaista luokkayhteiskuntaa eikä ole ollut edesauttamassa sitä, että ihmisiä käytettäisiin hyväksi, eikä ole ollut edesauttamassa sellaista, että kynnysrahoja maksetaan. [Sanna Antikaisen välihuuto] Päinvastoin, tämä hallitus on satsannut mittavasti harmaan talouden työryhmään, jossa on mukana myös poliisi, siellä ovat mukana sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, eri ministeriöt, on oikeusministeriö, ja me ollaan lukuisilla hankkeilla ja lainsäädäntötoimilla nyt edesautettu sitä, että tällaisista tilanteista saadaan kiinni ja niihin pystytään myös puuttumaan, ja sehän on se tärkein asia. On hienoa, että poliisin kautta nyt on myös löytynyt toimia. Poliisissa on myös perustettu yksikkö, joka erityisesti pureutuu kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteiden ratkomiseen. Tätä työtä on tehty, ja sitä pitää tiivistää. Tulevan hallituksen pitää tätä myös jatkaa. [Juha Mäenpää: Tuliko yllätyksenä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:04:43,2023-02-02T16:05:53,Hyväksytty,1.1
2022_160_10,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_11,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on koko kautensa ajan pyrkinyt häivyttämään humanitäärisen ja työperäisen maahanmuuton rajaa. Sillä ei siis ole niinkään väliä, miten ja millä luvalla Suomeen pääset tai onko lupaa ollenkaan, mutta tänne saat jäädä.
Vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa lähes 50 000 henkeä. Näiden työttömien työnhakijoiden määrä on noussut vuodessa tuhansilla. Samaan aikaan matalapalkka-aloille tuli ennätysmäärä kolmansien maiden kansalaisia viime vuoden aikana. [Sanna Antikainen: Kiitos hallituksen!]
Työministeri Haatainen, teidän ministeriönne tilastoista on nähtävissä, että avoimet työpaikat ovat vähentyneet vuoden aikana. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Lisäksi ministeriönne työmarkkinaennuste kertoo, että työttömyys vain lisääntyy seuraavan kahden vuoden aikana. Mikään edellä olevista ei siis tue hallituksen ja kokoomuksen hokemaa näkemystä osaajapulasta. Onko kyse siis sittenkin siitä, että luotte vain uusia laillisia väyliä aikaisemmin laittomasti [Puhemies koputtaa] Välimeren yli tulleille ihmisille? [Eduskunnasta: On siinä meillä hallitus! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-02T16:05:55,2023-02-02T16:07:03,Hyväksytty,1.1
2022_160_12,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_13,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rydman, nyt voisitte kyllä tutustua niihin toimiin, joita hallitus on tehnyt, joita edellisessä toimessanne olette varmastikin seurannut hyvinkin tiiviisti. [Leena Meri: Hänhän on tutustunut! — Perussuomalaisten ryhmästä: Kertokaa!] Hallitus on toimillaan edesauttanut sitä, että työllisyysaste on mittaushistorian korkein tällä hetkellä, nuorisotyöttömyys on alhaisimmillaan, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja myös ulkomaalaistaustaisten työttömien määrä on alentunut tämän hallituksen aikana. [Jukka Gustafsson: Ohoh, sehän on hienoa!] Mutta ei se meille riitä. Me olemme lukuisilla eri toimilla myös edesauttaneet sitä, että työttömyydestä päästään työmarkkinoille, kiinni työelämään. Siinä edesauttaa pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Työvoimapalvelut ollaan siirtämässä kuntiin. Me olemme myös satsanneet hyvin paljon kotoutumistoimiin ja lisänneet koulutusta, muun muassa oppivelvollisuus on laajennettu koskemaan toista astetta, mikä tulee auttamaan myös maahanmuuttajataustaisia nuoria pääsemään kiinni työmarkkinoihin. Eli kaikin keinoin edesautamme sitä, [Puhemies koputtaa] että täällä olevat ihmiset löytävät työtä ja pääsevät työhön kiinni, olivat he tulleet mistä tahansa. [Ben Zyskowicz: Teidän työllisyystoimet näkyvät aikaisintaan ensi vaalikaudella!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:07:03,2023-02-02T16:08:18,Hyväksytty,1.1
2022_160_14,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Edustaja Tavio., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_15,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Herra puhemies! Nyt globalistipuolueet esittävät, että Euroopan ulkopuolisten maiden kansalaisia pitää rahdata hoitamaan Suomessa olevat työt. Työperäisestä maahanmuutosta on tullut hokema ja taikaseinä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Uskonto!] jonka väitetään ratkaisevan kaikki ongelmat. Älkää unohtako oman maan työntekijöitä ja työttömiä. Älkää unohtako, miten paljon ulkomaalaisia jo asuu Suomessa työttöminä. Helsingissä yli puolet toimeentulotuen saajista on vieraskielisiä.
Perussuomalaisten esityksen mukaan sosiaaliturvan tulisi olla sidottu kansalaisuuteen. Tämä purkaisi näiden työperäisten matalapalkkamaahanmuuttajienkin näkökulmasta monta kannustinloukkua ja sopeutumisloukkua. [Eva Biaudet’n välihuuto — Anne Kalmarin välihuuto] Kysyn valtiovarainministeriltä: onko mielestänne oikeudenmukaista tuoda Suomeen aina lisää ja lisää sellaisia ulkomaalaisia, jotka päätyvät elätettäväksi Kelan tuella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-02-02T16:08:19,2023-02-02T16:09:32,Hyväksytty,1.1
2022_160_16,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_17,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on sellaisessa tilanteessa, että tarvitsemme jokaisen työikäisen ja työkykyisen osaksi työelämää. [Eva Biaudet: Kyllä, näin on!] Se on tärkeä periaate lausuttavaksi ääneen, ja se tarkoittaa, että yhteiskunnassamme on tehtävä monia muutoksia, jotta tuo tavoite voi olla mahdollinen. Se tarkoittaa pitkällä aikavälillä aivan varmasti sitä, että työllisyysasteemme on vielä nostettavissa tästä hyvästä saavutuksesta, joka — kiitos suomalaisille työnantajille — on ollut mahdollinen koronavuosienkin keskellä.
On aivan selvää, että on yhteinen epäonnistumisemme, jos iso joukko muualta tulleita ihmisiä, työikäisiä, ei ole osa työelämäämme. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei se ole meidän vika!] Silloin rakenteemme eivät ole kunnossa: kotoutuminen, kielitaidon valmius ja muut rakenteet, joiden tätä pitäisi tukea. Ilman muuta tässä on parantamisen varaa, mutta sellainen väite, jonka te esitätte toistuvasti, että Suomi ei tarvitsisi enempää työvoimaa muualta, ei ole totta. Tämä maa tulee tarvitsemaan kaikki suomalaiset työelämän osaksi mutta väkeä myös muualta, ja tätä tosiasiaa te, hyvät perussuomalaiset, [Puhemies koputtaa] ette pääse pakoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-02T16:09:32,2023-02-02T16:10:47,Hyväksytty,1.1
2022_160_18,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_19,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tärkeätä, että tässä salissa keskustellaan siitä, että tänne ei tulla sosiaaliturvan perässä eikä täällä tapahdu ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Nämä ilmiöt pitää pystyä kitkemään. Ne leimaavat aivan liikaa sitä työntekijöiden Suomeen muuttoa, jota me aivan väistämättä tarvitsemme, jos edes osaksi haluamme hyvinvointivaltion ylläpitää. Tässä suhteessa kysyn hallitukselta: ettekö ole valmiita tarkastelemaan malleja, joissa sinänsä tämän kotoutumisajan osalta sidotaan selkeämmin esimerkiksi pysyvä oleskeluluvan saaminen työ- ja opiskeluhistoriaan, että nämä lieveilmiöt poistuisivat, ja vaaditaan tiukemmin valvontaa ja seuraamuksia työnantajille, jotka toimivat työehtosopimusten vastaisesti ulkomaisen työvoiman kanssa?
Samalla ihmettelen kyllä myös sitä, että perussuomalaiset tänään äänestivät hallintovaliokunnassa hylkyä [Puhemies koputtaa] sertifioitujen, luotettaviksi arvioitujen työnantajien nopeutetun kaistan laissa. Tämäkö on luotto yrittäjiin, jotka erikseen arvioitaisiin luotettaviksi? [Puhemies: Aika!] Tätä kautta me saataisiin sujuvaksi se laillinen Suomeen rekrytointi, jota me vääjäämättä tarvitsemme. Miten tämä olisi mahdollista, jos tällaisia lakiesityksiä [Puhemies koputtaa] ei saada läpi, arvoisa työministeri? [Perussuomalaisten ryhmästä: Kokoomus on vaalimoodissa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-02T16:10:49,2023-02-02T16:12:10,Hyväksytty,1.1
2022_160_20,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_21,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on parasta aikaa ulkomaalaislain muutos käsittelyssä, ja siellä on tämä sertifiointi, eli sellaiset työnantajat, jotka toimivat rehellisillä pelisäännöillä, voisivat saada nimensä listaan, ja jok’ikisen ulkomailta tulevan rekrytoinnin kohdalla ei tarvitsisi tarkistaa, onko tämä yritys maksanut palkat ja sosiaaliturvamaksut. [Ben Zyskowicz: Juuri sitä perussuomalaiset vastusti tänään!] Tämä olisi julkinen lista, ja jos ei toimi niin kuin pelisäännöt edellyttävät, listalta poistuu, ja se on aikamoinen mainehaitta sitten. Eli kannatan kyllä tätä esitystä, jonka olen tänne eduskuntaan tuonut, [Naurua — Sari Sarkomaa: Linjakasta!] ja toivon, että eduskunta sen täältä sitten myös ulos saa.
Olen myös sitä mieltä, että entistä enemmän pitää puhua siitä, että työnantajatkin voisivat nyt vastuuta kantaa. Meillä on hyvin järjestäytyneet työnantajajärjestöt, ja tästä asiasta olisi syytä myös siellä niiden keskuudessa keskustella, siitä, miten me kohtelemme erilaisia ihmisiä, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Sitä emme pääse pakoon, että me tarvitsemme tänne maahanmuuttajia: me tarvitsemme tänne myös osaajia eri aloille ja me tarvitsemme heitä myös suorittavaan työhön [Puhemies koputtaa] — eikä pidä halveerata myöskään niitä ihmisiä, jotka tulevat tekemään tänne esimerkiksi hoivatyötä. [Juha Mäenpää: Kuka halveerasi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:12:10,2023-02-02T16:13:27,Hyväksytty,1.1
2022_160_22,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Aika. — Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_23,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on valtavasti työttömiä, tahtomattaan osa-aikatyötä tekeviä, osatyökykyisiä sekä kokonaan työvoiman ulkopuolisia työikäisiä suomalaisia ja maahanmuuttajia. Te ohitatte heidät uusilla maahantulijoilla. Hoitajat jättävät ammattinsa huonojen palkkojen ja surkeiden työolojen takia. Käsitys, että kaukomailta tulevat hoitajat sietäisivät sen paremmin — se se vasta rasismia on. Suomen taloudellinen huoltosuhde heikkenee uusilla maahantulijoilla, joiden osaamistaso ja kielitaito ovat surkeita, joista merkittävä osa jää työvoiman ulkopuolelle ja jotka käyttävät tukia ja palveluita enemmän kuin maksavat veroja. Muun muassa VATT ja tutkija Pasi Saukkonen sekä tilastot osoittavat, ettei edes korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien varaan voi laskea. Arvoisa työministeri Haatainen, selittäkää nyt kerrankin, miten matalan osaamisen ja heikon kielitaidon maahantulijat, jotka eivät pärjää palkallaan, pelastavat Suomen julkisen talouden.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-02T16:13:29,2023-02-02T16:14:32,Hyväksytty,1.1
2022_160_24,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_25,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin nyt on tärkeää muistaa, että meillä on olemassa saatavuusharkinta, jonka avulla me nimenomaan huolehdimme siitä, että ensisijaisesti katsotaan se, onko meillä omasta takaa osaajia löytymässä näihin tehtäviin, joihin yritykset tarvitsevat työntekijöitä.
Toinen asia on sitten se, että te ikään kuin niputatte kaikki tänne tulevat, [Sebastian Tynkkynen: Ei vaan te! — Sanna Antikainen: Te niputatte!] että ovat surkeita kielitaidoltaan, huonosti toimeentulevia, päätyvät toimeentulotuelle. Eihän se näin ole. Nämä ihmiset ovat ahkeria. Minä olen tavannut monia maahanmuuttajia, jotka ovat opiskelleet kielen, puhuvat ja oppivat suomen kieltä — ei tämä mahdoton kieli ole — ja myös kantavat kortensa kekoon tekemällä palkkatyötä, maksavat veroja, huolehtivat lapsistaan ja huolehtivat vielä vanhuksistaan [Lulu Ranne: Te ette huolehdi! — Juha Mäenpää: Ymmärsittekö kysymyksen?] — hyviä, ahkeria ihmisiä. Ei pidä niputtaa kaikkia samaan lokeroon, niin kuin te teette. [Sebastian Tynkkynen: Me ei nimenomaan niputeta! — Sanna Antikainen: Te niputatte, ettekä vastaa kysymyksiin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:14:32,2023-02-02T16:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_160_26,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Edustaja Kauma., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_27,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa väestö vanhenee, ja viime vuonna syntyi vähiten lapsia 150 vuoteen. On aivan selvää, että yksistään suomalaisilla näitä työpaikkoja, jotka ovat avoinna, ei voida täyttää nyt eikä tulevaisuudessa.
Sain parisen viikkoa sitten puhelinsoiton eräältä intialaistaustaiselta ravintolayrittäjältä, joka on yrittänyt saada työntekijöitä omaan yritykseensä, mutta siihen ei ole ollut hakijoita, ja nyt hän hakee heitä omasta kotimaastaan Intiasta. Hän on saamassa näitä työntekijöitä, ja ongelmana ovat nyt sitten oleskeluluvat. Viime vuonna maaliskuussa haettua oleskelulupaa ei ole vieläkään käsitelty. Hänelle on luvattu aikaa jo viime vuoden puolella, ja nyt sitä on siirretty taas kevääseen.
Arvoisa puhemies! Ongelma on se, että vaikka tänne olisi tulijoita näihin avoimiin tarvittaviin työpaikkoihin, niin lupia ei saa. Mitä, hallitus, te aiotte tehdä, jotta nämä lupaprosessit saadaan toimimaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-02-02T16:15:35,2023-02-02T16:16:44,Hyväksytty,1.1
2022_160_28,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_29,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksittäisiin lupahakemuksiin en voi tietenkään ministerinä vastata. Siellä ovat ihan normaalit viranomaisprosessit. Mutta me olemme näiden lupien käsittelyä merkittävästi nopeuttaneet, ja se on ollut yksi hallituksen prioriteetti, että emme aseta esteitä ja että kun yritys tarvitsee ja rekrytoi ulkomailta, niin sen prosessin pitää olla sujuva. Me olemme digitalisoineet niitä prosesseja. Me olemme muuttaneet käytäntöjä niin, että moneen kertaan ei tarkisteta turhaan asioita, niin että se on sujuvaa. Startupeille ja erityisosaajille on jo alle kahden viikon lupaprosessi käytössä, ja tavoite on saada kaikille kuukauteen pienennettyä tämä lupaprosessi. Ja siinä ollaan tultu paljon, paljon aiemman hallituksen aikaisia lupaprosessiaikoja alemmalle tasolle. Tavoitteessa on päästävissä tähän kuukauteen, kun saadaan nyt esimerkiksi tämä ulkomaalaislaki ja sertifiointi ja nämä digitalisointiprosessit läpi. Tämän kaiken sujuvoittamisen lisäksi [Puhemies koputtaa] me tarvitsemme myös entistä tehokkaampaa valvontaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:16:48,2023-02-02T16:17:58,Hyväksytty,1.1
2022_160_30,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Edustaja Halla-aho., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_31,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Saatavuusharkinta, jonka tosiasiallista romuttamista kaikki puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta tuntuvat vaativan, ei estä osaajien maahantuloa. Sillä pyritään suojelemaan suomalaista työntekijää, suomalaisia työmarkkinoita ja suomalaista veronmaksajaa. Ongelma on se, että jos henkilö ei tule toimeen palkallaan, sitä pitää täydentää sosiaaliturvalla. Osa yritysten palkkakustannuksista sälytetään siis veronmaksajan maksettavaksi. Tietysti jotkut haluavat halpoja työntekijöitä, jotka eivät tunne oikeuksiaan, mutta meidän tehtävämme kai on puolustaa Suomen ja suomalaisten kokonaisetua ja julkista taloutta.
Tämä ei ole pelottelua, arvoisa puhemies. Ruotsi vapautti reilu vuosikymmen sitten halpatyövoiman maahantulon. Tämä johti katastrofiin, ja tänä päivänä kaikki puolueet Ruotsissa pitävät silloista ratkaisua virheenä. Muun muassa työpaikkojen myymisestä lähtömaissa ja lumetyöpaikoista on tullut normaalikäytäntö. Onko todella välttämätöntä, että toistamme kaikki Ruotsin virheet sen sijaan, että yrittäisimme oppia niistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-02-02T16:18:00,2023-02-02T16:19:15,Hyväksytty,1.1
2022_160_32,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_33,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on oleskeluluvissa nimenomaan tämä toimeentulovaatimus, jonka tarkoituksena on varmistaa se, että ihminen pärjää täällä tuloillaan.
Mitä tulee sitten siihen, että ihmiset tarvitsevat myös sosiaaliturvaa, niin kyllä, täällä kaikki me, jotka täällä Suomessa työskentelemme, saamme lapsille lapsilisää, pienituloiset saavat asumistukea, ja niin edespäin, mutta samalla me myös maksamme veroja. Kun teemme työtä, niin me maksamme myös veroja [Perussuomalaisten ryhmästä: Ikiliikkuja!] — niin maksavat myös tänne tulevat maahanmuuttajataustaiset työntekijät eli ovat osa yhteiskuntaa.
Väititte puolueiden kannoista saatavuusharkintaan. En voi puuttua muiden puolueiden kannanottoihin, mutta me sosiaalidemokraatit olemme pitäneet kiinni saatavuusharkinnasta, se on hallitusohjelmassa, ja tämä hallitus on pitänyt siitä kiinni. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ette ole!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:19:18,2023-02-02T16:20:13,Hyväksytty,1.1
2022_160_34,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Viimeinen kysymys tästä aiheesta alkuperäiselle kysyjälle. — Edustaja Rantanen, mikäli haluatte.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_35,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin vastaan tässä kokoomuksen edustaja Mykkäselle, joka totesi, että hallintovaliokunta sai tänään mietintönsä valmiiksi. Niin sai, mutta kokoomus ei ehkä huomannut, että tässä kyseisessä laissa on paljon muutakin kuin työnantajien sertifiointi. Muun muassa supoa ei ollut kuultu tässä laisinkaan. Siinä on siis useita eri asioita, muitakin kuin tämä työnantajien sertifiointi, [Ben Zyskowicz: Kyllä me huomasimme!] ja teitäpä eivät kiinnostaneet ne ongelmat, joita tähän koko lakiesitykseen liittyy. Tätä sertifiointia muuten vastustivat SAK ja muun muassa Rakennusliitto, joka toteaa omassa lausunnossansa, että itse asiassa heillä ei ole enää mitään käryä, miten tämä saatavuusharkinta toimii, koska se on täysin politisoitunut ja se on täysin poistettu käytöstä — kuten työministeri Haatainen hyvin tietää.
Mutta sitten kun täällä on tullut esiin, että Suomi tarvitsee väkeä kovasti muualta, [Eduskunnasta: Kyllä!] niin haluan nyt muistuttaa, että vuoden 21 lopussa Suomessa oli jo yli 450 000 vieraskielistä. Kuinka paljon tämä hallitus nyt tarvitsee ulkomailta tulijoita? [Keskustan ryhmästä: Ei hallitus vaan yritykset!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-02T16:20:15,2023-02-02T16:21:24,Hyväksytty,1.1
2022_160_36,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_37,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys työperäisestä maahanmuutosta (Mari Rantanen ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 237/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus lähtee siitä liikkeelle, että meillä työmarkkinat toimivat ja työnantajilla on palveluksessaan työvoimaa, jota he tarvitsevat. Kyllä minä olen tähän saakka ymmärtänyt, kun tuolla kenttää olen kiertänyt, että yritykset myös haluavat rekrytoida kotimaasta kaikilla mahdollisilla keinoilla. Siinähän meidän työvoimaviranomaiset auttavat, työvoimapalveluilla autetaan yrityksiä löytämään työntekijöitä. Ja siinä tilanteessa, kun ikäluokat yksinkertaisesti pienenevät — syntyvyys on laskenut niin paljon, että meidän ikäluokat pienenevät — ja eläköityminen vaan kiihtyy ja vauhdittuu, [Sebastian Tynkkynen: Teiltä kysyttiin lukua!] tämä hallitus on tehnyt töitä sen eteen, että me työvoimapalveluita vahvistamalla, löytämällä niitä ihmisryhmiä, jotka eivät nyt löydä työmarkkinoille, helpottamalla sitä tietä palaamaan takaisin töihin, satsaamalla koulutukseen olemme huolehtineet siitä, että työvoimaa olisi mahdollisimman paljon omasta takaa tarjolla. Mutta emme voi muuttua uusiksi ikäluokiksi, [Sebastian Tynkkynen: Vastatkaa kysymykseen!] siinä ne keinot ovat edessä tulevalla hallituksella, ja hallitus on linjannut, että me tarvitsemme myös ulkomaista työvoimaa. [Sebastian Tynkkynen: Niin paljonko? — Sanna Antikainen: Paljonko? Se oli kysymys, johon ette vastannut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.1.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-02T16:21:24,2023-02-02T16:22:36,Hyväksytty,1.1
2022_160_38,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_39,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaislasten oppimistulosten lasku on jatkunut tasaisesti jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Kokoomus haluaa, että jokainen lapsi ja nuori saa peruskoulusta riittävät tiedot ja taidot sekä oppimisen ilon, jotka kantavat vähintään toiselle asteelle ja yhä useammalla vielä korkea-asteelle. Julkaisimme eilen kokoomuksen koulutuspoliittisen ohjelman, jossa ehdotamme, että opettajille annetaan enemmän aikaa perustaitojen opettamiseen ja oppimisen tukea parannetaan. Rahoitusta tulisi suunnata sinne, missä sille on erityinen tarve. Hankerahoituksesta tulisi siirtyä kohti pysyvää ja riittävää perusrahoitusta.
Ministeri Andersson, olisiko nyt oikea aika antaa opettajille työrauha? Olisiko aika panostaa perusasioihin ja pysyvään rahoitukseen hankerahoituksen sijaan?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-02T16:22:40,2023-02-02T16:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_160_40,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_41,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustajan kanssa aivan samaa mieltä siitä, että riittävän kokoinen ja riittävän vakaa perusrahoitus on äärimmäisen tärkeää, kun me puhumme varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta. Ja kun tarkastellaan perusrahoituksen kehitystä tämän hallituskauden aikana, niin lähes 300 miljoonaa on varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen perusrahoitus vahvistunut tämän hallituskauden aikana.
Eli sen lisäksi, että ollaan annettu historiallisen paljon tätä tasa-arvorahoitusta hankerahoituksena, olemme myöskin vahvistaneet perusrahoitusta, ja olen hyvin iloinen, jos tästä on yhteisymmärrys puolueiden kesken. Tämän perusrahoituksen osalta ovat hyvin keskeisessä roolissa esimerkiksi valtionosuuksien indeksit. Eli niinä vaalikausina, kun on toteutettu esimerkiksi indeksijäädytyksiä, se on suoraan myöskin heikentänyt meidän koulutuksen perusrahoitusta ja sen ennakoitavuutta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:23:38,2023-02-02T16:24:38,Hyväksytty,1.1
2022_160_42,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta. — Edustaja Multala.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_43,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus haluaa, että opettajilla on paitsi työrauha myös riittävät työkalut opettamisen tueksi. Peruskoulun päättää vuosittain noin 6 000 nuorta ilman riittäviä luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja. Siksi ehdotamme osaamistakuuta, jonka avulla varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle riittävät perustaidot sekä riittävä koulunkäynnin tuki. Kokoomus on sitoutunut siihen, että oppimisen tukea on tarjolla oppilaan tarvetta vastaavasti. Myös pienryhmäopetuksen on oltava tarvittaessa mahdollista. Oppivelvollisuusuudistuksen myötä toiselle asteelle siirtyy nyt nuoria ilman riittäviä opiskelutaitoja. Tuen tarve ei häviä toiselle asteelle siirryttäessä.
Ministeri Andersson, teillä on nyt ollut neljä vuotta aikaa vahvistaa myös oppimisen tukea. Miksi hallitus ei ole priorisoinut tätä uudistusta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-02T16:24:46,2023-02-02T16:25:43,Hyväksytty,1.1
2022_160_44,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_45,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitushan on aloittanut työn tämän oppimisen tuen kokonaisuudistamiseksi. Tällä hallituskaudella on esimerkiksi luotu oppimisen tuen rakenne varhaiskasvatukseen ja myöskin osoitettu siihen pysyvä lisärahoitus — asia, jota eduskunta on edellyttänyt ja joka edelliseltä hallitukselta jäi tekemättä, kun varhaiskasvatuslakia uudistettiin. Sitä myöskin monet tutkijat ovat peräänkuuluttaneet siksi, että on äärimmäisen tärkeätä, että oppimisen vaikeudet myöskin havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eli niihin ongelmiin pystytään puuttumaan jo varhaiskasvatuksessa.
Sen lisäksi ollaan tehty erittäin kattava asiantuntijatyö siinä, miten oppimisen tuen lainsäädäntö perusopetuksessa pitäisi uudistaa. Se on nyt valmis. Siinä on muistaakseni noin 60 konkreettista ehdotusta. Ja itse olen sanonut, että pidän äärimmäisen tärkeänä, että seuraava hallitus myöskin on valmis osoittamaan riittävästi resursseja näiden lakimuutosten toteuttamiseksi. Eli seuraavan askelen oppimisen tuen kokonaisuudistuksen osalta pitää olla riittävän rahoituksen [Puhemies koputtaa] osoitus tähän perusopetuksen oppimisen tuen vahvistamiseen. [Suna Kymäläinen: Eihän kokoomus taas leikkaa sieltä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:25:43,2023-02-02T16:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_160_46,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_47,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle tuli sellainen tieto, että opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan lakia, jossa ammatillisen koulutuksen puolelta siirrettäisiin rahoitusta korkeakoulutukselle. Kysynkin: kumman ministerin puolella tämä valmistelu on?
No, sitten toinen kysymys liittyy tähän rahoitukseen kaiken kaikkiaan. Kun meillähän on aika paljon tällainen tutkintoperusteinen rahoitus, niin voisiko ajatella, että ruvettaisiin jo selvittelemään seuraavaa hallituskautta varten tällaista osaamisperusteisuutta? Eli tutkinnon osia rahoitettaisiin, koska esimerkiksi jatkuva oppiminen, työikäisten oppiminen, edellyttää sitä, että niitä tutkinnon osia saisi suorittaa, eikä koko tutkintoa tarvita. Mehän ollaan Suomessa aika tutkintouskovaisia, mutta nyt meidän pitäisi siirtyä enemmän tähän osaamisperusteisuuteen. Mutta se vaatii kannustusta, ja se vaatii myös rahoitusta, ja kouluilla ja oppilaitoksilla sitä ei tällä hetkellä ole.
Näihin kahteen mukavaan kysymykseen jos saisi vastauksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-02T16:26:55,2023-02-02T16:27:56,Hyväksytty,1.1
2022_160_48,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_49,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitan korjaamalla väärinkäsityksen. Tällaista lainsäädäntövalmistelua ei ole käynnissä opetus- ja kulttuuriministeriössä, eli tämä oli väärä tieto, ja on hyvä, että se saadaan korjattua heti.9
Mitä tulee ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamiseen, niin juuri tämä tutkinnon osien painottaminen on tarve, mikä on tiedostettu ja mitä elinkeinoelämä myöskin on toivonut tämän jatkuvan oppimisen osalta. Eli aikuisopiskelijoiden osalta haluttaisiin, että myöskin tutkinnon osista palkittaisiin, jotta me voisimme kannustaa aikuisia suorittamaan näitä lyhyempiä osaamiskokonaisuuksia. Sen sijaan nuorten osalta tämä ei ole fiksua, vaan nuorten kohdalla meidän pitäisi palkita kokonaisten tutkintojen suorittamisesta.
Yritimme viedä tätä lainsäädäntömuutosta eteenpäin jo tällä kaudella, jolloin olisi aloitettu erottelemalla nuoret ja aikuiset toisistaan tässä rahoitusjärjestelmässä, mutta valitettavasti en ministerinä saanut kaikkien hallituspuolueiden hyväksyntää tälle lakiesitykselle, joten tältä osin emme pystyneet tätä elinkeinoelämänkin toivomaa työtä käynnistämään. [Ben Zyskowicz: Menikö rahat sähkötukena vuorineuvoksille?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:27:56,2023-02-02T16:29:07,Hyväksytty,1.1
2022_160_50,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_51,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Inkluusio on puhuttanut koulualaa jo pitkään. Ajatus on tietysti kaunis, että kaikki oppilaat pääsevät mukaan opetukseen ja opetuksessa sitten huomioidaan kaikki ne tarpeet, mitä jokaisella oppilaalla oppimisen osalta on. Inkluusio edellyttää tietysti melkoisesti voimavaroja, koska yksi opettaja ei voi kovin heterogeenistä ryhmää tehokkaasti opettaa: oppilailla on erilaisia tarpeita, ja opettajan aika ei kerta kaikkiaan riitä. Kysyn: onko teidän näkemyksenne inkluusiosta se, että sitä voidaan jatkaa, mikäli saadaan lisää resursseja, vai onko inkluusio mallina sellainen, että siitä pitäisi vaihtaa johonkin toiseen, [Veronika Honkasalo: Se on lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen!] perinteisempään oppimismalliin? Opettajien yleisin palaute työstään on, että antakaa meidän tehdä opetustyötä, antakaa meidän keskittyä siihen työhön, mihin olemme saaneet koulutuksen, mikä on tärkeätä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-02-02T16:29:07,2023-02-02T16:30:16,Hyväksytty,1.1
2022_160_52,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_53,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Inkluusiohan on periaate, johon Suomi on sitoutunut myöskin kansainvälisissä sopimuksissa ja joka on esimerkiksi vammaisjärjestöille erittäin tärkeä periaate. Se perusajatus siinä on se, että myöskin tukea tarvitsevat lapset olisivat oikeutettuja saamaan heille sopivaa tukea oppimiseen omassa lähikoulussaan. Sen keskeisimmän ajatuksen siinä pitäisi olla oppijalähtöisyys, eli ymmärretään se, että oppilailla on erilaisia tarpeita, ja silloin myöskin tuen toteutuksen mallien pitää olla erityyppisiä.
Tällä hetkellä ongelma suomalaisissa kouluissa ei ole inkluusioperiaate itsessään vaan resurssien puute, joka on tarkoittanut sitä, että tätä oppijalähtöisyyttä ei pystytä toteuttamaan. [Timo Heinonen: Kuka on vastuussa niistä resursseista? — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Edellinen hallitus!] Eli ei ole riittävästi resursseja esimerkiksi pienryhmäopetukseen, yleisopetuksen ryhmät ovat liian suuret. [Sanna Antikainen: Miksi ette ole tehneet?] Opettajat itse kaipaavat lisää resursseja oppimisen tukeen. He eivät sano, että meidän pitäisi luopua inkluusiosta, vaan he haluavat nimenomaan riittävästi resursseja, [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksi ette anna niitä resursseja?] jotta me voidaan turvata riittävästi pienryhmäopetusta, riittävän pieniä yleisopetuksen ryhmiä. [Oikealta: Teidänhän piti hoitaa tämä asia, jätitte hoitamatta! — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Kaikkihan meidän teidän jäljiltä pitää hoitaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:30:21,2023-02-02T16:31:29,Hyväksytty,1.1
2022_160_54,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_55,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perusopetuksessa oppimistulokset ovat laskeneet jo pitkään. Me perussuomalaiset olemme ottaneet esiin huolia, mitkä liittyvät liian pitkälle vietyyn ilmiöpohjaiseen oppimiseen, tähän hankehumppaan, ja vaatineet työrauhaa, opettajan auktoriteettia, myös sitä, että kännykät kiellettäisiin tunneilla.
Perusopetus ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Ammatillisessa koulutuksessa on samoja ongelmia ja itse asiassa myös korkeakoulutuksessa. Nyt on ollut paljon tuloksia siitä, miten nuorten korkeakoulutuksen taso on alle Pohjoismaiden ja jopa alle OECD:n keskiarvon. Lukutaito mainittiin mutta myös luonnontieteellisen ja matemaattisen osaamisen laskeminen. Tästä kysyisin: tiedättekö te, kuinka suuri vaikutus tällä luonnontieteellisten ja matemaattisten aineiden laskulla tulevaisuudessa voi olla, koska se on kuitenkin hyvin kriittistä, jos ajatellaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja sitä, minkälainen teknologinen kilpailukyky ja tuottavuus meillä on? Vaikka me lisätään tuotekehitys-, innovaatiorahoitusta, niin jos se osaamisen taso samaan aikaan painuu, niin se ei ole kovin hyvä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-02T16:31:29,2023-02-02T16:32:39,Hyväksytty,1.1
2022_160_56,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_57,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on tehty todella paljon työtä näiden niin sanottujen luma-aineiden — luonnontieteen ja matemaattisten aineiden — opetuksen kehittämiseksi, ja se on äärimmäisen tärkeätä, koska totta kai koko ketjun pitää olla kunnossa, jotta sitten saadaan myöskin riittävästi osaavia ja kiinnostuneita opiskelijoita sinne korkeakoulutukseen ja siitä eteenpäin.
Mitä tulee peruskouluun ja niihin varhaisempiin vaiheisiin, niin kyllä pärjääminen näissä eri aineissa on aika vahvasti kytköksissä kuitenkin toisiinsa. Esimerkiksi lukeminen korreloi vahvasti oppilaiden pärjäämisen kanssa oikeastaan kaikissa eri aineissa kouluissa, ja siksi lukutaidon edistäminen on niin tärkeätä jo aina sieltä varhaiskasvatuksesta lähtien mutta myöskin perheissä. 
Toinen seikka, joka näkyy näistä tuloksista Suomessa, on se, että meillä heikosti pärjäävien oppilaiden osuus on kasvanut. Meillä on siis edelleen yhtä paljon yhtä hyvin pärjääviä oppilaita kuin ennen, mutta heikosti pärjäävien oppilaiden osuus kasvaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistähän se johtuu?] Ja se myöskin tarkoittaa sitä, että on tärkeätä, että me keskustellaan oppimisen tuesta, varhaiskasvatuksesta, näistä varhaisista vuosista, ja siitä, miten me voimme siellä luoda vahvaa perustaa kaikille opiskelijoille [Puhemies koputtaa] ja oppijoille. [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko vastauksia?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:32:39,2023-02-02T16:33:58,Hyväksytty,1.1
2022_160_58,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_59,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikkeen ei tarvita lisää rahaa. Eräs entinen opettajakollegani laittoi viestiä, että vähemmän digiä, josta lapset saavat päivittäin yliannostuksen ilman kouluakin. Lasten digitaidot kehittyvät syntymästä alkaen ilman kouluakin. Kännykkäkiellon puolestapuhujia löytyy Suomesta kouluista yhä enemmän. Lapsen tai nuoren itsesäätelytaidot eivät ole vielä kehittyneet riittävästi tällaisen addiktoivan laitteen kanssa. Osalla oppilaista puhelimen tuijottaminen on itse asiassa yleisin syy pinnaamiseen, koulusta lintsaamiseen. Opettajat ovat tästä huolissaan, mutta keinot ovat vajavaiset. Vain täydellä yhteisymmärryksellä kaikkien lasten vanhempien kanssa voidaan kännykkäkielto kouluun ottaa.
Monessa maassa kännykkäkieltoja on kokeiltu, ja kysyisin teiltä, arvoisa opetusministeri: olisitteko te valmis antamaan tämän työvälineen koulujen arkipäivän helpottamiseen eli lainsäädännöllä mahdollisuuden tehdä kouluista kännykkävapaita, sillä lapset kaipaavat enempi opetusta, vähän sitä perinteisempää? [Arto Satonen: Hyvä, Timo! — Kimmo Kiljunen: Hyvä, Timo, se oli hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-02T16:33:58,2023-02-02T16:35:25,Hyväksytty,1.1
2022_160_60,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Matkapuhelinten käytöstä tulee katsojilta aina palautetta myös näiden kyselytuntien jälkeen. [Naurua] Edustajat käyttävät niitä paljon. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_61,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Itse olen siinä käsityksessä, että koulut siis jo tällä hetkellä voivat määrätä koulun omissa järjestyssäännöissä siitä, miten oppitunneilla tehdään kännyköiden suhteen. Siis kännykät saa kyllä tuoda kouluihin, mutta oppitunneilla, jos ne häiritsevät opetusta, on mahdollista myöskin koulujen järjestyssäännöissä ikään kuin sopia siitä, että silloin niitä ei saa käyttää oppitunneilla, ja minusta tämä on tärkeä ja itsestäänselvä periaate. Jos kännykkä häiritsee oppimista ja opetusta, niin silloin niitä pitää ottaa tunneilla pois. [Kimmo Kiljunen: Ja se häiritsee!]
Siihen, kuinka helppoa olisi lainsäädännöllä kieltää kännyköiden tuonti kouluun ylipäätään, eli että oppilaat eivät saisi tuoda omia laitteitaan mukanaan, kun menevät kouluun, en ministerinä osaa ottaa kantaa, mutta oletan, että se ei olisi kovin helppo lainsäädäntöprosessi. Eli joka tapauksessa pidän tärkeänä tätä, että koulun omissa järjestyssäännöissä tehdään ikään kuin nykytoimivaltuuksien puitteissa selvät pelisäännöt siitä, miten toimitaan.
Haluan kuitenkin tehdä selväksi sen, että niissä yhteydenotoissa, mitä minä olen saanut opettajilta, kyllä tämä resurssipula on noussut huomattavan paljon voimakkaammin esille kuin tämä kännykkäasia. [Timo Heinonen: Eli ei kannata tehdä mitään? Kannattaisi jotain tehdä edes!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:35:25,2023-02-02T16:36:47,Hyväksytty,1.1
2022_160_62,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_63,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yrittäjät odottavat toisen asteen opiskelijoilta koulutuksen päätyttyä, että he osaavat kellon- ja työajat. Suomessa viikko-opetustunnit ovat vajonneet koko ajan alemmas. Eilen illalla keskustelin erään opettajan kanssa, joka kertoi, että heillä on ollut syksyn ajan kolmena päivänä viikossa neljä tuntia opetusta. Ehkä tähän on korona-ajan etäjuttuja tullut, mutta oppilaat eivät kuulemma näitä etäjuttuja tee.
Te korotitte myös oppivelvollisuuden ikää [Oikealta: Virhe!] — se on tietyllä tapaa virhe — mutta koska haluatte myös ehdotuksia ja esityksiä, niin eikö ole näin, että tämä kolmevuotinen ammattikoulu, jossa käydään siis vajaita viikkoja, tyhjiä tunteja, tyhjiä päiviä, voitaisiin lyhentää kahteen vuoteen? Opettajat tekisivät silloin täysiä tunteja, ja silloin nuoret oppisivat kellonajat ja työajat. [Eduskunnasta: Ja vähän muutakin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-02T16:36:48,2023-02-02T16:38:03,Hyväksytty,1.1
2022_160_64,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Aika. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_65,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse en kannata ammatillisen koulutuksen lyhentämistä kahteen vuoteen, vaan kannatan sitä, että me pidämme huolta siitä, että sen kolmen vuoden aikana opetusta olisi riittävästi ja se olisi laadukasta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Millä rahalla? — Ben Zyskowicz: Oletteko pitänyt huolta?] Sen eteen tämän hallituskauden aikana on tehty useita toimia. Tämä hallitushan on vahvistanut ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa merkittävästi edellisen kauden säästöpäätösten jälkeen. Ensin kohdennettiin suoraan rahoitusta opettajien ja ohjaajien määrän lisäämiseen, ja sen jälkeen nyt tämän vuoden puolelle on tullut tämä 50 miljoonan merkittävä perusrahoituksen tasonnosto, jolla on vakinaistettu — siis tehty mahdolliseksi ammatillisen koulutuksen järjestäjille pitää nämä työsuhteet ja vakinaistaa — ne ammattilaiset, mitä sinne on palkattu.
Tällä hallituskaudella on säädetty asetuksella vähimmäistuntimäärästä, mitä ammatillisessa koulutuksessa pitää lähtökohtaisesti antaa per osaamispiste, jos opiskelija on vailla aikaisempaa koulutustaustaa ja osaamista. Tämä on aika järeä työkalu, sellaisia meillä on kyllä käytössä perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, ja se on otettu käyttöön juuri siksi, että kun rahaa on annettu ja on sanottu, että sitä lähiopetusta pitää olla riittävästi, [Juha Mäenpää: Paljonko?] niin nyt on koulutuksen järjestäjienkin vastuu huolehtia siitä, [Puhemies: Aika!] että tämä toteutuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-02T16:38:07,2023-02-02T16:39:27,Hyväksytty,1.1
2022_160_66,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_67,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Laadukas varhaiskasvatus on parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvän tulevaisuuden rakentamista ihan jokaiselle lapselle. Saamme jatkuvasti hyvää tutkimustietoa tästä, [Vasemmalta: Miksi leikkasitte siitä?] mutta hallituksen suhtautuminen varhaiskasvatukseen on ollut osin epämääräistä. Emme ole voineet olla ihan varmoja, mitä mieltä olette varhaiskasvatuslaista. [Vasemmalta: Ohhoh!] Te leikkasitte kokoomuksen aloittamat varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvorahat nollaan euroon. Te ette ole vastanneet kunnolla siihen mittavaan varhaiskasvatusopettajien pulaan, joka on aiheuttanut esimerkiksi Helsingissä sen, että olemme jopa joutuneet sulkemaan päiväkoteja.
Ministeri Honkonen, te saitte aikamoisen läksytyksen eduskunnalta budjettimietinnössä. Siinä alleviivattiin, että varhaiskasvatuksen opettajien määrästä olisi pitänyt huolehtia, ja siinä edellytettiin, kun te lopulta toitte täydennyksenä lisärahaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen, että ne opettajat pitää suunnata sinne, missä on suurin pula, eli pääkaupunkiseudulle. Kysynkin nyt: Aiotteko te noudattaa eduskunnan tahtoa? Kuuletteko te sen hädän, joka on erityisesti pääkaupunkiseudulla? [Puhemies koputtaa] Ja kysyn vielä: miten te varmistatte, että päiväkodeissa on riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomeja ja lastenhoitajia? [Veronika Honkasalo: Kokoomus poisti päivähoito-oikeuden!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-02-02T16:39:27,2023-02-02T16:40:42,Hyväksytty,1.1
2022_160_68,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_69,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Sarkomaan kanssa siinä, että varhaiskasvatus on todella tärkeä osa lapsen kasvua ja se on todella tärkeä palvelu perheille ja sillä on todella isot mahdollisuudet myöskin sitten vaikuttaa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn ja moniin muihin yhteiskunnallisiin, sosiaalisiin ongelmiin, joita sitten lapsuudessa tiettyjen asioiden ollessa huonolla tolalla voidaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, ammattilaisten toteuttamaan varhaiskasvatukseen, pohjautuen korjata ja ehkäistä.
Nythän on lisätty merkittävästi viime vuosina varhaiskasvatuksen opettajien koulutusta, ja meidän on hyvä myös muistaa se, että suomalaisissa yliopistoissa, joissa varhaiskasvatuksen opettajia koulutetaan, määrättömästi ei voida ylösskaalata näiden opettajien koulutusta ilman, että se koulutuksen laatu kärsii. No nyt, kuten tässä edustaja toi esille, tulen vielä tekemään päätökset 150 lisäaloituspaikasta varhaiskasvatuksen opettajien koulutukseen. Ja kyllä, itse katson niin, että ne on lisättävä sinne, missä on suurin pula opettajista, eli pääkaupunkiseudulle. [Eduskunnasta: Hyvä, erittäin hyvä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2023-02-02T16:40:48,2023-02-02T16:41:59,Hyväksytty,1.1
2022_160_70,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Tähän aiheeseen viimeinen kysymys, mikäli alkuperäinen kysyjä, edustaja Multala, haluaa. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_71,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toivottavasti ministeri ehtii tehdä nopeasti näitä päätöksiä. Tiedän, että Helsingin yliopistossa odotetaan jo sitä, että päästään kouluttamaan lisää ammattilaisia.
Jatkan vielä varhaiskasvatuksen tilanteesta. Meillä on pulaa kaikista ammattiryhmistä tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla, ja se johtuu paljon siitä, että meillä monet ammattilaiset tekevät nyt eri työtä kuin mihin heidät on koulutettu. Pulaa on erityisesti opettajista, ja silloin käytetään vähän sekaisin näitä eri ammattilaisia — mikä on toki hyvä, mutta meillä on tavoitteena se varhaiskasvatuslain asettama tavoite vuoteen 2030 mennessä. Sen takia kysynkin vielä: Onko ministeri harkinnut, voisiko samanaikaisesti kasvattaa myös muuntokoulutuksen määrää esimerkiksi Helsingin yliopistossa, jossa jo tällä hetkellä työn ohessa koulutetaan niitä sitoutuneita ammattilaisia, joita meillä tällä hetkellä työskentelee varhaiskasvatuksessa esimerkiksi hoitajina, opettajan tehtäviin. Olisiko tämä mahdollista toteuttaa vielä tällä vaalikaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-02T16:41:59,2023-02-02T16:43:06,Hyväksytty,1.1
2022_160_72,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_73,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys koulutuksen perusrahoituksesta (Sari Multala kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 238/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tätä muuntokoulutusta on toteuttanut Helsingin yliopisto niin kuin muutkin yliopistot, ja tässä on hyvä todellakin huomata, että päiväkodeissa työskentelee siis varhaiskasvatuksen opettajien lisäksi myös sosionomeja ja sitten lastenhoitajia, niin kuin tässä hyvin tuli esille. Tätä muuntokoulutusta on menestyksellä toteutettu, ja siihen on rahoitusta käytetty.
Mielestäni nyt tulevaisuudessa, kun tämä henkilöstömitoitus tulee voimaan, tulisi keskittyä siihen, että löydettäisiin ja rakennettaisiin myöskin sosionomeille — joilta tulevaisuudessa se varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys sitten lähtee — nopeampi koulutuspolku varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyteen kuin mikä tähän tällä hetkellä on ollut käytettävissä. Mielestäni se on sellainen asia, joka pitää tulevalla vaalikaudella pystyä rakentamaan, jotta pystytään selviytymään tästä vielä nykyistäkin paremmin.
Mutta on aivan selvää, että varhaiskasvatuksessa, niin kuin tässä kollegaministeri Andersson totesi, tarvitaan jatkossakin paljon ammattilaisia [Puhemies koputtaa] ja kaikkia henkilöstöryhmiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.2.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2023-02-02T16:43:10,2023-02-02T16:44:16,Hyväksytty,1.1
2022_160_74,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Östman.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_75,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! KD esitti jo puolitoista vuotta sitten vaihtoehtobudjetissaan 500 miljoonan euron lisärahoitusta hoitajapulaan ja hoitojonojen purkamiseen. Hallitus on nyt vihdoin esittämässä hyvinvointialueille juuri 500 miljoonan euron lisärahoitusta, josta kuitenkin vain 350 miljoonaa euroa olisi toiminnan kehittämiseen ja 150 miljoonaa euroa olisi kertaerän aikaistamista. On sinänsä hyvä, että hallitus on tullut KD:n linjalle, mutta tämä kertaerän aikaistaminen kuulostaa kyllä enemmän tekniseltä bluffilta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-02T16:44:19,2023-02-02T16:45:06,Hyväksytty,1.1
2022_160_76,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kela-korvauksen poisto ei kuulu minulle, mutta yleisenä huomiona totean, että kannattaa perehtyä tilastoihin ja katsoa, mikä tuon asian vaikutus on. [Sari Sarkomaa: Se on karmaiseva!]
Isossa kuvassa olen iloinen, että kristillisdemokraatit ovat esittäneet tätä jo aikaisemmin, ja kiinnitin huomiota siihen, että olette olleet tilannekuvaltanne kovin samanlaisella kartalla [Antti Lindtman: Johtava oppositiopuolue!] kuin myöskin se porukka, joka tämän päätöksen on tehnyt. Tällä viikolla on tehty isoja asioita nimenomaan siksi, että haluamme ulottaa 500 miljoonaa enemmän rahaa hyvinvointialueille käytettäväksi tänä vuonna, ja kyllä tämä ihan oikeaa rahaa on. [Ben Zyskowicz: Siksi, että vaalit on kahden kuukauden päästä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-02T16:45:39,2023-02-02T16:46:20,Hyväksytty,1.1
2022_160_77,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, painamaan V-painiketta ja nousemaan seisomaan. — Edustaja Östman. [Mikrofoni on kiinni]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_78,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Anteeksi, arvoisa puhemies, minä innostuin niin tuosta ministerin vastauspuheesta, siitä, että hän huomasi, että kristillisdemokraatit ovat vahvalla perustalla.
Terveydenhuollon kokonaiskriisin ohella vanhustenhoidossa tilanne on ollut huono jo pitkään. Vanhuspalvelut kärsivät koko sote-alan tavoin rekrytointipulasta, mikä ilmenee niin kotihoidossa kuin laitoksissa. Työtä tehdään riittämättömillä henkilöstömäärillä ja suurilla kuormituksilla. Hoitajamitoitus valmisteltiin heikosti, eikä riittäviä resursseja varattu uudistuksen toteuttamiseen. On selvää, että lakiin kirjattu mitoitus ei tuo tilanteeseen mitään apua, mikäli sen toteuttamiseen ei anneta riittäviä resursseja. Hallituksen tarve siirtää mitoituksen täytäntöönpanoa ei ollut yllätys. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten vanhustenhoidon tilanne laitetaan kuntoon, jotta vanhukset saavat riittävästi hoitoa? [Ben Zyskowicz: Se on muutaman tunnin juttu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-02T16:46:33,2023-02-02T16:47:41,Hyväksytty,1.1
2022_160_79,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_80,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jos lähdetään tästä kysymyksen alkuosasta, minusta kiitos kuuluu niille, jotka ovat tukemassa sitä, että suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa tuetaan riittävin resurssein. Olen iloinen siitä, että hallitus on tähän johtopäätökseen päätynyt, ja minusta on kiva kehaista eduskunnassa myös niitä, jotka ovat samoilla linjoilla, ja kyllä tämä tulkinta sydämestä tämä tuli.
Sen sijaan voi sanoa, että kiinnitin huomiota toiseen oppositioryhmään, joka arvelisi, että samalta päämomentilta voitaisiin säästää miljardi euroa lämmittelyksi ja muutama muu miljardi siihen kaupan päälle. [Välihuutoja] Minusta sotesta ei voi leikata, tilanne on paha. Ja me olemme nimenomaan halunneet sekä riittävällä rahoituksella että myöskin lainsäädännön tiukalla kädellä ohjeistaa, että vanhustenhuolto on laitettava Suomessa kuntoon. [Petteri Orpo: Sehän oli parin tunnin homma!] Me olemme kaksi vanhuspalveluihin liittyvää kriisiä kymmenessä vuodessa kokeneet, ja minusta on tärkeää, että me myöskin itse sitoudumme siihen, että kun ihmiset ikääntyvät, niin on toive toteutumassa siitä, että myös silloin voi elää hyvää elämää. THL:n tilastot kertovat, että olemme tässä tehtävässä onnistuneet. [Sanna Antikainen: Ette ole! — Sari Sarkomaa: Tänään tuli THL:n tiedote, että hyvinvointi on romahtanut!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-02T16:47:41,2023-02-02T16:48:55,Hyväksytty,1.1
2022_160_81,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_82,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan ikäihmisistä, on syytä puhua myös omaishoitajista, joita on Suomessa 50 000 — epävirallisia omaishoitajia on vielä paljon enemmän. Omaishoitajat tekevät erittäin arvokasta ja pyyteetöntä työtä. Pelkkä rakkaus ei aina kuitenkaan riitä. Olen huolestunut heidän jaksamisestaan. Kenenkään heistä ei tule uupua taakan alle.
Keskusta haluaa tukea omaishoitajia tarjoamalla kotipalveluja ja parantamalla omaishoitajien aitoa mahdollisuutta pitää vapaapäiviä. [Sanna Antikainen: Voi, olisipa keskusta hallituksessa!] Haluamme myös korottaa omaishoitajien palkkioita. [Perussuomalaisten ryhmästä: Miksette korota niitä?] Ajattelen, että vaikka vero poistuisi, 440 euroa on pieni raha verrattuna laitospaikkaan.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vuodenvaihteessa toimintansa, ja omaishoito on siirtynyt niiden vastuulle. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten hallitus varmistaa, että omaishoitajat jaksavat arvokkaassa työssään myös nyt uusien hyvinvointialueiden aloittaessa? [Ben Zyskowicz: Auttaisikohan, jos keskusta olisi hallituksessa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-02T16:48:57,2023-02-02T16:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_160_83,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_84,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hyvinvointialueiden lisärahoituksesta (Peter Östman kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 239/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulle ei kuulu tuo veroasia, se on valtiovarainministeriön alaa, mutta muilta osin totean, että kyllä me hallitusohjelmaneuvotteluissa pohdimme hyvin laajasti omaishoidon tukea, ja siihen lähdimme hakemaan osana myöskin näitä lainsäädännöllisiä ratkaisuja. Eduskunta on täällä jo vienyt näitten palveluiden toisen vaiheen uudistuksen läpi, ja siitä kiitos teille kaikille. Kyllä meidän täytyy laissa varmistaa, että kun ihminen saa palvelutasopäätöksen siitä, mitä palvelua hän kotiin saa, niin kyllä siitä pitää pitää kiinni, ihan joka minuutista. Tämä ei ole Suomessa valitettavasti ennen tämän lainsäädännön voimaantuloa toteutunut sillä tavalla kuin me olisimme halunneet, joten tässäkin on otettu lainsäädäntö avuksi.
Itse ajattelen, että olette aivan oikeassa siinä, että ensinnäkin tämä omaishoitajien pieni palkka on tarkistettava. On katsottava, miten nämä palkkiot elävät jatkossa ajassa. Se on hallitusohjelmakysymys. Ja minusta on tärkeää, että me tästä työstä annamme asiallisen korvauksen, jotta meillä olisi ihmisiä, jotka lähtevät tähän tehtävään. Se on kyllä koko vanhustenhuollon tulevaisuuden kannalta tärkeää. [Sanna Antikainen: Neljä vuotta oli aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-02T16:50:09,2023-02-02T16:51:17,Hyväksytty,1.1
2022_160_85,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun tukemisesta (Johannes Koskinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 240/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Koskinen, Johannes.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_86,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys talouskasvun tukemisesta (Johannes Koskinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan Suomi on saavuttanut hallituksen asettaman kunnianhimoisen työllisyystavoitteen vuoden 22 aikana. Neuvoston mielestä saavutus oli parempi kuin mitä pandemian ja muiden kriisien aikana olisi saattanut odottaa. [Ben Zyskowicz: Kiitos edellisen hallituksen!] Tämä on merkille pantavaa ottaen huomioon erityisesti sen kaiken, mitä opposition puolelta on huudeltu tästä asiasta ja pidetty tavoitetta mahdottomana. Tavoitteeseen ei päästy leikkaamalla palveluista ja kurittamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevia vaan panostamalla kasvun edellytyksiin tukemalla ja kannustamalla sekä ihmisiä että yrityksiä. [Sanna Antikainen: Ja velalla!]
Seuraavalla vaalikaudella tavoitteeksi on otettava vahva talouskasvu ja 80 prosentin työllisyysaste, jotta hyvinvointivaltion jatko voidaan turvata. [Sanna Antikainen: Velka unohtui!] On kuitenkin selvää, että rankat leikkaukset julkiseen talouteen heikentäisivät kasvun pohjaa. Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko, minkälaisiin talouskasvua ja investointeja tukeviin toimenpiteisiin valtiovarainministeriössä valmistaudutaan osana julkisen talouden tasapainotusta?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2023-02-02T16:51:19,2023-02-02T16:52:35,Tarkistettu,1.1
2022_160_87,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys talouskasvun tukemisesta (Johannes Koskinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 240/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_160_88,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys talouskasvun tukemisesta (Johannes Koskinen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 240/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että julkisen talouden ongelmien, jotka ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa, menojen ja tulojen epäsuhdan, ratkaisemiseksi tarvitaan monia eri keinoja. Niistä tietenkin toivottavin vaihtoehto — mutta paljon senkin eteen työtä tarvitaan — on talouden kasvu. Tämän työn tueksi olen asettanut nyt valtiovarainministeriössä aivan näinä päivinä vielä loppuvaalikaudeksi istumaan virkamiesten työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia talouskasvun eväitä. [Oikealta: Mikä yllätys!] Kaikki viisaus ei asu ministeriössä, vaan tässä työssä pitää erityisen tarkasti kuunnella elinkeinoelämän edustajia.
On jo nyt selvää, että kaksi keskeistä edellytystä talouskasvun vahvistamiseksi ovat työllisyys ja tuottavuus. Työllisyys ei nouse näihin edustaja Koskisen mainitsemiin — aivan oikein — tavoiteltaviin lukuihin, ellei työmarkkinoilla tehdä rakenteellisia uudistuksia ja elleivät yrittäjät työllistäjinä voi olla varmoja siitä, että jatkossakin toimintaympäristö on vakaa ja ennustettava ja myös verotukseltaan kohtuullinen. [Petteri Orpo: Eli ei enää vasemmistohallitusta!] Tuottavuus on laajempi kokonaisuus, ja sitä tuemme muun muassa tutkimus- ja kehitystoimin. Tämä työ on tulevan hallituksen käytettävissä hallitusneuvotteluissa. [Oikealta: Neljä vuotta oli aikaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.4.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-02T16:52:35,2023-02-02T16:53:51,Tarkistettu,1.1
2022_160_89,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisille suunnatusta energiarahasta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 241/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Forsgrén.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_90,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys pienituloisille suunnatusta energiarahasta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kulunut vaalikausi on osoittanut, että kohtaamme yhteiskuntana entistä enemmän ennakoimattomia kriisejä. Korona ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet kriittisesti monien toimeentuloon. Pienituloiset ovat kohdanneet ennennäkemättömiä kriisejä, ja ilmastokriisin vaikutukset kolkuttavat oven takana.
Hallitus ei ole jättänyt ihmisiä yksin. Vihreät olisivat olleet valmiita luomaan Espanjan tavoin nopealla aikataululla perustulon kaltaisen tuen koronakriisistä kärsivien tueksi. Perustulo nostaisi ihmisiä köyhyydestä ja tukisi Suomen kulkua kohti hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tärkeä askel otettiin tällä viikolla, kun sosiaaliturvakomiteassa on päästy sopuun yhdestä perusturvaetuudesta. Tämä luo hyvän pohjan seuraavalle hallitukselle sosiaaliturvan uudistamiselle. Vihreiden mielestä tuleva uudistus tulee tehdä ihmisten hyvinvointi edellä.
Pienituloisten tukeminen on hallituksessa jaettu arvo. Valtiovarainministeriössä valmistellaan parhaillaan paremmin kohdentuvaa tulo- ja alueperusteista tukijärjestelmää eli energiarahaa.
Arvoisa puhemies! Kysyisinkin ministeri Saarikolta: kuinka pitkällä pienituloisille suunnatun energiarahan valmistelu [Puhemies koputtaa] on valtiovarainministeriössä, ja koska saamme tietää siitä yksityiskohtia?", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.5.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2023-02-02T16:53:55,2023-02-02T16:55:09,Hyväksytty,1.1
2022_160_91,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisille suunnatusta energiarahasta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 241/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_92,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienituloisille suunnatusta energiarahasta (Bella Forsgrén vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 241/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen siitä edustajan kanssa samaa mieltä, että pienituloisten tukeminen ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien pärjääminen erityisesti näiden kriisien keskellä on toivottavasti koko yhteiskunnan jakama tärkeä arvo.
Liittyen energian hintaan ja ennen kaikkea sen rooliin kotitalouksien kulutuksessa, myöskin eri puolilla Suomea asuttaessa, on todellakin ollut valtiovarainministeriössä selvitystyö, joka laitettiin liikkeelle tämän energiakriisin käynnistyessä viime vuoden alkupuolella. Tuo vaativa selvitystyö usean eri toimijan yhteistyönä on nyt loppusuoralla, ja saamme sen tulokset helmi—maaliskuun vaihteessa käyttöömme, ja samassa yhteydessä tämäkin on arvioitavissa tulevan hallituksen — sen niin halutessa — käyttöön otettavaksi. 
Totean kuitenkin täydennyksenä, että tänään hallitus on antanut lisätalousarvion, ja se pitää sisällään tähän hiukan liittyvän asian. Valtiokonttorihan on toiminut — ja ansiokkaasti muuten onkin toiminut — näiden tukien maksatuksissa, niin koronakriisin yritystukien kuin nyt tulevan maatalouden sähkö- ja lannoitetuen maksatuksessa sekä kuljetusalan tukien maksatuksessa. Tästä ovat tukia hakeneet antaneet erittäin hyvää palautetta — kiitos Valtiokonttorille. [Puhemies koputtaa] Nyt kohdistamme miljoona euroa Valtiokonttorin kehitystyöhön tulevien kriisien varalle, koska nämä eivät välttämättä lopu tähän [Puhemies: Aika!] ja tarvitsemme tehokkaampia keinoja, että tuet saadaan oikeaan paikkaan ja mahdollisimman nopeasti. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.5.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-02T16:55:09,2023-02-02T16:56:35,Hyväksytty,1.1
2022_160_93,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten ostovoiman parantamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 242/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hänninen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_94,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys pienituloisten ostovoiman parantamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 242/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palvelualojen ammattiliitto PAM on alkuvuoden käynyt neuvotteluja palkoista ja työehdoista. Me vasemmistoliitossa annamme täyden tuen tavoitteille parempien palkkojen puolesta. Entisenä kaupanmyyjänä on pienipalkkaisten ja naisvaltaisten palvelualojen tilanne minulle erittäin tuttu. Nyt tilanne työmarkkinoilla on akuutti, sillä reaalipalkat ovat romahtaneet enemmän kuin yli 60 vuoteen. Työssäkäyvien köyhyys uhkaa siis jälleen lisääntyä täällä Suomessa. Erityisen vaikea tilanne on yksinasuvilla ja yksinhuoltajilla. Työnantajien on nyt tehtävä oma osuutensa hintojen noustessa ja voittojen kasvaessa. Esimerkiksi kiky-sopimuksen sosiaaliturvamaksujen palauttaminen työnantajille hyödyttäisi eduskunnan tietopalvelun mukaan työntekijöitä noin 1,3 miljardia euroa. Kysyisinkin arvoisalta valtiovarainministeriltä: miten erityisesti pienituloisten palkansaajien ostovoimaa voidaan parantaa kansantalouden kannalta kestävästi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Veronkevennyksillä!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.6.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-02-02T16:56:38,2023-02-02T16:57:52,Hyväksytty,1.1
2022_160_95,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys pienituloisten ostovoiman parantamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 242/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_96,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys pienituloisten ostovoiman parantamisesta (Katja Hänninen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 242/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hintojen nousu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Se on näkynyt kaikkien suomalaisten arjessa, niin työssäkäyvien kuin eläkeläisten arjessa. Onneksemme voimme nyt havaita, että inflaatio, hintojen nousu, on hiukan hidastumaan päin. Emme kuitenkaan vielä voi nähdä sellaista normaalia kehitystä, mitä esimerkiksi Euroopan keskuspankki arvioi, laskua sinne kahden prosentin tuntumaan. Edelleen inflaatio kiihtyy ja on kovaa, vaikkakin hilliintymään päin onneksi.
Siksi juuri näiden energiakriisistä ja pohjimmiltaan sodasta johtuvien hintojen nousun vuoksi olemme tehneet lukuisia täsmätoimia, joista yksi konkreettinen esimerkki on vaikkapa tänään lisätalousarviossa päätetty sähkötuki kotitalouksille tai ylimääräinen lapsilisämaksatus, joka varmasti auttoi yksinhuoltajia. [Ben Zyskowicz: Kaikki menee vuorineuvoksille!] Mutta mitä tulee ehkä viittaukseenne käynnissä oleviin palkkaneuvotteluihin, niin viisautta on, että täältä niitä ei lähdetä mestaroimaan, mutta oikeuteni on toivoa työrauhaa, palkkamalttia ja sitä, että ratkaisu saataisiin nopeasti kasaan. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-02T16:57:55,2023-02-02T16:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_160_97,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen vaihtotaseen parantamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 243/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ollikainen.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_160_98,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys Suomen vaihtotaseen parantamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 243/2022 vp,"Ärade talman! På sistone har diskussionen om Finlands ekonomi gått väldigt het, vilket är helt naturligt i och med stundande riksdagsval. Det är bra att det finns en gemensam syn på att vi behöver stärka vår ekonomi. Regeringen har lyckats höja sysselsättningsgraden och vi i svenska riksdagsgruppen vill att sysselsättningsgraden kommer att höjas till minst 80 procent nästa period. För övrigt kan konstateras att det är en nivå som en del av våra österbottniska kommuner redan uppnår.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.7.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2023-02-02T16:59:03,2023-02-02T16:59:37,Hyväksytty,1.1
2022_160_99,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys Suomen vaihtotaseen parantamisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 243/2022 vp,"Puhemies, ärade talman! Det är ju jätteviktigt att man jämför Finland och Sverige, men det är ännu viktigare att bygga upp gemensamma lösningar, nordiska lösningar, gällande total säkerhet, grön omställning, digitalisering och så vidare.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+2.7.aspx,sv,Ville Skinnari,1316,2023-02-02T17:00:13,2023-02-02T17:00:33,Hyväksytty,1.1
2022_160_100,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 14/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon noin kymmenenminuuttisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministerille Thomas Blomqvistille varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään sen saman viisi minuuttia. Lisäksi puhemiehenä voin halutessani myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Ja nyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_160_101,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Ulkoasiainvaliokunta sai 26. tammikuuta valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston selonteosta koskien pohjoismaisia rajaesteitä. Mietintö on yksimielinen. Muut valiokunnat eivät käsitelleet selontekoa. Valtioneuvoston selonteko esitteli hallituskauden aikana tehtyä rajaestetyötä. Edellinen selonteko samasta asiasta annettiin yli kymmenen vuotta sitten, ja sen jälkeen rajaestetyö on kehittynyt merkittävästi.
Käsitellessään tätä selontekoa ulkoasiainvaliokunta keskittyi pitkälti rajaestetyön poliittiseen merkitykseen, rajaestetyön kehittymiseen sekä pohjoismaisen yhteistyön kehittymiseen ylipäätään. Valiokunnan yleisenä arviona oli, että selonteko esittelee rajaestetyön kokonaisuutta ansiokkaasti. Valiokunta piti myös selonteon mukanaan tuomaa huomiota rajaestetyölle tarpeellisena.
Arvoisa puhemies! Viime vuodet ovat korostaneet pohjoismaisen yhteistyön merkitystä. Koronapandemia teki rajaesteyhteistyön merkittävyyden tunnetuksi suurelle yleisölle, ja luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön ja liikkuvuuteen raja-alueilla koki kolauksen pandemia-ajan rajahäiriöiden myötä. Valiokunta painottaakin, että tämän luottamuksen rakentaminen uudelleen on keskeinen osa rajaestetyötä.
Pohjoismaiden turvallisuusympäristön rajun muutoksen myötä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken on tiivistynyt voimakkaasti. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteuduttua kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, mikä luo uutta syvyyttä pohjoismaiselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle.
Arvoisa puhemies! Rajaestetyössä rajaesteillä tarkoitetaan sellaisia lakeja, julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka estävät yksilöiden vapaata liikkumista tai yritysten mahdollisuuksia toimia yli rajojen Pohjoismaissa. Osa rajaesteistä voidaan ratkaista kansallisin toimin, mutta osa vaatii yhteispohjoismaista koordinaatiota.
Valiokunta sai asiantuntijakuulemisessaan selvityksen siitä, että rajaesteet Pohjoismaiden välillä ovat lisääntyneet. Aiemmin mainitut korona-ajan rajasulut vaikeuttivat liikkuvuutta. Ne olivat pitkälti tilapäisiä häiriöitä, joista on sittemmin päästy eroon. Valiokunta piti kuitenkin tärkeänä sitä, että tuleviin poikkeustilanteisiin varaudutaan ja koronapandemian luomista haasteista otetaan oppia tulevaisuuden varalle.
Asiantuntijoiden arvion mukaan myös pysyvämmät rajaesteet ovat kuitenkin lisääntyneet. Tämä selittyy esimerkiksi palveluiden digitalisoitumisella. Kansallisesti palvelut ovat monin osin helpottuneet digitalisoinnin myötä, mutta samalla kehitys on luonut uusia rajaesteitä valtioiden rajojen välille. Myös tietoturvavaatimukset ovat luoneet uusia rajaesteitä, ja lisäksi rajaesteitä on syntynyt alati kehittyvän ja yksityiskohtaisemman lainsäädännön myötä.
Valiokunta korostikin mietinnössään, että olemassa olevien rajaesteiden purkamisen ohella on tärkeää ennaltaehkäistä uusien syntymistä uusia lakeja säädettäessä. Selonteko huomioi valiokunnan mielestä hyvin sen, että mikäli rajaesteitä ei huomioida lainsäädäntötyössä, syntyy uusia esteitä jatkuvasti lainsäädännön uudistamisen myötä. Lisäksi pitäisi varmistaa etupainotteisesti, että EU-direktiivien kansallinen implementointi toteutetaan sillä tavalla, ettei siitä synny rajaesteitä Pohjoismaiden välillä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta painottaa mietinnössään, että vapaa liikkuvuus on ollut pohjoismaisen yhteistyön keskiössä jo virallisen yhteistyön alusta asti. Se on keskeisessä asemassa Pohjolan avoimuuden ja yhteenkuuluvuuden kannalta sekä Pohjoismaiden neuvoston työskentelyssä. Rajaesteyhteistyö on merkittävässä asemassa vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi ja edistämiseksi. Valiokunta sai selvityksen rajaesteneuvoston työstä ja pitää sitä keskeisenä rajaesteiden purkamisessa. Vielä on työtä sen saavuttamiseksi, että yhteispohjoismainen visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä toteutuu. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-02-02T17:02:16,2023-02-02T17:08:13,Hyväksytty,1.1
2022_160_102,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho. — Ja nyt ministeri Blomqvist, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_103,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! On hienoa, että voimme tänään jatkaa keskustelua pohjoismaisesta rajaestetyöstä ja sen merkityksestä. Kiitos ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalle, edustaja Halla-aholle, kattavasta ja ajankohtaisesta esittelypuheenvuorosta ja koko valiokunnalle esille nostamistanne tärkeistä asioista.
Pohjoismaiden kesken on luotu ainutlaatuinen järjestelmä, jolla rajaesteitä pyritään ratkaisemaan. Hallituksen selonteossa kerrotaan tämän järjestelmän rakenteesta, rajaestetyöhön osallistuvista toimijoista sekä Suomen agendalla olevista ajankohtaisista rajaesteistä. 
Kuten aikaisemmin olen tässä salissa todennut, selonteko ankkuroituu vahvasti vapaaseen liikkuvuuteen. Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön keskiössä. Toimimisen ja asioimisen toisessa Pohjoismaassa tulisi olla yhtä helppoa kuin maan omilla kansalaisilla. Vapaan liikkuvuuden edistäminen Pohjoismaiden välillä hyödyttää kaikkia osapuolia, olipa kyseessä asuminen, opiskelu, työskentely tai yrittäjyys.Tuhannet pohjoismaalaiset hyötyvät vapaasta liikkuvuudesta päivittäin.
Ulkoasiainvaliokunta on selontekoa koskevassa mietinnössään kiinnittänyt huomiota aiheen kannalta keskeisimpiin näkökohtiin: poikkeustilanteisiin varautumiseen sekä haasteisiin, joita asettavat palveluiden digitalisointi- ja tietoturvavaatimukset ja alati yksityiskohtaisempi lainsäädäntö. Ja kuten valiokuntakin korostaa, on erittäin tärkeää ennaltaehkäistä uusien rajaesteiden syntymistä uusia lakeja säädettäessä. Parasta rajaestetyötä on pohjoismaisen näkökulman esillä pitäminen jo lainsäädäntövaiheessa.
Arvoisa puhemies! Rajaestetyö on tietyllä tavalla aika tekninen asia, ja rajaesteiden selvittely vaatii usein hyvin yksityiskohtaista tietoa maiden lainsäädännöistä ja käytännöistä. Toisaalta rajaesteiden poistaminen on myös hyvin konkreettinen tapa edistää pohjoismaista integraatiota. Haluan myös tässä tilaisuudessa korostaa, miten tärkeää on työn jatkuminen rajaesteiden purkamiseksi. Rajaesteen poistamisella voi olla hyvinkin suuri merkitys kansalaistemme arjessa. Esimerkiksi juuri ulkoasiainvaliokunnan esille nostamat digitaaliset rajaesteet, kuten esimerkiksi se, että julkisen sektorin digitaaliset kommunikaatiovälineet eivät toimi yli rajojen, voivat merkittävästi haitata — ja haittaavatkin ja hankaloittavat — kansalaistemme arkea.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2023-02-02T17:08:21,2023-02-02T17:11:22,Hyväksytty,1.1
2022_160_104,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aholle ja ministeri Blomqvistille esittelystä ja hyvistä puheenvuoroista. Tämä työhän käynnistyi tämän hallituksen alkuaikoina sillä, että hallitus asetti oman tavoitteen, että Pohjoismaista tulisi maailman parhaiten integroitunut alue. Tämä tavoite asetettiin 2019, ja oikeastaan jäin miettimään, mitä kaikkea tämän jälkeen on tapahtunut ja kuinka paljon tärkeämmäksi tämä tavoite on itse asiassa näiden vuosien aikana ja näiden tapahtumien myötä tullut. Ei voi tulla muuhun lopputulokseen kuin todeta sen, että tässä työssä on tarpeen edetä entistä määrätietoisemmin ja entistä vahvemmin askelin. Pohjoismaiden pääministerithän allekirjoittivat silloin 2019 yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, ja tämä rajaestetyö on tässä yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä. Maammehan toimii tavoitteen edistämiseksi aktiivisesti olemassa olevien rajaesteiden poistamiseksi, ja niin kuin näissä esittelypuheenvuoroissa tuotiin esille, tätä työtä myös pidetään tärkeästi esillä koko ajan, kun uutta lainsäädäntöä laaditaan, ettei syntyisi uusia rajaesteitä pohjoismaisen yhteistyön välille.
Minulle tämä on tutuinta luonnollisesti turvallisuuspolitiikan näkökulmasta, jonka parissa olen saanut pitkään tehdä työtä, pian 12 vuotta puolustusvaliokunnassa, ja tällä sektorilla on myös poikkeuksellisen paljon tapahtunut näinä vuosina. Voisi todeta, että tämä pohjoismainen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Kun yhteistyön ovet on venäläisten toimin suljettu, niin on entistä tärkeämpää, että meillä on vahvempi yhteistyö länteen, Ruotsin suuntaan, kaikkiin Pohjoismaihin, ja tämä koskee tätä puolustusta, mutta esimerkiksi tänä talvena olen usein miettinyt myös energiaa. Meidän kannattaa tämäntyyppisissäkin kysymyksissä olla enemmän yhdessä kuin erikseen ja katsoa mieluummin länteen kuin itään.
Tässä mietinnössä todetaan pandemiakriisi, joka omalla tavallaan haastoi tätä tilannetta. Toivottavasti seuraavilla kerroilla olemme erilaisessa tilanteessa ja toimenpiteet eivät ole sellaisia, mitä nyt jouduttiin tekemään, ja oltaisiin valmiimpia toimimaan niillä alueilla, joilla se päivittäinen toiminta on jopa erittäinkin aktiivista.
Sitten täällä nousee esille tämä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö, joka on tiivistynyt voimakkaasti, ja jo ennen kuin tässäkään salissa kaikki puolueet asettuivat Natoa kannattamaan, aika laaja yhteisymmärrys oli siitä, että puolustuspolitiikassa Ruotsi—Suomi-yhteistyölle, niin sanotulle Su—Ru-yhteistyölle, ei ole mitään rajoja, eli oltiin valmiita etenemään siinä kuinka pitkälle tahansa. Tavoite edetä yhdessä myös Natoon on erittäin kannatettava, ja on hyvä, että Ruotsista pääministeri Marinin ja Ruotsin pääministeri Kristerssonin johdolla on tullut selkeä viesti siitä, että me haluamme edelleenkin edetä tätä tietä yhdessä. Mutta todetaan kuitenkin sekin, että loppukädessä, viime kädessä, jokainen maa tekee nämä päätökset oman turvallisuutensa näkökannasta arvioiden. Maamme ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien toteuduttua kaikki Pohjoismaat ovat lopulta Naton jäseniä. Näin uskon, että me siellä olemme, ja tämä luo uutta syvyyttä meidän pohjoismaiselle yhteistyölle ja sen kehittämiselle.
Arvoisa puhemies! Itse kannatan länsirajan rajaesteiden madaltamista ja itärajan rajaesteiden, nyky-Venäjän aikana, korottamista. [Hannu Hoskonen: Siirretään, siirretään!]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-02T17:13:30,2023-02-02T17:18:10,Hyväksytty,1.1
2022_160_105,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Berg., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_106,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Kim,Berg,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Först vill jag tacka för en viktig redogörelse om nordiska gränshinder. Det är bra att många gränshinder åtgärdas och att detta arbete fortsätter. Gränshinderrådet och våra ministerier har en viktig roll i detta arbete.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,sv,Kim Berg,1443,2023-02-02T17:18:22,2023-02-02T17:18:55,Hyväksytty,1.1
2022_160_107,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä valiokunnan puheenjohtaja Halla-aho piti erittäin hyvän puheenvuoron. Itse olen päässyt näihin Pohjoismaiden asioihin tutustumaan Pohjoismaiden valtuuskunnan varajäsenenä ja siinä roolissa päässyt mukaan näihin kuvioihin, ja tämä pohjoismainen rajaeste kyllä puhuttaa sielläkin. Totta kai nämä rajaesteet on huomioitu, ja varsinkin nyt se yhteistyö Pohjoismaiden kanssa on tärkeätä, kun Venäjäkin on poissa pelistä. On hyvin tärkeätä, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä.
Myös tämä arktinen politiikka sivuaa aika paljon Pohjoismaita. Siellä yhteisiä asioita varmasti on paljon Pohjoismailla — Norjalla, Ruotsilla ja muilla Pohjoismailla. Keskustelussa ovat olleet esimerkiksi yhteiset yliopistot ja niiden yhteistyö ja myös rautatiet pohjoisten alueiden kanssa ja myös laivaväylät. Nämä kaikki kuitenkin vähän sivuavat tätä yhteistä politiikkaa.
Toivon, että se yhteistyö Pohjoismaiden kanssa jatkuu hyvänä. Se on tärkeätä myös tulevaisuudessa. Toivon oikeasti lämpimästi, että se jatkuu hyvänä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-02T17:21:22,2023-02-02T17:22:31,Hyväksytty,1.1
2022_160_108,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_109,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Halla-aholle ja ministeri Blomqvistille selkeästä esittelystä ja puheenvuorosta. Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle mietinnöstä koskien työtä pohjoismaisten rajaesteiden poistamiseksi.
Usein muistetaan sanoa, että Venäjä pysyy naapurinamme, tapahtui mitä tahansa. Aivan yhtä usein ei muisteta sitä, että myös Ruotsi ja Norja pysyvät aina naapureinamme. Varsinkin nyt, kun Venäjä on päättänyt lähteä vihan ja sodan tielle, pohjoismaiset naapurimme ovat meille yhä tärkeämpiä yhteistyökumppaneita ja liittolaisia. Ruotsi on läheisin naapurimme. Kuten selonteossa tuodaan esiin, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys luo yhteistyölle myös uuden ulottuvuuden. Tämän olen kokenut viime vuoden aikana myös Pohjoismaiden neuvoston toiminnassa. Yhteistyö on tiivistynyt laajasti.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2019 Pohjoismaiden pääministerit allekirjoittivat yhteisen vision, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite edellyttää hyvin määrätietoista rajaesteiden purkua. Meidän tulee huolehtia myös siitä, että emme synnytä uusia rajaesteitä, kun säädämme uusia lakeja.
Selonteon mukaan rajaesteillä tarkoitetaan sellaisia lakeja, julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka estävät yksilöiden vapaata liikkumista tai yritysten mahdollisuuksia toimia yli rajojen Pohjoismaissa. Tätä työtä on tehty ahkerasti ja hyvin tuloksin, mutta paljon on vielä jäljellä. Esimerkiksi eri tutkintojen tunnustamisessa on yhä täysin tarpeettomia kompastuskiviä. Meidän tulee saada oppilaitokset ja tutkimuslaitokset tiiviimpään yhteistyöhön. 
Lisäksi, kuten valiokuntakin mietinnössään lausuu, viime vuosien kriisit ovat lisänneet rajaesteiden määrää. Korona osoitti meille, että Pohjoismaat eivät kriisioloissa pystyneet pitämään kiinni pohjoismaisen yhteistyön tärkeimmästä yksittäisestä saavutuksesta eli vapaasta liikkuvuudesta. Se aiheutti ongelmia niin työssäkäyville, yrittäjille kuin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, joille rajaliikenne oli normaalia päivittäistä arkea. Toivottavasti tästä otetaan opiksi. Onko mahdollista ja onko asiasta käyty vielä ministeritasolla keskusteluja, että Pohjoismaiden raja-alueet voitaisiin jatkossa nähdä erillisinä ja ne olisivatkin jatkossa kriisitilanteessa pääsääntöisesti vapaan liikkuvuuden rajoitusten ulkopuolella? Tämä on se viesti, joka on mennyt myös Ruotsin uudelle hallitukselle pohjoismaiselta rajaesteneuvostolta.
Kriisien lisäksi uusia ja pysyvämpiä rajaesteitä on muodostunut erilaisten digitaalisten palveluiden takia. Tässä tarvittaisiin paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Vaikka olemme pitkällä digitalisaatiossa, emme ole hyödyntäneet sen mahdollisuuksia vielä riittävästi. Kuten edustaja Berg edellä kertoi, yhteinen sähköinen tunnistautuminen tulee saada käyttöön. Tämä kaikki helpottaa sujuvaa työn tekemistä, etätyötä ja opiskelua naapurimaissa. 
Arvoisa puhemies! Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiivistyy. Yhteistyö rakentuu syvän luottamuksen varaan. Pidetään omalla toiminnallamme huoli siitä, että luottamus maidemme välillä säilyy ja syvenee näinä epävarmoina ja turvattomina aikoina.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-02T17:22:43,2023-02-02T17:27:16,Hyväksytty,1.1
2022_160_110,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Hoskonen. [Mikrofoni on kiinni] Edustaja Hoskonen... — Nyt mikrofoni pelaa. [Hannu Hoskonen: Kyllä ainakin valo palaa, arvoisa puhemies, ja toivon mukaan muuallakin kuin tuossa lampussa allekirjoittanut huomioiden.]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_111,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin, kun katsoo Pohjoismaiden yhteistyötä ja pohjoismaisia valtioita, nämä valtiothan ovat kaikki hyvin rauhallisia demokraattisia valtioita, jolloin valtioelimet toimivat, oikeuslaitos toimii, kanssakäyminen on vilkasta, taloudet ovat kunnossa. Elikkä periaatteessa kaiken tämän jälkeen pitäisi olla näiden maiden välinen yhteistyö suorastaan helppoa, jopa tavattoman helppoa. Mutta eihän se ihan niin ole, niin kuin edustaja Mikko Kinnunen äsken omassa puheenvuorossaan hyvin kuvasi. Siellä on esteitä, ja ministeri tässä asiassa varmasti valaisee meitä kohta omalla puheenvuorollaan.
Mutta se, mikä minua harmittaa tässä paljon, on se, että tällainen olosuhde meillä on olemassa ja — me kaikki sen tiedämme — siitä huolimatta siellä on esteitä. Tuntuu Euroopan unionin puitteissa siltä, kun tarkastelee Euroopan unionin tekemisiä tällä alueella — vaikka toki Norjahan ei ole unionin jäsen mutta taitaa maksaa jäsenmaksua, jolla voi olla vapaakauppa-alueen sisäpuolella... Elikkä lähtökohta on hyvä. Mutta Euroopan unioni on lähtenyt vetämään kummallista linjaa, elikkä se vetää sellaista linjaa, jossa on tämmöisiä pohjoisia maksavia valtioita ja sitten on Etelä-Euroopan valtiot, jotka ovat hyötyviä valtioita. Elikkä tällä jaetaan porukat ikään kuin kahtia. Ja sitä minä pidän Euroopan kannalta äärimmäisen haitallisena, kun lähdetään tekemään tämmöistä tulonsiirtopolitiikkaa ja lähdetään tasaamaan tuloeroja, sosiaalisia eroja, ja sitten pahimmillaan — arvoisa puhemies, pidän sitä kaikkein pahimpana — on velkojen keskinäistä tasaamista, se, että perustetaan tällainen velkaunioni. Ja kun viime aikoina olen kuunnellut ihan tarkalla korvalla unionin komission puheenjohtajan von der Leyenin puheenvuoroja, niin nyt hän puhuu jo avoimesti... Näin tässä toissa päivänä, kun oli televisiossa muuan puheenvuoro, jossa hän esitti avoimesti suvereniteettipakettia, jonka keppihevosena käytetään Yhdysvalloissa parhaillaan eteenpäin vietävää Inflation Reduction Actiä elikkä inflaation torjuntapakettia — muistamani mukaan 500 miljardia dollaria. Tämähän on kaikkein pahinta, mitä unioni voi tehdä, jos sen jäsenmaat pannaan tällä keinoin eriarvoiseen asemaan.
Suren Pohjoismaiden puolesta jo valmiiksi, että kun meillä on tämmöiset loistavat edellytykset tehdä yhteistyötä, niin on tällainen järjestelmä, joka sitten menee ihan omia menojaan ja menee sellaiseen suuntaan, joka ei varmasti edistä yhteistyötä jäsenmaiden välillä. Pitemmän päälle olemme tilanteessa, jossa Euroopan unionin jäsenmaiden eriyttävä politiikka aiheuttaa naapurivaltioille ongelmia. Ymmärrän toki, että kriisitilanteessa rajat helposti suljetaan, koska silloin halutaan valvoa rajaliikennettä. Se on ihan normaalia, en pidä sitä kovin isona ongelmana, koska yleensähän Pohjoismaissa tilanne rauhoittuu nopeasti, saamme tilanteen vakiintumaan, jolloin yhteistyö palaa ennalleen. Mutta suren edelleen. Entinen kansanedustaja Paavo Väyrynen aikoinaan esitti vahvasti, että Pohjola-Norden pitäisi perustaa ja saada sitä kautta vahva Pohjola syntymään. No sitä nyt ei enää ole, eikä menneiden aikojen perään kannata haahuilla sen enempää.
Totean vain lopuksi, arvoisa puhemies, sen, että olen huolissani tästä Pohjoismaiden yhteistyöstä sen takia, että Euroopan unioni kehittyy aivan outoon suuntaan, ja ihan varma olen siitä, että se vaikuttaa negatiivisesti Pohjoismaiden väliseen yhteistyöhön.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-02T17:27:20,2023-02-02T17:30:42,Hyväksytty,1.1
2022_160_112,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Näin. — Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_113,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Tack, ärade talman! Det nordiska samarbetet har varit viktigt för Finland på olika sätt egentligen under hela vår självständighet. Vi levde i en period i vårt land när vår glugg till västerlandet var just via det nordiska samarbetet. Sedan kom vi in i en period när vi gick med i EU, när många av oss kanske var lite euforiska och det nordiska samarbetets möjligheter ofta glömdes bort. Det gjordes det aldrig av Svenska folkpartiet och mig personligen, men i det stora hela. Nu är vi igen inne i en period när vi ser möjligheterna och ser behovet av ett närmare samarbete. 
Här har sagts många saker, och det som det här handlar om är ju gränshindren. Här har också nämnts ett nordiskt personnummer. Jag tror det är en av nycklarna till att ta bort många av de hinder som vi fortfarande har kvar i dag. Vi ska komma ihåg att gränshinderarbetet ju har pågått väldigt länge, så länge jag har följt politik egentligen har man talat om att man vill få bort gränshindren. Den politiska viljan tycks finnas — var det sedan blir problem har jag svårt att bedöma. 
Men jag har en fråga till minister Blomqvist. Hur ser han på de politiska möjligheterna att i en ganska snabb ordning få till ett nordiskt personnummersystem och också företagssystem som skulle göra att vi verkligen skulle vara integrerade? — Tack.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack, och nu behöver vi tolkning. — Varsågod.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,sv,Anders Norrback,1440,2023-02-02T17:30:44,2023-02-02T17:33:22,Hyväksytty,1.1
2022_160_114,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Kiitos. — Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_115,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Värderade talman! Mycket arbete har gjorts för att minska gränshindren inom Norden som vi genom åren har lyckats identifiera. Jag vill tacka ministern för den roll som ni har haft i den här helheten, men mycket arbete återstår ännu.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2023-02-02T17:33:22,2023-02-02T17:33:45,Hyväksytty,1.1
2022_160_116,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Ärade talman! Det var en utmärkt fråga av ledamot Rehn-Kivi. Under pandemin märkte vi verkligen hur man i synnerhet i de norra delarna av Finland och Sverige var hemskt beroende av trafiken över gränserna också med tanke på sjukvården. 
Ledamot Kinnunen tog upp studerande i de olika länderna. Det här är en outnyttjad resurs på många sätt, och kanske i synnerhet här i Finland har vi inte förstått att locka nordiska studerande hit. Vi har finländska studerande som studerar i Sverige, Norge, Danmark men få som söker sig hit. Det här handlar förstås till en del om om språkkunskaper, men som helhet i Norden är det helt klart att det att vi skulle ha ekvivalenta examina skulle vara ett steg i rätt riktning. Om man studerar i Norge ska man inte behöva tvivla på att de studierna också gäller i Finland och vice versa. 
En av få orsaker till glädje förra året som följd av det fruktansvärda kriget i Ukraina var att Finland och Sverige närmade sig varandra ännu mer än tidigare, kanske primärt militärt. Vi har gemensamma Natoprocesser, och här är det förstås också viktigt att vi går tillsammans ända i mål. I tiderna, när Sverige på 50-talet beslöt sig för att bli utanför Nato, så skriver Tage Erlander i sina memoarer att det här till en stor del handlade om solidaritet med Finland. Han såg Finlands och Sveriges öde som gemensamt. Man ville inte lämna Finland utanför. Också med tanke på försvarsförmågorna och Natos försvarsplanering, logistiken i en stund av kris, är det förstås enormt viktigt att båda länderna i alla händelser är på samma sida om Natogränsen. Därför är det viktigt att vi nu i dessa tider tar den här situationen med fattning, väntar ut Erdoğan ifall det behövs, och jag hoppas att ni nordiska samarbetsministrar för en aktiv dialog också i dessa frågor.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack. — Översättning igen.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-02T17:34:18,2023-02-02T17:38:05,Hyväksytty,1.1
2022_160_117,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Kiitos. — Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_118,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Och tack för den här viktiga redogörelsen. 
Den nordiska gränsfriheten offrades snabbt i inledningen av pandemin. Det ställde till enorma problem för människor med sina liv på båda sidor om gränserna. Alla vackra festtal om integration glömdes snabbt då det blev skarpt läge. Vi får inte glömma den här perioden, utan måste på riktigt rusta oss och göra läxorna så att vi är bättre förberedda nästa gång.
Men gränshindren tornar upp även utan pandemin. Vi brukar skryta om passfrihet inom Norden och att vi är en föregångare till Schengen, men Sverige har för tillfället i kraft obligatorisk id-kontroll mellan Danmark och Sverige men också för alla som reser till Sverige med färja, till exempel från Åland. Myndighetsuppgiften är utlokaliserad till rederierna med hårda böter vid eventuella försummelser.
Ärade talman! Ledamot Norrback tog upp behovet av nordiskt id. Det är en mycket viktig fråga. På EU-nivå pågår också en harmonisering kring de här sakerna för att hjälpa med elektronisk identifiering, men i Finland finns fortfarande inget identifieringssystem som DVV tillhandahåller. De länder som till exempel är anslutna till Sveriges e-tjänster är Belgien, Danmark, Estland, Italien, Kroatien, Lettland, Luxemburg, Malta, Nederländerna, Portugal, Slovakien, Spanien, Tjeckien och Tyskland, men inte Finland. Vi har hittat på mobiltelefonen här i Finland och har fantastiska digitala företag, men vi får inte sådant här att funka, och det frustrerar vanliga människor. Det är svårt att förstå varför det ofta ska vara så svårt att få sådant här att funka.
Ärade talman! En annan fråga som också ledamöterna Adlercreutz och Rehn-Kivi tog upp är legitimering av olika yrken, en nordisk långkörare. De sakerna påpekades redan av ledamot Norrbacks pappa Ole, som av Nordiska rådet ombeddes skriva en rapport om de här sakerna för 20 år sedan. Åland har behov av svenskspråkiga läkare och sjukvårdspersonal. En som studerat i Sverige till exempel till dietist, näringsterapeut, behöver få behörighet av Valvira. Valvira skickar ansökan för bedömning till Östra Finlands universitet, där kraven för varje ansökan har ökat. Senaste sökande från Åland ombeds göra en nio månader lång anpassningsperiod på ett finskt universitetssjukhus — på finska. Alternativet är ett lämplighetsprov, men något sådant har Valvira inte ännu utformat. Den här utbildningen finns i Finland enbart i Kuopio och erbjuds inte på svenska. 
Samma sak gäller talterapeuter, logopeder. Utbildningen i Finland på svenska, som enbart erbjuds på svenska vid Åbo Akademi, är 240 studiepoäng lång. Gissa hur många studiepoäng den är i Sverige? 240 studiepoäng. Det är stor brist på talterapeuter. Ändå kan det ta åtta månader att få besked på en ansökan av Valvira, och dels kan det sedan komma krav på ytterligare sex månaders praktik, trots exakt samma antal studiepoäng på utbildningen. Hur har vi råd att ha det så här? Jag har själv ett möte med Valvira om detta nästa vecka men önskar att fler saker skulle ordnas på det sättet som försvarssamarbetet, som verkar funka extremt smärtfritt mellan Finland och Sverige.
Nu har jag här påpekat en hel del brister, och det blir ju lätt så i den här typen av debatter, men det är ju viktigt att kunna påpeka bristerna eftersom det är vår uppgift att rätta till dem, och därför måste vi också peka på dem så att vi kan åtgärda dem. Det är ändå viktigt att inte glömma allt det fantastiska i Norden och allt det som också funkar jättebra mellan våra länder. Det nordiska samarbetet är viktigt och har blivit allt viktigare och borde bli ännu viktigare. Det visar den säkerhetspolitiska omgivningen vi lever i, och jag vill lyfta på hatten för det arbete som regeringen och vår duktiga nordiska samarbetsminister Thomas Blomqvist gör och också utrikesministeriets tjänstemän gör i de här frågorna, men det är viktigt att ha ett helhetsgrepp kring frågorna eftersom det så klart inte bara är ett ministerium som kan implementera de här sakerna. — Tack.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack. — Ja nyt taas käännös.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-02T17:38:09,2023-02-02T17:43:18,Hyväksytty,1.1
2022_160_119,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,Kiitos myös tulkkauksesta. — Nyt edustaja Kiljunen ja sen jälkeen ministeri Blomqvist., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_120,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää keskustelua pohjoismaisesta yhteistyöstä noin laveammin ja tietysti näiden rajaesteiden vähentämisestä Pohjoismaiden välillä. Kiitos myöskin valiokunnan puheenjohtaja Halla-aholle hyvästä yhteenvedosta siitä keskustelusta, mitä me kävimme valiokunnan puitteissa tässä asiassa.
Vuodesta 1955, kun Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon, on tietysti muuttunut paljon maailma ympärillämme, ja tämä pohjoismainen yhteistyö on tullut tavallaan rungoksi kaikelle sille, mitä me olemme sitten muuten tehneetkin. Tämä on ollut poikkeuksellinen malli, miten naapurimaat, Pohjola, tässä yhteistyössä ovat voineet tiivistää monilla tavoilla yhteistyötä ja helpottaa myöskin kansalaisten vuorovaikutusta yli rajojen.
Esteitä vielä on, niin kuin tässä kuultiinkin. Yhden esteen itsekin olen nostanut moneen kertaan esille, ja se on tämä kaksinkertaisen verotuksen ongelma. Meillä on ollut paljon siirtolaisia, ihmisiä, jotka ovat työskennelleet ehkä jopa koko elämänsäkin Ruotsin puolella mutta haluavat muuttaa kotimaahansa Suomeen sitten eläköidyttyään, ja sitten he maksavat kahteen maahan veroja. Motkotetaan, tuodaan esille koko ajan, että tässä on kaksinkertaista verotusta. Siinä taitaa progressio olla se yksi syy, joka aiheuttaa tätä kaksinkertaisen verotuksen tunnetta, mutta joka tapauksessa tällaisiäkin esteitä tässä kansalaisilla on.
Näissä puheenvuoroissa tänään kohdattiin jo useampaankin kertaan ja tuotiin esille tämä Nato-jäsenyyden merkitys tälle pohjoismaiselle yhteistyölle ja ne mahdollisuudet, mitä nyt tässä tapahtuu puolustuksellisella puolella. Valiokuntakin tähän kiinnitti huomiota, ja se on todella, todella iso asia. Kun tässä yhteydessä meillä on keskustelussa myöskin tämä turkkilainen basaarikauppa, kaupankäynti, joka on käynnissä, jossa pohditaan nyt sitten Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, jotta me voisimme sitä yhteistä pohjoismaista kokonaisuutta myöskin puolustuksellisesti tuon sotilasliiton, puolustusliitto Naton, puitteissa harjoittaa, ja kun tämä basaari on nyt näköjään auki monella tavalla, niin tässä hyvin keskeiseksi tulee tämä kysymys Suomen ja Ruotsin yhtäaikaisuudesta jäsenyysprosessissa. Tässä yhteydessä haluaisin muistuttaa eduskuntaa ja meitä kaikkia siitä, mikä on ollut Suomen ja Ruotsin elimellinen turvallisuuspolitiikka, mikä on se pohjoismainen balanssi, joka syntyi ja on ylläpitänyt vakautta Euroopassa ja ennen kaikkea Pohjois-Euroopassa koko tuon kylmän sodan kauden ja sen jälkeenkin 75 vuotta. Sen pohjoismaisen balanssin ydin oli siinä, että 40-luvun lopulla kylmä sota oli kuumimmillaan ja organisoitumiset tapahtuivat Varsovan liittoon, Natoon ja niin edelleen. Pohjoismaista Islanti, Norja ja Tanska valitsivat sotilasliitto Naton jäsenyyden tuossa vaiheessa, ja Ruotsissa käytiin pitkä, pitkä, perusteellinen keskustelu — kun pohjoismainen puolustusliittokonsepti ei toiminut — siitä, mitä Ruotsi tekee, ja oli halukkuutta liittyä Natoon. [Puhemies koputtaa] Suomen kysymys oli siinä esillä. — Puhemies! Ehkä minä jatkan sen kaksi minuuttia sieltä. Asia jäi kesken. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Laskin väärin tämän ajankäytön, kaksi minuuttia tähän jäi vielä. — Niin, tämän pohjoismaisen balanssin, mikä on sitten säädellyt tätä voimatasapainoakin, voidaan sanoa, pohjoisessa Euroopassa, ytimessä oli se Ruotsin päätös, että he eivät liitykään sotilasliitto Natoon muiden, kolmen muun Pohjoismaan, ohella, vaan jäivät sotilaallisesti liittoutumattomaksi. Miksi? Oli Suomen kysymys, ei haluttu heikentää Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Tiedettiin, että oli vahva paine. Neuvostoliiton puolelta ilmaistu YYA-sopimus oli sitten se kulminaatiopiste, mihin se päätyi, mutta se jätti Suomen kuitenkin sotilasliitto Varsovan liiton ulkopuolelle, liittosuhteen ulkopuolelle Neuvostoliitosta. Se oli ainoastaan konsultatiivinen sopimus, jossa pyrittiin puolin ja toisin varmistamaan keskinäinen turvallisuus siten, ettei toinen maa ole toiselle uhka, ja tässä suhteessa se ei ollut sotilasliittoratkaisu. Eli me jäimme suurvaltaristiriitojen ulkopuolelle, kuten se määritys silloin kuului. Tämän balanssin myöskin Neuvostoliitto toteutti sillä tavalla, että se ei luonut kovempaa painetta Suomen suuntaan, tähän sotilaallisen liittoutumisen suuntaan, tietäen, että sillä hetkellä myöskin Ruotsi tulee Naton jäseneksi ja olisi tullut kylmän sodan jakolinjoja tähän Pohjanlahteen. Tämä oli se Pohjolan balanssin ydin. Eli Ruotsi tinki omasta lähtökohdastaan, siitä lähestymistavasta, minkä muut Pohjoismaat olivat valinneet, eli Nato-jäsenyydestä, välttääkseen Suomen aseman heikentämisen. Me olemme tänä päivänä saman kysymyksen edessä tässä turkkilaisessa basaarissa.
Puhemies! En mene yhtään pidemmälle tässä asiassa, vaan asetan tämän kysymyksen. Suomen ja Ruotsin yhteinen turvallisuus riippuu toinen toisistamme. Meidän täytyy pyrkiä kunnioittamaan toisiamme siinä suhteessa, ettemme omilla ratkaisuilla [Puhemies koputtaa] heikennä toisen turvallisuuspoliittista tilannetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-02T17:45:57,2023-02-02T17:51:18,Hyväksytty,1.1
2022_160_121,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Otetaan vielä ennen ministerin puheenvuoroa edustaja Halla-aho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_122,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tähän itse substanssiin minulla ei ole kovin paljon lisättävää, mutta haluan kiittää ministeri Blomqvistiä ja arvoisia kansanedustajakollegoita hyvästä ja mielenkiintoisesta keskustelusta, joka etenkin loppua kohti ehkä jopa rönsysi sellaisiin kysymyksiin, jotka eivät suoranaisesti tähän rajaestetematiikkaan liity.
Tämä rajaestekysymys ei ollut itselleni ennen mietinnön laatimista ja siihen liittyviä kuulemisia kovinkaan tuttu, mutta nyt kun tiedän, että rajaesteitä on ahkeralla keskustelulla ja työryhmillä pyritty poistamaan seitsemänkymmentä vuotta ja niiden määrä tuntuu vain lisääntyvän, niin voinemme suhtautua optimistisesti siihen, että myös seuraavat sukupolvet saavat pohtia näitä kysymyksiä, ehkä jopa seitsemänkymmenen vuoden kuluttua. — Kiitoksia paljon.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-02-02T17:51:22,2023-02-02T17:52:26,Hyväksytty,1.1
2022_160_123,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja ministeri Blomqvist, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_124,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Thomas,Blomqvist,Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri,,Valtioneuvoston selonteko pohjoismaisista rajaesteistä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 14/2022 vp,"Kiitos, puhemies! Ja kiitos hyvästä keskustelusta ja hyvistä kysymyksistä. Yritän tässä vastata kysymyksiin, ja sitten on muutama nosto vielä.
Tässä aika moni edustaja kysyi e-ID:stä ja digitaalisuudesta: minkälaisia mahdollisuuksia ja esteitä se on tuonut mukanaan? Sekä valiokunnan puheenjohtaja avauspuheenvuorossaan nosti että minäkin aikaisemmin nostin, miten tärkeää on, että tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, ja tässä on vielä paljon tehtävää. Tässä edustajat Norrback, Berg, Löfström ja niin edelleen kysyivät tästä. Meillä on Suomessa lakikokonaisuus digitaalisesta henkilöllisyydestä ja väestötietojärjestelmästä, joka etenee, ja on tarkoituksena, että lait tulevat voimaan syyskuun 1. päivä ja uusi tunnistautumisväline notifioidaan eIDAS-tunnistautumisvälineeksi vielä tämän vuoden puolella. Mutta kieltämättä tässä on edetty aika hitaasti. 
Edustaja Norrback kysyi tästä poliittisesta tahdosta, ja kyllä se poliittinen tahto löytyy.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+3.aspx,fi,Thomas Blomqvist,923,2023-02-02T17:52:28,2023-02-02T17:53:52,Hyväksytty,1.1
2022_160_125,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 36/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 36/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_160_126,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 36/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme arpajaislain muuttamista, ja totta kai arpajaiset ja muut, jos hyvään tarkoitukseen kerätään rahaa, ovat hieno asia. Ja kyllä muutenkin toivoisin, että tätä arpajaislakia vähän helpotettaisiin ja muutettaisiin.
Kerron ihan yhden tapauksen tuolta Savon suunnalta. Tässä taannoin uutisoitiin — luen tästä Savon Sanomista otteita, meidän alueen lehdestä — semmoisesta kinkkubingotapauksesta. Ravintolassa oli pidetty kinkkubingoa, ja oli myyty muutaman euron hintaisia lippuja sinne, ja sitten oli ollut kinkku palkintona siellä, ja siitähän tuli sitten monenlaista käsittelyä. Ihan luen tästä tekstiä: ”Käräjäoikeuden mukaan jäi epäselväksi, olivatko vastikkeettomat bingopelit arpajaislain mukaisia. Epäselvässä tilanteessa asia on ratkaistava syytetyn eduksi, joten 14 bingopelin järjestämisen osalta syyte hylättiin.” Ja sitten tämä henkilö tuomittiin ”kahden luvattoman bingopelin järjestämisestä 15 päiväsakkoon, joista tuli maksettavaa rikosuhrimaksun kanssa 130 euroa”. ”Lisäksi ravintola tuomittiin maksamaan valtiolle kinkkubingon rikoshyötynä noin 98 euroa. Ravintola oli saanut kahdesta bingopelistä lipputuloja 395 euroa, mutta vastaavasti se oli ostanut palkinnoksi kinkkuja 297 eurolla.” Jotenkin tuntuu, että tämmöistä pitäisi vähän helpottaa ja muuttaa tätä maailmaa. Mitenkä paljon yhteiskunnalle tulevat kaikki tämmöiset toimenpiteet maksamaan? Eihän tuossa ole kerrassaan mitään järkeä. Jotenkin tuntuu, että pitäisi järjellä ajatella. Toivon, että tätä arpajaislakia muutettaisiin järkevämpään suuntaan tämmöisten pienten asioiden osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-02T17:56:31,2023-02-02T17:58:11,Hyväksytty,1.1
2022_160_127,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 36/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Semi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_128,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaislain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 255/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 36/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä arpajaislain muutos on tavallaan historiallinen, kun miettii sitä taustaa vasten, mitenkä Veikkaus aikanaan perustettiin. Siinä oli lähtökohtana, että sillä haettiin urheilijoille rahoitusta erilaisiin leirityksiin ja vastaavaan toimintaan, että heillä olisi mahdollisuus harjoitella tiiviimmin ja paremmin. Rahapelien tuoton kasvaessa tätä rahapelituottojen saajien piiriä on sitten kasvatettu enempi, siihen on tullut erilaisia järjestöjä, ja niitten toimintaa on pystytty kehittämään.
On erittäin tuntuva muutos, kun tämä jakoperusta muuttuu nyt Veikkaukselta valtiolle ja valtio tulee jakamaan rahoja. Sinänsä voidaan ajatella, että valtiolla on leveämmät hartiat pitää järjestöjen puolta, mutta sen aina näkee sitten, minkälainen hallitus tulee ja mitenkä ruvetaan jakamaan näitä rahoja. Sinänsä tämä on merkittävä muutos Veikkauksen rahapelien toiminnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+4.aspx,fi,Matti Semi,1315,2023-02-02T17:58:13,2023-02-02T17:59:20,Hyväksytty,1.1
2022_160_129,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 23/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 23/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Pekonen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_160_130,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 303/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 23/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettua lakia. Tämän esityksen taustalla ovat hallitusohjelman harmaan talouden vastaisia toimenpiteitä koskevat kirjaukset, joiden mukaan on selvitettävä uusia keinoja alipalkkaukseen puuttumiseksi. Tämä esitys on valmisteltu kolmikantaisessa työturvallisuussäännöksiä valmistelevan neuvottelukunnan jaostossa.
Esityksessä työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia alipalkkauksen valvonnassa laajennetaan siten, että kirjallinen kehotus, velvoittava hallintopäätös ja uhkasakko voidaan antaa asiassa, joka koskee työnantajan velvollisuutta maksaa vähintään sellaista lain ja yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jonka peruste ja määrä ovat yksiselitteisesti todettavissa.
Esityksessä laajennetaan myös lain 50 §:n mukaista työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta poliisille koskemaan rikoslain mukaisia petos- ja kiskontarikoksia.
Lisäksi työsuojeluviranomaisen ilmoitusvelvollisuutta muille viranomaisille laajennetaan siten, että valvonnassa esille tulleista rakennusten sisäilmaan ja kunnossapitoon liittyvistä epäkohdista ilmoitetaan kunnan terveydensuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaiselle.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä ja tervetulleena, että muutoksilla parannetaan työsuojeluviranomaisen mahdollisuuksia valvoa työsuhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja ja mahdollisuuksia puuttua työvoiman hyväksikäyttöön.
Työsuojeluviranomaisen uusi ilmoitusvelvollisuus työpaikkojen sisäilman ja kunnossapidon epäkohdista on puolestaan tarpeellinen muutos, erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa rakennuksen omistaja on eri taho kuin tilassa toimintaa harjoittava työnantaja.
Valiokunta pitääkin tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö on yksimielinen. ",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-02T17:59:43,2023-02-02T18:01:58,Hyväksytty,1.1
2022_160_131,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 38/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Onko esittelypuheenvuoroa? — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_160_132,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies, tästä mahdollisuudesta. — Talousvaliokunta on käsitellyt Sitran toimintakertomusta vuodelta 2021 ja laatinut siitä asiaankuuluvasti mietinnön. Sitran työssä korostuu ennakoinnin, ratkaisujen etsimisen ja erityisesti kokeilujen ja pilottien merkitys. Viime vuodet ovat korostaneet poikkeuksellisella tavalla ennakointiosaamisen tarvetta ja kysyntää. Samalla ne korostavat työn haastavuutta: ennakointityö on paitsi vaikeaa myös vaikeasti mitattavaa.
Sitran pyrkimyksenä on kehittää ja jakaa tulevaisuusajattelua ja muutoksen tekemisen taitoja yhteiskuntaan. Ennakointi ja yhteiskunnallinen koulutus ovat Sitran toiminnassa jatkuvia, läpileikkaavia toimintoja. Sitran uuden strategian myötä sen työssä korostuvat kolme teemaa: ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen, reilun datatalouden edistäminen ja demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Talousvaliokunta pitää Sitran kaltaisen tulevaisuustalon työn suuntaamisessa keskeisenä myös sen toiminnan vaikuttavuuden jatkuvaa ja systemaattista arviointia.
Talousvaliokunta pitää Sitran teemavalintoja onnistuneina ja ajankohtaisina. Samalla ne liittyvät vahvasti toisiinsa ja tukevat toistensa toteutumista. Sitran visio reilusta, kestävästä ja innostavasta tulevaisuudesta, jossa ihmiset voivat hyvin maapallon kantokyvyn rajoissa, edellyttää konkreettisia toimia niin kestävysratkaisujen, demokratian vahvistamisen kuin reilun datatalouden aloilla. Ekologisen kestävyyskriisin, ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kysymykset edellyttävät sekä teknologisia ratkaisuja että politiikkatoimia kansallisella, EU:n ja globaalilla tasolla. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Sitran toiminnan pääpaino myös taloudellisesti on kokeilujen ja pilottihankkeiden toteuttamisessa. Työn lisäarvon kannalta on tärkeää, että toiminta suuntautuu hankkeisiin, jotka ilman Sitran panosta jäisivät toteuttamatta, ja ettei se aiheuta niin sanottuja markkinahäiriöitä kilpailevalle, markkinaehtoiselle toiminnalle.
Riippumattoman ajatuspajan ja tulevaisuustalon työn riskinä on, että sen esiin tuoma ajattelu jää irralliseksi eikä välity riittävällä tavalla yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa hyödynnettäväksi tai kansalaisyhteiskuntaan laajemmin. On olennaista, että Sitra hakee toimintaansa vaikuttavuutta myös osallistumalla Euroopan unionin projekteihin ja lainsäädännön kehitystyöhön, jotka tosiasiassa pitkälti määrittävät Sitran teemojen kannalta keskeistä toimintaympäristöä. Tältä kannalta Sitran osaamista olisi perusteltua hyödyntää entistäkin enemmän — ja konkreettisimmin — myös osana EU-asioiden valmistelua ja Suomen EU-ennakkovaikuttamista.
Lopuksi talousvaliokunta kiinnitti huomiota geopoliittisen toimintaympäristön radikaaliin muutokseen viime vuoden aikana. Luonnollisestikin tämä nousi myös tässä mietinnössä esiin. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja siitä seuranneet turvallisuusympäristön ja taloudellisen toimintaympäristön muutokset — mukaan lukien vallitseva energiakriisi — määrittävät lähivuosia merkittävästi. Vaikka Sitran teemat ovat tästä kehityksestä riippumatta ajankohtaisia, viime vuoden tapahtumat sävyttävät myös niiden ympärillä tehtävää työtä ja toisaalta entisestään korostavat niiden merkitystä. Sitran teemoja ei voida käsitellä irrallisina näistä tapahtumista, ja toimintaympäristön muutos tulee ottaa huomioon ylätason otsikoiden alla tapahtuvassa konkreettisessa työssä ja sen suuntaamisessa, jotta Sitra voi tuottaa myös ajantasaisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa päätöksenteon tueksi.
Kiitämme yhteistyöstä Sitraa ja kaikkia Sitran vaikuttajia, myöskin hallintoneuvoston jäseniä — puheenjohtajakin on täällä paikalla. Edellä oleva huomioon ottaen talousvaliokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 9/2022 johdosta. Eli kannanottoehdotus on: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta.” — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-02T18:02:37,2023-02-02T18:06:37,Hyväksytty,1.1
2022_160_133,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Sitten Sitran hallintoneuvoston puheenjohtaja, edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_134,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnalle hyvästä työstä. Tiiviissä muodossa oli mielestäni juuri ne oleelliset asiat, mitkä Sitran työhön tällä hetkellä liittyvät, ja niihin on helppo yhtyä.
Valiokunta toivoi muun muassa, että Sitran työn vaikuttavuutta mitattaisiin enemmän kuin tällä hetkellä. Tämä on tärkeä tavoite, vaikkakaan ei niin kovin helppo toteuttaa, jos ajatellaan Sitran luonnetta, millaisissa asioissa se toimii. Ennakointityön ja kokeilujen ja pilottien vaikuttavuuden mittaaminen ei ole ihan helppoa, koska niissä pitää olla rohkeutta ottaa joskus vähän riskiäkin, jotta me kykenemme luomaan uutta ja innovatiivista toimintaa. Jossakin onnistutaan, jossakin ei, mutta siitä huolimatta tämä tavoite on hyvä. Uskon, että Sitra innovatiivisena organisaationa pystyy löytämään niitä ratkaisuja, joilla pääsemme tässä vaikuttavuuden mittaamisessa eteenpäin.
Sitran tämänhetkiset tavoitteet ovat saaneet valiokunnalta kiitosta. Ne ovat ajan hermolla, ja voisi sanoa, että edelläkävijyys näkyy näissä teemoissa. Ne olivat todellakin ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen, reilun datatalouden edistäminen ja demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Valiokunta piti painopisteitä osuvina, ja Sitran hallintoneuvosto ja hallitus ovat hyvin yhteislinjaisesti näitä painopisteitä pitäneet tärkeinä.
Valiokunta kiinnitti huomiota siihen, että Venäjän hyökkäys ja Ukrainan tilanne eivät näy tässä strategiassa, ja se on ihan totta, koska strategia on tehty ennen tätä Venäjän aggressiivista hyökkäystä. Mutta kun ensi vuoden puolella Sitra lähtee tekemään uutta strategiaa, niin uskon, että siinä näkyy jo tämä turvallisuusympäristön muutos paremmin kuin tällä hetkellä.
Jos sitten toisaalta miettii vaikkapa Sitran megatrendejä, niin niissä muutos on jo tietyllä tavalla näkyvissä, ja se nousee siellä esiin esimerkiksi sitä kautta, että esiin nousee asioita siitä, että maailman valtioiden väliset jakolinjat kärjistyvät ja erilaisten yhteiskuntajärjestelmien väliset erot ja jännitteet korostuvat. Sääntöpohjainen maailmanjärjestys horjuu, etupiirit palaavat ulkopoliittiseen keskusteluun, ja asetelmaan kytkeytyy valtataistelua kriittisistä resursseista. Myös maiden omien etujen ajaminen näkyy politiikassa, ja tämä jännitteinen tila lisää epävarmuutta kansainvälisissä suhteissa, markkinoilla ja ihmisten mielissä. Diplomatian tarve ja konfliktien ehkäisy korostuvat. Nämä olivat niitä asioita, jotka siellä megatrendivaiheessa nousivat esiin.
Haluan, kun tässä on edustajiakin paikalla, muistuttaa, että kannattaa vaikka välillä käydä vilkaisemassa niitä Sitran sivuja. Sieltä löytyy todellakin ajankohtaista pohdintaa ja tutkimusta, ja niistä voi hyvinkin olla apua myös eduskuntatyössä ja tulevaisuuden hahmottamisessa. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-02T18:06:51,2023-02-02T18:09:48,Hyväksytty,1.1
2022_160_135,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_136,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos esittelijöille Sitran asioihin liittyen. — Itse olen myös tuolla talousvaliokunnassa mukana, ja tosiaan tätä asiaa olemme tarkastelleet. Totta kai Sitrassakin liikkuu aika isoja rahoja, ja se vaikuttavuus ja vaikuttavuus ja vaikuttavuus — sehän on hirveän tärkeätä huomioida se vaikuttavuus: mitenkä rahalla saadaan vaikuttavuutta aikaiseksi.
Tämmöisenä aikana, kun sitä tulevaisuutta Sitrakin pohtii, kuitenkin vähän toivoisin, että ehkä jatkossa voisi eduskunta miettiä, olisiko joitakin säästön paikkoja Sitrassakin, niin että ei välttämättä ihan niin paljon laitettaisi siihen rahaa. Toivon, että tähän asiaan palattaisiin ja tästä vaikka haettaisiin jonkunlaisia säästöjä kuitenkin, koska rahat ovat tiukassa nyt tämmöisenä aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-02T18:09:48,2023-02-02T18:10:32,Hyväksytty,1.1
2022_160_137,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_138,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuustalo Sitran työssä korostuu kolme teemaa: Sitra haluaa ratkaista ekologista kestävyyskriisiä, edistää reilua datataloutta sekä vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta.
Olen samaa mieltä talousvaliokunnan kanssa siitä, että toiminnan pääpainon on hyvä olla pilottien ja kokeilujen toteuttamisessa ja toiminnan kannattaa suuntautua hankkeisiin, jotka ilman Sitran panosta jäisivät kokonaan toteutumatta. Niiden kautta löytyy parhaita käytäntöjä ja ratkaisun avaimia mutta myös epäkohtia, jotka on syytä korjata.
Toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Muutos ja sen seuraukset tulee ottaa huomioon Sitran teemoissa ja tulevassa strategiassa. Strategia pohjaa visioon Suomesta, joka menestyy rakentamalla reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta. Sellaista tarvitsemme.
Maamme kestävyyttä on syytä tarkastella ja lähestyä laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti niin ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta kuin sivistykselliseltä kannalta. Tälläkin tavalla tulevaisuustalomme voisi toteuttaa tärkeitä kokeiluja ja pilotteja, esimerkiksi eduskunnan selontekojen pohjalta. Kokeiluihin on hyvä liittää tutkimuksellinen elementti, jotta saamme tutkittua tietoa ja kokeiluja päätöksenteon pohjaksi.
Sitra on tarttunut esimerkillisesti äänestysaktiivisuuden laskuun. Kansalaisten omistajuus nykyistä järjestelmäämme kohtaan on heikentynyt. Tarvitaan uusia vaikuttamisen ja osallistumisen keinoja. Odotan kovasti, että nuoret löytävät uusia tapoja vaikuttaa. Nuoret kyllä haluavat vaikuttaa, mutta kanavat puuttuvat. Odotan innolla Sitran uusia avauksia siihen liittyen.
Me sivistysvaliokunnan jäsenet, monet, olemme liittyneet verkkoalustalle, jolla keskustelemme nuorten kanssa. On löydettävä monia tapoja, niin että nuoret pääsevät vaikuttamiseen osalliseksi. Heissä on tulevaisuus.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-02T18:10:32,2023-02-02T18:13:16,Hyväksytty,1.1
2022_160_139,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_140,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan sellainen pieni tarkennus, Sitran hallintoneuvoston jäsenenä kun olen tässä kohta tämän neljä vuotta ollut. Tuossa esiintyi sellainen väittämä, että ”valtion rahaa”, mutta oikeastihan Sitran rahoitus perustuu pörssiosakkeisiin. Olemme muun muassa pystyneet 100 miljoonaa euroa luovuttamaan yliopistomaailmalle näistä osakkeista, ja siitä huolimatta Sitra on varsin vakaalla tasolla tälläkin hetkellä.
Ainoa, mikä meillä nyt tällä hetkellä on sitten ja mikä on ollut jo julkisessa uutisoinnissakin, on se, että yliasiamies Jyrki Katainen valitettavasti jättää Sitran 1.6. lähtien. Hän siirtyy johonkin, vielä hän ei ole kertonut, minkälaiseen tehtävään, mutta siirtyy kuitenkin Sitrasta pois. Ja meillä on sitten hyvin tärkeä tehtävä löytää Sitraan uusi hyvä yliasiamies, ymmärtääkseni 1.8. lähtien. Mutta tällä kohtaa haluan kiittää Jyrki Kataista siitä hyvästä työstä, minkä hän on Sitrassa tehnyt yliasiamiehenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-02T18:13:18,2023-02-02T18:14:40,Hyväksytty,1.1
2022_160_141,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_142,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran toimintakertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 9/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 38/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä siihen, mitä edustaja Niemi tässä edellä totesi tästä rahoituksesta. Sitran hallintoneuvosto todellakin päätti joulukuussa 2019 tästä 100 miljoonan euron kertaluonteisesta panostuksesta yliopistojen pääomittamiseen. Se toteutettiin portaittain sillä tavalla, että se ei tullut yhtenä vuotena vaan useampana vuotena, ja sen Sitra kyllä kesti. Mutta kun Sitran toiminta perustuu hyvin pitkälle osakekurssien tulokseen, niin me emme tiedä, millaisessa maailmassa me elämme, ja kannattaa miettiä tarkkaan se, minkälaista keskustelua tästä rahoituksesta käydään, koska ei ikään kuin pidä syödä sitä kokonaisuutta pois. Mutta tämä päätös, mikä tähän mennessä on tehty, oli mielestäni ihan kestävä.
Ja sitten mitä tulee tähän demokratiaan, niin siitä haluaisin todeta edustaja Kinnuselle — joka poistui jo — että Sitra esimerkiksi tuotti hyvinvointialueille tällaisia, täytyy sanoa, edustuksellista demokratiaa täydentäviä malleja, joita voitaisiin ottaa käyttöön kansalaisdemokratian lisäämisessä, ja jotkut hyvinvointialueet niitä pohtivatkin, kun rakentavat tätä omaa malliansa. Sitralla on ollut hankkeita hyvinvointialueiden kanssa demokratian lisäämiseksi. Minusta se on äärimmäisen tärkeää, ja uskon, että se on myös vaikuttavaa, koska vielä nämä hyvinvointialueet ovat kansalaisille vähän vieraita, ei tiedetä, mitä siellä oikein tapahtuu. Nekin, jotka ovat tottuneet vaikuttamaan asioihin, joutuvat löytämään uudet kanavat vaikuttaakseen, puhumattakaan tavallisista kansalaisista, niin että on äärimmäisen tärkeää, että me pystymme sillä tasolla luomaan sellaisia foorumeita, joissa ihmiset, järjestöt ja toimijat pääsevät jo ennalta mukaan vaikuttamaan siihen, minkälaisia päätöksiä hyvinvointialueilla tehdään.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+6.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-02T18:14:40,2023-02-02T18:16:36,Hyväksytty,1.1
2022_160_143,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali- ja terveysvaliokuntaan. Avaan keskustelun. — Edustaja Junnila, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_160_144,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa ehdotetaan, että alkoholilakia muutettaisiin siten, että alkoholijuoman vähittäismyyntilupa mahdollistaa jatkossa enintään 14 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävän alkoholijuoman myynnin kuluttajille. Uudistuksen myötä esimerkiksi ruokakaupat saisivat ottaa valikoimiinsa viinejä, vahvempia erikoisoluita ja muita vastaavia juomia.
Alkoholilain kokonaisuudistus vuonna 2018 toi ruokakaupan valikoimiin enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät niin sanotut nelosoluet, ginipohjaiset aidot lonkerot sekä muut juomasekoitukset. Etukäteen pelättyä alkoholin kokonaiskulutuksen kasvua ei tapahtunut, eikä järjestyshäiriöiden määrä lisääntynyt. Valviran tilastojen mukaan alkoholin tilastoitu kulutus vuonna 2019 laski vuodesta 2018, jolloin uudistus astui voimaan. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n, tiedotteen mukaan suomalaisten alkoholinkulutus jatkoi viime vuonna jyrkästi laskuaan. Vuoden 21 aikana suomalaiset joivat peräti kolme prosenttia vähemmän kuin edellisvuotena. Kokonaiskulutus siis jatkaa edelleen laskuaan, ja alkoholinkulutus on vähentynyt jotakuinkin yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Silloin suomalaiset joivat peräti 33 prosenttia enemmän alkoholia kuin nykyään. Myös kulutuksen rakenne on muuttunut, kun väkevät juomat ovat kotimaan kaupassa menettäneet osuuksia viineille sekä oluille ja muille miedoille juomille.
Selvää on, että kulutus on vähentynyt samaan aikaan, kun alkoholin sääntelyä on purettu, koska varsinkin nuorten suomalaisten alkoholitottumukset muuttuvat. Päivittäistavarakauppa ry julkaisi helmikuussa 22 tutkimuksen, jonka mukaan alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi, vaikka viinien myynti ruokakaupassa sallittaisiin. Tutkimuksen mukaan vapauttaminen jopa vähentäisi kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia. Syy kokonaiskulutuksen laskuun olisi se, että vaikka viinien kulutus lisääntyisi, vähenisi samalla muiden juomaryhmien, kuten oluiden, välituotteiden ja väkevien alkoholijuomien, kulutus. Tutkimuksen mukaan viinien vähittäismyynnin sallimisen seurauksena myös valikoimat laajenisivat.
Päivittäistavaraketjujen tehokkaasti toimivan logistiikan ansiosta viinien hinta voisi arvioiden mukaan laskea keskimäärin kymmenen prosenttia Alkon hintoihin verrattuna. Alhaisempi hintataso osaltaan vähentäisi niin matkustajatuontia kuin alkoholin tilaamista ulkomailtakin lisäten valtion verotuloja. Lisäksi tutkimuksen mukaan kuluttajista 65 prosenttia kannattaa viinien myynnin sallimista ruokakaupassa ja vain 21 prosenttia pitää ajatusta huonona.
Vähittäismyynnin alkoholirajaa nostamalla helpotettaisiin myös kotimaisten pienpanimoiden toimintaa. Suomessa toimii noin 120 pienpanimoa, joiden myynnistä merkittävä osa tapahtuu ravintoloiden kautta. Vaikka varsinkin suurten päivittäistavarakauppojen olutvalikoimat ovat monipuolistuneet pienpanimo-oluilla, ovat monet oluttyypit liian vahvoja, ja nykylain puitteissa myös ainoat myyntikanavat näille ovat ravintolat, panimon oma myymälä ja Alko. Alkon myyntivalikoimaan pääseminen on kuitenkin pitkä ja hankala prosessi, eikä varsinkaan juuri aloittelevilla tai erittäin pienillä toimijoilla ole realistisia mahdollisuuksia saada tuotteitaan myyntiin. Näin ainoiksi myyntikanaviksi vahvemmille erikoisoluille jäävät ravintolat ja panimot itse.
Pienpanimot ovat osaltaan olleet edistämässä suomalaisen juoma- ja olutkulttuurin muutosta suurkulutuksesta kohti maistelukulttuuria. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadukkaasta kotimaisesta oluesta, ja tilastojen mukaan kulutus on siirtynyt yhä enemmän niin sanotusta massaoluesta pienpanimo- ja artesaanioluihin.
Alkoholisääntelyn lieventämisen yhteydessä puhutaan aina myös alkoholihaitoista. Tilastojen valossa alkoholista johtuvat haitat, kuten pahoinpitelyt, onnettomuudet, kuolemat ja maksasairaudet, eivät ole vähentyneet samassa suhteessa kulutuksen kanssa. Tilastot eivät kuitenkaan kerro sitä, että alkoholihaitat kasaantuvat pääasiassa suurkuluttajille. Tämän ryhmän suhde alkoholiin ei näytä muuttuvan sen mukaan, myydäänkö alkoholia Alkossa vai jossakin muualla. On kuitenkin väärin, että alkoholia hallitusti käyttäviä suomalaisia holhotaan vielä 2020‑luvulla vain siitä syystä, että alkoholin suurkuluttajia näennäisesti suojellaan ja ilmeisen heikoin tuloksin. Alkon kaksoisrooli yhtäältä myydä alkoholia ja toisaalta vähentää alkoholin käyttöön liittyviä haittoja on suorastaan tragikoominen.
Arvoisa puhemies! Suomessa on jo aika siirtyä kohti eurooppalaisempaa alkoholipolitiikkaa. Ensimmäinen askel on se, että mietojen viinien vahvuisten alkoholituotteiden myynti vapautetaan päivittäistavarakauppaan ja näiden tuotteiden ulosmyynti sallitaan myös ravintoloille. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-02T18:17:00,2023-02-02T18:23:00,Hyväksytty,1.1
2022_160_145,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_146,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä arvostetun edustaja Junnilan tekemä aloite on yksinkertaisesti kannatettava. Tämän aloitteen myötä toisimme vihdoin suomalaista alkoholipolitiikkaa kohti 2000-luvun Eurooppaa. Yleisesti holhoamalla ja kieltolain tapaisilla mukarajoituksilla me emme ratkaise päihteistä syntyviä ongelmia, kun puhumme juurikin alkoholista. Suomalainen aikuisia ihmisiä holhoava säännös alkoholipolitiikassa, esimerkiksi vahvojen oluiden ja viinien myynnin suhteen, ei ole enää tätä päivää. Näitä rajoituksia perustellaan alkoholihaittojen vähentämisellä terveyssyihin vedoten, mutta tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nimittäin alkoholin suurimmat haitat johtuvat sairaudesta nimeltä alkoholismi. Se on päihderiippuvuus, joka on pahimmillaan tappava sairaus. On kuitenkin muistettava, että silloin sairas on se suuhun viinaa kaatava käsi eikä pullo.
Alkoholismia sairastava ihminen tarvitsee tukea ja apua sekä kuntoutusta eikä pelkkiä mekaanisia tilavuusprosentteihin katsovia toimenpiteitä lainsäädäntöön. Viinit ja vahvat oluet tulee vapauttaa myyntiin päivittäistavarakauppoihin, ja pienpanimoille tulisi sallia tuotteiden suoramyynti. Kannattaisin myös sitä, että ravintoloista voitaisiin myydä ulos juomia, sekä sitä, että ravintoloiden aukioloaikoja pidennettäisiin tai annettaisiin mahdollisuus pidentää niitä. Nimittäin jos puhutaan tästä ravintoloiden aukioloaikojen pidentämisestä, niin yleisesti on parempi, että ihmiset nauttisivat alkoholia valvotussa ympäristössä. Tämä myös lisäisi työpaikkoja ravintola-alalle.
Arvoisa puhemies! Näitä alkoholimyynnin rajoituksia perustellaan tosiaan näillä terveyssyillä. Kuten sanoin aiemmin, alkoholismi on tappava sairaus, mutta siitä kärsivää ihmistä autetaan parhaiten tarjoamalla hänelle apua ja tukea. Aihe on valitettavasti minulle henkilökohtaisestikin erittäin tuttu. Olen menettänyt molemmat vanhempani alkoholismiin 17—18 vuoden iässä ja elänyt koko lapsuuteni alkoholistiperheessä. Olen nähnyt sairauden etenemisen alusta hautaan asti. Se ei todellakaan ole mukavaa katseltavaa. Mutta vanhempiani ei olisi koskaan auttanut sekään, että kaupoissa olisi myyty pelkästään ykkösolutta. Heitä olisi auttanut se, että olisi ollut tarjolla parempia päihdepalveluita, apua ja tukea. Näin ei kuitenkaan valitettavasti nykyisin ole.
Vielä lopuksi haluan sanoa kiitos edustaja Junnilalle tästä aloitteesta. Toivon, että hallitus ottaa tämän käsittelyyn ja hyväksyy tämän mitä pikimmin. Nimittäin hallituspuolueista ainakin vihreät ovat sanoneet kannattavansa näitä alkoholin myynnin rajoitusten vapautuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-02T18:23:15,2023-02-02T18:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_160_147,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_160_148,160/2022,2023-02-02,15.59,18.32,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi alkoholilain 17 ja 26 §:n muuttamisesta >>>Lakialoite  LA 83/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän vihreiden tukea. Se ei varmaankaan liity portugalilaiseen vinho verdeen, joka tunnetaan vihreänä viininä, koska se valmistetaan hieman tuoreemmista, aikaisemmin poimituista rypäleistä kuin monet muut tuotteet.
Arvoisa puhemies! Alkon monopoliaseman murtumisesta on rakennettu erilaisia kauhukuvia, jotka ovat saavuttaneet myyttiset mittasuhteet. Vaikka virolainen Prisma myy viinejä, joita on saatavilla lauantaina kello 18:n jälkeenkin, on niiden saatavuudessa kotimaisessa ruokakaupassa kysymys kalevalaisista mittasuhteista. Jos laki muuttuisi mukailemaan länsieurooppalaista kulttuuria, tarkoittaisi se suurin piirtein maahisen tai näkin päästämistä väkijoukkoon — loppukuusta onkin Kalevalan päivä. Aikoinaan Varsinais-Suomessa kirkkoja perustettiin hiisien asuttamille paikoille tai vanhat palvontapaikat kiellettiin. Näin demonisoituna niistä muodostui pahansuopia tyyssijoja. Tässä on yhtymäkohtaa Alkon toimipisteisiin: ne ovat keskittyneet pääosin kahden suuren keskusliikkeen suurimpiin kiinteistöihin. Samalla viinien saatavuus on demonisoitu muissa, pienemmissä kauppapaikoissa ja päivittäistavarakaupassa ylipäätään. Jopa kaupan henkilökuntaa on arvosteltu, etteivät he osaisi antaa yhtä laadukasta neuvontaa kuin Alkossa. Tämä on hyvin valitettavaa argumentaatiota. On totta, että Alko suurostajana kykenee pitämään laadukkaiden viinien sisäänostohinnat hyvin kilpailukykyisinä. On kuitenkin erikoista kuulla samaan aikaan valitusta viinien hintojen noususta tai valikoimien pienentymisestä ja lisääntyvistä alkoholihaitoista ja kulutuksen kasvusta. Nämä ovat aika ristiriidassa keskenään.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee työllisyyteen, on monopoliasema harvoin ratkaisu kasvuun ja työllisyyden parantamiseen, tuottavuudesta puhumattakaan. Niinkin yksinkertaisessa asiassa kuin viinien tai vahvojen oluiden myymisessä kilpailu aivan varmasti ulottuisi nykyisiä toimipaikkoja laajemmalle. Verotulojen arvioidaankin kasvavan peräti 2,3 prosenttia. Alkossa on myös noin 2 400 työntekijää, ja heidän ei tule olla missään nimessä huolissaan omista työpaikoistaan, sillä kasvua ennakoidaan peräti 400 henkilötyövuoden verran — se kasvattaisi lisää näinkin suuren osan — eli saisimme lisää työpaikkoja ylipäätään kaupan alalle.
Sitten on vielä kansalaismielipide. Kahden tutkimuksen mukaan ensin 59 prosenttia ja sitten 65 prosenttia toivoo alkoholia alle 15 prosenttia sisältäviä tuotteita ruokakauppoihin. Vain 21 prosenttia siis vastustaa.
Arvoisa puhemies! Alko tekee loistavaa työtä, kukaan ei sitä varmaan kiistä. Asiakaspalaute on jatkuvasti ensiluokkaista, ja onkin hyvin perusteltua pitää esimerkiksi suurkuluttajien hamuamat tuotteet poissa ruokakaupasta. Mutta kaikki varmasti ymmärtävät, että viineissä on kysymys sellaisesta tuotteesta, joka ei kuulu näiden henkilöiden kohderyhmään. Sen vuoksi meidän onkin siirryttävä kohti eurooppalaista juomakulttuuria ja toimittava niin kuin lähes koko muussa länsimaisessa sivistysyhteisössä toimitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_160+2022+8.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-02T18:27:41,2023-02-02T18:31:48,Hyväksytty,1.1
2022_161_1,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tasa-arvopoliittinen selonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 5/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 22/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön TyVM 22/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 1.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Rami Lehto Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_161_2,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Eduskunta on ensimmäisessä käsittelyssä yhtynyt talousvaliokunnan ehdotukseen kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämisestä. Avaan keskustelun. Edustaja Autto, olkaa hyvä. [Hälinää] — Ennen kuin aloitatte, edustaja Autto, niin pyydän, että tästä salista muut keskustelut loppuvat ja ne siirretään salin ulkopuolelle, niin että voidaan asian käsittelyä jatkaa. Edustaja Autto, odottakaa hetki. — No niin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_161_3,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä on jälleen sinänsä tärkeä kansalaisaloite käsiteltävänä, tai sanoisinko, että teema on tärkeä. On hyvä, että tähän talousvaliokunta on vastuullisen mietinnön laatinut. Sinänsä on aivan ymmärrettävää, että kansalaiset ovat aktiivisia ja kansalaiset kantavat huolta esimerkiksi ilmastonmuutokseen vaikuttavista tekijöistä, joita eittämättä globaalisti energiasektori on. 
Energiahan on aivan valtavan tärkeä kysymys. Jos muistelee vaikka omia lukioaikoja, niin voi muistaa, että energiahan on siis yhtä kuin kykyä tehdä työtä, ja työllä se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava. Siksi, arvoisa puhemies, olen iloinen, että talousvaliokunta on tähän aloitteeseen hyvin perehtynyt ja esittää myös tämän kansalaisaloitteen hylkäämistä. Vaikka joku voi ajatella, että turpeen energiakäyttö olisi vanhanaikaista, niin näinhän asia ei tosiasiassa ole. 
Suomen kaikesta primäärienergiasta jo kolmasosa tulee metsäbioenergiasta, ja on tietysti hienoa, että kun tiedämme, kuinka vahvasti Suomen metsät kasvavat, niin voimme hyödyntää tällä tavoin uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa. Mutta vaikka metsistämme edelleen löytyy tämän valtavan kasvun myötä myös lisää ainesta energiakäyttöön, on selvä, että jossain kohtaa se raja tulee vastaan. Arvoisa puhemies, ajattelen, että tässä ajassa alamme olla hyvin lähellä sitä hetkeä, että metsien energiakäyttöä ei voida lisätä, ja kun energiaa kuitenkin tarvitaan ja olisi viisasta, että energiaan, esimerkiksi tässä tapauksessa ensisijaisesti kaupunkien lämmön- mutta samalla myöskin sähköntuotantoon, käytettävä polttoon tuleva raaka-aine saataisiin kotimaasta, on enemmän kuin perusteltua, että kun jotain poltetaan, poltettaisiin kotimaista turvetta.
Kotimainen turvehan uusiutuu. Siitä voidaan tietysti käydä kovaakin vääntöä ja saivartelua, että no, kuinka nopeasti tai hitaasti se uusiutuu, mutta kun nämä ilmastopolitiikan toimenpiteet ovat muutenkin käytännössä laskennallisia, niin voi nyt ainakin ajatella, että sen verran, mitä sammal Suomessa vuosittain kasvaa — ja aika paljon kasvaa, kun olemme ihan nimenkin mukaan Suomi elikkä ”suomaa” — meillä myöskin turve on uusiutuva luonnonvara.
Tässä mielessä ajattelen hyvin pitkälle, arvoisa puhemies, juuri sillä tavalla kuin vaikkapa suomalainen Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas on myös omissa puheenvuoroissaan viitoittanut, että ennen kaikkea ihmiskunnan tulisi kiinnittää huomiota siihen, että emme tuolta kallioperän alta pumppaisi lisää fossiilisia polttoaineita tai louhisi vaikkapa jo kiviainekseksi muuttunutta kivihiiltä enempää käyttöön, koska silloin tässä maankuoren päällä kiertävän hiilidioksidin määrä lisääntyy. Mutta kun me käytämme energiakäyttöön niin meidän metsävarojamme kuin vaikkapa näitä todella huomattavia turvevaroja, joita Suomessa on, niin se hiili aivan taatusti kiertää. Se on luonnontieteellinen fakta. On eri asia, kuinka nopeasti se kiertää, mutta se kiertää. 
Tämän vuoksi ajattelen, arvoisa puhemies, että energiapolitiikassa huomio tulisi siirtää nimenomaan siihen, että vähennämme fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja otamme käyttöön näitä kotimaisista raaka-aineista olevia biopolttoaineita, siltä osin kuin on välttämätöntä käyttää polttoaineita tulevaisuudessakin — esimerkiksi vaikkapa raskaan liikenteen polttoaineena.
Tässä mielessä on hyvä, että talousvaliokunnassa nähtiin, että tämmöistä kategorista kieltoa kotimaiselle turpeenkäytölle ei pidä säätää vaan että tämä kansalaisaloite, joka sinänsä aivan ymmärrettävästi ajaa hyviä tavoitteita, ei ole perusteltu, ja siksi talousvaliokunta esittää, että se on hylättävä.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan tähän loppuun haluan sanoa siitä, että on selvää, että meille suomalaisille esimerkiksi puhtaat vedet ovat valtavan tärkeä asia. Vaikkapa turpeen energiakäyttöön liittyvä soiden kuivaaminen ja myöskin turpeen nostaminen ovat vuosikymmenten varrella eittämättä aiheuttaneet kiintoainespäästöjä vesistöihin. Mutta tässä ajassa osataan näitä asioita hoitaa aivan eri tavalla, ja uskallan väittää, että pystytään myöskin huolehtimaan siitä, että se, että turvetta kotimaisena polttoaineena tulevaisuudessakin vastuullisesti käytetään, ei heikennä suomalaisten vesistöjen jo ennestään erinomaista tilaa. Tämä on ehdottomasti asia, josta tulee huolehtia ja josta tulee pitää kiinni.
Tässä, arvoisa puhemies. Näin toisen käsittelyn osalta voimme mielestäni hyvillä mielin eduskuntana hyväksyä tämän talousvaliokunnan mietinnön.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-03T13:03:04,2023-02-03T13:09:35,Hyväksytty,1.1
2022_161_4,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Totean, että perjantaiseen tapaan istunto päättyy tänään noin kello 13.30, sen takia että suuri valiokunta aloittaa kokouksensa. Täällä on nyt kahdeksan puheenvuoroa, jotka jatkuessaan seitsemän minuuttia tarkoittavat, että menee tunti eli ei kaikkia keritä. Ottakaa tämä huomioon tai älkää ottako. — Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_5,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Autolle hyvästä, analyyttisesta puheenvuorosta. Edustaja Autto päätti sen näihin vesikysymyksiin turpeen osalta, ja se oli hyvä lopetus, sillä se on se isoin huoli minun mielestäni näissä, eli lähivesien suojelussa pitää pystyä tekemään enempi. Näissä on paljon tehty, mutta enempi pitää tehdä. Niissä lähivesissä ei tarvita kovin suuria pistekuormia, kun jo silloin saatetaan saada isoja vahinkoja aikaiseksi. [Petri Huru: Mikä kokoomuksen turvelinja on?] — Siis kokoomus kannattaa turpeen käyttöä, niin kuin tässä tuotiin esille, [Eduskunnasta: Ja lisäämistä!] — ja lisäämistä — mutta eihän se sitä tarkoita, arvon perussuomalaiset, että ei kannattaisi järkevästi sitä tehdä. Ei kukaan halua, että esimerkiksi oma lähivesi, esimerkiksi järvi, sotkeutuisi, kun se voidaan tehdä vastuullisestikin. [Petri Huru: Ei kai kukaan niin järjetöntä käyttöä ole esittänytkään! — Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tästä siinä on kyse.
Edustaja Sankelo on tehnyt erinomaisen hyvää työtä, niin kuin perussuomalaiset täällä kiitosta hänelle antavat. Turve on keskeinen elementti maamme energiahuoltovarmuudessa. Turve on itse asiassa kotimaisista kiinteistä polttoaineista ainoa, jota voidaan varastoida merkittäviä määriä jopa muutaman vuoden ajalle. Turve kattaa vain tuon vajaan kymmenen eli 5—7 prosenttia maamme käytettävistä energialähteistä, mutta sen rooli on itse asiassa energiahuoltovarmuudessa tätä huomattavasti suurempi, mikä tässä edelläkin tuli esille. Ehkä nämä vuodet jopa tämän kansalaisaloitteen tekemisen jälkeen — viime vuosi ja lähiajat — ovat osoittaneet sen, kuinka merkittävää on se, että meidän energiapalettimme on mahdollisimman laaja ja monipuolinen ja myös sellainen, että se kestää näitä vaikeita aikoja.
On tavoite, että vuoteen 2029 mennessä kivihiilestä päästäisiin eroon. Tässä on tehty hyviä toimenpiteitä, jolloin erityisesti lämmöntuotannossa päävaihtoehdoiksi tulevat jäämään energiapuu ja turvekin tulevaisuudessa, mutta öljy ja vähäisessä määrin kaasu todennäköisesti tulevat viime aikojen tapahtumien jälkeen poistumaan entistä nopeammin. Todennäköisesti turpeen energiakäyttö korvaantuu tulevaisuudessa isolta osin metsähakkeella, mutta siitä huolimatta meidän pitää pitää tämä paletissa mukana jo niillä syillä, mitä tuossa edellä toin. Energiaturpeen käytön nopea vähentäminen nimenomaan johtaisi näiden tietynlaisten turvavarastojen pienenemiseen, ja korvaavaa varastointikäytäntöä ei itse asiassa ole uusiutuville polttoaineille, esimerkiksi biomassalle, olemassa. Sen takia tämä on oleellisen tärkeä osa tässä kokonaisuudessa.
Energiasektorin lisäksi turvetuotannon alasajolla olisi vaikutuksia myös kasvu- ja kuiviketurpeen kotimaiseen tuotantoon, joka käytännössä loppuisi polttoturpeen tuotannosta luovuttaessa, ja tämä kohdistuisi kotieläintuotantoon mutta myös kasvien kasvihuonetuotantoon merkittävällä tavalla. Turpeen käyttö siis myös edistää eläinten hyvinvointia, ja osaksi sen ansiosta maamme antibioottien käyttö on vähäistä muuhun maailmaan verrattuna. Tällaiset asiat usein jäävät huomiotta, kun kohdistetaan vain vähän yksisilmäisesti näitä toimenpiteitä.
Tämä kansalaisaloite on käsitelty valiokunnassa huolellisesti, niin kuin edustaja Autto tuossa edellä esille toi. Lopputulema on se, että valiokunta esittää, että tämä aloite hylätään. Tässä tilanteessa meidän ei pidä lähteä toteuttamaan tämäntyyppistä esitystä, joka tässä kansalaisaloitteessa on, vaan meidän tulee varmistaa, että meidän energia riittää myös näinä vaikeina aikoina. Energiaturpeen käyttö on jo vuosia vähentynyt, ja sen takia sen saatavuudessa on jo nyt haasteita. Tätä kysymystä on Putinin hyökkäyssodan jälkeen myös käsitelty, ja sen takia Suomeen perustettiin viime vuonna ensimmäiset polttoturpeen varmuusvarastot, itse asiassa reilu puoli vuotta sitten kesällä 2022. Näillä varmuusvarastoilla on merkittävä merkitys tulevaisuudessa, ja niillä pystymme osaltamme varmistamaan, että meillä energiaa riittää tulevaisuudessakin.
Arvoisa puhemies! Minun mielestäni talousvaliokunta on tehnyt hyvää, perusteellista työtä. Johtopäätös on oikea. Meidän ei tule ajaa alas turvetuotantoa, vaan niin kuin kokoomus on esittänyt, jopa lisätä sen käyttöä vastuullisesti.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-03T13:09:53,2023-02-03T13:15:27,Hyväksytty,1.1
2022_161_6,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_7,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä kansalaisaloite turpeen käytön lopettamiseksi energiakäytössä, ja tuossa edustaja Heinonen maalaili vähän liian leveällä pensselillä. Tiedätte varmasti, mikä turpeessa on perussuomalaisten linja ollut ja pysynyt koko ajan, mutta teidän, kokoomuksen, oma linja on ailahdellut aina vähän sen mukaan, mistä tuulee. [Timo Heinonen: Höpsis!] — Varmasti voidaan katsoa, miten käsittely nyt etenee sitten siellä talousvaliokunnassa. Talousvaliokunta on käsitellyt tämän aloitteen, ja se on hylännyt sen. Se tulee nyt tänne saliin hylsynä, ja tämä on hyvä asia. Siellä on käsittelyssä yhtä aikaa myös toinen kansalaisaloite, jonka käsittely on kesken. Koska olen talousvaliokunnan jäsen, niin voin ihan hyvällä omallatunnolla sanoa, että kyllä tämä kokoomuksen linja on vähän häilyvää siellä ollut.
Tilannehan on niin, että Suomessa on Geologian tutkimuskeskus mitannut turpeen kasvua, ja kun tämä kasvu kerrotaan turvepinta-alalla, niin Suomessa uusiutuu turvetta 40 miljoonaa kuutiota vuosittain. Elikkä koska se kasvaa, niin voidaan ajatella, että se uusiutuu ihan samalla tavalla kuin puut kasvavat ja puu uusiutuu. Puu on luettu uusiutuvaksi materiaaliksi, mutta turvetta ei ole. Tämän kansalaisaloitteen tarkoitus — siis tämän kansalaisaloitteen, joka haluaa turvetta uusiutuvaksi — olisi se, että Suomesta voitaisiin nostaa turvetta sen vuosittaisen kasvun verran. Suomen suopinta-alasta noin 12 prosenttia on soveltuvaa turpeen nostoon, ja on arvioitu, että Suomessa tässä 12 prosentissa on enemmän energiavaroja kuin Norjalla öljyssä. Tämä on ihan kahjoa hommaa, että me ei olla itse käytetty tätä turvetta — nykyinen hallitus on ruvennut jarruttamaan sitä, on tehty kaikkia ihmeellisiä turvekoneiden romutusjuttuja ja on peloteltu ihmisiä tällä asialla, että turve ei uusiudu ja se on fossiilista, ja on verotettu se tavallansa luonnottomaan tilaan. Nyt kuitenkin, kun on tullut energiakriisi, se ehkä luo tälle turpeelle uuden mahdollisuuden ja tunnustetaan sen käyttö.
Turvesuostahan nostetaan, voi sanoa näin, ylhäältä ensin kuiviketurvetta, sen jälkeen kasvuturvetta, ja loppu on sitten energiakäyttöön tarkoitettua polttoturvetta. Jos käy niin, että polttoturvetta ei enää nostettaisi, se nostaa myöskin kuivike- ja kasvuturpeen kustannuksia niin, että Suomessa ruuantuotanto pysähtyy, koska näille suopinta-aloille pitää tehdä ojitukset ja nykyisten ympäristömääräysten mukaan tarkat mittaukset vesien korkeuksista, pinta-aloista ja siitä, mitä vesi sisältää ja kuoleeko kaloja läheisessä joessa ja mitä niille tapahtuu. Tämä aiheuttaa sen, että suomalainen ruuantuotanto tulee pysähtymään antibioottivapaana. Turve on sillä lailla hapan tuote, että se takaa suomalaisille kotieläimille hyvän utareterveyden ja hyvän terveyden muutenkin, tuottaa puhdasta ruokaa.
Sitten kun tuossa edustaja Heinonen puhui varmuusvarastoista, niin joo, meillä on Suomessa nostettu varmuusvarastoja. Ne ovat edelleen hyvin pienet, ne eivät ole mitään älyttömiä, vaan niiden turvin pystymme Suomea lämmittämään oman arvioni mukaan noin kaksi viikkoa, jos ne jaettaisiin ympäri Suomea lämpölaitoksiin. Nyt kun on Venäjän ja Ukrainan sota, meillä on muuttunut tilanne ja me ei tuoda enää Venäjältä haketta, jota on tuotu aikaisemmin — sieltä on tuotu myös turvetta. Kustannukset ovat nousseet, ja Suomessa on yhä enemmän tarvetta poltettavalle hakkeelle, koska Venäjältä sitä ei enää tuoda. Nyt tänne on alettu tuomaan laivalla Keski-Euroopasta puuta, jossa saattaa olla tuholaisten aiheuttamia metsävaurioita ja siitä haketettua puuta, mikä saattaa aiheuttaa sen, että sieltä leviävät nämä ötökät tänne meidän omiin metsiin. Tämä pitäisi ensimmäisenä pysäyttää, että ulkomailta ei tuoda yhtään, vaan käytetään kotimaista turvetta.
No, samalla kun haketta menee yhä enemmän näihin polttolaitoksiin, hallitus on tukenut sitä, että turvelaitosten käypiä kattiloita on muutettu puuhakkeelle, joten nyt se puuhake menee suuressa mittakaavassa näihin isoihin laitoksiin — se ei piisaa sinnekään, ja sielläkin poltetaan nyt turvetta — ja kun pienempiin laitoksiin ei ole piisannut haketta, siellä on ruvettu polttamaan pellettiä. Pelletti on koko maasta vähissä, ja sen hinta on noussut niin ylös, että nyt on tarjottu polttoon jopa ruokakauraa. Tämähän on ihan käsittämätön tilanne, että pienissä laitoksissa ruvetaan polttamaan ruuaksi soveltuvaa kauraa. Tätä se on se vihreä politiikka. Tämä johtaa tällaiseen lopputulokseen, että kaikki katastrofin ainekset ovat havaittavissa.
Lisäksi, kuten edustaja Hoskonen on täällä usein maininnut, meillä käy niin, että meidän metsäteollisuudelle ei piisaa ainespuuta, kun kaikki — tai ei nyt kaikki, mutta huomattava osa — menee hakkurin läpi hakkeeksi.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun sanon sen, että jos poltetaan kuivaa turvetta tai ulkokuivattua kosteaa puurankaa, siitä puuranganpoltosta elikkä hakkeesta tulee enemmän päästöjäkin kuin turpeen poltosta. Valitettavasti tällainen tilanne, [Puhemies koputtaa] mihinkä hallitus on ajanut tämän maan.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-03T13:15:29,2023-02-03T13:22:42,Hyväksytty,1.1
2022_161_8,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_9,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että talousvaliokunta mietinnössään oli vahvasti sillä kannalla, että turpeen energiankäytön tulee jatkua, elikkä kansalaisaloite hylättiin. Hyvä näin.
Toinen asia: Olemme erittäin vaarallisessa tilanteessa Suomessa. Meillä on tällä hetkellä turvevarastot lähes nollissa, ja ensi talven varalle elikkä 23—24 talvelle pitäisi olla turvetta ainakin 10 miljoonaa jyrsinturvekuutiota eli 10 terawattia, mieluummin vähän enemmän. Tällä hetkellä ajetaan raakasti sekä kuitupuuta että tukkipuuta suoraan polttoon. Suomen kansantalous köyhtyy tällä menolla hurjaa vauhtia. Menetämme valtavat omaisuudet pikkuhiljaa, kun arvopuuta poltetaan, vaikka hallitusohjelma sen nimenomaan kieltää. 
Ja nyt meillä on edessämme päätöksenteko, joka on pakko tehdä. Meidän on oma huoltovarmuutemme varmistettava, ja sitä ei voida hoitaa pelkästään huoltovarmuusvarastoja kasvattamalla. Huoltovarmuusvarastot ovat vain kaikkein pahimman päivän varalle. Meidän pitää tehdä selkeä päätös tässä talossa, hallituksen esittää ja vaikka eduskunnan hyväksyä se pikaisesti, että turpeesta tehdään suomalainen huoltovarmuuspolttoaine, jota saa käyttää kasvun verran tai vähemmän — siis 40 miljoonaa kuutiota kasvaa vuodessa, puoletkin riittää varsin hyvin. Sillä varmistamme myös kuiviketurpeet, erikoisturpeet ja monta muuta. 
Elikkä en pidä enempää puhetta, aivan kuten puhemies toivoi, toivon vain sitä, että eduskunta ymmärtää Suomen vakavan tilanteen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siellä oleva kriisi jatkuu vielä tämän vuosikymmenen tavalla tai toisella, sen talousvaikutukset aivan varmasti. Toivon, että meillä on viisautta ja ymmärrystä toisillemme: emme halua estää kenenkään talouden toimintaa vaan rakennamme Suomea yhdessä. — Ei muuta, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-03T13:22:44,2023-02-03T13:24:32,Hyväksytty,1.1
2022_161_10,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_11,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 50 000 ihmistä on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, ja totta kai heidän tahtoaan on aina kunnioitettava. Tässä kysymyksessä kuitenkin huoltovarmuus taisi mennä ylitse.
Talousvaliokunnan jäsenenä näen vahvasti, että turvetta tarvitaan tällä hetkellä ja todennäköisesti myöskin ensi talvena. Se on huoltovarmuuden kannalta hyvin säilyvä, helposti säilytettävä, varastoitava ainesosa, jota voidaan käyttää, ja se on myöskin kansallisesti saatavilla.
Tässä kohtaa näkisin myös, että energiapalettia on edelleen moninaistettava, pidettävä huolta siitä, että tulevaisuudessa voitaisiin turpeesta päästä eroon. Mutta samanaikaisesti täytyy ajatella vaihtoehtoja, vaihtoehtoja myöskin maatalouden käyttöön, liittyen esimerkiksi lattiakanaloihin ja muuhun, ja muitakin vaihtoehtoja. Tässä kohtaa onkin mietittävä, onko esimerkiksi kookoshake, joka tulee kaukaa maailmalta, hyvä vaihtoehto vai onko tämä kansallinen turve vähissä määrin kansallisiin erilaisiin tarpeisiin edelleen järkevä nostaa tätä kokonaisuutta ajatellen. Ja senkään takia tämäntyyppisiä asioita ei kannata ajatella ideologisesti vaan hyvin realistisesti koko Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-03T13:24:34,2023-02-03T13:26:04,Hyväksytty,1.1
2022_161_12,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_13,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä kansalaisaloitteessa ei oteta huomioon... Tämähän tietysti on pitkälti varmasti ideologisista syistä tehty aloite, ja tänä päivänä aika helposti saadaan 50 000 nimeä, kun on valmiit organisaatiot, jotka aina tällaiset allekirjoittavat.
Metsästä saatava energiahan oikeasti rupeaa olemaan aika lailla käyttörajojensa yläpäässä, koska näitä samoja metsäteollisuuden sivuvirtoja ja risusavotoista jääviä materiaaleja tarvitaan esimerkiksi fossiilisten polttoaineitten korvaamiseksi, elikkä tehdään biodieseleitä ynnä muita vastaavia. Sen lisäksi poltosta kun on jäänyt kapasiteettia pois, nyt rupeaa jo menemään eteenpäin aika paljon sitä tavaraa, mistä voitaisiin oikeasti tehdä jopa tukkipuuta.
Tässä meillä on vielä sellainen aika iso ongelma tulossa eteen, mistä ei ole kauheasti vielä puhuttu, että meillä vuonna 25 roskikseen ei laiteta enää biojätteitä, ja tästä tällä hetkellä polttolaitoksiin menevästä materiaalista 30 prosenttia on biojätteitä. Nämä biojätteet kun otetaan sieltä sivuvirroista pois, se tarkoittaa, että meidän täytyisi löytää polttolaitoksiin 30 prosenttia lisää poltettavaa. Tällä hetkellä jo useammat polttolaitokset taistelevat niistä sivuvirroista ja kaikista muista jätemääristä, että mitä sinne polttolaitokseen saadaan, ja näillä osin veikkaan, että tässä ihan parin kolmen vuoden päästä joudutaan jo sulkemaan polttolaitoksia, juuri sen takia, että sinne ei löydy enää materiaalia. Tai toinen vaihtoehto on, että polttolaitoksen omistajatahot tekevät sellaisia ratkaisuja, että he rupeavat ostamaan sitten enemmän sinne haketta tai jotain muuta vastaavaa, koska on sanomatta selvää, että sen oman alueen polttolaitoksen loppuminen tarkoittaa sitä, että siellä ovat poliitikotkin aika helposti mukana niissä talkoissa, jotta missään nimessä se oman alueen polttolaitos ei menisi kiinni. 
Tämä tarkoittaa myös sitä, että näistä kaikista virroista ruvetaan taistelemaan enemmän ja enemmän, ja käytännössä katsoen se tilanne ajautuu siihen, että meillä rupeavat satamat täyttymään laivoista, kun me tuodaan haketta ynnä muita tuotteita — jopa turvetta — muualta maailmasta. Siinä ei oikeasti ole, ilmastonkaan kannalta, mitään järkeä. Paljon järkevämpää on oikeasti käyttää kotimaista turvetta ja hyötykäyttää sitä niin paljon kuin mahdollista. Sen mitä se kasvaa, sitä voidaan huoletta hyödyntää jatkossakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-03T13:26:04,2023-02-03T13:29:04,Hyväksytty,1.1
2022_161_14,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitos. — Nyt totean, että aikataulu on melkein loppu tämän asian käsittelyn osalta, mutta jos puheet pysyvät lyhyinä, olen valmis jatkamaan sitä sen verran, että saadaan tämä käsiteltyä. — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_15,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puoluekokous teki päätöksen, että turpeen käyttöä energiantuotannossa lisätään. Se perustuu järkeen, ei ideologiaan. Ja täytyy kyllä todeta edustaja Hoskosen tavoin, että kyllä meille ongelmia tulee tulevina vuosina. Nyt voi jo nähdä otsikot, että kaukolämmön polttoaineena tullaan käyttämään kivihiiltä ja öljyä. Sen takia toistan täällä salissa usein käyttämäni puheenvuoron, että nyt pitäisi hallituksen tehdä kaikki toimenpiteet, että turvetuottajien kanssa sovitaan pitkäaikaisia sopimuksia, että tämä vuosikymmen tuotetaan turvetta täysillä, jotta me pystymme tuottamaan kaukolämpöä, koska näissä kattiloissa tarvitaan puuta ja kaukolämmön tuotannossa tarvitaan myös turvetta. Kun tiedämme, mitä Venäjällä ja Ukrainassa on nyt tapahtunut Ukrainan sodan takia, sen takia tämä turpeen nostaminen myös täysistunnossa on paikallaan, jotta me heräämme siihen todellisuuteen, että turvetta tarvitaan — ei sen takia, että se olisi joku ideologia tai päähänpinttymä, vaan sen takia, että ihmiset tarvitsevat kaukolämpöä ja kohtuuhintaista kaukolämpöä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-03T13:29:14,2023-02-03T13:30:26,Hyväksytty,1.1
2022_161_16,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, poissa. — Edustaja Tavio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_161_17,161/2022,2023-02-03,12.59,13.33,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Lakialoite turpeen energiakäytön lopettamiseksi>>>Kansalaisaloite  KAA 2/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 33/2022 vp,"Herra puhemies! Tämän kansalaisaloitteen käsittely osoittaa eduskunnassa hyvää yhteistyötä, sillä jopa vihreät ja vasemmistoliitto olivat perussuomalaisten mukana tämän aloitteen hylkäämisessä ja tämän vastustamisessa.
Aloite itsessään oli poikkeuksellisen heikko. Ei voida ajatella, että vastaavasti Norjassa tai Opec-maissa päätettäisiin lopettaa öljyn käyttö ilmastosyistä. Tällaista ei ole oikeastaan kukaan vakavissaan siellä edes esittänyt. Suomessa tämä sai riittävän kannatuksen tuolla allekirjoituspalvelussa ja on jo varmasti saanut asiallisen käsittelynkin, mutta kyllä sen linjan tulisi olla tosiaan — täällä jo aiempien puheenvuorojen mainitsemin tavoin — aivan toisenlainen. Turpeen käyttöä tulisi lisätä roimasti, ja se tulisi määritellä uusiutuvaksi, mitä se onkin. Aikaisemmissa puheenvuoroissa on nämä jo kerrottu, enkä lähde niitä enää toistamaan. Olen puhunut.", ,Tarkistettu,4.3,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_161+2022+5.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-02-03T13:30:26,2023-02-03T13:31:43,Hyväksytty,1.1
2022_162_1,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään ulkoasiainvaliokuntaan, jolle puolustusvaliokunnan on annettava lausunto. Esittelypuheenvuoron käyttää ulkoministeri Pekka Haavisto. Tämän jälkeen puhemies myöntää kahden minuutin vastauspuheenvuorot eduskuntaryhmien ilmoittamille edustajille. Muut vastauspuheenvuorot ovat minuutin mittaisia. Debatin jälkeen keskustelu jatkuu nopeatahtisena siten, että etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lähetekeskusteluun varataan ensi vaiheessa enintään yksi tunti. — Keskusteluun, ministeri Haavisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_162_2,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä selonteko koskee Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine ‑avustusoperaatioon.
Euroopan unioni on reagoinut Venäjän laittomaan hyökkäyssotaan nopeasti, yhtenäisesti ja tehokkaasti. Poliittisen ja taloudellisen tuen lisäksi EU:n tukitoimet kattavat myös monipuolisen puolustusmateriaalin toimittamisen.
Ukraina on pyytänyt EU:lta apua myös asevoimiensa kouluttamiseksi. Operaation tarjoamalla koulutuksella vastataan Ukrainan asevoimien kriittisiin tarpeisiin. Samalla se vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Tavoitteena on lisätä Ukrainan asevoimien sotilaallista kyvykkyyttä ja siten tukea Ukrainaa puolustamaan suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan sekä suojelemaan siviiliväestöään.
Operaation lähtötavoitteena on tarjota perus- ja erikoiskoulutusta 15 000 ukrainalaissotilaalle. 24 EU-jäsenmaata on tähän mennessä ilmoittanut osallistuvansa operaatioon. Operaation koulutus tapahtuu EU:n jäsenvaltioiden alueella. Operaation joukkoesikunnat sijaitsevat Puolassa ja Saksassa. Jäsenmaat voivat järjestää koulutusmoduuleja myös muualla EU:n alueella.
Arvoisa puhemies! Suomen tarkoituksena on osallistua operaatioon enintään 50 sotilaalla 15. marraskuuta 2024 saakka. Tämä pitäisi sisällään osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa sekä tähän liittyviin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin osallistumisen EU-jäsenmaiden alueella. Koulutustoiminta on tarkoitus aloittaa keväällä 2023 koulutusmoduulilla, jossa Suomi kouluttaa erikseen valituista ukrainalaisista sotilaista koostuvan noin 30 hengen joukon. Suomen on lisäksi tarkoitus antaa Ukrainan asevoimille lääkintä- ja asejärjestelmäkoulutusta.
Suomen kansallisen osallistumisen kustannukset ovat alustavan arvion mukaan vuonna 2023 noin 12,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2024 noin 10,4 miljoonaa euroa. Kulut katetaan sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetuista määrärahoista.
Arvoisa puhemies! Ukrainan asevoimien koulutustarpeiden on arvioitu jatkuvan merkittävinä myös operaation nykyisen mandaattikauden jälkeen. Suomella on valmius tarkastella myös muun koulutus- ja neuvonantotoiminnan järjestämistä tai sellaiseen osallistumista EUMAM-operaatiossa Ukrainan tarpeiden mukaisesti. Suomen mahdollisesta muusta osallistumisesta tehtäisiin tällöin erillinen päätös.
Kansainvälinen humanitäärinen oikeus sekä ihmisoikeus- ja tasa-arvonäkökulmat sisällytetään kiinteästi EUMAM-operaation suunnitteluun, koulutukseen ja raportointiin.
Puhemies! Venäjän hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja on johtanut laajaan humanitääriseen kriisiin. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi yli 14 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja noin 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitääristä apua. Suomi on vastaanottanut nyt yli 48 000 ukrainalaista pakolaista. Olemme valmiita antamaan turvaa myös jatkossa.
Venäjä jatkaa kiivaita sotatoimia erityisesti Itä-Ukrainassa. Taistelujen keskelle jäävien siviilien tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Lokakuusta 2022 lähtien Venäjä on kohdistanut ohjus- ja lennokki-iskuja erityisesti Ukrainan kriittiseen infrastruktuuriin tavoitteenaan Ukrainan yhteiskunnan kestokyvyn murtaminen. Sotilaallisen, humanitäärisen ja muun tuen jatkaminen Ukrainalle on välttämätöntä Ukrainan suvereniteetin turvaamiseksi.
Puhemies! Tällä hetkellä Suomi jatkaa osallistumistaan Ukrainan asevoimien koulutukseen Isossa-Britanniassa noin 20 henkilön osastolla osana monikansallista koulutusoperaatiota. Koordinaatio toiminnan suunnittelussa operaatioiden välillä on tiivistä. Käsillä olevan selonteon valmistelun jälkeen Suomi antoi tammikuussa 2023 Ukrainalle kahdennentoista ja tähän mennessä mittavimman puolustustarvikelähetyksensä, joka kasvatti Suomen lähetysten yhteisarvon 590 miljoonaan euroon. EUMAM-operaatiossa antamansa koulutuksen osana Suomi valmistautuu luovuttamaan koulutettaville ukrainalaisille henkilökohtaista ja joukkokohtaista materiaalia sekä asemateriaalia. Materiaaliluovutuksista tehdään aiempien Ukrainalle annettujen puolustusmateriaalitukipakettien kaltaiset erilliset päätökset.
Puhemies! Suomi on tukenut Ukrainaa sekä kansallisesti että osana EU:ta. Suomi on myöntänyt Ukrainaan humanitääristä apua, kehitysyhteistyötukea, materiaalitukea, puolustusmateriaalitukea ja koulutustukea. Suomen tuki Ukrainalle on laaja-alaista ja pitkäaikaista. Suomi on vuonna 2022 osoittanut humanitääristä apua ja kehitysyhteistyötukea Ukrainaan 103 miljoonaa euroa. Nykyisellään Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohdemaa.
Suomi on tukenut Ukrainan pidemmän aikavälin kehitystä myös siviilikriisinhallinnan keinoin. Suomi osallistuu EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioon Ukrainassa, jonka kautta tuetaan Ukrainan oikeusvaltiokehitystä. Suomi osallistui myös maassa toimineeseen Etyjin tarkkailuoperaatioon.
Aivan lopuksi, puhemies, EUMAM Ukraine ‑operaatioon osallistuminen on johdonmukaista jatkoa Suomen Ukrainalle antamalle tuelle. Osallistuminen tukee Suomen harjoittaman kriisinhallintatoiminnan yleisiä tavoitteita edistää vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa sekä vahvistaa kansallista puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-06T14:01:29,2023-02-06T14:07:13,Hyväksytty,1.1
2022_162_3,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_4,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ukraina on käynyt lähes vuoden ajan puolustussotaa Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan ja samalla varjellut koko Eurooppaa. Suomessa olemme tukeneet Ukrainaa vahvasti sodan alusta asti, niin kansallisesti kuin yhdessä kumppanimaidemme kanssa. Puolustusmateriaalitukea olemme antaneet merkittävän määrän, lähes 590 miljoonan euron arvosta.
Materiaalisen tuen lisäksi keskeistä on, että Suomi tarjoaa Ukrainalle sen kaipaamaa osaamista ja koulutustukea. Olemme osallistuneet jo ukrainalaisten vapaaehtoisten kouluttamiseen Isossa-Britanniassa. Nyt vahvistamme jatkoa tälle työlle EU:n oman sotilaallisen avustusoperaation kautta, jonka tavoitteena on yhteensä 15 000 ukrainalaissotilaan kouluttaminen.
Päätös koulutusyhteistyöhön osallistumisesta on tärkeä, ja se edistää Ukrainan kykyä puolustaa aluettaan, suvereniteettiaan ja ukrainalaisia siviilejä.
Ukrainan tukemisen lisäksi osallistuminen operaatioon tukee Suomen kriisinhallintatoiminnan keskeisiä tavoitteita: rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämistä. Osallistuminen vahvistaa entisestään Suomen aktiivista EU-politiikkaa ja panostuksia EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Arvoisa puhemies! Operaation kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tavoitteiden seuranta ovat tärkeitä toteuttaa huolellisesti selonteossa mainitun mukaisesti. Koulutus tapahtuu EU-jäsenmaissa, joten kouluttajina toimivalle Puolustusvoimien henkilöstölle mahdolliset fyysiset riskit ovat pienet. Tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtajana haluan kuitenkin kiinnittää huomiota selonteossa mainittuun riskiin siitä, että koulutustoimintaan kohdistuu tiedustelua. Tätäkin riskiä tulee seurata, ja siihen tulee ennalta varautua.
SDP:n eduskuntaryhmä antaa täyden tukensa operaatioon osallistumiselle valtioneuvoston selonteon mukaisesti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-06T14:07:15,2023-02-06T14:09:24,Hyväksytty,1.1
2022_162_5,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Edustaja Ronkainen, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_6,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pian on tosiaan kulunut vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. [Timo Heinonen: Kahdeksan vuotta!] On selvää, että Suomen kansa on Ukrainan tukena raakaa sotaa vastaan, jossa venäläisten sotarikoksetkin ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. 
Olemme lähettäneet Suomesta Ukrainaan puolustustarvikkeita reilusti ja parhaan kykymme mukaan. Tämä on oikein. Myös humanitaarista apua on luonnollisesti annettu, jotta pystyisimme auttamaan ukrainalaisia siviileitä sodan jaloissa.
Pelkkä kalusto ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan koulutusta, jotta ukrainalaisten puolustustaistelu on tehokasta. Tämä säästää ukrainalaisia henkiä. Kun sotilaskoulutus on ammattimaista, puolustus on tehokkaampaa ja hyökkääjän olot ovat kurjempia. Myös koulutuksen tarjoaminen itsenäistä maata puolustavalle Ukrainalle on siis oikein.
Arvoisa puhemies! Nyt olemme päättämässä niin sanotun EUMAM Ukraine ‑avustusoperaation tukemisesta, eli käytännössä enintään 50 sotilaan lähettämisestä koulutustehtäviin Ukrainan tueksi. Perussuomalaiset kannattavat tätä esitystä.
Suomessa sotilaallinen koulutus on maailman parhaimmistoa laadultaan, ja suomalaisten koulutustaitoja on tultu kopioimaan kauempaakin jo pitkään, muun muassa Yhdysvalloista. Suomalainen koulutus on jotakuinkin parasta, mitä meillä on antaa.
Kun irrotamme 50 henkeä koulutustehtäviin Ukrainan hyväksi, meidän tulee muistaa kuitenkin myös Puolustusvoimien koulutusresurssit kotimaassa. Resurssit eivät saa heikentyä. Meillä on kuitenkin 1 300 kilometriä rajaa tämän samaisen Venäjän kanssa, jota vastaan Ukraina taistelee. [Petri Huru: Juuri näin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-02-06T14:09:24,2023-02-06T14:11:26,Hyväksytty,1.1
2022_162_7,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_8,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sotaa on käyty jo kahdeksan vuotta, mutta lähes vuosi sitten Venäjä käynnisti uuden laittoman hyökkäyksen Ukrainaan. Tämä hyökkäys ihmisoikeusrikoksineen on jatkoa Venäjän määrätietoiselle imperialistiselle valloituspolitiikalle. Ukrainalla on kansainvälisen lain mukaan täysi oikeus kaikkeen materiaaliseen ja muuhun tukeen sekä huomioon.
Suomi osallistuu Ukrainaa tukevaan EUMAM-operaatioon enintään 50 sotilaalla. Kyse on Suomen kannalta merkittävästä tuesta, jolla annamme apua ja osoitamme solidaarisuutta Ukrainalle. Samalla operaatio on osoitus EU:n yhtenäisyydestä ja toimintakyvystä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä puoltaa Suomen osallistumista tähän operaatioon.
Arvoisa puhemies! Sodan hinta on suuri koko Euroopalle, ja siitä ukrainalaiset maksavat kovinta hintaa päivittäin. Energian hinnan nousu ja muut vaikeudet Euroopassa ovat pientä Venäjän Ukrainaan tuoman pimeyden ja tuhon rinnalla. Jos Venäjää ei torjuta, sama pimeys ja tuho tulee kohtaamaan muuta Eurooppaa. Ukrainalaiset taistelevat koko Euroopan puolesta, ja siksi Ukrainan asia on meidän.
Mikään ei viittaa sodan pikaiseen päättymiseen ja Venäjän kukistumiseen, päinvastoin. Venäjällä riittää kansalaisia surutta rintamalla tapettaviksi, ja Uralin luolista eivät ammukset heti lopu. Tämä on syytä Euroopassa ymmärtää ja ryhtyä nykyistä mittavampiin toimiin.
Nykyisellä menolla lännen asevarastojen pohja tulee ennen pitkää vastaan. Edessä vaikuttaa olevan pitkäkestoinen kulutussota, ja syntyy tilanne, että se osapuoli voittaa, jonka sotatarviketuotannon pitkäkestoinen teollinen suorituskyky ja logistiikka toimivat paremmin. Siksi koko Euroopan ja Suomen on järjestelmällisesti ja määrätietoisesti löydettävä keinot ja alettava nostaa puolustustarviketuotannon kapasiteettia, jotta Ukrainassa kuluvat määrät sekä omien varastojen vajeet saadaan katettua.
Suomen yli 1 300 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa on otettava huomioon. On huolehdittava, että puolustuksemme pysyy kunnossa myös Ukrainaa tukiessamme.
Ukrainan on voitettava, tai koko länsimainen demokraattinen järjestys vaarantuu vakavasti. Autamme Ukrainaa, kunnes valloittajan roistolaumat on päihitetty ja Euroopassa vallitsee taas rauha.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-06T14:11:28,2023-02-06T14:13:41,Hyväksytty,1.1
2022_162_9,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_10,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä käynnisti brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan vuosi sitten, eikä loppua ole nähtävissä. Venäjä on säälimättä ja vastoin kansainvälisiä sodankäynnin sääntöjä kohdistanut sotatoimensa myös siviileihin, lapsiin, naisiin ja vanhuksiin, ja tuhonnut armottomalla tavalla Ukrainan kaupunkeja, kyliä ja energiainfraa. Suomi on johdonmukaisesti tuominnut Venäjän toimet. Olemme tukeneet Ukrainaa poliittisesti, taloudellisesti ja humanitaarisesti sekä antamalla puolustusmateriaaliapua. Suomalaiset ovat myös suoraan ja kansalaisjärjestöjen kautta osallistuneet ukrainalaisten auttamiseen. Suomen ja EU:n on jatkettava määrätietoista ja monimuotoista tukeaan Ukrainalle. Sodan pitkittyessä emme saa unohtaa, mitä Ukrainassa joka hetki tapahtuu.
EU:n yhteisen EUMAM-operaation koulutustoimet käynnistyivät viime marraskuussa. Koulutuksella vastataan Ukrainan asevoimien kriittisiin tarpeisiin. Koulutusoperaatiossa on tavoitteena tarjota koulutusta 15 000 ukrainalaissotilaalle. Operaatioon osallistuminen sopii luontevasti Suomen aktiiviseen rooliin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamisessa. Osaamistamme kriisinhallintaoperaatioissa arvostetaan. Puolassa tapahtuvaan operaatioon osallistuu enimmillään 50 suomalaista sotilasta. Sotilaidemme tehtävä on erityisesti kouluttaa ukrainalaiskouluttajia, jotta he voivat edelleen kouluttaa omia sotilaitaan kotimaassaan Ukrainassa. Tarkoitus on myös antaa lääkintä- ja asejärjestelmäkoulutusta. Lisäksi Suomi luovuttaa koulutettaville henkilökohtaista ja joukkokohtaista materiaalia sekä aseistusta. Materiaaliavusta tehdään erilliset päätökset, kuten aiemminkin. Suomen osallistumisen kustannukset ovat vajaat 23 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana.
Vaikka sodan sumuisuus on nyt edessämme, on valmistauduttava myös jälleenrakentamiseen. Tästä meitä muistutti suoraan jo lähes vuosi sitten presidentti Zelenskyi puhuessaan eduskunnalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-06T14:13:42,2023-02-06T14:15:50,Hyväksytty,1.1
2022_162_11,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_12,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän epäonnistunut, Ukrainan pysäyttämä strateginen isku on vajaassa vuodessa muuttunut armottomaksi kulutussodaksi, jossa Venäjä yrittää vuodattaa Ukrainan kuiviin ja väsyttää lännen luopumaan tuestaan. Se ei saa onnistua siinä. Sodan jatkuessa Ukrainassa on edelleen pelissä Euroopan tulevaisuus. On Suomen turvallisuuden kannalta ehdottoman tärkeää varmistaa Ukrainan sotilaallinen menestys hyökkääviä venäläisjoukkoja vastaan. Ukrainan tuki on myös moraalisesti oikein. Tyrannia uhkaa alistaa vapaan maan sorron ja väkivallan alle, eikä sitä voi hyväksyä. 
On siis oikein ja hyvä, että Suomi osallistuu nyt ukrainalaisten kouluttamiseen Puolassa. Tälle on vihreän eduskuntaryhmän täysi tuki. Suomalainen sotilaskoulutus on laadukasta, ja kouluttamalla kouluttajia Suomi voi vahvistaa Ukrainan kykyä vastata Venäjän mobilisaatioon merkittävästi. Esitänkin jo nyt suuren kiitoksen jokaiselle tärkeään tehtävään osallistuvalle ammattisotilaalle ja reserviläiselle, kuten heillekin, jotka jo ovat kouluttamiseen osallistuneet Isossa-Britanniassa, sekä niille vapaaehtoisille, jotka ovat lähteneet paikan päälle.
Yhteisen koulutusoperaation ja koordinoidun materiaalituen ohella nyt on kiire nostaa eurooppalaisen puolustusteollisuuden tuotantokapasiteettia pitkäkestoisen kulutussodan vaatimalle tasolle. Ukrainalaisille on annettava kaikki ne työkalut, joita he tarvitsevat miehittäjän ajamiseksi maastaan. Se tarkoittaa muun muassa modernia, mekanisoitua hyökkäysvoimaa taistelupanssareineen, vaikuttavaa ilmatorjuntaa ja kykyä vaikuttaa kauas sekä jatkuvasti hupenevien ammustarvikkeiden korvaamista. Myös Suomen on jatkettava koulutuksen ohella vahvaa materiaalista tukeaan. Omasta puolustuskyvystä on kalustoa luovutettaessa pidettävä kiinni, mutta on ymmärrettävä, että juuri nyt Suomeakin puolustetaan Ukrainassa. Leopardit liikkeelle siis.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2023-02-06T14:15:50,2023-02-06T14:17:52,Hyväksytty,1.1
2022_162_13,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_14,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen on jatkettava aktiivisesti Ukrainan tukemista ja auttamista. Sodan pitkittyessä ukrainalaiset tarvitsevat solidaarisuuttamme enemmän kuin koskaan. Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja Ukrainaan saadaan rauha. Koska kyseessä on selkeästi yksipuolinen, imperialistinen hyökkäys, ei rauha tule, ennen kuin Venäjän johto tajuaa, että he eivät voi voittaa. [Timo Heinonen: Oikein!] Tukemalla Ukrainaa me autamme maata puolustamaan siviilejään tilanteessa, jossa Venäjän johdolle ihmishenget eivät näytä paljon merkitsevän. 
Mutta, arvoisa puhemies, koska olemme onneksi täällä Suomen eduskunnassa hyvin samanmielisiä näistä asioista, niin mielellään vähän laajentaisin näkökulmaa. Vasemmistoliiton mielestä Ukrainalle annettava apu on hyvä jo nyt hahmottaa laajemmin, myös niin, että ukrainalaiset voivat katsoa tulevaisuuteensa valoisammin, kun jälleenrakennus alkaa — tietysti jälleenrakennus on käynnissä koko ajan. Meidän on edistettävä Ukrainan jättimäisten valtionvelkojen anteeksi antamista, jotta jälleenrakentamistyö voi aidosti käynnistyä. On myös selvitettävä, miten Venäjältä pakotteiden takia takavarikoitua omaisuutta ja varoja voisi käyttää Ukrainan auttamiseksi jälleenrakentamisessa ja muussa työssä. [Olli Immonen: Totta!] Tässä mielestäni Suomella on hyvä olla rakentava rooli. Me emme lopulta sotilaallisesti voi määräämme enempää auttaa, mutta meillä on varmasti paljon annettavaa Ukrainalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2023-02-06T14:17:52,2023-02-06T14:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_162_15,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Biaudet., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_16,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Ärade talman! Den 24 februari 2022 förändrades världen så som vi känner den. Vi fick läsa nyheter om att Ryssland hade invaderat Ukraina. Det var en fruktansvärt sorglig morgon, och jag tänkte på ukrainska familjer, barn och unga, och män som visste att fronten väntar. Samtidigt som krigsbilderna tog över nyhetsflödet väcktes finska folkets vilja att hjälpa, och den viljan är fortfarande stark. Det värmer mitt hjärta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,sv,Eva Biaudet,351,2023-02-06T14:20:02,2023-02-06T14:20:33,Tarkistettu,1.1
2022_162_17,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sota Euroopassa Ukrainan maaperällä on jatkunut jo järkyttävän pitkään. Sodan päättyminen ei ole näköpiirissä; uutiset viittaavat pikemmin sotatoimien laajenemisen mahdollisuuteen. Sotaan liittyvä inhimillinen kärsimys vetää hiljaiseksi, kun lähestymme sodan alkamisen vuosipäivää.
Suomi on tukenut Ukrainaa sekä humanitäärisesti että sotilaallisesti yhteistyössä Euroopan maiden ja lukuisten muiden maiden kanssa. Viimeksi Suomen uutisoitiin lähettävän Ukrainaan uuden puolustustarvikelähetyksen, jonka arvo on noin 400 miljoonaa euroa.
Sotilaallisen, humanitäärisen ja muun tuen jatkaminen on välttämätöntä Ukrainan suvereniteetin turvaamiseksi. Tiedämme toki senkin, että jokainen lähetys on Suomen näkökulmasta riski. Hyökkäävän valtion naapurissa omasta puolustuskyvystämme on pidettävä huolta.
Suomi on osallistunut Ukrainaa tukevaan koulutusoperaatioon Isossa-Britanniassa ja liittyy EU:n sotilaalliseen avustusoperaatioon enintään 50 sotilaalla, jotka toimivat koulutus- ja neuvonantotehtävissä Puolan maaperällä. Suomi ei ole eskaloimassa sotaa, mutta tuemme ja puolustamme Ukrainan oikeutta alueelliseen koskemattomuuteen. Operaation kestoksi on määritelty kaksi vuotta. Todella toivomme, että tuo aika on riittävä.
Ukrainalaiset tarvitsevat myös valtavasti tukea Venäjän kohdistaessa systemaattisesti iskuja siviili-infrastruktuuriin, kuten energiaverkkoihin. Siviili-infran toiminta on väistämätön edellytys myös sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnalle. Nämä kulkevat käsi kädessä. Tästä seikasta voisimme itse asiassa myös Suomessa ottaa oppia ja vahvistaa myös omaa siviilikriisivalmiuttamme.
Arvoisa puhemies! Sodan eskaloitumista ei toivo kukaan. Toivoa näen vain siinä, että aikanaan Venäjällä vielä tulee valtaan nuori sukupolvi, jolla ei ole enää siteitä kommunistisen Neuvostoliiton moraalittomuuteen ja Venäjällä yhä liian yleiseen väkivaltaa, vahvoja johtajia ja menneisyyden suurvalta-aikaa ihannoivaan kulttuuriin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-06T14:22:24,2023-02-06T14:24:44,Hyväksytty,1.1
2022_162_18,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Nyt siirrymme minuutin vastauspuheenvuoroihin. — Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_19,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! 24. helmikuuta osoitti vääräksi uskottelun, että Venäjän naapurissa voisi elää turvassa myötäilemällä sitä. Venäjä ei ollutkaan ystävämielinen ja ennustettava maa eikä rauhaa tahtova naapuri: naamiot oli riisuttu. Venäjä ei kunnioita muiden maiden itsenäisyyttä, ja sota alkoi jo 2014. Muu maailma oli silloin hampaaton.
Ystävät voimme valita, naapureita emme. Yli 1 300 kilometriä itärajaa tällaisen naapurin kanssa on otettava huomioon kaikessa. Annetaan niin paljon tukea kuin oma puolustuksemme kestää, mutta varaudutaan siihen, että seuraava kohde valloitushaluisella Putinilla voi olla Baltian maat ja Suomikin. Annetaan aseita, annetaan osaamistamme, annetaan koulutusta. Ei anneta Venäjän voittaa. Autetaan Ukraina lopulliseen voittoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-06T14:24:44,2023-02-06T14:25:51,Hyväksytty,1.1
2022_162_20,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_21,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuemme totta kai Ukrainassa tehtävää toimintaa oman maan ja väestön suojelemiseksi, ja siinä olemme täysin samassa uskossa, että he tukevat myöskin Suomea ja muuta Eurooppaa, jopa demokratiaa, tällä työllänsä. Heille kaikki arvostus siitä.
Kun tässä ajassa, arvoisa puhemies, puhutaan sodasta, saamme sotaa, kun puhumme rauhasta, annamme sille myöskin mahdollisuuksia. Ukraina on tullut ulos kymmenen kohdan listansa kanssa, ja siellä on varsin hyviä kohtia, joista voitaisiin sekä YK-tasolla että suurvaltiotasolla keskustella. Joillain mailla on myöskin edellytyksiä viedä tätä listaa eteenpäin. Toivoisinkin ulkoministerin kommentoivan: onko rauhalle annettu mahdollisuuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-06T14:25:51,2023-02-06T14:26:59,Hyväksytty,1.1
2022_162_22,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Seuraavaksi edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_23,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Puhemies! Hallitus esittää 50 suomalaissotilaan lähettämistä Puolaan kouluttamaan ukrainalaisia sotimaan Venäjää vastaan. Hallitus lähettää Ukrainaan myös Leopard-panssarivaunuja. Sotilasavun arvo on jo lähes 600 miljoonaa. Ukrainan sotilaallisella tukemisella ei ole YK:n valtuutusta. Tuki perustuu EU:n päätökseen, mutta kaikki EU-maatkaan eivät ole valmiita osallistumaan. Operaatio eskaloi sotaa. Vaara tähän on suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
Selonteko väittää Ukrainan pysäyttäneen Venäjän hyökkäyksen, vaikka viime viikkojen tapahtumat kertovat toista. Onko väärä tilannekuva syynä sille, että selonteko ei esitä mitään näköalaa sodan lopettamiseksi rauhanneuvotteluin? Muistutan, että Istanbulissa viime keväänä Ukraina ja Venäjä olivat löytämässä sopimuksen sodan lopettamisesta. Ehtona oli, että Venäjä vetäytyy hyökkäystä edeltäviin asemiin ja Ukraina luopuu Nato-jäsenyyden hakemisesta. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Ukraina olisi voinut hakea turvatakuut haluamiltaan mailta tämän sopimusehdotuksen mukaan, [Ben Zyskowicz: No sehän sai jo Budapestissä!] mutta Yhdysvallat ja Britannia kaatoivat sopimuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-06T14:27:01,2023-02-06T14:28:14,Hyväksytty,1.1
2022_162_24,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_25,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Ärade talman! Vuosi sitten helmikuussa pohdimme, voimmeko lähettää kypäriä, muutama kuukausi sen jälkeen pohdimme, voimmeko lähettää ilmatorjuntaa. Pitkin syksyä olemme pohtineet, voimmeko lähettää taisteluvaunuja. Olemme koko ajan hieman jälkijättöisesti auttamassa Ukrainaa. Meidän tulisi nyt päättää, mikä on se meidän strateginen tavoite, mikä on se tavoite, mikä on se lopputulos, jonka me haluamme Ukrainassa saavutettavan, eikä tästä tavoitteesta varmaan ole epäselvyyttä. Tämä on se tavoite, jonka tulisi ohjata meidän apuamme, ei se, että tarkastelemme jokaista apulajia erikseen, jahkaillemme, pohdimme, pohdimme muitten reaktioita. 
Suomen kannalta on myöskin selvä, mikä on se meille suotuisa lopputulos. Se maailma, jossa tällaisesta hyökkäyssodasta voi kokea saavansa palkinnon, ei ole se maailma, jonka olemme rakentaneet toisen maailmansodan jälkeen yhteisesti, jonka sääntöpohjaista järjestelmää me olemme olleet rakentamassa. Siksi meidänkin näkökulmasta on yksiselitteisesti niin, että Ukrainan on tässä säilyttävä, Venäjän on peräännyttävä Ukrainasta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-06T14:28:16,2023-02-06T14:29:36,Hyväksytty,1.1
2022_162_26,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_27,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Osallistuminen koulutusoperaatioon on loistava tapa tukea Ukrainaa tässä vaiheessa — tieto ja taito eivät jakamalla vähene. Vasemmiston edustaja äsken sanoi, että Suomi luovuttaa Leopard-vaunuja sinne. En tiedä, mistä olette tietonne saanut, mutta minulla ei sellaista tietoa vielä ole. Omasta mielestäni me emme voi luovuttaa tähän sotaan Leopard-vaunuja, ne nimittäin vähenevät. Mutta tähän koulutusoperaatioon osallistuminen on tärkeä ja loistava asia. Ja kuten totesin, tieto ja taito eivät jakamalla vähene, ja me annetaan sitä nyt oikeaan suuntaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-06T14:29:37,2023-02-06T14:30:34,Hyväksytty,1.1
2022_162_28,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_29,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tilanne on edelleen erittäin vaikea, ja avun tarve maassa on sekä välitön että jatkuva. Siksi Suomen osallistuminen tähän operaatioon on, niin kuin selonteossakin todetaan, johdonmukaista jatkoa Suomen aiemmin Ukrainalle antamalle tuelle.
Arvoisa puhemies! Ramsteinin kokouksessa tammikuussa Ukrainan ulko- ja puolustusministerit julkaisivat yhteisen vetoomuksen läntisen sotilasavun huomattavaksi tehostamiseksi. Useat Euroopan maat ilmoittivat lisätuesta Ukrainalle sekä ennen kokousta että kokouksen jälkeen. Haluaisin kysyä ulkoministeri Haavistolta: uskotteko te, että kaikki nämä läsnä olleet EU-maat lunastavat Ramsteinissa annetut lupaukset, ja jos, niin mihin mennessä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-06T14:30:35,2023-02-06T14:31:32,Hyväksytty,1.1
2022_162_30,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_31,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! 24. helmikuuta viime vuonna mursi eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin. Yhteinen turvallisuus muuttui yhteiseksi turvattomuudeksi. 
Me suomalaiset olemme kokeneet poikkeuksellisen voimakasta solidaarisuutta Ukrainan kansaa kohtaan. Meillä on nimittäin syvämuistissa 30. marraskuuta 1939, sama aggressori, me olimme yksin, ja me tunnistimme sen, mitä tarkoittaa yksin jääminen. Ukrainaa onneksi ei olla jätetty yksin, vaan olemme hyvin avuliaasti ja hienolla tavalla Euroopassa tukeneet, ja laajemminkin on tuettu, ja Suomen apu, kuten ministeri tässä totesi, on ollut kehitysyhteistyön osalta jo sitä luokkaa, että Ukraina on suurin kehitysavun saaja, ja meillä on jo lähes 600 miljoonaa annettu sotilasapua. Itse asiassa nämä summat ovat yli puolet siitä, mitä vuotuinen kehitysyhteistyö meillä on. 
Apua Ukraina tarvitsee, ja hyvä, että sitä tehdään tässä. Toivon ministerin vastaavan siihen, että toivottavasti tämä ei kuitenkaan vähennä sitä muuta tukea, mitä meidän kansainväliselle yhteisölle on syytä antaa. Yhteisvastuu nimittäin ei tunne rajoja, ja meidän täytyy pitää näistäkin kansainvälisistä velvoitteista huolta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-06T14:31:34,2023-02-06T14:32:50,Hyväksytty,1.1
2022_162_32,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_33,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjä on pysäytettävä ja saatava vetäytymään Ukrainan maaperältä. Sitä vaativat oikeudentunto ja vapaudentunto mutta myös meidän oma etumme, Euroopan ja Suomen etu. 
Tässähän taisi käydä vähän niin, että me luulimme olevamme vahvoja talouspakotteilla vääntämään ja luulimme lännen olevan heikko sotilaallisissa toimissa Venäjän naapurustossa. Kävi päinvastoin: talouspakotteet ovat olleet pettymys, myönnettäköön, mutta toisaalta läntinen sotilasapu ja Ukrainan urhoollisuus ovat mahdollistaneet ihmeen, jota tasan vuosi sitten juuri kukaan ei täällä olisi uskaltanut toivoa. Nyt meidän ei pidä antaa Venäjälle sitä helpotusta, että me olemme jatkuvasti hitaita, ja tässä suhteessa vetoan ulkoministeriin: Nyt Euroopan ja lännen on nopeasti myönnettävä raskaampaa ja myös hyökkäyskykyistä apua, mukaan lukien taistelupanssarivaunut. Jos eurooppalaisen paketin syntyminen Leopard-vaunuissa on Suomen osuudesta kiinni, niin ei se siitä saa jäädä kiinni, etteikö meiltä jokin osuus näistä vaunuista myös löytyisi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-06T14:32:51,2023-02-06T14:34:05,Hyväksytty,1.1
2022_162_34,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_35,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pyysin oikeastaan puheenvuoron sen takia, että kuulin edustaja Heinosen välihuudon. Nyt hän valitettavasti ei enää ole salissa. Me kaikki täällä salissa tuemme Ukrainaa. Vain Venäjä on yksin syypää tähän brutaaliin hyökkäyssotaan, ja sota loppuu, kun Venäjä lopettaa sodan ja vetäytyy Ukrainan maaperältä. Me kaikki tietenkin toivomme rauhaa, mutta Ukraina autonomisesti itse päättää, koska Ukraina on valmis rauhasta neuvottelemaan ja millä ehdoilla.
Jatkaisin myös edustaja Kiljusen kysymyksestä. Itse olen tuonut esille, että se Ukrainalle annettava tuki on erittäin tervetullutta mutta sen tulisi olla lisällistä suhteessa siihen kehitysapuun, mitä Suomi antaa. Olisin tästä kysynyt ministeri Haavistolta: mikä se tilanne tällä hetkellä on, ja mikä on tilanne myös UM:n resurssien suhteen? Ukrainassa tarvitaan kipeästi apua jälleenrakennuksen suhteen, ja se on käynnissä jo nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-06T14:34:07,2023-02-06T14:35:16,Hyväksytty,1.1
2022_162_36,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_37,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On jälleen kerran hienoa näitten puolustusasioiden ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioiden käsittelyssä ollessa sanoa, kuinka hienoa tässä salissa näistä asioista on puhua yhdessä, kun yhdessä jaamme niin perusteet ja keinot kuin näkemyksen koko kriisin laajuudesta. Joitain poikkeuksia tästä salista löytyy, mutta sekin osaltaan kertoo sen, että meillä on toimiva demokratia, kyky keskustella näistä asioista vapaassa, demokraattisilla vaaleilla valitussa parlamentissa.
Huoltovarmuusasiat ja kotimainen huoltovarmuus ovat tärkeitä. Meidän puolustusteollisuuden kyky tuottaa tuotteita jatkossa myös omille puolustusvoimille on tärkeä asia, mutta en mene siihen sen enempää. Kysyisin ulkoministeriltä tästä selonteossakin mainitusta tiedusteluriskistä: Meidän kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa toimivien henkilöiden suojaus on ollut meillä kaikkien selontekojen yksi keskeinen sisältö. Varmistamme oman henkilöstön hyvinvoinnin tällaisella operaatioalueella. Voitteko tätä teemaa jollain tavalla tässä salissa vielä aukaista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-06T14:35:18,2023-02-06T14:36:28,Hyväksytty,1.1
2022_162_38,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_39,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kari, minäkin olen hyvin tyytyväinen siihen, että henkilökohtaisesti voin yhtyä lähes kaikkiin täällä käytettyihin puheenvuoroihin. Edustaja Yrttiaho sen sijaan haluaa edelleen olla uskollinen sille laitavasemmiston vanhalle käsitykselle, että kaikki turvallisuusongelmat Euroopassa johtuvat lähinnä USA:sta ja Natosta. Suomi tukee kaikin tavoin Ukrainaa — hyvä niin.
Ongelma on mielestäni Saksan pidättyvyys ja jarrutus. Saksalaiset perustelevat suunnilleen näin, että kun heillä on ollut tämmöinen kiihkokansallismielinen diktaattori, joka hyökkäsi naapurimaihin, niin heidän pitää olla erityisen varovaisia. Minä ajattelen, että asia on päinvastoin. Nyt kun Venäjällä on tämmöinen kiihkokansallismielinen diktaattori, joka on hyökännyt naapurimaahan, luulisi, että juuri saksalaiset ymmärtäisivät, miten tärkeätä on antaa Ukrainalle vahvasti tukea.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-06T14:36:28,2023-02-06T14:37:37,Hyväksytty,1.1
2022_162_40,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_41,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa peräänkuulutettu tätä Ukrainalle annettavan materiaalisen tuen määrän kasvattamista, ja siitä haluaisin minäkin puhua. Käsitykseni mukaan vuonna 2022 USA:n antama materiaalinen tuki oli suuruudeltaan noin 50 miljardia euroa, kun taas EU:n tuen yhteenlaskettu määrä oli reilusti alle kymmenen miljardia euroa. No, näillä kymmenillä miljardeilla euroilla ei vielä olla saatu Venäjää ajettua Ukrainasta pois. Voidaan siis olettaa, että vähintään samansuuruisia panostuksia tarvitaan tänäkin vuonna ja mahdollisesti ensi vuonna. Vai olisiko näitä summia syytä kasvattaa olennaisesti, ja olisiko oikeasti tarpeen olennaisesti lisätä puolustusteollisuuden kapasiteettia siten, että sitä materiaalia saadaan sinne Ukrainaan toimitettua nykyistä huomattavasti merkittävämpiä määriä ja enemmän? Haluaisin kysyä teiltä, herra ministeri, onko teillä tiedossanne, onko EU:n piirissä nyt käynnissä tällaisia suunnitelmia, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-06T14:37:37,2023-02-06T14:38:53,Hyväksytty,1.1
2022_162_42,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Vielä kolme pyydettyä vastauspuheenvuoroa ja sen jälkeen ministeri. — Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_43,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Joulukuun alussa venäläisen raakaöljyn tuonti EU-maihin kiellettiin, ja nyt helmikuussa tuontikielto laajenee öljyjalosteisiin. On erittäin hyvä, että pakotteet vihdoin saatiin voimaan myös öljyn osalta, koska Venäjän öljyntuotanto ja ‑vienti itse asiassa kasvoivat vuonna 2022. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi Venäjän raakaöljyn viennin kasvaneen jopa kahdeksan prosenttia viime vuonna, ja se on surullista. On arvioitu, että nämä pakotteet nyt maksavat Venäjälle jopa 160 miljoonaa euroa joka päivä, joten ne ovat erittäin tärkeitä. Pakotteet ovat ne keinot, joilla voimme ilman väkivaltaa painostaa Venäjää lopettamaan hyökkäyssodan. Toki myös muut keinot, kaikki keinot, auttaa Ukrainaa ovat nyt tärkeitä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-06T14:38:55,2023-02-06T14:39:51,Hyväksytty,1.1
2022_162_44,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Kilpi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_45,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämän talven taisteluilla on ratkaiseva merkitys sille, miten sota Ukrainassa tulee vielä jatkumaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että tuemme edelleenkin kaikin mahdollisin keinoin Ukrainaa ja tulemme sitä jatkossakin tekemään.
Kysyisin ulkoministeriltä: mikäli Ukraina ei saavuta tavoitteitaan, mikäli se ei esimerkiksi onnistu katkaisemaan rintamalinjaa tuosta Melitopolin kohdalta, onko mahdollista, että sota muuttuu jäätyneeksi konfliktiksi, ja voiko se avata Venäjälle mahdollisuuden neuvottelun kautta saavutettavaan pakkoratkaisuun, jota kautta se voisi välttää vastuunsa niihin sotarikoksiin, joihin se on syyllistynyt? Itse en pidä vaihtoehtona edes teoriatasolla sitä, että Venäjä voisi välttää vastuunsa näistä raakalaismaisista sotarikoksista, joihin se on syyllistynyt. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2023-02-06T14:39:53,2023-02-06T14:40:56,Hyväksytty,1.1
2022_162_46,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_47,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä mikään yhteiskuntapoliittinen tavoite ei ole tärkeämpää kuin Ukrainan auttaminen voittoon Euroopassa. Ukraina puolustaa vapautta, kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia paljon laajemmin kuin ainoastaan oman maansa osalta, ja on hienoa, että Eurooppa on näin yhtenäisesti Yhdysvaltojen ja muiden liittolaisten kanssa Ukrainan tukena. Sen lisäksi, että tässä on voimakas eettinen näkökulma, eli kansoilla oikeus elää vapaasti omaa elämäänsä rauhassa, niin toki tämä reaalipoliittinen näkökulma on myöskin hyvin käsin kosketeltava koko Itä-Euroopalle.
Sen lisäksi, että lännen yhtenäisyys on aivan keskeistä, niin jos ajattelee, miten sota voisi loppua — sotilaallisen käänteen kautta, Venäjän sisäisen vallankumouksen kautta tai sitten merkittävällä kansainvälisellä uudella painostuksella — kysyn arvoisalta ulkoministeriltä: miten arvioitte tällä hetkellä laajemmin kansainvälisen yhteisön asenteiden kehitystä suhteessa sotaan, erityisesti suurten kehittyvien talouksien kuten Kiinan ja Intian? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-06T14:40:56,2023-02-06T14:42:11,Hyväksytty,1.1
2022_162_48,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Ministeri, kolme minuuttia, ja sen jälkeen puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_49,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ensinnäkin eduskunnalle valtavasta yksimielisyydestä tärkeässä asiassa. Uskon, että tämä antaa niille suomalaisille, jotka tähän koulutusoperaatioon osallistuvat, valtavan vahvan tuen, että eduskunta on tästä näin yksimielinen. Koetan muutamiin asioihin tässä puuttua.
Edustaja al-Taee kysyi, onko rauhalla perspektiiviä. Zelenskyin rauhansuunnitelmahan on julkaistu, kymmenkohtainen suunnitelma. Siinä on ikään kuin Ukrainan näkökulmasta ne asiat, jotka ovat heille tärkeitä. Se alkaa itse asiassa ydinturvalla ja Zaporižžjan voimalan tilanteella. Ja tässä kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA ja sen johto ovat tehneet tärkeää työtä, että jotkut näistä komponenteista, niin kuin sanoittekin, ovat sellaisia, joiden eteen tehdään jo työtä, ja toivottavasti työ kantaa hedelmää.
Edustaja Yrttiaho, pohditte sitä, mikä on tällaisen operaation laillisuus. Takanahan on Ukrainan pyyntö. Ukraina on joutunut hyökkäyssodan kohteeksi. YK:n peruskirjan 51 artikla antaa mahdollisuuden puolustautua, oikeuden puolustautua, pyytää toisilta apua, kunnes YK:n turvaneuvosto ratkaisee kysymyksen. Ja nyt tiedämme, että turvaneuvosto on tässä asiassa jäätynyt, mutta maalla on oikeus puolustautua, ja se voi pyytää muilta apua, ja muut voivat tätä apua antaa. Näin juuri teemme. [Ben Zyskowicz: Juuri näin!]
Edustaja Mäenpää ja jotkut muut kysyivät Leopard-asiasta. Edustaja Zyskowicz viittasi myöskin Saksan kantoihin. Saksalla meni aikaa päätöksentekoon. Nyt, kun se on päätöksensä tehnyt, ehkä Saksa sitten painostaa vähän muita tulemaan tähän pakettiin mukaan, ja tässä jokainen voi tehdä sitten oman osansa. Tiedän, että keskustelut ovat kesken, joten en niihin nyt sen tarkemmin tässä puutu.
Edustaja Östman kysyi, pitävätkö Ramsteinissa tehdyt lupaukset. Uskon, että pääosin varmaan pitävät. Mutta on hyvin tärkeää huomata, että monet maat ovat antaneet jo niin paljon materiaalia, että heidän oma kestokykynsä on aika lailla jopa riskialttiina tällä hetkellä. Eli tämä liittyy tähän sotatarviketuotantoon, josta monet kysyvät, voiko sitä nopeuttaa, voiko sitä lisätä. Ja tähän pyritään nyt EU:ssa, toivottavasti koordinoiduin toimenpitein.
Kysyttiin myöskin kehitysyhteistyöstä, onko tämä lisäistä. Pääosa tästä Ukrainalle menevästä tuesta on ollut lisäistä. Siitä on päätetty erikseen, eli se ei ole ollut pois mistään tällä hetkellä.
Edustaja Mykkänen totesi tämän EU:n roolin: voisiko EU toimia vielä tehokkaammin, vielä nopeammin? EU on tavallaan kyllä vetänyt näitä vankkureita aika tehokkaasti eteenpäin ja ollut hyvin aikaisessa esimerkiksi pakotteissa ja omissa rauhanrahaston käyttösuunnitelmissaan. Eli kyllä uskon, että EU pystyy tätä solidaarisuustyötä edelleenkin johtamaan, mutta painetta tietysti pitää olla myös kaikista EU:n jäsenmaista.
Edustaja Kari kysyi tiedustelunäkökulmasta, millaisia uhkia tähän sisältyy. Ehkä sanon sen näin päin, että juuri sen vuoksi emme kovin yksityiskohtaisesti avaa sitä, missä olemme mukana, keitä koulutamme, mitä materiaaleja lähetämme, ja muuta, koska tähän liittyy juuri niitä uhkia, joista tässä sanoitte.
Edustaja Zyskowiczille ja edustaja Kopralle vastasinkin jo tästä puolustuskapasiteetista.
Edustaja Sjöblomin olen kanssa samaa mieltä. Pakotteet alkavat purra, alkavat toimia, toimivat tehokkaasti nyt myös öljytuotteiden osalta.
Sitten oli vielä kysymys tästä, voiko Venäjä luiskahtaa vastuustaan. Nyt tehdään hyvin paljon työtä näiden sotarikosten selvittämiseksi. Niitä on rekisteröity, niitä on dokumentoitu. Suomikin on tukenut kansainvälistä rikostuomioistuinta tässä. Nämä kaikki dokumentit jäävät olemaan, enkä usko, että näistä vastuista voi luiskahtaa pitkällä tähtäimellä irti. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-06T14:42:15,2023-02-06T14:46:05,Hyväksytty,1.1
2022_162_50,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Kopra. [Kimmo Kiljunen: Onko kahden minuutin puheenvuoroja vai pidempiä?] — Viiden minuutin puheita., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_51,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kohta on kulunut siis vuosi siitä, kun Venäjä eskaloi Ukrainan sodan suurhyökkäyksellään. Venäjän aloittama ja käymä hyökkäyssota on aiheuttanut ja aiheuttaa Ukrainassa suunnatonta kärsimystä. Ukraina on urhealla taistelullaan onnistunut torjumaan valloittajan kavalimmat aikeet, mutta puolustustaistelu on edelleen ankaraa eikä loppua näy. Uskon, että osaltaan Ukrainan puolustautumisessa ovat auttaneet länsimaiden toimittama puolustusmateriaali sekä taloudellinen ja humanitäärinen tuki. Myös länsimaiden asettamilla pakotteilla on oma vaikutuksensa Ukrainan hyväksi. Venäjän toimet Ukrainassa ovat kaikin puolin tuomittavia keinotekoisine kansanäänestyksineen ja alueliitoksineen. Niitä ei voi kansainvälinen yhteisö hyväksyä. Sota ei näytä olevan lähelläkään päätepistettään, ja kuinka voisi ollakaan niin kauan kuin Venäjän sotajoukkoja on Ukrainan maaperällä. Länsimaiden, Euroopan unionin ja Suomen tulee jatkaa tukeaan niin kauan, että Ukraina on vapautettu. Ukrainan voitto riippuu useasta eri asiasta, joista tämä lännen antama tuki on yksi merkittävä osa.
Koulutusapu ukrainalaisille joukoille on kokonaisuuden kannalta merkittävä toimi, mutta pitkällä tähtäimellä tarvitaan systemaattinen lähestymistapa puolustusmateriaalituotannon kasvattamiseen ja avun viemiseen Ukrainaan. Jotta voisimme jatkaa Ukrainan auttamista, on sitä alettava toteuttaa siis määrätietoisemmin, suunnitelmallisemmin ja ennen kaikkea suuremmassa mittakaavassa. Ukraina pystyy karkottamaan Venäjän joukot, jos sillä on riittävä toimintakyky ja tarpeeksi materiaalia. On tärkeää, että länsimaat ovat järkähtämättä tässä apuna.
Rauhanomaisten ruususenunivuosien aikana Euroopan puolustusteollisuutta on ajettu rajusti alas. Armeijat ja teollisuus eivät pitäneet Venäjän aloittamaa sodankaltaista tilannetta enää todennäköisenä, ja luultiin, ettei entisen kaltaista materiaalituotannon kapasiteettia enää tarvittaisi — väärin meni. Mutta nyt virhe on tunnustettava ja alettava nopeasti nostaa Euroopan kykyä tuottaa puolustustaistelumateriaalia, sillä varastoissa oleva tavara ei riitä halutun lopputuloksen saavuttamiseen Ukrainassa. On siis heti kaikin keinoin edistettävä sitä, että puolustustarviketeollisuuden kapasiteettia saadaan kasvatettua mahdollisimman laajasti Euroopan maissa. Se maksaa, mutta jos tätä ei tehdä, hinta tulee olemaan monin verroin suurempi. Tehtävä ei muutoinkaan ole helppo komponentti- ja työvoimapulasta johtuen, mutta yhtä kaikki toimeen on ryhdyttävä tarmokkaasti. Uskon, että tämänkaltaista suuruuden ekonomiaa ymmärretään myös Moskovassa, ja kun siellä havaitaan materiaalituotannon lännessä vain kasvavan, voi olla, että sovittelunhaluakin alkaa löytyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-06T14:46:09,2023-02-06T14:49:02,Hyväksytty,1.1
2022_162_52,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_53,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014, valloitti Krimin ja on tämän jälkeen käynyt sotaa Ukrainaa vastaan. Täysimittaisen hyökkäyksen Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022. Tämän väliajan, valitettavasti, länsi, koko länsi, oli liian hampaaton Venäjän kanssa.
Venäjän hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja on johtanut laajaan humanitääriseen kriisiin. Nyt tämän vuoden aikana Venäjän hyökkäyssodan vuoksi yli 14 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja noin 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitääristä apua. Tätä apua meidän pitää myös lisätä. Ukraina on kyennyt pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen ja valtaamaan osin omia alueitaan takaisin. Laajoja Ukrainan maa-alueita on kuitenkin edelleen Venäjän valloituksen hallussa.
Suomi on tukenut Ukrainaa sekä kansallisesti että osana EU:ta, ja Suomi on myöntänyt Ukrainaan humanitääristä apua, kehitysyhteistyötukea, materiaalitukea, puolustusmateriaalitukea ja nyt myös koulutustukea. Tätä tukea on jatkettava Ukrainan lopulliseen voittoon asti.
Ukraina on pyytänyt EU:lta tukea asevoimiensa kouluttamiseksi niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä, ja olemme osallistuneet asevoimien koulutukseen Isossa-Britanniassa noin 20 henkilön osastolla osana monikansallista koulutusoperaatiota. Nyt EU on mukana tekemässä uutta EUMAM-operaatiota, ja tämä Ison-Britannian operaatio on huomioitu tässä. Ukrainan asevoimien tämänhetkisiin tarpeisiin kuuluvat sotilaallinen perus‑ ja joukkokoulutus sekä henkilöstön lääkintään, logistiikkaan, kemiallisia, biologisia ja radioaktiivisia aseita koskevaan suojelutoimintaan, pioneeritoimintaan sekä kyberturvallisuuteen liittyvä sotilaallinen erikoiskoulutus sekä aselajien yhteistoimintaan liittyvä kouluttajakoulutus. Ukrainaa tukeva Euroopan unionin sotilaallinen avustusoperaatio perustettiin siis lokakuussa, ja tämän nyt aloitettavan operaation kestoksi on määritelty kaksi vuotta.
Suomi on antanut Ukrainalle puolustusmateriaalitukea 11 paketilla. Ukrainalle toimitettavien puolustusmateriaalipakettien yhteisarvo on noussut jo merkittäviin summiin. Operatiivisista syistä sekä avun turvallisen perillemenon takia avun sisällöstä, toimitustavasta ja aikatauluista ei ole annettu julkisuuteen meillä tarkempia tietoja, mutta niin kuin puolustusministeri Kaikkonen on todennut, ihan tappavaa materiaalia se on ollut. Suomi on vuonna 2022 eli viime vuonna osoittanut lisäksi humanitääristä apua ja kehitysyhteistyötukea Ukrainaan reilut 100 miljoonaa euroa.
Mutta kumpi voittaa sodan? Ukraina, mutta edessä on uuvuttava ja kuluttava kulutussota. Kulutussodan aikana pyritään aiheuttamaan viholliselle niin suuria materiaali‑ ja henkilötappioita, että se ei lopulta pysty enää jatkamaan taistelua. Ja Venäjällä, Putinin Venäjällä, ei nuorilla venäläismiehillä, omilla nuorukaisilla, ole mitään arvoa. Tappionsietokyky on Venäjällä ollut aina korkea, jopa omaa kansaakin halveksuva. Ja enää tänään eivät edes venäläiset äidit uskalla poikiaan puolustaa — Tšetšenian sodan aikaan uskalsivat — nyt äiditkin on vaiennettu.
Venäjänkin varastot ehtyvät, mutta epätarkkoja ja vanhentuneita ammuksia siellä riittää. Päiväkodit, koulut, asuintalot ja muut ovat vaarassa, kun heikolla motivaatiolla toimivat joukot käyttävät vanhentunutta kalustoa. Ja tämä kaikki tapahtuu vain Vladimir Putinin takia. Seuraavan Putinin Euroopan-matkan kohde tuleekin olla Hollannissa.
Tämän takia meidän tulee jatkaa ja vahvistaa tukeamme. Ukraina ei taistele vain oman maansa vapauden ja itsenäisyyden puolesta vaan koko demokraattisen maailman puolesta. Nykyisellä kyvyllä Saksan kuuden kuukauden ammustuotannon koko kapasiteetti kuluu Ukrainassa reilussa vuorokaudessa. Tämä kuvaa, mitä kulutussota on. Euroopan ja myös Suomen tulee nostaa tuotantomääriä.
Meillä on 1 300 kilometriä itärajaa, ja kaikki nämä ratkaisut tulee tehdä ja arvioida tästä tulokulmasta. Leopardien antaminen: ovatko ne Leopard R:iä, joita voisimme antaa? Koulutusta me voimme antaa, mutta samaan aikaan meidän tulee skaalata meidän omaa tuotantoamme Patriassa, Sakossa, C.P.E. Productionissa ja muissa tällaisissa yhtiöissä, joiden materiaalia tarvitaan Ukrainassa ja valitettavasti mahdollisesti myös tulevaisuudessa muualla. Meidän pitää varautua kaikista pahimpaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-06T14:49:05,2023-02-06T14:54:31,Hyväksytty,1.1
2022_162_54,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_55,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on lähetekeskustelussa Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine ‑avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa.
Arvoisa puhemies! Kouluttaminen on loistava keino Ukrainan tukemiseen. Tieto ja taito eivät jakamalla vähene. Ukraina on pyytänyt EU:lta tukea asevoimiensa kouluttamiseksi lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi Ukrainaa tukeva Euroopan unionin sotilaallinen avustusoperaatio perustettiin EU:n ulkoasiainneuvostossa 17.10.2022. Operaation tavoitteena on tarjota koulutusta 15 000 ukrainalaissotilaalle. Suomi olisi mukana enintään 50 sotilaalla marraskuuhun 2024 saakka. Tämä sisältää osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa sekä tähän liittyviin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin EU-jäsenmaiden alueella. Tarkoitus on aloittaa keväällä 2023 Ukrainan asevoimille annettavalla koulutusmoduulilla, jossa Suomi kouluttaa erikseen valituista ukrainalaisista sotilaista koostuvan noin 30 sotilaan joukon.
Suomi on tukenut Ukrainaa sekä kansallisesti että osana EU:ta. Olemme myöntäneet Ukrainaan humanitääristä apua, kehitysyhteistyötukea, materiaalitukea, puolustusmateriaalitukea ja koulutustukea. Koulutusoperaationa EU:n oma ei ole ensimmäinen, johon Suomi osallistuu Ukrainan asevoimia koskien. Isossa-Britanniassa tasavaltamme on kouluttanut ukrainalaisia noin 20 henkilön osastolla osana monikansallista koulutusoperaatiota, jossa tavoitteena on ollut 10 000 ukrainalaisen siviilin kouluttaminen sotilaaksi.
Arvoisa puhemies! Suomella on nähdäkseni vankat perustelut osallistua Ukrainan tukemiseen erityisesti juuri sotilaallisen koulutustoiminnan muodossa.
Ensinnäkin kouluttamalla, opastamalla, neuvomalla ja jakamalla ajatuksia eivät opit meiltä mihinkään katoa. Kuten alussa sanoin, tieto ja taito eivät jakamalla vähene.
Toisekseen, kuten itse selonteossakin sanotaan, operaatioon osallistuminen vahvistaa kansallista puolustuskykyä. Auttamalla Ukrainaa autamme myös omia sotilaitamme kehittymään sotilaallisessa kouluttamisessa kriisitilanteen ollessa käynnissä. Tämänkaltaista toimintaa olemme harrastaneet ennenkin. Esimerkkinä tästä on sotilaallinen operaatio Irakissa nimeltään OIR, joka on Yhdysvaltain johtama kansainvälisen Isisin vastaisen koalition operaatio. Suomi jatkaa näillä näkymin osallistumista OIR-operaatioon noin 75 sotilaalla vuoden 2024 loppuun asti. Huomautin eduskunnassa asian käsittelyn yhteydessä viime joulukuussa, että osallistuminen kansainväliseen neuvontatoimintaan kehittää merkittävästi suomalaisten sotilaiden osaamista, toimintakykyä ja valmiutta toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä.
Puolan ja Irakin operaatioilla on toki eronsa ja siten kansallisesta näkökulmasta molemmilla oma paikkansa maamme sotilaallisen suorituskyvyn ylläpidossa ja parantamisessa. Ukrainalaisille koulutettavat taidot tulevat sotatilan vuoksi epäilemättä heti käyttöön. Lisäksi Ukraina, jossa sotilaat luonnollisesti Puolassa opittuja taitojaan lopulta käyttävät, on maantieteen, ilmaston ja oletetun vastapuolen osalta parempi verrokkimaa saaduille kokemuksille kuin kaukomaat, joten sodasta kertyvät opit hyödyttävät paremmin myös omaa kansallista turvallisuuttamme.
Lopuksi haluan sanoa vielä, että kouluttaminen on loistava tapa tukea Ukrainaa. Tieto ja taito eivät jakamalla vähene. Omasta mielestäni Suomen ei tule luovuttaa tähän kyseiseen sotaan Leopard-vaunuja, ne nimittäin vähenevät. Meidän ei rajanaapurina tule eskaloida tilannetta antamalla vaunuja sinne. Meillä on niitä itsellämme liian vähän.
Arvoisa puhemies! Tässä olivat huomioni keskusteluun. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-06T14:54:32,2023-02-06T14:59:40,Hyväksytty,1.1
2022_162_56,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Käytettävissä olevan ajan puitteissa vielä edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_57,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä Euroopassa ei ole mitään tärkeämpää poliittista tavoitetta kuin Ukrainan voiton varmistaminen. Lännen yhtenäisyys on tässä ilmiselvästi elintärkeää. Ukrainan tukeminen on oikein, mutta se on myös reaalipoliittinen, hyödyllinen valinta, varsinkin Venäjän naapurissa olevalle pienelle kansalle, kuten Suomi. Koko Itä-Euroopan turvallisuuspoliittinen arkkitehtuuri murentuisi, jos Venäjä voittaisi tämän konfliktin, tai jopa siinä tapauksessa, että Venäjä ei sitä häviäisi. 
Lisäksi se, mitä Ukrainassa tapahtuu, määrittää sitä, miten koko epädemokraattinen maailma tulee jatkossa käyttäytymään. Mehän emme tiedä, miten diktatuurit tekevät päätöksiä, minkälainen esimerkiksi Kiinan suunnitelma on vaikkapa Taiwanin osalta. Edessä on pitkä, teknis-taloudellinen ja poliittinen kamppailu, toinen kylmä sota, jossa vapaa maailma ottaa mittaa epädemokraattisesta maailmasta. Lännen on oltava valmis nostamaan puolustusteollista kykyään huomattavasti. Tämä on yksinkertaisesti tunnustettava.
Arvoisa puhemies! Tukea on jatkettava Ukrainan voittoon saakka. Venäjän voitto tarkoittaisi niin synkkiä vuosikymmeniä Euroopalle, että sitä me emme halua — emme itsellemme emmekä tuleville polville. Lisäksi konfliktien uhka koko maailmassa kasvaisi, kun kaikki diktaattorit saisivat viestin, että voimalla voi vielä 2000-luvulla saada tahtomansa. Onneksi tällä hetkellä sota ei kulje Putinin toiveiden mukaan. Hän ei ole saanut haluamaansa, ja meidän pitää tehdä kaikkemme, ettei niin käykään. Venäjä on osoittautunut paljon heikommaksi kuin alun perin arvioitiin ja pelättiin.
Lännelle on myöskin keskeistä huomata, että Venäjän eskalaatiopelottelut eivät ole toteutuneet. Se on selkeä viesti meille kaikille: lisää tulivoimaista tukea Ukrainalle. Viivyttely maksaa henkiä, epäröinti maksaa henkiä. Se pitkittää sotaa, jos jokin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi Suomen osalta Leopardien lähettämistä Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Lännen yhtenäisyys on kaikkein keskeisin asia tämän sodan tulevaisuuden määrittämiseksi, mutta muuta maailmaa ei pidä unohtaa. Muu kansainvälinen yhteisö voisi olla se taho, joka ulkopuolelta, tavalla tai toisella, muuttaisi kehityskulkua Ukrainassa. On epätodennäköistä, että rintamalla tapahtuu merkittävää käännettä ainakaan lähiaikoina, ja on epätodennäköistä, että Venäjän sisäinen kehitys tai analyysi tilanteesta muuttuu, mutta jos suuret kehittyvät taloudet tai muuten kansainvälinen yhteisö nykyistä laajemmin ryntäisi määrätietoisesti tuomitsemaan sodan, sillä saattaisi olla merkitystä. Tämän takia Ukrainan asiaa on pidettävä esillä kaikilla mahdollisilla rintamilla, erityisesti YK:ssa ja kahdenvälisesti. Kehitysmaat täytyy saada vakuutettua siitä, että sääntöpohjainen järjestelmä on heidänkin etunsa. Tämäkin työ on hyvin pitkäjänteistä ja vaatii resursseja. Nämä ajat eivät todellakaan ole oikea aika leikata Suomen kansainvälisen toiminnan resursseja. 
Arvoisa puhemies! Ukrainan sodassa meiltäkin vaaditaan sisua ja sinnikkyyttä jatkaa tukea ja Ukrainan asian edistämistä kaikilla rintamilla kansainvälisessä yhteisössä. Se, mitä meiltä vaaditaan, on kuitenkin varsin vähän verrattuna siihen, mitä Ukrainan kansalta tällä hetkellä vaaditaan. — Kiitos. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-06T14:59:43,2023-02-06T15:04:25,Hyväksytty,1.1
2022_162_58,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_162_59,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,Nyt sitten seuraavaksi jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan numero 3 käsittelyä. Mihinkäs siellä jäätiinkään? — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_162_60,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Puhemies! Hallitus esittää 50 suomalaissotilaan lähettämistä Puolaan kouluttamaan ukrainalaisia sotimaan Venäjää vastaan. Hallitus lähettää Ukrainaan myös Suomen Leopard-panssareita. Näiden lukumäärää ei ole kerrottu. Puolustusministeriön mukaan Suomen sotilaallisen avun arvo on viimeisimmän paketin myötä lähes 600 miljoonaa euroa. Uusi tukipaketti on jo valmisteilla.
Ukrainan sotilaallisella tukemisella ei ole YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta. Sillä ei ole myöskään yleiskokouksen mandaattia. Tuki perustuu Euroopan unionin päätökseen. Kaikki EU:n jäsenmaatkaan eivät ole valmiit osallistumaan sotilaskoulutukseen. Kun operaatiolla ei ole YK:n valtuutusta, ei turvaneuvoston eikä yleiskokouksen, toimii Suomi nyt toisen maailmansodan kokemuksesta rakennetun YK:n kollektiivisen järjestelmän ohi ja toimillaan murentaa sitä. Se ei ole Suomen edun mukaista.
Puhemies! Selonteko väittää Ukrainan kyenneen pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen. Tämä ei pidä paikkaansa: viime viikot kertovat aivan toista. Rauha mainitaan selonteossa vain kerran ja silloinkin perusteluna Ukrainan sotilaalliselle tukemiselle. Marinin hallitus näyttää pääministerin johdolla uskovan sokeasti Ukrainan sotilaalliseen voittoon. Ehkäpä juuri siksi selonteko ei esitä edes näköalaa sodan lopettamisesta aloittamalla välttämättömät rauhanneuvottelut järjettömän tappamisen ja tuhojen pysäyttämiseksi.
Hallitusta ei myöskään huolestuta sodan eskalaation vaara, vaikka se on tällä haavaa suurempi kuin koskaan aikaisemmin sitten Venäjän hyökkäyksen. EU-operaatio muodostaa merkittävän eskalaatioriskin. Operaation ulottuminen vuoden 2024 loppuun ja varautuminen operaation jatkamiseen vielä senkin jälkeen kertovat valmistautumisesta sodan pidentymiseen ja laajenemiseen, ei sen päättämiseen ja rauhanneuvotteluihin. Samaa viestivät tässä salissa käytetyt monet, suorastaan sotaisat puheenvuorot. Eikö Suomella todella ole — eikö sillä tulevaisuudessakaan haluta nähdä — minkäänlaista panosta rauhan aikaansaamiseksi? Nykyisen valtiojohdon vähäistä kiinnostusta sodan lopettamiseen ja rauhan edistämiseen kuvastavat myös tasavallan presidentin lausunnot, joiden mukaan hän ei näe tarvetta pitää yhteyttä Venäjän johtoon. Onneksi useat merkittävät EU-maiden johtajat näkevät toisin.
Puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että vuosi sitten keväällä Turkin järjestämissä Istanbulin neuvotteluissa Ukraina ja Venäjä olivat löytämässä yhteisymmärryksen sodan lopettamisesta. Venäjä oli valmis vetämään joukkonsa asemiin, joissa ne olivat ennen 24. helmikuuta tapahtunutta hyökkäystä. Ukraina oli valmis luopumaan sotilasliitto Naton jäsenyyshankkeesta. Sopimus edellytti Venäjän vetäytymisen jälkeen neuvottelujen aloittamista niistä alueista, joiden hallinnasta ei ollut yksimielisyyttä. Ukraina olisi voinut hakea sopimukselle turvatakuut haluamiltaan mailta. Istanbulin sopimus ei kuitenkaan kelvannut Yhdysvalloille ja Britannialle, jotka pitivät huolta siitä, ettei sopimusluonnoksen pohjalta syntynyttä ratkaisua koskaan hyväksytty. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-06T17:42:44,2023-02-06T17:47:09,Hyväksytty,1.1
2022_162_61,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Kiitos, edustaja Yrttiaho. — Seuraavaksi edustaja al-Taee, edustaja al-Taee poissa. Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa. — Edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_62,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt kun keskustelemme tästä Ukrainan operaatioon osallistumisesta, koulutus- ja neuvonantotehtävistä, pidän eduskunnassa käytettyjen puheenvuorojen kannalta keskustelua samansuuntaisena kuin ovat edustajan omat ajatukset. Eli eduskunnassa meillä on yhteinen sävel siitä, kuinka ja minkälaista apua tässä vaiheessa on hyvä Ukrainalle antaa. Toki on kalustoon liittyviä huomattavia haluja, mutta pidän tärkeänä, että juuri tässä esityksessä suunnataan jo pitkälle, ei vain yhteen avun toimittamisen muotoon, ja nyt puhutaan pitkäkestoisemmasta, kahden vuoden ajasta, johonka ollaan sitoutumassa. Olenkin varma, että Ukrainalle parasta, mitä Suomella voi olla antaa sodankäymiseen ja siviilien ja oman suvereniteetin puolustamiseen vientituotteena, on kyllä juuri se osaaminen, jota sodankäyntiin meiltä voidaan antaa. Eli on hyvä, että pystymme auttamaan ukrainalaisia heidän puolustustaistelussaan oman maansa ja omien siviiliensä suojaamiseksi.
Kuitenkin pitää muistaa, että osaamisen myötä sodankäynnissä tulee myös menestymisiä, ja siinä menestymisen hetkessä toivon totisesti ja uskonkin meidän Puolustusvoimilta annettavan koulutuksen pitävän sen moraliteetin, mitä nykyaikaisessakin sodankäynnissä kansainvälisten sopimusten mukaan on ja mihinkä Suomi on sitoutunut: osaamme kohdella niitä vihollisjoukkoja, jotka mahdollisesti jäävät sotavangeiksi, sillä sodankäynnin ohjekirjalla, joka on, siten että hekin ovat ihmisiä, ja samalla tavalla myös niitä siviilejä. Eli Suomi vie sitä omaa tietämystään ja moraliteettia, mitä siviilikriisinhallinnoissakin olemme muualle maailmaan vieneet. Suomalaisiin uskotaan ja luotetaan, ja toivotaan, että tämä myös tässä avunannossa ja neuvonnassa on siinä roolissaan, jota ei myöskään unohdeta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-06T17:47:21,2023-02-06T17:50:03,Hyväksytty,1.1
2022_162_63,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Näin, kiitos. — Ja edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_64,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvin pian tulee kuluneeksi vuosi Venäjän rajua hyökkäysvaihetta Ukrainassa, mutta on tärkeää muistaa, että sota on jatkunut jo kahdeksan vuotta ja Venäjän aggressio naapureitaan kohtaan, Venäjän aggressio Eurooppaa kohtaan, jo paljon pitempään.
Arvoisa puhemies! Koko maailma on tietysti sekä ensin pysähtynyt että sen jälkeen ryhtynyt toimeen tämän Venäjän aivan silmittömän, kaamean hyökkäyksen edessä. Kun nähdään ne sotarikokset ja kaikki kaameudet, joita Venäjä on ollut valmis ukrainalaisiin kohdistamaan, niin siinä on vaikea kenenkään jäädä kylmäksi. Venäjän toimet edustavat valtiojohtonsa imperialistista valloituspolitiikkaa, jota esimerkiksi presidentti Putin tuntuu avoimesti ihannoivan, kun viittaa puheissaan aiempiin Venäjän hirmuhallitsijoihin. On todella kylmäävää, että tällaista toimintaa ja tällaista politiikkaa Euroopassa vielä 2020-luvullakin harjoitetaan.
Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi Suomen ja koko Euroopan ja koko vapaan maailman tuen tulee vankkumatta olla ukrainalaisten puolella, ja on todella tärkeää, että tänään tällä päätöksellä voimme lähettää suomalaisia sotilaita kouluttamaan ja antamaan neuvoa tämän EU:n yhteisen avustusoperaation kautta. On todella tärkeää, että läntiset yhteisöt ja yhteistyörakenteet, kuten tässä tapauksessa EU, voivat olla yhtenäisiä ja voivat olla ihmisoikeuksien, kansakuntien suvereniteetin ja kansainvälisen lain puolella.
On tietysti erittäin surullista, niin kuin kuulimme vasemmistoliiton edustaja Yrttiahon puheenvuorosta aiemmin, että YK on asiassa toimintakyvytön. Onhan se kyllä todella käsittämätöntä, että Venäjä, joka säännönmukaisesti hyökkäilee naapurimaihinsa, voi olla YK:n turvallisuusneuvoston jäsen. Sehän on täysin perusteetonta ja käsittämätöntä, että näin voi olla. Venäjä toimii vastoin kaikkea sitä, mitä YK periaatteessa edustaa. Venäjä on rauhan vastakohta tässä ajassa.
Arvoisa puhemies! Venäjä täytyy pysäyttää nyt. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Venäjällä on Neuvostoliiton perintönä kykyä tuhoamissodankäyntiin, ja Venäjällä on edelleen kykyä myös tätä kriisiä eskaloida ja tuhoamistyötä niin Ukrainassa kuin laajemminkin jatkaa. Jotta tuota tuhotyötä ei levitetä laajemmin Eurooppaan, on vain yksi vaihtoehto, ja se on se, että Ukrainan on voitettava. Se, että Ukraina voittaa, on ainoa mahdollisuus myös kestävään rauhaan.
Mutta niin kuin me suomalaiset olemme aina ymmärtäneet, vanha viisaus on, että jos haluamme rauhaa, pitää varautua sotaan. Nyt on aika, jolloin myös Suomessa mutta laajemminkin Euroopassa sotatarviketuotanto, puolustusmateriaalituotanto, täytyy saada määrätietoiseen kasvuun, niin että pystymme paitsi tukemaan Ukrainaa tässä akuutissa tilanteessa tietysti hyödyntämällä niitä varastoja, joita meillä itsellämme on — Suomella onneksi on, mutta valitettavasti olemme hyvin harvalukuisessa joukossa, niiden maiden joukossa, joilla on varastoja — ja pystyisimme saamaan myös eurooppalaisille kumppaneillemme mahdollisuuden vahvistaa omia sotatarvikevarastojaan ja sotavoimiaan niin, että voimme tukea Ukrainaa voittoon. Ukrainan voitto on tie rauhaan, ja rauhan tulee olla kaikkien tavoitteena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-06T17:50:04,2023-02-06T17:55:23,Hyväksytty,1.1
2022_162_65,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sosiaali‑ ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan tässä vaiheessa enintään 30 minuuttia. — Keskustelu, ministeri Kiuru.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_162_66,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen täydentämisestä. Tällä esityksellä siis täydennettäisiin ennen joulua eduskunnalle annettua hallituksen esitystä, joka koskee Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden mahdollisuutta ylläpitää kahta ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä toistaiseksi voimassa olevana mahdollisuutena, kun sote-uudistuksen niin sanotun voimaanpanolain nojalla kahta tällaista yksikköä voisi ylläpitää vain vuoden 2032 loppuun saakka.
Nyt annetussa täydentävässä esityksessä ehdotetaan, että valtio voisi korvata Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia myöntämällä niille erillisen valtion korvauksen. Korvaus voitaisiin maksaa hyvinvointialueelle niistä ylimääräisistä kustannuksista, joita hyvinvointialueelle aiheutuu kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta. Erilliskorvauksen määrä ei kuitenkaan saa ylittää 20:ta prosenttia koko hyvinvointialueen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintakuluista, joista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Esityksen taustallahan on eduskunnan lausuma, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi.
Tämän korvauksen maksaisi valtiovarainministeriö. Laissa myös säädettäisiin Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueen velvoitteesta antaa selvitys korvausta hallinnoivalle valtiovarainministeriölle korvauksen määrittämiseen tarvittavista tiedoista korvauksen saamiseksi. Niille palveluja tuottavilla palveluntuottajilla olisi velvollisuus antaa tietoja hyvinvointialueelle korvauksen maksamista varten. Hyvinvointialueella ja palveluntuottajilla olisi lisäksi velvollisuus antaa tietoja valtiovarainministeriölle. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin säätää tarkemmin tietyistä asioista.
Tarkemmat summat siitä, kuinka paljon korvausta maksetaan, määräytyisivät siis hyvinvointialueen selvityksen perusteella. Suuntaa-antavana arviona arvioidaan, että korvauksia tulisi maksettavaksi yhteensä näille hyvinvointialueille vuosittain noin 9 miljoonaa euroa. — Kiitoksia!",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-06T15:04:50,2023-02-06T15:07:41,Hyväksytty,1.1
2022_162_67,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_68,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkistaisin, onko minun mahdollista kysyä hieman yleisempi kysymys liittyen tähän uudistukseen, mikä liittyy näihin hyvinvointialueisiin. En siis kiinnittäisi huomiota erityisesti Lappiin ja Etelä-Savoon. Kysymys liittyy näihin kiinteistöihin kylläkin, ja haluaisin ministerin kantaa siihen dilemmaan, joka on eräille hyvinvointialueille syntynyt tästä sote-kiinteistöjen myynnistä.
Tässähän on se tilanne, että hallituksen peruslähtökohta ymmärrykseni mukaan on ollut se, että pidettäisiin julkisessa omistuksessa nämä sote-kiinteistöt, mutta tämä myyntiprosessi on joillakin hyvinvointialueilla otettu ykköstavoitteeksi eikä esimerkiksi vuokraustoiminta siten, että olisi joku kunnallinen kiinteistöyhtiö, joka sitä voisi tehdä — niitä kiinteistöjä ei kykene emokunta lain mukaan itse omistamaan, kiinteistöyhtiön kautta kylläkin. Kun tämä myynti on mahdollisesti tapahtumassa niin, että se menee yksityisille ulkomaisille sijoittajille, pahimmillaan kansainvälisille sijoittajille, niin onko tässä myyntiprosessissa mahdollisesti sellainen haava, että pitkässä juoksussa hyvinvointialueiden kustannusrakenteissa tapahtuu kuntien tai sairaanhoitopiirien omistamiin kiinteistöihin verrattuna niin, että tänne tulee ylimääräinen rasitus, että me joudumme sidoksiin korkeisiin kiinteistökuluihin ja meillä on itse asiassa palvelusta pois se voimavara, mikä hyvinvointialueilla tarvittaisiin?
Halusin tätä kysyä, koska tämä on hyvin ajankohtainen eräillä hyvinvointialueilla, joissa kunnat käyttävät sitä itsehallintoa, joka heille kuuluu, että he pystyvät myöskin sen myynnin suorittamaan ilman että noudattavat valtioneuvoston ohjeistusta siitä, että tämä täytyy miettiä taloudellisesti sekä kunnan että hyvinvointialueen kannalta, varmistaa se palvelurakenne ja varmistaa myöskin huoltosuhde. Miten ministeri arvioi tätä prosessia? Tämä on vähän yleisempi kysymys, arvoisa ministeri, mutta erittäin akuutti tällä hetkellä tätä hyvinvointialueprosessia eteenpäin vietäessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-06T15:07:41,2023-02-06T15:09:34,Hyväksytty,1.1
2022_162_69,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_70,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämä hallituksen esitys käsitykseni mukaisesti toteuttaa sen eduskunnan tahtotilan, mikä on eduskunnan lausumissa ollut, ja tällä mahdollistetaan, että päivystyspalvelut jatkuvat edelleen Kemissä ja Savonlinnassa. Hallituksen esityksessä myöskin todetaan se, että tällä on positiivisia vaikutuksia alueitten elinvoimaan ja palvelutasoon ja houkuttelevuuteen.
En aivan ehtinyt katsoa, mikä on tämän esityksen kokonaistaloudellinen vaikutus, mikä se kokonaiskustannus näitten päivystyspalveluitten jatkamisesta on, ja sitä haluaisin tiedustella, ja ennen kaikkea myöskin kiittää hallitusta siitä, että meitä tuolla pohjoisessa asuvia, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa asuvia ihmisiä myöskin muistetaan ja mahdollistetaan tämmöiset päivystyspalvelut ja palvelut ihmisille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-06T15:09:35,2023-02-06T15:10:34,Hyväksytty,1.1
2022_162_71,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_72,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä todella ei voi tukea suoraan yhteispäivystystä eikä yhteispäivystyksen sairaalaa, vaan rahoitusjärjestelmä menee niin, että nämä yleiskatteelliset rahoitukset, jotka päätetään, ovat ikään kuin jo pohjassa valmiina, koska tätä toimintaa on toteutettu jo vuosina 21—22. Mutta sen sijaan meillä on mahdollisuus kohdentaa erilliskorvausta, jos valtioneuvosto näin päättäisi — tällainen oikeus siis esitetään nyt tässä kokonaisuudessa valtioneuvostolle käytettäväksi — ja silloin tätä oikeutta voitaisiin toteuttaa niin, että erilliskorvaus voidaan määrätä johonkin muuhun tehtävään.
Nyt on laskennallisesti ajateltu, että hyvinvointialueella yhteispäivystyksen järjestäminen kahdella paikkakunnalla tulisi laskennallisesti mahdollisesti hieman tehottomammaksi kuin normaalitapauksessa, jossa hyvinvointialueella on yksi päivystys. Koska kuitenkin näillä paikkakunnilla on aikaisemmin ollut, aikaisemmassa sote-uudistuksessa, kaksi paikkaa, niin on hyvin ymmärrettävää, että siellä halutaan pitää näistä palveluista kiinni. No, koska rahoitusjärjestelmässä korvataan laskennallisia perusteita jo sekä yhteispäivystyksestä että siihen kuuluvasta sairaalasta ja ne ovat sisällä, tässä esityksessä todellisuudessa korvattaisiin tästä aiheutuvaa tehottomuutta, ja näin arvio siitä, minkä kokoinen tuo erilliskorvaus voisi olla, on yhdeksän miljoonaa euroa.
No, edustaja Kimmo Kiljunen kysyi hyvin ajankohtaisen kysymyksen näistä kiinteistöistä. Se kuuluu käytännössä kollega Paateron puolelle, mutta yleisellä tasolla on hyvä todeta, että edustaja on kyllä siinä oikeassa, että koskaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tehtäessä ei ajateltu, että kunnat lähtisivät myymään näitä sote-kiinteistöjä. On selvää, että tämän alkuajan jälkeen on lähdettävä siitä, että nämä on yhtiöitettävä siellä, ja siihen te kai viittasittekin. Mutta lähtökohtana, haasteena, meillä on se, että jos yleisellä tasolla ruvetaan kovin paljon näitä kiinteistöjä myymään, niin totta kai kiinteistöjen vuokrakustannukset repeävät käsistä. Ei ole koskaan ajateltu, että sote-alueella synnytettäisiin niin suuria kuluja, jotka kohdistuisivat näihin välillisiin kustannuksiin, ja se ei ole tietenkään tarkoituksenmukaista. Sen sijaan nimenomaan on aikaisemmin määritelty, että kunnat voisivat saada jopa kuuden prosentin koron, jotta se houkuttelisi pitämään näitä kiinteistöjä. Tämä kuuden prosentin korkotaso on hyvin arvosteltu hyvinvointialueiden kohdalta, että miksi tämä ei voi olla jopa pienempi, koska kunnat eivät ole ennen näillä samoilla kiinteistöillä voittoa edes tehneet.
Nyt kun on kysymys veronmaksajien hankkimasta kiinteistömassasta, tietenkin olisi suotavaa ja kohtuullista, että kunnat pidättäytyisivät tässä näkökulmassa, että pyritään tuottamaan mahdollisimman edullisesti tätä toimintaa, jotta hyvinvointialueella pärjätään. Silloin on kysymys myös lähipalveluiden tuottamisesta ja toteuttamisesta, jossa kunnalla on iso rooli nimenomaan sen takia, että nämä kiinteistöt ovat sitten hyvinvointialueelle sellaisia, joissa on hyvä tätä toimintaa jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-06T15:10:37,2023-02-06T15:14:01,Hyväksytty,1.1
2022_162_73,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_74,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran haluaisin jatkaa — kiitokset ministerille tästä vastauksesta, vastasi hyvin pitkälle siihen näkemykseen, mikä minullakin on — että kun tässä ollaan ainakin suurimmissa kaupungeissa, useammassa niistä, lähdetty aidosti myymään jopa massiivisesti niin, että pyritään kaikista sote-kiinteistöistä pääsemään hyvin nopealla aikataululla eroon, niin tämä ongelmahan on erittäin suuri. Ymmärrän ja tiedän sen, että kunnallinen itsehallinto on Suomessa pyhä asia ja siihen ei valtiovalta pysty puuttumaan, se on kuntien itse päätettävissä, demokraattisesti päätöksenteko siellä viime kädessä sen päätöksen tekee, mutta olisiko tässä mahdollista, kun ministeri näin selkeästi ilmaisi sen valtioneuvoston tahtotilan, että ei olla missään vaiheessa haluttu niin, että näin massiivista myyntiä — kyllä tämä ymmärretään yksittäisten kiinteistöjen osalta ja osakehuoneistojen, minkä tahansa sote-kiinteistöjen, osalta, että näitä myyntejä joudutaan varmaan tekemäänkin, koska tilat eivät ole tarkoituksenmukaisia myöskään hyvinvointialueen kannalta — tapahtuisi, pitäisikö siinä pyrkiä valtioneuvoston vielä uudemman kerran mahdollisesti ohjeistamaan kuntia sillä tasolla, mikä tässä ohjeistuksessa nyt voidaan tehdä puuttumatta tietenkään viime kädessä kuntien itsehallintoon? Sen takia, arvoisa puhemies, halusin vielä tätä hieman kysyä ministeriltä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-06T15:14:03,2023-02-06T15:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_162_75,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_76,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 319/2022 vp) täydentämisestä>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Totta kai voin välittää tämän terveisen ministeri Paaterolle, ja on kyllä selvää, että olen kiinnittänyt joihinkin kentällä oleviin touhuihin nyt huomiotakin. Se on selvää, että kunnallishallinnon valta on pyhää, jos niin halutaan sanoa, mutta yhteiskunnassa on pyhää myöskin se, että järjen käyttö on sallittua. [Kimmo Kiljusen välihuuto]
Minusta järkevää olisi miettiä, mitä varten nämä kiinteistöt veronmaksajien näkökulmasta aikanaan laitettiin. Eivät ne ole kuntien omaisuutta, ne ovat veronmaksajien omaisuutta. Ja kun veronmaksajat ovat näissä kunnissa nämä kiinteistöt aikanaan rahoittaneet, olisi tietenkin eduskunnankin tahdon vastaista ajatella, että laajassa mittakaavassa kunnat pyrkisivät näillä rikastumaan. Sellaista näkökulmaa ei kyllä ole koskaan sote-uudistuksessa aikaisemmin tässä salissa tuotu esiin. Sen takia itse katson, että olisi tärkeätä, että kun tämä voitto on niinkin suureksi kiinteistöjen vuokratuotoista määritelty, niin sen pitäisi riittää. Se on ollut hyvin arvosteltu, tämä kuuden prosentin tuotto-odotus, hyvinkin arvosteltu juuri sen takia, että näin suuria kiinteistövuokrien hintoja harvalla kunnalla on ollut ainakaan tähän mennessä, joten kyllä niiden kiinteistöjen omistamisella voi myös tässä tulevassa sotessa jonkin verran ansaita. Mutta yltiöpäinen ansaitseminen suhteessa siihen, että nämä ovat veronmaksajien omaisuutta, jotka myöskin siirtyvät nyt sitten käytännössä tehtävien myötä hyvinvointialueen eduksi...
Kyllä siinä on järkeä, että kunnat yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa pyrkivät saamaan aikaan ratkaisuja, joissa järjen äänellä mietitään, mikä on veronmaksajien ja koko sen hyvinvointialueen asukkaiden sekä kunnan asukkaiden kannalta järkevää. Ja vielä toteaisin, että järjen käyttö on suorastaan ilmaista, että sitä kannattaisi kyllä harkita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-06T15:15:15,2023-02-06T15:17:24,Hyväksytty,1.1
2022_162_77,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 7/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 7/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu. [Johannes Koskinen: Oikeusasiamies on talossa kyllä!] — Kyllä. Minä hetken aikaa odottelen tässä — Eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_162_78,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Petri,Jääskeläinen,Eduskunnan oikeusasiamies,,Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2021>>>Kertomus  K 18/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Nythän näyttää siltä, että perustuslakivaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoroa ei tullut. Perustuslakivaliokunta tuossa mietinnössään nosti esille oikeastaan yhden ainoan asian. Siinä oli kysymys esitutkintojen kestosta, ja siitä perustuslakivaliokunta vain lyhyesti totesi, että tämä on keskeinen aihe. Sitähän on siellä kertomuksessa käsitelty, ja viime vuonna — ei siis kertomusvuonna, vaan viime vuonna lokakuussa — annoin päätöksen, aika laajan päätöksen, jossa esitutkinnan kestoa ja sen syitä on käsitelty.
Kiitän perustuslakivaliokuntaa mietinnöstä. En tiedä, syntyykö tässä nyt keskustelua, mutta kun nyt olen tällä vaalikaudella viimeistä kertaa täysistunnossa, niin haluan kiittää eduskuntaa ja kaikkia kansanedustajia siitä vuoropuhelusta ja tuesta, jota olette oikeusasiamiesinstituutiota kohtaan osoittaneet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+6.aspx,fi,Petri Jääskeläinen,632,2023-02-06T15:18:38,2023-02-06T15:19:54,Hyväksytty,1.1
2022_162_79,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 37/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_162_80,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä hallintovaliokunnan mietinnön.
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia ja seitsemää muuta lakia. Keskeisimmät muutosehdotukset kohdistuvat ulkomaalaislain 5 luvun työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaan sääntelyyn. Ulkomaalaislakiin ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. Lisäksi ulkomaalaisen suullista kuulemista koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi muun muassa niin, että kuuleminen on jatkossa mahdollista myös etäyhteyttä käyttäen. Ehdotetuilla muutoksilla pyritään muun muassa käsittelyn yhdenmukaistamiseen, vastuiden ja säännösten selkeyttämiseen, päällekkäisyyksien karsimiseen ja läpinäkyvyyden lisäämiseen sekä nykyistä vahvempaan ohjaukseen sähköiseen asiointiin ja automaation hyödyntämiseen hakemusten käsittelyssä. Hallintovaliokunta pitää näitä tavoitteita kannatettavina.
Työperusteista oleskelulupajärjestelmää pyritään esityksen mukaan muuttamaan niin, että se tukee kansainväliseen kasvuun, kilpailukykyyn ja osaajien houkutteluun liittyviä tavoitteita. Hakemusten käsittelyä on tavoitteena nopeuttaa helpottamalla oleskeluluvan hakemista ja lisäämällä sähköistä asiointia. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto asteittain nykytasosta ja kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lupaprosessiin liittyvillä viranomaisilla on riittävät resurssit. Valiokunta korostaa erityisesti sitä, että työsuojeluviranomaisilla tulee olla riittävät resurssit valvontatehtäviensä hoitamiseen ja työsuojelutarkastusten määrän lisäämiseen. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, että suojelupoliisilla säilyy tosiasiallinen mahdollisuus arvioida oleskeluluvan hakijoiden kansalliselle turvallisuudelle aiheuttama uhkaa kaikissa oleskelulupaprosesseissa, myös niitä muutoin sujuvoitettaessa.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan työnantajan roolia oleskelulupaprosessissa kasvatetaan. Työnantaja esittää kaikkien työntekoa koskevien hakemusten yhteydessä muun muassa keskeiset työehdot ja tiedon ammattialasta, jolla työ tehdään. Pääsääntönä on ehdotuksen mukaan se, että lupaviranomainen saa tiedot työnantajavelvoitteiden hoitamisesta esimerkiksi velvoitteidenhoitoselvityksestä tai muusta viranomaisen tietovarannosta. Niitä tietoja, jotka on mahdollista saada viranomaisrekistereistä, ei ole ehdotuksen mukaan tarpeen pyytää työnantajalta.
Hallintovaliokunta painottaa, että oleskeluluvan hakijan on täytettävä erityistä pätevyyttä, lupaa ja hyväksyttyä terveydentilaa koskevat vaatimukset jatkossakin, eikä ehdotetulla sääntelyllä ole vaikutusta ammattien pätevyysvaatimuksiin tai laillistamista koskeviin prosesseihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomeen työn perusteella oleskeluluvan saava ulkomaalainen pystyy työstä saamallaan palkalla turvaamaan toimeentulonsa. Oleskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että ulkomaalaisen toimeentulo on turvattu ansiotyöstä saatavalla tulolla oleskeluluvan voimassaolon ajan.
Ulkomaalaislakiin ehdotetaan uutta sääntelyä työnantajan sertifioinnista. Sertifioinnin tarkoituksena on helpottaa paljon ulkomaalaista työvoimaa rekrytoivien yritysten hallinnollista taakkaa. Sertifioitujen työnantajien ei ehdotuksen mukaan tarvitse toimittaa hakemisen yhteydessä selvitettyjä tietoja uudelleen työntekijänsä oleskelulupahakemuksen yhteydessä sertifioinnin voimassaoloaikana.
Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenee, ettei lakiehdotukseen sisälly lain tasoista perussäännöstä niistä sertifioinnin myöntämisen edellytyksistä, joista asetuksella on tarkoitus säätää tarkemmin. Hallintovaliokunta ehdottaa mietinnöstä ilmenevin tavoin ehdotetun ulkomaalaislain 76 §:n 1 momentin täydentämistä sertifioinnin edellytyksiä koskevalla perussäännöksellä sekä pykälän 2 momentin asetuksenantovaltuuden täsmentämistä.
Sertifioinnin arvioidaan kohdentuvan eniten rekrytoiviin työnantajiin. Vuosien 2018—2020 tilastojen perusteella vähintään 230 työnantajaa täyttäisi esillä olevat sertifioinnin kriteerit. Näiden yritysten toimialoja ovat ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus, kiinteistöjen siivous, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, työvoiman vuokraus, vihannesten viljely kasvihuoneessa sekä ravintolatoiminta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että rakennus-, siivous- ja ravintola-ala ovat ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön riskialoja.
Työnantajan sertifiointi voidaan ehdotetun 78 §:n mukaisin edellytyksin peruuttaa. Jos sertifiointi peruutetaan, se voidaan myöntää uudelleen peruuttamispäätöksen perusteena olevista seikoista aikaisintaan kahden tai viiden vuoden kuluttua. Peruuttamispäätöksen perusteena olevan seuraamuksen, päätöksen tai tuomion ei tarvitse sertifiointia peruutettaessa olla lainvoimainen.
Valiokunta pitää tärkeänä, että sertifiointimenettelyn vaikutuksia seurataan ja että sertifioinnin piiriin kuuluvien työnantajien joukkoa laajennetaan, mikäli saadut kokemukset ovat myönteisiä. Sertifiointia tulee kuitenkin tarkastella kokonaisuutena niin, että jos säädettävästä sertifioinnista aiheutuu esimerkiksi tarpeettoman suuria riskejä työvoiman hyväksikäytön lisääntymiseen, kriteeristöä on voitava tarkistaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisilla on riittävät keinot puuttua mahdollisimman nopeasti tilanteisiin, joissa työnantajat tuovat maahan paljon ulkomaisia työntekijöitä mutta eivät todellisuudessa tarjoa heille työtä, ja ehkäistä yritysten käyttämistä kauttakulkuyrityksenä maahan pääsemiseksi. Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan esimerkiksi Uudenmaan alueella on erityisesti rakennus- ja siivousalalla havaintoja siitä, että työperusteisen oleskeluluvan saanut ulkomaalainen työntekijä ei ole aloittanut sovitusti työpaikassa tai on heti työsuhteen alussa lopettanut.
Valiokunta pitää ehdotetun lainsäädännön toimivuuden kannalta välttämättömänä, että viranomaisten tiedonvaihto on sujuvaa. Hallintovaliokunta korostaa, että työperäiseen maahanmuuttoon liittyvän sääntelyn sujuvoittamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei samalla tulla helpottaneeksi ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta ja riittävä resursointi työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn ovat tässä keskeisiä tekijöitä. Ehdotettu ulkomaalaisen työnteko-oikeutta koskevan sääntelyn selkeyttäminen helpottaa perustelujen mukaan osaltaan työsuojeluviranomaisten valvontatyötä.
Hallintovaliokunta pitää tärkeänä, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään tehokkaasti eri keinoin. Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön torjunta on olennainen osa kestävää, oikeudenmukaista ja kaikkia osapuolia hyödyttävää maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta, erityisesti kehitysmaista, liittyy merkittävässä määrin niin sanottu kynnysrahan maksaminen. Saadun selvityksen mukaan kynnysrahan maksamista ilmenee käytännössä kaikissa työperäiseen ihmiskauppaan liittyvissä rikostutkinnoissa. Tällaisessa tilanteessa riskit myös muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön kasvavat. Hallintovaliokunta katsoo myös, että Suomessa on tarve kiristää rangaistuksia ulkomaista työvoimaa hyväksikäyttävälle työnantajalle.
Hallintovaliokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Hallintovaliokunta on samassa yhteydessä käsitellyt toimenpidealoitteen 124/2020. Valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 3.—5. ja 8. lakiehdotuksen, eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen mietinnöstä ilmenevin perustein, eduskunta hylkää hallituksen esitykseen sisältyvät 6. ja 7. lakiehdotuksen ja eduskunta hylkää toimenpidealoitteen 124/2020. Ja selvyyden vuoksi todettakoon, että siihen, että ehdotetut lait 6 ja 7 valiokunta ehdottaa hylättäväksi, syynä on, että nämä pykälät on kumottu.
Mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy perussuomalaisten hylkäysesityksen sisältävä vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T15:20:51,2023-02-06T15:29:39,Hyväksytty,1.1
2022_162_81,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_82,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Tulen tänään lukemaan perussuomalaisten vastalauseen kokonaisuudessaan, tässä puheenvuorossani ja kenties seuraavissa:
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ulkomaalaislakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettua lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausityöntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia, lapsilisälakia, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia, erikoissairaanhoitolakia, kansanterveyslakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. 
Esityksen tavoitteena on muuttaa työperusteista oleskelulupajärjestelmää muun muassa siten, että se tukee Suomen tavoitteita osaajien houkuttelun lisäämisessä ja maahanmuuton määrien kasvattamisessa. Esityksen tavoitteena on myös edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä. Esityksen mukaan ulkomaalaislain työntekoa ja yrittäjyyttä koskevaa sääntelyä muutettaisiin, minkä lisäksi lakiin lisättäisiin uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. 
Arvoisa puhemies! Esityksen hyödyt ovat kyseenalaisia:
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että esityksen ehdottamalla tavalla lupaprosessien nopeuttaminen tulee tapahtumaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskin lisääntymisen hinnalla. Ulkomaisen työvoiman lisääntyessä työperäisen hyväksikäytön määrän voidaan olettaa lisääntyvän, ja siksi nykyisenlaisesta ennakkovalvonnasta ei tule luopua. Puutteellinen työehtojen ennakkovalvonta lisää väärinkäytöksien riskejä, eikä viranomaisten jälkivalvonta yksin pysty riittävän tehokkaasti torjumaan työntekijöiden hyväksikäyttöä. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa myös, että Suomen houkuttelevuus kansainvälisten osaajien silmissä on heikko ensisijaisesti syrjäisen sijainnin, alhaisen palkkatason sekä korkean verotuksen vuoksi. Kuvaavaa onkin, ettei Suomi näyttäydy houkuttelevana kohdemaana edes alemman palkkatason EU- tai Eta-maissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita tulisikin edellä esitetyistä syistä ratkaista ensisijaisesti muilla tavoin kuin maahanmuuttoa lisäämällä. 
Työelämään tulisikin ensisijaisesti saada ne maahanmuuttajataustaiset henkilöt, jotka ovat jo maassa. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä huomattavasti heikompi, ja tietyt väestöryhmät korostuvat erityisen heikosti työllistyvinä. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön kotoutumisen osaamiskeskuksen julkaiseman tammikuun 23 työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa on yli 48 000 vieraskielistä työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta määrä on kasvanut usealla tuhannella henkilöllä. Huomattavaa on, että ulkomaisista työttömistä työnhakijoista peräti 22 prosenttia omaa kotoutumisen osaamiskeskuksen tilaston mukaan korkeakoulututkinnon ja 28 prosenttia toisen asteen tutkinnon. Näiden lukujen perusteella Suomessa on osaajapulan sijaan kohtaanto-ongelma, joka johtuu etenkin asumisperusteisen sosiaaliturvajärjestelmän maahanmuuttajille luomasta heikosta kannustimesta ottaa työtä vastaan. Tästä osoituksena on, että myös työperäisesti Suomeen tulleiden ulkomaalaisten työllisyysaste kääntyy tilastojen mukaan voimakkaaseen laskuun muutaman vuoden maassaolon jälkeen. 
Kelan työttömyysturvaetuuksien käytöstä vuonna 2020 tehdyn tutkimusraportin mukaan maahan muuttaneille eli ulkomailla syntyneille ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuville maksettiin Kelan maksamaa työttömyysturvaa merkittävästi enemmän kuin Suomessa syntyneille. Kaikista yli 18-vuotiaista Suomessa syntyneistä työttömyysturvaa sai seitsemän prosenttia ja maahan muuttaneista 26 prosenttia. Lisäksi on syytä huomata, että vieraskielisten osuus on noussut kaikista Kelan työttömyysturvaa saaneista 17 prosentista 27 prosenttiin vuosina 2012—2022. Osuus on moninkertainen suhteessa työikäisen vieraskielisten väestön määrään. 
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön asiantuntijalausunnosta ilmenee, että vasta noin 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan yksinasuvan työntekijän nettovaikutus on julkiselle taloudelle positiivinen, kun katsotaan vain maksettua asumistukea ja toimeentulotukea. Tämän kaltaista tulotasoa saavutetaan harvoin suorittavan työn aloilla, joissa maahanmuuttajien määrää halutaan lisätä ja jonne pääosa viime vuosina Suomeen suuntautuneesta työperäisestä maahanmuutosta on kohdistunut. Esitys tulisi toteutuessaan todennäköisesti lisäämään tilapäisen sosiaaliturvan varassa elävän halpatyövoiman määrää, jonka vaikutus julkiselle taloudelle on negatiivinen. Edellä mainitulla perusteella olisi syytä keskittyä ensisijaisesti työllistämään maassa jo olevat ihmiset. 
Huomionarvoista on, että Pohjanmaan ELY-keskus asiantuntijanlausunnossaan esitti näkemyksen, jonka mukaan ulkomaalaislaissa tulisi tunnistaa omalla äidinkielellään luku- ja kirjoitustaidottomat henkilöt, joille myönnetään oleskelulupa Suomeen työn perusteella. Työtehtävät eivät välttämättä edellytä työntekijöiltä kielitaitoa, jolloin oleskeluluvan myöntäminen saattaa olla lainsäädännöllisesti katsottuna perusteltua. Näiden henkilöiden lähtökohdat toimia täysivaltaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä ovat kuitenkin haasteelliset, kun samanaikaisesti parhaillaan ei ole olemassa lainsäädäntöä, joka edellyttäisi joltain taholta edellä mainittujen henkilöiden kotoutumista tai kielitaitoa edistäviä toimia. Näin ollen olisi perusteltua tunnistaa luku- ja kirjoitustaidottomat työperäiset omana kohderyhmänään lainsäädännön tasolla epätarkoituksenmukaisten hierarkioiden ja riippuvuussuhteiden välttämiseksi rekrytointi- ja työssäolovaiheissa. Esityksen valmistellut työ- ja elinkeinoministeriö katsoi, että kyseessä on tärkeä huomio, vaikka tämän hallituksen esityksen yhteydessä asiaan ei voida antaa ratkaisua lainsäädännön tasolla. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä edellä mainitut havainnot näyttävät ristiriitaisilta suhteessa hallituksen esityksen tavoitteisiin, joiden mukaan esityksellä pyritään vastaamaan osaajapulaan. Perussuomalaiset katsovat, ettei luku- ja kirjoitustaidottomille henkilöille tule myöntää Suomeen työperäisiä oleskelulupia lainkaan. — Kiitos, arvoisa puhemies! Jatkan seuraavassa puheessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T15:29:47,2023-02-06T15:37:18,Hyväksytty,1.1
2022_162_83,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_84,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän lakimuutoksen tavoitteena on helpottaa ja muuttaa työperusteista oleskelulupajärjestelmää siten, että Suomi olisi houkutteleva maa osaajille ja koulutetulle työvoimalle. Tavoitteena on siis edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä.
Täällä Suomessa ongelmana ovat pitkät käsittelyajat, ja monet työnantajat toivovatkin lyhyempiä käsittelyaikoja, jotta työntekijät pääsisivät nopeammin aloittamaan työt. Yleensä yrityksellä, joka rekrytoi ulkomaalaisen työntekijän, on jo tieto työntekijän osaamistasosta ja -taustoista. Pullonkaulana on vain lupaprosessin hitaus. Myös työnantajan sertifiointi olisi apuna lupaprosessien nopeuttamiselle, ja tällä ennakkovalvonnalla vastuulliset yritykset saataisiin nopeamman käsittelyajan piiriin. Näihin asioihin laki varmasti toisi helpotusta.
Mutta sitten on tämä toinen, ikävämpi puoli: laki toisi mukanaan myös ongelmia ja väärinkäytöksen mahdollisuuden. Kun tämä lakimuutos koskee kolmansista maista tulevaa työvoimaa, täytyy miettiä aina motiivit, miksi Suomeen tullaan töihin. Mikä Suomessa on se vetovoimatekijä, joka houkuttelee osaavaa työvoimaa? Onko se alhainen verotus? Onko se meidän kaukainen pohjoinen sijaintimme ja miellyttävän kylmä ilmasto? Onko se alhaiset elinkustannukset ja korkea palkka? Tuskin mikään näistä, vaan ulkomailla tiedetään varsin hyvin meidän avokätisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvastamme. Tänne kannattaa tulla millä tahansa palkalla töihin, koska kun kerran on päässyt sisään, on turvallisesti tulonsiirtojen piirissä. Lisäksi: jos lupaprosessia nopeutetaan esityksen ehdottamalla tavalla, on riski, että ulkomaalaista työvoimaa voidaan käyttää hyväksi. Ennakkovalvonnasta ei siis tule luopua, koska viranomaisilla pitää olla keinot valvoa tätä toimintaa. Nyt täytyy myös muistaa, että meillä on tällä hetkellä yli 48 000 — yli 48 000 — vieraskielistä työnhakijaa. Lisäksi on valtava joukko ukrainalaisia, jotka mielellään tekisivät töitä Suomessa. Me emme siis tarvitse lisää maahanmuuttoa emmekä ainakaan matalapalkka-aloille lisää työvoimareserviä. Sitä tässä maassa on jo tarpeeksi.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön asiantuntijalausunnosta ilmenee, että vasta noin kaksi ja puolituhatta euroa kuukaudessa ansaitsevan yksin asuvan työntekijän nettovaikutus on julkiselle taloudelle positiivinen. Nyt pitääkin kysyä, haluammeko tällä lakimuutoksella edistää Suomelle haitallista maahanmuuttoa, joka kohdistuisi vain matalapalkka-aloille.
Joskus tulee mieleen, onko humanitäärinen maahanmuutto saanut uuden nimen ja sitä kutsutaan nyt työperäiseksi maahanmuutoksi. [Mari Rantanen: Se onkin hyvä kysymys!] Kuulostaahan se tietenkin hienommalta, mutta ei anneta nimen hämätä. Hallitus haluaa enemmän kuin kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuosikymmenen loppuun mennessä. Kaikilta ministereiltä ja useilta hallituspuolueen edustajilta kuullaankin jatkuvasti samanlaisia lausuntoja. Onneksi täällä on edes yksi puolue, joka kritisoi näitä tavoitteita. Haluankin muistuttaa, että me perussuomalaiset emme kritisoi työperäistä matalapalkkamaahanmuuttoa huvikseen, vaan siksi, että se aiheuttaa kustannuksia meidän veronmaksajille ja on julkisen talouden kestävyyden kannalta negatiivista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-06T15:37:24,2023-02-06T15:41:56,Hyväksytty,1.1
2022_162_85,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_86,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä lainsäädäntöä ylipäätänsä käsiteltiin hallintovaliokunnassa, niin siellä kyllä asiantuntijalausuntojen ja ‑kuulemisten perusteella suomalaisesta työperäisestä maahanmuutosta piirtyi varsin karu kuva — siis varsin karu kuva. Sieltä tuotiin esiin, esimerkiksi poliisi nosti esiin kynnysrahan, jota käytännössä katsoen heidän mukaansa jokainen kehitysmaista tuleva maksaa. Suomeen pääsee siis 10 000–25 000 euron kynnysrahalla, keskimääräinen summa on noin 15 000 euroa. Kuvitelkaa nyt: kun olet kehitysmaissa ja jos saat tällaisen summan kokoon, niin kyllähän se varsin hyvä diili varmaankin on. Heille siis myydään joko noin kuuden kuukauden työsopimuksia tai sitten heille myydään muka-työsopimuksia, koska kukaan ei tässä maassa valvo, aloittavatko nämä ihmiset siellä työpaikassa, johon he ovat tulossa, vai eivät. Sama koskee yritystoimintaa, mikä myöskin valiokunnassa kävi ilmi: kukaan ei valvo sitä, aloittaako se yrittäjä, joka tulee Suomeen yrittäjän oleskeluluvalla. Nyt me olemme vielä enemmän helpottamassa tätä tilannetta. Tämä on aika karua. Ja itse asiassa tässä ammattiliitot, kuten SAK ja Rakennusliitto, lausuivat myös nimenomaan tästä asiasta, että meillä on nyt jo viitteitä siitä, että meillä pyörii lähestulkoon tämmöinen ihmiskauppamainen järjestelmä tässä maassa. Hämmästelen kyllä suuresti, miten voi olla mahdollista, että kaikki muut puolueet kannattavat tätä — siis kannattavat sitä, että helpotetaan ja helpotetaan, kun meillä on jo nyt tällaisia ongelmia.
Sitten tietysti toinen kysymys on se, kuten täällä viime viikolla kyselytunnilla edustaja Halla-aho osuvasti kuvasi tätä saatavuusharkintaa, että se on alun perin tehty suomalaisen duunarin, suomalaisten työmarkkinoiden suojaksi, jotta suomalaisilla olisi mahdollisuus ensinnäkin päästä niihin töihin, mitä täällä maassa aukeaa työpaikkoja, ja että toisaalta suomalaiset työehdot sekä palkka eivät polkeennu, mutta nythän käytännössä katsoen esimerkiksi koko Uudellamaalla tästä on luovuttu. Ihmettelen kyllä suunnattomasti, että kun meillä on niin kutsuttu työväenpuolue, SDP, pääministeripuolueena, niin silti tehdään sellaista lainsäädäntöä, että itse asiassa se on omiaan polkemaan suomalaisia työmarkkinoita.
Tähän liittyen on pakko ottaa esiin: Viime päivinä on käyty kovaa kiistaa siitä, että kuulemme lähestulkoon kaanonmaiseen tapaan lauseen ”me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa”. Sitähän ei tarvitse perustella millään lailla, voi vaan sanoa, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, ja kaikki huutavat kuorossa iloisesti. Hämmästelen kyllä suunnattomasti, mihin tämä perustuu. Mihin perustuu tämä? Tammikuun työllisyyskatsauksessa tässä maassa on suomen‑, ruotsin‑ ja saamenkielisiä työttömiä 211 469, jotka ovat siis työttömiä työnhakijoita, vieraskielisiä työttömiä työnhakijoita meillä oli 48 975, joista toisen asteen tutkinnon on tilaston mukaan suorittanut 28 prosenttia, korkea-asteen heistä oli suorittanut 22 prosenttia, ja kun samalla TEM ilmoittaa, että työpaikkojen määrä laskee ja työttömien määrä kasvaa, niin minä kysyn: mihin perustuu tämä kaanonmainen hokema ”me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa”?
Sen lisäksi on sanottava, että kun valiokunnassa asiaa käsiteltiin, me saimme valtiovarainministeriöltä kuvan siitä, missä kohtaa ihminen muuttuu nettomaksajaksi. Ja tiedättekö, mitä? Se tapahtuu vasta 2 500 euron palkalla. No, kun nyt on todettu tämä meidän työperäinen maahanmuutto, niin kuinka moni sitten näistä henkilöistä itse asiassa yltää tänne 2 500:aan? Jos he eivät yllä, niin silloin heille menee tulonsiirtoja, jolloin se työperäinen maahanmuutto ei olekaan enää julkisen talouden kannalta positiivista, mutta jostain syystä tästä ei puhuta laisinkaan. Sen lisäksi, että se on tästä graafista ja kuviosta nähtävissä, se tarkoittaa sitä, että se työtön ihminen, joka on Suomessa, jää tänne saamaan näitä tulonsiirtoja eikä voi työllistyä, kun joku muu tulee ja menee ohi siinä työllistymisessä, varsinkin kun me olemme purkaneet tämän saatavuusharkinnan, joka on tarkoitettu suomalaisen duunarin ja työmarkkinoiden suojaksi. Kyllä, arvoisa puhemies, tuntuu pikkusen erikoiselta tämä hokema, mikä ei perustu yhtään mihinkään, ei ainakaan tilastotietoon.
Sitten en malta olla tässä kohtaa toteamatta myöskin sitä, että tietäväthän kaikki, että meillä kuuden kuukauden jälkeen, kun on saapunut maahan, on oikeutettu työttömyysturvaan — siis jäämään maahan työttömyysturvalle kuuden kuukauden jälkeen. Sen lisäksi meillä on mahdollistettu sosiaaliturva ja tulonsiirrot silloin, kun henkilön palkkataso on noin 700 euroa kuukaudessa. Näistä ehdoista, joista nyt puhutaan, ja näistä tilastoista, joista nyt puhutaan, eivät kyllä mitkään tue toisiaan. Ne eivät tue sitä hokemaa, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, eivätkä ne todellakaan tue sitä näkemystä, että maahanmuutto itsessään, työperäinen maahanmuutto itsessään, olisi suomalaiselle yhteiskunnalle ja julkiselle taloudelle positiivinen asia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T15:42:01,2023-02-06T15:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_162_87,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_88,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä pyritään käytännössä helpottamaan ulkomaisen halpatyövoiman tuloa EU:n ulkopuolelta kolmansista maista Suomeen. Kuten tässä edellä keskusteluissa on käynyt ilmi, kyseinen esitys on monin tavoin ongelmallinen, ja pahimmillaan se tulee jopa edistämään työperäistä ihmiskauppaa. On hyvin todennäköistä, että esitetty lupaprosessien nopeuttaminen tulee lisäämään ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskiä. Siksi nykyisenlaisesta ennakkovalvonnasta ei tule luopua. Sen sijaan on tärkeää keskittyä työllistämään jo maassa olevat maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä huomattavasti heikompi. Lisäksi tilastot osoittavat, että työperäisesti Suomeen tulleiden ulkomaalaisten työllisyysaste kääntyy voimakkaaseen laskuun muutaman vuoden maassaolon jälkeen.
Toteutuessaan esitys todennäköisesti tulee lisäämään tilapäisen sosiaaliturvan varassa elävän halpatyövoiman määrää, jonka vaikutus julkiselle taloudelle on tunnetusti negatiivinen. Perussuomalaiset katsovatkin, että luku- ja kirjoitustaidottomille henkilöille ei tule myöntää Suomeen työperäisiä oleskelulupia lainkaan. Lisäksi maahantulijoilta on edellytettävä riittävän korkeaa palkkatasoa, jolla voidaan odottaa henkilön tulevan Suomessa toimeen ilman sosiaalietuuksiin turvautumista.
Arvoisa puhemies! On syytä suhtautua kielteisesti esitettyyn työnantajien sertifiointimenettelyn käyttöönottoon, sillä menettely sisältää riskejä työnantajien hyväksikäytöstä, eikä se ole yritysten yhdenvertaisuuden kannalta toimiva ratkaisu. Ongelmana on muun muassa sertifikaatin pitkä voimassaoloaika ja puutteellinen valvonta, sillä sertifiointi myönnettäisiin ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sertifioidut työnantajat eivät työsuojeluviranomaisen riskianalyysin perusteella valikoituisi ensisijaisesti valvonnan kohteiksi.
Rakennusliiton asiantuntijalausunnon mukaan erityisesti rakennusalalla alan olosuhteet huomioon ottaen on todennäköistä, että tilapäisen halpatyövoiman määrä lisääntyy pysyvän maahanmuuton sijasta. Työehdot liukuvat sitä kohti, mihin matalamman elintason maista saapuva työntekijä käytännössä suostuu tai on käytännön syistä pakotettu. Toteutuessaan esitys uhkaakin heikentää suomalaisten työehtoja. Lainsäätäjien tulisi ensisijaisesti keskittyä jo nyt ilmi tulleiden työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten torjuntaan. Valvontaan liittyvien rakenteiden tulisi olla lähtökohtaisesti kunnossa ennen kuin työperäisen maahanmuuton volyymia pyritään vastuuttomasti esitetyllä tavalla lisäämään. Tämä on sekä suomalaisen yhteiskunnan että ulkomaalaisen työntekijän etu.
Arvoisa puhemies! Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan usein näennäisestä järjestämisestä Suomessa. Keskimäärin 15 000 euron suuruista kynnysrahaa peritään erityisesti niiltä ihmisiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työskentelyä. Kynnysrahalla saatu työpaikka johtaa usein muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön. Etenkin työperäinen ihmiskauppa on talousrikollisuutta, johon kuuluu merkittävissä määrin laillisen liiketoiminnan hyväksikäyttöä rikollisen hyödyn saamiseksi.
Arvoisa puhemies! Sosiaalietuuksien hyödyntämiseen liittyvien väärinkäytösten riski tulisi tiedostaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Väärinkäytösten ehkäisyssä erityisesti ennakkovalvonta on avainasemassa. Lisäksi jatkuvan valvonnan keinoja on kehitettävä sekä rikkomuksista seuraavien sanktioiden oltava oikeasuhtaisia. Mainittujen ilmiöiden torjuntaan ei hallituksen esityksessä ole esitetty uskottavia ratkaisuja. [Mari Rantanen: Eikä esitetä!]
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä totean, että suojelupoliisin näkemyksen mukaan tämä hallituksen esitys ei sisällä arviota esityksen vaikutuksista yhteiskunnan turvallisuuteen ja osio esityksen vaikutuksista rikostorjuntaan ja valtion turvallisuuteen on suppea.
Edellä mainittuun viitaten totean, että en kannata tätä hallituksen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-02-06T15:49:03,2023-02-06T15:54:16,Hyväksytty,1.1
2022_162_89,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_90,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi juuri viime viikolla julkistetussa raportissaan, että maahanmuuton tulisi liki kolminkertaistua, jotta työikäisten määrä saadaan vakaantumaan. Tämä tarkoittaisi noin 44 000 ihmisen nettomaahanmuuttoa. Työikäisiä ihmisiä ei ole Suomessa riittävästi suhteessa siihen, että eliniät pitenevät ja lasten lukumäärä vähenee. Etlan tuoreen raportin mukaan työikäinen väestö vähenee vuoteen 2070 mennessä lähes viidenneksellä, jos maahanmuutto jatkuu entisellään. Etlan mukaan maahanmuutolla olisi merkittävä positiivinen vaikutus talouskasvulle ja julkisen talouden rahoituksen kestävyydelle, sillä työntekijämäärän väheneminen pienentää vero- ja maksutuloja samaan aikaan kun elinikien piteneminen kasvattaa hoito- ja hoivakustannuksia.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen perusteluissa ilmenee, että hallituksen tavoitteena on vähintään kaksinkertaistaa työperäinen maahanmuutto asteittain nykytasosta ja kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että 75 prosenttia ulkomaalaisista opiskelijoista työllistyy valmistumisensa jälkeen Suomeen. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä palvelujärjestelmän kehittämistä. Lisäksi esityksen tarkoituksena on edistää työperusteisten oleskelulupien nopeaa ja sujuvaa käsittelyä. Työperusteisten oleskelulupahakemuksen enimmäiskäsittelyaika on nykyisellään neljä kuukautta, esityksessä tavoitteena on keskimäärin yhden kuukauden käsittelyaika. Enimmäiskäsittelyajaksi ehdotetaan kahta kuukautta, josta osapäätöksen tekemiseen saa kulua enintään kuukausi.
Käsiteltävän lakiuudistuksen osana on käsitelty myös tekemäni toimenpidealoite vuodelta 2020 Maahanmuuttoviraston oleskelulupahakemuksiin liittyvien haastattelujen sähköistämisestä eli etähaastattelumahdollisuudesta ja kansallisen D-viisumijärjestelmän luomisesta, mikä käsiteltiinkin jo hallituksen aiempien esitysten perusteella. Suomi on eronnut muista Pohjoismaista vaatimalla oleskelulupahakemuksen — pääosin työperäisten maahanmuuttajien — hakijoiden fyysistä käyntiä joko Suomen edustustossa ulkomailla tai Migrin palvelupisteessä Suomessa, jos hakijaa on haluttu haastatella. Muut Pohjoismaat ovat hoitaneet haastattelun verkon välityksellä, esimerkiksi Skype-yhteydellä. On hienoa, että nyt oleskelulupahakemusasiointien sähköistäminen etenee tässä. Vaikka oleskelulupahakemus siis voidaan jatkossa jättää ja käsittelymaksu maksaa sähköisesti asioiden, hakijan on kuitenkin tämän lakiesityksen perusteella asioitava myös henkilökohtaisesti Suomen edustustossa tai ulkoisen palveluntarjoajan luona henkilöllisyyden tarkistamiseksi ja biometristen tunnisteiden antamista varten. Nämä tulisi jatkossa mielestäni mahdollistaa annettavaksi myös Suomen rajalla.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi työnantajien sertifiointi, joka mahdollistaisi sertifioinnin piiriin päässeille työnantajille kevennetyn oleskelulupaprosessin. Kannatan tätäkin uudistusta, ja on hienoa, että asia etenee. Tämä malli on ollut esimerkiksi Ruotsissa käytössä jo pitkään.
Lisäkehittämistarpeita ja mallin laajentamistarpeita kuitenkin jää. Tästä on huolensa ilmaissut esimerkiksi kauppakamari lausunnossaan. On huolestuttavaa, että esityksen kriteerit yrityksen pääsemisestä sertifioinnin piiriin ovat niin korkealla, että arvioiden mukaan vain noin 200 yritystä Suomessa täyttää ne. Esityksen mukaan, jotta yritys pääsisi sertifioinnin piiriin, yrityksen kolmen edellisen vuoden liikevaihdon pitää olla keskimäärin vähintään miljoona vuosittain, oman pääoman pitää olla positiivinen joka vuosi, tuloksen positiivinen yhtenä vuonna ja työnantajan palvelukseen pitää olla myönnettynä vähintään kymmenen oleskelulupaa työnteon perusteella. Nämä kriteerit ovat erittäin tiukat. Esimerkiksi kasvuhakuisten yritysten näkökulmasta positiivisen tuloksen vaatimus on hankala. Käytännössä myöskään uusilla ja pienemmillä yrityksillä ei ole mahdollisuutta päästä sertifioinnin piiriin. Liian tiukat kriteerit vähentävät merkittävästi uudistuksesta mahdollisesti saatavia hyötyjä. Siksi näitä asetuksella täsmennettäviä kriteereitä tulisikin vielä harkita.
Arvoisa puhemies! Jotta työperäistä maahanmuuttoa saataisiin lisättyä tarvittavalle tasolle ja työllistymisen esteitä purettua, meidän tulee ottaa myös muita toimia käyttöömme. Vihreät ovat ehdottaneet esimerkiksi uutta työnhakuviisumia, joka mahdollistaisi työnhaun ja oleskelun Suomessa, ja työllistymisen jälkeen tulisi sitten oleskelulupa. Perheenyhdistämisten tulorajojen puolittaminen parantaisi työvoiman saantia pieni- ja keskituloisiin ammatteihin ja lisäisi tänne saapuneen työllistyneen väestön hyvinvointia ja pysyvyyttä. Lisäksi myös kotoutumiskoulutus tulisi tarjota työperäisille maahanmuuttajille pääasiassa työnteon yhteyteen, jolloin yritykselle annettaisiin palkkatukea tähän tarkoitukseen.
Erityisesti naiset tarvitsevat kotoutumiseen ja työllistymiseen erityishuomiota ja osallisuutta lisäävää toimintaa. On oikeastaan hämmästyttävää, että me olemme niin sanottu tasa-arvon mallimaa ja silti olemme niin huonosti saaneet mukaan tänne yhteiskuntaan muuttaneet naiset. He ovat kuitenkin keskimäärin koulutetumpia kuin tämän niin kutsutun kantaväestön miehet. [Olli Immosen välihuuto] Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista tulee vahvistaa ja mahdollistaa pätevöityminen tutkinnon osia suorittamalla, ei aina kokonaista uutta tutkintoa tekemällä. Tällaisesta osatutkintokoulutusotteesta tutkintoa päivitettäessä hyötyisivät muutkin osaamistaan päivittävät. On tärkeää, että jokaisella olisi mahdollisuus aloittaa kielen opiskelu heti maahan tultua. Odotteluajoista ei hyödy kukaan, ja meillä ei ole varaa rakentaa esteitä tulijoiden työllistymiseen.
Tässä kuuntelin nyt perussuomalaisten ryhmää, joka useamman kerran mainitsi, että olisi syytä saada tänne tulleet töihin. Oletteko valmiit purkamaan näitä esteitä, esimerkiksi karensseja, jotka tulevat työnteon jo käynnistyttyä, [Mari Rantasen välihuuto] tai saatavuusharkintaa, joka pakottaa hakemaan lupaa uudestaan [Puhemies koputtaa] sen jälkeen, kun on työllistynyt mutta haluaisi vaihtaa työpaikkaa? — Kiitos. [Olli Immosen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-06T15:54:18,2023-02-06T16:01:35,Hyväksytty,1.1
2022_162_91,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_92,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan perusuomalaisten vastalausetta: 
Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-toimistot kiinnittivät asiantuntijalausunnoissaan huomioita siihen, että esityksen mukaan palkan tulisi olla työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työssäoloehtoa kartuttavan suuruinen, jos työehtosopimusta ei ole tai kyse on osa-aikatyöstä. Toimeentulon linkittäminen työttömyysturvalain mukaiseen työssäoloehtoon ei ole ongelmatonta, mikäli työttömyysturvan tuloperusteinen työssäoloehto tulee myöhemmin voimaan, koska tällöin hyväksyttävä palkkaraja voisi sen jälkeen olla jopa reilusti alle tuhat euroa. Tällaisella toimeentulon määrällä ei Suomessa pärjää ilman turvautumista sosiaalietuuksiin. Asiantuntijalausuntojen arvioiden mukaan joillakin aloilla 18 tunnin viikkotuntimäärällä alan palkkataso huomioiden työntekijän toimeentulo jää varsin alhaiseksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että ulkomaalaiselta työntekijältä edellytetty palkka oli vuonna 2022 vain 1283 euroa kuukaudessa, jos työhön ei sovelleta työehtosopimusta tai kyse on osa-aikatyöstä. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo asiantuntijalausunnoista ilmenevin tavoin, että toimeentulon vähimmäistoimeentulon rajan tulisi olla sama riippumatta siitä, sovelletaanko työhön työehtosopimusta vai ei. Perussuomalaisten mielestä kaikkein olennaisinta on se, että maahantulijoilta edellytetään riittävän korkeaa palkkatasoa, jolla voidaan odottaa henkilön tulevan Suomessa toimeen ilman sosiaalietuuksiin turvautumista. Tämä ei toteudu tälläkään hetkellä. 
Arvoisa puhemies! Lupaprosessien nopeuttaminen lisää työntekijöiden hyväksikäytön riskiä:
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä suhtautuu kielteisesti esitettyyn työnantajien sertifiointimenettelyn käyttöönottoon, sillä menettely sisältää riskejä työntekijöiden hyväksikäytöstä eikä ole yritysten yhdenvertaisuuden kannalta toimiva ratkaisu. Kyse olisi täysin uuden toimintamallin käyttöönotosta Suomessa, jossa viranomaisten päätöksenteko olisi riskiperusteista ja jossa jälkivalvonnan merkitys korostuisi. 
SAK:n asiantuntijalausunnon mukaan hyväksikäytön näkökulmasta on huolestuttavaa, että valtaosa työntekijöiden oleskelulupahakemuksia voitaisiin käsitellä yksinkertaisessa ja virtaviivaistetussa menettelyssä ilman lisäselvityksiä ja ennakkovalvontaa. SAK ei kannata lakiesitystä, sillä ongelmana on muun muassa sertifikaatin pitkä voimassaoloaika ja puutteellinen valvonta, sillä sertifiointi myönnettäisiin ensimmäisellä kerralla kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. [Olli Immonen: Demarit kannattaa!] Sertifioidut työnantajat eivät työsuojeluviranomaisen riskianalyysin perusteella valikoituisi ensisijaisesti valvonnan kohteeksi. On täysin mahdollista, että kahden vuoden aikana yrityksen omistajat vaihtuvat, ja sitä myötä koko tilanne mahdollisesti muuttuu. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin, että jos sertifiointi kuitenkin toteutetaan, sen käytölle on luotava selkeät kriteerit samoin kuin kattava sanktiojärjestelmä. Sertifiointi pitää voida yksiselitteisesti peruuttaa, jos työnantajan antamat tiedot eivät pidä paikkaansa tai työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu. Myös valvonta täytyy saattaa osaksi sertifiointimenetelmää, ja sitä varten tulee työsuojeluviranomaisille turvata riittävät resurssit. 
Arvoisa puhemies! SAK:n asiantuntijalausunnoista ilmenee, että alueellisten työlupalinjausten rakennetta ja sisältöjä on jo yhdenmukaistettu yhteisen mallilinjauksen, yhdenmukaisen ammattiluokituksen ja muun terminologian avulla. On vakava ongelma, että palkkaluokkiin ja koulutukseen liittyvistä tiedoista on luovuttu työlupalinjauksien osana. Perusteluna on esitetty, että niiden mukaan ottaminen vaikeuttaa automatisointia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että edellä mainitut muutokset eivät tue tavoitetta saada osaavaa työvoimaa. Palkka- ja koulutustiedoista luopuminen saattaa johtaa siihen, että ulkomaalaisia työntekijöitä palkataan alimman palkkaluokan mukaan, mikä vaikuttaa ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen heikkenemiseen ja myös suomalaisten yleisen palkkatason laskuun. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnitti jo hallintovaliokunnassa SAK:n tavoin huomiota siihen, että esityksen perusteella ensisijaisesti työnantajan tehtävä on arvioida työntekijänsä ammattipätevyyttä tehtävään, johon tämä on palkattu. Edellä mainittu koskee toimimista myös laillistetuissa tai terveystodistusta edellyttävissä ammateissa. Näistä pyydettäisiin todistuksia työntekijältä jatkossa ainoastaan silloin, kun on perusteltua aihetta epäillä, että työntekijältä puuttuu pätevyys tai vaadittu todistus terveydentilasta. Potilas-, asiakas- ja yleistä turvallisuutta koskevissa ammateissa on noudatettava niistä annettuja yleisiä säännöksiä, ja noudattaminen on kyettävä varmistamaan ennakolta. Ulkomaisen työntekijän pätevyyden arviointi laillistetuissa tai terveystodistusta edellyttävissä ammateissa ei saa jäädä pelkästään rekrytoivan työnantajan asiaksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vastustaa tämänkaltaista ammattipätevyyden arvioinnin heikentämistä. 
Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on asiantuntijalausunnossaan arvioinut, että vuosien 2018—2020 tilastojen valossa vähintään 230 työnantajaa täyttäisi sertifioinnin kriteerit taloudellisen vakauden sekä työperäisen oleskelulupaprosessin kokemuksen osalta. Näiden yritysten yleisimpiä toimialoja ovat muun muassa kiinteistöjen siivous, asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen, työvoiman vuokraus, vihannesten viljely kasvihuoneessa sekä ravintolatoiminta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä huomauttaa, että edellä mainituilla aloilla on paljastunut viime vuosina merkittäviä ja laajoja työntekijöiden hyväksikäyttöepäilyjä. 
Perussuomalaiset, kuten Rakennusliittokin antamassaan asiantuntijalausunnossa, on ilmoittanut vastustavansa hallituksen esitystä, sillä erityisesti rakennusalalla alan olosuhteet huomioon ottaen näyttäytyy todennäköiseltä, että tilapäisen halpatyövoiman määrä lisääntyy pysyvän maahanmuuton sijasta. Työehdot liukuvat sitä kohti, mihin matalamman elintason maista saapuva työntekijä käytännössä suostuu tai on käytännön syistä pakotettu. — Arvoisa puheenjohtaja! Jatkan puhetta seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T16:01:42,2023-02-06T16:08:55,Hyväksytty,1.1
2022_162_93,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Selvä. — Ja edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_94,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Peltokangas totesikin aikaisemmassa puheenvuorossaan aivan oikein, että esityksellä on oikeastaan vain tarkoitus lisätä maahanmuuttoa Suomeen ja sen seurauksena väärinkäytökset sekä ulkomaalaiset työttömät tulevat vain lisääntymään, koska maassamme on jo kymmeniätuhansia vierasmaalaisia työttömiä.
Edustaja Rantanen otti puheessaan esille niin sanotun, keskimäärin noin 15 000 euron arvoisen kynnysrahan, jonka tuleva niin sanottu työntekijä maksaa jollekin taholle päästäkseen Suomeen. Ja aivan totta, kuukausittain lähtee Suomesta maassa olevien ulkomaalaisten kotimaihin satojatuhansia — ellei miljoonia — euroja, joilla sitten ainakin osin kerrytetään rahasummaa ihmiskauppiaille.
Ja lopuksi vielä edustaja Hopsulle, joka nyt sattui poistumaan täältä eikä jäänyt kuuntelemaan kysymykseensä vastausta, totean, että perussuomalaiset haluavat kaikki jo Suomessa olevat ulkomaalaiset työttömät ensin työelämään ja vielä niin, että tulevat toimeen sillä palkallaan. Sen jälkeen voidaan katsoa, tarvitsemmeko tänne lisää ulkomaista työvoimaa sieltä kolmansista maista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-06T16:08:57,2023-02-06T16:10:33,Hyväksytty,1.1
2022_162_95,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_96,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Palaan nyt vielä uudelleen asiaan. Ensin totean sen, että perussuomalaisten linja on se, että tänne on tervetullut ihminen, joka tulee omalla palkallaan toimeen. Se on se linja, joka meillä on. Kenellä on mitään sitä vastaan, että tänne tulee jostakin maasta henkilö, joka tienaa sen verran, että hän ei tarvitse tulonsiirtoja, ja jolla on annettavanaan suomalaiselle yhteiskunnalle tai jollekin yritykselle osaamista, jota meiltä ei löydy? Ei kai kukaan sellaista vastusta.
Se ongelma tässä touhussa ja tässä meidän järjestelmässämme on se, että meille ei juurikaan tule näitä osaajia. Viime vuoden tilastoista voidaan nähdä, että niitä henkilöitä, jotka ovat tulleet joko erityisasiantuntijan oleskeluluvalla tai EU:n sinisen kortin oleskeluluvalla, jossa on vielä korkeampi tuloraja kuin erityisasiantuntijan oleskeluluvassa, tuli maahamme noin 2 600 kappaletta. Se on aika vähän siitä 104 000:n yhteispotista viime vuoden ensimmäisten oleskelulupien osalta, jossa toki olivat mukana myöskin ukrainalaiset — siis hyvin vähän. Me emme houkuttele näitä ihmisiä. Meillä on korkea verotus. Meillä ovat korkeat elinkustannukset, aika surkea ilmasto. Emme me heitä houkuttele, he menevät muualle mieluummin. Mutta sen sijaan me houkuttelemme niitä, jotka eivät elä omalla palkallaan vaan tarvitsevat siihen lisäksi tulonsiirtoja.
Ja nyt otan esimerkin, koska tämä tuntuu olevan niin kovin vaikeata. Tälle vuodelle tämä alin palkkataso, millä voi Suomeen saada työperäisen oleskeluluvan, jos alalla ei ole työehtosopimusta, on 1 331 euroa. [Jukka Mäkynen: No huh huh!] Ja jos ajatellaan vaikkapa Helsinkiä, missä asumiskustannukset ovat aika korkeita, niin jos täytyy yksiö vuokrata, kyllä täytyy melkoinen houdini olla. Ehkä voidaan sanoa, että yksiöstä voi joutua 700 myöskin maksamaan. Mutta joka tapauksessa, kun tämmöinen henkilö tulee, hänen verotuksensa on hyvin alhainen, ja sen sijaan hän jopa enemmän kuin maksaa veroja saa pelkästään asumistukea. Näissä tämäntyyppisissä tehtävissä on aivan selvää, että jos siihen työllistyy se henkilö, joka meillä jo on siellä työttömyysturvan varassa, niin kun hänet työllistetään, hänen etuusmenonsa vähenevät joka tapauksessa, eli se on julkiselle taloudelle sitä kautta positiivista. Mutta jos meille tulee ulkopuolelta henkilö, jolle vielä maksetaan etuuksia enemmän kuin hän maksaa veroja, niin eikö se paine silloin nimenomaan kerry sinne etuuspuolelle joka ikisestä työntekijästäkin? Eihän tässä touhussa voi olla mitään järkeä. Eli kyllä käytännössä katsoen, arvoisa puhemies, edes tällaisella peruskoulun matematiikalla tästä asiasta ei pääse mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että tämä ei ole julkisen talouden kannalta järkevää.
No sitten, mitä tulee tähän rikollisuuteen, jota tähän liittyy — kiskontaa, ihmiskauppaa — pidän kyllä outona sitä, että nämä asiat pystytään tässä talossa ohittamaan. Mikä hyvänsä laki menee läpi, näistä ei tarvitse välittää mitään. Kuvitelkaa, että tästä laista ei edes oltu pyydetty supolta lausuntoa. Eli kun nämä asiat on siirretty työ- ja elinkeinoministeriöön, niin loppuu myöskin se turvallisuuden näkökulman katsominen ja rikollisuuden näkökulman katsominen tässä asiassa. Kyllä täytyisi jonkunnäköinen vastuu sentään olla siinä, millaisia lakiesityksiä tuodaan, ja että ne arvioidaan muultakin kantilta kuin että hoetaan kaanonissa, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Kyllä nyt sen verran täytyy olla vastuuta myös hallituksella.
Ja sanonpa tässä senkin, että silloin, kun Ruotsin poliisiylijohtaja kävi täällä eduskunnassa ja tapasi hallintovaliokuntaa, hän kertoi sen, että Ruotsissa itse asiassa tämä työmarkkinoihin liittyvä rikollisuus ja siitä saatavat eurot ylittävät tällä hetkellä huumekaupan. Ja me olemme menossa aivan samaan suuntaan. Miten voi olla mahdollista, että me emme kykene katsomaan mitään muuta kuin surkeaa esimerkkiä Ruotsista? Kyllä kai olisi muitakin vaihtoehtoja sentään.
Ja totean tästä kynnysraha-asiasta sen, että se mekanismihan menee siten, että täällä meillä Suomessa on jo joku henkilö, ulkomaalainen henkilö, joka on tullut tänne ja myy tätä oleskelulupaa tai rekrytointia omalle maanmiehellensä. Oma huoleni tässä työnantajien sertifioinnissa on kyllä se, että ainakin niiden tietojen mukaan, mitkä minulle on välitetty, näitä työnantajien sertifiointeja voivat saada nämäkin yritykset, joissa juuri nimenomaisesti tapahtuu tätä oleskelulupien ja työsopimusten myyntiä. Mutta sekään ei tunnu kiinnostavan yhtään ketään. Itse asiassa itselläni on ihan ystäväpiirissäni eurooppalaisia henkilöitä, joiden tuttavissa on ei-eurooppalaisia henkilöitä, joille tätä mahdollisuutta on tarjottu. Kuulin tästä ensimmäistä kertaa kuusi vuotta sitten. Silloin Suomi oli vielä hiukan halvempi. Maksoimme 10 000 euroa tästä kuuden kuukauden työsopimuksesta, jonka jälkeen siis voi jäädä tänne työttömyysturvalle. Sittemmin ilmeisesti imagomme ja brändimme — tämän Kela-moneyn, joka mainitaan poliisinkin lausunnoissa — arvo on noussut maailmalla: nyt voi pyytää jo jopa 25 000 euroa matkasta Suomeen. Kuvitelkaa nyt, miten hullulta tämä kuulostaa kaiken kaikkiansa. Ja miten voi olla mahdollista, että me vain avaamme lisää ulkomaalaislakeja tässä talossa?
Kyllä on, arvoisa puhemies, niin, että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa joka asiassa maahanmuuttopolitiikassa. Me olemme tienneet jo vuosikausia, mitä tulee tapahtumaan muun muassa katujengien kanssa. Me olemme tienneet vuosikausia, mitä tulee tapahtumaan sosiaaliturvamenoissa. Ne ovat kaikki nähtävissä nyt. Ja vannon, että perussuomalaiset ovat, arvoisa puhemies, oikeassa myös tässä työperäisessä maahanmuutossa. Nyt kysymys on siitä, uskovatko kansalaiset näitä puolueita, jotka ovat aikaisemmin julistaneet humanitäärisen maahanmuuton iloja, kivoja pelihetkiä, ruokahetkiä, vai ovatko he ottaneet realistisen näkökulman maahanmuuttoon. Me olemme aina ottaneet realistisen näkökulman ja nytkin perustelemme näkemyksemme tilastoilla [Puhemies koputtaa] ja Ruotsista tulleilla huonoilla esimerkeillä. Nyt kysymys on siitä, että nyt kansalaisten kannattaa miettiä, kuka tässä maassa on ollut oikeassa maahanmuuttopolitiikassa tähänkin asti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T16:10:39,2023-02-06T16:18:55,Hyväksytty,1.1
2022_162_97,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_98,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan perussuomalaisten vastalausetta:
Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime vuoden valvontahavaintojen perusteella voidaan todeta puutteiden ja laiminlyöntien määrän olleen varsin huomattavia. Myös Finnwatch on kiinnittänyt huomiota siihen, että yritysten omavalvonta on riittämätöntä eikä viranomaisilla ole riittäviä keinoja puuttua epäkohtiin. Rakennusliiton mukaan resursoimalla työehtojen valvonta niin, ettei tänne tulevan tarvitse tyytyä työehtosopimuksen alittavaan palkkaan, voidaan houkutella halvimman työvoiman sijaan osaavinta työvoimaa. Samoin tavoite työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi on myös varsin epämääräisesti fokusoitu. Epäselvää on esimerkiksi se, millä kriteereillä arvioidaan, onko työvoimaa edes saatavilla EU-alueelta. Kasvava trendi on viime vuosina yhä enenevissä määrin ollut se, että eurooppalaiset yritykset välittävät työvoimaa kolmansista maista EU-alueelle. Kyse ei ole ulkomaisen työvoiman riittävyydestä vaan työn hinnasta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa edellä mainitun Rakennusliiton näkemyksen esityksen ongelmakohdista ja katsoo, että esitys tulee toteutuessaan pitkällä aikavälillä heikentämään suomalaisten työehtoja. 
Arvoisa puhemies! Tiedonvaihtoa viranomaisten välillä on kehitettävä:
Maahanmuuttoviraston asiantuntijalausunnon mukaan työnantajalla on ulkomaalaislain mukaan velvollisuus ilmoittaa, kun se palkkaa työntekijän kolmansista maista, mutta tätä velvollisuutta työnantajat eivät nykyisinkään läheskään aina täytä. Maahanmuuttovirasto on myös lausunnossaan ilmoittanut, että on tullut ilmi tapauksia, joissa työntekijä ei aloita lainkaan sovitussa työpaikassaan tai hän vaihtaa paikkaa jo työsuhteen alussa. Asiantuntijalausuntojen perusteella havainnot eivät tule TE-toimiston tietoon muutoin kuin jatkolupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai jos työnantaja tai hakija ilmoittaa asiasta viranomaiselle. TE-toimistojen kokemus on, että ilmiö korostuu erityisesti rakennus- ja siivousalalla sekä erityisesti Uudenmaan alueella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä lainsäätäjän tulisikin ensisijaisesti keskittyä jo nyt ilmi tulleiden työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien väärinkäytösten torjuntaan tässä esityksessä kuvattujen toimien sijaan. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää huomiota asiantuntijalausunnon tavoin siihen, että mikäli tiedonvaihtoa ei kyetä kehittämään nykyisestä, syntyy edelleen tilanteita, joissa eri viranomaiset voivat yrittää edistää sellaistenkin yritysten kansainvälisiä rekrytointeja, joille TE-toimistojen työlupayksikkö tai Maahanmuuttovirasto on tehnyt pidättäytymispäätöksen tai joiden toiminnassa on havaittu työsuojelun tai poliisin toimesta rikkomuksia. Kansainvälisen rekrytoinnin parissa työskentelevillä valtionhallinnon viranomaisilla tulisikin olla nykyistä paremmin tietoa niistä työnantajista, joita epäillään rikkomuksista ja joihin on kohdistettu pidättäytymispäätös, jotta viranomaisten toiminnat eivät ole keskenään ristiriitaisia tiedon puutteen vuoksi. TE-toimiston ennakkovalvonnan suorittamiseksi tarvitaan jo nykyisellään laajempi pääsy eri tietovarantoihin, kuten tuomioistuinten työsyrjintää ja ihmiskauppaa koskeviin ratkaisuihin, joiden tuomioista TE-toimisto ei tällä hetkellä saa tietoa automaattisesti. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä korostaa, että edellä mainittujen valvontaan liittyvien rakenteiden tulisi olla lähtökohtaisesti kunnossa ennen kuin työperäisen maahanmuuton volyymia pyritään vastuuttomasti lisäämään tässä esityksessä kuvatuin tavoin. 
Arvoisa puhemies! Maahanmuuton lieveilmiöt on jätetty huomiotta:
Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan usein näennäisestä järjestämisestä Suomessa. Kynnysraha on matkakulujen ja viranomaismaksujen ulkopuolinen maksu, jota perivät tahot rekrytoivat etenkin kehitysmaiden kansalaisia kehittyneisiin maihin tekemään töitä. 
Kynnysrahan vastineena saattaa olla työsopimus oleskelulupaa varten tai suosittelu työpaikan saamiseksi, tai se saattaa olla täysin vastikkeetonta uhrin erehdyttämistä. Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että kynnysrahaa peritään erityisesti niiltä ihmisiltä, joiden tavoitteena on muuttaa tulomaahan pysyvästi tai pitkäksi aikaa osana työskentelyä. Kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailmanlaajuisesti, ja sen perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan. Olennaista on, että kynnysrahaa maksamalla saatu työpaikka johtaa usein muuhun työperäiseen hyväksikäyttöön. 
Kynnysrahan määrä on todennettu osin rikostutkinnassa saadulla suoralla näytöllä, osin kerätyllä tiedolla maahanmuuttajilta ja heidän kanssaan työskenteleviltä järjestöiltä. Kynnysrahan yleinen taso on tällä hetkellä lähtömaasta riippuen 10 000—25 000 euroa. Tunnistettujen tai epäiltyjen kynnysrahaa maksaneiden määrä on vuonna 2022 noin 400 henkilöä, kattaen käytännössä kaikki työperäisen ihmiskaupan rikostutkinnat, joihin on liittynyt rekrytointia ulkomailta, jossa rekrytoitavan henkilön tarkoituksena on ollut jäädä asumaan Suomeen. 
Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnon mukaan on havaintoja siitä, että ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvillä tekijöillä on ajallisesti yhteyttä siihen, kun ulkomaalaiset työntekijät ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan Suomessa. Esimerkkinä asiantuntijalausunnossa on kuvattu, kuinka erään rakennusalaan liittyvän rikosasian esitutkinnassa on havaittu selkeitä viitteitä järjestelmällisestä etuuksien väärinkäytöstä. Tutkinnan kohteena oli yrityksen rahojen kierrättäminen kevytyrittäjiä hyväksikäyttäen siten, että yrityksestä maksetut palkat kohdistuivat vuorollaan eri henkilöille ja tosiasiallinen palkanmaksu tapahtui käteisellä. Osana palkanmaksua oli järjestely, jossa työntekijöiden virallisesti maksettu palkka mitoitettiin siten, että he olivat oikeutettuja sosiaalitukiin, lopun palkanmaksun tapahtuessa ilmeisen pimeästi. 
Tämäkö on sitä maahanmuuttoa, mitä te kaipaatte, arvoisa hallitus? Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä nimellä Kela-money — kyllä!
Asiantuntijalausunnon mukaan etenkin työperäinen ihmiskauppa on kuitenkin talousrikollisuutta, johon kuuluu merkittävissä määrin laillisen liiketoiminnan hyväksikäyttöä rikollisen hyödyn saamiseksi. Yksi yleisimpiä ilmiöitä maahanmuuttoon tähtäävässä työperäisessä hyväksikäytössä on työntekijöiden nimellisen palkan määrittäminen oleskeluluvan edellytyksenä olevalle tasolle, tosiasiallisen palkan määräytyessä muulla sopimisella. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä jakaa Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnossaan esittämän näkemyksen, jonka mukaan sosiaalietuuksien tulorajojen ollessa yleisesti tiedossa näiden hyödyntämiseen liittyvien väärinkäytösten riski tulisi tiedostaa lainsäädäntöä valmisteltaessa. Väärinkäytösten ehkäisyssä erityisesti ennakkovalvonta on avainasemassa. Lisäksi jatkuvan valvonnan keinoja on kehitettävä ja rikkomuksista seuraavien sanktioiden on oltava oikeasuhtaisia. [Puhemies koputtaa] Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan edellä mainittujen ilmiöiden torjuntaan ei ole hallituksen esityksessä esitetty uskottavia ratkaisuja ja esitys tulee todennäköisesti lisäämään etenkin työperäistä hyväksikäyttöä. — Kiitos, jatkan seuraavassa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T16:19:05,2023-02-06T16:27:04,Hyväksytty,1.1
2022_162_99,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_100,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan hiukan siitä, että kuten tässä on todettu ja kuten totesin, valiokunnan kuulemisissa suomalaisesta työperäisestä maahanmuutosta ja siihen liittyvästä rikollisuudesta piirtyi karu kuva, hyväksikäytöstä piirtyi karu kuva, mutta sille ei lotkauta korviansa edes työväenpuolue demarit, jolla on ammattiliitot, duunarit takanansa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei kiinnosta!] Ja voitteko te kuvitella, että kun meillä on tämmöinen tilanne jo nyt, niin valiokunnalle toimitettiin lausuntoja, joissa esitetään, että omalla kielellään luku‑ ja kirjoitustaidottomille pitäisi luoda omat kaistat töihin tuleville Suomeen — siis luku‑ ja kirjoitustaidottomille ihmisille, jotka eivät osaa sitä edes omalla kielellänsä. Suomessa katsotaan, että hetkinen, tehdääskin heille tuonne ulkomaalaislakiin ihan oma kaistansa. Siis kuvitelkaa, miten kaheleita nämä esitykset ovat siihen nähden, että meillä on jo nyt ongelmia näiden ihmisten työehtojen kanssa [Matias Mäkysen välihuuto] ja heitä käytetään hyväksi ja heiltä vaaditaan kynnysrahoja ja heitä riistetään tässä maassa. Kun sitten vielä haluttaisiin erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka eivät osaa edes omaa äidinkieltänsä, niin kuinkas heitä pystyttäisiin riistämään?
Tässä tulee kyllä vähän kieltämättä sellaiset nykyaikaiset orjamarkkinat mieleen varsinkin, kun aika monessa kohtaa todetaan, että me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, jotta suomalaiset voisivat tehdä niitä vähän korkeamman osaamistason töitä, ikään kuin parempia töitä, joten otetaan sitten orjia tekemään niin kutsuttuja — en viitsi sitä sanaa sanoa — piip-duuneja. On se nyt erikoista, ettei suomalaiselle kelpaa aivan tavallinen työ, ikään kuin me olisimme parempia ihmisiä emmekä tohtisi tehdä näitä töitä.
Perussuomalaiset ovat puhuneet varsin paljon nyt tänään tästä problematiikasta, mikä liittyy niin sosiaaliturvalla palkan täydentämiseen mutta myöskin näihin ongelmiin, joita tähän liittyy. Meidän mielestämme tällaisia asioita ei voida, ei kerta kaikkiaan voida ohittaa. Olemme esittäneet kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa, joka olisi yksi keino välttää tällaista hyväksikäyttöä, jotta tämä meidän brändimme Kela-moneysta ei olisi enää markkinointikeinona maailmalla.
No, se on pidemmässä juoksussa, mutta sitten meillä on kaksi lakia, joita tulisi muuttaa: Laki rajat ylittävästä sosiaaliturvasta, jossa on tämä 700 euron raja, jolla pääsee sosiaaliturvan piiriin. Tämä on yksi. Kun nostetaan sitä, niin silloin kun palkkataso on riittävän korkea, sinne ei päästä hyväksikäyttämään ihmisiä. Toinen asia on työttömyysturvalaki, jossa nyt mahdollistetaan, että kun henkilö tulee tai hän ostaa tällaisen kuuden kuukauden työsopimuksen, niin sen jälkeen hän voi jäädä tänne työttömyysturvalle ja sosiaaliturvalle olemaan. Me voisimme muuttaa tätä aivan hyvin. Itse asiassa aika monessa Euroopan maassa on järjestelmä, jossa pitää työskennellä ensin useampi vuosi maassa ennen kuin voit saada sosiaaliturvaa pois lukien tietysti esimerkiksi akuutti terveydenhuolto hätätilanteessa. Totta kai sellaiset hoidetaan muuallakin Euroopassa, mutta ei siellä voi ilmoittautua työttömyysturvalle kuuden kuukauden työskentelyn jälkeen.
Ja sitten, arvoisa puhemies, kyllä palkkataso on yksi asia, jolla voidaan ennaltaehkäistä sitä, että näitä ihmisiä ei pystytä riistämään, ei pystytä kiristämään, ei ole tarpeen myydä tällaisia oleskelulupia. Jos ajatellaan, että se palkkataso asettuu sille tasolle, jossa ei tule tulonsiirtoja ja joka kattaa myöskin palvelut, ja henkilö maksaa veroja, niin ei sinne muodostu sellaista mahdollisuutta, että rikolliset tahot pystyvät hyväksikäyttämään tai kauppaamaan heitä. He ovat usein korkeakoulutettuja, he pärjäävät täällä maassa, ja aika harvoin korkeakoulutettua tarvitsee niin kovasti kotouttaa. Hehän ovat työssä ja oppivat sitä kautta kieltä ja asettuvat maahan, eivätkä yleensä tänne hakeudukaan sellaiset henkilöt, jotka eivät tänne halua hakeutua, joten kyllä ratkaisuja olisi.
Kuten täällä itse asiassa esitettiin jo, niin näiden ongelmien ohittamisen takia ja näiden esitysten jatkuvan tähän taloon tulon takia kyllä kiistämättä itsellänikin on käynyt mielessä, onko tässä sittenkin pikemminkin kysymys siitä, että Suomi on luonut laillisia väyliä Euroopan ulkopuolelta tuleville Välimeren reitin sijaan, sillä jos ihan pragmaattisesti miettii, mikä on suomalaisten etu ja mikä on itse asiassa näiden tänne tulevien matalapalkkatyöperäisten ihmisten etu, niin ei tässä toteudu itse asiassa kumpikaan. Siinä mielessä tämä edustaja Mäkysen täällä esittämä ei välttämättä ole kovinkaan kaukaa haettu ajatus tässä taustalla, jolla Marinin hallitus on koko tämän hallituskauden nakertanut ulkomaalaislakia niin, että tänne on helppo tulla, helppo jäädä ja poistua ei tarvitse edes silloin, kun ei ole lupaa olla täällä ylipäätänsä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T16:27:18,2023-02-06T16:33:54,Hyväksytty,1.1
2022_162_101,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_102,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatkan perussuomalaisten vastalausetta. Syy, miksi haluan lukea tämän tänään kokonaan, on se, että näemme, että parlamentaarisen keskustelun, myöskin hallintovaliokunnassa jätettyjen vastalauseiden, on hyvä päätyä kansalaisten kuultaviksi, ja sen takia luen tämän tänään täällä kokonaan, että kansalaiset saavat siten koosteena kuunnella koko vastalauseen:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä esitetään täsmennyksiä myös ulkomaisen työvoiman käytön valvontaa koskevaan sääntelyyn. Väärinkäytöksiin syyllistyneille työnantajille on mahdollista tehdä pidättäytymispäätös, jonka mukaan päätöksen kohteena olevan työnantajan palvelukseen ei määräaikana myönnetä työnteon perusteella oleskelulupia. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä pidättäytymispäätöksen määräaikaa tulisi pidentää, jotta sillä olisi riittävän ennaltaehkäisevä pelotevaikutus. Nyt ei hallituksen esitys riitä. Rekrytoinnit ulkomailta tulisikin estää vähintään kahdeksi vuodeksi työntekijöiden hyväksikäyttöön syyllistyneiltä työnantajilta.
Lisäksi pidättäytymispäätöksen osalta tulisi huomioida Helsingin poliisilaitoksen asiantuntijalausunnosta ilmenevällä tavalla mahdollisuus pidättäytymispäätöksen tekemiseen, mikäli työnantaja on tuomittu tai tätä on todennäköisiä syitä epäillä väärien tietojen antamisen lisäksi työvoiman rekrytointiin kohdistuvasta rikoksesta, kuten kiskonnasta. Vastikkeettoman tai vastikkeeltaan epäsuhtaisen rekrytointimaksun eli kynnysrahan kiskominen on niin yleistä, että voidaan jopa todeta käytännössä kaikkien kehitysmaista työllistyvien maksavan kynnysrahaa. Kynnysrahaa kiskotaan paitsi antamalla valheellisia tietoja viranomaiselle ilman tosiasiallista työllistämisen tarkoitusta, myös tosiasiassa myymällä työpaikkoja joko yrittäjän itsensä hallitsemasta työpaikasta tai toisesta yrityksestä, johon kynnysrahan kiskojalla on vaikutusta. Samassa tarkoituksessa käytetään hyväksi myös yritysjärjestelyjä, joissa olemassa oleva aktiivinen tai toimimaton niin sanottu pöytälaatikkoyritys myydään ulkomaalaiselle oleskeluluvan hakemista varten ilman tosiasiallista tarkoitusta yritystoiminnan aloittamisesta. Asiantuntijalausunnon mukaan pidättäytymispäätöksen harkinnassa tulisikin huomioida oleskeluluvan saaneiden tosiasiallinen työskentely työpaikan tarjonneessa yrityksessä oleskeluluvan saamisen jälkeen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on samaa mieltä asiantuntijalausunnossa esitetyn näkemyksen kanssa ja katsoo, että pidättäytymispäätöksen tulisi koskea lisäksi konserniyrityksiä sekä muita sellaisia yrityksiä, joissa toimivat samat vastuuhenkilöt, joiden johtamaan yritykseen on tehty pidättäytymispäätös. Työsuojeluviranomaisten antamien asiantuntijalausuntojen perusteella valvontatyössä on jo useiden vuosien aikana havaittu paljon puutteita sekä ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdoissa että heidän työnteko-oikeudessaan. Työsuojeluvalvonnan lisäämiselle on jo nykyisellään tarvetta. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä muistuttaa, että ilman valvontaa järjestelmä menettää loputkin uskottavuudestaan.
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä työperusteista maahanmuuttoa merkittävästi. Perussuomalaisten mielestä työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi tarvitaan jo nyt paljon nykyistä tehokkaampia toimia. Asiantuntijalausunnoista ilmenevät tiedot ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä osoittavat, että nykyisen lainsäädännön ja sen valvonnan oloissa esitys tulee toteutuessaan lisäämään huomattavan paljon ihmiskaupan ja kiskonnan kaltaisia lieveilmiöitä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mukaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on kyettävä tunnistamaan ne epäkohdat, joita erityisesti liittyy varsinkin matalammin koulutetuilla aloilla maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työsuhteisiin Suomessa.
On myös selvää, että maahanmuuttajien hyväksikäyttötilanteissa erilaisiin rikkomuksiin syyllistyneitä työnantajia saadaan harvoin vastuuseen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien epäselvyyksien havaitsemiseksi työolojen valvontaan tulee panostaa sekä sanktioita työperusteisesta hyväksikäytöstä koventaa. Tämä on sekä suomalaisen yhteiskunnan että ulkomaalaisen työntekijän etu.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ilmaisee huolensa myös sen suhteen, että suojelupoliisia ei ole kuultu esityksen valmistelun aikana lainkaan eikä esityksen luonnosta ole toimitettu suojelupoliisin lausuttavaksi sen ollessa luonnosvaiheessa. Suojelupoliisi ei tämän vuoksi ole ehtinyt tutustumaan esitykseen tarpeellisessa laajuudessa. Suojelupoliisi on asiantuntijalausunnossaan kuitenkin todennut, että prosesseja tehostettaessa ja etukäteisvalvontaa vähennettäessä on tiedostettava, että samalla riski väärinkäytöksille kasvaa. Suojelupoliisi on lausunnossaan todennut, että prosessien sujuvoittamisesta huolimatta sillä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus arvioida oleskeluluvan hakijoiden kansalliselle turvallisuudelle aiheuttamaa tosiasiallista uhkaa ja mahdollisuus toimittaa nämä tiedot Maahanmuuttovirastolle päätöksenteon tueksi. Lisäksi esitys ei näyttäisi suojelupoliisin näkemyksen mukaan sisältävän arvioita esityksen vaikutuksista yhteiskunnan turvallisuuteen, ja osio esityksen vaikutuksista rikostorjuntaan ja valtion turvallisuuteen on esityksessä suppea.
Asiantuntijalausuntojen perusteella esitys tulee helpottamaan merkittävissä määrin etenkin Suomeen suuntautuvaa matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa, jonka vaikutus tulee sosiaaliturvamenojen kasvun kautta olemaan negatiivinen julkiselle taloudelle. Esitys tulee työehtojen ennakkovalvonnan heikentämisen kautta lisäämään entisestään työperäiseen maahanmuuttoon liittyviä haitallisia ilmiöitä, kuten työperäistä hyväksikäyttöä ja sosiaaliturvan väärinkäyttöä. Näiden seikkojen vuoksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei kannata tätä esitystä ja tulemme toisessa käsittelyssä esittämään, että lakiehdotus hylätään. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T16:34:06,2023-02-06T16:40:21,Hyväksytty,1.1
2022_162_103,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Immonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_104,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä lyhyesti tähän keskustelussa esille nousseeseen kynnysrahaan. Eduskunnan hallintovaliokunta sai tosiaan poliisilta erittäin karun lausunnon työperäisen maahanmuuton todellisuudesta käsitellessään tätä ulkomaalaislain muutosta. Kävi ilmi, että käytännössä kaikki kehitysmaista Suomeen tulevat joutuvat maksamaan tänne päästäkseen Suomessa jo oleskeleville maanmiehilleen keskimäärin 15 000 euron kynnysrahan. Hallituspuolueet eivät näe tässä asiassa mitään ongelmaa, mutta ainakin meidän perussuomalaisten silmiin tämä vaikuttaa erittäin, erittäin vakavalta ongelmalta. [Mari Rantanen: Se on ihmiskauppaa!] — Tässä on ihmiskaupan piirteitä. [Jukka Mäkynen: Rikollista toimintaa!]
Tarkalleen ottaen poliisi kirjoitti hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa seuraava: ”Työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan eli vastikkeettoman tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan usein näennäisestä järjestämisestä Suomessa. Kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailmanlaajuisesti, ja sen perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan.”
Lisäksi poliisin mukaan on viitteitä siitä, että kynnysraha liittyy suomalaisen sosiaaliturvan piiriin pääsyyn. Eräässäkin tapauksessa palkka hoidettiin niin, että ensin nostettiin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa, ja päälle maksettiin vielä vähän ilmeisesti pimeänä. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä Kela-money. [Mari Rantanen: Ajatella!] Täytyy sanoa, että nyt järki käteen, hallitus. Tällaiset ilmiöt täytyy saada kitkettyä pois suomalaisesta yhteiskunnasta, emmekä tarvitse enää yhtään enempää löperöä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa tällaiset väärinkäytökset.
Arvoisa puhemies! Nyt on todellakin tärkeää ymmärtää se, että maahanmuutto ei paranna Suomen julkisen talouden kestävyyttä vaan heikentää sitä, sillä vuosien ajalta kerätyt rekisteriaineistot kertovat, että vain erittäin harvan maahanmuuttajaryhmän edustajat maksavat enemmän veroja kuin käyttävät julkisia palveluita ja saavat tulonsiirtoja. Onkin käsittämätöntä, että hallituspuolueet kokoomuksen tuella esittävät julkisen talouden rahoituksen parantamiseksi toimenpiteitä, jotka todellisuudessa rasittavat julkista taloutta. Tämäkin esitys on siitä jälleen hyvä esimerkki.
Lisäksi on pakko todeta se tosiasia, että suomalaista työvoimaa kyllä löytyy kotimaasta, kunhan vain palkat ja työehdot ovat vaativuuteen nähden kunnossa. Suomessa on satojatuhansia työttömiä ja osa-aikatyötä tekeviä, jotka haluaisivat työllistyä täyspäiväisesti. Moni suomalainen myös suuntaa ulkomaille töihin parempien palkkojen perässä.
Arvoisa puhemies! Pidän ongelmallisena sitä, että maahanmuuttoa tarjotaan nyt ratkaisuksi kaikkiin ongelmiin ja että sillä tavalla voidaan välttää kajoamasta oikeisiin epäkohtiin, kuten työn kannattamattomuuteen, kannustinloukkuihin, turvonneeseen sosiaaliturvaan ja julkiseen sektoriin, joihin meillä ei ole varaa. Esimerkiksi julkisen sektorin palkansaajia on tällä hetkellä muistaakseni noin 700 000, kokonaan tai välillisesti palkkansa sieltä saavia, eli julkista sektoria tehostamalla heistä löytyisi osaavaa työvoimaa pula-aloille ja yksityiselle sektorille yritysten palvelukseen, puhumattakaan näistä edellä mainitsemistani työttömistä työnhakijoista ja osa-aikatyöllisistä.
Arvoisa puhemies! Toivon vielä kerran, että hallitus ottaa nyt järjen käteen ja hylkää tämän nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen. [Mauri Peltokangas: Erinomainen puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-02-06T16:40:24,2023-02-06T16:45:13,Hyväksytty,1.1
2022_162_105,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_106,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvostettu herra puhemies! Tuohon edustaja Immosen viimeiseen lauseeseen liittyen uskallan jo sanoa, että näin ei tule todellakaan tapahtumaan. Eihän hallituspuolella ole tällä hetkellä kuin muutama ihminen, joka on jollakin tavalla kiinnostunut tästä asiasta. Uskon, että tämä homma on jo päätetty, niin että ei muuta kuin äänestykseen vaan. Tulee aina välillä sellainen olo itselle, että seinillekö tässä huutelee vai miten tässä yrittää saada järkeä päähän.
Mutta itse tähän asiaan. Henkilökohtaisesti tunnen erittäin useita ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka ovat kyllä sopeutuneet suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja minusta jotenkin tuntuu, että kun aina tuolta vasemmasta laidasta meitä perussuomalaisia haukutaan, tai nimitellään, rasisteiksi ja vastaaviksi, niin onko siellä toisella puolella minkälainen kokemusperä yleensä maahanmuuttajista, liittyykö se ainoastaan heihin, jotka ovat puolueessa mukana tai ovat menestyneet täällä Suomessa. Jotenkin tuntuu, että ei millään tavalla edes haluta nähdä sitä todellisuutta, mitä täällä tapahtuu. Kun keskustelen näiden maahanmuuttajien kanssa, joista jotkut tunnen todella hyvin, toiset vähän huonommin, niin aina siihen keskusteluun, ihan joka kerta, liitetään se, että kyllä te olette tyhmiä. Elikkä Suomessa asuvat maahanmuuttajat kertovat minulle suoraan, että kuinka te voitte olla noin tyhmiä. Ihan jokaisessa asiassa, on se sitten työperäistä tai mitä se on, me ollaan ainoastaan maksumiehiä. Minä itse olen henkilökohtaisesti noin kuusi seitsemän vuotta ollut erittäin lähellä maahanmuuttajaperhettä — siis todella lähellä — ja siellä se mentaliteetti on se, että te suomalaiset olette palvelijakansaa, te palvelette meitä. Ja tämä on ihan faktaa, mitä nyt sanon, näin se menee.
Tähän loppuun haluaisin vielä sanoa, että onko koskaan kysytty maahan tulevalta ihmiseltä, että mitäs sinulla on omaisuutta. Voisin antaa sellaisen pienen vinkin, että voisi ruveta katsomaan, kuinka paljon heillä on yleensä kultaa mukana, monenko kymmenentuhannen arvosta sitä kultaa on, niin että täällä sitten pärjätään vähän paremmin ja päästään tekemään niitä bisneksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-06T16:45:15,2023-02-06T16:48:37,Hyväksytty,1.1
2022_162_107,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_108,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Esitys sisältää yleviä tavoitteita, mutta esitys ei kyllä tällaisenaan tule niitä tavoittamaan. Tässä on ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön lisääntymisen riski, ja sillä hinnalla tätä esitystä nyt painetaan niin kuin käärmettä pyssyyn.
Tässä esityksessä olisi kyse ihan uudenlaisesta toimintamallista, jossa viranomaisten päätöksenteko olisi riskiperusteista ja jälkivalvonnan rooli korostuisi nykyisestä. Itse olen sitä mieltä, että nykyisenlaisesta ennakkovalvonnasta ei tule missään nimessä luopua, sillä jälkivalvonta ei riitä työntekijöiden hyväksikäytön torjumiseen. Kyllähän asia on nyt vain niin, että kyllä etukäteen on tulija tutkittava. Jälkikäteen puolen vuoden päästä hommaa on kyllä turha enää lähteä selvittämään. Tämä esitys on torso.
Suomen ongelmana on se, että me emme pysty houkuttelemaan tänne kansainvälisiä osaajia tarvittavissa määrin niin kauan kuin meidän koko järjestelmä on se, mitä se tällä hetkellä on. Toki meillä lisäksi on maantieteellisiä heikkouksia tässä suhteessa moneen muuhun maahan verrattuna. Meillä on syrjäinen sijainti Keski-Eurooppaan nähden, meillä on alhainen palkkataso ja korkea verotus. Edes alemman palkkatason työntekijät muualta EU:sta ja Eta-maista eivät pidä Suomea mitenkään erityisen houkuttelevana paikkana tulla työskentelemään. Realiteetit on nyt vain pakko hyväksyä. Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku. [Olli Immonen: Hyvin sanottu!]
Suomessa pitäisi aivan ensisijaisesti keskittyä suomalaisten työttömien sekä maassa jo nyt olevien työttömien maahanmuuttajien työllistämiseen — ensin oma porukka ja sitten muut. Jos meillä on runsaasti työttömiä ja runsaasti avoimia työpaikkoja, kyseessä on pikemminkin kohtaanto-ongelma kuin työvoimapula.
Suomessa on matalapalkka-aloille tulevan mitä ilmeisimmin aivan liian helppoa heittäytyä sosiaaliturvan varaan. Alemman palkkatason palkat eivät pysty avokätisen sosiaaliturvan kanssa kilpailemaan. Syntyy kannustinloukkuja. Miksi mennä töihin ylipäätään, kun saman tai jopa enemmän saa tekemättä töitä lainkaan?
Ulkomaalaisten kohdalla tämä on tietysti helppo ratkaista. Nyt tulee se ratkaisuehdotus: sosiaaliturva pitää rajata Suomen kansalaisille ja Suomen kansalaisuuden saamisen ehtoja on tiukennettava voimakkaasti. Sitten voimme katsoa, ketä tänne on oikeasti tulossa työn perään. Ei ole paljon kannustimia tulla nojailemaan sadevesijärjestelmiin verorahoilla sen jälkeen kun sosiaaliturvaa ei tule avokätisesti.
Mitä tulee valtiontalouteen, valtiovarainministeriön asiantuntijalausunnoista käy ilmi, että vasta 2 500 euroa kuukaudessa ansaitsevan yksin asuvan työntekijän nettovaikutus on julkiselle taloudelle positiivinen, kun tarkastellaan vain maksettua asumistukea ja toimeentulotukea. Matalapalkka-aloilla tällaista tulotasoa saavutetaan hyvin harvoin, ja niille maahanmuuttajia nimenomaan mielellään haalitaan. Kysymys on suorittavasta työstä, ei suinkaan korkean osaamisen asioista. Tämä esitys lisäisi toteutuessaan tällaisen maahanmuuton määrää mitä todennäköisimmin. [Olli Immonen: Kyllä!]
No, pääministeripuolue demareille pieni muistutus: Edes SAK ei kannata tätä esitystä. Rakennusliitto löytää ongelmakohtia. Etelä-Suomen avi löytää probleemia. Uudenmaan, Pohjanmaan ja Pirkanmaan TE-keskukset löytävät probleemia. Valtiovarainministeri näkee ongelmakohtia. [Olli Immonen: Sekin vielä!] Kela, SAK — kuten sanoin — Finnwatch, Migri, Helsingin poliisi... No supolle te ette vaivautuneet edes lausuntopyyntöä aluksi laittamaan. Kannattaa kuunnella herkällä korvalla asiantuntijalausuntoja. Tehän aina sanotte, että kaikki päätökset tehdään asiantuntijalausuntojen ja tutkitun tiedon ja faktan perusteella. Onko tämä sitä, kun te paiskaatte nämä asiantuntijalausuntojen erinomaiset huomiot roskakoriin ja työnnätte tällaista lainsäädäntöä, joka tuo ongelmia mukanaan Suomen kansalle nieltäväksi? [Olli Immonen: Ideologista näpertelyä!]
Asiantuntijoilla oli painavaa asiaa, ja tämän takia perussuomalainen valiokuntaryhmä löysi ne painavat lausunnot sieltä, otti niihin kantaa, otti ne todesta, koska nimenomaan perussuomalainen politiikka on sitä, että me haluamme tukeutua siihen asiantuntijuuteen ja luotettavaan tutkittuun faktaan. Hallitus ei sitä nyt esityksessään toteuta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T16:48:41,2023-02-06T16:53:56,Hyväksytty,1.1
2022_162_109,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_110,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Otan vielä tähän loppuun kantaa tähän kynnysraha-asiaan. Tämäntyyppinen, jossa ihmiseen kohdistetaan kiskontaa tai muunkaltaista rikollisuutta, on tyypillisesti piilorikollisuutta, ja se, mitä nyt Helsingin poliisi on pystynyt asiantuntijalausunnoissansa kertomaan, lienee vain jäävuoren huippu, koska nämä henkilöt eivät kerro siitä tilanteesta, että he ovat maksaneet siitä oleskeluluvastansa, työpaikastansa Suomessa, jotta he eivät menetä omaa oleskelulupaansa. Näin he toimivat. Ja kuvitelkaa, että jos Helsingin poliisi pystyy sieltä osoittamaan muutaman sata tutkintaa, niin paljonko niitä oikeasti on, koska kuten todettua, tämä jää piiloon.
Itsekin luonnollisesti kannatan näiden lakiehdotusten hylkäämistä, mutta otetaan huomioon nyt myöskin se, että kyllä tässä maassa täytyisi olla hyvin huolissaan suomalaisista työmarkkinoista ottaen huomioon sen, että jopa SAK, joka on siis lähestulkoon yhtä kuin SDP, vastustaa tätä lakia. Kun Rakennusliitto pitää erittäin kummallisena tätä esitystä ja sen perusteita, niin miten voi olla mahdollista? Kuka täällä nyt hallinnoi tätä maata? Eikö varsinkaan SAK saa demareita kuriin näissä esityksissä, [Mauri Peltokankaan välihuuto] vai onko niin, että demarit eivät välitä SAK:n jorinoista, mikä taas tulee siihen, että kuka tässä maassa enää pitää huolta suomalaisesta duunarista ja suomalaisista työmarkkinoista? [Olli Immonen: Perussuomalaiset!] — Perussuomalaiset näyttävät olevan ainoat, jotka ovat huolissaan siitä, että meidän omat työllistyvät ensin näihin tehtäviin, jotka eivät myöskään edellytä korkeata koulutusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T16:53:58,2023-02-06T16:56:18,Hyväksytty,1.1
2022_162_111,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_112,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustellaan taas ulkomaalaislain muuttamisesta, ja aina vain löperömpään suuntaan ollaan jatkuvasti menossa. 
Viime aikoina sanasta ”työperäinen maahanmuutto” on tullut niin kuin joku kultti tai uskonto, jota palvotaan, erityisesti tuolla salin vasemmalla laidalla, mutta sitä palvotaan keskellä ja sitä palvotaan kokoomuksessakin tällä hetkellä, niin kuin se olisi joku taikasana, joka muuttaisi kaiken tässä maassamme ja kaikki muuttuisi hyväksi ja mitään huonoa ei olisi enää olemassakaan, ja kuvitellaan, että tämä taikasana pelastaa koko Suomen talouden. 
”Työperäinen maahanmuutto” sanana kuulostaa semmoiselta, että eihän sitä oikein voisi vastustaa, mutta kun tietää, minkälaisia ongelmia työperäisessä maahanmuutossa on ja minkälaisia vaikutuksia sillä on Suomen talouteen, niin tämähän on ihan järjetöntä puhetta. Ensisijaisesti meidän pitäisi pyrkiä työllistämään omat suomalaiset, jotka kyllä valitettavasti ovat jonkinlaisessa kannustinloukussa. Siihen on meidät ajanut alhainen palkkataso, kova verotus, korkeat polttoaineen hinnat — ja mitähän muita niitä nyt vielä on. Yksi ainakin on semmoinen, että meillä sosiaaliturvan piiriin pääseminen on ehkä liian helppoa ja se muodostaa yhden kannustinloukun osan. Se on vain tunnustettava. 
Ensisijaisesti tosiaan meidän pitäisi löytää suomalaisille töitä, tehdä työnteosta kannattavaa ja houkutella ihmisiä siihen. Miten sinne päästään, niin ei ainakaan sillä tavalla, että opetetaan lapset jo koulussa jonkinlaiseen, voisiko sanoa, kurin puutteeseen tai muuhun. Ammattikoulukin on aivan höpöheinää nykyään monen osalta, jos opetusta on siellä vain muutamana päivänä. Sanotaan, että karkein esimerkki, minkä tiedän, on, että syksyn ajan on opetettu kolmena päivänä neljä tuntia viikossa lähiopetusta. Sehän on ihan varma asia, ettei sieltä mitään työmiehiä kasva tuolla lailla. 
Sitten puhutaan huoltosuhteesta, ja täällä julistetaan, että ulkomaalaislakia muuttamalla saadaan työperäistä maahanmuuttoa ja se pelastaa meidän huoltosuhteen, mutta huoltosuhde on vähän monimutkaisempi asia kuin mitä siitä yleensä julkisuudessa puhutaan. Huoltosuhde jakaantuu väestölliseen huoltosuhteeseen ja taloudelliseen huoltosuhteeseen. Väestöllinen huoltosuhde tarkoittaa sitä, että kun tänne meille muuttaa nuoria, työikäisiä miehiä jostakin Lähi-idästä, niin meidän väestöllinen huoltosuhde paranee, mutta sitten kun he jäävät makaamaan tuonne asemalle tai ostareille, se tarkoittaa sitä, että meidän taloudellinen huoltosuhde heikkenee. 
Työperäinen maahanmuutto ja ulkomaalaislain muuttaminen johtavat siihen, että tänne hakeutuu ihmisiä töihin ja ne jäävät puolen vuoden työajan jälkeen tänne makaamaan sosiaaliturvan piiriin. Ei se mitään tilannetta paranna. Joskus jo noin 10—13 vuotta sitten sanoin silloiselle puolueen puheenjohtajalle, että pitäisi ottaa käyttöön tämmöinen sanonta kuin ”maassa maan tavalla ja maahan työluvalla”. Olen itsekin osallistunut välillisesti siihen, että Suomeen on tullut muutamia henkilöitä ulkomailta, jopa EU-alueen ulkopuolelta, mutta he ovat tulleet tuonne maaseudulle edullisen asumisen piiriin. He eivät saa mitään tukia vaan maksavat tänne maahan enemmän veroja kuin saavat mitään tukia. No, siellä on tapahtunut sillä lailla, että myöhemmin on tullut perhekin ja varmaan ovat saaneet lapsilisää hetken aikaa, mutta tähän asti heidän perheidensä lapsista on kyllä tullut työntekijöitä tähän maahan. 
Elikkä kun työluvalla yritys ottaa tänne jonkun töihin, niin se ottaa siitä vähän niin kuin itsellensä vastuun silloin — sillä tavalla, että se työlupa on yritykseen sidottu. Ei se voi olla ensimmäisenä lomauttamassa sitä tai pistämässä sitä maantielle, niin kuin tällä hetkellä tapahtuu, että ne, jotka tulevat tänne töihin ja joiden työsuhde katkeaa, jäävät makaamaan tänne. Pitäisi olla niin, että kun työluvalla tullaan tänne, niin ollaan töissä ja sitten jonkun määräajan myötä, vaikka kymmenen vuotta, pääsisi suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. 
Samaten täällä kokoomus julistaa kovasti, että meidän pitää nyt pelastaa maailma ja saada tänne työperäistä maahanmuuttoa, mutta kummasti ne yrittäjätkin olivat sitten eri mieltä, kun niiden kanssa keskusteli. Ne sanoivat, että ne saavat edullista ja ahkeraa työvoimaa tänne, mutta kun niille selvitti tämän taloudellisen huoltosuhteen, että jos esimerkiksi tänne pääkaupunkiseudulle tulee työntekijä, joka tekee lyhyttä päivää pienellä palkalla, niin sen palkka ei piisaa täällä edes asumiseen — elikkä tällaisen kun heille avasi, että ette kai te nyt halua tänne halpaa työvoimaa sen takia, että teidän yrityksenne verotusta joudutaan kiristämään... Tällainen tämänhetkinen työperäinen maahanmuutto aiheuttaa sitä, että täällä verotus kiristyy entisestään. Jos siitä joku yritys hyötyy, että saa halvan työntekijän, niin toista kautta se yritys joutuu sitten taas maksamaan enemmän veroja sen takia, että täällä on lisää elätettäviä. Melkoinen soppa tämä on, niin että toistan edelleen: ”maassa maan tavalla ja maahan työluvalla.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-06T16:56:20,2023-02-06T17:04:02,Hyväksytty,1.1
2022_162_113,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_114,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tuolla työhuoneella kuunteli tätä keskustelua, niin täytyy surukseen todeta, että en pysty väittämään, että olisitte väärässä. Mutta toki meillä on tietyn näköisiä eroavaisuuksia siinä, että mitä Myllykoski tarkoittaa ulkomaalaisella ja työvoimaperäisellä maahanmuutolla ja sen edistämisellä. 
Me ollaan todellakin niillä aloilla, missä meillä ei ole koulutettua väestöä eikä tarpeeksi osaajia, niin sanotusti lirissä, ja me tarvitaan niitä suorempia väyliä niin, että myös perheet voivat tänne tulla. Se yksittäinen asiantuntija ei välttämättä siihen syöttiin tartu, kuten täällä on jo tänään moneen kertaan todettu. On kuitenkin tärkeätä huomata, että kun on tässä kohta 12 vuotta ollut ja aina pitänyt kiinni saatavuusharkinnasta, ja vaikka tulee molemmin puolin arvostelua, että nyt pitäisi edustaja Myllykosken jo herätä tähän todellisuuteen, niin siitä en ole luopunut enkä meinaa vielä huomennakaan luopua. [Olli Immonen: Hyvä! Oikein!] 
Tehtiin aikanaan tässä talossa sellaisia virheitä kuin asumisperusteisuus. En sano, ketä silloin on ollut hallituksessa, enkä muistele vanhoja, se ei ketään lohduta, ei ainakaan silloin, kun sitä varoittavaa puheenvuoroa halusin käyttää. Se ei ollut tässä kynnysrahamuodossa, mutta se avasi yhtäältä sen mahdollisuuden, että joku voi tulla tänne ja maksaa ne ansiosidonnaiseen päivärahaan liittyvät pakolliset maksut, veron, työttömyysvakuutusmaksun, ja sillä hyvä. Laskin silloin, olisiko se ollut 11 000 euroa, ja sillä olisi saanut ansiosidonnaista päivärahaa. Voittepa peruuttaa ja laskea, se ei ollut aivan pieni potti, mitä sillä taloudellisella sijoituksella jo silloin olisi voinut saada aikaan.
Nyt tähän on tullut organisoitua, rikollista toimintaa. Me kaikki tiedetään, mitä tapahtuu tälläkin hetkellä pääkaupunkiseudun rakennuspuolella ja mikä yli tuhatta rakennustyöläistä koskee juuri tällä hetkellä, tai mitä on tapahtunut Tampereella tai mitä on tapahtunut puutarhoilla. Kaikki on sellaista sekasotkua. 
Mutta kiitokset haluan antaa tässä kohtaa: kun tein alipalkkauksen kriminalisoinnista lakialoitteen, niin perussuomalaisista Savio, Tynkkynen, Huru ja Kankaanniemi laittoivat siihen allekirjoituksensa, ja oltiin edistämässä sitä täällä yhdessä eduskunnassa. No, se ei toteutunut, mutta ponnistellaan tästä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-06T17:04:02,2023-02-06T17:07:10,Hyväksytty,1.1
2022_162_115,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_116,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan kiittää äskeistä puhujaa erittäin hyvästä puheenvuorosta. 
Niin sanotusta rikollisuudesta maahanmuuttajien kohdalla haluaisin kertoa muutaman esimerkin:
Kun 90-luvun loppupuolella itse olin yökerhon järjestyksenvalvojana — tai portsariksi sitä silloin kutsuttiin — tutustuin siellä yhteen ulkomaalaiseen mieheen, joka kertoi minulle suoraan, mitä äskeisessä puheenvuorossakin kerroin, että te olette niin tyhmiä. Esimerkkinä hänellä oli se — hän itse tämän minulle kertoi — että Oulu, Kokkola, Vaasa, Pori ja Turku, jokaisesta hän haki kuukausittain sosiaaliturvan ja jokaisessa paikassa oli hänellä sosiaaliturvan asunto. Sen lisäksi hän harrasti kultasepänliikkeiden ryöväämisiä ja oli erittäin hyvä taskuvaras. Loppujen lopuksi hän sitten jäi kiinni, mutta ihan viime hetkessä pääsi kuulemma Kanadaan lähtemään niin, että tuntia jälkeenpäin oli rajoilla valokuvat, että tämä pitää pidättää, mutta se oli ehtinyt koneeseen jo. 
Toinen esimerkki sitten on, että 2000-luvun alussa vaasalainen rikolliskopla, joka huumeita välitti, jäi kiinni tuolla Turun ja Tukholman laivalla, joten he joutuivat lähtemään sitten Turkuun käräjille. Turun Sanomissa oli sitten isoilla, kissankokoisilla kirjaimilla kirjoitettu käräjäoikeuden tuomarin lausunto ja ihmetys siitä, kuinka voi olla mahdollista, että neljä henkilöä, jotka kaikki elävät sosiaaliturvan avulla Vaasassa, tulevat uudella S-sarjan Mersulla raastupaan. 
Tämä on se todellisuus, mitä tässä maassa tällä hetkellä tapahtuu, tai mitä on tapahtunut tuolloin, ja me voidaan vain kuvitella, kuinka paljon tämä on laajentunut siitä. Nämä olivat ne ensimmäiset, jotka tekivät tätä rikollista toimintaa, ja totta kai ne kertovat toisilleen, kuinka tämä homma pyörii. 
Sinne vasempaan laitaan taas sellaista pientä vinkkiä, että menkää nyt peilin eteen ja kysykää itseltänne, olenkohan nyt ihan oikeasti oikeassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-06T17:07:10,2023-02-06T17:10:19,Hyväksytty,1.1
2022_162_117,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Näin. Kiitoksia hyvistä esimerkeistä, mutta koetetaan pitää loput puhenvuorot tässä nimenomaisessa hallituksen esityksessä. Kyllä siitäkin löytyy sanomista. — Edustaja Peltokangas todistaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_118,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ottaisin vielä sellaisen tulokulman tähän asiaan, kun puhutaan paljon siitä, että me tarvitsemme osaajia — se on sellainen yleismaailmallinen kutsuhuuto tänä päivänä, että se kuullaan joka viikko erilaisissa keskusteluissa, aina tulee tämä osaajien pula. Jokainen sitten miettii sitä omalta kohdaltaan, mitä se nyt sitten tarkoittaa. Kansalle olisi hyvä selvittää muutamaan otteeseen, mitä niillä osaajilla oikeasti sitten haetaan, mitä kukin puolue nyt sillä osaajaporukalla haluaa sitten tuoda. Mitä kokoomus haluaa, mikä on demareiden osaaja, mikä on keskustan osaaja, mikä on vihreiden, mikä on vasemmiston, mikä on RKP:n osaaja? Onko se osaaja matalapalkka-alalle tuleva henkilö, joka aiheuttaa veronmaksajien tulonsiirtoja, elikkä on negatiivinen meidän yhteiskunnallemme taloudellisesti? Vai onko se osaaja kenties sellainen, joka tulee tähän maahan ja saa palkallaan maksettua oman elämänsä, oman asumisensa, perheensä kustannukset ja on positiivinen tämän maan taloudelle?
Itse näen, että meidän pitäisi saada riittämään tämä eurooppalainen noin 500 miljoonan ihmisen reservi meidän työvoimapulaamme. Vasta sen jälkeen lähdetään sitten katselemaan tuonne savannikansoihin. Meidän tulisi tehdä sellaista politiikkaa tässä salissa, että jonain kauniina päivänä Suomi olisi kilpailukykyinen maa Euroopassa siten, että ne nimenomaan todelliset osaajat kenties tulisivat Euroopasta ja voisivat jopa tuoda bisneksensä mukanaan tänne. Me olemme kaukana siitä yhtälöstä, ja tämä hallituksen politiikka vie meitä vielä kauemmaksi siitä yhtälöstä. Ketä kiinnostaa tulla tällaiseen maahan, jossa jatkuvasti löysennetään kolmansista maista maahanmuuttoa, jatkuvasti siis luodaan tulevaisuuteen sellaisia olosuhteita, että asuinalueet gettoutuvat, on erilaista segregaatiota, tapahtuu kaikenlaista heikennystä meidän turvallisuustasoomme? Se ei nosta meidän kiinnostavuutta eurooppalaisten tosiosaajien silmissä, [Olli Immonen: Hyvä näkökulma!] ei myöskään niiden silmissä, jotka olisivat kenties mahdollisesti tuomassa miljoonabisneksensä tänne.
Me kaikki varmasti toivotetaan tervetulleiksi sellaiset, mutta meidän pitää luoda yhdessä sellainen yhteiskunta, että tämä on mahdollista, laittaa se keihäänkärki siihen, että me saadaan niitä osaajia ja sitä rahaa tähän Suomeen eikä niitä ”osaajia”, jotka vievät siitä potista. Tämä on se, mitä perussuomalaiset mielellään ajavat, kun puhutaan osaajista. Eli ei sekoiteta sitä, tuleeko sieltä jostakin kehittyvistä maista kaveri, joka ei todellakaan sitten työllisty muuta kuin matalapalkka-alalle ja me kustannamme loput, ja sitä, että sieltä tulee joku kenties keskieurooppalainen insinööri, jolla on jo valmis bisnes mukanaan, tuo tänne ja kenties jopa työllistää. Nämä kaksi täytyy eriyttää toisistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-06T17:10:26,2023-02-06T17:13:44,Hyväksytty,1.1
2022_162_119,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_120,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski piti täällä vasemmistoliittolaiseksi erittäin virkistävän puheenvuoron, jossa hän myönsi virheet, joissa on päädytty tähän asumisperusteiseen sosiaaliturvaan. On hyvä kuulla, että tätä ajatusta on vasemmistoliitossakin. Nimittäin tämähän voidaan korjata takaisin kansalaisuusperusteiseksi, millainen se on alun perin ollut.
Mutta sitten totesitte omassa puheenvuorossanne myös, että kun meillä ei ole koulutettua väestöä eikä osaajia. Tämä samainen väite on esitetty tässäkin salissa varsin monta kertaa, mutta sen sijaan on jäänyt kertomatta, mitä ne osaajat ovat, aivan kuten edustaja Peltokangas tässä totesi. Olen kuullut, että osaaja voi olla myös luku- ja kirjoitustaidoton. En vain tiedä, mihin me heitä varsinaisesti työperäisinä täällä tarvitaan. Ja itse asiassa, jos oikein tarkasti katsotaan vaikkapa Migrin tilastoja, kyllä hämmästelen sitä osaajien määrää, joka meille tulee, kun he tulevat maista, joissa on erittäin alhainen koulutustaso, ja heitä tulee myöskin siten, että heidän kansalaisuutensakaan ei ole tiedossa. Se on kyllä hyvin hämmentävää tässä toiminnassa.
Sitten tämä, mitä edustaja Peltokangas äsken totesin, että nämä todelliset korkeakoulutetut henkilöt, joilla on sellaista lisäarvoa, jota he voivat tuoda Suomelle, usein katsovat todella — kuten Peltokangas tässä totesi — turvallisuutta, esimerkiksi lastensa kouluja, terveyspalveluita. Ne ovat olleet aikaisemmin tässä maassa se meidän kilpailuvalttimme, mutta katsokaapa nyt, katsokaapa nyt meidän julkisia terveyspalveluita, meidän varhaiskasvatusta, koulua ja turvallisuustilannetta. Me olemme menettämässä sen viimeisenkin kilpailuvaltin, mikä on tässä maassa, joka on siis korkean verotuksen maa ja alhaisen palkkatason maa, nimenomaan korkeasti koulutetuille osaajille.
Ja, arvoisa puhemies, vielä lyhyesti tähän loppuun: Tässä edustaja Mäenpää esitti hyvän argumentin tästä, onko yritys valmis maksamaan lisää veroja. Se itse asiassa on se kysymys, mikä pitäisi esittää nyt tämänhetkisten ehtojen mukaiselle työperäiselle maahanmuutolle. Jos me emme muuta näitä ehtoja, niin ihmisiltä pitäisi kyllä kysyä, että kuinka paljon te olette valmis maksamaan veroja, että me saamme lisää työperäistä maahanmuuttoa, koska nyt tämä valitettavasti on negatiivinen asia julkiselle taloudelle. Ja siihen pitäisi kyllä löytyä vastaus niin yrityksiltä, yrittäjiltä, kuin myös kansalaisilta, ja veikkaanpa, että kun he malttaisivat katsoa nämä laskelmat ja laskea vähän itsekin, niin huomaisivat, että se on aika suuri summa, joka sieltä on lankeamassa maksuun kaikkine tulonsiirtoineen, palveluineen päivineen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-06T17:13:44,2023-02-06T17:17:02,Hyväksytty,1.1
2022_162_121,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_122,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelu jatkuu työperäisestä maahanmuutosta, uskonnosta tai mitä se nykyään onkaan, kun kaikki vannovat sen nimiin.
91 tai 92 oli vuosi, kun olin opiskelemassa Vaasassa insinööriksi. Olin aloittanut insinööriopinnot 17-vuotiaana ja täytin siinä sitten 18. Opintolainaa piti ottaa siihen aikaan, että pärjäsi opiskelussaan. Se opintotuki oli muistaakseni 506 markkaa siihen aikaan, ja noin tonni kuukaudessa piti ottaa sitten opintolainaa, että siinä pystyi opiskelemaan.
Samaan aikaan Vaasaan tuli semmoinen isohko määrä pakolaisia, ja kyllä se järkytti itseänikin, miten heitä kohdeltiin ja miten silloin opiskelijaa kohdeltiin. Kyllä se suoraan sanoen opiskelijaakin kiukutti, kun toiset istuivat siellä Rewell Centerin kahviossa viimeisen päälle hienoissa sosiaalitoimen ostamissa vaatteissa kultakäädyt kaulassa ja joivat sitten cappuccinoa siellä. Sen verran maahanmuuttokritiikkiä heräsi jo silloin, että jaoin joitain kriittisiä A4-papereita maahanmuutosta siihen aikaan. Ja täytyy sanoa, että tämä tilanne ei ole minun mielestäni muuta kuin pahentunut vaan. Siitä on yli 30 vuotta, ja voi voi.
Äsken sanoin, että maassa maan tavalla ja maahan työluvalla. Se pitäisi vielä tehdä niin, että se olisi työlupakohtainen, että se yritys sitoutuu siihen oikeasti. Ja sitten kun on asunut esimerkiksi kymmenen vuotta Suomessa, jos joutuu työttömäksi tai firma menee konkurssiin tai jotain, sitten olisi oikeus sosiaaliturvaan. Tämä, että se on kuuden kuukauden päästä, on ihan naurettavaa.
Sitten voi sanoa tähän työperustaiseen maahanmuuttoon: Tällä hetkellä Suomessa muun muassa maataloudessa toimii sekä kausityöntekijöitä että myöskin työntekijöitä, jotka ovat tulleet tähän. Minulle yksi tällainen yrittäjä kertoi tuossa pari viikkoa sitten, että kyllä häntä työnantajana hävettää se, että nämä heidän työntekijät, joita on siis tällä alueella useita, ovat keksineet vielä paremman jutun, että he saavat ilmaiset safkatkin täältä. Ensin he tekevät töitä ja sitten he kiertävät vielä lähikuntien ruoka-avustukset keräten joka paikkakunnalta nämä ruokapaketit, jotka on tarkoitettu Suomessa vähävaraisille ihmisille. Nämä, jotka ovat palkan perässä täällä, silti käyvät ne hakemassa.
Tämä segregaatio, mikä tuli äsken esille, tai tämä tämmöinen gettoutuminen, kyllähän se alkaa näkymään minun mielestäni jo Helsingissä ja on omituinen juttu.
Haluan vielä nostaa sellaisen asian tähän esiin, että Suomessa, tässä kannustinloukkujen luvatussa maassa, on myös ihmisiä, jotka ovat itse kyllästyneitä tähän tilanteeseen, että maahanmuuttajia elätetään sosiaalituella, verovaroilla. Niitä on joitakin ihmisiä, jotka eivät sen takia halua edes itse työllistyä täällä. He eivät halua, että heidän verovaroillaan, heidän maksamillaan verovaroilla, elätetään ulkomailta tuotuja ihmisiä. Tämä on semmoinen asia, mikä tulisi ymmärtää, ja sen takia pitäisi jarruttaa tätä kehitystä, joka Suomen on vallannut.
Ei voi olla niin, että tämä maailma tai Suomi pelastuu jollakin tavalla yksinomaan työperäisellä maahanmuutolla. Tämä maa tulee olemaan varmaan jonkinlaisessa murroksessa, niin kuin koko maailmakin on murroksessa. Tällä hetkellä verkkokaupat alkavat kasvattamaan osuuttaan. On hyvin todennäköistä, että autojen varaosaliikkeet, urheiluvälinekaupat, saattaa olla, että jopa autoliikkeet, muuttuvat sillä tavalla, että tuotteet ostetaan yhä enemmän verkon kautta, ja se tarkoittaa sitä, että työntekijöitä tarvitaan todennäköisesti yhä vähemmän. Ei ole poikkeuksellista, että täältäkin joku kansanedustaja saattaa tilata autoonsa renkaat jostakin muualta tai ostaa kengät jostakin verkkokaupasta, ne saattavat tulla ulkomailta tänne. Logistiikka varmaan tässä maassa tulee kasvamaan, ja se tarvitsee työntekijöitä, se on ihan selvä asia, mutta uskon, että maassa ja maailmassa tämmöinen verkon yli tapahtuva kaupanteko tulee vapauttamaan Suomestakin työvoimaa.
Sitten vielä voi kysyä sen, että onko se pakollista, että meidän talouskasvun pitää olla koko ajan positiivinen. Voisiko jossakin vaiheessa tulla semmoinen hetki, että voitaisiin ruveta elämään sitä mukaa, mitä meillä on täällä omaa kansaa, ja elää sen mukaisesti, sopeuttaa sitä tällä tavalla siihen meidän yhteiskuntaan? Ei tämä voi kasvaa loputtomiin, tämä talous täällä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+8.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-06T17:17:05,2023-02-06T17:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_162_123,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 321/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 19/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 19/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskusteluun, edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_162_124,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 321/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan usein kannan huolta siitä, että monilla eri sektorilainsäädännöillä lisätään sellaista kokonaissääntelyn taakkaa, jolla sitten käytännössä kasataan esteitä sille, että vaikkapa EU:n kovasti tavoittelemaa strategista autonomiaa kohti päästäisiin niin, että saamme tänne sellaisia teollisia investointeja, jotka edesauttavat sitä, että tällaisia kokonaisia arvoketjuja meillä olisi hallussamme, emmekä olisi tulevaisuudessa niin riippuvaisia erityisesti Venäjän mutta emme varmasti myöskään Kiinan tai muiden autoritääristen hallintojen arvoketjuista. Ja tässä mielessä tietysti kaikkiin tällaisiin lakiesityksiin, joita tuodaan — on se luonnonsuojeluun, ympäristönsuojeluun liittyvää ja niin edelleen — on hyvä, syytä pysähtyä.
Mutta, arvoisa puhemies, tämän lain osalta on syytä kyllä todeta, että tässä tuodaan aivan varmasti perustellusti aika sinänsä teknisluontoisia asioita Suomen lainsäädäntöön, yhteensovitetaan sitä yhteiseurooppalaiseen sääntelyyn siitä, miten kaupunkien ilmanlaatua mitataan. Ja, arvoisa puhemies, tämä on tietysti semmoinen asia, että me suomalaiset voimme olla iloisia ja ylpeitäkin siitä työstä, jota aiemmat sukupolvet ovat tehneet. Aiempina vuosikymmeninä Suomessa on tehty valtavasti töitä sen eteen, että meillä kaupunkien ilmanlaatu olisi hyvä. Keskitetyt kaukolämpöjärjestelmät, joissa suurissa voimalaitoksissa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä, ovat olleet erittäin hyviä, ja näihin voimalaitoksiin on pystytty asentamaan vaikkapa savukaasupesureita, jolloin pienhiukkaspäästöt on saatu erittäin pieniksi. Voimalaitokset tällä tavoin toimivat myös erittäin hyvällä hyötysuhteella, ja tässä mielessä voimme olla iloisia siitä, että meillä on hyvä ilmanlaatu ja että vuosikymmenten aikana siinä on saatu valtavasti edistystä aikaan.
Varmasti tämä Suomen esimerkki toimii myös rohkaisevana esimerkkinä nyt kehittyville maille, jotta heilläkin on mahdollisuus päästä tilanteeseen, jossa sininen taivas näkyy, eikä kenenkään tarvitse tulla siitä sairaaksi, ja ettei se ilma, jota päivittäin kotikaupungissaan hengittää, olisi niin huonolaatuista, että se sairastuttaa. Elikkä tässä mielessä tämä lainsäädäntö on varmasti aivan perusteltu, ja uskon, että näillä mittauksilla Suomesta saadaan hyviä tuloksia. Ja totta kai työtä ilmanlaadun pitämiseksi hyvänä tulevaisuudessakin täytyy jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+13.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-06T17:27:26,2023-02-06T17:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_162_125,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 24/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 24/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_162_126,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n ja merityösopimuslain 13 luvun 15 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 215/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että jatkuvasti meillä Suomessakin otetaan työlainsäädännön askeleita niin sanotusti suojaavampaan suuntaan eli heikommassa asemassa olevan työntekijän suuntaan.
Tässä tietysti, kun myös EU-tasoinen direktiivisäätely on jo valmisteilla, olisi nyt ehkä ollut toivottavaa, että mietinnössä olisi vielä lausumaluonnos, jolla edellytetään, että eduskunta heti EU-direktiivin valmistuttua ottaa sen välittömään käsittelyyn ja laatii lainsäädäntöä ja implementoi tulevan EU-direktiivin siinä muodossaan kuin se on annettu eikä niin kuin meillä työlainsäädäntöä koskevissa EU-direktiiveissä yleensä on, että menemme minimitason mukaan eli otamme kaikkein vähiten meidän työmarkkinoita säätelevää lainsäädäntöä käyttöön ja jätetään heikommassa asemassa olevan työntekijän suojelu siinä mittakaavassa, mitä direktiivi mahdollistaisi, ottamatta käyttöön.
Samoin tässä kokonaisuudessa, mitä nyt käsitellään, olisi toivonut, että työsopimukseen jo tällä hetkellä laadittaisiin sellaisia elementtejä, jotka näyttävät toteen, onko kysymyksessä todellakin työntekijä vai sopimuksella itsenäisesti työtä yritykselle tekevä kevytyrittäjä — mitä sanamuotoa nyt käytetäänkään — eli kuinka vakuutusmaksuja maksetaan, kuinka tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksuja maksetaan.
Ne elementit kun olisivat olleet tässä työsopimuksessa ja tähän mietintöön nostettuina, niin se olisi vielä pontevammin asiaa vienyt eteenpäin. Mutta hienoa, että tämä on kuitenkin ollut valiokunnassa yksimielinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+14.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-06T17:30:56,2023-02-06T17:33:17,Hyväksytty,1.1
2022_162_127,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 84/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään 30 minuuttia ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_162_128,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 84/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En elättele suuria toiveita siitä, että tämä eduskunta ehtisi tämän aloitteen käsitellä, mutta halusin kuitenkin jättää aikakirjoihin sen, että meidän lainsäädännössämme on tällainen epäjohdonmukaisuus, epäjohdonmukaisuus, johon yksi tuttavani on törmännyt. Tämä minun tuttavani on perinyt vanhemmiltaan Tampereella pientaloalueella tontin, johon on aika kauan sitten laadittu rivitalokaava. Sen kaavan hyväksymisen jälkeen tontilta on löydetty muinaishauta, yli tuhat vuotta vanha muinaishauta. Tämä tuttavani on ollut ihmeissään siitä, että hänelle vuosittain on lähetetty yli tuhannen euron kiinteistöverolasku tästä tontista siitä hyvästä, että se on kaavoitettu mutta rakentamaton tontti. Eli on peritty kaavoitetun mutta rakentamattoman tontin korotettua kiinteistöveroa. Hän on tehnyt siitä verovalituksia todeten, että kaava ei ole ajantasainen, koska sinne ei tietenkään mitään voi rakentaa, koska siinä on se muinaishauta. Mutta kaupunki on verottajalle vastannut, että kyllä kaava on aivan asianmukainen, ja nämä hänen huomautuksensa eivät ole menneet läpi. Ja mikä kummallisinta, tämä muinaishaudan alue ulottuu myöskin naapurin tontille ja naapuri on saanut erittäin pienen kiinteistöverolaskun hyvin vastaavanlaisesta alueesta. 
Tämä ystäväni kävi asiasta oikeustaistelua korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti, ja tämä prosessi tuli hänelle melko kalliiksi. Siinä välissä asianajaja jo neuvoi häntä, ettei ole mitenkään varma, että hän voittaa tämän asian, ja neuvoi harkitsemaan tarkkaan, kannattaako ajaa itseään semmoiseen tilanteeseen, että joutuu maksamaan sekä oikeudenkäyntikulut että ne korotetut kiinteistöverot. No, tämä asia kuitenkin ratkesi korkeimmassa hallinto-oikeudessa niin päin kuin mitä nyt yleinen oikeustaju sanoisi, eli nämä useammalta vuodelta maksuun määrätyt kiinteistöverot todettiin aiheettomiksi. Eli tämä ystäväni saa nyt takaisin nämä rahat, joita hän on monena vuonna joutunut verottajalle maksamaan.
Pidän tätä senkin takia epäjohdonmukaisena, että lainsäädännössä ei selkeästi sanota, että muinaismuistoalue on kiinteistöverosta vapaa ja kun tämän eduskuntakauden alussa hallitusohjelman mukaisesti päätettiin muuttaa kiinteistöverolakia niin, että yksityisessä omistuksessa oleva alue, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, vapautetaan kiinteistöverosta. Myöskin näihin alueisiin oli kohdistunut tällaisia vääntöjä verottajan ja maanomistajien välillä ja vallitsi tämmöinen oikeudellinen epäselvyys. Tietysti voi ajatella, että muinaismuistoalueiden osalta se, että on korkeimman hallinto-oikeuden päätös, ratkaisee asian. Se varmasti sitä selventää, mutta selkeintä olisi, että lakiin kirjattaisiin muinaismuistoalueille vastaavanlainen poikkeus kiinteistöverosta kuin luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetuille yksityisessä omistuksessa oleville alueille. 
Muinaismuistoalueillehan ei saa rakentaa mitään ja ei saa ylipäätänsä sitä maanpintaa häiritä. Niitä pitää hoitaa tiettyjen periaatteiden mukaisesti lähtien jo siitä, että se muinaismuistoalue pidetään ikään kuin arvonsa mukaisessa kunnossa. Siitä seuraa maanomistajalle kustannuksia. Jos sitten vielä on tämmöinen uhka, että peritään jopa korotettua kiinteistöveroa, niin sehän tietysti on omiaan heikentämään lainkuuliaisuutta ja luomaan semmoista houkutusta, että jos maanomistaja huomaa, että omalla alueella muinaismuisto on, niin sen pyrkii joko salaamaan tai pahimmassa tapauksessa jopa tuhoamaan. 
Eli mielestäni tämä epäjohdonmukaisuus kiinteistöverolainsäädännössä olisi hyvä korjata, tietysti mahdollisimman pian, mutta toivottavasti nyt jossain kohtuullisessa aikataulussa kuitenkin.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+18.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-06T17:35:49,2023-02-06T17:41:06,Hyväksytty,1.1
2022_162_129,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 84/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_162_130,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 84/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pakko käyttää puheenvuoro arvostaakseni toimeliaisuutta, jonka, sanotaanko, kantopinta ei varmasti tällä vaalikaudella sitä enää maaliin tuo. Se on juuri hyvä. Miksi me kansanedustajat teemme tätä täällä? Niitten kontaktien vuoksi, joita me saamme kansalaisilta, olemme kansan edustajia, ja sitä kautta asiat voivat edetä. Ja tässä nyt on selkeästi maalaisjärjellä oikaistava asia, joka tuleekin jatkossa. Toivottavasti jo seuraavien vaalien jälkeen joku tarttuu tähän erinomaiseen lakialoitteeseen ja uusii sen ja vie asian maaliin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+18.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-06T17:41:08,2023-02-06T17:41:57,Hyväksytty,1.1
2022_162_131,162/2022,2023-02-06,14.00,17.56,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 84/2022 vp,Ei kohdella tätä aloitetta kuin muinaismuistoa sitten ensi kaudella. [Jari Myllykoski: Ettei tästä tule muinaismuisto!] — Niin. [Satu Hassi: Ettei tule tuhat vuotta vanhaa muinaismuistoa!], ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_162+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_1,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. Lähetekeskusteluun varataan tässä alkuvaiheessa enintään yksi tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_163_2,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituskauden viimeinen lisäbudjetti sisältää tukea kansalaisten sähkölaskuihin, [Hälinää — Puhemies koputtaa] rahoitusta sote-palveluihin ja tukea Ukrainalle. Myös kotimaista ruoantuotantoa tuetaan kasvaneiden kustannusten keskellä. Lisäbudjettiin sisältyy myös merkittävä askel luonnonsuojelun osalta.
Lisäbudjetissa kuitenkin suurin menokohde ovat korkomenot. Inflaation kiihtymisen myötä Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa, mikä on johtanut yleiseen korkotason nousuun. Nopea korkojen nousu näkyy myös valtion velanhoitomenoissa. Tässä lisäbudjetissa korkomenoarviota lisätään runsaalla miljardilla eurolla, ja tämä nostaa kuluvan vuoden korkomenot noin 2,6 miljardiin euroon. Kaikkiaan korkomenojen nousu muodostaa puolet tästä lisäbudjetin 2 miljardin euron loppusummasta. Velanhoidon osalta nähtävissä ei ole hallitsematonta kehitystä, mutta korkomenot, kaikilta menneiltä vuosilta kertyneen velan korkomenot, syövät väistämättä julkisen talouden liikkumavaraa.
Arvoisa puhemies! Venäjä käy Ukrainan sodan lisäksi myös energiasotaa. Sen seurauksena erityisesti sähkön hinta on moninkertaistunut. Tähän lisäbudjettiin sisältyy esitys takautuvasti maksettavasta sähköhyvityksestä energiamarkkinoiden poikkeuksellisen tilanteen vuoksi. Tukeen ehdotetaan yhteensä reilut 400 miljoonaa euroa. Tuki maksettaisiin kuluttajille sähkön vähittäismyyntiyhtiön tekemänä hyvityksenä sähköenergialaskulla. Hyvitys huomioidaan siis kotitalouksien sähkölaskulla automaattisesti. Tämä esitetty hyvitysmalli ei kuitenkaan vaikuta aiemmin päätettyihin sähkön arvonlisäveron alennukseen, verotuksen sähkövähennykseen tai Kelan sähkötukeen. Tämä kertaluonteinen hyvitys itse asiassa täydentää näitä jo aiemmin säädettyjä väliaikaisia tukimuotoja.
Hallitus on jo aiemmin linjannut sähköyhtiöiden määräaikaisesta voittoverosta kotitalouksien sähkötukien rahoittamiseksi. Lisätuloja saadaan myös Fingridin niin sanotuista pullonkaulatuotoista, joita korkea sähkön hinta on kasvattanut.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden onnistunut aloitus on keskeistä sekä sote-palvelujen toimivuuden että julkisen talouden kannalta. Hyvinvointialueiden on investoitava, jotta sirpalemaiset palvelut, hallinto ja tietojärjestelmät voidaan aidosti koota koko alueen kattavaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Tässä lisäbudjetissa hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 350 miljoonan euron valtionavustuksella, ja tätä valtionavustusta voidaan käyttää muun muassa hyvinvointialueiden käynnistys- ja muutoskustannuksiin.
Lisäksi ensi vuonna maksettavaa hyvinvointialueiden valtionrahoituksen korjauserää aikaistetaan 150 miljoonalla eurolla jo tälle keväälle. Rahoituslain mukaan hyvinvointialueiden rahoituspohja korjataan vastaamaan kuntien viime vuoden tilinpäätöstietoja hyvinvointialuekohtaisella kertakorvauksella. Lain mukaan tämä kertakorvaus on tarkoitus maksaa ensi vuoden tammikuussa, mutta tämän lisäbudjetin yhteydessä hallitus esittää tuon lain muuttamista niin, että korjauserästä maksetaan 150 miljoonan euron erä jo etukäteen tänä keväänä. Tuo summa sitten taas vastaavasti vähennetään ensi vuonna maksettavasta korjauserästä. Rahaa ei tule siis tältä osin lisää, vaan hyvinvointialueet saavat sen etunojassa.
Kaikkineen uutta rahaa hyvinvointialueille myönnetään siis 350 miljoonaa euroa budjetin menokehyksen puitteissa, ja ensi vuoden rahoitusta aikaistetaan 150 miljoonaa euroa. Panostukset ovat merkittäviä mutta perusteltuja: sote-palvelut on saatava kuntoon. Vastuu rahoituksen viisaasta käyttämisestä on nyt ennen muuta alueilla. Hyvinvointialueiden on parannettava hoitoonpääsyä ja palvelujen tuottavuutta. Toimintaa ei voi jatkossa laskea ylimääräisten valtionavustusten varaan.
Arvoisa puhemies! Suomi on antanut voimakasta sotilaallista tukea Ukrainalle. Suomi on toimittanut Ukrainaan 12 merkittävää puolustusmateriaalipakettia, mikä aiheuttaa tarpeen omien varastojemme täydentämiseen. Tässä lisäbudjetissa Puolustusvoimien materiaalihankintojen valtuutta nostetaan reilut 700 miljoonaa euroa. Tällä tehdään tarvittavia hankintoja Ukrainaan viime syksynä ja tänä keväänä toimitettavien materiaalien korvaamiseksi. Hankinnoista kuluvalle vuodelle kohdistuu reilut 40 miljoonaa euroa. Vahva tukemme Ukrainalle siis jatkuu.
Arvoisa puhemies! Energiasota näkyy myös ruoantuotannossa. Sähkön ja lannoitteiden hinnannousu on iskenyt kovaa kotimaiseen alkutuotantoon. Sen takia tähän lisäbudjettiin sisältyy myös esitys maatalouden kustannustuesta. Tuki on noin 100 miljoonaa euroa, ja se jakautuu sähkö- ja lannoitetukeen. Sähkötuella tuetaan toimintaedellytyksiä erityisesti kotieläintiloilla ja kasvihuoneissa. Lannoitetuella puolestaan mahdollistetaan tulevan kevään kylvöjä. Kotimaisen ruoan huoltovarmuus on taattava kaikissa tilanteissa, ja samalla vähittäiskaupan ja teollisuuden on tultava myös alkutuottajia vastaan.
Arvoisa puhemies! Hallitus teki lisäbudjetin yhteydessä myös merkittävän luonnonsuojelupäätöksen: noin 30 000 hehtaaria valtion omistamia aktiivisen metsätalouskäytön ulkopuolella olevia maita suojellaan. Kohteet ovat luontoarvoiltaan arvokkaita ja jo nykyisellään rajoitetussa käytössä. Suojelupäätös on erinomainen. Luonnonsuojelualueisiin saadaan merkittävä lisä teollisuuden puunsaannin vaarantumatta.
Lisäbudjettiin sisältyy myös noin 20 miljoonan euron määräraha nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan. Lisärahoitus kohdistetaan muun muassa poliisin sekä sosiaali- ja nuorisotoimen ennaltaehkäisevään Ankkuri-toimintaan.
Myös varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa olevia lapsia tuetaan. Hallitus esittää koulutuksellista tasa-arvoa edistäviä avustuksia lisärahoitettavaksi 20 miljoonalla eurolla.
Ja myös Suomen eri alueiden saavutettavuutta ja sitä kautta talouden kasvua tuetaan. Hallitus esittää 17 miljoonan euron rahoitusta maakuntien lentoyhteyksien turvaamiseksi. Toimivat lentoyhteydet maailmalle ovat kriittisiä monille yrityksille ympäri Suomen. Koko maan saavutettavuus on myös poliittinen arvovalinta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen viimeinen lisäbudjetti on monen aiemman lisäbudjetin kaltainen. Kriisimenot ovat suuressa roolissa Ukrainan avun, sähkötuen ja ruoantuotannon turvaamisen osalta. Samalla kuitenkin panostetaan tulevaisuuteen sote-palveluja uudistamalla, lasten ja nuorten palveluja parantamalla sekä vastuullisella luonnonsuojelulla. Kriisien keskelläkin Suomea on uudistettava paremmaksi. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-07T14:00:42,2023-02-07T14:07:55,Hyväksytty,1.1
2022_163_3,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Näin. — Ja nyt näyttää siltä, että on halukkuutta debatoida, joten painakaa sitä V-nappulaa, niin aloitamme. — Edustaja Heinonen taisi olla ensimmäisenä pystyssä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_4,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Saarikolle esittelystä. Tämä on hyvä kokonaisuus siinä mielessä, että isona osana tätä on Ukrainan auttaminen, ja se on ensiarvoisen tärkeää. Meidän pitää auttaa läntenä yhdessä Ukrainaa lopulliseen voittoon asti.
Haluan myös itse kiittää siitä, että tässä on maatalouden ahdinko, suomalaisen ruoantuotannon ahdinko, otettu tosissaan. Se on osa meidän ruokaturvaa, huoltovarmuuttamme, niin myös tämä kotitalouksille tuleva apu nopeasti kohonneiden sähkölaskujen kanssa.
Kysyisin, ministeri Saarikko, teiltä — ja täällä on ministeri Lintilä myös salissa paikalla — tämän yrityksille tulevan sähkötuen valmistelusta. Monet pienet ja keskisuuretkin yritykset ovat erittäin tukalassa tilanteessa nopeasti kohonneiden sähkölaskujen kanssa, ja on ollut tietoa, että tällaista valmisteltaisiin. [Puhemies koputtaa] Minkälaisella aikataululla se on tulossa? [Anne Kalmari: Lisää rahaa!] — Eikö yritykset tarvitse?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-07T14:08:07,2023-02-07T14:09:18,Hyväksytty,1.1
2022_163_5,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Viitanen. [Mikrofoni on kiinni] — Mikrofoni päälle., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_6,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä lisätalousarviossa on paljon hyvää. Nostan korkealle sen, että tässä on löydetty välttämätöntä apua hyvinvointialueiden rahoitukseen, tässä on tämä sähköhyvitys, mistä ollaan paljon puhuttu, ja myös pidän hyvin merkittävänä sitä, että tässä on lisärahaa koulutukseen, tasa-arvoon ja jengirikollisuuden torjuntaan. Nämä ovat niitä asioita, mihin meidän täytyy voida tarttua tässä ajassa, ja siitä hallitukselle pisteet, että nämä asiat ovat mukana tässä lisätalousarviossa.
Se, minkä ehkä haluaisin nostaa keskusteluun tässä debatissa, on, että kun tässä aivan oikein tulee 500 miljoonaa lisää sote-alueille, hyvinvointialueille, niin kuinka voi olla mahdollista, että esimerkiksi kokoomus omissa vaihtoehdoissaan esittää miljardiluokan, 1—2 miljardin, leikkauksia sote-alueille tulevina vuosina. Miten, valtiovarainministeri Saarikko, näette sen, millainen kehitys olisi, mikäli menisimme kokoomuksen esitetyllä leikkauslinjalla? [Jukka Gustafsson: Kohta kuullaan!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-07T14:09:20,2023-02-07T14:10:26,Hyväksytty,1.1
2022_163_7,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Ja nyt edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_8,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Näistä hyvinvointialueista kiinnostaa tämä 500 miljoonaa. Elikkä se 150 miljoonaa sitten on muuta rahaa, joka siirtyy toiselle puolelle tai otetaan sieltä, mutta tämä 350 miljoonaa — kun sitä ei voida käyttää esimerkiksi hoitojonojen purkamiseen, niin onko sille korvamerkitty määritellysti, mihinkä se sitten loppuviimeksi käytetään siellä? Hoitojonothan tässä meillä on ehkä se kaikkein suurin tällä hetkellä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-07T14:10:28,2023-02-07T14:10:58,Hyväksytty,1.1
2022_163_9,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_10,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja moneen hyvin tärkeään tarkoitukseen, kuten muun muassa takautuvasti maksettaviin sähköhyvityksiin, eräisiin maatalouden tukitoimiin, hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, Ukrainan materiaaliseen tukemiseen, nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen sekä kasvatuksen ja opetuksen koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. Huolestuttavaa on, että määrärahojen lisäys, 2,1 miljardia euroa, joudutaan kattamaan kokonaan valtion nettolainanotolla. Viime vuosien velkaantumiskehitys — olkoonkin, että se on ollut perusteltua ja välttämätöntäkin — on erittäin huolestuttavaa, ja tälle velkaantumiskehitykselle on saatava piste. [Ben Zyskowicz: Hyvä, edustaja Kiviranta! Näkee, että ette ole vaaleissa mukana!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-07T14:10:58,2023-02-07T14:11:56,Hyväksytty,1.1
2022_163_11,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_12,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kriisiaikoina hyvinvointivaltion toimivuus punnitaan. Etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla koronakriisin jäljet näkyvät yhä, ja siksi on hyvä, että hyvinvointialueet ovat nyt saaneet apua tähän alkuun. He sekä käynnistävät toimintaa että hoitavat yhä tätä hoitovelkaa. Nyt ainakin varmistetaan, että käynnistämisen kuluihin löytyy rahoitusta, jolloin ongelma ei ole yhtä paha kuin jos tätä apua ei olisi saatu.
Varmasti tänä vuonna tullaan vielä useaan kertaan tarkastelemaan hyvinvointialueiden tilannetta. Tiedetään, että ihan lasten tehohoidosta asti haasteita on, ja myös näihin toiminnallisiin haasteisiin pitää pystyä löytämään ratkaisut. Kuitenkin meillä on vielä auki se, miltä tämä vuosi tulee näyttämään hyvinvointialueiden osalta, miten vaikkapa kesän palkkaharmonisaatiossa päästään etenemään, ja sen takia aivan kaikkia ongelmia nyt tällä lisätalousarviolla ei mielestäni olekaan voitu ratkaista.
Toisena hyvänä asiana pidän, että lasten ja nuorten tilanteeseen löydetään ratkaisuja. Tiedetään, että myös siellä [Puhemies koputtaa] maksetaan koronakriisin oppimisvelkaa ja nuorten muiden haasteiden aiheuttamia kuluja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-07T14:11:56,2023-02-07T14:13:08,Hyväksytty,1.1
2022_163_13,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_14,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on välttämätön ja erittäin odotettu, ja lämpimät kiitokset valtiovarainministerille siitä, että tämä esitys on meillä nyt käsiteltävänä.
Valtion velanhallinnan toimintakyky edellyttää riittävää liikkumavaraa suhteessa valtuuden enimmäismäärään, ja siksi eduskunnalle esitetään lainanottovaltuuden määrän nostamista. Kyseessä on ennen kaikkea varautumis- ja riskienhallintatoimi. Kuitenkin jo vuosi sitten oli tiedossa ja nähtävissä, että ohjauskorot alkavat nousta. Valtiokonttori hoitaa lainajärjestelyjä valtiovarainministeriön ohjauksen alaisuudessa, ja kysynkin valtiovarainministeriltä: olisiko tässä syytä avata jonkinlainen laajempi keskustelu, parlamentaarinen keskustelu, jotta sitten näihin korkojärjestelyihin voidaan tarvittaessa ensi kaudella puuttua? — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-07T14:13:10,2023-02-07T14:14:06,Hyväksytty,1.1
2022_163_15,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_16,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Jatkan tuosta, mihin edustaja Mäkinen lopetti. Todellakin nostetaan tätä lainanottovaltuutta — se on pakollinen, koska valtio velkaantuu tänä kuluvana vuonna huomattavasti ja tämä lainakatto uhkaisi tulla vastaan — mutta samalla annetaan luonnollisesti myöskin valtuus tehdä tällaisia johdannaissopimuksia tai luotonvaihtosopimuksia. Niitä on aikaisemminkin tehty, ja osaltaan tämän kuluvan vuoden lainanhoitomenot johtuvat siitä, että nyt tuottavat tappiota nämä johdannaissopimukset, mitä aikaisemmin on tehty.
Totean vielä sen, että nyt tämä lisäbudjetti lisää valtion velanottoa kolmesataayhdeksänkymppiä jokaista suomalaista kohti, ja siitä noin vajaa satanen menee hyvinvointialueille, mikä on ihan oikea kohde. Kaikkinensa tämän lisäbudjetin hyväksymisen jälkeen valtio velkaantuu [Puhemies koputtaa] noin 1 900 euroa asukasta kohti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-07T14:14:06,2023-02-07T14:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_163_17,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Ja edustaja Sarkomaa., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_18,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kokoomus haluaa toimia, joilla varmistetaan, että ihmiset pääsevät jonosta hoitoon. Nyt meillä on käsittelyssä lisätalousarvio, jossa syödään 150 miljoonaa etukäteen, ja sitten meillä on 350 miljoonaa käynnistys‑ ja muutoskustannuksiin. Kysyn kuitenkin: missä ovat ne toimet, joilla puretaan hoitojonoja? Niitä ei näy eikä kuulu. Muualla Euroopassa autetaan ihmisiä koronan jälkeen hoitoon, mutta tämä hallitus vain heikentää hoitoonpääsyä. Te olette leikanneet esimerkiksi Kela-korvauksesta, mikä aiheuttaa painetta julkiselle sektorille, lisää jonoja.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa oli lisää rahaa terveydenhuoltoon. Me emme leikkaa terveydenhuollosta vaan vaadimme toimia, jotta rahat käytetään järkevästi. Kysynkin nyt valtiovarainministeriltä... [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä] — Nyt on minun puheenvuoroni, malttakaa kuunnella. Tämä on demokratiaa, puhun puheenvuoroni loppuun.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on puheenvuoro todellakin edustaja Sarkomaalla.] Kysyn: Mitä tällä rahalla voidaan tehdä, niin että ihmiset pääsevät paremmin hoitoon? Voidaanko tätä käyttää jononpurkuun? Siitä on suuri epäselvyys. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-02-07T14:15:16,2023-02-07T14:16:18,Hyväksytty,1.1
2022_163_19,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_20,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeriö ja valtiovarainministeri ovat tehneet hyvää työtä. Tässä ajassa on tietysti tärkeätä, että tähän jengirikollisuuteen ja nuorison tilanteeseen puututaan, ja kyllähän se työ jää seuraavalle hallitukselle sitten jatkaa tästä, mitä nyt on luvattu lisää tukea.
Toinen ihan paikallinen asia on paikallislehdet. Hyvä, että sekin löytyy täältä. Koska meillä on nyt mediakentässä sellainen tilanne, että isot maakunnalliset lehdet pyörivät kyllä mutta paikallislehtiä uhkaa pahimmassa tapauksessa lakkauttaminen, on hyvä, että hallitus on puuttunut tähän.
Sitten, arvoisa valtiovarainministeri, kysyisin näistä lupauksista. Kokoomus tässä puhui omasta vaihtoehdostaan, mutta kysyisin: onko nyt oikea aika suurille miljardiluokan veronkevennyksille?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-02-07T14:16:20,2023-02-07T14:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_163_21,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_22,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kokoomuksen talousohjelma on kyllä hyvin luettu, ja siellähän tuhansia miljoonia tullaan käytännössä leikkaamaan sote-sektorilta. Te olette sanoneet, että puolustuksesta, aivan oikein, ei leikata, olette sulkeneet sen pois. Olen erittäin iloinen, kun olen kuullut, että ette myöskään leikkaisi koulutuksesta. Se tarkoittaa, että te olisitte käytännössä romuttamassa täysin meidän sote-palvelut.
Arvoisa puhemies! Kun katsotaan sote-palveluita, niin ne ovat kriisiytyneet lähes kaikkialla maailmassa koronan jälkeen. Onneksi meillä Suomessa ei Britannian tavoin ole täyttä kriisiä päällä, mutta on todella tärkeää, että tässä lisätalousarviossa nimenomaan sote-sektoriin laitetaan lisää rahaa. Se on todella tärkeää. Myös nämä pienemmät summat nuorten hyvinvointiin, varhaiseen apuun ovat todella tärkeitä, ja mielestäni kokonaisuus on hyvin tässä ajassa kiinni.
Kun tämä lainanotto on nyt kuitenkin tietysti iso poliittinen kysymys, niin on hyvä huomata, että koronan jälkeen meidän velka-aste laski jo kaksi vuotta, [Puhemies koputtaa] ja se pitää palauttaa lasku-uralle nyt, kun nämä valtavat asehankinnat ovat tietysti pysäyttäneet velan vähenemisen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2023-02-07T14:17:13,2023-02-07T14:18:22,Hyväksytty,1.1
2022_163_23,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_24,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Ärade talman! Hyvinvointialueet tietenkin päättävät sitten operatiivisella tasolla, miten jonoja puretaan ja miten tilannetta siellä parannetaan. Selvää on tietenkin, että hoitajia on tänään liian vähän ja niitä on varmaan huomennakin liian vähän, ja se on pidemmän aikavälin ongelma, joka on meillä haasteena edessä joka tapauksessa.
Tässä nytten varoja ohjataan siihen, että energian nousseita hintoja korvataan. Nyt kuitenkin viime viikkojen aikana kehitys on ollut ehkä odotettua parempi sähkön hinnan suhteen. Ei olla toki vielä normaalissa, mutta ensi talven tilanne näyttää tänään kohtalaisen positiiviselta, ja ne pahimmat kauhuskenaariot, joidenka edessä olimme joulukuussa ja marraskuussa, ehkä eivät toteudu. Onko tämä vaikuttanut näkymiin siitä, [Puhemies koputtaa] mitkä kustannukset tulevat olemaan tässä nyt edessä olevista tukitoimenpiteistä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-07T14:18:24,2023-02-07T14:19:34,Hyväksytty,1.1
2022_163_25,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_26,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus on tullut kristillisdemokraattien linjoille tässä sote-rahoituksessa. Olemme kaksi vuotta jo meidän vaihtoehtobudjeteissa tuoneet esille, että se puoli miljardia on nyt syytä saada sote-alueille, ja nytten kun hyvinvointialueet aloittavat, varmasti tämä raha on tarpeen.
Kysymys nyt valtiovarainministerille: olenko ymmärtänyt oikein, että budjettiteknisesti tätä rahaa ei kuitenkaan voida käyttää hoitojonojen purkamiseen eikä myöskään esimerkiksi palkkaharmonisaatioon? Toki kiitollisena kaikki apu otetaan vastaan, kun talous on kuralla jo lähtiessä, mutta kun istuin eilen hyvinvointialueen hallituksessa omalla alueellani, siellä oli vähän hämmennystä sen suhteen, miten tätä rahaa nyt voidaan käyttää. Tämä on nyt minusta hyvin keskeinen kysymys.
Toinen huomio liittyen tähän maatalouden tukeen, joka sekin on todella tarpeellinen: On hyvä muistaa, että korkojen nousu on jo yksistään nostanut 140 miljoonaa maatalouden kustannuksia, [Puhemies koputtaa] elikkä tämä 120 miljoonaa ei vielä riitä edes korkojen nousun kattamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-07T14:19:34,2023-02-07T14:20:45,Hyväksytty,1.1
2022_163_27,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Nyt edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_28,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on tässä keskustelussa saanut tukea yli hallitus—oppositio-rajan, ja hyvä niin. Nämä ovat erittäin tarpeellisia, Ukrainan tukeminen ja tarvittavat sähkötuet. Toki nämä kaikki tarkoittavat alijäämää, mutta nämä ovat menoja, jotka on pakko hoitaa. On hyvä, että oppositiostakin löytyy tälle linjalle tukea.
Arvoisa puhemies! Olen yllättynyt tästä soteen liittyvästä keskustelusta. Tässä viime aikoina on keskusteltu hieman siitä, pitääkö terveydenhuollosta leikata vai ei, ja näyttää siltä, että tämäkin 500 miljoonaa tälle vuodelle käyttöön saa laajasti tukea.
Edustaja Sarkomaa totesi: ”Me emme leikkaa terveydenhuollosta.” Arvoisa puhemies, tämä oli tärkeä uutinen, erittäin tärkeä uutinen, koska ymmärsin, että kokoomuksen ensi vaalikauden talousohjelmassa oli miljardin euron säästö hyvinvointialueilta. [Puhemies koputtaa] Arvoisa valtiovarainministeri, voisiko miljardi euroa säästää hyvinvointialueilta ilman, että se näkyy missään? Voiko sen tehdä ilman ”leikkauksia”?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-07T14:20:47,2023-02-07T14:21:57,Hyväksytty,1.1
2022_163_29,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Näin. — Edustaja Orpo. [Sari Sarkomaa: Nyt kannattaa kuunnella!], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_30,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman, tuottavuuden parantamisella, tehokkuudella ja leikkaamisella on iso ero. [Sari Sarkomaa: Sitä eivät demarit ymmärrä!] — Niin, demarit eivät tätä ymmärrä, mutta niillä on vissi ero. — Haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: Te olette nähnyt kaikki luvut ja kaikki ennusteet. Miltä näyttää soten rahoitus loppuvuoden osalta ja tulevina vuosina? Meidän väki ikääntyy, ja kustannukset tulevat nousemaan, ja kuten teidän omistakin papereistanne näkee, tämä sote-järjestelmä, joka on laadittu ja hyväksytty, ei tule vähentämään kuluja vaan se tulee perusuraan nähden lisäämään kuluja merkittävästi. Pärjätäänkö me ilman sitä, että tuottavuutta parannetaan ja otetaan käyttöön uusia tapoja hoitaa tehokkaammin ihmisten palveluja? Voisitteko ihan kertoa, miltä se ennuste näyttää ja saadaanko ne rahat riittämään? Ja voitteko kertoa demareille, että ei riitä, jos ei tehdä uudistuksia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-07T14:21:57,2023-02-07T14:23:01,Hyväksytty,1.1
2022_163_31,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Juvonen. [Välihuutoja vasemmalta] — Edustaja Juvosella puheenvuoro., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_32,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistuksen eli hyvinvointialueiden uudistuksen piti tuoda hyvinvointia ja myös pienempiä kustannuksia, sitähän me emme kukaan kiellä. Terveydenhuollon kriisi on ollut olemassa jo ennen koronaa — jos joku muuta väittää, niin eihän se pidä paikkaansa. Lääkärille on ollut vaikea päästä.
Eilen 82-vuotias henkilö oli yhteydessä ja oli pyrkimässä päivystykseen. Hänelle kerrottiin, että ”syö hyvin, varaudu hyvin, nimittäin täällä on todella pitkät jonot”. Olen hyvin huolissani siitä, että kun on tällaiset päivystysjonot, millä tavalla me saamme ikäihmisten palvelut, lääkärillepääsyn, näillä käytössä olevilla rahoilla riittämään.
Nyt otamme ensi vuodelta lainaa. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri: Miten näette ensi vuoden ja tulevat vuodet tässä uudistuksessa? Kun hyvinvointialueet tekevät alijäämäisiä budjetteja, niin olemme ennemmin tai myöhemmin tilanteessa, että joudumme miettimään, onko meillä liikaa hyvinvointialueita. 21 plus Helsinki, mitä sanotte siitä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-02-07T14:23:02,2023-02-07T14:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_163_33,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_34,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aivan erinomaista, että maataloudelle saadaan pieni tukipaketti lisää. Se on vain niin, kuten edustaja Essayah puheenvuorossaan sanoi, että korkojen nousu syö valitettavasti myös maatalouden kannattavuutta rajusti. Maatalouteen pitää meidän saada seuraavalla vaalikaudella vaikka kilpailulainsäädännön muuttamisella tai jollakin muulla markkinoilta enemmän rahaa. Maatalous on meillä henki ja elämä, siitä on pidettävä huoli.
Sama koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä. Olen huolestuneena pannut merkille kotikunnassani Ilomantsissa sen, että nyt ruvetaan siihen, jos hyvinvointialueet ovat, että meidän kunnallakin tuli ilmoitus tässä viime viikolla, että lääkäripalveluita karsitaan. Tiedän, että siihen on olemassa ratkaisu, mutta nyt pitää näiden keskuspaikkojen ja hyvinvointialueen keskusten pitää huoli siitä, että kun on niukkuutta lääkäreistä, niin sitä niukkuutta ei toteuteta vain siellä reuna-alueen kunnissa, vaan sen pitää olla tasapuolisesti koko alueella. Nyt on pienet kunnat otettu liipaisimelle ja heiltä ollaan palveluita karsimassa, ja tätä minä en hiljaa katsele. Tähän pitää tulla muutos, reuna-alueiden ihmiset ovat aivan yhtä arvokkaita kuin suurten keskuspaikkojenkin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-07T14:24:14,2023-02-07T14:25:18,Hyväksytty,1.1
2022_163_35,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Harjanne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_36,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. Nostan tästä itsekin erityisen hyvänä asiana tämän Metsähallituksen tasesiirron, joka suojaa sitten uutta luontoa merkittävässä määrin. Ukrainan tuki on tärkeää myös ja tavallaan karu muistutus siitä, että velalla on hinta, ja se on hyvä meidän kaikkien huomioida jatkossa.
Täällä on kolme elementtiä — sähkötuki, maatalouden tuki, sote-lisärahoitus — jotka ovat kaikki tavallaan erittäin perusteltuja, mutta laastareita hätään. Ja minusta ne alleviivaavat kaikki sitä, että me tarvitaan kestäviä ratkaisuita näihin. Me tarvitaan kriisien varalta paremmin kohdentuva energiatuki, me tarvitaan maatalouden reformia tai tukien uudistamista niin, että se kannattavuus on kestävällä pohjalla, ja hyvinvointialueiden rahoitukseenkin toimivaa kehikkoa sisältäen verotusoikeuden.
Ja minä toivon, että ensi kaudella löytyy rohkeutta tällaisille ekonomistien aika laajasti kannattamille uudistuksille, joilla sitten, kun seuraavat kriisit iskevät, vähennetään tarvetta tehdä erilaisia hätäratkaisuita, jotka sinänsä ovat kyllä tässä tilanteessa hyvin perusteltuja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2023-02-07T14:25:20,2023-02-07T14:26:26,Hyväksytty,1.1
2022_163_37,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_38,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvostan suuresti edustaja Heinosen avauspuheenvuoroa, jossa hän antoi tukensa, kokoomuksen tuen, tälle yli kahden miljardin euron lisätalousarviolle. Se kertoo siitä, että myöskin kokoomus kantaa huolta vastuullisesti tästä yhteiskunnasta, on sitten kyse hyvinvointialueista, Ukrainan tukemisesta tai tästä sähköveron subventiosta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Jäin vain miettimään sitä, kun vastaava edustaja on niin moneen kertaan puhunut tällä vaalikaudella tapahtuneesta holtittomasta velkaantumisesta, jonka lukukin on täällä annettu, 40 miljardia euroa. Jos arvoisa puhemies antaisi, niin kysyisin kokoomukselta. Minun käsitykseni mukaan ylivoimainen valtaosa tästä velkakuormasta, joka tällä vaalikaudella on syntynyt, on syntynyt yhdessä päätettäessä teidän kanssanne. Samalla tavalla te olette tukeneet myöskin muita tällä vaalikaudella tehtyjä välttämättömiä kululisiä — ovat johtuneet pandemiasta tai Ukrainan sodasta ja niin edelleen. [Puhemies koputtaa] Toivon, että kun me käymme vaalikeskustelua, te ymmärrätte tämän, [Puhemies: Nyt!] että te olette olleet tukemassa tätä velkaantumisprosessia ja nämä leikkaukset eivät tule kuulumaan asialistalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-07T14:26:28,2023-02-07T14:27:42,Hyväksytty,1.1
2022_163_39,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Marttinen. — Edustaja Marttinen edustaa koko kokoomuksen puolesta. [Jukka Gustafsson: Eli kaipaamme rehellisyyttä, yhdellä sanalla! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_40,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä te, ministeri Saarikko, totesitte, että korkomenot syövät julkisen talouden liikkumavaraa, ja näin se tosissaan on. 40 miljardin euron velanotto tämän vaalikauden aikana.
Edustaja Kiljunen, se, mistä kokoomus on oikeutetusti kritisoinut hallitusta, on se, että te olette kaikissa tilanteissa ratkaisseet jokaisen riitanne pelkästään sillä, että otetaan uutta velkaa, lisätään menoja, eikä lainkaan pohdita, voisiko olla mahdollista myös priorisoida ja pohtia sitä, voisiko jostain vähemmän tärkeästä asiasta luopua. [Välihuutoja vasemmalta] Tämähän on siis vastuullista taloudenpitoa. Ei ole poliitikolle mikään amerikantemppu lisätä menoja — jokainen täällä salissa osaa sen — mutta se, että kykenee osoittamaan myös, että jostain muualta voidaan säästää, jotta voidaan pitää tästä julkisesta taloudesta huolta, vaatii jo osaamista ja vastuunkantoa. Tätä vastuunkantoa me olemme tivanneet teiltä koko neljän vuoden ajan, ja sitä edelleen teiltä puuttuu paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-07T14:27:44,2023-02-07T14:28:58,Hyväksytty,1.1
2022_163_41,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Niikko, ja sen jälkeen kuulemme ministereiden vastaukset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_42,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä nytten haetaan 2 126 miljoonan lisälainanoton valtuuksia, ja kaikki yksimielisesti täällä perustelevat, mihin sitä rahaa tarvitaan. Tässä tilanteessa tulee väistämättä mieleen se — pitää mennä 20 vuotta taaksepäin — kun oltiin poikani kanssa ostoksilla kaupassa. Hän kovasti sanoi, että hän haluaa nyt välttämättä ostaa tämän tuotteen, noin viisivuotias poika. Isä sanoi, että nyt tätä ei ole kyllä varaa ostaa, että tätä ei nyt voi tällä kertaa ostaa. Poikapa sanoi näin: ”Isi, mennään sinne yhden talon eteen, sieltä seinästä saa rahaa. Mennään hakemaan sieltä seinästä rahaa.” Minä opetin pojalle sitten hiukan tämmöistä vastuullista taloudenpitoa, että ei lompakko kestä tällaista menoa.
Minä toivoisin, että hallitus myös ajattelisi, mistä me voitaisiin säästää. Te ette ole ajatelleet vastuullisesti lainkaan. Perussuomalaiset ovat esittäneet monia kohteita, missä voitaisiin säästää, mutta te ette ole hyväksyneet niistä ensimmäistäkään. [Puhemies koputtaa] Joten ottakaa vastuuta myös tästä holtittomasta velanotosta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-07T14:28:58,2023-02-07T14:30:11,Hyväksytty,1.1
2022_163_43,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Ja nyt on aika täynnä. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä, pääsette vastaamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_44,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ministeri Saarikolla on puheenvuoro.] Arvoisa puhemies! Edustaja Niikko, kyllä me otamme vastuun joka ikisestä eurosta ja päätöksestä, joka teille eduskuntaan nyt esitellään, ja se vastuunotto on huomattavasti helpompaa, kun tunnistan ja tiedostan, että näille ratkaisuille näyttää olevan nyt koko eduskunnan tuki. [Kimmo Kiljunen: Kyllä!]
Edustaja Marttinen, te totesitte äsken, että ottakaa jostain muualta pois, ja se ”jostain muualta” on poliittisen keskustelun taikasana, jota aika ajoin olette, hyvin useinkin, viljellyt. Nyt kun kuvailette tätä ”jostain muualta”, niin kertokaapa sitten vaikkapa tästä paketista, mikä olisi jätetty toteuttamatta, [Sari Sarkomaa: Ministeri lukee vain vaihtoehtobudjetin!] mikä on kokoomuksen linjassa tässä suhteessa niin kovin toisenlaista, että siitä muodostuisi merkittävästi pienempi velkasumma Suomelle, [Mika Niikko: Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista löytyy vaihtoehtoja!] kun edustajanne, muut, tässä salissa päinvastoin ovat kovastikin tukeneet näitä toimia, joissa painopiste on nyt hyvinvointialueissa, Ukrainan tukemisessa tai vaikkapa maatalouden hankalassa tilanteessa. Kun aina sanotte, että otetaan jostain muualta, niin nyt on sitten aika kertoa, esimerkiksi tässä lisätalousarviossa, mikä on se kuuluisa ”jostain muualta”, kun te kaikkia näitä menolisäyksiä täällä tuette.
Arvoisa puhemies! Muutamiin edustajien hyviin kysymyksiin vielä tarkentavia vastauksia.
Heti keskustelun alussa edustaja Heinonen kysyi näistä yrityksille tulevista sähkötuista. Päätöksiä sellaisista ei ole tehty vielä, mutta valmius hallituksen esityksen antamiseen on olemassa, eli kaikki mahdollinen tarvittava taustatyö työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty. Nyt me tietysti kaikki olemme toiveikkain mielin, josko sähkön hinta pysyisi alhaalla ja sitä kautta paineet tämänkaltaisille tuille jäisivät vähäisemmiksi, mutta valmius tähän on, kuten hallitus on luvannut. [Ben Zyskowicz: Epäilemättä!]
Edustaja Mäkinen, te pohdiskelitte näitä Valtiokonttorin toimia ja korkomenoja. Korkomenot ovat valtavan suuret, ja tämä lisäys noin miljardilla niihin on siis myös viesti siitä, että valtiovarainministeriön omatkaan ennusteet eivät nähneet korkomenojen kehitystä näin nopeaksi ja korkeaksi. Siksi tätä on korjattava ylöspäin. Mutta mitä tulee käytännön lainavaltuuksiin ja ikään kuin markkinoilta rahan hankkimiseen, jättäisin tämän kyllä vahvasti Valtiokonttorin osaamisen äärelle. Eli pohdintaan ikään kuin siitä, miten ja millä tavoin ja minkälaista lainaa Suomen tulisi jatkossa ottaa, vastaukseni on, että mielellään mahdollisimman vähän lainaa. Tämä keskustelu koroista ei liity millään tavalla vielä siihen, miten tulevaisuudessa velkaannumme, vaan nämä ovat korkoja, joita joudumme maksamaan kaikesta siitä, mitä tähän mennessä on velaksi otettu — ei pelkästään tällä vaalikaudella vaan viimeisen 15 vuoden ajalta, jossa tämä vaalikausi ei suinkaan ole siitä edes suurin osa, vaan aiemmin kerrytetty velka. Siitä on vastuussa koko tämä sali, ja siitä meidän yhdessä pitää, arvoisat kollegat, myös selvitä.
Arvoisa puhemies! Tämä talouskehitys viimeisten kuukausien tai ehkä jopa aivan viikkojen aikana on ollut verrattain parempaa kuin mitä pahimmillaan pelättiin. Taantuman uhka on edelleen olemassa, mutta se ei ole aivan niin syvä kuin alun perin vielä syksyn puolella pelättiin. Ja kyllä, edustaja Adlercreutz, tässä on vahva yhteys myös energian hintaan, jossa on nähty kehitystä parempaan, ja varmasti myös näissä nopeissa toimissa eri puolilla Eurooppaa, miten energiasiirtymään on haluttu tarttua.
Ehkä tässä, puhemies, kommenttini tässä kohdin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-07T14:30:12,2023-02-07T14:33:53,Hyväksytty,1.1
2022_163_45,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitokset, ministeri Saarikko. — Ja nyt ministeri Paatero, kaksi minuuttia, vähän reilu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_46,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Sirpa,Paatero,Kuntaministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutama sana tähän hyvinvointialueiden rahoitukseen: Olen todella tyytyväinen, että päädyimme tähän 500 miljoonaan, josta siis 350 tulee tällä asetuksella. Meillähän rahoitusjärjestelmä, eduskunnan hyväksymä rahoitusjärjestelmä, tulee vuoden 25 budjettia tehtäessä ottamaan huomioon nämä aiemmilta vuosilta käytetyt rahat, jotenka tämä korjaa itseään, mutta nyt, jotta hyvinvointialueet pääsevät hyvään alkuun, tämän tilanteen vakauttamiseksi on välttämätöntä tässä kevään aikana jo saada sinne parempi tilanne.
Tämä kysymys tästä asetuksesta: Ei ole olemassa vielä asetusta eikä niitä kriteereitä, joilla siitä jaetaan alueille. Meillä on muun muassa huomenna hyvinvointialueiden talouden ja hallinnon neuvottelukunta, jossa tätä asiaa käydään läpi. Asetus tulee tulevina viikkoina lausuntokierrokselle sote-ministeriryhmään ja sitten valtioneuvoston päätettäväksi. Siellä on tämä tarve vähentää hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa, mutta se tulee sitä kautta, että kun samanaikaisesti on tarve uudistaa ja monet alueet ovat erilaisissa tilanteissa — kun on olemassa kuntayhtymäpohjaisia ja toisia, jotka vasta aloittavat — niin näillä rahoilla päästään tekemään sitä uudistustyötä, jotenka se 22,5 miljardia euroa on paremmin käytettävissä tähän kaikkeen niin sanottuun normaaliin, jota myöskin hoitovelan purkaminen on, jolloinka ei tarvitse sitä uudistamistyötä tehdä siinä perusrahoituksessa vaan voidaan siihen satsata nyt näillä. Mutta siis samaan tavoitteeseen elikkä ihmisten parempaan hoitoon ja hoivaan ja kuntoutukseen näillä päästään.
Tämä myöskin vaikuttaa sitten siihen, kun valtioneuvostossa tehdään listausta vuoden 24 investointivaltuuksista. Mitä parempi tilanne on vuonna 23 hyvinvointialueilla, sitä parempi valmius on myöskin investointivaltuuksiin, joilla sitten remontteja ja uudisrakentamista voidaan seuraavina vuosina tehdä. Elikkä tällä on myöskin seurannaisvaikutuksia sinne tuleville vuosille, vuoden 25 budjettiin mutta myöskin vuoden 24 investointivaltuuksiin. Ja nämä pitää myöskin huomioida, kun tätä asiaa käsitellään täällä eduskunnassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Sirpa Paatero,887,2023-02-07T14:33:57,2023-02-07T14:36:19,Hyväksytty,1.1
2022_163_47,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_48,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Noin viidessä kuukaudessa arvio tämän vuoden korkomenoista on noussut yli miljardilla, ja kysymys tietysti kuuluu, mitä johtopäätöksiä tämä hallitus on tehnyt tästä yli miljardin pakollisesta uudesta menotasosta. Ministeri Saarikko sanoi, että mistä te, kokoomus, tästä paketista säästäisitte. Miksi rajoittaisimme säästökohteet tähän pakettiin? Eikö hallitus todellakaan saa puuttua mihinkään muuhun kuin juuri niihin kohteisiin, jotka nyt sisältyvät tähän lisäbudjettiin?
Toinen asia: Noin 500 miljoonaa hyvinvointialueille. Kaikki kiittävät tietysti siitä salissa, hyvinvointialueilla, enkä epäile, etteikö sille olisi tarvetta. Mutta luuletteko, ministeri Paatero, ihan oikeasti, että sitten vuonna 24, vuonna 25 siellä todetaan, että nyt meillä on riittävästi rahaa? Tässä opetetaan hyvinvointialueita alusta saakka — tämä on siis varoitus — tämmöiseen mankumistalouteen, eli ”raha on loppu, lähettäkää valtiolta lisää rahaa”.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-07T14:36:22,2023-02-07T14:37:31,Hyväksytty,1.1
2022_163_49,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_50,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oppositio on sidottu tähän hallituksen lisäbudjettiesitykseen. Me emme voi täällä avata niitä momentteja, joita hallitus ei ole avannut. Tämä merkitsee sitä, että me emme voi esimerkiksi ulkoministeriön tai sisäministeriön pääluokan määrärahoihin puuttua eli esittää leikkausta niihin ja siirtoa näihin tärkeisiin tarkoituksiin, jotka tässä lisäbudjetissa on lisämäärärahoilla esitetty. Mutta vaihtoehtoa pitääkin katsoa meidän vaihtoehtobudjetin pohjalta ja viime syksyn budjettivastalauseen pohjalta. Siellä perussuomalaiset ovat esittäneet merkittävät säästöt, joilla nyt voitaisiin rahoittaa näitä menoja ilman, että otetaan uutta velkaa hurja määrä jälleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-07T14:37:31,2023-02-07T14:38:30,Hyväksytty,1.1
2022_163_51,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Anneli.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_52,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Anneli,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan myös osaltani kiittää hallitusta tästä esityksestä, ja kuten täällä on todettu, hallitus esittää nyt 500 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, ja tämä raha on kyllä välttämätön. Minua kyllä hämmentävät kokoomuksen puheet, kun edustaja Sarkomaan kautta kokoomus vaatii lisää rahaa hyvinvointialueille ja palveluiden toteuttamiseen mutta sitten tulee toinen puheenvuoro edustaja Zyskowiczilta, joka varoittaa jo hyvinvointialueita siitä, että hyvinvointialueet oppivat väärille tavoille, että ne vain kinuavat rahaa, ja sitä kautta sitten varoittaa tulevia vuosia, että rahaa ei tule enää. Tosiasia on se, että hyvinvointialueet ovat tällä hetkellä hyvin kriittisessä tilanteessa nimenomaan sen suhteen, että siellä tehdään isoja rakenteellisia uudistuksia ja tehdään sellaisia uudistuksia, jotka tulevaisuudessa tulevat vaikuttamaan tehokkuuteen, taloudelliseen kantokykyyn, ja sitä kautta meidän kaikkien yhteinen tavoite on se, että jos me onnistumme tässä uudistuksessa, niin kaikkialla Suomessa [Puhemies koputtaa] me saamme tehokkaita, vaikuttavia sosiaali‑ ja terveyspalveluita, joka ainut ihminen kaikkialla Suomessa...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Näin, ja nyt on aika täynnä.] ...mutta kokoomuksen johdolla se ei näytä onnistuvan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Anneli Kiljunen,791,2023-02-07T14:38:31,2023-02-07T14:39:51,Hyväksytty,1.1
2022_163_53,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, aika on täynnä. — Mainittiin sekä Zyskowicz että Sarkomaa, mutta luotetaan, että kohdasta Satonen löytyy välimuoto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_54,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia! En lähde puuttumaan tähän sote-keskusteluun. Siitä varmaan tässä salissa on laaja yksimielisyys, että nämä kohteet on sinänsä valittu oikein, mutta minäkin haluan puuttua tähän velkaantumisen tasoon, josta edustaja Marttinen käytti erinomaisen puheenvuoron ja johon myös Zyskowicz viittasi, että jos meillä nyt miljardi, melkein 1,1 miljardia, menee korkokuluja lisää, niin jos me ajatellaan esimerkiksi, mitä ovat poliisin vuosimenot noin — ne ovat 854 miljoonaa ensi vuoden budjetissa — niin pelkkiä korkokuluja ihan tyhjään menee meiltä enemmän kuin mitä meillä menisi siihen, mitä poliisi tarvitsee vuosittain. Kun taas puhutaan, että korkotaso on arvioitu nyt 2,9:ään, niin kun meillä on tämän vuoden jälkeen 150 miljardia velkaa, se tarkoittaa, että tällä korkotasolla ovat noin neljä ja puoli miljardia vuodessa nämä korkokulut. Minun kysymykseni kuuluu, kun täällä vaalien jälkeen on joko nykyinen valtiovarainministeri tai joku muu: pystyykö enää koskaan tuomaan tällaista lisäbudjettia tänne, vai onko pistettävä menoja tärkeysjärjestykseen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-07T14:39:52,2023-02-07T14:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_163_55,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_56,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvä, että tässä tuli nyt ilmi, että koko oppositiokin on tämän lisätalousarvion takana, kuten tähän asti oikeastaan kaikkien budjettien takana pääsääntöisesti koko oppositio on ollut. Olen täysin samaa mieltä siitä, että tämä velkakehitys huolestuttaa, [Sari Sarkomaa: Miksi ette tee mitään?] mutta minusta on ihmisten pettämistä se, että annetaan ymmärtää, että siellä oppositiossa olisi joku toinen toimintamalli tai viisaus siitä, miten toimitaan. 
Kysynkin valtiovarainministeriltä: Onko totta, että silloin, kun oltiin kokoomusjohdossa vuosina 11—15, tämä maa velkaantui 30 miljardia, vaikkei ollut mitään kriisiä tässä maassa? [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Onko se näin?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-07T14:40:59,2023-02-07T14:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_163_57,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_58,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän totta on, että tässä lisätalousarviossa on hyvää ja hyvinvointialueet oikeasti tarvitsevat rahaa, mutta on äärettömän hyvä, että Zyskowicz sanoi, että tässä vähän opetetaan siihen, ettei välttämättä tarvitse tehdä mitään. En tarkoita, että tuota summaa olisi pitänyt missään nimessä kokonaisuudessa pystyäkään tekemään.
Yksi tietysti on myös tuo apu noihin sähkölaskuihin, mutta peräänkuulutan kyllä näitä yrityksien sähkölaskuja. Joku ajattelee täällä tietenkin, että yrityksillä on mahdollisuus toimia ja tehdä asioitten eteen aika paljon, mutta tilanne on se, että en ymmärrä sitä ajatusmaailmaa, miksi yhdenkään yrityksen pitäisi maksaa isompaa sähkölaskua sen takia, että joku sähköyhtiö tekee satumaisia voittoja. Miksi kukaan oikeasti joutuu maksamaan ylimääräistä tässä tilanteessa sen takia, että sähköyhtiöt saavat satumaisia voittoja?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-07T14:41:51,2023-02-07T14:43:00,Hyväksytty,1.1
2022_163_59,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_60,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtionvelan lisäksi olisi aiheellista kantaa huolta myös ympäristövelasta. Päätös suojella 30 000 hehtaaria valtion maita on hieno ja mittaluokaltaan erittäin merkittävä. Luonnonsuojeluhan ei koskaan etene itsestään, jokainen päätös vaatii sitkeää puurtamista, ja niin tälläkin kertaa. Vihreät tekivät väsymättä työtä, jotta suojelun piiriin saatiin mahdollisimman monta hehtaaria ja jotta niistä mahdollisimman suuri osa on luontoarvoiltaan niin arvokasta kuin suinkin. Mukaan saatiin monia paikallisten pitkään puolustamia kohteita, jotka saadaan nyt pysyvästi turvaan. Tämä on tärkeä päänavaus, mutta vasta alkua. Työtä luonnon puolesta on tarpeen jatkaa. Valtion vanhat metsät on suojeltava ja metsäluonnon heikkeneminen pysäytettävä.
Luontokadon lisäksi hallitus tarttuu tällä lisätalousarviolla muihinkin akuutteihin ongelmiin päiväkodeissa, kouluissa, nuorten hyvinvoinnin saralla. Olennaista on, että akuutin avun lisäksi päästään puuttumaan juurisyihin, oli sitten kyse [Puhemies koputtaa] nuorten pahoinvoinnista, maatalouden kannattamattomuudesta tai metsäluonnon heikkenemisestä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-07T14:43:00,2023-02-07T14:44:08,Hyväksytty,1.1
2022_163_61,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_62,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tuossa edustaja Kalmari viittasi vuosiin 2011—15, niin kyllähän kannattaa muistaa, että siihen aikaan tehtiin kyllä todella rajuja menosopeutuksia. Ne kyllä tuntuivat luissa ja ytimissä itse kullakin.
Mutta itse asiassa tähän lisätalousarvioon liittyen tässä on perusteltuja kohteita, ei siinä mitään. Kun kysytään, mistä voitaisiin säästää — valtiovarainministerikin kysyi — täällä on ruuantuotannon edistämiseen panostuksia, hyvä niin. Mutta tämän ruuantuotannon ympärillä on kaikennäköistä hömppää, jonka aika ei ole nyt. En sano, että sitä tässä lisäbudjetissa on, mutta sitä varmasti on, ja nyt on oikea aika panostaa näihin kysymyksiin.
Sitten vielä nämä korot. Siis korkomenojen kasvun vaikutus on yli miljardi euroa, ja se totta kai hirvittää. Se hirvittää meitä, valtiota, mutta se hirvittää myös kansalaisia. Asuntolainojen 12 kuukauden euriborit paukkuvat nyt koko ajan päälle... [Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Ja nyt paukkuu puhemiehen nuija.] ...ja tulee merkittäviä nousuja. Miltä näyttää tämä korkonäkymä valtiovarainministerin… [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-02-07T14:44:08,2023-02-07T14:45:18,Hyväksytty,1.1
2022_163_63,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Ledamot Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_64,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Värderade talman! Regeringens tilläggsbudget på en halv miljard euro för de nya välfärdsområdena är en välkommen hjälp och ger områdena lite bättre resurser att få i gång sin verksamhet. Många av välfärdsområdena kämpar med att få finansieringen att räcka till, och nu planeras både indragningar och försämringar i de nuvarande tjänsterna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2023-02-07T14:45:20,2023-02-07T14:45:42,Hyväksytty,1.1
2022_163_65,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lisätalousarvio tulee todellakin tarpeeseen, ja se on hyvin kohdennettu. Siinä on monia sellaisia asioita, joita me kaikki varmaan voidaan kannattaa, myöskin oppositio, kuten tässä puheenvuoroissa on tullut esille. Hieman kylläkin opposition puheenvuoroissa on ollut sekaannusta: He ovat valmiit tukemaan näitä mutta eivät antamaan rahaa. Se on se linja ollut. 
Etenkin tämä maatalouden tukipaketti tulee todella tarpeeseen. Se on meille ennen kaikkea huoltovarmuusasia Suomessa. Ja miten se nytten kohdennetaan sinne lannoitteiden hinnannousuista aiheutuviin kustannuksiin ja sähkön hinnannoususta aiheutuviin kustannuksiin? Se on hyvin kohdennettu, ja uskon, että siihen maatalousyrittäjät ovat tyytyväisiä.
Samoin myöskin nämä eurot hyvinvointialueille: Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa, ja ne tulevat nyt todellakin tarpeeseen sinne. Tietysti se, miten niitä pystyy kohdentamaan, on se iso kysymys.
Sitten myöskin itse nostaisin tämän mediatuen niille paikallislehdille. Sitä muuten perussuomalaiset valiokunnassa vastustivat. [Puhemies koputtaa] He vastustivat sitä, [Puhemies: Nyt aika täyttynyt!] ja nyt se tulee todellakin tarpeeseen. [Jussi Halla-aho: Nyt tulee vaalipuhetta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-02-07T14:46:25,2023-02-07T14:47:35,Hyväksytty,1.1
2022_163_66,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,Ja edustaja Eskelinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_67,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Seppo,Eskelinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvin tarpeellinen ja moniin akuutteihin asioihin vastaava lisätalousarvio. En tiedä, mitä tällaista kaikenlaista hömppää on se, mitä kokoomus tuossa totesi.
Sähkötuen valmistelusta erityiskiitos: hyvin selkeä malli. Ihmiset ovat siitä paljon kiitosta jo tässä vaiheessa antaneet ja erityisesti näistä maksujärjestelyistä, mitä siihen on sitten sidottu.
Maakuntien ihmisenä tietysti olen erityisen iloinen tuosta maakuntalentojen jatko-optiosta. Se on meidän elinkeinoelämälle, matkailulle ja tapahtumille aivan välttämätön asia, ja toivottavasti siihen löydetään seuraavalla hallituskaudella malli, mitä sitten voidaan jatkossa rakentaa.
Maatalouden tukipaketti ja tähän lähtövaiheeseen tuo sote-rahoituksen lisärahoitus ovat kyllä tarpeen, ja toivotaan, että se auttaa nyt sitten ensimmäisen toimintavuoden osalta.
Myös sitten postilain jalkauttamiseen liittyvät jakelutuki ja mediatuki: on hyvä asia, että ne tähän liitettiin lain valmistelussa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Seppo Eskelinen,1430,2023-02-07T14:47:36,2023-02-07T14:48:45,Hyväksytty,1.1
2022_163_68,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Valkonen ja Hopsu, minkä jälkeen ministerit vastaavat, ja sen jälkeen siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Valkonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_69,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvio on kyllä surullinen mutta ehkä odotettu, varsinainen piste i:n päälle tämän keskusta- ja vasemmistohallituksen täydellisen epäonnistuneelle talouspolitiikalle. [Välihuutoja vasemmalta] Huolta huomisesta ei näy, vaikka kaikki asiantuntijat talouden saralla varoittavat, että Suomi on matkalla kohti jyrkännettä — kaikki. Valtiovarainministeri Saarikko, te jäätte historiaan ensimmäisenä valtiovarainministerinä, joka romutti menokehyksen. Velkaa otetaan jälleen surutta, siis tänä vuonna yli 10 000 miljoonaa uutta velkaa — 10 000 miljoonaa. Mitään ei olla valmiita priorisoimaan, mitään ei tarkastella uudelleen, ja rahaa jaetaan vaalipaniikissa. Arvoisa valtiovarainministeri, eikö teitä hirvitä aidosti ollenkaan, että viimeinen työnäyte, käytännössä, [Puhemies koputtaa] on uusi kasa selityksiä ja 10 000 miljoonaa uutta velkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-07T14:48:45,2023-02-07T14:49:59,Hyväksytty,1.1
2022_163_70,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Nyt vielä edustaja Hopsu, ja sen jälkeen valtiovarainministeri pääsee kertomaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_71,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Juvonen kysyi täällä hyvin, onko meillä liikaa hyvinvointialueita. Mielestäni on, ja pitkällä jänteellä hallintoa pitää näin pienessä maassa pystyä vähentämään. 
Oleellista on, että tässä lisätalousarviossa saadaan myös elinvoimaa parantavaa rahoitusta. Olen tosi iloinen siitä, että 39 miljoonaa euroa satsataan lapsiin ja nuoriin. Siitä 20 miljoonaa kohdentuu tasa-arvorahoitukseen, joka on erittäin tarpeellista juuri koulutuksen ja osaamisen eriarvoisuuden kitkemiseen. Se menee varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Samoin 19 miljoonaa lisärahoitusta suunnataan nuorisorikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja nuorten hyvinvointiin. 
Toivon, että tämä ote jatkuu seuraavalla hallituksella. Meidän pitää pystyä ennaltaehkäisyyn, jotta ne kustannukset eivät kasva. Täällä on puhuttu pääasiassa sote-rahoista, mutta missä on meidän tulevaisuus, jos ei nuorissa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-07T14:49:59,2023-02-07T14:51:02,Hyväksytty,1.1
2022_163_72,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Saarikko, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_73,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn tässä viimeisessä vastauspuheenvuorossani kahteen keskustelussa esiin nousseeseen teemaan, ensiksi hyvinvointialueiden aloitukseen, jota useammat teistä ovat sivunneet: 
On aivan oleellista, että me kaikki hahmotamme nyt syntyneen uudenlaisen hallinnon ja myöskin uudenlaisen tavan sen rahoituspohjassa. Kun raha ei kierrä kuntien kautta ja ei ole erillisiä sairaanhoitopiiriorganisaatioita vaan on suhde valtion ja hyvinvointialueiden välillä, on aivan selvää, että asetelmassa on riski muodostua juuri sellaiseksi, mitä edustaja Zyskowicz kuvaili, että ikään kuin toinen pyytää ja toinen antaa. Tätä asetelmaa on syytä varoa, koska ilman muuta on selvää, että hyvinvointialueiden tarkoitus — miksi sellaiset Suomeen perustettiin monien mutkien jälkeen perustuslaillisesti lopulta kestävällä tavalla — oli luoda malli, joka on rakenteeltaan sellainen, jossa on mahdollisuus lisätä tuottavuutta, jossa on mahdollisuus löytää parempia palveluita, lähipalveluiden idean kuitenkaan vaarantumatta, ja jossa ihminen olisi kokonaisuus palveluissa, niin että sitä kautta myös rahaa säästyisi, parhaimmillaan jopa aina satsaamalla ennaltaehkäisyä myöten. Siksi tämä huomio siitä, miten valtion ja hyvinvointialueiden suhde alkaa, on ensiarvoisen tärkeä. 
Mitä tulee sitten alun vaikeuksiin, on esimerkiksi aivan selvää, että hyvinvointialueita on valmisteltu ilman tietoa näin korkeasta inflaatiosta. Se ja monien kiittelemä alan palkkaratkaisu ja yhdistelmänä vielä mahdollinen riski hyvinvointialueiden tulevien rahoitusten alibudjetoinnista kuntasektorilla ovat kaikki yhdessä johtaneet siihen, että varmasti se näkymä ei ole ollut riittävän selkeä tai rahoitukseltaan vahva, ja siksi nämä ratkaisut nyt ovat perusteltuja. Mutta on minusta erittäin hyvä pohdinnan paikka nyt alueiden aloittaessa, että siitä ei muodostu ikään kuin kuvaa, että puhelin soi valtion päähän ja rahaa lähetetään — koska ei sellaista rahaa missään ole. Tämä pysyi menokehyksen puitteissa, ja oli arvovalinta laittaa tähän nyt 350 miljoonaa, ja tämän kanssa on minusta meillä kaikilla mahdollisuus sanoa, että tämä oli järkevä ratkaisu. Mutta tämä linja ikään kuin rahan tilaamisesta ei voi olla tulevaisuus. Tämä on käynnistysmuutos ja alun vahva panostus.
Arvoisa puhemies! Toinen teema liittyy korkomenoihin: 
Se on hyvin vakava asia Suomelle. On aivan totta täällä keskustelussa esiin nostettu, että koko julkinen talous velkaantui 30 miljardia sinipunan aikana ja tämä hallitus näiden kaikkien kriisien jälkeen on niin ikään tehnyt kymmenien miljardien velkalisäyksiä Suomen talouteen, ja ne kaikki me löydämme nyt edestämme. Tässä on kysymyksessä pitkä kehitystie menojen ja tulojen epäsuhdassa. Ja kyllä, edustaja Satonen, olen aivan samaa mieltä, että se tarkoittaa, että meillä tulevilla päättäjillä — jos meitä tänne itse kukin valitaan — ja uusilla kansanedustajilla on vähemmän talouden liikkumavaraa kuin aiemmin. Sitä se korkomenojen nousu tarkoittaa. 
Sitten kun samalla kysyitte aivan oivaltavasti, onko enää koskaan mahdollisuus tehdä kahden miljardin lisätalousarvioita: Toivon, että sellaisia ei jouduta tekemään, mutta tämä yhdistelmä korkomenojen noususta ja meidän valtionvelasta sekä siitä tosiasiasta, että nämä kriisit eivät lopu huhtikuun alkuun uuden vaalikauden alkaessa, kannattaa jokaisen puolueen muistaa. Mielellään esittelemäni lisätalousarviot olisivat olleet pienempiä, [Puhemies koputtaa] ja olisi helppo soittaa suuta, kuten edustaja Valkonen, mutta todellisuus kriisien keskellä on toinen. [Ben Zyskowicz: Edustajat täällä puhuvat eivätkä soita suutaan!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-07T14:51:07,2023-02-07T14:54:45,Hyväksytty,1.1
2022_163_74,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Näin. — Nyt siirrymme puhujalistaan, ja siellä on ensimmäisenä edustaja Koskela.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_75,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Ulkona taitaa jo olla valoa ja kenties iloakin, mutta täällä sisällä on edelleen kylmää kyytiä. Elämme helmikuun alkua, ja jo nyt käsissämme on ensimmäinen lisätalousarvio, joka tällä kertaa on siis suuruudeltaan tämä 2,1 miljardia, ja siitähän, kuten tänään on täällä keskusteltu, suurin osa menee korkomenoihin. Korkomenot perustuvat arvioon 2,9 prosentin korkotasosta, ja tähän, kuten me tiedämme, sisältyy vielä hyvin paljon epävarmuutta. Tässä vaiheessa budjetoitu nettolainanotto tälle vuodelle on 10,4 miljardia euroa, [Hälinää — Puhemies koputtaa — Puhemies: Shh!] mutta voimme olla varmoja, että näitä lisätalousarvioita tulee tämän vuoden aikana vielä useita lisää, ja niistä sitten vastaa seuraava hallitus. Se meidän pitkään ollut noin yhden prosentin korko näissä lainoissa nyt muuttuu ehkä päälle kolmen prosentin.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueille lisätalousarviossa osoitetaan siis 500 miljoonaa, josta 150 miljoonaa siirretään vuodelta 24. Tässä Marinin hallitus ottaa siis rahoja seuraavan hallituksen budjetista, ja tämä 350 miljoonaa on valtionavustusta hyvinvointialueiden väliaikaisiin kuluihin. Sitä ei siis voi käyttää lakisääteisiin toimiin tai esimerkiksi huolestuttavasti kasvaneiden hoitojonojen purkuun. Alueilla ei ole edes tarkkaa tietoa, mihin rahaa voidaan käyttää, koska rahoitusmalli ja rahoituslaki ovat hyvin monimutkaisia. Siihen tarvitaan korjausta. Hoitojonojahan olisi voitu purkaa aiemminkin, kuten tiedämme jo, edellisenä vuonna kunnille annetulla lisämiljardilla, ja myöskin saimme sieltä RRF-elpymisvälineestä rahaa sitä varten, mutta näin ilmeisesti ei ole toimittu, koska näitä jonoja ei ole kyetty purkamaan. Hyvinvointialueet tiedetään alun alkaen alibudjetoiduiksi, joten lisärahoitukselle tietysti on tarvetta nyt ja tulevaisuudessakin. Lisäbudjeteilla tehtävät paikkaukset ovat kuitenkin vain laastari. Alueilla on rakenteellisia ongelmia, jotka eivät ratkea pelkällä rahalla. Tarvitaan lisää tehokkuutta ja parempaa johtajuutta sen sijaan, että nyt on hankittu lähinnä enemmän niitä johtajia.
Arvoisa puhemies! Hallitus ohjaa lisätalousarviossa määrärahoja myös jatkuvasti kasvavan nuorisorikollisuuden kitkemiseen. Rahaa saavat niin poliisit kuin peruskoulutkin. Nämä ovat kannatettavia kohteita, mutta lisäraha ei tässäkään riitä, jos juurisyihin ei puututa. Meidän peruskoulumme ei tällä hetkellä kykene tarjoamaan nuorille riittävästi valmiuksia selviytyä toisesta asteesta, puhumattakaan työelämästä. Joka seitsemäs peruskoulun päättävä ei osaa kunnolla edes lukea. Hyvin menestyvät pärjäävät kyllä edelleen hyvin, mutta koko ajan suurempi joukko nuoria putoaa kyydistä. Näin pahenevia ongelmia ei tasa-arvorahalla korjata. Itse ilokseni luin keskustan varapuheenjohtajan, ministeri Honkosen haastattelun Iltalehdestä ja huomasin, että keskusta on tullut perussuomalaisten linjoille ja haluaa luopua inkluusiosta ja palauttaa erityisryhmät peruskouluun. Inkluusio ei toimi etenkään, kun oppimisvaikeuksia ja erityishuomiota tarvitsevia oppilaita tulee koko ajan enemmän ja enemmän.
No, sitten maakuntalentojen turvaamiseen lisätalousarviossa on laitettu 17 miljoonaa, jota voidaan kritisoida, koska nyt lennetään puolityhjillä koneilla. Tässä pitää kuitenkin katsoa kauemmas. Esimerkiksi Satakunnassa Porin lentokentän merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan Nato-jäsenyyden myötä. Myös alueen yrittäjät puolustavat lentojen jatkumista. Vientiteollisuuden kannaltakin se on tärkeää. Satakunnan vientihän on kahdeksan prosenttia kaikesta viennistä, vaikka väestöä on vain neljä prosenttia, eli sekin puhuu sen puolesta, että näitä lentoja olisi syytä rahoittaa valtiorahoitteisesti eikä niin, että Porin kaupunki rahoittaa niitä, kuten tänä päivänä.
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarvion yhteydessä tapahtuu normaalista poikkeava seikka eli valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttaminen. Lainanottovaltuutta esitetään korotettavaksi siten, että valtionvelka voisi olla enintään 170 miljardia. Tähän saakka enimmäismäärä on ollut 150, joka olisi jo tänä vuonna kenties täyttynyt, kun se on 142 miljardia tällä hetkellä. Siis saa nähdä, joudutaanko tätä rajaa venyttämään vielä lisää ennen vuoden loppua. Tämä on mielestäni hyvin huolestuttava kehitys, että annetaan vain lupa ja taas otetaan 20 miljardia lisää — onko se sitten parin vuoden päästä 250 ja sitten 300 ja niin edelleen. Näinhän ei voi millään tavalla jatkua tämä holtiton meno, mutta toivotaan, että seuraava hallitus löytää siihen ratkaisun. — Kiitoksia, herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-07T14:54:51,2023-02-07T15:00:21,Hyväksytty,1.1
2022_163_76,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt, arvoisat edustajat, se tunti, joka tätä keskustelua varten alkuvaiheessa luvattiin, on käytetty, joten keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_163_77,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Nyt jatketaan tässä täysistunnossa aiemmin keskeytetyn asiakohdan 2 käsittelyä. — Edustaja Könttä poissa, edustaja Viitanen poissa. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_78,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva esitys lisätalousarviosta tuo hyvinvointialueille kipeästi kaivattua lisärahoitusta, jonka avulla pyritään kehittämään toimintoja, joiden avulla pystytään purkamaan viime vuosina muun muassa koronapandemian johdosta syntynyttä hoito- ja kuntoutusvelkaa ja kasvaneita hoitojonoja. Hoitojonot ympäri maata ovat muodostuneet epäinhimillisen pitkiksi ja hoitoketjut ovat merkittävästi ruuhkautuneet. Samalla lähes kaikki hyvinvointialueet ovat hyväksyneet tälle vuodelle alijäämäiset talousarviot. Samoin monilla alueilla on jo hyväksytty tai valmistellaan leikkauslistoja. Hoitovelan purkaminen ja palveluiden kehittäminen yhdistettynä merkittäviin säästöpaineisiin ei ole onnistunut yhtälö. Lisärahoitus tulee siis ehdottomasti tärkeään käyttöön. Lisärahoitus auttaa huomattavasti myös hyvinvointialueita tulevaisuuteen suuntautumisessa ja toiminnan vaikuttavuusperusteisuuteen pyrkimisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa tehokkuus ei ole panosten ja tuotosten suhde vaan panosten ja vaikuttavuuden suhde. Tämän ymmärtäminen on sote-uudistuksen onnistumisessa keskeisiä asioita. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää myös saada painopiste siirrettyä ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaiseen hoitoon oikeassa paikassa sekä kuntoutukseen. Nämä toimenpiteet edellyttävät myös toimintojen uudistamista. Toki pelkkä raha ei auta, jos ei saada tarvittavaa henkilökuntaa. Alan työolosuhteet onkin korjattava sellaisiksi, että siitä saadaan jälleen vetovoimainen ala.
Nyt ehdotetun rahoituksen jakamisperusteissa on tärkeää huomioida alueiden tilanteiden erilaisuus. Alueilla, joilla palvelut kuuluvat koko alueen kattavalle kuntayhtymälle, kuten esimerkiksi Eksote Etelä-Karjalassa ja Siun sote Pohjois-Karjalassa, on tehty jo merkittävät säästöt ja päällekkäisten toimintojen purkaminen jo aiemmin, ja siksi näiden alueiden on muita vaikeampaa enää löytää uusia säästöjä. Tämä pitäisi huomioida, kun rahoituksen jakokriteereitä nyt laaditaan. Nykyinen rahoituslaki ei muutenkaan tue siirtymää hyvinvointitalousajatteluun ja vaikuttavuusperusteisuuteen, vaikka niiden pitäisi ehdottomasti olla nyt tavoitteena. Tarvevakioitu rahoitus on sinällään oikeudenmukainen, mutta pitkä siirtymäaika ja siihen sisältyvä leikkuri aiheuttavat sen, ettei esimerkiksi Pohjois-Karjala saa rahoitusta niin paljon kuin sille laskennallisesti kuuluisi. Nyt saatava lisärahoitus on todella tarpeen, mutta se ei valitettavasti riitä kyllä tilanteen korjaamiseen.
Arvoisa puhemies! Asia, josta on syytä kiittää hallitusta, on lentoliikenteen jatkuminen alueille, esimerkiksi Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan. Siihen saakka, kunnes junayhteydet ovat lähempänä kolmea ja puolta tuntia kuin nykyistä yli neljää ja puolta tuntia, on lentoliikenne ehdottomasti turvattava vastaamaan muun muassa maakuntien elinkeinoelämän, matkailun ja korkeakoulujen tarpeeseen.
Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, kiitos hallitukselle lisäpanostuksista lapsiin ja nuoriin. Heihin panostaminen on tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja, mitä tässä talossa voidaan koskaan tehdä, ja tämä hallitus on koko toimikautensa ajan toiminut juuri näin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-07T17:06:24,2023-02-07T17:10:05,Tarkistettu,1.1
2022_163_79,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Piirainen poissa, edustaja Holopainen, Mari, poissa, edustaja Marttinen poissa, ledamot Strand borta. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_163_80,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarvio sisältää yhteiskunnalle kohdennettuja välttämättömiä toimia. Puheenvuorossani nostan esille muutaman huomion, joiden katson olevan viisautta hallituksen toimesta.
Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kattavaa ja moniäänistä tiedonvälitystä. Postilain uudistuksessa liikenne‑ ja viestintävaliokunta kantoi erityistä huolta paikallislehtien tulevaisuudesta. Tässä esityksessä hallituksen mediatuki kohdistuu erityisesti paikallislehtiin, jotka ovat alueellisen ja erityisesti paikallisen tiedonvälityksen kulmakivi. Paikallislehdet tekevät mittaamattoman arvokasta kotiseututyötä, jonka merkitys niin yksilölle kuin paikallisyhteisölle on korvaamaton. Hallitus reagoi siis aivan oikeaan asiaan.
Puhemies! Olemme myös tässä salissa aika ajoin kantaneet huolta suomalaisten lisääntyvästä liikkumattomuudesta. Olemme siis valitettavalla tavalla passivoimassa itsemme fyysisesti heikkoon kuntoon. Istumme ja oleilemme paikallaan aivan liikaa. Fyysisellä toimeliaisuudella on merkitystä niin terveyteen ja hyvinvointiin kuin myös mielenterveyteemme, työssäjaksamiseen, maanpuolustukseen ja kilpailukykyymme. Siksi kannan iloa siitä, että lisätalousarvio huomioi liikuntapaikkarakentamisen määrärahan, joka on yksi, joskaan ei ainut vastaus liikunnallisen elämäntavan lisäämiseksi.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen, hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, maatalouden tukitoimiin, Ukrainan materiaaliseen tukemiseen, nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen sekä kasvatuksen ja opetuksen koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. Lisätalousarvion yhteydessä päätettiin myös valtion metsien suojelusta.
Puhemies! Tämä esitys lähtee myös kamppailemaan ennakollisesti lasten ja nuorten pahoinvointia vastaan. Jengiytyminen, katurikollisuus ja huono-osaiset alueet saavat lisäbuustia, jota toimijat todella tarvitsevat. Niin poliisi, opettajat, sosiaalitoimi, terveydenhuolto kuin nuorisotoimikin valjastetaan siis ennaltaehkäiseviin toimiin, jotta välttyisimme inhimillisen elämän murhenäytelmiltä, pahoinvoinnilta ja vääriltä valinnoilta.
Puhemies! Nuoret aikuiset ja alaikäiset tarvitsevat tukea välttyäkseen ajautumasta rikollisiin piireihin sekä irtautuakseen jengeistä. Heidän pariinsa on jalkauduttava. Tähän tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri viranomaisten, koulujen ja kansalaisjärjestöjen välillä, ja juuri tämä on hallituksen esityksen suunta.
Puhemies! Kouluille on todella taattava riittävät resurssit, jotta oppimisen tukea on riittävästi tarjolla. Pienryhmiä tarvitaan lisää, kodin ja koulun välistä yhteistyötä on kyettävä parantamaan ja tiivistämään. Tämä edellyttää sitä, että vanhemmat ymmärtävät, miksi on tärkeää, että he osallistuvat lastensa elämään myös kodin ulkopuolella. Ei tämä lopulta niin vaikeaa ole, lopulta hyvin yksinkertaista.
Puhemies! Kiitän siis hallitusta siitä, että se tunnistaa yhteiskunnan kipupisteitä. Esitys tuo todella mukanaan myös elintärkeät kohdennukset sähkön hintoihin, hyvinvointialueille, Ukrainaan ja maatalouteen. Tämä kaikki siksi, että olisimme yhteiskuntana yksilön, siis ihmisen, puolella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-07T17:10:18,2023-02-07T17:15:08,Hyväksytty,1.1
2022_163_81,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_82,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä lisätalousarvioesityksellä ymmärrykseni mukaan, mitä ainakin debatissa kuulimme käsittelyn alkuvaiheessa, on sekä hallituksen että opposition tuki. Elämme vaikeita aikoja. Tämän lisätalousarvion koko on 2,1 miljardia euroa, mikä tällä samalla summalla lisää Suomen velkamäärää. Sehän tässä on huolestuttavaa, mutta tässä tilanteessa olemme, ja tälle tilanteelle ei tällä hetkellä ollut vaihtoehtoa. Mutta tulevina hallituskausina tähän velkaantumiseen on meidän pakko puuttua.
Sähkön hinnat nousevat, kuten tiedetään, ja nyt meillä on käsittelyssä tämä sähkötuki, johon varattu raha on 412 miljoonaa euroa. On tärkeää, että tämä asia hoidetaan, ja toivottavasti sitten pääsemme sellaiseen tilanteeseen, että saisimme Suomen sähköntuotannon pikkuhiljaa nousemaan niin, että tukia ei tarvittaisi ja saataisiin sähkömarkkinoilta semmoinen signaali, että meillä sähköntuotanto on kunnossa. Odotamme toki tällä hetkellä Eurajoki kolmosen käyntiinlähtöä. Mutta ennen kaikkea odotan sitä, että Euroopan unionissa aletaan vihdoin ja viimein tekemään sellaista yhteistyötä, jolla saadaan nämä laskentatavat muutettua niin, että kuluttajille ja teollisuudelle tuleva sähkön hinta saadaan joihinkin järkeviin mittasuhteisiin. Ei energia voi yhtäkkiä nelinkertaisesti kallistua. Totta kai ymmärrämme Ukrainan sodan aiheuttaman tilanteen ja sitten Venäjän-kaupan loppumisen, myös sieltä tulleen energiakaupan loppumisen. Mutta meidän pitää Eurooppana pitää huoli siitä, että energian hinnasta ei tule uusi kuristamisen väline tälle mantereelle.
Hyvinvointialueille varattu 500 miljoonan lisärahoitus tulee todella tarpeeseen. Tässä näemme nyt valitettavasti sen alastoman totuuden, että aloittaneille hyvinvointialueille oli tehty liian pienet budjetit, ne oli siis alibudjetoitu. Arvion mukaan jopa 900 miljoonaa euroa on se alibudjetointi, ja sen päälle tulevat vielä odotettavissa olevat leikkaukset. Elikkä tämä hyvinvointialueiden alku ei ole kyllä ruusuinen. Tärkeää on näissä hyvinvointialueissa se, että nyt kun esimerkiksi meille Ilomantsiin tuli jo tieto, että lääkäripulan takia joudumme leikkaamaan ja muuttamaan terveyskeskuksen luonnetta enempi tämmöiseen kuntouttavaan ja pitkäaikaispotilaiden hoitoon, niin olkoon niin, kyllä hetkellisesti ymmärrän tämän tilanteen, mutta hyvinvointialueilla on pidettävä tarkasti huoli siitä, että tämä järjestelmä ei toimi vain sen keskuspaikan hyväksi. Jos sitä lääkäripulaa kerran on, niin sitä on jaettava tasaisesti kaikkien kesken niin, että jokaisessa kunnassa käy se lääkäri. Tämä kierrätysjärjestelmä on aivan varmasti tehtävissä, eikä se vaikeaa voi olla, koska mitä olen ihmisten kanssa tästä asiasta keskustellut viimeisten kolmen neljän päivän aikana, niin se on aivan toteutettavissa oleva homma, jos vain haluja siihen hyvinvointialueiden johdolla riittää. Hyvinvointialueiden hallitusten ja hallitusten puheenjohtajien on pidettävä huoli siitä, että tämmöistä keskittymistä ja eriytymistä kuntien välillä ei pääse tapahtumaan. Tämähän ei missään nimessä ole ollut hyvinvointialueen perustamisen tarkoituskaan. Tarkoitus on ollut, että kaikilla kunnilla, kaikilla paikoilla on hyvät palvelut yhtäläisesti tarjolla. Siitä on pidettävä visusti kiinni.
Ukrainan tukemista totta kai jatketaan. Tilanne Ukrainassa, elikkä samalla myös koko Euroopassa, on vaarallinen. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainan kimppuun aiheutti tämän kamalan tilanteen, joka on vaatinut jo satojentuhansien ihmisten hengen. Toivottavasti tässä järki voittaa tämän vuoden aikana ja päästään rauhantekoon ja ihmiset pääsevät palaamaan koteihinsa ja jälleenrakentaminen alkaa. Tämä on sekä Euroopan että koko maailman ponnistus, että saadaan sota loppumaan ja ennen kaikkea ihmisille mahdollisuus elää omassa kotimaassaan.
Maatalous ansaitsee tukensa. Tuo 96 miljoonaa euroa, joka on varattuna, tulee tarpeeseen. Maatalouden tilanne on todella vaikea. Kustannusnousu iskee sinne todella pahasti, ja sitten myös korkojen nousu, kuten ministeri Saarikko mainitsi, on erittäin vaikea asia maataloudelle. Niin paljon on vierasta pääomaa niissä yrityksissä. Tärkeintä on kuitenkin, että seuraavan hallituksen aikana jo olemassa olevan Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi saamme kansallista tukea tiloille ja ennen kaikkea kilpailulainsäädäntöä muutettua niin, että viljelijät saavat oman tilansa tuotteista markkinoilta paremman hinnan.
Valtion metsien suojelua en kyllä ymmärrä ollenkaan. Minä en ymmärrä, minkä takia nähdään hyvänä tekona metsien suojelu. Metsien suojeluhan sinänsä on tietysti hyvä asia, mutta se käytännössä Suomessa tarkoittaa, että se metsä jätetään prinsessa ruususen uneen pitkiksi ajoiksi tulevaisuuteen — kukaan ei tiedä, onko se sata vuotta vai tuhat vuotta. Eihän se mitään luonnonsuojelua ole. Se on luonnon jättämistä oman onnensa nojaan. Kannattaa kaikkien epäilijöiden muistaa, kun käy jossakin kansallispuistossa, vaikka Ilomantsissa Petkeljärvellä, että ne komeat hongikot ovat syntyneet nimenomaan sen takia, kun ihminen on tehnyt siellä työtä. Ne on raivattu ja hoidettu, ja nyt se komea hongikko on siellä. Mutta tuosta hongikosta kun aika jättää, niin jäljellä on sitten kamala rääseikkö, koska se pystyyn kuoleva metsä tuskin ketään kiinnostaa. Mutta joka tapauksessa luonnonsuojelu Suomessa pitää saada järkeviin mittasuhteisiin, että emme itseämme suojele nälkäkuuriin, koska jos meillä metsäteollisuus tästä maasta loppuu, niin siinä menee sitten kyllä paljon muutakin mukana.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä iloitsen siitä, että täällä on myös pieni raha menossa mediatukena paikallislehdistölle. Paikallislehdet ovat suomalaisen demokratian syvintä ydintä. Se on tiedottamisen jaloin laji ja ihmisten elämän kannalta se asia numero yksi.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kiinnitän huomion korkomenoihin. Meillä korkomenot nousevat: tämän mukaan valtion velanhoitomenoihin ehdotetaan 1 073 miljoonan euron lisäystä. Arvio perustuu sekä lyhyiden että pitkien korkojen osalta oletukseen 2,9 prosentin korkotasosta. Arvoisa puhemies, voisi sanoa vähän huumorilla, että toivottavasti se koronnousu edes tuohon jäisi, koska ainakin Euroopan keskuspankin pääjohtaja Lagarde on väläytellyt koron nostoa. Pahoin pelkään ja uskon, että hän myös puhuu totta, että koronnostoja tulee. Mutta meidän on saatava Euroopassa talous kasvuun, ja ennen kaikkea on tärkeää se, että tässä maassa ymmärretään se, että meidän on saatava oman kansantalouden kannalta tuotantotalous kuntoon ja byrokratiaa purettua ja ihmisille töitä. Siitä lähtee oikea kasvu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-07T17:15:12,2023-02-07T17:22:09,Hyväksytty,1.1
2022_163_83,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa, edustaja Eestilä poissa, edustaja Koponen, Noora, poissa, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_84,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti muutamiin kohtiin tästä lisätalousarviosta.
Täytyy toki alkuun todeta, että elämme kyllä poikkeuksellisia aikoja siinä mielessä, että näin massiivisia lisätalousarvioita joudutaan tekemään, ja tietysti tällaiset poikkeukselliset ajat, joina vaaditaan lisäpanostuksia, vaatisivat kyllä sitten kaksin verroin töitä myös sillä toisella puolella, että taloutta saataisiin tasapainoon.
Arvoisa puhemies! Ensin tästä sähkötuesta: Tässä tilanteessa, jossa talvella nähtiin historiallisen korkeita sähkön hintoja, on aivan perusteltua tukea kotitalouksia laskuistaan selviämiseen, mutta kaiken aikaa pitää olla katse myöskin tulevassa. On aivan selvää, että sähköjärjestelmää täytyy kehittää niin, että sähköjärjestelmä palvelee ihmisiä, se palvelee kotitalouksia, se palvelee yrityksiä, eikä toisinpäin. Kyllä jokaisella suomalaisella täytyy olla varaa käydä saunassa silloin, kun tuntuu siltä, että on aika käydä saunassa, eikä esimerkiksi lapsiperheen arjessa pidä erikseen valvoa sen vuoksi, että pestään pyykkiä yöllä. Kyllä pyykkiä pitää olla varaa pestä silloin, kun pyykkiä tarvitsee pestä.
 On selvää, että tarvitaan lisää puhdasta kotimaista sähköntuotantoa, sellaista sähköntuotantoa, joka on toimitusvarmaa, sääriippumatonta, jotta sähköyhtiöt voivat käytännössä myydä kotitalouksille huolettomia sähkötuotteita, jotka takaavat sen, että energia ei ole suomalaisille luksustuote vaan että sitä on kaikkien saatavilla. Myös yritykset tarvitsevat edullista sähköä.
Arvoisa puhemies! Muistan hyvin lukiosta, että energia tarkoittaa kykyä tehdä työtä, ja työllähän se on kansakunnan menestys tulevaisuudessakin rakennettava, joten tämä sähköjärjestelmän kehittämiseen liittyvä kysymys on aivan kriittinen tulevaisuudessa, mutta nyt juuri tässä tilanteessa, kun olemme kriisin keskellä, nämä tuet ovat perusteltuja. Ja totta kai tulevaisuudessakin tämmöisen järkevän säästämisen pitää olla kannustavaa ja sähkösopimuksissa kannattaa olla sen kaltaisia elementtejä, että jos pystyy omasta sähkönkäytöstään joustamaan, siitä myöskin hyvin palkitaan, mutta lähtökohdan pitää olla se, että kaikille sähköä on edullisesti saatavilla.
Arvoisa puhemies! Toinen aivan kriittisen tärkeä ulottuvuus on tämä maatalouden tukeminen tässä kriisin keskellä, jossa niin energian hinta kuin lannoitteiden hinta ovat nousseet kohtuuttomasti. Paitsi että suomalainen kuluttaja haluaa valita puhtaan, kotimaisen, terveellisen, turvallisen, ravitsevan, maistuvan elintarvikkeen, niin tämä on myös huoltovarmuuskysymys, että suomalainen ruoantuotanto säilyy elinvoimaisena, ja tässä hallituksen käsi on ollut valitettavan hidas auttamaan, mutta tämä lisätalousarvion toimenpide on varmasti perusteltu. Pitemmässä juoksussa täytyy kuitenkin varmistaa se, että esimerkiksi elintarvikevienti on kilpailukykyistä ja pystymme sitä kautta saavuttamaan senkaltaisen tuotannontason Suomessa, että kaikissa tilanteissa sitten myöskin huoltovarmuuden näkökulmasta olemme riittävän omavaraisia. Tässä omavaraisuuskeskustelussa täytyy tietysti ymmärtää se, että kaikki eivät joka päivä halua pottuja syödä, välillä on hyvä vaikkapa riisiä syödä, mutta pottuja pitää niin paljon viljellä, että jos riisiä ei ole saatavilla, niin sitten pottuja kaikille riittää.
Arvoisa puhemies! Maakuntien lentoyhteydet ovat aivan kriittisen tärkeä asia. Ne ovat aivan kriittisen tärkeä asia tietysti sille, että suomalaiset pääsevät maansa pääkaupunkiin sujuvasti, onpa se asia mikä tahansa. Esimerkiksi liike-elämä mutta myös akateeminen elämä tarvitsevat näitä toimivia yhteyksiä, eikä voi ajatella niin, että joku reitti juuri sinänsä olisi kannattamaton, koska viime kädessä liikennejärjestelmä on kuitenkin verkosto, joka koostuu siitä toimivasta kokonaisuudesta, ja ne maakuntien tehtaat... Puhutaan vaikka Kemi—Tornion lentoyhteyksistä, Kokkola— Pietarsaaren lentoyhteyksistä tai vaikka Kajaanin, Joensuun, miksei esimerkiksi Suomen Ateenan, Jyväskylän, lentoyhteyksistä — Jyväskylä on myös tärkeä vientiteollisuuskaupunki, maakunnan pääkaupunki — niin nämä kaikki yhteydet ovat aivan keskeisiä näille vientialojen yrityksille, ja nämä vientialojen yritykset ovat kuitenkin niitä yrityksiä, joiden tuotteet kun lähtevät maailmalle, sieltä tulevat sitten rahat, joilla pääkonttoreissa palkat maksetaan ja joilla maksetaan esimerkiksi taas täältä Helsinki—Vantaalta matkustavien lennot. Elikkä tässä mielessä myös nämä lentoliikenteen tilastot ehkä johtavat keskustelua vähän harhaan. Eli tämä maakuntalentojen mahdollistaminen jatkossakin on erittäin perusteltua.
Arvoisa puhemies! Samoin näistä lisätalousarvion pienemmistä menokohteista: Myös tämä mediatuki tässä todella vaikeassa murrostilanteessa, jossa paikallislehdet elävät, on enemmän kuin perusteltu. Toki siinäkin tietysti pitkällä aikajänteellä pitää varmistaa, että toimintaympäristö on sillä tavoin vakaa ja olosuhteet ovat kilpailukykyiset, että kuluttajat sitten viime kädessä voivat näitä tuotteita hankkia ja sillä tavoin päättää, ketkä pärjäävät, eikä se tapahdu valtiovallan toimesta tukia kanavoimalla, mutta juuri tässä tilanteessa, jossa eletään paitsi tämän digitaalisen murroksen vallitessa ja esimerkiksi postilain muuttuessa, tämä paikallislehtien tuki on tärkeää.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti näistä hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvistä näkökohdista. On tietysti isänmaan tulevien kohtaloiden kannalta haastavaa se, että tähän hyvinvointialuemalliin ei sisälly senkaltaisia kustannuskasvun jarruja, joilla varmistettaisiin, että rahat riittävät. Tällainen jatkuva rahoituksen kasvattaminen ohi rahoitusmallin ei voi tietenkään muodostua toimintatavaksi, [Puhemies koputtaa] mutta ehkäpä juuri tässä siirtymävaiheessa tällainen yksi tukikerta voi olla mahdollinen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-07T17:22:18,2023-02-07T17:29:34,Hyväksytty,1.1
2022_163_85,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_86,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustelemme esityksestä vuoden 2023 lisätalousarvioksi. Tässä nyt voisi ottaa näitä asioita, mitä nyt on esillä, ja haluaisin nostaa tuon velkaantumisen. Velan piti olla ilmaista, mutta nyt tupsahti jälleen kerran miljardiluokan lisälasku nousseiden korkojen takia. 
Missä vaiheessa hallitus aikoo myöntää, että sen ajama pullantuoksuinen, yli varojemme elvyttävä talouspolitiikka on tullut tiensä päähän? Seuraavaksi pitää keksiä menoleikkauksia, että velkakierre saadaan pysäytettyä ennen kuin on liian myöhäistä, ja tämä on seuraavan hallituksen tehtävä, siihen ei ole vaihtoehtoja. Se jää seuraavien hallitusten murheeksi, kun vihervasemmisto ei pystynyt tunnustamaan tosiasioita. 
No, rahoitusta on kuitenkin ohjattu poliisille ja peruskouluihin, järjestötoimintaan. Siellä järjestötoiminnassa on kyllä aika erikoisia kukkasia, kun siellä on jollekin Transfeminiineille myönnetty satojatuhansia avustusta, oikeusministerille nuorisorikollisuuden ehkäisemisen nimissä. Hallituksen painotukset ovat kiitettäviä mutta eivät riittävässä määrin puutu juurisyyhyn, toisen polven maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelmiin. 
Pitäisi keksiä, miten pakolaisuuden tai työn perusteella EU:n ulkopuolelta Suomeen tulevat ihmiset ja heidän täällä syntyneet ja kasvavat jälkeläisensä saadaan sopeutumaan maamme oloihin ja vaatimuksiin. Jos tätä ei keksitä, Ruotsin tie on väistämätön, eikä tätä edesauta ollenkaan kaikkien tahojen vinkuminen työperäisen maahanmuuton tärkeydestä. 
Perussuomalaiset ymmärtävät kyllä, että työperäiset maahanmuuttajat ovat mahdollisuus, mutta me taidamme olla ainoa puolue, joka rehellisesti sanoo, että humanitäärinen ja työperäinenkin maahanmuutto aiheuttaa kustannuksia. Nyt me löydämme edestämme sen, minkä te olette meille tilanneet ja jättäneet. Te halusitte tätä, joten kertokaa nyt meille, miten te aiotte tämän korjata ilman lisärahoitusta. 
Perussuomalaisten vaihtoehdossa humanitäärinen maahanmuutto minimoidaan mutta Ukrainan sotaa pakenevista pidetään huoli. Perussuomalaisten vaihtoehdossa työperäisen maahanmuuton osalta noudatetaan tulorajoja, arvioidaan maahantulijoiden sopeutumiskykyä ennen tänne muuttamista ja oikeutta sosiaaliturvaan ja muihin palveluihin ja sukulaisten tuomista maahan rajoitetaan siten, ettei tilanne entisestään pahenisi. 
Sote-uudistuksesta eli hyvinvointialueista: Niiden piti tuoda hyvinvointia ja pienempiä kustannuksia. Todellisuudessa uudistus tuo lähinnä uusia turhia työpaikkoja kannatuslaskuista kärsiville puolueille ja valtavasti uusia kustannuksia. Te olette piittaamatta asiantuntijoiden lausunnoista alibudjetoineet kustannukset ja ylibudjetoineet arvioidut hyödyt. Ne hyödyt jäävät saavuttamatta, ja joudutte tilkitsemään lisäbudjeteilla tätä rahareikää. Kaiken lisäksi te olette siirtäneet vuoden 24 määrärahoista 150 miljoonaa tämän vuoden menoihin. Te siis käytätte seuraavankin hallituksen rahat, kun ette voi rehellisesti myöntää epäonnistuneenne sote-uudistuksessa. 
Metsien suojelusta: Viimeisenä temppunanne te päätitte suojella metsiä. Uudet suojelupäätökset ovat suuremmat kuin mitä koko hallituskaudella olette yhteensä esittäneet. Ei siinä mitään, luonnon ja metsien suojelu on ylevä tavoite, mutta onko nyt niin, että suomalaisen teollisuuden raaka-aineet ja veronmaksajien etu on uhrattu luontokultille? Yhdessä Suomelle haitallisten EU:n ilmasto- ja luontohankkeiden kanssa suunta näyttää pelottavalta. Oletteko te hallituksessa kertaakaan istuneet alas ja arvioineet päätöksienne vaikutusta suomalaisten taloudelliseen hyvinvointiin? Talousarviossa te puhutte muutamien miljoonien menetyksestä, mutta lehdistötilaisuudessa kutsutte päätöstä 100 miljoonan euron arvoiseksi. Luvut eivät täsmää, koska te tietoisesti haluatte antaa päätöksen kustannuksista vääristyneen kuvan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-07T17:29:40,2023-02-07T17:34:52,Hyväksytty,1.1
2022_163_87,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_88,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lisätalousarvion kaikkein vakavin asia on korkomenojen todella kova ja nopea kasvu. Viime vuonna Suomen valtio joutui maksamaan veloistaan korkoa noin 800 miljoonaa euroa, ja arvio tälle vuodelle oli reilu puolitoista miljardia, mutta nyt arviota on jouduttu korottamaan jo yli kahden ja puolen miljardin euron, ja tässä lisätalousarviossa osoitetaan siis miljardi lisää valtionvelkojen korkojen maksuun.
Arvoisa puhemies! On valitettavasti kansainvälisestä korkojennousutrendistä johtuvaa, että Suomen valtionvelan koroista jouduttaneen maksamaan tulevina vuosina vieläkin enemmän korkoa, elikkä velalla on todella väliä. Tämä on se viesti, joka tästä lisätalousarviosta todella pitää meidän jokaisen nyt sisäistää, ja kyllä eduskunta voi aivan syystäkin peräänkuuluttaa maan hallitusta paljon jämäkämpiin ja kiireellisempiin toimiin, jotta mietitään yhdessä niitä keinoja, joilla voidaan vastata tähän kehitykseen. Suomen kansantalouden kantokyky ei riitä näin valtaviin valtionvelan hoitokustannuksiin, vaan meidän on pakko saattaa julkinen talous sellaiseen tasapainoon, että pääsemme maksamaan myös näitä kertyneitä velkoja pois.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-07T17:34:54,2023-02-07T17:36:33,Hyväksytty,1.1
2022_163_89,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Lähetekeskusteluun varataan ensi alkuun enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_163_90,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellä eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähkölaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi toimeenpannaan hallituksen loppuvuonna tekemä päätös kotitalouksien tukemisesta sähkökriisissä. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesta sähkötuesta annettua lakia sekä väliaikaisesti tuloverolakia ja Energiavirastosta annettua lakia. Ehdotettujen lakien tavoitteena on tukea kuluttajia poikkeuksellisen korkeiden sähkön hintojen aiheuttamassa haastavassa taloudellisessa tilanteessa erillisellä hyvityksellä sekä mahdollistaa niin kuluttajien kuin muidenkin asiakkaiden pidemmät sähkölaskujen maksuajat.
Arvoisa puhemies! Venäjän energiasota Eurooppaa kohtaan on aiheuttanut niukkuutta energiasta ja johtanut energian hintojen nousuun. Hallitus linjasi ensimmäisistä täsmätoimista energiakriisiin vastaamiseksi noin vuosi sitten. Tuolloin toimet painottuivat erityisesti liikenteeseen, esimerkiksi työmatkavähennystä korotettiin määräajaksi ja jakeluvelvoitetta alennettiin väliaikaisesti. Samalla päätettiin laajemman tulo- ja alueperusteisen tuen valmistelusta siten, että tuki olisi hallitusneuvotteluihin mennessä valmis ja siten seuraavan hallituksen käytettävissä.
Sähkön hinta puolestaan alkoi nousta merkittävästi viime kesänä, ja hintahuiput nähtiin elokuussa ja marras—joulukuun vaihteessa. Sähkön hintojen nousu poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta markkinatilanteesta, jossa esiintyy vain satunnaisia huippuhintoja. Taustalla on useita syitä: Venäjän rajoitukset putkikaasun tuonnissa Eurooppaan ja siitä markkinoilla syntynyt huoli kaasuvarastojen riittävyydestä tänä talvena, päästöoikeuden hinta, haasteet ydinvoiman tuotannossa eri puolilla Eurooppaa ja se, että täällä Pohjoismaissa vesivarastot olivat viime vuonna tavanomaista tyhjemmät.
Hallitus päättikin syksyllä sähkön korkean hinnan vuoksi verotuksen kautta myönnettävästä sähkövähennyksestä, Kelan kautta maksettavasta sähkötuesta ja sähkön arvonlisäveron alentamisesta. Syksyn päätöksiä tehtäessä täytyi ottaa huomioon sähkön riittävyys ja siitä seurannut tarve säästää sähköä. Tuet oli määritettävä siten, etteivät sähkön säästämiskannusteet vaarantuneet. Tässä kohtaa haluan antaa kaikille suomalaisille ison kiitoksen — niin kodeille kuin yrityksillekin. Olemme loppuvuoden aikana onnistuneet säästämään sähköä saman verran kuin aikaisemmin toimme sähköä Venäjältä. Se on hieno saavutus.
Arvoisa puhemies! Loppuvuoden hyvin korkeiden hintojen vuoksi hallitus on päättänyt täydentää syksyllä tehtyjä sähkötukipäätöksiä. Hallitus esittää kotitalouksille takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä, jonka määrä perustuisi vuoden 2022 marras- ja joulukuun sähköenergian kulutukseen ja loppukäyttäjän sähköenergian hintaan vuoden 2022 marras- ja joulukuun sekä vuoden 2023 tammikuun aikana. Tuki lasketaan takautuvasti siksi, että se ei mene päällekkäin aiemmin päätettyjen tukien kanssa. Tammikuun 2023 hintaa käytetään laskennassa, jotta vuodenvaihteessa kalliimpaan sopimukseen vaihtaneet saisivat myös apua tästä hyvityksestä.
Sähköhyvitystä maksettaisiin laskennallisesti neljän kuukauden ajalta siten, että sähköhyvitys olisi kuukausittain 50 prosenttia sähköenergialaskusta 90 euron omavastuun ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 700 euroa kuukaudessa. Sähköhyvitys koskisi niitä kuluttajia, joiden sähkönmyyntisopimuksen mukainen sähköenergian hinta on ollut yli kymmenen senttiä kilowattitunnilta, sekä niitä, joilla on pörssisähkön hintaan sidottu sähköntoimitussopimus. Sähköhyvityksen saisi automaattisesti edellytysten täyttyessä, joten kuluttajan ei tarvitsisi tehdä mitään sen saadakseen.
Arvoisa puhemies! Lisäksi ehdotetaan, että sähkön vähittäismyyjien tulisi asiakkaansa pyynnöstä myöntää lisämaksuaikaa tammikuun ja huhtikuun 2023 välisenä aikana tapahtuneeseen kulutukseen liittyville sähköenergialaskuille. Ehdotetulla sähkölaskujen maksuaikojen pidennyksellä pyritään osaltaan tukemaan kotitalouksien ja yritysten kykyä maksaa talvikuukausien kulutukseen perustuvat sähköenergialaskunsa. Pidennetyt maksuajat voivat tasata sähkölaskujen aiheuttamaa taloudellista rasitetta vuositasolla.
Kuluttaja-asiakkaille ja niihin rinnastettaville asiakkaille, kuten yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille, lisämaksuaikaa tulisi myöntää enintään 120 päivää kunkin laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Lisämaksuajan myöntämisestä ei saisi kuluttaja-asiakkailta ja niihin rinnastuvilta asiakkailta periä kuluja, eikä lisämaksuajalta saisi periä korkoa. Elinkeinonharjoittajalle maksuaikaa tulisi myöntää yhteensä enintään 60 päivää. Elinkeinonharjoittajalta sähköyhtiö perisi lisämaksuajalta 1,53 prosentin vuosikorkoa.
Maksuaikojen pidentäminen merkitsee, että sähkön vähittäismyyjät saisivat saatavansa viiveellä. Koska tämä voi aiheuttaa myyjille likviditeettivajausta, esitetään, että niiden maksuvalmiutta tuettaisiin myöntämällä niille valtiontakauksia likviditeettitarpeen kattamiseksi otettavien pankki- tai työeläkevakuutusyhtiölainojen vakuudeksi.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa ja olemaan voimassa 31. päivään joulukuuta 2023.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-07T15:00:52,2023-02-07T15:07:42,Hyväksytty,1.1
2022_163_91,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Näin. Kiitos, ministeri Lintilä. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_92,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän talven kriiseistä yksi suurimmista on Eurooppaa koetteleva energiakriisi. Tuhannet suomalaiset kaipaavat nyt kipeästi apua sähkölaskuista selviämiseen. Etenkin kotiaan sähköllä lämmittävien ihmisten laskut ovat paikoin olleet todella kohtuuttomia, vaikka he olisivat tehneet kaiken mahdollisen sähkön säästämiseksi. Siksi nyt on todella tarpeen antaa tukea sähkölaskuista selviämiseen. Tukea olisi ollut tehokasta kohdentaa etenkin sähkölämmittäjille, ja heillehän tästä pitkälti tukea meneekin.
Onneksi meillä on myös keinot näiden tukien rahoittamiseen. Energian hintojen nousustahan hyötyvät suuryhtiöt, jotka tekevät nyt ennätysvoittoja ihmisten ahdingolla. He pystyvät pyytämään entistä kovempaa hintaa sähköstä ja polttoaineista, koska niistä on pulaa. Osa näistä yhtiöistä tekeekin ennätyskovia voittoja kriisin varjolla, ja näitä voittoja me olemme nyt Euroopan laajuisesti verottamassa niin kutsutun windfall-veron kautta. Tätä ei pidä unohtaa, kun näistä tuista keskustelemme, myös rahoituskeinot on mietitty. 
Samalla ei pidä unohtaa myöskään aiempia tukitoimia, joita olemme tehneet. Meillä on aiemmin päätetty sähkötuesta, verovähennyksestä, toimeentulotuen ja asumistuen laajennuksista sekä tuesta energiaremontteihin. Tiedetään, että mitä useamman suomalaisen koti lämpiää tai auto kulkee kotimaisen energian voimin, sitä paremmin olemme turvassa energiamarkkinoiden šokeilta ja sitä edullisemmin nämä ihmiset selviävät arjestaan. Sen takia etenkin tämä energiaremontteihin annettu tuki on niin merkittävä.
No, huomattiin kuitenkin, että energian hinta nousi tänä syksynä ja talvena vielä enemmän kuin ennakoitiin. Ministeri Lintilä hyvin avasi tätä asiaa. Toivottiin, että Olkiluoto 3 olisi alkanut jo pyöriä täydellä teholla, näin ei käynyt. Muutenkin Euroopassa on ollut ennennäkemättömiä haasteita energiantuotannon saralla, ja sen takia nyt lisätoimia tarvittiin kiireellisellä valmistelulla. Mielestäni on hyvä, että tähän tarpeeseen on pystytty vastaamaan. Samalla on huomattava, että kiireellä on myös kääntöpuoli, ja se on se, että tuet eivät kohdennu niin tehokkaasti kuin ne voisivat. Tuet tulevat siis toisin sanoen kalliiksi. Ja toisaalta, kun me olemme rakentaneet tukea toisen päälle, niin voi olla, että kaikki ihmiset eivät tiedä, mistä kaikkialta apua voisi saada. Sen takia jatkossa onkin tärkeää miettiä yhtä yksinkertaista tukimekanismia tällaisiin kriisiaikoihin.
Vihreät esittivät jo viime helmikuussa valmisteluun energiarahaa, joka maksettaisiin kaikista eniten energian hinnannoususta kärsiville, pieni- ja keskituloisille kotitalouksille. Nythän tässä esityksessä ei ole ollut mahdollista tehdä mitään kohdennusta tulotason perusteella. Rikkaimmat suomalaiset saavat tukea siinä missä köyhimmätkin tämän mekanismin kautta. Ei ole pystytty sulkemaan ulos vaikkapa loma-asuntoja. Jälleen kerran euroja menee tietyllä tapaa hukkaan, ja sitten toisaalta kaikista pienituloisimmille ei saada yhtä laajaa tukea kuin mitä olisi voitu saada, jos tämä summa olisi kohdennettu nimenomaan heitä priorisoiden. Hehän ovat sitä väkeä, jolla kaikista isoimmat haasteet ovat edessä. He ovat niitä ihmisiä, jotka joutuvat miettimään, lämpiääkö koti, kulkeeko auto, ostetaanko ruokaa vai ostetaanko lääkkeitä. Sen takia nimenomaan pitää jatkossa valmistella ne toimet, joilla näille kaikista pienituloisimmille pystytään kohdentamaan riittävä apu ja tuki.
Kuten sanottua, meillä toimeentulotukea on laajennettu, asumistukea on laajennettu, mutta on ihmisiä, jotka eivät pysty näitä tukimekanismeja käyttämään. Toimeentulotuki on varsin byrokraattinen, siellä on hyvin tiukat tulorajat, ja varsinkin pienituloiset työssäkäyvät ihmiset jäävät monien näiden tukien ulkopuolelle. Sen takia todella tarvittaisiin se energiaraha, jonka kautta voisi kohdentaa tukea eniten tarvitseville. Valmistelu on nyt vauhdissa. Valtiovarainministeriö antaa meille pian tiedon valmistelun kulusta, ja toivon, että seuraava hallitus tästä päättää aivan viimeistään, koska valitettavasti näköpiirissä ei ole Venäjän kohdistaman hyökkäyssodan päättyminen. Nämä kriisit saattavat jatkua vielä pitkään, ja silloin olisi suotavaa, että toimet voitaisiin tehdä vielä tehokkaammin kuin mihin me olemme nyt pystyneet.
Korostan vielä, että on parempi tehdä kiireellä tarvittavat tukitoimet, vaikka ne eivät ole täysin optimaalisia, kuin jättää toimet tekemättä. Mutta tästä ajasta pitää nyt ottaa opikseen ja jatkossa kohdistaa tuet tehokkaammin. Tähän energiaraha todella antaisi mahdollisuuden.
Samalla ei toki pidä unohtaa, että Ukrainan sodasta tietysti kärsivät kaikista eniten ukrainalaiset, ja sen takia on tärkeää, että Suomi on kohdentanut apua nimenomaan ukrainalaisille. Sen takia on myös tärkeää, että huolehdimme koko Euroopassa yhteisesti tämän kriisin ylitse kulkemisesta, jotta missään Euroopan maassa tuki ukrainalaisille ei pääse heikkenemään. Nythän me jo näemme, että Venäjä-myönteiset populistipuolueet pyrkivät lietsomaan sellaista ajatusta, että eurooppalaiset maksavat liian kovaa hintaa tästä Ukrainan sodasta. Silloin meidän on suomalaisina muistutettava, että sen kovimman hinnan maksavat ukrainalaiset, emme suinkaan me, vaikka täälläkin tilanteet haastavia ovat. Näitä yhteisiä tukitoimia, yhteistä koordinointia varmasti tarvitaan siis myös jatkossa, vaikka tällaisilla hyvillä kotimaisilla toimilla saadaan täydennettyä tätä eurooppalaista palettia. 
Nyt on todella samalla aika katsoa tietysti pidemmälle, vahvistaa Suomen energiaitsenäisyyttä. Me olemme joutuneet korvaamaan venäläistä fossiilipolttoainetta ei juurikaan parempien öljyntuottajamaiden tuottamilla polttoaineilla. Jos katsotaan vaikkapa Saudi-Arabiaan tai Venezuelaan, niin eivät ne paljoa parempia vaihtoehtoja ole. Sen takia kaikista järkevintä ja kestävintä olisikin pyrkiä pääsemään eroon tästä fossiiliriippuvuudesta. Kuten sanottua, mitä paremmin saamme Suomen talouden pyörimään kotimaisen ja eurooppalaisen päästöttömän energian voimin, sitä kestävämmällä pohjalla me olemme tulevaisuudessa. Tämähän on Suomen erottanut monista meidän vertailumaista, että meillä vihreää siirtymää on tehty jo vuosikymmenten ajan. Meillä uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa on jo enemmän kuin verrokkimailla, ja siksi suomalaiset ovat olleet paremmassa asemassa kuin vaikkapa monet Keski-Euroopan maissa asuvat eurooppalaiset. Ja sen takia todella tätä vihreää siirtymää on nyt jatkettava. Muuten me emme pääse eroon tästä fossiiliriippuvuudesta, muuten olemme sitten jatkossa sidoksissa muihin diktatuureihin kuin Venäjään, ja se tuo mukanaan sekä taloudellisen hintalapun että ulkopolitiikan vaikutuksia. Sen takia todella tätä siirtymää on nyt jatkettava. Se on sekä Suomen talouden että ilmaston ja ympäristön etu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-07T15:08:05,2023-02-07T15:15:09,Hyväksytty,1.1
2022_163_93,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_94,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! Toki tässä nyt on hallitus taas tekemässä toimenpiteitä suomalaisen sähkön- ja energiankäyttäjän hyväksi, mutta valitettavasti tosiasia on se, että taas tullaan pikkasen viiveellä näitten esitysten kanssa eduskuntaan. Nimittäin tämä esitys on hivenen sekava, ja näitä esityksiä olisi voitu tehdä ajoissa syksyllä. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat vaatineet jo hyvin pitkän aikaa muutoksia polttoaineen verotuksen alentamiseen ja sitten näihin energiatukiin. Jostain syystä siellä hallituksessa on jotain semmoisia, mitä me emme tiedä, mistä se johtuu, että ne tulevat niin viiveellä.
Tässä esityksessä sähköhyvitykselle määritellään omavastuuosuudeksi 90 euroa kuukaudessa, ja yläraja olisi 700 euroa kuukaudessa. Korvattava prosenttiosuus olisi kuitenkin vain sen 50 prosenttia, ja sopimushinnan tulee olla vähintään kymmenen senttiä kilowattitunnilta. Aika hankala tämä nyt on lukijan tällä lailla nopeasti tulkita. 
Hallitus on tuonut erilaisia muitakin esityksiä tämän energiakriisin aikana, kuten esimerkiksi ylimääräisen lapsilisäkorvauksen joulukuussa. Ja sitten on windfall-veroa ruvettu perimään sähköyhtiöiltä, jotta saadaan sieltä sitten voittoja perittyä vähän takaisin päin. Ja on arvonlisäveroa alennettu, ja sitten on tullut kotitalousvähennystä ja sähkötukea pienituloisille. Tämä on aika monipolvinen paketti. Tämänhän olisi voinut tehdä paljon yksinkertaisemminkin, mutta en tiedä, miksi hallitus on pilkkonut tämän tällaisiin osiin, joista kansalaisen on hyvin vaikea saada selkeyttä, mistä hän nyt hakee ensisijaisesti tukea kalliisiin sähkölaskuihinsa. 
Joulun alla, pääministeri Marin ja ministeri Lintilä, selititte meille, että ministeriössä on tehty valmistelutyötä jo budjettiriihestä asti. Valitettavasti työ- ja elinkeinoministeriön virkakunta kuitenkin paljasti tehtävän tulleen vasta 13.12. Tämä on se tosiasia, mitä ette saa kyllä muutettua, että tässä on vedetty liian hitaasti. Mutta täytyy tietysti kiitostakin antaa: Tämä on positiivista hallitukselta, että kansalaiset vihdoin saavat lisähyvityksiä moninkertaisiin lämmityskustannuksiin. Tämä on kuitenkin positiivista, että olette tähän heränneet. 
Arvoisa puhemies! Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut tänään lausunnon, ja se on aika tyly: tämä tuki kohdistuu pääosin hyvätuloisille, esitys on valmisteltu hätäisesti — he arvioivat näin — ja siinä on jätetty arvioimatta sen vaikutus sähkömarkkinoihin. Nyt tätä arviointityötä eduskunnan valmistelussa on hyvin vaikea tehdä kiireessä. Jos me halutaan tämä nopeasti voimaan — ja luulen, että tämä pitää saada nopeasti voimaan — nämä vaikutusarvioinnit jäävät vähäisiksi. 
Hyvää tässä esityksessä on se, että sähkölaskulle myönnetään lisämaksuaikaa, ja se on äärimmäisen tärkeää, että ihmisillä ei menisi perintään näitä laskuja enempää. Tätä on peräänkuulutettu jo pitkään myös kuluttajajärjestöjen edustajien toimesta. Tässä on kuitenkin toimittava niin, että pitää itse hakea se pidennys. Pitäisi niin kuin kovaan ääneen kuuluttaa, että jokaisen tulee ymmärtää hakea se pidennetty maksuaika tammi—huhtikuun kulutusta koskeville sähkölaskuille.
Jäi vielä epäselväksi, että onko se sitten niin, että jos sitä 120 päivän maksimilisäaikaa ei hae, niin sähköyhtiöt toimivat kuten nytkin elikkä laittavat perintään niitä aika nopeasti, jos ei sähkölaskuja ole maksettu. Eikö tämä voisi kuitenkin vähän niin sanotusti automaattisesti mennä niin, että niitä ei perintään laitettaisi, koska kaikki eivät sitä ymmärrä tehdä? 
Mehän tiedämme, että kaikkiaan 5 600 ihmistä sai jo viime vuonna maksuhäiriömerkinnän, jonka perusteena oli maksamaton sähkölasku. Se on äärettömän iso luku, ainakin näiden tietojen mukaan, mitä meille on tullut. Itse olen saanut paljon tietoa myös siitä, kuinka nopeasti yhtiöt laittavat perintään tälläkin hetkellä sähkölaskuja. Eivät he ole muuttaneet toimintaansa. Esimerkiksi Vantaallakin toimiva sähköä myyvä Oomi-yhtiö: hyvin nopeasti ne menevät perintään, jos niitä ei ole maksettu. Tässä joustavuus ja inhimillisyys ovat kyllä unohtuneet yhtiöiltä, ja nekin ovat kaiken lisäksi kuntien omistamia yhtiöitä ja palvelevat kuntalaisia. On se käsittämätöntä, ettei löydy joustoa ilman lainsäädäntöä, pakkoa. 
Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä sen asian ottaa tässä esille, että moni sähköä käyttävä henkilö on tehnyt näitä kiinteitä kahden vuoden sopimuksia, kun vanhat sopimukset ovat menneet poikki. Ministeri, hyvin tiedätte sen, että siellä on kiireessä tehty hyvin kalliita sopimuksia. Siellä on tehty 30, 40, jopa 50 sentin kilowattituntisopimuksia kahdeksi vuodeksi. Ja nyt tällä hetkellä, kun me tätä keskustelua käymme, energianhinta on 6,3 senttiä kilowattitunti ja kuukauden keskiarvo on 9,07 senttiä kilowattitunti. Eli on se kyllä kohtuutonta, ihan rehellisesti sanottuna, jos ihminen joutuu olemaan sen koko kaksi vuotta kiinni siinä sopimuksessa, minkä hän on siinä paniikkitilanteessa tehnyt, kun hän ei tiennyt, tuleeko sota Eurooppaan ja voiko sähkön hinta olla jopa se 2 euroa kilowattitunti, mitä peloteltiin. Oliko se enintään 4 euroa kilowattitunti, mitä sai lain mukaan ottaa, vai 2 euroa? Kummin se oli, ministeri? [Mika Lintilä: Neljä euroa!] — Neljä euroa. — Ihmiset pelkäsivät oikeasti, kun uutisissa sanottiin, että se hinta voi nousta euroihin. Ja nyt nämä ihmiset ovat ahdingossa. He eivät saa apua kuin neljäksi kuukaudeksi hallituksen esityksestä. Neljän kuukauden jälkeen tätä tukea ei enää saa. Mitä nämä ihmiset tekevät sen jälkeen, ministeri Lintilä ja hyvä hallitus? Miten te autatte näitä ihmisiä? Me emme saa unohtaa niitä ihmisiä, jotka ovat pulaan joutuneet. 
Vielä lopuksi täytyy sanoa, että vaikka meillä suomalaisilla on vaikeata, niin kyllä on vaikeampaa siellä Ukrainassa. Meidän täytyy osoittaa sympatiaa ukrainalaisille, jotka palelevat tänä talvena. Yksi erittäin hyvä tapa osoittaa apua on, yhden esimerkin vain sanon: Näitä järjestöjä on lukuisia, [Puhemies koputtaa] kuten esimerkiksi semmoinen kuin ukrainanhata.fi. Sieltä voi lahjoittaa kamiinan 100 eurolla ukrainalaisille perheille, [Puhemies: Näin!] jotka voivat lämmittää kotinsa, ja ne kamiinat valmistetaan Ukrainassa. Elikkä me kaikki, jotka haluamme, voimme osallistua ukrainalaisten talojen lämmittämiseen myös Suomesta käsin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-07T15:15:21,2023-02-07T15:22:47,Hyväksytty,1.1
2022_163_95,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Kaikki voimme osallistua, ja nyt aika on päättynyt. — Edustaja Könttä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_96,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä sähkön hintakriisi, massiiviset sähkön hinnat tavallisille suomalaisille, on koetellut hyvin laajasti yhteiskuntaa ja aiheuttanut jo olemassa olevien kriisien lisäksi epävarmuutta. Meillä monen suomalaisen asuntovelan korot nousevat, ja inflaatio kiihtyy ja on vaikuttanut Suomessakin todella suuresti. Sen lisäksi sähkön hinta on noussut, niin kuin täällä on kuultu sekä ministerin alustuksessa että edustajien puheenvuoroissa. Tämä tuki on hyvä. Mieleeni tulee, kun tuossa loppusyksystä asiantuntijat arvioivat ensimmäisiä tukimuotoja ja sanottiin, että ne ovat liian massiivisia: no senkin jälkeen on onneksi tartuttu toimeen ja tehdään näitä uusia tukia, joista tässä nyt on käsittelyssä jälleen yksi.
Näihin kohdennuksiin liittyvät haasteet, kyllä minä ne allekirjoitan. Näin nopeassa ajassa on varmasti hankala ollut luoda täydellistä mekanismia, jolla pieni- ja keskituloisille kohdennettaisiin eniten tätä tukea, mutta toivoisin, että meillä olisi ministeriössä tulevaisuudessa vastaavien kriisien varalle, liittyvät ne sähköön tai johonkin muuhun tilanteeseen, mekanismi siihen, että tukea voitaisiin yhteiskunnan toimesta kohdentaa oikein juuri heille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Toinen kysymys, jota toivon valiokunnassa täällä eduskunnassa käsiteltävän, on tämä mahdollinen viive näiden maksatusten kanssa. Ennen muuta energiateollisuus on kiinnittänyt huomiota siihen, onko tämä nyt esitelty malli sen kaltainen, että energiayhtiöillä menee tässä aikaa lopulta antaa se tuki kansalaisille. Ja toivon myös, että tässä kannustetaan eduskunnan toimesta siihen toimintamalliin, jotta kansalaiset saavat tuen mahdollisimman nopeasti.
Ministeriltä kysyisin: Meillä on muutamia yhtiöitä, jotka ovat pitäneet hinnan kohtuullisena, ja nyt nämä yhtiöt joutuvat myös luomaan aika kalliit tietojärjestelmät, ikään kuin maksamaan tähän till, päälle. Huomaatteko, oletteko havainnut, miten tämmöiseen tilanteeseen voisi joutua, siis niin, että nämä kunnan omistamat yhtiöt, jotka ovat vaikkapa Äänekoskella tuolla omassa maakunnassani pitäneet hinnan kohtuullisena, joutuvat rakentamaan nyt tietojärjestelmiä kalliilla? Näitä on muutamia yhtiöitä Suomessa.
Edustaja Niikko aivan oikein totesi ja ihmetteli, että meillä on kunnallisia energiayhtiöitä, ja tästäkin salista iso osa on näiden kuntien päätöksentekijöitä. Tämä on outo tilanne, että kunnalliset, veronmaksajien omistamat yhtiöt ovat nyhtäneet rahaa ihmisiltä.
Vielä, arvoisa puhemies, lopuksi haluan kiittää siitä pitkästä politiikasta, jota Suomi on viisaasti tehnyt. Aikanaan ministeri Pekkarisen risupaketteja tässäkin salissa haukuttiin ja niille naurettiin, mutta olemme panostaneet kotimaiseen puuhun, ydinvoimaan, uusiutuviin siellä, missä kunnan päättäjät ja kuntalaiset ovat uusiutuville antaneet siunauksensa, ja olisimme paljon pahemmassa tilanteessa, [Puhemies koputtaa] mikäli olisimme enemmän riippuvaisia maakaasusta, öljystä ja kivihiilestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-07T15:22:48,2023-02-07T15:26:18,Hyväksytty,1.1
2022_163_97,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Essayah, edustaja Essayah poissa. Edustaja Mäkinen, myös edustaja Mäkinen poissa. Edustaja Holopainen, Mari, edustaja Holopainen, Mari, poissa. Edustaja Kalmari, myös edustaja Kalmari poissa. — Edustaja Sankelo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_98,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan sähkön hinnan räjähdysmäinen nousu kertoo mielestäni kyllä hyvin paljon siitä, että tässä koko eurooppalaisessa sähkömarkkinassa on jotain pielessä pahan kerran. Jos on tosiaan niin, että Suomessa joudutaan sähköstä maksamaan näin kovia hintoja sen johdosta, että meidän järjestelmät ovat kytkeytyneet maakaasuun ja sellaisiin tuotantomenetelmiin, joita ei Suomessa edes käytetä, niin onhan se erikoista. Mutta niin kuin ministerikin kertoi, yksi keskeinen asiahan tässä muutaman kuukauden aikana on onnistunut todella hyvin, nimittäin kulutusjousto. Se tarkoittaa sitä, että se haaste, mikä meillä kulutushuippujen osalta olisi saattanut hyvinkin olla edessä nyt tässä talvikuukausien aikana, nyt näyttää hieman paremmalta.
Niin kuin sanottu, sinänsä tällainen sähköhyvitys kuluttajille on tällä hetkellä hyvin tarpeellinen, ja itse kannatan sitä tehtäväksi. Mutta niin kuin edustaja aikaisemmassa puheenvuorossa toi esille, tässä ovat kuitenkin jotkut sähköyhtiöt olleet hyvin ajan tasalla, pitäneet kohtuullisia hintoja, nimenomaan tämmöiset pienet, paikalliset sähköyhtiöt. Voisi kysyä, onko tämä ajoitus nyt tämän hyvityksen osalta ylipäätänsä kuinka kohdallaan. Joittenkin yhtiöitten mielestä sähkön hintakriisi on ohitettu eikä paniikkiin ole siltä osin syytä, että hintataso on tippunut 40 sentistä huomattavasti alemmaksi ja näyttää siltä, että tämän kevään aikana kuluttajahintoihinkin tulee myönteisiä ratkaisuja. No, tässä katsotaan taaksepäin ja yritetään hyvittää hintaa aikaisemmilta kuukausilta, mutta mikä on ministerin oma arvio siitä? Tässä tuli aikaisemmissa puheenvuoroissa esille, että tässä olisi pitänyt lähteä liikkeelle pari kolme kuukautta aikaisemmin. Nyt me seuraamme tilannetta muuttuvassa tilanteessa, ja monet sähköyhtiöt ovat sitä mieltä tällä hetkellä, kun he ovat tutustuneet tähän esitykseen, että tämän mallin pitäisi olla huomattavasti yksinkertaisempi ja myös asiakkaille ymmärrettävämpi, jotta he tietävät, mihinkä he ovat nyt tällä hetkellä oikeutettuja.
Näitä kysymyksiä tässä ministerille. — Kiitos.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Kiitos.] [Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan, että Kanadan kenraalikuvernööri Mary Simon seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoamme. Eduskunnan puolesta toivotan arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. [Suosionosoituksia]] ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-02-07T15:26:18,2023-02-07T15:29:11,Hyväksytty,1.1
2022_163_99,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,Ja edustaja Hänninen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_100,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ihan alkuun voisin lyhyesti kertoa omasta sähkön keskihinnasta, miten se on kehittynyt. Itselläni on pörssisähkö, ja joulukuussa keskihinta oli 24,22 ja tammikuussa 7,92 senttiä, elikkä on onneksi tapahtunut myös muutosta tässä pörssisähkössä halvempaan suuntaan. Mutta joulukuussa kyllä, vaikka kuinka koetti sitä sähköä säästää, se lasku päätä huimasi, siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Arvoisa puhemies! Sähkö on perushyödyke, johon jokaisella tulee olla oikeus. Kuten tiedämme, sähkön hinnan nousu on iskenyt suuren loven erityisesti kaikista pienituloisimpien ja sähköllä kotiaan lämmittävien kukkaroihin. Me vasemmistoliitossa ollaan esitetty jo kesästä saakka suoraan sähkölaskuihin vietävää tukea, mutta valitettavasti silloin esityksemme ei saanut pahemmin vastakaikua, ja vaikka esitetty suora sähkötukimalli ei ole täydellinen, niin pidän kuitenkin hyvänä, että korkeisiin sähkölaskuihin saadaan edes nyt jälkikäteen apua. On tärkeää, että näiden kriisien keskellä emme jätä ihmisiä pulaan ja varmistamme, että elinkustannusten kohotessa pidetään kaikki mukana.
Lopuksi vielä toteaisin sen, että kotitalouksien sähkölaskujen tukemista tullaan rahoittamaan windfall-verolla, joka kohdistuu energiayhtiöiden ylisuuriin voittoihin. Tällä verolla on toivottavasti myös ennalta ehkäisevä vaikutus kohtuuttomiin määräaikaisiin ja toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin, joiden varassa edelleen valitettavan moni perhe ja yritys joutuu elämään.
Arvoisa puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla, kysyisin vielä tästä nykyisten voimassa olevien määräaikaisten ylisuurten sähkösopimusten hinnoittelusta ja niiden purkamisesta. Mikä on kohtuullinen sähkön hinta, ja onko mahdollista näiden kotitalouksien ja yritysten päästä jotenkin tästä määräaikaisesta sähkösopimuksesta eroon, kun siellä on kuitenkin sellaisiakin sopimuksia, jotka ovat jopa 50 senttiä kilowattitunnilta tai 36 senttiä — minusta sekin on jo kohtuuttoman suuri? Mihin me laitamme sen rajan? Edustaja Niikko minun mielestäni nosti erittäin tärkeän kysymyksen tässä esille, sen, että kun syksyllä peloteltiin sillä, että kilowattitunti saattaa olla jopa 400 senttiä, neljä euroa, niin siinähän paniikissa ihmiset sitten ottivat näitä kalliita sopimuksia, kun mitään muuta ei ollut saatavilla, ja sitten toinen vaihtoehto on se erittäin epävarma pörssisähkö. Mutta itse katsoin, että sekin on parempi kuin semmoinen 36:n tai 56 sentin kilowattituntisopimus.
Omasta äidistäni sanon sen, että hän asuu rivitalokaksiossa ja hänen toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen hinta on muuttunut automaattisesti, ja hän ei ollut ymmärtänyt, miten tämä hinta näin on muuttunut. Hän ihmetteli vain sitä, [Puhemies koputtaa] että kun viime vuonna sama lasku oli 32 euroa, niin nyt se oli 156 euroa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-02-07T15:29:38,2023-02-07T15:32:51,Hyväksytty,1.1
2022_163_101,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_102,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä todellakin on hyvä, että tällainen sähkötuki tulee. Tietysti se, mikä on huonoa, on se, että tämän olisi pitänyt tulla aikapäiviä sitten, koska kaikki merkit olivat nähtävissä. Tosin veikkaan, että ministeri välttämättä ei ole se jarru ollut, vaan ehkä se on sitten hallituksen yhteistyö, missä on tämä problematiikka ollut, koska kyllä me kaikki tiedetään, että tämä meni vähän mönkään ajallisesti, että tämä olisi pitänyt oikeasti paljon aikaisemmin saada.
Kun ministeri tässä on, niin haluaisin tiedustella tällaisesta asiasta, mikä päivällä aikaisemminkin tuli puheeksi, että kun yritykset eivät ole tässä asiassa mukana — ehkä näiden valmistelussa on — haluan edelleen olla huolissani siitä, että oli sitten yritys tai mikä tahansa, niin en ymmärrä sitä, että kenenkään annettaisiin joutua kärsimään siitä, että jotkut tuottavat sähköyhtiöt tekevät satumaisia voittoja. Katsoin viikkoja sitten keskustelussa, kun puhuttiin, että pitäisi tukea tietysti häntä, kenellä kaikkein tiukinta on, taloudellisesti, ja tavallansa annettiin ymmärtää, että tästä tehtäisiin joku solidaarisuusverotyyppinen ratkaisu, elikkä annetaan tukea vain niille, jotka ovat vähävaraisia. Mutta on pakko sanoa, että vaikka joku voisi luulla, että puhun omasta puolestani, niin en tosiaankaan puhu, vaan ajattelen sen vain näin, että miksi esimerkiksi edes kansanedustajan pitää maksaa sähkölaskustaan enemmän sen takia, että joku sähköyhtiö saa tolkuttomia voittoja. Ei se ole kenenkään vika, vaan sähköyhtiöiden pitää kantaa se vastuu, ettei tällaisia järjettömiä voittoja tehdä näillä järjestelmillä. Itsekin kolmen kuukauden aikana olen sähkölaskuja kolmen ja puolen tuhannen euron edestä maksanut, että olen talkoisiin osallistunut, mutta edelleenkään en ymmärrä, minkä takia meidän sähköyhtiön pitää tehdä sitten tolkuton voitto.
Edustaja Niikko otti täällä myös hyvin relevantin ongelman esiin, koska nyt ovat useat ihmiset tehneet paniikissa sellaisia sopimuksia, että on ajatellut, että nyt ei pakka enää kestä millään maksaa näitä 50 senttiä per kilowattitunti ‑laskuja, ja on ollut pakko ottaa esimerkiksi 20:n tai 30 sentin ja jopa isompiakin sähkösopimuksia. Nehän nyt todellakin ovat tässä tilanteessa, kun hinnat lähtevät alas, kohtuuttoman suuria. Tiedän kyllä, että esimerkiksi omassa kunnassani oleva sähköyhtiö jo ilmoittikin siitä, että se tulee ottamaan nämä alas, mutta onko huomioitu millään tavalla sitä, että jos joku sähköyhtiö on oikeasti moraaliltaan niin löyhä, ettei itse tätä asiaa ratkaise. Onko teillä oikeasti valmisteilla joku asia, millä tämä asia [Puhemies koputtaa] saadaan sitten kuntoon?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-07T15:32:51,2023-02-07T15:36:01,Hyväksytty,1.1
2022_163_103,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_104,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itse olisin halunnut ottaa saman asian esille kuin edustajat Hänninen, Niikko ja kumppanit ottivat, että kyllähän se on kohtuutonta niiden ihmisten kannalta, jotka viime syksynä tekivät uuden sähkösopimuksen, koska sähköä pitää tietenkin olla, ja silloin, kun futuurit olivat korkealla, he tekivät kyllä aivan väärälle tasolle tämän sopimuksen. Ja koska se on ollut pakkotilanne, niin kysynkin ministeriltä: löytyykö siihen mitään keinoa, että voidaan kohtuullistaa, jos he joutuvat sitten kaksi vuotta olemaan kiinni tämmöisessä sähkösopimuksessa, joka saattaa olla kymmenen kertaa kalliimpi kuin aikaisempi sopimus?
Ihan täysin en yhdy siihen kritiikkiin, millä sähkönmyyntiyhtiöitä tässä salissa on nyt ikään kuin syytetty, koska nämä myyntiyhtiöt toimivat sen sähköjärjestelmän perusteella ja ne tekevät futuurikauppaa tai termiinikauppaa, joka on kahdenvälistä kauppaa. Ja kun ne myyvät sähköä, ne suojaavat sen, ja nämä termiini- ja futuurikaupat ovat juridisia sopimuksia. Ei niitä niin vain voi mennä purkamaan. Siellä on vastapuoli, joka on sitten kenties voittanut näissä sopimuksissa, ja toinen puoli on hävinnyt. Millä valtio menee väliin näihin tämmöisiin juridisiin futuuri- tai termiinikauppoihin? Sitä minä en ymmärrä, ja uskon, että ei mitenkään.
Mutta jollakin tavalla pitäisi nytten pohtia, mikä on se mekanismi, millä me pelastamme ne ihmiset. Siellä on paljon semmoisia ihmisiä, joiden tietämys pörssisähköstä ja näistä uusista sähkösopimuksista on ehkä puutteellinen. He joutuvat todella mahdottomaan tilanteeseen, jossa heillä on esimerkiksi pienet eläkkeet, asuvat omakotitaloissa tai rivitaloissa, joissa on suora sähkölämmitys, ja sitten heidän uusi sähkösopimuksensa on semmoinen, johon heidän rahansa eivät riitä. Arvoisa ministeri, sitten totean, että mielellään siellä työ- ja elinkeinoministeriössä pohdittaisiin, löytyykö joku niin sanottu armahduskeino, mitä se tulee maksamaan ja voidaanko sitten katsoa, kuinka paljon ihmisiä on tämän tilanteen edessä.
Ihan sen verran sanoisin vielä, että kyllä äärimmäisen vaikeata on lähteä näitä sähkömarkkinoita yhtäkkiä muuttamaan, vaikka sieltä se kaasu poistettaisiin, koska se vaatii Euroopassa yhtenäisen päätöksen. Ja jos minä oikeassa olen, niin ministeri on tainnut monta kertaa yrittää tuolla Euroopan huippukokouksissa tätä tehdä, mutta se ei ole onnistunut. Toivotan onnea ja menestystä, että jos näitä markkinoita uudistetaan, niin ne uudistettaisiin sitten hallitusti sillä tavalla, että me päästäisiin ehkä eroon siitä aivan liian korkeasta, ikään kuin viimekätisestä tuotantomuodosta, jota kaasu on edustanut. Nyt kyllä kaasuvarastot ovat täynnä ja hinta on pudonnut.
Lopuksi totean, että kyllä suomalaisille kävi nyt enemmän kuin tuuri tässä. Jos meillä olisi ollut 30 astetta pakkasta ja ei olisi tuullut, niin me emme olisi tässä tilanteessa. Nämä sähkön hinnat olisivat todella korkealla. Meillä on onneksi ollut Keski-Euroopassa sekä Suomessa lauha ilma, on tuullut paljon, ja vesivarastot Norjassa ja Ruotsissa ovat kohtalaisen korkealla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-07T15:36:01,2023-02-07T15:39:08,Hyväksytty,1.1
2022_163_105,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Näin. — Vielä edustaja Vähämäki, ja sen jälkeen kuulemme ministerin vastaukset.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_106,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tässä edustaja Niikko nosti esiin sen ongelman, mikä liittyy pitkiin sähkösopimuksiin, joissa on kiinteä hinta, ja edustaja Eestilä hyvin avasi sen asian, miten sähköyhtiöt ovat käytännössä myyneet edelleen asiakkaalle sen pitkän sähkösopimuksen mutta toisella kädellä ovat joutuneet ostamaan sen tuotetun sähkön kaksi vuotta etukäteen, kiinteällä hinnalla. Tässä on hyvin vaikea tilanne se, että jos sähköyhtiö sallii tämän sopimuksen katkaisun, niin jokuhan sen sähkön käytännössä kuitenkin maksaa, koska se on kiinteästi ostettu johdannaissopimuksella, ja käytännössä sen sitten sähköyhtiön muut asiakkaat omassa sähkölaskussaan maksavat. Tilannehan on kohtuuton — totta kai me käsitämme sen. Mutta jotenkin tästä pitäisi kuitenkin eteenpäinkin päästä, ja yksi vaihtoehto olisi, että pienillä askelmilla näiden pitkien sähkölaskujen sähkön hintaa tuotaisiin alaspäin, joten se lähtisi vaikka kuukausittain tai kahden kuukauden välein hiukan sieltä alenemaan.
Mutta sähkön hinnan ennustaminen on hyvin vaikeaa, niin kuin tässä on kuultu. Meillä on tätä ydinvoimahuoltoa, joissain maissa saattaa olla vesipulaa, päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosina, maakaasun hinta on heilahdellut, kivihiilen hinta samaten. Sitten tuulivoima, jolla ei valitettavasti ole säätövoimaa — jos tuulee paljon, saattavat yhtäkkiä spottihinnat tippua nolliin. Ja sitten Olkiluoto kolmonen — taas kuultiin tänään, että se viivästyy muutamalla päivällä. Ensi viikolla 14.2. alkaa tuotanto.
Meidän täytyisi tehdä kuitenkin sellaisia toimenpiteitä, joilla me saadaan sähkön hintaa pysyvästi laskettua huolimatta siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Sähköntuotantokapasiteettia täytyisi pystyä nostamaan jollain tavalla ylemmäksi, ja ennen kaikkea pitäisi pitää nykyisin olemassa olevasta sähköntuotantokapasiteetista kiinni, eli viittaan nyt vaikka kotimaisiin polttoaineisiin ja CHP-tuotantoon eli yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon. Sitä täytyisi olla. Sitten säätövoimavelvoite pitäisi olla tuulivoimayhtiöillä, koska muutenhan sähkön hintaan tulee ihmeellisiä heilahduksia. Olisi hyvä, että heillä olisi säätövoimavelvoite. EU:n ilmastopaketteja ja muita EU-säädöksiä, mitkä saattavat nostaa sähkön hintaa tai vaikkapa päästöoikeuksien hintoja, pitäisi Suomen valvoa kansallisesti, ettei kohtuuttomia tilanteita pääse tulemaan — ettei pääse siis syntymään kohtuutonta tilannetta, että Suomelle langetetaan joitakin ilmastovelvoitteita, jotka nostavat sähkön hintaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-07T15:39:10,2023-02-07T15:42:19,Hyväksytty,1.1
2022_163_107,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Näin. — Nyt ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_108,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia puheenvuoroista. — Sähkömarkkina kriisitilanteessa on äärettömän vaikea, äärettömän vaikea. EU-komissiohan on tuomassa uudistusta, mutta useinkaan uudistus kriisitilanteessa ei ole kaikkein paras vaihtoehto. 
Tässä tuli muutamia asioita, joihin kiinnitän huomiota:
Edustaja Suomela puhui energiarahasta, ja itse asiassa edustaja Niikko puhui sitten toimeksiannoista. Pitää paikkansa, että minä annoin toimeksiannon 13.12. tästä kertakorvauksesta, mutta edellisessä riihessä tehtiin jo, voisiko sanoa, tietyllä tavalla energiarahan tyylisen, eli siis laajemman tulo- ja alueperusteisen tuen kehittämisestä päätös, ja sitä on tehty. Eli kyllä siinä puhuttiin kahdesta eri asiasta. 
Edustaja Niikko viittasi myös maksuaikojen pidennyksiin: Kyllä se pitää jokaisen sitten itse hakea. Ei ulkopuolinen voi tietää, mikä on henkilökohtaisen talouden tilanne, että haetaanko. [Mika Niikko: Mutta perintä!] Mitä se perintätilanne on, niin en usko, että koko perintäjärjestelmää ruvetaan muuttamaan, mutta varmasti kohtuullisuuden hakeminen on siinä kaikkein tärkein. 
Tässä oli useammassakin puheenvuorossa tukien kohdentumisesta: Äärettömän vaikea asia. Jos meillä olisi vuosi kaksi aikaa, me pystyttäisiin varmasti rakentamaan semmoinen tekninen järjestelmä, jolla pystyttäisiin huomioimaan varallisuutta, mutta esimerkiksi tässä tilanteessa, jossa se menee sähköyhtiöitten kautta, ei me voida antaa yksittäisten ihmisten tulo- ja varallisuustietoja sähköyhtiöille. Se tulee niiden laskun kautta. Eli yksityisyyden suoja on tässä verrattain tiukka. 
Nyt pitää koko ajan muistaa, kun tässä tuli nyt jo kritiikkiä, onko ajankohta oikea ja että ollaan myöhässä, että tämä on kaikkein nopeimpaan, mitä pystytään puristamaan ajankohtaa, ja ymmärrän kyllä arviointineuvoston kritiikin, koska tämä on tuotu nopeasti. Mutta kun me ruvetaan tekemään isompia muutoksia, niin sitten me lauletaan Suvivirttä ennen kuin tämän talven energiatukia maksetaan. Tämä on valitettavasti totuus. Eli se yksinkertaisuus on tässä äärettömän vaikea. 
Aivan mahdoton sanoa, mikä tulevaisuus. Oikeastaan jos katsoo vuoden vanhoja futuurihintoja, niin nekään eivät viitanneet näihin hintoihin, mitä nyt sitten loppujen lopuksi tuli, ja hyvinkin pienillä liikkeillä tilanne voi muuttua. 
Tässä useammassa oli myös määräaikaisten purkamisesta: Se on aivan kuten edustaja Vähämäki sanoi. Yhtiö on ostanut ne tietyllä tavalla sisälle ja laskuttaa, ja sitten toisaalta tässä tulee — taitaa olla yksi vanhimpia kaupan lakeja — kahden osapuolen vapaaehtoisesti tekemä sopimus. Sitä ei voi purkaa muuten kuin molempien yhteisellä sopimuksella, eli se vaatisi, että energiayhtiö olisi sitten valmis niitä purkamaan. Eli valtio ei voi sanoa kahden osapuolen välistä sopimusta irti, tai ainakin se joutuu silloin kyllä maksumieheksi siinä. 
Edustaja Laakso kysyi yritysten tilanteesta: Me ollaan siinä tilanteessa, että meillä on käytännössä valmis takataskuversio siihen, mikäli yrityksille tullaan aloittamaan tukien maksu. Tilanne on siellä se, että alakohtaiset erot ovat erittäin isoja. Meillä on muutama ala, joka on selkeästi isoissa ongelmissa, mutta nyt taas kun hinta näyttää menevän alaspäin, on oikeastaan semmoinen jatkuva arviointi menossa. Mutta se versio meillä on käytännössä jo valmis.
Ja täytyy kyllä edustaja Eestilään yhtyä siinä, että korkeammat voimat olivat meidän puolellamme ja Putinia vastaan tänä talvena.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-07T15:42:22,2023-02-07T15:46:36,Hyväksytty,1.1
2022_163_109,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Nyt keskustelu ja asian käsittely keskeytetään. Asian käsittelyä jatketaan... [Juha Mäenpään välihuuto] — Anteeksi? [Juha Mäenpää: Ei voi olla totta!] — 45 minuuttia, joka tähän oli varattu, on nyt kulunut, vähän reilustikin. Mutta ollos huoleton, asian käsittelyä jatketaan tässä istunnossa päiväjärjestyksen muiden asiakohtien tultua käsitellyiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_163_110,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Nyt jatketaan aiemmin tässä täysistunnossa keskeytetyn asiakohdan 3 käsittelyä. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_111,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on täällä nyt käsittelyssä hallituksen esitys takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä ja myös sähkölaskujen maksuaikojen venyttämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Tuosta, mitä nyt viime syksyn jälkeen on tapahtunut, haluaisin nostaa näitä asioita esiin. Ymmärrän toki, että tämä lainsäädäntö ei ole mikään helppo tehdä ja se ei varmasti tule koskemaan kaikkia tasapuolisesti.
Kyllä ensimmäisenä täytyy todeta, että itse en pysty sitä todistamaan, mutta kyllä tässä mielestäni semmoisia hintamanipulaation merkkejä on ilmassa. Sähkön hinta nousi pörssissä todella ylös, ja osalla henkilöistä oli jo pörssisähkö ja osalla sitten kiinteä sähkö. Minulla itselläni on ollut kiinteä sähkön hinta, ja jatkunee tästä noin vuoden vielä semmoinen kohtuullisen hintainen kiinteä sopimus. Tulevaisuus sitten näyttää, mitä se on jatkossa. Kuitenkin sähköntuotannosta huomattava osa on ydinvoimaa ja vesivoimaa, ja näiden kustannuksethan eivät ole nousseet mihinkään, mutta silti hinta on kivunnut ylös, ja se johtuu ehkä viallisesta lainsäädännöstä, joka ei toimi tämmöisenä kriisiaikana.
Sitten miten kohdellaan kansalaisia nyt tämän lakimuutoksen avulla? Tiedän, että tämä on vaikea tehtävä, ja en usko, että sitä pystyy tekemään millään tavalla oikeudenmukaisesti, koska on erilaisia lämmitysmuotoja — toiset lämmittävät sähköllä, toiset öljyllä, joku maalämmöllä, joku lämpöpumpulla, joku polttamalla puuta, joku polttamalla turvetta, joku polttamalla puupellettejä — ja nämä kaikki käyttäytyvät eri lailla. Sitten on erikokoisia talouksia; toisessa asuu yksi ihminen, toisessa jopa kymmenen ihmistä. Sitten on vielä erilaisia asuntoja — toiset asuvat yksiössä ja toiset omakotitalossa, toiset hyvin nykyaikaisessa ja toiset vanhemmassa — ja sähkönkulutus niissä on erilainen. Tosiaan itselläni on sellainen tilanne, että me lämmitetään puilla ja meidän sähkölasku on pysynyt kohtuullisena — se on ollut kuukaudessa noin 250 euroa sisältäen siirtohinnan — mutta me ollaan jouduttu tätä puidenpolttoa tekemään jo vuosikausia, koska ei meillä ole ollut varaa lämmittää millään muulla keinoin. 
Kävin kummilikkani tykönä ja kauhistuin, kun hänellä oli viisinkertainen hinta sähkössä verrattuna siihen, mitä meillä. Kun kävin siellä, hän oli kynttilän valossa, toki oli televisio päällä ja katsoi sitä, ja olin aivan kauhuissani, että mikä on hänen sähkölaskunsa. Mutta hänet on pelastanut se, että heillä poltetaan turvetta, ja siellä oli huomattavasti pienempi sähkölasku kuin meillä. Toivoisin, että täällä salissa pystyttäisiin nyt miettimään myös, mikä on esimerkiksi turvelämmityksen vaikutus sähkön kulutukseen. Täällä ei kukaan piittaa siitä kulutuksesta, mitä se on, kun puhutaan vain hinnasta.
Toinen asia, mikä on huolenaiheenani, on, että nyt kun puupellettien hinta on noussut äärimmäisen ylös, niin sellaiset ihmiset, jotka ovat lämmittäneet puupelleteillä, polttavat ruokakauraa, koska se on halvempaa polttaa kuin puupelletti. Tämä on ihan käsittämätön tilanne, joka jollakin lailla olisi syytä huomioida. 
Tämä huomioi nyt vain sähkön hintaa eikä ollenkaan esimerkiksi öljyn hintaa tai polttopuiden hintaa tai puupellettien hintaa tai turpeen hintaa. Ehkä tulisi huomioida jollakin lailla myös ne, jotka ovat säästeliäästi toimineet tähänkin asti.
Kerroin ministeri Lintilälle jo syksyllä, kun öljyn hinta oli korkealla, noin 20 senttiä kilowattitunti, ja sähköstä ennustettiin olevan pulaa, että tulisi huomioida myöskin sellainen tilanne, että kun omakotitaloissa, jotka öljyllä lämpiävät, on lähes aina sähkövastus mukana, niin jos ne ovat edullisella sähkösopimuksella varustettuja, niiden kannattaa mieluummin käyttää sähköä lämmittämiseen kuin lämmittää sillä öljyllä. Elikkä energiatukea voisi myös maksaa öljylämmitteisille taloille.
Tuulivoimaa, joka on mielestäni tähän asti toiminut markkinahäirikkönä, ei saisi suosia ilman sitä, että sillä on säätövoimavelvoite. Elikkä tuulivoimaloilla, joita rakennetaan nyt innolla, kaikilla pitäisi olla jonkinlainen varakeino siihen, että kun ei tuule, niin ne joutuvat tarjoamaan säätövoimaa jollakin muulla.
Lopuksi tuossa keskustelussa nousi esille vielä se, miten päästä eroon kalliista sähkösopimuksista, joita ihmiset ovat nyt tehneet hädissään, ovat saattaneet tehdä sopimuksen, joka on jopa 35—40 senttiä. Tätäkin ovat jo sähköyhtiöt yrittäneet jollakin lailla tulpata, että sitä ei voi tehdä. Onko ainut keino sitten tehdä niin, että muuttaa pois siitä ja siirtää sähkösopimuksen vaimonsa nimiin? — Kiitoksia, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-07T17:36:44,2023-02-07T17:44:09,Hyväksytty,1.1
2022_163_112,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_113,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys sähkötuesta on aikansa lapsi ja tarpeellinen tässä ajassa, mutta mitä olen moneen, moneen kertaan sanonut, niin meidän pitää kiinnittää huomiota kotimaisen energiantuotannon parantamiseen. Ja tämän ilmastopolitiikan nimissä tehty vääntö, joka ei perustu tosiasioihin, on minusta Suomen poliittisen historian surullisin tarina. Meillähän on päästöjä liioiteltu se 15 miljoonaa tonnia, ja se maksaa suomalaisille päästökaupan hinnalla puolitoista miljardia joka vuosi. Elikkä me lähetämme täältä eduskunnasta joka vuosi puolentoista miljardin terveiset kuluttajille sen tautta, että olemme suostuneet tämmöiseen ilveilyyn. Ja se, mikä tuossa on pahinta, on se, että nyt kun me olemme turvetta ajaneet alas omilla tietoisilla päätöksillämme tuolla maailman turuilla, niin tällä hetkellä, kun katselin eilisiltana netistä tietoja, maailmalla kivihiilen käyttö kasvaa. Siis hiiltä työnnetään ilmakehään minkä ikinä kerkeää. Me täällä Suomessa riudumme ja kiusaamme vanhuksia, lapsiperheitä ja pienituloisia ihmisiä nostamalla energiahintaa näillä keinotekoisilla päätöksillä, mikä lisää hiilidioksidia ilmakehään, ei palvele ilmastopolitiikkaa ja tuhoaa suomalaisia työpaikkoja. 
Meillä on tilanne nyt se, kun turvetta on lopetettu — anteeksi, turpeen hintaan on saatu keinotekoisesti valtava lisä — että nykyisellä turpeen hinnalla, kun se on päästökaupan kautta tehty valtavan kalliiksi, Suomen suurissa voimalaitosten kattiloissa palaa nyt valtavat määrät kuitupuuta ja huonolaatuista tukkia. 
Kävin viikonloppuna itse katsomassa ja kuvasinkin kameralla Enocellin sellutehtaan puulaanin — lähes tyhjä, laitoksella, joka käyttää kolme miljoonaa kuutiota puuta vuoteen. Totta kai siihen laanin tyhjyyteen vaikuttaa Venäjältä tulleen puun loppuminen, mutta kun valtavat määrät pohjoiskarjalaista puuta ajetaan suoraan voimalaitoksiin, isoihin voimalaitoksiin, poltettavaksi, niin sitten me täällä itkemme, miksi meillä menee huonosti. Tässä talossa ei ole yhtään kansanedustajaa, joka haluaa kuulla sen uutisen, että sellutehtaita tässä maassa pannaan kiinni. Se hetki on lähellä, ei tietenkään sitä kukaan firma ole ilmoittanut vielä, mutta pitää meidän sen verran kauaskatseisia Suomen eduskunnassa olla, että me näemme sen, että tällä menolla Suomessa lakkautetaan metsäteollisuutta. Olkoon viimeinen varoitusmerkki se, että UPM on investoinut kolme suurinta investointia viime vuosina ulkomaille: Uruguayhin, Saksaan, Hollantiin Rotterdamiin. Kaikki suomalaiset miljardit ovat menneet sinne. Ja nyt kun mennään vähän aikaa eteenpäin, minä joka ilta toivon, että tällaista kauhunpäivää ei tule, että sellutehtaita ja sahoja pannaan kiinni, mutta tällä politiikalla, mitä me täällä tehdään, varmasti tulee se päivä eteen. Korostan: kukaan metsäyhtiö ei ole sanallakaan hiiskahtanut tästä minulle, ei kukaan. Mutta sen verran pitää pelisilmää olla, että osaa lukea tätä peliä. 
Arvoisa puhemies! Toivon, että Suomen eduskunta puuttuu tähän. Kun meitä on täällä paikalla kaksi kansanedustajaa salissa kunnioittamani puhemiehen lisäksi, niin toivoisin, että tämä viesti leviää laajemmalle, koska tässä asiassa on leikki kaukana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-07T17:44:10,2023-02-07T17:47:26,Hyväksytty,1.1
2022_163_114,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_115,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen on täysin oikeassa meidän CHP-laitoksista, jotka ovat polttaneet isoissa määrin aikaisemmin turvetta, että tämän hallituskauden aikana osassa näistä turvelaitoksista on muutettu kattilat sillä tavalla, että siellä on ruvettu tuottamaan lämpöä ja sähköä puuhakkeella. Nämä lämpöyhtiöt ovat saaneet valtion tukea siihen, että ne ovat vaihtaneet kattilan tyyppiä, ja nyt niissä on poltettu juuri sitä puutavaraa, joka on pois meidän metsäteollisuudelta. On totta, että siellä on poltettu murskattua kantoa ja murskattua rankaa, mutta nyt, kun sitä puutavaraa ei ole, turvetta ei ole riittävästi, siellä palaa puuteollisuuden ainespuu. Tämä on ihan täysin järkyttävää.
Ja kuten äsken puheessani nostin esiin, siellä palaa jopa ruokakauraa. Nämä ovat pienempiä laitoksia varmaan, mutta olen saanut tietooni, että isoillekin laitoksille on jo tarjottu kauraa poltettavaksi. Eihän tässä ole mitään järkeä. Pitää pysäyttää tämä hulluus, mikä tätä maata vaivaa.
Huomenna jatkamme Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloitteen käsittelyä talousvaliokunnassa. On mielenkiintoista nähdä, mitä siinä tapahtuu. Se olisi meidän pelastus. Se toisi tänne maahan hyvinvointia, se pelastaisi meidän taloutta, jos me voisimme rehellisesti käyttää turvetta, kuten sitä on käytetty kymmenien vuosien ajan sekä lämmön että sähkön tuotannossa.
Tähän meidän pitää palata. Toivotaan, että huomenna eduskunnassa järki voittaisi tämän. Mentäisiin siihen, minkä biologinen fakta, tiede ja tutkimus ovat osoittaneet, että meillä kasvaa turvetta vuosittain 40 miljoonaa kuutiota. Se tarkoittaa sitä, että turve uusiutuu. Toivomme, että tämän vuosittaisen kasvun verran voisimme käyttää jatkossakin turvetta energiana, kasvuturpeena ja kuiviketurpeena. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-07T17:47:29,2023-02-07T17:50:11,Hyväksytty,1.1
2022_163_116,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_117,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi sen verran tulevasta lämmityskaudesta, ei siis tästä vaan seuraavasta, että niin kuin sanoin, nyt meillä poltetaan valtavat määrät muuta kuin pellettiä ja paletti on muuttunut arvokkaan puun polttamiseksi, vaikka niin ei pitänyt käydä. Se vaikuttaa sähkön hintaan, mitä me nyt olemme parhaillaan tukemassa tai suunnittelemassa sen tukemista. Jos osataan viisaasti polttaa turpeen ja hakepuun, metsähakkeen, yhteisseosta... Kannattaa muistaa, että kun valtavat määrät Suomessa vuosittain poltetaan puun kuorta — kun puu tuodaan metsästä sahalle tai sellutehtaalle, siitä tulee se reilu kymmenen prosenttia tilavuudesta, joka motista, kuorta ja muuta sälää, joka puun kuorinnan ja käsittelyn yhteydessä yli jää, ja se on lähes kymmenen miljoonaa mottia, mitä tulee sieltä märkää kuorta, joka ei pala ilman tukipolttoainetta, ei vain pala — ja sinne kun pannaan kuiva turve sekaan, niin saamme maailman tehokkaimman lämmityspolttoaineen, jonka hyötysuhde on 90 prosenttia, ja yli 3 000 megaa tulee valtakunnan verkkoon sitä kautta sähköä CHP:nä. Jos tämä menetetään, niin olemme yhä syvemmällä suossa, ja sitten lämmityskaudelle 2023—2024 meillä ei ole mitään varastoja. Minimiarviot, joita huippuasiantuntijat Suomessa ovat esittäneet, ovat, että meillä pitää olla yli kymmenen terawattituntia turve-energiaa varastoissa eli yli kymmenen miljoonaa kuutiota jyrsinturvetta varastoissa, jotta selviämme seuraavasta talvesta. Ja sitä pahentaa vielä, arvoisa puhemies, se, että meillä on menossa voimakas metsäteollisuuden sahojen lama. Sahatavaraa tehdään vähäsen, ja sitä kautta ei synny pintahaketta, siis ei synny kuorta eikä sitä poltettavaksi menevää jaetta. Se vähentää kotimaisen energiapuun määrää edelleen, ja sekin on sitten korvattava kotimaisella runkopuulla.
Arvoisa puhemies! Tällä keinoin olemme onnistuneet eduskunnassa luomaan Suomen köyhdyttämisen automaatin, joka toimii aivan varmasti. Se johtaa siihen, että metsäteollisuus pistää — sitä en toivo mutta pahoin pelkään, että pistää — tehtaita kiinni puupulan takia, ja se johtaa massiiviseen työttömyyteen ja valtaviin konkursseihin, koska jokaisen sellutehtaan takana sijaitsee valtava määrä metsäkoneurakoitsijoita, eri tavoilla työtään metsässä tekeviä ihmisiä, toimihenkilöitä, toimistotyöntekijöitä, suunnittelijoita, insinöörejä, metallipajoja, energian kuljettajia ja vaikka mitä. Koko tämä ketju kun katkeaa, Suomelle käypi huonosti.
Arvoisa puhemies! Toivon, että sitä päivää minun ei koskaan tarvitsisi nähdä, mutta sen verran olen jo näitä metsäasioita elämäni aikana tehnyt ja joutunut itse kokemaan, että tämä tie on meillä edessä, ja nyt jos sitä ei älytä tässä talossa katkaista, niin sen sitten markkinat tekevät. Vilho Koskelaa Tuntemattomasta sotilaasta lainatakseni se on sitten se isomman riesan tie.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-07T17:50:12,2023-02-07T17:53:09,Hyväksytty,1.1
2022_163_118,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_163_119,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen siis valiokunnan mietintöä tästä niin sanotusta pakolla solmitun avioliiton kumoamisesta ja siihen liittyvistä laeista. 
Tässä esityksessä ehdotetaan, että avioliittolakiin lisätään säännökset pakottamalla solmitun avioliiton purkamisesta kumoamalla. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi avioliittolain ulkomailla solmitun avioliiton tunnustamista koskevia kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksiä. Tämän esityksen tavoitteena on torjua pakottamalla ja alaikäisenä solmittuja avioliittoja sekä parantaa tällaisen avioliiton solmineiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaa. 
Lakivaliokunta kannattaa esityksen tavoitteita sekä puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä yhteensovitustarpeista johtuvin muutosehdotuksin. Valiokunta toteaa pakolla solmitun avioliiton kumoamisesta seuraavaa: ”Ehdotetun sääntelyn mukaan tuomioistuimen on hakemuksesta kumottava avioliitto, jos avioliitto on solmittu pakottamalla. Kumoamisen oikeusvaikutukset ovat samat kuin avioerossa. Väestötietojärjestelmään merkitään kuitenkin se siviilisääty, joka puolisolla oli kumotun avioliiton solmimishetkellä.”
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa näkemykset ehdotetusta avioliiton kumoamista koskevasta sääntelystä jakaantuivat. Osa asiantuntijoista kannattaa ehdotettua sääntelyä tässä esityksessä esitetyllä tavalla, mutta joidenkin mielestä ehdotetun avioliiton kumoamisen ohella avioliittolain pitäisi sisältää myös mahdollisuus avioliiton mitätöintiin, jolloin avioliittoon pakotettu voisi tapauskohtaisesti valita, mikä päättämismenettely on hänen etunsa ja mahdollisten yhteisten lasten edun mukaista. Osa asiantuntijoista sen sijaan suhtautuu ehdotettuun uuteen menettelyyn varauksellisesti pitäen sitä ongelmallisena perhelainsäädännön periaatteiden kannalta. 
Hallituksen esityksen valmistelussa on arvioitu erilaisia vaihtoehtoja, kuten pakottamalla solmitun avioliiton purkamista myöntämällä avioero ilman harkinta-aikaa sekä avioliiton mitättömäksi julistamista, mutta valmistelussa on päädytty ehdottamaan uutta kumoamismenettelyä. Lakivaliokunta puoltaa pakolla solmitun avioliiton kumoamisesta säätämistä. Valiokunta pitää sitä perustelluimpana vaihtoehtona avioliittoon pakotetun ja hänen mahdollisten lasten suojan kannalta. Avioliiton kumoamisen oikeusvaikutukset vastaavat avioeron oikeusvaikutuksia, joten ne ovat selkeitä ja ennakoitavia.
Kuten valiokunnan mietinnöstä ilmenee, vaihtoehto pakkoavioliiton mitättömyydestä merkitsee sitä, että puoliso ja mahdolliset lapset menettäisivät kaikki avioliittoon perustuvat oikeudet avioliittoon liittyvien oikeusvaikutusten lakatessa taannehtivasti. Tällä voisi olla kohtuuttomia vaikutuksia puolison ja mahdollisten lasten asemaan. Jotta pakkoavioliiton mitättömäksi julistaminen ei merkitsisi tällaisia heikennyksiä, mitätöinnin oikeusvaikutuksista tulisi monilta osin säätää erikseen. Näin tulisi tehdä myös siinä tapauksessa, että mitätöinti mahdollistettaisiin pakolla solmitun avioliiton kumoamisen lisäksi. Niin ikään tulisi säätää erityisiä säännöksiä menettelystä ja eri purkamismenettelyjen välisistä suhteista. Tämä merkitsisi merkittävästi monimutkaisempaa sääntelyä pakkoavioliittojen purkamisesta kuin nyt ehdotettu sääntely.
Valiokunta on siten päätynyt kannattamaan pakkoavioliiton kumoamismahdollisuudesta säätämistä, sillä on periaatteellisesti ja ennaltaehkäisyn kannalta tärkeää, että lainsäädännössä tunnustetaan pakkoavioliitto ilmiönä ja annetaan selkeä viesti siitä, etteivät pakkoavioliitot ole hyväksyttäviä. Lisäksi sääntelyllä voi olla yksittäisissä tapauksissa konkreettista merkitystä ja tarvetta pakkoavioliitosta irtautumiseksi, jolloin se voi yhtenä myönteisenä toimena muiden keinojen joukossa auttaa avioliittoon pakotettuja henkilöitä. 
Avioliiton kumoamissääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee jatkossa kuitenkin seurata ja tarvittaessa arvioida sääntelyn tarkistustarpeita sekä mahdollisia lisätoimia pakkoavioliiton uhrien auttamiseksi ja suojelemiseksi. Seurata tulee muun muassa avioliittolain sovittelusäännösten toimivuutta ja riittävyyttä. Lisäksi, jos avioliiton kumoaminen osoittautuisi riittämättömäksi keinoksi pakkoavioliiton uhrien auttamiseksi, valiokunnan mielestä on mahdollista arvioida, tulisiko pakkoavioliitosta irtautumisen vaihtoehtona olla myös mitätöinti. Valiokunta ehdottaa asiasta lausuman hyväksymistä, mikä ilmenee mietinnöstä. 
Valiokunta korostaa mietinnössään myös muita toimia pakolla solmittujen avioliittojen torjumiseksi ja uhrien auttamiseksi. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota niin kutsutun uskonnollisen avioliiton solmineiden henkilöiden aseman parantamiseen, sillä ehdotettua sääntelyä tai mitään muutakaan avioliiton purkamista koskevaa sääntelyä ei voida soveltaa tällaiseen avioliittoon. Tämä johtuu siitä, että avioliiton purkaminen avioliittolain nojalla edellyttää oikeudellisesti pätevää avioliittoa eikä uskonnollinen avioliitto ole tällainen liitto. 
Avioliittoon pakottamisen rangaistavuudesta todetaan: ”Hallituksen esitykseen ei sisälly avioliittoon pakottamisen rangaistavuutta koskevia ehdotuksia, mutta hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus, jonka mukaan pakkoavioliiton kriminalisointia selvitetään.” Oikeusministeriössä on kirjauksen mukaisesti valmisteltu arviomuistio, ja valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus on ollut, että syksyn 22 aikana työryhmä aloittaa pohtimaan avioliittoon pakottamista koskevaa rangaistussääntelyä. Työryhmän asettaminen on kuitenkin viivästynyt. Lakivaliokunta kiirehtii työryhmän asettamista pohtimaan asiaa ja pitää tärkeänä, että sen perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin avioliittoon pakottamisen rangaistavuuden selkeyttämiseksi rikoslaissa. Valiokunta ehdottaa tästä myös lausumaa, lausumaehdotus 2:ta, joka ilmenee mietinnön liitteistä. 
Tässä yhteydessä säädellään myös ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista. Avioliittolakia muutettiin vuonna 2019 siten, että avioliiton voi solmia vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Ulkomailla pätevästi solmittu avioliitto on nykyisin lähtökohtaisesti pätevä myös Suomessa, mutta se voidaan jättää tunnustamatta, jos sen pitäminen pätevänä johtaisi Suomen oikeusjärjestelmän perusteiden vastaiseen lopputulokseen — niin sanottu ordre public ‑periaate. Tämä koskee myös ulkomailla alaikäisenä solmittuja avioliittoja. Hallituksen esityksessä ehdotetaan avioliittolakiin uutta pykälää, jonka mukaan ulkomailla pätevästi solmittua avioliittoa ei kuitenkaan pidetä pätevänä, ellei siihen ole erityisiä syitä, jos avioliittoa solmittaessa ainakin toinen osapuoli oli alle 18 ja toisella oli asuinpaikka Suomessa. Uuden säännöksen tarkoituksena on ehkäistä tilanteita, joissa Suomessa asuva henkilö solmii alaikäisavioliiton ulkomailla kiertäen Suomen ikärajasääntelyä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa näkemykset myös tästä ehdotuksesta hajaantuivat. Osa asiantuntijoista on kannattanut ehdotettua muutosta, mutta on myös katsottu, että se tulisi laajentaa koskemaan asuinpaikasta riippumatta kaikkia ulkomailla solmittuja avioliittoja. Jotkut puolestaan ovat katsoneet, ettei ulkomailla alaikäisenä solmittuja avioliittoja tulisi tunnustaa koskaan. Toisaalta osa asiantuntijoista on pitänyt ehdotettua muutosta ongelmallisena kannattaen nykyisen sääntelyn säilyttämistä.
Lakivaliokunta pitää ehdotetun sääntelyn tavoitteita kannatettavina ja katsoo, että muutosta voidaan pitää johdonmukaisena jatkona avioliiton solmimisen ikärajaa koskeville avioliittolain muutoksille. 
Tätäkin sääntelyä on tärkeää seurata ja jatkossa tarvittaessa arvioida laajemman muutoksen tarvetta ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamista koskevaan lainsäädäntöön. Tältä osin valiokunta viittaa muiden Pohjoismaiden ratkaisuihin. Lähtökohtana näissä maissa, joissa on erilaista sääntelyä, on avioliiton tunnustamatta jättäminen, jollei laissa erikseen mainittuja perusteita tunnustamiselle ole olemassa. Valiokunta ehdottaa myös tästä lausuman hyväksymistä — mietinnössä ilmenevä valiokunnan lausumaehdotus 3. 
Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana esitykseen sisältyvän 2. lakiehdotuksen ja muutettuina 1. ja 3. lakiehdotuksen sekä hylkää lakialoitteen ja hyväksyy kolme lausumaa, jotka ilmenevät siis mietinnöstä. Ja valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-07T15:47:18,2023-02-07T15:56:37,Hyväksytty,1.1
2022_163_120,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri. — Ja nyt edustaja Keto-Huovinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_121,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Avioliittoon pakottaminen rikkoo Suomen ratifioimia kansainvälisiä sopimuksia ja Suomen perustuslakia. Silti pakkoavioliitot ovat todellisuutta osalle Suomessa elävistä ihmisistä. On tärkeää, ettei oikeusjärjestelmämme hyväksy pakottamalla solmittuja avioliittoja — avioliittoja, jotka on solmittu vastoin toisen osapuolen tahtoa.
Hallituksen esityksen tavoitteena on torjua pakottamalla ja alaikäisenä solmittuja avioliittoja sekä parantaa tällaisen avioliiton solmineiden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden asemaa. Esityksessä ehdotetaan, että avioliittolakiin lisätään säännökset avioliiton kumoamisesta. Kokoomus pitää näitä sanottuja tavoitteita erittäin tärkeinä ja painavina. Katsomme kuitenkin, etteivät esityksen keinot ole kaikilta osin riittävät tavoitteiden saavuttamiseksi. Marinin hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus pakkoavioliittojen mitätöinnin mahdollistamisesta osana turvallisen oikeusvaltion kehittämistä ja rikosuhrien aseman parantamista, eikä tämä kirjaus toteudu nyt. Olemmekin kokoomuksessa sitä mieltä, että pakkoavioliiton mitätöinti tulisi jatkossa mahdollistaa kumoamisen rinnalla, jotta avioliittoon pakotettu voi tapauskohtaisesti valita, mikä päättämismenettely on hänen etunsa ja mahdollisten yhteisten lasten edun mukaista.
Arvoisa puhemies! Avioliiton purkaminen kumoamalla ei turvaa tyttöjen ja naisten oikeuksia riittävällä tavalla. Kumoamisen oikeusvaikutukset ovat samat kuin avioerossa ainoastaan sillä erotuksella, että siviilisääty palautuu väestörekisteritiedoissa samaksi kuin ennen pakkoavioliittoa. Mitätöinti puolestaan tarkoittaisi, ettei avioliittoa koskaan ollut oikeudellisesti olemassa. Ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka puolisoille syntyvät avioliittoon vihkimisen myötä, katoaisivat. Käytännössä kumoaminen voi olla parempi vaihtoehto silloin, kun pariskunta on ollut pitkään yhdessä, heillä on lapsia, liitossa ei ole väkivaltaa eikä uhri ole puolisoa varakkaampi. Mitätöinti taas voi olla parempi vaihtoehto silloin, kun liitto on lapseton, sekä tapauksissa, joissa uhri on varakkaampi, liitto on solmittu taloudellisen hyväksikäytön vuoksi ja siinä on väkivaltaa.
Tarve mahdollistaa pakkoavioliiton mitätöinti nousi esille myös lakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausunnoissa. Ihmisoikeusliiton, Naisjärjestöjen Keskusliiton, Monika-Naiset liitto ry:n, Väestöliiton, Amnesty Internationalin ja professori Niemen mukaan avioliittolakiin tulisi kirjata kumoamisen lisäksi myös mahdollisuus mitätöintiin, jotta erilaisissa tilanteissa ja erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa tilanteissa olevien uhrien oikeusturva toteutuisi. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu piti tärkeänä tarvittaessa arvioida sitä, tuleeko pakkoavioliiton uhrien suojaa täydentää mahdollisuudella avioliiton mitätöintiin kumoamisen lisäksi.
Arvoisa puhemies! Avioliittoon pakotetulla tulee olla mahdollisuus valita avioeron, avioliiton kumoamisen ja avioliiton mitätöinnin välillä sen mukaan, mikä turvaa parhaalla tavalla hänen elämäntilanteensa ja lasten aseman. Näin taataan parhaalla mahdollisella tavalla uhrin oikeusturva. Avioliitolla on paitsi merkittäviä oikeudellisia ja taloudellisia vaikutuksia myös merkittäviä vaikutuksia lasten asemaan.
Näistä syistä ehdotan valiokunnan lausumaehdotusten lisäksi kokoomuksen vastalauseeseen sisältyvää lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Lausuma velvoittaa hallitusta ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta pakkoavioliiton kumoamiselle vaihtoehtoisena menettelynä mahdollistetaan myös pakkoavioliiton mitätöinti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2023-02-07T15:56:48,2023-02-07T16:00:48,Hyväksytty,1.1
2022_163_122,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_123,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Tämä lakimuutos on tärkeä viesti siitä, että oikeusjärjestyksemme ei hyväksy pakottamalla solmittua avioliittoa. Lakimuutos mahdollistaa sen, että pakottamalla sovittu avioliitto voidaan purkaa kumoamalla. 
Tätä ilmiötä tarkasteltaessa on hyvä huomioida, että myös vapaaehtoisesti solmittu avioliitto voi muuttua pakkoavioliitoksi avioliiton aikana, jos esimerkiksi avioliittoon sisältyy lähisuhdeväkivaltaa ja taloudellista väkivaltaa, jolloin puolisolla ei ole mitään keinoja päästä avioliitosta eroon. Tätä ilmiötä käsittelimme myös eduskunnan ihmisoikeusverkostossa keväällä 2021, ja silloin vetosimme myös oikeusministeriin, että mitätöintiä olisi vielä mietitty, kun lainvalmistelua tehtiin. 
Nyt joka tapauksessa on päädytty siihen, että mennään tämän kumoamisen mukaan, ja mitätöintiä ei otettu mukaan sen takia, että vaikutukset lapsiin ja perheenjäseniin on haluttu varmistaa, mutta pidän itse tosi tärkeänä sitä, että työ ei lopu tähän vaan jatkovalmistelua jatketaan ja todella tarkkaan arvioidaan, millä tavalla mitätöinti voitaisiin säätää niin, että samalla puolison ja mahdollisten lasten oikeudet säilyisivät eikä heidän asemansa heikkenisi. Tämä oli käsittääkseni keskeinen syy siihen, että mentiin nyt tämän esityksen mukaan. 
Siis laki on oikeasuuntainen mutta osin riittämätön. Toisaalta avioliiton kumoamisen myötä toiselle osapuolelle jää mahdollisuus saada tietoa lapsen ja tämän kautta myös uhrin asumispaikasta sekä mahdollisuus osallistua lasta koskeviin päätöksiin ja saada taloudellista hyötyä uhrin omaisuudesta. Mietinnön lausuma edellyttää, että hallitus seuraa kumoamista koskevan sääntelyn toimivuutta, mikä voi tarkoittaa tulevaisuudessa myös mitätöintimahdollisuuden säätämistä, ja pidän tätä itse todella tärkeänä. 
Vasemmistoliiton näkökulmasta on tärkeää, että huolellinen lainsäädäntötyö vaatii mitätöinnin osalta lisätarkastelua, jotta lasten oikeudet voidaan vastaisuudessa todella turvata aukottomasti erilaisissa tilanteissa. Lainsäädännön lisäksi tarvitsemme myös riittävää resursointia viranomaistahojen koulutukseen sekä matalan kynnyksen palveluihin, jotta pakkoavioliiton uhrien sekä lasten turvallisuus ja hyvinvointi voidaan taata avioliiton kumoamisen jälkeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-07T16:00:49,2023-02-07T16:03:52,Hyväksytty,1.1
2022_163_124,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_125,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Avioliittoon pakottaminen on räikeä ihmisoikeusloukkaus. Ilmiö kytkeytyy myös ihmiskauppaan sekä kunniaan liittyvään väkivaltaan ja alistamiseen. Pääasiallisesti uhrit ovat tyttöjä ja naisia, jotka avioliittoon pakottamisen lisäksi voivat kokea väkivaltaa, alistamista, uhkailua ja muuta erittäin vakavaa hyväksikäyttöä. Ilmiö on todella moninainen, ja tilanteet ovat vaihtelevia. Onkin tärkeää, että Suomessa viranomaisilla on tietoa ja ymmärrystä tästä aiheesta ja kyky puuttua ja auttaa uhreja, kun näitä tilanteita kohdataan ja niitä tulee esiin.
Arvoisa puhemies! Tällä lailla todella mahdollistetaan pakkoavioliiton purkaminen kumoamalla. On tärkeää, että pakkoavioliiton uhreilla on mahdollisuus irtautua pakkoavioliitosta muutenkin kuin avioeron kautta. Kumoamisen myötä avioliittoon pakotetun siviilisääty palautuu pakkoavioliittoa edeltävään tilaan. Tämä kumoamismahdollisuus ei poista pakkoavioliittoja, mutta se on tärkeä tapa osoittaa lainsäädännöllä, että pakkoavioliittoja ei hyväksytä ja että niitä ei rinnasteta niin sanotusti tavallisiin avioliittoihin.
Vihreät yhtyvät niiden asiantuntijoiden kantaan, jotka ovat ehdottaneet, että uhreilla olisi mahdollisuus valita eron ja kumoamisen lisäksi myös mitätöinti keinona irtautua pakkoavioliitosta. Hallituksen ja valiokunnan tavoin pidämme kuitenkin ensisijaisena sitä, että tämä laki nyt etenee sujuvasti. Mikäli nykyiset keinot osoittautuvat riittämättömiksi, myös tätä mitätöintivaihtoehtoa on syytä uudelleen tarkastella ja tutkia, vaikka se olisikin juridisesti mutkikasta toteuttaa, mikä kävi selväksi valiokunnan kuulemisten aikana, että näin olisi, ja lasten oikeuksien ja lasten edun toteutuminen täytyy siinä hyvin tarkkaan punnita, mutta pidämme tärkeänä, että tätäkin selvitystyötä jatketaan.
Olisin toivonut, että valiokunta olisi löytänyt yksimielisyyden tästä asiasta, mutta ymmärrän, että kokoomus on tehnyt ratkaisun, että haluaa jättää tästä asiasta vastalauseen. Hallituspuolueena emme tietenkään siihen valiokunnassa yhtyneet, vaan halusimme varmistaa, että tämä laki etenee, mutta tulevilla hallituskausilla tulemme ehdottomasti pitämään myös tätä mitätöintivaihtoehtoa esillä ja seuraamaan tilannetta hyvin tarkasti. Samoin pakkoavioliittojen kriminalisointiin tulisi edetä nopeasti.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Erityisen tärkeää tätä lakia sovellettaessa on huolehtia, että pakkoavioliiton uhreja ja mahdollisia tilanteeseen liittyviä lapsia pystytään tehokkaasti suojelemaan väkivallalta, turvattomuudelta ja hyväksikäytöltä myös pakkoavioliiton kumoamisen jälkeen. Esimerkiksi ei ole oikeudenmukaista, jos hyväksikäyttäjäosapuoli pääsee hyötymään taloudellisesti pakotetun avioliiton tilanteessa, jossa uhri olisi tätä hyväksikäyttäjää varakkaampi. Toivon, että lain soveltajat tätä tarkasti noudattavat ja seuraavat.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-07T16:03:52,2023-02-07T16:06:59,Hyväksytty,1.1
2022_163_126,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_127,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Avioliittoon pakottaminen on vakava ihmisoikeusloukkaus. Meidän on kaikin tavoin suojeltava haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, torjuttava perheväkivaltaa ja ihmiskauppaa ja huolehdittava, että jokainen saa ihmisarvoisen elämän, jossa toteutuvat yksilön oikeudet ja yksilön vapaus. Tämä lakiesitys menee hyvään suuntaan. On erittäin tärkeää, että pakkoavioliitto ilmiönä tunnustetaan ja samalla annamme yhteiskuntana viestin siitä, ettemme hyväksy sitä. Toivottavasti tämä myös antaa voimaa ja apua pakkoavioliitosta irtautumiseen.
Olisi tärkeää saada pakkoavioliitot myös kriminalisoitua. Tällä hetkellä avioliittoon pakottaminen on rangaistavaa ihmiskauppana ja pakottamista koskevien rikoslain säännösten nojalla, mutta olisi hyvä, että se tunnustettaisiin myös omana rikollisuuden muotonaan. Tämä toivottavasti selvitetään pian.
Toivon myös, että pakkoavioliiton uhrit saavat apua ja suojaa pakkoavioliiton kumoamisen loppuun saattamiseksi ja tarvittaessa myös sen jälkeen.
Kuten todettu, kannatamme pakkoavioliiton kumoamismahdollisuuden säätämistä, mutta myös mitätöinnin pitäisi olla mahdollinen. Mitätöinti tarkoittaa, että avioliittoa ei koskaan ole ollut, ja näin ollen myöskään niitä oikeuksia ja velvollisuuksia ei ole, jotka syntyvät avioliiton myötä. Olisi hyvä, että avioliittoon pakotettu voisi valita tilanteensa mukaan oikean vaihtoehdon, ja näin hän saisi niin oikeudenmukaisen lopputuloksen kuin tuossa tilanteessa on mahdollista. Joten kannatan edustaja Keto-Huovisen esitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-07T16:07:01,2023-02-07T16:08:39,Hyväksytty,1.1
2022_163_128,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_129,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä käsitellään avioliittolain säännöksiä, joilla mahdollistetaan pakottamalla solmitun avioliiton purkaminen kumoamalla. Kirjaus on tärkeä turvallisen oikeusvaltion kehittämiseksi ja uhrien oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi. Pakkoavioliitto on vakava ihmisoikeusrikkomus ja yksi varsinkin tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista. Pakkoavioliitossa uhri on puolison tai perheen painostamana ollut tosiasiallisesti pakotettu avioliiton solmimiseen. Pelko väkivallasta tai yhteisöstä ulos sulkemisesta ja lapsista erottamisesta voi estää avioeron hakemisen myös tapauksessa, jossa avioliitto on solmittu yhteisymmärryksessä.
Pakkoavioliittoja tehdään niin Suomessa kuin maailmalla. Suomessa tehdyt avioliitot syntyvät esimerkiksi niin, että ulkomailta muuttavan pariskunnan toinen osapuoli on pakotettu naimisiin tai Suomessa oleva tyttö lähetetään ulkomaille ja solmitaan liitto hänelle tuntemattoman miehen kanssa. Ihmisoikeusliiton mukaan avioliittoon pakottamista voi esiintyä myös muun muassa meidän herätysliikkeissämme ja esimerkiksi romaniyhteisöissä.
Arvoisa puhemies! Naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova GREVIO on huomauttanut Suomelle, että ihmiskauppa rikosnimikkeenä ei kata kaikkia pakkoavioliiton muotoja, ja kehottanut Suomea voimakkaasti erilliskriminalisoimaan pakkoavioliitot.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän mukaan pakkoavioliiton uhriksi joutuneet ovat aiempaa näkyvämpi osa järjestelmän piiriin otetuista. Vuonna 2020 pakkoavioliittoon joutuneita arvioitiin olleen heistä 45 henkilöä. Näistä noin puolessa tapauksista oli kytköksiä Suomeen. Tämä on selkeä osoitus siitä, että nykylainsäädäntömme ei riitä takaamaan pakkoavioliiton uhrien oikeusturvaa ja muutos lainsäädäntöön, jota tässä tehdään, on erittäin tarpeellinen. Nykyinen ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö ei yksinkertaisesti kata tai tunnista kaikkia avioliittoon pakottamisen muotoja, prosesseja ja tilanteita. Avioliittoon pakottaminen on jo kriminalisoitu erikseen useissa EU- ja Pohjoismaissa ja toivottavasti jatkossa myös meillä.
Arvoisa puhemies! Pakkoavioliiton määritelmän tulisi kattaa myös tilanteet, joissa alun perin vapaaehtoisesti solmitusta liitosta ei pääse pois. Alkujaan vapaaehtoisesti solmittu liitto muuttuu pakkoavioliitoksi, kun siitä irtautuminen tehdään mahdottomaksi. Lisäksi on mahdollista, että uhri kokee suostuneensa liittoon, vaikka hänen valinnanmahdollisuuksiaan on rajoitettu voimakkaasti.
Pakkoavioliiton uhrien tuki tulee myös turvata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-07T16:08:41,2023-02-07T16:11:43,Hyväksytty,1.1
2022_163_130,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_131,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Juuri näin kuin tässä on käytetty puheenvuoroja. Olen ehdottomasti myös tukemassa sitä näkemystä, että voitaisiin vielä pidemmälle mennä.
Mutta haluan yhden asian tässä miessukupuolisena henkilönä tuoda esille: Eivät vain pelkästään tyttöihin tai naisiin kohdistuvaa ole pakkoavioliitot. Kyllä tätä samaa on myös meissä miehissä ja pojissa. Emme ole siis käsittelemässä pelkästään yhden sukupuolen pakottamista avioliittoon, vaan tätä on tehty meillä varmasti, perinteisesti tässäkin maassa jo kautta historian ollaan tehty erilaisia sopimuksia, ketkä menevät naimisiin ja keitä avioliittoon vihitään. Siinä mielessä toivoisin, että keskusteluissa myös huomioitaisiin se toinenkin sukupuoli, joka ei ole tästä rasitteesta sinällään vapaa.
Mutta pidän tätä oikeana askeleena siihen suuntaan ja ehdottomasti toivon, että seuraavat eduskunnat myös mitätöinnin puolelle voisivat tulla, terhakkaasti olla sitä mieltä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-07T16:11:45,2023-02-07T16:13:12,Hyväksytty,1.1
2022_163_132,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Edustaja Hopsu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_133,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomainen lisäys edustaja Myllykoskelta siitä, että tämä voi koskea kumpaa sukupuolta tahansa.
Pakkoavioliiton uhrien tuesta olin sanomassa. Heille on taattava riittävä, saavutettava ja maksuton oikeudellinen neuvonta sekä tietoa muista tukipalveluista. Heille tulee tarvittaessa tarjota suojelua, sillä uhreihin kohdistuu aito henkeen ja terveyteen kohdistuva rikoksen uhka. Pakkoavioliiton uhrin mahdollisuuden esimerkiksi oleskelulupaan ei saa antaa huonontua rikosilmoituksen tekemisen vuoksi. Jotta jatkossa voisimme entistä paremmin turvata pakkoavioliiton uhrien ihmisoikeuksien toteutumista, avioliittoon pakottaminen tulisi kriminalisoida. Lisäksi tarvitaan tehokasta ehkäisevää työtä, tiedottamista ja helposti saavutettavia ja riittävän kattavia tukipalveluja avioliittoon pakotetuille.
Toivon, kuten täällä salissa tuntuu moni muukin toivovan, että kokoomuksen ja monien lausujienkin esittämä avioliiton mitätöinti olisi myös jatkossa lainsäädännöllä mahdollistettu. Tämän lain saaminen eteenpäin on tärkeä askel, ja siksi tukeni myös sille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-07T16:13:14,2023-02-07T16:14:29,Hyväksytty,1.1
2022_163_134,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 39/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_135,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä muutama sana valiokunnan mietinnöstä kaivosmineraaliveroksi: 
Kyseessä on siis uusi Suomessa louhittuihin kaivosmineraaleihin kohdistuva vero. Ja esitetään, että tämä vero olisi rojaltityyppinen suoritus, joka olisi mahdollisimman yksinkertainen ja kaavamainen. Verovelvollinen olisi tyypillisesti kaivosyhtiö. Veron suorittamisvelvollisuus syntyisi metallimalmien osalta, kun kaivosmineraalit toimitetaan rikastettavaksi, ja muiden kaivosmineraalien osalta, kun kaivosmineraali louhitaan. Metallimalmien vero olisi 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta ja muiden kaivosmineraalien kuin metallimalmien vero olisi 0,2 euroa tonnilta louhittua kaivosmineraalia. Kaivosten sijaintikuntien osuus tästä veron tuotosta olisi 60 prosenttia ja valtion osuus 40 prosenttia, ja kaiken kaikkiaan vuosittaisen verotuoton arvioidaan olevan noin 25 miljoonaa euroa. Nämä lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Asiantuntijakuulemisissa tätä veromallia sekä kannatettiin että sitten kritisoitiin. Osa kuultavista kritisoi joko veromallia tai ylipäätään koko veroa. Osa katsoi, että tällainen valittu rojaltityyppinen kaivosmineraalivero vastaa hyvin tavoitteeseen tuottaa yhteiskunnalle kohtuullinen korvaus kaivosmineraalien käytöstä, ja osa taas katsoi, että eräänlainen nettotuloon pohjautuva malli olisi ollut nyt ehdotettua rojaltimallia parempi. 
Myös veron tuottotason osalta esitettiin kahdensuuntaisia näkemyksiä. Näkemykset erosivat niin, että toiset pitivät hyvin matalana tätä veron tasoa verrattuna muualla käytössä oleviin rojaltiperusteisten kaivosverojen tuottotasoihin, ja osa taas piti tätä hyvin korkeana ja sanoi, että tämä lisää kovasti verotaakkaa kaivosyhtiöille ja vastaisi eräille verovelvollisille jopa yhteisöveroasteen kaksinkertaistumista.
Valiokunnan kanta tähän veromalliin on se, että toteamme, että kysymys on uudesta verosta ja se puoltaa tätä nyt valittua rojaltityyppistä veroa. Sen etu on yksinkertaisuus, selkeys, ja sitten tämä veron taso on myös suhteellisen matala. Näin ollen me pidetään tätä esitettyä mallia perusteltuna. Tässä mietinnössä todetaan kuitenkin ihan tärkeä huomio siitä, että tämän uuden veron toimivuutta käytännössä, vaikutuksia julkiseen talouteen ja yrityksiin, seurataan sitten, kun laki on tullut voimaan. Jatkossa, kun verosta saadaan kokemuksia lisää, on perusteltua arvioida tämän veron jatkokehitystarpeita.
Niin ikään verotuoton jakautumisesta esitettiin useita mielipiteitä. Tästä jakautumisesta sijaintikuntien ja valtion kesken on useita erityyppisiä, erisuuntaisia näkemyksiä. Tämä verotuoton jakaminen sijaintikuntien ja valtion kesken perustuu siis hallituksen neuvotteluihin, joita hallitus on parina vuonna tuossa syksyllä talousarvioneuvottelujen yhteydessä neuvotellut, ja siellä tehdyt linjaukset ovat sitten pohjana tässä jaossa, joka tässä esityksessä on. Näissä linjauksissa ei ole otettu kantaa siihen, sisällytettäisiinkö kaivosvero valtionosuuksien tasausjärjestelmään, ja niin myös tässä valiokunnan mietinnössä toteamme, että tätä harkintaa tämän suhteen on sitten ihan erikseen mietittävä ja tässä siihen ei oteta kantaa.
No, mitä muuta? Kuulemisissa nostettiin esille eräitä yksittäisiä kysymyksiä, joita on käsitelty tarkemmin tuossa mietinnössä, ja joihinkin pykäliin on tehty tässä mietinnössä eräitä yksittäisiä muutoksia, muun muassa lisätty metallimalmeja koskevaan lain liitteeseen lyijy ja uraani. Mutta muuten sitten puolletaan tämän lain hyväksymistä, ja tämä on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-07T16:15:19,2023-02-07T16:20:01,Hyväksytty,1.1
2022_163_136,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_137,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! On tietysti historiallista, että vihdoin Suomi perii uusiutumattomista luonnonvaroistaan myös pienen korvauksen, ja on tärkeätä, että kaivosverolainsäädäntö saatiin etenemään tämän hallituskauden aikana. Veron suuruus jää varsin matalaksi, ja on tarpeen jatkossa tarkastella sen riittävyyttä, ja voi melko varmasti palautteen perusteella myös sanoa, että kyllä sitä varmasti on varaa nostaa, jos katsomme myös kansainvälisiä esimerkkejä verotuksesta.
Suomen kaivoslainsäädäntö perustuu valtaustyyppiseen rakenteeseen, jossa ensimmäinen malminetsintäluvan saanut yhtiö saa oikeuden käyttää mineraaleja, joten siinä mielessä tämä Suomen lainsäädäntörakenne ei ole esimerkiksi huoltovarmuusnäkökulmasta tai kriittisten strategisten intressien, mineraalien turvaamisen näkökulmasta kovin toimiva ja kattava, kun siirrymme todennäköisesti tilanteeseen, jossa näistä mineraaleista ja etenkin tietyistä mineraaleista tulee olemaan yhä kovempi kysyntä. Siinä mielessä on toki tärkeätä, että tätä valtaustyyppistä rakennetta kuitenkin hieman tasapainotetaan tällaisella valtionverotuksella. Verotuksen kohdentuminen olisi kannattanut ohjata yhteiskunnalle. Se oli myös valtiovarainministeriön vahva näkemys, että tämäntyyppinen vero on valtion keräämä vero, ja valtiohan sitten myös jakaa verotuksen tuloja muun muassa kunnille ja erilaisille alueille, hyvinvointialueille esimerkiksi, joten tässä tietysti poliittisista syistä on päädytty tämmöiseen ratkaisumalliin. Mutta on tosi tärkeätä huomioida, että siellä nyt myös nämä vaikutusalueen kunnat ikään kuin ovat haitan kärsijöitä tai hyötyjen saajia osittain myös tilanteesta riippuen, ja heidät olisi tärkeää myös huomioida näissä verotuksen malleissa, mikäli ei ole valmiuksia siirtyä suoraan tähän selkeämpään verotusmalliin, jossa valtio kerää yhteiskunnalle sen verotuksen.
Kaikkein viisainta olisi tietysti, jos Suomessa olisi tällainen Norjan öljyrahaston kaltainen malli, jossa yhteiskunta kerää uusiutumattomista luonnonvaroista saatavat varat ja vielä rahastoi ne tuleville sukupolville, koska ne mineraalithan voi yksi sukupolvi kaivaa, mutta nämä tosiaankin vain yhden sukupolven ajan ovat kaivettavissa, vaikka ne siellä ovat tuhansia vuosia ikään kuin odottamassa, ja on hyvin sattumanvaraista, kuka siitä sitten hyödyn korjaa. Nämä jälkivaikutukset jäävät sitten tuleville sukupolville, eli kyllä tässä varmasti olisi vielä meillä oppimista esimerkiksi Norjasta, missä hieman enemmän tulevaisuuteen katsoen on asiaa hoidettu ja varsin mallikkaasti.
Tietysti myös tavoitteena olisi ollut hyvä ottaa vahvemmin mukaan mineraalien luonne uusiutumattomina luonnonvaroina, joilla on myös ympäristövaikutuksia ja toki aina myös etenkin haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaivostoiminta aiheuttaa valtavasti myös jätteitä ja näitä sivukivikasoja, jotka jäävät sinne luontoon hyvin pitkäksi aikaa, ja tässä toki tärkeätä on huolehtia siitä, että paitsi tämä vero hoidetaan niin yhtiöt hoitavat myös jälkiseuraukset.
Vihreiden verotuksellisessa mallissa on ollut mukana ympäristövaikutusten huomioiminen, eli voidaan myös verotuksellisin keinoin huomioida se, että kannustetaan mahdollisimman fiksuun ja resursseja säästävään louhintaan jonkin kaltaisella ympäristöveromallilla, joita on useita olemassa. Tietysti yksi malli on sellainen, jossa sitten laajemmin myös nämä sivukivet huomioidaan ja kaikki se kaivannainen, joka sieltä kaivetaan. Tietysti tässä mallissa sitä ei ole, eli siinä mielessä on vähän ristiriitaiset tavoitteet asetettu lainsäädännölle.
On tärkeätä huomioida muussa lainsäädännössä, että kannustimet ovat kohdallaan käyttää mineraaleja mahdollisimman säästeliäästi. Sellainen huomio toki tässä uudessa kaivoslainsäädännössä on. Ja olisi kaikin puolin toki syytä tiedostaa se, että globaalisti myös on löydettävä tapoja, joilla mineraalien käyttämistä voidaan hillitä, koska niistä aiheutuu aina ympäristöhaasteita, oli kyse sitten Suomesta, Saimaan alueesta tai puhutaan Etelä-Amerikasta tai Afrikan alueista. Elikkä tietysti tässä näkyvät myös globaalin ylikulutuksen aiheuttamat haasteet, mikäli sitten emme investoi voimakkaasti esimerkiksi kestävämpiin materiaali-innovaatioihin, joita onneksi Suomessa myös kehitetään ja joiden kannusteita on yhä enemmän syytä lisätä. Me tarvitsemme malleja, joilla luonnonvarojen kustannuksia tuodaan yhä selkeämmin näkyville. Me tarvitaan päästökaupan lisäksi luonnonvarojen päästökaupan kaltaisia malleja, joissa on kannustimet kohdallaan siihen, että luonnonvaroja käytettäisiin säästeliäämmin, koska tämä on tietysti koko ihmiskunnan kohtalonkysymys, pystytäänkö me vastaamaan luontokatoon ja myöskin sitä kautta ilmastonmuutokseen.
Tämä veromalli etenee nyt, ja on tietysti ansiokasta, että tämä vihdoin on saatu aikaiseksi, tietysti tiettyine puutteineen ja haasteineen, tällä hallituskaudella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-07T16:20:05,2023-02-07T16:27:02,Hyväksytty,1.1
2022_163_138,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_139,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kaivosmineraalivero on tärkeä osa hallituksen ajamaa kaivoslainsäädännön uudistusta. Suomen maaperästä löytyvät kaivosmineraalit ovat yhteistä omaisuuttamme, ja niiden hyödyntäminen ei voi olla valtion puolelta tehtävää hyväntekeväisyyttä. 
Kaivosteollisuuden, aivan kuten minkä tahansa muunkin teollisuuden alan, tulee toimia niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävästi. Kaivosmineraalivero on osaltaan turvaamassa sosiaalista kestävyyttä, sillä vakaa ja laaja veropohja on ainut keino varmistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selviäminen myös tulevaisuudessa. 
Suomessa on tähän asti tuntunut olevan nurinkurinen ajattelu maaperämme rikkauksien hyödyntämisestä. Nyt käsittelyssä oleva esitys sisältää vielä hieman kaikuja tästä ajattelusta, nimittäin varsin pieni verotaso kaivosmineraalien hyödyntämisestä on meillä nyt käsissä, mutta tämä on ensimmäinen askel ja askel oikeaan suuntaan ja suomalaisten etu. Tämä johtuu siitä, että Suomesta löytyvät mineraalit eivät kuitenkaan ole täältä maaperästä lähdössä yhtään mihinkään, meidän ei siis tarvitsisi houkutella ketään kaivamaan mineraaleja kevyemmillä veroprosenteilla. 
Nyt esitetty verotaso on kansainvälisesti vertailtuna nimittäin pieni, vaikka lakiesitys on ehdottoman tärkeä askel eteenpäin. Muissa maissa metallimalmeista perittävät arvorojaltit asettuvat usein alimmillaan 2—5 prosentin välimaastoon, ja onkin melko kummallista, että Suomi ei ole aiemmin perinyt lainkaan kaivosmineraaliveroa, joka on vähintäänkin kohtuullinen korvaus siitä, että uusiutumattomia rikkauksia louhitaan maaperästämme. 
Valtiovarainvaliokunnassa pidimme tärkeänä, että uuden veron toimivuutta käytännössä, sen vaikutuksia julkiseen talouteen ja yrityksiin, seurataan tarkasti lain voimaantulon jälkeen. Valiokunta yhtyi hallituksen esityksessä todettuun siitä, että arvio kaivosmineraaliveron sisällyttämisestä valtionosuuksien tasausjärjestelmään tulee tarvittaessa tehdä erikseen. 
Vihreä siirtymä lisää uusien mineraalivarojen tarvetta huomattavasti, ja on todennäköistä, että kiinnostus Suomen mineraaleja kohtaan lisääntyy. On paitsi yhteiskunnan myös kaivosteollisuuden itsensä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta todella tärkeää, että yhtiöille luovutetuista mineraaleista saadaan asianmukainen korvaus.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-07T16:27:06,2023-02-07T16:30:15,Hyväksytty,1.1
2022_163_140,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä. — Edustaja Myllykoski, voitte puhua siitä paikalta. Saatte käyttää enemmän kuin kolme, seitsemän minuuttia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_141,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tästä mahdollisuudesta. Ajattelin mahduttaa kaiken kolmeen minuuttiin, mutta käytettyjen puheenvuorojen vuoksi olin kapuamassa keppini kanssa sinne ylemmäksi.
Edustaja Holopaiselle on pakko jo tässä sanoa ”uusiutumattomista”: Ihan tämmöisenä tilastotietona voin sanoa, että kaikki Suomen maaperästä kaivettu kupari kiertää 85-prosenttisesti, eli se on sinällään meillä täällä kierrossa. Meiltä ei mikään tule kaivetuksi ja sitten häivy. Tämä oli se, mihinkä halusin ensimmäisenä puuttua.
Sinällään olen erittäin tyytyväinen, että tämä hallitus on pystynyt tekemään jotakin, mistä on monesti jo haaveiltu. Sinällään tämä rojaltipohjaisuus on todellakin oikeasuuntainen ja oikea, mutta kun leipänsä on saanut tuolta metallipuolelta, niin haluan muistuttaa, mitä tarkoittavat meillä nikkeli, kupari ja muut mineraalit, jotka ovat kierrossa, kuinka paljon ne tuottavat meille verotuloja. Se suomalaisesta kaivoksesta kaivettu mineraali kiertää meillä monen tehtaan kautta, ja siitä maksetaan veroja niin työtulona kuin kiinteistöverona kuin yhteisöveroina todellakin paljon. En halua tässä olla sitä mieltä, etteikö meidän pidä myös siitä mineraalista itsestään maksaa veroa — mikä on kohtuullista — mutta ei pidä unohtaa, mikä on se verotuotto, mikä tähän maahan jää meillä kaivannaisteollisuudesta, kun se kiertää sieltä pohjoisesta Harjavallan kautta takaisin Tornioon terästehtaalle ja niin edelleen.
Mutta oikeaa on se, että meiltä ulospäin myytyjen arvometallien osalta meillä pitäisi olla huomattavasti rankempi rojaltiverotus. Meidän jalometalleilla, jotka maa-aineksesta kaivetaan, pitäisi olla huomattavasti rankempaa verotusta tänä päivänä. Ne eivät käy meidän jatkojalostusteollisuuden kautta vaan virtaavat suoraan, kanadalaisten toimesta pääosin, muualle maahan. Meillä toki lainsäädäntö estää sen, että me emme voi yhtiöiden kautta antaa tytäryhtiöille palautuksia suoranaisesti, mutta Ruotsin kautta voimme sitten tehdä sitä, että kanadalainen kaivosyhtiö voi tehdä tätä verohelpotusten kautta olevaa tavallaan kiertoa.
Joka tapauksessa valiokunta on tehnyt erittäin hyvää työtä siinä, että nyt ollaan laitettu nuo kolme kirjainta oikeaan asentoon, eli rojalti. Tästä pitää jatkossa huolehtia, ja tätä pitää kehittää, mutta pitää myös muistaa se todellinen asia, mitä meidän malmivarannot voivat olla: se on se, että meidän sähköistyvä yhteiskunta edellyttää meillä myös näitä metalleja, joita tarvitsemme, jotta meidän huoltovarmuus voi olla mahdollista. Siinä mielessä toivoisin tähän keskusteluun myös sellaista näkökulmaa, että hyvää tehdään, mutta pitää huomioida myös ne tosiasiat. Toivonkin, että edustaja Autto voisi käyttää tässä näitten jalometallien osalta vielä puheenvuoron ja huomioida sen, kuinka meidän kultaa ei pitäisi viedä ilman jatkojalostusta tästä maasta pois, mitä nyt sitten tapahtuu aivan totaalisesti, eikä me saada siitä mitään muuta kuin kiinteistö- ja palkkatulojen verotuksen myötä tuloja Suomeen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-07T16:30:39,2023-02-07T16:35:27,Hyväksytty,1.1
2022_163_142,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_143,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoskihan tietää, että Lapissa on kultaa niin kuin etelässä multaa. Tosiaan kulta on kyllä siitä jännä tuote, että sitä ihminen on kovasti kaikkina aikoina ollut valmis itselleen hankkimaan, mutta sitten se aina vaan laitetaan jonkinlaiseen holviin varastoon ja kovin vähän lopulta sitä hyödynnämme. Mutta totta kai on vaikkapa tärkeitä kädentaidon muotoja, kuten esimerkiksi koruseppiä tai kelloseppiä tai muita, jotka pääsevät myöskin tuon hienon jalometallin kanssa sitten työskentelemään. — Onko Myllykoski investoinut tuommoisiin kultaisiin kuoriin, arvoisa puhemies? Näyttääkö siltä, että täällä käytetään tämmöisiä havaintovälineitä. [Jari Myllykoski: Elektroniikkaa!]
Mutta mennään tähän itse asiaan ja valtiovarainvaliokunnan mietintöön. Arvoisa puhemies, uskon niin, että tämä on itse asiassa yksi tämän eduskunnan tärkeimpiä strategisia lainsäädäntöjä. Tähän suureen murrokseen, jota tässä maailmanajassa elämme, tietenkin juuri nyt rajusti vaikuttaa sota eli se, että kaupankäynti Venäjän kanssa loppuu, mutta pitemmässä juoksussa siihen varmasti vaikuttaa toisaalta vihreä siirtymä — joka vaatii aivan valtavasti erilaisia metalleja, joita sitten kaivannaisina saamme käyttöömme — mutta myöskin laajempi tavoite Euroopan unionin strategisesta autonomiasta eli siitä, että meillä on hallussamme teollisia arvoketjuja alusta loppuun ja pystymme vaikkapa näitä edustaja Myllykosken nyt käyttöön ottamia elektronisia laitteita kaikissa tilanteissa itsellemme ja kansantaloutemme käyttöön valmistamaan ilman, että missään toimintaketjun vaiheessa olemme riippuvaisia sellaisista valtioista, jotka eivät esimerkiksi kunnioita ihmisoikeuksia millään tavalla.
Näin ollen tässä ajassa on todella iso kysymys, että kun Suomella on mineraalivaroja ja meillä on ihan todennettuja malmivaroja merkittävissä määrinkin, niin onko maallamme malttia vaurastua. Tässä ajassa viisaasti toimimalla ei ole ollenkaan poissuljettua, ettemmekö pystyisi samalla tavalla vaurastumaan kuin vaikkapa naapurimaamme Ruotsi on vuosisatojen ajan tehnyt hyödyntäen oman maaperänsä rikkauksia kestävällä tavalla. Ja toki, onhan Suomessa valtavasti tehty — niin kuin edustaja Myllykoski edellisessä puheenvuorossaan esimerkiksi toi esille, että hänkin on leipänsä tältä toimialalta pääasiassa saanut, metallin jalostuksesta. On tärkeää, että tässä kun näitä arvoketjuja Eurooppaan muodostuu, se metallien jalostusaste myöskin Suomessa kasvaa mahdollisimman korkeaksi, vaikka aina sinne kelloseppätoimintaan asti.
Mutta tosiaan tässä nyt kun kysytään, että onko maallamme malttia vaurastua, niin ei saa lähteä sellaiseen vaaralliseen huutokauppaan, että kun nyt säädetään uusi vero, lähdetään heti käymään huutokauppaa siitä, mikä sen veron tason pitää olla, vaan pitää ymmärtää, että tämän veron ajatus on — ainakin minun mielestäni — ennen kaikkea se, että sillä pyritään vahvistamaan sitä kaivostoiminnan sosiaalista toimilupaa siellä paikkakunnalla, jossa sitä kaivostoimintaa harjoitetaan, koska tällainen valtava miljardien investointien tulo paikkakunnalle väistämättä aiheuttaa aina rajoituksia muulle maankäytölle, vaikka se, totta kai, myöskin tuo paikkakunnalle merkittäviä suoria positiivisia vaikutuksia.
Ja tässä mielessä, arvoisa puhemies, ajattelen niin, että verotuksen jako-osuus — jonka on nyt harkittu olevan 60 prosenttia sinne paikalliselle kunnalle, 40 prosenttia valtiovallalle — voisi tulevaisuudessa olla myös vielä vahvemmin sinne paikalliselle kunnalle painottuva, koska ne muuhun maankäyttöön tulevat rajoituksetkin ovat paikallisia, mutta hyödyt ovat valtakunnallisia. Ne pitkät arvoketjut saavat siitä lähtöpisteensä, kun sitä raaka-ainetta saadaan käyttöön ja ne päätyvät esimerkiksi vaikkapa — tässä on monta kertaa, arvoisa puhemies, viitattu edustaja Myllykoskeen, mutta kun hän alan tuntee — tuonne Satakuntaan, joka on keskeinen metallinjalostusmaakunta, keskeinen vientimaakunta, jossa sitten se arvonlisä jalostuu ja sieltä lähtee tuotteita Euroopan ja maailman markkinoille, joista sitten tulee rahaa esimerkiksi tänne pääkaupunkiseudun pääkonttoreihin, jotta täälläkin voidaan maksaa palkat. Siis mielestäni tämän kaivosveron jako-osuuden osalta täytyisi olla niin, että mahdollisimman suuri osa siitä tuotosta menee nimenomaan sille paikalliselle kunnalle.
No, jos välttämättä halutaan pitää kiinni tästä 60/40‑jakosuhteesta myös tulevaisuudessa, ajattelen niin, että kun esimerkiksi maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyen on suurille kaupungeille luotu MAL-menettely, niin olisikin tällainen KAL eli kaivoksen, asumisen ja liikenteen yhteensovittava menettely sitten näitten kaivospaikkakuntien kanssa, jossa siis valtiovalta tulisi osaltaan mukaan tukemaan paikallisen infrastruktuurin kehittymistä, ovatpa ne sitten niitä liikenneinvestointeja, joita välttämättä tarvitaan, että tällainen miljardi-investointi saa hyvät toimintaedellytykset, tai sitä, että työntekijöiden asuminen on järjestetty hyvin ja työntekijöiden paikkakunnalla asumiseen liittyvistä palveluista tietenkin paikalliselle kunnalle tulee riittävä kompensaatio, jotta kaikki voi mennä mahdollisimman kestävästi. Elikkä esitän ajatuksena pohdittavaksi tällaista KAL-menettelyä samaan tapaan kuin vaikka isoilla kaupunkiseuduilla on tämä MAL-menettely.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti tähän loppuun: Kaivosveroa ei missään nimessä pidä saattaa myöskään verotulojen tasauksen piiriin. Samalla tavalla kuin vaikka vesivoima on pidetty poissa verotulojen tasauksesta, aivan samalla tavallahan ne kaivoksen paikalliset vaikutukset ovat nimenomaan paikallisia — kuten vaikka vesivoimassa ne vaikutukset muuhun maankäyttöön ovat paikallisia — kun taas hyödyt tulevat taas ihan koko yhteiskunnalle. Vaikkapa mietintöä esitelleen edustaja Viitasen kotipaikkakunnalla Tampereella [Puhemies koputtaa] taitaa olla niin, että Sandvik Mining on siellä suurin yhteisöveron maksaja, ja kuitenkin ne kaivokset ovat ympäri Suomen. [Puhemies: Aika!] Arvoketjut jalostuvat. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-07T16:35:29,2023-02-07T16:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_163_144,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Myllykoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_145,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tähän on oikeastaan helppo, ei vastaväitteenä mutta kuitenkin, tuoda esille se, että kaivoksia suomalaiset eivät ole pystyneet rakentamaan tähän maahan ilman ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Talvivaara varmaan on se viimeinen harjoitus, mikä on nyt sitten kuitenkin, onneksi, meidän valtio-omistuksessa — erään uhkarohkean ja innovatiivisen henkilön aikaansaama, ja toteutui ulkomaalaisella pääomalla. Eli kaivosbisnes on niin pääomavaltaista, että tässä maassa ei olla pystytty edes nykyisen europarlamentaarikko Pekkarisen toivomuksesta perustamaan kaivosrahastoa, jota minäkin kovasti Metallityöväen Liiton toimitsijana liputin, että no nyt meidän pitää saada jotakin, jotta me pystymme itse tuottamaan kaivostoimintaa tähän maahan. Me emme ole siihen kyenneet. 
Kuitenkin pitää muistaa, että geologinen tutkimuslaitos on tuottanut erittäin paljon ja satsaa paljon meidän malmivarantojen tutkimukseen ja sitä kautta mahdollistaa tänne pääomasijoittajien poraustoimintaa ja koe-etsintää, joka ei olisi muutoin mahdollista. Niin että totta kai kyllä edellytän, että osa siitä tuotosta ei ole pelkästään alueellista rahanpalautusta vaan että siitä tulee myös yhteiskunnalle verovaroja, jotta voimme edelleen meidän rikkaita malmivarantoja tarkkailla ja sitten tuottaa meille tänne hyvinvoivia kaivoksia, jotka ympäristöstä pitävät huolta ja sitä kautta ovat sillä lailla sosiaalisesti ja ekonomisesti kestäviä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-07T16:42:47,2023-02-07T16:44:55,Hyväksytty,1.1
2022_163_146,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_147,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jokainen maa on tietysti yhteiskuntansa puolesta hieman erilainen. Meihin vertautuu hyvin esimerkiksi vaikka Ruotsi. Ruotsillahan on aivan eri tavalla pitkät perinteet, vuosisataiset perinteet voi sanoa, ja Ruotsissa esimerkiksi LKAB — taitaa olla valtion täysin omistama tai ainakin valtion enemmistöomistama yhtiö — pyörittää kaikkein suurimpia kaivoksia, joten siellä esimerkiksi tämänkaltainen keskustelu ei ole sillä tavoin ajankohtainen. Suomi paljon köyhempänä ja pääomaköyhempänä maana, aivan kuten edustaja Myllykoski edellä kuvasi, tietysti tarvitsee myös ulkomaisia pääomia, jotta voidaan tehdä tällaisia miljardi-investointeja. 
No sitten kun keskustellaan siitä, että vaikka monella Afrikan maalla on ollut aiemmin jo tällainen kaivosvero ja miten Suomi on niin jälkeen jäänyt, niin toki täytyy jokaisen ymmärtää sitten myös se, että ehkä maan hallinto pystyy keräämään veroa lähinnä vain esimerkiksi siitä kaivoksen portilta uloslähtevän tuotteen osalta, mutta Suomen hallintohan pystyy keräämään veroa ihan joka ikisestä kahvikupistakin, jota esimerkiksi vaikka malminetsintätyöntekijät käyvät omalla kahvitauollaan nauttimassa. Elikkä tavallaan kun miljardeja liikkuu jollain toimialalla, kun miljardeja Suomeen investoidaan, aina siitä kyllä myöskin meidän verottaja oman siivunsa saa. Elikkä siinä mielessä olennaisempaa kuin esimerkiksi keskustelu siitä, onko nyt tämän veron taso liian pieni tai ei ja niin edelleen, on se, että Suomessa on vakaa ja hyvä investointiympäristö, niin että meille tulee tähän maahan näitä tässä tapauksessa metalliteollisuuden alkutuotantoon olevia miljardiluokan investointeja, jotka me täällä osaamme kestävästi toteuttaa, ja samalla tavalla on todella tärkeää, että meillä on vakaa ja hyvä ja kilpailukykyinen investointiympäristö myöskin metalleja jalostavan teollisuuden osalta, jolloin pääsemme täysimääräisesti tarttumaan tähän valtavaan, suureen murrokseen, jota Euroopan ja maailmankin teollisuus on nyt parhaillaan läpikäymässä, ja näin tulee työtä tuhansille ja kymmenilletuhansille suomalaisille, hyviä teollisia työpaikkoja, joista pystytään sitten myöskin veroja maksamaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Tämä vero uutena verona, vaikka harvoin uusien verojen puolesta puhunkaan, on todella tärkeä päätös tältä eduskunnalta, koska se vahvistaa tämän toimialan sosiaalista toimilupaa ja tuo ennen kaikkea tukea sinne paikallisille kunnille, joille nämä alueelle suuntautuvat miljardi-investoinnit ovat paikallisesti, varsinkin siinä investointivaiheessa, myös todella iso taloudellinen taakka. Eli tämä on todella tärkeä päätös.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-07T16:44:55,2023-02-07T16:47:47,Hyväksytty,1.1
2022_163_148,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 40/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 40/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_149,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä siis on kysymys siitä, että arvonlisäverolakiin lisätään säännökset arvonlisäverodirektiivissä edellytetystä verovapautuksesta. 
Siis tässä yhteydessä yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville järjestöille ja uskonnollisille yhdyskunnille annettaisiin oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero sellaisista tavaroista, jotka nämä toimijat vievät yhteisön ulkopuolelle osana omaa avustustoimintaansa. Tätä palautusta haettaisiin Verohallinnolta erikseen tehtävällä hakemuksella.
Sitten tässä on myös toinen uudistus sisällä. Eli säännöksiä, jotka koskevat valtiollisten toimijoiden sekä avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöjen maahan tuomia perustarvikkeita koskevaa verovapautusta, täsmennettäisiin siten, että ne sitten vastaisivat maahantuontidirektiiviä.
Puhemies! Valiokunnan kantana me puollamme tätä esitystä ja puollamme sitä muuttamattomana. Samoin tätä esitystä hyvin laajasti kannatettiin luonnollisesti asiantuntijakuulemisissa. Nousi esille tiettyjä yksittäisiä asioita, joita me käsittelemme lyhyesti tässä mietinnössä, mutta ne eivät anna aihetta mielestämme muutoksiin. Eli tässä esitettiin muun muassa sitä, että tämän palautusmenettelyn sijaan vapautus tulisi toteuttaa suorana verovapautuksena, mutta valiokuntana toteamme, että tämä tavaroiden lopullinen käyttötarkoitus tai paikka ei välttämättä ole selvillä silloin, kun näitä hankintoja tehdään, ja samoin sitten tämä esitetty malli on vähemmän altis väärinkäytöksille. Näin ollen sitten puollamme tätä mallia, joka tähän on esitetty. 
No lisäksi asiantuntijakuulemisissa esitettiin, että tämä vapautus tulisi säätää taannehtivasti kattamaan myös niiden tavaroiden hankintoja, jotka on hankittu ennen tätä lain voimaantuloa. Mutta käytännössä tämä taannehtivaisuus olisi kyllä hyvin haastavaa hallinnollisista ja valvonnallisista syistä, ja siksi emme ole tätä tähän puoltamassa. 
Hallituksen esityksessä esitetään, että verovapautus tulisi voimaan 1.7. tätä kyseistä vuotta. Palautusta voitaisiin kuitenkin hakea vasta sitten 1.1.2024, jotta Verohallinto voisi toteuttaa tarvittavat muutokset tietojärjestelmiin. — Tässä lyhyen kaavan mukaan, puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-07T16:48:09,2023-02-07T16:50:54,Hyväksytty,1.1
2022_163_150,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 40/2022 vp,Kiitoksia esittelystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_151,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 20/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_152,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi keskeisistä keinoista pysäyttää luontokato on suojella arvokkaimmat luontokohteemme ja huolehtia ekologisista yhteyksistä niiden välillä. Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen. Yhtenä keinona tähän on kansallispuistoverkoston laajentaminen. Kansallispuistot muodostavat arvokkaiden luontohelmiemme kokonaisuuden. Tällä kaudella olemme perustaneet uuden kansallispuiston Sallaan. Nyt käsittelyssä olevalla lakiesityksellä laajennamme Tiilikkajärven kansallispuistoa.
Kansallispuistoissa yhdistyy luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja kansalaisten luontoharrastuksen tukeminen. Niissä jokaisen on mahdollisuus päästä nauttimaan hienoista luontokohteistamme ohjatusti ja opastetusti. Monimuotoisella luonnolla ja hyvällä luontosuhteella on positiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Luonto houkuttelee liikkumaan, se auttaa palautumaan stressistä, ja luonnossa liikkuminen edistää sosiaalista hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Kansallispuistojen kävijämäärät osoittavat, että ne ovat meille suomalaisille tärkeitä.
Arvoisa puhemies! Kuten hyvä periaate on, Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiselle on laaja paikallinen tuki. Esitys perustuu Pohjois-Savon liiton ja Rautavaaran kunnan aloitteisiin. Uusien alueiden liittäminen kansallispuistoon on tärkeää erityisesti luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen mutta myös maiseman kauneuden säilyttämisen takia. Vaikka suojelun kohdennuksessa nostetaan esiin erityisesti lajistoltaan ja luontotyypeiltään monimuotoiset kohteet, laajennuksella pyritään vaikuttamaan myös ekologiseen kytkeytyvyyteen ja vähentämään elinympäristöjen pirstoutumista. Laajennusten myötä alueen metsät voivat kehittyä luonnontilaisemmiksi eheänä kokonaisuutena, ja tätä voidaan tukea myös ennallistoimenpitein.
Alun perin oli tarkoitus, että kansallispuistoa laajennetaan kahdessa osassa. Koska osa alueesta, 1 330 hehtaaria — sen laajuinen Löytynsuon alue — oli hallituksen esitystä laadittaessa vielä yksityisessä omistuksessa, sitä ei siinä alkuperäisessä esityksessä ollut. Mutta siirto valtion omistukseen tapahtui kuitenkin nyt niin joutuisasti, että saatoimme ympäristövaliokunnassa tehdä hallituksen esitykseen tätä laajennusta koskevan muutoksen. On hienoa, että Tiilikkajärven kansallispuistoa saadaan laajennettua näin yhdellä kertaa ja yhteensä reilulla 3 700 hehtaarilla.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen päätökset kansallispuistoverkoston laajentamiseksi ovat tärkeitä, mutta tekemistä jää myös tuleville hallituksille ja tulevalle hallitukselle. Toivon, että pian saamme esitykset Nuuksion kansallispuiston laajentamisesta sekä uudesta Porkkalan kansallispuistosta. Ne olisivat tärkeitä lisiä Uudenmaan luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseen juuri täällä, missä ihmisiäkin on runsaasti ja tarvetta näille laajoille luontoalueille myös virkistyskäytön näkökulmasta.
Toivon myös, että huhtikuussa 2021 tehty esitys Aalistunturin kansallispuiston perustamiseksi otetaan mahdollisimman pian käyttöön ja käsittelyyn. Ja totean, että hakkuutoimet tällä kansallispuistoksi esitetyllä alueella on lopetettava ja odotettava tämän esityksen käsittelyä ennen lisätoimenpiteitä siellä.
On hienoa, että tällä esityksellä nyt saadaan Suomessa Tiilikkajärven kansallispuistoa laajennettua, meidän kansallispuistoverkostoa entistä laajemmaksi ja näin palvelemaan myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja luontokadon pysäyttämistä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+8.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-02-07T16:51:20,2023-02-07T16:55:25,Hyväksytty,1.1
2022_163_153,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_163_154,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eläinlääkintähuoltolaiksi ja siihen liittyvät lait ovat ongelmallisia. Sen takia me oppositiopuolueet esitämme tämän lain hylkäämistä. Teen sen sitten puheeni loppuosassa.
Tämä laki on ongelmallinen eläinten omistajille, eläinsuojelulle, eläinlääkäreille ja päivystykselle, joka Suomessa on eläinsuojelun perusta 24/7 eri puolilla Suomea. Nykyinen tilanne on se, että kunnaneläinlääkärit ovat vastanneet hyvin pitkälle toimivista järjestelyistä itse kussakin kunnassa ja eläinten omistajat ovat myös yöaikaan saaneet apua kohtuullisen läheltä ja kohtuullisella hinnalla, mutta valitettavasti tämä hallituksen esitys ja siihen liittyvät lait muuttavat aika oleellisella tavalla kunnaneläinlääkärin virkojen houkuttelevuutta lähinnä sen takia, että tämän lain 9 § rajoittaa kunnaneläinlääkärin normaalityötä normaalitaksalla.
Kunnaneläinlääkäri ei tämän lain mukaan enää saisi leikata esimerkiksi naaraskoiraa, ei saisi tehdä koiralle keisarileikkausta, ei saisi ultrata koiraa, ei saisi ottaa röntgenkuvaa koirasta normaalitaksalla, vaan jos markkinaehtoisuus olisi uhattuna, niin myös kunta perisi sitten maksun asiakkaalta näissä edellä mainituissa tapauksissa. Kun tällä tavalla rajoitetaan kunnaneläinlääkärin työn harjoittamista, silloin on selvää, että kunnaneläinlääkärin työ ei enää ole niin houkuttelevaa kuin tähän saakka, ja siitä seuraa se, että jos kuntiin ei saada eläinlääkäreitä — siellähän on nytkin jo pulaa eläinlääkäreistä — niin silloin juuri tämä päivystys 24/7 vaarantuu. Yleensä kunnaneläinlääkärit haluavat tehdä nimenomaan pieneläinpraktiikkaa sen takia, että tietenkin saavat siitä elinkeinonsa, mutta myös sen takia, että ammatillinen valmius kehittyy, ja kun he joutuvat sitten päivystysaikana esimerkiksi suureläimelle tekemään keisarileikkauksia ja muita, vaativiakin kirurgisia toimenpiteitä, koska lähin päivystävä suureläinklinikka saattaa olla satojen kilometrien päässä, niin sen takia koen, että tämmöistä lakiesitystä ei pitäisi eduskuntaan tuoda, koska se saattaa vaurioittaa koko eläinlääkintähuoltoa ja eläinsuojelua, jotka ovat jo kymmeniä vuosia toimineet nimenomaan kunnaneläinlääkäreitten voimin.
Tämä ei tarkoita sitä, että me millään tavalla väheksyisimme yksityistä toimintaa. Meillä on erinomaisia yksityisiä klinikkoja, mutta ne eivät yleensä osallistu suureläinpäivystyksiin. Kun kuitenkin itse pitkään olen tehnyt suureläinpäivystyksiä, lehmiä, hevosia, koiria, kissoja, leikannut keisarileikkauksia ja kaikennäköistä muuta hommaa, mitä siihen työhön liittyy, niin koen, että se on hankalaa, jos kunta ja kunnaneläinlääkärit joutuvat oikeudellisesti epävarmaan tilanteeseen sen takia, kun he eivät tiedä, voivatko he suorittaa yöllä tämän toimenpiteen vai eivät ja laskuttaako kunta ja minkä verran ja mikä on se markkinaehtoinen hinta. Tämän takia koen, että tällainen laki aiheuttaa sen verran epävarmuutta, että monet kollegat, joita tunnen, ovatkin jo sanoneet, että he eivät enää kyllä sitten välttämättä tee näitä kunnaneläinlääkärin hommia, jos he eivät työssään voi enää kehittyä ja tehdä niitä tutkimuksia, mitä he tänä päivänä tekevät. Kunnaneläinlääkäriliittokin on muun muassa todennut, että tässähän otetaan takapakkia itse asiassa. Jos nuorille eläinlääkäreille annetaan se kuva, ettei kannata kuntaan mennä kunnaneläinlääkärin hommia tekemään, koska se automaattisesti tarkoittaa ammatillista taantumista, niin ei tämä laki kyllä asiaa edistä.
Sinänsä ymmärrän, että meillä on Euroopan unioni, joka ajaa kilpailuneutraliteettiä, ja meillä on yksityisiä klinikoita, jotka haluavat yhdenvertaisen ja tasavertaisen tilanteen, mutta oikeudet ja velvollisuudet pitäisi aina olla tasapainossa, ja kunnaneläinlääkäreillä oikeus ja velvoite on aina ollut se, että he sitoutuvat pienellä peruspalkalla tekemään työtä mutta sitoutuvat myös virkansa puolesta päivystämään, mikä on tämänkin lain velvoite.
Eli tämä lain velvoite ja sisältö ovat ristiriidassa keskenään, ja sen takia me oppositiopuolueet olemme nähneet, että me emme hyväksy tätä lakia kokonaisuudessaan, joten esitän vastalauseen mukaisesti, että tämä laki ja siihen liittyvät lait hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-07T16:55:46,2023-02-07T17:00:32,Hyväksytty,1.1
2022_163_155,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_156,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä esitteli tämän hallituksen esityksen ja sen, mitä se sisältää, hyvin kattavasti. Kannatan edustaja Eestilän esitystä, sitä, että hallituksen esitys ja siihen sisältyvät muut lait hylätään. 
Esitin jo ensimmäisessä käsittelyssä niitä pointteja, miksi tähän päädyttiin, ja koko oppositio oli tätä mieltä valiokunnassa. Se ydinsyy siinä on tämän päivystyksen toimivuus. Päivystyksen pitää toimia Suomen eri alueilla, se on eläinsuojelukysymys. Hallituksen esittämä laki on nyt tässä muodossaan hyvin ristiriitainen. Siinä vaaditaan ympärivuorokautista päivystystä ja sitten kuitenkin heikennetään virkaeläinlääkärin oikeutta harjoittaa ammattiaan ja kehittää sitä. Ne asiat ovat ristiriidassa. Näin ollen voidaan todeta, että tässä menisi eläinsuojelu takapakkia. 
Meillähän on tulossa ihan kohtapuoliin tämä eläinten hyvinvointilaki uudistukselle — sitä käsitellään tällä hetkellä maa- ja metsätalousvaliokunnassa — ja se saadaan valmiiksi varmaan tällä vaalikaudella. Emmehän me halua mennä huonompaan suuntaan eläinten hyvinvoinnissa. Tuotantoeläinten ja lemmikkieläinten ja myös luonnoneläinten hoitaminen — hyvin paljon kunnaneläinlääkärit tekevät sitä. Ja jos näitten eri eläinten hoitaminen jotenkin laitetaan ristiriitaan, niin silloin ollaan kyllä hakoteillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-07T17:00:32,2023-02-07T17:02:34,Hyväksytty,1.1
2022_163_157,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Edustaja Autto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_163_158,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen elintarviketuotanto, ennen kaikkea suomalainen viljely- ja kotieläintuotanto, on tällä hetkellä rajussa murroksessa. Ja jotta suomalaisen ruoantuotannon kannattavuus saadaan turvattua, meidän täytyy yhä enemmän löytää suomalaisille, todella korkealaatuisille tuotteille myöskin vientimarkkinoita. Ja, arvoisa puhemies, uskon vahvasti siihen, että tällainen vientimarkkinoiden löytäminen on mahdollista. Meillä Suomessa on maailman puhtain maaperä, meillä on puhtain vesi, puhtain ilma, mutta myös esimerkiksi kotieläinten hyvinvointi ja kotieläinten pidon eettinen taso ovat meillä erittäin korkeita. Näistä voimme varmasti myöskin ammentaa edellytyksiä sille, että elintarvikevienti voi tuoda sitä tarvittavaa arvonlisää, jota tarvitaan siihen, että kotimainen ruoantuotanto säilyy vahvalla tasolla ja että se turvaa myöskin huoltovarmuutemme, jonka tulee olla kaikkina aikoina kunnossa.
Tähän liittyen tämä lainsäädäntö on tietysti sillä tavalla aivan keskeisessä roolissa, että jotta eläinten pito, eläinten lääkintä ja sitä kautta eläinten eettinen kohtelu ovat hyvällä tasolla, niin eläinlääkintään liittyvien kysymysten täytyy olla hyvällä tasolla. Edellä mielestäni — tiettävästi eduskunnan ainoa eläinlääkäritaustainen kansanedustaja, ainakin viime vuosilta — edustaja Eestilä hyvin kuvasi sitä, miksi tämä esitetty laki ei asiantilaa vie toivottuun suuntaan ja miksi lakiesitys tulisi hylätä. Luotan tässä erittäin vahvasti edustaja Eestilän asiantuntemukseen ja niihin perusteluihin, joita hän edellä esitti, ja kannatan siksi tätä hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-07T17:02:35,2023-02-07T17:04:41,Hyväksytty,1.1
2022_163_159,163/2022,2023-02-07,13.59,17.53,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuloverolain 10 §:n muuttamisesta sekä veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron estämiseksi verosopimuksiin toteuttavista toimenpiteistä tehdyn monenvälisen yleissopimuksen 9 artiklaan tehdyn varauman peruuttamisesta ja ilmoitusten antamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 279/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 38/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Ensin päätetään valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 38/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä varauman peruuttamisesta ja ilmoituksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_163+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_164_1,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle eläinlääkintähuoltolaiksi sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 83/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 21/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 7.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Markku Eestilä Ritva Elomaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_164_2,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt annetaan vastaus edustaja Petteri Orpon ynnä muiden välikysymykseen VK 7/2022 vp julkisen talouden velkaantumisesta. Valtiovarainministeri Annika Saarikon kymmenen minuuttia pitkän vastauksen ja edustaja Petteri Orpon samanmittaisen puheenvuoron jälkeen välikysymyskeskustelu käydään etukäteen varattujen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Aluksi pidetään ryhmäpuheenvuorot, joiden pituus on enintään viisi minuuttia. Muut ennakolta varatut puheenvuorot käytetään ryhmäpuheenvuorojärjestyksessä, ja niidenkin pituus on enintään se sama viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_164_3,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluneen vaalikauden aikana valtio on palannut ydintehtäviinsä. Valtiolla ei ole tärkeämpiä asioita kuin ihmisten hengen ja terveyden suojeleminen sekä valtakunnan rajojen turvaaminen. Näiden ydintehtävien hoitaminen on ollut tällä vaalikaudella suuremmassa roolissa kuin kertaakaan sotien jälkeen.
Hallituksen puolesta kiitän koko eduskuntaa yksimielisyydestä kriisien hoidossa kuluneella vaalikaudella. Myös oppositio on tukenut koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia miljardien lisämenoja ja sen aiheuttamaa väistämätöntä velkaantumista.
Keskustelu velasta on myös paikallaan. Suomalaiset ovat tutkitusti huolissaan julkisesta velasta, ja tämän huolen jaan. Kun tapaan Euroopan muita valtiovarainministereitä, niin kaikkialla tätä samaa käsitystä, samaa huolta ei tunnuta jakavan.
Arvoisa puhemies! Julkisen sektorin velkaantuminen ei kuitenkaan valitettavasti ole todellakaan uusi ilmiö. Finanssikriisistä alkanut velkaantuminen on jatkunut nyt tässä maassa 15 vuotta. Velkaantumisen suurin syy onkin ollut hidas talouskasvu. Kun monet verrokkimaat elpyivät finanssikriisistä muutamassa vuodessa, on Suomen reaalinen, siis todellinen bruttokansantuote asukasta kohden edelleen 15 vuoden takaisella tasolla. Tänä aikana jokainen eduskuntapuolue, myös välikysymyksen esittäjä kokoomus, on ollut hallituksessa kerryttämässä julkista velkaa. Kokoomuksen lisäksi muu oppositio istuu velkaa lisänneiden pöydässä. [Jukka Gustafsson: Näin se vaan on! — Välihuutoja eduskunnasta] Välikysymys velkaantumisesta olisi siis yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle — toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.
Arvoisa puhemies! Kuluneen vaalikauden aikana talouteemme on tosiaan iskenyt kaksi maailmanlaajuista sokkia: ensin koronapandemia ja myöhemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. [Sari Sarkomaan välihuuto] Nämä kriisit ovat voimistaneet julkisen talouden velkaantumista niin talouskasvun hidastumisen kuin hallituksen kriisinhoitoon liittyvien päätösten myötä. Näistä tarkemmin lyhyesti:
Ensinnäkin koronapandemiaan liittyviä määrärahoja on budjetoitu vuosille 2020, 2021, 2022 ja 2023 yhteensä noin 16 miljardia euroa. Koronamenot, eli esimerkiksi testaaminen, rokottaminen, muut sote-menot ja yritysten tuet, olivat määräaikaisia kustannuksia. Niillä pelastettiin ihmishenkiä ja työpaikkoja. Niille oli myös opposition tuki. Itse asiassa monissa opposition puheenvuoroissa hallitusta kannustettiin tukemaan enemmän — siis toisin sanoen velkaantumaan enemmän. [Välihuuto vasemmalta] Koronan myötä valtio väistämättä velkaantui, mutta pysyviä menoja ei käytännössä onneksi jäänyt tästä. Kaikkiaan, voi sanoa, resurssit myös käytettiin hyvin, kiitos suomalaisten, erityisesti sote-alan ammattilaisten. Kansainvälisissä vertailuissa pandemian hoito on ollut Suomessa maailman huippua.
Arvoisa puhemies! Koronan pahimman vaiheen hellittäessä alkoi hallituskauden toinen globaali kriisi. Vuosi sitten helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hallitus reagoi tilanteeseen epäröimättä. Teimme merkittävät panostukset maanpuolustukseen, ukrainalaisten pakolaisten auttamiseen sekä omavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme parantamiseen. Kaikkiaan Venäjän hyökkäykseen liittyvät uudet menot ovat noin 8 miljardia euroa vuoteen 2026 mennessä. Näistä vain noin 200 miljoonaa euroa tällä tietoa jää pysyväksi menoksi muiden ollessa koronatoimien tapaan määräaikaisia.
Arvoisa puhemies! Suomi on selvinnyt minusta tähän mennessä hyvin myös Venäjän hyökkäyksen monista vaikutuksista. Venäläisestä energiasta irtauduttiin, ja huoltovarmuuttamme parannettiin muun muassa hankkimalla pikavauhtia LNG-terminaalilaiva Inkooseen. Myös kotitalouksia autettiin selviämään kohonneista kustannuksista muun muassa sähkötuella, etuuskorotuksilla ja ylimääräisellä lapsilisällä. Näilläkin päätöksillä oli hintansa mutta myös opposition vahva tuki. [Vasemmalta: Näin on! — Oikealta: Kyllä!]
Arvoisa puhemies! Vaalikauden aikana on päätetty myös muita velkaantumiseen vaikuttavia toimia, joista suurin osa linjattiin jo hallitusohjelmassa. Kaikkiaan hallituskauden aikana muita kuin kriisimenoja on toteutettu noin 12 miljardilla eurolla. Mitä tällä rahalla on sitten saatu? Merkittävimpiä kriisien ulkopuolisia menokohteita ovat olleet lisärahoitus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, hoitotakuuseen ja hoitajien koulutukseen. Koronan myötä nämä panostukset ovat olleet entistä tärkeämpiä. Oppositio on tukenut näistä menoista jokaista. [Arto Satosen välihuuto] Merkittävät panostukset on tehty myös poliisien määrän lisäämiseen. Sitäkin oppositio on suorastaan vaatinut.
Lisämenojen vaatimisen ohella oppositio on ollut mukana linjaamassa niistä parlamentaarisesti. Tutkimuksen ja kehityksen merkittävä ja pysyvä lisärahoitus tehtiin opposition tuella. Kiitos tuestanne uusien innovaatioiden synnyttämiseksi tässä maassa. Vastaava parlamentaarinen linjaus tehtiin veikkausvoittovarojen pienentymisen kompensoinnista eli hyvityksestä, jotta esimerkiksi tieteen, taiteen ja lasten liikkumisen rahoitus turvataan. Kiitos tuesta tässäkin. [Jukka Gustafsson: Sekin erinomainen päätös!]
Lähes kaikille hallituksen esittämille kriisien ulkopuolisillekin menokohteille on löytynyt opposition vahva tuki. [Keskeltä: Aivan!] Kuitenkin vain oppositiossa voi samaan aikaan sekä kannattaa menoja että vastustaa niitä. [Välihuutoja oikealta]
Todettakoon, että 12 miljardin euron kriiseihin liittymättömästä rahankäytöstä noin 2 miljardia on ollut tulevaisuusinvestointeja, jotka on rahoitettu valtion omaisuustuloilla. Niistä ei siten muodostu alijäämää tai pysyviä menoja. Kriisien ulkopuoliset toimet ovat siis yhteensä kasvattaneet velkaa noin 10 miljardilla eurolla, ja äsken kuvailemallani tavalla tästä valtaosaa oppositio on tukenut. [Jani Mäkelän välihuuto]
Arvoisa puhemies! Suomen julkinen velka on tällä hetkellä vajaat 200 miljardia euroa, josta valtion velkaa on noin 140 miljardia euroa. Hallituksen kriisien ulkopuoliset toimet muodostavat tästä 10 miljardia eli noin 7 prosenttia Suomen velasta. Onko tuo 10 miljardia sitten paljon vai vähän? Totta kai se on paljon rahaa, mutta vertailun vuoksi todettakoon, että välikysymyksen esittäneen kokoomuksen johtamina budjettivuosina 2012—2015 valtio velkaantui lähes 30 miljardia euroa, [Välihuutoja vasemmalta] eikä silloin ollut edes tätä hallituskautta vaivanneita kriisejä.
Kun kriisit ovat edellyttäneet uusia määrärahoja, on nytkin muualta jouduttu säästämään. Kriisien keskellä menoja on priorisoitu 300 miljoonalla, ja konkreettisesti leikkaukset ovat kohdistuneet väyläverkkoihin, kehitysyhteistyöhön ja kuntien valtionosuuksiin. [Sari Sarkomaa: 300 miljoonaa kontra 6 miljoonaa! — Petteri Orpo: 300 miljoonaa!]
Myös hallituksen verolinja on ollut vastuullinen. Verotuksen kilpailukyvystä ja ennustettavuudesta on pidetty huolta. Uskon, että suomalaiset yritykset ja yrittäjät ovat tyytyväisiä siihen. Yksittäisinä toimina hallitus on linjannut muuan muassa sähköyhtiöiden ylimääräisestä voittoverosta, jolla kansalaisille kohdennettuja sähkötukia on voitu rahoittaa. Määräaikaisten toimien jälkeen hallituksen veropäätökset vahvistavat julkista taloutta 400 miljoonalla eurolla.
Todettakoon vielä erikseen, arvoisa puhemies, etteivät velkaantumista kiihdyttävät miljardiluokan veronkevennykset ole olleet hallituksen työlistalla. [Ben Zyskowicz: Eivätkä säästöt!]
Arvoisa puhemies! Hallitus on ylittänyt työllisyystavoitteensa, kiitos suomalaisten työnantajien. Työllisyys on itse asiassa nyt ennätyslukemissa. Hallituksen toimet vahvistavat työllisyyttä edelleen noin 45 000 henkilön verran vuosikymmenen loppuun mennessä. Oppivelvollisuuden pidentämisen myötä työllisyystoimien kokonaisvaikutus on pitkällä aikavälillä vielä suurempi. Valtiovarainministeriön arvion mukaan hallituksen työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta noin 500 miljoonalla eurolla vuodessa. [Arto Satosen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Kriisit ovat aiheuttaneet velkaantumista myös kaikissa verrokkimaissa. Velkaantumisen kannalta on hyvä, että kriisimenot ovat valtaosin väliaikaisia.
Arvoisa puhemies! Velkaantumisesta puhuttaessa on aiheellista tuoda esiin opposition vaihtoehto. Opposition resepti löytyy vaihtoehtobudjeteista, ja sillä menolla Suomi velkaantuisi käytännössä yhtä paljon. [Petteri Orpo: Ei pidä paikkaansa!] Vaihtoehtobudjeteissa on hyvääkin, mutta esimerkiksi kokoomuksen vaihtoehdossa on asioita, jotka on rakennettu savimaalle. Muu oppositio ei pärjää vaihtoehdoissaan sen paremmin. Perussuomalaiset leikkaisivat kehitysyhteistyöstä mutta eivät esitä oikeastaan mitään muita muutoksia kuluvan vuoden budjettiin. Myös KD:n vaihtoehto tukee pitkälti hallitusta, tosin esittää merkittäviä lisämenoja, joita on unohtanut merkitä budjetin menoriveille. [Timo Heinosen välihuuto]
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Velkaa ovat siis ottaneet kaikki, ja tällä hallituskaudella sille on ollut jopa opposition siunaus. Voimme käydä täällä läpi yksittäisiä lisämenoja tai leikkauksia, joita tämä tai edelliset hallitukset ovat tehneet, mutta totuus on kuitenkin se, että Suomi tarvitsee ennen kaikkea vauhdikkaampaa talouden kasvua. Siispä on katsottava eteenpäin. Tarvitsemme määrätietoista kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa, jolla talous lähtee vahvempaan nousuun. Samalla tarvitaan sopeutustoimia velkaantumisen taittamiseksi, ja näistä kukin eduskuntavaaleissa esittelee omat vaihtoehtonsa.
Arvoisa puhemies! Terve julkinen talous on ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin ja talouskasvun kivijalka. [Petteri Orpo: Terve vaan!] Pitäkäämme siitä siis yhdessä huolta. [Ben Zyskowicz: Hallitus on pitänyt siitä hyvin huolta! — Jukka Gustafsson: Ei ole helppo paikka opposition johtajalla nyt!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-08T14:03:31,2023-02-08T14:14:23,Hyväksytty,1.1
2022_164_4,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Nyt välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_5,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terve — kuten valtiovarainministeri sanoi — julkinen talous, tervemenoa! Nyt on oikea aika herätä. Nyt on aika käydä keskustelu tulevaisuuden valinnoista. Nyt on aika alkaa tehdä oikeudenmukaista, tulevat sukupolvet huomioivaa politiikkaa. Me voimme valita tämän nykylinjan, hitaan näivettymisen tien, tai me voimme valita toivon polun.
Kokoomuksen viesti on oikeudenmukaisuuden viesti. Me sanomme ”ei” köyhtymiselle ja näivettymiselle. Kun me kaikki toimimme yhdessä, Suomi kyllä nousee ja suomalaiset menestyvät jatkossakin. Jos jokainen osallistuu, heikoimmista pidetään huolta, lapsillemme jätetään tasa-arvoinen ja vauras yhteiskunta. Liian usein valtiovalta näkee ihmiset pelkkinä veronmaksajina tai hallinnollisten toimenpiteiden kohteina. Kokoomuksella on suomalaisille viesti, toivon viesti. Meillä on kaikki mahdollisuudet rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat hyvin ja ovat vapaita määrittämään omaa elämäänsä. Kokoomus haluaa pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Se on meidän ainut ja tärkein tehtävämme. Tämän pitää olla myös seuraavan hallituksen tärkein tehtävä. [Sari Sarkomaa: Juuri näin!] Ja tämä toivo tarvitsee tuekseen tarmoa. Ilman tarmokkuutta nimittäin hyvätkään tavoitteet eivät muutu toiminnaksi ja päätöksiksi. Siksi me sanomme, että nyt on oikea aika kääriä hihat ja ryhtyä töihin.
Puhemies! Korkomenot nousevat. Hallitsematon velkaantuminen ei enää ole vain hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden uhka, se on akuutti ongelma. Kaikkien on aika myöntää se nyt ääneen. Velkaantumisen vähättely on syytä tässä salissa lopettaa. Presidentti Niinistö totesi suoraan: ”Olemme tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu. Se on maksettu velkarahalla.”
Erityisesti SDP:n vaalipuheissa suomalaisia jaetaan hyviin ja pahoihin. Pahaksi leimataan se, että sanoo rehellisesti, että hyvinvointi ei säily nykymenolla. Pääministeri Marin, älkää aliarvioiko suomalaisia, älkää sortuko populismiin. [Naurua — Välihuutoja — Timo Heinonen: Ministereitä vaan naurattaa!] Kodeissa kyllä ymmärretään nimittäin, että kun on otettu liikaa lainaa, ei lisää lainaaminen pelasta vaan ajaa ojasta allikkoon. Kodeissa ymmärretään, että jos menot ovat pysyvästi korkeammat kuin tulot, ollaan liemessä [Välihuutoja vasemmalta] — kodeissa tämä tiedetään.
Suomi on tällä vaalikaudella ottamassa 40 000 miljoonaa euroa uutta velkaa. Velkaantuminen aloitettiin jo ennen pandemiaa ja sotaa, vuonna 2019. Se oli tietoinen poliittinen valinta. Rahaa on, meille kerrottiin. [Ben Zyskowicz: Kysykää Antti Rinteeltä!] Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tärkeät palvelut eivät silti ole parantuneet, 40 miljardista huolimatta, päinvastoin. Me tiedämme, että tänään yhä useampi vanhus ei saa riittävän hyvää hoitoa, päiväkoteihin ei riitä henkilökuntaa [Pia Viitanen: Ja kokoomus leikkaa sotesta!] ja kotien arjen kustannukset nousevat.
Herätys, eduskunta ja erityisesti vasen laita! Valtiovarainministeriön arvion mukaan korkomenoja maksetaan tänä vuonna 2,6 miljardia euroa, kolminkertaisesti viime vuoteen verrattuna. Tiedättekö muuten, kuinka monta lähihoitajaa tuolla rahalla palkattaisiin? Yli 50 000. Joudumme ottamaan uutta velkaa, jotta selviämme korkojen maksusta. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluita ei voida turvata, jos emme katkaise tätä velkaantumiskehitystä. Kyse on päiväkodeista, kyse on kouluista, terveyskeskuksista, palokunnista, ambulansseista ja vanhuspalveluista. Kokoomus haluaa mieluummin panostaa palveluihin kuin maksaa korkoja pankkiireille. Hallitus nähtävästi ajattelee toisin. [Jussi Saramo: Teidän ottamia velkoja!]
Hyvät edustajat! Puhemies! Talous on myös itsenäisyyttä ja turvallisuutta. Ilman tervettä taloutta emme voi huolehtia puolustuskyvystämme tai torjua katurikollisuutta. Tuleva vaalikausi on aidosti viimeinen hetki laittaa talous kuntoon. Tilanne ei ole suinkaan toivoton, meillä suomalaisilla on kyky selättää haasteet. Mutta ensin pitää katsoa totuutta silmiin. Kyllä, valtiovarainministeri, velkaa on pitänyt ottaa, ja te luettelitte kaikki ne kohteet, joihin velkaa on laitettu, mutta te unohditte kertoa priorisoinneista ja todellisista säästöistä. Ne teidän luettelostanne puuttuvat. [Mika Kari: Onko tulossa teiltä?]
Usein kuulee sanottavan, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta ei ole uskallusta. Eli siis ratkaisuja on. [Jussi Saramo: Kertokaa ihmeessä!] Tekemällä näitä rohkeita ratkaisuja, uudistuksia, jotka te olette kaikki haukkuneet, ja laittamalla menot ja tulot tasapainoon Suomella on hyvä tulevaisuus. [Pia Viitanen: Laskemalla rikkaiden veroja!]
Totta kai valtiontalous on iso asia, mutta keittiönpöytien ääressä mietitään ennen kaikkea sen oman kodin taloutta. Elinkustannukset nousevat. Se veroja maksava ja tätä yhteiskuntaa ylläpitävä joukko joutuu nyt tiukille. Pärjäänkö, pärjätäänkö me, päästäänkö tämän yli, päästäänkö eteenpäin, sitä moni kysyy nyt itseltään. Ja ratkaisu valtion ongelmiin ei voi olla se, mitä sosiaalidemokraatit esittävät, että verotetaan vähän vielä lisää, [Eva Biaudet: No mitä te teette?] otetaan suomalaisilta vielä vähän enemmän, että kyllä suomalaisten arki ja yrittäjä sen vielä kestävät. [Pia Viitanen: Ei kun otetaan porsaanrei’istä!] Me voimme nimittäin valita myös toisin. Kodit pitää, totta kai, auttaa pahimman yli, mutta pidemmän päälle tarvitaan toivoa tulevasta. Tämä tarkoittaa sitä, että on työpaikkoja. Siihen tarvitaan menestyviä yrityksiä, että on palkkatuloja ja mahdollisuuksia. [Vasemmalta: Yritystukia!] Siitä se muu yhteinen hyvä sitten seuraa. Niin yksinkertaista se on.
Suomalainen maksaa mielellään veronsa, kunhan saa vastineeksi turvallisen yhteiskunnan hyvine palveluineen. Sellainen on reilu Suomi. Siksi nyt on oikea aika puhua siitä, mitä teemme yhdessä ja miten me ratkaisemme yhdessä ongelmat. Siihen tarvitaan yhteistyötä, ei kansan jakamista. Nyt on aika ottaa Suomen ohjaksista uusi ote. Suomesta pitää tehdä luja ja vahva: maa, joka pärjää maailman myrskyissä ja huolehtii kansalaisten perustarpeista — turvallisuudesta, koulutuksesta ja palveluista — ja maa, joka huolehtii heikommistaan.
Arvoisa puhemies! Edesmennyt presidentti Koivisto sanoi: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Suomella on kaikki mahdollisuudet suunnata valoisampaan tulevaisuuteen. Pari esimerkkiä: Energiamurros on yksi suurista mahdollisuuksistamme. Uusi aika on jo käynnissä, ja meillä on siihen voittavat kortit: osaamista, maailman parhaita yrityksiä, tilaa ja luonnonvaroja. [Juha Mäenpää: Turvetta!] Suomen teollisuus on nyt iskukykyinen globaalin investointiaallon juurella. Puhtaita sinivalkoisia ratkaisuja viemällä voimme luoda Suomeen hyvinvointia ja työpaikkoja ja ratkoa sekä ilmastonmuutosta että luontokatoa. [Jukka Gustafsson: Hallitus on tehnyt hyvää työtä, kiitoksia!] Toinen suuri mahdollisuus on se, että Suomessa on työtä tarjolla. Yritykset haluavat nyt palkata väkeä, ja julkisella sektorilla on kasvava työntekijäpula. Autetaan työttömät ja työpaikat löytämään toisensa. [Jussi Halla-aho: Missä palkanmaksajat?] Meidän on säästettävä kuitenkin — se on selvä — jotta voimme investoida tulevaisuuteen. Meidän on siis samaan aikaan jarrutettava ja iskettävä kaasua kasvulle ja investoinneille. Niin Suomi pärjää.
Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että etsimme jatkuvasti ongelmia, [Hälinää — Puhemies koputtaa] on meidän myöskin etsittävä ratkaisuja. Jotkut haaveilevat EU-erosta, että pärjäisimme yksin paremmin tässä idän karhun kainalossa. Ei, kansainvälisellä yhteistyöllä me turvaamme Suomea ja luomme tänne työtä ja hyvinvointia. Toiset taas julistavat, että yritykset ovat ahneita eivätkä sovi julkiseen palvelutuotantoon. Meille taas yrittäjät ovat ratkaisun avain esimerkiksi hoitojonojen purkuun ja parempiin, laadukkaampiin sote-palveluihin.
Politiikka on siis valintoja, niitä arvovalintoja. [Vasemmalta: Nimenomaan!] Kokoomukselle tärkeä arvo on yksilön vastuunkanto, siis että jokaisen työikäisen ja työkykyisen pitäisi Suomessa tehdä töitä. Meillä ei ole varaa siihen, että työt jäävät täällä tekemättä. [Arto Satonen: Aivan!] Yrittäjän menestyksen edellytysten pitää myös olla kunnossa, sillä vain työllä ja yrittämisellä yhteiskuntamme palvelut voidaan järjestää ja rahoittaa kestävästi. Turvallisuuteen ja koulutukseen on löydyttävä rahat. Ja julkisen talouden on oltava kunnossa, koska vain silloin voimme pitää huolta vanhuksistamme ja lastemme tulevaisuudesta ja siitä hienosta suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka on nyt uhattuna.
Jotkut täällä eivät erota vuorineuvoksia tavallisesta palkansaajasta. Kokoomuksen vuorineuvoksia ovat yli kaksi miljoonaa palkansaajaa. Haluamme jättää työntekijälle ja työn jo tehneelle eläkkeensaajalle enemmän käteen omista rahoistaan: opettajalle, poliisille, varhaiskasvatuksen ammattilaiselle. Pidetään heistä huolta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikassa on unohdettu suomalaisten tulevaisuus ja syöty tulevien sukupolvien menestyksen edellytykset. [Puhemies koputtaa] Hallitus on pettänyt keskeisen lupauksensa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Nyt on oikea aika herätä. Koska hallitus on antanut Suomen luisua hallitsemattoman velkaantumisen tielle, esitän, että eduskunta toteaa, että hallitus ei enää nauti eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T14:14:25,2023-02-08T14:25:10,Hyväksytty,1.1
2022_164_6,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt siirrymme ryhmäpuheenvuorokierrokselle. — Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Filatov. — [Hälinää] Ja nyt hiljentykäämme kuuntelemaan edustaja Filatovin puhetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_7,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"arvoisa puhemies! Hallituksen vastauksessa kuvattiin hyvin sitä, miten hallitus on pitänyt huolta Suomesta ja suomalaisista vaikeina kriisiaikoina. [Ben Zyskowicz: Hienosti on hoidettu!] Niukkoina aikoina erityisesti talouspolitiikan arvot nousevat suureen arvoon. Meidän on käännettävä velkasuhde lasku-uralle, mutta järkevä aikataulu riippuu itsemme lisäksi kansainvälisistä suhdanteista.
Eurooppalaisittain verraten Suomen velka on kohtuullinen. Se on noin 20 prosenttiyksikköä euromaiden keskiarvoa alhaisempi. Lähimmät verrokkimme Ruotsi ja Tanska ovat meitä hiukan parempia, mutta toisaalta heillä yksityiset kotitaloudet ovat huomattavasti velkaantuneempia. Meidän työllisyytemme kokoaikatyöllä mitattuna on korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa ja veroasteemme puolestaan alhaisempi. Ei siis ollenkaan niin huono tulos, eikä siis ollenkaan niitä heinäsirkkoja ja rankkasateita, joita välikysymyksessä povataan.
Pitkäaikainen 75 prosentin työllisyystavoitteemme on toteutunut, mutta se ei enää riitä. On kuljettava kohti 80 prosentin työllisyystavoitetta ja parannettava sekä työn laatua että tuottavuutta. Myös työhyvinvointia on vahvistettava, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä opi uutta.
Arvoisa puhemies! Kun puhumme velasta, on syytä muistaa, että rahavelka on yksi haasteemme. Lisäksi meillä on osaamisvelkaa, hyvinvointivelkaa ja ilmastovelkaa. Myös näistä on huolehdittava, tai lasku on kestämätön. On pidettävä huolta kokonaisuudesta. Sosiaalidemokraatit pitävät kiinni kasvun kannalta välttämättömistä panostuksista TKI-rahoitukseen, terveyteen ja koulutukseen. Näissä panostuksissa on kyse paljon muustakin kuin talouskasvusta: on kyse arvovalinnoista. Koulutuksen kautta rakentuu tie tulevaisuuteen — tie tulevaisuuteen Suomelle ja tie tulevaisuuteen elämänpolkuaan pohtivalle nuorelle. Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta me saamme vauhtia vihreään siirtymään ja uusia markkinoita. Vahvistamme työllisyyttä. Nämä ovat parhaat lääkkeet kasvun vauhdittamiseen ja samalla paras toivo välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. Yhteinen tavoitteemme on kestävä ja hyvinvoiva elämä tällä ainutkertaisella planeetalla. Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa budjettikurin lisäksi kasvun edellytysten kärsivällistä rakentamista ja inhimillisen pääoman, osaamisen ja osallistumisen kasvattamista. Tätä Suomen Pankkikin itse asiassa uusimmassa tutkimuksessaan suosittaa Suomelle. Vain siten luonto ja sen rajalliset resurssit huomioiden voi taloutemme olla pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. [Ben Zyskowicz: Mitäköhän muuta se suosittaa?]
Suomi on kohdannut kriisejä vuosikymmenien varrella. Joka kerta parhaat lääkkeet julkisen talouden tasapainottamiseen ovat olleet kasvu, kasvu ja kasvu — inhimillinen ja kestävä kasvu — ja parhaat lääkkeet pitkän aikavälin kasvuun ovat olleet koulutus, koulutus ja koulutus — koulutus tutista tohtorinhattuun. Osaamiseen perustuva Suomi uusiutuu ja kestää maailman myrskyissä. Talouden tasapainottamisesta emme ole välikysymyksen esittäjien kanssa eri mieltä, [Ben Zyskowicz: Ihanko totta!] keinoista kyllä. Sosiaalidemokraatit eivät ole valmiita leikkaamaan terveys- ja vanhuspalveluista, jotta hyvätuloisille voidaan tehdä veronkevennyksiä. Tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuushyödyt on kohdennettava palveluiden parantamiseen. Sosiaalidemokraateista ei ole oikein, että työssäkäyvän pienituloisen lapsiperheen asumistukea leikataan, jotta hyvätuloiset voivat välttyä taloustalkoilta. Sosiaalidemokraateista on oikein keventää keski- ja pienituloisten tuloverotusta, kunhan samalla verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. [Sinuhe Wallinheimon välihuuto] Tänä aikana veroasteen alentaminen on uhkapeliä. [Jani Mäkelän välihuuto] Sopeuttamiseen tarvitaan tuloja ja menoja, molempia. Velka ei poistu Suomesta ihmisten elämää kurjistamalla, velka vähenee kasvua ja työllisyyttä ruokkimalla.
Arvoisa puhemies! Viisaudella on muisti, jolla se ottaa oppia menneestä, jolla se tunnistaa nykypäivän kipupisteet [Puhemies koputtaa] ja jolla se pitää huolta tulevasta. Pääministeri Sanna Marinin hallituksella on tätä viisautta, ja siksi sosiaalidemokraatit antavat täyden tukensa Marinin hallitukselle. [Perussuomalaisten ryhmästä: Yllättävää!]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-08T14:25:19,2023-02-08T14:30:52,Hyväksytty,1.1
2022_164_8,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_9,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomea on johdettava niin, että yhteiset rahat riittävät maamme ydintehtävistä huolehtimiseen, niin että suomalaiset voivat elää rauhassa turvallista, sujuvaa ja kohtuuhintaista arkea niin, että he voivat hyvin ja saavat apua silloin, kun sitä tarvitsevat, ja niin, että palkallaan tulee toimeen, yritykset menestyvät ja vienti vetää. Hallitus on laiminlyönyt Suomen vastuullista johtamista ja tehtäviään. Suomalaiset maksavat siitä kovan hinnan.
On totta, että kriisit ovat tehneet vaalikaudesta poikkeuksellisen, mutta saman ovat kokeneet kaikki verrokkimaamme. Poikkeuksellisten menotarpeiden keskellä hallitus on jatkanut punavihreän ohjelmansa toteuttamista kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se ei ole luopunut mistään, vaikka uusia, välttämättömiäkin menoja on tullut, vaan paisuttanut budjettia ja velkaa kuin viimeistä päivää. Kun muut Pohjoismaat ovat saaneet velkasuhteensa laskuun, IMF:n arvion mukaan Suomen velkasuhde jatkaa kasvuaan nopeimmin kehittyneiden talouksien joukossa. Yhä paisuvat velka ja julkiset menot ovat Suomen menestymisen ja kasvun este. Suomi sutii, pysyy paikoillaan ja uppoaa yhtä syvemmälle, ellei suunta muutu.
Arvoisa puhemies! Vanhimmat pääpuolueet ovat luvanneet vaalikausi toisensa jälkeen talouskasvua ja kasvavaa työllisyyttä, ja taas toistetaan sitä samaa mantraa. Vieläkään ei ole opittu, että toivottua kasvua ei voi ulosmitata etukäteen velaksi ja kuvitella, että kasvu sitten pelastaa. Kasvun harha on paisuttanut velkaa neljän viimeisen hallituksen aikana liki 90 miljardia. Velkasuhde on saatava laskuun ennen kuin voi puhua terveestä kasvusta. [Arto Satosen välihuuto] Säästöjä on tehtävä, mutta se ei tarkoita suomalaisten hyvinvoinnista tai turvallisuudesta leikkaamista, saati niitä uusia veroja. Julkinen palvelukoneisto pystyy huolehtimaan suomalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta, kun tehdään vain niitä oikeita asioita ja tehdään ne hyvin: ei juustohöylää vaan ydintehtäviin keskittymistä.
Arvoisa puhemies! Velkaantumisesta huolestuneet toistavat nyt laajasti sanaa ”tärkeysjärjestys”. Sanaa käyttää myös kokoomus tässä välikysymyksessään. Valitettavasti se ei tarkoita samaa kaikille. Perussuomalaisille tärkeysjärjestys on suomalaisten ja heidän hyvinvointinsa asettamista etusijalle — aina — [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] ja sitä, että kansallinen etu on päätösten perusta. Me haluamme pelastaa Suomen.
Kokoomuksen tärkeysjärjestys on valitettavasti keskeisissä kysymyksissä sama kuin hallituksen. [Arto Satonen: Ehei, ehei!] Siksi emme ole mukana tässä välikysymyksessä. Ei nimittäin voi uskottavasti tervehdyttää taloutta luovuttamalla yhä enemmän päätösvaltaa ja rahaa EU:lle, kuten hallitus ja kokoomus ovat tehneet. [Pia Viitasen välihuuto] Metsäpolitiikkammekin on lipumassa kansallisista käsistä, ja keskeinen vientiteollisuutemme tukijalka on uhattuna.
Ei voi ylläpitää suomalaisten palveluita rahoittamalla velkarahalla kehitysmaiden korruptiota. Nekin rahat menevät Kankkulan kaivoon ja murentavat suomalaisten tulevaisuutta.
Ei voi luoda vihreää kasvua romuttamalla suomalaisten ostovoimaa. Ylikireä ilmastopolitiikka heikentää pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja luo energia- ja liikenneköyhyyttä.
Ei voi luvata kasvua ulkomaisilla huippuosaajilla tuomalla Suomeen kehitysmaiden matalapalkkatyövoimaa elämään tulonsiirtojen varassa, maanmiestensä ja harmaan talouden riistettävänä.
Hyvä hallitus, te olette jättäneet suomalaisia heitteille heidän omassa kotimaassaan ja syytäneet rahoja toissijaisiin kohteisiin ja ympäri maailmaa.
Hallituksen talouspolitiikka on edellä mainituin perustein kasvattanut vastuuttomasti valtion velkaa ja vastuita kestämättömällä tavalla. Toimet, joilla talous kohenisi pitkällä aikavälillä, ovat tekemättä. Valtion velan todellinen maksaja on lopulta keskituloinen työntekijä tai yrittäjä, joka kantaa kohtuuttoman taakan hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpitämiseksi maksaen samalla ennätyksellisen paljon lämmityksestä, liikkumisesta, ruuasta, arjesta. Koska hallitus on epäonnistunut kansalaisten ja kansallisten etujen puolustamisessa sekä taloudenhoidossa, esitän, ettei se nauti eduskunnan luottamusta.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-08T14:30:55,2023-02-08T14:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_164_10,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Ja Kansallisen Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Valtonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_11,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä hyvinvointi rakennetaan työn ja yrittäjyyden varaan. Nyt on aika pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. 90-luvun puolivälistä alkanut nousukausi peitti alleen paineen uudistuksiin. Se päättyi finanssikriisiin, ja takana on nyt 15 vuoden korpivaellus. Suomessa on edelleen yhdet maailman jäykimmistä työmarkkinoista, huonosti kannustava verotus sekä lannistava tulonsiirtojärjestelmä.
Sipilän hallituksen aikana saatiin talous kasvuun, köyhyys laskuun, työllisyys nousuun, aivovuoto vähenemään ja julkinen talous lähes tasapainoon. Demarihallituksella olisi ollut avaimet kädessään jatkaa vastuullisella tiellä. Mutta ei. Suomalainen perinteinen taloudenpito jätettiin Rinteen ja Marinin toimesta Kesärannan narikkaan. Menoja on lisätty miljarditolkulla ja kehykset on rikottu toistuvasti. Mikäli on vaaliohjelmia uskominen, meno jatkuisi SDP:n johdolla tulevallakin kaudella täysin ilman filtteriä. Suomalainen hyvinvointivaltio on kuin sammakko kattilassa, jossa vesi alkaa hiljalleen kiehua. SDP on kattilassa kantena.
Arvoisa puhemies! Velkahallitukselle vaikuttaa olevan edelleen täysin epäselvää, mitä asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen tarkoittaa. Kyse ei ole siitä, että kun havaitaan tärkeä meno, se lisätään muiden menojen päälle. Kyse on siitä, että tingitään jostain muualta. Viime vaalikaudella pakolaiskriisin aiheuttamiin menoihin etsittiin rahat budjetin sisältä. Sitä se priorisointi on. Tuskin tämä on Suomen viimeinen hallitus, joka kohtaa odottamattomia kriisejä. Rinteen—Marinin hallitus oli valinnut velkaantumisen tien jo kautensa alussa. Vaalikauden loppuun oltiin rakentamassa viiden miljardin alijäämää jo ennen kuin koronasta ja sodasta oli tietoakaan. [Timo Heinonen: Kepu lähti pönkkäämään!] Tämän hallituksen tarina on ollut: vasemmisto jakaa, keskusta takaa.
Arvoisa puhemies! Uusi lisätalousarvio on kuva kauden talouspolitiikasta.Tärkeitä menoja lisätään miljardilla, mutta mistään ei tingitä, ei, vaikka pääministeripuolue on löytänyt matka- ja tilakuluista 400 miljoonaa euroa säästettävää. Miksi säästöä ei ole tehty? [Ben Zyskowicz: Edes tätä!] Kuka vastustaa? Ei ainakaan kokoomus. [Ben Zyskowicz: Ehkä RKP!] Ja kun te tulette selittelemään, että kokoomus on hyväksynyt kaikki lisämenot, niin sanon, että kyllä, suoraan koronakriisiin ja Ukrainan sotaan liittyvät menot. Samalla kokoomus on esittänyt säästöjä muualta sekä lukuisia työllisyys- ja kasvureformeja. [Arto Satonen: Satatuhatta työpaikkaa!]
Arvoisa puhemies! Matalien korkojen kausi on päättynyt pamauksella. Muutamassa vuodessa korkomenot ovat kasvamassa yli viiteen miljardiin euroon — suurempaan pottiin kuin käytämme koko perusopetukseen. Tämäkään ei ole hallitusta herättänyt. Olen häkeltyneenä seurannut puolueiden vaaliavauksia. Ongelmamme vaikuttavat häviävän kuin taikaiskusta, kun keksitään yhä isompi tavoite.
Hyvät ystävät! Tavoite ei ole keino. Ilmastotavoite ei etene julistuksilla. Julkinen talous ei tasapainotu, jos ei nimetä säästökohteita. Tehdyt työtunnit eivät lisäänny, jos työmarkkinoita ei uudisteta ja kannustinloukkuja pureta. Talous ei kasva, jos veroja korotetaan kahdella miljardilla. [Jussi Saramo: Koska te nimeätte ne säästöt?]
Arvoisa puhemies! Vasemmistohallituksen lupaus on ollut käyttää nykyisten ja tulevien polvien rahat heidän puolestaan. Siitä se on pitänyt kiinni. Tuloksena on 40 miljardia velkaa ja pysyvä 10 miljardin alijäämä. Näin ei voida jatkaa. [Sari Sarkomaa: Ei voida!]
Me teemme kokoomuksessa eron suuren ja toimivan valtion välillä. Valtion tulee antaa ihmisille mahdollisuus tehdä valintoja. Lasten on päästävä varhaiskasvatukseen, äideillä ja isillä on oltava töitä, ja työnsä jo tehneet ansaitsevat turvalliset eläkepäivät ilman huolta hoivasta. Kokoomus on sitoutunut konkreettisiin keinoihin kasvun ja työllisyyden vauhdittamiseksi. Haluamme rehellisesti myös kertoa, että tasapainotus vaatii säästöjä. Kokoomuksen keinot eivät kuitenkaan kohdistu eläkkeisiin, koulutukseen tai turvallisuuteen. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, [Puhemies koputtaa] joka tuo ihmisille toivoa. Nyt on aika pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Siksi kokoomuksen eduskuntaryhmä tukee välikysymystä. [Välihuutoja vasemmalta]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-02-08T14:36:17,2023-02-08T14:41:51,Hyväksytty,1.1
2022_164_12,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Seuraavaksi keskustan eduskuntaryhmä, edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_13,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa] Suomella oli vuoden 2022 lopussa velkaa yhteensä 142 miljardia euroa. Se on noin 25 000 euroa suomalaista kohden. Tilanne on huolestuttava. Valtiontalouden tila koskettaa meitä kaikkia. Lisäksi se koskettaa tulevia sukupolvia, jotka joutuvat vuosien varrella tehtyjen päätösten seuraukset maksamaan. [Ben Zyskowicz: Tähän saakka erittäin hyvä puhe!] Siksi on hyvä, että kokoomus, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt ovat tehneet välikysymyksen Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Huoli julkisesta taloudesta on nimittäin yhteinen.
Arvoisa puhemies! Välikysymyksen päällimmäinen väite on, että nimenomaan tämä hallitus on velkaannuttanut Suomen ja hoitanut taloutta huonosti. Oikeasti Suomen taloudessa on sekä hyvää että huonoa. Selviydyimme viime vuosista sittenkin hyvin. Yritysten konkurssiaalto ja suurtyöttömyys vältettiin. Ihmisiä on töissä itse asiassa historiallisen paljon. Monella alalla on pulaa työntekijöistä. Työmarkkinoilla on sopimisen kykyä, jos on jännitteitäkin.
Huonoa ovat velka ja alijäämä, näkymien epävarmuus ja taantuman uhka. Ihmisten arjessa tuntuu hintojen ja korkojen nousu. Lisäksi talouden rakenteelliset ongelmat ovat pitkälti ratkaisematta. Liian moni on edelleen poissa töistä. [Arto Satonen: Nimenomaan!]
Arvoisa puhemies! Olen toiminut kansanedustajana kohta 20 vuotta. Yli varojen on eletty kutakuinkin puolet tästä ajasta. Poikkeus jatkumossa on pääministeri Juha Sipilän johdolla tehty talouden korjausliike, [Petteri Orpo: Nimenomaan!] joka sai vasemmiston nousemaan barrikadeille.
Velkaantumisen lisääntyessä vallassa ovat vuorollaan olleet lähes kaikki puolueet, myös kokoomus. Siksi vastuu velasta on yhteinen.
Nyt otetun velan pääsyyt tiedetään: ne ovat korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan seurauksineen. Kokoomus ja muu oppositio ovat tukeneet tällä vaalikaudella tehtyjä ratkaisuja. Kokoomus olisi antanut koronatukia jopa hallitusta enemmän. [Ben Zyskowicz: Muun muassa kulttuurille!] Välikysymyksen tekijät ovat kuitenkin oikeassa siinä, että velkaongelma on todellinen.
Arvoisa puhemies! Kuinka Suomen talouden ongelmat ratkaistaan? Tässä puolueet eroavat toisistaan.
Keskustan vaihtoehdossa pääosa ratkaisua ovat talouden uudistaminen, kasvu ja työpaikat sekä tuottavuuden parantaminen. Myös säästöjä joudutaan tekemään. Ne pitää tehdä oikeudenmukaisesti koko maan ja jokaisen suomalaisen kannalta. Heikoimmista täytyy huolehtia. Yrittäjyyden ja työn verotusta ei saa kiristää, se leikkaisi Suomelta siivet.
Keskustan linja on, että talouden kasvu tulee koko Suomesta. Siksi tarvitaan vahvaa aluepolitiikkaa. Tässä on iso ero kokoomuksen linjaan, vaikka yhtäläisiä näkemyksiä etenkin Suomen uudistamisesta ja kasvun merkityksestä on. Kokoomuksen politiikka on puolen Suomen politiikkaa — politiikkaa parhaiten pärjääville. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei! — Ei pidä paikkaansa!] Veroja alennetaan vaikka velaksi.
Vasemmalla velan määrällä ei ole väliä ja työllisyys nousee itsestään. On väliä, ja ei nouse. Lipposen ajatkin kultaantuvat, kun nykyisiä vasemmistopoliitikkoja kuuntelee.
Perussuomalaisilla suunta on taaksepäin. [Perussuomalaisten ryhmästä: Mites keskusta?] Perussuomalaisten politiikalla yritykset jäävät ilman ulkomaisia työntekijöitä eikä Suomeen synny työpaikkoja, joita fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kotimaisella uusiutuvalla energialla koko Suomeen tuo. [Juha Mäenpää: Entä turve?] Nostalgiaa kyllä on, mutta sillä ei valitettavasti elä.
Arvoisa puhemies! Me keskustassa uskomme, että kyllä tavalliset, järkevät suomalaiset ymmärtävät tilanteen. Koviakin päätöksiä tarvitaan, jotta nykyiset lapset ja nuoret eivät joudu maksamaan kohtuutonta laskua. Olennaista on oikeudenmukaisuus ja se, että heikompiosaisista pidetään aina huolta. Suomen suunnan pitää olla eteenpäin, ei oikealle, ei vasemmalle eikä etenkään taaksepäin. [Naurua]",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-08T14:41:54,2023-02-08T14:46:58,Hyväksytty,1.1
2022_164_14,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Vihreä eduskuntaryhmä, edustaja Suomela. [Hälinää — Puhemies koputtaa] — Ja nyt edustaja Suomela.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_15,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin maailma järkkyy yhtä rajusti kuin viime vuosina fossiilitalouden kuoleman myötä. Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan näytti, miten vaarallista on jäädä riippuvaiseksi ulkomaisesta fossiilienergiasta. Siitä on nyt päästävä eroon. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mitä useamman talo lämpiää ja auto kulkee kotimaisen energian voimin, sitä paremmin me pärjäämme myös tulevaisuudessa. Sitä paremmin pärjäävät myös suomalaiset, koska nämä ratkaisut säästävät selvää rahaa. Tätä siirtymää meidän on jatkettava, jotta selviämme tulevasta talvesta.
Ylipäätään tulevaisuuden turvaaminen vaatii rohkeutta uudistua ja toisaalta tahtoa pitää kaikki mukana. Vihreiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi, jonka talous on tasapainossa. Köyhyyttä on vähennettävä samaan tahtiin talouden alijäämän ja päästöjen kanssa. Juustohöylä ei riitä, tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Saastuttamiselle on laitettava selkeä hintalappu. Ympäristölle haitalliset ja tehottomat yritystuet tulee ajaa alas. Näin päästään yhteensä miljardien eurojen säästöihin, joista osa voidaan käyttää paljon tehokkaammin Suomen kasvun hyväksi koulutukseen ja tki-toimintaan panostamalla.
Hupenevien hiilinielujen Suomi tarvitsee selkeän hinnoittelun metsien ja muun arvokkaan luonnon tuhoamiselle. Vastaavasti hiilinielujen vaalimisesta on maksettava reilu korvaus. Yhteensä noin miljardin euron vihreä verouudistus kohdentaa verotusta työn ja yrittäjyyden sijaan esimerkiksi turhien lentomatkojen, jätteen, terveyshaittojen ja päästöjen vähentämiseen. Samalla tarvitsemme perustulon ja sitä myötä laajan sosiaaliturvauudistuksen. [Jani Mäkelän välihuuto] Näin vähennetään köyhyyttä ja tehdään työstä ja yrittäjyydestä aina kannattavaa.
Työllisyystoimista tärkein on osaamistason nosto. Samalla työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava. Muuten työvoimapula syvenee entisestään.
Hyvä lähtökohta sopeuttamiselle on, että noin puolet tehdään veronkorotusten ja puolet menosäästöjen kautta. Tärkeintä on kuitenkin valita oikea suunta. Väärät säästöt tulevat kalliiksi, kuten taannoiset koulutusleikkaukset meille näyttivät. Niiden jälkeen näytti siltä, että minun vanhempieni sukupolvi on jäämässä Suomen historian koulutetuimmaksi. Onneksi olemme hallituksessa onnistuneet kääntämään suunnan jälleen ylöspäin. Tavoitteena on, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon ja mieluiten myös korkeakoulututkinnon. Ministeriöiden kansliapäälliköiden mukaan tämä ei riitä. Vasta 70 prosenttia on sellainen luku, jolla päästään OECD-maiden kärkeen.
Samalla opintoraha on kuitenkin pienempi kuin yksikään toinen sosiaaliturvan muoto. Tässä maassa kannattaa siis tehdä mieluiten mitä tahansa muuta kuin opiskella. [Ben Zyskowicz: Ehkä siitä on muutakin hyötyä kuin se opintoraha!] Viime hallitus leikkasi opintorahasta yli neljänneksen, miltei tuhat euroa vuodessa. Tilannetta onneksi vähän paikkasi opiskelijoiden siirto yleisen asumistuen piiriin. No, nyt kokoomus haluaisi perua tämänkin parannuksen ja tuoda takaisin vanhan opintotuen asumislisän. Se oli 210 euroa kuussa — summa, jolla ei saa edes siivouskomeroa valtaosasta Suomen kaupungeista. Samalla rahapula on yksi suurimmista syistä opiskelijoiden mielenterveysongelmien taustalla, ja ne ovat puolestaan suurin syy työkyvyttömyyteen. Opiskelijoilla on ihan ymmärrettävästi tästä kova huoli, joka nousi viimeksi esiin, kun Tampereen ylioppilaskunta kävi eduskunnassa.
Uusien leikkausten sijaan meidän on peruttava nämä aiemmat leikkaukset. Tämä vaatii noin sadan euron korotusta opintorahaan. Näin päästäisiin edes vähän lähemmäksi työttömyysturvan tasoa. Jälleen yksi kannustinloukku poistuisi Suomesta. [Ben Zyskowiczin välihuuto]
Arvoisa puhemies! Osaaminen on paitsi talouden myös turvallisuuden keskiössä. Koronakriisi osoitti, miten riskialtista on jäädä riippuvaiseksi muiden maiden huippuosaamisesta. Kun Kiinassa tehtaat ja kontit seisoivat, koko maailmantalous seisoi. Korvaavia komponentteja tai tuotteita ei ollut.
Yhteistyö ja kauppa Kiinan kanssa ei välttämättä jatku ikuisesti. Kauppasodan uhka leijuu Yhdysvaltain ja Kiinan suhteiden yllä. Eurooppa ei voi jäädä suurvaltojen jalkoihin, ja siksi nyt, jos koskaan, tarvitaan panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Ne ovat ainoa tapa selvitä tässä kilpailussa.
Osaajapula on vakavimmillaan sosiaali- ja terveyspalveluissa ja varhaiskasvatuksessa. Tuoreet palkkaratkaisut ovat välttämätön osa tämän kriisin ratkaisua. Ilman rahaa me emme tästä selviä. Nämä ammattilaiset kasvattavat meidän lapsemme, kun me olemme töissä. He rokottavat meidät, jotta me selviämme hengenvaarallisista kulkutaudeista. He turvaavat niin uuden elämän syntymän kuin turvallisen vanhuuden. Jos heitä ei ole tarpeeksi, tämä yhteiskunta lakkaa pyörimästä. Tämä kävi kivuliaan selväksi, kun koronakriisin aikaan jouduimme pitämään Suomea kiinni, jotta terveydenhuolto ei kuormittuisi liikaa. Näiden rajoitusten hintalappu oli miljardeja euroja, paljon enemmän kuin minkään palkkaratkaisun hintalappu.
Tästä meidän on otettava opiksi. Suomen talous on laitettava kuntoon, mutta sitä ei voi tehdä ihmisten hengen tai terveyden tai talouden toimintaedellytysten kustannuksella. Lapsilta leikkaamalla ei voi rakentaa parempaa tulevaisuutta lapsille. Koulutuksesta leikkaamalla ei rakenneta parempaa tulevaisuutta yhtään kenellekään. [Puhemies koputtaa] Myöskään tulevan kasvun eväitä ei siis kannata leikata. Tarvitsemme edelleen panostuksia osaamiseen. Siksi päästöjä ja köyhyyttä on vähennettävä samaan tahtiin alijäämän kanssa.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-08T14:47:07,2023-02-08T14:52:35,Hyväksytty,1.1
2022_164_16,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin. — Ja nyt vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, edustaja Saramo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_17,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On arvokasta, että kaikki puolueet ovat sitoutuneet tasapainottamaan valtiontaloutta. Vasemmistoliitto on esittänyt tähän konkreettiset keinot, ja nyt toivomme samaa muilta — on helppo heitellä ilmoille miljardeja ja prosentteja kertomatta, mistä ne tulevat.
Kriisiaikojen velkaantuminen ei saa jatkua hyvänä aikana. Velka-aste laski jo kahtena vuotena peräkkäin, ja se jatkuisi tänäkin vuonna ilman suuria asehankintoja. Emme elä tyhjiössä. Verrokkimaat ovat pääosin velkaantuneet meitä enemmän, ja oikeisto-opposition vaihtoehdoissa velkaa olisi käytännössä otettu yhtä paljon. [Ben Zyskowicz: Missä ne teidän verrokit ovat?] — Koronasulkujen aikana itse asiassa, edustaja Zyskowicz, teidän puolueenne vaati selvästi enemmän velkaa yritystukiin kuin mitä otettiin.
Onnistuneen koronaelvytyksen lisäksi saamme olla tyytyväisiä, että määrätietoisen ympäristöpolitiikan ansiosta olemme EU:n toiseksi vähiten riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Riippuvuus Venäjästä ja Lähi-idän öljymaista olisi tullut kalliiksi. Virossa hintojen nousu on ollut yli kaksinkertaista Suomeen nähden.
Keskuspankit taistelevat hintojen nousua vastaan koronnostoilla, ja ainakaan inflaation jatkuessa ei ole paluuta aikaan, jolloin Suomi sai nollakorolla lainaa kymmeniksi vuosiksi. Toisaalta reaalikorko on aiempaakin enemmän negatiivinen ja inflaatio syö myös lainapääomaa. [Arto Satosen välihuuto] Varmaa on, että jatkossakin turvallisin ohjenuora on pysyä euroalueen vähemmän velkaantuneella puolella, jolloin meidän ei tarvitse pelätä keskuspankkimme ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Välikysymyksen suurin heikkous on silmien sulkeminen tosiasioilta paitsi velan syiden myös tulevaisuuden suhteen. Keskittyminen ainoastaan menoihin tulojen sijaan johtaa meitä samalle tielle, jolla kokoomuksen kreikkalainen sisarpuolue kaasutteli ennen eurokriisiä.
Yksikään puolue ei ole esittänyt verojen korottamista Tanskan tasolle, mutta jos olisimme verottaneet yhtä paljon, meillä ei olisi lainkaan velkaa. Kyse on siis arvovalinnoista.
Väestön ikääntyessä kustannukset lisääntyvät vääjäämättä. Veroasteet ovat olleet nousussa lähes kaikissa OECD-maissa jo yli 10 vuotta finanssikriisin jälkeen. Suomessa valtiovarainministeriö kuitenkin olettaa veroasteen laskevan. Pitämällä veroasteen nykyisellään poistuu vaje lähes kokonaan verotulojen kasvaessa. [Arto Satonen: Velat muuttuvat saataviksi!]
Yritykset tekevät ennätyksellisiä voittoja samaan aikaan kun hintojen nousu kurittaa työntekijöitä. Veronalennusten sijaan pitäisi perua oikeistohallituksen pakottama kiky, jolloin palkasta jäisi selvästi enemmän käteen mutta yritysten sivukulut olisivat silti Suomessa yhä huomattavasti naapurimaita Ruotsia ja Viroa pienempiä.
Arvoisa puhemies! Vähälle huomiolle jäi joulun alla julkaistu tieto, että ennätyshyvän työllisyyden ansiosta Kela maksoi 2021 perustoimeentulotukia vähemmän kuin kertaakaan sinä aikana, kun Kela on maksatusta hoitanut. [Katja Hänninen: Tämä on hyvä uutinen!] Verotulot kasvoivat viime vuonna lähes kuusi miljardia euroa.
Vero- ja velka-asteet heittelevät suhdanteiden mukaan, mutta pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle välttämätön verotaso voidaan saavuttaa tukkimalla verotuksen porsaanreiät. [Oikealta: Ei!]
Suurin epäkohta verotuksessamme on rikkaiden listaamattomien yhtiöiden omistajia suosiva lähes miljardin euron verotuki. Asiantuntijat ovat vuodesta toiseen vaatineet tämän suomalaisen kummajaisen poistoa, jollaista ei ole missään muualla maailmassa, mutta eduskunnan oikeistoenemmistö on tehnyt arvovalinnan varallisuuserojen ja velan kasvattamiseksi — myös te, edustaja Zyskowicz.
Myös verotuksesta vapautettujen yhteisöjen osingoista voitaisiin periä pientä lähdeveroa. Vastaavaa veroa peritään muun muassa Saksassa ja Ruotsissa.
Samoin länsimaissa yleisesti käytössä oleva arvonnousuvero, jolla varmistetaan, ettei esimerkiksi vakuutuskuorilla siirrettyjä veroja voi jättää kokonaan maksamatta siirtämällä kirjat veroparatiisiin, on yhä tärkeämpi verotukselta piilotettujen sijoitusten rajusti kasvaessa.
Arvoisa puhemies! Yksikään puolue, joka ei kannata verojärjestelmän korjaamista, [Puhemies koputtaa] ei ole uskottava kauhistellessaan velkaantumista. Ei voi samaan aikaan leikata suurituloisten veroja, vähentää velkaa ja ylläpitää hyvinvointivaltiota. Meille arvovalinta näiden välillä on helppo, [Puhemies koputtaa] ja olemme esittäneet — toisin kuin kokoomus — avoimesti keinot velan kääntämiseksi takaisin lasku-uralle, ilman hyvinvointivaltion romuttamista.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2023-02-08T14:52:38,2023-02-08T14:58:22,Hyväksytty,1.1
2022_164_18,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin, ja nyt aika on täyttynyt. — Svenska riksdagsgruppen, ledamot Bergqvist.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_19,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sandra,Bergqvist,Kansanedustaja,R,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Ärade talman! Under denna regeringsperiod har Finland genomgått sällsynt svåra tider då både coronapandemin och Rysslands anfallskrig har skakat vår omvärld. Såsom många andra länder i världen har vi här i riksdagen tillsammans fattat stora och nödvändiga beslut för att skydda vår hälsa, stöda finländarnas vardag och stärka vårt försvar. Inte regeringen ensam, utan regeringen och oppositionen tillsammans, för vi har sett att dessa beslut har varit nödvändiga — dyra, men nödvändiga. Samma gäller satsningarna på grön omställning, krisen inom jordbruket, stärkandet av rättsskyddet och mycket mer. 
Diskussionen i dag känns därför lite krystad. Orsaken till skuldsättningen torde vara klar för alla. Det har till och med hörts krav på ännu mer understöd och ännu mer skattelättnader. Men ja, visst är vi inom SFP bekymrade över skuldsättningsgraden och anser naturligtvis att en sund ekonomi är en grundläggande utgångspunkt. Men ansvarsfull politik handlar också om att stå för det man varit med och fattat beslut om, även innan ett val. ",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,sv,Sandra Bergqvist,1406,2023-02-08T14:58:31,2023-02-08T15:00:01,Hyväksytty,1.1
2022_164_20,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! ”Elämme maailmassa, joka ei ole kovin kaunis, ja meillä ei ole varaa sinisilmäisyyteen.” Näin totesi viime viikolla pääministeri Sanna Marin sosialidemokraattisen puolueen vaaliavauksessa. Tästä varmasti olemme kaikki samaa mieltä. Mutta tänään emme keskustele ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai ilmastonmuutoksesta vaan taloudesta. Valitettavasti sinisilmäisyys on se sana, jolla hallituksen talouspolitiikkaa voi kuvata.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-08T15:03:46,2023-02-08T15:04:31,Hyväksytty,1.1
2022_164_21,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä hallitus tekee äärimmäisen vaarallista politiikkaa. Mielikuva on heille tärkeämpää kuin aito vastuu taloudesta, ja vauhti sen kun vain kiihtyy, kun mennään kohti kevättä. Puheet ja lupaukset ovat täydellistä höttöä. Mutta numerot eivät valehtele. Numerot kertovat karua kieltä tämän hallituksen toiminnasta. Hyvinvointimme pohja on rapautettu. Siitä ei tarvitse enää keskustella. Nyt pitää keskustella siitä, mitä kaikkea pitää ruveta tekemään.
Tuntuu siltä, että hallitus ei aidosti ymmärrä, kuinka paljon 10 miljardia euroa on rahaa. Suomi on totutettu velkarahalla hyvinvointiin, johon meillä ei oikeasti ole varaa. Vaikka kaikki maksaisimme 100 prosenttia valtion tuloveroa, emme saisi velkaantumista kuriin.
Suomen julkinen talous on ajettu umpikujaan. Nyt on viimeinen hetki pysäyttää tämä velkaralli. Kasvava velkapääoma ja nousevat korot vievät meidät syöksykierteeseen, joka vie meiltä kokonaan liikkumavaran. Ja vihervasemmisto kehtaa yhä tuputtaa omaa talousajatteluaan. Velkaa pitää ottaa, kun korot olivat nollassa, ja siitä jopa maksettiin, kun otettiin lisää velkaa. Ne juhlat ovat nyt ohi. Ja mitä tekee hallitus? Todistelee kuorossa, että velkasuhde on parempaan päin. Mutta kun se johtuu siitä, että bkt kasvaa, kun kaikki hinnat nousevat. Valtio velkaantuu, ja ihmiset köyhtyvät. Hallitus vertaa Suomen velkaa Italiaan ja muihin Etelä-Euroopan maihin, vaikka mallia pitäisi ottaa Ruotsista ja Tanskasta. Julkisen talouden osuus bkt:sta kasvaa koko ajan, ja se tie kuljetaan kohta loppuun. Suomen hyvinvointi on kiinni viennin tuloista ja niiden kasvusta.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Työmarkkinoiden uudistukset ovat tekemättä. Ruotsissa ja Saksassa juuri demarit ajoivat uudistukset läpi. Meillä vasemmisto on ay-liikkeen talutusnuorassa. Sen paljasti viimeksi pääministeri demareiden vaaliohjelmassa sanomalla, että he hyväksyvät työttömyysturvaan vain sellaiset muutokset, jotka kelpaavat ay-liikkeelle. Suomi ei kehity, koska se ei pääse kunnon kasvuun. Jos tällainen jatkuu, meidän pitäisi jotenkin saada nykyaikaisiksi työmarkkinat, mitkä ovat tällä hetkellä 1970-luvulta.
Suomi on pysähtynyt ja jäänyt kaikessa jälkeen Ruotsista ja muista Pohjoismaista. Esimerkiksi Ruotsin ict-investoinnit ovat kaksinkertaisia Suomeen verrattuna.
Tämän hallituksen tavaramerkki on se, että jos se ylipäätään toimii, se toimii myöhässä ja hosuu. Ja hosumalla ei tule kuin sutta ja sekundaa. Sähkötuki oli hyvä esimerkki tästä. Vuosi olisi ollut aikaa valmistella sitä, mutta mitä tapahtui? Parissa viikossa kyhättiin kasaan paketti, joka kohdistuu erittäin huonosti ja joka tulee maksuun, kun akuutti kriisi on ohi.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi ei ole kasvanut 15 vuoteen, ja siinä ovat kaikki vanhat puolueet olleet mukana. Sotkut on siivottava.
Terveydenhoito on ajettu ennennäkemättömään kriisiin. Sote-uudistus on tämän hallituksen muistomerkki, josta kärsivät kaikki suomalaiset. [Sari Sarkomaa: Ja pitkään!] Mitoituksia ja takuita on säädetty lakiin, mutta palvelu ei toimi. Uudistuksesta puuttuvat niin rahat kuin hoitajat. Hyvinvointiyhteiskunnan tunnistaa siitä, kuinka hyvin se huolehtii lapsista, vanhuksista ja sairaista. Heistä pitää huolehtia.
Sen sijaan kaikki työikäiset ja -kykyiset pitää saada töihin. Opiskelijoilta tulorajat pitää poistaa ja eläkkeelle jääneille hoitajille pitää antaa veroporkkana. Työllisyystavoitteen pitää olla yli 80 prosenttia. Pienet ja keskisuuret yritykset pitää saada kasvuun, investoimaan ja palkkaamaan ihmisiä. Suomen vientituotteiden jalostusarvoa pitää nostaa ihan uudelle tasolle.
Esimerkiksi pelkästään talouskasvusta puhuminen on vastuutonta, koska olemme pian taantumassa tai jopa lamassa. Talouskasvu ei seuraavalla vaalikaudella tule auttamaan meitä pois velkakierteestä. Tarvitaan leikkauksia, mutta niistä ei kukaan halua puhua niiden oikeilla nimillä ennen vaaleja. [Leena Meri: Kyllä me ollaan haluttu!]
Puheet julkisten hankintojen tehostamisesta tai julkisten tilojen paremmasta käytöstä ovat täyttä höttöä. Niistä puuttuu nolla perästä. Yritetään rakentaa imagoa ja puhutaan sopeutuksesta. [Puhemies koputtaa] Mutta ei sopeutus tarkoita muuta kuin leikkauksia tai lisää veroja tai molempia. Nyt ei ole myös veronkevennysten aika, vaan niihin voidaan palata, kun talouspohja on kunnossa.
Arvoisa puhemies, ärade talman! Budjetin kehykset pitäisi säätää lakiin niin kuin Ruotsissa, vai pystyykö joku [Puhemies koputtaa] sanomaan tämän hallituksen jäljiltä, mitkä miljardit ovat kehyksissä ja mitkä eivät?
Koska hallitus on antanut Suomen luisua hallitsemattoman velkaantumisen tielle, [Puhemies: Harkimo, aikakehys!] esitän, että hallitus ei enää nauti eduskunnan luottamusta. [Puhemies: Näin!] — Anteeksi, että meni yli.",Ryhmäpuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-02-08T15:08:55,2023-02-08T15:14:48,Hyväksytty,1.1
2022_164_22,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin. — Ja nyt valtiovarainministeri Saarikko, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_23,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos eduskuntaryhmille näkemyksistä Suomen talouteen ja velkaantumiseen liittyen.
Aloitan siitä asiasta, että ymmärsin puheenvuorojenne perusteella, että oppositiolla ei ollut tässä yhtenäistä linjaa. Ja jos oikein olen ymmärtänyt, niin yksi ratkaiseva syy siihen on näkemyseronne työperäisen maahanmuuton merkityksestä Suomessa. Tämä on kyllä sinänsä mielenkiintoista, koska satuin tänään lukemaan myös oppositiojohtaja Purran haastattelun, jossa piditte Japania ikään kuin onnelana, johon Suomen pitäisi pyrkiä. Tämä on mielenkiintoinen vertaus. Ensinnäkin meitä yhdistää todellakin ikääntyvä kansakunta ja varmasti halu hoitaa nämä asiat hyvin. Ja olen kanssanne samaa mieltä siitä, että esimerkiksi ikääntymiseen liittyvää teknologiaa ja muuta voisimme varmasti hyödyntää paremmin. Olen itsekin vieraillut Japanissa. Mutta, edustaja Purra, on hyvä muistaa, että tämä ihailunne kohde, Japani, on maa, jonka velkasuhde on muistaakseni pitkälti reilut 200 prosenttia. Se on kovin toisenlainen kuin Suomen todellisuus. Te ette voi väittää, että se olisi tie, [Riikka Purran välihuuto] jota Suomen kannattaa tavoitella, ettekä niin, että me emme tarvitsisi tänne väkeä muualta. Tämä maa tulee tarvitsemaan [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] työperäistä maahanmuuttoa, on tarvinnut sitä myös tähän asti.
Arvoisa puhemies... [Hälinää]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt on vuoro ministeri Saarikolla.] Minusta tämä keskustelu osoitti sen, että tässä velkasyntisten pöydässä on ihan jokainen puolue tästä eduskunnasta [Vasemmalta: Näin on!] viimeisen 15 vuoden ajalta, ja niin kuin edustaja Kiviranta viisaasti totesi, vastuu velasta on yhteinen ja myös sen seurauksista, joista aivan oikein täällä on esiin nostettu esimerkiksi huoli kasvaneista korkomenoista, jotka tulevat määrittelemään seuraavaa vaalikautta. Näin on, julkisen talouden tasapainotus on kunnianhimoinen mutta välttämätön tavoite.
Arvoisa puhemies! Siksi — ja sanon tämän nyt hyvin suoraan — kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoro, sallikaa minun sanoa, oli aikamoinen pannukakku. [Hälinää] Minä odotin tätä keskustelua tosimielellä. Minä olin aivan vakuuttunut siitä, että te kykenette kertomaan täällä avoimesti suomalaisille, mikä se teidän vaihtoehtonne ja linjanne on, olisi ollut näinä vuosina, mikä on se vaihtoehto tulevaisuudessa. [Leena Meri: Sitä ei ole, olette siinä aivan oikeassa!] Me saimme [Hälinää — Puhemies koputtaa] kymmenen minuuttia korulauseita. Puheenjohtaja Orpo, olen aiemmin todennut teidän pystyvän parempaan, ja joudun taas toistamaan tämän. Te totesitte puheenvuorossanne lukuisan määrän lauseita, joista kuka tahansa puolue voisi olla samaa mieltä. Jos te todella haluatte olla vaihtoehto, olkaa sitä sitten aidosti ja läpinäkyvästi ja kertokaa, mitä linjanne tarkoittaa, ja avatkaa suomalaisille, miksi te oikeasti ette olekaan pystyneet esittämään kuluvalle menolle minkäänlaista vaihtoehtoa vaan esimerkiksi korona-aikana olisitte velkaantuneet enemmän kuin mitä hallitus esitti. Ja miksi itse asiassa esimerkiksi eilen eduskuntaryhmänne edustajat tässä salissa tukivat kahden miljardin euron lisätalousarviota? Koska se on välttämätöntä näinä kriisiaikoina. Odotin enemmän, vähemmän sain. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-08T15:14:53,2023-02-08T15:17:59,Hyväksytty,1.1
2022_164_24,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin. — Ja nyt jos oikein tulkitsen, on eduskunnalla halua käydä debattia, joten painakaa V-painiketta ja nouskaa — tai tehän olette jo nousseet — seisomaan. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_25,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, hyökkäys tuntuu olevan paras puolustus. Kyllä te opettaa osaatte, kyllä te osaatte kertoa, miten asioita hienosti hoidetaan ja miten kaikki on hyvin, mutta kun ne sanat ja teot — valtiovarainministeri Saarikko, se on valtava se ero, kun katsoo, mikä teidän saldonne on ja mikä on tämän hallituksen saldo.
Surullista on se, että pääministeri lähti pois. Te olette vastaamassa vasemmistohallituksen velkapolitiikasta. Olen ymmärtänyt, että te olette sentään yrittänyt välillä, ja nyt te saatte yksin täällä vastata. [Leena Meri: No se on totta!] Missä on pääministeri? Tässä aliarvioidaan suomalaisia, aliarvioidaan eduskuntaa, että tähän keskusteluun ei osallistuta. [Leena Meri: Ei kiinnosta!]
Ja mitä näihin lukuihin tulee, minä olen tutustunut, valtiovarainministeri, teidän suunnitelmaanne ensi vaalikaudelle: 38 miljardia kumulatiivisesti velkaa. Siis on julkisen talouden suunnitelma, eikä siinä ole edes otettu huomioon nousseita korkoja. [Puhemies koputtaa] Se on teidän suunnitelmanne, se on tämän politiikan tulos, ja se ei ole edellisten hallitusten vika.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T15:18:13,2023-02-08T15:19:28,Hyväksytty,1.1
2022_164_26,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja minuutti on täyttynyt. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_27,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin valmistautunut käyttämään puheenvuoron täällä tähän välikysymykseen ja nimenomaan hallituksen velkaantumispolitiikkaan liittyen, mutta vastataan toki valtiovarainministerille.
Kyllä, perussuomalaiset eivät näe asiaa samalla tavalla kuin kokoomus. Me toivotamme tervetulleeksi maahanmuuton, jossa nämä työntekijät omalla palkallaan tulevat toimeen, he integroituvat yhteiskuntaan. Sen sijaan me emme kannata sosiaaliturvaan nojaavaa maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Valitettavasti tilastojen perusteella se on se maahanmuutto, jota Suomi erityisesti vastaanottaa ja koko ajan yhä kiihtyvällä tahdilla. Me olemme eronneet linjasta jo muidenkin Pohjoismaiden kohdalla.
Meidän maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa nostetaan esille eri maita, joista kaikista voimme oppia jotakin. Siellä nostetaan esille Japani, josta voimme oppia esimerkiksi teknologista kehittymistä, sitä, minkälaisia vaihtoehtoja on maalla, joka haluaa myös suojella omaa maataan ja omaa kansaansa. Sen lisäksi siellä nostetaan esimerkkeinä [Puhemies koputtaa] Itävalta, Sveitsi ja Tanska ja Ruotsi. Mikäli Japani ei mitenkään käy teille, [Puhemies: Ja nyt on minuutti täyttynyt!] voisitteko harkita tanskalaista tai ruotsalaista työperäisen maahanmuuton nykymallia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-08T15:19:28,2023-02-08T15:20:48,Hyväksytty,1.1
2022_164_28,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Valtonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_29,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko käytti tuossa pitkän puheenvuoron kehuen hallituksen velkalinjaa, mutta miksi on sitten niin, että tätä teidän ylimääräistä ja suorastaan ylitsepursuavaa elvyttämistä ovat kritisoineet sekä valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, IMF, talouspolitiikan arviointineuvosto, Valtiontalouden tarkastusvirasto, OECD — jopa demareiden kannattajista yli puolet on sitä mieltä, että menosäästöjä tulisi tehdä. Ja kun te, ministeri Saarikko, sanotte täällä, että edustaja Orpo pystyisi parempaan, niin minä sanon teille: kyllä, kokoomus pystyisi parempaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-02-08T15:20:50,2023-02-08T15:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_164_30,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Filatov. — Edustaja Filatov, mikrofoni päälle, niin kuullaan paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_31,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on vähän varjonyrkkeilyä. Kokoomus väittää, että hallitus ei halua menosopeuttaa. Hallituksen kaikissa ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin sitä, että myös menosopeutusta tarvitaan, [Välihuutoja oikealta] mutta ehkä me korostamme enemmän sitä, että niitä kasvun eväitä ei kannata leikata. Jos me mietimme työllisyyden vahvistamista, niin terveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa, koska iso osa työttömistämme kärsii terveysongelmista. Jos me mietimme nuoria, niin koulutuspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa, [Eduskunnasta: Juuri näin!] koska ilman osaamisen lisäämistä me emme pysty synnyttämään tuottavia työpaikkoja. Jos me mietimme esimerkiksi työn ja työntekijän kohtaamista, niin silloin vaikkapa pohjoismainen työvoimamalli, jossa pyritään parantamaan työnvälitystä ja viemään se lähemmäksi ihmisiä, on sitä kovaa työllisyyspolitiikkaa. Työllisyys ei vahvistu pelkästään leikkaamalla. Se vahvistuu erilaisten [Puhemies koputtaa] osien hyvällä yhteensovittamisella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-08T15:21:43,2023-02-08T15:22:52,Hyväksytty,1.1
2022_164_32,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja seuraavaksi edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_33,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin muutama kommentti: Tämä Pohjoismaiden työvoimamalli, se ei paranna prosesseja, se ei helpota työllistymistä, se ei synnytä uusia työpaikkoja yksityiselle puolelle. Se tulee olemaan uusi sote-organisaatio. [Antti Lindtmanin välihuuto]
Perussuomalaiset puolustavat tarkkaa taloudenpitoa. Me haluamme, että täällä keskitytään nyt Suomen ydintehtäviin. Me haluamme, että täällä lopetetaan se haaveilu ja hörhöily ja kaikenlainen harhailu, joita tässä hallituksessa, ja aikaisemmissakin, on harrastettu.
Arvovalinnoista: Kyllä meidän on aivan pakko pistää se suomalainen ensin, aivan pakko. Ei kukaan muu pistä meitä ykköseksi, suomalaisten hyvinvointia.
Ja kasvusta: Kasvun este on nimenomaan tämä paisuva velka, nämä korkeat verot, tämä jatkuvasti IMF:nkin mukaan paisuva velka. Ja kun te vertaatte meitä Italiaan tai Kreikkaan, niin tehän annatte väärää tietoa julkisuuteen. Meidän verrokkimaamme ovat Pohjoismaat. [Puhemies koputtaa] Meidän täytyy tehdä paremmin, meidän täytyy pelastaa Suomi. [Tarja Filatovin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-08T15:22:54,2023-02-08T15:24:01,Hyväksytty,1.1
2022_164_34,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_35,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä hallituspuolueet, lähinnä aitiosta, antavat ymmärtää, että velkaantuminen oli joskus ennen ja se oli jotain, jonka kokoomuskin kuittasi, ja että sitten tulevaisuudessa tämän hallituksen tuloksena meillä on jonkunlainen aurinkoinen tulevaisuus, jossa velkaantuminen vähenee. Ilmeisesti luetaan kovin eri dataa. Valtiovarainministeriön tuoreimman katsauksen perusteella viime vuosi oli tasapainoisempi kuin teidän suunnitelmien pohjalta toteutuva tulevaisuus. Julkisen talouden alijäämä on paisumassa yli kymmenen miljardin vuosittaiselle tasolle. Kuten puheenjohtaja Orpo kuvasi, puhutaan siis yli 30 miljardin velkaantumisesta, jos teidän hallitus jatkaisi ja se linja toteutuisi ensi vaalikauden, neljän vuoden, aikana. Mistä, koronastako, tähän syytä haetaan? Ei nyt enää ole koronakriisistä kyse, eikä Ukrainan sota perustele 30 miljardin seuraavien vaalikausien velkaantumista.
Arvoisa ministeri Saarikko, lukekaa meidän vaihtoehtobudjettia. Jos se 3,7 miljardin velanoton väheneminen meillä ei teille kelpaa... [Puhemies koputtaa] Se on 15 miljardia kumulatiivisesti, se jo auttaisi teidän perintöä runsaasti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-08T15:24:03,2023-02-08T15:25:13,Hyväksytty,1.1
2022_164_36,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja seuraavaksi edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_37,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä kun kuuntelee tätä keskustelua, ja kun osittain kuuntelin myöskin, mitä hallituspuolueitten ryhmäpuheissa pidettiin esillä, niin puhuttiin kauniisti näistä kannustinloukuista ja että pitäisi saada enemmän ihmisiä töihin. Minä sanon, että haloo, missä hallitus on ollut viisi vuotta. [Petteri Orpo: Missä nyt?] Vuonna 2008 KD löi pöytään sellaisen kannustavan perusturvamallin. Viisi vuotta on kulunut eikä ole tapahtunut mitään, ja meillä on pulaa työntekijöistä, osaavasta työvoimasta. Miksi me emme saa ihmisiä töihin? No siksi, että meillä on edelleen sellaisia kannustinloukkuja, joita pitäisi purkaa. Miksi hallitus ei ole tehnyt yhtään mitään? [Ben Zyskowicz: On ne pahentaneet kannustinloukkuja nostamalla näitä tukia!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-08T15:25:13,2023-02-08T15:26:05,Hyväksytty,1.1
2022_164_38,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_39,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Välikysymys tehtiin valtiontalouden velkaantumisesta, ja nyt kun kuuntelee ministeri Saarikkoa, niin hän käyttää suurimman osan vastauspuheenvuorostaan haukkumalla kokoomusta ja perussuomalaisia. Minä haluaisin kysyä tämmöisen ihan lyhyen kysymyksen, ministeri Saarikko: Oletteko tällä hallituskaudella mielestänne hoitanut taloutta sillä lailla kuin te itse hoitaisitte sitä, vai onko tässä jaettu kaikille koko ajan vähän jotakin? Kertokaa rehellisesti, oletteko te tyytyväinen. Oletteko tyytyväinen tähän hoitoon? [Jukka Gustafsson: Moniin saavutuksiin voi todella olla tyytyväinen!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-02-08T15:26:05,2023-02-08T15:26:52,Hyväksytty,1.1
2022_164_40,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_41,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! [Hälinää — Puhemies koputtaa]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Edustaja Lindtmanilla on puheenvuoro.] Arvoisa puhemies! Minä kyllä yhdyn valtiovarainministerin arvioon siitä, että oppositiojohtaja Orpon puheessa oli paljon kauniita lauseita ja fraaseja mutta vähän konkretiaa.
Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä katsoa kuitenkin niitä aikaisempia tekoja, kun tässä nyt kuitenkin katsotaan taaksepäin tätä velkaantumista. [Sari Sarkomaan välihuuto] Tällä vaalikaudella huolimatta koronasta, huolimatta Venäjän julmasta hyökkäyksestä, huolimatta energiakriisistä, Suomen talous ja sen alijäämä on ollut joka vuosi euroalueen keskiarvoa parempi. Arvoisa oppositiojohtaja Orpo, miten se oli, kun ministerinä oli Orpo? Viime vaalikaudella kovan nousukauden keskellä — kovan nousukauden keskellä — vain yhtenä vuotena saitte julkisen talouden edes euroalueen keskiarvoa paremmalle puolelle. [Jani Mäkelä: Ja te vastustitte sitäkin!]
Arvoisa puhemies! Sanat ja teot. [Puhemies koputtaa] Teillä on sanoja, meillä on tekoja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T15:26:54,2023-02-08T15:28:00,Hyväksytty,1.1
2022_164_42,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_43,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Demareilla on sellainen jännä juttu, että silloin, kun faktat ovat heidän puolellaan, niitä käytetään, ja silloin, kun ne luvut eivät ole, sitten ne kiistetään ja haetaan omat luvut.
Jos viime vaalikautta katsoo, niin silloin velkaantuminen painettiin alas. [Antti Lindtmanin välihuuto — Antti Lindtman pyytää vastauspuheenvuoroa] 15 miljardia kumulatiivisesti, viimeisenä vuotena alle miljardi velkaa, Emu-kriteereihin työtä, pelastettiin suomalainen hyvinvointiyhteiskunta. Se, mitä te nyt esitätte — siis tämä demareiden politiikan linja on aivan käsittämätön — on se, että te kerrotte, että kaikki on hyvin. Sitten te kerrotte, että velkaa vähennetään lisäämällä menoja, sitten te kerrotte, että kasvua lisätään kiristämällä veroja, ja kolmanneksi vielä työllisyyttä nostetaan vähentämällä verokiilaa. Teidän politiikassanne ei ole järjen häivää. Ja se 38 miljardia, mikä on siinä teidän suunnitelmassanne tuleville neljälle vuodelle, kertoo karua kieltään suomalaisille siitä, mitä tulee, jos tätä politiikkaa jatketaan — ja sitähän tulee.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T15:28:00,2023-02-08T15:29:09,Hyväksytty,1.1
2022_164_44,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Kiviranta. [Antti Lindtman: Puhemies!] — Otetaan nyt välillä muitakin puolueita mukaan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_45,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus sanoo olevansa tarkan taloudenpidon puolue. Lähihistoriaan katsottaessa tämä väite ei osoittaudu todeksi. Kokoomuksen pääministerikaudella vuosina 2011—2015 valtio velkaantui dramaattisesti, vaikka koronan tai Ukrainan sodan kaltaista talouden kriisiytymistekijää ei silloin ollut. Onkin syytä kysyä, miksei kokoomus silloin onnistunut karsimaan menoja tai parantamaan talouden kasvua? [Petteri Orpon välihuuto] Onko kuitenkin niin, että kokoomuksen resepti talouden kuntoon laittamisesta onkin lähinnä suupuheissa? Kokoomus vannoo suurten kaupunkien ja keskittämisen nimiin. Se unohtaa, että suuri osa Suomen kasvun potentiaalista on kasvukeskusten ulkopuolella. [Sari Sarkomaa: Väärä puhe!] Jos koko Suomen potentiaalista hyödynnetään vain osa, myöskään kasvua ei saada täysimääräisesti aikaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-08T15:29:11,2023-02-08T15:30:09,Hyväksytty,1.1
2022_164_46,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_47,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Olin lukevinani tuosta ministerin vastauksesta, että ainoa, mistä ette moittinut ainakaan perussuomalaisia, on, että meiltä ei puutu se, mikä on tärkeysjärjestys. Mehän olemme avoimesti kertoneet, että EU-rahastot, rahan lappaaminen, me emme hyväksy niitä, kuten hallitus ja kokoomus ovat tehneet. Kehitysavusta tulisi leikata, toisin kuin esimerkiksi kokoomus esittää, että kehitysapuihin pitäisi saada lisää rahaa. Ja me emme halua sosiaaliturvalla elävää halpamaahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta. Ja tietyllä tavalla kiitän teitä, koska te olette varmaan sen huomioineet, olette hyvin tarkka siitä.
Mutta kysymykseni koskee sitä, että meillä on Suomessa työttömiä, osa-aikatyöntekijöitä ja erilaisissa työvoimakoulutuksissa pelkästään 360 000 ihmistä. Ja ainoa, mitä täällä yleisesti puhutaan, on maahanmuutto, maahanmuutto, maahanmuutto EU:n ulkopuolelta. Onko tämä myös hallituksen linja, kun te olette vähentäneet näitä rajoitteita koskien maahantuloa, [Puhemies koputtaa] esimerkkinä tämä tuore ulkomaalaislaki?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-08T15:30:11,2023-02-08T15:31:19,Hyväksytty,1.1
2022_164_48,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja nyt edustaja Suomela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_49,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus puhui pidempään kuin kukaan meistä, mutta onnistui silti mainitsemaan vain yhden konkreettisen säästökohteen: julkishallinto ja varsinkin sen tilasäästöt. Joutuu katsomaan vaihtoehtobudjetteihin, joita kokoomus tuntuu häpeävän. Sitä en ihmettele, koska siellähän esitetään yhteensä miljardin leikkauksia pienituloisten sosiaaliturvasta ja työttömyysturvasta. Yksi isoimmista kohteista on asumistuki, jota ilman tuhannet suomalaiset opiskelijat, kaupankassat ja lähihoitajat eivät pystyisi maksamaan vuokriaan. Jos nämä asumistukileikkaukset tehdään, kaupunkien työvoimapula syvenee entisestään, köyhyys syvenee entisestään, etenkin, kun me emme ole vielä pystyneet kunnolla korjaamaan niitä jälkiä, joita edellisen kauden leikkaukset tekivät.
Tuossa Orpo kävi läpi pitkää listaa, miten hallitus korjaisi ongelmia. No, kokoomus aiemmin ilmeisesti korjasi osaamistason heikkenemistä koulutuksesta leikkaamalla. Todella toivon, että ne tämän kevään lupaukset ovat arvokkaampia kuin kevään 2015 lupaukset, [Puhemies koputtaa] koska nyt ei ole varaa leikata opiskelijoilta, pienituloisilta tai koulutuksesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-08T15:31:21,2023-02-08T15:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_164_50,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_51,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo puhuu eduskunnan aliarvioinnista, mutta kokoomus aliarvioi koko Suomen kansaa. Te olette lupaamassa 6 000 miljoonan säästöjä, jotka eivät ole keneltäkään pois. Jokainen ymmärtää, että tämä ei ole mahdollista. Tulkaa pois piilosta ja kertokaa, mitä ne ovat. Tämä on kaikkien aikojen huijaus.
Oppositiossa molemmat suuret puolueet kritisoitte hallituksen ylimääräisiä menoja, jotka eivät liity näihin kriiseihin. Katsotaanpa, mitä siellä on. Te esimerkiksi olette aivan oikein puhuneet täällä nuorisorikollisuuden kasvusta, pitkään jatkuneesta oppimistulosten heikentymisestä. No, juuri sinnehän niitä rahoja on laitettu, jos ajatellaan vaikka sitä, että varhaiskasvatukseen me palautettiin oikeus jokaiselle lapselle varhaiskasvatukseen, täyteen varhaiskasvatukseen, ja te olitte vieneet sen juuri niiltä lapsilta, jotka eniten sitä tarvitsisivat tutkimusten mukaan eivätkä sitten pääse koulussa heti opetuksen mukaan. Oppivelvollisuusuudistus: Nyt on tutkimusnäyttöä, että se vähentää jopa nuorisorikollisuutta. [Puhemies koputtaa] Aiemman 2 500:n kotisohvalla makaavan alaikäisen sijaan heitä on enää 500. Nämä ovat kannattavia sijoituksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2023-02-08T15:32:29,2023-02-08T15:33:43,Hyväksytty,1.1
2022_164_52,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt otetaan vielä edustaja Multala ja sen jälkeen ministerin vastaus., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_53,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että hallitus on tehnyt myös sellaisia menolisäyksiä, joita me olemme kannattaneet — ja hyvä niin — esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Näistä on sovittu yhdessä. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että tälle vuodelle itse asiassa eivät vielä nämä tutkimuksen ja tuotekehityksen panostukset näy, vaan vasta tulevasta vuodesta. Tälle vuodelle ne itse asiassa laskevat viime vuodesta.
On ihan totta varmasti niin, että kun tulevaa vaalikautta lähestytään, joudutaan tekemään myös sellaisia päätöksiä, jotka johonkin menetettyyn etuun koskevat. Kokoomus on esittänyt vaihtoehtomme muun muassa talousohjelmassa, kaikissa vaihtoehtobudjeteissamme. Hallitukselta sen sijaan ei ole kuultu vielä konkreettisia esityksiä siitä, mistä se menosopeutus tehdään. Keskusta täällä peräänkuulutti sen perään, että ensi kaudella tarvitaan myös suoria menosopeutuksia. Kertokaa te, mistä te niitä tekisitte. Jokainen puolue on selvästikin samaa mieltä siitä, että kasvua tarvitaan, ja sieltä löytyy niitä yhdistäviä tekijöitä. [Puhemies koputtaa] Tarvitaan myös yhteisiä vinkkejä menosäästöistä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-08T15:33:45,2023-02-08T15:34:52,Hyväksytty,1.1
2022_164_54,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_55,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Harkimo tiedusteli, mitä ajattelen tästä hallituksen talouspolitiikasta ja olisinko itse yksin tehnyt kaikki asiat samoin. Tälle yhden miehen puolueelle — joka nyt näyttää olevan nollan miehen puolue, kun poistui paikalta — totean näin, että yksin on helpompi olla oikeassa. Eivät tietenkään viiden puolueen hallituksessa kaikki ratkaisut ole sellaisia, mitä olisi itse halunnut toteuttaa.
Pidänkö tätä talouspolitiikkaa huonona? Jos katson työllisyyden kehitystä tai Suomen selviämistä näistä kriiseistä, niin minusta me olemme selvinneet näistä ajoista sittenkin hyvin. Pidänkö huolestuttavana velan määrää? Pidän. Tätä 15 vuoden velkakertymää pidän erittäin huolestuttavana.
Ja kun edustaja Orpo nosti esiin, että mikä on ikään kuin jäämässä jäljelle tulevalle vaalikaudelle, niin on hyvä hahmottaa, mikä tuon summan ytimessä on. Siellä on kaksi keskeistä asiaa: korot tähänastisesta velasta 15 vuodelta — se tulee olemaan miljardien summa vuositasolla — ja toinen on indeksit, siis se meidän yhteinen sitoumuksemme siihen, että kun hinnat ikään kuin nousevat, meidän etuutemme vastaavalla tasolla nousevat vaikkapa hyvinvointialueille, yliopistoille tai kansalaisten sosiaaliturvaan. Nämä ovat seikkoja, jotka korkean, ennätysmäisen inflaation vuoksi ja erittäin ennätyksellisen nopean korkojen noston vuoksi tulevat olemaan Suomen talouden tulevaisuuden pohja. Se ei ole kenenkään meidän aktiivinen valinta. Se on pohja, jonka mikä tahansa hallituspohja tulee kohtaamaan eduskuntavaalien jälkeen. Tämän joudun toteamaan ikään kuin tosiasiallisena faktana, [Ben Zyskowiczin välihuuto] ja tästä kukin puolue vetää sitten omat johtopäätöksensä. Oma näkemykseni on, että tilanne on siinä määrin vakava johtuen näistä inflaation ja korkopolitiikan muutoksista ympärillämme, että ei kannattaisi sulkea pois juuri mitään vaihtoehtoa, mikä liittyy taloutemme tasapainottamisen tarpeeseen.
Onko ollut sitten ikään kuin väärä valinta kriisin keskellä tukea kansalaisia, kuntia, yrityksiä, vahvistaa Suomen huoltovarmuutta, maanpuolustusta? Ei, se on valinta, jonka äärellä seison selkä suorana. Näin on pitänyt tehdä, ja kiitän siitä, että sillä on ollut laaja eduskunnan tuki.
Arvoisa puhemies! Joudun toteamaan kokoomukselle, että minä tavallaan onnittelen teitä, ja melkein voin sanoa, että ihan koko sydämestäni. Te olette onnistuneet sellaisessa mielikuvapolitiikassa, missä Suomessa on harvoin onnistuttu. Te olette onnistuneet rakentamaan sellaisen kuvan, että teidän johdollanne kaikki olisi ollut aivan toisin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Siksi tämä välikysymys oli erinomainen tilaisuus päästä kertomaan, että näin ei ole ollut, näin ei olisi ollut. Teidän linjanne on ollut monin kohdin jopa enemmän velkaantuva kuin hallituksen linja. Teidän johtoinen Suomi aikanaan, menneinä vuosina, velkaantui ilman yhtään kriisiä. Tämä velkapöytä on yhteinen pöytä, ja vastuu siitä on yhteinen. [Puhemies koputtaa] Mielikuvat voivat olla toista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-08T15:34:52,2023-02-08T15:38:02,Hyväksytty,1.1
2022_164_56,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_57,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mitä mielikuviin tulee, niin Suomesta tuskin löytyy taitavampaa poliitikkoa kuin te selittämään mustan valkoiseksi ja valkoisen mustaksi. [Jukka Gustafsson: Viisas poliitikko!] Siitä ei nyt päästä mihinkään, että Suomen tilanne on tosi vakava. Sen te kuvasitte hyvin, mutta kun ne keinot puuttuvat. Me ollaan esitetty neljässä vaihtoehtobudjetissa, [Veronika Honkasalo: Ette ole esittäneet missään!] meidän talousohjelmassa meidän selkeät keinomme työllisyyden vahvistamiseksi. Ja nyt kun te kuvasitte hyvin sen, mitkä ne haasteet ovat, niin silloin pitää ryhtyä toimiin. Niitä me olemme teiltä peräänkuuluttaneet vuosia. Me olemme peräänkuuluttaneet uusia toimia nopeamman talouskasvun aikaansaamiseksi. Te olette itse asiassa tukenut niistä aika montaa, mutta ette ole saanut niitä eteenpäin, vaikka olette ollut samaa mieltä. Sen lisäksi me olemme peräänkuuluttaneet priorisointeja, valintoja, säästöjä muualta. Te puhutte hallituksesta niin kuin se olisi joku vene jossakin ulapalla, jota kukaan ei pysty ohjaamaan. Ei tämä maailma sellainen ole. [Puhemies koputtaa] Pitää tehdä valintoja. Sitä on politiikka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T15:38:04,2023-02-08T15:39:16,Hyväksytty,1.1
2022_164_58,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_59,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä keskustellaan hallituksen velkaantumisesta ja meidän julkisen taloutemme tilasta, mutta samaan aikaan on pakko katsoa vähän eteenpäin. Minä kuvittelin pitkään, että kaikki suuret puolueet ainakin tunnistavat nämä julkisen talouden ongelmat ja niitä ovat myös ensi kaudella valmiita korjaamaan, mutta pääministeripuolue, joka ei siis vaivaudu edes sinne aitioon tukemaan valtiovarainministeriä, julkaisi juuri vaaliohjelmansa, ja sinne jäivät sitten taloushuolet. Täysin mitättömiä menoleikkauksia, lisää veroja, lisää progressiota — tässä tilanteessa, kun bruttoveroaste on tapissa, reaaliansiot laskevat, IMF varoittaa ja meillä eivät siltikään toimi tässä hyvinvointijärjestelmässä sen paremmin sote, koulut kuin sisäisessä turvallisuudessakaan esimerkiksi poliisien mahdollisuudet puuttua rikollisuuteen. Seuraavalle hallituskaudelle — tässäkö ovat sosiaalidemokraattien eväät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-08T15:39:18,2023-02-08T15:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_164_60,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_61,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustaja Purra on kiinnostunut vaihtoehdosta. Totean vain sen, että kun tässä teidän vaihtoehtobudjetissa te luettelitte, että näihin kaikkiin kohteisiin tarvitaan lisää rahaa, niin siitä huolimatta, että te säästätte ilmastonmuutoksen torjunnasta ja maahanmuutosta ja muusta sen sellaisesta, ette ole onnistuneet löytämään niihin euroakaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Teidän panostukset poliiseille ovat nolla euroa, hoitajille nolla euroa, omaishoitajille nolla euroa — ei kenellekään yhtään mitään, vaikka te lopettaisitte tämän ilmastonmuutoksen torjunnan.
Edustaja Orpo, tiedän, että te ette pidä, kun otamme näitä faktoja esiin, mutta otetaanpa vielä yksi fakta, kun te sanoitte, että kansalaisten verotaakkaa lisätään. Tänä vuonna veroasteen ennustetaan olevan pienempi kuin kertaakaan, kun te olitte valtiovarainministeri. Ja tiedättekö vielä mitä tästä meidän ohjelmasta? Vaikka se toteutettaisiin, niin senkin jälkeen veroaste jatkaisi laskuaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T15:40:21,2023-02-08T15:41:24,Hyväksytty,1.1
2022_164_62,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Otetaan edustaja Satonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_63,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käydään nyt läpi se, missä me oltaisiin toimittu eri tavalla. Suomessa on yli 130 000 avointa työpaikkaa. Jos niistä edes puolet olisi saatu täytettyä, niin tämä talouskasvu olisi jatkunut. Mutta tämä hallitus ei ole tehnyt mitään merkittävää sosiaaliturvauudistusta tässä tilanteessa, vaikka työmarkkinat olisivat vetäneet. Eikä teillä ole tarkoitusta tehdä jatkossakaan, kun olen lukenut, mitä SDP on linjannut. Ja valitettavasti perussuomalaisten linjaukset teidän talouspoliittisessa ohjelmassanne koskien esimerkiksi paikallista sopimista ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa ovat itse asiassa hyvin lähellä demareiden linjauksia, koska molemmissa uudistukset ovat kolmikantaisen lukon takana.
Ja missä ovat ne työllisyystyöryhmät, joiden piti heti alussa tehdä ne kymmenettuhannet uudet työpaikat ja sitä kautta maksaa ne lisämenot? Missä ne ovat? Tietääkö joku, missä ne ovat? Haluatteko te sitten tehdä tälle asialle jotain vai myönnättekö, [Puhemies koputtaa] että työllisyyttä on hoidettu huonosti?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-08T15:41:24,2023-02-08T15:42:31,Hyväksytty,1.1
2022_164_64,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_65,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Emme me voi nostaa itseämme hiuksista ylös. Kyllä ne ovat tavan kansalaiset, jotka tämän maan nostavat ja pelastavat ja palauttavat myöskin valtion sille oikealle tielle, jossa se ei enää velkaannu. Mutta meidän täytyy myös auttaa näitä kansalaisia, jotka ovat siellä kuopassa, jotka ovat oikeasti pulassa kasvaneitten kauppakassihintojen kanssa, kasvaneitten sähkölaskujen — sitä on toki autettu — ja kasvaneitten liikennekustannusten kanssa.
Meidän täytyy tehdä kaikki tämä fiksusti, pitkän aikavälin kautta, ja sopeuttaa talous, valtion talous niin, ettemme me velkaannu enää, kuten tänä vuonna tulemme velkaantumaan, 1 900 euroa jokaista suomalaista kohti. Eihän se ole kestävää. Meidän täytyy tehdä se pitkän linjan tuottavuusohjelma, mikä lisää taloutta, talouskasvua ja myöskin sitten työllisyyttä, ja sitä kautta saadaan tuottavuutta. Mutta autetaan niitä kansalaisia, muistetaan heidän tilanteensa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-08T15:42:31,2023-02-08T15:43:40,Hyväksytty,1.1
2022_164_66,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_67,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Te, valtiovarainministeri, totesitte puheessanne, että KD on ehdottanut vaihtoehtobudjetissaan merkittäviä lisämenoja mutta unohtanut merkitä ne budjettinsa menoriveille. No, tämä ei pidä paikkaansa. Minulla on itse asiassa kädessäni tuo vaihtoehtobudjetti, jossa on kyllä ihan riveille kerrottu sekä menoehdotuksemme että se, millä tavalla sitten tasapainottaisimme valtion taloutta. Merkittävin lisäysehdotuksemme koskee nimenomaan tätä kipeää, kipeää hoitajavajeen korjausta ja hoitojonojen purkua, noin 500 miljoonaa euroa, ja kyllä se löytyy sieltä riveiltä. Lisäksi ehdotamme menoleikkauksia: esimerkiksi ansiosidonnaisen porrastusta, julkisen hallinnon tehostamisohjelmaa, yleisen asumistuen uudistusta, ja niihinkin on merkitty eurot. Toivoisin, että te täsmentäisitte, mikä on se meno, joka nyt on jäänyt [Puhemies koputtaa] teidän mielestänne riveiltä puuttumaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-08T15:43:41,2023-02-08T15:44:49,Hyväksytty,1.1
2022_164_68,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Pirttilahti., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_69,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pitää tietenkin olla huolissaan velanhoidosta, ja lähes kaikki puolueet täällä nyt ovat ottaneet kantaa siihen, että noin miljardi pitäisi vuodessa hoitaa velkaa ja tasapainottaa taloutta. Mutta täytyy tässä todeta kyllä, että Orpon puheessa siitä nyt ei löytynyt kovin paljon näitä konkreettisia tekoja. Taisi puhe olla toivoa, tarmoa, ilman korvia ja toimenpiteitä.
Keskustan vaihtoehdossa me siihen selkeästi esitettiin, pääomaan ratkaisuita tulee. Juurikin uudistamme taloutta, työtä ja työpaikkoja sekä tuottavuuden parantamista koko Suomessa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Myös säästöjä pitää tehdä oikeudenmukaisesti tehden ja heikoimmista huolehtien. [Ben Zyskowicz: Lisää konkretiaa!] Yrittäjien ja työn verotusta ei saa jatkossakaan kiristää. Omistamiseen on oltava oikeus, ja vaurastumiseen tulee kannustaa koko Suomessa. [Ben Zyskowicz: Johan tuossa oli konkretiaa! — Puhemies koputtaa] — Tässä on kovin paljon konkretiaa, katse eteenpäin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2023-02-08T15:44:51,2023-02-08T15:45:54,Hyväksytty,1.1
2022_164_70,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_71,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomukselle on aina oikea aika leikata köyhiltä ja antaa rikkaille. [Naurua perussuomalaisten ryhmästä] Kokoomuksella on aina oikea aika leikata köyhiltä ja antaa rikkaille. Teidän vaihtoehtonne tässä tilanteessa — jossa me kaikki olemme samaa mieltä siitä, että valtiontalouteen pitää suhtautua vakavasti, velkaantumiseen pitää suhtautua vakavasti, me tarvitsemme myös sopeutustoimia — tarjoaa kyllä hyvin kylmää kyytiä kaikkein heikoimmassa asemassa oleville. Te olette valmiita leikkaamaan asumistuesta, sosiaaliturvasta, ihmisille tärkeistä sote-palveluista yli miljardin. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä — Puhemies: Shh!] Yli miljardin ja jopa enemmän tärkeistä sote-palveluista, arjen palveluista. Ja samanaikaisesti teidän veronalennuksenne kohdistuisivat suhteessa kaikkein eniten kaikkein vauraimmille. Onko tämä oikeudenmukaista politiikkaa? Onko tämä oikeudenmukaista politiikkaa, jota Petteri Orpo omassa puheenvuorossaan nyt peräänkuulutti? [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Minun mielestäni se ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.
Sopeutustoimia tullaan tarvitsemaan tulevina vuosina, mutta myös kaikkein vauraimpien yhteiskunnassa pitää osallistua näihin talkoisiin. Ei voi olla niin, että heiltä, keillä on kaikkein eniten hartioita — heiltä, keillä on kaikkein eniten mahdollisuuksia — ei mitään oteta, mutta kaikkein köyhimmiltä otetaan. Se ei ole oikeudenmukaista.
Kaikkein tärkeintä kuitenkin tässäkin tilanteessa — jotta valtiontalous saadaan tasapainoon, jotta velkaantuminen voidaan taittaa, jotta velkaa voidaan vähentää — on se, että me saamme aikaiseksi yhteiskunnan, jossa on mahdollisuus talouskasvuun, parempaan työllisyyteen. Tämä on se kaikkein isoin asia, jotta velkaantumistakin voidaan taittaa. Sen vuoksi me tarvitsemme panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, myös ihmisten hyvinvointiin, koska jos me emme panosta ihmisiin ja heidän tilanteeseensa, niin eivät silloin ihmiset myöskään kykene osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen, yhteiskunnan kehittämiseen. Me emme saa työllisyysastettamme nostettua pohjoismaiselle tasolle, jos me emme pidä ihmisistä huolta. [Puhemies koputtaa]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-08T15:45:58,2023-02-08T15:47:57,Hyväksytty,1.1
2022_164_72,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_73,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri saapui paikalle, ei ollut kuunnellut tätä keskustelua, tai ei ollut paikalla keskustelussa, ja piti täällä SDP:n vaalipuheita. Me olemme parlamentaarisen keskustelun ytimessä. Tämä on opposition välikysymys hallitukselle, ja haastamme teitä valtion velkaantumisesta — 50 miljardia tällä hallituskaudella — ja täällä pidetään SDP:n vaalipuheita, sama puhe, mikä viime lauantaina oli kampanja-avauksessa. Minä uskon, että suomalaiset odottaisivat arvokkuutta tähän keskusteluun ja sitä, että faktojen pohjalta tätä keskustelua käytäisiin.
Politiikka on vastuun kantamista, ja siihen kuuluu myös jälkien siivous. On aivan totta, että jokainen puolue täällä on tukenut koronanhoitotoimia ja meidän puolustuksen ja turvallisuuden vahvistamista, mutta se, mitä me emme ymmärrä, on se, että ei ole kyetty tekemään valintoja, laitettu asioita tärkeysjärjestykseen ja huolehdittu siitä, että meillä on kykyä maksaa näitä velkoja jonain päivänä. Yksistään valtionvelan korkoja maksetaan tänä vuonna kaksi ja puoli miljardia euroa, ja tähän hallitus ei budjettiesityksessään ollut millään tavalla varautunut. Vasemmalta puhuttiin, että velkaa kannattaa ottaa, [Puhemies koputtaa] kun se on likimain ilmaista. Ei ole enää, ja me tästä varoitimme. [Eduskunnasta: Hyvä, Sanni!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-08T15:47:58,2023-02-08T15:49:09,Hyväksytty,1.1
2022_164_74,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_75,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus ei kyllä ole kaikkein uskottavin puolue puhumaan velkaantumisesta. Edellinen näyttö kokoomuksen omasta velkaantumisesta oli pääministeri Kataisen hallituskausi: valtava velkaantuminen ja leikkaaminen, jopa puolustusmäärärahoista. Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti esittää yli miljardia suurempaa määrää kehitysapua kuin perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti. Ja kokoomuksen enemmistö äänesti vaa’ankielenä neljän miljardin antamisesta Euroopan joutomaille suomalaisten veronmaksajien rahoista.
Mutta, hallitus, te olette puhuneet täällä kymmeniä minuutteja mainitsematta yhtään konkreettista säästötoimenpidettä tai talouden tasapainotustoimenpidettä. Sellaisia teidän puheissanne ei ole esiintynyt ensimmäistäkään. Mitä ne ovat? Kertokaa se meille.
Perussuomalaisten linja on selvä. Velkaantuminen on pysäytettävä leikkaamalla ensin ulkomaille menevistä tulonsiirroista, ilmastointoilusta ja muista asioista, joista leikkaamiset eivät tavallista suomalaista rasita ja hänen hyvinvointiaan vaaranna.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-08T15:49:11,2023-02-08T15:50:07,Hyväksytty,1.1
2022_164_76,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_77,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Media on uutisoinut nuorista, jotka yöpyvät patjoilla psykiatristen osastojen lattialla. Yli sata lasta jonottaa Vantaalla ilman lastensuojelun työntekijää. [Välihuutoja oikealta] Vanhusten kotihoito on kriisissä, ja ihmiset kuolevat jonottaessaan pääsyä palveluasumiseen.
Tätä on arki Suomessa, hyvä kokoomus. [Välihuutoja oikealta] Tämä on kehitys, joka on pitkän aikavälin tulos. Tämä on se todellisuus, jossa hallitus on parantanut arkea. Ja teidän vastauksenne on, että leikataan kuusi miljardia.
Te sanotte, kokoomus, että koulutus on teidän erityissuojeluksessanne — hyvä —, ilmeisesti kulttuurikin — hyvä. Puolustukseen ei kosketa. Mitä jää jäljelle? Sosiaali- ja terveydenhuolto. Te siis esitätte kuuden miljardin leikkauksia soteen, mutta ette suostu konkretisoimaan, mitä se tarkoittaa. Väitätte, ettei se kohdistu oikein mihinkään. Mitä muuta tuo on kuin ihmisten sumuttamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-08T15:50:07,2023-02-08T15:51:13,Hyväksytty,1.1
2022_164_78,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_79,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan onnitella teitä, ministeri Saarikko, teille tärkeä ja läheinen laina viettää tänään nimipäiväänsä. Tämä hallitus valitsi jo 2019 lainalla elämisen. Te lisäsitte menoja välittämättä siitä, onko niihin varoja. Nyt nekin maksetaan velaksi ja lastenlasten piikkiin.
Tämän vuosikymmenen lopussa lainan korkoihin menee arvioiden mukaan seitsemän miljardia. Se on miljardi enemmän kuin maamme uskottavaan puolustukseen tällä hetkellä. Taloudesta vastaavana ministerinä, keskustan ministeri Saarikko, uskotteko te, että tulevat sukupolvet selviävät tästä teidän jättämästänne velkavuoresta? Ja oletteko te hetkeäkään miettinyt tämän valtakautenne aikana, mitä te tekisitte, jotta tämä velkaantuminen saataisiin päättymään edes tulevina vuosina?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-08T15:51:15,2023-02-08T15:52:18,Hyväksytty,1.1
2022_164_80,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_81,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kokoomus unohtaa talouden ison kuvan. Suomen talouden suurin ongelma jo vuosikymmeniä on ollut tuottavuuden heikko kehitys. Ja mikä puolue on ollut tästä vastuussa? Mikä puolue on aiheuttanut sen, että Suomi on jäänyt jälkeen pohjoismaisesta kehityksestä? Kyllä kokoomuksella on suuri vastuu tässä. Totta kai pitää olla tarkka ja huolehtia siitä, että ei velkaannuta kestämättömästi, mutta vielä tärkeämpää on, että meidän talous kehittyy, että meidän elinkeinorakenne kehittyy, että me pystytään huolehtimaan myös sellaisista menoista, jotka hyvinvointivaltio edellyttää.
Kokoomus on mennyt välillä täysin populistiselle linjalle, heittelee jotain torpparitaloudesta ilman, että sillä on mitään yhteyttä siihen historialliseen kontekstiin, jota torpparit ovat edustaneet. Aivan populistista puhetta [Petteri Orpo: Tietääkö joku, mistä hän puhuu?] ilman ratkaisuja [Puhemies koputtaa] siihen suurimpaan ongelmaan, joka Suomen taloutta... [Puhemies keskeyttää puheenvuoron puheajan ylityttyä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-08T15:52:18,2023-02-08T15:53:26,Hyväksytty,1.1
2022_164_82,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_83,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä kädessäni on Osallistava ja osaava Suomi, tämä on siis hallitusohjelma, ja täällä hallitusohjelman sivuilla useammassa eri kohdassa sanotaan, että Suomea johdetaan tutkimustiedolla. Suomea johdetaan tiedolla, ja hallitus käyttää tutkittua tietoa. No, mistä sitä tutkittua tietoa saa? Meillä on esimerkiksi valtiovarainministeriö, jossa on aivan huippuvirkamiehiä, jotka tekevät virkavastuulla arvokasta työtä. He tekivät muun muassa 170-sivuisen raportin, jossa varoitettiin maan velkaantumisesta, velkaantumiskierteestä. No, mikä viesti hallitukselta oli? Tässä on Kuntalehden tuorein numero, [Puhuja näyttää lehteä] jossa budjettipäällikkö kertoo, että virkamiehiä syyllistettiin siitä, että he sekaantuvat politiikkaan kertomalla faktoja, joita hallituksen pitäisi käyttää silloin, kun tätä maata johdetaan ja hallitus johtaa tätä maata. Johdetaanko tätä maata tiedolla vai johdetaanko tätä ideologialla? [Timo Heinonen: Vähän tunteellakin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-02-08T15:53:26,2023-02-08T15:54:34,Hyväksytty,1.1
2022_164_84,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_85,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. Täällä hallitus on kehunut kovasti itseänsä ja kuinka hyvin on asiat hoidettu, vaikka on ollut koronaa ja sotaa. Mutta sitten kun puhutaan verrokkimaista, niin kyllähän ne verrokkimaat ovat tuossa naapurissa, elikkä Ruotsi ja Tanska esimerkiksi. Tanska on lyhentänyt 30 miljardilla kahden viimeisen vuoden aikana velkaansa. Ja meillä taas on tässä neljän vuoden aikana tullut yli 40 miljardia lisää, että ainakin sillä puolella mennään aivan päinvastaiseen suuntaan. Ja nyt meillä paukkuu lainan enimmäismäärät, elikkä 150 miljardia on se, minkä valtioneuvosto on antanut ottaa lainaa, ja nyt seuraava raja on 170 miljardia. Tässä vaan herää se kysymys, että näinkö me tässä jatketaan. Jos tämä hallitus, mikä siellä nyt istuu, saa jatkaa — teitä on nyt kaksi siellä paikalla — niin jatkatteko te samalla mallilla seuraavassakin hallituksessa? Elikkä valtiontalouden kehyksiä rikotaan ja lainanottovaltuuksien ylärajoja nostetaan tarpeen mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-08T15:54:34,2023-02-08T15:55:43,Hyväksytty,1.1
2022_164_86,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_87,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En halua osoittaa ketään sormella, sillä, kuten täällä on todettu, tämä velkakuorma ja sen syntyminen on hyvin pitkälle yhteinen ongelma. Se on meidän kaikkien edessä tulevalla vaalikaudella. Kaikkeen hyvään ja mukavaan meillä ei ole valitettavasti varaa. Joudumme tekemään vaikeita valintoja, joita täällä on kokoomuksestakin perätty hallitukselta. Ja siksi kysyn: edustaja Orpo ja kokoomus, kun te esitätte miljardiluokan tuloveron kevennyksiä ja katatte ne haittaveroilla, niin jos meillä oikeasti on varaa joitakin haittaveroja nostaa, niin eikö ne kannattaisi mieluummin käyttää valtiontalouden vahvistamiseen, julkisen talouden vahvistamiseen? Ja kun meillä on nyt tiedossa, että on suunnitteilla miljardiluokan, kymmenen miljardin, ratahankkeet, jotka ovat osoittautuneet kannattamattomiksi, niin onko teillä nyt rohkeutta sanoa tässä ääneen tälle salille, että meillä ei ole varaa kannattamattomiin ratahankkeisiin? Ei, vaikka se tulisi Turustakin tänne Helsinkiin ja maksaisi satoja miljoonia per minuutin säästö? Voitteko tehdä tämän vaikean valinnan ja sanoa nyt?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-08T15:55:45,2023-02-08T15:56:56,Hyväksytty,1.1
2022_164_88,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_89,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kommentoin lyhyesti vain yhtä asiaa. En ole nähnyt, edustaja Kiuru, tuota viittaamaanne lehtiartikkelia, enkä tunnista kokonaisuutta, jossa budjettipäällikköön viittaatte. Haluan kuitenkin, ja katson oikeutuksekseni kertoa, että joka ikinen kerta, kun budjettipäälliköllä on ollut asiaa, olen häntä mielelläni kuunnellut ja oma-aloitteisesti häntä varsin usein lähestynyt näinä vaikeina talousaikoina. Ja kyllä olemme joutuneet yhdessä pohtimaan erittäin moneen poikkeukselliseen tilanteeseen hyvin nopealla aikataululla ratkaisuja, jotta Suomi on selvinnyt erityisesti viime helmikuussa alkaneen hyökkäyssodan jälkeen. Viimeksi tänä aamuna itse, oma-aloitteisesti lähestyin budjettipäällikköä ongelmallisissa asioissa.
Sellaisen kuvan, että hallitus ei olisi ollut vuorovaikutuksessa valtiovarainministeriön virkakunnan kanssa, haluan yksiselitteisesti oikaista, ainakin omalta osaltani.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-08T15:56:57,2023-02-08T15:57:51,Hyväksytty,1.1
2022_164_90,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_91,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on ongelma, jolta ei pidä silmiä sulkea, enkä ihan rehellisesti sanottuna usko, että yksikään edustaja tässä salissa näin tekeekään. Mutta samalla jotenkin toivoisin jonkunlaista suhteellisuudentajua tähän keskusteluun. 90‑luvun lamassa talouden velka kasvoi 42 pinnaa, finanssikriisissä 23 ja koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aikana 8,5.
Edustaja Orpo, te sanotte, että hallituksen sanat ja teot eivät ole tasapainossa, ja samaan aikaan kokoomuksen varjobudjetissa, vaihtoehtobudjetissa velkaa otetaan kuluvana vuonna 4 miljoonaa vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Nyt on aivan pakko kysyä: onko tämä teidän mielestänne loogista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-08T15:57:55,2023-02-08T15:58:52,Hyväksytty,1.1
2022_164_92,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_93,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on ilmeisesti sitä miljardisokeutta, koska kyllä siellä on lähes kahden miljardin säästöt suoraan osoitettu. Ja vaikka me panostamme tärkeisiin asioihin vaihtoehdossamme, kuten koulutukseen, turvallisuuteen, oikeudenhoitoon, vanhuspalveluihin, niin kuitenkin me otamme miljardiluokassa vähemmän velkaa kuin hallitus.
Pääministeri Marin, se keskeinen viesti on se, että luvut eivät ole oikeistolaisia tai ne eivät ole vasemmistolaisia, ne ovat totta, ja ne luvut näyttävät nyt karmeilta. Olosuhteista johtuen tilanne näyttää vielä pahemmalta. Ja ei paljon lohduta se, että sanoo, että naapurilla menee vielä huonommin, siellä on vielä enemmän lainaa. Meillä on huono tilanne, ja se vaatii toimenpiteitä, ja niitä me olemme peräänkuuluttaneet, toimenpiteitä tässä ja nyt. Aikaisemmin vasemmistopuolueilla oli tapana sanoa, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Nykyinen uusvasemmistolainen linja ei näytä tätä periaatetta enää kunnioittavan. Ja se velkaantuminen ja korkokierre [Puhemies koputtaa] johtaa siihen, että ei voida tehdä niitä tärkeitä asioita, joista te puhuitte: pitää huolta [Puhemies: Kiitoksia!] heikoimmista ja koulutuksesta ja tulevaisuudesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T15:58:52,2023-02-08T16:00:04,Hyväksytty,1.1
2022_164_94,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_95,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, vahva valtiontalous on meidän kaikkien ystävä. Ja ilman muuta meidänkin tavoitteenamme on se, että talous on tasapainossa ja että tulevaisuudessa tekisimme ylijäämäisiä budjetteja, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] mutta siihen päästään vain vahvalla talouskasvulla, vahvalla työllisyydellä — tämän pitää olla ykkösprioriteetti. Sitten tarvitaan myös sopeutustoimia, mutta niiden pitää olla oikeudenmukaisia.
Täällä viitattiin Tanskaan, täällä viitattiin Ruotsiin. Jos meillä olisi esimerkiksi Tanskan veroaste, niin valtiontalous olisi paljon, paljon paremmalla tolalla kuin se tällä hetkellä on. Ja sen takia ihmettelenkin oikeiston linjaa, joka on aina se, että rikkaille veronalennuksia. On tilanne mikä tahansa, aina on oikea aika, aina on oikea aika antaa rikkaille veronalennuksia ja leikata köyhimpien palveluita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-08T16:00:05,2023-02-08T16:00:53,Hyväksytty,1.1
2022_164_96,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_97,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri Marin, te olette tällä hetkellä laittaneet lähes 700 miljoonaa euroa erilaisiin sähkötukiin. Luuletteko, että se menee pienituloisille? Se menee hyvätuloisille ja vuorineuvoksille. Ja puhe tästä rikkaiden veronalennuksesta on aivan täyttä soopaa.
Toisekseen: Valtiovarainministeri Saarikko, te tuossa ensimmäisessä puheessanne sanoitte, että olette noin 300 miljoonalla leikanneet nyt sitten valtiontaloutta. Se on noin kolme promillea vuoden budjetista ja noin promillen kymmennysosa neljässä vuodessa valtion budjeteista. Onko se teidän mielestänne hyvä suoritus?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-08T16:00:56,2023-02-08T16:01:45,Hyväksytty,1.1
2022_164_98,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_99,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En minä nyt itsekään ole tyytyväinen hallituksen taloudenpitoon ja olen huolissani velkaantumisesta, mutta haluan kuitenkin muistuttaa — en oikein tiennyt itkeä vai nauraako tämän kysymyksen osalta, koska kokoomus oli itse ajamassa eduskunnassa läpi miljardeja Suomelle maksaneen Euroopan unionin elvytyspaketin. Siis miljardeja maksaneen — sellainen talouspuolue. Kyse oli niin merkittävästä toimivallan siirrosta, että elvytyspaketin hyväksyminen vaati eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Arvoisa kokoomus, te veitte meidät tällaiseen federalistiseen yhteisvelkaan, ja tässä tältä osin pitää todeta, että vasemmistohallitus jakaa ja kokoomus takaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-08T16:01:47,2023-02-08T16:02:47,Hyväksytty,1.1
2022_164_100,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_101,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sekä ministeri Saarikko että edustaja Kiviranta huomauttivat aivan oikein, että vastuu Suomen velkaantumisesta on puolueiden yhteinen. Tilanne on vakava. Velka ei vähene, alijäämä ei pienene eikä Suomeen tulee uusia työpaikkoja ja yrityksiä sillä, että syyttelemme toisiamme. Nyt pitää katsoa eteenpäin.
Miten ongelmat ratkaistaan? Meille keskustassa pääosa ratkaisua on talouden uudistaminen, kasvu ja työpaikat sekä tuottavuuden parantaminen. Säästääkin pitää, mutta se tulee tehdä oikeudenmukaisesti. Tässä ja siinä, mistä kasvu ja työpaikat tulevat, on suuria eroja puolueitten välillä. Keskusta ei realistina etukäteen rajaa mitään säästökohteita pois, vastoin kuin te monet muut puolueet olette tehneet. Jos te rajaatte etukäteen säästökohteita pois, on syytä kertoa, [Puhemies koputtaa] mistä leikkaatte.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-08T16:02:48,2023-02-08T16:03:55,Hyväksytty,1.1
2022_164_102,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_103,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te olitte lähes koko keskustelun ajan poissa ja piditte täällä puheen, josta minä en löytänyt yhtään välikysymykseen liittyvää viittausta, millä te olisitte pyrkineet hoitamaan julkisen talouden tasapainoa.
Arvoisa puhemies! Talouden kehyspoikkeama on tälle vuodelle, kun otetaan tämä juuri eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti huomioon, yli 2,7 miljardia. Mutta arvoisa pääministeri, arvoisa valtiovarainministeri, teidän yhteinen ongelma on se, että te ette ole suostuneet koko tämän neljän vuoden aikana tarkastelemaan menosopeutuksia. Teidän oikeasti olisi pitänyt keskittää kaikki keskustelu siihen ja tehdä päätöksiä, joilla me pystymme nostamaan työllisyyttä, kuten täällä edustaja Satonen omassa puheenvuorossaan hyvin totesi.
Voisitteko te kertoa meille ja katsojille, mikä on ollut se perimmäinen syy, että te ette kertakaikkiaan suostu hoitamaan taloutta niin kuin sitä pitää hoitaa, [Puhemies koputtaa] eli vähentämään menoja [Puhemies: Kiitoksia!] ja lisäämään tuloja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-08T16:03:57,2023-02-08T16:05:08,Hyväksytty,1.1
2022_164_104,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_105,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on aikaisemmissakin puheenvuoroissa tätä sivuttu, enkä ole sitä aiemmin halunnut kommentoida, mutta kahden tunnin keskustelusta olen ollut puolitoista tuntia tässä salissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-08T16:05:15,2023-02-08T16:05:24,Hyväksytty,1.1
2022_164_106,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_107,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kovasti peräänkuulutettu sitä, että pistetään asioita tärkeysjärjestykseen. Minun pitää, puhemies, nyt sanoa, että minä olen valtavan huolissani tulevaisuudesta siinä suhteessa, että kokoomuksen tärkeysjärjestys — me olemme sen nyt nähneet. Se on se, että samaan aikaan miljardiluokan veronkevennyksiä ihan oikeasti kaikkein varakkaimmille, niille vuorineuvoksille, [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] ja samaan aikaan te teette miljardiluokan leikkaukset niin pienituloisten ihmisten sosiaaliturvaan kuin hyvinvointipalveluihin.
Kun minä ja edustaja Gustafsson olemme Tammelantorilla, ihmiset tulevat meille sanomaan, että me haluamme arjen turvallisuutta, me haluamme hyviä palveluita, me haluamme hoitojonoja pienemmiksi, me haluamme saada kunnon terveydenhuoltopalveluita. Tulevatko kokoomus ja edustaja Orpo sinne Tammelantorille kertomaan, että te haluatte leikata miljardiluokalla pienituloisten ihmisten toimeentulosta sekä heidän palveluistaan? [Ben Zyskowiczin välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-08T16:05:26,2023-02-08T16:06:30,Hyväksytty,1.1
2022_164_108,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_109,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenvuorosta. Tämä on ollut miellyttävä keskustelu kuunnella, koska on puhuttu niin paljon kokoomuksesta. Me emme kuulemma kykene esittämään mitään säästöjä. Edustaja Orpon puheenvuoro oli ministeri Saarikon mukaan siitä oiva osoitus. Samanaikaisesti täällä pääministeri Marin, edustaja Honkasalo ja viimeksi edustaja Viitanen kertovat, miten kauhistuttavalla ja epäoikeudenmukaisella tavalla kokoomus leikkaa. No, eiväthän nämä kaksi puheenvuoroa voi mitenkään olla keskenään linjassa. Miten voidaan väittää, että me emme uskalla emmekä pysty esittämään mitään säästökohteita, ja seuraavassa puheenvuorossa sanotaan, että ne meidän esittämämme säästökohteet ovat aivan hirvittäviä? [Veronika Honkasalo: No kertokaa!]
Täällä on sanottu, että kokoomus ja oppositio ovat tukeneet näitä hallituksen tärkeitä asioita, jotka liittyvät pandemiaan, jotka liittyvät sotaan — totta kai. Ongelmahan on ollut se, että kun tulee uusia tarpeita, te panette kaiken vanhan päälle. Te ette mistään oikeasti ole pystyneet [Puhemies koputtaa] mitään säästämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-08T16:06:32,2023-02-08T16:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_164_110,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Suomela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_111,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella se ydinongelma on, että vaalipuheet ja vaihtoehtobudjetit puhuvat aivan eri kieltä. Vartin täällä kokoomus puhui eikä onnistunut mainitsemaan yhtäkään leikkauskohdetta. Sitten, kun katsoo sinne vaihtoehtobudjettiin, niin siellä leikataan miljardi pienituloisilta ja työttömiltä, annetaan miljardin veroale, joka kohdistuu euromääräisesti lähinnä keski- ja hyvätuloisille. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä]
Sillä ei ainoastaan ole väliä, paljonko sopeuttaa, vaan miten se sopeuttaminen tehdään. Sopeuttaminen voidaan tehdä päästöjä ja köyhyyttä vähentäen, osaamiseen panostaen, kunhan kohteet valitaan oikein. Siksi omassa puheessani pyrin kertomaan mahdollisimman tarkasti, mistä vihreät sopeuttaisivat. Kokoomus ei näin tänään toiminut. Tänään oli näemmä vaalipuhepäivä eikä vaihtoehtobudjettipäivä. Äänestäjälle jää vähän hämäräksi, mikä se linja nyt oikein on, paljonko siitä opiskelijoiden, kaupankassojen ja lähihoitajien asumistuesta lähtee ja milloin se lähtee. Todella nämä ihmiset pelkäävät nyt toimeentulonsa puolesta, ja sen takia olisi reilua, [Puhemies koputtaa] että myös vaalipuheissa kertoisitte, mistä se leikkaus tehdään. [Ben Zyskowicz: Ollaan tehty kyllä kaikkemme, että vaihtoehtobudjettimme olisi saanut mahdollisimman paljon julkisuutta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-08T16:07:39,2023-02-08T16:08:45,Hyväksytty,1.1
2022_164_112,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_113,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset haluavat leikata kehitysyhteistyörahoista, ja siihen on selkeät perusteet. Neljän vuoden aikana olen tehnyt neljä kirjallista kysymystä, ja kaikki ovat liittyneet väärinkäytöksiin. On erittäin tärkeää, että rahojen käyttöä seurataan ja niistä leikataan. Emme ole myöskään olleet hyväksymässä EU:n tukipaketteja, jotka lisäävät velkaantumista. Yle uutisoi: ”EU:n kuuluisat elvytysrahat saapuvat Italiaan, ja sen huomaa, kun törmää kadulla rakennustelineeseen.” Sinne menivät suomalaisten rahat.
Mutta, arvoisa puhemies, kysyisin teiltä, hyvät ministerit: Kyllähän Suomi on velkaantunut muutenkin. Meillä on hoitovelkaa sairaille, meillä on eettistä velkaa hoitajille, meillä on hoitokärsimystä omaisille. Valvira uutisoi poistaneensa 997 hoitajan ammattioikeutta rekisteristä, koska hoitajat ovat itse sen halunneet, ja nyt huudetaan työperäisen maahanmuuton perään. Mitenkä te houkuttelette takaisin nämä hoitajat? Olisiko syynä hoitoalan työtaistelut, olisiko potilasturvallisuuslaki, olisiko joitakin virheitä tullut tehtyä? [Puhemies koputtaa] Nyt kipin kapin houkuttelemaan heidät takaisin hyvällä palkkapolitiikalla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-02-08T16:08:45,2023-02-08T16:09:57,Hyväksytty,1.1
2022_164_114,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_115,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä salissa on ollut tänään taikaa ilmassa. Velkapelottelun ja hallituksen syyttelyn pohjalla vaikuttaa olevan vaihtoehtoinen todellisuus, jossa kuluneen kauden ennennäkemättömät kriisit olisi vältetty — puff — taikatempun tavoin. Koronaepidemia, Ukrainan sota, energiakriisi — tekin olette vaatineet velanottoa. Ollaan pelastettu yhdessä suomalaisten arkea ja yhteiskuntaa. Sitten täällä mainitaan, että työllisyyttäkin on hoidettu väärin, vaikka työllisyys on ennätyslukemissa, mutta vääriä keinoja, ei ole annettu tarpeeksi keppiä. Teille ei kelpaa inhimillinen työllisyyspolitiikka. Kuitenkin hallituksen elvytys on toiminut ja ihmisten työllisyys on parantunut. Samoin verotulot ovat nousseet, mutta tämäkin lienee väärää talouspolitiikkaa, että verotulot nousevat, koska tehän ette pidä veroista. Se on erikoista kuunneltavaa, että kaikki on väärin opposition mielestä. Kyllä me myönnämme, että sopeutustarvetta on, mutta emme me olisi valmiit sopeuttamaan teidän tavoin köyhimmiltä, [Puhemies koputtaa] leikkaamalla asumistuesta ja kepittämällä työttömiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-08T16:09:57,2023-02-08T16:11:05,Hyväksytty,1.1
2022_164_116,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_117,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meidän on todettava, että julkisen sektorin menot ovat liian suuret verrattuna siihen, mikä meillä on avoimen sektorin kyky tuottaa tuloja julkiselle sektorille, ja tämä tosiasia uhkaa meitä, tulevaisuuteen kun katsomme. Perussuomalaiset katsovat tulevaisuuteen, siksi me esitämme rakenteellisia muutoksia, jotka todella tuovat säästöjä nopeasti julkiseen talouteen ja pitkällä aikavälillä vahvistavat julkista taloutta. Tämä on se perusasia.
Toinen asia on se, minkä edustaja Ranne meidän ryhmäpuheenvuorossamme erittäin vahvasti toi esille, että me tarvitsemme menosopeutusta nopeasti: emme voi velanoton kautta jatkaa. Sen lisäksi me tarvitsemme tuloja lisää, ja tulopuolella on verotus merkittävin. Tarvitsemme optimaalisen, kannustavan ja [Puhemies koputtaa] oikeudenmukaisen verotuksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-08T16:11:05,2023-02-08T16:12:12,Hyväksytty,1.1
2022_164_118,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_119,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aikamoista keskustelua. Täällä kutsuttiin kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuoroa ministeri Saarikon taholta pannukakuksi. Se on aika rohkea ilmaisu. Mutta eniten minä olen hämmästynyt puheenjohtaja, edustaja Orpon käytöksestä. Sanoisin ihan näin ystävällisesti, että tämä uho-Orpo ei ole se porvari-Orpo, jonka näkisin mieluummin ylioppilaslakki päässä täällä puhumassa [Petteri Orpo pyytää vastauspuheenvuoroa] asiallisesti, kunnioittavasti, rakentavasti. Että kannattaa ottaa tämä vaalinaamari poies nytten ja keskittyä tähän vakavaan [Välihuutoja eduskunnasta] asiaan, jonka vuoksi tässä olemme.
Sitten tähän niin kuin liittyy tämmöinen kaksinaamaisuus. Minulla on tässä muistiinpanot, joissa todetaan, että kokoomus esittää miljardin euron leikkausta [Puhemies koputtaa] sote-menoihin, [Puhemies: Kiitoksia!] vaikka realistinen tarve on miljardi lisää. Miksi tällaista politiikkaa?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-02-08T16:12:12,2023-02-08T16:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_164_120,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_121,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Suuresti arvostamani edustaja Gustafsson, se vaan on sillä tavalla, että kun minä katson tätä Suomen, isänmaan, tilannetta ja tulevaisuutta, niin minä olen aidosti todella huolissani. [Jukka Gustafsson: Niin mekin ollaan, me jaamme sen huolen!] — Me jaamme huolen, ja se on hyvä. Se on erittäin hyvä lähtökohta. Mutta ne keinot ja ne toimet, kun niitä tässä kaivataan. Niitä me peräänkuulutamme. — [Aino-Kaisa Pekonen: Leikkauksia soteen!] Ja jos minä olen jotenkin vihainen, niin se johtuu siitä, että te ette välitä siitä, millainen tulevaisuus meidän lapsilla on ylivelkaantuneessa maassa. Ymmärrättekö te, mihin tämä maa tämän korkojen nousun ja velanoton myötä on menossa? Me emme voi pitää huolta niistä teillekin, sosiaalidemokraateille, tärkeistä asioista: vanhusten palveluista, kouluista, ihmisten turvallisuudesta. Siihen tarvitaan se terve julkinen talous. Ja kyllä, se harmittaa minua, ja minusta nyt on tekemisen aika. Tämä politiikka ei voi jatkua, siihen on saatava muutos. Eikä kyse ole siitä, miltä minun naamani näyttää, vaan siitä, [Puhemies koputtaa] että tässä maassa pitää tehdä politiikkaa, jolla turvataan tulevaisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T16:13:24,2023-02-08T16:14:38,Hyväksytty,1.1
2022_164_122,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_123,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, minusta on kohtuutonta, että te sanotte, että me emme ole huolissamme lastemme tulevaisuudesta. Minusta se on jotakin sellaista, jota en toivoisi tässä salissa kuulevani. [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin!] Kun tulin eduskuntaan, sain lahjaksi kirjan, joka kertoi Pikku Myystä ja hänen sanomisistansa, ja siinä kysyttiin: ”Saako pannukakulla istua?” Nyt minä kysyn samalla tavalla. Jos me arvioimme hieman eri tavalla sen, mistä ne kasvu ja tasapaino syntyvät, niin se ei tarkoita sitä, että meillä olisi jotenkin erilaiset tavoitteet sen ison kuvan suhteen, jossa meidän lapsillamme huomenna olisi paremmin. Jotta tämä velkakeskustelu jotenkin suhteutuisi: te sanotte, että te olette kyllä hyväksyneet koronavelan ja puolustusvelan ja kriisivelan, mutta sitten samaan ääneen te olette syyttämässä Marinia siitä, että korot ovat nousseet niin ja niin paljon, vaikka siellä pohjalla on sitä taustavelkaa, jonka te olette hyväksyneet tai jonka jo edelliset hallitukset ovat tehneet. Ja jotta tästä tulevaisuudesta [Puhemies koputtaa] ei ihan kokonaan menisi toivo, [Puhemies: Kiitoksia!] niin kannattaa katsoa sitä korkokuvaa. Kun minä tulin eduskuntaan, niin korot olivat kolme ja puoli kertaa korkeammat kuin nyt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-08T16:14:38,2023-02-08T16:15:51,Hyväksytty,1.1
2022_164_124,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_125,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yhdessä asiassa me oppositiossa olemme mitä ilmeisimmin epäonnistuneet. Nimittäin sen hyvin yksinkertaisen totuuden kuvaamisessa paremmin selittävästi, että me olemme joka vuosi ehdottaneet säästöjä, jotka kompensoisivat niitä lisäyksiä, joita me olemme täällä yhdessä kannattaneet. Siis kysymyshän ei ole siitä, että meidän olisi pitänyt vastustaa kaikkia teidän koronassa tai Ukraina-kriisissä tai muuten tekemiänne lisäyksiä, vaan siitä, että te ette ole hyväksyneet meidän esittämiä kompensoivia säästöjä.
No sitten, jos täällä näistä vaalinaamareista puhutaan, niin edustaja Filatov ja pääministeri Marin, te haukutte kerta toisensa jälkeen meidät siitä, että me kannamme huolta tavallisen suomalaisen palkansaajan veroasteesta. No, nyt samaan aikaan panin merkille, että te ehdotatte itse asiassa isompaa siirtoa ennakonpidätysprosentista alaspäin, mutta te haluatte tehdä sen tavalla, jota ilmeisesti teidän mielestänne kukaan ei maksa, [Puhemies koputtaa] eli siirtämällä sivukuluja palkansaajalta jollekin muulle. [Puhemies: Kiitoksia!] Miten on, oletteko te sitä mieltä, [Puhemies: Ministeri Saarikko!] että pitää alentaa ennakonpidätysprosenttia? Onko taikaseinä, josta se voidaan tehdä ilman, että työpaikat vähenevät?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-08T16:15:51,2023-02-08T16:17:05,Hyväksytty,1.1
2022_164_126,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_127,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Mykkäsen puheenvuoroon on pakko kommentoida. On vaihtoehtobudjetteihinne tutustuttu tarkoin, ja tämä väite, että ikään kuin te olisitte löytäneet kyllä vastaavat säästöt, mitä hallitus on ottanut velkaa, sehän ei kyllä nyt pidä laisinkaan paikkaansa. Kaikki nämä ison mittakaavan velkamiljardit johtuen koronasta, sota-ajasta, huoltovarmuudesta ja varautumisesta ja myös vaikkapa tutkimus- ja kehitysmenoista ja niin edelleen — ette te näille ole löytäneet mitään vastaavia säästökohteita. Te voitte täällä sanoa, että voi, kun vastaavalla tavalla olisi säästetty. Ette te ole pystyneet sellaiseen politiikkaan itsekään, ette sinne päinkään. Kyllä te olette joitain menokiristyksiä esittäneet ja niillä te olisitte toteuttaneet veronkevennyksiä, se on aivan totta, mutta ei sillä olisi vielä valtionvelkaa ryhdytty paikkaamaan.
Ja totean senkin aivan suoraan, kun haastoitte ajatuksena siitä, miksi samanaikaisesti ei ole leikattu jostakin. Minä esimerkiksi ajattelin niin, että erityisen voimakkaan, kiihtyvän inflaation aikana, josta on seurannut monille kansalaisille oman arjen lompakkoon suuria vaikeuksia, [Puhemies koputtaa] samaan yhteyteen esimerkiksi sosiaaliturvaleikkaukset olisivat sopineet aika huonosti.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-08T16:17:05,2023-02-08T16:18:16,Hyväksytty,1.1
2022_164_128,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä vastauspuheenvuoron edustaja Orpolle, ja sen jälkeen pääministeri Marin, minuutti, ja sen jälkeen siirrytään puhujalistaan. — Edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_129,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä myöskin arvostamalleni edustaja Filatoville todeta, että minä nimenomaan sanoin, että teillekin tärkeät asiat. Totta kai minä ymmärrän, että te pyritte niihin samoihin asioihin, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tai hyvinvointivaltion säilyttämiseen. [Jukka Gustafsson: Hyvä!] Minä nimenomaan sanoin näin. Mutta minulla on huoli siitä, että tällä politiikalla, jota hallitus tekee, ne vaarantuvat — ne vaarantuvat, koska rahat loppuvat, meidän väki vanhenee. Me tarvitaan miljardeja lisää, ei me olla leikkaamassa. Me halutaan hillitä sitä kasvua, niitten menojen kasvua, joka tulee paisuvista sote-menoista. Tämäkin on tärkeä ymmärtää: siis menojen kasvun hillintä on eri asia kuin leikkaus.
Tiedän, että te haluatte hyvää, mutta kun ne teidän keinot eivät nyt toimi, ja meillä on edessä todella vaarallinen tie, jos ei velkaantumista saada kuriin. Meillä on Kreikan tie, jos korkomenoja ei pystytä muuta kuin uudella velalla hoitamaan. Se johtaa siihen, että tänne marssivat komissio, valuuttarahasto ja keskuspankki kertomaan, [Puhemies koputtaa] mistä leikataan, ja se on sitten kylmää kyytiä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-08T16:18:20,2023-02-08T16:19:28,Hyväksytty,1.1
2022_164_130,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Kiitoksia. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_131,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanna,Marin,Pääministeri,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa:
Ensinnäkin tämä välikysymys koski velkaa. No, jos me katsomme opposition vaihtoehtoja, kokoomuksen vaihtoehtoa, niin te olisitte ottaneet velkaa ihan yhtä lailla. [Kokoomuksen ryhmästä: No ei! — Perussuomalaisten ryhmästä: Ei!] Kaikkiin näihin isoihin kohteisiin, mihin me olemme joutuneet velkaa ottamaan, tekin olisitte ottaneet. Ja teidän vaihtoehtobudjeteissanne, kuten ministeri Saarikko hyvin tässä kuvasi, ne leikkaukset, mitä te olisitte tehneet köyhimmille, esimerkiksi sosiaaliturvaan, te olisitte jakaneet veronkevennyksinä kaikkein vauraimmille, [Ben Zyskowicz: Ei tuo ole totta! — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] suhteessa heille kaikkein eniten. Mielestäni se ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.
Toinen asia: Täällä on tullut esille se, mikä on tämä ristiriita näissä kokoomuksen aika kevyissä puheissa ja sitten siinä, mitä se todellisuudessa tulisi olemaan. Kun te sanotte, että te haluatte leikata, te olette vastuullinen valtiontalouden hoitajapuolue, te haluatte leikata, niin te ette kuitenkaan konkretisoi, mitä se tarkoittaa. Kun te ette leikkaa koulutuksesta, niin te leikkaatte sosiaalipuolelta, te leikkaatte sosiaali- ja terveydenhuollosta eli ihmisten toimeentulosta, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulosta. [Puhemies koputtaa] Ja kun te leikkaatte sote-palveluista, niin mitä muuta se on kuin vanhusten hoivaa, sosiaalipalveluita, lastensuojelua ja terveydenhuoltoa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-08T16:19:29,2023-02-08T16:20:39,Hyväksytty,1.1
2022_164_132,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Sitten siirrymme puhujalistaan. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_133,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä eduskuntakaudella on käsitelty aikamoinen määrä mitä ihmeellisimpiä selontekoja, joiden sisältöjä on aika vaikea maalaisjärjellä allekirjoittaa, ja tästä koko eduskunnan touhusta tuli mieleen lähinnä Kummeli tai Pirkka-Pekka Petelius ja Aake Kalliala silloin parhaimmillaan. Ja jostainhan sekin kertoo, että näitä hallitusta kampittavia välikysymyksiäkin alkaa olemaan jo melkein yhtä paljon kuin noita kyseenalaisia selontekoja.
Nyt käsitellään siis kokoomuksen aloitteesta tehtyä välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. En edes muista, kuinka monessa välikysymyksessä olen jo esittänyt epäluottamusta koko eduskunnalle, mutta eipä sillä niin väliä. Esitän silti jälleen kerran epäluottamusta koko eduskunnalle.
Tässä välikysymyksessä on väliotsikko ""Suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen hallituksen"". Se on juuri näin, mutta sitä ennen suomalaiset ansaitsevat toimintakykyisen eduskunnan, jota ei valitettavasti nyt ole. Käykää, hyvät kollegat, jututtamassa kansalaisia Teboilin, Nesteen, Shellin ja SEOn baareissa. Sieltä teille voi selvitä, että myös Suomen kansa on jo tehnyt välikysymyksen ja se koskee koko eduskunnan luottamusta ja äänestys siitä on sitten seuraavissa vaaleissa.
Tätä kokoomuksen välikysymystä, jonka tarkoitus on kaataa tämä istuva translakihallitus, pitää miettiä siitäkin näkökannasta, että jos hallitus tähän kaatuu, niin onko kokoomuskaan, jonka mielestä ihminen voi muuttaa sukupuoltaan kerran vuodessa, täysipäinen uuteen hallitukseen. Se on ihan sama, onko tässä maassa tulevien vaalien jälkeen enemmistöhallitus vai vähemmistöhallitus, mutta sen tärkein tehtävä on asettaa tämä maa poikkeustilaan, jonka kautta tämä maa julistetaan sitten täysin itsenäiseksi, ja ennen kuin olemme täysin itsenäisiä, kaikki puheet velkaantumisesta ovat vain pelkkää politikointia ja kansalaisten harhaan johtamista. Velkaantumisen pysäyttämiseksi pitää katkaista kaikki ne narut, joiden kautta tätä kansaa on ryöstetty lännestä jo vuosikymmenet.
Arvoisa puhemies! Tässä välikysymyksessä kokoomus esittelee jälleen kerran silinterihatulla tehtävää taikatemppua. Siinä nimittäin uskotellaan, ettei keskellä taantumaa tehtävällä yhtäkkisellä vyönkiristyksellä olisi muka sama lamaannuttava vaikutus kuin veronkorotuksillakin. Pari vuotta sitten vasemmistoliiton Paavo Arhinmäkeä lyötiin kuin vierasta sikaa, kun hän sanoi, ettei valtion tarvitse maksaa velkojaan takaisin. Kokoomus tietää varsin hyvin, että valtionvelka on nyt bruttokansantuotteesta samoissa osuuksissa kuin mitä se oli viime sotien aikaan, minkä hyväksyminen sopii hyvin tähän lännen luomaan Ukrainan sotaan, johon olemme tyhmyyttämme lähteneet mukaan. Se, mitä kokoomus ei kuitenkaan ilmeisesti hyväksy, on se, että lainarahaa käytettäisiin kotimaan heikko-osaisten auttamiseen. Kokoomus voisi nyt viimeinkin jo itsekin kertoa tämän hattutempun salaisuuden yleisölle, nimittäin kun se raha on kerran nostettu sieltä pankkiirien taikahatusta, se häviää samalla tavoin kuin valkoinen kaniini, kun se laitetaan sinne taikahattuun takaisin. Pankkiirit nauttivat korkotuloista. Siksi joidenkin mielestä velkaa ei tarvitse maksaa takaisin, ja siksi Suomi on elänyt velaksi jo vuosikymmeniä, oli hallituksessa sitten mitä puolueita tahansa.
Mutta kaikesta huolimatta sodassa me olemme jo niin syvällä, että nähtäväksi jää, pystytäänkö tässä maassa järjestämään enää edes vaaleja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-02-08T16:20:43,2023-02-08T16:25:49,Hyväksytty,1.1
2022_164_134,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_135,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi elää jatkuvasti yli varojensa. Valoa ei ole näkyvissä, sillä talouden kasvunäkymät pysyvät pitkään heikkoina ja monet menot sosiaaliturvasta energiainvestointeihin ja energiatukiin tulevat kasvamaan. Julkinen talous on kuitenkin korjattava. Mikäli haluamme tulevaisuudessakin säilyttää hyvinvointijärjestelmämme, menot on sopeutettava vastaamaan tuloja. Korot ovat nousseet, velkamäärä ei ole yhdentekevä asia, eikä velaksi eläminen voi jatkua.
Luulin, että kaikki isot puolueet ovat tunnistaneet ongelman — sitten sosiaalidemokraatit julkaisivat vaaliohjelmansa. Sinne meni nykyisen pääministeripuolueen huoli talouden tilasta: vain hyvin pieniä ja täysin ilmassa olevia menoleikkauksia, sen sijaan kyllä uusia veroja ja tiukempaa progressiota, siis tilanteessa, jossa IMF esittää jo varoituksensa julkisen talouden tilasta. Julkinen sektori on paisunut entisestään, bruttoveroaste on tapissa, ja silti oleelliset valtion tehtävät, kuten sote, koulut ja sisäinen turvallisuus, ovat ongelmissa. Samaan aikaan palkansaajan ostovoima on huippuheikko ja reaaliansiot laskevat. Ja siinäkin tilanteessa sosiaalidemokraatit haluavat samaa lisää: menoja, velkaa, veroja, progressiota ja tietenkin mitä suurinta kunnianhimoa asioissa, jotka entisestään heikentävät niin kotitalouksien ostovoimaa kuin kilpailukykyäkin. Talouden madonlukuihin viittaavat ovat jälleen kerran pahaa oikeistoa, maahanmuuton madonlukuihin viittaavat jälleen kerran rasisteja.
Arvoisa puhemies! Julkinen talous on tasapainotettava kahden seuraavan hallituskauden aikana. Verorahoitteiset menot on saatava laskuun, verorahoitteisten tehtävien määrä laskuun ja lainsäädäntömuutoksin Suomi kuntoon. Kun toissijaisten menojen leikkaamisen tiekartta on valmiina, on mahdollista käydä verojen kimppuun. Niitä on alennettava, sillä tässä maassa ei työssäkäynti kannata ja pelkkä arjen pyörittäminen maksaa niin paljon, että aivan liian monelta ovat rahat loppu ja motivaatio loppu. Suomi näivettyy.
Sen sijaan, että poliittinen energia käytetään vain kaikkein pienituloisimpiin tai kaikkein suurituloimpiin, olisi syytä kääntää katse siihen valtavaan enemmistöön siinä keskellä. Aivan tavallinen työssä käyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä, kun katsoo ahneen verokarhun raatelujälkiä. Loput ilot poistuvat bensapumpulla, ruokakaupassa ja sähkölaskua maksaessa. Työn verotuksen progressio eli veroprosentin kasvun jyrkkyys on Suomessa maailman kovimpia. Jo 2 960 euron kuukausituloilla marginaaliveroaste on noin 50 prosenttia. [Arto Satonen: Kyllä, juuri näin!] Eli jokaisesta lisäeurosta lähtee veroja ja maksuja puolet. Työ ei kannata matalilla mutta ei myöskään keskituloilla. Erotuksena on se, että pienituloiset saavat sosiaaliturvaa mutta omalla työllään sinnittelevät keskituloiset eivät.
Arvoisa puhemies! Suomi ei nouse millään muulla kuin työllä, tuottavalla työllä, joka syntyy erityisesti yksityiselle sektorille, yrityksiin. Suomi ei nouse sillä, että siirrämme rahaa täällä taskusta toiseen ja joka välissä teidän kouranne käy ottamassa omansa, jolla se kustantaa sekä välttämättömät tehtävät että sen kaiken muun, mitä te haluatte tukea. Suomi nousee sillä, että saamme uutta työtä, saamme työtunteja, uusia yrityksiä, investointeja, sillä, että työnteko kannattaa, yrityksen perustaminen ja työpaikan avaaminen kannattaa. Suomi nousee koulutuksella ja osaamisella, perusduuneilla, omiemme etua ajamalla. Tätä voidaan täydentää hyödyllisellä maahanmuutolla, joka ei ole veronmaksajalle rasite. Huono-osaisuutta meidän ei pidä maahan aktiivisin päätöksin lisätä. Tässä meille työtä ensi kaudelle.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Ranteen tekemää epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-08T16:26:04,2023-02-08T16:31:10,Hyväksytty,1.1
2022_164_136,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_137,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tänään käyty välikysymyskeskustelu on ollut yhtä aikaa sekä turhauttavaa että myös paljastavaa kuultavaa. Hallituksessa ei vieläkään tunnisteta meidän taloutemme vakavaa tilaa, ei sitä, että meidän jatkuvasti alijäämäinen julkinen talous olisi millään lailla ongelma.
Pelissä on meidän arvokkaat hyvinvointipalvelumme ja niiden tulevaisuus: koulutus, terveydenhuolto, vanhustenhoiva, puolustus, turvallisuus — jos niiden rahoitusta ei saada kahden seuraavan vaalikauden aikana kestävälle pohjalle, näitä palveluita ei ainakaan nykymuodossaan ole tarjolla meidän lapsille ja heidän lapsillensa. Tätä mieltä ovat kokoomuksen ohella käytännössä kaikki uskottavat talouden asiantuntijat. Kello käy hallitukselle, ja erityisesti kello käy meidän kaikkien arvostamalle hyvinvointiyhteiskunnalle.
Arvoisa puhemies! Hallitukselle tämä ei kuitenkaan tunnu olevan ongelma, ainakin jos lukee heidän tämän päivän puheita tai hiljattain julkaisemiaan vaaliohjelmia. Niissä luvataan ne kuuluisat yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista kertomatta sitä, että nykyinenkin hyvinvointimme näin nousukaudella perustuu jatkuvaan ja kiihtyvään velkaantumiseen. Sen sijaan velkaantumisen muodostamaa uhkaa vähätellään, ja mustaa selitetään valkoiseksi ja tekemättömät työt tehdyksi. Ja kaiken tämän päälle, arvoisa puhemies — juuri niin kuin puheenjohtaja Orpo omassa puheessaan totesi — pahaksi leimataan totuuden puhujat eli ne päättäjät ja asiantuntijat, jotka ovat suoraan sanoneet, että tämän hallituksen talouspolitiikka vie meidät umpikujaan. Yhdenlaisen pohjan tässä retoriikassa veti viime viikonloppuna pääministeri Marin itse, kun pääministeripuolue julkaisi vaaliohjelmansa kykenemättä myöntämään sitä, että hänen johtamansa hallitus on johtanut, valtiovarainministeriön sanoin, Suomen julkisen talouden kohti haaksirikkoa — pelotteli hän äänestäjiä vastuullisemman talouspolitiikan vaikutuksista. Edessä kuulemma on siinä kurjuutta, kurjistamista ja leikkauksia, samoja virheitä.
Kysyisinkin arvoisalta pääministeriltä — jos hän olisi paikalla — sitä, uskotteko itsekään puheitanne ja kumman tien päässä on varmemmin kuvaamanne kurjuus ja näköalaton tulevaisuus: Suomessa, jossa paisuvan velkaantumisen takia maksetaan miljardien korkomenoja, vai Suomessa, jossa tosiasiat tunnustetaan ja olemassa olevat menot käydään läpi ja ne asetetaan tärkeysjärjestykseen?
Arvoisa puhemies! Käydyn keskustelun perusteella puheenjohtaja Orpon analyysi tilanteesta on aivan oikea. Olen samaa mieltä siitä, että tämän vaalikauden ja hallituksen talouspolitiikassa on unohdettu suomalaisten tulevaisuus ja syöty samalla tulevien sukupolvien menestymisen edellytyksiä. Lisäksi hallitus on pettänyt keskeisen lupauksensa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Ei suomalaisten yhteistä julkista taloutta voi näin hoitaa. Siksi kannatan edustaja Orpon epäluottamuslausetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-08T16:31:16,2023-02-08T16:34:54,Hyväksytty,1.1
2022_164_138,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_139,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskustalaiseen taloudenpitoon kuuluu jättää talous seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin mitä se oli saataessa. Tämänkaltaiseen valtiontalouden hoitamiseen on kyetty vain kerran kuluneen 15 vuoden aikana. Kaikki puolueet ovat tässä ajanjaksossa olleet vuorollaan ottamassa velkaa.
Keskustalle tärkeä hallitusohjelmakysymys oli valtiontalouden tasapainottaminen tämän hallituskauden aikana. Hyvät aikeet jouduttiin laittamaan hattuhyllylle, kun Suomeen ja muuhun maailmaan iski maailmanlaajuinen pandemia, jonka johdosta yhteiskuntamme laitettiin kiinni. Yritysten toimintaedellytyksiä jouduttiin rajoittamaan niin rajusti, että oli kohtuullista ja oikein tukea niitä rahallisesti, joka oli velaksi otettua rahaa. Jouduttiin tukemaan myös kuntia ja sairaanhoitopiirejä, jotta ne selviytyisivät koronatilanteen tuomista lisäkustannuksista. Myös tämä tehtiin velkarahalla.
Koronakriisi jäi taka-alalle, kun Suomea ja muuta Eurooppaa järkytti uusi kriisi. Kohta tulee vuosi kuluneeksi Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainaan. Vaikka sotaa käydään Ukrainan maaperällä, ovat sodan vaikutukset ulottuneet Suomeen ja muihin maihin. Sota on aiheuttanut lisäkustannuksia oman puolustuskyvyn nostamisessa, Ukrainan sotaponnistelujen tukemisessa, Ukrainasta tulleiden pakolaisten Suomeen sijoittamisessa ja kansalaisten tukemisessa rajusti kohonneiden elinkustannusten johdosta.
Viimeisin kriisi on ollut sähkön rajusta hinnannoususta johtuva kriisi. Hallitus on halunnut tukea moninkertaiseksi paisuneista sähkölaskuista kärsiviä kansalaisia ja yrityksiä. Kalliit sähkölaskut aiheuttivat kansalaispalautevyöryn joulun alla, sillä ne tuntuivat olevan viimeinen niitti monelle omakotitaloasujalle, jonka kuukausittaiset menot tuntuivat karkaavan selviytymisen ulkopuolelle reippaasti nousseiden asuntolainan korkojen ja elinkustannusten myötä. Hallitus on työstänyt sähkölaskuista selviämiseksi useita keinoja, mutta myös nämä tukimuodot ovat vaatineet lisää velkaa.
Arvoisa puhemies! Pidän tätä välikysymystä hyvänä, koska nyt voidaan kerrata syitä, miksi olemme tässä tilanteessa. On asiaan kuuluvaa, että oppositio tuo esille oman vaihtoehtonsa hoitaa taloutta, mutta tässä tilanteessa on aiheellista kysyä, mitä olisitte tehneet toisin. Olisitteko jättäneet korona-aikana tukematta kuntia ja sairaanhoitopiirejä, kun ne joutuivat järjestämään palveluja poikkeuksellisessa tilanteessa? Olisitteko jättäneet tukematta yrityksiä lockdownissa ja myös sen jälkeisessä ajassa? Nyt kun tiedämme, mikä kokemus koronasta on kertynyt, osaamme toimia seuraavassa pandemiassa viisaammin. Emme ehkä sulje yhteiskuntaa yhtä rajusti, emmekä käytä resursseja toimintojen ylläpitämiseksi samassa mittakaavassa kuten silloin tehtiin. Oppositio oli tukemassa hallituksen toimia. Koko eduskunta yhdisti voimat yhteistä tuntematonta vihollista vastaan.
Jo ennen kuin Ukrainan sota alkoi, eduskunta teki suurella enemmistöllä päätöksen hankkia uusia hävittäjiä Puolustusvoimien käyttöön. Olemme myötäeläneet Ukrainan kansan taisteluja Venäjän brutaalissa hyökkäyssodassa, ja olemme lähettäneet toistakymmentä avustuspakettia auttamaan sotaponnisteluissa. Tämä on maksanut miljardeja, ja myös näissä hallituksen toimissa on ollut mukana koko eduskunnan tuki. Ukrainan sodan vaikutus on näkynyt suomalaisten elämässä kohonneina elinkustannuksina. Kansalaisten, ennen kaikkea pienituloisimpien, kykyä selviytyä kallistuneen arjen haasteissa on koko eduskunta halunnut tukea.
Arvoisa puhemies! Puolueet ovat esitelleet vaaliohjelmiaan, ja jossakin vaiheessa vaikutti olevan suorastaan kilpailu siitä, kuka uskaltaa rajuimmin tasapainottaa valtiontaloutta seuraavien kahden vaalikauden aikana. Meidän kaikkien sopii toivoa, että tämän hallituskauden aikana koetut kriisit pystytään jättämään taaksemme ja maailman kulku olisi niin tasaista kuin tasapainosuunnitelmat edellyttävät. Eihän näitäkään koettuja kriisejä tilattu, vaan ne tulivat elämäämme yllättäen ja pyytämättä. Toivoisin, että nykyistä vahvemmin otettaisiin käyttöön keinoja, joilla voisimme vahvistaa julkista taloutta myönteisillä tavoilla.
Maamme ikääntyvän väestön osuus kasvaa, ja ikääntyessään ihminen tarvitsee hoitoa ja hoivaa. Miten löytyisi yhteinen tahtotila ottaa käyttöön kansallinen seniorineuvolatoiminta ikääntyvän väestön toimintakyvyn vahvistamiseksi? Jo pelkästään diabeteksen aiheuttamat hoitokulut ovat mittavat, mutta maanlaajuisella ja kansalliset standardit käsittävällä seniorineuvolatoiminnalla pystyttäisiin havaitsemaan diabetes ennen sen puhkeamista ja vähentämään siten julkisen sektorin [Puhemies koputtaa] kalliita hoitokuluja. Tästä on jo näyttöä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella, mutta miten toiminta saataisiin maanlaajuiseksi? [Puhemies: Kiitoksia!] Toivottavasti lähitulevaisuudessa, sillä olisi hienoa, jos kaikki Suomen ikääntyneet pääsisivät osallisiksi tästä elämänlaatua parantavasta toiminnasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-02-08T16:34:56,2023-02-08T16:40:20,Hyväksytty,1.1
2022_164_140,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_141,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Marinin hallituskauden perintönä jäävän kroonisen alijäämän korjaamiseen tarvitaan ainakin kahden vaalikauden mittainen ohjelma, velkaantumista ei pystytä taittamaan kerralla. KD on mukana tässä välikysymyksessä, sillä mielestämme askeleita talouden tasapainottamiseksi olisi pitänyt ottaa jo tällä vaalikaudella huolimatta siitä, että tiettyyn rajaan asti velan ottaminen on ollut välttämätöntä niin koronapandemian kuin Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi.
Elpymisvälineen hyväksyminen oli sarjassa Marinin hallituksen onnettomia talouspäätöksiä. Yksin siitä koitui Suomelle vähintään 4,6 miljardin euron nettotappio, ja lisäksi se avasi EU-oikeudellista tietä uusille tulonsiirtomekanismeille. Marinin hallitus on myös sitonut seuraavien hallitusten käsiä toteuttamalla sellaisia uudistuksia, jotka tulevat voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella, esimerkiksi tuon joulukuussa tulevan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen.
Julkisen talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia kolmea keinoa: tarvitaan menojen pienentämistä, tulojen kasvattamista sekä työllisyyden ja talouskasvun kiihdyttämistä rakenteellisin uudistuksin. Tarvittavat uudistukset työmarkkinoille edelleen odottavat. Hallitus on joitakin pieniä askeleita tämän vaalikauden aikana ottanut, mutta ne merkittävät uudistukset ovat jääneet tekemättä. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjeteissamme, viimeksi tässä viimeisimmässä, useita rakenteellisia uudistuksia, työllisyystoimia, joista otan esimerkiksi tämän kannustavan perusturvamallin sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Suomen julkisen talouden ongelmat ovat kehittyneet vaivihkaa. Perhe- ja väestöpolitiikkaa on laiminlyöty vuosikymmenien ajan, ja nyt niitämme satoa väestön ikärakenteen vääristymänä. Ja tulevinakin vuosina palvelujen ja tukien tarve kasvaa, mutta työvoimapula pahenee ja väestön veronmaksukyky ohenee. Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus Suomen bkt:stä on noussut yli kolminkertaiseksi 60-luvulta 2020-luvulle tultaessa. Julkisten menojen osuus koko bkt:stä on kasvanut suureksi, mutta silti voimme huonommin, esimerkiksi lapset ja nuoret, mistä vaikkapa tämä väkivaltarikollisuus ja jengiytyminen on esimerkkinä. Eli pohjimmiltaan ongelmat [Puhemies koputtaa] ovat muualla kuin näissä tulonsiirtojen vähäisyydessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-08T16:40:21,2023-02-08T16:43:33,Hyväksytty,1.1
2022_164_142,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_143,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lainaan aluksi valtiovarainministeri Annika Saarikon iltapäivällä käyttämästä vastauspuheenvuorosta seuraavaa: ”Välikysymys velkaantumisesta olisi siis yhtä lailla voitu esittää kuudelle edellisellekin hallitukselle, toki sillä erotuksella, etteivät ne kohdanneet yhtäkään pandemiaan tai sotaan verrattavaa kriisiä.” [Arto Satosen välihuuto]
Otetaan alkuun vielä faktoja. Hallituskauden aikana lisävelka on koostunut seuraavista asioista: 16 miljardia koronaa, 8 miljardia Ukrainan sotaa, 12 miljardia muita kuin kriisimenoja. Tästä Ukrainan sodasta haluan tässä yhteydessä koulutusalan ihmisenä todeta erikseen sen, että Opetushallitukselta saamani tuoreen tilaston mukaan meillä on lähes 10 000 ukrainalaista lasta ja aikuista nyt koulutuksen piirissä. Varhaiskasvatuksessa on noin 1 200, esiopetuksessa noin 400, perusopetukseen valmistavassa opetuksessa 5 300, perusopetuksessa noin 350, aikuisten perusopetuksessa 130, lukiokoulutuksessa 96, tutkintokoulutukseen valmentavassa niin sanotussa TUVA-koulutuksessa noin 400, ammatillisessa koulutuksessa 460, yhteensä 8 300. Sen lisäksi on vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kansanopistot ja niin edelleen, noin 1 300.
Siis ajatelkaa, lähes 10 000 on meidän koulutuksen kohteena. Hintalappu on useita satoja miljoonia euroja, mutta se on tärkeää, välttämätöntä työtä. Halusin, että tämä asia tulee merkityksi eduskunnan pöytäkirjoihin.
Näistä 10 miljardin menolisäyksistä, joista pientä osaa oppositio on vastustanut, totean muutamia tässä yhteydessä. Pienten eläkkeitten korottaminen noin 230 miljoonaa euroa. Kokoomus ei tätä esitystä vastustanut. Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste noin 102 miljoonaa euroa. Sitä molemmat oikeistopuolueet vastustivat siitäkin huolimatta, että talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, professori Roope Uusitalo, on uudistusta ennen ja jälkeen kehunut. Mutta oikeisto varmaan matkan varrella oppii, ja olen kuullut jo nyt positiivisia puheenvuoroja. Ideologinen vastustaminen oli turhaa.
Sitten ovat meille sosiaalidemokraateille tärkeitä — tärkeitä ovat olleet nämä kaikki — tämä hoivahenkilöstön vähimmäishenkilömitoitus, peruspalveluiden saatavuus hoitotakuun myötä ja sitten tämä lisärahoitus hoivahenkilöstön vähimmäishenkilömitoitukseen. Kokoomus muuten ei esittänyt tämän hylkäämistä.
Työllisyystoimenpiteisiin kohdistuvia menoja on noin 100 miljoonaa euroa, josta muun muassa tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli 70 miljoonaa euroa.
Ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistettiin 50 miljoonalla eurolla, vaikka sitä hallitusohjelman mukaisesti vahvistettiin jo useammalla sadalla miljoonalla eurolla, jotka kokoomus ministeriaikanaan poisti ja teki arvaamatonta vahinkoa.
Sitten meillä oli myöskin tämä rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen parlamentaarinen linjaus, jonka rahoitustasoon menolisäys on noin 40 miljoonaa euroa, ja siitä asiasta oli parlamentaarinen sopu, se tehtiin yksimielisesti. Sama koskee tätä tk-menojen 30 miljoonan euron lisäystä. Siinäkin tämä parlamentaarinen sopu oli mukana.
Minulla oli tässä toisella sivulla vielä ainakin, niin, no, ne olivat tietysti nämä, mitkä eilen täällä olivat käsittelyssä — tämä hoitovelka, [Puhemies koputtaa] sähkötuki, maatalous 2 miljardia, ja sitäkin oppositio oli tukemassa. Että toivon semmoista älyllistä, moraalista rehellisyyttä [Puhemies: Kiitoksia!] enemmän kokoomukselta tässä keskustelussa. Sen takia vähän itsekin puheenjohtaja Orpon esiintymistä kritisoin, kun tämä on yhteinen juttu kuitenkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-02-08T16:43:34,2023-02-08T16:49:02,Hyväksytty,1.1
2022_164_144,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Junnila, poissa. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_145,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nykyinen hallitus muodostettiin kestämättömän politiikan varaan. Luvattiin kaunista, ja syömävelka muuttui niin sanotuksi tulevaisuusinvestoinniksi. Viime vuosien kriisit eivät ole vaikuttaneet hallituksen talousrealismiin ja kykyyn säästää mitenkään. Velanotto on vain kiihtynyt, ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittaminen on ollut täysin ylivoimaista. Tuloksen tiedämme. Tämän vuoden velka nousee yli 10 miljardiin, ja pelkkiin syömävelan korkoihin hallitus ottaa tälle vuodelle yli miljardin uutta velkaa, eli tarkoittaa sitä, että veronmaksajien rahaa lainojen korkoihin palaa tänä vuonna jo yli 2,6 miljardia — selvennykseksi: se on saman verran kuin koko valtion maksama työttömyysturva — ja muutamassa vuodessa valtionvelan korot nousevat ennusteen mukaan 4 miljardiin per vuosi. Se on saman verran kuin käytämme koko perusopetukseen vuodessa. Vaikka SDP:n johtama hallitus ei tunnista tosiasioita, ministeriöiden kansliapäälliköt onneksi tunnistavat. Viesti on yksiselitteinen: velkaantuminen on saatava ensi kaudella loppumaan.
Arvoisa herra puhemies! SDP:n vaaliohjelman avauksessa kaikui tavoitteiden rytmi. Kun oli aika kertoa keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi, rummun kumina kuitenkin lakkasi. Kyse on siitä, että joko SDP:llä ei ole tai se ei se halua esittää niitä keinoja. Todennäköisesti Suomen julkistalous jatkaisi nykyisellä radallaan vastuuttomasti tulevien sukupolvien kustannuksella. Suomen talous voidaan saada kestäväksi vain yhteistyöllä, ja se lähtee tosiasioiden myöntämisestä. Tämän jälkeen kyse on keinoista. Kyse on siitä, toimiiko valtiomme. Se toimii, kun ihmisillä ja yrityksillä on mahdollisuuksia tehdä valintoja. Se toimii, kun riskinotosta, onnistumisesta ja epäonnistumisesta, yrityksen kasvattamisesta ja ihmisten palkkaamisesta saadaan kannattavampaa. Tämä edellyttää luonnollisesti panostusta osaamiseen, ahkeruuteen ja työn sekä yrittämisen kannattavuuteen. Myös ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää kilpailukykyistä taloutta. Kasvu kiihdyttää halua investoida Suomeen.
Arvoisa puhemies! Velkaantumista on mahdollista taittaa yli miljardilla vuodessa hyvinvointipalveluista ja kasvun edellytyksistä leikkaamatta, siirtämällä verotuksen painopisteen työstä kulutukseen, tekemällä ne rakenteelliset uudistukset työmarkkinoille, joihin tämä hallitus ei ole kyennyt, tekemällä välttämättömät lisäpanostukset peruskoulutukseen, varhaiskasvatukseen ja vanhustenhoitoon, priorisoimalla tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan uuden työn ja kasvun luomiseksi sekä uusien investointien ja uusien osaajien houkuttelemiseksi Suomeen. Väestömme vanheneminen on fakta. Siis tarvitsemme Suomeen lisää osaajia, lisää työtä tekeviä ihmisiä. Laadukas koulutus ja vakaa sekä turvallinen yhteiskunta vetävät ulkomaisia ihmisiä Suomeen. Tuleville työntekijöille ja opiskelijoille on siksi taattava oleskelu- ja työluvat, jotta kukaan, joka haluaa jäädä Suomeen töihin, ei ole pakotettu lähtemään.
Arvoisa puhemies! Tämän päivän velaksi eläminen maksetaan tulevien sukupolvien hyvinvoinnista ja palveluista. Lapsillemme kuuluu mahdollisuus hyvinvoivaan, toimivaan ja entistä vauraampaan kotimaahan. Talouden tasapainottamiseen pätee vanha sanonta: ”Se, joka haluaa, keksii keinot, se, joka ei, keksii selitykset.” Kokoomus on esittänyt ne keinot, joilla kasvamme kroonisen alijäämän maasta osaavaksi ja turvalliseksi puhtaan energian suurvallaksi, johon investoidaan. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys tukevat toisiaan. Ne voidaan saavuttaa vain, jos vastaamme jatkuvalle velkaantumiselle ”ei” ja suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiselle” kyllä”.
Ja aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluan muistuttaa meidän vanhustemme tilanteesta. Kävin sunnuntaina tapaamassa läheistä, vakavasti muistisairasta ihmistä hoitokodissa. Olen hyvin kiitollinen siitä paikasta: se on turvallinen, ja siellä saa ympärivuorokautista hyvää hoitoa. Valitettavasti liian monet Suomen vanhukset, jotka ovat erittäin huonokuntoisia, joutuvat olemaan kotona. Tilanne on huonontunut, huononee entisestään, koska hallitus ei ole kyennyt korjaaviin toimiin, ja siksi haluan nyt vielä kerran ottaa nämä valtion velan korot, 2,6 miljardia. Sillä rahalla saisi 50 000 lähihoitajaa, jotka voisivat olla auttamassa meidän vanhuspalveluiden järjestämisessä. SDP puhui vaaliavauksessaan arvoista, ja olisin pääministeriltä halunnut kysyä: miten tällä velkauralla pystytään varmistamaan arvokas vanhuus? Toivon, ettei siitä tulisi irvokasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2023-02-08T16:49:06,2023-02-08T16:54:17,Hyväksytty,1.1
2022_164_146,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Koskela, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_147,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On totta, että Marinin hallituskautta on leimannut koronan ja Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuoma poikkeuksellisen haastava toimintaympäristö. Velkaa on ollut pakko ottaa. Oppositio ei ole tätä kritisoinut. Tosin koronakriisin hoitoon osoitettuja tukia olisi kyllä voinut kohdentaa paremmin, ja myös sähkötukea menee liikaa niille, jotka eivät sitä välttämättä erityisemmin tarvitse. Sähkötuen suhteen hallitus on ollut aivan liian hidas toimimaan, vaikka varoituksia etenkin sähkökriisistä on hyvissä ajoin annettu. Kriisien vuoksi on ehkä unohtunut, että Rinteen—Marinin hallituksen ohjelma oli taloudenpidon kannalta alun perinkin heikolla pohjalla, aivan kuin piikki olisi ollut auki jo heti alusta alkaen. Ohjelman ylevät tavoitteet lepäsivät 75 prosentin työllisyysasteen varassa. Työllisyysluvut näyttävätkin hyvältä, mutta ne ovat yksinään huono mittari julkisen talouden tilaa arvioitaessa. Lukuun mahtuu paljon osa-aikatöitä, ja lisäksi uudet työpaikat ovat syntyneet pitkälti julkiselle sektorille. Kaikki työ on tietysti parempaa kuin ei mitään, mutta talouden kannalta oleellista on saada työpaikkoja nimenomaan yksityiselle sektorille. Yksityisen puolen toimintaedellytyksiä hallitus on kuitenkin monin tavoin vaikeuttanut esimerkiksi yritysten kustannuskilpailukykyä murentamalla ja ilmastopolitiikalla, joka on myös ajanut toimivia aloja Suomessa alas ja siirtänyt tuotantoa halvempiin maihin.
Arvoisa puhemies! Vaikka välikysymyksen huoleen ja tilannekuvaan on helppo yhtyä, me perussuomalaiset emme näe, että työperäinen maahanmuutto toisi sellaisen helpotuksen kuin kokoomuksessa ja jopa elinkeinoelämän huipulla kuvitellaan. Työperäinen maahanmuutto suuntautuu pitkälti matalapalkka-aloille, jolloin palkkaa joudutaan täydentämään sosiaalituilla. Tämä ei vahvista julkista taloutta. Tämä on huomioitu myös valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron taustamuistiossa: ”Suuremman työperäisen maahanmuuttomäärän kääntöpuolena voi olla matalampi odotettu julkisen talouden hyöty.”
Työperäisen maahanmuuton suhteen olisi lisäksi otettava oppia Ruotsista, jossa työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinta on poistettu. Saatavuusharkinnallahan varmistetaan, löytyykö avoimeen työpaikkaan työntekijää Suomesta tai Eta-alueelta ennen kuin lähdetään rekrytoimaan EU:n ulkopuolelta. Saatavuusharkinta ei koske korkean tulotason aloja tai osaajien maahanmuuttoa. Ruotsissa saatavuusharkinta siis poistettiin, mutta se ei tuonut helpotusta työvoimapulaan. Sen sijaan työvoimaa tuli aloille, joilla muutenkin oli työvoimassa ylitarjontaa. Lisäksi seurauksena oli työlupien kaupittelua, kiskontaa, väärinkäytöksiä ja suoranaista ihmiskauppaa sekä tietysti segregaatiota. Kuten lehdistä olemme saaneet lukea, nämä eivät tälläkään hetkellä ole vieraita ilmiöitä Suomessakaan. On totta, että väestömme vanhenee ja tekijöitä tarvitaan. Mutta jos esittää isoja määriä työperäistä maahanmuuttoa ratkaisuksi, olisi myös esitettävä, miten vältämme Ruotsissa nähdyt ongelmat ja miten iso määrä tulijoita saadaan aidosti kotoutettua maahan.
Arvoisa puhemies! Tähän loppuun haluan nostaa tämän päivän Iltalehdestä: Eläketurvakeskuksen tekemän työnantajatutkimuksen mukaan työnantajilla on nyt halukkuutta palkata yli 50-vuotiaita. Yli 50-vuotiailla on valtava työvoimapotentiaali jo siitäkin syystä, että heillä on vuosikymmeniä kokemusta työelämästä. Suomessa on ollut sitkeä käsitys siitä, että yli 55-vuotiaat eivät olisi työmarkkinoilla haluttua kansanosaa. Heillä on vähintään 10—15 vuoden työura vielä jäljellä. Tätä potentiaalia pitäisi hyödyntää enemmänkin.
Samalla myöskin tulen tukemaan edustaja Ranteen tekemää epäluottamuslause-esitystä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-08T16:54:22,2023-02-08T16:58:53,Hyväksytty,1.1
2022_164_148,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_149,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Petteri Orpo linjasi eilen kokoomuksen viestiksi: ”Me haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Meillä ei ole muuta tavoitetta.” Siinä on se keskeinen asia, minkä takia me haluamme, että tähän velkaantumiseen tartutaan, taloutta ja työllisyyttä hoidetaan vastuullisesti. Kyse on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta.
Haluan tässä vaiheessa keskustelua puuttua muutamiin asioihin, jotka tuossa debatissa nousivat esille, eli niistä siis muutama huomio.
Ensinnäkin Suomi on se maa maailmassa, jossa eniten verotuksella ja sosiaaliturvalla tasoitetaan tuloeroja. Yksikään muu maa maailmassa ei tasoita enempää. Sinänsä se on hyvä asia, että meillä on pienet tuloerot, siitä en puhu, mutta sitten tulee se kysymys, onko tämä meidän järjestelmämme kannustava. Kannustaako tämä siihen, että ihmiset tekevät esimerkiksi ylitöitä, pyrkivät etenemään urallaan, tai kannustaako se työn vastaanottamiseen? Tässä ollaan avainasiassa, koska jotta me voimme maksaa ne kaikki tärkeät hyvinvointipalvelut, me tarvitsemme tuloja, ja ne tulot syntyvät ihmisten työllä, joten meillä pitää olla järjestelmä, jossa työn tekeminen kannattaa aina ja sen pitää kannattaa nykyistä paremmin.
Tämä ei ole kokoomuksen keksimä viisaus, tämän on keksinyt Adam Smith vuonna 1776, kun hän julisti näkymättömästä kädestä, joka on koko tämän meidän talousjärjestelmämme perusta.
Otetaan muutama esimerkki:
Keskituloinen suomalainen, kun häneltä kysytään, jäätkö tekemään ylitöitä viikonlopuksi, tietää, että häneltä menee 49,5 prosenttia veroa siitä työstä, jonka hän tekee. Tai kun nyt tulevat nämä kertakorvaukset palkankorotuksista, niin puolet menee keskituloisilta niistä veroa. Ja kysymys kuuluu silloin, minkä valinnan ihminen siinä tilanteessa tekee. Onko se verotus niin kireä, että se ei kannusta ottamaan sitä työtä vastaan? Tässä veronkevennyksessä, jota kokoomus on esittänyt läpi tulohaitarin, kyse ei ole siitä, että meillä olisi joku ideologinen tarve pienentää verotusta, vaan kyse on siitä, että järjestelmän pitää olla sellainen, että ihmisen kannattaa aina tehdä töitä ja pyrkiä eteenpäin.
Toinen esimerkki: Jos henkilö, joka on työttömyysturvalla, saa kokoaikaisen työn, Eva laski, että 135 000 suomalaisella — mikä on muuten melkein täsmälleen sama määrä kuin meillä on avoimia työpaikkoja, tämä lähes täsmälleen sama määrä on ihmisiä — työllistyminen parantaa heidän nettotuloaan alle 20 prosenttia, eli tosiasiassa heidän verotusasteensa on 80 prosenttia, kun he menettävät samalla asumistuen, mahdollisesti toimeentulotukea, päivähoitomaksut nousevat, jos heillä on lapsia päivähoidossa ja niin pois päin. Eli silloin kysymys kuuluu, että ei syyllistetä ketään ihmisiä, mutta onko järjestelmä kohdallaan, jos se palkitsee työstä niin huonosti, että vain alle 20 prosenttia enemmän jää käteen siitä, että on kokopäivätöissä verrattuna siihen, että ei ole töissä lainkaan. Nämä ovat sellaisia asioita, joita tässä on tehtävä.
Kukaan ei halua leikata keneltäkään mitään tukia leikkaamisen vuoksi, vaan sen takia, että järjestelmä toimii niin, että meillä tulee niitä verotuloja, joilla me voimme maksaa kaikkia niitä tärkeitä palveluita, jotka ovat meille ratkaisevia.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä lopuksi ihan muutama ajatus siitä, mitkä nämä Suomen mahdollisuudet ovat. Me voimme hyödyntää omia vahvuuksiamme. Metsiä pitää hyödyntää, ei pidä alistua siihen, mitä Euroopan unionista on esitetty. Myöskin tässä tuulivoiman käytössä, vihreässä energiassa, sen teknologian kehittämisessä on mahdollisuutensa, sitäkin pitää hyödyntää. Me voimme kehittää paikallista sopimista erityisesti pienissä yrityksissä, jolloin edelleen niiden kilpailukyky vahvistuu ja työllistämisen mahdollisuudet paranevat. Meillä on monia tällaisia keinoja, joita meidän tulee käyttää, koska se iso maali on siellä, että suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus pitää turvata.
Korostan vielä: Me haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Meillä ei ole muuta tavoitetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-08T16:58:57,2023-02-08T17:04:07,Hyväksytty,1.1
2022_164_150,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_151,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talouttamme on todella katsottava lastenlastemme silmien kautta. Keskusta haluaa luoda koko Suomeen kestävää kasvua, joka perustuu osaamiselle, innovaatioille, investoinneille, korkealle työllisyydelle ja vastuulliselle omistajuudelle. Kaiken ytimessä ovat toisistaan välittävät ja yritteliäät ihmiset sekä kasvuhakuiset, vastuulliset yritykset. Vahva, kestävä kasvu varmistaa hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuuden.
Entistä parempaa ja vaurastuvaa Suomea rakennetaan työllisyysastetta nostavilla ja työn määrää lisäävillä uudistuksilla, joita seuraavan hallituksen tulee myös määrätietoisesti jatkaa. Työvoimapulaa ja samanaikaista työttömyyttä poteva Suomi tarvitsee ennen kaikkea tekijäreformin. Työtä ja sen tekijöitä tarvitaan lisää. Työllisyystoimien rinnalle tarvitaan, totta kai, myös vahvaa kasvupolitiikkaa. Se tarkoittaa tutkimus- ja kehityspanostusten lisäämistä, koulutusmahdollisuuksia ja osaamisen vahvistamista, siis nykyistä houkuttelevampaa investointiympäristöä yrityksille sekä aktiivista ja myös strategista elinkeinopolitiikkaa. Kasvupolitiikan pitää ulottua koko Suomeen. Kasvua ei siis synny keskittämällä vaan varmistamalla, että yritysten toimintaympäristö on kunnossa kaikkialla maassamme. Myös omistamiseen ja myös vaurastumiseen pitää kannustaa. Maassamme on kaikkien voitava siis tavoitella parempaa, menestyä ja välillä myös epäonnistua. Uuteen alkuun pitää olla jokaisella meillä aina mahdollisuus.
Puhemies! Todella julkisen talouden kestävyyttä on vahvistettava. Se pitää tehdä, jotta selviämme myös tulevista kriiseistä ja väestön ikääntymisestä, myös seuraavasta menopaineesta. Valtiovarainministeriön esittämän virka-arvion mukaan kahden seuraavan vaalikauden aikana julkista taloutta tulee vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla. Tästä kuusi miljardia euroa kohdistuisi seuraavalle vaalikaudelle ja kolme jälkimmäiselle. Valtiovarainministeriön tavoite on todella kunnianhimoinen mutta monin paikoin perusteltu. Tasapainotuksen ajoitus riippuu talouden yleisestä kehityksestä. Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky ja huoltosuhteen kehitys puoltavat kuitenkin tasapainotuksen etupainotteisuutta. Tavoitteen toimeenpano tulee vaatimaan taloutta ja kasvua tukevia uudistuksia, julkisen talouden menokuria ja rahankäytön tehostamista, menosäästöjä sekä maltillisia veronkorotuksia siten, ettei kokonaisveroastetta nosteta nykyiseltä tasoltaan. Se myös edellyttää, ettei vaalikaudella 19—23 koettujen kriisien kaltainen tilanne jatku. Julkisen talouden määrätietoisella vahvistamisella kahden seuraavan vaalikauden aikana on mahdollista tasapainottaa julkinen talous, pysäyttää velkasuhteen nousu ja kuroa kestävyysvaje umpeen lähes täysimääräisesti.
Puhemies! Mikäli tasapainotusta ei tehdä kahden vaalikauden aikana, tilanne varmasti vaikeutuu entisestään, ja silloin tarvittavat toimet voivat olla vielä rankempia. Samaan aikaan on kuitenkin huomioitava kansantalouden yleinen kehitys. Taloutta tasapainottavia säästöjä ja veronkorotuksia on jaettava ajallisesti useammalle vuodelle, jotta niillä ei liiallisesti syvennetä taantumaa, saatikka ihmisten ahdinkoa entisestään.
Puhemies! Me kyllä selviämme tästäkin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-08T17:04:15,2023-02-08T17:09:07,Hyväksytty,1.1
2022_164_152,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_153,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen valtiontalous on kohdannut kuluneen vaalikauden aikana kaksi suurta šokkia: ensin koronapandemia ja myöhemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tapahtumat ovat osaltaan kasvattaneet julkisen talouden velkaantumista niin suhdanteen kuin automaattisten vakauttajien kuin myös hallituksen kriisinhoitoon liittyvien päätösten myötä. On syytä kiittää koko eduskuntaa siitä, että tuki näihin toimiin on ollut hyvin laajaa.
Vaalikauden aikana velkaantumiseen vaikuttavista muista toimista merkittävä osa linjattiin jo hallitusohjelmassa. Nämä ovat olleet merkittäviä investointeja tulevan kasvun kivijalkaan, koulutukseen ja osaamiseen, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja työllisyyden hoitoon sekä ihmisten toimeentuloon, kuten pienimpien eläkkeiden korotukseen. Myös panostukset terveydenhoitoon ja vanhustenhoitoon ja esimerkiksi hoitotakuun toteuttaminen ovat vaatineet taloudellisia panostuksia. Hallitusohjelman ulkopuolisista menolisäyksistä merkittävimmät kohdistuvat tki-rahoituksen nostoon, työllisyystoimenpiteisiin, ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistamiseen ja rahapelituottojen korvaamiseen yleishyödyllisille toimijoille, kuten eduskuntaryhmät ovat parlamentaarisesti sopineet.
Arvoisa puhemies! Velkaantuminen on ongelma, jolta ei tule sulkea silmiä. Lähivuosien talouskasvu on hidasta, eikä se riitä kompensoimaan suurten alijäämien sekä kasvavien velanhoitokustannusten vaikutusta. Ikäluokkamme pienenevät, ja se haastaa niin ikään hyvinvointivaltion rahoituspohjan kestävyyttä ja heikentää työvoiman saatavuutta. Tässä yhteydessä en voi olla kiinnittämättä huomiota siihen, että aikana, jolloin korot ovat voimakkaassa nousussa, ei ole yhdentekevää, millaisin toimin valtion velkajärjestelyjä hoidetaan. Pitkien lainojen — niin vanhojen kuin uusienkin — vaihtaminen lyhyisiin on ollut perusteltu korkoriskistrategia, mutta siihen on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota. Valtiovarainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan swappien käyttö johtaa tulevina vuosina korkomenojen merkittävään kasvuun.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaaminen edellyttää ensi vaalikaudella käynnistettävää useamman kauden ohjelmaa. SDP lähtee siitä, että tulevalla kaudella julkista taloutta vahvistetaan noin 3,5—6 miljardilla eurolla edistämällä kasvua ja työllisyyttä sekä tulo- ja menosopeutuksella. Sopeutus on mitoitettava suhdanteeseen sopivalla tavalla niin, ettei se vaaranna talouskehitystä.
Julkisesti käytävä keskustelu vaatii kuitenkin myös suhteellisuutta. 1990-luvun laman aikana talouden velka kasvoi noin 42 prosenttia, finanssikriisissä 23 prosenttia ja koronan, Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin aikana noin 8,5 prosenttia. Tosiasia on, että julkisen talouden kestävyysvaje on syntynyt pitkän aikavälin tuloksena, ja vastuu velasta on yhteinen.
Aivan oman vivahteensa viime aikoina käytyyn poliittiseen keskusteluun tuo osaltaan se tosiasia, että sekä kokoomus että perussuomalaiset ovat omissa varjobudjeteissaan päätyneet vuoden 23 osalta likipitäen samoihin velkalukemiin kuin hallitus. Velkaeuroista kokoomus on hyväksynyt yhdeksän kymmenestä. Kun velka vuonna 2023, kuluvana vuonna, on 156 miljoonaa, on se perussuomalaisten esityksessä hieman vajaa 155 miljoonaa ja kokoomuksella reilu 152 miljoonaa.
Arvoisa puhemies! Talouspolitiikassakin on kyse arvovalinnoista. Kasvun edistämisen ohella sillä tulee luoda myös vakautta ja turvaa. Vaikeita päätöksiä tehtäessä meidän on vahvistettava koulutusta ja nostettava osaamistasoa sekä huolehdittava peruspalveluista. Aivan keskeisessä asemassa ovat yleisen talouden kehityksen ohella ne toimet, joilla Suomessa onnistutaan kiihdyttämään vihreän siirtymän kautta syntyvää kasvupotentiaalia, investointeja, luomaan uutta työtä ja edistämään työllisyyttä. Leikkaukset itsessään eivät voi olla itseisarvo vaan kestävään kasvuun nojaava turvallinen yhteiskunta, jossa on turvallista syntyä, elää ja ikääntyä ja jossa jokainen voi kouluttautua ja hankkia osaamista, joka kantaa työelämässä ja jossa jokaisen ihmisarvo on jakamaton.
Annan täyden tukeni hallitukselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-08T17:09:21,2023-02-08T17:14:25,Hyväksytty,1.1
2022_164_154,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_155,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu tällä hetkellä kestämätöntä vauhtia. On selvä peli, että Suomella ei ole varaa jatkaa enää tällä polulla. On hyvä, että tämä välikysymys nostaa esille valtionvelkaan liittyviä ongelmia, esimerkiksi rajusti nousseet lainanhoitokustannukset. Muistan takavuosilta punavihreiden rummutuksen valtion velanoton rajun kasvattamisen puolesta. Onneksi kaikki puolueet eivät olleet tolkuttoman velanoton kannalla ja muodostui poliittista jarrua velkapääoman jatkuvalle haalimiselle.
On selvää, että koronakriisi ja Ukrainan tilanne ovat lisänneet velanottoa, ja se on ymmärrettävää. Hallitus onkin käyttänyt niin sanotuista normaalioloista poikkeavaa tilannetta myös sumuverhona velanoton kohtuuttomalle kasvattamiselle. Valtionvelka on kasvanut lisäyksen ollessa vain tämän vaalikauden aikana liki 40 miljardia euroa. Pysyvät menot ovat paisuneet paisumistaan, ja vuosittainen velkaantumistahti on kohta 10 miljardin luokkaa. Jos tämä tahti jatkuu, on selvää, että valtionvelka on kohta sellaisella tasolla, ettei sellaista taakkaa kukaan suomalainen haluaisi jälkipolville sysätä. Tälle menolle on lyötävä stoppi nyt. Muuten valtionvelan vuosittaisetkin kustannukset ovat kassaan nähden liikaa — koroissa puhutaan siis miljardeista.
Hallitus on julkisesti korostanut vastuutaan tulevista sukupolvista, mutta teot eivät alkuunkaan vastaa näitä lausuntoja. Näin ollen on perusteltua haastaa hallituksen luottamusta välikysymyksen kautta. Valtionvelan kasvun pysäyttämisen keinovalikoima tosin jakaa oppositiota. Perussuomalaiset jättäytyivätkin välikysymyksestä pois, koska emme usko kokoomuksen tavoin maahanmuuton rajun kasvattamisen tuovan ratkaisua tähän ongelmaan. Tämä perustuu siihen vahvaan näyttöön maahanmuuton vaikutuksista työmarkkinoihin ja yhteiskuntaan kokonaisuudessaan. Eivät perussuomalaiset tietenkään vastusta tekoälyammattilaisten muuttamista Piilaaksosta Espooseen vaan nimenomaan sellaista maahanmuuttoa, jonka nettovaikutukset ovat Suomen kannalta miinusmerkkiset. Ainoastaan yksi poikkeus on: maatalous kyllä kaipaa varsinkin kausityövoimaa. Se on tullut kyllä jo toteen näytettyä, joten sinne kaivataan kyllä lisävoimia ulkomailta, mutta nämä ovat tosiaan usein kausityöläisiä. Kokoomus tietysti ideologiansa mukaan haluaa halpaa työvoimaa välittämättä siitä, mitä tämä lysti maksaa yhteiskunnalle. Rahaeliitin etu ei ole aina yhtä kuin valtion etu, esimerkiksi matalapalkkatyön kohdalla. Jotta työn takia Suomeen muuttava kykenee elättämään esimerkiksi mukana olevan perheensä ja sukunsa, pitää tienestien olla hyvällä tasolla, ettei yhteiskunta joudu maksumieheksi. Kyllä pääpainopisteen on oltava siinä, että suomalaiset saadaan joukolla töihin ja tarvittaessa päivittämään osaamistaan vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita. Perussuomalaisia syytellään rankasti työperäisen maahanmuuton jarruttamisesta. Syytteet ovat populistisia ja yleistäviä. Vastustamme kyllä haittamaahanmuuttoa ja elintasosurffailua. Sen sijaan otamme ilomielin vastaan ulkomaalaisia huippuosaajia, jotka tuovat aitoa lisäarvoa työmarkkinoillemme. He tosin pääsevät jo tällä hetkellä varsin nopeasti niin sanottua ohituskaistaa pitkin Suomeen.
Arvoisa puhemies! Vaalit lähestyvät, ja on hyvä, että valtionvelkaan liittyvä keskustelu on nyt pinnalla. Suomen velkaantumisen pysäyttämisen tuleekin olla näkyvästi esillä vaalikeskusteluissa, ja puolueiden tulee kertoa Suomen kansalle avoimesti vaihtoehtonsa velkaantumisen pysäyttämiseksi ja niistä oikeista toimista, joilla talous tervehdytetään. Suomalaisten etu on tärkeää, sitä perussuomalaiset ajavat.
EU:lta tulee jatkuvasti vaateita, tukipaketteja, ennallistamista ja niin edelleen. Ei meidän kuulu nöyristellä näiden vaatimusten edessä. Me emme vaadi EU:sta eroa nyt vaan selkärankaisuutta vastustaa Suomen taloudelle vakavaa vahinkoa tuottavia esityksiä ja vaateita Brysselistä. Puheenjohtaja Purra, puolueemme puheenjohtaja, sanoi, että Suomi nousee työllä, uusilla yrityksillä, investoinneilla, että kannattaa tehdä työtä, että kannattaa perustaa yrityksiä. Näinhän tämä asia on.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Ranteen tekemää epäluottamuslausetta hallitukselle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-08T17:14:27,2023-02-08T17:19:40,Hyväksytty,1.1
2022_164_156,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_157,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt on oikea aika — korkea aika — puhua Suomen velkaantumisesta, sillä olemme tiukan paikan edessä. Vastuuton velkapolitiikka on vaarantanut suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen tulevaisuuden. On hoitojonoja, hoitovelkaa, sosiaali- ja terveydenhuollossa vakavia ongelmia liittyen esimerkiksi hoitajien saatavuuteen, ja samaan aikaan sote-uudistus ja hyvinvointipalvelujen rakentaminen uusien hyvinvointialueiden pohjalle on tehty tavalla, jossa ei ole tunnettu talousvastuuta. Suomen talouden suunta pitää kääntää, mutta turvallisella tavalla niin, että se ei jaa suomalaisia voittajiin ja häviäjiin.
Kohti haaksirikkoa, näin kuvasi valtion taloudellinen tutkimuslaitos Suomen talouden suuntaa eduskunnan talousvaliokunnalle joulun alla budjetin käsittelyn yhteydessä. Velkavuori kasvaa. Yksistään valtionlainojen korkomenot nousevat kahteen ja puoleen miljardiin euroon tänä vuonna ja tulevina vuosina vielä tästä korkeammiksi. Vielä hetki sitten vasemmistopoliitikot sanoivat, että lainaa kannattaa ottaa, kun se on halpaa, tarvitseeko sitä edes maksaa takaisin. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin, ja nämä lausunnot eivät vanhentuneet hyvin. Kotitaloudet sentään ovat stressitestanneet omat asuntolainansa, mutta Suomen hallitus otti velkaa huolettomalla asenteella mistään tinkimättä, eikä budjettikirjassa korkoriskiä huomioitu millään lailla.
Marinin hallitus on ratkaissut jokaisen vastaan tulleen ongelman velalla ja kasvattanut pysyviä julkisia menoja, jotka rasittavat valtiontaloutta vuosiksi eteenpäin. Mikä tahansa hallituspohja poliittisesta koostumuksesta riippumatta olisi ottanut velkaa koronarokotteisiin ja maanpuolustuksen tarpeisiin, mutta Marinin hallituksen velasta yli 10 miljardia on nostettu ihan muihin kuin kriiseistä johtuviin menoihin. Julkisten menojen lisääminen alkoi heti hallituskauden alussa silloisen pääministeri Rinteen johdolla, kun päätettiin niin kutsutuista tulevaisuusinvestoinneista. Ne osoittautuivat lopulta pääosin aivan perinteisiksi budjettimenoiksi, syömävelaksi.
Hallituksen velkaelvytys on jopa kiihdyttänyt inflaatiota eli hintojen nousua ja syventänyt suomalaisten ahdinkoa. Myöskään argumentit ”muillakin on paljon velkaa” eivät vakuuta. Meille tärkeimmät verrokkimaat, muut Pohjoismaat, ovat valinneet toisen tien, jolta Suomi poikkeaa. Meillä on myös kotoisia haasteita, kuten Euroopan nopeimmin ikääntyvä väestö. Se heijastuu kasvun näkymiin: osaajista ja tekijöistä on pulaa jo joka alalla. Nyt myös syntyvyys laskee, yhä.
Uuden vaalikauden on tuotava muutos talouspolitiikkaan. Tämän päivän velka on huomisen veronkorotus. Tämä velkalinja ei voi jatkua, eikä velkaa voida kaataa velan perään kaventamalla lastemme mahdollisuuksia.
Vastuullisesti hoidettu valtiontalous on myös osa turvallisuuttamme. Vain kestävästi hoidetulla taloudella voimme pitää huolta maanpuolustuksemme tarpeista, koulutuksesta ja pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka kannattelee elämän epävarmoina hetkinä. Nyt nimenomaan menokuri on pettänyt, asioita ei ole kyetty laittamaan tärkeysjärjestykseen, on eletty tulevien sukupolvien kustannuksella. Kokoomus on esittänyt maltillista mutta tuntuvaa säästöohjelmaa — on esittänyt jo tälle kaudelle ja esittänyt myöskin tuleville — jolla hillittäisiin menojen kasvua vähintäänkin miljardilla vuodessa.
Mistä politiikassa oikeastaan on kysymys? Siitä, että kun illalla peitellään lapset nukkumaan, niin voiko nukahtaa siihen viereen ajatellen, että teimme parhaamme, vai kävikö niin, että söimme lastemme eväät. Politiikka on vastuun kantamista. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, ja vahva julkinen talous on osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, osa myös Suomen kriisinkestävyyttä, osa turvallisuuttamme. Politiikassa vastuunkantoa on myös se, että kun eletään kriisejä, niin siivotaan myös jälkiä. Tätähän me opetamme lapsillemmekin. Jos otetaan velkaa, se pitää maksaa pois. Pitää olla kykyä maksaa velka pois, ja tätähän me opetamme lapsillekin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-08T17:19:47,2023-02-08T17:24:17,Tarkistettu,1.1
2022_164_158,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, poissa. — Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_164_159,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vihervasemmistohallitus aloitti välittömästi tämän vaalikauden alussa menojen pysyvän lisäämisen. Suomen julkinen velka on kohonnut nykyhallituksen aikana noin 140 miljardiin euroon. Pelkästään tämä hallitus on kasvattanut velkaa 40 miljardilla eurolla. Velkaantuminen jatkuu lähes 10 miljardin euron vuosivauhtia.
Vasemmistohallitus on pääsyyllinen valtion julkisen talouden ongelmiin, velkaantumiseen ja kansalaisten kasvavaan ahdinkoon. Korona ja sota Euroopassa selittävät vain osan kasvaneesta velkasaldosta. Lisäksi, jos menoja lisätään johonkin, silloin on välttämätöntä priorisoida ja leikata menoja jostakin vähemmän tärkeästä. Tätä priorisointia hallitus ei ole tehnyt. Sen sijaan hallitus on mässäillyt velkarahalla nykyisten ja ennen kaikkea tulevien sukupolvien piikkiin.
Arvoisa puhemies! Viime vuoden syyskuussa valtiovarainministeriön arvio oli, että tänä vuonna korkomenot olisivat noin 1,5 miljardia euroa. Ministeriö tiedotti kuitenkin hiljattain, että luku nouseekin vielä noin miljardilla eurolla. Kuluvana vuonna korkomenot nousevat 2,6 miljardiin euroon, se on järkyttävän suuri summa. Rahaa korkoihin menee siis enemmän kuin valtio käyttää tänä vuonna esimerkiksi poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen, Maahanmuuttoviraston, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjien, oikeusavun ja vankiloiden menoihin yhteensä.
Hallitukselta odotettiin koko vaalikauden ajan toimenpiteitä, jotta velkavauhti olisi saatu hidastumaan, mutta mitään hallitus ei tehnyt. Sen sijaan velkaralli jatkuu yhä ja korkomenot kasvavat entisestään. Hallitus ei tunnu ymmärtävän, että valtio ei voi kasvattaa velkaansa loputtomiin. Korkomenoihin kuluva raha on pois kaikesta muusta suomalaisten kannalta tärkeästä, kuten terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, koulutuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Korkomenot vaarantavat koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan.
Arvoisa puhemies! Julkisen talouden sopeuttamistarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä pidempään budjetti on epätasapainossa. Lisäksi Suomen talous on ajautumassa taantumaan. Asiantuntijoiden — kuten valtiovarainministeriön, talouspolitiikan arviointineuvoston, Suomen Pankin, valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen, Valtiontalouden tarkastusviraston, OECD:n ja lukuisten muiden tahojen — varoituksia ja suosituksia hallitus ei ole kuunnellut missään vaiheessa. Hallitus on ohittanut ne ja jättänyt seuraavalle hallitukselle valtavan velkavuoren ja budjettivajeen.
Perussuomalaiset ovat ehdottaneet leikkauksia suomalaisille toisarvoisista ja hyödyttömistä kohteista, kuten keskushallinnosta, humanitaarisesta maahanmuutosta, kehitysyhteistyöstä, EU-tukipaketeista, Ilmastorahastosta, Ylestä ja hallituspuolueiden palkkaamasta erityisavustajalegioonasta. Kriisien ja uhkien keskellä hallituksen tulisi ymmärtää viimeinkin luopua myös ideologisesta ja muita EU-maita kunnianhimoisemmasta kansallisesta ilmastopolitiikasta. Suomen hintakilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta ei saa romuttaa.
Arvoisa puhemies! Menosäästöillä on mahdollista pienentää valtion velkaantumista ilman, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta suomalaisilta tai julkisen sektorin välttämättömistä toiminnoista leikataan. Suomalaisten elinkustannukset tulee pitää kohtuullisina. Pieni- ja keskituloisten suomalaisten ostovoimasta on huolehdittava ensisijaisesti verotuksellisin keinoin asumisen, liikkumisen ja muiden elämisen kustannusten noustessa. Talouspolitiikassa on asetettava suomalaisten etu maailmanparantamisen edelle ja huolehdittava siitä, ettei suomalaisten arki kurjistu enää yhtään enempää.
Arvoisa puhemies! Näillä sanoilla kannatan edustaja Ranteen tekemää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-02-08T17:24:24,2023-02-08T17:29:16,Tarkistettu,1.1
2022_164_160,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Sankelo poissa, edustaja Antikainen poissa, edustaja Vikman poissa. — Edustaja Rydman, olkaa hyvä. [Jukka Gustafsson: Eihän täällä ole välikysymyksen allekirjoittajia ollenkaan!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_164_161,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun pääministeri Antti Rinteen hallitus aloitti tämän vaalikauden alussa, niin jo silloin hallitusohjelma laadittiin optimistisimman mahdollisen kuviteltavissa olevan taloudellisen skenaarion varaan. Tämä oli luonnollisestikin vastuutonta, koska jo silloin oli tiedossa, että talouden epävarmuudet ovat suuria ja että Suomen väestölliset haasteet ikääntymisen ja monen muunkin seikan johdosta tulisivat olemaan mittavia. Silloin lupailtiin, että sitten, jos taloudelliset ennusteet näyttävätkin huonompaa, ollaan valmiita kyllä peruuttamaan ja tekemään ehkä koviakin päätöksiä. No, senhän tiesi jo silloin, että eihän se politiikassa näin käy. Jos on kerran optimististen skenaarioiden varaan ennusteet ja kaikki politiikkatoimenpiteet rakennettu, niin ei niitä sitten myöhemmin enää korjata.
Tälle hallitukselle toki on osunut kohdalle monenlaista kriisiä ja ongelmatilannetta, joita on sitten hoidettu kulloisessakin tilanteessa, olkoonkin sitten ollut kyse pandemiasta, sodasta, energiakriisistä tai muista, mutta missään vaiheessa hallitus ei ole lähtenyt — myöskään pääministeri Sanna Marinin aikana — peruuttamaan niistä jo alun pitäenkin täysin hyllyville pohjille tehdyistä taloudellisista suunnitelmista, joita hallituksen ohjelmassa oli ja joita myöhemmin myöskin sen harjoittamassa politiikassa on sitten toteutettu. On tietysti ilmeistä, että tällaisissa kriisiolosuhteissa alijäämäisiä budjetteja olisi tehty täysin riippumatta hallituksen poliittisesta väristä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että minkä tahansa värinen hallitus olisi tehnyt näin paljon velkaa ja näin alijäämäisiä budjetteja. Tässä onkin se syy, jonka johdosta tämä hallitus tulee erityisesti talouspolitiikkansa osalta jäämään kyllä historiaan varsin synkässä valossa. Ei sillä, ettei oikeitakin asioita olisi tehty, mutta missään kohdassa ei olla pysähdytty miettimään sitä, miten menoja priorisoitaisiin, millä varmistettaisiin se, että rahat riittävät myöskin tuleville polville, että myöskin tulevilla suomalaisilla on ne palvelut ja hyvinvointivaltion takaama turva, jota niin kovasti paljon arvostamme.
Erityisen huolestuttavaa on ollut se, että hallituksessa ei ole ymmärretty sitä, että kyllä ne velatkin joskus maksaa pitää, tai jollei niitä makseta, niin vähintäänkin korkomenot juoksevat — erityisesti tilanteessa, jossa oli totuttu hyvinkin nollakorkoiseen maailmaan mutta sitten korot yhtäkkiä nousevat. Nyt suomalaiset sitten maksavat ihan jo pelkästään korkomenoista aikamoisia miljardeja pitkälle vielä tulevaisuuteenkin. Se on synkkä tarina, mutta toivottavasti seuraavalla hallituksella on toisenlainen ote taloudellisiin päätöksiin ja enemmän vastuuta myöskin tulevaisuudesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-08T17:29:25,2023-02-08T17:32:31,Hyväksytty,1.1
2022_164_162,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Marttinen, poissa. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_163,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin hieman yllättynyt, kun kokoomus jätti välikysymyksen taloudenpidosta. Elikkä sitä käsittelemme täällä, välikysymystä julkisen talouden velkaantumisesta. Vaikka aihe itsessään on tuiki tärkeä, ei perussuomalainen eduskuntaryhmä voinut missään nimessä lähteä mukaan välikysymykseen, jossa ratkaisuksi Suomen ongelmiin ehdotettiin väsyneesti mutta valitettavan yllätyksettömästi mitäpä muutakaan kuin lisää maahanmuuttoa.
Sitten tällainen asia, mikä on minun mielestäni erityisen huomionarvoinen, minkä takia minua itseäni tämä yllätti todella, että kokoomus tekee kysymyksen: Nimittäin kokoomus oli itse ajamassa eduskunnassa läpi miljardeja Suomelle maksaneen Euroopan unionin elvytyspaketin, siis miljardeja maksaneen. Että sellainen talouspuolue. Kyse oli niin merkittävästä toimivallan siirrosta, että elvytyspaketin hyväksyminen vaati eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön. Arvoisa kokoomus, te veitte meidät federalistiseen yhteisvelkaan. Elvytyspaketin osalta velka on hallituksen ja kokoomuksen yhteinen, ja tässä toteutui se, että vasemmistohallitus jakaa ja kokoomus takaa. Siksi ihmettelen, kuinka he kehtaavat tehdä tämän kysymyksen.
Arvoisat edustajakollegat! Kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin välikysymyksessä lukee seuraavasti: ”Suomen merkittävin kasvun este on työvoimapula. Väestö ikääntyy ja työikäisten määrä laskee, joten väestökehitys vain vaikeuttaa tilannetta. Työvoimapula ei ratkea ilman merkittävää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälistä rekrytointia. Keinoja tähän ovat muun muassa työvoiman saatavuusharkinnan poistaminen sekä työperäisen maahanmuuton vastuun keskittäminen yksiin käsiin.”
Arvoisa puhemies! Kokoomus perustaa talouspolitiikkansa merkittäviltä osin maahanmuuton varaan. Jo valtiovarainministeri Jyrki Katainen piti aihetta esillä ennen 2010-luvun taitetta. Tämä ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” ‑hokema on niin vanha, kulunut ja ongelmallinen, etten tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa.
Vuonna 2008 Ilta-Sanomat uutisoi otsikolla ”Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa”. Tämä taisi olla Kataisen sanoma. Jutussa lainattiin juuri ministeri Kataista ja keskityttiin vieläpä kritiikittömästi työikäisiin ihmisiin, eli ei edes siihen, työllistyykö tulija vai ei. Pelkkä työikäisten työttömäksi lopulta jäävien tulohan vain heikentää julkista taloutta. Pitäisi aina muistaa erottaa, kun puhutaan, että meillä on sekä taloudellinen huoltosuhde että väestöllinen huoltosuhde, että jos me tuodaan tänne työikäisiä, niin väestöllinen huoltosuhde paranee, mutta jos he eivät työllisty, silloin meidän taloudellinen huoltosuhde laskee. Samaisesta uutisesta lainaus: ”Ikäjakauman vääristymän paikkaaminen vaatisi Suomeen peräti 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä.” Tämän viestin Katainen toi tuolloin esille myös TV1:n haastattelussa.
Takaisin tähän päivään tultaessa tällaiset 15 vuotta sitten heitetyt väitteet asettuvat tulosten perusteella entistä naurettavampaan valoon. Esimerkiksi juuri tuona aiemman uutisen mainitsemana tavoitevuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohti. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6 741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4 390 euroa per henkilö. Helsingin seudulla taas, missä maahanmuuttajaväestön enemmistö asuu, oli maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2020 vain 54 prosenttia. Lisäksi viranomaisten keräämien tilastojen pohjalta voidaan nähdä, [Puhemies koputtaa] että EU:n ulkopuolelta matalapalkka-aloille tulleiden henkilöiden työllisyysaste laskee voimakkaasti muutaman maassaolovuoden jälkeen.
Arvoisa puhemies! Ihan pieni kappale vielä. — Kuten edellä olevista luvuista voi päätellä, tämä kokoomuksen kiima poistaa työvoiman saatavuusharkinta vain pahentaa tilannetta ja julkisen talouden tilaa. Kokoomus ei näiltä osin edusta ratkaisua vaan on pikemminkin osa ongelmaa. Unohdetaan hölmöt ehdotukset ja säilytetään työvoiman saatavuusharkinta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-08T17:32:37,2023-02-08T17:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_164_164,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_165,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän se niin totta on, että tämä hallitus tulee jäämään historiaan tästä kovasta velanotosta. Ja kun mietitään vielä, että näissä veloissa on kyllä niitä, mitä on varmasti koko oppositio ja perussuomalaisetkin kannattaneet, mutta on siellä paljon sitäkin tavaraa, mitä ei olisi välttämättä tarvinnut niin voimakkaasti rahoittaa. Ja tietenkin se, mitä on sitten tehty sopeutuksia, on vaivaiset 300 miljoonaa. Tietysti nyt sitten jatko näyttää siltä, että me vain ruvetaan verottamaan ahkeria tekijöitä, ja loppupelissä se on kuitenkin aivan sama kuin laittaisi lypsävän lehmän paistinpannulle.
2,6 miljardia eli 2 600 miljoonaa ovat pelkät valtionvelan korot. Jos jollekin luku on liian iso tajuttavaksi, niin voin antaa helpomman tavan ymmärtää se. Miettikää: Jos ei meillä olisi näitä korkomenoja, niin yhden — siis yhden — hallituskauden aikana pystyttäisiin tekemään kaikki isot raideinvestoinnit, mistä täällä suurin piirtein on haaveiltu ja mihin ei tällä hetkellä tai todennäköisesti koskaan tulla löytämään rahaa, eikä niitä kyllä tietysti koskaan varmaan kannata edes rakentaakaan. Mutta jos ei tällaisia korkomenoja olisi, niin me pystyttäisiin tekemään yhden hallituskauden aikana kaikki nämä utopistiset raidehankkeetkin. Eli eiköhän tämä nyt oikeasti ole sellainen homma, että meidän olisi pakko laittaa tämä julkinen talous kuntoon, koska nämä korkomenot tulevat tekemään meille jossain vaiheessa todella kipeää. Nyt jo käytännössä katsoen miljardilla ovat pienessä ajassa nousseet korkomenot, ja ne kaikki korkomenot, mitkä meiltä menevät, ovat meidän hyvinvoinnistamme pois. Olisi paljon järkevämpää oikeasti ottaa itseämme niskasta kiinni ja tehdä vähintään parin kauden verran säästötoimenpiteitä ja päästä näistä korkomenoista huomattavasti inhimillisemmille tasoille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-08T17:38:23,2023-02-08T17:40:33,Hyväksytty,1.1
2022_164_166,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sirén poissa — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_167,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mietin tässä kehitystä 36 vuoden ajalta, jonka tätä olen seurannut tässä salissa, yhden kauden välillä vuorotteluvapaalla olleena. Koko ajan tänä aikana on lisätty palveluja ja sellaisia toimintoja, jotka ovat kasvattaneet julkisia menoja niin kunnille ja kuntien kautta kuin valtionhallinnon kautta ja tietysti myös Kansaneläkelaitoksen osalta. 90-luvun alussa, kun syöksyimme 80-luvun politiikan jälkeen syvään taantumaan ja lamaan, jonkin verran leikattiin ja korjattiin talouden suuntaa, mutta kun tuosta päästiin sitten — osin muun muassa Nokian ansiosta — kuiville, niin sama meno, mikä oli 80-luvulla, jatkui ja tarpeita löytyi joka puolelta. Niitähän me poliitikot varsinkin vaalien alla olemme hyvin lahjakkaita löytämään, ja ihmisiltä tulee ideoita ja esityksiä. Ne ideat, mitä meille tulee, kääntyvät puolueelle, ja puolue panee niitä ohjelmiinsa, ja sitten ne ovat vaaliohjelmissa lupauksina. Ja sitten kun vaalien jälkeen hallitusta tehdään, niin puolueesta riippumatta ne otetaan sitten sinne hallitusohjelmaan ja toteutetaan. Missään vaiheessa ei kunnolla pysähdytä ajattelemaan, miten nämä rahoitetaan.
No, tähän asti oikeastaan näitä pitkälti on rahoitettu veroja kiristämällä niin kuntatasolla kuin valtion tasollakin. Ja nyt olemme siinä tilanteessa, mikä jokaisen on kyllä myönnettävä, että meillä kokonaisveroaste on sillä tasolla, että sitä ei enää voi kiristää ilman, etteikö tulisi vahinkoja eli niin vakavia seurauksia, että koko kansantalous siitä kärsisi. Verotuksen sisällä varmasti on korjaamisen mahdollisuuksia eli mahdollisuuksia siirtää painopistettä sellaisella tavalla, mikä ei esimerkiksi yritysten ja työn tekemistä estä ja tee kannattamattomaksi — niin kuin tänä päivänä aika pitkälti on, mutta vielä kannattamattomammaksi. Mutta sitten toisaalta jos kulutuksen verotusta kovasti kiristetään, niin ongelmana on, että meillä on mittava joukko niin pienituloisia, että eivät sitten selviä niistä perustarpeista, jos ne hinnat verotuksen kautta nostetaan vielä kovemmiksi. Eli jossakin vaiheessa tulee eteen se tilanne, että meidän on pysähdyttävä miettimään, voimmeko jatkaa tällä tavalla. Ja nyt on varmaan se hetki viimeistään, kun tähän mennessä... No, Sipilän hallitus yritti sitä vuonna 15, kun teimme hallitusohjelmaa. Siinä tämä tunnustettiin ja tunnettiin, mutta uudistusten tekeminen ja säästöjen aikaansaaminen oli jo silloinkin vaikeaa. Niitä jonkin verran kyllä tehtiin.
Nyt tämä hallitus on lisännyt menoja, näitä välttämättömiä menoja koronasta ja sodasta johtuen mutta sen lisäksi merkittävästi muita, ja se velkataakka on kasvanut erittäin korkealle. Ja nyt kun Euroopan keskuspankki on pitänyt viimeiset kahdeksan vuotta korkotasoa keinotekoisesti nollassa, jopa miinusmerkkisenä, niin Marinin hallitus luotti, että näin jatkuu ja ei ole mitään huolta, että otetaan velkaa, koska ei korkoja tarvitse maksaa, ja jotkut olivat sitä mieltä, ettei lainojakaan tarvitse maksaa. Mutta nyt olemme siinä tilanteessa, että korot ovat nousseet, ja lisäbudjetti kertoo karua kieltä siitä, että tämä tilanne onkin äärimmäisen vakava.
Meillä on valtavan paljon polttavia tarpeita yhteiskunnassa, köyhyyttä, ja sairaanhoidossa ja monessa muussa. Niihin on vastattava. Samanaikaisesti pitäisi korjata tämä talouden pohja niin, ettei velkaantuminen jatku. Se on kyllä erittäin kipeä ja vaikea työsarka seuraavalla hallituksella mutta täysin välttämätön. [Puhemies koputtaa] Ja totean, että perussuomalaisten talousohjelma, jonka edustaja Ranne ryhmäpuheessa toi hyvin selkeästi esille, on rakennettu sille pohjalle, [Puhemies: Kiitos!] että lähdetään karsimaan toisarvoisista menoista, ensin ulos valuvista varoista, ja sen jälkeen punnitaan kaikki kotimaan menot niin, että vain tärkeitä pidetään yllä ja niitä kehitetään mutta ollaan valmiita myös luopumaan sellaisista, mitä yhteiskunta ja kansa eivät välttämättä tarvitse.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-08T17:40:39,2023-02-08T17:46:21,Hyväksytty,1.1
2022_164_168,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_169,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalous ja sen hyvä hoito on avain kaikille julkisille palveluille, joita Suomessa ylläpidetään. On kieltämättä jotenkin nurinkurista, että sosiaalidemokraattien johtama vasemmistohallitus on kaudellaan tuhonnut sen perustan, jolla näitä julkisia palveluita tuotetaan. Valtion velkamäärä on valtava, yhä enemmän rahaa menee pelkästään lainojen korkojen hoitoon, ja inflaatiokin on laukalla.
Kyllä, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä otettiin velkaa, ja koko eduskunta oli näissä päätöksissä suurimmaksi osaksi mukana, mutta vastuullinen hallitus olisi jättänyt kaikki ei-välttämättömät, lähinnä poliittisten irtopisteiden keräämiseen tarkoitetut uudistukset myöhemmille, paremmille ajoille. Samaan hengenvetoon on lisättävä, ettei maailman tiukimpien ilmastotavoitteiden ja löysimmän maahanmuuttopolitiikan ajaminen ole helpottanut tilannetta yhtään, päinvastoin.
Muutoinkin tämä eduskuntakausi on kaiken kaikkiaan ollut varsin kummallinen. Hallitus on lähinnä tivannut oppositiolta toimenpiteitä talous- ja työllisyystilanteeseen. Niin ikään velkaantumisesta hallitus on keskittynyt syyttelemään oppositiota ja aiempia hallituksia. Valta ja vastuu kulkevat käsi kädessä, ja ei ole voinut välttyä siltä ajatukselta, että valtaa on käytetty omien lempihankkeiden läpivientiin mutta vastuuta kokonaistaloudesta on yritetty vierittää milloin olosuhteiden, milloin opposition ja milloin edellisten hallitusten niskoille. Tällä kaudella oppositio on vaatinut hallitukselta talouskuria. Perussuomalaiset ovat vahvasti vaatineet asioiden asettamista tärkeysjärjestykseen.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Saarikko kertoi vastauksessaan, miten oppositio on kannattanut suurta osaa menolisäyksistä, poliisien määrän lisäystä, hoitajien koulutusta, koronatoimia, Puolustusvoimien vahvistamista. Tietenkin oppositio kannattaa tärkeisiin asioihin panostamista. Suomen puolustuksen vahvistamista ei olisi kuitenkaan tämän hallituksen toimesta tehty ilman Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Se kertoo hallituksen tärkeysjärjestyksestä. Mutta hallituksella ei ole ollut minkäänlaisia sopeutustoimia menolisäysten vastapainoksi. Hallituksen tehtävä on pitää talous tasapainossa, tehdä niitä vaikeitakin leikkauspäätöksiä. Sitä te ette ole tehneet.
Hallituspuolueet puhuivat tässä aiemmin useaan otteeseen esimerkiksi koulutuspanostuksistaan, mutta mitä hallitus on tosiasiassa saanut aikaan? Te ette ole ratkaisseet niitä keskeisiä ongelmia, joita koulutuspolitiikassamme on. Edelleen peruskoulusta valmistuu nuoria vailla kunnollista luku-, kirjoitus- tai laskutaitoa. Pisa-tulokset laskevat vuosi vuodelta kuin lehmän häntä. Samaan aikaan ammattikoulusta valmistuu edelleen nuoria, jotka eivät ole saaneet edes riittäviä valmiuksia työelämään, jos nyt ylipäänsä koskaan valmistuvat. Käytännössä hallitus on keskittynyt parantamaan tällä kaudella ulkomaalaisopiskelijoiden pääsyä maahan ja suomalaisiin kouluihin, ja on kiistatonta, että ne resurssit ovat pois muusta koulutuksesta. Eikä se ole kyllä yhteiskunnan turvallisuudenkaan kannalta samantekevää, ketä Suomessa opiskelee ja millä motiivein. Kaiken tämänkin hallitus on, totta kai, sivuuttanut.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole keskittynyt ydintehtäviin eikä edes ydinongelmiin, kuten edellä esimerkiksi koulutuspolitiikan osalta kuvasin. Sen sijaan hallitus on keskittynyt luomaan lisää palveluita maahanmuuttajille, helpottamaan ulkomaalaisten maahantuloa. Te olette keskittyneet kippaamaan rahaa kehitysapuna Afrikkaan. Hyvä hallitus, eivät ne ole valtion ydintehtäviä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-08T17:46:27,2023-02-08T17:50:59,Hyväksytty,1.1
2022_164_170,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Edustaja al-Taee, poissa. — Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_171,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Puhemies! Valtionvelka kasvaa isolta osin myös ulkopolitiikan käänteen vuoksi. Sotilasmenot on tällä hallituskaudella kaksinkertaistettu, kun on pyritty Natoon, ja kasvu tulee jatkumaan. Tämän takaa ilman perälautaa hyväksytty hävittäjähankinta sekä lisääntyvä aseapu Ukrainaan. Ulkopolitiikan käänteestä on seurausta myös energian ja raaka-aineiden hintojen nopea nousu. Se hyydyttää talouden ja on jo johtanut energiayhtiöiden 10 miljardin valtiontakauksiin ja valtion sähkö- ja energiatukiin, jotka hyödyttävät suurituloisia ja päätyvät lopulta yhtiöiden voittoihin. Teollisuuden vaikeudet ovat johtaneet myös Finnveran kasvaviin vastuisiin. Euroopan unionin elvytyspaketti on Suomen osalta miljardeja miinuksella.
Edelleen, puhemies, yksityisten yhtiöiden tukeminen koronatuilla lisäsi valtionvelkaa miljardeilla. Tuet olivat avokätisiä, tehottomia ja valuivat yhtiöiden omistajille. Pidän tätä valtionvelkaa lisännyttä politiikkaa virheellisenä. Kasvanut velka on syönyt kansalaisten tukemisen ja palveluiden rahoitusta. Mutta: etenkin kokoomukselle juuri tämä politiikka on kyllä käynyt ja näyttää käyvän vastakin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-08T17:51:07,2023-02-08T17:52:56,Hyväksytty,1.1
2022_164_172,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Kinnunen on poissa. — Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_173,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muutamia ajatelmia vielä tästä välikysymyskeskustelusta melkein täydelle salille. [Johannes Yrttiaho: Melkein täydelle salille!] On mielenkiintoista pohtia, kumpi lopulta on vähemmän uskottava, tämän kysymyksen esittäjä vai se, joka siihen vastaa. Sitä pohdin jo tuossa debattipuheenvuorossani, ja jatkan hieman tätä pohdintaa tässä kohtaa.
Heti alkuun kaksi kymmenen minuutin puheenvuoroa, joissa ei esitetä ensimmäistäkään konkreettista ratkaisua säästötoimiin tai valtiontalouden sopeuttamiseksi — siitä lähdettiin liikkeelle. Kokoomus, joka on Suomen puolueista hallitusaikanaan kerännyt kaikkein eniten velkaa, tekee välikysymyksen velkaantumisesta juuri vaalien alla saadakseen medianäkyvyyttä. Se on lähes yhtä epäuskottavaa kuin kokoomuksen välikysymys sotesta, jota he ansiokkaasti romuttivat viime vaalikaudella, niin ettei sitä saatu aikaiseksi, kun he tekivät sinne niitä yksityistämisvaatimuksiaan. Kokoomus on esittänyt tahtotilanaan kehitysapuun yli miljardin enemmän kuin perussuomalaiset. Kokoomuksen enemmistö siunasi elvytyspaketin miljardit Euroopan joutomaille. Esityksenä vaihtoehtobudjetista löytyy työttömiltä pois miljoona—puolitoista tällaisten kulujen kattamiseksi. Ei kovin uskottavaa velkaantumisen taittamista.
Ja nämä hallituksen toimet. Hallituksesta esitettiin jonkinlaisena ansiona se, että Sipilän hallitus onnistui saamaan aikaan jonkinnäköisiä menoleikkauksia. Taisi olla edustaja Lindtman, joka sitä talouskuria hieman tuossa kehui. Tosiasia on kuitenkin se, että aivan jokaista, aivan jokaista Sipilän hallituksen tekemää säästötoimea — minä muistan sen, koska olin silloin Sipilän hallituksessa alkuvaiheessa — aivan jokaista niistä toimista SDP, oppositio ja edustaja Lindtman vastustivat kurkku suorana huutaen eduskuntasalissa. Ja nyt he sitten istuvat valmiiseen pöytään niiden sopeutusten jäljiltä miettimään uutta hallituskautta, uutta hallitusohjelmaa, tekevät sinne kaikkia mahdollisia ideologisia hankkeita, että saavat mukaan sinne vihreät sekä keskustan. Sellainenkin yhtälö on mahdollinen, että vihreät ja keskusta ovat saatavissa samaan hallitukseen, kun tarpeeksi laitetaan velkarahaa jakoon intressiryhmille. Tämä oli lähtökohta, kun lähdettiin vaalikauteen.
Ja nyt, kun vaalit ovat käsillä ja kausi on lähes mennyt, hallituksesta eri puolueet pitävät puheenvuoroja, että sitä ja sitä asiaa pitäisi korjata. Se ja se asia on rempallaan. Ikään kuin tätä kautta ei olisi ollutkaan, ei olisi ollut lähes neljää vuotta hallitusaikaa, jona aikana näitä asioita olisi pitänyt korjata. Nyt sitten jonkun, ehkä sitten seuraavan eduskunnan, seuraavan hallituksen, pitäisi niitä asioita korjata.
Kriisejä on ollut, sitä ei kukaan kiistä. Mutta erityisesti, koska niitä kriisejä on ollut, olisi pitänyt olla niitä säästötoimia. Olisi pitänyt olla valmiutta tinkiä ideologisista hankkeista. Mutta ei. Hallitus ajaa härkäpäisesti eteenpäin sitä, että Suomi olisi hiilineutraali 15 vuotta ennen muuta Euroopan unionia. Mistään ideologisista hankkeista ei ole säästetty. Kaikki oppivelvollisuuden pidentämiset on juntattu läpi. On tehty sote-uudistus, joka ei säästä mitään vaan ainoastaan lisää menoja. Mitään säästötoimia ei tällä kaudella ole saatu käytännössä aikaan.
No, tämä jatkumo tietysti toimii, tavallaan, kun katsotaan taaksepäin, samalla tavalla. Eli kyllähän Suomessa on historiallisesti ottaen eletty jo pitkän aikaa niin kuin meillä olisi Nokia, vaikkei meillä enää ole Nokiaa. 2000-luvulla valtiontalous on ollut ylijäämäinen ainoastaan it-kuplan hulluimpina vuosina ja loivasti ylijäämäinen Sipilän hallituksen viimeisenä vuonna. Noin muuten on oltu koko ajan pakkasella ja tehty lisää velkaa. Eli meidän krooninen ongelmamme on yli varojen eläminen. Se väite, että valtio keskittyisi vain ydintehtäviinsä, ei todellakaan pidä paikkaansa. Jos valtio keskittyisi ydintehtäviinsä, niin ei meillä olisi tällaisia tulonsiirtoja ulkomaille eikä meillä olisi tällaista paisunutta julkista sektoria. Kun aina sanotaan julkisesta sektorista, että haluatteko te leikata poliiseista ja hoitajista ja sen sellaisista, niin minä kysyn, että jos meillä on vaikka ministeriö, jossa on yhdessä ministeriöissä kuusi ylijohtajaa, niin pärjättäisiinköhän siellä kolmellakin ylijohtajalla. Tämä sama hallintorakenteen paisuminen toistuu kautta valtionhallinnon. Valtionhallinnossa toimitaan niin kuin se olisi suuryritys, joka tuottaa oikeaa voittoa. Siellä rakennetaan samanlaisia projektiorganisaatioita ja keskijohtoa kuormittamaan veronmaksajien kukkaroa. Tästä pitäisi alkaa vähitellen pääsemään eroon ja miettimään, mitä niissä rakenteissa olisi muutettavissa, että tämä täysin kestämätön taloudellinen yhtälö saataisiin jollain tavalla ratkaistua ja yhteiset rahamme riittämään. Palkankorotukset, mitkä tulevat julkiselle sektorille, ovat suuria. Entisiinkään palkkoihin ei olisi ollut oikeastaan varaa. Miten tämä ihan aikuisten oikeasti saadaan toimimaan vastaisuudessa, kun ei se työperäinen maahanmuuttokaan tätä huoltosuhdeasiaa ratkaise, vaan se käytännössä sitä pahentaa?
Hallitus ei ole tähän uskottavia keinoja esittänyt, joten kannatan edustaja Ranteen tekemää epäluottamuslause-esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-08T17:53:05,2023-02-08T17:58:17,Hyväksytty,1.1
2022_164_174,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Eestilä poissa. Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_175,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun edustaja Mäkelä tässä juuri käytti puheenvuoron, jossa hän pohdiskeli ikään kuin ristiriitaisuuksia sekä välikysymyksen asettajissa että vastaajissa, niin jatkaisin tuosta samasta logiikasta. Kyllä tunnistan edustaja Mäkelän hyvän näkemyksen siitä, kun hän viittasi kokoomukseen välikysymyksen tekijänä, ja kun hän totesi, että kokoomus on kyllä puolue, joka on istunut niissä hallituksissa, joissa Suomea on velkaannutettu eniten, niin tässä on vähän semmoinen maku, että onko tässä ketunhäntä kainalossa — tätä sanaa edustaja Mäkelä ei käyttänyt, mutta luulen hänen jotain tällaista pohdiskelevan, että miten uskottava tämä argumentaatio on.
Jäin miettimään myöskin edustaja Mäkelän omaa puheenvuoroa. Viitaten vaikkapa siihen keskusteluun, joka käytiin eilen — vai toissa päivänäkö se nyt oli — tästä lisätalousarviosta: 2,1 miljardin lisätalousarvio täällä hyväksyttiin tai ollaan hyväksymässä, hyväksyttiin, ja siinä olevat menokohdennukset, 0,5 miljardia suurin piirtein, hyvinvointialueille, keskeisesti myöskin Ukrainaan suunnattavaan apuun ja sitten tähän sähköverosubventiojärjestelmään ja niin edelleen. Näissä kaikissa oppositio, mukaan lukien perussuomalaiset, oli mukana, eli he olivat velkaannuttamassa tätä valtiota, koska se on selvä asia, että tämä 2,1 miljardia viime kädessä näkyy alijäämäisessä budjetissa. Eli nyt ollaan sitten kiinni siinä kysymyksessä, mitkä tässä nyt ovat niitä niin sanottuja valtion ydintehtäviä ja mitkä ovat ei-ydintehtäviä. Edustaja Mäkelän puheenvuoroa kun tuossa kuuntelin, niin jäi kyllä semmoinen maku, kun hän rupesi luettelemaan sitten, että kaikesta mahdollisesta pitäisi säästää sieltä sun täältä. Onhan meillä sekin strategia, arvoisa puhemies, olemassa, että me voimme säästää itsemme kuoliaaksi. Ei varmaan ole kenenkään intresseissä tähän suuntaan mennä, vaan meillä on yhteiskunnallisia ja taloudellisia voimavaroja, joita me käytämme tulevaisuusinvestointeihin ja myöskin nykyisten palvelurakenteiden ja perushyvinvointimme ylläpitämiseen kaikilla tasoilla, ja yhteisvastuu tässä suhteessahan ei myöskään tunne rajoja, koska mekin olemme yhteisriippuvaisessa, keskinäisriippuvaisessa maailmassa. Nämä täytyy nähdä kokonaisuutena. Ja se, että on joku ylijohtaja siellä ja toinen ylijohtaja täällä ja puoluetuki tuossa ja niin edelleen — näitä keskusteluja on kautta vuosien tässä salissakin käyty, ja se ei ole mikään vastaus siihen kysymykseen, mikä viime kädessä on julkisen sektorin vastuu.
Eli tämä on se iso ongelma, että kun meillä on tällä vaalikaudella todettu siitä, että on tämä holtiton velkaantuminen, josta Marinin hallitusta on syytetty — perussuomalaiset ovat nostaneet luvun 40 miljardia muun muassa — niin tätä lukua ei pysty ihan täsmälleen laskemaan, mutta voisin väittää, että ylivoimainen valtaosa näistä lisäyksistä, mitä tällä hallituskaudella on tehty siihen, jopa yhteiset kehykset, ovat kaikki sellaisia menoeriä, joissa oppositio on ollut mukana, on sitten kysymys poliisien määrärahoista, kuten täällä viitattiin, on sitten koronaepidemian kuluista, on sitten kysymys puolustusmenojen lisäämisestä ja on sitten kysymys vaikka siitä, mitä eilen on käyty yhdessä läpi tässä lisätalousarviossa, joka yhdessä opposition kanssa hyväksyttiin. Tämä on semmoinen vähän outo keskustelu, että kun me puhumme vastuullisesta yhteiskuntapolitiikasta, josta hallitus kantaa epäilemättä vastuun, niin oppositio vain sen vuoksi, että on oppositiossa, yrittää kehitellä argumentin siitä, että tämä juuri on nyt sen ison velkaantumisongelman takana, kun itse on myöskin tekemässä samoja ratkaisuja yhdessä meidän kanssamme. Tässä suhteessa toivoisin rehellisyyttä, poliittista rehellisyyttä, kun tätä keskustelua täällä käydään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-08T17:58:33,2023-02-08T18:02:21,Hyväksytty,1.1
2022_164_176,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Rydman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_177,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen tuossa edellä kantoi huolta siitä, säästämmekö me nyt itsemme hengiltä. No, aikamoisia säästötalkoita varmaankin on edessä, koska tämä hallitus, jota edustaja Kiljunenkin edustaa, on niin löysäkätisesti jakanut rahaa sinne, tänne ja tuonne. Toki tietysti ajatkin ovat olleet vaikeita. Mikä tahansa hallitus olisi epäilemättä näissä olosuhteissa joutunut alijäämäisiä budjetteja tekemään, mutta tällä meidän hallituksellamme, Sanna Marinin hallituksella, ei ole ollut minkäänlaista halua eikä oikeastaan yritystäkään priorisoida menoja siten, että velkaantumistahdissa olisi ollut edes jonkinlainen tolkku.
Edustaja Mäkelä tuossa edellä kyllä hyvin kuvasi sitä, että hirvittävän uskottava välikysymyksen esittäjä ei kyllä valitettavasti ole kokoomuskaan. Kokoomus ehkä olisi noudattanut pikkasen kovempaa menokuria kuin mitä tämä punavihreä hallitus on tehnyt, mutta toisaalta kokoomuksen omakin track record, puhumattakaan tästä välikysymyksestä ja kokoomuksen vaihtoehtobudjeteista ja linjasta esimerkiksi kehitysavun ja maahanmuuton suhteen, ei tee kyllä myöskään kokoomuksesta erityisen uskottavaa taloudenpitäjää. Puheissa kyllä on paljon energiaa, mutta puolue on edelleenkin sitoutunut esimerkiksi nykyisenkin korruptiota ruokkivan kehitysavun kasvattamiseen entisestään ja edelleen kannattaa hyvin kalliiksi käyvän maahanmuuton nimenomaista lisäämistä, ja kun sellaisessa tilanteessa, jollainen avautui kaksi vuotta sitten, kun Suomella olisi ollut mahdollisuus, eduskunnalla tässä salissa, oppositiolla olisi ollut mahdollisuus kaataa Suomelle hyvin kalliiksi käyvä Euroopan unionin velkapaketti, kritisoi pakettia niin kauan kunnes kävi ilmeiseksi, että kokoomuksella olisi valta ja voima myöskin se paketti kaataa, siinä vaiheessa kritiikki ei enää tullutkaan lihaksi. Oli kyllä sellaisiakin kokoomusedustajia, jotka parhaansa tekivät sen paketin kaatamiseksi, mutta puolueen nykyinen johto teki sitten oman osansa sen eteen, että Sanna Marinin hallitus sai tämän kalliin velkapaketin vietyä tässä salissa läpi.
Pahoinpa pelkään, että jos vaalien jälkeen maassamme on sinipunahallitus, jossa kokoomuksen europolitiikka, eurojen jakaminen ja kovin kosmeettinen menojen säästäminen, ja kalliiksi käyvä maahanmuuttopolitiikka vielä yhdistyvät sitten sosiaalidemokraattien erityisen löysäkätiseen rahan jakamiseen, niin kyllä sellainen sinipunahallitus tulisi, jollei yhtä kalliiksi kuin tämä punavihreä hallitus, ainakin aika lailla lähelle yhtä kalliiksi. Toivottavasti kansalla siis on nyt tulevissa vaaleissa myöskin viisautta äänestää siten, että nykyiselle politiikalle aito vaihtoehto saadaan aikaiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-08T18:02:26,2023-02-08T18:05:26,Hyväksytty,1.1
2022_164_178,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_179,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"arvoisa puhemies! Tuossa edustaja Kiljunen äsken pohti, että kuinka suuri osa siitä velkaantumisesta nyt sitten liittyy näihin kriiseihin ja kuinka paljon on niiden ulkopuolista. Itse olen nähnyt sellaisen luvun, että 40 miljardia on otettu velkaa kokonaisuudessaan ja siitä noin kahdeksan miljardia olisi muuta kuin näihin kriiseihin välittömästi liittyvää. Sitten voidaan tietysti kysyä, toimittiinko näissä kriiseissä nyt niin erityisen optimaalisesti, eli aiheutettiinko rajoitustoimilla — jotka eivät olleet oikeasuhtaisia — sellaista vahinkoa, jota sitten jouduttiin korvaamaan tavallaan turhaan valtion toimesta. Tietysti voidaan käydä myöskin sitä keskustelua, toimittiinko kaikilla tavoin oikein, mutta tämä olisi tämä suhde tässä velassa, että noin kahdeksan miljardia olisi muuta velkaa kuin tätä kriisiin otettua.
Lisäksi tietenkin tulevat nämä pysyvät menolisäykset, mitä on tehty, eli nyt hallitus tällä kaudella on tehnyt toimenpiteitä, jotka tuottavat vastaisuudessa jatkuvaa menoa valtiontaloudelle. Tänään liikkui sellainen luku kuin 10 miljardia, mutta sitä en ole nyt tarkistanut mistään, että pitääkö se paikkansa, joten sitä en omanani esitä — puhutaan kuitenkin miljardiluokasta. Nyt sitten seuraava hallitus tämän kyseisen veron haluaisi leikata, ja olettaisin, että nykyiset hallituspuolueet oppositioon jäädessään kokisivat tämän jotenkin negatiivisena ja vastustaisivat sitä täällä eduskuntasalissakin, tätä kyseistä niin sanottua menoleikkausta.
Tämä kokoomuksen välikysymys ja tämä maine jonkinlaisena talouskurin puolueena on varsin ansaitsematonta. Eli on sinänsä hyvä, että nämä asiat nousevat keskusteluun täällä ja tavallaan kokoomus vaaditaan tilille siitä, että kun he sanovat, että ei pitäisi velkaantua, niin mikä on heidän vaihtoehtonsa. Se vaihtoehto ei ole kovin uskottava siinä mielessä, että heidän velkaantumisensa perustuu siihen, että leikataan pois muun muassa työttömien eläkekertymät ja asumistukia ja vastaavia menoja, jotka tulisivat johtamaan kurjistumiseen, kotimaisen kulutuksen vähenemiseen, sosiaalimenojen kasvamiseen. Eli ne leikkaukset, mitä he esittävät, eivät ole sinänsä edes kestävällä pohjalla. On hyvä, että tämä heidän niin sanottu vaihtoehtonsa päätyy näin vaalien alla keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-08T18:05:28,2023-02-08T18:07:39,Hyväksytty,1.1
2022_164_180,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_181,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan noin debatinomaisesti.
Edustaja Mäkelä laski, että 40 miljardista, jonka nyt tällä vaalikaudella alijäämä on kasvanut — tai valtion julkinen velka on kasvanut, ei alijäämä, mutta julkinen velka on kasvanut — olisi kahdeksan miljardia joitain muita menoja kuin näihin suoraan kriiseihin liittyviä. Pääosahan niistä on tulevaisuusinvestointeja, jotka sitten aikanaan poikivat sitä hyvää, mitä tässä tarvitaan, sekä yhteiskunnan rakentamisessa että myöskin taloudellisesti.
 Rydman pohti sitä näinpäin sitten, että nämä säästötalkoot ovat näennäisiä. Kaiken kaikkiaan, jos jotakin on tehty ja puuttuu — eikä ainoastaan edustaja Rydman tuonut sitä esille, vaan muutkin toivat eilen — puuttuu priorisointi. Täytyisi menot pystyä priorisoimaan ja sitä kautta löytää ne kohteet, mistä leikata. Sopeuttamistoimet katsotaan pelkästään menojen näkökulmasta eli leikkausten näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Kyllä, pitkässä juoksussa on mitä järkevintä, että talous on tasapainossa, se on ihan järkevä pyrkimys. Alijäämäisyys on aina ongelma, jos se on pysyvää, jatkuvaa, se johtaa velkaantumiseen. Minkä takia te katsotte vain sopeuttamistoimia ikään kuin sieltä menojen kautta, leikkausten kautta, erityisesti katsotaan leikkauksia sieltä ja täältä, että leikataan sosiaaliturvasta, koulutuksesta? Miksi me emme kohdista toimenpiteitämme niihin tahoihin, joilla se raha on, ei niihin tahoihin, joilla rahaa ei ole? Miksi me leikkaamme niiltä, joilla ei ole rahaa, miksei leikata sieltä, missä rahaa on? Ja silloin tullaan tärkeimpään kysymykseen eli valtion tuloihin, joka on toinen puoli alijäämässä, johon voidaan vaikuttaa. Miksi me emme puhu vakavasti veropohjan laajennuksesta? Ei niin, että meidän tarvitsee verottaa ansiotuloja, mutta me tiedämme Ahon hallituksen jäljiltä sen, että siinä vaiheessa pääomatuloja ja ansiotuloja verotettiin samanlaisen progression piirissä, ja kun se poistettiin, meillähän on tuloerot revenneet. Sen takia erityisesti meillä on pääomatulojen osuus kasvanut yhteiskunnassa. Miksi me emme aseta pääomatuloja samalle viivalle ansiotulojen kanssa, joka laajentaa heti veropohjaa siihen lohkoon yhteiskuntaa, jossa rahoja on? Miksi me emme listaamattomien yritysten osinkoverotusta käynnistä kunnolla, jolloin me olemme jälleen kiinni niissä raoissa, joissa rahaa leivotaan? Miksi finanssisektori on pitkälti vapautettu verotuksesta noin globaalimitassa myöskin Suomen päässä? Rahamarkkinaverosta on puhuttu.
Kokoomus ja perussuomalaiset, lähdetään yhdessä näihin talkoisiin, sopeuttamistoimiin. Otetaan rahaa sieltä, missä sitä on — ei sieltä, missä sitä ei ole.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-08T18:07:39,2023-02-08T18:10:16,Hyväksytty,1.1
2022_164_182,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_183,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On selvää, että päätökset talouspolitiikassa, taloudessa yleensä ja kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa olisivat olleet erilaisia ilman pandemiaa, ilman Venäjän hyökkäyssotaa, ilman energiakriisiä ja ilman valtavaa inflaatiota, jonka me olemme nyt saaneet kokea. Eihän tätä kukaan osannut suunnitella, ei tähän oltu varauduttu, että näin kävisi, ei sitä varten ollut myöskään rakennettu hallitusohjelmaa, mutta se on kuitenkin meidän edessämme ollut, ja sitä on tällä vaalikaudella jouduttu hoitamaan. Sen hoitaminen on onnistunut mielestäni kohtuullisella tavalla, ja yhdyn siihen, mitä täällä aiemmin valtiovarainministeri Saarikko totesi, että aika ohuet ovat ne muutokset, mitä oppositio on esittänyt tällä vaalikaudella niihin toimenpiteisiin, joita hallitus on tehnyt ja lävitse vienyt. Niillähän on vastattu näihin neljään kriisiin, joita me olemme kohdanneet.
Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin selvinnyt jollakin tavalla kuivin jaloin meille erittäin ongelmallisista kohdista, jotka jatkuvat yhä edelleenkin. Näihin on pakko sopeutua, niihin on löydettävä keinot niin, että yritykset eivät lamaannu, eivät lomauta, eivät irtisano, eivät lopeta toimintaansa ja että ihmisillä on töitä, työpaikkoja tarjotaan edelleenkin, ja näin on pystytty kuitenkin tekemään. Työllisyys on mallikkaalla tavalla kasvanut, ja me olemme työvoimapulatilanteessa, joka osittain on tällä hetkellä meidän kasvun esteemme. Siihen pitää löytyä ratkaisu, samoin kuin siihen talouden tasapainottamiseen. Me tarvitsemme kaikkia keinoja, mitään keinoa ei saa poissulkea.
Mutta sitä, että me viemme yritykset sellaiseen malliin, että ne eivät pysty investoimaan ja luomaan työpaikkoja, en halua, en usko, että kukaan haluaa, ei ainakaan keskusta halua sellaista ilmapiiriä tähän maahan. Me olemme yritysten osalta paljon paremmin varautuneet, kun meillä on ollut puskureita taloudessa, yritysten taloudessa kohtaamaan sokkeja, jotka ulkopuolelta tulevat ja joihin ei itse pysty vaikuttamaan. Jos me tähän puutumme niin, että niitä puskureita ei ole, investointikyky menee, uusiutumiskyky menee, työllistämisen kyky menee, ja siitä kärsii koko yhteiskunta, ja sitä me emme halua.
Kun katsotaan nyt tätä investointien määrää, niin sitä on eri puolilla Suomea, massiivisia investointihankkeita on toteutettu ja edelleenkin on suunnitelmissa, ja tämä on hyvä asia. Tässä tullaan myöskin siihen tasapainoiseen aluekehitykseen, jota me haluamme myös vaalia. Koko Suomi voi hyvin koko voimallaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-08T18:10:16,2023-02-08T18:13:01,Hyväksytty,1.1
2022_164_184,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_185,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen tuossa edellä totesi näin, että on hyvä ainakin pyrkiä tasapainoisiin budjetteihin. No hyvä, sitten jaamme ainakin yhden peruslähtökohdan. Toki tietysti valitettavampaa on, että tämä pyrkimys sosiaalidemokraattisessa politiikassa kovin harvoin tulee lihaksi. Se on ehkä teoreettinen pyrkimys, mutta käytännössä eletään kuitenkin velaksi ja tehdään niitä alijäämäisiä budjetteja. Mutta sitten edustaja Kiljunen alkoi tuossa pohtia nimenomaisesti sitä, että paitsi että budjetissa on tämä menopuoli — johon täällä oppositio on paljon kiinnittänyt huomiota, että pitää kyetä priorisoimaan ja pyrkiä budjettien tasapainoisuuteen, mahdollisuuksien mukaan myöskin kriisiolosuhteissa priorisoida menoja — totta kai on sitten tulopuolikin, ja hän tarjosi siihen sitä perussosiaalidemokraattista lääkettä, tai ainakin sellaiseksi luultua, eli verojen korotusta, veropohjan laajentamista, sitä, että kansaa verotettaisiin yhä enemmän. [Kimmo Kiljunen: Ei kansaa vaan finanssisektoria!] — Niin, edustaja Kiljunen sieltä huutaa väliin, että finanssisektoria vain, mutta nyt on kuitenkin ymmärrettävä, että talous on kokonaisuus eikä se finanssisektorikaan ole mikään ihmisistä riippumaton tekijä.
Minä olen kovasti vakuuttunut siitä, että yritykset tietävät parhaiten, mihin heidän kannattaa investoida, ja yksilöt ja kuluttajat tietävät parhaiten, mikä heidän elämässään on hyvää ja tarpeellista, mihin raha kannattaa laittaa. Ja silloin jos me luomme verotuksellisestikin nimenomaisesti kannustavan ympäristön investoida, kannustavan ympäristön tehdä työtä, niin se on nimenomaisesti se lääke, jolla lopulta synnytetään enemmän hyvinvointia, enemmän verotulojakin, mutta nimenomaisesti siten, että pikemminkin annetaan mahdollisuuksia yksilöllisiin kulutusvalintoihin ja fiksuihin investointeihin nimenomaisesti sinne yksityiselle puolelle — kun sen sijaan tässä salissa yritetään keksiä yhä uusia veroja ja kerätä rahaa yhteiseen kassaan ja sitten me poliitikot täällä päätämme verorahojen, siis ihmisten, ihmisiltä väkisellä otettujen rahojen, käytöstä. Täällä on varmastikin monia taitavia kansanedustajia, jotka osaisivat hyvin sijoittaa verorahoja yhteen sun toiseenkin paikkaan, mutta silti olen kovasti skeptinen sen suhteen, että tämä sali kollektiivina osaisi tehdä yksilöiden puolesta parempia rahallisia ratkaisuja kuin mitä yksilöt tekevät. Pikemminkin tulisi pyrkiä siihen, että verotus on mahdollisimman yksinkertaista, kohtalaisen kevyttä, siten että Suomi on innostava ja kannustava investointiympäristö ja työskentely-ympäristö ja sellainen, jossa nimenomaisesti syntyy uusia innovaatioita, uutta työtä, uutta yrittäjyyttä ja sitä kautta lopulta myöskin enemmän verotuloja ja sitä kautta toki tietysti myöskin niitä parempia julkisia palveluita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-08T18:13:01,2023-02-08T18:16:02,Hyväksytty,1.1
2022_164_186,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_187,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on tienristeyksessä: jatketaanko pikavippipolitiikalla kohti rotkoa vai käännytäänkö talousvastuun suuntaan, oikeaan suuntaan? Marinin velkahallitus on tehnyt Suomen historian holtittominta talouspolitiikkaa: velkaa, lisää velkaa ja vielä monta kertaa kiellon päälle. [Kimmo Kiljunen: Kokoomuksen tuella!] Rahan jakaminen on helppoa, lapsikin osaa sen tehdä. Vastuullinen aikuinen taas kykenee sovittamaan menot tuloihin ja pistämään asiat tärkeysjärjestykseen. Jos perheessä menee yllättäen pesukone rikki ja rahat eivät muutoin riitä, suunnitellusta lomamatkasta on luovuttava. Suomalaisissa perheissä tämä osataan: ei törsätä enempää kuin tienataan. Hallitus unohti perisuomalaisen viisauden vippausvimmassaan.
Arvoisa puhemies! Hallituksen velkarallin hinta on paljastunut suomalaisille. Valtion budjetti on 10 000 miljoonaa euroa miinuksella. Uutta velkaa hallitus on kahminut 4 vuoden aikana yli 40 miljardia euroa. Vertailun vuoksi: koko Suomen historian ajalta velkaa on periytynyt meille 100 miljardia euroa. Velan hinta on tänään valtiolle jo noin kaksi ja puoli miljardia euroa vuodessa. Velanotto alkoi jo ennen koronaa. Vasemmistohallituksen suunnitelma oli alun perinkin, että valtiontalous on sen kauden lopussa alijäämäinen. Pikavippipolitiikka on siis paalutettu tämän hallituksen ohjelmaan ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan. Hallitus on alusta saakka hussannut rahaa ilman tietoa lisätuloista. Kaikkea, aivan kaikkea on yritetty ratkaista lisämenoilla. Aikuiset poliitikot ovat syöneet oikeudetta tulevien sukupolvien pöydästä.
Arvoisa puhemies! Hallituksen suurin virhe on ollut kyvyttömyys priorisoida. Veronmaksajat maksavat tästä virheestä kovaa hintaa. [Kimmo Kiljunen: Priorisoikaa!] Priorisointi on vaikeaa. Se tarkoittaa, että jostain hyvästä ja tärkeästä on luovuttava, jos halutaan tai jos on välttämätöntä laittaa rahaa vielä tärkeämpään. Marinin hallitus ei ole kyennyt kriisien tullen luopumaan yhdestäkään, ei yhdestäkään aiemmin päättämästään merkittävästä lisämenosta. Se ei ole kyennyt luopumaan edes ei-tärkeästä. Jopa pandoille on haluttu kaataa miljoonia euroja veronmaksajien rahaa — jopa pandoille.
Suomen liikkumavaraa kohdata tulevia kriisejä on kavennettu oleellisesti. Me kokoomuksessa olemme vaatineet hallitukselta vastuullista taloudenpitoa sen ensimmäisestä päivästä alkaen. Olemme varoittaneet velkaantumisen vaaroista ja miljardisokeudesta koko kauden. Kuin tuuleen olisi huutanut. Kokoomuksen linjan ja demarilinjan ero on siinä, että kokoomus sitoutuu menokuriin ja kehyksiin. Se on vastuullisuutta. Kun olemme tukeneet täällä väistämättömiä lisäpanoksia esimerkiksi Suomen turvallisuuteen, olemme vaihtoehtobudjeteissamme osoittaneet säästökohteita sekä aitoja lisätuloja, jotka perustuvat työntekoon ja yrittämiseen. Lisäksi teemme valinnan vapauden suuntaan: suomalaisten tulee saada pitää entistä suurempi osuus omista palkoistaan ja eläkkeistään, omista rahoistaan. Kyllä suomalaiset itse tietävät parhaiten, mihin heidän omat rahansa kannattaa laittaa.
Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti Niinistö totesi taannoin, että liiallinen rahan painaminen on kasvattanut monet väärään talousajatteluun, jossa raha on ilmaista ja velka vaaratonta. Aivan viime kuukausiin kuulimme vasemmistolaista puhetta, jonka mukaan velka on ilmaista eikä sitä itse asiassa tarvitsekaan maksaa koskaan takaisin. Mutta velalla on hinta. Korot nousevat, korkomenot kasvavat. Ennusteiden mukaan lähivuosina valtion korkomenot nousevat neljään miljardiin euroon. Me asuntovelalliset olemme syystäkin joutuneet stressitestaamaan asuntovelkamme. Hallitus sen sijaan ei ole korkoriskistä stressannut. Sen talouspolitiikassa ei ole arvioitu minkäänlaista korkoriskiä. Inflaatio, jonka johdosta Euroopan keskuspankki on joutunut korkoa nostamaan, johtuu osin energiakriisistä mutta osin ylimitoitetusta elvyttämisestä. Hallituksen harjoittama rahan hussaaminen on johtanut siten myös yksityisen talouden kurjistumiseen. Inflaatio ja nousseet korot iskevät rajusti nyt kotitalouksiin ja yrityksiin.
Suunta on käännettävä. On oikea aika antaa perisuomalaiselle vastuulliselle talouspolitiikalle kunnianpalautus. Lopetetaan vastuuton velaksi eläminen [Puhemies koputtaa] ja käytetään rahaa vain siihen, mihin on varaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-08T18:16:04,2023-02-08T18:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_164_188,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_189,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Totisesti tämä päivä on osoittanut suomalaisille sen, mikä ero on maan vasemmistohallituksen ja kokoomuksen talouslinjoissa. Ensimmäisen osalta voidaan todeta muutamia perusfaktoja pohjalle: Ensinnäkin 40 000 miljoonaa uutta velkaa tämän kauden aikana. [Kimmo Kiljusen välihuuto] Rikottu budjettikehys — siis ensimmäisenä hallituksena tämä hallitus on rikkonut menokuria ylläpitäneen budjettikehyksen. Talouslinja, jolla velanotto jatkuu tällä vuosikymmenellä vielä vuosiksi eteenpäin lähes kymmenen miljardin euron tasolla. Talouslinja, jolla velkasuhde jatkaa kasvuaan tätä menoa tästä eteenpäin aina 2040-luvulle saakka. Herra puhemies, eivätköhän nämä kerro suomalaisille varsin hyvin siitä, että tämän maan hallituksen politiikka, talouspolitiikka, on ollut täysin epäonnistunutta. [Heikki Vestman: Näin on!]
Herra puhemies! Jotta tästä päästään eteenpäin, niin olemme esittäneet kokoomuksessa meidän oman talousohjelmamme, jossa on kolme kivijalkaa. Ensinnäkin me tarvitsemme vahvempaa talouskasvua, toiseksi tarvitsemme vahvempaa työllisyyttä, ja kolmanneksi me tarvitsemme tiukkaa menokuria ja säästöjä. Tavoittelemme yhteensä kuuden miljardin euron säästöjen toteuttamista ja tämän lisäksi vielä päätöksiä, joilla julkinen talous vahvistuu kahdella miljardilla eurolla tulevan hallituskauden aikana.
Kun, herra puhemies, luin tässä taannoin SDP:n julkaiseman talousohjelman, niin täytyy sanoa, että sen paperin lukemiseen ei järin kauaa mennyt, sillä asiaa oli kovin vähän. Ensinnäkin tästä SDP:n paperista näkee hyvin selvästi sen, että teidän politiikkanne perustuu tällaiseen velkavetoiseen kasvuun. Todetaan hienoja tavoitteita työllisyydestä, vahvasta talouskasvusta, mutta keinot puuttuvat, ja taas vastaavasti mitään konkreettisia ratkaisuita siihen, miten nämä kaikki menot voidaan rahoittaa, ei siis ole.
Toiseksi säästöjä SDP:n ohjelmassa ei ole kyetty ilmaisemaan ollenkaan. Puhutaan muutamien satojen miljoonien eurojen kokonaisuudesta, jotka pääosin liittyvät vaikka vain julkisen hallinnon hankintoihin tai tilasäästöihin. Tietysti voisi kysyä, minkä takia te ette ole sitten toteuttaneet näitä säästöjä jo lisäbudjetin yhteydessä. Minkä takia nämäkin jäivät nyt taas vastaavasti sinne historiaan? Mittaluokka on siis täysin väärä, jos kuitenkin nyt puhutaan siitä, että tänä vuonna pelkästään valtionvelka on yli kymmenen miljardia euroa.
Ja vielä viimeiseksi: Tässä ajassa, kun me tarvitsisimme vahvaa politiikkaa, joka tukee suomalaisten yritysten menestymistä, vahvempaa talouskasvua ja työllisyyttä, niin SDP esittää yli kahden miljardin euron veronkorotuksia. Itse asiassa nämä kohdistuvat hyvin pitkälti — täällä on tullut esillekin jo — hyvin laajasti meidän yhteiskuntaan. Se, että suomalaista pankkisektoria verotettaisiin, edustaja Kiljunen, raskaammin, tarkoittaisi sitä, että tavalliset, ahkerat suomalaiset asuntovelalliset, jotka haluavat, käyvät töissä, maksavat lainaansa, he tulevat lopulta maksamaan kaikki tällaiset verot korkeampina marginaaleina, korkeampina maksuina. Tämä on totta, ja uskon, että jos tällainen vero Suomeen säädettäisiin, niin sen vaikutukset olisivat erittäin haitalliset. [Kimmo Kiljusen välihuuto]
Taas vastaavasti yritystukien puolella te demarit puhutte yritystuista, mutta tosiasiassa nekin ovat veronkorotuksia. Siellä on listaamattomien yritysten verotusten kiristämistä ja yritysvähennykseen puuttumista, eli toisin sanoen siis te esitätte mittavia veronkorotuksia juuri heille, joiden pitäisi tämä maa omalla työllään, yrittämisellään, riskinotollaan tästä suosta nostaa. Ja voin oikeastaan kysyä SDP:n kansanedustajilta ja pääministeri Marinilta: miten nämä raskaat veronkorotukset heille, jotka kuitenkin työllistävät satojatuhansia suomalaisia — ja kun pk-yritykset nimenomaan kantavat koko ajan isompaa vastuuta Suomen menestyksestä tulevaisuudessa — miten heidän lyöminen, heidän verottaminen tässä tilanteessa auttaa nostamaan Suomen tästä suosta ylös? Miten tämä vahvistaa Suomen talouskasvua tulevaisuudessa? Eihän se vahvista.
Herra puhemies! Tämä oikeastaan osoittaa sen, että SDP:n vaihtoehto perustuu rajuun velanottoon, katteettomiin lupauksiin, höttöön. Siitä ei kyllä toivottavasti seuraavan hallituksen talouspolitiikan ohjelmaksi ole, vaan tarvitaan realismia, konkreettisia päätöksiä ja näiden kolmen tukijalan varaan rakentamista, joista teille jo aikaisemmin mainitsin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T18:21:46,2023-02-08T18:27:15,Hyväksytty,1.1
2022_164_190,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_191,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä kuuntelin nyt huolella tässä edustaja Marttisen ja edustaja Vestmanin puheenvuorot. Minun täytyy onnitella kansanedustajakollegoja retorisesti vahvoista puheenvuoroista, mutta jäin vain miettimään ihan edelleen ja hyvin vakavasti tämän argumentaation sisäistä logiikkaa ja sen retoriikan takana olevaa perusargumentointia. Te kysyitte, miten finanssisektorin verottaminen hyödyttäisi talouskasvua, investointeja ja niin edelleen. Kertokaa minulle se, miten ne teidän esityksienne työttömien työttömyysturvan heikennykset, sosiaaliturvan heikennykset, eläkeindeksien jäädytykset, hyödyttävät. Keitä ne heikentävät? Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia suomalaisia. Te ette siitä piittaa mitään, mutta kyllä te piittaatte välittömästi, kun me rupeamme pääomaverosta puhumaan, että sitä pitäisi verottaa samalla tavalla kuin palkansaajia tai eläkkeensaajia verotetaan tässä yhteiskunnassa. Tässä on ihan oikeudenmukaisuuskysymys ilmassa. Te puhuitte hyvin pitkään ja perusteellisesti siitä, että tämä Marinin hallitus on ollut — käytitte todella tätä termiä — ”holtittomasti velkaantunut”. [Matias Marttinen: Kyllä!] Tämä on fakta: Tässä salissa kokoomus on ollut mukana suurimmassa osassa niistä päätöksistä, joissa tätä velkataakkaa on lisätty, mukaan lukien se lisätalousarvio, johon juuri viittasin, jonka me juuri hiljattain hyväksyimme täällä. Te olitte täysimääräisesti tukemassa 2,1 miljardin lisätalousarviota. Te olette mukana tässä samassa, mutta tässä te syyllistätte hallitusta koko ajan siitä, että tämä vain holtittomasti velkaantuu, velkaantuu, velkaantuu. Priorisointia pyydetään. Listatkaa niitä leikkauslistoja, niin me kysytään. Ei riitä, että kerrotte tässä meille retorisesti vahvasti, että pandoihinkin riittävät rahat. Tätäkö ovat teidän pohdiskelut leikkauksista vakavalla tasolla? Kun te puhutte miljardileikkauksista, niin kyllä me vaadittaisiin ja haluttaisiin konkreettisesti tietää, mikä on se — non-essential englanniksi — ei-olennainen menoerä, mihin mennään.
Arvoisa puhemies! Kyllä täällä on löytynyt se menoerä. Te olette kertoneet — erityisesti kuuluu perussuomalaisilta, edustaja Rydmankin käytti sitä vertausta — että kehitysapuun syydetään se 1,1 miljardia, sinne me syydetään rahaa, kun nyt lisätalousarvioon menee 2,1 miljardia, eli 1,1 miljardia riittää sinne kehitysapuun ja maahanmuuttoon. Nämä ovat muuten vastakkaisia kuoria. Sillä, että me kansainvälisesti avitamme heikosti menestyvää Afrikkaa, erityisesti köyhiä maita, me nimenomaan pyrimme menemään juurisyihin, niin että sitä hallitsematonta maahanmuuttoa ei olisi vaan ihmiset tulisivat toimeen siellä Afrikassa eikä heidän tarvitse tulla tänne Eurooppaan. Että jompikumpi tässä täytyy nyt sitten valita. Te moititte maahanmuutto-ongelmista ja siihen liittyvistä kuluista ja samaan aikaan ette halua niihin juurisyihin tarttua, luomaan edellytyksiä sille, että niissä omissa yhteiskunnissa kasvettaisiin. Valitkaa nyt joku linja johdonmukaisesti. Avitatte samalla meitä muita, että me näkisimme, miten tässä toimia. Kyllä, hallitsematon maahanmuutto on ongelma, joka täytyy hallita, ja sen takia me muun muassa kansallista kehitysyhteistyötä [Puhemies koputtaa] harjoitamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-08T18:27:17,2023-02-08T18:30:40,Hyväksytty,1.1
2022_164_192,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_193,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos todellakin olisi niin, että valittavana olisi joko massiivinen kehitysapu tai sitten hallitsematon maahanmuutto, niin sittenhän tämä edustaja Kiljusen kysymyksenasettelu voisi olla relevantti — mutta vähän epäilen, ainakin tulosten valossa.
Koskaan historiassa, ihmiskunnan historiassa, ei olla nähty niin massiivista maahanmuuttoaaltoa kuin mitä on nähty nimenomaisesti ajalla, jolloin on maksettu massiivista kehitysapua. [Kimmo Kiljunen: 1800‑luvun lopulla, mennään sinne!] Jos ajattelee tätä tilannetta, voisi jopa ajatella sitenkin, että ehkäpä kehitysavulla — jolla on itse asiassa todistetusti ylläpidetty nimenomaisesti erinäköisiä korruptoituneita hallintoja, synnytetty sotia ja viety rahaa aivan vääriin taskuihin kuin minne olisi kuulunut — sellaisena aikana ollaan itse asiassa nimenomaisesti synnytetty niitä ilmiöitä, jotka ruokkivat tätä nykyistä, kovin hallitsematonta maahanmuuttoa kehittyviltä alueilta kohti länsimaita.
Kyllä nimenomaisesti pitäisi ajaa alas sen kaltaista kehitysapua, joka tällaista kehitystä ruokkii, ja sen sijaan siirtyä kestäviin ratkaisuihin — nimenomaisesti siihen, että ruokitaan markkinataloutta, ruokitaan kauppaa, madalletaan tulliesteitä ja siten luodaan edellytyksiä kehittyville ja fiksusti toimiville talouksille myöskin niillä alueilla, joilta sitä maahanmuuttoa tällä hetkellä tulee. Ei sillä, että kehitysapua on maksettu, olla saatu millään tavalla maahanmuuton määrää alaspäin. Itse asiassa näyttäisi pikemminkin siltä, että lopputulos on ollut päinvastainen. On erittäin johdonmukaista pyrkiä sekä rajoittamaan humanitääristä maahanmuuttoa että ajaa samalla alas tehottomaksi ja jopa haitalliseksi osoittautunutta kehitysapua.
No, sitten itse tähän taloudellisten kannusteiden asiaan. Kyllä tulevalla vaalikaudella hallitus varmasti joutuu, toivottavasti ainakin, tekemään myöskin monia kipeitä sopeutuspäätöksiä, ja ne eivät tietystikään ole useinkaan kovin mukavia, koska joudutaan leikkaamaan myös sellaisista kohteista, joista ei haluttaisi leikata. Mutta juuri tällaiseen pakkorakoon tulevan hallituksen on ajanut pääministeri Sanna Marinin hallitus, joka on väistänyt tämän vastuun itse, hussannut rahaa kohteeseen jos toiseen vailla huolta huomisesta ja siten pakottanut tulevan hallituksen sellaiseen tilanteeseen, jossa menoja on pakko leikata. Ja jos ollaan huolissaan sitten siitä puolesta, että entäs kuinka paljon niitä tuloja sinne valtion kassaan kertyy, niin erityisesti tällaisessa tilanteessa, jos siitä kantaa huolta, luulisi fokuksen olevan siinä, että pyritään luomaan työnteolle ja yrittäjyydelle kannusteita, pyritään tekemään sellainen verotuksellinen ympäristö, jossa yritykset, työntekijät ja uutterat ihmiset mielellään pysyvät ja tekevät investointeja, ja silloin vastaus ei ole kireämpi verotus vaan kepeämpi verotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-08T18:30:40,2023-02-08T18:33:49,Hyväksytty,1.1
2022_164_194,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_195,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä edustaja Kiljunen esitti omia näkemyksiään kokoomuksen linjasta, mutta lienee tarpeen niitä nyt hieman oikaista, että katsojille ja pöytäkirjaan ei jää väärää käsitystä. Ensinnäkään kokoomuksen esittämää indeksijarrua, jolla pyritään siis hidastamaan menojen kasvua — hidastamaan menojen kasvua, ei jäädyttämään, vaan hidastamaan menojen kasvua — ei sovelleta eläkkeisiin. Tämän jälkeen meidän on turha jatkaa tätä juupas—eipäs-keskustelua, koska tämä on nyt täällä sanottu. Uskon, että kunnioittamani edustaja Kiljunen, joka tuntee näitä kysymyksiä myös hyvin laajasti, hyväksyy tämän näkökulman ja voimme jatkaa sitten debatointia muissa asioissa.
Herra puhemies! Kokoomuksen linja on työn linja. Meillä on Suomessa kymmeniätuhansia ihmisiä, jotka ovat pudonneet kannustinloukkujen väliin. Heidän ei ole kannattavaa ottaa työtä vastaan missään tilanteessa. Eikö meidän pitäisi tehdä sellaista politiikkaa eduskunnassa, joka kaikissa tilanteissa kannustaa, tukee, auttaa ihmisiä työllistymään, nousemaan parempien tulojen myötä kiinni parempaan elämään? Tämä on meidän linjamme, ja sen takia olemme esittäneet myös muutoksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, sillä tekemällä sinne muutoksia, sitä lyhentämällä, porrastamalla, voidaan myös tukea sitä, että ihmiset hakeutuvat sitten nopeammin työmarkkinoiden käyttöön ja ottavat töitä vastaan. Samaan aikaan tulee käyttää myös kaikkia muita elementtejä: koulutusta, TE-palveluita, veronkevennyksiä.
Herra puhemies! Hämmästelen kovasti sitä, miten aikoinaan vielä maan johtavana työväenliikkeenä esiintynyt SDP sortuu tällaiseen retoriikkaan puhumalla vuorineuvosverosta. Se, minkä takia me haluamme keventää ahkerien suomalaisten verotusta, on se, että nämä tavalliset suomalaiset palkansaajat ja yrittäjät pitävät tätä maata pystyssä. Se on fakta. Nyt oikeastaan kysymys kuuluukin, että kun kokoomus on esittänyt näitä veronkevennyksiä kaikille — sairaanhoitajille, insinööreille, poliiseille, sotilaille, paperitehtaan työntekijöille, muille tehdastyöntekijöille, bussikuskeille, taksikuskeille, aivan kaikille — niin onko siis niin, että SDP ei tätä linjaa jotenkin hyväksy? Onko tosissaan niin, että te ette ikään kuin tätä meidän linjausta hyväksy? On ihan hyvä tietää, että kun menen Rauman torille seuraavan kerran ja keskustelen siellä vaikka paperimiesten ja paperinaisten kanssa, niin mitä heille vastaan. Minun vastaukseni on täysin selvä siitä, mikä on kokoomuksen linja. Mutta mikä on SDP:n linja tässä asiassa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T18:33:51,2023-02-08T18:37:01,Hyväksytty,1.1
2022_164_196,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_197,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuossa kollega, edustaja Marttinen, kertoi kokoomuksen vaihtoehdosta, joka on siis se, että entistä useampi suomalainen saadaan nostettua työttömyysturvalta työhön. Tämä on suomalaisten oikeus. Meidän pitää luoda enemmän mahdollisuuksia siihen, että jokainen suomalainen voisi oman elantonsa omalla työllään ansaita.
Kokoomuksen vaihtoehtobudjetti jo esitti keinot siihen, miten Suomeen saadaan yli 100 000 uutta työllistä, yli 100 000 uutta suomalaista työnsyrjään kiinni. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi semmoinen esimerkki näistä tärkeistä työllisyysreformeista ja entistä kannustavampaa yhteiskuntaa luovista keinoista, joihin tämä hallitus on ollut kyvytön tarttumaan. Itse asiassa tämä ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminenhan ei ole varsinaisesti edes mikään heikennys. Siinä on kysymys siitä, että se työttömyysturva jaksotetaan eri tavalla. Tiedämme tilastoista, että ansiosidonnaisen loppupäässä tapahtuu tällainen piikki, työllistymispiikki, ja on kaikkien etu, että ihmiset mahdollisimman nopeasti työttömyyden alettua työllistyisivät. Tällaisia kannustavia reformeja kokoomus haluaa tehdä.
Sitten, edustaja Kiljunen, otitte esille nämä pandat, ja kuulin puheestanne sellaista sävyä, että olisitte vähätellyt näiden pandoille esitettyjen miljoonien merkitystä. Itse ajattelen, että jokainen julkinen meno tulisi kyetä joka hetki perustelemaan. Miksi? Koska ne julkiset menot rahoitetaan veronmaksajien, suomalaisten, rahoilla. Ei millään julkisilla tuloilla tai rahoilla vaan suomalaisten rahoilla, veronmaksajien rahoilla, ja jokainen menokohde, oli se sitten tuhansissa tai miljoonissa euroissa, pitää kyetä perustelemaan. Julkisen talouden kuntoon laittamiseen kuuluu myös se, että koko valtion budjetti pitää käydä täikammalla läpi, jokainen rivi pitää katsoa — onko siellä jotain ei niin tärkeää, josta voidaan säästää? Sitä on priorisointi. Myös niistä pienemmistä puroista — ja minun maailmassani miljoonat eivät ole pieniä, vaan ne ovat valtavan suuria rahoja — kertyy isompi potti.
Jäin vain pohtimaan, onko juuri tällainen asenne, jossa miljoonillakaan ei ole mitään väliä, yksi syy, minkä takia tämä hallitus on kerryttänyt tulevien sukupolvien maksettavaksi tällaisen velkataakan. Mielestäni se kuvaa holtitonta asennetta rahankäyttöön, veronmaksajien rahan käyttöön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-08T18:37:01,2023-02-08T18:40:21,Hyväksytty,1.1
2022_164_198,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_199,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Vestmanin viimeisin puheenvuoro, otan siitä nyt ihan ensimmäiseksi kiinni. Kysymys siitä, että olisin vähätellyt sitä, että käytetään joitakin miljoonia pandoihin: Minä en vähätellyt niitä miljoonia, joita siinä käytetään. Miljoona on valtava raha meille kaikille, jos sikseen tulee, jos puhutaan vain miljoonasta eurosta. Minä vähättelin sitä, ja olen edelleen niiden sanojen takana, kun minä kysyin priorisointeja siihen, kun te puhutte kymmenen miljardin velkataakasta, joka tässäkin nyt on lisätty viime hetkinä, oliko se viime vuoden aikana, tai viittasitte, mikä se luku teillä olikaan, puhuitte 10 miljardista eurosta, ja ainoa konkreettinen ehdotus, jonka olen tänä iltana tässä keskustelussa kuullut teiltä, missä kokoomus näkee rahan tuhlausta, on pandat. Suhteessa tähän 10 miljardiin euroon minä totesin, että ei täällä kovin vakavalla argumentaatiotasolla liiku tämä keskustelu, kun siinä on konkreettinen leikkauskohde, nämä pandat. Tähän liittyy tämä vähättely, ei niihin miljooniin, mistä tässä on kysymys.
Edustaja Marttinen sanoi, että Kiljunen täällä puhuu omissa nimissään. Kyllä, omia näkemyksiäni. Kyllä pitää, edustaja Marttinen, paikkansa, että puhun omia näkemyksiäni, niin kuin odotan teidänkin puhuvan omilla näkemyksillänne. Ja nyt haluaisin nostaa esille sen seikan, että te toitte omassa puheenvuorossanne sen kritiikin minua kohtaan, kun viittasin kokoomuksen mahdollisiin eläkeindeksileikkauskeskusteluihin. Arvostan todella suuresti, jos vielä mahdollisesti käy sellainen tilanne vaalien jälkeen, että kokoomus ja sosiaalidemokraatit joutuvat keskustelemaan hallitusyhteistyöstä, että teiltä ei tule esitystä, jossa koskettaisiin eläkeindekseihin, lähdettäisiin niitä vielä heikentämään. Haluan vain muistuttaa, että Kataisen hallitus leikkasi työeläkeindeksiä, puolitti sen 2015, ja Sipilän hallitus koski kansaneläkeindeksiin ja jäädytti ne. Teillä on takananne erittäin hankala taakka, jossa te olette iskeneet eläkkeensaajiin, jotka muutenkin ovat Suomessa se tulonsaajaryhmä, jonka tulotasoa lakisääteisesti lasketaan tämän taitetun indeksin vuoksi. Eli älkää nyt ihmeessä enää heikentäkö eläkkeensaajien tilannetta näissä asioissa, ja jos te ette sitä esitä, niin se parantaa ainakin keskusteluyhteyttä keskenämme, jos me joudumme siihen tilanteeseen, että jouduttaisiin miettimään, miten Suomea rakennetaan vaalien jälkeen. On näissä paljon muitakin vaihtoehtoja tuomaan esille sen seikan, että hienoa, jos te ette sitä esitä.
Edustaja Rydman pohdiskeli, että historian kuluessa ei ole Euroopassa koettu tällaista massiivista maahanmuuttoaaltoa kuin nyt, jolloin myöskin on annettu kehitysapua. Arvoisa edustaja Rydman, arvostan teidän historiantuntemustanne, mutta kyllä kannattaa katsoa maailmanhistoriaa kansainvaelluksista alkaen ja katsoa vaikka 1800‑lukua, Yhdysvaltoihin suuntautunutta siirtolaisuutta Euroopassa, tai vaikka katsoa 1960-lukua Suomessa. Meillä oli vuonna 1960 bruttosiirtolaisuuden määrä Ruotsiin 400 000 ihmistä, eli se oli 10 prosenttia silloisesta Suomen väestä, nettosiirtolaisuus lähes 250 000, melkein 300 000. Kyllä me näimme valtavia siirtolaisliikkeitä, maahanmuuttoliikkeitä [Puhemies koputtaa] aikaisemminkin historiassa ilman, että siellä oli kehitysapua takana, ja siinä suhteessa tämä historiantuntemus tässä asiassa ehkä avittaisi, aukaisisi hieman enemmän.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-08T18:40:21,2023-02-08T18:43:54,Hyväksytty,1.1
2022_164_200,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_201,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On aina ilo puhua hieman historiasta tässä salissa, koska se antaa perspektiiviä myöskin tämän päivän päätöksenteolle. Muuttoliikettä on totisesti historian mittaan ollut monenlaista. On lähdetty työn perässä Yhdysvaltoihin tai Ruotsiin, on lähdetty joskus ryöstöretkille, on lähdetty valloittamaan, ja sitten on ollut erilaisia totalitaarisia hallintoja, jotka ovat siirrelleet väestöä paikasta toiseen. Mutta tämä nykyinen muuttoliike totisesti on hyvin poikkeuksellista ihmiskunnan historiassa. Se on sitä ensinnäkin volyymin puolesta, se on myös poikkeuksellista sen suhteen, kuinka lyhyessä ajassa se on tapahtunut, ja aivan erityisen poikkeuksellista se on sen kautta, kuinka kaukaisilta ja kulttuurisesti etäisiltä alueilta siirrytään nopeassa ajassa aivan toiselle puolen maapalloa. Se on poikkeuksellista myöskin motiivien osalta, koska selvästikin eräät sosiaaliset etuudet toisella puolen maapalloa monia lähtijöitä kovasti houkuttelevat.
Se, mihin edellisessä puheenvuorossani kiinnitin huomiota, oli edustaja Kiljusen käsitys siitä, että nimenomaisesti kehitysavulla pystyttäisiin jollakin tavalla jarruttamaan epätoivottua maahanmuuttoa. Tätä on syytä epäillä, koska jos maksetut runsaat kehitysavut todellakin olisivat jonkinlainen lääke maahanmuuton jarruttamiselle, niin varmaankin sen tuloksia oltaisiin jossakin vaiheessa kehitysavun historian aikana jo nähty — siis kun vuosikymmeniä kehitysapua on maksettu, niin jossakin vaiheessa nähtäisiin sitten muuttoliikkeen hidastumista. Mutta kun onkin käynyt nimenomaisesti päinvastoin, niin riippumatta siitä, oliko kehitysapu itse asiassa jopa suorastaan osaltaan ruokkimassa tätä muuttoliikettä, niin ainakaan se ei näyttäisi olevan lääke sen vähentämiseksi.
Toivottavasti tässä suhteessa on myöskin tulevalla hallituksella rohkeutta pohtia, olisiko kuitenkin paikallaan ehkä pikemminkin — siltä osin kuin kehittyviä maita tuetaan — tukea sellaisten tekijöiden kuin vaikkapa oikeusvaltion, oikeuslaitoksen, vaalien, demokratian yms. tukemista. Mutta mitä tulee taloudellisiin asioihin, tuki olisi nimenomaisesti markkinatalouden, vapaan kaupan, tulliesteiden purkamisen ynnä muiden edistämistä sen sijaan, että ruokitaan kädestä suuhun, mikä valitettavasti tutkimustenkin valossa on johtanut pikemminkin väärinkäytöksiin, korruptoituneiden hallitusten tukemiseen ja itse asiassa nimenomaisesti tiettyjen alueiden entistä suurempaan konfliktiherkkyyteen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-08T18:43:54,2023-02-08T18:46:44,Tarkistettu,1.1
2022_164_202,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Zyskowicz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_164_203,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Kiitos, herra puhemies! Demareitten ryhmäpuheenvuorossa kansanedustaja Filatov sanoi sanatarkasti seuraavaa: ”sosiaalidemokraatit haluavat taittaa velan kasvun ja tasapainottaa taloutta”. Minäkin kannattaisin tällaisia sosiaalidemokraatteja, mutta nykyhallituksessa heitä ei ole ollut, eikä heitä ole ollut tekemässä SDP:n vaaliohjelmaa seuraavalle vaalikaudelle. Nimittäin SDP:n vaaliohjelma ei ole taittamassa velan kasvua eikä tasapainottamassa taloutta. SDP:n vaaliohjelmassa on, sanoisinko nyt sitten, molemmat jalat ilmassa, koska se hyvin pitkälle rakentuu sen varaan, että talous kasvaa nopeammin kuin on arvioitu ja työllisyys kehittyy paremmin kuin on arvioitu. Kuitenkaan vaaliohjelma ei tosiasiassa tarjoa mitään keinoja tämän talouskasvun vauhdittamiseksi, eikä se tarjoa myöskään keinoa työllisyyden parantamiseksi. Puhun sellaisista realistisista keinoista, jotka saattaisivat vaikuttaa jo alkavalla vaalikaudella. Sen lisäksi SDP:n vaaliohjelma tuntuu luottavan siihen, että kiristämällä, sanoisinko lainausmerkeissä, ”vuorineuvosten verotusta” saadaan taloutta tasapainotettua. On siellä myös säästöjä, niitä on äärettömän vaatimattomasti ajatellen tarvetta. Siellä on säästöjä ehdotettu noin 400 miljoonan euron edestä, ja ne kohdistuvat tila- ja matkakustannuksiin ja sitten hankintojen tehostamiseen, lähinnä näihin. Eli tässä on sellainen bluffi demareilla meneillään kohti vaaleja mentäessä, että kokoomus tekee säästöjä, jotka kohdistuvat ihmisiin, tavallisiin ihmisiin, [Kimmo Kiljunen: Kyllä!] mutta me demarit, me taas tasapainotamme julkista taloutta ja me taitamme velkaantumisvauhdin sellaisilla säästöillä ja veronkorotuksilla ja talouspoliittisilla toimilla, jotka eivät millään tavoin koske tavallisia ihmisiä. Tämä on demareitten bluffi, jolla ollaan menossa vaaleihin. Jos näin toimittaisiin, niin nämä kansanedustaja Filatovin puheet siitä, että sosiaalidemokraatit haluavat taittaa velan kasvun ja tasapainottaa taloutta, eivät kyllä voi toteutua.
Herra puhemies! Ihan lyhyesti jatkan vielä pöntöstäkin. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Joo, olkaa hyvä vaan.] Herra puhemies! Kun kävimme debattia tästä samasta välikysymyksestä iltapäivällä, niin kokoomusta yhtäältä moitittiin siitä, että se ei kerro, mistä se aikoisi valtion menoja vähentää. [Kimmo Kiljunen: Kertokaa!] Esimerkiksi valtiovarainministeri Saarikko oli tätä mieltä. Toisaalta sitten pääministeri Marin ja esimerkiksi sosiaalidemokraattien Pia Viitanen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Honkasalo taas moittivat kokoomusta siitä, että se aikoisi säästää esimerkiksi ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja esimerkiksi asumistuesta. Sanoinkin jo silloin, saatuani lyhyen, minuutin puheenvuoron, että molemmat näkemykset eivät voi samanaikaisesti pitää paikkaansa. Ei voi samanaikaisesti sanoa, että kokoomus ei kerro, mistä se säästää, ja sitten samanaikaisesti toinen edustaja sanoo, että kokoomuksen säästökohteet ovat vääriä. Kun vastasimme tähän, että näin on, niin täällä Iiris Suomela vihreistä keksi, että joo, kyllä ne siellä teidän vaihtoehtobudjetissa ovat, nämä väärät säästökohteet, mutta te piilottelette niitä eikä puheenjohtaja Orpo tämän päivän välikysymyspuheenvuorossaan tuonut niitä esiin.
Herra puhemies! Haluan vakuuttaa edustaja Suomelalle ja muille vihreille, joista kukaan ei tietystikään ole paikalla, että emme me tätä vaihtoehtobudjettia, jonka teimme syksyllä, ole todellakaan salassa tehneet. Teimme kaikkemme, jotta meidän vaihtoehtomme saisi riittävästi, mahdollisimman paljon huomiota julkisessa keskustelussa, mediassa, ja tällainen ajattelu, että me jotenkin yrittäisimme piilotella sitä, mitä olemme julkisesti täällä eduskunnassa ehdottaneet ja tiedotteilla laittaneet maailmalle, on aivan harhaista ajattelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-08T18:46:44,2023-02-08T18:51:53,Hyväksytty,1.1
2022_164_204,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_205,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Herra puhemies! Valtionvelan kasvu huolettaa meitä jokaista, tai ainakin sen pitäisi huolettaa meitä jokaista, ja sen eteen pitää meidän tehdä töitä, jotta talous tasapainoon saadaan. Se on ihan selvä asia. Mutta ihan oikeutettua oli täällä kyllä valtiovarainministeri Saarikon pohdiskelu siitä, että oppositio on kuitenkin lähes kaikkien niiden esitysten, joita hallitus on tuonut poikkeuksellisten tilanteiden vuoksi, joilla on jouduttu velkaa ottamaan, kannalla ollut, lähes poikkeuksetta — lähes poikkeuksetta. Tämä tietenkin tietää sitä, että meillä on ollut kohtuullisen yhtenäinen linja tähän asiaan, mutta siinä on eroja, tietenkin olen huomannut sen myöskin hallituksen sisällä, miten velkaan suhtaudutaan. Keskusta suhtautuu siihen erittäin vakavasti, [Ben Zyskowicz: Ainakin puheissa!] ja siihen on pakko löytää ratkaisut tulevalla vaalikaudella, se on ihan selvä.
Ja tietysti toivotaan sitä, että tällaisia sokkeja, mitä me olemme nyt kohdanneet, ei tule ensi vaalikaudella. Sitähän me varmasti kaikki toivomme, että niitä ei tule, mutta kun me emme voi olla varmoja siitä, mitä tapahtuu, siksi meidän pitää olla iskussa valtiontalouden osalta mutta myös yritysten talouden osalta. Toistan sen asian: yritysten taseita ei kannata tyhjentää verotuksellisin keinoin vaan vahvistaa, jotta ne pystyvät investoimaan ja kehittämään toimintaansa. Se erottaa meitä aika montaa puoluetta toisistamme, koska yritysten kannustaminen vahvistamaan talouttaan, vahvistamaan taseitaan myös mahdollistaa sen tulevaisuuden kehittämistyön ja tulevaisuuden työllistämisen, ja tämä on oleellinen asia. Tämä ei koske yritysten välisiä, niin että jollakin toimialalla tämä toimisi näin. Se koskee kaikkea ja kaikenkokoisia, kaikensisältöisiä yrityksiä, ja se on oleellisen tärkeä asia. Sillä myös vahvistetaan suomalaista kansantaloutta, suomalaista hyvinvointia ja meidän jokaisen suomalaisen hyvinvointia, se on ihan selvä asia. Sillä myös vahvistetaan sitä, että meidän alijäämämme, myöskin kun ajatellaan meidän vaihtotasettamme, ei saa kasvaa, vaan meidän pitää pystyä paremmin myöskin tuolla vientipuolella edistämään ja byrokratiaa purkamaan, hallinnollista taakkaa keventämään ja niin edelleen. Monia sellaisia asioita, jotka eivät myöskään maksa juuri mitään, meidän pitää tehdä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-08T18:51:53,2023-02-08T18:54:23,Hyväksytty,1.1
2022_164_206,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_207,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä lyhyesti jatkoa tuohon edelliseen puheenvuoroon, missä kävimme läpi näitä kokoomuksen ja SDP:n vaihtoehtojen eroja ja oikeastaan sitä, miten — verrattuna meidän vaihtoehtoomme — tämä demareitten talousohjelma on rakennettu käytännössä hiekan päälle. On oikein, ja jaamme sen saman näkemyksen, että meidän täytyy tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta, käytännössä täystyöllisyyttä. Meidän tavoitteenamme on nyt seuraavan kauden aikana päästä sinne 78 prosenttiin ja saavuttaa se noin 100 000 työllisen lisäys, johon meillä on myös olemassa toimenpiteet, esitykset, rakenneuudistukset, laajasti toimenpiteitä meidän ohjelmassa.
No, nyt sitten mielenkiintoista on se, että kun SDP:n kansanedustajat puhuvat tästä tavoitteesta, niin täältähän puuttuvat keinot täysin. Ja samaan aikaan siis, kun te nostitte esille tarvetta vahvistaa meidän talouskasvuamme muun muassa sillä, että panostetaan t&k&i-menoihin, olemme siitäkin täysin samaa mieltä, mutta kun luetaan, mitä valtiovarainministeriö on omassa taustavirkamuistiossaan todennut tästä t&k&i-panostusten aikajänteestä, niin siellä todetaan, että nämä t&k&i-menot vaikuttavat tuottavuuden kasvuun ja talouskasvuun 10—20 vuoden aikajänteellä. Miten voi olla mahdollista, että te siis ensinnäkin otatte mittavasti uutta velkaa ja rahoitatte sillä sitten näitä t&k&i-menoja ja jotenkin ajattelette, että tämä ikään kuin vauhdittaa sitten jo joidenkin vuosien aikajänteellä talouskasvua, kun taas vastaavasti VM on omassa muistiossaan todennut, että näin ei siis tule käymään. [Antti Lindtmanin välihuuto]
Herra puhemies! Elikkä sekä talouskasvuun liittyvät toimenpiteet että työllisyyspolitiikkaan liittyvät toimenpiteet ovat hötöllä, ja sen päälle vielä nämä mittavat veronkorotukset. Tälläkö tämä Suomi tästä sitten, hyvät kollegat, lähtee nousemaan — sillä, että suomalaisten yrittäjien, suomalaisten yritysten, verotusta kiristetään laajasti, suomalaisten työllistävien pk-yritysten verotusta kiristetään? En usko ollenkaan siihen, että tämä on se linja, jolla Suomi tästä lähtee nousuun.
Mutta, herra puhemies, me tiedämme sen, että vaihtoehtoja on erilaisia. Kokoomuksen vaihtoehto ja meidän veropolitiikan linja tukee suomalaista yrittäjyyttä, suomalaista työntekoa hyvin vahvasti. Meillä on nyt valmiit toimenpiteet olemassa siitä, miten työllisyyttä voidaan kestävästi lisätä, ja olemme niitä valmiita viemään eteenpäin, mutta käytännössä on kuitenkin niin, että tämä teidän vaihtoehtonne on rakennettu niin vahvasti hiekan päälle, että se kyllä vaatisi, voiko sanoa näin, vielä aika lailla lisätöitä kollegoilta, että päästäisiin jatkamaan tätä keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T18:54:25,2023-02-08T18:57:27,Hyväksytty,1.1
2022_164_208,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Edustaja Kiljunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_209,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä käytän viimeisen puheenvuoroni. Kun on seurannut tätä keskustelua nyt pikkusen aikaa, niin edelleen joudun toteamaan sen saman, jonka olen todennut jo moneen kertaan, että tässä on hyvin paljon retoriikkaa ja hyvin vähän itse asiassa vakavaa argumentointia puolin ja toisin, eli kuinka tarkasti me toisiamme kuuntelemme ja kuinka tarkasti tätä argumentoidaan.
Edustaja Zyskowicz tuli tänne käyttämään omasta mielestään painavan puheenvuoron, ja se oli omalla tavallaan painava puheenvuoro, jossa hän näki ristiriitaisuuksia hallituspuolueiden edustajien puheenvuoroissa. Täällä jotkut syyttävät siitä, että kokoomus ei esitä — niin kuin te ette esitä täällä — mitkä ovat ne prioriteettikohteet ja mistä pitää leikata, kun te leikkauksista puhutte. Te ette sitä sano. Pandat on täällä tänään mainittu, ja sen takia joudun vaan ihmettelemään, että siinäkö se kaikki on silloin, kun puhutaan todella siitä, että lähdetään miljardeja... Miljardit ovat ikään kuin silmissä, kun puhumme näistä alijäämistä. Tätä puolta ei saa leikata, kun siitä kysytään.
Ja sitten hän totesi, että jotkut täällä kuitenkin ovat tietävinään siitä — niin minäkin argumentoin — että kokoomus on leikkaamassa sitten työttömien työttömyysturvasta, te olette leikkaamassa sosiaaliturvasta, sosiaalimenoista ja niin edelleen. Ja silloin ollaan ristiriitaisesti todettu, että ei, emme ole leikkaamassa.
Ei edustaja Zyskowicz meille kertonut edelleenkään sitä isointa kysymystä, mikä meillä on: mikä on se teidän leikkauslistanne? Kun te puhutte priorisoinnista, niin kertokaa nyt meille, jotta me osataan reagoida sitten asiaan, että mikä on se leikkauslista, missä mennään, ja silloin me voitaisiin sanoa.
Me olemme esittämässä veropohjan laajennusta. Siihenkin tuhahtaen sanoitte, että pääomatulojen verotukseen ei saa koskea, sitä ei voida asettaa samalle tasolle kuin ansiotulojen verotusta, ei voida osinkotuloihin mennä, listaamattomien yritysten osinkotuloihin puuttua, listaamattomiin ei voida puuttua, ei voida puhua vakavasti rahamarkkinaveroista ja niin edelleen. Kertokaa meille, koska meillä finanssisektori on tietyntyyppisen verosuojelun piirissä, jos me vertaamme sitä siihen, miten me ansiotuloja tässä valtakunnassa verotamme. Ja tämä on iso kysymys meille, miten me jaetaan tämä verokuorma oikeudenmukaisesti. Miksi ei otettaisi sieltä, missä raha on — toistan vielä — eikä sieltä, missä sitä ei ole? Tämä on iso kysymys.
Edustaja Rydman myöskin täällä pohdiskeli siirtolaisuutta. Sen voin vain muutamaan faktaan sanoa, kun hän totesi, että tämä mittakaava on kokonaan toinen tässä maahanmuuttoaallossa, mitä Eurooppa on nyt kokenut, kuin koko historiassa. Ei ole — ei ole. Sanotaan, että mennään maanosista toiseen. Niin mentiin siirtolaisina Yhdysvaltoihin, maanosista toiseen. Syyt ovat kuulemma toiset. Nyt tullaan ei-samoista syistä, tänne tullaan… Jos katsotaan tarkasti, mikä on sen siirtolaisaallon tausta, siellä on kaksi isointa syytä: Ykkössyy on luonnollisesti se, että on sotatila monilla alueilla, ihmiset tulevat hakemaan suojaa. Ja kakkossyy, vielä suurempi syy oikeastaan, siihen, miksi Eurooppaan tullaan Afrikasta erityisesti: tullaan hakemaan työpaikkoja, ne nuoret ihmiset tulevat. Käykää niillä leireillä. Itse olen käynyt, olen haastatellut heitä, tunnen sen tilanteen. He tulevat hakemaan parempaa elämää, ei niin, että he tulisivat sosiaaliturvan varaan elämään täällä, niin kuin täällä sanotaan, vaan tekemään työtä — tekemään työtä. Valitettavasti liian usein, kun he tulevat suojaamattomina tänne, he joutuvat todellakin halpatyötä tekemään jopa sellaisissa olosuhteissa, että se on suorastaan rikollista, harmaan talouden piirissä. [Puhemies koputtaa] Ja tämä on se iso ongelma, mitä tässä täytyy sanoa. Hehän tulevat ihan samoista syistä kuin miksi mentiin siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin: mentiin työn perässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-08T18:57:27,2023-02-08T19:01:01,Hyväksytty,1.1
2022_164_210,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_211,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowicz täällä ihmetteli, miten on mahdollista, että samaan aikaan kokoomusta täällä arvosteltiin epäoikeudenmukaisista ja tylyistä leikkauksista, jotka kohdistuvat pienituloisiin, ja samaan aikaan sitten arvosteltiin siitä, että kokoomus ei tosiasiassa kerro tai vähintäänkin jättää kertomatta suomalaisille, mitkä sen leikkausesitysten vaikutukset ovat ja miten tämä on yhtä aikaa mahdollista. Edustaja Zyskowiczilla oli ikään kuin looginen päättelyketju, että nämä kaksi eivät voi olla yhtä aikaa mahdollisia, ja tulin tätä varten tänne puhumaan. Sikäli ne ovat mahdollisia, että tämä kokoomuksen vaihtoehtobudjetti sisältää noin miljardin verran leikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvasta, ja se on tiedossa. Ja kun samaan aikaan he ovat keventämässä tuloverotusta niin, että kaikkein eniten siitä hyötyvät kaikkein suurituloisimmat, niin tämä on ollut se meidän keskeinen kritiikki, että näinä aikoina, kun hinnat nousevat korkealle, ei ole oikein leikata eniten heiltä, joilla kaikista vähiten on, eikä ole oikein samaan aikaan antaa niitä samoja rahoja heille, joilla kaikista eniten on, ja tämä on tiedossa.
No, mikä on sitten se osio, mistä me emme tiedä? Kun tässä kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa olette kertoneet, että pystytte samalla tekemään tämän tempun, että velkaa vähennetään ja veroja alennetaan, niin tässä teidän vaihtoehtobudjetissanne se alijäämä taitaa olla noin miljardin verran pienempi kuin hallituksella. No, nyt kysymys tuleekin tästä seuraavan vaalikauden ohjelmasta, tästä talousohjelmasta, josta olette ilmoittaneet, että säästöjä pitäisi tehdä kuusi miljardia ja sen lisäksi vielä lisäsäästöt niin sanotusti lisämenoja vastaavasti eli uudelleenkohdennuksia. Kun olemme ihmetelleet, miten on mahdollista samaan aikaan tehdä miljardiluokan veronkevennyksiä ja tehdä kuuden miljardin arvosta säästöjä, jotka eivät ikään kuin tunnu missään meidän hyvinvointipalveluissa, niin tämä on se osio, jossa itse asiassa ihan samaan aikaan, kun tiedämme, että tämä teidän linja vaihtoehtobudjetissa on kylmä ja epäoikeudenmukainen, niin samalla te olette tekemässä kuusinkertaisen vaikutuksen julkiseen talouteen näillä säästöillä, ja kieltämättä nämä jäävät hämäriksi. [Kimmo Kiljunen: Ja niihin ei saada vastausta!] ”Hyvinvointialueelta miljardi euroa tuottavuutta parantamalla” — kaikki me kannatamme tuottavuuden parantamista, kaikki me kannatamme fiksua yksityissektorin käyttämistä. — Arvoisa puhemies, jatkan pöntöstä. [Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] — Mutta kaikki ne, jotka ovat olleet tekemässä säästö- tai leikkauslistoja, tietävät, että silloin kun sinne VM:n kehystaulukoihin pitää lukuja viedä säästöinä, niin siinä eivät pelkät ikään kuin tuottavuuden parantamistavoitteet sellaisenaan riitä. Miten on mahdollista säästää viisi prosenttia suoraan meidän terveys- ja hyvinvointipalveluista ilman, että se missään näkyy? Veikkaanpa, että jos tämän esityksen olisivat tehneet sosiaalidemokraatit, niin edustaja Zyskowiczin piiska täällä soisi niin, että se kuuluisi tuonne Mannerheimintien toiselle puolelle.
”Hallintoa tehostamalla miljardi euroa”, mainittu digitaalinen postilaatikko. Mitenköhän on mahdollista säästää hallinnosta miljardi euroa ilman, että se näkyy ja tuntuu missään? Kaikki me kannatamme hallinnon tehostamista. Tehostetaan, ja jos ei se näy missään, niin otetaan vaikka sieltä tuleva säästö mukaan. Mutta jälleen kerran sanon, että mitäs jos tämän olisi esittänyt joku toinen puolue konkretisoimatta, mistä se miljardi löytyy — kyllä veikkaan, että siellä edustaja Marttinen antaisi aika tiukkaa palautetta.
Indeksijarru, hieno termi ”jarru”, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että mikäli ei esimerkiksi etuuksia nosteta vastaavasti kuin hinnat nousee, tarkoittaa leikkausta. Ei ole kuultu, mitä se tarkoittaa. Mihin se kohdistetaan? Kohdistuuko se hyvinvointialueille? Kohdistuuko se valtionosuuksiin, niin kuin puheenjohtaja Orpo viittasi Demokraatin haastattelussa? Muut säästöt noin 0,5 miljardia euroa, ja sitten sanotaan, että uudelleenkohdennuksena pitää löytää lisämenot eli yli kuusi miljardia, ja niistäkään ei puhuta mitään. Eli kun sitä teidän kuuden miljardin ohjelmaa katsoo, niin siitä on itse asiassa vain hyvin pieni osa — ja pääosa löytyy siitä teidän vaihtoehtobudjetistanne — kerrottu, miten se tosiasiassa tapahtuu. Ja fakta nyt vain on, edustaja Marttinen, se, että jos tästä kuuden miljardin menoleikkaustavoitteesta pidetään kiinni ja siihen päälle laitetaan ne uudelleenkohdennuksen kautta tulevat menoleikkaukset, [Puhemies koputtaa] niin kuulkaa, sellaista ei pysty tekemään ilman, että se osuu myös koulutukseen.
Sanon vielä loppuun, että täälläkin on esimerkiksi sosiaalidemokraatteja moitittu, että hankinnoista säästetään 200 miljoonaa, että tämähän on täysin epärealistista. Mikäs se teidän lukema on sinne hankintojen säästämiseen? Se on puoli miljardia. Puoli miljardia, 2,5-kertaisesti verrattuna siihen, mitä me olemme maltillisesti tässä omassa ehdotuksessamme ehdottaneet, ja silti te kritisoitte sitä. Perään realismia ja perään kokoomukselta rehellisyyttä kertoa, mitä tämä kuuden miljardin leikkauslinja suomalaisten arjessa, sosiaaliturvassa ja palveluissa tosiasiassa tarkoittaa. Ei sellaista hoideta hallintoa tehostamalla, ja olen kyllä varma, että edustaja Zyskowiczkin sen kyllä taatusti tietää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T19:01:01,2023-02-08T19:07:26,Hyväksytty,1.1
2022_164_212,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_213,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos palataan nyt siihen lähtöpisteeseen, mistä keskustelua aloitimme, niin on kuitenkin, edustaja Lindtman, niin, että kokoomus on ainut puolue, joka on kyennyt esittämään pitkälle menevän ohjelman, jossa on lukuisia toimenpiteitä paitsi talouskasvun vauhdittamiseksi myös työllisyysasteen nostamiseksi. Missä teidän keinonne ovat? Ne puuttuvat täysin teidän paperistanne. Siellä ei ole mitään muuta kuin koulutustason nosto, joka on tärkeää — ymmärrämme sen — mutta yhden ikäluokan kouluttamiseen menee kuitenkin korkeakoulutuksessa se 6—7 vuotta, eli puhutaan 10 vuoden, 15:n, ehkä 20 vuoden aikajänteestä. Pitää tunnustaa se, että kyse ei ole lyhyen aikavälin toimenpiteistä. [Antti Lindtmanin välihuuto]
Edustaja Lindtman, siitä ei ole teille apua siinä, jos te tavoittelette 80 prosentin työllisyysastetta. Sinne ei päästä ilman rakenteellisia toimia, sitä, että puututaan esimerkiksi ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, sen tasoon tai kestoon. Sinne ei päästä ilman sitä, että aidosti joustavoitetaan meidän työmarkkinoiden palkanmuodostusta tai työmarkkinoiden ehtoja. Viittaan nyt erityisesti omaan lakialoitteeseeni, joka koskee paikallisen sopimisen kieltojen purkamista, jonka minusta pitäisi olla asia, josta salin pitäisi olla toivottavasti mahdollisimman laajasti yhtä mieltä, eli ei voi olla niin, että sen työnantajayrityksen, joka ei ole järjestäytynyt työnantajaliittoon, mahdollisuuksia sopia paikallisesti on lainsäädännöllä rajattu kapeammaksi kuin taas vastaavasti niissä yrityksissä, joissa tämä yritys kuuluu työnantajaliittoon. Haetaan vain sitä, että yrityksiä kohdeltaisiin lain edessä samaan tapaan.
 Tämä myös nimenomaan kohdistuu juuri sellaisiin pienempiin pk-yrityksiin, jotka nähdäkseni hyötyisivät enemmän ja jopa eniten näiden paikallisen sopimisen kieltojen purkamisesta. [Antti Lindtmanin välihuuto] Tämä, edustaja Lindtman, vain yhtenä esimerkkinä kaikkinensa. [Antti Lindtman: Mikä on työllisyysvaikutus?] — Siitä on Suomen Yrittäjät laatinut omat arvionsa, mutta uskon kyllä siihen, että kun tiedämme sen, että ensinnäkin Suomessa nämä työmarkkinaehdot ovat tutkimustenkin mukaan maailman jäykimmät, meillä on erittäin korkea rakenteellinen työttömyys, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että me tarvitaan laajasti toimenpiteitä, millä me pääsemme sinne kiinni, pääsemme auttamaan työelämään, ja ennen kaikkea voimme tukea sitä, että myös yrittäjät ja yritykset pystyvät työllistämään enemmän suomalaisia. Tämä on semmoinen asia, mistä kokoomuksen ja demareiden pitäisi lyödä vain kättä päälle ja todeta, että yhteinen tavoite. Tarvitaan yhteisiä toimenpiteitä, joilla tätä tavoitetta tuetaan, ja uskon kyllä, että tällä päästään jo vahvasti eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T19:07:27,2023-02-08T19:10:42,Hyväksytty,1.1
2022_164_214,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_215,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Korviini sattui, kun valtiovarainministeri täällä tänään kehui isoon ääneen, että poliisitkin ovat saaneet lisärahaa. No, tosiasia on kuitenkin se, että se teidän lisärahanne on tarkoittanut muun muassa Sisä-Suomen poliisissa sitä, että 33 virkaa on pitänyt pitää auki viime vuonna, että rahat ovat riittäneet palkkoihin. Eli te olette kyllä laittaneet lisää rahaa, sitä ei kukaan kiistä, mutta te jätätte aina mainitsematta, miksi. Koskaan te ette mainitse sitä, että se johtuu siitä, että kulut ovat nousseet. Ette te ole mitään ylimääräistä laittaneet. Te olette laittaneet jopa liian vähän, koska ihmisiä ei voida työllistää. Eli älkää täällä nyt ihmisille puhuko ihan mitä sattuu. [Kimmo Kiljunen: Entäs velkaantuminen?] Se on semmoinen juttu, että sitäkin asiaa on tähän turha laittaa, että se on nyt sitä priorisointia — ”se on sitä priorisointia”. Jostakin kun otatte, niin sitten jonnekin laitetaan, mutta te ette pysty sitä... Te ratsastatte sillä, että te olette sisäiseen turvallisuuteen satsanneet. Älkää nyt harhaanjohtako ihmisiä, kun te ette ole. Se on ihan fakta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-08T19:10:42,2023-02-08T19:12:09,Hyväksytty,1.1
2022_164_216,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_217,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Osaatteko, edustaja Kinnunen, sanoa, kuinka monta lisäeuroa kokoomuksen talousohjelmassa on poliiseille? [Jari Kinnunen: Kyllä se nyt tulee hoidettua!] — Ei taida olla yhtään. Ei taida olla yhtään. — Ja on varmasti niin, että vaihtoehtobudjetissa on, mutta fakta vain on se, että tämän hallituksen aikana poliisien määrää on saatu kasvatettua niistä leikkauksista, joita edellinen hallitus erityisesti siinä alkutaipaleella teki. [Kimmo Kiljunen: Kokoomus oli siinä hallituksessa!]
Arvoisa puhemies! Koulutustason kasvattaminen on tärkeä tavoite. Me olemme pysähtyneet tässä, on jääty jälkeen, ja siinä ovat pitkälti taustalla kahden edellisen kauden säästöt. Itsekin olen ollut niitä tekemässä ja hyväksymässä, ja nyt tässä suunta täytyy kääntää. Meidän ohjelmassamme on tavoitteena saada koulutusaste 60 prosenttiin vuoden 30 aikana. Tämä on todella tärkeä tavoite pitkän aikavälin kestävyyden osalta. Ei ole niin, että kokonaan meidän talous tai talouspolitiikka olisi ikään kuin vain ja ainoastaan tämän varaan rakennettu.
Ellen väärin muista, niin teidänkin vaaliohjelmassanne, talousohjelmassanne todetaan, että pyritte 0,5 prosenttia ennustettua vahvempaan talouskasvuun kasvua vauhdittamalla, tekemällä Suomesta puhtaan energian suurvallan, panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen, koska niillä panoksilla on inputia nyt jo, jos me pystymme näkemään niihin pitkän aikavälin vakaan rahoituksen. Näillä keinoilla siihen päästään. Meillä on myös näitä keinoja omassa ohjelmassamme.
Olemme valmiita myös jatkamaan työllisyystoimia. Samalla tavalla kuin tätä työllisyystavoitetta tällä vaalikaudella epäilitte, niin itse asiassa vielä vuosi sitten teidän ryhmäpuheenjohtajanne totesi, että tämä hallitus ei tule pääsemään työllisyystavoitteeseen, ja samalla tavalla te nytkin sitä epäilette. Mutta, arvoisa puhemies, se on kunnianhimoinen tavoite ja meidän ohjelmassamme nähdään, että minimitavoitteen pitäisi olla, että siinä tavoitteessa kohti 80:aa prosenttia päästäisiin puoleenväliin ensi vaalikauden loppuun mennessä. Siinä tulevat nämä tämän vaalikauden pohjoismainen työvoimamalli, ikääntyneiden työllisyyden parantaminen, eläkeputken poistaminen, oppivelvollisuuden laajentaminen — ne ovat kolme keskeistä, jotka VM:n laskelmien mukaan tulevat auttamaan myös ensi vaalikaudella. Paikallisesta sopimisesta samat oikeudet, samat velvollisuudet. Ei voi ajatella niin, että toisilla on vain oikeudet ilman velvollisuuksia.
Mutta siitä on pakko sanoa, että kun te olette mainostaneet, että nämä teidän työllisyyskeinonne ovat VM:n laskelmiin perustuvia, niin tämä on esimerkki siitä, että eivät muuten ole. Olen tietoinen tästä Suomen Yrittäjien kyselystä, tiedän miten se on tehty, ja olisikin hyvä, että lähettäisitte sen vaikka VM:lle arvioitavaksi, niin saataisiin joku lukema, että mikä sen todellinen vaikutus on. Kannatan fiksua, vastuullista paikallista sopimista, mutta jään mielenkiinnolla odottamaan, kestääkö tämmöinen maalailu, [Puhemies koputtaa] että tällä nyt sitten 15 000 työpaikkaa tulee, virkavastuulla tehtyä vaikutusarviointia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T19:12:10,2023-02-08T19:15:45,Tarkistettu,1.1
2022_164_218,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_164_219,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Herra puhemies! Ei ole tarkoitus pitkittää istuntoa, mutta vielä lyhyesti on pakko vastata edustaja Lindtmanille muutama asia.
Ensinnäkin työllisyyspolitiikasta. Pitää paikkansa, että työllisyysaste on noussut nyt erittäin korkealle tasolle, mutta se, minkä te jätätte sanomatta, on se, että paljon tämän työllisyyskehityksen taustalla vaikuttavat Juha Sipilän hallituksen politiikka ja ne rakenteelliset uudistukset, mitä silloin on siis tehty. Tämä on myös todettu, muistaakseni Vesa Vihriälä ainakin on asian tuonut blogissaan esille. Joten silloin kun te kehutte tätä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista, niin teidän pitäisi samalla muistaa kehua sitä vastuullisen keskustaoikeistolaisen hallituksen politiikkaa, jolla tähän tavoitteeseen on päästy. Ja tämä on fakta.
Herra puhemies! Vielä tähän talouden kokonaisuuteen. Totta kai on niin, että talousohjelmassa on valtava määrä yksityiskohtia, jotka täytyy valtiovarainministeriön budjettiosaston — mikäli hallitusohjelmaneuvotteluissa olemme — siellä valmistelussa käydä läpi, lasketuttaa vielä tarkemmin, pohtia jaksotukset ja muuta. Niitä me emme tietenkään pysty arvioimaan omalla työllä. On täysin selvä asia, että sen takia lentokorkeutta on sitten muutama tuuma enemmän. Mutta puolustan kuitenkin näitä toimenpiteita ja kokonaisuuksia, mitä olemme tänne valinneet. Jos otan nyt esimerkkejä: Työllisyysreformit, 0,5 miljardia, käytännössä sisältävät siis ne toimenpiteet, jotka tulevat näiden rakenteellisten päätösten kautta suoraan valtion budjettiin. Vastaavasti taas sitten muita menosäästöjä olemme esittäneet hyvin laajasti. Meillä on kuitenkin momenttitasolle saakka meneviä toimenpiteitä, mitä sieltä taas vastaavasti löytyy, ynnä muuta, ynnä muuta.
Julkisen hallinnon osalta tavoite on, totta kai, siis kunnianhimoinen, mutta vastaavasti tiedämme sen, että valtionhallinnosta on eläköitymässä kymmeniätuhansia ihmisiä tämän vuosikymmenen aikana, ja se tarkoittaa sitä, että käyttämällä uusia toimintatapoja — pohtimalla sitä, voidaanko palveluita digitalisoida ja muuta — väitän, että on monia työtehtäviä, joita järjestellään uudelleen, on monia työtehtäviä, joihin ei palkata enää vastaavasti sitten uutta henkilöä tilalle. Toimeenpano vaatii paljon aikaa ja työtä, mutta olen varma, että tässä päästään vastaavasti myös sitten eteenpäin.
Herra puhemies! Kyllä tässä nyt vielä vähän jäi asioita läpikäymättä, mutta ehkä tässä meillä on vielä aikaa ja mahdollisuuksia pohtia näitä meidän puolueiden välisiä eroja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T19:15:47,2023-02-08T19:18:45,Hyväksytty,1.1
2022_164_220,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Kyllä täällä aikaa on kello kymmeneen saakka. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_221,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän tähän lopuksi huomiota vielä yhteen kysymykseen, jos edustaja Marttinen, joka on kokoomuksen uusista edustajista aktiivisimpia talouskeskustelijoita, osaisi vastata tähän kysymykseen.
Olen hyvin tietoinen tästä Vesa Vihriälän arviosta, joka kaiketi perustuu hyvin pitkälti tähän työmarkkinasopimiseen, kustannuskilpailukyvyn paranemiseen. Mutta jos on niin, niin kuin te olette sanoneet, että tämän hallituksen aikainen työllisyyskehitys johtuu edellisen hallituksen päätöksistä, jotka siis on tehty huhtikuuhun 2019 mennessä, ja niiden päätösten avulla työllisyysaste on nyt saatu 75 prosenttiin — ja nämä päätöksethän ovat olleet tiedossa huhtikuusta 2019 lähtien — niin miten on mahdollista, että te sitten kesäkuussa 2019 ensimmäisen kerran sanoitte, että tämä hallituksen asettama työllisyystavoite, 75 prosenttia tällä vaalikaudella, ei tule toteutumaan, vaikka ne päätökset, joiden ansiosta teidän mielestänne näin on tapahtunut, ovat olleet jo tiedossa? Niin sanoitte myös vuonna 2019 joulukuussa, 2020 tammikuussa, sanoitte vuonna 2021, ja vielä vuonna 2022 sanoitte niin, että hallituksen työllisyystavoite ei tule toteutumaan. Ja sitten kun se hallituksen työllisyystavoite toteutui, niin te totesittekin, että tämä olikin näiden aikaisempien päätösten ansiota, jotka ovat itse asiassa olleet tiedossa jo kolme vuotta, mutta emme vain kertoneet, että näiden ansiosta tämä työllisyysaste tulee nousemaan 75 prosenttiin, että itse asiassa pidimme vähän kynttilää tässä vakan alla, hiukan. Sitten vasta kun se toteutui, niin nämä olivatkin aikaisempien hallituksen päätöksiä. Eli jos näin oli, niin miten on mahdollista, että te ette tähän työllisyystavoitteeseen uskonut vuonna 2019, vuonna 2020, vuonna 2021, vuonna 2022? Vasta tähän vuoteen tullessa, itse asiassa viime vuoden aikana, kun työllisyystavoite toteutui ja te ette voineet enää sanoa, että se ei toteudu, niin simsalabim, [Puhemies koputtaa] se onkin kolme vuotta sitten tehtyjen päätösten ansiota, jotka ovat olleet kolme vuotta tiedossa. Selittäkää minulle tämä, olen kiinnostunut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T19:18:45,2023-02-08T19:21:27,Hyväksytty,1.1
2022_164_222,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"No niin, ja nyt, edustaja Marttinen, pääsette selittämään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_223,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä jo edustaja Lindtman selkeästi näkyi innostuneen tästä omasta puheenvuorostaan. Se on tietysti aina hieno nähdä, että ammattipoliitikko oikein herää henkiin ja toteaa, miten loistavan puheenvuoron pääsi käyttämään. Se on tietysti totta, että tässä oli hyvää haastetta meidän suuntaan.
Palataan nyt sen verran taaksepäin, että eihän Vesa Vihriälä ole tietenkään sanonut niin, [Antti Lindtman: Mutta te olette!] että vain yksiselitteisesti ainoastaan Sipilän hallituksen politiikka olisi vaikuttanut siihen työllisyyskehitykseen, mutta on tietysti täysin päivänselvää, ja niin kuin täällä olemme todenneet, että se on keskeinen asia, joka on vaikuttanut siellä taustalla. Totta kai myös hyvällä suhdannekehityksellä, jota on tapahtunut, on oma vaikutuksensa tähän kaiken kaikkiaan.
Mutta oikeastaan tämän asian voisi kääntää myös nyt toisinpäin, että onko tämä hallitus tehnyt sellaisia rakenteellisia päätöksiä työllisyyteen, jotka ovat... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  No niin, nyt lähti Marttisella kello uudestaan käyntiin.] Ei mitään, herra puhemies. — Niin, onko hallitus tehnyt siis sellaisia rakenteellisia päätöksiä työllisyyteen, jotka ovat nyt olleet voimassa ja jotka tällä hetkellä jo vaikuttavat tähän työllisyyskehitykseen?
Mitä tulee tähän hallituksen työllisyyspolitiikkaan, herra puhemies, niin olen lukuisia, varmaan kymmeniä kertoja salissa todennut sen, että kun te aloititte 2019 kesällä hallituskautenne, niin kaikki pysyvät menot lisättiin valtion budjettiin, talousarvioon, JTS-suunnitelmaan, mutta kun ne toimenpiteet, siis kahden miljardin toimenpiteet, piti saavuttaa tällä työllisyyden vahvistamisella, niin ne toimenpiteethän jäivät sitten kaikki sinne jatkovalmisteluun vietäväksi. Ja monta vuotta meni siinä, että näitä erilaisia työryhmiä pyöritettiin, niitä asioita jappaisteltiin siellä työryhmissä, ja päätöksiä ei vastaavasti sitten kyetty tekemään.
Tämähän on se kritiikki, mitä me olemme esittäneet teille, että olisi ollut järkevää ja fiksua — eikö vain, edustaja Lindtman, nyt kun katsotte taaksepäin — sopia nämä kaikki päätökset jo siellä hallitusohjelmaneuvotteluissa ja toimeenpanna ne samaan aikaan heti alusta alkaen, kun näitä pysyviä menolisäyksiä on taas vastaavasti laitettu sitten toimeen, koska nyt nähdään se, että tässä on aika pitkään myös teillä mennyt kaikkinensa. Tietysti toivomme, että seuraava hallitus tarttuu hyvin voimakkaasti tähän työllisyyskehitykseen, päättää jo neuvotteluissa näistä kaikista konkreettisista päätöksistä ja ne toimeenpannaan nopeasti, jotta ne myös lähtevät sitten vaikuttamaan, koska tiedetään hyvin, että siinä menee vuosikausia ennen kuin nämä rakenteelliset päätökset sitten siellä taustalla vaikuttavat.
Muistaakseni kuitenkin myös VTV on arvioinut, että VM:n arvion mukaan tämä hallituksen työllisyyspolitiikka on vahvistanut julkista taloutta noin 500 miljoonaa, mutta VTV:n arvio oli jopa niin, että on mahdollista, että ei ole käytännössä vahvistanut ollenkaan tai on ollut jopa negatiivinen julkisen talouden kannalta, mikä kertoo siitä, että siis valtaosahan tämän maan vasemmistohallituksen työllisyyspoliittisista päätöksistä on ollut sellaisia, jotka lisäävät julkisen talouden menoja, eivät pienennä niitä. Eläkeputken poisto on varmasti yksi sellainen, joka vahvistaa pitkässä juoksussa. Se on perusteltu, hyvä päätös. Uskon, että se myös parantaa, tukee ikääntyneiden työelämässä olevien henkilöiden asemaa työmarkkinoilla, ja ymmärrän myös sen, että vastaavasti siihen on katsottu sitten näitä erilaisia tukielementtejä heidän tuekseen. Mutta pystyttekö te, edustaja Lindtman, mainitsemaan vaikka kaksi muuta päätöstä, siis työllisyyspäätöstä, mitä hallitus on tehnyt, jotka vähentävät julkisia menoja, eivät lisää niitä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T19:21:27,2023-02-08T19:22:30,Hyväksytty,1.1
2022_164_224,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Ja nyt edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_225,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä parasta on todella tarkastella niitä päätöksiä ja niitä vaikutusarvioita, joita on totuttu käyttämään ja joiden nimeen kokoomuskin on vannonut, ja ne ovat valtiovarainministeriön vaikutusarviot. Niiden mukaan, arvoisa edustaja Marttinen, tämä hallitus on tehnyt enemmän julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä kuin edeltäjänsä. Ja ellen nyt väärin muista, niin kokoomus on aina vannonut VM:n nimeen.
On totta, että tässä on päätöksiä, joiden vaikutus suurimmillaan on tulevilla vaalikausilla — aivan samalla tavalla kuin eläkeuudistuksella, joka tehtiin aikanaan, sovittiin 2014, pantiin viime hallituskauden aikana toimeen, on sitä suurempi vaikutus, mitä pitemmälle se on nyt mennyt ja edennyt. Ja juuri nämä kolme, pohjoismainen työvoimamalli, ikääntyneiden työllisyyden vahvistaminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen, jota muistaakseni vastustitte, ovat toimia, jotka tulevat itse asiassa vahvistamaan rakenteellisesti ja vahvistamaan myöskin julkista taloutta, mitä pitemmälle mennään. Sen lisäksi olemme purkaneet kannustinloukkuja. Esimerkiksi kun Helsingissä vuokra-asunnossa asuvan kaksilapsisen perheen toinen vanhempi siirtyy kotihoidon tuelta vaikkapa kaupanmyyjäksi, niin tällaisissa tapauksissa hyvin usein käteenjäävä tulo on jopa yli kaksinkertaistunut. Se on muuten vielä neljä kertaa tehokkaampaa kuin se tasainen veronkevennys kaikille, josta kaikkein suurituloisimmat eniten hyötyvät. Tässä näitä esimerkkejä, löytyy paljon muitakin, muun muassa työperäisen maahanmuuton lupaprosessien vauhdittamisesta, itse asiassa niiden puolittamisesta ja niin edelleen. Ja tästä päästäänkin siihen, että jos me ajattelemme, että 80 prosenttia meillä on yhteinen työllisyysastetavoite — siihen pitää pyrkiä, kohti täystyöllisyyttä — niin varmasti on niin, että realismia on, että osa pystytään saavuttamaan ensi vaalikauden aikana, ja jos todella hyvä suhdanne tulee, niin voi olla, että isokin osa, mutta lähdetään nyt siitä, että se noin puolet olisi hyvä asettaa tavoitteeksi. Ja kyllä, nimenomaan mitä pitemmälle vaalikautta mennään, niin tällä vaalikaudella tehdyt päätökset auttavat myös seuraavalla vaalikaudella, ja niistä on VM:n tutkittua tietoa. Mitä tulee sitten tämän vaalikauden työllisyyspolitiikkaan, niin totta kai näin on, että eri vaalikausina tehtyjen päätösten vaikutukset jäävät perinnöksi tuleville.
Näiden oikeudenmukaisten uudistusten ohella kyllä varmasti yksi tärkein tekijä oli oikea-aikainen ja fiksu suhdannepolitiikka koronakriisissä. Terveydenhuollon tukeminen, työllisyyden tukeminen, panostaminen osaamiseen antamalla samaan aikaan panostuksia tki:hin ja niin edelleen osaltaan loivat sen, että Suomen työllisyys palautui ennätystahtia Euroopassa, Suomen talous palautui ennätystahtia Euroopassa koronan jälkeen. Tämä on oikeastaan hyvä muistutus siitä, että tarvitsemme näitä rakenteellisia toimia, jotka pysyvät yli suhdanteiden, mutta ei pidä väheksyä sitä fiksua suhdannepolitiikkaa, jota tällä vaalikaudella on tehty ja jota välillä olette kritisoineet liian maltilliseksi, esimerkiksi vuonna 2020, jolloin olisitte halunneet miljardin lisää, ja sitten taas välillä liian kovaksi, milloin nyt mistäkin tuuli on sattunut käymään.
Mutta, arvoisa puhemies, keskustelu varmasti jatkuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T19:25:35,2023-02-08T19:29:25,Hyväksytty,1.1
2022_164_226,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Joo, kyllä, keskustelu jatkuu. — Edustaja Marttinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_227,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Herra puhemies! Tämä on nyt sitten viimeinen, mutta todettakoon nyt pöytäkirjoihin vielä muutamat huomiot tästä SDP:n linjasta.
Ensinnäkin nyt vielä tähän teidän työllisyystavoitteeseen, mistä te, edustaja Lindtman, puhuitte. Kun olette asettaneet tämän 80 prosentin tavoitteen, niin oliko niin, että se tavoite on siis koko tälle vuosikymmenelle? Onko se tavoitetaso 2030, vai onko se seuraavan vaalikauden loppuun? Sillä, jos on niin — koska sanoitte nyt äsken täällä salissa, että tähän 80 prosenttiin ei päästä seuraavan vaalikauden aikana — niin silloinhan te myös luovutte nyt tästä teidän omasta sopeutustavoitteesta. On hyvä, jos te selvennätte tämän asian. Onko kyse siis tämän 80 prosentin osalta nyt siitä seuraavan vaalikauden lopusta, vai sitten vuoden 2030 tasosta? Miten tämä kokonaisuus menee sitten vastaavasti tässä yhteen?
Mutta, herra puhemies, luulenpa niin, että yksityiskohtia, erilaisia näkökulmia, muuta olisi aika monta, mihin tässä voisi vielä tarttua, mutta ehkä tehdään niin, että jos edustaja Lindtman haluaa vastata vielä, niin olisi tämä tieto mukava kuulla, ja sitten voitaneen jatkaa toisella kertaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-08T19:29:31,2023-02-08T19:31:07,Hyväksytty,1.1
2022_164_228,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_164_229,164/2022,2023-02-08,13.59,19.33,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä kun kysyitte. Tämä tosiaan löytyy sieltä netistä meidän sivuilta, eli meidän arviomme mukaan 80 prosentin työllisyysaste tarkoittaisi julkisen talouden vahvistumista noin kolmella miljardilla eurolla, ja tässä meidän ohjelmassamme todetaan ensi vaalikauden osalta haarukaksi 1,5—3 miljardia. Eli suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että minimitavoite, joka pitäisi asettaa tämän työllisyystavoitteen osalta ensi vaalikaudelle, olisi päästä puoleenväliin. Sen pohjalta on tämä arvio tehty, mutta jos oikein hyvä suhdanne nähdään, niin totta kai silloin on mahdollista päästä edelleenkin lähemmäksi sitä tavoitetta.
Eli faktisesti ei, se 80 prosentin työllisyystavoite ei ole ainoastaan ensi vaalikauden osalta, koska se vaatisi aivan äärimmäisen hyvää onnistumista työllisyys-, suhdanne- ja talouspolitiikassa ja vähän myötätuulta maailmalta ja varmastikin sitten osaamispulan hellittämistä ja niin edelleen, mutta tavoitteethan pitää asettaa korkealle. Kuten totesin, tämänkin vaalikauden työllisyystavoitetta pidettiin monta vuotta täysin epärealistisena, mutta niin vain se toteutui, ja itse asiassa tämän vaalikauden aikana vielä Ruotsiin ero on kutistunut. Jatketaan tällä tiellä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_164+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-08T19:31:08,2023-02-08T19:32:43,Hyväksytty,1.1
2022_165_1,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille.Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_2,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Nyt ovat ministerit paikoillaan, joten aloitetaan. — Edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_3,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten syntyvyys on surullisen alhaista. Me tarvitsemme lisää lapsia. Tehtävämme on tehdä Suomesta sellainen, että perheenlisäys on toivottava, iloinen ja mahdollisimman riskitön vaihtoehto nuorille pariskunnille.
Suomessa syntyy keskimäärin alle 1,5 lasta naista kohden. Väestömäärä kääntyy laskuun, jos syntyvyys on alle 2,1 lasta. Syntyvyyteen on vaikeaa vaikuttaa politiikalla, mutta meidän on yritettävä. Perheiden tueksi tarvitaan konkreettisia toimia mutta myös asennemuutos.
Perussuomalaiset esittävät perheiden tueksi ansiotuloverotukseen reilua lapsivähennystä, jolloin verotus kevenisi lapsimäärän myötä. Edellinen hallitus — keskusta, kokoomus ja siniset — poisti vähennyksen. Arvoisa valtiovarainministeri, oletteko valmiit kannattamaan esitystä lapsivähennyksestä? Nyt tarvitaan määrätietoisia tekoja perheiden hyväksi, ja ei kai tätä tärkeämpää asiaa olekaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-09T16:01:27,2023-02-09T16:02:38,Hyväksytty,1.1
2022_165_4,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_5,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ensinnäkin erittäin arvokasta ja hienoa, että kyselytunnin aiheeksi, perussuomalaiset, olette valinneet Suomen tulevaisuuteen valtavan syvästi vaikuttavan muutoksen, joka todellakin on se, että viime vuonna Suomeen syntyi lapsia vähemmän kuin 150 vuoteen. Se on aika iso ristiriita sen todellisuuden kanssa, että tämä on maailman onnellisin maa, kun ihmiset eivät uskalla perheellistyä tai eri syistä perheellistyminen ei ole mahdollista.
Olen aivan samaa mieltä kysyjän kanssa siitä, että on vaikea tehdä sellaista yksittäistä lakipykälää tai edes euromääräistä muutosta, joka ikään kuin kääntäisi tämän suunnan. Suomi tarvitsee lisää ihmisiä, lapsia, mutta ehkä näkemyksemme eroavat siinä, että me tulemme tarvitsemaan tänne myös väkeä ulkomailta, jotta työvoimatilanteemme nopeasti saisi avun.
Mitä tulee tukiin lapsiperheille, tämä hallitus on puolustanut voimakkaasti lapsilisäjärjestelmää. Siinäkin näyttää olevan ristiriitaisia näkemyksiä. Se on ollut tasapuolisin, yhdenvertaisin tapa tasata tuloeroja perheellisten ja ei-perheellisten suomalaisten välillä, ja tätä järjestelmää me olemme halunneet vahvistaa erityisesti yhden vanhemman perheiden yksinhuoltajille [Puhemies koputtaa] ja inflaation keskellä myös ylimääräisellä lapsilisällä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:02:38,2023-02-09T16:03:59,Hyväksytty,1.1
2022_165_6,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Näin. — Ja nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Purra jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_7,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarvitaan myös asennemuutos. Erityisen vastuuton on ilmapiiri, jossa pelotellaan ilmastokatastrofilla, äitiyttä painetaan alas korostamalla naiselle koituvia taloudellisia kustannuksia ja laskeskellaan jopa lapsen hiilijalanjälkeä. Lapsi ei ole mittareilla mitattava rasite vaan elämän tärkein ja arvokkain ihminen. Myös perheeseen pitää luottaa — se on maailman vahvin yksikkö.
Talous ja toimeentulo ovat suurimmat syyt siihen, etteivät perheet pääse toivomaansa lapsilukuun. Myös työtilanteen epävarmuus nousee kärkeen. Siis suomalaisten työhön liittyvät epävarmuudet.
Arvoisa hallitus, tämä maa on ainoa oma maa meille suomalaisille. Määrätietoinen perhepolitiikka ja lapsimyönteisyys ovat huolenpitoa tästä maasta. Perussuomalaiset haluavat toimia, joilla Suomi kannustaa omia perheitään kasvamaan. Siihen ei riitä yhtenä kuukautena nostettu lapsilisä, vaan vaaditaan muutos koko asennoitumisessa suomalaisiin perheisiin ja syntyvyyteen. [Puhemies koputtaa] Kysyn hallitukselta: mitä aiotte tehdä, jotta suomalaiset voisivat päästä toivomaansa lapsilukuun ja maamme syntyvyys kasvaisi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-09T16:04:09,2023-02-09T16:05:32,Hyväksytty,1.1
2022_165_8,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ministeri Kiuru tällä kertaa. [Krista Kiuru: Vai haluaako pääministerin sijainen?] — No annetaan ministeri Saarikon nyt sitten vastata kuitenkin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_9,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uskon, että aihepiiri Suomen tulevaisuudesta, lapsista ja nuorista itse asiassa koskettaa ihan jokaista hallituksen ministeriä, ja uskon, että kysymyksiinne varmasti täältä löytyy vastaus näkökulmasta riippuen. Oletan, että ministeri Kiuru olisi halukas vastaamaan tähän ennen kaikkea siksi, että tämä hallitus on Suomen historian ensimmäinen, joka laati maalle lapsistrategian — siis ensimmäinen hallitus, joka otti näkökulmakseen lasten oikeudet ja lasten läsnäolon yhteiskunnassa sen kaikilla eri tavoilla. Se on minusta merkittävä arvovalinta, ja nyt oleellista on, että myös tulevat hallitukset tulevat tätä ajattelua tukemaan. 
Käytännön osoituksena tästä nostan esiin vain muutaman esimerkin: Ensinnäkin saimme valmiiksi pitkään Suomessa kaavaillun perhevapaauudistuksen, joka lisää vanhempien yhteistä aikaa lapsen kanssa kotona niinä ainutkertaisina kuukausina lapsen syntymän jälkeen, jotka kukin vanhempi varmasti kohdallaan muistaa merkittävänä elämänvaiheena. Pidän tärkeänä arvovalintana myös sitä, että esimerkiksi koronan jälkeisessä ajassa me olemme lisätalousarvioissa vahvistaneet nimenomaan lasten ja nuorten pärjäämistä ja vaikkapa koulujen arkea koronan varjojen heittäessä vaikeuksia suomalaisten lasten ja nuorten mielenterveyteen. [Puhemies koputtaa] Nämä vain esimerkkeinä mainittakoon siitä asenteesta, miten tämä hallitus lapsiin ja nuoriin suhtautuu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:05:40,2023-02-09T16:07:06,Hyväksytty,1.1
2022_165_10,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. Nyt on minuutti täyttynyt. — Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_11,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset eivät tänä päivänä edes pääse toivomaansa lapsilukuun, ja se on huolestuttavaa. Ensimmäinen lapsi saadaan yhä aiempaa myöhemmin, ja monissa perheissä seuraavaa lasta ei välttämättä saada lainkaan. Sille on toki monia syitä, ja osaan on vaikea poliittisin toimin puuttua, mutta on tärkeää vaikuttaa niihin asioihin, mihin me voimme. Tärkeintä olisi huolehtia laadukkaista lapsiperheiden palveluista, mutta niin koulumaailma kuin päiväkodit ovat kriisissä.
Samaan aikaan naiset kertovat, etteivät he saa apua raskaus‑ ja pikkuvauva-ajan väsymykseen ja terveysongelmiin, kuten raudanpuutteeseen. Saatetaan viitata kintaalla ja väitetään väsymyksen vain yksinkertaisesti kuuluvan vauva-arkeen. Hyvinvoiva äiti ja isä ovat tärkeintä, mitä vauva tarvitsee.
Hyvä hallitus, teidän kaudellanne mihinkään edellä mainitsemiini ongelmiin ei ole tullut helpotusta. Milloin tulee päivä, jolloin äidit saavat [Puhemies koputtaa] tasavertaiset palvelut ympäri Suomen ja he saavat apua, kun tarvitsevat, ilman vähättelyä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-09T16:07:08,2023-02-09T16:08:24,Hyväksytty,1.1
2022_165_12,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Nyt aika on täyttynyt. — Ja nyt ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_13,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hienoa, että eduskunnassa keskustellaan perhepolitiikasta, ja kiitän syvästi siitä, että puheenjohtaja Purra perussuomalaisista tämän kysymyksen asetteli tässä. Kyllä se kertoo eduskunnasta, mistä täällä keskustellaan: siitä oikeasti myöskin halutaan puhua ja sitä arvostetaan.
Pidän tärkeänä, että eduskunta sai lapsistrategian valmiiksi. Siinä on myös perhepoliittisia avauksia, ja näistä toimenpiteistä eduskunnassa ollaan yksimielisiä. Se oli legendaarinen teko Suomessa: aikaisemmin ei löytynyt mahdollisuutta tätä asiaa edistää, ja tällä hallituskaudella sitä on tehty.
Siitä olen sentään eri mieltä, että Suomessa naiset eivät saisi laadukkaita synnytyspalveluja. Olen sitä mieltä, että meillä on eriarvoisuutta yhdenvertaisessa kohtelussa, se on selvää, mutta tämän kauden alusta, kun siirryimme yhteiseen hyvinvointialueiden sosiaali‑ ja terveyspalvelujärjestelmään, myös nämä yhdenvertaisuusongelmat ovat varmasti jäämässä historiaan. Se on tärkeätä, miten me yhdessä puhumme naisista ja [Puhemies koputtaa] millä tavalla me suhtaudumme perheeseen, sillä se kertoo myös suomalaisesta sivistyksestä paljon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:08:30,2023-02-09T16:09:45,Hyväksytty,1.1
2022_165_14,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_15,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot laskivat loppuvuonna peräti 5,7 prosenttia. Epävarmuustekijät heijastuvat perheiden arkeen, jossa joudutaan toden teolla miettimään, miten rahat saadaan riittämään. Lapsien harrastuksista ja muista perheille tärkeistä menoista on jo jouduttu tinkimään. Hallituksen toimet ovatkin suuntautuneet pääosin yhteiskunnan tukien varassa eläville. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa työssäkäynnin kannattavuuden ja kotiin jäämisen suhde on entisestään pienentynyt. Keskituloisten ostovoima on leikkaantunut vuodessa yli 350 euroa, perheissä paljon enemmän. Hallitus onkin jättänyt työtätekevät äidit ja isät kärvistelemään yhtäältä hintojen, korkojen ja inflaation nousun ja toisaalta kalliin sähkön, lämmön ja polttonesteiden kanssa. Miksi ette ole neljän vuoden aikana halunneet jättää perheille tätä enemmän? Perheiden perustamisen tulee olla mahdollista ja perheiden arkielämän [Puhemies koputtaa] mahdollisimman sujuvaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-09T16:09:45,2023-02-09T16:10:57,Hyväksytty,1.1
2022_165_16,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_17,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Junnilan puheenvuoron näkemys on väärä suhteessa hallituksen toimiin. Luettelen muutamia ratkaisuja, jotka minusta kyllä vastaavat juuri siihen huoleen, joka kohdistui teillä työssäkäyviin vanhempiin.
Ensinnäkin tämä hallitus, kuten edellinenkin, on tehnyt päätöksen varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Mikä voisi olla suoraan kohdistuvampi teko työssäkäyville lapsiperheille kuin maksualennukset päiväkotipäivistä?
Toinen huomioni liittyy perhevapaauudistukseen. Nyt siis palkkaan sidottua, niin sanottua ansiosidonnaista perhevapaata ovat viime syksystä alkaen saaneet pidemmän aikaa lapsen syntymän yhteydessä sekä isä että äiti.
Kolmanneksi, täällä useita kriittisiäkin huomioita sisällään pitänyt sähköavustus, sähkötuki kotitalouksille, on nimenomaan sellainen, että siinä ei ole rajoituksia kotitalouksien tuloille, vaan se kohdistuu myös työssäkäyville lapsiperheille ja yhtäläisesti yksin eläville suomalaisille.
Ja huomioni myös lapsilisistä, mitä itse pidän perusteltuna: Kyllä Suomella voisi olla varaa [Puhemies koputtaa] niitä myös korottaa. Ne ovat olleet toimi riippumatta perheen taloudellisesta tilanteesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:11:01,2023-02-09T16:12:15,Hyväksytty,1.1
2022_165_18,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_19,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Terapiahavaintojen mukaan lisääntynyt ilmastoahdistus aiheuttaa keinottomuuden tunnetta. Maailman väitetään tuhoutuvan, joten miksi hankkia lapsia. Lapsiasiavaltuutetun vuoden 22 kertomuksen mukaan viidesosa 18—45-vuotiaista ei halua lapsia. Tärkeimpinä syinä tälle mainittiin: Maapallon kantokyky ei kestä lisää ihmisiä. Lapsettomuus on ilmastoteko. Tätä mieltä ovat erityisesti Etelä-Suomessa asuvat 25—35-vuotiaat.
Teidän vihervasemmistohallituksen ylikireä ilmastopolitiikka — se se vasta legendaarista on. Mistä löytyy se toivo ja se usko siihen tulevaisuuteen, siihen hyvään Suomeen [Välihuutoja], jota meidän kaikkien pitää puolustaa? Voisitteko te osoittaa sitä todellisilla teoilla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-09T16:12:17,2023-02-09T16:13:09,Hyväksytty,1.1
2022_165_20,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_21,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkimusten mukaan on todella siis totta, että Suomessa lapsia syntyy ennätyksellisen vähän. Ja meidän on oltava rehellisiä sen tosiasian äärellä, että syntyvyyden määrä ja ne perheet, joihin lapsia syntyy, on myös kytköksissä perheen taloudelliseen tilanteeseen ja koulutustasoon. Kun viittaatte siihen, mistä syntyy toivoa rohkaistua perheellistymään, vastaukseni kuuluu: koulutuksesta. Me tutkitusti tiedämme, että koulutettu ja sitä kautta työelämään helpommin pääsevä, erityisesti nuori mies, on elämäntilanteessaan helpommin perheellistyvä: on helpompi löytää puoliso ja saada perhettä elämäänsä. Se vain on näin. Koulutuksella ja toimeentulolla on Suomessa nykyään syvä yhteys lapsilukuun, ja siksi meidän kannattaa yhteiskuntana panostaa koulutukseen ja kiinnittää erityistä huomiota nuorten miesten syrjäytymisriskiin, koska sillä on suora yhteys perheellistymiseen, puolison löytämiseen ja sitä kautta Suomeen syntyvyyden tilastoihin. 
Näkemyksenne ilmastoahdistuksesta on sinänsä paikallaan. Minustakaan me emme saa [Puhemies koputtaa] puhua ilmastonmuutoksesta tavalla, joka vie toivon nuorilta ja rohkeuden perheellistyä. Siitä olen samaa mieltä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:13:09,2023-02-09T16:14:28,Hyväksytty,1.1
2022_165_22,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_23,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsettomuus koskettaa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa, ja lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Meidän tulisi kaikin keinoin edistää lapsitoiveen toteutumista kaikille sitä toivoville. Hallitus kuitenkin poisti yksityisiin hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvauksen vuoden alussa, samanaikaisesti kun julkisella puolella resurssien puute aiheuttaa suurta alueellista epätasa-arvoa lapsettomuushoitoihin pääsyssä. Viime vuosina 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin yksityisillä klinikoilla. Kela-korvaus ei ollut suuri, mutta se on ollut yhteiskunnan kädenojennus lapsitoiveiden toteutumiselle ja syntyvyyden kasvulle. Miksi hallitus toimi kuitenkin päinvastoin poistamalla hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2023-02-09T16:14:30,2023-02-09T16:15:25,Hyväksytty,1.1
2022_165_24,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_25,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkkinen on työmatkalla, mutta sen verran asia sivuaa kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriötä ja erityisesti tätä hoitopuolta, josta kysyitte, että ajattelin, että vastaan tähän. 
Kun me katsomme eduskunnassa tätä keskustelua, mitä ollaan käyty nimenomaan siitä, kuinka paljon Kela-korvauksilla yhteiskunnassa saadaan hyvinvointia aikaan, niin ikävä kyllä meidän Kela-korvausten määrä on näiden vuosikymmenten varrella koko ajan laskenut, ja se todellinen vaikutus Kela-korvauksesta on liian pieni, että me saisimme sillä vaikuttavuutta aikaan. Tästä on monia selvityksiä. [Välihuutoja]
Olen samaa mieltä kuitenkin edustajan kanssa siitä, että jos aidosti halutaan lapsilukua nostaa, niin seuraavassa hallitusohjelmassa isoin kysymys tulee olemaan, miten yhteiskunnassa suhtaudutaan veronmaksajien rahoilla tehtäviin hedelmöityshoitoihin ja onko tämä vain perheen oma asia vai tukeeko yhteiskunta vahvemmin sitä, että näihin hoitoihin pääsee, ja minkälaisilla säännöksillä. Olette aivan oikeassa siinä, [Puhemies koputtaa] että tätäkin on syytä harkita.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:15:25,2023-02-09T16:16:37,Hyväksytty,1.1
2022_165_26,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_27,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tähän syntyvyyden syöksykierteeseen tarvitaan perhepolitiikan suunnanmuutos. Kotihoidon tukea ei pidä romuttaa vaan kehittää, ja myös lapsilisiä on kehitettävä. Niitä ei ole sidottu indeksiin, ja niiden reaaliarvohan on suorastaan romahtanut.
KD on esittänyt vaihtoehtobudjeteissa lapsilisiin korotusta, ja olemme myös ehdottaneet 1 000 euron vauvarahaa jokaisesta syntyvästä lapsesta, mutta tarvitaan myös ennakkoluulottomia ihan uusiakin malleja. Esimerkiksi Virossa monilapsisten perheiden lapsilisien reippailla korotuksilla on saatu syntyvyys nousuun, siellä on saatu hyviä tuloksia. Kysynkin vielä teiltä, valtiovarainministeri: miltä kuulostaisi Unkarin perheuudistus, jossa alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmekymppisenä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-09T16:16:37,2023-02-09T16:17:45,Hyväksytty,1.1
2022_165_28,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_29,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta meidän kannattaa yhteiskuntana suhtautua kaikkiin näihin edustaja Räsäsen kuvailemiin kansainvälisiin esimerkkeihin kiinnostuksella ja avoimin mielin ja samalla ikään kuin tunnistaa se realiteetti, että kaikki eivät halua lapsia, kaikki eivät voi saada lapsia — sekin herkkyys tässä keskustelussa kannattaa muistaa. Mutta jos emme ajattele tätä vain yksilötasolla vaan yhteiskuntana, niin minä ainakin haluaisin rakentaa Suomea, jossa olisi henki ”lisää lapsia, totta kai” [Päivi Räsänen: Hyvä!] ja muistaisimme keskustella myös siitä, että lapset ovat ilon lähde, eivät pelkästään perheelle tuleva kulurasite tai työelämässä kuoppakohta naisille vaan myös yhteiskunnallinen ilo ja itse asiassa koko kansakuntamme jatkuvuuden välttämättömyys. Aihepiiri on herkkä. Poliitikot tästä salista eivät voi määrätä suomalaisia lisääntymään, ja sellaista politiikkaa en myöskään itse halua olla tekemässä. Edellytyksiä voi luoda. Siksi itse suhtaudun hyvin avoimesti, mikäli haluamme todella herätä tähän ihmismäärän puutteeseen Suomessa tästä eteenpäin, että on tehtävä jotakin myös myönteistä syntyvyyden hyväksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:17:49,2023-02-09T16:19:02,Hyväksytty,1.1
2022_165_30,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_31,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden arjessa totta kai rahalla on merkitystä, mutta kun katsoo näitä uusimpia tutkimuksia siitä, miksi syntyvyys on romahtanut, niin kärkeen nousevat tällaiset asiat: ensimmäisenä, haluan tehdä muita minua kiinnostavia asioita; toisena, joutuisin luopumaan nykyisestä elämäntyylistäni; ja kolmantena, ei löydy sopivaa kumppania. Tämä kertoo siitä, että kysymys on paljon muusta kuin rahasta, enemmänkin yhteiskunnallisten arvojen muuttumisesta. Monesti julkisuudessa puhutaan lapsiperheiden arjesta ongelmien kautta. Mietin sitä, kuinka me voisimmekaan voimistaa sitä viestiä, kuinka paljon lapset tuovat iloa keskuuteemme — vanhemmille, isovanhemmille ja kaikille meille. Kysynkin hallitukselta: mitä me voisimme yhdessä tehdä, että tämä viesti voimistuisi yhteiskunnassa eikä niinkään lähestyttäisi lapsiperheiden arkea ongelmien kautta? [Eduskunnasta: Hyvä kysymys!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-09T16:19:02,2023-02-09T16:20:07,Hyväksytty,1.1
2022_165_32,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_33,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perheministerinä kyllä kiitän valiokunnan puheenjohtajan puheenvuoroa, koska minusta hyvin kauniilla tavalla kerroitte sen, että yhteiskunnassa ei ole yksiselitteistä enää, miksi ihmiset esimerkiksi eivät omaa lapsia. Monilla on hyvin kipeitäkin tarinoita taustalla syystä tai toisesta, ja tietenkin se tapa, millä me puhumme perheellistymisestä, on tärkeä.
Minäkin olen yrittänyt näyttää henkilökohtaista esimerkkiä, ja noin kymmenen ja puoli kuukautta vanhan tyttären äitinä olen omaakin tarinaa jakanut, vaikka yleensä pidän suuni supussa perheasioista ja muistakin. [Naurua] Olen ajatellut, että se tarina kertoo varmasti muillekin siitä, että aina on toivoa, jos me yhdessä haluamme näitä asioita olla edistämässä. Ajattelen, että se tapa, millä me puhumme niin toisistamme kuin omastakin elämästämme, kertoo myös siitä, että me luomme ihmisille mahdollisuuksia siihen, että kyllä me voimme rohkaistua arvioimaan omia elämäntilanteitamme niin monella tavalla aina uudelleen. [Puhemies koputtaa] Niin minäkin olen saanut tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:20:07,2023-02-09T16:21:21,Hyväksytty,1.1
2022_165_34,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_35,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa tehdään tuhansia lain hengen vastaisia, kyseenalaisia huostaanottoja, kerrottiin Kuntaliitosta MTV-uutisille viime heinäkuussa. Huostaanottoihin ja sijoituksiin päädytään siksi, että lapsille ei ole saatavissa mielenterveyteen ja oppimisvaikeuksiin liittyviä palveluita. Lastensuojelun asiantuntijat pitävät nykykäytäntöä perheille katastrofaalisena. On totta, että lastensuojelua tarvitaan joskus. Sijoitus on kuitenkin aina äärimmäinen interventio, koska siinä puututaan kaikista voimakkaimmin ihmisen ihmisoikeuksiin, perusoikeuksiin, itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyden suojaan. Yhdenkään lapsen etu ei ole tulla erotetuksi perheestään turhaan. Myös Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta on jo vuosia sitten todettu, että lastensuojelu on yksi Suomen suurimmista ihmisoikeusongelmista.
Arvoisa puhemies! Miksi hallitus ei ole ryhtynyt selvittämään lastensuojelun nykytilaa, ja miksi hallitus ei teetä [Puhemies koputtaa] puolueetonta nykytilaselvitystä, jotta tietäisimme, mitä sijoitetuille lapsillemme kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-02-09T16:21:22,2023-02-09T16:22:34,Hyväksytty,1.1
2022_165_36,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta on tärkeätä, että me puhutaan lastensuojeluongelmista. Itse puhun niistä hyvin avoimesti. Tässä eduskunnassa ei kenelläkään ole väärää kuvaa siitä, missä tilanteessa lastensuojelu on. Joka ainoalla hallituskaudella on, kerran tai kaksikin, lastensuojelun lainsäädäntöä uudistettu. Se kertoo siitä, että meidän täytyisi pystyä tekemään lastensuojelussa aivan täydellinen makeover eli kokonaisuudistus, ja sitä me olemme jo alkaneet tekemään sosiaali- ja terveysministeriössä. Itse ajattelen, että meillä on aika paljon hampaankolossa nimenomaan lastensuojelun näkökulmasta. Meillä on velkaa, jota meidän täytyy maksaa, ja se täytyy ehdottomasti laittaa kuntoon.
Itse ajattelen tästä lastensuojelusta ja tuosta teidän kysymyksestänne niin, että me olemme päätyneet erikoiseen tilanteeseen. Sosiaali- ja terveydenhuolto on elänyt omaa elämäänsä molemmilla laduilla. On sosiaalityötä ja on sitten sitä terveydenhuoltoa, ja erityisesti lastensuojelussa tarvitaan molempia, ja se on tämä nykymalli, millä pitää mennä eteenpäin. Mutta sen raja-aidan ylittäminen on vieläkin vaikeaa, ja monet lapset, nimenomaan mielenterveyspalveluiden puutteesta, ovat lopulta lastensuojelun asiakkaina, [Puhemies koputtaa] ja tämä ei ole tarkoitus. Tämä ei ole sopivaa, ja näin ei voi jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:22:38,2023-02-09T16:23:51,Hyväksytty,1.1
2022_165_37,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_38,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perhe on yhteiskunnan luonnollinen ja perustava ydinosa. Olen aika paljon saanut postia tämän kauden aikana lastensuojelun ongelmista. Olemme myös pitäneet siitä kaksi lastensuojeluiltaa täällä ja kohdanneet näitä ihmisiä. Kyllä täytyy sanoa, että vaikka siellä on hyviä tapauksia, niin siellä on valitettavasti myös semmoisia tapauksia, mistä minä kansanedustajana en ymmärrä, miksi on päädytty huostaanottoon. Meillä on siitä kuluja noin miljardi vuodessa, ja mielestäni muuttamalla toimintatapoja me voisimme säästää siitä noin 500 miljoonaa euroa. Siellä on joukossa nuoria äitejä, joilta on lapsi huostaanotettu aikaisemmin. Tiedän varmuudella tämän kauden ajalta yhteydenottojen perusteella kolme tapausta, joissa nämä äidit ovat päätyneet aborttiin sen takia, että he eivät uskalla enää tehdä lapsia, koska he pelkäävät, [Puhemies koputtaa] että lastensuojelu vie nämä pois. Miten näette tämän asian?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-09T16:23:53,2023-02-09T16:25:05,Hyväksytty,1.1
2022_165_39,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Ja ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_40,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä tietenkin lähtökohta on se, että jokainen lapsi voisi asua kotonaan, olla vanhempiensa kanssa ja elää sitä jokapäiväistä elämää. Sitten on tapauksia, joissa tämä ei syystä tai toisesta toteudu, ja on myöskin todella ikäviä tarinoita siitä, mitä on tapahtunut. Itse ajattelen niin, että meidän pitää myöskin lastensuojelun osalta pohtia paljon muutakin kuin sitä, minkälaisia uusia pakkokeinoja otetaan aina käyttöön. Meidän pitäisi pohtia sitä, miten me voimme tarjota niille lapsille, jotka ovat tässä kierteessä eli lastensuojelulaitosten kierteessä, jokapäiväistä aitoa lapsuutta. Se on se kysymys, johon eduskunta ei ole pystynyt lainsäädännöllä ikävä kyllä vielä vuosien varrella reagoimaan, ja tämä on yksi haava, johon meiltäkin on jäänyt tässä työssä vielä tekemättä. Ja sen takia tämä lastensuojelulain kokonaisuudistus tulee tarpeeseen. Se on tehtävä äärettömän huolellisesti nimenomaan tästä näkökulmasta, ja siinä pitää ottaa huomioon se, että lasten tilanne [Puhemies koputtaa] on muuttunut. Me tarvitsemme [Puhemies koputtaa] myös terveyspalveluja näille lapsille, [Puhemies: Näin!] jotta tilanne ei akuutisti pahene.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:25:05,2023-02-09T16:26:23,Hyväksytty,1.1
2022_165_41,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Ja nyt tästä aiheesta vielä yksi kysymys, ja sen esittää edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_42,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Onpa kiva kuulla, että meillä on tänään täällä lehterilläkin pienokaisia seuraamassa. Voi, kunpa minulle ja miehelleni myöskin tuo lapsiarki kohta koittaisi. 
Kun perheessä nuppiluku kasvaa, kasvavat myös menot. Kun perhekoko kasvaa tietyn rajan yli, kustannukset suorastaan pomppaavat. Yksi lisälautanen ei enää riitäkään, vaan suurempi perhe vaatii isomman tai useamman auton tai tilavamman kodin. Ne ovat kalliita hankintoja, jotka jarruttavat perheiden kasvuhaaveita.
Hallitus jakoi pitkään sähköhenkilöautojen hankintaan valtion tukirahaa. Parin tonnin tuki oli kuitenkin saatavilla vain niille, joiden kukkaro sallii kymppitonnien sähköauton hankinnan. Harvan sallii. Pitääkin kysyä, haluammeko tukea hyvätuloisten Tesla-kauppoja vai lapsiperheiden kasvua. Perheauton hankintatuki lapsiluvun perusteella olisi paljon oikeudenmukaisempi tukimuoto. Kysyn liikenneministeriltä: olisitteko valmis tarkastelemaan sähköautotuen sijaan tällaista tukimuotoa, jossa tuettaisiinkin nyt kolmen lapsen perheiden auton hankintaa, [Puhemies koputtaa] kuten muualla EU:ssa on tehty?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-02-09T16:26:25,2023-02-09T16:27:35,Hyväksytty,1.1
2022_165_43,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,Näin. — Ministeri Harakka., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_44,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilanne on nyt tässä se, että suomalaisessa taloudenpidossa ei ole ollut tapana tukea autoilua, auton hankintaa lainkaan. [Välihuutoja] Sähköautotuki on myöskin sellainen, joka on ollut ylimenokauden tuki siihen tilanteeseen, jossa olemme päässeet erinomaisiin tuloksiin liikenteen sähköistymisessä. Se, että olemme ylittäneet kaikki hurjimmatkin unelmat siitä, kuinka paljon Suomen autokanta sähköistyy, on paljolti sen ansiota. Näin ollen olemme päässeet jo siihen tulokseen, että minkäänlaiseen tukeen yksityisauton hankintaan ei tällä hetkellä ole tarvis.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2023-02-09T16:27:35,2023-02-09T16:28:20,Hyväksytty,1.1
2022_165_45,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen perhepolitiikasta (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 244/2022 vp,"Tämä aihealue on tällä kertaa keskusteltu, ja vaihdetaan aihetta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_46,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,Edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_47,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastuulliseen taloudenpitoon kuuluu periaate, että kun välttämättömän tärkeisiin kohteisiin lisätään menoja, otetaan jotakin muualta pois. Tämän ymmärtää jokainen kotikatsomossakin. Hallitus sanoo, että velkaantuminen johtuu vain koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Iso osa hallituksen menolisäyksistä nimittäin tehtiin jo vaalikauden alussa ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan.
Kokoomus on koko ajan tukenut hallitusta koronan hoidossa sekä Suomen puolustuskyvyn vahvistamisessa. Toisaalta kokoomus on johdonmukaisesti esittänyt mittavia menosäästöjä vastapainoksi. Kyky toimia kriisitilanteessa heikkenee, mitä enemmän velkaa otetaan. Kysynkin ministeriltä: kun rahaa on pitänyt laittaa esimerkiksi koronakriisin hoitoon tai puolustuksen vahvistamiseen, miksi hallitus ei ole vähentänyt vähemmän tärkeitä menoja toisaalta? [Välihuutoja vasemmalta]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-09T16:28:27,2023-02-09T16:29:34,Hyväksytty,1.1
2022_165_48,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_49,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimon kysymykseen ensiksi tarkennus, että ei synny väärinymmärrystä: on aivan totta, että hallituksen toimissa tähän kuluneeseen neljään vuoteen on mahtunut onneksi muutakin kuin kriisien hoitoa, mutta kyllä merkittävin osa velasta on syntynyt kriisitoimista koronan ja Venäjän hyökkäyssodan ja energiakriisin seurauksena. Se ei tietenkään poista sitä enkä yritä kiistää, etteikö muitakin menoeriä olisi ollut, mutta aivan kuten eilen aika laajasti ja perusteellisesti täällä välikysymyskeskustelussa kävimme läpi, näitä muitakin menoja on valtaosaltaan oppositio tukenut. Tämä on tärkeää huomata — ei siksi, että niistä tulisi jotenkin vähemmän kalliita tai velasta vähemmän hankala asia Suomelle, mutta on vain reilua todeta ääneen, että me olemme olleet kaikki sitä mieltä, että suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut aukkokohtia, joita olemme halunneet euroilla vahvistaa, kuten vaikkapa poliisien määrän lisääminen tai hoitajien määrän lisääminen meidän sosiaali‑ ja terveyspalveluissa. [Ben Zyskowicz: Missä te olette säästäneet?] Nämä kaikki toimet ovat olleet sellaisia, [Puhemies koputtaa] joita te olette olleet valmiita tukemaan. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:29:34,2023-02-09T16:30:44,Hyväksytty,1.1
2022_165_50,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ne edustajat, jotka tästä aihealueesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, seisomaan, ja V-painike. — Edustaja Wallinheimo jatkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_51,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Menneet sukupolvet ovat rakentaneet meille hyvinvointivaltion vastuullisen taloudenhoidon periaatteita noudattaen. Tätä periaatetta noudatettiin tähän hallituskauteen saakka. Kahden edellisen hallituksen päätöksillä julkista taloutta vahvistettiin 10 miljardilla eurolla. Silloin kohdattiin finanssikriisi, eurokriisi ja maahanmuuttokriisi. Silti kehyksissä pysyttiin ja menolisäykset rahoitettiin budjetin sisältä. Teidän vuorollanne menoja ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Jokainen eteen tullut ongelma on hoidettu velkarahalla, 40 miljardia uutta velkaa. Ja te, ministeri Saarikko, annoitte eilen olettaa, että kaikki on hyvin Suomen taloudessa. Missä maailmassa te elätte? 
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sanoo, että julkinen talous on ajautumassa haaksirikkoon. Kysyn ministeriltä: uskotteko, että tämän vaalikauden aikana Suomen julkisen talouden kriisinsietokestävyys on vahvistunut?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-09T16:30:54,2023-02-09T16:32:03,Hyväksytty,1.1
2022_165_52,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Näin. — Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_53,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En ole milloinkaan väittänyt, että Suomen talouden tilanne olisi erityisen hyvä, en viimeksi myöskään eilen. Olen sanonut, edustaja Wallinheimo, teille ja koko tälle salille, että Suomen talouden tilanne on vakava. Se on itse asiassa erittäin vakava siksi, että korkomenot ovat nousussa kaikesta siitä velasta, miten Suomi on 15 vuoden aikana ottanut. Tämän hallituksen osuus siitä on noin kolmannes. Ja se on vakava myös siksi, että me olemme sitoutuneet, että... Inflaation hintojen nousun mukana myös valtion monet menot nousevat, kuten vaikkapa rahoituksemme sosiaali- ja terveyspalveluihin tai eläkkeisiin. En ole koskaan väittänyt, että Suomen talouden tilanne olisi erityisen hyvä, mutta olen todennut, että on ollut helpompi toimia vaikeassa taloustilanteessa, kun on ollut koko eduskunnan laaja tuki näille miljardien velkaratkaisuille, joita kriisit ovat meiltä vaatineet. Näin on ollut helpompi toimia. Ja jos haluatte lähteä, edustaja Wallinheimo, katselemaan taaksepäin — minä katselen mieluummin eteenpäin — [Ben Zyskowicz: Kuten Eilen!] kyllä sitä velkaa syntyi itse asiassa aivan merkittävä määrä nimenomaan kokoomusjohtoisen sinipunahallituksen aikana ilman yhtään ainutta kriisiä. [Puhemies koputtaa] Jos lähdetään tälle linjalle, niin sopii jatkaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvin kuitattu!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:32:03,2023-02-09T16:33:18,Hyväksytty,1.1
2022_165_54,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_55,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri Saarikko! ”Ilman yhtä ainutta kriisiä” — kuulin teidän sanovan ja myös eilen samoin. Eikö kuitenkin ole niin, että jos historiaa oikeasti katsotaan, niin Kataisen hallituksen aikana sopeutettiin kuusi miljardia päätösperäisiä sopeutuksia [Jani Mäkelän välihuuto] — noin puolet veroja nostamalla, puolet menoja vähentämällä — ja silloin eittämättä merkittävä velkaantuminen johtui poikkeuksellisen syvästä ja poikkeuksellisen pitkäaikaisesta, ennätyksellisen pitkäaikaisesta talouden taantumasta, kun taas Marinin hallituksen aikana talous viime vuonna on ollut hyvässä kasvussa ja velkaantuminen on nyt tänä vuonna syvenemässä. Se johtuu poikkeuksellisen voimakkaista ja poikkeuksellisen pitkäaikaisista menolisäyksistä, joiden takia teidän allekirjoittamanne julkisen talouden suunnitelman mukaan velkaantuminen vain lisääntyy seuraavien neljän vuoden aikana. Tämä on teidän perintönne, vai miltä osin puhuin palturia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-09T16:33:18,2023-02-09T16:34:28,Hyväksytty,1.1
2022_165_56,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Ja ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_57,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koskaan ei ole tapoihini kuulunut myöskään syyttää siitä, että edustajat täällä puhuisivat muunneltua totuutta. Tämä on näkemyksenne, jonka haluatte tuosta kertoa. Jätitte mainitsematta — sen rohkenen kuitenkin todeta — että Kataisen hallituskaudella Suomi ei päässyt kiinni samalla tavalla talouskasvuun [Timo Heinosen välihuuto] kuin muu Eurooppa, ja se taisi olla keskeisimpiä syitä siihen, miksi Suomi velkaantui — kun talouskasvua ei syntynyt. Ja se on meille kaikille hyvä opetus siitä, että ei taloutemme tule nousemaan vain kipeillä menosopeutuksilla, joita Suomi tulee tarvitsemaan ja valitettavan paljon, vaan ennen kaikkea myös talouskasvulla, työtä ja yritteliäisyyttä tukemalla. Se on linja, joka Suomen on väistämättä valittava, ja on erittäin hyvä, että välikysymyskeskustelunne toi esiin meille kaikille suomalaisille ennen kaikkea kaksi asiaa: sen, että koko eduskunta on ollut laajasti tämän velkaantumisen politiikan ja kriisien hoidon takana — kiitos siitä tuesta myös suomalaisille — mutta yhtäläisesti myös sen tosiasian äärelle tämän yhteydessä on hyvä pysähtyä, että korkomenojen nousu kaikesta tästä velasta, [Puhemies koputtaa] yhdistettynä myös indeksisidonnaisten menojen merkittävän kasvuun, tulee tekemään taloudesta entistä ahtaampaa tulevalla vaalikaudella.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:34:31,2023-02-09T16:35:44,Hyväksytty,1.1
2022_165_58,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen menolisäyksistä (Sinuhe Wallinheimo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 245/2022 vp,Näin. — Minuutti on täyttynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_59,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Myöskin eduskuntaryhmä Liike Nyt oli minulle ennalta ilmoittanut tämän aiheen, joten edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_60,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Katsotaan me nyt sitten eteenpäin tai taaksepäin, oli se sitten kokoomuksen vika tai hallituksen vika, niin laskelmien mukaan tämän vuoden velkaantuminen tulee nousemaan: lisävelanotto noin 12 miljardiin euroon. Joka vuosi me otamme uutta lainaa eli uusimme lainoja noin 40 miljardilla, eli meidän korkomenot nousevat joka vuosi miljardilla, vähintään. Kyllä me ollaan semmoisessa tilanteessa, että selittäkää mitä vaan ja kenen vika vaan, niin miten, Saarikko, me selvitään tästä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-02-09T16:35:46,2023-02-09T16:36:27,Hyväksytty,1.1
2022_165_61,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_62,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Harkimon kysymys on vakava ja oikea. Koska täällä edustan nyt koko hallitusta — mieleni tekisi kertoa henkilökohtainen ja oman puolueeni näkemys tästä asiasta — jätän erikseen korostamatta, että vain keskustajohtoisen hallituksen aikana talous on saatu tasapainoon, [Naurua] ja totean sen sijaan, että ne talouspuheet, joita nyt olemme nähneet eri puolueiden vaaliohjelmina, ovat niin kaukana toisistaan, että näillä näkemyksillä on erittäin vaikea löytää Suomelle kestävää tietä. Tämänkin haluan suoraan todeta.
Mitä tämä tulee tarkoittamaan? Väistämätöntä tarvetta talouskasvulle, mutta sekään ei yksin riitä. Suomi tulee tarvitsemaan menoleikkauksia, veronkorotuksia, talouden sopeutusta, ja me todella voimme vain toivoa, että tuleva vaalikausi ei kohtaa tämänkaltaisia kriisejä, jotka ovat johtaneet merkittäviin taloudellisiin panoksiin Ukrainan sodan tukemisessa, kansalaisten tukemisessa, energiakriisissä, yritysten ja kuntien pelastamisessa pandemian keskeltä. Tämä aika on ollut poikkeuksellinen, ja valitettavasti en minä näe, että se olisi loppumassa, etenkin kun [Puhemies koputtaa] ilmastonmuutoskin haastaa tätä yhteiskuntaa myös tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:36:30,2023-02-09T16:37:41,Hyväksytty,1.1
2022_165_63,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_64,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, te olette hoitaneet kohtuullisen hyvin neljän vuoden aikana korona-ongelman, ja täytyy sanoa, että te kyllä olette erinomaisesti linjanneet Nato-kysymykset yhdessä opposition kanssa, mutta vastapainoksi täytyy todeta, että kyllä tämä taloudenhoito on, arvoisa hallitus, teidän heikoin osa-alueenne. Tänäkin vuonna te työnsitte kehyksien ulkopuolelle yli 2,7 miljardia euroa, kun otetaan huomioon nyt eduskunnan käsittelyssä oleva lisäbudjetti. Teille on selvästi tullut semmoinen henkinen olotila, että teidän ei tarvitse tehdä lainkaan menosopeutuksia, mitkä olisivat olleet välttämättömiä budjetin teon yhteydessä. Kysymys kuuluu: miksi te ette tee menosopeutuksia, ja miksi te ette tee päätöksiä, jotka parantavat työllisyyttä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-09T16:37:41,2023-02-09T16:38:38,Hyväksytty,1.1
2022_165_65,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Näin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_66,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt menosopeutuksia, tämä hallitus on tehnyt myös verotusta kiristäviä ja verotuloja kasvattavia päätöksiä — onneksi ei kuitenkaan yrityksiltä. Ja kiitos huomioistanne, edustaja Eestilä, kiitän takaisin: kiitos oppositiolle siitä, että koronan ja Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan myötä tehdyissä toimissa meillä on ollut laaja yksituumaisuus.
Mitä tulee työllisyyskehitykseen, se on erinomaista kiitos suomalaisten yritysten, ja tähän tarkemmin varmasti ministeri Haatainen osaa kommentoida. [Ben Zyskowicz: Ministeri Sipilä voisi vastata!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:38:38,2023-02-09T16:39:16,Hyväksytty,1.1
2022_165_67,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Mutta nyt kuitenkin kysymyksen esittää edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_68,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä kriisit ovat meille osoittaneet ja opettaneet sen, että meidän pitää olla varautuneita tulevaan, ja talous on kiinteä osa turvallisuutta, Suomen kriisinkestokykyä. Vain sillä, että meillä on kestävästi hoidettu julkinen talous, me pystytään huolehtimaan meidän puolustuksen tarpeista, meidän sisäisestä turvallisuudesta, poliisien resursseista, koulutuksesta, meidän hyvinvointipalveluista, jotka tällä hetkellä ovat todella heikossa kunnossa. 
Se ero hallituksen ja kokoomuksen edustaman kriisinhoidon välillä on ollut se, että me olemme kyllä tukeneet hallitusta esimerkiksi koronarokotteissa ja koronan hoitoon liittyvissä välttämättömissä menoissa, me olemme tukeneet maanpuolustuksen vahvistamista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mutta se, mitä me emme hyväksy emmekä ymmärrä, on se, että tämä taloudellinen puoli on jätetty retuperälle eli ei ole varauduttu korkoriskiin, sitä ei ole huomioitu hallituksen budjettikirjoissa, ei ole tehty välttämättömiä valintoja, että me saisimme taloutta tasapainoon. [Puhemies: Ja nyt se kysymys!] Ja tätä haluaisin kysyä valtiovarainministeriltä: oletteko ylpeä suorituksestanne, mikä koskee Suomen talouden [Puhemies koputtaa] kriisinkestokyvyn vahvistamista?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-09T16:39:16,2023-02-09T16:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_165_69,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"No niin, ministeri Saarikko, oletteko ylpeä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_70,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisi tietenkin huomattavasti mieluisampaa vaalikauden lopussa todeta talouden myönteiset luvut ja esimerkiksi talouskasvu, joka oli itse asiassa aika hyvällä uralla ennen kuin kriisien aika maailmassa alkoi — olisimme varmasti toisenlaisessa todellisuudessa.
Haluan kuitenkin muutamia huomioita edustaja Grahn-Laasosen puheenvuorosta korjata. Totesitte, että olette tukeneet hallituksen ratkaisuja vaikka korona-aikana — kyllä, kiitos siitä. Itse asiassa tehän olisitte ottaneet enemmän velkaa. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Mainitsen tämänkin nyt, koska kerta haluatte näitä päätöksiä yhä uudelleen ja uudelleen käydä läpi, ja se on myöskin suomalaisille hyvä, että kaikkien meidän linja tulee ilmi.
Mitä tulee korkoriskin tunnistamiseen, on varmasti niin, että on erilaisia puolueita ja talousajattelua siitä, onko velalla ollut niin paljon merkitystä tai onko korko ikuisesti nolla. Itse en koskaan ole ajatellut niin. Mutta sen kuitenkin haluan korjata, että valtiovarainministeriön ennustekaan, siis riippumaton valtiovarainministeriön virkaennustekaan, ei osannut ennakoida korkojen näin nopeaa kehitystä, ja siksi tällä viikolla esitellyssä lisätalousarviossa tuota korkomenoarviota korjattiin [Puhemies koputtaa] yli miljardilla ylöspäin. Sellaista ennustajan lahjaa ei ollut valitettavasti kenelläkään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:40:39,2023-02-09T16:41:48,Hyväksytty,1.1
2022_165_71,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Jokinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_72,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Kalle,Jokinen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Rinteen—Marinin vasemmistohallitus on suhtautunut talouspolitiikkaan ja velkaantumiseen välinpitämättömästi. Sen kaikki me olemme nähneet. Tällä hetkellä hallituksessa on neljäs keskustalainen valtiovarainministeri pönkittämässä tuota vasemmistolaista velkarallia, enkä usko, että viidennestäkään olisi ollut apua tässä tilanteessa. [Jukka Gustafsson: Onko vaalit tulossa? — Oikealta: Hiljaa! — Puhemies koputtaa] Matti Vanhanen aloitti kolmantena valtiovarainministerinä kesäkuussa 20, ja ensimmäinen esitys, jonka hän toi tähän saliin, oli nostaa valtion velkakattoa 125 miljardista 150 miljardiin. [Satu Hassi: Korona!] Teidän suunnitelmienne mukaan valtionvelka tulee nousemaan noin 160 miljardiin tämän vuoden loppuun mennessä. Kuukausi sitten syntynyt tyttärentyttärenikin sai syntyessään 25 000 euroa valtionvelkaa syntymälahjaksi. Kysyn teiltä, valtiovarainministeri: milloin te tuotte eduskunnan päätettäväksi valtion velkakaton korottamisen, ja korotatteko sitä 180:een vai 200 miljardiin vai jätättekö senkin seuraavan hallituksen hoidettavaksi?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Kalle Jokinen,1056,2023-02-09T16:41:50,2023-02-09T16:42:59,Hyväksytty,1.1
2022_165_73,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_74,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarve valtion velkakaton korottamisesta ja sen summasta riippuu aivan oleellisesti siitä, minkälaisen poliittisen linjan seuraava hallitus tälle maalle tarvitsee. Jos on yhteistä ymmärrystä ja yhteistä tahtoa löytää myös tapoja vähentää velkaantumista, varmasti silloin katon nostamiselle ei ole tarvetta. Kaikkineen, parhaillaanhan eduskunnalla on käsittelyssä lisätalousarvioesitys, joka nostaa Valtiokonttorin valtuutta lainanotolle johtuen tästä poikkeuksellisesta tilanteesta esimerkiksi energiakriisin keskellä, jossa laajasti eduskunnassa löytyi tuki sille, että me päädyimme vielä vaalikauden loppusuoralla tukemaan kotitalouksia kohtuuttomien sähkölaskujen keskellä. 
Edustaja Jokinen, onnittelut lapsenlapsestanne. [Kalle Jokinen: Kiitos!] Mitä tulee siihen tosiasiaan, mitä hänen sukupolvensa kohtaa, tilanne ei ole mitenkään toivottava, ja se harmittaa minua vietävästi. Silti tuntuisi reilummalta, että tekin kunniallisena ja hyvänä isoisänä myöntäisitte, että te olette ollut tukemassa tätä samaa politiikkaa, teidän tyttärentyttärenne ja lapsenlapsenne vuoksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:42:59,2023-02-09T16:44:11,Hyväksytty,1.1
2022_165_75,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_76,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituskaudella on ollut löysentynyt velkakuri, ja se on huono yhdistelmä, koska markkinoilla korot ovat nousseet. Julkinen valtionvelkapottihan koostuu useista lainoista, ja ne erääntyvät eri aikaan. Valtionvelan korot nousevat silloin, kun näitä vanhoja lainoja uudelleen rahoitetaan uusilla lainoilla, ja kun budjetti on rankasti alijäämäinen, niin silloinhan tulee kovemmalla korolla sitten lisää lainaa päälle. Nyt kysyisin valtiovarainministeriltä: oletteko te yrittäneet hahmottaa, kuinka pitkään itse asiassa nämä valtion velanhoitokustannukset tulevat kasvamaan, siis jo tehdyillä päätöksillä, jo otetulla lainalla, ja kun korkosumma liikkuu nyt tänäkin vuonna kahdessa ja puolessa miljardissa ja on jo nähtävillä velanhoitokustannusten kasvu tuleville vuosille, niin mikä merkitys tällä kaikella on julkisen talouden pitoon? Siitä tulee aika vaikeata.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-09T16:44:13,2023-02-09T16:45:14,Hyväksytty,1.1
2022_165_77,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Niin, ministeri Saarikko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_78,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Edustaja Puisto, kiitos tarkasta ja hyvästä kysymyksestä. Itse asiassa valtiovarainministeriö tulee maanantaina julkistamaan oman näkemyksensä niin kutsutuista teknisistä kehyksistä tarkoittaen siis sitä virkamiesraamia tulevalle hallitukselle, mikä on se pohja, jolla riippumatta vaalien tuloksesta ja hallituskokoonpanosta Suomi lähtee työskentelemään taloutensa kanssa tuleville vuosille.
Ja tiedostamme jo nyt, että riippumatta poliittisista voimasuhteista tai poliittisista menolisäys‑ tai leikkauspäätöksistä tuo pohja tulee olemaan erittäin vaikea johtuen korkomenoista ja johtuen indeksisidonnaisista eli hintojen nousuun sidotuista valtion kustannuksista. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ja mitä tämä kokonaisuus ja korkomenojen vaikutus tarkoittavat tulevien hallitusten kannalta? Ne tarkoittavat sitä, että liikkumavaraa kaikkeen muuhun on aivan älyttömän paljon vähemmän kuin pitkään, pitkään aikaan tässä maassa. [Sanni Grahn-Laasonen: Ei ole!] Sitä se Suomeksi tarkoittaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:45:14,2023-02-09T16:46:15,Hyväksytty,1.1
2022_165_79,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_80,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On selvää, että tällä vaalikaudella velkaa on jouduttu ottamaan paljon, ja velkaan pitää suhtautua vakavasti, mutta, arvoisa puhemies, kyllä olisi reilua hieman suhteuttaa tätä Suomen tilannetta muuhun Eurooppaan. Kun edustaja Orpo eilen taisi todeta, että luvut eivät ole vasemmistolaisia eikä oikeistolaisia, niin kerronpa muutaman luvun:
Kaikesta tästä huolimatta kestävyysvaje tällä vaalikaudella on pienentynyt neljästä ja puolesta prosentista kolmeen, veroaste on alhaisempi kuin tämän hallituksen aloittaessa, työllisyys on mittaushistorian ennätyksessä — ero Ruotsiin on kutistunut — ja meidän julkinen talous on tällä vaalikaudella ollut joka vuosi euroalueen keskiarvoa parempi. Tällä ei ole tarkoitus sanoa, että kaikki on hyvin. Päinvastoin, meillä on iso haaste edessä. Ja nyt näissä tulevissa sopeutuksissa, kun laitetaan julkista taloutta kuntoon, mitä tiukempi aika, sitä tärkeämpää on, että ne kohdentuvat oikeudenmukaisesti. 
Arvoisa valtiovarainministeri, jaatteko sen arvion, että silloin kun on tiukat ajat, niin heidän, joilla kaikkein leveimmät hartiat on, [Puhemies koputtaa] pitää kantaa isompi taakka kuin heidän, joilla on kaikkein kapeimmat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-09T16:46:15,2023-02-09T16:47:30,Hyväksytty,1.1
2022_165_81,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,No niin. — Ja ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_82,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Luulen itse asiassa, edustaja Lindtman, että aika laajasti suomalaisessa yhteiskunnassa jaetaan tuo arvo, koska kaikki puolueet ovat ainakin tähän asti halunneet ylläpitää hyvinvointivaltion ja hyvinvointiyhteiskunnan ideaa. Ja nyt siitä tulee entistä vaikeampaa, ottaen huomioon, että väestö ikääntyy, kaikista on luvattu pitää huolta, kävimme läpi poikkeuksellisen alhaisen syntyvyyden ja on nämä ulkoiset kriisit ja uhat — siis sota Euroopassa — jotka ovat itse asiassa paljolti vaikuttamassa juuri siihen, miksi korkoja on pitänyt nostaa: koska sota nosti hintoja ja niin edelleen. Elämme poikkeuksellista aikaa, ja tietenkin jaan näkemyksenne siitä, että ketään tämä kriisi taloudessa, sota Euroopassa ei saisi jyrätä alleen niin, että hylkäisimme yhteiskunnan heikoimmat. Se ei ole oikeudenmukaista, eikä se kuulu meidän yhteiseen käsitykseen hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta, mutta myöskään se ei kuulu käsitykseen hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta, että sitä toteutetaan yli varojen elämällä. Ja on tosiasia, että meillä on ollut syviä näkemyseroja siitä, miten tämän suhteen tulisi toimia, [Puhemies koputtaa] mutta sitä oppositio ei voi pyyhkiä pois, että isoin talouslasku on syntynyt...
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt ei eletä yli varojen eikä ylitetä aikaa. ] ...kriisien hoidosta, ja sitä te olette tukeneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-09T16:47:30,2023-02-09T16:48:48,Hyväksytty,1.1
2022_165_83,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Edustaja Kyllönen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_84,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Merja,Kyllönen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Oli mahdollisuus työhuoneesta eilen laskea, kuinka paljon rakas kokoomuspuolue teki säästölistaa, ja pääsin noin 4,5—5 miljardiin. Ei kerrottu suoraan, mistä leikataan, mutta kerrottiin, että kulttuuri, koulutus, puolustus jäävät pois, jolloin leikkauslistalle jäävät yleinen asumistuki, indeksien leikkaukset koskettaen kuntien valtionosuuksia, mihin sisältyvät silloin myöskin peruskoulut ja päiväkodit, opintotuki, sosiaaliturva ilman eläkkeitä ja erityisesti myöskin perheiden ja lasten saamat erilaiset sosiaalituet. Kun mietitään suomalaista yhteiskuntaa, köyhyyden lisääntymistä — yksinhuoltajaperheiden tilanne on erittäin vaikea, perheiden tilanne, yksin asuvien tilanne — niin miten hallitus näkee, että leikkaukset kohdentuvat ihan selkeästi kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin? Sitä ei julkisesti uskalleta sanoa ääneen. Kierrellään ja kaarrellaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Merja Kyllönen,963,2023-02-09T16:48:50,2023-02-09T16:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_165_85,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Ja nyt ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_86,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin suorastaan huolestuin, kun näin kokoomuksen ehdotuksen siitä, miten taloutta pitää tasapainottaa. Se on selvää, että tässä maassa käynnistyy aikamoinen stressitesti, kun seuraavaa hallitusohjelmaa laaditaan. Kysymys siinä ei ole vain siitä, miten taloudellista kestävyysvajetta tilkitään, vaan myös siitä, tehdäänkö se oikeudenmukaisesti. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Itse ajattelen peruspalveluista vastaavana ministerinä, että myöskin sosiaalinen kestävyysvaje tulee ottaa huomioon ja katsoa, onko mahdollista tehdä näitä kaikkia esityksiä ottaen huomioon, että sosiaalisen kestävyysvajeen hoitaminen välinpitämättömästi maksaa yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti vielä enemmän. Itse olen oikeastaan hämmästynyt siitä, kuinka vähän meillä on tilannekuvaa siitä, mitä tämä sosiaalinen kestävyysvaje tulee tarkoittamaan. Minä olin hämmästynyt siitä, että jos oikein ymmärsin, kokoomuksessa aiotaan leikata sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta miljardi euroa pokkana tässä tilanteessa, [Välihuutoja] pelkästään hyvinvointialueiden rahoitusta jo miljardi euroa, [Puhemies koputtaa] kun minä juuri sain viime viikolla siihen 500 miljoonaa rahaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:49:58,2023-02-09T16:51:10,Hyväksytty,1.1
2022_165_87,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Valkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_88,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä väite ei pidä paikkaansa. On hyvä korjata väärinymmärrys. Kokoomus haluaa parantaa vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta sosiaali‑ ja terveyspalveluissa, jotta meillä on palvelut vielä 2030-luvullakin jäljellä.
Mitä tulee talouden suureen kuvaan, niin ei kokoomus tietenkään väitä, että asioiden kuntoon laittaminen olisi helppoa tai miellyttävää, mutta on rehellistä kertoa suomalaisille, että tämä linja ei voi jatkua. Valitettavasti keskusta-vasemmistohallitus on harjoittanut täysin vastuutonta talouspolitiikkaa, siitä ei päästä yli eikä ympäri. [Jussi Saramon välihuuto] Nyt on korkea aika laittaa piikki kiinni ja ottaa luottokortti pois, täysin korkea aika lopettaa tämä velkaantuminen.
Mutta on täysin totta, että pelkästään menoleikkauksilla ei tietenkään ura oikene, vaan työllisyys ja kasvu ovat aivan keskeisiä Suomen menestykselle. Haluaisin kysyä työministeriltä: mitä teidän mielestänne Suomen työmarkkinoiden uudistamiseksi pitäisi tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-09T16:51:11,2023-02-09T16:52:19,Hyväksytty,1.1
2022_165_89,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Näin. — Ja työministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_90,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaiken perustahan on työ, koska tämä hyvinvointiyhteiskunta perustuu siihen, että sitä rahoitetaan työllä. Tämä hallitus on keskittynyt talouspolitiikassa nimenomaan siihen, että saamme työllisyysastetta nostettua, ja nyt se on mittaushistorian korkein, 75 prosenttia. Minun ja oman puolueeni SDP:n tavoite on nostaa työllisyysastetta 80 prosenttiin ja jatkaa tätä hyvää kehitystä, jota on jo tehty.
Täällä aiemmin kysyttiin, mitä työllisyystoimia on tehty. Me olemme 80 000 työpaikan edestä tehneet työllisyystoimia tässä hallituksessa siitä huolimatta, että meillä on ollut korona ja tämä sota Euroopassa, ja me olemme nämä päätökset vieneet, ja viimeisiä odotetaan nyt eduskunnasta ulos. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tulee vahvistamaan työllisyyttä tulevina vuosina. Työllisyyspalvelujen siirto kuntiin tuo ne lähemmäksi koulutuspalveluita ja tulee näkymään myös sillä tavalla, että kunnissa voidaan myös yritysten todellisuus nähdä, työtä hakevien todellisuus nähdä [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta saada työllisyysastetta nostettua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-09T16:52:19,2023-02-09T16:53:30,Hyväksytty,1.1
2022_165_91,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 246/2022 vp,Tämä aihealue on tällä erää käsitelty., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_92,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 247/2022 vp,"Seuraava teema, edustaja Tanus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_93,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 247/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan, että hedelmistään puu tunnetaan. Se pitää hyvin paikkansa myös tästä hallituksesta puhuttaessa. 
Kolme vuotta sitten jätin lakialoitteen Suomen yleisimmän syövän, eturauhassyövän seulontojen aloittamisesta, jotta syövät saataisiin riittävän aikaisin kiinni ja myös hoidettua. Joka vuosi yli 900 miestä kuolee tähän syöpään Suomessa. 
Lakialoitteen allekirjoitti peräti 141 kansanedustajaa, mikä vastaa yli 700 000 kansalaisen allekirjoitusta. Tästä huolimatta aloitteen käsittelyä ei ole edistetty, mikä on suorastaan demokratian halventamista. Samanaikaisesti on ollut valtava kiire edistää erilaisten ihmisoikeuksiin vetoavien kansalaisaloitteiden ja muiden ideologisten hankkeiden läpimenoa.
Kysynkin, arvoisa ministeri: Missä ovat näiden syöpään sairastuvien ja kuolevien miesten ihmisoikeudet? Ja miksi miesten eturauhassyövän varhainen toteaminen ja lakialoite, jolla on merkittävä eduskunnan tuki, ei ole edennyt?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-09T16:53:35,2023-02-09T16:54:47,Hyväksytty,1.1
2022_165_94,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 247/2022 vp,Ja ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_95,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys eturauhassyövän seulonnoista (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 247/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidin kyllä aika, voisiko sanoa, siinä kauneuden rajapinnassa sitä kysymysasettelua, jossa annettiin ymmärtää, että hallitus ei ole tehnyt millään tavalla syöpien seulontatutkimusten edistämistä. Tämä on se hallitus, joka on satsannut tähän merkittävän panoksen tällä hallituskaudella. Hyvin pienestä liikkumavarasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa päädyttiin siihen, että nimenomaan syöpätutkimusten uusinta tietoa käytettäisiin ja otettaisiin laajennetut seulontatutkimukset käyttöön. 
Olen sanonut, edustaja Tanus, teille monta kertaa, että minä edistän niin tätä hanketta kuin muutamaa muutakin uutta syöpätutkimuksen mahdollisuutta, se on kaikkien ihmisten oikeus, se tehdään suomalaisessa yhteiskunnassa Kiurun ja Tanuksen sijasta asiantuntijatyönä. Ja tämä asiantuntijatyö tulee varmasti etenemään siihen, että myös tässä suhteessa tullaan edistämään tätä teemaa. 
Me olemme 10 miljoonalla nimenomaan syöpätutkimusta parantaneet seulontojen osalta tällä hallituskaudella, jos nyt oikein muistan. [Puhemies koputtaa] Se on aika iso raha, ja pyytäisin, [Puhemies: Näin!] että pitäisimme sitä tärkeänä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-09T16:54:47,2023-02-09T16:56:06,Hyväksytty,1.1
2022_165_96,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 248/2022 vp,"Seuraava aihealue, edustaja Holopainen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_97,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 248/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten hyvin tiedämme, suomalainen osaamistaso on kehittynyt viime vuosina huolestuttavaan suuntaan. Tulevaisuudessa jopa 70 prosentin ikäluokasta pitäisi saada korkeakoulututkinto, ja samaan aikaan meillä joka kuudes nuori aikuinen on pelkän peruskoulun varassa. Työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta juuri tämän joukon huomiointi on olennaista, sillä heistä vain alle puolet käy töissä.
Hyvä ratkaisu olisi satsata erityisesti nuorten aikuisten ja vieraskielisen väestön oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutus tarjoaa houkuttelevan ja motivoivan väylän osaamisen kehittämiseen, kielen oppimiseen ja toimeentuloon. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: kuinka me turvaamme sen, että tulevaisuudessa meillä on riittävästi ammattiosaajia, ja varmistamme, että TE-palvelut, oppilaitokset ja työpaikat saadaan tiiviimpään yhteistyöhön kaikista matalimmin koulutetun väestön osaamistason nostamiseksi?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2023-02-09T16:56:06,2023-02-09T16:57:08,Hyväksytty,1.1
2022_165_98,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 248/2022 vp,Näin. — Ministeri Haatainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_99,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 248/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oppisopimuskoulutuksen osalta varmasti opetusministeri voi vastata, mutta työministeriön puolella me olemme käynnistäneet puolitoista vuotta sitten tällaisen tiekarttatyön, jossa me on alakohtaisesti analysoitu läpi, missä on työvoimapulaa, missä on ylitarjontaa, ja myös aluekohtaisesti käyty nämä läpi. Tämä tiekarttatyö antaa nyt myös nuorille ja niille aikuisille, jotka etsivät sitä työuraa ja alaa, jossa olisi työpaikkoja tarjolla, ajantasaista tietoa. Tämä on todella tärkeä pohjatyö sille päätöksenteolle, että voidaan myös koulutusta ja työvoimapalveluita suunnata oikein.
Kun työvoimapalvelut siirtyvät nyt kuntiin, kun se laki hyväksytään täällä eduskunnassa, se mahdollistaa nyt entistä paremmin myös meidän ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, työvoimapalveluiden ja nuorisotyön yhteen nivomisen ja myös niin, että tämmöinen yritys-, työelämälähtöinen koulutus entistäkin vahvemmin tiivistyy. [Puhemies koputtaa] Uskon, että tämä myös tulee mahdollistamaan nuorten löytämisen työhön ja työpaikkojen löytymisen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.5.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-09T16:57:12,2023-02-09T16:58:22,Hyväksytty,1.1
2022_165_100,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys ammattiosaajien koulutuksesta (Hanna Holopainen vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 248/2022 vp,Ja aika on nyt täyttynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_101,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöistä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 249/2022 vp,"Den sista frågan, ledamot Adlercreutz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.6.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_165_102,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöistä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 249/2022 vp,Ärade talman! I dag har vi fått följa med de tusentals abiturienter som firar den traditionella bänkskuddardagen. Speciellt roligt är det att följa med abiturienternas och familjernas glädje. Jag önskar att alla abiturienter har en oförglömlig dag., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.6.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-09T16:58:22,2023-02-09T16:58:51,Hyväksytty,1.1
2022_165_103,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöistä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 249/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että olen tässä edustaja Adlercreutzin kanssa oikeastaan kaikesta sanomastanne samaa mieltä. Kysymys on erittäin aiheellinen, ja tervehdin tätä ajatusta avoimin mielin. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että opiskelijavalinnat ovat varsin monimutkainen kokonaisuus ja niihin on tässä menneinä vuosina edellisten hallitusten aikana tehty aika paljonkin muutoksia, voisi sanoa jopa ehkä liikaakin muutoksia, jotka ovat sitten johtaneet nuorten paineiden lisääntymiseen ja myöskin näihin tiettyihin haasteisiin ja ongelmiin, mitä nyt on ilmennyt. 
Johtuen siitä, että nämä ovat näin monimutkainen kokonaisuus, en pidä kovin mielekkäänä, että muutoksia tehdään kovin tiuhaan. Olisi hyvä antaa tietty rauha ja antaa myös nuorille, jotka omaa opintosuuntaansa harkitsevat toisella asteella opiskellessaan, näkymää pitkälle tulevaisuuteen siitä, kuinka se opiskelupaikan valinta, elämän iso ja tärkeä valinta, nuoren elämässä sitten tehdään. 
Sinänsä pidän tätä ehdotusta ihan tervetulleena, ja on aivan selvää, [Puhemies koputtaa] että tulevaisuudessa tarvitaan myös opiskelijavalintojen uudelleen tarkastelemista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.6.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2023-02-09T16:59:46,2023-02-09T17:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_165_104,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Suullinen kysymys korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöistä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 249/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_105,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys korkeakoulupaikkojen ensikertalaiskiintiöistä (Anders Adlercreutz r)>>>Suullinen kysymys  SKT 249/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni on tärkeää kuitenkin viestiä, että kukaan ei oleta, että lasten ja nuorten jo 15-vuotiaina pitäisi tietää, miksi he haluavat isona. Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu niin, että ei voi valita väärin. Riippumatta siitä, minkälaisen valinnan tekee peruskoulun jälkeen, on aina mahdollista sitten jatkaa opintoja korkeakouluasteella. 
Tämä pisteytystyökalu, mikä otettiin käyttöön edellisellä hallituskaudella, ja ne pisteytykset siinä, miten eri aineita ja arvosanoja ylioppilastutkinnossa arvotetaan, on yliopistojen vastuulla. Yliopistot itse päättävät tästä pisteytyksestä, ja siellä on parhaillaan meneillään työ pisteytyksen uudistamiseksi. Itse toivon, että siinä tehtäisiin valintoja, jotka vahvistavat lukiokoulutuksen yleissivistävää luonnetta, mikä on lukiokoulutuksen keskeisin tehtävä. Nämä uudet pisteytykset on tarkoitus tämän vuoden aikana julkistaa ja sitten ottaa käyttöön vuodesta 2026, eli esimerkiksi se voisi olla sellainen ajankohta, jolloin muutenkin tehdään sitten muutoksia sisäänottokäytäntöihin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+2.6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-09T17:01:00,2023-02-09T17:02:09,Hyväksytty,1.1
2022_165_106,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Lähetekeskustelua varten varataan tässä vaiheessa enintään 45 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_165_107,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Herra puhemies! Nyt meillä käsittelyssä on uusi lainsäädäntö eduskunnalle määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista. Kysymyksessä on tämän hallituksen viimeinen akuutti kriisitoimi Venäjän laittoman hyökkäyssodan aiheuttamassa kustannuskriisissä maataloudelle. 
Koko Euroopassa maatalous‑ ja elintarvikesektori ovat joutuneet kriisiin ja sekaisin tämän Ukrainan tilanteen vuoksi, ja myös Suomessa olemme tehneet jo aikaisemmin useita kriisitoimia, ja nyt sitten tämä kustannustuki, aivan uudenlainen tukielementti, jota tänään käsitellään, on se viimeinen tukitoimi. Toki jaan myös tuottajajärjestö MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan ajatuksen tuosta alkuvuodelta, että tämä saisi olla kyllä viimeinen kriisipaketti muutenkin, ja toivottavasti pystymme saamaan suomalaisen maatalouden ja elintarvikesektorin kestävämmälle uralle noin muutoinkin markkinoiden toiminnan kautta ja tuottavuuden ja reilun kaupan kautta.
Arvoisa puhemies! Kotimaisen ja turvallisen ruuan saatavuus on välttämätön tavoite päättäjille täytettäväksi. Emme voi ajatella kokonaisturvallisuutta ja maanpuolustusta, jos emme voi huolehtia oman väestömme ruokaturvasta. Ei Natokaan meitä auta, jos meillä ei ole omaa elintarvikeomavaraisuutta. Siksi joudumme tekemään myös akuutteja kriisitoimia, että takaamme ruuan huoltovarmuuden Suomessa.
Energian hinnannousu on vaikuttanut keskeisten tuotantopanosten hintojen nousuun. Tuotantohintojen nousu on vain osittain kattanut näiden kustannusten nousun. Nyt ehdotettava uusi kustannustuki on EU:n Ukrainan kriisipuitteiden mukainen toimenpide. Kyse on tuesta, joka voidaan maksaa sellaisille toiminnanharjoittajille, joiden tuotantotoimintaan Ukrainan sota, EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamat pakotteet ja esimerkiksi Venäjän toteuttamat vastatoimenpiteet ovat aiheuttaneet vakavan talouden häiriön suoraan tai välillisesti tai joiden maksuvalmius on muuten heikentynyt.
Tarkoituksena tällä uudella kustannustuella on tukea maatalouden alkutuotantoa ja vesiviljelyä tuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tässä tilanteessa, jossa tuotannon kannattavuus ja yritysten maksuvalmius ovat heikentyneet lannoitteiden ja sähkön hintojen nousun seurauksena. Aivan keskeisten aktiivimaatilojen tuotantopanosten, sähkön ja lannoitteiden hinnan, seurauksia tällä pyritään hoitamaan. Tavoitteena tulee olla se, että yksikään elinkelpoinen tila ei lopeta tuotantoa sen vuoksi, että tänä talvena, talvena 22—23, ovat sähkön hinta ja lannoitteiden hinta nousseet poikkeuksellisesti.
Puhemies! Haluan peräänkuuluttaa, että tämä on tuki, jota ei saa jokainen tila ja jokainen yrittäjä, vaan tämä on tuki, joka kohdentuu vain tiloille, jotka ovat joutuneet ennalta arvaamattomaan, yllättävään vaikeaan tilanteeseen sähkön ja lannoitteiden hinnannousun vuoksi.
Tuen kustannusvaikutus on noin 96 miljoonaa euroa valtiontaloudelle, ja lisäksi 5 miljoonaa euroa kohdennetaan Valtiokonttorille, joka tämän tuen toimeenpanee ja toteuttaa.
Kuka sitten saa tätä kustannustukea? Vaaditaan ammattimaista maatalouden harjoittamista niin, että on muun muassa maataloustukien saannin piirissä. Silloin on mahdollista sitä saada, tai täytyy olla ammattimainen vesiviljelijä, eli puhumme kalankasvatuksesta.
Sitten, minkäkokoinen tämä kustannustuki on? Sähkön osalta korvataan ajalta 1.10.22—31.3.23 sähkön hinta, jos se on ylittänyt 13 senttiä kilowattitunnilta 40 senttiin kilowattitunnilta. Tästä vaihteluvälistä korvataan 40 prosenttia, ja alaraja, pienin summa, mitä korvataan, on 500 euroa, ja sitten suurin summa, joka korvataan, on 50 000 euroa.
Lannoitteiden osalta ajalta 1. kesäkuuta 22 — 30. huhtikuuta 23 korvataan 35 prosenttia tonnihinnasta 500—800 euroa. Tämän osalta pienin maksettava määrä on 500 euroa ja suurin on 35 000 euroa. Tältä osin lannoitteilla tarkoitetaan tässä uudessa esityksessä maatalous‑ ja puutarhakasvien avomaan peltoviljelyssä käytettäviä teollisia epäorgaanisia lannoitteita, orgaanisia kivennäislannoitteita tai orgaanisia lannoitteita, mitkä sisältävät myös luomutuotantoon soveltuvat lannoitteet, kuten nestemäiset lannoitteet. Erityisesti halusimme huolehtia, että myös luomulannoitteet tässä ovat huomioituina.
Sitten, puhemies, loppuun totean sen, mitä totesin aikaisemminkin, että tässä Valtiokonttori toimii valtionapuviranomaisena. Tätä tukea täytyy hakea viimeistään 31. päivä heinäkuuta 23 mennessä. Tuki myönnetään tämän vuoden loppuun mennessä, ja kun kysymys on maatalouden... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] ...sitten Euroopan unionissa, mutta maa‑ ja metsätalousministeriön tietojen mukaan notifioinnille ei pitäisi olla erityisiä ongelmia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-02-09T17:03:09,2023-02-09T17:08:51,Hyväksytty,1.1
2022_165_108,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_109,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kurviselle asian, tärkeän asian, esittelystä. Kotimainen ruokatuotanto on äärimmäisen tärkeä huoltovarmuuskysymys, kuten ministeri totesikin. Jos meiltä loppuu ruoka, olemme pulassa.
Koronan ja Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan myötä moni on havahtunut omavaraisuuden merkitykseen. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan tarvitaan konkreettisia, todellisia, vaikuttavia päätöksiä, joilla turvaamme ruokatuotantomme tulevaisuuden.
Suomalainen ruoka on paitsi laadukasta myös ekologisesti kestävästi tuotettua. Näiden kriisien aikana valtio on joutunut tukemaan maataloutta erillisillä tukipaketeilla. Paraikaa tosiaan käsittelemme eduskunnassa tätä keskustan ajamaa maatalouden sähkö- ja lannoitetukea, jonka saimme hallituksessa sovittua — hyvä niin. Kriisiaikana tarvitaan joustoa, joustavuutta ja rohkeutta tehdä uusia ja luovia ratkaisuja.
Tässä ehdotettu kustannustuki tosiaan kohdistuu maanviljelijöille sähkön ja lannoitteiden kohonneisiin hintoihin. Miksi tuki kohdistuu nimenomaan lannoitteisiin ja sähköön? Asiahan on niin, kuten ministeri kuvasi, että lannoitteiden osalta hinnat ovat edelleen historiallisen korkealla. Hintataso on edelleen yli kaksinkertainen verrattuna kriisejä edeltäneeseen hintatasoon. Lannoitteiden hankkimatta jättämisellä taas olisi suora vaikutus huoltovarmuuteen. Se ilmenisi muun muassa pienempänä viljelyalana ja heikompana satona. Rehu- ja ruokakasvien tuotannon kestävä taso voisi vaarantua. Sähkön hinnannousu taas talvikuukausina koskettaa erityisesti kasvihuonetiloja ja kotieläintiloja. Kasvihuonetiloilla sähkökustannusten osuus tuotantokustannuksista on noin 17 prosenttia.
Arvoisa puhemies! Keskusta on tyytyväinen tämän ajamansa maatalouden sähkö- ja lannoitetuen ratkaisuun. Tuet ovat tarkkarajaisesti kohdennettuja, ja ne kompensoivat osittain valtavaa kustannusten nousua. Ruuantuottajat ovat pitäneet kohdennettua tukiratkaisua tarkoituksenmukaisena ja tarpeeseen vastaavana. Tuet valmisteltiin ministeri Kurvisen johdolla verrattain nopealla aikataululla. Loppuvaiheessa saadun lausuntopalautteen myötä tukien myöntämisen perusteita muutettiin vielä siten, että entistä useamman tilan on mahdollista saada tukea. Tämä on oikein.
Arvoisa puhemies! Kriisituet ovat tarpeellisia, mutta ne eivät korjaa vuosien aikana rakentunutta vääristynyttä markkinatilannetta. Ei ole oikein, että maataloustuottaja ei saa tärkeästä työstään riittävää korvausta. Epäkohta korostuu, kun samaan aikaan suuret kauppaketjut tekevät miljoonien voittoja suomalaisen ruuan myynnillä. Kilpailulainsäädäntö on uudistettava niin, että se korjaa vääristynyttä markkinaa ja kohtelee oikeudenmukaisemmin suomalaisia ruuantuottajia. Tämä on saatava tulevan hallituksen ohjelmaan. Suomalaisen ruokatuotannon arvo pitää muistaa, ja sen pitää näkyä päätöksissä.
Arvoisa puhemies! Suomalaisia lapsia ja nuoria on tärkeää kasvattaa siihen, että he ymmärtävät, mistä ruoka tulee ja mikä merkitys maanviljelyksellä on maamme elinkeinoelämälle ja jokapäiväiselle leivällemme sekä koko maan huoltovarmuudelle ja vakaudelle. Kouluissa on hyvä toteuttaa maatilavierailuja, jotka avaavat asiaa lapsille, tulevaisuuden päättäjillemme. Nykykeskustelussa on tullut esiin, että tietämys maataloudesta ja sen merkityksestä on joskus päättäjienkin keskuudessa liian ohutta.
Arvoisa puhemies! Viime päivinä julkisuudessa on ollut esillä, että keskusta ei hyväksy ilmastoruokaohjelmaa, koska siitä ei ole päästy sellaiseen yhteisymmärrykseen, joka ei vaarantaisi maataloutemme tulevaisuutta. Valtion tehtävänä ei ole toimia esimerkiksi lihansyönnin kieltäjänä tai ihmisten ruokalautasten valvojana. Suomen tulee ajaa myös Euroopan unionin tasolla huoltovarmuuden vahvistamista. Euroopalle ei saa käydä niin, että mahdollisen kriisin keskellä ruuasta ja muista perustarpeista tulee pulaa. Suomen tulee pitää tätä esillä EU-politiikassaan. Tässäkin lähtökohta on tietysti se, että meidän täytyy pitää ensinnä huolta omasta tuotannostamme ja omavaraisuudestamme. Sitä ei tee kukaan muu meidän puolestamme.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-02-09T17:09:22,2023-02-09T17:14:46,Hyväksytty,1.1
2022_165_110,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_111,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat olleet koko tämän vaalikauden ajan erittäin huolissaan suomalaisen maatalouden tilanteesta. Ja tietysti nyt tämä kustannusten nousu, minkä taustalla on Venäjän brutaali hyökkäyssota, on tehnyt näkyväksi sen, miten epäreilu tämä meidän ruokaketjumme tulojakauma on. Olemme vaatineet sitä, että meidän on saatava tämä kustannusindeksi mukaan sopimusketjuun ja myöskin nämä tarjousjaksot on saatava ehdottomasti lyhyemmäksi. Tällä hetkellä, vaikka näitä kriisipaketteja tällä kaudella on ollut, täytyy sanoa, että kustannusten nousu on ollut niin hurja, että tuntuu, että näistä kriisipaketeistakaan ei ole enää apua, ja meillä on todellakin se tilanne, että kolme tilaa päivässä on pistänyt ovensa säppiin. 
Tässä edeltävä puhuja, edustaja Aittakumpu, toi esille sen, että meillä tarvitaan muutoksia tähän kotimaiseen elintarvikemarkkinalakiin mutta meidän on myöskin terästäydyttävä esimerkiksi julkisten hankintojen kriteereissä, vaadittava niitä samanlaisia laadukkaita, esimerkiksi eläinsuojeluun liittyviä, kriteerejä myöskin ulkomaisilta elintarvikkeilta, jolloinka tämä kilpailuasetelma ei olisi niin epäreilu kuin mitä se tänä päivänä on. Suomalaiselta tuottajalta vaaditaan aivan oikein eläinten hyvinvointiin liittyvän korkeatasoisen kriteeristön noudattamista, mutta sitten kun lähdetään julkisissa hankinnoissa hakemaan sitä elintarviketta, niin silloin tuntuu, että se halvin kelpaa ja paljon ei kysellä sen perään, millä tavalla nämä elintarvikkeet on tuotettu.
Nostaisin esille myöskin sen, että EU:n maatalouspolitiikassa, tässä yhteisessä maatalouspolitiikassa, ruoantuotanto, huoltovarmuus on nostettava keskiöön. Meillä tällä hetkelläkin on se tilanne, että monesti näitten erilaisten maatalouden tukien kohdalla on äärimmäisen vaikea löytää edes niitä elementtejä, millä tätä tukea voidaan tuoda, koska meidän yhteisen maatalouspolitiikan kriteeristö on mennyt sellaiseksi, että siellä niitä varsinaisia tuotantoon suuntautuvia tukia on erittäin hankala kansallisesti saada aikaiseksi. Ja tietysti voisi sanoa, että vähän huvittaakin se, että ministeri täällä puhui valtiontukisäännöksistä ja niitten ongelmallisuudesta, kun tiedämme, että esimerkiksi Saksa on lyönyt 200 miljardia omien yritystensä tueksi, tai kun tiedämme, että USA tekee valtavan suuria tukipaketteja. Tässä voisi sanoa, että jos me minimaalisesti yritämme pitää hengissä meidän maatalouselinkeinon, niin tässä tuskin nyt on kyse niin valtavan suurista valtiontukien elementeistä, mutta tiedän, että tähän samaan kategoriaan tämä kyllä tipahtaa. Ja tietysti tässä ongelmallista... — Arvoisa puhemies, siirryn sinne puhujapönttöön, kun vielä tätä asiaa tuntuu olevan. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Elikkä tänne puhujakorokkeelle vielä tulen muutaman asian nostamaan esille. 
Ensinnäkin tietysti, totta kai, tämä kriisituki on tarpeellinen — tätä ei varmasti kukaan tässä salissa kiistä — mutta on muistettava myöskin se, että pelkästään tämä korkojen nousu, mikä nyt on viime aikoina tapahtunut, on jo noin 120 miljoonaa tuonut lisärasitusta suomalaiselle maataloudelle. Erityisen ongelmallista on se, että meillä ei pystytä kyllä kaikkia tiloja pistämään missään nimessä samaan nippuun. Se on totta, mitä olemme kuulleet muun muassa pankkisektorilta, että siellä on niitä ihan hyvin pärjääviä tiloja, mutta sitten monet näistä meidän ruokaa tuottavista tiloista on nyt erittäin suurissa ongelmissa. Tämä on minun mielestäni nyt se ongelman ydin, että meillä nimenomaan näiden ruokaa tuottavien tilojen, jotka ovat tässä erityisesti huoltovarmuudenkin kannalta keskeisessä roolissa, kohdalla tämä kurjistuminen ja tämä huolestuttava taloudellinen tilanne on tosiasia.
Ja siinä mielessä olisinkin, kun ministeri on kuitenkin täällä salissa, vielä halunnut kysyä: onko niin, että tämä tuki nyt saadaan ajoissa ja että tämä ei edelleenkin veny sitten jonnekin — oikeastaan ne kevään kylvötyöt ja ostot on pitänyt jo viime syksynä toki tehdä pitkälti — niin että pystytään nyt tässä tilanteessa tuomaan ajoissa tämä tiloille? Ja myöskin sitten: mitä keskusteluja mahdollisesti ministeriössä käydään nyt tämän korkojen nousun myötä siitä, millä tavalla pystyisimme tässä tilanteessa auttamaan? Tämä tilanne on erityisesti vielä niille viljelijöille, jotka ovat nuoria, jotka ovat ehkä vasta investoineet ja ottaneet suuria lainoja, täysin kestämätön. Ja todellakin meidän pitää päästä siihen tilanteeseen, että kun pelkkien kriisipakettien avullahan ei meillä voi maataloutta viedä eteenpäin, niin meidän on pystyttävä saamaan elintarvikeketju oikeudenmukaiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-09T17:14:47,2023-02-09T17:20:02,Hyväksytty,1.1
2022_165_112,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_113,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On surullista, että suomalainen maatalous on siinä tilassa, että tällaisia kustannustukipaketteja joudutaan tekemään, mutta olen kiitollinen siitä, että silloin kun maatalous on tässä tilassa, näitä tehdään, ja tämä paketti on erityisen hyvin kohdennettu siinä mielessä, että se auttaa juuri niitä ruuantuottajia, jotka edustaja Essayahkin nosti. Eihän niillä tuottajilla ole juurikaan hätää, joitten toimeentulo tulee pääasiallisesti maisemahoidosta, vaikka polttoainekustannus nyt vähän on noussutkin. Ei siellä sen tyyppisiä kustannusnousuja ole kuin niillä, jotka ovat panostaneet, investoineet, satsanneet, käyttävät energiaa, käyttävät lannoitteita saadakseen satoa. Tämä on siinä mielessä loistava esitys. 
Olen vähän pohtinut sitä asiaa, että kun kuitenkin esimerkiksi sähkön tuki kohdistuu siitä 13 sentistä ylöspäin ja siitä korvataan 40 prosenttia, niin jos verrataan kuluttajille tulevaan tukeen — 10 sentistä ylöspäin korvataan lähes kaikki — niin tämähän on kohtuullisen paljon heikompi. No, muulle yritystoiminnalle toki ei ainakaan tässä vaiheessa vastaavantyyppisiä kompensaatioita ole, mutta kun tämä kompensaatio on tämäntyyppinen, niin pohdin sitä, että siellä kuitenkin voi olla merkittäviä sähkön hinnan korotuksia, jopa tuplakorotus tai puolitoistakertainenkin, ja viljelijä ei sitten vielä pääse tähän mukaan, ja näin onkin mahdollista, että tämä tukipotti osittain jää jakamatta. Kysyn: Onko mitään mahdollisuutta sen tyyppiseen toimintaan, kuten joissain muissa maataloustukiasioissa esimerkiksi CAPin sisällä on ollut, että katsottaisiin se hakemuspotti ensin ja sitten vielä voisi asetuksilla säätää jotenkin tätä tasoa, niin että se mahdollisimman hyvin kohdistuisi? Vai onko tässä, kun tämä nyt menee Valtiokonttorin kautta, tavallaan pakko toimia niin, että siinä järjestyksessä maksetaan, kun näitä hakemuksia tulee? 
Mutta kiitokset erittäin hyvästä työstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-09T17:20:02,2023-02-09T17:22:56,Hyväksytty,1.1
2022_165_114,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,Ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_115,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Det här är ett mycket viktigt förslag till en sektor som är viktig för Finlands försörjningsberedskap och för vår matproduktion och som går igenom en mycket allvarlig kris för tillfället.
Syftet med de föreslagna kostnadsstöden för primärnäringarna är att stödja då de ekonomiska förutsättningarna försämrats på grund av Rysslands anfallskrig mot Ukraina och de ekonomiska sanktioner som införts. Följderna av de här märks särskilt i form av höga priser på insatsvaror och råvaror för dem. Totalt budgeteras 96 miljoner euro, och för Åland öronmärks en miljon från den summan för att kunna utformas som stöd på Åland. Ett levande jord- och lantbruk är viktigt för vår försörjningsberedskap.
Det här krisstödet råder inte bot på de långsiktiga utmaningarna som finns för primärnäringarna och för jordbruket och som det arbetas aktivt med parallellt, men kostnadsstödet behövs nu som krishjälp. Jag är väldigt glad och tacksam att det öronmärks en summa till Åland, då jordbrukspolitik är delad behörighet, så att man kan skräddarsy åtgärderna på Åland. Det här är precis så som Åland och landskapsregeringen har önskat att det utformas, och jag vill tacka minister Kurvinen och tjänstemännen vid ministeriet för ett gott arbete och samarbete i den här frågan.
Samtidigt måste hela samhället fortsätta stöda och säkerställa en inhemsk matproduktion och försörjningsberedskap, och det här stödet kan vi göra varje dag som konsumenter genom att fortsätta köpa lokalt och lokal mat varje gång vi handlar. — Tack.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Tack. — Ja sitten käännös.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2023-02-09T17:23:03,2023-02-09T17:24:49,Tarkistettu,1.1
2022_165_116,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_165_117,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Kurviselle kovasta työstä ja taistelusta suomalaisen maatalouden kannattavuuden puolustamiseksi. Kiitoksia esittelystä tämän maatalouden kustannustuen osalta ja kiitoksia myös reissusta Jokioisille tutkimusnavettaan tämän viikon tiistaina. Ajattelen, että tilojen pitää pärjätä, jotta ruokaa riittää meidän jokaisen mahaan, ja samaan aikaan me tarvitsemme maataloustutkimusta, jotta maatilojen lyöminen loppuu ja ruuan arvo ymmärretään ihan tosissaan.
Maataloutta on tuettu tällä hallituskaudella historiallisen paljon. Jokainen maatila, joka saa tukea pelloilleen, maksaa sähköstä, ja jokainen, jolla on kiinteistöjä ja eläimiä, on käytännössä saanut tukea tällä hallituskaudella. Tosiasia on kuitenkin se, että maatalouden kannattavuus on vaikeammassa tilanteessa kuin se on ollut ehkä koskaan aikaisemmin. Venäjän aloittama hyökkäyssota on vaikeuttanut tilannetta, ja tilanne on kriisiytynyt tiloilla: erityisesti lannoitteiden ja polttoaineiden kustannukset näkyvät tilipussissa. Kauppa ei ole kyennyt vastaamaan kohonneisiin kustannuksiin. 
Tämä kustannustuki on ensinnäkin välttämätön, ja se kohdistuu sähkön ja lannoitteiden kohonneisiin hintoihin. Pidän tätä erittäin perusteltuna. Lannoitteiden hankkimatta jättämisellä on suora vaikutus huoltovarmuuteen. Se ilmenee pienempänä viljelyalana ja heikompana satona, toisin sanoen rehua ja ruokaa tulee vähemmän. 
Kritiikkiäkin tätä tukipakettia kohtaan on kuultu. Sitä on osoitettu erityisesti lannoitetuen osalta siihen, että sitä voi saada myös 2023 hankintoihin eli tämän kevään hankintoihin. Kuitenkin ajattelen, että on välttämätöntä tehdä sellainen tuki, joka kohdistuu myös kevään hankintoihin — nimittäin tilat eivät ole pystyneet hankkimaan näitä lannoitteita edes ensi kevääksi riittävällä tasolla, ja meidän tulee varmistaa, että ensi kesän sato tulee olemaan hyvä ja ruokaa riittää. 
Sähkön hinnannousu talvikuukausina koskettaa erityisesti kasvihuonetiloja ja kotieläintiloja. Ajatellaanpa vaikkapa sikalaa tai kanalaa: sähkön katkeamaton saanti on kertakaikkisesti tuotannon ylläpitämisen perusedellytys näillä tiloilla, eikä sähkön säästämiseen ole käytännössä mahdollisuuksia. Sähkötuella tuetaan tuotannon jatkuvuutta ja sitä, että meillä riittää leipää, ruokaa, jokaiseen pöytään.
Tuotantokustannusten nousun vuoksi maksuvaikeuksiin joutuu tiloja, joilla muutoin olisi kohtuulliset edellytykset harjoittaa kannattavaa maataloutta. Tästä minä kannan erityisesti huolta. Olen keskustellut esimerkiksi sellaisten eläinlääkäreiden kanssa, jotka tekevät tilavierailuja, ja tälläkin hetkellä esimerkiksi 20 000—30 000 euron lantakoneen rikkoutuminen voi viedä tiloja tilanteeseen, että todetaan, että he eivät pysty jatkamaan toimintaansa. Tämänkaltaisiin tilanteisiin meidän tulisi tuoda helpotusta ja niihin puuttua, nimittäin kannattavien tilojen alasajo on täysin järjetöntä tilanteessa, kun jokainen suomalainen tarvitsee ruokaa nyt ja tulevaisuudessa. 
Meidän tulee nostaa ruuan omavaraisuutta vielä entisestään. Suomelle tulee luoda ruokaviennin brändi, ja ruuan vientituotot tulee kolminkertaistaa. Kaupan tulee maksaa reilumpaa korvausta, ja kiitoksia ministeri Kurviselle siitä työstä, mitä olette tehnyt esimerkiksi näiden kohtuullisten tuottajahintojen aikaansaamiseksi.
Voimia jatkoon, ja minä vahvasti uskon, että tämä tuki tulee kohdistumaan erityisesti niille tiloille, jotka tuottavat ruokaa. Niistä meillä on suuri huoli tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-02-09T17:26:35,2023-02-09T17:30:30,Hyväksytty,1.1
2022_165_118,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, poissa. Edustaja Eestilä, poissa. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_119,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella iso kiitos ministeri Kurviselle nopeasta ja tilannetajuisesta reagoinnista ja näistä välttämättömistä toimista maatalouden puolesta sähkön ja lannoitteiden osalta. Tuet ovat todella tarkkarajaisesti kohdennettuja, ja ne kompensoivat osittain tätä valtavaa kustannusten nousua. Myös ruuantuottajat ovat pitäneet kohdennettuja tukitoimia merkittävältä osin tarkoituksenmukaisina ja myös tarpeeseen osuvina. Se kertoo siitä, että osumatarkkuus on oikea.
Lannoitteiden osalta hinnat ovat edelleen siis historiallisen korkealla, ja tiedossa on, että merkittävä osa seuraavan kasvukauden lannoitteista on tiloilla vielä hankkimatta. Hintataso on siis edelleen yli kaksinkertainen verrattuna kriisejä edeltävään hintatasoon. Kasvukauden 23 viljelypäätökset tehdään siis viimeistään nyt keväällä. Kasvukauden satoa ja ensi syksyn tuottajahintoja on mahdotonta tietysti ennakoida tässä vaiheessa. Korkeat panoshinnat voivat merkitä myös viljelyalan pienenemistä, ja tähän meillä ei yksinkertaisesti tässä tilanteessa ole varaa. Lannoitteiden hankkimatta jättämisellä olisi suora vaikutus meidän huoltovarmuuteen ja myös meidän kansallisesti elintärkeään omavaraisuuteen.
Puhemies! Sähkön hinnannousu talvikuukausina koskettaa erityisesti kasvihuonetiloja ja kotieläintiloja. Kasvihuonetiloilla sähkökustannusten osuus tuotantokustannuksista on noin 17 prosenttia. Sähkön katkeamaton saanti on usein tuotannon ylläpitämisen perusedellytys, eikä sähkön säästämiseen ole käytännössä juuri mahdollisuuksia. Sähkötuella tuetaan siis tuotannon jatkuvuutta niin kasvihuone- kuin kotieläintiloilla. Tukien kohdistuminen lannoite- ja sähkökustannuksiin on kovin perusteltua. Ne kohdistuvat parhaalla mahdollisella tavalla siis aktiiviseen ruuantuotantoon. Tuotantokustannusten nousun vuoksi maksuvaikeuksiin saattaa joutua siis tiloja, joilla muutoin olisi kohtuulliset edellytykset harjoittaa kannattavaa maataloutta. Tätä me emme todellakaan salli, siksi tämä kustannustuki on välttämätön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-09T17:30:35,2023-02-09T17:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_165_120,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_121,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suuri kiitos ministeri Kurviselle tämän viimeisen kriisituen esittelystä ja maatalouden vahvasta puolustamisesta. Tilanne on edelleen vakava. Tämä tuki menee maataloudelle, jotta voimme auttaa vaikeuksiin joutuneita kohti kesän kasvukautta — ettei meille tule nälkä, ja ettei yksikään elinvoimainen tila joudu lopettamaan toimintaansa tänä talvena. Tuki kohdentuu tiloille, jotka ovat joutuneet yllättävään tilanteeseen, kun hinnat ja korot nousevat. Pitkään jatkunut maatalouden heikko kannattavuuskehitys kärjistyi kustannuskriisiksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena keväällä 2022. Tuottajahinnat eivät ole pysyneet perässä. Keskustalaiset maatalousministerit ovat vuorollaan halunneet vaikuttaa tähän tuottajahintojen kehitykseen. Ne lähtivätkin nousuun, mutta sitten tuli sota ja hinnat karkasivat. Kiitos hyvästä työstä, sillä ilman sitä tilanne olisi vielä pahempi.
Meistä jokainen tekee omia valintojaan kaupan hyllyllä, kun valitsemme kotimaista lähiruokaa. Me teemme valintoja myös paikallisina ja alueellisina päättäjinä, kun valitsemme hankinnoissa kotimaisen ruuan. Ulkomaalaiselle ruualle tulee asettaa samat kriteerit kuin suomalaiselle ruualle. Pitkällä aikavälillä maatalouden kannattavuus on mahdollista turvata vain markkinoiden kautta. Kotimainen ruoka on tärkeä osa isänmaamme kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Tärkeää on tässä se, että nyt tuetaan nimenomaan aktiivisia, ammattimaisia maanviljelijöitä ja kalankasvattajia. Kustannustuki osaltaan kompensoi viljelijöille kohonneita tuotantokustannuksia. Tuki kohdistuu sähkön ja lannoitteiden voimakkaasti kohonneisiin hintoihin. Hintataso on edelleen kaksinkertainen. Tuki tarvitaan juuri nyt, sillä tilat eivät ole vielä hankkineet merkittävää osaa seuraavan kasvukauden lannoitteista. Hintataso on korkea — paljon enemmän kuin ennen kriisejä. Jos emme lannoita, sato on ensi kesänä heikompi.
Tarvitsemme jokapäiväistä leipää. Kriisien aika on opettanut meille kotimaisen ruuantuotannon merkityksen. Maatalous on Suomelle elintärkeä elinkeino. Elämme maasta. Maanviljelijät tekevät todella tärkeää työtä isänmaamme hyväksi. He tekevät samalla merkittävää ympäristötyötä — he viljelevät ja varjelevat. Lämmin kiitos teille kaikille! Voimia elintärkeään työhön.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-09T17:33:44,2023-02-09T17:37:25,Hyväksytty,1.1
2022_165_122,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_123,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kiitos ministerille esityksestä. Haluan kiittää myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajaa ja kaikkia jäseniä siellä. Meillä on ollut tosi hyvä yhteistyö, ja olemme varmaan kaikki samaa mieltä, että olemme tehneet omasta mielestämme sellaisia mietintöjä ja lausumia, jotka ovat hyväksi meidän maataloudellemme ja metsätaloudellemme. 
Viimeiset pari vuotta ovat ruuan omavaraisuus ja huoltovarmuus nousseet oikeutetusti esille vahvasti. On havahduttu vasta nyt siihen tosiasiaan, mitä tapahtuisi, jos maalla ei omaa tuotantoa olisi. Kaikki varmaan yhtyvät siihen, että se olisi katastrofi.
Maatalouden kannattavuudessa on nyt hätätila, se on tosiasia. Hallitus on myöntänyt kriisitukea maataloudelle jo pari kertaa, se on erittäin tärkeä ja tarpeellinen ollut. Mutta on myös myönnettävä, että tarvitaan nopeasti perustavaa rakennemuutosta maatalouden osalta muun muassa rahan jakautumiseen koko ruokaketjussa. Alkutuottaja saa liian ohuen siivun, ja se on osasyy, ja suuri syy, siihen, että maatalous on hyvin kannattamatonta tällä hetkellä.
Jotta koko ketju menestyisi, tarvitaan ruuan viennin kohentamista ja kohentumista. Se on nykyään, tällä hetkellä, 0,8 prosenttia kansantuotteesta, se on Euroopan alhaisin. Se pitää saada nostettua vähintään kolmeen neljään prosenttiin. Se auttaisi koko ketjua, myös kuluttajaa, kun ostaa ruokaa täällä Suomessa. Siihen tarvitaan, jotta tämä onnistuisi, osaava markkinointiorganisaatio. Saamani tiedon mukaan resurssit esimerkiksi Business Finlandista tähän asiaan, samoin kuin ruoka-ainevarastoonkin, ovat menossa siihen suuntaan, että siellä ei löydy nyt tulevaisuudessa rahaa tähän markkinointiorganisaatioon ja vientiin ja sen tukemiseen. 
Ja nyt, koska tämä on kylläkin seuraavan hallituksen toimia, kysyisinkin ministeriltä: onko lisätietoa tähän asiaan, ja miltä tulevaisuus näyttää tältä kantilta? — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-09T17:37:27,2023-02-09T17:40:50,Hyväksytty,1.1
2022_165_124,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_125,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä tuotantotuki, joka nyt kohdistuu lannoitteisiin ja sähköihin, varmasti on oikeassa suhteessa: 63 miljoonaa ja 32 miljoonaa. Mutta, arvoisa ministeri, onko teillä mitään viestiä antaa meille tuonne valiokuntaan? Onko siellä jotakin säätämistä näissä rajoissa tai aikarajoissa tai jossakin muussa, miten tämä kohdentuu? Ja onko siellä joku ryhmä nyt jäänyt ikään kuin jollakin tavalla huomioimatta? Tuleeko siellä tässä ajassa jotakin muuta, jota toivoisitte valiokunnan vielä tarkemmin katsovan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-09T17:40:50,2023-02-09T17:41:27,Hyväksytty,1.1
2022_165_126,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_127,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Todella hyvää keskustelua noin muutenkin. Tässä on nostettu monia asioita, esimerkiksi se, että julkisissa ruokahankinnoissa tulisi aina suosia kotimaista, vaatia sitä laatutasoa, mitä me tällä lainsäädännöllä muutoinkin vaadimme.
Elintarvikemarkkinoitten toimivuudesta se, että kun meillä on kaksi suurta sisäänostajaa, ne pystyvät kyykyttämään koko ketjua ja sinne viimeiselle jäävät nopen osat. Siksi tarvitsemme seuraavassa hallitusohjelmassa kilpailulainsäädännön muutoksia, tarvitsemme indeksin, joka siirtyisi eteenpäin, kun panoshinnat nousevat.
Ja onhan se täysin kohtuutonta, että Yara on tehnyt 2,7 miljardin voiton viime vuonna kyykyttäen hädänalaisia, jolloin minulle tuleekin mieleen, että poikkeuksellinen aika vaatisi poikkeukselliset keinot, vähän samoin kuin sähkötuessa, tässä kuluttajien sähkötuessa, jonka kohdentumisessa toki voi olla aika paljon kritisoimista, mutta on siinä se hyvä puoli, että rahat siihen otetaan ylisuurista voitoista leikkaamalla. Kyllähän tässäkin, jos rehellisiä ollaan, pitäisi olla mahdollisuus samantyyppiseen toimintaan, kun näemme, miten härskisti tätä tilannetta käytetään hyväksi.
Mutta varsinainen kysymykseni vielä. Se liittyy siihen, että nyt kun Yara on muualla laskenut lannoitteitten hintoja ja jonkun verran Suomessakin, niin me emme tietenkään toivoisi, että tämä tuki valuisi Yaran kukkaroon, vaan menisi sinne viljelijöille. Seuraako joku taho sitä, että tämä hinnoittelu muuttuu samantyyppisesti kuin muuallakin Euroopassa, ja mitä me voisimme valiokuntana vielä tehdä edistääksemme sitä asiaa, että hinnat laskevat myös tämän yhtiön toimesta?
Ja vielä kerran kiitän ministeriä ja kiitän tästä hyvästä keskustelusta, mitä tässä oli.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-09T17:41:27,2023-02-09T17:43:49,Hyväksytty,1.1
2022_165_128,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Nyt tälle asialle varattu 45 minuuttia on tässä vaiheessa päättymässä, mutta vielä ministeri Kurvinen, kolme minuuttia. Sen jälkeen keskustelu katkeaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_129,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp,"Herra puhemies! Kiitoksia oikein hyvästä ja laaja-alaisesta keskustelusta aiheeseen liittyen. Vastaan näihin esiin nousseisiin muutamiin kysymyksiin kronologisessa järjestyksessä ainakin sen mukaan, miten edustajat olivat äänessä.
Ensinnäkin edustaja Essayah’lle kommenttina, että erityisesti näkisin tärkeänä, että me saisimme ulkomaisen lihan käyttöä vähennettyä, kun nämä ruuan ilmastovaikutukset ovat esillä. Se ei ole välttämättä helppoa, mutta siitä pitäisi mielestäni aloittaa juuri tässä kotimaisen ruuan suosimisen vahvistamisessa.
Miten tuki saadaan kylvöjä varten? Niin kuin tuossa sanoin, tuen maksaminen menee loppuvuodelle, koska tämä on kustannustuki, jälkikäteen maksettava kustannustuki kuittien, tositteitten perusteella, joten sitä ei valitettavasti voida maksaa nopeasti, ihan päivissä ja viikoissa, mutta totta kai kun tämä tuki on tiedossa, niin silloin tilalla on mahdollisuus järjestää rahoitus tästä ylitse; kun on mahdollista kertoa, milloin valtiolta rahaa tulee, voi näitä välirahoituksia järjestellä. Tämä kun haluttiin kohdentaa nimenomaan tiloille, jotka todella tukea tarvitsevat, niin jotta tämä todella osuu aktiiviviljelijöille, jotka tuottavat ruokaa meidän kauppoihin ja vaikka meidän työpaikkaravintoloihin, niin tämä piti tehdä sillä tavalla, että katsotaan, paljonko kuluja on tullut, jotta tämä ei valuisi sellaisille tiloille, jotka eivät nyt varsinaisesti meidän ruokaturvasta vastaa — ketään nyt alaskaan painamatta. Tämä on osa kustannustuen olemusta, samalla tavalla kuin koronakustannustuissakin oli yritysten osalta.
Edustaja Kalmari, valiokunnan puheenjohtaja, kysyi kysymyksiä kahdessa osassa. 
Ensimmäisenä tästä lannoitteitten hinnasta: Tämähän maksetaan takautuvasti 1. kesäkuuta 22 alkaen tehdyistä lannoiteostoista huhtikuun 23 loppuun, eli toisin sanoen nämä Yarat ja muut lannoitevalmistajat eivät voi ihan ainakaan täysin vyöryttää tätä hintoihin, koska katsotaan jo puoli vuotta taaksepäin, mitä lannoitteita on ostettu tiloilla, eli on pyritty estämään tämä vaikutus, että sitten ei voi hintoihin vyöryttää tätä tukea ainakaan täysin. Olen samaa mieltä maa‑ ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmarin kanssa siitä, että tämä on todella iso ongelma, että meillä on yksi yhtiö, joka täysin dominoi tätä pohjoismaista lannoitemarkkinaa ja laajemminkin. Kansallista suomalaista lannoitetuotantoa ja ‑teollisuutta minusta pitäisi nostaa ylemmäksi.
No, nämä parametrit on kyllä aika tarkkaan katsottu. Ollaan pyritty nimenomaan katsomaan, mikä on kohtuullinen taso. Varmasti tuen ulkopuolelle jää tiloja, joilla sähkölaskut ovat nousseet, mutta pitää kuitenkin muistaa, että maatalouskin on yrittäjyyttä ja on tietty yrittäjäriski, ja on katsottu, että se 13 senttiä on semmoinen, että sen alle kun menee, niin se on sellainen, mihin pitää voida varautua, kun maatalousyrittäjyyttä tekee. Tarkoitus on myös se, että näiden mukaan mennään lain pohjalta, [Puhemies koputtaa] ei niin kuin joissain maataloustuissa. Toki valiokunta voi kaikilta osin harkita näitä asioita.
Edustaja Eestilän kysymykseen vastaus tässä myöskin, että eduskunta harkitsee, mutta ei minulla ole nyt tässä vaiheessa siihen mitään korjattavaa. [Puhemies huomauttaa ajasta] 	
Puhemies, vielä viimeinen kysymys, edustaja Elomaalle: Kyllä pitää vaikuttaa elintarvikemarkkinarakenteeseen, saada se reilummaksi, ja kyllä pitää saada meidän vientiä tehostettua joko Business Finlandin kautta tai saada uusi vientiyhtiö. Mutta iso rooli on tässäkin elintarviketeollisuudella: lihataloilla, maitotaloilla ja myös meidän ruokakaupan toimijoilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+3.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-02-09T17:43:55,2023-02-09T17:47:38,Hyväksytty,1.1
2022_165_130,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään hallintovaliokunnan mietinnön HaVM 35/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Hallintovaliokunnan puheenjohtajan Mari Rantasen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Sisäministeri Krista Mikkoselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi puhemies voi myöntää harkitsemassaan järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Avataan keskustelu. Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_165_131,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunta on viime vaalikaudella hyväksynyt laajan, perustuslain muuttamistakin vaatineen tiedustelulainsäädännön kokonaisuuden, joka valmisteltiin parlamentaarisessa seurannassa. Lainsäädäntö astui voimaan 1.6.2019. Hallintovaliokunta on aiemmissa käsittelyissään korostanut tiedustelulainsäädännön välttämättömyyttä kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Valiokunta on myös todennut, että näin merkityksellisen uudistuksen toimeenpanoa ja sen tavoitteiden toteuttamista on välttämätöntä seurata ja arvioida myös eduskunnassa. Eduskunta onkin edellyttänyt hallituksen seuraavan tarkkaan siviilitiedustelulainsäädännön soveltamista. Hallintovaliokunta on saanut asiasta selvityksen joulukuussa 2020.
Eduskunta on lisäksi edellyttänyt hallituksen antavan eduskunnalle vuoden 2021 loppuun mennessä seikkaperäisen selonteon tiedustelulainsäädännöstä. Valtioneuvoston selonteko on annettu eduskunnalle joulukuussa 2021.
Valiokunta tähdentää, että tiedustelulainsäädännölle on ollut välttämätön tarve ja myös viimeaikaiset turvallisuusympäristön muutokset ovat osoittaneet, että siviili- ja sotilastiedustelusta on Suomessa säädetty oikea-aikaisesti. Tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta on kuitenkin jatkuvasti huolehdittava.
Suomen ja koko Euroopan turvallisuustilanne on selonteon antamisen jälkeen heikentynyt erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi on myös hakenut Naton jäseneksi, mikä osaltaan lisää ulkomaisten tiedustelupalvelujen kiinnostusta Suomea kohtaan. Valiokunta korostaa muuttuneessa turvallisuusympäristössä erityisesti niitä selonteon kohtia, joissa painotetaan tarvetta varmistaa lainsäädännön ajantasaisuus ja toimivuus.
Hallintovaliokunta on jo tiedustelulainsäädäntöä säädettäessä korostanut tiedustelutoimivaltuuksien ja oikeusturvan tasapainon merkitystä. Valiokunta tähdentää edelleen tehokkaan ja tuloksellisen tiedustelutoiminnan välttämättömyyttä kansallisen turvallisuuden suojaamisessa ja samalla lainsäädännön oikeusturvatakeiden toimivuutta. Valiokunta toteaa samassa yhteydessä pitävänsä kattavaa ja toimivaa tiedustelutoiminnan valvontakokonaisuutta erittäin tärkeänä yhteiskunnan ja tiedusteluun kohdistuvan luottamuksen kannalta.
Valiokunta on kuluvalla vaalikaudella kiinnittänyt huomiota myös perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön pohjalta turvallisuuteen perusoikeutena. Selonteossa viitataan kuluvalla vaalikaudella annettujen valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, puolustusselonteon, sisäisen turvallisuuden selonteon ja EU-politiikasta annetun selonteon linjauksiin. Valiokunta viittaa yleisesti näihin sekä turvallisuusympäristön muutosta koskevasta ajankohtaisselonteosta antamaansa lausuntoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että mainittujen selontekojen linjaukset tiedustelutoiminnasta toteutetaan.
Hallintovaliokunta toteaa, että tiedustelulainsäädäntö on ollut voimassa vasta varsin lyhyen ajan eikä sen toimivuutta voida kaikilta osin vielä kattavasti arvioida. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa selontekoa on pidetty varsin yleispiirteisenä lainsäädännön vaikutusten arvioimiseksi. Yksityiskohtaisen arvion tekemistä vaikeuttaa osaltaan myös tiedustelutoiminnasta julkisesti saatavilla olevan tiedon vähyys.
Hallintovaliokunta on arvioinut selontekoa varsin seikkaperäisesti. Osana tiedustelulainsäädännön yleistä arviointia valiokunta on arvioinut tiedustelutoiminnan ohjausta ja yhteensovittamista, tiedustelun kohteita, menetelmiä, tiedusteluviranomaisten yhteistoimintaa, valvontaa ja oikeusturvaa sekä suojelupoliisin roolin kehittymistä. Valiokunta yhtyy saamansa selvityksen perusteella selonteon arvioon siitä, että lainsäädännön keskeisin tarve, kansallisen turvallisuuden parantaminen, on toteutunut ja tiedonhankinta on uusien toimivaltuuksien myötä tehostunut. Selonteossa on nostettu esiin eräitä lainsäädännön kehittämistarpeita, joista osan taustalla on ylimpien laillisuusvalvojien kannanottoja.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta on erityisesti kiinnittänyt huomiota tiedustelumenetelmillä saadun tiedon luovuttamiseen rikostorjuntaan eli niin sanottuun palomuurisääntelyyn. Tiedustelulainsäädäntöä koskevien lakien perusteella tiedusteluvalvontavaltuutettu on esittänyt tulkintakannanoton, jonka mukaan kansallista turvallisuutta uhkaavien rikosten estämistä ja paljastamista sekä selvittämistä voidaan pitää tiedustelumenetelmiä käyttämällä hankittujen tietojen alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa yhteensopivina tietojen käyttötapoina. 
Kansallista turvallisuutta uhkaavista rikoksista eli maanpetos-, valtiopetos- ja terrorismirikoksista osa jää palomuurisäännösten rangaistusasteikkovaatimusten alapuolelle. Eduskunnan oikeusasiamies on ottanut omana aloitteenaan selvitettäväksi palomuuria koskevan sääntelyn tulkinnan ja antanut siitä päätöksen. Päätöksessään oikeusasiamies toteaa, että yksityiselämän ja henkilötietojen suoja on turvattu perustuslaissa eikä käyttötarkoitussidonnaisuuteen voida tehdä perusoikeuksia heikentäviä tulkintoja. Tiedustelumenetelmillä saadun tiedon luovuttaminen rikostorjuntaan merkitsee poikkeusta käyttötarkoitussidonnaisuudesta. Oikeusasiamies katsoo, että tiedusteluvalvontavaltuutetun tulkintakannanottoa ei voida pitää oikeudellisesti hyväksyttävänä.
Eduskunnan oikeusasiamies on myös katsonut, että palomuurisääntelyä tulee soveltaa sekä siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisten tehtäväpiiriin kuulumattomiin että niiden tehtäväpiiriin kuuluviin rikoksiin. Oikeusasiamies on edelleen katsonut, että palomuurisääntelyä tulee soveltaa sekä tietojen toiselle viranomaiselle luovuttamiseen että tietojen käyttämiseen siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisten omassa toiminnassa. Oikeusasiamies on lisäksi katsonut, että palomuurisääntelyä tulee soveltaa sekä tietojen oma-aloitteiseen luovuttamiseen että tietojen pyynnöstä tapahtuvaan luovuttamiseen.
Eduskunnan oikeusasiamiehen ja tiedusteluvalvontavaltuutetun eriävät käsitykset mutta myös valtioneuvoston oikeuskansleri sekä lausunnon antaneet puolustusvaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta ilmaisevat tarpeen selkeyttää palomuurisääntelyä. Hallintovaliokunta katsookin, että palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista tulee tehdä perusteellinen selvitys ja arvioinnin pohjalta valmistella sääntelyn selkeyttämiseksi tarvittavat kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset.
Valiokunta kiinnittää huomiota kotirauhan suojaan esteenä tiedustelulle. Selonteossa on maininta, että siviilitiedustelulainsäädännön poliisilain 5 a luvussa säädetty kielto kohdistaa tiedustelumenetelmää pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan tai kielto tehdä muita toimenpiteitä kyseisessä tilassa mahdollistavat kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaavan toiminnan valmistelun siirtymisen tiedonhankinnan ulottumattomiin. Hallintovaliokunnalle esitetyn selvityksen mukaan asia on noussut esiin myös vuoden 22 aikana valmiuslain uudistamiseen liittyvissä alustavissa arvioissa. Valiokunta näkee, että pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan tiedustelukiellon sääntelyn väljentämistä välttämättömistä syistä olisi arvioitava jo hyvissä ajoin ennen poikkeusoloja. Valiokunta katsoo, että tiedustelukieltoa koskevaa sääntelykokonaisuutta on edellä todetut seikat huomioon ottaen syytä tarkemmin selvittää. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella aiheellista olisi samalla selvittää myös kotirauhan suojan ja pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävän tilan käsitteitä.
Hallintovaliokunta on kiinnittänyt huomiota suojelupoliisin muuttuneeseen rooliin. Supo toimii nykyisin sekä siviilitiedustelua suorittavana tiedustelupalveluna että rikostorjuntaa suorittavana poliisina. Tämä on otettu huomioon poliisilain sääntelyssä rikosten estämistä ja paljastamista koskevan tiedonhankinnan jatkamisesta sekä palomuurisääntelyssä. Suojelupoliisin esitutkintaviranomaisen aseman poistumisen myötä ei selvityksen mukaan kuitenkaan ole tarkistettu muuttuneen tilanteen kannalta keskitetysti eri hallinnonalojen sektorilainsäädäntöä siltä osin kuin kyse on kansallinen turvallisuus tietojen antamisperusteena suojelupoliisille, mikä on johtanut osittain tiedonsaannin supistumiseen. Valiokunta katsoo, että suojelupoliisin tiedonsaantioikeuksien kokonaisuutta on tarkasteltava kansallisen turvallisuuden suojaamiskyvyn sekä tiettyjen rikosten estämistehtävien kannalta.
Selonteon käsittelyn yhteydessä on tuotu esiin eräitä muitakin tiedustelulainsäädännön selkeyttämis- tai selvittämistarpeita. Puolustusvaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota sotilastiedustelusta annetun lain sääntelyyn tietoliikenteen tiedonhankinnan teknisten tietojen käsittelystä ja pitää tärkeänä säännöksen selkeyttämistä. Selonteossa nostetaan esiin eräitä muitakin teknisten tietojen käsittelyyn liittyviä seikkoja, ja hallintovaliokunnan mielestä näitä seikkoja olisi hyvä selvittää samalla, kun sääntelyä muutoinkin tarkastetaan.
Hallintovaliokunta katsoo, että hybridivaikuttamiseen liittyen on tarvetta vielä arvioida lainsäädäntöä erityisesti eri viranomaisten välisen tietojenvaihdon osalta. Lisäksi valiokunta toteaa, että Rajavartiolaitoksella on rajaturvallisuutta ylläpitävänä, sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuvana ja salaisia pakkokeinoja käyttävänä aluevalvonta- ja esitutkintaviranomaisena jo olemassa taktiset ja tekniset kyvyt tukea tiedusteluviranomaisia tehtävissään.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on pidetty tärkeänä, että vieraan valtion tiedustelupalvelun toimeksiannosta tapahtuva tahallinen vaikuttaminen säädettäisiin rangaistavaksi — myös sellainen toiminta, jossa henkilö vieraan valtion tiedustelutoimintaa hyödyttääkseen tai Suomea vahingoittaakseen luovuttaa ulkomaiselle tiedustelupalvelulle sen toimintaansa varten tarvitsemia tiloja, välineitä tai tietoja. Kriminalisointia on esitetty harkittavaksi. Valiokunta pitää perusteltuna, että lainsäädännön muutostarpeita näiltäkin osin arvioidaan.
Valiokunta pitää tärkeänä, että siviili- ja sotilastiedusteluresurssit turvataan pitkäjänteisesti. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tiedustelutoimintaan liittyvä kehittäminen on hyvin teknologiaintensiivistä, minkä johdosta suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvasti uusia investointeja esimerkiksi tiedonhankintajärjestelmiin sekä henkilöstön osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö sisältää kaksi lausumaa. Ensimmäisessä eduskunta edellyttää, että hallitus tekee perusteellisen selvityksen tiedustelulainsäädännön palomuurisääntelyn toimivuudesta ja täsmentämistarpeista ja arvioinnin pohjalta valmistelee tarvittavat, kattavat, tarkkarajaiset ja täsmälliset säännösehdotukset sääntelyn selkeyttämiseksi. Toisessa lausumassa eduskunta edellyttää, että hallitus muutoinkin tarkastelee tiedustelulainsäädännön toimivuutta, vaikutuksia ja mahdollisia muutostarpeita, huolehtii lainsäädännön ajantasaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä varmistaa tiedustelutoiminnan ja sen valvonnan riittävät resurssit. Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-09T17:48:00,2023-02-09T18:00:00,Hyväksytty,1.1
2022_165_132,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää hallintovaliokunnan jäseniä selonteon perusteellisesta käsittelystä ja sen puheenjohtajaa Mari Rantasta mietinnön esittelystä.
Tiedustelulainsäädäntöä koskeva selonteko annettiin vuoden 2021 joulukuussa, ja sen valmistelu perustui eduskunnan siviilitiedustelulainsäädännöstä antamaan ponteen ja pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaan. Selonteko koskee sekä siviili- että sotilastiedustelulainsäädäntöä.
Tiedustelulainsäädäntö tuli voimaan kesäkuussa 2019, ja selonteossa arvioidaan lainsäädännön toimivuutta vaiheessa, jossa lainsäädäntö oli ollut voimassa hyvin lyhyen aikaa. Selonteossa saatettiin sen antamishetkellä todeta, että lainsäädännön keskeinen tavoite, kansallisen turvallisuuden parantaminen, on toteutunut ja tiedonhankinta uhkista uusien tiedusteluvaltuuksien myötä on tehostunut. Lain soveltamisessa korostuu perusoikeuksien turvaaminen, ja uudistusta voidaan kokonaisuutena arvioiden pitää onnistuneena.
Arvoisa puhemies! Selonteon antamisen jälkeen Venäjä hyökkäsi helmikuussa 2022 Ukrainaan ja Suomen turvallisuusympäristö on vaikeutunut. Valtioneuvosto antoi turvallisuusympäristön muutosta koskevan ajankohtaisselonteon viime keväänä, ja Suomi on hakenut Naton jäseneksi, mikä prosessi on vielä kesken. Toimintaympäristön muutoksen arvioidaan olevan pysyvä. Sen takia tehokas tiedonhankinta, kattavan ja ajantasaisen tiedon sekä tilannekuvan saaminen uhkista, on erittäin tärkeää, jotta myös tiedustelun keinoin voidaan tukea valtionjohdon ja viranomaisten oikea-aikaista tilannekuvaa päätöksentekoa varten.
Tiedustelutoiminta perustuu lainsäädäntöön, joka määrittää tarkkarajaisesti, mihin tiedustelua voidaan kohdistaa. Tiedustelua ohjataan kansallisen turvallisuuden keskeiset uhat ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan tietotarpeet huomioivien painopisteiden kautta. Painopisteiden ajankohtaisuutta ja toteutumista seurataan aktiivisesti sisä- ja puolustusministeriöissä. Ohjaavat ministeriöt ylläpitävät valmiutta painopisteiden muuttamiseen. Keskeistä on, että tiedustelua voidaan kohdistaa myös välittömän tarpeen mukaan esimerkiksi toimintaympäristön muuttuessa. Tiedustelulainsäädännössä määritetty vieraan valtion toiminta muodostaa luonteensa vuoksi erityisen uhan Suomen itsemääräämisoikeudelle, ja tietoa on voitava hankkia riittävästi.
Valtionjohdon ja kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä hoitavien viranomaisten lisäksi tiedustelutieto uhkista on merkityksellistä myös esimerkiksi yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria ylläpitäville tahoille. Nämä ovat usein yksityisen sektorin toimijoita. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja turvallisuusympäristön vaikeutuminen ovat entisestään lisänneet tarvetta suojata kriittistä infrastruktuuria ja parantaa kykyä toimia häiriötilanteissa. Tämä näkyy muun muassa siten, että Nord Stream -sabotaasin jälkeen kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen kiinnitetään merkittävää huomiota koko Euroopan unionin tasolla. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kiirehtimään niin sanotun CER-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa ja toteuttamaan stressitestejä valikoiduilla sektoreilla.
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Viranomaisten yhteistyö, tiedonvaihto ja yhteinen tilannekuva ovat keskeisen tärkeitä erilaisten turvallisuusuhkien torjunnassa. Yleisesti ottaen Suomen viranomaisyhteistyön toimintamallia ja tiedonvaihdon sujuvuutta voidaan pitää kansainvälisesti poikkeuksellisena, ja se perustuu vahvasti lainsäädäntöön. Kehittämisen tarpeitakin on kuitenkin noussut esiin. Hallintovaliokunta nostaa mietinnössään esiin esimerkiksi tiedustelutoimintaa koskevan palomuurisääntelyn, jolla tarkoitetaan tiedustelumenetelmällä saadun tiedon luovuttamista rikostorjuntaan. Edelleen teknologian nopea kehitys vaikuttaa tiedusteluviranomaisten toimintaedellytyksiin. Parhaillaan sisäministeriön ja puolustusministeriön yhteinen hanke arvioi viranomaisten toimintaedellytyksiä liittyen kyberturvallisuuteen ja kyberpuolustukseen. Tähän liittyen myös tiedustelulainsäädännön kehittämistä koskevia tarpeita kartoitetaan.
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tiedustelulainsäädännön arviointi on jatkuvaa. Lainsäädännön toimivuudesta saatujen kokemusten lisääntyessä on arvioitava myös sen kehittämistarpeita. Lainsäädännön on oltava ajantasaista toimintaympäristö ja teknologinen kehitys huomioon ottaen. Operatiivisen suorituskyvyn kehittäminen ja hankkeiden toteuttaminen perustuvat pitkäaikaiseen tutkimus- ja kehittämistyöhön. Toimintakyky on varmistettava ennakoimattomien tilanteiden ja uhkien varalta ottaen kuitenkin huomioon oikeusturvatakeiden kattavuus ja toimivuus.
Arvoisa puhemies! Kiitän hallintovaliokuntaa perusteellisesta työstä mietinnön johdosta sekä puolustusvaliokuntaa ja liikenne- ja viestintävaliokuntaa lausunnon antajina. Mietintö antaa hyvän lähtökohdan lainsäädännön edelleenkehittämiselle. Selvää on, että Suomen turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä on entisestään parannettava. Tiedusteluviranomaisten saavutettu suorituskyky tulee kyetä säilyttämään ja kehittämistyötä tulee kyetä jatkamaan. Osa tätä työtä on tiedustelulainsäädännön toimivaltuuksien ajantasaisuudesta huolehtiminen oikeusvaltion periaatteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-09T18:00:06,2023-02-09T18:06:25,Hyväksytty,1.1
2022_165_133,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_134,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kansallinen turvallisuus on yhteinen asia. Se ei voi tuntea maantieteellisiä, ammatillisia, iällisiä tai puolueellisiakaan rajoja. Me kokoomuslaiset pidämme tärkeänä, että turvallisuusviranomaisemme työkalut ovat kunnossa niin lakien, tiedustelun kuin muun toiminnan sekä resurssien osalta. Se on ainut keino luoda, rakentaa ja ylläpitää yhteistä Suomen kansallista turvallisuutta. 
Arvoisa puhemies! Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on haastanut kansalaisten turvallisuudentunnetta. Sen vuoksi on tärkeää, että kansalaisten luottamus turvallisuuttamme vahvistavaa tiedustelutoimintaa kohtaan on korkea. Olen kiitollinen ja myöskin iloinen siitä, että me eduskunnan hallintovaliokunnassa pystyimme puheenjohtaja, kollega Rantasen johdolla tekemään tästä selonteosta yksimielisen. Kokoomuksessa priorisoimme sen yhteisen tilannekuvan ja yhteisen mietinnön korkealle ja vahvaksi, ja hallintovaliokunnan hyvä henki mahdollisti sen, että teemme näitä asioita yhteistuumin ja puoluerajat ylittäen. Kiitos myöskin ministeri Mikkoselle äskeisestä vastauspuheenvuorosta ja niistä näkökulmista, mitä toitte esiin, ja olitte perehtynyt valiokunnan mietintöön.
Suomen ensimmäisiä tiedustelulakeja vuonna 2019 säätäessään eduskunta velvoitti hallitusta antamaan tiedustelulainsäädännön selonteon. Selonteon pohjalta esille nousi selkeyttämis- ja selvittämistarpeita esimerkiksi palomuurisääntelyn osalta, ja ne on tietenkin tärkeää korjata pikimmiten. Palomuurisääntelyssä on kyse esimerkiksi siitä, miten viranomaiset voivat jakaa toisilleen tiedustelumenetelmillä kerättyä tietoa rikostorjunnan tarkoituksiin eli rikosten ehkäisyyn. Hallintovaliokunta on nyt yksimielisesti edellyttänyt, että palomuurisääntelyn täsmentämistarpeista tehdään selvitys ja sen pohjalta tarvittavat kattavat ja tarkkarajaiset säännösehdotukset. Tämän työn tulee olla ensimmäisiä asioita seuraavan hallituksen pöydällä. 
Selonteko osoittaa myös sen, että tiedustelulainsäädäntö on ollut monilta osin välttämätöntä. Lakien ollessa voimassa on arvioitu tarkkaan lakien tavoitteiden toteutumista, ja hallituksen antaman selonteon mukaan sen keskeisin tavoite eli kansallisen turvallisuuden parantaminen on toteutunut. 
Sota on muuttanut myös turvallisuusviranomaisten toimintaympäristöä. Tiedustelulainsäädäntö tarjoaa työkaluja siihen, että entistäkin tärkeämpään rooliin nousseen turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyn on nykyisessä laajuudessa oltava mahdollista. Ennen tiedustelulakia olimme käytännössä muiden maiden antamien tiedustelutietojen varassa.
Kansalaisten luottamusta tiedustelua kohtaan edistää kattava ja toimiva tiedustelutoiminnan valvontakokonaisuus. Valvonta onkin osoittautunut toimivaksi. 
Onnistumiseksi voidaan laskea myös tiedustelulainsäädännön oikea-aikaisuus. Noin nelisen vuotta sitten saimme sekä siviili- että sotilastiedustelupaketin säädettyä loppuun tässä salissa. Loppuvaiheessa siinä oli myöskin parlamentarismi tärkeässä roolissa, kun viime kauden kollegan, kansanedustaja Tapani Töllin, puheenjohtaman parlamentaarisen työn pohjalta tätä tehtiin, ja on tärkeää, että olimme silloin kaukaa viisaita. 
Arvoisa puhemies! Samalla tavalla kun valiokunnassa yhteinen tilannekuva on tärkeä, jotta voimme tehdä yhteisiä linjauksia lainsäädännön muutostarpeista, se yhteinen tilannekuva on tärkeä myöskin meidän viranomaisille, ja sitä nimenomaan on turvattu tällä tiedustelulainsäädännöllä. Itse asiassa se kattava ja reaaliaikainen tilannekuva on yhä tärkeämpää, ja on myöskin tärkeää saada näitä ennakkovaroituksia, koska muuttuvassa turvallisuusympäristössä edellytetäänkin ennakoivaa ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Valtionjohdon tarve oikea-aikaisen tilannekuvan saamiseen on entisestään korostunut. 
Valiokunta tähdentää edelleen tehokkaan ja tuloksellisen tiedustelutoiminnan välttämättömyyttä kansallisen turvallisuuden suojaamisessa ja samalla lainsäädännön oikeusturvatakeiden toimivuutta. Hallintovaliokunta on kuluvalla vaalikaudella muutenkin kiinnittänyt huomiota myös perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön pohjalta turvallisuuteen suomalaisten kansalaisten perusoikeutena. 
Tässä, arvoisa puhemies, puheenvuoroni. 
Loppuun jaan mukavan, hauskan sattuman tuolta neljän vuoden takaa: Aina ei muista, että täällä salissahan kaikki, mitä teemme, on julkista. Pitkä työ siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön parissa päättyi sitten siihen — muistan, että se oli kahdeksan aikaan illalla täällä salissa — että saatiin nämä säädettyä. Keskustelu oli päättynyt, ja istunto päättyi myöskin, ja pidin siinä viimeisiä puheenvuoroja ja kävin kiittämässä sitten tuossa keskellä istunutta kansanedustaja Tapani Tölliä. Avoimena ihmisenä minun teki mieleni halata arvoisaa kollegaa, mutta pöytähän oli välissä, ja taputin sitten vain tästä käsivarresta jotenkin näin ja en muistanut, että kaikki, mitä täällä salissa tehdään, on tosiaan julkista, kunnes sitten äitini noin reilun puolen tunnin päästä kertoi, että oli nähnyt tämän oululaisen kansanedustajan halauksen puoli yhdeksän uutisissa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-09T18:06:34,2023-02-09T18:13:05,Hyväksytty,1.1
2022_165_135,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,Edustaja Mäkinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_136,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelutoiminta on tärkeä osa laajempaa kansallisen turvallisuuden kehittämisen kokonaisuutta, jolla pyritään ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja torjumaan uhkia ennakoivasti. Sen merkitys on kasvanut verkottuneessa maailmassa, jossa uhat teknologistuvat, laaja-alaistuvat ja ottavat käyttöön sellaisia toiminnan muotoja, joita ei välttämättä mielletä vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle perinteisessä mielessä. Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta eurooppalainen tiedusteluyhteistyö sekä kansallisen puolustusyhteistyön osana tehtävä tiedonvaihto ja tiedustelutoiminta on tärkeää.
SDP korosti tiedustelulain valmistelun yhteydessä aikoinaan huolellista tiedustelutoiminnan tarkkarajaisuutta ihmisoikeudet huomioiden. Korostimme, että valvonta on täsmällistä ja tarkkarajaista ja ettei laki mahdollista yleistä kohdentamatonta massavalvontaa. Selonteossa todetaan, että valvonnan kokonaisuudessa ei ole havaittu toistaiseksi tiedusteluviranomaisen lainvastaista tai virkavelvollisuuksien vastaista toimintaa. On kuitenkin tärkeää, että valvontaa kehitetään jatkuvasti ja tarkastellaan viranomaisten toimivaltuuksia ja toimintaa. 
Arvoisa puhemies! Lainsäädäntö on osoittautunut pääsääntöisesti toimivaksi. Tiedustelulainsäädännön ajantasaisuudesta on kuitenkin jatkuvasti huolehdittava, jotta turvallisuusympäristön muuttuessa kyetään vastaamaan myös uudenlaisiin kansallista turvallisuutta vaarantaviin uhkiin. Hallintovaliokunnan mietinnössä käsitellään eräitä esiin nousseita lainsäädännön selkeyttämis- ja selvittämistarpeita, joista osan taustalla on myös ylimpien laillisuusvalvojien kannanottoa. On tärkeä varmistaa, että valvonnan resurssit ovat riittävät. Viranomaisten suorituskyvyn tulee kaikilta osin olla toimintaympäristön vaatimalla tasolla.
Arvoisa puhemies! Tähän mennessä voimme olla enemmän kuin tyytyväisiä siihen, että tarpeellinen lainsäädäntö saatiin valmisteltua ja toimeenpantua ja jo nyt olemme päässeet arvioimaan sen toimivuutta käytännössä. Erityisesti näin kriisiaikoina voidaan todeta, että tätä lainsäädäntöä on todella testattu. Pidän erittäin tarpeellisena, että tulevalla kaudella tätä hyvää työtä jatketaan ja myös varmistetaan se, että kehittämisehdotuksissa edetään huolellisesti mutta mahdollisimman ripeästi. — Kiitoksia myös ministerille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-09T18:13:05,2023-02-09T18:15:56,Hyväksytty,1.1
2022_165_137,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_138,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tiedustelulainsäädännölle on todella ollut välttämätön tarve, kuten hallintovaliokunnan mietinnössä todetaan. Erityisen merkittävä turvallisuusympäristön muutos eli Venäjän rikollinen hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut sen, että tämä lainsäädäntö tehtiin Suomessa oikea-aikaisesti, voisi sanoa, kreivin aikaan.
Tiedustelullahan hankitaan tietoa ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon sekä viranomaisten tarpeisiin tarkoituksena turvata Suomen kansallista turvallisuutta, suojata suomalaisten turvallisuutta, löytää siis tietoa Suomen kansallisturvallisuutta uhkaavista tekijöistä ja ilmiöistä.
Kun puhutaan tiedustelulainsäädännöstä, niin keskustelussa nousevat syystäkin esille perus- ja ihmisoikeuskysymykset, se, miten erilaisia oikeuksia tasapainotetaan ja huolehditaan siitä, että viranomaisilla on yhtäältä riittävät toimivaltuudet, ja toisaalta, että niitä toimivaltuuksia käytetään sillä tavalla, että perus- ja ihmisoikeuksia kunnioitetaan. On syytä huomata, kuten hallintovaliokunta mietinnössään toteaa, että tiedustelulainsäädännön tarkoituksenahan on turvata perustuslailliseen yhteiskuntajärjestykseen ja siihen kiinteästi kuuluviin perus- ja ihmisoikeuksiin sekä muihin merkittäviin yhteiskunnallisiin intresseihin liittyvässä päätöksenteossa tarvittava tiedonsaanti. Hallintovaliokunta on jälleen kerran nostanut esille turvallisuuden perusoikeutena, ja tämä on hyvä huomata, kun keskustellaan tiedustelutoimivaltuuksista ja niiden suhteesta perus- ja ihmisoikeuksiin. Niiden tarkoitus siis on turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Haluan kiinnittää huomiota, kuten edellä edustaja Talvitie ja valiokunnan puheenjohtaja, tähän tiedustelumenetelmällä saadun tiedon käyttämiseen rikostorjuntaan eli tähän palomuurisääntelyyn. Valiokunta on asiantuntijakuulemisissa todennut konkreettisienkin esimerkkien kautta, että tämän nykyisen palomuurisääntelyn toimivuutta on arvioitava huolella. Yksi valiokunnan kuulemisissa esiin noussut seikka, joka tuolta mietinnöstäkin käy esille, on kysymys siitä, toimiiko tällainen tunnusmerkistösidonnainen palomuurisääntely tarkoituksenmukaisella tavalla tilanteessa, jossa rikollinen teko ei ole realisoitunut tai juridisesti alkanut. Ja tästä syystä tuolla valiokunnan mietinnössä on tuo yksimielinen tärkeä lausumaehdotus, siis lausumaehdotus siitä, että tätä palomuurisääntelyn toimivuutta tulee arvioida ja ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Olisinkin tästä ministeriltä halunnut kysyä, näkeekö ministeri kehitystarpeita tässä palomuurisääntelyssä. Millaisia mahdollisia muutostarpeita te olette tunnistaneet?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-09T18:15:58,2023-02-09T18:19:26,Hyväksytty,1.1
2022_165_139,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_140,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Vestman tässä lähestulkoon vei jalat suustani — hän nimittäin puhui kaiken sen, mitä olin itse ajatellut puhua. [Mari-Leena Talvitie: Tämä on tämä yhteinen tilannekuva!]
Mutta menen tähän palomuurisääntelyyn vielä sen verran, kun en tuossa esittelypuheessa käyttänyt näitä esimerkkejä. Niin kuin todettua, esimerkiksi matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten on sellainen rikos, jota ei voi luovuttaa esitutkintaviranomaiselle tilanteessa, jossa tämä tieto on tullut tiedustelun kautta, tai toinen vaihtoehto oli laiton sotilaallinen toiminta. Jos ajatellaan nyt ylipäätänsä tätä meidän turvallisuusympäristöä ja turvallisuustilannetta, joka lienee — jos ei pysyvästi, niin varsin pitkäaikaisesti — muuttunut, niin kyllä kai lähtökohta on se, että tämäntyyppisistä rikoksista näiden tietojen pitäisi pystyä siirtymään eri viranomaisten välillä, ja siitähän tässä palomuurisääntelyssä nyt onkin kysymys.
No sitten haluan nostaa vielä esiin sen asian, mitä itse asiassa edustaja Vestman tässä jo sivusi, että tiedustelulainsäädäntö ja tiedustelutoiminta ei ole vastinpari perus- ja ihmisoikeuksille vaan ehkä pikemminkin tätä asiaa pitäisi lähestyä siten, että tiedustelu ja tiedustelulainsäädäntö ja tiedustelumenetelmät ovat välttämättömiä perus- ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi. Ehkä tästä keskustelusta välillä tulee sellainen tunne, että nämä ovat keskenään ikään kuin vaakakupeissa, ja niitä sitten punnitaan. Mutta jos ajatellaan sitä, että näkökulma olisikin pikemminkin se, että jos meillä on keinot pyrkiä estämään nimenomaan tiedustelussa sitä, mikä esimerkiksi suomalaisia ja Suomen kansaa voi uhata, niin ilman muuta tämän pitäisi toimia. Tämä on sellainen keskustelu, mitä käydään hyvin vähän. Lopultahan tämä palaa siihen perustuslain suomaan oikeuteen elämään, sillä silloin jos meillä esimerkiksi vihamielinen valtio pyrkii vaikuttamaan jopa uhaten suomalaisten henkeä ja terveyttä, niin tämä palaa kyllä mitä suurimmassa määrin tänne perusoikeuksiin, ja siltä osin ehkä olisi hyvä muistaa tässä keskustelussa myös tämä näkökulma.
Mutta sitten tarkentaisin vielä tätä kysymystä: kun tässä nyt valiokunta yksimielisesti nämä lausumat tänne mietintöönsä loi, niin kysytäänpä näin päin ministeri Mikkoselta — hienoa, että olette paikalla — että onkohan ministeriössä jo alkanut valmistelu ja selvittely näiden lainsäädäntömuutostarpeiden osalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-09T18:19:28,2023-02-09T18:22:49,Hyväksytty,1.1
2022_165_141,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,Ministeri Mikkonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_142,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Valtioneuvoston selonteko tiedustelulainsäädännöstä>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 11/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 35/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustajille hyvästä keskustelusta ja todellakin valiokunnalle vielä hyvästä työstä — täällä taitaa nimenomaan valiokunnan jäseniä pääosin olla tätä keskustelua käymässä. 
Todellakin niin kuin tässä on tullut moneen kertaan esiin, niin kyllä se, että meillä on tämä tiedustelulainsäädäntö ollut nyt voimassa, on ollut aivan ensisijaisen tärkeää. Itse viime kaudella olin puolustusvaliokunnan jäsenenä tuota lainsäädäntöä tekemässä ja myös tuossa parlamentaarisen työryhmän työssä mukana, ja todella silloin kun sitä teimme, emme ehkä arvanneet, miten tärkeään rooliin tämä tulee, ja monella tapaa voimme olla todella tyytyväisiä, että viime kaudella tämä saatiin maaliin.
Tässä keskustelussa on noussut esiin toisaalta tämä valvontakokonaisuus, ja se näyttäytyy tässä hyvin toimivana, mutta aivan niin kuin kaikki muukin tässä tiedustelulainsäädännössä, se on myös osa-alue, jota on syytä seurata ja katsoa, onko sitä tarpeen kehittää jatkossa.
Sitten on paljon keskusteltu ja siinä mietinnössä myös nostettu tämä palomuurisääntely vahvasti esiin. Se on tietysti ihan selvää, että sitä on syytä selvittää ihan pelkästään jo senkin takia, että se mietinnössä näin painokkaasti nousee, mutta kyllä oli tiedossa jo aiemminkin, että tämä on kokonaisuus, jota on syytä selvittää. Kyllä ministeriönkin alustavan arvion mukaan nimenomaan tämän sujuvan viranomaisyhteistyön takaamiseksi tämä lainsäädäntö vaatii selkeyttämistä. 
Niin kuin tuli näissä puheenvuoroissa esiin, niin todellakin eduskunnan oikeusasiamies silloin 2021 marraskuussa antoi päätöksen tämän tiedusteluvalvontavaltuutetun kannanoton johdosta palomuurisäännöksen soveltamisesta, ja tämä päätös on otettu suojelupoliisissa huomioon. Ja nyt sisäministeriö on suojelupoliisilta saanut tiedon, että eduskunnan oikeusasiamies ei ole toistaiseksi antanut vuoden 22 helmikuun tarkastuksesta vielä tarkastuskertomustaan, jossa sitten mahdollisesti tulee esille joitakin muutostarpeita. Ja varmasti myös tätä tarkastuskertomusta on syytä odottaa, niin että sitten päästään vielä tekemään sitä valmistelua — tai käytännössä varmasti se on sitten seuraavan hallituksen pöydällä. Mutta selkeästi se tarve siihen on, että tätä kokonaisuutta katsotaan ja katsotaan ne tarvittavat muutoskohdat. Se on tullut nyt, niin kuin tässä mietinnössäkin tulee, hyvin selkeästi esille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-09T18:22:50,2023-02-09T18:25:41,Hyväksytty,1.1
2022_165_143,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_165_144,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä käytimme täällä varsin runsaasti perussuomalaisia puheenvuoroja pohjautuen varsin kattavaan ja erinomaiseen vastalauseeseen, jonka valiokunnassa jätimme ja jossa esitimme lain hylkäämistä. 
Täytyy vielä sanoa, että pohdittuani niin tätä lakia kuin tällä kaudella tehtyjä lainsäädäntömuutoksia ulkomaalaislakiin tunnen kyllä mielen varsin surulliseksi. Olen ensinnäkin surullinen siitä ottaen huomioon sen, mitä myös tämä lainsäädäntö tekee suomalaisille työmarkkinoille ja suomalaiselle työntekijälle: mikä on hänen asemansa enää sen jälkeen, kun käytännössä rajattomasti voidaan tuoda kolmansista maista työntekijöitä? Olen siitä kyllä valtavan surullinen. 
Täytyy sanoa, että jaksan hämmästellä, miten voi olla niin, että työväenpuolue SDP on pääministeripuolue ja he tuovat näin kammottavia lakiesityksiä, jotka koskettavat suomalaista duunaria ja suomalaisia työmarkkinoita. Eivät he ole nytkään täällä, ja he ovat muutenkin aika hiljaa. Itse asiassa jopa SAK, jota voidaan pitää kyllä vasemmistopuolueiden ja erityisesti demarien äänitorvena, ei kannattanut tätä työnantajien sertifiointia. 
Toisekseen olen erittäin erittäin hämmentynyt siitä, että tämän lain valmistelussa ei ole kuultu kansallisen turvallisuuden viranomaista eli suojelupoliisia. Ei ole arvioitu turvallisuusnäkökulmia, ei ole arvioitu ihmisten työperäisen hyväksikäytön näkökulmia, ei mitään. Tässä ei ole mistään muusta kysymys kuin siitä, että Suomeen saadaan mahdollisimman paljon ihmisiä kolmansista maista. 
Kuten viimeksi jo sanoin, meille maalattiin valiokunnassa hyvin karu kuva siitä, mitä tällä hetkellä tapahtuu ihmiskaupan, kiskonnan tapaisen työsyrjinnän, riistämisen osalta tässä maassa. Nämä ihmiset tulevat Suomeen maksamalla ensinnäkin kynnysrahaa, ja sen jälkeen heitä riistetään täällä ihan pelkästään sillä varjolla, että se, mikä Suomessa houkuttelee, on meidän elintasomme ja hyvä sosiaaliturva. Nämä ihmiset ostavat itsellensä työperäisiä oleskelulupia Suomeen. 
Mutta mikään, mikään ei hätkähdytä täällä. Eilisessä Rikospaikka-ohjelmassa Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario kertoi, että viime vuonna heille tulleiden rikosepäilyjen määrä ihmiskaupassa ja kiskonnan tapaisessa työsyrjinnässä kolminkertaistui. Tämä kaikki johtuu siitä, että tämä talo ei kykene tekemään sellaista lainsäädäntöä, jolla ei mahdollisteta tätä. Päinvastoin, tämäkin esitys itse asiassa pahentaa tätä ongelmaa. 
Jos noin muuten on ideologinen tarve pyrkiä lisäämään Suomeen hinnalla millä hyvänsä ja ideologisin silmälasein maahanmuuttoa, niin kyllä pitäisi jonkun näköinen järki olla edes siinä, kun havaitaan, että maahanmuuttajat joutuvat rikoksen uhreiksi näiden lakiehdotusten myötä. 
Arvoisa puhemies! Voisin puhua tästä koko yön, mutta jätän sen nyt tekemättä ja totean vain tähän, että esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisen lakien hylkäysehdotuksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-09T18:26:17,2023-02-09T18:30:46,Hyväksytty,1.1
2022_165_145,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_146,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt olemme siis toisessa käsittelyssä hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esitys ei valiokunnan työstämisen jälkeenkään ota tarpeeksi huomioon niitä epäkohtia, joita perussuomalaiset ovat tuoneet esille. Esityksen hyödyt ovat edelleen täysin kyseenalaisia, ja lupaprosessien nopeuttamiseen liittyvää työntekijöiden hyväksikäytön riskiä tai maahanmuuton aiheuttamia lieveilmiöitä ei ole huomioitu kylliksi. 
Esitys tulee helpottamaan merkittävässä määrin etenkin Suomeen suuntautuvaa, matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa, joka tulee kasvattamaan sosiaaliturvamenoja siten, että lopputulema valtiolle on miinusmerkkinen. Ennakkovalvontaa heikennetään, ja painotus siirtyy jälkivalvontaan.
Hallitus jatkaa siis vastuuttomalla maahanmuuttolinjallaan ja hakkaa päätään seinään kiihtyvällä tahdilla. Tämä kaikki alkoi Rinteen hallituksesta ja jatkuu nyt Marinin hallituksessa. Onneksi tätä vaalikautta on enää hetki jäljellä.
Maahanmuuttopolitiikkaan on saatava suunnanmuutos. Kaikki puhuvat mielellään osaajista, mutta heidän houkuttelemisekseen ei ole keinoja osoitettu, siis niiden todellisten osaajien. Hallitus kokoomuksen tuella haluaisi kymmeniätuhansia uusia halpatyöläisiä, se tässä on takana, ei mikään muu. Suosittelenkin nyt kokoomuskollegoille sisarpuolueensa Ruotsin moderaattien linjojen tutkiskelua. Hekin ovat jo tajunneet alkaa ottamaan takapakkia surkeista maahanmuuttolinjauksistaan. [Mari Rantanen: Kyllä!] 
Erilaiset asiantuntijalausunnot ovat tuoneet esille esityksen ongelmallisuuksia, mutta niihin ei ole poliittista tahtotilaa ollut puuttua. Tämä on tietysti erikoista hallitukselta, jonka päätöksenteon pitäisi perustua tieteeseen, asiantuntijatietoon ja faktoihin. Ei siltä näytä, koska esimerkiksi Pohjanmaan, Uudenmaan ja Pirkanmaan TE-keskukset, Etelä-Suomen avi, Kansaneläkelaitos, SAK, Maahanmuuttovirasto, Finnwatch, valtiovarainministeriön asiantuntijat, Helsingin poliisi ja suojelupoliisi löysivät esityksestä ongelmia. 
Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla en voi kannattaa tällaista lakiesitystä, koska jälleen kerran ideologia menee asiantuntijoiden ja kaiken maalaisjärjen käytön edelle, kuten tällä hallituksella on ollut tapana. Kannatan edustaja Rantasen tekemää hylkäysehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-09T18:30:52,2023-02-09T18:34:10,Hyväksytty,1.1
2022_165_147,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Mäkynen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_148,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsitteillä oleva lakimuutos tuo mukanaan lisää ongelmia ja väärinkäytöksen mahdollisuuden. Kun tämä lakimuutos tulee koskemaan kolmansista maista tulevaa työvoimaa, täytyy aina miettiä motiivit, miksi Suomeen tullaan töihin. Mikä Suomessa on se vetovoimatekijä, joka houkuttelee osaavaa työvoimaa? Meillä on korkea verotus, kylmä ilmasto, korkeat elinkustannukset ja vaikeasti opittava kieli. Nämä eivät varmasti houkuttele, mutta se, mikä houkuttelee, on meidän avokätinen asumisperusteinen sosiaaliturvamme. Tänne siis kannattaa tulla millä tahansa palkalla töihin, koska kun kerran sisään on päässyt, niin silloin on turvallisesti tulonsiirtojen piirissä.
Jos minä lähtisin esimerkiksi ulkomaille töihin, niin kyllä ensimmäinen kriteeri olisi tietenkin palkka ja se, miten tulen palkallani toimeen ulkomailla. Sen jälkeen tulevat muut asiat. Suomessa ei palkkataso ole hyvä verrattuna elämisen elinkustannuksiin. Siksi valvontaa pitää olla, etteivät työhöntulon motiivit ole jotakin muuta ja ettemme saa vain yhteiskunnalle haitallista maahanmuuttoa. Tässä täytyy myös huomioida, että vasta noin kaksi‑ ja puolituhatta euroa kuukaudessa ansaitsevan yksin asuvan työntekijän nettovaikutus on julkiselle taloudelle positiivinen.
Perussuomalaiset huomauttavat, että esityksen ehdottamalla tavalla lupaprosessien nopeuttaminen tulee tapahtumaan ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön riskin lisääntymisen hinnalla. Tällaisia ovat esimerkiksi kynnysrahan maksaminen vastineena työpaikan järjestämisestä täällä Suomessa.
Arvoisa puhemies! Myös työnantajan täytyy ottaa vastuu palkkaamastaan ulkomaisesta työvoimasta. Tämän vuoksi lakiin lisättäisiin uudet säännökset työnantajan sertifioinnista. On kuitenkin selvää, että maahanmuuttajien hyväksikäyttöön syyllistyneitä työnantajia saadaan harvoin vastuuseen. Siksi lupaprosessien höllentäminen ja nopeuttaminen käytännössä heikentävät mahdollisuuksia valvoa hyväksikäyttöä, ja tämä ei ole suomalaisten, yhteiskunnan eikä ulkomaalaisen työntekijän etu.
Sitten on tämä mantra, jota kaikki hallituspuolueet ja myös kokoomus toistavat: tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Kuinka te, kokoomus, kehtaatte! Hallitus haluaa enemmän kuin kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että meillä on täällä tällä hetkellä 260 000 työnhakijaa, yli 48 000 vieraskielistä työnhakijaa ja valtava joukko ukrainalaisia, jotka mielellään tekisivät töitä täällä Suomessa. Me emme tarvitse tässä tilanteessa yhtään lisää maahanmuuttoa, emme ainakaan lisää työvoimareserviä matalapalkka-aloille. Sitä tässä maassa on tarpeeksi. Nyt pitääkin kysyä tämän esityksen laatijoilta, haluammeko tällä lakimuutoksella vain edistää Suomelle haitallista maahanmuuttoa ja siten tukea kansainvälistä ihmiskauppaa.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Rantasen esittämää hylkäysehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-09T18:34:15,2023-02-09T18:38:35,Hyväksytty,1.1
2022_165_149,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_150,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota esityksessä tähän yksityiskohtaan, joka koskee työnantajan sertifikaattia. Tässä ehdotetaan siis uutta sääntelyä työnantajan sertifioinnista. Tarkoituksena on helpottaa ulkomailta rekrytoivien yritysten hallinnollista taakkaa ja nopeuttaa lupien käsittelyprosessia, ja periaatteessa sertifiointi on kannatettava ehdotus. Mutta kuitenkin nämä kriteerit sertifikaatin saamiseksi ovat hyvin tiukat, jopa niin tiukat, että ne koskettavat ainoastaan noin 230:tä yritystä Suomessa, kun meillä on tällä hetkellä noin 270 000 yritystä ja vakava työvoimapula. 
Lisäksi kriteerit ovat sellaiset, että ainoastaan suuret työnantajat pystyvät ne täyttämään. Kriteereinä käytetään esimerkiksi liikevaihtoa koskevia vaatimuksia sekä sitä, että yrityksen täytyy olla työllistänyt viimeisen kolmen vuoden aikana vähintään kymmenen työluvalla ollutta ulkomaalaista työntekijää. Näin ollen esimerkiksi pienet startupit jäävät tämän sertifioinnin ulkopuolelle, vaikka heillä on usein akuutti tarve ulkomaiselle asiantuntijuudelle ja osaamiselle, jota ei Suomesta välttämättä löydy. Toisin sanoen tämä nyt ehdotettu sertifiointi on tavallaan hyvä alku, mutta on erittäin tärkeää nyt seurata sen vaikutuksia ja olla valmiita laajentamaan pikaisesti kohderyhmää, jos ja kun kokemukset sertifioinnista osoittautuvat toimiviksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-09T18:38:37,2023-02-09T18:40:11,Hyväksytty,1.1
2022_165_151,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_152,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tosiaan tärkeätä, että työnantajan sertifiointi tämän ulkomaalaislain muutoksen myötä etenee, mutta täytyy huomata, että puutteitakin vielä tähän hallituksen esitykseen kuuluu. Tässä lainsäädännössä on itse asiassa varsin kevyesti tämä luotettavan työnantajan tunnistaminen. Siinä määritellään muun muassa se, että yrityksellä on oltava koti ja toimipaikka Suomessa ja tämän luotettavan yrityksen luvan saa ensin kahdeksi vuodeksi ja sen jälkeen kolmeksi vuodeksi. Työnantajalle tulee velvollisuus selvittää työntekijän tiettyjen alojen pätevyys ja koulutus ynnä muut sellaiset vaateet, jos niitä vaaditaan siihen työntekoon. Aiemmin tämä on ollut siis nimenomaan työntekijän velvoite jo siinä vaiheessa, kun työntekijä on hakenut oleskelulupaa. Tarkemmat säännökset tästä luotettavasta yrityksestä tullaan säätämään sitten valtioneuvoston asetuksella, ja valiokunnassakin paheksuimme sitä, että vaikka hallituksen esityksen perusteluissa luki, että asetusluonnos on siinä hallituksen esityksessä, niin sitä ei kuitenkaan ollut. Eli meille jää se tarkempi tieto siitä, miten tätä säännellään, tulevaisuuteen ja valtioneuvoston asetukseen.
Toki tässä hallituksen esityksessä on paljon muutakin kuin sertifiointi. Tässä on muun muassa tavoitteena lyhentää käsittelyaikoja, ja pitkäaikainen kansallinen D-viisumi, joka on jo aiemmin myönnetty, nopeuttaa maahantuloa erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille.
Arvoisa puhemies! Vielä tästä ulkomaalaislaista yleisesti ottaen: Tällä kaudella on taidettu parikymmentäkin muutosta tehdä ulkomaalaislakiin, ja ulkomaalaislaki jos mikä on tällä hetkellä niin kuin tilkkutäkki. Lähes 60 laissa viitataan ulkomaalaislakiin ja ulkomaalaislaissa viitataan noin 30 muuhun säännökseen. Olen ymmärtänyt, että sisäministeriö on tekemässä tänä keväänä tämmöistä kestävän lainsäädännön valmistelua, jossa nimenomaan tätä ulkomaalaislakia käsitellään. Valitettavasti ministeri nyt ehti paikalta poistua, mutta olisin kysynyt, missä vaiheessa tämä lainsäädännön arviointi on menossa. Joka tapauksessa, mitkä tahansa puolueet ensi kaudella ovat, olisi tärkeää, että hallitusohjelmaan kirjataan, että ulkomaalaislaki on uudistettava kokonaisuutena ja kansalaisuuslaki samalla, koska vain sitä kautta, että lainsäädäntö on riittävän selkeä, tarkkarajainen, voidaan olettaa, että sitä myöskin sitten toteutetaan sillä tavalla. Jos tässä salissa tai ministeriössä on tunne, että se on ristiin menoa ja lainsäädäntö ei ole tarpeeksi selkeää, niin ei voida olettaa, että se olisi myöskään kentällä tiedossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+5.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-09T18:40:11,2023-02-09T18:43:30,Hyväksytty,1.1
2022_165_153,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 21/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 21/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Talvitie.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_165_154,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 250/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 21/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyse on asunto-osakeyhtiölain muutoksesta, jossa parannetaan muun muassa esteettömyysremontteja. Jos osakkaalla on tätä muutostarvetta, niin asunto-osakeyhtiölain muutoksella nyt sitten pystytään paremmin näitä esteettömyysremontteja toteuttamaan. Remontit olisivat siis sellaisia, että osakas, joka tätä muutostyötä hakee, itse vastaa näistä kustannuksista. Asunto-osakeyhtiölaissahan on pitkään ollut se perinne, vaade, että kaikkien yksimielisyyttä moneen asiaan tarvitaan. Siinäkin mielessä tämä on hyvä, että nyt sitten toisilla osakkailla ei ole niin sanottua veto-oikeutta siihen, jos esteettömyysremontteja tarvitseva osakas on valmis itse kustantamaan tämän muutoksen, joka voi olla joillekin yhtäkkisestäkin henkilökohtaisessa elämäntilanteessa tapahtuneesta muutoksesta johtuen äkillinen, ja varsinkin jos kerrostalossa asuu, niin nämä esteettömyysremontit ovat monesti välttämätöntä liikkumista edistäviä elikkä perusteltuja ja senkaltaisia, että ne tarvitaan nopeasti.
Sitten tämän asunto-osakeyhtiölain muutoksiin yleisesti ottaen. Meidän on tärkeää sujuvoittaa asunto-osakeyhtiön päätöksentekoa. Viime kaudella tein itse lakialoitteen, joka itse asiassa tässä salissa sitten hyväksyttiinkin, niin että enää ei yhtiökokouksen yksimielisyysvaateen lisäksi tarvita jokaisen osakkaan suostumusta muun muassa kaava-asioihin vaan siihen riittää kolmen neljäsosan enemmistö. Tämä nyt käsittelyssä oleva lakimuutos on saman hengen mukainen ja hyvin kannatettava ja perusteltu. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+6.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-09T18:43:52,2023-02-09T18:45:56,Hyväksytty,1.1
2022_165_155,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Sjöblom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_165_156,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun yritys ajautuu vaikeuksiin, se on aina todella stressaava ja vaikea paikka yrittäjälle, useasti myös hänen perheelleen sekä myös työntekijöille. Yrityssaneeraus on vaihtoehto konkurssille sellaisessa tilanteessa, jossa yritys voidaan vielä pelastaa. Konkurssissa pyritään velallisen omaisuuden realisointiin ja sitä kautta velkojen takaisinmaksuun, kun taas saneerauksella pyritään yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen ja yrityksen selviämiseen vaikean ajan yli. Pienille ja keskisuurille yrityksille saneerausmenettely voi kuitenkin olla hyvin raskas ja kallis, joten jokainen uudistus, joka nopeuttaa ja sujuvoittaa menettelyä, on tervetullut.
Tämä esitys on velallisen sekä hänen sopimuskumppaniensa kannalta ihan tasapainoinen ja myös saneerauksen sujumisen ja onnistumisen kannalta tarpeellinen. Lakiesitys on kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-09T18:46:50,2023-02-09T18:47:52,Hyväksytty,1.1
2022_165_157,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 27/2022 vp,Yleiskeskustelu jatkuu. — Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_158,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 251/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys yrityksen saneerauksesta on todellakin tärkeä. Kuten edustaja Sjöblom tässä edellä sanoi, konkurssi- ja yrityssaneeraukset ovat aina yritykselle vaikeita tilanteita, mutta jotta me voisimme välttää niitä konkursseja, olisi tärkeää myöskin, että pystytään tällaisia yrityssaneeraustilanteita edistämään. Tässä esityksessä ehdotetuilla muutoksilla edistettäisiin nimenomaan yritysten pääsyä joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn. Tämä on ollut pitkään toivottu muutos ja uudistus, ja hyvä, että tämä hallituksen esityksessä nyt sitten muutetaan. 
Samalla tässä saneerausmenettelyä sujuvoitettaisiin ja yksinkertaistettaisiin menettelyyn liittyviä vaiheita karsimalla ja keventämällä. Mahdollisuutta vahvistaa saneerausohjelma nopeasti, kaikkia saneerausmenettelyyn tavanomaisesti liittyviä menettelyvaiheita läpikäymättä, helpotettaisiin. Velallisen oikeutta irtisanoa sopimuksia saneerauksen mahdollistamiseksi laajennettaisiin ja eräitä käytännössä ilmenneitä epäkohtia korjattaisiin. 
Hyvä, että asia etenee. Viimeisen vuosikymmenen aikana kuitenkin suurin osa meidän työpaikoista on tullut pk-sektorille ja yrityksiin, ja niiden merkitys tulee vain korostumaan. Jos saneerausmenettelyllä voidaan ehkäistä se, että yritys ajautuu konkurssiin, niin tämä laki on oman paikkansa ansainnut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+8.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-09T18:47:54,2023-02-09T18:49:41,Hyväksytty,1.1
2022_165_159,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle Ruotsin kanssa taksiliikenteestä tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi kansainvälistä taksiliikennettä tiellä koskevan Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 262/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 18/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 18/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimusmuutoksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_165_160,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan. — Keskustelu, edustaja Vestman.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_165_161,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään siis muutettavaksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annettua lakia eli tehoreservilakia siten, ettei tehoreserviä varata täksi kuluvaksi talveksi sähkömarkkinoilta pois. Tämän aloitteen, joka on jätetty lähes viisi kuukautta sitten viime syksynä, tarkoituksena oli huolehtia siitä, että kaikki mahdollinen suomalainen sähköntuotanto on markkinoilla, siis tuottamassa suomalaisille sähköä ja pitämässä hintaa kohtuullisena. 
Euroopassa ja Suomessa on vallinnut ennennäkemätön sähkökriisi. Tämä kriisi johtuu Putinin Venäjän perusteettomasta hyökkäyssodasta Ukrainaan sekä Euroopan Venäjä-riippuvuutta lisänneestä energiapolitiikasta sekä toimitus- ja huoltovarmuuden puutteista niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa. Tämän sähkökriisinhän on aiheuttanut siis se, että sähkön tarjonnasta on ollut niukkuutta. Sähkön tuottamisen kustannukset ovat nousseet erityisesti Keski-Euroopassa sen takia, että kaasusähköllä on Keski-Euroopassa niin iso merkitys, ja kaasun markkinahinta nousi sen takia, että venäläistä energiaa poistui Euroopan markkinalta. 
Sähkökriisi on nostanut voimakkaasti sähkön hintaa Suomessakin. Vaikka nyt ollaan nähty osin säästä johtuen, osin suomalaisten sähkönsäästötoimenpiteistä johtuen matalamman hinnan aikaa, siis erityisesti pörssisähkön osalta, niin sähkön hinta joka tapauksessa on kyllä voimakkaasti noussut: vuodesta 21 yli 100 prosenttia ja vuodesta 22 yli 400 prosenttia. Vaikka se sähkön pörssihinta onkin nyt leudon sään ja tuulisuuden vuoksi laskenut, suomalaisilla kuitenkin on hyvin kalliita sähkösopimuksia, joita monet perheet, kotitaloudet joutuivat pakon edessä viime syksynä tekemään, siis kiinteähintaisia, määräaikaisia ja hyvin kalliita sähkösopimuksia. Sähkökriisi ei siis ole ohi. Sähkökriisi ei ole ohi myöskään sen takia, että sitä venäläistä energiaa ei hyvin nopeasti Euroopassa pystytä korvaamaan ja on suuri riski siitä, että ensi talvikin voi olla hyvin vaikea.
No, tämän tehoreservijärjestelmän tarkoituksena on siis sähkön toimitusvarmuuden tason turvaaminen sähkönkulutuksen huippujen ja merkittävien sähköntuonnin ja ‑tuotannon häiriöiden aikana. Kysymys on siis reservistä. Tehoreservijärjestelmä on perustettu tällä tehoreservilailla. Tämän tehoreservin määrän määrää Energiavirasto kahden vuoden välein, ja tehoreservin määrä perustuu valtioneuvoston päätökseen sähkön toimitusvarmuuden tavoitetasosta. Energiaviraston määrittämä tehoreservin määrä on nykyisin 600 megawattia, ja Energiavirasto valitsee siis tarjouskilpailun perusteella voimalaitokset ja kulutusjoustot, jotka siihen tehoreserviin otetaan mukaan. 
Tässä lakialoitteessa esitettiin siis sitä, että tehoreserviä ei täksi kuluvaksi talveksi lainkaan hankita pois markkinalta, ja tämän lakialoitteen tavoite siis toteutui viime syksynä sitä kautta, että Energiavirasto ei tehoreserviä hankkinut. 
Tämä tehoreservi perustuu EU:n sähkömarkkina-asetukseen, ja se vastaa sen mukaista strategista reserviä, ja tätä tehoreserviä silloin, kun se varataan pois sähkömarkkinoilta, siis niitä voimalaitoksia, jotka sinne reserviin otetaan, ei voida käyttää sellaisenaan sähkön kohonneen hinnan alentamiseksi. Fingrid, järjestelmävastaava kantaverkkoyhtiö, voi ottaa tehoreserviasetettuja laitoksia käyttöön lainsäädännön mukaan vasta, kun Fingridin muut tasehallinnan keinot — siis muut keinot turvata sähkön riittävyys ja järjestelmän ylläpito — kuten säätösähkön ostaminen ja Fingridin omat varavoimalaitokset, eivät enää riitä kattamaan tuotannon ja kulutuksen välistä epätasapainoa. Eli käytännössä tilanteessa, jossa tehoreserviä voidaan käyttää, on kyseessä jo hyvin syvä tehopula. 
Tällaisessa systeemikriisissä, jossa pysyvästi on liian vähän sähkön tarjontaa — siis tuotantoa ja tuontia — tehoreservi voi toimia tarkoitustaan vastaan. Eli ensinnäkin muutoin markkinalle sähköä tuottavat voimalaitokset ostetaan tässä tehoreservijärjestelmässä markkinalta pois, ja niitä ei voida siis käyttää sähkön hinnan alentamiseen vaan ainoastaan siinä tilanteessa, että teho on oikeasti loppumassa. Toiseksi tehoreservi vaatii, että näitä laitoksia tulee voida käyttää kahdeksan vuorokauden ajan eli niin lyhyen ajan. Ja tämän vaatimuksen vuoksi ne laitokset, jotka sinne tehoreserviin otetaan, varautuvat vain tähän kahdeksan vuorokauden käyttöön, siis ne varaavat polttoainetta ja laitokset myöskin huolletaan täksi ajaksi. 
Merkittävin tehoreservin piirissä aiempina vuosina ollut laitos on Fortumin Meri-Porin voimala, yli 500 megawatin hiililauhdelaitos. Käytännössä nyt, kun tehoreserviä ei perustettu täksi talveksi, kuten tässäkin lakialoitteessa syksyllä esitettiin, tämä Fortumin Meri-Porin hiililauhdelaitos on ollut markkinoiden käytössä ja tuottanut itse asiassa viime vuoden lopulla ja syksyllä sähköä huomattavasti enemmän kuin sen kahdeksan vuorokautta. Tämä laitos on osaltaan sitten markkinoilla ollessaan alentanut sähkön hintaa ja turvannut sähkön riittävyyttä paremmalla tavalla kuin jos se olisi varattu syksyllä sinne tehoreserviin. 
Vaikka tämän lakialoitteen tavoite onkin ikään kuin saavutettu sillä Energiaviraston syksyisellä päätöksellä, niin tässä lakialoitteessa tuodaan esille myöskin se tarve, että hallituksen tulisi käynnistää ja olisi tullut jo käynnistää valmistelu tehoreservin kehittämiseksi nykyistä paremmin yhteiskunnan sähkömarkkinoiden tarpeita palvelevaksi. Suomen sähköjärjestelmään tarvitaan lisää tehoa ja lisää tehoa näitä kulutushuippuja ajatellen, paukkupakkasia ajatellen, jolloin Suomessa ei tuule, mutta tämä nykyinen tehoreservijärjestelmä ei tätä tavoitetta palvele. Yksi vaihtoehto ratkaista asia on ottaa käyttöön Suomessa kapasiteettimaksu tai kapasiteettimarkkina, jossa siis sähkön tuottajille maksetaan siitä, että ne ylläpitävät tällaista kapasiteettia ikään kuin huonon päivän varalle. Tällainen kapasiteettijärjestely, -markkina mahdollistaa sen, että sitä varalla olevaa kapasiteettia voidaan käyttää myöskin markkinaehtoisesti. Siten se auttaisi alentamaan sähkön hintaa ja turvaamaan riittävyyttä muissakin kuin näissä vakavissa häiriötilanteissa tai tilanteissa, joissa ollaan jo käytännössä tehopulassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-09T18:54:00,2023-02-09T19:02:00,Hyväksytty,1.1
2022_165_162,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_163,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällaisena vaikeana energiakriisin aikana, kun ihmisillä on huoli omasta ja perheensä selviytymisestä, on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että meillä riittää talven kylmimmillekin päiville energiaa. Meidän kaikkien on nyt kannettava huolta siitä, että sähkön hintojen raju nousu ja siitä johtuva kotitalouksien hätä selviytymisestä otetaan vakavasti ja sen selviytymisen eteen tehdään töitä, ja tähän hätään tämä edustaja Vestmanin lakialoite vastaa erinomaisesti. Siksi tämä edustaja Vestmanin lakialoite on hyvä ja kannatettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-09T19:02:54,2023-02-09T19:03:41,Hyväksytty,1.1
2022_165_164,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_165_165,165/2022,2023-02-09,16.00,19.07,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,Lakialoite laiksi sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota niihin syksyisiin tapahtumiin: Nimittäin alun perinhän kantaverkkoyhtiö Fingrid esitti julkisuudessa huolensa siitä, että tällainen voimalaitosten varaaminen sinne tehoreserviin voi kääntyä todella omaa tavoitettaan vastaan tällaisessa systeemitason sähkökriisissä. Fingrid vetosi julkisuudessa siihen, että voimalaitoksia ei varata tehoreserviin vaan ne ovat markkinoiden käytössä tämän talven ajan. Käytännössä siis puhutaan siitä Fortumin hiililauhdelaitoksesta, joka vastaa teholtaan Loviisan ydinreaktoreita.
Hallitus ei kuitenkaan kyennyt tekemään syksyllä sellaista päätöstä, jolla tämä tehoreservin varaaminen olisi jätetty tekemättä. Hallitus itse asiassa vetosi budjettiriihen yhteydessä siihen hyvin muodolliseen perusteeseen, että tehoreservin varaamisprosessia ei voida poliittisesti tai hallinnollisella päätöksellä perua, kun se on jo käynnissä, ja tämän lakialoitteen tausta oli siinä, että se osoitti, että tämä voimalaitosten varaaminen hyllylle markkinoilta olisi voitu hyvin yksinkertaisella lakimuutoksella estää.
Mielestäni nämä syksyiset tapahtumat tämän tehoreservin ympärillä olivat yksi osoitus siitä, kuinka passiivinen hallitus on ollut sähkökriisin ratkaisujen etsimisessä. Onneksi sitten viranomainen eli Energiavirasto jätti viranomaisena varaamatta voimalaitoksen tehoreserviin sen takia, että Fortumin tarjous ei niitä ehtoja täyttänyt.
Todella toivon, että hallituksessa on nyt käynnissä valmistelu, jolla huolehditaan siitä, että ensi syksynä ei olla samassa tilanteessa. Meillä on siis voimassa tämä tehoreservilaki, jonka mukaan se tehoreservi tulee hankkia, ja pidänkin oikeasti akuuttina asiana sitä, että tehoreservijärjestelmän kehittämistä selvitetään, ja toivottavasti tuleva hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta Suomeen saadaan tätä nykyistä tilannetta paremmin palveleva reservijärjestelmä, joka on siis markkinoiden käytössä myös sähkön hinnan alentamiseksi ja muissakin kuin äärimmäisissä häiriötilanteissa tai tehopulatilanteissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_165+2022+17.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-09T19:03:41,2023-02-09T19:06:39,Hyväksytty,1.1
2022_166_1,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt tehdään päätös Petteri Orpon ym. välikysymyksestä julkisen talouden velkaantumisesta. Keskustelu asiasta päättyi 8.2.2023 pidetyssä istunnossa. Keskustelussa ovat Petteri Orpo Peter Östmanin kannattamana ja Lulu Ranne Riikka Purran kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A) Lisäksi Harry Harkimo on tehnyt ehdotuksen epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle, mutta ehdotusta ei ole kannatettu, joten se raukeaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_2,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Välikysymys julkisen talouden velkaantumisesta>>>Välikysymys  VK 7/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Ehdotuksista on äänestettävä. Ensin äänestetään Petteri Orpon ehdotuksesta Lulu Ranteen ehdotusta vastaan. Lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_3,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 9.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mari Rantanen Mauri Peltokankaan kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_4,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 114/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 124/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 37/2022 vp,Päiväjärjestyksen kohdat 5 ja 6 siirretään päiväjärjestyksen kohdan 9 jälkeen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_5,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 5. asiana on lähetekeskustelun päätöksen muuttaminen. Eduskunta on 19.10.2022 päättänyt lähettää valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon VNS 8/2022 vp talousvaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan, hallintovaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 8.2.2023 pitämässään kokouksessa päättänyt muuttaa aiempaa ehdotustaan siten, että hallintovaliokunnan ei tule antaa lausuntoa talousvaliokunnalle, ja ehdottaa, että eduskunta pysyy muilta osin aiemmin tekemässään päätöksessä asian lähettämisestä talousvaliokuntaan, jolle tarkastusvaliokunnan, liikenne- ja viestintävaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan, puolustusvaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan on annettava lausunto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_6,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 6. asiana on lähetekeskustelun päätöksen muuttaminen. Eduskunta on 16.11.2022 päättänyt lähettää valtioneuvoston selonteon Suomen digitaalinen kompassi VNS 10/2022 vp liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto. Puhemiesneuvosto on 8.2.2023 pitämässään kokouksessa päättänyt muuttaa aiempaa ehdotustaan siten, että hallintovaliokunnan ei tule antaa lausuntoa liikenne- ja viestintävaliokunnalle, ja ehdottaa, että muilta osin eduskunta pysyy aiemmin tekemässään päätöksessä asian lähettämisestä liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jolle sivistysvaliokunnan ja talousvaliokunnan on annettava lausunto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_7,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista. — Keskustelu, edustaja Essayah.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_8,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä kaivosmineraalivero on erittäin tarpeellinen tässä muodossa, että meillä pystytään varmistamaan, että näitten kaivosten sijaintikunnat tulevat myöskin sitten saamaan oikeudenmukaisen korvauksen. Tietysti asiantuntijakuulemisissa valiokunnassa keskusteltiin paljon siitä, mikä tuon tason tulisi olla ja onko tämä rojaltimäärittely se paras mahdollinen meidän kaivosten rakenteen kannalta, mutta katson, että on äärimmäisen tärkeää, että me pääsimme tässä kuitenkin nyt aloittamaan tällä oikeudenmukaisuutta lisäävällä verolla. Uskon, että tämä kuitenkin määrältään on sentyyppinen, että se ei sinällänsä tule vaikuttamaan sitten tähän varsinaiseen toimintaan.
Tässä kaikessahan on kuitenkin tärkeätä se, että ne toimijat, jotka toimivat kaivosalalla, toimivat vastuullisesti, huolehtivat myöskin siitä, että tulevat varmasti huolehtineeksi esimerkiksi kaivosten lopettamisen yhteydessä erilaisista jätteistä ja muusta vastaavasta ja alueen entisöinnistä. Tietenkin tämä, että kaivostoiminnan aikana kerrytetään näille paikallisille toimijoille tätä veroa, varmasti myös omalta osaltaan näitten kaivosten sosiaalista hyväksyttävyyttä kyseisillä paikkakunnilla tulee lisäämään.
Keskustelussa valiokunnassa oli myöskin se, pitäisikö tätä veroa sitten jakaa laajemmalle alueelle, koska monesti kuitenkin sen kaivoksen yhteydessä vaikutukset ulottuvat sitä yhtä kuntaa laajempaan alueeseen, mutta kuitenkin tuossa päädyimme sitten siihen, että tällä lähdemme liikkeelle ja tämä on hyvä tapa huomioida ne haitat, jotka kuitenkin väistämättä myöskin kaivosteollisuudesta tuolle alueelle tulevat. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys on hyvä ja järkevä, ja tätä on syytä viedä eteenpäin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-10T13:06:29,2023-02-10T13:08:25,Hyväksytty,1.1
2022_166_9,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_10,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tuossa edellä edustaja Essayah jo kertoikin oikeastaan kaikki ne näkökohdat, joita tuolla valtiovarainvaliokunnan verojaostossa esillä oli. Erityisesti keskustelutti laajempi verotuoton jakautuminen alueellisesti, kun monesti on toki niin, että kun kaivos jollakin paikkakunnalla on, niin sitten siitä tulee ja jakautuu laajemmin alueelle esimerkiksi investointeja tiestöön ja niin edelleen. Toki siitä kaivoksesta myös ehkä aiheutuu työllisyysvaikutusta, joka on tietenkin aina positiivinen, kaikkiin niihin alueen kuntiin.
Yhtenä perusteena tälle verolle on pidetty alueellista hyväksyttävyyttä. Niissä keskusteluissa todella oli tämä alueellisesti laajempi jakautuminen. Ehkä osittain aikataulun mutta myös totta kai yksinkertaisuuden vuoksi tässä yhteydessä, kun kyseessä on uusi vero, oli selkeämpää ja yksinkertaisempaa säätää tämä näin, että se tulee nimenomaan sille kunnalle, jossa tämä kaivos sijaitsee. Jatkossa sitten keskusteltavaksi varmasti jää se, kun nähdään, minkälaisia vaikutuksia tällä uudella verolla on, tarvitseeko sitä jollain tavalla muuttaa tai muokata.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-10T13:08:26,2023-02-10T13:09:51,Hyväksytty,1.1
2022_166_11,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_12,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edellä edustajat Essayah ja Multala pitivät hyvät puheenvuorot tästä itse lainsäädännöstä, kaivosmineraaliverosta. Se on tervetullut uudistus, ja on hyvä, että se kohdentuu nyt sinne, missä näitä kaivoksia on.
Kun edellisellä kaudella sain itse vetää asunto- ja ympäristöjaostoa, joka näitä kysymyksiä joutui käsittelemään ja joutui itse asiassa ohjaamaan aika merkittäviä rahoja näiden konkurssiin ajautuneiden kaivosten ympäristöhaittojen korjaamiseen ja ympäristön siivoamiseen, niin silloin nostimme esille keskustelua siitä, ovatko meidän tietynlaiset vakuusmaksut riittävällä tasolla. Ne eivät sitä tällä hetkellä ole. Ne maksut, mitä kaivokset laittavat niin sanotusti odottamaan sitä hetkeä, että tehdään tämä loppuunsaattaminen tai maisemointi — mistä sitten ikinä halutaankin puhua — eivät ole sillä tasolla, että jos konkurssi tulee, niillä voitaisiin näitä tehdä. Valtio on laittanut miljoonia toistensa perään näiden konkurssiin ajautuneiden kaivosten ympäristöhaittojen korjaamiseen. Tässä on käynyt niin, että voitot ovat menneet maailmalle ja ongelmat ovat jääneet suomalaisille veronmaksajille.
Olen itse pitänyt esillä ajatusta siitä, voisiko meillä olla tässä kaivospuolella vähän tällainen samanlainen kuin on öljynsuojelurahasto, missä kerättäisiin tietyllä logiikalla, esimerkiksi tonneittain, jonkinlaista siivua siitä, mitä sieltä maasta otetaan, tällaiseen yhteiseen suojarahastoon, josta sitten voitaisiin näitä sotkuja siivota siinä vaiheessa, kun yhtiö ei niitä syystä tai toisesta pysty maaliin viemään. Täällä on hetken kuluttua puheenvuoro myös talousvaliokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasosella, ja voisin häneltä kysyä, nousiko teillä käsittelyn yhteydessä esille tämä kysymys, millä tavalla voisimme vastuullisemmin vastuuttaa myös kaivosyhtiöitä näistä jälkihoidoista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-10T13:09:51,2023-02-10T13:12:36,Hyväksytty,1.1
2022_166_13,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_14,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kyseessä on todellakin hyvä uudistus siinä mielessä, että nyt vihdoin ja viimein niille paikkakunnille, missä tätä kaivostoimintaa on, tulee myöskin se hyöty.
Tällä hetkellä sanoisin hyvin ikävänä tosiasiana sen, että esimerkiksi meillä Pirkanmaalla on ollut sellaista kaivostoimintaa, mikä on loppunut, lopetettu — kaivosfirma on häipynyt, niihin kaikkiin syvimpiin kuiluihin on haudattu kaikki mahdolliset ongelmajätteet ja niitä mahdollisesti ei pystytä edes isoillakaan kustannuksilla poistamaan sieltä. Elikkä on hyvin tärkeä asia tulevaisuudessa, että myös valvotaan, että ei tehdä tällaista ympäristörikosta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-10T13:12:38,2023-02-10T13:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_166_15,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_16,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt on pakko todeta, että edustaja Heinosella oli erittäin hyvä perjantaipuheenvuoron avaus. [Timo Heinonen: Kiitos!]
Eli juuri tähän pitääkin kiinnittää huomiota jatkossa, sillä nimenomaan kysymys on siitä, että aloittava kaivos tai sitten yleensä jo konkurssiin kertaalleen taikka kahteen kertaan mennyt kaivos otetaan uudelleen käyttöön, ja silloin tapahtuu juuri niin kuin tässä edustaja edellä toi esille, eli niistä tulee näitä jätteensijoituspaikkoja. Ja siinä mielessä juuri tällainen yhteinen, niin sanottu öljyrahaston kaltainen varaus ympäristörahaston nimellä olisi erittäin hyvä.
Nythän kyllä meillä lainsäädäntö edellyttää, että kaivoksien on sitten varattava rahaa jälkihoitoon, eli kyllä meillä on se puoli yksittäisen kaivoksen osalta. Mutta kaivostoiminta on erittäin pitkäjänteistä ennen kuin sieltä rupeaa rahaa tulemaan, jotta se ennallistaminen voidaan tehdä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-10T13:13:25,2023-02-10T13:14:33,Hyväksytty,1.1
2022_166_17,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_18,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kaivosmineraalivero on tervetullut ja tarpeellinen, ja se on osa laajempaa kaivostoiminnan sääntelyä kehittävää kokonaisuutta, jota eduskunnassa on parhaillaan työstetty. Kaivoksiin vaikuttaa moni lainsäädäntö, ja varsinainen kaivoslakimietintö talousvaliokunnasta valmistui eilen ja on ensi viikolla todennäköisesti sitten täällä keskustelussa ja tarkemmassa käsittelyssä.
Tämä kaivossääntelyhän on vaikeaa lainsäädäntöä tehdä, koska siinä on niin moneen suuntaan huomioitavia tärkeitä näkökulmia. Se, mihin talousvaliokuntakin pyrkii ja mihin uskon, että tämä kaivosmineraaliverokin osaltaan pyrkii, on se, että löydämme tasapainoisen lainsäädännön, jossa vastuullinen, ympäristövastuunkin kantava kaivostoiminta on Suomessa mahdollista ja jossa löydetään tasapaino ympäristönsuojelun ja toisaalta välttämättömien mineraaliraaka-aineiden saatavuuden turvaamisen ja yleisen hyväksyttävyyden, ennen kaikkea paikallisen hyväksyttävyyden, välillä.
Talousvaliokunta piti myös välttämättömänä lisätä kaivoslakiin pykäliä, jotka vahvistavat kansallisen turvallisuuden näkökulmaa, eli kaivoslupa ja myös malminetsintä voidaan tarvittaessa estää, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta näihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua.
Edustaja Heinonen kysyi, onko huomioitu näkökulmia, joita tässä keskustelussa on noussut esiin, jotka myöskin osaltaan siis liittyvät tähän ympäristövastuuseen ja sen kantamiseen koko sen kaivostoiminnan elinkaaren ajan. Kyllä, on huomioitu. Tämä on kokonaisuus, johon liittyy myös ympäristönsuojelulaki ja myös jatkotyö, jota kaivoslainsäädännössä edelleen tehdään muun muassa kaivosjätteiden käsittelyn sääntelyn kiristämiseksi ja tehostamiseksi. Talousvaliokunta katsookin, että kaivoslainsäädännön uudistaminen ei lopu tähän hallituskauteen eikä näihin parannuksiin, vaan me teimme myös lausumia, joilla edellytämme jatkotyöstöä ja sitä, että tämä sääntely kehittyy edelleenkin, jotta Suomessa on edellytyksiä hyväksyttävään, vastuulliseen kaivostoimintaan ottaen huomioon se, että mineraalit ovat välttämättömiä esimerkiksi vihreän siirtymän kannalta ja Suomi tai Eurooppa ei voi olla riippuvainen kolmansista maista. Tämän meille osoittivat Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja myös muut geopoliittiset kehityskulut. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-10T13:14:33,2023-02-10T13:17:24,Hyväksytty,1.1
2022_166_19,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_20,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! On tärkeää, että kaivosmineraalivero etenee. Veron taso on kuitenkin liian matala, ja meidän vihreiden tavoitteena on jatkossa kehittää sitä kansainvälisesti vertailukelpoiseen suuntaan, jotta myös Suomi saa ainutkertaisista luonnonvaroista riittävän korvauksen. Kun tämä meidän kaivoslakijärjestelmä on kehittynyt tällaisen valtausperiaatteen ympärille, jossa ensimmäinen varaaja saadessaan kaivosluvan saa pitää mineraalit ja niistä koituvan arvon, niin on äärimmäisen tärkeätä, että valtio siinä järjestelmässä huolehtii riittävästi verotuksen tasosta.
Toinen pieni muutos, joka taas siellä kaivoslain puolella on tehty, on tämä varausmaksu, joka meidän nähdäksemme on myös varsin matala, joten kuten puheenjohtaja tässä totesi, me tarvitsemme kaivoslainsäädännön osalta jatkokehittämistä näiden jätevastuiden ja ympäristövastuiden osalta, joihin valiokunta otti kantaa ja joita se nosti esiin myös sitovissa lausumissa. Ainakin oman puolueeni näkökulmasta myös verotuksen tasoon liittyviä korjauksia tulee tehdä jatkossa.
Minusta on hyvä esitys, että myös naapurikunnat voisivat hyötyä tästä verosta, ja naapurikunnilla pitäisi olla myös paremmat vaikutusmahdollisuudet siihen, mikä tämän alueen elinkeinostrategia on. Esimerkiksi Saimaan alueella on varsin suuri huoli tällä hetkellä siitä, että malminetsintävarauksia tehdään todella kiihtyvään tahtiin, ja ne myös luovat epävarmuutta esimerkiksi alueen matkailuinvestoinneille. Ja tämähän ei koske koskaan pelkästään yhtä kuntaa, vaan se on useamman kunnan asia.
On hienoa, että nyt valiokunnassa saimme tehtyä tiettyjä räikeimpiä epäkohtia koskevat korjaukset, joita olemme nostaneet esiin jo pitkään. Näin ollen pystytään puuttumaan kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymyksiin jatkossa. Tämä mineraaliverotusta koskeva kokonaisuus on kuitenkin tärkeä askel siinä, että Suomi saa jonkun korvauksen uusiutumattomista luonnonvaroista. Sitä kannattaa nyt edistää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-10T13:17:25,2023-02-10T13:20:10,Hyväksytty,1.1
2022_166_21,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_22,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on useampaan otteeseen viitattu tähän kaivoslakiin ja tähän kokonaisuuteen, josta tämä kaivosmineraalivero on yksi osuus. Kaivostoiminnan sääntelyyn liittyy todella paljon erilaisia odotuksia, ja sitä seurataan suurella mielenkiinnolla. Nämä odotukset ovat isolta osin myös vastakkaisia, ja niitten yhteen sovitteleminen edellyttää lainsäätäjiltä tasapainoilua vastuullisen kaivostoiminnan edistämisessä.
Mutta tämä kaivosmineraalivero on varsin laajasti yhteisen näkemyksen mukainen, mikä on hyvä lähtökohta. Me ollaan hyvin laajasti yli puoluerajojen sitä mieltä, että on saatava kohtuullinen korvaus uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Kysymys on meidän kaikkien yhteisistä Suomen luonnonvaroista, ja kun niitä kaivostoimintaan käytetään, niin on tietenkin oikein ja kohtuullista, että meidän uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä tänne Suomeen myös kohtuullinen korvaus saadaan.
Suomella on kaikki mahdollisuudet edistää tällaista vastuullista kaivostoimintaa. Tämä on ala, johon liittyy myös maailmanlaajuista huomiota, koska niin kuin talousvaliokunnan puheenjohtaja tuossa totesi, niin tätä vihreää siirtymää, tätä energiamurrosta ei ole mahdollista toteuttaa ilman kaivosmineraaleja. Ja Suomessa on hyvät mahdollisuudet, kaikki edellytykset sille, että kehitetään nimenomaan vastuullisista lähtökohdista tätä alaa ja tätä toimintaa. Sen on tämän kokonaislainsäädännön lähtökohtanakin oltava.
Sitten tähän kaivostoimintaan on isona kysymyksenä liittynyt hyväksyttävyys erityisesti siellä paikallisesti. Tätä hyväksyttävyyttä ilman muuta helpottaa se, että tämän kaivosmineraaliveron kautta pystytään osoittamaan myöskin sinne paikallisesti tätä korvausta niitten luonnonvarojen käytöstä.
Tämä lainsäädäntö on viilautunut eduskunnan käsittelyssä hyvään suuntaan, ja on hienoa, että on laaja yhteisymmärrys tästä, että tämä vero halutaan ottaa käyttöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-10T13:20:12,2023-02-10T13:22:59,Hyväksytty,1.1
2022_166_23,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_24,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä, että tämä kaivosvero tulee vihdoin käyttöön, nimittäin tälläkin hetkellä mineraaleja kaivetaan, mutta siitä eivät hyödy paikalliset toimijat. Ajattelen, että tämä kaivosveron jakosuhde, se, että kunta saa enemmistön eli 60 prosenttia tästä verosta ja valtio 40 prosenttia, on varsin terve, nimittäin kyllähän se nimenomaan on niin, että paikallisen toiminnan tulee korostua kaivosveroa määriteltäessä.
On ilmiselvää, että vihreän siirtymän kohdalla me tarvitsemme näitä mineraaleja, ja sen takia tulee tehdä reilut pelisäännöt mineraalien kaivamiselle. Ajattelen, että kuitenkin tätä isompaa uudistusta tulee jatkaa, niin kuin eduskunta onkin jatkamassa, ja esimerkiksi kunnille tulee saattaa oikeus lausua kaivoksen sijainnista, niin että sillä ei haitata elinkeinotoimintaa, kuten matkailutoimintaa, vaan pystytään rinnakkain toimimaan näiden eri elinkeinojen kanssa. Kunnilla tulee olla oikeus kaavoituksen kautta päättää, onko tämä kaivostoiminta mahdollista vai ei.
Kaivosala on menossa erittäin terveeseen suuntaan, ja pidän tätä veroa merkittävänä tässä kohtaa, että saamme sen voimaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-02-10T13:23:01,2023-02-10T13:24:26,Hyväksytty,1.1
2022_166_25,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp",Edustaja Vähämäki., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_166_26,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 281/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 24/2019 vp, 133/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 39/2022 vp","Kunnioitettu puhemies! Ihan lyhyesti: Tämä on ilon ja onnen päivä kaivospaikkakunnille. Tämä tuotto tulee olemaan noin 25 miljoonaa, josta 15 miljoonaa menee kunnille, 10 miljoonaa valtiolle. Ensimmäiset tuotot tulevat vuonna 25 sinne kaivospaikkakunnille, tämä on huomioitavaa. Sitten kun saadaan ensimmäisiä kokemuksia vuonna 25—26, voidaan lähteä kehittämään tätä mallia sitten edelleen eteenpäin ja katsoa niitä tuottotasoja myöskin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+8.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-10T13:24:26,2023-02-10T13:25:02,Hyväksytty,1.1
2022_166_27,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 40/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_166_28,166/2022,2023-02-10,13.00,13.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 310/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 40/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä yleishyödyllistä toimintaa harjoittaville järjestöille ja uskonnollisille yhdyskunnille annetaan oikeus saada palautuksena hankintaan sisältyvä arvonlisävero sellaisista tavaroista, joita viedään yhteisön ulkopuolelle osana siellä harjoitettavaa hyväntekeväisyys- tai avustustoimintaa. Tämä esitys on hyvä ja yksimielisesti hyväksytty ja mielestäni myös aika ajankohtainen, jos ajattelemme vaikka sitä katastrofitilannetta, joka Turkissa on tällä hetkellä menossa.
Nämä järjestöt nostivat sen huolen tämän esityksen käsittelyn yhteydessä, että verottomuuden edellytyksenä oleva toiminnan jatkuvaluonteisuus oli ikään kuin epäselvästi ilmaistu. Todettiin, että näitä jatkuvaluonteisuuden kriteereitä olisi hyvä selventää. Ilolla panin merkille, että tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, että tämä palautusoikeus koskisi myös kertaluonteista materiaaliapua tietyn katastrofin uhreille silloin, kun katastrofiavun antaminen on osa järjestön säännönmukaista toimintaa, jolloin se soveltuisi myös niihin tilanteisiin, joissa mennään sitten antamaan katastrofiapua, kun se kuuluu tämän järjestön vakiintuneeseen toimintaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_166+2022+9.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-10T13:25:32,2023-02-10T13:27:18,Hyväksytty,1.1
2022_167_1,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Pahoittelut, että olemme puhemiesneuvoston kokouksen tähden viitisen minuuttia myöhässä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+1.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_2,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Räsänen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_3,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä on siis käsiteltävänä lakiesitys pakkoavioliiton mitätöinnistä tai pakkoavioliiton kumoamisesta. Pakkoavioliittohan on sellainen ihmisloukkaustilanne, johon liittyy usein myös paljon muita ongelmia. Se voi tarkoittaa suvun tai yhteisön hylkäystä. Se voi tarkoittaa kunniaväkivaltaa, jopa kuolemaa. Aina taustalla ei kuitenkaan ole suku tai kulttuuriset seikat. Joissain tapauksissa on voitu esimerkiksi pakottaa avioitumaan kolmannen valtion kansalaisen kanssa, jotta jälkimmäinen saisi oleskeluoikeuden. Länsimaissa, esimerkiksi Suomessa, pakkoavioliitoista arviolta jopa noin kolmannes on lapsiavioliittoja, joissa joko toinen tai molemmat puolisoista ovat alle 18-vuotiaita.
Tässä esityksessä siis esitetään, että avioliittolakiin lisätään säännökset avioliiton kumoamisesta. Tämä avioliiton kumoaminen olisi siis avioeroon nähden vaihtoehtoinen menettely pakottamalla solmitun avioliiton purkamiseen. Tämä on mielestäni erittäin kannatettava, mutta samalla täytyy muistaa, että pelkästään tämä juridinen toimenpide ei riitä vaan pakkoavioliiton uhri voi olla hyvin monella muullakin tavoin avun tarpeessa.
Mutta sitten tähän mietintöön on liitetty vastalause, jossa ovat kokoomuksen kansanedustajat tämän vastalauseen allekirjoittajina, ja he ehdottavat, että myös pakkoavioliiton mitätöinnin tulisi tämän kumoamisen rinnalla olla mahdollista, ja kyllä mielestäni nämä perustelut, jotka tässä vastalauseessa ovat, ovat harkinnan arvoisia, ja itse tätä kyllä kannattaisin. Kumoamisen oikeusvaikutukset olisivat todellakin samat kuin avioeroissa, ja mitätöinti tarkoittaisi, ettei avioliittoa koskaan ole ollut, eli ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka puolisoille syntyvät avioliittoon vihkimisen myötä, katoaisivat. Tämä mitätöintivaihtoehto voisi olla parempi joissakin tapauksissa — ehkä harvemmissa tapauksissa, mutta joissakin tapauksissa — esimerkiksi silloin, kun liitto on lapseton, tai tapauksissa, joissa uhri on varakkaampi, koska jos avioliitto vain kumotaan, niin sitten ne ikään kuin avioeroon kuuluvat oikeusvaikutukset myös omaisuuden osalta jäävät ja ovat uhrin kannalta epäedullisia. Eli pitäisin tarkoituksenmukaisena, että uhrilla olisi mahdollisuus tehdä valinta mitätöinnin ja kumoamisen välillä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-14T14:05:27,2023-02-14T14:08:40,Hyväksytty,1.1
2022_167_4,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Keto-Huovinen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_5,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Pihla,Keto-Huovinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta pakkoavioliiton kumoamiselle vaihtoehtoisena menettelynä mahdollistetaan myös pakkoavioliiton mitätöinti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Pihla Keto-Huovinen,1394,2023-02-14T14:08:42,2023-02-14T14:09:01,Hyväksytty,1.1
2022_167_6,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Ja edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_7,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannatamme pakkoavioliiton kumoamismahdollisuuden säätämistä lakiin, mutta samaan aikaan pidämme tärkeänä, että myös mitätöintiin olisi mahdollisuus. Olisi erittäin tärkeää, että uhri voisi oman oikeusturvansa toteutumisen vuoksi valita parhaiten sopivan menetelmän. Siksi kannatan edustaja Keto-Huovisen esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-14T14:09:03,2023-02-14T14:09:24,Hyväksytty,1.1
2022_167_8,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Näin. — Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_9,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt avioliittolain muuttamista. Kun tätä pakkoavioliittoa ja sen kumoamista käsittelemme, niin ihan mielenkiintoista olisi kuulla valiokunnalta ja muilta, jotka mukana ovat olleet tätä asiaa käsittelemässä aikaisemmin, koskeeko tämä mitenkä isoa osaa käytännössä. Mitenkä isoa ihmismäärää tämä on koskettanut ja tulee koskemaan? Onko minkälaista arviota tästä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-14T14:09:26,2023-02-14T14:09:53,Hyväksytty,1.1
2022_167_10,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_11,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tätä valiokunta käsitteli huolellisesti. Tuossa edustaja Räsänen toi esille mitätöinnin mahdollisuuden. Valiokunnan enemmistö ei nyt puoltanut tätä. Ministeriöhän on tutkinut tarkkaan, mikä olisi se paras keino puuttua tähän ilmiöön, itse asiassa erittäin epätoivottavaan ilmiöön. Tässä mikään näistä, oli se sitten mitätöinti tai kumoaminen, ei tehoaisi, kuten kuulimme asiantuntijakuulemisessa, siihen, että kulttuurinen ja uskonnollinen avioliitto saattaa jäädä silti voimaan.
Tässä toitte esille, että jos se olisi mitätöinti, niin silloin kaikki oikeudet poistuisivat. Se on juuri se ongelma. Esimerkiksi lapsiavioliitto on tänne tullut, ja jos se mitätöitäisiin, jäisi vielä ongelmia lapsen asemasta ja avio-oikeudesta, joita pitäisi säädellä erikseen. Lisäksi valiokunta päätyi tähän kumoamiseen juuri siitä syystä, että kun ministeriö oli tarkastellut näitä eri vaihtoehtoja, niin ongelma tosiaan on se, että se ei pureudu tähän uskonnolliseen ja kulttuurilliseen avioliittoon.
Myöskään en henkilökohtaisesti eikä perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsonut tarpeelliseksi olla mukana tässä vastalauseessa sen vuoksi, että siinä olisi kolme eri vaihtoehtoa: olisi nykyinen avioero, olisi kumoaminen ja mitätöinti. Jo nyt tuli merkittäviltä perheoikeuden asiantuntijoilta, muun muassa professori Kankaalta ja professori Heliniltä, ja myös Asianajajaliitolta vahvaa kritiikkiä siitä, että tämä sotkee jo nyt suomalaista avioliittojärjestelmää, koska tässä tietyllä tavalla tulee syyllisyysperiaate harkintaan, kun nykyisinhän pääsee vain hakemuksella eroon tietyn ajan vuoksi.
Oikeuskäytännön varaan jää myös hyvin pitkälle se, jos on kilpailevat hakemukset. Tämä lopputulos on kyllä mielestäni aivan sama tällä lainsäädännöllä kuin se olisi, jos sitä kutsuttaisiin mitätöinniksi. Ehkä tässä on kysymys enemmän siitä, miltä se ulospäin näyttää.
Myöskin ajattelen, että tätä lakia pitää seurata sen vuoksi, toimiiko nykyinen osituksen sovittelua koskeva pykälä riittävällä tavalla tässä, niin että pakotettu varakkaampi osapuoli ei joudu luovuttamaan tasinkoa, vai tuleeko sinne säätää erillinen pykälä tästä. Tästäkin keskusteltiin lakivaliokunnassa, ja tästä syystä me annoimme ponnet seurata tätä lakia, sen toimivuutta, tuleeko siitä kenties ongelmia, kun tämähän koskee kaikkia, niin ettei joku kekseliäs huoltoriita‑/avioeroriitahenkilö ala käyttää tätä sitten estääkseen ehkä pikaisen mahdollisuuden saada avioero. Pohdimme tämän erittäin huolellisesti, ja sen takia ainakaan henkilökohtaisesti en ollut mukana tässä kokoomuksen vastalauseessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-14T14:09:55,2023-02-14T14:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_167_12,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_13,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen edustaja Meren kanssa, valiokunnan puheenjohtajan kanssa, samaa mieltä siitä, että varmasti kumoaminen on suurimmassa osassa tapauksia se paras vaihtoehto, etenkin silloin kun on pitkäaikainen parisuhde tai pariskunta on ollut pitkään yhdessä, silloin kun heillä on lapsia, silloin kun uhri on puolisoaan varattomampi ja kun liitossa ei ole väkivaltaa, mutta niissä ehkä harvoissa tapauksissa, joissa uhri on varakkaampi tai liitossa on ollut huomattavasti väkivaltaa, liitto on solmittu esimerkiksi taloudellisen hyväksikäytön vuoksi, ajattelen, että olisi hyvä, että uhrilla olisi mahdollisuus myös tämä mitätöinti valita — eli se olisi uhrin valinta, valitseeko hän kumoamisen vai mitätöinnin.
Se on kyllä varmasti totta, että juristeille tästä tulee päänvaivaa, että tässä on nyt monenlaisia vaihtoehtoja — on siis todellakin avioero tai kumoaminen, mahdollisesti mitätöintikin, jos eduskunta siihen päätyy — mutta on hyvä, että tällä tavoin olemme tätä pakkoavioliitto-ongelmaa purkamassa ja siihen tuomassa apua.
Täällä kyseltiin sitä, kuinka paljon näitä tapauksia on. Muistaakseni niitä Suomessa on keskimäärin noin viitisenkymmentä tapausta vuodessa. Ehkä valiokunnan jäsenet osaavat paremmin vastata tähän kysymykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-14T14:13:02,2023-02-14T14:14:58,Hyväksytty,1.1
2022_167_14,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_15,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnan jäsenet ovat käyneet hyvää ja asiantuntevaa keskustelua tästä sinänsä erittäin tärkeästä ja niille ihmisille, joita tämä koskettaa, todella merkittävästä kysymyksestä eli pakkoavioliittojen purkamisesta ja siitä, mitkä ovat sitten oikeat keinot siihen. On tärkeää, että tähän ongelmaan puututaan, ja myös tämä kumoaminen on askel oikeaan suuntaan tässä asiassa. Mutta tosiaan, arvoisa puhemies — samalla tavalla kuin edustaja Räsänen täällä edellä on asiaa perustellut, tai niin kuin edustaja Keto-Huovinen edustaja Sjöblomin kannattamana on vastalauseen mukaisen muutosesityksen tehnyt — kyllä myös mitätöinnin olisi tärkeää olla tässä mukana. On paljon tärkeämpää, että eduskunta turvaa näiden pakkoavioliiton uhriksi joutuneiden ihmisten asemaa kuin että ikään kuin tällaisesta juristerian näkökulmasta ajattelisimme, mikä sattuu olemaan tuomioistuinkäsittelyn tai asianajajien kannalta helpointa terminologiaa ja lainsäädäntöä. Elikkä tässä mielessä näen vastalauseen mukaisesti, että myös tämän mitätöinnin olisi syytä olla mukana tällaisissa pakkoavioliittojen purkamisen muodoissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T14:14:58,2023-02-14T14:16:34,Hyväksytty,1.1
2022_167_16,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_17,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, en ainakaan itse henkilökohtaisesti eikä valiokuntakaan minkään juristerian vuoksi katsonut tätä mitätöintiä tämän lainsäädännön yhteydessä mahdottomaksi. Lakivaliokuntahan antoi lausuman siitä, että tätä seurattaisiin ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin, jos tuo mitätöinti halutaan tähän lisätä, mutta kun ministeriö on juuri tehnyt lainvalmistelun yhteydessä tämän arvioinnin, niin katsottiin tarpeettomaksi ja ehkä jopa haitalliseksi tehdä se tässä yhteydessä. Valiokuntahan toteaa, että mitättömyys merkitsee sitä, että puoliso ja mahdolliset lapset menettäisivät kaikki avioliittoon perustuvat oikeudet, ja sillä voisi olla kohtuuttomia vaikutuksia. Lisäksi tuossa tuli esille, että se poistaisi kaiken sen, että on ollut naimisissa.
Tässä kumoamisen yhteydessä tuli esille sama ongelma, elikkä kun sinne rekisteriin tulee sitten ”naimaton” tai mikä nyt on ollut aikaisemmin, niin kun meillä on tämä avio-oikeusjärjestelmä ja oikeus ja velvollisuus suorittaa ositus, niin sitten piti kuitenkin luoda semmoinen järjestelmä, että siellä tulee tietty merkintä, että sinä olet ollut naimisissa, koska ne, ketkä ovat perintöoikeuden kanssa paljon pelanneet, tietävät, että kun on ollut naimisissa, niin pitää selvittää, onko ositus suoritettu ja onko leskellä tai aviopuolisolla vaatimuksia. Tästä syystä sama ongelma tulisi kyllä tämän mitätöinninkin osalta, koska sitten siellä on tiettyjä oikeusvaikutuksia.
Eli meillä on tällainen aviovarallisuusjärjestelmä, joka on itse asiassa vähän ongelmallinen. Meillä esimerkiksi perinnön vastaanottaminen vanhenee lähtökohtaisesti kymmenessä vuodessa, mutta olen tässä edustaja Kurvisen kanssa itse asiassa viime kaudella tehnyt lakialoitteen siitä, että myös ositusvaade voisi vanhentua noin kymmenessä vuodessa. Nythän se aiheuttaa erilaisia ongelmia jopa tämäntyyppisissä tai missä muissa tahansa kuolinpesissä, kun jopa 20—30 vuotta vanhoista avioeroista pitää lähteä jostakin selvittämään, onko ositus toimitettu ja ovatko esimerkiksi kuolinpesän osakkaat kaikki siinä. Eli se ei ole juristeriaa, vaan se johtuu meidän lainsäädännöstä, jota pitäisi sitten muuttaa.
Mutta tosiaan lakivaliokunta kyllä puolsi tämän asian seuraamista, ja jos tämä osoittautuu riittämättömäksi, niin totta kai se pitää tuoda. Eihän me nyt vastusteta missään tapauksessa sitä, että asiat on riittävällä tavalla hoidettu, vaan sitä, että jos on juuri tehty valinta, niin sitten saman tien alettaisiin tekemään jo kolmatta valintaa. Kyllä se kuitenkin niin on, että meidän on pidettävä oikeusjärjestyksessäkin jonkinlainen keinovalikoima. Se on hyvin poikkeuksellista, että ihminen voi itse niin sanotusti valita useista vaihtoehtoista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-14T14:16:36,2023-02-14T14:19:24,Hyväksytty,1.1
2022_167_18,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_19,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni valiokunnan puheenjohtaja kuvasi hyvin kyllä sitä problematiikkaa, mikä sitten tähän mitätöintiin voisi tulla. En ole tapausasiantuntija, vaikka elävän leski olenkin, mutta siinä mielessä täytyy tuoda tämä esille.
Mitä itse luen lehdistä ja mitä kohtaan, niin yleensä hyväksikäyttäjä on sitä taloudellista asemaa hyödyntävä ja se voimakkaampi osapuoli kyllä näissä tilanteissa. Mennäänpä nyt vaikka siihen, mihinkä lainsäädäntöä yleensä tehdään: heikommassa asemassa olevan turvaamiseksi. Ja valiokunnan lähtökohta on ollut kyllä oikea siinä mielessä, että pidättäydytään tässä, mitä nyt esitetään, ja seuraaminen on toki hyvästä. Mielestäni, vielä kerran sanon, valiokunnan puheenjohtaja hyvin avasi tämän problematiikan, ja tästä on hyvä mennä eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-14T14:19:24,2023-02-14T14:20:32,Hyväksytty,1.1
2022_167_20,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_21,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Korostan vielä, että ehdottomasti useimmissa tapauksissa juuri tämä avioliiton kumoaminen on se oikea ja parempi vaihtoehto, ja tässä vastalauseessahan ei olla sitä vastustamassa vaan kannatetaan — tuotaisiin vaan tämä mitätöimisen vaihtoehto tähän rinnalle.
Tuossa edustaja Meri puhui näistä vaikutuksista perinnönjakoon. Itse luen täältä lakivaliokunnan mietinnöstä tästä mitätöintivaihtoehdosta, ja tässä sanotaan, että sen seurauksena puoliso ei voi vaatia avioliittoon perustuvia oikeuksia, jotka koskevat esimerkiksi perintöä. Eli ymmärtääkseni tätä ongelmaa perinnön kohdalla ei tulisi, että näitä vaatimuksia voisi seurata, jos tämä mitätöintivaihtoehtokin olisi olemassa ja jos sitä joku uhri haluaisi käyttää. Ja lähinnä se tulisi todellakin kyseeseen niissä tapauksissa, joissa uhri olisi sitten se varakkaampi osapuoli.
Tarkistin vielä tämän pakkoavioliittojen määrän. Suomessahan viime vuosina pakkoavioliittojen määrän on havaittu kasvavan, ja viimeisin tilasto on todellakin se, että ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 52 henkilöä, joiden arvioitiin joutuneen pakkoavioliittoon. Se on huolestuttavaa, että tämä luku oli kaksi kertaa suurempi kuin edellisenä vuonna, ja aika moni näistä liitoista on solmittu, kun uhri on ollut vielä alaikäinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-14T14:20:34,2023-02-14T14:22:29,Hyväksytty,1.1
2022_167_22,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä valiokunnan puheenjohtaja edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_23,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siis tarkennuksena: Puhuin siitä, että henkilöllä olisi mahdollinen avio-oikeus — se liittyy kuolinpesän osakkaisiin — en perintöoikeudesta. Eihän tätä mitätöintilainsäädäntöä ole ollut olemassa, ja oikeuskäytännössä voisi hyvin tulla sitten eteen tilanteita, että jos jostakin tulisi tietoon, että he ovat olleet naimisissa, niin pitäisi ruveta sitten miettimään, että okei, vaikka se on mitätöity, niin onko syntynyt jonkinlaisia oikeuksia tähän kuolinpesään — mutta eihän sitä tässä nyt ole ratkaistu, kun sitä ei ole ehdotettu. Sen takiapa juuri, siinä on monta monessa. Mutta hyvä, kun toitte asian esille. Tarkennan, että en tarkoittanut perintöoikeutta vaan nimenomaan tätä mahdollista avio-oikeutta ja oikeutta tehdä ositusvaatimuksia, mikä tuli tässä kumoamisen yhteydessä myös esille ja mistä syystä sinne rekisteriin tehdään merkintä, että vaikka siellä lukisi ”naimaton”, niin siellä on semmoinen merkintäkoodi — en tiedä nyt, minkänäköinen se tulee olemaan — juuri sen takia, että jos lähdetään etsimään sitten vanhoja avioliittoja ja niitä tarvitaan, niin sieltä sitten se löytyy. Tässä on juuri tämä avio-oikeudellinen ongelmatiikka.
Tämä on tärkeä keskustelu, ja kyllähän tämä ehdottomasti on epämiellyttävää kaikin tavoin. Ei ketään pidä avioliittoon pakottaa, ja jos tämmöistä tapahtuu, niin kyllä siitä puolisosta pitää päästä eroon ja niin, että todella pääsee. Mutta edelleen tähän jäävät nämä uskonnolliset ja kulttuuriset avioliitot, joista sitten asiantuntijakuulemisissakin tuli esille, että miten niihin voidaan vaikuttaa, ja kyllä se on sillä vaikuttamalla, että näissä uskonnollisissa yhdyskunnissa tuodaan esille, että Suomessa noudatetaan Suomen lakia ja jos täällä on avioero tai mitätöinti tai kumoaminen tai mikä se ikinä sitten onkaan nimeltään, niin se on sitten siinä ja naimisissa ei enää olla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-14T14:22:31,2023-02-14T14:24:17,Hyväksytty,1.1
2022_167_24,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. Mennään keskusteluun. — Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_25,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme Tiilikkajärven kansallispuistoa. Tiilikkajärvi on siellä Rautavaaralla, ihan siellä lähellä, missä itse asustelen. Rautavaara on siinä aika lähellä ja saman paikallislehden alueella, missä omakin kuntani, se, missä asustelen, niin että sitten aina lehdestä saa lukea näitä kuulumisia.
Se Tiilikkajärvi on tosiaan aika semmoinen iso ja miellyttävä alue, ja Rautavaara on kovasti sitä kehittänyt. On ihan mielenkiintoista ollut seurata sitä, miten kovasti sinne odotetaan ihmisiä tosiaan käymään. Siellähän on parkkialueita jouduttu laajentamaan ilmeisesti, eli nämä parkkialueetkaan eivät ole aina ihan riittäneet.
Tosiaan on mielenkiintoinen alue, niin että kannattaa siellä käväistä. Joskus kuntavierailulla kun olen käynyt, niin olen kuullut tästä, että tämä, mikä on menossa, on ihan hyvä projekti siellä kunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-14T14:24:53,2023-02-14T14:25:45,Hyväksytty,1.1
2022_167_26,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Ja edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_27,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus lupaa hallitusohjelmassaan turvata metsästyksen edellytykset, ja voihan sitä itselleen väittää, että ne tässäkin hallituksen esityksessä turvataan, mutta jos ihan rehellinen itselleen on, niin ymmärtää ja huomaa, että tämä Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen kaventaa metsästysmahdollisuuksia tarpeettomasti nykyisestä. Tarpeetonta se on siksi, että metsästys ei ole uhka luonnonsuojelulle vaan nimenomaan tukee luonnon monimuotoisuutta, ja on myös täysin kiistatonta, että retkeilyalueen käyttö sekä metsästys voidaan aina suunnitella siten, ettei metsästys uhkaa kenenkään turvallisuutta. Turvallisuus on aina metsästyksen lähtökohta muutoinkin, oli alue mikä tahansa. On mainittava tässä myös se, että uudet teknologiat ovat parantaneet turvallisuutta entisestään, ja esimerkiksi metsästäjien laajasti käyttämä Tracker-sovellus sisältää maksuttoman ominaisuuden, jolla pystyy näkemään kartalla lähialueella liikkuvat sovellusta käyttävät ihmiset.
Aloite kansallispuiston laajentamiselle on tosiaan tullut Rautavaaran kunnalta ja Pohjois-Savon liitolta, siis paikallisilta toimijoilta. Paikalliset toivovat joka kerta, että metsästys huomioitaisiin kansallispuistohankkeissa ja muussa luonnonsuojelussa, mutta käytännössä aina käy niin, että metsästys kielletään tai sitä vähintään rajoitetaan. Tämän perusteella eri tahojen ei enää kannata esittää suojelualueita tai toiveita kansallispuistojen perustamiseksi tai laajentamiseksi, mikäli he haluavat turvata metsästyksen alueellaan. Surullista sinänsä, että metsästys halutaan jatkuvasti asettaa vastakkain luonnonsuojelun kanssa. Se ei lisää luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä, päinvastoin.
Kansallispuistojen määrän kasvaessa ja suojeltujen alueiden lisääntyessä metsästysmahdollisuudet tosiasiallisesti siis kaventuvat. Etenkin keskustalle tiedoksi, ettei se ole mitään metsästyksen turvaamista todeta metsästyksen jatkuvan kansallispuiston ulkopuolisilla alueilla. Tokihan se jatkuu, mutta metsästysalueet pienenevät, ja nämä Tiilikkajärven alueeseen liitettävät uudet alueet ovat hyvin hankalan mallisia, mikä vaikeuttaa metsästyksen toteuttamista. Eläimet myös oppivat varsin nopeasti, missä metsästystä harjoitetaan ja missä ei, jolloin ne pakkautuvat suojelluille alueille.
Arvoisa puhemies! Viime aikoina on alkanut näyttää pahasti siltä, että metsästäjiltä kyllä halutaan palveluita yhteiskunnalle, kuten suurriistavirka-apua kolaripaikalle tai eläinkantojen laskentaa sekä näytteiden keräämistä, mutta itse metsästystä yritetään vaikeuttaa milloin milläkin keinolla. Pienpetoja ja vieraslajejakin odotetaan metsästäjien metsästävän ahkerasti, mutta jos metsästystä muuten koko ajan suitsitaan ja vaikeutetaan, on aika turha ja todella epäreilua odottaa, että väki pelkkiä pienpetoja metsästäisi. Metsästäjät ansaitsevat kunnioitusta tekemästään riistanhoitotyöstä, ja suomalaisen metsästysperinteen, myös koiralla metsästämisen, tulevaisuus pitää turvata eikä vaikeuttaa koko ajan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-14T14:25:50,2023-02-14T14:29:22,Hyväksytty,1.1
2022_167_28,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_29,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat, hyvää ystävänpäivää kaikille!
Edellä edustaja Simula piti hyvän puheenvuoron, hän on itsekin metsästäjä ja tuntee hyvin tämän kokonaisuuden. Tänään meillä on käsittelyssä Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen. En itse ole tämän kansallispuistolaajennuksen käsittelyyn eduskunnassa osallistunut, en kuulu tällä hetkellä ympäristövaliokuntaan, mutta aikanaan sain kuulua ja olla siellä mukana tekemässä useampaa kansallispuistoa. Jo silloin nämä metsästyskysymykset nousivat varsin vahvasti esille, se huoli oli tiedetty ja tunnettu, ja minun mielestäni edustaja Simula kyllä hyvin kuvasi tätä tilannetta.
Monessa paikassa riittäisi edes rajoitettu metsästysoikeus, sekin olisi jo paljon, mutta sitten, kun mennään tähän täyskieltoon, tässä edellä kuvattiin niitä haasteita, joita tulee tapahtumaan muun muassa esimerkiksi eteläisessä Suomessa olevien kansallispuistojen kohdalla, jos täyskieltoon metsästyksen osalta mennään. Täyskielto siis tarkoittaisi myös sitä, että sorkkaeläinten ajot kiellettäisiin näillä alueilla. Ja itse asiassa tällä hetkellähän eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys 270/2022, jossa ilman aseita kansallispuistojen alueilla tehtävästä sorkkaeläinten ajosta tehtäisiin kiellettyä. Näyttää siltä, että pala palalta murennetaan tätä ikiaikaista oikeutta metsästää. [Petri Huru: Juuri näin!] Meillä on ollut kuitenkin Suomessa monia kansallispuistoja, joissa metsästys on sallittu. Välillä herää sellainen tunne, onko se ikiaikainen oikeus sitten erilainen sen mukaan, onko suku asunut jossain eri puolella Suomea. Jos ihmiset ovat asuneet eteläisessä Suomessa ja harrastaneet metsästystä, riistanhoitoa, niin he ovat tällä hetkellä eriarvoisessa asemassa muutamiin muihin kansallispuistoihin nähden, joissa metsästystä on sallittu.
Nyt olen huolissani tästä hallituksen esityksestä 270/2022, joka on selkeästi tietyllä tavalla liitännäinen myös tähän tänään käsittelyssä olevaan Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseen. Toivon, että eduskunnassa käydään vielä perusteellinen, huolellinen läpikäynti siitä, mitä vaikutuksia sillä tulisi olemaan, jos tämä hallituksen esitys 270 tullaan hyväksymään ja metsästys jopa ajon osalta tultaisiin kieltämään esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa.
Tässä on käynyt niin, että tätä esitystä on tämä vasemmistohallitus vienyt eteenpäin. En tiedä, missä keskusta on ollut näistä neuvotteluista. Haluan uskoa, että on ollut pois, kerran en ole ennen nähnyt, että tämäntyyppiset esitykset ovat edenneet, jos keskustalla on ollut mahdollisuus sanoa niihin jotain. Tai sitten tässä on käynyt niin, että tämä on ollut osa jotain isompaa lehmänkauppaa, jossa metsästys on laitettu osaksi jotain isompaa kokonaisuutta.
Nuuksion kansallispuistosta on kantautunut lukuisia huolestuneita yhteydenottoja, ja pahalta näyttää, että tämä esitys on menossa eteenpäin täysmetsästyskiellon osalta. Tässähän on käynyt niin, että lausuntokierroksen aikana ei näitä lausuntoja ole edes kattavasti otettu, eli tässä on jäänyt isolta osin tämä yksi näkökulma kokonaan huomiotta. [Mikko Lundén: Oho!]
Toivon, arvoisa puhemies, että eduskunnan ympäristövaliokunta ei edes vaalien lähestyessä hätiköiden tätä asiaa tule eteenpäin viemään vaan ottaa mieluummin sitten aikalisän ja jättää tämänkin huonon esityksen tulevalle hallitukselle paremmin tehtäväksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-14T14:29:24,2023-02-14T14:34:02,Hyväksytty,1.1
2022_167_30,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_31,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu kaksi metsästystä käsittelevää puheenvuoroa, omani on sitten enemmän retkeilijän ja luonnonsuojelijan. Tässä puheenvuorossani ei nyt ole käsitelty tai pohdittu tätä lakiesitystä, johon Heinonen viittaa, mutta kun Nuuksion kansallispuistoon viittasitte, niin minä olen siellä partiolaisena aika montakin retkeä nuorena tehnyt ja olen myös metsästäjiä juossut karkuun ihan sen vuoksi, että en tiedä, leikilläänkö vai vahingossako, kuitenkin kohteena pelottelulle olivat nuoret partiolaiset. Tämmöisiä viestejä sieltä on tullut aikaisemminkin, että partiolaiset ja retkeilijät tietävät niitä alueita, mitä välttää, missä metsästäjät liikkuvat. [Timo Heinonen pyytää vastauspuheenvuoroa] Ja kyllä meidän kansallispuistoilla on muutakin tarkoitusperää kuin metsästyksen mahdollistaminen, eli varmasti on syytä hallituksen lakiesityksessä taustalla.
Mutta nyt sitten Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamiseen:
Hallitus ehdottaa Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamista nykyisestä 35 neliökilometristä noin 75 neliökilometriin, eli puiston pinta-ala yli kaksinkertaistuisi. Tiilikkajärven alueeseen kuuluu muun muassa vanhaa luonnontilaista metsää ja arvokkaita soita. Kansallispuisto on perustettu säilyttämään harjuluontoa sekä soita, metsiä ja erämaista järvi‑ ja jokiluontoa. Laajennusalue sisältää arvokkaita ja monimuotoisia suoalueita, Pumpulikirkon vanhoja metsiä sekä laajan kokonaisuuden talousmetsiä Ylä-Keyrittyjärven pohjoispuolelta, ja kannatan lämpimästi tätä laajennusesitystä.
Arvoisa puhemies! Luonnonvarakeskuksen mukaan muun muassa metsien liiallinen harventaminen ja puiden liian nuorena kaataminen ovat syitä siihen, että Suomen maankäyttösektori on muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Lisäksi metsätalouden toimet ovat vähentäneet tiettyjen elinympäristöjen, kuten vanhojen luonnontilaisten metsien, määrää ja heikentäneet niiden laatua. Metsien talouskäyttö on ensisijainen uhanalaisuuden syy 74 prosentille kaikista uhanalaisista metsälajeista. Suomalaisella metsäluonnolla ei siis mene hyvin. Lukuisat metsälajit kärsivät voimakkaan metsätalouden seurauksena elinympäristöjensä muutoksista. Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus tukee hallituksen tavoitetta luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä. Seuraava hallitus toivottavasti tähtää myös luonnon monimuotoisuuden elpymiseen.
Kansallispuistoilla on tärkeä rooli sekä luontokaton että ilmastonmuutoksen hillinnässä mutta myös ihmisten luontosuhteen ylläpitämisessä ja ympäristökasvatuksessa. Kansallispuistot ovat tärkeitä matkailukohteita, joiden kävijämäärät ovat kasvussa, mikä lisää tarvetta kansallispuistoverkoston laajentamiselle ja puistojen kehittämiselle. Laajentaminen on siis tärkeää myös kansallispuistojen säilymisen kannalta, sillä se, että siellä liikkuu hyvin paljon ja koko ajan kasvava määrä ihmisiä, myös kuluttaa kansallispuistoja. Tiilikkajärven kansallispuiston laajennushanke on hyvin suunniteltu. Se tukee niin luonnon monimuotoisuuden suojelua, virkistyskäyttöä, luontomatkailua kuin paikallistalouttakin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-14T14:34:03,2023-02-14T14:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_167_32,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Näin. — Ja minuutin mittainen vastauspuheenvuoro, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_33,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minun mielestäni edustaja Hopsu kyllä vetää mutkat aika suoriksi, että jos joskus lapsena hänelle on käynyt partiolaisena niin, että joku on häntä pelotellut Nuuksion kansallispuistossa, niin se on nyt syy demonisoida kaikki suomalaiset metsästäjät. [Inka Hopsu: En ole niin tehnyt!] Minun mielestäni varsin erikoinen puheenvuoro. Jos näin on tapahtunut, niin totta kai tällaiset henkilöt ovat toimineet väärin. Ovat ne olleet sitten metsästäjiä, retkeilijöitä tai ketä tahansa siellä metsässä kulkijoita, niin jos partiolaisia tai muita käyttäjiä on peloteltu, totta kai se on tuomittavaa ja väärin, [Petri Huru: Tietenkin!] ja siihen olisi pitänyt tietysti silloin puuttua eikä lainsäädännöllä eduskunnassa lähteä kaikkia metsästäjiä syyttämään. [Petri Huru: Juuri näin!]
Metsästäjät tekevät arvokasta työtä vieraslajien parissa, sorkkaeläinten parissa — ja edustaja Hopsu, jos te vihreät demonisoitte ja ajatte alas tästä maasta metsästyksen, niin kyllä tekin olette vielä ihmeissänne tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-14T14:37:48,2023-02-14T14:38:54,Hyväksytty,1.1
2022_167_34,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Tässä on näköjään halukkuutta käydä debattia. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_35,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole mikään tarkoitus demonisoida metsästäjiä. Omassa perheessänikin metsästetään useammassa sukupolvessa — itse toki en, mutta ihan tuttu on lajina sekin. [Timo Heinonen: Hyvä!]
Mutta on ihan selvää, että meillä on sellaisia alueita, meillä on myös onnettomuuksia tapahtunut — nämä ovat kylläkin Pohjois-Suomesta, Nuuksiosta en sellaista tiedä — että ihan selvästi on tarve tarkastella sitä, miten retkeily ja metsästys voidaan sovittaa yhteen ja missä ovat ne alueet, joissa niitä ei ole mahdollista yhtä aikaa harrastaa. Tämä on käsittääkseni sen hallituksen esityksen takana.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-14T14:38:54,2023-02-14T14:39:35,Hyväksytty,1.1
2022_167_36,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_37,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun tämä keskustelu meni nyt metsästykseen, niin itse kyllä lämpimästi kannatan metsästystä. Metsästäjät ja metsästysseurat tekevät äärettömän arvokasta riistanhoitotyötä ja kansallista työtä kaiken kaikkiaan, ja voin vain kuvitella, minkälainen olisi esimerkiksi suomalainen hirvikanta, jos ei metsästystä hoidettaisi sillä tavalla kuin se nykyään tehdään.
Mutta kaiken kaikkiaan tähän Tiilikkajärven kansallispuistoon: Tämä aloitehan on tullut sieltä paikallisilta tahoilta, ja Rautavaaran kunta on tehnyt myöskin metsästysseurojen kanssa erittäin arvokasta yhteistyötä, ja nämä aluerajaukset, mitkä nyt tässä on kansallispuiston rajauksena tehty, ovat tulleet siellä yhteistyön tuloksena. Tähän ovat sekä kunta että metsästysseurat yhteisesti päätyneet. Ja on erittäin tärkeää tässä yhteydessä, että siellä se hirvenajo sallitaan edelleen. Se on tärkeä asia. Meillähän on kahdenlaista käytäntöä: on metsästystä, jota sallitaan Pohjois-Suomen kansallispuistoissa [Puhemies koputtaa] ja sitten Etelä-Suomessa ei. Mutta tämä on hyvä keskustelu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-02-14T14:39:35,2023-02-14T14:40:44,Hyväksytty,1.1
2022_167_38,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_39,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä tosiaan, edustaja Hopsu, käsittämätön esitys siitä, että joskus pikkulikkana on vähän joku pelotellut, parikymmentä vuotta sitten, milloin elämä muutenkin Suomenmaassa oli vähän erilaista, ja saattoi olla, että sitä jopa leikilläänkin tehtiin siihen aikaan, koska tilanne oli, että asuttiin tai elettiin vähän erilaisessa maassa.
Mutta täytyy sanoa, että yhtä hämmentävää on, kun edustaja Torniainen kehuu metsästäjiä. Jokaisessa näistä meidän lakiesityksistä, mitä meillä on täällä käsittelyssä ollut, niin kuin Tiilikkajärvessä ja myöhemmin vielä Nuuksiossa, siellä ei kuitenkaan metsästäjien puolta ole keskusta juurikaan pitänyt. En tiedä, onko tämä vain sitten edustaja Torniaisen oma käsitys ja keskustan on sitten eri, mutta näin se vaan on näissä mennyt. — Kiitoksia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T14:40:44,2023-02-14T14:41:45,Hyväksytty,1.1
2022_167_40,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_41,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua suomalaisesta metsästyskulttuurista. Metsästys on tietysti todella tärkeää suomalaisille, ja tähän keskusteluun, nyt kun koko eduskunta on koolla, haluan tuoda myös sen näkökulman, että kun täällä Etelä-Suomessa rajoitetaan mahdollisuuksia metsästää yhä enenevässä määrin ja toisaalta kaiken aikaa kasvavat petokannat esimerkiksi heikentävät vaikkapa perinteistä suomalaista tapaa metsästää koiran kanssa, niin tämä aiheuttaa suuria metsästyksen kasvupaineita pohjoiseen valtion maille, joilla taas sitten perinteisesti kuntalaiset ovat saaneet vapaasti metsästää tämän kuntalaisen metsästysoikeuden perusteella. Tämä on koettu jossain määrin myös sosiaaliseksi ongelmaksi, että tämä etelässä tapahtuva metsästyksen rajoitus lisää niin valtavasti tätä metsästyspainetta pohjoisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T14:41:47,2023-02-14T14:42:52,Hyväksytty,1.1
2022_167_42,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_43,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hopsun hieman kummallisen puheenvuoron jälkeen rohkenen käyttää puheenvuoron. Minäkin pienenä poikana pelkäsin hieman pimeää, mutta ei pimeää sen takia kielletty. Jos ei uskalla metsään mennä ja kuvittelee joitakin pelkoja, jos siellä joku muu on ollut, niin jos siellä joku on käyttäytynyt sopimattomasti, niin kuin edustaja Heinonen aivan oikein sanoi, on annettava poliisin tutkittavaksi sellainen käyttäytyminen. Minä olen täällä monella muullakin paikalla huomannut, täällä kaupungissakin, semmoista asiatonta käytöstä, on pantu tietä tukkoon ja vaikka mitä tehty, mutta ei niihin ole puututtu sen kovemmin käsin. Hieman toivoisin asiallisuutta.
Metsästäjät ovat hienoa sakkia. He osaavat hoitaa riistaa, poistavat valtavan määrän haittaeläimiä. Villiminkki, supikoira ja monta muuta ongelmaa hoidetaan. Suurin osa metsästäjistä ei vuosiin ole ampunut enää riistalaukaustakaan, he ovat tehneet vain riistanhoitotyötä. Samalla tämä porukka on pitänyt yllä hirvikantoja asiallisessa koossa. Toivon asiallisuutta. Tällainen heittely on vahingoksi vain sanojalle itselleen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-14T14:42:52,2023-02-14T14:43:58,Hyväksytty,1.1
2022_167_44,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_45,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa eduskunnan puhemies! Oma huoleni liittyy myöskin siihen, että semmoista hyvää kokonaisarviota ei tehdä silloin, kun luonnonsuojelualueita laajennetaan. Meillä on Etelä-Suomessa ruuhka-alueella sellainen tilanne tällä hetkellä, että valkohäntäpeurat, toiselta nimeltään valkohäntäkauriit, sekä aiheuttavat valtavasti onnettomuuksia, tuovat punkkeja että syövät sitten puutarhureiden pensaita, satoa ja ovat haitaksi yleisesti Länsi-Uudellamaalla, Satakunnassa, muuallakin. Ne kannat alkavat olla jo niin suuria, että petoeläimet eivät niitä pysty vähentämään, ja metsästys on sillä tolalla, että metsästäjien pakastimet alkavat olla jo aika täynnä. Nämä luonnonsuojelualueitten laajentamiset aiheuttavat sen, että kannat vain kasvavat ja myös haitat kasvavat, ja näin ollen ehdottaisinkin tässä vaiheessa ajattelua siitä, voitaisiinko esimerkiksi talviruokintaa [Puhemies koputtaa] vähentää tässä tapauksessa ja näin ollen [Puhemies: Nyt on aika täynnä!] vähentää kantojen määrän kasvua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-14T14:44:00,2023-02-14T14:45:17,Hyväksytty,1.1
2022_167_46,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Vielä edustaja Reijonen ehtii tähän debattiin mukaan, ja sen jälkeen menemme takaisin puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_47,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä nousi esille metsästys ja paikallisten kuuleminen. Edustaja tässä nosti esille myös lapsuuden pelot. Totta kai paikallisia pitää kuulla, ja tällä alueella, mistä itsekin tulen, aika lähellä, muutaman kymmenen kilometrin päässä, kyllä ainakin eläimiä ja metsää on: Ihan kotona takapihalla istuessani olen nähnyt, kun susi meni ihan siinä meidän tontilla, ja kyllä siinä lähellä on kuulemma karhukin ollut. Joskus on kuulemma jossakin nähty, että se on pudonneita omenoita ollut syömässä, ja varmaan on melkoiset kekkerit ollut siellä syksyllä, kun karhu on niitä syönyt. Kyitä ainakin meillä on tullut autotalliin asti, ja jopa fasaaneja siellä lentää. En edes kehtaa sanoa, mitenkä useasti hirviä ja peuroja näkee. Kun lapsena kotipaikaltani eka kerran läksin käymään serkkuni luona, niin kuinka ollakaan, sieltä metsästä pyyhälsi oikein iso sarvipäähirvi tosiaan vastaan, mutta ei hirviä sen jälkeen ole kielletty sen enemmän kuin pimeätäkään ei ole kielletty, niin kuin edustaja Hoskonen tässä sanoi. Kyllä kuitenkin pitää kuunnella niitä paikallisia, ja pitää muistaa, että ne lapsuuden pelot eivät välttämättä nyt ole ihan sitten niitä, mitä tarvitsisi aikuisena enää pelätä. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-14T14:45:19,2023-02-14T14:46:24,Hyväksytty,1.1
2022_167_48,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Vaikka olisi kuinka hirviä juttu. — No, nyt sitten puhujalistaan. — Edustaja Hoskonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_49,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että kansallispuistoa laajennetaan ja paikallinen yhteisymmärrys vallitsee. Olkoon menneeksi, ei minulla ole siihen erikseen huomautettavaa. Toki näissä pitää kohtuuskin olla: ei me voida koko Suomea rauhoittaa taloustoiminnalta. Jos joku kuvittelee, että rauhoitetaan vain kaikki metsät ja kielletään kaikki työnteko ja sitten ruvetaan elämään ikään kuin mukavaa elämää, niin nykyisillä velkamäärillä, jos Suomi sille tielle lähtee, kyllä meidän lapsille ja lapsenlapsille sälytetään sellainen valtava taakka, jota ei kukaan pysty kantamaan. Meiltä aikuisilta vaaditaan nyt vastuuta, ja sama koskee tätäkin asiaa.
Kansallispuistoja tarvitaan, luonnonpuistoja tarvitaan, suojelualueita tarvitaan. Nyt olemme jo sillä rajalla, että olemme saavuttamassa kipurajan, jolloin meidän taloustoiminta alkaa kärsiä. Ja sitten minua loukkaa tavattomasti tämä varsinkin vihreiden hellimä ajatusmaailma, että metsien käyttö on tuhoamista. Sitähän se ei ole. 1900-luvun alussa oli tässä maassa tilanne, että metsiä piti rauhoittaa sen takia, että oli metsät hakattu kaskeamalla ja sitten tulivat ensimmäiset sahatavarahakkuut ja ruvettiin kuitupuuta käyttämään myös muissa tarkoituksissa. Silloin oltiin huolissaan siitä, riittääkö metsää. Silloin tehtiin metsälaki, ja siellähän alun perin luki, että metsää älköön hävitettäkö.
Nykyisin, jos metsä rahoitetaan, se käytännössä tarkoittaa sitä, että se on ikuisiksi ajoiksi rauhoitettu. Sieltä tuhoutuu ensinnä hiilinielu, kun metsää ei saa enää hoitaa, ja sitten se pikkuhiljaa muuttuu semmoiseksi vanhaksi, pystyyn lahoavaksi metsäksi, jossa muun muassa lajisto vähenee. Oikein tehty uudistushakkuuhan monimuotoisessa, pienessä metsässä — otetaan vaikka kolmenkymmenen hehtaarin tila — monipuolistaa sitä ympäristöä valtavasti. Tulee uutta elämää sinne, kun on lahoavaa puuta. Siellä löytyy marjoja, sieniä, vaikka mitä, ja eliöstö vilkastuu.
Tällainen kansallispuistohysteria meihin on istutettu julkisen sanan kautta, että tämä on se maailman pelastava tekijä. Metsien käyttö ja hakkuu evät ole tuhoamista, eivät ole. Tyypillinen menettelytapa, millä vihreät tätä yrittävät viedä läpi, on pelottelu. Kun jossain elokuvassa oli aikanaan, että pelko on ase, niin näköjään tämä pelottelu on otettu nykyisin Vihreän liiton käyttötavaraksi. Monimuotoisuudesta tehtyjä tutkimuksia ei ole kukaan vertaisarviointiin saattanut. Pieni porukka tutkii jonkun leppäkertun esiintymistä pienellä alalla, ja jos siellä ei satu olemaan sitä leppäkerttua, niin leppäkerttu on uhanalainen. Esimerkiksi kun puhutaan — nyt otetaan yksi esimerkki, arvoisa puhemies — liito-oravasta, siitä määrästä, mitä niitä Suomessa on, ja siitä, että se on uhanalaisten listalla, sillä periaatteella esimerkiksi hirvi on erittäin uhanalainen, kaikki isot nisäkkäät ovat erittäin uhanalaisia. Liito-oravia on satojatuhansia yksilöitä, ja silti se on uhanalainen. Aivan tekopeliä koko tällainen ympäristönsuojelu.
Suomalainen ihminen, joka käyttää metsää — 600 000 metsänomistajaa — osaa metsänsä hoitaa. Ei siinä tarvita jonkun yliviisaan luontojärjestön kantaa. Ne ihmiset elävät siellä metsien keskellä ja hoitavat niitä. Kukaan ei halua elinympäristöään pilata. Toivon, että tämä arvosteleva puheenvuoro, minkä äsken saimme kuulla, jää ainoaksi laatuaan.
Ja sitten näitä kansallispuistoja perustetaan lisää. Vihreät ovat aina arvostelemassa, että henkilöautoilu aiheuttaa paljon päästöjä. Kun jonnekin pohjoiseen kansallispuistoon ajavat valtavat autoletkat kesäisin, eikö siitä tule päästöjä? Kun joku ilomantsilainen, Möhkössä asuva rouva lähtee invalidimiehelleen kauppaan ostamaan välttämättömiä päivän ruokatavaroita, niin hän aiheuttaa päästöjä autollaan, kun käy siellä asioimassa, kun ei sitä linja-autoliikennettä enää ole. Hänen ajamansa auto tuottaa vihreiden laskelman mukaan valtavasti päästöjä, mutta ajo toistatuhatta kilometriä Lappiin, vaikka nyt Hossaan hienoon kansallispuistoon, ei aiheuta päästöjä. Tämä tällainen ajattelu lähtee äärimmäisestä itsekkyydestä ja toisten ihmisten väheksynnästä. Toivon, että tällainen ei eduskunnassa lisäänny.
Me tarvitsemme Suomessa toki kansallispuistot ja luonnonpuistot ja muutkin puistot, mutta älkäämme tehkö niitä liikaa. Ja mitä tulee sitten tässäkin esityksessä esille nousseeseen metsästykseen, on aivan hävytöntä, että näiltä ihmisiltä viedään mahdollisuus harrastukseen. Metsästys on arvostettu harrastus. Metsästäjät ovat vastuullista porukkaa ja tekevät hienoa luonnonsuojelutyötä omalla sarallaan. Siellä todella pyydetään haittaeläimiä pois ja hoidetaan riistaa — ruokitaan riistaa, jos siihen on tarvetta — mutta ei näköjään ole se arvostus tänne asti levinnyt, tai eivätkö nämä ihmiset, jotka tällä keinoin puhuvat, halua siitä edes kuulla mitään?
Mauno Koivisto sanoi aikanaan viisaasti, että arvaa oma tilasi ja anna arvo toisellekin. Tässä keskustelussa toivon sitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-14T14:46:30,2023-02-14T14:51:30,Hyväksytty,1.1
2022_167_50,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Näin. — Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_51,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan Tiilikkajärven kansallispuiston kävijämäärät ovat olleet melko vähäiset, ja voidaan nähdä, että onkin ollut tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin, millä esimerkiksi alueen virkistyskäytöllistä potentiaalia pystyttäisiin nykyistä paremmin hyödyntämään ja kehittämään. Tässä valossa voidaan pitää sinänsä hyvänä sitä, että pyritään luomaan uusia käytäntöjä puhtaamman sekä turvallisemman ympäristön puolesta. Yksi tällainen hyvä esimerkki on juuri kansallispuistojen perustaminen tai niiden laajentaminen. Toisaalta on hyvä huomioida sekin tosiseikka, että kansallispuistojärjestelmällä on pitkät perinteet maassamme. Näitä perinteitä on hyvä vaalia edelleen.
Tiilikkajärven kansallispuiston laajentaminen on sinällään kannatettavaa, mutta pidän kuitenkin tärkeänä, että kansallispuistoja ja retkeilyalueita perustettaessa ei tarpeettomasti kavenneta metsästysmahdollisuuksia ja paikallisten metsästys‑ tai kalastusoikeutta. Nyt tämän kansallispuistohankkeen laajentamisen myötä ollaan kuitenkin metsästysoikeutta merkittävästi rajaamassa. Nykyisen Tiilikkajärven kansallispuiston noin 3 500 hehtaarin alueella vain hirvenajo on sallittu. Kaikki muu metsästys on käytännössä kielletty.
Esityksen mukaan Tiilikkajärven kansallispuistoon liitettäisiin noin vajaat 2 500 hehtaaria valtion omistuksessa olevia maita Rautavaaran kunnassa. Tämä laajentaisi kansallispuistoa ja samalla myös metsästyskieltoaluetta merkittävästi. Samalla se tarkoittaisi sitä, että metsästys päättyisi muun muassa hirvieläinten ja pienriistan sekä karhun osalta esitetyllä laajennusalueella. Tällaista kehitystä ei tule edistää, sillä metsästys on yksi tärkeä osa alueen ja maamme kulttuuriperintöä.
On myös huomattava, että erityisesti kannansäätelyä vaativien lajien osalta pyyntialueiden yhtenäisyys on merkittävässä roolissa ja aluetta sirpaloittava suojelualue haittaa valtion asettamien kannansäätelytavoitteiden toteuttamista merkittävästi. Lisäksi on tunnettua, että muun muassa hirvet oppivat ja suuntaavat kulkunsa pyynnin estäviin kohteisiin, joten metsästyksen kieltäminen tai vaikeuttaminen suojelualueella haittaa laajasti myös suojelualueen ympäröivien alueiden kannanhallintaa.
Niin ikään haluan muistuttaa siitä, että on myös olemassa lukuisia erinomaisia esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö on suojelualueilla hyvin yhteensovitettavissa, jos siihen on vain tahtoa. Kysymys onkin lähinnä siis yhteisestä tahtotilasta, etenkin kun metsästys on vuosittain ajanjakso, joka kestää vain noin kolme kuukautta ajoittuen pääosin syyskuun puolivälistä joulukuun loppuun, jolloin alueen muu virkistyskäyttö vähenee.
Lopuksi totean, että Tiilikkajärven kansallispuistossa tilanne on sellainen, että metsästyksen salliminen kyseessä olevalla alueella ei vaarantaisi edes alueen perustamistarkoitusta, ja siksi metsästys tulee siellä sallia jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan, että lakiehdotus hyväksytään muutettuna perussuomalaisten vastalauseen muutosehdotuksen mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-14T14:51:32,2023-02-14T14:55:38,Hyväksytty,1.1
2022_167_52,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_53,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä tällaiset kansallispuistojen laajentamiset ovat sinällään ihan hyvä juttu, mutta niin kuin tässäkin puhutaan siitä, eivät kävijämäärät ole kauhean mairittelevat, ja meille tulee kohta se ongelma, että kun meillä on harva se vuosi täällä kansallispuiston laajennuksia, niin meillä eivät riitä rahat niiden hoitamiseen, ja sitten tullaan kohta siihen väittelyyn täällä salissa, että me keskenämme taistellaan näistä kansallispuistojen hoitorahoista samalla lailla kuin me taistellaan siitä, mihin me saadaan teitä parannettua. Me aiheutetaan itsellemme aika riesa tulevaisuudessa. Sitten vielä, mikä tästä tekee riesaa lisää, on se, että näillä alueilla toimivien tahojen tulevaisuus on aina vähän ristiriitaista, niin kuin nyt juuri äskeisessä puheessa edustaja Huru toi hyvin tämän metsästyksen.
Tästä metsästyksestä kun lähdetään puhumaan, niin tässähän yksi iso ongelma on nimenomaan, että usein näistä kansallispuistoista tulee tiettyjen sorkkaeläinten reservaatteja. Eli periaatteessa aika usein valkohäntäpeuraporukka rupeaa kertymään näihin paikkoihin, ja kun metsästysajat ovat suhteellisen lyhkäisiä, niin sen väliajan, jolloin ei metsästetä, ne poukkoilevat sitten tuolla teillä ja aiheuttavat äärettömän paljon onnettomuuksia. Meidän olisi pakko oikeasti ruveta miettimään, mikä on se vastapaino siihen, kuinka paljon me voidaan lisätä tällaisia kansallispuistoja, versus siihen, kuinka paljon meillä kuolee ihmisiä liikenneonnettomuuksissa.
Jos miettii sitä, että kun nuorempana ajoin paljon autoa ynnä muuta, niin en muista silloin... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Nyt, edustaja Laakso, joku häiriö.] ...jos koskaan kukaan kavereista tai itse olisin peurakolarissa ollut mukana. Ne olivat aina hirvikolareita, mitä oli, mutta tänä päivänä voi sanoa näin, että on harvinaisempaa kuulla enää kenenkään kaverin ajaneen hirvikolaria, mutta peurakolareita kaverit ajelevat kerran kuukaudessa. No tietysti kun peura on himppasen pienempi eläin, niin pysytään helpommin hengissä, mutta kyllä me nyt tiedetään, että peuraonnettomuuksiinkin täällä Suomenmaassa on kuollut aivan riittävän monta ihmistä.
Jos me oikeasti tehdään näitä reservaatteja, missä ne laumat kasvavat, eivätkä näitä saa metsästäjät sitten harvennettua, niin se tarkoittaa sitä, että nämä onnettomuudet tulevat vain kertaantumaan ja kertaantumaan ja kertaantumaan. Siksi kannatan edustaja Hurun tekemää lausumavastalausetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T14:55:40,2023-02-14T14:58:44,Hyväksytty,1.1
2022_167_54,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_55,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun lähdetään perustamaan tai laajentamaan kansallispuistoa — ja on tietysti ihan hyvä asia, että ihmiset myöskin haluavat päästä suomalaiseen puhtaaseen luontoon virkistäytymään ja tutustumaan sinne — niin se on äärettömän tärkeää, että se käydään siellä alueen kuntien kanssa yhteistyössä. Ja tässä Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisessakin on hyvää se, että tämä aloite on lähtenyt sieltä paikallisesta kunnasta ja asukkailta ennen kaikkea.
Mutta silloin kun lähdetään näitä toimia tekemään, niin on myöskin äärettömän tärkeää, että siellä alueella toimivat tahot, tässä tapauksessa myöskin metsästysseurat, otetaan huomioon, sillä tosiasia on, että kyllä metsästysseurat ja metsästäjät tekevät äärettömän hyvää kansallista työtä nimenomaan riistanhoidollisesti ja riistanhoidon kannalta. Metsästysseurat ovat tehneet vuosikymmeniä sitä arvokasta työtä, ja itsekin kahden metsästysseuran jäsenenä ja muutamalle metsästysseuralle maata vuokranneena metsästyksen vuokrasopimusten kautta haluan tuoda sen esille, että kunnioitan sitä ja arvostan sitä metsästysseurojen työtä ikäpolvilta toisille. On myöskin saatu viime aikoina nuoria jäseniä metsästysseuroihin, ja on äärettömän tärkeää, että sitä tietotaitoa välitetään myöskin tuleville sukupolville.
Mutta tietysti tämä metsästys näissä kansallispuistoissa sitten kaiken kaikkiaan, se, miten se tapahtuu, on vaikea asia ja varmaan vaikeasti yhteensovitettavissa. Tässä tapauksessa niihin on se hirvenajo sallittu, ja omasta mielestäni se on hyvä, että se sallitaan ennen kaikkea. Ja kun täällä on näistä kauriista, peuroista tullut puhe, niin myöskin niiden ajo tulee sallia. Kyllä tosiasia on, että kauriit/peurat ovat lisääntyneet joka puolella Suomea erittäin paljon ja aiheuttavat vaaratilanteita liikenteelle, ja niiden metsästystä tulee sallia entistä enemmän.
Sitten myöskin kansallispuistoissa ihmisten liikkuminen ehkä kelkkareittien ja myöskin muiden kautta tulee suunnitelmallisesti sallia jatkossakin. Itse toivon vilpittömästi sitä. Ja kun täällä edustaja Laakso toi omassa puheenvuorossaan nämä kansallispuistojen kunnostus‑ ja hoitovarat, niin itse myöskin lämpimästi kannatan tätä hallituksen linjausta, mikä tähän asti on ollut, että myöskin niihin annetaan lisäeuroja vuosittain, sillä kyllä niiden levähdyspaikkojen siellä ihmisille, kun he liikkuvat, pitää olla kunnossa. [Sheikki Laakso: Mistä rahat?]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-02-14T14:58:44,2023-02-14T15:01:55,Hyväksytty,1.1
2022_167_56,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_57,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomi on pitkä ja hieno maa. Meitä suomalaisia on siunattu maalla, jossa luonto on täynnä upeita kohteita ja saamme niistä monin tavoin nauttia. Varmasti tällainen upea kohde on tietysti myös tämä Tiilikkajärven kansallispuiston alue. Suomeen on perustettu viime vuosina useita uusia kansallispuistoja ja kansallispuistoja on myös laajennettu. Aivan viime vuosina on myös panostettu kansallispuistojen infrastruktuurin kuntoon saamiseen, mikä on tietysti hyvä asia, mutta tästä täytyy pitää kiinni myös jatkossa.
Arvoisa puhemies! Tässä mielessä kannankin huolta siitä, että jos kansallispuistojen sekä perustamistahti että laajentamistahti jatkuvat kovin kiivaina, niin tosiasialliset Metsähallituksen luontopalveluiden voimavarat eivät riitä kaiken sen infrastruktuurin ylläpitämiseen, joka kansallispuiston tasoisessa kohteessa tulisi ilman muuta kunnossa olla. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä on asia, johon varmasti tulevina vuosina pitää huomiota kiinnittää.
Arvoisa puhemies! Toinen näkökulma liittyen siihen, että kun erilaisia suojelualueita täällä väkirikkaammilla alueilla Etelä-Suomessa kaiken aikaa lisää perustetaan, metsästystä monissa yhteyksissä rajoitetaan ja toisaalta samaan aikaan myöskin petojen määrä luonnossa lisääntyy, niin kaikki nämä tekijät aiheuttavat sitä, että metsästyspaine kohdistuu yhä voimakkaammin pohjoiseen Suomeen, lähinnä Lappiin, jossa on valtion maita. Näiden valtion maiden suuren osuuden vuoksi Pohjois-Suomessa on perinteisesti ajateltu, että paikallisten asukkaiden oikeuden metsästää valtion mailla pitää olla turvattu niin laissa kuin myös tosiasiallisesti. Nyt tämän huomattavan suureksi kasvavan metsästyspaineen on pohjoisessa koettu monin paikoin — esimerkiksi Savukosken alueella, mutta samoja viestejä on tullut myös muiden harvaan asuttujen, laajojen kuntien alueelta — vaarantuvan sen vuoksi, että tosiaan metsästyspainetta etelämpää Suomea tulee niin paljon, että tosiasiallinen paikkakuntalaisten metsästysoikeus ei enää toteudu, koska pohjoinen luonto ei tuota yhtä paljon riistaa kuin mikä tilanne on täällä etelämpänä Suomea.
Tämä on varmasti myös asia, joka niin lainsäätäjän kuin sitten myöskin esimerkiksi näitä lupia myyvien viranomaisten tulee tulevaisuudessa ottaa huomioon. On syytä varmistaa, että sosiaalinen toimilupa Metsähallituksen toiminnalle hallinnoida yhteistä kansallisomaisuuttamme on vahva, ja tässä mielessä toimenpiteitä tarvitaan. Varmasti aivan ennen kaikkea tarvitaan vahvaa sitoutumista lainsäätäjältä siihen, että kuntalaisten metsästysoikeus pohjoisessa valtion mailla tulee turvatuksi.
Tässä, arvoisa puhemies, pari näkökulmaa tähän aiheeseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T15:01:57,2023-02-14T15:06:04,Hyväksytty,1.1
2022_167_58,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Lundén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_59,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Mikko,Lundén,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kansallispuistot ovat sinänsä tärkeitä koskemattoman luonnon säilyttäjiä, kun alueen virkistyskäyttömuodot sovitetaan yhteen järkevästi. Turhan usein kuitenkin sekä metsästys että muut virkistysmuodot joutuvat vastakkainasetteluun, esityksen kohteena olevilla alueilla kun on voitu aiemmin metsästää. Tällä erää metsästys kuitenkin pääasiassa päättyisi esitetyillä laajennusalueilla. Tämä on mielestäni sääli, sillä hyviä metsästysmaita ei kuitenkaan ole liikaa. Tulisi myös muistaa, että metsästys on samaten osa kulttuuriperintöämme.
Arvoisa herra puhemies! Edelleen tulee muistaa, että metsästäjät ovat mitä parhaimpia luonnonsuojelijoita, kun he pitävät esimerkiksi hirvi‑ ja pienpetokannat kurissa. Tämä lisää merkittävästi liikenneturvallisuutta alueella. Jatkossa olisikin toivottavaa, että metsästys ja muu virkistyskäyttö pystyttäisiin alueella yhteensovittamaan. Kysymys on mielestäni lähinnä niin sanotusta yhteisestä tahtotilasta, varsinkin kun metsästys sijoittuu ajankohdallisesti syksyyn ja talveen siten, että se ei haittaa muuta toimintaa alueella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Mikko Lundén,1410,2023-02-14T15:06:06,2023-02-14T15:07:06,Hyväksytty,1.1
2022_167_60,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_61,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä tuolla pohjoisessa suhtaudutaan metsästykseen vähän toisella tapaa kuin täällä etelässä usein tunnutaan suhtautuvan. Metsään mahtuvat tuolla pohjoisessa tosiaan yhtä aikaa niin retkeilijät kuin metsästäjät, eikä siitä tehdä ongelmaa. Kansallispuistoihin kuitenkin kohdistuu kävijäpainetta erityisesti kaupungeista, missä metsästykseen ei aina ole välttämättä minkäänlaista kosketuspintaa.
Kuilu maaseudun ja kaupungin välillä on selvästi kasvanut. Sen huomaa tästä täällä käydystä keskustelustakin hyvin. Siksi olisi aiempaakin tärkeämpää tuoda metsästystä tutuksi jo peruskouluissa ja järjestää lapsille vapaa-ajan eräkerhoja sekä muuta toimintaa, missä lapset pääsevät tutustumaan suomalaiseen metsästykseen. Tätä toimintaa tehdään jo erityisesti maaseutukunnissa, mutta sitä tarvittaisiin lisää myös tänne kaupunkeihin. Se luo yhteisöllisyyttä, tutustuttaa arvokkaaseen metsästysharrastukseen, lisää tietoutta eläimistä sekä luonnosta ja sen ohessa tekee turhiksi ne pelot, mitä metsästystä tai metsästäjiä kohtaan monilla voi olla.
Arvoisa puhemies! Lapsuusaikaiset pelot, muistot tai ideologia eivät kuitenkaan saa olla argumentteja metsästysrajoituksille. Metsästys voidaan sovittaa yhteen muun alueen käytön ja retkeilyn kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-14T15:07:06,2023-02-14T15:08:32,Hyväksytty,1.1
2022_167_62,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_63,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Olemme nyt siis keskustelleet Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta ja tähän laajennukseen liittyen metsästyksen sallimisesta jatkossa Tiilikkajärven kansallispuistossa.
Täällä nousi esiin myös hallituksen esitys 270, jossa muuten käsitellään luonnon sekä kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden metsästystä. Siitä ollaan säätämässä niin, että ainoastaan hirvenajo olisi sallittua, ja täällä edustaja al-Taee nostikin esiin nämä kasvaneet peurakannat — hän ehti jo lähteä, mutta edustaja Taimela, joka kanssani istuu ympäristövaliokunnassa, ainakin on vielä paikallaan. Vetoaisinkin hallituksen suuntaan, josko tässä esityksessä 270 olisi mahdollista sallia, että hirven lisäksi myös peura ja kauris, joiden kannat varsinkin Etelä-Suomessa ovat kasvaneet, sekä villisika, jonka leviämistä maahamme yritetään toisaalla tehokkaasti estää, olisivat tämän ajon piirissä. Se ei vielä siis tarkoita metsästämistä aseiden kanssa vaan ajamista esimerkiksi koiran avulla, jolloin olisi näiden mainittujen hirvieläin‑ sekä villisikakantojen hallinta huomattavasti helpompaa kuin se, että näiltä alueilta totaalisesti kielletään metsästys. Ja nimenomaan niin, että tämä mainittujen sorkkaeläinten ajo olisi mahdollista ilman poikkeuslupaa, koska olemme useissa eri yhteyksissä nähneet sen, että jos esimerkiksi suurpetolupia myönnetään poikkeuslupina, niistä tehtaillaan valituksia, ja sitten hallinto-oikeudet pistävät ne toimeenpanokieltoon. Eli toivoisin, että näiden mainittujen sorkkaeläinlajien ajo olisi mahdollista ilman erillistä poikkeuslupamenettelyä, kun käsittelemme hallituksen esitystä 270. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-14T15:08:32,2023-02-14T15:11:18,Hyväksytty,1.1
2022_167_64,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_65,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kansallispuistojen lisääntymiset ja laajentumisethan ovat tietysti syntyneet siitä, että meillä korona-aikana aika paljon väkeä kävi näissä kansallispuistoissa. Omassa kaupungissanikin Repoveden kansallispuistossa on kävijämäärät rikottu moneen kertaan.
Näissä se, minkä ehkä nyt tällä hetkellä näen kanssa todella haasteelliseksi, on se, että näitä nyt lisäillään siihen tahtiin, että kohta meillä eivät kuitenkaan sitten välttämättä riitä enää kävijät. Täytyy kuitenkin muistaa, että korona-aikana ihmiset eivät päässeet ulkomaille ollenkaan, ja kaikki matkailu piti sitten suunnata kotimaahan. Ilman muutahan tällaiset kansallispuistot ovat olleet äärettömän hienoja paikkoja matkailla, mutta jos nyt normaalioloihin mennään tai on menty, niin tiedetään ihan tasan tarkkaan, että matkustusmäärät niin itse Suomessa kuin näissä kansallispuistoissa tulevat takuuvarmasti vähenemään, ja nyt on vähän haasteellista, että me samaan aikaan sitten vain koko ajan näitä lisätään, eli kohta tässä tulee käymään niin, että jossain kansallispuistossa käy vuosittain sata ihmistä ja sitten meidän pitää pitää huoli siitä, tai sitten kun me talouden taantuman vuoksi joudutaan rahoja rupeamaan nipistämään, ruvetaan painiskelemaan, mikä jätetään retuperälle. Näissä joskus vähän, aavistuksen, tuntuu, että innostutaan aivan liikaa näihin juttuihin ja ajatellaan, että meille syntyy tuollainen samanlainen kuin tuolla naapurikaupungissakin on, mutta aika usein saattaa käydä niin, että tämän kateuden takia lopputulos on, että meillä on kaksi näivettynyttä juttua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T15:11:18,2023-02-14T15:13:14,Hyväksytty,1.1
2022_167_66,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_67,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen pidän kyllä suotavana, että metsästyskulttuurin harjoittaminen on mahdollista myös kansallispuistoissa, sitä pitää vaan pystyä rajoittamaan niin, että siitä ei muulle kävijäkunnalle ole vaaraa eikä haittaa. Mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta meidän on huolehdittava ylisuurista hirvi‑ ja sorkkaeläinkannoista ja toivottavasti myös villisian, yhtenä erittäin uhkaavana tekijänä Suomen ruokaturvalle, mitä tulee sikatalouteen, eli meidän on pystyttävä reagoimaan siihen, kuinka yhteiskuntaa pyöritetään.
Kyllä täällä Uudellamaalla varsinkin näillä alueilla, missä on suojelualueita, hirvieläimet, valkohäntäpeura, kauriit ovat erittäin oppivaisia. Metsästysajan salliessa ne hakeutuvat näille suojelualueille, ja jos ei siellä pystytä riistakantaa rajoittamaan, niin me olemme siinä tilanteessa, että meidän kolaritilastot ovat järkyttävän suuria, mikä voidaan Varsinais-Suomen ja yleensä lounaisen Suomen osalta nähdä. Nyt toki onneksi ollaan päästy lainsäädännön helpottamisella siihen, että myös kantojen rajoittamista voidaan harjoittaa.
Mutta joka tapauksessa kaikessa tässä pitäisi aina muistaa se toinenkin puoli asiassa. Eli hyvä, että kansallispuistoja on. Kyse ei ole pelkästään siitä, minkälainen rakennusinfra sinne luodaan, vaan on kysymys siitä, että kansallispuiston statuksella on tietyt luontoarvoja ylläpitävät asiat. Ne kävijämäärät eivät minua huolestuta sillä tavoin. Jos ei sinne investoida ja sitouduta ylläpitämään niitä retkeilyalueita, luodaan sitten niitä reitistöjä muulla tavoin, kosteikkoja ylittävillä riukusilloilla ja muulla. Se on meidän omaa harkintaa. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisestä näissä kansallispuistoissa.
Minun mielestäni niitä ei ole ainakaan vielä liikaa, mutta kaikkea kannattaa tarkastella niin, että se paikallinen väestö haluaa tiettyjä asioita: he haluavat kansallispuistoja, mutta he haluavat myös vielä mahdollistaa metsästyskulttuurin. Alueen ihmisten näkemyksiin pitäisi uskaltaa luottaa lainsäädännössä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-14T15:13:16,2023-02-14T15:16:04,Hyväksytty,1.1
2022_167_68,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_69,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Myllykoski toi todella hyvin esiin nimenomaan tämän villisikaongelman, joka on todella merkittävä meidän sikataloudelle, jos laji pääsee maassamme leviämään ja jos sen mukana sikarutto maahan tulee. Se romuttaa kyllä silloin useamman sadan miljoonan arvoiset sianlihan vientimarkkinat ja varmasti rapauttaa myös kotimaanmarkkinoillekin tuotettavan lihan määrää.
On myös selvä, että liikenneonnettomuudet tulevat lisääntymään, jos kansallispuistoissa ei sallittaisi myös valkohäntäpeuran ajoa, jonka kanta siis on Etelä-Suomessa todellakin vahva. Ja edustaja al-Taee mainitsi ruokinnan vähentämisen: siitä on selvityksiä menossa, ja ruokintaan varmaan tulee jonkinlaista ohjeistusta lähinnä liittyen ruokinnan määrään, mutta ruokinta on myös kannanhoidollisesti merkittävää, koska jos ruokintaa ei olisi lainkaan, kannanhoitometsästyksen mahdollisuus heikkenisi merkittävästi tai se vaikeutuisi.
Mitä täällä oli vielä turvallisuuteen liittyen, niin metsästys ja kansallispuistossa käynti ovat kyllä yhteensovitettavissa, jos siihen vain tahtotilaa löytyy. Pääsääntöisesti metsästäjät ovat pois kulku-urilta, missä sitten taas puistoissakävijät yleensä liikkuvat. Eli kyllä se on yhteensovitettavissa, jos tahtotilaa löytyy. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-14T15:16:06,2023-02-14T15:18:07,Hyväksytty,1.1
2022_167_70,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Kiitos. — Vielä edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_71,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun kollegani ovat vähän vanhoja, niin ei välttämättä kuulo ole enää kunnossa, ja siksi tarvitsee vielä varmistaa — tai sitten johtuu siitä, että itsellä on sen verran ikää, että olen jo unohtanut asian — eli pakko on kuitenkin sen takia edustaja Hurun vastalauseen vastalausetta kannattaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+4.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T15:18:09,2023-02-14T15:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_167_72,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 25/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen pääsee esittelemään. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_73,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme liikenne‑ ja viestintävaliokunnan mietintöä ajoneuvolaista. Ensiksi kiitokset koko valiokunnalle tämän esityksen käsittelystä hyvässä hengessä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan vuoden 2023 alusta. Päästömanipulaatioita koskevat muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan kuitenkin vasta 1.6.2024.
Liikenne‑ ja viestintävaliokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksen sääntelyllä pyritään puuttumaan päästömanipulaatiolaitteiden ja ‑järjestelmien myyntiin, käyttöön ja asentamiseen. Vastaavasti valiokunta pitää esityksen automaatiokokeiluja koskevia ehdotuksia erittäin tarpeellisina ja asianmukaisina. Asiantuntijakuulemisessa esitystä on pidetty kokonaisuutena myös liikennevalvontatyötä tukevana ja selkeyttävänä.
Käyttövoimakonversioiden osalta valiokunta on poistanut 7 a §:n 3 momentista lähipäästöjä koskevan maininnan, sillä saadun selvityksen mukaan viittaus lähipäästöjen kasvamiseen vähäistä enemmän voisi johtaa huomattavan kalliiden ja hinnaltaan auton arvoon nähden joissain tapauksissa moninkertaisten laboratoriomittausten tarpeeseen, mikä voisi käytännössä tehdä käyttövoimamuutosten tekemisen mahdottomaksi, mikä olisi vastoin muun muassa fossiilittoman liikenteen tiekartan linjauksia ja tavoitteita.
Konversioiden osalta valiokunta myös painottaa, että lain toimeenpanossa tulee varmistaa, etteivät testauskäytännöt aiheuta kohtuuttomia kustannuksia yksittäisille autoilijoille ja että korkeahintaisilla testausvaatimuksilla ei myöskään saa haitata etanolikonversioiden yleistymistä ja näiden markkinoiden kehittymistä. Lisäksi valiokunta on tehnyt muutamia vähäisiä muutoksia ja teknisiä korjauksia esitettyihin pykäliin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lakiehdotusten vaikutuksia seurataan tiiviisti jatkossa. Lisäksi valiokunta nostaa asiantuntijakuulemisessa tehtyjen huomioiden perusteella mietinnössään esiin eräitä sääntelyn jatkoselvittämistarpeita liittyen muun muassa poliisin mahdolliseen tarpeeseen voida keskeyttää muihin maihin rekisteröityjen ajoneuvojen kuljetus ja estää ajoneuvon käyttö rengaslukon avulla.
Kokonaisuudessaan liikenne‑ ja viestintävaliokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä vähäisin muutoksin.
Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunta on myös päättänyt yhdistää edustaja Ojala-Niemelän lakialoitteen, lakialoite 24/2022, käsittelyn nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen käsittelyyn. Lakialoitteessa ehdotetaan tieliikennelakiin lisättäväksi uusi 10 a §, joka koskee pysähdyksissä olevan hälytysajoneuvon ohittamista. Aloitteen mukaan, jos hälytysajoneuvo on pysähtyneenä tiellä siten, että hälytysvalomerkit ovat käytössä, ohittavan ajoneuvon on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä nopeusrajoitusta 40 kilometriä tunnissa hälytysajoneuvon kohdalla.
Valiokunta on kuullut asiantuntijoita ja yhtyy lakialoitteen taustalla olevaan huoleen pelastustehtävissä olevien pelastustyöntekijöiden turvallisuudesta tiealueella. Valiokunta pitää lakiehdotuksen tavoitetta siten erittäin tärkeänä ja kannatettavana. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että voimassa oleva tieliikennelaki sisältää jo nykyään ainakin periaatteessa säännökset, joilla pyritään lakialoitteen tavoitteeseen. Tienkäyttäjän tulee sovittaa kuljettamansa ajoneuvon nopeus ja etäisyys sellaisiksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Lisäksi tienkäyttäjällä on velvollisuus noudattaa liikennesääntöjä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta samoin kuin on annettava esteetön kulku hälytysajoneuvolle, joka antaa sekä hälytysääni‑ että valomerkkejä.
Myös tielle pysäytettyä hälytysajoneuvoa sivuutettaessa on noudatettava yleistä huolellisuusvelvollisuutta ja turvallista tilannenopeutta ja ennakoitava muuta liikennettä. Saadun selvityksen mukaan tiellä työskentelevien viranomaisten ja pelastushenkilöstön turvallisuuden mahdollinen vaarantaminen johtuu lainsäädännön puutteellisuuden sijasta usein tienkäyttäjien puutteellisesta sääntelyn tuntemisesta taikka huolimattomasta tai joskus jopa piittaamattomasta toiminnasta. Liikenneturvallisuustyö sekä esimerkiksi liikennesääntöjen noudattamisen valvonta ja ajo-opetus ovat tärkeässä roolissa tienkäyttäjien liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisessa. Valiokunta katsoo, että tienkäyttäjien tuntemusta liikennesäännöistä ja muun muassa lakialoitteessa tarkoitetussa onnettomuustilanteessa toimimisesta on tarpeen lisätä esimerkiksi viranomaisviestinnän keinoin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota myös siihen, että lakialoitteessa kuvattu turvallisuuden vaarantaminen ei koske pelkästään hälytystehtävien parissa työskenteleviä. Vastaava ongelma koskee yleisemmin kaikkia, jotka tekevät työtä tiealueella.
Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että lakialoite ei ole tässä vaiheessa ilman valtioneuvostossa tehtäviä perusteellisia taustaselvityksiä, vaikutusarviointeja ja kokonaisuuden arviointia toteutettavissa. Valiokunta pitää kuitenkin tiellä työskentelevien turvallisuuden parantamista välttämättömänä, samoin kuin sitä, että valtioneuvosto tekee kokonaisarvioinnin niistä lainsäädännöllisistä, teknisistä ja esimerkiksi tiedottamista, valvontaa tai ajo-opetusta koskevista keinoista, joilla voidaan parantaa tiealueella työskentelyn ja liikenneonnettomuustilanteiden hoitamisen turvallisuutta. Kokonaisarvion pohjalta tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin tiealueella työskentelevien turvallisuuden parantamiseksi.
Valiokunta ehdottaakin eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee kokonaisarvioinnin niistä lainsäädännöllisistä, teknisistä ja esimerkiksi tiedottamista, valvontaa tai ajo-opetusta koskevista keinoista, joilla voidaan parantaa tiealueella työskentelyn ja liikenneonnettomuustilanteiden hoitamisen turvallisuutta”.
Arvoisa puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-14T15:18:59,2023-02-14T15:25:43,Hyväksytty,1.1
2022_167_74,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Näin. Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen. — Ja nyt edustaja Autto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_75,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Haluan kiittää valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläistä paitsi mietinnön esittelystä myös hyvästä työskentelyn johtamisesta valiokunnassa, ja haluan kiittää koko valiokuntaa siitä, että yksimieliseen mietintöön päästiin.
On tietysti hienoa, että ajoneuvoteknologia on kehittynyt aivan valtavin harppauksin viime vuosina, ja jos ajatellaan ajoneuvojen päästöjä, puhutaanpa hiilidioksidipäästöistä tai muista lähipäästöistä, niin kehitys on ollut suorastaan huimaa. Tässä mielessä tietysti, kun mennään sille tasolle, jolla päätetään päästörajoista, eli Euroopan unionin tasolle, on varmasti myös syytä miettiä sitä, kuinka suuria harppauksia tulevaisuudessa pystytään ottamaan ilman, että rajakustannus suhteessa saavutettavaan hyötyyn kasvaa liian korkeaksi, mutta arvoisa puhemies, siitä olen samaa mieltä, että niitä sääntöjä, jotka ovat voimassa, tietysti pitää kaikkien noudattaa, ja tämä lainsäädäntö on siihen perusteltua.
Mitä tulee sitten siihen, kuinka hyvin valiokunta työskentelyssään onnistui, niin on kyllä hienoa, että tämä lakiteksti saatiin viilattua siltä osin, että se ei vaaranna missään nimessä sitä, että uusillekin ajoneuvoille voidaan tehdä etanolikonversaatioita eli käyttövoima voidaan muuttaa bensiinikäyttöisestä etanolikäyttöiseksi. Etanolia valmistetaan Suomessakin, ja se on lähtökohtaisesti hyvin vähäpäästöinen tai, voi sanoa, päästötön polttoaine. Tässä mielessä on tärkeää, että tämä etanolin käyttö Suomessakin mahdollistuu tulevaisuudessa, ja tämä valiokunnan tähän mietintöön ja mietinnön kautta lakiin tekemä muutos on tässä mielessä tärkeä. Oikein hyvä, että muutos saatiin aikaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T15:25:45,2023-02-14T15:27:47,Hyväksytty,1.1
2022_167_76,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Näin. — Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_77,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan täytyy edustaja Auttoa kompata siinä mielessä, että kiitokset puheenjohtajalle ja myös koko valiokunnalle. Meillä on muutenkin ollut äärettömän mukavaa tehdä valiokunnassa töitä. Ollaan saatu oikeasti niitä oikeita asioita siellä eteenpäin — niin kuin tässäkin kohtaa oli äärettömän hyvä, että saatiin valiokunnan mietintö siihen muotoon, että saadaan edelleen moottorinohjausjärjestelmään koskea, koska oli vähän vaarana se, että jos se kielto tulisi niin sanotusti ECUn koskemiseen, niin olisi tullut juuri näitä ongelmia, mistä edustaja Autto puhui, että olisi haasteellista ollut saada näitä etanolikonversioita, ja sitten tietysti teho‑ ja vääntömuutokset olisivat olleet mahdottomia siinä kohtaa, jos oltaisiin katsottu, että aina ollaan menossa manipuloimaan näitä, jos moottorinohjausjärjestelmään kosketaan.
Sinänsä tämä on todellakin hyvä juttu — vaikka nyt ei kauhean innokkaita minä ja meidän puolueemme olla koskaan näissä ilmastojutuissa oltukaan — koska tässä on oikeasti ollut juuri se epäoikeudenmukaisuus, että ne, ketkä ovat niin sanotusti vähän roistoja, ovat saaneet taloudellista hyötyä, ja sen takia tällainen on äärimmäisen tärkeää saada kitkettyä, että tätä kilpailun vääristymää ei tulisi tämän vuoksi.
Tähän samaan hallituksen esitykseen oli sitten tosiaan ympätty tämä edustaja Ojala-Niemelän lakialoite siitä, että hälytysajoneuvojen kohdalla tulisi 40 kilometrin tuntinopeusrajoitus. Jo silloin lähetekeskustelussa toin esiin tätä huolta siitä, että en usko, että näin tulisi käymään ja sen valvonta olisi tosi hankalaa, ja sitten kun tätä tosiaan ruvettiin valiokunnassa käsittelemään, niin huomasin myös senkin, ajattelin heti siinä, että nyt tulee jopa vaaratilanteita: kun joku moottoritiellä, joka tietää tämän lain ja on oikein lainkuuliainen, vetäiseekin liinat kiinni ja tiputtaa vauhtinsa 40:een, niin siinä aika äkkiä sieltä perässä tulevat paukuttavat päälle. Elikkä se saattaa olla näin, että me jopa lisättäisiin meidän turvallisuusriskiä sillä, että me tehtäisiin tämmöinen.
Lausumat ja se, mitä tosiaan valiokunta tästä asiasta esitteli elikkä se, että yritetään saada parannettua tiedottamista ja yritetään saada ihmisten korvien väliin menemään se jollain muulla tavalla, on hyvin, hyvin suositeltavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+5.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T15:27:49,2023-02-14T15:30:27,Hyväksytty,1.1
2022_167_78,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen, olkaapa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_79,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liikenne‑ ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä vaarallisten aineiden kuljetusta koskevasta laista. Aluksi haluan jälleen kiittää valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä tämän laajan lakipaketin käsittelyssä. Lain tarkoituksena olisi ehkäistä ja torjua vahinkoja ja vaaraa, jota vaarallisten aineiden kuljetus saattaa aiheuttaa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Laki sisältäisi säännökset eri kuljetusosapuolten vastuista sekä viranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista.
Nyt käsittelyssä oleva sääntelykokonaisuus koskee vaarallisten aineiden kuljetusten valmistelua, toteuttamista ja turvallisuuden varmistamista tiellä, raideliikenteessä, ilma-aluksessa sekä kappaletavaran kuljetuksessa vesialueilla. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta on yhdistänyt täydentävän hallituksen esityksen käsittelyn alkuperäisen hallituksen esityksen käsittelyyn ja yhdistänyt esitysten säännökset yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi täydentävässä esityksessä tarkoitetulla tavalla.
Asiantuntijakuulemisissa esityksiä on pidetty kokonaisuutena hyvänä ja onnistuneena uudistuksena. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta pitää esitysten tavoitteita erittäin kannatettavina ja katsoo, että aiempaa selkeämpi sääntelykokonaisuus on omiaan helpottamaan kuljetusten toteuttamista, edistämään niiden turvallisuutta ja vähentämään myös ympäristövahinkojen syntymisen todennäköisyyttä.
Keskeistä on kuljetusten osapuolten vastuiden aiempaa yksiselitteisempi määritteleminen muun muassa lähettäjän vastuun osalta sekä viranomaisten tehtävien aiempaa selkeämpi sääntely. Liikenne‑ ja viestintävirastolle ehdotettua tehtävää viranomaisvalvonnan koordinaattorina on asiantuntijakuulemisessa pidetty hyvänä ja perusteltuna. Valiokunta pitää hyvänä, että vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lainsäädäntöä päivitetään vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja samalla selkeytetään lain rakennetta ja sääntelyn sisältöä. Valiokunta pitää myös nyt käsittelyssä olevia hallituksen esityksiä hyvin valmisteltuina. Sääntelyn tavoitteiden saavuttamiseksi valiokunta painottaa kuljetusten valvonnan toimivuuden keskeistä merkitystä.
Saadun selvityksen mukaan rikosoikeudellisen järjestelmän piiriin tulee sisällyttää vain moitittavampi käyttäytyminen. Sen sijaan vähemmän haitallisiin ja moitittaviin tekoihin on tarkoituksenmukaista liittää rikosoikeudellisten sanktioiden sijasta hallinnollisia maksuseuraamuksia. Täydentävässä hallituksen esityksessä ehdotetaan lakiehdotuksen seuraamussääntelyn uudistamista siten, että vaarallisten aineiden kuljetusten osalta luovuttaisiin rikosoikeudellisesta järjestelmästä kokonaan ja rikosoikeudelliset sanktiot muutettaisiin hallinnollisiksi rangaistusluonteisiksi seuraamuksiksi, liikennevirhemaksuksi ja seuraamusmaksuksi.
Lakivaliokunta piti lausunnossaan 31/2022 täydentävässä hallituksen esityksessä omaksuttuja seuraamussääntelyyn liittyviä ratkaisuja asianmukaisina ja perusteltuina ja piti ehdotettua sääntelyä myös täsmällisenä, tarkkarajaisena ja oikeasuhtaisena. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta pitää hyvänä ja perusteltuna, että alkuperäistä esitystä muutettiin täydentävällä hallituksen esityksellä nimenomaan seuraamusjärjestelmän osalta. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta yhtyy lakivaliokunnan lausunnossaan esittämiin näkemyksiin ja on tehnyt esitykseen lakivaliokunnan ehdottamat muutokset.
Reittirajoituksia koskevan sääntelyn osalta valiokunta pitää hyvänä, että sääntelyä yksinkertaistetaan, ja yhtyy asiantuntijakuulemisissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan kiellot ja rajoitukset olisi jatkossa tarpeen tuoda kaikkien saataville sähköisessä ja helppokäyttöisessä muodossa.
Asiantuntijakuulemisissa on pidetty myös välttämättömänä, että laissa tarkoitettuihin valvonta‑ ynnä muihin vastaaviin viranomaistehtäviin osoitetaan riittävät resurssit. Esityksen myötä muun muassa Liikenne‑ ja viestintävirastolle tulee saadun selvityksen mukaan merkittäviä uusia tehtäviä. Valiokunta yhtyy tältä osin asiantuntijoiden näkemykseen ja korostaa, että lain tavoitteiden toteutumiseksi on erittäin tärkeää, että lisääntyvien tehtävien myötä viranomaisten rahoituksesta ja resursoinnista pidetään huolta.
Siirtymäaikojen osalta valiokunta toteaa, että asiantuntijakuulemisissa on korostettu, että nyt käsittelyssä oleva esitys edellyttää muutoksia muun muassa poliisin tietojärjestelmiin ja että näiden muutosten toteuttamiseen tarvitaan aikaa. Valiokunta pitääkin perusteltuna, että lain voimaantulossa huomioidaan tämänkaltaiset tarpeet, ja katsoo, että lain on tarkoituksenmukaista tulla voimaan aikaisintaan 1. syyskuuta 2023. Lisäksi valiokunta pitää hyvänä ehdotettuja siirtymäsäännöksiä, jotka turvaavat Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien suorittaman vaarallisten aineiden häiriöttömän kuljetuksen siihen saakka, kunnes puolustusministeriössä valmisteilla oleva vaarallisten aineiden kuljetuksia koskeva lainsäädäntö saadaan voimaan.
Lakivaliokunta katsoi myös lausunnossaan, että uuden seuraamussääntelyn tehokkuutta ja varoittavuutta on välttämätöntä seurata samassa yhteydessä, kun uuden vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain vaikuttavuutta seurataan kokonaisvaltaisesti lain tultua voimaan. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta yhtyy lakivaliokunnan näkemykseen ja korostaa lain vaikutusten seurannan keskeistä merkitystä.
Valiokunta on tehnyt esitykseen eräitä pienehköjä muutoksia sekä lakiteknisiä korjauksia. Liikenne‑ ja viestintävaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksiin sisältyvät lakiehdotukset osin muutettuina.
Arvoisa puhemies! Mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-14T15:31:13,2023-02-14T15:37:31,Hyväksytty,1.1
2022_167_80,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_81,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on maailman turvallisin maa, ja sellaisena me haluamme Suomen pitää tulevaisuudessakin. On todella tärkeää, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että kun vaarallisia aineita käsitellään tai niitä välivarastoidaan ja varastoidaan, niin kaikki tehdään viimeisen päälle turvallisesti. On hienoa, että eduskunta voi nyt hyväksyä tämän uuden lainsäädännön vaarallisten aineiden kuljetuksesta, jolla pyritään tätä luottamusta yhteiskuntaan ja sen turvallisuuteen lujittamaan.
On tietysti tärkeää myös sitten huomata se, että valvovat viranomaiset tarvitsevat myös resursseja, jotta näitä hyviä lakeja voidaan panna toimeen ja ne toimivat kuten on suunniteltu. Mutta uskon, että tuleva eduskunta tulee huolehtimaan siitä, että esimerkiksi poliisilla valvovana viranomaisena on kykyä tästä tehtävästä suoriutua.
Arvoisa puhemies! Tosiaan jos ajatellaan esimerkkejä maailmalta, kuinka kammottavia tilanteita voi aiheutua siitä, että vaarallisia aineita joko kuljetetaan väärin tai varastoidaan väärin — ajatellaan vaikka koko Libanonin kansantaloudenkin kaaokseen syössyttä, Beirutin satamassa tapahtunutta lannoiteaineiden räjähdystä, kuinka hirvittäviä inhimillisiä katastrofeja ne ovat, mutta vaikkapa tuon tapauksen kansantalouteen olleet tuhoisat vaikutukset ovat olleet vuosikausien mittaisia — niin on todella tärkeää, että suomalaiset voivat luottaa siihen, että meillä ollaan turvassa tämänkaltaisilta tapahtumilta.
Sen vuoksi haluankin kiittää valiokunnan puheenjohtajaa mietinnön esittelystä ja kiittää valiokuntaa hyvästä työskentelystä tämän aika teknisenkin mutta valtavan tärkeän aiheen parissa, joka liittyy voimakkaasti arjen turvallisuuteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T15:37:31,2023-02-14T15:39:50,Hyväksytty,1.1
2022_167_82,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,Ja edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_83,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä oli aika hyvää myös se, että tämä pisti miettimään tiettyjä asioita. Itsellekin pälkähti päähän uusi juttu, millä saadaan näitä turvallisuuksia parannettua, ja aikomus onkin tehdä aloite. En enää lähde tälle hallitukselle sitä aloitetta tekemään. Jätän sen tuonne takataskuun odottamaan, jos äänestäjät vielä haluavat minut täällä nähdä, mutta tietysti aina, vaikka eivät haluaisikaan, minulla on hyviä kollegoita, joiden kautta voin asian sitten kuitenkin ajaa eteenpäin. Me tarvittaisiin oikeasti myös vähän sellaisia alueitakin etenkin kuljetuksessa mukana olevien aineiden ja vaarallisten aineiden suojaamiseksi. Elikkä aika paljon tuolla itse asiassa tälläkin hetkellä makailee kaikennäköisiä aineita pitkin huoltoasemien pihoja. Vähän aikaa sittenhän niitä kyllä makaili junavaunuissakin pitkin Mäntyharjun metsiä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T15:39:50,2023-02-14T15:40:59,Hyväksytty,1.1
2022_167_84,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_85,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti myös tähän edustaja Laakson puheenvuoroon haluan tosiaan sen kommentoida, että kun edellä omassa puheenvuorossani peräänkuulutin sitä, että viranomaisilla pitää olla tietysti resursseja valvoa — ja näin tietenkin aina pitää oikeusvaltiossa olla — niin ennen kaikkeahan kyse on siitä, että Suomi on sellainen luottamusyhteiskunta, jossa jokainen meistä voi luottaa siihen, että hoidamme oman osamme asiallisesti. Ja on tietysti todella hienoa ja tärkeää, että Suomessa ne yritykset, jotka esimerkiksi kuljetusyrittäjinä vastaavat sitten siitä, että kuljetukset turvallisesti ja lainmukaisesti hoidetaan, toimivat pääosin erittäin vastuullisesti.
Mutta on erittäin tärkeää myös, että yhteiskunta antaa sitten sitä arvostusta vastavuoroisesti yrittäjille ja yrittäjien työntekijöille, jotka siitä huolehtivat, että kaikki menee turvallisesti ja niin kuin lainsäätäjä on tarkoittanut. Tässä mielessä tämä edustaja Laakson esiin tuoma asia on myös tärkeä, se, että vaikkapa kaupunkien ympäristöissä, tärkeiden satamien läheisyydessä, liikenteen solmukohdissa tulee olla asialliset tilat sille, että siellä voidaan sitten todella ajoneuvoja turvallisesti pysäköidä, siellä on sekä asialliset sosiaalitilat että erilaiset muut huoltotilat ajoneuvojen kuljettajille ja kaikki tapahtuu tavalla, joka antaa arvon niille työntekijöille, jotka sitten käytännössä huolehtivat siitä turvallisuuden takaamisesta näitä vaarallisiakin aineita kuljetettaessa. Se on myös tärkeä asia, joka on seuraavan eduskunnan ja tulevan hallituksen ja tulevan ministerin syytä pitää mielessä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T15:40:59,2023-02-14T15:42:43,Hyväksytty,1.1
2022_167_86,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Ja valiokunnan puheenedustaja, edustaja Kymäläinen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_87,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 220/2021 vp>>>Hallituksen esitys  HE 231/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin tässä ehkä kun mietintöä esittelee, se kuulostaa kovin tekniseltä, ja tässä tosiaan on kysymys osiltaan teknisestä muutoksesta mutta erittäin laaja-alaisesta sellaisesta, jota on pitkään valiokunnassa tehty. Kuitenkin vaikka tämä on laaja ja niin poispäin ja tekninenkin, tämä tulee jokaisen tiellä liikkuvan arkeen, eli tämä on meille jokaiselle myöskin arkipäiväistä, kun tuolla tieliikenteessä olemme. Sen vuoksi on tärkeää, että on selkeät rajat ja määräykset sille, kuinka ja miten vaarallisia aineita tieliikenteessä liikkuu.
Tietenkin viranomaisten osalta on tosi tärkeää, että muun muassa Rajan ja Puolustusvoimien, joilla on tarvetta kuljettaa vaarallisia aineita, liikennöinti tapahtuu häiriöttömästi ja muille ongelmia aiheuttamatta.
Tästä tietenkin tärkeimmässä keskustelussa on liikenneturvallisuus ylipäätänsä, se, että pystymme ehkäisemään turhia kuolemia ja onnettomuuksia, joita pahimmillaan vaaralliset aineet tieliikenteessä onnettomuustilanteessa tuottavat. Samoin ympäristökatastrofeja — joihin edustaja Autto tässä jo ansiokkaasti viittasikin. Tämänkaltaisia esimerkkejä on raideliikenteen puolella, ja tässähän me käsittelemme vaarallisten aineiden kuljettamista laaja-alaisesti, emme vain tieliikenteessä, johon ehkä tässä alkupuolella puheenvuorossa viittasin. Ympäristökatastrofit ovat monta kertaa peruuttamattomia. Ne tuovat luontokatoa ja voivat aiheuttaa paljon vahinkoa ja niitä kansantaloudellisiakin vahinkoja.
Ei ole vähäistä sekään, että kyseessä on omaisuudensuoja, ettei turhanpäiten tule yrittäjille ongelmia tai muuta, ja sen takia on tärkeää, että nyt tässä laissa on määritelty viranomaisten ja yrittäjien ja toimijoiden vastuut ja velvollisuudet selkeästi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+6.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-14T15:42:43,2023-02-14T15:45:15,Hyväksytty,1.1
2022_167_88,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 25/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mennään yleiskeskusteluun. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_167_89,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan esittelen nyt työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön, joka koskee esitystä, jossa ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima‑ ja yrityspalvelusta annetun lain palkkatukea koskevia säännöksiä. Lisäksi muutoksia ehdotetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin, tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin, työsopimuslakiin ja työttömyysturvalakiin. Vähäisiä muutoksia ehdotetaan tehtäväksi myöskin eräisiin verolakeihin. Sosiaalisista yrityksistä annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.
Esityksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Samalla selkeytetään palkkatukisäännöksiä niin, että järjestelmä olisi nykyistä ennakoitavampi ja palkkatuen myöntö‑ ja maksatusprosessi nopeampi. Palkkatuen käytön lisäämisen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, joka myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunta käsitteli esitystä pitkään ja huolellisesti ja pitää esitystä ja sen tavoitteita tarpeellisina. Pitkän ja perusteellisen kuulemisen jälkeen valiokunta teki suurimmat muutokset esitykseen liittyen sataprosenttiseen palkkatukeen, joka päätettiin yksimielisesti säilyttää ennallaan. Valiokunta ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin:
Arvoisa puhemies! Voimassa olevan lain mukaan järjestölle, joka palkkaa työnhakijan muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, voidaan myöntää palkkatukea enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännösten enimmäistyöajasta, kuitenkin enintään valtion talousarvion mukainen enimmäismäärä. Elinkeinotoiminnan harjoittamisen käsitettä käytetään laissa tällä hetkellä rajaamaan sitä, katsotaanko palkkatuki valtiontueksi vai ei. Työ‑ ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeen mukaan järjestö katsotaan elinkeinotoimintaa harjoittavaksi työnantajaksi, jos palveluiden ja tuotteiden myynti on jatkuvaa, tapahtuu ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa. Merkitystä on annettu toiminnan yleishyödyllisyydelle ja sille, onko toiminnassa kysymys verotettavasta elinkeinotoiminnasta. Soveltamisohjeessa on todettu, että esimerkiksi kierrätyskeskustoimintaa ei lähtökohtaisesti pidetä elinkeinotoimintana, mikäli tarjottuja tuotteita ei jatkojalosteita ja ne on hankittu vastikkeetta.
Tässä hallituksen esityksessä todetaan, että nykyisen soveltamiskäytännön mukainen ratkaisu järjestöjen toiminnan luonteesta ja näin ollen siitä, katsotaanko tuki valtiontueksi, saattaa johtaa valtiontukisääntöjen kannalta virheelliseen ratkaisuun ja tukien takaisinperintään, koska elinkeinotoimintaa arvioitaessa huomiota kiinnitetään eri asioihin kuin valtiontukisääntelyssä. Arvioinnin selkeyttämiseksi esityksessä ehdotetaan, että ”elinkeinotoiminnan harjoittaminen” ‑käsite korvataan taloudellisen toiminnan käsitteellä. Taloudellisena toimintana EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä pidetään kaikkea toimintaa, jossa palveluja ja tavaroita tarjotaan markkinoilla. Toimintaa harjoittavan yksikön oikeudellisella muodolla tai sillä, tavoitteleeko yritys voittoa, ei ole arvioinnissa merkitystä. Tämä ehdotettu muutos koskisi myös järjestöille myönnettävää työllisyyspoliittista avustusta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat etenkin järjestöjä ja kuntia edustaneet tahot ovat pitäneet järjestöjen 100 prosentin tuen muuttamista ehdotetulla tavalla huonona ja työllisyysvaikutuksiltaan kielteisenä. Saaduissa lausunnoissa on katsottu, että valtiontukisääntely ei vaadi esityksessä ehdotettuja tiukkoja kriteereitä. Lisäksi on katsottu, että ehdotettu muutos uhkaa välityömarkkinoilla toimivien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaa vaikeasti työllistyvien tukemisessa ja ohjaamisessa ja heikentää siten etenkin heikommassa asemassa olevien työllistymistä. Valiokunta tähdentää, että palkkatukiuudistuksen tavoitteena on heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden tukeminen. Valiokunta pitää esityksen vaikutusten arviointia etenkin järjestöjen osalta vaikeasti hahmotettavana ja puutteellisena. Myös lainsäädännön arviointineuvosto katsoo esityksestä antamassaan lausunnossa, että esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi muutoksen kielteisiä vaikutuksia erilaisille yhdistyksille ja säätiöille.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmannen sektorin järjestöjen erityislaatuisuus työllisyyspalvelujen tarjoajina ja työkyvyn kehittäjinä tunnistetaan ja turvataan, ja huomauttaa, että välityömarkkinoita tarvitaan, jotta polku pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille olisi mahdollinen, mutta myös, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat mahdollisuuden mielekkääseen työhön ja siltä osin merkitykselliseen elämään. Valiokunnan saamissa selvityksissä arvioidaan, että ehdotettu uudistus vähentää merkittävästi etenkin välityömarkkinoilla toimivien suurien järjestöjen palkkatuettua työtä. Valiokunta pitää mahdollisena, että esityksessä ehdotettu muutos vaikeuttaa tai joissain tapauksissa jopa estää kolmannen sektorin järjestöjen toiminnan pitkään työttömänä olleiden työllisyyden edistämisessä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa lain 7 luvun 8 §:n muuttamista siten, että voimassa oleva sääntely ja noudatettu käytäntö järjestöille myönnettävässä sadan prosentin palkkatuessa jatkuvat.
Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä valiokunnan muutos koskee palkkatukea alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen. Esityksessä ehdotetun 7 luvun 3 §:n mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos työnantajalle on aiemmin myönnetty palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua työllistämistukea saman henkilön työsuhteesta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta. Valiokunta toteaa, että on monia syitä siihen, miksi esimerkiksi vammaiset työllistyvät useisiin eri määräaikaisiin työsuhteisiin samalle työnantajalle. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali‑ ja terveyspiirissä on menestyksekkäästi kokeiltu kehitysvammaisten henkilöiden työllistymistä alihankintana tavoitteena muuttaa sosiaalihuollon työtoimintaan perustuvaa toimintaa työsuhteiseksi. Työtehtävät ovat olleet erilaisia kausiluonteisia ja tilaustyönä tehtyjä kiinteistöhuollon ja pienremontoinnin tehtäviä, siivoustöitä sekä ulkotöitä työvalmentajan tukena. Työsuhde on ollut töiden loppuessa katkolla mutta jatkunut uudessa työsuhteessa samalla työnantajalla, kun työtä on ollut taas tarjolla. Työllistämistä on tuettu palkkatuella.
Esityksessä ehdotetun sääntelyn mukaan esimerkiksi edellä kuvattu työllistämistoiminta ei olisi enää jatkossa mahdollista. Valiokunta ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa säännöksen siten, että sääntely mahdollistaa palkkatuen tai työllistämistuen myöntämisen saman alentuneesti työkykyisen henkilön palkkakustannuksiin, vaikka tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta.
Puhemies! Lopuksi totean, että, valiokunta pitää tärkeänä, että lain tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti. Valiokunta korostaa etenkin sen seuraamista, kasvaako palkkatuen käyttö yksityisellä sektorilla lain tavoitteen mukaisesti.
Haluan vielä kiittää koko valiokuntaa erittäin hyvästä työstä, jonka me teimme yhdessä. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-14T15:46:00,2023-02-14T15:55:00,Hyväksytty,1.1
2022_167_90,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,Kiitoksia. — Edustaja Taimela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_91,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Katja,Taimela,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kiitos ensinnäkin valiokunnan puheenjohtajalle hyvin seikkaperäisestä valiokunnan mietinnön esittelystä.
Tämä hallituksen esitys on ollut pitkään valiokunnassa pöydällä, koska valiokunta hyvin yksimielisesti toivoi asiantuntijakuulemiskierroksen jälkeen muutoksia hallituksen esitykseen liittyen erityisesti tähän 100 prosentin palkkatuen säilymiseen nykyraamissa. Koko esityshän pitää sisällään hallituksen tavoitteen lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla ja sitä kautta tietysti myös nostaa työllisyysastetta.
On hyvä muistaa, että kun puhumme palkkatuesta työelämässä, puhumme silloin aina heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisestä. Monet järjestöt olivat todella huolissaan kuulemisten aikana sataprosenttisen palkkatuen rajaamisesta. Ja olen myös itse todella iloinen, että valiokunta päätti yksimielisesti, että 100 prosentin palkkatuen osalta nykytila säilytetään ja lisäksi elinkeinotoimintaa harjoittaville järjestöille 100 prosentin palkkatuki myönnetään de minimis ‑tukena, niin kuin myös valiokunnan puheenjohtaja tässä esittelypuheenvuorossaan totesi. Hän totesi myös esittelypuheenvuorossaan sen, että me teimme myös yksissä tuumin hallituksen pohjaesitykseen muutoksen liittyen siihen, että henkilölle, jonka mahdollisuus työllistyä on alentunut sairauden tai vamman vuoksi, palkkatukea voidaan myöntää uudelleen samalle työnantajalle, vaikka työsuhteesta olisi kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.
Ajattelen itse niin, että valiokunnan muutosesitykset ovat erittäin tärkeitä sitä taustaa ajatellen, että työllisyysasteen korottamisen pitää olla meidän kaikkien tavoite tässä salissa, ja kaikkien halukkaiden saaminen työelämään omista rajoitteista huolimatta on myös mitä suurimmissa määrin tasa-arvo‑ ja inhimillisyyskysymys. Tässä työssä järjestöjen työpaikat ovat erittäin tärkeitä, ja he tekevät tässä äärimmäisen tärkeää työtä.
Lopuksi voin täydestä sydämestä kiittää koko valiokuntaa tämän lain käsittelyn eri vaiheista valiokuntatyössä. Välillä meinasi usko loppua. Mutta paitsi että tässä pitää kiittää valiokuntaa yli oppositio—hallitus-rajojen, niin tässä pitää myös kiittää — nyt kun ollaan valiokuntakäsittelystä selvitty tähän ensimmäiseen käsittelyvaiheeseen tänne istuntosaliin — myös ministeri Haataista, joka vastuuministerinä sitten myös mahdollisti sen, että me pystyttiin valiokuntatyön kautta nämä tärkeät muutokset tekemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Katja Taimela,952,2023-02-14T15:55:03,2023-02-14T15:58:08,Hyväksytty,1.1
2022_167_92,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Sjöblom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_93,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. On selvää, että menneet vuodet ovat osoittaneet, että palkkatuki tarvitsee uudistusta, koska yritykset eivät ole sitä käyttäneet siinä määrin kuin olisi ehkä toivottu.
Suomen Yrittäjät on lausunut, että yrittäjän kannalta merkittävä kannustin on byrokratian ja hallinnon taakan purkaminen. Yrittäjät ovat monesti niin kiireisiä ja täysin työllistettyjä, että vaikka he olisivatkin kiinnostuneita tästä palkkaamisen muodosta, aika ei vain aina riitä ylimääräisen hallinnollisen työn tekemiseen. Tässä esityksessä ehdotetut muutokset jonkin verran yksinkertaistavat prosessia, mutta kuten Suomen Yrittäjät toteaa lausunnossaan, niin myös toiseen suuntaan vieviä kohtia on, eli kokonaisuudessaan vaikutukset saattavat olla plus miinus nolla. Toisin sanoen jää tulevaisuuden näytettäväksi, lisääkö tämä uudistus yritysten kiinnostusta palkkatukeen, ja sitä on myös hyvä seurata.
100 prosentin palkkatuki on äärimmäisen tärkeä järjestöille, jotka työllistävät ja sitä kautta auttavat ihmisiä voimaan paremmin, pysymään yhteiskunnassa kiinni ja tulevaisuudessa mahdollisesti saamaan työpaikan yrityksissä ilman palkkatukea. Äärimmäisen tärkeää työtä, joten 100 prosentin palkkatuen säilyttäminen lainsäädännöllä mahdollisena tulevaisuudessakin on erittäin hyvä asia, ja olen iloinen, että valiokuntamme tätä yksimielisesti esittää. Haluankin kiittää valiokuntamme puheenjohtajaa ja koko valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä, jota teimme tämän asian parissa. Kuten Kierrätyskeskus lausunnossaan toteaa, työllisyysasteen nostamiseen, työelämän murrokseen ja väestön ikääntymiseen liittyen yhteiskunnalla ei ole varaa menettää kenenkään työpanosta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-14T15:58:10,2023-02-14T16:00:05,Hyväksytty,1.1
2022_167_94,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Nurminen, edustaja Nurminen poissa. — Ja vielä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Pekonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_95,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä asia on niin tärkeä, että käytän esittelypuheenvuoron lisäksi vielä oman puheenvuoron.
Arvoisa puhemies! Minulle kansanedustajana kaikista arvokkainta on tehdä politiikkaa, joka edes palanen kerrallaan tekee ihmisten elämästä parempaa. Palkkatukiuudistus ja erityisesti täyden palkkatuen säilyttäminen on yksi hyvä esimerkki päätöksenteosta, jolla on erittäin myönteisiä vaikutuksia monien ihmisten elämään, ja siksi olen tästä esityksestä erittäin ylpeä.
Politiikassa on tärkeää tunnistaa, lisäämmekö vai vähennämmekö päätöksillämme ihmisten mahdollisuuksia ja tilaa toimia omassa elämässään. Erityisesti niille ihmisille, joilla on vaikeuksia eri elämän osa-alueilla, on tärkeää yrittää luoda myönteisiä, hyvinvointia lisääviä ja elämässä eteenpäin vieviä puitteita. Siihen mekin voimme osaltamme vaikuttaa. Työn mahdollistaminen on tästä yksi esimerkki. Työn ei tietenkään tule olla koko elämän sisältö, mutta silti me tiedämme, että työn tuoma merkityksellisyys on elämänlaadun kannalta monelle meistä korvaamatonta.
Arvoisa puhemies! Työelämästä on otettu löysät pois viimeisten vuosikymmenten kuluessa, niin hyvässä kuin pahassa. Tehokkuuden ja vaatimusten lisääntyessä sen ulkopuolelle on kuitenkin vaarassa jäädä yhä suurempi joukko ihmisiä, joille oli aiemmin useampia luontevia tapoja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa — sellaisia ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä ja sitä kautta saada elämäänsä merkityksellisyyttä mutta eivät syystä tai toisesta kykene nykynormien mukaiseen työelämään, ainakaan juuri tällä hetkellä. Siksi on tärkeää edistää välityömarkkinoiden toimivuutta, kuten nyt olemme tekemässä. Ihmiset voivat työllistyä esimerkiksi kuntien ruokapalveluihin, erilaisiin järjestöihin tai vaikkapa kierrätyskeskuksiin, mikä lienee palkkatuetuista työpaikoista yleisesti tutuin. Monet yksityiset yritykset voivat ottaa ihmisiä palkkatuella esimerkiksi työkokeiluun.
Alkuperäinen ehdotus palkkatuen ehtojen kiristämisestä olisi aidosti uhannut syrjäyttää monia kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolelle. Tämä ei olisi ollut kenenkään etu.
Arvoisa puhemies! On tärkeää pysähtyä ajattelemaan, millainen työelämämme sitten on vaikeasti työllistyvien tai muuten sen muottiin sopimattomien ihmisten kannalta. Millaista tilaa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla on heille, ja mitä me poliitikot teemme? Avaammeko ovia vai suljemmeko ovia? Millä tavoilla voimme aidosti tukea matalan kynnyksen työllistymistä ja ihmisten osallisuutta? Kysymys ei ole kurittavasta kepistä ja töihin pakottamisesta vaan aidosta pyrkimyksestä tehdä yhteiskunnastamme sellainen, että siinä on paikka kaikille, ei vain harvoille. Se on oikeudenmukaista politiikkaa, jota meidän tulee tässä salissa tehdä.
Arvoisa puhemies! Vielä haluan kiittää tässä koko valiokuntaa hyvästä yhteistyöstä tämän esityksen osalta tämän mietinnön valmiiksi saattamiseksi. Kiitän myös ministeri Haataista työstä, jota hän teki valiokunnan suuntaan, ja haluan kiittää myös valiokunnan neuvoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+7.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-14T16:00:13,2023-02-14T16:04:04,Hyväksytty,1.1
2022_167_96,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 41/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_167_97,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi talousvaliokunnan mietinnön kaivoslain muuttamisesta. Tämä on ollut valiokunnalle iso työ, joka sisälsi myöskin parannuksia ja vahvistusta nimenomaan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta vielä eduskuntavaiheessa.
Uudistus vahvistaa vastuullisen kaivostoiminnan edellytyksiä, ympäristövaikutusten huomioon ottamista ja kansallisen turvallisuuden näkökulmaa kaivoslaissa. Kaivoslain uudistuksen taustalla on pitkä valmistelutyö. Uudistus liittyy tarpeeseen sekä parantaa ympäristönsuojelun tasoa että varmistaa mineraalien tuotanto yhteiskuntien sähköistyessä. Kaivostoiminta luo edellytyksiä ja tuottaa raaka-aineita kaikille talouden osa-alueille ja modernin yhteiskunnan perustoiminnoille. Kaivosteollisuudelle on keskeinen merkitys myös teknologiayritysten arvoketjuissa ja suomalaisen teollisuuden huoltovarmuudessa. Taustalla, kun tätä lakia on valmisteltu, on monta samanaikaista kehityskulkua. Ilmastonmuutos, energiamurros ja käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan korostavat raaka-aineiden saatavuuden merkitystä.
Talousvaliokunta piti tätä hallituksen esityksen sisältöä kannatettavana mutta näki keskeisenä ongelmana huoltovarmuus‑ ja turvallisuusnäkökohdan puutteellisen käsittelyn. Talousvaliokunta esittää sen vuoksi lakiehdotuksen muuttamista niin, että kansallisen turvallisuuden näkökohdat tulevat huomioon otetuiksi luvan myöntämisen esteenä niin malminetsintä‑ kuin kaivoslupaharkinnassa. Käytännössä valiokunnan työn pohjalta pykälät muuttuvat siten, että lupaa ei saa myöntää, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta niihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua.
Paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi kaivosluvan myöntämisen edellytyksenä olisi jatkossa kunnan hyväksymä kaava, ja muut elinkeinot otettaisiin lupaharkinnassa nykyistä paremmin huomioon. Kyse on merkittävästä kunnille tulevasta oikeudesta päättää kaavoituksella, onko kaivostoiminta mahdollista kunnan alueella. Lisäksi maanomistajien asema vahvistuisi malminetsintälupien jatkamisedellytysten tiukentuessa. Ympäristönsuojelun tason parantamiseksi lupaharkinnassa huomioitaisiin maisemalliset ja ympäristölliset sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset nykyistä tehokkaammin.
Kaivoslain uudistus on osa laajempaa kokonaisuutta. Siihen liittyy myös vastikään hyväksytty luonnonsuojelulain kokonaisuudistus, jonka myötä muun muassa malminetsintä ja kaivostoiminta kansallis‑ ja luonnonpuistoissa estyy. Lisäksi eduskunnassa on käsittelyssä kaivosmineraalivero, joka on niin ikään osa tätä kaivostoimintaa sääntelevää kokonaisuutta.
Talousvaliokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen 126/2022 sisältyvän lakiehdotuksen. Tosiaan muutokset koskevat ensisijaisesti kansallisen turvallisuuden vahvistamisen pykäliä, ja lisäksi talousvaliokunta esittää eduskunnalle neljää lausumaa. Näkökulmamme on, että kaivoslainsäädännön uudistamista on tarpeen jatkaa, jotta vastuullinen kaivostoiminta Suomessa ja Euroopassa olisi mahdollista. Kaikkiaan tämä kaivoslainsäädäntö etsii tasapainoa ympäristönsuojelun, välttämättömien mineraalien ja raaka aineiden saatavuuden ja yleisen hyväksyttävyyden välillä.
Haluan kiittää tästä valmistelutyöstä tietysti ministeriötä ja hallitusta mutta ennen kaikkea valiokuntaa, joka kiireisellä aikataululla sai vielä tehtyä tästä hallituksen esityksestä vahvemman. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-14T16:04:52,2023-02-14T16:09:04,Hyväksytty,1.1
2022_167_98,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_99,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On ollut hienoa nähdä, miten moni suomalainen on noussut puolustamaan omaa elinympäristöään. Saimaa ilman kaivoksia ja Pelastetaan Päijänne ‑ryhmät sekä Pro Heinävesi ovat hyviä esimerkkejä kansalaistoiminnasta, joka on herännyt yhteisen ja tärkeäksi koetun asian puolesta. Tämän työn ansiosta eduskunta on saanut tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen jo kaksi kansalaisaloitetta kaivoslain uudistamiseksi: Kaivostoiminnalle rajat‑ ja Kaivoslaki Nyt ‑aloitteet. Nämä ovat myös selkeä osoitus siitä, että suomalaiset ovat turhautuneita maamme nykyiseen kaivospolitiikkaan ja lainsäädäntöön, joka sitä ohjaa.
Sanna Marinin hallitusohjelmassa sitouduimme uudistamaan kaivoslakia ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmäksi huomioiden myös talouden näkökulmat. Päätavoitteena on ollut ympäristönsuojelun tason parantaminen, ja tämä nykyinen kaivoslakiesitys on oikea suunta, joskin vielä tehtävää jää.
Toimme pitkin matkaa esiin, että nykyinen kaivoslainsäädäntö ei myöskään riittävällä tavalla huomioi strategisia intressejä tai turvallisuutta. Suomalaisella yhteiskunnalla ei ole riittävää kokonaisharkintaa siitä, mihin kaivostoiminta soveltuu ja millä ehdoin ja mitkä ovat ne reunaehdot, joilla me suojellaan myöskin luontoa ja kaikkea sitä muuta, mikä on arvokasta. Tässä lakikokonaisuudessa saatiin tosiaan talousvaliokunnassa nämä huolet nostettua esiin, ja valiokunta korjasi aika merkittävästikin kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden osalta tätä lainsäädäntöä, joten jatkossa sitten viranomaisilla on hyvät valtuudet puuttua esimerkiksi epämääräisiin malminetsintälupiin ja ‑hakemuksiin tai sitten myöskin myöhäisemmässä vaiheessa puuttua näihin lupiin, jos on syytä epäillä, että kyseessä on sellainen toiminta, joka kansallista turvallisuutta, huoltovarmuutta tai kriittistä infrastruktuuria vaarantaisi.
Esimerkit, jotka nousivat esiin näistä toiminnoista, olivat esimerkiksi Päijänteen hyvin laaja varaus, joka koski aluetta, josta yli miljoonan ihmisen juomavesi tulee. Silloin on syytä pysähtyä kysymään itseltämme, ovatko tällaiset varaukset sellaisia, joita me yhteiskuntana todella haluamme edistää. Toinen esimerkki: siitäkään ei kovin kauaa ole, kun Uudenmaan alueella tehtiin erittäin suuri varaus pienen pöytälaatikkoyrityksen toimesta, joka sitten ilmeisesti on tätä varausta myynyt myös eteenpäin toisaalla maamme rajojen ulkopuolella. Tosiaan kun kyseessä on montaa kuntaa koskeva varausalue, joka herättää suurta huolta ja myöskin vaikuttaa investointihalukkuuteen, niin on syytä todeta, että lainsäädännössämme on parantamisen varaa, ja näitä puutteita sitten ollaan korjattu. Nämä varaukset eivät ole edenneet, vaan ne ovat peruuntuneet, mutta on muita varauksia, jotka vielä todellakin herättävät huolta, esimerkiksi Kolin ympäristössä.
Tärkeänä osana kokonaisuutta on saatu myöskin osaksi luonnonsuojelulakia malmin etsintäkielto kansallispuistoihin ja luonnonpuistoihin sekä korkeampi kynnys valtion luonnonsuojelualueille. Vihreiden tavoitteena on — ja tämä on meidän poliittisessa ohjelmassamme myöskin — että jatkossa arvokkaat luontoalueet, kulttuuriympäristöt ja vesistöalueet rajataan ulos kaivostoiminnalta. Tämä ei tarkoita sitä, että missään ei voisi harjoittaa kaivostoimintaa, mutta on syytä yhteiskuntana asettaa tiukemmat reunaehdot sille, missä ja miten ja millä tavoin kaivostoiminnasta saadaan myöskin kestävää, jotta sitten tulevat sukupolvet on huomioitu myös.
On huomioitava myös, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sijaitsevat pitkälti samoilla mineraalirikkailla vyöhykkeillä, joten tämä ristiriita ei ole mitenkään helppo. On syytä myöskin painottaa sitä, kuinka tärkeätä on panostaa kiertotalouteen ja materiaali-innovaatioihin, jotka sitten osaltaan tulevat vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen tarvetta. Haaste on globaali, ja se koskee myös Suomea. On välttämätöntä puuttua myös kulutukseen ja siihen, minkälaisia tuotantotapoja edistämme. Emme voi jatkaa luonnonvarojen ylikulutusta. Tämä koskee myöskin mineraaleja. On asetettava kestävämmät reunaehdot. [Petri Huru: Koskee myös afrikkalaisia!]
Tämä talousvaliokunnan mietintö pitää sisällään myös jatkokehitysaskeleita. Haluamme parantaa kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista. Tämä on parannusesitys, joka on tullut lukuisilta asiantuntijoilta jo esiin, ja tätä on syytä nyt määrätietoisesti viedä eteenpäin, koska vapaaehtoinen sovittaminen ei näytä tuottavan tuloksia. Valiokunta yhteisesti haluaa, että tähän asiaan tuodaan parannus. Sen lisäksi jätteiden käsittelyä ja jätevastuita on myöskin kehitettävä eteenpäin. Tässä myöskin sitovasti eduskunta siihen ottaa kantaa, muun muassa.
On syytä myös arvioida, miten kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden pykäläkokonaisuus riittää kattamaan näitä nykyisiä haasteita, ja on syytä vielä arvioida, miten ihmisten vaikuttamismahdollisuudet tästä entisestään paranevat. Tässä lakikokonaisuudessa ei riittävällä tavalla vielä ole parannettu maanomistajien eikä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Siihen tuli hyvin heikosti työ‑ ja elinkeinoministeriöltä vastauksia, vaikka eduskunta sitä edellyttikin.
Joten varmasti palaamme asiaan, ja kaivoslainsäädännön uudistamisen työ osaltaan jatkuu. Joitain pieniä parannuksia ympäristönsuojelun tason osalta on saavutettu, ja olen iloinen, että tässä pisteessä ollaan — joskin on toki myöskin syytä todeta, että uudistuksen kunnianhimon taso ei ole riittävän korkea oman puolueeni näkökulmasta ja tulemme jatkamaan määrätietoisesti sillä vallalla, joka meille tulevissa vaaleissa annetaan, myöskin kaivoslainsäädännön uudistamista kuten myös muun ympäristönsuojelua koskevan lainsäädännön tason parantamista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-14T16:09:10,2023-02-14T16:16:46,Hyväksytty,1.1
2022_167_100,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_101,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Holopainen on tietysti erittäin taitava puhuja ja retoriikan ammattilainen niin kuin moni kansanedustaja täällä, [Hussein al-Taee: Jätä puhe siihen, se on kehu!] ja kieltämättä tässä jo itsekin huolestui, että kun toivottavasti tulevaisuudessakin pääsee täällä pääkaupungissa työskentelemään, näinköhän sitä pääkaupungin asukkaiden juomavesi pilataan, mutta eihän sellaista koskaan voi tapahtua eikä päästetä tapahtumaan.
Ehkä tällainen liian raju pelottelu ja uhkakuvien maalailu eivät edistä sitä yhteistä pyrkimystä, mikä varmasti koko tällä salilla on siihen, että niin Suomessa kuin sitten toivottavasti Suomen esimerkkiä seuraten ihan globaalistikin siirrytään entistä puhtaampiin teknologioihin ja voidaan välttää saastuttamista, voidaan välttää hiilidioksidipäästöjä. Jotta tällainen puhtaan teknologian siirtymä saadaan aikaan, niin se vaatii aivan valtavasti uusia metalleja, ja metalleja pystytään tuottamaan vain hyödyntämällä maaperän mineraaleja. Totta kai myös kiertotalous kehittyy kaiken aikaa ja pystytään kierrättämään jo aiemmin louhittuja luonnonvaroja uusiksi metalleiksi, uusiksi tuotteiksi, mutta on aivan selvää, että tarvitaan myös neitseellisiä raaka-aineita, koska tarve osana tätä puhdasta siirtymää on niin valtava. Ja siksi jotenkin itse ajattelisin niin, että kun samaan aikaan paitsi tehdään tätä puhdasta siirtymää pyritään myös Euroopan strategiseen autonomiaan, pyritään siihen, että emme olisi riippuvaisia Venäjästä ja Kiinasta, emme silloin kovin pelottelisi ihmisiä sillä, kuinka tämä kaikki luonnon pilaa tai ympäristön tilan vaarantaa tai vaikkapa juomaveden lähteet tuhoaa, koska on päivänselvää, että Suomessa, jossa lainsäädännön taso on maailman korkeatasoisin, meidän viranomaistoiminta on korkealla tasolla, ei tietenkään mitään tällaista voida hyväksyä eikä voi päästä tapahtumaan.
Nämä varausalueet varmaan sinänsä tällaisena teknisenä lainsäädännöllisenä asiana voitaisiin vaikka poistaa. Varauksiahan lähinnä tarvitsevat tällaiset uudet, pienet yhtiöt, jotka malminetsintätoimintaansa aloittelevat. Isot, vakiintuneet toimijat tietysti etenevät suoraan malminetsintälupaan. Vähän humoristisesti voisi sanoa, että onhan vaikkapa Suomen ilmatilasta varattu 100 prosenttia kansainväliselle lentoliikenteelle ja me kuitenkin kaikki hengitämme sitä samaa ilmaa, eli tässä täytyy osata suhteuttaa myös näiden varausasioiden merkitys.
Arvoisa puhemies! On totta, että näitä varauksia tehdään sen takia, että Suomi on erittäin kiinnostava maa maaperämme rikkauksien vuoksi. Suomeen voi muodostua sellaisia teollisia arvoketjuja, joissa tosiaan pystytään hyödyntämään niitä mineralisaatioita, jotka malmeina tässä ajassa esiintyvät, ja niitä edelleen jalostamaan, toivottavasti aivan valmiiksi tuotteiksi asti, niin kuin osana tätä Euroopan strategisen autonomian vahvistamista tavoitteena on.
Tämä kaikki tuo Suomeen työtä, toimeentuloa. Tällaiset miljardiluokan investoinnit, joita kaivosinvestoinnit aina käytännössä ovat, tuovat hyvin monenlaista työtä ja kasvattavat sitä kansantalouden kakkua, jota voimme tällaisena pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana sitten jakaa niin, että olemme esimerkiksi maailman turvallisin maa tai olemme vaikkapa maailman koulutetuin kansankunta — osaava kansakunta pystyy sitten laajasti eri toimialoilla menestymään. Sen vuoksi on tärkeää, että tämä kaivoslaki nyt sitten osaltaan vahvistaa kaivosten sosiaalista toimilupaa Suomessa. On tärkeää, että maallamme on malttia vaurastua, että kun meillä on korkeatasoinen ympäristölainsäädäntö, osaamme kestävällä tavalla luonnonvarojamme hyödyntää, niin siihen myös sitten määrätietoisesti tartumme niin, että tosiaan tätä kestävää talouden kasvua myös Suomelle saamme.
Tässä mielessä, kun lakiin tuodaan lisää esimerkiksi paikallista vaikutusvaltaa vaikkapa sen kautta, että tarvitaan kunnan hyväksymä kaava, jotta kaivoshanke voi käytännössä edetä, on todella tärkeää, että samaan aikaan Suomeen säädetään nyt tämä kaivosmineraalivero, kaivosvero, jolla tätä kaivosten tuottoa myös entistä enemmän tuodaan sille kyseiselle paikkakunnalle, missä myöskin sen suuren investoinnin tuomat käytännön rajoitukset kaikkeen muuhun maankäyttöön sijaitsevat. Itse asiassa olisin itse valmis kyllä jopa sitä kyseisen kunnan jako-osuutta edelleen vahvistamaan. Jos mietimme vaikka Sodankylän kuntaa, niin kyllä Sodankylässä sekä toimiva suuri kaivos että sinne suunnitellut kaivokset tuovat ne maankäytön rajoitukset nimenomaan sinne Sodankylän alueelle, eivät ne oikeastaan mihinkään muualle heijastu. Tämän vuoksi olisi oikein, että nimenomaan Sodankylän kunta saa sitten tämän kaivosveron tuoton mahdollisimman laajasti.
Mutta, arvoisa puhemies, se on ehkä eri keskustelu, keskustellaan nyt tästä itse kaivoslain muuttamisesta. Kiitos vielä valiokunnan puheenjohtajalle, edustaja Grahn-Laasoselle mietinnön esittelystä.
Toinen asia, joka liittyy vaikkapa tähän maanomistajan oikeuksien vahvistamiseen, on varmasti tärkeä näkökulma, mutta sen vastapainoksi pitää ehdottomasti pystyä viranomaistoimintaa nopeuttamaan ja kehittämään. Ei varmastikaan ole sen kaivoshankkeen kehittäjän näkökulmasta, mutta ei myöskään maanomistajan ja alueen muiden toimijoiden näkökulmasta hyvä asia, että nämä lupaprosessit venyvät aivan kohtuuttoman pitkiksi. Eli tässä mielessä Suomen pitää pystyä antamaan tällainen käsittelytakuu siitä, että asiat etenevät ripeästi.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kiitän myöskin omasta puolestani valiokuntaa siitä, että tähän tuotiin näitä maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen liittyviä näkökulmia mietintövaiheessa. Se oli hyvää aloitteellisuutta valiokunnalta ja varmasti tarpeellista. — Näin, puhemies, lyhyesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-14T16:16:49,2023-02-14T16:23:54,Hyväksytty,1.1
2022_167_102,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_103,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että esitys on mennyt monilta osin parempaan suuntaan. Eräs tällainen parannus on sekä paikallisen hyväksyttävyyden että vaikuttamismahdollisuuksien parantuminen. Niin ikään esityksessä ehdotetaan paikallisen hyväksyttävyyden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi, että muut elinkeinot otettaisiin lupaharkinnassa nykyistä enemmän huomioon. Myös kaivostoiminnan lopettamista koskevaa sääntelyä täsmennetään ja otetaan huomioon kaivoksen vaiheittainen sulkeminen. Samaten tulossa on veronluonteinen maksu eli niin sanottu varausmaksu pinta-alaperusteisesti, joka on euron per hehtaari. Tämän tavoitteena on luoda varauksen tekijälle taloudellinen kannustin varausalueen järkevään ja tarkoituksenmukaiseen rajaamiseen. Tosin nähtäväksi jää, miten tämä toimii käytännössä. 
Arvoisa puhemies! Jatkoa ajatellen on kuitenkin jossain määrin huolta siitä, että nyt tulossa olevat sääntelymuutokset voivat vaikuttaa investointihalukkuuteen juuri suomalaisissa kaivoshankkeissa. Tämä voi näkyä pidemmällä aikajänteellä kaivostoiminnassa siten, että on entistä vähemmän malminetsintähankkeita, jotka kehittyvät kaivoshankkeiksi ja lopulta ehkä kaivoksiksi. Mikäli suomalaiset hankkeet eivät näyttäydy kiinnostavina, sijoitetaan rahat tällöin malminetsintään jossain muualla, ja tällöin globaalit ympäristövahingot saattavat olla jopa merkittävästi suurempia — ja nimenomaan näin, koska edelleenkään ympäristöministeriössä ei ole tehty laajempaa tarkastelua.
Arvoisa puhemies! Totean vielä lopuksi, että irtauduttaessa venäläisestä energiasta tarvitsemme paljon mineraaleja. On erittäin tärkeää, että uudistamme lupapolitiikkaamme sen suuntaisesti, että investoinnit Suomeen ovat mahdollisia. Lisäksi on tavoiteltavaa saada Suomesta kaivetuille mineraaleille entistä korkeampi jalostusaste kotimaassa sen sijaan, että olemme ainoastaan raaka-aineen tuottaja muille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-14T16:23:58,2023-02-14T16:26:27,Hyväksytty,1.1
2022_167_104,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja al-Taee., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_105,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tätä lakihanketta on käsitelty kolme ja puoli vuotta. Yritän kolmessa minuutissa summata havaintoni tästä kokonaisuudesta.
Aloittaisin siitä lähtökohdasta, että talousvaliokunta ja muutkin valiokunnat, jotka ovat tästä lausuneet, ovat tehneet erinomaista työtä siinä, että tämä uudistus on parempi kuin edellinen laki ja siinä talouskysymykset, ekologiset kysymykset ja sosiaaliset kysymykset ovat paremmassa tasapainossa kuin aikaisemmin. Näin ollen tämä muutoshan on hieman kestävämpi ja hyvä lähtökohta jatkaa tätä parannusta tulevien eduskuntakausien aikana.
Sanoisin vielä, että tämä verotuskysymys on erinomainen, hyvä lisä, ja pää on auki. Voitaisiin sitä verotusta tulevaisuudessa nostaakin.
Yleensä olen edustaja Hurun kanssa hyvin monesta asiasta samaa mieltä, mutta tässä olen eri mieltä siitä, että tämä suomalainen investointiympäristö olisi heikompi siksi, että täällä on esimerkiksi tiukempi laki. Se ei ole ihan täysin tarkkaa, koska tämmöisiä maamineraaleja vihreän siirtymän aikaansaamiseksi vaaditaan niin valtavasti, että Suomi kyllä tulee olemaan houkutteleva edelleenkin, sillä täältä löytyvät juuri ne kiperimmät, tärkeimmät mineraalit eli litium ja koboltti. Näin ollen Suomi tulee jatkossakin olemaan hyvin houkutteleva. Tässä näkisin, että investointiympäristön kehittyessä jalostusarvoa — siellähän ne suurimmat rahat ovat — tämmöistä bisnestä tulisi Suomeen.
Olen tyytyväinen myös sen vuoksi, että kaivannaisjätenäkökulmasta näihin rakenteisiin on kiinnitetty parempaa huomiota, ja tyytyväinen myöskin sosiaalisesta näkökulmasta. Tässä saamelaisilla, alkuperäiskansalla, on ollut parempia oikeuksia sitten omaa toimintaansa jatkaa ja harjoittaa, ja sitten samanaikaisesti paikallinen hyväksyttävyys on kasvanut näin sosiaalisesta näkökulmasta.
Pitkällä tähtäimellä — käytän tähän viimeisen minuutin, arvoisa puhemies — oma huoleni on kaksijakoinen:
Ensimmäinen on se, että Venäjä edelleen pystyy eurooppalaisia sanktioita kiertämään niin, että se pystyy saamaan mineraaleja Euroopasta ja käyttää joitain tiettyjä Keski-Aasian maita tämmöisenä satamana tämän toiminnan aikaansaamiseksi. En viitsi tässä kohtaa mainita sen maan nimeä.
Toinen pitkän tähtäimen huoleni liittyy Kiinaan. Kiina tällä hetkellä tuottaa 50 prosenttia maailman teräksestä ja tuo omaan maahansa noin 70 prosenttia rautamalmista. Kiina myöskin hallinnoi joko jalostuksen näkökulmasta tai tuotannon näkökulmasta 70:tä prosenttia maailman litiumista. Kiina on se, joka tulevaisuudessa tulee olemaan koko Euroopan ja maailman haaste siinä, voimmeko me vastata niihin Kiinan uhkiin, jos se tekee tällaisen šakkimatin vihreän siirtymän näkökulmasta ja kykenee omalla toiminnallaan ja taloudellaan kontrolloimaan tulevaisuutta. Tämä kysymys turvallisuusnäkökulmasta tulee olemaan ensi vaalikaudella seuraavan eduskunnan pöydällä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-14T16:26:29,2023-02-14T16:30:04,Hyväksytty,1.1
2022_167_106,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_107,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys kaivoslain uudistamisesta on tärkeä, sillä se vaikuttaa merkittävästi niin Suomen huoltovarmuuteen kuin myös työllisyyteen ja kansalliseen turvallisuuteen. Uudistamisen tärkeyttä ovat korostaneet monet eri tahot perussuomalaisten lisäksi.
Kaivostoiminta vaikuttaa todella monen ihmisen elämään. Perussuomalaisille tärkeä muutos on paikallisten asukkaiden oikeuksien puolustaminen. Kaivostoiminta perustuisi jatkossa kunnan laatimaan asemakaavaan tai oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan, jolloin kunta voisi päättää kaavan laadinnasta mahdolliselle kaivosalueelle. Kuntalaisilla olisi näin ollen paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi kaivostoiminnan rajaamiseen. Ajankohtaista tietoa ja koulutusta tulee kuitenkin lisätä kuntatasolla, jotta päätökset perustuvat oikeaan tietoon ja tutkimukseen. Vuosittaiset yleisötilaisuudet ovatkin oiva keino lisätä vuoropuhelua paikallisesti, jotta asukkaat kokevat tulevansa kuulluiksi.
Vaikutusmahdollisuuksiin liittyy kiinteästi myös tiedottaminen. Alueen asukkailla tulee olla tarpeeksi tietoa tulevista hankkeista, ja vuorovaikutusta asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten välillä tulee korostaa entisestään. Tiedottamisen parantaminen osaltaan parantaa myös paikallisia vaikutusmahdollisuuksia. Viranomaisyhteistyötä tulee tiivistää, ja lakia tulee jatkossa olla valmis päivittämään siltä osin kuin päivitystarpeita ilmenee.
Paikallisilla yrittäjillä kaivostoiminta voi vaikuttaa merkittävästi elantoon, erityisesti alueilla, missä elinkeino liittyy vahvasti luonto‑ ja matkailualaan. Perussuomalaiset puolustavat yrittäjiä ja pitävät tärkeänä, ettei yrittäjien elinkeino vaarannu tai elinkeinolle aiheudu merkittävää haittaa kaivostoiminnan vuoksi.
Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti yleisesti kannatettavat asiat tässä lakiesityksessä: Kuntalaisten tiedonsaantia ja päätösvaltaa parantavia ehdotuksia kannatetaan. Vuosittain pidettävät yleisötilaisuudet parantavat paikallisten tiedonsaantia. Hyvä, että kaivostoiminta edellyttää yleis‑ ja asemakaavan hyväksyntää hankkeelle, kuten aikaisemmin mainitsin. Viranomaisten yhteistyötä tulee jatkossa tiivistää. Saamelaisten oikeuksista tehtyjä kirjauksia pidetään yleisesti hyvinä. Varausjärjestelmän kiristyksiä pidetään yleisesti hyvinä. Ja kansallisen turvallisuuden huomioiminen on erityisen tärkeää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-02-14T16:30:05,2023-02-14T16:33:00,Hyväksytty,1.1
2022_167_108,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_109,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tätä asiaa on käsitellyt myös itse henkilökohtaisesti pitkään, niin asia on tullut varsin tutuksi. Kiitos kuitenkin myös kommenteista, jotka liittyivät edustaja Heikki Auton puheenvuorossa puheeseeni. Kyse ei ole kuitenkaan retoriikasta vaan asiaan perehtymisestä ja siihen vaikuttamisesta. Sen takia myöskin nämä puutteet ovat tässä itselleni valjenneet varsin perinpohjaisesti. Toki iso syy ja vaikutus ovat olleet myös meidän lausunnonantajillamme, joita ollaan kuultu erittäin runsaasti. Meillä on tainnut olla kahdessa käsittelyssä yhteensä yli 150 lausuntoa siellä talousvaliokunnan tietopohjana. Tätä tietysti on syytä myös jatkossa tarkastella, kuten tässä myös edellytämme valiokuntana ja eduskuntana sitten, kun laki on hyväksytty. Elikkä jatkotyö on tarpeellista.
Täällä on erittäin hyviä ja tarpeellisia muutosesityksiä myös arvostetuilta asiantuntijoilta saatu. Kaikkia niitä valitettavasti tosiaan työ‑ ja elinkeinoministeriö ei ottanut huomioon, mutta on kuitenkin myönteistä, että kokonaisuutena katsoen ympäristönsuojelun tason parantamiseksi on esitetty muutoksia, joilla lupaharkinnassa huomioidaan maisemalliset, ympäristölliset ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset nykyistä tehokkaammin. Ja näiden kysymysten tärkeyttä me myös tässä mietinnössä olemme yhteisesti korostaneet ja niiden eteen tehneet tässä paljon työtä.
Kaivosverosta on erillinen laki, ja totean, että kyllä paljon asiantuntijanäkemyksiä on siitä saatu myös siihen suuntaan, että tämä vero tyypillisesti kohdistetaan valtiolle ja sieltä sitten toki valtionosuusjärjestelmän kautta myös eri kunnille. Nyt tämä painopiste on aika vahvasti muutamassa kunnassa, mutta esimerkiksi naapurikunnat jäävät siinä huomiotta. Ei ole viisasta kohdistaa sitä nykyistä enempää yksittäisille kunnille, kun siitä tulee nyt jo pääosa osoitettua kunnille. Kaivannaiset voidaan vain kerran louhia, mutta siitä jää jäljet myös tuleville sukupolville, joten enemmän näkisin, että on mentävä siihen suuntaan, että huomioidaan se, kuinka iso ja kauaskantoinen päätös se on, eikä sitä ole tarkoitettu vain yhden kunnan yhden valtuustokauden budjettia paikkaamaan. Ja senpä takia nyt jatkossa on tärkeätä, että myös yhteiskunnan, koko meidän Suomen, harkinta tässä paranee näiden yksittäisten kuntien lisäksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-14T16:33:01,2023-02-14T16:36:17,Hyväksytty,1.1
2022_167_110,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_111,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on kuitenkin karu fakta, että jos ei me Suomen maaperästä mineraaleja kaiveta, niin ne kaivetaan jostain muualta, tai sitten meidän pitää maailmanlaajuisesti tehdä muutos. Mutta kun tällä hetkellä kuitenkin kaikki esimerkiksi vannovat sähköautoilun nimeen, niin se tarkoittaa silloin, että meidän on pakko niitä tuotteita sieltä jostain maaperästä saada. Me saadaan ne Suomesta tai sitten me saadaan ne esimerkiksi Kongosta, mutta onko se kongolainen koboltti sitten jollain tavalla parempaa, kun se on lapsityövoimalla sieltä kaivettu, vai voitaisiinko me oikeasti ajatella kaivavamme sen täällä ihmisläheisemmin ja jopa vähän vahtien, miten meidän jutut täällä toimivat?
Huolestuneena yleisestikin tästä ilmapiiristä olen jotenkin näkemässä, että meillä on keskustelu mennyt siihen suuntaan, että meillä eduskunnassa on osa porukkaa, mikä on sitä mieltä, että mineraalit kaivetaan edelleen vaikka Afrikasta ja sitten ne afrikkalaiset yritykset tekevät päästökompensaation, niin että me täällä kasvatellaan metsistämme puutarhoja ja kompensoidaan muualla maailmassa olevien kaivosten hiilinieluja. Tämä ei ole oikeasti ihan järkevä ratkaisu juuri sen takia, että siellä muualla maailmassa kaivellaan ne malmit sieltä maan sisältä niin, että ei voi sanoa missään nimessä kestävällä tavalla. Se on sanomatta selvää. 
Täällä on esimerkiksi Saimaa ilman kaivoksia ‑ryhmäkin, johon itse kuulun, ja olen vähän siellä asioista keskustellut. Olen sitä mieltä, että missään nimessä, ei missään nimessä saa tulla tilannetta, että Saimaan vesistö vaarantuisi kaivoksen takia, mutta jos me pystytään se lainsäädännöllä, ympäristövalvonnalla ja ympäristönsuojelulla estämään, niin en näe, etteikö me voida kaivaa maaperästä meidän mineraaleja.
On sanomatta selvää, että meidän pitää saada siitä oma osuutemme, ja mieluummin niin, että meillä olisi jatkojalostusta riittävän paljon ja me viedään sitten täältä parempia tuotteita, ettei täältä vain viedä pelkästään sitä mineraalia maailmalle. Mutta jollei me siihenkään pystytä, niin pitää meidän kuitenkin pitää huoli määrätyllä lailla siitä, että siinä on taloudellisesti jonkunnäköistä pohjaa edes ulkomaalaistenkin yritysten tehdä sitä, koska muuten ne menevät aivan varmasti johonkin muualle, esimerkiksi sinne Kongoon tai vastaavaan.
Silloin kun me täällä salissa olevat ihmiset haluamme jotain, meidän tarpeet on tähänkin mennessä tyydytetty, tavalla tai toisella, se on kuitenkin muistettava. Meidän pitää itse päästä eroon tästä maapalloa tuhlaavasta tavasta toimia, tai sitten meidän täytyy vain hyväksyä, että jostain meidän täytyy sähköautoihinkin saatavat litiumit ja koboltit kaivaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T16:36:17,2023-02-14T16:39:36,Hyväksytty,1.1
2022_167_112,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Grahn-Laasonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_113,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ja koko meidän teknologiaan perustuva elämäntapamme edellyttävät ja vaativat mineraaleja. Kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan karusti osoitti, niin tässä geopoliittisessa ympäristössä, jossa nyt elämme, ei Suomi eikä myöskään Eurooppa voi olla riippuvainen kriittisistä raaka-aineista ja niiden tuonnista kolmansista maista tai yksittäisistä lähteistä, vaan vastuullista kaivostoimintaa pitää voida harjoittaa myöskin Euroopassa. Siksi lain lähtökohtana on se, että Suomen kaivoslainsäädäntö, kaivoksia koskeva sääntely, olisi tiukkaa ja ympäristövastuut täyttävää ja että meillä voitaisiin toteuttaa kaivannaisteollisuutta vastuullisimpana maailmassa. Siksi tässä lainsäädännössä on haettu ja mielestäni myöskin päästy lähelle sitä tasapainoa, missä yhdistyvät ympäristönsuojelun korkea taso, välttämättömien mineraalien ja raaka-aineiden saatavuus ja lisäksi paikallinen hyväksyttävyys. Tämä viimeinen, paikallinen hyväksyttävyys, tulee sitä kautta, että päätöksenteko siitä, voiko kaivostoimintaa tietyssä kunnassa harjoittaa, tehdään siellä lähellä eli lähidemokratiaa kunnioittaen ja niin, että ihmiset pääsevät siihen osallistumaan.
Lisäksi talousvaliokunta teki, kuten kerroin, välttämättömät kansallista turvallisuutta vahvistavat pykälät, joilla pyritään varmistamaan se, että lupaa ei myönnetä, jos toiminta vaarantaa maanpuolustusta, huoltovarmuutta, välttämätöntä, kansallisesti tärkeää infrastruktuuria tai muuta näihin rinnastettavaa kansallisen turvallisuuden etua. Tältä osin hallituksen esitys oli puutteellinen, ja pidän sitä merkillisenä, että tällainen vajavainen lainsäädäntö oli päässyt etenemään maan hallituksen käsistä eduskuntaan. Eli nämä turvallisuusuhkat nousivat vahvasti asiantuntijakuulemisissa, ja sen pohjalta talousvaliokunta teki runsaasti parannuksia ja työtä sen eteen, että tämä lainsäädäntö täyttäisi vaatimukset myöskin turvallisuuden näkökulmista.
Haluan vielä kiittää valiokuntaa vastuullisesta työstä ja siitä keskitien etsimisestä, että kun kaivossääntely on varmasti sarjassaan vaativinta mahdollista lainsäädäntöä, kun joudutaan niin monia intressejä yhteensovittamaan ja varmistamaan eri näkökulmista, että lainsäädäntö on tasapainossa, niin tässä mielestäni talousvaliokunta onnistui. Korostamme myöskin sitä, että työ jatkuu kaivoslainsäädännön kehittämiseksi. Jätimme lausumia, jotka edellyttävät jatkotyötä ministeriöltä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-14T16:39:36,2023-02-14T16:42:27,Hyväksytty,1.1
2022_167_114,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_115,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä aiemmassa puheenvuorossa ennen puheenjohtajaa esitettiin muutamia yleisiä väitteitä, joilla kuitenkaan ei ole loogista pohjaa.
Ensimmäinen koski sitä, että Suomessa pitää kaivaa paljon, ilmeisesti, koska muuten Kongossa tai jossain muualla maailmaa kaivetaan. No, tämä tietysti ei mene näin, jos kehitys menee siihen suuntaan, mitä on arvioitu ja mineraalien kokonaiskysyntä kasvaa globaalisti. Sehän tarkoittaa sitä, että Kongossa kaivetaan enemmän ja Suomessa kaivetaan enemmän ja monessa muussa sijainnissa kaivetaan enemmän. Eli kuitenkaan tämä meidän tässä suhteessa pieni osuus kaivannaisista ei tule siis korvaamaan jonkun muun maan kaivannaisia, vaan tämä haaste on globaali, kuten edustaja myös siihen viittasi. Eli kokonaiskysynnän jatkuvaan kasvuun täytyy silloin tuoda myös uusia kestävämpiä ratkaisuja ja myöskin tässä suhteessa vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.
Toinen väite on se, että Suomessa olisi jo nyt riittävän vastuullista kaivostoimintaa. No, näin ei ole. Meillä ei ole esimerkiksi riittävää sääntelyä kaivosten pohjarakenteiden kestävyyteen — tämä on vain yksi esimerkki. Me ei vaadita suljettuja kiertoja jätevesille. Meillä on paljon tekemistä, ja meidän todella pitää nyt yhteisesti — moni on sen todennut — vaatia myös kestävämpää ympäristösäätelyä, ja sitähän tässä eduskunta haluaa edellyttää.
Sitten kolmas väite on usein se, että kun on havaittu näitä geopoliittisia riskejä, niin nyt sitten automaattisesti huoltovarmuus ja tämmöinen strateginen omavaraisuus parantuisivat. Mutta nehän eivät parane, mikäli lainsäädännössä ei tehdä niitä parantavia muutoksia, ja kun Suomen kaivoslainsäädäntö on perusrakenteeltaan tämmöinen valtausperiaatteeseen pohjautuva lainsäädäntö, niin se on hyvin altis sellaisille riskeille, jotka nimenomaan liittyvät näihin kysymyksiin. Elikkä tätä valtausperiaatteeseen perustuvaa lainsäädäntörakennetta pitäisi muuttaa paljon vahvemmin, jotta meillä olisi sitä strategista omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, koska tässä nykyisessä lainsäädännössähän Suomen valtio, yhteiskunta, ei omista niitä mineraaleja, vaan ne omistaa se yhtiö, joka ensimmäisenä tekee tämän varauksen. Tällä lainsäädännöllisellä rakenteella on toki hyvin vaikea sitten vahvistaa omavaraisuutta. Moni muu maa on hoitanut toisin kaivoslainsäädäntönsä, eli siellä yhteiskunnalla on todellakin tämä strateginen omistajuus sen yhteiskunnan maaperän mineraaleihin. Tästä toisesta näkökulmasta Norjahan on erinomainen esimerkki: Norja on pystynyt hyödyntämään omia luonnonvarojaan koko yhteiskunnan hyödyksi. Tässä on siis vielä paljon kehitettävää myös tästä näkökulmasta.
Ei pidä olla sinisilmäinen ja naiivi sen suhteen, että nämä asiat ratkeavat, jos me ei niitä itse täällä lainsäädännöllä korjata, ja tässä nyt tehdään muutamia askeleita siihen suuntaan, mutta työ kyllä jatkuu vihreiden näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-14T16:42:29,2023-02-14T16:45:43,Hyväksytty,1.1
2022_167_116,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,Edustaja Laakso., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_117,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puheenjohtaja! Täytyy sanoa, että nyt edustaja Holopaisen puhe oli minulle aika hämmentävää. Te otatte esiin sen, että meidän määrät täällä, mitä me kaivetaan, ovat sen verran pieniä, että niillä ei ole juuri mitään merkitystä globaalisti. Miksi me sitten tehdään koko ajan ilmastoasioita? Me ollaan koko ajan yritetty kertoa siitä, että meidän osuus ilmaston parantamisessa on tolkuttoman pientä, ja aina on ollut tämä sama puhe siinä kohtaa, että meidän pitää tehdä kyllä meidän osuutemme ja meidän pitää olla johtavana siinä ja meillä pitää olla kunnianhimoa siinä. Ja nyt sitten, kun on asia toisinpäin, sen jälkeen onkin niin, että se on niin pientä, ettei sillä ole mitään merkitystä. Se on tasan tarkkaan niin, että se, mitä me ei kaiveta täällä, kaivetaan jossain muualla ja todennäköisesti kestämättömämmin. Siitähän tässä on kyse. Kyllä minä olen siinä mielessä samaa mieltä, että ei me maailmaa pelasteta sillä, että me pelkästään Suomesta niitä kaivetaan, mutta tämä sama ilmiö on siinä asiassa, niin kuin minä sanoin, ettei me maailmaa pelasteta sillä, että me ruoskitaan itseämme koko ajan kasvavilla veroilla sen takia, että me saadaan päästöjämme ajettua alas. Me pelastetaan tämä maailma oikeasti muuttamalla koko meidän elintapoja.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-14T16:45:43,2023-02-14T16:47:21,Hyväksytty,1.1
2022_167_118,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_167_119,167/2022,2023-02-14,14.04,16.53,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, totesin, että kun kokonaiskysynnän arvioidaan globaalisti kasvavan, ei ole sellaista tilannetta näköpiirissä, kuten edustaja ja moni muukin on kuvaillut, jossa ikään kuin me korvattaisiin jonkun muun maan kasvava kaivannaismäärä Suomen louhinnalla. Jos se kokonaiskysyntä globaalisti kasvaa, niin se kasvaa niin Suomessa kuin sitten monessa muussakin sijainnissa, ja tämän totesin. Eli Suomi ei silloin voi omalla toiminnallaan täällä parantaa esimerkiksi Kongon kaivostoiminnan vastuullisuutta, vaan vaatimalla muissa sijainneissa, itse asiassa niin kuin nyt EU:ssa on tehtykin, parannuksia sen osalta, että kaikissa näissä kriittisissä mineraaleissa haettaisiin parempaa vastuullisuutta, jolloin sitten myös kaikki se kaivostoiminta, mikä tapahtuu vaikkapa Afrikassa ja tuodaan EU-alueelle, olisi vastuullisempaa. Sehän on se keino vaikuttaa vastuullisuuteen siellä. Täällä Suomessa me voidaan parantaa kaivostoiminnan vastuullisuutta parantamalla ympäristönsuojelun tasoa, mitä tässä nyt hieman askeleittain ollaan tekemässä, ja toki tässä mietinnössä vielä enemmänkin vaaditaan. Eli se on se, mikä on meidän käsissä. Toisaalla on sitten tämä vastuullisuuslainsäädäntö, jolla vaikutetaan niihin hankintaketjuihin.
Se on ihan totta, että ratkaisuja ei ole vielä lopullisesti. Tämä on myös erittäin ristiriitainen tavoite, jossa samaan aikaan pyritään vähentämään uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ja sitten toisaalla niitä tarvitaan. Kuten tässä edustaja taisi todeta, on syytä myös pysähtyä tämän kysymyksen äärelle, miten tämä kokonaisvastuullisuus silloin toteutetaan.
Mutta joitakin selkeitä asioita siellä toki on, ja sellaisia väittämiä ei pidä tehdä, joilla ei ole todellisuuspohjaa sitten kuitenkaan. Tämä on kohtuullisen monimutkainen asia ratkaistavaksi, ja täytyy toivoa, että ylikulutukseen todellakin puututaan vahvemmin ja myöskin sitten kestävämpiä materiaali-innovaatioita saadaan tilalle, ja myöskin kiertotaloutta tarvitaan. Nämä ovat vain osaratkaisuja, mutta toki toivoisi, että saisi kuulla enemmän kommentteja myös näitä tukien. Yhteinen haaste kyllä varmasti.
Ja kuten tässä edustaja toivoi, toivottavasti ei sinne Saimaalle nyt sitten ainakaan semmoisiin kriittisiin kohteisiin, jos minnekään, niitä kaivoksia perusteta. Tähän me voimme vaikuttaa täällä eduskunnassa yhteisesti — ja myöskin esimerkiksi aikaisemmin todettuun Päijänteen varaukseen. Voi olla, että olisimme yhteiskuntana suojelleet juomaveden, mutta silloin on täysin turhaa antaa lainsäädännöllä tehdä tällaisia varauksia, jos ne ovat sellaisia varauksia, joita ei katsota yhteiskunnallisesti kestäviksi. Tähän toki nyt sitten on myös syytä puuttua, että ylipäätään luodaan ihmisille varmuutta ja yrityksille, myös muille yrityksille kuin kaivosyrityksille, varmuutta heidän omasta investointiympäristöstään. [Sheikki Laakso: Lopetetaan kaivokset ja pelastetaan maailma — mahdoton yhtälö!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_167+2022+8.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-14T16:47:23,2023-02-14T16:50:48,Hyväksytty,1.1
2022_168_1,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Keskustelu asiasta päättyi 14.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Pihla Keto-Huovinen Ruut Sjöblomin kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_168_2,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi avioliittolain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 172/2021 vp>>>Lakialoite  LA 39/2019 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 26/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_168_3,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Keskustelu asiasta päättyi 14.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Petri Huru Sheikki Laakson kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_168_4,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Tiilikkajärven kansallispuiston laajentamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 308/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 99/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 20/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_168_5,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 15/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-ahon esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ulkoministeri Pekka Haavistolle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. [Hälinää] — Ja nyt pyydän, että keskitytään taas tämän asian käsittelyyn. — Edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_168_6,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa ulkoministeri ja hyvät kansanedustajat! Ulkoasiainvaliokunta käsitteli valtioneuvoston selonteon Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan EU:n sotilaalliseen EUMAM-avustusoperaatioon. Puolustusvaliokunta antoi lisäksi selonteosta lausunnon. Ulkoasiainvaliokunta piti yksimielisesti Suomen osallistumista tähän operaatioon perusteltuna. EUMAM-operaatiolla EU vastaa Ukrainan pyyntöön saada apua asevoimiensa kouluttamiseksi. Operaation tarjoamalla koulutuksella vastataan Ukrainan asevoimien kriittisiin tarpeisiin. Tavoitteena on lisätä Ukrainan asevoimien sotilaallista kyvykkyyttä ja siten tukea Ukrainaa suvereniteettinsa ja alueellisen koskemattomuutensa puolustamisessa sekä siviiliväestönsä suojelemisessa.
Valiokunta piti mietinnössään keskeisen tärkeänä, että EU jatkaa päättäväistä tukeaan Ukrainalle auttaakseen sitä käyttämään sille kuuluvaa oikeutta puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan ja puolustamaan alueellista koskemattomuuttaan ja suvereniteettiaan.
Valiokunta korosti lisäksi, että Suomen tulee yhtä lailla sekä kahdenvälisesti että osana EU:ta jatkaa laaja-alaista tukeaan Ukrainalle, mukaan lukien puolustusmateriaalituki. Sotilaallisen, humanitaarisen ja muun tuen jatkaminen Ukrainalle on välttämätöntä Ukrainan suvereniteetin turvaamiseksi.
Valiokunta on kuluneen vuoden aikana käsitellyt ja tukenut Ukrainalle annettuja puolustustarvikepaketteja. Valiokunta piti hyvinä saamiaan tietoja siitä, että EUMAM-operaatiossa annettavan koulutuksen osana Suomi valmistautuu luovuttamaan koulutettaville ukrainalaisille henkilökohtaista ja joukkokohtaista materiaalia sekä asemateriaalia. Materiaalin luovutuksista tehdään aiempien Ukrainalle annettujen puolustusmateriaalipakettien kaltaiset erilliset päätökset.
Arvoisa herra puhemies! Käsitellessään tätä selontekoa valiokunta käsitteli myös niitä laajempia seurauksia, joita Venäjän noin vuosi sitten käynnistämällä täysimittaisella hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut. Venäjän hyökkäyssota rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Tämä on johtanut valtavaan humanitaariseen kriisiin. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi yli 14 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa ja noin 18 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua. Kuten valiokunta muistuttaa mietinnössään, on myös tärkeää, että Suomi osana kansainvälistä yhteisöä osallistuu toimiin Venäjän ja sen edustajien saattamiseksi vastuuseen laittoman hyökkäyssodan aloittamisesta sekä sen vaikutuksista ja seurauksista.
Arvoisa puhemies! Valiokunta piti tätä selontekoa käsitellessään hyvin tärkeänä sitä, että Suomi on mukana EUMAM-operaatiossa. Operaatioon osallistuu 24 jäsenmaata. Osallistumista voidaan pitää merkittävänä Suomen ja EU:n tuen osoituksena Ukrainalle ja sen asevoimille.
Valiokunta näki myös puolustusvaliokunnan tavoin, että Suomen rooli kouluttamisessa voi olla hyvinkin merkittävä. Ukrainassa koulutetaan erityisesti asevelvollisia, ja Suomen asevelvollisuusjärjestelmän kautta saavutettu osaamispohja antaa koulutustehtäviin osallistuvalle kantahenkilökunnalle ja reserviläisille erinomaiset valmiudet tehokkaaseen koulutukseen.
Kuten aluksi totesin, ulkoasiainvaliokunta oli asiassa yksimielinen, niin kuin muissakin Ukrainan tukemiseen liittyvissä asioissa. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-02-15T14:04:27,2023-02-15T14:08:52,Hyväksytty,1.1
2022_168_7,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Ministeri Haavisto, viisi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_8,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa paitsi ilmeisen onnistuneesta Ruotsin vierailusta eilen myös tästä mietinnöstä sekä puolustusvaliokuntaa lausunnosta, joissa on esitetty arvokkaita näkemyksiä koskien Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM-avustusoperaatioon. Eduskunnan tuki Suomen osallistumiselle on ollut laaja-alaista.
Operaatioon osallistuu 24 EU-jäsenmaata, ja on tärkeää, että Suomi on tässä joukossa mukana. Suomen osallistuminen on osa maamme kansainvälistä vastuunkantoa ja laaja-alaista tukeamme Ukrainalle. Kuten puolustusvaliokunta lausunnossaan toteaa, on Suomella hyvää osaamista operaation koulutustehtäviin. Operaatio on merkittävä osoitus Suomen ja EU:n tuesta Ukrainalle ja sen asevoimille. Samalla se vahvistaa EU:n yhteistä turvallisuus‑ ja puolustuspolitiikkaa.
Yhdyn valiokuntien näkemykseen siitä, että Suomen tulee sekä kahdenvälisesti että osana EU:ta jatkaa Ukrainalle laaja-alaista tukeaan mukaan lukien puolustussektorin tukea. Näin voimme auttaa Ukrainaa käyttämään sille kuuluvaa oikeutta puolustautua Venäjän laitonta hyökkäyssotaa vastaan ja puolustamaan alueellista koskemattomuuttaan ja suvereniteettiaan.
Suomella on valmius tarkastella myös muun koulutus‑ ja neuvonantotoiminnan järjestämistä tai sellaiseen osallistumista EUMAM-operaatiossa Ukrainan tarpeiden mukaisesti. Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa siitä, että ne tukevat tätä linjausta.
Arvoisa puhemies! EUMAM-operaation koulutustoimet ovat edenneet hyvin. EU:n päämiehet totesivat viime viikolla kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä, että operaatiossa pyritään kuluvan vuoden aikana kouluttamaan 30 000 ukrainalaissotilasta. Näin 15 000 ukrainalaissotilaan lähtötaso olisi kaksinkertaistettu.
On tärkeää, että EUMAM-operaatiolle asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan. Ennen operaation kaksivuotisen mandaatin päättymistä EU:ssa toteutetaan operaation uudelleenarviointi. Tässä yhteydessä analysoidaan myös operaation jatkotarpeita. Ukrainan asevoimien koulutustarpeiden on arvioitu jatkuvan merkittävinä myös operaation nykyisen mandaattikauden jälkeen.
Puhemies! Ukrainan kokonaisvaltainen tukeminen jatkuu erittäin tärkeänä. Suomi on myöntänyt Ukrainaan humanitääristä apua, kehitysyhteistyötukea, materiaalitukea, puolustusmateriaalitukea ja koulutustukea.
Ulkoasiainvaliokunta on mietinnössään muistuttanut olevan myös tärkeää, että Suomi osana kansainvälistä yhteisöä osallistuu toimiin Venäjän ja sen edustajien saattamiseksi vastuuseen laittoman hyökkäyssodan vaikutuksista ja seurauksista. Suomi on sitoutunut tukemaan kansainvälisen rikostuomioistuimen työtä Ukrainassa tehtyjen kansainvälisten rikosten tutkimiseksi ja sotarikollisten saamiseksi oikeudelliseen vastuuseen. Suomi on myöntänyt kansainvälisen rikostuomioistuimen syyttäjäntoimistolle 300 000 euroa rahallista tukea ja lähettänyt toimistoon viisi asiantuntijaa.
Puhemies! Suomen tuki Ukrainalle on laaja-alaista ja pitkäaikaista. Suomi on vuonna 2022 osoittanut humanitääristä apua ja kehitysyhteistyötukea Ukrainaan 103 miljoonaa euroa. Nykyisellään Ukraina on Suomen suurin kehitysyhteistyön kohdemaa. Suomi on tukenut Ukrainan pidemmän aikavälin kehitystä myös siviilikriisinhallinnan keinoin. Suomi on tähän mennessä antanut Ukrainalle 12 aseellista materiaalitukipakettia, joiden yhteenlaskettu arvo on 590 miljoonaa euroa.
Euroopan unioni on vuonna 2022 osoittanut Ukrainaan 12,4 miljardia euroa muun muassa makrotaloustuen, ulkosuhderahoituksen ja humanitäärisen avun kautta. EU on hyväksynyt 18 miljardin euron makrotaloustuen Ukrainalle vuodelle 2023. EU on kanavoinut Ukrainalle puolustusmateriaalitukea Euroopan rauhanrahaston kautta. Rahaston kautta toimitettavan EU-tuen kokonaismäärä on tällä hetkellä yli 3,1 miljardia euroa.
Suomi ja EU jatkavat tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin on tarpeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-15T14:08:55,2023-02-15T14:12:54,Hyväksytty,1.1
2022_168_9,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_10,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silmäiltyäni tätä nyt käsillä olevaa valtioneuvoston selontekoa tulee pakostakin mieleen, että nyt tänään tulee kuluneeksi tasan yhdeksän kuukautta siitä, kun 15. syyskuuta edustaja Tynkkynen syyllistyi täällä puolueensa nimissä kansanryhmää vastaan kiihottamiseen puhuessaan venäläisten tappamisesta. Tuon puheen aikana ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho kajautti oman välihuutonsa, ”hyvä”, ja pääministeri Marin totesi osaltaan tällaisen olevan ihan mielenkiintoinen ehdotus.
Siis yhdeksän kuukautta tuosta, ja nyt käsittelemme täällä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, Halla-ahon, kätilöimää Venäjä-vihan hedelmää eli EU:n Ukraina-sotilastuen operaation yhteyteen suomalaisten toimesta koulittavaa osastoa. Mietittekö muuten siellä valiokunnassa lempinimiä tälle 30 miehen koulutusosastolle? Voisiko se olla vaikka Halla-ahon SS-plutoona? [Naurua perussuomalaisten ryhmästä]
George Orwellin kirjassa vuonna 1984 kuvattiin totalitaarista valtiota, jonka kansalaiset tietävät maailmasta vain sen, mitä puolue haluaa heidän tietävän. Tämän salin puheita kuunnellessa tulee kyllä mieleen, että kuvaus on varsin osuva. En kuitenkaan tarkoita rakasta Suomeamme, jossa kansasta moni kyllä siellä kotisohvilla ajattelee ihan omilla aivoillaan. Hyvät kollegat, tarkoitan tällä teitä EU-mielisiä globalisteja. Te tunnutte tietävän maailmasta vain sen, mitä uuskommunistisen lännen vallanpitäjäjoukko haluaa teidän tietävän, eli Venäjä on muka paha, ja sen hallinto on kaadettava. Totalitaarisuudella tarkoitan myös sitä, minkä Orwell muotoili seuraavasti: ”Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, ja tietämättömyys on voimaa.”
Te kaikki olette mukana syytämässä suomalaisten veronmaksajien rahoja tähän Venäjä-vastaiseen sotaan antamalla ne sotarahastoon, jonka nimi on Euroopan rauhanrahasto. Ei ole sattumaa, että sitä edelsi Afrikan rauhanrahasto, jonka toimimista EU:n aseteollisuuden välikätenä Afrikan unionin suuntaan on kritisoitu EU-parlamentissakin. 60 vuotta sitten murhattu John F. Kennedy piti sotilasteollista kompleksia suurena uhkana vapaudelle ja rauhalle, ja nyt minun pitää puhua siitä täällä, kun jopa vasemmistokin on sotakiimassa. Saksan entinen liittokansleri Angela Merkel myönsi viime joulukuussa, että Minskin sopimus solmittiin 2014 Ranskan, Saksan ja Etyjin takauksin, jotta Ukraina saisi toteutuneet kahdeksan lisävuotta aikaa varustautua sotaan. Looginen ja vääjäämätön johtopäätös on, että kaikki tämä väitetty Ukrainan tukeminen, jota tämä Halla-ahon SS-plutoonakin on, edustaa vain ja ainoastaan taas yhtä lännen yritystä alistaa Venäjä. Ukrainan univormut päälleen pukeneiden länsimaisten vapaaehtoisten ja jopa sinne lähetettyjen ammattisotilaiden tukijoukko on yhtä värikäs kuin Napoleonin ja Hitlerin osastot heidän sotaretkillään, puhumattakaan Venäjän sisällissodasta sata vuotta sitten, johon Amerikka ehti mukaan. Ei ole sattumaa, että Hitlerin sotaretkellä oli mukana ukrainalaisista natseista koostuva Galitsian SS-divisioona, jonka perinteitä Kiovan hallinto nyt vaalii. [Jussi Halla-aho: Kyllä on paksua puhetta!]
Arvoisa puhemies ja hyvät kollegat! Tämä eduskuntakausi alkaa olemaan pian taputeltu, mutta vastuu, hyvät kollegat, tästä kaudesta ei häviä minnekään. Teidän mielestänne kansalaiset voivat vuoden välein vaihtaa jopa sukupuoltaan, puhumattakaan suurvaltojen sodasta, johon te olette tämän rauhaa rakastavan ja Jumalan valitun kansan liittäneet. Tästä seuraa vielä järkyttävä tukkapölly. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-02-15T14:13:06,2023-02-15T14:18:29,Tarkistettu,1.1
2022_168_11,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä poissa. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_168_12,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sota on aina vakava asia. On tärkeää, että Ukraina saa meiltä tukea. Nyt on tarkoitus tarjota koulutusta 15 000 ukrainalaissotilaalle — se on merkittävä asia, ja siihen osallistuu 24 EU-jäsenmaata. Ulkoasiainvaliokunta on tehnyt tärkeää ja hyvää työtä. Myös Suomi toivoisi varmasti samassa tilanteessa tukea, jos olisimme Ukrainan asemassa. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Ehdottomasti Suomikin toivoisi, että meitä tuetaan.
Myös tämä Nato-asia kiinnostaa kovasti kansalaisia, ja toivon, että todella pian saamme siitä epävarmuudesta selkeyden ja Suomi pääsee Natoon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-15T14:18:31,2023-02-15T14:19:24,Hyväksytty,1.1
2022_168_13,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_14,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin käyttänyt jo tästä asiasta puheenvuoroja. Mielestäni on hyvä, että meiltä lähtee sinne tämmöinen koulutusosasto, ja sillä tavalla kouluttamalla tieto ja taito eivät vähene.
Mutta olisin halunnut kuulla, onko ministerillä viimeisimpiä tietoja muiden maiden osallisuudesta tähän vaunujen luovuttamiseen sinne Ukrainaan — mitkä ovat teidän tietonne siitä, onko sinne menossa vaunuja Saksasta tai Hollannista tai muualta. Itse haluaisin, että Suomesta ei vaunuja lähetetä, koska meillä on pitkä yhteinen raja tämän taistelua käyvän maan kanssa ja meidän vaunut on aika tarkoin laskettu ja mietitty kriisiajan tilanteeseen. Tämän vuoksi en näe sitä hyvänä. Ja myöskin kun me olemme rajanaapurina tässä ihan sotaa käyvän maan vieressä, niin näkisin, että tämä saattaa eskaloida tilannetta enemmän, jos niitä antaa naapurimaa, kuin että jos ne tulevat jostakin kauempaa.
Jos pystyisitte tätä vaunuasiaa valottamaan, mikä siellä on tilanne?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-15T14:19:26,2023-02-15T14:21:22,Hyväksytty,1.1
2022_168_15,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Ovaska poissa, edustaja Kiljunen, Kimmo poissa. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_16,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! On vaikea löytää sanoja kuvaamaan sitä, miten hirvittävää ja kauhistuttavaa on se, että meidän aikanamme, meidän silmiemme alla keskellä Eurooppaa soditaan, soditaan sen vuoksi, että yksi Euroopassa oleva iso maa, Venäjä, on katsonut oikeudekseen hyökätä pienemmän naapurimaan, Ukrainan, kimppuun. Tämä ”oikeus” ei tietysti perustu mihinkään. Päinvastoin Venäjän raakalaismainen ja rikollinen hyökkäys Ukrainaa, sen kansaa ja rauhaa vastaan on vastoin kaikkia kansainvälisiä sopimuksia, vastoin kaikkia niitä kansainvälisiä sopimuksia, joihin Venäjän edeltäjävaltio Neuvostoliitto on sitoutunut, ja vastoin monia sellaisiakin kansainvälisiä sopimuksia, joihin Venäjä itse on sitoutunut. Mainitsen vain keskeisimpinä esimerkiksi YK:n perusasiakirjat, mainitsen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen asiakirjat ja lukemattomat muut kansainväliset sopimukset, jotka pyrkivät takaamaan rauhaa ja joiden pyrkimysten aivan keskeinen lähtökohta on se, että väkivalloin, sotilaallisella toiminnalla ei voida lähteä muuttamaan maiden välisiä rajoja.
Venäjä on kuitenkin päättänyt toimia toisin, se on hyökännyt, ja Ukrainalla on kaikki kansainvälisen oikeuden ja kaikki inhimillisyyden antamat oikeudet pyrkiä puolustautumaan hyökkääjää vastaan, ja sillä on kaikki oikeus saada sellaista apua ja tukea, jota se tarvitsee ja jota muut maat ovat valmiita antamaan. Tämäkin oikeus muuten perustuu YK:n statuutteihin.
On hieno asia, että Euroopan unionin maat, on hieno asia, että Nato-maat, on hieno asia, että Suomi, kaikki, tukevat Ukrainaa. Toivottavasti tukevat riittävän nopeasti, toivottavasti tukevat riittävästi — ja ”riittävällä” tarkoitan tietysti sekä humanitaarista apua, taloudellista apua että myös sotilaallista apua.
On aivan käsittämätöntä, että Venäjän toimintaa kohtaan löytyy ymmärrystä Suomestakin, jopa yksittäinen ymmärtäjä tästäkin salista. Se on aivan käsittämätöntä. Miten voidaan oikeuttaa se, että joku maa, vedoten vaikka historiaan, katsoo oikeudekseen hyökätä naapurimaahan, aloittaa kauhistuttava sota, jolle tänä päivänä on varmasti jo satojatuhansia sekä sotilas- että siviiliuhreja? Kansainvälisen yhteisön laajasti ottaen — ei tarkoittaen pelkkää länttä — tulisi tällaisessa tilanteessa pystyä toimimaan yhdessä tätä hyökkäystä vastaan. Se ei valitettavasti pysty, koska esimerkiksi YK:ssa Venäjä ja Kiina pystyvät estämään kaikki tärkeät päätökset.
On myös käsittämätöntä se, että liian moni maa kauempana Euroopasta, Afrikassa, Aasiassa, joko hyväksyy Venäjän hyökkäyksen tai ei ainakaan ole valmis sitä eri foorumeilla tuomitsemaan. Ovatko nämä afrikkalaismaiden tai aasialaisten maiden johtajat todellakin sitä mieltä, että se on ihan ok, että isompi maa hyökkää vieressä olevan pienemmän maan kimppuun täydellä sotavoimalla? Mielestäni ainoa jollain tavoin rinnastettava tapaus, jonka ainakin minä muistan omalta ajaltani, on Saddam Husseinin Irakin hyökkäys Kuwaitin kimppuun. Mitä silloin tapahtui? Silloin kansainvälinen yhteisö YK-tasolla pystyi kokoamaan voimansa yhteiseen näkemykseen siitä, että Irak, siinä tilanteessa raukkamainen, rikollinen hyökkääjä, ryöstäjä, ajetaan Kuwaitista pois. Missä on nyt tällainen kansainvälisen yhteisön, joka kattaisi myös laajasti Aasian maat, arabimaat, Afrikan maat, yhtenäisyys siinä, että tämä Venäjän hyökkäys edes tuomittaisiin, edes yhdessä vedettäisiin Venäjä ja Venäjän päättäjät vastuuseen siitä, mitä ovat tällä hetkellä tekemässä?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-15T14:21:25,2023-02-15T14:26:34,Hyväksytty,1.1
2022_168_17,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_18,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan joukkojen kouluttaminen tässä selonteossa ja mietinnössä kuvatulla tavalla on tietenkin hyvä ja suotava asia, mutta myös minua jäivät kiinnostamaan nämä ajankohtaiset tiedot siitä, missä määrin Ukrainaan pystytään viemään raskaita aseita länsimaiden toimesta. Realiteetti kuitenkin on se, että Venäjä pitää sotilaallisesti ottaen hallussaan suuria alueita Ukrainalle kuuluvaa maaperää, eikä ole kovin uskottavaa, että Venäjä niiltä alueilta mihinkään vetäytyy millään sopimuksella tai muullakaan, jos sillä ei ole sotilaallista pakkoa niiltä alueilta vetäytyä. Ja kun varmaankin joudumme lähtemään siitä lähtökohdasta, että länsimaat eivät sotilaallisesti joukoilla puutu tähän konfliktiin, niin ainut keino sen paineen, sotilaallisen pakon, tuottamiseen on se, että länsimaat antaisivat ukrainalaisille myöskin raskaita aseita tämän käyttökoulutuksen ohella. Eli asiahan on niin, että ne asemat siellä eivät murru ilman tykistöä ja raketinheittimiä eikä niihin asemiin pystytä ajamaan ilman panssarivaunuja — ne jäävät valtaamatta ilman näitä kyseisiä kalustoja. Kysynkin ministerin ajankohtaisia tietoja, missä mennään näiden raskaiden aseiden viemisen suhteen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-15T14:26:35,2023-02-15T14:27:45,Hyväksytty,1.1
2022_168_19,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_20,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että Suomi tarjoaa koulutusta ukrainalaisille maataan puolustaville ihmisille. Tässä suomalainen sotilasosaaminen pääsee oikeuksiinsa. Toivottavasti tämän koulutuksen tarjoamisessa voidaan hyödyntää myös hyviä reserviläisiämme mahdollisimman paljon. Uskon, että tällaisia vapaaehtoisia on varmasti helppo saada, ja tällä myöskin saataisiin koulutukseen volyymia.
Mikään ei kuitenkaan nyt viittaa siihen, että tämä sota olisi ihan heti päättymässä. Jos katsomme, millä tavoin Venäjä ajaa omaa yhteiskuntaansa sotateollisuusmoodiin, voidaan päätellä, että siellä ennakoidaan tämän sodan kestävän ennemminkin vuosia kuin kuukausia. Kysymykseni kuuluu, herra ministeri: Millä tavoin täällä Euroopan unionin puolella ja Suomessa varaudutaan nyt siihen, että tässä on kyseessä useiden vuosien piinallinen ajanjakso, jossa meiltäkin tätä tukipanosta tarvitaan, ja millä tavoin Suomi voisi enemmän tukea Ukrainaa? Olisiko vihdoinkin aika panna meidän teollisuuttamme kaikin mahdollisin keinoin, jopa valtion rahoittamana, sellaiseen moodiin, että saadaan kapasiteettia olennaisesti nostettua, jotta saadaan Ukrainan ammustarviketuotanto sekä omien varastojen vaje turvattua?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-15T14:27:47,2023-02-15T14:29:13,Hyväksytty,1.1
2022_168_21,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_22,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Ärade talman! Erinomainen puheenvuoro edustaja Kopralta, kuten edustaja Mäkelältäkin sitä ennen. Ja edustaja Zyskowiczilta hyvä huomio siitä, että on hämmentävää huomata, miten meidän oikeusvaltiokäsitys ja käsitys siitä, miten kanssakäyntiä harjoitetaan kansainvälisillä areenoilla, kuitenkin näyttää olevan ainakin tietyillä mantereilla vähemmistössä. Toivoisin, että myöskin Afrikan maat näkisivät, että Venäjä tässä harjoittaa nimenomaan sitä kolonialismia, josta he itse ovat aikoinaan kärsineet.
Hyvä, että Ukrainaa autetaan monella tavoin, hyvä, että osallistutaan koulutusoperaatioihin, mutta tuntuu, että me tässä isossa kuvassa koko ajan ollaan jälkijättöisesti liikkeellä, pohditaan yksittäisiä toimia, yksittäisiä apulähetyksiä — siis ei pelkästään Suomessa, vaan länsimaat yhdessä — kieltäydytään jostain, kunnes tilanne muuttuu sellaiseksi, että siihen suostutaan. Jos oltaisiin tässä hieman ennakoivampia ja pohtisimme, mikä on se meidän strateginen tavoite, se ei voi olla mikään muu kuin se, että Ukraina säilyy, että Venäjä poistuu sen miehittämiltä alueilta, että saadaan palautettua Eurooppaan se yhteiskuntajärjestys ja se tapa toimia, joka on perustunut kansainvälisiin sopimuksiin, toisten rajojen kunnioittamiseen. Tämänhän pitää olla meidän tavoite, ja silloin länsimaitten yhteisesti pitää pohtia, miten me varmistetaan se, että Ukrainalla on mahdollisimman hyvä kyky saavuttaa tämä strateginen tavoite. Se tarkoittaa, että kaikki joudumme osallistumaan siihen apuun. Se tarkoittaa, että Euroopan tasolla joudumme koordinoimaan teollista yhteistyötä, pitää nostaa valmiuksia. Se tarkoittaa myöskin sitä, että joudumme antamaan uusia kyvykkyyksiä Ukrainalle, ehkä tavalla, joka väliaikaisesti heikentää meidän kyvykkyyksiä — kyvykkyyksiä, joita kuitenkin tällä hetkellä tarvitaan nimenomaan Ukrainassa, jotta niitä ei tarvittaisi täällä Suomen rajalla. Tämä on se näkökulma, jonka tulisi ohjata meidän toimintaa, ja toivon, että se sitä myöskin kaikilta osin ohjaisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-15T14:29:13,2023-02-15T14:31:50,Hyväksytty,1.1
2022_168_23,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_24,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Puolustusvaliokunnan jäsenenä pidän erittäin hyvinä lausuntoina niitä, mitä täällä hetki sitten kertoi puolustusvaliokunnasta arvoisa ministeri, mutta myöskin, mitä kertoi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho. On erittäin tärkeää, että Suomi on ollut mukana näissä tukipaketeissa, ja todennäköisesti, kun tämä taistelu jatkuu, niissä on oltava edelleenkin mukana. Tämä viimeinen, kahdestoista, 400 miljoonan euron tukipaketti oli jo kooltaan Suomen yleensä — varat ja maan koko — huomioiden todella mittava ja loistava kädenojennus. Ja myöskin tämä 30 000 sotilaan kouluttaminen on erittäin tärkeä asia.
Mutta voisitteko, arvoisa ulkoministeri, antaa myöskin, kun kaikki liittyy kaikkeen, sellaisen lyhyen yleiskatsauksen, tai lyhyehkön yleiskatsauksen, Suomen—Ruotsin tilanteesta, Turkin—Unkarin tilanteesta ja myöskin Venäjän ja Ukrainan tilanteesta ja siitä, millä tavalla siinä on Kiina mukana. Ollaanko esimerkiksi presidentti Putiniin millään tavalla enää yhteydessä? — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-15T14:31:52,2023-02-15T14:33:06,Hyväksytty,1.1
2022_168_25,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_26,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua tästä Ukrainan tuesta, ja ulkoministeri tuossa omassa puheenvuorossaan viittasi siihen, että Ukraina on tällä hetkellä Suomen kehitysyhteistyön keskeisin kohdemaa. Olen joskus aikaisemminkin peräänkuuluttanut sitä, että kyllä, tunnistamme tämän humanitaarisen kehitystyyppisen avun tarpeen tämän aseellisen avun lisäksi, josta tässä tällä hetkellä on varsinaisesti puhe. Toivoisin kuitenkin, että tämä ei samanaikaisesti — globaalitasolla erityisesti, myöskään Suomen tasolla — johtaisi siihen, että globaaliin yhteisvastuuseen, jota ylipäätään tehdään kansainvälisessä kehitysyhteistyössä kestävän kehityksen puolesta, suunnattavia voimavaroja lähdettäisiin vähentämään tämän Ukrainan kriisin vuoksi, jonka osalta on sinänsä kuitenkin tarpeellista, että siihen niitä voimavaroja on.
Sitten edustaja Kopra tässä pohdiskeli omassa kysymyksessään teille sitä, että jos se skenaario olisi toteutumassa, että tämä sota vaan pitkittyy, pitkittyy ja pitkittyy — ja onhan se selkeää, että Ukrainan on vaikea tätä sotaa voittaa ilman muutoksia Venäjällä, koska Venäjä ainoastaan omaa sen verran sotilaallista kapasiteettia ja myöskin viheliäistä tahtoa, että he pystyvät jatkamaan, jatkamaan ja jatkamaan tätä kriisiä ja avointa sotaa, avointa hyökkäystä. Mutta onhan meillä olemassa se skenaario, että Ukraina sen aidosti voittaa, jolloin tulee aidosti se kysymys vastaan, miten tähän jälleenrakennukseen panostetaan, ja siihen ministeriö vastasi omalla tavallaan.
Kysyn kuitenkin näin: Me olemme valmiita siihen Ukrainan jälleenrakennustukeen sekä Euroopan unionin puolelta — Yhdysvallat on siihen valmis — että myöskin monenkeskiset rahoituslaitokset ovat monella tavalla jo hahmottamassa jälleenrakennusohjelmaa, mutta eikö tässä jälleenrakennuksessa sitten siinä tilanteessa, kun se sota saadaan jostakin kulmasta aidolla tavalla päättymään, suurin vastuu ole itse asiassa venäläisillä ja Venäjällä? Ja siinä ihan ensimmäinen huomio, johon nyt jo on kiinnitetty huomiota, ovat nämä jäädytetyt venäläisoligarkkien varat. [Jukka Kopra: Kyllä!] Nehän pitäisi käyttää jo tässä nykyisessä tilanteessa monella tavalla, jos pystyttäisiin, mutta pitkässä juoksussa niin päin, että myöskin Venäjällähän tässä täytyy olla suurin vastuu siihen jälleenrakennukseen osallistumisesta. Miten te arvioitte tätä skenaariota?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-15T14:33:06,2023-02-15T14:35:24,Hyväksytty,1.1
2022_168_27,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Ovaska, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_28,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On tietysti hyvä, että puhumme jälleenrakennuksesta, mutta kun olemme keskellä sotaa ja mietimme kriisinhallinnan operaatioita, niin meidän pitää tiedostaa, että ne operaatiot tulevat jatkumaan pitkään. Sinänsä tässä on hyvä, että meillä tämä kriisinhallintalaki on semmoinen, että me saadaan nämä selonteot eduskuntaan ja eduskunta pääsee ottamaan niihin kantaa valiokunnissaan ja käymään tarkkaan läpi, mitä siellä on, mitä se tarkoittaa niin henkilöstön osalta kuin kustannusten osalta, ja arvioimaan sitä poliittista tilannetta. Tämä on tietysti EU-johtoinen, mutta kyllähän meidän Nato-jäsenyys tulee myös muokkaamaan sitä meidän kriisinhallintaosallistumista, ja varmasti senkin päivittämisen aika tulee, että miten Nato-jäsenyys vaikuttaa koko kriisinhallintaan niin siviili- kuin sotilaallisella puolella, jossa Suomi on molemmissa ollut aktiivinen toimija.
Ehkä ministeriltä kysyisin ja peräänkuuluttaisin näitä kustannuksia. Tässä tietysti tämä varsinainen operaatio ei ole mittava ja sen kustannukset eivät ole mittavia, mutta me tiedämme, että se materiaalituki ja apu, jota Ukraina tarvitsee, on oikeastaan pohjaton, ja kun Eurooppa varautuu Ukrainaa tukemaan, niin silloin myös eurooppalaisissa valtioissa joudutaan tarkkaan miettimään niitä rahoituspohjia ja ‑malleja, miten Ukrainaa tuetaan. Meillä tietysti poliittinen viesti on selvä, että me tuemme ja me autamme, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa täytyy myös Euroopan hakea erilaisia malleja, joilla pystytään Ukrainaa tukemaan, koska yksittäiset valtiot siihen eivät yksinään pysty.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-02-15T14:35:26,2023-02-15T14:37:10,Hyväksytty,1.1
2022_168_29,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_30,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun puhutaan sodasta, pitää puhua myöskin rauhasta. Nyt rauhasta puhumisesta on tehty lähes syntiä. Näin ainakin leimaavat kiihkeimmät puhujat. Se, että puhuu rauhasta, ei tarkoita Venäjän hyökkäyksen hyväksymistä. Minä en missään nimessä sitä hyväksy. Olin aikoinaan vaalitarkkailijana Ukrainassa, olen kolmessa valiokunnassa ja kahdessa työryhmässä seurannut Ukrainan tilannetta, olen siitä aika hyvin kartalla.
On ristiriitaista kuitenkin se, että samalla kun ollaan huolissaan Suomen uhista, mahdollisista uhista, samaan aikaan olla luovuttamasta raskasta puolustusmateriaalia pois. Tanska ja Hollanti tekivät Saksalle kielteisen päätöksen, ja Suomenkin pitäisi miettiä tarkkaan, minkälaista apua Ukrainalle antaa. Solidaarisuus varmaan on Ukrainan puolella, he tarvitsevat tukea, mutta minusta panssarivaunujen luovuttaminen ei ole oikea ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2023-02-15T14:37:12,2023-02-15T14:38:19,Hyväksytty,1.1
2022_168_31,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_32,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On hienoa, että eduskunta on ollut varsin yhtenäinen ja päättäväinen tuessaan Ukrainalle, ja on tietysti myös tärkeää, että EU jatkaa tukeaan auttaakseen Ukrainaa oikeuteensa myös puolustautua Venäjän hyökkäystä vastaan, puolustaa alueellista koskemattomuuttaan ja suvereniteettiaan. Toki tähän kuuluu sekä puolustusmateriaalituki että esimerkiksi tähän operaatioon osallistuminen ja erityisesti osallistuminen näihin koulutus‑ ja neuvontatehtäviin.
Ukrainalaiset tarvitsevat myös valtavasti tukea Venäjän kohdistaessa systemaattisesti iskuja siviili-infraan, kuten energiaverkkoihin. Tämän siviili-infrastruktuurin toiminta on väistämätön edellytys myös sotilaallisen maanpuolustuksen toiminnalle ja totta kai ihan jokapäiväiselle kansalaisten elämälle Ukrainassa. Nämä kulkevat käsi kädessä, ja itse asiassa tästä voisimme myös Suomessa ottaa oppia ja vahvistaa omaa siviilikriisivalmiuttamme.
Tuossa edustaja Mustajärvi puhui rauhasta, ja kyllä rauhaa toivotaan ja rukoillaan joka päivä, ja täytyy sanoa, että on kyllä tuskallista seurata päivästä päivään tätä jatkuvaa sotaa ja pommittamista ja tuhoa, kuolemaa ja kaiken kauniin tuhoamista. Itse näen toivoa siinä, että aikanaan Venäjällä toivon mukaan tulee valtaan nuori sukupolvi, jolla ei ole enää siteitä kommunistisen Neuvostoliiton moraalin rappioon ja Venäjällä yhä liian yleiseen väkivaltaa, vahvoja johtajia ja menneisyyden suurvalta-aikaa ihannoivaan kulttuuriin. [Kimmo Kiljunen: Viisaasti puhuttu!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-15T14:38:21,2023-02-15T14:40:35,Hyväksytty,1.1
2022_168_33,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_34,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi sanoi tuomitsevansa Venäjän hyökkäyksen, ja näin hän aivan varmasti tekee. Jokainen fiksu ihminen tuomitsee Venäjän hyökkäyksen, ei voi sitä mitenkään hyväksyä, ja edustaja Mustajärvi on fiksu ihminen.
Kuitenkin on sanottava jonkinasteinen vastalause siihen, kun hän sanoi, että rauhasta puhuminen nykyään tämän konfliktin yhteydessä on joidenkin mielestä — muistaakseni käytitte ilmaisua — syntiä. Varmasti tällaisiakin ihmisiä voi olla, mutta kyllä se valtavirta, joka arvostelee sellaista rauhasta puhumista, jossa rauhan puolesta puhuminen tarkoittaa Ukrainan tuen lopettamista, on aivan oikeassa.
On harmi ja jopa surullista, että meillä on Suomessakin mutta näköjään esimerkiksi myös Saksassa joitakin sellaisia vanhentuneiden rauhanjärjestöjen — en tiedä, onko tässä yhteydessä oikea ilmaisu — juoksuhautoihin jääneitä niin sanottuja rauhanaktivisteja, jotka vaativat rauhaa Ukrainaan siten, että Nato-maiden ja yleensäkin lännen pitäisi rauhan saavuttamiseksi lopettaa aseiden ja muun tuen toimittaminen Ukrainaan. Millainen rauha siitä syntyisi? No, todellinen Pax Putin. Toisin sanoen Venäjä saavuttaisi tällä raakalaismaisella, rikollisella, kaikki kansainväliset sopimukset rikkovalla hyökkäyssodallaan niitä tavoitteita, joita se on asettanut. Se pystyisi valtaamaan Ukrainan, se pystyisi alistamaan Ukrainan kansan, se pystyisi lakkauttamaan Ukrainan olemassaolon tällaisena valtiollisena identiteettinä tai ainakin itsenäisenä valtiollisena identiteettinä. Tällaista ”rauhaa” meidän ei pidä tukea. Se on sodan tukemista, se on Putinin hyökkäyssodan tukemista, ja vaatimukset sellaisesta ”rauhasta”, että pitää lopettaa Ukrainan tukeminen, koska se pitkittää sotaa, ovat Venäjän ja Putinin ja hyökkääjän puolelle asettumista, ja tuolle puolelle, vääryyden puolelle, tuhon ja sodan puolelle, ei ole mitään syytä kenenkään asettua. [Päivi Räsänen: Näin on! — Jussi Halla-aho: Hyvin sanottu!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-15T14:40:36,2023-02-15T14:43:27,Hyväksytty,1.1
2022_168_35,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_36,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän suomalaista rauhaa tukee vahvasti se ajatus, että meillä on kykenevä puolustus ja pidäke niin suuri, ettei meidän rauhaa rikota. Rauha siis parhaimmillaan on sitä, että osoittaa, että on vahva. Ja tässä kohtaa ensinnäkin kannatan voimakkaasti ajatusta siitä, että suomalaiset ovat tukemassa ukrainalaisia tässä koulutusoperaatiossa. Mutta tämän lisäksi on puhuttava siitä, että kun viime käsittelyssähän puhuin itse rauhan puolesta ukrainalaisten lähtökohdista, niin presidentti Zelenskyi on esittänyt oman rauhanohjelmansa, joka on erittäin pragmaattinen, erittäin pragmaattinen, ja sitä ei ole ammuttu ylös niin, että se olisi Venäjälle mahdoton, päinvastoin. Näenkin sille todella hyviä edellytyksiä. Mutta se huoleni nyt on: Pikkasen joudun peruuttelemaan viime puheenvuoroani, koska Venäjä on mennyt nyt pidemmälle kuin pitkään aikaan. Ukrainalaisten lasten varastaminen, etninen puhdistus, joka nyt on meneillään laajassa mittakaavassa, on jo sentyyppinen sotarikos, että tarvitaan kyllä sellaisia rauhantekijöitä näiden asioitten edistämiseksi, ettei tule kyllä kovin helpoksi ukrainalaisten hyväksyä lopputulemaa, ellei niitä lapsia ala näkyä takaisin ja elleivät he ole omien, toivottavasti omien, vanhempiensa käsissä.
Toinen asia, joka tähän liittyy, rauhankysymykseen ylipäänsä: Se, mitä Ukrainassa tapahtuu juuri nyt, ratkaisee myöskin sen, mitä Kiina aikoo tehdä Taiwanissa. Ei ole takeita siitä, etteikö Kiina haluaisi kokeilla onneaan myös Taiwanissa. Ja meillä on varmuutta myöskin siitä, että uiguurien kohdalla etninen puhdistus on jatkunut monta vuotta. Ja näin ollen, jos puhumme rauhasta ollenkaan Venäjän lähtökohdista, se tarkoittaisi Kiinan lähtökohdista myöskin samaa Taiwanin suhteen ja etnisen puhdistuksen suhteen, joka liittyy uiguureihin.
Tässä kohtaa olisin hyvin varovainen, millaisen maailman haluaisin luoda ennakkotapauksella, jos joutuisimmekin tai joku joutuisikin kumartamaan Venäjän suuntaan. Onkin hyvä nyt sitten tässä vaiheessa nämä keissit totta kai pitää erillään ja ruveta puhumaan rauhasta nimenomaan Ukrainan lähtökohdista ja Venäjän vetäytymisestä. Ja se vaatii sen, että niin Suomi kuin ennen kaikkea suuret eurooppalaiset maat, kuten häpeäkseen Ranska — häpeäkseen Ranska — lähtisivät tukemaan voimakkaammin Ukrainan ponnisteluja oman maansa puolustamiseksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-15T14:43:27,2023-02-15T14:46:35,Hyväksytty,1.1
2022_168_37,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_38,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vielä selvyyden vuoksi: En ole puhunut Ukrainan tuen lopettamisesta, enemmänkin sen muodosta ja työkaluista. Mutta kyllähän se tosiasia on, että ilmapiiri Suomessakin on mennyt äärimmäisen huolestuttavaksi, uhkailevaksi.
Mutta kaikki sodat ovat loppuneet aikaan, ja pitää katsoa paitsi siihen hetkeen myös asioita pidemmällä aikavälillä. Kannattaa muistaa, mitä tapahtui Istanbulin neuvotteluissa. Siellähän avainratkaisu olisi ollut se, että Ukraina ei lähde Natoon ja Venäjä vetäytyy niiltä alueilta, jotka se on valloittanut. Neuvostoliittokin, vaikka sitä jotkut pitivät ikuisena järjestelmänä, hävisi aikoinaan, ja se oli aika tiukasti keskusjohtoinen, harvainvaltainen järjestelmä. Kyllä Venäjälläkin tulee muutoksia. Ja Kiina vahvistaa asemiaan, ei pelkästään Taiwanin suhteen ja lähialueillaan vaan myöskin arktisella alueella, ja silloin se tulee myöskin Suomen lähelle. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni lähti päältä pois. [Puhujan mikrofoni avautuu] — Jatkatteko puheenvuoroa?] En jatka.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2023-02-15T14:46:35,2023-02-15T14:47:36,Hyväksytty,1.1
2022_168_39,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Selvä. — Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_40,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan sen verran vielä osallistua tähän keskusteluun, että käytän tämän puheenvuoron.
Historiantutkijat tulevat varmasti aikanaan selvittämään, ja voi olla, että koskaan yksituumaisuutta ei saada siitä, mitä eri neuvotteluprosesseissa ja neuvottelutilanteissa on tapahtunut ennen Venäjän vuosi sitten tapahtunutta suurhyökkäystä. Mutta, edustaja Mustajärvi ja kaikki muut, ei tässä sodassa ole kyse Natosta, ei ole. Tässä on kyse Ukrainasta. Sellaiset vanhat selitysmallit, että kriisi ja tilanteen kärjistyminen ennen Venäjän suurhyökkäystä johtuivat jotenkin Naton niin sanotusta laajentumisesta — joka ei sekään ollut siis Naton laajentumista vaan sitä, että Neuvostoliiton ja kommunismin ikeen alta vapautuneet kansat halusivat hakea suojaa Natosta — että ongelmien perussyy oli Naton niin sanottu laajentuminen ja että tämä Ukrainan tilanne ja Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan olisi vältetty, kuten Heikki Patomäki ja eräät muut niin sanotut intellektuellit vielä väittivät, sillä, että Ukraina olisi ilmoittanut, että se ei koskaan tule liittymään Natoon — tämähän on aivan harhaista puhetta. Ja joka ei tätä usko, niin lukekoon, mitä Putin itse puhuu, mikä on tämän hyökkäyksen tarkoitus, mikä on sen oikeutus hänen näkökulmastaan. No, se oikeutus on se, vähän niin kuin Pietari Suuri jo toimi, että Venäjä välillä heikkenee ja sitten se menettää alueitaan, mutta sitten kun se vahvistuu, niin on otettava takaisin sitä, mitä on menetetty. Ja Putinin mukaan nyt on hänen aikansa ja hänen sukupolvensa aika ottaa takaisin. Ei tässä ole kyse Natosta, uskokaa nyt myös siellä laitavasemmiston piirissä. Se on ollut pätevä selitys vuosikausia Suomessa yleensä, tämä Naton syyttäminen kaikesta pahasta ja demonisointi. Mutta tästä ei tässä sodassa ole kyse. Kyse on Ukrainasta, kyse on Venäjän imperialismista, kyse on Venäjän aggressiivisuudesta, kyse on Venäjän halusta palauttaa Ukraina tavalla tai toisella yhteyteensä.
Ja kun rauhasta vielä puhutaan — ja edustaja al-Taee käytti hyvän puheenvuoron — niin ajatelkaamme, minkälainen ennakkotapaus ja viesti Venäjälle olisi se, että syntyisi sellainen rauha, että tämä hyökkäys kannatti, nämä sadattuhannet uhrit, sotilaat ja siviilit, se kannatti. Venäjä voitti, se sai lisää maata. No, mikäs on seuraava kohde Euroopassa, Venäjän rajamailla, joka Venäjän pitäisi sitten ottaa takaisin, kun se on saanut rohkaisevan viestin, että näin toimiminen kannattaa?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-15T14:48:21,2023-02-15T14:51:25,Hyväksytty,1.1
2022_168_41,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_42,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me menemme keskustelemaan nyt jo hieman tämän sodan taustoista ja syistä. Jos puhemies sen sallii, muutama huomio tähän kulmaan.
Jossain määrin olen taipuvainen olemaan samaa mieltä edustaja Zyskowiczin kanssa siitä, että tämä geopoliittinen selittely ei tässä oikein tahdo toimia eikä riittää, että Venäjän turvallisuusuhkat nähdään ikään kuin siitä, että Nato laajenisi ja niin edelleen. Kyllä tässä kannattaa muistaa presidentti Putinin puhe kansalaisille, kansakunnalle, vuonna 2005, jossa hän totesi, että suurin geopoliittinen katastrofi, joka viime vuosisadan lopulla tapahtui, oli Neuvostoliiton hajoaminen. Sehän oli selkeä signaali siitä, mistä edustaja Zyskowicz sanoi: on haave palauttaa neuvostoimperiumi, ei kommunistisena järjestelmänä, vaan nimenomaan imperiumina. Tämä on tietenkin ollut koko ajan taustalla, ja tietysti tästä kontekstista tätä asiaa joudutaan katsomaan. Sääli. Itse asiassa jos mietittäisiin sitä, mikä se suurin geopoliittinen katastrofi viime vuosisadan lopulla oli, se oli tietenkin se, että Mihail Gorbatšovin idea yhteistä eurooppalaisesta kodista — obštši jevropeiski dom — ei toteutunut. Se olisi muuttanut tämän kontekstin ihan toiseen kulmaan. Se yhteinen turva-arkkitehtuuri, joka synnytettiin Etyj-prosessin myötä Pariisin charterin kautta ja niin edelleen, jossa Helsingin henki on niin vahvasti mukana, olisi tietysti ollut se toinen pohja katsoa tätä koko kontekstia. — Se siitä geopolitiikasta.
Jos katsoo sen perimmäisen syyn, miten minä tätä tilannetta analysoin, niin kysymys todella on siitä, että Ukrainan eurooppalaistuminen ja demokratisoituminen on tässä se iso asia, aidosti uhka Venäjälle. Nyt minä sanon sen näin: tarkoitan ensisijaisesti sille valtarakenteelle, joka Venäjällä on vallassa juuri nyt. Valko-Venäjällä 2020 presidentinvaalien jälkeen venäläiset näkivät, että sadointuhansin valkovenäläiset protestoivat sitä valtajärjestelmää, joka siinä maassa oli, halusivat päästä presidentti Lukašenkasta eroon, koska ei ollut legitiimisti valittu vaaleissa. Aivan sama syy on myöskin ollut aikanaan Maidanin aukiolla, kun kansanjoukot ovat vaatineet demokratiaa, avautumista. Venäläiset seurasivat sitä, ja sehän on se suurin uhka, mikä siellä on: Venäjän eliitin, oligarkkisen eliitin vallasta on kysymys. Siihen nähden Ukrainan ja Valko-Venäjän muutokset ovat radikaali muutos.
Tässä suhteessa voi sanoa jopa näinkin, että itse asiassa Ukrainassa käytävä taistelu on samanaikaisesti taistelua Venäjän demokratisoitumisen puolesta, uuden Venäjän rakentamisen puolesta. Tämä on se kulma, mikä tässä täytyy nähdä, että siinä on itse asiassa, aivan kuten edustaja Zyskowicz sanoi, sisäisestä valtarakenteesta kysymys. Ja sille eliitin [Puhemies koputtaa] vallalle on uhka Ukrainan muutos, ja siinä yhteydessä [Puhemies: Kiitos!] käydään taistelu demokratian puolesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-15T14:51:25,2023-02-15T14:54:42,Tarkistettu,1.1
2022_168_43,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Totean, että meillä on käsittelyssä osallistuminen EU:n sotilaallisen Ukrainan avustusoperaation koulutus- ja neuvontatehtäviin Puolassa, ja meillä on tulossa ajankohtaiskeskustelu perjantaina tästä Ukrainan tilanteesta. Pyydän keskittymään nyt tässä asiakohtaan, jota käsitellään. — Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_168_44,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun nyt kun se Nato liitettiin, kuuluupa se siihen tai sitten ei, niin totean kuitenkin sen, että Venäjä voi laajentua tai Neuvostoliitto voi laajentua, aikanaan laajentuikin, mutta Natoon hakee kylläkin vapaaehtoisia maita jäseniksi, ja ne kaikki vapaaehtoiset maat, jotka ovat hakeneet jäseniksi, eivät ole edes päässeet jäseniksi ainakaan siinä aikataulussa, missä alun perin kuviteltiin, esimerkiksi Suomi. Itsenäisellä maalla on oikeus liittyä kansainvälisiin yhteisöihin, joihin haluaa liittyä, ja erota niistä. Jos sillä ei tällaista oikeutta olisi, se maa ei olisi itsenäinen.
Ajatus siitä, että Nato uhkaisi Venäjää geopoliittisessa mielessä, on mieletön, ja sen, että Venäjä ei itsekään usko siihen, todistaa parhaiten se, että kun Suomi käynnisti liittymisprosessin Natoon, Venäjä veti lähes kaikki joukot pois Suomen rajalta siirtäen ne Ukrainaan. Jos Venäjä haluaa jotain tehdä, jos jotain on sen intresseissä, se keksi kyllä riittävät valheet sen asian oikeuttamiseen. Ei se tarvitse siihen mitään oikeita syitä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-15T14:54:51,2023-02-15T14:55:53,Hyväksytty,1.1
2022_168_45,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_46,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun nyt käsittelemme tätä Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen avustusoperaatioon, Saksahan on siinä tietysti merkittävässä roolissa suurena EU-maana, ja kun te olette, ministeri, juuri tavannut Saksan ulkoministerin, niin olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia tunnelmia Saksassa on tästä tilanteesta. Olemme lukeneet uutisia, joissa on kerrottu, että Saksassa on melko paljon tällaista Venäjä-mielisyyttä ja jonkinlaisia Putinin faneja. Eli nyt kun täällä olemme käyneet tätä keskustelua sodasta ja rauhasta ja Ukrainan tukemisesta, niin pystyttekö kertomaan, minkälaisten mielialojen Saksan ulkoministeri näki Saksan kansalaisten ja Saksan kansan keskuudessa vallitsevan tästä aihepiiristä?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-15T14:55:54,2023-02-15T14:57:05,Hyväksytty,1.1
2022_168_47,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_48,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä. Pitää muistaa, että tässä on aika isosta geopoliittisesta pelistä kyse. On olemassa Yhdysvallat, Nato, EU, sitten Kiina ja Venäjä, ja näistä Venäjä on heikoimmilla ja tulee heikkenemään kaikista eniten, Kiina vahvistuu suhteellisesti eniten, ja totta kai maailmanlaajuinen aseteollisuus hyötyy, niin julmalta kuin se tuntuukin. Tämä asetelma voi johtaa myös uhkiin ja konflikteihin, sotiin muualla, ja minusta oli ihan hyvä, että nostettiin tämä Taiwanin tilanne esille.
En ole koskaan haikaillut Venäjän tai Neuvostoliiton valtajärjestelmien perään enkä koskaan tule sitä kyllä tekemäänkään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2023-02-15T14:57:05,2023-02-15T14:57:55,Hyväksytty,1.1
2022_168_49,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Ministeri Haavisto, viisi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_50,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensin kiitän eduskuntaa suuresta yksituumaisuudesta tässä itse pääasiassa eli tämän koulutusoperaation käynnistämisessä. On hyvin tärkeää, että niillä suomalaisilla kouluttajilla, jotka tähän työhön osallistuvat, on kaikki tuki täältä eduskunnasta.
Aloitan tuosta edustaja Turtiaisen puheenvuorosta, jonka yksityiskohtiin on vaikea yhtyä, mutta siinä on ehkä yksi asia, jonka hän mainitsi, että toimittaisiin vihan vallassa tai vihattaisiin venäläisiä tai vihattaisiin Venäjää. Koskaan ei ole viisasta toimia vihan vallassa, ja siitä ei ole kysymys, kun Ukrainaa puolustetaan. Se riittää meille kyllä motiiviksi tässä kaikessa työssä.
Edustaja Reijonen otti esiin hyvin laajan kysymyksen siitä, mitä kuuluu Nato-jäsenyydelle. Sen verran sitä tässä sivuan, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta oli tosiaan eilen Ruotsissa, ja ministeri Billström soitti myöhään illalla ja kertoi erittäin myönteisestä palautteesta tämän vierailun osalta. Ruotsi vie eteenpäin omat päätöksensä ja oman tiensä varmasti tässä sitten lähipäivinä. Eli Ruotsiin pidetään jatkuvasti yhteyttä, ja tämä ulkoasiainvaliokunnan käynti siellä oli hyvä.
Myöskin soitin tänään, niin kuin tapanani on, Turkin ulkoministeri Çavuşoğlulle. Kävimme läpi vähän tätä yleistä tilannetta maanjäristyksen osalta, ja hän oli hyvin kiitollinen Suomen avusta — myöskin muuten siitä avusta, jota Naton kautta nyt annamme näille maanjäristyksen uhreille. Mutta tämä yhteydenpito on nyt hyvin säännöllistä. Kuulemme eri osapuolten kantoja, ja viemme tietysti niin nopeasti eteenpäin tätä Nato-jäsenyyttä kuin näissä olosuhteissa on mahdollista.
Sitten kysymys panssarivaunuista tuli useammalta edustajalta, edustaja Mäenpäältä ja edustaja Mustajärveltä. Olemme sanoneet, että Suomi on osa sitä ekosysteemiä, joka nyt syntyy näiden Leopardien ympärille. Siellä on toisaalta saksalainen pooli, toisaalta puolalainen pooli, näitä vähän erilaisia vaunutyyppejä, ja tätä keskustelua tällä hetkellä käydään. Siitä ei ole vielä lopullisia ratkaisuja tehty, joten en voi siihen mennä sen syvemmälle tässä yhteydessä.
Kun edustaja Räsänen kysyi, mitkä olivat ministeri Baerbockin terveiset, niin kyllä Saksan terveiset — tietysti nyt tässä tilanteessa, kun he ovat päättäneet painostuksen jälkeen, että panssarivaunuja annetaan — olivat sellaiset, että toivovat, että mahdollisimman moni muu maa tähän pystyy myöskin antamaan tukensa.
Edustaja Zyskowicz otti erinomaisen esimerkin tästä Irak—Kuwait-tilanteesta. Olen sitä myöskin itse käyttänyt eri yhteyksissä. Ei ole ainutlaatuista, että YK:n jäsenmaat ryhmittyvät jonkun maan ympärille, joka on joutunut hyökkäyssodan kohteeksi, niin kuin aikanaan Kuwait joutui Irakin kohteeksi. Ja siellähän tuli vielä näitä mekanismeja, oil-for-food -rahoitusmekanismi, jotka olivat ikään kun näitä korvausjärjestelmiä sitten tämän hyökkäyksen jälkeen. Täytyy tietysti YK:n puolesta sanoa, että nyt toimitaan YK:n peruskirjan perusteella, artikla 51 — maa puolustaa itseään, voi pyytää apua siihen puolustamiseen, annamme sitä apua, kunnes YK:n turvaneuvosto ratkaisee asian. Ja nyt turvaneuvosto on halvaantunut, mutta yleiskokous on 143 äänen voimalla ottanut kuitenkin kantaa tätä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.
Edustaja Mäkelä ja jotkut muut kysyivät tästä raskaasta aseistuksesta, mitä kaikkea voidaan Ukrainalle toimittaa. Täytyy sanoa menemättä yksityiskohtiin, että siinä 400 miljoonan euron paketissa oli kyllä sellaista tavaraa, jota Ukraina tarvitsee juuri tähän — voisi sanoa — järeään puolustukseen, ja vastaavaa materiaalia on muilta mailta mennyt, joka välittömästi saadaan käyttöön, sekä ammustarvikkeita että aseita. Yksityiskohtia en voi tässä avata.
Edustaja Kopra kysyi, voidaanko EU-tasolla tavallaan saada tätä puolustusmateriaaliteollisuuden yhtenäisyyttä ja tehokkuutta vauhditettua. Ja on kyllä ollut nyt kaikissa EU-kokouksissa esillä, että tämä EU:n puolustusyhteistyö myöskin tässä yhteydessä sitten toimisi ja menisi eteenpäin. Ja samaa kysyi edustaja Adlercreutz.
Edustaja Niemi pyysi tämmöistä yleiskatsausta. Nyt näin lyhyen puheenvuoron puitteissa en pysty sitä antamaan, mutta ehkä tuosta Venäjä—Kiina-asetelmasta: Seuraamme sitä tietysti hyvin tarkasti. Näillä mailla on yhteisiä intressejä, kuten tämmöinen moninapainen maailmanjärjestys, jota varmasti sekä Venäjä että Kiina voimakkaasti kannattaa. Mutta totta kai painetta on myöskin Kiinan suuntaan siinä, että se ei hyväksyisi kaikkia niitä sotarikoksia ja sodassa tapahtuneita asioita ja ylipäätään hyökkäyssotaa, jota Venäjä käy. Tätä keskustelua tietysti pyritään Kiinan kanssa käymään.
Edustaja Ovaska kysyi tärkeän kysymyksen tästä rahoituksesta. Kun katsotaan Ukrainan jälleenrahoitusta, niin nyt puhutaan Maailmanpankin tasolla ja sanotaan, että 500—600 miljardia euroa ovat ne tuhot, jotka nyt on tuotettu. Jos vertaa vaikka Marshall-apuun, joka on tämän päivän rahassa kai 100 miljardia euroa, niin puhutaan kuusinkertaisesta summasta siihen nähden eli hyvin suurista luvuista.
Edustaja al-Taee ja muut ottivat esille tätä rauhan näkökulmaa, ja tämä oli hyvä nostaa esiin. Presidentti Zelenskyin rauhansuunnitelmassa on myöskin niitä asioita, joiden eteen jo tehdään työtä, muun muassa ydinturvallisuuden eteen. YK:n atomienergiajärjestö IAEA on jo liikkeellä ja siellä puhuu venäläisille, puhuu ukrainalaisille, koska ydinturva-asia on niin tärkeä. Turkki tekee välitystä sotavankikysymyksessä, sotavankeja on vaihdettu Ukrainan ja Venäjän välillä, ja tämä viljankuljetusreitti on saatu auki. Eli diplomatialla on reitti, mutta totta kai se vaatii sitä, että aidosti halutaan vetäytyä, että Venäjä ensinnäkin vetäytyy miehittämiltään alueilta, ja se antaisi sitten edellytykset tälle rauhan keskustelulle. Eli totta kai rauhasta puhutaan, mutta juuri nyt sen edellytykset ovat huonot, kun hyökkäyssota jatkuu. Nyt on tärkeintä saada Ukrainalle niin hyvä asema tällaisiin neuvotteluihin kuin mahdollista. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-15T14:57:55,2023-02-15T15:03:45,Tarkistettu,1.1
2022_168_51,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Kiitokset, ulkoministeri Haavisto. — Ja vielä edustaja Kiljunen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_168_52,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kysymys. Ministeri viittasi tähän maanjäristykseen ja turkkilaisten kiitoksiin siitä, miten kansainvälinen yhteisö on reagoinut tuen osalta. Maanjäristys on tyypillisesti ilmiö, joka ei kunnioita kansallisvaltioiden rajoja, ja me tiedämme, että tässä myöskin Syyrian puolella oli valtavasti tuhoja, merkittäviä tuhoja. Onko teillä tietoa, missä määrin kansainvälinen yhteisö on reagoinut tukien myöskin Syyriaa tässä tilanteessa, vai missä mennään?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-15T15:03:49,2023-02-15T15:04:16,Hyväksytty,1.1
2022_168_53,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"Nyt ei ollut... Ministeri saa — suon mahdollisuuden — vastata, vaikkei nyt aivan otsikon aiheeseen tällä kertaa liitykään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_54,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon; osallistuminen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Puolassa>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 17/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 15/2022 vp,"lJoo, nyt menee vähän ulkopoliittisen ajankohtaiskeskustelun puolelle.
Olemme etsineet niitä reittejä Syyriaan. Siellä on joitain YK-järjestöjä, jotka pystyvät alueella toimimaan. Me olemme myöskin käyttäneet Punaista Ristiä ja Punaista Puolikuuta reittinä näille alueille — riippuu vähän kaupungista ja alueesta, meneekö apu perille. Nythän puhutaan valtavan suuresta uhrien määrästä. YK:n arvioiden mukaan yhteensä Turkissa ja Syyriassa voisi olla jopa 50 000 uhria. Tämä on ilmeisesti sataan vuoteen suurin tämmöinen humanitäärinen kriisi, mitä on nähty, eli valtava mittaluokka. Turkinkin viranomaisilla on kädet täynnä työtä nyt juuri tämän asian osalta, ja tietysti annamme sen kaiken tuen. Olemme sanoneet, että emme ehdollista humanitääristä apua, annamme sen kaikissa olosuhteissa. Emme pane sille mitään ehtoja, ja pyrimme myöskin auttamaan Syyriaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+4.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-15T15:04:22,2023-02-15T15:05:14,Hyväksytty,1.1
2022_168_55,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 8/2022 vp. Nyt päätetään päätösehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Ojala-Niemelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_168_56,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perustuslakivaliokunnan mietintö koskee ehdotusta eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa, että puhemiesneuvoston ehdotukseen sisältyvät ehdotukset hyväksytään muuttamattomina. Eduskunnan työjärjestykseen ehdotetaan puhemiesneuvoston ehdotuksesta useita muutoksia. Merkittävimmät ehdotukset koskevat työjärjestyksen sääntelyä asian pöydällepanosta, valtakirjojen tarkastamisesta, mahdollisuudesta sallia keskustelu pääministerin vaalin yhteydessä, eduskunta-aloitteen tekemisestä, äänestystavasta ja edustajantoimen hoitamisen keskeytymisestä. Lisäksi työjärjestykseen ehdotetaan otettavaksi uudet säännökset puhemiesneuvoston ja kansliatoimikunnan etäkokouksista. Puhemiesneuvosto ehdottaa myös eduskunnan vaalisäännön sääntelyä ehdokaslistojen jättämisestä muutettavaksi nykyistä joustavammaksi.
Perustuslakivaliokunta tarkastelee mietinnössään erityisesti ensinnäkin valtakirjojen tarkastamista koskevaa sääntelyä. Työjärjestyksen 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että edustajien valtakirjat tarkastaa vastaisuudessa eduskunnan pääsihteeri. Nykyisen sääntelyn mukaan valtakirjat tarkastaa valtioneuvoston oikeuskansleri. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä hyvin perusteltuna. Eduskunnan asemaan ylimpänä valtioelimenä ei valiokunnan mielestä sovi hyvin yhteen menettely, jossa kansanedustajien valtakirjojen tarkastus on osoitettu eduskunnan ulkopuolisen tahon, nykyisin valtioneuvoston yhteydessä toimivan oikeuskanslerin, tehtäväksi. Ei ole myöskään täysin ongelmatonta, että eduskunnan työjärjestyksessä osoitetaan tehtäviä eduskunnan ulkopuolisille toimijoille, kuten oikeuskanslerille.
Toiseksi perustuslakivaliokunnan mietinnössä tarkastellaan ehdotusta asian pöydällepanosta. Eduskunnan työjärjestyksen 57 §:ää ehdotetaan muutettavaksi niin, että pykälän 3 momentin mukaan ensimmäisessä, ainoassa ja yhden käsittelyn asiankäsittelyssä kannatetusta ehdotuksesta tehdyn pöydällepanon jälkeen asia voidaan panna eduskunnan päätöksellä pöydälle vain kerran ja että toisessa käsittelyssä asia voidaan niin ikään panna kerran pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Lisäksi momentissa ehdotetaan toistettavaksi pykälän 1 momentissa mainittu ajallinen rajoitus asian panemisesta pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista. Perustuslakivaliokunta on aikaisemmin todennut, että eduskunnan työjärjestyksen pöydällepanoa koskeva sääntely on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Valiokunnan mukaan sääntelyn on tällaisessa keskeisessä menettelykysymyksessä oltava selvää. Valiokunta pitää nyt ehdotettua sääntelyä perusteltuna.
Kolmantena seikkana perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota eduskunnan työjärjestyksen 65 §:n 4 momenttiin ehdotettuun säännökseen siitä, että eduskunta voi puhemiesneuvoston ehdotuksesta sallia keskustelun ennen 2 momentissa tarkoitettua pääministerin vaalia. Säännös koskee sellaista erityistä tilannetta, jossa eduskunnassa toimitetaan avoimena äänestyksenä pääministerin vaali. Ehdotuksen perustelujen mukaan ennen pääministerin vaalin toimeenpanoa käydään oletettavasti moninaisia epävirallisia keskusteluja ja neuvotteluja pääministerin valinnasta ja hallituksen muodostamiseen liittyvistä muista kysymyksistä. Näistä asioista voi kuitenkin olla perusteltua keskustella vaalin yhteydessäkin. Perustuslakivaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä tarpeellisena myös ottaen huomioon erilaiset käytännön tilanteet hallituksen muodostamisessa.
Perustuslakivaliokunta ei ollut asiassa yksimielinen, vaan valiokunnan mietintöön sisältyy yksi vastalause, josta varmasti kuulemme seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2023-02-15T15:05:48,2023-02-15T15:09:42,Hyväksytty,1.1
2022_168_57,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Näin, kiitos. — Nyt varmaan kuulemme siitä vastalauseesta. Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_58,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tosiaan perustuslakivaliokunnan mietintö koskien puhemiesneuvoston ehdotusta eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta. Ja kuten valiokunnan puheenjohtaja edellä toi esiin, niin merkittävimmät ehdotukset koskevat työjärjestyksen sääntelyä asian pöydällepanosta, valtakirjojen tarkastamisesta, mahdollisuudesta sallia keskustelu pääministerin vaalin yhteydessä, eduskunta-aloitteen tekemisestä, äänestystavasta ja edustajantoimen hoitamisen keskeytymisestä.
Eduskunnan työjärjestyksen 57 §:n mukaan valiokunnan mietintö esitellään ensin pöydälle pantavaksi istuntoon, joka pidetään aikaisintaan seuraavana päivänä. Erityisestä syystä eduskunta voi kuitenkin päättää panna asian pöydälle jo samana päivänä pidettävään istuntoon. Ensimmäisessä käsittelyssä sekä 54 ja 55 §:ssä tarkoitetussa käsittelyssä asia pannaan tämän jälkeen kannatetusta ehdotuksesta kerran pöydälle. Muutoin asia pannaan pöydälle, jos eduskunta niin päättää.
Siihen, voidaanko asia panna muutoin pöydälle vain kerran vai onko eduskunnan mahdollista tehdä pöydällepanopäätöksiä rajaton määrä, on liittynyt jonkin verran epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta. Mikään kyseisessä lainkohdassa ei kuitenkaan viittaa siihen, että tällaisten eduskunnan päätöstä edellyttävien pöydällepanojen lukumäärä olisi jotenkin rajoitettu.
Nyt sääntelyä ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että mietinnön pakollisen pöydällepanon ja kannatetusta ehdotuksesta toteutetun pöydällepanon jälkeen asia voitaisiin panna ensimmäisessä, ainoassa ja yhden käsittelyn asian käsittelyssä pöydälle vain kerran. Lakiehdotuksen toisessa käsittelyssä asia voitaisiin niin ikään panna kerran pöydälle, jos eduskunta niin päättää. Lisäksi säädettäisiin, että asia pantaisiin pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan työjärjestyksen esitöiden mukaan pöydälle jättämistä koskevan instituution tarkoitus liittyy siihen, että edustajille turvataan mahdollisuus riittävästi tutustua käsillä olevaan asiaan. Useampia pöytäämisiä voidaan tarvita esimerkiksi kesken asian käsittelyn tapahtuneen olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Täysistunnossa noudatettavien toimintatapojen pitääkin olla vaihtelevien tilanteiden tarpeisiin vastaamiseksi riittävän joustavia. Eduskunnan toiminnassa on sitä paitsi kyse poliittisesta toiminnasta, ja näin ollen kysymykseen siitä, käsitelläänkö jokin asia kiireisesti vai hitaammin, liittyy aina myös oikeutettuja poliittisia intressejä. Pöytäämiskertojen määrän rajoittaminen yhdessä sen kanssa, että asia olisi pantava pöydälle johonkin lähinnä seuraavista täysistunnoista, tosiasiallisesti heikentää opposition toimintamahdollisuuksia ottaen huomioon, että ehdotuksen asian pöydällepanosta voi tehdä aina myös hallituspuolueen kansanedustaja.
Arvoisa puhemies! Puhemiesneuvoston ehdotuksessa ehdotetaan muutettavaksi myös eduskunnan työjärjestyksen 2 §:ää niin, että edustajien valtakirjat tarkastaa vastaisuudessa eduskunnan pääsihteeri. Nykyisen sääntelyn mukaan valtakirjat tarkastaa valtioneuvoston oikeuskansleri. Perussuomalaiset katsovat, että tehtävä olisi syytä säilyttää nykyiseen tapaan valtioneuvoston oikeuskanslerilla perinteen vaalimiseksi. Järjestelyllä on oma historiallinen taustansa sen periytyessä aina säätyvaltiopäivien ajalta.
Arvoisa puhemies! Edellä olevien seikkojen perusteella esitän perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti, että ”eduskunta hyväksyy muuttamattomana puhemiesneuvoston ehdotukseen PNE 2/2022 vp sisältyvän ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta” ja että ”eduskunta hyväksyy muutettuna puhemiesneuvoston ehdotukseen PNE 2/2022 vp sisältyvän ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta”.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-02-15T15:09:45,2023-02-15T15:14:22,Hyväksytty,1.1
2022_168_59,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_60,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta. Pääosaa ehdotuksista voidaan luonnehtia sisällöltään teknisluontoisiksi tarkistuksiksi, mutta kaksi merkittävää asiaa, joita nostimme esiin vastalauseessa, koskee asian pöydällepanoja ja valtakirjojen tarkastamista, ja keskityn tässä omassa puheenvuorossani nimenomaan tähän valtakirjojen tarkastamiseen liittyviin näkökulmiin.
Valtakirjojen tarkastamisen historialliset juuret ulottuvat aina autonomian ajan alkuun saakka. Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809 syntyi Suomen valtio. Eräs näiden valtiopäivien ensimmäisistä tehtävistä oli perustaa oikeuskanslerin virka. 25. päivä maaliskuuta 1809 toreilla ja yleisillä paikoilla julistettiin, että valtakirjat on tarkastettava. Kolmen säädyn, papiston, porvariston ja talonpoikien, edustajien valtakirjat tarkasti juuri valittu oikeuskansleri Adolf Tandefelt.
Toki historian aikana erilaisia käytäntöjä ja epäselvyyksiäkin valtakirjan tarkastamisessa on ollut. Säädöshistorian kannalta asia on myös monisyinen. Vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksessä oli myös 24 §, jonka mukaan ”jos edustajan valtakirjaa ei ole hyväksytty, olkoon eduskunnalla oikeus tutkia, onko hän kuitenkin sen nojalla oleva edustaja valtiopäivillä”. — Pykälä jatkuu vielä.
Arvoisa puhemies! Periaatteeltaan tämä perinne on pitkä, ja sitä ei ole mielestäni syytä katkaista, eikä se ole välttämätöntä myöskään oikeudellisesta näkökulmasta. Järjestelyllä on oma historiallinen taustansa, mutta sitä ei nykyisellään voida leimata eduskunnan asemaan sopimattomaksi sillä perusteella, että oikeuskansleri tässä toimisi hallitusvallan edustajana tai ainakin hallitusvallan nimeämänä toimijana. Se, että oikeuskanslerin toimiminen valtakirjojen tarkastajana perustuu vain työjärjestyksen säännökseen, merkitsee samalla sitä, että koko järjestely nykyisellään on seurausta eduskunnan omasta päätöksestä.
Nyt valtakirjojen tarkastamista ollaan siirtämässä eduskunnan ylimmälle virkamiehelle, pääsihteerille, ja tätä voidaan toki tulkita parlamentarismin vahvistamiseksi tai käytännön sujuvuuden lisäämiseksi, mutta valtakirjojen tarkastamisessa on kuitenkin ennen kaikkea kyse seremoniasta. Eduskunta on monessa asiassa ollut ja eduskunnan tulee olla perinteitä vaaliva instituutio, ja soisin perinteen jatkuvan myös valtakirjojen tarkastamisen suhteen — perinteen, joka juontaa juurensa kauaksi Porvoon valtiopäiviin 1809 ja autonomisen Suomen syntyyn.
Monilla kansallisilla parlamenteilla ja muilla instituutioilla, keskiaikaisilla yliopistoilla, muilla, on omia perinteitä, seremoniallisia erikoisuuksia, joilla on oma historiansa. Jos jokin asia sisältää menetelmällistä erikoisuutta tai kummallisuutta, se johtuu siitä, että perinne pohjautuu eri ajasta.
Koska varsinaisia vahvoja syitä tehtävän siirtämiselle ei nähdäkseni ole, olen vahvasti sitä mieltä, että perinteen vuoksi käytäntöä nimenomaan ei pitäisi muuttaa.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Immosen tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-15T15:14:31,2023-02-15T15:18:32,Hyväksytty,1.1
2022_168_61,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_62,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä asiakohdassa käsitellään nyt pääosin näitä valtakirjojen tarkistukseen liittyviä seremonioita, sitten toisaalta — myös mielestäni aivan järkevällä tavalla — näitä etäkokousten mahdollistamisia muun muassa puhemiesneuvoston osalta ja sitten kysymystä pöydällepanosta. Näen kyllä aivan samalla tavalla kuin edustajat Immonen ja Puisto, että tämä valtakirjojen tarkastaminen on kyllä lähinnä seremonia. Se on hyvin muodollinen seremonia, sinänsä arvokas historiallinen perinne. Olen itse seitsemän valtakirjaani tarkistuttanut valtioneuvoston oikeuskanslerilla, ja kyllähän se on hieno hetki vaalikampanjan päätteeksi päästä se valtakirjansa tarkistuttamaan. Tämän valtakirjan tarkastuksen aivan varmasti eduskunnan pääsihteeri pystyisi erinomaisesti hoitamaan, ja hänkin on korkeassa asemassa oleva henkilö, mutta olisin kyllä tässä kallistumassa siihen, että säilyttäisimme näitä arvokkaita seremonioita ja perinteitä, historiallisia perinteitä.
Mutta sitten tällä pöydällepanolla on kyllä enemmän poliittista merkitystä. On tietysti erittäin hyvä, että sääntelyä selkeytetään, koska on ollut hieman epäselvyyttä siitä, kuinka monta kertaa pöydällepanoja voi tehdä, mutta kyllä oma kokemukseni on se — sekä oppositiopuolueen että hallituspuolueen edustajana toimittuani — että pöydällepanoa on mielestäni pääosin käytetty hyvin harkiten, ja olen kyllä hiukan huolestunut siitä, jos näitä pöydällepanoja rajataan niin, että hallituspuolueet voivat ikään kuin taktikoida ja käyttää sen kiintiön pöydällepanoon, niin että oppositio ei pysty sitten käyttämään niitä poliittisia keinoja, joita olisi esimerkiksi ihan yksinkertaisessa toiveessa saada ministeri paikalle vastaamaan kysymyksiin. Lähtökohtaisestihan näissä, varsinkin tilanteissa, joissa keskustellaan hyvin poliittisesti kiistanalaisista asioista, on hyvä, että ministeri on perustelemassa ja vastaamassa kysymyksiin. Joskus näin ei käy, ja sitten esimerkiksi oppositio voi pyytää pöydällepanoa, jotta saa ministerin saliin hänelle sopivana ajankohtana. Toivon, että tällaiset mahdollisuudet eivät jatkossa jäisi pois eikä opposition toimintamahdollisuuksia rajoitettaisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-15T15:18:32,2023-02-15T15:21:41,Hyväksytty,1.1
2022_168_63,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 29/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 29/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_168_64,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 29/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelimme tätä asiaa perustuslakivaliokunnassa, mutta nyt en käytä tätä puheenvuoroa siinä roolissa vaan ihan lappilaisena kansanedustajana. Vierailin viikonloppuna tuolla Utsjoella, ja kyllä siellä tilanne on lohduton. Toista kesää nyt kielletään tämän lain nojalla lohenkalastus Tenojoessa. Meillä Suomessa on kolme lohijokea, on Muonion-Tornionjoki, Simojoki ja Tenojoki, ja silloin tämä lohen merkitys myös korostuu siellä.
Utsjoen kunta on äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Korona jo runteli kovasti kunnan taloutta, koska rajat olivat kiinni ja rajakauppa hyytyi, ja nyt myös tämän lain nojalla edelleen toista kesää kielletään Tenojoella lohen kalastus, ja matkailuyritykset kärsivät tästä kovin, ettei ole enää kesäisin turisteja. On tietenkin luontevaa ja ymmärrettävää, että lohia on suojeltava, mutta se, mikä tästä uupuu minusta, on se kompensaatio kunnille tässä tilanteessa. On arvioitu, että nämä menot ovat viiden miljoonan euron luokkaa, menetykset aluetaloudessa, koska tämä lohen kalastus on kielletty. Kompensaatio on ollut aika vaatimatonta. Sinne on myönnetty näistä viime joulun niin sanotuista joululahjarahoista 150 000 euroa, valtiovarainvaliokunta myönsi tämmöisen lohikeskuksen suunnittelumäärärahan, ja sitten on myönnetty yksi valtionapu, joka oli muistaakseni 265 000 euroa. Ja kun peilaa sitä näihin viiden miljoonan euron menetyksiin per vuosi, joka tästä lohenkalastuksen kiellosta johtuu aluetaloudelle, niin voi jokainen ymmärtää, että on kyse aika vaatimattomista summista.
Se on vähäväkinen alue, jossa on pitkät etäisyydet, joka on saamelaisenemmistöinen kunta, ja toivonkin valtiovallan suuntaan, että he ottaisivat tosissaan tämän kunnan ahdingon. Heillä nämä toiveet eivät todellakaan ole kovin suureellisia, vaan kun kävin siellä viikonloppuna, niin he toivoivat, että kun sinne on nyt rakennettu uusi hotelli, jota ei ole vielä avattu, koska sinne liikenneyhteydet ovat niin turvattomia, että sinne hotellille ei esimerkiksi kävelytietä tai pyöräilytietä mene, niin jos valtio voisi tässä tulla sitten vastaan, että se avittaisi tämän pyöräilytien rakentamiskustannuksissa. Sillä lailla minusta nämä heidän toiveensa ovat kohtuullisia, ja toivon todella, että valtiovalta ottaisi vakavasti tämän asian.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+6.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2023-02-15T15:22:08,2023-02-15T15:24:54,Hyväksytty,1.1
2022_168_65,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 29/2022 vp,"Näin. — Ja tiedän, että puhemiehen ei pitäisi millään lailla kommentoida kuultuja puheita, mutta koko ikäni Kymijoen varrella asuneena voin sanoa, että Kymijoki on uudelleen lohijoki, niin että niitä on nyt sitten neljä Suomessa. [Johanna Ojala-Niemelä: No niin, hyvä!] — Edustaja Eestilä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_66,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä>>>Hallituksen esitys  HE 289/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 29/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä ei kyllä kovin paljon ole porukkaa enää jäljellä keskustelemassa tästä tärkeästä valtiosopimukseen liittyvästä mietinnöstä, [Joonas Könttä: Sitkeimmät!] mutta pidän tätä täyskieltoa perusteltuna ja hyvänä. Valiokunta on tehnyt lisäyksiä erityisesti vielä sen takia, että kun elokuussa siellä pyydetään lohia — ainakin viime kesänä on pyydetty kertoman mukaan, itse en ole ollut paikalla, mutta näin on kerrottu — silloin se johtaa siihen, että tätä täyskieltoa ei ole noudatettu ja valvojilla on ollut ongelmia, koska me emme tiedä, kuka on saamelainen ja kuka ei, ja kuka on paikallinen ja kuka ei. Nyt on tehty selväksi tänne mietintöön, joka on sekundaarista lainsäädäntöpykälän ohella, että jos lohi tulee veneeseen, niin se on viskattava pois. Jos joku tuo sen, olkoon yö tai päivä, veneellä rantaan, niin silloin se on rikkomus, josta rangaistaan säädetyllä tavalla ja myös rahallisesti lohen hinta joudutaan korvaamaan, eli semmoista vahinkoa ei voi sattua, että joku tuo veneellä lohen maihin. Sen takia tämä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan tähän lisäämä kohta on tärkeä, koska se auttaa valvojia, että semmoista ei voi tapahtua enää.
Toinen ongelma, minkä haluan nostaa, vaikka valitettavasti täällä ei kyllä ole valiokunnan puheenjohtajaa eikä ministeriä paikalla, on se, että korviini on kantautunut — voi olla että tämä ei pidä paikkaansa — että kun norjalaiset saavat käyttää kiilanuottaa rannikolla ja sitten oli aikanaan koukkuverkkoa, ja jos koukkuverkko on kielletty, niin nyt on tullut tämmöisiä patenttinuotan nimellä kulkevia pyydyksiä, joissa sitten nuotan ikään kuin johdinverkkona olisi tämä koukkuverkko. En ihan ymmärrä, minkälaisesta pyydyksestä on kysymys, mutta — käytän tätä puheenvuoroa sen verran — jos tässä on perää, niin silloin minun mielestäni pitää myös suomalaisten virkamiesten ottaa norjalaisten kanssa neuvotteluissa huomioon, että jos tämmöisiä uusia, paljon tehokkaampia nuottia käytetään, niin eihän siinä ole mitään järkeä sen takia, että me pannaan Teno kiinni myös Suomen puolella ja Norjan alajuoksulla ei kalasteta ollenkaan, mutta sitten samanaikaisesti rannikolla, jossa nämä samat lohet uivat, käytetään tehokkaampia pyyntimuotoja. Tämä pitää tutkia, ja minusta ei ole eettisesti eikä moraalisesti hyväksyttävää, jos norjalaiset näin menettelevät, mutta jätän tähän varauman: koska kyseessä on Suomen eduskunta, niin ei täällä ihan huhujen mukaan voida puheita pitää. Mutta jos nämä huhut pitävät paikkansa, niin silloin täytyy avata välittömästi norjalaisten kanssa neuvottelut, että jos kerran lohen pyynti kokonaan kielletään Tenossa, niin se tarkoittaa sitä, että rannikolla ei oteta tehokkaampia pyyntimuotoja käyttöön.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-15T15:25:05,2023-02-15T15:27:57,Hyväksytty,1.1
2022_168_67,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 11/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Mennään keskusteluun, edustaja Mäkisalo-Ropponen esittelee mietinnön.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_168_68,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ollessa estyneenä esittelen tämän valiokunnan pitkähkön mietinnön — pahoittelen sitä.
Valtiontalouden tarkastusviraston tehtävänä on valvoa vaalirahoituslain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Aluevaaleissa ilmoitusvelvollisia ovat valtuutetuiksi ja varavaltuutetuiksi valitut. Vuoden 2022 aluevaaleissa ilmoitusvelvollisia oli yhteensä 2 785 henkilöä. Vaalirahailmoitusten perusteella aluevaaleihin käytettiin yhteensä 4,8 miljoonaa euroa. Ilmoitusten perusteella vaalikampanjat rahoitettiin pääosin ehdokkaiden ja heidän tukiryhmiensä omilla varoilla, sillä ulkopuolisen tuen osuudeksi oli ilmoitettu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa.
Vaalirahailmoitus tulee tehdä kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta. Tähän määräaikaan mennessä ilmoituksen jätti tarkastusvirastolle 2 681 ilmoitusvelvollista, mikä on 96 prosenttia kaikista ilmoitusvelvollisista.
Ilmoitusvelvollisuuden täyttämättä jättäneille tarkastusvirasto lähetti kehotuksen toimittaa vaalirahailmoitus. Yhdeksälle ilmoitusvelvolliselle jouduttiin lähettämään vielä toinen kehotus. Toisen kehotuksen määräajan päätyttyä kaikki ilmoitusvelvolliset olivat toimittaneet ilmoituksensa tarkastusvirastolle.
Aluevaalien vaalirahailmoitusten oikeellisuuden varmistamiseksi tarkastusvirasto pyysi kaikilta 1 379 aluevaltuutetulta vaalikampanjassa käytettyjen pankkitilien tiliotteet. Kolmea ilmoitusvelvollista lukuun ottamatta kaikki ilmoitusvelvolliset toimittivat pyydetyt selvitykset. Jos ilmoitusvelvollinen ei pyynnöstä huolimatta toimita pyydettyjä selvityksiä, ei tarkastusvirastolla ole nykytilanteessa mahdollisuuksia velvoittaa tietojen toimittamiseen.
Johtopäätöksenään tarkastusvirasto totesi, että ilmoitusten käsittelyn, selvitysten ja tehtyjen täydennysten jälkeen tarkastusviraston tietoon ei tullut seikkoja, joiden perusteella tarkastusvirastolla olisi syytä epäillä vastaanottamiensa ilmoitusten oikeellisuutta.
No sitten tarkastusvaliokunnan esiin nostamia kehittämistarpeita vaali- ja puoluerahoituksen valvonnassa:
Valiokunta on useissa aiemmissa mietinnöissään nostanut esiin puoluerahoitusta ja sen valvontaa koskevia kehittämistarpeita. Jo vuonna 2012 valiokunta esitti käsityksensä siitä, että kunnallisista luottamustoimista perittyä luottamushenkilömaksua voidaan pitää perustellusti puoluelaissa tarkoitettuna puolueen tavanomaiseen järjestötoimintaan kuuluvana käyvän arvon mukaisena suorituksena edellyttäen, että sitä ei käytetä vaalikampanjan varainhankintaan. Vuonna 2016 valiokunta totesi mietinnössään, että puolueiden kaikkia ehdokkaita koskevia ehdokasmaksuja, joilla vakiintuneen tavan mukaan rahoitetaan yhteistä vaalityötä, on pidettävä luontevana osana vaalityön rahoitusta eikä niitä pitäisi katsoa ilmoitusvelvollisuuteen kuuluvaksi ulkopuoliseksi tueksi. Tämä sillä edellytyksellä, että ehdokkaat itse ilmoittavat maksut omissa vaalirahailmoituksissaan.
Valiokunta palasi ehdokas-, luottamushenkilö- ja kansanedustajamaksuja koskeviin kehittämistarpeisiin mietinnössään 1/2018. Muun muassa puoluelain ja vaalirahoituslain kehittämistarpeita selvittäneen parlamentaarisen vaalityöryhmän tuli työssään ottaa huomioon myös edellä mainitussa tarkastusvaliokunnan mietinnössä 1/18 olevat ehdotukset, jotka koskevat ehdokasmaksujen asemaa vaali- ja puoluerahoituksessa sekä kampanjakattoa.
Oikeusministeriössä on valmisteltu parlamentaarisen vaalityöryhmän linjausten mukaisesti hallituksen esitys vaalirahoituslakiin, puoluelakiin sekä vaalilakiin ja kansalaisaloitelakiin tehtävistä muutoksista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi tarkastusvaliokunnan esittämällä tavalla puoluelain luetteloa asioista, joita ei pidetä tukena, lisäämällä luetteloon ehdokas‑, luottamushenkilö‑ ja kansanedustajamaksut. Tarkastusvaliokunta pitää hyvänä, että hallituksen esityksessä on huomioitu valiokunnan lukuisia kertoja esiin nostama kehittämiskohta puoluelaissa ja että kyseistä lainkohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi edellä mainituilla lisäyksillä.
Puhemies! Valiokunta on useita kertoja aiemmin kiinnittänyt mietinnöissään huomiota vaalikampanjakulujen kasvuun. Esimerkiksi vuonna 2016 valiokunta totesi mietinnössään seuraavaa: ”Valiokunnan mielestä huoleen vaalikampanjoiden kulujen kasvusta ja siitä aiheutuvista kielteisistä vaikutuksista esimerkiksi ehdokkaaksi ryhtymiselle on syytä suhtautua vakavasti. Valiokunta pitää selvittämisen arvoisena ehdotusta toimivasta kampanjakatosta, joka tasaisi varainhankintaan liittyviä eroja ehdokkaiden välillä.”
Parlamentaarinen vaalityöryhmä käsitteli kasvaneiden vaalikampanjakulujen ongelmaa ja kampanjakaton käyttöönottoa. Loppuraportissaan työryhmä toteaa, ettei kampanjakattoa koskevan lainsäädännön jatkovalmistelulle ole kuitenkaan edellytyksiä, koska työryhmä ei saavuttanut asiassa yksimielisyyttä.
Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa nähdään kampanjakatossa sekä hyviä että huonoja puolia. Kampanjakaton tarpeellisuutta perustellaan muun muassa sillä, että kasvaneet kampanjakulut sulkevat vaalikamppailun ulkopuolelle potentiaalisia ehdokkaita, joilta puuttuu rahoitus, ja tämä johtaa demokratian sekä päättävien elinten edustuksellisuuden kaventumiseen. Toisaalta valiokunnan saamissa selvityksessä todetaan myös, että kampanjakaton määritteleminen olisi ilmaispalvelujen vuoksi vaikeaa ja kampanjakatto voisi kannustaa kiertämään säännöksiä.
Samalla kun valiokunta tiedostaa kampanjakaton määrittelemiseen liittyvät haasteet, valiokunta pitää edelleen tärkeänä kiinnittää huomiota kampanjakulujen kasvuun ja toistaa aiemman näkemyksensä kampanjakulujen kasvun hillitsemisen tärkeydestä ja tarpeesta löytää sopiva malli kulujen kasvun hillitsemiseen.
Puhemies! Vielä muutama huomio muista hallituksen esityksen keskeisistä kohdista vaalirahoituksen valvonnan osalta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että vaalikampanjalle 1 500 euron ja kuntavaaleissa 800 euron ja niitä suuremman lainan antaneiden nimi tulisi julkaista. Nykyisen lainsäädännön mukaan vaalikampanjalle lainaa antanutta tahoa ei tarvitse julkistaa, vaikka laina olisi huomattavakin, eikä tähän kohdistu määrällisiä rajoituksia. Tämä on käytännössä mahdollistanut vaalirahoituslain kiertämisen ja merkittävien tukijoiden piilottamisen julkisuudelta.
Lainsäädännön päivittäminen esitetyllä tavalla poistaa räikeimmän mahdollisuuden kiertää lakia sekä tuo lainat poliittisen toiminnan rahoitusmuotona paremmin samalle linjalle muiden vaalirahoitusta koskevien euromääräisten rajoitusten kanssa. Valiokunta pitää ehdotettua muutosta hyvänä vaalirahoituksen läpinäkyvyyden lisäämisen kannalta.
Puhemies! Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esiin ristiriita voimassa olevan lainsäädännön ja hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen kesken. Hallituksen esityksen mukaan vaalirahoitusta voisi vastaanottaa kyseisen vaalikampanjan ajan loppuun saakka. Vaalirahoitus tulisi siten olla vastaanotettuna kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen. Kampanja-ajan jälkeen vastaanotettavaa vaalirahoitusta ei voitaisi esityksen mukaan ilmoittaa menneiden vaalien ilmoituksessa, vaan se tulisi käyttää ja ilmoittaa seuraavien vaalien yhteydessä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin hallituksen esityksen olevan tältä osin ristiriidassa vaalirahoituslain 2 §:n 1 momentin kanssa, jonka mukaan vaalirahoitus ei riipu siitä, milloin se maksetaan. Jos vaalirahoitukseksi luettaisiin vain vaalien kampanja-ajan loppuun mennessä vastaanotettu tai muuten hallinnassa oleva rahoitus, jäisivät kampanjaan kuuluvat mutta myöhemmin kuin kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen erääntyvät suoritukset vaalirahoitusta koskevien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle. Näin ollen laskun tai lainan voisi kahden viikon määräajan jälkeen maksaa taho, jota ei tarvitsisi ilmoittaa vaalirahailmoituksessa. Valiokunta kiinnittää asiaan huomiota ja pitää tärkeänä, että vaalirahoitusta koskevat säännökset ovat selkeitä ja ristiriidattomia.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että Valtiontalouden tarkastusvirastolla olisi oikeus saada vertailutietoja kampanjaan tukea antaneilta sekä palveluita ja tuotteita toimittaneilta ja lisäksi niiltä tahoilta, jotka olisivat voineet antaa tukea tai saattaneet toimittaa kampanjalle tavaroita tai palveluita, jos jo saatu selvitys ei olisi riittävä laiminlyöntiepäilyksen selvittämiseksi. Nykytilanteessa tarkastusvirastolla ei ole oikeuksia saada näitä lisätietoja, ja tarkastusvirasto on valvonnassa lähes täysin ehdokkaan ilmoittamien tietojen varassa.
Valiokunta katsoo, että tarkastusviraston oikeus saada vertailutietoja vaalirahailmoitusten oikeellisuuden tarkistamiseksi on tärkeää valvonnan uskottavuuden lisäämiseksi. Toisaalta valiokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden näkemykseen siitä, että sääntelyn tulee olla tarkkarajaista, ja korostaa, ettei sääntelystä saa muodostua sellaista, että se hankaloittaa tuen antamista tai vähentää yksittäisten henkilöiden ja yhteisöjen halua antaa taloudellista tukea ehdokkaille.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että jokaisella eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa olevalla ehdokkaalla tulisi lähtökohtaisesti olla kampanjatili. Erillisen pankkitilin avulla ehdokas voisi erottaa vaalikampanjansa omasta yksityistaloudestaan ja ehdokkaan olisi helpompi täyttää laissa säädetty velvollisuutensa vaalirahailmoituksen tekemisestä. Vaatimus kampanjatilistä ei koskisi alue‑ ja kuntavaaleja, vaan niiden osalta vaalirahoituslain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettu muistiinmerkitsemisvelvollisuus olisi riittävä.
Valiokunta kiinnitti tähän asiaan huomiota jo vuonna 2015 ja esitti lausunnossaan perustuslakivaliokunnan harkittavaksi, olisiko ilmoitusvelvollisille syytä luoda yhtenäinen menettelytapa eduskunta- ja europarlamenttivaaleissa muistiinmerkitsemisvelvollisuuden toteuttamiseksi kampanjatilin tai jonkun muun ilmoitusvelvollisille kevyemmän menettelytavan muodossa. Valiokunnan mukaan tämä vahvistaisi luottamusta ilmoitusten oikeellisuuteen ja riittävyyteen mutta ei olisi liiallinen lisävaatimus ehdokkaaksi ryhtyvälle. Valiokunta pitää tuolloin esittämäänsä ehdotusta edelleen perusteltuna.
Ja jos puhemies sallii, niin luen vielä ihan loppulausumat täältä. [Puhemies: Puhemies sallii.] — Kiitos paljon. — Eli valiokunta toteaa, että toteutuessaan hallituksen esityksen muutokset lisäisivät vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä vahvistaisivat tarkastusviraston oikeutta valvoa ehdokkaiden vaalirahoitusilmoituksia. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksessä valmistelun aikana on karsiutunut pois kaksi tarkastusviraston esittämää muutosta puolue- ja vaalirahoituslainsäädäntöön. Hallituksen esityksessä ei ehdoteta laskettavaksi oikeushenkilön osalta kampanjaan tukea antaneiden nimenjulkaisuvelvollisuuden alarajaa 1 500 eurosta eikä puoluelain mukaisen puoluerahoituksen valvonnan ulottamista koskemaan myös puolueiden paikallisyhdistyksiä. Valiokunta pitää valitettavana, ettei näihin kysymyksiin löytynyt lainsääntöhankkeen valmistelun aikana yksimielisyyttä. Edellä oleva huomioon ottaen valiokunta toteaa, että työtä vaali- ja puoluerahoituksen avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi on edelleen jatkettava.
Eli tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton K 23/22 vp johdosta, jonka mukaan eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-15T15:29:00,2023-02-15T15:41:00,Hyväksytty,1.1
2022_168_69,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,Kiitos itsellenne. — Ja edustaja Ojala-Niemelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_70,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Johanna,Ojala-Niemelä,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisesti vaalirahoituksen valvonta toimii meillä varsin hyvin, mutta on tärkeää, että rahoituksen avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä pidetään huolta. Säädökset ja valvonta ei saa hankaloittaa rahoituksen hankkimista, mutta sen on oltava avointa. Rahoituksen pitää olla läpinäkyvää ja ehdokkailla olla tarpeeksi vahvat kannusteet avoimeen raportointiin rahoituksen osalta. Yhteiskunnan eri tahoilla tulee olla oikeus tukea katsomaansa ehdokasta ja ajatusmaailmaa, mutta samalla on pidettävä huolta, että liian korkeaksi kohoavat kustannukset ja vaikutusvaltaisten verkostojen puute eivät muodostu demokratiaa kaventaviksi tekijöiksi.
Itse pidän harmillisena sitä, että tuossa puoluesihteerityöryhmässä ei päästy kampanjakatosta sopimukseen. Tuossa asiantuntijakuulemisessa asiantuntijat eivät sitä kannattaneet, vaikka sitä puoltaviakin kirjallisia lausuntoja oli. Toisaalta kustannusten kehitystä on seurattava ja tarvittaessa löydettävä ratkaisuja sille, etteivät taloudelliset tekijät aiheuta kohtuutonta estettä asettua ehdolle. Tämä koskee tietenkin pienituloisimpia, opiskelijoita, eläkeläisiä ja yksinhuoltajia muun muassa, ja heidän on varmasti hankalaa löytää rahoitusta, jotta tulisivat valituksi eduskuntaan.
Vierastan myös sitä ajatusta, että käytetään rajattomasti rahaa kansanedustajaehdokkuuteen. Eli neljä vuotta sittenkin, kun katselin noita vaalirahoitusilmoituksia, 100 000 euron budjetilla oli jääty tänne valitsematta. Tästä tulee vähän sellainen mielikuva, että ikään kuin ostetaan työpaikka itselle neljäksi vuodeksi, ja tämä kehitys ei ole kyllä minusta suotavaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Johanna Ojala-Niemelä,971,2023-02-15T15:41:03,2023-02-15T15:42:53,Hyväksytty,1.1
2022_168_71,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_72,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies, ja kiitos edustaja Mäkisalo-Ropposelle tästä esittelystä. Olen tämän esittelyn kanssa samaa mieltä, mutta halusin myös tässä tärkeässä asiassa pitää puheenvuoron demokratianäkökulmasta, koska olen edustaja Ojala-Niemelän kanssa samaa mieltä siitä, että suomalaisen demokratian täytyy olla sen kaltainen, että jokaisella Suomen kansalaisella on mahdollisuus pyrkiä vaikkapa eduskuntaan ja se raha ei olisi siinä se este.
Ymmärrän hyvin, että kansalaiset tekevät lopulta ratkaisun, ketä he äänestävät, ja yksilön omat vahvuudet tulevat tai eivät tule esiin siinä kampanjassa, mutta mikäli meillä on tilanne, jossa entuudestaan julkisuudesta tunnettu henkilö tai pohjattoman kassan omaava henkilö on mittavassa etulyöntiasemassa, niin se kaventaa demokratiaa, ja tästä olen huolissani. Tietysti tuossa kampanjakatossa, joka kuultiin myös tuossa esittelypuheenvuorossa, on haasteita siinä mielessä, että se voisi suosia henkilöitä, jotka ovat entuudestaan tunnettuja verrattuna niihin, jotka rahan kautta pystyvät mainostamaan itseään ja tuomaan esille omaa osaamistaan. Eli tässä on puolensa ja puolensa, mutta olen kyllä huolissani näistä kasvavista kampanjoista, kuten täällä mainittiin, että yli 100 000 euroa käytetään ja osa vieläpä omaa rahaa. Tietysti se on jokaisen oma asia, mihin omaa rahaa käyttää, mutta se tuntuu suomalaisessa järjestelmässä aika kohtuuttomankin suurelta budjetilta, koska ajattelen niin, että suurin piirtein vaalipiirikohtaisesti samankaltaisilla budjeteilla on mielekkäintä kilpailla kansan luottamuksesta ja sen jälkeen sitten parhaat tulevat valituiksi, tai ainakin he, jotka ovat parhaiten pystyneet tuon kampanjansa toteuttamaan.
Toivoisin, että puolueet tästä voisivat vielä jatkaa keskustelua. Ehkä jos ei ehdotonta kampanjakattoa, niin jonkinnäköinen suositus, vaalipiirikohtainen suositus, joka huomioisi nuo kasvaneet kustannukset. Muun muassa nytten, kun lehtimainoksia on tullut itsekin hankittua, olen huomannut, että neljässä vuodessa hinnat ovat kovasti nousseet.
Olennaista on, että meidän järjestelmämme on avoin, että voidaan suorittaa sekä etukäteis- että jälkikäteisvalvontaa ja että jokaisella suomalaisella, joka on kiinnostunut vaikuttamaan yhteisiin asioihin kunta-, alue-, eduskunta- tai presidentin- tai eurovaalitasolla, olisi kuitenkin mahdollisuus olla ehdolla ja pyrkiä tosissaan ehdolle, ja sen jälkeen se lopulta on tietysti kansan käsissä, ketkä tulevat valituiksi ja ketkä eivät.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-15T15:42:53,2023-02-15T15:45:28,Hyväksytty,1.1
2022_168_73,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,Ja edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_74,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos varapuheenjohtajalle tarkastusvaliokunnassa, edustaja Mäkisalo-Ropposelle hyvästä esittelystä.
Ihan muutama kohta itsekin tarkastusvaliokunnan jäsenenä: Varsin laajasti käsittelimme tätä. Pidän hyvänä sitä, että edes pienen kyselyn jälkeen aluevaaleissa valituksi tulleet kaikki antoivat kuitenkin perusteellisen selvityksen vaalirahoituksestaan ja siitä, millä tavalla he ovat sitä hankkineet.
Minun mielestäni hyvä raja on edelleen tämä 1 500—6 000 euroa, se, että niissä tapauksissa pitää tuen antaja mainita. En pidä sitä tarpeellisena alentaa siitä 1 500 eurosta.
Sitten kävimme paljon keskustelua myöskin tästä kampanjakatosta. Ensinnäkin se on ihan ehdottoman selkeä juttu, että kannattaa ottaa oma kampanjatili. On aivan järjetöntä VTV:lle antaa sitten omasta päätilistä puolen vuoden ajalta kaikki tiliotteet maitokaupassa käymisineen ynnä muineen, siinä ei ole mitään järkeä — elikkä ehdottomasti oma tämmöinen vaalitili tätä kampanjaa varten.
Ja tämä kampanjakatto on hieman hankala asia. Ymmärrän kyllä hyvin sen, että siihen olisi varmaan hyvä pyrkiä, sitä olisi hyvä tavoitella, mutta toisaalta muistetaan se, että tiedän omaltakin Pirkanmaan alueelta suuriakin summia vaalikampanjaan laittaneita henkilöitä, joiden nimeä silti ei näissä pöydissä näy. Elikkä ei tänne läheskään aina rahalla tulla. Kyllä tänne pitää tehdä ihan sitä vaalityötä. Eivät ne vaalirahat ja vaalimainokset sitä läpipääsyä läheskään aina pelasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-15T15:45:29,2023-02-15T15:47:27,Hyväksytty,1.1
2022_168_75,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Könttä. — Edustaja Könttä, teillä on kantava ääni, mutta laittakaa silti mikrofoni päälle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_76,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on tarkastusvaliokunnan jäseniä, ja nyt kun täällä keskustelussa on kuitenkin suhteellisen vähän kansanedustajia, niin te olette tähän asiaan paremmin perehtyneet. Ihan mielenkiinnosta kysyisin, ja voimme jatkaa keskustelua myös tuolla kahvilassa: kävittekö läpi ja oliko asiantuntijoilla näkemyksiä liittyen näihin puolueita lähellä oleviin tahoihin, jotka käsittääkseni pystyvät lahjoittamaan yli tuon 6 000 euron? Minulla ei sellaisia ole lähelläni, mutta olen ymmärtänyt, että joillakin puolueilla on tällaisia lähiyhteisöjä, jotka voivat lahjoittaa enemmänkin. Kävittekö te tätä läpi, ja oliko tähän näkemyksiä asiantuntijoilla? En ole muodostanut omaa valistunutta näkemystäni, mutta olen ymmärtänyt, että jotkut tahot voivat lahjoittaa vaikkapa 30 000 euroa köntässä jollekin ehdokkaalle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-15T15:47:30,2023-02-15T15:48:35,Hyväksytty,1.1
2022_168_77,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Köntässä jollekin ehdokkaalle, no niin. [Joonas Könttä: Könttäsumma!] — Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_78,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos! Edustaja Niemi voi vielä täydentää minua, mutta enemmän me puhuttiin siitä avoimuudesta, että tulisi ilmoitusvelvollisuus, että tiedettäisiin, kuka on luovuttanut kenellekin ja minkälaisia summia. Tämä oli se meidän pääasiallinen keskustelunaihe siellä valiokunnassa, että ei olisi sillä tavalla, että ne ovat jotenkin pimeitä tietoja ja sitten ei ole julkisuudessa ihmisten saavutettavissa, kuka on saanut minkä verran ja keneltä. Se avoimuus on kaikkein tärkeintä tässä vaalirahoituksessa. Olipa se miten muuten tahansa järjestetty, niin jos tulee sellainen olo, että siellä joitain tietoja pimitetään tai tietoja salataan, siitä tulee se, että luottamus koko tätä systeemiä kohtaan sitten horjuu. Sen avoimuuden puolesta meidän pitää tehdä kaikkemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-15T15:48:35,2023-02-15T15:49:30,Hyväksytty,1.1
2022_168_79,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_168_80,168/2022,2023-02-15,14.00,15.51,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus vaalirahoituksen valvonnasta vuoden 2022 aluevaaleissa>>>Kertomus  K 23/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 11/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puheenjohtaja! Ihan lyhyesti tähän edustaja Köntän kysymykseen: Tietysti tänä päivänäkin on vähän turhan helppo kiertää esimerkiksi tätä 6 000:n ylärajaa, koska joissakin tapauksissahan voidaan sen kahden viikon jälkeen, mikä on sitten vaalien päättymisen jälkeen, ettei enää sen jälkeisistä varoista tarvitse mitään ilmoittaa, tietysti rahat peittää sillä tavalla, että niitä rahoja on annettu mutta tehdään esimerkiksi jonkinlainen velkakirja vasta sinne kahden viikon jälkeiselle ajalle. Elikkä kyllähän tässä tietysti tarkistamisen varaa edelleen olisi aika paljonkin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_168+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-15T15:49:32,2023-02-15T15:50:16,Hyväksytty,1.1
2022_169_1,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille.Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan taas kerran, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_2,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Mennään kysymyksiin. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_3,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaiset perus- ja ammattiopetus ansaitsevat kunnianpalautuksen. Perussuomalaiset esittelivät maanantaina toimenpiteitä, joilla siihen päästään. Me haluamme vaatimustasot kuntoon: hylätty on annettava, jos taso ei muuhun riitä. Kännykät kuuluvat reppuihin, koulutyö on rauhoitettava oppimiseen. Poliittiset ja ideologiset kokeilut on unohdettava. Viime vuosien uudistusvauhti on ollut yliampuvaa. Rajat ovat rakkautta. Koulurauha kuuluu kaikille ja edellyttää, että kuri, järjestys ja auktoriteetti palautetaan kouluihin. Se on lasten ja nuorten etu. Muun muassa näistä linjauksistamme on tullut paljon kiittävää palautetta juuri opettajilta ja alan ammattilaisilta. Kuunnelkaa heitä. He pitävät toimenpiteitämme erittäin kannatettavina. Oletteko tutustuneet perussuomalaisten linjauksiin ja oletteko valmiit ottamaan nämä kiitetyt ideat käyttöön, opetusministeri Andersson?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-16T16:03:02,2023-02-16T16:04:09,Hyväksytty,1.1
2022_169_4,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_5,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On erittäin ilahduttavaa ja tervetullutta, että kaikki suomalaiset eduskuntapuolueet ovat kiinnostuneita suomalaisesta koulutuksesta ja myöskin haluavat turvata työrauhan kouluissa. Siihen vaikuttaa ennen kaikkea koulutuksen rahoitus, sillä koulutuksen rahoitus määrää sen, minkäkokoiset luokat meillä on ja paljonko meillä on opetusalan ammattilaisia siellä kouluissa nuorten kanssa työskentelemässä. Ja tältä osinhan hallitus on vahvistanut pysyvää rahoitusta melkein 300 miljoonalla varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen osalta ja sen lisäksi jakanut myöskin 300 miljoonaa tasa-arvorahoitusta.
Mitä tulee arvosanoihin, on syytä painottaa sitä, että poliitikot eivät päätä siitä, mitä arvosanoja oppilaille annetaan. Itse pidän aika outona, jos päättäjät ilmoittavat tavoitteekseen sen, että suomalaisia lapsia pitäisi enemmän jäädä luokalle. Minun mielestäni meidän tehtävämme on [Puhemies koputtaa] ennen kaikkea huolehtia oppimisen tuen [Puhemies: Kiitoksia!] kuntoon laittamisesta, jotta mahdollisimman harva lapsi jäisi luokalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:04:09,2023-02-16T16:05:19,Hyväksytty,1.1
2022_169_6,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_7,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministerille ensin: Nämä linjaukset ovat vuodelta 18. Olisitte voineet huomioida ne jo silloin. Raha ei ratkaise, jos te laskette rimaa opetuksessa.
Tuoreen kyselyn mukaan yli puolet Helsingin kouluissa työskentelevistä on kokenut väkivalta‑ ja uhkatilanteita, jopa 95 prosenttia, melkein kaikki. Tuoreen uutisen mukaan vihjeitä kouluilla tapahtuvasta huumeiden käytöstä ja välittämisestä tulee pääkaupunkiseudun poliisille jatkuvasti. Tällaiseen on oltava nollatoleranssi, eikä ongelmia saa hyssytellä kouluissa. Valitettavasti on todettava, että nämäkin ongelmat korostuvat kouluissa, joissa on maahanmuuttajataustaisten osuus erittäin suuri. Lisäraha ei siis ratkaise tätäkään, jos ongelmia tuottavaa maahanmuuttopolitiikkaa ei muuteta. Edes suomalainen koulu ei kestä tällaista liian suurta väestöpohjan moninaistumista, eikä sen tarvitsekaan kestää.
Arvoisa ministeri, nämä väkivalta‑ ja muun rikollisuuden ongelmat [Puhemies koputtaa] suomalaisissa kouluissa ovat kärjistyneet kaudellanne. Tunnustatteko, että meni pieleen? Aiotteko te tehdä muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-16T16:05:27,2023-02-16T16:06:38,Hyväksytty,1.1
2022_169_8,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_9,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulutuspolitiikasta (Lulu Ranne ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 250/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaudella ei ole millään tavalla laskettu rimaa, mitä tulee opetuksen vaatimuksiin suomalaisissa kouluissa. Tämä on täysin virheellinen väittämä. Tällä hallituksella on päinvastoin panostettu siihen, että me ollaan vahvistettu koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen saakka.
Mitä tulee nuorten pahoinvointiin, niin ainakin itse olen tässä salissa puhunut siitä useampaan otteeseen ja myöskin painottanut sitä, että kaikkien suomalaisten päättäjien pitäisi olla huolissaan siitä, miten suomalaiset nuoret tällä hetkellä voivat, ja myöskin olla valmiita panostamaan niihin ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla me pidetään huolta nuorten hyvinvoinnista. Minä olen vieraillut erittäin monessa yläkoulussa viimeisten kuukausien aikana ja voin sanoa, että se keskeisin viesti, mikä sieltä tulee, liittyy nuorten mielenterveyspalveluiden kriisiin. Ne palvelut eivät toimi, ja se näkyy koulujen ja oppilaitosten arjessa, niissä paikoissa, joihin lapset ja nuoret tulevat joka ikinen päivä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.1.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:06:38,2023-02-16T16:07:44,Hyväksytty,1.1
2022_169_10,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on eduskuntaryhmä Liike Nytillä kysymys. — Edustaja Harkimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_11,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Ministeri Andersson, koskaan ette sano, että te olisitte tehnyt jotain vikaa tässä. Mutta jos katsotaan esimerkiksi henkilökuntaa, niin 95 prosenttia ala-asteella on kokenut väkivaltaa, 52 prosenttia koko koulun henkilökunnasta on kokenut väkivaltaa, tavaroiden heittelemistä on kokenut 41 prosenttia ja potkimista ja lyömistä on kokenut 41 prosenttia ja psyykkistä väkivaltaa 41 prosenttia opettajista ja henkilökunnasta. Mitä te olette tehnyt tämän hallituskauden aikana tälle asialle, koska tämä on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-02-16T16:07:49,2023-02-16T16:08:46,Hyväksytty,1.1
2022_169_12,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_13,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nämä luvut ovat erittäin huolestuttavia, mutta eiväthän nämä luvut ja tämä ilmiö johdu mistään toimenpiteestä, minkä hallitus olisi tehnyt. Päinvastoin, tämä ilmiöhän osoittaa sen, että meidän pitää entistä enemmän panostaa nuorten palveluihin ja koulutukseen.
Mitä on tällä vaalikaudella tehty? Tällä vaalikaudella on muun muassa jaettu yli 180 miljoonaa korona-avustusta kaikkiin kouluihin, ja sen tavoitteena on ollut antaa lisäresursseja, jotta voidaan vastata siihen syntyneeseen oppimis- ja hyvinvointivajeeseen. Sen lisäksi ollaan muutettu lainsäädäntöä, ollaan vahvistettu muun muassa rehtoreiden kurinpitovaltuuksia ja ollaan myöskin muutettu lainsäädäntöä siltä osin, että jos on muita häiriköivä oppilas, niin jatkossa hänet voi poistaa koulun alueelta ei vain jäljellä olevan koulupäivän osalta vaan myöskin seuraavan koulupäivän osalta — toimenpiteitä, mitä erityisesti opetusalan ammattilaiset ovat hallitukselta toivoneet, ja näitä konkreettisia lakimuutoksia [Puhemies koputtaa] myöskin tällä hallituskaudella on tehty.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:08:46,2023-02-16T16:09:52,Hyväksytty,1.1
2022_169_14,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_15,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä kurinpitotoimien laajennuksesta hallitukselle kiitos. Niitä on täältä perussuomalaisten ryhmästä voimakkaasti edistetty. Sen sijaan nämä muut ministerin esittämät toimet eli aina vain rahoitus ja se, että tarvitaan lisää resursseja — me olemme aivan samaa mieltä siitä, että sekä peruskouluun että ammatilliseen koulutukseen tarvitaan myös resursseja ja tehdyt koulutusleikkaukset ovat olleet virheitä, mutta kuten me olemme korostaneet, pelkällä rahalla ei näitä ongelmia korjata. Suomalainen järjestelmä on itse aiheuttanut sen, että kouluissa tällä hetkellä oppimistulokset laskevat, opettajat kärsivät, oppilaat kärsivät, inkluusio ei toimi. Monet oppilaat eivät saa elää edes turvallisessa kouluympäristössä. Samaan aikaan oppimissuunnitelmia, ylipäätänsä opetusmetodeja, on rakennettu sellaisiksi, että perusasiat ovat unohtuneet, ja näihin perussuomalaiset vaativat muutoksia. Se vaatii lainsäädännöllisiä muutoksia, ylipäätänsä ohjausta [Puhemies: Kysymys!] meidän koulujärjestelmään. Kysyn: aiotteko palauttaa erityisluokat?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-16T16:09:54,2023-02-16T16:11:04,Hyväksytty,1.1
2022_169_16,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_17,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Opetusmetodeista ei säädetä lainsäädännössä Suomessa. Poliitikot, päättäjät eivät päätä siitä, minkälaisia opetusmetodeja opettajat käyttävät, vaan opettajat itse päättävät siitä. Tämä on suomalaisen koulutusjärjestelmän eräs ominaispiirre.
Lainsäädännöllä ei myöskään ole kielletty erityisluokkia. Mitään sellaista päätöstä ei ole tässä talossa tehty. Erityisluokkia on edelleen. Niitä on paljon koko maassa eri puolilla Suomea. Kunnat päättävät itse tällä hetkellä siitä, paljonko ne haluavat laittaa juurikin niitä resursseja pienryhmäopetukseen, paljonko ne haluavat laittaa resursseja esimerkiksi yleisopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen silloin, kun siellä on paljon tuen päätöksen saaneita oppilaita. Siksi, edustaja Purra, oppimisen tuen ongelmien korjaamisesta ei voi puhua, ellei me puhuta resursseista. Ei voi väittää korjaavansa oppimisen tuen ongelmia, työrauhaan liittyviä ongelmia kouluissa, [Puhemies koputtaa] ellei me olla valmiita laittamaan resursseja [Puhemies: Kiitoksia!] näiden ongelmien korjaamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:11:04,2023-02-16T16:12:19,Hyväksytty,1.1
2022_169_18,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Rydman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_19,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmä on rakennettu sen perusoletuksen varaan, että opetus saa tukensa osaltaan myöskin perheistä ja kotiympäristöstä vähintäänkin sen kautta, että kotona puhutaan samaa kieltä kuin sitä, millä opetus annetaan, suomea tai ruotsia. Nyt kuitenkin kiihtyvän maahanmuuton seurauksena yhä suurempi osa koulujen oppilaista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin sitä, jolla opetus annetaan. Ei ole ihme, että tämä lisää kitkaa oppimiseen ja on osaltaan omiaan heikentämään oppimistuloksia. Kun siihen päälle vielä tulevat merkittävät kulttuurierot, niin ei ole myöskään ihme, että opettajien työajasta yhä suurempi osa kuluu johonkin muuhun kuin varsinaiseen opettamiseen. Tämä taas johtaa siihen, että monet vanhemmat alkavat etsiä lapselleen sellaista koulua, jossa oppiminen myös todella onnistuu. Mikään resurssimäärä ei ratkaise tätä. Kysymys on siitä, pysyykö maahanmuuton määrä hallinnassa. [Puhemies koputtaa] Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta maahanmuuton määrä pysyisi hallittuna eikä liiallinen maahanmuutto tuhoaisi koulutusjärjestelmäämme sisältä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-16T16:12:21,2023-02-16T16:13:33,Hyväksytty,1.1
2022_169_20,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_21,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myöskin tältä osin on syytä selkeyttää tilannetta. On totta, että Suomessa on OECD-maiden suurimpia eroja osaamisessa maahan muuttaneiden ja muiden lasten välillä, ja se on sellainen ongelma meidän koulutusjärjestelmässä, mihin pitää puuttua tukemalla ja vahvistamalla sitä kielten opetusta, mitä me annamme vieraskielisille oppilaille. Mutta tämä ei selitä oppimistulosten laskua Suomessa, mitä tutkijat ovat painottaneet siitä syystä, että meillä ei ole ollut täällä niin paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita, siis määrällisesti, kun me katsotaan koko tätä 2000-luvun kehitystä, että tämä selittäisi tämän keskiarvon laskun suomalaisten oppimistulosten osalta, joten ei ole myöskään reilua antaa sellaista kuvaa, että tämän kehityksen syy olisi meidän maahanmuuttajataustaiset lapset. Keskitytään mieluummin siihen, miten me voidaan tukea kaikkien oppilaiden, kaikkien lasten oppimista nykyistä paremmin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:13:33,2023-02-16T16:14:38,Hyväksytty,1.1
2022_169_22,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Risikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_23,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Peruskoulussa ei tällä hetkellä ole kaikki hyvin, ja mitä tuloksia sieltä tällä hetkellä meille tulee: siellä oppimistulokset ovat heikentyneet, joka kahdeksas nuori valmistuu ilman perustaitoja — joko kirjoitustaito, lukutaito tai laskutaito puuttuu. Lisäksi 20 prosentilla on oppimisvaikeuksia ja mielenterveysongelmia on 20 prosentilla. Ja nyt kysymys kuuluu: mitä pitää tehdä? Nyt pitää ehdottomasti siihen oppimisen tukeen saada uudenlainen järjestelmä ja korjaus. Miksi sitä ei ole laitettu tässä kuntoon?
Sitten nämä mielenterveysongelmat: On todella paha juttu, että meillä kaksi kuukautta, jopa, joutuu odottamaan psykologin pakeille pääsyä, tai yleensäkin koululääkäreistä on pula, kouluterveydenhoitajista on pula. Ja nyt kun ne ovat vielä siellä hyvinvointialueilla, niin vielä pidemmät ovat jonot tällä hetkellä ja odotusajat. Mitä te oikeasti aiotte tehdä? Teillä on ollut neljä vuotta aikaa laittaa tätä kuntoon, ja terapiatakuusta on äänestetty täällä. [Puhemies koputtaa] Te kaadoitte sen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-16T16:14:40,2023-02-16T16:15:48,Hyväksytty,1.1
2022_169_24,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Kiitoksia. — Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_25,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me emme vielä tiedä, miten oppimistulokset ovat kehittyneet tämän hallituskauden aikana, koska se edellinen selvitys on edelleen vuodelta 2018. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten esimerkiksi korona-aika ja etäopetus siihen vaikuttavat, mutta vielä me emme siis tätä tiedä.
Mitä on tehty, mitä pitäisi tehdä? Tällä hallituskaudella on aloitettu tämän oppimisen tuen kokonaisuudistus ja me olemme lähteneet liikkeelle varhaiskasvatuksesta, koska kaikki asiantuntijat sanovat, että on äärimmäisen tärkeätä, että oppimisen tuen tarpeet huomioidaan, identifioidaan niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista, jotta se tuki lähtee liikkeelle jo kaikkein varhaisimmista vuosista. Sen lisäksi ollaan jaettu 300 miljoonaa rahaa — siis historiallinen määrä tasa-arvorahoitusta kaikkein haastavimmilla alueilla sijaitseville päiväkodeille ja kouluille — mitä on käytetty esimerkiksi opetusryhmien pienentämiseen, ja sen lisäksi on vahvistettu erityisesti koulupsykologi- ja -kuraattoripalveluita pysyvällä 29 miljoonan lisärahoituksella [Puhemies koputtaa] juuri näihin palveluihin. Samaa mieltä olen siitä, [Puhemies: Kiitoksia!] että mielenterveyspalvelut ovat nyt se kohta, mihin meidän pitää keskittyä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:15:48,2023-02-16T16:16:59,Hyväksytty,1.1
2022_169_26,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_27,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Opetusministerin vastaukset kuulostavat siltä, että rahaa on todella ollut ja velkaa on otettu, mutta ongelmat ovat vain syventyneet. Tarvitaan jonkinlainen toiminnallinen parannus peruskouluun, ja kun katsotaan sitä valtavan hienoa historiaa, joka suomalaisella peruskoululla on ollut, kun mietitään, kuinka vuosituhannen vaihteen molemmin puolin maailmalta katsottiin Suomeen, niin aivan oikeasti katsottiin maailman kilpailukykyisintä kansakuntaa ja kansantaloutta. Ne ikäluokat, jotka olivat saaneet koulutuksensa tuolloisessa peruskoulussa, olivat todella saaneet hyvät eväät elämässä eteenpäin, hyvät eväät jatko-opintoihin.
Peruskoulua aikanaan kokeiltiin alueellisesti Lapissa ja havaittiin, että kokeilu on hyvä ja tämä toimintamalli kannattaa ulottaa koko maahan. Olisiko nyt, hyvä hallitus, aika tehdä vastaavanlainen alueellinen kokeilu peruskoulun nykyisen tilan korjaamiseksi? [Joonas Könttä: Lapista tulee fiksuja ihmisiä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-16T16:17:02,2023-02-16T16:18:01,Hyväksytty,1.1
2022_169_28,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_29,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minä toistan siis vielä sen, että kun me puhumme suomalaisista oppimistuloksista, niin me puhumme koko 2000‑luvun aikana tapahtuneesta kehityksestä. Nyt ei ole tapahtunut mitään romahdusta juuri tällä hetkellä. Me emme vielä tiedä, miten oppimistulokset näiden vuosien aikana ovat kehittyneet. Me puhumme nyt siis tiedosta, jonka viimeisin, tuorein tieto on vuodelta 2018, ja se kehitys on ollut käynnissä vuodesta 2003—2006. Tämä on se iso kuva.
Mitä tulee kokeiluihin, niin meillä on esimerkiksi tällä hetkellä käynnissä tämä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu. Suhtaudun itse myönteisesti kokeilukulttuuriin. Edustaja Auton puheenvuorosta minulle ei kuitenkaan selvinnyt, mitä tarkalleen pitäisi kokeilla. Omasta mielestäni kaikkein kriittisin asia perusopetuksen osalta tällä hetkellä on tämä oppimisen tuki. Sen korjaaminen on mahdollista lisäämällä resursseja, muuttamalla lainsäädäntöä. Siinä ei tarvita mitään alueellista kokeilua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:18:04,2023-02-16T16:19:08,Hyväksytty,1.1
2022_169_30,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Sarkomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_31,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sari,Sarkomaa,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on kuunneltava opettajia. Varhaiskasvatus ja perusopetus täytyy laittaa kuntoon. Kokoomus on tehnyt siinä omat hyvät esitykset. Se, mitä on tapahtunut tällä eduskuntakaudella, on se, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, ja nyt tarvittaisiin apua. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy siihen, että lapset ja nuoret syrjäytyvät opinpolulta. On epäinhimillinen tilanne, että jopa pari vuottakin voidaan odottaa ja lapsella on vakavat oireet eikä apua ja tukea saa. Tähän epäinhimilliseen tilanteeseen tehtiin Terapiatakuu-aloite, ja kaikki puolueet lupasivat sitä kannattaa. Mutta mitä teki Marinin hallitus? Arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: Miksi te jätitte Terapiatakuu-aloitteen toteuttamatta? Miksi te ette kuulleet sitä hätää, mikä on perheissä ja lasten piirissä, kun apua ei saa ja mielenterveysongelmat painavat päälle? Toivon, että pääministeri tähän vastaa, koska pääministeri johtaa hallitusta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Sari Sarkomaa,612,2023-02-16T16:19:10,2023-02-16T16:20:10,Hyväksytty,1.1
2022_169_32,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_33,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä annettiin ymmärtää, että täällä on ollut käsittelyssä joku Terapiatakuu-aloite ja se on jätetty hallituspuolueista hyväksymättä. Kyllä on sanottava, että me olemme tuoneet eduskuntaan nimenomaan hätähuutona sen, että hoitoonpääsy on laitettava tällä hallituskaudella kuntoon. Eduskunta on hyväksynyt, että seitsemässä päivässä Suomessa pitäisi päästä hoitoon. Minä pidän sitä aivan vallankumouksellisena esityksenä. Olemme siitä vuosikausia keskustelleet, ja tämä hallitus päätyi siihen, että yhteiskunnalle tulee halvemmaksi, kun ihmiset pääsevät heti hoitoon, sen sijasta että jäädään pitkään odottamaan hoitoonpääsyä ja lopulta päästään viimesijaisena toimena terapiaan tai erikoissairaanhoitoon kuukausien jonotuksen jälkeen. Kyllä minusta on olennaista, että tässä maassa myönnetään, että meillä kuntavetoisessa systeemissä ei ole ollut lievien ja keskivaikeiden mielenterveysasioiden hoitoa lainkaan, ja nyt ne laitetaan kuntoon, [Puhemies koputtaa] niin että sinne on päästävä jatkossa seitsemässä päivässä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-16T16:20:12,2023-02-16T16:21:16,Hyväksytty,1.1
2022_169_34,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_35,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuri yhteinen huoli koulutukseen liittyen on tosiaankin oppimistulosten pitkään jatkunut lasku. Onneksi hallitus on vahvistanut tällä kaudella koko koulutuspolkua. Rahoitusta on lisätty kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle.
Erityinen huomio tulee jatkossa kuitenkin kiinnittää juuri perustaitojen vahvistamiseen, muun muassa lukutaidon vahvistamiseen. Tällä kaudella ihan eduskunnan aloitteesta on tehty muun muassa lukutaito-ohjelma, mutta paljon lisää toimia tarvitaan. Tulee myös pohtia, pitäisikö noiden opetussuunnitelmien sisältöä hieman väljentää ja antaa lisää tilaa juuri perustaidoille, jotta ihan jokainen lapsi saavuttaa hyvän luku-, lasku- ja kirjoitustaidon. Myöskin oppimisen tuki ja sen vahvistaminen edelleen on avainasemassa, niin kuin ministeri totesi. Jopa 10—20 prosentilla on erilaisia oppimisen vaikeuksia, esimerkiksi lukivaikeuksia tai neuropsykologisia ongelmia. Nämä tulee huomata varhain, ja tukea tulee olla riittävästi tarjolla, ja kaikkein tärkein asiahan on tietenkin oppilaiden hyvinvointi ja sen vahvistaminen. Vain hyvinvoiva lapsi [Puhemies: Kysymys, kiitos!] ja nuori voi oppia.
Arvoisa ministeri, kerrotteko vielä lisää, mitä toimia hallitus on oppimisen eteen tehnyt? [Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2023-02-16T16:21:18,2023-02-16T16:22:31,Hyväksytty,1.1
2022_169_36,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_37,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tässä todettiin, tämän hallituskauden isoista panostuksista, totta kai, yksi merkittävimmistä on ollut esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentaminen, joka on äärimmäisen tärkeä toimi nuorten syrjäytymisen ja erityisesti itse asiassa poikien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Sen toimeenpano on alkanut erittäin hyvin, kun katsoo niitä tilastoja ja lukuja, mitä meillä on.
Perusopetuksen osalta olemme erityisesti panostaneet tähän tasa-arvorahoitukseen siitä syystä, että tämä raha kohdistuu juuri niille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat alueilla, missä on kaikkein suurin tarve lisäresursseille. Sen lisäksi toinen iso alue, mihin panostuksia on kohdennettu, on oppilas- ja opiskelijahuolto, eli ne ovat juuri niitä matalan kynnyksen palveluita — kuraattoripalveluita ja psykologipalveluita — jotka ovat siellä kouluissa ja oppilaitoksissa. Se on se ensimmäinen paikka, mihin nuori voi kääntyä silloin, kun apua tarvitsee.
Tämän lisäksi on varhaiskasvatus, jossa on pienennetty ryhmäkokoja, on luotu tämä oppimisen tuen malli varhaiskasvatukseen, [Puhemies koputtaa] tiukennettu lainsäädäntöä liittyen tilapäisiin ylityksiin [Puhemies: Kiitoksia!] sekä otettu käyttöön henkilöstön ilmoitusvelvollisuus.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:22:31,2023-02-16T16:23:44,Hyväksytty,1.1
2022_169_38,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_39,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri Andersson, on vastuun pakoilua mennä kuntien taakse, jos joku kouluissa ei toimi. Jos huomaamme, että joku asia ei toimi, niin lainsäädännön täytyy olla velvoittavampaa, ja sitähän me täällä teemme.
Puhuitte tästä kolmiportaisen tuen mallista. Sen piti olla tämän hallituskauden varmasti suurin koulutuspoliittinen uudistus. Mihin se jäi? Sitä ei ole täällä näkynyt.
Sitten kun täällä puhutaan vaikka lukutaidosta, niin näissä uusissa avoimissa oppimisympäristöissä ja tämän inkluusion mukana tämä on monelle lapselle täysin mahdotonta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-16T16:23:46,2023-02-16T16:24:29,Hyväksytty,1.1
2022_169_40,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_41,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt minun täytyy sanoa, että minä en tiedä, mihin edustaja viittaa liittyen tähän kolmiportaiseen tukeen. Se, mitä tällä hallituskaudella on tehty: meillä on siis ollut useamman vuoden käynnissä oleva laaja asiantuntijatyö liittyen siihen, miten lainsäädäntöä kannattaisi tiukentaa, jotta meidän oppimisen tuen järjestelmä toimisi paremmin.
Jos minä vielä yritän kiteyttää: On arvioitu, että noin joka viidennellä perusopetuksen oppilaalla Suomessa on jokin tuen päätös. Heitä kaikkia ei tarvitse eikä kannata eikä olisi tarkoituksenmukaista ohjata erityisluokalle, jos tämä siis on se, mitä perussuomalaiset esittävät. Valtaosa heistä pärjää hyvin yleisopetuksen ryhmissä, kunhan he saavat tukea ja mahdollisuuden pienryhmäopetukseen niissä aineissa tai silloin, kun sille on tarvetta. [Jussi Halla-aho: Miksi eivät saa?]
Suurin ongelma tällä hetkellä lainsäädännössä on se, että se ei esimerkiksi ohjaa tämän pienryhmäopetuksen mahdollistamiseksi riittävän tiukasti. Siihen tarvitaan siis lakimuutos, [Puhemies koputtaa] mitä tämä asiantuntijaryhmä esittää, ja siihen liittyvä rahoitus. Muuten sitä ei ole mahdollista tehdä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:24:32,2023-02-16T16:25:42,Hyväksytty,1.1
2022_169_42,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_43,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kun inkluusioperiaate runnottiin lakiin, niin siitä lähtien koulujen oppimistulokset ovat laskeneet. En tiedä, mitä tällä pakkotasapäistämisellä yritettiin saavuttaa, kun oppimistuloksen taso määriteltiin alimpaan yhteiseen nimittäjään. Ilmeisesti ideologisesti yritettiin toteuttaa tasa-arvoa siellä, missä juuri on tarkoitus löytää kykyjä, löytää lahjakkaat oppilaat ja kannustaa heitä. Siihenhän stipendijärjestelmäkin perustuu. Nyt kun tasa-arvoideologia otettiin mukaan ja huomattiin, ettei huonoja saada hyviksi, niin estetään sitten niiden hyvien kehittyminen. Uutta Nokiaa ei täällä kannata ilmeisesti enää odottaa. Kysyn opetusministeriltä: voidaanko koulutukseen palauttaa erilaiset tasot hyville ja voitaisiinko ehkä myös lopettaa huonoille oppilaille säälivitosien antaminen? — Kiitos. [Katja Hänninen: Kuka on huono oppilas?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-16T16:25:44,2023-02-16T16:26:46,Hyväksytty,1.1
2022_169_44,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_45,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jos minä lähden liikkeelle näistä arvosanoista ja toistan sen, että me emme täällä päätä, kenelle oppilaalle mitä annetaan, [Leena Meri: Me voimme keskustella asioista!] vaan opettajat sen tekevät, niin yksi toimenpide, mikä on tehty viime vuosina, on se, että on luotu kansalliset kriteerit sille, minkätyyppisellä osaamisella saa arvosanan 5, 7, 8 ja 9 perusopetuksen päättötodistuksessa. On siis annettu kansallinen ohjeistus tapana tukea opettajien työtä siinä, jotta he myöskin saisivat selkeämmät ohjeet siitä, minkälainen osaaminen riittää esimerkiksi hyväksyttyyn arvosanaan 5 ja minkälainen ei. Nämä ovat jo käytössä, nämä on julkaistu, nämä on tarkoitettu työkaluksi opettajille. Tällä hetkellä Opetushallitus jatkaa tätä työtä eli luo kansalliset kriteerit samoille arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 myöskin kuudennen luokan päättöarviointiin. Tämä on siis yksi tapa, miten voidaan tukea opettajia siinä työssä, [Puhemies koputtaa] mitä he tekevät, mistä he vastaavat, [Puhemies: Kiitoksia!] mihin heillä on ammattitaitoa. [Jukka Gustafsson: Erittäin merkittävä uudistus! Kannattaa selvittää asiat!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:26:48,2023-02-16T16:27:58,Hyväksytty,1.1
2022_169_46,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Edustaja Essayah, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_47,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuushan on se, että me pyrimme mahdollisuuksien tasa-arvoon. Ei niin pientä mökkiä, etteikö sieltä maisteriksi päästä, ei niin pientä tölliä, etteikö sieltä tohtoriksi väitellä. Tästä me haluamme varmasti pitää — uskon, että ainakin tässä salissa lähestulkoon kaikki — tulevaisuudessakin kiinni.
Mutta, arvoisa opetusministeri, olen huolestunut ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen määrästä, ja tästä tulee koko ajan palautetta myöskin sieltä yrityskentästä. Eli meillähän on kuitenkin ammatillisessa koulutuksessa aina ollut tapana teorian ja käytännön yhdistäminen, mutta nyt sinne käytännön työjaksoille ja työharjoitteluun tulee nuoria, joilla on niin heikot taidot, että siellä oikeasti pelätään vaikkapa logistiikka-alalla antaa sitä rekan nuppia kuljetettavaksi. Ja tämä ei ole lasten eikä nuorten vika, vaan se on todellakin meidän järjestelmässä tällä hetkellä sen lähiopetuksen vähentymisen vika. Olisinkin kysynyt, kun meillä täällä sivistysvaliokunta velvoitti pitämään huolta siitä, että [Puhemies koputtaa] lähiopetuksen määrä on riittävä, kun ammatilliseen koulutukseen ja ylipäätänsä tätä reformia tehtiin, että oppivelvollisuusikää nostettiin: mitä tälle asialle kuuluu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-16T16:28:00,2023-02-16T16:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_169_48,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_49,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on tehnyt ennen kaikkea kaksi asiaa tämän tilanteen korjaamiseksi. Ensinnäkin ollaan vahvistettu ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Esimerkiksi perusrahoitustahan nostettiin 50 miljoonalla nyt tälle vuodelle, mikä on äärimmäisen tärkeää, koska tiedetään, että myöskin edellisen kauden rahoitusleikkaukset vaikuttivat muun muassa opettajien määrään, millä on tietenkin vaikutus myöskin siihen, miten paljon opetusta annetaan.
Mutta tämä ei meidän mielestämme ole ollut riittävää, vaan sen lisäksi me olemme myöskin asetuksella säätäneet, montako tuntia lähtökohtaisesti pitää antaa lähiopetusta per osaamispiste ammatillisessa koulutuksessa, jos on opiskelija, jolla ei ole aikaisempaa koulutustaustaa. Minä sain opetusministerinä erittäin paljon kritiikkiä koulutuksen järjestäjiltä tästä. He kokivat, että me ohjataan heitä liikaa ja tällaista ei tarvita. Minä seison tämän takana. Meillä on aivan vastaavantyyppisiä ohjausmekanismeja lukiokoulutuksen ja perusopetuksen osalta, ja minun mielestäni tämä keskustelu [Puhemies koputtaa] osoittaa sen, että me tarvitaan myöskin näitä laadullisia ohjausmekanismeja ammatilliselle puolelle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:29:14,2023-02-16T16:30:24,Hyväksytty,1.1
2022_169_50,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä. [Keskeltä: Rehtorin puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_51,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistyksen painoarvon lisääminen tässä ajassa on erityisen tärkeää. Euroopassa käydään sotia, ja aikaamme leimaavat monet kriisit. Sivistyksestä ja koulutuksesta on myös tullut soten siirron myötä kuntien ykköskärki. Hyvät perussuomalaiset, kokoomus, puheet kuntien leikkauksista osuvat suoraan koulutukseen. [Eduskunnasta: Kyllä!]
Puhemies! Työnjaon täytyy olla myös erityisen selvä: opettajien tehtävänä on opettaa, vanhempien tehtävänä rakastaa ja tukea lastaan, ja päättäjien tehtävä on taata resurssit ja pysyä poissa opetustehtävän järkevän toteuttamisen tieltä.
Puhemies! Koulujen olennainen kumppani ovat todella vanhemmat ja perheet. Miten voisimme paremmin tukea perheitä, jotta vanhemmilla olisi riittävästi voimavaroja [Puhemies koputtaa] tukea lapsen koulunkäyntiä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-16T16:30:26,2023-02-16T16:31:34,Hyväksytty,1.1
2022_169_52,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Ministeri Andersson, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_53,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustajalle erinomaisesta kysymyksestä ja puheenvuorosta. Minä toistan vielä: Siis niissä viesteissä, mitä minulle on välitetty niillä kouluvierailuilla, mitä minä olen tehnyt viime aikoina, mielenterveyspalvelut nousevat yhtenä erittäin merkittävänä asiana esille. Ne eivät toimi, mutta kouluun saa tulla joka päivä jokainen lapsi ja nuori, ja silloin opettajat ovat ne, jotka kannattelevat hyvin haastavissa tilanteissa eläviä lapsia ja nuoria.
Toinen kysymys on perheille annettava tuki. Minun mielestäni olisi varsin harkitsemisen arvoista pohtia sitä, olisiko meidän mahdollista rakentaa jotain neuvolajärjestelmän kaltaista teini-ikäisten lasten vanhemmille, joilla on aika vähän sellaisia matalan kynnyksen paikkoja, joihin kääntyä sellaisissa kysymyksissä, jotka siinä elämänvaiheessa tulevat ajankohtaisiksi, jotka liittyvät esimerkiksi itsetuhoisuuteen tai syömishäiriöihin, masennukseen, muihin tällaisiin vakaviin ongelmiin, jotka yleensä silloin siinä ikävaiheessa tulevat ajankohtaisiksi ja totta kai vaikuttavat koko perheen [Puhemies koputtaa] ja sen nuorenkin elämään.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:31:34,2023-02-16T16:32:41,Hyväksytty,1.1
2022_169_54,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Kiitoksia. — Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Ranne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_55,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ministeri Andersson on erittäin lahjakas selittämään. Mutta palataanpa nyt sinne kouluihin. Miltä siellä näyttää, voidaanko siellä hyvin, voivatko lapset hyvin? Saavatko opettajat keskittyä opettamiseen? Eivät. Opettajat ovat psykologeja, poliiseja, äitejä ja isiä, siivoojia, kaikkea mahdollista. Voisitteko te nyt vastata tähän, oletteko te todella tehneet jotain sen hyväksi, että siellä kouluissa olisi se rauhallinen oppimisympäristö? Te olette juosseet näitten trendien perässä, te menette kuntien taakse piiloon. Me tarvitsemme sieltä kouluista hyvinvoivia, tasapainoisia, oppimiskykyisiä, elämänhallinnassaan kiinni olevia lapsia ja nuoria. Te suljette silmänne tältä kaikelta. Te kuvittelette, että teidän rahan kippaamisenne ratkaisisi asioita, kun meidän pitäisi palata siihen hyvään tavalliseen perusopetukseen Suomen kouluissa. [Puhemies: Kysymys!] Voisitteko te palauttaa sen?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-16T16:32:45,2023-02-16T16:33:51,Hyväksytty,1.1
2022_169_56,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_57,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys koulujen henkilökunnan kokemasta väkivallasta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 251/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me emme ole puuttuneet opetussuunnitelmaan perusopetuksen osalta tällä kaudella, niin että en minä tiedä, minkä trendien perässä minä olen juossut, koska me emme ole tehneet sen osalta mitään työtä nyt. Edellinen opetussuunnitelma perusopetuksen osalta on ajettu sisään vuosina 14—16, ja seuraavan kerran se päivitystyö alkaa ensi kaudella.
Se, mihin me olemme keskittyneet tällä kaudella, on nimenomaan koulutuksen resurssien vahvistaminen. Miksi? Koska se resurssi määrittää sen, paljonko on opettajia, paljonko on kuraattoreita, paljonko on koulupsykologeja ja koulunkäynninohjaajia koulussa työskentelemässä, paljonko on pienryhmäopetusta, mikä on yleisopetuksen ryhmäkoko. Se, miten me täällä annamme rahaa julkiselle sektorille, koulutusjärjestelmällemme ja myöskin sinne sosiaali- ja terveydenhuollolle, vaikuttaa suoraan siihen oppilaitosten ja koulujen arkeen [Puhemies koputtaa] ja opettajien työhön. Toivottavasti [Puhemies: Kiitoksia!] kaikki ymmärtävät tämän myöskin tulevissa vaaleissa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.2.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-16T16:33:51,2023-02-16T16:35:02,Hyväksytty,1.1
2022_169_58,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_59,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ruotsin jengirikollisuustilanne pahenee. Viime vuonna ampumisissa kuoli keskimäärin yksi ja haavoittui kaksi joka viikko, räjähdyksiä oli viikoittain, ja nyt tammikuussa räjähti joka toinen päivä. Alaikäisistä tekijöistä puhutaan lapsisotilaina. Ruotsin tilanteen tulisi toimia hälyttävänä esimerkkinä meille Suomeen. Meillä katujengi- ja nuorisorikollisuus muistuttaa tällä hetkellä Ruotsin tilannetta kymmenen vuotta sitten. Eduskunta on käynyt aiheesta vakavan keskustelun, välikysymyskeskustelun joulukuussa, ja kyselytunnilla kävimme keskustelua marraskuussa. Kaikki olivat samaa mieltä, että nyt pitää ryhtyä toimiin.
Arvoisa sisäministeri Mikkonen, mihin toimiin olette näiden eduskuntakeskusteluiden jälkeen ryhtynyt? Mitä konkreettisia toimia olette tehneet viime kuukausina jengirikollisuuskehityksen [Puhemies koputtaa] katkaisemiseksi Suomessa?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-16T16:35:07,2023-02-16T16:36:14,Hyväksytty,1.1
2022_169_60,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_61,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin tärkeä aihe, minkä edustaja Heinonen nosti esiin, ja kuten sanoit, tässä salissa aiemminkin me olemme tästä puhuneet, koska meidän yhteinen huolemme on se, miten me takaamme tämän maan turvallisuutta. Tiedämme, että nimenomaisesti nyt viime aikoina alaikäisten ryöstörikollisuudet ovat lisääntyneet ja myös ne jengirikollisuudet. Me näimme jo aiemmin viime vuonna niiden lisääntymisen, ja sen takia tietysti tähän hallitus on puuttunut. Ihan nyt viime aikoina, tämän vuoden puolella, vielä lisätalousarviossa me lisäsimme poliisille resursseja ja lisäsimme resursseja myös sinne varhaiseen puuttumiseen kouluihin, nuorisotyöhön, niin että pystymme tukemaan lapsia, koska se lasten ja nuorten pahoinvointi, johon äskeisissäkin keskusteluissa viitattiin, on yksi syy siihen, että monet nuoret ja lapset ovat valitettavasti [Puhemies koputtaa] tehneet ryöstöjä viime vuonna merkittävästi aiempaa enemmän.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:36:14,2023-02-16T16:37:23,Hyväksytty,1.1
2022_169_62,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, lisäkysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_63,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Puheet eivät nyt, ministeri Mikkonen, riitä — tarvitaan tekoja. Me kokoomuksessa olemme varoittaneet jengirikollisuuden noususta jo pitkään. Esitimme vuosi sitten Ruotsin tie ei ole meidän ‑ohjelmassa joukon pehmeitä mutta myös kovia keinoja ongelman torjumiseksi. Kokonaisvastuu rikoksia tekevistä nuorista on keskitettävä yhdelle, ja lastensuojelun ongelmat on laitettava kuntoon. Kouluissa on panostettava yksilölliseen tukeen, ja häiriökäyttäytymiseen on puututtava määrätietoisesti heti sen esiintyessä. Poliisin tutkinnassa oleva espoolaisesta koulusta paljastunut lasten pyörittämä huumerinki on järkyttävä esimerkki tässä työssä epäonnistumisesta. Lisäksi tarvitaan korjaavia toimia: poliisien määrää on nostettava, ampuma-aserikoksista kovempia rangaistuksia. Arvoisa sisäministeri Mikkonen, oletteko valmis tarttumaan näihin kokoomuksen esittämiin keinoihin ja oletteko [Puhemies koputtaa] laittanut näistä valmistelun liikkeelle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-16T16:37:25,2023-02-16T16:38:32,Hyväksytty,1.1
2022_169_64,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_65,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys jengirikollisuuteen puuttumisesta (Timo Heinonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 252/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellakin me tarvitaan monenlaisia keinoja siihen, miten me varmistamme, että lapset ja nuoret voivat hyvin eikä yksikään lapsi ja nuori ajaudu rikoksen polulle, ja sen takia, aivan kuten tässäkin puheenvuorossa tuli esille, me tarvitaan satsauksia lasten ja nuorten hyvinvointiin, varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, ja me tarvitsemme myös poliisille riittävät välineet ja keinot puuttua rikoksiin, ja me tarvitsemme myös sinne oikeudenkäynnin puolelle riittävät resurssit oikeuslaitoksille, että voidaan nopeasti mahdolliset seuraamukset myös saada, jotta me voimme varmistaa, että nuoret ymmärtävät myös, että teoilla on seurauksia. Juuri äsken opetusministeri Li Andersson kertoi siitä, kuinka olemme vahvistaneet nimenomaan lasten ja nuorten tukia koulussa, niitä palveluja, mitä saa, kuten mielenterveyteen liittyviä palveluja — juuri niitä kaikkia keinoja me olemme tässä hallituksessa tehneet ja olemme myös poliisien määrästä [Puhemies koputtaa] pitäneet huolta, [Puhemies: Kiitoksia!] niin että poliisilla on resursseja toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.3.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:38:32,2023-02-16T16:39:40,Hyväksytty,1.1
2022_169_66,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Tähän samaan asiakokonaisuuteen on myös toisella eduskuntaryhmällä kysymys. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_67,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Alaikäisten väkivaltarikosten määrän kasvu ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma enää, vaan esimerkiksi oman vaalipiirini suurimmassa kaupungissa Lahdessa viime vuoden aikana rikoksesta epäiltyjen alaikäisten määrä on kasvanut 77 prosentilla. Erityisen huolestuttavaa on, että voimakkain kasvu on tilastoissa tapahtunut alle 15-vuotiaiden kohdalla. Suomessahan alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, ja vanhemmat nuoret näissä jengeissä, ryhmissä saattavat käyttää sitä hyväksi, yllyttää alle 15-vuotiaan tekijäksi tietäen, että siitä ei seuraa rangaistuksia.
Tällä hetkellä meillä ei lastensuojelussa ole riittävästi resursseja eikä toimivaltuuksia puuttua rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen on itse asiassa kääntynyt nuorten turvattomuuteen. [Puhemies: Kysymys!] Millä tavalla aiotte tarttua siihen, että lastensuojelua kehitetään? KD on esittänyt lastensuojelun kokonaisuudistusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-16T16:39:44,2023-02-16T16:40:58,Hyväksytty,1.1
2022_169_68,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_69,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"arvoisa puhemies! Me ollaan näköjään kyselytunnista kyselytuntiin aina KD:n kanssa samaa mieltä, eli näyttää siltä, että myös tätä hallituksen toimintaa KD vahvasti tukee. Lastensuojelun uudistus on jo aloitettu, ja olen samaa mieltä niistä syistä, miksi siihen pitää lähteä. Ensi kaudella sitten odotetaan jo pykälää tänne eduskuntaan käsiteltäväksi.
Olen myöskin huolissani erityisen huolenpidon lapsista. Siinä on kysymys siis siitä, että kun sijaishuollon toimet eivät enää riitä, silloin me puhumme siitä lasten tukemisesta, joka vaatii jo erityisiä olosuhteita ja erityistä osaamista. Näitä paikkoja, erityisen huolenpidon paikkoja, pitäisi valtakunnassa lisätä. Niitä on aivan liian vähän. Olen esittänyt jo tätä jengipakettia, ja nyt esitän tätä toimenpidettä korjaavaa toimenpidettä myös tähän tulevaan kehysneuvotteluun, jotta tämä asia saataisiin kuntoon. Näillä paikoilla on juuri niitä nuoria, jotka ovat jo yhteiskunnassa käyneet syvässä päädyssä, ja heidän tukemisensa riittävällä ammattitaidolla [Puhemies koputtaa] on erityisen olennaista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-16T16:40:58,2023-02-16T16:42:04,Hyväksytty,1.1
2022_169_70,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitoksia. — Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Ja edustaja Junnila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_71,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kaikki kuuntelijat ja katselijat varmaan tietävät, millainen on ollut perussuomalaisten maahanmuuttopoliittinen linja, mutta nyt vaalien alla kokoomus esittää jälleen kovaa poikaa. Muistakaa, että Alexander Stubb, heidän entinen puheenjohtajansa, mainitsi, että Ruotsi on yksi turvallisimmista maista koko maailmassa. Silloin sisäministerinä toiminut kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi, että turvapaikanhakijoiden motiivien arvostelu on rasismia. Silloin puhuttiin arvopohjasta emmekä mekään mahtuneet heidän kanssaan samaan hallitukseen. Arvoisa hallitus, näettekö tekin tämän kokoomuksen ilmiselvän vaalibluffin läpi? [Naurua — Jukka Gustafsson: Voiko mennä alemmaksi?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-16T16:42:15,2023-02-16T16:43:09,Hyväksytty,1.1
2022_169_72,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_73,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä tämänkaltaiset kysymykset tai debatti kuuluvat johonkin muuhun foorumiin kuin hallituksen kyselytunnille tai eduskunnan kyselytunnille, mutta uskon, että tämä huoli jengiytymisestä, rikollisuuden kasvusta ja meidän lasten ja nuorten pahoinvoinnista on kuitenkin tässä salissa jaettu yhteinen huoli.
Millä tavalla siihen pystytään puuttumaan? Me tarvitsemme monenlaisia lääkkeitä: Totta kai ajantasaista rikoslainsäädäntöä sekä riittävästi resursseja poliisiin ja oikeudenhoitoon, mutta kyllä me tarvitsemme myös niitä pehmeitä keinoja. Me tarvitsemme lastensuojelua, sosiaalityötä ja nuorisotyöntekijöitä, meidän on vahvistettava tulevaisuudessakin koulutuksen resursseja, kuten tällä hallituskaudella on tehty, ja me tarvitsemme koulupsykologeja ja ylipäätänsä mielenterveyspalveluita, niin lasten, nuorten kuin perheiden tueksi. Eli me tarvitsemme laaja-alaista otetta, jotta tähän ilmiöön pystytään puuttumaan. 
En laisinkaan jaa sitä tilannekuvaa, mikä ehkä salin oikeasta laidasta on muodostettu, että tulevalla kaudella meidän pitäisi juuri näistä tärkeistä hyvinvointipalveluista leikata. [Puhemies koputtaa] Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvat leikkaukset kohdistuvat myös juurikin vaikkapa lastensuojeluun, [Puhemies: Kiitoksia!] sosiaalityöhön ja nuorisotyöhön, ja se on kestämätöntä politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-16T16:43:11,2023-02-16T16:44:24,Hyväksytty,1.1
2022_169_74,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Edustaja Orpo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_75,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että kyllä tämä edustaja Junnilan puheenvuoro oli todellakin pohjanoteeraus pitkään aikaan tässä salissa. [Sanna Antikainen: Onhan se ikävää, kun teidän vanhoja puheita muistellaan!] Se oli uskomaton rimanalitus.
Mutta jos mennään nyt tähän itse asiaan. Me olemme todellakin kokoomuksesta nostaneet esille tätä asiaa, kasvavaa väkivaltaa ja rikollisuutta kaduilla, kasvavaa ongelmaa, jo pitkään. Me ollaan edustaja Tolvasen asiantuntemuksella tehty usean kohdan ohjelma, jossa on sekä kovia että pehmeitä keinoja, joita me olemme esittäneet täällä. Ja me ollaan erittäin huolissaan siitä, että me emme ole nähneet, että hallitus olisi ottanut tätä alun perin tosissaan ja ryhtynyt niihin toimenpiteisiin, joita me ollaan esitetty. Tähän tarvitaan nyt todellakin määrätietoista otetta. Nyt kello on käymässä jo teidän osaltanne aika vähiin, mutta seuraavan hallituksen edessä tämä on. Suomalaiset ovat oikeasti huolissaan. Omassakin kotikaupungissani Turussa saimme lukea viime kesänä siitä, miten kauppakeskuksessa ja keskustassa jatkuvasti oli ongelmia nuorisorikollisuuden kanssa. Tämä ei voi jatkua näin, ja tähän on pakko ottaa tiukempi ote. [Puhemies koputtaa] Kysyn nyt vielä ministeri Mikkoselta: mikä on teidän näkemyksenne, mikä on se keskeisin asia, jota tämän asian eteen pitää tehdä seuraavalla kaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-02-16T16:44:26,2023-02-16T16:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_169_76,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_77,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on puuttunut kyllä asiaan hyvin voimakkaasti, toisin kuin viime hallitus, joka leikkasi poliisilta resursseja alkukauden aikana ja sittemmin ymmärsi, että poliisi tarvitsee resurssinsa. Sen jälkeen me olemme vielä lisänneet poliisien määrää. Ja miksi tarvitaan poliiseja? Poliiseja tarvitaan siihen, että he voivat tehdä ennaltaehkäisevää työtä, he voivat puuttua nopeasti rikoksiin. Esimerkiksi tällä kaudella on perustettu eri poliisilaitoksille erillisiä rikostutkintaryhmiä käsittelemään alaikäisten rikoksia. Ja heti kun siellä nähdään jostain henkilöstä, että on aina se sama nimi siinä rikosepäilyssä, niin tähän voidaan nopeasti tarttua ja puuttua, viedä se riittävä tuki. Tätä työtä on tehty. On lisätty Ankkuri-toimintaa elikkä poliisin ja muiden — esimerkiksi koulujen, nuorisotyön, sosiaali- ja terveydenhoidon — yhteistyötä, niin että voidaan myös viedä tukea ja apua sinne perheeseen. [Puhemies koputtaa] Näihin kaikkiin me olemme lisänneet rahoitusta, ja tätä pitää jatkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:45:38,2023-02-16T16:46:48,Hyväksytty,1.1
2022_169_78,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_79,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta tätä katujen turvallisuutta, arjen turvallisuutta pitää tehdä tosiasiat edellä. Yleensä eniten tiukkoja toimia ja sen tunnustamista, että meillä on vaikeuksia myös maahanmuuttajataustaisten integroinnissa, vaativat maahanmuuttajataustaiset itse — itse. Neljä vuotta sitten meillä oli täällä sisäministeriössä valmistelussa ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden torjuntaohjelma. Siinä tärkeä kohta oli muun muassa, että silloin kun turvanhakija muuttuu turvattomuuden aiheeksi, myös turvapaikka voidaan perua törkeän rikoksen kohdalla, koska se on se keskeisin uhka, ja sillä vaikutetaan siihen, että Suomessa nämä henkilöt ottavat vakavasti meidän turvallisuustilanteen.
Nykyinen hallitus peruutti muun muassa tämän ulkomaalaistaustaisen rikollisuuden ohjelman useimpien kohtien valmistelun. Sisäministeri Mikkonen, oletteko tänäänkin vastaan sitä, että turvapaikka voitaisiin perua [Puhemies koputtaa] törkeän rikoksen nojalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-16T16:46:50,2023-02-16T16:47:57,Hyväksytty,1.1
2022_169_80,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_81,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän täytyy varmistaa se, että me pystymme tukemaan kaikkia lapsia ja nuoria taustasta riippumatta, puhutaan maahanmuuttajataustaisista, puhutaan täällä jo monta sukupolvea asuneista tai puhutaan sitten niistä lapsista, joiden suvut ovat asuneet täällä iät ja ajat. Siksi on äärimmäisen tärkeää vähentää rikoksia ja ehkäistä erityisesti nuorten rikoksia, ja siinä on tärkeää se, että meillä on se tuki sieltä koulusta lähtien, varhaiskasvatuksesta lähtien. Tämä on yksi osa tätä kokonaisuutta. Sitten mitä tulee turvapaikanhakuun, niin meillä on nyt jo se mahdollisuus, että jos rikoksiin syyllistyy, niin luvat voidaan perua. Ja tätähän tehdään.
Tässä tulivat aikaisemmin esille nämä kokoomuksen ehdotukset siitä, miten meidän täytyy tähän ongelmaan puuttua, ja itse asiassa me olemme tehneet hyvin paljon ja oikeastaan miltei kaikkia niitä ehdotuksia. Me olemme lisänneet nimenomaan [Puhemies koputtaa] viranomaisten moniyhteistoimintaa ja [Puhemies: Kiitoksia!] sitä varhaista puuttumista. Me olemme myös paraikaa [Puhemies: Kiitoksia!] selvittämässä laittomien aseiden rangaistuskäytäntöä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:47:57,2023-02-16T16:49:12,Hyväksytty,1.1
2022_169_82,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_83,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä nyt on useampaan kertaan taas kerrottu, kuinka poliisin resursseja on lisätty. Ministeri Mikkonen, tämä on hyvin yksinkertainen kysymys: kertokaa tälle salille, miksi niitä resursseja on lisätty. Johtuuko se vuokrankorotuksista, palkannousuista, varustekustannuksista, mistä se johtuu? Viime vuonna, viime vuoden lopulla, useat poliisilaitokset joutuivat pitämään virkoja auki. Kertokaa nyt tälle yleisölle, kuinka paljon virkoja oli auki viime joulukuussa. [Juha Mäenpää: Sähköautoihin!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-16T16:49:15,2023-02-16T16:49:55,Hyväksytty,1.1
2022_169_84,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_85,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Poliisin resursseja on lisätty sen takia, että voimme varmistaa riittävän poliisien määrän. Poliisien määrää on tällä kaudella lisätty merkittävästi. Poliiseja on nyt yli 7 500 ollut koko tämän kauden, ja tämä on ollut merkittävä lisäys viime kaudesta. Mutta kyllä, nämä edustajan mainitsemat kustannukset ovat myös kasvaneet. Myös vuokrakustannukset ovat kasvaneet osittain johtuen myös siitä, että me olemme pystyneet poliisille rakentamaan uusia terveellisiä ja turvallisia toimitiloja. Meillä on ollut hyvin paljon esimerkiksi sisäilmaongelmia poliisien tiloissa, ja olemme rakentaneet uusia poliisiasemia, ja sitä myötä vuokratkin ovat nousseet. Me olemme sitä resurssia, sitä rahaa, poliisille lisänneet juuri sen takia, että myös näihin vuokrakustannuksiin on voitu vastata, mutta ennen kaikkea siksi, että poliisien määrää olemme voineet kasvattaa. [Oikealta: Montako virkaa?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:49:55,2023-02-16T16:50:52,Hyväksytty,1.1
2022_169_86,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_87,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ministeri Mikkonen oli vähän häkeltynyt. Puhuitte, että poliisi pystyy hyvin tehokkaasti tuottamaan rikosvastuutaan. En tiedä, oletteko seurannut näitä tilastoja, mutta siellä on tuhansia ja tuhansia juttuja pöydillä ja koko ajan tulee lisää, ja tämä sama ongelma on koko rikosketjussa. Meiltä lakivaliokunnasta tulee hyvin pian vastine tähän oikeudenhoidon selontekoon — se tilanne on todella lähtenyt käsistä.
Minä haluaisin nostaa uhrien aseman. Täällä on puhuttu koko ajan siitä, että pahoinvoivaa nuorta tulee tukea. Kyllä pitää, mutta entäpä uhri? Eivät uskalla kulkea kadulla. Eräs isä tuli kertomaan, että hänen poikansa ei voi kertoa, kuka hänet pahoinpiteli, kun hän pelkää, että tulee koston kierre. Miten te olette oikeasti panostaneet siihen katuturvallisuuteen? En ole kuullut mitään toimenpiteitä.
Ja toisekseen: oletteko te tehostaneet rikollisten karkottamista Suomesta ja pysyviä maahantulokieltoja? Kyllä täältä pitää poistua. Jos rikoksia täällä tekee, maasta pois, kotimaahan takaisin ja ei ole takaisin tulemista. [Puhemies koputtaa] Miten olette tähän puuttuneet?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-16T16:50:56,2023-02-16T16:52:03,Hyväksytty,1.1
2022_169_88,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Ministeri Mikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_89,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Mikkonen,Sisäministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun äsken puhuin siitä, miten olemme tehostaneet nimenomaan nuoriin kohdistuvia toimia ja nuorten tekemien rikosten selvittämistä, niin kerroin siitä, miten poliisilaitoksissa on perustettu erillisiä ryhmiä nimenomaan keskittymään näihin alle 18-vuotiaitten rikoksiin.
Sen tiedän oikein hyvin, että meillä on aivan valtavat pinot rikostutkinnassa, ja senkin takia poliisien määrää täytyy lisätä. Tämä on aivan totta, että ne jonot ovat todella suuret siellä ja myös rikoksia vanhenee sen takia, että niitä ei ehditä tutkia, ja siinä olen aivan samaa mieltä, että meidän täytyy myös siihen oikeuspuolelle saada niitä resursseja, jotta me saamme myös siellä juttuja tutkituksi, ja tämä on varmasti se yhteinen huoli, jonka kaikki jaamme.
Mutta mitä tulee siihen, miten me voimme nimenomaan näitä nuoria auttaa, mikä tässä kysymyksessä on oleellista, niin sen takia näitten nuorten rikosten tutkimiseen on perustettu omia ryhmiä, ja nämä ovat osoittautuneet todella toimiviksi. Itse asiassa juuri eilen vierailin Itä-Uudenmaan [Puhemies koputtaa] poliisilaitoksella tähän tutustumassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Mikkonen,1298,2023-02-16T16:52:03,2023-02-16T16:53:11,Hyväksytty,1.1
2022_169_90,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_91,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tutkitusti nuorten rikoskäyttäytymisellä ja mielenterveydellä on yhteys. Suurin osa rikoksiin syyllistyneistä nuorista kärsii mielenterveyshäiriöistä. Hyvä mielenterveyspolitiikka onkin tehokasta turvallisuuspolitiikkaa. Lasten ja nuorten tulee saada apua mielenterveysongelmiin heti ongelman syttyessä. THL:n tällä viikolla julkaistun raportin mukaan meillä on sekava palvelujärjestelmä, joka heikentää mielenterveystyön vaikuttavuutta. Tutkimusten mukaan jopa 25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveydenhäiriöstä, ja keväällä 2021 miltei joka kolmas tyttö raportoi vähintään keskivaikeasta ahdistusoireilusta.
Valtiovarainministeriön teettämässä kyselyssä lapset ja nuoret saivat ehdottaa kohteita, mihin he käyttäisivät julkisia varoja. Lapset ja nuoret toivovat, että budjettia käytettäisiin koulutuksen ja harrastuksen lisäksi mielenterveystyöhön. Toimiva mielenterveystyö edistää lapsen oikeuksien [Puhemies: Kysymys!] toteutumista. Kysynkin ministeri Kiurulta: miten ohjaamme hyvinvointialueita varmistamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ja tekemään vaikuttavaa mielenterveystyötä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-16T16:53:14,2023-02-16T16:54:29,Hyväksytty,1.1
2022_169_92,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Ministeri Kiuru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_93,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielenterveysongelmien osalta tilanne on juuri niin kuin sanottekin. Olen aivan samaa mieltä, järjestelmä on ollut hyvin sekainen, ja nyt me ollaan tällä hallituskaudella laitettu näitä mielenterveysongelmia kuntoon. Pidän kyllä häpeällisenä sitä keskustelua, että eduskunnassa yhä on kansanedustajia, jotka eivät huomaa sitä, että valtakunta on tunnustanut, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat pitää laittaa kuntoon. Kun tämä hallitusohjelma rakennettiin, me istuimme nimenomaan miettimässä, miten näihin asioihin voidaan satsata. Koulujen etulaitaan on koulutettu jo noin 2 300 aikuista, jotka osaavat tätä matalan kynnyksen keskusteluapua, ja täällä annetaan ymmärtää, että mitään ei ole tehty. Eli minusta on tärkeätä huomata, että on panostettu. Mutta ei se vielä riitä, että meillä on esimerkiksi Terapiat etulinjaan täällä pääkaupunkiseudulla, jossa yli kahden miljoonan suomalaisen terapiamahdollisuuksia ja mielenterveyspalveluita on parannettu merkittävällä tavalla — kannattaa tutustua. Nämä on kaikki tehty sillä tuella, mitä hallitus on nyt kentälle antanut. Mutta tässä on todella paljon töitä, [Puhemies koputtaa] ja yksi yhteinen nimittäjä on se, että näihin asioihin pitää satsata, investoida.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-16T16:54:29,2023-02-16T16:55:39,Hyväksytty,1.1
2022_169_94,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Heinonen, viimeinen lisäkysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_95,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää tästä keskustelusta, mutta totean, että nyt pelkät puheet eivät riitä, tarvitaan tekoja. Yksi iso asia tämän ongelman taustalla on lasten ja nuorten pahoinvointi, myös kasvavat mielenterveysongelmat. Ministeri Kiuru sanoi, että asia on kunnossa, ja ministeri Andersson sanoi, että ei ole.
Kokoomus on esittänyt lukuisia kertoja tällä vaalikaudella terapiatakuun toteuttamista. Te olette, arvoisa hallitus — mukana myös vihreät — äänestäneet joka kerta terapiatakuuta vastaan. Kokoomus kannattaa terapiatakuuta. Kokoomus kannattaa sitä tänään, kokoomus kannattaa sitä myös tulevien vaalien jälkeen ensi vaalikaudella. Arvoisa hallitus, kysyn teiltä: kannatatteko te terapiatakuuta edes tulevalla vaalikaudella?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-16T16:55:41,2023-02-16T16:56:40,Hyväksytty,1.1
2022_169_96,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Pääministeri Marin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_97,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys alaikäisten väkivaltarikollisuudesta (Päivi Räsänen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 253/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huhtikuun 2. päivä käydään eduskuntavaalit, ja äänestäjät pääsevät äänestämään niitä puolueita, joiden katsovat edustavan mielestään oikeita arvoja ja asioita.
Tällä vaalikaudella todella on panostettu koulutukseen ennätyksellinen määrä resursseja. Me olemme laittaneet sosiaali‑ ja terveydenhuoltoa kuntoon [Timo Heinonen: Miten terapiatakuu?] niin rakenneuudistuksen kuin monien palvelu-uudistusten kautta. Esimerkiksi tämä seitsemän päivän hoitotakuu on erittäin tärkeä uudistus, ja sen osana myös mielenterveyspalveluita tullaan parantamaan.
Mutta kysyn myös kokoomukselta, kun huhtikuun vaalit ovat kohta edessä, miten te ajattelette, että jengirikollisuus, nuorten pahoinvointi, nämä mielenterveysongelmat korjaantuvat sillä, että leikataan sosiaaliturvasta kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä, leikataan sosiaali‑ ja terveyspalveluista, mielenterveyspalveluista, lastensuojelusta, nuorisotyöstä. Epäilen kyllä, että kun tämä leikkauslista on niin kova, niin kyllä on silloin leikattava myös koulutuksesta. Noita leikkauksia ei pysty pelkästään sosiaali‑ ja terveyspalveluista tekemään. Millä tavalla [Puhemies koputtaa] näin laitetaan kuntoon meidän lasten ja nuorten tilanne?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.4.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-16T16:56:40,2023-02-16T16:57:49,Hyväksytty,1.1
2022_169_98,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiaturpeen tuottamisesta (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 254/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_99,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys energiaturpeen tuottamisesta (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 254/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kansainvälisesti arvostettu konsulttitoimisto AFRY julkisti viime viikolla tutkimuksen, jonka mukaan Suomea on uhkaamassa seuraavalla lämmityskaudella energiakriisi koskien kaukolämpölaitoksia, jotka tuottavat koteihimme kaukolämpöä ja samalla sähköä. Tällä hetkellä poltamme jo miljoonia kuutioita kuitupuuta ja tukkiakin, jotta saisimme talot pidettyä lämpiminä.
Te, arvoisa pääministeri, olette ansiokkaasti edustanut nimenomaan huoltovarmuusasioissa Suomea, koska Euroopan unioni on näistä keskustellut paljon Ukrainan sodan takia tietenkin. AFRY suosittaa tässä tutkimuksessa, että ensi kesänä Suomessa pitää käynnistää massiivinen turpeennosto, jolla voimme välttää energiakriisin ja samalla varmistamme, että arvokas kuitupuu menee sellutehtaille ja tukit menevät sahoille. Arvoisa pääministeri, kun te olette ollut siellä neuvotteluissa mukana, oletteko nostanut esille näitä asioita, ja aiotteko toimia hallituksessa nyt niin, että saamme turpeennoston liikkeelle ja varmistamme, että energian hinnat eivät lähde armottomaan nousuun? Tämä on EU-asia, ja toivon teiltä vastausta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-16T16:57:55,2023-02-16T16:59:01,Hyväksytty,1.1
2022_169_100,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys energiaturpeen tuottamisesta (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 254/2022 vp,"Ministeri Lintilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_101,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys energiaturpeen tuottamisesta (Hannu Hoskonen kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 254/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä taitaa energianeuvoston pöytään enemmän kuulua.
Kyllä meillä monipuolisessa energiapaletissa tulee olla kaikki kotimaiset polttoaineet mukana, ja on äärimmäisen tärkeää huoltovarmuuden kannalta, että me tulemme käyttämään niitä kaikkia, polttoperäisiäkin, joita on. Me tulemme ensi kesänä olemaan tilanteessa, että tulee nostaa turvetta oikeastaan niin paljon kuin kelit suinkin vain antavat myöden, jotta vältetään tuo edustajan mainitsema ainespuun polttaminen — jota valitettavasti kyllä nytkin on tapahtunut. Eli kyllä meidän kokonaispaketin tulee edelleen nojata kaikkiin niihin kotimaisiin energianlähteisiin, joita meillä on olemassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.5.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-16T16:59:01,2023-02-16T16:59:55,Hyväksytty,1.1
2022_169_102,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 255/2022 vp,"Ja vielä yksi kysymys. — Edustaja al-Taee, Hussein.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_169_103,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 255/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllähän tässä salissa ollaan oltu totta kai huolissaan koulutuksesta ja lapsista, heidän hyvinvoinnistaan. Totuushan on kuitenkin se, että sosiaalityöntekijäthän ovat lähteneet muille aloille, koska heitä on pakotettu ylimääräiseen työhön, heiltä on viety lomarahat ja esimerkiksi työeläke-, työnantajamaksut on siirretty työntekijöille. Kysyisinkin ministeri Saarikolta nyt: arvoisa ministeri, onko meillä mahdollisuutta tehdä tämmöinen suhteellisen kustannusneutraali ehdotus — kun tämmöistä palkankorotuspainetta ei työnantajalle tästä tule — jossa kiky-maksut palautettaisiin työantajan kannettavaksi ja olisi kolmikantaisesti sovittu suhdannekokonaisuus, jossa voitaisiin sitten muuttaa suhdanteen mukaan se, kumpi sen maksaa, ja se, miten se hoidetaan? Tämä olisi [Puhemies koputtaa] neutraali myös inflaation näkökulmasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.6.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-16T16:59:58,2023-02-16T17:01:08,Hyväksytty,1.1
2022_169_104,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Suullinen kysymys kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 255/2022 vp,"Kiitoksia. — Ministeri Saarikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_105,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys kiky-maksujen palauttamisesta työnantajille (Hussein al-Taee sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 255/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on tälläkin hetkellä työmarkkinoilla kesken neuvottelutilanteita, osa myös hyvin riitaisia ja vaikeita, ja hyvä tapa tältä talolta on ollut jättää työmarkkinajärjestöille neuvottelurauha kiperimmissäkin kohdissa. Sellaisiakin tähän hallituskauteen mahtuu monia.
Aivan en esitystä sillä tavalla pidä kustannusneutraalina, vaan se pikemminkin kyllä kuitenkin kai tarkoittaisi työnantajalle maksurasitteen lisäämistä, joka johtaisi käytännössä siihen, että työllistämisen kynnys voisi kasvaa. Olen pitänyt erittäin hienona asiana ja olen siitä hyvin ylpeä, että tämän hallituksen ohjelmassa ei ole ollut sellaisia ratkaisuja, jotka olisivat korottaneet työllistämisen kynnystä, vaan pikemminkin ne ovat sitä madaltaneet. Me olemme sitoutuneet siihen, että yritysten verotusta ei ole kiristetty, ja itse asiassa varmasti se on ollut yksi syy — ylipäätään ennustettava ja vakaa veropolitiikka ja maksupolitiikka yritysten suhteen — että tässä maassa on nyt ennätysmäärä ihmisiä työssä. Se on työnantajien etu, se on suomalaisten etu, [Puhemies koputtaa] kaikkien työntekijöiden, ja se on tämän kansakunnan etu.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+2.6.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-16T17:01:08,2023-02-16T17:02:18,Hyväksytty,1.1
2022_169_106,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 42/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Esittelijänä valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_169_107,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 218/2022, ja esittelen nyt mietinnön, jossa on kyse kuluttajaluottojen korkokaton alentamisesta ja kuluttajaluottojen epäasiallisen markkinoinnin hillitsemisestä. Mietintöön sisältyy vastalause.
Muutoksen tarkoituksena on pyrkiä vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista rajoittamalla luotonantajien mahdollisuuksia harjoittaa luotonantoa nykyisen kaltaisella luottoriskitasolla. Lisäksi muutoksen tarkoituksena on kohtuullistaa luottojen hinnoittelua erityisesti euromäärältään suuria ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjä luottoja silmällä pitäen.
Talousvaliokunta katsoo, että uusi lainsäädäntö ehkäisee kuluttajien ylivelkaantumista ja hillitsee kuluttajaluottojen epäasiallista markkinointia. Lisäksi se estää luotonantoon ja maksamiseen liittyviä väärinkäytöksiä. Sääntelyn kohteena ovat kaikki kuluttajaluotot lukuun ottamatta liikennevälineen osamaksukauppaa sekä esinevakuudellisia asuntoluottoja. 
Ja tässä on kuvailtuna näitä keskeisiä muutoksia, joita valiokunta piti hyvinä:
Kuluttajansuojalain mukainen kuluttajaluottojen korkokatto laskee nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Samalla korkokatto sidotaan korkolaissa tarkoitettuun viitekorkoon, kuitenkin niin, että korko ei saa luottosopimuksen mukaan nousta tällöinkään yli 20 prosentin.
Kuluttajansuojalain hyvää luotonantotapaa koskevaa sääntelyä täsmennetään ja täydennetään niin, että siinä eritellään nykyistä tarkemmin, minkä tyyppistä markkinointia pidetään hyvän luotonantotavan vastaisena. Hyvän luotonantotavan vastaista on esimerkiksi markkinoinnin suuntaaminen kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä, luoton markkinoinnin yhdistäminen rahapelipalveluihin tai luoton markkinointi niin, että sen väitetään parantavan kuluttajien sosiaalista menestystä tai hyväksyntää. 
Lisäksi verkossa tapahtuvaa hyödykkeiden luotollista kauppaa säännellään niin, että tarjolla olevat luotolliset maksutavat pitää esittää kuluttajalle viimeisenä eikä kuluttajalla ole enää mahdollisuutta käyttää jotain tiettyä maksutapaa oletusvalintana. 
Jatkossa vahvan sähköisen tunnistamisen vaatimus koskee myös hyödykesidonnaisia kulutusluottoja ja tilanteita, joissa korotetaan kulutusluottojen luottorajaa tai luoton määrää. Lisäksi vahvaa tunnistamista edellytetään kaikilla asiointikerroilla sekä aina, kun kuluttaja valitsee maksutavaksi laskun tai muun maksua lykkäävän maksutavan. Tarkoituksena on estää verkkoasiointiin liittyviä väärinkäytöksiä. 
Uusien hyvää luotonantotapaa, maksutapojen esittämisjärjestystä ja vahvaa tunnistamista koskevien säännösten rikkomisesta voidaan määrätä elinkeinonharjoittajille seuraamusmaksu. 
Talousvaliokunta pitää uudistusta kannatettavana sääntelyn ja sen valvonnan tehokkuuden varmistamiseksi.
Talousvaliokunta on tällä hallituskaudella käsitellyt lukuisia lainsäädäntökokonaisuuksia, jotka liittyvät kotitalouksien ylivelkaantumisen torjumiseen, ja pidämme tärkeänä, että tätä työtä myöskin tulevaisuudessa jatketaan. 
Ja näiden huomioiden jälkeen talousvaliokunnan päätösehdotus siis on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 1.—3. lakiehdotuksen, että eduskunta hylkää lakialoitteeseen 11/2020 ja lakialoitteeseen 94/2020 sisältyvät lakiehdotukset ja että eduskunta hylkää toimenpidealoitteet 111/2021 ja 7/2022. 
Lisäksi esitämme eduskunnalle hyväksyttäväksi neljää lausumaa, jotka keskittyvät muun muassa siihen, miten jatkossa voidaan ylivelkaantumista torjua. Ja erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota myös mainontaan, siihen, että sitä sääntelyä voitaisiin edelleen tiukentaa. 
Toivon, että tästä aiheesta syntyy tänään myöskin keskustelua, sillä kehittämisen on hyvä jatkua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-16T17:03:18,2023-02-16T17:07:37,Hyväksytty,1.1
2022_169_108,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Näin. — Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen. — Ja nyt edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_109,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! On tosiaan erittäin hyvä, että nyt kuluttajaluottojen korkokattoa alennetaan ja myöskin niiden markkinointiin ja mainontaan tulee tiukennuksia. 
Arvoisa puhemies! Asiahan on niin, että paitsi valtion myös kansalaisten ylivelkaantuminen on Suomessa iso ongelma, ja muun muassa Suomen Pankki on tästä usein varoitellut. Viime aikoina moni kansalainen on joutunut talousvaikeuksiin myös hintojen nousun vuoksi. Viime joulukuussa saimme voimaan tärkeän uudistuksen, kun maksuhäiriömerkintöjen säilyttämisaika lyhennettiin yhteen kuukauteen siitä, kun maksu on suoritettu. Keskustan ajatus ja linja on, että on tärkeää vahvistaa ihmisten itseauttamiskykyä, sitä, että ihminen pystyy ottamaan vastuuta omasta elämästään ja pääsee elämässään eteenpäin myös talousvaikeuksien jälkeen, ja että autetaan ihmisiä pääsemään talouteen liittyvistä vaikeuksista.
Lainsäädännöllä, ilman muuta, pitää kitkeä mahdollisuuksia erilaisiin väärinkäytöksiin ja epäreiluihin luottoihin, ja kuten tuossa talousvaliokunnan puheenjohtaja hyvin esittelyssään toikin esille, valiokunta pitää näitä lakiehdotuksia perusteltuina. Kiinnitin huomiota siihen, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan nyt tällä hetkellä tällaisissa jatkuvissa luottosopimuksissa korot voivat olla jopa satoja prosentteja. Nyt siis se katto lasketaan 15 prosenttiin.
Valiokunta toteaa, että tällaisia kalliita luottoja ylipäätäänkin todennäköisesti maksavat heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat kuluttajat, koska he eivät elämässään näe muita mahdollisuuksia kuin tällaisia lainoja ottaa.
Esityksessä ehdotetaan myöskin tosiaan markkinointiin liittyviä tiukennuksia, ja se on erittäin hyvä asia. 
Näinhän on myös nykyään ollut paljon esillä se, että moni on joutunut erilaisten rikosten uhriksi, kun toisten nimissä on otettu pikavippejä tai tehty ostoksia verkossa, ja nyt tulee sitten tärkeä muutos myöskin tähän, niin että jatkossa on tunnistauduttava vahvan sähköisen tunnistautumisen kautta, kun näitä luottoja otetaan ja silloinkin kun luoton määrää korotetaan, ja esimerkiksi silloin kun verkossa asioidessa otetaan tämmöinen maksunlykkäystä tarkoittava maksutapa, esimerkiksi kun maksutavaksi valitaan lasku, täytyy tunnistautua vahvasti. Tämä vähentää väärinkäytöksiä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnalla on hyviä lausumia täällä, ja kiinnitän huomiota tähän neljänteen lausumaan, että valtioneuvoston tulee lisätä tiedotusta sosiaalisesta luototuksesta. Siihenkinhän olemme vastikään saaneet tärkeän muutoksen, kun sosiaalinen luototus tehtiin valtakunnalliseksi, ja toivon, että se hyvinvointialueilla nyt lähtee hyvin käyntiin ja että siitä todella tiedotetaan kansalaisia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-02-16T17:07:39,2023-02-16T17:10:48,Hyväksytty,1.1
2022_169_110,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Näin. — Edustaja Vallin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_111,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuluttajaluottojen, kuten esimerkiksi pikavippien ja osamaksuluottojen, korkokaton laskemista nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Viitekorkoon sidottuna korkokatoksi tulisi maksimissaan 20 prosenttia. Esityksen suunta on oikea, mutta ei suinkaan riittävä. Esitämme vastalauseessamme, että korkokatoksi pitäisi tulla 10 prosenttia plus viitekorko, maksimissaan 15 prosenttia yhteensä, eli 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin hallituksen esityksessä. Perusteluja tälle löytyy myös asiantuntijalausunnoista. Suomalaiset ovat velkaantuneempia kuin koskaan. Liian moni on jo ylivelkaantunut.
Parin vuosikymmenen aikana velkaantuminen on kokenut muutoksen, sillä velkaa on nykyään helppo saada eri muodoissa, hetken mielijohteestakin. Kun vanhempamme ja isovanhempamme osasivat vielä säästää, niin tänä päivänä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että ostetaan osamaksulla, velaksi tai nostetaan pikavippi, kun yllättävä rahantarve iskee. Liian moni ei ymmärrä, kuinka pahaan velkakierteeseen huoleton pikavippaaminen voi johtaa. Suomalaisten velkaantumisesta on tullut helppo ja rahakas tapa tehdä bisnestä. Pikavippitoiminta rantautui Suomeen vuonna 2005, ja muutamaa vuotta myöhemmin markkinoilta löytyy jo kymmeniä alan toimijoita.
Arvoisa puhemies! Raha- ja talouskasvatus olisi syytä aloittaa jo nuoresta pitäen. Vaikka kaikki velkaantuminen ei suinkaan ole seurausta harkitsemattomista pikavipeistä, meidän tulee muuttaa lainsäädäntöä siten, että ehkäisemme pikavipeistä aiheutuvia haittoja ja mahdollisia velkakierteitä. Kouluissa tapahtuva talouskasvatus on tärkeä osa opetusta, mutta se ei korvaa kotoa saatavaa rahakasvatusta. Perheiden sisällä esimerkit rahankäytöstä siirtyvät helposti eteenpäin lapsille, mutta esimerkit eivät välttämättä ole hyviä vaan päinvastoin. Siksi onkin tärkeää, että voimme estää lainsäädännöllä pahimmat velkakierteet. Kaikki eivät ole hyviä rahankäyttäjiä, mutta yhteiskunnan ei tulisi mahdollistaa tai edesauttaa yksilöiden velkaantumista pikavipeillä. 
Heinäkuussa 2020 kuluttajansuojalakiin tehtiin väliaikainen muutos, joka rajoitti tiettyjen kulutusluottojen enimmäiskorkoa korona-ajaksi 10 prosenttiin ja kielsi niiden suoramarkkinoinnin. Hallitus perusteli rajoituksia velkaongelmien ennalta ehkäisemisellä korona-aikana. Eikö velkaongelmien ennaltaehkäisyä pitäisi nimenomaan jatkaa, koska tästä korkojen alentamisesta ja pikavippien markkinoinnin kiellosta on hyviä kokemuksia? Mikä on se syy, ettei enimmäiskorkoa voisi jatkossakin rajata 10 prosenttiin? Se ei ole minulle selvinnyt. Eivät ylivelkaantumiseen liittyvät ongelmat ole mihinkään kadonneet korona-ajan jälkeen.
Kuluttajaliitto on lausunnossaan todennut, että kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a §:n mukaista korkokattoa tulisi alentaa nyt esitetyn 15 prosentin sijaan 10 prosenttiin, kuten me perussuomalaiset esitimme talousvaliokunnassa. Tänä vuonna Kilpailu- ja kuluttajaviraston julkaisema ”Pikaluotot ja pikaluottoja ottaneiden maksuvaikeudet” -tutkimusraportti arvioi, että pikaluottoa on noin 1—2 prosentilla aikuisväestöstä vuosittain, mikä tarkoittaa siis kymmeniätuhansia ihmisiä. Ongelma ei siis ole mikään pieni. Tässä eivät ole mukana vielä luottokortti- ja osamaksuvelat, jotka nekin ovat ongelma monelle kansalaiselle. Kaikista huolestuttavin havainto raportissa oli se, että pikavipeillä ja talousongelmilla on erityisen korostunut yhteys toisiinsa. Pikalainaa ottaneet kuluttajat kertoivat olevansa ylivelkaantuneita jopa kahdeksan kertaa todennäköisemmin kuin ne, joilla on jotain muuta luottoa — siis kahdeksan kertaa. Eikö tämä ole hälyttävää ja kerro, että pikavippaamista pitää hillitä? Lisäksi raportin mukaan pikaluottoja vaikuttaisivat ottavan erityisesti nuoret, vähemmän koulutetut, työttömät, miehet, pienituloiset sekä yksin asuvat. Pikavippien haitat kohdistuvat erityisesti yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
Arvoisa puhemies! Kuluttajaliitto toteaa myös sen, että luottoja myönnetään edelleen sellaisillekin kuluttajille, joiden maksukyky ei riitä takaisinmaksusta selviytymiseen. Mitä järkeä tässä on? Tämä toiminta on yksinkertaisesti vastuutonta ja perustuu siihen, että ihmisten talousvaikeuksilla tehdään bisnestä. Tilanne ei voi jatkua näin. Korkokatto tulisi alentaa nyt esitetyn 15 prosentin sijaan 10 prosenttiin. Ei ole noussut esiin yhtään erityisen painavaa syytä, miksi korkokaton pitäisi olla tästä korkeampi.
Teen vastalauseen mukaiset muutosehdotukset 17 a §:ään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-02-16T17:10:50,2023-02-16T17:16:24,Hyväksytty,1.1
2022_169_112,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_113,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt kuluttajansuojalakia ja korkoja ja näitä samoja käsittelimme myös tuolla talousvaliokunnassa. Tässä edustaja Vallin piti äsken ansiokkaan puheen, ja kannatan edustaja Vallinin tekemiä esityksiä.
Juuri näitä kuluja, mitä ihmisille tulee, tulee luotoista, tulee niiden koroista, ja sitten käsittelykustannuksia voi tulla. Minun mielestäni tähän kyllä kannattaa kiinnittää huomiota. Monesti otetaan vippiä vipin päälle ja maksetaan sitten niitä ja sitten aina huomataan, miten paljon se onkin — ei välttämättä itse velka ole kovinkaan paljon, mutta saattavat olla nämä muut kulut todella isoja.
On tosi hyvä, että tähän puututaan, mutta kuten edustaja Vallin tuossa kertoi, niin miksi ihmeessä tämän enimmäismäärän annetaan edelleenkin olla näin suuri? Tosiaan tässä vastalauseessa me perussuomalaiset olemme esittäneet, että kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia suuremmaksi kuin korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 10 prosenttiyksiköllä. Kun se oli esityksenä 15, me ehdotamme 10:tä. Tällöinkään luoton korko ei saa sopimuksen mukaan ylittää 15:tä. Me ehdotamme sitä 15:tä, vaikka siellä oli 20:tä esitetty.
Tosiaan kannatan edustaja Vallinin tekemää esitystä ja toivon, että muutkin sitä kannattavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-16T17:16:26,2023-02-16T17:17:44,Hyväksytty,1.1
2022_169_114,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_115,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että tämä esitys on täällä. Itse tein viime vuonna toimenpidealoitteen, jossa toivoin tätä kymmenen prosentin korkokattoa. Valitettavasti siihen ei ole vielä päästy, mutta toivottavasti seuraava hallitus ottaa sen ohjelmaansa ja tekee nämä tarvittavat muutokset.
On hyvä, että täällä on myöskin lausuma siitä, että tilannetta seurataan tarkoin ja tavoitteeksi asetettaisiin nimenomaan korkokaton alentaminen.
Täällä kun näitä perusteluita mietinnöstä katsoo, niin täällähän nähdään myös se, että tuo korona-aikainen kymmenen prosentin väliaikainen alentaminen ei hävittänyt toimijoita kuluttajaluottomarkkinoilta eikä vaikeuttanut kohtuuttomasti luotonsaantia. Eli sitä kautta olisi tietysti loogista, että kohti sitä kymmentä prosenttia kuljetaan. Vastaavasti täällä kyllä on sitten epäilyjäkin tuotu esiin, että tämä oli niin pienen aikaa voimassa, eli vaikutuksia ei tiedetä siltä osin.
Mutta kyllä ne viestit, mitä tuolta tulee kansalaisilta, jotka näiden ongelmien kanssa painiskelevat, ovat karua luettavaa, ja siihen ketjuun kun jää kiinni, niin siitä ei pois pääse. Minun mielestäni lainsäätäjän pitää tehdä kaikki toimet siihen, että saadaan kuriin tällaiset roistomaisesti toimivat yritykset, jotka käyttävät ihmisiä hyväkseen ja tällaisia korkoja laittavat. Kyllä meillä on vastuu silloin tässä talossa huolehtia siitä, että tällaisiin epäkohtiin puututaan, ja todella toivon, että seuraava hallitus puuttuu tähän rankalla kädellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-02-16T17:17:46,2023-02-16T17:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_169_116,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Edustaja Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_117,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Tack, ärade talman! Räntetaket för konsumtionskrediter föreslås alltså sänkas från nuvarande 20 procent till 15 procent. Samtidigt ska räntetaket bindas till den referensränta som avses i räntelagen, dock så att räntan enligt kreditavtalet inte heller då får överstiga 20 procent. Tillämpningsområdet för det föreslagna räntetaket är omfattande, och på samma sätt som för närvarande lämnas endast avbetalningsköp av trafikmedel samt bostadskrediter med realsäkerhet utanför räntetaket. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2023-02-16T17:19:19,2023-02-16T17:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_169_118,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa olemme tosiaankin hyvässä yhteistyössä käsitelleet asiaa ja myöskin aiempia ehdotuksia. On tärkeätä, että maksuhäiriömerkinnät saadaan poistettua silloin, kun asiat on asianmukaisesti hoidettu. Tämä on ollut niin pienyrityksille kuin yksittäisille kansalaisillekin merkittävä epäkohta, joka on estänyt ihmisiä saamasta esimerkiksi lainaa, työpaikkaa tai esimerkiksi vuokra-asuntoa. Tämä on erittäin tärkeätä, että yhdessä tuumin on tällä kaudella vihdoin talousvaliokunnassa ratkaistu asia. Ollaan tehty sitova lausuma, joka silloin edellytti, että kuukauden kuluessa, kun maksut on asianmukaisesti hoidettu, merkintöjen täytyy poistua. Erityisesti täytyy korostaa, että tämä on ollut yhteinen tahtotila.
No, nyt tässä esityksessä meillä on myös ollut halua jatkaa työtä matalampien korkojen osalta. Toisin kuin täällä tuotiin esiin, kuitenkaan näihin talousvaliokunnan lisäselvityksiin, jotka ovat nähtävissä myös eduskunnan sivuilla, asiantuntijoilta ei saatu tästä yhtäläisiä mielipiteitä. Meillä olisi ollut halua valiokuntana kyllä tarkastella myös vielä alempaa korkoprosenttia ja korkokattoa. Tätä kohti tulee nyt suunnata paremmin selvityksin. Toivottavasti tämä todella ministeriössä nousee korkealle priorisoinnissa, koska tälle on todella vahva yksimielinen eduskunnan tahtotila ja myöskin valiokunnassa yksimielisesti usein on asiassa edetty lukuun ottamatta nyt sitten tässä viimeisessä vaiheessa, mutta tahtotila on selvä.
Haluan vielä korostaa sitä, että me ei voida ajatella, että on jotenkin oltava markkinat, jossa ihmiset saavat ahdingossa ylisuurella korolla lainaa, joka aiheuttaa heille maksuvaikeuksia. Se voi totta kai olla joidenkin yritysten etu, jotka toimivat tällä markkinalla, että sellaisia lainoja saa ja ihmiset joutuvat yhä suurempiin velkakierteisiin, ottavat lisää lainaa, mutta ei sellaista markkinaa tarvita. Eivät ihmiset tarvitse lainaa ylisuurella korolla, josta aiheutuu heille ihan merkittäviä ongelmia talouden hallintaan ja jopa tämmöisiä henkilökohtaisia tragedioita, kun nämä luotot jäävät maksamatta ja korot kasvavat ja otetaan lisää lainaa. Minun mielestäni se täytyy nyt tässä huomioida, ja se ei aina välity kaikissa näkökulmissa, joita me ollaan saatu esimerkiksi lausunnonantajilta, mutta täältä se viesti tulee: Ei me haluta ihmisiä vaikeuksiin. Täytyy olla parempia keinoja. Meidän pitää pitää huolta ihmisistä niin, että tällaisiin tilanteisiin ei jouduta ja kukaan ei joudu paikkaamaan talouttaan tämmöisillä ylisuurilla koroilla, jotka aiheuttavat vielä enemmän ongelmia jatkossa. Se on sitten pohdittava, mikä se oikea korkoprosentti on ja mihin se asettuu. Totta kai meidän pitää mahdollistaa myös se, että luottokortit toimivat ja ihmiset saavat tarvittaessa lainaa, mutta tällaista epäreilua markkinaa ei tarvita, jonka takia ihmiset joutuvat vaikeuksiin. Varmasti sitä korkoprosenttia on jatkossakin mahdollista alentaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-16T17:20:55,2023-02-16T17:24:31,Hyväksytty,1.1
2022_169_119,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_120,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ehkä tämän hallituksen yksi suurimmista menestyksistä on velka-ahdingossa olevien ihmisten eteen tehty työ ja nämä päätökset. Ei jäänyt paljostakaan kiinni, että olisi löytynyt se yhteinen ratkaisu talousvaliokunnassa, mikä olisi tietysti edustaja Myllykoskea vielä enemmän miellyttänyt, se, että oltaisiin voitu löytää se vieläkin matalampi korkotaso.
Tämän hallituksen aikana on tehty monia velkavankeudessa ja vaikeuksissa olevien ihmisten eteenpäinviemisiä, mutta paljon on vielä tehtävää, koska ne, jotka tekevät rahaa, keksivät kyllä aina uusia keinoja. Riemuitsimme aikanaan siitä, että saatiin korkokatto 50 prosenttiin, ja se oli tähdätty pikavippien osalle, mutta eipä siinä mennyt montakaan viikkoa, kun nämä pikavippifirmat rupesivat sitten antamaan 2 000 euron limiittejä, koska sinne 50 prosentin korkoon tuli tämmöinen 2 000 euron raja. Mutta kun annettiin yli 2 000:n, niin sitten ei enää tämä korkokatto toiminutkaan. Nyt olemme sitten aidosti siinä tilanteessa yhdessä maksuhäiriömerkintöjen poistamisen kanssa, että ihmisten arkea... Myös yrittäjien osalta tämä hallitus on avannut maksuvaikeuksissa oleville yrittäjille takaisin polkua yrittämiseen ja sitä kautta piristänyt meidän... Ei nyt tässä kohtaa ehkä uskalla sanoa, että työllisyys on parantunut juuri näistä toimista johtuen, mutta kyllä erittäin paljon on tullut positiivista palautetta erityisesti pk-sektorin yrittäjiltä, jotka ovat maksuhäiriömerkinnän tullessa päässeet takaisin elämään.
Täytyy jäädä pohtimaan, kuinka äänestää, kun on kuitenkin kysymyksessä hallituksen esitys, mutta tässä kohtaa nyt ei enää näillä valtiopäivillä niin kauheasti harmita, jos olisi sen oman tavoitteensa takana määrätietoisemmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-16T17:24:31,2023-02-16T17:27:04,Hyväksytty,1.1
2022_169_121,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_122,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on tullut esille, talousvaliokunnalla kyllä todella oli tahtoa ja perehtyneisyyttä hyvin tarkasti käydä läpi, olisiko korkokattoa voinut laskea vielä entisestään. Mutta asiantuntijalausunnoissa tuli kyllä hyvin selkeästi ilmi, että vaikka tavoite on hyvä, niin lopputulos saattaisi itse asiassa olla päinvastainen, elikkä pienituloisten ihmisten, jotka kuitenkin ovat oikeutettuja luottokorttiin, silloin tällöin tarvitsee jonkinlainen meno tehdä poikkeuksellisempaan hankintaan, ja jos sitten ei olekaan silloin mahdollisuutta vaikkapa saada sitä luottokorttia ja sitä käyttää, niin käytännössä pahimmillaan voisivat muodostua jonkinlaiset harmaat luottomarkkinat. Me mietimme myös sitä, että mitäpä jos nämä luottokortit otetaan pois tästä lainsäädännöstä, rajataan ne ulkopuolelle. No, silloinhan sitten pahimmillaan sitä puolta ei koskisi kuin lainsäädäntö koronkiskonnasta ja rikoslaki.
Eli toki on tärkeää, että myös pienempituloisilla ihmisillä on mahdollisuus vaikka sitten osamaksulla ostaa pesukone tai tiskikone, jos se rikki menee, ja tämä oli se kääntöpuoli siinä, jos me lasketaan se korko vielä alemmas. Mutta edelleenkin sosiaalipoliittisesti ajatellen sitä on syytä selvittää, ja siksi valiokunta sinne tietenkin lukuisia lausumia asiasta teki, ja riippuu, kummalta katsantokannalta katsoo. Siis niiden ihmisten, jotka nyt ovat joutuneet pikavippikierteeseen ja jotka maksavat todella suuria korkoja, tilanne on lohduton, ja siihen on pyritty tekemään lainsäädäntöä, niin kuin täällä edustajat ovat esille tuoneet. Mutta myös tulevaisuudessa se, että ihmiset eivät ajautuisi tämänkaltaisten lainojen pariin, vaan he pystyisivät saamaan järkevämmällä korolla sitten vaikkapa niitä vakiintuneita luottokortteja käyttöönsä, on erittäin tärkeää myös pienempituloisille ihmisille.
Sikäli valiokunta tämän kyllä monelta eri katsantokannalta läpi kävi, ja ainakaan tässä vaiheessa eivät ministeriöt puhumattakaan rahoitusmaailmasta löytäneet meille semmoista ratkaisua, jolla olisimme pystyneet laskemaan sitä korkoa entisestään ilman, että pahimmillaan ison osan joukkoa ihmisiä selviäminen arjesta olisi voinut poikkeuksellisessa tilanteessa käydä vaikeammaksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-02-16T17:27:06,2023-02-16T17:29:35,Hyväksytty,1.1
2022_169_123,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Ja edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_124,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! On pidetty hyviä puheenvuoroja ihmisten taloudellisten vaikeuksien huomioinnista. Minulle tulee itselleni mieleen 90‑luvun alun lama. Yrittäjänä olin siinä aika laillakin liemessä, mutta jollakin tapaa selvisin, niin että yritystoiminta jatkuu vieläkin.
Se oli kovaa aikaa ja johtui liian löysästä rahapolitiikasta, mikä nyttenkin on meneillään. Silloin ei ollut pikavippiä, oli ulkomaanrahat. Pikkusen pienemmällä korolla yrittäjät ja ihmiset saivat ja ottivat niitä, mutta sitten keväällä 91 siitä yhdestä aamusta, kun radio sanoi, että markka kelluu, alkoivat vaikeudet. Ja meni paljon yrityksiä. Yksityisiä asunnonomistajia joutui kahden asunnon loukkuun. Meni vanha ja uusi. Henkilökohtaisia tragedioitakin tuli siitä.
Mutta siitäkään ei opittu mitään: nyt ollaan taas samassa tilanteessa. Korot ovat olleet pitkään pienet, jopa negatiiviset. Nyt ne ovat nousussa ja vielä varmaan vähän nousevat ennen kuin ne rajoittuvat, mihinkä menevät. Mutta velatkin ovat isompia sitten.
Minä kannatan näitä edustaja Vallinin esityksiä, että saataisiin niitä kärsimyksiä vähän pienemmälle. Lainathan tarvitsee aina maksaa pois, mutta että ne tosiaan olisivat semmoisella korolla, että se pääomakin lyhentyisi eikä menisi pelkkään koronmaksuun. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-02-16T17:29:37,2023-02-16T17:31:39,Hyväksytty,1.1
2022_169_125,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_126,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja käytti juuri sen viimeisen lauseen, mihinkä haluan kanssa tarttua, eli kyllä meillä vielä isoja talkoita on, niin että meillä velkaantunut henkilö kun rupeaa velkaansa maksamaan, niin ne perintäkustannukset eivät kaada sen ihmisen arkea totaalisesti. Se tapahtuu muutamassa vuodessa, kun näiden perintäkustannusten kautta se velka, muutaman tuhannen euron velka, onkin jo aivan jotain muuta, ja siihen meidän on löydettävä lääkkeet, niin että se velan pääoma lyhenee automaattisesti ensin ja sitten vasta ruvetaan katsomaan perintäkustannuksia. Mielestäni seuraavalle hallitukselle olisi ehkä tervehdyttävää ruveta mahdollistamaan lainsäädännöllä se, että perintäkustannuksillekin on joku katto ja sen muodostuminen on lainsäädännöllä rajattua.
Täällä nostettiin esille yksi asia, mikä on erinomaisen hyvä: Nyt hyvinvointialueiden osalle tulee tämä sosiaalinen luototus, ja toivotaan, että hyvinvointialueilla siihen tulee oma erillinen päätöksenteko, niin ettei se ole vain jossakin jonkun sivupöydällä, joka niitä sitten huolehtii, koska se on se tapa, millä me voimme pesukoneen rikkoutumisen yhteydessä turvautua siihen sosiaaliseen luototukseen. Se tietysti nostaa sen ottamista, kun tulee maksuhäiriömerkintä siinä tilanteessa, niin kauan kunnes se velka on maksettu. Sen maksuhäiriömerkinnän status on niin rimaa nostava, että monessa kohtaa on helpompi turvautua pikavippiin. Ja tässä kohtaa täytyy sanoa, että jos on pienestä summasta kiinni, mitä tehdä, niin kyllä melkein suosittelisin tällä korkokatollakin ottamaan sen pikavipin kuin hakemaan luottokorttia, jossa on ensinnäkin kustannuksia, että sinä saat sen käyttöösi. Sen ensimmäisen luototuksen toimitusmaksut ovat sen verran isoja, että se pikavippi mennen tullen on käyttökelpoisempi väline siinä pienessä rahantarpeessa. Sitten on se toinen puoli luottokorteissa, että minä en ymmärrä, kuinka se voi soveltua sohvan oston maksuun — vaikka ihmisellä olisi raha, niin tarjotaan kuitenkin luottokorttia, [Katri Kulmunin välihuuto] ja siellä on sitten limiittiä pari tonnia. Tässäkin nyt kyllä osittain tähän tartutaan, ja minun mielestäni se on erittäin hyvä.
Kehutaan nyt talousvaliokuntaa hyvästä työstä ja uskotaan, että he ovat asiantuntijoita kuunnellen päätyneet tähän ratkaisuun, ja näin hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-16T17:31:39,2023-02-16T17:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_169_127,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Ja edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_128,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä esitys tavoittelee kotitalouksien ylivelkaantumisen vähentämistä, ja se on erittäin hyvä ja kannatettava. Perussuomalaiset talousvaliokunnassa tekivät siihen vielä paremman ehdotuksen, elikkä korkokattoa pudotettaisiin vielä alemmas kymmeneen prosenttiin. Vallin esitteli tämän vastalauseen, ja se on hyvin kannatettava. Se on vielä parempi esitys, eli toivoisin, että se valittaisiin näistä kahdesta ehdotuksesta.
Edustaja Kotiaho puhui 90-luvun lamasta, ja sehän oli traagista aikaa. Ja nyt alleviivaan sitä, että näitä ihmisiä on edelleen, jotka maksavat sitä laskua. Eiköhän olisi aika antaa heille se jo anteeksi? He ovat kymmeniä vuosia olleet puristuksissa, ja miksi he ovat joutuneet tähän tilanteeseen — me tiedämme hyvin, että silloin olosuhteet olivat ihan karseat, eli ei voi syyttää, että he ovat yksin aiheuttaneet tätä tilannetta. Jonkun anteeksiannon tässä pitäisi nyt pikaisesti tulla. Emme saa unohtaa tätä. Nyt ei ole pitkään aikaa puhuttu heistä enää.
Tämän hallituksen aikana on tehty kyllä hyviäkin asioita maksuhäiriöisten ja ulosottovelallisten suhteen: suojaosuuden nosto, ei riittävästi mutta kuitenkin, siitä on tullut positiivista palautetta, ja sitten maksuhäiriömerkinnät, että ne eivät ole vuosikausia siellä rekisterissä, jos on kaiken maksanut. Se on ollut tosiaan melkein häpeäpilkku, eli hyvä, että siihen tuli muutos ja kuukaudessa poistuu, kun kaikki on maksettu. Siinä meillä on ollut hyvää yhteistyötä yli puoluerajojen ja varsinkin muutamien edustajien kohdalla, jotka ovat vuosikausia ajaneet näitä asioita. Muun muassa Myllykoski ja Strand ovat ainakin tehneet näin tässä salissa ja moni muukin.
Se, mitä vielä pitäisi parantaa ja varsinkin tässä ajassa, kun on ollut koronat ja taloustilanne on aika vaikea — todella vaikea monilla henkilöillä ja monissa kodeissa ja monilla yrityksillä — on se, että kun joutuu ulosottoon ja maksetaan niitä velkoja, niin pääoma ei lyhene. Monet eivät pysty maksamaan kuin korot ja sitten nämä toimituskulut ja ylimääräiset, mitä tulee vielä siihen ulosottoon. Se on raadollista, ja siihen pitäisi saada vielä parannuksia, että tämä tilanne ei olisi niin kohtuuton.
Mutta kuitenkin tämä on askel parempaan, ja siitä kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-16T17:34:46,2023-02-16T17:37:53,Hyväksytty,1.1
2022_169_129,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_130,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa otti semmoisen asian esille, mitä minä en muistanut tuossa äsken, mutta se on aivan totta, että ne velkavankeudessa olevat kyllä pitää jo vapauttaa siitä. Se on ollut liian kova kärsimys. Toki se velka on heillä itse otettua, jos yrityspuolella on ollut, mutta sitten taas asunnonostajana ja sitä kautta, jos on jäänyt semmoista, täytyy ruveta saamaan asiaa eteenpäin, että se velkavankeus loppuu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-02-16T17:37:55,2023-02-16T17:38:36,Hyväksytty,1.1
2022_169_131,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Kiitos. — Ja vielä edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_132,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täytyy vielä tarttua tähän. Täällä nousi esille tämä pikavippiasia verrattuna vakiintuneisiin luottokortteihin. Mitä nopeasti silmäilin, niin vaikka viime vaalikaudella tehtiin lainsäädäntöä ja nyt tällä kaudella on tehty lainsäädäntöä, niin kyllähän ne korot ovat silti hyvin eri luokissa — se, mitä pankkimaailma tarjoaa verrattuna pikavippeihin. Helposti vuosikorot nousevat 20 prosenttiin. Ja jos kuitenkin myös tavallinen työssäkäyvä tai pienituloinenkin pystyy saamaan pankista sen luottokortin, jossa on tietty luottolimiitti, niin se voi kuitenkin olla siellä noin 10 prosentissa huomioiden se euribor. Ja tässä tulee se asia, miksi voi itse asiassa olla pienituloisille vaikeampaa, jos se korkokatto lasketaan 10 prosenttiin: kun aika moni keskituloinen tai pienituloinen, joka tällä hetkellä voisi saada sen luottokortin, ei sitä enää sitten jatkossa saisikaan, niin kuinka hän sitten hoitaa niitä elämän poikkeuksellisia tilanteita, niitä, kun se tiskikone menee rikki tai pesukone menee rikki? Tämmöisiin täytyy pystyä olemaan kuitenkin myös pienituloisemmilla ihmisillä, työssäkäyvillä ihmisillä mahdollisuus. Kyllähän suurituloiset pärjäävät aina, ja he pystyvät varmasti tarvittaessa neuvottelemaan korot sellaisiksi lainojensa suhteen, että se ei heitä hetkauta.
Yksi noista talousvaliokunnan lausumista liittyy myös mainontaan, josta on tehty myös lakialoitteita, joista on puhuttu paljon. On ihan selvää, että jos tässä maassa lainsäädännöllä alkoholia rajoitetaan ja monia muitakin asioita, niin epäilemättä myös luottomarkkinat ovat sellainen, jossa täytyy noudattaa korkeaa moraalia. On hyvä, että siitä nyt lausuma on tullut, ja uskon kyllä, että niin tätä korkokattoproblematiikkaa kuin siihen liittyvää mainontaakin myös tuleva eduskunta varmasti pääsee edelleen käsittelemään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+3.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-02-16T17:38:38,2023-02-16T17:40:32,Hyväksytty,1.1
2022_169_133,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 43/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 43/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mietinnön esittelee valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_169_134,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 43/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt hallituksen esityksen 296/2022 yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Tässä mietinnön ihan pääkohtia ja taustaa:
Esityksen tavoitteena on noudattaa kaasun toimitusvarmuuden turvaamista koskevia toimenpiteitä koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa asetettuja velvollisuuksia. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen 13 artiklassa vahvistetaan puitteet niin sanotun yhteisvastuumekanismin soveltamiselle viimesijaisena keinona vakavissa kaasun toimitushäiriötilanteissa. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen mukaisesti toisiinsa suoraan maakaasuputkella liitettyjen jäsenvaltioiden on sovittava keskenään tekniset, oikeudelliset ja rahoitukseen liittyvät järjestelyt, jotka on kuvattava niiden hätäsuunnitelmissa.
Suomen ja Viron maakaasuverkot yhdistävä Balticconnector-maakaasuputki otettiin käyttöön 1.1.2020. Velvoite yhteisvastuusopimuksen tekemiseksi Viron kanssa on siten koskenut Suomea vuoden 2020 alusta alkaen, ja Suomi on jo 15.5.2020 vastaanottanut Euroopan komissiolta virallisen huomautuksen, jossa on katsottu, ettei Suomi ole noudattanut asetuksen mukaista velvollisuutta tehdä yhteisvastuusopimus. Kaasun toimitusvarmuusasetuksen tavoitteena on yhteisvastuuhengessä toteutettava alueellinen yhteistyö, jossa ovat mukana sekä viranomaiset että maakaasualan yritykset. Yhteisvastuun katsotaan kaasun toimitusvarmuusasetuksessa olevan viimeinen mahdollinen keino, johon turvaudutaan ainoastaan hätätilanteissa ja vain rajoitetuin ehdoin.
Suomen ja Viron välisen sopimuksen tarkoituksena on noudattaa kaasun toimitusvarmuusasetuksen asettamia velvollisuuksia. Sopimuksessa määrätään teknisistä, oikeudellisista ja rahoitukseen liittyvistä järjestelyistä asetuksessa tarkoitetun yhteisvastuumekanismin soveltamiseksi. Sopimuksen mukaisilla toimenpiteillä pyritään lieventämään vakavan häiriötilanteen tai hätätilanteen vaikutuksia ja turvaamaan kaasun saanti suojatuille asiakkaille yhteisvastuumekanismin nojalla.
Lisää ja vähän yksityiskohtaisemmin toki tässä mietinnössä, mutta talousvaliokunnan mietintö ja sitä edeltänyt prosessi oli hyvin yksimielinen.
Päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä 296/2022 tarkoitetun sopimuksen ja että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 296/2022 sisältyvän lakiehdotuksen, jotta saamme tämän sopimuksen voimaan ja asian etenemään niin kuin on EU-lainsäädännössä määritelty. — Kiitos, arvoisa puhemies.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+4.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-16T17:40:47,2023-02-16T17:43:53,Hyväksytty,1.1
2022_169_135,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 43/2022 vp,"Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_136,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 142/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 30/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 30/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_169_137,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 142/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 30/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin kiittää siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta on valmistanut mietintönsä hyvin nopeassa tahdissa. Se johtuu kylläkin siitä varsin tavanomaisesta syystä, että tämä hallituksen esitys on hyväksytty muuttamattomana. Se tietysti nopeuttaa asian käsittelyä.
Kaiken kaikkiaan tästä hallituksen esityksestä tai maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstäkään ei kovin paljon tämä kustannustuen määrä elä, jollei lähesty sitä käytännön esimerkkien kautta tai edes parin käytännön esimerkin kautta. Minulla on kummastakin nyt yksi esimerkki — tässä hallituksen esityksessä tai maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössäkään ei ole yhtään esimerkkiä siitä, mitä tämä merkitsee tietyssä tapauksessa viljelijän kukkarossa.
On tietysti ihan tärkeää, että tämä kustannustuki saatiin aikaan, tosin tästähän on ollut mahdotonta tehdä oikeudenmukaista, kun lannoitteiden samoin kuin sähkönkin hinnat ovat velloneet edestakaisin ja lannoitteitten ostoajankohdat tietysti vielä ovat ratkaisseet hyvin paljon, minkälaisessa asemassa lannoitteen käyttäjä on tämän lainsäädännön valossa. Suomessahan lannoitteitten keskimääräinen hinta nousi vuoden 2021 kesän noin 300 euron tonnitasolta yli kaksinkertaiseksi kesään 2022 mennessä. Syksyn 2022 aikana hinnat olivat korkeimmillaan yli 1 000 euroa tonnilta. Edelleenkin hinta on korkea, mutta tällä viikollahan se on laskenut arvonlisäverottomana hintana jopa alle 600 euroon tonnilta moniravinnelannoitteissa. Eli hinta on vellonut edestakaisin.
En ryhdy näitä ehtoja, hyvin mutkikkaita ehtoja, tässä toistamaan, millä tämä lannoitteitten kustannustuki toteutetaan, mutta laskin tuossa esimerkin tapauksesta, jossa lannoitteita hankitaan 125 hehtaarille yhteensä 50 tonnia eli 50 000 kiloa. Eli 400 kiloa per hehtaari 800 euron tonnihintaan. Silloin se kustannustuki tällaisessa tapauksessa on 5 250 euroa, mikä sinne viljelijän tilille kilahtaa. Siis 125 hehtaaria, 400 kiloa hehtaarille ja hinta 800 euroa per tonni. Se on koko arvonlisäverottomasta lannoitelaskusta tässä tapauksessa vähän yli 13 prosenttia.
Sähkön osalta otan myöskin esimerkin. En luettele näitä mutkikkaita ehtoja, jotka jäävät hämäriksi, mitä ne käytännössä merkitsevät, mutta jos vuonna 2022 on käytetty sähköä 200 000 kilowattituntia — mikä on aikamoinen kotieläintilan käyttömäärä, ei tosin varmaan suurimpia — ja tuona ajanjaksona, josta tässä on kysymys, on maksanut arvonlisäverottomana hintana 30 senttiä per kilowattitunti, niin silloin tämä sähkönkäyttäjä, maatalouden sähkönkäyttäjä, saa tuota tukea 6 800 euroa. Elikkä sähkönkäyttö 200 000 kilowattituntia ja keskihinta 30 senttiä per kilowattitunti.
Tämmöisistä asioista tässä on taloudellisesti kysymys.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+6.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-16T17:45:02,2023-02-16T17:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_169_138,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 42/2022 vp. — Valiokunnan mietinnön esittelee edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_169_139,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esittelen todellakin valtiovarainvaliokunnan mietinnön tästä kansalaisaloitteesta. Itse heti alkuun haluan kuitenkin ensin kiittää aloitteentekijöitä, sillä aina mielestäni kansalaisaloitteet ovat tärkeitä, merkittäviä. On hienoa, että kansalaiset osoittavat aktiivisuutta ja tuovat erilaisia koettuja epäkohtia yleiseen keskusteluun. Se on hieno asia, kiitos aloitteentekijöille.
Kaiken kaikkiaan tässä esitetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta, että sitä tulisi laskea vuoden 21 tasosta 50 prosentilla. Tässä perustellaan tätä aloitetta muun muassa liikennepolttoaineiden kansainvälisellä mittapuulla korkealla verotuksella sekä sillä, että polttoaineen veronkorotukset kohtelevat epätasa-arvoisesti työssäkäyviä, syrjäseudulla asuvia ja erityisesti henkilöitä, joiden ei ole mahdollista hankkia vähäpäästöisellä teknologialla varustettua autoa.
No, asiantuntijakuulemisessa yleisesti ottaen ymmärrettiin tätä kansalaisaloitteen huolta ja pidettiin ihan perusteltuna huolta alueellisesta tasa-arvosta — varsinkin nyt, kun olemme joutuneet näkemään kohonneita hintoja. Yleisesti kuitenkin katsottiin, että polttoaineverotuksen alentaminen tällä tavalla ei olisi oikea keino eikä myöskään tukisi päästövähennystavoitteita. Esille nostettiin muun muassa se, että energian korkea hinta johtuu erityisesti öljyn maailmanmarkkinahinnan noususta. Tässä mietinnössä todetaan lisäksi myös tästä polttoaineiden verotasosta, että tämä vähimmäismäärä tulee EU:n energiaverodirektiivistä ja tämä direktiivi jo itsessään rajoittaa mahdollisuuksia alentaa verotasoja kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla. Tämä polttoaineverotuksen fiskaalinen rooli on merkittävä. Esimerkiksi kuluvan vuoden talousarvioesityksessä bensiinistä ja dieselistä kerättävien valmisteverojen arvioidaan tuottavan yhteensä noin 2,8 miljardia euroa. Ja mikäli sitten bensiinin, dieselin ja niitä korvaavien biopolttoaineiden verot laskettaisiin esimerkiksi EU:n vähimmäistasolle, niin verotulot pienenisivät miljardin euron verran.
Kaiken kaikkiaan toteamme mietinnössä, että polttoaineveroa on pidetty kustannustehokkaana päästöohjauskeinona. Vaikutus kohdistuu päästövähenemien kautta tehokkaimmin niihin autoilijoihin, joilla on suurin polttoaineen kulutus. Todetaan myös tämä, että Suomi on kansallisella tasolla sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä vähintään 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Toteamme tässä mietinnössä myös, että polttoaineiden korkeaa hintaa on tällä hallituskaudella kompensoitu korottamalla työssäkäyntiin liittyvän matkakuluvähennyksen enimmäismäärää sekä kilometrikohtaista korvausta. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta on niin ikään alennettu viime vuodelle ja kuluvalle vuodelle.
No, sitten valiokunnan kanta: Me toteamme, että tämä aloitteessa esitetty huoli siitä, että liikkumisen kustannukset ovat kohonneet isolle tasolle, on ymmärrettävä. Pidämme myös tärkeänä sitä, että kansalaiset ovat aktiivisia ja tuovat näitä epäkohtia eduskunnan tietoon kansalaisaloitteella. Tässä kuitenkin tullaan siihen johtopäätökseen, että polttoaineverotuksen keventäminen ei kuitenkaan ole oikea keino puuttua aloitteessa esitettyihin ongelmiin. Aloitteen kaltainen veronkevennys johtaisi tarpeeseen kompensoida sitten nämä verotuottomenetykset muilla tavoilla. Tämä verotuksen keventäminen ei myöskään tukisi siirtymää vähäpäästöiseen liikenteeseen. Toteamme tässä mietinnössä, että tukea tarvitsevia tulisi sen sijaan tukea keinoin, jotka kohdentuvat paremmin niitä tarvitseville ja myös säilyttävät kannustimen vähentää fossiilisten polttoaineiden kulutusta.
Näillä perusteilla me valiokuntana esitämme tätä kansalaisaloitetta hylättäväksi, ja tämä meidän mietintömme on yksimielinen. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-16T17:50:28,2023-02-16T17:55:17,Hyväksytty,1.1
2022_169_140,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Näin. — Seuraavaksi edustaja Mäenpää., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_141,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on ainoassa käsittelyssä kansalaisaloite nimeltä Polttoaineveron alentaminen. Aloitteessa ehdotettiin lainvalmisteluun ryhtymistä nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi ja valmisteveron laskemiseksi silloisesta vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla. 
Esitän tässä alkuun heti kolme lausumaa. Eli perussuomalaisten ryhmässä olemme valmistelleet tällaiset lausumat ja haluamme, että nämä otetaan huomioon:
Ensimmäisenä: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää liikkumisen ja lämmittämisen kustannuksia kasvattavaa Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodesta 2035 EU:n sallimaan tavoitevuoteen 2050.”
Ja toisena: ”Eduskunta edellyttää, että kansalaisaloitteen ja edustaja Mäenpään toimenpidealoitteen tavoitteiden mukaisesti hallitus käynnistää toimenpiteet polttoaineveron alentamiseksi asteittain EU:n sallimalle minimitasolle.”
Ja kolmantena: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu polttoainehintoja korottavista toimenpiteistä, muun muassa biopolttoaineosuuden jakeluvelvoitteesta, jonka hintalappu täysimääräisesti toteutuessaan olisi jopa 50 senttiä litralta.”
Arvoisa puhemies! Korkeista polttoainehinnoista kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön työssäkäynnin kannalta. Työmatkoja varten sopiva joukkoliikenne on vähäistä, tai sitä ei käytännössä ole lainkaan. Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin on varaa.
Polttoaineiden hinta on vaihdellut 2020‑luvulla rajustikin. Markkinataloudessa hyödykkeiden hintamuutoksia sinänsä pidetään yleisesti hyväksyttävänä asiana. Markkinatalouspohjaisissa yhteiskunnissa valtioiden vaikutus alentavasti hintoihin on enimmässä määrin veropoliittista, sillä vapaaseen kilpailuun ei lähtökohtaisesti haluta liialti puuttua. Siksi polttoainehintoja ja kansalaisten ostovoimaa koskevassa keskustelussakin verotuksella on keskeinen sija. Esimerkiksi bensan hintaan suoraan vaikuttavalle raakaöljyn hinnalle maailmanmarkkinoilla Suomi ei mahda käytännössä mitään. Sen sijaan verotuksen tasoa säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaisille jää arkikuluihinsa rahaa. 
Verotusta keventämällä myös suomalaisten ostovoima kasvaa, siksi käsittelyssä oleva kansalaisaloite on tärkeä keskustelunavaus. Tein itse viime vuonna peräti kolme eduskunta-aloitetta korkeista polttoaineen hinnoista johtuen. Yksi niistä oli lakialoite ja kaksi toimenpidealoitetta.
Lakialoitteessa vaadin, että muutetaan tuloverolain 1 momentissa mainittujen tulonhankkimismenojen summia asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten osalta siten, että näitä matkakustannuksia voidaan vähentää ansiotuloista enintään 10 000 euroa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät verovuonna 500 euroa. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa ja omavastuu on 750 euroa, tosin enimmäismäärä on nyt väliaikaisella lailla 8 400 euroa.
Ensimmäisessä toimenpidealoitteessa taas vaadin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin palkansaajien omistamallaan tai hallitsemallaan kulkuneuvolla tekemästä työmatkasta suoritettavien matkakustannusten korvausten enimmäismäärän nostamiseksi kolmanneksella jo vuonna 2022.
Toisessa toimenpidealoitteessa ehdotin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin bensiinin, dieselin sekä kevyen ja raskaan polttoöljyn valmisteveron alentamiseksi nykytason ja EU-minimin puoliväliin väliaikaisesti heinäkuun 2022 alusta vuoden 2022 loppuun asti.
Arvoisa puhemies! Verotuksella on kerrytetty varoja valtion kassaan erilaisia tärkeitä ja vähemmän tärkeitä käyttökohteita varten. Erityisesti viime vuosina liikkumisen inhimillistä hintatasoa on verotuksen lisäksi vaarantanut Suomen kaistapäisesti asetettu hiilineutraalisuustavoite, joka on asetettu vuodelle 2035, mikä on verrokkimaita tarpeettomasti tiukempi.
Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu olemaan hiilineutraali vasta vuoteen 2050 mennessä. Ei ole mitään järkeä, että Suomi, jonka päästöt ovat vain promillen luokkaa, kiusaa itseään muita tiukemmilla aikatauluilla. Kuten kansalaisaloitteessakin todetaan: ”Vaikka suomalaiset kulkisivat jatkossa vain kävellen, vaikutuksemme maailman liikennepäästöihin olisi olematon.”
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää aloitteentekijöitä loistavasta keskustelunavauksesta. Aihe selkeästi kiinnosti ja kiinnostaa ihmisiä, sillä aloitteen oli allekirjoittanut Kansalaisaloite.fi-palvelussa huikeat 106 315 ihmistä. Heidän huolensa on syytä ottaa vakavasti.
Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana: Tämä on ihan järkyttävä tilanne, kun olen tutustunut ihmisiin, jotka käyvät töissä pitkän matkan päästä, esimerkiksi Seinäjoella käy hoitajia jopa Evijärveltä asti työssä. He joutuvat todella miettimään sitä, kannattaako työssä edes käydä. Meidän on pakko tehdä tälle asialle jotakin ennen kuin meillä on taas — tai itse asiassa tämä on jo — semmoinen kannustinloukku, tämä polttoaineen hinta, että työssäkäynti pitkämatkalaisena ei enää kannata. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-16T17:55:18,2023-02-16T18:02:26,Hyväksytty,1.1
2022_169_142,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Kiitoksia. — Ja edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_143,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Mäenpään tekemiä lausumaehdotuksia.
Bensan ja dieselin hintaan on tullut isoja muutoksia tässä viimeisimpien vuosien aikana johtuen niin öljyn maailmanmarkkinahinnasta kuin Suomessa harjoitetusta politiikastakin. Vuosien 2016 ja 2022 välillä bensan hinta on noussut 60 prosenttia ja dieselin 82. Viime vuonna jakeluvelvoitteen höllentämisellä saatiin pumppuhintoihin myös toivottua helpotusta. Siitä huolimatta polttoaineet maksavat meillä aivan liian paljon. Kipuraja on ylittynyt jo kauan sitten. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, jossa monin paikoin auto on välttämättömyys. Polttoaineen hinnalla on vaikutusta myös yritysten ja teollisuuden kilpailukykyyn.
Jakeluvelvoitteen olisi määrä nousta tämän vuoden 3,5 prosentista ensi vuonna 28 prosenttiin. Autoala on arvioinut, että tämä voisi nostaa polttoaineiden pumppuhintoja 25 sentistä jopa 55 senttiin. Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportin mukaan tästä kärsivät eniten kaupunkien ulkopuolella asuvat pienituloiset eli he, jotka nyt tuskailevat sähkölaskujen kanssa ja joilla ei ole enää yhtään ylimääräistä sukanvarressa.
Arvoisa puhemies! Jakeluvelvoite on osa niitä ilmastotoimia, joita me perussuomalaiset olemme kritisoineet. Jakeluvelvoitteen muutokset näkyvät pumpulla aina välittömästi. Me tiedämme, että Suomen taloudella ei mene nyt hyvin. Jos polttoaineiden hinnat nousevat arvioiden mukaan, käännettä parempaan ei ole luvassa. Kireitä ilmastotoimia eniten vaativat kaupunkien hyväosaiset eivät ehkä ymmärrä, kuinka tärkeä auto on niin syrjemmällä asuville kansalaisille kuin verotuloja tuovalle ja hyvinvointivaltiomme perustana olevalle teollisuudellekin.
Pari huomiota autoilusta vielä tähän päälle. Tällä viikolla Euroopan parlamentissa päätettiin kieltää polttomoottoriautojen myynti vuodesta 2035 eteenpäin. Tämä on kyllä aivan käsittämätöntä. Tällaisilla päätöksillä annetaan suoraa etua sähköautojen valmistajille. Tiedämme, että sähköautojen tuotanto ei ole erityisen puhdasta ekologisesti eikä eettisestikään. Akkumateriaaleja louhitaan hyvin kyseenalaisissa olosuhteissa. Muistetaan sekin, että polttomoottoriautot kehittyvät jatkuvasti vähäpäästöisemmiksi. Esimerkiksi jätteistä valmistettu MY-diesel olisi monella tavalla kannatettava vaihtoehto perinteisille fossiilisille polttoaineille. Tähän kannattaisi panostaa eikä pelkästään rakentaa yhteiskuntaa sähköautojen varaan.
Arvoisa puhemies! Harmittelen myös sitä, että hallitus ei saanut toteutettua perussuomalaisten jo pitkään ajamaa sekä ammattiautoilijoiden kannattamaa ammattidieseliä. Siitä olisi ollut suuri apu kohonneiden kustannusten suhteen. Olisi myös paikallaan pohtia, onko dieselverolle enää perustetta, kun dieselinkin hinta on bensaa korkeammalla. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-16T18:02:31,2023-02-16T18:06:00,Hyväksytty,1.1
2022_169_144,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Kiitoksia. — Ja edustaja Laakso, edustaja Laakso poissa. Edustaja Aittakumpu, edustaja Aittakumpu poissa. — Edustaja Mäkelä on paikalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_145,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Koskelan mainitsema ammattidiesel on eräs esimerkki sellaisesta asiasta, jota parikin hallitusta on tainnut valmistella ja jota ei ole vielä aikaansaatu. Toinen oli raskaan liikenteen tiemaksu, vinjetti, joka sitten palautettaisiin kotimaiselle liikenteelle, kuten useissa Euroopan maissa on pystytty tekemään, mutta Suomessa se ei ole jostain syystä onnistunut. En ymmärrä tätä suomalaista uudistumistahdin hitautta.
Mutta tähän kansalaisaloitteeseen mennäksemme: Tämä on totta kai kannatettava ja hyvä kansalaisaloite. Kiitän sen perustajia ja kerääjiä sekä allekirjoittajia. Nämä eduskunnan työtavat eivät ehkä niin aukea ulkopuolisille, sillä kun on kannatettava kansalaisaloite, jossa ei kuitenkaan ole varsinaista lainsäädäntöaloitetta eli lakipykäliä, niin se teknisesti ottaen pitää hylätä kansalaisaloitteena ja toteuttaa sen asiat tällaisina lausumina, jotka sitten eduskunta hyväksyy ja velvoittaa hallitusta toimimaan niiden mukaan. Kannatankin näitä edustaja Mäenpään tekemiä lausumaehdotuksia, joilla velvoitettaisiin hallitus tällaisiin varmaan useimpien kansalaisten mielestä ihan järkeviin toimiin.
Suomessahan on liian kunnianhimoiset ilmastopäästötavoitteet. Jos sanotaan, että EU yleisesti ottaen vaatisi hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, niin Suomen oma tavoite siinä olisi 15 vuotta aikaisemmin. Jokainen ymmärtää, että se aiheuttaa meille asioita, kustannuksia, jotka ovat suurempia kuin muualla Euroopassa, eli me tavallaan annamme muille siinä aivan turhaa etulyöntiasemaa verrattuna itseemme, jo ennestään huonoon kilpailutilanteeseen. Eli kun puhutaan tästä fiskaalisesta roolista, niin sehän tarkoittaa suomeksi sanottuna lypsylehmää. Liikenne toimii Suomessa budjetin katteena, ja jos polttoaineveroja leikattaisiin suuressa määrin, niin se tarkoittaa, että pitäisi olla myös rahat sen leikkauksen toteuttamiseen, kun valtiontalous on muutenkin alijäämäinen. Eli kun meillä on näin huono tilanne jo valmiiksi, niin miksi me annamme muille Euroopan maille vielä etumatkaa sillä, että meillä on kunnianhimoisempia ilmastotavoitteita, sekoitevelvoitetavoitteita ja muita vastaavia, mitä EU ei edes velvoittaisi? Turha on EU:ta syyttää sellaisesta, mikä on omaa syytämme.
Toisaalta on myös niin, että verotulon pieneneminen ei suorastaan johda siihen, että se raha ilmaankaan häviää, vaan se siirtyy kyllä kulutukseen. Ne ihmiset, joille polttoainekulu on merkittävä osa taloutta, eivät sitä rahaa mihinkään ilmaan hävittäisi, vaan käyttäisivät sen kotimaiseen kulutukseen, joihinkin muihin asioihin kuin polttoaineeseen ja sen veron maksamiseen, eli sitä kautta talous kyllä elpyisi enemmän kuin tavallaan voisi laskea siitä, että verotulo häviää kokonaan savuna ilmaan.
Eli nyt löysät pois, liiat ilmastotavoitteet pois, estetään tulevat polttoaineen hinnannousut sitä kautta ja ideologia pois tästä käyttövoimakeskustelusta. Eli ei mikään auto ole huono sen takia, että se on polttomoottoriauto, tai hyvä siksi, että se on sähköauto, vaan täytyy tarkastella kokonaisuutena sitä elinkaarta, mitä se auto tuottaa päästöjä koko käyttönsä aikana.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-16T18:06:09,2023-02-16T18:09:18,Hyväksytty,1.1
2022_169_146,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_147,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on polttoaineveron alentaminen, josta edustaja Mäenpää on tehnyt toimenpidealoitteen ja Perussuomalainen Nuoriso on tehnyt kansalaisaloitteen. Tahdon kiittää sekä toimenpidealoitteen että kansalaisaloitteen allekirjoittajia. Minusta tässä tuotiin erittäin selkeä viesti siitä, että polttoaineen hinnat ovat Suomessa päässeet karkaamaan ihan liian korkeiksi. Perussuomalaiset ovat ottaneet tämän asian useaan otteeseen esiin. Aluevaaleja ennen taisimme täräyttää jopa videon asiasta valtakunnan mediaan, ja sille jotkut naurelivat. Taisi pilkka osua omaan nilkkaan — katsokaa pumppuhintoja. 
Hallitus on koko ajan sanonut, että maailmanmarkkinahinnat ovat syyllisiä kohonneisiin polttoaineen hintoihin. Tämä on vain osatotuus, koska esimerkiksi tammikuussa 23 bensiinin kuluttajahinnasta noin 56 prosenttia koostui erilaisista veroista ja dieselpolttonesteen hinnasta arviolta 46 prosenttia muodostui syyskuun 22 hintatasolla veroista. Verotus on juuri se asia, johon me päättäjät täällä pystymme omalla toiminnallamme vaikuttamaan. Mitään muuta on turha edes väittää. Hallitushan tosin näin yrittää tehdä jatkuvasti, mutta se on höpöpuhetta. 
On ihan selvää, että auto on useimmiten välttämättömyys. Se on suomalaisille välttämätön, jotta pitkien välimatkojen takia voidaan ylipäätään arkea pyörittää. Töissä ja kaupassa pitää käydä, lapset pitää kuljettaa harrastuksiin, ja niin edelleen. Meillä Pohjanmaalla ei hirveästi metroja ja ratikoita näy, eli julkisen liikenteen käyttäminen on hiukkasen vaikeaa, vaikka vihreät täällä Helsingissä kuinka asiasta huutavat. Kaikkein pahiten korkea polttoaineen hinta kurittaa perheellisiä, jotka asuvat maaseudulla tai pienissä kaupungeissa, mutta se vaikuttaa totta kai myös moneen muuhunkin, esimerkiksi siihen, kuinka paljon tavara maksaa kaupassa. Tavaroiden kuljettaminen tapahtuu edelleen ensisijaisesti kumipyörillä. Suomi pyörii kumipyörillä. 
Polttomoottoriautot ovat välttämättömiä, vaikka Euroopan unioni on nyt kaikessa hulluudessaan mennytkin päättämään ja suunnittelemaan sellaista meidän niskaamme, että 2035 uusien polttomoottoriautojen myynti kiellettäisiin. Voi tätä kehitystä! 
Arvoisa puhemies! Toki hallitus antoi pienen kädenojennuksen laskeakseen polttoaineiden hintaa ja laski jakeluvelvoitetta väliaikaisesti. Kiitos siitä, mutta alennuksen olisi pitänyt olla vielä suurempi ja sen olisi pitänyt kestää kauemmin. Nyt tilanne on se, että vuoden 24 alussa jakeluvelvoitetta tulee painetta nostaa jyrkemmin, jotta saadaan alennuksesta johtuva päästöjen nouseminen kompensoitua nopeasti ja päästövähennystavoitteet saavutettua. Itse olen näistä tavoitteista kyllä varsin eri mieltä. Monenlaista arviota on tämän noston vaikutuksista polttoaineen hintoihin esitetty, mutta varovaisenkin arvion mukaan hinta kohoaa 20 senttiä heti kun vuosi vaihtuu. Jos myös suunniteltu kotimainen päästökauppa toteutuu — jota en toivo — voivat pumppuhinnat nousta jopa 50 senttiä. Miettikää nyt, rakkaat suomalaiset, mitä se tekee teidän kukkarollenne.
Tämän hallituksen politiikka on ollut vastuutonta, ja sen EU:n himmelin kaikessa kumartamisen täytyy loppua. Korotuksen jyrkkyys johtuu ennen kaikkea siitä, että Suomi on asettanut tavoitteeksi, että jakeluvelvoite nousisi vuoteen 2030 mennessä 34 prosenttia. Tässä kohtaa on hyvä huomioida, että Euroopan unioni edellyttää vain 14 prosentin tasoa. Toisin sanoen jälleen kerran kysymys on puhtaasti ideologisesta viherhumpasta, joka pitää saada loppumaan tässä maassa hyvin pian. Onneksi tämä vaalikausi loppuu aivan juuri, ja kansalaiset saavat sitten päättää, jatkuuko se vihreän mössön valuminen täältä talosta tuonne kansan pariin.
Ruotsi täysin meistä poiketen päätti asettaa jakeluvelvoitteensa EU:n asettamaan minimiin alkaen vuodesta 24. Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälainen ero Ruotsin ja Suomen pumppuhintoihin tulee, kun maat tekevät päinvastaista politiikkaa. Seuraava hallitus ikävä kyllä joutuu pohtimaan heti alkumetreillään hinnankorotuspaineita, jotka tulevat paitsi jakeluvelvoitteesta myös Euroopan unionin omista ilmastotavoitteista. Nyt on korkea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen, lopettaa maailmanhalaaminen, katsoa kansallista etua ja laittaa nämä asiat rotiin. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-16T18:09:26,2023-02-16T18:14:26,Hyväksytty,1.1
2022_169_148,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Kiitos, edustaja Peltokangas. — Edustaja Kettunen on poissa. — Edustaja Junnila.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_149,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! ”Se maksoi saman verran kymmenen vuotta sitten ja tulee maksamaan saman kymmenen vuoden kuluttuakin.” Näin sanoi ministeri Harakka. Kyselytunnilla muistelin, mitä ministeri Orpo oli aikoinaan sanonut. Tämän todettiin olevan rimanalitus, mutta kyllä asia on niin, että tässä salissa pitää voida muistella, mitä ministerit ovat aikaisemmin sanoneet. Heidän sanojensa ja tekojensa ristiriita on se keskeinen asia tässä, joka näyttää nyt medialtakin unohtuneen.
Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka on todennut myös: ”Kyseessä on tulonsiirto. Pankkitilille ilmestyy rahaa.” Pankkitilille ilmestyy rahaa, liikenneministeri Harakka lupasi aikaisemmin tässä salissa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ei ole näkynyt!] — Ei ole näkynyt, ja sen vuoksi on äärimmäisen tervetullutta, että kansalaiset ovat tehneet kansalaisaloitteen ja osoittaneet aktiivisuutta bensan ja polttonesteiden hintojen alentamiseksi, kun hallitus ei ole siihen pystynyt.
Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Mäenpää piti hyvän puheenvuoron aikaisemmin, ja kannatan hänen tekemiään lausumaehdotuksia. Edustaja Mäenpää jätti kolme lausumaa.
Niissä eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää liikkumisen ja lämmittämisen kustannuksia kasvattavaa Suomen hiilineutraalisuustavoitetta vuodesta 35 EU:n sallimaan tavoitevuoteen 2050. Kysymyshän on siitä, että Suomi on omassa kunnianhimossaan ja ideologisessa politiikassaan edellyttänyt itseltään tätä vuotta 2035, kun muualla Euroopassa ollaan tekemässä näitä kansalaisille ja yrityksille erittäin kalliita toimia vasta vuoteen 2050 mennessä.
Arvoisa puhemies! Lisäksi lausumassa edellytetään, että kansalaisaloitteen ja edustaja Mäenpään toimenpidealoitteen tavoitteiden mukaisesti hallitus käynnistää toimenpiteet polttoaineveron alentamiseksi asteittain EU:n sallimalle minimitasolle.
Ja kolmantena lausumana on, että hallitus luopuu polttoainehintoja korottavista toimenpiteistä, muun muassa biopolttoaineen osuuden jakeluvelvoitteesta, jonka hintalappu täysimääräisesti toteutuessaan olisi jopa 50 senttiä litralta, kuten tässä aikaisemmassa puheenvuorossa todettiin. Edustaja Peltokangas toi tämän erinomaisesti esiin.
Kyllä minä kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä tässä. Ainoa ongelma tässä on se, että ministerit kyllä puhuvat mutta tekoja ei näy.
Arvoisa puhemies! Toistan vielä: Ministereiden omien puheiden esiin ottaminen tässä salissa ei ole rimanalitus. Rimanalitus on se, että ministerien puheet eivät johda tekoihin. [Petri Huru: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-16T18:14:35,2023-02-16T18:17:53,Hyväksytty,1.1
2022_169_150,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_151,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelemme siis kansalaisaloitetta polttoaineveron laskemiseksi, ja myös edustaja Mäenpää on tehnyt toimenpidealoitteen samasta asiasta.
Haluan myös aluksi kannattaa edustaja Mäenpään tässä yhteydessä tekemiä lausumia, joissa siis esitetään kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden tarkastamista ja aikataulujen siirtämistä hieman myöhemmäksi. Siinä ehdotetaan myös polttoaineveron asteittaista laskemista EU:n minimiin sekä myös hallituksen esitetään luopuvan polttoaineen hintoja korottavista toimista. Haluan näistä nostaa esiin esimerkiksi jakeluvelvoitteen, jota siis hallitus on tilapäisesti nyt laskenut mutta on tulevina vuosina sitä esittänyt korotettavan jopa aikaisempaa enemmän, mikä nostaa polttoaineen hintoja jopa useita kymmeniä senttejä. Eikä sovi myöskään unohtaa EU:n joulun alla tekemää liikenteen päästökauppajärjestelmän luomista, joka myös tulee nostamaan polttoaineen hintoja.
Eli on syytä tehdä tulevalla kaudella sellaisia toimia, joilla me takaamme kansalaisille kohtuuhintaisen polttoaineen. Kuten tiedämme, Suomi on pitkien etäisyyksien harvaan asuttu maa, jossa auto on välttämättömyys. Julkiset kulkuneuvot eivät toimi joka puolella, kuten ne toimivat Kehä kolmosen sisällä. Lisäksi polttoaineen hinta on merkittävä tekijä myös yritystemme kustannuskilpailukyvylle, ja tämä on ollut yksi vaikuttava tekijä, kun esimerkiksi biojalostamohankkeita on siirtynyt Suomesta Rotterdamiin.
Kiitän kansalaisaloitteen tekijöitä, yhdyn edustaja Mäenpään tekemiin esityksiin, ja toivomme tulevaisuudessa hieman halvempia polttoaineen hintoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-16T18:17:53,2023-02-16T18:20:16,Hyväksytty,1.1
2022_169_152,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kotiaho., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_153,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Jouni,Kotiaho,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Polttoaineveron alentaminen -kansalaisaloite on tullut, ja se on hyvä asia. Tämä on hätähuuto kansalta. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja polttoainekuluista tulee iso kulu, käy sitten työssä taikka harrastuksissa, kaupassa. Maaseudulla ei ole joukkoliikennettä. Ihmiset ikääntyvät. Ei pääse suksilla, ei potkukelkalla, ja jos sinne vielä maantie jotenkin menee ja sitä hoidetaan, niin se matka on polttomoottoriautolla tehtävä — siellä ei sähköautolla pärjää. Ja niin kuin tässä aloitteessa haetaan, ne polttoaineet ovat nousseet yli kestokyvyn, ja nyt se rupeaa olemaan jo työssäkäynnin este: ei oteta työtä kauempaa, kun sen työn tekeminen maksaa niin paljon, että se tulo menee liikkumiseen, mikä on tietysti ymmärrettävääkin, jos jotenkin muutenkin elää sitten.
Se on tietysti ymmärrettävää, että markkinat määräävät raakaöljyn hinnan. Sillehän ei valtio voi mitään, mutta valtio voi verotuksella ja sitten tällä viherhömpällä ja kaikella muulla — jakeluvelvoitteen alentamisella ja tämmöisillä — auttaa kansalaisia selviämään niistä arjen kuluista: käymään siellä työssä ja harrastuksissa. 
Ja tästä jakeluvelvoitteesta vielä: Minua ihmetyttää se, kun puhutaan, että se tuo sitä vihersiirtymää, kun siitä polttoaineesta otetaan energiaa pois elikkä sitä lantataan. Minun näkemykseni mukaan ainakin meillä sitä polttoainetta kuluu enempi, kun siitä on energiaa pois, että ei se ole yksi yhteen. Se on vaan sillä lailla.
Minä kannatan edustaja Mäenpään toimenpidealoitteita, ja toivotaan nyt, että järki alkaisi voittamaan tässä. Tosin kohta ovat vaalit tulossa, ja jospa siitä sitten muuttuisi Suomen kansallekin tämä jollakin tapaa kestettävä elämä. — Ei muuta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Jouni Kotiaho,1448,2023-02-16T18:20:16,2023-02-16T18:22:44,Hyväksytty,1.1
2022_169_154,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Junnila., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_155,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! On todellakin aika laittaa stop autoilijoiden kuritukselle, ja tämä koskettaa kansalaisten lisäksi myös sitten ylipäätään logistiikkaa koko maassa. Tälläkin hetkellä AKT lakkoilee. [Petri Huru: Juuri näin!] Tämän lisäksi EU:n päästökauppa, joka koskettaa tie- ja meriliikennettä, tulee erittäin raskaasti rokottamaan koko meidän logistiikkaketjua ja aiheuttamaan merkittäviä kustannuksia. Älkäämme siis ihmetelkö, kun erilaiset tuotteet jälleen kasvavat hinnoissaan.
Arvoisa puhemies! Ehkä keskeisin hallituksen epäonnistuminen tämän kauden aikana liittyykin ammattidieselin käyttöönottoon — tai oikeastaan joutenoloon, koska tätä asiaa ei sen aika yksinkertaisesta toteuttamistavasta huolimatta saatu voimaan. Eli samaan aikaan kun kansalaiset kärsivät ja kärvistelevät erittäin korkeista polttonestehinnoista, vaikka ministeri Harakka muuta väittää, ammattikäyttäjät ovat aivan pulassa näiden hintojen kanssa. Tämän toteuttaminen olisi äärimmäisen tärkeää edelleen.
Arvoisa puhemies! Toistan vielä tämän päästökaupan vaikutuksen, sillä meillä on jo kilpailun kannalta olosuhteet huomattavasti heikommat kuin vaikkapa Keski-Euroopassa. Me olemme meidän satamistamme riippuvaisia, ja ylipäänsä maan sijainti, etäisyydet ovat pitkät, meillä on rikkonainen saaristo ja niin edelleen. Koko logistiikkaketju itsessään on hyvin tehokas, mutta valitettavasti kustannuksia tulee meidän olosuhteistamme. Tämä on se toinen syy, minkä haluan nostaa tämän kansalaisten ahdingon lisäksi.
Kumpaankaan hallitus ei ole esittänyt minkäänlaisia toimenpiteitä, vaan itse asiassa on käymässä päinvastoin: jakeluvelvoite uhkaa edelleen nostaa pumppuhintoja. Kaikki dieselautoa käyttävät tietävät, että käyttövoimavero tulee näiden hintojen päälle siitäkin huolimatta, että tällä hetkellä diesel maksaa jopa bensaa enemmän. Siksikin tämä aloite on erittäin hyvä tuoda tänne, ja vielä parempi on sitten tämä Mäenpään tekemä toimenpidealoite. Perussuomalaisten linjahan on se, että polttonesteiden hintoja pitää pyrkiä alentamaan asteittain aina EU:n minimitasoa kohti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-16T18:22:44,2023-02-16T18:25:57,Hyväksytty,1.1
2022_169_156,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_157,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Sillä kohtaa kun kansalaisaloitteessa on yli 100 000 allekirjoittajaa, luulisi vihdoin arvon hallituksen heräävän siihen, missä ollaan menty aivan kohtuuttomaan tilanteeseen. Ei ole kuin hetki siitä, kun tuossa penkissä tulkin lähistöllä istui liikenneministeri Harakka ja vakuutti meille sillä tavalla, että tällä hallituskaudella bensan ja dieselin pumppuhinnat eivät nouse. No, ne ovat nousseet aivan huimasti hänen kertomansa jälkeen.
Toinen asia, mikä tässä nyt on noussut jo monta kertaa esille: Tällä hetkellä dieselin pumppulitrahinta on noin 2,06, bensiini saattaa olla 1,95. On aivan kohtuutonta dieselpolttoainetta käyttäville autoilijoille käyttövoimavero vielä tämän päälle, koska diesel maksaa nyt enemmän kuin bensa.
Toinen suuri epäkohta on lämmitysöljyn hinta. Se on aivan kohtuuttoman korkealla ja kaiken lisäksi vielä tilanne se, että vaikka monet kansalaiset haluaisivat vaihtaa öljylämmityksen esimerkiksi ilmasta veteen ‑järjestelmään, näitä järjestelmiä ei ole vuoteen saanut mistään ostaa. Tilanne on aivan kohtuuton. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-16T18:25:59,2023-02-16T18:27:30,Hyväksytty,1.1
2022_169_158,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_159,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Puhumme siis polttoaineveron alentamiseen tähtäävästä kansalaisaloitteesta, mutta edustaja Junnila täällä mainitsi jo aiemmin puhutun EU:n tasoisen liikenteen päästökaupan, joka todellakin tulee nostamaan Suomen kuljetuskustannuksia, kun olemme saari, ja varsinkin talvimerenkulun osalta. Tämä on erittäin merkittävää, että pidämme omasta kilpailukyvystämme huolta ja vaadimme kansallisia poikkeamia näihin meriliikenteen päästökauppoihin ja sitä, että siellä huomioidaan meidän talvimerenkulku täysimääräisesti, mitä siitä aiheutuu meille kustannuksia.
Haluan myös nostaa tähän EU:n päästökauppamalliin kiinteästi liittyvän sosiaalirahaston, eli ollaan myös perustamassa sosiaalista ilmastorahastoa, jossa todennäköisesti Suomi taas tulee olemaan nettomaksaja, kun rahastosta on tarkoitus tukea esimerkiksi EU-kansalaisia ja pienyrittäjiä päästötavoitteiden vaatimissa kuluissa, kuten öljylämmityksen vaihtamisessa ilmalämpöpumppuun tai polttomoottoriauton vaihtamisessa sähköautoon. Tässä Suomen tulee ehdottomasti vahtia omia etujaan ja vaatia, että tämän Ilmastorahaston tuotot käytetään kansallisesti eivätkä ne mene pohjattomaan EU:n kaivoon, josta maksetaan EU:n kuluja muille maille. Eli tämän rahan on tultava kansalliseen käyttöön. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-16T18:27:30,2023-02-16T18:29:23,Hyväksytty,1.1
2022_169_160,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Kyllä, kiitos. — Ja edustaja Junnila vielä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_161,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Vilhelm,Junnila,Kansanedustaja,PS,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä tosiaan mainittiin vuoden 2035 päästövähennysaikataulu, ja sehän on huomattavan paljon kunnianhimoisempi kuin EU:n vaatima 2050. Kun on tämä kansalaisaloite käsittelyssä, niin muistutan, että 13. tammikuuta jätettiin allekirjoitettavaksi myös erinomainen kansalaisaloite, jossa on tällä hetkellä noin 12 000 nimeä — siis tulleet hyvin vauhdikkaasti — ja jossa ehdotetaan muutettavaksi voimassa olevan ilmastolain päästövähennysaikatauluun liittyvää pykälää eli sen 1 luvun 2 §:n 1 momenttia, joka siis vaatii päästöneutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tässä kansalaisaloitteessa vaaditaan tämän muuttamista samaan 2050:een kuin muuallakin Euroopassa. Lisäksi siinä ehdotetaan ilmastolakia muokattavan muiltakin osin vastaamaan päästövähennysaikataulultaan korkeintaan eurooppalaisen tai kansainvälisen lainsäädännön vaatimaa tasoa, joihin on sitouduttu.
Nämä molemmat aloitteet ovat hengeltään erittäin hyvin maahamme sopivia. Suomalaista tieliikennettä rasitetaan yli kahdeksalla miljardilla eurolla, ja tästä palautuu ainoastaan roposia kansalaisten, autoilijoiden ja muiden kuluttajien, käyttöön. [Petri Huru: Erittäin kannatettavat aloitteet!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+7.aspx,fi,Vilhelm Junnila,1409,2023-02-16T18:29:25,2023-02-16T18:31:03,Hyväksytty,1.1
2022_169_162,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 86/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään sivistysvaliokuntaan. — Mennään keskusteluun. Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Salonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_169_163,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Kristiina,Salonen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jättämälläni lakialoitteella lisätään perusopetuslain luvussa 14 määriteltyihin tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteisiin tulevaisuuslukutaidon oppimäärä. Ensisijaisesti tällä lakialoitteella lisättäisiin Opetushallituksen päättämiin perusopetuksen, eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun kyseisessä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin tulevaisuuslukutaidon oppimäärä. Lakialoitteeni tavoitteena on perusopetuksella taata kaikille lapsille yhtäläinen tulevaisuuslukutaito ja sen myötä tuoda suomalaiseen yhteiskuntaan uusi kansalaistaito, aivan kuten luku-, kirjoitus- tai uimataito suomalaislapsille on.
Moni meistä on viime vuosina miettinyt, millaisessa maailmassa oikein elämme. Kaikki totuttu tuntuu muuttuneen katastrofielokuvien kaltaiseksi todellisuudeksi, jossa ikävien uutisten jono vain vyöryy eteemme: pandemia, rajojen sulkeminen, pakolaisvirrat, sota, energiasäätely, ydinaseiden uhka ja luonnonkatastrofit. Millainen on lastemme tulevaisuus, kun nykyisyys näyttäytyy näin rumana edessämme? Lapsemme kasvavat aikuisiksi maailmassa, joka on aikaisempaa kompleksisempi. Muutosvauhtimme on kiivas. Yhteiskunnan ongelmat ovat perustavanlaatuisia, elämän ja kuoleman kysymyksiä. Yksilöiden tulevaisuuden sijaan moni nuori murehtii maapallon tuhoutumista. Nuorten ahdistusta ei vähennä se, että vaikeista asioista vaietaan. Sen sijaan meidän on opetettava lapsillemme taitoja, jotka auttavat heitä vastaamaan tähän kaikkeen. Sen vuoksi yhteiskuntamme ja etenkin sen lapset tarvitsevat tulevaisuuslukutaidon kaltaisen kansalaistaidon, jonka he oppivat perusopetuksessa samalla tavalla kuin luku- ja kirjoitustaidon. Tulevaisuuslukutaito tarkoittaa yksilön kykyä ymmärtää sitä, miten henkilökohtainen tulevaisuuskäsityksemme vaikuttaa nykyhetkeen ja miten nykyhetken teot vaikuttavat tulevaisuuteen. Tulevaisuuslukutaito muodostaa jokaiselle lapselle suhteen tulevaisuuteen ja auttaa lasta näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia sekä vertailemaan niitä. Tulevaisuuslukutaidon avulla lapset voivat kehittää uskallusta ajatella myös epämiellyttäviä kehityskulkuja ja siten vaikuttaa toivotun tulevaisuuden suuntaan kauhuskenaarioista lamaantumisen sijaan. Tulevaisuusajattelu tuottaa kykyä ennakoida ja helpottaa sopeutumista muutoksiin. Ennen kaikkea se antaa lapsillemme välineet ohjata tulevaisuuden suuntaa.
Näin ajattelee myös esimerkiksi OECD, jonka mukaan tulevaisuuslukutaito voisi olla merkittävä osa sivistävää koulutusta. Oman eduskuntamme tulevaisuusvaliokunta on ehdottanut tulevaisuuslukutaidon ottamista osaksi opetussuunnitelmia Suomessa ja suositellut sitä koko Euroopan unionin alueelle. Suomi voisi halutessaan olla edelläkävijä asiassa. Pienen kansan vahvuus on osaamisessamme. Tulevaisuuslukutaito on joidenkin vuosien kuluttua epäilemättä osa kansallista koulutusta monissa maissa. Suomen kannattaa ottaa omistajuus asiassa nyt.
Arvoisa puhemies! Tulevaisuus nähdään usein hyvin positiivisena tai hyvin negatiivisena. Sitä pidetään arvaamattomana tai mahdottomana ennakoida. Tulevaisuuden ympärillä on ikään kuin näkymätön sumuverho, joka pitää sisällään myytin jostain, jota ei pystytä nykyhetkessä edes käsittämään. Joskus maailman epämääräinen tulevaisuuskuva alkaa määrittää omaa tulevaisuusajatteluamme negatiiviseksi. Toisinaan oma historiamme vaikeuttaa kykyämme nähdä tulevaisuutta. Köyhyydessä elävän ihmisen tulevaisuus on seuraavassa ruuassa, kun taas turvallisessa elämäntilanteessa elävä kykenee suuntaamaan ajatuksensa sadan vuoden päähän. Sen vuoksi on tärkeää, että tiedollisen osaamisen lisäksi tunnistamme, millaiset asiat vaikuttavat omaan tulevaisuusasenteeseemme. Tulevaisuuslukutaidon voi jokainen oppia, myös aikuinen. Varmaa on, että tulevaisuus ja nykyisyys määrittävät toinen toisiaan. Kaikki tässä hetkessä tekemämme valinnat vaikuttavat tulevaisuuteen, ajattelimmepa niin tai emme.
Arvoisa puhemies! Aikamme haasteisiin vastaamiseksi meidän tulee kartuttaa tietopohjaamme, kansalaisten osaamista ja kansallista resilienssiä. Kriisit ovat tuoneet esille ennakoinnin sekä muutosresilienssin merkityksen, ja juuri käsittelyssä oleva valtioneuvoston tulevaisuusselontekokin nostaa esille resilienssin ja ennakkotiedon nykyistä paremman hyödyntämisen. Tulevaisuuslukutaito vahvistaa myös tulevaisuusresilienssiä. Ihmisten ja yhteiskunnan selviytymiskyky kattaa muun muassa sosiaalisen, taloudellisen, geopoliittisen, ympäristöllisen ja digitaalisen ulottuvuuden. Tulevaisuusresilienssi on kykyä selviytyä haasteista sekä kohdata muutoksia kestävällä, uudistavalla ja demokraattisella tavalla. Asiantuntijat korostavat, että tulevaisuusresilienssi edellyttää kriisinsietokyvyn ja kriiseistä palautumisen ohella myös ennakoivaa sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin sekä uudistumiskykyä suhteessa rakenteisiin, toimintatapoihin, ajattelumalleihin, arvoihin ja ihanteisiin. Juuri näitä taitoja tulevaisuuslukutaito opettaa. Tulevaisuustaitojen puolesta puhuu sekin, että tulevaisuusorientoituneet yritykset näyttävät menestyvän muita paremmin jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Demokratian, kansalaisten osallisuuden ja hyvinvoinnin edellytyksenä on, että kansalaisilla on kyky hahmotella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja vaikuttaa aktiivisesti erilaisten tulevaisuuskulkujen toivottavuuden suhteen. Tulevaisuuslukutaitoisten lasten lisäksi haaveilen siitä, että Suomen eduskunta olisi maailman ensimmäinen tulevaisuuslukutaitoinen parlamentti. Millaisiltahan näyttäisivät päätökset, joita tekevät tulevaisuuslukutaitoiset ihmiset?
Arvoisa puhemies! Lopuksi: Tämä lakialoite ei ole kerännyt yli sataa allekirjoitusta, ja tiedostan, mitä se tarkoittaa aloitteen käsittelyssä. Tulevaisuusasiat harvoin nousevat myöskään median kiinnostuksenkohteeksi. Toivon siitä huolimatta, että asia nousisi tämän lakialoitteenkin myötä esille niin, että seuraavaa hallitusohjelmaa neuvoteltaessa joku tulevaisuusviisas kansanedustaja nostaisi tämän hallitusohjelmakirjaukseksi. Jonkun täytyy olla aina ensimmäinen, joka aloittaa keskustelun asiasta, josta muut eivät vielä puhu.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+8.aspx,fi,Kristiina Salonen,1102,2023-02-16T18:31:00,2023-02-16T18:38:00,Hyväksytty,1.1
2022_169_164,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 86/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_169_165,169/2022,2023-02-16,16.02,18.43,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi perusopetuslain 11 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 86/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä olevassa edustaja Salosen lakialoitteessa, jonka olen siis itsekin allekirjoittanut, esitetään tulevaisuuslukutaidon sisällyttämistä perusopetukseen. Tämä on erinomainen aloite, ja haluan kiittää edustaja Salosta tästä.
Viimeiset vuodet ovat korostaneet ennakoinnin, tulevaisuuslukutaidon ja myös tulevaisuusviisauden merkitystä. Esimerkiksi eduskunnan tulevaisuusvaliokunta ja monet tulevaisuudentutkijat ennakoivat sekä koronapandemian että Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, mutta näitä viestejä ei kuultu, ja siksi asiat ikään kuin yllättivät meidät kansakuntana. On tärkeää, että tulevaisuusviisaus ja tulevaisuuden ennakointikyky eivät ole vain harvojen asiantuntijoiden harteilla, vaan tarvitsemme yhteiskunnassamme kaikilla aloilla taitoa ja osaamista ennakoida tulevaisuutta ja valmistautua erilaisiin mahdollisuuksiin sekä tietysti ohjata omilla päätöksillä meitä kohti toivottuja tulevaisuuden skenaarioita.
Tulevaisuuden lukutaidon avulla voi kehittää kykyä ennakoida ja uskallusta ajatella myös epämiellyttäviä kehityskulkuja ja siten vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan. Tulevaisuuden ennakointihan ei ole kristallipallosta katsomista, eikä se ole myöskään ennustamista vaan esimerkiksi hiljaisten signaalien ja megatrendien kuuntelemista ja niiden havaitsemista. Niiden pohjalta on mahdollista laatia erilaisia tulevaisuudenkuvia, jotka voivat olla vaikka negatiivisia tai positiivisia tai jotain siltä väliltä. Politiikan tehtävänä on tuuppia myönteistä tulevaisuutta eteenpäin ja toimia niin, etteivät kielteiset skenaariot toteutuisi, tai niin, että olisimme niihin edes varautuneet. Toivottavasti yhteiskunnassa lopultakin ymmärretään, että tulevaisuuden ennakointi on tärkeä osa myös päätöksentekoprosessia, koska sen avulla on mahdollista tehdä oikeansuuntaisia toimenpiteitä jo ennen tilanteiden kriisiytymistä. Ennakointitieto mahdollistaa myös varautumissuunnitelmien tekemisen.
Puhemies! Oleellista on ymmärtää, että tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa. Tulevaisuus ei vain vyöry päällemme. Tärkeitä ovat tekomme ja valintamme ja erityisesti arvojen tunnistaminen. Tulevaisuutta tehdään tämän päivän päätöksillä ja toiminnoilla. Tarvitaan luovuutta ja erityisesti aikaperspektiivin laajentamista. Tulevaisuudenpelko lisää alttiutta lyhytjännitteisyyteen ja sitä kautta myös huonoihin päätöksiin. Tulevaisuuden lukutaitoa voidaan oppia ja sitä voidaan opiskella, ja siksi asian sisällyttäminen perusopetukseen on tärkeää. Näiden taitojen avulla on myös mahdollista oppia ymmärtämään paremmin itseään ja ympärillä tapahtuvia asioita. Tulevaisuudenkuvat ohjaavat toimintaamme, ja siksi on tärkeää olla niistä tietoinen.
Tulevaisuusviisauteen kuuluvat muun muassa seuraavat osatekijät: kyky hahmottaa tämä hetki suhteessa menneisyyteen ja tulevaisuuteen eli kyky katsoa nenäänsä pidemmälle ja ymmärtää, että omilla teoilla on todellakin merkitystä. Siihen kuuluu myös vastuullisuus eli huolehtiminen muista ihmisistä ja olennoista eli pyrkiminen kohti sellaista maailmaa, joka on parempi meille kaikille, ei vain itselle. Tulevaisuusviisauteen kuuluu myös avoimuus, joka saa kyseenalaistamaan niin sanotut viralliset totuudet ja näkemään muutosten tuomat mahdollisuudet. Tämä edellyttää kykyä sietää epävarmuutta, mutta samalla se auttaa näkemään erilaisia tulevaisuuksia ja myös niiden mahdollisuuksia. Näiden taitojen opiskelun tulisi olla osa elinikäistä oppimista, koska samalla voidaan vahvistaa meissä jokaisessa olevaa uudistavaa resilienssiä, joka on tärkeimpiä kansalaistaitoja koko ajan muuttuvassa maailmassa. Uudistava resilienssi tuo toivoa tulevaisuuteen, ja juuri sitä me nyt tarvitsemme.
Kannatan lämpimästi edustaja Salosen aloitetta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_169+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-16T18:38:45,2023-02-16T18:42:51,Hyväksytty,1.1
2022_170_1,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 42/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 16.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_2,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten muutosesityksen mukaisen pykälämuutosesityksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+3.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,,,,
2022_170_3,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp",Kannatan., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,,,,
2022_170_4,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on perustuslakivaliokunnan mietintö PeVM 8/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 15.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_5,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,,,,
2022_170_6,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Hyvä puhemies! Kannatan edustaja Immosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,,,,
2022_170_7,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen pykälämuutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+4.aspx,fi,Olli Immonen,1122,,,,
2022_170_8,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Hyvä puhemies! Kannatan edustaja Immosen tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+4.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,,,,
2022_170_9,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp","Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 42/2022 vp. Keskustelu asiasta päättyi 16.2.2023 pidetyssä istunnossa. Keskustelussa on Juha Mäenpää Jari Koskelan kannattamana tehnyt kolme lausumaehdotusta, jotka on monistettuina jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 5A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_10,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Polttoaineveron alentaminen>>>Kansalaisaloite  KAA 11/2021 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 79, 146/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 42/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_11,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_12,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on hyvä ja kannatettava. Tässä siis halutaan selkeyttää päästömanipulaatiota koskevaa sääntelyä, ja esityksessä hallitus ehdottaa, että ajoneuvojen päästömanipulaatioon käytettävien laitteiden myynti, käyttö ja asentaminen on jatkossa kiellettyä. Tämän tavoitteena on siis vähentää liikenteen päästöjä kitkemällä päästömanipulaatioihin perustuvaa liiketoimintaa ja päästömanipuloitujen ajoneuvojen käyttöä tieliikenteessä. Kiellon rikkominen on jatkossa sanktioitua.
Sitten tässä esityksessä on mukana myös tieliikenteen automaation edistäminen, sen sääntelyn päivittämistä, ja pidän näitä automaatiokokeiluja koskevia ehdotuksia erittäin tarpeellisina ja kannatettavina. Myös kevyitä automaattisia tavarakuljettimia koskevaa sääntelyä tässä selkeytetään.
Esityksen mukaan myös konversioiden eli ajoneuvojen käyttövoimien muuttamisen nykyistä joustavampaa toteuttamista edistetään.
Oikeastaan syy, miksi halusin tämän puheenvuoron ottaa, on edustajakollega Johanna Ojala-Niemelän tekemä lakialoite 24/2022 tieliikennelain muuttamisesta. Mielestäni edustaja Ojala-Niemelä on tässä asiassa erittäinkin oikeassa. Hän esittää aloitteessaan, että kun hälytysajoneuvo on pysähtyneenä tiellä siten, että hälytysvalomerkit ovat käytössä, ohittavan ajoneuvon on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä nopeusrajoitusta 40 kilometriä tunnissa hälytysajoneuvon kohdalla.
Valiokunta on käsitellyt tätä Ojala-Niemelän lakialoitetta ja katsoo saamansa selvityksen perusteella, että lakialoite ei olisi tässä vaiheessa ilman valtioneuvostossa tehtäviä perusteellisia taustaselvityksiä, vaikutusarviointeja ja kokonaisuuden arviointia toteutettavissa, ja näin ollen lakialoitetta esitetään hylättäväksi. Valiokunta on pitänyt kuitenkin välttämättömänä, että valtioneuvosto tekee kokonaisarvioinnin niistä lainsäädännöllisistä, teknisistä ja esimerkiksi tiedottamista, valvontaa ja ajo-opetusta koskevista keinoista, joilla voidaan parantaa tiealueella työskentelyn ja liikenneonnettomuustilanteiden hoitamisen turvallisuutta.
Mielestäni tämä valiokunnan lopputulema on erittäin kannatettava, ja toivon, että tämä ei hautaudu vaan tulee ensi vaalikaudella liikenne‑ ja viestintäministeriössä perusteellisen työn alle ja että katsotaan tämä. Me lähes päivittäin tieliikenteessä näemme tilanteita, että kun tehdään asfalttia tai tehdään korjaustöitä tai sitten siellä on onnettomuuksia, niin osa autoista menee vähät välittämättä näistä tilanteista ohi hiljentämättä tai muuta varovaisuutta noudattamatta. Toivon, että tämä kollega Ojala-Niemelän erinomainen lakialoite ei hautaudu eikä ole loppuun käsitelty vaan että tästä sen käsittely vasta alkaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-17T13:07:22,2023-02-17T13:10:49,Hyväksytty,1.1
2022_170_13,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_14,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme juuri ajoneuvojen päästömanipulaatiota. Tuossa äsken äänestimmekin autoiluasioista. Kyllä autoilusta on aina tärkeätä muistuttaa, että me Suomessa tarvitaan autoa, se on ihan välttämättömyys. Se ei ole huviajoneuvo, vaan se on oikeasti välttämättömyys. Me teemme työtä ja tarvitsemme autoja, kuljetukset tarvitsevat autoja, ja aina tarvitaan autoilua ja kumipyöriä.
Todellakin oli hämmästyttävää, että kun äsken äänestimme näistä asioista, niin lausuma siitä, että hallitus siirtää liikkumisen ja lämmittämisen kustannuksia kasvattavaa Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuodesta 2035 EU:n sallimaan tavoitevuoteen 2050, äänestettiin kumoon — todella hämmästyttävää. Ja myös tämä äänestettiin kumoon, että hallitus käynnistäisi toimenpiteet polttoaineveron alentamiseksi asteittain EU:n sallimalle minimitasolle — tämä äänestettiin kumoon. Nimenomaan tämmöisenä aikakautena olisi tärkeätä huomioida tämmöiset asiat. Ja vielä kolmas asia, joka äänestettiin äsken kumoon: esitys, että hallitus luopuu polttoaineen hintoja korottavista toimenpiteistä, muun muassa biopolttoaineosuuden jakeluvelvoitteesta, jonka hintalappu täysimääräisesti toteutuessaan olisi jopa 50 senttiä litralta. Esitettiin, että tästä luovuttaisiin, mutta edelleenkin tämä hallitus äänesti sen kumoon. Kyllä pitää ihmetellä. Totta kai nyt tämmöisenä aikakautena on tärkeätä, että autoilu muistetaan. Se on todella tärkeätä meille suomalaisille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-17T13:10:50,2023-02-17T13:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_170_15,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_16,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä ajoneuvolain muuttaminen oli meillä liikenne‑ ja viestintävaliokunnan käsittelyssä, ja haluan kiittää valiokuntaa hyvästä ja perusteellisesta paneutumisesta tähän hallituksen esitykseen ja hyvästä yhteisymmärryksestä, joka tosiaan löytyi lopulta ihan parlamentaariselta hallitus—oppositio-rajan ylittävältä pohjalta.
On varmasti totta, että varsinkin me tuolta harvemmin asutuista maakunnista tulevat kansanedustajat saamme palautetta siitä, että kun ajoneuvoteknologia on kehittynyt — mikä on sinällään hieno asia, ja päästöt ovat valtavasti vähentyneet — toki koetaan, että tämä uusi teknologia on myös kallista ja tuo autoilijoille jonkin verran lisää kustannuksia. Varmasti sillä tasolla, puhemies, tuolla EU:ssa, jossa näitä päästörajoja asetetaan, pitää miettiä, missä vaiheessa siitä päästövähenemästä saatavan hyödyn ja toisaalta sitten vaikkapa kustannusten kasvusta tulevien kustannusten rajahyöty ja rajakustannus leikkaavat. Ei voida tehdä ikään kuin loputtomia satsauksia siihen, että päästöt vähenevät, vaan jossain vaiheessa täytyy tietysti hyväksyä se, että ajoneuvoista aina jonkinlaisia päästöjä tulee. 
Mutta, puhemies, tärkein ajatus tässä on se, että kun säännöt on asetettu, niin kaikkien tietysti täytyy sääntöjen mukaan toimia, ja tätä manipulaatiota nyt sitten siltä osin valvotaan.
Arvoisa puhemies! Se, mikä tuolla valiokunnan työssä oli erityisen ilahduttavaa, oli se, että löysimme vahvan yhteisymmärryksen siitä, mikä varmaankin ihan tämän lakiesityksenkin alkuperäinen tavoite on ollut mutta mikä sitten jätti liikaa tulkinnanvaraa viranomaisille, eli siitä, pystytäänkö bensiinikäyttöisille ajoneuvoille tekemään etanolikonversioita. Oli todella tärkeää, että tuonne pykälätasolle saatiin senkaltaiset muutokset, joilla varmistetaan, että viranomaistulkinta tulevaisuudessa on, että kun etanolikonversioita tehdään ja täten luodaan pohjaa sille, että ihan kotimaisesta lähtöraaka-aineesta olevaa polttoainetta voidaan entistä enemmän suomalaisissa ajoneuvoissa käyttää, niin silloin se testaamiskustannus ei muodostu kohtuuttomaksi ajoneuvokohtaisesti, niin että tämä konversion tekeminen on siis tulevaisuudessa taloudellisesti mahdollista — ja jopa voisi sanoa, että toivottavaa tietysti, niin että saadaan päästöttömiä ja varmasti ennen kaikkea kotimaisiinkin raaka-aineisiin pohjautuvia polttoaineita Suomessa liikennekäyttöön.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-17T13:12:22,2023-02-17T13:15:10,Hyväksytty,1.1
2022_170_17,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Edustaja Torniainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_18,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaankin kysehän on siitä, että tällä hallituksen esityksellä selkiytetään päästömanipulaatioita koskevaa lainsäädäntöä, ja edelliset puheenvuoron käyttäjät, etenkin edustaja Heinonen ja edustaja Autto, ovat hyvin tuoneet tämän asian, miten tämä on tässä hallituksen esityksessä. On erittäin hyvä, että tämä hallituksen esitys nytten on, ja tällä voidaan mennä yhteisesti eteenpäin.
Ihan niin kuin edustaja Autto tuossa omassa puheenvuorossaan toi esille, niin kun tämä oli liikenne‑ ja viestintävaliokunnassa, niin yhteinen näkemys löytyi siellä, ja se on hyvä, että tällä tavalla päästään eteenpäin. Siellä käytiin paljonkin keskusteluja ja kuultiin asiantuntijoita, miten tärkeä asia tämä on. Tässähän tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä kitkemällä päästömanipulaatioon perustuvaa liiketoimintaa ja päästömanipuloitujen ajoneuvojen käyttöä tieliikenteessä.
Kuten edustaja Autto omassa puheenvuorossaan nosti esille, niin kyllä myöskin tämä etanoliautojen käyttö, etanoliautoilu, nousi erittäin voimakkaasti esille, ja todettiin, että on hyvä, että se nyt tässä yhteydessä myöskin otetaan esille ja että näiden etanolikonversioiden kustannukset eivät saa nousta liian korkeiksi.
Sitten kuten edustaja Heinonen omassa puheenvuorossaan otti esille, niin tähän samaan hallituksen esitykseen nostettiin myöskin edustaja Ojala-Niemelän lakialoite 24/2022, joka on lakialoite laiksi tieliikenteen muuttamisesta. Siinähän on kyse siitä, että kun tuolla maanteillä on liikenneonnettomuuspaikka, jossa on hälytysajoneuvoja, niin usein siellä sitten ne ohi kulkevat autot turhankin nopeasti kulkevat siinä ja liian korkeita nopeuksia käyttävät ja aiheuttavat vaaratilanteita niille henkilöille, jotka ovat auttamassa esimerkiksi onnettomuuspaikalla. On erittäin hyvä, että tämä lakialoite on nostettu esille ja on käyty myöskin tässä yhteydessä sitä keskustelua, ja on tärkeää, että valiokunta nosti lausumassaan tämän ongelman esille. Siinähän on, että eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tekee kokonaisarvion niistä lainsäädännöllisistä, teknisistä ja esimerkiksi tiedottamista, valvontaa tai ajo-opetusta koskevista keinoista, joilla voidaan parantaa tiealueella työskentelyn ja liikenneonnettomuustilanteiden hoitamisen turvallisuutta. Se on omasta mielestäni hyvä asia. Valiokunta totesi myöskin, että tätä ei voi tällä tavalla viedä eteenpäin vaan valtioneuvosto ajallaan tuo tämän asian tänne saliin. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro! Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-02-17T13:15:10,2023-02-17T13:18:30,Hyväksytty,1.1
2022_170_19,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_20,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käsittelemme siis ajoneuvolain muuttamista, päästömanipulaation selkeyttämistä, mutta haluan myös mainita tämän Ojala-Niemelän tekemän aloitteen, josta myös valiokunnan puheenjohtaja Torniainen mainitsi [Ari Torniainen: Varapuheenjohtaja!] — anteeksi juu, varapuheenjohtaja — että on hyvä, että tehtiin se lausuma, jonka siitä valiokunnassa teimme, koska ongelma on todellinen. Itse 35 vuotta palomiestyötä tehneenä voin yhtyä tähän huoleen, ja on todellakin syytä saada parannus tähän tilanteeseen. Parannetaan niin pelastajien työturvallisuutta kuin myös muiden tieliikenteessä työtä tekevien turvallisuutta. Tässähän oli jokin aika takaisin ikävä tapaturma: hinausauton kuljettaja menehtyi. Toivon todella, että tähän saadaan jatkossa ratkaisu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-17T13:18:30,2023-02-17T13:19:39,Tarkistettu,1.1
2022_170_21,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_170_22,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 291/2022 vp>>>Lakialoite  LA 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 25/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Huru omassa työssään ennen eduskuntaa minäkin omassa poliisityössäni ennen eduskuntaa olen ollut vuosikymmenien aikana monilla kolaripaikoilla, joskus hyvinkin vilkkaan liikenteen vallitessa. Tietysti paras konstihan on se, kun poliisilla on myöskin näitä liikenteenohjausperäkärryjä, joissa saadaan esitettyä ajokaista ja nopeus näytölle, mutta kyllä tämä täytyy saada iskostettua kansalaisille, että onnettomuuspaikalla todellakin pidettäisiin nopeudet alhaisina. Olen vaan sitä mieltä tästä 40 kilometristä tunnissakin, että siinä kun ollaan ahtaassa paikassa, niin jos raskas liikenne, rekat pitkine yhdistelmineen pyyhkivät neljääkymppiä ohitse, niin pitäisin järkevänä jopa hieman vielä alempaa nopeutta, oli se sitten vaikkapa 20 tai 30. Sitä turvallisemmaksi kolaripaikka tulee, mitä alhaisempi se ohittavan liikennejonon nopeus on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+6.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-17T13:19:41,2023-02-17T13:20:47,Hyväksytty,1.1
2022_170_23,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskusteluun, edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_170_24,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan kiittää työelämä‑ ja tasa-arvovaliokuntaa siitä, että se korjasi tässä lakiesityksessä olleen ison epäkohdan. Sataprosenttisen palkkatuen rajaaminen olisi vaikuttanut merkittävästi moniin järjestöihin, jotka työllistävät erityisesti avoimilla työmarkkinoilla kaikista heikoimmassa asemassa olevia. Rajaus olisi osunut moniin sote-järjestöihin mutta myös esimerkiksi kierrätyskeskuksiin, jotka edistävät kiertotaloutta ja kierrättämistä. Tämän takia on hienoa ja erittäin tärkeää, että valiokunta päätti pitää sataprosenttisen palkkatuen nykyisellään.
Valiokunta perustelee päätöstään saamillaan selvityksillä, joissa arvioidaan, että ehdotettu uudistus vähentäisi merkittävästi erityisesti välityömarkkinoilla toimivien suurten järjestöjen palkkatuettua työtä. Valiokunnan mukaan on mahdollista, että muutos olisi joissain tapauksissa jopa estänyt järjestöjä toimimasta pitkään työttömänä olleiden työllistämisen edistämisessä.
Kolmannen sektorin järjestöt osana työmarkkinoita ja välityömarkkinoita ovat keskeinen osa vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelujärjestelmää, ja näiden järjestöjen erityislaatuisuus työllisyyspalvelujen tarjoajina ja työkyvyn kehittäjinä on tunnistettava ja turvattava. Välityömarkkinoita tarvitaan, jotta polku pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille olisi mahdollinen, mutta myös sen varmistamiseksi, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat mahdollisuuden mielekkääseen työhön ja siltä osin merkitykselliseen elämään. Varsinkin kun yhteinen tavoitteemme on työllisyysasteen nostaminen ja kaikkien halukkaiden saaminen työelämään, ovat järjestöjen tuomat työpaikat erittäin tärkeitä. Valiokunnan tekemän muutoksen jälkeen yhdistykset voivat jatkaa tätä tärkeää toimintaansa sekä tuoda työtä ja osallisuutta sitä tarvitseville.
Kiitos tästä lakiesityksen epäkohdan korjaamisesta kuuluu tietysti erityisesti valiokunnalle, mutta haluan kiittää myöskin järjestöjä, jotka tekivät aktiivista vaikuttamistyötä alusta alkaen esityksen muuttamiseksi. Nyt heidänkin työnsä tuli palkittua.
Puhemies! Lisäksi valiokunta teki mietinnössään hallituksen esitykseen toisenkin muutoksen, joka mahdollistaa palkkatuen myöntämisen vammaiselle henkilölle useamman kerran peräkkäin samalla työnantajalla. Tämä edistää vammaisten ihmisten työllistymistä, ja tämäkin on tärkeä edistysaskel, josta kannattaa kiittää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-17T13:22:36,2023-02-17T13:25:11,Hyväksytty,1.1
2022_170_25,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_26,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Myös minä haluan välittää kiitokset valiokunnalle. Tämä oli huoli, jota nostettiin jo lainvalmistelun yhteydessä, ja ministeriön vastaus siinä kohtaa oli, että ei pystytä tekemään muutosta, ja näitä rajoja siihen, minkälaisille yhdistystoimijoille voidaan palkkatukea myöntää — esimerkiksi Punaisen Ristin Kontit toimivat tämän varassa ja kierrätyskeskukset toimivat tämän varassa — pidettiin ehdottomina. Mutta eduskunta osoitti tässä voimansa, ja myös yhteinen vaikuttamistyö, ja muutos saatiin aikaan. Lämpimät kiitokset siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-17T13:25:11,2023-02-17T13:25:51,Hyväksytty,1.1
2022_170_27,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_28,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäin oikein kuuntelemaan tätä lakiesityksen käsittelyä täällä, koska pidän tätä todella hyvänä, jos ajattelee, että tässä on kysymyksessä pitkään työttömänä olleiden tilanne ja sitten toisaalta järjestötoimintojen jatkuvuus. Me tarvitaan järjestöjä tuottamaan palveluja mutta me tarvitaan sinne tietysti työntekijöitä. Kuinka tärkeä tämä palkkatuki onkaan niille henkilöille, jotka eivät muuten työllistyisi esimerkiksi osatyökykyisyyden, sairauden tai jonkun muun syyn vuoksi. Siitä syystä palkkatuki on todella tärkeä. On hienoa, että järjestöt toivat meille tänne viestiä, ja se viesti kuultiin, ja valiokunnalle suuri kiitos tietysti siitä, että asia otettiin vakavasti. Minuunkin oltiin tästä monesti yhteydessä, ja välitin sitä viestiä — en itse ole tuossa valiokunnassa, työelämä‑ ja tasa-arvovaliokunnassa, mutta välitin myöskin sinne viestiä.
Tässä edustaja Mäkisalo-Ropponen nosti esiin vammaisten työllistymisen. Tämä jos mikä on juuri niitä keinoja, joilla me saadaan vammaisten työllistymistä lisättyä, ja toisaalta niin, että he saavat mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Samoin osatyökykyiset ja pitkään työttömänä olleet voivat näin osoittaa sen, että he kykenevät olemaan erilaisissa tehtävissä, ja mahdollisesti tämä tukityöllistäminen auttaa sitten siinä, että he pääsevät työmarkkinoille. Me tarvitaan välityömarkkinoita ja me tarvitaan tietysti paljon osatyökykyisten ja pitkään työttömänä olleiden tukemista. Jos tämä epäkohta olisi tänne jäänyt, se olisi ollut kyllä katastrofaalista ennen kaikkea ihmisten näkökulmasta mutta myöskin järjestöjen toiminnan näkökulmasta. Tällä hetkellä hyvin monet järjestöt tekevät sitä työtä, mikä muilta jää tekemättä, elikkä siitäkin syystä tätä nyt tarvitaan. Tämä oli mielestäni osoitus siitä, että eduskunta toimii silloin, kun on sen aika. Meidän pitäisi kuulla niitä maan hiljaisia enemmänkin. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-17T13:25:51,2023-02-17T13:28:08,Hyväksytty,1.1
2022_170_29,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_170_30,170/2022,2023-02-17,13.00,13.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 175/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 25/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Lausun todella suuren kiitoksen valiokunnalle tästä päätöksestä, koska kun kävin itse muun muassa Tampereella Lielahdessa yhdessä näistä isoista kierrätyskeskuksista tutustumassa tilanteeseen, niin siellä tuli todella suurena huolena, että jos tällaista päätöstä ei olisi saatu aikaiseksi — mikä nyt, kiitos, saatiin — olisi käynyt niin, että eivät kierrätyskeskukset olisi pystyneet enää toimimaan. Nämä ihmiset, jotka siellä työtä tekevät, ovat siellä ehkä hyvinkin vajaatyöllistettyjä mutta tekevät hyvin tärkeätä työtä tällaisessa kierrätyskeskuksessa. Se on myöskin yhteiskunnan palvelua, koska silloin on lajiteltua, hyvää tavaraa, mitä sieltä voidaan myydä eteenpäin. Nyt kun tämä asia saatiin kuntoon, heillä on paljon turvatumpi se toiminnan jatkuminen. Kiitos tästä päätöksestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_170+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-17T13:28:09,2023-02-17T13:29:13,Hyväksytty,1.1
2022_171_1,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 23/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_2,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tällä hallituksen esityksellä saatamme ennen vuotta 1996 perustettujen kansallispuistojen, luonnonpuistojen ja tiettyjen luonnonsuojelualueiden rauhoitussäännökset yhdenmukaisiksi uuden luonnonsuojelulain kanssa, ja samalla säännökset nostetaan lain tasolle. Jatkossa kaikki rauhoitussäännökset annetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lakitasolla, kun ne tällä hetkellä on annettu asetustasolla.
Nykyisten luonnonsuojelualueiden rajauksia ei tällä esityksellä muuteta, eikä voimassa oleviin rauhoitussäännöksiin tehdä merkittäviä muutoksia. Tärkeää on se, että uuden luonnonsuojelulain mukainen malminetsintäkielto laajenee nyt myös ennen vuotta 1996 perustettuihin kansallis- ja luonnonpuistoihin sekä Punkaharjun luonnonsuojelualueelle. Lisäksi haitallisten vieraslajien poisto sekä vaaraa tai taloudellista vahinkoa aiheuttavien riistaeläinyksilöiden poisto helpottuu vanhoilla luonnonsuojelualueilla. On tärkeää, että tämä uuteen luonnonsuojelulakiin liittyvä työ saadaan nyt valmiiksi.
Nostan esiin muutaman asian, jotka nousivat ympäristövaliokunnan käsittelyssä.
Saamelaisten oikeuksien näkökulmasta tärkeä lähtökohta on, että saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen liittyviä oikeuksia ei muuteta. Poronhoidon vaikutukset uhanalaiseen tunturiluontoon kuitenkin tunnistetaan. Mallan luonnonpuistossa porojen laiduntamista voidaan jatkossa rajoittaa Metsähallituksen toimesta, jos se on luonnontieteellisen tiedon pohjalta välttämätöntä alueen lajien ja luontotyyppien vaalimiseksi. Tunturiluontoa uhkaa myös ilmaston lämpeneminen, joten sen vaaliminen on aivan erityisen tärkeää.
Suuri keskustelu käytiin hirven ja valkohäntäkauriin ajon kieltämisestä Nuuksion kansallispuistossa. Tähän ei ole tulossa muutosta, sillä ajo ei ole sallittu Nuuksion kansallispuistossa myöskään nykyisillä säädöksillä — nykytila siis säilyy. On tärkeää, että luonnonsuojelu toteutuu kansallispuistoissa ja että ne ovat turvallisia paikkoja kaikille vieraille, myös lapsiperheille ja koululaisryhmille. Hirvenajon kieltoa perustellaan Nuuksion kansallispuiston korkeilla kävijämäärillä. Nuuksio on suosittu retkeilykohde, ja se on myös monelle tärkeä lähivirkistysalue. Kieltoa perustelee myös se, että Nuuksiossa virkistyskäyttö on vilkasta vielä syys—lokakuussa ja myös talvikuukausina. Nuuksion kansallispuiston käyttö tulee varmasti tulevaisuudessa kasvamaan pääkaupunkiseudun kasvaessa. Nuuksion etu on myös se, että se on helposti saavutettavissa myös joukkoliikenteellä. Kesällä voimaan tuleva luonnonsuojelulaki antaa myös Nuuksioon mahdollisuuden poikkeuslupien hakemiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa hirvi tai valkohäntäkauris vaarantaa liikenneturvallisuutta — tämä on siis lainsäädännössä huomioitu.
Arvoisa puhemies! Sen sijaan, että kiistellään hirvieläinten ajosta kansallispuistossa, tulisi riistaeläinkantojen kasvua tarkastella laajempana kokonaisuutena. Erityisesti valkohäntäkauriin aiheuttamien liikenne-, sato- ja kasvillisuusvahinkojen hallinta on kansallispuistossa tapahtuvaa metsästystä tai ajoa huomattavasti laajempi riistanhoidollinen kysymys. Jotta riistaeläinten kantojen kasvua voidaan hillitä, on riistanhoidon toimintatapoja arvioitava uudelleen. Lähtökohtaisesti hirvieläinkantojen hallintaratkaisut on toteutettava kansallispuistojen ulkopuolella. Kansallispuistot on tarkoitettu luonnonsuojelun ohella turvalliseen virkistäytymiseen ja retkeilyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-02-20T14:01:46,2023-02-20T14:05:38,Hyväksytty,1.1
2022_171_3,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Vestman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_4,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Heikki,Vestman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallitus on jäänyt vihreän ympäristöministerin metsästysvastaisuuden panttivangiksi. [Ben Zyskowicz: Kyllä!] Kärsijöinä ovat tällä kertaa uusmaalaiset metsästäjät sekä uusmaalaiset autoilijat, joiden liikenneturvallisuus tämän esityksen myötä heikkenee. Hirvieläinkannat ovat voimakkaassa kasvussa Uudellamaalla. Tämä vaarantaa jo ihmishenkiä. Hallitus on järjenvastaisesti estämässä peura- ja hirvikantojen harventamisen Nuuksion kansallispuiston ympäristössä.
Käsittelyssä on siis ympäristövaliokunnan kansallispuistoja koskevia lakeja koskeva mietintö. Iso osa muutoksista on teknisiä, perusteltuja sekä kannatettavia. Kansallispuistoja koskevat lait päivitetään vastaamaan muuttuneita vaatimuksia ja uutta luonnonsuojelulakia. Mutta vastoin asiantuntijoiden käytännössä yksimielistä kantaa hirven ja valkohäntäkauriin metsästystarkoituksessa tapahtuvaa ajoa Nuuksion kansallispuistossa eivät hallituspuolueet ole sallimassa, vaikka uusi luonnonsuojelulaki tämän mahdollisuuden antaa. Hirvieläinten ajo aiotaan siis kieltää koko kansallispuiston alueella. Tämä ajokielto on täysin järjetön. Hallitusrintaman runnoma laki kaventaa siten siis metsästyksen mahdollisuuksia ja ennen muuta vaarantaa liikenneturvallisuutta Länsi-Uudellamaalla. Tästä ovat siis yksimielisiä Liikenneturva sekä Uudenmaan liikenneturvallisuusviranomainen ely-keskus. SDP, keskusta ja RKP eivät ilmeisesti vihreän ympäristöministerin vaatimuksista johtuen uskoneet viranomaistietoa, vaan he äänestivät mietintöön perustelut, jotka nojaavat yksittäiseen 16 vuotta vanhaan selvitykseen. [Jussi Halla-aho: Ei luoteta tutkittuun tietoon!] Asiantuntijat kyllä toimittivat valiokunnalle tuoretta tietoa liikennevahingoista sekä näiden syistä, mutta nämä lausunnot sivuutettiin valiokuntakäsittelyssä täysin. Naftaliinista kaivettiin joitain ikivanhoja papereita, joiden nojalla kiistettiin jo yleisellä elämänkokemuksellakin ymmärrettävä tosiasia, että kasvava hirvieläinkanta lisää liikennevahinkojen määrää. Tämä lainmuutos ei ole kunniaksi tietopohjaiseen päätöksentekoon muka sitoutuneelle hallitukselle. [Ben Zyskowicz: Ei ole!]
Arvoisa puhemies! Ajometsästys kansallispuistossa ei tarkoita ampumista puiston alueella vaan mahdollisuutta ajaa hirvieläimet puistossa alueille, joilla ne voidaan turvallisesti ampua. Peurojen ja hirvien ajolla ei ole mitään epäedullisia vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön, luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen, itse asiassa päinvastoin. Ajometsästys parantaisi alueen luonnonoloja, kun muille eliölajeille, kuten haapapuille, haitallisen vieraslajin, valkohäntäkauriin, kantaa saataisiin pienennettyä. Ajometsästys ei myöskään olisi este Nuuksion kävijämäärien kasvulle. Kävijämäärät Nuuksiossa eivät ole suhteellisesti tai muutenkaan sen suurempia kuin kansallispuistoissa, joissa hirvieläinten ajo on sallittu. Esimerkiksi meillä Sipoonkorvessa, jossa hirvieläinten ajo on sallittu, kävijämäärä on pinta-alaan nähden suurempi kuin Nuuksiossa.
Keskustelussa on väitetty, kuten äsken edustaja Elon puheenvuorosta kuultiin, että hirvieläinten ajoa ei olisi puistossa sallittu tähänkään asti, mutta tämä väite on sumutusta. Nimittäin vanhojen vuokrasopimusten perusteella laajoilla kansallispuiston alueilla metsästys, siis myös ampuminen, on ollut sallittua vielä viime vuonnakin. [Petri Huru: Juuri näin!] Mitään vahinkoa ei ole tästä aiheutunut. Puiston hirvieläinkantojen kasvunäkymiin on näin tulossa joka tapauksessa raju muutos, kun metsästys ja ajo tulevat kielletyiksi. Ajo-oikeus olisi ollut vähintä, mitä tilanteen korjaamiseksi olisi tarvittu.
Arvoisa puhemies! Metsästys on yksi Suomen tärkeimmistä luontoharrastuksista. Alueellisesti nyt päätetty ajo-oikeuden kielto saattaa jopa estää kokonaan tämän tärkeän luontoharrastuksen jatkumisen. Valiokunnan päätös kieltää hirven ja valkohäntäkauriin ajo Nuuksiossa heikentää liikenneturvallisuutta, luonnon tilaa, luontoharrastuksen mahdollisuuksia ja luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä Uudellamaalla. Kokoomus ei voi hyväksyä tällaista järjenvastaista päätöksentekoa.
Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen, että 13. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 2 a § muutettuna: haluamme, että Nuuksion kansallispuistoon sovellettaisiin uuden luonnonsuojelulain 50 §:n 1 momentin 10) kohdan mukaista hirven ja valkohäntäkauriin ajoa koskevaa poikkeusta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Heikki Vestman,1396,2023-02-20T14:05:41,2023-02-20T14:11:13,Hyväksytty,1.1
2022_171_5,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_6,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kansallispuistojärjestelmällä on pitkät perinteet Suomessa. On hyvä, että luontoa suojellaan, ja myös kansallispuistojen perustaminen ja niiden laajentaminen ovat usein perusteltuja. Metsästysmahdollisuuksia ja paikallisten metsästysoikeutta niissä ei kuitenkaan tule tarpeettomasti kaventaa. Asiantuntijoidenkin mukaan on ongelmallista, jos puistoista luodaan jonkinlaisia reservaatteja, joissa kannanhoito on vaikeaa tai mahdotonta. Sen seurauksena hirvieläinkannat kasvavat ylisuuriksi, mistä on seurauksena etenkin liikenteelle enenevissä määrin vaaratilanteita. Haittoja aiheutuu myös maa- ja metsätaloudelle.
Asiantuntijoiden mielestä hirvieläinkantojen sääntely on mahdollista toteuttaa muu käyttö huomioiden jopa vilkkaimmilla alueilla, kuten Nuuksiossa, jossa on metsästys ollut aiemminkin sallittua, kuten kuulimme. Luonnonsuojelulain valmistelun yhteydessä maa- ja metsätalousministeriö esitti, että luonnonsuojelualueilla olisi mahdollista ajaa koirilla kaikkia hirvieläimiä ja villisikaa, mutta esitys ei menestynyt.
Poikkeuslupiin perustuva metsästys ei ole käytännössä toimivaa. Sen osoittaa käytäntö suurpetojen poikkeuslupien kohdalla, kun niistä valitetaan hallinto-oikeuteen jopa kiusantekomielessä ja asia jää sinne jumiin, kunnes metsästys ei ole enää mahdollista pyyntiaikojen umpeutuessa. Tämä jokaisen valitusoikeus myös alueilla, jotka eivät kosketa itseä, on tulevaisuudessa saatava muutettua, jotta poikkeuslupajärjestelmä voisi toimia.
Arvoisa puhemies! Haluan muistuttaa, että Suomessa on useita esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat suojelualueilla hyvin yhteensovitettavissa. Kysymys onkin tahtotilasta, ja yhteiskäytön estäminen johtuu usein poliittisista ideologioista. Metsästys on kausiluonteista, ja se kestää yleensä noin kolme kuukautta ajoittuen syyskuun puolestavälistä joulukuun loppuun. Tämä taas ei ole kansallispuistoissa ruuhkaista aikaa.
Tulee myös muistaa, että Uudenmaan ely-keskus toteaa Nuuksion osalta seuraavaa: Nuuksion kansallispuistoa ympäröivillä maanteillä tapahtuu merkittävä määrä hirvieläinonnettomuuksia. Vuotuinen hirvieläinkolarimäärä kansallispuiston arvioidulla vaikutusalueella on viime vuosina ollut merkittävä. Niin ikään valkohäntäpeura- ja metsäkaurisonnettomuuksien tiheys on huomattavasti korkeampi kuin muualla Suomessa.
Juuri nämä asiat olisi pitänyt mietinnössä ottaa paremmin huomioon. Muutokset kansallispuistoverkostossa eivät saa koskaan johtaa siihen, että ylisuurten hirvieläinkantojen aiheuttama liikenneturvallisuus- ja muu haitta unohdetaan.
Arvoisa puhemies! Esitän käsittelyn pohjaksi ympäristövaliokunnassa tehtyä perussuomalaisten lausumavastalausetta pykälämuutoksineen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-20T14:11:16,2023-02-20T14:14:41,Hyväksytty,1.1
2022_171_7,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_8,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hurun huomioihin ja esitykseen ei ole paljon lisättävää, joten lyhyestä virsi kaunis: kannatan edustaja Hurun tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-20T14:14:43,2023-02-20T14:15:03,Hyväksytty,1.1
2022_171_9,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_10,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vestmanin hyvää esitystä ja muutenkin hyvää puheenvuoroa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-20T14:15:05,2023-02-20T14:15:14,Hyväksytty,1.1
2022_171_11,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_12,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden määrän kasvaessa kaventuvat myös metsästysmahdollisuudet. Se aiheuttaa monenlaisia ongelmia sen lisäksi, että metsästystä kyseisillä suojelluilla alueilla rajoitetaan: metsästys suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vaikeutuu, eläinten liikkuminen ja kantojen hallinta vaikeutuvat, liikennevahinkojen ja puuston vahinkojen määrä kasvaa ja metsästyspaine muilla alueilla nousee.
Lähtökohtana tulee olla, ettei metsästystä lähtökohtaisesti rajoiteta, kun metsiä suojellaan. On nurinkurista, että metsästys nähdään luonnonsuojelun kannalta ongelmana, vaikka metsästys nimenomaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Metsästys ei siis haittaa luonnonsuojelua. Itse asiassa jos ollaan ihan rehellisiä, niin etenkin suosituimpien kansallispuistojen mittavat vierailijamäärät ja retkeilijöiden mukana pesimäaikaankin irti juoksevat koirat kyllä ovat haitta luonnolle, ei metsästys. [Petri Huru: Juuri näin!]
Jotkut perustelevat rajoituksia turvallisuudella ja viittaavat yksittäisiin metsästyksen yhteydessä tapahtuneisiin tapaturmiin, mutta kyllä tosiasia on se, että metsästäjien määrään ja metsästysvuorokausiin nähden tapaturmien määrät ovat äärimmäisen vähäisiä. Tuskin missään muualla maailmassa on esimerkiksi niin järjestelmällistä ja turvallisuusasiat huomioivaa hirvenmetsästystä kuin Suomessa. Kuten viime viikolla nostin esille, myös teknologian kehittyminen on lisännyt turvallisuutta entisestään.
Arvoisa puhemies! Metsästyksen rajoittaminen luonnonsuojelualueilla ja kansallispuistoissa on uhka suomalaiselle metsästysperinteelle ja samalla uhka suomalaiselle luonnolle. Suojelualueiden määrän kasvu on sen verran suurta ja paine alueiden kasvattamiselle tuntuu kasvavan jatkuvasti niin, että on entistäkin selkeämpi syy nostaa metsästys parempaan asemaan ja lähtökohtaisesti aina sallia metsästyksen jatkuminen suojeltavillakin alueilla.
Omaan ajatusmaailmaani ei mahdu se, että metsästäjiltä ollaan kyllä aina vaatimassa yhteiskunnalle apua, kun se yhteiskunnalle sopii, mutta muutoin ei pidetä metsästyksen jatkuvuudesta huolta ja anneta metsästäjien tekemälle työlle sitä arvostusta, minkä metsästäjät ja metsästysseurat ansaitsevat. Se tässä hiertää kaikista eniten. Metsästäjä kelpaa kyllä keräämään susien ulostenäytteitä ja naaraamaan autokolarissa haavoittunutta hirveä tai valkohäntäpeuraa metsästä mihin kellonaikaan tahansa ja säällä millä hyvänsä, mutta kun metsästäjät haluaisivat jatkossakin harjoittaa metsästystä alueilla, missä ovat sitä harjoittaneet iät ja ajat, valtio sanoo ”ei”. Ylisukupolvista suomalaista metsästys‑ ja eräperinnettä täytyy kunnioittaa ja pitää arvossaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-20T14:15:17,2023-02-20T14:18:41,Hyväksytty,1.1
2022_171_13,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_14,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vetoan metsästäjiin: käyttäkää äänioikeuttanne ja äänestäkää tämä vuosikymmeniin metsästysvastaisin hallitus pois vallasta. Se on teidän, meidän ja koko Suomen etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-20T14:18:47,2023-02-20T14:19:16,Hyväksytty,1.1
2022_171_15,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Piirainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_16,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Raimo,Piirainen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä metsästysasia on semmoinen, mikä nousee hyvin usein esille juuri kansallispuistojen perustamisessa ja niitten laajentamisessa. Tässä menneitten vuosien aikana on joka kerta, kun on kansallispuistoa perustettu, käyty keskustelua juuri metsästyksestä. On semmoisia kansallispuistoja, joissa on esimerkiksi hirvenajo sallittu, mutta sitten varsinaisesti ampuminen elikkä metsästykseen liittyvä osa ei ole.
Teijon kansallispuiston osalta muistelen, että silloin 2013, 2014, kun sitä oltiin käsittelemässä, siihen saatiin metsästysoikeus ihan reunamille, koska siellä oli aikaisemmin harrastettu hirvenmetsästystä ja siellä oli tornit olemassa jo valmiina, ja sitten kun kumminkin tämä Teijon kansallispuiston käyttö oli enemmän kesä- ja syksyaikaan, niin katsottiin, että matkailu, retkeilijät, ja metsästäjät eivät ole siellä yhtä aikaa — elikkä se mahdollisti sen. En tiedä, onko siihen nyt tehty muutosta, mutta kumminkin silloin kaikki osapuolet olivat hyvinkin tyytyväisiä, elikkä metsästäjätkin olivat tyytyväisiä siihen tilanteeseen. [Petri Huru: Kyllä pitäisi olla vieläkin!] Tällä tavalla olisi varmaan syytä käsitellä.
Sitten muistan myös, kun tuossa Etelä-Savossa oli kansallispuiston perustaminen — mikä se nyt oli nimeltään, en muista sitä. Siinä kumminkin olosuhteet olivat sillä tavalla, että se oli erittäin saaristoinen alue, vaihteleva ja kivikkoinen maasto, niin se ei antanut mahdollisuutta metsästykselle.
Mutta muuten metsästys olisi ihan suotavaa, koska siihen liittyy hyvin monta muutakin puolta, pienpetopyynti ja kaikki tämäntyyppinen, kun pienpedot sitten hävittävät lintujen munia ja kaikkea tämäntyyppistä, niin että myös luonnonhoidollinen asia hyvin pitkästi sisältyy näihin toimenpiteisiin, mitä metsästäjät tekevät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Raimo Piirainen,1051,2023-02-20T14:19:18,2023-02-20T14:21:40,Hyväksytty,1.1
2022_171_17,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_18,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun on perustettu kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita, niin silloin on ollut paljon kyse siitä, miten luottamus toimii lainsäätäjän ja paikallisten henkilöiden ja toimijoiden ja metsästäjienkin kanssa, ja varsinkin pohjoisessa on monesti jouduttu pettymään. Eli on perustettu kansallispuisto ja on sanottu, että paikallisten kalastusoikeudet, metsästysoikeudet ja niin edelleen säilyvät, mutta sitten kun puisto on tullut, niin onkin käynyt niin, että oikeuksia on lähdetty rajoittamaan joko siinä perustamisvaiheessa tai jälkikäteen. 
Näistä yksi todella hyvä esimerkki oli viime kaudella Suomi 100 -kansallispuiston perustaminen Hossaan. Se pystyttiin viime kaudella perustamaan niin, että dialogi paikallisten kanssa oli toimiva ja luottamus syntyi. Kun se kansallispuisto perustettiin — sitä oltiin 2017 Suomi 100 -juhlavuonna siellä presidentti Niinistön johdolla perustamassa — niin kaikilla oli niin sanotusti hyvä mieli ja hyvä luottamus siihen, että nyt tulee hyvä kansallispuisto. Kaikki tiesivät, mitkä ovat kunkin oikeudet ja myöskin velvollisuudet, jotka ovat ihan yhtä tärkeitä, puhutaanhan meillä ihan jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista muutenkin. 
Mutta nyt kun tehdään päivitystä luonnonsuojelulakiin ja tähän liittyvään lakikokonaisuuteen, joka myöskin kansallispuistoja koskettaa, niin pidän huonona sitä, että yleisellä tasolla laitetaan tietyt asiat lakiin, joissa sitten paikalliskohtaisuus, -tuntemus ja se, että meillä on erilaisia kansallispuistoja, ei enää näkyisi samalla tavalla. Sen takia kannatin edustaja Vestmanin esitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-20T14:21:40,2023-02-20T14:23:51,Hyväksytty,1.1
2022_171_19,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Semi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_20,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Semi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Piirainen piti tuossa hyvän puheen kokonaisuudesta metsästäjälakiin liittyen. Mutta itse näen erittäin tärkeänä näitten luonnonsuojelualueitten kohdalla sen, kun meillä on luontoon tullut näitä ulkolaisia pienpetoja, mitkä syövät meidän luontaisia riistaeläimiä ja muita eläimiä pois, että sallittaisiin ennen kaikkea pienpetojen pyynti myös luonnonsuojelualueilla. Se on erittäin tärkeä asia, mikä pitäisi hoitaa kuntoon, ja pitäisi saada sitä jatkuvuutta siihen, jotta meidän oma luonnollinen ympäristö säilyy normaalina, semmoisena, mikä on riistakanta ja lintukanta ja pieneliökanta sillä alueella normaalisti ollut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Matti Semi,1315,2023-02-20T14:23:51,2023-02-20T14:24:45,Hyväksytty,1.1
2022_171_21,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_22,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä hallituksen puolelta tuli edustaja Piiraiselta ja Semiltä erittäin hyviä kannanottoja metsästykseen liittyen. Käsittelemme nyt siis luonnonsuojelualueiden ja luonnonpuistojen ja kansallispuistojen lainsäädäntöä, joka on oleellisesti tällä hallituksen nykyisellä esityksellä kaventamassa metsästäjien metsästysmahdollisuuksia. Kuten kuulimme, se metsästys olisi hyvin yhteensovitettavissa näillä alueilla, jos tahtotilaa löytyisi. Edustajat mainitsivat hyviä esimerkkejä Teijosta ja Hossasta, joissa metsästys on sallittua. Se tulisi tässä nykyisessäkin lakiesityksessä sallia. 
Yksi asia, minkä vielä haluan ottaa esiin, on varsinkin Nuuksion kansallispuiston hirvieläinonnettomuudet, joissa ympäristöministeriö mielellään vetoaa viimeksi vuonna 2006 tehtyyn tutkimukseen. Saatavilla on kuitenkin riistavahinkorekisteri vuosilta 2020 ja 2022, joista on saatavissa ihan pisteen tarkkuudella hirvieläinonnettomuudet, missä hirvieläimiä on ollut. Niitä on satoja, kun tätä luetteloa katsoo. Toivoisin, että hallitus nyt vielä katsoisi tätä esitystään ja ei jäisi vangiksi tässä metsästyskysymyksessä, koska tiedän, että hallituksessa on myös ymmärrystä metsästykselle, jos sieltä löytyy ideologista vastustustakin tälle. Toivottavasti hallitus ottaa tästä asiasta nyt vielä koppia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+3.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-20T14:24:46,2023-02-20T14:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_171_23,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 25/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, edustaja Elo.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_24,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt käsillä oleva ilmastovuosikertomus käsittelee vuoden 2021 päästökehitystä. Maailma on sen jälkeen muuttunut perustavalla tavalla. Suomen ilmastopolitiikan toimintaympäristö on muuttunut rajusti Venäjän hyökkäyssodan, energiakriisin ja maankäyttösektorin muutosten vuoksi. Näistä syistä käytetyt taustalaskelmat ovat vanhentuneet nopeasti.
Myöskään maankäyttösektorin nettonielun romahtamisen vaikutuksia nielukehitykseen ja lisätoimien tarpeen määrään ei ole tässä yhteydessä ollut edellytyksiä arvioida. On kuitenkin selvää, että maankäyttösektorin nielun osalta tilannekuva on muuttunut nielun romahtamisen myötä rajusti, ja tähän on reagoitava. Kuten ympäristövaliokunta mietinnössään toteaa, nyt laadittu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ei vastaa maankäyttösektorin ilmastopolitiikan tarpeisiin, vaan sitä on tarkistettava mahdollisimman pian. Myös hiilineutraaliustavoitteen arvioinnissa käytettyjen skenaarioiden päivitystyö on käynnistettävä viipymättä.
Valiokunnan käsittelyssä korostui myös se, että uudistetussa ilmastolaissa ilmastovuosikertomuksen sisältövaatimuksia laajennettiin. Jatkossa ilmastovuosikertomuksessa on menneen raportoinnin lisäksi arvioitava nykyisten suunniteltujen toimien riittävyyttä hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi sekä tarvetta lisätoimille. Tässä vuosikertomuksessa tähän ei vielä päästä, mutta tämä on tärkeä evästys ja odotus seuraavaa vuosikertomusta ajatellen.
Arvoisa puhemies! Muutama nosto ilmastopolitiikan eri sektoreilta.
Liikenteellä on suuri merkitys päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Koska ajoneuvokannan uudistuminen on hidasta, tarvitsemme ohjaamista kestäviin kulkumuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava toimivan joukkoliikenteen edellytykset ja rakennettava lisää pyöräteitä. [Mikko Lundén: Mites maaseutu?] Valtion on tuettava nykyistä enemmän suurten kaupunkien joukkoliikennettä, jotta lipun hinnat voidaan pitää kohtuullisina ja palvelutaso laadukkaana.
Maatalouden osalta on huolestuttavaa, että päästöt ovat pysyneet vuosia lähes muuttumattomina. Uutta kansallista CAP-suunnitelmaa on arvosteltu tehottomuudesta ilmastotoimien suhteen. On myös suomalaisen maatalouden etu, että ilmastotoimiin saadaan vauhtia. Tiedämme, että maataloudessa on paljon potentiaalia myös hiilensidontaan. Tähän voidaan ohjata kansallisia maataloustukia uudelleen kohdentamalla.
Suuri kysymys maataloudessa on ruokajärjestelmämme kestävyysmurroksen toteuttaminen. Myös elintarvikealan toimijat ovat vaatineet investoimista kasvipohjaisen ruuan edistämiseen. Ilmastoruokaohjelma olisi osaltaan tärkeä ohjaava työkalu tähän. Onkin suorastaan kiusallista, ettei vastuuministeri ole sitä saanut päätökseen tai halunnut päästää sitä käsistään.
Arvoisa puhemies! Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy niin ilmastokriisille kuin luontokadollekin. Meidän on tehtävä kiertotaloudesta uuden talouden perusta. On hyvä, että ilmastovuosikertomuksessa on nostettu esiin myös kiertotalous. On myös tärkeää, että seuraamme kulutusperäisiä päästöjä. Niille on myös asetettava selkeät ohjaavat tavoitteet. Toimiva ilmastopolitiikka muuttaa tuotannon rakenteita vähäpäästöisiksi ja pienentää näin myös kotitalouksien hiilikädenjälkeä. Olennaista on, että teemme ympäristöystävällisen elämän ihmisille helpoksi, houkuttelevaksi ja edulliseksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä muutama sana ilmastovuosikertomuksen kehittämisestä. Toivon, että sitä viedään edelleen strategisempaan suuntaan korostamalla ennakointia sekä toimintavaihtoehtojen hahmottamista erilaisten tulevaisuuksien valossa. Ympäristövaliokunnan käsittelyssä nousi esiin myös tarve ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän kokonaisuuden selkiyttämiseen. Se liittyy olennaisesti ilmastopolitiikan legitimiteetin varmistamiseen ja oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan toteuttamiseen mutta myös hallinnollisten resurssien tehokkaaseen käyttöön ja päällekkäisen hallinnollisen työn välttämiseen.
Ja vielä ihan lopuksi nostan yhden lausumistamme, jossa korostamme sitä, että valtioneuvoston on kiirehdittävä muuttuneen tilannekuvan johdosta ilmastopolitiikan perus‑ ja politiikkaskenaariotyön taustalaskelmien saattamista ajan tasalle sekä tarvetta varmistaa ilmastolain mukaisesti nielujen vahvistamisen ja kansallisen vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisen edellytykset riittävillä lisätoimilla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-02-20T14:27:04,2023-02-20T14:32:00,Hyväksytty,1.1
2022_171_25,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_26,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka viimeisten vuosien aikana Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet reilusti eli vuosien 2005—2021 välillä yhteensä 32 prosenttia, on valitettavaa, että yhteenlasketut päästöt vuonna 2021 kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt kasvoivat kivihiilen polttamisen takia. Taakanjakosektorin päästöt vähenivät 2 prosenttia. Maankäyttösektori, jonka pitäisi sitoa hiiltä ja näin auttaa hiilineutraaliuden saavuttamisessa, ei pelkästään lakannut olemasta nielu vaan muuttui lisäpäästölähteeksi.
Venäjän hyökkäyssota liittyy sekä kasvaneeseen kivihiilen polttoon että lähitulevaisuudessa odotettavissa olevaan paineeseen kasvattaa hakkuita entisestään. Tilannekuva on muuttunut nopeasti: ennen sotaa ja pandemiaa päästöt laskivat jopa odotettua nopeammin. Venäjän hyökkäys on pakottanut irrottautumaan fossiilisista kaavailtua nopeammin, mikä on hyvä asia tietenkin, mutta sen sijaan hakkuiden lisääminen energianlähteeksi on kestämätön tapa korvata energianlähde, kuten oman metsänielumme katoamisen kanssa huomaamme. Metsiä ei voi käyttää energiaksi tässä mittakaavassa ilman, että se maksaa meille hiilinielun.
Arvoisa puhemies! Ilmaston kuumenemisen hillitseminen on elinehto maapallon asukkaille ja valtavalle osalle nykyistä luontoa. Luonto taas on kaiken taloudellisen toiminnan perusta: luonto tuottaa suoraan 50 prosenttia globaalista bkt:stä ja välillisesti sen toisenkin puolen, tätä yksinkertaista mittaria käyttääkseni. Meidän ihmisten hyvinvoinnin ja kaiken elinkeinotoiminnan kannalta on siis ensisijaisen tärkeää saada ilmasto kuumenemaan enää mahdollisimman vähän. 
Arvoisa puhemies! Näistä syistä perussuomalaisten tekemä vastalause esityksineen on sanalla sanoen absurdi. Perussuomalaisten vastalauseessa ilmastovuosikertomukseen ensinnäkin vaaditaan keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman jättämistä toteuttamatta. No, paitsi että tästä ei ole ilmastovuosikertomuksessa edes kysymys, niin mikäli ilmastopolitiikkaa ei toteuteta, perussuomalaisten peräänkuuluttamia hyviä toimintaedellytyksiä niin metsäteollisuudelle, logistiikka-alalle, teollisuudelle kuin maataloudelle ei ole mahdollisia saavuttaa. No, onneksi meillä on niin elinkeinoelämä kuin esimerkiksi ammattiyhdistysliikekin tajunnut tämän, ja nämä tahot vaativat päättäjiltä sitä, että ilmastotavoitteista pidetään kiinni myös jatkossa, ja tämä onkin erittäin hyvä asia.
Esimerkiksi maatalouden ilmastotoimien tekemättä jättäminen, mitä perussuomalaiset vaativat joustoilla, olisi äärimmäisen typerää ja tuomitsisi suomalaisen maatalouden menneisyyteen ja kannattamattomuuteen myös tästä eteenpäin. Suomalainen maatalous saadaan kannattavaksi esimerkiksi luomuviljelyn käytänteitä käyttöön ottamalla, siirtymällä tuottamaan kasvipohjaisia proteiineja ja ottamalla käyttöön hiiliviljelyn mallin, jossa tuottajalle maksetaan ruuan tuottamisen lisäksi myös hiilen sitomisesta.
Arvoisa puhemies! Tästä syystä olen paitsi huolissani ilmaston tilasta ja siitä, saadaanko riittävistä lisätoimista päätettyä ajoissa, niin olen myös ylpeä ympäristövaliokunnan kannanotosta ensimmäisessä lausumassa, jonka siis teimme tähän ilmastovuosikertomukseen. Siinä me kiirehdimme muuttuneen tilannekuvan myötä tarvittavien tietojen päivityksiä koko ilmastotyössä, me korostamme nielujen vahvistamisen sekä lisätoimista päättämisen tarvetta niin päästövähennyksien kuin hiilinielujenkin osalta, ja tämä on erittäin tärkeä lisäys.
Maankäytön muutosmaksu, turvepeltojen raivauskielto sekä metsälain muutos ovat niitä kiireellisiä toimenpiteitä, joilla voimme saattaa hiilinielun kasvu-uralle. Metsälakiin on palautettava järeysvaatimus tai muulla tavalla säädettävä kielto hakata liian nuorta metsää. Samaten on lisättävä valvontaa, että nykyisenkin metsälain vaatimuksia noudatetaan harvennusten osalta. Suometsissä on siirryttävä jatkuvaan kasvatukseen maaperäpäästöjen hillitsemiseksi. Näiden lisäksi metsien ja muun luonnon suojelupinta-alaa on kasvatettava massiivisesti joka vuosi, kunnes suojelupinta-alaa on 30 prosenttia. 
No, päästövähennyksien osalta maatalouden päästöt ja liikenteen päästöt ovat nähdäkseni niitä kiireellisimpiä, ja niiden osalta ei olla pääsemässä tarvittaviin vähennyksiin. Nyt esimerkiksi ruuhkamaksut olisi pikaisesti saatava kaupunkien työkalupakettiin lainsäädännöllisesti, eli lisää ilmastotekoja siis. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-20T14:32:04,2023-02-20T14:37:46,Hyväksytty,1.1
2022_171_27,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_28,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme Ilmastovuosikertomus 2022:ta, joka tarkastelee myös vuoden 2021 päästökehitystä. Teenkin tässä heti kättelyssä perussuomalaisten vastalauseen kannanottoehdotuksen mukaisen esityksen.
Yksi tällä hallituskaudella eniten hallituksen toimintaa ohjailleista asioista on ylikireä hiilineutraalisuustavoite, joka on asetettu vuodelle 2035. Tämä ei kuitenkaan yksin hallitukselle riitä, sillä pian tuon jälkeen Suomesta pitäisi tulla hiilinegatiivinen. On siis turha kuvitella, että vihervasemmisto palkitsisi suomalaisia tästä lähes mahdottomasta ponnistuksesta, vaan sen jälkeen ilmastopolitiikan kiristykset jatkuvat entisestään. Nälkä kasvaa syödessä, ja tämä nälkä on ilmeisesti kyltymätön. Otan nyt muutamia esimerkkejä hallituksen kiilusilmäisestä ilmastopolitiikasta tältä kaudelta.
Valtioneuvoston selvitys: 55-valmiuspaketti tiedonanto — Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta elikkä E 97/2021 vp. Komission julkaisema massiivinen energia- ja ilmastopaketti viisvitonen tuli suuren valiokunnan lausuttavaksi syksyllä 2021. Paketti tavoittelee valmiutta vähentää päästöjä 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Paketti tulee laittamaan uusiksi koko EU:n ilmasto-, energia-, maankäyttö-, liikenne- ja veropolitiikan, ja sen valmistelu tulee viemään vuosia. Paketissa on runsaasti yrityselämän ja kilpailukyvyn kannalta erittäin huolestuttavia osia. Päästökaupan laajentuminen meri- ja tieliikenteeseen samoin kuin hiilitullien käyttöönotto tuovat lisää menoja yrityksille samaan aikaan, kun tarvitaan massiivisia lisäpanostuksia investointeihin ja uusiin teknologioihin. Perussuomalaiset esittivät tuolloinkin eriävässä mielipiteessään, että Suomen tulee vastustaa kaikkia sellaisia muutoksia, jotka entisestään kiristäisivät Suomen ilmastotavoitteita tai aiheuttaisivat Suomelle lisäkustannuksia.
Sitten tuli E 64, valtioneuvoston selvitys EU:n elpymissuunnitelmasta — te muistatte elpymisvälineen. Hallitus antoi komission ehdotuksen elpymispaketista eduskunnan käsiteltäväksi 2020. Rahaston esiteltiin olevan koronapaketti, mutta se ei sitä todellisuudessa ollut. Etelä-Euroopan jäsenvaltioiden taloustilanteen pohjimmainen syy ei ollut koronapandemia vaan vuosikymmeniä jatkunut vastuuton ja heikko taloudenpito. [Jukka Mäkysen välihuuto] Rahastossa oli kyse tulonsiirrosta paremmin taloutensa hoitaneilta mailta huonommin pärjänneille maille. Me perussuomalaiset vastustimme elvytyspakettia ja jätimme jo suuressa valiokunnassa asiaan eriävän mielipiteen, jossa edellytettiin valtioneuvosto hylkäämään komission ehdotus. Mielipiteessämme olimme myöskin sitä mieltä, että tässä oli monta ongelmaa, niin valtiosääntöoikeudellisesti kuin muutoinkin. Elpymispaketti rajoitti eduskunnan budjettivaltaa aina vuoden 2058 loppuun saakka, ja tällaistahan me emme voi hyväksyä. Yksikään puolue, joka ajaa isänmaan asiaa, ei voi tällaisia hyväksyä. 
Sen jälkeen nasahti valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta. Tällä sosiaalisella, vihreästä siirtymästä aiheutuvien kustannusten paketilla tasattaisiin jäsenmaiden kesken kuvioita. Tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle valtavaa maksuosuutta [Petri Huru: Jälleen kerran!] ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista. 
Tätä jatkuu, jatkuu ja jatkuu kymmenien ja kymmenien eri hallitusten esitysten ja sen kiilusilmäisen ilmastopolitiikan osalta, mitä hallitus on vain ja ainoastaan tästä salista pukannut ihmisten päälle tuonne ovista ja ikkunoista. [Jukka Mäkysen välihuuto] Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta eli U 76 pamahtaa seuraavaksi.
Käykää, rakkaat ihmiset, katsomassa näitä, mitä tämä hallitus on tähän tupaan tukkinut teidän päänne menoksi. Tämä kaikki on aiheuttanut sen, että kansalaisten ostovoima on heikentynyt. Tänä päivänä kun mennään katsomaan energian ja polttoaineen hintoja, niin miten teillä riittävät varat? Ja hallituksen jäsenet ja hallituspuolueiden edustajat tulevat sanomaan, että ei tämä liity millään tavalla mihinkään. Kaikki liittyy teidän kiilusilmäiseen politiikkaan.
Sitten talousarvio 2023. Voi voi, siellä tulee samanlaista höttöä kuin tähänkin asti. VNS 6/2020 vp, selonteko eduskunnalle kestävän kasvun ohjelmasta: pelkkää vihreää höttöä. Hallituksen selonteko sisälsi Suomen kestävän kasvun ohjelman, jossa linjattiin EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä. No, ei siitä Suomen kansa paljon hyödy, jos 50 prosenttia niistä muutamasta miljardista, mitkä tänne saatiin omia rahoja takaisin, tungetaan ilmastopolitiikkaan.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö 31/2020 hallituksen esitykseen 167 laeiksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta pasahti seuraavaksi. Ja sitten tuli ilman muuta Ilmastovuosikertomus 2019, K 17, jossa oli laajasti sellaista ilmastopoliittista asiaa ja toimenpidettä, joista meidän valiokuntaryhmämme eikä eduskuntaryhmä voinut olla hallituksen kanssa samaa mieltä eikä ole tänä päivänäkään. [Petri Hurun välihuuto]
Sitten lähdetään painamaan sellaista — arvoisa puhemies, menee ihan hetki vielä — elikkä puhuttiin sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta. No, tässähän ehdotettiin säädettäväksi sellainen laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä, että meinattiin mennä työntämään ihan kuulkaas vanhoille, halvoillekin rivitaloille tuonne maaseudulle pakko lätkäistä sinne useiden kymmenientuhansien kuviot. Onneksi perussuomalaiset olivat hereillä, saimme sitä keskustelua aikaiseksi ja tämä ei tullut täysmittaisena toteutumaan.
Ympäristövaliokunnan mietintö 10/2020 ilmastovuosikertomukseen eli K 18/2020 — sama juttu. Me nähtiin jälleen nämä samat ongelmat, ja me olemme koko tämän neljä vuotta nähneet ne samat ongelmat, joita hallitus on toinen toisensa perään työntänyt tulemaan tänne ja väittänyt, että näillä asioilla päästään eteenpäin ja saadaan Suomen talous nousuun. [Petri Hurun välihuuto] Katsokaa, rakkaat ihmiset, missä makaa Suomen talous tänä päivänä.
Tässä oli ainoastaan osa. Ja koska aika alkaa olemaan loppu, en vie muiden puhujien aikaa vaan totean: Hallitus, te olette epäonnistuneet. Äänestäjät, tehkää jotain. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-20T14:37:49,2023-02-20T14:44:53,Hyväksytty,1.1
2022_171_29,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,Edustaja Huru., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_30,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluan kiittää edustaja Peltokangasta erinomaisesta luettelosta asioista, joita tämä hallitus on tehnyt ilmastotoimien nimessä ja joista suomalainen kansa on maksanut ja yhä edelleen maksaa kovaa hintaa muun muassa polttoaineen ja energian hinnan muodoissa. Sen johdosta kannatankin edustaja Peltokankaan tekemiä esityksiä jo tässä vaiheessa puhettani.
Arvoisa puhemies! Totean myös, että perussuomalaiset näkevät, että ei ole tarpeen tehdä sellaisia päätöksiä, joista koituu Suomelle ja Suomen yrityksille kilpailukykyhaittaa. Kertomuksen ehdotuksista, kun ne laitetaan hallituksen toimesta ja lakien kautta käytäntöön, koituu tai syntyy huomattavat kustannukset eri toimijoille sekä yrityssektoreille mukaan lukien kuljetus- ja metsäteollisuus — ja varsinkin metsäteollisuus on merkittävä tuoden viidenneksen hyvinvoinnistamme. Myös logistiikkakustannusten nousun vaikutus on esityksen myötä Suomen kaltaisessa pitkien logististen yhteyksien maassa huomattava. Henkilöautoilijat maksavat tästä sievoisen summan korotettuina polttoainemaksuina.
Tämä vaikutus heijastelee myös maataloussektorille saakka. Kuten tiedämme, maataloussektori on ollut ilmastopolitiikan saralla niin sanotusti väliinputoaja. Tulee huomata, että maatalouspolitiikan kautta ei ole mahdollista toteuttaa kaikkia maatalouden ilmastonmuutoksen hillitsemis- tai sopeuttamistoimenpiteitä, sillä sen verran ovat tavoitteet kireät. Tämän johdosta sektorille tulee neuvotella joustovaroja etenkin nyt, kun alkutuottajien tilanne on ollut erittäin kireä kohonneiden tuotantokustannusten takia. Tämän lisäksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että alkutuottajien syyllistäminen ilmastopahiksina tulee lopettaa, sillä viljelijät ovat jo viime vuosina kehittäneet viljelystekniikoitaan merkittävästi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-20T14:44:56,2023-02-20T14:47:12,Hyväksytty,1.1
2022_171_31,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,Edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_32,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen elinehtoja ovat hintavakaa, toimitusvarma ja edullinen energia ja polttoaineet sekä vakaa sääntely-ympäristö. Ne ovat kaiken kilpailukykymme, vientimme, teollisuutemme ja kaiken logistiikan kilpailuedellytyksiä. Kallistuneet peruselinkustannukset syrjäyttävät muuta kulutusta ja heikentävät talouden elinvoimaa. Suomen ilmastopolitiikasta seuraa energiaköyhyyttä. Verotetaan ostovoima entistä heikommaksi, työllisyys laskee, ja jos ei ole ostovoimaa ja kulutusta, ei siis ole niitä työpaikkoja.
Ympäristöministeriön ilmastovuosikertomuksessa todetaan, että hallituksen tavoitteen seurauksena hinnat nousevat, velka paisuu ja tulonsiirtojen tarve kasvaa, eikä ilmastopolitiikka rahoita itseään. Tavoite 2035 on teknistaloudellisesti järjetön. Meidät pakotetaan investoimaan teknistaloudellisesti keskeneräisiin, kalliisiin ja käsiin vanheneviin teknologioihin. Päästöttömän yhteiskunnan tarvitsema teknologia on vasta vaiheessa, eivätkä ratkaisut mitenkään ehdi vakiintumaan ja skaalautumaan niin, että puolentoista asteen tavoitteeseen päästäisiin. Muun muassa IEA ja Det Norske Veritas ovatkin jo todenneet, että tavoite ei tule onnistumaan, ei edes vuodelle 2050. [Petri Huru: Hupsis!] Esimerkiksi maailman hiilen ja öljyn kulutukset ovat ennätystasolla tänä vuonna.
Jotta ymmärtäisimme, minkälaisesta mittakaavasta ja minkälaisista tavoitteista tässä on kyse, kannattaa vilkaista esimerkiksi Aalto-yliopiston ja Sitran 1,5 asteen elämäntavat ‑selvitystä kahden vuoden takaa. Siellä todetaan, että keskivertosuomalaisen pitäisi pienentää hiilijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista hiilidioksidipäästöjä per vuosi 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä, eli noin kolmasosaan, ja vuoteen 2050 mennessä noin yhteen kahdestoistaosaan nykyisestä. No, mitä tämä sitten tarkoittaisi käytännössä? Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että me emme voisi tehdä mitään muuta kuin vähän syödä. Me emme voisi kuluttaa, me emme voisi liikkua, me emme voisi tehdä yhtään mitään. Ja jotta ymmärrämme tätä mittakaavaa, niin voimme verrata esimerkiksi vuoden 2030 hiilidioksidipäästötavoitetta siihen, mitä tuolla Pohjois-Koreassa tällä hetkellä tapahtuu. Siellä päästöt ovat 2,5 tonnia per vuosi. Tämä on se tavoite, mihin Suomen ilmastopolitiikka haluaa suomalaisia ajaa, tällaisiin päästöihin, tällaiseen kulutuksen romautukseen.
Suomen vienti ei kestä eivätkä ihmisten rahat riitä toteuttamaan hallitusohjelman ja kokoomuksen ilmastopolitiikkaa. Suomen ilmastopolitiikan tulee olla realistista, ei tällaista, että ensin romautetaan oma yhteiskuntamme, oma elintasomme, omat työpaikkamme, oma teollisuutemme, ja sitten katsotaan, miten tästä eteenpäin. Suomi ei nouse, jos me ensin vahingoitamme itseämme.
Voi oikeastaan verrata tätä myöskin tilanteeseen lentokoneessa. Jos lentokoneessa on hätä, otat itsellesi ensin sen happinaamarin, jotta voit auttaa muita. Jos Suomi ottaa itseltänsä ensin sen happinaamarin pois, niin me emme ikinä voi auttaa ketään, kaikkein vähiten itseämme. — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Rahaa on!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+4.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-02-20T14:47:18,2023-02-20T14:51:24,Hyväksytty,1.1
2022_171_33,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 278/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 44/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 44/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_34,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 278/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 44/2022 vp,"Kiitoksia, hyvä puhemies! Käsittelemme talousvaliokunnan mietintöä koskien esitystä sijoituspalvelulain ja arvo-osuusjärjestelmän ja selvitystoiminnasta annetun lain muuttamisesta, tarkemmin ottaen niin kutsuttua DLT-järjestelmän pilottikokeilua, distributed ledger technologies, eli hajautetun tilikirjan teknologiaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa lohkoketjuihin ja vastaaviin teknologioihin perustuvien rahoitusmarkkinoiden palvelujen tarjoamista Euroopan unionin alueella.
Tässä on kyseessä kokeiluluontoinen, mahdollistava hanke, jolla pyritään edistämään alan liiketoimintatarpeita ja teknologiaa. Laajasti ottaen tälle uudelle teknologia-alueelle kuuluu koko niin kutsuttu web 3.0 ‑maailma eli hajautettu internet. Web 3.0 ‑kattokäsitteen alle kuuluvat virtuaalivarat ja ‑käsitteet, kuten digitaaliset hallintotodistukset eli NFT:t — tai nöftät — autonomiset itsenäiset organisaatiot eli DAOt ja metaversumit eli virtuaaliset maailmat.
Kuten jo lähetekeskustelussa nostin esiin, sääntelykehikko ei ole pysynyt tämän nopean teknologisen kehityksen vauhdissa ja asianmukaisen sääntelyn kehittämisessä voi mennä pitkä aika. On arvioitu, että alusta loppuun saakka voi mennä aivan hyvin ihan parikymmentä vuotta siihen, että tämä teknologiakenttä otetaan haltuun.
Yhtenä nostona nyt ihan viime viikolla, helmikuun puolivälissä, julkaistiin Sitran toimenpide-ehdotuspaketti ”6+1 suositusta Suomelle — Miten sääntelyllä voidaan parantaa web 3.0 ‑liiketoiminnan edellytyksiä”. Siinä nostettiin muutamia suosituksia, mitkä ovat ihan pohdinnan arvoisia: 1) kansallista virtuaalivaluuttasääntelyä on selkeytettävä, 2) DAOja eli autonomisia ja itsenäisiä organisaatioita tulee säännellä kansallisesti osuuskuntalain pohjalta, 3) älysopimusten turvallisuus on varmistettava ohjeistuksilla, 4) kryptovarojen selkeä ja ennustettava verotus on varmistettava, 5) alan toimijoiden valvontaan ja neuvontaan on kohdistettava riittävästi resursseja, 6) matalan kynnyksen innovaatiotoimintaa on edistettävä sääntelyhiekkalaatikolla eli kokeiluympäristössä. Ja sitten oli vielä bonuksena sellainen kirjaus, että web 3.0 ‑kehitystä tulee edistää Suomessa huomioimalla se kansallisen digitaalisen kompassin toimeenpanossa lisäämällä yhteistyötä, osaamista ja julkista tukea sekä vauhdittamalla digitaalisten varallisuusmuotojen yleistymistä.
Fiksu sääntely on tällä alalla tarpeen. Tässä on ollut kaikenlaista, esimerkiksi tämä niin kutsuttu FTX-skandaali ja erilaisia riskejä ja ihan vaaroja. Kuluttajan näkökulmastakin on hyvä, että tähän kiinnitetään huomiota. Ajattelen, että tämä web 3.0 ja erilaiset DLT-teknologiat ovat hyvin mielenkiintoisia ja hyvinkin mahdollisesti osa tulevaisuutta. Selvyyden vuoksi: vaikka tätä puolta kannattaa viedä eteenpäin, niin silti toisaalta täytyy varmistaa esimerkiksi käteisen rahan aseman turvaaminen.
Hyvä, että näitä asioita mietitään. Meidän täällä eduskunnassa täytyy seurata tämän kentän kehitystä tarkkaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-20T14:51:44,2023-02-20T14:55:30,Tarkistettu,1.1
2022_171_35,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 48/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 48/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Niemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_36,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 246/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 48/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tässä on todellakin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä sekä siihen liittyviksi laeiksi. Minua on lähestytty seuraavanlaisella huolestumisella, kun tämä asia on nyt täysistunnon käsittelyssä mutta se sisältää Kansallisarkiston ja tutkimuksen näkökulmasta haasteellisia asioita: ”Ikävintä on, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunta kuullut Kansallisarkistoa lainkaan käsittelyn aikana, vaikka lakiesitys alun perin sisälsi viittauksen asiakastietojen tallentamisesta Kansallisarkistoon. Tämän viittauksen valiokunta päätti poistaa, mikä hankaloittaa Kansallisarkiston digitaalisten palveluiden laajentamista valtionhallinnon ulkopuolelle merkittävästi. Asia voi tuntua pieneltä, mutta tällä on huomattavia toiminnallisia, taloudellisia ja tutkimuksellisia vaikutuksia yhteiskunnalle.” Tämän huolestumisen lausui minulle Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+8.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-20T14:57:08,2023-02-20T14:58:11,Hyväksytty,1.1
2022_171_37,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi määräaikaisista maatalouden ja vesiviljelyn kustannustuista>>>Hallituksen esitys  HE 327/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 142/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 30/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_38,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuluttajansuojalain, kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annetun lain 13 §: n ja oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 3 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 218/2022 vp>>>Lakialoite  LA 11, 94/2020 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 111/2021 vp, 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 42/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_39,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Hopsu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_40,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että kaivoslakiin lisättiin vihreiden aloitteesta uusi pykäläkokonaisuus kansallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä yhteiskunnan kriittisten intressien turvaamiseksi. Erityiskiitos Saimaa ilman kaivoksia ry:lle ja Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloitteen tekijöille aktiivisesta vaikuttamisesta.
Jatkossa malminetsintälupa ja kaivoslupa voidaan siis peruuttaa, jos toiminnan arvioidaan vaarantavan maanpuolustusta, huoltovarmuutta, yhteiskunnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimintaa tai muuta kansallisen turvallisuuden etua. Valtaustyyppisessä lainsäädäntörakenteessa on ollut ilmeisiä riskejä, joista kansalaisliikkeet ja monet asiantuntijat ovat varoittaneet jo pitkään. On tärkeää, että Suomi pystyy turvaamaan kriittisiä mineraalejaan ja intressejään. 
Arvoisa puhemies! Ympäristönsuojelun osalta kaivoslakiin saatiin pieniä parannuksia, mutta ympäristötavoitteiden tulisi olla kunnianhimoisempia. Nyt osana luonnonsuojelulakia luonnonpuistot ja kansallispuistot rajattiin malminetsinnältä sekä valtion luonnonsuojelualueille saatiin siihen korkeampi kynnys. Suojelualueet on perustettu luonnon erityisten arvojen suojelemiseksi. Kaivoksia ei tule avata luonnoltaan arvokkaille alueille tai niiden tuntumaan, eivätkä ne saa uhata ekosysteemien toimintaa. Ympäristönsuojelun parantamiseksi arvokkaat pohjavesialueet, Unescon maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti arvokkaat maisemat, järven- ja merenrannat sekä muut arvokkaat luontoalueet tulisi rajata kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi kaivosluvan ja ympäristöluvan yhteensovittamista tulee edistää sekä selvittää, miten kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma huomioidaan paremmin kaivoslupaprosessissa. Kaivokset ja niiden jätevedet eivät saa pilata vesistöjä tai vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tai vesieliöstöjen luonnontilaan. Kaivosten on pyrittävä toiminnassaan suljettuihin kiertoihin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+15.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-20T15:02:24,2023-02-20T15:04:42,Hyväksytty,1.1
2022_171_41,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 126/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 41/2022 vp,"Edustaja Talvitie poissa, edustaja al-Taee poissa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+15.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_42,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisvastuutoimenpiteistä kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi Viron kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 296/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 43/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Ensin päätetään talousvaliokunnan mietinnön TaVM 43/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_43,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Osittain toiseen, osittain ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä eduskunnan työjärjestystä koskeva päätösehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä eduskunnan vaalisäännöstä. — Keskustelu, edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_171_44,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensimmäisessä käsittelyssä edustaja Immonen esitti muutoksia kahteen valmisteltuun pykälään eduskunnan työjärjestyksessä koskien pöydällepanoa ja edustajien valtakirjojen tarkastamista. Kannatin Immosen esityksiä ja käytin perustellun puheenvuoron, miksi valtakirjojen tarkastaminen olisi syytä säilyttää nykyisellään: historiallisen tavan ja perinteen arvon vaalimisen vuoksi. Muutosesitykset kuitenkin hävisivät äänestyksessä, joten, arvoisa puhemies, esitän, että käsittelyssä oleva ehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+17.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-20T15:06:08,2023-02-20T15:06:59,Hyväksytty,1.1
2022_171_45,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Edustaja Rydman., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+17.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_171_46,171/2022,2023-02-20,14.00,15.08,Wille,Rydman,Kansanedustaja,PS,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Puiston tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_171+2022+17.aspx,fi,Wille Rydman,1282,2023-02-20T15:06:59,2023-02-20T15:07:05,Hyväksytty,1.1
2022_172_1,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 16/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Halla-aho.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_2,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jussi,Halla-aho,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ulkoasiainvaliokunta käsitteli turvallisuusympäristömme olemusta ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä sotilaallisen liittoutumisen ja liittoutumattomuuden kysymyksiä jo 17. toukokuuta 22 antamassaan mietinnössä. Kyseinen mietintö kattoi yhtäältä turvallisuusympäristön muutosta käsitellen valtioneuvoston ajankohtaisselonteon ja toisaalta Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon käsitelleen selonteon. Valiokunta yhtyi toukokuisessa mietinnössään valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan Suomi hakee Naton jäsenyyttä, ja täysistunto hyväksyi mietinnön mukaisen kannanoton äänin 188 puolesta — 8 vastaan.
Arvoisa puhemies! Koska ulkoasiainvaliokunta kuuli asiantuntijoita laajasti viime vuoden keväällä ja koska itse asiasta eli Nato-jäsenyyden hakemisesta ja jäseneksi liittymisestä vallitsee eduskunnassa laaja yhteisymmärrys, nyt käsittelyssä oleva mietintö on historiallisuudestaan huolimatta varsin suppea, toteava ja epädramaattinen. Sisältöä enemmän huomiota on saanut mietinnön käsittelyaikataulu, johon palaan tämän esittelypuheenvuoron lopuksi.
Vaikka Natoon liittyminen on Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu Euroopan unioniin liittymisen jälkeen ja vaikka sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan, perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että Nato-sopimuksen hyväksyminen ja voimaan saattaminen voidaan hyväksyä eduskunnassa äänten enemmistöllä. Tämä kanta perustuu siihen, että Naton päätöksenteko perustuu jäsenmaiden yksimielisyydelle ja jokainen jäsenvaltio ratkaisee itse sen, miten ja missä järjestyksessä se tekee Naton tasolla käsiteltäviä päätöksiä. Toisaalta Suomelle jää edelleen oma kansallinen päätösvalta ratkaista, mihin toimenpiteisiin maamme ryhtyy yhteisen puolustuksen aktivoinnin osalta 5 artiklan tilanteessa. Nato-jäsenyys ei siis merkitse sellaista täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa kansainväliselle järjestölle, joka perustuslain mukaan edellyttäisi kahden kolmasosan määräenemmistöä.
Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja pääsee 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Jäsenyydellä on huomattava ennaltaehkäisevä vaikutus. [Ben Zyskowicz: Se on sen tärkein vaikutus!] Valiokunta korostaa, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana. Natoon kuuluminen kaventaa väistämättä Suomen ulkopoliittista liikkumavaraa, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että jatkamme jäsenenäkin aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Naton tehtävien toteuttamiseen kuuluvat puolustussuunnitteluprosessi, operatiivinen suunnittelu, rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät sekä Naton nopean toiminnan joukot. Puolustussuunnitteluprosessi on Suomen osalta käynnistetty jo tarkkailijajäsenyyden aikana. Naton jäsenenä Suomen tulee kyetä osoittamaan joukkoja liittokunnan kaikkeen toimintaan mukaan lukien yhteistyö terrorismin torjumiseksi. Suomelle asetetaan muiden jäsenmaiden tapaan suorituskykytavoitteet. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yleisestä konsensusperiaatteesta poiketen yksittäisen jäsenmaan suorituskykytavoitteet voidaan hyväksyä ilman kyseisen jäsenmaan hyväksyntää, toisin sanoen periaatteella konsensus miinus yksi. Velvoitteiden merkitystä Suomen eri puolustushaaroille on tarkemmin kuvattu puolustusvaliokunnan lausunnossa.
Ulkoasiainvaliokunta korostaa mietinnössään valtioneuvoston vastuuta eduskunnan tiedonsaannista ja osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta. Tiedonsaantioikeuteen ei vaikuta se, että valiokunnan tarvitsemat tiedot olisivat salassa pidettäviä. Käytännössä tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuus toteutuvat ministereiden etukäteis- ja jälkikäteiskuulemisilla valiokunnissa noudattaen vastaavia periaatteita kuin keskeisistä EU:n ministerikokouksista tiedotettaessa. Valiokunta toteaa, että eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston selvityksenantovelvollisuus ulottuu myös presidentin ulkopoliittiseen toimintaan mukaan lukien Nato-asiat. Ulkoasiainvaliokunnan tiedonsaantia presidentin toiminnasta täydentävät valiokunnan säännölliset, luonteeltaan epäviralliset tapaamiset tasavallan presidentin kanssa.
Suomi täyttää tällä hetkellä Naton suosituksen koskien sekä puolustusmäärärahojen osuutta bruttokansantuotteesta että määrärahojen kohdistumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että jäsenyyden myötä puolustusmenoiksi katsotaan myös rajavalvonnan kulut sekä sotilas- ja siviilieläkkeet ja että niissä huomioidaan Suomen asevelvollisuusjärjestelmä.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Tämä yksimielisyys on keskustelujen ja kompromissien tulosta, koska erinäisistä nyansseista ja painotuksista on puolueiden ja edustajien välillä näkemyseroja. Haluankin kiittää kaikkia ulkoasiainvaliokunnan jäseniä siitä, että yksimielisyyden arvo tunnustettiin ja kompromisseihin oltiin valmiita. [Kokoomuksen ryhmästä: Kyllä, kyllä!] Kukaan ei saanut mietintöön kaikkea haluamaansa, mutta kaikki saivat jotakin, ja näitä itselleen tärkeitä aspekteja ryhmät varmasti nostavat keskustelussa esiin.
Valiokunnassa, eduskunnassa ja julkisuudessa laajemminkin on talven aikana käyty vilkasta keskustelua siitä, tulisiko eduskunnan käsitellä tämä mietintö jo ennen vaalitaukoa vaiko vasta sitten, kun Suomen jäsenyys on ratifioitu kaikissa nykyisissä jäsenmaissa. Mitään itsestäänselvästi oikeaa tai loogista vastausta tähän kysymykseen ei ole. Kummallekin toimintatavalle olisi löydettävissä perusteita ja myös esimerkkitapauksia muista Naton jäsenmaista. Oli kuitenkin merkkejä siitä, että vaikka Natoon liittymisestä sinänsä vallitsi yhteinen näkemys, aikataulukysymys alkoi näyttää politisoitumisen merkkejä. Nopeammasta ja hitaammasta menettelystä alettiin käyttää sellaisia latautuneita sanoja kuin ”hätäily” tai ”vitkuttelu”. Oma näkemykseni oli, että jakolinjojen muodostuminen ja toista mieltä olevien motiiveilla spekulointi vaalien aikana asiallisesti ottaen toissijaisesta kysymyksestä ei olisi ollut maan etu ja että asia on parempi hoitaa pois päiväjärjestyksestä, kun siihen ei varsinaista estettäkään ole. Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa siitä, että myös aikataulun osalta pystyttiin saavuttamaan yhteinen näkemys. [Timo Heinonen: Hyvä!]
Arvoisa puhemies! Mietinnössä esiin nostettuja seikkoja korostaen ulkoasiainvaliokunta puoltaa hallituksen esityksen lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina sekä ponsiehdotusta siten täydennettynä, että se kattaa Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat. — Kiitoksia.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jussi Halla-aho,1109,2023-02-21T14:01:18,2023-02-21T14:10:32,Tarkistettu,1.1
2022_172_3,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_4,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen liittyminen Nato-jäseneksi on maamme merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jonka olemme tekemässä sitten Euroopan unioniin liittymisen jälkeen. Suomen Nato-jäsenyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Eduskunta, valtionjohto ja Suomen kansa ovat laajalla yksimielisyydellä ottaneet tämän merkittävän askeleen. Omalta osaltamme olemme nyt tekemässä viimeisiä päätöksiä. Kyse on historiallisesta hetkestä, josta tulevat sukupolvet meitä kiittävät. Kaikkien Nato-jäsenien hyväksyttyä jäsenyytemme Suomi tallettaa ratifioimiskirjansa Yhdysvaltojen hallituksen huostaan. Natoon liittymisen osalta olemme loppusuoralla mutta liittokunnan jäsenyyttä vasta aloittamassa. Puolustusvoimiemme laadun ja koon puolesta meistä tulee merkittävä Nato-jäsen, ja tästä asemasta käsin meidän on myös liittokunnassa toimittava. Puolustusteollisuudellemme Nato-jäsenyys avaa uusia markkinoita, ja tätä mahdollisuutta emme saa hukata. Kotimainen puolustusteollisuus on huoltovarmuuskysymys.
Herra puhemies! Kahden päivän päästä on kulunut vuosi siitä, kun Venäjä käynnisti julman hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. [Ben Zyskowicz: Lännen vika!] Venäjän toiminta rikkoo Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin Helsingin päätösasiakirjaa ja Pariisin peruskirjaa sekä Budapestin asiakirjaa. Hyökkäys loukkaa Ukrainan suvereniteettia sekä alueellista koskemattomuutta ja on vakava uhka kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle.
Venäjä ei ole oppinut historian virheistä vaan pyrkii kirjoittamaan historiaa uudelleen. Tämän pyrkimyksen lopputuloksena on epäonnistuminen. Olemme nähneet siviilien joukkohautoja, pakkosiirrettyjä naisia ja lapsia, silmitöntä väkivaltaa — puhdasta pahuutta. Pahan edessä meidän hyvien on toimittava, tehtävä sitä, mikä on oikeaa ja hyvää, sillä oikeus synnyttää oikeutta ja hyvyys hyvyyttä. Venäjä on riisuttu sen valheverhosta, jolla se on yrittänyt maastoutua. Venäjä on paljastettu siksi, mikä se on, ja koko maailmalle se on nyt ilmeistä. Ukrainan tukeminen ei saa loppua. Väkivallan ja vihan ei saa antaa voittaa. Seisomme Ukrainan rinnalla yhtenäisesti, päättäväisesti ja periksi antamatta.
Arvoisa puhemies! Venäjä muodostaa suurimman uhan Euroopan vakaudelle ja turvallisuudelle. [Ben Zyskowicz: Koko maailmalle!] Venäjän havittelema etupiiriajattelu muodostaa uhan myös Suomelle. Tämä on sanottava suoraan äänen. Emme voi olla varmoja, etteikö Venäjän katse kääntyisi jossain kohti myös Suomeen. Rajoillamme on nyt rauhallista, mutta kuka tietää tulevaisuudesta? [Timo Heinonen: Juuri näin!]
Suomen Nato-jäsenyys lisää Pohjolan ja Itämeren turvallisuutta. Puolustusvoimamme on vahva ja suorituskykyinen, jonka kyvykkyyksiä on rakennettu määrätietoisesti. Takavuosien virheitä puolustuksesta leikkaamisesta ei tule toistaa. Puolustusmenomme on säilytettävä yli kahdessa prosentissa bruttokansantuotteesta myös tulevaisuudessa. Puolustusmateriaalin hankinnoilla on turvattava moderni kalusto ja kyvykkyydet myös tulevaisuudessa. Yleinen asevelvollisuus tulee säilyttää ja sitä vahvistaa myös tulevaisuudessa. Reservitoimintaa ja kertausharjoituksia on ylläpidettävä korkealla tasolla.
Kaiken perustana on suomalaisten luja maanpuolustustahto, jota on vaalittava kaikin keinoin. Suomi on puolustamisen arvoinen, ja jokainen meistä suomalaisista on maanpuolustaja. Liitymme Nato-jäseneksi täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Me puolustamme itse itseämme, teemme osamme osana liittokuntaa ja toimimme sen mukaisesti, ettemme enää koskaan ole yksin.
Puolustussuunnittelun kannalta on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi ovat aikanaan molemmat jäseniä. Se tuo sotilaallista syvyyttä, parantaa Pohjois-Euroopan vakautta ja Itämeren alueen turvallisuutta. Me kaikki toki toivomme, että pääsemme nauttimaan nykyistä seesteisemmistä ajoista ja rauhasta Euroopassa. Suomen turvallisuutta ei kuitenkaan voi koskaan jättää yksin toivon varaan. Yli puoluerajojen on jatkossa muistettava velvollisuutemme huolehtia puolustuksestamme yli sukupolvien, tuntui iholla sitten suojasää tai kylmin itätuuli. Suomen Nato-jäsenyys on isänmaan turva.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-21T14:10:36,2023-02-21T14:16:27,Tarkistettu,1.1
2022_172_5,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Heinonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_6,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! 1 300 kilometriä maarajaa — maarajaa hyökkäyssotaa käyvää maata vasten. Maata, joka ei noudata kansainvälisiä sopimuksia, ei kunnioita maiden itsenäisyyttä, ei maiden koskemattomuutta, ei edes sodan alkeellisimpia sääntöjä. Ei koskaan enää tällaisen naapurissa yksin.
Suomessa uskoteltiin pitkään, jopa tässä talossa, että Venäjän naapurissa voisi elää turvassa myötäilemällä maata. Vuonna 2007 puolustusministeri Häkämiehen Venäjä, Venäjä, Venäjä ‑puhe. Vuonna 2009 maakauppahuoli ja väitteet, että me, ketkä asian nostimme esille, pelottelemme Venäjällä — meitä syytettiin russofobiasta. Vuonna 2014 Nato-keuliva puolustusministeri sai ryöpytystä sosiaalidemokraateilta. Vuonna 2017 Nord Stream kakkonen oli ”vain ympäristökysymys”, ja 2022 tammikuussa ”ei tällä vaalikaudella”.
Nyt olemme sinetöimässä — onneksemme — Naton täysjäsenyytemme. Haluankin kiittää Suomen kansaa, joka sai maamme Natoon liittymisen kannalle. Ei historiaa kenenkään tarvitse peitellä tai pyyhkiä pois. Pääasia on, että nyt olemme kaikki historian oikealla puolella. Meidän Nato-jäsenyytemme ei ole ketään vastaan, meidän Nato-jäsenyytemme on oman turvallisuutemme maksimoimiseksi. Emme tule Natossa kuluttamaan turvallisuutta, me tulemme Natossa lisäämään turvallisuutta, ja vielä parempi on tulos, jos myös Ruotsi Natoon kanssamme pääsee. Me kuitenkin teemme omat päätökset itsenäisenä maana, ja kun me haluamme pitää itsenäisyydestämme huolta myös huomenna, niin nyt on oikea aika liittyä Natoon. Vaikka tavoitteemme oli ja on edelleen, että menemme Ruotsin kanssa Natoon yhdessä, niin loppupelissä meidän on ajateltava ensisijaisesti oman maamme turvallisuutta. Siksi nyt nykyinen eduskunta oman maamme osalta tämän Nato-prosessin sinetöi ja Nato-lait hyväksyy. Nyt kun ensi viikolla täysistunto lopullisesti eduskunnan osalta tämän päättää, olemme kaikissa tilanteissa omalta osaltamme työmme tehneinä valmiita Natoon. Totta kai joudumme odottamaan vielä Unkarin ja Turkin ratifiointeja, mutta haluan uskoa, että ne myös saadaan mahdollisimman pian.
Millainen Nato-maa sitten Suomi tulee olemaan? Itse toivon, että vastuuta kantava, yhteistyöhön pystyvä ja turvallisuuden eteen kaikkensa tekevä. Meidän ei tule sulkea mitään turvallisuutta lisäävää ratkaisua pois. Jos puolustusliitto katsoo — ja me sen jäsenenä — että Suomeen on hyvä tehdä pysyviä Nato-rakenteita, niin silloin sellaisia kannattaa tehdä. Meidän on syytä yhdessä Naton kanssa pohtia erityisesti keinoja Pohjois-Euroopan yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi. Tässä meidän maantieteellinen asemamme sekä sitä kautta erikoisosaamisemme nousevat myös esille. Meillä on korkeaa osaamista arktisesta sodankäynnistä. Voisiko Lappiin perustaa Naton arktisen sodankäynnin osaamisen ja koulutuksen keskuksen? Sitä kannattaa vakavasti pohtia, ja siitä päätös tehdään yhdessä Natossa. Mutta pääasia on se, että me annamme puolustusliitolle kaiken sen osaamisen ja muun, mitä tarvitaan, ja toisaalta otamme vastaan kaiken sen, mitä me tarvitsemme ja meille annetaan, mutta haluan alleviivata, että Nato-maanakin meidän oman turvallisuutemme kivijalka tulee olemaan oma uskottava maanpuolustus.
Naton nykyinen suositus on, että jäsenmaat käyttäisivät kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta maanpuolustukseen, mutta Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi hetki sitten, että ”Euroopassa on meneillään täysimittainen sota. Näemme myös sitkeän terrorismin uhan. Pitää ajatella, että kaksi prosenttia ei ole katto vaan lattia, minimi.” Suomi täyttää kahden prosentin tavoitteen seuraavat kaksi vuotta, ja minun mielestäni seuraavan hallituksen täytyy tehdä päätös Suomen puolustusmenojen pitämisestä kahdessa prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkossakin. Puolustusmenojen kasvattamisen ohella meidän on pidettävä huolta myös puolustusteollisuuden tuotantokyvystä. Ukrainan tilanne on näyttänyt, minkälainen tilanne pahimmillaan voi olla.
Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille vielä kaksi aihetta. Ensimmäisenä nuoremme: Me tarvitsemme jatkossakin maanpuolustukseen kaikki tähän sitoutuneet ja pystyvät nuoremme, niin nuoret miehet kuin yhä isomman määrän nuorista naisistamme. Olen enemmän kuin tyytyväinen, että vaikeat ajat ovat meillä vain nostaneet nuortemme maanpuolustustahtoa — jokainen vahtivuorollaan. Varusmiehistämme tulee meidän osaava reservi. Nato-maanakin reservimme tulee olemaan maamme turvallisuuden kivijalka. Pidetään huoli reservin osaamisesta: riittävä määrä kertausharjoituksia — vähintään nykyinen, kattavasti puolustusvoimien materiaalia käyttöön — MPK:n toimintaedellytysten turvaaminen, resurssien vahvistaminen ja harjoitteleminen. Joka kahdeksannella suomalaisella on itse asiassa aselupa, ja itse toivon, että ensi vaalikaudella puolustusvaliokunnan esille nostama tuhannen ampumaradan tavoite pystytään täyttämään.
Arvoisa puhemies! Tarvitsemme myös riittävän ja osaavan kantahenkilökunnan, ja itse toivon, että määrätietoisesti tehdään työtä myös lainsäädännön päivittämiseksi, joka ottaa huomioon paremmin myös tehtävissä fyysisesti vammautuneet mutta myös psykosomaattiset oireet.
Tämän viikon perjantaina tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, ja vuonna 2014 Venäjä oli valloittanut Ukrainalle kuuluvan Krimin ja aloittanut sodan itäisessä Ukrainassa. Haluan kiittää maamme hallitusta siitä, että Ukrainaa olemme auttaneet erittäin merkittävästi. Ukraina ei taistele vain omasta vapaudestaan, koskemattomuudestaan, itsenäisyydestään — Ukraina taistelee koko Euroopan puolesta ja koko demokraattisen maailman puolesta. Meidän tulee jatkaa Ukrainan tukemista, vahvistaa ja laajentaa sitä Ukrainan lopulliseen voittoon asti. Me olemme yhdessä Ukrainan kanssa. On ollut vaikuttavaa nähdä ukrainalaisten urheus ja päättäväisyys, mutta myös lännen yhtenäisyys. Putin oli väärässä. Putinin Venäjän toimet Ukrainassa ovat osoittaneet, että Venäjän naapurissa ei ole mahdollista elää enää turvassa yksin. Venäjän naapurissa ei tule enää koskaan olla yksin.
Tulevana perjantaina toivon, että Ukrainan ja myös eri maiden liput liehuvat saloissa vapauden ja demokratian kunniaksi, Ukrainan tueksi. Ja jos ensi viikolla joku vielä eduskunnassa esittää, että emme liittyisi Natoon, minä tulen äänestämään Natoon liittymisen puolesta. Teen sen lapsiemme ja lapsenlapsiemme ja heidän vapautensa ja turvallisuutensa puolesta, mutta teen sen myös kiitollisena tammenlehvässukupolvelle, joka osaltaan aikanaan taisteli ja varmisti maamme itsenäisyyden ja vapauden — vapaan Suomen, mitä me saamme nyt ylpeydellä ja kiitollisuudella puolustaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-21T14:16:28,2023-02-21T14:24:34,Tarkistettu,1.1
2022_172_7,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kopra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_8,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nato-jäsenyyden hyväksyminen on Euroopan unioniin liittymisen jälkeen Suomen merkittävin ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Puolestani ja kokoomuksen puolesta tämä asia oltaisiin voitu ratkaista jo aikaisemminkin, mutta hyvä, että asia on nyt lähestulkoon maaliviivalla eduskunnankin osalta. Toivon, että Nato-jäsenyys etenee maaliin asti ripeästi. Osin tähän vaikuttavat meistä riippumattomat syyt, kuten myös Ruotsin jäsenyyteen. Toivon, että Turkissa ymmärretään, miten suuresta turvallisuusasiasta Suomen ja Ruotsin osalta tässä on nyt kysymys ja miten suuren lisäarvon voimme tarjota. Toivomme luonnollisesti, että Turkin valtionjohto suhtautuu suopeasti molempien maiden jäsenyyksien ratifiointiin. Suomen on osaltaan kuitenkin ratkaistava liittymistä koskevat asiat ripeästi. Kaikkein parasta olisi, jos liittyminen tapahtuisi yhtä aikaa Ruotsin kanssa.
Arvoisa puhemies! Naton jäsenyys ei kuitenkaan ole mikään taikurinhattu, josta yhtäkkiä tempaistaan uusia ratkaisuja, joilla puolustuksemme hoidetaan. Jatkossakin on niin, että maamme puolustus rakentuu niille periaatteille, joita tähänkin asti on noudatettu. Vastuu pitää kantaa itse, mutta saamme kyllä liittoumalta kaiken mahdollisen avun ja tuen, jos maahamme aseellisesti hyökätään. Nato on puhtaasti puolustuksellinen organisaatio, ja ihmettelen Venäjän lietsomaa propagandaa siitä, että se olisi heille jonkinlainen uhka. Nato on uhka korkeintaan siinä mielessä, että se pystyy estämään Venäjän aluevalloitukset Nato-maihin ja torjumaan Venäjän hyökkäyksen.
Arvoisa puhemies! Maamme puolustuksen järjestämisessä on tulevaisuudessakin siis pidettävä kiinni kokonaisvaltaisesta maanpuolustuksesta. Koko aluettamme ja kaikkia kansalaisia puolustetaan siten, että koko yhteiskunnan voimavarat ovat hyödynnettyinä. Meidän on varmistettava, että yleinen asevelvollisuus ja reserviläisjärjestelmä säilyvät ja kehittyvät. Naiset tulee ottaa mukaan kutsuntoihin, ja muutoinkin on varmistettava, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua maanpuolustustyöhön, kullakin kykyjensä mukaan. Nato ei maksa puolustustamme, vaan se on hoidettava itse. Lyhyellä tähtäimellä on varmistettava, että määrärahatasomme on vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Voi olla, että joudumme tätä vielä nostamaan, sillä geopoliittinen tilanne ei kylläkään osoita lientymisen merkkejä vaan päinvastoin. Myös maamme huoltovarmuuteen on kiinnitettävä nykyisessä tilanteessa enemmän huomiota.
Jotta voimme ylläpitää osaavaa reserviä, on varmistettava, että harjoittelumahdollisuuksia esimerkiksi ammuntaan on riittävästi. Pitää alkaa selvittää, miten reserviläisten mahdollisuuksia ja oikeuksia toimia vastuullisemmissa tehtävissä jo rauhan aikana voitaisiin lisätä. Maanpuolustustahdon suotuisa kehitys tulee varmistaa. Parhaiten Naton jäsenenä se onnistuu siten, että mahdollisimman monella on oikeat tiedot ja oikea käsitys maanpuolustusjärjestelmästämme ja että mahdollisimman moni voi tosiaan osallistua maanpuolustustyöhön, kukin kykyjensä mukaan. Peruskoulussa voitaisiin hyvin järjestää säännönmukaisesti maanpuolustuskurssi, jolla kaikki oppilaat perehdytettäisiin maanpuolustuksemme toimintaan ja sen periaatteisiin. En tietenkään tarkoita tällä sotilaallista koulutusta, se annetaan muualla. Edelleen valtio voisi tukea aktiivisten reserviläisten toimintaa siten, että reserviläisten suojavarusteet ja muu materiaali olisivat verovähennyskelpoisia itse hankittuna. Näin halukkaat voisivat hankkia edullisemmin omaan lukuunsa tarpeellisia varusteita, ja näin useampi reserviläinen kriisitilanteessa saisi asianmukaiset varusteet käyttöönsä. 
Arvoisa puhemies! Kannatan Nato-jäsenyyden toteuttamista Suomen osalta mahdollisimman ripeästi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-21T14:24:36,2023-02-21T14:28:48,Tarkistettu,1.1
2022_172_9,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Ministeri Savola., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_10,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mikko,Savola,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies, arvoisat edustajat! Hyvä kuulla tätä keskustelua. Olemme hyvin yksimielisiä tästä Nato-lain hyväksymisestä eduskunnassa, ja se on hyvä asia. Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa ja puolustusvaliokuntaa siitä, että tämä mietintö on tehty ja se on meillä täällä salissa ja me saamme ripeästi tämän omalta osaltamme käsiteltyä.
Oikeastaan pari huomiota ensinnäkin tästä keskustelusta, että Suomi ja Ruotsi yhdessä, erikseen, yhtä aikaa ja niin edelleen. On hyvä huomata, kuinka vahva tuki viime viikolla Naton puolustusministerikokouksessa sekä Suomelle että Ruotsille, tälle yhteiselle Nato-jäsenyyspyrkimyksellemme, tuli. Se tuli kautta linjan ja vahva viesti siitä, että ennen Vilnan kokousta molemmat maat tulevat olemaan hyväksyttyinä puolustusliitossa. Meillä on Ruotsin kanssa erittäin vahva luottamus. Itse olen oman kollegani Pål Jonsonin kanssa oikeastaan viime viikkoina ollut enemmän yhteyksissä kuin oman vaimoni kanssa, mutta olemme hyvin luottamuksellisessa suhteessa Ruotsin kanssa, ja emme tee yllättäen mitään sellaista, mistä toinen ei tietäisi. Tämän takia on hyvä, että jatkamme dialogia Ruotsin kanssa. Se yhteinen tavoite tästä ennen Vilnaa liittymisestä molempien maiden osalta tulisi.
Tässä viitattiin puheenvuoroissa myös Naton suorituskykytavoitteisiin. Nämä hyväksyttiin viime viikolla olleessa kokouksessa. Ehkä yhtenä keskeisimpänä viestinä tästä kahden prosentin tavoitteesta, mikä myös Suomella tulee jatkossa olla: Tällä hetkellä me sen täytämme, seuraavan hallituksen on tästä tehtävä edelleen linjauksia. Mutta on tavallaan kaksi kategoriaa: on ne maat, jotka sanovat, että tämän kaksi prosenttia tulee olla lattia, mutta sitten on ne maat, jotka vasta pyrkivät sinne kahden prosentin tavoitteeseen. Näitäkin on aika monta meillä puolustusliitossa vielä, eli yhteistä tehtävää tämän osalta on. Suomi nämä kriteerit täyttää ehkä jopa paremmin kuin useat Naton jäsenmaat.
Viimeisenä huomiona, herra puhemies, se, että tämä jäsenyys ei muuta meillä sitä, etteikö meidän pitäisi pitää vahvasta kansallisesta puolustuksesta jatkossakin huolta. Se tarkoittaa sitä, että pidämme yleisen asevelvollisuuden vahvana, koulutamme meidän reservimme myöskin vahvana ja huolehdimme omalta osaltamme kalustohankinnoista ja siitä, että me olemme turvallisuuden tuottaja täällä pohjoisessa Euroopassa myös tulevaisuudessa. — Kiitos. [Vasemmalta: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2023-02-21T14:28:48,2023-02-21T14:31:22,Tarkistettu,1.1
2022_172_11,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Turtiainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_12,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Presidentti ja pääministeri kävivät viime lauantaina pokkaamassa Münchenin turvallisuuskokouksen järjestäjiltä Ewald von Kleist ‑palkinnon. Kyseessähän on palkinto, joka kantaa koko elämänsä natsi-ideologiaa vastaan urhoollisesti taistelleen Ewald-Heinrichin nimeä. 21-vuotiaana luutnanttina vuonna 1943 tämä Ewald-Heinrich puki päälleen räjähdeliivin aikomuksenaan surmata Adolf Hitler. Kysyessään isänsä kantaa tähän tehtävään nuori luutnantti, joka halusi itse elää, sai vanhalta isältään vastauksen: ”Sinun täytyy tehdä se. Jos nyt tällaisella hetkellä kieltäydyt, et tule koskaan enää elämässäsi olemaan onnellinen.” Mainitulla Ewaldilla oli sukulainen, sotamarsalkka, joka johti Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon — vieläpä samanniminen, Ewald von Kleist. Yksi näistä kahdesta alkoi järjestää näitä Münchenin turvallisuuskokouksia sotien jälkeen, ja nyt annettu mitali kantaa hänen nimeään. Toinen taas kuoli Neuvostoliitossa elettyään kymmenen vuotta elinkautisvankina.
Hyvät kollegat! Luonnollisesti te haluaisitte olla historian oikealla puolella ja haluatte kenties saada nimenne marmorilaattoihin ja mitaleihin, mutta oletteko ihan varmoja siitä oikealla puolella olemisesta, kun te toivotatte Venäjän valtiojohdolle vankityrmää? Nyt käsillä olevassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan: ”Valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan arvioon, jonka mukaan Natoon liittyminen on Suomen merkittävin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan.” Perustuslakivaliokunta taas toteaa omassa arviossaan pitävänsä selvänä, että liittymisellä on Suomen poliittista liikkumavaraa kaventavaa merkitystä.
Hyvät kollegat, ymmärrättekö te oikeasti, mitä te olette tekemässä? Edustavatko Nato ja muut Yhdysvaltojen kanssa solmittavat sotilaalliset sitoumukset teille hyvyyden voimia? Tällä hetkellä Ukrainassa käydään ensimmäisen maailmansodan Verdunin verilöylynä tunnetun kulutussodan kaltaista järjetöntä taistelua ukrainalaisten hengillä, ja vain, jotta Venäjän hallinto kaatuisi. [Ben Zyskowicz: Eihän sitä sen takia käydä!] Verdunin verilöyly johti lähes miljoonan nuoren ranskalaisen ja saksalaisen kuolemaan. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Ukrainalaisia sotilaita on tässä sodassa kuollut puoli miljoonaa, venäläisiä tiettävästi vain parikymmentä tuhatta. [Naurua] Juuri tätä lienee entinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko tarkoittanut, kun totesi tviitissään helmikuussa 2022, että seuraukset ovat karmivat. Länsi syytää rahaa ja aseita tähän järjettömyyteen ja samalla myöntää, että tavoite on Venäjän hallinnon kaataminen. [Eduskunnasta: Ei! — Ben Zyskowiczin välihuuto] Itse asiassa suuri osa nyt vaalien alla nimensä esille haluavista poliitikoistamme toistaa tätä tavoitetta, että Ukrainaa on tuettava voittoon saakka ja Putinin hallinto on muka kumottava. Järkyttävää, että olemme päätyneet tällaiseen tilanteeseen, mutta onko se toisaalta ihme, kun samojen politiikan ammattilaisten mielestä sukupuolta voi muka vaihtaa vuoden välein? [Ben Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa]
Ukrainan sodan tausta on Donbasissa vuodesta 2014 riehuneessa sisällissodassa ja Kiovan hallinnon valtioterrorismissa ja siitä eteenpäin lännen Minsk-sopimuksen avulla suorittamassa harhautuksessa ja viimeisimpänä etappina vuosi sitten ilmeisesti brittien sabotoimassa Istanbulin rauhansopimuksessa Zelenskyin hallinnon ja Venäjän välillä. Ennen kaikkea taustalla on USA:n johtaman lännen kieltäytyminen Venäjän kanssa minkäänlaisesta neuvotellusta turvallisuusratkaisusta Venäjän erikoisoperaation kynnyksellä vuosi sitten, kun Kiovan hallinto kokosi mahtavaa sotajoukkoa Donbasin rajoilla. Istanbulissa marraskuussa 1999 pidetyssä Etyjin huippukokouksessa allekirjoitetussa Euroopan turvallisuuden peruskirjassa määrätään suoraan kunkin valtion velvollisuudesta olla vahvistamatta turvallisuuttaan muiden turvallisuuden kustannuksella. Siinä todetaan myös, että millekään valtiolle, valtioryhmälle tai järjestölle ei voida antaa ensisijaista vastuuta rauhan ja vakauden ylläpitämisestä Etyjin alueella tai antaa pitää mitään sen osaa vaikutuspiirissään. Nämä seikat otettiin esille siinä kuuluisassa Lavrovin nootissa, johon Suomi ei halunnut vastata omalla nootillaan alkuvuodesta 2022, vaan meni EU:n taakse piiloon. Melko pian tuon jälkeen edustaja Niikko syrjäytettiin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä, kun kysyi tviitillään, ”eikö lännestä löydy yhtä viisasta päämiestä, joka Venäjän tuntee, ja sanoisi, että Ukraina ei liity Natoon”.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ollaan laajentamassa Ukrainassa oleva sota Suomen maaperälle. Toistan nyt omia sanojani Naton selonteosta viime toukokuulta. Hyvät kollegat: ”Te edustatte kansaa, te olette kansalla töissä. Te ette ole valtioneuvostolla tai presidentillä töissä, kansa maksaa teidän palkkionne. Oletteko te aivan varmoja, että te toteutatte kansan tahtoa, ja ymmärrättekö te, että kansa ei tahdo sotaa, se tahtoo rauhaa? [Jukka Gustafsson: Se tahtoo Natoon vain!] Nato tuo sotaa, ja sodasta, eli Natosta, ei erota noin vain. Jumala armahtakoon ja siunatkoon meitä.” — Kiitos. [Ben Zyskowicz: On se hienoa, että täällä on tuollaisia rauhan puolustajia mukana!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-02-21T14:31:34,2023-02-21T14:39:05,Tarkistettu,1.1
2022_172_13,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Vastauspuheenvuoro, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_14,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On järkyttävää, että Venäjän hallitsijan Putinin valheet kaikuvat tässäkin salissa. Ukrainassa käydään muka sotaa sen vuoksi, että pyritään kaatamaan Venäjän nykyjohto — ei käydä. Siellä käydään sotaa sen vuoksi, että Venäjän nykyjohto ei kunnioita Venäjän ja sen edeltäjävaltion Neuvostoliiton solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Siellä käydään sotaa sen vuoksi, että Venäjä haluaa tavalla tai toisella liittää Ukrainan itseensä ja että Venäjä haluaa kiistää Ukrainan olemassaolon oikeuden olla itsenäinen valtio, Ukraina. Venäjä haluaa tuhota Ukrainan kansakunnan olemassaolon itsenäisenä kansakuntana. Tämän takia siellä soditaan. [Eduskunnasta: Hyvä puhe!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-21T14:39:12,2023-02-21T14:40:18,Tarkistettu,1.1
2022_172_15,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Puhujalistaan. — Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_16,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensi perjantaina Venäjän raakalaismaisesta ja kansainvälistä oikeutta rikkovasta hyökkäyssodasta tulee kuluneeksi vuosi, eikä ulospääsyä sodalle näy. Venäjä toi sodan Eurooppaan. Se on sanoinkuvaamattoman lohdutonta. Ukrainan kansan kärsimys Venäjän hallinnon harjoittaman julmuuden keskellä ei ole mitään muuta kuin väärin ja täysin kohtuutonta. Venäjän toimintaa on mahdotonta rationaalisesti ymmärtää. Ukraina tarvitsee kaiken tuen, mitä vain voimme antaa. Yksin Ukraina päättää, milloin se haluaa rauhasta neuvotella ja millä ehdoilla. Pidän arvokkaana presidentti Niinistön lausuntoja rauhasta, sillä tätäkin keskustelua on tärkeää ylläpitää.
Vuosi sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan koko turvallisuuspoliittinen ympäristö muuttui Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Oli analysoitava ja pohdittava uudestaan koko turvallisuuspoliittinen tulevaisuutemme. Itse surin koko kevään sitä, että sen lisäksi, että sota pelotti, ahdisti, turvallisuudentunne romahti, tuntui ettei demokraattiselle keskustelulle sodan seurauksista Suomen kannalta ollut lähes minkäänlaista tilaa. Suomen valtasi nopeasti militarisoitunut ilmapiiri, jossa yksikin epävarma tai kriittinen mielipide tulkittiin Venäjän imperialistisen hallinnon tukemiseksi. Vähemmälle huomiolle jäivät myös puheet ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta; niitä pidettiin toisarvoisina. Yhtäkkiä myös Suomessa oltiin valmiita joustamaan ihmisoikeuksista niin rajalainsäädäntöön liittyen kuin suhteessa Turkkiin ja yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Arvoisa puhemies! Perustelin pitkään ja perin pohjin viime keväänä, miksi päädyin olla kannattamatta Nato-jäsenyyden hakemista. Keskeisinä argumentteina pidin Naton rakentumista ydinasejärjestelmän alle, ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan kaventumista, ydinaseriisunnan edistämisen hankaloitumista ja sitä, että olisimme samassa sotilasliitossa sellaisten autoritääristen maiden kanssa, kuten Unkari ja Turkki. Perustelin kantaani myös sillä, että Natoon liittyminen heikentäisi meidän mahdollisuuksiamme puuttua Nato-maiden ihmisoikeusloukkauksiin ja vaatia ihmisoikeuksien kunnioittamista esimerkiksi Turkilta. Antaisimmeko heti periksi asevientikiellon suhteen? Arvioin, että jäsenyys ei pitkällä aikavälillä lisäisi turvallisuutta vaan lisäisi jännitteitä entisestään. Pohdin kriittisesti, etteivät Naton turvatakuut ole mikään automaatio, vaan päätös 5 artiklan aktivoinnista edellyttää päätöstä kaikkien 30 jäsenmaan pääkaupungeissa. Näin, ettei Nato-jäsenyys lisäisi turvallisuuttamme vaan sen sijaan asevarustelua ja sotilaallisia jännitteitä pitkällä aikavälillä.
Arvoisa puhemies! Vaikka suhtauduin hyvin kriittisesti Nato-jäsenyyteen, en itsekään osannut odottaa, että skenaarioni osoittautuisivat toteen näin hyvin. Me olemme tilanteessa, jossa kaksi Nato-jäsenyyden kirkkaasti täyttävää jäsenehdokasta, Suomi ja Ruotsi, joutuvat erikseen neuvottelemaan erillisellä kaistalla Turkin kanssa. Tällainen erillisratkaisu Suomen ja Ruotsin kohdalla on hyvin ongelmallinen, ja se kertoo ennen kaikkea syvistä ongelmista Naton sisällä. Se myös syö Naton uskottavuutta. Ja mihin tämä sietämätön pitkittynyt prosessi on sitten Suomen kannalta johtanut? Se on johtanut siihen, että olemme nöyrtyneet autoritäärisen vallan edessä ja olemme päätyneet tinkimään ulkopolitiikkamme ihmisoikeusperustaisuudesta.
Arvoisa puhemies! Moni täällä salissakin perusteli viime keväänä myönteistä Nato-kantaansa nimenomaan Ruotsin päätöksellä hakea jäsenyyttä. Suomen ulkopolitiikan keskeinen viesti onkin kiitettävästi ollut kaikilla tasoilla, että Suomi ja Ruotsi etenevät yhtä aikaa. Ruotsin jättäminen yksin tässä tilanteessa ei olisi kestävää, eikä se ole myöskään oman turvallisuutemme kannalta järkevää. Se antaisi myös signaalin, että Turkin asettamissa kohtuuttomissa vaatimuksissa olisi jotain perää eikä Ruotsi niitä täyttäisi. Mielestäni on myös demokratian kannalta ongelmallista, että eduskunta nyt hyväksyy etukäteen tämän hallituksen Nato-esityksen. Olisi ollut hyvä pitää kiinni aikataulusta, jossa Suomi hyväksyisi oman Nato-lainsäädäntönsä vasta Turkin ja Unkarin ratifiointien jälkeen. Kiirehtimällä tätä päätöstä Suomi menettää nyt myös omaa valtaansa liittymisaikataulun suhteen. Suomesta ei voi tulla Naton jäsentä ennen kuin kaikki nykyiset jäsenmaat ovat ratifioineet jäsenyyden. Nyt sitten odottelemme täällä Naton eteisessä, koska Turkki ja Unkari suostuvat päästämään meidät sisään. Olisi myös ollut legitiimimpää, että seuraava eduskunta olisi saanut tehdä päätöksen.
Arvoisa puhemies! Ihmisoikeuksista ei tingitä, eikä niistä neuvotella. Suomi on itsenäinen maa, joka tekee autonomisesti päätökset oikeusjärjestelmänsä ja oikeusvaltion puitteissa. Uussuomettumista on juuri se, että ulkopolitiikan ja oletuksien siitä, mitkä asiat saattaisivat miellyttää ulkovaltioita, kuten Turkkia, annetaan vaikuttaa sisäpoliittisiin asioihin. Pidän käsittämättömänä sitä, että meillä edes pohditaan vakavissaan, että mielenosoittamisen vapautta tulisi rajoittaa, jottei Turkkia suututettaisi, tai että eduskunnassa ei uskalleta ottaa kantaa rituaaliteurastukseen, sillä ei haluta provosoida Turkkia, tai pohditaan, miten kanta vaikuttaisi Nato-prosessiin. [Hälinää] Pidän myös käsittämättömänä, että puolustusministeri myönsi tammikuussa uuden puolustustarvikkeiden vientiluvan Turkkiin. Tämä lupa myönnettiin, vaikka Suomi keskeytti uusien aselupien myöntämisen Turkille vuonna 2019 maan hyökättyä Pohjois-Syyrian kurdialueille. Tämä lupa myönnettiin, vaikka Turkki teki viime marraskuussa poikkeuksellisen laajan ilmahyökkäyksen Pohjois-Syyrian ja Pohjois-Irakin kurdialueille. Tätä päätöstä ei myöskään käsitelty hallituksen kesken. Vasemmistoliitto ei kannata puolustusmateriaalin viemistä hyökkäyssotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Mielestämme Suomen ei olisi pitänyt myöntää tätä asevientilupaa Turkkiin.
Arvoisa puhemies! On hyvä huomioida, että tätä juuri autoritääriset valtiot meiltä haluavat: ne haluavat, että me nujerramme niitä keskeisiä ihmisoikeuksia, joita he itse polkevat. Meidän ei tule tästä tinkiä lainkaan. Sen sijaan tuntuu, että oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiselle ja ihmisoikeustuntemukselle on suurempi tilaus kuin pitkiin aikoihin. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate eivät ole mitään pehmeitä arvoja vaan kovan turvallisuuspolitiikkamme ydintä.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä sanotaan: ”Valiokunta toteaa pitävänsä selvänä, että liittymisellä on siten myös Suomen poliittista liikkumavaraa kaventavaa merkitystä.” Itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että Suomi pyrkii pitämään kiinni ulkopoliittisesta liikkumatilastaan. Suomen tulee korostaa jäsenyydessään, että jäsenyys Natossa on puolustuksellinen eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja. Naton tulee keskittyä jäsenmaidensa alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen. Suomen osallistumisesta sotilaallisiin operaatioihin ulkomailla tehdään aina tapauskohtainen päätös eduskunnassa. Suomen on jatkossakin toimittava aktiivisesti ydinaseriisunnan edistämiseksi ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Suomen on allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus, sillä ”ydinaseiden käyttäminen on meidän kaikkien loppu”, kuten presidentti Niinistö totesi viime marraskuussa. — Kiitos. [Jukka Mäkysen välihuuto]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-21T14:40:20,2023-02-21T14:49:35,Tarkistettu,1.1
2022_172_17,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Nyt seuraavaksi pääministerin ja ulkoministerin puheet, ja sen jälkeen avaan debatin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_18,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sanna,Marin,Pääministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan kiittää eduskuntaa, ulkoasiainvaliokuntaa, kaikkia valiokuntia, jotka tähän työhön ovat osallistuneet. Tämä on tärkeä askel kohti Suomen Nato-jäsenyyttä, ja haluan lämpimästi kiittää siitä hyvästä yhteistyöstä, jota meillä on ollut koko tämän prosessin ajan niin eduskunnan, tasavallan presidentin kuin puolueiden välillä.
Suomi on valmis Naton jäseneksi. Me täytämme kaikki kriteerit, me yllämme tuohon kahden prosentin tavoitteeseen, kuten puolustusministeri Savolan puheenvuorossa hyvin kuvattiin. Samaa ei kaikista Nato-maista voi sanoa. Suomella on vahva oma puolustuskyky, ja me olemme Natossa nimenomaisesti turvallisuuden tuottajia, emme sen viejiä. Meidän tärkein tehtävämme tulevaisuudessakin on totta kai varmistaa Suomen oma uskottava puolustuskyky. Se on meidän tärkein tehtävämme myös Naton jäsenenä, mutta Naton jäsenenä meillä on myös tuo yhteinen turva olemassa 5 artiklan alla, ja erityisesti tilanteessa, jossa Eurooppa valitettavasti kärsii sodasta, Venäjä on aggressiivisesti hyökännyt Ukrainaan, tälle yhteiselle suojalle, turvalle ja yhteiselle puolustukselle on ilmiselvä tarve.
On myös tärkeää, että olemme tehneet erittäin tiivistä ja hyvää yhteistyötä naapurimaamme Ruotsin kanssa. On Suomen, Ruotsin ja koko Naton etu, että maat liittyisivät yhtäaikaisesti Naton jäseniksi. Molemmilla mailla on kuitenkin myös oma prosessinsa tähän liittyen, ja tämä hallituksen esityksen käsittely täällä eduskunnassa on tärkeä osa Suomen oman prosessin läpiviemistä. Olen myös kiitollinen siitä, että eduskunta on ollut valmiudessa tällä hallituskaudella käsitellä tämän kokonaisuuden. Mielestäni tämä on ollut oikea ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-21T14:49:40,2023-02-21T14:51:39,Tarkistettu,1.1
2022_172_19,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Ulkoministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_20,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myöskin minun puolestani kiitos eduskunnalle ja sen ulkoasiainvaliokunnalle erinomaisesta työstä. On hyvä, että on löytynyt ratkaisu, jolla täällä eduskunnassa saadaan asia vietyä niin pitkälle kuin voimme, ja sitten jäämme odottamaan muiden päätöksiä.
Nato-jäsenyys on tärkeä meille suomalaisille. Se on meidän turvallisuuttamme vahvistava tekijä. Se on tärkeä Ruotsille. Ja Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon on tärkeä myös koko Naton turvallisuuden kannalta. Jos katsoo konfliktia Euroopassa, miten tärkeällä sijalla Itämeri on: olemme nähneet jo Nord Stream ‑putken räjäytyksen omassa lähiympäristössämme. Tiedämme, että sota ja sodan seuraukset voivat koskettaa myöskin omaa aluettamme. On tärkeä tehdä kaikki ne toimenpiteet, mitä itse voimme tehdä oman turvallisuutemme parantamiseksi. 
Suomi ja Ruotsi ovat edenneet hyvässä yhteisymmärryksessä tässä Nato-jäsenyyden tiellä. Meillä on myöskin ulkoministerien kesken jatkuva yhteydenpito. Myöskin Ruotsin uusi hallitus on hyvin nopeasti ottanut tämän tilanteen haltuunsa: viimeksi eilen oli kahdenvälinen keskustelun Ruotsin ulkoministeri Tobias Billströmin kanssa. Olemme koko ajan jakaneet tietoa Ruotsin kanssa keskenämme siitä, miten tässä etenemme. Myöskin tämä ulkoasiainvaliokuntien yhteistyö — kiitän eduskuntaa tästä käynnistä Ruotsissa — selvästi selkeytti ja vei tilannetta eteenpäin niin, että ollaan samalla kartalla myöskin parlamenttien tasolla.
Suomella on 28 Naton jäsenmaan ratifiointi. Joskus on kysytty, oliko viisasta tehdä yhteisymmärrysasiakirja Turkin kanssa kesällä. Ilman sitä yhteisymmärrysasiakirja meillä eivät olisi lähteneet liikkeelle nämä ratifioinnit. Olemme saaneet ratifioinnit 28 maalta, ja nyt käymme sitten viimeisiä keskusteluja Unkarin ja Turkin kanssa. Turkin puolelta on ilmoitettu, että Suomi on täyttänyt nämä yhteisymmärrysasiakirjan keskeiset kohdat. Pallo on nyt selvästi sitten Turkin päässä näiden jatkotoimien osalta.
Olisin vielä kiinnittänyt yhteen asiaan huomiota, kun tällä viikolla vietämme tätä hyvin surullista vuoden kestäneen sodan, Venäjä hyökkäyssodan vuosipäivää: kuinka paljon Nato-maat, Euroopan unioni ovat pystyneet mobilisoimaan apua maalle, joka itse asiassa ei ole EU:n jäsen eikä ole Naton jäsen, mutta on koettu vahvaa solidaarisuutta ukrainalaisten kanssa, ja se on aivan oikein. Mielestäni tämä apu ja sen avun volyymi osoittaa sitä, kuinka paljon eurooppalaiset maat ovat valmiita puolustamaan toisiaan, puolustamaan maiden itsenäisyyttä, puolustamaan rajoja ja puolustamaan kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sopimuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-21T14:51:39,2023-02-21T14:54:18,Tarkistettu,1.1
2022_172_21,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Nyt annan mahdollisuuden vastauspuheenvuoroille. — Edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_22,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että naapuristamme on tullut arvaamaton, aggressiivinen ja häikäilemätön ja että se kansainvälisistä sopimuksista välittämättä haluaa rakentaa etupiiriä ja on valmis käyttämään sotilaallista voimaa sen saadakseen. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, mikäli nyt jättäisimme tässä tilanteessa reagoimatta, se johtaisi meidän liikkumatilamme kaventumiseen.
Arvoisa puhemies! Sen vuoksi olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä Nato-prosessi ja tämä laki, sopimus, on saatu näin laajassa yhteisymmärryksessä tähän pisteeseen. Tämä on ainoa oikea päätös ja ratkaisu tältä eduskunnalta, ja tämä maksimoi meidän turvallisuutemme ja liikkumatilamme tässä maailmanolossa, jossa Venäjän toiminnan johdosta Eurooppa on vaarallisimmassa tilanteessa sitten kylmän sodan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-21T14:54:22,2023-02-21T14:55:27,Tarkistettu,1.1
2022_172_23,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_24,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! 30 vuotta sitten Suomi liittyi Euroopan unioniin, vähän vajaa 30 vuotta sitten, ja keskeisenä asiana oli turvallisuuden lisääminen. Näin varmasti jossakin määrin tapahtui, mutta kyllä meidän on myönnettävä, että Euroopan unionin antamat turvatakuut ovat paperia. Kun nyt tässä tilanteessa Euroopassa olemme, me tarvitsemme vankemman yhteisen järjestelmän, ja ainoa sellainen täällä läntisessä maailmassa on Nato, johon nyt olemme liittymässä, ja näen tämän kyllä järkevänä ratkaisuna. EU-jäsenyyttä en kaikilta osin tänäkään päivänä pidä kovin järkevänä ratkaisuna, mutta Natoon meidän on syytä mennä. Siinä ovat mukana Yhdysvallat, Iso-Britannia ja muutamia muita EU:n ulkopuolisia maita, ja näin rakennamme omaa turvaamme, emme ketään vastaan vaan Suomen puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-21T14:55:29,2023-02-21T14:56:36,Tarkistettu,1.1
2022_172_25,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Pelkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_26,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jaana,Pelkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Itseäni on häirinnyt tässä viime aikojen keskustelussa se monien lähes pakottavalta tuntuva tarve yrittää väkisin määritellä se, että onko tässä aikatauluasiassa ja erityisesti ulkoasiainvaliokunnan Nato-työssä jotenkin kiirehditty tai olisiko pitänyt jotenkin hidastella ja viivytellä. Itse ulkoasiainvaliokunnassa tämän kauden istuneena katson, että olemme tehneet työmme normaalissa aikataulussa — täysin normaalisti, kuten muidenkin asioiden kohdalla. Ei ole ollut mitään sellaista syytä, että meidän olisi poikkeavalla tavalla tullut toimia, ja ainakin kokoomuksessa on kannatettu johdonmukaisesti niin Nato-jäsenyyttä kuin myös tämän Nato-lainsäädännön käsittelemistä valmiiksi tämän nykyisen eduskunnan aikana. Ja kuten aikaisemmin olen jo sanonut, ulkoasiainvaliokunta on nyt tähän asiaan liittyen oman velvollisuutensa tehnyt ja myös työnsä tehnyt parhaansa mukaan, ja toivottavasti koko eduskunta tekee samoin pian.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jaana Pelkonen,1098,2023-02-21T14:56:38,2023-02-21T14:57:44,Tarkistettu,1.1
2022_172_27,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_28,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pyydän edustajia kiinnittämään huomiota siihen, että hallituksen esityksen loppupontta on ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä täydennetty siten, että ponnessa sanotaan: ”eduskunta hyväksyy Pohjois-Atlantin sopimuksen siten kuin se on muutettuna 5.7.2022 mennessä tehdyillä liittymispöytäkirjoilla”. Suomea ja Ruotsia koskevat liittymispöytäkirjathan allekirjoitettiin juuri tuolloin 5.7.2022, ja selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että meidän ei myöhemmin tarvitse erikseen hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mikäli kävisi niin, että Suomi hyväksyttäisiin Nato-jäseneksi ennen Ruotsia. Totean samalla, että on ilahduttavaa, että Ruotsissa ollaan arvioimassa myös omaa hyväksymisprosessia ja aikataulua uudelleen, ja näillä näkymin he aloittavat sen käsittelyn nyt maaliskuussa, ja voi olla, että tässä tietyllä tavalla langanpäät yhtyvät toisiinsa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-21T14:57:46,2023-02-21T14:58:53,Tarkistettu,1.1
2022_172_29,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_30,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! 24.2. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomalaisten ymmärrys Euroopan ja omasta turvallisuustilanteestamme muuttui hetkessä mutta perustavanlaatuisesti. Ja aiempaan puheenvuoroon liittyen: Ukrainaa todella tuetaan ukrainalaisten ja Ukrainan suvereniteetin vuoksi. Ja on selvää, että Suomen Nato-jäsenyyden taustalla on oman turvallisuutemme vahvistaminen. Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevä vaikutus on se, mitä haemme. Naton 5 artiklan turvatakuiden piiriin pääsy ja yhteinen puolustus vahvistavat Suomen turvallisuutta.
Liittymisprosessi on saanut huomiota, ja se on ymmärrettävää Euroopan tässä turvallisuustilanteessa. Olen iloinen, että valiokunta löysi yhteisen ymmärryksen sekä sisällöstä että aikataulusta. Ja kuten edustaja Vehviläinen tässä totesi, tässä varaudutaan myös siihen, että aikataulu jostain syystä olisi erillinen, vaikka korostamme tätä tarvetta siihen yhteiseen etenemiseen Ruotsin kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-21T14:58:55,2023-02-21T15:00:08,Tarkistettu,1.1
2022_172_31,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_32,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tämä Nato-jäsenyys on suurstrateginen turvallisuusratkaisu Suomessa. Seuraavassa jatkossa on tärkeimpänä kysymyksenä tietenkin se, minkälainen Nato-jäsen me tulemme olemaan. Ja tässä suhteessa kannattaa muistaa tasavallan presidentin selkeät sanat, kun hän totesi, että Suomi tekee tämän ratkaisunsa ei ketään vastaan vaan oman turvallisuutensa puolesta.
Olemme osa Pohjoismaita tässä Nato-kokonaisuudessa. Sitten Kalmarin unionin historiallisesti tämä on muuten ensimmäinen kerta, että kaikilla viidellä Pohjoismaalla on yhteinen puolustus- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisupohja, ja tämä on tärkeää tietysti huomata, että me olemme tässä yhdessä mukana. Sen takia juuri Ruotsin kanssa yhtä jalkaa kulkeminen on itse asiassa avainasia. Ja vaikka olosuhteiden pakosta syntyisikin eritahtisuutta, meidän on huolehdittava siitä, että se tapahtuu yhteisymmärryksessä myöskin Ruotsin kanssa. Ja kuten ulkoministeri viittasi, ulkoasiainvaliokunta teki hyvin tietoisena tämän ratkaisun siitä, että me käymme Tukholmassa informoimassa kollegojamme siitä, että tämä suurstrateginen turvallisuusratkaisu koskee meitä molempia ja meille on erittäin tärkeätä tämä yhteinen turvallisuus täällä Pohjolassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-21T15:00:09,2023-02-21T15:01:28,Tarkistettu,1.1
2022_172_33,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_34,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Putin on elänyt harhassa jo pitkän aikaa siinä, että on nähnyt Naton laajentumisen uhkana Venäjän olemassaololle. Silloin tviittini aikoina otin kantaa nimenomaan siihen, että on tärkeää pyrkiä rauhaan niin kauan kuin se on mahdollista, koska näin väistämättömänä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Huomasin tämän tviitin jälkeen, että ilmapiiri on niin paljon muuttunut, että enää ei haluta keskustella rauhaan pyrkimisestä, vaan halutaan mennä asiassa eteenpäin ja pitää kiinni tavoitteista, kuten Ukrainan pääsystä Naton jäseneksi. Yksikään puolue ei vaatinut minua eroamaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä. Kävin tästä keskustelua kaikkien UaV:n jäsenten kanssa, mutta se ilmapiiri oli muuttunut ja näytti siltä, että minä en voi jatkaa puheenjohtajana tehtävässä, jossa rauhaan pyrkiminen ei ole enää prioriteetti number one.
Mitä tähän jatkoon tulee, niin nytten, kun vettä on virrannut näin pitkään, ymmärrän kyllä tämän ulkoasiainvaliokunnan esityksen siitä, että Nato-jäsenyyshakemus pitää jättää. Toki aikataulu ei mielestäni ole vielä oikea, mutta ymmärrän tämän kehityksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-21T15:01:30,2023-02-21T15:02:52,Tarkistettu,1.1
2022_172_35,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_36,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kokoomuksen puolesta myös kiitos kaikille puolueille siitä, että tämä prosessi päätettiin viedä maaliin jo tällä vaalikaudella. Se on tärkeä osoitus siitä, että Suomi hoitaa täysin selvän asian omalta osaltaan, ja ensi vaalikauden osalle jää sitten tietysti uudelle hallitukselle ja silloiselle presidentille hoitaa asia maaliin.
Ensinnäkin tästä Nato-ratkaisusta. On päivänselvää, että muut Euroopan maat näkevät sen selväksi, että Nato perustettiin suojaamaan eurooppalaisia demokratioita Neuvostoliiton uhkaa vastaan — se on ihan kirjattu tiettyihin sopimuksiin — ja se sama pätee edelleen tässä ajassa. Venäjän uhka muodostaa keskeisen perusteen liittyä Natoon, ja sen takia Suomi tekee myös tämän ratkaisunsa.
Miten Suomi Nato-maana tulee toimimaan, niin on selvää, että ulkopolitiikassa tarvitsee ottaa jatkossa huomioon koko läntisen joukkueen yhteiset intressit omien intressien ohella. Kahden prosentin budjettitavoitteesta täytyy tehdä päätökset heti vaalikauden alussa, ja siinä olennaista on se, että näitä laskentasääntöjä ei ryhdytä liikaa vatkaamaan, vaan tehdään ihan aidosti ja rehdisti päätökset, joilla Suomen omaa puolustuskykyä vahvistetaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2023-02-21T15:02:54,2023-02-21T15:04:11,Tarkistettu,1.1
2022_172_37,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Ovaska., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_38,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jouni,Ovaska,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On oikein ja oikea-aikaista, että tämä eduskunta tekee päätöksen tästä, koska me myös päätimme hakea Naton jäseneksi. Mutta sanon, että ei pidä myöskään pelätä sitä, että Suomen ja Ruotsin hakemusten käsittely on mahdollisesti eriaikaista. Meistä molemmista tulee Naton jäseniä ennemmin tai myöhemmin, mutta meillä on myös erilainen turvallisuustilanne. Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Me emme kyllä tule missään tapauksessa myöskään hylkäämään Ruotsia, mutta me hoidamme täällä omat päätöksemme loppuun.
Toinen asia, jonka haluan nostaa ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä, on nämä valtioelinten suhteet. Pääministerin suunnalta esikunnasta tuli silloin jossain vaiheessa avauksia tästä turvallisuuspoliittisesta neuvonantajasta ja yksiköstä. Me kuitenkin valiokuntana katsomme niin, että se on Nato-jäsenyyden oloissa sitten arvioitava uudelleen, miten nämä suhteet toimivat, mitä missäkin tarvitaan. Sen aika ei ole nyt, vaan nyt hoidamme omat prosessimme ja sitten ulkoministeriö, puolustusministeriö, tasavallan presidentin kanslia, tämä talo ja valtioneuvosto yhdessä katsovat, miten Nato-jäsen Suomi toimii tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jouni Ovaska,1422,2023-02-21T15:04:13,2023-02-21T15:05:32,Tarkistettu,1.1
2022_172_39,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Saramo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_40,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jussi,Saramo,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ruotsin päätettyä hakeutua Natoon tarjoaa Nato Suomelle ainoan mahdollisuuden rakentaa yhteispohjoismaista puolustusta ja tietysti myös eurooppalaista turvallisuutta. Emme voi jatkossakaan rakentaa omaa turvallisuuttamme esimerkiksi Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosten tai vaikkapa autoritäärisen Turkin varaan.
Arvoisa puhemies! Koska jäsenyys on meille puolustuksellinen ratkaisu, on tärkeää, että eduskunta nyt valiokunnassa tekemämme mietinnön mukaisesti toteaa, ettei maaperällemme tämän ratkaisun mukana tuoda ydinaseita edes harjoitusluonteisesti. Ydinsodan jännitteen tuominen tänne ei olisi kenenkään etu eikä lisäisi turvallisuuttamme. Meidän pitää nyt katsoa meidän lähialuettamme ja tehdä kaikki ratkaisut sen perusteella, ja siksi toivon, että tekisimme kaikkemme sen eteen, että Ruotsi sekä puolustuksen että poliittisten syiden takia olisi samaan aikaan Suomen kanssa tulossa mukaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jussi Saramo,1400,2023-02-21T15:05:32,2023-02-21T15:06:45,Tarkistettu,1.1
2022_172_41,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_42,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ärade talman! Suomi on johdonmukaisesti lähestynyt länttä: ensin Pohjoismaiden neuvosto, sen jälkeen EU, nyt Nato. Joka kerta rajat länteen ovat olleet hieman enemmän auki. Joka kerta meidän turvallisuus on hieman parantunut, niin nytkin.
Tässä tilanteessa on oleellista, että tehdään vähän työtä sen eteen, että liittyisimme yhtä aikaa Ruotsin kanssa Natoon. Se on meidän turvallisuuden kannalta hyvä asia, se on Naton kannalta hyvä asia. Mutta kaikki ei ole meidän omissa käsissämme. Turkki ja Unkari ovat tässä ratkaisevassa asemassa, ja eilen Unkarin ratifioinnin piti alkaa, mutta ei tainnut alkaa sittenkään.
Mutta mennään historiaan. Edustaja Kiljunen puhui Kalmarin unionista. Oravaisten epäonnisten taisteluiden jälkeen vuonna 1809 Suomen ja Ruotsin upseerit olivat niin pettyneitä kuningas Kustaa IV:n huonoon sotatukeen, että päättivät, että avaavat univormunsa uloimman napin — näin minulle on kerrottu — ja sulkevat sen vasta, kun Suomi ja Ruotsi taas ovat yhtä maata. No, Kalmarin unionia ei tule, mutta hyvinkin voidaan todeta, että silloin kun Suomi ja Ruotsi molemmat ovat Naton jäseniä, voimme sulkea tämän uloimman napin univormussamme merkiksi siitä, että yhteys on taas hieman vahvempi, turvallisuutemme on taas hieman parempi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-21T15:06:45,2023-02-21T15:08:13,Tarkistettu,1.1
2022_172_43,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Östman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_44,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Olen henkilökohtaisesti iloinen — ja uskon, että meidän eduskuntaryhmämme iloitsee — siitä, että ulkoasiainvaliokunta teki yksimielisen päätöksen ja antoi mietintönsä saliin.
Täällä kysyttiin, haluammeko me nimemme marmorilaattaan. No nimenomaan ei sitä, ei ainakaan ennenaikaisesti. Meillä on naapuri, Venäjä, joka suorittaa naapurimaassaan Ukrainassa täysimittaista sotaa, jota se kutsuu erikoisoperaatioksi. Erikoisoperaatio, jossa surmataan pääosin siviilejä, lapsia ja vanhuksia, raa’asti ja julmasti — tämäkö on erikoisoperaatio?
Sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, on kulunut tuskin päivääkään, ettemme olisi lukeneet lausuntoja tai spekulointeja siitä, tullaanko Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksista päättämään yhteisellä päätöksellä vai tehdäänkö ne erikseen. On ymmärrettävää, että aiheesta keskustellaan, mutta uskon kuitenkin, että ulkoasiainvaliokunnan vierailun jälkeen pääsemme sellaiseen yhteisymmärrykseen, että me voimme vielä yhtäjaksoisesti mennä maaliin asti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-21T15:08:15,2023-02-21T15:10:10,Tarkistettu,1.1
2022_172_45,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Puhujalistaan. — Edustaja Hopsu., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_46,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Inka,Hopsu,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! 24.2. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomalaisten ymmärrys Euroopan ja omasta turvallisuustilanteesta muuttui hetkessä ja muuttui perustavanlaatuisesti. On selvää, että Suomen Nato-jäsenyyden taustalla on oman turvallisuutemme vahvistaminen. Haluamme jäseneksi Suomen puolesta, emme ketään vastaan. Nato-jäsenyyden ennaltaehkäisevä vaikutus on se, mitä haemme. Naton 5 artiklan turvatakuiden piiriin pääsy ja yhteinen puolustus vahvistavat Suomen turvallisuutta. Jos Suomea vastaan Naton jäsenenä kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita Naton jäseniä.
Puolustussuunnitteluprosessi on Suomen osalta jo käynnistetty käynnissä olevan tarkkailijajäsenyyden aikana. Peruslähtökohtana on se, että Naton jäsenenä Suomen tulee kyetä osoittamaan joukkoja liittokunnan kaikkeen toimintaan, niin sanotun 360 asteen tarkastelun mukaisesti. Tämä sisältää myös yhteistyön terrorismin torjumiseksi. Voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti näihin tehtäviin käytettäisiin ensisijaisesti Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien ammattihenkilöstöä voidaan tarvittaessa myös määrätä tehtäviin. Asevelvollisten osalta osallistuminen kansainvälisiin aputehtäviin puolestaan perustuu aina vapaaehtoisuuteen.
Arvoisa puhemies! Liittymisprosessi on saanut suurta huomiota, ja se on ymmärrettävää Euroopan nykyisessä turvallisuustilanteessa. Ulkoasiainvaliokunta kuten Suomen koko ulkopoliittinen johto jo aiemmin korostaa ensisijaisena tavoitteena Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliitto Natoon yhdessä ja mahdollisimman nopeasti. Tämä on niin puolustuksellisesti kuin Naton näkökulmasta perusteltua. Turkin ja Unkarin jahkailu ratifioinneissa heikentää Natoa ja näyttää pitkittyessään nyt kaupankäynniltä. Toivottavasti tämä vaihe prosessia olisi pian takana.
Valiokunta arvioi perusteellisesti päätöksentekoaikataulua ja tuli siihen lopputulemaan, että tämän eduskunnan on hyvä hoitaa asia päätökseen. Prosessi vastaa normaalia kansainvälisistä sopimuksista päättämistä. Vaalit, siis meidän vaalimme, uuden hallituksen muodostaminen ja meidän — verrattuna Ruotsiin, jossa asia voi edetä päivissä — hitaampi päätöksentekoprosessi olivat valiokunnan pohdinnan taustalla. Hienoa, että myös Ruotsin hallitus on nyt ilmoittanut tuovansa oman päätösesityksensä käsittelyyn riippumatta siitä, ovatko kaikki maat jäsenyyttä vahvistaneet. Symmetria läheisten kumppanien päätöksessä, kuten jäsenyyden haussakin, on ollut osoitus Suomen ja Ruotsin tiiviistä ja saumattomasta yhteistyöstä. Hyväksymme tällä päätöksellä siis myös Ruotsin jäsenyyden, jos prosessit eriytyisivät. Kiitos tässä kohtaa myös valiokuntakollegoille hyvästä yhteistyöstä. Viime kädessä tämän eduskunnan päätöksen jälkeen jäsenyytemme on Suomen puolelta selvä eikä päätös ole meidän käsissämme, ellei sitten tapahdu jotain sellaista, joka panisi tulevan hallituksen tekemään uuden, toisensisältöisen ehdotuksen. Aikataulun osalta jäljempiin vaiheisiin jää jonkin verran joustoa.
Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että jatkossakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeusperustaisuuteen. Tärkeää on se, että Suomi ajaa aktiivista, ennakoivaa diplomatiaa ja globaalia vakauttavaa, edistävää toimintaa. Nato-jäsenyys ei myöskään muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä. Voimme ottaa mallia Norjan vahvasta roolista rauhanvälittäjänä Nato-jäsenyydestä riippumatta. Muutostakin toki tapahtuu. Joidenkin ajattelussa ollut positio idän ja lännen välissä viimeistään nyt muuttuu, vaikka maantieteellinen sijaintimme pysyy. Valiokunta yhtyykin perustuslakivaliokunnan arvioon, jonka mukaan Natoon liittyminen on Suomen merkittävin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan.
Arvoisa puhemies! Vielä joitain nostoja mietinnöstä.
Ensin eduskunnan tiedonsaannista. Valiokunta piti tärkeänä eduskunnan tiedonsaannin turvaamista. Valtioneuvostolla on kokonaisvastuu tästä. Tärkeää on eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen ennakoivalla tavalla. Tietojensaantioikeuteen ei vaikuta se, että valiokunnan tarvitsemat tiedot olisivat salassa pidettäviä. Tiedonsaannin kannalta on tärkeää, että olemassa olevat hyvät käytänteet presidentin ja valiokunnan säännöllisistä epävirallisista tapaamisista jatkuvat. Nato-asioiden kansalliseen käsittelyyn liittyen ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jonka mukaan valtioneuvoston on syytä arvioida jäsenyydestä mahdollisesti aiheutuvia välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin sekä niihin liittyviä tarpeita vahvistaa parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin ratkaisuihin. Arvioinnin on syytä kattaa perustuslain asiaa koskeva sääntely kokonaisuudessaan.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys ja Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen aiheuttavat myös budjettivaikutuksia. Naton pääsihteeri Stoltenberg on todennut puolustusrahoituksessa olevan kasvupainetta. Voimassa on jäsenille asetettu tavoite 2 prosentista bkt:stä ja sen ohjautumisesta puolustusbudjettiin ja kohdistumisesta vähintään 20 prosentin osalta uuden puolustusmateriaalin hankintaan. Monihävittäjien hankinta nostaa Suomen puolustusbudjetin koon yli asetetun 2 prosentin tavoitteen vuoteen 25 saakka, mutta sen jälkeen osuus laskee arviolta puoleentoista tai 1,7 prosenttiin pitkän aikavälin suunnitelmissa, jotka nyt ovat voimassa. Pidän tärkeänä, että Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä huomioidaan tavoitteen saavuttamista arvioitaessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Inka Hopsu,1402,2023-02-21T15:10:10,2023-02-21T15:17:30,Tarkistettu,1.1
2022_172_47,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Sankelo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_48,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Janne,Sankelo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla sekä Pohjois-Atlantin liiton kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen. Kannatan ehdotusta. On perusteltua, että Nato-jäsenyyden hakemisesta päättänyt eduskunta suorittaa työnsä loppuun tämän vaalikauden aikana. Eduskunnan päätöksen jälkeen Suomen Nato-jäsenyyden sinetöinti ratkaistaan kansainvälisillä foorumeilla. Kiitän Yhdysvaltoja ja muita Nato-maita Suomen ja Ruotsin jäsenyyden edistämisestä. Neuvotteluvaiheen aikana Suomen kumppanimaat, kuten Iso-Britannia, ovat myös antaneet vahvan viestin olla Suomen ja Ruotsin turvana jo neuvotteluvaiheen aikana.
Arvoisa puhemies! Suomen lännettymisen tie on ollut pitkä ja kivinen. Nyt matkalle ollaan saamassa sinettiä. Suomi ja suomalaiset ovat olleet aina osa länttä ja halunneet perustaa yhteiskuntansa, toimintansa ja arvonsa länsieurooppalaisiin arvoihin ja perintöön. Suomi on osannut pääsääntöisesti tehdä oikeita valintoja. Itsenäisen Suomen aikana olemme olleet vedenjakajalla itsenäisyyden alkaessa, toisessa maailmansodassa, Neuvostoliiton romahduksen yhteydessä, Euroopan unioniin liittyessämme ja nyt Ukrainan sodan käynnistyttyä.
Liittoutuminen puolustusliitto Natoon on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle linjalle suuri askel. Samoin se on myös suuri askel eurooppalaiselle turvallisuusjärjestelmälle. Askel on luonnollinen. Itämeren alueen turvallisuus tulee vahvistumaan merkittävästi. Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Tuomme puolustusliiton toimintaan selkeästi lisäarvoa. Jossitteluhistorian perusteella tämä ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo huomattavasti aikaisemmin, mutta liittoutumisen kannatus on ollut Suomessa aikaisemmin vähäistä. Huutavan äänenä erämaassa on puolueista ollut kokoomus, jolla on ollut voimassa oleva myönteinen Nato-kanta jo vuodesta 2006.
Arvoisa puhemies! Suomi on siis tarttunut hetkeen niin kuin se on tehnyt historian valossa aikaisemminkin. Olemme tekemässä kansainvälistä sitovaa sopimusta, jossa on oikeuksia ja velvollisuuksia. Suomi tunnetaan luotettavana sopijaosapuolena: me teemme, mitä lupaamme. Venäjä sen sijaan on nyt epäluotettava ja vaarallinen mutta pysyy Suomen naapurina myös jatkossa. Asiallisia asioita pitää hoitaa, mutta muuten Putinin johtaman diktatuurimaan kanssa on vaikea olla tällä hetkellä kanssakäymisessä.
Ulkoasiainvaliokunnan mietintö toteaa, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä. Ilmeisesti juuri tätä kohtaa mietinnössä on viilattu kompromissihakuisesti. On kuitenkin selvää, että puolustusliitto Naton jäsenyys tulee nousemaan turvallisuuden näkökulmasta Suomen keskeiseksi viiteryhmäksi tulevaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Kun ulkoministeri on täällä paikalla, niin voisin kysyäkin: miten arvioitte Nato-jäsenyyden ja toisaalta EU-jäsenyyden painoarvoa Suomen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä jatkossa? Tämä olisi mielenkiintoista kuulla.
Arvoisa puhemies! Nyt on oikea aika ottaa tämä askel Natoon. Turvataan Suomi myös tuleville sukupolville.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Janne Sankelo,1105,2023-02-21T15:17:30,2023-02-21T15:22:00,Tarkistettu,1.1
2022_172_49,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Vehviläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_50,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun Nato-prosessin loppuun vienti on vielä auki Turkin ja Unkarin osalta, on tärkeää, että pidämme Suomen oman prosessin mahdollisimman kirkkaana. On järkevää, että nykyinen eduskunta hyväksyy joulukuussa meille annetun hallituksen esityksen Nato-jäsenyydestä. Mikä on annettu, se on hyvä saman tien käsitellä loppuun saakka.
Historia ei koskaan toista itseään sellaisenaan, mutta historian kulut on tapana kirjoittaa jälkikäteen loogisina syy- ja seuraussuhteina. Ja kyllä, jo nyt pystymme sanomaan, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan mursi eurooppalaisen turvallisuuskäsityksen ja sai sekä Suomen että Ruotsin muutamassa kuukaudessa jättämään Nato-hakemuksensa. Nyt 28 Naton jäsenmaata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin. Odotamme molempien osalta Unkarin ja Turkin ratifiointeja, ja kokonaisuuden kannalta pidän tavoiteltavana, kuten tässäkin keskustelussa jo aiemmin on tuotu esille, että molemmat maat olisivat Naton jäseniä heinäkuussa Vilnassa pidettävään Naton huippukokoukseen mennessä.
Suomen Nato-jäsenyys on sitten vuoden 1995 EU-jäsenyyden jälkeen Suomen merkittävin kansainvälisiä suhteita koskeva päätös. EU-jäsenyys oli Suomelle iso asia, ei vain sisämarkkinoiden avautumisen myötä, vaan se toi Suomen myös yhteiseen eurooppalaiseen ulkopoliittiseen pöytään ja EU:sta tuli Suomen tärkein ulkopoliittinen viitekehys. Nyt Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle yhteistä läntistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista pöytää. Nato ei kuitenkaan enää aikoihin ole ollut Suomelle outo ja vieras, sillä olemme tehneet syvää yhteistyötä Naton kanssa jo vuosien ajan. Nato-jäsenyyden suurin merkitys on, että tulemme osaksi Naton yhteistä puolustusta ja Naton 5 artiklan antamien turvatakuiden piiriin. Jäsenyyden myötä puolustuksemme ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt.
Arvoisa puhemies! Muutamia asioita ulkoasiainvaliokunnalle annetuista lausunnoista.
Ensinnäkin puolustusvaliokunta huomioi, että Suomen puolustussuunnittelun valmius vastata Nato-vaatimuksiin vaihtelee Suomen eri puolustushaarojen osalta. Valiokunnan mukaan Ilma- ja Merivoimien osalta tilanne on hyvä. Sen sijaan Maavoimien osalta arvioidaan tarvittavan uudenlaista ajattelua reserviläisten käytön osalta sekä myös ammattisotilaiden määrän lisäämistä.
Nyt hyväksyttäessä Suomen Nato-jäsenyyttä on aiheellista kiinnittää huomiota myös, ja ehkä erityisesti, perustuslakivaliokunnan kannanottoihin Nato-asioiden kansalliseen käsittelyyn tulevaisuudessa. Valiokunnan mukaan Nato-jäsenyys ei välittömästi vaikuta suomalaisten valtioelinten toimivaltasuhteisiin ja päätöksentekomenettelyihin, vaan päätöksenteko toteutetaan myös Naton jäsenenä voimassa olevan perustuslain mukaisesti.
Ulkoasiainvaliokunta puolestaan korostaa mietinnössään ulkopolitiikan johtamiseen kiinteästi liittyvän yhteistoimintavelvoitteen merkittävyyttä ja sen toimivuuden tärkeyttä oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Edelleen ulkoasiainvaliokunta korostaa, että läheinen ja kattava yhteistyö valtioneuvoston ja presidentin välillä tulee turvata niin yleisen ulkopolitiikan kuin EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä.
On myös erittäin tärkeää huomioida eduskunnan perustuslaillinen asema ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen Nato-jäsenyyden oloissa. On pidettävä mielessä ja kirkkaasti, että eduskunta on ylin valtioelin myös kansainvälisissä asioissa. Käsittelyssä oleva mietintö painottaa eduskunnan Nato-asioihin osallistumisen osalta valtioneuvoston kokonaisvastuuta eduskunnan tiedonsaannissa sekä osallistumismahdollisuuksien turvaamisessa. Eduskunnan luottamuksen varassa toimiva hallitus vastaa näiden oikeuksien toteutumisesta. Valiokunnan mukaan valtioneuvoston selvityksenantovelvollisuus ulottuu myös presidentin ulkopoliittiseen toimintaan, mukaan lukien Nato-asiat.
Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että Nato-jäsenyyden oloissa valtioneuvoston on syytä arvioida jäsenyydestä mahdollisesti aiheutuvia välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin ja niihin liittyviä tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta. — Oli vähän kömpelösti sanottu, mutta se ydin oli tässä.
Minä itse kyllä katson tämän talon jättävänä edustajana, että pitää puolustaa eduskuntaa viimeiseen saakka. Katson siis, että tällä selvittelyllä, mitä tässä mietinnössä on, ei ole välitöntä kiirettä. Meidän on hyvä katsoa ensin, miten Nato-jäsenyyden oloissa ylimpien valtioelinten yhteistyö käytännössä toteutuu. Mutta tosiaankin tämä ei koske pelkästään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa vaan muutenkin sitä, että on niin, että elävä elämä on osoittanut, että valtioneuvostolta silloin tällöin unohtuu, että hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta eikä toisinpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-21T15:22:10,2023-02-21T15:28:00,Tarkistettu,1.1
2022_172_51,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Tuomioja., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_52,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Herra puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kylmän sodan päättymisen jälkeen — ja itse asiassa jo ennen sitäkin — tähdännyt monenkeskiseen luottamukseen sekä kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisten sopimusten kunnioittamiseen perustuvan kansainvälisen yhteistyöjärjestyksen vahvistamiseen. Tällä olemme halunneet edesauttaa konfliktien ennaltaehkäisyä, konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja ylläpitää rauhaa, ja tätä monenkeskistä yhteistyötä tarvitaan, koska ilman sitä emme pysty vastaamaan koko ihmiskuntaa koskeviin ydinaseiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon eksistentiaalisiin uhkiin.
Tähän meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on kuulunut keskeisesti myös Euroopan unionin jäsenyys turvallisuusratkaisuna. Siihen on kuulunut Suomen omasta puolustuskyvystä ja ‑valmiudesta huolehtiminen sekä syvenevä kansainvälinen puolustusyhteistyö, kuitenkin sotilaallisen liittoutumattomuuden säilyttäen. Mutta tässä on koko ajan ollut mukana se toteamus, että Suomella on suvereenina valtiona oikeus harkita turvallisuusympäristön ja vaatimusten niin muuttuessa tätä liittoutumattomuuttaan. Tätä on ehkä vähän harhaanjohtavasti kutsuttu Nato-optioksi, ja nyt kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut tätä kansainvälistä turvallisuusympäristöä, on se näkynyt siinä, mitenkä suomalaiset sekä heidän edushenkilönsä täällä eduskunnassa ovat vuosi sitten lähestulkoon yön yli muuttaneet ja tarkistaneet käsityksensä.
Kun tämä kävi keväällä eduskunnan käsitellessä hallituksen selontekoa ilmeiseksi, että Suomi tulee jättämään Natoon hakemuksensa jäsenyydestä, niin syntyi erityisen vahva tahtotila siitä, että tämä tulee tehdä yhdessä Ruotsin kanssa. — Tätä Suomen ja Ruotsin yhteyttä ei tarvitse nyt tässä erikseen käydä lävitse, sen historiaa, sen puolustuksellista merkitystä, sen merkitystä meidän turvallisuudellemme, sen poliittista merkitystä ja sen merkitystä Suomelle Pohjoismaana, joka on meidän tärkein viiteryhmämme. — Niin hallitus, ministerit kuin eduskunta ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunta osallistuivat tähän keskusteluun ruotsalaisten kanssa, ja päädyimme siihen, että samanaikaisesti myös Ruotsi päätti jättää jäsenhakemuksensa Natoon, ja se viime heinäkuussa myöskin Naton puolelta hyväksyttiin. Tähän täytyy olla erittäin tyytyväinen. Nyt me haluamme, että tämä prosessi viedään yhdessä Ruotsin kanssa loppuun saakka symmetrisesti, ja Ruotsi on tekemässä samat päätökset oman Nato-jäsenyytensä ratifioinnin suhteen, toivon mukaan myöskin siitä, että se on valmis ratifioimaan Suomen jäsenyyden, jos kävisi niin, että päinvastoin olisi Ruotsi ennen meitä jäsenenä. Se on epätodennäköistä, mutta tällä on tärkeä signaalimerkitys siitä, että me haluamme kulkea tämän tien yhdessä loppuun saakka niin, että toivon mukaan jo ensi kesänä Vilnan huippukokoukseen mennessä molemmat maat ovat Naton jäseniä. Tämä ei ole enää tämän jälkeen meidän käsissämme, mutta jos se päätyy sitten eriaikaisuuteen, niin se on ongelma. Se on ongelma Suomelle Nato-maana, se on ongelma Natolle, ja toivon mukaan se sitten hyvin nopeasti myöskin saadaan pois päiväjärjestyksestä.
Venäjä on hyökkäyssodallaan ja muutoinkin toiminnallaan haastanut nyt tämän kansainvälisen yhteistyöjärjestelmän. Se ei tarkoita sitä, etteikö sen vahvistaminen ja ylläpitäminen olisi edelleen tärkeätä. Se on, päinvastoin, aikaisempaa tärkeämpi ja yhtä välttämätöntä. Ja on nähtävä myös, että tämän moninkeskisen yhteistyön välineenä myöskin Suomen Nato-jäsenyys voi palvella tätä tavoitetta. Varsinkin tilanteessa, jossa kaikki Pohjoismaat ovat Natossa mukana, emme ole muodostamassa mitään blokkia siinä, mutta meillä on yhteiset näkemykset siitä, mitenkä tätä kansainvälistä järjestelmää tulee eksistentiaalistenkin uhkien torjumiseksi pystyä käyttämään.
Suomi on liittymässä Natoon samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin liittokunnan kaikilla muillakin jäsenmailla. Emme käy mitään erillisneuvotteluja Naton kanssa, eikä meillä ole jäsenyyteemme liittyvää tarvetta tai aietta hakea erityisoikeuksia tai ‑vapauksia. Nato-jäsenyys ei poista ensisijaista omaa vastuutamme puolustuksemme järjestämisestä, eikä se edellytä muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen. Myös Naton jäsenenä Suomi säilyttää suvereenin päätäntävaltansa sen suhteen, sijoitetaanko Suomeen pysyvästi vieraita joukkoja ja tukikohtia tai millaisiin harjoituksiin Suomi osallistuu ja mitenkä suhtaudumme ydinaseisiin. Jäsenyydestä ei seuraa Suomelle velvoitetta hyväksyä ydinaseita alueelleen sen enempää rauhan kuin sodan olosuhteissa. Ydinenergialaki myös yksiselitteisesti kieltää ydinräjähteiden tuonnin Suomen alueelle, eikä tämän lain muuttamiseen ole mitään tarvetta tai perusteita.
Suomi liittyy siis Pohjoismaana Natoon, ja meidän on viisasta noudattaa samankaltaista politiikkaa kaikkien näiden mainitsemieni kysymysten suhteen kuin muutkin Pohjoismaat. Emme siis ole muodostamassa pohjoismaista blokkia Natossa, mutta on selvää ja tervetullutta, että niin Suomen pohjoismainen profiili kuin pohjoismainen painoarvo Natossa vahvistuu, kun Suomi ja Ruotsi ovat Natossa alusta alkaen mukana olleiden Islannin, Norjan ja Tanskan kanssa liittokunnan jäseniä. Se poistaa lopullisetkin esteet Pohjoismaiden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön syventämiseltä, ja Natossakin säilyy ja vahvistuu Suomen ja Ruotsin jo kymmenen vuotta sitten aloitetun kahdenvälisen puolustusyhteistyön merkitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2023-02-21T15:28:08,2023-02-21T15:35:19,Tarkistettu,1.1
2022_172_53,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_54,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Korkealaatuista keskustelua, ja sellaisena se varmasti tulee jatkumaan.
Puutun yhteen asiaan. Edustaja Sankelolla oli kysymys siitä, miten itse näen Euroopan unionin ja Naton erot ja yhtäläisyydet Suomen turvallisuuden kannalta.
Tietysti Nato tuo meille yhteisen komentorakenteen, yhteisen sotilaallisen harjoittelun, yhteisiä joukkoja, joita tuetaan, asioita, kuten ilmavalvontakysymykset, tätä sotilaallista yhteistyötä kovinkin paljon. Toisaalta Natossa on tämmöinen laaja turvallisuuskäsitys, ja kun kuuntelee Naton pääsihteeri Stoltenbergiä, niin hän nostaa esille esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksen kriisien synnyttäjänä. Ja tietenkin Nato tuo meille tämän 5 artiklan turvatakuut, joihin täällä on useassa puheenvuorossa jo viitattu. Turvallisuustakuilla on tietysti aivan valtava ennaltaehkäisevä vaikutus.
Miten sitten Euroopan unioni? Euroopan unioni on tällä hetkellä globaali toimija, Euroopan unioni on monissa rauhanprosesseissa mukana tukemassa rauhanprosesseja, Euroopan unionilla on aktiivinen politiikka esimerkiksi pakolaiskysymyksissä pyrkien välttämään tietysti maailman pakolaiskriisejä mutta myöskin toimien erilaisten kriisien ennaltaehkäisyssä, olivatpa ne sitten ilmastokriisejä tai ruokakriisejä, tämäntyyppisiä asioita. Näen tämän ennaltaehkäisyn vaikutuksen todella suurena. Mutta ehkä tämä Ukrainan sota on tuonut tämän EU:n toisen puolen, sen, että EU on löytänyt itsensä erittäin voimakkaana Ukrainan tukijana ja pystynyt saamaan Euroopan rauhanrahaston kautta myöskin aseellisen avun liikkeelle yllättävänkin hyvin, yllättävänkin koordinoidusti. Ja sitten näillä sanktioilla on kuitenkin hyvin suuri merkitys tapahtumien kulkuun, sodan kulkuun, Venäjän kykyyn varustaa itseään, ja näissä kysymyksissä EU on tietysti näyttänyt yhtenäisyytensä ja vahvuutensa. Ja tämän takia ajattelen, että jatkossa, nyt kun on yhä useampi EU-maa, joka on myös Naton jäsen, eli tässä mielessä näiden yhteinen kontaktipinta kasvaa, tämän EU:n ja Naton välisen yhteistyön pitäisi vahvistua ja voimistua, niin että molemmista organisaatioista ne ikään kuin vahvimmat puolet siinä kohtaisivat ja voisimme luottaa siihen, että saamme kaikki voimavarat käyttöön silloin, kun konflikteja pitää ehkäistä. Mutta varsinkin silloin sitten, jos turvallisuustarpeemme edellyttää sitä, että saamme apua, tätä apua voitaisiin mobilisoida molempien organisaatioiden kautta. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-21T15:35:21,2023-02-21T15:37:49,Tarkistettu,1.1
2022_172_55,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Koskela., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_56,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Me olemme tänään isojen asioitten äärellä, kun käsittelyssä on ulkoasiainvaliokunnan Nato-mietintö, mikä on hyvin laadittu, hyvä mietintö — kiitokset siitä valiokunnalle.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessit ovat edenneet poikkeuksellisen nopeasti, siitäkin huolimatta, vaikka Turkki ja Unkari hidastelevat. On syytä uskoa, että nekin vielä astuvat ruotuun ja prosessi saadaan vietyä loppuun asti kuluvan vuoden aikana, toivottavasti jo heinäkuussa. On annettava kiitosta maamme ulko- ja turvallisuuspoliittiselle johdolle tämän asian hyvästä hoidosta.
On puhuttu paljon siitä tänäänkin, pitääkö Suomen mennä Natoon, jos Ruotsi ei pääse samalla ovenavauksella. Luonnollisesti tavoitteena pitää olla, kuten mietinnössäkin todetaan, että voisimme liittyä samaan aikaan, mutta viime kädessä Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Ruotsilla on maantieteellisen sijaintinsa vuoksi turvallisuuspoliittisesti suojatumpi asema kuin Suomella. Ruotsilla on naapureinaan ystävällismielisiä valtioita, Suomella puolestaan 1 340 kilometrin yhteinen raja epäluotettavan ja jatkuvasti aggressiivisemmaksi muuttuvan Venäjän kanssa. Tämä on reaalipoliittinen tosiasia, jonka puitteissa Suomi tekee omat turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa.
Nato-jäsenyyden arvioidaan kustantavan Suomelle vuosittain noin 70–100 miljoonaa euroa. Tässä ei ole mukana myöhemmin selviävien suorituskykyvaatimusten hintaa, ja edelleen on olemassa suositus siitä, että Naton jäsenvaltion pitää panostaa puolustukseen vähintään se kaksi prosenttia bkt:sta, ja hyvä näin. Tähän nykyisistä jäsenvaltioista monikaan ei ole kuitenkaan yltänyt, mutta kulunut vuosi ja muuttunut turvallisuustilanne luovat kasvupaineita eri jäsenvaltioiden puolustusbudjetteihin. Suomessa on onneksi ollut pitkät perinteet maanpuolustukseen panostamisessa. Kansallisesta puolustuksesta onkin pidettävä edelleen tiukasti kiinni, vaikka Nato oman lisänsä turvallisuuteen tuokin.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä Suomessa on syytä käydä keskustelua kansallisista ja alueellisista puolustuspoliittisista ratkaisuista. Meillä Satakunnassa sijaitsee Suomen suurin maavoimien joukko-osasto Porin prikaati, jonka kaksi varuskunta-aluetta ja maasto tarjoavat hyvät puitteet isommillekin harjoituksille, onhan Niinisalon tykistöharjoitusalueella jo monta kertaa harjoiteltu kansainvälistenkin joukkojen kanssa. Satakunnassa sijaitsevat myös Porin pelastusharjoitusalue, Porin lentokenttä ja varalaskupaikka siellä Niinisalossa, joiden pohjalta voitaisiin rakentaa laajempikin puolustuksellinen keskittymä. Panostuksia tarvittaisiin kiireellisesti lähinnä raideliikenteeseen.
Olen pitänyt esillä Pori—Parkano—Haapamäki-ratayhteyden uudelleen avaamista. Sen lisäksi, että tämä ratayhteys auttaisi maamme teollisuutta, edistäisi se myös sotilaallista liikkuvuutta. Porin syväsatama toimisi hyvin puolustuskaluston vastaanottopaikkana, ja rataa pitkin materiaalia saataisiin kuljetettua Niinisalon varuskunnan harjoitusalueille ja tietysti myös muualle Suomeen. Radan kautta saisimme nykyistä parempaan käyttöön myös Rauman, Kaskisten ja Vaasan satamat. Merenkulku näiden satamien kautta on vähemmän riskialtista kuin Suomenlahden meriliikenteessä. Muistetaan, että Suomen tuonti ja vienti ovat pitkälti merikuljetusten varassa. Satamien ja satamista Sisä-Suomeen kulkevien liikenneyhteyksien rooli on siis jo huoltovarmuudenkin kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ymmärtääkseni Naton investointirahaston kautta on mahdollista hakea rahoitusta puolustuskykyä parantaviin hankkeisiin. Myös Euroopan unionin väylien Eurooppa-rahastosta olisi mahdollista saada rahoitusta etenkin raideyhteyksiä varten.
Näitä asioita on syytä pohtia, kun mietimme, millainen on tulevaisuuden Suomi osana puolustusliittoa. Kuten tiedämme, Nato on rauhanliitto, ja siksi kannatan Natoon liittymistä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-21T15:37:59,2023-02-21T15:42:29,Tarkistettu,1.1
2022_172_57,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_58,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomi kuuluu länteen. Nato-jäsenyyden myötä toteutuu kokoomuksen pitkäaikainen tavoite. Tämä on luontevaa jatkumoa Euroopan unionin jäsenyydelle. Tuleva päätös luo sinetin sille kehitykselle, jota olemme kannattaneet pitkään. Kyseessä on merkittävä ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen turvallisuuteen ja Suomen asemaan. Kyseessä on historiallinen ratkaisu, jonka keskeisimpänä tavoitteena on taata Suomelle ja suomalaisille turvallinen, tasapainoinen ja kestävä tulevaisuus riippumatta siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle mietinnöstä. On arvokasta, että mietintö on yksituumainen, ja on oikein, että tämä eduskunta vie prosessin osaltaan loppuun.
Arvoisa puhemies! Euroopassa on nyt Venäjän aloittama sota. Epävarmassa turvallisuustilanteessa ennakoiva päätöksenteko on erityisen tärkeää. On tärkeää, että olemme osaltamme valmiita Naton täysjäsenyyteen, tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Ennakoinnilla kavennetaan Venäjän mahdollisuuksia vaikutusyrityksiin. Hyväuskoisuuden aika on ohitse. Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa tavoitteidensa edistämiseksi. Vuosi sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjän toteuttamat sotarikokset ovat osoituksia, mutta eivät kuitenkaan ensimmäisiä merkkejä, Venäjän aikeista ja toimintatavoista. Tarvitsemme sitä turvatakuuta, jonka puolustusliiton 5 artikla tuo. Kuten ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä todetaan, Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana on koko liittokunnan suorituskyvyt.
Ei ole meidän käsissämme, millä aikataululla Unkari ja Turkki ratifioivat jäsenyytemme. Tavoitteenamme on selkeästi koko ajan ollut, että etenemme yhtä aikaa Ruotsin kanssa. On kuitenkin viisasta, että erilaisiin vaihtoehtoihin on mietinnössä varauduttu. Jos kävisi niin, että Ruotsin jäsenyys käsiteltäisiin vasta Suomen jäsenyyden jälkeen, on meidän annettava kaikki mahdollinen tuki Ruotsin jäsenyyden mahdollisimman nopealle ratifioinnille. Tämä on ratkaisevan tärkeää myös puolustusjärjestelyiden kannalta.
Arvoisa puhemies! Suomi puolustaa suomalaisia ja Suomea myös Natossa, ja on hyvä asia, että meillä on jo pitkään ollut läheistä yhteistyötä Naton ja sen jäsenmaiden kanssa. Onkin tärkeää, että otamme puolustusliitossa heti alkumetreiltä alkaen aktiivisen roolin. Itämeren alueen ja myös arktisen alueen turvallisuus ovat meille kaikki kaikessa. Nämä alueet kuuluvat lähiympäristöömme, ja niihin kohdistuvat heilahdukset vaikuttavat suoraan meihin. Siksi Suomelle on tärkeää ja luontevaa ottaa vahva rooli juuri Itämeren alueen ja arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja alueiden valvonnassa yhdessä Itämeren alueen muiden maiden ja etenkin muiden Pohjoismaiden kanssa. Seuraavalle eduskunnalle jää tehtävää siinä, millä tavoin Suomi osallistuu Naton toimintaan, ja jo nyt on hyvä käydä keskustelua siitä, minkälainen Nato-maa Suomesta tulee, miten lopulta sijoitumme Naton johtamisrakenteeseen. Suomen on oltava aktiivinen Nato-maa, enkä näe syytä sulkea pois mahdollisuutta Naton tukikohdista, osaamiskeskuksista tai esikunnista Suomeen.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on pitkään kannattanut Nato-jäsenyyttä, ja jäsenyyden kannattaminen on ollut myös itselleni selvää koko poliittisen urani ajan. On kunnia saada olla tekemässä päätöstä Nato-jäsenyydestä, ja tulen ylpeänä äänestämään mietinnön puolesta.
Arvoisa puhemies! Ukrainalaiset taistelevat itsensä lisäksi myös meidän puolestamme, eurooppalaisen elämäntavan ja länsimaisten arvojen puolesta. Kaikki mahdollinen tuki Ukrainalle.
Arvoisa puhemies! Suomi Natoon ja Ukraina voittoon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-21T15:42:44,2023-02-21T15:47:26,Tarkistettu,1.1
2022_172_59,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_60,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Historialliset ajat ovat johdattaneet Suomen tekemään historiallisia päätöksiä. Sekä perustuslakivaliokunta että ulkoasiainvaliokunta ovat arvioineet, että Natoon liittyminen on Suomen merkittävin EU:hun liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan. Pidän Suomen Nato-hakemusta osittain jopa merkittävämpänä, sillä alun perin EU:n oli tarkoitus toimia kauppaliittona. EU on kuitenkin muuttunut hieman toisenlaiseksi alkuperäisestä tarkoituksestaan.
Päätös hakea Nato-jäsenyyttä lopettaa pitkän sotilaallisen liittoutumattomuuden perinteemme, jota on nyt syytäkin tarkastella kriittisesti. Venäjän brutaali ja verinen hyökkäys Ukrainaan osoittaa puolustusliittojen arvon. Vaikka läntisen maailman arvot yhdistävät kansojamme, todellisia liittolaisia, jotka seisoisivat taistelukentällä rinta rinnan, ei Ukrainalla ole. Se joutuu kohtaamaan Venäjän armottoman vihamielisyyden luottamalla ainoastaan omaan voimaansa ja läntiseen aseapuun. Nato-jäsenyys tarkoittaa, että emme enää joutuisi siihen tilanteeseen, jossa Ukraina tällä hetkellä on ja josta Suomella on historiassaan omiakin kokemuksia. Meidän vahvuutemme on perinne yleisestä asevelvollisuudesta, joka yhdistää ikäluokkien nuoret taustasta riippumatta isänmaan asialle. Se ilmenee myös erittäin korkeana maanpuolustustahtona. Lisäksi meillä on kansamme pieneen kokoon suhteutettuna suuri reservi ja korkea tekninen suorituskyky. Kaikki tämä tarkoittaa, että olemme valmiita puolustamaan omaa maatamme, mutta olemme myös arvokas lisä Naton puolustusyhteisöön.
Arvoisa puhemies! Pidän järkevänä, että Nato-prosessi tältä osin ja sopimuksen hyväksyminen viedään tämän eduskunnan aikana maaliin, vaikka Unkari ja Turkki eivät ole vielä ratifioineet Suomen jäsenyyttä. Ymmärrän ja pidän tärkeänäkin, että tavoitteena on alusta asti ollut liittyä Natoon yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Tätä tavoitetta on syytä edistää, vaikka päällimmäisenä Suomen päätöksenteossa tuleekin olla Suomen jäsenyys.
Suomi on liittymiskeskusteluissa vahvistanut sitoutuvansa Nato-jäsenyyden kaikkiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin täysimääräisesti ilman mitään ennakkoon asetettuja ehtoja. Jäsenyyden myötä puolustussuunnittelu määrittelee sen, miten ja minkälaisella rakenteella Suomi osallistuu yhteiseen puolustukseen. Ydinaseiden sijoittamista Suomeen en kannata, mutta niitä meille tuskin edes tarjotaankaan. Nato-esikunnan, tukikohtien tai varmuusvarastojen kohdalla tullaan varmasti käymään keskustelua, kuitenkaan kiinteän tukikohdan todennäköisyyttä en pidä korkeana jo maantieteellisten ja strategisten tosiseikkojen pohjalta. Puolustusvaliokunnan lausunnon mukaisesti ilma- ja merivoimien kyky vastata Naton vaatimuksiin on hyvä. Maavoimien osalta tilanne on toinen, sillä se nojaa huomattavasti vahvemmin reserviläisiin ammattisotilaiden sijasta. Nato-jäsenyys tuleekin vaatimaan uudenlaista ajattelua vapaaehtoisten reserviläisten ja Naton suorituskykyvaateiden suhteen. Tämä työ tulee jatkumaan niin Puolustusvoimissa, täällä eduskunnassa kuin kansainvälisissäkin pöydissä.
Kannatan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä esitettyä päätösehdotusta, ja uskon, että jäsenyys ei jää kiinni ainakaan omista toimistamme tai Suomen kansan uutteruudesta ja yhteistyökyvystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-02-21T15:47:34,2023-02-21T15:52:06,Tarkistettu,1.1
2022_172_61,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Tarjoan nyt mahdollisuutta vastauspuheenvuorojen pitämisen. — Edustaja Kari, Mika.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_62,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Pidän itsekin hyvänä, että eduskunta päätyi viemään nyt tämän Nato-prosessin omalta osaltaan loppuun — erityisesti, kun Turkin ja Unkarin ratifioinnit ovat ottaneet näinkin pitkään aikaa ja valitettavasti Unkarin prosessista ei vielä alkua näy. On erittäin hienoa, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö oli myös yksimielinen. Se antaa myös vahvan signaalin meiltä ulospäin ja meiltä myös meidän kansallemme, että eduskunta laajasti näkee tämän Nato-ratkaisun yhteiseksi ja kansallista turvallisuutta vahvistavaksi asiaksi. Tällä on merkitystä erityisesti, kun katsotaan vaikkapa tämän päivän uutisia Venäjän presidentti Putinin jälleen uudella tavalla koventuneiden puheiden jälkeen. Meidän on huolehdittava omasta suvereniteetistamme kaikissa olosuhteissa ja luotava yhteistä puolustusta. Onneksi meillä on kuitenkin tähän välitilaan vielä Euroopan unionin jäsenyys, joka osaltaan myös vahvistaa meidän puolustuskykyämme tänä päivänä ja varmasti myös tulevaisuudessa. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-21T15:52:13,2023-02-21T15:53:30,Tarkistettu,1.1
2022_172_63,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_64,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on nyt tärkeintä, ja Nato tuo meille sitä turvallisuutta. Aikaisemmin on ollut Venäjän ja EU:n raja, jos mietitään, ja nyt varmaan voidaan sanoa, että on Venäjän ja Naton raja. Ja se raja on tosiaan pitkä, mikä Suomella ja Venäjällä on. Totta kai se aiheuttaa kysymyksiä Itä-Suomessa ja pohjoisessa, mitä kaikkea tämä nyt sitten merkitsee ja minkälaisia vaikutuksia se tuopi. Kun sinnehän kuitenkin joudutaan varmasti tekemään infrarakenteita, on varmaa, että se vaikuttaa tiestöön, se voi vaikuttaa rautateihin ja siltarakennelmiin ja niiden kantavuuksiin ja muihin, minkälaisia ne ovat. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla jossain vaiheessa myös siitä, missä vaiheessa ollaan nyt menossa ja onko tietoa, mistä kaikkialta muualta tähän voidaan rahoitusta vähän etukäteen jo miettiä, mistä on tulossa rahaa, koska kuitenkin ne tekevät kustannuksia ja tämmöisiä kaikkia täytyy huomioida. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T15:53:32,2023-02-21T15:54:32,Tarkistettu,1.1
2022_172_65,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_66,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjä on ollut aggressiivinen naapuri koko Suomen historian ajan tsaarinajoista lähtien Neuvostoliiton aikoihin ja nyt Putinin aikana, ja aina on pyritty totta kai diplomaattisia suhteita rakentamaan, mutta Suomi on myös viisaasti aina varautunut: oma vahva puolustuskyky, liittyminen EU:hun — keskeinen turvallisuuspoliittinen ratkaisu — ja YYA-sopimuksesta irtautuminen 90-luvun alkupuolella. Nyt me nähdään, että tämä historiallinen aggressiivinen Venäjä ei ole miksikään muuttunut, eli tämä ei ole tänä vuonna tapahtunut tai viime vuonna, vaan historiallinen aggressiivinen Venäjä ei ole miksikään muuttunut, ja me joudutaan hakemaan suojaa Natosta. Totta kai se olisi ollut järkevä tehdä poutasään aikana, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sen takia on hyvä, että nyt tämän prosessin tulevina kuukausina, mitä tahansa käänteitä tapahtuu, tässä säilyy dialogi puolueiden välillä, vaikka valtakin vaihtuisi tai oppositio—hallitus-keikaus tapahtuu. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että myöskään puhemiehen vetämä parlamentaarinen ryhmä ei katkea tässä vaalien alla vaan pidetään siitä kiinni, että vuoropuhelu säilyy koko ajan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2023-02-21T15:54:32,2023-02-21T15:55:45,Tarkistettu,1.1
2022_172_67,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_68,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On erittäin perusteltua ja tärkeää, että eduskunta vie nyt päätökseen tämän Nato-liittymiseen liittyvän sopimuksen hyväksynnän, ja nimenomaan, että se viedään tällä vaalikaudella. Tämän jälkeen ei kenelläkään — ei kenelläkään — ole minkäänlaista epäselvyyttä siitä, mikä Suomen tahto on, mikä suunta on. Me haluamme Natoon, me haluamme vahvistaa omaa turvallisuuttamme pitkässä juoksussa ja me haluamme myös tuoda Pohjois-Atlantin liittoon oman turvallisuusosaamisemme, ‑kyvykkyytemme, ja tästä on tärkeää meidän huolehtia myöskin jatkossa. Määrärahatason on säilyttävä riittävänä, jotta meillä on se kyky, minkä me tässä tarvitsemme. Meidän naapurimme on niin epävarma, niin arvaamaton, että meidän ei ole missään kohdalla syytä tästä periaatteesta tinkiä.
Samoin olen mielissäni siitä, että myöskin Nato on selvästi osoittanut mielenkiintoa meidän kokonaisturvallisuusajatteluumme ja siihen liittyviin toimenpiteisiin huoltovarmuutta myöten.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-21T15:55:47,2023-02-21T15:56:57,Tarkistettu,1.1
2022_172_69,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Hyrkkö., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_70,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen itse myös vahvasti sitä mieltä, että on hyvä asia, että omalta osaltamme viemme prosessin nyt tämän vaalikauden aikana maaliin ja vahvistamme Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon. Turkin ja Unkarin päätöksistä riippuvat paitsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys myös Naton uskottavuus. Näitä ratkaisuja odotellessa meidän suomalaisten kannattaa pitää pää kylmänä, kuten tähänkin asti.
Meillä on Suomessa vankka demokraattisen päätöksenteon perinne, ja siitä on hyvä pitää kiinni myöskin Naton jäsenenä, ja sen takia olemme ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostaneet myöskin eduskunnan osallistumismahdollisuuksia ja tiedonsaantioikeutta. Tätä on tarpeen myös tulevina vuosina seurata, jotta meille muodostuu toimivat, hyvät käytännöt tältä osin.
Tässä keskustelussa ymmärrettävästi korostuu puolustuksen näkökulma, kun tehdään ratkaisuja niin sanotusti pahan päivän varalle, mutta samaan hengenvetoon on todettava, että siinä missä sosiaali- ja terveyspalveluissa ennaltaehkäisyn merkitys on valtava, myös turvallisuuspolitiikassa rauhantyön, diplomatian ja aktiivisen läsnäolon maailmalla merkitystä ei voi liiaksi korostaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-21T15:56:59,2023-02-21T15:58:11,Tarkistettu,1.1
2022_172_71,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kiljunen, Kimmo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_72,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on laaja kansallinen yhteisymmärrys siitä, että Suomi hakeutuu ja pyrkii Naton jäseneksi. Tässä ratifiointikeskustelussa, jota nyt on tässä viime aikoina käyty, ja tässä salissakin tänään käydyssä keskustelussa, ainoastaan on joitain eriäviä korostuksia siinä, minkälaisella aikataululla tämä ratifiointi viedään päätökseen. Itse olin taipuvainen aikaisemmassa vaiheessa siihen, että Suomi ei lähtisi kiirehtimään tätä omaa ratifiointiaan lähtien liikkeelle siitä, että myöskään Ruotsi ei sitä halunnut tehdä ennen kuin Turkin ja Unkarin ratifioinnit ovat päätöksessä eli kaikki Naton jäsenmaat ovat ratifioineet nämä asiakirjat. Kun sitten kuitenkin päädyimme siihen, että me pyrimme nyt omaan ratkaisuumme, ja nyt myöskin Ruotsi tullee — ja toivottavasti tuleekin — muuttamaan omaakin järjestystään, niin ei tässä nykyisessä tilanteessa ole mitään tarvetta sitä enää viivyttää, vaan tehdään tämä oma ratkaisumme, mutta pyrkien juuri korostamaan sitä, että me olemme yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa. Eli vaikka ulkoisista tekijöistä johtuen siihen yhtäaikaiseen liikkumiseen tulisi sitten joitakin rajoitteita, [Puhemies koputtaa] me olemme yhteisymmärryksessä keskenämme.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-21T15:58:13,2023-02-21T15:59:35,Tarkistettu,1.1
2022_172_73,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin. — Arvoisat edustajat, otan tähän debattihetkeen nyt ainoastaan ne puheenvuoropyynnöt, jotka tulivat edellisen puhemiehen aikana listalle. — Edustaja Niemi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_74,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Voin puolustusvaliokunnan jäsenenä sanoa täysin kiistattomasti: Suomella on todella hyvä, toimiva, vahva armeija tällä hetkellä. Vertaan sitä tukevaan jakkaraan, millä on hyvä istua. Mutta jos jossain tilanteessa tulee se tilanne, että sillä jakkaralla istuessa selkä väsyy, on erittäin hyvä, jos siihen jakkaraan voidaan ruuvata kiinni selkänoja. Ja tällainen selkänoja olisi nimenomaan Suomen liittyminen Natoon, puolustusliittoon, mikä antaisi meille erittäin vahvan, tukevan turvan tulevina vuosina toimien eräänlaisena selkänojana. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-21T15:59:35,2023-02-21T16:00:21,Tarkistettu,1.1
2022_172_75,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_76,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Puhemies! Kun eduskunta päättää ensi viikolla Nato-jäsenyydestä, äänestän tietenkin vastaan.
Haluan tässä nostaa esille Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen kahdenväliset puolustussopimukset. Ruotsi nimittäin neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisestä puolustussopimuksesta ja siihen liittyen Yhdysvaltain asevoimien käyttöön luovutettavista alueista muun muassa raskaiden aseiden ennakkovarastointiin. Myös Suomi neuvottelee tällaisesta kahdenvälisestä sopimuksesta, vaikka asiasta ei ole toistaiseksi kerrottu ainakaan laajemmin eduskunnalle. Ruotsi on tiettävästi keskustelemassa alueista, jotka sijaitsevat muun muassa Tukholman ja Göteborgin lähistöllä. Sälenin tammikuun konferenssissa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kertoi, että uusi puolustussopimus toisi Yhdysvaltain asevoimien joukkoja kriisitilanteessa paikalle nopeammin kuin byrokraattisesti toimiva Nato. Pyytäisin hallitusta kertomaan eduskunnalle, missä vaiheessa sopimusneuvottelut Suomen osalta ovat [Puhemies koputtaa] ja mitä alueita Suomi harkitsee luovutettavaksi Yhdysvaltain asevoimien käyttöön.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-21T16:00:23,2023-02-21T16:01:34,Tarkistettu,1.1
2022_172_77,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Vielä edustaja Kari, ja sen jälkeen palaamme puhujalistaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_78,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edustaja Häkkänen tuossa aikaisemmin totesi, että Suomen olisi pitänyt liittyä Naton jäseneksi jo hyvän sään aikana. Olin puolustusvaliokunnan jäsen jo hyvän sään aikana, vuodesta 2011 alkaen tähän päivään, ja kyllä pahaa pelkään, että jos Suomi olisi liittokunnan jäseneksi liittynyt jo aikaisemmin, me olisimme mahdollisesti toistaneet samat virheet kuin niin moni Nato-maa Euroopassa vähentämällä omaa puolustuskykyään. Voi sanoa yhtä hyvin, jos historiaa ajatellaan, että ehkä voi olla Suomen puolustuksen rakenteen näkökulmasta, en sano onni, mutta hyvä asia, että me olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta kaikki nämä vuodet. Yleinen asevelvollisuus, koulutettu reservi ja vahva maanpuolustustahto: ne ovat vahva perusta Suomen puolustamiselle myös Nato-Suomena tulevaisuudessa yhdessä liittokunnan muiden jäsenten kanssa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-21T16:01:36,2023-02-21T16:02:39,Tarkistettu,1.1
2022_172_79,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin. — Ja nyt puhujalistaan, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_80,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tärkeämpää päämäärää kuin isänmaan turvallisuuden, koskemattomuuden ja itsenäisyyden vankistaminen ei ole. Kun eduskunta nyt vie päätökseen Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan sopimuksen hyväksymisen, Suomen turvallisuus vahvistuu. — Ei enää koskaan yksin.
Nato-jäsenyys on vapauden teko. Suomi päättää tulevaisuudestaan itse. Pitkäaikainen tavoite on toteutumassa Nato-jäsenyyden hyväksymisen myötä, ja suomettumisen vuosikymmenet jäävät lopullisesti historiaan. Suomi on osa länttä, osa vapaata Eurooppaa. On arvokasta, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö valmistui yksimielisenä. Se kertoo kieltään siitä, että Suomessa maanpuolustus on päivänpolitiikan ulkopuolella, yläpuolella ja aidosti jaettu, suomalaisia yhdistävä, ei erottava, asia. Haluamme, että suomalaiset saavat elää ja kasvattaa lapsiaan ilman pelkoa, turvassa ja luottaen tulevaisuuteen.
Vaalien jälkeen tuleva eduskunta määrittelee Nato-Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suunnan: mitä siis on Nato-Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka konkreettisesti, minkälaisia päätöksiä yhdessä Nato-jäsenmaana tulevaisuudessa olemme edistämässä. Voimme olla aktiivinen ja Natoon osaamista tuova maa. Jäsenyys antaa mahdollisuuksia korkeaan teknologiaan panostavalle huomisen Suomelle ja Euroopalle.
Olla mukana päättämässä Suomen Nato-jäsenyydestä on suuri kunnia. Kiitos isänmaan edun yhteisestä ymmärtämisestä, hyvät kollegat, tasavallan presidentti ja ennen kaikkea Suomen kansa.
Yhteinen vastuumme ja velvollisuutemme on lisätä tukea Ukrainalle. Venäjän raa’an, epäinhimillisen, ihmisyyttä vastaan rikkovan hyökkäyksen musta vuosipäivä on perjantaina. Sitkeä Ukraina voittaa sodan. Suomen ja Euroopan tulee seistä lujina ja päättäväisinä Ukrainan kansan tukena rauhan ja vapauden puolesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-21T16:02:43,2023-02-21T16:05:02,Tarkistettu,1.1
2022_172_81,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Häkkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_82,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Historia toistaa itseään. Taas kerran on alkanut aikakausi, jolloin pienten kansojen on yhä vaarallisempaa olla ilman tukea ja turvaa muista maista. Historia toistaan siinä mielessä itseään, että Venäjä ja nyttemmin myös Kiina ovat toimineet jo aiemmin aggressiivisesti naapurikansoja kohtaan. Venäjän historia on itse asiassa täynnä aggressiota naapureita kohtaan niin tsaarin aikoina, Neuvostoliiton aikoina kuin nytten tuoreella modernillakin aikakaudella, Venäjän aikakaudella. Jeltsinin aikana Venäjä oli vähän aikaa rauhallinen, koska talouden peruspohja oli romahtanut, mutta jo heti 2000-luvun alkupuolella on alkanut määrätietoisesti oikeuslaitoksen haltuunotto, vallan keskittäminen alueilta Kremliin, median haltuunotto ja sotavoimien uudelleen rakentaminen. Tšetšenian sota 2000-luvun alussa, Georgian sota, hyökkäys Krimille ja nyttemmin täysimittainen hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 kertovat karua kieltä siitä, että länsimaissa ei ole itse asiassa ymmärretty sitä, mikä Venäjä koko ajan on ollut. Venäjä on siis vain kerännyt välillä voimaa, jotta kykenee näyttämään lännelle, minkälainen maa se tosiasiassa on.
Tämän takia Suomen on nyt korkea aika liittyä Natoon. Me olemme aina tienneet, toisesta maailmansodasta lähtien, että joudumme hakemaan tukea ja turvaa länsimaista. EEC-jäsenyyksistä lähtien olemme askeltaneet länteen. EU-jäsenyys vei meidät syvälle läntiseen arvoyhteisöön ja yhteiseen joukkueeseen, joka on tuonut tukea ja turvaa ja itse asiassa myös mahdollistanut pääosin sen, että Suomi on tällä hetkellä täysin valmis Nato-jäsenyyteen.
Nato aikanaan perustettiin tuomaan turvaa nimenomaan pienille Euroopan demokraattisille maille. Nato ei siis ole mikään epämääräinen mörkö, vaan sen tarkoitus on ollut suojata juurikin pieniä eurooppalaisia demokraattisia maita suhteessa Neuvostoliiton muodostamaan turvallisuuspoliittiseen uhkaan. Suomi joutui toisen maailmansodan jälkeen YYA-sopimuksen vangiksi ja osittain siitä johtuenkin joutui rakentamaan erilaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen rakenteensa seuraaviksi 50 vuodeksi. Sen jälkeen YYA-sopimuksen irtisanominen ja EU-jäsenyyden alku avasivat Suomelle vapaammat tilat lännen suuntaan, ja nyt kaikki naamiot on riisuttu tästä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta todellisuudesta Venäjän kanssa ja Suomi liittyy Natoon. Nato on läntisten maiden puolustusjärjestö. Se ei ole hyökkäysjärjestö. Tämä on aivan avaintekijä muistaa ja tiedostaa koko ajan. Venäjä ei sitä propagandallaan pysty muuksi muuttamaan.
Suomen aiempi ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusrakenne perustui sinänsä omaan vahvaan puolustukseen, mutta sen pilareina oli myös kansainvälinen oikeus eli YK:n, Etyjin luoma kansainvälisen oikeuden järjestelmä, luottamuksellinen erityissuhde Venäjän kanssa ja tietysti EU-jäsenyys. Nyt näistä jäljelle on jäänyt oma puolustuskyky ja EU-jäsenyys. Kansainvälinen oikeus on osoittautunut suurvaltojen aggression edessä käytännössä erittäin heikoksi pidäkkeeksi. Itse asiassa jo Paasikivi sanoi ennen talvisodan alkua, että lakikirjalla ei pysäytetä tarvittaessa idän aggressiota. Tämä vanha historiallinen totuus pätee myös tänä päivänä. Oikeudelliset rakenteet voivat toimia tiettynä hidasteena prosesseissa, mutta tosiasiassa niillä ei muodosteta Venäjän suuntaan minkäännäköistä pidäkettä. Samoin kahdenvälinen Venäjä-suhde — Suomessa on vuosikymmenien ajan ajateltu, että diplomaattisilla suhteilla pystytään omalla toiminnalla hallitsemaan Moskovan lämpömittaria jotenkin, mutta tältä illuusiolta on enemmän tai vähemmän sulanut pohja pois alta. Emme voi luottaa siihen, että Venäjä toimii mitenkään rationaalisesti tai ystävällismielisesti myöskään Suomea kohtaan. Sen takia uusi ulko- ja turvallisuuspolitiikan rakenne perustuu ensinnäkin omaan vahvaan kansalliseen puolustukseen, Nato-jäsenyyteen, kansainvälisiin puolustusyhteistyösopimuksiin USA:n, Ison-Britannian ja muiden kanssa ja neljäntenä kokonaisturvallisuusajatteluun, johon joukkoon myös EU kuuluu.
Ensinnäkin oma vahva kansallinen puolustuskyky on Suomen tärkein tehtävä Nato-jäsenenä. Tässä salissa monesti keskustellaan, että mikä on Suomen rooli Nato-jäsenmaana. Siinä pitää olla ajatus kirkas. Meidän tärkein tehtävämme on pitää oma alueemme suojassa mahdollisilta aggressioilta. Sen takia oma puolustuskyky, asevelvollisuusjärjestelmä, reserviläisarmeija, ammattisotilaat ja vahva kalusto ja materiaalinen yhteistyö länsimaiden kanssa on kaiken perusta. Sen päälle tulee turvallisuuden toinen pilari eli Nato-jäsenyys, jossa kollektiivinen puolustus yhteensovitetaan kansallisen puolustuksen kanssa, ja se tuo meille lisää tukea ja turvaa. Kolmantena erittäin keskeisessä roolissa on tiivistyvä puolustusyhteistyö, joka tuo tarvittavaa nopealiikkeisyyttä Naton sisälle. Sillä voimme varmistaa, että meillä on USA:n, Ison-Britannian ja niin sanottujen JEF-maiden kanssa tarvittaessa nopeaakin apua saatavilla kriisitilanteissa. Ja neljäntenä kokonaisturvallisuusajattelu, jossa korostuu se, että katsomme läpi kaikki yhteiskuntapolitiikan sektorit ensi vaalikaudella: maakaupat, energia, kriittinen infrastruktuuri, käytännössä raaka-aineet, kaivannaiset ja monet muut. Meidän täytyy itse asiassa muuttaa meidän jossain määrin sinisilmästä politiikkaamme ja käsitystä globalisaatiosta entistä realistisempaan ja eurooppalaista omavaraisuutta ja suomalaista omavaraisuutta puoltavampaan suuntaan. Tässä asiassa Suomella on myös merkittävät taloudelliset mahdollisuudet, jos osaamme siihen nopeasti ja strategisesti viisaalla tavalla tarttua.
Arvoisa puhemies! Osoitan omalta osaltani myös suuren kiitoksen siihen, että puolueet ovat kirkkaan realistisesti tehneet nämä uudet ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisut, mutta painotan sitä, että lähivuosina tulee varmasti useita tiukkojakin tilanteita suhteessa Kiinaan tai suhteessa vaikka Euroopan käsitykseen Venäjästä, ja niissä ratkaisuissa me tarvitsemme edelleen tätä yksituumaisuutta — sen takia pidetään siitä kiinni.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2023-02-21T16:05:10,2023-02-21T16:12:43,Tarkistettu,1.1
2022_172_83,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_84,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys on taas askeleen lähempänä, hyvä niin. Tämän mietinnön hyväksyessään eduskunta osaltaan vahvistaa Suomen ja Ruotsin liittymisen. Prosessi käynnistyi noin vuosi sitten, kun Venäjä aloitti tämän oikeudettoman ja häikäilemättömän hyökkäyksensä Ukrainaan. Se järkytti paitsi vapaan ja demokraattisen maailman kansalaisia myös Suomen turvallisuuspoliittista asemaa. Suomalaisten enemmistö kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle, ja sama tuuli kävi myös läpi tämän salin. Jouduimme punnitsemaan, mitkä valinnat varmimmin vahvistaisivat Suomen turvallisuutta, ja päädyimme varsin yksituumaisesti samaan johtopäätökseen. Nato-jäsenyys on vahvin lisäturva sen puolesta, että Suomi ei enää koskaan joutuisi sotaan.
On hyvä, että asiaa ei jätetä odottamaan vaalien yli. Olen ollut vahvasti nyt valitun aikataulun kannalla. Emme halua itse olla hidasteena jäsenyytemme toteutumiselle. On kannettu huolta, eriytyykö Suomen tie Ruotsista, sitä emme toivo. Ensisijainen tavoitteemme on liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa mahdollisimman nopeasti. Olin itse asiassa toivonut, että Ruotsi synkkaisi oman aikataulunsa meihin jo ennen näitä viimeisiä ratifiointeja. Taustalla on tiivistä yhteydenpitoa ruotsalaisten kollegoidemme kanssa, ja on hyvä, että myös Ruotsissa prosessi nyt etenee. Turkin ja Unkarin päätöksistä riippuu paitsi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys myös koko Naton uskottavuus. Ratkaisuja odotellessa meidän suomalaisten kannattaa pitää pää kylmänä, kuten tähänkin asti.
Arvoisa puhemies! Suomessa on vankka demokraattisen päätöksenteon perinne, josta on syytä pitää kiinni myös Naton jäsenenä. Siksi olemme ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostaneet eduskunnan osallistumista ja tiedonsaantioikeutta. Valtioneuvostolla on kokonaisvastuu asiasta, mutta myös säännöllisillä tapaamisilla tasavallan presidentin kanssa on tärkeä rooli vuoropuhelun varmistamisessa. Eduskunnan osallistumisen ja tiedonsaannin toteutumista on syytä seurata tulevien vuosien aikana tiiviisti ja tarvittaessa luotava myös uutta sääntelyä ja käytäntöä sen tueksi.
Arvoisa puhemies! Ymmärrettävästi tässä keskustelussa korostuu puolustuksen näkökulma. Tosiasia on, että maanpuolustuksemme pohjautuu tulevaisuudessakin varsin kustannustehokkaaseen asevelvollisuusjärjestelmään, mikä on hyvä huomioida myöskin puolustusmenojen ynnäilyssä. Samalla on pidettävä huolta, että emme sammaloidu. Uskon itse, että kaikkia sukupuolia yhdenvertaisesti kohteleva maanpuolustusvelvollisuus vahvistaisi järjestelmän kestävyyttä ja hyväksyttävyyttä myös tulevaisuudessa. Koko ikäluokka ei toki jatkossakaan suorita asevelvollisuutta, kuten ei tälläkään hetkellä, eikä sotilaallinen hyökkäys jatkossakaan ole ainoa uhka, johon yhteiskuntana varaudumme. Kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapamme on tässäkin mielessä meille suuri vahvuus, ja siihen kannattaa tulevaisuudessakin entistä vankemmin nojata.
Samaan hengenvetoon toteankin, että kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa, haluamme painottaa ennaltaehkäisyä myös turvallisuuspolitiikassa. Aktiivinen läsnäolo maailmalla, rauhantyö ja diplomatia ovat aina inhimillisesti, taloudellisesti ja kokonaisvaltaisesti varmimpia ja tärkeimpiä keinoja vakauden varmistamiseksi. Tästäkin syystä on tärkeää, että myös Naton jäsenenä pidämme johdonmukaisesti kiinni ihmisoikeusperustaisuudesta ulkopolitiikkamme punaisena lankana emmekä horju edes kumppaneidemme tai tulevien liittolaistemme kenties erilaisten näkemysten edessä.
Arvoisa puhemies! Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta osoittaa, että ratkaisuja on tehtävä myös pahan päivän varalle. Siitä tässä päätöksessä on kyse. En iloitse siitä, että maailma on tällainen, että joudumme pohtimaan tämänkaltaisia ratkaisuja, miten pitää lapsemme pois sodan jaloista, mutta siitä iloitsen, että olemme tekemässä päätöstä laajalla yksituumaisuudella, vahvalla kansan tuella. Kaikki tuki Ukrainalle ja kaikki tuki Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-21T16:12:51,2023-02-21T16:17:30,Tarkistettu,1.1
2022_172_85,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_86,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viime vuoden keväällä eduskunta päätti puoltaa Marinin hallituksen kantaa ja päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä. Nyt me, tämä eduskunta, vasta päätämme siitä, hyväksyykö Suomi Nato-jäsenyyden vai ei. Päätös olisi pitänyt tehdä vasta vaalien ja vaalikeskustelun jälkeen. Nyt kansalle ei ole sananvaltaa tässä asiassa annettu. Kiirehtiminen heikentää päätöksen legitiimisyyttä.
Itse en ole nähnyt syytä muuttaa kielteistä kantaani sotilasliitto Naton jäsenyyteen. Tulemme tekemään ehdotuksen, ettei eduskunta hyväksy nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä eikä siksi myöskään jäsenyyttä sotilasliitto Natossa. Mielestäni Suomen pitää palata sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle: se on turvallisempi tie kuin tuleva sotapolku Naton kanssa.
Puhemies! Yhä selvemmäksi on käynyt se, että Nato-jäsenyys merkitsee täydellistä muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. On tietenkin aivan uskomatonta, että vasemmallakin hyväuskoisesti ajatellaan, ettei mikään jäsenyyden myötä muutu ja että kaikki jatkuu suurin piirtein ennallaan. Ei liene kuitenkaan enää ketään, joka ei myöntäisi Suomen muuttaneen suhtautumistaan esimerkiksi Turkkiin ja sen politiikkaan halutessaan päästä hinnalla millä hyvänsä Naton jäseneksi. Kaikki lienevät myös samaa mieltä siitä, että Suomi on tehnyt täyskäännöksen suhtautumisessaan kurdijärjestöihin ja kurdeihin ylipäänsä, missä he sitten asuvatkin. Aiempi varovaisen myötämielinen kanta on muuttunut jyrkän kielteiseksi Nato-prosessin myötä, ja kielteinen kanta on kirjattu myös Turkin kanssa hyväksyttyyn yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Suomi on muuttanut kantansa myös YK:n ydinasekieltosopimukseen. Kun kolmella hallituspuolueella oli aikaisemmin myönteinen kanta Suomen liittymiseen itse kieltosopimukseen, niin viime vuoden lopulla, ja jälleen osana Nato-prosessia, Suomi äänesti ydinasekieltosopimusta vastaan YK:ssa. Myös Suomen kanta ydinaseisiin on muuttunut. Hallitus ei halua todeta, ettei se salli ydinaseiden sijoittamista omalle maaperällemme, enkä nyt tarkoita edes asian kirjaamista Nato-sopimukseen vaan Suomen yksipuolista ilmoitusta Norjan ja Tanskan tapaan — siihenkään ei olla valmiita.
Suomi on liittymässä Natoon ehdoitta siksi, että maamme hallitus neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa puolustussopimuksesta, jonka turvin Yhdysvallat on sijoittamassa aseistustaan, mahdollisesti myös tukikohtiaan ja asevoimiaan, Suomen alueelle. Hallitus pelkää, että yksipuolisetkin Suomen nyt asettamat rajoitukset ydinaseille, Naton tukikohdille ja ulkomaisten asevoimien läsnäololle Suomessa saattaisivat häiritä näitä kahdenvälisiä neuvotteluja Yhdysvaltain kanssa.
Puhemies! Merkittävät muutokset Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa eivät lopu tähän. Suomen suhtautuminen asevientiin on myös muuttunut. Marinin hallituksen ohjelman kohta, jossa vastustetaan asevientiä sotaa käyviin maihin, on nykyisin muisto vain. Nyt Marinin hallitus on valmis sekä myymään että ostamaan aseita sotaa käyvistä maista, ja tämä uusi linja saa tietenkin täyden tuen myös eduskunnan oikeisto-oppositiolta. Kun vielä runsas vuosi sitten Suomi kannatti asevarustelun rajoittamista, niin nyt Suomi kannattaa asevarustelua ja osallistuu siihen vahvasti myös itse. Eikä Suomi ole muuttanut kantaansa vain asevientiin ja asevarusteluun vaan myös itse sotaan. Suomen turvallisuus muka paranee Nato-jäsenyyden myötä, vaikka sodan kellot kumajavat päivä päivältä voimallisemmin. Ukrainan sodassa Suomi on käytännössä jo sodan osapuoli merkittävänä aseavun antajana. Suomi olisi voinut olla kokoaan suurempi Ukrainan humanitaarisessa tukemisessa, mutta mittavalla aseavulla Suomi haluaa todistaa olevansa Nato-kelpoinen.
Puhemies! Suomi näyttää joutuvan muuttamaan kantansa myös maailman väkirikkaimpaan ja nousevaan maahan ja nousevaan talousmahtiin eli siis Kiinaan. Myös suhtautuminen esimerkiksi Israelin toimiin sekä ylipäänsä Lähi-idän tilanteeseen tulee muuttumaan. Enteellistä oli, että presidentti Niinistö lähetti surunvalittelut maanjäristyksestä vain Turkille mutta unohti saman maanjäristyksen vaurioittaneen pahasti myös Syyriaa.
Arvoisa puhemies! Loppuun vielä muutama lisäsana koskien Kiinaa. Yhdysvallat, Naton johtovaltio ja voimakkain valtio, pakottaa liittolaisensa — ja sellainenhan Suomi on jo nyt — valitsemaan yhteistyökumppanikseen joko Kiinan tai Yhdysvallat, vaikka Suomen pitäisi tietenkin tehdä yhteistyötä molempien kanssa. Taloussuhteet Kiinaan ovat nimittäin suomalaiselle teollisuudelle ratkaisevan tärkeitä. Yhdysvalloille ei kuitenkaan kelpaa se, että Suomi ylläpitäisi nykyisen kaltaisia ystävällisiä suhteita myös Kiinan kanssa. Nato näyttää tulevassa huippukokouksessaan ensi kesänä nimeävän Kiinan vihollisekseen. Saanen ennustaa, että Suomikin tulee tämän mukisematta hyväksymään. Ja jatkossa Naton kaikilta jäsenvaltioilta edellytetään tämän päätöksen kunnioittamista ja toimimista sen mukaisesti. Se on Suomelle vaikea pala nieltäväksi talousvaikutusten vuoksi.
Mutta, puhemies, esimerkkejä Suomen Nato-tien haitallisista talousvaikutuksista on kyllä muitakin: Suomen sotilasmenot on kaksinkertaistettu tällä hallituskaudella, kun Nato-kelpoisuutta on todisteltu. Naton jäsenenä ne nousevat edelleen. Se kaikki on pois hyvinvoinnin ja koulutuksen rahoituksesta. Kauppasuhteiden kaventuminen on jo nostanut energian, ruuan ja muiden hyödykkeiden hintoja. Lasku lankeaa valtiolle ja veronmaksajille.
Puhemies! Uusi ulkopolitiikka maksaa. Se vie pois pohjaa suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpidolta. Ulkopoliittisilla virheillä on kallis sisäpoliittinen hinta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-21T16:17:34,2023-02-21T16:24:40,Tarkistettu,1.1
2022_172_87,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Essayah., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_172_88,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraatit ovat tyytyväisiä siihen laajaan yhteisymmärrykseen, jolla tätä esitystä on täällä talossa viety eteenpäin niin valiokunnissa kuin myöskin ulkoasiainvaliokunnassa, jonka yksimielisellä mietinnölläkin on oma arvonsa. Mutta haluan myöskin todeta sen, että on ehdottoman tärkeää demokratian kannalta, että täällä salissa kuullaan myös erilaisia puheenvuoroja. Arvostan demokratian nimissä sitä, että meillä suomalaisessa demokratiassa näistäkin asioista voidaan olla eri mieltä, ja niin kuin demokratiaan kuuluu, niistä myöskin sitten äänestetään, ja sitä kautta pystymme näyttämään maailmalle, että entistäkin vahvempana demokratiana olemme olleet näitä asioita yhdessä eteenpäin viemässä. Omalta osaltamme tässä talossa olemme nyt tehneet sen, mikä on ollut tarpeellista Suomen turvallisuuden eteen. Suomesta on tulossa Nato-maa, joka paitsi turvaa omaa turvallisuuttaan varmasti myöskin lisää turvallisuutta koko liittokunnalle. Samalla, kun me täällä olemme valmistautumassa ja varmistamassa omaa turvallisuuttamme, meidän on ehdottomasti oltava myöskin siinä rintamassa, joka tukee Ukrainaa voittamaan sodan, sillä on tosiasia se, että se on tärkeää paitsi Ukrainalle myös meille ja koko Euroopalle.
Arvoisa puhemies! Venäjä on toimillaan Ukrainassa osoittanut todella syvää piittaamattomuutta niin ihmisoikeuksista kuin kansainvälisestä oikeudesta ja erilaisista sopimuksista, ja maa on jälleen kerran nostanut esille jopa uhkaamisen joukkotuhoaseilla. Eduskunta vahvistaa nyt tällä Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon, ja niin kuin täällä on käyty keskustelua, on tärkeää, että molemmat maat ovat Naton jäseniä jossakin aikahorisontissa, vaikka se ei tapahtuisi aivan yhtäaikaisesti. Se on toki toiveemme, mutta jos näin ei käy, niin ymmärrämme sen, että molempien maiden mahdollisimman nopea liittyminen Natoon on kuitenkin se ensisijainen tavoitteemme.
Naton läheisestä kumppanimaasta jäseneksi siirtyminen ei vaadi Suomen kaltaiselta maalta kovin suuria muutoksia siihen, miten olemme jo turvallisuudestamme tähän asti itse huolehtineet. Sen sijaan se todellakin tuo muutoksen siihen, miten muut osallistuisivat turvallisuudestamme huolehtimiseen. Ja niin kuin täällä monesti on sanottu, tämän kollektiivisen suojan ennalta ehkäisevä vaikutus on se kaikkein tärkein, eli 5 artiklan voima on suurimmillaan silloin, kun sitä ei tarvita.
Mutta on muistettava, niin kuin täällä kollegat ovat tuoneet esille, että edes Nato-ratkaisu ei poista oman vahvan kansallisen puolustuksen tarvetta. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on jatkossakin meidän omalla vastuulla, ja varmasti yleinen asevelvollisuus ja Euroopan korkein maanpuolustustahto antavat myös siihen erittäin hyvän pohjan.
Arvoisa puhemies! Muutama sana tästä prosessista, jota täällä jotkut kollegat ovat käsitelleet ja esimerkiksi tuoneet esille sen, että tässä välissä olisi pitänyt olla eduskuntavaalit ja seuraava eduskunta olisi käsitellyt tätä prosessia sitten loppuun saakka. Ajattelen näin, että viime keväänä, kun nämä tapahtumat lähtivät liikkeelle, olimme sillä tavalla kyllä kaukaa viisaita, että silloin kun tällaisia isoja kansakunnan turvallisuusrakenteitten ääriviivoja piirretään uusiksi, niin sillä laajalla parlamentaarisella prosessilla ja myöskin puolueitten ja kansalaiskeskustelun roolilla oli todella suuri arvo. Kyllä ajattelen niin, että me suomalaisessa yhteiskunnassa olemme käyneet todella laajan ja perinpohjaisen käsittelyn tämän asian ympärillä. Nimenomaisesti viime keväänä itse kukin esimerkiksi puoluejohtajista varmisti sen, että omissa puolueissa käytiin laajoja keskusteluja ja järjestettiin erilaisia seminaareja, oli asiantuntijakuulemisia, jotta mahdollisimman monet pystyivät osallistumaan tähän keskusteluun ja käymään sitä. Ja tietysti tärkeää on, että jo silloin viime keväänä varmistimme sen, että erilaisille näkemyksille oli tilaa, ja sitten toisaalta, että näitten tehtyjen päätösten jatkuvuus varmistettiin sillä, että puolueet niihin vahvasti sitoutuvat joko puoluekokous- tai puoluevaltuustopäätöksin. Olen aivan varma siitä, että kaikki me täällä kuitenkin haluamme sellaisia päätöksiä, joilla suomalaisten turvallisuus maksimoidaan, ja sillä, että ne muodostetaan tavalla, joka ei revi yhteiskuntaa eikä horjuta näitten päätösten hyväksyttävyyttä, on suuri arvo meidän demokratian kannalta. Voi sanoa, että usein tämä matka päätökseen on juurikin ihan yhtä tärkeä kuin se itse päätös, ja siksi arvostan kovasti sitä työtä, mitä on tehty Suomessa niin viime keväänä kuin nyt sitten täällä eduskunnassa. Tässä yhteydessä haluan vielä kiittää valtiojohtoa ja myöskin sitten puolueita, puoluejohtajakollegoita ja täällä eduskunnassa eduskuntaryhmiä ja erittäin hyvää valiokuntatyötä tehneitä kollegoja eri valiokunnissa.
Arvoisa puhemies! Me voimme olla tänään kiitollisia edellisten sukupolvien uhrauksista vapaan ja itsenäisen Suomen puolesta, ja toisaalta voi sanoa, että olemme tänään täällä tekemässä niitä päätöksiä, joilla omalla vahtivuorollamme olemme huolehtimassa tästä samasta tärkeästä ja kalliista asiasta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-21T16:24:46,2023-02-21T16:31:32,Hyväksytty,1.1
2022_172_89,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin, kiitos. — Ja edustaja Kivisaari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_90,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hallituksen ja valiokunnan esityksessä siis ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Pohjois-Atlantin sopimuksen eli Suomen Nato-jäsenyyden. Tämän kaiken takana ovat vuosi sitten alkaneet Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan, siis kohtalokas toimintaympäristön muutos, jolloin demokratiavalheen todellisuus paljastui. Suomi reagoi, Eurooppaa yhtenäistyi ja Venäjä jatkaa samaa rataa höyrypäisillä puheillaan ja teurastavilla teoillaan. Nato-askel on tässä vaiheessa ainoa mahdollinen, mutta tämänkin takana on sodan suru, jolle ei ole minkäänlaista oikeutusta saatikka järkeä.
Puhemies! Ulkoasiainvaliokunta on tehnyt mietinnössään perusteellista ja tasokasta työtä, mistä suuri kiitos. Natoon liittyminen on Suomen merkittävin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan. Nato-jäsenyys tarkoittaa tärkeän perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta: Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan Naton jäsenenä kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuu liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen järjestelyiden mukaisesti. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia.
Naton jäsenenä Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen. Naton tärkeimpänä tehtävänä on taata jäsenvaltioidensa turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Liittokunnan yhteisen puolustuksen perusta ovat yhtäältä vahva poliittinen sitoumus ja solidaarisuus jäsenvaltioiden kesken ja toisaalta konkreettiset toimet yhteisen puolustuksen varmistamiseksi. Naton tehtävien toteuttamiseen sekä pelotteen ylläpitoon ja kehittämiseen kuuluvat puolustussuunnitteluprosessi, operatiivinen suunnittelu, Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät sekä Naton nopean toiminnan joukot.
Puhemies! Naton jäsenenä Suomelle asetetaan muiden jäsenmaiden tapaan Naton kokonaisvaatimusten täyttämiseksi maakohtaiset suorituskykytavoitteet, jotka toimeenpannaan ja resursoidaan kansallisesti. Ilma- ja merivoimien osalta tilanne on hyvä, sillä molemmissa puolustushaaroissa on paljon ammattisotilaita, mikä myös helpottaa Naton vaatimuksiin vastaamista. Maavoimien osalta tilanne on toisenlainen ja vaatii uudenlaista ajattelua reserviläisten käytön osalta ja myös ammattisotilaiden määrän kasvattamista. Naton toimintaan lähetettäviin joukkoihin käytettäisiin ensisijaisesti Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Asevelvollisten osalta osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Puhemies! On myös rehellisyyden nimissä sanottava, että Nato-prosessi on osoittanut sen, että nykyisiin Nato-maihin kuuluu myös monenkirjavia valtioita. Se on avannut myös Suomen silmille sen tosiasian, että niin jäsenyysratifiointiin kuin toimimiseen Nato-yhteisössä sekoittuu myös valtapoliittisia kytkyjä. Se ei ole ollut pelkästään kaunista katseltavaa. Soisin myös edelleen sen, että Suomi ja Ruotsi astelisivat rinta rinnan ja samanaikaisesti Natoon. Se olisi myös Naton itsensä kannalta tyylikkäintä ja myös Naton yhtenäisyydelle ja uskottavuudelle paras ratkaisu. Mikäli näin ei käy, toivon, että erilaisten pelien pelaamisen sijaan Naton jäsenvaltioissa, siis osassa niistä, ymmärrettäisiin Naton ydintehtävä ja myös Pohjoismaiden yhteinen viitekehys.
Puhemies! Tuen kaikin sydämin hallituksen esitystä, ja välitän kiitokseni niin valiokunnalle kuin koko eduskunnalle isänmaallisesta toiminnasta Nato-prosessin aikana.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-21T16:31:34,2023-02-21T16:37:11,Hyväksytty,1.1
2022_172_91,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Niikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_92,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kestänyt lähes vuoden ja aiheuttanut mittaamattomasti kärsimystä miljoonille ihmisille. Jokainen meistä toivoo, ja varmasti myös rukoilee, että sota saataisiin päättymään mahdollisimman nopeasti.
Sodan alku käynnisti eduskunnassa Nato-jäsenyyshakemusprosessin. Vaikka hakemuksemme ratifioinnit ovat edelleen kesken, parlamentaarisen keskustelun tuloksena eduskunta päätti viedä Suomen Nato-jäsenyyden käsittelyn Suomen osalta päätökseen jo tällä vaalikaudella. Ei nähty riittävän vahvoja perusteluita jäädä odottelemaan puuttuvia Turkin ja Unkarin ratifiointeja, etenkin kun Ruotsikin aikoo edetä samalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Viime keväänä äänestin vähemmistön joukossa Nato-jäsenyyttä vastaan. Pidin jäsenyyttä riskialttiimpana Suomen kansalliselle turvallisuudelle kuin sotilaallista liittoutumattomuutta, etenkin huomioiden Venäjän harhakuva Natosta sekä Venäjän valtaapitävien ydinaseretoriikka. Pitkäjänteinen ulkopolitiikkamme oli antanut meille paljon liikkumatilaa, hyviä diplomaattisuhteita, kumppanuuksia ja aseman osana länttä.
Moni asia on kuitenkin muuttunut sen jälkeen, etenkin se, että Venäjän valtaapitävien puheisiin ei ole luottaminen. Kuten meidän kuuluukin, Suomi on tuominnut Venäjän laittomat ja brutaalit sotatoimet ja seisoo Ukrainan rinnalla. Venäjä näkee Suomen sen kautta, miten Suomi osallistuu myös aseapuun ja pakotteisiin Venäjää kohtaan. Naapurisuhde on poikki pitkälle tulevaisuuteen, mutta syy ei ole Suomen, koska olemme osa länttä ja lännessä pysymme niin hyvinä kuin huonoina aikoina.
Arvoisa puhemies! Yksi asia, joka on pysyvää, on sijaintimme. Alamme olla tilanteessa, jossa riskit puolustusliiton ulkopuolelle jäämisestä entisestään kasvavat. Mitä ahtaammalle Venäjä joutuu epäonnistuneessa hyökkäyssodassaan ja mitä järeämmin Suomi on mukana Ukrainan tukemisessa, sitä arvaamattomammaksi käy asemamme Euroopan itärajalla.
Asialla on monta puolta. Tällä hetkellä ilman Nato-jäsenyyttä Venäjällä ei ole erityisiä syitä kohdistaa Suomeen sotilaallista huomiota. Jo nyt meillä on vahvoja kahdenvälisiä kumppanuuksia, yhteistyösopimuksia sekä EU-artikla, joka myös velvoittaa auttamaan jossain määrin hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsenmaata. Tosin ne ovat vain kirjallisia lupauksia ja sopimuksia, siinä missä Naton mahdolliset artiklatkin, ja vasta tosipaikan tullen puntaroidaan, miten ne toimivat.
Nato-jäsenyys tulee lisäämään sotilaallista toimintaa rajojemme läheisyydessä varmuudella. Kun aktiivisuus lisääntyy, kasvaa myös vahinkojen todennäköisyys.
Toisaalta Nato-jäsenyys toisi vahvemman sotilaallisen puolustuksen, mistä syystä Nato-jäsenyys nähdään ainoana varteenotettavana turvallisuutta vahvistavana vaihtoehtona Venäjän rajanaapurina — täysin ymmärrettävä johtopäätös.
Skenaariossa vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se tosiasia, että Venäjän mahdollisesti joutuessa Naton kanssa konfliktiin perinteisin sotilaallisin toimin Venäjä tuskin siinä tulisi menestymään kovinkaan hyvin. Eikö tällöin ydinaseiden käyttöriski kasvaisi nimenomaan Suomea kohtaan, mikäli Suomikin olisi Naton jäsen? Tämä on se saamani palaute, mitä ihmiset ovat minulle antaneet, kun he ovat epäröineet ja epäröivät edelleen Nato-jäsenyyden kanssa.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Tässä tilanteessa en näe kovin hyödylliseksi vastustaa eduskunnan Nato-jäsenyyspyrkimyksiä, varsinkaan ulkoasiainvaliokunnan yksimielisten päätösten jälkeen. Mutta toisaalta jäsenhakemuksen hyväksyminen keskeneräisen hakuprosessin aikana on asia, joka on mielestäni turhaa kiirehtimistä, koska emme tiedä, mitä ehtii tapahtua ennen kuin jäsenhakemuksemme on kaikissa jäsenmaissa hyväksytty. Nyt me siis säädetään laki pöytälaatikkoon tietämättä, koska se astuu voimaan. Tämä on aika ennenkuulumatonta lainsäädäntötyötä eduskunnassa, sen me kaikki tiedämme. Näin tärkeää ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöstä ei tulisi tehdä väärässä järjestyksessä, se on minun mielipiteeni. Nato-jäsenyyden ratifioinnin jälkeen tietäisimme, mihin olemme sitoutumassa juuri sillä hetkellä Naton kautta.
Puhemies! Suomi on joka tapauksessa tiensä valinnut, eikä tällä tiellä käytännössä ole muita kuin yksi suunta. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet varmasti tulevat osoittamaan sen, millaisen päätöksen eduskunta teki maamme kannalta ja oliko se paras mahdollinen päätös nimenomaan turvallisuuspoliittista kokonaisuutta ajatellen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-21T16:37:17,2023-02-21T16:43:21,Hyväksytty,1.1
2022_172_93,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_94,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Pidän tavattoman arvokkaana sitä, että ulkoasiainvaliokunnassa on saatu aikaan yksimielisyys sekä tämän päätöksen, Natoon liittymisen, sisällöstä että tästä aikataulusta. Ja tässä haluan kiittää puheenjohtaja Halla-ahoa, että olette tehnyt todella hyvää työtä, kun kaikki nämä eri puolueiden näkemykset on saatu tähän yhteen paperiin. Pidän tätä nimenomaan Suomen ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan kannalta erittäin arvokkaana, että tällainen yksimielisyys on saavutettu.
Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon mielellään mahdollisimman yhtäaikaisesti ja samaa tahtia olisi myös todella arvokasta, koska Suomi ja Ruotsi muodostaisivat yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa yhtenäisen puolustusalueen, ja sillä tavoin puolustuspolitiikka tulisi uudella tavalla osaksi pohjoismaista yhteistyötä. Mutta mielestäni tässä tärkeintä ei kuitenkaan ole se täysin yhtäaikaisuus. On ehdottomasti paras vaihtoehto, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät molemmat mahdollisimman nopeasti, mutta huonoin vaihtoehto olisi se, että molemmat jäisivät roikkumaan. Sen takia pidän myös Ruotsin turvallisuuden kannalta hyvänä sitä, jos Suomi mahdollisimman nopeasti pääsisi Naton jäseneksi, koska me olemme puskurina Venäjän ja Ruotsin välissä tällä pitkällä ulkorajalla, EU:n ulkorajalla ja Suomen ulkorajalla Venäjää vasten.
Naton strategisessa konseptissa pääuhkiksi määritellään Venäjä ja terrorismi kaikissa ilmenemismuodoissaan, ja kyllähän nämä kuvaavat hyvin myös Suomen osalta nähtävissä olevia uhkia. Erityisen huolestuttavaa on se, että Venäjä on toistuvasti tuonut esiin valmiutensa käyttää ydinaseita, ja myös tänään presidentti Putin ilmoitti, että Venäjä keskeyttää ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen noudattamisen. Tämäkin on yksi syy siihen, minkä takia Suomen on hyvä olla mahdollisimman pian tässä Nato-junassa mukana.
Naton ensimmäinen komentaja, kenraali Eisenhower totesi, että Nato on historian ensimmäinen sotilaallinen liittouma, joka on perustettu rauhanaikana rauhaa säilyttämään, ei ryhtymään sotaan. Ajattelen, että samassa hengessä Suomen Natoon liittymisen päätavoite ei ole sotilaallinen lisätuki sodanoloihin, vaan nimenomaan sodan syttymisen estäminen ja sillä tavoin nimenomaan Suomen turvallisuuden takaaminen. 5 artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on juuri ydinasepelotteeseen nojaava ennalta ehkäisevä suoja sotilaallisilta vihollisuuksilta. Ja täytyy muistaa, että Naton ensisijaisena tavoitteena on siis vahvistaa rauhan edellytyksiä, kuten sopimuksen 1 artiklassa todetaan, että osapuolet sitoutuvat selvittämään kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissa voimankäytöllä uhkaamisesta ja sen käyttämisestä tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa. Näin todellakin tulee olla jatkossakin, mutta valitettavasti elämme nyt Euroopassa sellaisessa tilanteessa, jossa todellakin naapurimaanamme on maa, joka ei ole näitä periaatteita kansainvälisessä politiikassa noudattanut.
Olen, arvoisa puhemies, myös tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsen, ja annoimme myös lausunnon tähän mietintöön liittyen. Suomen liittyessä Naton jäseneksi Suomen sotilas- ja siviilitiedustelu kytkeytyvät myös osaksi liittokunnan tiedusteluyhteisöä. Nato käyttää jäsenvaltioiden tiedustelutietoa, ja myös tämä yhteistyö parantaa entisestään Suomen tiedusteluviranomaisten edellytyksiä huolehtia tehtävistään.
Valiokunta kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, että suojelupoliisi voi voimassa olevan sääntelyn mukaan antaa henkilötietoja muiden valtioiden turvallisuus- ja tiedustelupalveluille mutta ei Naton elimille, ja sen vuoksi tarvitaan tämän sääntelyn selvittämistä, ja sisäministeriössähän on jo vireillä Natoon liittymisestä seuraavia lainsäädännön muutostarpeita. Suomen Nato-jäsenyydestä seuraava yhteistyö edellyttää toki myös siviilitiedustelusta vastaavalta suojelupoliisilta merkittäviä henkilöstöpanostuksia.
Arvoisa puhemies! Kiinnitän vielä huomiota siihen, että täällä mietinnössä todetaan, että Suomen liittyminen Natoon ei vaikuta Ahvenanmaan kansainväliseen oikeuteen perustuvaan asemaan, ja myös Ahvenanmaa on painottanut demilitarisoinnin ja liittoutumattomuuden jatkumisen tärkeyttä. Tästä periaatteesta on syytä jatkossakin pitää kiinni. Mutta on kyllä ongelmallista, että tätä aseetonta vyöhykettä valvoo edelleen voimassa olevien sopimustemme mukaan Venäjä. Ajattelen, että tästäkin historian jäänteestä tulisi päästä eroon ja Geneven rauhansopimusten ehtojen valvonta olisi syytä jatkossa selvittää siirrettäväksi esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille Venäjän sijaan, mikä on varsinkin tässä tilanteessa mielestäni erityisen kummallista.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-21T16:43:25,2023-02-21T16:51:09,Hyväksytty,1.1
2022_172_95,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Ledamot Adlercreutz.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_96,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ärade talman! Det senaste årets händelser visar klart varför säkerhet inte kan byggas utan gemenskap och samarbete, men också varför säkerhet inte kan byggas utan demokrati.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-21T16:51:09,2023-02-21T16:51:46,Hyväksytty,1.1
2022_172_97,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen päätös on tärkeä signaali sekä maamme kansalaisille että kansainvälisille kumppaneillemme. Toivottavasti se noteerataan myös Turkissa ja Unkarissa.
Kansalaistemme nopeasti kasvanut tuki Natoon liittymiselle vauhditti poliittisten puolueiden mielenmuutosta. Prosessi ei varmasti ole ollut helppo, sillä historian painolasti on ollut joillekin raskas. Suomen eduskunta on nähnyt ja kokenut monenlaista. Edustajina on istunut henkilöitä, jotka suorastaan pakkomielteisesti ovat ajaneet Suomea Neuvostoliiton, tuon työläisten paratiisin, osaksi. Se ei tunnetusti onnistunut väkivallan avulla, joten loikkarit pyrkivät vaikuttamaan maamme politiikkaan Neuvostoliiton puolelta. Sekään ei onnistunut.
Eduskunnassa on ollut edustajia, jotka avoimesti sotien jälkeen pyrkivät aina vain saattamaan maamme poliittisesti Neuvostoliiton täydellisen vaikutusvallan alle. Näin se on näyttäytynyt, itsekin kun olen joutunut punalippurivistöissä urheilun varjolla marssimaan. Pikkuhiljaa Suomi suometettiin tehokkaasti niin, että ennen Neuvostoliittoon kumartuneet ja länteen pyllistäneet päätyivät rähmälleen Kremlin edessä. Useilla maamme kaaderipoliitikoista oli Tehtaankadulla oma yhdysmies, niin sanottu kotiryssä.
Elimme syvää suomettuneisuuden aikaa, ja Nato-vastaisuus piti tiukasti pintansa. Kuitenkin lähennyimme koko ajan länttä sekä kauppa- että sotilaallista yhteistyötä koskevien sopimusten kautta, vaikka niitäkin on toki vastustettu. Erilaisia meitä länteen integroivia sopimuksia on tehty yli 20, ja kehitys alkoi vain muutama vuosi YYA-sopimuksen, tuon pakkosopimuksen, jälkeen. On siis rehellisyyden nimissä annettava kiitos menneille edustajapolville siitä, että suomettumisesta huolimatta näille sopimuksille on löytynyt riittävästi kannatusta.
Arvoisa puhemies! Vuonna 2014 nykyinen pääministeri arvosteli kovin sanoin silloista puolustusministeriä hänen Nato-myönteisistä lausunnoistaan. Vielä tammikuussa 22 pääministeri linjasi, että Natoon ei hänen hallituksensa aikana mennä. On myös hieman kummallista, että eräs puolue on poistanut sivuiltaan kaiken Nato-kriittisyyden. Toisessa yhteydessä sitä voisi kutsua todisteiden hävittämiseksi. Eräällä tuntuu olevan jonkinnäköinen muistinmenetys, jonka avulla pystyy valikoivasti unohtamaan kaiken itselleen epämieluisan niin lähimenneisyydestä kuin kauempaakin. Valitettavasti on todettava näille unohtelijoille, että ei ole olemassa mitään valikoivaa dementiaa. Sellaista tautiluokitusta ei ole. On vain halua muuntaa totuutta kansalaisten silmissä.
Vaikka on tosiasia, että tässä maassa vain yksi puolue, kokoomus, on asettanut jo vuonna 2006 tavoitteeksi Nato-jäsenyyden, on kiitettävä kaikkia puolueita siitä, että ne siirtyivät samalle realistiselle Nato-linjalle. Myös pääministerin terävät lausunnot ulkomaisilla foorumeilla viimeisen vuoden aikana ansaitsevat huomionsa ja kiitokset. On kuitenkin uudestaan todettava se, minkä alussa sanoin: kansalaisten nopeasti muuttuneet mielipiteet 24.2.22 tapahtuneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen olivat se selkänoja, johon tukeutuen tämä prosessi ylipäätään oli mahdollinen. Tasavallan presidentti eli ajan hermolla ja otti asiassa ratkaisevat askeleet sekä osoitti suuntaa, mihin kulkea.
Historiaa emme voi piilottaa, sitä emme saa unohtaa, ja menneisyyden painolastista huolimatta meidän tulee katsoa eteenpäin. Me tulemme olemaan Natolle vahvistus. Me tulemme jatkossakin vastaamaan ensisijaisesti itse omasta puolustuksestamme. Meidän tulee huolehtia maanpuolustustahdosta, reserviläisten koulutuksesta sekä Puolustusvoimien kaluston ylläpitämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Puolustusvoimain vakituisen henkilöstön määrää on nostettava reilusti vähintään 15 000 henkilön tasolle. Me olemme hyvin valmiita ja Nato-yhteensopivia, mutta emme täydellisesti, ja Nato tulee vaikuttamaan monilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Työtä on paljon edessä.
Ukrainan taistelu Venäjän raakalaismaista hyökkäystä vastaan osoittaa, että vain puolustusliitto Nato antaa meille viimeinkin mahdollisuuden suoristaa selkämme ja todeta: ”Ei enää koskaan yksin.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-21T16:54:21,2023-02-21T16:59:32,Hyväksytty,1.1
2022_172_98,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_99,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tänään 21. päivä helmikuuta 2023 käsittelemme lakiesitystä, jolla Suomi ollaan liittämässä Naton jäseneksi. Päivä on historiallinen ja erittäin tärkeä. Kannatan lämpimästi Natoon liittymistä, ja pidän ratkaisua erittäin viisaana. Se vuosikymmenten työ, mikä tämän eteen on tehty, ei ole mennyt hukkaan. Suomi on rauhaa rakentava maa. Me emme missään nimessä halua tällä päätöksellä mitään muuta kuin rauhaa tähän maahan ja myös naapureillemme ja koko Eurooppaan.
Ulkoasiainvaliokunta puheenjohtajansa Jussi Halla-ahon johdolla on tehnyt erinomaista työtä ja saanut aikaan yksimielisen mietinnön. Valiokunnan puheenjohtaja hyvin puheenvuorossaan kuvasi, miten tämä prosessi syntyi ja miten muodostui yksimielinen kanta, ja se ansaitsee meiltä kaikilta kunnioituksen viisaasta, hyvästä työstä. Suomen liittyminen Natoon on vahva rauhan ele koko maailmalle, koko Euroopalle, ja se ei ole keneltäkään pois. Kukaan naapuri älköön mitään muuta kuvitelko. Suomi on rauhaa rakastava maa, ja sellaisena haluamme pysyä.
Suomi on tärkeä osa läntistä maailmaa. Toisen maailmansodan jälkeen viisaat valtiomiehet ja eduskunta pitivät huolen siitä, että Suomea rakennettiin länsimaiseksi yhteiskunnaksi, vapaaksi yhteiskunnaksi, jossa demokratia toimii, tuomioistuimet toimivat, ihmisillä on oikeuksia ja ihmisten elintasoa korotetaan ja parannetaan, jolloin syntyivät länsimaisen yhteistyön edellytykset. Kävimme kauppaa muiden maiden kanssa, ja tavoitteena tietenkin oli, että saamme elää rauhassa ne sotien jälkeiset vuodet ja siitäkin eteenpäin, joka oli erittäin kriittistä aikaa Euroopassa, kuten muistamme kylmän sodan ja monet muut asiat. Sitten vuonna 1995 liityimme Euroopan unionin jäseneksi, jolloin ihan selvästi otimme kantaa myös siihen, että olemme liittymässä läntiseen yhteisöön yhä tiukemmin ja yhä selvemmin. Päätös oli varmaan sinä aikana erittäin viisas, ja se on edelleen viisas, kunhan vain pidämme huolen siitä, että emme menetä omaa päätösvaltaamme ylettömiin vaatimuksiin, mitä Euroopan unioni koko ajan esittää.
Nato-optiota pidimme tiukasti takataskussa. Siitä puhuttiin kaikissa juhlapuheissa, että meillä on Nato-optio, jota käytetään sitten kun tarve tulee ja kun tilanne on edessä. Vuosi sitten, 24. helmikuuta 2022, se hetki koitti. Venäjän törkeä hyökkäys Ukrainan kimppuun aiheutti sen, että ulkopolitiikkamme johtaja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö, välittömästi aloitti toimenpiteet, joiden päämäärä oli se, että toukokuussa 17. päivä sitten eduskunta otti kantaa selkeästi äänin 188—8 siihen, että Suomi hakee Pohjois-Atlantin puolustusliiton, Naton, jäsenyyttä. Päätös oli tärkeä, ja on erittäin tärkeää, että se oli lähes yksimielinen päätös tältä salilta. Se oli myös viesti Suomelta ulospäin, että rakastamme rauhaa emmekä missään nimessä horju päätöksissämme ja tuemme Ukrainaa sen tiellä pysyä itsenäisenä valtiona. Kaikki nämä viestit on Suomi lähettänyt selkeästi ja lähes yksimielisesti, jolla on valtavan suuri arvo — valtavan suuri arvo meidän tulevaisuutemme kannalta.
Mitä sitten Nato-päätöksen jälkeen? Nyt kun Suomi tekee päätöksen ja eduskunta hyväksyy toisessa käsittelyssä tämän lain toivon mukaan yksimielisesti tai melkein yksimielisesti ainakin, niin se on myös viesti ulospäin, että meidän aito liittymistahto ei ole horjunut yhtään. Kaksi valtiota, Unkari ja Turkki, on vielä ratifioimatta meidän hakemuksemme. Ne tulevat aikanaan — uskon, että ne tulevat tässä lähiaikoina molemmat — mutta sitten kun ne tulevat, niin Suomen pitää liittyä Naton jäseneksi ihan empimättä.
Siitä on käyty paljon keskustelua, mennäänkö käsi kädessä Ruotsin kanssa Natoon vai menemmekö silloin, kun tilanne tulee. Minun kantani on tässä asiassa selvä: menemme Natoon silloin, kun molemmat jäljellä olevat valtiot ovat ratifioineet Suomen jäsenyyshakemuksen, ja sitten liitymme Natoon. Kuten valiokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho mainitsi puheessaan tästäkin mahdollisuudesta, niin kun Suomi sitten jonain päivänä toivon mukaan on Nato-jäsen, niin se on sitten aikanaan vahva tae myös sille, että kun Ruotsi tulee perässä — toivon mukaan yhtä aikaa, mutta kuitenkin on tulossa sinne — niin Suomi on siellä silloin jo valmiina. En näe tässä mitään ristiriitaa mihinkään suuntaan. Suomi on valtio, jolla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1 350 kilometriä, elikkä me olemme se valtio, jolle tämä Nato-jäsenyys on erittäin tärkeä. Sen takia älkäämme epäröikö vaan menkäämme pystypäin länsimaiden joukkoon, minne me ehdottomasti kuulumme.
Ja mitä tulee sitten, arvoisa puhemies, vielä kansainväliseen yhteistyöhön olosuhteissa, joissa olemme Naton jäseniä, ei tietenkään mikään muutu. Se on liike-elämän kieltä käyttäen business as usual, elikkä normaalia yhteistyötä jatkamme kaikkien kansainvälisten yhteisöjen kanssa ja teemme hyvää yhteistyötä naapureittemme kanssa. Se, että Venäjä käy sotaa nyt aggressiivisesti Ukrainaa vastaan, on tuomittavaa, kuten koko maailma on sen tuominnut, mutta senkin tilanteen keskellä puhevälit pitää naapureihin säilyttää ja sitten kun se hetki koittaa myös ruveta rauhaa rakentamaan siihen suuntaan. Yksin emme saa jäädä. Niin kuin edustaja Kinnunen äskeisessä puheenvuorossa hyvin sanoi, emme ole enää yksin, ja se on Suomen kannalta äärimmäisen tärkeä asia.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota vielä yhteen asiaan, joka on ehkä jäänyt vähän vähemmälle huomiolle: Suomen talouden kunto. Meillä tulee velvollisuuksia Natoon liittymisen jälkeen huolehtia siitä, että puolustuskyky on tietyllä tasolla ja sijoitamme vuosittain puolustukseemme sen Naton vaatiman vähintään kahden prosentin tason ja sitten pidämme myös nämä organisaatiot kunnossa. Meillä on maanpuolustus kunnossa, meillä on itsenäinen kyky puolustaa tätä maata aivan varmasti kunnossa. Suomella on erittäin vahva armeija, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen, toimiva reservi, jota myös kertausharjoituksin harjoitetaan. Meillä on valtava määrä vapaaehtoisia maanpuolustusjärjestöjä, jotka tekevät ansiokasta työtä joka päivä, ja sitten meillä on myös varusteita parannettu niin, että uskottava puolustus on saavutettu ja saavutetaan koko ajan myös varustelun eli kaluston puolelta. Suuret hankinnat, muun muassa tämä HX-hanke, joka on jo käynnissä, ja eri aselajeille tulevat täydennykset tulevat todella tarpeeseen. Mutta kaikki tämä toteutuu, arvoisa puhemies, sillä hyvällä edellytyksellä, että pidämme huolen siitä, että Suomi-niminen valtio menestyy taloudellisesti, pystyy itse vastaamaan velvollisuuksistaan ja ennen kaikkia pitää tämän isänmaan siinä kunnossa, että ylpeänä voimme esitellä tuleville sukupolville, että näin olemme toimineet ja emme ole enää yksin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-21T16:59:36,2023-02-21T17:06:43,Hyväksytty,1.1
2022_172_100,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin. — Ja edustaja Biaudet, edustaja Biaudet poissa. — Edustaja Kinnunen, Mikko Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_101,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten moni vielä uskoi, että suurten sotien aika Euroopassa on ohi. Putinin Venäjän toiminta ei kuitenkaan perustu demokraattisten maiden ajatteluun. Kylmä tuuli puhalsi läpi Euroopan.
Nyt käsittelemme Nato-jäsensopimuksen hyväksymistä, ja valiokunnan yksimielinen mietintö on vahva viesti eduskunnan yksituumaisuudesta. Se on arvokasta. Venäjän täysimittainen hyökkäyssota Ukrainaan on palauttanut kansalaisten eteen maailmansotien näkymiä: tuhoutuneita kaupunkeja, kuumaisemaksi muuttuneita peltoja, kuolleita sotilaita ja siviilejä, päättymättömiä pakolaisten jonoja, lohdutonta kärsimystä, pelkoa ja hätää, sukupolvien yli jatkuvaa. On syytä muistaa, että Suomen puolustusvoimille tämä sota ei ole tullut yllätyksenä. Kaikkeen on varauduttu, olemme turvassa. Vuoden ajan Ukrainan kansa on taistellut olemassaolostaan. Se teki mahdottomasta totta, kun se pysäytti Venäjän, ensin ihan itse Kiovan porteilla, sitten lännen tuella muualla maassa. Jos Kiova olisi sodan alussa murtunut, missä Venäjän armeija nyt olisi?
Arvoisa puhemies! Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan — näin opasti roomalainen sotateorian opas aikanaan keisareita. Se on valitettavan totta myös tänään. Kun Venäjän panssarit vyöryivät Ukrainaan, suomalaiset ymmärsivät, että turvallisuusympäristömme on muuttunut peruuttamattomasti. Enemmistö kansalaisista päätyi kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Kynnys hyökätä Suomeen halutaan mahdollisimman korkeaksi. Päätöksellämme on vahva kansalaisten tuki. Puolustusliitto Natoon liittyminen on lopulta rauhanteko. Tehtävämme on estää sodan syttyminen ja rakentaa rauhaa. Kehitysvammainen ystäväni lähettikin minulle eilen viestin: ”Otatko puheessa esille: sodan pitäisi loppua, pitäisi tulla rauha?” Tämä tulee pitää mielessä, kun tämä mieletön sota saadaan loppumaan ja saadaan aikaan oikeudenmukainen rauha. Suomi on jo kauan kuulunut länteen arvojen, kulttuurin ja talouden saralla, nyt liitymme osaksi länttä myös turvallisuuspolitiikassa. Enää emme ole puskurivaltio idän ja lännen välillä vaan kiinteä osa länttä. Päätimme tällä kaudella hakea puolustusliiton jäseneksi. Saatamme prosessin omalta osaltamme nyt loppuun.
Arvoisa puhemies! Sotilaallisesta liittoutumisesta huolimatta me suomalaiset kannamme edelleen päävastuun isänmaamme puolustamisesta. Meidän tulee edelleen kehittää yleistä asevelvollisuutta ja kouluttaa aktiivista ja osaavaa reserviä. Tehtävämme on puolustaa koko maata ja sen kaikkia alueita ja asukkaita. Siihen tarvitaan vankkaa maanpuolustustahtoa. Tulevaisuudessa meidän ei kuitenkaan tarvitse tehdä sitä yksin, meillä on tukenamme muita kansoja. Vastaavasti meidän on oltava valmiita tukemaan toisia, jos tilanne sitä edellyttää. Suomella on paljon annettavaa puolustusliiton jäsenenä. Jatkamme samalla diplomatian ja monenkeskisen ja kahdenvälisen yhteistyön ja rauhanturvaamisen tiellä. Tämä kaikki vaatii paljon työtä ja muutoksia niin lainsäädännössä kuin totutuissa tavoissa toimia. Se vie aikaa ja vaatii resursseja, mutta yhdessä ja yhteistyöllä tulemme selviämään, kuten aiemmat sukupolvet rakensivat yhteistyöllä sotien jälkeen Suomen uuteen ja parempaan aikaan, ennenkokemattomaan hyvinvointiin.
Nyt olemme historiallisten asioitten äärellä. Pidän tärkeänä, että ratkaisut on tehty huolellisesti ja yksituumaisesti. Kiitän valtionjohtoa ja eduskunnan valiokuntia isänmaan turvallisuuden varmistamisesta. Kun olemme puolustusliiton jäseniä, vasta sitten on oikea aika keskustella ja neuvotella, millainen Nato-maa Suomesta tulee — emme aseta ehtoja ennakkoon. Meidän on hyvä liittyä puolustusliittoon samoihin aikoihin naapurimme Ruotsin kanssa. Ruotsin kanssa on pidetty tiivistä yhteyttä. Pohjolan ja Itämeren turvallisuus on kaikkien Pohjoismaiden yhteinen asia. Ruotsin parlamentti aikoo toteuttaa oman jäsenyyden prosessinsa mahdollisesti maaliskuussa. Hyvänä tavoitteena on, että molemmat maat ovat jäseniä heinäkuussa pidettävään Naton Vilnan-kokoukseen mennessä.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on kiihtymään päin. Emme tiedä, mitä tulee tapahtumaan. Sen tiedämme, että ilman lännen tukea Ukraina ei selviä. Suomen ja Euroopan pitää tukea Ukrainaa vahvasti myös jatkossa. Se on meidän etumme, se on moraalisesti oikein. Samalla pidämme huolen oman maamme kyvystä puolustautua. Suomen sisällä tehtävämme on vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä. Pidetään Suomi sellaisena, että se on puolustamisen arvoinen. Pidetään heikoimmista huolta, pidetään kaikki mukana, vahvistetaan vakautta. Toimitaan yhtenä rintamana myös informaatiovaikuttamista vastaan — olemme monenlaisen vaikuttamisen kohteena. Opetetaan ja kasvatetaan kaikki kansalaiset lapsista vanhempiin lukemaan ja analysoimaan moninaista informaation tulvaa, hahmottamaan kokonaisuutta ja toimimaan sosiaalisessa mediassa vastuullisesti.
Arvoisa puhemies! Ukrainan sota on näyttänyt sen, että Suomi on tehnyt oikein säilyttäessään yleisen asevelvollisuuden. Se on varautumista pahimpaan. Varautumista on myös se, [Puhemies koputtaa] että huolehdimme omavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta. Tarvitsemme koko maata ja kaikkia ihmisiä. Yhtenäinen isänmaa on vahva.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-21T17:06:59,2023-02-21T17:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_172_102,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Virolainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_103,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Edessämme on yksi maamme historian merkittävimmistä poliittisista ratkaisuista: olemme siirtymässä sotilaallisesti liittoutumattomasta maasta puolustusliitto Naton jäseneksi, läntisten sivistysarvojen vaalijasta niiden vankkumattomaksi puolustajaksi. Tästä ulkoasiainvaliokunta oli täysin yksimielinen.
Arvot, joita ulkopolitiikalla me edistämme, vain vankistuvat entisestään. Puolustamme jatkossa omamme lisäksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan demokratioita, demokratiaa yleisestikin. Nato avaa myös uuden vaikutuskanavan Suomen ennakoivalle diplomatialle sekä globaalia vakautta edistävälle vaikuttamiselle. Puolustuspolitiikan ulkopuolella Euroopan unioni säilyy luonnollisesti Suomen ensisijaisena kansainvälisen yhteistyön vaikutuskanavana ja turvallisuusyhteisönä. EU:n Natoon kuuluvia jäsenmaita on jatkossa Suomen ja Ruotsin myötä 23 eli lähes kaikki. Naton ja EU:n yhteiset intressit lähenevät toisiaan Pohjolan liittymisten myötä, ja edellytykset lisätä Euroopan ja Atlantin turvallisuutta kasvavat.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on kannattanut Suomen liittymistä Natoon vuodesta 2006 eli 17 vuotta. Onneksi suomalaiset ja tämä eduskunta tulivat viime keväänä tähän samaan tulokseen, että Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyyden vaikutukset Suomen kansainväliseen rooliin tulevat olemaan pitkäkestoiset. Suomi pääsee pysyväksi osaksi Naton yhteistä puolustusta, Suomi saa ja Suomea sitovat pysyvät turvatakuut. Vastaavasti Suomelle tulee velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia. Liittokunnan yhteiset suorituskyvyt ovat ilman muuta toimiva pelote. Jos jäsenmaata vastaan kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, puolustaisimme liittokunnan harjoitteleman yhteisen puolustuksen mukaisesti, ylivoimaisin resurssein. Samoin jäsenyytemme on parannus demokratiaa ja sivistysarvoja puolustavan Naton toimintakykyyn ja jäsenmaiden turvallisuuteen.
Naton turva ei kuitenkaan synny jäsenkirjan tallettamisesta Washingtoniin. Edessä on Puolustusvoimiemme yhteensovittaminen osaksi Naton yhteistä suunnittelua ja kansallisia puolustusvoimia, ja tämän pitää olla seuraavan hallituskauden keskeisimpiä prioriteetteja. Itämeren alueen puolustusyhteistyön suunnittelu ja toteutus Nato-naapureidemme kanssa on tässä aivan avainasemassa.
Tämä liittymisprosessi on sujunut hyvässä yhteistyössä Ruotsin kollegoiden kanssa. Meillä on ollut lukuisia luottamuksellisia keskusteluja prosessin eri vaiheissa. Mutta uskon vakaasti, että tämä yhteistyömme saa aivan uuden vaihteen, kun hakemuksemme on ratifioitu.
Arvoisa puhemies! Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkä toimintatapa on ollut valtionjohdon konsensus. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka koskee ja koskettaa kuitenkin jokaista suomalaista. Jotta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden ja painotusten edistäminen Nato-maana perustuisi mahdollisimman laajasti jaettuun käsitykseen asemastamme Euroopassa ja maailmassa, meidän on erittäin tärkeää jatkaa avointa parlamentaarista ja yhteiskunnallista keskustelua aiheesta. Tuleva Nato-aikakausi mahdollistaa myös aiempaa moniäänisemmän ulkopoliittisen keskustelun. Suomen ja liittokunnan arvokkain voimavara ei ole jatkossakaan aseiden määrä — se on sekä taito että tahto käyttää niitä yhdessä muiden kanssa vapauden puolustamiseen. Tahto edellyttää kansallista yhtenäisyyttä eli luottamusta toisiimme, aivan kuten edustaja Kinnunen äskeisessä puheenvuorossaan totesi. Se luottamus on puolestaan jaettua tilannekuvaa ja yhteistä ymmärrystä. Turvallisuuspolitiikassa on kyse myös tästä: kyvystä vuoropuheluun, tahdosta ymmärtää ja tulla ymmärretyksi.
Arvoisa puhemies! Tästä prosessista on jo moni aiemmissa puheenvuoroissa kiitellyt eduskunnan yksimielisyyttä asian käsittelyssä ja varsinkin tätä aikataulua, että on oikea aika puhdistaa pöytä ennen kuin tämä eduskunta päättää työskentelynsä.
Sitten vielä lopuksi haluan muistuttaa siitä, että sota jatkuu Ukrainassa ja maa tarvitsee edelleen aseellista ja taloudellista tukeamme voittaakseen sodan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2023-02-21T17:14:44,2023-02-21T17:19:52,Hyväksytty,1.1
2022_172_104,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Wallinheimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_105,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Joskus vuosi on lyhyt aika politiikassa. Vielä vuosi sitten tuskin kukaan olisi uskonut, että tänään käsittelisimme ulkoasiainvaliokunnan mietintöä Suomen liittymisestä Naton jäseneksi. Silti tässä me olemme, muuttuneessa maailmassa ja toimintaympäristössä, joka määrittyy Venäjän Ukrainassa aloittaman raakalaismaisen sodan ympärille. Tämä maailma on meitä kohtaan aiempaa paljon vakavampi ja arvaamattomampi, ja samalla muutos vaikuttaa olevan pitkäkestoinen, ellei jopa pysyvä.
Kaikkein tärkeintä ja arvokkainta on ollut silti se, miten me kansakuntana olemme reagoineet tähän muutokseen. Olemme tunnustaneet tosiasiat ja toimineet sen mukaisesti. Lähes välittömästi Venäjän aloittaman hyökkäyksen jälkeen viisas kansamme koki, että Venäjän uhkaan vastaaminen edellytti Nato-hakemuksen jättämistä. Päättäjien mielipiteen kypsymiseen meni hiukan kauemmin aikaa, mutta jo viime vuoden toukokuussa me olimme tässä salissa valmiita kannattamaan Nato-jäsenyyden hakemista lähes yksimielisesti. Tämä kertoo, arvoisa puhemies, paljon hyvää meidän suomalaisten kyvystä tehdä päätöksiä tiukan paikan tullen. Uudessa tilanteessa olemme etsineet parhaat ratkaisut yhdessä. Se on pohja, jolle on helppo rakentaa parempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta.
Arvoisa puhemies! Tänään meillä käsittelyssä oleva ulkoasiainvaliokunnan mietintö puoltaa sitä, että nykyinen eduskunta veisi oman kansallisen Nato-jäsenyytemme ratifiointiprosessin loppuun vielä tällä hallituskaudella. Olen tästä samaa mieltä. Kiristynyt kansainvälinen tilanne on alleviivannut sitä periaatetta, jonka presidentti Niinistö mielestäni viime keväänä paalutti: Suomi on vietävä Natoon huolellisen harkinnan kautta mutta viivyttelemättä. Ja se, minkä Suomi voi itse tehdä tässä tilanteessa, on minimoida omalta osaltaan hidasteet nopean Natoon liittymisen tieltä. Olen myös samaa mieltä siitä, että näin toimimalla luomme liikkumatilaa omalle toiminnallemme vielä edessä olevien Turkin ja Unkarin ratifiointiprosessien suhteen.
Koko viime kesänä aloitetun Nato-jäsenyysprosessin aikana Suomen lähtökohtana on ollut se, että liitymme Natoon yhdessä Ruotsin kanssa ja etenemme käsi kädessä. Tätä tulisi mielestäni mahdollisuuksien mukaan tavoitella. On silti viisautta varautua myös toisenlaisiin vaihtoehtoihin. Jos Suomen ovi Natoon aukeaa Ruotsia aikaisemmin, kaikki kansalliset esteet sen tieltä pitää olla raivattu pois. Kaikissa olosuhteissa meidän on ensin ajettava meidän omaa turvallisuuttamme parhaiten vahvistavia ratkaisuja.
Arvoisa puhemies! Suomen tulisi liittyä Naton jäseneksi — näin me kokoomuslaiset olemme kertoneet suomalaisille jo vuodesta 2006 lähtien ja nykyiseen tilanteeseen verrattuna hyvän sään aikana. Siitä me myös olemme saaneet kuulla kunniamme monen muun puolueen ja päättäjän toimesta. Meitä on syytetty milloin Nato-haukoiksi tai Nato-kiihkoilijoiksi ja kyseenalaistettu meidän motiiviamme vahvistaa suomalaisten kokonaisturvallisuutta. Viime aikoina näitä meitä moittivia puheita on yritetty häivyttää pois poliittisesta ja internetin muistista ihan kirjaimellisestikin.
Nyt kuitenkin tämä erikoinen jakso Suomen poliittisessa historiassa on tulossa päätökseen. On aika kääntää sivua ja rakentaa uutta. On aika viedä Suomi yhdessä Natoon. On aika päättää, että emme ole tulevissa kriiseissä enää koskaan yksin. Nyt on Suomen aika, nyt on oikea aika.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-21T17:19:59,2023-02-21T17:24:13,Hyväksytty,1.1
2022_172_106,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Kemppi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_107,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämä hetki on varsin historiallinen, eikä meistä kukaan voi sanoa, tuleeko omalla poliittisella uralla enää suurempaa päätöstä vastaan. Ensi perjantaina on kulunut vuosi Venäjän hyökkäyssodan alusta, ja nyt samoihin aikoihin Suomen liittyminen Natoon etenee. Me sitoudumme Natoon jo tällä vaalikaudella. Olen päässyt mukaan Nato-käsittelyyn sekä ulkoasiainvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Tämä eduskunta on tehnyt varsin syvällistä ja perusteellista työtä. Tämä eduskunta kantaa vastuunsa turvallisuudesta loppuun asti.
Eduskunnan Nato-mietinnön myötä hyväksymme myös Ruotsin Nato-jäsenyyden. Mielestäni se on tärkeä yksityiskohta. Ruotsin parlamentti aloittanee oman jäsenyydenhyväksyntäprosessinsa maaliskuussa. Suomen vierailun jälkeen he vielä nopeuttivat omaa prosessiansa. Tavoitteena on, että molemmat maat olisivat jäseniä heinäkuussa pidettävään Vilnan Naton huippukokoukseen mennessä. Myös Naton viesti meille on ollut varsin selkeä: Suomi ja Ruotsi hyväksytään Vilnan kokoukseen mennessä. Syy on tietenkin selvä, nimittäin Venäjän hyökkäyssota on brutaalia siviileihin kohdistuvaa sodankäyntiä ja se on haavoittanut Euroopan turvallisuuden tunnetta. Painavinta jäsenyydessä minulle on ehdottomasti Itämeren ja Suomenlahden turvallisuuden lisääminen, ajatus siitä, että esimerkiksi energia-, ruoka- ja lääkekuljetuksista huolehdimme nykyistä paremmin ja saamme turvallisuuden tuon alueen logistiikalle turvattua.
Me olemme Nato-kelpoisia. Kaluston ja järjestelmien osalta olemme olleet yhteensopivia Naton kanssa jo pitkään. Me täytämme vaativatkin sotilaalliset kriteerit. On hyvä, että emme poissulje tässä myöskään uusia Naton tukikohtia Suomeen. Uskon, että meillä on Natossa myös annettavaa, nimittäin arktisen alueen merkitys on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan myötä. Olemme arktisen sodankäynnin ammattilaisia. Meidän on helppo tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden kanssa, ja tunnemme arktisen ympäristön vaatimukset. Pidän Norjan esimerkkiä Natossa rohkaisevana, sillä myös pienellä maalla voi olla suuri merkitys, suuri malli Natolle.
Nähdäkseni tämä päätös ei myöskään haavoita suhdettamme Ruotsiin, nimittäin meillä on tämä 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa ja molemmat valtiot toimivat tässä itsenäisesti. Me menemme Natoon ja niin menee Ruotsikin. On tietenkin kolmansien maiden kysymys, missä aikataulussa tämä tapahtuu.
Omaan kansaan nojaavaa armeijaa tulee kehittää vahvana jatkossakin. Kun olin puhumassa vuosia sitten Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlassa, pyrin ajamaan Puolustusvoimia siihen suuntaan, että siviilipalveluksen osaaminen, kuten kybertaidot tai väestönhallintataidot, tukisivat maanpuolustusta paremmin ja naiset pääsisivät osaksi kutsuntajärjestelmää nykyistä paremmin. On ollut mukava huomata, että tällä kaudella olemme tehneet valtavia hyppäyksiä tänne suuntaan. Ajattelen itse, että Puolustusvoimien vahvuus on se, että se kehittyy ja emme koskaan ajaneet luotettavaa puolustusta alas. Suomen puolustuskyky on uskottava, ja sellaisena se tulee pitää jatkossakin.
Olemme keskittyneet paljon Venäjään, ymmärrettävistä syistä, mutta Natosta puhuttaessa on tärkeä katsoa myös esimerkiksi Kiinan suuntaan. Nato on määritellyt Kiinan mahdolliseksi uhaksi jo aiemmin. Taustalla painavat esimerkiksi maan suhteet Taiwaniin ja selkeät ilmaisut Taiwanin osalta. Kiinan merkitys kasvaa, ja ajattelen itsekin, että sen ylivaltaan pitää suhtautua kriittisesti. Tässä Nato voi tietenkin tarjota Suomelle myös laajaa ymmärrystä ja tilannekuvaa. Ennalta ehkäisevä työ myös Natossa on oleellista, ja toivon että Suomi on siinä aktiivisesti mukana.
Ei ole sivuseikka, että Nato-jäsenyys avaa uusia mahdollisuuksia myös puolustusteollisuudelle. Salaisen tiedon piiriin pääsy auttaa kehittämään tuotteita Naton tarpeisiin. Natossa odotetaan, että Suomen ja Ruotsin vahva puolustusteollisuuden tuotanto ja osaaminen vahvistavat myös liittokuntaa omalta osaltaan. Puolustustarvikeviennin osalta meidän tulee vahvistaa kauppaa ja vientiä Nato-maiden kanssa. Se auttaa meitä pärjäämään ja toisaalta myös vahvistaa omavaraisuuttamme Suomessa.
Tämä on mahdollisesti tämän talon viimeinen Nato-jäsenyyskeskustelu, ja ajattelin, että sellaiseksi se tulee myös jättää. Naton kehittämisen osalta toivon kuitenkin, että tämä sali käy vielä rikasta keskustelua tulevina vuosina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-02-21T17:24:23,2023-02-21T17:29:36,Hyväksytty,1.1
2022_172_108,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin, kiitos. — Ja edustaja Mäkinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_109,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä osoitan osaltani lämpimät kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle yksimielisestä mietinnöstä. Se todella osoittaa, että tämän vakavan asian äärellä me pystymme perusteelliseen ja huolelliseen yhteistyöhön yksituumaisesti. Konsensuksen merkitystä ei näinä kriisin aikoina voi korostaa liikaa. Kiitän myös eduskuntaa tästä hyvästä ja laadukkaasta keskustelusta, muutamia populistisia ulostuloja lukuun ottamatta, jota tänään on asian äärellä käyty. Arvostan demokratian näkökulmasta sitäkin, että myös erilaisia äänenpainoja on tuotu esille.
On selvää, että kärjistyvän voimapolitiikan maailmassa Suomen puolustusintressien ajaminen tapahtuu tehokkaimmin osana laajempaa yhteisöä, jonka jäsenenä Suomella on aktiivinen rooli puolustusyhteistyön ja konfliktien ennaltaehkäisyn tukemisessa ja kehittämisessä. Kuten ulkoasiainvaliokunta on korostanut, Nato-jäsenyys ennaltaehkäisee Suomeen kohdistuvaa uhkaa, kun Suomen tukena ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisen puolustuksen järjestelyjen mukaisesti.
Suomella on Naton täysivaltaisena jäsenenä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kaikilla muillakin liittouman jäsenillä. Suomi ei hae erivapauksia vaan kantaa vastuunsa, mutta emme myöskään ole luovuttamassa viimesijaista kansallista päätösvaltaamme oman puolustuksemme resursoinnin, kansainvälisen harjoitustoiminnan laajuuden, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittamisen tai ydinvoiman suhteen. Nato on luottamukseen perustuva yhteistyöjärjestelmä, jossa ei ole mekanismeja kansallisen päätösvallan ylittämiseen. Pidän kuitenkin tärkeänä, että Suomi vastaa sille asetettaviin maakohtaisiin tavoitteisiin.
Arvoisa puhemies! Suomen puolustusratkaisun peruslähtökohta pysyy kuitenkin edelleen samana. Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön yhteiseen puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon ja yhä tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Me kannamme jatkossakin itse ensisijaisen vastuun maamme uskottavasta puolustuksesta. Se on myös meidän tärkein ja merkittävin tehtävämme Naton jäsenenä.
Vaikka Euroopassa käydään täysimittaista sotaa, haluan korostaa edelleen myös rauhantyön merkitystä. Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen toimija ja panostettava rauhan edistämiseen niin Euroopassa kuin muuallakin päin maailmaa. On hyvin tärkeää, että teemme nyt osaltamme kaikkemme, jotta Ukraina voittaa Venäjän aloittaman julman hyökkäyssodan. Vain näin aito rauha on saavutettavissa Ukrainan — siis Ukrainan, ei Venäjän — ehdoilla. Meillä on kuitenkin tulevaisuudessa paljon annettavaa myös Ukrainan jälleenrakentamisen tukemisessa, ja tähän työhön meillä on oltava valmius.
Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna, että meidän ensisijaisena tavoitteenamme on Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon yhteisymmärryksessä ja mahdollisimman nopeasti. Kannatan ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä olevaa päätösesitystä. On hyvä ja perusteltu ratkaisu, että tämä eduskunta päättää sen, minkä on aloittanutkin, ja saattaa osaltaan hakuprosessin loppuun saakka. On toivottavaa ja hyvä, että myös Ruotsi osaltaan vie prosessin lainsäädännöllisesti päätökseen, vaikka kaikki jäsenmaat eivät ole jäsenyyttämme vielä ratifioineet. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-21T17:29:50,2023-02-21T17:33:50,Hyväksytty,1.1
2022_172_110,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_111,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin liittoon ja niin sanotun Nato-lainsäädännön hyväksymistä. On oikein, että eduskunta nyt vie maaliin Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan sopimuksen hyväksymisen. Asemoimme itsemme viimeinkin entistä voimakkaammin osaksi läntistä yhteisöä, puolustusliitto Naton jäseneksi. Kansallinen yksituumaisuus on näin suuressa asiassa erittäin tärkeää. Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, jatkossakin pidämme huolta omasta vahvasta puolustuksesta, jonka suorituskykyä on edelleen kehitettävä entisestään. Yleistä asevelvollisuutta tarvitaan jatkossakin, ja sitä on kehitettävä. Maanpuolustustahtoa on vaalittava.
Toiseksi, takanamme on jatkossa koko liittokunnan voima. Kun haluamme rauhaa, haluamme elää rauhassa, meidän on varauduttava puolustautumaan niin uskottavasti, ettei kenenkään kannata Suomea uhata tai Suomeen hyökätä. Nato-jäsenyys nostaa ratkaisevasti kynnystä uhata Suomea sotilaallisesti.
Arvoisa puhemies! Tärkeää Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen asemoinnin näkökulmasta on se, että Suomi liittyy Natoon nyt mahdollisimman pian, vaikka se tarkoittaisi liittymistä ilman Ruotsia. Toki Suomen ensisijainen tavoite ja oma etummekin on se, jos pääsemme liittymään Ruotsin kanssa samaan aikaan.
Suomi on jatkossa entistä paremmin turvassa Naton jäsenenä. Työmme on kuitenkin Naton suhteen vasta alussa. Seuraava vaalikausi on ratkaiseva siinä, millaiseksi Suomen Nato-politiikka muotoillaan ja miten maksimaalisesti jäsenyys saadaan palvelemaan Suomen etuja. Työtä on vietävä päättäväisesti eteenpäin seuraavalla hallituskaudella. Päättäjiltä vaaditaan tässä työssä vahvaa näkemystä ja puolustuspoliittista osaamista. Linjamme on oltava ”Naton ytimeen ja kaikkiin pöytiin”, mikä kuvaa myös Suomen EU-jäsenyyden alkutaivalta. Olemme koko liittokunnan turvallisuutta vahvistava voima, vahvistava jäsenmaa.
Meidän tulee määrätietoisesti hakea ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja, kuten alueellinen komentokeskus tai osaamiskeskus. Naton esikuntatoiminnot vahvistaisivat edelleen turvallisuuttamme ja liittokunnan läsnäoloa Suomessa. Toki niillä olisi myös muita hyötyjä, kuten taloudellisia hyötyjä ja työllistävä vaikutus.
Arvoisa puhemies! Suomella on naapurina arvaamaton, häikäilemätön Venäjä, johon emme voi luottaa, ja pitkä yhteinen raja. Nato-jäsenyys merkitsee ennen kaikkea pidäkettä, jotta meidän kimppuumme ei hyökätä. Nato on eurooppalainen puolustusratkaisu. Emme enää koskaan ole yksin.
Nato on aikanaan perustettu tuomaan turvaa ja suojaa eurooppalaisille pienille maille Neuvostoliiton turvallisuuspoliittista uhkaa vastaan. Sittemmin Venäjä ei ole perustavanlaatuisesti muuttunut. Meillä on aggressiivinen, häikäilemätön naapuri, joka on valmis käyttämään täysimittaista sotilaallista voimaa pienempää naapuriaan vastaan.
Kuten monesti ennenkin maailmanpolitiikan murroskohdissa, on tullut aika Suomen tarttua hetkeen, tehdä oikeat ratkaisut niiden arvojen pohjalta, joihin me uskomme. Suomi on selvästi vapaiden demokratioiden rintamassa puolustamassa niitä vapauden arvoja, joihin me uskomme. Me emme ole ja me emme jää millekään harmaalle vyöhykkeelle. Suomen paikka on lännessä, Suomen paikka on Natossa.
Arvoisa puhemies! Viimein uusi aika koittaa Suomelle.
Ja, arvoisa puhemies, Venäjän Ukrainaan kohdistaman synkän hyökkäyksen vuosipäivä on perjantaina. Ukraina voittaa sodan, Ukrainan täytyy voittaa sota. Meidän tulee seistä lujana urhean Ukrainan tukena rauhan ja vapauden puolesta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-02-21T17:33:56,2023-02-21T17:39:24,Hyväksytty,1.1
2022_172_112,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Kiitos. — Edustaja Antikainen poissa. — Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_113,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pidän hyvin tärkeänä, että ulkoasiainvaliokunnan mietintö Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon eli Natoon on yksimielinen. Tällä eduskuntakaudella on tullut kaksi isoa kriisiä, joita ei ole voinut ennakoida. Molemmista on tietysti ollut jonkinlaisia ennusmerkkejä, mutta silti niiden tapahtumista ei ole ollut mahdollista ennakoida etukäteen. Toinen oli koronapandemia ja toinen Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta viime vuonna. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että eduskunnassa on molemmissa asioissa pystytty toimimaan hyvin yksituumaisesti hallitus ja oppositio ‑raja ylittäen.
Nato-jäsenyydessä on kysymys sekä Suomen kansainvälisestä asemasta että Suomen omakuvasta. Toisen maailmansodan jälkeisen ajan moni ulkopuolinen erityisesti lännessä ei pitänyt Suomen asemaa osana länttä mitenkään selvänä, mutta itse olen kokenut, että Suomessa, Suomen sisällä, meille on koko ajan ollut selvää, että Suomi on osa länttä, kuuluu länteen. Se tuli näkyväksi viimeistään ensimmäisellä eduskuntakaudellani 91—95, kun ensin Neuvostoliitto romahti ja siitä irtosivat sekä Baltian maat että muun muassa Ukraina ja Venäjä. Korostan sitä, että myös Venäjä halusi silloin itsenäistyä Neuvostoliitosta, joka sitten vuoden loppuun mennessä virallisestikin lakkasi olemasta. Tämän jälkeenhän Suomi haki EU-jäsenyyttä ja päätti liittyä EU:hun, jolloin Suomen kuuluminen länteen tuli myöskin ikään kuin kansainvälisen asemamme puolesta virallisesti selväksi.
Myös Nato-jäsenyydestä suomalaisten, sekä kansalaisten että kansanedustajien, näkemys selkeni käytännöllisesti katsoen yhdessä yössä, kun Venäjä käynnisti oikeudettoman ja julman hyökkäyksen Ukrainaa vastaan. Mutta itse asiassa yhteistyötä Naton kanssa on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä jo yli 20 vuotta muun muassa osallistumalla erilaisiin Nato-vetoisiin rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin. Muistan, että esimerkiksi 90‑luvulla silloinen puolustusministeri Anneli Taina luonnehti, että Naton kanssa kihloissa ollaan, mutta hääpäivää ei ole vielä päätetty. Hän oli siis kokoomuksen edustaja. Ja sosiaalidemokraatti Liisa Jaakonsaari totesi, että Nato on Suomen ulkopolitiikan salarakas. Eli tämä kuvaa sitä, että suhde on kuitenkin käytännössä ollut melko läheinen jo aika kauan.
Suomen sotilaallisessa liittoutumattomuudessa on mielestäni ollut myös omat etunsa, muun muassa se, että se on luonut luottamusta suomalaisiin rauhanvälittäjiin ja se on helpottanut heidän työtään kriisien rauhanomaisen ratkaisun edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Mutta se maailma, jossa liittoutumattomuus oli Suomelle hyvä ratkaisu, lakkasi olemasta 24. helmikuuta aamuyöstä, kun Vladimir Putin teki selväksi, että hänen itsevaltaisesti johtamallaan Venäjällä ei ole mitään rajaa, sen valloitushalulla ei ole mitään rajaa. Ja ne julmuudet, mihin Venäjän armeija on syyllistynyt Ukrainassa, osoittavat myös, että Venäjän armeijan valmiudella julmuuksiin ei myöskään ole mitään rajaa.
Pidän todennäköisenä, että Ukrainassa hyvin monien tulevien sukupolvien ajan muistetaan sitä, mitä siellä nyt tapahtuu, samalla tavalla kuin Suomessa on muistettu monien sukupolvien ajan sitä, mitä on tapahtunut isovihan aikaan. Esimerkiksi minun isäni suvussa muistetaan vieläkin sitä, mitä Venäjän armeija isovihan aikaan teki Hassin talon silloiselle isännälle, joka kidutettiin kuoliaaksi.
No, me emme tiedä vielä, mikä on tarkka päivämäärä, jolloin Suomen Nato-jäsenyys toteutuu, koska kaksi ratifiointia puuttuu vielä, emmekä tiedä, milloin Unkari ja Turkki ratifioinnin päättävät, mutta minusta on erittäin hyvä asia, että eduskunta vielä ennen vaaleja tekee Suomen puolesta selväksi, että Suomen puolesta asia on loppuun käsitelty. On myös tärkeää korostaa sitä, että päätös on puolustuksellinen eikä ketään vastaan.
Ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä haluan nostaa esille kappaleen 33, joka käsittelee eduskunnan pitämistä informoituna. Ulkoasiainvaliokunta toteaa olevan tärkeää, että näistä Nato-kokouksista tiedotetaan asianomaisia valiokuntia ministerien etukäteis- ja jälkikäteiskuulemisten muodossa noudattaen vastaavia perusperiaatteita kuin millä keskeisistä EU-ministerikokouksista tiedotetaan suurelle valiokunnalle. Mielestäni tosiaan se, miten Suomessa menetellään EU-päätöksenteon suhteen, eduskunnan informoinnin ja mandaatin hakemisen suhteen suuressa valiokunnassa, on hyvä esimerkki muille EU-maille parlamentin ja hallituksen välisestä yhteistoiminnasta, ja näitä samoja periaatteita pitää noudattaa myöskin sitten näissä Nato-asioissa.
Arvoisa puhemies! Vielä totean kaksi asiaa lyhyesti. Ensinnäkin sen, että se, että Suomi liittyy Natoon, ei mielestäni muuta sitä, että myöskin Euroopan unionin puolustusulottuvuutta pitää kehittää, koska me emme pysty tietämään etukäteen Yhdysvaltojen tulevaa kehitystä. Ja toiseksi totean saman, minkä monet muutkin kollegat [Puhemies koputtaa] ovat jo todenneet, että Ukraina taistelee myös meidän puolestamme ja meidän tehtävämme on tukea Ukrainaa tässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-21T17:39:34,2023-02-21T17:47:13,Hyväksytty,1.1
2022_172_114,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Näin, kiitoksia. — Edustaja al-Taee.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_115,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat, rauhaa, rauhaa, rauhaa. Vahva puolustus on Suomen rauhan tae. Nato on tähän paras vaihtoehto nyt. Myös sisäisellä rintamalla Suomen on kiihdytettävä toimintaansa rauhan tiellä osana sen omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Johdonmukainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on Suomen rauhan tae pitkälle tulevaisuuteen. Samanaikaisesti on sisäisesti tärkeätä juuri nyt lähteä vahvistamaan ajatusta Suomen toiminnasta rauhanrakentajana, järjestäjänä sille, että erilaiset riitaiset osapuolet voivat tulla yhteisen pöydän ääreen. Sitä, että Suomi tarjoaa tämäntyyppisiä palveluita jatkossakin, on nyt vahvistettava. Maailma katsoo meitä juuri nyt, ihmettelevät Nato-päätöstä. Meidän täytyy pystyä se selittämään meidän omista lähtökohdistamme ja samanaikaisesti myöskin varmistaa, että olemme osallisia muiden maiden turvallisuuteen. Tätä keskustelua on vielä käytävä, ja erityisesti seuraavalla vaalikaudella tähän täytyy saada monta mahdollisuutta. Suomi ei ole liittynyt Natoon sen takia, että se haluaa sotaa. Suomi on liittynyt Natoon, koska se haluaa rauhaa.
Samanaikaisesti on johdonmukaista kasvattaa tulevia sukupolvia mediakriittisiksi, kasvattaa tulevia sukupolvia ymmärtämään rauhan merkitystä, niin yhteiskuntarauhan kuin vastakkainasettelun kytemisen ja poistamisen merkitystä, ja sitten samalla ymmärtämään heidän oma asemansa tulevaisuuden rauhantekijöinä niin ihmissuhteissa kuin maailmallakin.
Ja kolmanneksi: Tuki Ukrainalle juuri nyt on sekä Euroopan että globaalilla tasolla rauhan tae, sillä erityisesti Kiina seuraa nyt, mitä Venäjä tekee ja miten Venäjä joutuu päättämään tämän sodan. Jos sota päättyy jollain tavalla Venäjän eduksi, silloin Kiina myöskin villiintyy tästä, ja sillä on paljon mahdollisuuksia villiintyä tästä. Onkin järkevää nyt tukea Ukrainaa, sillä Ukraina ei taistele ainoastaan omasta puolestaan, Euroopan puolesta, Suomen puolesta, vaan itse asiassa Ukraina taistelee laajemman globaalin rauhan puolesta, ja onkin meidän velvollisuutemme heitä tukea tässä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-21T17:47:15,2023-02-21T17:50:28,Hyväksytty,1.1
2022_172_116,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos. — Ja edustaja Harjanne, edustaja Harjanne poissa. Edustaja Pirttilahti, edustaja Pirttilahtikin poissa. — Edustaja Packalén on paikalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_117,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Elämme historiallisia hetkiä, kun olemme päättämässä liittymisestä sotilasliitto Natoon. Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon, ja maailma näyttää hyvin erilaiselta kuin vuosi sitten. Venäjän hyökkäyssodan arpien poistuminen tulee viemään pitkään, eikä paluuta entiseen ole. Koska olemme nyt tilanteessa, jota kukaan ei toivonut, on Natoon liittyminen meille turvallisuuspoliittinen välttämättömyys.
Suomen tavoite on liittyä Natoon yhdessä Ruotsin kanssa, ja tästä on mielestäni pidettävä kiinni. Jos kuitenkin kävisi niin, että Ruotsin hakemuksen hyväksyntä kestäisi pidempään kuin Suomen, meidän tietysti pitää katsoa asiaa oman turvallisuutemme näkökulmasta. Suomen liittyminen Natoon, vaikka Ruotsi ei olisi vielä hyväksytty, vahvistaa myös Ruotsin turvallisuutta, samoin kuin Ruotsin liittyminen Natoon ilman Suomen hyväksymistä toisi Suomelle turvaa, vaikka toki Suomi on maantieteellisesti suuremmassa vaarassa kuin Ruotsi.
Ukrainan sota on ollut herätys monelle pumpulissa kasvaneelle eurooppalaiselle. Monet ovat eläneet lapsenuskossa, että sodat ovat jollain ihmeellisellä tavalla loppuneet maailmasta, mikä kertoo mielestäni naiiviudesta ja historiaperspektiivittömyydestä, sillä sotia on aina ollut ja niitä tulee aina olemaan. Sota on politiikan jatke toisin keinoin, kuten Clausewitz taannoin lausui.
Onneksi Suomi on pitänyt yllä varsin vahvoja puolustusvoimia yleisestä Nato-suuntauksesta poiketen ja pitänyt huolta oman maan puolustuskyvystä. Vuonna 2011 Kataisen hallituksen leikkaukset olivat vaarantaa maanpuolustuksen, ja tekivätkin sille merkittävää haittaa, mutta onneksi näitä virheitä on sittemmin onnistuttu paikkaamaan ja korjaamaan.
Kun jonain päivänä Suomi on vahvistettu Naton jäseneksi, tulee Suomen ajaa Natossa asemaamme rajavaltiona. Tällä tarkoitan sitä, että Natossa oleva 360 asteen näkökulma ei ole realistinen rajamaille, kuten Suomelle, balteille ja Puolalle, joiden tulisi mielestäni keskittyä Naton itärajan puolustamiseen. Manner-Euroopan Naton rajamaat Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina, Serbia, Itävalta, San Marino, Vatikaani, Liechtenstein, Sveitsi ja Andorra — jos näistä mietitään muita kuin Venäjää ja Valko-Venäjää, niin tarvitaanko rajamaista joukkoja näihin maihin? Jos teoreettisesti vaikkapa Andorra hyökkäisi Ranskaan, tarvitaanko rajamaista joukkoja? Ei tarvita.
Mielestäni asiat pitää sanoa suoraan: Nato on perustettu vastavoimaksi Neuvostoliitolle, jonka perillinen Venäjä on, eli mielestäni voisimme palata kylmän sodan retoriikkaan Naton tarkoituksesta.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan lausua kiitollisuuteni niin tälle eduskunnalle, ulkoasiainvaliokunnalle ja koko kansalle siitä yksimielisyydestä ja tavasta, jolla tätäkin asiaa on käsitelty Suomessa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2023-02-21T17:50:49,2023-02-21T17:54:44,Hyväksytty,1.1
2022_172_118,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Marttinen poissa. — Edustaja Huttunen, Hanna.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_119,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tunnen erityistä vastuuta kannanotoissani puolustukseen, rajavalvontaan tai Natoon liittymiseen tehdessäni työtäni itärajan maakunnasta tulevana kansanedustajana ja hallintovaliokunnan sekä puolustusvaliokunnan jäsenenä. Pohjois-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtajana ja Savo-Karjalan kansanedustajana olen tehnyt paljon yhteistyötä itäisen naapurimme Venäjän kanssa — voin sanoakin nytten menneessä aikamuodossa: teimme. Järkytys oli alkuun suuri, kun kaikki se pohja, minkä varaan olimme rakentaneet luottamukselliset välimme, katosi hetkessä Venäjän hyökättyä sotimaan Ukrainaan. Naapurimme paljasti todellisen luonteensa, ja entiseen ei ollut enää paluuta. Sodan jatkumisen myötä Ukrainassa Venäjän toimesta tapahtuneet sotarikokset ovat paljastaneet Venäjän hallinnon raakalaismaisuuden ja häikäilemättömyyden. Päätös liittyä Pohjois-Atlantin liiton jäseneksi on yksi maamme historian suurimmista ja yksi maamme historian tärkeimmistä päätöksistä. Päätöstä ei tehdä, kuten on sanottu, ketään vastaan vaan Suomen turvallisuuden puolesta.
Arvoisa puhemies! Minkälainen on sitten tuleva Nato-Suomi? Naton jäsenenä Suomesta tulee sotilaallisesti liittoutunut valtio. Ulkoasiainvaliokunta toteaa Nato-jäsenyyden merkitsevän tärkeän perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan Naton jäsenenä kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuu liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen yhteisten puolustuksen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia. Suomi tulee ottamaan Nato-jäsenyyden vastaan täysin oikeuksin ja täysin velvollisuuksin. Hoidamme osamme liittokunnan yhteisestä pelotteesta ja puolustuksesta pitäen samalla kuitenkin kiinni panostuksistamme vahvaan kansalliseen puolustukseen. Suomen Nato-jäsenyys tukee liittokunnan puolustusta. Suomella on kokoonsa suhteutettuna hyvin varteenotettavat, vuosikymmeniä järjestelmällisesti kehitetyt puolustusvoimat, kriisinsietokykyinen yhteiskunta, teknologista huippuosaamista sekä kansainvälisesti mitattuna erittäin korkea maanpuolustustahto. Suomi on turvallisuuden tuottaja. Suomen Nato-jäsenyys lisää myös vakautta Itämeren alueella ja vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta. Suomalaista osaamista arvostetaan sotilaallisellakin saralla. Historiamme kertoo osaamisen lisäksi myös siitä kuuluisasta suomalaisesta sisusta. Suomen tärkeä tehtävä tulee olemaan edelleen sama kuin ennenkin: muun muassa turvaamme pitkän itärajamme, joka tulee jatkossa olemaan myös osa Naton itärajaa. Tämän tehtävän me osaamme, ja osaammekin sen hyvin.
Arvoisa puhemies! Me olemme rauhaa rakastava kansa. Me teemme Natoon liittymiseen liittyvät päätökset, jotta Suomi ei enää milloinkaan joutuisi sotaan. Kannatan lämpimästi Naton jäsenyyssopimuksen hyväksymistä. Ja ajatukseni ovat Ukrainan ja Ukrainan kansan puolella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2023-02-21T17:54:51,2023-02-21T17:59:00,Hyväksytty,1.1
2022_172_120,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kiljunen, Kimmo, poissa. — Edustaja Löfström.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_121,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ärade herr talman! Vi lever i en ny säkerhetspolitisk verklighet. Vi kan inte ensamma påverka den. Däremot kan vi fatta beslut som i den nya verkligheten maximerar vår egen säkerhet och Europas säkerhet. Det har vi gjort genom att ansöka om medlemskap i försvarsalliansen Nato. I dag närmar vi oss slutet av en historisk process här i riksdagen då vi inleder den avslutande debatten om Finlands ratificering av medlemskapet. Slutligt beslut väntar nästa vecka.
Ryssland rev den 24 februari i fjol, alltså i dag nästan på dagen för ett år sedan, upp den europeiska säkerhetsordningen med rötterna genom sin brutala, storskaliga och illegala attack på Ukraina. Den säkerhetsomgivning dit även Ryssland hörde och som vi lutade vårt stabilitetsbygge mot raserades då. Attacken har försämrat säkerhetsläget och ökat riskerna för hela Europa, också för Finland. Förtroendet och tilliten till att länder vill leva i fred eller ens ska fatta rationella och logiska beslut har raserats, och det är i det sammanhanget ratificeringen av Natomedlemskapet sker.
Ärade talman! Finlands beslut är inte ett beslut mot Ryssland eller mot någon annan. Det är inget nollsummespel. Beslutet görs inte av rädsla utan pragmatiskt och rationellt för att maximera vår säkerhet att som självständigt land aldrig någonsin igen behöva vara i krig. Natomedlemskapets avsikt är att minimera riskerna och att säkerställa att alla finländares och ålänningars vanliga liv ska kunna fortsätta precis som nu, i fred och säkerhet.
Det här handlar inte om att Nato utvidgas, utan om att Finland och Sverige suveränt och frivilligt beslutat om att ansöka om medlemskap, och det måste respekteras. Finland är ett fredligt land som vill fortsätta leva i fred och säkerhet. Kärnan i Finlands försvar kommer vara oförändrad.
Ärade talman! Att Finland nu gör färdigt Natoratificeringen gör att bollen går vidare till Nato. Finland och Sverige kan inte bli medlemmar utan att samtliga befintliga medlemmar godkänt ansökningarna. 28 av 30 Natoländer har gjort det i expressfart, eftersom Finland och Sverige uppfyller alla medlemskriterier och kommer vara nettoleverantörer av säkerhet. Nu vill vi att Ungern och Turkiet godkänner ratificeringen så snabbt som möjligt så att vi kan vara medlemmar till nästa Natotoppmöte i Litauen i juli. Förhoppningen är att Finlands beslut att göra klart ratificeringen kunde bryta dödläget och få fart på de två kvarvarande ratificeringarna.
Ärade talman! Ålands särställning kommer att respekteras och är inget hinder för Finlands Natomedlemskap. Det här är också något som bekräftats av Nato i de förhandlingar om medlemskap som genomförts. Det är viktigt att Ålands ställning också slås fast i riksdagens behandling här och nu. Utrikesministeriet, grundlagsutskottet och landskapsregeringen har alla gjort samma bedömning kring det och att detta beslut hör till rikets behörighet. Grundlagsutskottet fäster ändå i behandlingen uppmärksamhet på möjligheten att i efterhand begära lagtingets bifall ifall det i framtiden skulle visa sig behövas, om man exempelvis kommer in på områden som berör civilberedskap. Här har riksdagen slagit fast de önskemål som landskapsregeringen haft i sitt utlåtande.
Ärade talman! Rysslands attack på Ukraina har återigen visat att vi inte kan ta för givet allt det som vi ofta tar för givet, nämligen fred och säkerhet. Priset på säkerhet har gått upp i takt med den ökade osäkerheten. I denna osäkra tid har statsledningen arbetat systematiskt, säkert och professionellt på ett exemplariskt och beundransvärt sätt. Det har också riksdagen gjort, och utrikesutskottets och grundlagsutskottets betänkanden och utlåtanden är enhälliga.
Att det bildats nästan konsensus i den här frågan visar Finland då det fungerar som bäst och är i linje med vår långa utrikespolitiska tradition att i stora frågor söka konsensus. På ett pragmatiskt och fördomsfritt sätt har vi diskuterat det här både i riksdagen och som samhälle och nått en slutsats som det råder bred enighet kring. Dessutom har man hela tiden lyckats hålla huvudet kallt. Jag tror att den saken också har betydelse för samhället som helhet eftersom det bidrar till tilliten och tryggheten, två grundpelare i vårt samhälle.
Ärade talman! Jag ser fram emot att vara med och godkänna ratificeringen av Finlands Natomedlemskap nästa vecka.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-21T17:59:08,2023-02-21T18:03:50,Hyväksytty,1.1
2022_172_122,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Ville,Kaunisto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt tänään käsiteltävä hallituksen esitys Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi on tärkeä asia monesta syystä. Ensinnäkin kyse on Suomen turvallisuuden maksimoinnista, voimakkaan pidäkkeen rakentamisesta ja ennaltaehkäisevästä työstä, ettemme ikinä joutuisi pysäyttämään Venäjän hyökkäystä yksin. Toiseksi se on tämän eduskunnan aloittaman Nato-jäsenyysprosessin loppuun saattamista, ainakin Suomen puolelta. Ja samalla se on osoitus tuleville hallituksille ja eduskunnalle, että tämä on se tie, mihin haluamme yhdessä Suomena kulkea — ajallisesti useamman vuoden ehkä myöhässä, mutta vihdoin suunta on selvä. Ja kolmanneksi — sanon tämän kaakkoissuomalaisena ja etenkin kymenlaaksolaisena — tässä on kysymyksessä tärkeä askel yhä tiiviimmin kohti länttä ja samalla turvallisempaa investointiympäristöä.
Miksi nostan esiin Kymenlaakson? Koska historia osoittaa alueen merkityksen Suomelle, koska Kymenlaakso on Pietarin ja Helsingin välissä ja koska koko Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen elinvoimaisuus ja hyvinvointi toimivat pidäkkeenä ja koko Suomen turvallisuutta lisäävänä asiana. Jos jotain positiivista Venäjän raakalaismaisesta toiminnasta on syntynyt, niin ainakin ymmärrys Kaakkois-Suomen merkityksestä Suomelle on kirkastunut jokaiselle. Älkäämme ikinä unohtako tätä tosiasiaa.
Arvoisa puhemies! Me liitymme Natoon täysillä oikeuksilla ja täysillä velvollisuuksilla. Meidän tehtävämme on heti alkumetreillä ottaa proaktiivinen ja yhteistyökykyinen asenne ja toimintatapa Natossa. Ei mennä matkustajaksi vaan yhdeksi kuljettajaksi, joka haluaa olla rakentamassa turvaa yhä monisyisemmässä maailmassa. Onko esimerkiksi syytä vahvistaa Naton läsnäoloa Kymenlaaksossa, esimerkiksi Utin jääkärirykmentissä, on täysin aiheellinen kysymys. Siihen vastaus ja päätös tehdään Suomen turvallisuuden ehdoilla, kokonaistilanne ymmärtäen, yhdessä muiden Nato-maiden kanssa.
Arvoisa puhemies! Vielä loppuun: Ukrainan sisukkuus on esimerkki siitä, miten vahva kansallistunne ja itsenäisyyden puolustaminen ihmisissä elää. Itseään puolustaessaan ukrainalaiset suojelevat myös koko Eurooppaa, ja jos tarkkoja ollaan, niin ukrainalaisten uhraukset ovat olleet Suomelle ja Suomen itsenäisyydelle ja turvallisuudelle aivan elintärkeitä. Vaikka sota on venynyt ja saattaa venyä vielä pitkään, me emme saa turtua uutisointiin, me emme saa unohtaa ukrainalaisten rohkeutta, me emme saa hyväksyä Venäjän toimia. Meidän pitää tehdä kaikkemme, että Ukraina voittaa sodan, sillä se on ainoa tapa sanoa, että asein hyökkäämällä ei modernissa maailmassa saa tahtoaan läpi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Ville Kaunisto,1425,2023-02-21T18:05:42,2023-02-21T18:09:41,Hyväksytty,1.1
2022_172_123,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Talvitie poissa, edustaja Reijonen poissa. — Edustaja Kiviranta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_124,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! On tärkeää, että nykyinen eduskunta vielä käsittelee hallituksen esityksen Suomen Nato-jäsenyydestä ja hyväksyy sen. On tärkeää myöskin, että hallituksen esitystä koskeva ulkoasiainvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Suomi tietysti on hakenut Naton jäsenyyttä ja liittyy Naton jäseneksi niin nopeasti kuin mahdollista. Totta kai on toivottavaa, että se voisi tapahtua samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
Arvoisa puhemies! Sitten pari sanaa Nato-jäsenyyden kustannuksista. Naton jäsenenä Suomi sitoutuu tavoitteeseen, jonka mukaan puolustusmäärärahojen tulee olla kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomen nykyinen puolustusbudjetti täyttää tämän tavoitteen. Tavoitteen saavuttamista jäsenyyden toteuduttua helpottaa se, että Natossa puolustusmenoihin otetaan laskukaavan mukaan myös sotilaallisen kriisinhallinnan menot, Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen ja rajojen valvonnan kulut sekä sotilas- ja siviilieläkkeet. Kansallista budjetointia voidaan jatkossa myös selventää ja kehittää siten, että kaikki Nato-jäsenyydestä eri hallinnonaloilla aiheutuvat kustannukset tulevat poimituiksi puolustusmenojen kahden prosentin bruttokansantuotetavoitetta täyttämään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-21T18:09:43,2023-02-21T18:11:31,Hyväksytty,1.1
2022_172_125,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Multala poissa, edustaja Leppä poissa, edustaja Kankaanniemi poissa, edustaja Kilpi poissa, edustaja Yrttiaho poissa. — Edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_126,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Kuten valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Halla-aho kertoi, niin oli erittäin tärkeää, että tämä ulkoasiainvaliokunnan mietintö oli yksimielinen ja lähtee siitä, että hyväksymme Nato-jäsenyyden jo tällä vaalikaudella. Oli viisaasti sanottu Halla-aholta, että kaikki eivät saaneet kaikkea mietintöön mutta jokainen sai jotakin. Se osoitti eduskunnan yksituumaisuutta vaikeiden asioiden edessä. On hyvä, että Suomen ulkopoliittinen keskustelu ja ulkopolitiikka perustuu hyvin pitkälle yksituumaisuuteen, vaikka täällä salissa olemme monista muista asioista perustellustikin eri mieltä.
Suomen tulee jatkossakin panostaa omaan maanpuolustukseen ja nojata yleiseen asevelvollisuuteen ja huolehtia, että maanpuolustus ja sen rahoitus ja resurssit ovat kunnossa. Toivon, että tämä on kaikkien puolueiden yksituumainen tavoite. Olemme Naton jäseneksi tullessamme Naton ulkoraja Venäjän kanssa, ja Nato-jäsenyys tulee olemaan pelote ja sellainen pidäkevaikutus, että Suomeen ei tule eikä kannata hyökätä.
Täällä on keskusteltu siitä, kuka on ollut mitäkin mieltä joskus, ja ehkä nostettu sillä omat siipensä tai päinvastoin, mutta en pidä sitä nyt oleellisena, koska maailma on niin valtavasti muuttunut noin vuodessa. Itsekin vielä 2019 eduskuntavaaleissa vastailin kaikkiin vaalikoneisiin ja muutenkin, että en katsonut tuolloin Nato-jäsenyyttä tarpeelliseksi, ja ajattelin, kuten varmasti moni muukin suomalainen, että Venäjällä on joku tolkku olemassa ja Suomi voisi pysyä liittoutumattomana ottamatta kantaa niin sanottuun suurvaltapolitiikkaan, ja ettei Euroopassa enää sodittaisi.
No, 24. helmikuuta vuosi sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Muistan tuon aamun erittäin hyvin. Olin todella järkyttynyt. Varmaan monilla oli tippa linssissä, kun ajatteli, miten tämä voi olla edes mahdollista. No, naamiot oli laskettu, kuten presidentti Niinistö viisaasti sanoi. Myös oma ajatukseni alkoi muuttua tuon realismin edessä, ja nyt kannatan Nato-jäsenyyttä. Myös kansa kannattaa laajasti Nato-jäsenyyttä, sitä turvaamaan puolustuksemme selkänojaksi, sillä yksin emme voi enää jäädä. Jokainen toivoo rauhaa, mutta se ei nyt kyllä valitettavasti ole ihan lähitulevaisuudessa näköpiirissä. Toivon todella, että Venäjän kansa lopulta vaatisi maan siirtyvän demokratiaan ja rauhaan. Vain Venäjän kansa voi muuttaa Venäjän oman suunnan.
Emme voi edes kuvitella niitä kauheuksia ja sitä hätää, josta Ukrainassa kansa joutuu joka päivä kärsimään. Siksi on tärkeää, että tuemme Ukrainaa loppuun asti ja myös aikanaan maan jälleenrakentamisessa. Kiitos kaikille, ja toivon, että voimme yksimielisesti päättää Nato-jäsenyyden hyväksymisestä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-21T18:11:42,2023-02-21T18:15:34,Hyväksytty,1.1
2022_172_127,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Vikman poissa. — Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_128,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Pohjois-Atlantin liitto ja Nato ja Suomi: tällä historiallisella hetkellä tunnen todella ylpeyttä, kun saan olla Suomen eduskunnassa kansanedustajana ja olemme tekemässä historiallista päätöstä siitä, että Suomi liittyy täysjäseneksi Natoon. Se on erittäin tärkeä asia tänä päivänä.
Lähes aina toritapahtumissa — nyt jo näin vaalien alla — on se tilanne, että kaikki kysyvät, miksi. On aika helppo sanoa, että Suomella on se 1 340 kilometriä itärajaa Venäjän kanssa, joka tällä hetkellä on törkeästi hyökännyt Ukrainaan ja jatkaa sotaansa siellä. Tämän keskustelun jälkeen kyllä jokainen ymmärtää, että meidän on todella vaikea sinne varsinaista aitaa rakentaa, mutta Naton suoma 5 artikla antaa meille myöskin hyvin vankan raja-aidan sille kohtaa, sillä puolustusliitto Nato on meillä erittäin vahva pidäke siinä suunnitelmassa, jos Venäjällä on ajatusta tähän suuntaan joskus kohdistaa joitakin toimenpiteitä.
Olen ylpeä siitä, että tällä kaudella saan olla eduskunnassa. Hyvä Suomi, hyvä Nato.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-21T18:15:36,2023-02-21T18:17:01,Hyväksytty,1.1
2022_172_129,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_130,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! On hyvä, että me olemme nyt päättämässä — ja toivon mukaan yksimielisesti — Natoon liittymisen viimeistä tärkeää etappia, sopimusta liittokuntaan liittymiseksi. Kiitoksia ulkoasiainvaliokunnalle hyvästä työstä, perusteellisesta työstä ja yksimielisyydestä valiokuntatyöskentelyn aikana. Tästä on myös syytä esittää parhaat kiitokset valtiojohdolle, että on viety viisaalla tavalla, vakaalla tavalla Suomen Nato-jäsenyyttä uudistuneessa, merkittävästi muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa eteenpäin.
Prosessi lähti liikkeelle vahvasti silloin, kun Venäjä röyhkeästi hyökkäsi Ukrainaan. Sen jälkeen myös Suomi ja suomalaiset olivat vahvasti sillä kannalla, että me tarvitsemme lisää turvaa. Meillä on ollut perinteisesti vahvat puolustusvoimat, kyvykkäät puolustusvoimat. Meillä on kokonaisturvallisuusajattelu, meillä on erittäin vahva maanpuolustustahto, laaja reservi ja myöskin koko maan puolustus. Ne ovat muodostaneet sen kehikon, sen pohjan, jolla Suomi on omaa turvallisuuttaan ylläpitänyt. Mutta nyt, tilanteen muuttuessa, oli perusteltua tehdä seuraava askel ja käyttää tuo Nato-optio hyväksi ja hakea liittokunnan jäsenyyttä. Se on kahdesta maasta enää kiinni, ja tämän päätöksen jälkeen, jonka me teemme omalta osaltamme, kaikki päätökset ovat tehtynä. Tämä on tosi tärkeä asia, ja on hyvä, että tämä eduskunta tämän päätöksen myöskin tekee.
Tärkeää on myöskin se, että Ruotsi pääsee jäseneksi Natoon ja myös mahdollisimman pian. Me olemme tässä hakuprosessin aikana menneet käsi kädessä, yhtä jalkaa Nato-prosessissa, ja toivottavasti se näin menee loppuun saakka, mutta jos käy niin, että jompikumpi maa hyväksytään Natoon ennen toista, niin toivon mukaan tietysti, ja näin ainakin Suomen pitää tehdä, me sitten tuemme vahvasti, että molemmat tuon Nato-jäsenyyden saavuttavat.
Suomi myös tuottaa vahvasti turvallisuutta. Me emme ole turvallisuuden kuluttaja, niin kuin on moneen kertaan todettu, vaan tuotamme sitä, ja siinä mielessä meistä ja Suomesta on myöskin vahvaa lisäarvoa Natolle. On myöskin monia asioita, joita suurella mielenkiinnolla Natossa ja Nato-maissa seurataan, Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia, ja siinä yksi merkittävä asia on varautuminen, on huoltovarmuusnäkökulmat, ja näistä meidän tietenkin pitää tiukasti kiinni pitää. Oma puolustus on pidettävä aina kunnossa, vaikka liittokunnan jäseniä olisimmekin, ja ne satsaukset, joita tämä hallitus on omaan puolustukseen, varautumiseen ja kaluston uusimiseen tehnyt, ovat erittäin perusteltuja ja oikeita. Toivoa sopii, että seuraava hallitus ja seuraavat hallitukset pitävät kiinni tästä linjasta, että meillä on riittävä resursointi, riittävä rahoitus myöskin tulevaisuudessa meidän turvallisuutemme takeeksi. Vakautta ja varautumista, sitä isänmaa tarvitsee, ja sitä Nato-jäsenyys meille myöskin tuottaa.
Toivon, että tämä päätös, joka eduskunnassa tehdään, olisi myös tässä isossa salissa mahdollisimman yksimielinen. Se myös antaa vahvan signaalin ei ainoastaan meille täällä ja suomalaisille vaan koko Euroopalle, koko liittokunnalle. Sitä me kaikki tarvitsemme, ja se on pohja sille, että me menestymme, pieni maa, mahdollisimman yhtenäisenä. Silloin me myös olemme turvassa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-21T18:17:03,2023-02-21T18:21:26,Hyväksytty,1.1
2022_172_131,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_132,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Myös minä yhdyn kiitoksiin ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä, siitä, että tämä työ saatiin vielä tämän hallituskauden aikana valmiiksi tältä osin ja eduskunta pystyy tekemään tästä sitten — toivottavasti mahdollisimman yksimielisesti — päätöksen, jota myös laaja osa Suomen kansasta odottaa ja edellyttää.
Venäjä käy röyhkeää hyökkäyssotaa rikkoen kaikkia yhteisiä sopimuksia ihmisoikeuksista alkaen, eikä Venäjä näytä hyväksyvän naapurimaidensa omia turvallisuusjärjestelmiä vaan haluaa liittää naapurivaltionsa omaan etupiiriinsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että me laajennamme omaa turvallisuuttamme, ja Nato on tässä osaltaan erittäin tärkeässä roolissa. Se liittää meitä länteen, tuo meille vahvempia hartioita ja pelotteen, selkärangan niin sanotusti.
Tulee huomata, että Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos ovat olleet jo kauan ennen tätä Venäjän hyökkäyssotaa sitä mieltä, että Nato-jäsenyys olisi meille vahvistava turvallisuustekijä, ja siltä osin on hyvä, että nyt kun tämä turvallisuusympäristö näin radikaalisesti muuttuu, niin myös eduskunnan mielipiteet tämän asian osalta ovat vahvasti meidän viranomaisten näkemyksiä tukevia. Meillä on yli 1 300 kilometriä itärajaa, ja tämä Natoon liittyminen osoittaa sen, että me emme alistu emmekä pelkää. Emme me halua sotaa, vaan haluamme mahdollisuuksia turvata rauha Suomessa myös tulevaisuudessa, ja Naton jäsenyydellä näen itse hyvin vahvasti ennaltaehkäisevää vaikutusta.
Ulkoasiainvaliokunta korosti, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä, ja tämä on mielestäni hyvin huomioitu.
Samoiten valiokunta piti tärkeänä, että Naton jäsenenä Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa ja globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen. Myös tämä on mielestäni tärkeä nosto.
Toivon todella, että tältä eduskunnalta tulee mahdollisimman yksimielinen, vahva tuki Natoon liittymiselle, ja kiitän tätä hallitusta, pääministeri Sanna Marinin hienoa työtä, siitä, että on luotsattu tätä asiaa eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-21T18:21:28,2023-02-21T18:24:31,Hyväksytty,1.1
2022_172_133,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_134,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun tapaa eri tilaisuuksissa ihmisiä, on monella huoli palveluista, toimeentulosta, mutta myös sodasta. Osa ihmisistä selvästikin pelkää Ukrainan sodan laajentumista ja Suomenkin joutumista sotaan. Kun Nato-jäsenyys tulee heidän kanssaan puheeksi, on monella huoli siitä, että jäsenyys voisi tuoda myös Suomeen ulkomaiden asevoimia, tukikohtia ja jopa ydinaseita ja että Suomi voisi joutua suurvaltojen voimienmittelyn kentäksi.
Puhemies! Jos Suomi on sotilasliitto Naton jäsen ja suurvaltojen välille syntyy yhteenotto, niin myös Suomi joutuu sotaan. Sotilaallinen liittoutumattomuus sitä vastoin on mielestäni ainoa tapa, joka antaisi Suomelle edes teoreettisen mahdollisuuden pysyä sotatoimien ulkopuolella. Juuri siksi en kannata Suomen liittymistä Natoon, vaan sotilaallista liittoutumattomuutta.
Presidentti Niinistön lausunto siitä, ettei Suomeen ole tarvetta sijoittaa ydinaseita ja ettei niitä kukaan myöskään ole Suomeen tyrkyttämässä, on otettu turuilla ja toreilla selvästi huojentuneena vastaan, mutta samalla monet myös ihmettelevät, miksi pääministeri näyttää puhuvan aivan toisella tapaa eikä halua asettaa minkäänlaisia rajoituksia sen paremmin ulkomaisille joukoille kuin ydinaseillekaan.
Koko hallituksen kielteinen kanta minkäänlaisiin rajoituksiin ja aikomus hyväksyä Nato-jäsenyys ilman minkäänlaisia kansallisia ehtoja kummastuttavat myös minua. Kun Norja ja Tanska liittyivät Natoon, ne hyväksyivät kansallisesti joukon rajoituksia, joilla muun muassa ulkomaiset tukikohdat ja ydinaseet suljettiin pois. Suomi ei näin halua tehdä. Monet asiantuntijat, joita ulkoasiainvaliokunta kuitenkaan ei ole kuullut mietintöä valmistellessaan, kertovat haluttomuuden tehdä mitään kansallisia varaumia Nato-jäsenyyteen liittyvän niihin neuvotteluihin, jotka koskevat Suomen ja Yhdysvaltain keskinäisen kahdenvälisen puolustussopimuksen solmimista. Norja on tehnyt Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustussopimuksen, jossa se luovuttaa Yhdysvaltain asevoimille oikeuden käyttää neljää isoa sen asevoimien käyttöön luovutettavaa aluetta. Suomi, Ruotsi ja Tanska neuvottelevat nyt samankaltaisesta sopimuksesta. Kaikkien maiden kanssa on kyse neuvotteluista, joissa maat antavat Yhdysvalloille oikeuden käyttää näiden maiden puolustusrakenteita ja laajoja maa-alueita muun muassa Yhdysvaltain asevoimien raskaiden aseiden varastointiin. Sotilaat käyttävät tästä termiä ”ennakkovarastointi” — ennakko mihin?
Puhemies! Ruotsi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa luovutettavista alueista, ilmeisesti myös Suomi, vaikka asiasta ei ole toistaiseksi kerrottu ainakaan laajemmin eduskunnalle. Ruotsi on tiettävästi keskustelemassa alueista, jotka sijaitsevat muun muassa Tukholman ja Göteborgin lähistöllä. Sälenissä tammikuussa pidetyssä turvallisuuspoliittisessa konferenssissa Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson kertoi, että uusi puolustussopimus toisi Yhdysvaltain asevoimien joukkoja kriisitilanteessa paikalle huomattavasti nopeammin kuin byrokraattiseksi luonnehdittu Nato.
Pyytäisinkin hallitusta ja puolustusministeri Savolaa tulemaan esiin ja kertomaan eduskunnalle, missä vaiheessa sopimusneuvottelut Suomen osalta ovat ja mitä alueita Suomi harkitsee luovutettavaksi Yhdysvaltain asevoimien käyttöön. Marinin hallitus ei siis halua tehdä minkäänlaisia kansallisia varaumia Nato-sopimuksen yhteydessä siksi, että se pelkää rajausten vaikuttavan kielteisesti nyt käynnissä oleviin puolustussopimusta koskeviin neuvotteluihin. Haluaisin kuulla hallituksen ja ministerin kannan myös tähän. — Kiitos, puhemies.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-21T18:24:33,2023-02-21T18:29:01,Hyväksytty,1.1
2022_172_135,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_136,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnassa tätä mietintöä laadittiin hyvin huolellisesti, melkeinpä pilkuntarkasti, käyden läpi erilaiset näkökohdat, jotka tänä päivänä meillä tiedossa ovat. Tästä perusteellisesta ja hyvästä työstä lausun erityiset kiitokset sekä valiokunnalle että erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Halla-aholle, joka valtavalla asiantuntemuksella ja perehtyneisyydellä asiaan paneutui ja johti tuota työtä ja asiantuntijakuulemista, joka toi paljon erilaisia näkökulmia esille.
Arvoisa puhemies! Tässä valiokunnassa päädyttiin siihen, että sopimusten hyväksyminen viedään läpi ennen eduskuntavaaleja, vaikka Nato-maista Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen jäsenyyttä. Samalla tavoitteena on edelleen se, että Suomi ja Ruotsi voivat liittyä yhdessä Natoon, ja tämän toivotaan tapahtuvan mahdollisimman pian. Jos niin käy, että Suomi ja Ruotsi eivät yhdessä syystä tai toisesta voi liittyä, niin se tapahtuu kuitenkin yhteisymmärryksessä, eli yhteyttä Ruotsin päättäviin tahoihin on pidetty tämän Suomen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä, ja se on erittäin tärkeää ja arvokasta.
Tuo ajankohta — nyt, kun käsittelemme ennen eduskuntavaaleja tätä asiaa ja viemme sen loppuun — on tietysti hyvin mielenkiintoinen kysymys. Varsinaista kiirettä ei ole siinä mielessä, että ei ole nyt nähtävissä, että aivan heti nuo kaksi Nato-maata Suomen ja Ruotsin jäsenyyden hyväksyisivät. Siinä mielessä voisi olla aikaa. Toki meillä saattaa mennä hallituksen muodostamiseen jonkin verran aikaa, mutta sinäkin aikana voidaan tiettyjä päätöksiä tehdä. On kuitenkin perusteltua, että tämä käsitellään, viedään läpi ennen eduskuntavaaleja, joskin toisaalta erittäin tärkeät asiat voisi olla kohtuullista käydä myös vaalikeskustelujen kautta. Se, ovatko ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja Nato-jäsenyys asioita, joita pitää erityisesti varjella vaalikentiltä, on tietysti mielenkiintoinen kysymys. Vielä vuosi, pari, kolme sitten oli varmasti meillä useilla ajatus, että Natoon liitytään vain kansanäänestyksen kautta. Nyt mennään yhden vaalikauden aikana ilman laajaa kansalaiskeskustelua, mutta tiedämme toisaalta, että Suomen kansa on tähän nyt kyllä varsin valmis tietyistä syistä.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyys on EU-jäsenyyden jälkeen merkittävä ratkaisu. Tässä yhteydessä on syytä nostaa esille myös eduskunnan vaikutusmahdollisuudet, niiden turvaaminen ennakoivalla tavalla, mikä edellyttää valtioneuvostolta oma-aloitteisuutta tietojen toimittamisessa eduskunnalle ja toisaalta velvollisuutta toimittaa eduskunnan ja sen valiokuntien pyytämät tiedot niin kuin perustuslaki edellyttää. Tätä on syytä korostaa. Kansallisen käsittelyn osalta ulkoasiainvaliokunta painottaa erityisesti ulkopolitiikan johtamiseen kiinteästi liittyvän yhteistoimintavelvoitteen merkitystä ja sen toimivuuden tärkeyttä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhtenäisyyden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi. Tämä on keskeisen tärkeää myös Nato-jäsenyyden olosuhteissa. Nato-jäsenyyden myötä yhteensovittamisen tarpeen voi ennakoida lisääntyvän käsiteltävien asioiden määrän ja päätöksenteon nopeudelle asetettavien vaatimusten kasvaessa.
Arvoisa puhemies! Mietinnön mukaan Suomen Nato-jäsenyyden kustannusten arvioidaan olevan vuosittain yhteensä noin 70—100 miljoonaa euroa. Valtiovarainvaliokunnassa kävimme läpi tätä kustannuspuolta, vaikutuksia valtiontalouteen, ja siinä suhteessa ulkoasiainvaliokunta onkin valtiovarainvaliokuntaa lainaten pitänyt tärkeänä esityksessäkin esiin tullutta huomiota siitä, että kustannusarvio, tuo 70—100 miljoonaa, ei kata Naton puolustussuunnitteluprosessissa myöhemmin selviävien, Suomelle kohdistettavien suorituskykyvaatimusten hintaa. Menoja aiheutuu muun muassa Naton rauhanajan tehtävistä, monikansallisista suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista. Ulkoasiainvaliokunta korostaa myös, että Nato-jäsenyys ei saa puolustusmenojen osalta heikentää Suomen budjettiprosessiin kuuluvia demokratian ja läpinäkyvyyden vaatimuksia. Lisäksi valiokunta katsoo, että on huomioitava Suomen kokonaisturvallisuutta korostava lähestymistapa ja suorien budjettivaikutusten kannalta kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä, joka poikkeaa useimmista Nato-maista.
Edelleen Suomen liittymisellä Natoon on merkittäviä henkilöstövaikutuksia koko valtionhallinnossa. Hallituksen esityksessä todetaan vaativien asiantuntijatehtävien lisääntyvän, kun Suomi osallistuu Naton päätöksentekoon ja jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteistyöhön kattavasti noin neljänsadan komitean ja työryhmän sekä Naton virastojen kautta. Valtiovarainvaliokunnan lausunnossa onkin näihin henkilöstövaikutuksiin paneuduttu niiden tietojen varassa, mitä meillä on käytettävissä — ja tietysti on, kun toimivaan organisaation olemme liittymässä.
Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin suuri päätös. Olen täällä salissa yli 30 vuotta ollut, ja harvoin on näin mittavia päätöksiä tullut eteen. [Tuomas Kettunen: Historiallinen!] Siksi on todettava, että meillä tämä koko prosessi, vaikka se on viety nopeasti läpi, on kuitenkin käsitelty varsin perusteellisesti. Vaikkei sitä kansanäänestystä ja kansan kuulemista tässä olekaan mukana eikä edes vaalien kautta, niin kuitenkin uskon, että tämä on Suomen kansan hyväksymä, laajasti tukema ratkaisu. Niin kuin on todettu ja itsekin tuossa aikaisemmin totesin, tämä ei ole ketään vastaan vaan Suomen kansan ratkaisu oman turvallisuutensa mahdollisimman hyväksi varmistamiseksi tässä valitettavan pahassa maailmassa, jossa joudumme kuitenkin kansakuntanakin elämään. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-21T18:29:04,2023-02-21T18:36:47,Hyväksytty,1.1
2022_172_137,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_138,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan päätös valmistaa mietintönsä Suomen liittymisestä Natoon oli aivan oikea. Suomen lähtökohtana on, että liitymme Natoon yhdessä Ruotsin kanssa ja etenemme käsi kädessä, niin kuin olemme tähän astikin edenneet. Suomella on kuitenkin oltava valmius liittyä yksin Natoon. On tietenkin Suomen, Ruotsin ja Euroopan turvallisuuden edun mukaista, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät yhtä aikaa. Ruotsi täyttää kaikki Naton asettamat jäsenmaakriteerit, niin kuin Suomikin, mutta Suomen ja Ruotsin lähtökohdat eivät kuitenkaan ole samoja. Suomella on 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa. Tärkeintä Suomen ja Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen tilanteen näkökulmasta on se, että Suomi liittyisi Natoon mahdollisimman pian. Suomen Nato-jäsenyys edistäisi osaltaan myös alueen turvallisuutta kaiken kaikkiaan, ja uskonkin, että hyvä yhteistyö Ruotsin kanssa säilyy joka tapauksessa, mutta niin kuin sanoin, tavoitteena pitää olla, että yhdessä liitytään.
Tulevat vuodet asettavat perustan Suomen Nato-politiikalle, mutta kyllä se tuo myös haasteita. Suomen on oltava aktiivinen toimija, turvallisuuden tuottaja ja luotettava yhteistyökumppani, joka omalta osaltaan edistää Naton uskottavuutta ja toimintakykyä niin lähialueillamme kuin globaalisti. Meidän pitää pyrkiä menemään kaikkiin pöytiin, kaikkiin ytimiin — muuten me emme ole siellä vaikuttamassa kunnolla. Suomen keskeisin tehtävä Natossa on puolustaa Suomea. Suomella on myös iso rooli Itämeren alueen sekä arktisen alueen puolustuksen rakentamisessa ja aluevalvonnassa yhdessä Itämeren alueen maiden ja etenkin Pohjoismaiden kanssa. Meidän tulee määrätietoisesti edistää ratkaisua, jossa Suomeen voitaisiin sijoittaa Naton pysyviä monikansallisia toimintoja. Naton esikuntatoiminnot vahvistaisivat liittokunnan olemassaoloa Suomessa. Lisäksi niistä olisi aivan selkeä taloudellinen ja työllistävä vaikutus. Suomi ei voi odottaa muilta Nato-mailta solidaarisuutta, jos me emme itse ole valmiita osoittamaan sitä muille. Meidän on siis otettava tarkasteluun nykyistä laajemmin se, miten edistämme globaalia turvallisuutta niin Lähi-idän, Tyynenmeren alueen kuin Mustanmerenkin näkökulmasta. Ollakseen vaikutusvaltainen jäsenmaa Suomen on oltava näkyvä myös Naton kriisinhallinnassa ja terrorismin torjuntatyössä.
Arvoisa puhemies! Ukraina on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä peruuttamattomasti. Suomen toimintaympäristö ja lähialue säilyvät jännitteisinä ja vaikeasti ennakoitavina vielä pitkään, se on aivan selvää. On Suomen intresseissä aktiivisesti edistää EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista roolia. Nato on, totta kai, tärkein turvallisuuden tuottaja, mutta tulevaisuudessa Euroopan on otettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan. Euroopan unionin puolustuskykyä on vahvistettava.
Aikoinaan, kun pohdittiin sitä, pitäisikö tällainen Euroopan yhteinen puolustuskoalitio jotenkin saada aikaiseksi, niin aina pohdin sitä, että mitähän siitä nyt mahtaisi tulla. Minä olen aina pitänyt sitä, että jos tällainen EU:n yhteinen puolustusliitto tai yhteistyö tulisi, niin se olisi... Tähänkin asti EU on aina silloin tällöin näyttäytynyt vähän niin kuin nyyttikesteinä, että ei oikein ole tiedetty, mitä mikäkin maa tuo pöytään, ja siitä syystä vähän murehdin sitä eurooppalaista yhteistä puolustuskoalitiota, mutta tilanne on nyt tällä hetkellä parempi, koska Ukrainan sota on selkeyttänyt myös EU:n ja Naton välisiä vastuita. EU on myös osoittanut, että se pystyy toimimaan syvemmällä Ukrainassa kuin Nato, koska se ei ole sotilasliitto. EU on tukenut Ukrainaa muun muassa Euroopan rauhanrahaston kautta sekä käynnistämällä avustusoperaation kouluttaakseen maan puolustusvoimia. Mielestäni EU ja Nato täydentävät toisiaan.
Aivan lyhyesti vain sanon, että Suomi antaa vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle. EU:n on pidettävä yllä ja jäsenmaiden noudatettava Venäjä-pakotteita, kunnes Venäjän sotatoimet päättyvät ja Venäjän sotilaat ovat poistuneet maasta. Ukrainan jälleenrakentaminen tulee määrittämään EU:n toimintaa tulevina vuosikymmeninä. Se edellyttää ennennäkemättömiä rahoitustoimia. Suomi tukee EU:n vahvaa roolia Ukrainan jälleenrakentamisessa. On myös edistettävä suomalaisten yritysten mahdollisuuksia osallistua jälleenrakentamiseen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T18:36:48,2023-02-21T18:41:56,Hyväksytty,1.1
2022_172_139,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_140,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kunnioitettu herra puhemies! Hallituksen esityksessähän tosiaan ehdotetaan, että eduskunta hyväksyy Pohjois-Atlantin sopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla, ja esitetään, että eduskunta hyväksyy Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen. Keskustelu käydään ulkoasiainvaliokunnan ansiokkaan mietinnön pohjalta, ja tähän myös puolustusvaliokunta on ansiokkaasti lausunut. Haluan kiittää hyvästä, perusteellisesta työstä omalta osaltani myös ulkoasiainvaliokuntaa.
Nato-jäsenyyden merkitys on arvokas. Niin kuin ulkoasiainvaliokuntakin on todennut, Nato-jäsenyys merkitsee tärkeän perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi nyt tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat sitten koko liittokunnan suorituskyvyt. Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä.
Puhemies! On myös käyty keskusteluja näistä Nato-jäsenyyden kustannuksista Suomelle. Puolustusvaliokunnankin lausunnossa tätä tuotiin esille. Suomi täyttää jo nyt Naton suosituksen käyttää bruttokansantuotteesta kaksi prosenttia puolustukseen. Tämän vuoden puolustusbudjettihan on jo noin 2,4 prosenttia bkt:stä. Suomelle Nato-jäsenyydestä tulee suoria kustannuksia osallistumisesta Naton yhteisten budjettien rahoittamiseen ja henkilöstön lähettämiseen Naton sotilaalliseen komento- ja joukkorakenteeseen. Jäsenvaltiot osallistuvat Naton siviili- ja sotilasbudjettiin sekä investointiohjelmaan omaan bruttokansantulo-osuuteen pohjautuvalla jako-osuudella.
Yhteensä Naton yhteisen budjetin suuruus on noin 2,5 miljardia euroa. Suomelle liittymisneuvotteluissa 4.7.2022 vahvistettu yhteisrahoituksen osuus 31.12.2024 asti on 0,9 prosenttia elikkä yhteensä noin 27,4 miljoonaa euroa. Ja niin kuin tuossa jo aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja Kankaanniemi totesi, kokonaiskustannuksienhan Nato-jäsenyyden osalta arvioidaan olevan vuosittain sen 70—100 miljoonaa euroa.
Puhemies! Tänään on käytetty hyviä puheenvuoroja. Puheet tietyllä tavalla kovenevat joka suunnalla maailmassa, mutta haluan muistuttaa, että Naton jäsenenä Suomen tulee jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, minkä tulee perustua laajaan turvallisuuskäsitykseen.
Tämä on historiallinen hetki, historiallinen keskustelu, ja toivonkin, että tämä asia menee mahdollisimman yksiviivaisesti sitten päätöksenteossa maaliin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-02-21T18:41:58,2023-02-21T18:46:02,Hyväksytty,1.1
2022_172_141,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Savio., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_142,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa hyvästä ja yksimielisestä Nato-mietinnöstä. On erittäin hyvä, että nykyinen eduskunta ehtii toimikautensa aikana hyväksyä esityksen Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon, ja näin ollen valtiojohtomme voi viimeistellä jäsenyysprosessin heti, kun Turkki ja Unkari ovat ratifioineet Suomen jäsenyyden.
Arvoisa puhemies! Tuleva Nato-jäsenyys on Suomen turvallisuuden kannalta erittäin merkittävä askel. Liittokunnan jäsenilleen tarjoama suoja on erittäin vahva, eivätkä Venäjä tai sen edeltäjä Neuvostoliitto ole koskaan kyseenalaistaneet sitä sotilaallisesti. Sen sijaan tuoreiden tietojen mukaan Putinin aikeissa on esimerkiksi Valko-Venäjän sulauttaminen Venäjän vallan alle 2030-luvun alkuun mennessä. Vaikka Valko-Venäjä onkin jo pitkään ollut Venäjän vasallivaltio, osoittaa tämä uusinkin julkisuuteen vuotanut suunnitelma tietenkin Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen ohella Putinin olevan täysin häikäilemätön suurvaltajohtaja, jonka tavoitteena on palauttaa Neuvostoliiton ja kenties jopa tsaarin Venäjän aikaiset rajalinjat. Onkin hyvin todennäköistä, että ilman Naton tarjoamaa suojaa myös Baltian maat olisivat joutuneet Venäjän voimatoimien kohteeksi. Suomenkaan turvallisuuspoliittinen asema ei olisi tulevaisuudessa ilman Natoa järin vakaa.
Arvoisa puhemies! Tämän hetken tietojen valossa näyttää siltä, että Turkki hyväksyy aiemmin Suomen kuin Ruotsin jäsenyyden. Unkarikin toivottavasti antaa hyväksyntänsä lähiaikoina. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi voisi tallettaa liittymisasiakirjan Washingtonissa sijaitsevaan holviin ja tulla Naton täysivaltaiseksi jäseneksi toivottavasti jo kevään kuluessa. Kuten olen aiemminkin eduskunnassa todennut, pidän järkevänä siitä, että Suomi vie Nato-prosessin päätökseen niin pian kuin mahdollista riippumatta siitä, miten Ruotsin jäsenyyshanke etenee. On muistettava, että maantieteellinen asemamme on hyvin erilainen kuin Ruotsin.
Arvoisa puhemies! Ruotsinkin Nato-jäsenyys kuitenkin vahvistunee ennemmin tai myöhemmin — toivottavasti ennemmin. Turkin asenne Ruotsia kohtaan näyttää lieventyneen viime aikoina. Muutaman viikon tai kuukauden eriaikaisuus Suomen ja Ruotsin täysjäsenyydessä ei muodostune millekään osapuolelle ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi. Pääasia on, että molemmat maat ovat jatkossa mukana Natossa sekä nauttimassa liittokunnan tarjoamasta turvasta että vahvistamassa sen yhteistä puolustusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Sami Savio,1314,2023-02-21T18:46:03,2023-02-21T18:49:16,Hyväksytty,1.1
2022_172_143,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_144,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään sanottu lähes kaikki, mitä tästä ulkoasiainvaliokunnan varsin ansiokkaasta mietinnöstä sen pohjalta käydyssä keskustelussa voi sanoa. Omalta osaltani totean sen, että tämä tämän eduskunnan aloittama prosessi on syytä myös viedä loppuun tämän eduskunnan aikana, ja näin on nyt tapahtumassa, ja se on erinomaisen hyvä asia.
Toinen asia, josta haluan kyllä todeta, on se, että tällä hallituskaudella tässä salissa on käyty varsin rapsakkaakin debattia ja oltu hyvin erimielisiä asioista, mutta tällaiset asiat, kuten Nato-jäsenyys ja Suomen yhteiskunnan, suomalaisten, turvallisuus, yhdistävät sitten kuitenkin tässä salissa, ja tullaan yhteiselle linjalle. Se on sinänsä aika suurikin arvo tämäntyyppisissä kysymyksissä, että salissa vallitsee varsin yhtenäinen näkemys ja ollaan valmiita tekemään kaikki se, mitä suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden eteen voidaan tehdä. Tästä voisi tietysti ottaa oppia myös muihin asioihin, joissa turvallisuudesta puhutaan, mutta tämä päätös on kyllä hyvä ja järkevä.
Suomalainen puolustus nojaa suomalaisten puolustusvoimien omaan puolustukseen, mutta on aivan täysin selvää, että Nato-jäsenyys vielä lisäksi tukisi meitä tässä varsin loistavassa järjestelmässä, joka tähän maahan on luotu ja jolla kovaakin hyökkääjää on estetty. Olemme täällä — ja meidän edeltävät sukupolvet — olleet äärimmäisen viisaita, että emme ole ajaneet omaa puolustustamme missään vaiheessa alas, jolloin nyt sitä ei tarvitse nostaa ylös, vaan se seisoo jämäkästi ja nyt saa sitten vielä Natosta lisätukea.
Arvoisa puhemies! Olen iloinen tästä päivästä, että tämä asia saatetaan tämän eduskunnan myötä loppuun saakka.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-21T18:49:18,2023-02-21T18:51:48,Hyväksytty,1.1
2022_172_145,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_146,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Jatkan vielä vähän tuosta aikaisemmasta puheestani, jossa keskityin erityisesti tähän mietintöön, minkä ulkoasiainvaliokunta on meille nyt tänne tuonut, ja siinä kiittelin sitä. Mutta haluan muistuttaa kuitenkin vielä siitä, että nyt ei pidä sitten luulla, että jos ja kun ja todennäköisesti päästään Nato-jäseneksi, niin se olisi sitten siinä se meidän turvallisuus, vaan Suomihan on tällä hetkellä yksi maailman turvallisimmista maista ja me haluamme sen sellaisena pitääkin. Ja pelkästään se, että me oltaisiin Naton jäseniä, ei vielä yksin sitä kokonaisturvallisuutta tai yleensäkään turvallisuutta tuo.
Turvallisuus on ihmisen perustarve, ja se muodostuu hyvin monista asioista, niin myös maamme turvallisuus. Turvallisuuskomitea on luonut Suomeen kokonaisturvallisuuden toimintamallin, jota olemme ansiokkaasti toteuttaneet, ja väitän, että se on ollut se yksi kulmakivi ja voi sanoa, että kulmahammas, jolla me olemme Suomen aseman yhtenä maailman turvallisimmista maista saaneet aikaiseksi. Nyt tätä meidän toimintamallia pitää vain kirkastaa ja oikeasti pohtia sitä, että mitä meidän pitää vielä tehdä.
Tämä kokonaisturvallisuuden toimintamallihan lähtee siitä, että elintärkeät toiminnot huolehditaan yhdessä: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Ja ne elintärkeät toiminnot kohdistuvat johtamiseen, kansainväliseen yhteistyöhön ja EU:n sisällä toimimiseen ja EU-yhteistyöhön, puolustuskykyyn, sisäiseen turvallisuuteen, talouteen, infrastruktuuriin ja huoltovarmuuteen, väestön toimintakykyyn ja palveluihin ja henkiseen kriisinkestokykyyn.
Me emme näitä tärkeitä elintoimintoja saa senkään päivän jälkeen, kun me Natoon päästään, missään nimessä unohtaa, vaan itse asiassa näiden merkitys tulee vielä tärkeämmäksi. Siitä syystä toivon, että kun seuraavaa hallitusta pistetään pystyyn, niin nämä puolueet, jotka siellä hallitusohjelmaneuvotteluissa ovat, lähtevät siitä, että seuraava hallitusohjelma on kokonaisturvallisuuden hallitusohjelma ja turvallisuuteen kietoutuvat todella nämä elintärkeät toiminnot ja että esimerkiksi palveluissa on koulutuspalvelut mutta myöskin sitten muut, esimerkiksi sote-palvelut ja muut meidän peruspalvelut, huolehdittu. Niistä se turvallisuus muodostuu, ei yksin siitä, että olemme Naton jäsen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T18:51:50,2023-02-21T18:54:30,Hyväksytty,1.1
2022_172_147,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_148,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun täällä tänään olemme keskustelleet ja puhuneet Natosta elikkä Pohjois-Atlantin sopimuksesta ja sen hyväksymisestä, me saamme puhua ja keskustella täällä sen takia, että olemme Suomena, kansakuntana, saaneet nauttia vuosikymmenten rauhanaikaa, ja näin ei ole kaikkialla Euroopassa tällä hetkellä. Senpä takia on hyvä tiedostaa, miten onnellisia me saamme olla, mutta samalla myöskin se, että yhteistä puolustusta tarvitaan.
Kiitos ulkoasiainvaliokunnalle, joka yksimielisesti tukee hallituksen esitystä eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Ulkoasiainvaliokunta toteaa Nato-jäsenyyden merkitsevän tärkeän perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Tässä hallituksen esityksessä on todettu Naton jäsenvaltioiden osana yhteistyötään rajoittavan toimintaansa siten, että ne ottavat huomioon kuulumisensa Natoon ja harjoittavat ulko- ja turvallisuus- sekä puolustuspolitiikkaansa siitä lähtökohdasta, että ne ovat Naton jäseniä. Ulkoasiainvaliokunta toteaa pitävänsä selvänä, että liittymisellä on siten myös Suomen poliittista liikkumavaraa kaventavaa merkitystä.
Jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Tietenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kannalta aikaisemmin merkittäviä päätöksiä ja tekoja on ollut Suomen itsenäisyyden puolustaminen ja Euroopan unioniin liittyminen. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt.
Ulkoasiainvaliokunta myös korostaa, että Nato-jäsenyys ei muuta EU:n asemaa Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä. Valiokunta myös painottaa Nato-asioiden ja EU-asioiden välistä yhteyttä ja pitää tärkeänä, että Nato-asioissa ja EU-asioissa varmistetaan toimiva kansallinen yhteensovittaminen.
Arvoisa herra puhemies! Suomen Nato-jäsenyys rakentaa rauhaa, luo vakautta ja vahvistaa kokonaisturvallisuuttamme osana läntistä arvoyhteisöä — tässä kolme keskeisintä syytä, joiden vuoksi olen kannattanut ja kannatan yhä Suomen Nato-jäsenyyttä.
Pienen maan voima mitataan isojen asioiden yhtenäisyydessä. Viime kevät oli erityinen. Kiitos siitä kuuluu Suomen viisaalle kansalle. Te suomalaiset osoititte, että Venäjän aloittaessa julman hyökkäyssodan oli tullut aika tehdä vastuullisia johtopäätöksiä. Suomen kansa kertoi viime kevään aikana vahvasta tuesta Nato-jäsenyydelle, ja sen vaikutus on tässä koko prosessin, vajaan vuoden, aikana ollut keskeinen. Kansan vahva ja selkeä tuki sai aikaan sen, että niin valtionjohto ja suuri osa eduskuntaryhmistä ja puolueista kuin osa kansanedustajistakin päivittivät Nato-kantansa.
Arvoisa puhemies! Suomi ja Suomen puolustus ovat Nato-sopivia. Täytämme jäsenyyskriteerit kaluston, yhteisten sotaharjoituksien ja tiedonvaihdon osalta. Tämä jo vuodesta 95 alati syventynyt kumppanuus on tullut nyt luonnolliseen tienhaaraan. Tästä eteenpäin on aika viitoittaa polku, joka johtaa Suomen Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyys maksimoisi Suomen ja suomalaisten turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä. Se korostaa entisestään meidän oman vahvan puolustuksen mutta myös länsimaisen arvoyhteisön merkitystä. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa myös Itämeren aluetta ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. On tärkeää, että kaiken pohjalla ovat ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeusvaltioperiaatteet. Arvostamme vapautta ja itsenäisyyttä, vaalimme demokratiaa ja kansakuntamme eheyttä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+2.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-21T18:54:32,2023-02-21T18:59:32,Hyväksytty,1.1
2022_172_149,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön LiVM 28/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajan Suna Kymäläisen esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Kuntaministeri Sirpa Paaterolle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_150,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä valtioneuvoston selonteosta Suomen digitaalisesta kompassista. Aluksi haluan jälleen kiittää koko liikenne- ja viestintävaliokuntaa hyvästä yhteistyöstä asian käsittelyn aikana.
Digikompassi on vuoteen 2030 ulottuva kansallinen strateginen etenemissuunnitelma, joka luo kokonaiskuvan Suomen digitalisaatiokehityksestä ja ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa. Digikompassin tavoitteet on jaoteltu Euroopan unionin digikompassimallin mukaisesti neljään osa-alueeseen: digitaalisesti osaava väestö ja työvoima, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio sekä digitaaliset julkiset palvelut.
Valiokunta pitää asianmukaisena, että Suomen digitaalisessa kompassissa monet tavoitteista on asetettu EU:n yhteisiä tavoitteita korkeammalle tasolle. Valiokunta katsoo, että selonteossa kuvataan hyvin Suomen nykytilaa, mahdollisuuksia ja haasteita digitalisaation kehittämisessä. On myös hyvä, että selonteon aikajänne ulottuu vuoteen 2030 saakka. Yli vaalikausien ulottuva näkökulma on valiokunnan näkemyksen mukaan välttämätön pitkäjänteisen kehittämisen ja investointien mahdollistamiseksi.
Selonteossa painotetaan vihreää siirtymää. Ilmastonmuutos ja digitalisaatio ovat kaksi eniten yhteiskuntaamme muovaavaa megatrendiä, jotka myös vaikuttavat toisiinsa. Asiantuntijakuulemisissa on korostettu datatalouden, osaamisen ja vihreän digitalisaation merkitystä Suomen digikehityksen ajureina. Valiokunta painottaa digitalisaatiota yleisesti kriittisenä kilpailukyvyn tekijänä ja korostaa myös luottamuksen keskeistä merkitystä digitalisaation edistämisessä.
Digitaalisesti osaavan väestön ja työvoiman osalta valiokunta kiinnittää huomiota osaamisen tärkeyteen. Selonteossa on nähty osaajapula Suomen digitalisaation ja datatalouden yhtenä tulevaisuuden uhkatekijänä. Asiantuntijakuulemisessa painotettiin, että osaajien puute muodostaa jo nykyisin pullonkaulan muun muassa kyberturvallisuuden kehittämisessä mutta myös yleisemmin digitalisaation edistämisessä. Osaaminen synnyttää innovaatioita, mikä on nähty yhtenä tärkeimmistä talouskasvun lähteistä. Myös kilpailukyvyn lisääminen vaatii kansainvälisesti tunnustettua tutkimustoimintaa ja riittäviä tki-panostuksia.
Valiokunta toteaa, että työvoiman ja osaamisen saatavuuden varmistamiseksi tulee koulutuksen lisäksi huolehtia siitä, että Suomi on houkutteleva maa kansainvälisille digiosaajille. Samalla hyvät digitaaliset perustaidot, kuten medialukutaito, ovat kansalaistaito, jota tulee uudistaa ja ylläpitää aktiivisesti.
Kuten myös sivistysvaliokunta painotti omassa lausunnossaan, jo perusopetuksessa on varmistettava oppilaiden ikä ja kehitystaso huomioiden, että jokainen oppilas saavuttaa riittävät digitaaliset perustaidot. Ylipäätään digitalisaation edistämisessä on tärkeää ottaa huomioon kaikki ikäryhmät, myös ikääntyneen väestön osaaminen ja osallisuuden vahvistaminen.
Digitaalisen infrastruktuurin osa-alueesta valiokunta korostaa, että hyvin toimiva ja turvallinen viestintäinfrastruktuuri on välttämätön edellytys koko nyky-yhteiskunnan toimivuudelle ja digitalisaation edistämiselle eri sektoreilla.
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että selonteossa esille tuotujen infrastruktuurialueen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan välttämättä merkittäviä investointeja. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että selonteon toimeenpanossa löydetään keinoja investointien lisäämiseksi ja digitaalisten palvelujen tasapuolisen saatavuuden varmistamiseksi.
Datataloudesta asiantuntijakuulemisessa on korostettu datan jakamisen ja hyödyntämisen helpottamisen tarvetta ja painotettu, että datapolitiikassa ei tule ylisäännellä eurooppalaisia toimijoita.
Myös digi-infran turvallisuus on keskeistä. Valiokunta korostaa, että kyberturvallisuus, tietoturva ja tietosuoja on huomioitava digitaalisuuden edistämisen kaikissa vaiheissa. Lisäksi valiokunta katsoo, että Suomen huoltovarmuus tulee varmistaa viestintäverkkojen ja digitaalisten palveluiden osalta.
Myös yritysten digitalisaatio on tärkeää, sillä niillä on keskeinen merkitys digitalisaation hyötyjen saavuttamisessa. Asiantuntijakuulemisessa painotettiin digitalisaation luomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarvetta panostaa esimerkiksi puhtaiden teknologioiden vientimahdollisuuksien hyödyntämiseen. Talousvaliokunta piti lausunnossaan tärkeänä, että erityisesti pk-yrityksiä tuetaan ja ohjataan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisessä ja että elinkeinoelämä otetaan tiiviisti mukaan selonteon toimeenpanon suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Digikompassin neljäs osa-alue ovat digitaaliset julkiset palvelut. Asiantuntijakuulemisessa on korostettu julkisen hallinnon roolia kehityksen mahdollistajana ja edellytysten luojana. Julkisten palvelujen osalta selonteon on katsottu tukevan pitkäjänteistä työtä digitaalisten julkisten palveluiden kehittämisessä ja palvelujen lisäämisessä.
Arvoisa puhemies! Näiden neljän osa-alueen lisäksi valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota eräisiin muihin näkökohtiin, kuten digitalisaatiosta saatavien vaikutusten ja hyötyjen tavoitteluun esimerkiksi tuottavuuden lisäämisessä sekä liikennejärjestelmän tehokkuuden kehittämisessä. Valiokunta katsoo, että näistä jälkimmäiseen tarvittaisiin selkeästi lisäpanostuksia. Asiantuntijakuulemisessa on myös korostettu käytännön toimeenpanon sekä toimenpiteiden seurannan merkitystä selonteon tavoitteiden saavuttamisessa. Valiokunta yhtyy talousvaliokunnan lausunnossaan esille tuomaan näkemykseen, jonka mukaan Suomen vahvuuksien hyödyntäminen vaatii pitkäjänteistä, määrätietoista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä sekä strategisesti kohdennettuja investointeja.
Talousvaliokunta korosti lausunnossaan myös avoimuuden ja sidosryhmäyhteistyön merkitystä digikompassin toimeenpanon valmistelussa ja toimeenpanossa. Asiantuntijakuulemisessa painotettiin, että ministerityöryhmä ja digitoimisto ovat tarjonneet hyvän toimintamallin, jota on saatujen kokemusten pohjalta perusteltua kehittää edelleen verkostomaisena toimintamallina. Valiokunta pitää välttämättömänä, että selonteon toimeenpanoon varmistetaan riittävät resurssit ja rahoitus asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimenpiteillä tulee pyrkiä vahvistamaan Suomen kykyä vastata globaaliin kilpailuun, edesauttaa investointeja, hyvinvointia ja tuottavuuden kasvua sekä varmistaa, että Suomi ei jää jälkeen digitaalisessa kehityksessä. Lisäksi valiokunta painottaa esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioon ottamisen sekä EU-rahoituksen hyödyntämisen tärkeyttä selonteon tavoitteiden toimeenpanossa.
Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavan kannanoton selonteon johdosta: ”Eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta.”
Arvoisa puhemies! Mietintö oli valiokunnassa yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-21T19:00:31,2023-02-21T19:08:37,Hyväksytty,1.1
2022_172_151,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,Ministeri Paatero poissa. — Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_152,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomen kaltaiselle kehittyneelle taloudelle on ehdottoman tärkeää pysyä mahdollisimman lähellä digitaalisen kehityksen kärkeä. Digitaalisen toimintaympäristön kehittyneisyydellä on suuri vaikutus esimerkiksi investointipotentiaaliimme ja houkuttelevuuteemme kansainvälisillä työmarkkinoilla. Yhteiskunta on tänä päivänä kauttaaltaan digitaalinen, ja sen prosessien pitää olla mahdollisimman joustavia. Tietoturva on kriittinen osa tätä järjestelmää, koska digitaalinen järjestelmä on altis erilaiselle häirinnälle ja vaikuttamiselle. Tällaiset tekijät vaikuttavat keskeisesti siihen, voidaanko esimerkiksi vaalit järjestää joskus digitaalisesti. Joka tapauksessa digitalisaatio on täällä jäädäkseen, ja meillä ei ole varaa jäädä kehityksessä kilpailijamaiden jälkeen. Myös energian saatavuuden turvaaminen on keskeistä, koska luonnollisesti digitaalinen yhteiskunta toimii sähköllä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-21T19:08:42,2023-02-21T19:09:55,Hyväksytty,1.1
2022_172_153,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,Edustaja Kivisaari., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_154,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos liikenne- ja viestintävaliokunnalle perusteellisesti pohditusta mietinnöstä. Muutama huomio kokonaisuudesta:
Digikompassi on vaikea sana ymmärtää. Kyse on siis tiedon ja palveluiden siirtymisestä sähköisiksi tai verkkoon, ja se vaikuttaa jokaiseen suomalaiseen. Muutamalla painalluksella voimme soittaa ystävällemme videopuhelun tai ostaa junaliput. Voimme hoitaa työasioita, maksaa laskuja, etsiä tietoa, täyttää veroilmoitusta tai tavata lääkärin etäpalveluiden välityksellä. Kaikki tämä on tehnyt asioiden hoitamisesta nopeampaa ja tehokkaampaa.
Kehityksen kääntöpuolena on, että osa ihmisistä uhkaa tippua kyydistä. Asioinnin turvallisuuskin mietityttää: mikä on toisille helppoa, on toisille vaikeaa. Kun palvelut ovat sähköistyneet ja siirtyneet verkkoon, mahdollisuuksia asioiden hoitamiseen ihmiseltä ihmiselle on karsittu melko rankalla kädellä. Osalle suomalaisista juna-, lento- tai konserttilippujen ostaminen on nykyään lähes mahdoton tehtävä. Vero- tai pankkiasioita ei voi enää hoitaa menemällä itse konttoriin, tai palvelut voi saada vain muutamana tuntina viikossa kaukana kotoa. Puhelinpalvelut ovat toisinaan tukossa ja jonotusajat kestämättömän pitkiä. Myös puhelimista ja niiden apeista on tullut monelle liian monimutkaisia käytettäviksi. Jäykillä sormilla oikeisiin näppäimiin osuminen on vaikeaa, muistisairaiden ongelmista puhumattakaan. Julkisten palveluiden saatavuus ja saavutettavuus olisi silti turvattava kaikissa tilanteissa koko maassa ja jokaiselle suomalaiselle.
Puhemies! Mitä sitten pitäisi tehdä? Julkisia palveluita voitaisiin koota asiointipisteeseen, jossa voi samalla kertaa hoitaa fyysisesti niin veroasiat kuin esimerkiksi Kelassa asioinnin. Myös puhelinpalvelua pitää parantaa. Niille, joilla ei ole omia laitteita tai osaamista niiden käyttämiseen, pitäisi myös järjestää tiloja, joissa he saavat neuvontaa ja apua sähköisten palveluiden käytössä. Siis palveluiden pitää olla ihmisiä varten, ei toisinpäin. Siksi palvelut pitää toteuttaa kaikissa tilanteissa myös ihmislähtöisesti.
Puhemies! Sähköisiin palveluihin tarvitaan nopea ja luotettava laajakaistayhteys koko Suomessa. Nopea laajakaista on nykyään perusinfrastruktuuria sähkö- tai vesijohtojen tapaan. Kehitys mahdollistaa esimerkiksi monen suomalaisen tärkeänä pitämän monipaikkaisen työn ja elämän. Yhteyksien pitää kuitenkin olla kunnossa ja käytön hinnan kohtuullinen. Verkon kattavuuden lisäksi meidän on parannettava tietoverkkojen turvallisuutta ja torjuttava niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä.
Puhemies! Hyvät digitaaliset perustaidot ovat ihmisten uusi välttämätön kansalaistaito. Internetin tietotulvassa faktaan perustuvan tiedon erottaminen keksitystä tiedosta on entistä tärkeämpää. Tähän liittyvät esimerkiksi Suomen ulkopuolisen informaatiovaikuttamisen vaarat. Digitaitoja pitää kehittää jo varhain. Tässä varhaiskasvatuksella ja peruskoululla on tärkeä tehtävä: koulun penkiltä tämäkin asia lähtee. Suomen pitää olla koulutuksessa maailman kärkimaa, jotta pysymme muutoksessa mukana ja voimme siitä hyötyä.
Puhemies! Suomalaisia kivijalka-arvoja ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo. Niiden pitää näkyä, kuulua ja tuntua myös palveluiden sähköistyessä ja siirtyessä verkkoon. Hyvinvointiyhteiskunnan mitta on, miten se onnistuu huolehtimaan jokaisesta ihmisestä myös digitalisaation aiheuttaman murroksen keskellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-21T19:09:57,2023-02-21T19:15:01,Hyväksytty,1.1
2022_172_155,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,Edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_156,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Hyvä puhemies! Haluan myös tuoda erinäisiä huomioita tähän valtioneuvoston selontekoon koskien Suomen digitaalista kompassia.
Ensinnäkin pidän tällaisia selontekoja hyvinä ja uskon tämän teknologia-alan mahdollisuuksiin ja merkitykseen tuottavuuden, kilpailukyvyn ja muiden asioiden kehittämisessä. Mutta oikeastaan sitä paremmalla syyllä haluan ensinnäkin nostaa esiin osallisuuden, mikä on myös tässä raportissa nostettu sivulla 14, eli sen, että kaikilla on osallisuus digitaalisessa yhteiskunnassa ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja sen toimintaan. Tämä varmistetaan kiinnittämällä huomiota digitaitoihin sekä digitaalisten palveluiden saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Tässä raportissa myös sanotaan, että ketään ei ole varaa tiputtaa digitalisoituvan yhteiskunnan kehityksen kelkasta. Edelleen lyhyesti todetaan, että tukea ja palveluita on kuitenkin tarjottava myös niille, joilla ei ole mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita. Tämä on ihan asiallisesti, sinänsä lyhyesti, kuvattu tässä, mutta minä kyllä vahvemmin ehdottaisin, että kiinnitettäisiin nimenomaan huomiota siihen, että kun ajetaan tätä teknologiakehitystä, mitä pitääkin ajaa, silti pidettäisiin mukana tämä ja ne, ketkä eivät pysty tai halua käyttää näitä palveluita, ettei tähän nimenomaan synny tällaista joko—tai-asetelmaa. Mielestäni on parasta se, että kun pohditaan sitä teknologiakehittämistä pitkälle tulevaisuuteen, niin tässä samassa yhteydessä punnitaan, jotta nimenomaan pystyttäisiin välttämään tällainen joko—tai-asetelma.
Toinen asia liittyy turvallisuuteen, tiedon huoltovarmuuteen, tietoturvaan ja niin kutsuttuun digi-infraan. Luottamus tässä on kaikki kaikessa. Ei ole oikeastaan varaa siihen, että menetetään luottamus. Toiset asiat on myös parempi tehdä perinteisin tavoin. Ajattelen nyt ajankohtaisesti esimerkiksi vaalijärjestelmää.
Paljon on puhuttu myös tästä kyberpuolesta, mihin on kiinnitettävä huomiota ja mihin on kiinnitettykin huomiota. Sen täytyy toimia, koska yhteiskunnasta on tullut niin huoltovarmuuskriittinen näille asioille. Myös pitää kiinnittää huomiota — ja siihen esimerkiksi huoltovarmuusselonteossa kiinnitettiin huomiota — osaamisen huoltovarmuuteen. Ja tässä ihan yhtenä nostona: Täällä raportissa sanottiin aika nopeasti, että esimerkiksi ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä pitäisi kolminkertaistaa 15 000:een vuoteen 2030 mennessä. Tästä nyt sellaisen huomion haluan sanoa, että tällaisilla tavoitteilla, mitkä tässä esitetään varsin nopeasti, on jopa strateginen merkitys. Se on aika kaksipiippuinen juttu eikä täysin ristiriidaton myöskään sen vuoksi, että nyt toisaalla suomalaisessa koulutusjärjestelmässä puhutaan paljon siitä, että meidän 25—34-vuotiaiden nuorten korkeakoulutuksen taso — siis ihan määrissä, aloituspaikoissa — on laskenut ja on noin 10 prosenttiyksikköä muita Pohjoismaita jäljessä, niin että näitä asioita pitäisi miettiä kokonaisuutena. Esimerkiksi toisaalla Yhdysvalloissa on herätty siihen, että heillähän on jo pitkään ollut yliopistoissa ja opiskelijoissa — varsinkin jatkotutkinto-opiskelijoissa — ja opetushenkilökunnassa, tutkimushenkilökunnassa hyvin suuri osuus varsinkin tekniikan alueella nimenomaan Yhdysvaltojen ulkopuolelta henkilöstöä ja sillä tulee olemaan pitkällä aikavälillä huomattava vaikutus.
No, sitten vielä tähän sisältöön: Tuntui siltä, että on nimenomaan jätetty toimeenpano tässä varsin auki, mutta siihenkin haluan kuitenkin tuoda joitakin evästyksiä. Täällä on kyllä esimerkiksi sivulla 24 otettu lohkoketjut esiin, sivulla 45 laskentakyky, siis suurteholaskenta, kvanttilaskenta, ja sivulla 47 niin kutsutut metaversumit eli virtuaaliset maailmat ja virtuaalinen ja lisätty todellisuus eli niin kutsutut AR- ja VR-teknologiat. Tämä on aika ohuelle jäänyt tässä, niin että minä toivon, että toimeenpanossa sitten tosiaankin mennään paljon syvemmälle näihin. Itse asiassa eilen pidin tästä asiasta toisessa asiakohdassa puheenvuoron, eli kannattaisi ottaa toimeenpanossa tarkasteluun niin kutsuttu web3-maailma eli hajautettu internet, mikä sisältää käsitteet kuten virtuaalivarat, digitaaliset hallintotodistukset eli NFT:t — tai uudella kansankielellä sanottuna ”nöftät” —, autonomiset digitaaliset organisaatiot eli DAO:t ja sitten nämä juuri mainitut metaversumit eli virtuaaliset maailmat. Uskoisin, että niissä on mielenkiintoisia käsitteitä, mitä ehkä tässä salissa päästään sitten toimeenpanon yhteydessä käsittelemään enemmän. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-21T19:15:12,2023-02-21T19:20:47,Hyväksytty,1.1
2022_172_157,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Edustaja Reijonen poissa, edustaja Pitko poissa. — Edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_158,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokuntahan antoi lausunnon tästä selonteosta, ja tästä muutaman sanasen teille nyt tulin kertomaan.
Sivistysvaliokunta on käsitellyt selontekoa toimialansa kannalta ja pitää selontekoa ja siinä esitettyjä tavoitteita tärkeinä. Digitalisaation hallittu kehittäminen ja hyödyntäminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja suunnitelman johdonmukaista toimeenpanoa. Digikompassin mukainen visio kilpailukykyisestä, kestävästä ja hyvinvoivasta sekä digitaalisesti kyvykkäästä Suomesta on kannatettava. Selonteossa esille tuoduista arvoista valiokunta korostaa ihmisläheisyyttä, luottamusta, turvallisuutta ja osallisuutta ja toteaa, että digitalisaatio avaa monia mahdollisuuksia mutta sisältää myös monia haasteita. Digitalisaation hyötyjen lisäksi on oleellista tunnistaa selonteossa vähemmälle tarkastelulle jääneet digitalisaation mahdolliset haittavaikutukset, jotta niiden syntyminen voitaisiin ehkäistä ennakkoon. Digitalisaation kehittämisessä tarvitaan eettistä ja juridista arviointia, jonka perusteella saatavaa tietoa hyödyntämällä voidaan huolehtia siitä, että kehitys tapahtuu yhteiskunnassamme hyväksyttyjen arvojen mukaisesti.
Digitalisoituvassa yhteiskunnassa hyvät digitaaliset perustaidot ovat ihmisen uusi kansalaistaito, jota niin yksilöiden kuin organisaatioidenkin tulee uudistaa ja ylläpitää aktiivisesti. Digitalisoituvan yhteiskunnan ymmärtäminen, kehittäminen ja siinä toimiminen edellyttävät digitaalisen sivistyksen vahvistamista. Sen merkitys on kasvanut entisestään muun muassa hybridivaikuttamistoimien vuoksi. Valiokunta korostaa, että Suomen pysyminen digitaitojen huippumaana Euroopassa edellyttää laadukasta ja riittävästi resursoitua kasvatusta, koulutusta ja tutkimusta.
Haluan kiinnittää huomiota vielä siihen, kun me sivistysvaliokunnan lausunnossa otimme kantaa nimenomaan eri väestöryhmiin, eli totesimme, että tavoitteissa ja toimenpiteissä pitää huomioida eri väestöryhmät. Yhteiskuntaan osallistuminen edellyttää muun muassa mahdollisuutta käyttää julkisia ja muita palveluja myös digitaalisesti, mikä on hyvä tunnistaa osana huoltovarmuutta. Saadun asiantuntijalausunnon mukaan pääsy tietoverkkoon ja puutteet digitaalisissa perustaidoissa ovat kuitenkin esteenä arkisten palveluiden käyttämisessä suurelle joukolle suomalaisia ja Suomessa asuvia.
Valiokunnan näkemyksen mukaan vaatimukset viranomais- ja muiden palvelujen siirtämisestä kokonaan verkkoon edellyttävätkin suunnitelmaa siitä, miten suomalaisia opastetaan näitä palveluja käyttämään. On välttämätöntä, että edellä mainittu suunnitelma tehdään pikaisesti. Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että kansalaisille tarjotaan mahdollisuutta asioida myös muutoin kuin sähköisesti.
Samoin tärkeää on huolehtia digituen saatavuuden varmistamisesta yhteiskuntamme eri toimijoiden yhteistyönä, jotta myös erityisryhmien, kuten vammaisten ihmisten, tarpeet tunnistetaan ja otetaan huomioon. Yhteiskuntamme vahvuutena ovat monipuoliset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen myös tutkintokoulutuksen ulkopuolella. Esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitokset palvelevat aikuisväestöä perus- ja digitaitojen oppimisessa sekä muutoinkin yhteiskunnallisen osallisuuden varmistamisessa. Yleiset kirjastot digineuvontapisteineen ovat merkittäviä toimijoita kansalaisten osaamisen edistäjinä sekä myös digitaalisten aineistojen tarjoajina.
Valiokunta pitää myönteisenä, että selonteossa on korostettu ihmiskeskeisyyttä ja saavutettavuutta. Siinä on kiinnitetty huomiota muun muassa ikääntyneeseen väestöön, mutta lähinnä vain hallinnon rakenteiden ja talouden näkökulmasta. Viitaten aikaisempiin mietintöihinsä valiokunta kannustaa digivision kehittämisen jatkotyössä huomioimaan ikääntyneen väestön osallisuuden ja osaamisen vahvistamisen tarpeen.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että selonteossa ei käsitellä lapsia erityisryhmänä tai ylipäänsä edes mainita lapsia. Lapsiin liittyy digitaalisissa palveluissa ja ratkaisuissa erityisiä näkökohtia, joten valiokunta painottaa, että lasten erityinen asema eri kehitysvaiheineen ja näistä aiheutuvat lisätarpeet tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamisessa tulee ottaa huomioon digikompassin jatkovalmistelussa. Lasten tarpeiden selvittäminen edellyttää, että lapset itse voivat ilmaista näkemyksensä asiasta ja että lasten näkemykset otetaan huomioon tavoitteita ja toimenpiteitä valmisteltaessa.
Samalla valiokunta korostaa aikuisten roolia ja vastuuta lasten digitaalisten taitojen omaksumisessa. Aikuisten tehtävänä on ohjata ja tukea lasten ja nuorten mediakäyttöä ja suojella heitä mediakäytön haitoilta. Tämä tulee huomioida myös kodin ja koulun tai varhaiskasvatuksen yhteistyössä ottaen huomioon ruutuajan rajoittaminen ja digiriippuvuuden vähentäminen. Myös digitalisuuden vaikutuksia oppimistuloksiin tulee arvioida. Tämä edellyttää tarvittavien digitaitojen omaksumisen lisäksi, että aikuiset ovat kiinnostuneita lasten ja nuorten mediakäytöstä ja pystyvät edistämään sukupolvien välistä vuoropuhelua. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitetään lainsäädännön tarpeita liittyen alaikäisten suojeluun digitaalisessa ympäristössä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T19:20:59,2023-02-21T19:26:21,Hyväksytty,1.1
2022_172_159,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_160,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olisin itsekin tuonut tästä sivistysvaliokunnan lausunnosta pari näkökulmaa esille — toki valiokunnan puheenjohtaja taisi melkein samat kohdat tuolta jo pointatakin.
Tosiaan tapasin itse ison joukon eläkeläisiä tuossa pari päivää sitten. Tässä tilaisuudessa, niin kuin aina aikaisemminkin, ikäihmiset toivat esille sen, että heillä on todella suuri huoli siitä, miten he voivat digitalisoituvassa yhteiskunnassa palveluita käyttää, ja haluaisin tässäkin yhteydessä tuoda sen esille, että on valtavan tärkeätä, että tämä näkökohta otetaan huomioon, jotta myöskin ikäihmisten pääsyä tietoverkkoon ja heidän osaamistaan digitaidoissa pystytään vahvistamaan ja heitä siinä neuvomaan, ja että on tätä digitukea saatavilla. Kaksi hyvää paikkaa, missä sitä voisi olla tarjolla, on meidän vapaan sivistystyön oppilaitokset, jotka ovat valtavan hyvä väylä tähän, ja sitten meidän kirjastot, jotka ovat hyvin saavutettavissa. Mutta haluaisin kuitenkin korostaa sitä, että aina täytyy olla se toinen tapa asioida. Kaikki eivät koskaan halua tai pysty digitaitoja oppimaan, ei ole esimerkiksi tarvittavia laitteita. Pidän valtavan tärkeänä sitä, että on aina se toinen tapa asioida.
Sitten toisena asiana olisin tuonut keskusteltavaksi tämän lasten näkökulman, jonka edustaja Risikko tuossa toikin esille. Elikkä olisi valtavan tärkeätä, että tässä digikompassissa olisi lasten näkökulmaa pohdittu. Meillä lapsethan ovat kovin digitaalisia. He ovat hyvin paljon digitaalisissa ympäristöissä, ja olisi ollut tärkeätä pohtia heidän näkökulmaansa tässä tarkemmin. Niin kuin tuli jo sanottua, on tärkeätä kuulla lapsia itseään näissä heitä koskevissa asioissa.
Ja sitten vielä viimeisenä tämä kyberturvallisuusosaaminen. Me ollaan valiokuntana aikaisemminkin kiinnitetty tähän huomiota, elikkä varsinkin näinä aikoina tiedetään, kuinka tärkeätä tämä kyberturvallisuuden osaaminen on. Meillä voi olla jopa vientimahdollisuuksia siihen liittyen, mutta meillä on aika iso huoli siitä kyberosaamisesta. On valtava tärkeätä huolehtia siitä, että me ollaan omavaraisia tässä kyberturvallisuuden osaamisessa, ja tähän on tärkeätä meidän Suomena tarkemmin puuttua vielä tulevina aikoina.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2023-02-21T19:26:22,2023-02-21T19:28:34,Hyväksytty,1.1
2022_172_161,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_162,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Suomen digitaalinen kompassi>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 10/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme nyt tätä digitaalista kompassia. Tällä kompassi-sanalla ei oikeastaan käytännössä ole tässä mitään tekemistä, vaan tässähän käsitellään tätä digitaalisuutta yleensä. Jos miettii ihmisiä, kaikkienhan ei ole mahdollista digiasioita hoidella. On vanhuksia ja on myös nuorempia ihmisiä, jotka eivät näihin asioihin ole perehtyneet. On tärkeätä, että myös heille mahdollistetaan asioiden hoito. Se on hirveän tärkeää. Esimerkiksi kirjastot ovat hyviä paikkoja siihen, mutta sote-puoleltakin ihan vaikka nuo apteekitkin voisivat olla semmoisia paikkoja. Kun tarvitaan lääkärin vastaanottoa, vaikka etävastaanottoa, niin miksei voisi tämmöistäkin ajatella, että voitaisiin apteekista ottaa yhteyttä siihen lääkäriin ja voitaisiin avustaa siellä sitten tätä henkilöä muissakin sote-asioissa. Näkisin, että semmoinen paikka voisi olla yksi, mitä voitaisiin hyödyntää.
Ja kyllähän se on näin, että tämä digimaailma ja nettimaailma... Itseäni se kosketti, kun menin ensimmäistä tietokonetta ostamaan. Itselläni ei ollut nettiä, ja sitten menin kyselemään, että minkälaisia on näitä vaihtoehtoja, kun en ollut oikein tutustunut aiheeseen. Siellä myyjä ensimmäisenä sanoi — ei minulla ollut tietokonetta tietenkään eikä nettiä — että katso sieltä netistä. No vähän niin kuin suututti, että katsopa netistä, kun ei ole sitä nettiä, kun menee ostamaan sitä nettiä. Että jotenkin pitää aina huomioida, että aina pitää olla se vaihtoehtoinen maailma, mistä voi katsoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T19:28:35,2023-02-21T19:29:54,Hyväksytty,1.1
2022_172_163,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 22/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_164,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me tosiaan tänä päivänä käsittelemme tätä tekijänoikeuslain uudistamista, jossa siis pannaan täytäntöön direktiivit. Muiden uudistamistarpeiden valmistelu mahdollisesti aloitetaan myöhemmin, näin linjasimme, mutta siis nyt tämän direktiivin implementaatiosta on kysymys. Näillä lakimuutoksilla pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla, niin kutsuttu DSM-direktiivi ja verkkolähetysdirektiivi. Tässä lakiesityksessä on käytetty myös jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Tässä esityksessä on direktiivistä johtuvia mutta myös sellaisia muutoksia, mitä ei välttämättä olisi tarvinnut tehdä, mutta päädyttiin kuitenkin siihen, että nämä tässä yhteydessä jo tehdään. DSM-direktiivin täytäntöönpanemiseksi lakiin on ehdotettu lisättäväksi säännökset, joilla muun muassa selkeytetään verkkosisällön jakopalvelun tarjoajan vastuuta, kun se hyödyntää tekijänoikeuksilla suojattua aineistoa. Verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanemiseksi lakiin ehdotetaan muutoksia, joilla vahvistetaan sääntelyn teknologianeutraalisuus, ja lisäksi säädetään televisio- ja radio-ohjelmien lähettämiseksi ja edelleen lähettämiseksi tarvittavien tekijänoikeudellisten lupien hankinnasta.
Valiokunta on kuullut aiheesta laajasti eri asiantuntijoita, ja kuulemiset osoittavat, että useista säädösehdotuksista on erilaisia, jopa vastakkaisiakin näkemyksiä. Lisäksi sekä kuulemisissa että hallituksen esityksessä on tunnistettu useita eri tarpeita muuttaa tekijänoikeuslakia nyt esitettyä lakiehdotusta laajemmin.
Valiokunta linjasi, että radio- ja televisiolähetysten alkuperäisen lähettämisen ja edelleen lähettämisen käsitteet on tärkeää selkeyttää. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin erityistä huomiota tekijänoikeuksia koskevaan sääntelyyn radio- ja televisiolähetysten edelleen lähettämisen osalta. Valiokunta tunnistaa edelleen lähettämisen ja alkuperäisen lähettämisen määrittelemisen tarpeellisuuden ja pitää tärkeänä, että asia saadaan tekijänoikeuksien kannalta selkeytettyä. Valiokunta edellyttääkin mietinnössään, että valtioneuvosto valmistelee tarvittavat säännösmuutokset alkuperäisen lähettämisen ja edelleen lähettämisen käsitteiden määrittelemiseksi tekijänoikeuslaissa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että edelleen lähettämistä ja alkuperäistä lähettämistä koskevan täsmentämistarpeen lisäksi verkkolähetysdirektiivin vaikutukset arvioidaan kaikkien sääntelyn vaikutuspiirissä olevien eri tahojen näkökulmasta.
Kaiken kaikkiaan, kun puhutaan näistä vaikutusarvioinneista, niin ikään lainsäädännön arviointineuvosto kiinnitti huomiota tähän vaikutusten arvioinnin puutteellisuuteen. Samaan kiinnitimme huomiota me tässä mietinnössämme.
Valiokunnan mietintöön sisältyy pykälävastalause, jossa ehdotetaan radio- ja televisio-ohjelmien edelleen lähettämisestä säätämistä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa ehdotetun mukaisesti. Tekijänoikeuslainsäädäntöä on valiokunnan mukaan selkeytettävä kokonaisuudessaan tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Muutama kohta vielä täältä. Kannattaa lukea tämä koko mietintö. Täällä on seikkaperäisesti kuvattu myöskin sitä problematiikkaa, mitä on jonkin verran ollut tässä matkan varrella, ja myöskin sitä, että on ollut hieman erimielisyyttä näistä käsitteistä, mutta haluan nostaa täältä muutaman ihan vain nostoksi, että mitä me täällä mietinnössä käsittelimme.
Täällä sivulla 18 on otsikko, ”Eräitä muita DSM-direktiiviin perustuvaan sääntelyyn liittyviä näkökohtia”. Me otimme kantaa tekstin- ja tiedonlouhintaa koskien tieteellistä tutkimusta varten. Myöskin teosten käyttämisestä opetuksen havainnollistamisessa on täällä oma kappaleensa ja sitten kaupallisesta jakelusta poistuneiden teosten käyttämisestä eräissä tilanteissa, sitten on teoksen käyttö parodiassa, nämä on täällä erikseen meillä käyty läpi, ja sitten myöskin oma otsikkonsa on jatkotyön tarpeista, joihin olemme listanneet muun muassa tämän kokonaisuudistuksen tarpeen.
Sitten luen teille vielä täältä meidän lausumat, jotka yhteisymmärryksessä valiokunnassa sovimme. Eli valiokunnan lausumaehdotukset ovat seuraavat:
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslain toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmista. Arvioinnissa tulee lisäksi huomioida perusoikeusvaikutusten punninta suhteessa sääntelyn tulkinta- ja soveltamiskäytäntöihin ja määrittelytarpeet erityisesti alkuperäisen ja edelleen lähettämisen suhteen. Arvioinnissa mahdollisesti havaittuihin epäkohtiin tulee puuttua valmistelemalla tarvittavat lainsäädäntömuutokset EU-oikeuden ja kansallisen liikkumavaran mahdollistamissa puitteissa.”
Toinen lausuma on: ”Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa ja arvioi ehdotetun sääntelyn toimivuutta opetus- ja tutkimuskäytännössä oikeudenhaltijoiden, opettajien ja oppilaitosten näkökulmasta ja sen perusteella valmistelee tarvittavat säädösmuutosesitykset.”
Kolmas lausumaehdotus on: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeen tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi kansallinen liikkumavara huomioon ottaen.” Ja tietysti nämä EU-säännökset pitää aina huomioon ottaa.
Eli tässä lyhyesti tämä. Jos on kiinnostunut näistä tekijänoikeusasioista, niin kannattaa lukea koko mietintö, koska mietinnössähän sitten on tarkemmin tästä. Me käsittelimme näitä erityiskohtia, ja siellä oli myöskin Ahvenanmaata koskeva asia, joka käytiin läpi, elikkä täältä mietinnöstä löytyy myös siihen.
Tässähän tavoitteena oli nimenomaan implementoida, toimeenpanna EU-direktiivi. Tämähän tuli meille aika viime metreillä, koska tässä jo sanktiot olivat tulossa Suomelle ja oli tärkeää, että tämä saatiin sitten eteenpäin. Tässä oli erilaisia vaiheita, ja se ei välttämättä ole lainsäädäntötyön näkökulmasta kovin hyvä, että niin monia eri vaiheita tässä jouduttiin näkemään, mutta tietenkin on tärkeää, että se saatiin nyt täältä eteenpäin ja pystytään välttämään todennäköisesti erilaiset sanktiot. Tietysti näin valiokunnan puheenjohtajana toivoisin, että tulisi vähän paremmin valmisteltua lainsäädäntöä. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T19:30:25,2023-02-21T19:38:04,Hyväksytty,1.1
2022_172_165,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Edustaja Honkasalo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_166,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen, että tekijänoikeuslain uudistaminen on saatu nyt tältä osin maaliin. Toimiva ja oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on valtavan tärkeä esimerkiksi koronan kurittamille luoville aloille, mutta se on tärkeää myös laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta.
Tämän kokonaisuuden valmiiksi saaminen on vaatinut monen vuoden valmistelua, ja prosessi on ollut mutkikas. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että Suomi monen muun EU-maan tavoin on jo myöhässä, sillä DSM-direktiivi olisi pitänyt sisällyttää osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä jo kesäkuussa 2021. Myöhästyminen on toisaalta ymmärrettävää, sillä tekijänoikeuslainsäädäntö on hyvin monimutkaista ja vaikeaselkoista. Kokonaisuus on hajanainen, ja siihen liittyy lukemattomia eri näkökohtia, jotka on otettava huomioon, jotta lainsäädäntö on reilua kaikille osapuolille.
Loppujen lopuksi tekijänoikeudet koskevat kaikkia meitä. Esimerkiksi perustuslain 12 §:ssä on jokaiselle turvattu sananvapaus, johon sisältyy oikeus paitsi ilmaista ja julkistaa myös vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tekijänoikeuslainsäädäntöä onkin tarkasteltava monen eri perusoikeuden tasapainon kannalta.
On kuitenkin sanottava, että lain uudistamisen prosessi ei ole mennyt kaikilta osin hyvin. Tähän kiinnittää huomiota sivistysvaliokunnan lisäksi myös asiasta lausunut perustuslakivaliokunta. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esityksen jatkovalmistelua on avustanut toimeksiantosopimuksen perusteella ulkopuolinen asiantuntija, ja kyseisessä valmistelussa esitykseen on tehty useita merkittäviä muutoksia. Tästä johtuen sekä sivistysvaliokunta että perustuslakivaliokunta kiinnittävät opetus- ja kulttuuriministeriön huomiota siihen, että lainvalmistelu on yksi keskeisimmistä ministeriöiden tehtävistä, jota ei voi ulkoistaa ja jota on myös resursoitava tarpeeksi. Tämän lakikokonaisuuden valmistelu konkretisoi siis sen, kuinka tärkeää on varmistaa kokeneiden lainvalmistelijoiden riittävyys.
Haluan tässä kohtaa kiittää virkamiehiä, jotka jaksoivat kohtuuttomasta työtaakasta huolimatta saada tämän hyvin kompleksisen kokonaisuuden maaliin.
Arvoisa puhemies! Vasemmistolaisessa tekijänoikeuspolitiikassa tavoitteena on tekijänoikeuksien turvaaminen suhteessa suuriin kaupallisiin toimijoihin. Kaikkien tekijöiden asemaa on vahvistettava, ja tekijänoikeutensa luovuttavaa tekijää on suojeltava kohtuuttomilta ehdoilta. Toisaalta tekijänoikeusjärjestelmä ei saa rajoittaa tai ehkäistä uusien taiteen ja kulttuurin luomisen muotojen syntymistä tai leviämistä. Taide ja kulttuuri rakentuvat toisten aikaisemmin tehdylle työlle. Hyvin toimiva ja oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on siis tärkeää myös laadukkaan opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta.
Olen kuunnellut luovien alojen toimijoita lain uudistamisen eri vaiheista hyvin laajasti. Myös eduskunnan sivistysvaliokunta on saanut aiheesta valtavan määrän lausuntoja. On sanottava, että kenttä, jota tekijänoikeudet koskettavat, on myös hyvin moninainen, ja moniäänisyys näkyy myös tekijänoikeuslain uudistamisen kommentoinnissa.
Arvoisa puhemies! Tekijöiden aseman parantaminen on ollut minulle koko tämän monipolvisen prosessin aikana punaisena lankana. Luovien alojen ominaispiirteet ja ansainnan erot tulee huomioida vielä nykyistä paremmin päätöksenteossa. Varsinkin uudet taiteenalat jäävät usein vakiintuneisiin taidemuotoihin perustuvien rahoitusrakenteiden väliin. Rahoituksen tulee kyetä joustamaan niin, että uudet toimijat pääsevät mukaan rahoitusten piiriin.
Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on oleellisessa asemassa siinä, että luovien alojen toimeentulo paranee. Tein vuonna 2021 kirjallisen kysymyksen näyttelijöiden tekijänoikeuksista. Siinä vaadin, että näyttelijöiltä puuttuvat tekijänoikeudet lisätään tekijänoikeuslakiin direktiivin implementoinnin yhteydessä, muuten näyttelijät eivät hyödy tekijänoikeusdirektiivin tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden asemaa vahvistavista artikloista. Tämä ilokseni nyt toteutui, ja näyttelijöiden tekijänoikeudet vahvistuvat muiden Pohjoismaiden tasolle.
Paljon meillä on kuitenkin edelleen tehtävää, jotta luovien alojen tekijöiden toimeentulo ja sosiaaliturva vahvistuvat kaikilla taiteenaloilla. Perustulo on tärkeä tavoite tästäkin näkökulmasta, niin kuin myös sen edistäminen, että luovien alojen työntekijöiden oikeus ansioperustaiseen turvaan vahvistuu. Apurahojen tasosta ja riittävyydestä on huolehdittava.
 Vasemmistoliitto ajaa myös tartuntatautilain uudistamista. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan asema on tunnistettava nykyistä paremmin, ja eri alojen kohtelusta ja perusoikeusrajoituksista on säädettävä nykyistä tasapainoisemmin.
Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta kirjasi mietintöönsä myös kolme tärkeää lausumaa.
Yksi koskee tekijänoikeuslain arviointia ja seurantaa. Tekijänoikeuslain toimivuus ja vaikutus eri tahojen ja toimijoiden näkökulmasta on tärkeää. Mahdollisiin epäkohtiin on puututtava valmistelemalla tarvittavat lainsäädäntömuutokset EU-oikeuden ja kansallisen liikkumavaran mahdollistamissa puitteissa.
Toiseksi on arvioitava lain toimivuutta myös opetuksen ja tutkimuksen näkökulmasta.
Lisäksi valiokunta koki tarpeelliseksi tekijänoikeuslain selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamisen. Tätä varten on arvioitava lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarve. Vaikeaselkoinen laki ei ole demokratian etu. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-21T19:38:14,2023-02-21T19:44:34,Hyväksytty,1.1
2022_172_167,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Edustaja Pitko poissa. — Edustaja Vikman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_168,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ja sen jälkeen annetussa täydentävässä esityksessä esitetään tehtäväksi muutoksia tekijänoikeuslakiin sekä sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin. Lakimuutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan unionin direktiivi, joka pyrkii muun muassa edistämään erilaisten teknologioiden käyttöä sekä toimivia tekijänoikeusmarkkinoita. Yhteinen tahtotilamme myös sivistysvaliokunnassa oli, että direktiivi saadaan vietyä täytäntöön ripeästi.
Hallituksen esityksen valmisteluprosessista on kuulunut huolestuttavia viestejä ja kannanottoja viimeisen vajaan vuoden ajan. On tärkeää, että erityisesti tämänkaltaisissa lainsäädäntöhankkeissa valmistelu olisi mahdollisimman avointa ja laajaa, koska on soviteltava yhteen eri tahojen näkemyksiä. Myös perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan kantaa lakiehdotuksen valmisteluun todeten, että käytettävissä olevan selvityksen valossa arvioitavana olevan hallituksen esityksen valmistelu näyttäisi perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin poikkeavan sellaisesta tyypillisestä tilanteesta, jossa valmistelun alkuvaiheessa käytetään selvityshenkilöä tai muuta vastaavaa asiantuntija-apua. Valiokunta on pitänyt tärkeänä, että ministeriöt kiinnittävät erityistä huomiota kokeneiden lainvalmistelijoiden riittävyyteen.
Tekijänoikeuslaki on hyvin perusoikeusherkkä, koska siinä nivoutuvat niin omaisuudensuojaan, sananvapauteen, tahdonvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen sekä sivistyksellisiin oikeuksiin liittyvät näkökohdat. On tärkeää, että näitä perusoikeuksia voidaan kunnioittaa. Omaisuudensuojan lisäksi on huomioitava erityisesti sananvapauden ja sivistyksellisten oikeuksien turvaaminen. Julkisella vallalla on perusoikeuksien edistämisvelvollisuus. Saatujen asiantuntijaselvitysten mukaan hallituksen esitykseen sisältyy epävarmuuksia erityisesti, mitä tulee edelleen lähettämisen määritelmään.
Liikenne- ja viestintävaliokunta onkin lausunnossaan pitänyt tekijöiden oikeuksien turvaamista ja asianmukaisten tekijänoikeuskorvausten toteutumista erittäin tärkeänä. Samalla sääntelyssä on kuitenkin huolehdittava myös muiden toimijoiden oikeuksien toteutumisesta ja sääntelyn asianmukaisesta tasapainosta. Liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaan esitykseen sisältyvää sääntelyä on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarpeen muokata siten, että sopimuslisenssi olisi vain täydentävä mahdollisuus suoran siirron tilanteissa. Lisäksi alkuperäisen ja edelleen lähettämisen käsitteitä olisi tarpeen täsmentää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaiseksi.
Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ja perussuomalaisten valiokuntaryhmät sivistysvaliokunnassa jakavat liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielisessä lausunnossa esitetyn näkemyksen siitä, että kyse on itse asiassa vallitsevan tilanteen vahvistamisesta ja selkiyttämisestä lakiin. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa tuotiin esiin, että sääntelyä on välttämätöntä täsmentää alkuperäisen ja edelleen lähettämisen välisen rajanvedon osalta, jotta se mahdollistaa televisiotoiminnan jatkumisen sen nykyisessä muodossa.
Tämän edellä selostetun perusteella kokoomuksen ja perussuomalaisten valiokuntaryhmät katsovat, että tekijänoikeuslain ehdotettua 25 h §:ää tulee täsmentää vastaamaan liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielistä muotoiluehdotusta kuitenkin siten, että pykäläehdotuksen 4 momentissa oleva virheellinen viittaus pykälän 2 momenttiin muutetaan viittaukseksi 3 momenttiin.
Arvoisa puhemies! Olemme tehneet asiasta vastalauseen, jossa ehdotamme, että lakiehdotukset hyväksytään muutoin sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena paitsi ensimmäisen lakiehdotuksen 25 h § muutettuna vastalauseessamme esitetyllä tavalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-02-21T19:44:47,2023-02-21T19:49:58,Hyväksytty,1.1
2022_172_169,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_170,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Ärade herr talman! Frågan om upphovsrätt är mycket viktig för Åland, något som också utskottets ordförande lyfte fram. På Åland vill vi ha en lösning på möjligheten att se SVT Play, något som i dag blockeras via lagstiftning. I utskottets betänkande säger man att för att säkerställa detta krävs ändringar i svensk lagstiftning, men Sveriges Television har via deras vd sagt att det inte är fallet, utan att det här skulle kunna lösas via ändringar i finsk lagstiftning. Det är viktigt att det här klargörs och åtgärdas i den kommande ändringen av lagen som kommer behövas. 
Regeringen tog en kläm om Åland då man gav den här propositionen till riksdagen och regeringen lyfter fram problem med genomförandet av direktivet om onlinesändningar som särskilt berör Åland. Redan vid beredningen av propositionen har vi från åländsk sida framfört att det är viktigt att hela utbudet av Sveriges Televisions beställningsvideotjänst SVT Play finns tillgängligt för ålänningar. Det är viktigt att ålänningarna får tillgång inte bara till program som sänds via markbundna nät, utan också till den ständigt ökande andelen sådana program som bara finns tillgängliga som tilläggstjänster på SVT Play. 
Ålands landskapsregering har varit öppen för lösningar kring det här och också varit redo att betala för det, bara det finns någon laglig väg och sätt att betala upphovsrätten för. Då det nu inte finns någon laglig väg tar många medborgare saken i egna händer i stället och skapar tillgång till tjänster via VPN-tunnlar i stället, och det måste räknas som ett politiskt misslyckande att så måste ske. 
Enligt propositionen uppskjuts den fortsatta beredningen av frågan och åstadkommandet av behövliga arrangemang till en senare fas då behövliga förhandlingar om saken förs med de svenska parterna och eventuella behövliga ändringar i upphovsrättslagen bereds. Ärendet anknyter också till Nordiska rådets rekommendation till Nordiska ministerrådet 2017 om hur geoblockering mellan digitala tv-tjänster i Norden kan avvecklas. Riksdagens kulturutskott anser att det är viktigt att de problem med SVT Play-tjänsten som Åland lyft fram avgörs snabbt, och det är ett viktigt ställningstagande som nästa regering behöver ta tag i. ", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-21T19:50:11,2023-02-21T19:52:40,Hyväksytty,1.1
2022_172_171,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Harvoin olemme tällä kaudella työskennelleet näin vaativan ja vaikean lainsäädännön kanssa kuin mitä tämä tekijänoikeuslaki on ollut. Se ilmenee hyvin myöskin näistä puheista täällä, koska kaikki viittaavat siihen, että jo ensi kaudella meidän tulee tarkastella tätä uudelleen. Me tuomme nyt raakileen, joka täyttää EU-direktiivin vaatimukset siitä, millä tavalla tekijänoikeuksia korvataan rajat ylittävissä tilanteissa. Olemme kuunnelleet kymmeniä asiantuntijoita, ja monia asiantuntijoita olemme kuulleet useita kertoja, pyytäneet täsmennyksiä, pyytäneet vastineita, selvityksiä. Meihin ovat hyvin paljon olleet yhteydessä, monelta taholta, sekä tekijät että myöskin eri tv- ja radiokanavien tuottajat. Tämä on erittäin, erittäin monimutkainen lainsäädäntö.
Mikä tässä eniten hämmentää, on se, että meillä on kaksi ministeriötä, jotka ovat täysin eri mieltä siitä, millä tavalla edelleen lähettäminen pitäisi määritellä. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ja liikenne- ja viestintäministeriöllä on täysin erilainen kanta. Se on todella, todella hämmentävää. Toivoisin, että jatkossa ministereillä olisi jonkunnäköinen yhtenäinen kanta, koska he pistävät valiokunnan todella vaikeaan tilanteeseen, kun ei tiedä, miten tässä pitäisi menetellä.
Tässä sanon heti, että perussuomalaisten tavoitteena on, totta kai, turvata tekijöille ne tekijänoikeuspalkkiot, jotka heille oikeudella ja kohtuudella kuuluvat. Mutta silti olemme yhdessä kokoomuksen kanssa jättäneet tämän vastalauseen, ja se liittyy nimenomaan yhteen pykälään, 25 h § ja edelleenlähetys. Elikkä liikenne- ja viestintäministeriö on antanut yksimielisen lausunnon siitä, että sitä pykälää pitää täydentää ja se edelleen lähettäminen täytyy määritellä tarkemmin.
Valiokunnassa en ole saanut selvää siitä, miksi hallituspuolueet eivät ole halunneet tätä tarkennusta siihen pykälään tehdä. Mutta olen sitä mieltä tai perussuomalaisten valiokuntaryhmä on sitä mieltä, että se tarkennus tulee tehdä. Varmasti joudumme tätä asiaa ensi kaudella vielä käsittelemään, ja jo säälillä ajattelen sitä sivistysvaliokuntaa, joka alkaa tämän asian parissa työtä tekemään ensi kaudella, koska tämä on todella vaikea, todella kattava, iso lakipaketti. Mutta täällä nyt mennään eteenpäin, mikä nyt on tehty ja sillä siisti.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-02-21T19:54:18,2023-02-21T19:57:23,Hyväksytty,1.1
2022_172_172,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Edustaja Eloranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_173,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tekijänoikeus on luovan työn tuloksena syntyvä aineeton oikeus, joka antaa tekijälle yksinoikeuden päättää teoksensa käytöstä. Tekijänoikeuden suojan kohteena on kirjallinen, suullinen tai taiteellinen teos, joka ylittää teoskynnyksen. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti teoksen luoneelle henkilölle suoraan lain nojalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on edistää taloudellisista ja moraalisista oikeuksista koostuvan tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta. Taloudelliset tekijänoikeudet turvaavat tekijän ansaintamahdollisuuksia ja moraaliset tekijänoikeudet tekijän kunniaa. Aineettomat oikeudet ovat perustana luovan talouden yritys- ja ansiotoiminnalle. Tekijänoikeuden pääperiaate on, että teosta saa käyttää ainoastaan tekijän luvalla ja sallimalla tavalla. Taloudellisten oikeuksien perusteella tekijän on mahdollista sopia haluamallaan tavalla teoksensa käytöstä ja saada käytöstä korvaus.
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä on kyse nimenomaan näistä tekijänoikeuksista. Tekijänoikeuksia pohdittaessa vanha hyvä periaate sopii tämän lain käsittelyyn erityisen hyvin. Se kuuluu näin: jos et tiedä, kenen puolella olet, ole aina heikomman puolella. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tekijänoikeuslakia sekä lakia sähköisen viestinnän palveluista eli pannaan täytäntöön huhtikuussa 19 annettu direktiivi, jolla edistetään digitaalisten teknologioiden käyttöä, teosten rajat ylittävää käyttöä, laajempaa saatavuutta ja toimivia tekijänoikeusmarkkinoita, sekä verkkolähetysdirektiivi, jolla edistetään muista Euroopan unionin jäsenvaltiosta peräisin olevien televisio- ja radio-ohjelmien laajempaa levitystä ja ohjelmiin sisältyvien teosten ja muun suojatun aineiston tekijänoikeuden ja lähioikeuksien lisensiointia.
Arvoisa puhemies! Tämän tekijänoikeuksiin liittyvän hallituksen esityksen lopullinen valmistuminen ja käsittely jäivät aivan eduskuntakauden loppumetreille. Päädyttiin siihen, että tärkeintä on nyt implementoida nämä EU-direktiivit, joiden kanssa olimme asian kompleksisuuden takia jo aika myöhässä. Vaarana on ollut jopa sakon saaminen kansallisesti siitä, että direktiivit ovat meidän omaan lainsäädäntömme soveltamatta. Päädyttiin siis siihen, että nyt säädetään vain kaikkein välttämättömimmistä asioista: säädetään direktiivit voimaan ja palataan tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuuteen seuraavalla vaalikaudella tulevan jatkovalmistelun myötä eli niin sanottuun kakkospakettiin. Tässä kakkospaketissa sitten tulee kokonaisuutena tarkastella erikseen muun muassa alkuperäisen lähettämisen, edelleenlähettämisen ja jakeluvelvoitteen muodostamaa laajaa kokonaisuutta, joka on herättänyt paljon keskustelua ja jopa tästä hallituksen esityksestä poikkeavia tulkintoja.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintöön opposition jättämä pykälämuutosehdotus 25 h §:ssä on direktiivin vastainen, koska siinä laajennetaan ja tulkitaan väärin määritelmän elementtiä 2 artiklan 2 kohdan a-alakohdassa, ”toimesta, valvonnassa ja vastuulla”. Ehdotetulla lisäyksellä pykälään säänneltäisiin alkuperäistä lähettämistä edelleenlähettämistä koskevassa pykälässä, ja vaikutukset voisivat olla ennalta arvaamattomia. Tämän vuoksi on tärkeätä, että eduskunta tuntee tästä asiasta äänestettäessä vastuunsa. Opposition vastalauseessa esittämä edelleenlähettämisen määritelmä, uusi 2 momentti, on siis direktiivin vastainen. Kyseinen määritelmä ei koske kaapeleitse tapahtuvaa edelleenlähettämistä. Tällaisena sitä ei voida säätää 25 h §:ään. Se tarkoittaisi, että edelleenlähettämistä pidettäisiin direktiiveihin kuulumattomin perustein alkuperäisenä lähettämisenä. Edelleenlähettäminen on yksi selkeimmin kansainvälisissä sopimuksissa ja direktiiveissä määritelty tekijänoikeudellinen käsite. Opposition sivistysvaliokunnan mietintöön kirjaama vastalause on siis direktiivin vastainen, eikä lakia voida säätää sen mukaisesti. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukainen esitys vastaa direktiivejä ja EU-oikeutta.
Arvoisa puhemies! Tosiaan tätä alkuperäisen lähettämisen, edelleenlähettämisen ja jakeluvelvoitteen muodostamaa laajaa kokonaisuutta tulee käsitellä tekijänoikeuslain toisessa vaiheessa. Siihen liittyen tarvitaan muun muassa kokonaiskuvaus kotimaisista tv-markkinoista. Miten eri lähetystekniikoiden monikanavakäyttö on hoidettu alkuperäisten lähetysten osalta? Miten Digita-tilanne eroaa kaapelitilanteesta? Entä rinnakkaiset verkkolähetykset, simulcasting? Tämän vaalikauden loppuminen ei antanut tämän kokonaisuuden huolelliseen tarkasteluun enää mahdollisuutta. Direktiivi on välttämätöntä saattaa kansallisesti nyt voimaan.
Haluan korostaa, että sivistysvaliokunta kuuli laajasti sekä tekijöiden että käyttäjätahojen näkökulmia. Ja todellakin, niin kuin täällä on tullut jo kerrottua, valiokunta jätti mietintöön kolme lausumaa, joissa edellytetään sitä, että arvioidaan tämän lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmasta ja että tässä arvioinnissa otetaan huomioon perusoikeusvaikutusten punninta suhteessa tulkinta- ja soveltamiskäytäntöihin ja sitten määrittelytarpeet etenkin juuri mainitsemani alkuperäisen ja edelleenlähettämisen suhteen. Ja sitten valmistellaan viipymättä lainsäädäntömuutoksia, mikäli niitä tarvitaan, ja vielä sitten arvioidaan tätä kokonaisuudistuksen tarvetta tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden ja selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2023-02-21T19:57:30,2023-02-21T20:03:11,Hyväksytty,1.1
2022_172_174,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kymäläinen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_175,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslaki, jota tässä käsitellään, on äärimmäisen tärkeä ja kulttuurialan arvostusta ja oikeuksia lisäävä esitys. On hienoa, että tämä laki on nyt täällä eduskunnassa käsittelyssä ja tällä pystytään vihdoin selkeyttämään joiltakin osin tekijäkunnan oikeuksia. Onhan se niin, että kyllä jokaisella pitää olla oikeus saada työstä korvaus, ja siihen tämä tuo kauan odotetun vastauksen.
Täällä on pidetty mielestäni todella hyviä puheenvuoroja ihan kaikkien osalta, myös opposition osalta. Itse tietenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtajana tuon tässä asioita esille nimenomaan liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon liittyen, mutta haluan myös todeta, että täällä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Risikko totesi, että tähän lainvalmisteluun on liittynyt moninaisia piirteitä, joita ei toivoisi kohtaavansa tämän lainsäädännön käsittelyssä, ja tähän voin yhtyä. Tämä lainvalmistelu tai tämän lain käsittely ei ole nauttinut kauneuspisteitä, ei sen monien muotojen osalta. Tässä on vaikutusarvioissa puutteita. Tässä on tehty valtavia muutoksia alkuperäisiin esityksiin nähden, ja on jäänyt kuulematta siinä myöskin toista osapuolta koskevan ministeriön tekijöitä. Tässä on ollut valtava intressien ristiriita, valtavan iso ja laaja kokonaisuus, mutta myöskään lobbaus, joka tämän asian ympärillä on ollut, ei kaikilta osin nauti kauneuspisteitä.
Hämmentävintä tässä on ollut se, että yksi jos toinen asiaa eri kantilta katsonut on syyttänyt toisiaan valehtelusta. Ja kuten täällä on tuotu esille, ministeriöiden virkamiehet ovat syyttäneet toisiaan jopa siitä — ja tässä edellisessä puheenvuorossakin kuulimme, että oli syytteet siitä — että liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehet ovat tuoneet valiokunnalle esityksen, joka olisi direktiivin vastainen. Itse lähden siitä, että meidän edustajien on pakko voida luottaa meidän virkamiestemme valiokunnalle tuomiin esityksiin ja näkemyksiin. Virkavastuulla tuskin tieten tahtoen halutaan tuoda direktiivin vastaista esitystä, varsinkin kun tiedetään, että tähän liittyy sanktioita tai sanktioiden pelkoja. Niitä tässä pyritään nyt sitten ratkaisemaan.
Tämä 25 h § alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen määrittelyn kiistasta jää yhä tämän esityksen myötä epäselväksi. Perustuslakivaliokunta edellytti tasapainoa tekijöiden ja jakelijoiden osalta ja kiinnitti huomiota siihen, ettei saa syntyä kaksinkertaisten korvausten riskiä. No, nyt näiden kuulemisten jälkeen on vaikea arvioida, syntyykö tässä niitä kaksinkertaisia korvauksia vai eikö. Toisaalta luovat alat ovat tuoneet kuulemisessa esille, että tämmöistä kaksinkertaista korvausta ei oteta.
Tämä ongelma nyt tämän alkuperäisen ja edelleen lähettämisen osalta on konkreettisesti se, että edellinen alkuperäistä lähettämistä koskettava laki on vuodelta 1985, jolloin jakelukanavana toimi ainoastaan antenniverkko, ja nyt tänä vuonna 2023 näitä verkkoja on monia eli monikanavaverkko, ja sillä samalla sekunnilla, kun omakotitalossa antennin kautta tulee tv-lähetys, niin kerrostalossa tuo lähetys tulee kaapelin kautta, ja nyt tämä kaapelin kautta tuleva lähetys katsotaan sitten edelleenlähettämiseksi tämän lain myötä. Tässä syntyy tämmöistä oikeudellista epäselvyyttä, ja me olemme olleet tietenkin huolissamme siitä, että tämä ei johda sitten uusiin oikeustaisteluihin, koska tätä asiaa koskeva kiista on korkeimmassa oikeudessa vireillä.
Ymmärrän sen ja on tärkeää, että tämä laki täytyy saada nyt voimaan, ja erityisesti sanon, että sivistysvaliokunta on tehnyt kovan työn tämän asian käsittelyssä. Sen näkee jo pykälämuutoksista, kuinka paljon niitä on tuolla mietinnössä esillä. On hyvä, että sivistysvaliokunta on ottanut nuo lausumat, ja toivon, että eduskunta nuo lausumat myöskin hyväksyy.
Mutta sen sanon vielä, että me edustajat joudumme todella mahdottoman tehtävän eteen, jos ministeriöt riitelevät valiokunnassa keskenään ja ovat keskenään täysin vastakkaista linjaa, ja silloin on tietenkin tehtävä niitä päätöksiä, joihin valiokunta uskoo. Sivistysvaliokunta on nyt päätynyt siihen, että tähän asiaan ei puututa, ja ymmärrän sen siltä osin, että näitä vaikutusarvioita ei ole tämän asian osalta tehty, koska alkuperäisessä lakiesityksessä tätä asiaa ei oltu käsitelty. Tärkeää on kuitenkin, että tässä monia muita tekijöiden oikeuksia tullaan erityisen hyvin huomioimaan.
Niin, en tiedä, mitä tästä nyt vielä sanoisin. Kovin on ollut sekametelisoppa tämä käsittely ja valmistelu ja tähän ympärille liittynyt keskustelu. Intressiristiriidat ovat suuria, ja tähän on paljon liittynyt tunnetiloja myöskin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-21T20:03:14,2023-02-21T20:10:11,Hyväksytty,1.1
2022_172_176,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_177,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tekijänoikeuslakeja, ja on ollut todella mielenkiintoista kuunnella, miten tämä käsittely on mennyt. Totta kai tekijä tarvitsee korvauksen, oikeudenmukaisen korvauksen, tekemästään työstä. Oli mielenkiintoista kuulla nämä lausumat, mitä tähän oli myös tehty, että pitäisi arvioida toimivuutta ja kokonaisuuttakin miettiä ja opetus- ja tutkimuspuoleltakin arvioida jatkossa tätä lakia, ja varmasti se ihan järkevää on.
Yleensä aika paljon palautetta on tullut tästä tekijänoikeuslaista tämmöisiltä taiteilijoilta, kulttuurialan ihmisiltä, että se pitäisi saada oikeudenmukaisemmaksi, mutta todella erikoista on kyllä kuulla se, että ministeriöt ovat erimielisiä, että on toinen kanta ja taas toinen kanta. Miten se valiokunta voi olla sitten mitään mieltä siitä — onpahan aika vaikea tehtävä, ja kuulostaa erikoiselta kyllä tuo. Toivoisi, että siitä jonkunlainen yksimielisyys löytyisi.
Kun miettii tätä digimaailmaa, niin digimaailmassahan tämä kaikki on varmasti tullut vielä enemmän ajankohtaiseksi, ja jos on kerran sakon uhkakin meillä ollut Suomessa, sakon uhka, jos tätä asiaa viedään eteenpäin, niin jotenkin vain tuntuu, että ollaankohan kaikissa EU-maissa oikeasti muka meitä edellä.
On tosi hyvä, että nyt jotakin on tähän saatu tehtyä, mutta kuulostaa siltä, että seuraavalla kaudella on varmaan aika hankala tätä järjestellä. Jospa ne ministeriötkin löytäisivät sen yhteisen tien, eihän tästä muuten oikein tahdo tulla mitään, jos ei valiokunnassakaan voida tietää, mitä kantaa nyt ollaan. Erikoiselta kuulostaa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T20:10:12,2023-02-21T20:11:40,Hyväksytty,1.1
2022_172_178,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Ja nyt valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_179,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Niin, tekijänoikeuslaki on todella tärkeä laki. Se on hyvin kompleksinen laki ja varmasti yksi vaikeimmista lainsäädännöistä, mitä on, jos ajattelee selkeyden ja kompleksisuuden akseleilla. Mutta se on hurjan tärkeä, se on erinomaisen tärkeä, kun ajattelee, että siinä risteilevät nimenomaan perusarvot ja siinä tasapainoilevat tekijänoikeudet, sananvapaus ja omaisuudensuoja. Ja meidän lainsäätäjien pitäisi jotenkin saada nämä arvot sitten pysymään tasa-arvoisina.
Tietysti tämä on ollut hämmentävää. Aivan niin kuin edustaja, puheenjohtaja Kymäläinen tuossa totesi, niin tämähän on ollut hyvin mielenkiintoinen prosessi kaiken kaikkiaan, ja mielestäni on hyvä, että se on nyt tässä kuitenkin, niin että se saadaan täältä eteenpäin — siitä olen aivan täysin vakuuttunut. Tässä implementaatiossa, tässä lakiesityksessä, on paljon hyvää, paljon sellaista, mikä tässä nyt, kun direktiivin implementaatio saatiin eteenpäin, saatiin sen mukaisesti hoidettua. Mielestäni tässä ei ole kuin erityisesti yksi kohta, mistä me olemme... Ja mielestäni se ei ole nyt niin kuin puoluepoliittista eikä oppositio—hallitus-akselilla, vaan se on yksinkertaisesti niin, että tässä on kaksi eri juridista kantaa. Tätä on turha vetää nyt politiikkaan. Me kaikki ollaan tekijöiden puolella, aivan varmasti me kaikki ollaan omaisuudensuojan puolella, me kaikki ollaan sananvapauden puolella, mutta nyt meillä on kaksi eri juridista kantaa.
No, kaiken kaikkiaan jos katsoo nyt tätä prosessia, niin otan täältä nyt muutaman esimerkin meidän lausunnoista. Professori Tuomas Mylly, joka on Turun yliopiston IPR University Centerin johtaja, käsittelee työkseen näitä tekijänoikeusasioita ja on yksi osaamiskeskuksen huippuasiantuntija Suomessa. Hän toteaa keskeisiä huomioita tästä esityksestä, mikä tuli meille, se HE 43, joka tehtiin sen jälkeen, kun se prosessi keskeytettiin tuolla ministeriössä. Täällä todetaan näin: ”Hallituksen esityksessä HE 43 vuodelta 22 tehtiin konsulttivetoisen valmistelun jälkeen useita merkittäviä muutoksia aiempaan HE-luonnokseen” — siiihen, joka ei siis tänne vielä ehtinyt edes tulla — ”jota oltiin valmisteltu avoimemmin ja virkamiestyönä. Muutokset pääosin heikensivät sananvapauden, tutkimuksen vapauden ja opetuksen vapauden sekä käyttäjien oikeuksien ja teknologiateollisuuden asemaa. Useilta osin muutokset paransivat tekijänoikeusjärjestöjen asemaa mutta eivät useinkaan parantaneet tai saattoivat jopa heikentää tekijöiden asemaa.” Tällä lauseella oli minulle suuri merkitys. Kun ymmärrätte sen varmasti, hyvät kollegat, että tämä on asia, josta ei voi olla yksityiskohtaisesti perillä, niin silloin minulle merkitsee se, mitä tällaiset huippuasiantuntijat, jotka eivät ole missään järjestössä kiinni, meille tuolla kertovat.
Tämän Tuomas Myllyn lausunto jatkuu: ”Täydentävä HE” — eli nyt sitten tämä täydentävä, joka tuli, kun me pyydettiin valtioneuvostoa valmistelemaan täydentävä, kun se HE 43 ei mennyt perustuslakivaliokunnassakaan läpi — ”on erityisesti verkkosisällönjakopalveluiden vastuusääntelyn osalta epämääräisempi kuin aiemman, HE 43:n, mukainen sääntely. Se nojaa 55 f §:n osalta katteettomaan uskoon teknologioiden, tekijänoikeusinfrastruktuurin ja metadatan kehittymisestä joskus tulevaisuudessa sellaiseksi, että ehdotettuun sääntelyyn nyt jätetyt ongelmat tuolloin poistuisivat, kun teknologia kuvitellusti kykenee ratkomaan tekijänoikeutta koskevia vaikeita tulkinta- ja tosiasiakysymyksiä.” Eli Tuomas Mylly totesi, että tämä perustuu tulevaisuudenuskoon. Eihän me sellaista lainsäädäntöä nyt kerta kaikkiaan voida hyväksyä.
Sitten minä vielä täältä luen, mitä Tuomas Mylly sanoo lausunnossaan. Täällä todetaan: ”Professori Tuomas Mylly toteaa lausunnossaan, että HE 43 vaikuttaisi perustuvan käsitteelliseen epäselvyyteen edelleenlähettämisen suhteesta yleisölle välittämistä koskevaan yksinoikeuteen. Esityksessä torjutaan lisäksi yksilöllinen sopiminen ohjelmaoikeuksista, joka on kyseenalaista elinkeinon harjoittamisen vapauden ja omaisuudensuojan näkökulmasta.” Edelleen Mylly toteaa: ”HE:n perusteella rajanveto alkuperäisen ja edelleenlähettämisen välillä jää aiempaa epäselvemmäksi ja että sääntelyä tulisi ja olisi perusteltua täsmentää näiltä osin.” No tätä täsmentämistä nyt sitten yritettiin tässä talossa tehdä, ja me saatiin liikenne- ja viestintävaliokunnalta lausunto. Ja täällä lausunnossa todetaan näin: ”Valiokunnalle on korostettu, että sääntelyä on välttämätöntä täsmentää alkuperäisen ja edelleenlähettämisen välisen rajanvedon osalta, jotta sääntely mahdollistaa televisiotoiminnan jatkumisen sen nykyisessä muodossa. Tämän vuoksi valiokunta esittää sivistysvaliokunnalle 25 h §:n täsmentämistä seuraavalla tavalla...”, ja se on täällä se valmis pykälä tehtynä.
Ja, arvoisa puhemies, jatkan vielä, koska tämä on niin tärkeä asia, mitä tässä on nyt käsitelty. Täällä LiVin lausunnossa todetaan: ”Saadun selvityksen mukaan lainsäädännön uudistamisen keskiössä pitäisi olla se, ettei kotimaisen tv-toiminnan toimivuus ja nykytilanne vaarantuisi tekijänoikeuslain epävarman tulkinnan ja riskien vuoksi. Edelleen kotitaloudet Suomessa ovat tyypillisesti ainoastaan yhden jakelukanavan piirissä, ja näin ollen tv-kanavien jakelu on mahdollistettava kaikissa niissä muodoissa, joissa kukin kotitalous sen voi vastaanottaa. Sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että liikenne- ja viestintäministeriö ovat esittäneet huolen sananvapauden yhdenvertaisesta toteutumisesta. Sananvapauden kannalta on olennaista, että kotitalouksilla on jatkossakin pääsy maksuttomaan ja kattavaan televisio-ohjelmistoon jakelutavasta riippumatta. Valiokunta toteaa edelleen, että tekijänoikeuslainsäädäntöä arvioitaessa on sananvapauden lisäksi huomioitava myös tekijänoikeuden haltijoiden omaisuudensuoja.”
Ja meillehän tuli lausunto myöskin tekijänoikeuksien käyttäjien laajalta neuvottelukunnalta. Se vetosi valiokuntaan, että se ottaisi mietinnössään selkeän kannan siihen, että lakimuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa televisiokanavien jakelun ja oikeuksien hankkimisen nykytilaa. Eihän me haluttu mitään muuta kuin säilyttää nykytila, ja sitä hallituspuolueet eivät sitten halunneet. Minä vielä korostan sitä, että kysymyksessä ei ole oppositio vastaan hallitus- eikä puoluepolitiikka. Tässä on kysymys siitä, että ollaan eri mieltä siitä, miten voi juridiikkaa tulkita.
Ja sitten täällä tuotiin äsken... [Puhemies koputtaa] — Lopuksi ihan vaan, puhemies, sanon vielä sen, että kun täällä tuotiin esille se, että tämä opposition tekemä vastalause on direktiivin vastainen, niin samalla te arvioitte liikenne- ja viestintävaliokunnan yksimielistä lausuntoa ja samalla te arvioitte myöskin tämän talon virkamiesten ja ministeriön virkamiehen arviota tästä tilanteesta. Ottakaa se huomioon. Olen itse toiminut liikenne- ja viestintäministeriössä ministerinä, ja arvostan heidän osaamistaan tässä aiheessa kyllä todella korkealle.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T20:11:42,2023-02-21T20:20:20,Hyväksytty,1.1
2022_172_180,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt keskustelu on... Aa, ei olekaan. — Edustaja Eloranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_181,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Eeva-Johanna,Eloranta,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Risikko tuossa varmaan viittasi siihen, mitä olin sanonut siitä, että on direktiivin vastainen. Oma lausuntoni perustui opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelevilta virkamiehiltä saamaani tietoon, ja minulla myöskin sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana on täysi syy luottaa heidän valmisteluunsa ja heidän vastaustensa oikeellisuuteen. Perustin mielipiteeni todellakin opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamani tietoon asiasta, että 25 h § on direktiivin vastainen. Ei ollut omasta arviostani kysymys, vaan tiedosta, jota olen valiokunnan jäsenenä saanut.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+4.aspx,fi,Eeva-Johanna Eloranta,1099,2023-02-21T20:20:20,2023-02-21T20:21:10,Hyväksytty,1.1
2022_172_182,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 53/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun, ja valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi esittelee mietinnön. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_172_183,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä 319/2022 ehdotetaan säädettäväksi, että voimaanpanolain 59 §:ssä säädetty Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueen mahdollisuus ylläpitää useampaa kuin yhtä ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä säädetään toistaiseksi voimassa olevaksi mahdollisuudeksi. Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet voivat ylläpitää kahta tällaista sairaalaa, jos väestön palvelutarve sitä edellyttää ja enemmän kuin yhden yksikön ylläpito ei vaaranna laissa hyvinvointialueiden toiminnalle säädettyjen edellytysten noudattamista ja velvoitteiden täyttämistä. Voimassa olevassa laissa näillä hyvinvointialueilla on mahdollisuus kahden tällaisen sairaalan ylläpitoon vuoden 2032 loppuun saakka.
Hallituksen esitystä 319/2022 täydentävässä hallituksen esityksessä numero 328 ehdotetaan, että voimaanpanolain 59 §:ssä säädetään valtion erilliskorvauksesta, jolla valtio voisi korvata Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueille kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpidosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Erilliskorvauksen määrä ei kuitenkaan voi ylittää 20:tä prosenttia koko hyvinvointialueen ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen toimintakuluista, joista on vähennetty toiminnasta saadut tulot.
Esityksen tavoitteena on vahvistaa Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden edellytyksiä kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpitoon. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin kustannusten korvaamisen perusteista, hyvinvointialueen selvityksestä, toimintaa ja taloutta koskevista luovutettavista tiedoista sekä korvauksen myöntämiseen liittyvistä menettelyistä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että esityksessä on käsitelty niitä perusteita, miksi Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueeseen kohdentuvaa erillisratkaisua esitetään. Esityksen taustalla on eduskunnan lausuma Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävän palvelutason turvaamisesta. Keskeinen syy poikkeukselliseen sääntelyyn on historia siitä, että myös Kemissä ja Savonlinnassa on ollut ympärivuorokautinen yhteispäivystysyksikkö. Vaikka sinänsä hyvinvointialueiden yleiskatteellisella rahoituksella voidaan kattaa päivystyspalveluiden järjestäminen näillä alueilla, voidaan perustelujen mukaan lisärahoituksella vahvistaa Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden edellytyksiä kahden ympärivuorokautisen yhteispäivystysyksikön ylläpitoon.
Esityksessä on kuitenkin myös tunnistettu jännite liittyen kyseessä olevien Lapin ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden sekä muiden hyvinvointialueiden asukkaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Esitys perustuu saadun selvityksen mukaan hallituksen poliittiseen kokonaisharkintaan ja valintaan sopivasta keinosta toteuttaa eduskunnan lausuma.
Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa, että esityksessä on tunnistettu, että sillä voi olla niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia henkilöstön saatavuuteen. Perusteluissa tuodaan esiin, että jos alueen kaksi sairaalaa ylläpitää laajan päivystyksen palvelutasoa, voi tämä johtaa kilpailuun työntekijöistä niin alueen sairaaloiden välillä kuin muiden hyvinvointialueiden sairaaloiden kanssa. Toisaalta se, että sairaalassa järjestetään päivystystä, voi olla osaavaa henkilökuntaa paikkakunnan sairaalaan houkutteleva tekijä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa, että kahden ympärivuorokautisen päivystyspisteen ylläpito joillain hyvinvointialueilla ei saa johtaa tilanteeseen, jossa kyseisten hyvinvointialueiden päivystystoiminnan ylläpito vaarantaa kyseisen hyvinvointialueen tai muiden yhteistoiminta-alueen hyvinvointialueiden edellytyksiä toteuttaa oman väestönsä terveydenhuoltoa parhaalla mahdollisella tavalla.
Edellä esitetyn perusteella valiokunta puoltaa ehdotettua sääntelyä. Sääntelyn toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta tulee kuitenkin osana hyvinvointialueiden rahoituksen seurantaa arvioida sekä palvelujen saatavuuden että rahoituksen kohdentamisen ja rahoitusmallin kokonaisuuden läpinäkyvyyden näkökulmasta, ja tarvittaessa tulee muuttaa sääntelyä. Myös päivystyksen kokonaisuuden toimivuutta tulee seurata.
Valiokunta ehdottaakin asiasta lausumaa. Lausuma kuuluisi seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa päivystyspalvelujen osalta perustuslain 19 §:n 3 momentin nojalla turvattujen oikeuksien toteutumista hyvinvointialueilla ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin varmistaakseen oikeuksien toteutumisen käytännössä.”
Arvoisa puhemies! Tämä valiokunnan mietintö oli yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T20:21:38,2023-02-21T20:27:34,Hyväksytty,1.1
2022_172_184,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Näin. — Kiitoksia valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi. — Seuraavaksi edustaja Juuso.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_185,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sote-lait lyötiin lukkoon kaksi ja puoli vuotta sitten, jäi sinne iso valuvika, joka koski Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueita. Näille hyvinvointialueille säädettiin mahdollisuus ylläpitää kahta yhteispäivystysyksikköä sairaaloidensa yhteydessä vain vuoteen 2032 asti. Eduskunta hyväksyi kuitenkin lausuman siitä, että hallituksen tulee turvata Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden riittävä palvelutaso ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin sen varmistamiseksi. Näitä toimenpiteitä on odotettu siitä asti. Asiaa on haudottu ministeriössä yli kaksi vuotta, ja se tuotiin eduskuntaan vasta aivan viime tipalla. Nyt tuodulla esityksellä tuo kymmenen vuoden määräaika poistetaan ja hyvinvointialueet saavat pienen ylimääräisen rahoituksen. Toistaiseksi voidaan siis huokaista helpotuksesta.
Olen huomannut, että kun eduskunnassa saadaan aikaan jotain hyvää, niin aika monilla kansanedustajilla on kiire ottaa siitä kunnia. Ainakin Kemin keskussairaalan olemassaolosta on tullut vaaliteema jo niin monissa vaaleissa, että sitä voidaan mielestäni kutsua jo vaalisairaalaksi. Tällä esityksellä näiden kahden sairaalan kohtalo siirtyy hyvinvointialueille ja epävarmuus tulee siten jatkumaan. Tämä jatkuva epävarmuus on myrkkyä näille sairaaloille: rekrytoinnit vaikeutuvat ja energiaa palaa jatkossakin taisteluun sairaalan puolesta. Kansanedustajat varmasti kiillottavat omaa kilpeään ahkerasti nyt vaalien alla, mutta minä haluan kiittää myös niitä ruohonjuuritason päättäjiä alueilla, jotka ovat ahkerasti tuoneet esiin huolta sairaaloiden kohtalosta, eli Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Reijo Viitalaa, Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Tiitistä, Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalaista, Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terho Kaskista, Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkosta ja Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Lainetta.
Arvoisa puhemies! Ihan täydellinen tämä esitys ei kuitenkaan ole. Valiokunnan kuuleman Savonlinnan kaupungin lausunnon liitteenä on professori Kaarlo Tuorin asiantuntijalausunto, jossa katsotaan, että perusoikeuksien heikennyskielto edellyttää Savonlinnan sairaalan ympärivuorokautisen yhteispäivystyksen ylläpitoa. Kemin kaupungin lausunnossa viitataan myös perusoikeuksien heikennyskieltoon. Tuorin mukaan sosiaalisiin ihmisoikeuksiin ja perusoikeuksiin liittyy olennaisesti heikennyskieltovaikutus. Tämä vaikutus kieltää heikentämästä sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa jo saavutettua tasoa. Heikennyskieltovaikutus liittyy luonnostaan perustuslain 19 §:n 1 momentin tarkoittamaa välttämätöntä huolenpitoa toteuttavaan kiireelliseen hoitoon. Lisäksi voidaan katsoa, että myös perustuslain 19.3 §:n takaamaan oikeuteen riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyy tällainen heikennyskieltovaikutus. Myös heikennyskieltovaikutus perustelee sitä, että Savonlinnan alueella perustuslain 19 §:n 1 ja 3 momentin tarkoittama oikeus hoitoon turvataan siten, että kahden ympärivuorokautisen päivystysyksikön ylläpitäminen säädetään hyvinvointialueen velvollisuudeksi, jonka täyttämistä silmällä pitäen alueella on lakisääteinen oikeus erilliskorvaukseen.
Professori Tuorin asiantuntijalausunnon perusteella katson, että Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden kahden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön ylläpito sairaaloidensa yhteydessä on kytkettävä ainoastaan väestön palvelutarpeen arviointiin, ja jos palvelutarve edellyttää kahden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön ylläpitoa, tähän on maksettava valtion varoista tarvittava erillisrahoitus.
Arvoisa puhemies! Mielestäni lain pykäläesityksestä tulee poistaa 1 momentin loppuosa koskien hyvinvointialueiden toiminnalle säädettyjen edellytysten noudattamista ja velvoitteiden täyttämistä, koska kuvatun kaltainen tilanne voi syntyä ainoastaan tilanteessa, jossa hyvinvointialueiden rahoitus kokonaisuudessaan on riittämätön, ja tällaisessa tilanteessa ongelma on ratkaistavissa ja tulee ratkaista korjaamalla hyvinvointialueiden rahoitus riittävälle tasolle, jotta väestön palvelutarpeen edellyttämä ympärivuorokautinen yhteispäivystys voidaan järjestää.
Olen jättänyt keskuskansliaan esityksen pienestä muutoksesta 59 §:n osalta. Esitän, että 1 momentista poistetaan se viimeinen osa, jotta Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden jatko kytketään eduskunnan ilmaiseman tahdon mukaisesti vain ja ainoastaan väestön palvelutarpeen täyttämiseen. Tämän lisäksi esitän, että 2 momentissa erilliskorvauksen maksaminen muutetaan esityksen muodosta ”voidaan maksaa” muotoon ”maksetaan”, jotta hyvinvointialueiden saaman korvauksen taso ei määräydy mielivaltaisesti vaan perustuu edellä 1 momentissa todettuun palvelutarpeeseen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-02-21T20:27:35,2023-02-21T20:33:06,Hyväksytty,1.1
2022_172_186,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_187,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Juuso nosti esille hyvinvointialueiden ongelmia, mitä jo nyt on tullut ilmi. Totta kai niitä ongelmia pitää korjata aina, kun niitä nousee esille. Kannatan näitä edustaja Juuson tekemiä esityksiä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T20:33:06,2023-02-21T20:33:31,Hyväksytty,1.1
2022_172_188,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_189,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ajattelin käyttää tästä hieman pidemmän puheenvuoron, koska taival on varmasti ollut aika pitkä Kemi-Tornion alueen ja Savonlinnan alueen sairaala-asiaa seuranneille ja päättäjille vaalikaudesta toiseen.
Tämähän ei ole mikään uusi asia, että se olisi aktualisoitunut vasta tällä vaalikaudella tai vasta viimeisten vuosien aikana, mutta tämä hallitus on kuitenkin ensimmäinen, joka sote-uudistuksen on todella saanut tehtyä. Muut sitä ovat vain aina ajatelleet tekevänsä ja suunnitelleet tekevänsä, nyt se todella tehtiin. Ja koko sen ajan, kun näitä eri sote-uudistuksen malleja on vuosikymmenestä toiseen suunniteltu, nämä kaksi maakuntaa, joissa on ollut kaksi keskussairaalaa, Suomen pienimmät keskussairaalat ja Suomen pienimmät sairaanhoitopiirit, ovat jollain lailla olleet epäilyksenalaisina siitä, mikä heidän tulevaisuuden tasonsa palveluiden suhteen tulee olemaan. Näiden alueiden päättäjät, aivan varmasti puoluekannasta riippumatta, varmasti niin Jouni Backman Savonlinnassa aikanaan demareiden toimesta kuin Hannes Manninen Lapissa keskustan toimesta, ovat tehneet armottomasti työtä omien kotiseutujensa palveluiden säilyttämisen puolesta, joten ei suinkaan ole kysymys vain viime vuosien asiasta vaan paljon pidemmästä kaaresta.
Mutta haluan tietenkin kiittää, että jälleen kerran — vastoin sitä, mitä sosiaali- ja terveysministeriön virkakunta, vastoin sitä, mitä ehkä aika monet asiantuntijat olisivat esittäneet — poliittisella päätöksenteolla kuunneltiin alueen väestöä, kuunneltiin alueen ihmisiä, kuunneltiin alueen päättäjiä. Erittäin laajaa yhteistyötä on tehty Savonlinnan seudun kuntapäättäjien, Kemi-Tornion alueen kuntapäättäjien ja näiltä alueilta valittujen kansanedustajien kesken. Se on ollut hedelmällistä työtä, koska kun nuija kopahtaa lopulta eduskunnassa, niin silloin voidaan hetkiseksi huokaista, että tämä edunvalvontatyö näiden alueiden ihmisten puolesta tuotti tulosta.
Se ongelma on siis aikaisemmin jo hoidettu yliopistosairaanhoitopiirien osalta, mutta kun nyt näissä kahdessa maakunnassa ei yliopistosairaaloita ole, niin heillä ei terveydenhuoltolain mukaan olisikaan ollut enää oikeutta ylläpitää useampaa ympäri vuorokauden yhteispäivystävää yksikköä.
On aivan selvää, että sote-uudistuksen tavoite ei ollut se, että ihmisten palvelut heikkenevät, vaan sen tavoite oli se, että ihmisten palvelut paranevat. Pitkin matkaa viime vaalikaudelta tähän vaalikauteen olen koettanut tuoda esille sitä ongelmaa, mikä tähän terveydenhuoltolain pykälään liittyy näiden kahden maakunnan osalta, ja olen erittäin tyytyväinen, että se nyt tällä tavalla hoidetaan.
No, tämäkään laki ei toki ole täydellinen. Siihen varmasti liittyy viilattavaa, ja ainahan se voisi olla parempi, mutta ilman tätä näillä alueilla olisi huomattavasti heikompi tilanne houkutella osaajia, turvata tämän alueen ihmisten palvelut.
Arvoisa puhemies! Tämä laki nyt saatiin eduskuntaan aivan vaalikauden loppumetreillä. On toki harmillista, että sote-uudistuksessa näille kahdelle keskussairaalalle Kemiin ja Savonlinnaan laitettiin tämmöinen vähän erikoinen kymmenen vuoden määräaika. Hyvä, että se nyt kumotaan ja korjataan sillä, että niillä on mahdollisuus ylläpitää pysyvästi keskussairaaloita myös tulevaisuudessa ja tarjota alueen ihmisille tarvittavia palveluita, ja myös se, että rahoitus seuraa matkassa, on äärimmäisen tärkeää. Aikanaan valtiovarainvaliokunta jo kiinnitti tähän huomiota, kun huomattiin, että sote-uudistuksessa on tämmöinen tietynlainen epäkohta sen suhteen. Toki siinä varmaan on paljon muitakin epäkohtia, mutta ehdottomasti suuri saavutus on se, että tuo iso, vaalikaudesta toiseen ollut hanke vihdoin saatiin eteenpäin. Nyt tässä laissa tuodaan myös rahoitus, ja se rahoitus on myös niin, että se on tulevankin nelivuotiskauden julkisen talouden kehyksissä olemassa. Jos seuraava hallitus haluaa nimenomaan täältä rahaa ottaa, niin heidän täytyy sitten ne rahat todella säästää. Elikkä nämä rahat nyt ovat kehyksen pohjissa, ja se on erittäin tärkeää. Epäilenpä, että mikään puolue ei varmastikaan näiden alueiden ihmisten palveluita halua heikentää, koska tälläkin hetkellä he ovat perustuslain nojalla oikeutettuja siihen palvelutasoon, mikä sinne on vuosikymmenten saatossa rakennettu niin, että alueella on kaksi ympäri vuorokauden päivystävää keskussairaalaa. Ja ovathan nämä maakunnatkin toki aika erilaisia moniin muihin Suomen alueisiin verrattuna: Lappi lähes puolen Suomen kokoinen maakunta, etäisyydet varsin suuria, ja sitten toisaalta Etelä-Savo, jota suuret vesistöt halkovat.
Vaikka tämä kokonaisuus ei ole täydellinen, niin on ehdottoman suuri saavutus, että se nyt on saatu tehtyä. Niin Kemi-Torniossa Länsi-Pohjan keskussairaalassa kuin Savonlinnassa on varmuus siitä, että siellä saa olla tulevaisuudessakin ympäri vuorokauden päivystävä erikoissairaanhoidon perustason yhteispäivystys, ja heille on myös rahoitus tuleviksi vuosiksi tähän korvamerkitty eduskunnan toimesta.
On tietenkin totta, että tulevaisuudessa tämä kiista siitä, miten hyvinvointialueilla palvelut järjestetään, on hyvinvointialueilla. Kansanvaltaisessa järjestelmässä niinhän sen pitää ollakin, enkä usko, että niin Etelä-Savossa kuin Lapissakaan hyvinvointialueenkaan päättäjät olisivat vastoin oman alueensa ja oman hyvinvointialueensa palveluita ja jollain tavalla niitä heikentäisivät. Varmasti asioita täytyy järkeistää, tehdä fiksummin, tehdä paremmin, mutta se perusta tulee nyt kuntoon, että siellä saa päivystää ympäri vuorokauden niin erikoissairaanhoidon tasolta kuin perustasolta, ja myös rahoitus on kunnossa.
Uskallan sanoa, että mikään muu koalitio ei tätä olisi saanut aikaiseksi. Keskustalle tietenkin on tärkeää se, että näistä palveluista pidetään kiinni alueellisesti, mutta osalla puolueista on vähän sellaistakin taipumusta, että mielellään halutaan joillain alueellisilla kysymyksillä satuttaa toista puoluetta, kenelle ne ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Sen sijaan sosiaalidemokraatit näkivät myös tämän alueellisen tärkeyden tässä asiassa, ja niinpä tämä laki, jota pitkään, ainakin kaksi vaalikautta omasta toimestani, on yritetty edesauttaa, nyt vihdoinkin realisoituu, ja siitä olen hyvin tyytyväinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-02-21T20:33:40,2023-02-21T20:40:50,Hyväksytty,1.1
2022_172_190,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_191,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä oli pakko ottaa puheenvuoro siitä syystä, kun tätä olen itsekin seurannut aika monta vuotta, ja nythän tässä on — aivan niin kuin edustaja Kulmuni  ja monet muut täällä totesivat, myös edustaja Juuso — saatu vähän niin kuin linnarauha, että Savonlinna ja Kemin lumilinna, linnarauha on saatu nyt ainakin tässä vaiheessa.
Minä pidän tärkeänä aina sitä, että just lähdetään siitä palveluntarpeesta. Kuten edustaja Kulmuni totesi, niin nämä ovat kaksi hyvin erilaista aluetta verrattuna moneen muuhun alueeseen. On vesistöä, ja sitten taas siellä Lapin seudulla on pitkät välimatkat ja niin edelleen. Nämähän ovat olleet sellaisia aika spesiaaleja sairaanhoitopiirejä silloin aikoinansa, kun ne olivat sairaanhoitopiirejä. Itsekin aika paljon Savonlinnassa vierailin kouluttajana, ja sitten taas Länsi-Pohjan tiedän, miten siellä kehitettiin esimerkiksi psykiatrista hoitoa — aivan siis huippu tämä Keroputaan malli ja kaikki, joka on niin kuin lanseerattu koko Suomelle. Voi sanoa, että siellä on kyllä ollut sitä innokasta kehittäjää.
Sitten tietysti aina pitää lähteä siitä tarpeesta. Kun meillä Suomessa on kuitenkin vähän rahaa ja paljon erilaisia tarpeita, niin aina pitää lähteä tarpeista ja vastata siihen. Nyt on saatu näille kahdelle alueelle, niin kuin sanoin, sellainen tilanne, että saa päivystää, ja minä luotan siihen, että asiantuntijat ovat arvioineet sen, että näiden kahden alueen kohdalla on tällainen erityinen päätös tehty ja rahoitusta sinne hankittu. Kyllä sillä täytyy perustelut olla, ei sairaanhoitoa ja terveydenhuoltoa oikeastansa muuten voi ajatellakaan vietävän eteenpäin kuin vaikuttavuuden ja laadun ja tarpeen ja saavutettavuuden ja saatavuuden vuoksi. Mutta sitten taas tämä asia on erittäin hyvä, että tämä saatiin päätinkiin ja lähtee asiakkaiden ja kansalaisten tarpeista.
Mutta edustaja Kulmunille vain sanoisin, että ehkä ei kannata vielä ilakoida tuosta sote-uudistuksesta, sitä kaaosta, mikä tällä hetkellä tuolla kentällä on. Rahat on loppu, ja väkeä ei ole, meillä ei henkilöstö riitä minnekään. Jos katsotte niitä tilastoja, mitä tarkoittaa hoitojonot, mitä tarkoittaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen viivästymiset, mitä tarkoittaa sydänlasten hoitojonot ja niin edelleen, ja niin edelleen, syöpäsairauksien hoitojen viivästyminen — se tarkoittaa työikäisille ja kaikille, jotka syöpää sairastavat, tosi rankkoja juttuja. Elikkä en missään nimessä käyttäisi puheenvuoroa, että ”vihdoinkin saatiin se”. On varmasti tärkeää, että saatiin laajemmille harteille, mutta tämä on katastrofi tällä hetkellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T20:40:52,2023-02-21T20:43:46,Hyväksytty,1.1
2022_172_192,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Ja edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_193,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Heti alkuun tässä totean edustaja Risikolle, että nämähän ovat meille kaikille tuttuja sosiaali- ja terveystoimessa olevia ongelmia, joita luettelitte, mutta mikäänhän niistä ei liity sote-uudistukseen sinänsä, muuta kuin se, että niitten ratkominen on helpompaa, kun teimme tämän uudistuksen, mutta tämä uudistushan ei ole näitä aiheuttanut. Nämähän ovat pitkällä aikavälillä syntyneitä ongelmia.
Mutta sitten palaan tähän varsinaiseen asiaan, ja täytyy kyllä kiittää myös omasta puolestani kaikkia niitä edunvalvojia, voi sanoa, että meitä, jotka olemme tämän asian eteen töitä tehneet pitkään. Tämähän on paitsi tarkan harkinnan tulosta myös edunvalvonnan tulosta, että tämä esitys on täällä salissa. Taustallahan on yksimielinen, silloin sote-uudistuksen yhteydessä valiokunnassa päätetty ja tänne saliin esitetty lausuma, että pitää turvata tämä, ja sen lausuman pohjalta tämä esitys on tuotu tähän saliin.
Arvoisa puhemies! Pidän erityisen arvokkaana tämmöisessä tilanteessa, jossa poiketaan normaalin rahoituslainsäädännön periaatteista ja joka lähtee tarvepohjaisuudesta, erityisistä syistä kahden hyvinvointialueen rahoituksen osalta, että valiokunta kykeni tekemään tämän — huolimatta monesta kritiikistäkin, joita tähän ratkaisuun liittyi muista hyvinvointialueista, kykenimme tekemään tämän yksimielisesti. Nyt tätä yksimielisyyttä ollaan horjuttamassa tekemällä valiokunnan jäsenten osalta täällä muutosesityksiä tähän lakiin. Jos niitä olisi haluttu tehdä, oikea paikka olisi ollut valiokunnan jäsenten osalta, että olisivat tehneet valiokunnassa ne muutosesitykset eivätkä täällä salissa. Nämä muutosesitykset, joita tehdään, ovat osittain sentyyppisiä, että kun keskustelimme niistä valiokunnassa, totesimme, että niitten tekeminen edellyttäisi myös perustuslakivaliokunnan arviota, jotta kykenisimme arvioimaan, ovatko ne perusoikeuksien mukaisia, ja sen takia, kun aikataulu on tiukka, olisi ollut riski, että se kaataa koko tämän esityksen. Ymmärrän, että vaalit ovat tulossa, mutta kannattaa muistaa, että vaalien jälkeenkin on elämää, ja se on tärkeä viesti tältä salilta, jos täällä kyettäisiin tämä päätös tekemään yksimielisesti. Sen takia voisin nyt melkeinpä vielä vedota edustaja Juusoon ja esitystä kannattaneeseen Reijoseen, että kannattaa vielä harkita, onko tämä sen arvoinen, että tätä vaalikikkana yrittää lähteä täällä vielä äänestyttämään, vai onko tämän itse asian hoitamisen kannalta paljonkin viisaampaa hakea yksimielinen kanta eduskunnasta. Se luo pohjaa vaalien jälkeen asiaa viedä eteenpäin oikeaan suuntaan ja varmistaa maksimaalinen rahoitus verrattuna siihen, että tämä näyttäytyy riitaisena asiana täällä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T20:43:48,2023-02-21T20:46:48,Hyväksytty,1.1
2022_172_194,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Ja edustaja Kulmuni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_195,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Katri,Kulmuni,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkoitus ei ole tietenkään tässä yhteydessä käydä laajemmin sote-uudistusta läpi, mutta tähän lakiin liittyvä yksityiskohta juontaa juurensa sote-uudistukseen sisältyvästä lausumasta, joita oli siellä toki aikamoinen liuta. Kaikki tietävät, että ei tuokaan uudistus täydellinen ole, mutta on se varmastikin paras uudistus, joka on saatu tehtyä, koska sitä niin monena vaalikautena on yritetty.
On ihan selvää, että edelleenkin tulevalla vaalikaudella varmasti joudutaan tekemään monenlaisia säätötoimia sen suhteen, että meidän julkinen talous pystyy kannattelemaan kaikkia niitä palveluita ja kaikki substanssissa sosiaali- ja terveyspalveluissa olevat ongelmat pystyttäisiin saamaan kuntoon, en ollenkaan sitä kiistä, mutta joka tapauksessa tämä asia on puhtaasti näille kahdelle alueelle erittäin huojentava seikka, että vihdoinkin tämä saadaan nyt muutaman vuoden epävarmuuden jälkeen — itse asiassa myös pidemmän epävarmuuden jälkeen, koska totta kai kaikilla alueillahan on ollut erilaisten sote-uudistuksien myötä suuri epävarmuus, miten palvelut järjestetään. Näille kahdelle alueelle erityisesti tällä vaalikaudella hyväksytyn uudistuksen myötä totta kai, Länsi-Pohjan ihmisille ja Savonlinnan seudun ihmisille, on erittäin tärkeää, että he voivat luottaa siihen, että heidän keskussairaalansa palvelut pystytään järjestämään samankaltaisella tasolla kuin tähänkin asti ja siihen myös tulee nyt rahoitus ihan viime metreillä. Ja rahoitus on myös tulevassa kehyksessä pohjissa, ja jos tuleva hallitus ei sitä sieltä aivan erityisesti pois ota, kuten uskon sen olevan, niin nämä alueet kyllä pystyvät luottamaan siihen, että nämä kaksi hyvinvointialuetta, Lapin ja Etelä-Savon hyvinvointialueet, pystyvät paljon paremmin nyt katsomaan sitä, kuinka siellä perustellusti kaksi keskussairaalaa pystyy toimimaan ja toki myös vahva perustaso. Etenkin Lapin osalta on erittäin tärkeää, että jokaisessa kunnassa on hyvä terveysasema ja Ivalossa vielä ympäri vuorokauden päivystäväkin terveysasema.
Tämä tietenkin nyt koskettaa hyvin vahvasti erikoissairaanhoitoa, mutta aika useasti nämä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvät kysymykset saavat myös laajempia merkityksiä, ja näillä alueilla, jotka ovat erittäin teollistuneita alueita, on ammattikorkeakoulutusta sairaanhoidon osalta, on paljon opiskelijoita, jotka tekevät osan tutkinnostaan näissä sairaaloissa ja perehtyvät siihen ammattilaisten saannin kannalta, tähän liittyy niin paljon enemmän kuin vain se, että ihmiset saavat palvelut näissä yksiköissä. Siihen liittyy myös laajempia alueellisia, taloudellisia, koulutuksellisia kysymyksiä, ja toki kaikista tärkeintä on se, että ihmiset niin Kemi-Torniossa kuin Savonlinnan alueella pystyvät luottamaan, että heidän palvelutasoistaan huolehditaan eduskunnan siunauksella oikein korvamerkityllä tavalla, ja siitä olen tavattoman tyytyväinen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Katri Kulmuni,1340,2023-02-21T20:46:48,2023-02-21T20:49:52,Hyväksytty,1.1
2022_172_196,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Näin. — Ja nyt edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_197,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, mitä edustaja Kulmuni sanoi tuossa ansiokkaassa puheenvuorossaan, minkä nyt juuri piti. Mielestäni se hyvin peilasi sitä, mitä on tapahtunut, ja sitten hän myöskin totesi realistisesti, että tähän uudistukseen, mitä nyt tehdään, tarvitaan se korjaussarja, ja sitähän varmasti jokainen ryhmä nyt tällä hetkellä miettii, että mitä pitää korjata. Kyllä minäkin sen ymmärrän, että piti laittaa laajemmille harteille, ja olen itsekin ollut sitä esittämässä, että laajemmille harteille, mutta kyllähän tällainen hallinto, mikä siihen nyt rakennettiin, on aivan erikoinen juttu. Ja sitten vielä se, että on tullut tämän hallituskauden aikana erilaisia lainsäädäntöjä, jotka ovat vielä sakanneet lisää näitä potilaitten palveluja.
Mutta, ei mitään, kaatunutta maitoa on turha itkeä, ja sen tähden meidän pitää kuitenkin tehdä siitä hyvä, ja sitähän varten meidät on valittu sinne valtuustoihin ja hallituksiin, että siitä sitten paras mahdollinen tehdään. Siinä edustaja Kulmuni on jälleen kerran oikeassa, kun sanoi, että tämä on paras tähänastisista. Kun ei ole ennen tehty, niin se on ihan hyvin sanottu.
Vielä sanon kaiken kaikkiaan tästä, että minun mielestäni tässä kannattaa tätä nyt tämän lain mukaisesti, joka on yksimielinen, viedä eteenpäin ja katsoa, miten sitten tulevaisuudessa onnistuu tämä ratkaisu, mikä nyt tässä hallituksen esityksessä tehdään, koska me jokainen tiedämme, että rahat loppuvat, palvelujen tarve tulee lisääntymään, henkilöstön määrä on kortilla, elikkä meillä on todella suuri pula rahasta ja henkilöstöstä, ja se, mikä niistä on vielä vaikeampi asia, on se henkilöstö. Sitä ei saa välttämättä edes rahalla muutaman vuoden päästä, jos emme oikeasti tee jotain sen eteen. Siitä syystä kannan suurta huolta siitä, että nämä hienot lait, mitä täällä tehdään, voidaan oikeasti toimeenpanna. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T20:49:54,2023-02-21T20:51:54,Hyväksytty,1.1
2022_172_198,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Juuso., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_199,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi käytti tässä puheenvuoron ja on painottanut puheenvuoroissaan koko ajan sitä, kuinka tämä esitys oli yksimielinen valiokunnassa, ja ihmettelee nyt sitä, miksi me jätämme tähän pykälämuutosesityksen vasta täällä istunnossa. Edustaja Lohi tietää hyvin, mitenkä asia valiokunnassa käsiteltiin. Puheenjohtajana kerroitte äsken, että meidän esittämämme muutos olisi vaatinut uusia asiantuntijakuulemisia ja olisi ollut perustuslain vastainen. Meidän asiantuntijallamme, joka myös on lakimies, on asiasta eri käsitys. Mikäli edustaja Lohi haluaa, että minä avaan tätä valiokuntakäsittelyä vielä tarkemmin, niin olen kyllä valmis siihen, mikäli haluatte jatkaa siitä keskustelua. Sen voin sanoa, että se valiokuntakäsittely oli hyvin erikoinen, ja jos sanotaan arvosana-asteikolla neljästä kymppiin, se sai nelosen. Sen valiokuntakäsittelyn vuoksi minä joudun jättämään tämän pykäläesityksen täällä istunnossa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-02-21T20:51:57,2023-02-21T20:53:07,Hyväksytty,1.1
2022_172_200,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Ja edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_201,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tietenkään kannusta edustaja Juusoa käymään läpi valiokunnan keskusteluja, koska ne eivät ole eduskunnan sääntöjen mukaan julkisia. Ei niitä voi täällä avata, enkä minäkään niitä avaa. Totean vain, että jos se siellä valiokunnassa todettiin, että se olisi perustuslain kannalta ongelmallinen ja vaatisi lausuntoa, niin ei se tosiasia nyt täällä salissa ole muuttunut miksikään. Jos jäsenet ovat eri mieltä, on tietenkin kohtuullista ja asianmukaista, että tehdään valiokunnassa se muutosesitys ja äänestetään siellä ja tuodaan tänne vastalause. Mutta jos ei valiokunnassa ole kykyä ilmoittaa eriävää mielipidettä tai tehdä vastalausetta, niin minusta on erikoista, että sitten täällä salissa äänestetään, mielipide muuttuu salissa.
Minusta tähän vaikuttaa ennen muuta vaalien läheisyys. Kyllähän tämä on vähän tämmöinen iltalypsyjen äiti, [Leena Meri: Älä viitsi olla epäkunnioittava!] josta nyt on kysymys, että tullaan täällä tekemään ja ajatellaan, että voidaan ehkä maakunnassa sanoa, että ”muut vastustivat ja minäpä olisin tehnyt näin”. Niin kuin sanoin, on fiksumpaa se, että haetaan tässä asiassa nyt yksimielisyyttä. Tämähän ei kuitenkaan tule menemään läpi, ja tulevaisuutta on vaalien jälkeenkin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T20:53:09,2023-02-21T20:54:38,Hyväksytty,1.1
2022_172_202,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Ja vielä edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_203,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On käyty mielenkiintoista keskustelua muun muassa Lapin sairaaloiden osalta, pohjoisen sairaaloiden osalta. — Minun mielestäni edustaja Juusolla on oikeus tehdä eduskunnassa esityksiä, kuten kaikilla meillä muillakin on.
Tähän soteen liittyen nostan esille, että siellä on jonkun verran näitä haasteita. Tämä uudistus oli itsessään haasteellinen. Siellä on muun muassa nämä yo-sairaala-asiat, että mitenkä annetaan niille rahoitusta. Tuntuu, että siellä alueilla on kiistaa, että menevätkö ne rahat terveysasemille vai menevätkö ne yliopistolliseen sairaalaan. Sitä on pikkuisen sitä kitkaa saatu nyt pois, mutta edelleenkään se ei ole ihan tasapuolinen. Sote-ongelmia on muun muassa ruokapuolella: on tullut keittiöongelmia ja on kaikenlaisia sopimuksia, mitä piti uusia. Monenlaista ongelmaa siellä on.
Ja itse tämä sote: Kun tässä nyt kehuttiin tätä sotea, niin jotenkin minä näen tämän soten, että tämä sote ei lähtenyt korjaamaan niitä ongelmia, mitkä olivat ne ongelmat. Ihan pahin ongelmahan oli henkilökunnan saatavuus: että ei ole henkilökuntaa, ei ole hoitohenkilökunta, ei ole lääkäreitä. Toinen oli ict-systeemit elikkä atk-systeemit, tietokonesysteemit.
Tämä sote-uudistus ei itsessään pureutunut siihen, että olisi saatu lisää henkilökuntaa. Ei, eikä se sitä alan houkuttelevuutta parantanut, siihen se ei puuttunut. Eikä myös sitten siihen puuttunut, että olisi ollut yksi ainut tietokonesysteemi niin kuin verottajalla ja Kelalla, niin että se olisi pelannut kaikkialla, mutta nyt näitä alkaa olla kymmeniä, satoja. Eli se ei ihan täysin tätä korjannut ja paljon tässä haasteita on.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että edustaja Juusolla on oikeus tehdä täällä salissa esityksiä, mikä oikeus kaikilla muillakin on. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T20:54:38,2023-02-21T20:56:32,Hyväksytty,1.1
2022_172_204,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp,Näin on., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+5.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_205,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 29/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun. Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_172_206,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! [Puhemies: Mikä?] — Puhemies! Anteeksi, tässä kun puheenjohtajista puhuttiin; puhemies tietysti, kunnioitettu puhemiehemme Eerola.
Tässä esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi. Lisäksi tämän lisäpöytäkirjan kohtaan liittyvistä syistä rikoslain 34 a luvun terrorismirikosten säännöksiin ehdotetaan muutoksia siten, että terrorismirikoksen tekemistä varten tapahtuvan kouluttautumisen rangaistavuus laajennettaisiin kattamaan myös kouluttautuminen rikoslain 34 a luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisia rikoksia varten. Tällaisia rikoksia ovat laiton uhkaus, perätön vaarailmoitus, törkeä julkisrauhan rikkominen ja ydinenergian käyttörikoksen tekeminen terroristisessa tarkoituksessa. Lisäksi tässä yhteydessä korjataan yleissopimukseen liittymisen yhteydessä kyseiseen kohtaan kirjoitettu virheellinen säännösviittaus, joka koskee myös lisäpöytäkirjaa.
Hallituksen esityksestä ilmenevin tavoin lisäpöytäkirjan velvoitteet koskevat erityisesti terrorismiin syyllistyvien vierastaistelijoiden ulkomaille lähdön ehkäisemistä ja vierastaistelijoiden jäljittämistä. Lisäksi tarkoituksena on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista terrorismiin syyllistyviin vierastaistelijoihin liittyvistä rikoksista ja niihin reagoimisesta, helpottaa luonteeltaan valmistelevien tekojen tutkintaa ja niihin liittyviä syytetoimia, mikäli tällaiset teot saattavat tai uhkaavat johtaa terrorismirikosten tekemiseen, sekä parantaa kansainvälistä yhteistyötä tehostamalla tietojenvaihtoa.
Lisäpöytäkirjassa velvoitetaan kriminalisoimaan matkustaminen ulkomaille terrorismia varten sekä mainitun matkustamisen rahoittaminen ja järjestäminen tai muu helpottaminen. Lisäksi pöytäkirjassa velvoitetaan kriminalisoimaan osallistuminen yhteenliittymään tai ryhmään terrorismia varten ja koulutuksen saaminen terrorismiin. Kriminalisointivelvoitteiden lisäksi lisäpöytäkirja velvoittaa jokaista sopimuspuolta huolehtimaan tietojenvaihdosta koskien matkustamista terroristisessa tarkoituksessa.
Suomen nykyinen lainsäädäntö kattaa hyvin laajasti lisäpöytäkirjan velvoitteet, joten pöytäkirjaan liittyminen edellyttää vain vähäisiä tarkistuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksen valmistelussa on noudatettu linjaa, jonka mukaan tässä yhteydessä tehdään vain lisäpöytäkirjan selvästi edellyttämä lainsäädäntömuutos, joka koskee kouluttautumista terrorismirikoksen tekemistä varten. Valiokunta pitää valittua ratkaisua perusteltuna. Valiokunta on aiemmin pitänyt perusteltuna lähtökohtaa, että kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanossa tehdään vain välttämättömät lainsäädäntömuutokset.
Esityksen ja asiassa saadun selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää rikoslain 34 a lukuun ehdotettuja vähäisiä tarkistuksia paitsi lisäpöytäkirjan velvoitteisiin liittyvistä syistä myös muutoinkin sääntelyn kohteena olevien tekojen moitittavuuden, rangaistavan käyttäytymisen oikeasuhtaisuuden ja sääntelyn johdonmukaisuuden näkökulmasta perusteltuina. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin:
Esityksessä ehdotetun rikoslain terrorismirikoksen tekemistä varten kouluttautumista koskevan rangaistussäännöksen tarkastamisen osalta valiokunta toteaa, että rikosoikeudellisiin säännöksiin liittyy väistämättä mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin kuvattu tulkinnanvaraisuus. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota epäillyn ja vastaajan oikeusturvaan.
Nyt käsiteltävä esitys on osa pistemäisin uudistuksin tapahtunutta terrorismilainsäädännön tarkistamista. Lakivaliokunta korostaa, että useassa vaiheessa muutettu terrorismirikoksia koskeva rikoslain 34 a luku muodostaa monimutkaisen ja vaikeaselkoisen kokonaisuuden, jonka kokonaistarkastelu ja selkeyttäminen on välttämätöntä. Varmaan huomasitte tuosta aikaisemmasta puheenvuorostanikin, kuinka monimutkaista tuo oli.
Lakivaliokunta muistuttaa, että se on myös aiemmin kiinnittänyt huomiota kokonaistarkastelun tarpeeseen. Jo aikaisemmin terrorismirikoksia koskevaa lainsäädäntöä muutettaessa vuonna 21 valiokunta piti tärkeänä, että tulevassa kokonaistarkastelussa varmistutaan siitä, että lainsäädäntö on kattavaa suhteessa esimerkiksi vertailumaiden lainsäädännön, terrorismiin liittyvien ilmiöiden sekä muiden vastaavien seikkojen mahdolliseen kehittymiseen ja muuttumiseen nähden. Valiokunta totesi, että mikäli aukkoja vielä ilmenee, on niiden osalta syytä ryhtyä tarvittaviin lainsäädäntötoimiin.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terrorismirikosten osalta näytön hankkiminen on haastavaa. Suomalaisessa rikosprosessissa mahdollisesti käsiteltäväksi tulevat terrorismirikokset ovat usein sellaisia, joiden epäillään tulleen tehdyksi kriisialueilla, joista kattavan selvityksen saaminen on vaikeaa. Valiokunta katsookin, että on tärkeää pyrkiä edistämään kansainvälistä tietojenvaihtoa, mikä voi tapahtua käytännön toimintaa ja sopimusjärjestelyjä kehittämällä. Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi EU:ssa on jo pitkään käyty keskustelua siitä, miten voidaan edistää näytön hankkimista taistelualueilta.
Valiokunnan päätösehdotuksena on, että eduskunta hyväksyy esityksessä tarkoitetun lisäpöytäkirjan siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan ja että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. Valiokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan mietintö sisältää perussuomalaisten lausumavastalauseen, joka esitetään asian toisessa käsittelyssä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+6.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-21T20:56:48,2023-02-21T21:03:25,Hyväksytty,1.1
2022_172_207,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 28/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Mennään yleiskeskusteluun, ja lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Leena Meri jälleen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_172_208,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kysymyksessä on siis uusi avoimuusrekisterilaki. Esityksessä ehdotetaan avoimuusrekisterilain säätämistä. Uuden lain tavoitteena on lisätä vaikuttamistoiminnan eli niin sanotun lobbauksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä säätämällä oikeushenkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille velvollisuus ilmoittaa avoimuusrekisteriin eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamistoiminnasta ja elinkeinotoimintana harjoitettavasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta.
Yksimielisessä mietinnössään lakivaliokunta kannattaa avoimuusrekisterin perustamista ja lain tavoitteita. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä mietinnöstä ilmenevin muutosehdotuksin.
Soveltamisalan osalta valiokunta toteaa seuraavaa: Vaikutustoiminnan kohteiden osalta lakivaliokunta on päätynyt puoltamaan lain soveltamista hallituksen esityksen mukaisesti eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan, mutta koska vaikuttamistoiminta kohdistuu myös hallinnon muille tasoille, valiokunta pitää perusteltuna, että jatkossa arvioidaan avoimuusrekisterin soveltamisalan laajentamista uudesta rekisteristä saatujen kokemusten perusteella. Valiokunta ehdottaakin asiasta lausuman hyväksymistä.
Ehdotetun sääntelyn mukainen ilmoitusvelvollisuus rekisteriin on lähtökohtaisesti laaja, mutta siitä säädetään useita poikkeuksia ja rajoituksia, jotta sääntely on tarkoituksenmukainen ja oikeasuhtainen erilaisten toimijoiden kannalta. Esimerkiksi pienimuotoinen vaikuttamistoiminta, eli enintään viisi vuotuista yhteydenottoa yhteen tai useampaan vaikutustoiminnan kohteeseen, jää avoimuusrekisterin ulkopuolelle, eikä myöskään järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa rekisteröidä.
Lakivaliokunta pitää sääntelytapaa lähtökohtaisesti perusteltuna, mutta sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee jatkossa arvioida sääntelyä myöhemmin kehitettäessä. Valiokunta ehdottaa sääntelyyn tältä osin myös selkeyttäviä muutoksia koskien muun muassa sääntelyn soveltamista yliopistoihin sekä asianajajiin, luvan saaneisiin oikeudenkäyntiavustajiin ja julkisiin oikeusavustajiin. — Kerron näistä valiokunnan muutosehdotuksista tarkemmin puheenvuoron lopussa.
Mitä tulee ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn, lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erisuuntaisia näkemyksiä liittyen ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn. Osa painottaa tiedonsaantiin ja osa taas hallinnolliseen taakkaan liittyviä näkökohtia. Valiokunta ei ehdota lakiehdotukseen tältä osin muutoksia, sillä hallituksen esityksessä on pyritty huomioimaan valiokunnan asiantuntijakuulemisessakin esiin tulleet, osin erisuuntaisetkin näkemykset ja saavuttamaan tasapainoinen ratkaisu. Sääntelyn toimivuutta ja vaikutuksia tulee kuitenkin jatkossa tältäkin osin seurata.
Yhdistysten osalta valiokunta toteaa seuraavaa: Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyn oikeasuhtaisuuden parantamiseksi lakivaliokunnan tulisi tarkastella erikseen aatteellisten yhdistysten normaalia ei-ammatillista vaikutustoimintaa. Lakivaliokunta toteaa avoimuusrekisterilain ja sen velvoitteiden koskevan vain sellaisia yhdistyksiä, joiden vaikutustoiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista pienimuotoisen vaikuttamistoiminnan jäädessä sääntelyn ulkopuolelle. Lisäksi merkitystä on muilla lain soveltamisalan rajauksilla, kuten sillä, ettei avoimuusrekisteriin rekisteröidä järjestäytymätöntä kansalaistoimintaa tai yksityishenkilöiden toimintaa. Ilmoittautumisvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja, eikä se määräydy toimijan luonteen tai koon mukaan, näin myös yhdistysten osalta. Ilmoitusvelvollisuuteen ja siitä aiheutuvaan hallinnolliseen taakkaan vaikuttaa siten keskeisesti toimijan vaikuttamistoiminnan määrä ja laajuus.
Lakiuudistuksen seurannan osalta lakivaliokunta korostaa uuden lain toimeenpanon, seurannan ja jälkikäteisarvioinnin merkitystä. Jatkossa tulee seurata ja arvioida muun muassa ilmoitusvelvollisuuden ja sen rajausten, ilmoitettavien tietojen ja ilmoitusmenettelyn sekä sanktiojärjestelmän toimivuutta ja vaikutuksia. Lisäksi valiokunta pitää tärkeänä, ettei avoimuusrekisterilaki vähennä kansalaisyhteiskunnan tai yritysten yhteiskunnallista aktiivisuutta eikä nosta kynnystä olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin. Valiokunta ehdottaa myös tältä osin lausuman hyväksymistä.
Valiokunta toteaa muutosehdotuksistaan seuraavaa: Kuten aikaisemmin totesin, valiokunnan ehdottamat muutosehdotukset liittyvät erityisesti lakiehdotuksen soveltamisalaan eli lain 3 ja 4 §:ään, joissa säädetään velvollisuudesta ilmoittautua avoimuusrekisteriin ja sitä koskevista poikkeuksista ja rajauksista. Esityksen valiokuntakäsittelyssä on ilmennyt tulkinnanvaraisuutta siitä, miten ehdotettua pykälää sovelletaan yliopistoihin ja muihin koulutuksen järjestäjiin. Mietinnöstä tarkemmin ilmenevin perusteluin lakivaliokunta toteaa, että yliopistojen laajat lakisääteiset tehtävät, joihin kuuluu muun muassa tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen, rajaavat käytännössä laajasti akateemista toimintaa ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Mietinnössä on vastaavia selventäviä perusteluita lakisääteisten tehtävien hoitamisen ilmoittamisvelvollisuudesta muun muassa Sitran, Keskuskauppakamarin, puolueiden ja puolueyhdistysten osalta. Myös asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ilmoitusvelvollisuutta on täsmennetty siten, että ilmoitusvelvollisuus ei heikentäisi asianajosalaisuuden ydinaluetta.
Lisäksi valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen 9 §:n muuttamista siten, että rekisteriviranomainen velvoitetaan antamaan eduskunnalle kertomus rekisterin toiminnasta ja valvonnasta vaalikausittain hallituksen esityksessä ehdotetun vuosiraportin sijaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan vuosittainen kertomusmenettely eduskunnan täysistunnossa ja valiokunnassa olisi raskas ja epätarkoituksenmukainen tapa järjestää rekisterin toiminnan ja valvonnan parlamentaarinen seuranta.
Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen, ja muutosehdotukset näkyvät mietinnöstä tarkemmin. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyisi kaksi lausumaa, jotka kuuluvat seuraavasti:
”Eduskunta edellyttää, että avoimuusrekisterilain soveltamisalaa eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan seurataan ja kokemusten perusteella arvioidaan soveltamisalan laajentamista muille hallinnon tasoille kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan.”
Lausuma kaksi: ”Eduskunta edellyttää, että avoimuusrekisterilain toimivuutta ja vaikutuksia seurataan ja arvioidaan laaja-alaisesti ja kattavasti kiinnittäen huomiota muun muassa ilmoitusvelvollisuuteen ja sen rajauksiin, ilmoitettaviin tietoihin ja ilmoitusmenettelyyn sekä sanktiojärjestelmään. Myös sääntelyn vaikutuksia kansalaisyhteiskunnan ja yritysten yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen ja vaikuttamistoimintaan tulee seurata.” — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-21T21:04:03,2023-02-21T21:11:58,Hyväksytty,1.1
2022_172_209,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Kiitos, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri. — Ja edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_210,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Avoimuusrekisterin toteutuminen on tärkeä voitto avoimuudelle. Tavoitteena on tuoda läpinäkyvyyttä päätöksentekoon ja lisätä sitä kautta ihmisten luottamusta politiikkaan. Lobbauksesta tulee jatkossa raportoida julkisesti uuteen avoimuusrekisteriin. Kaikki kansalaiset sekä tietenkin media voivat näitä tietoja sieltä tarkastella. Se, että järjestöt, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan moninaiset toimijat kertovat kantansa valmisteilla olevaan lainsäädäntöön, on aina ollut ja on jatkossakin tärkeä osa politiikkaa. On kuitenkin tarpeellinen uudistus, että demokratiassa on tässäkin asiassa selkeät pelisäännöt. Uusi laki ei vaikuta yksittäisten kansalaisten yhteydenottoihin eikä myöskään tutkijoiden mahdollisuuksiin tarjota päättäjille tietoa. Tämä on ollut minulle ja myös vihreille tärkeää varmistaa lain käsittelyn aikana lakivaliokunnassa.
Arvoisa puhemies! Laki koskee aluksi eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamista. Vihreille olisi sopinut laajempikin malli jo nyt, mutta pidän erittäin tärkeänä, että pääsemme alkuun. Lakivaliokunnan yksimielisessä mietinnössä korostamme, että jatkossa on syytä arvioida myöskin järjestelmän laajentamista.
Minulle on ollut tärkeää varmistaa, että lakiin ei jää porsaanreikiä, joiden kautta vaikuttamista voisi piilottaa rekisterin ulkopuolelle. Tältäkin osin lain toimivuutta seurataan, jotta mahdolliset aukot voidaan tarvittaessa tilkitä.
Demokratia ja oikeusvaltio eivät ole koskaan valmiita. Niitä on tärkeää korjata ja päivittää ajan edetessä, ja tämä päivitys oli ajankohtaista tehdä, kun Suomessakin vaikuttaminen on yhä aktiivisempaa ja yhä ammattimaisempaa. On todella hienoa, että kaikki eduskuntapuolueet olivat valiokunnassa yksimielisesti tämän uudistuksen kannalla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-21T21:11:59,2023-02-21T21:13:55,Hyväksytty,1.1
2022_172_211,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_212,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme avoimuutta käsittelevää lakia, ja kyllähän se on ihan tärkeätä, että tämä avoimuus sillä tavalla tulee esille ja sitä mietitään. Kun hyvin monta vaikuttamisen kanavaa on, se avoimuus ei aina ole ollut ihan esimerkillistä, sanotaan näin. Jos miettii lobbausta ja muuta käytännössä, niin kyllähän sitä kunnissa ja maakunnissa ja varmasti näissä aluevaltuustoissakin tapahtuu, ja voi vaan kuvitella, miten paljon jossain EU:n suunnalla tätä käytetään. On ihan hyvä, että tämmöinen rekisteri on tulossa.
Sitten kun miettii sitä, että heti kun tämmöinen laki tulee, niin varmaan ruvetaan miettimään, miten sitä nyt voidaan kiertää. Aina se on semmoinenkin asia, mutta toivon, että tämä etenee hyvästi, ja näyttää, että etenee hyvästi.
Valiokunnan puheenjohtaja Meri käyttikin hyvän puheenvuoron ja oikein ymmärrettävän puheenvuoron myös semmoisille, jotka eivät ole tämän parissa ennen olleet. Kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T21:13:55,2023-02-21T21:14:59,Hyväksytty,1.1
2022_172_213,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Kiitos siitä. — Ja edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_214,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tavoitteena on eduskunnan ja ministeriöiden valmisteluun ja päätöksentekoon kohdistuvan vaikuttamisen läpinäkyvyyden parantaminen ja sitä kautta kansalaisten luottamuksen vahvistaminen. Lisäksi lailla pyritään edistämään hyvien edunvalvontakäytäntöjen muodostumista. Kysymyksessä on siis avoimuusrekisteri, joka tulee nyt sitten Suomeen.
Tämän avoimuusrekisterin syntysanat on lausuttu varmasti monessa muussakin paikassa, mutta kyllä ne on lausuttu myös täällä eduskunnassa ollessani puhemiehenä. Nimittäin puhemiehenä käynnistin parlamentaarisen ryhmän valmistelemaan avoimuusrekisterin tuloa tänne meidän maahamme. Tahtotila parlamentaarisella ryhmällä oli aivan selkeä: haluttiin avoimuutta lisätä ja haluttiin ottaa mallia muista maista. Meillähän oli tällainen tutkimushanke siinä ohella, jolloinka saatiin selville, minkälaisia käytäntöjä Euroopan muissa maissa ja Euroopan parlamentissa on, ja niistä kaikkia hyviä aineksia sitten otettiin ja tehtiin jo sellainen pohjaesitys siitä, mikä avoimuusrekisterin laajuus sitten olisi.
Mielestäni valiokunta on tehnyt hyvää työtä siinä, että on ensin lähdetty siitä, että ministeriöt ja eduskunta olisivat se laajuus, keitä tämä koskee. Totta kai voidaan sitten näistä saada kokemusta. Aivan niin kuin tuossa edustaja, valiokunnan puheenjohtaja Meri totesi, niin siellä on lausumakin, että selvitetään. Mutta on erittäin hyvä, että otetaan maltillisesti askeleita ja tehdään tästä hyvä, koska tällähän on nimenomaan hyvä tarkoitus. Otetaan mallia myös muista maista, miten ne ovat kehittyneet, ja tehdään tästä maailman paras avoimuusrekisteri.
Tärkeäähän tässä on se, että kansalaiset eduskuntaan tullessaan eivät pelkää, että nyt he joutuvat johonkin rekisteriin — eivät missään nimessä. Tällainen kansalaisten vaikuttaminen on tämänkin jälkeen sallittua ja erittäin toivottavaa.
Avoimuusrekisteri on hieno asia, ja olen ylpeä siitä, että olen voinut olla tätä käynnistämässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T21:15:01,2023-02-21T21:17:22,Hyväksytty,1.1
2022_172_215,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Mari Holopainen. [Mikrofoni on kiinni] — Nyt ei lähtenyt mikrofoni., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_216,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Suomeen saadaan vihdoin pelisäännöt lobbaukselle, ja oli ilo työskennellä parlamentaarisessa ryhmässä, jossa luotiin tämä lainsäädäntö yhdessä ja tuotiin yksimielisesti tätä tavoitetta eteenpäin. On tärkeää varmistaa, että avoimuus ja yhtäläiset vaikuttamismahdollisuudet mahdollisimman hyvin toteutuisivat. Totta kai rahoituksella on merkitystä; joillakin tahoilla on enemmän voimavaroja ja vaikutusvaltaa vaikuttaa. Vaikuttaminen vaatii resursseja, oli kyse ihmisresursseista palkanmaksun muodossa tai tiedosta ja läheisistä suhteistakin joissain tapauksissa, suhteesta päätöksentekijöihin — ja me nähdään, että siitähän myöskin ollaan valmiita maksamaan. Aika moni täältä politiikastakin siirtyy vaikuttamaan politiikkaan.
Vaikuttaminen ja vuoropuhelu ovat välttämätön osa myös päätöksentekoa, mutta on todellakin tärkeää varmistaa, että mahdollisimman tasapuolisesti erilaisilla tahoilla olisi mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin, ja sen takia on tärkeää, että tämä avoimuusrekisterilainsäädäntö tekee avoimemmaksi sen, keitä tahoja täällä eduskunnassa, hallituksessa tai ministeriöissä kuullaan.
Uskon, että tämä tuo paremmin esiin myös sen, että välttämättä joitakin tahoja ei ole kuultu, ja siksi en usko niihin väitteisiin ja huoliin, joita on esitetty, että tämä vähentäisi vuoropuhelua päätöksentekijöiden ja eri tahojen välillä. Päinvastoin on mahdollista, että tämä avoimuus tuo todellakin esiin, että esimerkiksi joitain kansalaisjärjestöjä ei ole kuultu niin paljon kuin joitakin toisia tahoja, näin esimerkkinä, ja silloin toki myös media varmasti tarttuu siihen ja seuraa tarkasti, ketkä saavat äänensä kuuluviin.
On hyvä, että tämä aloitetaan tällaisella mallilla, joka nyt kaikille sopii. Vihreät todellakin olisivat olleet valmiita myös tätä soveltamisalaa laajentamaan jo tässä vaiheessa. Olen itse esittänyt, että tämä malli pitäisi mahdollisimman pian myös ulottaa kuntiin ja aluevaltuustoihin. Kunnissa tehdään erittäin merkittäviä kaavoituspäätöksiä, ja on tarpeen, että kuntatasolla ja maakuntatasolla, jolla taas tehdään nyt esimerkiksi merkittäviä sote-päätöksiä ja ostoja, myöskin tämä tiedon avoimuus olisi ihan itsestään selvä lähtökohta, koska parhaimmillaan tämä toki vahvistaa meidän yhteiskuntaamme ja tuo päätöksenteossa käytettyä tietoa yhä avoimemmaksi ja kaikkien saataville.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-21T21:17:23,2023-02-21T21:20:27,Hyväksytty,1.1
2022_172_217,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_218,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olin puheenjohtajana parlamentaarisessa työryhmässä, joka luonnosteli tätä lakiesitystä. Sen jälkeen sitten hallitus on sitä käsitellyt asianmukaisesti ja tuonut tänne eduskuntaan käsittelyyn, ja nyt olemme tässä vaiheessa, että meillä on valiokunnan mietintö täällä käsittelyssä. Haluan nostaa tästä muutaman näkökulman esille:
Ensinnäkin, varmasti edellä edustaja Holopainen ei tarkoittanut sitä, mutta joku saattoi saada sellaisen kuvan, että tämä liittyisi jotenkin eduskunnassa järjestettäviin kuulemisiin. Täällä normaalisti valiokunnat järjestävät kuulemisia, mutta tällä lailla ei ole tietenkään mitään tekemistä niiden kanssa, ja sehän on tähänkin asti ollut julkista tietoa, ketä valiokunnat kuulevat. Näin tietenkin pitää olla, ja valiokunnat tietenkin itse päättävät, ketä kuullaan. Tämä ei automaattisesti myöskään lisää mitenkään tasapainoa sen suhteen, jos joku ajattelee, että edustajan pitäisi kuulla ja tavata ja olla vaikutettuna tasaisesti erityyppisistä järjestöistä. Tämähän koskee siis lähtökohtaisesti ammattimaista lobbaustoimintaa, ja jokainen tahohan itse päättää, kuinka aktiivisesti toimii ja ketä kansanedustajaa tapaa, että tämä ei sinänsä siihen suoraan vaikuta. Kun tämmöistä lainsäädäntöä on hyvin harvassa maassa — Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka lähtee nyt liikkeelle — niin minusta on viisautta se, että lähdetään varovasti liikkeelle ja katsotaan myös, minkälaisia kokemuksia tästä saadaan.
Haluan yhden näkökulman tuoda aivan erityisesti esille. Tämän lain tarkoitushan ei ole tuoda normaaliin kansanedustajan toimintaan mitään vaikeuksia, niin että kansanedustaja ei voisi normaalisti tavata vaikkapa alueen yrityksiä, vierailla niissä. Tämä pitää muistaa, ettei siitä, että kansanedustaja käy tutustumassa johonkin alueen yritykseen tai työpaikkaan, synny vielä velvollisuutta tälle työpaikalle lähtökohtaisesti. Se ei ole mitään vaikuttamistoimintaa. Tämä oli ihan selkeä linja meillä siellä parlamentaarisessa työryhmässä. Eikä myöskään normaali kanssakäyminen yksittäisten pienten yritysten osalta tätä käynnistä, vaan sen toiminnan pitää olla lähtökohtaisesti ammattimaista. Silloin mennään tähän rekisteriin, ja silloinkin ilmoitetaan vain, miten on oltu yhteydessä, onko sähköpostilla, tavattu henkilökohtaisesti vai millä tavalla, ja mikä on ollut aihe, ja puolen vuoden välein tehdään tämä ilmoitus. Minusta tämä on ihan järkevä ja asianmukainen laki, mutta seurata sitä pitää, ettei mennä tavallaan liiallisuuksiin. Normaalia kansalaistoimintaa, normaalia kanssakäymistä yritysten kanssa ei pidä mystifioida eikä millään tavalla tuoda negatiivisesti esille, ei myöskään lobbausta. Se on osa demokraattista järjestelmää.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T21:20:29,2023-02-21T21:23:38,Hyväksytty,1.1
2022_172_219,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_220,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnassahan nämä kuulemiset ovat julkisia ja tiedossa sen jälkeen, kun valiokunnan käsittely on päättynyt, ja sen takia myös tässä työryhmässä pääteltiin, että tältä osin tieto tosiaan on jo julkista ja avointa. Myös tosiaankin nämä kaikki asiantuntijalausunnothan ovat sitten luettavissa vapaasti netistä jälkikäteen.
On kuitenkin niin, että varmasti tieto siitä, keitä kuullaan, vaikuttaa jollain tavalla. Se on toki sitten kansanedustajien tai muiden käsissä lopulta, miten he sitä tietoa käyttävät, mutta itse väitän, ehkä toisin kuin edustaja Lohi tässä ilmeisesti esitti, että sillä ei olisi mitään merkitystä, että kyllähän tiedolla on merkitystä, ja varmasti media tulee olemaan kiinnostunut, ja heidän tehtävänsä onkin olla kiinnostunut siitä, mitkä tahot vaikuttavat päätöksentekoon, ja myöskin tutkijoille tämä tarjoaa hyvää tietoa. Sitten tietysti tällä tiedolla saattaa olla merkitystä, kun tulee avoimemmaksi se, keitä tahoja vaikka jossain lainvalmistelussa on kuultu ja keitä siellä ei ole kuultu, ja tämä on toki arvokasta ja hyvää tietoa, ja sitä voi sitten hyödyntää haluamallaan tavalla. [Puhujan mikrofoni sulkeutuu] — Nyt meni mikki ilmeisesti, nyt loppui ääni. — No niin, nyt kuuluu taas.
Jonkun verran kritiikkiä on esitetty sitä kohtaan, että tässä tulee lisää taakkaa näille tahoille, jotka harjoittavat vuorovaikutusta ja lobbausta. Minun mielestäni tässä on ihan oikean pohdinnan paikka, mutta jo edellinen eduskunta ja tämä edellinen ryhmä linjasivat, että tässä painopiste on siellä lobbaustahoilla eikä lobattavilla, jos näin voi sanoa. Totta kai tämä on myös monisuuntaista vuorovaikutusta usein. Mutta itse ajattelen, että kyllä tätä oltaisiin voitu tarkastella myös enemmän sitä kautta, että kansanedustajat kirjaavat itse, mitä tapaamisia on ollut. Silläkin olisi ollut tietyt edut. Minusta on kohtuutonta sanoa, että tästä aiheutuisi kansanedustajille tai ministereille tai ministeriöille kohtuutonta haittaa. Kyllä niiden tapaamisten kirjaaminen on ihan mahdollista, ja itsekin olen sitä tehnyt. Nettisivuilta voi käydä lukemassa, keitä tahoja on tavannut, ja tämä ei ole mikään kohtuuton vaiva. Totta kai tässä sitten voisi olla riskinä se, että se jää sitten sen päättäjän varaan, että se kirjaaminen on luotettavaa, ja tässä tietysti varmaan syntyy myös enemmän avoimuutta molempiin suuntiin, kun ne tahot, jotka vaikuttavat ammattimaisesti päätöksentekoon, kirjaavat tämän. Sitten myös uskon, että tässä yleistyy päättäjien taholta se, että kirjataan myös siellä, keitä nyt on tavattu ja mitä on kuultu, joten uskon, että tämä vaikuttaa kyllä sitten lopulta molempiin suuntiin.
Itsekin haluan korostaa sitä, että tällä vuoropuhelulla on iso merkitys. Eihän täällä päätöksenteossa voida tehdä päätöksiä missään umpiossa, vaan on todella tärkeätä käydä aktiivista vuoropuhelua niiden tahojen kanssa, joihin päätökset vaikuttavat, ja yhtä lailla, jos ei vielä tärkeämpää, on käydä keskustelua ja hankkia sitä tietoa myös kokonaiskuvasta ja etenkin hyödyntää yhä enemmän tutkittua tietoa, joka pystyy katsomaan sitten myös mahdollisimman riippumattomasti päätöksenteon vaikutuksia.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-21T21:23:40,2023-02-21T21:27:33,Hyväksytty,1.1
2022_172_221,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Ja edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_222,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tätä avoimuusrekisteriä kun nyt käymme läpi ja tässä nyt on noussut esille juuri tämä, minkälaisia asiantuntijoita päättäjät kuulevat, niin onhan se nyt tietysti selvää, että jos halutaan tietynlaisia päätöksiä saada aikaiseksi, niin todennäköisesti kutsutaan semmoisia asiantuntijoita, jotka ovat myötämielisiä sille, mitä yritetään saada läpi. Näin yleensä ajateltuna ihan missä tahansa päätöksenteossa varmaan tällä tavalla menetellään.
Mutta tärkeänä kyllä pidän sitten sitä, että eduskunnassa jos käy yksityisiä henkilöitä vaikka kansanedustajan vieraana, niin näitä ei rekisteröitäisi, koska ihmisille tosiaan jää semmoinen pelko, etteivät edes uskalla tänne tulla. Minua ei ainakaan haittaa millään tavalla, jos kansanedustajan muita tapaamisia tulisi sinne rekisteriin, mutta nämä yksityiset henkilöt ovat kyllä semmoisia, että on hyvä, että nyt se ei koskekaan heitä, ja toivottavasti ei jatkossakaan koske, niin että säilyy semmoinen tietynlainen yksityisyydensuoja. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T21:27:35,2023-02-21T21:28:28,Hyväksytty,1.1
2022_172_223,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Edustaja Lohi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_224,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esille muutaman näkökulman.
Ensiksikin tästä historiasta: Sehän oli puhemies Risikon työryhmä, joka pohjusti tätä parlamentaarista työtä, ja tämä on minusta hyvin linjassa juuri sen Risikon työryhmän peruslinjausten kanssa. Se oli erittäin hyvä työryhmä ja oli hyvät linjaukset. Siellä lähdettiin juuri siitä, että ei ole tarkoitus tuoda kansanedustajille lisää rasitetta. Meitä päättäjinä tämä ajan muutos haastaa muutoinkin, sosiaalinen media, jatkuva tarve sitä käyttää, jatkuvasti aika on tosi kortilla. Ei ole mitään mieltä, että me jotenkin rasitettaisiin kansanedustajien työtä vielä enemmän niin, että pitäisi lähteä raportoimaan omasta toiminnasta.
Toinen juttu, jonka haluan nostaa vielä esille, jottei tule väärinkäsitystä, kun edustaja Holopainen edelleen puhuu tässä koko ajan kuulemisista, että ketä kuullaan lainvalmistelussa ja ketä kuullaan täällä eduskunnassa: Tällä laillahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kun lakia valmistellaan ministeriössä, ei mitään tekemistä kuulemisten kanssa, ei mitään tekemistä, eikä myöskään eduskunnan kuulemisten kanssa, vaan tämähän koskee vain ammattimaista lobbausta, eli ketkä pyrkivät vaikuttamaan valmisteluun virallisten kuulemisten ohella. Ja se vaikuttaminen — jotkut saattavat ajatella, että siihen sisältyy jotakin epäilyttävää tai harmaalla alueella olevaa, ja haluan sen sanoa suoraan: Ei sisälly. En ole ainakaan itse koskaan sentyyppiseen törmännyt, vaan se on normaalia demokraattisen yhteiskunnan toimintaa, jossa eri sidosryhmät haluavat itse tai myös heidän toimeksiannostaan toimivien toimistojen kautta halutaan vaikuttaa ja tuoda omia näkökulmia esille. Sillä on iso arvo tässä koko prosessissa, että eri näkökulmat tulevat esille, ja tietenkin jokainen päättäjä itse päättää, ketä tapaa ja minkälaista informaatiota haluaa ottaa vastaan. Mutta on tärkeää, että avoin yhteiskunta toimii, ja tämä myös lisää avoimuutta. Voidaan jälkikäteen sanoa, ketkä ovat tämmöiset ammattimaiset toimijat ja keihin he ovat pyrkineet vaikuttamaan missäkin asiassa. Tämä on siinä mielessä tosi hyvä juttu. Mutta mitään tekemistä tällä ei virallisten lainvalmisteluun liittyvien prosessien kanssa ole.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T21:28:30,2023-02-21T21:31:05,Hyväksytty,1.1
2022_172_225,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Holopainen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_226,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itsekin tässä totesin, että työryhmä, jossa edustaja Lohen kanssa toimimme, ei ottanut näitä kuulemisia, eduskunnan virallisia kuulemisia, tässä käsittelyyn, koska totesimme, että näistä jää joka tapauksessa kirjallinen jälki ja ne ovat netissä sitten jälkikäteen luettavissa, mutta kyllähän eri tahoja kuullaan muissakin tilanteissa kuin näissä virallisissa kuulemisissa ja käydään sitä vuoropuhelua, ja siksi tietysti varmaan tässä on erilainen käsitys siitä termistä. Joka tapauksessa lainvalmisteluun vaikutetaan hyvin paljonkin myös tämän virallisen prosessin ulkopuolella.
Jos nyt ajatellaan, että tässä meidän puoluejärjestelmässä ja hallitusmallissa, jossa on enemmistöhallitus, hallitus tekee hallitusohjelman, niin se on hyvin määrittävä dokumentti sen osalta, minkälaisia lakeja tehdään ja mitä tehdään. Kyllähän siihen on jo vaikutettu hyvissä ajoin, ja kaikki ammattimaiset vaikuttajat toki tietävät, miten tämä prosessi toimii, että pitää olla ajoissa liikenteessä. Se valiokunnan kuuleminen on sitten jo aika myöhäinen vaihe lainvalmistelun ja sen hyväksymisen osalta, joten kyllä minun mielestäni ”kuuleminen” pitää tiedostaa paljon laajempana käsitteenä, johon vaikutetaan jo hyvissä ajoin monin tavoin ja myöskin monella taholla, ja siksi on hyvä, että varmasti tämä koko prosessi ja vaikuttaminen ovat jatkossa Suomessa avoimempaa. Itse asiassa tämä lainsäädäntö on varsin edistyksellinen, ja varmasti tässä mielenkiintoa tulee Suomeen kohdistumaan jatkossa ja meidän kokemuksiamme halutaan tästä kuulla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+7.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-21T21:31:06,2023-02-21T21:33:04,Hyväksytty,1.1
2022_172_227,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp>>>Lakialoite  LA 91/2020 vp, 57/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 30/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Käsittelyn pohjana on lakivaliokunnan mietintö LaVM 30/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskusteluun, edustaja Jari Kinnunen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_172_228,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp>>>Lakialoite  LA 91/2020 vp, 57/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 30/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Olen saanut olla tässä valmistelussa mukana kahdenkin valiokunnan osalta — perustuslakivaliokunnan sekä lakivaliokunnan — ja perustan nyt tässä sitten oman esitykseni lakivaliokunnan mietintöön, joka oli yksimielinen.
Tästä käsittelystä sen verran, että hieman pettyneenä toisessa valiokunnassa kuuntelin asiantuntijoiden varsin värikkäitäkin mielipiteitä siitä, miten pakkokeinojen lisääminen tuntuu, näyttää ja vaikuttaa joltakin, ja sitten sitä, että joidenkin yksittäisten pykälien kohdalla ruvettiin selvittämään sitä, mitä se mahdollisesti saattaisi tarkoittaa esitutkintaviranomaisen — korjaan, poliisin, nimenomaan mainittiin poliisi — toiminnassa.
Esityksessä on kyse pakkokeinolain, esitutkintalain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksestä ilmi käyvin tavoin pakkokeinolainsäädäntöä koskevien muutosten tarkoituksena on ensinnäkin selventää pakkokeinolain ja muun pakkokeinoasioita säätävän lainsäädännön sellaisia säädöksiä, jotka ovat osoittautuneet epäselviksi tai tulkinnanvaraisiksi, ja tämä epäselvyys ja tulkinnanvaraisuushan tulee aina sitten tuolta meidän laillisuusvalvojien puolelta pääsääntöisesti.
Täällä on muutamia keskeisiä asioita, joissa puhutaan yhteydenpidon rajoittamisesta, telekuuntelun mahdollistamisesta eräissä rikoksissa, sitten televalvonnan sallimisesta sellaisissa tapauksissa, että sitä ei enää sidota sitten näihin teleosoitteisiin ja telepäätelaitteisiin vaan sidotaan siihen epäiltyyn. Ja sitten ylimääräisen tiedon käyttö on yksi niistä tärkeimmistä, mikä pakkokeinoja koskee.
Kirjallinen pidättämispäätös herätti jonkun verran huolta, mutta jos se menee niin kuin lakivaliokunta tässä ehdottaa, että on olennaista huomioida sekä pidättämisen yleiset että erityiset edellytykset, niin silloin se ei aiheuta poliisille lisää työtä, sillä nämähän tulee jo nykyäänkin merkattua kiinniottopöytäkirjaan, josta on annettava kiinniotetulle ja pidätetylle tiedot viipymättä. Käytännössä ne ilmoitetaan sisäpuhelimella sinne hänen selliinsä, mutta jatkossa viedään sitten postiluukusta sisään, että tässä on nytten sinulle tämä KIPin sivu, jossa ilmoitetaan, miksi sinä täällä olet ja mitkä ovat ne erityiset ja yleiset edellytykset. Eli ei tässä nyt hirveän suuresta muutoksesta ole kyse noin käytännössä — periaatteessa tietysti, koska tämä siirtyi nyt lain tasolle, ja siinä mielessä se on ihan ok.
Sitten yhteydenpidon rajoittaminen: Siinä on ollut käytännössä melkoisia haasteita, kun meillä on sellaisia rikoksia, joihinka usein liittyy enemmän kuin yksi tekijä, ja kun ei ole vielä tämä tekijäkumppanijoukko tai tekijäkumppani tiedossa, niin on jouduttu rajoittamaan yhteydenpitoa kaikkiin. Tämä ei ole mitään uutta. Omaisiinhan on jouduttu erityiset perustelut jo aikaisemminkin kirjaamaan, mutta nyt sitten, kun tämmöiseen tuntemattomaan joukkoon sitä yhteydenpitorajoitusta pyydetään määräämään, niin silloin joudutaan myöskin näitä erityisiä perusteita luettelemaan. Erityisen painavia syitä tässä lähinnä tarkoitetaan. Ne syyt ovat sitten täältä hallituksen esityksen perusteluista kyllä löydettävissä, enkä näe siinäkään nyt hirveätä ongelmaa. Ne, jotka ovat pakkokeinoja käyttäneet, tietävät, mitä ne erityisen painavat syyt ovat, ja pystyvät kyllä tekemään niitä vaatimuksia myöskin jatkossa.
Sittenhän meillä on tietysti vielä se, mikä jäi tavallaan tuolla vaivaamaan. Siellä esitettiin, että poistettaisiin sellainen rajoitus, missä määritellään, millaisella laitteella poliisi saa ottaa näitä teletietoja, teleosoite- ja telepäätelaitteen tietoja, ja erityisesti se kiinnitti huomiota siinä, että eräs asiantuntija katsoi aiheelliseksi mainita, että kai te nyt ymmärrätte, että tämä on sellainen pykälä ja sellainen laite, että sitten poliisi pystyy teitä salakuuntelemaan. Pidin sitä asiattomana.
Mutta hyvänä tässä näen sen, että tässä on nytten mahdollisuus kohdistaa epäiltyyn henkilöön tämä televalvonta, telekuuntelu. Televalvontalupa haetaan siis epäiltyyn eikä erikseen jokaiseen laitteeseen tai numeroon. Se on hyvä siksi, koska näitä laitteita ja numeroita saattaa epäillyllä olla kymmeniä, ellei satoja, ja on todellakin joskus tärkeää, että ne saadaan saman tien menemään eteenpäin ilman seuraavan päivän oikeuden istuntoa.
Jatkan tästä hieman vielä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-21T21:33:39,2023-02-21T21:40:36,Hyväksytty,1.1
2022_172_229,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp>>>Lakialoite  LA 91/2020 vp, 57/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 30/2022 vp","Kiitos. — Ja edustaja Talvitie, edustaja Talvitie poissa. — Nyt, edustaja Kinnunen, jos aiotte vielä pitää puheenvuoron, niin... Täällä täysistuntosalissa normaalisti ei saisi juosta, mutta annetaan armon käydä oikeudesta. — Edustaja Kinnunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_230,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp>>>Lakialoite  LA 91/2020 vp, 57/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 30/2022 vp","Kiitoksia! Pelästyin, että menee puheenvuoro. Sen takia kiiruhdin askelia.
Tässä äärimmäisen hyvänä näen myöskin sen, että ylimääräisen tiedon käytön osalta säädettiin, että sitä voidaan käyttää tiettyjen, yhteisölle varsin merkityksellisten ja vaarallisten rikosten osalta. [Puhuja tarkistaa mikrofoninsa] — Ei kuulu ääni ilmeisesti. — Kaikkein pisin keskustelu käytiin huumausainerikoksen osalta ja siellä käytiin nyt lähinnä keskustelua siitä, voidaanko se liittää tähän luetteloon, kun siitä kuulemma tuomitaan aika usein vain sakkoa. Jos me tällä perusteella laittaisimme näitä listoja, niin aika vähänhän sinne tulisi rikosnimikkeitä, koska aika monesta tässä listassa mainitusta rikoksesta tulee vain sakkoa, mutta ne ovat silti erittäin vahingollisia yhteiskunnallisesti ajatellen, vai mitä mieltä me olemme sitten siitä, että voisi antaa lahjoman, ottaa lahjoman tai syyllistyä virkarikokseen?
Tämä mietintö on kaiken kaikkiaan hyvä siinäkin mielessä, että siellä on neljä lausumaa, jotka myöskin yksimielisesti sinne lisättiin. Tietysti lakivaliokunta toivoo, että ne menevät sellaisenaan läpi täällä eikä täällä nyt sitten tarvitsisi asiasta äänestellä.
Kaiken kaikkiaan tämä on herättänyt paljon pelkoja tietysti tuolla virkakunnassa ehkä aiheettomasti, ja näkisin, että tämä on erittäin hyvä kompromissi, johonka itsekin pystyin yhtymään ilman mitään eriäviä tuolla valiokunnassa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+8.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-21T21:40:59,2023-02-21T21:43:07,Hyväksytty,1.1
2022_172_231,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pakkokeinolain ja esitutkintalain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 217/2022 vp>>>Lakialoite  LA 91/2020 vp, 57/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 30/2022 vp","Kiitos. Ja sovitaan näin, edustaja Kinnunen ja muutkin, että jos olette viimeisenä listalla oleva puhuja, niin vaikka alkaa aika mennä hieman yli, niin ennen kuin täältä alkaa kopinaa kuulumaan, niin pitäkää aivan rauhassa se puheenne loppuun.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_232,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Käsittelyn pohjana on liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintö LiVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kymäläinen, olkaa hyvä ja tulkaa esittelemään mietintö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_172_233,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Suna,Kymäläinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme tosiaan liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöä luotsauslaista ja laista sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi luotsauslaki, jolla kumottaisiin voimassa oleva luotsauslaki. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Ehdotetuilla muutoksilla parannettaisiin merenkulun turvallisuutta säätämällä nykyistä täsmällisemmin, johdonmukaisemmin ja tasapuolisemmin luotsinkäyttövelvollisuuden ja siitä vapautumisen perusteista. Samoin merenkulun turvallisuutta edistettäisiin edellyttämällä toimijoilta nykyistä laadukkaammin todennettua osaamista. Uudistuksella myös muun muassa täsmennettäisiin luotsausyhtiön oikeutta kieltäytyä luotsauspalvelun tarjoamisesta tai keskeyttää luotsaustoiminta sekä säädettäisiin seuraamusmenettelyistä voimassa olevaa luotsauslakia täsmällisemmin.
Valiokunta pitää lakiehdotusta merenkulun turvallisuutta lisäävänä ja katsoo sen pääasiallisesti vastaavan alan muuttuneita toimintaolosuhteita. Lakiehdotuksen nähdään saadun selvityksen mukaan selkeyttävän vallitsevia epäselvyyksiä ja huomioivan myös varautumiseen ja huoltovarmuuteen liittyvät tarpeet. Valiokunta pitää myös hyvänä päätöksenä, että Saimaan luotsauksen erillisrahoitusratkaisu on otettu lakiin. Valiokuntakäsittelyn aikana esiin tulleiden kysymysten johdosta valiokunta esittää lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutoksin.
Valiokuntakäsittelyn aikana on esitetty huolia liittyen muun muassa erivapautta koskeviin muutoksiin. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uudistuksessa tarkoituksena ei kuitenkaan ole poistaa mahdollisuutta erivapauden kaltaisen vapautuskirjan saamiselle. Vaikka erivapaus terminä poistuukin, jää lakiin kuitenkin sitä vastaava mekanismi, jolla jatkossakin voi saada nykyisen erivapauden kaltaisia alueellisia luotsausvapautuksia. Menettelyä vain uudistetaan vastaamaan nykyisiä toimintaolosuhteita sekä vastaamaan lain keskeiseen tavoitteeseen eli luotsausosaamisen varmistamiseen.
Erivapautta koskevilla muutoksilla parannetaan turvallisuustilannetta entisestään sekä toteutetaan hallitusohjelman tavoitetta varmistaa korkeatasoinen osaaminen ja riittävä ammattitaito merialueilla. Onnettomuuksia voidaan ennaltaehkäistä ainoastaan ennakollisilla toimilla, ei onnettomuuden jälkeisillä toimilla. Vakavien onnettomuuksien ehkäiseminen tapahtuu keskeisesti varmistamalla navigointihenkilöstön osaamistaso, mihin erivapauksiin esitetyt muutokset keskeisesti tähtäävät.
Asiantuntijakuulemisessa on katsottu, että siirtyminen erivapauksista ehdotetun kaltaisiin PEC-lupakirjoihin lisäisi pienvarustamoiden kustannuksia huomattavasti. Saadun selvityksen mukaan tarkkaa vertailua nykyisen erivapauskirjan ja tulevan alueellisen PEC-lupakirjan välillä on hankala tehdä, sillä nykyisenkin erivapauskirjan hinnan muodostumiseen vaikuttaa usea tekijä. Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan luvanhankkimiskustannusten nousu ei kuitenkaan muodostu kynnyskysymykseksi toimijoille. Vaikka ensimmäistä lupakirjaa haettaessa kulut ovat nykyistä suuremmat, menettely lupakirjojen uusimiseksi on jatkossa nykyistä kevyempi ja siksi todennäköisesti kokonaisuuden kannalta myös edullisempi.
Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös liikenne- ja viestintäministeriön tilaamaan huoltovarmuusselvitykseen, jonka loppupäätelmänä on, että kokonaisuutena arvioiden erivapauksia koskevat ehdotetut muutokset parantavat huoltovarmuutta, kun sillä tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.
Kielitaitovaatimusten osalta valiokunta toteaa, että englanti on merenkulun kansainvälinen kieli ja laajasti käytössä alusten sisäisessä ja välisessä kommunikoinnissa myös Suomen aluevesillä ja että ymmärrettävä kommunikointi sekä aluksen miehistön että eri alusten välillä on keskeinen turvallisuutta edistävä tekijä, minkä toteutumista on luotsauslain uudistuksella haluttu toteuttaa. Valmistelussa on keskustelujen kautta päädytty ehdottamaan muotoilua, jossa on mahdollisimman pitkälle otettu huomioon eri toimijoiden tarpeet ja joka on samalla kokonaisuuden kannalta looginen ja edistää merenkulun turvallisuutta varmentamalla riittävät kommunikaatiokyvyt.
Ehdotettu luotsauslaki sisältää alueellista luotsinkäyttövapautusta hakeville henkilöille myös uusia, osaamisen näyttöön liittyviä vaatimuksia suhteessa nykyiseen erivapauskirjaan. Tästä seuraa jonkin verran varustamojen hallinnollisen taakan kasvua. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan viranomaisten hallinnollisen taakan ei ole tältä osin arvioitu lisääntyvän merkittävästi, joten kyse ei ole varustamojenkaan osalta huomattavasta lisäyksestä. Joka tapauksessa varustamojen hallinnollisen taakan lisääntymisellä on tärkeä turvallisuuden varmistamiseen liittyvä peruste.
Valiokunta ottaa mietinnössään kantaa myös muutosten vaikutusten seurannan tärkeyteen. Valiokunta korostaa, että erivapausjärjestelmän muutoksella on laajat vaikutukset niin hallinnollisesti ja taloudellisesti kuin myös huoltovarmuudelle. Näillä muutoksilla on vaikutuksia myös Suomen kilpailukykyyn. On tärkeää, että merenkulku voi jatkaa toimintaansa ongelmitta. Tämän vuoksi valiokunta pitää tärkeänä, että tarkoin ja laajasti seurataan ja arvioidaan uudistuksen vaikutuksia ja kustannuksia. Tähän liittyen valiokunta esittää hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi tarkoin ja laajasti uudistuksen vaikutuksia merenkulun toiminnan jatkuvuudelle ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin merenkulun ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Valiokunta on tehnyt muutoksen luotsauslain 6 §:ssä säädettyyn poikkeukseen luotsinkäyttövelvollisuudesta satama-alueella esitettyyn muutokseen ja ehdottaa nykytilanteen säilyttämistä uudessa laissa. Saadun selvityksen mukaan satamaluotsausta koskevasta muutoksesta on käyty runsaasti keskustelua alan toimijoiden kanssa. Koska ehdotetun muutoksen osalta on kuitenkin edelleen olemassa vakavaa huolta hallinnollisen taakan lisääntymisestä ja koska satamaluotsauksen turvallisuustilanne on toistaiseksi ollut hyvällä tasolla, liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan nykyisen lain mukaisen sääntelyn säilyttämiselle on perusteita. Vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on kuitenkin tärkeää ylläpitää jatkossakin satamien hyvää yrityskulttuuria. Merenkulun turvallisuuden kannalta on keskeistä, että myös satamaluotsauksessa otetaan eri turvallisuustekijät kattavasti huomioon. Tämän vuoksi valiokunta toteaa, että turvallisuustilanteen kehittymistä on tärkeää seurata ja tilanteeseen on reagoitava, mikäli vakavia vaaratilanteita tai jopa onnettomuuksia sattuisi.
Lisäksi valiokunta on tehnyt eräitä täsmennyksiä ja tarkennuksia etenkin oikeusministeriön esittämien huomioiden pohjalta sekä tehnyt eräitä muita, pääasiassa teknisluonteisia muutoksia ja lakiteknisiä korjauksia. Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaisesti lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2023. Esityksen toisen lakiehdotuksen 1 §:ään on kuitenkin eduskunnassa muiden hallituksen esitysten käsittelyn yhteydessä tehty muutoksia. Tämän vuoksi lakiehdotuksen muotoilua on sovitettava yhteen vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevien hallituksen esityksen 220/2021 ja hallituksen esityksen 231/2022 pohjalta hyväksyttyjen lakien mukaan. Kyseisten esitysten lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2023. Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uuden lain edellyttämien määräysten laatimiselle ja voimaan saattamiselle sekä lain soveltamiseen valmistautumiselle 1.9.2023 on hallituksen esityksessä ehdotettua parempi ajankohta. Tämän vuoksi nyt hyväksyttyjen lakiehdotusten on syytä tulla voimaan edellä mainittujen lakien jälkeen.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö on yksimielinen. Tässä tilanteessa haluan myös kiittää tämän asian ja kaikkien muidenkin lakialoitteiden kohdalla valiokunnan hyvässä hengessä tehtyä työtä koko kauden aikana.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Suna Kymäläinen,1144,2023-02-21T21:44:00,2023-02-21T21:53:00,Hyväksytty,1.1
2022_172_234,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,Kiitos. — Och ledamot Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_235,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Ärade herr talman! Säkerheten till havs och sjösäkerheten är naturligtvis en mycket viktig sak, och överlag kan man säga att Finland har en väldigt god säkerhet till havs också med nuvarande lotslag. Den här lotslagen gör en hel del förändringar som jag tror att det är mycket viktigt att man följer med konsekvenserna av, framför allt att inte rederiernas kostnader för att anlita lotsning stiger. Det är sant som också utskottets ordförande Suna Kymäläinen lyfte fram, och som också står i regeringspropositionen, att lotskostnaderna i helheten inte är så höga i proportion till lasten och värdet på hela leveransen, men för små leveranser kan lotsavgiften ändå vara betydande och kännbar för mindre trafikerade farleder som helt enkelt inte trafikeras så regelbundet. Det är viktigt att följa med att man inte försvårar transporterna till och från dessa farleder. 
Ett konkret exempel som jag har blivit kontaktad om är farleden till Färjsundet på Åland, där spannmålsexporten från Åland till Nådendal går. Man gör kanske tre eller fyra leveranser per år med fartyg som är på mellan 600 och 2 000 bruttoton, alltså väldigt små fartyg, och här finns en stor oro över hur kostnadsstrukturen kommer se ut för de leveranserna i framtiden. Kommer fartygen som trafikerar där att kunna få dispens till en rimlig kostnad om de är över 50 meter, trots att de här fartygen inte har varit involverade i några olyckor tidigare? Det här är saker som kommer vara viktigt att följa med eftersom vi inte på något sätt heller får äventyra leveranser med sjötransporter från olika delar av Finland, från mindre trafikerade hamnar, även om vi naturligtvis inte heller ska tumma på sjösäkerheten. 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack. — Kan vi få tolkning?] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2023-02-21T21:53:39,2023-02-21T21:56:22,Hyväksytty,1.1
2022_172_236,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_237,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jo muinaiset roomalaiset sanoivat, että navigare necesse est, merenkulku on välttämätöntä, ja tämä jos mikä pitää totta tämän päivän Suomen osalta. Sota on tietysti muuttanut asetelmaa Euroopassa hyvin dramaattisesti. Suomi on toisaalta enemmän saari kuin ehkä koskaan olemme olleet. Toisaalta samaan aikaan tietysti myös huoltovarmuutemme kannalta tärkeitä maayhteyksiä pitää kehittää Ruotsin ja Norjan kautta pohjoiseen, mutta nekin vievät Jäämerelle, jota kautta sitten pääsemme edelleen maailman merille.
Mutta tässä tilanteessa, jossa siis Suomen ennen kaikkea viennistä ja tuonnista aivan valtaosa kulkee Itämeren kautta, luotsauslaki ei ole mikään vähäpätöinen lainsäädäntö. Sillä on valtavan suuri merkitys Suomen elinkeinojen kannalta, sillä on valtavan suuri merkitys myös, niin kuin totesi edustaja Löfström, joka hyvin tuntee Ahvenanmaan tilannetta — ja Ahvenanmaalta tulee paljon suomalaisia varustamoja — elinkeinojemme kilpailukyvyn osalta, ja tässä mielessä tällä lainsäädännöllä on suuri merkitys. On tärkeää, että meillä on sekä ollut että tulee tämän uuden lain myötä olemaan hyvä luotsauslainsäädäntö Suomessa. Mutta on totta, että näitä kustannusrasitteita tulee tarkkaan seurata, jotta merenkulku säilyy Suomessa kilpailukykyisenä. Merenkululla on niin valtavan suuri merkitys meidän sekä elinkeinotoimintamme kannalta että kaikkien yhteyksiemme kannalta, osittain myös maan sisäisesti, kun puolivalmisteita kuljetetaan eri puolilta maata niihin jatkojalostuspaikkoihin, joista sitten tuotteet lopullisesti maailmalle jälleen myös laivojen mukana lähtevät.
Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea halusin ottaa tämän puheenvuoron siksi, että tämä taitaa olla viimeinen liikennevaliokunnasta valmistunut mietintö tällä vaalikaudella. Haluan kiittää valiokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläistä paitsi tämän mietinnön esittelystä, joka on ollut yksimielinen, myös ennen kaikkea valiokunnan puheenjohtajana siitä taitavasta puheen johtamisesta, jolla on päästy siihen hyvään tulokseen — liikennevaliokunnasta hyvin usein on saatu yksimielisiä mietintöjä. Ja jos mietitään, kuinka tärkeää vaikkapa tässä tapauksessa merenkulku ja nämä liikenteen ja logistiikan mutta myös viestinnän asiat ovat esimerkiksi suomalaisten arjelle ja suomalaisten arjen turvallisuudelle, niin se työ, jota liikennevaliokunnassa on tehty, on ollut valtavan merkityksellistä. Olen itse kokenut työn valiokunnassa erittäin hyvähenkiseksi, ja siitä ei vähiten käy kiittäminen nimenomaan valiokunnan mainiota puheenjohtajaa, edustaja Kymäläistä. Eli suuri kiitos valiokuntamme puheenjohtajalle tästä hyvästä työstä, jota olemme saaneet tällä vaalikaudella tehdä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-21T21:57:58,2023-02-21T22:01:17,Hyväksytty,1.1
2022_172_238,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Jari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_239,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle luotsauslaiksi ja laiksi sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 293/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LiVM 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yhdyn tietysti näihin lausuttuihin kiitoksiin, mutta ennen kaikkea halusin yhden yksityiskohdan vielä tuoda esiin.
Valiokuntatyössähän me kiinnitimme huomiota myöskin tähän sataman määrittelyyn ja satamaluotsaukseen. Mielestäni me saimme siihenkin erittäin hyvän ja hyvin käytännönläheisen näkökulman, kuten tähän koko mietintöön, ja se on tehnyt tästä työskentelystä valiokunnassa erittäin mielenkiintoista, koska siellä on pyritty aina tämmöiseen käytännönläheisyyteen, ja tässä kyllä täytyy sanoa, että onnistuimme erinomaisesti.
Se on varmaan tärkeätä isoille satamille, että tämä satama-alue määritellään nyt tarkemmin. En näe siinä uhkaa, että se nyt esimerkiksi Helsingin osalta määriteltäisiin vähän tarkemmin kuin mitä se siellä kartassa oli, mikä nähtiin, koska täällä kuitenkin on erittäin vilkas liikenne myöskin huviveneiden osalta, ja en usko, että siinä tähän kaupalliseen liikenteeseen tulee häiriöitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+9.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-21T22:01:17,2023-02-21T22:02:29,Hyväksytty,1.1
2022_172_240,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 52/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Keskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Lohi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_241,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Markus,Lohi,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen tässä valiokunnan mietinnön. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vammaispalvelulaki, jolla kumotaan voimassa oleva laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Lisäksi ehdotetaan muutettaviksi viittä muuta lakia.
Vammaispalvelulain tarkoituksena on toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa niiden toteutumisen esteitä, tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen ja edun mukaiset riittävät sekä laadultaan hyvät palvelut.
Esityksen tavoitteena on vammaisten henkilöiden keskinäisen yhdenvertaisuuden sekä yhtäläisten oikeuksien edistäminen vamman laadusta ja henkilön asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on myös vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta vammaisten henkilöiden oikeus osallistua ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut kansalaiset toteutuisi nykyistä paremmin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hallituksen esittämien lakiehdotusten säätämistä erittäin tärkeänä. Valiokunta ehdottaa erityisesti vammaispalvelulakiehdotukseen useita poikkeuksellisen lukuisia muutoksia, joista merkittävimmät liittyvät perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja siinä esitettyihin säätämisjärjestyshuomautuksiin. Tällaisina merkittävimpinä muutoksina valiokunta ehdottaa erityisesti subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten täsmentämistä ja selkeyttämistä, ikääntymisrajauksen poistamista ja hengityshalvauspotilaiden aseman säilyttämistä lähtökohtaisesti ennallaan.
Ehdotetun vammaispalvelulain tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Lain tarkoituksena on tukea vammaisia ihmisiä siten, että he saavat omat voimavaransa, kykynsä, taitonsa ja tietonsa parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön. Itsenäinen elämä voi tarkoittaa elämää, jossa henkilö tekee asioita omatoimisesti itse, ilman ulkopuolista apua, tukea tai ohjausta, mutta myös elämää, jossa henkilö toimii avustettuna tai tuettuna palveluiden avulla.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti ensimmäisessä lausunnossaan huomiota siihen, että vammaispalvelulain subjektiivisina oikeuksina toteutettavien palvelujen sääntely on siinä määrin epämääräistä, etteivät palvelujen sisältö, niiden saamisedellytykset ja palveluihin oikeutettujen piiri käy yksiselitteisesti ilmi laista. Lakiehdotuksessa käytetty käsitteistö on lisäksi osin vaikeaselkoista ja täsmentymätöntä. Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelytavalle esitetyt perustelut ovat sinänsä ymmärrettäviä ja osin myös hyväksyttäviä. Sääntely 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuista palveluista ei kuitenkaan lausunnon mukaan täytä lailla säätämisen vaatimukseen sisältyviä vaatimuksia sääntelyn täsmällisyydestä ja tarkkarajaisuudesta sekä selkeydestä ja ymmärrettävyydestä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella täsmennyksiä ja täydennyksiä subjektiivisia oikeuksia koskeviin vammaispalvelulain 7, 8, 12—19, 23—26, 28 ja 30 §:iin. Lisäksi ehdotetaan uusia 20, 21, 27 sekä 33 §:iä.
Arvoisa puhemies! Otan tässä esille näistä edellä todetuista lukuisista muutoksista muutamia keskeisiä, joista yksi on ikääntymisrajaus. Vammaispalvelulain soveltaminen edellyttää 1. lakiehdotuksen 2 §:n mukaan muun muassa, että henkilön avun, tuen tai huolenpidon tarve johtuu pääasiassa muusta kuin iäkkäänä alkaneesta ja tyypillisesti iäkkäillä henkilöillä esiintyvästä sairaudesta tai yleisestä vanhuudesta johtuvasta rappeutumisesta taikka heikkoudesta. Nykyiseen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettuun lakiin ei sisälly vastaavankaltaista niin sanottua ikääntymisrajausta lukuun ottamatta henkilökohtaista apua koskevaa sääntelyä.
Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan ikääntymisrajaus, nyt ehdotetulla tavalla muotoiltuna ja perusteltuna, muodostuu ongelmalliseksi YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kannalta, eikä nyt käsillä olevassa poikkeuksellisessa asetelmassa ole perustuslakivaliokunnan mielestä esitetty ehdotetulle ikääntymisrajaukselle riittävän hyväksyttäviä perusteita. Ehdotettu 2 §:n 1 momentin 3 kohta on siten poistettava vammaispalvelulakiehdotuksesta. Tällainen muutos oli perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan edellytyksenä sille, että tämä lakiehdotus voitaisiin käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaakin perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti ikääntymisrajauksen poistamista 1. lakiehdotuksen 2 §:stä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa osa vammaisjärjestöistä katsoi, että henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys, eli palvelun myöntämisen edellytys siitä, että vammainen henkilö kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä, tulisi poistaa, koska se on syrjivä ja vammaissopimuksen vastainen. Lausunnoissa tuotiin esille, että jos voimavaraedellytystä ei poisteta, on erityisestä osallisuuden tuesta tehtävä myönnettävien tuntimäärien osalta yhdenvertainen vapaa-ajan henkilökohtaisen avun kanssa niin, että erityisen osallisuuden tuen kuukausittaista vähimmäistuntimäärää nostetaan.
Valiokunta ei kuulemisten perusteella ehdota vammaispalvelulain 9 §:n 3 momentin poistamista, eli tämän voimavararajauksen poistamista lakiehdotuksesta, mutta ehdottaa 1. lakiehdotuksen 12 §:ssä erityisen osallisuuden tuen tuntimäärän nostamista 30 tuntiin kuukaudessa, mikä vastaa myös 9 §:n 5 momentissa tarkoitetun henkilökohtaisen avun minimituntimäärää. Tämä tuntimäärän nosto tehtäisiin porrastetusti siten, että minimituntimäärä on 10 tuntia vuoden 2024 loppuun saakka, 20 tuntia vuonna 2025 ja vuodesta 2026 alkaen 30 tuntia kuukaudessa.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on mietinnössään esittämässä muutoksia myös lasten asemaan erityisesti asumisen tuen osalta, lasten asumisesta kodin ulkopuolella perittäviin maksuihin, lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan, myös päivätoimintaan, hengityslaitteen varassa elävien henkilöiden asemaan liittyvään sääntelyyn, josta myös perustuslakivaliokunta toisessa lausunnossaan on huomauttanut, ja valiokunta myös esittää otettavaksi tänne lakiin uuden 27 §:n, jossa tullaan säätämään kehitysvammaisen henkilön oikeudesta työtoimintaan, kuten tälläkin hetkellä kumottavassa lakipykälässä on esitetty. Myös työtoimintaan liittyvät matkat esitetään maksuttomiksi.
Arvoisa puhemies! Otan vielä esille tässä yhtenä muutettavana kohtana sen, että käytettävän terminologian osalta on ollut ehkä epäselvyyttä, kuuluvatko näkövammaisille henkilöille kuuluvat palvelut, muun muassa pistekirjoitus ja valkoisen kepin käytön opastaminen, lain 7 §:n valmennuksesta säädettävien toimien piiriin. Valiokunta on esittänyt tähänkin pykälämuutoksia ja myös täällä yksityiskohtaisissa perusteluissa avannut siten, että tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamiseen, tiedon käsittelemiseen ja muokkaamiseen sekä muistiin ja ongelmanratkaisuun liittyviä toimintoja, puhetta tukevalla ja korvaavalla kommunikoinnilla tarkoitetaan viestintää, jossa käytetään esimerkiksi kuvia ja tukiviittomia, ja tiedollisilla taidoilla tarkoitetaan myös näkövammaisten henkilöiden luku- ja kirjoitustaidon mahdollistavan pistekirjoituksen opetusta silloin, kun sitä ei olisi mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pistekirjoituksen opetus sisältää ohjaussuunnitelman, opastuksen toteuttamisen sekä tarvittavan materiaalin ja apuvälineen hankkimisen ja niin edelleen.
Arvoisa puhemies! Kuten tästä on käynyt varmasti ilmi, tähän hallituksen esitykseen on tehty erittäin paljon muutoksia. Tämä lakihanke koettiin valiokunnassa poikkeuksellisen tärkeäksi, pyritäänhän sillä toteuttamaan nykyistä paremmin YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta. Tässä mielessä pidän erittäin arvokkaana, että kaikilta osin valiokunta kykeni yksimieliseen päätöksentekoon.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Markus Lohi,1149,2023-02-21T22:03:00,2023-02-21T22:13:00,Hyväksytty,1.1
2022_172_242,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,Edustaja Rehn-Kivi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_243,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,Värderade talman! Förra fredagen fick vi i social- och hälsovårdsutskottet äntligen klart vårt betänkande över förslaget till ny funktionshinderservicelag. I och med denna reform förstärks de subjektiva rättigheterna till stöd och service för personer med någon form av funktionsnedsättning och därtill tryggas ett bredare tjänsteutbud för dessa personer., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2023-02-21T22:14:02,2023-02-21T22:14:43,Hyväksytty,1.1
2022_172_244,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä kaudella saamme vielä loppumetreillä valmiiksi lakeja, joita on valmisteltu pitkään. Tarve vammaispalvelulain kokonaisuudistukselle on ollut tiedossa jo parikymmentä vuotta. Helppoa ei ollut tälläkään kertaa. Tästä kertoo se, että lakipaketti kävi perustuslakivaliokunnassa kahteen kertaan.
Arvoisa puhemies! Lakiuudistuksen tavoitteena on lisätä vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa. Tavoitteena on myös turvata vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet ja edun mukaiset riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. On tärkeää saada pitää yhteyttä ja osallistua yhteisöjen toimintaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta teki hallituksen esitykseen useita muutoksia. Yli 65-vuotiaiden vammaisten tukia ei karsita. Tämä oli perustuslakivaliokunnan tekemä linjaus YK:n vammaissopimuksen mukaisesti. Ikääntyneet vammaiset tarvitsevat tukea vammansa, vammastaan johtuvien sairauksien mutta myös ikääntymisestä johtuvien sairauksien vuoksi. Vammat eivät häviä mihinkään iän mukana. On todella tärkeää, että tämä muutos tehtiin. Hengityslaitepotilaiden asema säilytetään ennallaan. Lakiin sisällytetään kokonaan uusi pykälä, jossa määritellään kehitysvammaisille oikeus työtoimintaan. Muutoksia tehtiin myös lasten asumiseen ja lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Nämä ovat hyviä ja tarpeellisia muutoksia alkuperäiseen esitykseen. Kiitän valiokuntaa yksituumaisesta työstä vammaisten hyväksi.
Arvoisa puhemies! Kuten hallitusohjelmassa todetaan, yhdenvertaisuus ei nykyisellään aina toteudu vammaisten kohdalla. Nyt näitä ongelmia pyritään korjaamaan. On arvokasta, että jokainen voi yhdenvertaisesti, vammoistaan tai rajoitteistaan huolimatta, osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Osallisuus tuo hyvinvointia elämään.
Uudistus ei välttämättä tule kerralla täydellisen valmiiksi. Lakiin pitää tehdä tarvittaessa korjaussarjoja. Näin on usein laajojen pakettien kohdalla. Tätä useat järjestöt ovat toivoneet. Tartutaan jatkossa selkeästi näihin epäkohtiin, kun tilannetta arvioidaan. Sivistysvaltion tehtävä on huolehtia heistä, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tehtävämme on huolehtia kaikkein hauraimmassa asemassa olevista ja heidän perheistään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-21T22:18:52,2023-02-21T22:22:09,Hyväksytty,1.1
2022_172_245,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,Edustaja Löfström., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_246,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Lagen om funktionshinderservice är en mycket stor helhet och det är glädjande att den nu har kommit till plenisalen för att godkännas av den här riksdagsperioden. Som medlem av riksdagens grundlagsutskott har jag haft förmånen att ta ställning till lagförslaget två gånger, då vi också begärde att få den tillbaka till grundlagsutskottet för en check. När vi granskade den andra gången så var det många som i samband med det kontaktade oss i frågan om tillgången på hjälp för synskadade, och det här var en sak som också ledamot Rehn-Kivi tog upp, alltså att om man inte skulle ha gjort vissa förtydliganden fanns det en risk att personer med synnedsättning inte längre skulle få de verktyg som man skulle behöva för att kunna leva ett självständigt liv. Det gäller både tillgången till undervisning i punktskrift samt också mobilitetsträning. 
De här sakerna var uppe i grundlagsutskottet. Också social- och hälsovårdsutskottets ordförande Markus Lohi och utskottsråden var där och vi kunde diskutera de här frågorna, ta ställning till det också i grundlagsutskottets utlåtande. Att man nu har gjort de här ändringarna visar ju att riksdagens behandling av lagförslag fungerar, då saker som upplevs vara oklara kan rättas till och klarhet skapas i utskottets behandling. Ett stort tack till social- och hälsovårdsutskottet för att ha gjort de här förtydligandena. 
[Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,sv:fi,Mats Löfström,1345,2023-02-21T22:22:09,2023-02-21T22:24:50,Hyväksytty,1.1
2022_172_247,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,Edustaja Risikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_248,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään keskustelemme täällä mietinnöstä vammaispalveluista. Sattuneesta syystä, kun itse olen paljon tehnyt vammaisten henkilöitten kanssa yhteistyötä, koen hyvin tärkeänä heidän asemansa pitämisen hyvänä täällä yhteiskunnassa ja tasavertaisena ja oikeudenmukaisena. Ja tietysti vielä olen hyvin paljon tutustunut heidän elämäänsä, tietysti monestakin syystä, mutta silloin aikoinansa ministerinä sain olla heidän kanssaan tekemässä henkilökohtaisen avun järjestelmää, jota oli varmasti kolmisentoista vuotta yritetty, ja sitten se viimein saatiin. Kiitos siitä kuuluu vammaisjärjestöille, että he jaksoivat meitä evästää, Kalle Könkkölä yhtenä heistä. Hän teki suuren työn silloin, kun hän paljon tätä henkilökohtaisen avun järjestelmää toi esille.
No se saatiin silloin, ja nyt ollaan sitten siinä vaiheessa, kun tätä kehitysvammalakia ja vammaispalvelulakia on yritetty yhdistää monessakin eri vaiheessa, että täällä nyt ollaan sitten keskustelemassa tästä vammaispalvelulain uudistuksesta. Ja täytyy sanoa, että tässä on paljon hyvää — haluan ensiksikin todeta sen, että tässä on paljon hyvää. Tässä on paljon sellaisia epäkohtia, mitä on jäänyt lakeihin, ja niitä on nyt korjattu, ja kun on yhdistetty lakeja, niin sehän vaikuttaa tietysti siihen, että sitä yhteensovittamista sitten kyllä riittää. Kiitän myöskin valiokuntaa siitä, että niin vahvasti otitte tästä kiinni, että sitä ei päästetty läpi käsien ihan kuinka vain, vaan että siinä todella käytettiin aikaa.
Mutta nyt kun tätä mietintöä sitten katsoin, niin minä mielelläni haluaisin kuulla — kun täällä on valiokunnan jäseniä, valitettavasti valiokunnan puheenjohtaja joutui poistumaan — ihan niistä muutamista kohdista, mistä on tullut palautettakin. En nyt kaikkia niitä tästä nosta, koska ei ole aikaakaan. Mutta kysyisin tuosta, arvoisat valiokunnan jäsenet, että kakkospykälän soveltamisala laajenee entisestään, koska siellä mainitaan uusi termi ”sosiaalinen vamma”. Kun esimerkiksi perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota lausunnossaan siihen, ettei oikein hahmotu, keitä tämä koskee, niin olisiko mahdollista saada nyt selvitys, että mikä tämä on tämä ”sosiaalinen vamma”? Keitä tämä laki nyt koskee, jos on ”sosiaalinen vamma”?
No sitten se, mikä minua täällä huolestuttaa myös, on tämä uusi linjaus valiokunnalle, että kirjoitetaan uusi pykälä työtoiminnasta, joka koskee vain kehitysvammaisia eikä muita. Kyllä se on tärkeää, että työtoiminta koskee myös muita. Se ei ole yhdenvertaista, jos se koskee vain kehitysvammaisia. Tämähän on hyvä asia, jos se koskee kehitysvammaisia, mutta eihän se ole hyvä asia, jos ei se koske muita. Tämä sääntely on vastoin lain omia tavoitteita, koska eihän ole haluttu diagnoosipohjaista lakia, mutta tässä tämä pykälä tulee diagnoosipohjaiseksi.
No sitten otan vielä yhden kohdan täältä, tai oikeastaan kaksi kohtaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ohjaa lausumallaan lainsäätäjää käyttämään muita kuin hankintalain mukaisia menettelyjä vain autistien ja kehitysvammaisten kohdalla. Täällä on nimittäin tällainen kappale: ”Valiokunta kiinnittää huomiota myös vammaispalvelujen hankintaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyvinvointialueet käyttävät kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden elämänmittaisia, välttämättömiä palveluita järjestäessään ensisijaisesti ulkoisten sopimuskumppanien kanssa kestäviä järjestämistapoja, kuten henkilökohtainen budjetointi, yksilöllinen maksusitoumus tai palveluseteli. Jos palvelujen hankinnassa käytetään kilpailutusmenettelyä, tulee valiokunnan näkemyksen mukaan kiinnittää huomiota Euroopan unionin sosiaalisen perusoikeuskirjan säännöksiin hyvään hallintoon kuuluvista hallintomenettelyllisistä oikeuksista.” Minä vaan mietin sitä, että eihän se nyt ole mitenkään yhdenvertaista, jos tämä kappale koskisi vain autismin kirjon henkilöitä ja kehitysvammaisia.
No sitten vielä yksi asia, mikä on nyt ihan pakko nostaa esille, on se, että kun valtiovarainministeriö kiinnitti huomiota vaikutusarviointiin ja kustannusarvioihin, kun ne eivät oikein osu kohdallensa, niin miten tämä kustannusten arviointi loppupeleissä sitten tehtiin? Nythän tämä laki lisäsi kustannuksia tässä loppuvaiheessa, niin saittehan te lisää valtiovarainministeriöstä ja hallitukselta tähän rahaa, koska eihän kannata tehdä sellaista lakia, johon ei ole rahaa? Luotan siihen, että olette hoitaneet hyvin homman. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-02-21T22:25:18,2023-02-21T22:30:34,Hyväksytty,1.1
2022_172_249,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_172_250,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme juuri vammaispalvelulakia, ja varmasti tämä on tärkeä laki. Tätä on pitkän aikaa odotettu, ja tästä on tullut palautetta ja toiveita hirveän paljon ihmisiltä, vammaisilta ja monen näköiseltä suunnalta, mitä kaikkea tähän pitäisi sisällyttää.
Tämä on kuitenkin tämmöinen yhdenvertaisuusasia, mitä nyt yritetään vammaisille saada, että kaikki olisi kunnossa. Kyllä tässä parannusta paljon on tullutkin: merkittäviä muutoksia, tarkennuksia tehtiin tähän valiokunnassa. Tästä valiokunnan puheenjohtaja Lohi nostikin esille ansiokkaasti noita, mitä oli tähän tehty. Sitten myös edustaja Risikko nosti tuossa esille paljon asioita, mitä varmasti vielä enemmänkin kannattaisi huomioida. Hänellä se kokemus näytti olevan hyvin vahva näistä tiedoista, niin että näissä varmasti on vielä tarkennettavaa ja varmasti jää vielä parannettavaa tähän vammaispalvelulakiin. Nyt tämä on menossa eteenpäin kuitenkin, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta totta kai tässä vielä tarkennettavaa varmasti on, niin että toivotaan, että löytyy vastaukset näihin kaikkiin edustaja Risikonkin esittämiin kysymyksiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+11.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T22:30:36,2023-02-21T22:31:46,Hyväksytty,1.1
2022_172_251,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 50/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 50/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Yleiskeskustelu, edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+12.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_252,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi biopankkilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 247/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 50/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme biopankkilakia, ja tämähän oli yksimielinen, mitä käsiteltiin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.
Itse olen tähän biopankkitoimintaan törmännyt omassa sairaanhoitopiirissä siellä hallinnossa ja monenlaiseen asiaan myös siellä. Tämä on todella mielenkiintoinen asia. Nyt kun tätä lakia pohdimme, niin moni asia siellä nousi esille, muun muassa se, milloinka on oikeus kieltää tämmöisiä näytejuttuja ja voiko jälkeenpäin kieltää tämmöisiä näytteitä, eli monta asiaa siinäkin pitää huomioida. Mutta on tärkeätä, että tätä biopankkitoimintaa meillä Suomessa on, ja toivon, että sitä jatkossakin tulee olemaan, koska on hirveän tärkeä saada näitä tietoja sitten myös myöhemmin monenlaisiin asioihin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T22:32:13,2023-02-21T22:33:23,Hyväksytty,1.1
2022_172_253,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 140/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu. — Edustaja Pitko poissa, edustaja Talvitie poissa, edustaja Holopainen, Mari, poissa. — Edustaja Reijonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+14.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_254,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 140/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan meillä on käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä ja maankäyttö‑ ja rakennuslain muuttamisesta. Kun lukee tästä, niin tässähän lain tavoitteena on toteuttaa valtakunnallinen yhteinen tietojärjestelmä rakennetun ympäristön tiedolle. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään julkaistaan rakentamisen ja alueiden käytön tietoja. Tämmöisessä maailmantilanteessa, kun nyt Venäjällä tuo hyökkäyssota Ukrainaa kohti on, tulee tietysti mieleen turvallisuuskysymys näissä. On siinä sekin asia, että jos vieras valtio saisi tietää tämmöisiä tietoja, joten aika tarkka on kyllä näissäkin oltava tuo tietosuoja. Toivon, että tähän kiinnitetään erityisen paljon huomiota varsinkin tämmöisenä aikana. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+14.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-21T22:34:11,2023-02-21T22:35:04,Hyväksytty,1.1
2022_172_255,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022>>>Kertomus  K 25/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 12/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 16. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 12/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. — Keskustelu, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Alanko-Kahiluoto.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+16.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_172_256,172/2022,2023-02-21,14.00,22.45,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan ja tarkastuksen vaalikausiraportti 2019–2022>>>Kertomus  K 25/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 12/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo ja arvioi hallituksen finanssipolitiikkaa Euroopan unionin finanssipoliittisessa sopimuksessa ja lainsäädännössä tarkoitettuna kansallisena riippumattomana finanssipolitiikan valvontaelimenä. Valiokunta on käsitellyt laajasti hallituksen finanssipolitiikan toteutusta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista kuluvalla vaalikaudella aikaisemmissa mietinnöissään tarkastusviraston finanssipolitiikan valvonnan raporteista. Valiokunta kiinnittää tässä mietinnössään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: finanssipolitiikan toteutus päättyvällä vaalikaudella, julkisen talouden vakauttaminen ja tulevan kasvun edellytyksistä huolehtiminen sekä hallituksen työllisyystoimet.
Käsittelen ensin finanssipolitiikan toteutusta päättyvällä vaalikaudella:
Hallituksen tavoitteena on ollut toteuttaa aktiivista ja vastuullista finanssipolitiikkaa, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Finanssipolitiikkaa on päättyvällä vaalikaudella hallinnut erityisesti kriiseihin reagointi ja kriisien hoitaminen. Kriisien johdosta suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen suuria verrattuna aiempiin vaalikausiin, ja tämä on merkittävästi vaikeuttanut finanssipolitiikan mitoittamista suhdanteeseen sopivaksi.
Suomen kansallisesta valtiontalouden kehyssäännöstä on poikettu vuonna 2020 alkaneen koronakriisin ja vuonna 2022 käynnistyneen Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan vakiintuneeseen kehysmenettelyyn tulisi palata ja kehystason korottamiseen kesken vaalikauden tulisi olla nykyistä korkeampi kynnys. Valiokunta katsoo, että valtiontalouden kehysjärjestelmä on toimiva ja tärkeä finanssipolitiikan väline, mutta sitä tulee kehittää ja vahvistaa tulevalle vaalikaudelle. Valiokunta pitää tässä yhteydessä tärkeänä sitä, että kehysjärjestelmä mahdollistaa reagoimisen poikkeustilanteisiin myös jatkossa.
Asiantuntijoiden mukaan finanssipolitiikan varovainen tiukentaminen jo vuonna 2023 olisi perusteltua. Tätä puoltavat muun muassa työmarkkinoiden pullonkaulat, jotka viittaavat kapasiteetin korkeaan käyttöasteeseen, samoin kuin pysyväksi ongelmaksi muodostuneet pitkän aikavälin kestävyysongelmat. Valiokunta pitää hyvänä hallituksen toimia koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien negatiivisten talous- ja työllisyysvaikutusten hillitsemiseksi. Valiokunta katsoo myös, että finanssipolitiikka tulee mitoittaa suhdannetilanteen mukaisesti ja että julkisen talouden monivuotiseen suunnitteluun tulee palata, jotta luodaan edellytykset julkisen talouden vakauttamiselle.
Seuraavaksi puhun julkisen talouden vakauttamisesta ja tulevan kasvun edellytyksistä huolehtimisesta:
Merkittävimmät haasteet tulevalla vaalikaudella liittyvät julkisen talouden vakauttamiseen. Nykyiset arviot pitkän aikavälin kestävyysvajeesta vaihtelevat kolmen ja neljän prosentin välillä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaa noin 7—9 miljardin euron sopeutustarvetta. Heikko tuottavuuskehitys muodostaa osaltaan merkittävän haasteen julkisen talouden vakauttamiselle. Asiantuntijoiden mukaan erityisesti osaamispääoman lasku on huolestuttavaa. Tämän taustalla on se, että t&k-investoinnit ovat olleet laskussa ja nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt. Pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia tulee vahvistaa panostamalla koulutukseen, tukemalla innovaatioiden syntymistä, käyttöönottoa ja leviämistä sekä parantamalla työperäisen ja koulutusperäisen maahanmuuton edellytyksiä. Tällaiset panostukset tukevat myös vihreää siirtymää ja sen edellyttämiä investointeja.
Kuluvan vaalikauden kriisit ovat entisestään hankaloittaneet julkisen talouden kestävyyshaasteeseen vastaamista. Julkisen talouden sopeuttamistarve on suuri ja edellyttää toimenpiteitä usealla vaalikaudella. Kaksi vaalikautta ei valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan välttämättä riitä. Etupainotteisuus ja kunnianhimo sopeuttamistoimissa ovat kuitenkin tarpeen, sillä julkisen talouden vahvistamisen lykkääminen tarkoittaisi, että myöhemmin tarvittaisiin nyt arvioitua mittavampia toimia. Valiokunta katsoo, että julkista taloutta tulee vahvistaa monipuolisesti sekä meno- että tulopäätöksin, mutta samalla on erittäin tärkeää huolehtia tulevan kasvun edellytyksistä. Valiokunnan mielestä tulee tehdä kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvua ja julkista taloutta. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi myös talouden rakenteita tulee uudistaa.
Kolmantena käsittelen hallituksen työllisyystoimia. Tarkastusvirasto arvioi raportissaan myös hallituksen työllisyystoimien vaikuttavuutta. Tarkastusviraston laskelmat osoittavat, että työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavat vaikutukset ovat vaatimattomia ja jäävät kauaksi tavoitteesta. Valiokunnan kuulemat asiantuntijat pitävät viraston havaintoja ja riippumatonta arviota työllisyystoimien kiistellyistä vaikutuksista julkiseen talouteen tärkeinä. Asiantuntijat kiinnittivät kuitenkin huomiota siihen, että työllisyystoimien tavoitteiden saavuttamista on vaikea arvioida, kun toimien vaikutusten on tavoiteltu toteutuvan täysimittaisesti vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Työllisyysasteen kohentuessa työttömien joukkoon jää keskimäärin entistä vaikeammin työllistettäviä henkilöitä, jolloin työllistämistoimien henkilöissä mitatut vaikutukset pienenevät.
Neljäntenä eli lopuksi käsittelen finanssipolitiikan valvontatehtävää ja EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamista. EU:n talouspolitiikan koordinaation sääntökehikkoa ollaan parhaillaan uudistamassa. Yhteisymmärrys jäsenmaiden kesken pyritään saavuttamaan ennen vuoden 2024 budjettivalmisteluita. Tässä yhteydessä valiokunnan mielestä on luontevaa käydä keskustelua finanssipolitiikan riippumattoman ulkoisen arvioinnin järjestämisestä Suomessa. Suomi on pieni maa, jossa toimii kaksi hallituksen finanssi- ja talouspolitiikkaa arvioivaa riippumatonta tahoa. Valtiontalouden tarkastusvirastolla on ollut vuodesta 2013 lähtien Euroopan talouspolitiikan koordinaation tiivistymisen myötä lakisääteinen finanssipolitiikan valvontatehtävä. Talouspolitiikan arviointineuvosto puolestaan perustettiin valtioneuvoston asetuksella vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten. Näiden tahojen tehtävät ovat päällekkäiset, joten valiokunta on kiinnittänyt huomiota asiantuntijaresurssien tarkoituksenmukaiseen käyttöön Suomen kaltaisessa pienessä maassa jo syksyllä 2021 antamassaan mietinnössä. Asia on noussut jälleen esille nyt käsittelyssä olevan raportin asiantuntijakuulemisissa. Suomessa tulisi pohtia valvontaresurssien yhdistämistä päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi. Tämä voisi tuoda mahdollisuuksia myös vaikuttavampaan hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan riippumattoman arvioijan käymään julkiseen keskusteluun. Nykyisellään molempien tahojen näkyvyys ja osallistuminen julkiseen keskusteluun ovat vähäisiä. Valiokunta katsoo, että riippumattoman ulkoisen finanssipolitiikan valvontatehtävän tarkoituksenmukaista järjestämistä ja valvontaresurssien yhdistämistä tulee selvittää.
Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 25/2022 vp johdosta. Valiokunnan kannanottoehdotus on: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää riippumattoman ulkoisen talous- ja finanssipolitiikan valvonta- ja arviointitehtävän tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä resurssien yhdistämisen tarpeellisuutta ja ryhtyy asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin.”
Tämä oli siis valiokunnan yksimielinen mietintö. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_172+2022+16.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-02-21T22:35:00,2023-02-21T22:44:00,Hyväksytty,1.1
2022_173_1,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 2. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 23/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 20.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Yleiskeskustelussa on Petri Huru Mauri Peltokankaan kannattamana ehdottanut, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_2,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+2.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_3,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Arvoisa puhemies! Teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+2.aspx,fi,Timo Heinonen,967,,,,
2022_173_4,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Puhemies! Kannatan., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,,,,
2022_173_5,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 22/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_6,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Arvoisa puhemies! Teen vastalauseen mukaisen muutosehdotuksen 25 h §:ään., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,,,,
2022_173_7,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 43/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 313/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  SiVM 22/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Vikmanin esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+3.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_173_8,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 53/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 21.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt käsitellään muutosehdotukset., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_9,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa puhemies! Teen 59 §:ää koskevan muutosehdotuksen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+4.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,,,,
2022_173_10,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 59 §:n muuttamisesta sekä eräiksi muiksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 319/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 328/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 53/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Juuson tekemää esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+4.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,,,,
2022_173_11,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ilmastovuosikertomus 2022>>>Kertomus  K 24/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 25/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 25/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 20.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Mauri Peltokangas Petri Hurun kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_12,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Puhemiesneuvoston ehdotus eduskunnan työjärjestyksen ja eduskunnan vaalisäännön 8 §:n muuttamisesta>>>Puhemiesneuvoston ehdotus  PNE 2/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  PeVM 8/2022 vp,"Osittain toiseen, osittain ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä eduskunnan työjärjestystä koskeva päätösehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä eduskunnan vaalisäännöstä. Keskustelu asiasta päättyi 20.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Sakari Puisto Wille Rydmanin kannattamana ehdottanut, että päätösehdotus hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_13,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 24/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Tämän asian yhteydessä sallitaan yhteinen keskustelu päiväjärjestyksen 8. ja 9. asiasta, joita koskevat mietinnöt esitellään tässä asiakohdassa. Ympäristövaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoro on enintään kymmenen minuuttia. Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöjen esittelypuheenvuoro on enintään 15 minuuttia. Esittelypuheenvuorojen jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja maa- ja metsätalousministeri Antti Kurviselle varataan mahdollisuus käyttää viiden minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro ensin ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta, edustaja Kosonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_14,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valiokunta on antanut... [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Kosonen, odottakaa hetki. — Arvoisat edustajat, pyydän taas salia rauhoittumaan. Käsittelemme tätä asiaa, ja muut keskustelut voidaan käydä salin ulkopuolella. — Olkaa hyvä, edustaja Kosonen.]  Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on yksi osa ilmastopolitiikan kokonaisuutta, jossa on mukana myös ilmasto- ja energiastrategia, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ja ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma, ja esittelen nyt siis tätä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa. Nämä kaikki edellä mainitut on valmisteltu pitkälti rinnakkain, ja niiden laatimisessa on hyödynnetty samaa tietopohjaa. Valiokunta korostaa kuitenkin, että tilannekuva on muuttunut kokonaisuudessa tavalla, joka edellyttää esitettyjen arvioiden nopeaa tarkistamista. Tilanne on muuttunut muun muassa energiakriisin suhteen Venäjän hyökättyä Ukrainaan sekä siksi, että on irtauduttu Venäjän energiasta. On tapahtunut markkinoiden toimintaan, huoltovarmuuteen ja energian riittävyyteen tapahtuneita muutoksia. Sitten myös Suomen maankäyttösektorista on tullut päästölähde nielun sijaan, ja sen myötä ilmastopolitiikan suunnitteluasiakirjojen perusta täytyy muuttaa.
Arvoisa puhemies! Käyn läpi nyt tästä isosta kokonaisuudesta joitakin yksityiskohtia, mitä valiokunta on erityisesti ottanut huomioon.
Taakanjakosektorin tavoitteista: voidaan sanoa, että nykyisten toimien ei arvioitu olevan riittäviä edellä mainittujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi, vaan uusia on arvioitu tarvittavan vähintään 5,6 miljoonan tonnin edestä. Näitä toimia taakanjakosektorilla tehdään siis esimerkiksi liikenteen sektorilla, ja sillä on kaikkein suurin merkitys kokonaistavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Liikenteen päästövähennystoimet muodostuvat erityisesti fossiilittoman liikenteen tiekartan kahden ensimmäisen vaiheen toimeenpanosta, komission uuden ilmastopaketin toimeenpanosta liikenteen osalta sekä jakeluvelvoitteen nostamisesta. Ja esimerkiksi ensimmäisen vaiheen jakeluinfraa ja ajoneuvohankintoja koskevia toimenpiteitä on vuosien 21 ja 22 aikana toteutettu juurikin tiekartan linjaamalla tavalla. Mutta sitten joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä koskevia toimenpiteitä ei ole rahoituksen puuttuessa voitu toteuttaa tiekartan linjausten mukaisesti. Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää lausunnossaan huolensa toimien kustannustehokkuudesta ja siitä, että tavoitteiden toteuttamiseen liittyy suuria haasteita ja suunnitelman taloudellisia vaikutuksia on arvioitu puutteellisesti. Taakanjakosektorin päästötonnit ovat todella arvokkaita, eli siinä kohtaa on hyvä saada muualtakin näitä päästövähennyksiä.
Maataloudesta: Moni tila kamppailee kannattavuuskriisissä. Toki keinoja päästöjen vähentämiseen on, mutta toki osa niistä liittyy ihan suureen järjestelmätason muutostarpeeseen, koko ruokajärjestelmän muutokseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että biokaasu ja sen edistämiseksi jo tehty ja tehtävä työ on nostettu hyvin esille.
Tähän taakanjakosektoriin kuuluu myös rakennusten erillislämmitys. Valiokunta korostaa, että rakentamisessa tehokkain tapa vaikuttaa päästöihin on panostaa olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisen ohessa energiajärjestelmän vähäpäästöisyyteen. Mutta rakennettua ympäristöä tulee tarkastella kokonaisuutena osana laajempaa energiajärjestelmää.
Jätehuolto ja fluorattujen kasvihuonekaasujen eli F-kaasujen päästöt ja työkoneiden päästöt ovat myös tätä taakanjakosektorin kokonaisuutta, jossa toimia on tehtävä.
Arvoisa puhemies! Sitten käyn läpi paria tämmöistä, joissa on useamman sektorin piiriin kuuluvia kokonaisuuksia. Teollisuus kuuluu pääosin päästökaupan piiriin, mutta sitten pienemmät laitokset, työkoneet ja kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus kuuluu taakanjakosektorille. Tässä voidaan tehdä toimia todella paljon myös talteenottoon ja teollisuuden prosessien suoraan sähköistämiseen ja vähähiilistämiseen.
Yhdyskuntarakenne ja alueiden käyttö on myös kokonaisuus, jossa tulee sitten mahdollisuuksia vähentää päästöjä monella rintamalla.
Arvoisa puhemies! Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kunnat ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Kunnat ovatkin olleet hyvin aktiivisia tekemään ilmastotoimia ja edistämään eri sektoreiden päästövähennyksiä ihan suoraan. Kunnat, kuten valtio, pystyvät myös julkisten hankintojen kautta vaikuttamaan niin ilmastovaikutusten laajamittaiseen huomioon ottamiseen, vähentämiseen kuin sitten myös innovaatiokehitykseen, eli hankintojen avulla voidaan pilotoida erilaisia uusia palveluita ja myös ratkaisuja päästöttömissä teknologioissa muun muassa.
Ja sitten myös kiertotalouden päästövähennyspotentiaali on todella suuri, ja se korostuu erityisesti siinä, kun resursseja käytetään vähemmän ja käytetään ne olemassa olevat sitten uudelleen.
Meidän valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kulutuksen hiilijalanjälki on isosti esillä tässä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa — se on hyvä asia. Ihmisten arjessa tehtävät valinnat vaikuttavat todella paljon siihen, millä tavalla päästöt vähenevät. Viime vuosina kotitalouksien keskimääräinen hiilijalanjälki ei ole juurikaan pienentynyt, mutta Ilmastopaneeli esimerkiksi arvioi, että hiilijalanjäljen tulisi kotitalouksissa pienentyä noin 70 prosenttia, kun verrataan vuoden 2016 hiilijalanjälkeä vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin, eli erittäin suuri kokonaisuus on tämä. Valtiohan voi vaikuttaa kuluttajien hiilijalanjäljen pienentämiseen monilla tavoilla, esimerkiksi ruoan, liikkumisen ja asumisen osalta ja myös hiili-intensiivisten tuotteiden ja palveluiden ja vähähiilisten tuotteiden mainonnan ohjausvaihtoehdoilla ja muun muassa ympäristömerkintöjen edistämisellä. Valiokunta on todella siitä asiasta huolissaan, että tämä siirtymä tapahtuu oikeudenmukaisesti ja osallistaen. Tämä kuuluu myös Pariisin ilmastosopimukseen ja EU:n ilmastopolitiikan periaatteisiin, että näin sitten olisi. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhtenä lähtökohtana on ollut mahdollisimman oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Tässä vuoden sisään tapahtuneiden maailman muutosten takia nyt on nähtävissä esimerkiksi energiaköyhyyttä ja myös liikenneköyhyyttä ensimmäistä kertaa Suomessa, ja ne ovat todellisia haasteita.
Valiokunta toteaa, arvoisa puhemies, että taakanjakosektorin ilmastosuunnitelma ei sisällä ilmasto- ja energiastrategian tavoin yleisiä linjauksia osaamisen kehittämisestä, ja osaamisen kehittäminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeä kokonaisuus, mikäli me haluamme päästä näihin todella kunnianhimoisiin tavoitteisiin.
Valiokunta pitää tärkeänä, että taloudellisten vaikutusten arvioinnissa arvioidaan menetettävien työpaikkojen ohella myös uusien työpaikkojen syntymistä sekä vastaamista muuttuviin osaamistarpeisiin, jotta voidaan sitten ennakoida, mitä koulutusta esimerkiksi tarvitaan. Valiokunta pitää tärkeänä myös Tekesin rahoituksen nostoa 4 prosenttiin bkt:stä, koska pitkäjänteinen ja ennustettava rahoitus on myös avain hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen.
Ja loppuun vielä totean, että valiokunta korostaa sitä, että taakanjakosektorin toimenpiteet vaikuttavat päästökauppaa suuremmin kotitalouksien, viljelijöiden ja yritysten arkeen ja kilpailukykyyn ja siksi osallistaminen ja oikeudenmukaisuus on äärimmäisen tärkeä huolehdittava asia. Näistä teoista sitten kertoo ilmastovuosikertomus, joka on hyvä väline seurantaan, ja pidämme arvokkaana, että toimenpiteiden toteutumisen seuranta ja monipuolinen arviointi ovat osana toimien kustannustehokkuuden ja legitimiteetin arviointia ja varmistamista.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2023-02-22T14:10:40,2023-02-22T14:21:37,Hyväksytty,1.1
2022_173_15,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia, ympäristövaliokunnan mietinnön esittelemisestä. — Nyt näyttää siltä, että siirrytään suoraan ministereitten puheenvuoroihin. — Elikkä ministeri Ohisalo, olkaa hyvä. Viisi minuuttia maksimissaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_16,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos ympäristövaliokunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle näiden kaikkien kolmen ilmastosuunnitelman käsittelystä. Hallituskausihan on tässä käymässä loppuun, ja onkin hyvä aika katsoa, mitä on saatu yhdessä aikaiseksi. Olemme asettaneet ensimmäistä kertaa Suomelle hiilineutraaliustavoitteen, vuodelle 35, ja nyt kirjanneet tämän myös aidosti ilmastolakiin. Tavoite asetettiin niin, että se vastaa Suomen osuutta Pariisin ilmastosopimuksesta ja ilmaston kuumenemisen rajoittamisesta puoleentoista asteeseen. Yksin tavoitteiden asettaminen ei tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi.
Nyt käsittelyssä olevat ilmastosuunnitelmat kartoittavat nämä konkreettiset ilmastotoimet. Monet toimista ovatkin jo hyvässä vauhdissa: Kotitalouksien öljylämmityksestä luopumisen tuki on ollut erittäin suosittu. Energiaverotusta on uudistettu suosimaan puhtaita ratkaisuja, liikenteen sähköistymistä on edistetty, biokaasun tankkausasemia on rakennettu, ja tänä vuonna hakuun ovat tulossa valtion takaamat energiaomavaraisuuslainat auttamaan kotien ja pk-yritysten puhtaita hankintoja.
Yhteiskunta on laajasti lähtenyt mukaan ilmastotyöhön. Kyse ei siis ole vain siitä, mitä me olemme täällä yhdessä tehneet, vaan suomalainen yhteiskunta on saatu mukaan. Monet kunnat ovat asettaneet itse asiassa valtiotakin nopeamman hiilineutraaliustavoitteen, ja teollisuus on laatinut omat vähähiilitiekarttansa. Järjestöjohtajat sekä työntekijäjärjestöistä että työnantajajärjestöistä ovat vedonneet meihin päättäjiin ilmastotavoitteissa pysymiseksi ja tarpeen tullen jopa niiden kiristämiseksi.
Arvoisa puhemies! Matkan varrella tilannekuva ilmastotyöstä on kuitenkin tarkentunut. Tämä koskee erityisesti maankäyttösektoria. Kuulimme viime vuonna vakavia uutisia siitä, että maankäyttösektorimme on ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tilanne on Suomen hiilineutraaliuden mutta myös EU-velvoitteidemme saavuttamisen kannalta hyvin vakava.
Uusien tietojen valossa nyt laaditun maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimet hiilinielun kasvattamiseksi näyttävät valitettavasti jäävän riittämättömiksi. Tämän vuoksi hallitus onkin käynnistänyt esimerkiksi maankäytön muutosmaksun valmistelun, metsälain ilmastoarvioinnin sekä nimennyt virkatyöryhmän selvittämään muun muassa taloudellisen ohjauksen keinoja hiilinielujen kasvattamiseksi. Näin seuraavalla hallituksella on käytössään hiilinielujen pelastuspakettiin tarvittavat keinot, joilla hiilinielujen romahdus saadaan paikattua, ja Suomesta tulee vuoteen 35 mennessä hiilineutraali. Se on välttämätöntä ilmastokriisin pysäyttämiseksi ja samaan aikaan suomalaisten metsänomistajien ja metsäteollisuudenkin etu. Tämän päivän kansainväliset markkinat ovat jo vihreät.
Arvoisa puhemies! Panin merkille, että oppositiopuolue perussuomalaiset jätti vastalauseet niin aiemmin käsitellyn ilmastovuosikertomuksen samoin kuin nyt käsittelyssä olevan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman osalta. Perussuomalaisten mukaan ""vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kilpailukykyä, ja Suomen ilmastopolitiikka päästövähennystavoitteineen on liian kunnianhimoista"". [Perussuomalaisten ryhmästä: Kyllä!] Te heittäisitte romukoppaan vihreiden investointien kiihdytyskaistat ja päästökauppajärjestelmän, joiden puolesta myös elinkeinoelämä puhuu. Jos haluaa lukea listauksen tämän hallituksen ilmasto- ja luontopolitiikan onnistumisesta, niin kannattaakin itse asiassa katsoa sitä, mistä perussuomalaiset hallitusta kritisoivat. Vihreä siirtymä ei ole ainoastaan suomalaisten yritysten valtti, vaan elinehto. Ilmastopolitiikka ei ole liian kunnianhimoista, vaan välttämättömyys planeetan tulevaisuuden kannalta. Vihreiden investointien kiihdytyskaista poistaa hidasteen miljardiluokan investoinneilta ja päästökauppajärjestelmä vauhdittaa markkinaehtoisia ratkaisuja, joita suomalaiset yritykset voivat viedä maailmalle. Tämä kaikki synnyttää paljon kaivattuja työpaikkoja. Yritykset tekevät nyt investointeja Suomen hiilineutraaliutta vuonna 35 ajatellen, ja nyt ei pidä painaa jarrua tai tehdä jotain U‑käännöstä, vaan jatkaa nykyisellä tiellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-02-22T14:21:38,2023-02-22T14:26:33,Hyväksytty,1.1
2022_173_17,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitos. — Ja ministeri Kurvinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_18,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Herra puhemies! Lämmin kiitos ympäristövaliokunnalle ja maa- ja metsätalousvaliokunnalle ripeästä mutta erittäin syvällisestä ja huolellisesta työstä. Ainahan työelämässä ja toiminnassa näiden yhdistäminen ei ole niin helppoa, mutta tässä minusta siihen on päästy. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli lempinimeltään MISU ja kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 eli KISS on saatu käsiteltyä valiokunnissa, ja tämä oli kova saavutus kaiken tämän ruuhkan keskellä, mitä tässä viimeisten vaalikauden kuukausien aikana on, että valiokunnat priorisoivat nämä erittäin kauaskatsoiset, tärkeät, välttämättömät paperit ja asiakirjat, jotka vaikuttavat kaikkiin suomalaisiin ja kaikkiin meidän hallinnonaloihin ja niin yksityiseen sektoriin kuin julkiseenkin sektoriin.
On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vastustamisessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa meillä on laaja yhteiskunnan tuki näille toimenpiteille, ja sitä osaltaan näiden asiakirjojen valmistuminen valtioneuvostossa ja niiden nopea ja syvällinen käsittely täällä eduskunnassa vievät eteenpäin. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli niin sanottu MISU on ensimmäinen koko maankäyttösektorin kattava suunnitelma. Maankäyttösektori on kytketty hallitusohjelman mukaisesti entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa.
Sen sijaan kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on nyt kolmas valtioneuvostotason asiakirja, jolla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista Suomessa vahvistetaan. Suomi on ollut niin Euroopan unionin tasolla kuin maailmanlaajuisesti edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja niin sanotun sopeutumispolitiikan tekemisessä. Tällä sopeutumissuunnitelmalla varmistamme, että pysymme edelläkävijänä myös tulevaisuudessa, kun ilmastokysymykset ja muu ympäristö- ja luontopolitiikka tulevat entistä isommaksi osaksi meidän ihmiskuntamme ja yhteiskuntamme tulevaisuutta.
Maankäyttösektorin suunnitelman loppumetreillä, MISUn valmistelun loppumetreillä, ja nyt sen jälkeen toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Otan esimerkiksi sen, että ylihuomenna tulee kuluneeksi vuosi tästä kamalasta Ukrainan sodan alkamisesta. Se on muuttanut paljon asioita. Lisäksi olemme saaneet uutta tutkittua tietoa, jonka mukaan Suomen maankäyttösektori olisi muuttunut nettopäästölähteeksi. Tämä suunnitelma on kuitenkin hyvin pitkälle aikavälille kurottava, vuoteen 2035, ja tämä pitää huomioida. Tämä ei ole mikään uutiskirje tai iltapäivälehden lyhyt otsikko, vaan tämä kurottaa sinne ensi vuosikymmenen puoleenväliin. Silloin tavoitellaan kolmen miljoonan tonnin positiivista ilmastovaikutusta vuodessa.
Hyväksyessään valtioneuvoston selonteon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta viime kesänä hallitus päätti käynnistää täydentäviä lisätoimia edistääkseen hallitusohjelman ja ilmastolain tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriö on tältä pohjalta käynnistänyt sovitut lisätoimet sekä viimeisimpänä asettanut virkamiestyöryhmän selvittämään maankäyttösektorin nettonieluja vahvistavia täydentäviä toimenpiteitä. Sanoisin kaksi asiaa sekä tähän sopeuttamispolitiikkaan että tähän maankäyttösektoriin, niin sanotun nielusektorin osalta, kaksi tärkeää asiaa: Ensimmäinen on se, että me ollaan pitkäjänteisiä, ja ensimmäinen on se, että asioita toimeenpannaan määrätietoisesti. Tämä on sellainen asia, mikä näkyy myös maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä, jossa pohditaan sitä, miten maankäyttösektori on muuttunut päästölähteeksi ja mitä syitä on taustalla. Tästä selviää syvemmässä perehtymisessä, että vaikutus muutokseen nielusta päästölähteeksi ei ole yksiselitteinen ja selkeä. Selvää on kuitenkin se, että nyt on turha katsoa peruutuspeiliin ja käydä sellaista juupas eipäs ‑keskustelua, vaan meillä on tässä MISUssa nyt kaikki toimenpiteet, joilla me voidaan parantaa meidän maankäyttösektorimme niin sanottuja hiilinieluja. Oleellista on nyt se, että tämä MISU toimeenpannaan ja me saamme nyt keväällä virkamiestyöryhmältä myös lisää keinoja. Tässä peräänkuulutan myös hieman malttia.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii alueellisella ja paikallistasolla toimenpiteitä. Tämä varmistaa sen, että meillä on tehokas varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen aiheuttamiin äärimmäisiin ilmiöihin. Sopeutumissuunnitelman mukaiset toimet varmistavat, että muuttuvat sää- ja vesiolot eivät heikennä esimerkiksi meidän ruokaturvaamme, vesihuollon tasoa, metsien terveyttä, ihmisten terveyttä tai luonnon hyvinvointia ja monimuotoisuutta.
Toimintaympäristö muuttuu nopeasti, ja siksi pidänkin hyvänä, että ilmastolaissa vaaditaan tekemään nämä suunnitelmat vähintään joka toinen vaalikausi ja välivaalikausilla, joka on siis se ensi vaalikausi 23—27, täytyy arvioida näiden suunnitelmien ajantasaisuutta ja uusien toimien tarvetta eli säännöllistä näiden eri toimenpiteitten toimeenpanoa mutta myös pitkäjänteistä toimintaa. Molempien suunnitelmien toimeenpanossa korostetaan kustannustehokkuutta, [Puhemies koputtaa] vaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta. Mielestäni kaikessa ilmasto-, luonto- ja ympäristöpolitiikassa pitää YK:n kestävän kehityksen periaatteittenkin mukaisesti muistaa, että tarvitaan ympäristöllisen kestävyyden lisäksi aina sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Muuten ei tule vaikuttavaa ja onnistunutta ympäristöpolitiikkaa.
Arvoisa puhemies! Loppuun totean sen, että pitkäjänteisyys on tässä kaiken a ja o, maltillisuus, tieteeseen nojautuminen, laajan tieteellisen tiedon lisääminen. Itse olen vähän vieroksunut sitä sanaa, että hiilinielut ovat romahtaneet. Ymmärrän, että se on selvää retoriikkaa ihmisille, mutta siitä tulee semmoinen olo, niin kuin metsät olivat yhtäkkiä kaatuneet. Kysymyshän on pitkästä aikajanasta, myös mittaustavasta ja meidän metsänhoitotapoihin liittyneistä muutoksista, pitkällisistä muutoksista, joiden totta kai pitää vaikuttaa, [Puhemies koputtaa] mutta sitä, että nyt olisi yhtäkkiä tapahtunut joku romahdus, en pidä oikeana kuvana tilanteesta. Ensisijaista onkin nyt molempien suunnitelmien, niin MISUn kuin KISSin, toimeenpaneminen tehokkaasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-02-22T14:26:35,2023-02-22T14:33:41,Hyväksytty,1.1
2022_173_19,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_20,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastokriisi asettaa raamit kaikelle politiikan tekemiselle ja kaikilla hallinnon tasoilla. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta ympäristön ja ilmaston kantokyky turvataan myös tuleville sukupolville — meidän lapsillemme, heidän lapsilleen ja myös sukupolville heidän jälkeensä — ja tämä haaste on valtava. Suomen on toimittava suunnannäyttäjänä oikeudenmukaiselle vihreälle siirtymälle.
Tällä hallituskaudella Suomen ilmastopolitiikka on saatu oikealle raiteelle. Tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035, on oikea. Luonnonsuojelun vahvistaminen, ilmastolain uudistus, kaivoslainsäädännön tiukentaminen, asumisen päästöjen vähentäminen — muun muassa näiden asioiden puolesta olen saanut äänestää tämän vaalikauden aikana. Kiitos siitä hallitukselle, tämä on tärkeää. Viime vuonna hyväksyimme ilmasto- ja energiapolitiikan kovan ytimen, ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman eli KAISUn sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman eli MISUn. Tämän kokonaisuuden tavoite on saavuttaa uuden ilmastolain tavoite hiilineutraalista Suomesta 2035 mennessä. Suunta on täysin oikea, mutta kunnianhimosta ei voida nyt jarruttaa.
Ensi kaudella on löydettävä vielä järeämmät toimet, joilla Suomen päästötavoitteet todella aikuisten oikeasti saavutetaan. Meidän on saatava liikenteen päästöjä alas erityisesti kaupunkialueilla, joilla julkisen liikenteen käyttöä tulee edistää merkittävästi. Maankäyttösektorilla on saatava tieteeseen pohjaavia uudistuksia aikaan nopeasti. Hiilinielujen tila on tutkijoiden mukaan romahtamassa, ja siksi meidän on huolehdittava metsien ja maaperän hiilensidonnasta.
Arvoisa puhemies! Energiapolitiikkamme ja huoltovarmuuskysymykset ovat oleellinen osa kokonaiskuvaa. Vaikka kuinka oppositiosta halutaan väittää, että vihreä siirtymä ei hyödytä ketään, hallituksen ilmastotoimet ja nimenomaan uusiutuviin panostaminen ovat mahdollistaneet sen, ettei esimerkiksi Eurooppaa nyt kurittava energiakriisi iskenyt vielä pahemmin Suomeen.
Ilmastotoimet vaativat massiivisia investointeja. Suomen edelläkävijyys energiasektorilla houkutteleekin jo nyt yksityisiä investointeja Suomeen. Olisikin siis suorastaan harhaista ajatella, että ilmastotoimista tulisi perääntyä nyt. Ilmastolain velvoittavuuden lisäksi on selvää, että myös markkinat tietävät jo nyt, että ilmastokestävyyteen on panostettava. 
On selvää, että julkisen vallan on loppupeleissä oltava päävastuussa siitä, että ilmastotavoitteet todella saavutetaan. Siihen tarvitaan myös sääntelyä. Meidän päätöksentekijöiden on pidettävä huolta siitä, että tämä ekokriisi pysäytetään ajoissa, kun vielä voidaan. Meidän on ennen kaikkea pidettävä huolta siitä, että se pysäytetään oikeudenmukaisin keinoin. Oikeudenmukainen, reilu siirtymä tarkoittaa sitä, että ilmastotoimista maksavat eniten ne, joilla on varaa ja jotka saastuttavat eniten. Kestävä tulevaisuus kuuluu kaikille, ei vain harvoille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-22T14:33:47,2023-02-22T14:37:52,Hyväksytty,1.1
2022_173_21,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_22,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Aluksi totean, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma on liian jyrkkä ja kunnianhimoinen. Pahimmillaan se aiheuttaa maamme perusteollisuudelle ja maataloudelle kilpailukykyhaittaa sekä lisää elämisen kustannuksia. Tämän johdosta teen perussuomalaisten ympäristövaliokunnassa tekemän vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen.
Arvoisa puhemies! Ministeri Ohisalo täällä moitti tätä perussuomalaisten vastalausetta, ja haluan ministerille nostaa tästä nyt pari asiaa, esimerkiksi vihreiden siirtymien ohituskaistan, josta mainitsitte. Siitä nimenomaan asiantuntijat sanoivat, kun sinne otettiin tämä do no significant harm, ’ei merkittävää haittaa’, siihen pohjaksi, ja se on tarkoitettu nimenomaan taksonomiassa rahoituksen ohjaamiseksi vihreisiin investointeihin, ei oikeuden tulkinnan pohjaksi. Tämä avaa pahimmillaan asiantuntijoiden mukaan valituskaistan, jopa näiden vihreiden investointien moittimiseksi, ja ne pahimmillaan viivästyvät, kuten myös voivat viivästyä toiset tärkeät investoinnit, mitkä eivät pääse tälle ohituskaistalle. Ja lisäksi haluan mainita hallituksen politiikasta esimerkiksi sähköistämisen tuen, joka tuli päästökaupan kompensaatiotuen tilalle, ja kun EU:n maksimi on 75 prosenttia, jota monet kilpailijamaamme hyödyntävät, kuten Saksa, niin täällä hallitus otti vain 25 prosenttia käyttöön, ja siinä on vielä leikkuri, mikä leikkaa tuesta, jos se nousee liikaa, niin tässäkin annamme taas kilpailijamaille kustannuskilpailuhyötyä. Ja tämä on se, mitä Perussuomalaiset vastustaa. Perussuomalaiset ei vastusta tekniikan kehittymistä, [Satu Hassin välihuuto] mutta vastustamme ideologista ja tiukkaa sääntelyä, joka lisää niin teollisuuden, maatalouden kuin ihmisten elämisen kustannuksia.
Ministeri Kurvinen puhui MISUsta eli maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta, ja tässäkin on esimerkiksi vetytalous, mikä on ihan tavoiteltavaa, mutta meidän täytyy siinäkin katsoa, miten teemme sen uusiutuvan energian lisärakentamisen ja kuinka paljon sen sallimme aiheuttaa vaikkapa metsäkatoa, jota toisaalla koitetaan hillitä. Kotimaakunnassani Satakunnassa pelkästään kaksi aurinkopaneelihanketta on kaatamassa metsää yli 1 000 hehtaaria. [Toimi Kankaanniemi: Ohhoh!] MISUssa on maankäyttösektorin tavoitteena, esimerkiksi ehkäisemällä metsien raivaamista pelloiksi, [Puhemies koputtaa] saada ilmastopäästöjä. Miksi se sallitaan uusiutuvan energian lisärakentamisen kohdalla, siis metsäkadon aiheuttaminen? — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-22T14:37:54,2023-02-22T14:41:14,Tarkistettu,1.1
2022_173_23,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kivelä poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_24,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Näin kättelyssä heti ensimmäisenä kannatan edustaja Hurun tekemää erittäin vastuullista esitystä.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Järjestyksessään toisen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman lähtökohtia ovat Euroopan unionin komission ehdottama vuoden 2030 kiristynyt päästövähennystavoite ja Marinin hallitusohjelman ilmastolinjaukset. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nyt jo jokainen sen tietää, että tuo tavoite on mahdoton, ja mikäli se väkisin runnotaan läpi, niin siinä käy sitten suomalaiselle teollisuudelle ja maataloudelle köpelösti.
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että viime aikoina käsittelyssä olleet energia- ja ilmastopoliittiset esitykset kautta linjan ja nyt käsittelyssä oleva ilmastopolitiikan suunnitelma ovat lisänneet asianomaisten politiikan sektoreiden yhteiskunnallista näkyvyyttä mutta lisänneet samalla huimasti kansalaisten elämisen, asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Tämä on siis aivan toisin kuin hallitus lupaa itse selonteossa, jossa mainitaan seuraavaa: ”Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhtenä lähtökohtana on ollut mahdollisimman oikeudenmukainen siirtymä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.” Hallitus puhuu täten, ainakin osin, muunneltua totuutta.
Arvoisa puhemies! Niin ikään valiokuntaryhmämme katsoo, että nykytilanteessa Suomen pitkät etäisyydet markkinoille ja riippuvuus merikuljetuksista sekä talvimerenkulusta asettavat kotimaisen vientiteollisuuden jo nyt muita maita alttiimmaksi päästöohjauksesta seuraaville kustannusnousuille. Globaaleilla markkinoilla kilpaileva vientiteollisuutemme ei pysty viemään kuljetusten kustannusten nousua hintoihin. Tähän kun vielä lisätään EU:n Fit for 55 ‑ilmastopaketti ja sen vaikutukset, niin tietyt teollisuudenalat ja vientisektori kärsivät todellisesta kilpailukykyhaitasta.
Perussuomalaiset eivät ole kiristystoimiin valmiita, etenkin kun jo nyt on myös tiedossa, että osaltaan vihreä siirtymä on heikentänyt Suomen kilpailukykyä, mikä on johtanut siihen, että olemme menettäneet laajasti tuotantoa muihin maihin. Jotain tilanteen älyttömyydestä kertoo, että jopa valtio-omisteinen Neste sulki Naantalista jalostamon mutta investoi samaan aikaan Rotterdamiin Hollantiin.
Valiokuntaryhmänä haluamme muistuttaa siitä, että sektorilla tehdään yhä enemmän lyhytnäköisiä päätöksiä ja päällekkäistä sääntelyä, joissa ei oteta seurauksia kunnolla huomioon mutta joilla ajetaan etenkin Suomen kannalta merkittäviä teollisuudenaloja ahdinkoon.
Haluamme sekä valiokuntaryhmänä että eduskuntaryhmänä nostaa poliittiseen keskusteluun vielä sen, että maatalous ja turvetuotanto ovat olleet näytelmässä pahisten roolissa jo pitkään. Nyt Euroopan unionin torahampaisiin ovat joutuneet myös Suomen metsät ja metsätalous. Metsäpolitiikka on ehdottomasti säilytettävä kansallisissa käsissä edelleen. Suomen on otettava aimo harppaus kohti sinivalkoista siirtymää ja muutettava ilmastopolitiikan suunta EU-keskeisyydestä Suomi-keskeiseksi.
Huoltovarmuudenkin kannalta oleellista energian suhteen on monitahoisuus. On tärkeää, että energiantuotannossa ei laiteta kaikkia munia yhteen koriin vaan tuotantotapoja on useita. Silti on yksi yli muiden: ydinvoima. Ydinvoima on paitsi päästötöntä myös kustannustehokasta, ja uraania on louhittavissa myös Suomen kallioperästä. Katseet tulee kääntää kotimaisiin energianlähteisiin, kuten metsäsektorin sivuvirtoihin ja turpeeseen. Turve tulee tuoda takaisin energiavalikoimaan ja kasvattaa sen roolia. Henkilökohtaisesti olisin valmis tuplaamaan sen, ja hallituksen tekemät tepposet turvetuottajille tulisikin täysimääräisenä korvata.
Isossa kokonaiskuvassa perussuomalaisille on täysin sietämätöntä, että Suomen ilmastopolitiikkaa sanellaan Euroopan unionista käsin ja että sitä toteutetaan kansallisestikin vihreä aate edellä ja silmät ummistaen niin taloudellisilta kuin sosiaalisiltakin seurauksilta. Perussuomalaisten ilmastopolitiikka lähtee sinivalkoisista lähtökohdista, joissa kaikki kulminoituu kotimaisuuteen ja suomalaisten hyvinvointiin.
Edellä mainitun johdosta emme todellakaan voi olla hyväksymässä hallituksen ylikireää ilmastopolitiikkaa ja sen seuraamuksia. Edustaja Huru toi hyvin esiin meidän vastalauseemme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-22T14:41:18,2023-02-22T14:46:30,Hyväksytty,1.1
2022_173_25,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_26,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tilannehan on tällä hetkellä se, että Suomeen on tulossa historiallisen paljon uusia investointeja, joista valtaosa perustuu juurikin niin sanottuun vihreään siirtymään. Tämä on tosiasia myöskin meillä Pohjois-Suomessa, jossa olemme saaneet ihastella ja äimistellä ja ihmetelläkin, kuinka paljon meille on uusia investointeja tulossa. Siellä yritykset kertovat, että nyt on vahva työvoimapula. Työntekijöitä tarvitaan niin teollisuuteen kuin muillekin aloille. Tässä keskustan linja hallituksessa on tietysti ollut tämän kauden selvä, ja olemme tukeneet näitä erilaisia investointeja. Nyt tälle vuodelle saimme muun muassa kotikaupunkiini Ouluun Poikkimaantien levennyksen, joka auttaa sitten Stora Ensoa tekemään Ouluun merkittävän, puolen miljardin kartonkikoneinvestoinnin, joka myöskin perustuu kestävälle metsienkäytölle.
Arvoisa puhemies! Keskustalle asia on tosiaankin selkeä: Luontoa on sekä viljeltävä että varjeltava. Käytämme luontoa ja metsiämme kestävästi. Samalla on oltava realisti eli tehtävä sellaisia toimia, jotka oikeasti vaikuttavat ja tuntuvat. On esimerkiksi selvä, että maatalouttamme ei pidä ajaa alas, sillä jokainen suomalainen tarvitsee ravintoa syödäkseen. Metsiämme ei pidä museoida vaan käyttää kestävästi, kuten tähänkin asti. Sekä maataloutta että metsätaloutta voimme edelleen kehittää yhä paremmaksi ja yhä laadukkaammaksi, ja tässä Suomella on valtavat mahdollisuudet siinä, että voimme viedä osaamistamme muuallekin. Tämä kaikki hyödyttää paitsi ilmastoa myös maamme taloutta. Esimerkiksi öljypohjaisia muovituotteita ollaan nyt yhä enemmän korvaamassa puulla, puusta valmistetuilla materiaaleilla.
Arvoisa puhemies! Nostan tästä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta yhden tärkeän linjauksen: Suomi tulee edistämään biokaasun tuotantoa ja käyttöä toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa. Ylipäätään biokaasu ja sen edistäminen on tässä hyvin nostettu esille. Esimerkiksi työkoneiden polttoöljynkäytön vähentämistavoitteisiin voidaan vastata biokaasun käyttöä lisäämällä.
Arvoisa puhemies! Kotimaisen biokaasun hyödyntäminen liikenteessä on kiertotaloutta parhaimmillaan. Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikesta eloperäisestä materiaalista, kuten biojätteestä, jätevesilietteestä, lannasta ja teollisuuden sivutuotteista. Keskustan linja on, että metsäbioenergialla myös voidaan nopeuttaa irtautumista fossiilienergiasta ja korvata Venäjältä tuotua puuta ja energiaa, ja siksi muun muassa bioenergian verotusta ei saa laajentaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-02-22T14:46:30,2023-02-22T14:49:20,Hyväksytty,1.1
2022_173_27,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Otetaan tähän väliin aikataulusyistä ministeri Ohisalon puheenvuoro. Ministeri Ohisalo, minuutti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_28,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitokset edustajille.
Ehkä tässä edustaja Hurulle erityisesti. Mainitsitte tämän do no significant harm ‑periaatteen, eli ’ei merkittävää haittaa’. Siinähän on kyse siitä, että haluamme, totta kai, tänne hankkeita, jotka yhtäältä vihreän siirtymän hengen mukaisesti vähentävät päästöjä, tuovat meille uusia työpaikkoja mutta joissa huomioidaan myös se ympäristön kantokyky ja se ympäristön kuormitus. [Petri Hurun välihuuto] Ja sen lisäksi vihreässä siirtymässä on kyse myös kiertotaloudesta, siitä että materia kiertäisi entistä vahvemmin, niin ettemme aina joutuisi haalimaan neitseellisiä mineraaleja, materiaaleja entistä enemmän. Eli on järkevää huomioida myös ympäristön kuormitus tässä.
Ja jos perussuomalaisia ympäristön kuormitus näin kiinnostaa, niin toivotan tervetulleeksi puolustamaan hallituksen luonnonsuojelutoimia, joita olemme tällä kaudella vahvasti tehneet: panostaneet historiallisen paljon luonnonsuojeluun, tehneet uuden luonnonsuojelulain, perustaneet uusia suojelualueita, kansallispuistoja. Tervetuloa lämpimästi mukaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-02-22T14:49:20,2023-02-22T14:50:32,Tarkistettu,1.1
2022_173_29,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Annan nyt tässä vaiheessa poikkeuksellisesti edustaja Hurulle minuutin vastauspuheenvuoron., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_30,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille kutsusta tulla keskustelemaan. Nimenomaan tämä do no significant harm, ’ei merkittävää haittaa’, oli se, mitä asiantuntijat kritisoivat, sitä, että se pahimmillaan estää näitä vihreitä investointeja. Ja emme me vastusta luonnonsuojelua tai mitään muitakaan toimia. Haluamme, että ne ovat kustannustehokkaita, järkeviä, että suomalaisten kustannukset eivät kasva liikaa ja että suomalaisen teollisuuden kilpailukyky säilyy markkinoilla.
Oma asiansa on tämä luvitusjärjestelmä, juuri tämä, johon siis vihreät ohituskaistat siirtyvät. Hyvä esimerkki siitä, miten sen ei kuulu toimia, on Harjavallassa BASFin tehdas, kun valmis tehdas, akkumateriaalitehdas, seisoo siellä ilman käyttölupaa. Tämä toiminta on järjetöntä, ja siksi haluamme tähän maalaisjärkeä ideologian sijaan. — Kiitos.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-22T14:50:34,2023-02-22T14:51:39,Tarkistettu,1.1
2022_173_31,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Ministeri Ohisalo, vielä minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_32,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen itsekin käynyt paikan päällä Harjavallassa tutustumassa tähän hankkeeseen, ja sehän on käynnistynyt paljon ennen näitä lainsäädäntöhankkeita, joihin nyt edustaja täällä viittaa, eli tässä periaatteessa ja tässä hankkeessa ei itse asiassa nyt ole kyse samasta asiasta. Valitettavasti siellä lupaprosessissa on ollut aidosti sellaisia ongelmia, että ei olla käyty tarpeeksi perusteellisesti läpi kunnan kanssa niitä keskusteluja — ollaan pohjavesialueella ja mitä muita kysymyksiä siellä onkaan ympäristönsuojelun näkökulmasta. On selvää, että meille kannattaa tänne... Niin kuin tässä ministerikollegan kanssa keskusteltiin, meille on tulossa siis kymmenien miljardien edestä näitä vihreän siirtymän investointeja. [Petri Hurun välihuuto] Ne tulevat tuottamaan meille uutta työllisyyttä, uusia verotuloja, uusia työntekijöitä, ja meidän kannattaa näitä toivottaa tervetulleeksi, mutta niin, että ne ovat ympäristön sallimissa rajoissa. Vihreässä siirtymässä ei ole kyse vain tästä päästöjenvähentämispuolesta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-02-22T14:51:39,2023-02-22T14:52:46,Hyväksytty,1.1
2022_173_33,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Näin, kiitoksia ministerille. — Ja sen jälkeen mennään eteenpäin. — Ledamot Kvarnström, var vänlig.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_34,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi har flera viktiga klimatpolitiska ärenden på dagordningen i dag, alltså den klimatpolitiska planen på medellång sikt, klimatplanen för markanvändningssektorn och den nationella planen för anpassning till klimatförändringar. Allvaret kan inte understrykas nog: Flera graders global uppvärmning pågår och det är på sikt oförenligt med organiserade civilisationer. I förhållande till det hotet har reaktionerna världen över varit minst sagt otillräckliga. 
Vi har i Finland en tydligt utstakad väg fram mot att bli ett klimatneutralt välfärdsland 2035 och den ska vi hållas kvar på, för även om utmaningarna är stora är alternativet, att backa och ge upp, bara sämre, dyrare och ansvarslöst. En rättvis grön omställning ligger i allas intresse. Den gör inte skada, men att inte genomföra en sådan vore ett katastrofalt misstag.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2023-02-22T14:52:49,2023-02-22T14:53:46,Hyväksytty,1.1
2022_173_35,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Kvarnströmille erittäin hyvästä puheenvuorosta. — Runsas neljä vuotta sitten Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti tukevansa sitä, että Suomi harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, joka tähtää siihen, että Suomi tekee oman osuutensa ilmastonmuutoksen pitämiseen alle puolentoista asteen. Kaikki silloiset eduskuntapuolueet yhtä lukuun ottamatta hyväksyivät yhteisen julistuksen kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, joka oli paljolti pohjana nykyisen hallituksen ohjelman ilmastokohdille, joilla on ollut suuri vaikutus myös EU:n toimintaan. Suomihan oli reilut kolme vuotta sitten EU:n puheenjohtajamaa, ja Suomen puheenjohdolla EU päätti tiukentaa vuoden 2030 ilmastotavoitetta ja sitoutui hiilineutraaliuteen vuonna 2050. Tämän jälkeen suurin osa maailman maista on asettanut omat hiilineutraaliustavoitevuotensa. Tämä on minusta hieno esimerkki siitä, miten pieni Suomi voi vaikuttaa siihen, mitä koko maailmassa tapahtuu.
Ilmastotoimet ovat olleet käynnissä jo noin parikymmentä vuotta Suomessa, ja energia-alalla ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Energiateollisuuden tuoreen tiedotteen mukaan sähkön ja kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat huippuvuodesta, joka oli 20 vuotta sitten, alentuneet jo 74 prosenttia eli melkein kolmella neljäsosalla. Mutta sen sijaan maankäyttösektorin ja metsien hiilinielujen kohdalla tilanne ei ole läheskään yhtä hyvä.
Energia-alasta totean vielä sen, että kun viime vuonna tuulivoima tuotti keskimäärin 1 200 megawattia, niin tämän vuoden alkuviikkoina tuulivoima on tuottanut jo 2 400 megawattia keskimäärin eli puolitoistakertaisesti sen, mitä Olkiluoto kolmonen tulee tuottamaan sitten, kun se käynnistyy. Tämä kuvaa sitä, miten isoa tuulivoimaan investoiminen tänä päivänä on, kuten monet kollegat ovat jo sanoneet. Elinkeinoelämän keskusliittokin on todennut, että tuulivoima on se asia, mihin tällä hetkellä Suomessa investoidaan isosti, ja se mahdollistaa myös monia muita investointeja, esimerkiksi vetyyn.
No, Suomen kansallinen hiilineutraaliustavoite perustuu oletukseen, että meillä säilyy merkittävä hiilinielu, joka meillä on aikaisemmin ollut suuruusluokkaa noin 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Myöskin tätä vuosikymmentä koskeva EU-sitoumus perustuu tähän oletukseen. Kuten kaikki tiedämme, on ollut erittäin ikävä uutinen, että Suomen metsien hiilinielu on romahtanut varsin pieneksi, niin että maankäyttösektori kokonaisuutena on muuttunut päästölähteeksi. Se tarkoittaa sitä, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, johon valiokuntien mietinnöt perustuvat, pitää pikimmiten päivittää ja pitää oikeasti tarttua tilanteen korjaamiseksi kaikkiin niihin mahdollisuuksiin, mitä on olemassa.
Esimerkiksi maatalouden päästöt eivät tämän vuosituhannen aikana ole juurikaan laskeneet, ja vähän yli puolet maatalouden päästöistä tulee turvepohjaisten peltojen maaperästä. Esimerkiksi luonnonvarojen tutkimuskeskus Luke on esittänyt hyviä näkemyksiä siitä, miten taloudellisesti fiksuimmalla tavalla, säilyttäen kotimaisen ruuantuotannon, voimme korjata tätä tilannetta.
Metsien osalta kasvuoletukset ovat olleet ylioptimistisia. Tutkijoiden mukaan tärkeimmät syyt tähän nielujen isoon pienenemiseen ovat olleet liian voimakkaat hakkuut mutta myöskin metsien kasvun aleneminen, joka osittain johtuu ilmastonmuutoksesta mutta osittain siitä, että metsien harvennusta on tehty liian rankalla kädellä. Maankäytön muutosmaksu, mikä on keskustelussa jo tuotu esille, on yksi asia, mikä on syytä seuraavalla eduskuntakaudella toteuttaa, mutta monia muitakin toimia tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Totean vielä, että kun vähän vajaa vuosi sitten Venäjä aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan, olemme oppineet, että ilmastotoimet ovat paitsi sivilisaation tulevaisuuden perustamista [Puhemies koputtaa] myös perinteisessä mielessä turvallisuustekijä, kun ripeästi irtaudumme riippuvuudesta fossiilisista polttoaineista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-22T14:58:04,2023-02-22T15:03:39,Hyväksytty,1.1
2022_173_36,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_37,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, jossa linjataan sitä, missä mennään ilmastopolitiikan kanssa ja minkälaisia tavoitteita meillä on ja miten niihin päästään, on osaltaan ihan hyvää luettavaa, mutta sitten toisaalta myös huolestuttaa siitä näkökulmasta, että todellakin laskelmat esimerkiksi maankäyttösektorin hiilinieluista ovat menneet, voi sanoa, melkein kokonaan uusiksi, ja sen vuoksi tuo hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen on siinä mielessä haastavampaa, kun näillä metsien hiilinieluilla ei samaan tapaan voida enää olettaa kompensoitavan kaikkia syntyviä päästöjä esimerkiksi liikenteestä. Hyvä asia kuitenkin on se, että päästöjen vähentämisessä edetään ja on onnistuttu osoittamaan, että talouskasvu ja päästöjen vähentäminen voidaan kytkeä irti toisistaan eli samaan aikaan voidaan tavoitella talouskasvua ja työpaikkoja ja vähentää päästöjä. Tämä on erittäin hyvä uutinen, ja kuten tässä on monessa puheenvuorossa kuultu, niin se myös tuo Suomeen työtä ja yrittäjyyttä, kun tällä polulla pysytään.
Arvoisa puhemies! Parhaimpia olisivat kuitenkin sellaiset keinot, jotka samanaikaisesti voisivat vähentää päästöjä ja mahdollisesti myös parantaa luonnon tilaa ja ehkäpä myös toimia jo osaltaan kannustimina — kun tässä maankäyttösektorissa puhutaan myös maataloudesta — maatalouden kannattavuudelle. Yksi tällainen keino on lannan kierrätys, eli kun eläintiloilta syntyy lantaa, jota helposti on levitelty pelloille ja osin vähän liikaakin, niin että siitä lannasta syntyvää lannoitetta tulee sinne peltoihin liikaa, niin nyt tähän on kehitetty tuki, jolla voidaan lantaa kierrättää biokaasuksi tai sitten suoraan lannoitteeksi. Tämähän on kaikkien etu, sillä silloin ne fosforilannoitteet pysyvät siellä pellossa ja vilja kasvaa nopeammin mutta toisaalta ravinnevalumat esimerkiksi vesistöihin pienenevät.
Aiemmin on ollut niin, että tämä tuki on suunnattu pelkästään biokaasuttamiseen, mikä on tietenkin hyvä, mutta ongelmaksi oli noussut se, että tämmöiseen suoran lannan kierrättämiseen esimerkiksi näissä kanaloissa, joista syntyy paljon kuivaa kanankakkaa, sitä ei ole voitu käyttää. Mutta ymmärsinkö nyt oikein ja kysyn, kun ministeri istuu täällä aitiossa, että tämä ongelma on nyt ratkaistu, että jatkossa tätä tukea voidaan käyttää myös suoran lannoitteen prosessointiin ja tässä ei enää ole tällaista ongelmaa, joka on esimerkiksi Varsinais-Suomessa estänyt yhden tällaisen tilan investoinnin tai hidastuttanut sitä, kun tämä biokaasutus on ollut se tämän tuen aiempi peruste, mutta nyt voitaisiin käyttää tätä tukea sen investoinnin edistämiseen, kun sitä voidaan käyttää suoraan tämän lannoitteen tuotantoon?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T15:03:40,2023-02-22T15:06:40,Hyväksytty,1.1
2022_173_38,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Elo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_39,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta tai luontokadosta. Etlan syksyisen päästöennusteen mukaan Suomen ilmastopäästöjen arvioidaan alenevan keskimäärin noin 5 prosenttia vuodessa seuraavan viiden vuoden ajan. Tutkimustieto osoittaa, kuten täällä on jo todettu, että hiilinielujen romahdettua meidän hiilineutraaliustavoitteemme uhkaa karata ulottumattomiin. Me tarvitsemme sekä uusia päästövähennystoimia että hiilinielujen vahvistamista, ja tämän yhtälön äärellä nyt tänään keskustelemme Suomen ilmastopolitiikan kokonaisuudesta, kun käsiteltävänä on kolme keskeistä työkalua: keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma sekä kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma. Ympäristövaliokunnassakin, kun näitä käsiteltiin, todettiin, että tätä ilmastopolitiikan kokonaisuutta on tarpeen ehkä virtaviivaistaa. On hyvä, että nämä ovat nyt täällä yhdessä käsittelyssä mutta että hahmotamme koko ajan sitä kokonaisuutta, missä kuljemme.
No, fokuksen ilmastotyössä tulee edelleen olla fossiilisista luopumisessa. Varsinkaan nyt, kun hiilinielu on romahtanut, emme sen jälkeen maankäyttösektorin joustojen varaan voi laskea. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa linjataan taakanjakosektorin päästövähennystoimista. Tehokkaampia toimia tarvitaan edelleen erityisesti liikenteen ja maatalouden päästöjen vähentämiseen. Liikenteen osalta ilmastopaneeli on ehdottanut, että liikenteen kansallisen päästökaupan käyttöönottoa tulisi harkita tarvittavana perälautana, jos päästövähennyksiin ei muuten päästä. Se loisi kannustimia sekä jakelijoille että autoilijoille päästöjen vähentämiseen. On niin, että mitä nopeammin autokannan sähköistymistä saadaan edistettyä, sitä pienemmäksi tällaisen päästökaupan kustannusrasite jäisi. Ja erityisesti kaupunkialueella on panostettava joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn, jotta yksityisautoilulle on vaihtoehtoja.
Maatalouden osalta olemme tilanteessa, jossa alkutuotannon heikko kannattavuus hidastaa ja vaikeuttaa ilmastotoimia tiloilla, ja tämä on onneton tilanne ihan kaikille. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka samaan aikaan helpottavat maataloustuottajien ahdinkoa ja vähentävät ilmastopäästöjä. Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä vähentäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä edellyttää laajamittaisia toimia turvemailla sekä kotieläinperäisten tuotteiden kulutuksen vähentämistä. Tässä kaksi isoa, merkittävää keinoa.
Luomalla positiivisia kannustimia, tehostamalla esimerkiksi hiiliviljelyä, maaperän hiilensidontaa, voitaisiin maataloussektorin päästöjä vähentää selvästi suunnitelmia enemmän. Keinot ovat jo olemassa, kuten edustaja Hassikin hyvin puheessaan viittasi. Nyt ne vain pitäisi laittaa toimeen. Ja maataloustukia ohjaamalla me voidaan ohjata tai tukea tätä siirtymää ilmastokestävään ruuantuotantoon ja samalla vahvistaa kotimaista ruuantuotantoa ja huoltovarmuutta.
Arvoisa puhemies! Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on osoittautunut auttamatta vanhentuneeksi. On selvää, että tarvitsemme pikaisesti tämän ohjelman päivityksen. Hiilinielujen pelastaminen vaatii nyt vastuullista metsäpolitiikkaa. Nielujen kääntyminen päästölähteeksi on merkki siitä, että emme käytä metsiämme kestävästi. Meidän on arvioitava nykyistä tarkemmin, miten saamme mahdollisimman suuren arvonlisän irti rajallisesta, arvokkaasta luonnonvarastamme, puuraaka-aineesta, niin että hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus vahvistuvat.
Arvoisa puhemies! Ilmastotoimien valinnassa ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa on tärkeä huomioida alueelliset erot. Ratkaisut kaupungeissa ovat hyvin erilaisia kuin maaseudulla ja sopeutumisen tarpeet vaihtelevat alueellisesti. On tärkeää, että tunnistamme eri alueiden tarpeet ja tuemme ja mahdollistamme erilaiset ratkaisut. Koska monet ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet ovat korostetun paikallisia, on toimien suunnitteluun ja toteutukseen otettava paikalliset, alueelliset toimijat — kunnat, kaupungit ja muut alueen toimijat, elinkeinoelämä toki myös — vahvasti mukaan.
Ilmastopolitiikan on oltava avointa ja osallistavaa. Meidän on pystyttävä osoittamaan ilmastonmuutoksesta huolestuneille kansalaisille, että pidämme huolen siitä, että päätetyt toimet ovat riittäviä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen — siihen meitä velvoittaa myös ilmastolaki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-02-22T15:06:42,2023-02-22T15:11:37,Hyväksytty,1.1
2022_173_40,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Näin. — Ja nyt ministeri Kurvisen aikataulun mukaan kaksi minuuttia, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_41,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Kurvinen,Maa- ja metsätalousministeri,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia, herra puhemies! Minusta tämä käyty keskustelu tähän asti on niin kuin pienoismalli siitä keskustelusta, mitä käydään ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan ympärillä Suomessa ja ehkäpä laajemminkin Euroopassa. Tässäkin asiassa mielestäni keskitie on se oikea tie. Tämä ei varmaan ollut kellekään mikään valtaisa yllätys, että näin katson.
Mutta ensinnäkin kyllä haluan sanoa perussuomalaisille sen, että olen ihan samaa mieltä kuin edustaja Peltokangas siitä, että me tarvitaan puun käyttöä, turpeen käyttöä energiaksi. Mutta kyllähän nämä kauhukuvat siitä, että nyt jo jollakin tavalla se, että kun me rakennetaan vihreää taloutta, vihreyden teollistamista, niin se suistaa meidän elinkeinoelämää maatalouden vaikeuksiin, eivät kyllä pidä todellakaan paikkaansa. Voin kertoa tältä viikolta ihan case-esimerkin, ja tässä nojaan hieman tähän edustaja Multalankin hyvään puheenvuoroon: Kävin tällä viikolla Jalasjärvellä maatilalla, jolla on kyetty kannattavuutta parantamaan juuri tällä vihreällä siirtymällä. Aurinkopaneeleilla saadaan sähköä, sitten on korvattu biokaasulla juuri mitä tässä puhuttiin — siellä on sikoja ja lypsykarjaa — sillä lannalla. Lannasta vielä: biokaasulla on korvattu polttoaineiden käyttöä työkoneissa. Tällaista järkevää ilmastopolitiikkaa, fiksua, markkinalähtöistä, talouslähtöistä ilmastopolitiikkaa me tarvitaan, ja minä uskon, että sillä pystytään myös pysäyttämään ilmastonmuutos ja tekemään puhtaampaa tulevaisuutta. Ei kai meidän, hyvänen aika, hyvät perussuomalaiset, pidä olla entistä riippuvaisempia öljystä, mitä tuodaan Arabiasta ja Venäjältä ja Jenkeistä ja ties mistä. [Petri Hurun välihuuto] Nimenomaan kotimaista energiaa on se vihreä siirtymä. [Toimi Kankaanniemi: Ei ole sellaista esitetty!]
Sen totean kuitenkin nyt tässä — muun muassa ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Elo käytti erittäin hyvän puheenvuoron ja asiantuntevan puheenvuoron — [Puhemies koputtaa] että kyllä meidän metsiämme hakataan mielestäni yleisesti ottaen kestävästi. Meillä kasvaa puu enemmän kuin vuodessa hakataan, ja me tarvitaan puuta energiaksi, me tarvitaan puuta korvaamaan muoviperäisiä tuotteita meidän kulutuksessamme.
Edustaja Multalalle totean, vaikka hän ei ole paikalla, tiiviisti, ja hän voi vaikka lähestyä minua sähköpostilla tai soittaa, mikä tarkemmin on kysymys, mutta biokaasuinvestointien tuen osalta pyritään niitä kehittämään. Siellä on kapeikkoja edelleen. Mutta hän voisi palata tarkemmin tähän yhden tilan kysymyksen. — Kiitoksia. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Antti Kurvinen,1341,2023-02-22T15:11:40,2023-02-22T15:14:13,Hyväksytty,1.1
2022_173_42,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Nyt emme ota tässä debattia, mennään eteenpäin puheenvuoroissa. Edustaja Reijonen, poissa. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä. — Nyt meni väärinpäin. Edustaja Honkasalo ensin. Anteeksi, edustaja Hoskonen. [Hannu Hoskonen: Ei mitään ongelmaa, kävelen tässä muuten vaan!] — Liikunta tekee hyvää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_43,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmastoon ja luontoon liittyvät kysymykset liittyvät vahvasti perus- ja ihmisoikeuksiin, turvallisuuteen sekä talouteen. Voimme olla iloisia Suomessa siitä, että luonto on monille kansalaisille tärkeä asia. Suomi on alueellisesti iso maa, ja monet meistä pitävät itsestäänselvyytenä, että saamme nauttia puhtaasta ilmasta ja monimuotoisesta luonnosta. Puhdas ilma ja monimuotoinen luonto eivät kuitenkaan ole itsestäänselviä asioita. Oikeus terveelliseen ympäristöön on turvattu perustuslaissa jokaiselle, mutta samanaikaisesti perustuslaissa kaikille asetettu vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä tarkoittaa, että meidän on tehtävä ratkaisuja, jotka tukevat ihmisten perusoikeuksia sekä turvaavat luontoa ja ympäristöä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin lähtökohtana on oltava ympäristö ja sen asettamat rajat, ei taloudelliset voitot tai yritysten intressit.
Arvoisa puhemies! Asetelma, jossa ympäristö ja ilmasto määrittelevät talouden rajoja, ei ole mahdoton vaan riippuvainen poliittisten päätöksentekijöiden tahtotilasta. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii taloudellisia investointeja esimerkiksi puhtaaseen energiaan sekä kiertotalouteen. Ilmaston kestävä energiatuotanto ja kiertotalous luovat uusia työpaikkoja, millä on luonnollisesti positiivisia vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja talouteen. Fossiilitalous ei ole pelkästään ilmaston, ympäristön tai työllisyyden näkökulmasta kestämätön ratkaisu, vaan se vaikuttaa myös Suomen ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen sitä heikentäen. Toivon, että viimeistään käynnissä olevan energiakriisin myötä poliittinen tahtotila alkaa löytää konsensusta siihen, että ensisijaisia ja valtiota turvaavia toimia tulisi olla fossiiliriippuvuuden katkaiseminen.
Oikeudenmukainen ympäristö- ja ilmastopolitiikka lisää ihmisten hyvinvointia ja vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta, mitkä parantavat myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Ajankohtaisessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa on huomioitava nykyistä enemmän perinteisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten uhkien lisäksi Suomea uhkaavat ilmastonmuutoksen ja luontokriisin uhat.
Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan on oltava kunnianhimoista sen vaikuttaessa vahvasti talous- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin. Emme voi ohittaa planeettamme rajallisia resursseja, sillä nämä rajat tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin. Tällä hallituskaudella olemme ottaneet askelia oikeaan suuntaan monin eri keinoin, joista ilmastolain säätäminen on yksi isoimmista. Ilmastotoimia ei kuitenkaan ole riittävästi vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi, ja lisätoimia tarvitaan erityisesti maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Metsien hiilinielujen romahtaminen ja maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi on erittäin surullinen uutinen, johon seuraavien hallitusten on suhtauduttava vakavasti. Suomella on edessään ratkaisun hetket, eikä aikaa ole enää paljon. Päästöjen vähentäminen ei yksinkertaisesti riitä, vaan meidän on pakko vahvistaa hiilinieluja ja pysyviä hiilivarastoja. Avainroolissa ovat metsät ja niiden käyttö. Luonnollisten hiilinielujen vahvistaminen on elintärkeä kysymys. Siksi on oleellista tehdä Metsähallituksen hakkuiden vähentämisestä erillinen päätös ja Metsähallituksen tuloutustavoitteita pitää keventää. On oleellista, että valtio itse on edelläkävijä ja lopettaa vanhojen metsien hakkuut välittömästi. Tarvitsemme myös kestävät ylärajat hakkuille valtakunnalliselle ja maakunnalliselle tasolle.
Sitten, puhemies, lopuksi: Täällä on paljon puhuttu markkinaehtoisesta ilmastopolitiikasta, jopa talouslähtöisestä ilmastopolitiikasta. Me usein perustelemme ilmastopolitiikan tärkeyttä myös yritysten kasvupotentiaalilla ja elinkeinoelämän tarpeilla. On tietenkin tärkeää, että elinkeinoelämä on monella tapaa edelläkävijänä ja tässä vihreässä siirtymässä tosissaan ja mukana, mutta pitää muistaa, että luonto ja ilmaston puolustaminen ovat myös itseisarvoja. Meidän on puolustettava ilmastoa ja tehtävä kaikkemme sen takia, että kyseessä on meidän planeetta. Kyseenalaistaisinkin hieman tämmöisen markkinaehtoisen lähestymistavan, sillä nimenomaan meidän elämäntapamme näissä rikkaissa länsimaissa, joka perustuu ja pohjautuu kulutukseen, [Puhemies koputtaa] myös tuhoaa ilmastoa ja luontoa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-22T15:14:34,2023-02-22T15:19:49,Hyväksytty,1.1
2022_173_44,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Ja nyt, edustaja Hoskonen, liikettä. [Hannu Hoskonen: Kiitoksia!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_45,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Honkasalolle aluksi haluan todeta, että kun teidän mielestänne pitää Metsähallituksen mailla hakkuut lopettaa, niin te puhutte koko ajan itseänne pussiin. Kun me vanhat metsät jätämme lahoamaan, me tuhoamme hiilinielua yhä tehokkaammin. [Petri Huru: Juuri näin!] Metsä happanee pystyyn, tulee hiilidioksidia, ja kasvu on nolla. Minkä tautta te kerrotte eduskunnan puhujapöntöstä totuudenvastaista tietoa jatkuvasti, aivan kuin ilmastoprofessori Ollikainen todisti tässä ääni väristen televisiossa iltauutisissa muutama ilta sitten, että meidän tulee ilmastopolitiikan takia hakkuita vähentää ja kieltää, jolloin hiilinielu muka paranee, koska sillä tuhotaan metsiä, ja kun metsiä ei harvenneta, me menetämme lisäkasvun. Ja sitten hän esitti vielä, että ennallistetaan soita. Arvoisa edustaja Honkasalo, eikö teillä ole biologian perusopetus hallussa? Koska kun suo ennallistetaan, niin sen suon ennallistaminen johtaa siihen, että hiilidioksidin tulo toki loppuu, mutta loppuu kyllä puun kasvukin. Elikkä se neutraali tilanne tuhoutuu, ja teidän menetelmällänne tulee ilmakehään valtava määrä metaania, joka on 40 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ei teidän päässä punomisenne auta tässä asiassa yhtään mitään, koska se on biologinen tosiasia. Minkä takia te kerrotte äänestäjillenne totuudenvastaista tietoa? [Pia Lohikosken välihuuto] — Minä puhun Ilmastopaneelista juuri silloin kun haluan, ja se liittyy ilmastopolitiikkaan ja tähän KAISUun ja vaikka mihin. Edustaja, jos saan jatkaa, niin kerron pari esimerkkiä.
Meidän metsiemme kasvun vähenemisen yksi iso syy on se, että meillä on ikääntyvät metsät, jotka menettävät kasvukykyään. Ne on uudistettava, jolloin palautetaan se kasvuintensiteetti, jolla nimenomaan metsä kasvaa ja hiili sitoutuu siihen metsään. Metsä on Suomen ainoa todellinen hiilinielu.
Ja asia, mikä pitää korjata: Professori Ollikainen hellii joka puheenvuorossaan koko ajan totuudenvastaista tietoa. Hän väittää, että meidän pitää ruveta maksamaan yhä enemmän EU:lle rahaa sen takia, että hiilinielut on menetetty. Hänen itsensä pitää korjata ne hänen itsensä tekemät virheet. [Petri Huru: Kyllä!] Meillä suopelloille on laskettu Suomessa kahdeksan miljoonan hiilidioksiditonnin päästö, joka ei pidä paikkaansa. Se on ihan todistettu tosiasia — nimittäin talvella ne suopellot tuottavat nolla prosenttia, ei yhtään mitään, hiilidioksidia ilmaan. Ne pellot ovat jäässä tällä hetkellä, sieltä ei tule mitään.
 Ja toinen asia, mikä pitää korjata, on se, että suot, jotka ovat ojittamattomia luonnontilaisia, sitovat viisi miljoonaa tonnia hiiltä, mutta sitä emme saa laskea Suomen eduksi.
Ja kolmantena: Minkä takia me emme saa hyödyntää koko metsien kasvua, kun laskemme taseita esimerkiksi puurakentamisen kautta? Sinne sitoutuu valtava määrä hiiltä pitkäksi aikaa, eikä se rasita ilmakehää. Teidän menetelmänne, se, mitä te, arvoisa edustaja Honkasalo, täällä puolustatte, johtaa siihen, että me ajamme tähän maahan valtavat määrät fossiilipitoisia aineita ympäri maailmaa laivoilla. Tiettävästi tähänkin kaupunkiin kivihiili tulee... En tiedä, tuleeko se Australiasta vai Yhdysvalloista vai Etelä-Amerikasta. En tiedä, mistä se tulee. Venäjältähän se ei tule, sen me tiedämme. Ja ensi talvena, arvoisat edustajakollegat, tilanne on se, että meiltä puuttuu ensi talven kiinteän polttoaineen laitoksista noin 13–14 terawattitunnin edestä energiaa, sitä energiaa, jolla meidän kotimme lämpiävät — niin tämä talokin lämpiää, kaukolämpöputken päässähän me elämme, suurin osa suomalaisista elää — ja kun sitä turvetta ei ole nyt enää siellä lämmittämässä, me tällä hetkellä poltamme 5–6 miljoonaa mottia kuitupuuta ja tukkipuuta kattiloissa, vaikka hallitusohjelmassa se nimenomaan kielletään. Miksi te vaaditte hallitusohjelman rikkomista jatkuvasti? Ja mikä tulee sitten tilalle, kun nämä kotimaiset loppuvat?
Markku Ollikainen sanoi näin, että sinne tulee vetyä. Tulee joskus ensi kesän keskiviikkona, 20 vuoden päästä. Jos vetyä saadaan joskus syntymään, sitä ei ikinä työnnetä kaukolämpöputkeen — sen me kaikki tiedämme. Se on aivan satusedän juttuja.
Toinen asia, mitä Ollikainen väittää, on se, että syvälämmöllä tehdään. Kyllähän te helsinkiläiset, arvoisat pääkaupunkiseudun edustajat, tiedätte paremmin kuin minä. Otaniemeen tehtiin kolme syvää reikää — mitä sieltä tuli? Haaleaa vettä, jolla ei ole mitään tekemistä kaukolämmön tuotannon kanssa. Millä me korvaamme sen kaukolämmön sitten?
No, sitten tehdään kallis — hyvä, että tehdään — biovoimala tuonne Vuosaareen. Se lienee jo valmis, mutta mitä siitä aiheutuu? Sitten ympäri maailmaa ajetaan rikkipitoista öljyä käyttävillä laivoilla tänne Suomeen valtava määrä haketta, joka maksaa valtavan paljon, ja ensi talvena kun niitä laskuja kirjoitellaan — nyt käytössä oleva sähkötukiesitys on muutamia kymppejä per asunto per kuukausi, mitä sieltä apua ehkä tulee, kun sitten saadaan laki valmiiksi — niin mitä sitten tapahtuu? Ensi talvena, kun kaukolämmön hinnat nousevat valtavasti, puhutaan useista sadoista euroista pahimmillaan. Kukas sen maksaa? [Petri Huru: Kansa maksaa!]
Kun bioaineita kielletään, se johtaa aina fossiilin voittoon. Syväkaivot, vedyt sun muut [Puhemies koputtaa] ovat vielä hyviä joulupukin puheita, joihin kannattaa uskoa sitten, kun joulupukki käypi seuraavan kerran 24. joulukuuta — ei ennen. [Petri Huru: Hyvä puhe! — Pia Lohikosken välihuuto]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-22T15:19:52,2023-02-22T15:25:10,Hyväksytty,1.1
2022_173_46,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_47,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Honkasalo olisi kyllä ansainnut nytten vastapuheenvuoron. Hänen nimensä mainittiin varmaan kahdeksan kertaa. [Pia Lohikoski:Kyllä!] Jos ette ole nyt hirveästi pahoillanne, niin voisin kutsua häntä käyttämään omaa mikrofoniani.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Täällä puhutaan puhemiehen ohjeiden mukaan, olkaa hyvä.] Arvoisa puhemies! Avohakkuut ovat ongelma. Meillä on meneillään kuudes sukupuuttoaalto. Meidän tehtävämme tässä maassa on huolehtia siitä, että luonnon monimuotoisuus pysyy kunnossa. Onhan se selvää, että hyvä metsänhoito vahvistaa hiilinieluja — onhan se aivan selvää, mutta avohakkuut ovat suuri ongelma.
Arvoisa puhemies! Suomi pärjää, kun sen vienti vetää. Hiilineutraaliustavoite 2035 on hyvä merkki suomalaiselle investointiympäristölle ja markkinoille, että täältä tulee ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa siihen, miten maailma kehittyy omissa tavoitteissaan vähentää hiilipäästöjä. On suomalaisia keksintöjä, esimerkiksi proteiini, joka valmistetaan tällä hetkellä ilmakehästä käyttäen sähköä: yhtiö nimeltään Solar Foods pystyy parhaimmillaan tuottamaan sellaista proteiinia, joka voi toimia esimerkiksi eläinrehuna jo ensi vaiheessa ja näin ollen säästää ne pellot ihmisruuaksi. Tämä voi mahdollistaa valtavat markkinat ja Solar Foodsista voi tulla suomalainen Supercell, tulevaisuutta ajatellen.
Tämän tyyppisiä ratkaisuja voidaan tukea vain sillä ajatuksella, että tki-panostuksia, tuotekehitys- ja innovaatiopanostuksia nostetaan siihen neljään prosenttiin ja että nousemme OECD-maissa niitten joukkoon, jotka eniten panostavat teknologiseen kehitykseen ja innovaatioihin, ja samanaikaisesti luomalla hyvän investointiympäristön näin ollen myöskin pystymme houkuttelemaan voimakkaammin ulkomaalaista rahaa. Tämä on hyvin pragmaattinen lähestymistapa ilmastonmuutokseen, ja tämä perustuu ajatukselle, että siirtymä voi olla todella reilu, koska niitä veroeuroja tulee nimenomaan tästä kehityksestä ja ne ovat jokaisen suomalaisen onneksi.
Arvoisa puhemies! Olen huolissani kaivosteollisuuden toimista. Olen huolissani siitä näkökulmasta, että me selitämme tällä hetkellä kaivosteollisuuden ongelmallisia kohtia sillä, että haluamme saada aikaan vihreää siirtymää kobolttia, litiumia ja muita neitseellisiä mineraaleja käyttäen. Tämä selitys on osiltaan totta, ja ihan hyvä, kyllä me niitä tarvitsemme, mutta se jättää kuitenkin... [Puhemies koputtaa] — Arvoisa puhemies! 20 sekuntia, niin ei tarvitse tulla pönttöön. — Se jättää kuitenkin huomiotta kiertotalouden merkityksen, ettei näitä samoja neitseellisiä mineraaleja käytettäisi aina uutena, vaan itse asiassa pystyttäisiin kierrättämään. Tämä voisi olla keskipitkän aikavälin Suomen tavoite tässä kysymyksessä, nousta maailman kärkeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-22T15:25:10,2023-02-22T15:28:39,Hyväksytty,1.1
2022_173_48,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Totean, että yhteiset pelisäännöt liittyen näihin minuuttimääriin on sovittu sen takia, että jokainen voi odottaa oman puheenvuoronsa oikeaan ajankohtaan. Sen takia niitä noudatetaan tässä salissa. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_49,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän vaalikauden loppuun on kasaantunut useampi selonteko, jotka liittyvät ilmastopolitiikkaan ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen. On varsin hyvä, että valmistelua on koordinoitu yhdessä, ja luontevaa, että myös täällä eduskunnassa nyt käsitellään näitä selontekoja kokonaisuutena, kun linkitykset niiden välillä ovat niin ilmeiset ja samaa yhteistä tavoitetta kohti tietä rakennetaan näitten selontekojen kautta.
Se, mikä haasteeksi tulee ja mikä osaltaan kyllä vaikuttaa siihen, miten näitä selontekoja voidaan jatkossa hyödyntää, on haaste siitä, että toimintaympäristön merkittäviä muutoksia ei ole ollut mahdollista sisällyttää näihin selontekoihin. Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 pohjaa sellaisiin laskelmiin, jotka nojaavat hyvin keskeisiltä osin meidän hiilinieluihin. Kuten tiedämme, nyt nämä Suomen hiilinielut ovat romahtaneet ja ne luvut, joiden pohjalta tämä tavoite on laskettu ja johon nämä selonteot pohjaavat, eivät enää pidä paikkaansa. Eli käytännössä selontekojen taustalla olevat taustalaskelmat eivät ole enää ajankohtaisia eivätkä vastaa sitä toimintaympäristöä ja tilannetta, mitä tosiasiassa on. Se tarkoittaa sitä, että seuraavalla hallituskaudella tämä kokonaisuus on välttämätöntä katsoa uudessa tilanteessa uudella tavalla ja niin, että meillä on realistisesti oikeiden lukujen pohjalta selkeä reitti kohti tätä hiilineutraaliustavoitetta.
Toinen iso toimintaympäristön muutos, jota ei ole ollut mahdollista huomioida näissä selonteoissa siinä määrin kuin syytä olisi, koskee Venäjän aloittaman brutaalin hyökkäyssodan jälkimainingissa toteutunutta energiakriisiä, joka on muuttanut monella tavalla tätä energiapolitiikan kokonaisuutta.
Joka tapauksessa selvää on, että tämä hiilineutraaliustavoite, jonka Suomi on asettanut ja johon ollaan sitouduttu, on Suomelle iso vahvuus. Elinkeinoelämä ja suomalaiset vientiyritykset ovat hyvin yksituumaisia siitä, että tämä on kilpailuvaltti globaaleilla markkinoilla ja tästä halutaan pitää kiinni. Vihreä kasvu on Suomelle miljardiluokan mahdollisuus, ja Suomella on mahdollisuus saada sen kautta merkittäviä investointeja lähivuosina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-22T15:28:50,2023-02-22T15:32:01,Hyväksytty,1.1
2022_173_50,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_51,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta on osa hallituksen hiilineutraalisuustavoitetta. Suomen pitäisi olla Marinin hallituksen mielestä hiilineutraali yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä, eikä siinä vielä kaikki, vaan tavoitteena on tehdä Suomesta hiilinegatiivinen pian neutraalisuustavoitteen oletetun toteutumisen jälkeen.
Me perussuomalaiset arvostamme isänmaan kauniin ja ainutlaatuisen luonnon korkealle. Me perussuomalaiset olemme tyytyväisiä uusiin innovaatioihin, jotka tekevät teollisuustuotannosta tai matkustamisesta ympäristöystävällisempää. Me perussuomalaiset kuitenkaan emme kannata liian pitkälle meneviä ja liian nopealla aikataululla toteutettavia ilmastotoimia, jotka hyydyttävät talouttamme ja joiden tahdissa tavallisilla suomalaisilla ei ole varaa pysyä.
On huomionarvoista, että vallitseva maailmantilanne ja synkät pilvet talouden, työllisyyden ja ylipäätään suomalaisten pärjäämisen yllä tekevät ilmastotavoitteista entistä epärealistisempia. Hallitusohjelman kirjaus siitä, että päästöjen vähentäminen toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti, ei kyllä toteudu. Tämän olemme nähneet valitettavasti myös maatalous- ja maankäyttösektorien kohdalla. Kiristyneet ympäristövaatimukset aiheuttavat näillä toimialoilla jatkuvasti haasteita sekä kustannuksia. Esimerkiksi maataloustuottajien tilanne on niin vaikea kustannuskriisin keskellä, ettei lisähaasteisiin ole yksinkertaisesti varaa. Hallituksen jääräpäisyys ja joustamattomuus ilmastotavoitteisiin pyrkimisessä on suorastaan epäisänmaallista. Ukrainan sodan myötä huoltovarmuus on ollut paljon esillä ja sen vahvistaminen vaatisi kotimaisten metsien ja peltojen käytön tehostamista. Hiilinieluihin liittyvät tavoitteet ovat tässä mielessä paha kompastuskivi.
Me perussuomalaiset katsomme, että punavihreän hallituksen maankäyttösektoria koskevat toimet ovat jopa edesvastuuttomia. Turvepeltojen viljelykäyttöön ottamisen vastustaminen on yksi hallituksen maankäyttöön liittyvistä hullutuksista. Turpeen käytöstä olemme muutenkin eri linjoilla kuin hallitus, ja pidämme turvetta tärkeänä niin taloutta kuin huoltovarmuutta silmällä pitäen. Isossa kuvassa pitäisi huolehtia siitä, ettei maa- ja metsätaloussektorin toimintaa hankaloitettaisi ylitiukoilla päästötavoitteilla. Vesistöjen kohdalla teknologia ja toiminnan kehittäminen ovat vähentäneet maataloudesta johtuvaa ravinnekuormitusta. Yleisesti ottaen Suomi on onnistunut huonosti valvomaan kotimaisen maa- ja metsätaloussektorin etua. Suurin syy tähän on hallituksen tahdon puute. Ei tunnu talous ja työpaikat kiinnostavan. LULUCF-asetus on tästä hyvä esimerkki, ja Suomi ei ole saanut vaikutettua tarpeeksi siihen liittyviin olennaisiin määritelmiin esimerkiksi hiilinielujen suhteen. Enää ei ole varaa nöyristellä EU:n sanelemien ympäristötavoitteiden edessä, saati ylittää niitä, kuten hallitus haluaa. Siksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä ehdotti, että valtioneuvosto tarkastelee maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa uudelleen siten, että ilmastotavoitteiden saavuttamiselle otetaan aikalisä. Niinpä, arvoisa puhemies, teen perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehdyn vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen maankäytön ilmastosuunnitelmista.
Vielä, arvoisa puhemies: Sinivalkoinen siirtymä on perussuomalaisten vastine vihreään siirtymään. Tässä perussuomalaisten sinivalkoisessa siirtymässä huomioidaan luonto, ympäristö ja ilmasto ja ymmärretään niiden arvokkuus ja mittaamaton arvo, mutta toimilla, jotka on oikeaoppisella maalaisjärjellä esitetty toteutettavaksi. Ilmastopolitiikka puhuttaa ja on tietenkin nyt ja tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä asioista, joka koskee meitä kaikkia ja koko maapalloa. Suomessa ollaan edelläkävijöitä ilmasto- ja ympäristöasioissa. Meidän on ymmärrettävä esittää kuitenkin tavoitteita, jotka eivät sysää maatamme taloudelliseen ahdinkoon ja sitä myötä hyvinvointipalvelujen alasajoon. Omavaraisuus ruoantuotannossa, huoltovarmuudessa ja energiassa on elintärkeää meille. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-22T15:32:03,2023-02-22T15:36:53,Hyväksytty,1.1
2022_173_52,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_53,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aluksi kannatan edustaja Elomaan äsken tekemää ehdotusta, joka koskee tämän asian yhteydessä käsiteltävää päiväjärjestyksen asiaa 8 eli maankäyttösektoria.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten vastalause, jonka edustaja Huru ja myös edustaja Peltokangas esittelivät varsin hyvin, on tehty huolella ja perustuu asiantuntijoiden kuulemisiin. Tältä osin se on aivan käypää tavaraa. Se puolustaa suomalaista veronmaksajaa, viljelijää, metsänomistajaa ja työssäkäyvää suomalaista eli kaikilta osin on vaihtoehto, joka turvaa suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen menestyksen tulevina vuosina.
Arvoisa puhemies! Miksi Euroopan unioni on asettanut hiilineutraalisuustavoitevuodeksi vuoden 2050, ja miksi Suomen hallitus ei puolusta sitä aikaa vaan on asettanut Suomen omaksi tavoitteeksi vuoden 2035, eli miksi Euroopan muut maat voivat elää 15 vuotta myöhemmässä aikataulussa kuin Suomi? [Petri Huru: Koska kunnianhimoinen ilmastotavoite!] — Vain kunnianhimoinen ilmastotavoite on tähän perusteena. — Miksi tämä on sitten niin suuri kunnianhimon aihe? Sitä en ymmärrä. Miksi ei muilla mailla ole samanlaista kunnianhimoa, miksi juuri Suomi kurittaa itseään tällaisilla tavoitteilla, joihin ei ole pakko sitoutua? Perussuomalaiset lähtevät siitä, että meidän on syytä edetä samassa tahdissa kuin muutkin EU-maat, tai jos otetaan viisi vuotta, niin ollaan Ruotsin kanssa samassa, eli 45. Tämä mahdollistaa sen, että edetään talouden, tekniikan ja järjen asettamin ehdoin.
On varoitettu, että jos edetään hallituksen esittämällä aikataululla, tehdään huomattavasti nopeasti vanhenevia investointeja, jotka ovat ympäristölle vahingollisia, ja käytetään varoja tarkoituksiin, jotka eivät palvele sitä tavoitetta, joka on asetettu — joka sinänsä on kannatettava ja hyvä, eli ilmastonmuutoksen hillitseminen. Ei ole siis järkeä käyttää varoja vanhenevaan teknologiaan vaan elää sen mukaan kuin teknologia kehittyy.
Sitä, että suomalainen elinkeinoelämä tukee tätä vuoden 35 tavoitetta, en sinänsä ymmärrä. Se on ilmeisesti myös kunnianhimoa, mutta minkä edun se tuo, en pysty ymmärtämään, koska jos meillä on tavoite vuoteen 45 tai 50, niin yhtä hyvin suomalaisen elinkeinoelämän kannattaa panostaa siihen, jos se on kilpailuedun mukaista ja Suomen etujen mukaista mennä siinä aikataulussa tai sitä nopeammin.
Nämä virheet ja ne vaikutukset, jotka tällä ylikireällä kunnianhimoisella aikataululla saadaan, lankeavat suomalaisen maanomistajan, metsänomistajan ja työmiehen ja suomalaisten yritysten riskiksi. Siksi meidän kannattaa tätä harkita, ja perussuomalaiset perustellusta syystä haluavat, että Suomi asettaa tavoitteen tuonne 25 vuoden päähän.
Arvoisa puhemies! Suomen talous on syvässä kriisissä. Meillä on arvaamattoman suuret vaikeudet edessä lähivuosina. Tähänkin pitää paneutua tässä yhteydessä ja asettaa tällaiset tavoitteet siihen valoon, miten ne palvelevat talouskriisimme ratkaisemista. [Puhemies koputtaa] Täällä on puhuttu paljon fossiilisista tuontipolttoaineista luopumisesta, ja me kannatamme sitä. Emme kuitenkaan turvetta halua ajaa alas, koska se on suomalaista, kotimaista, työllistävää ja uusiutuvaakin energiaa tuovaa, mutta totta kai fossiilisista tuontipolttoaineista kannattaa asteittain päästä eroon, ja jopa mahdollisimman nopeasti. [Puhemies: Kiitoksia!]
Arvoisa puhemies! Muut asiakohdat täytyy jättää seuraavaan puheenvuoroon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T15:36:57,2023-02-22T15:42:39,Hyväksytty,1.1
2022_173_54,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_55,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olemme täällä tärkeän asian äärellä. Ilmaston suojeleminen on elämän suojelemista, ja me päätöksentekijät täällä vastaamme ja kannamme vastuuta siitä, että tuleville sukupolville on myös elinkelpoiset olot tällä planeetalla. Nämä suunnitelmat ja niiden perusteella tehdyt mietinnöt avaavat kyllä tosi hyvin sen tilanteen, missä Suomessa ollaan. Kiitos myös valiokunnassa näiden mietintöjen puolesta työskennelleille, ne ovat pitkiä ja runsaita ja niissä on tosi hyviä huomioita.
Tärkeintähän on tehdä siirtymä reilusti ja nopeasti. On todella tärkeää, että ihmiset kokevat olevansa mukana siinä siirtymässä. Mitään ihmisryhmää, ketään ihmistä ei saa jättää kelkasta. Ihmisille on tehtävä mahdolliseksi ilmastomyönteisen toiminnan ja elämäntavan eläminen, ja samalla meidän yhteiskuntana täytyy kaikin keinoin vähentää tämän systeemin päästöjä, jotta kuitenkaan ihmisten harteille, yksilön harteille se ei liikaa jää.
Moni nostaa esille sen, että me eletään ennenkuulumattoman energiakriisin keskellä ja olisi hyvä laittaa ilmastoasiat tauolle. No, valitettavasti hiiltä vapautuu ilmakehään koko ajan myös energiakriisin aikana, emmekä me sitä valitettavasti tauolle saa. Mutta on tietenkin selvää, että ilmastopolitiikan täytyy myös ottaa huomioon aina kunkin ajan omanlainen tilanne ja sen pitää pystyä myös muovautumaan, ja ajattelen, että me ollaan siinä mielessä pystytty tässä energiakriisin keskellä myös Suomessa joustavasti toimimaan. Jossain on ehkä poltettu aiempaa enemmän turvetta tai puuta, mutta pitkällä tähtäimellä meillä on kuitenkin säilynyt selkeä kuva siitä, että polttoon perustuvista lämmitysjärjestelmistä tulee siirtyä puhtaampiin.
Isossa kuvassa tietenkin ilmastopolitiikassa on tärkeintä saada päästöt alas ja nielut ylös, ja näiden molempien asioiden kohdalla meillä riittää Suomessa tosi paljon tekemistä. Tämä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma ei riitä kattamaan sitä romahdusta, minkä maankäyttösektorin hiilinielujen muuttuminen päästölähteiksi on aiheuttanut. Pidän sitä yhtenä tärkeimmistä asioista, mitä meidän pitää nopeasti tehdä. Mutta vaikka me olemme päästöjen vähentämisessä hyvällä uralla menossa kohti sitä hiilineutraalisuuden tavoitetta, niin on selvää, että ne päätökset kuitenkin täytyy tehdä todeksi ja se vastuu on meillä. Se ei tapahdu välttämättä itsestään. Toki osa asioista menee myös nopeampaa kuin mitä me päättäjät aina osaamme kuvitellakaan, mutta meidän täytyy varmistaa, että niin tapahtuu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T15:42:41,2023-02-22T15:45:46,Hyväksytty,1.1
2022_173_56,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Adlercreutz poissa, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_57,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 on tärkeä ja kannatettava asia. Konkreettisia keinoja tarvitaan ja nimenomaan niin, että kannustamme yrityksiä ilmastoystävällisiin investointeihin, kannustamme yksittäisiä kuluttajia vastuullisiin valintoihin, kannustamme kaikkia yhteisen tavoitteen saavuttamiseen — ei niin, että rankaisemme ihmisten valinnoista.
Haluan tässä nostaa esiin myös julkiset hankinnat, koska ne ovat massiivisuudeltaan 47 miljardia euroa. Tällä hetkellä ainoa lain velvoittama kriteeri julkisissa hankinnoissa on halvin hinta. Jos lain velvoittamia kriteereitä laajennettaisiin koskemaan esimerkiksi hiilijalanjälkeä ja laatua, ohjattaisiin julkisia hankintoja merkittävästi nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristöystävällisempiin valintoihin. Näin myös paikalliset kestäviä valintoja tekevät yritykset pystyisivät osallistumaan ja haluaisivat aiempaa enemmän osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Näin julkinen valta näyttäisi esimerkkiä ja osoittaisi aidosti haluavansa ilmasto- ja ympäristöystävällisempiä valintoja. Tämä julkisten hankintojen rahamäärä on niin valtava ja merkittävä, 47 miljardia euroa, että olisi tärkeää, että tällä summalla vauhditettaisiin yhteiskuntaa ja taloutta kohti kestävää kasvua ja hiilineutraalia yhteiskuntaa 2023.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-22T15:45:49,2023-02-22T15:47:28,Hyväksytty,1.1
2022_173_58,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_59,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vielä jatkoksi edelliseen puheenvuorooni sen verran, että kun puhutaan hiilineutraaliudesta, niin pitäisi olla rehellinen. Meillä perustuslain 29 § määrää, että kansanedustajan tulee noudattaa totuutta ja oikeutta. Eli tässä kun kuulee näitä erilaisia hiilipäästölukuja, niin kyllä kannattaisi pikkusen edustajien tutustua tosiasioihin, eikä pelkillä tunteilla voi täällä elää, koska ne eurot, mitkä me tällä vahingolla teemme, kun ajamme suomalaista energiantuotantoa alas, maksavat meidän veronmaksajat, meidän lapsiperheet, eläkeläiset ja pienituloiset. Isompituloisille ihmisille se ei ole ongelma, mutta miettikääpä, kun ensi talvena lämpölasku nousee vaikka 400 euroa per huoneisto, missä ihminen asuu. Kun se pamahtaa nousseiden korkokulujen ja kalliimman ruuanhinnan päälle ja sitten vielä tulee asunnon vuokralasku tai yhtiövastikelasku paljon isompana, niin siinä ollaan sitten totuuden kanssa.
Ensimmäinen totuus, mikä pitää meidän edustajien tunnustaa, on se, että tällä hetkellä päästöoikeuden hinta hiilipörssissä on 98,76 euroa ja 15 miljoonaa tonnia liikaa on meille päästöjä laskelmissa, semmoisia päästöjä ja vähennettyjä hiilinieluja. Tämän arvo tällä hetkellä rahassa laskettuna on 1 480 miljoonaa euroa elikkä puolitoista miljardia, ja tämän suomalaiset maksavat ihan turhasta.
Toinen asia: Kun lasketaan päästöjä, niin nyt sitten kun esimerkiksi Helsinkiin ruvetaan laivaamaan ympäri maailmaa haketta, niin siinä on nollapäästöt. Eivät ne laivat kuulemma tuota päästöjä, vaikka ne vanhat laivat, millä hakkeita tänne ajetaan, ovat niitä kaikkein vanhimpia laivoja, jotka työntävät muun muassa valtavat määrät rikkiä Itämereen. Nehän tunnetusti ajavat niin, että pakoputken pää on pinnan alla ja sieltä pumpataan valtava määrä pakokaasua mereen, ja siellä on rikkiä valtavasti. Minkä takia me täällä itsellemme yritämme todistella, että nämä ovat muka totta?
Hiilinielut kasvavat vain kahdella tavalla Suomessa, niin että metsät hoidetaan paremmin ja uudistetaan paremmin, elikkä taimikot hoidetaan kuntoon, ensiharvennukset tehdään ajoissa ja metsät uudistetaan niin, että kun se satavuotias kuusikko on saanut matkansa pään, se uudistetaan ja laitetaan uusi metsä kasvamaan. Silloin saavutamme sen hiilinielun.
Sitten kun katsotaan, mitä ovat nämä korvaavat keinot, millä nyt ollaan muka hyvittelemässä ihmisten omaatuntoa, että hiilinielut ovat kohdallaan ja olemme jopa hiilinegatiivisia... Sehän on täysin utopistinen juttu. Meillä koko kaukolämpöjärjestelmän, joka on tähän maahan rakennettu vuosikymmenten aikana, jälleenrakennusarvo on kymmenissä miljardeissa euroissa. Lähes kaikki Suomen taajamat ovat kaukolämpöverkon varassa, elikkä siellä on maan alle kaukolämpöputket kaivettu, ja voisin kuvitella, että sen jälleenhankinta-arvo on ainakin 30 miljardia, jopa enemmän. Siihen lämmön saaminen tapahtuu vain kiinteän polttoaineen tavoin. Sitä ei pysty vedyllä, ei syvälämmöllä, ei tuulimyllyllä, ei millään muulla tekemään. Siellä pitää tulen palaa isossa kattilassa, joka parhaimmillaan tuottaa vielä sivutuotteena sähköä. Kun katsoo, mitä sitten sinne tuuttiin työnnetään, niin kaikkein turvallisinta sinne olisi panna kotimaista energiapuuta turpeen säestämänä, jolloin saataisiin maksimiteho ja saataisiin myös maksimimäärä sähköä. Kovalla pakkasella se CHP:n sähköteho, mikä valtakunnanverkkoon syötetään, on yli 3 000 megaa. Elikkä se on kaksi kertaa Eurajoki kolmosen tuottama sähköteho kovalla pakkasella.
Sitten kun katsotaan näitä keinoja, millä me ollaan muka korvaamassa metsien tuotanto, niin ne ovat täysin keinotekoisia, ilmaan heitettyjä lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa. Kun meillä poltetaan valtavat määrät nyt kuitupuuta ja tukkia jo tällä hetkellä — tälläkin hetkellä palaa arvokasta kotimaista ainespuuta lämpökattiloissa pois, sen takia kun ei muuta enää ole — niin tällä menolla ensi talvena, arvoisat edustajakollegat, kuka teistä käypi sanomassa sahojen ja sellutehtaiden työntekijöille, että sori vaan, nyt pannaan pillit pussiin ja tämä homma loppuu. Mistä löytyy se rohkea vihreä kansanedustaja, joka käypi jättämässä irtisanomisilmoitukset niille työntekijöille? Se on edessä tällä meidän politiikalla. Jos te kuvittelette, että näillä löysillä puheilla ja ihmisten mielistelyllä te teette heille hyvää — ei, te teette valtavaa taloudellista vahinkoa.
Me olemme ottaneet tällä vaalikaudella 42 miljardia lisää velkaa. Koron vaikutus tämän vuoden valtion talousarviossa menoihin on kaksi ja puoli miljardia euroa. Ajamalla meidän kansantalouden selkärankaa, metsäteollisuutta, alas kuvitteleeko joku vihreä kansanedustaja maksavansa edes nämä korot pois? Emme pysty edes siihen. Tällä menolla olemme Kansainvälisen valuuttarahaston huomassa koko valtio, ja sitten on turha puhua enää mistään ilmastonmuutoksesta, [Puhemies koputtaa] ellemme tule järkiimme ja tee tässä maassa niitä päätöksiä, että olemme energiassa kotimaisen energian varassa elävä itsenäinen valtio.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-22T15:47:32,2023-02-22T15:52:50,Hyväksytty,1.1
2022_173_60,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_61,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Edustaja Hoskosen puheenvuorosta on hyvä jatkaa. Olemme olleet aina menossa viimeisten vuosien aikana fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Biotaloudesta viime vaalikaudella puhuttiin vähän isommin. Tänä päivänä puhutaan enemmän sitten vihreästä siirtymästä, mutta biotalous on osa sitä, että vähähiilisyys tulee toteutumaan, ja kun Suomi on menossa vähähiiliseen talouteen, se pitää tehdä niin, että koko Suomen ja kaikkien sen alueiden vahvuudet ja potentiaalit otetaan hyötykäyttöön. Strategisten alojen löytäminen ja alueiden vahvuuksien tunnistaminen edellyttää tutkittuun tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja tiivistää vuoropuhelua alueiden, elinkeinoelämän, työmarkkinajärjestöjen, koulutuksen järjestäjien, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin välillä. Strategisiin aloihin lukeutuvat ainakin uusiutuva energia, vetytalous, mineraalien kestävä hyödyntäminen, akkuteollisuus — mitä muun muassa meillä Kainuussa Terrafamen kaivosalueella tehdään, siis kyseisellä kaivosalueella tehdään näitä raaka-aineita — kiertotalous ja biopohjaiset materiaalit.
Puhemies! Tavoitteena pitää olla mahdollistaa strategisesti tärkeiden alueiden korkean jalostusasteen työn syntymistä Suomeen, ja tätä voidaan kuvata sanoilla ”suunniteltu Suomessa”, ”valmistettu Suomessa” ja ”omistettu Suomessa”. Näitä korkean jalostusasteen toimintoja on kaivannaisteollisuuden suunnalla, mutta sitä on myös kemiallisen metsäteollisuuden suunnalla. Tässäkin salissa on useampaan otteeseen sanottu, että tehdään bulkkituotteita. Jos puhutaan vaikka sellutuotannosta, niin eihän se ole bulkkituotetta. Se on korkean jalostusasteen tuotantoa, ja se on valmistettu Suomessa, ja kun ajatellaan vaikka metsäteollisuudessa sellutuotantoa, niin tästähän voidaan vieläkin viedä korkeammalle jatkojalostusasteelle useampia eri tuotteita, ja tämä on, arvoisa puhemies, sitä biotaloutta.
No, tässä salissa tuotiin esille, että avohakkuut olisivat ongelma. Eivät ne ole ongelma, kun pidetään huoli jatkossakin, että sille avohakkuualueelle istutetaan uutta metsää. Enemmän se on ongelma siitä näkökulmasta, mistä me saamme niitä metsänistuttajia ja kun se taimikko alkaa kasvamaan, niin mistä me saamme niitä taimikonraivaajia, että saadaan ne hiilinielut asianmukaiselle tasolle.
Niin kuin edustaja Hoskonen tuossa aikaisemmassa puheenvuorossaan totesi, niin olen todella huolissani ainespuusta. Kun se ensimmäinen vähän isompi harvennus tehdään sinne metsään ja siitä kuitupuuta saadaan, niin tällä hetkellä se kuitupuu palaa voimalaitosten kattiloissa, kun sen pitäisi olla siellä sellukattilassa kasvattamassa kansantalouteen lisätuloa, että saamme maksettua nämä velat, mitä me olemme joutuneet usean vaalikauden aikana ottamaan.
Puhemies! Lopetan tämän puheenvuoroni siihen, että tässä maassa ollaan aina menty kestävän kehityksen mukaisesti. Se on se kestävä kehitys, mikä on Suomen keskustalla ollut aina vahva nimike, ja se on perustunut kolmeen pilariin, sille, että ne pilarit ovat olleet samalla tasolla. Siellä on ollut kolme pilaria, jotka ovat olleet ekologinen kestävyys, sosiaalinen kestävyys ja taloudellinen kestävyys. Silloin kestävä kehitys asianmukaisesti toteutuu. Mutta jos nämä pilarit ovat eri muodossa, vaikka esimerkiksi enemmän ekologinen kestävyyspilari nousee ja sosiaalisen kestävyyden pilari laskee, niin silloin olemme hyvin pahassa epätasa-arvossa.
Keskustelu on hyvää, ja sitä tulee jatkaa. Halusin tuoda vain nämä asiat huomioon tähän keskusteluun.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-02-22T15:53:01,2023-02-22T15:57:52,Hyväksytty,1.1
2022_173_62,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_63,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on kommentoitu näitä avohakkuita muutamissa puheenvuoroissa, ja täytyy todeta, että kyllä me niitä avohakkuitakin tarvitsemme. Niitä tarvitaan muun muassa metsätautien ehkäisemiseen ja myös päätehakkuissa, ja nimenomaan niiden tilalle Suomessa istutetaan uutta metsää, kun on tehty avohakkuut, joten metsä sitä myöten uusiutuu. Kummastelen sitä, että ne, ketkä näitä avohakkuita kritisoivat, ovat kuitenkin hyväksymässä uusiutuvan energiantuotannon osalta metsän kaatamisen, kun tehdään esimerkiksi aurinkopaneelipeltoja, ja näiden tilallehan ei istuteta uusia puita. Eli siltä osin metsät kaadetaan vain kerran, kun siis avohakkuussa metsätalouden toimesta muuten sinne istutetaan uutta taimistoa, mistä tulee uusi metsä.
Myös kaivosteollisuuteen täällä viitattiin kriittisesti. Näen kyllä, että me tarvitsemme myös kaivosteollisuutta kotimaassa ja meidän pitää hyödyntää kestävästi meidän omia luonnonvaroja. Jos emme niitä hyödynnä, niin sen sijaan tuotamme Afrikassa lapsityövoimalla esimerkiksi kobolttia, joka kiertää Kiinan kautta ennen kuin se tulee Eurooppaan. Tässä on myös kiertotaloudella paikkansa, kun koetamme saada jo kierrossa olevia kriittisiä mineraaleja uudelleen kiertoon. Mutta tämä on syytä tehdä järkevästi maalaisjärki eikä ideologia edellä.
Vielä näihin metsän avohakkuisiin liittyen. Kun metsää uudistetaan, niin on kannatettavaa myös metsän kasvun lisääminen esimerkiksi lannoituksella. Ja kuten edustaja Hoskonen mainitsi myös nämä luonnontilaiset suot, niin on eriskummallista, että niitä ei lasketa meidän hiilinieluihin. Tämä vääristää tilastoja.
Täällä mainittiin myös kotimaisen energiapuun ja ‑turpeen vajeen olevan usean terawattitunnin luokkaa, ja tämä tulee olemaan tulevina talvina todellinen ongelma. Ja kuten edustaja Hoskonen itse asiassa tästä kysyikin, niin kuka se on sitten, joka menee sanomaan sinne teollisuuteen, että nyt ei olekaan töitä, kun ei voi puutuotteita käyttää?
Tässä mainitsen vielä tuohon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan liittyen, että kun tosiaan siellä mainitaan ilmastotoimina muun muassa metsän raivaamisen estäminen pelloiksi, niin tämä nimenomaan vetytalouden osalta tulisi selvittää, paljonko uusiutuvan energian lisärakentamisen alle menee metsähehtaareita ja paljonko meillä menee metsähehtaareita suojelun alle ja mikä on jäljelle jäävän talousmetsän osuus, jota meidän metsätalous hyödyntää, joka tuo meille viidenneksen meidän vientituloistamme. Näen erittäin tärkeänä, että turvaamme myös metsätalouden vaatiman kotimaisen puuraaka-aineen saatavuuden.
Lopuksi totean vielä, että tässä niin puhutussa vihreässä siirtymässä perussuomalaiset eivät vastusta tekniikan kehittymistä tai ajattele, että emme saisi siitä kilpailukykyhyötyä, kun viemme kehittynyttä tekniikkaa ulkomaille. Mutta me vastustamme sitä, jos tulee päällekkäistä sääntelyä tai hallinnollinen taakka lisääntyy ja kustannukset, jotka lankeavat teollisuuden ja kansalaisten maksettavaksi. Vastustamme myös muun muassa delegoitujen säädöksien siirtämää päätösvaltaa, siis sitä, kun päätösvalta siirtyy EU:lle kansallisen päätösvallan samalla kaventuessa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-22T15:57:54,2023-02-22T16:02:19,Hyväksytty,1.1
2022_173_64,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_65,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä sanoa muutaman sanan ilmastonmuutoksen torjunnan toimien kokonaiskuvasta.
Meillä on ollut täällä käsittelyssä neljä eri näkökannan kautta tähän samaan haasteeseen tulevaa suunnitelmaa, ja moni valiokunta on kiinnittänyt siihen huomiota, että on ehkä myös eduskuntatyölle kuten sitten kokonaistarkastelulle melkoisen haastava asia katsoa näitten neljän eri suunnitelman kautta tätä isoa, tärkeätä asiaa. Sen takia, vaikka tämän sektorikohtaisen tarkastelun tietenkin täytyy jatkua, kokonaisvaikutusten arviointi onkin jatkossa tosi olennaista, myös tavallaan sen kannalta, että tehdään niitä kustannustehokkaimpia toimia ja löydetään ne siitä kokonaisuudesta. Tässä on vielä se, että nämä suunnitelmat ovat tällä hetkellä osittain päällekkäisiä, ja tavallaan senkin takia täällä valiokuntatyössä se suunnitelmien roolin hahmottaminen on saattanut olla vähän haasteellista, joten virtaviivaistaminen on kyllä jatkossa toivottavaa.
Sitten sanon myös sen tosiasian, jota ei ole tässä niin isosti mainittu, että nämä kaikki suunnitelmat tulivat nyt hallituskauden lopulla, ja ehkä toivomuksena seuraavalle hallitukselle sanon, että nämä voisivat tulla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska niitten vaikuttavuus on sitten varmasti paljon parempi, jos ne ovat siinä heti. Toki meillä tällä kaudella on ollut vähän kaikenlaista hommaa.
Sitten vielä: Tässä keskustelussa on puhuttu näistä investoinneista, yleensä siitä, onko tämä vihreä siirtymä liian nopeaa, mitä tämä oikein on, mutta tosiasiahan on se, että kaikki Suomen suurimmat yritykset oikeastaan ovat todella voimakkaasti vaatimassa valtioltakin toimenpiteitä ja sitä, että investointiympäristö on johdonmukainen ja kannustaa tähän oikeaan suuntaan kaikkia yrityksiä. Tämä viesti on kyllä ollut erittäin selvä. Elinkeinoelämä on tämän puolella, ja sehän näkyy myös työ- ja elinkeinoministeriön aloittamista tiekartoista, jotka tämän vaalikauden alussa tehtiin. Siellä tuli todella kunnianhimoisia tiekarttoja eri elinkeinoaloille, ja nämä elinkeinoalat ovat niihin sitoutuneet, ja lisäksi vielä tavallaan niissä on jo suuri päivitystarve, koska teknologiat, kaikki päästöttömyys, innovaatiot ovat kehittyneet niin nopealla tahdilla eteenpäin, että tavallaan nämä muutama vuosi sitten tehdyt tiekartat ovat jo niiltä osin sitten vanhentuneet.
Haluan sanoa vielä sen, että valiokuntamme korosti vetystrategian laatimista merkittävien investointien saamiseksi vihreään vetyyn sekä panostuksia tki-toimintaan, ja nythän tavallaan tämmöinen vetystrateginen julistus on olemassa, eli tahtotila siitä on kyllä annettu.
Sitten vielä: Jotta me aidosti saadaan yhdenmukaista EU-sääntelyä, niin se tarkoittaa myös sitä, että nämä seurannat ovat sitten myös yhdenmukaisia eli että laskentatavat olisivat EU:ssa samanlaiset. Tällä hetkellähän ne eivät vielä ole, mutta siihen suuntaan ollaan menossa.
Ja ihan viimeiseksi haluan sanoa sen, että kyllä näissä päästöissä on kuitenkin otettava huomioon ihan koko maapallo. Eli me ei voida tehdä semmoisia toimia, jotka vievät esimerkiksi meidän teollisuutta jonnekin muihin maihin. Ja siksi pidän tosi ongelmallisena sitä, että esimerkiksi LULUCF:n, maankäyttösektorin, sääntelyssä on semmoinen valuvika, että tuontipuu EU:n ulkopuolelta ei sisälly tähän kokonaisuuteen. Eli käytännössä sillä tavalla voi sitten livetä vastuusta niin, että ei tarvitse omassa maassa kaataa puita, kun tuo jostain EU:n ulkopuolelta niitä, ja sitten niitä ei tähän LULUCF-kokonaisuuteen lasketa, kun sitten taas EU:n sisäiset puunkuljetukset ja hankinnat sisältyvät osittain ainakin tähän LULUCF:ään. Semmoinen pitäisi kyllä korjata. Tämä on koko maapallon asia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2023-02-22T16:02:21,2023-02-22T16:07:25,Hyväksytty,1.1
2022_173_66,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_67,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tällä kaudella ilmastopolitiikka on ottanut historiallisen harppauksen eteenpäin. Me sovimme hallituksen kesken hiilineutraaliustavoitteesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuudesta nopeasti sen jälkeen. Me säädimme ilmastolain, jolla sementoimme nuo tavoitteet, sekä mekanismin, jolla riittämättömän ilmastopolitiikan voi haastaa tuomioistuimessa.
Olen näistä tavoitteista edelleen ylpeä ja samoin olen saavutuksista. Suomen päästöt ovat isossa kuvassa vähentyneet, ja me olemme matkalla selvästi vähähiilisempään yhteiskunnalliseen aineenvaihduntaan kuin aiemmin. Mutta ilmastopolitiikka on siitä erityinen politiikan laji, että kompromissit ja sinnepäin otetut askeleet, joiden varaan parlamentaarinen politiikkamme itse asiassa usein rakentuu, eivät riitä. Mikäli ilmasto kuumenee tietyn rajan yli, siitä aiheutuu turvattoman tulevaisuuden kierre, jota ei saada enää poikki. Aikarajat eivät jousta. Samaan aikaan on totta, että jokainen nyt tehty ilmastoteko auttaa meitä 20—30-luvuilla ja sen jälkeen.
Arvoisa puhemies! Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma eli KAISU, maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma eli MISU sekä ilmasto- ja energiastrategia muodostavat ilmastopolitiikkamme kovan ytimen. Näiden suunnitelmien yhteenlasketut ilmastotoimet eivät kuitenkaan vie meitä hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Koska suunnitelmat annetaan nyt kauden lopulla, lopputuloksena on oikeastaan to do ‑lista seuraavalle hallitukselle — tämän verran puuttuu, ja seuraavan hallituksen vastuulla on tuoda lisätoimet. Säätämämme ilmastolain ansiosta tämä ei onneksi ole pelkkä toive vaan velvollisuus. Riittävät ilmastotoimet ovat nyt suomalaisia kohtaan juridinen velvollisuus, joka sitoo jokaista hallitusta.
Meillä ei kuitenkaan ole aikaa viivytellä enää yhtään. Maankäyttösektorin lisätoimista olisi pitänyt pystyä päättämään jo tällä kaudella, samoin taakanjakosektorin toimista. Maankäytön muutosmaksu, metsien järeyden lisääminen, hiilensidonta ja maaperäpäästöjen hillintä suometsissä ovat esimerkkejä välttämättömistä maankäyttösektorin toimista. Taakanjakosektorilla on pystyttävä vähentämään liikenteen päästöjä, ja sitä voidaan tehdä ruuhkamaksujen, vaihtoehtoisten käyttövoimien ja myöhemmin myös liikenteen päästökaupan avulla. Ruokajärjestelmä on muutettava kestäväksi siirtymällä tuottamaan kasvipohjaista ruokaa, laajentamalla luomuviljelyn käytänteitä ja ottamalla käyttöön hiiliviljelymalli, jossa tuottajalle maksetaan ruoantuottamisen lisäksi hiilen sitomisesta. Päästökauppasektorilla suunta on hyvä, kunhan pidetään huolta siitä, että kivihiilen polttamista ei korvata puun polttamisella enää yhtenäkään talvena. Vaikka se voisi hinnan puolesta kannattaa ja olla hetkellisesti perusteltavissa huoltovarmuuden kannalta, puun polttaminen ei kokonaiskuvassa ole eikä voi olla ilmastotoimi. Tämä on selvää hiilinielun romahduksen myötä.
Arvoisa puhemies! Olen tässä salissa puhunut kulutuksen päästöjen hillitsemisestä, energiatehokkuudesta ja energiansäästöstä monesti aiemminkin, ja puhun myös tänään. On sopeutumista ilmastokriisin aikaan, että sopeutamme energiankulutuksemme vastaamaan sitä, mikä on mahdollista tuottaa kestävästi. Tähän saakka me olemme eläneet yli luonnonvarojemme. Ekokriisin pysäyttäminen edellyttää meiltä ihmisiltä myös sopeutumista. Paitsi teollisuutemme myös kulutuspuolen käyttäytymisemme on muututtava. Tämä on sitä helpompaa mitä suuremmat tulot ihmisellä on, sillä suuria tuloja seuraa myös ilmastoraskas elämäntapa. Kääntäen meidän on varmistettava, että siirtymä on oikeudenmukainen ja reilu niitä kohtaan, joiden tulot eivät ole suuret. Hyvinvointi kuuluu kaikille myös ilmastotoimien aikakaudella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-22T16:07:26,2023-02-22T16:12:20,Hyväksytty,1.1
2022_173_68,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_69,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä aikaraja, josta täällä nyt paljon puhutaan, on mielenkiintoinen asia. Tuossa äsken käyttämässäni puheenvuorossa pohdin sitä, miksi Euroopan unionissa ilmastokatastrofi laukeaa vuonna 2050 mutta Suomessa vuonna 2035, ja Suomi kuitenkin on yksi maailman puhtaimmista maista niin teollisuuden, metsätalouden, maatalouden, rakentamisen, liikenteen kuin muidenkin osalta.
Tämä on aivan käsittämätöntä. Täällä pelotellaan jopa lapsia ja nuoria katastrofilla, jos me emme tee valtavia toimenpiteitä vuoteen 2035 mennessä, ja kuitenkin Eurooppa elää sen mukaan, että tehdään vuoteen 2050 mennessä. Ei tätä voi ymmärtää, miksi tällainen ero pitää olla — miksi juuri Suomen pitää olla tässä kunnianhimoisin, ja minkä palkinnon siitä saamme. Kuitenkin maapallon ilmaston lämpenemisen avaimet tai estämisen avaimet ovat kiinalaisilla, intialaisilla, brasilialaisilla ja monilla muilla, eivät niinkään suomalaisilla, joilla päästöt ovat hyvin vähäiset.
Arvoisa puhemies! EU on jo ottanut tämän ilmastopolitiikan varsin vahvasti haltuunsa ja sitä kautta kaapannut myös metsäpolitiikan, joka Suomelle on aivan elintärkeä kysymys, ilmastopolitiikan kautta haltuunsa jo varsin pitkälle. Se on katastrofaalista Suomen tulevaisuudelle, erittäin vaarallista, ja tämä pitää jyrkästi torjua. EU on luonut taksonomian, Fit for 55 ‑ennallistamisasetuksen, metsäkatoasetuksen, LULUCF:n rahastoja ja niin edelleen. Ja kaikki nämä ovat enemmän tai vähemmän vahingollisia Suomelle, joka on EU:n puhtaimpia, voisin sanoa, puhtain maa tässä mielessä, eniten tehnyt tämän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt on aika ottaa jo ihan rehellisesti tosiasiat huomioon ja panostaa Suomessa niin, että teemme vastuullisesti päätökset mutta emme tuhoa suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja työntekijöitä, perheitä, sille alttarille, jolle tällä tiellä joudutaan.
Arvoisa puhemies! Edustaja Huru käytti äsken hyvän puheenvuoron, jossa hän puhui päällekkäisestä sääntelystä, hallinnollisesta taakasta, josta aiheutuu isoja kustannuksia, ja delegoiduista säädöksistä, jotka ovat siirtäneet päätösvaltaa EU:lle. Nyt meidän on katsottava tosiasioita silmiin ja todettava, että tällä tiellä ei ole viisasta jatkaa, vaan meidän on tässä salissa ajettava Suomen etua, joka on myös koko Euroopan ja koko maapallon etu, kun sen järkevästi hoidamme. [Jari Myllykoski pyytää vastauspuheenvuoroa]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T16:12:22,2023-02-22T16:15:56,Hyväksytty,1.1
2022_173_70,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_71,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen samaa mieltä monestikin esittämistänne asioista, edustaja Toimi Kankaanniemi, mutta pitää myöskin muistaa se, että me ollaan teknologisesti niin kehittynyt kansa, että meidän pitää olla rohkeita edelläkävijöitä eikä pidä pidättäytyä siinä, että jos missään muualla ei ole mitään tehty, niin meidän ei pitäisi tehdä. Tästä meillä on mahdollisuus tehdä menestystarina meidän omalle kansantaloudelle, jotta me voimme uusien teknologioiden kautta hakea niitä meille kansantalouden kannalta järkeviä menetelmiä, joilla voidaan edistää koko maailman ilmastoprosessien kannalta hyviä menetelmiä. Argumentit olivat oikeat, mutta johtopäätökset ovat mielestäni hieman vinossa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-22T16:15:58,2023-02-22T16:17:06,Hyväksytty,1.1
2022_173_72,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_73,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä myös pysyn johtopäätöksessä, eli meidän ei tarvitse lyödä kiinni tällaista vuosilukua eikä pitää siitä kiinni, vaikka me pyrimme samoihin päämääriin, samoihin tavoitteisiin kuin mitä on kansainvälisesti lyöty yhdessä lukkoon. Suomi on ottanut 15 vuotta nopeamman aikataulun aivan turhaan. Me voimme mennä normaalissa teknologian kehittymisen mukaisessa aikataulussa kohti sitä tavoitetta, että päästään hiilineutraaliin Suomeen ja hiilineutraaliin muuallakin, mutta sen täytyy tapahtua talouden, tekniikan kehittymisen ja järjen määräämässä aikataulussa eikä jonkun muka kunnianhimoisemman tavoitteen saavuttamiseksi, josta meille ei mitään palkintoa tule.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T16:17:06,2023-02-22T16:18:16,Hyväksytty,1.1
2022_173_74,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_75,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Haluan nyt tavallaan vielä kysyä: Onko edustaja Kankaanniemi todellakin sitä mieltä, että jos meillä on jo jotakin, niin pitäisi pidättäytyä sen tuomisesta esiin? Eli olisi järjen köyhyyttä olla tekemättä ja esittämättä, mitä meillä on jo valmiina. Mutta pidättäydyt siinä, että määräykset ja säädökset olisivat tulossa vasta 15 vuoden päästä, kun meillä olisi ne välineet jo nyt valmiina, jolloin me voitaisiin kehittää omaa kansantalouttamme näillä omilla teknologisilla innovaatioilla. Kysyn nyt tästä aivan rehellisesti: oletteko sitä mieltä, että kannattaa pitää ässäkorttia hinnassa, kun sen voisi laittaa nyt jo pöytään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-22T16:18:16,2023-02-22T16:19:19,Hyväksytty,1.1
2022_173_76,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Ja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_77,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ei sitä ässäkorttia tarvitse hihassa pitää, vaan meidän kannattaa mennä eteenpäin, mutta ei jonkun kunnianhimoisen, älyttömän tavoitevuoden mukaan, vaan sen mukaan, miten teknologia kehittyy, miten pystymme huolehtimaan siitä, että maatalous, metsätalous, valtiontalous, koko julkinen sektori ja työmies pärjäävät tässä kaikessa, että emme ajaudu sellaiseen tilanteeseen, että huomaamme niin kuin toimitusjohtaja Anttonen sanoi valtiovarainvaliokunnassa jokin aika sitten —siitä on nyt jo pari kolme vuotta, muistaakseni — että tällä aikataulun kiinni lyömisellä Suomi ottaa suuren riskin siitä, että se panostaa nopeasti vanhentuviin teknologioihin ja aiheuttaa ilmastolle karhunpalveluksen. Katsomalla siihen, miten teknologia kehittyy, voimme käyttää niitä hihassa olevia kortteja aivan oikein Suomen ja kokonaisuuden hyödyksi, ja silloin emme tee näitä virheitä, mihin nyt olemme menossa tällä vihreällä ideologialla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T16:19:21,2023-02-22T16:20:36,Hyväksytty,1.1
2022_173_78,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Kosonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_79,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Se on tosi oleellista, että tehdään tämä siirtymä kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti ja myös sillä tavalla, että me emme täältä päätä sitä, mikä teknologia voittaa, vaan että tämä meidän sääntelymme on teknologianeutraalia, kunhan se johtaa päästöttömyyteen ja siihen, että aidosti pääsemme ilmastonmuutosta torjumaan niillä toimilla ja sääntelyllä.
Mutta minusta äärimmäisen hyvä esimerkki on nyt todella tämä käänne maailmanpolitiikassa, jota emme kukaan kyllä olisi toivoneet, eli Venäjän sotaa Ukrainassa, ja se, että meidän todella nyt oli nopealla aikataululla irrottauduttava fossiilisesta energiasta ja myös Venäjä-riippuvuudesta, ja se meidän, Suomen, Venäjä-riippuvuudesta irrottautuminen on huomattavan paljon helpompaa kuin monella muulla maalla juuri siksi, että olemme tehneet näitä toimia uusiutuvan energian puolesta, [Toimi Kankaanniemi: Nimenomaan!] kotimaisen päästöttömän energian puolesta, ja sen takia tavallaan minusta se on jo niin vahva todiste siitä, että ollaan oltu aikaisemminkin jo hyvällä tiellä ja oikealla tiellä, ja on ollut hyvä, että me ollaan ollut pioneereja tässä asiassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2023-02-22T16:20:38,2023-02-22T16:22:15,Hyväksytty,1.1
2022_173_80,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_81,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Siitä varmasti voi olla montaa mieltä, onko tämä hiilineutraalisuustavoite kunnianhimoinen. Itse ajattelen, että se on järkevä. Se vastaa siihen, mitä olemme olleet sopimassa Pariisin ilmastosopimuksessa puolentoista asteen lämpenemisestä. Me teemme oman osamme sen edistämiseksi, että maapallo ei kuumu niin paljon, että täällä pystyy elämä jatkumaan entisellään.
Ajattelen myös, että teollisuus on jo lähtenyt tekemään vihreää siirtymää. Ei ole oikeastaan enää edes väliä, mitä Suomi siinä varsinaisesti tekee, vaan muutos on jo käynnistetty, ja pitkälti siinä on ollut taustalla Suomen korkeat ilmastotavoitteet. Esimerkiksi omassa kotimaakunnassani Pohjois-Pohjanmaalla nähdään hyvin laajasti jo vihreän siirtymän mahdollisuudet: tuulivoimaa rakennetaan ennätyspaljon, suunnitellaan hiilivapaata terästä, jota voidaan viedä ympäri maailman, koska kysyntä hiilivapaille ratkaisuille on tällä hetkellä valtavan suuri. Tämä on enemmänkin teollisuudelle mahdollisuus kuin uhka.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T16:22:15,2023-02-22T16:23:26,Tarkistettu,1.1
2022_173_82,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Vastauspuheenvuoro, edustaja Mäkelä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_83,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Armeijassa olleet tietävät sellaisen sanonnan, että mitä nopeammin, sen enemmän. Eli jos saat jonkun asian valmiiksi liian nopeasti, se tarkoittaa sitä, että tulee lisätehtävää. Aivan samalla logiikalla tämä ilmastopolitiikka toimii Euroopan unionissa, eli jos me Suomessa teemme jotain etupainotteisesti, sen seurauksena tulee luultavimmin olemaan se, että me maksamme sen saman asian tekemisen muissa EU-maissa myöhemmin kasvaneina maksuosuuksina, koska EU toimii sillä periaatteella, että se maksaa, joka on hoitanut asiansa kunnolla, niille, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan kunnolla. Esimerkki tästä toiminnasta oli tämä niin sanottu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka käytännössä tarkoitti sitä, että me asiamme hyvin hoitaneet, niistä fossiilisista polttoaineista ajoissa etupainossa luopuneet maat, maksoimme Puolan kaltaisten maiden kivihiilestä luopumisen, miljardiluokalla rahaa Puolaan ja vastaaviin maihin Itä-Eurooppaan. Näin toimii EU, ja tämän hölmöyden Suomi tässä tekee, jos tekee etupainoisesti näitä toimia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-22T16:23:28,2023-02-22T16:24:33,Hyväksytty,1.1
2022_173_84,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Puhujalistaan. — Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_85,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä äsken kuultiin, että Suomen päästöt olisivat niin pienet, ettei niitä kannattaisikaan vähentää. Jos me katsomme päästöjä suhteessa asukaslukuun, niin ei Suomi kieltämättä ole siellä ihan kärjessä lukuisista maista, mutta kyllä meillä ihan merkittävät päästöt per asukas on. Se on suunnilleen samaa luokkaa kuin Kiinassa, jossa — toki tiedetään — esimerkiksi hiilivoimaa poltetaan tosi paljon. Ei pidä sulkea silmiä siltä, mitä me itse teemme. Kyllä me olemme tehneet asioita oikein ja voidaan monella tavalla sanoa, että meillä on puhdasta teollisuutta ja paremmin menee kuin monilla muilla, mutta meidän elintasomme on sellainen, että päästöjä syntyy todella paljon. Niistä maista, mitä monesti mainitaan, esimerkiksi Kongolla on todella paljon vähemmän päästöjä kuin meillä, ihan murto-osa siitä. Kyllä meidän täytyy myös pystyä kriittisesti katsomaan meidän omia päästöjämme, ja siksi me olemmekin tähän työhön ryhtyneet.
Minä ajattelen, että kuten tässä ympäristövaliokunnan mietinnössä oli hyvin painotettu tätä toimien kustannustehokkuutta, niin se on todella tärkeä asia. Samalla kannattaa edistää niitä toimia, millä on myös muita positiivisia vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, teollisuudelle, ihmisten hyvinvoinnille. Jos ajatellaan vaikka liikennettä, niin parhaimmillaan fossiiliton liikenne lisää myös terveyttä. Se vähentää lähipäästöjä ja parantaa ilmanlaatua, mutta se voi myös liikuttaa ihmisiä ja saada meitä istumaan vähemmän, kun otetaan alle pyörä tai lähdetään liikkeelle jaloin tai kiiruhdetaan bussille. Ne ovat toimia, mitä kannattaa tehdä pelkästään terveyden edistämiseksi, mutta niillä on myös merkittävät ilmastohyödyt. Ajattelen myös, että esimerkiksi maataloudessa turvemaiden tarkastelu on tällainen. Meillä on paljon vähän tuottavia turvemaita, jotka kannattaisi siirtää kosteikkoviljelyyn tai poistaa kokonaan käytöstä ja vettää, ja sen sijaan tukea niitä tuottavia maita, olivat ne sitten turvemaita tai muita maita, mutta kannattaa tukea niitä, missä on korkeampi ruuantuotannon potentiaali, eikä näitä vähän tuottavia.
Jos taas ajatellaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, niin moni luontopohjainen ratkaisu lisää ihmisten hyvinvointia. Esimerkiksi viherpinta-alan lisääminen kaupunkeihin lisää viihtyvyyttä. Tulvaratkaisut lisäävät luonnon monimuotoisuutta, ja metsätaloudessa monimuotoisuusratkaisuista voi olla sitten sekä ilmasto- että monimuotoisuushyötyjä mutta hyötyjä myös ihmisten virkistyskäytölle, ja siksi meidän kannattaa ensiksi ottaa käyttöön ne keinot, joilla on moninaisia hyötyjä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T16:24:35,2023-02-22T16:27:43,Hyväksytty,1.1
2022_173_86,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_87,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme ilmastopolitiikan suunnitelmia kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vuonna 2035, mutta ehdottomasti kyllä kannattaisi tätä vuosilukua lykätä, kun tilanne on muuttunut siitä, kun hallitusohjelmat on tehty. Tilanne on muuttunut aika paljon. On tullut sotaa ja on tullut energiakriisiä ja monta muuta asiaa, mitkä vaikuttavat tähän tulevaisuuteen.
Tämä turve — turvetta tosiaan tarvitaan jatkossakin, ja kaikki turvevaranto pitäisi nyt Suomessa oikeasti ottaa käyttöön. Sitä oikeasti tarvitaan.
Tämä metsätalous — tuntuu ihan kauhealta, kun metsätaloudesta on tullut tämmöinen niin kuin uhka, tämmöinen niin kuin riski ja haitta meille, vaikka sehän on meidän vahvuutemme. Tosiaan ne metsät ovat meidän vahvuuksiamme. Jotenkin se on kääntynyt hullunkurisesti ihan toisinpäin. Näinhän sen ei missään nimessä pitäisi olla, ja se tuntuu hyvin oudolle. Hyvin oudolle tämä tuntuu.
Kun puhuttiin kunnianhimosta, niin jotenkin tuntuu, että kaikki on mennyt yltiökunnianhimoiseksi. Mutta mitä se kunnianhimo nyt oikeastaan tarkoittaa sitten tässä, mitä sillä oikeasti saavutetaan, mitenkä se määritellään, kuka sen määrittelee? Tämä sana ”kunnianhimo” — jos saisin päättää, niin vetäisin sen pois hallitusohjelmasta, yliviivaisin kokonaan. Ei voi olla liian yltiökunnianhimoisia tavoitteita.
Nyt pitää miettiä, että metsiä me tarvitaan käyttää, tarvitaan niitä hakatakin. Ei niitä voi suojella kaikkia, vaan tarvitaan hakata ja tarvitaan käyttää turvetta. Jonkunlaista semmoista arkijärjenkäyttöä pitäisi vahvistaa, niin että sen kunnianhimon pitäisi enemmän olla arjessa pärjäämisessä. Siihen me suomalaiset tarvitaan nyt tätä kunnianhimoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-22T16:27:45,2023-02-22T16:29:28,Hyväksytty,1.1
2022_173_88,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_89,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuosta edustaja Reijosen puheesta on hyvä jatkaa, eli olen aivan samaa mieltä siitä, että kunnianhimo sinänsä sanana on hyvä, kunhan se kunnianhimo keskittyisi siihen, että me hoitaisimme suomalaisten asiat kunnolla ja suomalaiset ulos näistä kriiseistä hyvinvoivina ja toimeentulevina emmekä keskittyisi näihin ilmastoasioihin ihan näin paljon kuin tämä hallitus keskittyy — erityisesti tällaisena aikana. Ne toimet olivat liioiteltuja jo ennen näitä kriisejä.
Tämän iltapäivän keskustelu täällä eduskunnassa on eräänlainen kuvajainen tästä kaudesta. Meillä on täällä peräjälkeen keskustelussa toinen toistaan turhempia selontekoja, jotka kuormittavat eduskunnan koneistoa ja päätöksentekoa aivan järjettömällä tavalla tällaisessa tilanteessa, kun meidän pitäisi saada eteenpäin asioita Suomen ja suomalaisten parhaaksi. Esimerkiksi kansalaisaloite turpeen uusiutuvaksi määrittelemisestä makaa valiokunnassa hallituspuolueiden enemmistön päätöksellä, myös keskustapuolueen tukemana, ja me täällä salissa keskustelemme pykälä toisensa perään näistä ilmastoselonteoista, joilla on kuormitettu virkamiehiä ja eduskuntaa.
Tässä Suomen ilmastopolitiikassa se kaikkein traagisin virhe on, että me otamme tavoitteen 15 vuotta etupainoisena muuhun EU:hun verrattuna — siis keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna 15 vuotta etupainoinen hiilineutraaliustavoite. Se ei ole missään tapauksessa järkevää. Me voisimme mennä samassa tahdissa kuin muut, ehkä samassa tahdissa kuin muu maailma, mutta etupainossa meidän ei näitä asioita kannata lähteä tekemään.
Täällä on monesti mainittu yritykset, että yritykset haluavat näitä ilmastotoimia. Väittäisin, että tämä on kohtuullisen naiivi näkemys, että yritykset näitä toimia haluaisivat. Väittäisin, että yritysjohto on päinvastoin laskenut, että useimmilla toteutuvilla hallituspohjilla tämä pelleily nyt vain on tosiasia, mitä täällä Suomessa harjoitetaan, ja heidän täytyy sopeuttaa liiketoimintaansa sen kyseisen pelleilyn mukaiseksi. Siitä seuraa se, että he sanovat näitä ilmastotoimia tukevansa, taka-ajatuksenaan, että otetaan pois kaikki veronmaksajien tukiraha näistä hankkeista. Veronmaksajien tukirahaanhan tämä kaikki perustuu, ja veronmaksajien tukiraha perustuu pohjimmiltaan velkarahaan, koska ei meillä tulojakaan ole, ja vielä vähemmän on, jos me näihin toimiin lähdemme.
EU on tässä asiassa keskeinen ongelma, eli se, että komissio on tällä kaudella lähtenyt täysin poikkeuksellisella tavalla työntämään putkessa meille pakottavia ilmastotoimia. Meille tulee ennallistamisasetusta, meille tulee päästökauppaa, meille tulee LULUCF:ää, meille tulee kaikkea vastaavaa lisärasitetta sen päälle, mitä me teemme kansallisesti. Kyllä meille pitäisi riittää ne EU:n pakottamat toimet, niin ettemme enää kansallisesti tiukentaisi lisää näitä asioita.
Suomi on hyvin riippuvainen metsäteollisuudesta. Me tarvitsemme puuraaka-ainetta. Sitä puuta ei enää voi tuoda tässä tilanteessa Venäjältä, eikä olisi ekologisesti kestävää tuoda Venäjältä missään tilanteessa. Suomessa joka tapauksessa hoidettaisiin metsää paremmin kuin Venäjällä. Käsitykseni mukaan, jos olisimme puhdasoppisia ympäristönsuojelijoita, luonnon moninaisuus on sellainen asia, joka pitäisi suojata myöskin Venäjällä, eli emme voisi ulkoistaa näitä ongelmia Venäjälle. Suomalainen metsäteollisuus on ympäristöteko. Suomalainen puunhakkaaminen on ympäristöteko. Suomessa on jo suojeltua metsää enemmän kuin missään muualla Euroopassa, ja tämän tilanteen tulee riittää. Meidän täytyy säilyttää oman elinkelpoisuutemme ja kilpailukykymme edellytykset.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-22T16:29:30,2023-02-22T16:33:05,Hyväksytty,1.1
2022_173_90,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_91,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suurin piirtein kaikkia merkittäviä ympäristönsuojelun edistysaskeleita on vastustettu väittäen, että ne tuhoavat talouden ja työllisyyden, ja kerta toisensa jälkeen, vuosikymmen toisensa jälkeen, käytäntö osoittaa, että nämä pelottelut ovat turhia. Esimerkiksi kun 60—70-luvuilla vaadittiin tehtaiden jätevesien puhdistamista, väitettiin, että se tuhoaa talouden, teollisuuden, työllisyyden — toisin kävi, onneksi jätevedet puhdistettiin. 80-luvulla väitettiin, että tehtaiden ja voimalaitosten rikkipäästöjen puhdistaminen ja happosateiden suitsiminen tuhoaisi talouden — ne päästöt puhdistettiin, eikä talous tuhoutunut. Aivan sama keskustelu on nyt käynnissä tämän ilmastonmuutoksen suhteen, vaikka taloustiedekin on jo kolmisenkymmentä vuotta sitten osoittanut, että kun ympäristövaatimukset tiukkenevat, niin sen maan, jossa ympäristövaatimukset tiukkenevat, kilpailukyky paranee eikä heikkene. Mutta tämä väite on joku ihme zombi, joka aina vain pomppaa, että kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka haittaisi taloutta, vaikka jopa Elinkeinoelämän keskusliitto sanoo tänä päivänä toisin.
Vielä totean sen, että minusta on erinomainen asia, että ympäristövaliokunnan mietinnössä todetaan myöskin tämmöinen käsite kuin hiilikädenjälki, mikä on nimenomaan teollisuuden puolelta lanseerattu ja joka tarkoittaa sitä, kuinka paljon päästövähennyksiä saadaan aikaan niillä ilmastoratkaisuilla, mitä suomalainen teollisuus maailmalle myy, ja se hiilikädenjälki on tosiaan merkittävä.
Muutamia lukuja: Ensinnäkin Kiina mainitaan erittäin usein. Edustaja Pitko totesi, että henkeä kohti kiinalaisen päästöt ovat suurin piirtein samat kuin suomalaisen. Kiina on jo monta vuotta ollut maailman suurin uusiutuvaan energiaan investoija. Kaiken kaikkiaan maailman energiajärjestö ennustaa, että vuoteen 2025 maailman sähkönkulutus kasvaa noin 2 500 terawattituntia ja samainen maailman energiajärjestö ennustaa, että siitä valtaosa, eli yli 2 400 terawattituntia, katetaan uusiutuvalla energialla. Suomessa tuulivoiman nopea kasvu on pelastanut meidät energiakriisiltä, pelastanut suomalaisten sähkölaskut. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli myöskin siitä, että myös uusiutuvaa energiaa koskevat ympäristövaatimukset. Eli maankäytön muutosmaksun, joka on mielestäni tarpeen metsäkadon hillitsemiseksi, pitäisi koskea myös tapauksia, joissa metsää kaadetaan aurinkopaneelien alta. Mielestäni aurinkopaneeleja ensisijaisesti pitää laittaa sellaisille pinnoille, jotka on jo otettu luonnolta pois, vaikkapa parkkipaikoille ja katoille.
Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Kun täällä puhutaan tekniikan kehityksestä, sitä varmasti kaikki kannatamme. Haluan nyt kuitenkin tekniikan ammattilaisena todeta, että tekniikka kehittyy sillä, että sitä käytetään. Ei auta, jos kehitetään laboratoriossa, jossain tutkimus- ja kehityslaitoksessa, teknologioita. Sitten vasta, kun sitä myydään ja käytetään, se kehittyy. Esimerkiksi tämä on tapahtunut tuulivoimalle. Vielä kymmenen vuotta sitten työ- ja elinkeinoministeriö teetti ulkomaisella asiantuntijalla arvion, jonka lopputulos oli, että tuulivoimasta ja aurinkovoimasta ei koskaan tule kaupallisesti kilpailukykyisiä. Tänä päivänä ne ovat olleet jo monta vuotta edullisin vaihtoehto uuden sähköntuotannon rakentamiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-22T16:33:07,2023-02-22T16:37:21,Hyväksytty,1.1
2022_173_92,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kinnunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_93,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Yhteinen tehtävämme on viljellä ja varjella luontoa. Olemme osa tätä hienoa luomakuntaa. Elämme maasta ja metsistä. Luonto on meille suomalaisille myös tärkeä paikka liikkua ja harrastaa. Pidän tärkeänä, että hyödynnämme luonnonvaroja kestävällä ja vastuullisella tavalla — huolehdimme samalla luonnon monimuotoisuudesta ja suojelemme luontoa tuleville sukupolville.
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma nostaa esille tarpeellisen biokaasuohjelman. Meidän tulee edistää ja kehittää biokaasun tuotantoa, jotta siitä tulee kannattava osa maatalouden elinkeinoa. Se on kiertotaloutta parhaimmillaan. Tarvitsemme kotimaista ruokaa, jonka kannattava viljeleminen on osa isänmaamme huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta. Voimme vähentää esimerkiksi työkoneiden polttoöljyn käyttöä lisäämällä biokaasun käyttöä.
Arvoisa puhemies! Suomessa on 41 kansallispuistoa, jotka ovat laajoja luonnonsuojelualueita. Niiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuutta ja antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa. Emme voi museoida kuitenkaan kaikkia metsiämme. Jatkossa on tarpeen perustaa ennemminkin retkeilyalueita, joissa metsien hoito, kestävä käyttö, metsästys, kalastus ja muu virkistyskäyttö ovat kaikki samaan aikaan mahdollisia. Retkeilyalueet ovat monien mahdollisuuksien virkistysalueita, jotka tukevat myös alueen matkailutoimintaa.
Kun keskustelemme ilmastonmuutoksesta, ongelman juurisyyt tahtovat unohtua. Luojan luoma viherhiukkanen sitoo hiiltä, kun puu ja kasvi yhteyttää ja kasvaa. Kaikki muu on kuluttamista, joka vapauttaa hiiltä. Ilmastonmuutos ei johdu metsien käytöstä vaan siitä, että käytämme fossiilisia polttoaineita, jolloin hiiltä vapautuu oikein reilusti ilmakehään. Niistä pitää päästä eroon. Silloin vihreä siirtymä toteutuu ja kuljemme fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Sen sijaan kasvava metsä sitoo parhaiten hiiltä. Mitä enemmän se kasvaa, sitä enemmän viherhiukkanen tekee uutteraa työtään ja sitoo hiiltä. Siksi metsät ja taimikot tulee hoitaa, harventaa ja aikanaan myös uudistaa.
Kestävä metsätalous tuo paljon hyvinvointia isänmaahamme. Suomalainen metsänhoito oikeastaan kelpaa vastuulliseksi esimerkiksi maailmalle. Metsien hakkuita ei tule vähentää: harvennetaan risukoituneet metsät niin, että ne kasvavat vielä enemmän. Jalostetaan puu omassa maassa mahdollisimman pitkälle. Puolet puun määrästä on puhdasta hiiltä, tehdään siitä kestäviä, pitkäaikaisia tuotteita. Rakennetaan myös taloja puusta, jolloin hiiltä sitoutuu niihin hyvin pitkäksi aikaa.
Arvoisa puhemies! Meillä on valtavat mahdollisuudet jalostaa ja valmistaa tuotteita biopohjaisista materiaaleista, kuten edustaja Kettunen täällä aikaisemmin sanoi. Niitä voimme viedä myös ulkomaille. Vihreään siirtymään liittyvässä teknologiassa meillä on paljon osaamista, jota tulee ottaa käyttöön. Meillä on tässä monia mahdollisuuksia Suomen kestävälle kasvulle tulevina, taloudellisesti haastavina, vuosina.
Täällä on puhuttu monella tapaa myös turpeesta. Turvetta tarvitaan edelleen huoltovarmuuspolttoaineena, kasvuturpeena ja kuivikkeena. Vihreä siirtymä kohti päästöttömyyttä tulee tehdä oikeudenmukaisesti ja järkevästi, kuten edustaja Kosonen sanoi. Meidän tulee panostaa kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tarvitsemme lisää tieteellistä tutkimusta ja kehittämistä, tarvitsemme investointeja. Teollisuudelle avautuu tässä aivan uusia mahdollisuuksia. Niin on saanut tapahtua myös meillä tuolla pohjoisessa. Meidän tulee turvata luonnon monimuotoisuutta ja suojella luontoa tuleville sukupolville huolehtimalla luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Siinä arkijärjen käyttö ei ole kiellettyä.
Elämme monella tapaa arvaamatonta aikaa. Me emme tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Jos isänmaamme tilanne sitä edellyttää, näidenkin suunnitelmien aikatauluja tulee voida arvioida tarpeen mukaan uudelleen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-22T16:37:21,2023-02-22T16:43:02,Hyväksytty,1.1
2022_173_94,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_95,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja siitä, että Suomen ei pidä ampua itseään nilkkaan. Se ei toki tarkoita sitä, ettemmekö määrätietoisesti etenisi kohti ilmastoneutraaliutta, mutta esimerkiksi maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa otimme hyvin vahvasti esille, että meidän tulee huolehtia huoltovarmuudesta ja kilpailukyvystä. Eritoten nyt, kun kansainväliset kriisit osoittavat, miten haavoittuvainen voi olla sellainen maa, jossa esimerkiksi polttoon perustuvaa energiaa ei ole, niin olisi suoranainen kauhistuttava virhe, jos pyrittäisiin polttoon perustuvasta energiasta vuoteen 35 mennessä kokonaan eroon. Se olisi järkyttävä asia.
Kuitenkin me nostimme esimerkiksi hiilikädenjälkeä siinä omassa lausunnossamme, ja hiilikädenjälki on jo tuottanut, tai Suomen vientitoiminta maailmalla tuottaa, päästövähennyksiä 63 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Sen päästövähennykset ylittävät jo nyt Suomessa syntyvät kansalliset päästöt. Tämä on erittäin merkittävä asia huomioida, ja tätä vientitoimintaa tulee edelleen tukea niin, että saamme siitä sitten aikanaan tuloja.
Mitä tulee sitten metsän käyttöön, niin aika usein yhdistetään, aivan virheellisestikin, monimuotoisuus ja hiilensidonta. Usein ne kulkevat aivan päinvastaisiin suuntiin. Molemmat ovat tärkeitä, mutta siksi meidän onkin syytä tasapainottaa näitä asioita. Tällainen loppuun kasvanut metsä ei enää sido hiiltä. Hiilensidonta on parasta siinä 30—40 vuoden tienoilla. Itse asiassa, jos me olisimme toimineet niillä opeilla, mitä täälläkin monet yltiövihreät julistavat, tällaista metsien museointia, niin meillä ei olisi tämän päivän hiilinieluja. Eli metsiä pitää käyttää, niitä pitää hoitaa, ne pitää saada kasvamaan, ja silloin me saamme myös hiilinielut tulevaisuudessa kasvamaan. Metsien museointi ei ole lääke hiilinielun kasvattamiseen. Metsiensuojelu on lääke monimuotoisuuteen silloin, kun se kohdistetaan oikein, mutta ilmastonmuutosta se ei paranna.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-22T16:43:02,2023-02-22T16:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_173_96,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_97,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Olin unohtanut, että otin puheenvuoron tähän vielä, mutta kun...
[Puhemies Matti Vanhanen:  Voi jättää käyttämättäkin.] ...puhemies, muistutitte minua, niin haluan vain todeta, että maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja käytti niin ansiokkaan puheenvuoron, että minulla ei kyllä ole muuta lisättävää kuin se, että myös ympäristövaliokunnan mietinnössä on tuotu esille biokaasu ja sen edistäminen — varmasti tämä oli se minun alkuperäinen ajatukseni tämän puheenvuoron pitämiseksi. Biokaasun tuotantoon liittyvää tukeahan on tällä vaalikaudella edistetty. Haluankin muistuttaa, että biokaasu ja sen tuottaminen tulevaisuudessa maatiloilla luo huoltovarmuutta ja omavaraisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-02-22T16:45:49,2023-02-22T16:47:02,Hyväksytty,1.1
2022_173_98,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_99,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tästä ilmastopolitiikasta. Sitä äsken tässä pohdiskelin ja mietin, että kun näitä ilmastotekoja tehdään, niin tämä tuulivoima aiheuttaa aika paljon semmoista kritiikkiäkin, että onko se hyvä vai huono asia. Totta kai on tärkeätä, että sitä energiaa meillä saadaan. Mutta tuulivoimassa on myös se asia, että siinä ei ole sitten semmoista... Kun ei tuule ja on pakkasta, niin silloinhan ei tosiaan tätä tuulivoimaa saada. Se vaan on näin. Ja harmittaa tavallaan se, että aika paljon, kun tehdään niitä tuulivoimalajuttuja, meidänkin alueella aina pohditaan, mitenkä paljon sitä metsää joudutaan kaatamaan tuulivoiman tieltä. Jotenkin tavallaan sekin, että metsä joudutaan kaatamaan, että saadaan vihreätä energiaa, on vähän semmoinen kaksipiippuinen juttu. Onko se hyvä, että sitä tuulivoimaa on siellä merellä, vai onko se hyvä, että kaadetaan metsät sitten ihan isolta alalta ja laitetaan siihen tuulivoimapuistoja? Tämä on vähän semmoinen kaksipiippuinen juttu. Tuulivoimasta myös toivoisin sen verran, että sitä selvitettäisiin aina vähän paremmin ja myös paikallisten asukkaiden huomiot otettaisiin paremmin huomioon. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-22T16:47:00,2023-02-22T16:48:11,Hyväksytty,1.1
2022_173_100,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_101,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä vähän arvioitiin näitä menneitä päätöksiä.
Voin todeta, että itse olin jo 1980-luvun alussa Päijänne puhtaaksi ‑kansanliikkeessä, jota silloinen laukaalainen opettaja Martti Muurikainen veti. Saimme sillä kansanliikkeellä aikaan sen, että Äänekosken tehtaiden kloorivalkaisusta luovuttiin ja siellä otettiin käyttöön happivalkaisu, minkä seurauksena Äänekosken alapuoliset vesistöt puhdistuivat hyvin nopeasti, ihan muutamassa vuodessa, ja ovat nyt hienoja alueita, siellä on Leppävesi ja nämä muut seudut. Kannattaa muuten kesällä mennä sinne matkailemaan, siellä on todella kaunista ja puhdasta eikä haise enää, ja kalatkin siellä elävät jo — toisin oli silloin 80-luvun alussa vielä.
Ydinvoimaa kannatin. No, myönnän sen, että 80-luvulla täällä eduskunnassa vastustin ydinvoimaa Tšernobylin onnettomuuden jälkeen, ja sitten 90-luvun alussa — taisi olla silloin edustaja Vanhanen, joka teki kuuluisan lausumaesityksen — äänestin sen puolesta, mutta sitten jo 2000-luvulla, kun ministeri Pekkarinen esitteli ydinvoimalupia, kannatin niitä. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] Silloin vihreät olivat jyrkästi vastaan ja lähtivät hallituksestakin monta kertaa. Myös sitä risupakettia, joka silloin tehtiin ydinvoimapäätöksen yhteydessä, kannatin hyvin lämpimästi, sitä, että uusiutuvaa käytetään. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nyt olen viime aikoina sitten tehnyt ympäristötekoja sikäli, että hankin maalämmöllä lämpiävän asunnon, sähköhybridiautolla ajelen, polkupyöränkin hankin taas ja junalla kuljen ja kierrätystä harrastan ja niin edelleen, ja nämä ovat tärkeitä asioita yksilön tasolla. Tehkäämme kaikki näin.
Sitten näistä virheinvestoinneista, joista tuossa aiemmin puhuin: Kyllä meillä on kokemusta siitäkin. 70-luvulla hallitus päätti rakennuttaa Valcon kuvaputkitehtaan Imatralle. Se oli selvä virheinvestointi. Kyllä niitä tulee. Ja varoitan edelleen, että tällä ilmastovouhotuksella, joka on ideologinen järjettömyys monilta osin — ei siis tavoitteen osalta mutta toiminnan osalta — saatetaan kyllä tehdä taas virheitä, ja niitä ei ole varaa tässä talouden tilanteessa tehdä. — Arvoisa puhemies, taitaa mennä vähän pitkäksi. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Niin, herra puhemies, sitten täällä puhuttiin Kiinasta ja muista maista. On ihan selvää, että avaimet ovat tässä ilmastopolitiikassa kiinalaisten ja näitten muiden suurten kansojen käsissä, jotka valtavasti saastuttavat. Täällä joku mainitsi myös Kongon ja vertasi Kongoa ja Suomea päästöjen määrässä. Täytyy kyllä todeta, että Kongosta tuskin viedään pitkälle jalostettuja tuotteita maailmalle. Siellä lapset taitavat tehdä töitä ja kaivoksissa kaivetaan malmeja ja muita rikkauksia, jotka sitten viedään raakana maailmalle, jalostamattomina pitkälti. Se ei ole oikea vertailukohta päästöjen arvioinnissa. Suomessa jalostetaan — metsäteollisuus, metalliteollisuus, moni muu ala — hyvin pitkälle, korkealle tasolle tuotteet, ja ne viedään kulutettaviksi muihin maihin. Eli tuotannossa syntyy päästöjä, jotka kuitenkin ovat tietyllä tavalla muiden päästöjä eli niiden, jotka ne tuotteet käyttävät ja kuluttavat loppuun. Ei niitä pidä laskea sillä lailla meidän omaksi synniksi, niin kuin nyt helposti tehdään näitä lukuja arvioitaessa.
Toisaalta meillä on todella laaja maa, etäisyydet ovat pitkiä. Meillä on kylmä talvi, joka vaatii paljon erilaista energiaa ja kaikenlaista tuotannossa, liikkumisessa, asumisessa, maataloudessa ja niin edelleen. Emme me voi ajaa Suomea tällaiseen umpikujaan, johon hallitus nyt on ajamassa politiikallaan ja tällä EU-nöyristelyllään. Meidän täytyy tunnustaa tosiasiat ja todeta, että me emme voi tällä tavalla jatkaa. Vihreä siirtymä ei edellytä sitä, että meillä on vuosi 2035 tähtäimessä. Vihreää siirtymää ja biotaloutta ja muuta voidaan edistää ilman tämmöistä mahdotonta vuosilukua. Pannaan tavoite 50 ja edetään sen mukaan järkevällä tavalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T16:48:14,2023-02-22T16:53:53,Tarkistettu,1.1
2022_173_102,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari. — Mikrofoni.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_103,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan näistä mittasuhteista muutama sana: Jos mietimme, että Indonesia on siirtämässä pääkaupunkinsa eli Jakartan, missä on monta kymmentä miljoonaa ihmistä, keskelle sademetsää, niin se nyt on meille aivan sama, ajammeko me täällä vähäpäästöisillä diesel- tai polttoaine-, bensa-autoilla. Ja mitä Suomi voisi tehdä tämän asian eteen, niin parasta meille olisi viedä kotimaisen teollisuuden vihreää teknologiaa maailmalle, saada siitä tuloja ja työpaikkoja Suomeen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-22T16:53:55,2023-02-22T16:53:56,Hyväksytty,1.1
2022_173_104,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_105,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tänään on pitkään keskusteltu näistä ympäristö- ja ilmastotavoitteista, ja on erittäin hyviä esityksiä ja puheenvuoroja ollut, mutta täytyy ottaa ne faktat esille, kun puhutaan teknologian kehityksestä ja siitä, mitkä mahdollisuudet meillä on edelleen kehittää ja miksi me olemme niin kunnianhimoisia näissä tavoitteissamme, meillä on mahdollisuus vielä parantaa. Täytyy ottaa ne faktat.
Otetaan nyt tämä turve, ja sen turpeen nostossa tulee sivutuotteena kuivike ja kasvuturve. Todellisuus on se, että niille ei ole mitään korvaavaa tällä hetkellä, millä viljelijä, tuottaja voisi korvata tämän kuivikkeen tai puutarhaviljelijä saisi sitten kasvuturvetta, kun ei ole korvaavaa. Tarkoittaako se sitä, että sanotaan, että laittakaa pillit pussiin, kun ei löydy korvaavaa, mikä olisi hyvä ja myös taloudellisesti kannattavaa? Ja tämä on sama eläinten kohdalla. Niitä tuottajia, joilla on eläimiä, on syyllistetty, että lehmien pito on suunnilleen katastrofi. Tämä tuottajien syyllistäminen on mennyt liian överiksi.
Pitäisi olla hyvin rehellinen myös, mitä tarkoittavat nämä kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, mitä Suomi nyt ajaa. Elikkä me ollaan melkein maailman ykkösiä, mutta se ei riitä, kun pitäisi vielä nostaa paljon enemmän niitä tavoitteita. Mitä se merkitsee tavalliselle kuluttajalle? Se merkitsee hyvin paljon sitä hyvinvointia alentavasti, että tarvitsisi olla myös rehellinen, mitä se tarkoittaa, koska se teknologia ei ole vielä sillä tasolla, joka kompensoisi nämä asiat.
Sitten tähän lasten ja nuorten jopa pelotteluun asti menevään ilmastohysteriaan pitäisi saada kyllä joku stoppi, että ei se saisi mennä näin pitkälle. On tärkeää, että lapset, nuoret, kaikki suomalaiset kunnioittavat ilmastotoimenpiteitä, luontoa, ympäristöä, mutta se ei saa mennä näin överiksi, että pelotellaan. Se on mennyt liian pitkälle.
Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä esittää realistisen ohjelman näihin tärkeisiin ilmastotavoitteisiin, kuinka päästään eteenpäin ja missä tasossa meidän pitää olla, jotta me selviämme myös kansakuntana tästä, sekä huoltovarmuuden ja omavaraisuuden pitämiseen hyvällä tasolla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-22T16:54:53,2023-02-22T16:58:01,Hyväksytty,1.1
2022_173_106,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Huomautan, että meillä on yhteinen keskustelu päiväjärjestyksen kohdista 7, 8 ja 9, eli myös ne puheenvuoropyynnöt, jotka on pyydetty kohtiin 8 ja 9, käytetään tässä yhteydessä. — Edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_107,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Liittyen aluksi edustaja Elomaan puheenvuoroon haluan myös muistuttaa, että meillähän on täällä eduskunnassa vieläkin käsiteltävänä kansalaisaloite ”Turve on luokiteltava uusiutuvaksi luonnonvaraksi”, mitä on valiokunnassa pöydätty ja lykätty jo aika monta kertaa. Pidän hyvin tärkeänä, että se käsitellään asianmukaisesti.
Mutta mitä tulee tähän vihreään siirtymään, niin kyllähän näissä toimintatavoissa on paljonkin kritisoitavaa ja korjattavaa. Yksi liittyy viherpesuun eli vihreän siirtymisen käyttämiseen liiallisesti ja perusteettomasti esimerkiksi erilaisissa sijoitustuotteissa, ja tästähän on suorastaan syntynyt kansainvälinen kohu, kun erilaiset tahot ovat brändänneet omia sijoitustuotteitaan vihreiksi niin kutsutun ESG-brändin alle, mutta todellisuudessa siellä ei ole oikeastaan mitään eroa havaittavissa — ne tuotteet ovat ehkä kalliimpia sitten vaan kuluttajille. Tässä on yksi ongelmakohta.
Mutta toinen asia, mihin olisi myös korkea aika kiinnittää huomiota: Kun täällä usein sanotaan, että pitää tarkastella asioita teknologianeutraalisti, niin se teknologianeutraalihan tarkoittaa sitä, että joku tietty asia tehdään, ja se ei ota sinänsä kantaa, tehdäänkö se tavalla A vai B. Mutta kun tätä vihreätä siirtymää tuodaan nyt niin ylikorostetusti joka paikassa ja niin ideologisesti, niin kyllä se asettaa myös kysymyksen tähän koko teknologianeutraliteettiin siitäkin näkökulmasta, että meillä osa teknologioista, teknologia-alueista, tekniikan aloista, pystytään brändäämään ikään kuin tämän vihreän siirtymän alle. Ja sitten meillä on aloja, millä tehdään hyvin merkittäviä asioita — todellisia ratkaisuja, fiksuja, parempia ratkaisuja, taloudellisesti kannattavampia järjestelyitä yhteiskunnalle, julkiselle sektorille ja yksityissektorille — mutta mitkä eivät suoranaisesti tai niin selvästi kuulu tähän vihreään siirtymään. Ja tässä on yksi näistä sivuvaikutuksista, mitä tällaisella liian pitkälle viedyllä ideologisella ajattelulla on ja mikä ei välttämättä palvele enää kaikkien etua. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-22T16:58:03,2023-02-22T17:00:26,Hyväksytty,1.1
2022_173_108,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kettunen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_109,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Maankäyttösektoristakin kun keskustellaan, ja on tässäkin keskustelussa tullut esille kaivannaisteollisuus, niin kyllähän Suomen malmivarat ovat merkittävät ihan koko EU:n mittakaavassa. Ja monet kaivoksethan ovat tärkeässä roolissa muun muassa nyt, kun yhteiskunnat sähköistyvät ja sitä kautta myös sähköautot yleistyvät ja sähköautot kehittyvät eteenpäin. Nykyisessä akkuteknologiassahan litium ja koboltti ovat tärkeitä alkuaineita.
Akkuteollisuus on tärkeä tulevaisuuden yhteiskunnissa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä että sitten uusiutuvan energian varastoinninkin kannalta. Omassa kotimaakunnassani Kainuussa olen siitä tyytyväinen, että 2016 silloista Talvivaaran kaivosaluetta ei laitettu kiinni. Sitä ei ennallistettu, päinvastoin: Laitettiin panostuksia sen suhteen, että tänä päivänä nykyisellä Terrafamen kaivosalueella on 1 500 suoraa työpaikkaa — 1 500 suoraa työpaikkaa ja siihen vielä 500 välillistä työpaikkaa, ja nämä ovat niitä tulevaisuuden toimintoja. On hyvä muistaa, että Suomessa kuitenkin kaivosteollisuus on edistynyttä, ja ennemmin täällä Suomessa tuotetaan niitä mineraalivarantoja kuin että niitä tuotetaan semmoisissa maissa, missä esimerkiksi sosiaaliset tai ekologiset asiat ovat vähän vähemmän hyvin otettu esille kuin meillä Suomessa.
Puhemies! Täytyy muistuttaa siitä, että kun me teemme Suomessa maailman vastuullisinta mineraalisektorin toimintaa, niin täytyy muistaa, että tätähän tulee kehittää ja vaikka seuraavalla vaalikaudella luoda tähän maahan ihan mineraalistrategia. Kun näitä kaikennäköisiä selontekoja on tuotu pöytään, niin varmaan tämmöinen mineraalistrategia-selontekokin jossain vaiheessa on hyvä tuoda myös eduskunnan käsittelyyn.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-02-22T17:00:27,2023-02-22T17:02:50,Hyväksytty,1.1
2022_173_110,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kosonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_111,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä nousi tuulivoima äsken keskustelussa esiin, ja oikeastaan viisi kohtaa haluaisin tästä kokonaisuudesta ottaa puheenvuorossani esille.
Eli ensinnäkin, minkä takia meillä on tänä talvena ollut hyvinkin halpaa sähköä tarjolla, ja sehän on juurikin riippunut siitä, onko meillä tuullut vai ei. Kiitos tuulivoiman rakentajille ja niille kunnille ja maanomistajille ja koko sille ketjulle, että tämä on saatu tehtyä ja että meillä on ollut tätä tuulivoimaa, jotta meillä on ollut tänä talvena myös sitä halpaa sähköä tarjolla.
Sitten toinen asia on ihan todellinen, mitä täällä edustaja Huru ja Reijonenkin taisivat ottaa esiin, eli juuri tämä maankäyttö tuulivoiman rakentamisen suhteen. Kyllä olen samaa mieltä siitä, että kyllä näissä pitää ottaa kokonaisuus huomioon, että minkälaisille alueille tuulivoimaa tai aurinkovoimaa rakennetaan. Ei ole järkevää hakata metsiä tällaisten alueitten tieltä. Täytyy löytyä semmoisia maita, joissa ei tavallaan sitten taas nieluja lähdetä syömään.
Ja sitten myös tämä sähkölinjakysymys on kyllä tosi tärkeä. Eli tällä kaudella emme saaneet tätä lunastuslakia kuntoon, ja kyllä se on saatava hoidettua, jotta niistä saadaan järkevät korvaukset maanomistajalle, myös sähkölinjojen lunastuksista.
Sitten vielä neljäntenä otan esiin sen, että tässä on valmistumassa Itä-Suomen tuulivoimaselvitys, että voitaisiinko sinne myös tuulivoimaa enemmän rakentaa. Toki turvallisuudesta on pidettävä huolta. Venäjän raja siinä sen estää. Tutkateknologia ei ole vielä niin pitkällä, että tuulivoimaa voitaisiin rakentaa. Mutta kyllä minä katson, että nämä ovat ihan ihmisten ratkaistavia asioita, ja on oltava heti valmius vaihtaa tutkat, kun teknologia riittävän pitkälle kehittyy, koska koko Itä-Suomea ei voi tästä energiamuodosta jättää paitsi, erityisesti, jos mietitään tätä vetynäkymää, mikä meillä on nyt vahvasti myös Suomessa esillä.
Viidentenä, vielä viimeisenä asiana otan esiin tämän hyväksyttävyyden. Kyllä se on tietysti elinehto tuulivoimalle, että nämä projektit tehdään hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa ja semmoisille alueille, että ne eivät sitten todellakaan häiritse ketään. Mutta toki meillä Suomessa on siinä asenneilmapiirissä tekemistä, koska me ollaan totuttu siihen, että ei meillä missään mikään häiritse eikä mitään kuulu eikä näy, kun on vain tätä avaraa luontoa, mikä on hieno asia. Näihin tuulimyllyihinkin kyllä sitten tottuu aikanaan. Siihen kannattaa tottua, koska se on tärkeä energiamuoto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2023-02-22T17:02:52,2023-02-22T17:06:14,Hyväksytty,1.1
2022_173_112,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_113,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mitä tulee tuulivoimaan, niin Suomi tarvitsee ehdottomasti tuulivoimalain. Siellä tulisi huomioida suojaetäisyydet, lunastusasiat, purkurahastot, johtokäytävien kustannusten jaot, haittakorvaukset, ympäristöluvat ja melumallinnusten ohjeitten päivitykset. Tällä hetkellä tuulivoiman rakentaminen on kuin villi länsi: koetellaan kepillä jäätä ja tehdään tuulimyllyjä vaikka keskelle kylää, jos sitä vastustavat ihmiset eivät saa tarpeeksi ääntään kuuluviin. En hyväksy minkäänlaisia ohituskaistoja ja ihmisten oikeuksien polkemista, vaikka olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee tuulivoimaa. Mutta juuri tämän lainsäädännön avulla voisimme näihin ongelmakohtiin puuttua ja huolehtia siitä, että metsäkato vähenisi, omaisuudensuoja paranisi ja haittavaikutukset saataisiin minimoitua. Tällä olisi monia hyviä vaikutuksia.
Tällä hetkellä esimerkiksi Fingrid rakentaa noin 5 000 kilometriä kantaverkkoa Suomeen, koska sähkö tuotetaan eri paikassa kuin kulutetaan — ja niiden pakkolunastuskorvaukset ovat minimaalisia. Tanskassa kerätään maksua tuulivoimayhtiöiltä jopa kantaverkkoon. Mutta kaikista epäoikeudenmukaisinta ja vääristyneintä on se, että nämä miljoonia tahkoavat yritykset eivät maksa korvauksia omista siirtolinjoistaan juuri minkään vertaa — ne ovat muutaman satasen luokkaa tällä hetkellä — ja tästä on tultava loppu. Se myös parantaisi tuulivoiman hyväksyttävyyttä ilman muuta, kun nämäkin korvaukset olisivat asianmukaisia. Samoin meillä ei makseta korvauksia, kuten muissa maissa, myöskään avomerelle rakennetusta, rantaviivasta kauemmaksi rakennetusta tuulivoimasta. Voisimme saada ihan miljarditulotkin siitä, niin kuin muutkin maat tekevät. Meillä on vähän niin kuin tällainen kehitysmaamentaliteetti nyt tällä hetkellä menossa. Mielestäni ei pitäisi antaa näille yhtiöille edes mahdollisuuksia huseerata ilman, että pelisäännöt ovat kunnossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-22T17:06:16,2023-02-22T17:08:51,Hyväksytty,1.1
2022_173_114,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Pitko., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_115,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuulivoimasta puheen ollen — itse olen huolestunut siitä, miten me pystymme kehittämään meidän teollisuutta niin, että kaikki hyöty tästä puhtaasta energiasta saadaan irti. Emmehän halua olla Suomessa vain tämmöinen energiantuottaja vaan myös jalostaja ja teollisuuden vihreän siirtymän edelläkävijä. Näkymät ovat hyvät sen suhteen, mutta on myös niin, että meidän täytyy sitä myös tarkasti miettiä. Jos ajatellaan vaikka metsäteollisuutta, niin siinähän tavallaan meidän osuutemme jalostuksesta on vähentynyt, ja yhä enemmän me vain viemme matalan jalostusarvon tuotteita Suomen rajojen ulkopuolelle. Toivottavasti energian ja esimerkiksi vedyn suhteen näin ei tapahdu.
Mutta tässä aikaisemmin puhuttiin vesistöistä ja kuinka meillä Suomessa on puhdas teollisuus. Paperitehtaista ja metsäteollisuudesta kun puhutaan, niin me voidaan todella sanoa niin, että ollaan menty kovin paljon eteenpäin. Helsingin Sanomissa oli tässä ihan viime päivinä tai jopa kenties tänään juttu siitä, miten Suomessa teollisuuden vesistöpäästöt ovat muuttuneet ihan radikaalisti. Vielä 50-luvulla järviä käytettiin jätealtaina ja kaatopaikkoina ja lähijärvet, mökkijärvet tuoksuivat rikille ja kalat siellä sairastuivat. Se oli todella nopea muutos, mikä tämän jutun perusteella kymmenessä vuodessa tapahtui. Tapahtui muutos parempaan, ja se lähti ihmisistä ja vaatimuksesta siitä, että meidän vedet eivät voi olla näin huonossa kunnossa. Voidaan olla todella kiitollisia sille ympäristölainsäädännölle, mitä Suomessa ollaan tehty aikoinaan, jotta tilanne on näin hyvä. Siinä samassa teollisuus, erityisesti paperiteollisuus, on kehittänyt aivan maailmanluokan prosesseja tämän suljetun kierron järjestämiseksi.
Nyt on kyse siitä, että myös ilmastonmuutoksen suhteen me tarvitaan tämä sama muutos. Se ei tapahdu sillä, että me kielletään sen olemassaolo tai että me tyydytään vähempään — että kun jossakin toisessa paikassa tapahtuu vielä huonompaa, niin ei meidän tarvitse tähän reagoida. Ajattelen, että me tarvitaan semmoinen yhteinen liike, missä ovat mukana teollisuus ja suomalaiset ja valtio, ja mietitään ne parhaat ratkaisut ilmastonmuutoksen taklaamiseksi. Sitten kymmenen, parinkymmenen vuoden päästä tulevat sukupolvet voivat olla ylpeitä ja onnellisia siitä, miten Suomi teki etunenässä näitä ilmastotoimia ja miten suomalainen teollisuus on maailman puhtainta ja ilmastoystävällisintä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T17:08:53,2023-02-22T17:11:55,Hyväksytty,1.1
2022_173_116,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_117,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä tuulivoiman rakentaminen on todella, niin kuin täällä on todettu, varsin villiä tällä hetkellä. Esimerkiksi meillä Keski-Suomessa Keski-Suomen liitto laatii maakuntakaavaa, tuulivoimamaakuntakaavaa. Se on nyt vuoden verran sitä laatinut, ja se saadaan ilmeisesti maakuntavaltuustoon tämän vuoden lopulla, jos silloinkaan. Sitten siinä voi tulla valituskierros, ja näin lainvoimainen maakuntakaava tuulivoimaa koskien saattaa tulla parin kolmen vuoden päästä. Rakentaminen kuitenkin jatkuu kovaa vauhtia. Saksalaiset ja muut yhtiöt rakentavat ja keräävät voitot, ja nämä haitat jäävät sinne sitten, kun niitä varmasti syntyy.
Tiedämme, että tuulivoiman tieltä joudutaan kaatamaan metsiä melkoisesti. Usein ne viedään kauas asutuksesta, niin kuin tietysti järkevää toisaalta on. Siellä ne häiritsevät luonnon eläimiä, vähentävät luonnon monimuotoisuutta, aiheuttavat monenlaista haittaa. Tätä ei ollenkaan lasketa nyt tänä päivänä, ei juuri mitenkään oteta huomioon. Ja sitten usein kunnat näyttävät osoittavan tai löytävän ne paikat tuulivoimaloille naapurikunnan rajalta. Kun ne rakennetaan meidän kunnan puolelle, vaikka raja on ihan vieressä, ne haitat ulottuvat myös sinne naapurikunnan puolelle, mutta se kunta, jonka maaperällä ne voimalat ovat, saa kaiken kiinteistöveron. Eli tämä kiinteistöveron jakokin pitäisi ottaa huomioon. Jos tästä ruvettaisiin nyt puhumaan, niin kunnat pelästyisivät aivan varmasti, ja varmaan jo ehkä tästä minunkin puheenvuorostani saattaa joku pelästyä, kun olen kuitenkin Kuntaliiton hallituksessa, ja joku voi ajatella, että Kuntaliitossa nyt mietitään tämmöistä, että jaettaisiinkin se kiinteistövero, joka mahdollisesti on hyvinkin suuri, useammalle kunnalle, jotka kärsivät tuulivoiman haitoista siellä alueellaan.
Tein kirjallisen kysymyksen syksyllä näistä korvauksista maanomistajille, metsänomistajille. 250—300 euroa hehtaarilta pysyvästä monen kymmenen vuoden haitasta on aivan kohtuuttoman pieni. Ministeri Henriksson, jolle nämä lunastuspykälät kuuluvat, hyvin ympäripyöreästi totesi, ettei mitään ongelmaa ole ja että jos on, niin seuraava hallitus katsokoon, mitä tehdä.
Todellakin me tarvitsemme tämän tuulivoimalain, jossa myös se loppuhomma ja niiden purkaminen aikanaan otettaisiin huomioon ja vaadittaisiin vaikkapa takuusummat tämmöisiä toimenpiteitä varten, kun näitä konkurssejakin voi tulla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T17:11:55,2023-02-22T17:15:13,Hyväksytty,1.1
2022_173_118,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,Ilmeisesti on tulossa lausumaehdotuksia. Ne pitää nyt tehdä. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_173_119,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,Arvoisa puhemies! Varmistaakseni tämän esityksen teen vielä uudestaan perussuomalaisten maa- ja metsätalousvaliokunnassa tehdyn vastalauseen mukaisen kannanottoehdotuksen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-22T17:15:32,2023-02-22T17:15:53,Hyväksytty,1.1
2022_173_120,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_121,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En tiedä, meneekö tämä nyt oikein, nimittäin minulla oli ihan normaali puheenvuoro nimenomaan tästä maa- ja metsätalousvaliokunnan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta...
[Puhemies Matti Vanhanen:  Siitä keskustelu käytiin äsken.] Okei, sitten keskustelu on käyty siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-22T17:15:53,2023-02-22T17:16:12,Hyväksytty,1.1
2022_173_122,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_123,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Elomaan tekemää esitystä ja totean, että on todella iso asia tämä maankäyttöön liittyvä kysymys ja siinä on hyvät lausumat, jotka on syytä hyväksyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T17:16:14,2023-02-22T17:16:33,Hyväksytty,1.1
2022_173_124,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Käsittelyn pohjana on ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 27/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kosonen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_173_125,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Kosonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä rakentamislaista ja siihen liittyviksi laeiksi eräin muutoksin. Valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen.
Rakentamislain uudistus on laaja kokonaisuus, johon liittyvät myös eduskunnan käsittelyssä olevat lait rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kehittämisestä sekä rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien henkilöiden pätevyyksien osoittamisesta. Maankäyttö- ja rakentamislain uudistusta valmisteltiin pitkään parlamentaarisesti, ja lausuntokierroksen jälkeen lait päätettiin eriyttää ja ottaa käsittelyyn rakentamista koskeva osuus. Tämä pohja valmistelulle oli toki haastava, koska maankäyttöpuoli liittyy kiinteästi rakentamislakiin.
Esityksestä ei järjestetty varsinaista lausuntokierrosta sen jälkeen, kun säännökset oli jaettu kahteen lakiehdotukseen. Puutteellinen lausuntokierros ja sidosryhmien heikko osallistaminen lainvalmistelun aikana johti siihen, että lakiehdotukseen on tehty valiokuntakäsittelyssä lukuisia muutoksia ja korjauksia.
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan, että maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamista koskevat luvut ja lain nimike muutetaan alueidenkäyttölaiksi. Rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta sekä mahdollistaa rakentamisen päätösten ja tietosisällön digitalisaatio. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuutta 2040-luvulla. Rakennettu ympäristö tuottaa noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Tämä ehdotus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavasti osaksi rakentamislainsäädäntöä. Rakennusten on jatkossa täytettävä vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Ja näitä vaatimuksia tarkennetaan asetuksilla, jotka koskevat rakennuksen ilmastoselvitystä, materiaaliselostetta ja hiilijäljen raja-arvoja. Ja lakiin sisällytettäisiin velvoite ottaa nykyistä laajemmin huomioon rakennusten koko elinkaaren aikaiset päästöt sekä kestävä laatu.
Esityksen tavoitteena ei ole edistää rakennusten purkamista. Jatkossakin lähtökohtana pitää olla vanhan säilyttäminen ja korjaaminen. Lakiehdotuksessa mahdollistetaan ja kannustetaan korjaamaan rakennuksia aikakautensa mukaisesti ja välttämään eri aikakausien rakennustekniikoiden sekoittamista. Esityksessä purkumateriaali- ja rakennusjätteen selvitysvelvoite nostetaan lain tasolle.
Arvoisa puhemies! Esityksessä on luvitusta sujuvoittavia ja byrokratiaa vähentäviä kohtia. Päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla säännöksillä parannetaan rakentamisen laatua ja luvitusta sujuvoitetaan. Lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi päävastuullisen toteuttajan vastuusta. Jos rakennushankkeeseen ryhtyvä ei nimeä päävastuullista toteuttajaa, hän vastaa itse päävastuullisen toteuttajan tehtävästä. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa, noudattaako päävastuullinen toteuttaja tehtäväänsä olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen suhteen.
Arvoisa puhemies! Rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä rakentamisluvalla. Lisäksi lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan. Rakentamislakiehdotuksessa asetetaan rakentamisluville yhteinen, koko Suomea koskeva pinta-alaraja, ja alle 30-neliöisen rakennuksen tai alle 50-neliöisen katoksen saa rakentaa ilman rakentamislupaa. Rakentamislupa ja toimenpidelupa korvattaisiin yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla.
Arvoisa puhemies! Käyn nyt vielä läpi osan muutoksista, joita valiokunta teki runsaasti rakentamislain käsittelyn aikana.
Ensinnäkin valiokunta ehdottaa, että ehdotetut lait tulevat voimaan vuoden 2025 alusta eli vuotta myöhemmin kuin hallituksen esityksessä ehdotetaan. Tämä voimaantulon siirtäminen antaa ministeriölle paremmin aikaa valmistella huolellisesti, eri toimijoita kuunnellen näitä asetuksia, jotka tulevat vaikuttamaan aika paljonkin tämän lain käytännön toteutukseen.
Rakentamislaissa täsmennetään rakennetun kerrosalan ylittämisestä tietyissä tilanteissa, ja ehdotamme säännöstä täsmennettäväksi siten, että siitä käy ilmi yksiselitteisesti, että rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää muun momentissa mainitun perusteen lisäksi väestönsuojan tai taloteknisten järjestelmien edellyttämän kuilun, hormin ja yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Tarkoituksena on, että jatkossakin sallittu rakennusala voidaan rakennushankkeessa ylittää jokaisen edellä mainitun tilan, ei pelkästään niistä jonkin, osalta.
Ympäristövaliokunta myös katsoi, että rakentamislaissa voi olla joustoa tilojen käyttötarkoituksiin, jotta tilat voisivat yleensä olla käytössä, onpa sitten kyseessä liike- tai asuintila. Jäykät määräykset tilojen käyttötarkoituksissa pitävät tiloja pahimmillaan tyhjillään. Rakentamislakia ei sovelleta Puolustusvoimien kohteisiin miltään osin, eikä julkiseen valtakunnalliseen digitaaliseen tietojärjestelmään voida sisällyttää Puolustusvoimien rakennuskohteiden tietoja.
Valiokunta ei kannata hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta oikaisuvaatimuksesta luopumisesta viranhaltijoiden tekemissä päätöksissä. Hallituksen esityksen mukaisesti suunnatusta oikaisuvaatimuksesta luovuttaisiin ja valitus suunnattaisiin suoraan hallinto-oikeuteen, mutta näin ei siis tule käymään. Erityisesti oikeusministeriö suhtautuu esitettyyn muutosehdotukseen erittäin pidättyvästi, koska tämä voisi lisätä taakkaa eri oikeusasteissa ja pidentää käsittelyaikoja.
Arvoisa puhemies! Käyn sitten vielä lausumaehdotukset läpi.
Lausunnoissa on ehdotettu, että kunnan tulee antaa rakentamislupaprosessia koskeva ajallinen palvelulupaus. Kunnat eivät tätä puoltaneet. Viranomaisella on hallintolain mukaan velvollisuus käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä. Valiokunta ehdottaa, että palvelulupauksen käyttöä kuitenkin pilotoidaan yhteistyössä kuntien kanssa ja saatujen kokemusten perusteella tehdään johtopäätöksiä palvelulupauksen laajemmasta käytöstä. Lausumaehdotuksena meillä on, että eduskunta edellyttää, että palvelulupauksen käyttöä pilotoidaan yhteistyössä kuntien kanssa ja saatujen kokemusten perusteella tehdään johtopäätöksiä palvelulupauksen laajemmasta käytöstä.
Sitten perustuslakivaliokunta korostaa tarvetta lakiehdotuksen vaikutusten ja toimeenpanon seurantaan sekä mahdollisten korjaavien lainsäädäntötoimien hallittua toteutusta. Ja perustuslakivaliokunta on lausunnossaan korostanut tarvetta seurata huolellisesti nyt ehdotetun sääntelyn vaikutuksia erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Perustuslakivaliokunnan tavoin ympäristövaliokunta pitää välttämättömänä, että valtioneuvosto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mahdollisesti havaittavien epäkohtien korjaamiseksi — tämä on siis sitä toista lausumaa. Ja lisäksi valiokunta katsoo talousvaliokunnan tavoin, että ehdotetun sääntelyn vaikutuksia lupaprosessien kestoon ja sujuvuuteen tulee seurata. Saatujen kokemusten pohjalta tulee poistaa lupaprosessista mahdollisia päällekkäisiä sääntelytaakkaa aiheuttavia selvitysvelvoitteita. Ja tämä oli todellakin se toinen lausuma. Kaksi meillä näitä oli valiokunnassa.
Arvoisa herra puhemies! Vielä lopuksi haluan valiokuntamme puolesta todeta, että ympäristöministeriön tulee kiinnittää huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmisteluprosessia koskevan ohjeistuksen noudattamiseen. Ministeriöllä on valmisteluvastuu, jonka ei pitäisi hallituksen esityksenä siinä laajuudessa siirtyä valiokunnalle kuin tässä tapauksessa toteutui. Valiokunta pitää välttämättömänä, että alueiden käyttöä koskevien säännösten uudistus ja rakentamislain nojalla annetut asetukset valmistellaan huolellisesti ja osallistamalla siis sidosryhmät aidosti valmistelutyöhön.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Hanna Kosonen,1338,2023-02-22T17:17:09,2023-02-22T17:26:01,Hyväksytty,1.1
2022_173_126,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Edustaja Lohikoski poissa. — Edustaja Kivelä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_127,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun tämän kauden alussa hallitusneuvotteluissa neuvoteltiin maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta, me halusimme tuolloin viedä uudistuksen valmiiksi kokonaisuutena ja siten, että se rakentaa hiilineutraalia yhteiskuntaa ja parantaa rakentamisen laatua. Näitä tavoitteita halusimme toteuttaa pienentämällä rakentamisen, maankäytön ja liikenteen hiilijalanjälkeä ja tukemalla kestävää yhdyskuntarakennetta. Lisäksi halusimme parantaa rakentamisen laatua sekä selkeyttää rakentamisen vastuita ja vähentää sisäilmaongelmia sekä niistä aiheutuvia terveyshaittoja. Energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä sitouduimme parantamaan olemassa olevassa rakennuskannassa. Uudistuksen päätavoitteiksi kirjattiin hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen, yhdyskuntarakenteen sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ohella.
Näitä tavoitteita halusimme toteuttaa käytännössä niin, että kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään, kaavaprosessin sujuvuutta edistetään ja kuntien maapolitiikkaa vahvistetaan. Kaavoituksen olisi perustuttava kattaviin vaikutusarvioihin. Alueidenkäytön laillisuuden valvonta säilyisi viranomaistoimintana vähintään nykytasolla. Ilmastokriisin torjunta huomioitaisiin niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossa. Yhdyskuntarakenteen halusimme tukevan ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä suosivan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Halusimme myös vaalia kulttuuriympäristöjä ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä, kuten ekokriisin ratkaiseminen ja kestävän kaupunkielämäntavan luominen nykytiedon valossa vaativat.
Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on ollut pitkä prosessi. Yli puolet tästä kaudesta MRL:ää yritettiin uudistaa kokonaisuutena hallitusohjelman kirjausten mukaan, sovittaen alueidenkäyttöä, rakentamista ja suunnittelua paremmin luonnon ja ilmaston asettamiin rajoihin. Vasemmisto olisi halunnut vahvistaa kunnan maapolitiikkaa, parantaa saamelaisten oikeuksia, vahvistaa viherrakennetta ja palauttaa ely-keskuksille mahdollisuuksia valvoa yleistä etua ympäristöasioissa, kuten hallitusohjelmaankin kirjasimme. No, porvaripuolueille tämä osoittautui vääräksi suunnaksi, ja valitettavasti se tarkoitti sitä, että ihmisten ja luonnon etua ei saatu edistettyä maankäytössä. Toisaalta meille oli selvää, että me emme tingi omista tavoitteistamme eikä ihmisten, julkisen vallan ja luonnon asemaa tulla heikentämään meidän vuorollamme. Näin ollen maankäytön uudistamisesta luovuttiin ja pystyimme jatkamaan ainoastaan rakentamispuolen kanssa.
Arvoisa puhemies! Uuden rakentamislain tavoitteena on parantaa sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, kiertotalouden edistämiseksi sekä rakentamisen päätösten ja tietosisällön valtakunnallisen digitaalisuuden mahdollistamiseksi. Päävastuullisen toteuttajan vastuuta koskevilla uusilla säännöksillä tähdätään rakentamishankkeen laadukkaaseen toteutukseen. Rakentamista varten tarvittavien lupien rajausta täsmennetään ja lupavelvoitetta supistetaan esityksessä niin, että rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan yhdellä lupamuodolla, rakentamisluvalla, ja lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan.
Rakentamisen ilmastopäästöjä hillitään esityksessä seuraavasti: Rakentamislupavaiheessa laadittaisiin ilmastoselvitys rakennuksen vähähiilisyydestä käyttäen hyväksi rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja kansallista päästötietokantaa. Kiertotaloutta edistettäisiin korostamalla rakennukselta vaadittavia elinkaariominaisuuksia. Rakennus- ja purkumateriaalien hyödyntämistä vahvistettaisiin purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksellä. Toivon, että näillä uudistuksilla rakentamista ohjataan hallitusohjelmatavoitteidemme suuntaan, ympäristön kannalta kestäväksi elinkaari- ja purkumateriaalin hyödyntämissääntelyllä ja ihmisten etua puolustavaksi päävastuullisen toteuttajan vastuuta tarkemmin säätelemällä.
Rakentamisen päästöt ovat myös niin suuret, että ilmastotavoitteiden takia rakentamisen säätely tulee päivittymään nähtävissä olevan lähitulevaisuuden aikana varmasti. Samoin rakentamisen ja asumisen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen merkitys on niin suuri, että sääntelyä ja sen toimivuutta on tärkeä seurata siltäkin kantilta tarkoin.
Arvoisa puhemies! Vaikka kokonaisuudessa ja prosessissa on paljon parantamisen varaa, me saimme valiokunnassa vielä korjattua muutamia keskeisiä kohtia lakiesityksestä, ja itse toivon, että se palvelee tarkoitustaan ja ohjaa rakentamista kestävämpään suuntaan. Korjasimme esimerkiksi muutoksenhakua niin, että oikaisuvaatimusmenettely on ensisijainen tapa hakea muutosta. Tämä on viime vuosien oikeudenhoitopolitiikan mukaista ja turvaa ihmisen oikeutta saada asiassaan viranomaisen toinen käsittely nopeasti. Ilman oikaisuvaatimusmenettelyä olisimme pelkästään ruuhkautuneiden tuomioistuinten varassa.
Tarkensimme myös purkamisen sääntelyä valiokuntakäsittelyvaiheessa. Purkamista alueella, jonka rakennuksista suurin osa on menettänyt arvonsa, rajoitetaan valiokunnan tahdon mukaan niin, että purkamisen edellytyksenä on tällöin, että purkaminen johtaa merkittävään purkumateriaalien uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.
Myös poikkeamista muusta rakentamisen ja alueidenkäytön sääntelystä helpotettiin, mikäli rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen poikkeamalla tarkoituksena on edistää vähähiilisyyttä tai kiertotaloutta.
Arvoisa puhemies! On tärkeää varmistaa, että uusi rakentamislaki ja alueidenkäyttölaki toimivat yhteen. Myös uuden lain vaikutuksia ja toimivuutta on ehdottomasti tarpeen seurata nyt tarkkaan, jotta sitä voidaan edelleen korjata alan tarpeiden mukaan. Suunta kohti ympäristön kannalta kestävää rakentamista on kuitenkin nyt otettu, eikä se tule muuttumaan mihinkään. Päinvastoin rakentamisen ja asumisen on kehityttävä jatkuvasti ympäristöä säästävämpään suuntaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-22T17:26:05,2023-02-22T17:33:15,Hyväksytty,1.1
2022_173_128,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Edustaja Multala., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_129,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus aloitettiin Sipilän hallituksen kaudella, ja silloin sen tavoitteena oli edistää maankäytön suunnittelun sujuvuutta, yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja helpottaa luvitusta, jotta erilaisia rakennushankkeita, myös vihreän siirtymän mukaisia investointeja, saataisiin vauhditettua. Valitettavasti tällä hallituskaudella näistä alkuperäisistä tavoitteista luovuttiin ja tilalle tuotiin monia, sinänsä aivan erinomaisia, tavoitteita luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta ja ympäristön huomioimisesta, mutta samanaikaisesti on todettava, että lainsäädäntö mutkistui merkittävästi. Sitä ei myöskään enää juuri kukaan ymmärtänyt, millä tavalla se on lopulta uudistumassa, ja sitten päädyttiin pirstomaan tämä lainsäädäntö kahteen osaan.
Nyt meillä on siis käytettävissämme täällä ja käsittelyssä rakentamislaki, joka siis käsittelee nyt tätä rakentamisosiota — alueiden käyttö jäi nyt tällä kertaa uudistusta odottamaan. Alueiden käytön uudistaminen olisi kuitenkin tarpeen, jotta näihin lainsäädännön alkuperäisiin tavoitteisiin voitaisiin päästä. Nyt kun ympäristövaliokunta aikamoisella kiireellä tässä loppuvaiheessa tätä laajaa asiaa käsitteli ja mietinnön valmiiksi sai, on todella tarpeen, että tästä, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, lähetetään myös terveiset ministeriön suuntaan. Tämän lain valmistelu ei todellakaan täyttänyt hyvälle lainsäädäntövalmistelulle asetettuja tavoitteita ja kriteereitä. Sen lisäksi, että tämän ensimmäisen lausuntokierroksen jälkeen, jolloin kyse oli vielä myös alueiden käytöstä, tuli täysi tyrmäys ja iso osa lausunnonantajista pyysi valmistelemaan koko lainsäädännön uudestaan, niin sen jälkeen, kun tästä päätettiin tämä alueiden käyttö irrottaa ja jättää uudistamatta, oli kommenttikierros vain muutamien viikkojen pituinen, ja käytännössä tämä sidosryhmäkuuleminen jäi siis kokonaan tekemättä. Sen vuoksi on ymmärrettävää, että valiokunnan jäsenten ja myös varajäsenten saamat yhteydenotot ovat olleet hyvinkin runsaita ja huoli on ollut suurta, kun on pohdittu sitä, mitäköhän sieltä valiokunnasta nyt lopulta ulos tulee.
Arvoisa puhemies! Se on sanottava valiokunnan eduksi, että kovasti yritettiin tehdä töitä, että edes ne pahimmat virheet sieltä poistettaisiin. Muun muassa poistettiin yritys poistaa oikaisuvaatimuksen käyttö kunnilta, mikä olisi johtanut aivan varmasti hallinto-oikeuksien ruuhkautumiseen, ja kun tiedämme, että nyt jo hallinto-oikeuksissa on aika kovat käsittelyjonot, se olisi ollut aivan hölmöä suoraan sanottuna, jos tähän olisi päädytty, ja tämän valiokunta onneksi korjasi. Sen sijaan valiokunta ei korjannut sitä, mikä viime kaudella muutettiin, eli nyt tässä laissa palautetaan lisää valitusmahdollisuuksia, mikä siis voi hidastaa merkittävästikin erilaisia rakentamishankkeita.
Arvoisa puhemies! Se, minkä vuoksi myös tämän lain uudistaminen kokonaisuutena olisi ollut hyvin tärkeää, on se, että nyt jää todennäköisesti melko paljon sellaisia kohtia, joissa tällaiset viittaukset ja laintulkinnat saattavat aiheuttaa melkoista päänvaivaa, kun tätä nyt ensimmäistä kertaa lähdetään soveltamaan. Kuitenkin on hyvä huomata se muutos, jonka valiokunta myös tähän lainsäädäntöön teki, eli tämän lain voimaantuloaikaa pidennettiin siitä alun perin tavoitellusta, ja nyt onneksi on myös tulevilla hallituksilla aikaa korjata niitä mahdollisia puutteita — ei vain mahdollisia vaan hyvin selkeitä puutteita, joita tähän lainsäädäntöön jäi.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti enää jatkossa emme näe näin laajoissa lainsäädäntöuudistuksissa tällaista valmistelua, jossa jätetään myös huomiotta ja kuulematta sidosryhmiä, ja toisaalta kun tätä uudistusta valmisteltiin parlamentaarisesti, silloin olisi toivottavaa myös, että parlamentaarisesti sitä vietäisiin eteenpäin. Nythän näin ei käynyt, ja itse asiassa se lausuntokierrokselle silloin lähtenyt versio oli myös hallituspuolueiden sisäisesti riitainen, niin sanottu virkamiesversio. Tämän lain valmistelussa ollaan siis nähty hyvin poikkeuksellisia käytäntöjä, mitä normaalisti ei tapahdu, ja tästä eduskuntaan tulleesta pätkäuudistuksesta nyt sitten jää nähtäväksi, kuinka hyvin sitä voidaan soveltaa. Hyviä tavoitteita, mutta saa nähdä, toimiiko tämä laki nyt niiden tavoitteiden suuntaisesti vai jopa niitä tavoitteita vastaan.
Arvoisa puhemies! Tulemme myöhemmässä vaiheessa esittämään tämän lain hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T17:33:20,2023-02-22T17:38:37,Hyväksytty,1.1
2022_173_130,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Edustaja Talvitie poissa. — Edustaja Sirén., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_131,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lähtökohtana oli kokonaisuudistus maankäyttö- ja rakennuslakiin, ja se aloitettiin viime kauden puolella parlamentaarisesti. Parlamentaarinen työskentely oli huolellista, mutta hallitus päätti olla hyödyntämättä tämän työskentelyn aikaansaannoksia ja toi ihan oman esityksensä, jossa oli erilainen sisältö tavoitteista lähtien. Tämä hallituksen esitys sai poikkeuksellista murskakritiikkiä ja kaatui, kuten aikaisemmissa puheenvuoroissa kuultiin.
Mutta tästä murskakritiikkiä saaneesta ja kaatuneesta esityksestä hallitus päätti irrottaa rakentamista koskevan osan omaksi ehdotuksekseen, jonka se toi eduskuntaan. Lisäksi, niin kuin valiokunta mietinnössään toteaa, olisi ollut tarkoituksenmukaista käsitellä kaavoitusta koskevat säännökset ensin ja uudistaa vasta sen jälkeen rakentamista, koska rakentaminen perustuu tälle kaavoitukselle. Joka tapauksessa hallitus toi oman esityksensä ilman sidosryhmäkuulemisia eduskuntaan. Näin ollen tässä valmistelussa hallitus ei siis noudattanut lainvalmisteluprosessin ohjeistusta. Puutteelliset kuulemiset ja myös puutteelliset vaikutusarviot — nämä eivät ole hyvät lähtökohdat asianmukaiselle lainsäädäntötyölle.
Esitys on siis valmisteltu puutteellisesti ja ilmeisellä kiireellä. Sitä on täällä eduskunnassa jouduttu parantelemaan, muuttamaan, korjaamaan poikkeuksellisen paljon. Ympäristövaliokunnassa on tehty poikkeuksellinen määrä pykälämuutoksia tähän hallituksen esitykseen. Näiden valiokunnassa tehtyjen muutosten myötä esitys on parantunut jonkin verran ja sisältää myös hyviä ja perusteltuja asioita, mutta koska lähtökohdat tälle lainsäädännölle olivat niin heikot, ei kovallakaan työllä täällä eduskunnan päässä ole mahdollista saada hyvää ja tarkoituksenmukaista, laadukasta, toimivaa lainsäädäntöä aikaiseksi.
Arvoisa puhemies! Rakentamislaki lisää velvoitteita kunnille, se lisää niin hallinnollista kuin taloudellista taakkaa kunnille. Esitys ei myöskään huomioi sitä, miten kunnat voivat tulla näistä lain myötä tulevista uusista velvoitteistaan selviämään. Eduskunnassa todellakin tehtiin merkittävä määrä muutoksia hallituksen alkuperäiseen esitykseen, mutta esimerkiksi valitusoikeutta koskevia tulkinnanvaraisia pykäliä eduskuntakäsittelyssä ei muutettu. Tämän johdosta valitusoikeus tulee laajenemaan ja tulemme näkemään lisääntyviä määriä valituksia. Tämä uhkaa hidastaa rakennuslupien käsittelyä ja viivästyttää hankkeiden käynnistymistä — päinvastoin siis kuin mikä lainsäädännön tavoitteena tulisi olla. Huomionarvoista on, että viime kaudella, pääministeri Sipilän johtamalla hallituskaudella, tehtiin lupaprosessien sujuvoittamiseksi sellaisia muutoksia, joissa tämän hallituksen toimesta tällä esityksellä nyt otetaan taka-askeleita.
Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö ei ole valmisteltu asianmukaisesti, sen vaikutuksia ei ole arvioitu asianmukaisesti, lain toimeenpanoon ja tulkintoihin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. On vaikeaa nähdä, miksi hallitus halusi kiireellä vielä näin tämän vaalikauden loppumetreillä näistä lähtökohdista viedä tämän lakiesityksen läpi. Lainsäädäntö tulisi valmistella tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja aikataulussa sekä luonnollisesti olemassa olevia lainsäädäntöprosessin ohjeistuksia noudattaen ja kunnioittaen, huolellisesti, sidosryhmiä kuullen ja vaikutukset asianmukaisesti arvioiden.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä esittää näiden lakiehdotusten hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-22T17:38:39,2023-02-22T17:43:26,Hyväksytty,1.1
2022_173_132,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_133,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nykyinen rakentamisen tapamme ei ole kestävä. Rakennettu ympäristö tuottaa yli kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja ja tuottaa suuria määriä jätettä. Aivan liian moni rakennus päätyy ennen aikojaan purkuun heikon kunnon, huonon sisäilman tai sen takia, että rakennus ei vastaa alkuperäistä käyttötarkoitusta ja purkaminen tulee halvemmaksi kuin rakennuksen käyttötarkoituksen muutos — uusi purkujäte kuskataan kaatopaikalle.
Uusi rakentamislaki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan ensi kertaa kattavaksi osaksi rakentamislainsäädäntöä ja vastaa näihin nykyisiin ongelmiin. Rakentamista ohjataan vähähiiliseksi, ja ilmastovaikutukset huomioidaan koko elinkaaren ajalta, aina suunnittelusta rakentamiseen, käyttöön, ylläpitoon ja purkamiseen, ja tämä on se syy, miksi tätä esitystä nyt viedään eteenpäin.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta laissa on uutena merkittävänä vaatimuksena rakennusten hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen eli haitallisten ja hyödyllisten ilmastovaikutusten raportointi. Tavoitteena on ohjata rakennusten hiilijalanjälkeä määrittelemällä sille raja-arvot, jotka eivät saa ylittyä. Kiertotalous otetaan vahvasti kaiken rakentamisen lähtökohdaksi. Rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi, muunneltaviksi ja korjattaviksi. Kun rakennus tulee elinkaarensa päähän, tavoitteena on pitää rakennusmateriaalit kierrossa mahdollisimman pitkään. Näin säästetään luonnonvaroja ja energiaa sekä vähennetään syntyvän jätteen määrää. Kiertotalouden edistämistä tukevat lain sisältämät uudet vaatimukset rakentamisen vähähiilisyydestä, rakennusten elinkaariominaisuuksista sekä rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä — nämä sitä siis jo tukevat.
Arvoisa puhemies! Vaikka rakentamislaki ohjaa purkujätteen hyötykäyttöön, se ei kannusta rakennusten purkamiseen. Purkamisen edellytyksenä on, että purkaminen ei saa haitata kaavoitusta, kaavan toteuttamista tai alueiden käytön muuta järjestämistä. Tähän tehtiin valiokunnassa yksi poikkeus, eli alueilla, joilla rakennuksille ei välttämättä löydy enää käyttöä yksittäiselle rakennukselle, olisi mahdollista saada purkamislupa, jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleenkäyttöön, mutta olennaista on, että rakennetun ympäristön suojelemistavoitteet eivät näissä poikkeustilanteissakaan saa vaarantua. On tärkeää, että tällä hallituksen esityksellä kulttuuriperinnön ja vanhojen rakennusten suojelua vaalitaan. Uuden rakentamislain myötä kulttuuriympäristöt on huomioitava myös haja-asutusalueilla, kun nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää niiden huomioimista vain suunnittelutarvealueilla.
Vihreille on ollut tärkeää rakentamisen laadun parantaminen lain tasolla. Tästä saimme kirjauksen hallitusohjelmaan, ja tätä on myös tässä laissa viety eteenpäin. Rakentamisen laatua parannetaan selkiyttämällä vastuukysymyksiä siten, että vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta osoitetaan päävastuulliselle toteuttajalle. Hankkeeseen ryhtyvä voi nimetä rakennusvalvonnalle päävastuullisen toteuttajan tai kantaa vastuun itse. Näin pyritään varmistamaan, että virheiden sattuessa löytyy vastuunkantaja. Hankkeen osapuolten on tehtävä yhteistyötä rakentamisen laadun parantamiseksi ja luotava edellytykset hankkeen laadukkaalle toteuttamiselle. Tätä kohtaa on kyllä hiottu valmistelun kuluessa myös sidosryhmien kanssa.
Arvoisa puhemies! On paljon kritisoitu sitä, että rakentamislaki tuodaan hyväksyttäväksi irrallaan alueiden käytöstä, ja täytyy todeta, että olin itsekin pettynyt siihen, että tähän ratkaisuun päädyttiin. Kuitenkin oikeusministeriö piti kaavoitus- ja rakentamislakia liian suurena kokonaisuutena vietäväksi eteenpäin kerralla, ja tämä oli yksi syy, miksi tähän ratkaisuun päädyttiin.
Se, että rakentamisen lain puolta nyt viedään eteenpäin, on tärkeää, koska rakentamisen päästöjen vähentämiseksi nyt esitettävät parannukset on kriittistä saada vietyä lainsäädäntöön. Tietopohja ja menetelmät puuttua rakentamisen päästöihin ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana, ja nämä kehityskulut on tarpeen huomioida myös lainsäädännön tasolla.
On tärkeää, että lainsäädännön uudistukset valmistellaan avoimesti ja laajasti eri intressitahot osallistaen. Tästä on täällä käytetty puheenvuoroja, ja täytyy todeta, että tämän prosessin osalta se ei valitettavasti kaikilta osin onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Ja valiokunnalle myös jäi tässä kohtuuttoman suuri työ lain korjailuun, mikä näkyi tänä haasteena tässä viime metreillä. Valiokunnan puheenjohtajakin tätä kyllä tässä osaltaan kuvasi. Mutta tämä laki on tärkeää nyt viedä maaliin nimenomaan, jotta me saadaan rakentamisen ilmastovaikutuksia pienennettyä, ja sitä tällä lakiesityksellä selkeästi tehdään.
On totta, että tässä oli rajapintaa tähän alueiden käytön puoleen liittyen, ja onkin tärkeätä seurata nyt ja tehdä huolellista arviointia tämän lain osalta. Pidän myös tärkeänä, että on sitten mahdollisuutta ja valmiutta tarkastella tehtyjä ratkaisuja, jos ne siinä alueiden käytön rajapinnassa osoittautuvat haastaviksi. Toivon, että tätä alueiden käytön puolta myös sitten osaltaan uudistetaan — toki niiden tavoitteiden pohjalta, joita hallitusohjelmaan kirjattiin ja jotka olivat hyviä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-02-22T17:43:27,2023-02-22T17:49:11,Hyväksytty,1.1
2022_173_134,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_135,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rakentamislaki on tärkeä lakipaketti rakentamisen hallinnon modernisoinniksi. Tätä lakia on verrattu jopa sote-uudistukseen, niin merkittävä se on kokoluokaltaan, ja tästä mietinnön pinkasta näkeekin, kuinka ison työn myös valiokunta on sen eteen joutunut tekemään.
Rakentaminen on päästöjä, taloutta, omistamista ja kulttuurihistoriaa, mutta se on myös keskeinen osa jokaisen meidän ihmisen elämää. Rakennetulla ympäristöllä on vaikutus elämänlaatuun, ja se myös ohjaa meidän elämäntapavalintoja. Tätä kaikkea ei säädellä vain rakentamislailla, vaan kiinteä yhteys siihen on myös muun muassa maankäytöllä ja liikenteen suunnittelulla. Olen hieman huolissani ja vähän pettynytkin siitä, että nämä kaksi lakia, maankäyttö- ja rakennuslaki, on nyt erotettu, ja toivon syvästi, että ne eivät kuitenkaan ala elämään omaa elämää, jossa toinen johtaa toiseen suuntaan ja toinen vie toiseen.
Tässä laissa on onnistuttu ottamaan hyviä askeleita erityisesti hallinnon sujuvoittamiseksi, ilmastovaikutusten tunnistamiseksi ja myös digitaalisuuden ja rakentamisen vastuiden osalta. Merkittävä uudistus on myös rakennusten elinkaariominaisuuksien huomioiminen. Paljon on esitetty kritiikkiä erityisesti rakentamisen purkamisen helpottamiseksi. Siihen valiokunta on kuitenkin mietinnössään pyrkinyt vastaamaan. Pidän tärkeänä, että näitä muutoksia seurataan ja tarvittaessa eduskuntaan tuodaan myös korjauspaketti, jos jokin pykälä ei toteuta tarkoitustaan.
Purkamisen laajuuteen ja rakennusten lyhyeen elinikään on viime vuosina havahduttu suuresti. Törmään kuntapäättäjänä harva se valtuuston kokous siihen, että ehdotetaan asemakaavassa korvattavaksi uudisrakennuksella rakennushistoriallisesti merkittävää, reilusti alle 100-vuotiasta rakennusta. Syynä on aina se, että uuden rakentamisen hinta on edullisempi kuin vanhan korjaaminen, vaikka teknisesti se olisikin tehtävissä. Tämä on aivan kestämätöntä, kun mietimme meidän kulttuurihistorian säilymistä tai tavoitetta vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä. Rakennusosien kiertotaloutta ei Suomessa juuri ole, ja rakennustenkin ikä on varsin lyhyt. Toivon, että saamme tällä lailla parannuksia tähän. Mutta olen kyllä vakuuttunut, että myös lisäohjausta sen suhteen tullaan tarvitsemaan, jotta me pystytään säilyttämään niitä rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita mutta myös lisäämään rakennusten kiertotaloutta, niin rakennusosien kuin kaikkien materiaalien ja rakennusten elinkaarta.
Haluan tuoda esille huoleni osaajapulasta rakentamisen alalla. Hyvät tavoitteet tarvitsevat toteutuakseen ammattilaisia, kiinteistöalan osaajia, insinöörejä ja arkkitehtejä. Haluan huomauttaa, että Suomessa on itse asiassa varsin vähän arkkitehtejä. Hyvä vertaus on Tanskaan, jossa on lähes kolme kertaa enemmän arkkitehtejä kuin Suomessa. Suomessa arkkitehdeistä on jo nyt suuri pula, ja eläköitymisen myötä tilanne on vain pahentumassa. Myös monista erikoissuunnittelijoista, kuten rakennesuunnittelijoista, on huutava pula. Tällä kaudella lisätyt aloituspaikat eivät ratkaise kuitenkaan tätä tilannetta, vaan siihen tarvitaan suurempia ratkaisuja. Tanskassa esimerkiksi on lisätty merkittävästi arkkitehtikoulutusta, ja silti edelleen siellä arkkitehdeilla on käytännössä täystyöllisyys, kuten Suomessakin tällä hetkellä. Näen, että meillä olisi varaa ja velvollisuuskin lisätä arkkitehtien lukumäärää todella reilustikin. Arkkitehtuuri voi olla muutakin kuin perinteistä rakentamisen suunnittelua Suomessa, kuten Tanska on tehnyt siitä myös merkittävän vientituotteen.
Arvoisa puhemies! Rakentamisella on suuri merkitys laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointiin. Erityisesti asuntorakentamisessa olemme nähneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävän muutoksen, ja harva se viikko myös lehdistä saamme lukea kritiikistä uutta asuntosuunnittelua kohtaan, kuten ikkunattomista makuuhuoneista ja syvistä yhteen suuntaan avautuvista huoneistoista. Pidän tärkeänä, että meillä olisi Suomessa jonkinlainen laaja-alainen asumisen ja rakentamisen asiantuntijapaneeli, joka voisi meille tutkimustietoa keräten arvioida näiden ratkaisuiden toimivuutta, jotta emme arvostelisi tai arvioisi niitä pelkästään omien asumispreferenssiemme mukaan, mitkä ovat hyvin henkilökohtaisia ja myös eroavat toisistaan, vaan olisi myös sellainen asiantuntijapaneeli, joka voisi antaa myös politiikkasuosituksia lainsäädännön parantamiseksi.
Arvoisa puhemies! Tämä laki on tosiaan iso paketti, ja itse olen sitä mieltä, että se kannattaa laittaa toteutukseen. Se on parannus, mutta myös sen vaikutuksia tulee seurata tarkasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T17:49:13,2023-02-22T17:54:44,Hyväksytty,1.1
2022_173_136,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_137,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rakentamista rajoittavia ja vaikeuttavia määräyksiä ja sääntelyä tulisi keventää ja järkevöittää, ei hankaloittaa eikä lisätä byrokratiaa ja sääntelyä entisestään. Nyt jatkossa esimerkiksi jokaisesta rakennuksesta, myös omakotitalosta, tulee tehdä luvanhakuvaiheessa ilmastoselvitys. Kuitenkaan selvitykselle ei ole selkeitä mittareita. On selvää, että rakentamisessa tulee huomioida kestävyys ja laadukkuus, ja ideaali olisi rakentaa mahdollisimman pitkäikäisiä ja kestäviä rakennuksia. Lisäksi kiertotalouden edistäminen ja hiilineutraaliustavoitteet ovat erittäin tärkeitä, mutta kaikenlainen byrokratian lisääminen jo valmiiksi byrokraattisissa ja hankalissa lupahakemusprosesseissa on todella huono kannustin. Lisäksi kaikki byrokratian lisääminen lisää sekä luvanhakijan taakkaa että myös kuntien ja kaupunkien taakkaa, eikä esityksessä ole huomioitu, miten kunnat ja kaupungit tulevat näistä uusista velvoitteistaan selviytymään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-22T17:54:46,2023-02-22T17:55:50,Hyväksytty,1.1
2022_173_138,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_139,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rakentamislaki on varsin iso kokonaisuus, ja todellakin seurasimme tarkkaan myös alueiden käyttöä koskevaa kokonaisuutta, jonka aiemmin piti myös edetä tämän yhteydessä.
On selvää, että tässä on ollut myös puolueiden välisiä intressiristiriitoja. Minä en ole kuullut esimerkiksi kokoomukselta, minkälaisia tavoitteita sisällöllisesti teillä olisi ollut lain osalta, vaan olen kuullut enemmän kritiikkiä tätä prosessia kohtaan. Se prosessikritiikki varmasti on monilta osin ihan paikallaan, mutta tässä on tuotu esiin, että byrokratiaa on Sipilän kaudella helpotettu. Itse en pidä näitä tavoitteita, jos oikein ymmärrän tavoitteenne, välttämättä aina hyvinä. Meillä on jo nyt paljon esimerkkejä siitä, kuinka itse asiassa rakentamista ei riittävästi ohjata kestävään suuntaan. Meillä on esimerkkejä, joissa rakentamisen laatu on luokattoman huonoa ja korjauksia joudutaan tekemään uudisrakennukseen hyvin nopeasti.
Me tarvitaan kestävämpään ja myöskin laadukkaampaan rakentamiseen ohjaavaa lainsäädäntöä. Meidän tulee tunnistaa paremmin, että rakentaminen ja arkkitehtuuri ovat myös Suomen etu ja kilpailuvaltti. Sillä, kuinka viihtyisä ympäristö meillä on, on aivan suora taloudellinen vaikutus myös kaupunkeihin. Rakennushistoriaa pitäisi kunnioittaa. Meillä on hyvin vähän suojeltuja rakennuksia Suomessa, ja nyt on todella kiireellistä arvioida tätä isoa rakennuskantaa, jota on rakennettu 60-luvulta lähtien. Tässä ovat ne pahimmat ongelmakohdat nyt. Näyttää siltä, että monessa kaupungissa ovat toteutumassa purkuvirheet, jollaisia on harmiteltu jälkikäteen, kun niitä on aiemminkin tehty. On vaikeampi nähdä sen rakennuskannan arvoa, joka on meitä lähempänä, mutta kuitenkin tässäkin jo puhutaan monesta vuosikymmenestä taaksepäin, ja silti näitä purkupäätöksiä tehdään. Uusi arkkitehtuuripoliittinen ohjelma lähti siitä, että korjaamisen pitäisi aina olla ensisijainen vaihtoehto. Olen hieman pettynyt tähän rakentamislakiin juuri tästä näkökulmasta, että me ei ohjata siinä riittävästi huomioimaan kulttuuriperintöä, ei ehkä tehdä heikennyksiäkään, mutta olisi voinut vielä paremmin huomioida sen, että meidän kannattaa kannustaa korjaamaan ja ylläpitämään myös arvokasta rakennuskantaa. Vaikka se ei aina olisi sen rakennuttajan intressi, [Puhemies koputtaa] se voi olla yhteiskunnan intressi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-22T17:55:52,2023-02-22T17:59:04,Hyväksytty,1.1
2022_173_140,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_141,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella ympäristöministeriössä valmistellut lakiesitykset ovat olleet erittäin huonosti valmisteltuja kautta linjan. En ole ympäristövaliokunnan jäsen, mutta olen sitten näihin valmisteluihin sen verran perehtynyt eri näkökulmista, että näin voi sanoa.
Tässäkin rakentamislain uudistuksessa johtava ajatus on ilmastonmuutoksen vastustaminen ja sitä kautta byrokratian lisääminen ja rakennuskustannusten kasvattaminen ja hankkeiden liikkeelle saannin hidastaminen. Tuntuu, että ne ovat jopa tarkoituksellisia, eli hanke on puhtaasti ideologinen. Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka on 90-luvun lopulta voimassa ollut — olin silloin ympäristövaliokunnassa, kun sitä käsiteltiin, ja siinä käytiin kovaa vääntöä sisällöstä ja sinne jäi kohtia, jotka olisi pitänyt silloin jo tehdä sujuvammaksi ja sellaiseksi, että kustannuksia olisi voitu hillitä ja rakentajia palvella paremmin, mutta näin ei käynyt, eli tarvetta uudistamiselle on. Tämän hallituksen esityksen — se taisi olla rakentamis- ja kaavoituslaki, millä nimellä lähdettiin liikkeelle — Kuntaliiton hallituksessa jouduimme tyrmäämään aivan täydellisesti, koska se oli todella huonosti valmisteltu, ja niin se sitten jaettiin kahtia, ja nyt meillä on tämä rakentamisosuus tässä, ja varmaan on niin kuin tässä edellä on todettu, että olisi pitänyt mennä se kaavoitus edellä ja tämä sitten vasta jäljessä. No, tässä olemme nyt kuitenkin. Meillä on tämä paketti— tässä taitaa olla 61 lainmuutosta eli valtava paketti, toki suuri osa on ihan teknisiä muutoksia, mutta kuitenkin valtava paketti — joka on äärettömän tärkeä monella tavalla rakentajille ja kunnille erityisesti, ja tässä jossakin määrin lisätään byrokratiaa tämän ilmastopolitiikan takia tai siitä näkökohdasta, ja sitten myös muutetaan valitusmahdollisuuksia ja niin edelleen.
Perussuomalaisten ympäristövaliokunnan valiokuntaryhmä on jättänyt vastalauseen, jossa tämä esitetään hylättäväksi, ja sille on todella perusteluita eli nimenomaan tämä kustannusten nousu ja muutamat muut tekijät.
Hyvin mielenkiintoinen on, herra puhemies, tämä tänään Kuntaliiton asiantuntija Paula Mäenpään Kuntaliiton nettisivuilla julkaisema arvio tästä. Otsikko on: ”Rakentamislain mietintö sujuvoittaa kaavan vastaista asumista” — siis sujuvoittaa kaavan vastaista asumista. Ja hän tässä kirjoituksessaan toteaa: ”Ympäristövaliokunnassa on tehty muutos lakiesityksestä poikkeamista koskevaan säännökseen. Muutoksen tarkoituksena on helpottaa asumisen käyttötarkoitusmuutoksia asemakaava-alueilla. Käytännössä kunnan harkintavaltaan poikkeamisasioissa puututaan, kun kyse on asumisen sijoittamisesta kaavan vastaisesti. Kunta voisi määrätä poikkeamislupaan ehtoja, mutta ei voisi oikeusharkintaperusteella evätä haettua käyttötarkoituksen muutosta koskevaa poikkeamishakemusta kaavoitukselle aiheutuvan haitan tai rakentamisen merkittävyyden perusteella.” Hän ottaa esimerkin tässä: ”Esimerkiksi Helsingin keskustan toimisto- ja myymälätilat voisi muuttaa poikkeamisluvin asuinkäyttöön. Keskustojen lisäksi käyttötarkoituksen muutos olisi mahdollinen missä tahansa. Muuten erilaisilla työpaikka-alueilla sekä teollisuus- ja varastoalueilla, kunhan asuinrakennusta koskevat rakentamismääräykset ja muut lupaedellytykset täyttyvät.” Edelleen Paula Mäenpää toteaa: ”Muutos romuttaa kaavoituksen tehtävän eri toimintojen yhteensovittajana asemakaava-alueilla. Kuntien kannalta säännös olisi tullut kirjoittaa toisin. Jos käyttötarkoituksen muutos asumiseen on tarve käsitellä poikkeamisluvin nykyistä sujuvammin, säännökseen tulisi kirjoittaa vähintään vaatimus alueen soveltuvuudesta asumiseen.” Sitten hän käy muutamia muita asioita läpi ja toteaa tästä 30 neliön luparajasta, kynnyksestä, että kun sitä ei ole, ”alle 30 neliön toimisto-, majoitus- ja saunarakennuksista puuttuisivat jatkossa tiedot. Todennäköisesti näiden rakennusten tiedot tulisivat puuttumaan myös kiinteistöverotuksen piiristä.” Tällaisia vaikutuksia valiokunta ei ole ottanut huomioon. Se kertoo siitä, että valmistelu, vaikka valiokunnassa tämä oli lähes puolitoista vuotta, on ollut puutteellinen, ja ehdotus lähtökohdiltaan oli kelvoton.
Sitten Paula Mäenpää vielä toteaa tästä oikaisuvaatimuksesta: ”Oikaisuvaatimuksen säilyminen lainsäädännössä oli tavoiteltu muutos sillä edellytyksellä, että oikaisuvaatimuksen aika olisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 14 vuorokautta. Nyt mietintöön muutetussa esityksessä noudatetaan hallintolain määräaikoja, jolloin oikaisuvaatimus tulee tehdä 30 päivässä. Tämä tulee hidastamaan rakentamisen aloittamista. Sujuvoittamisen sijaan asiat pitkittyvät.” Positiivisena hän näkee, että tämä esitetään tulevaksi voimaan vasta 1.1.2025, mutta sehän ei paljon muuta tämän puutteita ja virheitä ja hankaluuksia, jotka ovat sekä rakentajille että kunnille konkretiaa, jos tämä esitys menee läpi. Siksi, puhemies, tulemme toisessa käsittelyssä esittämään mietinnön hylkäämistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T17:59:05,2023-02-22T18:06:21,Hyväksytty,1.1
2022_173_142,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_143,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan rakentamislain muutosta. Alkuun hieman historiaa, millä pohjalla tähän lähdettiin viime kaudelta, sitten asiaa valiokuntakäsittelystä ja valiokunnan yhteisistä toteamuksista, muun muassa oikaisuvaatimusmenettelyn poistosta ja muutamista pykälistä, ja sitten perusteluita siitä, miksi tämä lakiesitys olisi ollut parempi hylätä:
Arvoisa puhemies! Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus käynnistettiin parlamentaarisesti keväällä 2018. Uudistuksen tavoitteet lähtivät sujuvoittavuudesta ja selkeyttämisestä, kasvun edellytyksistä ja mahdollisuuksien luomisesta. Rinteen—Marinin hallitusohjelman myötä tavoitteet muuttuivat. Sääntelyn sujuvoittamisen uudistus vaihtui lisäsääntelyyn, ja lausunnoilla ollut ehdotus sai murskakritiikkiä, ja itse asiassa se esityshän, joka oli lausunnoilla, kaatui. Se ei edes eduskuntaan edennyt. [Toimi Kankaanniemi: Näin kävi!] Esitys oli huonosti valmisteltu ja tehtiin sivuuttaen sidosryhmien näkemykset. Tämä on ollut hallinnollisesti kallis prosessi: satoja ellei tuhansia suomalaisia asiantuntijoita on ollut erilaisissa verkostotilaisuuksissa ja Teamseissa ja muissa, ja miten Marinin hallitus tähän suhtautui, niin tämä kokonaan sivuutettiin ja tehtiin aivan erilainen esitys.
Suunnan piti olla siis aivan päinvastainen kuin se tästä oli. Hallitus päätti edistää tätä kokonaisuutta irrotetuin osin, eli rakentamisen sääntelyn kokonaisuus on meillä tänään käsittelyssä, ja alueidenkäytöstä me emme tiedä, minkälainen hallituksen esitys siitä olisi ollut edes valmisteilla, ja on valitettavaa, että käsittelemme rakentamislakia niin, että emme edes tiedä, minkälainen alueidenkäytön laista tulee.
Täällä on paljon lisävelvoitteita, esimerkiksi jokaisesta rakennuksesta on tehtävä ilmastoselvitys. Tämä tarkoittaa myös omakotitaloja. Sille ei ole mitään tutkimustietopohjaa eikä mittareita, mutta se kaikilta vaaditaan. Paljon on myös asioita, joita asetuksilla käytännössä tullaan vasta sitten viitoittamaan, miten ne asiat etenevät. Valiokunta totesikin, että tämä asetuksien valmistelu on nyt aidosti ja oikeasti tehtävä sidosryhmien kanssa yhteisesti, niin että alan asiantuntijoita kuullaan.
Hallitus esitti siis oikaisuvaatimusmenettelyn poistamista kokonaan. Tämä olisi siis tarkoittanut sitä, että oikaisuvaatimuksen sijaan hankkeeseen ryhtyvä joutuisi valittamaan suoraan hallinto-oikeuteen ilman että tämän tarvitsee odottaa oikaisuvaatimukseen annettavaa päätöstä. Tällä hetkellä meillä on kunnissa ja kaupungeissa tuhansia oikaisuvaatimuksia käsittelyssä, ja ne käsitellään 14 vuorokaudessa, ja suurimmaksi osaksi henkilöt tyytyvät siihen päätökseen, minkä he saavat sen parin viikon kuluessa, eivätkä lähde valittamaan hallinto-oikeuteen. Tietenkin osa päätöksistä myöskin muuttuu oikaisuvaatimuksen perusteella. Jos tämä hallituksen esitys olisi pysynyt voimassa eli valiokunta ei olisi sitä muuttanut, tämä olisi siis käytännössä ruuhkauttanut meidän hallinto-oikeudet, ja kun tarkoitus oli lupia sujuvoittaa ja lupakäsittelyä nopeuttaa, niistä olisi saattanut tulla vuosien ja vuosien odotuksia. Hallinto-oikeuksissa on tällä hetkelläkin muistakin asioista johtuen merkittäviä jonoja. Valiokunta tosiaan totesi, että oikaisuvaatimusta ei poisteta, ja kuitenkin valiokunta päätti sitten pidentää oikaisuvaatimuksessa käsittelyaikaa, joka on siis tällä hetkellä ollut 14 vuorokautta. Nyt sitten mietintöön tuli, että noudatetaan hallintolain määräaikoja, jolloin oikaisuvaatimus tulee tehdä 30 päivässä. Oletan, että se ei ehkä ollut kuitenkaan tarkoitus ja että siinä vähän vahingossakin valiokunta oli sitä mieltä.
Sitten, arvoisa puhemies, tästä lainvalmisteluprosessista yleisesti ottaen valiokunta totesi, että hyvään lainvalmisteluun kuuluu sidosryhmien kuuleminen siten, että näille varataan tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä kuulemisen kohteena olevaan materiaaliin ja lausua asiasta. Lausuntokierroksen laiminlyönti on valiokunnan käsityksen mukaan myötävaikuttanut siihen, että hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta rakentamislaiksi jouduttiin korjaamaan monin paikoin. Valiokuntahan korjasi noin 40—50:tä pykälää, ja esityksen johdosta tehdään eduskuntakäsittelyssä myös teknisiä korjauksia useisiin lakeihin, jotka eivät sisältyneet hallituksen esitykseen. Valiokunta katsoo, että ympäristöministeriön tulee kiinnittää huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmisteluprosessia koskevan ohjeistuksen noudattamiseen, ja valiokunta pitää välttämättömänä, että alueidenkäyttöä koskevien säännösten uudistus ja rakentamislain nojalla annettavat asetukset valmistellaan huolellisesti ja osallistamalla sidosryhmät aidosti valmistelutyöhön. — Arvoisa puhemies, jatkan puheenvuoroa toisessa puheenvuorossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-22T18:06:25,2023-02-22T18:12:42,Hyväksytty,1.1
2022_173_144,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Tämä on teidän oikeutenne. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_145,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Holopainen epäili, etteikö tämä meillä olisi sisältökritiikkiä. Valitettavasti sisältökritiikkiä on niin paljon, että se olisi mahdotonta käydä edes viiden minuutin puheenvuorossa läpi kokonaisuudessaan. Valiokunta teki kymmeniä pykälämuutoksia, ja se kritiikki, mitä tässä salissa myös hallituspuolueiden taholta on esitetty lainsäädännön valmistelua kohtaan, on täysin aiheellista ja mielestäni hyvin lievää siihen verrattuna, kuinka luokatonta oli se lainsäädäntö, mitä me saimme valiokunnan käsiteltäväksi.
Ei ole mitenkään kohtuullista että valiokunnan jäsenet ja myöskään valiokuntaneuvokset — jotka toki ovat lainsäädännön kirjoittamisen ammattilaisia — kuitenkaan sorvaavat niitä pykäliä siellä, ja niiden tulkinnat tulevat siis jäämään nyt hyvinkin epäselviksi. Edustaja Talvitie otti tässä muutaman esimerkin esimerkiksi kuntien näkökulmasta. Eli käytännössä tässä nyt hyvänä asiana on toki se, että voidaan viedä esimerkiksi käyttötarkoituksen muutoksia helpommin eteenpäin, mutta toisaalta jos se edistää kaupan vastaista rakentamista — muuttamalla isoja taloja vaikkapa kokonaan toiseen käyttötarkoitukseen ilman, että kaavaa tarvitsee uudistaa — se ei välttämättä ole sen lain hengen mukaista, mitä me tässä tavoiteltiin ja ehkä edes hallituspuolueet tavoittelivat.
Arvoisa puhemies! On tosi harmillista, että tälle lain käsittelylle ei ollut enemmän aikaa, ja kun yritettiin taas loppuvaiheessa tuoda erilaisia muutostarpeita, niin valitettavasti nyt oli niin kova kiire, että tämä haluttiin ehdottomasti saada nyt voimaan puutteineen päivineen. Sen vuoksi on ollut pakko myös kritisoida tätä prosessia aika voimakkaasti. Yksi niistä puutteista, minkä nostan vielä esiin — mistä en tiedä, huomasiko tätä asiaa hallituspuolueista kukaan siellä valiokunnassa — on tämä oikaisuvaatimus, joka siis nyt jäi ja palautettiin takaisin tähän lakiin ympäristöministeriön ja hallituksen esityksen vastaisesti. Sen käsittelyaikaa, antoaikaa, pidennettiin, mikä tulee siis hidastamaan esimerkiksi kaavoitusprosesseja. Ennen se oli 14 vuorokautta, nyt se tulee olemaan 30 vuorokautta, mikä on siis hallintolain mukainen menettelytapa. Sinällään hyvä, että pahin puute jäi nyt toteutumatta, eli se oikaisuvaatimus todella jäi sinne, mutta tämä käsittelyajan pidennys ei ole hyvä asia kaavoituksen ja rakentamisen varmuuden näkökulmasta.
Arvoisa puhemies! Otan vielä yhden asian tähän. Tällä hetkellä me tiedetään, että rakentamisen suhdanne on todella alhaalla. Uusia aloituksia edes täällä pääkaupunkiseudulla ei oikeastaan tapahdu, ja sen vuoksi tämmöisen epävarmuuden ja lisäsääntelyn tuominen rakentamiseen tässä tilanteessa ei ole hyvä asia. Onneksi lain voimaantuloa lykättiin pidemmälle, jotta alalla on aikaa valmistautua niihin muutoksiin, mitä tässä nyt säädetään, ja mahdollisesti tulevalla hallituksella on aikaa korjata niitä puutteita, mitä tähän lakiin väistämättä jäi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T18:12:43,2023-02-22T18:15:46,Hyväksytty,1.1
2022_173_146,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_147,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntaliiton asiantuntija Paula Mäenpää kirjoitti tänään blogissaan, että rakentamislain mietintö sujuvoittaa kaavan vastaista asumista. Nyt kun näihin poikkeusasioihin halusi valiokunta tehdä vielä muutoksia, niin käytännössä kunnan harkintavaltaan poikkeamisasioissa puututaan, kun kyse on asumisen sijoittamisesta kaavan vastaisesti — keskustelussa on siis nimenomaan tämä, että halutaan käyttötarkoitusta muuttaa. Kunta voisi nyt tällä ympäristövaliokunnan esityksellä — jota siis en tue ja kannata, vaan teimmekin hylkäysesityksen — määrätä poikkeamislupaan ehtoja muttei voisi oikeusharkintaperusteella evätä haettua käyttötarkoituksen muutosta koskevaa poikkeamishakemusta kaavoitukselle aiheutuvan haitan tai rakentamisen merkittävyyden perusteella. Tämä siis tarkoittaisi esimerkiksi Helsingissä sitä, että jos Helsingin keskustassa toimisto- ja myymälätilat haluaisi muuttaa asuinkäyttöön, sen voisi tehdä nyt sitten tämän esityksen poikkeamisluvilla, ja kunta voisi siis määrätä näitä poikkeusluvan ehtoja, mutta se ei voi evätä sitä poikkeusluvan hakemusta.
Tämähän ei tue kaavoitusta. Jos me ajatellaan, että kunnalla on kaavoituksen puolella monopoli, ja kunta määrittää alueita, missä on teollisuuskäyttöä, asuinkäyttöä, liiketiloja ja niin edelleen — joissakin kaavoissa tietenkin samassakin rakennuksessa on asuinkäyttöä ja liiketiloja, mutta kunta on kuitenkin arvioinut, että esimerkiksi tuo on pienteollisuusaluetta ja sinne ei haluta asuinkäyttöä — mutta nyt sitten kun tämän poikkeamisluvan, tämmöisen hakemuksen, voisi tehdä, niin ainakin nyt tämän tulkinnan mukaan, tämän Kuntaliiton asiantuntijan mukaan, kunta ei voi enää evätä sitä haettua poikkeamishakemusta vaan korkeintaan määrätä näitä poikkeamisluvan ehtoja. Tämä ensinnäkin kaventaa kunnallista itsehallintoa, on täysin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain vastainen eikä mitenkään edistä myöskään niitä ilmasto- ja muita tavoitteita, jotka tälle laille oli. Tässä oli nyt yksi kohta.
Arvoisa puhemies! Nostin esiin valiokunnassa ihan ensimmäisten pykälien osalta muun muassa tämän asian, rakentamisen ohjauksen lähtökohdat, josta täällä lukee, että ”rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen”, ja tässä varmaan olisi ollut parempi, että tässä olisi ollut ja-sana. Meillä nyt tämän uuden rakentamislain mukaan rakentamisen ohjauksen lähtökohtana on se, että rakennuksen on sovelluttava rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä oltava arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tai sopusuhtainen. [Puhemies koputtaa] Täällä lakiesityksessä on, arvoisa puhemies, useita kohtia, joissa ja-, tai-sana tai sekä-sana puuttuu tai pilkku puuttuu, ja se vaikeuttaa todella paljon tämän lain soveltamista.
Arvoisa puhemies! Rakentamislakia on varmaan kokonaisuutena yritetty uudistaa jo useampi vuosikymmen, ja nyt tietenkin koko ala ajatteli, että nyt kun se uudistetaan, niin sitten myöskin niistä vanhoista laeista ne väärät kohdat ja vaikeat soveltavuuskohdat korjataan. Valitettavasti niin ei käynyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-22T18:15:48,2023-02-22T18:19:31,Hyväksytty,1.1
2022_173_148,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_149,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän itse asiassa todella tärkeänä, että tässä salissa käydään keskustelua myös tästä prosessista. Koska se kritiikki on täysin oikeutettua, perusteltua, ja se ei ole ainoastaan opposition näkemys, vaan se on koko valiokunnan näkemys yhteisesti ja läpi niiden kuulemisten, mitä täällä eduskunnan päässä käytiin — joita ei siis käyty tämän lain valmistelun yhteydessä niin kuin olisi kuulunut. Asiantuntijat hyvin laajalti olivat sitä mieltä, että esitys on niin poikkeuksellisen heikosti valmisteltu ja niin täynnä epäkohtia, että sitä ei voi korjata, vaan se tulisi valmistella uudelleen. Eli tämä kritiikki on täysin perusteltua ja oikeutettua eikä rajoitu ainoastaan oppositioon, mutta on varmaan kohtuullisen luonnollista, että oppositio haluaa tämän tuoda ilmi.
Näistä sisältökysymyksistä kollegat ovat nostaneet esimerkkejä. Mutta koska laki on niin iso ja niitä epäkohtia on paljon, lyhyissä puheenvuoroissa ei voi kauhean kattavasti niitä käydä läpi, joskaan se ei myöskään ole opposition tehtävä, vaan hallitus ja vihreät — vielä nimenomaisena puolueena, jonka ministerin johdolla tämä valmistelu on tehty — vastaavat osaltaan siitä, minkälaisen hallituksen esityksen te olette tuoneet tänne eduskuntaan. Ja opposition rooliin kuuluu esittää kritiikkiä niin sitä valmistelua kohtaan silloin, kun syytä on — ja nyt on — kuin myös osaltaan näihin pykäliin ja sisältöön.
Mehän esitämme tämän lain hylkäämistä, eli meidän vastalauseemme lähtee siitä, että tätä ei tulisi hyväksyä.
Sisällön osalta ne keskeisimmät kritiikit liittyvät esimerkiksi tähän kuntien hallinnollisen ja taloudellisen taakan kasvattamiseen ja siihen, että valitusprosessit, jotka monelta osin ovat meillä nyt jo haasteena, tulevat laajenemaan. On todennäköistä, että tullaan näkemään enemmän valituksia ja pidempiä lupaprosesseja. Ja kun otetaan huomioon, millaisessa tilanteessa me tällä hetkellä olemme, minkälainen toimintaympäristö tällä alalla tällä hetkellä on, niin on hyvä kysymys, miksi juuri nyt näistä lähtökohdista valmisteltu laki halutaan välttämättä kiireellä vielä viedä lävitse viimeisinä päivinä, viimeisinä tunteina, tätä eduskuntakautta. Eli tilanteessa, jossa kunnat ovat monilta osin nyt jo haasteissa, lisätään kuntien velvoitteita, lisätään taakkaa — tilanteessa, jossa valitusprosessit jo nyt ovat monilta osin ongelma, lisätään valituksia ja pidennetään näitä lupaprosesseja. Se on se keskeinen kritiikki tästä sisällöstä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-22T18:19:33,2023-02-22T18:22:30,Hyväksytty,1.1
2022_173_150,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_151,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä todellakin on myös kritisoinnin paikka, kuten itsekin toin tässä aiemmassa puheenvuorossani esiin. Osin varmaan kokoomuksen kritiikki kohdistuu erilaisiin asioihin kuin mitä itse painottaisin. Ajattelen, että meidän pitäisi olla yhteisesti huolissamme siitä, että rakentamisen laatu on liian heikkoa, ja meidän täytyisi luoda joku suunta sille, miten me saadaan arkkitehtuurin roolia vahvistettua Suomessa. Tällä hetkellä se ei valitettavasti toteudu, ja tällä lainsäädännöllä olisi ollut mahdollisuus vielä vahvemmin vahvistaa suomalaista rakentamista ja arkkitehtuuria. Valitettavasti näin ei kaikilta osin kyllä käynyt.
Olen itsekin huolissani siitä, että me ei tarvita enää uusia poikkeuslupia. Poikkeuslupien tekeminen ja toteuttaminen on nyt jo hyvin helppoa, ja purkaminen on jo nyt helppoa monissa kunnissa — myös lakia tulkitaan, nykyistäkin lakia, hyvin löysästi. Sen sijaan esimerkiksi velvollisuutta pitää kiinteistöään kunnossa ei valvota riittävästi kunnissa, mutta tämäkin kuuluu kyllä kiinteistönomistajan velvollisuuteen. Välillä tulee vastaan tapauksia, joissa asuntojen omistajat ovat täysin eri viivalla kuin kiinteistösijoittajat. Kiinteistösijoittajat voivat rakennuksen huonoon kuntoon vedoten joissain kunnissa hyvinkin helposti saada purkulupia myös tämmöisistä kiinteistöistä, joiden on arvioitu olevan arvokkaita. Tässä täytyisi nyt kunnissa skarpata.
Aika paljon jää kuntien vastuulle rakentamisen ja kaavoituksen osalta, joten kyllä kunnat voivat myös toteuttaa sitä lain tulkintaa siinä hengessä, että meidän rakennusperinnöstä pidetään parempaa huolta ja korjaamista edistetään. Tätä myös meidän talousvaliokunta korosti omassa lausunnossaan. Täytyy olla mahdollista korjata. Se on myös luonnonvarojen kannalta kestävää. Välillä tässä valmistelussa tuntuu, että on vain yksi työkalu kädessä eikä nähdä sitä kokonaisuutta. Usein on myös monien tavoitteiden kannalta viisasta korjata — se on viisasta sen kannalta, että vaikkapa niitä vanhoja ikkunoita ei heitetä pois, kuten myös sen kannalta, että me työllistetään ihmisiä, jos me saadaan korjaamista lisättyä. Ja usein myös näistä hankkeista tulee paljon kiinnostavampia.
Minustakin vaikuttaa siltä, että tässä valmistelussa on välillä se käytännön kaavoitus aika kaukana. Sitä me kuitenkin kuntapäättäjinäkin olemme nähneet. Mutta jos väitetään, että esimerkiksi poikkeamishakemuksia ja poikkeamislupia on jotenkin vaikea nykyään tehdä [Puhemies koputtaa] tai että niitä valvotaan ja pystytään puuttumaan, niin eivät kunnat ainakaan näin toimi. Kyllä siellä usein maanomistajat ja rakennusten omistajat vievät kuntia, ja pidän itse tärkeänä, että tästä kaavoitusmonopolista pidettäisiin kiinni kaikissa kunnissa. Ja sitä en ymmärrä, että kokoomus on taas usein tuntunut kannattavan erilaisia kumppanuuskaavoitusmalleja, [Puhemies: Aika!] jotka vievät sitä valtaa kunnilta pois.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-22T18:22:32,2023-02-22T18:26:03,Hyväksytty,1.1
2022_173_152,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_153,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pari sanaa tästä prosessista ja tulevaisuudesta sen kannalta. Olen kyllä kuullut myös itse sitä kritiikkiä, mitä tähän lain prosessiin on yhdistetty. Ehkä erikoisena osana tässä on ollut se, että tätä on tehty tosi pitkään, tosi monta vuotta. Jo viime kaudella aloiteltiin, mutta siltikään moni toimija ei kokenut tulleensa kuulluksi. Varmasti tässä on tutkimisen varaa.
Toiseksi ajattelen, että koska on näin iso lakipaketti, niin väistämättä jää myös korjattavaa tulevaisuudelle, ja näenkin tärkeänä, että tämän lain vaikutuksia ja ihan yksityiskohtaisesti pykälien toimivuutta tarkastellaan säännöllisesti ja mahdollisesti tuodaan jonkinlainen korjauspaketti.
Tämä käyttötarkoituksen muutoksen helpottaminen on mielenkiintoinen kysymys siinä mielessä, että täällä on vaadittu nimenomaan tätä hallinnon keventämistä, ja sitähän tämä on. Sitähän tämä on puhtaimmillaan, että ei tarvitse asemakaavamuutosta hakea, jos haluaa muuttaa käyttötarkoituksen, vaan se voidaan poikkeuspäätöksellä tehdä. Ja ne, ketkä ovat vaatineet tätä sääntelyn keventämistä, kuitenkin näkevät tämän kritiikkinä, ja monesti näin käykin ehkä siinä, että kun ajatellaan, että sääntelyn keventäminen on sinänsä hyvä, mutta loppujen lopuksi sillä sääntelyllä on ollut joku tarkoituskin, eikä ihan kaikkea sääntelyä siksi välttämättä kannatakaan... Näen, että tätäkin kannattaa seurata, miten tämän pykälän kanssa sujuu. Sinänsä pidän ihan tervetulleena, että käyttötarkoituksen muutosta helpotetaan jollakin tavalla, jotta rakennukset saavat lisää ikää sen uuden käyttötarkoituksen myötä, mutta ihan kaikkiin tilanteisiin tämä ei välttämättä sovi.
Minä haluaisin lyhyesti vielä kommentoida tätä ilmastoselvitystä, jota kokoomuksen suunnalta rankasti kritisoitiin. Itse ajattelen, että rakennusalan täytyy myös osallistua päästöjen vähentämiseen ja että rakennusalalla tulee ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Tämän ilmastoselvityksen pohjanahan käytetään ympäristöministeriön kehittämää, EN-standardeihin pohjautuvaa rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää, eli se kyllä perustuu dataan, toisin kuin väitettiin, että se ei perustuisi millekään tiedolle. No, tämä ei varmastikaan ole täydellinen, mutta sen kehittäminen on tosi tärkeätä ja sen käyttöönotto on siksi tosi hyvä. Muun muassa Ruotsissa ja Norjassahan tällainen on otettu jo käyttöön 2022 ja Tanskassa myös tämän vuoden alusta, ja myös EU kehittää tätä rakennuksen hiilijalanjäljen laskentaa. Minä ajattelen itse, että jos me voidaan hallita niitä päästöjä, niitä ilmastovaikutuksia, niin meillä täytyy olla tieto ja erityisesti suunnittelijat ja rakennuttajat, ketkä ovat siinä käytännössä vastuussa. Jos ei ole sitä välinettä laskea, tunnistaa ja sitten myös muuttaa niitä suunnitelmia tarpeen mukaan, niin sellaista syvällistä ymmärrystä [Puhemies koputtaa] ei myöskään voi sitten syntyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T18:26:05,2023-02-22T18:29:14,Hyväksytty,1.1
2022_173_154,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_155,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Kiitos, puheenjohtaja! Ihan alkuun edustaja Pitkolle: Jos seuraa rakennusalan toimijoiden erilaisia innovaatioita ja muita, niin on huomannut, että viimeiset viisi vuotta rakennusala on lähtenyt siihen päästövähennystavoitteiden laskuun ja erityisesti viimeiset pari vuotta rakennusalalle on tullut paljon toimijoita, jotka ovat nimenomaan muuttaneet toimintatapoja ja sitoutuneet päästövähennyksiin. [Jenni Pitko: Siellä on tiekartta!] — Siellä on tiekartta, se on ihan totta. Mutta se, että ympäristöministeriö tekee omat laskennat siihen ilmastoselvitykseen, on tietenkin eri asia, koska monet CE-merkinnät ja muut ovat Euroopan tasoisia, vähintään pohjoismaisia, rakennusalalla.
Talousvaliokunta totesi lausunnossaan, että on epävarmaa, sujuvoituuko rakentaminen tämän rakentamislain myötä. Tässä rakentamislaissa tosiaan lupakynnys korotettiin 30 neliömetriin. Osassa kaupungeista ja kunnista se on ollut 20 neliömetriä, osassa ei ole sitä aikaisemmin ollut. Mutta nyt on sitten huoli siitä, että kun se ei ole siis luvanvaraista toimintaa, niin miten kunnat saavat jatkossa tiedot näistä alle 30 neliömetrin erilaisista toimisto-, majoitus-, saunarakennuksista. Myöskin tulisijallinen rakennus vapautettiin nyt tästä rakennusluvasta, ja jos me mietitään, mitä se tarkoittaa pelastustoimen osalta ja meidän turvallisuustoimijoiden osalta, niin on todella tärkeätä, että pelastusviranomaisilla on jatkossakin tieto meidän rakennetusta ympäristöstä ja rakennuksista, vaikka ne olisivatkin alle 30 neliömetriä elikkä ne eivät olisi luvanvaraisia, ja erityisesti siitä, että niissä on tulisija — mennään kohteeseen pelastamaan henkilöä ja ei tiedetä, onko siellä kohteessa siis tulisijaa. Tässä on jo pelkästään tietenkin se, että pelastettavan henkilön mahdollisuudet pelastautua vähenevät, mutta tämä on sitten myöskin pelastushenkilökunnan ja pelastuspuolen toimijoiden osalta tärkeä näkökulma. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-22T18:29:16,2023-02-22T18:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_173_156,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_157,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan yksi virhe on pakko korjata täällä: Kyllä joo, kokoomus kyllä kannattaa kumppanuuskaavoitusta, mikä onneksi nytten tämän lain nojalla ei muutu mahdottomaksi. Kumppanuuskaavoitushan ei todellakaan romuta tai poista kunnan valtaa päättää kaavoituksesta, päinvastoin. Se kumppanuuskaavoitus edelleen jatkossakin, niin tämän lain mukaan kuin myös kaikissa ehdotuksissa, mitä tässä pöydällä on ollut, tarkoittaisi sitä, että kaavaa voidaan valmistella ja viedä eteenpäin tai kaava-aloitteita voi tehdä ulkopuolinenkin toimija mutta kunnalla on aina kaavamonopoli, eli kunta hyväksyy — käytännössä silloin kunnanvaltuusto tai kaupunginvaltuusto hyväksyy — sen kaavan. Tähänhän kukaan ei ole missään vaiheessa tuonut muutosesitystä. Sen sijaan sitä, että pystyttäisiin vielä vahvemmin menemään tämmöisen kumppanuuskaavoituksen suuntaan ja tuomaan ikään kuin sitä kautta valmisteluresursseja kuntiin, joissa kaavoitus monesti on yksi pullonkaula, ehdottomasti kannatan ja kannatamme.
Arvoisa puhemies! Vielä on myös mainittava siitä, että tässä valiokunnan puheenjohtaja esitellessään mietintöä totesi, että tähän ei tullut niin sanottua palvelulupausta mutta siitä tuli kyllä lausuma, että sitä lähdettäisiin pilotoimaan. Voin ilokseni kertoa, että ainakin kotikunnassani Vantaalla tämmöistä yleistä yritysten palvelulupausta on nyt lähdetty kokeilemaan. Se tarkoittaa siis sitä, että 48 tunnin kuluessa yritys, on se sitten rakennuttaja tai joku muu toimija, saa vastauksen siihen, millä tavalla sen asiaa kunnassa edistetään. Toivottavasti tätä voidaan edistää myös kaavoituksen puolella jatkossa tämän ympäristövaliokunnan lausuman pohjalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T18:31:51,2023-02-22T18:33:36,Hyväksytty,1.1
2022_173_158,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_159,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Rakennus- ja kiinteistöalalla on itse asiassa kaksikin tiekarttaa. Olen ne lukenut, ja ne ovat tosi hyviä.
Se, että me otetaan käyttöön tämä ilmastoselvitys, nimenomaan luo sen markkinan niille vähähiilisille tuotteille, rakennusosien uudelleenkäytölle ja kiertotaloudelle. Siitähän on kyse, kun me tätä systeemistä muutosta tehdään, että me tehdään näkyväksi erilaisten ratkaisujen vaikutukset, jotta me voimme sieltä valita ne parhaimmat. Kuten tässä edustaja Talvitie sanoi, tälle alalle on syntynyt tosi paljon markkinoita ja uusia tuotteita ja itse asiassa ihan todella uraauurtavaa tutkimusta, mitä tehdään tällä alalla. Niitä ei vielä niin vahvasti kuitenkaan ole otettu käyttöön, mutta olen aivan varma, että kun tämä ilmastosuunnitelma tulee, niitten markkina lisääntyy. Toivon, että vielä tulevaisuudessa, kun näistä päästörajoista tehdään asetus, ne ovat myös tarpeeksi tiukkoja, jotta voimme saada huimaan kasvuun niitten hyvien ratkaisujen markkinat ja kaikki parhaat ratkaisut käyttöön, ja tehdään ilmastoystävällisestä rakentamisesta aina kannattavinta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T18:33:38,2023-02-22T18:34:50,Hyväksytty,1.1
2022_173_160,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Mari Holopainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_161,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ainakin kotikaupungissani Helsingissä asukkailla on enemmän huoli siitä, pääsevätkö he itse vaikuttamaan tarpeeksi siihen, minkälaiseksi heidän elinympäristönsä muuttuu, kuin siitä, pitäisikö meidän vielä enemmän antaa mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen erilaisille tahoille, jotka tekevät rakennuttamista. Tälläkin hetkellä on monenlaisia kiistakohteita, joissa nimenomaan kumppanuuskaavoitustyyppinen malli on yksi, joka aiheuttaa ongelmia ainakin asukkaiden näkökulmasta, koska eivät he samalla tavalla välttämättä pääse silloin osallistumaan kuin sitten silloin, jos kyseessä olisi kuitenkin enemmän riippumaton viranomaistaho. Jokaisella yrityksellä, jolla on suunnittelualuevaraus tai muu hanke aloitettuna, on kuitenkin oma intressinsä, ja siihen aika haastavasti sopii se, että asukkaat saavat myös riittävästi äänensä kuuluviin. Näin ainakin helsinkiläiset kokevat.
Olisikin tärkeätä vahvistaa nimenomaan asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Usein ihmiset haluavat edistää niitä tavoitteita, joita moni meistä täällä pitää hyvänä, kuten että rakentaminen olisi kestävää ja laadukasta, että lähiviheralueet säilyisivät myös ja että meille tulisi monipuolista ja kiinnostavaa kaupunkirakennetta. Asukkaat tai kansalaisaktivistithan ovat myös usein olleet ne tahot, jotka ovat viime hetkellä pelastaneet joitakin arvorakennuksia purkamiselta, niin että kyllä pistäisin painopisteen sinne.
Tässähän tosiaan ei olla tätä nykymallia muuttamassa, mutta niin kuin täällä todettiin, pöydällä on ollut myös malleja, joissa kyllä se demokraattinen edellytys kaavoitukseen olisi heikentynyt. Hyvä, että tässä lakihankkeessa ei nyt ole sellaisia malleja viety eteenpäin, kun jo nyt tällä hetkellä aika moni suomalainen kokee, että rakentaminen ei ole riittävän demokraattista eikä siihen pääse tavallinen ihminen vaikuttamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-22T18:34:50,2023-02-22T18:37:06,Hyväksytty,1.1
2022_173_162,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_163,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän lain valmistelussa esitettiin hyvin voimakasta kritiikkiä jo silloin viime syksynä, ja talousvaliokunnassa, joka oli lausuntovaliokunta, tehtiin tähän eriävä mielipide, jossa nostettiin esiin muun muassa kiire yhtenä tekijänä ja myös se, että vaikutusarvioita on käytännössä mahdoton tehdä. Tässä on samanlaista ongelmatiikkaa kuin EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Ja ihmettelen myös tätä niin sanottua hiilikeskustelua täällä, sitä, että eikö tässä ole sitä tosiasiallista kiertotaloutta otettu huomioon ja sitä, että myös se rakennusten purkaminen ja uusien rakennusten rakentaminen vie materiaaleja, kuluttaa niitä, ja sillä on hiilijalanjälki. Haluaisin myös nostaa esiin vanhojen rakennusten semmoisen järkevän korjauksen merkityksen, mitä tässä esityksessä ei ole otettu huomioon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-22T18:37:06,2023-02-22T18:38:07,Tarkistettu,1.1
2022_173_164,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Edustaja Talvitie, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_173_165,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä rakentamislain muutoksessa tehdään niin, että toimenpideluvat ja muut ilmoitusluvat ja muut korvataan yhdellä ainoalla lupamuodolla, joka on rakentamislupa. Talousvaliokunta toi esiin, että ei ole ihan selvää, missä kohdissa sitten tämä rakennuslupa vaaditaan. Eli meillä on ollut sellainen tilanne... Tai itse asiassa tähän rakentamislakiin tuli muutos, että rakentamislupa tarvitaan korjaus- tai muutostyöhön silloin, kun sillä voi olla merkittävää vaikutusta rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen tai ympäristön kuormittamiseen liittyviin vaikutuksiin.
Talousvaliokunnan mielestä säännös jättää avoimeksi sen, tullaanko rakentamislupaa edellyttämään myös vähäisiltä muutostöiltä, joilla voi kuitenkin olla merkittävää vaikutusta rakennuksen elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen. Käytännön esimerkki: rakennuslupaa ei tarvitse ollenkaan, jos on alle 34 neliön tulisijarakennus tai alle 50 neliön katos, mutta ei ole ihan selvää, tarvitseeko rakennusluvan esimerkiksi ilmalämpöpumpun asentamiseen, koska se ilmalämpöpumppu muuttaa rakennuksen koko elinkaaren aikaista energiankulutusta tai ympäristön kuormittamiseen liittyvää vaikutusta. Ja tällä hetkellähän monet kunnat esimerkiksi ovat vapauttaneet, niin että ei tarvitse hakea ilmalämpöpumpun asentamiseen rakennuslupaa. Se on mennyt korkeintaan vaikka ilmoitusmenettelyllä.
 Toivottavasti nyt sitten ne energiatehokkuutta parantavat, järkevät, hyvät toimenpiteet, joita ihmiset haluavat tehdä tässä ajassa, kun meillä Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa Ukrainaan ja energian hinta nousee, ja tämä rakentamislaki eivät sillä, että niihin pitäisikin hakea rakentamislupa, vaikeuta näitä hankkeita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-02-22T18:38:07,2023-02-22T18:40:34,Hyväksytty,1.1
2022_173_166,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_167,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti totean vielä siitä, kun todettiin, että tämä on niin laaja lainsäädäntöpaketti ja ‑uudistus, että varmaan jää korjattavaa. Joo, näin se varmasti on ja olisi ollut siinäkin tapauksessa, että tätä oltaisiin pystytty muokkaamaan, ensinnäkin lainsäädäntövalmistelu siellä ministeriön päässä olisi ollut laadukkaampaa, mutta myöskin eduskunnalla olisi ollut enemmän aikaa käsitellä tätä. Mutta ei se voi nyt niinkään olla, että käytännössä valiokunta tekee sen lainsäädäntötyön ja muuttaa niitä pykäliä ja sorvaa niitä aidosti. Siis siellä moneen kertaan pohdittiin, miten näitä pykäliä tulee säätää. Ja kyllä se siis on lainsäädännön laadun kannalta aivan poikkeuksellinen tapa käsitellä lakia, että valiokunta muokkaa kymmeniä pykäliä mietinnössään — tietenkin siitä, kun vertaa sitä siihen hallituksen esitykseen, näkee sen, kuinka montaa pykälää siellä on muutettu ja korjattu.
Arvoisa puhemies! Toivottavasti terveiset nyt oikeasti menevät sinne ministeriöön päin perille valiokunnan yhteisinä terveisinä, Vaikka me emme tämän mietinnön lopputulemaan yhdykään ja ehdotamme lakeja hylättäväksi sitten siinä käsittelyssä, missä sen aika on, niin silti tämän lainsäädännön puutteisiin puuttuminen on koko eduskunnan asia ja tätä on ehdottomasti korjattava. Tiedetään, että ympäristöministeriössä tullaan jatkossakin valmistelemaan merkittäviä lakimuutoksia ja varmaankin tätä alueidenkäyttöpuolta tullaan korjaamaan ja uudistamaan tulevilla kausilla. Silloin on erittäin toivottavaa, että myös tämän lain puutteet korjataan ja katsotaan se läpi yhdessä tämän alueidenkäytön kanssa. Tässä on nostettu hyviä esimerkkejä eri puheenvuoroissa esiin siitä, minkälaisia tulkintaongelmia ja minkälaista lisäbyrokratiaa tämä tuottaa ja minkälaista hallinnollista lisätaakkaa tämä tuo kunnille ja rakennuttajille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+10.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T18:40:36,2023-02-22T18:42:30,Hyväksytty,1.1
2022_173_168,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 26/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_169,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä on mittakaavaltaan valtava uudistus, ja totean, että esittelypuheenvuorokin lienee pitkä, mutta en pahoittele sitä.
Eli tällä esityksellä julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään valtiolta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautetaan. Henkilöstö siirtyy kuntiin tai kuntayhtymiin liikkeen luovutuksella niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Kunnille siirtyvät tehtävät vastaavat pääosin TE-toimistojen nykyisin tarjoamia työvoima- ja yrityspalveluja. Työnhakijan palvelut säilyvät pääosin ennallaan. Viimekätinen vastuu työvoimapalvelujärjestelmän valtakunnallisesta toimivuudesta säilyy valtiolla. Valtioneuvosto asettaa työllisyyden edistämisen valtakunnalliset tavoitteet, ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen asetetaan työllisyyden edistämisen valtakunnallinen neuvottelukunta. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu muodostaa kunnille uuden valtionosuustehtävän, johon kunnille osoitetaan täysimääräinen rahoitus.
Arvoisa puhemies! Kunta voi järjestää työvoimapalvelut itsenäisesti, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Muutoin tulee muodostaa työllisyysalue, jonka työvoiman määrä on vähintään sama 20 000 henkilöä. Alueen tulee olla maantieteellisesti yhtenäinen ja työmarkkinoiden kannalta toimiva. Viime kädessä valtioneuvosto päättää uudesta työllisyysalueesta. Työvoiman määrälle asetetaan 20 000 henkilön alaraja riittävien resurssien turvaamiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että työvoimapalvelut järjestetään alueella, jolla on palvelujen järjestämiseksi riittävä väestöpohja ja resurssit. Samalla valiokunta kuitenkin toteaa, että työvoimapalveluiden siirtäminen työllisyysalueelle saattaa heikentää lähipalveluita. Valiokunta pitää niiden tarjoamista tärkeänä etenkin heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille sekä henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää laajasti digitaalisia palveluita.
Työllisyysalueiden muodostamisessa on kysymys kuntien lakisääteisestä yhteistoiminnasta. Kuntalain 8 §:n mukaan lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu on kunnan puolesta toisella kunnalla tai kuntayhtymällä. Valiokunta huomauttaa, että kunnat voivat kuitenkin sopia toimivallan käyttämisestä myös toisin, esimerkiksi siten, että toimivalta jossakin täsmällisesti määritellyssä viranomaistehtävässä voi olla myös muulla kunnalla kuin vastuukunnalla tai kuntayhtymällä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että uudistuksen vaikutuksia lähipalveluihin seurataan tarkasti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin tarvittavien lähipalveluiden turvaamiseksi. Valiokunta korostaa mietinnössään myös työllisyysalueiden välisen liikkuvuuden turvaamista etenkin silloin, jos työllisyysalueella työssäkäyntialue ulottuu toisen työllisyysalueen ja maakunnan alueelle. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että työnantajat eivät hae osaavia työntekijöitä vain kotimaasta vaan myös globaalisti.
Arvoisa puhemies! Kuntien järjestämisvastuulle siirrettävät työvoimapalvelut ovat valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä, joihin kunnille myönnetään täysimääräinen rahoitus. Työvoimapalveluiden rahoitus kohdennetaan kahdella eri kriteerillä siten, että tehtävien arvioiduista kustannuksista 50 prosenttia kohdennetaan kunnan työttömien määrän perusteella ja 50 prosenttia 18—64-vuotiaiden asukkaiden määrän perusteella. Kotoutumiskoulutuksen kustannukset kohdennetaan vieraskielisyyden perusteella lukuun ottamatta kansainvälistä suojelua saavien ja heihin rinnastettavien henkilöiden kotoutumiskoulutusta, johon kunnille osoitetaan erillinen laskennallinen korvaus.
Uudistuksesta aiheutuvia euromääräisiä muutoksia on arvioitu asukaskohtaisesti, kuntaryhmittäin ja hyvinvointialueittain. Alueellisesti rahoituksen nettovaikutus vahvistuu Uudenmaan hyvinvointialueella ja Helsingissä sekä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Pohjanmaalla. Suurin negatiivinen nettovaikutus uudistuksella on Kainuun hyvinvointialueella, jossa tasapaino heikkenisi 58 euroa asukasta kohden. Rahoitusmalliin sisältyy kahden vuoden siirtymäaika, jonka aikana osa rahoituksesta määräytyy kuntakohtaisen kustannustiedon perusteella ja osa laskennallisen valtionosuuden mukaan. Siirtymäajan rahoituksen lähtökohtana on vuoden 2023 koko maan tasoiset toteutuneet työvoimapalveluiden kustannukset, joista kuntakohtainen kustannustieto muodostetaan osin laskennallisin menetelmin.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla alueilla valituilla kriteereillä ei päästä alueen tarpeen mukaiseen rahoituksen. Erityisesti Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa, joissa työmarkkinatilanne on haastava, koetaan, että rahoitusmalli ei ole pitkällä tähtäimellä näille alueille toimiva. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen kriteerien toimivuutta ja rahoituksen kohdentumista seurataan tarkoin.
Työttömyysetuuksien maksatukseen liittyen yksi uudistuksen keskeisistä elementeistä on kannustavaa rahoitusmalli, jonka tavoitteena on laajentaa kuntien vastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta siten, että rahoitusvastuu kannustaa kuntaa huolehtimaan alueen työllisyydestä ja järjestämään työttömille työnhakijoille mahdollisimman tehokkaasti palveluja, jotka johtavat työllistymiseen avoimilla työmarkkinoilla. Rahoitusvastuun laajentaminen kompensoidaan kunnille täysimääräisesti siten, että kunnan valtionosuuteen tehdään lisäys, joka vastaa työttömyysetuuksien rahoitusvastuun laajentamisesta aiheutuvaa kustannusten lisäystä vuoden 2023 poikkileikkaustilanteessa. Korvausten kokonaistaso tarkistetaan vuosittain indeksillä, jotta niiden taso ei reaalisesti alene suhteessa poikkileikkaustilanteeseen.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle on esitetty, että kuntien valtionosuusjärjestelmään vietävän maksuvastuun kompensaation tasoa tulee poikkileikkaushetken sijasta tarkistaa useamman vuoden keskiarvon perusteella ja joka tapauksessa säännöllisin väliajoin työvoiman tai työttömien määrän muuttuessa kunnissa. Jos kompensaatiotasoa ei tarkisteta säännöllisin väliajoin, muuttovoittokuntien kasvava työvoima jää ajan myötä alikompensoiduksi. Valiokunta toteaa, että kompensaation tarkoitus on korvata kunnalle aiheutuva lisäkustannus uudistuksen voimaantulovaiheessa, minkä jälkeen sitten kunnalla on mahdollisuus itse vaikuttaa työttömyysetuuksien kehitykseen. Jos kustannusten korvauksia tarkistettaisiin kuntakohtaisesti jälkikäteen, rahoitusmallin kannustava elementti kunnille poistuisi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että kunnille aiheutuvia kustannuksia ja niiden vastaavuutta valtionosuuksiin seurataan tarkasti ja tarvittaessa tehdään muutoksia valtionosuuskriteerien ja kompensaatioiden toimivuuden, osuvuuden ja optimaalisten kannustinvaikutusten turvaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että rahoitusmallissa ei enää ole kunnille kannusteita järjestää palveluja vaikeasti työllistyville, joiden matka kohti avoimia työmarkkinoita on pitkä ja saattaa vaatia matkan varrella useita erilaisia palveluja. Valiokunta tähdentää pitkään työttömänä olleiden ja muuten haavoittuvassa asemassa olevien palveluiden turvaamista ja ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee seurata TE-uudistusta ja raportoida työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2026 loppuun mennessä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden lähipalveluiden toteutumisesta.
Mietinnössä ehdotetaan myös nykyisen työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta annetun lain kumoamista ja säädettäväksi uusi laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä. Uuden lain mukainen monialaisen tuen yhteistoimintamallin asiakkuus perustuu työttömän tosiasialliseen palvelutarpeeseen, ja työttömyyden kestoon liittyvistä ehdoista luovutaan. Monialaisen tuen yhteistoimintamallin organisointi perustuu hyvinvointialueen toiminta-alueeseen. Yhteistoiminta edellyttää kolmen itsenäisen viranomaisen välistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta yksilön etua ja oikeuksia merkittävästi koskevassa asiassa, mutta yhteistoiminnan mallista ei säädetä. Valiokunta katsoo, että toiminnassa on tarpeen selkeästi sopia, millä viranomaisella on vastuu yksilön työllistymisprosessin seurannasta ja etenemisestä.
Puhemies! Viimeiseksi totean, että ely-keskusten keskitetysti hoitamat palvelujen hankinnat jakautuvat uudistuksessa kuntiin ja siten nykyistä pienempiin yksiköihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että työvoimaviranomaiset toimivat yhteistyössä siten, että yksityisiä palveluja voidaan hankkia myös jatkossa laajoina tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.
Valiokunta ehdottaa lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee käynnistää osana työvoima- ja yrityspalvelujen uudelleenjärjestämistä toimenpiteet, joilla mahdollistetaan henkilöstöpalveluyritykselle osaajien etsiminen ja työmahdollisuuksien tarjoaminen julkisten työvoimapalvelujen työttömille työnhakijoille.
Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa uudistusta ja puoltaa ehdotusten hyväksymistä. Esityksessä on kaikkiaan 47 lakiehdotusta, joihin valiokunta ehdottaa lähinnä säännöksen sanamuotoa täsmentäviä muutoksia sekä teknisiä muutoksia, ja lisäksi valiokunta ehdottaa kahta lausumaa. Mietintöön jätettiin yksi vastalause, jossa ehdotetaan lakiehdotusten hylkäämistä.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-22T18:43:07,2023-02-22T18:53:42,Hyväksytty,1.1
2022_173_170,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkynen Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_171,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että työvoimapalveluita uudistetaan siten, että työnhakijat saavat tarvitsemansa tuen työllistyäkseen mahdollisimman nopeasti. Hallituksen työvoimapalveluiden uudistus menee kuitenkin pahasti metsään siinä, millaista tukea työnhakijoille tarjotaan. Perussuomalaisille on tärkeää, että jokaisen työnhakijan tilanne on yksilöllinen ja palvelut täytyy pystyä sovittamaan hakijan tarpeisiin. Esimerkiksi parikymppinen juuri ammattikoulusta valmistunut nuori ja kuusikymppinen pitkäaikaistyötön, jolla on ongelmia terveytensä kanssa, tarvitsevat erilaisia palveluja.
Hallituksen aikaisemmin käyttöön ottamassa aktiivimalli kakkosessa, jota hallitus kutsuu pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi, kaikki työnhakijat pakotetaan samaan muottiin. Nyt hallitus on tekemässä mallin, jonka julkilausuttu tavoite on siirtää työvoimapalvelut kunnille. Hallitus on määritellyt mallinsa kuitenkin siten, että palvelut on käytännössä pakko järjestää kuntayhtymän muodossa. Uuden ylikunnallisen hallintorakenteen muodostaminen samaan aikaan, kun hyvinvointialueet ovat juuri aloittaneet toimintansa, on järjetöntä, erityisesti siksi, että monet työttömät hyötyisivät myös monipalvelumallista, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tarjotaan esimerkiksi kuntoutuksen muodossa työllistymisen tueksi. Olisi ollut perusteltua ainakin harkita työvoimapalveluiden osoittamista hyvinvointialueiden vastuulle.
Keskeinen kaikkia hallituksen työllisyystoimia, kuten muutakin hallituksen politiikkaa, leimaava ongelma on puutteellinen rahoitus. Hallitus säätää paljon lakeja ja kertoo, miten asiat täytyisi tehdä, mutta ei vaivaudu pohtimaan, kuinka toiminta pitäisi rahoittaa. Tässä on tämänkin esityksen keskeinen ongelma. Muun muassa Tampereen kaupunki kertoi valiokunnalle, ettei henkilöstö riitä palvelumallin toimeenpanoon eikä kustannusneutraliteetti toteudu. Tarvitaan lisää rahaa, jotta saadaan enemmän henkilöstöä tai vaihtoehtoisesti kevyempää lainsäädäntöä asiakaspalveluun. Kahden vuoden siirtymäaika on riittämätön, eikä esimerkiksi maahanmuuttajien palveluita kompensoida riittävästi.
Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy merkittäviä puutteita, ja se johtaa alueellisen tasa-arvon heikkenemiseen, kun Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen haastavaa työmarkkinatilannetta ei ole huomioitu. Hallitus ei malttanut odottaa näyttöä kuntakokeilujen tosiasiallisista työllisyysvaikutuksista ennen kuin työllisyyspalvelut pistettiin kokonaan uusiksi. Perussuomalaisten kanta on, että tässä kohtaa olisi parempi laittaa jäitä hattuun, katsoa kuntakokeilun tulokset ja sen jälkeen valmistella huolella malli, jolle pystytään osoittamaan myös riittävä rahoitus.
Arvoisa puhemies! Teemme asian toisessa käsittelyssä perussuomalaisten vastalauseen mukaisen hylkäysesityksen sekä lausumaehdotuksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-22T18:53:44,2023-02-22T18:57:21,Hyväksytty,1.1
2022_173_172,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_173,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyse hyvin mittavasta uudistuksesta, ja itse asiassa se on jäänyt varsin pienelle huomiolle, kun ottaa tosiaan huomioon sen, että tämä on varmaan hallinnollisena uudistuksena sote-uudistuksen jälkeen tämän vaalikauden merkittävin. Se tietysti, miten se sitten lähtee toimimaan ja minkälaista korjaussarjaa se mahdollisesti vuosien varrella tulee tarvitsemaan, jää tulevan hallituksen murheeksi.
Itse olen tässä koko tämän prosessin ajan kantanut huolta siitä, mitä tämä 20 000 työllisen raja oikeasti merkitsee. Sehän merkitsee suurimmassa osassa Suomea sitä, että maakuntaan tulee vain yksi työllisyydenhoitoalue. Se on tietysti resurssien näkökulmasta varmaan perusteltua, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, mutta siinä on myös se toinen näkökulma, joka puheenjohtajan puheenvuorossa myös tuli, että ne lähipalvelut saattavat seutukaupungeista, pienemmiltä paikkakunnilta, kadota liian kauaksi, kun ne menevät sinne maakuntakeskukseen. Ja tässä tarkoitan erityisesti vaikeimmin työllistyvien henkilöiden palveluita, käytännössä pitkäaikaistyöttömiä ja vailla työkokemusta tai hyvin vähäisellä työkokemuksella olevia nuoria, joille olisi tärkeää tämä lähipalvelu ja se, että virkailijat tuntevat paikalliset olosuhteet ja löytävät heille sopivia, räätälöityjä polkuja työelämään. Sen takia pidinkin erittäin tärkeänä — ja se oli myös ehto sille, että kokoomus tässä on mukana — että meillä on tämä lausuma, jossa hallitus velvoitetaan siihen, että se raportoi tästä asiasta vuoteen 2026 mennessä, siitä, miten heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asema on muuttunut tämän uudistuksen seurauksena.
Toinen tärkeä asia ja lausuma on myöskin se, että yksityisille henkilöstöpalveluyrityksille annetaan tässä toimintaedellytyksiä, jotka täytyy vielä vahvistaa. Siihen liittyy erilaisia tiedonsaantioikeuksia, joihin perustuslakivaliokuntakin otti kantaa. Mutta tässä on kuitenkin hyvä ymmärtää se, että yksityisillä henkilöstöpalveluyrityksillä on keskeinen rooli julkisen työvoiman välityksen tukena ja se palvelee samaa tarkoitusta eli sitä, että ihmiset pääsisivät töihin. Oli hyvä, että myös tämä lausuma tähän liitettiin. Uudistuksessa varmaan tulee käytännön toteutuksessa olemaan moniakin haasteita, mutta pidän kuitenkin suuntaa nyt oikeana, kun vastuu annetaan Tanskan mallinkin idean pohjaisesti kunnille tässä työllisyyden hoidossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-22T18:57:23,2023-02-22T19:00:26,Hyväksytty,1.1
2022_173_174,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_175,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsillä on valtava hallinnollinen uudistus, varmasti toiseksi suurin heti sote-uudistuksen jälkeen. Tämän uudistuksen on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 7 000–10 000 työllisellä, ja sikäli tämä uudistus on kannatettava, mutta kuitenkin tähän liittyy myös huolia ja epävarmuustekijöitä.
Kuten valiokuntamme totesi, työvoimapalveluiden saatavuus tulee turvata kaikille yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Kenenkään palvelut eivät saa heiketä, ja lähipalvelut täytyy turvata.
Myös heillä, joilla ei ole mahdollisuutta hyödyntää digitaalisia palveluita, tai heillä, jotka hyötyvät enemmän lähipalveluista kuin digipalveluista, pitää olla siihen mahdollisuus.
Myöskään uudet työllisyysalueet eivät saa muodostua keinotekoisiksi tai esteeksi työvoiman luonnolliselle liikkuvuudelle. Mahdollisuus yhteistyöhön eri työllisyysalueiden välillä tulee varmistaa ja sujuva liikkuvuus turvata. Osa työnantajista hakee työntekijöitä globaalisti, joten myöskään globaalia työnhakua ei saa hankaloittaa.
Huoli on myös, että jatkossa uudistus tulee vaikuttamaan yksityisiltä palveluntuottajilta hankittaviin ostopalveluihin, ja valiokuntamme piti kuitenkin tärkeänä, että yksityisiä palveluita voidaan hankkia jatkossakin tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-22T19:00:28,2023-02-22T19:01:55,Hyväksytty,1.1
2022_173_176,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_177,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on kyseessä todellakin merkittävä uudistus, jossa siirretään julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuuta työ- ja elinkeinotoimistolta kunnille tai työllisyysalueille. Ajattelen, että suhteessa siihen, kuinka merkittävä uudistus tämä on, se on julkisuudessa herättänyt ehkä verrattain vähän keskustelua.
Edustaja Jukka Mäkynen hyvin kävi läpi tätä esitystä meidän perussuomalaisten kannalta ja nosti esiin muun muassa sitä, että on tärkeätä, että palvelut sovitetaan nimenomaan yksilöllisiin tarpeisiin.
Tässä taustalla on työllisyyden kuntakokeilut, mitä ollaan tehty tällä kaudella ja aikaisemminkin. Siinähän käsittääkseni alkuperäisenä ideana oli se, että palvelut nimenomaan siirretään kunnille, ja nyt tässä haetaan tällaista uutta työllisyysalueen konseptia.
Itse olen tätä kahdessa eri valiokunnassa käsitellyt. Perustuslain näkökulmasta keskeinen on 121 § eli kunnallinen itsehallinto ja kuntien tosiasialliset edellytykset suoriutua velvollisuuksistaan, kun taas talousvaliokunnassa me tarkasteltiin tätä enemmän näiden vaikutusten kannalta, taloudellisten aspektien kannalta, ja siellä me nähtiin riski esimerkiksi siitä, että uudistus voi synnyttää epätarkoituksenmukaisesti toimivia ja tehottomia hallintorakenteita ilman, että välttämättä saavutetaan niitä positiivisia vaikutuksia siinä laajuudessa kuin on lähdetty niitä hakemaan. Tässä kyllä näen, että kun on tällainen lakisääteinen yhteistoiminta, mikä muodostaa nämä työllisyysalueet, mikä perustuu siis yli 20 000:n henkilön työvoimaan, niin siinä on rahoituksen ja kustannusten ja tämän järjestämisen vastuun osalta kyllä kysymyksiä ilman muuta.
Sitten joitakin muita näkökohtia:
Tosiaankin yksi asia on se, että kun TE-palvelut tulevat kunnille, työllistämispalvelut, mutta sitten hyvinvointialueelle taas on siirtynyt tämä kuntouttava työtoiminta, niin miten tämä järjestetään sillä tavalla, että se toimii. Mikäli ymmärsin oikein työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Pekosen puheenvuorosta, niin juuri tähän liittyi se lausuma — joo, kyllä — että se vuonna 26 oli tarkoitus ottaa. Tämä on minun mielestäni ihan todella tärkeä asia, ja tämä on auki tosiasiallisesti. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota nyt erityisesti.
Jos ajattelee taas, että kuntia on erilaisia, ja jos ajattelee suuria kaupunkeja, esimerkiksi kuutta suurinta kaupunkia, niin siinä taas mieleen tulee sekin näkökohta, onko niiden omaa toimintakenttää otettu huomioon tarpeeksi. Kun puhutaan varsinkin suurista kaupungeista, niin siinähän on tämmöisiä elinkeinostrategisia näkökulmia jo, eli pitäisikö hakea kuitenkin sitä vielä vahvempaa kumppanuutta näiden tahojen kanssa, jossa esimerkiksi otettaisiin huomioon vaikka ihan tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoimintoja tähän malliin.
Sitten vielä edustaja Mäkynen hyvin nosti esiin sitä, että tämä siirtymäaika nähdään liian lyhyenä. Jos ajatellaan tätä Tanskan mallia, mitä ollaan käytetty tässäkin semmoisena ajatuksena selvästi takana, niin Tanskan mallia on rakennettu hyvin pitkän aikaa, sitä on rakennettu oikeastaan jo vuosikymmeniä ja sillä tavalla, että ne kaikki palaset ikään kuin sopivat siihen yhteen. Heillä on tämmöinen flexicurity-ajattelu, eli on sellainen perusturva siellä mutta sitten joustavuutta, siinä sosiaaliturvassa on vastikkeellisuutta. Mutta koko idea on se, että jos — ja itse asiassa kun — ihmiset vaihtavat työpaikkaa, niin se uudelleentyöllistäminen tapahtuu hyvin nopeasti, ja työvoimapalveluiden resurssit on myös mitoitettu jo pitkän aikaa aivan toiselle tasolle. Tässä myös tämä resursointi on tärkeä tosiasiallisesti, jotta tämä malli toimisi, ja tästä me ollaan hyvin huolissamme myös. — Jatkan seuraavassa puheenvuorossa. [Puhemies: Vielä on seitsemään minuuttiin asti aikaa puhua.] — No niin, jatketaan sitten, selvä.
Käydään vielä ylipäätänsä tätä työllisyysnäkökulmaa. Eli myös on ihan hyvä katsoa ylipäätänsä tätä, miten työllisyys määritelläänkin, ihan seuraavaa kauttakin ajatellen. Eilen oli täällä salissa tarkastelussa Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus, mikä käsitteli finanssipolitiikan valvontaa ja tarkastusta vaalikaudelle. Tässä oli itse asiassa aika voimakkaitakin sanomia, eli heiltä oli kokonainen kappale julkisen talouden kestävyydestä ja vaalikauden työllisyystoimista, ja ne väliotsikot kuuluvat muun muassa seuraavasti: ""Julkisen talouden velkakestävyyttä on tarpeen vahvistaa"" ja ""Inhimillisen pääoman heikko kehityskuva nakertaa Suomen pitkän aikavälin kasvun ja julkisen talouden kestävyyden näkymiä"". Sitten on vielä kolmas kappale ja kolmas kohta ""Vaalikauden työllisyystoimet ovat kaukana tavoitteista"". Tämä oli mielestäni aika suoraa tekstiä, mitä tässä otettiin esille. Siellä todettiin muun muassa seuraavaa: ""Suhteessa kestävyysvajeen peruslaskelmaan vaalikauden työllisyystoimien julkista taloutta vahvistavat vaikutukset jäävät kauaksi tavoitteesta."" Ja vielä erikseen: ""Työllisyystoimien ennakoituja vaikutuksia on käsitelty epäjohdonmukaisesti hallituksen ja ministeriön julkaisuissa. Niissä on muun muassa rinnastettu työllisyyspotentiaalia kuvaavia arvioita ja varsinaisia vaikutusarvioita. Epäjohdonmukaisten esittämistapojen takia toimenpiteiden vaikutusten summasta ja jopa tavoitteiden saavuttamisesta on esillä toisistaan poikkeavia arvioita."" Tämä kaikki minun mielestäni on tärkeä ottaa huomioon silloin, kun puhutaan työllisyystavoitteesta, koska pelkkä työllisyysaste prosenttiyksikkölukuna ei kerro kaikkea, vaan meidän myös pitää tarkastella sitä laatua, ja toivon, että myös erilaiset kriteeristöt ja mittaristot laitetaan kuntoon. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-22T19:02:00,2023-02-22T19:09:20,Hyväksytty,1.1
2022_173_178,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_179,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä työvoimapalvelujen siirto valtiolta kunnille on ollut esillä jo kymmenisen vuotta — taisi olla työministeri Lauri Ihalaisen ajatus. Sitten sillä vaalikaudella päätettiin ymmärtääkseni nämä kuntakokeilut, ja niitä on sitten viety eteenpäin näinä vuosina. Väliraporttina muistelen, että tuli erityisesti Tampereelta tietoa, että kuntakokeilujen kautta on saatu hyviä tuloksia, ja niin sitten itse asiassa koko poliittinen kenttä, puolueet laidasta laitaan, innostui siihen, että siirretäänpäs nyt sitten nämä työvoimapalvelut kaiken kaikkiaan kunnille. Ja niin sitä lähdettiin valmistelemaan, ja nyt olemme tässä tilanteessa, että näinä valtiopäivien viimeisinä hetkinä ollaan sitten käsittelemässä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön pohjalta tätä uudistusta.
Tässä on mielenkiintoinen muutos tapahtunut sen kymmenen vuoden alun jälkeen ja vuosien mittaan. Nimittäin sosiaali- ja terveyspalvelut siirrettiin tämän vuoden alusta kunnilta hyvinvointialueille eli maakuntatasoisille alueille, ja nyt työvoimapalvelut ollaan siirtämässä valtiolta kuntatasolle. Tätä perusteltiin ainakin aluksi pitkään sillä, että tällä uudistuksella, mikä nyt meillä on käsittelyssä, tuodaan työvoimapalvelut lähelle kuntien ylläpitämiä sosiaali- ja terveys- sekä koulutuspalveluja. Ja nyt nämä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvätkin alta pois ja ollaan aika mielenkiintoisessa tilanteessa. Tämä uudistus ei nyt oikeastaan selkeytä sitä puolta, että saataisiin sosiaali- ja terveyspalvelut ja työvoimapalvelut saman katon ja toimiston alle tai, sanotaan, ainakin saman toimijan alle. Se on mielenkiintoista, miten nyt tässä tämä yhteys kuntatasoisten työvoimapalvelujen ja hyvinvointialuetasoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen välillä alkaa toteutua.
Sitten toinen ongelma, jonka tuossa edustaja Satonenkin mainitsi, on tämä vähintään 20 000 työvoiman rajaus. Se johtaa siihen, että vain osa kunnista pystyy itsenäisesti toteuttamaan eli hoitamaan nämä työvoimapalvelut ja valtaosa kunnista lukumääräisesti joutuu tekemään yhteistyötä jollakin mallilla, joko kuntayhtymänä tai sitten sopimuspohjalta. No, yhden tällaisen, vaikkakin merkittävän ja sinänsä ison ja tärkeän, toiminnan osalta kuntayhtymän perustaminen on kyllä turhan raskas ja monimutkainen ja irrottaa varsin vahvasti nämä palvelutoiminnot kunnasta. Kuntayhtymät elävät aina omaa elämäänsä, aika tavalla irti siitä demokraattisesta valvonnasta, joka peruskunnassa sentään toimii vaalien ja vastuun kautta. Tämä on iso ongelma. Jos ajattelen omaa maakuntaa, Keski-Suomea, meillä vain Jyväskylän kaupunki pystyy tuon 20 000 työvoimamäärän täyttämään ja täyttää. Kaikki muut kunnat joutuvat tällä mallilla yhteistyöhön, ja jos Jyväskylä on yksin, niin muut 21 kuntaa joutuvat jakautumaan kahteen alueeseen, joissa on noin kymmenen kuntaa kummassakin. Mikä on sitten sen yksittäisen kunnan asema siinä yhteistyössä? Se on laskujen maksaja ja ehkä rahan välittäjä, valtionosuuksien kautta tulevan rahan välittäjä sinne palveluille, jotka se isäntäkunta sitten käytännössä järjestää. Ihan tarkkaan en ole selvittänyt, mikä se käytännön menettely tässä sitten tulisi olemaan. Mutta tämä malli kyllä johtaa siihen, että on aika epätarkkaa tai jopa harhaanjohtavaa puhua kuntapohjaisesta työvoimapalvelujärjestelmästä. Se on jotakin muuta tällä mallilla.
Arvoisa puhemies! Sitten nämä kustannukset: No, ensin voi todeta, että tässä siis siirretään valtiolta kuntiin työllisyyttä ja elinvoimaa edistävät palvelut, kuten työnvälitys, palkkatuki ja työvoimakoulutukset, ja TE-toimistoista ja ely-keskuksista siirtyy kuntiin noin 4 000 työntekijää, eli tämä on todella aika merkittävä hallinnollinen muutos.
Mutta se, mikä tässä nyt on sitten selkeästi ongelmallisinta, on tämä rahoitusmallin vaikutus siltä osin, että esimerkiksi Keski-Suomi, Itä-Suomi — ja se, minkä puheenjohtaja mainitsi, oliko se Kainuu — menettävät reippaasti rahoitusta nykytasoon verrattuna. Miten keskusta on voinut hyväksyä tämän mallin, että rangaistaan niitä, joissa elinolosuhteet, palkkatasot, tulotaso, kehitysnäkymät, kuntatalous ja työttömyyden taso ovat kaikkein hankalimmassa mallissa? Tämä on se tekijä, jonka takia yhdyn perussuomalaisten valiokuntaryhmän hylkäysesitykseen. Mielestäni tämä ei näitä perusasioita täytä, ei tätä kuntapohjaisuutta, ei välttämättä tuo sellaista dynamiikkaa, jolla saataisiin näihin palveluihin sitä jämäkkyyttä, mitä tarvitaan, jotta työttömät saadaan avoimiin työpaikkoihin. Meillähän on valtava määrä työttömiä ja merkittävä määrä avoimia työpaikkoja — ne eivät kohtaa. Tämä uudistus ei sitä paranna.
Ja toinen on sitten, herra puhemies, juuri tämä rahoituksen kohdentumisen heikkous. Tässä on sitten myös [Puhemies koputtaa] tämä kulukorvauskysymys työttömyysturvasta ja kuntien osuuksista, joissa on myös ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T19:09:28,2023-02-22T19:16:59,Hyväksytty,1.1
2022_173_180,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_181,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan kiittää hyvistä puheenvuoroista, mitä edustajat ovat käyttäneet tämän asian käsittelyn yhteydessä. Kuten todettu, niin tämä on valtava uudistus ja yksi suuremmista, mitä tällä vaalikaudella on tehty.
Muutama huomio edustaja Kankaanniemen puheenvuoroon. Totean, että tähän 20 000:n rajaanhan on päädytty siitä syystä, että se ikään kuin vastaa samaa kokoluokkaa kuin pienemmät täyden palvelun TE-toimistot tässä nykyjärjestelmässä. Sen on katsottu olevan kuitenkin kokoluokaltaan sellainen, että siellä voidaan näitä palveluita hyvin toteuttaa.
Mitä tulee sitten tuohon rahoitukseen, mistä edustaja Kankaanniemi myös oli huolissaan: Kyllä, myös valiokunta kiinnitti tähän huomiota omassa mietinnössään. Yhdyimme hallintovaliokunnan ja talousvaliokunnan huoleen tämän rahoitusmallin alueellisesta yhdenvertaisuudesta. Pidämme tärkeänä sitä, että rahoituksen kriteerien toimivuutta ja myöskin sitä rahoituksen kohdentumista seurataan tarkoin.
Täytyy myös todeta, että olen ihan täysin samaa mieltä tässä edustaja Mäkysen kanssa siitä, että meidän on todellakin tunnistettava erilaiset työttömät ja erilaisissa tilanteissa olevat työttömät, ja kyllä: työllisyyttä pitää hoitaa entistä paremmin yksilöllisillä ja räätälöidymmillä työvoimapalveluilla kuin mitä karensseilla ja sanktioilla voidaan hoitaa. Mutta minä haluan uskoa siihen, että tämä uudistus voi nyt tarjota myöskin niitä yksilöllisiä palveluja ja myöskin semmoista paikallista tuntemusta alueen tarpeista. Ja todellakin meidän pitää seurata lähipalveluiden saatavuutta työllisyysalueilla.
Vielä totean tähän loppuun, että uudistuksen toteutuminen vaatii riittävät resurssit ja työntekijöille tukea myöskin tämän muutoksen tueksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-22T19:16:59,2023-02-22T19:19:01,Hyväksytty,1.1
2022_173_182,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Multala, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_183,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyseessä on tosiaan työvoima- ja yrityspalvelujen uudistus, joka on iso hallinnollinen uudistus, mutta sen sijaan, että se tulisi ikään kuin yhtäkkiä ja yllättäen, niin tätähän on valmisteltu kyllä vuosikausia, ja moni kunta, tai ainakin oma kotikuntani Vantaa, on tehnyt sitä myös yhteistyössä Keravan kanssa, jonka kanssa olemme myös samaa hyvinvointialuetta. Eli siinä mielessä, kun täällä oltiin huolissaan siitä, että tätä ei olisi ainakaan joka paikassa huomioitu, niin jossakin se ainakin on, koska tämä kuntien työllisyyskokeilu tosiaan lähti jo joitakin vuosia sitten liikkeelle ja nyt sitä muutosta on ikään kuin viety sitten pidemmälle jo, joten tämän lain säätäminen nyt sitten ikään kuin sinetöi sitä tilannetta ja myös lain mukaan siirtää järjestämisvastuuta kunnille ja näille yhteistoiminta-alueille.
Arvoisa puhemies! Meillä on pitkäaikaistyöttömien hoidosta tässä maassa joitakin äärimmäisen hyviä malleja olemassa. Tiedetään, että tällä hetkelläkin työkyvyttömyyden yleisin syy, jo nykyäänkin, on mielenterveyden haasteet, ja täällä Uudellamaalla HUSin, Helsingin yliopiston keskussairaalan piirissä on tämmöinen hanke, joka on IPC-hanke, jossa mielenterveyden haasteista potilaina olevat, hoidossa olevat, voivat saada tällaista räätälöidympää työllisyyspalvelua, ja tälle hankkeelle on nyt rahoitus käsittääkseni tämän kevätkauden loppuun asti. Tämä laki ei sinällään muuta millään tavalla tämmöisen palvelun järjestämistä, mutta halusin vain nostaa tämän esiin hyvänä esimerkkinä siitä, että tämän hankkeen puitteissa on saavutettu moninkertaiset työllistymistulokset siihen nähden, mitä normaalisti pitkäaikaistyöttömillä saavutetaan, ja se on esimerkki siitä, että kun pystytään räätälöimään niitä palveluita niille henkilöille vahvemmin, jotka sitä apua erityisen paljon tarvitsevat, ja nimenomaisesti monialaisesti niin, että siellä ei ole vain ikään kuin tämmöinen työvalmentaja tai työhön ohjaaja, vaan siellä on monialaisia palveluita ja tukitoimia, niin silloin se työllistyminenkin on helpompaa ja mahdollista.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä nostaa hyvänä huomiona tähän nämä nuoret, jotka tässä mietinnössä oli huomioitu sillä tavoin, että kun nuorille on nyt ollut tätä Ohjaamo-toimintaa, jonka idea on siis ollut se, että se on ikään kuin yhden luukun paikka, josta saa apua vähän kaikenlaisiin haasteisiin, tai ei välttämättä edes haasteisiin, mutta ylipäätään neuvoja, ja nyt toivottavasti tämän mietinnön mukaisesti edetään niin, että tämä Ohjaamo-toiminta voi jatkossakin olla osa näitä työllisyyspalveluja, erityisesti nuorilla olla se paikka, mistä sitten saadaan sitä monialaista työllistymistä edistävää toimintaa ja muuta apua ja tukea, oli se sitten hyvinvointialueen puolella tai kunnan palveluiden puolelta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-22T19:19:03,2023-02-22T19:22:01,Hyväksytty,1.1
2022_173_184,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_185,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys työvoimapalvelulainsäädännön uudistamiseksi on sinänsä tietysti tämän ajan lapsi, mutta siinä, mitä edustaja Kankaanniemi omassa puheenvuorossaan äsken, hetken aikaa sitten todisti kuntien vaikeasta tilanteesta, on vinha perä. Nythän ongelma on siinä, että kun työvoimapalveluista saatava valtionosuus määräytyy tässä hallituksen esityksessä niin, että laajan työttömyyden painoarvo rahoituksen jaossa on 47 prosenttia, kunnan työikäisten määrän painoarvo samoin 47 prosenttia ja sitten kunnan vieraskielisten määrän painoarvo 6 prosenttia, ja esimerkiksi Pohjois-Karjalan kannalta katsottuna — meidän maakunnassamme on työttömyyttä valitettavasti ihan liikaa — jotta rahoitus olisi oikein jaettu, niin pitäisi laajan työttömyyden painoarvon olla rahoituksen jakamisessa 67 prosenttia, työikäisten määrän perustana 27 prosenttia ja tuo 6 prosenttia vieraskielisten määrä. Elikkä näissä laskentaperusteissa on selvä kieroutuma. Totta kai ne kunnat, missä on vähän työttömyyttä, hyötyvät, koska saman laskentatavan mukaan rahat tulevat kuntiin, tai niille palvelualueille, per capita ne tulevat, ja sitten ne kunnat, missä on vähän työttömiä, saavat tavallaan ekstraa. Ja niissä kunnissa, joissa on paljon työttömyyttä ja jotka siten joutuvat maksamaan työmarkkinatuen kuntaosuuksia, tämän lakiesityksen myötä tämän velvollisuuden määrä kasvaa. Elikkä se on ihan varmaa, että kunnilta poistuva rahamäärä työttömille meneviin rahoihin varmasti kasvaa.
Keskustelin meidän kunnanjohtajamme kanssa tästä nyt viime maanantaina syvän keskustelun, miten tässä käy, kun Ilomantsin kunnan menot tälle sektorille ovat jo nyt noin 400 000 euroa ja kun tämä tulee, niin se johtaa siihen, että rahoituksen määrä kasvaa ja tämä on sitten se pienten kuntien tappopykälä. Eivät ne selviä näistä rahoituksista mitenkään, eivät pysty... [Sari Multalan välihuuto] — Kaikki me tiedämme ja edustaja Multala viisaana, osaavana ja taitavana kansanedustajana tietää vallan hyvin sen, että kun kunta menee kriisikuntalistalle, niin se ei pitkään siellä listalla ole, kun sen kunnan tarina on loppu. Se on hyvin herkkä asia. Siinä ei sen jälkeen mikään auta, kun valtiovarainministeriön mustapukuiset virkamiehet saapuvat laukkuineen kuntaan — se neuvottelu on lyhyt, ja siinä on vain yksi päätös, ja me molemmat tiedämme sen, mikä se päätös on.
Mutta perustuslakivaliokunta, arvoisa puhemies, teki kuitenkin omassa lausunnossaan — lausunnon kohta 13 — ponnen: ”Perustuslakivaliokunta painottaa tarvetta seurata tarkasti ehdotettujen muutosten vaikutuksia rahoitusperiaatteen toteutumiseen käytännössä ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Vaikutuksia on tarkasteltava myös yksittäisten kuntien osalta. Tarvittaessa valtioneuvoston on ryhdyttävä toimenpiteisiin myös lainsäädännön muuttamiseksi.” Elikkä täällä on perustuslakivaliokunta antanut omassa lausunnossaan selvän ponnen siihen, että näin tulee toimia, koska me nähtiin jo perustuslakivaliokunnan kokouksessa, kun tästä keskusteltiin pitkään, että tämä vaara on olemassa, ja sitten kun se vaara toteutuu, jos siihen ei sitten reagoida korkean työttömyyden kunnissa, niin se tarkoittaa ylivoimaisia taloudellisia vaikeuksia. Sitten se kunta on siinä tilanteessa, että se on hyvin äkkiä entinen kunta, ja sitten yhä vaikeammaksi menee niiden ihmisten oikeuksien puolustaminen, koska kunnallinen itsehallinto on — arvoisat edustajakollegat, te tiedätte paremmin kuin minä — koko sen seutukunnan ihmisten henki ja elämä, ainoa puolestapuhuja sillä seudulla, joka puolustaa niiden ihmisten oikeuksia. Se oikeus kun menetetään, niin sittenpä he ovat tuuliajolla sen suhteen. Onhan se jotakin kuntaa senkin jälkeen, kun kunta liitetään valtiovarainministeriön toimenpiteellä johonkin muuhun kuntaan — se täydentää alueellaan jonkun muun kunnan pinta-alaa — mutta ne ihmiset joutuvat sen jälkeen aivan heitteille.
Toivon, arvoisat kollegat, että tämä asia otetaan vakavasti, koska se rahamäärä, mikä työttömyyden hoitoon kuluu, ja nämä velvoitteet vielä tämän uuden lakiesityksen myötä kasvavat. Tähän pitää kiinnittää vakavaa huomiota, koska tämän jälkeen, kun nyt on vaarassa, että työttömyys kasvaa, pahoin pelkään, että se nimenomaan kärjistyy näillä alueilla, missä työttömyyttä on jo ennestään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-22T19:22:04,2023-02-22T19:26:40,Hyväksytty,1.1
2022_173_186,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_187,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kannan kyllä tästä laista nyt vähän samaa huolta kuin edustaja Hoskonen. Itse olin hallintovaliokunnassa käsittelemässä tätä asiaa, ja hallintovaliokuntahan tietysti on se kuntavaliokunta, minkä tehtävä on ajatella asioita kuntatalouden kannalta ja ennen kaikkea kuntalaisten palvelujen kannalta. Kuntahan on se yksikkö, missä katsotaan, että palvelut saadaan tuotettua veroeuroilla kuntalaisille, ja siinä taas, että saadaan tasa-arvoiset palvelut tuotettua kaikkialla Suomessa, sitten on tässä talossa, eduskunnassa, tosi suuri vastuu, että näin tapahtuu. Me kannettiin hallintovaliokunnassa huolta monestakin eri asiasta, mutta juuri tämä äskeinen asia, mihin edustaja Hoskonen viittasi, on se, että tämä lakihan kohtelee hyvin suuria kuntia eli käytännössä yli 100 000 asukkaan kaupunkeja, mutta sitten pienemmissä kunnissa asia onkin toisin, ja suurin muutoshan on noissa 2 000—5 000 asukkaan kunnissa. Valitettavasti juuri Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa tämä isku on kaikista kovin tämän lain osalta.
Hallintovaliokunnassa ymmärsimme myös, että saattaa olla, että meidän ääntä ei kuulla siellä mietintövaliokunnassa, mutta tältä osin sitten toivomme, että jos tämä laki tulee tällaisenaan voimaan, niin vähintä on, että tämän siirtymäajan pituus olisi pitempi kuin mitä se tässä alkuperäisessä lakiesityksessä oli. Kannamme huolta myös siitä, että kun kunnissa on monia suuria uudistuksia yhtä aikaa nyt kun nämä sote-alueet aloittivat, niin kunnat ovat joka tapauksessa uuden äärellä ja joutuvat miettimään sitä uutta roolia, ja nyt kun siihen tulee päälle vielä TE-uudistus, niin miten näille kunnille sitten siinä tapauksessa käy.
Nythän varmastikin on tulossa jonkinasteinen valtionosuusuudistus joka tapauksessa, ja itse olen kovin huolissani siitä, että kun katsoin nyt näitä virkamieslausuntoja tulevan hallituskauden ajalle, niin siellä oltiin jo mietitty sellaista, että tulevan hallituksen aikana tulisi tarkastella kuntien määrää. Toivottavasti asia ei tule menemään niin, että niin soten kuin tämän TE-uudistuksen tiimoilta sitten valtionosuudet tehdäänkin niin, että lähdetään sitten jonkinasteisiin kuntaliitoksiin. Itse en missään nimessä kannata kuntaliitoksia, mitkä tulevat täältä ylhäältä päin asetettuina. Totta kai, jos kunnat tahtovat itse tehdä sellaisia vapaaehtoisesti, niin asia on eri. Mutta toivoisin, että näissä eri lakiehdotuksissa ja lakiuudistuksissa kohdeltaisiin kuntia niin, että ne kunnat voisivat edelleen säilyä elinvoimaisina. Itse uskon, että se kunta on ihmisten koti ja se on elinvoiman kehto, ja vahvat, pienetkin itsenäiset kunnat ovat tämän maan kannalta erittäin tärkeitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2023-02-22T19:26:40,2023-02-22T19:29:30,Hyväksytty,1.1
2022_173_188,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Satonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_189,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ottaa nyt kantaa tähän kuntien rahoitusasemaan, josta kaksi edellistä puheenvuoroa ovat olleet: Se on varmaan totta, että on tarvetta seurata, miten tämä rahoitus kohdistuu jatkossa, ja mahdollisesti tehdä tarkennuksiakin, mutta minulla on tässä edessäni Pirkanmaan ihan tuoreet työllisyysluvut tämän päivän Aamulehdestä. Puheet siitä, että pienissä kunnissa on korkea työttömyys ja isoissa matala, eivät nyt ainakaan Pirkanmaalla pidä paikkaansa, koska Pirkanmaalla toiseksi korkein työttömyys on Tampereella, 10,2, ja alhaisimmat työttömyysprosentit ovat Vesilahti ja Punkalaidun, jotka ovat hyvin pieniä kuntia, joissa on viiden prosentin työttömyys. Esimerkiksi omassa kotikunnassani Sastamalassa on seitsemän prosenttia, vaikka se on hyvin tyypillinen seutukaupunki, ja Punkalaidun viidellä prosentilla on aivan tyypillistä maaseutua. Mutta siellä on ollut tämä kuntakokeilu pitkään, siellä on tehty hyvää työtä työllisyydenhoidon eteen, ja siellä on saatu matalaksi työttömyysprosentti nimenomaan niillä yksilöllisillä palveluilla, joita tässä on eri puheenvuoroissa jo korostettu. Eli en näe kyllä tätä asiaa lainkaan niin mustavalkoisena. Mutta se on tärkeää, jota sanoin tuossa aikaisemmassakin puheenvuorossa, että vaikeimmin työllistyvien palvelut jatkossakin säilyvät lähipalveluina, koska jos ne etääntyvät pelkästään maakuntakeskukseen, sitten ollaan lähellä sitä tietä, mitä täällä Hoskonen ja Huttunen ovat omissa puheenvuoroissaan todenneet.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä toisesta asiasta hieman: Edustaja Kankaanniemi käytti siitä kyllä erinomaisen puheenvuoron, että onhan tämä kieltämättä vähän sellainen järjestelmä, että tässä on vähän niin kuin ikiliikkuja keksitty. Kun aikaisemmin oli tosiaan se ongelma, että sote-palvelut olivat kunnassa ja työllisyyspalvelut maakunnassa, niin nyt ne ovat menneet juuri päinvastoin. Aina siinä on ollut se ongelma, että kun siinä on eri organisaatio, se rajapinta tulee sieltä vastaan, ja jälleen kerran se koskee eniten niitä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, koska he ovat useasti näiden molempien palveluiden käyttäjiä. Siinä mielessä tässä on kyllä todella tärkeää, että tähän ei mitään merkittävää raja-aitaa synny palveluiden välille, ja tämä on yksi asia, jota on myös tarpeen seurata.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-22T19:29:30,2023-02-22T19:32:27,Hyväksytty,1.1
2022_173_190,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_191,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistus tosiaan vei kunnilta merkittävät tehtävät — noin puolet, jopa yli, tehtävistä ja rahoituksesta — hyvinvointialueille. No, pienissä kunnissa nämä oli aika pitkälti järjestetty kuntayhteistyönä, mutta kuitenkin sosiaalipuoli oli useimmiten peruskunnalla. Se merkitsi sitä, että näiden kuntien tehtäväkenttä pieneni merkittävästi. Nyt kun mennään tällä tavalla näissä TE-palveluissa ja muodostetaan näitä isoja alueita niitten pienten kuntien puolesta hoitamaan näitä, niin eivät ne kunnat mitään elinvoimaa tästä suoranaisesti saa. Se kasautuu sinne seutukeskukseen, ja sieltä sitten hoidetaan jollakin lailla sinne pienempiin kuntiin, ja tämä luo painetta kyllä siihen, että kuntaliitoksiin ajaudutaan.
Tässä uudistuksessa on todella mielenkiintoinen yksi kohta. Se on se, että TE-uudistuksessa valtion budjetti vuodelle 2024 tulee määrittämään kunnille siirtyvän rahoituksen määrän. Eli ensi vuoden budjetin, valtion budjetin, tekee uusi hallitus, ja jos se merkitsee tälle momentille vähemmän rahaa tässä kurjassa talouden tilanteessa, niin se jää sitten pysyväksi — näitä ei ole mitenkään sidottu mihinkään, jää pysyväksi — ja silloin ne kunnat, joissa on iso työttömyys ja heikko talous, ajautuvat varmasti selvitystilaan ja tulee kuntaliitokset. Ja jos esimerkiksi meillä tulee sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kylmä hallitus, niin se voi käyttää tätä vääntöä, jonka nykyinen hallitus antaa tässä uudistuksessa käytettäväksi, ja sille ette enää sitten muuta voi kuin vastustaa, mutta siinä menee sitten kunnat. Onko se sitten hyvä vai huono, jos meillä kuntamäärä puolittuu taikka menee alle sataan, sitä voi tietysti jokainen miettiä erikseen.
Arvoisa puhemies! Sitten täällä on nämä kasvavat etuuskulut, eli ansiopäivärahan peruspäiväraha ja sitten työmarkkinatuki. Nythän meillä on ollut tämä kuntasakkomaksu, peruspäivärahan kuntaosuus, ei kun työttömyys... — no kuitenkin se sakkomaksu, tiedätte kaikki. Nyt se ongelma tietysti tietyllä tavalla poistuu, koska tämä korvaa sen ja siihen on luvattu indeksitarkistukset, jolloin se pysyy mukana, ja se on tietysti kuntien kannalta tärkeää. Mutta kyllä tässä uudistuksessa on nyt semmoisia hautoja, joihin voivat kyllä kunnat pudota, ja nähdään, että homma ei olekaan ihan niin kuin on ajateltu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-22T19:32:27,2023-02-22T19:35:44,Hyväksytty,1.1
2022_173_192,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Kinnunen Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_193,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Hoskonen hyvin viittasi siihen keskusteluun, mitä perustuslakivaliokunnassa käytiin. Kun tästä rahoitusperiaatteesta puhuttiin, niin muistanette varmaan, kun kysyin ministeriön edustajalta suoraan, onko tässä tarkoitus ajaa kuntia alas, ja se vastaus oli aika mielenkiintoinen. Se oli vähän niin kuin tuolta ministeriaitiosta — ei vastattu siihen, mitä kysyin, vaan vastattiin, että niin, kyllähän tässä kunnat saattavat eriytyä, mikä nyt sitten tarkoittaa mitä tahansa, mutta minulle se tarkoitti sitä, että hän ei halunnut vastata suoraan kysymykseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+11.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-22T19:35:44,2023-02-22T19:36:28,Hyväksytty,1.1
2022_173_194,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 33/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_195,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen ja ylpeä siitä, että eläinten hyvinvointilaki on vihdoin saatu maaliin. Se on saatu maaliin yksimielisenä itse mietinnön osalta. Lausumista sitten meillä on vastalause.
Tämän lain tarkoitus on se, että koska eläinsuojelulaki on vanhentunut, haluamme muuttaa tämän lain kokonaisvaltaisemmin eläinten hyvinvointia edistäväksi eläinten hyvinvointilaiksi. Siinä otetaan paremmin huomioon eläinten keskeiset käyttäytymistarpeet. Lain tarkoituksena on myös eläinten kunnioituksen lisääminen, missä taustalla on ajatus eläinten itseisarvosta.
Eläinten pidosta: Uuden lain mukaan tuotantoeläimenä taikka seura- ja harrastuseläimenä voidaan pitää vain sellaisia eläimiä, joiden hoito ja pito on mahdollista järjestää lain vaatimusten mukaisesti. Lain liitteessä on luettelo eläimistä, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä tai sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyissä, eli niin sanottu positiivilista. Listaus perustuu Suomessa tällä hetkellä tuotantoeläiminä pidettäviin lajeihin, ja valiokunta katsoi, että pitää seurata vesipuhvelimaidontuotantoasiaa, miten sen tulevaisuus sitten on.
Eläimille tehtävät toimenpiteet ja käsittelyssä käytettävät välineet: Eläimille tehtävien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä tulee jatkossa käyttää kivunlievitystä. Eläimelle saa tehdä leikkauksen tai muun kipua aiheuttavan toimenpiteen vain, jos se on tarpeen eläinyksilön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Sekä tarpeellisista että kielletyistä toimenpiteistä voidaan säätää tarkemmin asetuksella. Eläimen hoidossa ja käsittelyssä käytettäville välineille asetettavista vaatimuksista ja välineiden turvallisuudesta säädettiin aiempaa tarkemmin. Laissa kielletään tarpeetonta kipua aiheuttavien välineiden, esim. sähkö- ja piikkipantojen, markkinointi, valmistus, maahantuonti, luovutus, käyttö ja hallussapito.
Eläinten hoidosta, ruokinnasta ja juotosta: Nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Tästä on mahdollista poiketa esimerkiksi sääolosuhteiden vuoksi, mutta tällöin vettä on tarjottava eläimille riittävän usein.
Eläinjalostuksesta: Sitä koskevaa säätelyä tarkennetaan ja selkeytetään nykyisestä. Koirien ja kissojen jalostuksen valvontaa tehostetaan säätämällä eläinlääkäreille ilmoitusvelvollisuus sellaisista perinnöllisistä sairauksista ja vioista, joista aiheutuu rajoituksia eläimen jalostuskäyttöön.
Kotieläintuotannon toimintaedellytysten turvaamisesta: Tuotannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi ovat merkittäviä kotieläintuotannon vastuullisuustekijöitä myös kuluttajien näkemyksen mukaan. Kansainvälisessä kilpailussa tuottajat eivät kuitenkaan voi itse vaikuttaa hintoihin. Siksi tuotantoeläinten hyvinvointia koskevat parannukset on tärkeää toteuttaa siten pitkäjänteisesti, etteivät ne johda elintarvikkeiden tuonnin kasvuun maista, joissa eläinten hyvinvointi on alhaisemmalla tasolla, eli ei tapahdu niin sanottua hyvinvointivuotoa.
Uusien parsinavetoiden rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan. Toiminnassa olevien parsinavetoiden käyttöä voidaan jatkaa, mutta niissä olevien parsipaikkojen määrää ei voi enää lisätä. Parsinavetoissa pidettävien lehmien on päästävä jaloittelemaan aiemman 60 päivän sijaan 90 päivänä vuodessa. Hevosten ja lihanautojen pito jatkuvasti kytkettynä kielletään vuoden 28 alusta lukien.
Porsitus- ja tiineytyshäkit: Uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään lain tullessa voimaan. Emakoiden tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoden 35 alusta lukien. Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään kokonaan vuoden 35 alusta lukien. Vuoden 27 alusta alkaen kirurgisen kastraation yhteydessä on annettava paikallispuudutus nykyisen tulehduskipulääkkeen lisäksi. Suomi on edelläkävijä kieltäessään kirurgisen kastraation. Kirurgisen kastraation kielto aiheuttaa muutoksia kotieläintilojen lisäksi koko elintarviketeollisuudessa ja erityisesti teurastamoissa. Tämän vuoksi erityisesti kirurgisen kastraation kieltoon liittyy riski hyvinvointivuodosta ja pitkä siirtymäaika on tarpeen. Lisäksi on tarpeen huolehtia, että teurastamoissa pystytään suorittamaan tarvittavat investoinnit ja niitä tuetaan, samoin kuin eläinten hyvinvointikorvauksella toimintaa sikaloissa.
Lemmikkieläimet: Koirien ja kissojen pentutehtailuun ja -kauppaan puututaan kieltämällä alle puolivuotiaiden pentujen tuonti Suomeen, jos tarkoituksena on myydä pentu eteenpäin neljän kuukauden kuluessa tuonnista.
Kansalaisaloite Kissakriisi hallintaan ja kissojen lisääntymisen hallinta: Kansalaisaloitteessa ehdotettiin kissojen hallitsemattoman lisääntymisen kieltämistä lailla. Tämä toteutuu, kun hyvinvointilaissa säädetään eläinten omistajan yleisestä velvollisuudesta estää pitämiensä nisäkkäiden hallitsematon lisääntyminen. Kissoja koskevassa kansalaisaloitteessa ehdotettiin myös, että kaikki kissat tulee tunnistusmerkitä ja rekisteröidä. Laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä on tullut voimaan jo 1.1.22. Lain nojalla on säädetty jo koirien rekisteröinnistä, ja kissojen rekisteröintiä koskevan asetuksen valmistelusta on linjattu siten, että rekisteröintipakko tulisi voimaan vuoden 26 alusta.
Eläinkilpailut, joissa eläin voi joutua alttiiksi kohtuuttomalle rasitukselle tai muulle kivulle tai kärsimykselle, ovat ilmoituksenvaraisia. Eläinten hyvinvointia vaarantavia kilpailuja tai näyttelyitä ei saa järjestää. Kilpailuihin nimettävän kilpailueläinlääkärin tehtäviä täsmennetään. Eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi kilpailujen järjestämisestä säädetään tarkemmin. Kilpailueläinlääkärillä on velvollisuus ilmoittaa eläinten hyvinvointia vaarantavista havainnoista kilpailun järjestäjälle ja valvontaviranomaiselle.
Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittaminen on jatkossa ilmoituksenvaraista, mikä mahdollistaa toiminnan tehokkaamman valvonnan. Lisäksi säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen eläinten lopetuksesta.
Eläinten lopetusta koskevat vaatimukset: Eläinten lopetusta ja teurastusta koskeviin vaatimuksiin esitettiin hallituksen esityksessä muutoksia, jotka eivät kaikilta osin toteudu. Perustuslakivaliokunta katsoi, että teurastusta koskevista säännöksistä tulee mahdollistaa nykyisen kaltainen poikkeus uskonnollisista syistä noudatettavalle erityiselle teurastustavalle. Valiokunta palautti voimassa olevan eläinsuojelulain mukaisen säännöksen lakiin. Edellytyksenä on, että verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa, ja teurastuksen tulee tapahtua teurastuseläinlääkärin läsnä ollessa.
Eläinten hyvinvointilain säätämisen yhteydessä muutetaan myös kalastuslakia, johon lisätään säännökset saaliiksi otettujen ja syöttinä käytettävien kalojen ja rapujen lopettamisesta.
Vielä hallinnon ja valvonnan tehostamisesta: Eläinten hyvinvointiin liittyvät tehtävät jakautuvat usealle valtion ja kuntien viranomaiselle, joista keskeisiä ovat Ruokavirasto, aluehallintovirastot sekä kunnan eläinlääkärit. Hallinnon ja valvonnan tehostamiseksi säädetään muun muassa Tullin toimivaltuuksista ja Tullin ja poliisin kanssa tehtävästä yhteistyöstä ja viranomaisten välisestä tietojenvaihdosta nykyistä kattavammin. Lisäksi säädetään valvojan oikeudesta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa ja avustajaa.
Vielä katsoimme, että eläinasiavaltuutetun viran vakinaistamista tulisi selvittää.
Voimaantulosta: lain ehdotetaan tulevan voimaan vuoden 24 alusta. — Kiitoksia valiokunnalle.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-22T19:38:30,,Hyväksytty,1.1
2022_173_196,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Myllykoski poissa. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_197,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle lain esittelystä.
Vanha eläinsuojelulaki on peräisin 27 vuoden takaa, joten on korkea aika uudistaa eläinten hyvinvointilaki vastaamaan tämän päivän maailmaa sekä ennen kaikkea ihmisten muuttuneita käsityksiä eläinten hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Edellisen vaalikauden loppumetreillä hallitus kaadettiin, mikä johti siihen, että esitys eläinten hyvinvointilaiksi viivästyi usealla vuodella. Nyt se saatiin vihdoin maaliin.
Kokonaisuudessaan lakiesitys sisältää paljon parannuksia eläinten oikeuksiin, mutta myös muutostarpeita eläinten hyvinvoinnin edistämiseen jäi yhä. Ennen kritiikkiä haluan todeta, että meillä Suomessa eläinten kohtelu on yleisesti melko hyvällä tasolla. Tuotantoeläinten kohdalla täällä käytetään varsin vähän antibiootteja, ja porsaat saavat pitää saparonsa. Myös tuotantoeläinten mahdollisuuksiin liikkua ja toteuttaa paremmin lajityypillistä käyttäytymistä panostetaan monilla Suomen tiloilla esimerkillisesti. Investoinnit tietysti näkyvät korkeampina kustannuksina, ja olisikin tärkeää saada eläinten hyvä kohtelu heijastumaan myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen esimerkiksi kehittämällä sertifikaatteja. Suomen pitäisikin panostaa ruokavientiin ja markkinoida kotimaisia eläinperäisiä tuotteita eettisyydellä. Uusi eläinten hyvinvointilaki toimii tavallaan eettisen eläintenpidon ohjenuorana ja viestinä kuluttajille kotimaisen tuotantoeläinten kohtelun monia muita maita korkeammasta vaatimustasosta.
Koirien rekisteröintiä koskevien vaatimusten uudistaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia, kuten suunniteltu kissojen rekisteröintikin. Kuitenkin käytännön tasolla koirien rekisteröinnissä on ollut haasteita varsinkin kasvattajien taholta. Ihmiset joutuvat asioimaan useamman tahon kanssa. Se lisää byrokratiaa. Käytännön prosesseja tulisikin kehittää saadun palautteen perusteella. Tärkeää olisi, että rekisteröinti olisi nopea, helppo, vaivaton sekä edullinen toimenpide koiranomistajille. Kissapopulaatioon puuttuminen lain kautta on myös kannatettava asia. Pentutehtailu ja laiton eläinkauppa on saatava kuriin, ja siltä osin myös rekisteröintivelvoitteet on yksi edistysaskel.
Arvoisa puhemies! Vaikka laki edellyttäisi viimeisen päälle hyvää eläintenpitoa, tarvitaan myös toimivaa valvontaa. Puutteellinen valvonta on tavallaan pullonkaula eläintensuojelussa. Eläinten kaltoinkohtelu on erityisen julmaa, koska eläin on usein ihmisen armoilla ja puolustuskyvytön. Lisäksi rangaistukset ovat vaatimattomia ja kiinnijäämisen todennäköisyys on hyvin pieni. Myös eläintenpitokieltojen noudattamisen valvonta on vähäistä. Tällä hetkellä eläintenpitokieltojen valvonta perustuu käytännössä eläinsuojeluviranomaisen tietoon tulleisiin epäilyihin eläintenpitokiellon rikkomisesta.
Rikoslakiin tarvittaisiin tuntuvia tiukennuksia eläimiä koskevien rikosten kohdalla. Tämä kasvattaisi myös viranomaisten mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin. On selvää, ettei valvovien viranomaisten toimivalta ole tällä hetkellä riittävä, ja mielestäni tässä olisikin toimiva sekä kustannustehokas keino edistää valvontaa. Valvonnan suhteen esitys jätti paljon parantamisen varaa. Näyttäisi, että omaisuudensuoja ja kotirauha kävelivät eläinten oikeuksien yli. Mielestäni pakkokeinojenkin käytön tulisi olla tehokasta, jotta eläimiä voitaisiin suojella nykyistä paremmin.
Me perussuomalaiset pidämme tärkeänä eläinten hyvinvointia, oli kyse sitten lemmikki- tai tuotantoeläimistä, luonnonvaraisia eläimiä unohtamatta. Eläimelle ei tulisi koskaan aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä, ei edes uskonnon verukkeella. Ajankohtainen keskustelu rituaaliteurastuksista on nostattanut ja nostanut tämän teeman pintaan. On selvää, ettei muissakaan asioissa voida sallia epäinhimillistä ja kärsimystä tuottavaa toimintaa edes uskontoon vedoten, niin miksi näin pitäisi tehdä eläinten kohdalla? Rituaaliteurastukset ovat jo nyt voimassa olevan eläinsuojelulain hengen vastaisia, koska ne aiheuttavat eläimille ylimääräistä kärsimystä. Kyllähän vastuullisen teurastustavan kuuluisi olla ihan minimivaatimus vuonna 2023. Rituaaliteurastetussa lihassa tulisi olla jokin merkintä, jotta kuluttajat saavat tiedon asiasta, mikä voi vaikuttaa ostopäätökseen. Rituaaliteurastusten täyskiellon tulisi olla EU:n laajuinen asia, jotta tämä turha eläinrääkkäys saataisiin loppumaan.
Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset olemme tehneet viisi lausumaa rituaaliteurastukseen liittyen, ja niistä äänestetään todennäköisesti sitten ensi viikolla. Myös muita lausumia on tulossa, ja ne esitetään sitten ensi maanantaina, todennäköisesti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-22T19:46:08,2023-02-22T19:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_173_198,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_199,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eläimille ei pidä aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Hallituksen esityksessä kiistanalaisin osa koskee eläinten rituaaliteurastusta. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä kiellettäisiin, aivan oikein, verenlaskun aloittaminen ennen kuin eläin on asianmukaisesti tainnutettu tai lopetettu kyseisen eläinlajin tainnutukseen tai lopetukseen soveltuvalla menetelmällä. Tämä koskisi myös uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa.
Toimenpiteissä on kyse pitkälti ajan saatossa muodostuneista käytännöistä, vaihtuneista ja vaihtelevistakin tulkinnoista. Lainsäätäjän nimenomaan pitää pystyä asettamaan rajat yhteiskuntamme arvojen mukaisesti. Oma näkemykseni on se, että hallituksen alkuperäisessä esityksessä ehdotettu rajoitus tosiasiassa ei puuttuisi perusoikeuden eli uskonnonvapauden ydinalueeseen kohtuuttomasti tai tavalla, joka ei ole oikeasuhtainen eläinten suojelemisen tavoitteen kanssa. Edelleen katson, että nykypäivän tutkimustieto vielä nimenomaan puoltaa näkemystäni. Uskonto ei voi olla perusteena eläinten kaltoinkohtelulle. Haluan ottaa esiin myös sen, että uskonnolliset tulkinnat eri asioissa ovat hyvin radikaalejakin ja sitä paremmalla syyllä selvät rajat on asetettava Suomessa.
Arvoisa puhemies! Kannatan eläinten rituaaliteurastuksen kieltoa ja siksi perussuomalaisten vastalausetta ja sen lausumaehdotuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-22T19:51:27,2023-02-22T19:53:31,Hyväksytty,1.1
2022_173_200,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Peltokangas poissa. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_201,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että eläinten hyvinvointilaki nyt saadaan viimeinkin maaliin. Loppumetreillä on kuitenkin ollut ikävä seurata näytelmää rituaaliteurastuksesta. Se piti yksiselitteisesti kieltää, mutta perustuslakivaliokunta linjasi toisin — ei tosin yksimielisesti.
Uskonto ei ole peruste rääkätä eläimiä, ei minun arvomaailmassani. Suomessa lapsiavioliitotkaan eivät ole sallittuja, ja vaikka tiedämme, että tyttöjä naitetaan aikuisille miehille ulkomailla, emme todellakaan salli lapsiavioliittoja maassamme. Miksi ihmeessä sitten uskonnollisten vähemmistöjen on saatava rituaaliteurastaa? Tutkimustieto osoittaa, että se aiheuttaa eläimille ylimääräistä kipua ja tuskaa. Rituaalit ja teurastus ovat kaksi asiaa, jotka eivät sovi yhteen.
Osa kansanedustajista ilmeisesti pelkää antavansa vääränlaisen signaalin uskonnollisille vähemmistöille tai muille maille, jos rituaaliteurastus kielletään Suomessa. Anteeksi nyt vaan, mutta minkälaisen kuvan te nyt annatte? Että uskonto on peruste rääkätä eläimiä, että uskonnolliset ryhmät voivat vaikuttaa Suomen linjaan ja suomalaiseen päätöksentekoon. Käsittämätöntä.
Arvoisa puhemies! Teimme valiokunnassa viisi lausumaehdotusta, joilla haluamme kitkeä rituaaliteurastuksen Suomesta. Se on perussuomalaisten selkeä linja, joka löytyy myös uudesta maaseutupoliittisesta ohjelmastamme. Me haluamme, että seuraava hallitus ryhtyy toimiin rituaaliteurastuksen kieltämiseksi ja kitkemiseksi. Rituaaliteurastettua lihaa ei myöskään saa mielestämme tarjota esimerkiksi kouluissa ja palvelukodeissa ihmisille, jotka eivät uskonnollisiin vähemmistöihin edes kuulu.
Komissio on ollut huolissaan jo vuosikausia sitten siitä, että rituaaliteurastettua lihaa kulutetaan enemmän kuin vähemmistöjen tarve on. Teurastustavan pitäisi ilmetä selkeästi myyntipakkauksista ja ravintoloiden ruokalistoista. Tavan kuluttajan ei pidä joutua tietämättään syömään rituaaliteurastettua lihaa. Niin ikään rituaaliteurastettua lihaa myyvän liikkeen tulisi varmistua siitä, että myymänsä liha on laillisesti teurastettua. Laittomia teurastuksia tulee ilmi tasaisin väliajoin. Viranomaisille on saatava lisää resursseja niiden kitkemiseksi.
Arvoisa puhemies! Kyllä odotusarvon täytyy olla, että maahanmuuttajat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja meidän tapoihimme eikä antaa heille minkäänlaisia erioikeuksia.
Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvointilakia uudistettiin myös tuotantoeläimiä koskien. Tässä kohtaa on todettava, että lähtökohtaisesti Suomessa asiat ovat erittäin hyvin. Eläimiä kunnioitetaan, niiden eteen ja niiden kanssa tehdään pyyteettömästi töitä. Suomalainen maatalous on kuitenkin puun ja kuoren välissä kasvavien kustannusten ja kilpailun kanssa. Ei tarvitse mennä edes Eurooppaa kauemmaksi, kun voidaan havaita huomattavia puutteita eläintenpidossa. Suomen lainsäädäntö on jo paljon EU:n lainsäädäntöä tiukempaa, koska me todella välitämme eläinten elinolosuhteista.
Ja mitä paremmat olot eläimellä on, sen korkeammat ovat myös tuotantokustannukset. Eläinten hyvinvointi otetaan Suomessa vakavasti, ja se on tuottajille kunnia-asia. On kuitenkin pidettävä huoli ruuantuotannon kilpailukyvystä ja mahdollisuudesta pärjätä markkinoilla, joissa säännöt ovat muiden maiden osalta hyvin erilaiset.
Hyvästä eläintenpidosta ei pidä rangaista, vaan siihen pitää kannustaa, ja siksi muiden Euroopankin maiden tulisi ottaa esimerkkiä Suomesta ja pyrkiä yltämään meidän standardien tasolle eikä polkea tuotantohintoja eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Tuotantoa ei pidä päästää karkaamaan Suomesta. Se on sekä kuluttajan, yhteiskunnan, eläinten että ympäristön etu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-22T19:53:34,2023-02-22T19:58:30,Hyväksytty,1.1
2022_173_202,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_203,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eläinten hyvinvointilaki on tarpeellinen uudistus. Nykyinen lakimme on todella vanha ja suoranaisesti vanhentunut. Meidän tietomme eläinten käytöksestä ja hyvinvoinnista on viime vuosikymmeninä kasvanut vauhdilla, ja lainsäädännön tulee seurata tätä tietoa. Siksi me olemme tämän uudistuksen kanssa jo hyvin paljon myöhässä. Tämäkin uudistus jättää vielä paljon parantamisen varaa. Tähän lakiin sisältyy tärkeitä muutoksia, joilla eläinten hyvinvointia parannetaan, mutta vielä useampi asia jää edelleen uupumaan. Tätä lakia on kritisoitu paljon erityisesti eläinsuojelujärjestöjen toimesta. Niin pitkä aika on valmisteltu ja niin pitkä aika on edellisestä uudistuksesta, että moni olisi odottanut enemmän.
Näillä parannuksilla, mitä nyt tulemme tekemään, emme siis edelleenkään tule pääsemään esimerkiksi muiden Pohjoismaiden tasolle. Sittenkin, kun nämä pitkät siirtymäajat ovat ohi ja nämä uudistukset toteutuvat, niin jo nykytasossa Pohjoismaat ovat menneet meidän ohi. Kuitenkin tämä on parasta, mitä tässä hetkessä ja tällä kokoonpanolla hallituksessa ja valiokunnassa saatiin aikaiseksi, ja on tärkeää, että laki etenee. Kaikki teot eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi ovat tärkeitä, ja siksi kannatan tämän lain hyväksymistä.
Merkittäviä hyviä asioita tässä laissa on porsaiden kirurgisen kastraation kivunlievitys ja kielto, jatkuvan vedensaannin velvoite, liikkumista rajoittavien ja estävien rakenteiden, kuten parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kielto sekä eläinten jalostuksen parempi sääntely. Porsaiden kirurginen kastraatio on erittäin kivulias toimenpide, jonka aikana ei nykyisellään ole pakko käyttää minkäänlaista kivunlievitystä. Nyt kirurginen kastraatio kielletään siirtymäajalla, ja tämän siirtymäajan puolessavälin asetetaan velvoite käyttää puudutusta ja kivunlievitystä. Todella iso ongelma eläinten kohtelussa on se, miten paljon ja perusteellisesti eläinten liikkumista tälläkin hetkellä myös Suomessa rajoitetaan. Nyt tällä lailla kielletään uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentaminen, mikä on merkittävä parannus eläinten lajityypillisen käytöksen sallimisessa.
Keskeisiä parannettavia asioita, mitä jää tekemättä ja mihin meidän tulee pian tarttua tässä eduskunnassa, on se, että nämä siirtymäajat ovat aivan liian pitkiä. Esimerkiksi porsaiden kirurgisesta kastraatiosta luopumisen siirtymäaika on kaksitoista vuotta, siinä missä porsaan elinikäkin on keskimäärin pelkästään kuusi kuukautta. Tällä lailla kielletään emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen pito tiineytyshäkissä, ja tällekin on kahdentoista vuoden siirtymäaika. Tällä lailla siis kyllä tartutaan joihinkin haasteisiin, mutta valitettavasti niin pitkällä ajalla, että eläinten hyvinvointi paranee vasta pitkän ajan päästä. Näihin pitkiin siirtymäaikoihin oli myös muun muassa perustuslakivaliokunta kiinnittänyt huomiota. Tässä laissa jäävät silti sallituksi liikkumista rajoittavat menetelmät, esimerkiksi parsinavetoiden käyttö.
Yksi ilmeisimmistä eläinsuojeluepäkohdista ja häkkikasvatuksen esimerkeistä on tietenkin turkistarhaus, ja tämä laki sallii sen jatkumisen Suomessa, vaikka turkistarhaus on julmaa ja tarpeetonta kärsimystä eläimille aiheuttava ala.
Sitten tästä tainnuttamatta teurastamisesta. Olen henkilökohtaisesti hyvin pettynyt, että perustuslakivaliokunta päätti ottaa tällaisen linjan, mutta kuten me kaikki tässä salissa tiedämme, on niin, että kun perustuslakivaliokunta velvoittaa muuttamaan lakia, niin se on silloin tehtävä. Siksi tämä lakiesitys ja mietintö hyväksyttiin yksimielisesti. Me emme siihen enää voineet valitettavasti vaikuttaa, vaikka hallituksen esitys olisi tainnuttamatta teurastamisen kieltänyt. [Sanna Antikainen: Nyt on selityksen makua!] — Ai selityksen makua sillä, että tekin olitte hyväksymässä nämä? Myös perussuomalaiset olivat hyväksymässä nämä pykälämuutokset, mitkä tehtiin valiokunnassa. [Sanna Antikainen: Tekivät lausumaesityksen!] — Se oli yksimielinen. Se hyväksyttiin yksimielisesti. [Sanna Antikainen: Mites lausumaesitys?] — Kuulostaa selityksen maulta siinä mielessä toisesta suunnasta, että tässä meille, valiokunnalle ei valitettavasti jäänyt harkinnan mahdollisuutta. Perustuslakivaliokuntaa arvostetaan niin paljon, ja se kuuluu eduskunnan tehtävään. — Näen kuitenkin tärkeäksi, että meidän täytyy katsoa mallia muista Pohjoismaista, kuten Ruotsista ja Norjasta ja Tanskasta, missä tainnuttamatta teurastaminen on kielletty, ja meidän täytyy ryhtyä lainsäädännön muutoksiin, jopa perustuslain muutoksiin, jotta tämä pystytään sallimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T19:58:31,2023-02-22T20:04:13,Hyväksytty,1.1
2022_173_204,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Koponen Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_205,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on kuultu erittäin hyviä puheenvuoroja perussuomalaisten edustajilta. En lähde niitä tässä kertaamaan. On hienoa, että saadaan tämä eläinten hyvinvointilaki nyt vastaamaan todella tätä päivää. Ja kyllä tässä jälleen kerran tuntee olevansa oikeassa puolueessa. Kukaan muu puolue ei tässä olisi tarttunut tähän rituaaliteurastukseen. Näihin perussuomalaisten lausumiin olisi kuka vain voinut tosiaan tulla mukaan. Ne ovat viisi erittäin hienoa ja tärkeää lausumaa, [Sanna Antikainen: Kannatatteko, vihreät? Kannattaako vihreät näitä lausumaesityksiä? Ei näköjään!] kiitos siitä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-22T20:04:13,2023-02-22T20:04:55,Hyväksytty,1.1
2022_173_206,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Vallin, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_207,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Veikko,Vallin,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on tänään käsittelyssä hallituksen esitys eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi.
Hallituksen esityksessä oli yksi erityisen tärkeä muutos, joka olisi kuulunut näin: ”Eläinten teurastusta koskevia pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että eläin olisi aina tainnutettava ennen verenlaskua. Muutos koskisi paitsi uskonnollisista syistä noudatettavaa erityistä teurastustapaa myös yksityiskäyttöön teurastettavaa siipikarjaa.” Tästä ilmeisesti nyt luovutaan eräisiin uskontoihin liittyvistä syistä. Tämä muutos olisi ollut askel kohti eläimiä kunnioittavampaa yhteiskuntaa, joka ei säädä lakeja uskonnollisten tapojen ja ikivanhojen jäänteiden perusteella. Tuotantoeläintä pitää kohdella yhtä kunnioittavasti kuin kohtelemme lemmikkejämme, esimerkiksi kissoja ja koiria. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa eläimen teurastus ilman tainnutusta on kiellettyä. Ruotsissa kielto on ollut voimassa jo vuodesta 1937. Miten on siis mahdollista, että sivistysvaltiomme Suomi jatkaisi tätä takapajuista rituaaliteurastusta eli suomeksi sanottuna rääkkäysteurastusta? Sitähän se on, rääkkäystä eikä mitään muuta.
Arvoisa puhemies! En arvostele uskontoja tai ota kantaa siihen, mihin kukakin saa uskoa. Sen sijaan otan kantaa siihen, aiheutammeko tarpeetonta ja julmaa kärsimystä eläimille teurastuksen yhteydessä. Uskonto ei voi olla ikinä, ei koskaan, peruste laittaa eläimiä kärsimään. Jopa EU:n tuomioistuin on linjannut, ettei uskonto ole syy joustaa tainnutusta koskevasta lainsäädännöstä, eli kieltoon on täydet mahdollisuudet. Ja mihin joustaminen tässä asiassa johtaisi? Mitä muuta voimme jatkossa joutua sallimaan ja sietämään vain sillä perusteella, että se kuuluu jonkun uskontoon tai kulttuuriin? Tämä ei ole tapa, jolla lakeja säädetään. Siksi on myös sopivaa kysyä, mitä rääkkäysteurastamisen salliminen tulevaisuudessa aiheuttaa. Uskontoa voi harjoittaa myös ilman eläinrääkkäystä. Sen kaikki sivistysvaltiossa asuvat eläimiä kunnioittavat ihmiset tietävät. Voidaan myös kysyä, haluammeko lisätä Suomelle vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät radikaalien ääriliikkeiden halua muuttaa Suomeen, koska osa niistäkin harrastaa tätä rääkkäysteurastusta. Rituaali- eli rääkkäysteurastuksessa eläimen tainnutus ja kaulan katkaisu pitäisi tehdä samanaikaisesti. Mikäli tainnutus epäonnistuu tai jätetään tekemättä syystä tai toisesta, eläimen kaulan katkaisu ehditään aloittamaan. Jos tämä ei ole eläinrääkkäystä, niin mikä sitten?
Arvoisa puhemies! Jotkut ovat perustelleet rääkkäysteurastuksen sallimista sillä, että määrät Suomessa ovat vähäisiä. Mielestäni määrän ei tule olla ratkaiseva tekijä siinä, säädämmekö eläinsuojelulakeja eettisesti oikein ja kestävästi. Tämä perustelu ei siis millään tavoin ole kestävä. Meidän pitää kieltää lailla eläinrääkkäys kaikissa muodoissa, tapahtuupa sitä kuinka vähän tai paljon tahansa. Rääkkäysteurastusten kieltäminen ei myöskään ole ainoa asia, joka meidän pitää huomioida jatkossa. Mikäli kukaan harjoittaa Suomessa laitonta rääkkäysteurastamista, eläinsuojelurikoksesta annettavien rangaistusten tulee olla tarpeeksi kovia. Meidän tulee antaa vahva viesti, ettemme hyväksy eläinten rääkkäämistä missään muodossa. Tuotantoeläin syntyy ihmisen hyödykkeeksi, ja ihminen myös päättää, miten se kuolee. Tätä valtaa ihmisen pitää käyttää eettisesti ja kestävästi oikein. Meidän on vihdoin aika tehdä linjaus, laitammeko eläinten hyvinvoinnin uskontojen edelle. Siksi kannatan rituaali- ja rääkkäysteurastuksen kiertämistä Suomessa ja muitakin perussuomalaisten tekemiä lausumia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Veikko Vallin,1420,2023-02-22T20:05:07,2023-02-22T20:09:55,Hyväksytty,1.1
2022_173_208,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_209,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tätä eläinsuojelulain uudistamista laiksi eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi on odotettu pitkään. Pidän erittäin tärkeänä, että esitys menee eteenpäin ja saadaan edistettyä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllä Suomessa. Esitys jää kuitenkin vajaaksi niistä tavoitteista, joita alun perin oli, ja osaltaan tavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat myös pitkät siirtymäajat ja monet poikkeukset, joita hallituksen esitys sisältää.
Hallituksen eläinpolitiikka sisältää myös yhden merkittävän pettymyksen, joka liittyy turkiseläinten oikeuksien ja olojen parantamiseen. Pettymys alkoi jo hallitusohjelmaneuvotteluista, kun hallitusohjelmaan ei päätynyt sanaakaan turkiseläinten kohtelusta tai turkiseläinten olojen parantamisesta. Koko kausi on vierähtänyt, eikä asia ole edennyt. Tein itse esityksen siitä, että tällä kaudella oltaisiin edes toteutettu selvitys, jolla tarkasteltaisiin turkisalan tulevaisuuden näkymiä. Tämä olisi myös alan toimijoiden itsensä etu. Aloite sai allekirjoituksia yli puoluerajojen, mutta tähänkään ei hallitus lopulta tarttunut. Edes selvitys turkiseläinten tilanteen parantamisesta ei tällä kaudella edennyt, ja se on valtavan iso pettymys. Kyseessä ovat kuitenkin merkittävimmät huolenaiheet, mitä eläinten oikeuksiin Suomessa liittyy.
Toinen pettymys, joka tähän lainsäädäntöprosessiin liittyy, koskee juurikin rituaaliteurastusta, josta on tänään puhuttu ja joka on noussut tässä lain käsittelyn loppuvaiheessa esille. Olen itse sitä mieltä, että uskonto ei oikeuta kärsimyksen aiheuttamista eläimille, ja tältä osin lainsäädännön pitäisi olla siinä muodossa kuin sitä esitettiin, eli tätä rituaaliteurastusta ei tulisi sallia. Hyvä uutinen on, että tässä ei olla takapakkia ottamassa, vaan tämä vaihtoehtoinen esitys on nykytilanteen jättäminen ennalleen. Mutta toistan omana näkemyksenäni sen, että uskonto ei oikeuta kärsimyksen aiheuttamista eläimille.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-22T20:10:10,2023-02-22T20:12:55,Hyväksytty,1.1
2022_173_210,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Antikainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_211,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Mediassakin on puhuttu nyt paljon tähän lakiin liittyvästä kidutusteurastuksesta eli ns. rituaaliteurastuksesta. Valitettavasti perustuslakivaliokunnan enemmistö — onneksi eivät kuitenkaan kaikki jäsenet — päätyi esittämään, että rituaaliteurastus eli kidutusteurastus sallittaisiin Suomessa jatkossakin. Onneksi kuitenkin perustuslakivaliokunnassa oli myös heitä, ketkä laittoivat eläinten hyvinvoinnin kaikenlaisten kidutusleikkien ja rituaalien edelle.
Kerrottakoon nyt tässä ja tänään, että eläimelle ei tule koskaan — ei siis koskaan — aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä, ei edes uskonnon varjolla. On äärimmäisen kohtuutonta, ettei valtio suojele eläimiä tällaiselta. Onkin sanottava, että mikäli henkilö ei kykene syömään muuta kuin rituaaliteurastettua lihaa, hän onneksi nykyisin pystyy olemaan varsin helposti myös vegaani.
Arvoisa puhemies! Selkeä enemmistö valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista katsoi rituaaliteurastuksen täyskiellon olevan mahdollista. Lisäksi tutkimusnäyttö tukee selkeästi verenlaskua edeltävää tainnutusta, jolla voidaan välttää parhaalla mahdollisella tavalla eläimen ylimääräinen kipu ja kärsimys.
Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että tässä salissa, totta todella, istuu ihmisiä, joiden mielestä uskonnon varjolla saa aiheuttaa eläimelle ylimääräistä kipua ja kärsimystä. Salissa istuu vihreiden edustaja, ja haluaisin kysyä teiltä, edustaja Pitko: allekirjoitatteko perussuomalaisten lausumaehdotukset aiheen tiimoilta? Luen teille tässä meidän jättämämme lausumaehdotukset:
”1. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy kaikkiin tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, jotta eläinten rituaaliteurastaminen saadaan kiellettyä sekä kitkettyä Suomessa, ja tuo asiaa koskevat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäviksi mahdollisimman pian jo seuraavan vaalikauden aikana.”
”2. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin, jotta ulkomailta tuotu rituaaliteurastettu liha merkitään selkeästi myyntipakkauksiin ja ravintoloiden ruokalistoihin. Sääntelyn on koskettava niin tuoreena myytävää lihaa kuin lihajalosteita.”
”3. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin, jotta rituaaliteurastetun lihan tarjoaminen muille kuin uskonnollisille vähemmistöille estetään julkisissa toimipaikoissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa.”
”4. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin ja säätää rituaaliteurastettua lihaa myyville velvoitteen taata lihan alkuperä ja teurastuksen lainmukaisuuden toteutuminen.”
”5. Eduskunta edellyttää, että Suomessa tapahtuvasta rituaaliteurastuksesta, rituaaliteurastetun lihan maahantuonnista ja kulutuksesta sekä siihen liittyvästä rikollisuudesta tehdään selvitys ja ryhdytään tarvittaviin toimiin laittoman toiminnan kitkemiseksi.”
Mielestäni nämä lausumat kuulostavat sellaisilta, että uskon, että vihreätkin tulevat sitten äänestämään niiden puolesta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-22T20:13:05,2023-02-22T20:17:25,Hyväksytty,1.1
2022_173_212,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kinnunen Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_213,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Semmoinen mielenkiintoinen kirja on olemassa kuin Faktojen maailma, ja se kertoo, että kun meiltä kysytään maailman tilasta, vastaamme aina väärin, jopa niin väärin, että satunnaisesti vastaava simpanssi päihittää opettajat, toimittajat, investointipankkiirit ja Nobel-palkitut. Vaikka meillä on kaikki tieto saatavillamme, meitä ohjaavat muun muassa pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve. Onkin nyt todettava se tosiasia, minkä Teurastamoiden liiton ihmiset toivat esiin tässä Ylen artikkelissa: Suomessa ei yhtään eläintä ole teurastettu siten, että sitä ei olisi etukäteen tainnutettu. Elikkä tämä puhe samanaikaisesta tainnuttamisesta ja kaulan katkaisemisesta ei pidä paikkaansa, ja sen vuoksi tuntui ihmeelliseltä, että täällä ihmiset, jotka kertovat päättävänsä asioista tosiasioiden valossa, eivät ole tästä tietoisia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-22T20:17:26,2023-02-22T20:18:33,Hyväksytty,1.1
2022_173_214,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitos. — Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_215,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsittelyssä hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Ja täytyy sanoa, että on suuri pettymys, että käsittelemme lakia eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, jossa ei paranneta turkiseläinten oloja. Tälle hallitukselle ei kelvannut edes ehdotus selvityksen tekemisestä tämän kauden aikana turkisalan tulevaisuudennäkymistä, vaikka on selvää, että tällaisen selvityksen tekeminen olisi myös alan toimijoiden itsensä etu. Ihan tällä viikolla ollaan saatu tietoja siitä, miten alan työllisyys- ja talousnäkymät ovat synkemmät kuin mitä on arvioitu tai mitä ala on tuonut itse esille. Meidän pitää saada selvitys siitä, mitkä alan näkymät ovat, ja seuraavalla kaudella tuotava esitykset, joilla turkisala ja turkistarhaus riittävällä siirtymäajalla Suomessa lopetetaan. Tätä ei tällä hallituskaudella saatu aikaiseksi. Tämä käsittelyssä oleva laki on kuitenkin parannus, ja sitä on syytä edistää. Toivottavasti seuraavalla kaudella eläinten oikeudet toteutuvat vieläkin paremmin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-22T20:18:33,2023-02-22T20:19:54,Hyväksytty,1.1
2022_173_216,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_173_217,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä tähän edustaja Sirénin toiveeseen siitä, että tämä asia, turkistarhauksen lopettaminen, saadaan pian maaliin. On totta, että tällä kaudella odotettiin edes sitä minimiä eli turkisasetuksen päivittämistä, johon on työryhmätkin perustettu, mutta jostain syystä sitäkään ei ole tehty. Silloin kun tässä salissa käsiteltiin, 2014 muistaakseni, kansalaisaloitetta turkistarhauksen lakkauttamisesta, täällä salissa vaadittiin turkisasetuksen päivittämistä. Tästä tilanteesta on jopa jo kahdeksan vuotta aikaa — mikäli muistan tuon käsittelyn vuoden oikein — ja siltikään edes tuota turkisasetusta, jolla voitaisiin parantaa esimerkiksi häkkien kokoja tai niiden verkkopohjien olosuhteita tai eläinten virikkeisiin liittyviä yksityiskohtia, ei ole päivitetty. Jaan siitä syvän pettymyksen ja jopa... No, jaan suuren pettymyksen siitä, että tätä ei ole tehty. Tässä laissa eläinten hyvinvoinnista oltaisiin myös voitu kokonaan kieltää tämä turkistarhauksen harjoittaminen, mutta siihenkään ei tartuttu.
Tässä neljän vuoden aikana on onneksi tapahtunut myös puolueissa liikehdintää. Aikaisemmin turkistarhauksen lakkauttamista kannattivat vain vihreät ja vasemmisto, ja nyt muun muassa SDP on ottanut myönteisen kannan tähän turkistarhauksen lakkauttamiseen. Ja pidän hyvänä sitä, että puolueet yksi kerrallaan sen ottavat, vaikkakin se tuntuu tuskallisen hitaalta, että edelleenkin eduskunnassa on niin monta puoluetta, jotka eivät sitä ole kannakseen ottaneet. Kuitenkin tämä linja on ollut muuttumassa, ja se on eläimille todella hyvä, koska vain sellainen hallitus, jossa on aidosti tahtoa ja jossa jaetaan se tahto tehdä tämä liike, todennäköisesti sen voi tehdä. Ja jos siihen päädytään, niin pidän myös tärkeänä, että sille on jonkunlainen siirtymäaika, ei kuitenkaan pitkää vaan esimerkiksi viisi vuotta ja niin, että niille ihmisille, ketkä tästä alasta, sen harjoittamisesta, sitten joutuisivat vasten tahtoaan luopumaan, olisi jonkinlainen siirtymätuki, jossa esimerkiksi heidän kouluttautumistaan tai uuden yrityksen perustamista sitten voitaisiin yhteiskunnan avulla määräaikana tukea.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+12.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-22T20:19:55,2023-02-22T20:22:36,Hyväksytty,1.1
2022_173_218,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 42/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 42/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Edustaja Kinnunen, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+13.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_173_219,173/2022,2023-02-22,14.01,20.32,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi poliisilain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 275/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 42/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Eilen käsittelimme hallituksen esitystä pakkokeinolain, esitutkintalain ja eräiden niihin liittyvien lakien muutoksista. Tänään on vuorossa hallituksen esitys poliisilain muuttamiseksi. Molemmissa esityksissä esitettiin muutosta teleosoite- ja telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimiseksi. Nyt laitteiden tekniset ominaisuudet on erittäin tiukasti rajattu. Tarkoitus oli mahdollistaa se, että esitutkintaviranomaiset olisivat voineet käyttää vähemmän tiukasti teknisten ominaisuuksiensa puolesta säädeltyjen markkinoilta löytyvien laitteiden valikoimaa.
Erityisesti yksi arvostetuista asiantuntijoista keskittyi demonisoimaan esitutkintaviranomaisten tarkoitusta käyttää mainittuja laitteita. Hänen lähtökohtansa oli se, että ”ymmärrättehän te, että näillä laitteilla poliisi voi salakuunnella teitä”. Siis hänen ajatusmaailmansa lähti siitä, että esitutkintaviranomainen tai ainakin vähintään poliisi lähtökohtaisesti käyttää saamiaan valtuuksia väärin. Onko tämänkaltaisten subjektiivisia näkökantoja ja tuntemuksia ja vaikutelmia esittävien asiantuntijoiden käyttö objektiivisen lainsäädäntötyön kannalta hyvä asia? Minun mielestäni se ei ole. Se itse asiassa asettaa lainsäädäntötyön erikoiseen valoon, koska yksittäisten asiantuntijoiden arvoväritteisen maailmankatsomuksen läpi filtteröityneet mielipiteet vaikuttavat vääjäämättä erityisesti niihin, jotka ovat halunneet kyseisen asiantuntijan kuultavaksi. Tosin tämähän voi olla tarkoituskin — saadaan kuulla sitä, mitä halutaan.
Perustuslakivaliokunta päätyi johtopäätökseen, että ehdotetulle teknisten rajoitusten poistolle ei ole riittäviä perusteita. Se lausui: ”Säännös tulee joko säilyttää tältä osin voimassa olevassa muodossaan tai muuten säädösperusteisesti huolehtia siitä, että laitetta käytetään vain yksilöintitietojen hankkimiseen. Tällainen muutos on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.” Hallituksen esityksessä muutosesitys oli perusteltu, mutta se päädyttiin jättämään pois sekä eilisestä lakivaliokunnan mietinnöstä pakkokeinolain uudistamiseksi että nyt käsittelyssä olevasta hallintovaliokunnan mietinnöstä poliisilain muutokseksi. Hallintovaliokunta kuitenkin aivan oikein totesi: ”Eduskuntakäsittelyssä ei ole käytettävissä olevan ajan puitteissa mahdollista selvittää muita sääntelyvaihtoehtoja valvonnallisiksi ja teknisiksi keinoiksi sen varmistamiseksi, että laitetta käytetään vain yksilöintitietojen hankkimiseen. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että näitä keinoja tulee lainsäädäntötarpeita varten selvittää.”
Itse toin valiokuntakäsittelyssä ilmi sen, kuinka käyttöä valvotaan, kuinka mainittujen teknisten laitteiden käyttö on mahdollista jälkeenpäin selvittää, ja myös sen, että siihen jää aina lokitiedot siitä, kuka on avannut laitteen, koska se on avattu ja mitä sillä laitteella on tehty. Tämän tarkempaa teknistä valvontaa on tuskin mahdollista mitenkään enää kehittää.
Tämän lisäksi esitutkintaviranomaisen sisäinen laillisuusvalvonta lähtee siitä, että käyttäjien ensimmäinen esimies valvoo tarkoin, kuinka pakkokeinon ehtoja ja rajoituksia noudatetaan. Ja jos sekään ei vielä riitä, niin hänelläkin on vielä esimies, ja yleensä se on tutkinnanjohtaja, joka vastaa hakemiensa pakkokeinojen laillisesta käytöstä. Mutta jos sekään ei vielä riitä, jokaisessa viranomaisessa on laillisuusvalvoja, joka jatkuvasti tarkistaa koneelta pakkokeinojen käyttöä ja niitten sisältöjä ja oikeita perusteita. Ja koska sekään ei vielä riitä, niin on olemassa Poliisihallitus, joka myöskin jatkuvasti tarkistaa pakkokeinojen käyttöä ja oikeitten perusteiden kirjoittamista. Ja kun se ei vielä riitä, niin on Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, joka säännönmukaisesti vuosittain kiertää ympäri maata ja tarkistaa erityisesti pakkokeinojen käyttöä. Tämä kaikki olisi voitu kirjoittaa lain säännöksen muotoon, viisi erillistä valvonta- ja tarkastusmahdollisuutta on siis olemassa. Tuntuu oudolta, että tätä ei voitu hyväksyä, koska tästä nyt tulee semmoinen tunne, että viranomaisiin eivät halua luottaa edes meidän tunnetut ja arvostetut asiantuntijat.
Toinen kohta, joka siellä haluttiin muuttaa, oli poliisilain 5 luvun 54 § ja sitten eilen pakkokeinolain 10 luvun 56 §. Ja sitä ehdotettiin muutettavaksi niin, että ylimääräistä tietoa saa käyttää säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä myös silloin, kun kyse on lahjuksen antamisesta, lahjomisesta elinkeinotoiminnassa tai lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, lahjuksen ottamisesta, virkasalaisuuden rikkomisesta tai virka-aseman väärinkäyttämisestä taikka huumausainerikoksesta. Pidin erittäin outona sitä, että mainittujen rikosten luettelosta pyrittiin asiantuntijoiden toimesta jättämään varsin kyseenalaisin keinoin pois huumausainerikos. Ikävä maku jäi.
Täällä onnistuttiin torppaamaan uudistus teleosoitteen ja telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimisen teknisten välineiden laajentamisen osalta. Täällä yritettiin keinotekoisesti jättää huumausainerikos pois niiden rikosten luettelosta, joiden osalta voidaan käyttää ylimääräistä tietoa, joka on saatu muun pakkokeinon käytön yhteydessä toista rikosta tutkittaessa. Mutta mikä surullisinta, huumausainerikoksen osalta korkein oikeus päätti tehdä huumausainepolitiikkaa, kun se määritteli 21.2.2023 antamassaan päätöksessä, että normaaliin huumausaineen hallussapitoon kuuluu se, että käyttäjä saa kantaa mukanaan enintään 30 käyttöannosta huumausainetta — siis mitä tahansa huumausainetta. Tästä lähtien jokainen myyjä pitää hallussaan vain 30 annosta. Huumeesta riippuen se on muutamasta sadasta eurosta muutamaan tuhanteen euroon selvää rahaa. Huumejengit, katujengit ja koko järjestäytynyt rikollisuus kiittävät.
Väkisin tulee mieleen, onko näillä asioilla yhteyttä. Onko sattumaa, että korkein oikeus tekee huumausainepoliittisen päätöksen sattumalta samaan aikaan, kun lainsäätäjä on päättänyt siitä, että huumausainerikosta pidetään yhteiskunnalle ja yksilölle vaarallisena rikoksena ylimääräisen tiedonkäytön mahdollistavassa luettelossa? Tässä vaikuttaa siltä, että korkein oikeus on halunnut ottaa itsellensä myös lainsäätäjän toimivaltaa. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_173+2022+13.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-22T20:23:00,2023-02-22T20:30:00,Hyväksytty,1.1
2022_174_1,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Jotta kyselytuntiin saadaan sisällytettyä mahdollisimman monta kysyjää, on toivottavaa, että kysymys kattaa kerrallaan vain yhden kysymyksen, joka kohdistuu yhdelle ministerille. Välihuutoja ajatellen pyydän huomioimaan, etteivät ne häiritse varsinaista keskustelua.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_2,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Kysymyksiin. — Edustaja Tavio., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_3,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Herra puhemies! Perussuomalaiset julkaisi tänään sinivalkoisen siirtymän ohjelman. Haluamme ohjelmalla tuoda tolkkua suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja ennen kaikkea sen toimenpiteiden myötä suomalaisille työtä, ostovoimaa ja hyvinvointia. Sinivalkoinen siirtymä tuntuu konkreettisesti suomalaisen lompakossa. Me emme esimerkiksi korottaisi ensi vuoden alusta polttoaineen jakeluvelvoitetta niin, että litrahinta voi nousta jopa 50 senttiä. Hallitus sen sijaan korottaisi. 
Hallituspuolueiden ja kokoomuksen tukema vihreä siirtymä kurjistaa Suomea, nostaa kustannuksia ja heikentää kansalaisten taloustilannetta. Perussuomalaisten sinivalkoinen siirtymä sen sijaan tekee asiat oman maan ja suomalaisten hyvinvointi edellä. Arvoisa hallitus, ettekö lainkaan kadu tekemiänne tulevia polttoaineiden hinnan korotuksia ja kohtuuttomien ilmastotavoitteiden kustannuksia tavalliselle suomalaiselle? [Sanna Antikainen: Nyt suora vastaus!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-02-23T16:01:41,2023-02-23T16:02:49,Käsitelty,1.1
2022_174_4,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Vastaus, valtiovarainministeri.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_5,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymys on oletettavasti laajempi, ja toivottavasti saamme käydä tästä laajempaakin ajatustenvaihtoa. Aloitan nyt siitä, että on tietenkin hyvä, että perussuomalaiset kantavat huolta Suomen energiatilanteesta, ja jollain tavalla ehkä ymmärrätte jotakin jo siitäkin, että Suomessa suurimmat hyvät uutiset kasvuun, työpaikkoihin ja talouteen kytkeytyvät nimenomaan energian ympärille — mutta, arvoisat perussuomalaiset, juuri päinvastaisiin asioihin kuin mitä te nyt tuotte esille. Päinvastoin, nimittäin on näin, että eduskunnan vahvalla tuella, hallituksen hyvien toimien ansiosta ja kiitos yritysten, jotka uskaltavat katsoa huomiseen, Suomessa tapahtuu energiassa pyrkimystä ryhtyä puhtaan energian suurvallaksi, joka on tulevaisuutta. Teidän näkemyksenne katsoo pikemminkin peruutuspeiliin ja pelaa sellaisten toimijoiden pussiin, jotka eivät suinkaan rahoita Suomen valtiota vaan pikemminkin esimerkiksi Venäjän valtiota. Siksi näkemyksemme on kovin kovin toisenlainen tässä isossa asiassa kuin perussuomalaisilla.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:02:49,2023-02-23T16:03:56,Käsitelty,1.1
2022_174_6,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Kiitos. — Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. — Edustaja Tavio.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_7,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todellisuudessa hallitus vihreällä siirtymällä nostaa energian hintoja ja heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä. [Keskeltä: Ei pidä paikkaansa!] Hallituksen ilmastotavoitteet tarkoittaisivat hiilidioksidipäästöjen alentamista samalle tasolle kuin Pohjois-Koreassa per capita. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Miettikää nyt. Suomi on tehnyt ilmastotalkoissa oman osansa, mutta ilmastofanaattiset päättäjät vaativat aina vain lisää hinnalla millä hyvänsä, välittämättä kansalaisten köyhtymisestä ja valtion velkaantumisesta. [Eduskunnasta: Juuri näin!]
Samaan aikaan Kiina, Intia, muu Kaakkois-Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka lisäävät fossiilisilla tuotetun energian kulutustaan vielä pitkään, hamaan tulevaisuuteen.
Kysyn hallitukselta: miksi Suomen tulee mielestänne kompensoida ilmastopolitiikallaan muiden maanosien talouskasvua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Hyvä kysymys! — No niin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-02-23T16:04:06,2023-02-23T16:04:23,Käsitelty,1.1
2022_174_8,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_9,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Mielestäni tässä meni vähän kaksi asiaa nyt ristiin — energian hintojen nousu yleensä ja sitten ilmastopolitiikka ja siihen liittyvät toimet. [Välihuutoja] Jos me katsotaan 30 isointa investointia, joita tällä hetkellä on Suomeen tulossa, niistä 24—25 on vihreään siirtymään. [Välihuutoja] En löydä siitä listasta yhtään investointia, joka liittyy fossiiliseen energiaan. Kaikissa investoinneissa, joita teollisuus tällä hetkellä tekee, lähtökohtana on puhdas energia, fossiiliton energia.
Minä tietyllä tavalla ymmärrän perussuomalaisten lähtökohdan siitä, [Eduskunnasta: Hyvä, että jotain!] että kaivetaan sitä vanhaa, halutaan olla siellä vanhassa kiinni, mutta ne yritykset, jotka tekevät työpaikkoja, jotka tekevät hyvinvointia, jotka pitävät Suomen taloutta pystyssä, niin ne eivät ole teidän kanssanne samassa vaunussa. [Eduskunnasta: Juuri niin! — Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-23T16:05:15,2023-02-23T16:06:22,Käsitelty,1.1
2022_174_10,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Eerola. [Eduskunnasta: Oho!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_11,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät todellakaan ole sitoutuneet näihin hallituksen ilmastotoimiin, ja edelleenkään ei olla sitouduttu näihin polttoaineiden veronkorotuksiin, ja tämä linja ei ole edelleenkään muuttumassa. Sen sijaan muistaisimme Suomen kansaa ostovoiman parannuksilla sekä lukuisilla ilmastoon ja autoiluun liittyvillä veronkevennyksillä ja maksujen alennuksilla, joita tämä hallitus ei ole ollut halukas tekemään.
Ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat ja sieltä käsin työssä käyvät ihmiset tarvitsevat autoa. Heidän kokemuksensa, minkä olen kuullut, on se, että heitä rangaistaan työn tekemisestä ja siitä, että he eivät asu ratayhteyksien varrella. Arvoisa ministeri Harakka, vaikka näiden ihmisten tileille ei koskaan sitä kuuluisaa rahaa ilmestyisikään, millä tavoin olette helpottamassa kasvukeskusten ulkopuolella asuvien ja työmatkoillaan autoa tarvitsevien ihmisten tilannetta? [Perussuomalaisten ryhmästä: Milloin tulee rahaa tilille, kuten lupasitte?]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2023-02-23T16:06:29,2023-02-23T16:07:35,Käsitelty,1.1
2022_174_12,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Harakka., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_13,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Timo,Harakka,Liikenne- ja viestintäministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Eerolalle tästä kysymyksestä. Luin mielenkiinnolla puolueenne tänään julkaistun tekstin sinivalkoisesta siirtymästä, ja siinä arvostelette kovin sanoin tätä biopolttoaineen jakeluvelvoitetta, jonka itse hallituksessa perussuomalaisina allekirjoititte ja jota olette myös myöhemmin kannattaneet. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sen sijaan haluaisitte meidän siirtyvän saman tien synteettisiin polttoaineisiin. Tarkistin juuri sen litrahinnan: se on 10 euroa litra tällä hetkellä. [Välihuutoja — Naurua] Mielestäni tämä ei vaikuta oikein perustellulta ratkaisulta liikenteen ympäristöongelmiin.
Mutta kyllä hallitus on kiinnittänyt huomiota jo vuosi sitten polttoaineiden hintapaineisiin. Muistanette varmaan sen, että kuljetusalalle tehtiin oma tukimuoto ja myöskin työmatkavähennystä lisättiin huomattavan paljon. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Sen lisäksi myöskin indekseihin on eläkeläisille ja työtä hakeville ja opiskelijoille tehty parannuksia, jotka auttavat myöskin elinkustannusten nousun haasteisiin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Timo Harakka,1326,2023-02-23T16:07:38,2023-02-23T16:08:49,Käsitelty,1.1
2022_174_14,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Lehto.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_15,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun nykyinen hallitusviisikko neljä vuotta sitten aloitti, niin päämääränä oli muodostaa ilmastohallitus, jolla rahaa on. Rahaa onkin surutta poltettu viherhankkeisiin. Kustannusten maksajiksi ovat nyt jääneet kansalaiset, ensisijaisesti omakotiasujat ja työ- ja opiskelumatkansa autolla kulkevat. Valtioneuvoston oma selonteko toteaa myös, että etukeno vihreään siirtymään lisää myös työttömyyttä, mutta se ei ole hallitusta haitannut — vauhti kiihtyy.
Arvoisa hallitus, monet muistavat kuuluisan ”syökää silakkaa” -lausahduksen, jonka 90-luvun alun kokoomuslainen pääministeri Harri Holkeri lausui, kun kansalaiset kärvistelivät laman kourissa, ja nyt, kun rahat ovat loppu ja suomalaiset kärsivät hallituksen viherhumpasta, Marinin hallituksen valtiovarainministeri Saarikko on todennut suomalaisille: ”menkää Kelaan”. [Sanna Antikainen: Näin teitte!] 
Arvoisa ministeri Saarikko, eikö teitä hävetä tehdä etukukenon ilmastotoimia, jotka kurittavat suomalaiset Kelan asiakkaiksi?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2023-02-23T16:08:53,2023-02-23T16:10:06,Käsitelty,1.1
2022_174_16,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_17,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen olen valmis puolustamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen osana sitä sosiaaliturvaa niille, jotka sitä todella tarvitsevat, mutta vastauksena kysymykseenne: Ensinnäkin haluan nyt sanoa, hyvät perussuomalaiset, että tämä teidän kritiikkinne ja puheenne olisi huomattavasti uskottavampaa, jos teidän oma vaihtoehtonne tämän vuoden budjetiksi pitäisi sisällään esimerkiksi bensaveron alennuksen [Vasemmalta: Juuri näin!], mutta kun näin ei taida kuitenkaan olla, niin joku kate pitää sitten omillakin puheenvuorolla olla, ja jos te hyökkäätte näin, niin minä sanon sitten myös takaisin: ei euron euroa bensaveron alennusta kansalaisille perussuomalaisten vaihtoehdossa! Miten te kehtaatte samalla tavalla syyttää täällä muita puolueita, väittää jotakin paremmaksi, kun ette edes itse tarjoa kansalle sitä, mitä täällä nyt meiltä vaaditte? Että jotakin kohtuutta myös kritiikissä ja siinä vaihtoehdossa, mitä olette olleet hallitukselta vaatimassa. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:10:08,2023-02-23T16:11:03,Käsitelty,1.1
2022_174_18,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Yksi puhuu kerrallaan. — Lisäkysymys, edustaja Elomaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_19,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Te olette hallitus ja määräätte. Autoilun kustannukset ovat Suomessa todella korkeat. Pyörillä liikkumisen kalleus koskettaa yksityisautoilijoiden lisäksi ammattiautoilijoita ja yrityksiä laajalla rintamalla. Polttoainevero on yksi suurimmista syypäistä autoilun kovaan hintaan. Perussuomalaisten mielestä on täysin kohtuutonta, että työmatkojenkin ajaminen maksaa maltaita. Tämä lisää osaltaan kustannusloukkuja, kun ihmiset ynnäävät, paljonko jää euroja kukkaroon kulujen jälkeen. Monia suomalaisia painaa huoli mahdollisista polttoaineveronkorotuksista, sillä ne ovat keskeinen keino hallituksen ylivihreässä ympäristöpolitiikassa. 
Erityisesti dieselin verottaminen tuntuu olevan suorastaan hallituksen pakkomielle. Dieselin käyttövoimaveron poistoa ajavat kansalaisaloitteet ja muut kannanotot ovat keränneet kerta toisensa jälkeen valtavasti tukijoita. [Antti Lindtman: Miksi te ette esitä sitä?] Kysyn asianomaiselta ministeriltä: eikö hallitus ole kuullut näiden ihmisten ääniä? Kansalaisaloitteissa on satojatuhansia allekirjoituksia. On mielestäni kestämätöntä, että kurittamalla dieselautoilijoita ja muita autoilijoita hallitus nostaa autolla tehtävien työmatkojen hintalappua vallitsevassa tilanteessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-23T16:11:15,2023-02-23T16:12:31,Käsitelty,1.1
2022_174_20,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_21,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa on aivan oikeassa siinä tosiasiassa ja sen arjen äärellä, missä valtaosa suomalaisista elää. Joukkoliikenne ei ole ratkaisu pitkien välimatkojen Suomessa läheskään kaikkialla, ja monet ihmiset tarvitsevat omaa autoaan. Tämän arjen me tunnistamme, tällaista arkea me puolustamme, ja aika moni ajaa tuossa arjessaan diesel- tai bensa-autolla. Näin tulee tapahtumaan vielä vuosien ajan. Itse pidän perusteltuna, että tulevan hallituksen työlistalla ilman muuta kannattaa harkita, mikä tämän käyttövoimaveron kohtalo jatkossa on, nyt kun me tiedämme, että bensapumpuilla dieselin ja bensan hinta on jotakuinkin sama, dieselin itse asiassa paikka paikoin nytkin tällä hetkellä korkeampi.
Nostitte esiin, edustaja Elomaa, työmatka-ajamisen. Työllisyys, työn tekeminen, työhön pääseminen ja työnteon kannattavuus on ilman muuta tämän hallituksen, ja uskon, että laajasti koko eduskunnan, tärkeimpiä asioita. Siksi me päädyimme työmatkavähennyksen parantamiseen, johon liikenneministeri jo viittasi, siis yhteiskunnan verotuksessa parempaan taloudelliseen kannusteeseen työmatkan ajamiseen nyt kun bensan hinta on ollut korkealla — ja tämä kaikki muuten sodan vuoksi. [Puhemies koputtaa] Tämäkin on tärkeää mainita. Sitä emme saa unohtaa nyt kun sodan vuosipäivä lähenee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:12:31,2023-02-23T16:13:47,Käsitelty,1.1
2022_174_22,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Kiuru, Pauli.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_23,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisista esitettiin aika vahvaa kritiikkiä ilmastotoimia kohtaan. Ilmastotoimien pitää olla realistisia, ympäristöä on suojeltava, mutta sen täytyy tapahtua talouden ehdoilla. [Välihuutoja vasemmalta]
Jos katsotaan vähän laajemmin historiaa, onko hallituksen mielestä perussuomalaisten linja oikea, kun he haluavat katsoa taaksepäin, betonoida yhteiskunnan johonkin menneisiin vuosikymmeniin, pysäyttää koulutuksen [Perussuomalaisten ryhmästä: Mitä?] ja investoinnit uuteen teollisuuteen? Meillä on tällaisia yrityksiä, kuten esimerkiksi UPM, Neste ja Wärtsilä, jotka kulkevat aivan kärjessä kehityksessä, tuovat uusia innovaatioita, työpaikkoja ja tuloja Suomeen. Onko tulkintani oikein, että meidän kannattaa olla siellä kärjessä, kun tehdään tällaisia kehitystoimia, jotka myös hyödyttävät ilmastoa sen lisäksi, että hyödyttävät taloutta ja työllisyyttä?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-02-23T16:13:50,2023-02-23T16:14:58,Käsitelty,1.1
2022_174_24,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Ohisalo., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_25,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Maria,Ohisalo,Ympäristö- ja ilmastoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt ehkä sillä, että meillä on tämä yksi planeetta ja tietysti kaiken talouden pitäisi pystyä toimimaan sen yhden planeetan rajoissa. Silloin ympäristön ja ilmaston suojeleminen on tietysti meidän tärkeimpiä tehtäviä. Ja se, että me etenemme ilmastonmuutostoimissa, on itse asiassa myös vahva viesti, mikä elinkeinoelämältä, teollisuuden eri sektoreilta, meille tulee. Teollisuuden eri sektorit ovat kaikki sitoutuneet hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 35 mennessä. Elinkeinoelämä on vaatinut kansainvälisten ilmastoneuvottelujen alla, että me poliitikot pysyisimme siinä, mitä me olemme ilmastolakiin säätäneet, että me ehkä jopa kiristäisimme näitä tavoitteita. Tämä on se, joka tuo Suomeen työpaikkoja. Puhdas energia, se tuo meille investointeja, uusia työpaikkoja, uusia verotuloja, joilla sitten voidaan taas rahoittaa hyvinvointivaltion palveluita ja esimerkiksi tukea niitä kaikista pienituloisimpia ihmisiä, jotka paikoin kyllä joutuvat autoilemaan [Puhemies koputtaa] ja siitä maksamaan paikoin hintaa. Näitä pitää tukea. [Ben Zyskowicz: Onneksi heille tulee rahaa tilille, kysykää ministeri Harakalta!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Maria Ohisalo,1387,2023-02-23T16:14:58,2023-02-23T16:16:06,Käsitelty,1.1
2022_174_26,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Juuso.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_27,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Kaisa,Juuso,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuulivoimaa suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa aivan hirvittävää vauhtia. Suomesta on tulossa Euroopan energiareservaatti. Korruptio rehottaa tuulivoiman ympärillä, ja olen kuullut, että joissakin kunnissa tuulivoimaa vastustavia valtuutettuja on jopa uhkailtu kostotoimenpiteillä. [Leena Meri: Oho!] Ahneus rehottaa maanomistajien keskuudessa, ja ympäristön asukkaiden mielipiteistä ei välitetä.
Suomen lainsäädäntö on tuulivoimaloiden osalta täysin vanhentunutta. Tuulivoimaloille ei tarvita edes ympäristölupaa. Meluhaittojen saaminen kuriin jälkeen päin on likipitäen mahdotonta. Arvoisa hallitus, hyväksyttekö te sen, että Suomessa avohakataan metsää tuhansia hehtaareita tuulivoimaloiden tieltä, ja hyväksyttekö sen, että maaseudun asukkaiden elinympäristö pilataan näillä Eiffelin tornin kokoisilla tuulivoimaloilla? [Leena Meri: No niin!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Kaisa Juuso,1455,2023-02-23T16:16:10,2023-02-23T16:17:10,Käsitelty,1.1
2022_174_28,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_29,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tuulivoima on varmasti tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava energia-ala Suomessa. Meillä on tällä hetkellä noin 1 400 tuulimyllyä, ja tämän vuosikymmenen aikana me mennään 3 500—4 000:een. [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa kysymykseen!] Suurin ongelma mielestäni tulee olemaan siirtoverkot ja niitten korvaukset eli siis niihin liittyvät lunastusasiat. Jokainen kunta tietyllä tavalla omalla kaavoituksellaan pystyy määrittelemään tuulivoimaan liittyviä ja tuulivoimapuistoon liittyviä asioita. Joillakin alueilla hyväksyttävyys on erittäin korkealla tasolla, ja toisaalta monilla ei ole. Mutta voi sanoa, että teollisuuden investointien kannalta niillä on erittäin iso merkitys, samaten kuin Suomen huoltovarmuuden ja kokonaiskuvan kannalta me pystymme olemaan tänä vuonna omavaraisia sähköntuotannossa tuolla tulkinnalla tai noilla ennusteilla, mitä meillä on tuulivoiman suhteen.
Ymmärrän erittäin hyvin tämän tilanteen, mutta suurimpana ongelmana tällä hetkellä näen nimenomaan siirtoverkkojen suhteen tulevat tilanteet.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-23T16:17:10,2023-02-23T16:18:25,Käsitelty,1.1
2022_174_30,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Satonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_31,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ministeri juuri äsken puhui tästä maatuulivoimasta ja siihen liittyvän puhtaan energian teollisuuden investoinneista. Suomella on tässä todellakin erittäin isoja mahdollisuuksia, ja tämä tulee ilman muuta meidän hyödyntää. Samaan aikaan on toki totta, että pitää ymmärtää kansalaisten, myöskin niiden, jotka asuvat maaseudulla joukkoliikenteen ulkopuolella, huoli, joka sieltä tulee niistä päivittäisistä kustannuksista, jotka liittyvät liikkumiseen, on se sitten töihin menemistä tai asiointiliikennettä. Tämä huoli pitää ottaa vakavasti ja ihmisten maksukyky huomioida.
Kysyn kuitenkin ministeriltä tätä: kun EK teki selvityksen, että Suomen hiilikädenjälki on jo nyt positiivinen, eli ne vientituotteet, joita me viemme, vähentävät ilmastopäästöjä enemmän kuin mitä koko Suomi aiheuttaa ilmastopäästöjä, niin kai me nyt voimme tällä linjalla jatkaa, hyödyntää meidän metsiämme, puutuoteteollisuutta, jotta me samalla ajamme sekä oman elinkeinoelämämme, työllisyyden asiaa että tuemme koko maailman ilmastohaastetta?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-02-23T16:18:28,2023-02-23T16:19:37,Käsitelty,1.1
2022_174_32,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Lintilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_33,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mika,Lintilä,Elinkeinoministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Periaatteessa tämä ilmastonmuutos ja siihen tehtävät toimet ovat tällä hetkellä meidän talouden suurimpia draivereita, ajajia, näihin investointeihin, eli kyllä me tällä hetkellä mennään... Ja se täytyy sanoa muuten, että vaikka tässä tulee vähän erilaisia mielipiteitä, en muista tästä salista yhtään puoluetta, jonka edustaja ei olisi käynyt minulle juttelemassa heidän alueensa investoinnista, joka liittyy ei-fossiiliseen energiaan. Eli kyllä näitä investointeja tulee, ja tämän muutoksen tekijänä ovat suomalaiset yritykset, uusi teollisuus. Meillä on menossa erittäin voimakas uusteollistumisen aika, jota suomalaiset yritykset tekevät erittäin hienosti. Meillä tulee tästä myös myyntivaltti ulkomaille, jota me viedään koko ajan, ja väitän, että tämä tulee olemaan meille erittäin iso mahdollisuus ottaen huomioon vedyn tuotannon. [Puhemies koputtaa] Me on annettu justiin ulos periaatepäätös vedyn tuotannosta, ja koko tämä energiamurros on meille iso mahdollisuus.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Mika Lintilä,583,2023-02-23T16:19:37,2023-02-23T16:20:50,Käsitelty,1.1
2022_174_34,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Tynkkynen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_35,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on käynyt ainakin selväksi, että kokoomus ja hallituspuolueet ovat löytäneet toisensa. Jos kansalaiset haluavat tuon kurituslukeman 2035, [Välihuutoja keskeltä] niin vaihtoehto heille löytyy mistä tahansa puolueista siltä puolelta salia. Jos halutaan vuosi 2050, ainut vaihtoehto on perussuomalaiset. 
Hallituspuolueet kokoomuksen säestämänä ovat vuorotellen pöyristyneet perussuomalaisten linjasta. Ilmastotavoitteen siirtäminen EU-linjan mukaisesti vuoteen 2050 on muiden mielestä päätöntä, jopa vastuutonta ja kallista. Meidän mielestämme asia on päinvastoin: pienen pohjoisen maan on päätöntä syytää rahaa itse asetettuun tavoitteeseen, johon muut maat eivät ole valmiita sitoutumaan. Jos sillä todella saavutettaisiin ehdoton kilpailuetu, seuraisivat muut maat perässä. Näin ei ole käynyt. Edes meidän verrokkimaa Ruotsi ei halua tavoitella vuotta 2035, vaan tavoite on sysätty 10 vuotta myöhemmäksi. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Toimiiko Tuotsi vastuuttomasti ja päättömästi? Kysynkin valtiovarainministeri Saarikolta: arvioitteko Ruotsin talouden ottavan tässä takkiin Suomeen verrattuna ja kuinka paljon? — Kiitos. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ja nyt suora vastaus!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-02-23T16:20:55,2023-02-23T16:22:04,Käsitelty,1.1
2022_174_36,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_37,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun Suomessa laajalla enemmistöllä ryhdyttiin vastuullisesti hyvin vaativan tavoitteen, 2035 hiilineutraaliuden, tavoittelemiseen, kai me poliitikot ymmärsimme, että emme me siihen yksin kykene. Se vaatii ennen kaikkea suomalaisen yrityselämän suurta panostusta, ja tähän työhön suomalaiset yritykset ovat halunneet lähteä. On käynyt itse asiassa pikemminkin niin, että hallitus toisensa perään tässä maassa on arvioinut yrityselämän mahdollisuudet tehdä ympäristön kannalta ja ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja pikemminkin alakanttiin kuin yläkanttiin. Yritykset menevät monta askelta meitä edellä, ja kysyntää näille tuotteille ja osaamisellemme erityisesti puhtaan energian osalta on onneksi erittäin paljon maailmalla. [Sebastian Tynkkynen: Ja sitten vastaukseen!]
Eli korostan teille, hyvät perussuomalaiset: Tämä linja, mitä te edustatte — se on totta — on toisenlainen linja kuin laajasti muun eduskunnan, mutta se on menneisyyden linja. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Sebastian Tynkkynen: Pitääkö esittää kysymys uudestaan?] Te tuijotatte peräpeiliin, toisin kuin suomalainen yrityselämä tekee.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:22:04,2023-02-23T16:23:13,Käsitelty,1.1
2022_174_38,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Ja mikäli kysymyksen alkuperäinen esittäjä, edustaja Tavio, haluaa esittää lisäkysymyksen, siihen on mahdollisuus.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_39,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Herra puhemies! Siinä on ero, että perussuomalaiset kannattavat kaikkia markkinaehtoisia kotimaisia investointeja. Teille käyvät vain vihreän ideologian mukaiset investoinnit. Esimerkiksi investointeja turvetuotantoon ei ole tullut, koska te olette tehneet toimintaympäristöstä mahdottoman ja te olette romuttaneet turvekoneet. [Sanna Antikainen: Kiitos keskusta!]
Suomen talous ei saa jäädä muusta maailmasta jälkeen. Me tarvitsemme sinivalkoisen siirtymän. Nykyinen Kiina-talous on tehnyt koko Euroopasta liian riippuvaisen yhden maan, Kiinan, tuonnista. Covid-pandemia ja Ukrainan sota ovat opettaneet, että materiaalipula tulee kriiseissä nopeasti vastaan ja valtiot huolehtivat jokainen ensin itsestään.
Näettekö lainkaan hyvää siinä, että perussuomalaisten esittämä sinivalkoinen siirtymä lisää kansallista omavaraisuuttamme ja huoltovarmuutta? [Keskeltä: Mistä ne fossiiliset ostetaan? — Vasemmalta: Venäjältä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-02-23T16:23:18,2023-02-23T16:24:16,Käsitelty,1.1
2022_174_40,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,Pääministeri., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_41,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys Suomen ilmastotavoitteista (Ville Tavio ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 256/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä kannan huolta Suomen huoltovarmuudesta, kannan huolta meidän ja koko Euroopan omavaraisuudesta. Jos jotain nämä kriisit ovat opettaneet, niin sen, että meidän Eurooppana pitää yhdessä olla vahvempi. Mutta, arvoisat perussuomalaiset, tiedättekö mitä? Suomi on ollut paremmin varautunut sotaan ja sen seurauksena koituneeseen energiakriisiin juuri sen vuoksi, että me emme ole odottaneet, me emme ole olleet jälkijunassa viimeisimpien joukossa, vaan me olemme olleet etujoukoissa. Me olemme tehneet ajoissa Suomessa ratkaisuja energiantuotannon monipuolistamiseksi, me olemme satsanneet uusiutuvaan energiaan, ja sen vuoksi meidän omavaraisuutemme on paljon paremmalla tasolla kuin useimpien eurooppalaisten maiden. Ja tästäkin näkökulmasta se vihreä siirtymä, mitä eduskunnan laajalla tuella ja yrityselämän, elinkeinoelämän laajalla tuella Suomessa tehdään — se, jos mikä — [Perussuomalaisten ryhmästä: Te olette unohtaneet Suomen kansan!] tulee meidän eduksemme myös tulevaisuudessa. Se tulee vahvistamaan meidän omavaraisuuttamme [Puhemies koputtaa] ja kykyämme kohdata kriisejä. [Leena Meren välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T16:24:16,2023-02-23T16:25:23,Käsitelty,1.1
2022_174_42,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_43,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Menneet sukupolvet ovat rakentaneet hyvinvointivaltion työn ja säästäväisyyden ja ahkeruuden periaatteita vaalien. Yhteiskunnan rakentamista on ohjannut ajatus, että Suomi jätetään tuleville polville paremmassa kunnossa kuin missä itse olemme sen saaneet. Tämä periaate on nyt unohtunut. ”Rahaa on”, luki Rinteen—Marinin hallituksen fläppitaululla hallitusneuvotteluissa. Se raha on ollut lainarahaa, ja seuraava hallitus aloittaa neuvottelunsa sanoilla ”velkaa on”. 
Valtiovarainministeriö arvioi, että julkinen talous velkaantuu kymmenen miljardin euron vuosivauhtia tästä eteenpäin, jos mitään ei tehdä. Se on teidän julkisen talouden suunnitelmanne. Se on enemmän kuin maanpuolustuksen ja poliisin budjetit yhteensä. Velkaa velkavuoren päälle. Siksi tälläkin viikolla kysyn, arvoisa pääministeri: oletteko tyytyväinen siihen velkaperintöön, jonka jätätte seuraavalle hallitukselle ja nuorille sukupolville? [Välihuutoja]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-23T16:25:28,2023-02-23T16:26:31,Käsitelty,1.1
2022_174_44,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_45,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä kysymys on varmaan tässäkin salissa kyselytunneilla käsitelty useaan otteeseen, mutta palataan ihmeessä tähän. Tämä on tärkeä aihe. Mielestäni velkaantumisesta on syytä kantaa huolta ja julkisen talouden tilasta on syytä kantaa huolta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Te ette kanna!] Puolueilla on erilaisia vaihtoehtoja ja näkemyksiä, millä tavalla velkaantumista voidaan taittaa ja millä tavalla julkista taloutta pitää laittaa kuntoon. 
Mutta tällä vaalikaudella otettu velka — se myös kokoomuksessa pitää myöntää ja tunnustaa — on mitä suurimmissa määrin seurausta niistä mittavista globaaleista kriiseistä, mitä me olemme kohdanneet. Tämäkin on tässä salissa useaan otteeseen todettu ja käsitelty. Ensimmäisenä pandemia vaati meiltä aivan poikkeuksellisia toimenpiteitä yhteiskunnassa, myös tukitoimia yrityksille, ihmisille ja kotitalouksille. Mielestäni nämä olivat perusteltuja. Kokoomus tuki näitä mitä suurimmissa määrin, ja vaaditte vielä enemmän tukitoimia, [Jukka Kopra: Velkaa otettiin jo ennen sitä!] eli kannatitte sitä velkaa, joka otettiin. Ukrainan sota on vaatinut meiltä mittavia panostuksia puolustukseen, sisäisen turvallisuuden vahvistamiseen ja rajaturvallisuuden vahvistamiseen. Tätäkin kokoomus on tukenut ja pikemminkin vaatinut enemmän toimia kuin vähemmän toimia. Sodasta seurannut energiakriisi — jälleen sama tarina. Se on vaatinut meiltä toimenpiteitä, joita kokemus on tukenut, ja vaatinut vieläkin enemmän. [Puhemies: Aika!] Eli siitä velkamäärästä, joka tällä kaudella on otettu, iso osa selittyy kriiseillä, ja kaikkia näitä toimia kokoomus on tukenut. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T16:26:31,2023-02-23T16:27:55,Käsitelty,1.1
2022_174_46,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_47,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Velanotto alkoi Rinteen—Marinin hallituksessa jo ennen kuin kriiseistä oli tietoakaan. Fläppitaululla luki ”rahaa on”. Ja toiseksi ero on siinä, että me emme olisi hoitaneet näitä kriisejä yksin velkarahalla vaan tehneet myöskin menojen priorisointia eli tärkeysjärjestystä.
Suomalainen hyvinvointi rakentuu työnteon ja yrittäjyyden varaan. Puolueiden välillä on todella eroja. Meille on ihan selvää, että jokaisen työikäisen ja työkykyisen suomalaisen tulisi osallistua hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. [Maria Guzenina: Koulutuksesta ei leikata!] Pääministeripuolue SDP on tehnyt vaaliavauksia, että suomalaisten työviikkoa lyhennetään neljään päivään. Onko tässä näiden vaalien vappusatanen? Tutkijat ovat arvioineet, että tämä ehdotus murentaisi hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rahoituksen. Kun väestö ikääntyy, tarve palveluille ja niiden rahoittamiselle pikemminkin kasvaa. Kysyn kysymyksen, jonka eräs ikääntynyt suomalainen pyysi teiltä kysymään: arvoisa pääministeri, olisiko aika palauttaa tässä maassa työn tekemisen arvostus?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-23T16:27:58,2023-02-23T16:28:59,Käsitelty,1.1
2022_174_48,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Huomautan, että tämä ei ole kyselytunti puolueille vaan kyselytunti hallitukselle. — Pääministeri.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_49,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En äskeisessä puheenvuorossa halunnut mennä tuohon mielestäni aika erikoiseen heittoon tästä fläppitaulusta, mutta kun koitte tarpeelliseksi sen vielä toiseen kertaan nostaa esille, niin sekin on kyllä mediassa kumottu, että siellä jossakin pääneuvottelupöydässä ikään kuin tällainen taulu olisi ollut. Ymmärtääkseni kyse oli jossakin ryhmähuoneessa jonkin ryhmän omasta merkinnästä. [Välihuutoja — Naurua — Kokoomuksen ryhmästä: Minkä ryhmän?] Siinä ei ollut mikään hallitusneuvottelutavoite tai reunaehto, ymmärtääkseni, ja entisellä pääministerillä Rinteellä ei ollut tämän tekstin kanssa mitään tekemistä. [Ben Zyskowicz: Eikö ole, hah hah!] Mutta ymmärrän, että te haluatte tuollaista esimerkkiä käyttää ja sillä ehkä jotenkin alleviivata omaa sanomaanne. Faktat eivät tätä tarinaa tue, mutta ehkäpä sen vielä kolmannen kerran nostatte tässä esille. [Välihuutoja]
Mitä tulee näihin hallituksen toimiin, niin kyllä näitäkin kokoomus on tukenut. Esimerkiksi poliisien määrän lisäämistäkin olette tukeneet. Kyllä, se on vaatinut meiltä panostuksia julkisen talouden puolella. Hoitajamitoituksenkin taakse kokoomus vihdoin ja viimein onneksi tuli. Sitäkin te olette tukeneet, ja sekin on vaatinut panostuksia julkiselta taloudelta. [Puhemies: Aika!] Eli itse asiassa kun me katsomme tätä kokonaiskuvaa, niin kokoomus on tukenut myös näitä toimia, jotka eivät ole selittyneet kriiseillä. [Oikealta: Fläppitaulu oli kaapattu! — Naurua]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T16:29:03,2023-02-23T16:30:19,Käsitelty,1.1
2022_174_50,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Kiitos. — Nyt on kyselytunnilla välillä sellainen hälinä ikään kuin olisi tänä vuonna vaalit mahdollisesti tulossa, [Naurua] ja lisäksi hallituksen vastaukset venyvät säännönmukaisesti yli minuuttiin. [Oikealta: Ei hän edes vastaa!] — Seuraava lisäkysymys, edustaja Kopra.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_51,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toki kokoomus on tukenut hallitusta koronakriisin hoidossa ja Suomen maanpuolustuksen tukemisessa, mutta sen pelkän velanoton sijaan olisimme kyllä miettineet myös niitä menoja ja olemme tehneet esityksiä siitä, kuinka valtion menoja — anteeksi, tuloja — kasvatetaan. Eli tämä tulopuoli on jäänyt hallitukselta täysin huomioimatta, mistä pitkä miinus teille.
Tein tuossa yksi päivä 14-vuotiaan tyttäreni kanssa kotiläksyjä. Heille opetettiin kestävästä kehityksestä, ja tutustuin itsekin sitten aihepiiriin. Ja yksi osa kestävää kehitystä on taloudellinen kestävä kehitys, ja tästä löytyy muun muassa ympäristöministeriön sivuilta hyvä selitys. Taloudellinen kestävä kehitys on, arvoisa hallitus, sitä, että on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. 
Arvoisat ministerit, kuinka te nyt olette omasta mielestänne pystyneet ja suoriutuneet taloudellisen kestävän kehityksen periaatteen noudattamisessa, kun tämä velanotto on ollut näin suurta? Milloin saadaan maan talousasiat kuntoon ja rahat riittämään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-23T16:30:37,2023-02-23T16:31:47,Käsitelty,1.1
2022_174_52,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Minuutti on minuutti kysyjällekin. — Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_53,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tähän tulopuoleen — menot ja tulot menivät siinä vähän edustaja Kopralta sekaisin — tuloihin ja menoihin ihan sellainen huomio, että tehän itse olette nyt esittämässä valtion kassaan aikamoista aukkoa tämmöisellä miljardin veronkevennyksellä [Oikealta: Ohhoh!], johon minusta Suomella ei todellakaan ole varaa. Että käydään sitten läpi näitä muita esityksiänne. Kysymyksen sisältö oli nimittäin perin vakava. Minusta siinä ollaan koko hyvän yhteiskunnan hoidon ytimessä. Mitä on kestävyys tällaisessa ajassa? Äskeinen kysymys liittyy myös ilmaston kestävyyteen, siihen, mitä olemme luonnossa velkaa lapsillemme. 
Sosiaalinen kestävyys: se on sitä, että kaikki pidetään mukana, esimerkiksi tällaisten ennätyksellisten hintojen nousun keskellä, mitä energiakriisi on tarkoittanut. 
Taloudellinen kestävyys: Kyllä, kannan kanssanne samaa huolta. Velkaa on eletty 15 vuoden ajan, kaikki puolueet mukaan lukien — kaikki puolueet mukaan lukien tällä vaalikaudella näitä isoja ratkaisuja kannattaen. On selvää, että näin emme voi jatkaa, mutta samalla kun moittii, on tärkeää hahmottaa, mistä tuo tulevan vaalikauden 10 miljardin alijäämä muodostuu: pitkälti juuri korkomenojen noususta, ja se korko, se on syntynyt kaikkina näinä 15 velkavuoden aikana. [Timo Heinosen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:31:49,2023-02-23T16:32:59,Käsitelty,1.1
2022_174_54,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Multala.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_55,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa se tosiasia, missä nyt ollaan, ja tilanne on nyt se, että tästä eteenpäin näillä ennusteilla Suomi ottaa velkaa joka vuosi sen kymmenen miljardia euroa. Kysymys on, mitä voimme tehdä tälle. Edustaja Grahn-Laasonen esitti, että työn tekemisen pitää olla kannattavaa kaikille aina, myös lisätyön tekemisen kaikissa tuloluokissa. Sen vuoksi me olemme esittäneet veronkevennyksiä, jotta ihmiset tulisivat omalla työllään paremmin toimeen, rahaa riittäisi niihin arjen kustannuksiin, jotka myös nyt inflaation myötä ovat nousseet. Me olemme kyllä esittäneet myös sen, millä me nämä veronkevennykset rahoittaisimme.
Arvoisa puhemies! Erilaisilla puolueilla on erilaisia näkemyksiä, mutta hallituksen perintö on nyt se, mikä on, ja tässä meidän pitää yhdessä päästä eteenpäin.
Arvoisa puhemies! SDP ja hallituksen puolueet ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja, mutta veronkorotusten tie on kasvun hillitsemisen tie. Minkälaisia toimia me voisimme tehdä, jotta vauhdittaisimme myös talouskasvua, ettemme joutuisi vain leikkaamaan?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-23T16:33:10,2023-02-23T16:34:21,Käsitelty,1.1
2022_174_56,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_57,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Mistä syntyy työtä ja talouden kasvua? Sitä syntyy rohkeudesta luottaa huomiseen suomalaisissa yrityksissä. Yksi osa tätä on ollut ennustettava veropolitiikka, ja tämän vaalikauden saldona voin todeta, ja olen siitä hyvin tyytyväinen, että yritysten verotusta ei ole kiristetty. Se on ollut osa ennustettavaa yritysten taloudenpidon näkymää huomiselle, ja tällaista politiikkaa Suomen kannattaa jatkaa.
Kun nyt nostitte esiin useammassakin kysymyksessä ikään kuin talouden kokonaiskuvan, ymmärrän, että teidän etujenne mukaista on kertoa hallituksen ottamista veloista, ei siitä, miten kaikkia näitä toimia valtaosaltaan käytännössä olette tukeneet, ei siitä, miten kokoomusjohtoinen hallitus velkaantui. Tai ette kerro laisinkaan siitä, että Suomen työllisyys on historiallisen korkea — kiitos suomalaisten yritysten — tai siitä, miten onneksemme kuitenkin verotulot ovat tässä maassa kehittyneet hyvin. Mutta ovatko ne kehittyneet niin hyvin, että meillä olisi varaa miljardin veronkevennyksiin yhteiskunnan hyväosaisimmillekin? Ei, koska minä ainakin haluan pitää huolta hyvinvointiyhteiskunnan ydinpalveluista, kuten ikäihmisten hoivasta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:34:25,2023-02-23T16:35:31,Käsitelty,1.1
2022_174_58,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Puisto.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_59,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Hyvä puhemies! Talouslehti Financial Times uutisoi vastikään EU:n yhteisvelan ennakoitua suuremmista, kohonneista kustannuksista. Tähän vaikuttaa Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka, siis määrällinen elvytys ja ohjauskorkojen nousu, mikä vaikeuttaa EU:n elvytyspaketin rahoittamista. Käytännössä kyse on siitä, että Euroopan komissio joutuu maksamaan liikkeeseen laskemistaan velkakirjoista aikaisempaa kovempaa korkoa. Se lisää elvytyspaketin rahoittamiseen käytettävän yhteisvelan kustannuksia. Yhteislainojen korot ovat jopa korkeammat kuin joidenkin jäsenvaltioiden kansallisten lainojen. Nyt meidän budjettihan on alijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että me rahoitetaan kulujamme velaksi, me joudutaan ottamaan uutta velkaa korkeammalla korolla, jotta me pystytään suoriutumaan vanhoista veloista ja myös erilaisista kuluista. 
Nyt kysyn arvoisalta ministeriltä: Mikä oli elpymisrahaston saanto alun perin ja mitkä sen alkuperäiset kustannukset? Ja miten te näette: kun tämä elpymispaketti on niin pitkä, niin mitkä tulevat olemaan nämä nousseet korkokustannukset?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-23T16:35:36,2023-02-23T16:36:44,Hyväksytty,1.1
2022_174_60,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_174_61,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On aivan totta, että Euroopan keskuspankin päätös nostaa korkoja, mikä siis tapahtuu siksi, että inflaatio lähti laukalle valtavaa vauhtia sodan seurauksena, energiahintojen nousun seurauksena, oli keskuspankilta ikään kuin välttämätön ja perusteltu uskottavuutensakin nimissä tehty teko ryhtyä nostamaan korkoja, ja tälle koron nostolle ei näy vielä toistaiseksi loppua. Ja jos ja kun se vaikuttaa suomalaisten asuntovelallisten arkeen, se vaikuttaa myöskin valtioiden ja erilaisten instituutioiden rahoituksen pohjaan — kyllä, myös mainitsemallanne tavalla.
Parhaillaan on siis käynnissä näiden rahojen toivottavasti viisas ja järkevä käyttö kaikissa jäsenmaissa — tuotahan valvotaan hyvin tarkkaan, ja mahdollisesti rahat voidaan myös periä takaisin tai keskeyttää maksatus, mikäli näin ei toimita. [Hälinää oikealta] Tämä seuranta koskee myös Suomea ja suomalaisia elvytysrahojen käyttökohteita. Nyt pidän oleellisena sitä, että tuo ratkaisu, joka Euroopassa tehtiin, pysyy ainutkertaisena ja tämä hallitus ei ole tukemassa uusia [Puhemies: Aika!] yhteisvelkapäätöksiä Euroopalta.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-02-23T16:36:44,2023-02-23T16:37:55,Hyväksytty,1.1
2022_174_62,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Lisäkysymys edustaja Valtonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_174_63,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Elina,Valtonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoutui irti ”Rahaa on” ‑fläppitaulusta, mutta pitääkö se kuitenkin paikkansa, että teidän hallituksenne ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa tälle vuodelle alijäämä olisi noussut yli viiteen miljardiin euroon, jos siivotaan työeläkeyhtiöt pois? Eli tosiaan se suunnitelma tehtiin silloin vuonna 19 ilman, että koronasta tai myöskään sodasta oli mitään tietoakaan.
Toinen kysymys on se, että kun te kernaasti olette puhunut sen puolesta, että veroja pitää korottaa — ollaan tietysti tässä luettu demareiden vaaliohjelmaa, jossa tuodaan yli kaksi miljardia [Välihuutoja vasemmalta] lisää veronkorotuksia kansalle ja ei tehdä minkäänlaisia työmarkkinauudistuksia ja luvataan kerta kaikkiaan sellaista kurjuutta, joka kuulostaa ihan sosialistin iltarukoukselta — niin olisin kysynyt: miten te kuvittelette, että Suomi saadaan kasvuun, jos te lisäätte edelleen suomalaisten verotaakkaa?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Elina Valtonen,1279,2023-02-23T16:37:58,2023-02-23T16:39:08,Käsitelty,1.1
2022_174_64,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Edelleenkään tämä ei ole puolueiden kyselytunti vaan hallituksen kyselytunti. — Pääministeri., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_65,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kylläpä tästäkin salikeskustelusta huomaa, että vaalit kovaa vauhtia lähestyvät. Niin, tuo fläppitaulu ei siis ole ollut sosiaalidemokraattien ryhmähuoneessa hallitusneuvottelujen aikana, [Timo Heinonen: Missä huoneessa se oli?] ei tietääkseni puheenjohtajien neuvotteluhuoneessa. Itse johdin tuossa neuvottelussa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa käsittelevää pöytää, ei se sielläkään ollut. Ilmeisesti se on jossakin huoneessa ollut, mutta sillä ei ollut kyllä neuvotteluiden kanssa mitään tekemistä. [Ben Zyskowicz: Eikö todellakaan? — Naurua] Kovin olette ihastuneet tähän fläppitauluun. Ehkäpä me sen teille löydämme. Sitten voimme lähettää sen kokoomuksen ryhmähuoneeseen.
Mitä tulee tähän itse asiaan, talouskasvu on meidän tärkein lääkkeemme myös velkaantumisen taittamisen osalta. Työllisyyden vahvistaminen — se on toinen. Tällä hallituskaudella on tehty lukuisia työllisyyspäätöksiä, niin rakenteellista kuin myös aktiivisen finanssipolitiikan myötä tapahtunutta työllisyyden paranemista. Ja siitä huolimatta, että me olemme kohdanneet näitä historiallisia kriisejä — pandemia, sota, energiakriisi — Suomen työllisyys on ennätystasolla. Eli sitä kritiikkiä, mikä kokoomuksesta tulee, että tämä hallitus olisi ollut toimeton työllisyyden osalta, [Puhemies: Aika!] minä en ota vastaan. [Välihuutoja oikealta]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T16:39:10,2023-02-23T16:40:20,Käsitelty,1.1
2022_174_66,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Valkonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_67,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskusta-vasemmistohallituksen päättötodistus on nyt nähtävillä, ja siellä kyllä talouspolitiikan kohdalla lukee isolla ”Hylätty”. Se on ilmiselvää. Tätä tilannekuvaa ei varmaan suomalaisillekaan kovin paljon enää tarvitse avata.
Me ollaan viime aikoina kuultu eriskummallisia ehdotuksia muun muassa työajasta. Tätä vauhtia varmaan päädytään siihen, että joku ehdottaa neljän tunnin työviikkoa. Mutta minä haluaisin, että me päättäjät keskitytään enemmän siihen, että mietittäisiin, miten ne yli 250 000 suomalaista, jotka tällä hetkellä eivät ole töissä — eivät pääse töihin — saisivat tehdä edes jonkun verran viikossa töitä.
Kysyn arvoisalta hallitukselta: mitä toimia Suomessa kiireellisesti voidaan tehdä, jotta mahdollisimman moni suomalainen saisi mahdollisuuden tehdä töitä ja päästä elättämään itseään ja läheisiään?",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-23T16:40:23,2023-02-23T16:41:28,Käsitelty,1.1
2022_174_68,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Ministeri Haatainen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_69,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on tehnyt työllisyystoimia 80 000:n lisätyöllisen edestä, [Välihuutoja oikealta] suuria rakenteellisia uudistuksia. Työvoimapalvelu-uudistus on tehty, TE-palvelut ollaan siirtämässä kuntiin, Työkanava Oy on perustettu — mittavia toimia. Tällä hetkellähän tilanne on se, että työllisyysaste on korkeampi kuin se on koskaan mittaushistoriansa aikana ollut ja meillä on työvoimapula. Ja nyt se katse kohdistuu siihen, miten yritykset voisivat rekrytoida työntekijöitä ja löytää niitä esimerkiksi niistä ihmisistä, jotka ovat osatyökykyisiä. Meillä on 130 000 ihmistä tällä hetkellä määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä. Heidän pitäisi päästä sen eläkkeen jälkeen jossain vaiheessa töihin, tai sitten se eläke jatkuu. Meillä on myös osatyökykyisiä ihmisiä, jotka eivät löydä tietään työmarkkinoille. Meillä on myös pitkäaikaisten työttömien joukko, jossa on suuri osa sellaisia, jotka ovat terveydellisistä syistä siellä työttömänä. Ja tästä syystä on ollut erittäin tärkeää, että tämä hallitus on satsannut sosiaali- ja terveyspalveluihin, satsannut siihen, että ihmiset saisivat mielenterveyspalveluita, jotta voisivat [Puhemies: Aika!] olla työkykyisiä, päästä työmarkkinoille. Tämä on tulevaisuuden kysymys. [Ben Zyskowicz: Sote-palveluthan ovat hyvässä kunnossa, kun te olette satsanneet!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-02-23T16:41:28,2023-02-23T16:42:44,Käsitelty,1.1
2022_174_70,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Tarjoan vielä viimeistä lisäkysymystä edustaja Grahn-Laasoselle., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_71,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasavallan presidentti on meitä toistuvasti varoittanut varomattomasta taloudenpidosta tässä salissa, hallitustakin, kaikkia meitä. ”Olemme Suomessa tottuneet pitämään yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu”, hän totesi. Tämä keskustelu osoittaa hyvin sen, että puolueiden välillä on talouspolitiikassa isoja eroja. Näyttää vahvasti siltä, että vasemmistopuolueet ovat täysin valmiita jatkamaan vastuuttoman velkapolitiikan tiellä vielä toisenkin vaalikauden. Eihän siitä ole kuin ihan hetki aikaa, kun salin vasemmalta laidalta sanottiin, että velkaa kannattaa ottaa, kun se on lähes ilmaista eikä sitä edes tarvitse maksaa takaisin. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin. Nyt nähdään sitten, että kun valtionlainojen korot nousevat, pelkästään tänä vuonna maksetaan 2,6 miljardia euroa pelkkää korkomenoa, siis valtionlainojen korkoja.
Kokoomuksen mielestä tärkein tehtävä seuraavalla vaalikaudella on hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen, ja se ei ole mahdollista, jos emme saa julkista taloutta tasapainoon. Kysyn pääministeriltä: Eikö teitä huoleta, että velkakakku jatkaa kasvuaan teidän julkisen talouden suunnitelman mukaisella uralla joka vuosi hamaan tappiin? Ja eikö teitä huoleta, että hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, rahoitus murenee vuosi vuodelta tällä menolla? [Pia Viitasen välihuuto]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-02-23T16:42:47,2023-02-23T16:44:05,Käsitelty,1.1
2022_174_72,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_73,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen velanotosta (Sanni Grahn-Laasonen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 257/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tähän kysymykseen vastasin jo tuossa aivan ensimmäisessä puheenvuorossa, kun kysyitte tästä velkaantumisesta, ja vastaan samoin kuin tuossa muutama puheenvuoro sitten: kyllä, julkisesta velasta on kannettava huolta. Minä kannan siitä huolta ja kannan julkisen talouden tilasta huolta, [Ben Zyskowicz: Ainakin puheissa!] mutta meillä on kovin erilainen näkemys siitä, mitä pitää tehdä. Me lähdemme siitä, että tärkeintä on hakea talouskasvua, vahvistaa työllisyyttä. Ei ole kestävää leikata yhteiskunnan peruspalveluista ihmisiltä, jotka niitä kaikkein eniten tarvitsevat. Tämä kokoomuksen leikkauslista, tämä miljardien leikkauslista, mitä se konkreettisesti tarkoittaa? [Jukka Kopra: Missä se on? Mitä siellä on?] Köyhimmiltä sosiaaliturvasta leikkaamista, tämänhän te olette jo sanoneet. Mitä sotesta on leikattavaa? Siellä se tarkoittaa vanhustenhoivasta leikkaamista, lastensuojelusta leikkaamista, se tarkoittaa ihmisten terveyspalveluista leikkaamista, se tarkoittaa yhteiskunnan peruspalveluista leikkaamista. [Välihuutoja oikealta] Ja tämän te haluatte tehdä, jotta te voitte antaa veronkevennyksiä yhteiskunnan kaikkein vauraimmille ja varakkaimmille. [Puhemies: Aika!] Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa eikä tämän hallituksen politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T16:44:07,2023-02-23T16:45:14,Käsitelty,1.1
2022_174_74,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelusta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 258/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Tanus.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_75,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys lastensuojelusta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 258/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on valitettavan paljon pahoinvoivia nuoria ja lapsia. Lastensuojelun asiakkaiden ja lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Nykyisillä resursseilla ja lastensuojelun työntekijämäärällä ei pystytä riittävästi vastaamaan kasvaneeseen palvelutarpeeseen.
Alaikäisten väkivaltarikosten määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Rikolliseen ja väkivaltaiseen käytökseen pitää voida tehokkaammin puuttua. Vakavasti ongelmaisille alaikäisille tarvitaan myös lisää erityisen huolenpidon paikkoja lastensuojelussa.
Samalla lastensuojelun asiakkaiden mielenterveys- ja nepsy-ongelmat tulee paremmin tunnistaa ja niihin on saatava apua, ja myös sijaishuollon valvonta- ja ohjausjärjestelmä vaatii uudistamista.
Kysyisinkin asianomaiselta ministeriltä: missä on viipynyt kauan odotettu perusteellinen selvitys lastensuojelun tilanteesta ja tarpeista, ja mitä hallitus aikoo tehdä lastensuojelutilanteen parantamiseksi?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-23T16:45:19,2023-02-23T16:46:27,Käsitelty,1.1
2022_174_76,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lastensuojelusta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 258/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_77,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys lastensuojelusta (Sari Tanus kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 258/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen erittäin iloinen siitä, että edustaja ottaa esiin mielenterveysongelmat ja ylipäätään lasten ja nuorten kuntoisuuden tässä yhteiskunnassa. Olen myös sitä mieltä — jos tätä kysymyspatteristoa lähdetään käymään läpi — että erityisen huolenpidon paikkoja on lisättävä. Olen tehnyt siitä esityksen teknisiin kehyksiin. Se on tämän yhteiskunnan sosiaalisen kestävyysvajeen näkökulmasta erittäin tärkeätä, että niitä pystytään konkreettisesti ja systemaattisesti lisäämään.
Mitä tulee lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja niiden parantamiseen yleisellä tasolla, meillä on huomenna jälleen kerran koolla yhteiskunnan mielenterveystahot. Me haluamme etsiä vielä tiekarttaa siihen, miten tämän hallituskauden panostuksista ja parhaimmista käytännöistä saataisiin elämään ne, jotka seuraavalla hallituskaudella olisi ehdottomasti vietävä koko järjestelmään. Lastensuojelulaki on jo uudistuksella, me teemme juuri sitä, mistä edustaja kysymyksessään lopuksi puhui. [Perussuomalaisten ryhmästä: Myöhässä!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.3.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-23T16:46:30,2023-02-23T16:47:25,Käsitelty,1.1
2022_174_78,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoidon tuesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 259/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Harkimo.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_79,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys omaishoidon tuesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Arvoisa hallitus, omaishoidon tuki ja kriteerit ovat muuttuneet. Palkkaharmonisaatio tehtiin niin, että maksetaan korkeimman palkan mukaan. Omaishoidon tuki maksetaan keskitulojen mukaan, eli monella tuki on heikentynyt. Sen lisäksi on vielä omaishoidon kriteereitä muutettu niin, että moni on pudonnut tuen piiristä pois. Miten te kehtaatte? No, kyllä te kehtaatte. Te heikennätte ikäihmisten hoitoa ja turvaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.4.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-02-23T16:47:29,2023-02-23T16:48:17,Käsitelty,1.1
2022_174_80,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoidon tuesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 259/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_81,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys omaishoidon tuesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 259/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt taisi olla kyllä jonkunlaista väärinymmärryksen varaa, ja tehdään niin, että tarjoan kahvit ja käydään läpi tuo kokonaisuus. Jotakin epäselvää siinä oli.
Yleisellä tasolla totean, että me emme ole missään tapauksessa heikentäneet tällä hallituskaudella lainsäädännöllisesti omaishoitoa emmekä ole tehneet sellaisia kauheuksia kuin tässä viitattiin, mutta en oikein ole nyt ihan varma, mistä siinä syytettiin, niin että teen ja kahvin yhteydessä voidaan tätä keskustelua jatkaa. [Naurua]
Mutta se on sanottava, että kyllä omaishoidon tukea on seuraavassa hallituksen ohjelmassa katsottava. Pari esimerkkiä: Satakunnassa soten aloittaessa harmonisoitiin omaishoidon tuki niin sanottuun tappiin, jolloin kävi juuri niin kuin edustaja Harkimokin tässä sanoi, että mentiin kohtuudella eteenpäin. Kävin juuri Lahdessa, ja siellä kansalaiset kävivät ottamassa esiin sen, että siellä ei oltu päästy samalle tasolle. Kyllä tässä on vielä parantamisen varaa [Puhemies: Aika!] seuraavan hallituskauden alkaessa.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-23T16:48:17,2023-02-23T16:49:23,Hyväksytty,1.1
2022_174_82,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitajien yhdenvertaisuudesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 260/2022 vp,"Lisäkysymys tähän aiheeseen, edustaja Pekonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_83,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys omaishoitajien yhdenvertaisuudesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 260/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaisen omaishoitajan tie on hyvin omanlaisensa. Toiselle omaishoitajuus tulee yllättäen ja odottamatta, kun taas toinen voi ajautua siihen ikään kuin huomaamattaan.
Meidän hoivajärjestelmämme nojaa vahvasti omaishoitajien tekemään työhön, jossa korvaus on olematon ja lomat ovat harvassa. [Sanna Antikainen: Mitä olette tehneet asialle?] Palkkioiden taso vaihtelee alueellisesti laajasti, ja hyvinvointialueilla on nyt yhtenäistetty palkkioita, kuten ministeri Kiuru tässä totesi. Sen myötä osalla omaishoitajista palkkiot ovat nousseet ja toisaalla sitten valitettavasti laskeneet. Omaishoitajien yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi on tehtävä enemmän. [Oikealta: Olispa vasemmistoliitto hallituksessa!] Me tarvitsemme valtakunnallisen kriteeristön palkkioille, joiden tasoa on samalla korotettava tuntuvasti. [Välihuutoja]
Arvoisa puhemies! Olisinkin kysynyt asianomaiselta ministeriltä: mitä kaikkia toimia me voisimme tehdä, jotta me voisimme parantaa omaishoitajien yhdenvertaisuutta? [Jukka Mäkynen: Viikko aikaa!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.5.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-23T16:49:25,2023-02-23T16:50:30,Käsitelty,1.1
2022_174_84,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys omaishoitajien yhdenvertaisuudesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 260/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_85,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys omaishoitajien yhdenvertaisuudesta (Aino-Kaisa Pekonen vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 260/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun eduskunnassa käsiteltiin tätä vanhuspalveluiden kakkosesitystä, eli toisen vaiheen uudistusta, siinä tehtiin isoja, merkityksellisiä päätöksiä nimenomaan kotiin annettavien palveluiden osalta, ja siinä pidin tärkeimpänä sitä, että sen tasopäätöksen, kun ihminen saa, jokaisesta minuutista on pidettävä kiinni. Asiakkaan näkökulmasta on olennaista, että saa ne palvelut, jotka tuossa palvelutasopäätöksessä on päätetty antaa, mutta myös hoitohenkilökunnan kannalta on erittäin tärkeää, että niistä minuuteista pidetään kiinni ja kaikille annetaan riittävä työaika antaa sitä palvelua. — Tämä niistä, mitä nyt on tehty. [Sanna Antikaisen välihuuto] Tähän uudistukseen kuitenkin satsattiin, näin ulkoa muistaakseni 45 miljoonaa euroa, se oli yksi isoimpia panostuksia tällä hallituskaudella.
Mutta nyt on tehtävä se, että nämä omaishoidon palkkiot on pohdittava, mikä on valtakunnan linja kaikilla näillä meidän hyvinvointialueillamme ja Helsingillä. Tähän on tehtävä interventio, jotta tämä menee oikeaan suuntaan, ja tässä THL on tehnyt jo alustavaa työtä, jotta hallitus voi seuraavaksi päättää.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.5.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-23T16:50:30,2023-02-23T16:51:42,Käsitelty,1.1
2022_174_86,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lähikoulujärjestelmästä (Matias Mäkynen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 261/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Mäkynen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_87,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matias,Mäkynen,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys lähikoulujärjestelmästä (Matias Mäkynen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 261/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalainen koulu on edelleen myös kansainvälisesti vertailtuna tasa-arvoinen ja laadukas. Tutkimukset ovat kuitenkin jo pitkään kertoneet eriarvoisuuden kasvusta, mikä on huomioitu myös Marinin hallituksen ohjelmassa. Suomen kehityksen erityispiirteenä on ollut koulujen sisäisten erojen kasvu. Meitä huolestuttavat myös muun muassa kaupunkien ja syrjäseutujen sekä tyttöjen ja poikien väliset erot oppimistuloksissa. 
Tulen itse Vaasan Ristinummelta, jota joskus nimitellään alentavaan sävyyn. Eriytymisestä ei koskaan voida syyttää lapsia tai alueen asukkaita. Kysymys ei ole ihmisten huonoudesta, ja leimaava puhe on aina väärin ja turhaa. Alueellinen eriytyminen kiihdyttää huono-osaisuuden kasautumista. Elinpiirien erkaantuminen heikentää luottamusta yhteiskuntaamme ja toisiimme. Emme halua, että asuinalueet eriytyvät menestyvien ja vähäosaisten alueiksi. Haluamme, että jokainen lähikoulu on oppilaille edelleen se paras koulu, joka takaa oppilailleen parhaan tulevaisuuden. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Arvoisa ministeri Andersson, mitä hallitus on tehnyt vahvistaakseen lähikoulujärjestelmää [Leena Meri: No ei mitään!], ehkäistäkseen koulutuksen alueellista eriytymistä ja pitääkseen kaikki mukana?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.6.aspx,fi,Matias Mäkynen,1469,2023-02-23T16:51:45,2023-02-23T16:52:58,Käsitelty,1.1
2022_174_88,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys lähikoulujärjestelmästä (Matias Mäkynen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 261/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_89,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys lähikoulujärjestelmästä (Matias Mäkynen sd)>>>Suullinen kysymys  SKT 261/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten edustaja toteaa, niin lähikouluperiaate on erittäin tärkeä koko suomalaiselle koulutusjärjestelmälle, ja isossa kuvassa edelleen on syytä muistaa, että esimerkiksi edellisessä Pisa-tutkimuksessa vuodelta 2018 Suomi oli koko tutkimuksen paras siinä, että koulujen väliset erot meillä oli kaikkein pienimpiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Missä ollaan nyt?] Mutta me tiedetään, että isoissa kaupunkikeskuksissa myöskin koulujen väliset erot ovat kasvussa, ja siksi on äärimmäisen tärkeätä, että tähän eriytymiseen puututaan, niin kaavoituksella ja asuntopolitiikalla, josta kunnat vastaavat, mutta myöskin koulutuspolitiikan keinoin. Se keskeisin työkalu, mitä me ollaan tämän hallituskauden aikana käytetty, on tarveperustainen rahoitus eli tasa-arvorahoitus, jota myönnetään sellaisille kouluille ja päiväkodeille, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti haastavilla alueilla. Sitä on myönnetty tämän hallituskauden aikana suurempi summa kuin koskaan aikaisemmin, minun tietääkseni. [Leena Meren välihuuto — Sanna Antikaisen välihuuto] Sen lisäksi tämän tarveperustaisen rahoituksen asemaa lainsäädännössä on vahvistettu, niin että jatkossa näitä avustuksia on mahdollista myöntää jopa neljäksi vuodeksi kerrallaan [Puhemies: Aika], näin myöskin mahdollistaen sen, että se työ, mitä tehdään, pystytään tekemään pitkäjänteisemmin.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.6.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-23T16:52:58,2023-02-23T16:54:13,Käsitelty,1.1
2022_174_90,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 262/2022 vp,"Tähän aiheeseen lisäkysymys, edustaja Aittakumpu.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_91,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 262/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime aikoina on kerrottu lasten ja erityisesti poikien heikentyneestä lukutaidosta ja huonontuneista oppimistuloksista. Liian moni lukee liian vähän. Viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan jopa 60 prosenttia pojista kertoi, että he lukevat vain, jos on pakko. Eräs yläkoulun opettaja kertoi vastikään Helsingin Sanomissa kokemuksistaan, että oppilaat eivät enää ymmärrä edes tavallisten sanojen merkitystä ja valittavat luettavien tekstien olevan liian pitkiä.
Äidinkielen osaaminen ja lukutaito luovat pohjan kaikelle oppimiselle. Heikko lukutaito näkyy paitsi kouluissa myös kaikkialla yhteiskunnassa. Keskustan linja on, että kirja on tuotava takaisin muotiin, lukutaitoa ja -harrastusta on vahvistettava kouluopetuksessa. Haluaisin kysyä opetusministeriltä: miten saisimme niin pojat kuin tytöt innostumaan lukemisesta, miten pääsisimme tässä asiassa eteenpäin?", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.7.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-02-23T16:54:18,2023-02-23T16:55:23,Käsitelty,1.1
2022_174_92,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 262/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_93,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys oppilaiden heikentyneestä lukutaidosta (Pekka Aittakumpu kesk)>>>Suullinen kysymys  SKT 262/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on äärimmäisen tärkeä kysymys koko yhteiskunnan kannalta, mutta erityisesti oppimistulosten kannalta. Kuten edustaja tässä toteaa, lukutaidolla ja lukuharrastuneisuudella on erittäin vahva yhteys oppimistuloksiin kaikissa aineissa, eli sillä luodaan nimenomaan sitä pohjaa perustaitojen oppimiselle. Tällä kaudella ollaan myönnetty erillisiä avustuksia lukutaidon edistämistyöhön varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa, ja itse pidän äärimmäisen tärkeänä, että jo varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että luetaan ääneen lapsille joka päivä. On tärkeätä, että koulut tekevät yhteistyötä kirjastojen kanssa, että tuodaan niitä kirjoja sinne oppilaiden ja lasten arkeen. Mutta sen lisäksi me tarvitaan myöskin työtä koko yhteiskunnan tasolla, lapset tarvitsevat esikuvia. Tässä on ollut aivan loistavia hankkeita myöskin Suomessa käynnissä. Yksi minun henkilökohtainen lemppari on ollut hanke, jossa ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen vuosikurssin pojat ovat lukeneet ääneen ykkösluokan pikkulapsille. [Puhemies: Aika!]",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.7.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-23T16:55:23,2023-02-23T16:56:32,Käsitelty,1.1
2022_174_94,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys laadukkaasta varhaiskasvatuksesta (Iiris Suomela vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 263/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Suomela.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_95,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Iiris,Suomela,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys laadukkaasta varhaiskasvatuksesta (Iiris Suomela vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 263/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokaiselle lapselle on turvattava hyvä alku elämään taustasta, postinumerosta ja äidinkielestä riippumatta. Vanhempia tai lapsia ei pidä syyllistää oppimisen eroista. Se, joka tässä on epäonnistunut, on ennemmin yhteiskunta ja koulutuksen resursointi kuin yksikään lapsi tai nuori. Lasten käyttäminen maahanmuuton vastustamisen keppihevosena ei auta yhtäkään lasta eikä helpota päiväkotien tai koulujen arkea. Kyse on meidän lapsista ja meidän nuorista — jokainen lapsi on arvokas. Vanhempien pitää voida luottaa siihen, että jokainen koulu on hyvä koulu ja jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti. Eikä kouluissa voida eikä tule rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.
Yksi tehokkaimmista keinoista torjua oppimiseroja on laadukas, riittävästi rahoitettu varhaiskasvatus. Mitä aiemmin oppimisen haasteet tunnistetaan, sitä helpompi ne on ylittää ja sitä useammalla lapsella on pienestä asti se kokemus, että hän pystyy oppimaan ja hän sopii kouluun.
Kysynkin ministeri Anderssonilta: millaisiin toimiin hallitus on ryhtynyt, jotta entistä useampi lapsi osallistuisi varhaiskasvatukseen ja jotta henkilöstöä riittäisi ja laatu olisi korkea? [Sebastian Tynkkysen välihuuto]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.8.aspx,fi,Iiris Suomela,1423,2023-02-23T16:56:34,2023-02-23T16:57:46,Käsitelty,1.1
2022_174_96,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys laadukkaasta varhaiskasvatuksesta (Iiris Suomela vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 263/2022 vp,Ministeri Andersson., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_97,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Li,Andersson,Opetusministeri,,Suullinen kysymys laadukkaasta varhaiskasvatuksesta (Iiris Suomela vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 263/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja kiinnittää huomiota äärimmäisen tärkeään kysymykseen eli varhaiskasvatukseen. Me tiedämme myöskin Suomessa tehdyistä tutkimuksista, että laadukas varhaiskasvatus on erityisen tärkeää sellaisille lapsille, joilla on omassa taustassaan jokin riski liittyen oppimiseen. Saattaa olla, että perheen koulutustausta on matala tai että on oppimisvaikeuksia, vieraskielisyyttä tai vastaavan tyyppisiä tekijöitä.
Varhaiskasvatukseen osallistuminen on Suomessa noussut viimeisten vuosien aikana. Sen eteen on tehty lukuisia toimia. Tämän hallituskauden aikana on kahdesti alennettu varhaiskasvatuksen maksuja, ja edellisellä hallituskaudellakin niitä päätöksiä tehtiin. Tämän hallituskauden aikana myöskin palautettiin kaikkien lasten yhdenvertainen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Sen lisäksi olemme aloittaneet oppimisen tuen kokonaisuudistuksen juurikin sieltä varhaiskasvatuksesta, eli on säädetty oppimisen tuesta varhaiskasvatuksessa — siitä syystä, että mitä aikaisemmin ongelmat ja tarpeet havainnoidaan, sitä paremmin niihin pystytään vastaamaan, ja silloin se tuki myöskin seuraa lasta, kun siirrytään esiopetuksen kautta kouluun.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.8.aspx,fi,Li Andersson,1310,2023-02-23T16:57:47,2023-02-23T16:59:00,Käsitelty,1.1
2022_174_98,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyden tukemisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 264/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Ollikainen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_99,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyden tukemisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 264/2022 vp,"Ärade talman! En oroväckande utveckling är att sjukfrånvaron från arbete på grund av mental ohälsa har ökat bland unga vuxna, och i dag utgör det den största orsaken till unga vuxnas långa sjukfrånvaron. Samma gäller unga vuxnas sjukpensioneringar. Det är bra att vi i dag vågar tala mer öppet om mentalt välmående och söka hjälp. Vi i SFP vill att det ska finnas flera lågtröskelmottagningar och satsningar på förebyggande arbete. Ingen ska lämnas ensam.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.9.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2023-02-23T16:59:03,2023-02-23T16:59:40,Käsitelty,1.1
2022_174_100,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys nuorten mielenterveyden tukemisesta (Mikko Ollikainen r)>>>Suullinen kysymys  SKT 264/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvä alkuun sanoa, että kyllä, meidän mielenterveyspalveluiden järjestelmä on osittain rikki. Se on myönnettävä heti alkuun. Se johtuu pitkälti siitä, että meillä ei ole lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoitoon ollut sellaisia palveluketjuja, joihin perustasolla pääsisi. Työ on ohjautunut erikoissairaanhoitoon, ja pahimmillaan jopa kymmenen prosenttia eli joka kymmenes lapsi on käynyt erikoissairaanhoidossa mielenterveysongelmissa, jatkuvassa erikoissairaanhoidossa. Jos tämä koskisi aikuisten vaivoja, niin että vaikka yli kymmenellä prosentilla suomalaisista olisi joku paikka samalla tavalla sökönä, niin kyllä me täällä pitäisimme jo kriisikokousta siitä, miten mennään. 
No, hallitusohjelmaneuvotteluissa tämä oli realismi, ja tähän on puututtu sillä rahoitustasolla, joka silloin määrättiin, kolmella tavalla. Laitettiin ensinnäkin tulevaisuuden sote-keskus -kehittämistyössä tämä nyt kuntoon niin, että tulevaisuuden sote-keskuksissa kaikissa pitää alkaa mielenterveyden työ ja säädettiin tässä yhteydessä hoitotakuusta seitsemään päivään. — Ja kaksi muuta on sitten vielä, mistä olisin voinut puhua, mutta se jää seuraavaan kertaan.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.9.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-02-23T17:00:17,2023-02-23T17:01:29,Käsitelty,1.1
2022_174_101,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen onnistumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 265/2022 vp,"Kyselytunnin viimeinen kysymys, edustaja Turtiainen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_174_102,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,Suullinen kysymys hallituksen onnistumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 265/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisia on tuskin koskaan aikaisemmin huijattu niin paljon kuin mitä eduskunta on tällä kuluneella kaudella kyennyt tekemään. Aikaisemmilla eduskuntakausilla aloitettu ilmastolla huijaaminen nostettiin korkeammalle tasolle, puhumattakaan itse aiheutetuista kriiseistä, kuten pandemia ja siihen liittyvillä toimilla aiheutettu ylikuolleisuus ja viimeisimpänä Naton sota, johon suomalaiset on viety tahallisesti mukaan. Kysyn pääministeriltä: millaisilla kouluarvosanoilla hallitus on teidän mielestänne selviytynyt tällä eduskuntakaudella tehdyistä suhmuroinneista? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.10.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-02-23T17:01:29,2023-02-23T17:02:22,Käsitelty,1.1
2022_174_103,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen onnistumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 265/2022 vp,Pääministeri., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_104,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen onnistumisesta (Ano Turtiainen vkk)>>>Suullinen kysymys  SKT 265/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, mihin suhmurointeihin tässä viitataan, mutta ehkäpä tällaisella suomalaisella vaatimattomuudella voisin sanoa, että ottaen huomioon nämä mittavat kriisit, joita olemme kohdanneet, ja sen, että kuitenkin 90 prosenttia hallitusohjelmastakin olemme siitä huolimatta onnistuneet toteuttamaan, niin tällaisella maltillisella ja nöyrällä asenteella sanoisin, että kahdeksan puoli.",Vastauspuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+2.10.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-23T17:02:22,2023-02-23T17:02:53,Käsitelty,1.1
2022_174_105,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 7/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 31/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt päätetään maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnön MmVM 31/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 22.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ritva Elomaa Toimi Kankaanniemen kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_174_106,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 4/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 24/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt päätetään ympäristövaliokunnan mietinnön YmVM 24/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Keskustelu asiasta päättyi 22.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Petri Huru Mauri Peltokankaan kannattamana ehdottanut, että eduskunta hyväksyy vastalauseen mukaisen kannanoton.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_174_107,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on tarkastusvaliokunnan mietintö TrVM 13/2022 vp. Avaan keskustelun. — Ja esittelypuheenvuoro, edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä. [Hälinää] — Odottakaa hetki.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_174_108,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta on käsitellyt aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuutta tilaamansa tutkimuksen pohjalta. Tutkimuksessa suositellaan muun muassa palveluiden kustannustietojen ja pehmeiden vaikutusten mittaamisen kehittämistä, kustannustietojen nykyistä suurempaa käyttämistä palveluiden johtamisessa ja kehittämisessä sekä vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusarvioinnin kehittämistä. Aktiivisen työvoimapolitiikan palvelut ovat kohdennettuja palveluita, joiden tavoitteena on työnhakijan työllistyminen, työllistymisvalmiuksien parantaminen ja työmarkkinoiden kohtaannon parantaminen. Tarkastusvaliokunta on käsitellyt mietinnössään palveluiden kustannustietojen saatavuutta ja kehittämistä, pehmeiden vaikutusten mittaamista, heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelujen järjestämistä sekä arvioinnin kehittämistä.
Käsittelen ensimmäiseksi palveluiden kustannusvaikutuksia.
Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden tehokas järjestäminen vaatii tuekseen tietoa näiden palveluiden kustannuksista. Kustannustietoa on tällä hetkellä saatavissa, mutta se ei ole riittävän yksityiskohtaista palveluiden kehittämisen ja arvioinnin tarpeisiin. Kustannustiedot eivät myöskään ole kaikilta osin valtakunnallisesti vertailukelpoisia. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan työllisyyden kuntakokeilussa mukana olevilla kuntakokeilukunnilla ei ole riittävästi tietoa alueensa palveluiden kustannuksista. Julkisten työllisyyspalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa riskinä on, että kustannustietojen hajanaisuus lisääntyy ja vertailukelpoisuus heikentyy. Yhtenä ratkaisuna tähän voisi olla valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittäminen ja kuntien sitouttaminen järjestelmän hyödyntämiseen siten, että kustannustiedot kerätään yhdenmukaisesti. Valiokunnan näkemyksen mukaan on tärkeää, että myös kuntakokeilukunnilla on käytössään riittävät tiedot järjestämiensä työvoimapalveluiden kustannuksista kustannustehokkaan palvelutarjonnan varmistamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että kustannustietojen yhtenäisyys, valtakunnallinen vertailukelpoisuus sekä tietojen helppo saatavuus ja käytettävyys varmistetaan TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelussa. Palveluiden kustannustietojen luotettavuutta, saatavuutta ja yksityiskohtaisuutta tulee valiokunnan mielestä edelleen kehittää siten, että ne palvelisivat nykyistä paremmin johtamista ja palveluiden kehittämistä.
Seuraavaksi käsittelen aktiivisen työvoimapolitiikan palvelujen pehmeitä vaikutuksia.
Osassa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluista ei tavoitella suoraa työllistymistä avoimille työmarkkinoille vaan toimintakyvyn ja hyvinvoinnin parantumista, jotka pidemmällä aikavälillä mahdollistavat työllistymisen. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan palvelut. Palvelujen pehmeillä vaikutuksilla tarkoitetaan työ- ja toimintakykyyn liittyviä tekijöitä. Palveluiden pehmeitä vaikutuksia ei tällä hetkellä seurata laajamittaisesti työvoimapalveluissa, eikä niistä tuoteta systemaattista tietoa. On olemassa valmiita mittareita, joita voitaisiin käyttää työvoimapalveluiden pehmeiden vaikutusten mittaamiseen. Lupaavin tällainen mittari on valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Työterveyslaitoksen kehittämä kykyviisarimenetelmä, jota jo jonkin verran käytetään TE-palveluissa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että palveluiden pehmeitä vaikutuksia pystytään seuraamaan ja että pehmeät vaikutukset otetaan huomioon arvioitaessa aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden vaikuttavuutta. Sen vuoksi valiokunta pitää tarpeellisena, että työ- ja toimintakykyä kuvaavien mittareiden kehitystyötä jatketaan.
Seuraavaksi puhun hieman heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palveluista.
Merkittävä erityispiirre vaikeimmin työllistyvien henkilöiden ryhmässä on, että tarvitaan monialaista yhteistyötä ja räätälöityjä palveluita ja palvelupolkuja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää asiakkaan palvelujen nivelvaiheisiin ja palvelupolkujen seurantaan. Valiokunta katsoo, että nämä näkökohdat tulee huomioida palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä. Kolmannen sektorin järjestöt osana välityömarkkinoita ovat tärkeä osa vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelujärjestelmää. Valiokunta katsoo, että kolmannen sektorin järjestöjen erityislaatuisuus työllisyyspalveluiden tarjoajina ja työkyvyn kehittäjinä tulee tunnistaa ja turvata. Valiokunnan mielestä välityömarkkinoita tarvitaan, jotta polku pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille olisi mahdollinen. Valiokunta katsoo myös, että tarvitaan riippumatonta tutkimusta ajantasaisen tiedon saamiseksi järjestöjen roolista työllisyyttä edistävien palveluiden tarjoajina sekä näiden palveluiden vaikuttavuudesta.
Viimeisenä käsittelen vielä arvioinnin kehittämistä.
Palveluiden kehittämisen tulee perustua tietoon toimenpiteiden vaikutuksista. Tällä hetkellä palvelujen vaikutuksista on tehty jonkin verran tutkimuksia muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön toimesta. Jatkuvaa seurantatietoa palvelujen vaikutuksista tuotetaan kuitenkin rajoitetusti. Asiantuntijoiden mukaan nykyistä kattavamman asiakasrekisteritiedon pohjalta olisi mahdollista saada tietoa eri asiakasryhmille parhaiten sopivista palveluista ja palvelupoluista. Valiokunnan mielestä on tärkeää pyrkiä kohdentamaan palveluita eri asiakasryhmille heidän tarpeitaan vastaavasti. Näin varmistetaan myös palveluiden tuottaminen kustannustehokkaalla tavalla.
Uudistuksia ja palveluita suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon myös niiden vaikutusten arviointi. Luotettavinta tietoa aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden ja toimenpidekokonaisuuksien vaikuttavuudesta sekä kustannusvaikuttavuudesta voidaan saada satunnaistetuilla kokeilla. Satunnaistetut kokeet tuovat arvioinnin myös osaksi aktiivisen työvoimapolitiikan toteutusta, sillä niitä toteutetaan yhteistyössä toimeenpanijoiden ja tutkijoiden kanssa. Valiokunta katsoo, että toimenpiteiden arvioinneissa tulee käyttää satunnaistamista silloin, kun lainsäädäntö sen sallii kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta. On toisaalta huomattava, että satunnaistamiseen perustuva lähestymistapa ei välttämättä sovellu ihan kaikkien toimenpiteiden arviointiin.
Lopuksi valiokunnan päätösehdotus. Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy viisi lausumaa. Valiokunnan lausumaehdotukset ovat seuraavat:
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannustietojen saatavuudesta ja valtakunnallisesta vertailukelpoisuudesta, kun julkisten työllisyyspalveluiden järjestäminen siirtyy kuntien vastuulle vuoden 2025 alusta. Kustannustietoja tulee olla saatavilla kattavasti arviointikäyttöön kustannusvaikuttavien työvoimapalveluiden kehittämiseksi riippumatta palveluiden järjestäjästä.
 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii yhteistyön ja tiedonkulun varmistamisesta kuntien ja hyvinvointialueiden välillä julkisten työvoimapalveluiden siirtyessä kuntien vastuulle. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluiden ja palvelupolkujen tulee olla toimivia ja niistä tulee huolehtia myös muutosten yhteydessä.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten olemassa olevia työ- ja toimintakykyä mittaavia mittareita olisi mahdollista ottaa käyttöön aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden pehmeiden vaikutusten mittaamiseksi. Tietoa palveluiden vaikuttavuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi tulee olla käytettävissä myös niissä palveluissa, joista työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole ensisijainen tavoite.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville suunnatut palvelut kaikilta osin tarkoituksenmukaista järjestää osana työvoimapolitiikan palveluita vai tulisiko niiden olla osa sosiaali- ja terveyspalveluita.
5. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että riippumatonta tutkimusta järjestöjen roolista työllisyyttä edistävien palveluiden tarjoajina sekä näiden palveluiden vaikuttavuudesta on saatavilla. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-02-23T17:05:46,2023-02-23T17:15:26,Käsitelty,1.1
2022_174_109,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_110,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtajalle mietintömme esittelystä.
Mietinnössä on paljon tärkeitä näkökulmia, jos ja kun halutaan kehittää aktiivisen työvoimapolitiikan kustannusvaikuttavuutta. Otan tässä esille valikoiden vain muutaman asian, mutta suosittelen kaikkia asiasta kiinnostuneita lukemaan koko mietinnön.
Onnistuminen työllisyysasteen nostamisessa edellyttää, että työttömille tarjottavat palvelut vastaavat työttömien tarpeisiin ja ovat oikea-aikaisia sekä kustannusvaikuttavia. Valiokunta on jo aiemmin mietinnöissään todennut, että työllisyyden hoidossa tarvitaan tarkempaa tietoa toimien vaikuttavuudesta. Tämä edellyttää tietopohjan parantamista sekä uudistusten vaikutusarviointien huomioimista jo uudistusten suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Myös olemassa olevaa tietoa tulee käyttää aiempaa paremmin politiikkatoimien suunnittelussa.
Nyt valiokunnan tilaamassa tutkimuksessa haluttiin selvittää aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannuksia sekä kustannusten suhdetta niiden hyötyyn eli vaikuttavuuteen. Tutkimusten tulosten mukaan yksityisen sektorin palkkatuella, oppisopimuskoulutuksella, työvoimakoulutuksella, omaehtoisella opiskelulla, työttömyystuella ja starttirahalla on suurimmat positiiviset työllisyys- ja tulovaikutukset. Osa tutkimuksessa arvioiduista palveluista on luonteeltaan sellaisia, ettei niillä välttämättä tavoitella suoraan työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Tällaisilla palveluilla voi kuitenkin olla myönteisiä vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin ja terveyteen. Näitä vaikutuksia kutsutaan toimenpiteiden pehmeiksi vaikutuksiksi.
Pehmeitä vaikutuksia ei valiokunnan tilaamassa tutkimuksessa ollut mahdollista arvioida aineistopuutteiden vuoksi, mutta valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan osalla arvioiduista palveluista on todennäköisesti vaikutuksia osallistujien hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Toisaalta näistä pehmeistä vaikutuksista ei ole tehty kunnollista tutkimusta eikä niistä tuoteta systemaattista tietoa.
Näihin palveluihin osallistuminen saattaa olla kannattavaa myös julkisen talouden näkökulmasta, mikäli parantunut hyvinvointi vähentää tarvetta julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja johtaa mahdollisesti myöhemmin työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan piirissä oleville henkilöille toimintaan osallistuminen lisää heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan, sosiaalisuuttaan sekä arjen toimintakykyä. Henkilöitä on myös helpompi ohjata terveyspalveluiden piiriin silloin, kun he ovat kuntouttavan työtoiminnan piirissä.
Arvoisa puhemies! Keskeinen periaate työttömän työnhakijan työllistymisessä on oikea-aikaiset ja tarvetta vastaavat palvelut. Tämä periaate ei tällä hetkellä välttämättä toteudu heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palveluiden osalta. Merkittävä erityispiirre vaikeimmin työllistyvien henkilöiden ryhmässä on, ettei yksittäinen toimenpide suinkaan ole riittävä vaan tarvitaan monialaista yhteistyötä ja räätälöityjä palveluja ja palvelupolkuja. Monella tarpeet lähtevät terveyspalveluista, joista sitten parhaimmillaan edetään askel kerrallaan valmennuksen ja koulutuksen kautta palkkatuettuun työhön ja avoimille työmarkkinoille. Tässä prosessissa korostuu kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan tarpeiden tunnistaminen sekä niihin vastaaminen.
Palvelutarpeen arviointiin tulisi panostaa riittävästi aikaa heti TE-palveluiden alkuarvioinnissa. Tutustumalla asiakkaan tilanteeseen, vahvuuksiin ja työllistymisen esteisiin, hänet voidaan ohjata tarpeita ja tavoitteita vastaavien palveluiden piiriin. Työttömien määräaikaishaastattelut ovat olleet oikeansuuntainen uudistus, sillä aikaisemmin työ- ja toimintakyvyn ongelmat havaittiin varsin pitkällä viiveellä. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt tarvitsevat ongelmiinsa monialaisia palveluita ja laajaa ammattitaitoa vaativaa palveluohjausta.
Tärkeä osa prosessia on sellainen palvelupolkujen suunnittelu, jossa kiinnitetään erityistä huomiota nivelvaiheisiin. Palveluprosessin ohjauksen ja seurannan tulee olla alusta loppuun saakka mielellään yksittäisen virkailijan vastuulla. Tällä hetkellä näin ei työvoimapalveluissa valitettavasti tapahdu. Asiantuntijoiden mukaan tällaisen palvelumallin hyödyllisyydestä pitkään työttömänä olleille ja muille, joilla on merkittäviä työllistymisen esteitä, on runsaasti tutkimusnäyttöä. Valiokunta katsoo, että tämä tulee huomioida näitä palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä.
Palvelupolkuihin liittyy läheisesti yhteistyö eri sektorien välillä. Merkittävä osa heikommassa työmarkkina-asemassa olevista työttömistä tarvitsee työkuntoa parantavia terveyspalveluja ennen siirtymistään osaamista parantavien palveluiden piiriin. Aiemmin kunnat ja tämän vuoden alusta hyvinvointialueet ovat velvoitettuja järjestämään terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia työttömille. Terveyspalvelujen tarpeen tunnistaminen ja niihin ohjaaminen on puolestaan TE-toimistojen ja erityisesti työvoiman palvelukeskuksen vastuulla. Tämä edellyttää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjien kanssa.
Yhteistyön kehittäminen työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden kesken on jäänyt aivan liian vähäiselle huomiolle. Myös nykyinen lainsäädäntö luo esteitä eri sektoreiden väliselle tiedonkululle ja yhteistyölle. Asiantuntijoiden mukaan on tärkeää kehittää lainsäädäntöä ja eri hallinnonalojen yli meneviä palveluprosesseja, jotta asiakas saisi hänen tilanteeseensa kokonaisvaltaisesti huomioitavia palveluja ja toimintojen vaikuttavuuden arviointia pystyttäisiin tekemään koko palveluketjun kokonaisuus ja jatkumo huomioiden. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuntoutuksessa terveyspalveluilla on tärkeä rooli, minkä vuoksi työllisyyspalveluiden ja terveyspalveluiden väliseen yhteistyöhön on panostettava hyvinvointialueilla, jotta heikommassa työmarkkina-asemassa olevien kuntoutus ei terveyspalveluiden osalta vaarannu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-23T17:15:28,2023-02-23T17:21:41,Käsitelty,1.1
2022_174_111,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_112,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työttömyyden hoidossa on tärkeää tunnistaa silloin, kun palveluita tarjotaan, kuljetaanko kohti työtä vai kuljetaanko ensin kohti työkykyä ja sen jälkeen kohti työtä. Tämä on ollut meille hankalaa meidän nykyisessä järjestelmässä, koska me olemme aina mitanneet vain suoria työllistymistuloksia.
Silloin kun itse tein selvityshenkilöraporttia pitkäaikaistyöttömyyteen liittyen ja välityömarkkinoista, niin esitin, että me ottaisimme käyttöön tämmöisen niin sanotun RAVA-indeksin, joka on ikäihmisten kunnosta tuttu väline. Se ottaisi huomioon sen, miten kaukana ihminen on työmarkkinoista. Mielestäni on hyvä, että tässä raportissa valiokunta on tunnistanut nämä erot: siellä arvioidaan sitä, milloin haetaan niitä kovia työllistymistuloksia ja miten välineet toimivat tästä näkökulmasta, mutta siellä arvioidaan myös sitä, miten nämä pehmeämmät välineet vievät ihmistä kohti työmarkkinoita. Tässä huomataan se, että meillä ei ole näitä välineitä riittävästi. Niitä on erilaisissa kokeiluissa kehitetty, mutta niitä ei ole kunnolla valtakunnallisesti otettu käyttöön, ja mielestäni olisi tärkeää, että me ottaisimme huomioon myös tämän puolen. Samalla tavalla esimerkiksi sosiaaliturvakomitean työssä on otettu huomioon se, että työmarkkinatuesta on ikään kuin tullut yhteiskunnassamme vähän sellainen kaatoluokka: siellä on niitä ihmisiä, jotka ovat siellä hakeakseen töitä ja jotka sieltä työllistyvät, mutta siellä on paljon myös niitä ihmisiä, jotka ovat joutuneet sinne, koska heidän ensisijainen sosiaaliturvansa on päättynyt. Jos esimerkiksi sairauspäivärahat ovat loppuneet, niin sen jälkeen ei ole ollut mitään muuta sosiaaliturvan muotoa ja ollaan päädytty työmarkkinatuelle. Seuraus on se, että työmarkkinatuella olevia ihmisiä pyritään työllistämään, mutta sairasta ei auta se, että häntä pyritään työllistämään, jos ei häntä ensin hoideta terveeksi ja kuntouteta työkykyiseksi.
Nyt kun me muutamme meidän työvoimapalveluitamme siten, että vastuu enemmän siirtyy kunnille, mutta samanaikaisesti olemme siirtäneet sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueille, niin tulevaisuuden menestyksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että me osaamme yhdistää sekä työvoimapalvelut että sosiaali- ja terveyspalvelut. Tästä esimerkiksi OECD osoittaa hyvin tutkimuksellansa sen, että Suomessa on poikkeuksellisen paljon työttömiä ihmisiä, joiden työn saamisen esteenä on terveys. Silloinkin kun me mietimme kannusteita, minkälaista kannustinpolitiikkaa me teemme tai vaikkapa minkälaista sosiaaliturvapolitiikkaa me teemme, on tärkeää tunnistaa, että työttömissä on hyvin erilaisia ihmisiä. Sen vuoksi olisi ehkä syytä miettiä, että jos me yhdistämme sosiaaliturvaa, niin me rakentaisimme mallin, jossa palvelut tulevat ensisijaisesti sen ihmisen tarpeen mukaan ja sosiaaliturva on yhteinen, koska nyt meillä on niinpäin, että ihminen saa palvelut sen mukaan, minkä sosiaaliturvan piirissä hän on.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-23T17:21:41,2023-02-23T17:24:50,Käsitelty,1.1
2022_174_113,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_114,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Hyvä puhemies! Meillä on itse asiassa ollut nyt peräkkäisinä päivinä samaan teemaan liittyviä asioita tässä muutamakin. Nyt on käsittelyssä tämä aktiivinen työvoimapolitiikka ja sen palveluiden kustannusvaikutukset, mihin liittyy palkkatuet, starttirahat, työvoimapoliittinen koulutus ja muu koulutus ja se, miten ihmiset pääsevät näistä eri portaista tietysti mieluiten kohti aktiivisia avoimia työmarkkinoita, mutta myös se, miten esimerkiksi erilaisissa palkkatukimuodoissa — siellähän on yksityistä puolta ja julkista ja järjestöjä — ihmiset menevät ikään kuin virtauksissa eteenpäin.
Tässä mainittiin nämä satunnaistetut kokeet. Olen aikaisemminkin istuntosalissa tuonut esiin sen, että on tärkeätä, että tutkijat otetaan jo ennen näitä kokeita mukaan tähän, jotta he pystyvät suunnittelemaan niitä. He olisivat mukana tässä itse toteutuksessa ja sitten myös jälkiarvioinnissa, tämä olisi hyvin tärkeätä.
Nyt tiistaina täällä salissa oli käsittelyssä tämä Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle koskien finanssipolitiikan valvontaa, ja siellä puolestaan käsiteltiin yleensäkin työllisyystoimien vaikutuksia. Siellä sanottiin muun muassa yleisestikin ottaen: ”Työllisyystoimien ennakoituja vaikutuksia on käsitelty epäjohdonmukaisesti hallituksen ja ministeriöiden julkaisuissa. Niissä on muun muassa rinnastettu työllisyyspotentiaaleja kuvaavia arvioita ja varsinaisia vaikutusarvioita. Epäjohdonmukaisten esittämistapojen takia toimenpiteiden vaikutusten summasta ja jopa tavoitteiden saavuttamisesta on esillä toisistaan poikkeavia arvioita.” Eli nyt kun haetaan tätä vertailukelpoisuutta valtakunnallisesti näissä aktiivisen työvoimapolitiikan toimissa, niin meillä on myös tämä yleisempi ongelma, mikä pitäisi korjata.
Eilen salissa käsittelimme myös tätä julkisten työvoimapalveluiden, siis TE-palveluiden, siirtoa kunnille tai näille työllisyysalueille, mitkä siis määritellään siten, että niissä pitää olla ainakin se 20 000 työvoimaa. Siinä käytin itsekin pitkän puheenvuoron, ja me korostimme perussuomalaisissa sitä, että nämä palvelut nimenomaan pitää kohdistaa tarpeisiin. Siellä yksi erityinen huoli, mikä on ajankohtainen, on nimenomaan tämä jo aikaisemminkin mainittu kuntouttava työtoiminta. Elikkä nyt kun meillä siirtyvät kuntiin tai työllisyysalueille nämä työllisyyspalvelut, niin kuitenkin hyvinvointialueilla on sitten tätä kuntouttavaa työtoimintaa. Miten tämä saadaan toimimaan yhteen, se on nyt aika akuuttia asiaa. Siellähän on tehty lausuma, yhteisymmärryksessä käsittääkseni, että tehdään tämä vaikutusselvitys 2026, [Puhemies koputtaa] mutta kehotan, että tähän kiinnitetään nyt oikein pikaisestikin huomiota.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-23T17:24:50,2023-02-23T17:28:04,Käsitelty,1.1
2022_174_115,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_116,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikutusta, ja tämä on ihan mielenkiintoista ollut lukea. Jos miettii näitä ihmisiä, jotka ovat tällä tavalla, että onko sitä työtä vai eikö sitä ole työtä, niin sitten on myös mietittävä, että joskus aina tuntuu, että on tehty myös semmoisia ratkaisuja, että on kaunisteltu tilastoja ja että on niin kuin tempputyöllistetty ihmisiä, mikä ei välttämättä ole aina ihan järkevä ratkaisu, vaan pitää tietysti miettiä sitä ihmisen kokonaisuutta, niin että tämä pystyy työllistymään jatkossa ja tekemään hyviä ratkaisuja. 
Kun tämä siirtyy nyt kuntien vastuulle, niin ihan mielenkiintoista olisi tietää ne kustannukset, mitä kaikkia tästä nyt kustannuksia tulee, kun tässä tuli esille, että tämmöistä uutta järjestelmää ollaan luomassa. Olisi ihan jännä tietää, paljonko niitä kustannuksia tästä oletetaan tulevan.
On myös huomioitava se, että on myös ihmisiä, joita tavallaan tuntuu, että roikotetaan vain sillä tavalla näissä byrokratialoukuissa, vaikka heillä ei enää työllistymisen mahdollisuuksia ja koulutusmahdollisuuksia välttämättä olisikaan. Totta kai semmoisessa tilanteessa olisi järkevää päästää jo ihminen eläkkeelle. Joskus tuntuu, että jäävät ihmiset roikkumaan tämmöisesti ikävään välikäteen. Tähän kyllä toivoisin, että kiinnitettäisiin huomiota enemmän. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T17:28:06,2023-02-23T17:29:23,Käsitelty,1.1
2022_174_117,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_118,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Halusin vielä tulla puhumaan mietintömme pohjalta välityömarkkinoista ja niiden roolista työllistymisessä ja myöskin elämänhallinnassa, ja tämä liittyy osittain, ainakin puheeni loppuosa, siihen, mitä edustaja Reijonen tuossa äsken kyseli.
Välityömarkkinoiden tehtävänähän on toimia matalan kynnyksen väylänä kohti avoimia työmarkkinoita. Ne on tarkoitettu lähinnä vaikeasti työllistyville työnhakijoille parantamaan heidän työmarkkina-asemaansa. Kuntien ohella kolmannella sektorilla toimivilla järjestöillä, säätiöillä, yhdistyksillä, työpajoilla ja sosiaalisilla yrityksillä on tärkeä rooli välityömarkkinoilla. Ne järjestävät ja tuottavat työllisyyttä edistävää toimintaa, palveluita ja koulutusta. Keinoina ovat muun muassa kuntouttava työtoiminta, työkokeilut, työvoimakoulutus, palkkatuettu työ ja erilaiset kuntoutukset. Parhaimmillaan työskentely välityömarkkinoilla johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. 
Kaikkia heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä ei kuitenkaan ole mahdollista työllistää avoimille työmarkkinoille edes vahvojen subventioiden avulla. Työttömien, kaikkein heikoimmassa asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi perustettu Työkanava Oy on askel oikeaan suuntaan, mutta Työkanava ei kuitenkaan tulee soveltumaan kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien auttamiseen, koska heillä työ- ja toimintakyvyn vajeet usein estävät työskentelyyn sitoutumisen, tai se ei ole heille mahdollista. 
Moni pitkäaikaistyötön järjestössä tehdyn palkkatukijakson aikana saa kokemuksen osallisuudesta yhteiskuntaan, mahdollisuuden auttaa toisia ihmisiä sekä rutiinin omaan arkeensa. Välityömarkkinoiden ja järjestöjen rooli palveluiden tarjoajana ei toisaalta liity pelkästään vaikeimmin työllistyvien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen vaan myös työhön, jota nämä henkilöt järjestöissä tekevät. Tällä työllä on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys: on töitä, jotka saattaisivat jäädä tekemättä ilman järjestöjen, säätiöiden ja yhdistysten tarjoamaa palkkatuettua työtä. Näistä mainittakoon vaikka ikäihmisten luona tehtävät lumityöt tai kierrätyskeskuksissa tehtävä työ.
Välityömarkkinoita tarvitaan, jotta polku pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille olisi mahdollinen ja jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat mahdollisuuden mielekkääseen työhön ja siltä osin merkitykselliseen elämään. Nyt tarvitaan riippumatonta tutkimusta ajantasaisen tiedon saamiseksi järjestöjen roolista työllisyyttä edistävien palvelujen tarjoajina sekä myös näiden palvelujen vaikuttavuudesta.
Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä yhdestä asiasta: 
Alentuneesti työkykyisten palveluiden järjestämisessä välityömarkkinoilla, muun muassa järjestöjen tuottamissa palveluissa, kuten kuntouttavan työtoiminnan tai muun vastaavan toiminnan piirissä, on saattanut olla jopa kymmenenkin vuotta työttöminä olleita henkilöitä, joilla on todettu työkyvyn alentuneen pysyvästi terveydellisistä syistä. Nämä syyt eivät kuitenkaan ole oikeuttaneet esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeeseen, jonka ehtoja on viime vuosina kiristetty. Asiakkaina on paljon myös sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aiemman työhistoriansa tai koulutuksensa vuoksi edellytyksiä siirtyä vaatimuksiltaan jatkuvasti kiristyville avoimille työmarkkinoille. Myöskään sanktiot eivät toimi tässä ryhmässä, vaan pikemminkin ne johtavat siihen, että ryhmään kuuluvien henkilöiden tilanne heikkenee entisestään. Tällä hetkellä yritetään kuntouttaa ja aktivoida sellaisia työttömiä, jotka luokiteltiin työvoiman ulkopuolisiksi vielä muutama vuosikymmen sitten. 
Osallistuminen työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin parantaa kuitenkin hyvin todennäköisesti myös näiden henkilöiden hyvinvointia, siitäkin huolimatta ettei se johda työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Näiden henkilöiden osalta tarvitaan työvoimapoliittista ja sosiaalipoliittista keskustelua kaikkein mielekkäimmästä ratkaisusta. Heidän kohdallaan olisi nyt syytä miettiä, ovatko työvoimapoliittiset toimenpiteet paras ja mielekkäin tapa tuottaa näitä hyvinvointivaikutuksia vai olisiko niihin olemassa joku parempi tapa. Asiantuntijat meidän valiokunnassa suosittelivat uusien arviointitutkimuksien tekemistä erityisesti tästä aiheesta. Nyt olisi tarpeen selvittää sitä, miten tälle kohderyhmälle suunnatut palvelut voidaan tarkoituksenmukaisesti järjestää ja onko niiden paikka osana työvoimapolitiikan palveluita vai tulisiko niiden olla mieluummin osa sosiaali- ja terveyspalveluita tai olisivatko ne jossain muualla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-23T17:29:25,2023-02-23T17:34:21,Käsitelty,1.1
2022_174_119,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_120,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat, kiitän lämpimästi tästä monipuolisesta ja erinomaisesta keskustelusta ja mielenkiinnostanne tarkastusvaliokunnan mietintöä kohtaan. Tässä tuli erittäin hyviä näkökohtia juurikin esimerkiksi koskien näitä heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, jotka voivat pitkäänkin tosiaan olla ikään kuin byrokratian pompoteltavina tai heillä saattaa olla semmoinen tunne, että heitä ikään kuin pompotellaan tai pidetään pitkään esimerkiksi jossakin palvelussa, josta kuitenkaan sitten semmoista tosiasiallista työllistymisen toivoa ei tälle henkilölle pääse syntymään, ja viittaan tässä nyt esimerkiksi vaikka kuntouttavaan työtoimintaan, josta selvityksetkin osoittavat, että se aika heikosti kuitenkaan ohjaa sitten takaisin työmarkkinoille. 
Ja tässä kohtaa pidän hirveän tärkeänä sitä havaintoa, joka tässä meidän valiokuntamme selvityksessä tuli, eli asiantuntijoiden mukaan tarvitaan kattavampaa tietoa siitä, miten erilaiset palvelut ja palvelupolut sitten vaikuttavat erilaisiin asiakasryhmiin: Mistä on eniten hyötyä yksilölle itselleen, ja mitä se toisaalta sitten kustantaa yhteiskunnalle? Mikä on vaikuttavuus yhteiskunnan näkökulmasta? Ja jos meillä olisi tällaista tietoa, niin silloin ehkä pystyttäisiin myöskin tekemään oikeampia päätöksiä sieltä viranomaisten taholta, että mihin palveluihin ohjataan kukin henkilö, mistä palveluista kukin henkilö kaikkein parhaiten hyötyy. Pidän itse hyvin surullisena sitä, että ihminen saattaa ikään kuin vastoin omaa tahtoaankin joutua sellaisiin palveluihin, joista hänelle itselleen ei olisi hyötyä. Ihmisellä saattaisi olla esimerkiksi halua vaikkapa opiskella, oppia uusi ammatti, mutta palvelujärjestelmä ei sitten tunnista hänestä semmoista kyvykkyyttä tai motivaatiota. Tässä meillä on kyllä hirveän paljon tekemistä.
Mutta kiitän sitten lopuksi myöskin meidän valiokuntaamme. Tämä oli meidän, tarkastusvaliokunnan, viimeinen mietintö nyt tällä vaalikaudella, joka tuotiin tänne saliin, ja kiitän valiokuntaa yksimielisestä, rakentavasta työskentelystä ja aktiivisesta osallistumisesta valiokunnan toimintaan, ja kiitän myöskin tätä salia tästä hyvästä keskustelusta. — Kiitos paljon.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-02-23T17:34:23,2023-02-23T17:37:01,Käsitelty,1.1
2022_174_121,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_122,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lämmin kiitos tarkastusvaliokunnalle tästä tehdystä työstä asian parissa. Erityisesti tämä huomio, että kuntouttavaa työtoimintaa tulee kehittää, on mielestäni erittäin ajankohtainen, ja toivon, että tähän nyt tarrataan, kun uudet hyvinvointialueet ovat aloittaneet. Ja tietenkin myös tämä TE24-uudistus mahdollistaa sen, että nyt tässä yhteistoiminnassa suunnitellaan uudelleen tätä kuntouttavaa työtoimintaa.
Työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä on reilusti yli miljoona, kun katsotaan 15—74-vuotiaita, ja heistä arviolta jopa 65 000 haluaisi työskennellä ja arvioi myös olevansa työhön kykeneviä. Tässä on menty parempaan suuntaan, nimittäin tämä on melkein 50 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta se on ilman muuta edelleenkin liikaa — liikaa ihmisiä, jotka haluaisivat tehdä töitä mutta jotka ovat työelämän ulkopuolella. Ongelma on ilmiselvä. Osatyökykyisten henkilöiden mahdollisuus osallistua työelämään lisää yhdenvertaisuutta, vähentää työttömyyttä ja laskee työkyvyttömyyseläkemenoja. Ajattelen, että erityisesti kyse on inhimillisestä oikeudesta ja sen järjestämisestä.
On myös rehellistä nostaa tähän keskusteluun se, että nykyinen määrä hyvinvointia on mahdollista jatkossa vain, jos me teemme kansana enemmän työtä. Ja niin kuin tänäänkin kyselytunnilla kuulimme, tämä osaajapula riivaa kaikkialla Suomessa. Siis nykyinen sosiaaliturva, koulutus ja muu yhteiseksi hyväksi rakennettu on mahdollista vain, jos yhä useampi tekee työtä. Siksi minusta on käsittämätöntä, että meillä on työelämän ulkopuolella 65 000 ihmistä, jotka toivovat pääsevänsä työhön kiinni. Me emme tietenkään halua minkäänlaista etuuksien pudotuspeliä, ja sen takia tämä vääryys tulee korjata. Tunnen liian monta ihmistä, joiden suurin haave on saada olla hyödyksi, kuulua johonkin ja tehdä työtä mutta joille ovet eivät avaudu. Ihmettelen myös sitä, miten emme ole saaneet Suomeen rakennettua osatyömarkkinoita, jotka ottaisivat huomioon esimerkiksi omaishoitajatilanteessa olevien ihmisten arjen, sen, että ei pysty välttämättä olemaan kahdeksasta neljään työsuhteessa vaan tarvitsee lyhyempää työsuhdetta.
Työelämää pitää ilman muuta parantaa. Suomessa on ennennäkemätön työvoimapula kaikkialla ja liki kaikilla aloilla. Suomi tarvitsee tämmöisen tekijäreformin. Ja tekijäreformilla ajattelen, että sen tavoitteena on parempi työhyvinvointi ja inhimillisempi työelämä, yrittäjyyden edistäminen kaikilla rintamilla, työurien pidentäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Ja ajattelen, että erityisessä keskiössä on tämä kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen. — Kiitoksia tästä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-02-23T17:37:02,2023-02-23T17:40:06,Käsitelty,1.1
2022_174_123,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_124,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän tarkastusvaliokunnan jäsenenä puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa salissa hyvistä puheenvuoroista ja tietysti siitä hyvästä yhteisestä työstä, mitä teimme tarkastusvaliokunnassa neljän vuoden aikana. Emme koskaan saaneet oikeastaan mitään kiistoja taikka äänestyksiä aikaiseksi, vaan teimme mielestäni erittäin hyvää työtä.
Tällä kohtaa haluan nostaa erityisesti yhden asian esille tästä mietinnöstä, ja se oli nämä kierrätyskeskukset. Kierrätyskeskuksissahan on paljon näitä vajaatyökykyisiä ihmisiä, ja heille on maksettu tätä palkkatukea. Tämä palkkatuki oli leikkurin uhan alla, mutta nyt tuli aivan loistava päätös, mistä nyt on jo muutama kierrätyskeskus tuolta Pirkanmaalta minulle soittanut ja kiitellyt. En tietysti voi siitä itselleni kiitosta ottaa, mutta lopullinen päätös oli se, että tämä palkkatuki voidaan pitää edelleen 100‑prosenttisena. Tämä oli näille ihan elinehto, koska jos tämä leikkuri olisi leikannut näitä palkkoja, nämä ihmiset olisi jouduttu laittamaan sieltä pois ja erittäin hyvä kierrätys olisi loppunut. Moni tavara on todella hyväkuntoista, mitä sinne viedään, kunhan sitä vähän fiksataan tai putsataan, ja edelleen ne menevät käyttöön. Tämä on yhteiskunnallisestikin merkittävä asia. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-23T17:40:08,2023-02-23T17:41:38,Käsitelty,1.1
2022_174_125,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_126,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan loppuun haluan tarttua yhteen käsitteeseen, jota usein käytetään, kun puhutaan työllistämisestä. Itsekin olen tänä päivänä puhunut osatyökykyisistä, ja se on varmasti ihan yleinen termi, mitä käytetään, mutta olen itse sitten esimerkiksi vammaisten ja muiden, no, vaikeasti työllistyvien ihmisten kanssa keskustellut tästä asiasta, ja he toivoisivat, että puhuttaisiin mieluummin siitä, miten jokaiselle löytyisi sopivaa työtä. Eli ei puhuttaisi osatyökykyisyydestä tai vajaatyökykyisyydestä, koska ihminen ei ole osa tai vajaa, vaan lähdettäisiin liikkeelle nimenomaan siitä, että jokaisella on sitä voimavaraa, vahvuutta, osaamista, jotain, jonka varaan voisi rakentaa. Jokaisen pitää saada kokea olevansa hyödyllinen tässä yhteiskunnassa ja tehdä merkityksellisiä asioita. Eli puhuisimme mieluummin siitä, että jokaiselle löytyisi sopivaa työtä.
Ihan lopuksi minäkin haluan kiittää tässä yhteisesti valiokuntaa ja erityisesti puheenjohtajaa erittäin mielenkiintoisesta ja opettavaisesta neljästä vuodesta. Meillä on ollut hieno valiokunta, ja ollaan tehty yhteistyössä paljon asioita ja viety eteenpäin tärkeitä omiakin teemoja, kuten esimerkiksi tämä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-23T17:41:38,2023-02-23T17:43:05,Käsitelty,1.1
2022_174_127,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_128,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä äsken nousivat esille nämä omaishoitajat, ja se on kyllä ihan ansiokasta tietenkin nostaa esille. Kyllähän se näin on, että moni omaishoitaja varmasti voisi muussa ansiotyössä käydä, mutta sitten tavallaan kärsisi se omaishoidettavan arki, eli se ei aina mene ihan yksiin. Useimmat ovat joko omaishoitajana tai töissä, mutta harva pystyy sitten kuitenkaan olemaan sekä että. Ehkä työnantajienkin pitäisi jotenkin miettiä, mitenkä tätä jatkossa saataisiin sumplittua sillä tavalla, että myös työnantajat arvostaisivat sitä, koska työnantajilla voi olla aikamoisia haasteita siinä, jos ihminen joutuu olemaan aika paljon pois omaishoidettavankin takia. Jotenkin tähän tarvittaisiin enemmän semmoista uudistusta ja panostusta, että tämä saataisiin toimimaan. Tällä on tosi iso merkitys koko Suomen kannalta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T17:43:07,2023-02-23T17:43:58,Käsitelty,1.1
2022_174_129,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Edustaja Alanko-Kahiluoto, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_130,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Outi,Alanko-Kahiluoto,Kansanedustaja,VIHR,Aktiivisen työvoimapolitiikan palveluiden kustannusvaikuttavuus>>>Valiokunnan oma asia  O 15/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  TrVM 13/2022 vp,"Kiitoksia! Halusin vielä kiitellä näistä hyvistä puheenvuoroista. Niin kuin tässä on käynyt ilmi, työllisyyspolitiikka kyllä liittyy kaikkiin politiikan osa-alueisiin. Kun puhutaan ihmisten työllistymisestä, puhutaan myöskin koulutuspolitiikasta ja puhutaan sosiaaliturvasta ja puhutaan terveyspolitiikasta ja asuntopolitiikasta ja näin poispäin, niin että on hirveän hyvä, että tässä salissa nimenomaan pidetään tämmöinen laaja-alainen näkökulma, ja sitä toivon tietysti myös tulevilta eduskuntavuosilta. Esimerkiksi jos ajattelee seuraavan hallituksen ja eduskunnan työmaata: On puhuttu paljon opintotukiuudistuksesta. Meillähän on hirveän monimutkainen opintotukilainsäädäntö, ja olisi kamalan tärkeätä, että myös opintotuki kohtelisi ihmisiä yhdenvertaisesti ja mahdollistaisi opiskelemisen eri elämänvaiheissa. Ja sitten on myöskin esimerkiksi perusturvauudistus, jota Suomessa on tehty monta vaalikautta. Myös perusturva, sosiaaliturva on sellainen, jonka pitäisi ehdottomasti tukea kaikkea työn tekemistä ja kaikkea opiskelua ja kaikkea elämässä eteenpäinmenoa.
Mutta lopuksi nyt vielä: kiitos myöskin valiokunnan varapuheenjohtajalle Merja Mäkisalo-Ropposelle vielä oikein nimeltä mainiten kaikesta hyvästä yhteistyöstä ja koko vaalikaudesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+5.aspx,fi,Outi Alanko-Kahiluoto,914,2023-02-23T17:43:58,2023-02-23T17:45:28,Käsitelty,1.1
2022_174_131,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 41/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Avaan yleiskeskustelun. — Edustaja Rantanen, Mari, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_174_132,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen hallintovaliokunnan mietinnön hallituksen esityksestä laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on uudistaa pelastuslaki kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta siten, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet. Pelastusviranomaisten johto- ja tilannekeskuskokonaisuus yhtenäistetään, sekä huolehditaan sen kytkeytymisestä muiden viranomaisten johto- ja tilannekeskuksiin.
Esityksessä pelastuslakiin lisätään säännökset siviilivalmiusneuvottelukunnasta, siirretään asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuus rakennuksen omistajalle, säädetään sopimuspalokuntien asemasta hyvinvointialueilla, täsmennetään pelastustoimen tilannekuvaa ja Pelastusopistolle annetaan valtuudet tunnustaa pelastusalan ammattipätevyys ulkomailla hankitun koulutuksen perusteella. Esitys on osa hanketta, jonka tavoitteena on pelastuslain uudistaminen. Tämän esityksen tarkoituksena on toteuttaa kiireelliset ja välttämättömät muutokset. Perusteellisemmat muutokset on suunniteltu toteutettavaksi ensi vaalikaudella.
Esityksessä ehdotetun mukaan sisäministeriön pelastusviranomainen voi ottaa tilanteen johtaakseen, jos se on välttämätöntä tarvittavien valtakunnallisten järjestelyjen, onnettomuuden laadun tai laajuuden takia. Tällöin sisäministeriön pelastusviranomainen vastaa tilannekuvan ylläpitämisestä ja toiminnan yhteensovittamisesta. Hallintovaliokunta toteaa, että voimassa olevan pelastuslain 23 § edellyttää sisäministeriöltä nykyisinkin jatkuvaa valtakunnallista johtamisvalmiutta ja kykyä ylläpitää tilannekuvaa niin kansallisessa kuin kansainvälisessä pelastustoiminnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sisäministeriöllä on pelastustoimen ylijohtona kyky kehittää ja ohjata varautumisjärjestelyjä sekä valmius valtakunnalliseen johtamiseen. Valiokunta toteaa, että pelastustoiminnan valtakunnallisella johtamisella ei tarkoiteta puuttumista yksittäisen hyvinvointialueen pelastusviranomaisen johtamiseen pelastustoiminnan johtajana. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisen johtamisen ja tilannekuvan ylläpitämisen jatkuva 24/7-valmius valtakunnallisessa tilanne- ja johtokeskuksessa edellyttää arviolta kuuden henkilötyövuoden lisäystä sisäministeriölle. Hallintovaliokunta pitää myönteisenä, että esityksessä ehdotetulla henkilöstövahvennuksella ja tarvittavilla teknisillä investoinneilla voidaan varustaa yksi pelastustoiminnan yhteistoiminta-alueen 24/7-tilanne- ja johtokeskuksista valtakunnalliseksi tilanne- ja johtokeskukseksi.
Esityksessä ehdotetaan pelastuslakia muutettavaksi siten, että hyvinvointialue voi tuottaa pelastustoimintaan kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen sopimuspalokunnalta tai muulta pelastusalalla toimivalta yhteisöltä, ei kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pelastuslakiin ehdotettava säännös on informatiivinen ja tuottamistavasta päättämisestä säädetään hyvinvointialueesta annetussa laissa.
Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin, että ehdotettua sanamuotoa voi tulkita eri tavoin ja myös siten, että säännöksen tarkoittamasta informatiivisuudesta huolimatta se voi saada myös aineellista merkitystä. Valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota esityksen yleisperusteluihin, joiden keskeisiä ehdotuksia kuvaavassa osiossa todetaan, että pelastuslain 27 §:n 4 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi niin, että siitä käy selkeästi ilmi hyvinvointialueen tehtävä tuottamistavan valinnassa ja sopimuspalokunnan yhdenvertainen asema pelastustoimen palveluiden tuottajana. Hallintovaliokunta toteaa, että perustuslain 124 §:n mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Hallintovaliokunta katsoo, ettei merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voida jatkossakaan antaa sopimuspalokunnille, vaikka siitä ei olisi erikseen todettu pelastuslaissa.
Sopimuspalokunnan käyttö pelastustoiminnassa ei valiokunnan käsityksen mukaan jatkossakaan ole hyvinvointialueen vapaasti valittavissa, vaan hyvinvointialueen mahdollisuutta hankkia pelastustoimen palveluita sopimuspalokunnilta on rajattu merkittävästi muussa lainsäädännössä. Pelastustoimen palveluita ei näin ollen jatkossakaan ole mahdollista kokonaan ulkoistaa. Ja, arvoisa puhemies, hallintovaliokunta ehdottaakin muutosta tähän ehdotettuun 27 §:n 4 momenttiin siten, että epätietoisuus sääntelyn sisällöstä ja vaikutuksista korjataan.
Esityksessä ehdotetaan asuntojen palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden vastuiden kohdentumista asukkaan sijaan rakennuksen omistajalle. Huoneiston asukas puolestaan vastaa siitä, että hän ilmoittaa viipymättä omistajalle palovaroittimien ja muiden laitteiden vioista. Ehdotetun sääntelyn mukaan rakennuksen omistajalla tai hänen edustajallaan on oikeus päästä huoneistoon, kun se on tarpeellista palovaroittimen hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden toteuttamista varten. Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa punninnut perustuslain kotirauhan ja omaisuudensuojan välistä suhdetta ja edellyttää kirjattavaksi, että tarkastus asunnossa voidaan toimittaa vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. Hallintovaliokunta ehdottaa säännöksen muuttamista perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla, vaikka perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt esittämäänsä muutosta edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelylle tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Hallintovaliokunta on lisäksi arvioinut esitykseen sisältyneitä säännöksiä avotulen teosta, tiedonsaantioikeudesta pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten sekä toimenpide- ja varautumistehtävien rekistereistä. Esitettyihin tiedonsaantioikeuksiin valiokunta esittää vähäisiä muutoksia. Rekisterinpidon pakolliseksi säätämiseen liittyy valiokunnan mukaan siinä määrin vielä avoimina olevia kysymyksiä, että sääntelyn vaikutusten arviointiin ja täsmentämiseen on valiokunnan mukaan syytä varata lisäaikaa. Hallintovaliokunta ehdottaa siispä toimenpiderekisteriä ja varautumistehtävien rekisteriä koskevien säännösten poistamista.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen, ja valiokunnan mietintö on yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-23T17:45:57,2023-02-23T17:53:13,Käsitelty,1.1
2022_174_133,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_134,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia hallintovaliokunnan puheenjohtaja Rantaselle erittäin selkeästä esittelystä.
Pelastuspuoli on todella tärkeä olla kunnossa, sitä tarvitaan Suomessa joka kunnassa ja jokaisella näillä uusilla hyvinvointialueillakin. Ihan semmoista tuli tuossa mieleeni kysyä, että kun tuo Pelastusopisto sijaitsee tuolla meidän alueellamme Kuopion suunnalla, niin näkeekö puheenjohtaja nyt, että onko tällä lailla suurta vaikutusta, suoranaista vaikutusta, tähän meidän Pelastusopistoon siellä Kuopion suunnalla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T17:53:15,2023-02-23T17:53:47,Käsitelty,1.1
2022_174_135,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Edustaja Huru, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_136,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitokset myös edustaja Rantaselle, joka on hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja esitteli siis hallituksen esityksen 184, jossa ehdotetaan muutettavaksi pelastuslakia ja Pelastusopistosta annettua lakia.
Tässä esityksen tarkoituksena on uudistaa pelastuslaki siten, että pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan suorituskyky ja voimavarat varmistetaan ottaen huomioon kansalliset ja alueelliset palvelutarpeet, eli suorituskyky ja voimavarat halutaan turvata. Haluaisin muistuttaa hallitusta jo tiedossa olevasta yli 80 miljoonan euron rahoitusvajeesta pelastustoimessa. Tämä on yksi asia, mikä tulisi myös korjata. On myös tiedossa pelastajien vaje, eli palomiehistä on pulaa tulevaisuudessa. Tiedossa on, että vuoteen 30 mennessä tarvitsisimme 2 500 palomiestä lisää.
Tähän palomiesten koulutukseen haluaisin ehdottomasti ottaa tämän näkökannan, että hyödynnetään tilapäisessä koulutustarpeen lisäyksessä myös alueellista koulutusta. Tämä ei mitenkään vaaranna Kuopiossa olevan Pelastusopiston toimintaa vaan tavallaan täydentää sitä. Kun me nyt tiedämme, että palomiehiä koulutetaan noin 140 vuosittain, se on riittämätön määrä tässä yhteydessä, ja tosiaan alueellisia resursseja tulisi hyödyntää tässä koulutuksessa. Meillä Satakunnassa esimerkiksi on Suomen toiseksi paras harjoitusalue Kuopiossa olevan opiston jälkeen, ja näen sen tarpeelliseksi, että sen sijaan, että tehdään pysyviä investointeja, hyödynnetään alueilla jo olemassa olevia resursseja.
Haluan myös nostaa tässä esiin pelastajien ja palomiesten eläkeiän, jota tulisi myös tarkistella uudelleen. Nykyinen eläkeikä on liian korkea. Se ei ole realistinen. Mikä on sitten oikea eläkeikä? Se oli aikaisemmin 55. En tiedä, onko sen tarpeen olla ihan se 55, mutta ehkä 60:n pinnassa se voisi olla. Tämä tarkastelu on siksi tärkeää, että ainakin tulisi selvittää, onko halvempaa laskea sitä eläkeikää, koska eläkeikää lähestyvien palomiesten uudelleensijoittaminen vaatisi kuitenkin runsaasti uudelleenkoulutusta. Se lisää henkilöstöä ja lisää kustannuksia, joten se eläkkeelle laittaminen voisi olla halvempi ratkaisu ja myös inhimillinen. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-23T17:53:47,2023-02-23T17:57:09,Käsitelty,1.1
2022_174_137,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Ja edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_138,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vastaan tässä ensin kollega Reijoselle Kuopion Pelastusopistosta, millä tavalla tämä laki vaikuttaa sinne: Tässä laissa säädetään Pelastusopistolle mahdollisuus tunnustaa ulkomailla suoritetut pelastusalan tutkinnot, joka on aikaisemmin kuulunut opetus- ja kulttuuriministeriön tehtäviin heidän pyydettyään lausunnon Pelastusopistolta. Eli tässä laissa ei tämän enempää sinne Pelastusopiston tehtäviin tai muutoin puututa.
Mitä tulee sitten edustaja Hurun puheenvuoroon pelastustoimen suorituskyvystä ja voimavaroista, niin nostitte erittäin tärkeän asian esiin. Pelastustoimi on osa sisäisen turvallisuuden hyvin tärkeätä viranomaiskenttää, joka huolehtii normaaliaikojen hätätilanteista mutta jonka osaaminen ja toimivalta ulottuvat myös poikkeusoloihin. Kuten olemme nähneet Ukrainasta tulevissa uutiskuvissa, siellä hyvin usein näkyvät paloautot ja pelastajat työssä, ja he kuuluvat myös tällaiseen tehtävään. Kuten tiedämme, meillä lainsäädäntö lähtee siitä, että aivan tavalliset normaaliajan siviiliviranomaiset toimivat niin kauan kunnes Puolustusvoimat ottaa johtovastuun tilanteesta, ja silloin ollaan jo melkoisessa lirissä. Siinä mielessä tämä asia, minkä edustaja Huru nosti esiin, on erinomaisen tärkeä, ja siltä osin on syytä pitää huolta, että meillä kaikilla sisäisen turvallisuuden viranomaisilla on riittävä rahoitus ja riittävä mies- tai naisvahvuus, kuinka nyt halutaan sanoa, käytössänsä, ja samoin on hyvä huolehtia näiden viranomaisten toimivaltuuksista, että ne ovat myös kunnossa. Mitä tulee sitten pelastustoimeen vielä liittyen suorituskykyihin ja voimavaroihin, on hyvä muistaa, että pelastustoimi on se, joka sitten kuitenkin varautumisesta ja väestönsuojelusta ja muun muassa väestönsuojista vastaa alueellansa, niin että sikälikin hyvin tärkeistä asioista on kysymys.
Pelastajapulasta on syytä aina sanoa muutama sananen, vaikka se ei nyt suoraan tähän lakiesitykseen liitykään: On hyvä huomata, että vuoteen 2030 mennessä me tarvitsemme noin 2 500 uutta pelastajaa, ja jotta tähän voitaisiin päästä, se edellyttää luonnollisesti, että Pelastusopiston koulutusmääriä nostetaan, mutta me emme pääse näihin määriin edes vaikka meillä olisi Helsinki ja vaikka meillä olisi alueellinenkin. Sellaista virhettä ei kuitenkaan pidä täällä tehdä, että me jätämme hyödyntämättä Helsingin pelastuskoulun, jossa on valmis infra, ja tarvittaessa alueelliset koulutukset. Niitä ei voi olla joka paikassa, johtuen siitä, että meidän pelastajien ja ammattiopettajien määrä on niin pieni, että asiansa osaavia ei riitä joka paikkaan, ja sen vuoksi heitä ei voida tietenkään levittää sinne tänne, mutta kyllä ne olemassa olevat valmiit koulutuspaikat, kuten Helsinki, on syytä pitää tässä mukana. Ongelma on nyt siinä, että kun pelastustoimi on osana hyvinvointialueiden rahoitusta, niin hyvinvointialueiden rahoituksen lainsäädäntö ei mahdollista laisinkaan pelastajien kouluttamista tällä rahoituksella esimerkiksi Helsingissä vaan se vaatisi lakimuutoksia. Se on sitten kyllä tämän salin tehtävä, ja se on kiireellinen tehtävä, joka on syytä ehkäpä heti seuraavan hallituskauden aluksi tehdä.
Arvoisa puhemies! Sanon sen vielä tässä tämän vaalikauden ajalta, että kun meillä on esimerkiksi tänä vuonna yli 80 miljardin budjetti, niin siitä liikenee noin kaksi ja puoli miljardia sisäiselle turvallisuudelle, jossa on pelastustoimi, poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Hätäkeskuslaitos. Tätä voidaan pitää varsin pienenä panostuksena näin tärkeään asiaan. Toivoisin, että tämä asia saataisiin korjattua, ja otetaan se jostain vähemmän tärkeästä sitten pois.
Nyt viimeisenä, arvoisa puhemies, palaan vielä tähän lakiesitykseen ja sopimuspalokuntien asiaan, jota tässä laissa myöskin muutetaan: Siis alun perinhän tässä esitettiin, että voitaisiin asettaa rinnakkain pelastuslaitos ja sopimuspalokunnat, mutta ongelmaksi tulee se, että kun pelastusviranomaisella on ihan lakisääteisiä tehtäviä, näitä ei voida asettaa yhdenvertaiseen asemaan. Se ei tarkoita, että sopimuspalokunnat olisivat jollakin tavalla ei-tärkeitä. Päinvastoin ne ovat erittäin tärkeä osanen meidän pelastustoimen asiaa, mutta ne eivät voi olla yhdenvertaisessa asemassa juuri tästä julkisen vallan käyttöön liittyvästä perustuslaillisesta syystä. Mutta haluan myös sanoa, että tämä muutos, mikä tähän tehtiin, vastaa nyt hyvinvointialueista annettua lakia, ja tällöin hyvinvointialue voi tuottaa pelastustoiminnan tehtävät itse tai yhdessä toisen hyvinvointialueen kanssa tai hankkia niitä esimerkiksi sopimuspalokunnalta tai muulta kolmannelta osapuolelta. Tämä oli semmoinen varsin suuri muutos, joka tähän tehtiin, mutta on todella hyvä huomata, että nämä kaikki tuotantotavat ovat hyvinvointialueiden käytössä, paitsi ne, jotka kuuluvat viranomaisen tehtävään. Niiden on aina oltava pelastusviranomaisen tehtävänä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-23T17:57:15,2023-02-23T18:03:49,Käsitelty,1.1
2022_174_139,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Kiitos. — Ledamot Löfström., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_140,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Tack, ärade herr talman! Ledamöterna Rantanen och Huru tog upp en mycket viktig fråga, nämligen att vi behöver ha 2 500 brandmän och räddningspersonal till Finland de kommande tio åren, och för tillfället har vi inte tillräcklig utbildning för att utbilda så många.
Den här regeringen har beslutat om en svenskspråkig räddningskurs som för tillfället ordnas, och det är den tredje räddningskursen på det här årtusendet som ordnas på svenska. 2012, alltså för drygt tio år sedan, ordnades den senaste svenskspråkiga kursen, och det är stor brist på tvåspråkig personal också som man behöver tillgodose. Räddningsinstitutet i Kuopio har en viktig uppgift, men de har inte klarat av att tillgodose den svenskspråkiga utbildningen tillräckligt. 
Här tycker jag själv att Helsingfors Räddningsskola, precis som ledamot Rantanen tog upp, som redan har infrastrukturen, skulle få i uppdrag att anordna en permanent räddningsutbildning på svenska. Det är inte bara viktigt för landets tvåspråkiga områden utan också för Åland som har behov av en svenskspråkig utbildning för räddnings- och brandpersonal. Det här är en viktig debatt som nästa riksdag och regering behöver fortsätta. 
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Tack. — Nu behöver vi tolkning.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-23T18:03:51,2023-02-23T18:05:24,Käsitelty,1.1
2022_174_141,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Reijonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_142,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitoksia hallintovaliokunnan puheenjohtaja Rantaselle tosiaan hyvästä vastauksesta. Tuossa myös edustaja Huru nosti esille hyviä asioita: Nämä pelastajat ovat hirveän tärkeitä, niitä on oltava todellakin ihan reilusti. Ja tuo eläkeikä on myös kanssa aika mielenkiintoinen asia. Se kyllä varmasti on huolta herättänyt, ja keskustelua.
Mutta ihan vielä pohdin myös sitä, että jos ajattelee, että tosiaan 2 500 henkeä puuttuu sieltä noin kymmenen vuoden sisällä, niin sehän on tosiaan niin iso määrä, ihan kuin jonkun pienen kunnan asukasmäärä, että se on todella iso määrä, että todella paljon pitää siihen töitä tehdä. Ja tosiaan pitää tähän koulutukseen panostaa, ja siihen pitää olla sitä rahoitusta ihan reilusti, että siinä ei kyllä pidä säästellä, vaan tosiaan tarvitaan sitä koulutusta ihan kunnolla. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T18:06:58,2023-02-23T18:07:47,Käsitelty,1.1
2022_174_143,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Huru., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_144,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, kiitos puheenjohtaja, [Puhemies: Mikä?] ja kiitos myös edustaja Rantaselle vastauksista. Aloitan tästä ruotsinkielisten pelastajien koulutuksesta. Sitähän parhaillaan annetaan Vaasassa, ja se on hyvä esimerkki siitä, miten voimme tilapäisesti järjestää koulutusta. Toistan edelleen sen, että tämän alueellisen koulutuksen tarkoitus ei missään nimessä ole uhata Kuopiossa olevan opiston pysyvyyttä jatkossa. Mutta kun se tarve on tosiaan se 2 500 vuoteen 2030 mennessä, niin se tarkoittaa käytännössä noin kahden ja puolen sadan pelastajan koulutusta vuosittain. Ja kun tällä hetkellä koulutetaan noin 140, niin siinä on reilun sadan pelastajan koulutuksen vaje. Ja tätä kyllä viimeistään seuraavan hallituksen tulee tarkastella.
Sen verran näihin kouluttajiin, että kouluttajiahan tällä hetkellä pitkälti tulee nimenomaan ympäri Suomea, eri alueilta, Kuopioon, eli tavallaan on saatavissa sitä koulutusosaamista kyllä alueillakin. Alueellinen koulutus lisää mahdollisesti myös vetovoimaa. Olen useasti jutellut olympiauimari Mattssonin kanssa, joka myös asuu Porissa, kuten itse, ja olen häneltä luvan kysynyt, että hänen nimensä saa mainita tässä yhteydessä. Hän esimerkiksi sanoi, että perhetilanne on sellainen, että nyt olisi äärettömän hankala lähteä Kuopioon opiskelemaan, mutta jos olisi alueellinen koulutus Porissa, niin se olisi hänelle mahdollista. Ja palomiehen ammatti on sellainen, mikä häntä kiinnostaa omien sanojensa mukaan.
Sen vielä toteaisin, että myös valtiollistamiseen tulee seuraavan hallituksen ottaa kantaa ja pohtia sitä, olisiko järkevää pistää kaikki sisäisestä turvallisuudesta vastaavat toimijat saman ministeriön alle. Se voisi olla hyvä, ja siinä voisi myös tutkia sen, mikä aiemminkin on ollut tarkoitus, että sillä voitaisiin saada kustannussäästöjä, kun tiivistetään hallintoa ja alueita olisi vähemmän. Ja vähemmillä alueilla ja hallinnon tiivistämisellä turvattaisiin siis nykyinen palvelutaso ja asemaverkostot. Sitä tulisi selvittää. Ja totean vielä, että alan vetovoimatekijäksi — tämän alueellisen koulutuksen lisäksi — olisi tarjolla myös tämä eläkeiän uudelleentarkistelu. Se olisi kyllä syytä tarkistella viimeistään seuraavan hallituksen toimesta. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-23T18:07:47,2023-02-23T18:10:51,Käsitelty,1.1
2022_174_145,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_146,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä puheet siitä, että jokaiseen maakuntaan pitäisi saada pelastusalan koulutusta. Mutta täytyy nyt kuitenkin todeta, että tämä Pelastusopisto Kuopiossa on valtakunnallinen koulutuskeskus, ammatillisen koulutuksen keskus, ja siinä yhteiskunta on satsannut valtavan paljon rahaa vuosien saatossa. Jos oma käsitykseni pitää paikkansa, niin Pelastusopiston harjoitusalue on Euroopan paras. 
Kun täällä edustaja Huru aivan oikein puhui, että pelastajia on koulutettu liian vähän, niin se ei kyllä ole Kuopion Pelastusopiston ongelma, se on sisäministeriön ongelma, kun se ei ole myöntänyt sinne rahaa, jotta koulutusta voitaisiin siellä nostaa. Siellä on valmiudet ja fasiliteetit ja infra kunnossa, että voidaan kouluttaa enemmän, mutta jostain syystä... Nyt kyllä on pakko sanoa, että ministeri on jarruttanut. Kun tätä lähdetään uudelleen arvioimaan, niin kyllä meidän täytyy sen verran kunnioittaa sitä, että yhteiskunta on rakentanut Suomeen näin hienon alueen, että voidaan pitää vientituotteenakin sitä aluetta, missä harjoitellaan sitten käytännön harjoituksia. Kyllä meidän täytyy tarkkaan harkita, miten Kuopiossa oleva Pelastusopisto sitten voi kenties muualla jonkunnäköisiä kursseja pitää. Ymmärrän tämän ruotsin kielen vaatimuksen ja näin poispäin, mutta ennen kuin mitään lähdetään yhtäkkiä muuttamaan, täytyy kyllä pohtia sitä, paljonko Kuopiossa pystyy tekemään, jos sinne annetaan rahoitusta sisäministeriöstä. Ja mitä tulee kulloinkin opiskeluun jossakin päin Suomea, niin aina on yhtä hankala mennä ylöspäin, alaspäin tai vasemmalle tai oikealle, niin että en ota kantaa mihinkään ketään vastaan. Mutta kuitenkin, kun näitä pohditaan, kaikki pitää analysoida. Se ei voi olla huutokauppaa, jos lähdetään jonnekin jo rakennettua koulutusta ohjaamaan muualle. Ja se vesittää sitten sen rahoituksen, joka siellä on ollut, ja sen, mihin se Pelastusopisto on aikanaan tarkoitettu. 
En ota tässä yhteydessä kantaa niihin suunnitelmiin, mitä myös ministeriössä on, että koulutusta pidennettäisiin ja siitä tulisi ammattikorkeakoulutasoista. Minä en tiedä, mihin yhteiskunta tarvitsee sitten... Jos edustaja Huru entisessä ammatissa on sammuttanut paloja, mikä on ollut hienoa toimintaa, niin miksi siihen pitää olla ammattikorkeakoulutus? Totta kai siihen liittyy erinäköistä digitalisaatiota ja muita perusteita, mutta ehkä meidän kannattaisi satsata siihen, että pelastajia oikeasti koulutetaan lisää, ja ei ehkä nyt tällä hetkellä ruveta miettimään, kuinka paljon voidaan pidentää koulutusta, vaan enemmänkin sitä, kuinka paljon pelastajia saadaan koulutettua.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T18:10:53,2023-02-23T18:13:30,Käsitelty,1.1
2022_174_147,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Rantanen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_148,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus pidentää tätä keskustelua, mutta arvelin, että saattaa mennä yli kolme minuuttia.
Ensin haluaisin edustaja Eestilälle vastata, että tämä pelastusalan koulutus, pelastajapula, pelastusalan koulutusasia, ei saa olla aluepolitiikkakysymys. Tämä ei ole siltarumpupolitiikkaa, tämä on raakaa realismia, paljonko me pystymme tässä maassa kouluttamaan ja minne me saamme ne koulutettavat. Kuten itsekin sanoin, Kuopion Pelastusopisto ja esimerkiksi Helsingin Pelastuskoulu eivät ole vastakkain. Ne eivät ole missään nimessä vastakkain, vaan niiden pitää olla rinnakkain, ja niitä molempia tarvitaan. Se on siis aivan selvä asia. Tällaisilla koulutusmäärillä valitettavasti yhdellä koulutuspaikalla me emme tule selviämään, ja silloin on viisaampaa käyttää ne resurssit, se infra, mitä meillä on käytettävissä.
Toivoisin, että tässä yhteydessä hallintovaliokunta on erittäin tietoinen siitä tilanteesta, mikä on tässä koulutuksessa ja pelastajapulassa, ja on hyvä huomata sekin, että me tulemme kilpailemaan hyvistä nuorista muiden viranomaisten kanssa: siellä on PV:tä, siellä on rajavartijoita, siellä on poliisia, jotka varmasti ottavat hyvät nuoret, ja siinä mielessä pelastustoimi kilpailee samoista hyvistä nuorista. Silloin on tietysti etu, että on olemassa muutama koulutuspaikka. Toki täytyy sanoa, että pelastustoimella ja pelastusalan opinnoilla on kyllä sellainen etu, että meillä on sopimuspalokunnat, jonne nuori voi mennä, sieltä sen palonsa saada ja tehdä tästä hienosta työstä myös ammattinsa. Tätä samaa ei nimittäin ole poliisilla eikä esimerkiksi rajavartijoilla, niin että siinä mielessä tämä sopimuspalokuntatoiminta ja nuoriso-osastojen toiminta siellä — mitkä ovat erittäin tärkeitä, erittäin hyvä harrastus — on tärkeä paikka pyrkiä houkuttelemaan näitä nuoria pelastusalalle mukaan. Ja tässä yhteydessä totean, että toivon tietysti koko pelastusalan puolesta, että he ovat nimenomaan rekrytoimassa aktiivisesti ja mukana siellä, että nuoret näkevät, että tuo on yksi hyvä vaihtoehto ammatille.
No, sitten edustaja Huru nosti tässä tämän valtiollistamiskysymyksen. Edustaja Huru varmasti muistaa, kun tästä on ehkä nyt semmoinen reilu kymmenen vuotta, ehkä 15 vuotta, kun tämä keskustelu kävi kovin kuumana, pitäisikö pelastustoimen olla valtion vai kuntien tehtävä. Nyt kun pelastustoimi on sidottu sosiaali- ja terveyspuolen kanssa samoille hyvinvointialueille, niin itse kävin muutama viikko sitten puhumassa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaarissa ja nostin omassa puheessani tämän yhtenä keskusteluun varmaankin tulevana asiana esiin. Luulen, että se tapahtuu hyvin nopeasti, mutta se mekanismi, millä se tapahtuu, lienee se, että kun hyvinvointialueiden rahoitus on riittämätön ja pelastustoimi on siellä soten puserruksissa eli että kun sitä rahaa jakaa sote yli 98-prosenttisesti, niin se voi olla siellä — minä kutsun pelastustoimea tässä kohtaa prosenttijengiksi — vähän lirissä kyllä rahojensa kanssa. Uskoisin, että tämä tulee johtamaan siihen, että jos rahoitus ei ole kunnossa pelastustoimella, niin alkaa se keskustelu siitä, pitäisikö pelastustoimi valtiollistaa ja sitä kautta tuoda tavallaan tänne sisäisen turvallisuuden, selkeästi siis SM:n, sisäministeriön, katon alle, ja luulen, että näin tässä käy.
Sitten on pakko ottaa vielä puheeksi tämä palomiesten eläkeikä. Ymmärrän tämän vaatimuksen erinomaisen hyvin ja ymmärrän, että tämä keskusteluttaa edelleen erinomaisen hyvin. Siinä on samantyyppisiä ammatteja, kuten vaikkapa ensihoitaja, enkä voi itsekään kuvitella työskenteleväni ambulanssissa 67-vuotiaana, jolloin oma eläkeikäni on, mutta mitä ilmeisimmin yhteiskunta kuvittelee, että siellä olen, ja se liittyy ihan tähän samaan asiaan kuin palomiesten eläkeikä. Toki toivoisin, että tähän joitakin ratkaisuja löytyisi, mutta ihan realismin nimissä voi olla, että se kohtalaisen kaukana on. Samahan koskettaa vaikkapa kenttäpoliiseja tai muita tämäntyyppisiä ammatteja. Ja sitten tulee heti seuraavaksi se kysymys, että no, entä sitten siivoojat tai lastenhoitajat. Kaikki nämä ammatithan ovat tietyllä tapaa sankariammatteja, ja siinä kohtaa varmaan olemme sitten aika hankalien kysymysten äärellä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-23T18:13:36,2023-02-23T18:19:03,Käsitelty,1.1
2022_174_149,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Huru., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_150,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Edustaja Eestilä nosti täällä keskustelussa esiin sen, että pelastusalan koulutusta ei voi olla joka maakunnassa, eikä se toki ole tarkoituskaan, vaan nimenomaan se, että hyödynnetään alueilla jo olevia resursseja tämän koulutuksen järjestämiseen. Kun kyseessä on kuitenkin tavallaan tilapäinen koulutustarpeen lisäys, ei ole järkevää investoida edes Kuopioon ainakaan määräänsä enempää esimerkiksi majoitustiloihin tai hankkia lisää kalustoa tai jotain muuta investointeja tehdä koulutuksen lisäämiseksi, vaan sen lisääntyneen tarpeen tyydyttämiseksi hetkellisesti hyödynnetään näitä jo olemassa olevia infroja tai resursseja. Ja kuten mainitsin, meillä Satakunnassa on varmasti Suomen toiseksi paras harjoitusalue Kuopion jälkeen, joten sinnekään ei tarvitse esimerkiksi mitään harjoitusalueita rakentaa.
Edustaja Eestilä mainitsi myös tämän koulutuksen ammattikorkeakoulupohjaisuuden, ja en kyllä itsekään näe tässä maailmantilanteessa ehkä järkeväksi lähteä pidentämään sitä koulutusta, kun me niitä pelastajia nimenomaan tarvitsisimme nopeammin. Ehkä siihen koulutukseen kiinnittäisin huomiota synergian saamiseksi siinä kohtaa, että myös pelastaja pystyisi toimimaan ambulanssissa laajemmin, jolloin ensihoidon yksiköitä pystyttäisiin käyttämään ensihoidon lisäksi myös pelastuksen tehtäviin laajemmin.
Nopea kommentti vielä tähän eläkeikään: Tiedän, että se on vaikea kysymys ja moni muukin ammatti haluaisi keskusteluttaa eläkeiän laskemisesta, mutta kuten totesin, pelastusalalla on pienet vahvuudet, siellä ei ole ylimääräisiä paikkoja ikääntyville palomiehille, jotka eivät täytä enää näitä savusukelluskelpoisuusvaatimuksia. Sen jälkeen, jos he eivät niitä täytä, heitä ei voi irtisanoa, heitä tavallaan roikotetaan alalla, tai sitten täytyy keksiä uusia koulutuksia, uudelleenkouluttaa, ja se lisää kustannuksia ja henkilöstön määrää. Ja muistutan myös siitä, että on tehty tutkimuksia, joiden mukaan palomiehet kuolevat noin kymmenen vuotta miesten keskimääräistä eläkeikää aiemmin liittyen näihin alalla töissä tuleviin altistuksiin, kun syöpävaarallisia aineita imeytyy kehoon joko ihon läpi tai hengityksen kautta. Tämä olisi ehkä siinä eläkeikäkeskustelussa syytä ottaa huomioon. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-23T18:19:05,2023-02-23T18:22:08,Käsitelty,1.1
2022_174_151,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_152,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meillä Kuopiossa on ensiluokkainen Pelastusopisto, niin kuin on tässä keskustelussa noussutkin jo esille. Haluaisin vielä nostaa tässä esille tämän koulutusasian, että jos on pulaa tämmöisistä henkilöistä, niin tosiaan se koulutushan pitää huomioida. Ei sitä ainakaan pidentää kannata, vaan päinvastoin, juuri toisinpäin tehdä, niin kuin tässä edustaja Huru nosti esille. Se on kyllä tärkeää. 
Ja tämä rahoitusasia on myöskin semmoinen, että kun tämä nyt on hyvinvointialueella, niin nämä rahoitusjutut ovat vähän vielä aika lailla sekaisin, jos sanotaan suoraan, kun esimerkiksi mietitään lääkärikoulutusta. Esimerkiksi täällä Kuopion suunnalla koulutetaan lääkäreitä, mutta sitten huomioidaan se rahoitus yliopistosairaaloiden osalta sillä tavalla, että se tulee asukasluvun mukaan. Eihän sillä asukasluvulla ole kerrassaan mitään tekemistä sen kanssa, montako ihmistä siellä koulutetaan, kun niitä ihmisiä koulutetaan kuitenkin koko Suomen tarpeisiin. Ja samalla tavalla myös tämän Pelastusopiston kohdalla: kyllä sille pitää rahoitusta olla, ja pelastusalalle yleensä pitää sitä rahoitusta olla riittävästi, ihan myös jatkossakin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T18:22:09,2023-02-23T18:23:12,Käsitelty,1.1
2022_174_153,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Heinonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_154,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat, muut täysistuntoa seuraavat! Kuuntelin tuossa keskustelua, ja täytyy sanoa, että minun mielestäni erittäin hyvää keskustelua — sellaista, jossa tuodaan aidosti ja rehellisesti esille niitä haasteita, mitä tähän palo- ja pelastusalaan liittyy, ja toisaalta myös rakentavasti etsitään niihin ratkaisuja. Erityisesti hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mari Rantasen puheenvuoroa kuuntelin erittäin tyytyväisenä ja myös sellaisella mielellä, että on hienoa, että näissä asioissa on tällaista näkemyksellisyyttä ja osaamista eduskunnassa.
Palo- ja pelastusala on omasta mielestäni vähän jäänyt jalkoihin viime aikoina. Meitä on jonkun verran vaivannut se, että kuka pitää kovinta ääntä, se saa eniten. Ja en halua missään tapauksessa antaa sellaista kuvaa, että poliisi olisi ollut jollain tavalla tässä syypää. Sanotaan vaikka, että poliisit ovat onnistuneet paremmin ja meidän keskustelumme eduskunnassa ovat aika paljon keskittyneet siihen, että poliisi on tarvinnut lisää määrärahoja. Näin me olemme ajatelleet, ja näin, onneksi, eduskunnassa on myös toimittu. Mutta samaan aikaan olen jonkun verran itse saanut myös palautetta siitä, että ”miksi me palo- ja pelastuspuoli emme ole saaneet”, ja silloin on tullut aika ajoin mieleen sellainen ajatus, että pystymmekö me ajattelemaan tätä kokonaisuutta tarpeeksi kattavasti.
Vähän meitä Suomessa vaivaa, melkein joka sektorilla, sellainen ajattelu, että sitten vasta herätään, kun jotain sattuu. Ja valitettavasti tämä näkyy liian monessa paikassa. Minun mielestäni hyviä puheenvuoroja on pidetty myös siitä, missä palo- ja pelastustoimen koulutusta annetaan, missä pelastajia koulutetaan, ja ainakin itse näkisin, että tämä ala ei kaipaa yhtään enää vastakkainasettelua vaan juuri sellaista keskustelua, miten täällä tuotiin esille, että meillä on hyvät paikat, joissa uusia pelastajia koulutetaan. Ja myös itse toivoisin nyt työrauhaa tähän kokonaisuuteen. Meillä nimittäin kymmenen vuoden aikana uusien pelastajien tarve on vähintään noin kaksi ja puoli tuhatta. Näistä pelastajista 1 500 tarvitaan eläköityvien palo- ja pelastustoimen ammattilaisten tilalle, ja sitten vähintään tuhat uutta tehtävää on tulossa auki. Tähän isoimpana syynä ovat työaikalainsäädännön aiheuttamat, nämä, jos oikein muistan, niin oliko se ”varallaolojen muutokset”. [Petri Huru: Korvaukset!] —Kyllä, kyllä. — Ja itse asiassa tämä oli yksi tärkeä korjaus, joka tähän tehtiin. Sillä palautettiin tämän alan pitovoimaa, mutta myös vetovoimaa, mikä oli heikkenemässä jossain vaiheessa. Ja myös sitten toimintavalmiuden parantaminen näkyy siinä pelastajien määrän lisätarpeessa.
Ja nyt me olemme siinä tilanteessa, että meillä on akuutti pelastajapula. Maaseudulla ei edes ole kaikkiin avoinna oleviin tehtäviin hakijoita, ja tämä kertoo siitä, missä tilanteessa me olemme. Eli tarve koulutusmäärien lisäämiseen on erittäin suuri. Jos oikein muistan, niin hallinto- ja turvallisuusjaostossa on ollut esillä, että meidän tarvitsisi tuplata meidän koulutusmäärät, että me pystymme tähän vastaamaan. Ja tämä on sellainen haaste, mikä ei ole yhtään helpompi ensi vaalikaudella, kun rahaa ei enää ole rajattomasti ja tämä pitää siitä huolimatta pystyä ratkaisemaan.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Rantanen, puhui siitä, että hyvistä nuorista tulee kilpailua, ja näin se on. Meidän ikäryhmät pienenevät kovaa vauhtia, ja hyvistä nuorista naisista ja miehistä tulee entistä kovempi kilpailu. Poliisilla on jo akuutti hakijapula — ei pelkästään se, ettei löydykään enää edes avoimiin opiskelupaikkoihin sellaisia nuoria, jotka täyttäisivät niitä ehtoja. Ja näiden kanssa kun painitaan, niin itse toivon, että muistettaisiin koko ajan tämä kokonaisuus, että me pitäisimme alat vetovoimaisina. [Puhemies koputtaa] Tässä on esille tullut pelastajien eläkeikäkysymys — miten siihen pystytään vastaamaan niin, että ala pysyy houkuttelevana, ja toisaalta niin, että se pysyy myös turvallisena. Kyse ei ole pelkästään siitä, kauanko ollaan työelämässä, vaan kyse on siitä, ovatko kaikki tehtävät turvallisia itselle tai sille työparille tai sille joukolle, joka tehtävää suorittaa. Näistä saan ainakin itse paljon huolestuneitakin yhteydenottoja.
Arvoisa puhemies! Toivon, että tällainen hyvä, rakentava keskustelu asioiden ympärillä jatkuu — ja ennen muuta sellainen, jossa etsitään ongelmiin ratkaisuja, sillä meillä näillä turvallisuuden sektoreilla, oikeastaan kaikilla, tämä sama pula hyvistä nuorista on akuutti ja kasvava.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-23T18:23:15,2023-02-23T18:29:18,Käsitelty,1.1
2022_174_155,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin. — Ja nyt hyvä ja rakentava keskustelu jatkuu edustaja Hurun puheenvuorolla., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_156,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Ei ole tarkoitus myöskään pitkittää keskustelua. Haluan vastata kuitenkin edustaja Heinosen esille nostamiin rahoituksen ongelmiin. 
Kyllähän me näitä olemme täällä tuoneet esiin, muun muassa tätä pelastustoimen tunnistettua, yli 80 miljoonan euron rahoitusvajetta. Pikemminkin se kuulostaa siltä, että ovatko osin kaikuneet kuuroille korville nämä puheet täällä. Ainakaan sitä rahoitusta ei ole tällä hallituskaudella lisää tullut. 
Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi se, kun Öljysuojarahasto lopetettiin ja tilalle tuli tämä toissijaisten vahinkojen rahasto, johon ruvetaan keräämään rahaa. Ja kun esimerkiksi tällä hetkellä on öljyntorjuntaan kustannettu Öljysuojarahastosta noin 13 miljoonaa sen valmiuden ylläpitämiseen, mikä on varmasti Euroopan parhaimpia, ellei jopa paras, ja koulutukseen, niin nyt se rahoitus pienenee ehkä noin kolmeen miljoonaan. Ja kun tiedämme, että hyvinvointialueilla pelastustoimi on todella pieni toimija suuressa sote-kokonaisuudessa, olen erittäin huolissani tulevasta rahoituksesta öljyntorjuntaan, siitä, onko se riittävä. Tästä toki ympäristövaliokunnassa onneksi saimme yksimielisen kirjauksen, että tulevan hallituksen tulee seurata tätä rahoituksen tasoa ja korottaa sitä tarvittaessa. 
Mutta tämä ehkä kuvaa sitä, että kun asioista ehkä ei ole riittävästi tietoa, niin sitten ei tule myöskään rahoitusta, ja tosiaan pelastustoimi on pieni toimija tulevalla sote-alueella. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-23T18:29:20,2023-02-23T18:31:16,Käsitelty,1.1
2022_174_157,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Näin. — Ja mietintövaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Rantanen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_158,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En malttanut olla ottamatta vielä puheenvuoroa tähän edustaja Heinosen hyvään puheenvuoroon. Heinonen viittasikin siihen, että poliisilla tuntuu olevan nyt pulaa hyvistä hakijoista. Ja en kovin iloisena lukenut tänään mediasta sitä uutista, jossa todettiin, että nyt poliisi ryhtyy helpottamaan pääsyvaatimuksia. [Petri Huru: Ei!] Itse näen sen hiukan huonona tapana lähteä ratkaisemaan asiaa — siten, että helpotetaan pääsyvaatimuksia, jotta mahdollisimman moni pääsisi sisään. Nythän kysymys on ammateista — se on ihan sama poliisissa kuin pelastusalalla — joissa voidaan joutua ääritilanteisiin, joissa oma ja kaverin henki on kiinni sinusta ja sinun fyysisestä kunnostasi ja kykeneväisyydestäsi tehdä kaikki siihen työhön liittyvät tehtävät. Ja siltä osin toivoisin, että keskityttäisiin pikemminkin johonkin muuhun tapaan pyrkiä houkuttelemaan mahdollisimman paljon hyviä nuoria sinne opintoihin. Nimittäin olen myöskin seurannut sitä, että tällä hetkellä meillä käy peruskouluissa esimerkiksi tämmöisiä sateenkaarityöpajoja pitämässä muun muassa Seta, ja voisiko ajatella niin, että siellä kävisikin sitten vaikka pelastustoimi opastamassa, miten tehdään alkusammutusta, ja samalla se pyrkisi markkinoimaan itseänsä. Keinoja on varmasti monia, mutta en tohtisi nähdä kyllä sitä, että sitten kovasti ruvetaan näistä pääsyvaatimuksista ja soveltuvuuden arvioinnista joustamaan. 
Kävin itse Poliisikoulua — se ei ollut silloin Poliisiammattikorkeakoulu vaan Poliisikoulu. Ja sinä vuonna, kun itsekin hain — voi olla, että se oli syy, miksi pääsin sisään — oli hakijoita itse asiassa varsin vähän, mutta sitten kuitenkaan siellä ei joustettu niistä pisterajoista. Tietty pisteraja tarvitsi olla, jotta voi päästä kouluun sisään. Ja mielestäni tällaisissa ammateissa, joissa vastataan omasta, työparin, työkavereitten sekä kansalaisten turvallisuudesta ja ääritapauksessa jopa ihmisten elämästä, [Petri Huru: Käsittämätöntä! Käsittämätön ratkaisu!] on pidettävä kiinni kyllä soveltuvuudesta ja fyysistä ominaisuuksista. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-23T18:31:18,2023-02-23T18:34:08,Käsitelty,1.1
2022_174_159,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_160,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä nousikin esille tämä soveltuvuus. Totta kai pitää olla henkilöitä, jotka oikeasti soveltuvat tällaiselle alalle. On tosiaan kysymys hengenpelastamisesta ja muusta.
Kun tässä nyt on asiantuntijoita paikalla, voisin nostaa keskusteluun semmoisen, mitä aina kysytään silloin tällöin, minultakin on kysytty. Kun pelastuspuolella on ambulansseja ja muita käytössä, on noussut aina esille kysymys, että kun ne kaikki eivät välttämättä ole nelivetoautoja ja tällä tavalla ja kun meidän Suomen oloissa kuitenkin tiet ovat aika huonoja ja nykytilanne on mennyt siihen, että tiekorjauksiin ei ole tarpeeksi rahaa — on sijoitettu rahaa jonnekin ulkomaille ja muualle ei-niin-tärkeisiin hankkeisiin — ja tiestön kunto on päässyt rapistumaan ja nelivetoautoja ei ole tarpeeksi, niin onko mietitty tätä, että olisi se kalusto sitten semmoista, että pääsee joka paikkaan, kun on saaria olemassa — tietysti autolla ei saariin pääsekään — ja on tosi pitkien matkojen päässä ihmisiä, että aina päästään, myös tätä lunta kun tulee. Ei se ilmasto ole niin paljon lämmennyt, että lunta ei talvella tulisi, vaan talvella sitä lunta tulee aika paljon ja sitten ei välttämättä ole aurattu vielä teitä. Miltä tämä kalusto näyttää, onko se riittävä vai pitäisikö siihen enemmän kiinnittää huomiota? — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T18:34:10,2023-02-23T18:35:25,Käsitelty,1.1
2022_174_161,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Nyt muistuttaisin edustajia, että pysytään tässä otsikon aiheessa ja valiokunnan mietintökäsittelyssä. — Ja edustaja Huru näyttää esimerkkiä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_162,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Petri,Huru,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä puheenvuoro ei kestä kauaa, enkä ota enää seuraavaa.
Mitä edustaja Rantanen toi esiin näistä poliisin pääsykokeista, pidän tätä kyllä nyt täysin käsittämättömänä ratkaisuna. Täällä lukee — en ole tätä uutista ennen nähnyt — että aikaisemmin on pitänyt saada pääsykokeissa soveltuvuuden arvioinnissa 30 pistettä, josta vähintään 15 on pitänyt tulla psykologisesta osiosta. Nyt tämän uudistuksen myötä on koko 30 pisteen rajamuuri poistettu kokonaan — täysin käsittämätöntä.
Ja mitä tulee pelastustoimen osioon, kun nyt pelastuslaista keskustelemme, niin on aikanaan keskusteltu myös pelastustoimessa tästä pääsykokeiden helpottamisesta esimerkiksi naisten osalta. Ei niitä voida helpottaa. Ne vaarat siellä keikalla ovat täysin samat sukupuolesta riippumatta, ja ne pääsykokeet on sovitettu osin niiden vaarojen johdosta. Tämä on täysin väärä tapa saada alalle lisää työntekijöitä, lähteä pääsyvaatimuksia helpottamaan. Ehdottomasti pitää niitä vetovoimatekijöitä parantaa siellä alalla, ja siinä vaikkapa sitten se eläkeikä voisi olla yksi, mutta toki niitä on paljon muitakin.
Mutta täysin käsittämätön päätös tämä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,fi,Petri Huru,1467,2023-02-23T18:35:27,2023-02-23T18:36:53,Käsitelty,1.1
2022_174_163,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 184/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 41/2022 vp,Näin on., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_164,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 12. asia. Käsittelyn pohjana on talousvaliokunnan mietintö TaVM 50/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Mennään yleiskeskusteluun. — Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_165,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme sähkölaskuja ja laskuajan pidennystä ja sitä, että ihmisille saataisiin näitä hyvityksiä näistä sähköistä. On ihan tärkeätä, että näitä huomioidaan. Monet ihmiset ovat aika vaikeuksissa sähkölaskujensa kanssa. Mutta kuitenkin haluaisin muistuttaa myös siitä, että ihmisiä neuvottaisiin, mitenkä näitä haetaan. Ainakin nyt tuntuu, että monelle on hyvin epäselvää, mitenkä niitä haetaan ja mistä haetaan, ja ohjeita ei oikein löydy. No, netistä löytyy, mutta kaikilla ei sitä nettiä välttämättä ole. On hirveän tärkeä huomioida myös ne ihmiset, joilla ei ole sitä nettiä. Olisi ihan hieno asia, jos vaikka sähkölaskun mukana saataisiin semmoinen ihan yksinkertainen ohje siitä, että mistä haetaan näitä tukia ja muita. 
Tämmöistä otinkin esille täällä istunnossa kerran. Taisin tehdä ministerille kirjallisen kysymyksenkin tästä asiasta, ja sain vastauksen, jossa ei ihan kokonaan tyrmätty sitä ajatusta ja että se olisi varmasti ihan hyvä, mutta ministeri taisi esittää siinä semmoisen kommentin, että kun niitä sähköyhtiöitä on kuitenkin niin paljon, niin se on hankala semmoista ohjetta laittaa, mutta eihän se käytännössä hankalaa olisi. Sehän riittäisi, että sen yhden ohjeen tekisi ja vaikka sähköisesti laittaisi sähköyhtiöille, ja sen voisi laittaa sen laskun mukana menemään. Se ainakin helpottaisi ihmisiä tietämään, mikä tämä hyvitys on ja mitenkä sitä haetaan. Toivoisin, että kiinnitettäisiin huomiota siihen, että kaikki ihmiset pystyisivät hakemaan ja ne osaisivat hakea, kenellä on oikeus näihin. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T18:40:32,2023-02-23T18:41:58,Käsitelty,1.1
2022_174_166,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,Kiitos. — Följande ledamot Löfström., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,sv,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_167,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Ärade herr talman! Förslaget om retroaktivt elstöd hör indirekt ihop med ett annat förslag, förslaget om temporär windfall-skatt på elproducenter och elhandelsbolag. Det går att rikta befogad kritik mot beredningen av lagförslagen, då man inte i beredningen tillräckligt tagit ställning till om lagförslagen är rikets eller Ålands behörighet enligt självstyrelselagen. Man har bara konstaterat att den saken kompletteras i riksdagen. Problemet är bara att så inte kan ske. Riksdagen har inte befogenheter att avgöra behörigheten mellan riket och Åland ifall man inte löst dem i beredningsskedet i samförstånd. Enbart högsta domstolen har rätt att avgöra behörighetstvister, och det tar tid. Därför måste man undvika att situationer som denna uppstår. Åländska hushåll vet nu inte om det här kommer gälla på Åland eller inte, och lagen säger inte något direkt om det heller utan det kommer vara öppet för tolkning.
Ärade talman! I frågan om windfall-skatt hävdar Ålands landskapsregering att det är åländsk behörighet, medan finansministeriet utgått ifrån att det är rikets behörighet. Ministeriet har begärt om ett utlåtande av Ålandsdelegationen, som med långa tänder säger att det är rikets behörighet, men att tolkningsutrymme finns. Ålandsdelegationens utlåtande är dock inte bindande. 
I grundlagsutskottets höranden om frågan kom åsikten fram, av bland annat professor Olli Mäenpää, att det är åländsk behörighet. Ålands landskapsregering har gett ett eget lagförslag till Ålands lagting och senare i år kommer vi veta om det kommer godkännas av lagtinget och om man kommer behöva testa den här behörigheten i högsta domstolen. Om högsta domstolen kommer till att det är åländsk behörighet så blir det inget problem. Då är det logiskt att windfall-skatten tas ut av Åland, av åländska producenter och elbolag, och att inget elstöd ges till åländska hushåll enligt den här propositionen, utan att det blir Åland själv som kommer att hantera också den saken.
Problemet är om det inte är åländsk behörighet. I så fall kommer windfall-skatten tas ut på Åland. I så fall blir det också orimligt om inte åländska hushåll kompenseras via detta elstöd men nog får bekosta stödet via en windfall-skatt som i värsta fall leder till att elbolagen kommer behöva höja priserna för att ha råd att betala den extra temporära skatten. En sådan situation får inte uppstå. Det här har jag också diskuterat med finansminister Annika Saarikko, som är av helt samma åsikt. Problemet är bara att denna regering och riksdag inte sitter kvar då de här sakerna blir klargjorda och grundlagsutskottet har inte heller möjlighet att slå fast vad som gäller eftersom riksdagen i så fall skulle överträda behörigheten som finns i självstyrelselagen. Ja, ni hör vilken soppa det här är. 
Ärade talman! Grundlagsutskottet har granskat propositionens förhållande till Ålands självstyrelse. Utskottet har beklagat att propositionen lämnades innan Ålandsdelegationen och landskapets yttranden blev tillgängliga för lagberedningen. Grundlagsutskottet pekar också på sambandet mellan den nu aktuella propositionen och den tidigare propositionen om windfall-skatt som också behandlats i utskottet. Utskottet betonar vikten av ett gott samarbete mellan riket och landskapet Åland i frågan. 
Ärade talman! Det här är så starkt som grundlagsutskottet bara kan slå fast vår linje i det här ärendet, och jag betonar att man behöver följa med detta noga ifall det är så att man senare i år slår fast att windfall-skatten är rikets behörighet. I så fall måste detta elstöd också gälla på Åland för att inte skapa en orättvisa, att man betalar ett stöd som man inte får ta del av, eftersom arbets- och näringsministeriet haft en bedömning att stödet är åländsk behörighet, en tolkning Ålandsdelegationen också stöder. Men så blir det då man bedömer dessa lagförslag separat, fastän de hör ihop, och därför betonar grundlagsutskottet just att de hör ihop, så att nästa regering och riksdag följer med detta ärende så att det blir rättvist oavsett vems behörighet högsta domstolen kanske slutligen kommer till att det är. Dessutom måste man försöka undvika å det yttersta att den här typens situationer inte uppkommer på nytt, eftersom det blir rättsosäkert då man inte tydligt kan säga vad som gäller trots att riksdagen godkänner en lag.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-23T18:42:06,2023-02-23T18:46:45,Käsitelty,1.1
2022_174_168,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,Tack. — Kan vi få tolkning?, ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_169,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä tätä sähkötukea jaetaan nyt aika monella eri tavalla: on alennettu arvonlisäverokanta, on kotitalousvähennys — kotitalousvähennykseen upotettu sähköosuus siis — on sitten myöskin Kelan sähkötuki, nyt tämä takautuva kertakorvaus ja sitten on vielä erikseen maatalouden sähkötuki. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääekonomisti Jan Jääskeläinen on kiinnittänyt huomiota muun muassa Helsingin Sanomissa tähän aikamoiseen monimutkaisuuteen ja siihen, että varmaan kenelläkään ei ole käsitystä siitä, mitä nämä yhteenlaskettuna merkitsevät, mikä se yhteenlaskettu vaikutus on.
Näistä eri muodoista varmaan tämä kertahyvitys on sikäli erinomainen, että se on näistä kaikkein vähiten byrokraattinen, kun tämä tuki maksetaan energiayhtiölle ja energiayhtiö ottaa sen sitten laskussa huomioon kerta-alennuksena. Siinä mielessä tätä nyt käsittelyssä olevaa esitystä voi pitää ansiokkaana.
Kaiken kaikkiaan tietysti hallitus on ollut anteliaisuudessaan ja monivaihtoehtoisuudessaan hyvin sähkönkäyttäjäystävällinen, ja siinä mielessä ei voi kuin kehua hallituksen toimia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-23T18:52:09,2023-02-23T18:54:06,Käsitelty,1.1
2022_174_170,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_171,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan nyt käsittelemme näitä sähkötukia, mistä ihmiset saavat vähän apua, kun sähkölaskut ovat niin valtavia. Talousvaliokunnassa näitä on käsitelty, ja paljonkin on käsitelty, mutta pitää nyt ajatella, että jos tämä jatkuu tällä tavalla, niin eihän se näin voi olla, että sitten jatkossakin näitä tukia tulee jatkuvasti ja sähkön hinta pysyy korkeana ja ei sähkön tuotantokustannuksiakaan alenneta.
Tässä nousi esille, että hallitus on toiminut niin kuin mallikkaasti, mutta haluan nyt nostaa esille, että kun talousvaliokunta käsittelee näitä asioita, niin siellä kyllä ne energia-asiatkin nousevat kovasti esille, ja se energian saaminen vaikuttaa sähkön hintoihin. Esimerkiksi tänä päivänä talousvaliokunnassa oli semmoinen merkillinen episodi, kun siellä käsiteltiin kansalaisaloitetta Turve uusiutuvaksi. No, tämä oli pöydällä, ja sitten mietittiin, minä päivänä nyt jatketaan tätä asiaa, kun tämä on oikeasti akuutti ja vaikuttaa sähkön hintoihinkin, että saataisiin turpeelle vähän enemmän imagoa ja tällä tavalla esille sitä asiaa, ja kuinka ollakaan talousvaliokunta äänesti siitä Turve uusiutuvaksi ‑kansalaisaloitteesta, ja luvuin kahdeksan—seitsemän talousvaliokunta sitten päätti, että tämä lykätäänkin vaalien jälkeen. Ajatella, että tämä kansalaisaloite, jossa turve uusiutuvaksi halutaan, lykätäänkin vaalien jälkeen. On se tosi merkillistä. 
Kyllä perussuomalaiset puolustavat turvetuottajia ja turvetuotantoa. Sillä just saadaan nämä sähkölaskutkin alas, ja ei tarvitse enää tukia välttämättä ihmisille niin myöntää. Toivon, että myös tämä turveasia otetaan huomioon, koska se vaikuttaa nimenomaan just sähkön hintaan ja näihin sähkötukiin, mitä joutuu valtio maksamaan. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T18:54:07,2023-02-23T18:55:46,Käsitelty,1.1
2022_174_172,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,Edustaja Savio., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_173,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys sähköhyvitykseksi kalliiden sähkölaskujen kanssa kamppaileville suomalaisille. On hyvä, että yhteiskunta tukee kotitalouksia tässä varsin poikkeuksellisessa tilanteessa. Sähkö on välttämätön perushyödyke, ja ihmisillä on oltava käytössään kohtuuhintaista sähköä asumisen ja elämisen perustarpeisiin. Tämän esityksen vastakappaleena ja rahoituksen lähteenä toimii siis energiayhtiöiden ylisuurille voitoille säädettävä windfall-vero, joka myös on käsittelyssä myöhemmin tässä täysistunnossa.
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen sähkötukiesitys on siis tarpeellinen, mutta olisi ollut kuitenkin hyvä, jos sitä olisi ryhdytty valmistelemaan huomattavasti aiemmin, kuten perussuomalaiset esittivät jo viime kesänä. Silloin ilmassa oli olemassa selkeät merkit sähkön hinnan rajusta kallistumisesta, mutta hallitus ei silloin reagoinut. Nyt tämä uudistus siis tehtiin, mutta se valmisteltiin kuitenkin kiireessä, mikä on johtanut osaltaan sähköhyvityksen monimutkaiseen laskutapaan. Saadun lausuntopalautteen perusteella voikin käydä niin, että sähköhyvityksen toteutus ontuu käytännössä ja sen toimeenpano ja aikataulukin käytännön syistä riippuu esimerkiksi energiayhtiöiden tietojärjestelmistä ja siitä, miten nopeasti ne saadaan tähän uuteen järjestelmään määritettyä.
Arvoisa puhemies! Myös kansalaisten epätietoisuus tuen laskutavasta ja määrästä on huomattavan suuri, ja voikin olla, että sähköhyvityksen virheistä ilmoittaminen, jos virheitä tapahtuu, voi olla kuluttajilla aika korkean kynnyksen takana.
Arvoisa puhemies! Tästä väliaikaiseksi suunnitellusta ja esitetystä lainsäädännöstä huolimatta on kuitenkin niin, että moni viime syksynä pitkiä ja kalliita määräaikaisia sähkösopimuksia tehnyt ihminen on edelleen huolissaan taloudellisesta pärjäämisestään. Osa heistä teki hermostuneena, voi jopa sanoa paniikissakin, pitkän sopimuksen yli 40 sentin kilowattituntihintaisesta sähköstä, kun olivat julkisuudessa kuulleet arvioita sähkön hinnan kiihtyvästä noususta. Nyt sähkön hinta on lähtenyt laskuun, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta nämä ihmiset, jotka ovat tehneet pitkiä ja kalliita määräaikaisia sopimuksia, katuvat nyt tätä päätöstä ja maksavat kovia sähkölaskuja vielä pitkään.
Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että ymmärrän hyvin, että määräaikaisen sopimuksen on tarkoitus velvoittaa kumpaakin osapuolta, mutta mielestäni lainsäätäjän olisi kuitenkin hyvä pohtia, olisiko näistä pitkistä sähkösopimuksista irtaantuminen jatkossa mahdollista kohtuullista sopimussakkoa vastaan.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+12.aspx,fi,Sami Savio,1314,2023-02-23T18:55:46,2023-02-23T18:59:11,Käsitelty,1.1
2022_174_174,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 13. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 43/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valtiovarainvaliokunnan jaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_175,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä siis on kysymys virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta, ja tämän lain tavoitteena on muuttaa virvoitusjuomaveroa nykyistä voimakkaammin terveysperusteiseen suuntaan ja ohjata siten kulutusta ja tuotantoa korkean sokeripitoisuuden juomista vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Lain tavoitteena on myös ylläpitää verotuottoja, eli verolla on edelleen myös fiskaalinen tavoite. Tässä esityksessä virvoitusjuomien valmistevero porrastettaisiin nykyisen kahden veroluokan sijaan kuuteen veroluokkaan, ja alimman veroluokan veroa kannettaisiin sokerittomista tuotteista kuten nykyisin, mutta veron määrä olisi tältä osin nykyistä alempi. 
Puhemies! Asiantuntijakuulemisessa terveyttä edistävät järjestöt pitivät tärkeänä sitä, että veroa kehitetään terveysperusteisempaan suuntaan. Elintarviketeollisuutta edustavat järjestöt ja toimijat eivät kannattaneet muutoksia. Ehdotusten terveys- ja taloudellisiin vaikutuksiin nähtiin liittyvän epävarmuutta, sekä ehdotettujen tuoteryhmien nähtiin eriarvoistavan eri toimialan yrityksiä keskenään. Veroluokkien määrää kritisoivat sekä terveyttä edistävät järjestöt että elintarviketeollisuuden edustajat. 
Kuultavista monet, mukaan lukien nämä terveyttä edistävät järjestöt, pitivät kuitenkin hyvänä, että esityksessä on esitetty mallia, jossa luontaista ja lisättyä sokeria kohdellaan verotuksellisesti samalla tavalla. Toisaalta myös moni taho vastusti tätä mallia, ja erityisesti ongelmaksi nostettiin asiakkaiden kaupassa itse mehukoneella puristamat mehut sekä sitten paikan päällä valmistetut smoothiet, joiden osalta veron määrän laskeminen voi olla käytännössä aika mahdotonta. Tässä sinällään tuorepuristettujen mehujen marjojen hyödyt tunnistettiin, mutta ne eivät poista niiden sisältämän sokerin tuomaa haittaa liialliselle energiansaannille ja hammasterveydelle. 
No, valiokunnan kanta: Valiokunta pitää tätä ehdotusta perusteltuna, ja se pitää sitä perusteltuna siksi, että tämä menee kuitenkin kohti terveysperusteisempaa veroa. Vero-ohjaus kohdistuisi nimenomaan sokerin saannin vähentämiseen, ei muihin terveysnäkökohtiin, ja tähän nähden valiokunta pitää perusteltuna luontaisten ja lisättyjen sokerien kohtelemista samalla tavalla.
Valiokunta myös on harkinnut, onko näin moni veroluokka tarpeen. Hallituksen esityksessä on pyritty kuitenkin löytämään malli, joka kannustaa muokkaamaan sokeripitoisuutta, ja tähän nähden valiokunta katsoo, että esitetyt veroluokat ovat perusteltuja, mutta valiokunta kuitenkin katsoo, että veroporrastusten vaikuttavuutta tulee seurata. 
Valiokunta toteaa, puhemies, että paikan päällä valmistettujen tuotteiden sokeripitoisuuden määrittämiseen liittyy hallinnollista hankaluutta, ja sokeripitoisuus pitää pystyä määrittämään entistä tarkemmin nyt, kun veroluokkien määrä kasvaa, eli veron perusteen tulisi olla selkeä. Ja tämän vuoksi valiokunta esittää, että tällaiset niin sanotut pakkaamattomat juomat, jotka on valmistettu välittömään myyntiin elintarvikkeen luovutuspaikassa, rajataan veron ulkopuolelle, ja me esitämme valiokuntana tätä muutosta tähän lakiin. 
No, tämä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan myöhemmin asetuksella sen jälkeen, kun komissiolta on saatu varmistus siihen, ettei veromalliin liity valtiontukioikeudellisia ongelmia. Meillä kuulemisessa toimiala on tuonut esille, että teollisuus ja kauppa sopivat 4–8 kuukautta aikaisemmin näistä tulevista valikoimajaksoista hinnoittelun suhteen, ja siksi valiokunta pitää tärkeänä, että asetuksella voimaantuloajankohtaa määritettäessä, nämä pitkät valikoimajaksot otetaan huomioon. 
Lopuksi valiokunta korostaa, että jatkossa veroa tulisi tarkastella laajemmin, ottamalla myös muut terveysnäkökohdat kuin sokeri huomioon, ja lisäksi tulisi arvioida mahdollisuutta laajempaan, myös muihin tuoteryhmiin kohdistuvaan terveysperusteiseen veroon, ja tähän liittyen valiokunta esittää lausumaa, jonka nyt luen: ”eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.”
Puhemies! Näin ollen tällä lausumalla esitämme tätä lakia hyväksyttäväksi, mutta kuitenkin muutettuna tämän niin sanotun smoothie-poikkeuksen osalta.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-23T18:59:42,2023-02-23T19:04:57,Käsitelty,1.1
2022_174_176,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Smoothie-poikkeus. — Edustaja Multala, edustaja Multala poissa. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_177,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Viitaselle esittelystä ja pari sanaa siitä lausumasta. Eli sen lausuman puolesta puhuisin tässä. Se oli hyvä lausuma, ja hienoa, että se tuli niin selkeästi esille, että terveysperusteista verotusta pitää miettiä.
Tälläkin kaudella täällä eduskunnassa on puhuttu paljon sosiaali- ja terveyspalveluista ja myös koko ajan kasvavista kustannuksista. Meidän pitäisi kyllä puhua enemmän myös kansanterveydestä. Sote-palvelut ovat vain pieni osa kansanterveyttä — toki tärkeä osa, mutta kansanterveyden ja myös sairastavuudesta johtuvien kustannusten kurissa pitämisen kannalta meidän täytyy miettiä koko yhteiskunnan toimintaa ja sitä, miten terveyttä ja hyvinvointia edistetään. Ennaltaehkäisy on kansanterveyden edistämisessä parempi ja halvempi vaihtoehto kuin sairauksien hoito, ja siksi pääpaino tulee siirtää elintapoihin ja niiden taustalla olevaan eriarvoisuuteen.
Hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistuminen ja polarisoituminen aiheuttavat myös yhteiskunnan kulujen kasvamista monella tavalla. Koska ongelma on laaja ja monitekijäinen, tarvitaan monenlaista yhteistyötä, jotta terveyseroihin voidaan puuttua. Tarvitaan siis terveys ja hyvinvointi kaikissa politiikoissa -ajattelua.
Sosiaali- ja koulutustyö ja veropolitiikka ovat tärkeitä osatekijöitä terveyden edistämisessä ja myös sosiaalisen eriarvoisuuden kaventamisessa. Yhteiskunnan kannattaa myös esimerkiksi verotuksen avulla ohjata kulutuskäyttäytymistä terveellisempään suuntaan. Päätöksenteon tueksi tarvitaan korkeatasoista tutkimustietoa, eli tavoitteena tulee olla tutkimusnäyttöön perustuva päätöksenteko.
Suomalaisen aikuisväestön ruokavalio on viime vuosikymmeninä kehittynyt terveellisempään suuntaan, mutta suurimmat kompastuskivet ovat edelleen runsas suolan ja kovan rasvan saanti sekä suosituksia pienempi kasvisten kulutus. Kansantauti- ja riskitekijöistä selvemmin kasvussa on ylipaino, joka taas lisää monien kansansairauksien riskiä. Terveellisten elämäntapojen edistäminen lapsuus- ja nuoruusiästä lähtien on taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden kannalta vaikuttavaa toimintaa.
Toivottavasti seuraava hallitus ottaa tavoitteekseen kansanterveyden edistämisen ja erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoistumisen kaventamisen, koska sitä kautta saadaan edistettyä monia muitakin tärkeitä tavoitteita yhteiskunnassa. Keinovalikoimassa pitää olla monenlaisia keinoja, sillä esimerkiksi tällä hetkellä monet suomalaiset ovat siinä tilanteessa, ettei heillä ole varaa ostaa terveellistä ruokaa.
Työkalupakkiin kannattaa ottaa myös elintarvikkeiden terveysperusteinen vero, sillä sillä on tutkimustenkin mukaan kansalaisten laaja tuki. Vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannatti siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen. Samassa selvityksessä tuli esille, että yli 80 prosenttia kansalaisista kannattaa energiajuomien myyntikieltoa alle 15‑vuotiaalle.
Pari viikkoa sitten eduskunnan Kansalaisinfossa oli paneeli, jossa keskusteltiin tästä aiheesta eli terveysperusteisesta verotuksesta. Siellä oli lähes kaikkien eduskuntaryhmien edustajia, ja kaikki eduskuntaryhmät tukivat ajatusta terveysperusteisesta verotuksesta siinä paneelissa. Jos ja kun puolueiden tuki löytyy asialle, niin kyllä myöskin ne keinot toteutukseen löytyvät aivan varmasti. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-23T19:04:59,2023-02-23T19:08:33,Käsitelty,1.1
2022_174_178,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp",Kiitos. — Ja edustaja Kiviranta., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_179,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Arvoisa puhemies! Oikeastaan vierastan aika lailla tämmöistä terveysperusteista verotusta. Minusta tämmöiset asiat pitäisi hoitaa varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, että ihmiset oppisivat käyttämään ravintoaineita oikealla tavalla. Ja olisihan se nyt aika kummallista, jos meillä kohta olisi sokeriveron lisäksi suolavero, rasvavero ehkä lisäaineverokin ja ties mitä veroja. Tietysti verojaoston jäsenenä en ole mitenkään irtisanoutunut tästä yleisestä terveysperusteisesta verosta, jota tässä lausumassa tuodaan esille, mutta suoraan sanoen en pysty mieltämään, minkälainen tällainen yleinen terveysperusteinen vero voisi olla. Kun haastattelututkimuksissa kysytään, kannatatko yleistä terveysperusteista veroa, niin tietysti jokainen sanoo, että totta kai kannatan. Mutta tosiaan nämä haastattelututkimukset usein voi jättää sinänsä omaan arvoonsa.
Sitten jos katson, mitä hallitusohjelmassa sovittiin, niin siellähän sovittiin, että hallitus korottaa virvoitusjuomaveroa painottaen korotuksen sokeripitoisiin juomiin. ”Tällä vahvistetaan veron kansanterveydellistä ohjausvaikutusta. Hallitus selvittää, voisiko veron rakennetta muuttaa siten, että marja- ja hedelmämehut rajataan pois veron piiristä.” 
Tässähän nyt mentiin sitten kahdesta kuuteen sokeriluokkaan, eli sokeriton plus yksi muuttui sokeriton plus viideksi verotasojen puolesta. Kyllähän minusta tämmöinen kuusi tasoa nyt on aika hämmästyttävä määrä, mutta tällainen laki nyt sitten hyväksytään täällä.
Paljon isompi kysymys on tämä marja- ja hedelmämehut, joita täällä on käsitelty useamman eduskunnan ajan. Valtiovarainministeri on ollut haluton selvittämään sitä asiaa. Ei ole saatu esimerkiksi EU-laajuista selvitystä siitä, miten tässä asiassa on muissa maissa tehty. Olisi toivottavaa, että sellainen joskus saataisiin. 
Tosiaan tämä muutos, joka tähän tehtiin, sehän oli aika vähäinen sinänsä. Ihan paikallaan sinänsä tämä, että kahviloissa, ravintoloissa, smoothie-baareissa ja päivittäistavarakaupoissa luovutettavat virvoitusjuomat silloin, kun ne on valmistettu samassa paikassa välittömään myyntiin, ovat verotuksen ulkopuolella. Tämä nyt tietysti pitkälti on toteutunut jo tällä hetkellä tuon pienimuotoisen valmistustoiminnan rajan kautta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-23T19:08:35,2023-02-23T19:11:58,Käsitelty,1.1
2022_174_180,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp",Kiitokset. — Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_181,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt kun käsittelemme tätä virvoitusjuomaveroa, niin ihan haluan nyt vielä varmistaa, että kun on näitä appelsiineja, mitä kaupoissa voi itse puristaa pulloihin — itsekin joillekin vanhuksille olen vienyt näitä mehuja, kun nämä ovat olleet näppäriä, kun appelsiinit ovat hankalia kuoria ja muuten — niin mitenkä tämä nyt niin kuin oikeasti menee: onko se nyt sitten niin, että näille ei tullut veroa, vai onko se sitten niin, että kun itse puristaa siellä kaupassa sen mehun ja vie kassalle, niin siihen tulee se vero, vai onko järkevämpi nyt ostaa ne appelsiinit kotiin ja siellä vasta puristaa mehuksi? Jotenkin tämä on hankalaa nyt ymmärtää — vielä ihan haluaisin ymmärtää, että mitenkä tämä nyt menee, että kannattaako sitä mehua enää kaupassa puristaa vai muuttuuko sen mehun hinta sitten, kun minä vien appelsiinit kotiin ja siellä puristan vasta mehuksi. Miten tämä kannattaa nyt sitten jatkossa tehdä? Aika selkeäähän tämän pitäisi olla. Tosiaan mitä tulee noihin kasviksiin ja muihin tämmöisiin, niin kyllähän pitäisi veroja oikeastaan alentaa, ruuan verotusta pitäisi yleensä alentaa ja tämmöisten terveellisten ruokien varsinkin. Mutta tämä nyt vähän ihmetyttää, että onko tämä nyt selkeä asia ja miten tämä tulee menemään. Tämmöistä kysyisin, jos asiantuntijat voisivat sieltä kertoa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:11:58,2023-02-23T19:13:11,Käsitelty,1.1
2022_174_182,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","No niin, miten puristetaan verot appelsiinista? — Valiokunnan vastaava, edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_183,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kyllä meidän jaosto ja valiokunta ovat siinä mielessä tehneet mielestäni hyvää ja tärkeää työtä, että tämä nimenomainen outo asia nyt korjataan. Eli tällä hetkellähän nämä ovat veron piirissä, mutta nyt ne sitten poistuvat kokonaan tämän meidän smoothie-poikkeuksemme kautta — se on meidän oma työnimi. Oikeastihan kysymys ei ole pelkästään smoothie-poikkeuksesta, vaan ihan siitä tervejärkisestä ajatuksesta, että mikäli olet kaupassa ja vaikkapa sitten puristat sen mehun, niin sen sitten tietenkin täytyy olla verovapaa. Ja sama on esimerkiksi näissä smoothieissa: tähän asti, jos olet mennyt kotiin ja puristellut siellä, ei ole ongelmaa, kun ostat hedelmät hedelminä, mutta sitten jos ostat ne hedelmät sillä lailla, että joku muu puristaa ne siellä kahvilassa, niin sitten se vero olisi mennyt. Me teimme nyt tämän poikkeuksen, eli tämä selkeyttää tilannetta, ja tämä on viisas ratkaisu. Me tehtiin itse asiassa kovasti työtä kyllä valiokunnassa, että saimme tämän pienen mutta tärkeän poikkeuksen aikaan — siinä aika monta kierrosta kävimme ja näin sitten tämän ratkaisun löysimme.
Mutta, puhemies, kaiken kaikkiaan itse kyllä pidän edustaja Mäkisalo-Ropposen tavoin hyvin tärkeänä sitä, että voisimme kuitenkin mennä kohti terveysperusteisempaa veroa. Varmasti on niin, aivan varmasti on niin, kuin täällä edustaja Kiviranta kuvasi, että nämä ovat vaikeita asioita. Missään nimessä ei ole helppoa tulla kehittämään terveysperusteista veroa, sen kyllä varmasti uskallan väittää, mutta toisaalta uskon myös siihen, että mikäli tavoitteita ei aseteta ja pyritä niitä kohti, niin sitten ei ainakaan koskaan mitään tapahdu.
Kaiken kaikkiaan haluan myös itse alleviivata sitä, mitä edustaja Kiviranta tuossa puhui näistä kotimaisista hedelmä- ja marjamehuista ja niiden kohtelusta ja siitä, että ne pitäisi — niin kuin meidän tahtomme on ollut jo vuosia — rajata veron ulkopuolelle. Olen vähän harmissani myös siitä, että vieläkään tähän ei ole ratkaisua löytynyt eri syistä. Mutta toden totta edelleen muistutan, että tästä asiasta on olemassa eduskunnalta lausuma ja kannanotto, missä nimenomaan edellytämme, että tähän suuntaan mentäisiin.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-23T19:13:12,2023-02-23T19:15:26,Käsitelty,1.1
2022_174_184,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp",Näin. — Ja nyt on yleiskeskustelu... — Ei kun ei olekaan. Siellä on edustaja Reijonen vielä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_185,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Kiitoksia edustaja Viitaselle selkeästä vastauksesta. Elikkä nyt käytännössä voi olettaa, että tämä virvoitusjuomavero ei koske niitä mehuja sillä tavalla, että ainakaan hinnat nousevat, vaan päinvastoin voi jopa olettaa, että hinta laskee. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+13.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:15:26,2023-02-23T19:15:41,Käsitelty,1.1
2022_174_186,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 44/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Ja totuttuun tapaan, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_187,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysymys siitä niin sanotusta windfall-verosta, eli tässä ovat taustalla korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annettu EU-asetus sekä hallituksen viime syksynä budjettineuvottelussa tekemät linjaukset. Tässä EU-asetuksessa säädetään muun muassa tuottokatosta ja eräisiin öljy- ja kaasualan yhtiöihin sovellettavasta solidaarisuusmaksusta, ja tarkoituksena on kerätä valtiolle tuloa, joka voitaisiin käyttää korkeaa energian hintaa kompensoivien tukitoimien rahoittamiseksi.
Tässä esityksessä siis esitetään sähköalan yritysten verovuoden 23 voittoihin kohdistettavaksi 30 prosentin suuruinen väliaikainen vero, ja veron kohteena olisi sähköalan yritysten sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää 10 prosentin suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle. Esityksessä on myös fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittoihin kohdistettava väliaikainen 33 prosentin suuruinen vero. Tähän mainittuun veroon valiokunnalla ei ole huomauttamista. Siihen ei ollut huomauttamista myöskään asiantuntijoilla, ja saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tunnistettu sellaisia yrityksiä, jotka olisivat varmuudella ehdotetun veron piirissä. Eli lähinnä sitten nämä tulevat kommentit koskevat nimenomaisesti tuota ensimmäistä ehdotusta väliaikaisesta voittoverosta.
Asiantuntijakuulemisissa moni piti esitystä perusteltuna. Kuitenkin erityisesti elinkeinoelämä ja sähköalan toimijat eivät kannattaneet ehdotettua veroa. Perusteluna oli, että ehdotettu malli poikkeaa useilta osin EU-asetuksen mallista ja on tiukempi ja ylimitoitettu, sekä se, että vero ei kohdistu pelkästään ylisuuriin tuottoihin. Omalle pääomalle laskettavaa 10 prosentin verovapaata tuottoa pidettiin myös liian matalana ja kritisoitiin myös sitä, että huomioon ei oteta vierasta pääomaa. Useat kuultavista korostivat, että ehdotetun sähköalan voittoveron tulee olla kertaluonteinen. Kuulemisessa tuotiin esiin myös toisensuuntaisena näkemyksenä se, että hallituksen esitysluonnoksessa ollut omalle pääomalle laskettava viiden prosentin vuotuinen tuotto olisi ollut riittävä eikä sitä olisi tarvinnut nostaa kymmeneen, ja samoin kritisoitiin sitten tämän verokannan laskemista 30 prosenttiin lausuntokierroksen mukaisesta 33 prosentista.
Tässä mietinnössä käsitellään aika lailla suhdetta EU-asetukseen. Asiantuntijakuulemisissa on kyseenalaistettu ehdotetun mallin yhteensopivuus EU-asetuksen kanssa, ja perustuslakivaliokunta ja talousvaliokunta ovat lausunnoissaan kehottaneet meitä vielä tätä arvioimaan ja selvittämään. Mietinnössä kerromme, että hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena on kerätä riittävällä varmuudella vähintään sama tuotto jokaiselta sähköntuottajalta, jonka EU-asetuksen tuottokatto keräisi. Hallituksen esityksessä on arvioitu, että vero kansalliselle toimenpiteelle täyttää asetetut vaatimukset ja on vaikutuksiltaan asetusta vastaava. On myös arvioitu, että EU-asetuksen tuottoraja ei ole ehdoton yläraja, vaan siinä enemmänkin on kyse jäsenvaltioiden vähimmäisvelvollisuudesta.
Puhemies! Perustuslakivaliokunta lausunnossaan toteaa, että hallituksen esitys ei ainakaan välittömästi sellaisenaan vaikuta toteuttavan asetuksen mukaista tavoitetta, ja on viitannut saamaansa selvitykseen, jonka mukaan EU-oikeudellisesti merkityksellistä saattaa olla, että siinä missä asetuksen ensisijainen tarkoitus on alentaa sähkön hintaa, hallituksen esitys vaikuttaa lähinnä ylisuuriksi arvioituihin voittoihin. Tältä osin valiokunnalle on tuotu esille se, että tuottokaton tavoitteena ei ole vaikuttaa sähkön hintaan vaan kerätä sähköyhtiöiden markkinatuloja tukitoimien rahoittamiseen. Näin ollen voittoveron voidaan arvioida toteuttavan samaa tavoitetta kuin EU-asetuksen tuottokatto.
Lisäksi valiokunta tuo esille, että EU-asetuksen tuottokatto ei vaikuttaisi olevan kovinkaan yhdenmukainen toimi sähköalan markkinatulojen leikkaamiseksi. Tuottokaton määrä vaihtelee eri jäsenvaltioissa 70:stä 240 euroon per megawattitunti, ja voimassaoloaikakin vaihtelee 4 ja 24 kuukauden välillä.
Valiokunnan yleisnäkemys esityksestä on se, että valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta korostaa, että kyse on kertaluonteisesta verosta vallitsevassa poikkeustilanteessa.
No, mitä muuta? Mietinnössä käsitellään lisäksi muutamia perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan lausuntojen huomioita liittyen muun muassa erillistilinpäätöksen luonteeseen ja kirjanpitokäytäntöjen eroihin.
Valiokunta esittää myös muutamia muutoksia tähän hallituksen esitykseen. Yksi niistä koskee niin sanottuja Mankala-rakenteita. Kuulemisessa on tuotu esille se, että ehdotettu voittovero ei kohtele tasapuolisesti niin sanottuja Mankala-rakenteita, ja myös talousvaliokunta on kehottanut valiokuntaamme arvioimaan asiaa. Valiokunta ehdottaakin Mankala-rakenteiden huomioon ottamista lisäämällä tätä koskevan säännöksen lakiin. Tämän ehdotetun säännöksen mukaan Mankala-yhtiön osakkaan oman pääoman tuoton pohjaan lisättäisiin Mankala-yhtiön osakkeen hankintameno, minkä kautta osakas saisi hyväkseen Mankala-yhtiön oman pääoman. Lisäksi pyrittäisiin eliminoimaan se, ettei osakkeiden hankintameno tule otetuksi huomioon kahteen kertaan.
Toinen valiokunnan muutos koskee sisäisen sähköliiketoiminnan määritelmää. Kuulemisessa useat toivat esille, että sisäistä sähköliiketoimintaa koskeva määritelmä 90 prosentin omistusosuudesta on liian tiukka ja että sen sijaan pitäisi omistusosuusrajan olla 50 prosenttia, ja valiokunta pitää tätä muutosta perusteltuna ja esittää vastaava muutosta.
Kolmas tehtävä muutos koskee pieniä sähköntuottajia. Kuulemisessa tuotiin esille, että pienikin sähköliiketoiminta voi tulla tällä esityksellä voittoveron piiriin, ja valiokunta ehdottaa siksi muutettavaksi kriteeriä siten, että ratkaiseva tekijä olisi pelkästään se, onko sähköliiketoimintojen liikevaihto vähintään 500 000 euroa.
Eli valiokunnan päätösehdotus on, että hyväksytään esitys edellä mainitusti muutettuna, ja tämä mietintö oli niin ikään yksimielinen.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-23T19:16:14,2023-02-23T19:23:17,Käsitelty,1.1
2022_174_188,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Lohikoski.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_189,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koronakriisi ja heti sen perään Eurooppaa kurittanut energiakriisi ovat aiheuttaneet meille päätöksentekijöinä massiivisen haasteen. Markkinašokki toisensa perään on tehnyt inflaatiosta ja hintojen nousukäyrän kulmasta vaikeasti ennustettavan. Haasteena on ennen kaikkea ollut se, että kyseessä ovat ihmisten perustarpeet. Sähkö on perustarve — tästä voimme varmasti olla kaikki samaa mieltä. Siksi hallituksen laajat tukitoimet ovat olleet tarpeen, jotta tavallisia kotitalouksia on voitu tukea, myös siten, ettei kenenkään ole tarvinnut mennä sähkölaskujen takia henkilökohtaiseen perikatoon. Tukipaketit ovat olleet suuria, ja tukea on suunnattu monenlaisille kotitalouksille. Vasemmisto on pitänyt säännönmukaisesti esillä pienituloisten asemaa, jotta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei olla tukipaketeissa unohdettu. Nämä toimet ovat olleet tarpeen, mutta on myös selvää, että julkisen tuen pohjalle tarvitaan rahoitusta, ja siitähän tässä laissa nyt on kyse.
Arvoisa puhemies! Vasemmisto on pitkään vaatinut energiateollisuuden ylisuurten ja ansiottomien voittojen verollepanoa. Viime kesästä saakka vaadimme, että windfall-vero olisi otettu käyttöön ripeästi. Nyt ollaan tästä ripeästä aikataulusta valitettavasti jo myöhässä, mutta windfall-verolla puututaan sähköä tuottavien ja myyvien yritysten ansiottomiin ja ylisuuriin voittoihin väliaikaisella voittoverolla. Vasta EU-tasolla tehty päätös sai liikettä niveliin myös valtiovarainministeriössä — parempi tietysti myöhään kuin ei ollenkaan.
Lakiesitys on nyt käsitelty meillä valtiovarainvaliokunnassa ja verojaostossa. Olen iloinen siitä, että veropohjaa tiivistävä ja oikeudenmukainen päätös saatiin aikaiseksi. Veroa voisi harkita ensi kaudella säädettäväksi pysyväksikin. Tilanteen mukaan tätä toki täytyy arvioida. Vaikuttaa nimittäin siltä, että windfall-veron tulo on saanut jo energiayhtiöt harkitsemaan omaa hintatasoaan. Tämä on toki kuluttajille hyvä asia, jos pelkkä lakiesitys jo saa firmat säätämään itse hintojaan alaspäin. 
Markkinavoimien ei tule antaa ratsastaa ihmisten ahdingolla varsinkaan silloin, kun kyseessä on ihmisten perustarpeet. Ja siksi tämä windfall-vero, jo pelkästään sen olemassaolo ja tulossa olo, on ollut hyvää sääntelyä — tästä kiitos hallitukselle.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T19:23:20,2023-02-23T19:26:41,Käsitelty,1.1
2022_174_190,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,Näin. — Ja ledamot Löfström., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_191,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Mats,Löfström,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Ärade herr talman! Vi berörde här windfall-skatten också i en tidigare debatt om det temporära elstödet. Det här gäller då den temporära windfall-skatten, och av propositionen framgår att statsrådet och Ålands landskapsregering har olika uppfattningar om den aktuella propositionens betydelse för landskapets och rikets lagstiftningsbehörighet. Regeringen har bedömt att den föreslagna lagstiftningen hör till rikets lagstiftningsbehörighet medan Ålands landskapsregering å sin sida har ansett att frågan hör till landskapets lagstiftningsbehörighet. 
Det yttrande som finansministeriet begärt av Ålandsdelegationen har blivit klart efter det att regeringens proposition överlämnades till riksdagen. Ålandsdelegationen anser att den här frågan i viss mån är flertydig. Delegationen konstaterar att den bedömer frågan i första hand med utgångspunkt i den EU-förordning som ska genomföras och förordningens syfte, varför den föreslagna skatten på vinster anses höra till rikets lagstiftningsbehörighet snarare än landskapets. I ljuset av delegationens yttrande och den utredning som grundlagsutskottet fått, hänför sig bestämmelserna om skatt på vinster dock också till omständigheter utifrån vilka ärendet kan anses höra till landskapet Ålands lagstiftningsbehörighet. 
Ålands landskapsregering har till lagtinget lämnat ett lagförslag om detta ärende. En eventuell landskapslag som antas av lagtinget omfattas av den lagstiftningskontroll som avses i 19 § i självstyrelselagen för Åland. Beslut om antagande av landskapslag ska enligt 19 § tillställas justitieministeriet, samt Ålandsdelegationen som avger utlåtande över beslutet till justitieministeriet innan beslutet föredras för republikens president. Finner republikens president att lagtinget har överskridit sin lagstiftningsbehörighet eller att landskapslagen rör rikets inre eller yttre säkerhet, kan presidenten, efter att högsta domstolens utlåtande har inhämtats, förordna att landskapslagen ska förfalla i sin helhet eller till någon viss del. 
Ärade talman! Grundlagsutskottet påpekar att den föreslagna lagen om tillfällig skatt på vinster inom elbranschen och sektorn för fossila bränslen inte innehåller några bestämmelser där det uttryckligen hänvisas till lagens tillämpning på Åland. Enligt utskottets uppfattning behöver den föreslagna lagen således inte ändras, oberoende av om det vid lagstiftningskontrollen anses att ärendet hör till landskapets lagstiftningsbehörighet eller inte. 
Den saken är bra, men det betyder också att man måste följa med det här ärendet eftersom det får den indirekt konsekvens på det så kallade temporära elstödet, att om man kommer till att det här är rikets lagstiftningsbehörighet, måste man också säkerställa att elstödet kan omfatta åländska hushåll.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,sv,Mats Löfström,1345,2023-02-23T19:26:43,2023-02-23T19:29:51,Käsitelty,1.1
2022_174_192,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On loogista, että nämä moninaiset sähkönkäyttäjän tuet on perusteltua kattaa sähköalan ylimääräisellä voittoverolla, tai ainakin pyrkiä kattamaan. Voisi todeta, että sekin on yhtä loogista, että kun tämä tilanne ei tule varmastikaan käytännössä toistumaan, ainakin siltä näyttää, niin tämäntyyppisen veron täytyy olla kertaluonteinen, ja se on todettu myöskin tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.
Kaiken kaikkiaan minusta tämä käsittely valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa oli meillä ihan asianmukainen. Siellä otettiin huomioon kaikki ne keskeiset asiat, joihin kuultavat kiinnittivät huomiota. Tehtiin muutokset, jotka koskevat konsernin sisäistä sähköliiketoimintaa. Tehtiin muutoksia, jotka koskevat Mankala-yhtiöitä. Mankala-yhtiöitten asia otettiin varsin pitkälti huomioon. Sitten lisättiin myös tämä pienimuotoista toimintaa koskeva säännös, jonka mukaan veron piiriin tulisivat yritykset, joiden sähköliiketoimintojen yhteinen liikevaihto on vähintään 500 000 euroa.
Mielestäni tämä esitys on yksityiskohdiltaan ihan kunnossa ja siinä mielessä ihan kannatettava.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-23T19:33:57,2023-02-23T19:35:53,Käsitelty,1.1
2022_174_193,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Näin. — Verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_194,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ehkä vielä haluan omalta osaltani korostaa sitä, että kun nämä ajat ovat olleet varsin poikkeukselliset, niin kyllä kansalainen aika koville on joutunut näissä rajuissa hinnannousuissa, mitkä kohdistuvat niin elämiseen yleensä kuin sitten tähän sähköönkin, ja paljon on tukitoimia tehty. Todella monta tänään käsittelimme, viimeksi tätä sähköhyvitystä, ja sitä ennenkin oli jo arvonlisäveron alentamista, sähkövähennystä, sähkötukea. Nämä ovat olleet tarpeellisia, erittäin tarpeellisia kansalaisten auttamiseksi, ja mielestäni on hyvä ja aivan oikein ja reilua ja järkevää, että myös sitten yritämme saada tuottoja, verotuottoja, jotta voimme nämä kansalaisten avuksi tulevat tuet maksaa. Ja siksi tietenkin tämä windfall-vero on mielestäni logiikaltaan toimiva, hyvä ja oikeudenmukainen. On totta, että tässä mietinnössä korostamme, että nyt se on kertaluonteinen, mutta jos käy niin, että jossain vaiheessa sitten taas vastaava kriisi on yllä, niin ainakin henkilökohtaisesti itse näen, että tämänkaltaiset keinot ovat varmasti tarpeen jatkossakin. Koska me nyt puhumme hyvin paljon, tänäänkin eduskunnassa ja yleisesti yhteiskunnassa, siitä, että meillä on todellakin talous tiukoilla ja tarvitsemme tietynlaista säästäväistä tyyliä ja tarvitsemme ikään kuin yhtälön, jolla pystymme reilusti sitten tätä taloutta sopeuttamaan — tarkoitan ”reilulla” oikeudenmukaista sopeutusta — niin silloin kyllä mielestäni nimenomaan tämänkaltaiset verot, joilla sitten otetaan ikään kuin lisää soutajia tähän yhteiseen veneeseen, ovat aivan oikein. Totean, että pidän tätä oikein hyvänä esityksenä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-23T19:35:55,2023-02-23T19:37:39,Käsitelty,1.1
2022_174_195,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,Näin. — Ja vielä edustaja Niemi., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_196,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Viitaselle hyvästä selityksestä tässä asiassa. En voi kuitenkaan olla nostamatta sellaista esimerkkiä, mikä tarkoittaa sitä, että olisikohan sähköyhtiöillä — taikka yhdellä tietyllä sähköyhtiöllä nimeä mainitsematta — peiliin katsomisen paikka. Ihmisellä on syyskuussa loppunut sähkösopimus, ja tammikuussa tulee loka-, marras- ja joulukuulta kymmenkertaiseksi mitään ilmoittamatta noussut kilowattituntihinta. Tämän jälkeen tämä ihminen yrittää ottaa epätoivoisesti tammikuun alusta asti yhteyttä sähköyhtiöön. Tähän päivään mennessä hän ei ole kertaakaan päässyt puhelimella edes jonoon tähän sähköyhtiöön saadakseen kysyttyä tästä asiasta. Hän on sitten tammikuun alussa lähettänyt myöskin sähköpostia. Siihen ei ole keretty vastaamaan. Kyllä tämä täytyisi ehdottomasti saada sillä tavalla järkeen... Nyt jo tämä näyttää siltä, että sähköyhtiöt pudottavat hintoja noin 10—11 senttiin kilowattitunnilta, mutta silti ne itsepintaisesti pitävät nämä, kun ihmiset ovat loppuvuodesta tehneet hädissään tällaisia kalliimpia sopimuksia uhkana se, että sähkö saattaa olla jopa euron kilowatilta. Kyllä tässä täytyisi kohtuu olla myöskin sähköyhtiöillä, ja tekisivät järkeä, koska nyt nämä tukimaksut menevät sitten moneen kertaan edestakaisin, kun toisaalta, jos nämä kalliit määräaikaiset sopimalla peruttaisiin, silloin tässä päästäisiin paljon järkevämpään ratkaisuun. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-23T19:37:40,2023-02-23T19:39:27,Käsitelty,1.1
2022_174_197,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 320/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 44/2022 vp,Kiitos. — Näin on., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+14.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_198,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle automaattista päätöksentekoa verotus- ja tulliasioissa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 224/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 45/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 15. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 45/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Ja valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja, edustaja Viitanen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+15.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_199,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Viitanen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle automaattista päätöksentekoa verotus- ja tulliasioissa koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 224/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on hallituksen esitys automaattista päätöksentekoa verotus- ja tulliasioissa koskevasta laista, ja tämä ehdotus sisältää säännöksiä koskien automaattista päätöksentekoa sekä eräitä muita säännösehdotuksia. Ehdotetuilla muutoksilla poikettaisiin eräiltä osin hallintolakiin ehdotetusta automaattista päätöksentekoa julkisessa hallinnossa koskevasta yleissääntelystä verotus- ja tulliasioissa. Ehdotetut muutokset mahdollistaisivat Verohallinnon automaattisen päätöksenteon oikaisuvaatimusten käsittelyssä tietyissä tilanteissa ja eräissä muissa asioissa, joissa se ei olisi sallittua hallintolakiin ehdotetun säätelyn mukaan. Tullin osalta mahdollistuisi oikaisuvaatimusten automaattinen ratkaiseminen tietyissä tilanteissa. Esitys sisältää myös eräitä muita muutoksia.
Asiantuntijakuulemisissa pidettiin sinällään tarpeellisena ja kannatettavana sekä perusteltuna tätä esitystä. Huomiota kiinnitettiin kuitenkin ehdotusten suhteeseen EU:n tietosuoja-asetukseen ja eduskunnan käsiteltävänä olevaan automaattista päätöksentekoa koskevaan yleissääntelyyn sekä siihen mahdollisesti eduskuntakäsittelyn aikana tehtäviin muutoksiin. Eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että ehdotetut muutokset eivät olisi kaikilta osin välttämättömiä, ottaen huomioon arviot vaikutuksista Verohallinnon henkilöstöresursseihin.
Perustuslakivaliokunta lausunnossaan esittää, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, mutta ensimmäinen lakiehdotus kuitenkin vain, jos siihen tehdään muutos. 
Valiokunnan yleisnäkemys asiasta on se, että pidämme tätä esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Automaattisen päätöksenteon salliminen jouduttaisi asioiden käsittelyä ja mahdollistaisi virkailijatyön suuntaamisen yksinkertaisimmista asioista monimutkaisempiin ja yksilöllistä harkintaa vaativiin tapauksiin.
Valiokunnan mietinnössä on arvioitu valtiovarainministeriöstä saadun selvityksen pohjalta, että ehdotetussa säätelyssä on asianmukaisesti otettu huomioon EU-oikeudesta johtuvat vaatimukset. Todetaan kuitenkin, että toimivalta arvioida EU-oikeudenmukaisuutta on kuitenkin Euroopan unionin tuomioistuimella.
Esitykseen siis tehdään muutos perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta siten, että tämä voitaisiin säätää tavallisessa säätämisjärjestyksessä. Näissä asiantuntijakuulemisissa esitettiin eräitä yksittäisiä huomioita seuraamusmaksuista, mutta näiden johdosta valiokunta ei ole katsonut tarpeelliseksi muuttaa sääntelyä.
Ja näin ollen, puhemies, ehdotus on, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen muutettuna tämän mietinnön mukaisesti.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+15.aspx,fi,Pia Viitanen,511,2023-02-23T19:39:50,2023-02-23T19:43:01,Käsitelty,1.1
2022_174_200,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 326/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 46/2022 vp,Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 17. asia. Mennään keskusteluun. — Ja edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+17.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_201,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain 35 ja 35 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 309/2022 vp>>>Hallituksen esitys  HE 326/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt tosiaan käsittelemme tätä hyvinvointialueen rahoitusta, ja siellä on muun muassa tuo palkkaharmonisointi. Ja tuntuu siltä, että tähän palkkaharmonisointiin ei ole tarpeeksi kiinnitetty huomiota silloin alun perinkään, kun sitä sote-lakia esimerkiksi tehtiin. Ja tämä palkkaharmonisointi ei ole mikään pikkujuttu, vaan tämä on oikeasti aika iso asia. Samaan asiaan on törmätty aikaisemminkin. Olen itsekin ollut mukana kuntaliitoksessa, kun pienempi kunta liittyi isompaan kuntaan. Silloin tämä palkkaharmonisointi tehtiin, ja ei sekään mikään yksinkertainen asia ollut. Tämmöiseen tietysti pitää kiinnittää huomiota, että se tapahtuu oikeudenmukaisesti, ja siihen pitää olla riittävästi rahaa. Ja ihan muutenkin tähän hyvinvointialueen rahoitukseen liittyen kannattaa totta kai miettiä sitä, että on aika tärkeää, että huomioidaan myös, että sille hyvinvointialueelle tulee rahaa senkin mukaan, mitenkä sairastavaa se kansa on sillä alueella. Ainakin tuo Itä-Suomi tuntuu olevan häviäjän roolissa tässäkin asiassa. Tämmöiseen asiaan pitää myös kiinnittää huomiota. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+17.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:43:58,2023-02-23T19:44:59,Hyväksytty,1.1
2022_174_202,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 18. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_203,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelemme hyvinvointialueen rahoitusta, ja täytyy sanoa, että kyllä kieltämättä on oltava huolissaan. Nimittäin se on vähän epätasa-arvoista, mitenkä tätä rahoitusta nyt jaetaan. Tuolla Kuopiossa, Pohjois-Savossa, ainakin tuntuu, että on oikeasti häviäjän roolissa. 
Luen tästä ihan suoraan, mitä tässä nyt kerrotaan:
”Ehdotuksen mukaiseen asukasperusteiseen kohdentamiseen esitettiin sekä sitä puoltavia että kriittisiä näkemyksiä siitä, ettei se tosiasiassa korreloi suoraan yliopistosairaaloiden tehtävien ja vastuiden suuruuteen. Eräissä lausunnoissa pidettiin perustellumpana mallia, jossa kohdentamisperusteena käytettäisiin koko yhteistyöalueen asukaslukua. Esitetyn kohdentamisperusteen katsottiin asettavan etenkin Pohjois-Savon hyvinvointialueen ylläpitämän Kuopion yliopistollisen sairaalaan epäoikeudenmukaisesti eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin yliopistollisiin sairaaloihin sekä yhteistyöalueet erilaisiin lähtökohtiin yliopistollisten sairaaloiden ja alan tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatioiden voimavarojen osalta.”
Se on näin. Jos ajattelee, että siellä meidänkin alueella koulutetaan noita lääkäreitä ja sieltä lääkäreitä valmistuu koko Suomen alueelle — ja jopa tietysti ulkomaillekin ihmiset lähtevät sitten töihin — mutta nyt sitten tämä rahoitus, mikä tulee, tulee sen asukasluvun mukaan. Sillähän ei tosiaan ole mitään tekemistä sen kanssa, paljonko sieltä ihmisiä valmistuu. Jotenkin tämä on epäoikeudenmukainen, ja tämä pitäisi jatkossa tulla muuttamaan. Tähän asiaan varmasti seuraavakin hallitus palaa, mutta tämä pitäisi huomioida oikeudenmukaisemmaksi. Jotenkin tuntuu, että Pohjois-Savo on liian häviäjän roolissa. Tähän tarvitaan kyllä panostusta ehdottomasti enemmän jatkossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:45:43,2023-02-23T19:47:24,Käsitelty,1.1
2022_174_204,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_205,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Silloin kun näitä hyvinvointialueita tässä salissa säädettiin, unohtui, että maassa on viisi yliopistollista sairaalaa, jotka muodostavat erikoissairaanhoidon rungon tähän maahan. Tämä yliopistosairaalalisä, joka tässä hallituksen esityksessä nyt on käsittelyssä, on äärimmäisen tervetullut, mutta itse olen sitä mieltä, kuten monet asiantuntijat, että kyllähän tämä 116 miljoonaa on aivan liian vähän näille viidelle yliopistolliselle sairaalalle. Eikä pelkästään tämä määrä, sillä jakoperusteet, kuten täällä edustaja Reijonen jo aikaisemmin totesi, ovat sillä tavalla virheelliset, että esimerkiksi jos ajattelemme Pohjois-Savoa, missä on Kuopion yliopistollinen sairaala, jonka entinen erityisvastuualue, nykyinen yhteistoiminta-alue, kattaa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen, mutta kuitenkin tämä yliopistolisä laskettiin Pohjois-Savon hyvinvointialueen asukasmäärän perusteella, ja kun tämä lisä oli 34 euroa per asukas, niin kyllähän Kuopion yliopistollisen sairaalan potti jää aika pieneksi, koska tietenkin olisi pitänyt laskea tämä rahoitus Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Keski-Suomen asukasmäärän perusteella, jolloin Kuopion yliopistollisen sairaalan osuus olisi noussut. 
Sen takia on perusteltua näin todeta, koska totta kai kun se erityisvastuualueen asukasmäärä on ikään kuin sen yliopistosairaalan vastuun alla, niin eihän sitä rahoitusta voi laskea sen pienemmän asukasluvun perusteella, niin kuin nyt on tapahtunut. Sen takia tämä yliopistosairaalalisä on perusteltu. On arvioitu, että tämmöisen yliopistosairaalan kustannukset ovat noin kymmenen prosenttia korkeammat sen takia, että esimerkiksi juuri Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto vastaavat tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä. Ja koska Kuopion yliopistollinen sairaala on yksi maan suurimpia opetussairaaloita, josta valmistuu lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia ja muita terveydenhuollon alan ammattilaisia, tämä on tärkeä asia, ja luulen, että seuraava hallitus joutuu tähän kysymykseen palaamaan.
Yleisesti ottaen rahoitus koskien hyvinvointialueita oli sillä tavalla virheellinen, että vain 80 prosenttia perustuu tarveharkintaan eli sairastavuuteen ja siihen väestöön, joka esimerkiksi Pohjois-Savossa on valitettavasti maan sairainta, eikä tilanne Pohjois-Karjalassa ole kovin paljon parempi. Sen sijaan asukaslukuperusteisuus oli jopa 13 prosenttia. Eli silloin voidaan kysyä, miksi asukaslukuperusteisuus oli noinkin korkea. Koska tämä tarveharkintakin tapahtuu asukasluvun perusteella, niin itse asiassa jos oikein puhtaasti ajateltaisiin, tämä asukaslukuperusteisuus, 13 prosenttia, pitäisi poistaa kokonaan ja siirtää tänne tarveharkintaan, eli siihen todelliseen sairastavuuteen, mitä näillä alueilla on. Olen kyllä samaa mieltä kuin edustaja Reijonen, että tässä tapauksessa Pohjois-Savo ja myös Pohjois-Karjala ja erityisesti Kuopion yliopistollinen sairaala ja sitä kautta myös Itä-Suomen yliopisto ovat häviäjiä. Eli hieman ihmettelen, että tämä ongelma ei sitten muuttunut miksikään valiokuntakäsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Nyt on toinen käsittely menossa, ja täytyy todeta, että kun täällä ei voi enää tehdä muuta kuin hylkäävän esityksen, niin eihän sitä kannata tehdä, koska tässä on rahaa tulossa, mutta ensimmäisessä käsittelyssä olisin nähnyt hyvänä, että olisi muutettu näitä jakoperusteita. Mutta kun sitä ei tapahtunut, toivotaan, että seuraava hallitus sitten tämän asian korjaa.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T19:47:26,2023-02-23T19:51:41,Käsitelty,1.1
2022_174_206,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Näin toivomme. — Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_207,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Eestilän kanssa paljolti samaa mieltä, että tämä on huono asia Pohjois-Savolle. Totta kai on hyvä, että rahaa yleensä tulee tämmöiseen tarkoitukseen, mutta Pohjois-Savolle tämä ei ole kovin hyvä asia. 
Sen sijaan edustaja Eestilän kanssa olen vähän eri mieltä yhdestä asiasta. Eestilä nosti esille tässä, että nämä yliopistosairaalat jäivät huomiotta silloin, kun tehtiin tätä lakia. No, kyllä perussuomalaiset nosti esille sen yliopistosairaaloiden osuuden. Me nostimme sitä esille, mutta hallitus ei halunnut hyväksyä sitä. Ja kyllähän sillä jäi aika monta muutakin asiaa huomioimatta, kun sote-uudistusta tehtiin. Hirveällä kiireellä tehtiin kunnon hallintomöykky siitä, mutta ei huomioitu näitä käytännön asioita. Perussuomalaisethan esitti hirveän pitkän listan, mitä kaikkea olisi muutettu sitten tässä, mutta hallitushan ei sitä hyväksynyt. Koko soteenhan olisi riittänyt, että olisi korjattu vain ne asiat, mitkä ovat pielessä, eikä hirveätä uudistusta oltaisi tehty. 
Mutta tosiaan Eestilän kanssa olen sitä mieltä, että tämä asia nyt ei ole ihan Pohjois-Savon osalta oikein hyvä, mutta toivotaan, että seuraava hallitus puuttuu tähän aika ankaralla kädellä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:51:43,2023-02-23T19:52:47,Käsitelty,1.1
2022_174_208,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_209,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun totesin, että tätä yliopistosairaalalisää ja yleensä yliopistosairaaloiden rahoitustarvetta ei otettu huomioon, niin sehän tarkoittaa sitä, että maan hallitus ei ottanut huomioon. Totta kai me jo silloin ymmärsimme, että tämä ei mene oikein. Ja ihan sama oli tämä 80 prosenttia tarveharkinta ja 13 prosenttia asukaslukuperusteisesti. Siinähän tapahtuu sillä tavalla, että kun on hyvinvointialueita, missä asukasluku nousee, niin ne palkitaan heti. Mutta sitten, kun meillä on esimerkiksi sellaisia maakuntia, missä on paljon ikäihmisiä, jotka sairastavat tietenkin ja vaativat hoivaa ja hoitoa ja sitten väkiluku vähenee, niin se heti näkyy rahoituksen pienenemisenä, mutta tämä hyvinvointialuehan ei millään voi itse sitä asukasluvun pienenemää siirtää heti suoraan aleneviin kustannuksiin. Tämä on täydellinen mahdottomuus, niin että tätä kritisoin kyllä. Kyllä tämä on nyt tehty enemmänkin siksi, että katsotaan, minnekä rahaa menee, ja mitäs järkeä erikoissairaanhoitoa on rahoittaa mittavasti sinne, missä on terve väestö, koska käsitykseni mukaan pitäisi rahoittaa juuri niitä alueita, missä on sairaampi väestö ja ikärakenteeltaan sellainen väestö, joka välttämättä tarvitsee enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. [Minna Reijonen: Oikein!]", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T19:52:49,2023-02-23T19:54:05,Käsitelty,1.1
2022_174_210,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Näin. — Ja nyt vielä edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_211,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt on pakko kyllä kommentoida. Kuulosti aika mielenkiintoiselta, kun on kuitenkin yksimielinen esitys tässä käsittelyssä. Tässä on mietintö, jossa valiokunta, joka tätä on käsitellyt, sosiaali- ja terveysvaliokunta, pitää tämän esityksen tavoitteita ja yliopistosairaalalisää tarpeellisena ja korostaa sitä, että tässä tehdään hyvä lisäys. Kun miltään alueelta ei oteta pois — on tulossa lisää rahaa näille alueille — ja täällä kuulostivat äskeiset puheenvuorot siltä, että kaikki on huonosti ja huonommaksi menee, niin tämähän ei ole totta. Ja sen takia halusin kommentoida, koska kyllä tästä valiokunnan mietinnöstä käy ilmi, että valiokunta pitää erittäin myönteisenä sitä, että hyvinvointialueiden rahoitukseen kohdennetaan nyt lisärahoitusta tutkimukseen ja koulutukseen liittyvien tehtävien perusteella. Tämähän on hirvittävän tärkeä tehtävä näillä yliopistosairaaloilla. Toki he ovat ilmaisseet huolensa rahoituksen tasosta. Se on ihan totta, että varmasti aina sosiaali- ja terveyspalveluihin voitaisiin laittaa lisää rahaa, jotta ne olisivat vielä parempia. Mutta äskeiset puheenvuorot kuulostivat kovin negatiivisilta, vaikka miltään alueelta ei oteta pois ja osaan on tulossa lisää. Haluan, että tähän keskusteluun nyt tulee pöytäkirjaan merkityksi myös valiokunnan mietintöä, joka oli yksimielinen, puolustava puheenvuoro.
Ja sitten tämän lisäksi haluan sanoa tämän, että kun te kovasti kritisoitte tässä hallitusta vielä rahoituksesta, niin kaikille hyvinvointialueillehan rahoitus perustuu THL:n tarvearviointeihin. Eli ei hallitus ole päättänyt, mille alueelle nyt ovat minkäkinlaiset kertoimet, vaan on olemassa tietyt tarvekriteerit, ja THL tavallaan jatkossakin tulee olemaan se taho eikä hallitus, mikä hallitus ikinä voimassa onkaan, joka sitten katsoo, miten sitä rahaa jaetaan, millä painopisteillä jatkossa tulevat olemaan nämä jaot, koska kyllä ikääntyvää väestöä on koko Suomessa. Sitä ikääntyvää väestöä löytyy myös minun vaalipiiristäni, Uudeltamaalta, niin että ei se ole pelkästään niiden alueiden asia, jotka ovat jotenkin syrjässä pääkaupunkiseudun kupeesta. Tämä sama kehityskulku, että rahaa menee enemmän, kun väki ikääntyy, varmasti tulee olemaan näissä THL:n tarvekertoimissa jatkossa se, minkä mukaisesti me kaikki tietysti toivotaan, että omatkin alueemme saavat lisää rahaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T19:54:07,2023-02-23T19:56:47,Käsitelty,1.1
2022_174_212,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_213,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt täytyy kyllä edustaja Lohikoskelle sanoa, että joko te ette oikein ymmärrä terveydenhuollon perusteita tai ette ole lukenut papereita. Ensinnäkin totesin puheessani, että tämä 116 miljoonaa ei alkuunkaan riitä siihen, mitä yliopistolliset sairaalat oikeasti vaativat, tämä on mittaluokaltaan aivan pielessä. Jos te katselette asiantuntijoitten lausuntoja, mehän puhuttaisiin oikeasti 400 miljoonasta. Ymmärrän kyllä, että ei joka paikkaan rahaa voi työntää, mutta esimerkiksi tämä 34 euroa per asukas tarkoittaa Pohjois-Savon kohdalla 8,5 miljoonaa, jos minä äkkiä lasken päässä, ja eihän se millään tavalla riitä siihen vajeeseen, mikä siellä tällä hetkellä nimenomaan erikoissairaanhoidossa on, kun ottaa Kuopion yliopistollisen sairaalan funktion huomioon.
Ja edelleen, arvoisa edustaja Lohikoski, näyttää siltä, että te ette ole lukenut edes Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen papereita, joissa todetaan yksiselitteisesti, kuten muutkin, että itse asiassa tämä asukasperusteisuus on täysin virheellinen, koska sen pitäisi perustua tarveharkintaan. Te sotkette esimerkiksi Pohjois-Savon, joka on Suomen sairain maakunta sairastavuusindeksillä mitattuna, vertaatte sitä johonkin alueeseen, jossa on terveempi väestö. Kyllä minä nyt sen verran lääketieteen koulutuksen saaneena tiedän, että jossakin paikassa kun on sairaita ihmisiä, he tarvitsevat lähtökohtaisesti enemmän rahaa kuin se alue, missä on terveitä ihmisiä.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkökulmasta täytyy todeta, että kyllä tässä nyt arvosteltavaa on. Ei se, vaikka te olette hallituspuolueen edustaja, tarkoita sitä, että kaikki on hyvin ja kaikki menee mukavasti, kun valiokunta on yksimielinen. Teillä on edelleen olemassa tämä virhe, että tämä asukaslukuperusteisuus on aivan liian korkea. Tutustukaa asiantuntijoitten papereihin, ja keskustellaan sen jälkeen. Ja jos olemme tässä eduskunnassa ensi kaudella, niin katsotaan, muuttuuko se miksikään.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T19:56:47,2023-02-23T19:58:49,Käsitelty,1.1
2022_174_214,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_215,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Toki on hyvä, että yliopistosairaalat huomioidaan ja niille annetaan rahoitusta, se on ihan ilman muuta hyvä asia. Mutta se, että se on vähän epäoikeudenmukainen, ei tietenkään ole hyvä asia. Kuten tässä valiokunnassakin on nostettu esille, on huomioitu se, että tämä on epäoikeudenmukainen Pohjois-Savon osalta, ja tosiaan siihen tarvitaan sitä muutosta jatkossa. Onhan se vaan niin, että omaa aluettaan pitää puolustaa. Sitä vartenhan me täällä olemme, että me nostamme esille niitä asioita, mitkä ovat pielessä.
Kyllä tässä sote-rahoituksessa on ehdottomasti vielä korjattavaa. Me mentiin siihen sote-juttuun, se ei välttämättä ollut ihan järkevää, että mentiin siihen kaiken kaikkiaan, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa ja nyt pitää miettiä eteenpäin ja miettiä myös niitä korjaussarjoja tähän, niitäkin tarvitaan. Tämäkin, että Pohjois-Savo huomioidaan jatkossa paremmin, on totta kai tärkeä asia meille.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T19:58:49,2023-02-23T19:59:36,Käsitelty,1.1
2022_174_216,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Ja edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_217,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Kiitos opastavasta puheenvuorosta edustaja Eestilälle. Täytyy sanoa, että minun lukemissani papereissa THL:llä on nimenomaan tarvekertoimet, ja niitä tarvekertoimia on sairastavuus, siellä on ikääntyminen, siellä on myöskin erilaisia sosiaalisia ongelmia, työttömyyttä, monia muitakin tällaisia kertoimia mukana. Nyt täytyy sanoa, että tämä teidän isällisen opastava puheenvuoronne kyllä oli hieman erikoista kuunneltavaa, ikään kuin en olisi koskaan lukenut papereita, missä näistä tarvekertoimista puhutaan.
Ihan tähän lopuksi haluan sanoa, että odotan suurella lämmöllä ja mielenkiinnolla, kun seuraava eduskunta ja hallitus ovat, että mikäli teidän puolueenne ovat siellä, kuinka te osoitatte nyt lisää rahaa sitten sosiaali- ja terveyspalveluille, kun ainakin kokoomuksen vaaliohjelmista olen lukenut jotain aivan muuta. Siellä on luvattu suuria leikkauksia. Odotan kiinnostuksella, kuinka ne kohdentuvat sitten näille hyvinvointialueille. Toivottavasti laitatte rahoituksen kuntoon ja sinne kaiken sen, mikä sieltä puuttuu. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T19:59:36,2023-02-23T20:00:49,Käsitelty,1.1
2022_174_218,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_219,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edelleen edustaja Lohikoski jatkaa linjalla, jota hän ei oikein itsekään ehkä hahmota eikä tiedä, mistä puhuu. Ei kokoomus mitään leikkauksia ole esittänyt minnekään, vaan se on esittänyt, että prosessit pannaan kuntoon ja sitä kautta tulee se hyöty sitten myös taloudellisesti. Ei se tarkoita sitä, että potilaat siitä kärsisivät. En jaksa avata tarkemmin, mitä tämä tarkoittaa kunkin erikoisalan kohdalla.
Mutta, edustaja Lohikoski, te ette näköjään vieläkään hahmota sitä, että tässä on laskennallinen virhe. Se, että pannaan kaksikymmentäkaksi ja puoli miljardia jonnekin on ensinnäkin sen rahoituksen kokonaismäärä, mutta ne rahoituksen perusteet ovat tässä pielessä, ja sitä mieltä ovat sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos että muut asiantuntijat. Te ette selvästikään ole tutustunut esitykseen. Siellä sanotaan jopa niin, että tämä 13 prosenttia asukasperusteisuus pitäisi poistaa kokonaan ja tarveharkinnan perusteella antaa se raha. Sitten se raha on Uudellemaalle, mitä se on, ja se on Itä-Suomeen, mitä se on, mutta silloin se perustuu siihen, mikä on todellinen tarve, ja se taas perustuu kansantauteihin ja moni muu sairastavuusindeksiin ja minkälaisia ihmisiä siellä asuu.
Mutta, edustaja Lohikoski, minä nyt luen täältä hallituksen omista papereista. ”Sen sijaan Itä-Suomen yhteistyöalue ja hyvinvointialueet Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pohjois-Karjala sekä alueen muista toimijoista Pohjois-Savon liitto, Kuopion kaupunki, Etelä-Savon maakuntaliitto, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Itä-Suomen yliopisto ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus vastustivat esitettyä kohdentamismenetelmää ja kannattivat yliopistosairaalalisän kohdentamista yhteistyöalueen asukasmäärän mukaan, joka olisi ollut se oikeudenmukainen jakoperuste. Näiden lausuntojen mukaan esitetty kohdentamistapa asettaa Kuopion yliopistollisen sairaalan eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin yliopistosairaaloihin ja on epäoikeudenmukainen Pohjois-Savolle alueena. Esitetty kohdentamistapa lisäisi Pohjois-Savon rahoitusta noin 8 miljoonaa ja Uudenmaan alueelle ja Helsingin kaupungille noin 56 miljoonaa.” Ja jos minä kerron teille, missä ne sairaimmat ihmiset ovat Suomessa, niin ne ovat nimenomaan Pohjois-Savossa. Se on sairastavuusindeksiltään maan johtava alue. Onko se hyvä tai huono? Totta kai se on huono asia, mutta minä vaan kerron nämä omat käsitykseni, että miten raha pitäisi oikeudenmukaisesti kohdentaa. Se, että valiokunta on jonkun työn tehnyt, ei tietenkään ole minun vastuullani, mutta eduskunnassa yleensä pitäisi faktoilla puhua ja lukea ne asiantuntijoitten lausunnot ja ymmärtää, mistä tässä on kysymys. Ja kysymys on siitä, että kokonaisrahoitusjärjestelmän perusteet ovat hataralla pohjalla. Ne eivät perustu mihinkään. Ne perustuvat rahan jakamiseen mutta eivät todelliseen tarpeeseen, minkä pitäisi olla aina lähtökohta.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T20:00:51,2023-02-23T20:03:45,Käsitelty,1.1
2022_174_220,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"No niin, ja nyt asianomaisen valiokunnan jäsen, edustaja Reijonen.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_221,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tässä nousi esille, että mitä puolueet tekisivät sitten jatkossa. Ainakin perussuomalaiset kyllä korostaa sitä, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, ja sillä tavalla niitä asioita hoidellaan ja laitetaan rahoitusta myös siihen, mihinkä tarvitaan, ja totta kai tämä terveydenhuolto on tärkeä asia.
No nyt ihan valiokunnan jäsenenä haluan nostaa esille, että valiokunnassa tosiaan kiinnitettiin huomiota tähän Pohjois-Savon alueeseen. Mutta sitten olen itse tehnyt aloitteen eduskuntaan, että jatkossa huomioidaan paremmin tämä epäoikeudenmukaisuus, ja minusta on tärkeää, että se aloite etenee, koska Pohjois-Savo on tosiaan häviäjä. Tosiaan toimenpidealoitteen olen sinne laittanut, ja odotan kyllä kovasti, että se jatkossa etenee. Totta kai nyt tässä eduskunta vaihtuu välillä, mutta on tärkeätä, että se aloite huomioidaan jatkossa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T20:03:45,2023-02-23T20:04:36,Käsitelty,1.1
2022_174_222,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Ja edustaja Lohikoski., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_223,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Missään vaiheessa en ole kyllä täällä esittänyt sellaista näkemystä, että Pohjois-Savoon ei pitäisi antaa lisää rahaa. Olen sanonut koko ajan, että on tärkeää antaa riittävä rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se kuuluu näille hyvinvointialueille ja yliopistosairaaloille. Tuntuu aika erikoiselta kuunnella ikään kuin olisin väittänyt jotakin muuta. 
Mutta mielenkiinnolla odotan sitten tosiaan kokoomukselta etenkin näitä listoja siitä, kun kerroitte, että ette jaksa nyt tässä tarkemmin luetella, kuinka sitä rahaa kohdennetaan. Kun olette kertoneet kuitenkin erittäin suurista leikkauksista myöskin sinne sosiaali- ja terveyspuolelle, niin ihan mielenkiinnosta odotan kuulevani sen, että miten te tämän leikkauksen sinne aiotte tehdä, koska siellä oli useita kohteita, ja se on mielenkiintoista myöskin, että jos ei se osu lainkaan tänne hyvinvointialueille, niin minne se sitten osuu. Odotan tätä tietoa. Ehkä vaalikentillä sitten kuulee, tai kenties tässä sitä avataan. Ja toivoisin, että olisi mukavaa tässä salissa kuulla tämä puheenvuoro aivan sillä tavalla omana itsenään, ilman, että tarvitsee alentaa muita puheenvuorossa. — Kiitos", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T20:04:36,2023-02-23T20:05:51,Käsitelty,1.1
2022_174_224,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Niin. — Edustaja Eestilä., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_225,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mitä tulee alentamiseen, niin huomasin, että te tulitte kesken tätä keskustelua tänne saliin ja aloitte sen jälkeen jollakin tavalla moittimaan esitettyjä faktoja, mitä täällä esitettiin. Teillä ei ollut faktoja, vaan teillä oli vain niin kuin moite edellä. Ja minua ei tarvitse teititellä, minä en tee päätöksiä tässä eduskunnassa, mutta kansanedustajana noudatan perustuslakia ja kerron oman käsitykseni, mitä tässä on tapahtunut. Te väitätte, että kokoomus on sanonut leikkaavansa hyvinvointialueilta, mutta eihän se niin mene. Eihän me mihinkään ihmisten hyvinvointiin olla puuttumassa vaan siihen, että prosessit pannaan kuntoon.
Yleisesti ottaen, olipa minkä tahansa toimialan asia täällä pöydällä, asia ei mene niin, että me pistämme joka paikkaan lisää rahaa. Me voimme panna johonkin erikoissairaanhoidon tietylle toimenpidealueelle rahaa, mutta meidän pitää panna prosessit kuntoon, ja se edellyttää johtamista, ja sitä me emme pysty tästä salista käsin tekemään. Se tapahtuu hyvinvointialueilla. Kaikki leikkausjärjestelmät ja kaikki pitää panna, ja se ei voi mennä niin, että kun jossakin on ongelmia, aina vain laitetaan lisää rahaa, vaan se pitää panna tehokkaaksi. 
Olen itse eläinlääkäri koulutukseltani ja olen tehnyt 30 vuotta käytännön töitä ja jonkun verran ymmärrän, miten asiat pannaan tehokkaasti rullaamaan. Olen ollut sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja, ja olen jutellut monen kirurgin ja ammatti-ihmisen kanssa ja nähnyt, että leikkaussalit ovat tyhjillään sen takia, kun se tulppa on jossain muualla. 
Prosessit kuntoon tarkoittaa sitä, että sieltä, mikä pystytään panemaan tehokkaasti kuntoon, säästyy rahaa, ja sitten kun meillä on pitkäaikaissairaita ja ihmisiä, jotka oikeasti tarvitsevat huolenpitoa ja muuta hoitoa, niin satsataan sitten niihin. Tätä tarkoitin omilla puheenvuoroillani, mutta se ei poista sitä, että nämä rahoituksen perusteet eivät ole oikein.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-23T20:05:51,2023-02-23T20:07:47,Käsitelty,1.1
2022_174_226,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,Edustaja Reijonen., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_227,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 322/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 47/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sote ja soten mokat kyllä puhuttavat paljon ja myös tämä rahoitusasia tässä. Tässä vaikka onkin ollut näin tärkeässä asiassa enää vain kolme kansanedustajaa keskustelemassa, niin mielenkiintoinen keskustelu on saatu aikaiseksi. 
On kyllä todella tärkeätä, että jatkossa huomioidaan tämä, että niin Pohjois-Savoon kuin Kuopion yliopistolliseen sairaalaan rahoitus tulee tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin. Kyllä siihen on tärkeää myös jatkossa panostaa. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+18.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-23T20:07:49,2023-02-23T20:08:17,Käsitelty,1.1
2022_174_228,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 24. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. — Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, edustaja Lohikoski, olkaa hyvä.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_174_229,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Köyhyydestä kärsii Suomessa myös työssäkäyviä ihmisiä. Usein käydessäni keskusteluja sosiaaliturvasta huomaan, että harva lopulta tietää, kuinka moni ihan tavallinen duunari joutuu turvautumaan sosiaalietuuksiin selvitäkseen peruselinkustannuksista. Pienituloisia työssäkäyviä tukeutuu esimerkiksi paljolti asumistukeen, ja osa jopa toimeentulotukeen. Osasyynä tähän on se, että sadattuhannet ihmiset tekevät töitä osa-aikaisesti.
PAMin jäsenkysely vuodelta 2020 kertoo, että kaksi kolmesta osa-aikatyötä tekevästä olisi halunnut saada kokoaikaisen työn. Osa-aikatyötä tekevien elämää hankaloittaa usein niin toimeentulon niukkuus kuin myös sen ennakoimattomuus. Lisäksi arjen suunnittelu voi olla haastavaa, ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen voi vaatia alituista aikataulujen sumplimista vaihtelevien työaikojen mukaan.
Sama pätee määräaikaisiin työsuhteisiin. Elämä on ennakoimattomampaa, kun työn jatkuvuudesta ei ole takeita. Määräaikaisten työsuhteiden määrä on Suomessa ollut nousussa. Tilastokeskuksen kyselyn mukaan yhä useampi määräaikainen työntekijä kertoo määräaikaisuuden syyksi sen, ettei pysyvää työtä ole löytynyt. Työsuhteet ovat siis enenevässä määrin vastentahtoisesti määräaikaisia. 
Arvoisa puhemies! Työlainsäädännön lähtökohta on, että vakituinen ja kokoaikainen työsuhde olisi pääsääntö. Vastentahtoisesti määrä- tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevien tilanne on siis suorastaan työlainsäädännön hengen vastainen. Nyt käsittelyssä oleva lakialoitteeni uudesta prekaarilisästä olisi oikeudenmukainen kompensaatio työntekijälle siitä, että työnantaja ei tarjoa kokoaikaista tai vakituista työtä. Laissa määritelty lisä maksettaisiin palkanlisänä joko prosenttiperusteisesti osa-aikatyöstä, jota työntekijä ei ole itse pyytänyt, tai määräaikaisen sopimuksen loputtua, ellei työsopimusta jatketa.
Prekaarilisä olisi ennen kaikkea tasa-arvoteko. Vuonna 2021 naispalkansaajista osa-aikaisia oli 24 prosenttia, eli 264 000 palkansaajaa, ja miespalkansaajista 11 prosenttia, eli 122 000 palkansaajaa. Samana vuonna määräaikaisista naisia oli 214 000 ja miehiä 151 000.
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessani ehdotettu prekaarilisä koskisi erityisesti pienipalkkaisia sekä naisvaltaisia aloja ja kuroisi siten sukupuolten välistä palkkakuilua umpeen. Palkka-avoimuutta emme valitettavasti hyvästä hallitusohjelmasta huolimatta saaneet tällä kaudella eteenpäin, joten tämä lakialoite olisi tärkeä askel sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Olemme nähneet, että pienipalkkaiset naiset ovat löytäneet nyt voimantuntonsa ammattiyhdistysliikkeessä, esimerkiksi PAMilaiset heidän lakkokamppailussaan. Naiset ovat kyllästyneet tekemään yhteiskunnan peruspilareita kantavaa työtä pilkkahintaan. Tästä muistamme myös hoitajien lakkokamppailut. Ammattiyhdistysliikkeen taistelut vievät tasa-arvoa eteenpäin, mutta lainsäädännölläkin me voimme täällä ohjata ja velvoittaa työnantajaa tavoilla, jotka veisivät työelämän rakenteita oikeaan ja tasa-arvoiseen suuntaan. Suunnan pitäisi olla selvä kaikille: palkalla pitää tulla toimeen. Työelämän pitää tarjota ihmisille vakautta ja mahdollisuuksia suunnitella omaa elämää eteenpäin prekaariuden, eli tällaisen pätkittäisyyden, lisääntymisen sijaan. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T20:12:27,2023-02-23T20:17:15,Käsitelty,1.1
2022_174_230,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Gustafsson., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_231,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulin varta vasten tänne istuntosaliin. Olen urani aikana ollut myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja, ja työlainsäädäntö ja työelämän tasa-arvoasiat ovat oikeastikin sydäntäni lähellä. Tämä lakialoite prekaarilisästä voi äkkiseltään tuntua ehkä vähän yllättävältä tai oudolta, uudeltakin, mutta nämä luvut, mitkä tässä edustaja Lohikoski totesi, miten tämä erityisesti kohdentuisi pienipalkkaisiin naisiin, minusta puoltavat ja perustelevat kyllä erityisen hyvin tämän lakialoitteen eteenpäin menemistä.
No, nyt me tiedämme, että tämä eduskunnan työaikataulu on, mikä on, mutta silti arvostan, että tämä lakialoite on tehty. Itse aikanani tein lakialoitteen vuorotteluvapaasta, jota on käyttänyt lähes puoli miljoonaa ihmistä. Ei sekään ensimmäisellä esityksellä eteenpäin mennyt, mutta myöhemmin meni. Ja viimeksi tänään sain kiitoksen diakonissalta, jonka nimeä en halua nyt tässä sanoa mutta joka kiitti tästä vuorotteluvapaasta ja oli huolestunut nyt siitä, kun minä meinaan jäädä eduskunnasta pois. Mutta vuorotteluvapaa on ja pysyy, ja toivon tällekin aloitteelle menestystä.
Kiitoksia, edustaja Pia Lohkikoski.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-02-23T20:17:17,2023-02-23T20:19:16,Käsitelty,1.1
2022_174_232,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"Kiitos. — Ja eihän sitä tiedä, edustaja Gustafsson, jos tekin jäätte vain vuorotteluvapaalle eduskunnasta, palaatte sitten. — No, edustaja Lohikoski.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_233,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Pia,Lohikoski,Kansanedustaja,VAS,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"Kiitos! Haluan kiittää edustaja Gustafssonia, että en joutunut täällä aivan yksin keskustelemaan tästä asiasta. Asia on tärkeä. Toki se on nyt loppukaudella näin, että vaalikentille osalla on ollut jo kiire, kaikki eivät täällä enää ehdi jokaisesta asiasta olla keskustelemassa, mutta itsekin näen näin, että tämä on keskustelunavaus. Sain itse tähän taustatyöhön apua SAK:sta tämän lakialoitteen kirjoittamiseen, ja ideaakin heiltä päin tarjottiin tähän. En voi suinkaan ottaa kunniaa itselleni, että tämä olisi oma keksintöni aivan vallan, vaan tässä on hyvää taustatyötä ja todellista tarvetta. Meillä on pienipalkkaisia ihmisiä, jotka todella joutuvat tekemään sitä vastentahtoista osa-aika- tai määräaikaista työtä. Kyllä itse näen näin, että erikoiselta tuntuu, jos ihmisellä, joka tekisi töitä ja tekee töitä, on niin pieni palkka, että se ei riitä esimerkiksi vuokranmaksuun, kun meillä on niin kallis asumisen hinta. Näkisin, että ei voi olla vain yhteiskunnan tehtävä erilaisten tukien kautta osallistua näiden pienipalkkaisten ihmisten elinkustannuksiin, vaan näen myös, että työnantajallakin täytyy olla vastuu siitä, että palkka olisi sillä tasolla, että ihminen voi sillä elää ja elättää myöskin perheensä.
Toki haluan kiittää myöskin edustaja Gustafssonia vuorotteluvapaasta. Itsekin olen joskus ollut aikoinaan vuorotteluvapaalla, ja on todella sääli, että sitä järjestelmää on ajettu alas, koska työn jakaminen sillä tavalla kuin vuorotteluvapaa esimerkiksi tekee, että palkataan työtön töihin ja se, joka on ollut työelämässä, pääsee vaikkapa opiskelemaan tai tekemään jotain muuta toimintaa sillä aikaa ja keräämään taas voimia palatakseen takaisin työelämään, on todella järkevää toimintaa niin yhteiskunnan kuin yksilönkin näkökulmasta. Usein työnantajakin saattaa saada siinä työpaikkaan ehkä jonkun sellaisen henkilön sitten työttömänä palkattua, joka kenties myöhemminkin sinne sitten työllistyy. Eli itse pidän todella harmillisena sitä, miten vuorotteluvapaata on heikennetty viime vuosina siten, että se ei enää ole siinä laajuudessa kaikkien käytettävissä kuin se aikoinaan oli, koska järjestelmä oli todella hyvä. Kyllä tässä ajassa, kun moni nuorikin työssäkäyvä mielenterveysongelmiin joutuu työuupumuksen takia, erilaiset työajan lyhentämisen tai työn jakamisen muutokset olisivat vallan terve asia tälle yhteiskunnalle, koska meillä nuorempien ikäluokkien odotetaan jaksavan seitsemänkymppisiksi asti käydä töissä. — Kiitos.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Pia Lohikoski,1399,2023-02-23T20:19:23,2023-02-23T20:22:26,Käsitelty,1.1
2022_174_234,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Gustafsson., ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Käsitelty,1.1
2022_174_235,174/2022,2023-02-23,16.00,20.24,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,Lakialoite laiksi työsopimuslain 2 ja 13 luvun muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 87/2022 vp,"No, tulihan se punainen valo sieltä. Minä niin tykkään tästä punaisesta valosta. — Joo, en halua istuntoa pitkittää, mutta en nyt malta olla vielä tästä vuorotteluvapaasta sanomatta, kun se tässä nyt nousi näinkin myönteisesti esille.
Minulla on aikanaan ollut hyvinkin syvällinen tavoite ja lähtökohta, kun sitä asiaa olen lähtenyt viemään eteenpäin. Siinä on ollut kahdesta isosta asiasta kysymys: Työelämän ja työuran huokoistamisesta, että ihminen voi tästä oravanpyörästä jäädä aika ajoin pois eri syistä, ja toinen tavoite oli työn jakaminen. Ja suoraan sanoen olen ollut ehkä vähän ylpeäkin ja onnellinen siitä, että harva kansanedustaja voi sanoa tehneensä lähes puoli miljoonaa ihmistä onnelliseksi, joista toinen puoli on päässyt tekemään oikeaa työtä, kun työntekijä on lähtenyt vuorotteluvapaalle ja laki on edellyttänyt, että palkataan sijainen tilalle. Ja kymmenettuhannet ovat myöskin saaneet pysyvän työpaikan osoitettuaan sitten osaamisensa, asenteensa ja työkykynsä.
Toivon, edustaja Pia Lohikoski, että sitten ensi kaudella, kun täällä jatkatte, pääsette ikään kuin tätä satoa korjaamaan tämänkin asian ja aloitteen pohjalta. — Kiitoksia.", ,Hyväksytty,3.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_174+2022+24.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-02-23T20:22:26,2023-02-23T20:24:16,Käsitelty,1.1
2022_175_1,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Päiväjärjestyksen 3. asiana on ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta. Hyvät kansanedustajat! Tänään aamuyöllä tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä aloitti oikeudettoman väkivaltaisen sodan, hyökkäyksen Ukrainaan ja ukrainalaisia vastaan. Olemme joutuneet kuluneen vuoden aikana näkemään silmitöntä väkivaltaa myös siviileitä, naisia ja lapsia, kohtaan. Siviilikohteita on tuhottu raakalaismaisilla iskuilla. Tiedämme, että tuhansien, kymmenientuhansien siviiliuhrien lisäksi kymmeniätuhansia, satojatuhansia nuoria miehiä ja naisia, sotilaita, on kuollut. Tiedämme kansainvälisten viranomaisten ja organisaatioitten kautta, että Venäjä, sen sotilaat ja ennen kaikkea sodasta vastuussa oleva eliitti ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin ja sotarikoksiin. Ukrainalaiset ovat taistelleet vahvan maanpuolustustahdon vallitessa ja poikkeuksellisen yhtenäisen lännen tuella urhoollisesti. He eivät taistele vain oman maansa tulevaisuuden puolesta, he taistelevat samalla demokratian ja ihmisyyttä kunnioittavien arvojen puolesta, meidän ja muiden samoja arvoja jakavien kansakuntien puolesta. Your Excellency, Ambassador of Ukraine! The Ukrainians deserve our highest respect and all possible support that we Finns can provide. Ukraine’s cause is ours. We must not forget the Ukrainian people. Ärade riksdagsledamöter! Ukrainas folk förtjänar stor respekt och allt tänkbart stöd som vi finländare kan ge. Ukrainas sak är vår sak. Vi får inte glömma människorna i Ukraina. Arvoisat kansanedustajat! Ukrainalaiset ansaitsevat suuren kunnioituksen ja kaiken mahdollisen tuen, jonka me suomalaiset voimme antaa. Ukrainan asia on meidän asia, ukrainalaisia ei saa unohtaa. Tästäkin syystä hyökkäyksen ensimmäisenä vuosipäivänä eduskunta käy Ukrainan tilanteesta ajankohtaiskeskustelun. Ennen keskustelun alkua osoitamme tukemme ukrainalaisille. Muistamme ja kunnioitamme käynnissä olevan sodan uhreja viettämällä minuutin hiljaisen hetken. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi:sv,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_175_2,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ja nyt siirrymme varsinaiseen keskusteluun. Ulkoministeri Pekka Haaviston puheenvuoron jälkeen myönnän harkitsemassani järjestyksessä enintään minuutin mittaisia vastauspuheenvuoroja. Vastauspuheenvuorot varataan täysistunnossa V-painikkeella. Keskustelulle on varattu aikaa noin tunti. Avataan V-painike. — Ministeri Haavisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_175_3,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Arvoisa suurlähettiläs! Vuosi sitten Venäjä toi täysimittaisen sodan kauhut keskelle Eurooppaa. Tänään ajatuksemme ovat ukrainalaisten sodan uhrien ja heidän perheidensä luona.
Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan loukkaus. YK:n yleiskokous on tuominnut hyökkäyksen useassa päätöslauselmassa. Viimeksi eilen YK:n yleiskokous hyväksyi selvin numeroin päätöslauselman oikeudenmukaisesta ja kestävästä rauhasta. Kansainvälinen yhteisö toisti saman päättäväisen viestin, jonka se on lähettänyt jo aiemmin kuluneen vuoden aikana.
Venäjän hyökkäys vaarantaa YK:n globaalit kehitystavoitteet. Se on nostanut ruoan ja energian hintoja kehittyvien maiden kannalta kestämättömälle tasolle. Emme saa sulkea silmiämme myöskään näiltä ongelmilta. Tämän vuoksi Suomi tukee Maailman ruokaohjelma WFP:tä Mustanmeren viljasopimuksen toimeenpanossa 5 miljoonalla eurolla. Suomen tuella Maailman ruokaohjelma ostaa viljaa Ukrainasta ja vie sitä ruokakriisistä eniten kärsiviin maihin Afrikassa. Suomen tuki Mustanmeren viljasopimuksen toimeenpanolle on tärkeä, ja olemme rahoittaneet aiemminkin viljakuljetuksia Ukrainasta muun muassa Somaliaan.
Venäjän sota on aiheuttanut Euroopassa suurimman humanitaarisen hädän sitten toisen maailmansodan. Miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa, ja sodan uhrien määrä kasvaa. Venäjä jatkaa iskuja Ukrainan kaupunkeihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Suomi on vastaanottanut tähän mennessä yli 49 000 pakolaista Ukrainasta. Ukrainan urhea puolustustaistelu on herättänyt suomalaisissa voimakkaan auttamishalun. Ukrainalaiset tietävät, miksi he taistelevat. He haluavat säilyttää itsenäisyytensä ja jatkaa kurottamista länteen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-24T13:05:00,2023-02-24T13:07:04,Hyväksytty,1.1
2022_175_4,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten Venäjä aloitti brutaalin suurhyökkäyksen Ukrainaan. Se kuvitteli voivansa laittaa maan polvilleen nopeasti ja poistavansa Ukrainan kartalta. Miten väärässä se olikaan. Ukrainan rintama on osoittanut vahvuutensa sodan ensimmäisestä päivästä alkaen, ja ihmiset puolustavat maataan ja vapauttaan järkkymättä.
Sodan hinta on ollut kuitenkin raskas. Viattomat siviilit ovat joutuneet kokemaan sodan kauhut. Tänään muistamme ja kunnioitamme sodan uhreja ja kaikkia heitä, jotka ovat menettäneet läheisensä tämän järjettömän väkivallan seurauksena. Venäjän iskut siviilikohteisiin ovat olleet järjestelmällisiä ja jatkuvia. Viisi viikkoa sitten Dniprossa kannettiin viikonlopun aikana eloonjääneitä savuavista raunioista. Hetki sitten niiden paikalla oli vielä ihmisten koteja. Se kärsimyksen katse ei unohdu — ei täällä Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. [Puhemies koputtaa] Seisomme Ukrainan tukena niin kauan kuin on tarve.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-02-24T13:10:24,2023-02-24T13:11:34,Hyväksytty,1.1
2022_175_5,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Purra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_6,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosi sitten heräsimme maailmaan, jossa Euroopassa käydään sotaa, tapetaan siviilejä, raiskataan, tuhotaan järjettömällä voimalla — varsin lähellä meitä suomalaisia. Pahimmat pelkomme siitä, mitä tapahtuu, eivät käyneet toteen. Ukraina on taistellut ja taistelee itsensä, kansansa, alueensa, itsenäisyytensä ja koko Euroopan puolesta.
Mutta sota jatkuu jo toista vuotta. Venäjän toimintaa voi kuvata irrationaaliseksi, mutta se on Venäjä, ja sillä on aseita. Yhdysvallat, Iso-Britannia ja EU-maat tukevat Ukrainaa. Kaikkein tärkeintä, kuten ministeri kertoi, on jatkaa tukemista ja avun lähettämistä. Viesti Yhdysvaltoihin on yhtä tärkeä. Eurooppa haluaa tehdä kaikkensa, että Ukraina voittaa tämän sodan. Mitään muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Ukraina tarvitsee kannustustamme, tarvitsee sydämiämme, [Puhemies koputtaa] mutta kaikkein eniten se tarvitsee aseita, ja niitä on annettava.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-02-24T13:11:34,2023-02-24T13:12:50,Hyväksytty,1.1
2022_175_7,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Sirén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_8,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainalaisten urhoollisuus ja päättäväisyys on vaikuttavaa. Ukraina voittaa, ja se jälleenrakennetaan vahvemmaksi eurooppalaiseksi kumppaniksemme. Mutta Ukraina tarvitsee apuamme, ja meidän on autettava Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin. Ajankohtaista on jo aloittaa myös jälleenrakennustyö. Mitä kauemmin aikaa kuluu, sitä suurempi urakka jälleenrakennuksessa on edessä. Suomelle on luontevaa tukea jälleenrakennuksessa esimerkiksi koulutusta ja energiaa.
Arvoisa puhemies! Tänään on hyvä päivä myös todeta ilmeinen: holodomor on kansanmurha, joka tulee sellaiseksi tunnustaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-02-24T13:12:52,2023-02-24T13:13:52,Hyväksytty,1.1
2022_175_9,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kalli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_10,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Eeva,Kalli,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasan vuosi sitten koko Eurooppa heräsi synkkään aamuun. Aamuöiset tapahtumat järkyttivät meistä jokaista. Hyökkäyssodan alkamispäivä ja tämä kulunut vuosi on jättänyt meihin pysyvän jäljen. Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on täysin tuomittava. Se on rikos rauhaa ja demokratiaa vastaan. Se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia. Jokainen menetetty elämä on liikaa, jokainen uusi isku on liikaa.
Ukrainan kansa on osoittanut uskomatonta tahtoa puolustaessaan kotiaan. Me saamme olla ylpeitä Ukrainasta, joka väsymättömästi ja urheasti taistelee vapauden, demokratian ja itsenäisyyden puolesta, koko lännen puolesta, meidän kaikkien puolesta. Rohkeus on tarttunut myös suomalaisiin. Suomalaiset ovat osoittaneet vahvaa solidaarisuutta, tukea [Puhemies koputtaa] ja auttamisen halua ukrainalaisia kohtaan. On selvää, että Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen. Me seisomme Ukrainan tukena nyt ja jälleenrakennustyössä.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Eeva Kalli,1412,2023-02-24T13:13:53,,Hyväksytty,1.1
2022_175_11,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Harjanne, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_12,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Atte,Harjanne,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sotaa, vuosi Venäjän rikoksia ja raakuuksia, vuosi Ukrainan urheaa puolustautumista. Ukraina ei tosiaan puolusta vain omaa vapauttaan ja itsenäisyyttään, vaan kaikkia niitä arvoja, mitä mekin täällä edustetaan, ja jos he eivät sitä tekisi, niin me elettäisiin vielä paljon, paljon synkempiä aikoja.
Toivon, että vuoden päästä tätä sotaa ei enää käydä, ja toivon, että me nähdään rauha, oikeudenmukainen rauha, vapaan Ukrainan ehdoilla ja Ukrainan jälleenrakentamista kohti kukoistavaa, vaurasta EU:n ja Naton jäsentä. Paras tapa edistää sitä on vahva ja vankkumaton, horjumaton tuki Ukrainalle ja Ukrainan aseistaminen. Pidetään huolta, että se jatkuu niin kauan kuin on tarvis.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Atte Harjanne,1385,2023-02-24T13:15:04,2023-02-24T13:15:58,Hyväksytty,1.1
2022_175_13,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Pekonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_14,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Aino-Kaisa,Pekonen,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuluneen vuoden aikana sydämeni on ollut usein Ukrainassa. Hävitystä ja sodan kauhuja vasten näkee aiempaakin kirkkaammin sen, mikä on kaikista tärkeintä: se on rauhan saavuttaminen. Tie rauhaan näyttää pitkältä, sillä Venäjä on tehnyt sodasta oman olemassaolonsa perustan.
Kymmeniätuhansia ruumiita ja miljoonia paenneita, tiilikasoja ja metallisilppua. Sodan lopullista hintaa ei vielä tiedä kukaan. Sodan pitkittyessä Ukraina ja ukrainalaiset tarvitsevat kaiken avun ja solidaarisuuden. Siinä Suomen ja EU:n on tehtävä kaikkensa.
Vasemmistoliiton mielestä Suomen on edistettävä Ukrainan valtionvelkojen anteeksi antamista jälleenrakentamisen tukemiseksi. Meidän tulee myös selvittää, miten voimme ohjata pakotteiden nojalla takavarikoitua venäläistä varallisuutta Ukrainan auttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Vaikka me nyt pukeudumme mustaan, niin sydämissämme ja silmissämme palaa toivo ukrainalaisten puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Aino-Kaisa Pekonen,1097,2023-02-24T13:15:58,2023-02-24T13:17:18,Hyväksytty,1.1
2022_175_15,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_16,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ärade talman! Ryssland agerar utan skrupler. Ryssland agerar utan hänsyn till internationell lag, utan hänsyn till Ukrainas befolkning och inte heller med hänsyn till den egna befolkningen. Det här är den verklighet vi står inför.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,sv,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-24T13:17:20,2023-02-24T13:17:41,Hyväksytty,1.1
2022_175_17,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sari,Essayah,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi sitten Ukraina joutui Venäjän aggressiivisen hyökkäyksen kohteeksi. Tuhannet siviilit, lapset, nuoret, naiset ja vanhukset ovat joutuneet Venäjän julmien ja brutaalien sotarikosten kohteiksi. Venäjä on saatava vastuuseen niistä kaikista.
Tänään me muistamme ja kunnioitamme sodan uhreja, mutta katseemme tulee olla jo tulevaisuudessa: siinä, miten tuemme Ukrainaa voittamaan tämän sodan ja millä tavalla pystymme jälleenrakentamaan tuon maan. Syvä kunnioituksemme ja myöskin rukouksemme ovat tänään Ukrainan kansan tukena.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sari Essayah,778,2023-02-24T13:18:38,2023-02-24T13:19:27,Hyväksytty,1.1
2022_175_18,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Tuomioja, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_19,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Erkki,Tuomioja,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Herra puhemies! Viikoittain kuolee tuhansittain siviilejä ja sotilaita tässä sodassa, jossa hyökkääjämaa Venäjä on valmis tapattamaan paitsi ukrainalaisia myös suruttomasti omiaan. Meidän on rohjettava nyt puhua myös rauhasta, mutta rauha edellyttää meiltäkin riittävän vahvaa tukea Ukrainan puolustustaistelulle, jonka on kestettävä, jotta Ukrainan suvereenisuutta kunnioittava rauha olisi mahdollinen. Tällainen rauha tarvitsee kansainväliset takuut, sillä kukaan ei luota pelkkään Putinin Venäjän kanssa allekirjoitettuun paperiin.
Putinin valta ei kuitenkaan kestä ikuisesti, ja Ukrainan tukemisen lisäksi on koetettava rohkaista ja tukea niitä venäläisiä, jotka eivät hyväksy johtajansa diktatuuria ja sotapolitiikkaa. Heitä vielä tarvitaan demokraattisen ja rauhanomaisen Venäjän rakentamiseen, kun se joskus käy mahdolliseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Erkki Tuomioja,357,2023-02-24T13:19:29,2023-02-24T13:20:40,Hyväksytty,1.1
2022_175_20,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Packalén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_21,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Tom,Packalén,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan julmaa sotaa on käyty nyt tasan vuosi. Huoleni koskee aseteollisuutta. Aseteollisuus on tänä päivänä yksityistä liiketoimintaa, joka pyrkii vastaamaan asiakkaiden tilauksiin. Koska tarve on ollut vähäinen, niin myös tuotantokapasiteetti on pieni. Ilman todella suuria, pitkiä tilauksia ei ole kannattavaa rakentaa uusia tuotantolinjoja. USA on luovuttanut 4 000 huippumodernia Javelin-panssaritorjuntaohjusta Ukrainalle. Se on kymmenen vuoden tuotanto. USA on antanut Ukrainalle yli miljoona 155-millistä tykistökranaattia, ja sen omat varastot alkavat ehtymään. USA on kyennyt nostamaan kuukausittaisen tuotannon 19 000:sta lähes 100 000 kranaattiin kuussa, mikä vastaa Ukrainan reilun viikon tarvetta. Jotta voimme tukea jatkossakin Ukrainaa ja samalla täyttää tyhjentyneet varastomme lännessä, meidän on tehtävä suuria tilauksia, jotka kannustavat yrityksiä avaamaan uusia tuotantolinjoja.
Arvoisa puhemies! [Puhemies koputtaa] Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää puolustusministeriä hyvin tehdystä työstä ja samalla kysyä: olisivatko tällaiset suurtilaukset harkitsemisen arvoisia?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Tom Packalén,1095,2023-02-24T13:20:40,2023-02-24T13:21:55,Hyväksytty,1.1
2022_175_22,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_23,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Me suomalaiset heräämme kellon pirinään, ukrainalaiset heräävät hälytyssireeneihin. Sota Ukrainassa alkoi jo yhdeksän vuotta sitten, mutta tämä viimeinen vuosi on ollut aivan raakalaismaista tappamista, kidutusta, raiskauksia, lasten varastamista. Me olemme nähneet tuhottuja kaupunkeja, ruumiita lojumassa kaduilla, joukkohautoja, epäinhimillistä kärsimystä, kansanmurhaa.
Venäjä on uhka lännelle. Se pyrkii särkemään kansainvälisen turvallisuusyhteisön lopullisesti. Mutta mitä se on saavuttanut? Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon, yhä yhtenäisemmän lännen ja kasvavan tuen Ukrainalle, ja vielä horisontissa siintää rikostuomioistuin. [Puhemies koputtaa] Meidän on jatkettava apuamme ja tukeamme Ukrainalle. Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2023-02-24T13:21:55,2023-02-24T13:23:06,Hyväksytty,1.1
2022_175_24,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_25,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Nyt vuosi sodan aloittamisen jälkeen tiedämme, että Venäjä haluaa tuhota Ukrainan maana ja kansana säälimättömästi ja julmasti. Tästä ei ole epäselvyyttä. Venäjä osoittaa täyden piittaamattomuutensa kansainvälisestä oikeudesta ja valtioita velvoittavista sopimuksista. Venäjän toimien myötä eteemme on avattu surkea näkymä autoritaarisen maailman ja demokratiaa kunnioittavan maailman välisestä kamppailusta.
Ukrainalle on annettava toivo paluusta normaaliin. Toivo ilman toimintaa ja ratkaisuja on tyhjä taulu, siksi Ukraina tarvitsee kaiken humanitäärisen, poliittisen, aseellisen ja taloudellisen tuen ja avun. Ukrainan auttamisessa ja jälleenrakentamisessa on kyse yhteisestä tehtävästä. Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-24T13:23:08,2023-02-24T13:24:04,Hyväksytty,1.1
2022_175_26,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_27,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän armeija on syyllistynyt käsittämättömän julmiin sotarikoksiin. Jokainen kuolema, sotilaan tai siviilin, katkaisee yhden elämän ja haavoittaa monia muita elämiä.
Putin pelkäsi Ukrainan liukumista länteen — hän sementoi Ukrainan halun olla osa länttä, EU:ta ja Natoa. Putin pelkäsi Naton laajenemista — hän sai Suomen ja Ruotsin hakeutumaan Natoon. Putin halusi hajottaa länttä — hän yhtenäisti sitä. Putin halusi näyttää Venäjän voiman — hän näytti sen heikkouden. Putin halusi jäädä historiaan suurena — hän jää historiaan vihattuna. Putin halusi kiristää EU-maita energia-aseella — hän nopeutti irtautumista fossiilisesta ja venäläisestä energiasta ja siirtymistä uusiutuvaan energiaan.
Arvoisa puhemies! Ukraina taistelee meidänkin puolestamme, ja meidän velvollisuutemme on tukea Ukraina voittoon.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-24T13:24:06,2023-02-24T13:25:19,Hyväksytty,1.1
2022_175_28,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Biaudet, olkaa hyvä. — Mikrofoni päälle, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_29,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Eva,Biaudet,Kansanedustaja,R,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Sota on varmaan suurin tragedia — meidän ihmisten aiheuttama ja jonkun ihmisen aiheuttama — mikä voi olla, ja ehkä suurin epäonnistuminen keneltä tahansa. Venäjän häikäilemätön ja julma, epäinhimillinen sota Ukrainassa on jättänyt todella paljon elämää — lasten elämää, koteja, koko maan — raunioihin, joka tulee varmaan tuntumaan heidän tulevaisuudessaan todella pitkään. On erittäin tärkeää, että me tänään sitoudumme tukemaan heidän taisteluaan, heidän vapaustaisteluaan, myös sen jälkeen, kun tämä julma sota loppuu, ja jaksamme olla mukana tukemassa jälleenrakentamista. ",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Eva Biaudet,351,2023-02-24T13:25:19,2023-02-24T13:26:13,Hyväksytty,1.1
2022_175_30,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun sota on pitkittynyt, niin myös meidän solidaarisuuttamme testataan, mutta juuri silloin me voimme ja meidän pitää näyttää, että meidän tukemme pitää. Suomen on tehtävä täysimääräisesti oma osansa ja vaikutettava myös siihen, että EU tekee kaikkensa, jotta Venäjän hyökkäyssota saadaan lopetettua. No, tärkein tapa vaikuttaa tähän on tukea Ukrainaa. Suoran tuen lisäksi on monia keinoja auttaa, esimerkiksi Venäjältä takavarikoidun omaisuuden käyttäminen Ukrainan hyväksi tai Ukrainan valtionvelkojen anteeksi antaminen. Tämän lisäksi sotarikolliset on saatava vastuuseen. Ja yksi asia, joka ei ole vielä noussut: ukrainalaiset ovat toivoneet luonnontuhonnan kriminalisointia. Tästä me olemme päättäneet yksimielisesti Euroopan neuvostossa, ja toivon, että Suomi voisi viedä tätä asiaa eteenpäin [Puhemies koputtaa], koska sotarikokset kaikkine aspekteineen, myös luonnontuhonnan osalta, on saatava vastuuseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-24T13:26:27,2023-02-24T13:27:42,Hyväksytty,1.1
2022_175_31,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_32,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies, värderade talman! Tasan vuosi sitten varhain aamulla sain yhteydenoton ukrainalaiselta ystävältä, pastorilta, joka kertoi, että sota on alkanut Ukrainassa. Hän kertoi myös, miten ihmiset olivat paniikissa. Monilla ei ollut paikkaa, johon paeta, vesi oli katkaistu, ja polttoainekin oli loppumassa. Hän pyysi tukea ja apua, ja kerroin, että olemme valmiina auttamaan. Vuosi on mennyt, ja olemme auttaneet valtiona ja kansalaisina. Niin humanitäärisen kuin sotilaalliseenkin avunannon on edelleen jatkuttava. Tänäänkin haluamme tukea Ukrainaa ja rukoilla rauhan palautumisen puolesta. 
Eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän [Puhemies koputtaa] puheenjohtajana haluan esittää kiitollisuuteni ukrainalaisille siitä, että he ovat olleet ja ovat edelleen valmiita taistelemaan oman itsenäisen kotimaansa puolesta valtavista uhrauksista huolimatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-24T13:27:42,2023-02-24T13:29:02,Hyväksytty,1.1
2022_175_33,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Otetaan tähän väliin ministerin puheenvuoro. — Ministeri Savola, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_34,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mikko,Savola,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"arvoisa herra puhemies! Suomi on tukenut Ukrainaa hyökkäyksen ensi tunneista lähtien. Eilen teimme päätökset kolmannestatoista tukipaketista. Me seisomme Ukrainan rinnalla.
Ukrainan sodassa on ollut monta vaihetta: Venäjän täysimittainen hyökkäys, Kiovan puolustustaistelu, sodan muuttuminen kulutussodaksi kesällä, Ukrainan vastahyökkäykset, Venäjän siviilejä ja infrastruktuuria vastaan tekemät iskut syksyllä ja talvella. Nyt olemme jälleen uudessa vaiheessa, kun kumpikin osapuoli pyrkii saamaan otetta itselleen. 
Kaikissa vaiheissa keskeistä on lännen tuki Ukrainalle. Tätä on jatkettava. Suomen aseellisen tuen arvo on jo noin 135 euroa per kansalainen. Suhteessa se on enemmän kuin Yhdysvalloilla tai Isolla-Britannialla. Ukrainan tukeminen siis vaatii panostuksia, se maksaa rahaa, mutta on kysyttävä, mikä olisi hinta, jos Venäjä tämän sodan voittaisi. Valitettavasti näyttää siltä, että tämä synkkä sota vielä jatkuu. Ukrainaan on saatava oikeudenmukainen rauha, ja tuosta rauhasta pitää olla ukrainalaisten itse päättämässä. Juuri nyt näyttää siltä, että sodan tulos ratkaistaan taistelukentällä, ja tämän vuoksi Ukrainaa on tuettava. Suomi seisoo Ukrainan rinnalla.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2023-02-24T13:29:05,2023-02-24T13:30:39,Hyväksytty,1.1
2022_175_35,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ministeri Tuppurainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_36,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Tytti,Tuppurainen,Eurooppa- ja omistajaohjausministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vuosi Venäjän raakalaismaista sotaa Ukrainassa on muuttanut paljon, ja on paikallaan sanoa, että se on muuttanut myös Euroopan unionia. EU on tavallaan löytänyt ideansa geopoliittisena toimijana, ja yhdessä Euroopan unionin kanssa olemme antaneet Ukrainalle poikkeuksellisen paljon taloudellista tukea, humanitaarista tukea, aseapua, kouluttaneet ukrainalaisia sotilaita, ottaneet vastaan miljoonia pakolaisia, asettaneet kovia taloudellisia sanktioita, auttaneet viljakuljetuksissa ja antaneet sen toivon näkymän jäsenyydestä Euroopan unionissa jonain päivänä, toivottavasti pian. Olisiko mikään muu monenkeskinen instituutio, yhteisö kyennyt yhtä vahvaan tukeen kuin Euroopan unioni? Tämä on Suomelle hyvä asia, ja nyt tarvitaan vahvaa Euroopan unionia, yhteistyötä läntisten kumppaneiden kanssa — myös muun maailman vakuuttamisessa siitä, että Ukrainan tukea pitää jatkaa. Nyt tarvitaan vahvaa Euroopan unionia ja koordinaatiota puolustusteollisuuden, aseteollisuuden kiirehtimiseksi. Nyt tarvitaan tukea sille, että niin Ukraina kuin Moldova edistyy pyrkimyksissään päästä Euroopan unionin jäseneksi.
Kunnia Ukrainalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Tytti Tuppurainen,1126,2023-02-24T13:30:41,2023-02-24T13:32:01,Hyväksytty,1.1
2022_175_37,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Sitten jatketaan edustajien keskustelua. — Edustaja al-Taee, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_38,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Hussein,al-Taee,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tasan 33 vuotta sitten kuulin ensimmäistä kertaa elämässäni sireenit. Lähdimme perheemme kanssa sotaa pakoon. Sen jälkeen olen halunnut omistaa elämäni rauhan rakentamiselle, sillä ajattelen, että kenenkään lapsen ei pitäisi kuulla niitä sireenejä eikä pommeja.
Arvoisa puhemies! Rauhaa ei rakenneta heikommasta lähtökohdasta, Ukraina ei saa tässä konfliktissa olla se heikompi osapuoli. Tuki Ukrainalle juuri nyt ei ole ainoastaan tuki Ukrainalle, se on myöskin osoitus niille maille, joilla on samanlaisia ambitioita kuin Venäjällä, että näillä eivät kasvaisi nämä ambitiot. Itse asiassa Ukrainan tukeminen sotilaallisesti juuri nyt sotakentällä on osoitus kaikille niille muille, että vastaavanlaista hyökkäyssotaa ei voi aloittaa muita vastaan. [Puhemies koputtaa] Sen takia rauhaa rakennetaan juuri nyt tukemalla Ukrainaa niin voimakkaasti kuin Suomi voi, ja toivonkin, että Ranskaa ja muita EU-maita kiritetään nyt heräämään [Puhemies: Kiitoksia!] tähän tilanteeseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Hussein al-Taee,1397,2023-02-24T13:32:05,2023-02-24T13:33:24,Hyväksytty,1.1
2022_175_39,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_40,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ärade talman! För ett år sedan, när Ryssland började attacken mot Ukraina, levde vi osäkerhet. Ska kriget pågå länge och ska Ukraina hålla ut? Ingen hade säkra svar. Nu kan vi konstatera att svaret på båda frågorna är jakande, och nu måste vi säkerställa att Ukraina inte bara håller ut utan också lyckas med sina målsättningar. Ju tidigare Ukraina lyckas tvinga Ryssland tillbaka bakom sina egna gränser, desto snabbare är kriget över.
Om leverans av något vapensystem eller försvarsindustrins igångsättning kräver tid, utgör det ingen orsak att tveka. Kriget är inte förbi i morgon. När vi får de europeiska hjulen i rullning är det också ett meddelande till Ryssland att uttröttningstaktiken inte kommer att lyckas. Tiden är till fördel [Puhemies koputtaa] för den starkare.
Jag vill fråga ministern: Hur snabbt kan den finska industrin besvara Ukrainas brist på ammunition som nu har uppmärksammats i nyheterna? — Tack.
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Ja käännös, kiitos.] [Tulkki esittää puheenvuorosta suomenkielisen yhteenvedon]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,sv:fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-02-24T13:33:26,2023-02-24T13:35:23,Hyväksytty,1.1
2022_175_41,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kiuru, Pauli, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_42,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Pauli,Kiuru,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suuruudenhulluus, ylimielisyys, vainoharhaisuus, narsismi, moraalinen rappio ja diktatuuri — Putin on osoittanut, mihin se kaikki johtaa. Ukraina taistelee demokratian, länsimaisten arvojen ja ihmisyyden puolesta. Siteeraan ministeri Haaviston avauspuheenvuoroa: ”Jatkamme Ukrainan tukemista niin kauan kuin se on tarpeen.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Pauli Kiuru,1137,2023-02-24T13:35:39,2023-02-24T13:36:16,Hyväksytty,1.1
2022_175_43,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kemppi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_44,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Hilkka,Kemppi,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajatukseni ovat niin naapurissa heränneiden kuin Ukrainassa olevien ukrainalaisten, kansalaisten tukena, niiden omaisten luona, joiden läheiset ovat joutuneet brutaalin, siviileihin kohdistuneen sodan uhreiksi. Tänään tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan alkoi. Olemme tukeneet Ukrainaa yli miljardin euron arvosta, ja jokainen euro on mennyt tarpeeseen. Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen. 
Maailmassa on käynnissä isojen voimien kamppailu. Ukrainalaiset taistelevat, koska he haluavat säilyttää itsenäisyytensä. Ukraina puolustaa itsenäisten valtioiden oikeutta päättää itse omista rajoistaan ja valinnoistaan. Sitä Suomikin puolustaa. Uskon ja toivon, että rauhan aika tulee. Kun sen aika on, niin me tulemme auttamaan ukrainalaisia jälleenrakentamaan ainutlaatuisen kotimaansa. — Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Hilkka Kemppi,1415,2023-02-24T13:36:16,2023-02-24T13:37:22,Hyväksytty,1.1
2022_175_45,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Hyrkkö, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_46,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainassa arki kääntyi yhdessä yössä päälaelleen. Tie vei koulun tai työpaikan sijaan rintamalle, pommisuojaan tai evakkoon. Heräsimme joka aamu tarkistamaan, onko Ukraina vielä pystyssä, ja ennen jokaista yötä ajattelimme: jaksa vielä. Ja Ukraina jaksoi. Se jaksoi läpi epätoivoiselta tuntuneiden ensi päivien, se jaksoi läpi tuhoisien pommitusten, silmittömien sotarikosten, pimeiden hetkien, ja se jaksaa yhä. Vuoden päivät Ukraina on puolustautunut Venäjän hyökkäykseltä, menetettyjä alueita on saatu takaisin. Putinin Venäjän toteuttamien julmuuksien mittakaava on valjennut. Sota jatkuu. Miljoonat ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. 
Meidän tehtävämme on helpompi. Tehtävämme on seistä ukrainalaisten tukena, sietää epävarmuutta ja huolta ja sodan aiheuttamien kriisien vaikutuksia, pitää sydämemme auki ukrainalaisille, tehdä kaikki voitava Ukrainan auttamiseksi. Tukea tarvitaan niin puolustautumiseen kuin jälleenrakennukseen, pakolaisten auttamista unohtamatta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-02-24T13:37:24,2023-02-24T13:38:39,Hyväksytty,1.1
2022_175_47,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Honkasalo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_48,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Veronika,Honkasalo,Kansanedustaja,VAS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Venäjän raakalaismaista hyökkäyssotaa on jatkunut vuoden. Venäjän on lopetettava imperialistinen sotansa ja vetäydyttävä Ukrainan maaperältä välittömästi. Ukrainan tukemista ja jälleenrakentamista on jatkettava vankkumattomasti.
Vierailin itse Lvivin kaupungissa viime vuonna. Koska myös Ukrainan talous on romutettu, tapaamani ukrainalaiset toivovat, että Ukrainan valtionvelkojen tulee korkomenoineen olla jäädytettyinä siihen asti, että tilanne muuttuu. Olisi myös perusteltua mitätöidä velka kansainvälisille instituutioille ja valtioille. Ukrainassa maan sisäisten pakolaisten määrä on valtava ja tilanne lohduton palvelujärjestelmän ollessa hauras. Ukrainalaiset toivovat, että myös paikallisia ruohonjuuritason järjestöjä tuettaisiin suoraan, sillä heillä on usein paras tieto siitä, miten apu tulisi kohdentaa.
Kolmas keskeinen viesti oli Ukrainan [Puhemies koputtaa] tukeminen sotarikosten tutkinnassa. Ukrainalaiset naisjärjestöt korostivat, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa osana sotarikoksia ei saa unohtaa. [Puhemies: Kiitoksia!] Syylliset on saatettava vastuuseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Veronika Honkasalo,1383,2023-02-24T13:38:41,2023-02-24T13:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_175_49,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_50,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tänään sanomme: Ukraina on valtio — toisin kuin vihollisvaltion johtaja Putin on väittänyt. Ukraina on itsenäinen kansakunta, jolla on oikeus omaan maahansa, oikeus puolustaa omia kansalaisiaan ja omia rajojaan. Emmekä saa väsyä, emme kyynistyä emmekä kovettua näkemään Ukrainan kärsimystä. Tästä muistutti minua tuoreessa viestissään ukrainalainen ystäväni, pitkäaikainen kansanedustaja Pavel Unhurjan pyytäessään tänään suomalaisia myös rukoilemaan Ukrainan kärsivän kansan puolesta. Ja tukea, monipuolista tukea, tarvitaan vielä pitkään sekä sodan voittamiseen että myöhemmin maan jälleenrakentamiseen. Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-24T13:39:59,2023-02-24T13:41:03,Hyväksytty,1.1
2022_175_51,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Koskela, Jari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_52,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Jari,Koskela,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa puhemies! Totta tosiaan Ukrainan asia on myös meidän asiamme, ja niin kuuluu ollakin. Kuluneen vuoden aikana Puola ja Baltian maat ovat Euroopassa ottaneet esimerkillisesti johtajuutta Ukrainan tukemisessa. Myös me suomalaiset olemme toimineet mielestäni varsin mallikkaasti.
Sen sijaan Saksan toiminta on herättänyt välillä kysymyksiä. Saksa on kyllä Ukrainaa tukenut, mutta tuki on näyttänyt ulospäin kovin jahkailevalta. Saksassa maanpuolustustahto on historiallisten syiden vuoksi todella matalalla. Vähän aikaa sitten julkaistun kyselyn mukaan vain 11 prosenttia saksalaisista olisi valmis puolustamaan omaa maataan. Tämä selittääkin osin sitä toimintaympäristöä, jonka puitteissa Saksan päättäjät joutuvat toimimaan.
Suomessa maanpuolustustahto on onneksi aina ollut korkealla ja se kuluneen vuoden aikana on noussut entisestään. On hyvin tärkeää, että Suomessa pidetään kiinni tällaisesta isänmaallisuudesta. Siitä on hyötyä koko Euroopalle.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Jari Koskela,1413,2023-02-24T13:41:05,2023-02-24T13:42:10,Hyväksytty,1.1
2022_175_53,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_54,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Sanoin tässä salissa noin vuosi sitten juuri ennen Venäjän suurhyökkäystä seuraavaa: ”Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä.” Jatkan nyt samalla linjalla.
Presidentti Putin on fasisti ja imperialisti. Kun katsoi Putinia huudattamassa Venäjää kymmenillätuhansilla kuulijoilla Moskovassa ja kun kuuntelee hänen mielikuvituksellisia valheitaan, tulee hakematta mieleen natsi-Saksan diktaattori Adolf Hitler ja Hitlerin kansalliskiihko, Hitlerin joukkotilaisuudet ja Hitlerin valheet. Euroopan silloiset suurvallat eivät pysäyttäneet Hitleriä ajoissa. Seuraukset olivat koko maailmalle ennennäkemättömän hirvittävät. Kärsijöinä olivat ennen kaikkea venäläiset ja juutalaiset.
Mikä on historian opetus? Antakaamme Ukrainalle kaikki se tuki ja apu, jonka se tarvitsee Putinin pysäyttämiseksi.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-24T13:42:12,2023-02-24T13:43:17,Hyväksytty,1.1
2022_175_55,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_56,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mika,Kari,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Maailma muuttui vuosi sitten Venäjän brutaalin hyökkäyksen johdosta. Sodan hinta on ollut ukrainalaisille ihmisille raskas. Takana on 12 kuukautta sotaa ja kasvava määrä siviiliuhreja sekä tuhottuja kyliä ja kaupunkeja. Venäjä ei ole saanut haluamaansa voittoa, vaan yhdistyneen ja yhteisen Ukrainan sekä yhdistyneen demokraattisen maailman. Suomi tulee seisomaan Ukrainan tukena niin kauan kuin on tarve. — Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mika Kari,1133,2023-02-24T13:43:17,2023-02-24T13:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_175_57,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Leppä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_58,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ajatuksemme ovat Ukrainan ja ukrainalaisten puolella. Ukrainalaiset ovat urheasti ja rohkeasti puolustaneet omaa isänmaataan Venäjän julmaa hyökkäyssotaa vastaan. Ukraina tarvitsee kaiken apumme, ja olemme sitä yksimielisesti antaneet ja haluamme antaa jatkossakin, sekä aseapua että muuta apua, ja niin kauan kuin Ukraina sitä tarvitsee. Myös omista näkökulmistamme ja kokemuksistamme me tiedämme avun merkityksen. Tämä myös muistuttaa meitä kaikkia siitä, mikä merkitys on varautumisella. Siitä pitää pitää huolta aina ja kaikkina aikoina. 
Venäjän hyökkäyssota on tuomittava, ja meidän pitää tehdä kaikkemme, jotta Ukraina tästä selviää itsenäisenä valtiona ja sen vapaus voidaan taata. Sen me haluamme tehdä, ja me olemme sen ukrainalaisille velkaa. Samoin me haluamme osallistua Ukrainan jälleenrakentamiseen, kun sen aika on, ja lopettaa ukrainalaisten kärsimyksen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-24T13:44:08,2023-02-24T13:45:15,Hyväksytty,1.1
2022_175_59,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_60,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos Venäjä lopettaa taistelun, sota loppuu. Jos Ukraina lopettaa taistelun, Ukrainaa ei enää ole.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-24T13:45:15,2023-02-24T13:45:38,Hyväksytty,1.1
2022_175_61,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_62,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa on varmasti eduskunnan aika kiittää myös hallitusta siitä, että olette vahvasti tukeneet ukrainalaista kansaa niin siellä sotatantereilla kuin myös pakolaisten osalta ja olette onnistuneet siinä niin, että ei ole eskaloitu asiaa yhtään enempää.
Nyt tänään, kun me ajatuksissamme ja rukouksissamme olemme ukrainalaisten puolella, niin haluan nostaa yhden asian esille. Suomalaiset ovat auttavaista kansaa. Täältä on paljon apua viety yksityishenkilöiden, yritysten ja yhdistysten kautta Ukrainaan ja viedään edelleenkin, ja kun tulee jälleenrakentamisen aika Ukrainassa — toivon mukaan jossain vaiheessa — niin kansalaiset varmasti haluavat siihenkin osallistua.
Kysyisin pääministeriltä tai hallitukselta: Voitaisiinko edistää sellaista ajatusta, että koko EU-alueella ne, jotka haluavat osallistua jälleenrakentamiseen, voisivat tehdä sen verovähennyskelpoisesti? [Puhemies koputtaa] Se lisäisi varmaan moninkertaisesti auttamishalua sitten, kun sitä rahaa todella tarvitaan hyvin paljon sen kansan kotitalojen uudelleenrakentamiseen.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-24T13:45:38,2023-02-24T13:46:51,Hyväksytty,1.1
2022_175_63,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Guzenina, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_64,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Maria,Guzenina,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan tukemista on jatkettava niin kauan kuin on tarpeen. Jokainen tukipaketti on osoitus siitä, että vahvistamme Ukrainaa hyökkääjältä ja että torjumme ja tuomitsemme Venäjän laittomuudet.
Muistot meidän oman maamme historian sodista tulevat tässä väkisinkin pintaan ja osaltaan muistuttavat, että teemme oikein, kun autamme Ukrainaa puolustautumaan ja voittamaan tämän julman sodan. Sodan jatkuessa miljoonat ukrainalaiset ovat myös joutuneet jättämään kotinsa, ja me olemme tänne Suomeenkin saaneet kymmeniä tuhansia ukrainalaisia. Toivotamme heidät tervetulleeksi yhteiskuntaamme, ja edistämme heidän turvallista asettumistaan. Tulemme olemaan myös mukana jälleenrakennuksessa. Ukrainan asia on meidän asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Maria Guzenina,926,2023-02-24T13:46:53,2023-02-24T13:47:50,Hyväksytty,1.1
2022_175_65,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_66,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Vuosi sitten me heräsimme järkyttyneinä, ja monilla tuli itku silmään. Myönnän itsekin, että itkin vuolaasti, ja se työpäivä ja ne seuraavat päivät olivat äärettömän vaikeita eduskunnassa. Mutta se ei ole mitään siihen verrattuna, mitä ukrainalaiset joutuvat kärsimään päivittäin. Siellä lapsia kuolee silmien edessä, äidit, perheet, ovat kadoksissa toisiltaan, ja sotilaat antavat aivan kaikkensa.
Tämä siviilien murhaaminen Venäjän taholta on todella törkeä sotarikos, ja toivon, että tekijät joutuvat vastuuseen — tätä todella toivon. Ja voimme myös toivoa sitä, että Venäjän tavallinen kansa kääntyisi eliittiä vastaan ja vaatisi yhteiskuntaan demokratiaa. Sen täytyy muuttua, eliitin täytyy väistyä ja tämän julman johdon väistyä. Rauhaa haluamme kaikki, ja toivotan voimia Ukrainan kansalle, ja saatte kaiken tukemme. [Puhemies koputtaa] Toivon, että arvoisa ja arvostettu suurlähettiläs vie täältä Suomen terveiset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-24T13:47:50,2023-02-24T13:49:01,Hyväksytty,1.1
2022_175_67,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Virta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_68,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sofia,Virta,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sain marraskuussa kutsun Ukrainaan, ja seistessäni pommitetun leikkipuiston edessä en voinut olla miettimättä, että tuossa keinussa olisi voinut olla minun tyttäreni keinumassa. Ukrainalaiset todella ovat nyt vuoden verran puolustaneet paitsi omiaan myös meidän lapsiamme. En koskaan unohda sitä äitiä, joka kertoi, että hänen kolmivuotiaansa on kadonnut, tai sitä nuorta miestä, joka oli menettänyt liikuntakykynsä puolustaessaan perhettään.
Suomi on tukenut Ukrainaa. En myöskään unohda heitä, jotka tulivat siellä sanomaan, että kiitos, kun Suomi on seissyt heidän rinnallaan, ja kertoivat, että he ovat saaneet voimaa siitä, että Suomikin on aikoinaan taistellut menestyksekkäästi valtavaa vihollista vastaan. Mutta meidän täytyy jatkossakin olla sen luottamuksen ja niiden kiitosten arvoinen maa. Ukraina ei selviä yksin, eikä heidän tulee jatkossakaan selvitä yksin. Suomi on auttanut, ja siihen tarvitaan jatkossakin koko Eurooppaa.
Pidetään yhdessä huolta siitä, että ukrainalaiset voivat jonakin päivänä todella juhlia sitä voittoa, josta he juna-asemalla viimeiseksi sanoivat, että tulettehan te sitten käymään, kun olemme meidän voittomme ottaneet ja meillä on jälleen rauha tässä maassa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sofia Virta,1411,2023-02-24T13:49:02,2023-02-24T13:50:09,Hyväksytty,1.1
2022_175_69,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kvarnström, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_70,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Johan,Kvarnström,Kansanedustaja,SD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Även om kriget blir långvarigt får vi aldrig låta det normaliseras eller avtrubba oss. Vi måste i stället med allt starkare emfas fördöma Rysslands våld, hjälpa Ukrainas folk och försvar och framför allt söka vägar till fred även då det känns helt omöjligt.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,sv,Johan Kvarnström,1398,2023-02-24T13:50:09,2023-02-24T13:50:32,Hyväksytty,1.1
2022_175_71,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sari,Multala,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kulunut vuosi siitä, kun Venäjä aloitti brutaalin hyökkäyksensä Ukrainaan, noin vuosi siitä, kun nuorempi tyttäristäni tuli halaamaan ja sanoi: ""Äiti, en halua, että kukaan hyökkää koskaan tänne.""
Ukrainalaislapsille sota on totta, se on ollut sitä jo vuoden. Noin 450 lasta on menettänyt henkensä Venäjän brutaalissa hyökkäyksessä. Tätä paljon useampi on menettänyt vanhempansa, sisarensa, läheisensä. Ukrainassa lapset ovat viimeisen vuoden aikana viettäneet yli 900 tuntia pommisuojissa, moni perhe on paennut muualle. Vuoden aikana Venäjä on tehnyt järkyttäviä sotarikoksia. Ukrainalaisia siviilejä on tapettu ja raiskattu, sairaaloita ja kaupunkeja on tuhottu.
Me ymmärrämme Ukrainaa. Me muistamme oman historiamme ja Euroopan historian ja näemme, kuinka ukrainalaiset taistelevat oman tulevaisuutensa puolesta ja länsimaisten demokraattisten arvojen puolesta. [Puhemies koputtaa] Siksi meidän on tehtävä kaikkemme Ukrainan tukemiseksi. Suomi seisoo Ukrainan rinnalla, kunnes Venäjän joukot ovat poistuneet Ukrainasta ja Euroopassa vallitsee jälleen rauha.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sari Multala,1299,2023-02-24T13:51:23,2023-02-24T13:52:37,Hyväksytty,1.1
2022_175_72,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_73,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuoden ajan ja jo vuodesta 2014 lähtien Ukraina ja ukrainalaiset ovat sotineet Venäjää ja venäläisiä vastaan. Voitto ja rauha on se, minkä Ukraina ansaitsee, oikeudenmukainen rauha. Meidän tukemme Ukrainalle ei horju, ja lännen tuki Ukrainalle ei horju — ei nyt eikä silloin, kun on aika jälleenrakentaa Ukrainaa. Ukrainalaisille haluan sanoa, että olemme teidän tukenanne, ja ukrainalaisille pakolaisille haluan sanoa: tervetuloa, me autamme teitä täällä. Sen sijaan Venäjälle ja venäläisille haluan sanoa, että sotarikolliset tullaan tuomitsemaan oikeuden edessä niistä julmuuksista, mitä te olette tehneet Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan.
Kunnia Ukrainalle, slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-24T13:52:39,2023-02-24T13:53:37,Hyväksytty,1.1
2022_175_74,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kilpi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_75,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Marko,Kilpi,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Euroopassa tapahtuu sotarikoksia, joita ei olisi kuvitellut enää 2020-luvulla tapahtuvan, raakalaismaisia, pelkurimaisia rikoksia, joilta rikollinen ei säästä edes omiaan. Rikollinen tekijä nauttii lainvastaisesta tilasta, jonka se on luonut. Se on heidän käsityksensä vapaudesta, että voi tappaa ja voi tehdä mitä haluaa ilman mitään rajoja, ilman mitään seurauksia. Meidän on jatkettava tukea niin kauan kuin on tarpeen. Meidän on saatava tämä rikollinen toimija edesvastuuseen. Se on Euroopan kohtalonkysymys, se on demokraattisen maailman kohtalonkysymys. Ja meidän on samalla pidettävä huolta, että mitään tällaista ei enää tapahdu tulevaisuudessa. — Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Marko Kilpi,1432,2023-02-24T13:53:39,2023-02-24T13:54:34,Hyväksytty,1.1
2022_175_76,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kinnunen, Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_77,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ukrainan kansan painajainen on kestänyt nyt vuoden. Kymmenettuhannet ovat menettäneet henkensä, miljoonat kotinsa. Tuomitsemme sotarikokset. Ukraina taistelee paitsi itsenäisyytensä myös olemassaolonsa puolesta. Samalla se käy taistelua koko Euroopan rauhan puolesta.
Suomi seisoo väsymättä Ukrainan rinnalla. Tehtävämme on jatkaa maan puolustustaistelun ja Ukrainan kansan tukemista. Se on oikein, se on välttämätöntä. Voimme auttaa monella tavalla. Tehtävämme on tukea jälleenrakennuksessa vaikkapa osaamista viemällä, kun on saatu aikaan oikeudenmukainen ja kestävä rauha.
Virren sanoin: ”Rukoilemme rauhaa myös koko maailmaan, että kaikki kansat pian saavat isänmaan. Sinä, Herra, saatat mielet avartaa, [Puhemies koputtaa] että ymmärrämme, että on yhtä koko maa.”",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-24T13:54:36,2023-02-24T13:55:46,Hyväksytty,1.1
2022_175_78,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_79,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Slava Ukraini! Tasan vuosi sitten Venäjä brutaalisti hyökkäsi itsenäiseen Ukrainaan, itsenäiseen Euroopan valtioon. Me Tampereella reagoimme: ystävyyskaupunkimme Kiovan johtama maa on hädässä. Pian tämän jälkeen tuli uutinen tuttavaperheeltä: ammus oli osunut kotiin, ja perhe menetti 26-vuotiaan tyttären ja samanaikaisesti kolmevuotias poika menetti äitinsä. Sama kohtalo on niin monissa, monissa ukrainalaisissa perheissä.
Otamme syvästi osaa ukrainalaisten suruun. Me pyydämme ja rukoilemme rauhaa, pyydämme ja rukoilemme voittoa. Jatkamme Ukrainan tukemista niin kauan kuin se on tarpeen, autamme jälleenrakentamisessa ja sanomme: tervetuloa ukrainalaiset, yritämme auttaa teitä kaikin tavoin myös täällä Suomessa. Slava Ukraini!",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-24T13:55:46,2023-02-24T13:56:54,Hyväksytty,1.1
2022_175_80,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Vikman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_81,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sofia,Vikman,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me Suomessa tiedämme verrattain hyvin, mitä taistelu itsenäisyyden säilyttämiseksi on. On tärkeää antaa sekä Venäjälle että Ukrainalle selkeä viesti siitä, että aseapu tulee jatkumaan ja entisestään merkittävästi vahvistumaan niin kauan kuin tarve vaatii. Pahuus ja tyrannia eivät saa voittaa. Ukraina voittaa sodan, Ukrainan täytyy voittaa sota. Meidän tulee seistä lujana urhean Ukrainan tukena rauhan ja vapauden puolesta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sofia Vikman,1134,2023-02-24T13:56:55,2023-02-24T13:57:42,Hyväksytty,1.1
2022_175_82,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_83,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tukee Ukrainaa. Venäjän julma hyökkäyssota on koskettanut meitä suomalaisia poikkeuksellisella tavalla. Meidän isovanhempamme olivat sodassa, ja osa heistä menetti henkensä.
Kun presidentti Zelenskyi puhui meille eduskunnassa, oli Venäjä juuri hyökännyt Kramatorskin rautatieasemalle ja murhannut kymmeniä lapsia ja aikuisia. Hän mainitsi myös Suomen roolin tulevassa jälleenrakennuksessa koulujen osalta. Juuri nyt Ukrainan rauha ja itsenäisyys edellyttävät puolustusmateriaalia ja tukea meiltä, mutta kun aika tulee, me olemme valmiita tukemaan Ukrainan lapsia ja nuoria myös koulutuksessa ja tällä hetkellä toivotamme lapset ja aikuiset tervetulleiksi Suomeen sodan jaloista.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-24T13:57:44,2023-02-24T13:58:48,Hyväksytty,1.1
2022_175_84,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Edustaja Kopra, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_85,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Jukka,Kopra,Kansanedustaja,KOK,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Talvisodassa upseerina palvellut isoisäni kirjoitti sodan syttymispäivänä päiväkirjaan: ”Pommikoneet tulivat, tykistötulitus alkoi — kukaan meistä, ei edes varsinkaan päättäjämme, ei voinut uskoa, että suurvalta tällä tavoin hyökkää pienen Suomen kimppuun. Sota kuitenkin on nyt tosiasia.” Vähän samaa ajattelua oli lännessä vuosi sitten. Ei haluttu ehkä uskoa, että Venäjä tällä tavoin hyökkää Ukrainan kimppuun, mutta sekin on nyt tosiasia. Toivon ja uskon ja tiedän, että Suomen hallituksessa ja eduskunnassa tänä päivänä tällaista epäuskoa ei enää ole. Me tiedämme, mihin pahuuteen, valitettavasti, naapurimaamme kykenee. Haluaisin kysyä ja painottaa sitä, että kun me autamme Ukrainaa, niin ennen pitkää joudumme tekemään suuria päätöksiä siitä, että saamme kasvatettua tätä avun määrää [Puhemies koputtaa], ja haluaisin tiedustella hallitukselta: mitä konkreettista nyt on tehty sen eteen, että me voimme toimittaa tätä apua myös ensi syksynä ja ensi keväänä [Puhemies: Kiitoksia!], jos tämä sota ei heti lopu?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Jukka Kopra,1142,2023-02-24T13:58:50,2023-02-24T14:00:02,Hyväksytty,1.1
2022_175_86,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ja vielä yksi puheenvuoro, edustaja Eerola, ja sen jälkeen ministeri Haavisto vastaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_87,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Juho,Eerola,Kansanedustaja,PS,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun vuosi sitten 24.2. heräsin 47:nnen syntymäpäiväni aamuun, tarjosi Venäjän presidentti Vladimir Putin minulle ja koko maailmalle sellaisen lahjan, jota kukaan ei olisi toivonut ja kaikkein vähiten Ukrainan kansa. Tätä sotaa on nyt siis tässä laajuudessa käyty vuoden verran, eikä loppu valitettavasti ole näköpiirissä. Pahimmassa tapauksessa saatamme joutua viettämään näitä sodan alkamisen vuosipäiviä vielä useaankin kertaan. 
Tässä on nyt monesta suusta kuultu, että Suomi tukee Ukrainaa niin pitkään kuin vain tarvitaan, mutta kysyisin ministeri Haavistolta nyt sitä, että jos tämä sota jatkuu vielä usean vuoden ajan, niin kuinka yhtenäiseksi te näette Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Britannian, kaikkien liitossa olevien, kyvyn tukea Ukrainaa. Kuinka pitkään se jatkuu? [Puhemies koputtaa] Jatkuuko se niin pitkään, että Venäjä saadaan ajettua pois Ukrainasta?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Juho Eerola,1093,2023-02-24T14:00:05,2023-02-24T14:01:15,Hyväksytty,1.1
2022_175_88,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ja sitten ministeri Haavisto, kolme minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_89,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos koko eduskunnalle hyvin yhtenäisestä ja selvästä viestistä. Suomen tuki Ukrainalle jatkuu. Uskon, että tämän viestin jakavat myös kaikki suomalaiset, hyvin vahvan viestin meidän solidaarisuudestamme Ukrainalle ja Ukrainan kansalle. Myöskin tätä keskustelua kuunnellessaan on vakuuttunut siitä, että tämä ei ole vaalikausikohtainen asia vaan tuki tulee jatkumaan myöskin seuraavan eduskunnan aikana.
Täällä on puhuttu jälleenrakennuksesta, ja otan muutaman asian siitä esiin. Aivan ensimmäiseksi tullaan tarvitsemaan miinanraivausta, räjähtämättömien ammusten purkua. Tämä on kaikki sellaista, jossa Suomikin voi varmasti olla mukana. Tarvitaan ympäristötuhojen selvitystä, kuten täällä on viitattu, ympäristötuhojen korjaamista. Ihmisten täytyy päästä turvallisesti palaamaan omille asuinalueilleen. Jo kriisin aikana tarvitaan energiajärjestelmien kuntoon saamista, vedenjakelusta huolehtimista — kaikkea sitäkin apua voimme jo tässä vaiheessa antaa. 
Ja kun kriisi on ohi, on aivan varmaa, että tarvitsemme koulutusta, energiajärjestelmiä, ympäristönsuojelua, ydinturvaa näiden Ukrainan ydinvoimalaitosten ympärillä. Kaikessa tässä voi myöskin Suomi olla mukana, ja tiedämme, että kansainväliset rahoituslaitokset ja monet avunantajat tätä apua jo suunnittelevat ja kaavailevat. Tarvitsemme sodan jatkuessa myöskin lisää materiaalia Ukrainan puolustukseen, ja Suomikin suunnittelee näitä materiaalipaketteja pitkällä tähtäimellä. Ja tarvitaan avunantajamaiden yhtenäisyyttä, johon täällä viitattiin. Yhtenäisyys on tähän mennessä toiminut, ja uskon, että se tulevaisuudessakin toimii. Tarvitaan myöskin sotarikosten selvittämistä. Suomi on mukana kansainvälisen rikostuomioistuimen tukemisessa mutta kannattaa myös tällaista erityistuomioistuinta, jossa hyökkäyssotaan syylliset voitaisiin tuomita ja sotakorvaukset määrätä niille, jotka ovat tämän sodan aloittaneet.
Ja aivan lopuksi: Kansalaisten auttamishalu on ollut aivan valtava Ukrainan kohdalla. Tavalliset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat olleet liikkeellä aivan ennennäkemättömällä tavalla. Uskon, että nyt on aika myöskin kiittää kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä siitä uskomattomasta työstä, jonka he ovat tehneet Ukrainan auttamiseksi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-24T14:01:18,2023-02-24T14:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_175_90,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Ministeri Savola, minuutti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_91,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mikko,Savola,Puolustusministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kopra edustaja Vikman, tuki Ukrainalle jatkuu. Puolustushallinnossa on varaudu siihen, että tukea annetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Ja toivon, että kun hallitus vaihtuu ja poliittiset valtasuhteet kenties vaihtuvat, tämä tuki jatkuu vahvana, on meistä kuka tahansa silloin noita päätöksiä tekemässä.
Edustaja Packalén ja edustaja Tynkkynen kysyivät tästä aseteollisuuden roolista. Sillä on valtava merkitys, että me yhdessä näistä keskustelemme, me teemme yhteishankintoja. Tässä on kaksi kulmaa: tässä on se, että Ukraina voi tehdä suoraan omia hankintapäätöksiä, ja se, että me meidän omia varastojamme täydennämme. Suomi on useissa eri projekteissa mukana. Näitä keskusteluita käydään EU-tasolla. Tätä samaa keskustelua käytiin viime viikolla myös Naton puolustusministerikokouksessa. On tärkeää, että meillä on kumppaneita tässä suhteessa, on tärkeää, että me teemme nyt yhteistilauksia ja vahvistamme meidän omaa puolustusteollisuuttamme Euroopassa, koska pidemmällä aikavälillä meidän on oltava entistä vahvempia ja yhtenäisiä Euroopassa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Mikko Savola,1106,2023-02-24T14:03:40,,Hyväksytty,1.1
2022_175_92,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Pääministeri Marin, kaksi minuuttia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_93,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sanna,Marin,Pääministeri,,Ajankohtaiskeskustelu Ukrainan tilanteesta>>>Keskustelualoite  KA 19/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvät Suomen kansan edustajat! Ukrainan sodan syttymisestä, Venäjän julmasta, brutaalista hyökkäyssodasta, on kulunut nyt tasan vuosi. Toisin kuin Putin ajatteli vuosi sitten, tänään Kiova on yhä pystyssä. Ukrainalaiset taistelevat urheasti joka päivä, puolustavat kotejansa, puolustavat isänmaatansa, puolustavat oikeuttansa päättää omasta tulevaisuudestaan. Me yhdessä Eurooppana, Suomena, olemme Ukrainan tukena, ja vahva viestimme tänään, kuten tähän asti, on ollut se, että me emme luovuta. Me emme hylkää Ukrainaa, me emme hylkää Ukrainan kansaa, vaan niin kauan kuin on tarpeen, meidän tukemme tulee jatkumaan. Me seisomme Ukrainan ja ukrainalaisten rinnalla.
On tärkeää, että kansainvälisesti yhdessä Euroopassa, yhdessä kumppaneidemme kanssa ponnistelemme, asetamme yhä kovempia pakotteita, tarjoamme ja annamme yhä vahvempaa aseellista tukea ja apua, humanitääristä tukea ja apua, rahallista, taloudellista tukea ja vastaanotamme Ukrainan kansalaisia omiin maihimme ja pidämme huolta siitä, että kun jälleenrakennuksen aika koittaa, he ovat valmiita ja pystyvät palaamaan koteihinsa. Tämä on meidän yhteinen tehtävämme.
Mutta päävastuun, koko vastuun sodasta ja päävastuun sodan jälleenrakennuksesta, pitää olla Venäjällä. Venäjän pitää maksaa niistä tuhoista, joita se Ukrainassa joka päivä aiheuttaa. Infrastruktuurin tuhoamisesta, energiajärjestelmien tuhoamisesta, vesijakeluhäiriöistä, kaikesta siitä tuhosta, mitä se joka päivä tekee, on Venäjän kannettava vastuu — myös taloudellinen vastuu.
Suomi tukee vahvasti niin kaikkien näiden sotarikosten dokumentointia ja sotarikoksiin syyllistyneiden vastuuseen saattamista kuin sellaisen tuomioistuimen perustamista, joka voisi tuomita Venäjän tästä hyökkäyssodasta, niin että he, jotka todella ovat vastuussa tästä sodasta, presidentti Putin, myös joutuvat vastaamaan [Puhemies koputtaa] oikeudessa näistä rikoksista. Me olemme vahvasti yhdessä muun kansainvälisen yhteisön kanssa sen puolesta, että Ukraina voittaa sodan, rauha tulee ja ukrainalaiset saavat oikeutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-02-24T14:04:47,2023-02-24T14:07:17,Hyväksytty,1.1
2022_175_94,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_175_95,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys avoimuusrekisterilaista lisää merkittävästi päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Nyt esitettävä laki lobbaajien rekisteröintivelvoitteesta on maailmalla yksi yleisimmistä lobbauksen avoimuutta lisäävistä välineistä.
Vihreät ovat vaatineet jo useamman vaalikauden ajan selkeitä pelisääntöjä lobbaamiselle, joka tähän asti on ollut melkoinen villi länsi ja yllätti ainakin minut saapuessani tänne ensimmäistä kertaa kansanedustajana. Vihreiden mielestä kansalaisilla on oikeus tietää, kenen ehdoilla tai tiedoilla lainsäädäntöä täällä eduskunnassa tai ministeriöissä valmistellaan. Lisäksi avoimuusrekisteri torjuu epäasiallista vaikuttamista, kun päätöksentekoon vaikuttavat toimijat ovat kaikkien kansalaisten saatavilla. Avoin ja läpinäkyvä päätöksenteko vahvistaa kansalaisten luottamusta eduskunnan päätöksentekoa ja demokratiaa kohtaan. On siis suomalaisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen mukaista, että saamme avoimuusrekisterin vihdoin maaliin.
Arvoisa puhemies! Avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikkia lobbausta harjoittavia yrityksiä, yhdistyksiä, säätiöitä ja muita toimijoita rekisteröitymään valtakunnalliseen lobbausrekisteriin. Lain soveltamisala pitää sisällään ministeriöt ja eduskunnan. Lakivaliokunnan mukaan hallituksen esittämää soveltamisalaa puoltaa se, että kyse on uudesta sääntelystä, josta ei ole aikaisempaa kokemusta. Eduskunnan ja ministeriöiden kattaminen on olennaista, koska suurin osa vaikuttamistoimintaa kohdistuu niihin, ottaen huomioon niiden aseman suomalaisessa lainsäädäntö- ja budjettiprosessissa. Vaikuttamistoimintaa kohdistuu kuitenkin myös hallinnon muille tasoille. Siksi on erittäin hyvä, että lakivaliokunta ehdotti asiasta lausumaa, jonka mukaan lain soveltamisalaa seurataan ja arvioidaan sen laajentamista myös muille hallinnonaloille. Vihreät kannattivat lain laajempaa soveltamista ja olisivat olleet valmiita hyväksymään esimerkiksi virastot mukaan lain soveltamisen piiriin. Toivottavasti lain soveltamisalaa laajennetaan jatkossa.
Arvoisa puhemies! Sidosryhmien, yritysten ja muiden tahojen tapaaminen on olennainen osa kansanedustajan työtä. Lobbauksen on kuitenkin oltava mahdollisimman läpinäkyvää, jotta epäasiallista vaikuttamista voidaan torjua ja päätöksenteon avoimuutta lisätä. Yhtä tärkeää on kuitenkin se, ettei avoimuusrekisterilaki keskitä vaikuttamistyötä vain pienen piirin vaikuttajayrityksille. Siksi pidän hyvänä, että lain soveltamisalan ulkopuolelle on jätetty ruohonjuuritason vaikuttamistoiminta ja järjestäytymätön kansalaistoiminta. Näin varmistetaan, että politiikkaan pystyvät osallistumaan kaikki väestöryhmät.
Suomessa on puhuttu yli kahden vuosikymmenen ajan lobbauksen sääntelyn tarpeesta. Nyt tuo tavoite vihdoin toteutuu ja Suomesta tulee ensimmäinen Pohjoismaa, joka vaatii lobbaajien rekisteröitymistä. Se on tärkeä askel kohti läpinäkyvämpää päätöksentekoa, joka toivottavasti entisestään lisää kansalaisten luottamusta demokratiaa kohtaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-02-24T14:07:30,2023-02-24T14:10:33,Hyväksytty,1.1
2022_175_96,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Holopainen Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_97,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi on saamassa edistyksellisen avoimuusrekisterilain, joka tulee parantamaan vuorovaikutuksen avoimuutta. Jatkossa tiedämme paremmin, ketkä vaikuttavat päätöksentekoon sen eri vaiheissa kohdistuen hallitukseen, ministeriöihin ja eduskuntaan.
Valmistelu on lähtenyt jo aiemmin käyntiin. Kuitenkin keskustelu avoimuusrekisterilain tarpeellisuudesta nousi uudelleen esiin viime hallitusneuvotteluiden aikana, jälleen kerran, kun käytiin keskustelua siitä, minkälaiset tahot hallitusneuvotteluihin voivat osallistua avoimuuden näkökulmasta. On käyty säännöllisesti keskustelua siitä, voivatko suoraan eturyhmissä, järjestöissä toimijat, vaikuttajaviestintätoimistoissa toimijat osallistua hallitusneuvotteluihin, vaikka heillä olisi rooli myöskin puolueiden jäseninä ja puolueiden toimijoina, ja tätä keskustelua on syytä jatkaa.
Tämä laki tuo nyt merkittävän edistysaskeleen. Suomi voi todellakin olla ylpeä siitä, että meillä on avoimuusrekisterilaki, joka kuitenkin tällaisessa muodossa puuttuu vielä monesta maasta. Suomessa tähän mennessä pelisäännöt ovat olleet äärimmäisen epäselvät, ja on myöskin todettava, että meilläkin — vaikka pärjäämme oikein hyvin esimerkiksi lehdistönvapaudessa tai alhaisessa korruptiossa — rakenteellinen korruptio, läheiset suhteet on kuitenkin todettu ongelmaksi, ja tätä tullaan tässä avaamaan. Pidän myös todella tärkeänä, että kansalaistoiminta, ruohonjuuritason vaikuttaminen ja ihmisten yhteydenotot kansanedustajiin pysyvät jatkossakin ihan nykykäytännön mukaisina. Toivonkin, että tämä laki vielä edistää niiden erilaisten ryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa, jotka eivät ehkä resursseiltaan pysty yhtä lailla ja ammattimaisesti vaikuttamaan päätöksentekoon.
Tämä eduskuntakeskustelu jo aiemmin kyllä osoitti, että meidän pitää käsittää vaikuttaminen laajempana kuin kuulemiseen vaikuttaminen eduskuntavaiheessa. Kyllä vaikuttamista tapahtuu kaikkien virallisten prosessien ulkopuolella, ja tämä on nyt tosi tärkeätä tunnistaa myös tässä osana.
Lopuksi haluan sanoa, että mielestäni tätä lakia pitäisi välittömästi laajentaa siten, että sitä sovellettaisiin myös kuntiin ja maakuntiin. Kunnissa tehdään erittäin merkittäviä kaavoituspäätöksiä, ja aluevaltuustoissa tehdään merkittäviä sote-ostoja. Ei ole mitään syytä, miksei avoimuutta voitaisi toteuttaa myös näillä tasoilla. Sen lisäksi vihreät ovat kannattaneet sitä, että tätä avoimuusrekisterin soveltamisalaa laajennettaisiin myös muihin toimijoihin kuin ministeriöihin, hallitukseen ja eduskuntaan, jotta se käsittäisi laajasti erilaiset valtiolliset ja muut päätöksentekoelimet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-24T14:10:33,2023-02-24T14:13:49,Hyväksytty,1.1
2022_175_98,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_99,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Keskustelussa on käytetty vain kaksi puheenvuoroa, molemmat vihreiden eduskuntaryhmästä, jossa on haluttu korostaa vihreiden roolia avoimuuden edistämisessä. Tässä viimeksi edustaja Mari Holopainen korosti sitä, että lakia pitäisi jatkossa kehittää niin, että se ulottuisi myös sellaiseen vaikuttamiseen, joka ei kohdistu hallitukseen, eduskuntaan tai ministeriöihin vaan laajemmin — näin ymmärtäisin — yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin.
Tämän valossa minun on pakko kysyä vihreiden edustajilta, oliko mielestänne lainkaan ongelmallista ja häiritsikö mielestänne lainkaan se, että eräässä vaiheessa teidän puolueenne — siis vihreiden, joka on keskeinen hallituspuolue — kaikki kolme varapuheenjohtajaa olivat erilaisten lobbaus-, vaikuttajaviestintä- tai viestintäfirmojen palveluksessa. Siis kaikki kolme vihreiden varapuheenjohtajaa saivat palkkansa lobbaus- ja viestintäfirmoista. Häiritsikö tämä lainkaan teitä, edustaja Holopainen?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-24T14:13:49,2023-02-24T14:15:18,Hyväksytty,1.1
2022_175_100,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_101,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"arvoisa puhemies! Kuten edustaja Zyskowicz tässä toteaa, vihreät todellakin ovat olleet aktiivisia avoimuusrekisterilain ajamiseksi kaikissa vaiheissa, ja kaikessa meidän politiikassa korostamme sitä, että päätöksenteon täytyy olla mahdollisimman avointa. Itsekin toimin tässä avoimuusrekisterityöryhmän jäsenenä, ja ajoimme siellä mahdollisimman laajaa soveltamisalaa, jotta todellakin tämä avoimuus voisi jatkossa olla ihan luonteva osa päätöksentekoa myös sitten muissakin puolueissa kuin edustamassani puolueessa ja katsottaisiin, että se on hyvä voimavara. Me tarvitaan vaikuttamista, me tarvitaan vuorovaikuttamista, meidän pitää kuulla erilaisiin sidosryhmiä. Se on arvokasta tietoa.
Mutta kyllä meidän täytyy myös huomioida, että tällä hetkellä ammattimainen vaikuttaminen saa todennäköisesti suurempaa jalansijaa kuin kansalaistason ruohonjuurivaikuttaminen. Tämä varmasti tulee nyt tämän lainsäädännön myötä avoimemmaksi. Me tiedetään ja nähdään ja toimittajat varmasti ovat siitä kiinnostuneita, keitä tavataan. Itse olen avannut omille nettisivuilleni nämä tapaamiset jo tällä hetkellä, ja se ei ole kovin vaikeaa — voin vain kannustaa muitakin siihen. On mahdollista ja ihan helppoa myöskin kertoa siitä, minkälaisia organisaatioita on tässä työssä tavannut. Toivon, että tämmöinen käytäntö todellakin saa laajempaa tukea myös sen myötä, kun tämä laki tulee voimaan, vaikka se ei suoranaisesti velvoita päätöksentekijöitä avaamaan omia tapaamisiaan vaan on keskittynyt — syystä tai toisesta, aiemman eduskunnan linjauksella ja aiemman työryhmän päätöksellä — siihen, että tämä rekisteröintivelvollisuus kohdistetaan nimenomaan niille toimijoille, jotka harjoittavat sitä päätöksentekovaikuttamista. Toki tässä on aina kyse myös vuorovaikutuksesta.
Edustaja Zyskowiczin kysymykseen siitä, minkälaisissa rooleissa voi toimia politiikassa, on mielestäni varmasti lainsäädännöllisiä reunaehtoja, jos niitä halutaan asettaa, ja silloin se on erillinen kysymys tästä avoimuusrekisterilaista. Totta kai myös käytännön tasolla on arvioitava sitä, missä rooleissa voi toimia tai puolueet haluavat, että ihmiset toimivat, kun he ovat töissä joissakin etujärjestöissä. Mielestäni tässä vaikuttajaviestintäkysymyksessä on se häiritsevä piirre, että silloin emme tiedä, kenen palveluksessa ja keiden asiakkaiden palveluksessa henkilöt toimivat, koska nämä asiakassuhteet eivät tyypillisesti ole avointa tietoa, ja kyllä minusta se on siltä osin haasteellista. On todettava, että monissa puolueissa kuitenkin toimitaan erilaisissa vaikuttajaviestintätehtävissä ja täältä politiikasta niihin siirrytään, joten kysymys on todellakin koko puoluekenttää koskettava.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-24T14:15:20,2023-02-24T14:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_175_102,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_103,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos edustaja Holopaiselle puheenvuorosta. En voi sanoa, että kiitos vastauksesta, koska vaikka puhuitte pitkään eli koko sen ajan, jonka omalta paikaltaan voi puheenvuoroa pitää, te ette vastannut kysymykseeni. 
Kysyin ja kysyn nyt uudestaan, häiritsikö teitä, siis teitä, edustaja Holopaista, tai teidän puoluettanne, joka on niin etulinjassa kulkemassa avoimuuden ja kaiken muun hyvän puolesta, häiritsikö teitä lainkaan se, että eräässä vaiheessa teidän puolueenne kaikki kolme varapuheenjohtajaa saivat palkkaa tällaisista lobbaus- ja viestintätoimistoista. Nämä toimistot ja yritykset ovat juuri niitä, joihin viittasitte, eli heillä on asiakassuhteita, joiden asiaa nämä firmojen työntekijät ajavat, mutta ei ole avoimesti tiedossa, keiden ja minkä yritysten asialla nämä lobbaus- ja viestintätoimistot ovat, minkä yritysten asialla näissä firmoissa työskentelevät ihmiset kulloinkin ovat, mukaan lukien teidän puolueenne kolme varapuheenjohtajaa, jotka siis saivat palkkaa siitä, että ajavat joidenkin yritysten etua, mutta ei ollut tiedossa, minkä yritysten asialla he ovat, minkä yritysten etujen ajamisesta heille maksetaan. 
Siis kysyn: häiritsikö teitä, edustaja Holopainen, lainkaan se, että kaikki kolme teidän puolueenne varapuheenjohtajaa olivat tällaisissa vaikuttajaviestinnän, lobbauksen ja viestinnän toimistoissa töissä, siis samanaikaisesti töissä? Kysymyksen esitän tietysti sen takia, että me kaikki tiedämme tässä salissa, että puolueiden rooli, siis puolueiden rooli, on aivan keskeinen poliittisessa päätöksenteossa niin kuin demokratiassa kuuluukin olla, ja oltiin tilanteessa, jossa vihreät on keskeinen hallituspuolue. 
Toistan: häiritsikö tämä tilanne teitä lainkaan?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-24T14:18:34,2023-02-24T14:21:00,Hyväksytty,1.1
2022_175_104,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_105,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voisin kysyä kokoomukselta ja edustaja Zyskowiczilta, häiritsikö teitä, kun viime kaudella käytiin erittäin laajaa keskustelua siitä, miten kokoomusvaikuttajat ottivat vastaan neuvoja suoraan sote-alan yrityksiltä ja lobbareilta. Siis teidän omat edustajannekin toivat julkisuudessa esiin, että tällaista oli tapahtunut. Hallitus, jossa te olitte mukana, oli siis valmistelemassa sote-uudistusta, jota lähestulkoon kaikki asiantuntijat täällä eduskunnassa kritisoivat. Teidän toimianne tämän eduskunnan ulkopuolella kokoomuslaisetkin kritisoivat, ja osa teidän kansanedustajistanne toi esiin, että te olitte vastaanottaneet täällä tietoa ja ohjeita myös näiltä sote-alan yrityksiltäsuoraan niiden eduksi. Tämä on minusta erittäin huolestuttavaa ja varmasti semmoinen kysymys, johon te voitte vastata.
Jos puhutaan vaikuttamisesta ja erilaisista sidonnaisuuksista, niin kyllä kokoomuksellakin on varmasti vielä tässä tehtävää. Kun puhutaan vaikka vaalirahoituksesta ja siitä, kuinka suuria summia sitä vastaanotetaan ja onko aina ajettu avoimuutta vaalirahoituksen suhteen, niin valitettavasti kokoomus ei kyllä tässä voi kunnostautua puolueena. Ihan muut puolueet ovat pääosin ajaneet lisää avoimuutta päätöksentekoon ja esimerkiksi myöskin puolueiden ja ehdokkaiden rahoitukseen. Tässä on varmasti puolueilla erilaiset perinteet. On erilaisia sidosryhmiä, etujärjestöjä, jotka tyypillisesti rahoittavat tiettyjä puolueita ja ovat enemmän tai vähemmän samalla asialla. Tässä kyllä vihreät uudempana puolueena eivät varmasti suostu syyllistymään edustaja Zyskowiczin väitteistä.
Toin jo puheenvuorossani esiin, että varmasti juuri se, että kun ihmiset toimivat vaikuttajaviestintätoimistoissa, joiden osalta emme tiedä, mitä ne asiakkaat ovat, asettaa sen haasteen meille politiikassa, että emme tosiaan voi tietää näitä sidonnaisuuksia. Minusta se on ehdottomasti sellainen asia, johon kannattaa laajemminkin puuttua, ja uskoisin, että olen vastannut tähänkin kysymykseen jo tässä ja edellisessä puheenvuorossani. Tämä ei todella koske vain yhtä puoluetta. Tämä koskee ihan koko puoluekenttää, kun katsotaan, kuinka usein erityisavustajien tehtävistä tai muista tehtävistä siirrytään muihin vaikuttajatehtäviin, oli sitten kyse näistä toimistoista tai tietyistä vaikuttajatahoista. Tähänhän on tuotava sitten uusia karanteenilainsäädäntökäytäntöjä, jos ja kun asiaan halutaan puuttua. Toivottavasti kokoomus on sitten näitä esityksiä tukemassa, kun tätä toivottavasti [Puhemies koputtaa] kunnianhimoisesti kehitetään myös ensi kaudella eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-24T14:21:00,2023-02-24T14:24:12,Hyväksytty,1.1
2022_175_106,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Kiitoksia. Muistutan, että käsittelyssä on avoimuusrekisterilakiesitys. — Edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_107,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että edustaja Holopainen puhuu mieluummin kokoomuksesta ja puhuu mieluummin jopa sotesta [Mari Holopaisen välihuuto] kuin tästä vihreiden kummallisesta tilanteesta, joka oli olemassa, kun kaikki heidän kolme varapuheenjohtajaansa olivat lobbaus- ja viestintätoimistojen palkkalistoilla.
Mutta siitä olen edustaja Holopaisen kanssa samaa mieltä, että kaikkien puolueiden piiristä, siis avustajakunnan piiristä, puoluetoimitsijoiden piiristä, siirrytään aika usein yhteiskunnallisen vaikuttamisen piiriin, siis töihin etujärjestöihin tai viestintä- ja vaikuttajafirmoihin, ja pidän tätä aika luonnollisena, koska näiden ihmisten — puhun avustajista, valtiosihteereistä, puoluesihteereistä ja niin edelleen — vahvinta osaamista ja ammattitaitoa on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja siinä mielessä tällainen kehitys, mikä on ollut nähtävissä, ei ole outoa.
Siitäkin olen samaa mieltä edustaja Holopaisen kanssa, että kun näin on, niin varmasti on hyvä — ei välttämättä lain tasolla mutta ainakin käytännön tasolla ja tarvittaessa lainkin tasolla — sopia erilaisista sellaisista menettelyistä, jotka näissäkin pyöröovi-ilmiötilanteissa suojaavat riittävästi poliittisen toiminnan avoimuutta ja luottamuksellisuutta ja luottamusta poliittisen toiminnan ja päätöksenteon, sanoisinko, ”puhtauteen” — en nyt parempaa sanaa keksinyt.
Mutta edustaja Holopainen ei kyllä vieläkään vastannut kysymykseeni. Täällä on nyt noin viisi muuta kansanedustajaa salissa, ja en kyllä usko, että hekään kuulivat, mutta tästä huolimatta teen toisin kuin te, edustaja Holopainen, ja vastaan teidän minulle esittämäänne kysymykseen. Ei, minua ei lainkaan häirinnyt se, että kokoomuslaiset sote-uudistuksen käsittelyssä sekä viime vaalikaudella että tälläkin vaalikaudella ovat pyrkineet saamaan tietoa laajasti alan toimijoilta, julkisen sektorin ja yksityisen ja järjestösektorin toimijoilta, ja että tätä tietoa on pyritty mahdollisimman hyvin hyödyntämään omassa valmistelussamme. Itse asiassa uskon, että jos enemmän olisi kuunneltu näitä yksityisen sektorin sote-toimijoita, kun nyt voimassa olevaa sote-uudistusta tehtiin, niin olisi vältetty eräitä virheitä, mitä tässä on tehty, ja olisi sallittu kansalaisille laajempi valinnanvapaus. Mutta kuten puhemies jo huomautti, tämä menee tämän keskustelunaiheen ulkopuolelle. Mutta vastaus, edustaja Holopainen: minua ei tämä häirinnyt lainkaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-24T14:24:12,2023-02-24T14:27:16,Hyväksytty,1.1
2022_175_108,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari. — Uudelleen totean, että avoimuusrekisterilaki on keskustelussa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_109,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä varmasti tulee esiin esimerkiksi kokoomuksen ja vihreiden eroja. Edustaja Zyskowiczia ei häiritse se, että kun täällä kokoomus sorvasi sote-uudistusta, jopa teidän omat kansanedustajat ja toimijat tämän talon ulkopuolella, siis kokoomuslaiset, olivat äärimmäisen huolissaan siitä, kuinka suoraan oli otettu ohjeita vastaan yksityisiltä toimijoilta siitä huolimatta, että täällä vahvan tutkijoiden, asiantuntijoiden näkemyksen kuitenkin pitäisi myös painaa. Ja kyllä minä ajattelen, että se viime kauden esimerkki oli loistava siitä, mihin olisi tarvittu tätä avoimuusrekisterilakia. Me oltaisiin tarvittu tietoa siitä, kuinka usein kokoomuslaiset tapasivat ketäkin tai mitä muut puolueet tapasivat kaiken tämän päätöksenteon valmistelun ulkopuolella. Itse asiassa se on oikein malliesimerkki semmoisesta isosta prosessista, mihin liittyy erittäin suuria taloudellisiakin intressejä, ja siinä olisi tarvittu tätä nykyistä lainsäädäntöä, joka nyt onneksi tämän Sanna Marinin hallituksen ansiosta astuu voimaan. Toki kiitän myös koko parlamentaarista työryhmää, jossa sitten saimme tämän lain myös etenemään yksituumaisesti. Nyt sitten jatkossa tiedämme paremmin, keitä kaikkia päätöksenteossa kuullaan myös näiden virallisten prosessien ulkopuolella.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-24T14:27:18,2023-02-24T14:28:50,Hyväksytty,1.1
2022_175_110,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Edustaja Zyskowicz, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_111,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle avoimuusrekisterilaiksi>>>Hallituksen esitys  HE 98/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 28/2022 vp,"Herra puhemies! Tämä on varmasti viimeinen puheenvuoroni tässä debatissa. Kun sanoin, että kuuntelimme ja kuulimme valmistautuessamme soteen tai valmistautuessamme muihin suuriin yhteiskunnallisiin uudistuksiin tai nyt valmistautuessamme hallitusneuvotteluihin, joissa toivomme olevamme mukana, niin kyllä, me kuuntelemme ja kuulemme hyvin erilaisia tahoja kautta koko yhteiskunnan. En tietystikään sanonut, että me olisimme ottaneet ohjeita sote-toimijoilta, [Mari Holopaisen välihuuto] emme sen enempää järjestötoimijoilta, yksityisiltä toimijoilta kuin julkisen sektorin toimijoilta, mutta me pyrimme tosiaan kuuntelemaan kaikkia eri osapuolia, kuuntelemaan laajasti eri asiantuntijoita, ja sen jälkeen me tietysti oman arvomaailmamme pohjalta teemme omat johtopäätöksemme. Minulla on semmoinen kuvitelma, että vihreätkin toimisivat näin. Vai onko joku semmoinen taho, esimerkiksi sotessa yksityinen sote-sektori, jota te ette halua kuunnella, kun sote-uudistuksia tehdään? Näin voisi tietysti päätellä siitä, miten nykyinen sote-uudistus on lähtenyt ”hienosti” liikkeelle. [Mari Holopaisen välihuuto] Kun täällä on jonkun verran lehterilläkin nyt ihmisiä, niin voi kysyä, ovatko todella sote-palvelut tällä hetkellä sitten hyvässä tai edes paremmassa kunnossa. No eivät todellakaan ole, jokainen sen tietää, mutta en syytä siitä sote-uudistusta. Rehellisesti on sanottava, että sote-uudistus on ollut voimassa niin lyhyen aikaa, että ne kiistattomat ongelmat, jotka sillä sektorilla tänä päivänä ovat, johtuvat muun muassa koronasta ja monista muistakin syistä kuin tästä hallinnollisesta uudistuksesta, joka tehtiin.
Mutta, herra puhemies, lopuksi: Kyllä, me pyrimme kuuntelemaan kaikkia mahdollisia asiantuntevia tai jopa asiaan osallisia tahoja, kun valmistaudumme päätökseen. Ja tämä avoimuus sopii meille aivan erinomaisesti, että kun näitä tahoja kuullaan, näiden tapaamisten ja keskustelujen olemassaolo on nähtävissä sitten julkisista rekistereistä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+4.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-02-24T14:28:50,2023-02-24T14:31:03,Hyväksytty,1.1
2022_175_112,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 149/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 40/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_175_113,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 149/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 40/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä on hallituksen esitys laiksi hätäkeskustoiminnasta, henkilötietojen käsittelystä, ja se on ollut näköjään valiokunnassa yksimielinen. Tässä yhteydessä haluan muutamasta asiasta puhua ja ne nostaa esille.
Pelastustoimi esittäytyi meillä täällä aulassa. Meillä kansanedustajilla ja virkamiehillä oli mahdollisuus tutustua pelastustoimeen tuolla aulassa, ja se oli hyvin avartavaa ja mielenkiintoista ja tärkeää. Ja siinä tuli esille se asia, että meidän täytyy pitää huolta, että pelastustoimella on resurssit myös jatkossa ja tulevaisuudessa. Ne ammatti-ihmiset tekevät valtavan tärkeää työtä: ilman pelastustoimea emme tulisi toimeen.
Tässä me pidimme valtavan tärkeän keskustelutunnin just hetki sitten Ukrainan tilanteesta. Hyökkäyssodassa, kun Venäjä brutaalisti hyökkäsi Ukrainaan, tuli vuosi täyteen. Tuli mieleeni, että siellähän on mielettömän kova hätä, kärsimys, tuska, ja ei niin helposti olekaan siellä varmaan tilanne, että yhtäkkiä soitettaisiin 112:een ja tulisi apu heti. Se katastrofi on niin valtavaa. Ja tämä toi mieleen myös sen, kuinka Suomessa tämä toimii.
Vajaa kaksi vuotta sitten jouduin henkilökohtaisesti kotona soittamaan 112:een, kun lähimmäinen, läheinen, oli saanut sydänkohtauksen. Soitin 112:een, laitoin kaiuttimen päälle, ja sieltä tuli valtavan hyvät ohjeet, miten tehdä. Totta kai hoitajana minulla on jonkunnäköinen käsitys siitä, kuinka annetaan ensiapua, mutta se oli tarpeen — koska se tilanne on niin järkyttävä, kun läheinen kohtauksen saa — että saa sen hyvän tuen sieltä 112:sta. Laitoin kaiuttimen päälle. Erittäin selväsanaisesti siellä ohjattiin, neuvottiin, tsempattiin. Tilanne kesti kauan ennen kuin ambulanssi saapui, koska en asu kovin keskustassa, mutta he tsemppasivat, ja minä annan täyden kiitoksen ja lähetän suuret kiitokset tosiaan sille, kuka siellä puhelimen päässä oli. Tämä tilanne päättyi kuitenkin surullisesti, mutta se ei ollut siitä ohjeistuksesta kiinni, joten tämä viime tipassa tuo ilmi ainakin jokaiselle, jos itse joutuu käyttämään näitä palveluja, sen, kuinka tärkeää se on, että meillä pelastustoimi tulevaisuudessakin toimii täysipainoisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+7.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-24T14:32:34,2023-02-24T14:35:46,Hyväksytty,1.1
2022_175_114,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä. [Antero Laukkanen: Arvoisa puheenjohtaja! Pyydän lupaa saada puhua paikaltani ja istualtani.] — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_175_115,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitos. On hieman surullista, että tämä valtavan tärkeä vammaispalvelulaki tuotiin ensimmäiseen käsittelyyn suunnilleen keskellä yötä ja nyt toiseen käsittelyyn sitten täällä perjantai-iltapäivänä kaiken jälkeen, kun juuri kenelläkään ei ole oikein mahdollisuutta osallistua tähän.
Kuten tässä valiokunnan mietinnössä todetaan, on ikävää, että vaikutusten arviointi jäi kokonaan tekemättä. Tämä jäi monin tavoin puutteelliseksi,  mistä myös järjestöt esittivät huolensa. Ja tämä laki olisi pitänyt ottaa jo heti vaalikauden alussa työpöydälle sellaisella tavalla, että se ehditään eduskunnassa käsitellä sen vaatimalla tavalla, koska kyseessä on todella merkittävä kokonaisuudistus. Tästä kaikesta huolimatta on tärkeää, että tämä laki saadaan nyt eteenpäin ja päästään siihen tilanteeseen, että tätä lakia voidaan sitten seurata — niin kuin jopa perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että on tärkeää huolellisesti seurata tätä lain toteutumista ja sitten tuleva eduskunta voi tehdä tarvittavia korjauksia.
On valitettavaa, että Suomessa lähes kaikki kunnat rikkovat vammaispalvelulakia. Tämä asia on kaikkien meidän poliitikkojen tiedossa. Määrärahoja budjetoidaan liian vähän, henkilöstöä budjetoidaan liian vähän. Vammaisasiamies pari viikkoa sitten antoi oman lausuntonsa ja totesi, että kunnat johdonmukaisesti laittavat liian vähän rahaa vammaispalveluihin. Ja kun tämänkin lain ja valiokunnan mietinnön lukee, niin ainakin kolmessa, neljässä, kokonaisuudessa todetaan, että tämän lain tarkoitus oli tuoda säästöjä — siis säästöjä. Kysyn, arvoisat kansanedustajat ja ne, jotka tätä seuraavat: minkälainen sivistysvaltio asettaa tavoitteekseen säästää vammaisten palveluista? Vammaiset yleensä ovat henkilöitä, jotka joutuvat toimimaan aika korkealla avustusasteella. Minusta tämä on asia, josta tulisi käydä vähän laajempaakin arvokeskustelua.
On valitettavaa, että oma kotikaupunkini Espoo on aivan erityisen kunnostautunut liian pienien määrärahojen laittamisessa talousarvioon. On ikävää, että tässä laissa edelleen jäi voimaan se, että näitä palveluita voidaan tarjota vammaisille määrärahojen puitteissa. Kun tämä ”määrärahojen puitteissa” jää määrittelemättä, tarkoittaa se sellaista kuin kotikaupungissani Espoossa: Esimerkiksi apuvälineiden kohdalla kaupunki on luonut oman ohjesäännön, joka sanoo, että esimerkiksi liikkumisen, auton ja tarvittavien apuvälineiden osalta korvattava maksimimäärä on 2 000 euroa. Lohjan kaupungin summa on 5 000 euroa, ja jonkun toisen kaupungin summa jotain muuta. Tämä olisi ollut hyvä korjata tässä. No, onneksi kuitenkin vammaislaki itsessään sanoo, että nämä apuvälineet on korvattava täysimääräisesti.
Tässä laissa on erittäin paljon myös hyviä asioita. Hyvää on nyt se, että tämä subjektiivinen oikeus on selkeästi määritelty, ja todetaan myös, että määrärahoja on oltava riittävästi. Tämä ”määrärahojen puitteissa” alun perin tarkoitti sitä, että jos kunta on selvitystilassa tai jatkuvasti alijäämäinen, niin silloin he voivat budjetoida vähemmän näitä määrärahoja kuin niitä oikeasti tarvitaan.
Arvoisa puhemies! Olen tehnyt viisi lausumaehdotusta tähän lakiesitykseen, olen jättänyt ne tuonne kansliaan, ja toivon, että tulevat eduskunnat huolella seuraavat erityisesti tätä lain soveltamista: miten hyvinvointialueet nyt jatkossa sitten näitä vammaispalveluja, lakia, soveltavat. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2023-02-24T14:36:34,2023-02-24T14:42:09,Hyväksytty,1.1
2022_175_116,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_117,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on todella erittäin tärkeä, merkittävä ja suuri kokonaisuus, kun käsittelemme vammaispalvelulakia. Ja aivan niin kuin tässä edustaja Laukkanen nosti esiin, tämä lakipaketti olisi pitänyt tuoda eduskuntaan jo huomattavasti aiemmin, aikaisemmassa vaiheessa, ja sitten myöskin käsittelyt. Ensimmäinen käsittely oli myöhään iltayöstä ja nyt toinen käsittely perjantai-iltapäivänä myöhään, kun valitettavan vähän täällä pystyvät edustajat enää olemaan paikan päällä.
Meillä on Suomessa paljon eri tavoin vammaisia ihmisiä, joilla on myös valtava potentiaali, jos ajattelemme yhteiskunnan eri toimintoja ja eri sektoreilla toimimista. Mutta eri tavalla vammaiset ihmiset tarvitsevat myös erilaisia palveluja, ja on erittäin tärkeää, että nimenomaan erilaisuus ja erilainen vammaisuus huomioidaan ja tarvittavat oikea-aikaiset palvelut huolehditaan, niin että saadaan oikea-aikaiset ja oikeanlaiset palvelut riippumatta siitä, missä päin Suomea asutaan.
Haluaisin, ennen kun pidemmälle jatkan puheenvuoroa, todeta, että kannatan lämpimästi edustaja Laukkasen tekemiä viittä lausumaa. Niin kuin hän toi tuossa esille, paketissa on paljon hyvää. Se parantui eduskunta- ja valiokuntakäsittelyssä, mutta sinne jäi edelleenkin myös epäkohtia, joista toivomme, että jatkossa niitä parannamme. Nämä meidän lausumamme tähtäävät siihen, ja haluaisinkin nyt ne yksityiskohtaisemmin tässä esitellä.
Ensinnäkin ensimmäisenä lausumana meillä on se, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa, miten lainsäädäntömuutokset huomioivat kattavasti eri tavoin vammaisten ihmisten oikeudet ja erityisavun tarpeet, ja tuo tarvittavat lakimuutokset eduskunnan käsiteltäväksi”.
Seuraava liittyy rahoitukseen, riittävään rahoitukseen. Eli pyydämme, että ”eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa, että hyvinvointialueille varataan riittävä rahoitus vammaispalveluiden toteuttamiseen lain edellyttämällä tavalla”.
Kolmanneksi: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa, että vammaispalvelut toteutuvat alueellisesti yhdenvertaisesti.”
Edelleen neljäntenä: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto varmistaa, että vammaispalveluita koskevan lainsäädännön ja vammaisten oikeuksien toteutumisen valvonta on riittävän tehokasta.”
Ja viidentenä: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää ja tuo tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta varmistetaan vammaisen oikeus saada käyttöönsä tarvitsemansa apuvälineet ja oikeus apuvälineeseen ei riipu hyvinvointialueen tulkinnasta tai rahoituksellisesta tilanteesta.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-24T14:42:11,2023-02-24T14:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_175_118,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_119,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edellisistä hyvistä puheenvuoroista. Ja haluan todeta, että kyllä tämä laki ministeriössä otettiin valmisteltavaksi heti kauden alussa, mutta korona valitettavasti sotki hyvin tehdyt aikataulut. On todella surullista, että tämä lakiesityksen käsittely meni näin loppukauteen, ja olen todella pahoillani, että näin tärkeässä asiassa ensimmäinen käsittely oli todella yöaikaan ja toinen käsittely on sitten näin perjantai-iltapäivänä. Tästä asiasta olisi ollut syytä keskustella eduskunnassa paljon enemmän ja paljon perusteellisemmin.
Arvoisa puhemies! Uusi vammaispalvelulaki ei tule takaamaan Suomen ratifioiman YK:n vammaisyleissopimuksen mukaista yhdenvertaisuutta vammaisille henkilöille yhteiskunnassamme, mutta tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan. Lain viimeistely tehtiin kovassa kiireessä, ja siksi siihen jäi puutteita ja myös epäselvyyksiä, jotka voivat aiheuttaa tulkintavaikeuksia lain soveltamisessa. Siksi valiokunnan lausumissa oleva lainsäädäntömuutosten vaikutusten jälkikäteisarviointi on välttämätöntä, jotta virheet ja puutteet huomataan mahdollisimman pian ja päästään korjaaviin toimenpiteisiin. Vaikutusten arvioinnin puutteellista toteuttamista voidaan tässä lakiesityksessä kritisoida laajemminkin, ja tätä puutetta monet järjestöt ovat tuoneet kyllä esille. Lakiin viime vaiheessa perustuslakivaliokunnan antamien velvoitteiden mukaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdyt korjaukset ovat kuitenkin huomattava parannus alkuperäiseen esitykseen, ja siksi ajattelen, että lain hyväksyminen on kuitenkin niin iso edistysaskel oikeaan suuntaan, että laki on syytä hyväksyä sen puutteista huolimatta.
Puhemies! Haluan suunnata katseet tulevaisuuteen ja haastaa meidät pohtimaan, miten vammaisten yhdenvertaisuutta voidaan jatkossa edistää. Vammaisten yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että vammaiset pääsevät samalle viivalle ei-vammaisten henkilöiden kanssa. Tämä edellyttää myös positiivista erityiskohtelua ja yksilöllisen elämäntilanteen huomioimista palvelujen toteutuksessa. Usein keskustelussa kuulee yhdenvertaisuutta selitettävän siten, että kaikki saavat samoja palveluja saman verran ja samalla tavalla toteutettuna. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta vaan tasapäistämistä, ja tasapäistäminen estää usein vammaisia olemasta yhdenvertaisesti osallisina yhteiskunnassa.
Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monilla elämän osa-alueilla Suomessa. Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä eniten vammaisuuteen ja alkuperään perustuvaan syrjintään liittyen. Yhteydenotot koskevat useimmiten yksityisiä palveluita, kuten asumista tai kauppaa, työelämää sekä myös sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita julkisia palveluita. Vammaisyleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti vammaisilla henkilöillä on oikeus tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa, ja esimerkiksi tämän artiklan toimeenpanossa meillä on vielä paljon tehtävää ja parannettavaa. Yhdenvertaisuuden toteutuminen edellyttää muun muassa, että työympäristö on avoin, osallistava ja vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Oikeus tehdä työtä on turvattava myös niille, jotka ovat vammautuneet palvelussuhteen aikana. Vammaisille henkilöille ei tule luoda eriytyneitä työmarkkinoita, vaan heille tulee tarjota tarvittavat tukitoimet, jotta mahdollisimman moni voi toimia tavallisilla työmarkkinoilla tai yrittäjänä. Henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut ovat keskeisessä osassa työelämäoikeuksien toteutumista, ja näistähän tässä vammaispalvelulaissa myös on kysymys.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on todennut, etteivät lainsäädäntö, viranomaiskäytännöt ja yleiset asenteet luo edellytyksiä vammaisten ihmisten työelämäoikeuksien toteutumiselle vammaisyleissopimuksen edellyttämällä tavalla. Vammaiset kokevat syrjintää erityisesti työnhaussa ja kohtuullisten mukautusten järjestämisessä mutta myös työurallaan yleensä. Näiden asioiden korjaamiseksi tarvitaan velvoittavampia säännöksiä esimerkiksi yhdenvertaisuuslakiin.
Ongelmana yhdenvertaisten oikeuksien ja työelämään osallisuuden kannalta on myös ympäristön esteellisyys. Suomessa puuttuu rakennetun ympäristön osalta sääntely, joka velvoittaisi edistämään muun muassa jo käytössä olevien julkisten tilojen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölainsäädännön mukaan taloyhtiöillä ei ole velvoitetta edistää esteettömyyttä tai tehdä vammaisten henkilöiden tarvitsemia kohtuullisia mukautuksia. Toisaalta julkisia tiloja rakennettaessa edelleenkin tapahtuu virheitä esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamisessa. Vaikka yleisölle suunnitellut tilat olisivatkin esteettömiä, niin työntekijöille tarkoitetuissa tiloissa asia unohtuu helpommin. Teatteri- ja konserttisali voi olla esteetön, mutta pääseekö vammainen taiteilija työpaikalle tai lavalle esiintymään, onkin jo toinen juttu.
Esteettömyyslainsäädäntöä on tiukennettava ja asetettava myös sanktioita sen laiminlyömisestä. Työpaikat tulee saada esteettömyyslainsäädännön piiriin. Työskentelytilojen, kuten toimistojen ja digialustojen, tulee olla esteettömiä ja saavutettavia. Jos asia huomioidaan suunnittelun alusta alkaen, toteutus ei tule yhtään kalliimmaksi kuin esteellisten tilojenkaan rakentaminen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että meillä on paljon korjattavaa sekä vammaispolitiikassa että asenteissa. Uusi vammaispalvelulaki ei tilannetta kokonaan korjaa. Puutteita on asumiseen, osallisuuteen, työssä käymiseen ja palkkaan sekä toimeentuloon liittyen, ja on selvää, että tarvitsemme vammaisten oikeuksien edistämiseen pitkäjänteisempää työtä ja sitovampaa päätöksentekoa. Vammaispolitiikkaa on tehtävä nykyistä pitkäjänteisemmin, niin että asia huomioidaan kaikessa päätöksenteossa esimerkiksi vammaisvaikutusten arviointien tekemisenä.
Olen tehnyt viime viikolla toimenpidealoitteen, missä edellytetään valtioneuvoston periaatepäätöstä, jossa sitoudutaan asian edistämiseen yli hallituskausien. Tämänhetkisen käytännön mukaan vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE valmistelee hallituskausittain kansallisen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen toimintaohjelman. Ohjelma on lakisääteinen. Toimintaohjelman toimenpiteet on laadittu yhdessä ministeriöiden kanssa, ja ohjelma on hyväksytty VANEssa. Ongelmaksi on kuitenkin osoittautunut hallitusohjelmasidonnaisuudesta johtuva toimenpiteiden yleisluonteisuus ja väljyys, jolloin käytännön toimeenpanon merkitys on jäänyt vähäiseksi. Lisäksi poikkihallinnollisten toimenpiteiden toteutus on ollut hankalaa. Tähän tarvitaan nyt muutos, ja tämän muutoksen tekemiseen tarvitaan vaikuttamistyötä. Tähän vaikuttamistyöhön haastan kaikki vammaisjärjestöt yhdessä mukaan. Meillä on yhteinen visio ja missio. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-24T14:45:22,2023-02-24T14:52:21,Hyväksytty,1.1
2022_175_120,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Östman, poissa. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_121,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On tärkeää, että vammaisten palveluja ja tukitoimia koskevan uudistuksen läpivieminen tässä eduskunnassa on nyt käytännössä varmistunut. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on toteuttaa nykyistä paremmin YK:n vammaisten oikeuksien sopimusta. On erityisen arvokasta, että valiokunnan mietintö on yksimielinen. Tämä osoittaa, että vammaisten oikeuksien parantamiseksi on vahva yhteinen tahtotila. Jos ja kun epäkohtia jää, tehdään tietenkin korjauksia.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden ja yhtäläisten oikeuksien edistäminen vamman laadusta ja henkilön asuinpaikasta riippumatta. Tavoitteena on tietenkin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen suhteessa vammattomiin henkilöihin, jotta vammaisten henkilöiden oikeus osallistua ja tehdä valintoja toteutuisi muiden kansalaisten tavoin.
Erityisen tärkeää ja ajankohtaista on pitää huolta, että uusilla hyvinvointialueilla paneudutaan vammaisten henkilöiden asioihin ja palvelutasoa parannetaan merkittävästi aikaisempaan verrattuna. Erityisesti haluan korostaa jälleen kerran, että viittomakielisten tulee saada viranomaispalvelut omalla kielellään. Myös asianmukaiset tulkkauspalvelut on turvattava, ja tähän on ohjattava lisäresursseja palvelujen uusorganisointitilanteessa, joka nyt on meneillään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-24T14:52:22,2023-02-24T14:54:14,Hyväksytty,1.1
2022_175_122,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_123,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vammaispalvelulaissa tuli varmaan sitten todella kiire tässä lopussa. Haluttiin kuitenkin, että se viedään loppuun asti, mutta kun kiireellä viedään, niin silloin jää aina puutteita. Tästä on tullut kahdenlaista palautetta: muun muassa sitä, että on tärkeää, että se laki viedään nyt loppuun asti, koska siellä on paljon hyvääkin, mutta sitten taas toisaalta myös sitä negatiivista, että siellä on paljon korjattavaa.
Edustaja Laukkanen nosti esille sen tärkeän lauseen sieltä, mikä aiheuttaa huolia, elikkä ”määrärahojen puitteissa palveluja tarjotaan” — määrärahojen puitteissa. Se jättää hyvin paljon arvailujen varaan, mikä on tietysti ongelma. Mutta se on hienoa, että edustaja Laukkanen on tehnyt nyt sinne sitten lausumia, eli niitten puolestahan voi äänestää silloin, jos halutaan, että parannuksia tulisi.
Kun ajatellaan suhtautumista vammaisiin yleensä, niin kyllähän siinä on vähän kehitystä tapahtunut viime vuosina. Vammaisia kohdellaan niin sanotusti paremmin kuin aikaisemmin, mutta vielä on semmoista epäsuhtaa, että pidetään sitä etäisenä asiana. Se tilanne voi kohdata kenet tahansa meistä, ja meillä on varmaan monilla läheisiä, joilla on joku vamma. Eli pitäisi tämän asian nyt jo mennä niin sanotusti kaaliin, että vammaisten asemaa parannetaan kaikin puolin ja se on yksi meidän sivistysvaltion peruspilareita.
Se on hienoa, kun minä olen tämmöinen vähän liikunnallinenkin tyyppi, että myös paraurheilu on nyt noussut aika paljon urheilussa esille ja on televisiointia ja näytetään olympialaisetkin. Se on semmoinen pieni positiivinen asia jo, että kunnioitetaan sitä, että se on kovaa urheilua, on sitten vammainen tai ei-vammainen. Se on yksi pieni askel eteenpäin ajattelutavassa.
Mutta vielä tästä vammaispalvelulaista: vaikka se nyt sitten meni maaliin ja puutteilla menikin, niin on tärkeää, että seuraava hallitus ja eduskunta sitten seuraavat ja tekevät niitä parannusmuutoksia, mitä tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-24T14:54:14,2023-02-24T14:57:03,Hyväksytty,1.1
2022_175_124,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Laukkanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_125,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Mäkisalo-Ropposelle loistavasta puheesta, ja vähän tässä suren, että me molemmat jäämme pois täältä, koska ainakin teidän osaltanne poistuu valtava määrä asiantuntemusta ja aitoa sydäntä ja huolta kaikkien vammaisten puolesta. Toivotaan, että tulee uusia, virkeitä edunajajia tänne.
Puhemies! Nyt kun olen itse joutunut käytännössä kohtaamaan nämä vammaispalvelulain kiemurat, niin täytyy ihailla kaikkia Suomen vammaisia, kuinka he jaksavat ajaa omia etujaan tätä käsittämätöntä byrokratiaa vastaan, joka tässä maassa on, vaikka monet palvelut ovat sellaisia, että ne ilman muuta pitäisi myöntää ja nopeasti. Se olisi kaikkien etu: se olisi yhteiskunnan etu, se olisi palvelun saajan etu, ja se helpottaisi kaikkien elämää. Olen itse siinä onnekkaassa asemassa, että kykenen, pystyn ja tiedän, minkä näköistä nappia kannattaa painaa, jotta asiat liikahtavat, ja saan asioita eteenpäin omasta vaikutusvaltaisesta asemastani johtuen, mutta kuulun kyllä vammaisten joukossa tässä mielessä todella vähemmistöön. Ajattelinkin, että Suomi tarvitsisi — ei sitä nyt lakiin voi laittaa — semmoisen satakunta vammaisten robinhoodia, jotka lähtisivät ajamaan näiden ihmisten asioita. Heillä usein omat voimat eivät riitä. Vammautuminen terveessä perheessä, niin kuin itselläni, voi olla sellainen šokki, että se lamaannuttaa koko perheen, vie mielenterveyden niiltä ihmisiltä, joiden apua itse saattaisi tarvita. Minusta lainsäädännön näissä tilanteissa pitäisi olla niin joustavaa, niin nopeaa, niin herkkää, että se antaisi sen avun aivan välittömästi, kun sitä tarvitaan. Omassa tapauksessani hoidon arviointiin meni seitsemän kuukautta — seitsemän kuukautta. Ei minkäänlaista sanktiota, jota olisi voinut soveltaa, ja sitten sitäkin seliteltiin, ja kun sitten lopulta meille kotiin tulivat terapeutit ynnä muut sosiaalityöntekijät, niin siitä meni vielä kolme kuukautta, ennen kuin sain ensimmäisiä palveluita.
En syystä valita, arvoisa puhemies, vaan iloitsen siitä, että perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta tekivät kyllä niin huolellista työtä kuin näissä aikapuitteissa pystyi, niin että en todellakaan moiti. Mutta ollaan hereillä ja parannetaan tätä lakia, kunhan saadaan se nyt ensin voimaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2023-02-24T14:57:05,2023-02-24T15:00:33,Hyväksytty,1.1
2022_175_126,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_127,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitän kollegoja monista hyvistä puheenvuoroista, ja todellakin edustaja Mäkisalo-Ropposelle kiitos myös puheenjohtajuudesta Vamyt-ryhmässä. Sellainen vammaisten yhteistyöelinryhmä on toiminut täällä, ja olemme senkin ryhmän kautta saaneet paljon, paljon tietoa kentältä vammaisten ja eri tavalla vammaisten ihmisten asioihin, tilanteisiin ja haasteisiin liittyen. Todellakin toivomme, että ne epäkohdat, mitä tähän lakiesitykseen nyt jää, pikaisemmin korjataan ja rahoituksesta huolehditaan.
Joku voi syntyä vammaisena, jollekin voi tapahtua yllättäen asioita, että on sitten vammainen lopun ikäänsä, tai kaikkea mahdollista tältä väliltä. Ehkä jaan tässä oman perheeni tilannetta, kokemusta. Kun kolmesta pojasta nuorin syntyi, niin hänhän syntyi erittäin pahoilla kampurajaloilla, ja kokenut lääkäri sanoi, että hyvä, jos näillä jaloilla kävellään, ihme, jos näillä juostaan, mutta unohtakaa jalkapallo, jääkiekko ja kaikki muut urheilut, ikinä näillä jaloilla ei tehdä mitään näistä, vaan näitä erilaisia vammaispalveluja tullaan tarvitsemaan. No, hän sai oikea-aikaista, oikeanlaista hoitoa, kuntoutusta ja leikkauksia ja niin edelleen, ja voin ilolla kertoa, että hänen tarinansa on sellainen, että hän pääsi jääkiekkoon, ja hän on jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestari ja hän on Tapparan joukkueessa Suomen mestari ja nyt hän on myös Euroopan mestari jääkiekossa. Eli aina ne lausunnot ja niin sanotusti tuomiot eivät pidä myöskään paikkansa. Halusin tämän kertoa siksi, että useasti sitä toivoa ja mahdollisuuksia on enemmän kuin mitä ehkä heti nähdään, sitä potentiaalia, mikä myös vammaisilla ihmisillä on — heillä, jotka ovat syntyneet vammaisina, joilla ehkä se vamma seuraa sitten läpi elämän, ilman että tällaista parantavaa hoitoa saadaan, tai sitten tapahtuu jotakin yllättävää, että vammaisuus tulee perheeseen. 
Itselläni itse asiassa tuo paha kaatuminen tuossa Eduskuntatalon graniittiportailla oli sellainen tilanne, ettei ollut kaukana, että en itsekään voisi enää kävellä, mutta olen onnellinen siitä, että siinä ei niin pahasti käynyt. Se potentiaali, mitä vammaisilla ihmisillä on, on todellakin suuri, ja oikeanlainen apu, oikeanlainen tuki oikeaan aikaan mahdollistaa todella paljon niin arjessa, harrastuksissa kuin työelämässä.
Sen takia halusin tämän puheenvuoron vielä ottaa, että toivon, että nämä vammaispalveluasiat tulisivat laajalti tietoon myös työnantajien joukossa ja myös harrastuspalveluiden keskuudessa, jotta siellä myöskään työnantajat eivät pelkäisi tai arkailisi ottaa vammaisia henkilöitä töihin ja jotta vammaiset ihmiset voisivat käyttää sitä potentiaalia, mitä heillä apuvälineiden ja muun tuen turvin on annettavissa. Heidän panoksensa on todella arvokas meidän yhteiskunnassamme ja myös yhteiskunnan rakentamisessa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-24T15:00:35,2023-02-24T15:03:51,Hyväksytty,1.1
2022_175_128,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Edustaja Mäkisalo-Ropponen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_175_129,175/2022,2023-02-24,13.00,15.08,Merja,Mäkisalo-Ropponen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Laukkaselle ja edustaja Tanuksellekin palautteesta ja oikein puhuttelevista ja tärkeistä puheenvuoroista. Moni asia aukenee paremmin, kun kuulee tarinan siitä, mihin asiat liittyvät. On helpompi samaistua ja sisäistää asioita.
Pyysin tämän puheenvuoron todella vielä sen takia, että haluan kiittää myöskin edustaja Tanuksen mainitsemaa Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmää eli tätä Vamyt-ryhmää, johon edustaja Tanuskin kuuluu. Tämä ryhmähän on sellainen ryhmä, jonka jo Kalle Könkkölä aikoinaan perusti, eli se on kaikkein pisimpään eduskunnassa toiminut tämmöinen vapaaehtoisuuteen pohjautuva ryhmä, jossa on kaikkien eduskuntapuolueiden edustajia. Tämä ryhmä on ollut tällä kaudella kyllä erittäin aktiivinen. Minulla on ollut kunnia olla tämän ryhmän puheenjohtaja, ja siellä on tehty yhdessä työtä. Siellä ei ole tehty puoluepolitiikkaa, siellä on tehty vammaispolitiikkaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. Siellä on yhdessä mietitty, miten vammaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta voisi edistää, minkälaisia aloitteita, minkälaisia kommentteja, kirjoituksia voitaisiin tehdä, ja ollaan kuultu lukematon määrä vammaisjärjestöjä ja tehty yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Tämä on sellainen ryhmä, jonka minä toivoisin jatkuvan, tai voisin oikeastaan testamentinkin antaa, että toivottavasti tämä ryhmä jatkuu myöskin seuraavalla kaudella, koska tätä ryhmää tarvitaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_175+2022+9.aspx,fi,Merja Mäkisalo-Ropponen,1087,2023-02-24T15:03:53,2023-02-24T15:05:28,Hyväksytty,1.1
2022_176_1,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Käsittelyn pohjana on tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2022 vp. Nyt päätetään kannanotosta kertomuksen johdosta. Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtajan Joakim Strandin esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. Avataan keskustelu. — Edustaja Strand, esittelypuheenvuoro, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_2,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies, ärade talman! Tulevaisuusvaliokunnan laatima tulevaisuusmietintö on eduskunnan vastaus valtioneuvoston kaksiosaiseen tulevaisuusselontekoon Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen. Selonteon ensimmäinen osa avaa neljä skenaariota tulevaisuuden Suomeen, ja toinen osa pyrkii selvittämään, miten lainvalmistelussa voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ennakointia ja huomioida tulevien sukupolvien oikeuksia. [Hälinää]",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2023-02-27T14:01:22,2023-02-27T14:02:10,Hyväksytty,1.1
2022_176_3,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Strand, odottakaa hetki. — Pyydän, että keskitytään nyt käsittelyssä olevaan asiaan ja hiljennytään tässä salissa, ulkopuolella sitten muut keskustelut. — Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_4,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minulla on ollut nyt eduskuntakauteni viimeisellä kaudella viimeisenä vuonna ilo olla mukana tulevaisuusvaliokunnan työssä, ja muutama sana tästä selonteosta. Palaan vielä tähän tulevaisuusvaliokunnan rooliin puheenvuoroni lopussa. 
Ensinnäkin: Kuulimme kyllä laajasti asiantuntijoita tästä selonteosta, vaikka aikataulu oli tiukka ja tämä käsiteltiin viime viikkojen aikana eikä sillä pidemmällä perspektiivillä, joka olisi ehkä ollut kaiken kaikkiaan asiallista tämän selonteon osalta. 
Henkilökohtaisesti näistä asiantuntijakuulemisista haluan nostaa esille yhden asian. Eli kun tämän selonteon ensimmäinen osa piti sisällään neljä eri skenaariota Suomelle vuoteen 2040 ja ne oli tehty monipuolisesti, poikkihallinnollisesti eri ministeriöitten virkamiehistön voimin, niin siitä huolimatta asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että näissä skenaarioissa ei ollut otettu huomioon kuitenkaan niitä niin sanottuja mustia joutsenia, yllätyksellisiä elementtejä, riittävällä tavalla, ja itse ajattelen niin, että jatkossa, kun tulevaisuusselontekoja tehdään, tätä puolta pitäisi ehkä korostaa ja muutenkin kaikessa tulevaisuustyössä.
Arvoisa puhemies! Nämä skenaariot antoivat paljon osviittaa siihen, että meillä ymmärretään kyllä tämä globaali riippuvuus, mitä eri mailla on toisiinsa nähden, myös suurvaltakilpailu, erilaiset globaalit ongelmat, ilmastonmuutos, väestönkasvu ynnä muuta, mutta sitten ehkä yksi asia, jota haluan tässä myös taas painottaa, on se, että ymmärrämmehän me sen, että me olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa meillä on vastakkain autoritaarinen maailma ja sitten on niin sanottu länsimainen demokraattinen maailma. Minä uskoisin ja arvelen, että tämä tulee vaikuttamaan erittäin kovasti myös Suomen tilanteeseen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Eli vastakkainasettelu on erittäin kovaa. Ja minä itse ainakin joudun kysymään itseltäni, olenko ollut jollakin tavalla naiivi, etten ole tätä ymmärtänyt, ja tänään huomaan Petteri Taalaksen käsittelevän tätä samaa asiaa omassa kolumnissaan eli tämmöistä mustavalkoisuutta, joka estää meitä ymmärtämästä täällä lännessä, jos voi näin sanoa, että suurin osa maailman väestöstä asuu autoritaarisissa maissa ja heillä on toisenlaiset arvot kuin mitä meillä on, erilainen käsitys demokratiasta, jos ollenkaan käsitystä demokratiasta. Ja itse koen semmoista jonkinlaista pientä vaivautuneisuutta siitä, että 1990-luvulla varsinkin, kun olin vielä sangen nuori, pidin erittäin itsestään selvänä, että demokraattiset arvot menevät maasta toiseen, kun aikaa menee eteenpäin, ja voisi puhua ikään kuin tämmöisestä uskosta kulttuurievoluutioon tai paremminkin demokratiaevoluutioon. Nyt olen pettynyt tästä asiasta, mutta ajattelen sillä tavalla, että huolimatta siitä, että valtioilla ja kansalaisilla on erilaisia arvoja, on olemassa isoja globaaleja kysymyksiä, joihin eri valtioitten pitää pystyä monella tavalla vastaamaan, ja viittaan ilmastonmuutokseen, ruokakriisiin, väestönkasvuun ja niin eteenpäin. 
Tässä selonteon asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin erittäin paljon huomiota näihin meidän prosesseihimme sekä virkavalmistelun suhteen ennakointiin valtioneuvostossa, jota korostettiin oikeallakin tavalla, samoin myös lainsäädännön sisältöön ja laatuun, miten saataisiin mahdollisimman hyvää aikaiseksi tänne eduskuntaan hyväksyttäväksi. Mutta itse pohdin kovastikin sitä nyt ja aiemminkin, miten me pystymme yhteensovittamaan poliittisten puolueitten tavoitteet ja hyvän, laadukkaan lainvalmistelun. Puolustan henkeen ja vereen monipuoluejärjestelmää ja sitä, että puolueilla on omat arvonsa ja omat tavoitteensa, ja sitä, että meillä on edustuksellinen demokratia ja myös parlamentarismi, joka nykyisen perustuslain mukaan on erityisen tärkeä, mutta mietin sitä, miten me nämä sovitamme yhteen. Korostamme jatkuvasti tietoon perustuvaa lainsäädäntöä, sitä, että sen pitää olla kaikkena pohjana, mutta eivät puolueet ole vain tietolähteitä, vaan niillä on omat arvonsa, ideologiansa, ja katson, että tätä kysymystä olisi hyvä ratkaista entistä enemmän. Tätä tehdään vaaleissa, hallitusneuvotteluissa, ja sitten mennään sitä myötä eteenpäin.
Sitten haluaisin sanoa vielä muutamat evästykset tähän asiaan liittyen:
Ensinnäkin puolueille: Älkää pelätkö tulevaisuutta, ajatelkaa enemmän tulevaisuutta kuin menneisyyttä, pitäkää valmiina aina neuvottelutaidot, se, että maailma ei ole vain sitä [Puhemies koputtaa] tai Suomessa ei tehdä vain sitä, mitkä ovat puolueen omat tavoitteet. Pitää pystyä järkevään yhteistyöhön. 
Eduskunnalle totean sen, että eduskunnan pitää kehittää omia toimintatapojaan. Vaikka edustuksellinen demokratia on tämän talon ydintä, niin meidän on pyrittävä täällä löytämään tapoja, joilla demokratiaa vahvistetaan, [Puhemies koputtaa] esimerkiksi nämä puntaroivat kansalaispaneelit.
Ja ihan viimeisenä totean tulevaisuusvaliokunnan roolista, että pidän tärkeänä, että sen vahvistamiseen kiinnitettäisiin konkreettisesti huomiota ja mietittäisiin tässä talossa, miten siitä saataisiin entistä enemmän irti.
Näillä sanoilla kiitän kaikkien puolueitten edustajia, edustajakollegoita vuosien ajalla tehdystä yhteistyöstä ja tämän talon virkamiehistöä ja koko henkilökuntaa. — Kiitoksia. [Jukka Gustafsson: Erinomainen puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-27T14:11:13,2023-02-27T14:17:18,Hyväksytty,1.1
2022_176_5,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_6,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän tulevaisuusvaliokuntaa tästä mietinnöstä. Tätä oli myös omasta eduskuntaryhmästämme edustaja Sari Tanus käsittelemässä. Tulevaisuusvaliokunta on näissä oloissa tehnyt mielestäni hyvää työtä, mutta pidän kyllä myös parlamentaarisen keskustelun kannalta valitettavana, että tämän käsittely jäi näin loppumetreille. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnasta on tullut kansainvälisestikin arvostettu toimija, ja näin viime tippaan jäänyt käsittely ei ole valiokunnan kasvavaan painoarvoon nähden toivottavaa.
Selonteossa esitetyt kysymykset ovat kuitenkin ajankohtaisia myös ajatellen seuraavaa hallituskautta ja hallitusneuvotteluja. Me elämme suuren epävarmuuden ajassa, maailmanhistorian murroskohdassa, jossa suurvaltojen keskinäiset suhteet elävät ja teknologian kehitys sekä pienenevät ikäluokat muovaavat yhteiskuntiamme. Pienenä maana voimme vaikuttaa näihin trendeihin, globaaleihin trendeihin, vain hyvin rajallisesti. Se, mitkä maat ja millaiset järjestelmät nousevat tästä murroksesta voittajina ja miten kivulias prosessi tulee olemaan, jää nähtäväksi, eli tulevaisuus on avoin, ja näissä oloissa meidän on tehtävä parhaamme.
Tulevaisuuspolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa, se on muistettava tänä aikana. Skenaarioihin perustuva lähestymistapa tekee selonteosta kiinnostavan ja varautumistoimien luettelosta konkreettisen. Nostan ihan muutaman asian täältä:
Selonteossa viitataan digitalisoituvan yhteiskunnan haasteisiin. F-Securen toimitusjohtajan Mikko Hyppösen uutuuskirjan nimi ”If it’s smart, it’s vulnerable” kiteyttää aikamme dilemman osuvasti. Tätä kehitystä Marinin hallitus ei ole kyennyt kääntämään, vaan digivihreän siirtymän nimissä esimerkiksi energiaverkkojen haavoittuvuuksia ja globaaleja teknologisia riippuvuuksia lisätään vauhdilla, ei vain Suomessa vaan EU:ssa. Vielä viime vuoden toukokuussa komission varapuheenjohtaja Timmermans totesi, että EU ei voi kääntää selkäänsä tulevaisuudelle vain sen takia, että se vaatii riippuvuutta Kiinasta. Aikamme isoja kysymyksiä onkin, toimiiko globaalien keskinäisriippuvuuksien vahvistaminen yhä rauhan takeena vai onko realistisempaa alkaa vahvistamaan strategista autonomiaa Suomen ja Euroopan tasolla. Esimerkiksi lääkkeiden, ihan tavallisten kuluttajatuotteiden, osalta olemme hyvin riippuvaisia tuonnista. Eli globalisaatio ei ole tuonut pelkkää autuutta, vaan se on myös tarkoittanut työpaikkojen samoin kuin päästöjen ulkoistamista.
Peruselinkeinoja, kuten maataloutta, tulevaisuusselonteko käsittelee varsin vähän. Esimerkiksi viljelijöiden jaksamisen merkitykseen huoltovarmuuden näkökulmasta ei selonteossa viitata. Tulevaisuudessa ihmisen perustarpeet ovat kuitenkin samat. Kaikki sukupolvet tarvitsevat ruokaa, ja meidän on pidettävä huoli kotimaisesta ruoantuotannosta myös tulevaisuudessa. Tulevaisuuden työ tarvitsee hyvinvoivat tekijänsä, eikä kaikkea voi automatisoida. Valitettavasti Marinin hallitus salli maatalouden alasajon ja maatilojen konkurssien jatkon. Kristillisdemokraatit ovat yrittäneet auttaa hallitusta. Esimerkiksi viime kesänä julkaisimme sata keinoa huoltovarmuuden parantamiseksi, ja siitä olisi voinut ottaa mallia.
Tulevaisuusselonteon pääfokus on tietenkin tulevissa sukupolvissa. Heidän huomioimisensa on tärkeää, mutta sen edellytys on, että meillä on niitä tulevia sukupolvia, ja tässä suhteessa on huolestuttavaa, että syntyneiden määrä on nyt pienin 150 vuoteen. Suomen hedelmällisyysluku on 1,32, mikä on pienin lukema koko mittaushistorian aikana. Kyllä on tunnustettava, että perhe- ja väestöpolitiikkaa on laiminlyöty useiden vaalikausien ajan, yhtenä esimerkkinä lapsilisät, joiden reaaliarvo on laskenut noin 40 prosenttia vuodesta 94 vuoteen 2022. [Puhemies koputtaa] Eli tarvitsemme parempaa perhe- ja väestöpolitiikkaa, jos haluamme luoda parempaa tulevaisuutta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T14:17:19,2023-02-27T14:22:43,Tarkistettu,1.1
2022_176_7,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_8,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa valiokunnan mietinnöstä kohdan, missä sivistysvaliokunta painotti, että hyvinvoinnin perustaa luodaan erityisesti laadukkaalla varhaiskasvatuksella, koulutuksella, tutkimuksella sekä kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisopalveluilla. Nämä ovat Suomen kannalta aivan kriittisen tärkeitä asioita.
Kuitenkin tulevaisuusvaliokunta piti valitettavana, että tulevaisuusselonteko annettiin eduskunnalle vasta tammikuussa 23. Tulevaisuusvaliokunta mietintövaliokuntana, lausuntovaliokunnat ja koko eduskunta joutuivat selonteon myöhäisen valmistumisen vuoksi kohtuuttomaan asemaan, kun laaja-alainen ja monipuolinen selonteko jouduttiin käsittelemään lyhyessä ajassa ja viime tingassa. Kaksiosaisen selonteon antaminen yhdellä kertaa ja näin myöhäisessä vaiheessa vaalikautta ei mahdollista tulevaisuusselontekoon olennaisesti sisältyvää hallituksen ja eduskunnan välistä avointa tulevaisuusdialogia Suomen pitkän aikavälin haasteista ja mahdollisuuksista.
Kuitenkin haluaisin kiittää puheenjohtaja Strandia erittäin antoisista neljästä vuodesta ja myös kaikkia tulevaisuusvaliokunnan jäseniä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-27T14:22:45,2023-02-27T14:24:02,Hyväksytty,1.1
2022_176_9,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Östman, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_10,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Peter,Östman,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Joo, tulevaisuusvaliokunta on tehnyt hyvää työtä, ja on syytä aina katsoa tulevaisuuteen, miltä tulevaisuus näyttää — joskaan kukaan tässä salissa ei oikein tiedä, miltä maailma näyttää muutaman vuoden päästä.
Luin taannoin nuorisobarometrin raporttia, ja tämä raportti pohjautuu keväällä 2019 tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi yli 4 300 nuorta. No, millaiseen tulevaisuuteen he uskovat, ja millaista he siitä toivovat? Siinä raportissa todettiin, että ”piirrämme koko ajan kuvaa tulevaisuudesta omien uskomustemme, odotustemme, pelkojemme ja toiveidemme pohjalta”. Minusta tässä on tärkeä viesti meille päättäjille: puhutaan uskomuksista ja odotuksista ja peloista. Nimittäin nuorten mielikuva tulevaisuudesta vaikuttaa heidän arjessa tekemiinsä päätöksiin ja sitä kautta siihen, millaiseksi tulevaisuus itse asiassa muodostuu.
Eräs 15-vuotias yläkoululainen vastasi näin: ”Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat ovat meidän sukupolvellemme todella tärkeitä aiheita, mutta silti tosi harva tietää niistä läheskään tarpeeksi.” ”Silti harva tietää läheskään tarpeeksi” — uskaltaisin väittää, että tässä salissakaan ei ole sitä tietoa tarpeeksi. Sitten tämä yläkoululainen jatkoi: ”Myös yksinkertaiset taidot, kuten verot, laskujen maksaminen ja lainat, ovat tärkeitä, mutta niistä ei opeteta mitään.” Tämä oli eräs yläkoululaisen vastaus ja kommentti. Tämä herättää ajatuksia siitä, miten me olemme onnistuneet viestinnässämme, jos tämän ajan nuoret pelkäävät ilmastonmuutosta ja tuntevat ahdistusta siitä, kun meidän tehtävämmehän poliitikkoina olisi se, että me kannamme vastuun ja etsimme ratkaisuja emmekä lietso pelkoa. Toivoisin, että koulumaailmassakin ymmärrettäisiin tämä tärkeä viesti, että opettajien tehtävä ei ole lietsoa pelkoa vaan kertoa niistä ratkaisuista, mitä on kyllä olemassa, ja jos ne eivät ole vielä olemassa, niitä on kyllä tulossa. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Peter Östman,1141,2023-02-27T14:24:04,2023-02-27T14:26:51,Hyväksytty,1.1
2022_176_11,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin haluan puolestani kiittää tulevaisuusvaliokunnan jäseniä nopeasta ja ripeästä työstä. Oli tietenkin hieman ongelmallista, että tosiaan tämä valmistui niin myöhässä ja aikataulupaine oli valiokunnalla kova, mutta hyvin siitä selvittiin, joten kiitos siitä.
Mietintö nostaa monta erinomaista asiaa esille, kuten esimerkiksi tämän ennakoinnin tärkeyden. Maailma monimutkaistuu, nopeutuu ja vaikeutuu koko ajan, joten ne maat, jotka pystyvät suorittamaan ennakointia yhteiskunnassa nopeammin kuin muut, varmasti tulevat jatkossa pärjäämään paremmin. Se, mitä tuossa kuulemisessa tuli selville, oli se, että ilmeisesti ministeriöissä on tämän tulevaisuusselonteon jälkeen opittu, että siiloista tullaan pois ja koetetaan tehdä yhteistyötä yhä tiiviimmin tämän ennakoinnin eteen.
Se, että selonteon pitäisi olla jatkossakin kaksiosainen, on hyvä asia, ja siihen otimme vahvasti kantaa myös meidän mietinnössä. Toivoisin, että jatkossa se ensimmäinen puolikas tulisi kahden ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen siitä voitaisiin vetää yhteenvetona sitten se lopullisen selonteon toinen osa.
Laajan yhteiskunnallisen keskustelun merkitys nousi esiin myös meidän mietinnössä ja ponsissa. On äärimmäisen tärkeää, että suomalainen yhteiskunta yhä monimutkaistuvassa maailmassa pystyy ja kykenee puntaroimaan asioita eri kantilta ja sitä kautta pääsemään kiinni sitten näihin tuleviin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tämä nuorten asema, josta täälläkin jo edustajat ovat puhuneet, on äärimmäisen tärkeä. Meidän pitää tehdä politiikkaa tuleville sukupolville, ja sen merkitys, että saamme pidettyä myös nuoret mukana tässä demokraattisessa päätöksenteossa, on äärimmäisen tärkeä.
Haluan vielä nostaa erikseen tämän nuorten liikkumattomuuden, jonka nostimme myös ponsissamme. Tällä hetkellä suomalaiset nuoret ovat valitettavasti todella huonossa kunnossa. Viimeisimmät Move-testit ovat sen paljastaneet, ja kyse on nuorista, jotka joutuvat tekemään jatkossa yhä hektisemmässä maailmassa yhä pidempää työuraa ja yhä pienemmillä resursseilla. Kuinka he tulevat selviämään tästä taakasta? Se on varmasti sellainen yhteiskunnallisen keskustelun paikka, jota mielestäni tässä salissa ei ole tarpeeksi käyty, mutta se tulee meidän eteemme hyvin nopeasti. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-27T14:27:10,2023-02-27T14:29:52,Hyväksytty,1.1
2022_176_12,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_13,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensiksi haluan kiittää tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Joakim Strandia hyvästä esittelystä ja hyvästä tulevaisuusvaliokunnan johtamisesta, ja samoin haluan kiittää kaikkia tulevaisuusvaliokunnan jäseniä. Minulla on ollut ilo ja etuoikeus toimia tulevaisuusvaliokunnassa pian kahdeksan vuotta eli kaksi kautta, ja tuleville kansanedustajille sanoisin, että ilman muuta, jos mahdollisuus on päästä tulevaisuusvaliokuntaan, menkää sinne jäseneksi. Siellä keskustelua käydään hyvin eri taustoista tulevien kansanedustajien kesken hyvin rakentavasti, ja kuvaavaa on, että kertaakaan siellä ei ole äänestetty, vaan ollaan keskusteltu ja nostettu eri näkökantoja esiin. Uskokaa tai älkää, silloin kun ihmiset tulevat eri taustoista yhteen ja tuodaan niitä eri näkökulmia yhteiseen pöytään ja katsellaan asioita eri kantilta, silloin monta kertaa hyvätkin ideat voivat vielä jalostua ja löydetään uutta, voidaan löytää vaikka taiteen keinoja käyttämällä ihan uusia tulokulmia ja sillä tavalla tehdä eri skenaarioita myös tulevaisuutta ajatellen.
Niin kuin tässä tuli esille, meidän tulevaisuusvaliokunta on todella kansainvälisesti hyvin korkealle noteerattu. Se on todettu parhaaksi EU:n ennakointikäytännöksi. Suomen tulevaisuusvaliokuntahan on ensimmäinen maailmassa, 30 vuotta sitten se perustettiin. Meillä on käynyt tavattoman paljon vieraita eri maista tutustumassa valiokuntaan, ja eri puolille maailmaa on sitten myös meidän jälkeemme perustettu valiokuntia. Historiaa teimme myös tällä kaudella viime vuonna, kun oli ensimmäinen world summit, mikä kokosi eri puolilta maailmaa tulevaisuusvaliokuntia ja vastaavia yhteen. Kannanotto, statement, mikä silloin tehtiin, tulee leviämään YK:n jäsenmaiden kautta niin, että niissä maissa, missä meillä on lähetystöjä, tuo statement viedään sitten noiden maiden puhemiehille, ja seuraava maailmankokous tulee olemaan Uruguayssa ja jatkossa vuosittain. Tällaisen olemme tulevaisuusvaliokunnassa tällä kaudella puheenjohtaja Joakim Strandin johdolla saaneet aikaiseksi.
Mutta tähän tulevaisuusselontekoon. 
Niin kuin tässä on sanottu jo moneen kertaan, on tietysti todella ikävää, että se tuotiin vasta tammikuussa. Käytännössä meillä oli vain muutama kokous aikaa käsitellä sitä, ja vastaavasti tietysti muilla valiokunnilla oli erittäin vähän aikaa käsitellä selontekoa ja antaa meille lausuntoja. Todella toivomme, että jatkossa se annettaisiin kahdessa osassa, ensimmäinen siinä puolessavälissä kautta ja sitten loppupuolella tuo toinen osio, ja sillä tavalla sitä voitaisiin hyödyntää myös huomattavasti paremmin.
Moneen kertaan on sanottu ja on tosiasia, että lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuutemme, mutta lapset ja nuoret ovat myös tärkeä osa meidän tätä päivää. Itse olen myös alleviivannut sitä, että eivät vain lapset ja nuoret vaan myös ikäihmiset ovat tärkeä osa meidän tulevaisuuttamme sen takia, että tänä päivänä sen jälkeen, kun eläköidytään, voi olla vielä puolet elämästä, 25—30 vuotta, elinaikaa. Siellä on aktiivisia, monet hyvin hyväkuntoisia ja aktiivisesti yhteiskunnan elämään osaa ottavia ikäihmisiä, ja heidän potentiaalinsa tulee hyödyntää paremmin. Itse asiassa Suomella ei ole varaa menettää sitä potentiaalia, mitä ikäihmisissä on.
Muutaman kohdan haluaisin tästä meidän mietinnöstä nostaa esiin.
Ensinnäkin todellakin seuraavien sukupolvien huomioiminen lainsäädännössä tulisi tehdä nykyistä paremmin ja myös oikeudenmukaisuutta silmällä pitäen. Kyse on sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, sekä nykyään elävien sukupolvien eli lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden välillä että oikeudenmukaisuudesta jo eläneiden ja vielä syntymättömien sukupolvien välillä. Kyse on arvoista ja siitä, mitä haluamme menneiltä sukupolvilta ja historiastamme säilyttää tiedoksi ja pohjaksi tuleville sukupolville, ja siitä, miten luomme sivistystä, suvaitsevaisuutta, luottamusta ja tulevaisuususkoa tässä ja nyt nykyisille sukupolville ja varsinkin nuorille. Kestävän kehityksen avulla tehtävämme on myös siirtää maapallo biosfääreineen ja ekosysteemeineen seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvässä kunnossa kuin sen edeltäviltä sukupolvilta lainaksi saimme.
Arvoisa puhemies! Jos vielä saisin pari kohtaa nostaa täältä meidän lausunnoista, kannanotoista, niin haluaisin alleviivata sitä, että valtioneuvoston tulee vahvistaa yhteiskunnallista luottamusta, suvaitsevaisuutta, tulevaisuususkoa, demokratiaa ja omistajuutta yhteiseen tulevaisuuteen kehittämällä tulevaisuusselonteon dialogisuutta ja viestintää niin, että tulevaisuusselonteossa tunnistetuista suurista, ylivaalikautisista tulevaisuuskysymyksistä käydään avointa ja kansalaisyhteiskunnan [Puhemies koputtaa] toimijoita laajasti osallistavaa keskustelua sekä selontekoja valmisteltaessa että myös selontekojen valmistuttua.
Ja otan tässä ehkä vielä uuden puheenvuoron, koska haluan myös nostaa esiin nuorten, alle 18-vuotiaiden, sekä myös ikäihmisten ja terveydenhuollon asioita tulevaisuutta silmällä pitäen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-27T14:29:54,2023-02-27T14:36:01,Tarkistettu,1.1
2022_176_14,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitos. — Haluan vain todeta sen, että nämä minuuttimäärät on sovittu puhemiesneuvostossa ja ne on tarkoitettu noudatettaviksi sen takia, että jokainen saa vuorollaan puheenvuoron tässä salissa. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_15,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi haluan minäkin kiittää edustaja Strandia tämän tulevaisuusvaliokunnan selonteon esittelystä ja ennen kaikkea kiittää siitä itse selonteosta. Palkitsevaa luettavaa. Muistan hyvin sen ajan, kun tulevaisuusvaliokunta perustettiin tänne eduskuntaan 1990-luvun puolimaissa. Taisi olla, arvoisa puhemies, ensimmäinen laatuaan maailmassa tämä valiokunta silloin, kun se perustettiin. Olinkin siinä ensimmäisessä valiokunnassa jäsenenä, ja muistan voimakkaan innostuksen ja tahtotilan, mitkä meillä kaikilla olivat suhteessa tähän valiokuntatyöhön. Se on sitten menestyksellisesti näihin päiviin asti toiminut niiden perussaatesanojen varassa, millä se silloin aikoinaan perustettiin.
Edustaja Strand omassa puheenvuorossaan viittasi siihen, että saattaa olla paikallaan näin neljännesvuosisadan jälkeen hieman arvioida uudestaan seuraavalla vaalikaudella ja siitä eteenpäin tämän valiokunnan roolia, merkitystä ja myöskin mandaattia toimia lainsäädäntöjärjestelmämme tukena. Yhdyn kyllä tähän näkemykseen. Varmaan tämmöinen positiivisen itsekriittinen tarkastelu on paikallaan, että päästään aidosti eteenpäin.
Arvoisa puhemies! Minä kiinnittäisin huomiota tähän kysymykseen, mikä myöskin esittelyssä tuli vahvasti vastaan: tähän sukupolvien väliseen samanarvoisuuteen. Tässä taustalla on tietenkin tämä kestävän kehityksen periaate, joka on tietysti myöskin tässä tulevaisuusselonteossa argumentti ja jossa lähtökohtana on ollut se, että me emme rakenna... Tai otetaan lähtökohtaisesti toisin päin: me tyydytämme nykyisin elävien sukupolvien perustarpeet siten, että me mahdollistamme saman tarpeiden tyydytyksen myöskin tuleville sukupolville. Sehän on se peruskriteeri, millä kestävää kehitystä — taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti — sitten 90-luvun olemme täällä maailmassa pyrkineet yhdessä rakentamaan. Sanon ”pyrkineet”, koska meillä on tietysti ollut myöskin kompasteluja tuon matkan varrella. Tämä tietenkin korostaa juuri sitä sukupolvien välistä samanarvoisuutta suhteessa niihin voimavaroihin, mitkä meidän ympärillämme ovat, ennen kaikkea suhteessa luontoon — siinä on se keskeinen tekijä — mutta myöskin suhteessa sosiaaliseen ympäristöömme, suhteessa toisiin, nykyisinkin eläviin ihmisiin. Eli siinä on kokonaisuudesta kysymys.
Tässä tuli vahvasti edustaja Räsäsen puheenvuorossa esille kysymys syntyvyyden alhaisuudesta Suomessa. Hän sanoi hyvin hälyttäviä sanoja tästä aiheesta, totesi — mikä on myöskin fakta — että kokonaishedelmällisyys Suomessa on tällä hetkellä alhaisin mittaushistoriassa. Hän piti sitä hyvin hälyttävänä ilmiönä. Ensimmäiseksi on huomautettava, että siihen on vastailmiö tai, sanotaan, tasapainottava ilmiö eli se, että meillä väestö elää yhä pidempään. Toisen maailmansodan jälkeen — arvoisa puhemies, meillä on nyt mahdollisuus tietysti keskustella tästä vähän laveammin, pidemmillä historiallisilla aikasarjoilla — meidän keskimääräinen elinikämme on noussut neljännesvuosisadan. Meille on tavallaan tullut tähän yksi sukupolvi lisää. Ja mikä tärkeintä, iäkkäämmät ihmiset ovat voimavara yhteiskunnalle, aivan niin kuin edustaja Tanus omassa puheenvuorossaan hyvin selkeästi toi esille. Meillä 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu vielä omassa kodissaan. Yli 85-vuotiaistakin 77 prosenttia asuu omassa kodissaan, ja näistä vain yksi kolmasosa käyttää julkisia niin sanottuja ikäihmisille suunnattuja palveluja. Eli meillä valtaosa jopa yli 85-vuotiaista ihmisistä elää kuten me kaikki kansalaiset tässä suomalaisessa yhteiskunnassa eikä ole sinänsä taakka tai rasite yhteiskunnalle vaan aidosti antaa panoksensa. Ja kiitos tulevaisuusselonteolle: Siinä on kahdeksas kohta, johon te viittasitte omassa puheenvuorossanne, edustaja Strand. Viittasitte siihen, että ikäihmistenkin roolia pitää yhteiskunnassa vahvistaa. Se on voimavara meidän yhteiskunnallemme, että tätä vahvistetaan.
Edustaja Räsäsen puheenvuorosta haluaisin vain sanoa sen seikan, että tämä ilmiö, että meillä hedelmällisyysaste on laskenut Suomessa, ei johdu pelkästään perhepolitiikasta — voi olla, että siinä kohdassa on puutteita ja ongelmia. Tämä on väistämätön ilmiö. Ihmiskunnan kasvu, jos olisi tasaista väestönkasvua yhteiskunnassa, myöskin Suomessa, olisi eksponentiaalinen käyrä. Se on yksinkertaisesti mahdottomuus. On ihan kehityksen lopputulosta se, että kun ennen kaikkea lapsikuolleisuus laskee — eli kuolleisuus laskee — niin se heijastuu välittömästi myöskin hedelmällisyyteen. Se laskee automaattisesti. Ja jossakin kohdassa ihmiskunnassa, mukaan lukien Suomessa ensimmäisten joukossa, edistyneenä maana, väestönkasvu tasapainottuu: meillä hedelmällisyysaste on nolla, väestönkasvu ei lisäänny ollenkaan. Sen pitääkin olla näin. Ja sen takia tästä ei pidä luoda mitään tulevaisuuden uhkakuvaa. Väestönkasvun hillintä tapahtuu automaattisesti eikä joidenkin luonnonkatastrofien [Puhemies koputtaa] ja vastaavien kautta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-27T14:36:06,2023-02-27T14:41:20,Hyväksytty,1.1
2022_176_16,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_17,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, kuinka moni huomasi, mutta itse asiassa molemmat tämän vaalikauden ennakoimattomista ja yllättävistä suurista šokeista, sekä koronapandemia että Ukrainan sota, olivat tapahtumia, jotka tulevaisuusvaliokunta oli ennakoinut etukäteen. Me emme huomanneet niitä, koska tämä talo ei tunnista sellaisia skenaarioita, jotka poikkeavat viralliselta janalta, jotka ovat jotakin muuta kuin sen kehityskaaren jatkoa, jolla me parhaillaan olemme. Ja tämä on minusta aika huolestuttavaa, koska se näkyy myös tässä selonteossa ja myös siitä tehdyssä mietinnössä eräällä tavalla, niin kuin tänäkin päivänä tässä salissa suurin osa keskusteluista on kuitenkin lähtenyt siitä oletuksesta, että maailma ei muutu kovin paljon, ei ainakaan kovin nopeasti. Sellaista maailmaa meillä ei ole enää. Me elämme nyt maailmassa ja hetkessä, jota tulevat sukupolvet tulevat ehkä vielä muistelemaan vanhoina hyvinä aikoina mutta jossa ollaan saatu jo esimakua jatkuvasti lisääntyvistä yhteiskunnallisista šokeista ja ennakoimattomuudesta, joka tulee värittämään ainakin niiden työuraa, jotka nyt tässä salissa ovat asioista keskustelemassa. Sen tulisi johtaa aika isoihin johtopäätöksiin. Näistä nostan tässä puheenvuorossa yhden ja ehkä keskeisimmän esille.
Koko sen teollisen 1900-luvun, joka me muistetaan ja johon me ollaan kasvettu, ollaan ajateltu, että asiat muuttuvat pikkuhiljaa ja siihen suuntaan, johon ne ovat muutenkin menemässä. Sellainen maailma on mahdollistanut tehdastuotantoon perustuvan tavan ajatella yhteiskuntien rakentamista. Ollaan tehty isoja myllyjä, joissa asiat hoidetaan tehokkaasti ja joista ne sitten valutetaan hyvällä logistiikalla koko yhteiskuntaan. Tämä on pätenyt tuotantoon, tämä on pätenyt energiantuotantoon, tämä on pätenyt terveydenhuoltoon, koulutukseen ja rahaan. Kaikkien näiden yhteiskunnallisten instituutioiden kohdalla resilienssi edellyttää jatkossa aivan uudenlaista ajattelua, ajattelua, jossa siirrytään keskitetyistä, suurista ja sitä kautta hyvin haavoittuvista järjestelmistä hajautettuihin, pienempiin ja mielellään myös paikallisesti korjattavissa oleviin järjestelmiin. Tämä on aivan erilainen yhteiskunnallinen rakenne kuin se, mitä me ollaan totuttu ajattelemaan. Ja tämä väistämättä tarkoittaa myös sitä, että hallinnossa tapahtuu joitain muutoksia. Me tykätään tässä keskittää asioita tänne valtion käsiin, mutta itse asiassa voi olla niin, että ne kunnat, joilta nyt on tehtäviä viety pois, tulevaisuudessa saavat uudenlaisia tehtäviä tämän hajautetun yhteiskuntarakenteen tärkeinä hallinnollisina toimijoina.
Tietysti, jos me halutaan varautua siihen maailmaan, joka todennäköisesti on tulossa, tämän ison ajatusmuutoksen lisäksi me tarvitaan omavaraisuutta ja me tarvitaan sitä, että järjestelmissä on löysää, niin että enää koskaan meidän ei tarvitse pysäyttää koko yhteiskuntaa sen takia, että meillä on muutama tehohoitopaikka liian vähän, koska on aikanaan säästetty ja eletty niin taloudellisesti, ettei meidän järjestelmämme kestä resurssitarpeissa tapahtuvia muutoksia.
Ja tietysti me tarvitaan niitä toimia, joilla ehkäistään näiden šokkien kärjistymistä. Näitä ovat tietenkin ilmastotyö ja biodiversiteettityö, rauhantyö ja sosiaalisen koherenssin ylläpitäminen, joista tämä mietintö ansiokkaasti puhuukin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T14:41:21,2023-02-27T14:46:05,Hyväksytty,1.1
2022_176_18,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_19,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Hyvä puhemies! Tässä tulevaisuuskatsauksessa olisi moniakin asioita, joihin voisi tarttua. Siinä on käsitelty monia merkittäviä kysymyksiä. Itse ajattelin puhua teknologian kehityksestä, mitä on myös tarkasteltu monin paikoin erittäin ansiokkaastikin.
Tässähän on kysymys Suomen kannalta siitä, miten me pystytään olemaan kilpailukykyisiä ja innovatiivisia jatkossakin, mutta myös siitä, mitä muutoksia itse asiassa meidän pitäisi tehdä meidän innovaatio- ja teknologiapolitiikassa, koska tämä toimintaympäristö on niin suuressa muutoksessa. Suomellahan on se haaste jo, että me pystytään tekemään meidän kapasiteetilla noin prosentin, pikkusen alle, maailman tki:stä eli patenteista ja immateriaalioikeuksista ja innovaatioista, mikä tarkoittaa sitä, että meidän pitää ensinnäkin pystyä absorboimaan kokoomme nähden hyvin suuri määrä erilaisia asioita, siis tietäen, mitä tapahtuu maailmassa, mutta myös sitten niillä meidän omilla kärjillä tekemään se meidän oma panoksemme. Tämä ei ole mikään kovinkaan helppo yhtälö ratkaista. Jos ajatellaan ihan normaalia hitaammankin kehityksen maailmaa, niin jo siinä on vaikea hahmottaa tulevia muutoksia, ja usein, ellei aina, ollaan sellaisessa tilanteessa, että teknologia menee ikään kuin säädösvalmistelun edellä, puhutaan vaikka rahoitusalan innovaatioista tai lääketieteellisen tekniikan kehityksestä tai mistä tahansa. On haaste ihan normaalioloissakin kehittää säädösvalmistelua siten, että se on mahdollistavaa.
Nyt monet murroksista, mitä tässäkin selonteossa kuvailtiin, osoittavat selvästi, että teknologiakilpailu on yhä nopeampaa, se on kovempaa, on erilaisia läpimurtoteknologioita, joidenka vaikutuksia ja sovellusaloja on vaikeata ennustaa, ja myös teknologian kehitys, tieteen kehitys on yhä hajaantuneempaa. Toisaalta taas on erilaisia teknologioita, jotka voivat mahdollistaa aivan uudenlaisia toimintatapoja siten, että joku ihan yksittäinen toimija, yritys, voi esimerkiksi haastaa kokonaisen toimialan tai valtion ja laittaa sen toimintaperiaatteet aika lailla uusiksi. Sitten meillä on myös autoritääristen maiden ja heidän toimintatapojensa tulo hyvin voimakkaasti esillä hyvin teknokraattisella tavalla, ja se, miten me suhtaudutaan puolestaan tähän yhä nopeammassa muutoksessa, ei ole kovinkaan helppoa.
On monia asioita, sinänsä positiivisiakin näkökohtia, joita pitäisi tarkastella aika kriittisesti. Esimerkiksi useammassakin selonteossa, mitä ollaan tuotu viime aikoina tänne saliin, esitetään, että esimerkiksi meidän korkeakoulujen ulkomaisten opiskelijoiden määrää pitäisi lisätä, esimerkiksi kolminkertaistaa, tai opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrää pitäisi merkittävästi lisätä. Tällä on monia positiivisia vaikutuksia, mutta myös kannattaa miettiä sitä, onko sillä strategisempaa merkitystä: mikä merkitys sillä on, että esimerkiksi meidän korkeakouluissa opetus- ja tutkimushenkilökunnan osuus kasvaa todella voimakkaasti? Myös tällaisia asioita pitää tarkastella kriittisesti.
Näkisin, että vaikka meillä Suomessa koulutuksen taso on laskenut aika paljon viimeisen 20 vuoden aikana, niin meillä on silti itse asiassa hyvinkin hyvät edellytykset esimerkiksi innovaatioalalla. Meillä on monia aloja, missä meidän täällä olevat yritykset ovat itse tekemässä mahdollisia läpimurtoja, mutta se, miten me yhteiskuntana, päätöksentekijöinä, valtion tasolla, yhteiskunnan tasolla otetaan tämä tutkimus- ja kehityskehikko ja sen johtaminen haltuun, ei ole mikään helppo kysymys. Meidän nykyiset järjestelmät ovat, sanoisin, ainakin 20 vuoden takaisen maailman ehdoilla toimivia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-27T14:46:12,2023-02-27T14:50:52,Hyväksytty,1.1
2022_176_20,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_21,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kaikkein keskeisimmät kysymykset ovat, miten me pystymme edistämään rauhaa, ylläpitämään ja kehittämään hyvinvointia ja miten varmistamme, että tulevilla sukupolvilla on mahdollisuudet kestävään, hyvään ja turvalliseen elämään.
Tällä hetkellä maailmassa vallitseva epävakaus, sodat, eriarvoistuminen ja köyhyys ja uhkaava ilmastonmuutos haastavat perusturvallisuuden ja luottamuksen tulevaisuuteen. Epävakautta maailmalla lisäävät autoritääriset johtamistavat, vastakkainasettelu ja hajottavan populismin lisääntyminen. Mekään emme ole suojassa maailman tapahtumilta.
Onneksi meillä on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa. Suomi on sitoutunut sellaisiin perusarvoihin kuin ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Meillä on Euroopan unionin jäsenenä mahdollisuus vaikuttaa EU:n päätöksentekoon, ja siinä täytyykin olla valppaana ja aktiivisena. EU on hyvin vaikutusvaltainen ja globaali toimija, ja Suomi pystyy vaikuttamaan sekä EU:hun että EU:n kautta muun muassa kansainvälisiin ihmisoikeuskysymyksiin ja lukuisiin muihin asioihin, joita pidämme tärkeinä.
Tulevaisuusselonteossa on kuvattu erilaisia skenaarioita tulevaisuuden suunnista, joista periaatteessa jokainen on mahdollinen, jopa se kauhein skenaario. Haluan kuitenkin itse uskoa, että se skenaario toteutuu, jossa yhteiskunnat kehittyvät kohti talouden, luonnon ja ihmisten kestävää hyvinvointia. Meidän kaikkien on tehtävä keskenämme yhteistyötä ja rakennettava turvallista ja hyvää tulevaisuutta ihan kaikille — sellaista tulevaisuutta, jossa toteutuvat rauha, tasa-arvo, vastuu ja vapaus parhaimmalla mahdollisella tavalla.
Suomessa luottamus demokratiaan ja julkisiin instituutioihin on suhteellisen korkealla, mutta silti on toistuvasti varmistettava ja huolehdittava siitä, että luottamus myös säilyy. Päätöksenteon on oltava avointa ja osallistavaa, eikä ketään tässä yhteiskunnassa saa jättää ulkopuolelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-27T14:50:54,2023-02-27T14:52:57,Hyväksytty,1.1
2022_176_22,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_23,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kiljunen on oikeassa siinä, että samalla kun syntyvyys on laskenut pohjalukuihin, eliniänodote ja keskimääräinen elinikä on kasvanut, mikä on hieno asia. Mutta tämä yhtälö samalla tuo meille kasvavaa työvoimapulaa, se tuo yhä lisääntyvästi myös palvelutarvetta, kun ikäluokat vanhenevat, ja jo nyt me nähdään näitä seurauksia, esimerkiksi tämä paheneva hoitajapula omalta osaltaan siitä kertoo.
Sekin on totta, että pelkästään poliittisin keinoin, perhe- ja väestöpolitiikan keinoin, ei pystytä syntyvyyteen vaikuttamaan kovin paljoa, koska on kysymys arvoista ja asenteista, on kysymys yksittäisten ihmisten valinnoista, ja arvoympäristömme ei enää tue esimerkiksi ihmissuhteiden pysyvyyttä samalla tavalla kuin menneillä sukupolvilla. Pysyvät ihmissuhteet, äidin ja isän sitoutuminen toisiinsa, on kuitenkin lasten hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen kannalta tärkeää. On myös huomioitava, että jos suomalaiset itse saisivat päättää, niin syntyvyys olisi korkeampi, eli ihmiset unelmoivat, perheet unelmoivat suuremmasta määrästä lapsia kuin mitä he saavat. Tässä tulee sitten kysymykseen se politiikka ja millä tavalla me voimme olla luomassa edellytyksiä sille, että ehkä toiveiden mukainen perheluku, lapsiluku voisi perheille tulla.
Kristillisdemokraatit ovat esittäneet esimerkiksi lapsilisien korotusta ja 1 000 euron vauvarahaa myönteisenä viestinä perheille, että vauvat ovat tervetulleita. Toki tarvitsemme myös niitä palveluja, esimerkiksi varhaiskasvatuksen, päivähoidon palveluja ja enemmän tukea perheille kasvatuksen haasteisiin, mutta ajattelen, että tarvittaisiin myös ennakkoluulottomia uusia malleja. Esimerkiksi Virossahan monilapsisten perheiden lapsilisien reippaalla korotuksella on saatu syntyvyys nousuun, tai vaikkapa Unkarissa on tehty perheuudistuksia, joissa nyt esimerkiksi alle 30-vuotiaat ensisynnyttäjät ja kaikenikäiset vähintään neljän lapsen äidit vapautetaan tuloverosta, ja myös opintolainan saa anteeksi synnyttämällä lapsen alle kolmekymppisenä. Ajattelen, että tämä on aika nerokasta, koska paitsi että tällä kannustetaan saamaan monilapsisia perheitä, niin kannustetaan myös tekemään työtä ja opiskelemaan, koska nimenomaan se äiti sitten vapautetaan veroista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T14:52:59,2023-02-27T14:56:05,Hyväksytty,1.1
2022_176_24,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Vehviläinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_25,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anu,Vehviläinen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen, että tämä selonteko antaa mahdollisuuden puhua omista, puolueitten vaalitavoitteista tulevalle vaalikaudelle ja katsoa sitä kautta tulevaisuuteen, mutta pidän myös tärkeänä, että käsitellään näitä isoja tulevaisuuskysymyksiä, jotka on tämän skenaariotyön kautta löydetty. Ja haluan todeta sen, että skenaariothan eivät ole ennusteita eivätkä nämäkään, mitä tässä on esitetty. Mikään näistä sinällään ei sellaisenaan toteudu.
Mutta tuohon edustaja Kontulan puheenvuoroon liittyen ajattelen kyllä sillä tavalla, että itse asiassa meillä on semmoinen kaksoishaaste: Meillä on niitä mustia joutsenia, yllätyksiä, ja sitten meillä on myös semmoisia hiljaa hiipiviä muutoksia, joita me ei samassa hetkessä ymmärretä. Ja yksi esimerkiksi on tämä syntyvyys, joka on mennyt vuosi vuodelta pienempään suuntaan, tai vaikka arvojen muutos, että miksi ihmiset eivät enää kuulu kirkkoon ja näin. Meillä tapahtuu arvopohjaista murrosta koko ajan, ja sitten on näitä isoja yllätyksiä, joita aina sitten tulee. Ja se on totta, mitä Kontula sanoi sekä tämän pandemian osalta että myös tämän Venäjän hyökkäyksen osalta. Kyllä niitä on pystytty näkemään, mutta ne eivät ole välttämättä toimiksi sitten tulleet.
Pyysin tämän puheenvuoron sen takia, että se toinen osa käsitteli nimenomaan sitä, miten päätöksenteossa, lainvalmistelussa pystyttäisiin paremmin ottamaan huomioon tulevien sukupolvien oikeudet, eli sitä, minkälaista elämää me heille teemme. YK lähtee siitä, että tulevilla sukupolvilla ei tarkoiteta nykyisiä sukupolvia vaan vielä syntymättömiä sukupolvia. Mutta kun itse ajattelen 15-vuotiaita, joita me tapasimme asiantuntijoina tulevaisuusvaliokunnan kanssa, niin kyllä minusta he — kun heistä suurin osa, jos tämä planeetta kestää pystyssä, on elossa vielä vuonna 2100 — ovat myös niitä tulevia sukupolvia. Ja korostan sitä, että minusta suomalaiseen päätöksentekoon — vaikka meillä on 18 vuoden äänestysikäraja toistaiseksi ja edustuksellinen demokratia — meidän pitäisi pystyä kehittämään erityisesti niitä keinoja, joilla pystytään alle 18-vuotiaitten, joilla ei ole äänioikeutta, osallisuutta lisäämään. He sanoivat meille siinä asiantuntijakuulemisessa: ”Kuulkaa meitä nyt, älkää vasta sitten, kun olemme aikuisia.” Heillä oli erittäin hyviä ajatuksia siitä. Yllättäen ilmastonmuutos ei ollut heidän se suurin huoli vaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus, vanhusten tilanne ja naapuruston hyvinvointi, se, miten konflikteja siellä voitaisiin estää. Ja ainakin itse koen, että se oli erittäin herättävää, ja minusta meidän on haettava semmoisia aitoja tapoja, ei vain pelkkää semmoista näennäiskuulemista. Tämän halusin tähän vielä kertoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Anu Vehviläinen,508,2023-02-27T14:56:07,2023-02-27T14:59:10,Hyväksytty,1.1
2022_176_26,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_27,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Puisto puhui mielestäni hyvin tästä teknologian hyödyntämisestä, ja jos katsoo hiukan sitä, kuinka Suomessa tai Euroopassa teknologiaa on viime aikoina hyödynnetty, niin vastaus on, että valitettavan huonosti. Esimerkiksi jos vertaa alustatalouden yrityksiä, mitä on syntynyt tässä viimeisen 10—15 vuoden aikana, niin yli 60 prosenttia niistä on Yhdysvalloissa, yli 30 prosenttia niistä on Aasiassa ja vain 3 prosenttia tällä hetkellä Euroopassa, joten siinä jos jossain meillä on valtavasti kehitettävää — ja silloin puhutaan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisestä ja valitettavasta epäonnistumisesta tähän mennessä.
Ehkä toinen esimerkki Suomen lainsäädännöstä on se, että maailman kymmenestä suurimmasta startup-yrityksestä kahdeksan olisi ollut lähtökohtaisesti Suomessa laittomia tai hyvin vaikeasti täällä perustettavia. No, kertooko se siitä, että olisimme Suomessa onnistuneet lainsäädäntötyössä? Valitettavasti ei.
Kolmas hyvä esimerkki tulee itse asiassa tämän päivän uutisesta siitä, että saimme uudet hienot paperiset passit ja ajokortit nyt Suomeen. Tämä itse asiassa laitettiin Ukrainassa digitaaliseksi saman tien, kun sota alkoi, ja nyt heillä on tällä hetkellä hyvät järjestelmät niin passin kuin ajokortinkin suhteen digitaalisessa järjestelmässä. Missä viipyvät Suomen samanlaiset uudistukset?
 Arvoisa puhemies! Ehkä tähän loppuun vielä: Me tiedämme megatrendeistä, mitä maailmassa tulee tapahtumaan: on ilmastonmuutosta, on digitaalisuutta, on väestön vanhenemista ja niin edelleen. No, jos ottaa väestön vanhenemisen, niin Suomessa meillä tulee olemaan vuonna 2040 yli 800 000 yli 85-vuotiasta ihmistä. Tarvitsemme vuoteen 35 mennessä yli 200 000 uutta hoitajaa. Onko mikään puolue Suomessa tehnyt minkäänlaisia tiekarttoja siihen, mistä me hoidamme 200 000 uutta hoitajaa tähän maahan? Ei ole. Me emme puhu — me tiedämme, minkälaisia tulevaisuuden haasteita nämä ovat, mutta tällä hetkellä valitettavasti mikään puolue tai mikään järjestelmä Suomessa ei pysty vastaamaan näihin tulevaisuuden haasteisiin, ja tähän, arvoisa puhemies, toivoisin, että tulee muutos ja nopeasti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-27T14:59:10,2023-02-27T15:01:41,Hyväksytty,1.1
2022_176_28,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_29,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunta on 30 toimintavuotensa aikana antanut tavattoman paljon lausuntoja ja mietintöjä ja kuullut tavattoman suuren joukon erilaisia asiantuntijoita, ja toiveissa meillä olisi kyllä, että näitä lausuntoja ja mietintöjä hyödynnettäisiin tässä talossa nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Itse olen esittänyt, että kun hallitus käy läpi kansainvälisiä tietoja näihin esityksiin liittyen ja toivottavasti käy sukupuoli- tai lapsivaikutusten arviointeja läpi, niin voisiko hallitus esityksiä ja linjauksia valmistellessa samalla tavalla käydä läpi myös tulevaisuusvaliokunnan lausuntoja ja mietintöjä ja sitä materiaalia, mitä se valiokunta on tuottanut, jotta ne monet arvokkaat ja hyödylliset linjaukset tai nostot, mitä siellä on, eivät jäisi hyödyntämättä, eivät jäisi pölyttymään sinne hyllyille. Aivan niin kuin tässä on tullut esille, niin esimerkkinä Venäjän tilanteen kehittyminen, Ukrainan karmea sota ja toisaalta pandemia, korona, eivät olleet tulevaisuusvaliokunnan jäsenille yllätys, aivan niin kuin täällä edustaja Kontula jo aiemmin puheenvuorossaan hyvin nosti esiin. Eli tätä tulevaisuusvaliokunnan asemaa ja noita lausuntoja ja mietintöjä ja niissä esiin tuotuja asioita toivoisimme hyödynnettävän huomattavasti nykyistä paremmin sekä tässä talossa, tässä salissa että hallituksessa esityksiä ja linjauksia valmisteltaessa.
Tulevaisuusvaliokunta on mietinnössään todellakin nostanut esille eri sukupolvien ja seuraavien sukupolvien huomioimisen myös lainsäädännössä nykyistä paremmin. ”Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että seuraavien sukupolvien entistä parempi huomioiminen lainsäädännössä käytännössä tarkoittaa, että valtionhallinnossa tulee linjakkaammin ketjuttaa ennakointiin ja toimintaympäristöanalyysiin, riskien tunnistamiseen ja riskienhallintaan, varautumiseen, säädösvalmisteluun tulevaisuusvaikutusarviointeineen ja jälkikäteisarviointiin ja virheistä oppimiseen liittyvät prosessit.” Eli kun tätä mietitään ja analysoidaan, niin tässä on kyllä mahdollisuuksia parempaan juoksuun ja parempaan lainsäädäntöprosessiin myös seuraavia sukupolvia ajatellen. ”Lisäksi me tarvitsemme innovaatioita siinä, miten suomalaisessa yhteiskunnassa kyettäisiin systemaattisemmin tunnistamaan pidemmän tähtäimen kannalta tärkeitä tulevaisuuskysymyksiä ja lainsäädäntötarpeita sekä valmistelemaan niitä avoimesti ja ylivaalikautisesti parlamentaarista ja osallistavaa valmistelua hyödyntäen.”
Sitten haluaisin nostaa täältä vielä pari lausumakohtaa:
Tuossa edustaja Vehviläinen hienosti nosti nämä nuoret esiin — aivan mielettömän upea kuuleminen tässä kauden aivan lopulla. Todellakin kuudes lausuma on, että ”valtioneuvoston tulee kehittää toimintatapoja alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille ottaa kantaa tulevaisuusasioihin ja olla aktiivisia toimijoita suomalaisessa päätöksenteossa ja yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa”.
Mutta eivät vain lapset ja nuoret, vaan myös ikäihmiset. Seuraava lausuma: ”Valtioneuvoston tulee kehittää keinoja ottaa ikääntyneet paremmin mukaan yhteisen kestävän tulevaisuuden rakentamiseen aktiivisina toimijoina esimerkiksi yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa sekä erilaisilla kansalaispaneeleilla.”
Sitten erittäin tärkeä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kymmenes lausuma: ”Valtioneuvoston tulee ennaltaehkäistä terveysongelmia ja pitää yllä väestön fyysistä ja henkistä toimintakykyä ja kulttuurista kestävyyttä lapsiperheiden arkea, nuorison mielenterveyttä ja kaiken ikäisten hyviä elintapoja, kuten liikkumista ja harrastamista, tukevilla hyvinvointi-investoinneilla ja yhdyskuntasuunnittelulla ja pitämällä huolta, että koko kasvatuksen ja koulutuksen ketju varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on kunnossa ja että jokainen oppilas saavuttaa perusopetuksen aikana riittävät perustaidot. Kestävän hyvinvoinnin ja hyvinvointitalouden edistymisen seurantaan ja arviointiin tarvitaan myös luotettavia ylivaalikautisia määrällisiä ja laadullisia mittareita.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-27T15:01:42,2023-02-27T15:06:57,Hyväksytty,1.1
2022_176_30,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_31,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja. Harmi, että paikalla on hyvin vähän muita kuin tulevaisuusvaliokunnan jäseniä, koska tulevaisuusvaliokunnan työtä soisi hyödynnettävän paljon enemmän tässä talossa. Tämä on haaste myös muissa maissa kuin Suomessa. Ja me nähdään, että vaikka meillä on tämmöinen hyvin edistyksellinen, ikään kuin eduskunnan sisäinen ajatushautomo, niin sen työ valitettavasti ei riittävästi välity muihin valiokuntiin ja eduskunnan työhön.
Minun mielestäni tässä työssä ja lausumissa on yksi tärkeä huomio. Nyt, kun siirrytään vaalikauden loppua kohti ja tulevat hallitusneuvottelut ovat pian edessä, olisi äärimmäisen tärkeätä hyödyntää tätä tietopohjaa ja ennakoivaa asennetta myös seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kuitenkin varsin edistyksellisiä selvityksiä ja hankkeita on tehty tälläkin hallituskaudella — ei pelkästään tulevaisuusvaliokunnassa, vaan esimerkiksi kestävän kehityksen toimikunnassa ja monessa muussakin yhteydessä — eli meillä kyllä tietoa on melko hyvin saatavilla. Meillä on tietoa siitä, että me tarvitaan kestävämpää taloutta, me tarvitaan sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa, meidän täytyy investoida koulutukseen ja osaamiseen. Ja jos me ei tätä pohjaa vahvisteta, me ei olla yhtä vahva kansakunta kuin mitä me ollaan oltu tähän asti. Suomi on pärjännyt hyvin. Meillä huolimatta syrjäisestä sijainnista ja vähäisistä, niin arvokkaista luonnonvaroista, että niiden pohjaan voisi rakentaa meidän taloudellista menestystämme, on varsin loistava menneisyys takana, ja toivotaan, että on myös loistava tulevaisuus siitä huolimatta, että me ollaan käyty ja ollaan jo jouduttu käymään keskustelua jatkuvasti muun muassa koulutuksen resursseista.
Me ollaan kansakuntana uskottu aiemmin siihen, että investoimalla osaamiseen Suomi pärjää, ja tällä kaudella mielestäni tähän keskusteluun on palattu aika hyvin. Toivon, että se ei kuukauden päästä unohdu ja pöydällä ole koulutusleikkauksia minkään puolueen taholta. Täällä selonteossa todetaan, että osaavat ja luovat ihmiset ovat Suomen tärkein voimavara — Suomen tärkein voimavara. ”Sivistysperusta rakentuu laadukkaan kasvatuksen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin pohjalle. Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamiselle, korkeatasoiselle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle sekä niiden soveltamiselle.” Jos jotain, niin tämän toivon muistuvan mieleen myös tulevissa neuvotteluissa tästä ohjelmasta.
Täällä on totta kai käyty myös hyvää analyysiä geopoliittisesta tilanteesta, joka on huomioitava ja joka on tullut tällä kaudella meidän silmillemme hyvin konkreettisesti. Euroopassa soditaan. Tulevaisuusvaliokunta todellakin teki aikoinaan ansiokkaan skenaariotyön Venäjän kehityssuunnista, joista kaikkein synkin skenaario — johon harva uskoi — näyttäytyi toteutuvan varsin valitettavan hyvin tässä maailmanajassa. Siitä näkökulmasta voisi ajatella, että tässäkin selonteossa on sellaista, joka todellakin kannattaa ottaa huomioon. Skenaariot eivät tarkoita sitä, että ne toteutuvat välttämättä sellaisenaan — se on epätodennäköistä — mutta siellä on tunnistettu semmoisia kehityskulkuja, jotka kannattaa huomioida ja joista ainakin mahdollisuus kannattaa huomioida. Kuten täällä on moni todennut, meidän täytyy varautua paremmin. Pandemia osoitti sen, että emme olleet valmiita. Myös varautuminen on viisautta, vaikka pahin skenaario ei koskaan toteutuisikaan.
Lopuksi haluan todeta, että täällä on myös erittäin vahvasti huomioitu ilmastokriisiin varautuminen, luontokadon ratkaiseminen, kestävä kehitys, ja nekään eivät valitettavasti ihan aina ole jaettuja huolia tässä salissa. Toivottavasti kuitenkin vahva enemmistö pitää huolen siitä, että Suomi edelleenkin pitää kiinni hiilineutraalisuustavoitteistaan ja jopa lisää kunnianhimoa. Se myös tuo meille sitä paljon puhuttua liiketoimintaa, [Puhemies koputtaa] joka sitten myös toimii vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-27T15:07:01,2023-02-27T15:12:12,Hyväksytty,1.1
2022_176_32,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,Ledamot Strand., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_33,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Tack, ärade talman! Ja kiitos aivan erinomaisista puheenvuoroista salin joka laidalta, mielestäni todella hyvää keskustelua.
Olisin lyhyesti vielä mainostanut näitä tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja ja raportteja. Sen lisäksi, että tehdään lausuntoja ja näitä muutamia mietintöjä, erittäin laadukkaita julkaisuja löytyy verkkosivuilta. Tiedän, että niitä hyödynnetään. OECD:n piirissä niitä luetaan Brysselissä, ja varmaan niitä Suomessakin luetaan, ainakin akateemisessa maailmassa, tiedän sen — paljon on tietenkin teknologiaan liittyen, tosi monipuolisia, ja myös moneen muuhun aiheeseen liittyen. Niitä kun lukee, niin ehkä sitten myös tulee vähän sitä rohkeutta, mitä myös muun muassa edustaja Wallinheimo peräänkuulutti. Jos mietitään sitä 200 000 hoitajan lisätarvetta ihan tässä nurkan takana, niin tehdäänkö me aidosti sen eteen tarpeeksi? No, ei varmaan tehdä. Sama koskee näitä mahdollisuuksia. Se, että maailmassa tänä päivänä investoidaan tuhansia miljardeja kaiken kaikkiaan puhtaisiin energiajärjestelmiin globaalilla tasolla, niin tehdäänkö me tarpeeksi, jotta suomalaiset yritykset pystyvät näistä uusista energiajärjestelmistä saamaan ennen kaikkea kauppaa ja sitä kautta hyvinvointia ja vientieuroja Suomeen? En usko, että ihan täysillä vielä tehdään. Toivoisin vielä, että nämä skenaariot ja se analyysi ja tämä mietintökin olisivat pohjana nyt, kun yhä enemmän Suomessakin pyritään vähän pidemmällä tähtäimellä tekemään vaikka Liikenne 12:ta ja näitä parlamentaarisia tki-ryhmiä, jotenkin niin, että sen analyysin, sen pohjan, jonka perusteella rakennetaan näitä myös parlamentaaristen työryhmien puitteissa, olisi hyvä olla sama. Elikkä seuratkaa tulevaisuusvaliokunnan verkkosivuja, niin ei tarvitse lähteä tyhjästä. — Kiitos. [Sari Tanus: Hyvä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Joakim Strand,1318,2023-02-27T15:12:14,2023-02-27T15:14:03,Hyväksytty,1.1
2022_176_34,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kiljunen, Kimmo, olkaa hyvä!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_35,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Kimmo,Kiljunen,Kansanedustaja,SD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Reagoin edustaja Räsäsen ja osittain edustaja Wallinheimon käyttämään puheenvuoroon.
Ensinnäkin edustaja Räsäselle: Kyllä, pitää paikkansa, että tulee harjoittaa järkevää perhepolitiikkaa ja kaikilla tavoilla tukea sitä luontevaa väestönkasvua, mikä perheiden puitteissa tapahtuu. Luonnollisesti pitäisi tukea myöskin sitä, että kaikki voisivat saada toiveidensa mukaan lapsia. Tämä on tietysti peruslähtökohta. Mutta silti se perusargumentti on siinä, että jatkuvasti kasvava väestönkasvu tai edes tasaisesti kasvava väestönkasvu ei voi olla tulevaisuutta vaan tämä väestönkasvun ura jossain vaiheessa taittuu globaalissa mitassa, ja luonnollisesti se tapahtuu ensimmäisenä niissä maissa, jotka ovat pisimmälle kehittyneet.
Se, mikä on ollut huolestuttavaa — ja se tuli edustaja Wallinheimon puheenvuorossa hyvin vahvasti esille — on se, että vaikka edustaja Räsänen sanoikin, että ikääntyminen ei ole ongelma vaan se on upea saavutus, niin silti meillä on puheenvuoroja, puhemies, jatkuvasti, tässäkin salissa ja koko yhteiskunnassa, että ikääntyneen väestön määrän nousu olisi joku ratkaisevan suuri yhteiskunnallinen taakka ja ongelma muun muassa hoivavastuun kautta. Tämä on minulle merkillistä keskustelua, miksi me näin puhumme.
Ensinnäkin näistä luvuista. Edustaja Wallinheimo, sanoitteko te niin, että meillä on vuonna 2040 mahdollisesti 800 000 yli 85-vuotiasta ihmistä? [Sinuhe Wallinheimo: Kyllä!] Se tietysti tarkoittaisi yli 200 000:ta hoivahenkilöä, jos se olisi yhden suhde neljään, tai mikä se luku taas onkaan. Väestötilastot eivät kyllä vahvista tätä. Meillä on tällä hetkellä yli 85-vuotiaita ihmisiä noin 150 000 — juuri nyt — ja väestötilastoista saatava demografinen käyrä kertoo, että meillä on noin 380 000 yli 85-vuotiasta vuonna 2050. Tämä olisi se luku, minkä nykyinen väestöennuste meille kertoo.
Kyllä, meillä on siis iäkkäiden ihmisten määrä kasvanut, niin että vuonna 1966 meillä oli 13 000 yli 85-vuotiasta ihmistä, mutta eihän meillä hoivan tarve tuossa mittakaavassa ole kasvanut, räjähtänyt kymmenkertaiseksi vuodesta 66 vuoteen 2018 tai 2020, joilta nämä viimeiset luvut ovat — ei tietenkään ole kasvanut. Kysymyshän on hoivasta, joka yleensä tarvitaan vasta elinkaaren viimeisen viiden vuoden aikana, jollei ihminen kohtaa äkkikuolemaa, ja se on aivan riippumaton siitä, kuinka pitkällä se keskimääräinen odotettavissa oleva elinikä on tai mikä on se iäkkäiden ihmisten keskimääräistaso. Se voi olla yli satakin vuotta jossakin vaiheessa, eikä meidän tarvitse kauhistua siitä, koska ne ovat joka tapauksessa ne viimeiset viisi vuotta, jotka ovat se olennaisin seikka.
Suuri haaste meillä tietysti juuri tällä hetkellä hoivan osalta ovat suuret ikäluokat, jotka alkavat olemaan hoivan tarpeen piirissä ennen kaikkea 2030—2040-luvuilla. Se on se pieni hetki, jolloin sitä siirtymää on tavallista enemmän, kun ne suuret ikäluokat ovat siinä hoivan piirissä. Sen jälkeen tämä tilanne tasaantuu. Ei meidän tässä tarvitse luoda kauhuskenaarioita tämän suhteen yhtään enempää. [Puhemies koputtaa] Suuret ikäluokat ansaitsevat sen hoivan, mikä heille kuuluu.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Kimmo Kiljunen,464,2023-02-27T15:14:04,2023-02-27T15:17:11,Hyväksytty,1.1
2022_176_36,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_37,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitos! Ensinnäkin totean edustaja Kiljuselle, että nyt aivan uusimman tiedon mukaan ei ole lainkaan varmaa, että ne viimeiset hoivan vuodet olisivat keskimäärin juurikin sen viisi vuotta, vaan itse asiassa näyttää siltä, että hoivan pituus tulee kasvamaan samassa suhteessa kuin terveet elinvuodet tulevat kasvamaan. Tämä johtuu siitä, että elämänkaaren loppupäässä ne ovat muistisairaudet, jotka työllistävät, ja muistisairaudet yleensä vaativat raskaampaa hoivaa [Päivi Räsänen: Niinpä, juuri näin!] kuin esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet, joihin on aikaisemmin kuoltu jo vähän varhemmin. Eli mitä terveemmin me elämme, mitä enemmän terveitä elinvuosia tulee, niin sitä pidempi olisi sitten tämä jakso elämänkaaren loppupäässä. [Kimmo Kiljusen välihuuto]
Mutta pyysin puheenvuoron kommentoidakseni edustaja Vehviläisen pohdintaa arvopohjan murroksesta. Meillä ei tietenkään ole tietoa siitä, mitä tästä kaikesta syntyy. Se me tiedetään, että maailmankuvallinen homogeenisuus on mennyttä, jos sitä ylipäätään koskaan olikaan. Kiinnostavaa on, että sitä myöten kun nämä tekniset kääntäjät kehittyvät, meille saattaa syntyä erilaisia maailmankuvallisia heimoja myös globaalisti verkkoon niin, että ne eivät välttämättä ole ihmisten arkisten kohtaamisten kanssa juuri missään tekemisissä.
Hiukan osviittaa me voidaan saada siitä, että tämä iso murros, jota nyt käydään läpi, on fossiilikapitalismista luopuminen, ja tämä tarkoittaa muutosta, joka mittakaavaltaan vastaa Ranskan vallankumouksen aikoihin verrattavaa maailmankuvallista murrosta. Jos puhutaan näin isoista muutoksista, ne eivät ole nopeita, ne eivät tapahdu sukupolvessa eivätkä välttämättä kahdessakaan, mutta kun ne tapahtuvat, niin ne muuttavat käytännössä kaiken.
Ne kuitenkin kasvavat myös silloin vanhan päälle, ja itse ajattelen, että esimerkiksi kristillisessä traditiossa se ei välttämättä tarkoita kristinuskon loppua. Se voi yhtä lailla tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmiskeskeisyydestä kun siirrytään pois, niin sen sijaan, että ihminen on perinteisesti nähty ympäristön ja muiden lajien hallitsijana, jolla on oikeus ympäristön ja muiden lajien hyväksikäyttöön, ihminen nähdäänkin Jumalan tilusten varjelijana, jonka tehtävänä on suojella ja pitää yllä vastuulleen annettua maailmaa. Eli siitä huolimatta, että kysymys on isosta murroksesta, niin koska se on pakosti niin hidas, en usko, ettemmekö me siihen ehtisi sopeutua. Sodat ja pandemiat ovat sitten hankalampia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T15:17:11,2023-02-27T15:20:16,Hyväksytty,1.1
2022_176_38,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_39,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitos tulevaisuusvaliokunnalle mietinnöstä. Asiakenttä on tavattoman tärkeä. Tulevaisuutta varten me rakennamme yhteiskuntaa, ja on varauduttava siihen, minkälainen se on, ja toimittava sen mukaisesti tulevia sukupolvia ajatellen. Me valitettavan paljon keskitymme vain siihen, että nyt olisi kaikilla hyvä, mutta unohdamme ehkä liiaksi — koskee myös omaa ajatteluani — ajatella sitä, mikä on tulevaisuudessa yhteiskunnan tila ja minkälaisessa yhteiskunnassa ja elinoloissa tulevat sukupolvet elävät.
Kävin läpi tuon valiokunnan mietinnön ja etsin sieltä näkökulmia väestöpolitiikkaan, väestökehitykseen, ja valitettavasti sieltä ei niitä kyllä kovinkaan paljon löytynyt, ei ainakaan varsinaista omaa kappaletta. Minusta se on kyllä iso puute ollut tässä. Ymmärrän aikataulun ongelmat ja muut, mutta ehkä tulevan hallituksen ja tulevan eduskunnan pitää paneutua paljon paremmin ja tehokkaammin tähän kehitykseen, joka meillä on.
Olen täällä joskus todennut, että sinä vuonna, kun itse synnyin, syntyi 98 085 lasta — me olimme muuten likipitäen kaikki kantasuomalaisia, jos niin saa sanoa — ja muutama vuosi aiemmin syntyi yli 100 000 lasta per vuosi. Nyt me, tämä ikäluokka 40-luvun lopulla ja 50-luvun alussa syntyneet, olemme yli 70-vuotiaita, ja meitä on siis edelleen paljon, vaikka suuri osa on tietysti siirtynyt jo ajasta ikuisuuteen. Tämän meidän lähitulevaisuuden vuodet, 10—20 vuotta eteenpäin, pysymme ehkä hengissä, kuitenkin heikkenemme päivä päivältä ja tarvitsemme sitä hoivaa ja hoitoa. Kysymys on sitten siitä, mistä sitä saamme, kuka sitä meille antaa. On nimittäin niin, että tänä vuonna taitaa syntyvyys pudota jo lähelle 40 000:ta eli 40 prosenttiin siitä, mitä sinä vuonna kuin itse synnyin — valtava pudotus — ja tästä joukosta, jotka nyt syntyvät, varmaan aika iso osa on muita kuin kantasuomalaisia. Arvokkaita ihmisiä toki kaikki.
Vielä 60-luvulla syntyvyys oli siellä 80 000:n vaiheilla ellei ylikin vuodessa, mutta vuodesta 70 lähtien, jolloin säädettiin tietysti nykyinen aborttilaki, syntyvyys putosi noin 20 000:lla per vuosi ensimmäisinä vuosina, ja siitä lähtien, vuodesta 1970 lähtien — siitä on nyt 53 vuotta — vuosittain noin keskimäärin 15 000 lasta on jäänyt syntymättä tällä perusteella. Se on, sanotaan, noin 600 000, ylikin, alle 53-vuotiasta poissa tästä meidän kansastamme, suomalaisista. Heistä olisi 30—50-vuotiaita työiässä olevia ehkä 300 000, eli jos he olisivat keskuudessamme, niin meillä ei olisi minkäänlaista työvoimapulaa ja Suomi olisi paljon elinvoimaisempi kuin mitä tänä päivänä on.
No, menneeseen me emme voi palata, mutta voimme tietysti miettiä, mikä on tällä näkymällä tulevaisuus. Kun siellä elämän alkupäässä ihmiset eivät ole saaneet syntyä, niin nyt olemme siinä tilanteessa, että pohditaan, miten tästä suuresta ikäluokasta päästään kunnialla eroon. Nyt pohditaan muun muassa eutanasiaa, joka on aika järkyttävä asia sinänsä noin ihmiselämän ja yhteiskunnan kannalta, että ratkaisu pitäisi sitten näin etsiä. Ei toki tietenkään kukaan terveitä ihmisiä näin ajattele eikä normaalisairaitakaan, mutta ajatuksena se kuitenkin eteen tulee. Tämä tosiasia varmaan on meillä edessä, että meillä ei ole hoitavia ihmisiä [Puhemies koputtaa] omasta takaa, ja minkälaista se sitten on, kun saamme vieraskielisiä, vieraan kulttuurin ihmisiä hoitamaan itseämme vanhuudessa. En näe sitä kovin lohdullisena. [Puhemies: Kiitoksia!] Eli katsokaa nuoremmat tulevaisuuteen ja tunnustakaa tosiasiat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T15:20:18,2023-02-27T15:25:45,Hyväksytty,1.1
2022_176_40,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Wallinheimo, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_41,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sinuhe,Wallinheimo,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Koska kyseessä on tulevaisuusvaliokunnan mietintö ja valiokunta on kaikkinensa kovin rohkea erilaisissa kokeiluissa, kuten myös siellä istuvat kansanedustajatkin, niin päätin juuri äsken kysyä tekoälyltä, millaisena se näkee Suomen tulevaisuuden:
”Suomi on tunnettu vahvasta taloudestaan, korkeasta elintasostaan, koulutuksestaan ja innovointikyvystään. Maalla on myös vankka demokraattinen perinne ja hyvinvointivaltion järjestelmä, joka tarjoaa kattavat sosiaaliset turvaverkostot. [Mari Rantanen: Kuka huijaa sitä älyä?] Tulevaisuudessa Suomen talous ja työllisyys saattavat kohdata haasteita väestön ikääntymisen ja teknologisen kehityksen vaikutuksesta. Tämä voi johtaa tarpeeseen uudistaa sosiaaliturvajärjestelmää ja työmarkkinoita vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Suomi voi myös kohdata globaaleja haasteita, kuten ilmastonmuutosta, turvallisuutta ja talouspolitiikkaa koskevia kysymyksiä. Toisaalta Suomen koulutusjärjestelmä ja innovaatiokyky voivat auttaa maata selviytymään näistä haasteista ja löytämään uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi digitalisaatio ja tekoäly voivat luoda uusia työpaikkoja ja tehostaa Suomen taloutta. Lisäksi Suomen luonnonvarat, kuten metsät ja vesivarat, voivat olla tulevaisuudessa arvokkaita resursseja. Yhteenvetona Suomen tulevaisuus riippuu monista tekijöistä, kuten talouden kehityksestä, väestökehityksestä, teknologisista innovaatioista ja kansainvälisistä tapahtumista. Kuitenkin Suomella on vankka perusta ja resursseja selviytyäkseen tulevaisuuden haasteista ja löytääkseen uusia mahdollisuuksia.”
Arvoisa puhemies! Ainakin tekoäly näkee paljon positiivista Suomen tulevaisuudesta. Ehkäpä me poliitikotkin voimme luottaa siihen, että Suomi pärjää myös jatkossa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sinuhe Wallinheimo,1131,2023-02-27T15:25:47,2023-02-27T15:27:49,Hyväksytty,1.1
2022_176_42,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_43,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty väestöpolitiikasta keskustelua, ja mielestäni se on erittäin aiheellista, kun puhumme tulevaisuudesta, koska lapset, tulevat sukupolvet ja tällä hetkellä vielä syntymättömät sukupolvet, ovat ne, jotka muodostavat meille tulevaisuuden. Mielestäni ei ole mitään kauhuskenaarioiden luontia — jota ilmausta käytti täällä edustaja Kiljunen aiemmin puheenvuorossaan — kun puhutaan siitä, miten väestönkehitys on johtamassa meillä esimerkiksi työvoimapulaan samalla kun palvelutarve kasvaa. Aivan oikein, kuten edustaja Kontula totesi, kyllä myös hoidettavuus ja avuntarve ikävuosien lisääntyessä valitettavasti kasvavat, koska esimerkiksi yhä useammat muistisairaat elävät pidempään muun terveydentilan kohentumisen vuoksi. 
Perusongelmana pidän sitä, että meillä politiikkaa tehdään yleensä neljän vuoden jaksoissa ja neljän vuoden tähtäimessä, hallitusohjelmien mukaan ja eduskuntien vaihtuessa, kuitenkin perhe- ja väestöpolitiikan talous- ja tuottavuushyödythän tulevat vasta 20 tai 30 vuoden tähtäimellä, kun syntyvät lapset ovat saaneet koulutuksen ja pääsevät tekemään tuottavaa työtä yhteiskunnassa. Sen takia odottaisin, että kun meillä on tulevaisuusvaliokunta, joka tekee tulevaisuusselontekoja ja katsoo pidemmälle — hallitus on siis tehnyt tämän selonteon mutta valiokunta mietinnön — meidän tulisi pystyä katsomaan pidemmälle myös väestö- ja perhepolitiikan näkökulmasta ja huomioimaan, minkälaista hyötyä myös taloudellisessa mielessä voidaan sitten pitkällä tähtäimellä saada, kun perheisiin ja väestöön panostetaan nyt. 
Edustaja Kankaanniemi nosti esiin raskaudenkeskeytykset, ja kyllä itsekin suren sitä, että meillä joka vuosi jää noin 7 600 lasta syntymättä raskaudenkeskeytysten vuoksi. Sen vuoksi olisi myös tulevaisuustyötä ja olisi myös myönteistä perhepolitiikkaa, että tuettaisiin paremmin perheitä ja naisia vaikeassa elämäntilanteessa, [Puhemies koputtaa] niin että yhä useampi voisi tehdä myönteisen ratkaisun ja ottaa lapsen vastaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T15:27:51,2023-02-27T15:30:58,Hyväksytty,1.1
2022_176_44,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_45,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty monia hyviä puheenvuoroja. Meidän toimintamme tulisi todellakin olla pitkäjänteistä ja politiikkamme johdonmukaista kaudesta toiseen. 
Haluaisin nostaa vielä muutaman asian tästä meidän mietinnöstämme: Meidän toiminnan ja linjausten tulisi tähdätä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, ja se hyvinvointi koskee myös taloutta ja talouden tasapainoa. Edustaja Kontulan nostoista haluaisin alleviivata myös sitä, että meidän tulisi elää ja tehdä työtä tasapainossa ympäristön ja luonnon kanssa. Niin kuin vanha sanonta on ”viljellä ja varjella”, se koskee myös kyllä tulevia sukupolvia. 
Täältä mietinnöstä: ”Tulevaisuusvaliokunta jakaa sivistysvaliokunnan huomiot osaamis- ja koulutustason nostosta, hyvinvoinnista oppimisen edellytyksenä, liikkumattomuuden kriisistä, kulttuurin laaja-alaisesta potentiaalista sekä nuorten osallistumismahdollisuuksista. Tulevaisuusvaliokunta korostaa perheiden ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyttä sekä liikunnan suurta merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.” Eli yksi semmoinen keskeinen asia tulevia hallituskausia ja linjauksia ajatellen on kyllä tämä, jolla on aivan olennainen vaikutus siihen, miten tämä yhteiskunta voi ja kuinka paljon euroja mihinkin asiaan ja millekin sektorille tarvitaan. 
Sitten haluaisin vielä ihan viimeisenä nostaa mietinnöstä sen, että on kiinnitetty huomiota erilaisten parlamentaaristen työryhmien ja komiteoiden toimenpide-ehdotuksiin ja merkittäviin selontekoihin ja strategioihin, siihen, että niitä tulisi käsitellä ja ne tulisi huomioida systemaattisemmin vaalien jälkeen ja jo hallitusohjelmaa tehdessä. Tulevaisuusvaliokunnan kuulemisissa on esille noussut tärkeitä tulevaisuuslinjauksia ja toimenpiteitä liittyen muun muassa Liikenne 12 ‑suunnitelmaan, koulutuspoliittiseen selontekoon, valtiovarainministeriön ilmasto- ja luontostrategiaan, Kestävän kehityksen toimikunnan strategia 2022—2030:een, digitaalinen kompassi ‑selontekoon sekä tki-työryhmän ja vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän tuloksiin. 
Eli toisin sanoen eduskunnassa, tässä talossa, on istunut monenlaisia parlamentaarisia ryhmiä, ja osa on kuullut paljon asiantuntijoita, ja sitten on käyty keskusteluja ja viilauksia niin että saadaan yhteisiä linjauksia ja näkemyksiä, että tämä työ ei jäisi hukkaan vaan ne huomioitaisiin ja niitä käytettäisiin jatkossa hyväksi siinä määrin kuin ne edistävät terveyttä, hyvinvointia, tasapainoista taloutta ja elämistä ja työntekoa tasapainossa ympäristön ja luonnon kanssa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-27T15:31:00,2023-02-27T15:34:09,Hyväksytty,1.1
2022_176_46,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_47,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. ja 2. osa Näkymiä seuraavien sukupolvien Suomeen>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 16/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TuVM 1/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Minäkin toivon, että kaikki olisi sellaista ruusuilla tanssimista, kuten täällä nyt on tulevaisuutta maalailtu, mutta itse en oikein usko siihen. Edustaja Wallinheimo oli tekoälyltä kysynyt, ja hän oli saanut sieltä semmoisia korulauseita, että kaikki on hienosti, ja jos oikein muistan, niin se sanoi ensimmäisenä, että Suomi on hyvinvointivaltio ja meillä on vahva talous. Totta kai Suomi on hyvinvointivaltiona toiminut, mutta ehkä tässä on eletty hiukan yltäkylläisyydessä. Ja itse vähän epäilen, onko meillä ollut varaa siihen. Onko meillä riittävän vahva talous oikeasti, vai ollaanko me velkarahalla eletty ja saatu pidettyä bruttokansantuotetta korkealla? Rakennusteollisuus esimerkiksi on ollut yksi merkittävä, ehkä liiankin merkittävä, työnantaja ja teollisuudenala. Meillä kuitenkin saisi ehkä olla enemmän vientiä kuin sitä, että me rakennetaan tänne kotimaahan toisillemme rakennuksia velkarahalla. Meillä mielestäni näistä teollisuudenhaaroista ehkä parhaiten ovat menestyneet pikavippiteollisuus, perintäteollisuus, lastensuojeluteollisuus ja tuulivoimateollisuus, ja näihinkin valtavasti ja valitettavasti on tullut mukaan ulkomaisia toimijoita. Ja minun mielestäni se on jonkinlainen epäterve ilmiö, että jos Suomessa on nyt tämmöinen joku fanatismi, uskonto, että nyt pitää rakentaa paljon tuulivoimaa, niin se rakennetaan ulkomaisilla pääomilla, koska Suomi on aika pääomaköyhä maa. Mutta jos se on niin hyvää bisnestä, niin miksi sitä ei tehdä sitten valtion velkarahalla, vaikka nyt sitten valtio-omisteisten yhtiöiden lukuun?
Edustaja Kankaanniemi nosti tuon väestöpolitiikan esiin, ja ne olivat järkyttäviä lukuja, mitä toitte esiin, että syntyvyys on tippunut 40 prosenttiin siitä noin 70 vuoden takaisesta. Kyllähän meidän pitää jotakin tälle asialle tehdä, että sitä vipinää vällyn alla olisi riittävästi, että tänne Suomeenkin syntyisi sitten henkilöitä — Kankaanniemi taisi sanoa, että saako sanoa ”kantasuomalaisia henkilöitä”, ja ei sitä nyt ilmeisesti kiellettykään, niin että olisi hyvä, että tänne syntyisi niitä kantasuomalaisiakin henkilöitä.
Yksi edustaja, joka meillä on tulossa tänne eduskuntaan ehdolle, käytti minun mielestäni hyviä sanoja: me ollaan ryöstetty tulevilta sukupolvilta. Kyllä tämä ehkä pikkuisen sellainen asia on, että näin voi näyttäytyä, että meidän hyvinvointimme on ehkä liiaksi perustunut siihen velkarahaan.
Sitten olen tietenkin huolissani, kun tämä hallitus, mikä meillä on... Esimerkiksi tämä Euroopan unionin elvytyspaketti, joka mielestäni johtaa meitä kohti liittovaltiota, oli jonkinlainen järkytys näin uutena edustajana minulle: me otetaan velkarahaa Euroopan unionille, josta sitten maksatetaan sitä velkarahaa muille maille. Ja mikäli paikkansa pitävät ne lehtitiedot, että niitä meidän velkarahoja on käytetty Italiassa muun muassa pesuhuoneremontteihin, niin ei tämä hyvältä kuulosta. Haluaisin, että me pysyttäisiin kansallisvaltiona Euroopan unionin sisällä ja pidettäisiin siitä kansallisvaltion kulttuurista ja muusta, näistä hyvistä puolista, kiinni.
Ehkä tässä vielä loppuun se, että pikkuisen tuo suomalainen perintöverotus on ollut semmoinen, mikä valitettavasti ohjaa suomalaisia yrityksiä ja niiden myyntiä ulkomaille. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-27T15:34:10,2023-02-27T15:39:23,Hyväksytty,1.1
2022_176_48,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 44/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_49,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle uusi kirkkolaki. Samalla ehdotetaan säädettäväksi eräät siihen läheisessä yhteydessä olevat uudet lait ja ehdotetaan muutettavaksi tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan annettua lakia. Nykyinen kirkkolaki on tullut voimaan 1.1.94. Sitä säädettäessä toteutettiin pitkään valmisteltu jako eduskunnan säätämään kirkkolakiin sekä kirkon itsensä säätämiin kirkkojärjestykseen ja kirkon vaalijärjestykseen. Kirkkolakiin ja sen kanssa samanaikaisesti voimaan tulleeseen kirkkojärjestykseen on sittemmin tehty lukuisia muutoksia.
Tarve voimassa olevan kirkkolain uudistamiseen on käynyt ilmeiseksi perustuslakiuudistuksen sekä toimintaympäristön muutosten myötä 2000-luvun alkupuolella. Kirkkolainsäädännön kodifiointiin tähtäävä työ on aloitettu vuonna 2005. Tuolloin ja valmistelun myöhemmässäkin vaiheessa meneillään olleet isohkot osittaisuudistukset johtivat kuitenkin siihen, että kirkolliskokous päätti ehdotuksesta uudeksi kirkkolaiksi toukokuussa 2018. Ehdotus annettiin eduskunnalle, ja sitä myöhemmin täydennettiin täydentävällä hallituksen esityksellä.
Nyt käsiteltävänä oleva esitys kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi korvaa edellä mainitut hallituksen esitykset. Uuden kirkkolakiehdotuksen valmistelussa on pyritty ottamaan huomioon perustuslakivaliokunnan aiemmasta esityksestä antamaan lausuntoon sisältyvät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset sekä muut eduskuntakäsittelyn aikana esiin nostetut muutostarpeet. Hallintovaliokunta toteaa, että esityksessä on kyse mittavimmasta kirkkoa koskevasta lakiuudistuksesta sitten nykyisen kirkkolain säätämisen. Yhteensä noin sata pykälää siirretään kirkkolaista erillislakeihin, ja kirkkojärjestykseen ja kirkkolakiehdotukseen on otettu pääosin vain säännöksiä, jotka koskevat kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa. Esitys ei muuta kirkon ja valtion välistä suhdetta.
Ehdotus sisältää säännökset kirkon ja sen seurakuntien päätöksenteko-organisaatiosta ja toimivallan perusteista sekä kirkon ja valtion suhdetta, kirkkolain säätämisjärjestystä ja lainsäädäntövallan delegointia koskevat säännökset. Myös oikeusturvaa ja hallintomenettelyä koskevat säännökset ovat ehdotetussa kirkkolaissa. Kirkon tunnustuksesta ehdotetaan säädettävän edelleen kirkkolaissa, mutta tarkemmat tunnustuksen sisällön määrittävät säännökset on tarkoitus antaa kirkkojärjestyksessä.
Ehdotuksessa ehdotetaan muutamia uudistuksia verrattuna vuoden 2019 esitykseen. Kirkkolain säätämisjärjestystä koskevaa säännöstä joustavoitetaan jonkin verran. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto tai eduskunta voi kirkkolakia koskevaa lakiehdotusta käsitellessään oikaista sellaisen lainsäädäntöteknisen virheen, joka ei vaikuta lakiehdotuksen sisältöön. Yleisen hallinnollisen kehityksen mukaisesti ja kirkon hallinnon keventämiseksi ehdotetaan kirkon hallintoon kuuluvien alistusmenettelyjen purkamista, mikä korostaa seurakuntien asemaa. Pääsääntöisesti alistusmenettelyjen tilalle ei ehdoteta uutta hallinnollista menettelyä, poikkeuksena uusi kirkollisia rakennuksia koskeva lupamenettely, jonka tavoitteena on turvata kirkollinen rakennussuojelu. Seurakuntarakenteiden muutoksia koskevaa sääntelyä selkeytetään ja menettelyprosesseja yhtenäistetään. Lisäksi henkilötietojen suojaa koskevaa sääntelyä tarkennetaan.
Kirkkolaista ehdotetaan pääosin poistettavaksi kirkon viranhaltijoita koskeva sääntely. Kirkon viranhaltijoista ehdotetaan säädettävän uudessa evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annettavassa laissa, joka on pitkälti yhtenevä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain kanssa. Sääntelyn yhdenmukaisuuden tavoitteena on helpottaa säännösten tulkintaa ja soveltamista. Kirkkolaissa säädettäisiin kuitenkin edelleen kirkon erityisistä hengellisistä viroista, kuten pappisvirasta ja lehtorin virasta, sekä eräistä virka- ja työsopimussuhteita koskevista säännöksistä, esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksista, joita voidaan kirkon palvelussuhteissa edellyttää.
Kirkon työmarkkinalaitoksesta ehdotetaan säädettävän oma laki, joka vastaa pitkälti kirkon keskushallintouudistuksen yhteydessä vuonna 2015 kumottua Kirkon työmarkkinalaitoksesta annettua lakia. Lisäksi Kirkon eläkerahastoa koskevat kirkkolain ja voimassa olevan kirkkojärjestyksen säännökset sekä evankelis-luterilaisen kirkon eläketurvan rahoituksesta annetun lain säännökset ehdotetaan koottavaksi uuteen lakiin Kirkon eläkerahastosta.
Perustuslakivaliokunnan mielestä esityksessä on otettu asianmukaisesti huomioon edellisen kierroksen lausunnossa esitetyt säätämisjärjestykseen vaikuttavat huomautukset. Lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan kuitenkin edelleen erityistä huomiota kirkon tunnustusta koskevaan säännösehdotukseen sekä kirkkolain erityiseen säätämisjärjestykseen.
Kirkkolakiehdotuksen 2 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi kirkon tunnustuksesta ja tehtävästä. Perustuslakivaliokunta on arvioinut vastaavaa säännöstä aiemmasta esityksestä antamassaan lausunnossa. Valiokunnan mukaan selvästi tunnustuksellinen sääntely ei kovin hyvin sovellu eduskunnan säätämään lakiin mutta voi olla tärkeää kirkon uskonnollisen identiteetin kannalta.
Nyt arvioitavassa esityksessä kirkon tunnustuksesta säätämistä pyritään perustelemaan laveammin. Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan pidä esitettyjä perusteluita täysin riittävinä. Valiokunta toistaa arvionsa, jonka mukaan kirkon tunnustuksessa ei ole kyse perustuslain 76 §:ssä tarkoitetusta kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta. Perustuslakivaliokunnan mielestä tunnustuspykälän sisällyttäminen kirkkolakiehdotukseen ei kuitenkaan vaikuta nyt arvioitavankaan kirkkolakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut edellistä kirkkolakiehdotusta koskevassa lausunnossa laajasti kirkkolain erityistä säätämisjärjestystä koskevaa sääntelyä. Perustuslakivaliokunta kiinnitti aikaisempaa kirkkolakiehdotusta arvioidessaan erityistä huomiota eduskunnan lainsäädäntövallan poikkeukselliseen rajoittuneisuuteen kirkkolain alaan kuuluvissa asioissa. Ilman nimenomaista valtuutusta eduskunnan ainoina vaihtoehtoina ovat kirkkolakiehdotuksen hyväksyminen sellaisenaan tai lakiehdotuksen hylkääminen. Toisaalta kirkkolain erityinen säätämisjärjestys heijastuu muuhun lainsäädäntöön. Lainsäädäntöön ei ole pidetty mahdollisena sisällyttää kirkkolain kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä.
Perustuslakivaliokunnan tuolloisen arvion mukaan kirkkolain erityinen säätämisjärjestys rajoittaa merkittävästi eduskunnan lainsäädäntövaltaa kirkkolain alaan kuuluvissa asioissa ja on tässä suhteessa valtiosääntöoikeudellisessa järjestelmässämme hyvin poikkeuksellinen eikä se ole valtiosääntöisesti ongelmaton. Valiokunnan mukaan se edustaa selvää poikkeusta sekä perustuslain 2 §:n 1 momentin kansanvaltaisuusperiaatteeseen että valtiosäännön keskeiseen lähtökohtaan lainsäädäntövallan osoittamisesta eduskunnan tehtäväksi siten kuin valtiollisten tehtävien jakoa ja parlamentarismia koskevassa perustuslain 3 §:n 1 momentissa säädetään.
Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota edellistä kirkkolakiehdotusta arvioidessaan kirkkolain erityisen säätämisjärjestyksen arvioinnin tarpeellisuuteen. Perustuslakivaliokunta toistaa arvionsa. Uudelleenarviointia puoltaa valiokunnan kanta kirkkolain erityisen säätämisjärjestyksen piiristä ja sen suppeasta tulkinnasta. Eduskunnan valtiosääntöiseen asemaan tukeutuvan arvioinnin on syytä kattaa erityisen säätämisjärjestyksen ja kirkolliskokouksen aloiteoikeuden sääntely perustuslaissa ja kirkkolaissa kokonaisuudessaan. Sääntelyn asiasta on oltava selkeää ja tarkkarajaista.
Hallintovaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee arvioida kirkkolain erityisen säätämisjärjestyksen ja kirkolliskokouksen aloiteoikeuden sääntely perustuslaissa ja kirkkolaissa ja arviointi tulee tehdä yhteistyössä evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.
Hallintovaliokunta toteaa, että kirkkolainsäädännön kokonaiskodifiointi on alkanut alun perin yli 15 vuotta sitten, ja valiokunta pitää tärkeänä, että uudelleen valmisteltu esitys uudeksi kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi on saatu nyt eduskunnan käsiteltäväksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan esityksessä on otettu asianmukaisesti huomioon lausunnossa 4/2020 esitetyt säätämisjärjestykseen vaikuttavat huomautukset, ja lakiehdotukset voidaan siis käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Hallintovaliokunta ehdottaa kirkkolakiehdotukseen tehtäväksi kaksi lainsäädäntöteknistä oikaisua, ja lisäksi kirkon viranhaltijalakiin hallintovaliokunta ehdottaa lisättäväksi säännöksen siitä, että viranhaltijalla ja työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään myös hyvinvointialueen luottamustoimen hoitamista varten.
Ja hallintovaliokunnan päätösehdotus: ”Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen 108/2022 sisältyvät 3.—5. lakiehdotuksen” ja ”Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen.” Mietintö on yksimielinen. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T15:39:00,2023-02-27T15:49:00,Tarkistettu,1.1
2022_176_50,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_51,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitän lämpimästi hallintovaliokuntaa ja sen puheenjohtaja Rantasta, että tämä esitys on saatu nyt tänne pöydälle, jotta ei kävisi niin, että tämä esitys jäisi pöydälle eduskunnan toiminnan loppuessa. Tätä on niin pitkään valmisteltu, ja kirkolliskokous lähetti tämän eduskunnalle yksimielisenä, ja pidän erittäin arvokkaana sitä, että tämä on saatu myös yksimielisesti käsiteltyä näissä meidän valiokunnissamme.
Kuten hallintovaliokunta tuossa mietinnössä totesi, tässä esityksessä on kyse mittavimmasta kirkkoa koskevasta lakiuudistuksesta sitten nykyisen kirkkolain säätämisen. Kirkkolakihan juontuu ortodoksisen keisarin ja suuriruhtinaan ajalta, jolloin valtion ja kirkon suhde oli aluksi hyvinkin tiivis. Sadan vuoden aikana kirkon kytkennät valtioon ovat keventyneet ja sen julkisoikeudellinen asema kaventunut, ja jo ennen tätäkin lakiuudistusta on tehty aivan viime vuosinakin tiettyjä kevennyksiä. Voin kertoa teille, että olin kyllä aika hämmentynyt, kun olin kirkollisasioista vastaava ministeri ja pöydälleni alkoi tulla paksuja nippuja esityksiä, joita oli käsitelty monessa, monessa portaassa, kirkollisessa hallinnossa, ja asiat, joita ne koskivat, olivat esimerkiksi Peräseinäjoen sankarihautausmaan nimikilpien tekstin taustan syventäminen, josta ministerin piti tehdä lopullinen päätös, tai esimerkiksi jonkun yksittäisen kirkon valaistuksen uudistaminen tai jonkun hautausmaan aidan korjaaminen. Siis todellakin vielä silloin 2011—2015 tällaiset päätökset tulivat ministerin pöydälle. Itse otin tämän kirkolliskokouksessa heti puheeksi, ja sanoin, että eihän tässä ole mitään järkeä, ei tällaisessa ole mitään järkeä. Tätä on jo onneksi kevennetty, ja tässäkin esityksessä nyt edelleen tätä kirkon hallintoa aiotaan keventää, mikä on järkevää.
Lisäksi tähän liittyy sisällöllisiä uudistuksia. Esimerkiksi seurakuntajaon muutosta koskevia säännöksiä tarkastetaan, seurakunnan jäsenen vaikuttamismahdollisuuksia tuetaan säätämällä viestinnästä ja tietojenantovelvollisuudesta, ja todellakin tätä kirkon hallintoa kevennetään luopumalla erilaisista alistusmenettelyistä. Ja sitten mahdollistetaan sähköiset kokoukset, sähköinen päätöksentekokyky, mikä myöskin joustavoittaa tätä hallintoa.
Mutta huomionarvoista tässä on mielestäni kuitenkin se, miten suurelta osin kirkkolaki säilyy keskeiseltä sisällöltään entisellään. Perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi, että lakiin liittyvä tunnustuksellinen sääntely voi olla tärkeää kirkon uskonnollisen identiteetin kannalta, ja kiinnitän erityisen huomion siihen, että tämä kirkon tunnustuspykälä jää tähän lakiin — eli pykälä, jossa todetaan, että ”kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa”. Kirkon tunnustus ilmaistaan sitten lähemmin kirkkojärjestyksessä, mutta sitten vielä tässä toisessa pykälässä sanotaan näin: ”Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.”
Perustuslakivaliokunnan mukaan tämä niin sanottu tunnustuspykälä on merkityksellinen myös perustuslain 11 §:ssä turvatun uskonnonvapauden kannalta. Pykälän 2 momentissa luetellaan uskonnon- ja omantunnonvapauden tärkeimmät ilmenemismuodot eli oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus, uskonnollinen järjestäytymisvapaus sekä myös niin sanottu negatiivinen uskonnonvapaus eli oikeus olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Uskonnolliseen yhdistymisvapauteen sisältyy perustuslakivaliokunnan mukaan myös uskonnollisen yhdyskunnan tietynasteinen sisäinen autonomia, johon sisältyy oikeus päättää uskonnollisen tunnustuksen sisällöstä.
Todellakin tämä tunnustuspykälä on aivan keskiössä kirkon kristillisen identiteetin kannalta, ja ajattelen, että sen säilyvyys on jatkossakin taattava, jotta kirkko saa olla uskollinen sille omalle tehtävälleen, omalle kutsulleen. Kirkkovaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden asema myös määritellään tässä kirkkolakikokonaisuudessa, ja heillä on myös vastuu olla omalta osaltaan toteuttamassa ja valvomassa myöskin tämän tunnustuspykälän toteutumista. Eli heitä koskee kirkkojärjestys, jossa linjataan, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan, Raamatun, mukaan. Tämä on mielestäni tärkeä huomio sanan- ja uskonnonvapauden näkökulmasta kirkon työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja kaikkien kirkon jäsenten kohdalla, joita on siis väestöstämme noin 70 prosenttia — tai ei enää ole 70 prosenttia, alle 70 prosenttia, mutta joka tapauksessa enemmistö suomalaisesta yhteiskunnasta.
Tässä yhteydessä haluan myös kiittää kirkolliskokousta, joka antoi tämän yksimielisesti tänne. Ja eduskunnallahan ei ole mahdollisuutta muuta kuin hyväksyä tai hylätä tämä, ja mielestäni valiokunnat ovat kyllä hyvin asianmukaisesti ja perusteellisesti käsitelleet tämän kokonaisuuden.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T15:49:34,2023-02-27T15:56:28,Tarkistettu,1.1
2022_176_52,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_53,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on kyse mittavasta kirkkoa koskevasta lakiuudistuksesta. Yhteensä noin sata pykälää siirretään kirkkolaista erillislakeihin ja kirkkojärjestykseen, ja kirkkolakiehdotukseen on otettu pääosin säännöksiä, jotka koskevat kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa. Esitys ei muuta kirkon ja valtion välistä suhdetta.
Esityksen tavoitteena on ollut keventää kirkon hallintoa sekä selkeyttää eri viranomaisten rooleja ja toimivallan rajoja, ja esityksessä korostetaan seurakuntien itsenäisyyttä ja toiminnan vapautta. Seurakuntatasolla tehtävistä päätöksistä vastaisivat jatkossa seurakunnat itse.
Kirkolliskokous on hyväksynyt uuden kirkkojärjestyksen, jonka on tarkoitus tulla voimaan nyt samanaikaisesti ehdotettavan kirkkolain kanssa, ja kirkkojärjestyksessä olisivat kirkon toimintaa sekä kirkon tunnustusta, tehtävää, järjestysmuotoa ja hallintoa koskevat tarkemmat ja kirkon sisäiseen lainsäädäntövaltaan kuuluvat säännökset.
Tässä on paljon hyvää, ja tämä on kannatettava lakiuudistus, mutta myös muutamia pieniä huolenaiheita on esitetty. Muun muassa AKI-liitot, joka on Suomen Kanttori-urkuriliiton, Suomen kirkon pappisliiton ja Suomen teologiliiton yhteinen edunvalvonta- ja kattojärjestö, on tuonut esille muun ohessa sen, että tämän uuden kirkon viranhaltijalain myötä kirkon viranhaltijoilta olisi poistumassa oikeus palata perhevapaalta aiempaan työhönsä, ja kyse on EU:n työ- ja yksityiselämän tasapainodirektiivin edellyttämästä vähimmäistasosta, jota jäsenvaltiot eivät saa alittaa. Nyt kun laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijoista hyväksytään tällaisenaan, kirkon viranhaltijoiden oikeus perhevapaaseen ei enää täytä edellä mainitun direktiivin asettamia vaatimuksia. Jatkossa onkin nyt sitten hyvä tarkkaan seurata tämän osalta uuden kirkkolain seurauksia, ja jos epäkohtia ilmenee tai epätasa-arvoa ilmenee, on syytä korjata kirkkolainsäädäntöä tältä osin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-27T15:56:30,2023-02-27T15:58:32,Tarkistettu,1.1
2022_176_54,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Tanus, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_55,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sari,Tanus,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on todellakin käsittelyssä nyt kirkkolaki, jonka uudistamista on tehty vuosia ja vuosia, ja minäkin haluaisin tässä kiittää paitsi kirkolliskokousta, joka lähetti tämän korjatun esityksen yksimielisenä, mutta sitten myös tämän talon valiokuntia, jotka ovat tehneet todella huolellista ja tarkkaa työtä huolimatta tästä hyvin hektisestä ja paineisesta ajankohdasta niin siellä perustuslakivaliokunnassa kuin sitten mietintövaliokunta hallintovaliokunnassa. Ja haluaisin myös kiittää erityisesti hallintovaliokunnan puheenjohtajaa, edustaja Rantasta erittäin kattavasta ja selkeästä paketin esittelystä, koska tämä on todella laaja ja moninainen. Samoin edustaja Räsänen nosti hyvin keskeisiä kohtia tässä esille. Edustaja Sjöblomille: tähän huoleen liittyen toivoisin, että siellä kentällä tämä huoli otetaan vakavasti ja sitten käytännön elämässä ja käytännön toiminnassa huomioidaan se, että viranhaltijat myös voivat palata vapauttansa edeltävään toimeen tai virkaan, jotta käytännössä asiat menisivät siellä kentällä niin kuin lakien mukaisesti kuuluu. Mutta tätä pitkittämättä lämpimät kiitokset. 
Tätä on odotettu kentältä hyvin paljon, ja itse asiassa on ollut suuri huoli, ehtiikö tässä hektisessä ajassa, nyt kun tämä kausi on jo aivan viimeisiä päiviä menossa, eduskunta käsitellä, ja iso kiitos siitä, että on ehditty käsitellä ja saadaan tämä maaliin. Tätä on todellakin paljon kentällä odotettu ja toivottu, ja tietysti itselleni myös erittäin tärkeää on se sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus. Kaikki nämä asiat meillä kuitenkin evankelis-luterilainen kirkkokin suurena, isona toimijana on huomioinut, niin kuin toisaalta ortodoksikirkko ja tänä päivänä myös monet vapaan suunnan kirkot, mutta tämä evankelis-luterilainen vanha, oma kirkko, jos niin sanoisin, on ollut kautta historian ja on edelleen merkittävä toimija ja tekijä, ja meillä on tänä päivänä paljon pahoinvointia, paljon tuen tarvetta, paljon avun tarvetta, paljon kuulemisen tarvetta ja tietysti myös sitä henkistä ja hengellistä ravinnon tarvetta, ja siinä mielessä kyllä puhuimme paljon paitsi terveydenhuollosta, sairaanhoidosta ja niin edelleen, niin siinä rinnalla myös kirkon tehtävä oikeasti on sen hengellisen ravinnon antaminen, Raamatun asioiden ja sen evankeliumin esillä pitäminen. Tänä päivänä meistä monet todella kaipaamme ja tarvitsemme sitä, ja siinäkin mielessä on todella hienoa, että tämä lakipaketti on nyt tässä vaiheessa. — Kiitos paljon.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Sari Tanus,1325,2023-02-27T15:58:32,2023-02-27T16:01:36,Tarkistettu,1.1
2022_176_56,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_57,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota vain yhteen kysymykseen — kysymykseen kirkkolain niin sanotusta tunnustuspykälästä. Minä en pidä hyvänä, että kirkkolaissa, tilanteessa, jossa säätäminen tapahtuu tällaisella järjestyksellä, määritellään uskonnon perussisältöjä. Miksi en pidä sitä hyvänä? Sen takia, että koska me täällä maallisessa eduskunnassa päätämme kirkkolaista, se käytännössä tarkoittaa sitä, että periaatteessa uskonnollisen yhdyskunnan sisäisestä asiasta tulee yleisesti lainsäätäjän päätöksen tai vähintäänkin hyväksynnän alainen asia.
Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että tämä ei ole aivan ongelmatonta — ja useat perustuslakivaliokunnan asiantuntijat kiinnittivät huomiota siihen, että tällainen asetelma ei ole ongelmaton — nimenomaisesti uskonnonvapauden näkökulmasta. Uskonnollisilla yhdyskunnilla tulisi olla oikeus päättää sellaisista asioista, jotka eivät oleellisesti liity hallinnollisiin kysymyksiin, omista sisäisistä uskonnon perusperuspilareistaan. Syy, miksi perustuslakivaliokunta ei tähän nyt tätä tiukemmin puuttunut, oli se, että otettiin lusikka kauniiseen käteen, sillä tästä olisi taas tullut kauhea soppa, ja asia olisi taas viivästynyt vähintäänkin seuraaville valtiopäiville — mutta käytännössä tämä on asia, jonka ongelmallisuus ei kyllä poistu mihinkään tässä yhteydessä, ja minä oletan, että tähän myöhemmässä vaiheessa tullaan vielä palaamaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T16:01:36,2023-02-27T16:03:39,Tarkistettu,1.1
2022_176_58,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä,", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_59,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä muillekin edustajille, kentältä on tullut palautetta, että asia saataisiin maaliin. Nyt se saatiin ja vielä yksimielisesti, eli erittäin hyvä asia. Tahdon tässä vain kiittää puheenjohtaja Rantasta, että ohjasi tämän veneen maaliin. [Leena Meri: Juuri näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-27T16:03:41,2023-02-27T16:04:04,Tarkistettu,1.1
2022_176_60,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_61,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan omalta osaltani kiittää myös perustuslakivaliokuntaa, joka tämän mietinnön sai valmiiksi, ja sitä kautta hallintovaliokunta kykeni käsittelemään tämän asian loppuun. Tämä todella on ollut täällä edellisellä kaudella, ja nyt tietysti, kun aikataulu meni näin kauhean pitkälle, alkoi olla meilläkin valiokunnassa jo vähän pelko, ehditäänkö tälläkään kaudella käsitellä. Mutta tässä tämä nyt sitten yksimielisenä on, olkaamme siitä tyytyväisiä.
Liittyen tähän edustaja Sjöblomin nostamaan asiaan viranhaltijasta haluaisin vielä sen verran todeta, että ensinnäkin Kirkkohallituksen vastineessa on todettu: ”Viranhaltijan oikeus palata perhevapaalta aiempaan työhönsä: Tältä osin Kirkkohallitus viittaa asiantuntijansa 20.1. antamaan lausuntoon. Voimassa olevaan kirkkolain sääntelyyn verrattuna ehdotettua viranhaltijalain 40 §:n viittausta työsopimuslain 4 lukuun on tarkennettu. Oikeustila ei kuitenkaan muutu, koska viranhaltijan oikeutta viranhoitomääräyksen mukaiseen virkaansa voidaan pitää vahvana sekä vahvempana kuin työntekijän oikeutta palata aiempiin tehtäviinsä. Tästä syystä ei ole pidetty tarpeellisena erikseen säätää viranhaltijan oikeudesta palata perhevapaan jälkeen virkasuhteensa mukaiseen virkaan työsopimuslain 4 luvun 9 §:n mukaisesti.”
Tämä samainen säätämistapa, mikä tässä nyt on kirkon viranhaltijoiden osalta, on myös kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoiden osalta, joten siinä mielessä tämä sääntelytapa on samanlainen kuin siellä. Siltä osin voidaan ajatella, että kun tämä on samanlainen kuin kuntien ja hyvinvointialueiden viranhaltijoilla, niin silloin se helpottaa näitten säännösten tulkintaa ja soveltamista.
On tietysti selvää, että kun henkilö on virkavapaalla, hänen pitäisi voida todella palata siihen omaan tehtäväänsä. Siitä ei kaiketi ole kahta sanaa. Nythän se on sitten mustaa valkoisella myöskin täällä Kirkkohallituksen vastineessa, että tämä oikeus on vahva, ja siinä mielessä ei ole ehkä perusteita muuttaa juuri kirkon viranhaltijoista olevaa pykälistöä erilaiseksi kuin mikä se on kuntien ja hyvinvointialueiden osalta. Siinä mielessä on hyvä nämä pointit huomioida. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T16:04:04,2023-02-27T16:06:37,Tarkistettu,1.1
2022_176_62,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Räsänen, Päivi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_63,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! En näe ongelmana sitä, että nimenomaan tämä tunnustuspykälä on kirkkolain tasolla. Ensinnäkin evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous oli yksimielisesti tämän esityksen takana, eli siellä ei koettu, että tässä loukattaisiin kirkon autonomiaa, vaan päinvastoin haluttiin ja toivottiin, että tämä tunnustus olisi nimenomaan lainsäädännön tasolla, ei sille alisteisessa kirkkojärjestyksessä, koska tässä on kysymys itse asiassa kirkon koko olemassaolon ytimestä, eli kirkko rakentuu tämän perustan ja tunnustuksen tasolle. Sikäli kuin itsekin olen näitä kirkolliskokouksen puheenvuoroja kuunnellut ja sieltä mietintöjä lukenut, niin nimenomaan haluttiin saada juuri tämä tunnustuspykälä ikään kuin kiveen hakatuksi, korkealle tasolle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T16:06:39,2023-02-27T16:07:52,Tarkistettu,1.1
2022_176_64,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_65,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua. Varmasti kaikki ovat tyytyväisiä, että tämä lakipaketti nyt saadaan eteenpäin, siis siitä näkökulmasta, että tämä on toinen kierros, ja ajattelen, että se on kaikkien etujen mukaista totta kai.
Itse olen miettinyt tuolla perustuslakivaliokunnassa aika paljon tätä kirkkolain säätämisjärjestyskokonaisuutta, ja ehkä siinä voisi olla myös tarkastamisen paikka siis siitä näkökulmasta, että nythän meillä on mahdollisuus perustuslakivaliokunnassa joko hylätä taikka hyväksyä, ja aika monesti se on aika iso kokonaisuus ja on aika iso kynnys sitten hylätä pienin perustein, mutta sitten toisessa lain kokonaisuudessa saatettaisiinkin korjata joku asia sieltä. Että kyllä minä ajattelen, että tässä saattaisi olla kyllä tarkastamisen paikka.
Mitä tulee tähän tunnustuksen kokonaisuuteen, tässä varmasti löytyy monenlaisia mielipiteitä, eikä siitä nyt varmaan sen enempää. Ehkä itse olen ajatellut sitä niin päin, että jotta se tunnustuskokonaisuus... [Puhujan mikrofoni sulkeutuu — Anna Kontula: Sori sori, väärä nappi!] — Edustaja Kontula siellä. 
Varmastikin se...
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Mikrofoni on edelleen pois päältä. ] Minä ajattelen, että varmastikin se tunnustuksellisuus olisi enemmänkin kirkon vapauden piirissä, jos se olisi enemmänkin siellä lainsäädännön ulkopuolella, ja sitä kautta se ehkä suojaisi enemmän sitä kirkon vapautta itse määritellä kuin silloin, jos se menisi lainsäädännön kautta, mutta ymmärrän, että tässä on monia, monia näkökulmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2023-02-27T16:07:53,2023-02-27T16:09:20,Tarkistettu,1.1
2022_176_66,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_67,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Niin, pahoittelut. Kun ei ole ollut talossa kovin kauaa, niin ei vielä oikein osaa näitä nappeja. — Minun mielestäni on tärkeää ymmärtää se ero, että on ihan oikein, että kirkolliskokous päättää tunnustuksesta ja päättää, millaisen paperin se perustuslakivaliokuntaan tai eduskuntaan lähettää, mutta kirkolliskokous ei ole se, joka päättää meillä uskonnonvapaudesta ja siitä, mitenkä uskonnonvapautta tulkitaan ja mikä meillä täyttää uskonnonvapauden ehdot. Ne ovat asioita, joista pitäisi päättää sitten ensisijaisesti perustuslakivaliokunnassa ja toki myös eräissä muissa elimissä. Ja sen takia minusta on tähdellistä, että vaikka kirkolliskokous itsessään olisi yksimielisesti sitä mieltä, että sinne vaan lakiin se tunnustus ja ei haittaa, vaikka se meneekin sitten eduskunnan hyväksynnän kautta, niin se ei sitä valtiosääntöoikeudellista ongelmaa poista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T16:09:21,2023-02-27T16:10:34,Tarkistettu,1.1
2022_176_68,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_69,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Itselläni ei ole tähän tunnustuspykälään nyt sinänsä minkäännäköistä intohimoa, mutta olen kyllä hämmästellyt hiukan sitä, että kun me puhumme kirkkolaista ja evankelis-luterilaisesta kirkosta, jonka opetukset ymmärrykseni mukaan perustuvat Raamattuun, niin jos se tunnustuksellisuus halutaan pitää siellä pykälässä — itse en näe tässä kyllä minkäännäköistä ongelmaa — niin miksi se ei voisi olla kirkkolaissa. Eikö kirkkolain tehtävä ole juuri kirkkoa säädellä? Enkä saata ymmärtää, miten se rikkoisi kenenkään uskonnonvapautta, että se siellä on, koska eihän henkilö, joka ei tunnusta evankelis-luterilaisen kirkon oppeja, yleensä silloin kai kuulu kirkkoon, ja siltä osin hän sitten voi käyttää sitä omaa uskonnonvapauttaan. Että itselläni tämä akatemiapuoli on täällä kyllä täysin oman ajatusmallini ulottumattomissa, mutta se nyt ei sinänsä millään lailla ihmeellistä ole, me emme aina ymmärrä itseämme viisaampia ja heidän ajatuksiansa. Mutta se on tässä kyllä sanottava, että en näe tätä millään lailla ongelmalliseksi. Miksi kirkko ei voisi omaa tunnustustansa kertoa omassa lainsäädännössänsä?", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T16:10:34,2023-02-27T16:12:00,Tarkistettu,1.1
2022_176_70,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_176_71,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle kirkkolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 108/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 44/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Muistetaan nyt kuitenkin, että kristillisen tradition piirissä on useita eri kirkkokuntia ja pelkästään meidän luterilaisen kirkon piirissä on useita eri tapoja hahmottaa sitä, mitkä ovat Raamatun perusteella ne uskon keskeiset tukipilarit. Ja ei ole mitenkään itsestäänselvää, etteikö... Pikemminkin on oletettavaa, että tällaisia tulkintoja syntyy myös lähivuosikymmeninä uusia, niin kuin niitä on syntynyt koko kristillisen historian ajan. Tämän takia pelkästään se, että meillä on kirkkolaki, jossa mainitaan luterilainen kirkko ja mainitaan Raamattu, ei itsessään vielä tarkoita, että tunnustuksen määritelmä olisi jotenkin vuosituhannesta toiseen vakaa ja muuttumaton. Ja jos sitä muutetaan, jos se vaatii jonkinnäköistä päivitystä, niin on parempi, että kulloinenkin uskonnollinen yhdyskunta sen tekee kuin että sen tekee eduskunta tai perustuslakivaliokunta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+4.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T16:12:00,2023-02-27T16:12:30,Tarkistettu,1.1
2022_176_72,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on hallintovaliokunnan mietintö HaVM 45/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Avaan yleiskeskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_73,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Esittelen hallintovaliokunnan mietinnön laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä. Samalla vuonna 2011 voimaan tullut kotoutumisen edistämisestä annettu laki kumotaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhdeksää muuta lakia.
Uudella kotoutumislailla pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä. Tämä on tarkoitus toteuttaa parantamalla ohjauksen ja neuvonnan saatavuutta, nopeuttamalla palveluihin pääsyä, tavoittamalla maahanmuuttajia palveluihin nykyistä kattavammin maahanmuuton alkuvaiheessa sekä kehittämällä kotoutumisen alkuvaiheen palveluita kokonaisvaltaisesti ja työelämälähtöisesti. Tavoitteena on alkuvaiheen kotoutumisen tehostamisen lisäksi muun ohella edistää maahanmuuttajien osallisuutta sekä vahvistaa hyviä väestösuhteita ja kumppanuuksia esimerkiksi järjestöjen kanssa. Hallintovaliokunta pitää esityksen tavoitteita kannatettavina.
Eduskunta on tarkastusvaliokunnan kotouttamisen toimivuutta koskevaan mietintöön 6/2018 perustuvassa kannanotossaan edellyttänyt hallituksen laativan kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeista ja toteutettavista uudistuksista sekä antavan sen eduskunnalle selontekona. Eduskunta on samalla edellyttänyt, että hallitus uudistaa selonteon eduskuntakäsittelyn pohjalta kotoutumisen edistämisestä annetun lain kokonaisuudessaan ja tekee tarvittavat muutokset muuhun lainsäädäntöön. Kannanotossa muun muassa edellytetään kotouttamisen merkittävää nopeuttamista sekä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuuden lisäämistä ja niiden vaikuttavuuden parantamista.
Hallintovaliokunta pitää kotoutumista erittäin tärkeänä osana kokonaisvaltaista ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Valiokunta pitää myönteisenä, että ehdotetuilla muutoksilla panostetaan erityisesti kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuteen. Alkuvaiheen toimenpiteillä tulee tähdätä ennen kaikkea maahanmuuttajan mahdollisimman nopeaan työllistymiseen. Valiokunta korostaa erityisesti suomen ja ruotsin kielen osaamisen keskeistä merkitystä maahanmuuttajien työllistymisessä ja yhteiskuntaan kotoutumisessa. Valiokunta katsoo, että kotoutumistoimenpiteiden velvoittavuutta tulee edelleen lisätä ja että maahanmuuttajilta tulee edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen ja arvojen tuntemusta. Valiokunta korostaa lisäksi yksilön omaa aktiivisuutta ja vastuuta kotoutumisestaan.
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota siihen, että työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämistä ja kotoutumisen edistämistä koskevat laajat ja merkitykselliset lainsäädäntöuudistukset on jouduttu käsittelemään eduskunnassa niiden laajuuteen nähden hyvin lyhyessä ajassa vaalikauden lopulla. Tämä on vaikeuttanut eri esitysten yhteensovittamista. Toteutettaessa laajoja uudistuksia samanaikaisesti riskinä on, että kotoutumistoimien jatkuvuus vaarantuu. Kotoutumista tukevien erityistoimenpiteiden ja yleisen palvelujärjestelmän tulee muodostaa johdonmukainen palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa asiakkaan palvelutarpeen mukaiset oikea-aikaiset palvelut ilman tarpeettomia viiveitä. 
Hallintovaliokunta on saanut asiassa perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnot. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ykkös- ja kakkoslakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan rikosoikeudellisesta virkavastuusta tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Hallintovaliokunta on ottanut perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset huomioon ja täsmentää kakkoslakiehdotuksen 22 a §:ää ja lisää ykköslakiehdotukseen uuden 96 §:n virkavastuusta.
Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuutta ehdotetaan selkeytettäväksi uudella kunnan kotoutumisohjelmalla, joka on perustelujen mukaan eräänlainen palvelutarjotin, josta valitaan kullekin maahanmuuttajalle laadittavaan yksilölliseen kotoutumissuunnitelmaan hänen palvelutarpeensa mukaiset palvelut. Kunnan kotoutumisohjelma sisältää vähintään osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin, kotoutumissuunnitelman laadinnan, monikielisen yhteiskuntaorientaation, kotoutumiskoulutuksen, omaehtoiset opinnot sekä ohjausta ja neuvontaa. Kotoutumisohjelman tulee sisältää myös kielitaidon päättötestaus. Lisäksi kunta voi kehittää omia palveluitaan osaksi kotoutumisohjelmaa. Kunnan kotoutumisohjelma voi sisältää myös esimerkiksi kolmannen sektorin toimintaa.
Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia siitä, että kotoutumisohjelma lisää kotoutumisen alkuvaiheen suunnitelmallisuutta ja että erityisesti työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutuminen tehostuu nykyisestä. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä tulee kuitenkin olla tarjolla myös työssä oleville ja muille Suomeen muuttaneille, joiden tarkoituksena on olla maassa pidempään. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös työn ja opiskelun perusteella Suomeen muuttaneiden kotoutumisen edellytyksiä parannetaan. Esimerkiksi mahdollisuuksia suomen tai ruotsin kielen opiskeluun työn ja opiskelun ohessa sekä perheenjäsenten kotoutumista tulee edistää.
Kunnan vastuuta kotoutumisen edistämisestä laajennetaan ehdotuksen mukaan niin, että sen tehtävänä on laatia mainittu arviointi ja kotoutumissuunnitelma sekä työttömille työnhakijoille että laissa määritellyille, työvoiman ulkopuolella oleville maahanmuuttajille, kuten kansainvälistä suojelua saaville kotivanhemmille ja ihmiskaupan uhreille. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotoutuminen käynnistyy mahdollisimman pian maahantulon jälkeen.
Kotoutumisen onnistumisen kannalta on keskeistä, että osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnissa tunnistetaan nykyistä paremmin yhtäältä ne maahanmuuttajat, joilla on valmius siirtyä nopeasti työelämään, ja toisaalta ne, jotka tarvitsevat työllistymisen tueksi esimerkiksi ammatillisen osaamisen kehittämistä tai sosiaali- ja terveyspalveluita. Valiokunta pitää perusteltuna, että kotoutumista edistäviä palveluita pyritään kohdentamaan erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ja niille, joilla on suurempi riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle. Valiokunta korostaa erityisesti kotona lapsia hoitavien vanhempien tavoittamista ja pääsyä palveluihin.
Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma laaditaan ehdotetun lain mukaan enintään yhden vuoden ajaksi. Kotoutumissuunnitelman enimmäiskesto, joka alkaa ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta, lyhennetään nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Enimmäisaikaa voidaan kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttyessä pidentää enintään kahdella vuodella. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on korostettu, ettei kahden vuoden kotoutumissuunnitelman enimmäiskesto ole kaikille riittävä.
Kotoutumiskoulutus, lukutaitokoulutus ja aikuisten perusopetus ovat jatkossakin kotoutumisen alkuvaiheen keskeisiä elementtejä. Niiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kehitetään osana kotoutumisohjelman valmistelua. Valiokunta tähdentää, että kotoutumisohjelman vaikuttavuus riippuu kotoutumiskoulutuksen laadusta sekä siitä, missä määrin maahanmuuttajat toimenpiteisiin osallistuvat. Maahanmuuttajilla tulee olla riittävät kannustimet toimenpiteisiin osallistumiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotoutumissuunnitelman ja kotoutumisohjelman noudattaminen on maahanmuuttajalle aidosti velvoittavaa. Oikeutta työttömyysetuuteen voidaan rajoittaa tai oikeutta toimeentulotukeen alentaa jo nykyisen lainsäädännön nojalla, jos maahanmuuttaja esimerkiksi kieltäytyy ilman pätevää syytä osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuun toimenpiteeseen. Valiokunta toteaa, että lainsäädäntöä, jolla pyritään lisäämään toimenpiteiden velvoittavuutta, tulee myös käytännössä soveltaa.
Laissa ehdotetaan säädettäväksi uudesta monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta, jolla pyritään parantamaan maahanmuuttajien yhteiskunta- ja työelämätietoutta heti maahantulon alkuvaiheessa. Hallituksen esityksen liitteenä olevan asetusehdotuksen mukaan monikielinen yhteiskuntaorientaatio on toteutettava lähiopetuksena, ellei etäyhteyden käyttäminen ole osallistujien maantieteellisestä etäisyydestä tai muusta perustellusta syystä tarpeen. Valiokunta pitää tätä linjausta perusteltuna ja korostaa, että etäyhteyttä tai tulkkausta voidaan käyttää yhteiskuntaorientaation toteutumisessa vain poikkeuksellisesti.
Kotoutumiskoulutukseen lisätään suomen tai ruotsin kielen päättötestaus. Hallintovaliokunta pitää kielitaidon päättötestausta hyvänä uudistuksena. Valiokunnan käsityksen mukaan kielitaidon päättötestaus ei kuitenkaan suoraan lisää koulutuksen velvoittavuutta. Velvollisuuksien laiminlyöminen voi vaikuttaa työttömyysetuuteen tai toimeentulotukeen samalla tavoin kuin nykyisessä lainsäädännössä. Valiokunta huomauttaa, ettei näitä mahdollisuuksia ole saadun selvityksen mukaan käytännössä juurikaan sovellettu.
Kotoutumislakiehdotus velvoittaa toimijoita yhteistyöhön. Lakiehdotuksen mukaan kunnan on tarvittaessa yhteistyössä hyvinvointialueen, muun viranomaisen ja palveluntuottajan kanssa huolehdittava kotoutumista edistävien palveluiden yhteensovittamisesta siten, että yhteensovitettuja palveluja tarvitsevat kotoutuja-asiakkaat, maahanmuuttajat ja maahanmuuttajaryhmät tunnistetaan ja heidän tarvitsemansa palvelut määritetään.
Lakiehdotukseen sisältyi myös voimassa olevaa lakia vastaava säännös paikallistason monialaisesta yhteistyöryhmästä, jollainen kunnan on perustettava, jos kunnassa esiintyvä maahanmuuttajien palvelutarve sitä edellyttää.
Valiokunta toteaa, että maahanmuutto ja näin ollen myös kotoutumiseen liittyvät tarpeet keskittyvät Suomessa voimakkaasti kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asiantuntijakuulemisissa on katsottu, ettei rahoitus huomioi riittävästi kuntien erilaisia tilanteita maahanmuuton suhteen ja isojen kaupunkien rahoitus pienenee nykyiseen rahoitukseen verrattuna, minkä katsotaan liittyvän vieraskielisyyskriteerin toimivuuteen. Pienillä kunnilla on puolestaan haasteita tarjota vastaavaa palvelutuotantoa kuin isot kaupungit. 
Lisäksi, arvoisa puhemies, tässä on vielä henkilötietojen käsittelyä ja valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita, jotka kuntien tulee ottaa käyttöön.
Hallintovaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen sisältyvät 4, 6 ja 9 lakiehdotuksen, muutettuna 1—3, 5 ja 10 lakiehdotuksen sekä uudet 11 ja 12 lakiehdotuksen, eduskunta hylkää lakialoitteeseen 20/2019 sisältyvän lakiehdotuksen ja eduskunta hylkää toimenpidealoitteen 76/2022. Mietintö ei ole yksimielinen. Mietintöön sisältyy perussuomalaisten ja kokoomuksen hylkäysehdotuksen sisältävä vastalause. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T16:13:00,2023-02-27T16:24:00,Hyväksytty,1.1
2022_176_74,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_75,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin itse eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen viime vaalikaudella, kun laadimme kotouttamisen toimivuutta koskevan mietinnön, ja tämän mietinnön pohjaltahan eduskunta edellytti, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta ja toteutettavista uudistuksista, ja aivan yksityiskohtaisesti tässä tarkastusvaliokunnan mietinnössä nostettiin esiin esimerkiksi kotouttamisen merkittävä nopeuttaminen niin, että kotouttamisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Lisäksi edellytettiin lisättävän oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotouttamissuunnitelmaan kielitaitoa mittaava koe ja myös turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyvää opintotoiminnan velvoittavuutta lisättiin, esimerkiksi suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen ja arvojen tuntemusta, ja tähänkin edellytettiin koetta. Eli nämä, mitkä eduskunta hyväksyi, olivat kaikki tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä. 
Ja valitettavasti kyllä täytyy sanoa, että tämä hallituksen esitys ja enemmistön mietintö eivät vastaa sitä, mitä edellinen eduskunta edellytti, eikä se tule tuomaan ratkaisuja niihin polttaviin ongelmiin, joita meillä tällä hetkellä kotouttamisessa on. Nostan esiin ongelman esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikossa lukutaidossa, matematiikassa, luonnontieteissä, joissa varsinkin toisen polven maahanmuuttajien kohdalla on tavattoman suuri ero kantaväestöön nähden. Suomessa nämä erot ovat Euroopan suurimpia. 
Kielitaitoa tarvitaan työmarkkinoilla, jotta voidaan integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Kristillisdemokraatit ovat esittäneet esimerkiksi työmarkkinatukea muokattavaksi niin, että siihen tulisi kielilisä, joka kannustaa nopeaan suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, eli työmarkkinatuen rakennetta muutettaisiin niin, että määrä [Puhemies koputtaa] laskettaisiin 80 prosenttiin peruspäivärahan määrästä mutta sitten kielikokeella voitaisiin saada korotettua se siihen 100 prosenttiin. 
Sitten toinen ongelma on tämä kasvava jengirikollisuus, johon tämä ei myöskään tuo eväitä. Maahanmuuttopolitiikan ja kotouttamisen epäonnistumisesta on todellakin rohjettava puhua ja tehdä korjauksia [Puhemies koputtaa] ilman leimautumista rasismiin. [Leena Meri: Se on kyllä just näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-27T16:24:57,2023-02-27T16:28:11,Hyväksytty,1.1
2022_176_76,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_77,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Hyvä puhemies! Tässä esityksessä pyritään nopeuttamaan ja tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä parantamalla ohjausta ja neuvontaa sekä kehittämällä palveluita. Käsittääkseni esitys on kuitenkin pitkälti prosessuaalinen, ja se ei anna kuitenkaan tosiasiallisesti kovin konkreettisia parannusehdotuksia erinäisiin ongelmiin, jotka liittyvät erityisesti tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen ja yliedustukseen esimerkiksi työttömyydessä ja rikostilastoissa. Aiemmin eduskunta myös edellytti kannanotossaan velvoittavuuden lisäämistä, mutta tätä ei kuitenkaan ole oleellisesti tehty.
Itse asiaan esitetty vastalause on ansiokas. Siinä sanotaan muun muassa, että samat maahanmuuttajaryhmät, pääosin Afrikasta ja Lähi-idästä, ovat olleet vuosikausia yliedustettuina työttömyysluvuissa. Turvapaikkaperusteisen maahanmuuton piirissä saapuneet tulijat ovat kaikkiaan taloudellisilta nettovaikutuksiltaan ongelmallisempia kuin muut ryhmät. Suurempi riippuvuus sosiaalituista on tietyissä kansalaisuusryhmissä jopa ylisukupolvinen ilmiö. Yksilötasolla tietysti osa sopeutuu, ja hyvä niin, mutta kun puhutaan ryhmistä, niin tosiasia on, että maahanmuuton myötä maassa on suuri määrä ihmisiä, joista monilla ei ole aikomustakaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, ja tämä määrä valitettavasti lisääntyy jatkuvasti.
Miksi näin, ja mitä pitäisi tehdä? On syytä pohtia, voiko suomalainen yhteiskunta nykyisen kaltaisilla säännöillä ja rakenteella ylipäätänsä onnistua näiden maahantulijaryhmien sopeutumisessa — sopeutumisessa toki näillä maahanmuuttajilla itsellään on suurin vastuu. Mitkä ylipäätänsä ovat demokraattisen pohjoismaisen yhteiskunnan kyky ja keinot lopulta puuttua kehityskulkuun siinä vaiheessa, kun maassa oleskelee jo huomattava määrä heikosti sopeutumishaluisia ja -kykyisiä henkilöitä, ja kauanko tässä kestää? Palveluprosessien tehostamisessa puhutaan viikoista, kuukausista ja ehkä jopa vuosista, mutta samalla syytä on kuitenkin esittää kysymys, missä määrin sopeutumista tapahtuu edes vuosikymmenissä ja tapahtuuko sitä ylipäänsä riittävissä määrin missään järkevässä aikahorisontissa. Tarvitaan realistinen arvio siitä, mitä odotukset laajamittaisten maahanmuuttajaryhmien osalta ylipäätänsä ovat. Tässä ensimmäinen iso kritiikkini.
Toki meidän järjestelmässä on myös paljon pielessä. Meillä on passivoiva sosiaaliturvajärjestelmä, meillä on velvoittavuutta hyvin vähän. Niin kuin oltiin nostettu myös tässä vastalauseen kritiikissä, on pientä karenssia, pientä leikkausta mutta ei nyt tosiasiassa mitään suurempaa, ja muistaisin, että tässä salissa jo jokin aika sitten tuli ilmi, että oliko se peräti prosentti vai kuinka pieni osuus, joka oli näissä TE-toimistojen päätösten rikkomisessa johtanut edes karensseihin, niin että se oli hyvin pieni luku. Edelleen meidän järjestelmä maahantulon osalta ei juuri sisällä valintakriteerejä sen suhteen, miten tulijat sopeutuisivat Suomeen. Pysyviä oleskelulupia, kansalaisuuksissa asumisaikavaatimukset ovat lyhyitä, ja asiaa ei edelleenkään edesauta se, että rikosoikeudellinen vastuu erilaisista rikoksista ja rangaistukset ovat kovin lieviä.
Hyvä puhemies! Mitä pidempään meillä on huonoa maahanmuuttopolitiikkaa, sitä syvemmälle me päädytään erilaisiin ongelmiin, ja olisi tuhannesti helpompaa vaihtaa politiikkaa kuin että itse kukin joutuu omassa arjessaan sitten miettimään erilaisia keinoja, miten itse sopeutua erilaisiin ongelmiin. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-27T16:28:12,2023-02-27T16:32:34,Hyväksytty,1.1
2022_176_78,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_79,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Viime kaudella ennen vaaleja tosiaan tarkastusvaliokunta antoi yksimielisen mietinnön kotouttamisen toimenpiteistä. Siinä oli puheenjohtajana sosiaalidemokraattien Heinäluoma ja varapuheenjohtajana keskustasta henkilöitä, ja siellä olivat keskeiset eduskuntapuolueet edustettuina, ja hyvin yksimielisesti tuli tahtotila, että nyt velvoittavuutta, tähän täytyy tulla muutos.
Nyt on sitten seuraavat vaalit edessä, ja näin ei ole tapahtunut. Tämä on todella harmillista, että kun katsoo tätä vastalausetta ja vastalauseita ja asiantuntijakuulemisia, niin kyllä tässä palvelujen lisäämislaista puhutaan ja velvoittavuus loistaa poissaolollaan. Täällä on esimerkiksi todettu, että tässä laissa ei ole kotoutumisen edistämiseksi kovin konkreettisia keinoja. Näissä aikaisemmissa puheenvuoroissa tuotiin esiin näitä kokeita, velvoittavuutta, yhteiskunnan normien ja tietoisuuden lisäämistä ja kielikoetta ja lyhyempiä aikoja siihen, että henkilö itse kotiutuu, eikä niin, että me laitostamme hänet ja ohjaamme häntä polulta toiseen.
Sitten katsoin tästä perussuomalaisten vastalauseesta, jossa on myös kokoomus mukana, että on hyvin merkittävää myös tämä, että täällä lisätään kuntien tehtäviä, ja asiantuntijakuulemisissa on tullut esille, että täällä on osin keinotekoisia päällekkäisiä tehtäviä suhteessa hyvinvointialueeseen ja miksi pitää keksimällä keksiä tehtäviä. Tässä tällä tavalla todetaan: ”Kunta vastaisi myös esityksen perustelujen mukaan lähtökohtaisesti kiintiöpakolaisen vastaanottamisesta lentokentältä, vaikka tehtävä on asiantuntijalausunnoista ilmenevällä tavalla vieras nykyisten kuntien palvelufunktioille. Asiantuntijalausunnoissa on yksiselitteisesti todettu, että on yhdenvertaisuusajattelun vastaista, että osalle asiakaskunnasta kunnalle säädettäisiin yksityiskohtaisesti tehtäviä esimerkiksi lentokentälle vastaan menemiseen ja ruoan ostamiseen liittyen.” Nyt kyllä kuulostaa aikamoiselta palvelutarjottimelta. Tässä vastalauseessa todetaan, että tämä asettaa kyllä eri ryhmät kuntalaisina eriarvoiseen asemaan. Erittäin, erittäin huolestuttavaa.
Tuossa perussuomalaisten edustaja Puisto piti hyvän puheenvuoron siitä, mitä tämä myös aiheuttaa meidän työttömyydelle ja työllisyydelle ja sosiaalitukiriippuvuudelle. Me olemme puhuneet valtiontaloudesta ja siitä, että meidän on pakko saada näitä menoja leikattua. Ja perussuomalaisethan ovat esittäneet sosiaalitukiin perustuvan maahanmuuton merkittävää rajoittamista, ja kiintiöpakolaisiakin pitäisi auttaa siellä lähellä. Silloin myös samalla summalla pystyisi auttamaan enemmän ihmisiä. Ei ole mitään järkeä raahata ihmisiä ympäri maailmaa paikkoihin, missä he eivät sitten välttämättä edes sopeudu, ja se on myös meille äärettömän, äärettömän kallista.
Ja sitten täällä tuodaan esille se, kuinka kielten oppiminen olisi avainasemassa. Näitä tulkkauspalveluitahan Suomessa annetaan vuosikausia. Ne tulevat myös erittäin kalliiksi. Siinä pitäisi olla ehdoton raja, että tässä ajassa on se opeteltava ja sen jälkeen pitää itse maksaa tulkkauspalvelut. Tämä on perussuomalaisten linja.
Ja vielä tuossa lopussa, sivulla 91, hallintovaliokunnan perussuomalaisten ja kokoomuksen edustajat ovat hyvin korostaneet henkilön omaa toimintaa, omaa tahtoa, omaa aktiivisuutta. Minä joskus mietin — tuossa hallituspuolueiltakin — että minusta tuntuisi, että nämä ihmiset kotiutuisivat jopa paremmin, kun heiltä vaadittaisiin asioita. He voivat tuntea itsensä jopa toisarvoisiksi, kun heidät tietyllä tavalla jopa leimataan sellaisiksi, että he eivät pärjää ilman, että heitä pidetään kädestä kiinni. Se asenne jotenkin tuntuu hyvin kummalliselta. Jos me ajatellaan ihmisiä, ketkä siirtyvät syystä tai toisesta — suomalaisiakin maailmalle — niin ei siellä ole ketään vastaanottamassa ja heitä kädestä pitämässä, vaan ihmiset ovat aktiivisia, lähtevät itsekin oppimaan asioita. Ja sehän, että henkilöillä ei ole velvollisuuksia, passivoi ihmisiä, ja silloin jotenkin varmaan pidetään vähempiarvoisena. Se on vähän kalskahtanut tässä palveluiden lisäämisessä, että ihan kuin he olisivat jotenkin sellaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitään, kun heille pitää palveluita vain lisätä niin että pitää eväätkin jo viedä paikan päälle. — Joo, kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-27T16:32:42,2023-02-27T16:37:52,Hyväksytty,1.1
2022_176_80,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Immonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_81,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Olli,Immonen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan uutta lakia kotoutumisen edistämisestä. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutoksia yhdeksään muuhun lakiin.
Eduskunta hyväksyi 2019 kotouttamista koskevan kannanoton, joka perustui tarkastusvaliokunnan kotouttamisen toimivuutta koskevaan mietintöön, jota myös itse olin viime vaalikaudella mukana laatimassa. Kannanotossa edellytettiin, että hallitus laatii toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistuksista. Siinä myös edellytettiin, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi. Lisäksi kannanotossa edellytettiin oleskeluluvan saaneen maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelmaan sisältyvän kielikoulutuksen velvoittavuutta ja kielitaitoa mittaavaa koetta. Turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin edellytettiin lisättävän opintotoiminnan velvoittavuutta ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Näiden toteutuminen varmistettaisiin myös kokeella.
No nyt käsiteltävä hallituksen esitys ei valitettavasti vastaa eduskunnan kannanotossa hallitukselle asetettua tehtävänantoa eli velvoittavuuden lisäämistä kotoutumiseen. Siinä ei ole konkreettisia parannusehdotuksia havaittuihin ongelmiin, jotka liittyvät tiettyjen maahanmuuttajaryhmien syrjäytymiseen sekä yliedustukseen työttömyys- ja rikostilastoissa. Lisäksi kotoutumisjakson enimmäiskestoksi esitetään kahta vuotta tai pidempää ajanjaksoa. Velvoittavuuden lisäämisen sijaan maahanmuuttajille pyritään tarjoamaan lisää palveluita.
Arvoisa puhemies! Suuri osa maahanmuuttajista jää Suomen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajataustaisen väestönosan työllisyys on laskentaperusteesta riippuen noin 10—15 prosenttiyksikköä pienempi ja työttömyys noin kaksi ja puoli -kertainen. Esimerkiksi Afganistanista, Irakista ja Somaliasta lähtöisin olevien henkilöiden työllisyysaste on vielä kymmenen maassa vietetyn vuoden jälkeenkin vaivaisen 20 ja 40 prosentin välillä. Tilastojen mukaan maahanmuuttajat nostavatkin Kelan asumistukia, työttömyysturvaa ja toimeentulotukea selvästi useammin kuin suomalaiset. Tietyissä kansallisuusryhmissä suurempi riippuvuus sosiaalituista on ylisukupolvinen ilmiö. Suomessa toisen polven maahanmuuttajat työllistyvät huonosti.
Suuri osa kotoutettavista maahanmuuttajista ei saavuta myöskään riittävää suomen peruskielitaitoa. Kielitaidon tavoitetason saavuttaa vain noin kolmasosa kotoutumiskoulutukseen osallistuvista. Maahanmuuttajia tulee velvoittaa nykyistä tiukemmin hankkimaan itselleen riittävä kielitaito mahdollisimman nopeasti. Riittävä kielitaito on sekä maahanmuuttajan itsensä että vastaanottavan yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää ja myös avainasemassa maahanmuuttajan työllistymisen kannalta.
Arvoisa puhemies! On täysin väärä lähtökohta pitää maahanmuuttajia pelkkänä yhteiskunnan tukitoimien kohteena. Maahanmuuttajia ei tule tuudittaa siihen käsitykseen, ettei heillä ole yhteiskunnassa velvollisuuksia. Kotouttamispolitiikan on nimenomaan kannustettava maahanmuuttajia oma-aloitteisuuteen ja työllistymiseen. Maahanmuuttajien etenemistä kotoutumispolulla on valvottava nykyistä huomattavasti tarkemmin, ja laiminlyöntejä varten viranomaisilla on oltava riittävät sanktiomekanismit käytettävissään.
Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset eivät korjaa nykytilan vakavia ongelmia. Ainoa toimiva keino vastata kotoutumisen haasteisiin on kotoutumisvastuun siirtäminen sanktioiden uhalla maahanmuuttajille itselleen. Lisäksi kulttuurisesti vieraista maista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa on rajoitettava merkittävästi. Kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet ja sopeutumiskyvyttömät maahanmuuttajat on puolestaan palautettava takaisin lähtömaihinsa.
Arvoisa puhemies! Suomella on viimeiset hetket käsillä alkaa toteuttaa vastuullista maahanmuutto- ja kotoutumispolitiikkaa. Mikäli maahanmuuton volyymiin ja ongelmiin ei puututa pikaisesti, on näitä ongelmia jälkikäteen vaikeaa, suorastaan mahdotonta, korjata, aivan kuten Ruotsista ja monista muista Länsi-Euroopan maista voimme nyt havaita.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Olli Immonen,1122,2023-02-27T16:37:55,2023-02-27T16:43:12,Hyväksytty,1.1
2022_176_82,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_83,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme esitystä eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi. On siis jälleen kerran aika puhua kotouttamisesta, maahanmuutosta, hyysäämisestä, paapomisesta ynnä muusta. Lakiin täräytettiin 101 pykälää, ja yhdeksän muuta lakia sotketaan tähän soppaan mukaan. Pidän tätä täysin järjettömänä: tähän aikaan eduskunnassa on hetki vielä jäljellä, ja me vain keksimme lisää ja lisää houkutustekijöitä siihen, että suomalaisen veronmaksajan varoja jää vähemmän ja vähemmän sinne ostovoiman puolelle eli lompakon pohjalle.
Arvoisa puhemies! Mielestämme vastuun kotoutumisesta tulee olla maahanmuuttajalla itsellään. On väärä lähtökohta, jos maahanmuuttajia pidetään vain yhteiskunnan toimien kohteena. Ei voi olla niin, että ei-työperäisille maahanmuuttajille ei aseteta mitään velvollisuuksia, ainoastaan oikeuksia. Heitä opastetaan kyllä hakemaan erilaisia yhteiskuntamme tukia sen sijaan, että heitä olisi opastettu kouluttautumaan tai työllistymään, sopeutumaan maassa maan tavalla -periaatteen mukaisesti.
Hallituksen hirvittävä kiilusilmäinen halu kotouttaa koko maailma Suomeen on käsittämätöntä. Kuntien tehtävät nousevat. Tällä hetkellä kunnissa on rahat loppu, mutta aina vain työnnetään lisää vastuita, velvollisuuksia ja niin edelleen ja niin edelleen, ja lista on loputon. Jos me ajatellaan tätä kokonaisuutta, niin se on taloudellisesti kestämätöntä. Tällainen lainsäädäntö on vastuutonta.
Arvoisa puhemies! Kun meiltä perussuomalaisilta aina kysytään ratkaisuja, niin tähänkin, kotoutumiseen, on kyllä olemassa selkeä ratkaisu: se on kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva. Kun se joskus tässä maassa saadaan käyttöön, meillä ei nojaile tuolla S-marketin sadevesijärjestelmiin sellaisia henkilöitä, jotka ovat tulleet tänne ainoastaan hyvän suomalaisen sosiaaliturvan perään, vaan tähän maahan tulee silloin aitoja työntekijöitä. Näin se vain kylmänviileä totuus on, ja perussuomalainen politiikka katsookin, että tämän maan vastaanotto, siis ihmisten tänne tuleminen, pitää järkeistää siten, että tähän maahan saapuu, totta kai, niitä osaajia, mielellään myös Keski-Euroopasta ja mistä tahansa päin maailmaa firmoja, jotka kenties työllistävät. Se on taas eri asia ja menee veropolitiikan puolelle, arvoisa puhemies, miten nämä voitaisiin ratkaista. Mutta perussuomalainen politiikka ei hyväksy tätä hyysäämistä, jatkuvaa kulujen nostamista ja suomalaisten lompakolle menemistä, koska mitään muuta tämäkään laki ei tuo tullessaan. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-27T16:43:19,2023-02-27T16:46:29,Hyväksytty,1.1
2022_176_84,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_85,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunta teki perusteellisen mietinnön edellisen vaalikauden lopussa kotouttamisesta ja sen ongelmista. Valiokunnan mietinnössä todettiin, että kotouttamispolitiikka ei nykyisellään toimi, ja valiokunta painotti muun muassa maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja velvollisuutta ottaa vastuuta omasta elämästään. Nähtiin tarpeelliseksi lisätä velvoitteita ja nopeuttaa kotoutumista.
Eduskunta hyväksyi siis neljä vuotta sitten tarkastusvaliokunnan yksimieliset lausumat muun muassa velvoittavuudesta kielen oppimisessa sekä suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen ja toimintatapojen noudattamisesta. No, mitä tapahtui nyt neljä vuotta myöhemmin? Saimme käsittelyymme tämän hallituksen esityksen kotoutumislaista, joka on ihan sitä samaa unelmahöttöä kuin aina ennenkin: palveluita palveluiden päälle, lisää tehtäviä ja vastuu kotoutumisesta kunnille, vaikka samaan aikaan sosiaalipalvelut ovat juuri siirtyneet uusille hyvinvointialueille, lisää pirstaleisuutta ja lisää rahan tuhlausta aivan vääränlaiseen toimintaan. Minkä tähden? Hallituksen ideologian.
Neljä vuotta sitten, vihdoinkin, tunnustettiin myös täällä eduskunnassa perussuomalaisten jo vuosia esillä pitämät ongelmat, mutta silloisen tarkastusvaliokunnan valtava työ romutettiin aivan tämän vaalikauden loppumetreillä tällä hallituksen katastrofaalisella esityksellä. Suomalaiset maksavat viulut, ja ongelmat korjaa joku muu. Kotoutumista tämä lakimuutos ei nimittäin edistä. Näen, että tämäkin jää tulevan hallituksen korjattavaksi, sillä ainoa valonpilkahdus tässä asiassa on se, että laki olisi tulossa voimaan vasta vuoden 2025 alussa. Olisi nimittäin kaikkien kannalta parempi, ettei se tulisi voimaan tässä muodossa laisinkaan.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä tällaista toiveunelmiin pohjautuvaa kotouttamispolitiikkaa. Esitämme lakimuutosten hylkäämistä, sillä tämä on räikeästi ristiriidassa eduskunnan hyväksymän tarkastusvaliokunnan mietinnön kanssa, jonka pohjalta tätä koko kotoutumislakia lähdettiin uudistamaan. Vastuun kotoutumisesta tulee olla ensisijaisesti tulijalla itsellään eikä niin kuin on toimittu tähän asti, että maahanmuuttaja on aina yhteiskunnan toiminnan kohteena. Palveluita palveluiden päälle, ei minkäänlaista velvoittavuutta — se passivoi ja opettaa tulijoille aivan väärän asenteen. Jos Suomeen tullaan, on opeteltava kieli, sopeuduttava tapoihimme, noudatettava lakejamme, on mahdollisimman nopeasti lähdettävä työelämään eikä jäädä roikkumaan yhteiskunnan palveluiden ja tukien varaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T16:46:34,2023-02-27T16:50:05,Hyväksytty,1.1
2022_176_86,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Pitko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_87,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Työikäisten määrä on Suomessa laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana 130 000:lla, ja lasku vaan jatkuu. Työvoimapula on se, mistä me saadaan viestiä jatkuvasti sekä julkiselta sektorilta että yrityksiltä. Kauppakamarin kyselyssä jopa 70 prosenttia yrityksistä kertoo, että heillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Erityisesti aloilla, kuten varhaiskasvatus ja hoiva-ala, joilla palkkatasolla ei päästä kilpailemaan, työvoimapula näkyy jo merkittävästi palveluiden laadussa.
On varmasti monta syytä tulla Suomeen työn perässä, mutta on myös yhtä monta syytä olla tulematta. Suomi on kaukainen maa, monen mielestä aivan liian kylmä, meillä on pieni omintakeinen kielemme. Toki meillä on myös puhdas luonto, laadukas koulutus, hyvät mahdollisuudet onnelliselle elämälle, mutta kyllä meidän tulee vahvistaa pitovoimaa tänne tulevien ihmisten suhteen sekä myös vetovoimaa, että me yhä enemmän saamme houkuteltua työvoimaa.
Ajattelen itse, että maahanmuuttajien erottelusta pitäisi päästä eroon. Meidän tulisi nähdä ne ihmiset tulevana työvoimana kuten myös yhtä arvokkaina ja tarpeellisina ihmisinä, olipa syy tulla Suomeen se, että tuli rakkauden perässä tai it-alan työpaikan perässä tai puolison työpaikan perässä, tai pako Afganistanista tai Itä-Afrikan kuivuudesta.
Kaiken maahanmuuton tulisi olla työhön johtavaa maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja syrjimätön pääsy osaksi työelämää ja yhteiskuntaa laajemminkin on ensiarvoisen tärkeää, ja siksi on hyvä, että tätä kotoutumislakia nyt uudistetaan. Ajattelen, että mahdollisuus toimeentulon hankkimiseen työtä tekemällä on jokaisen perusoikeus. Oikeuden ja tosiasiallisen mahdollisuuden työntekoon tuleekin olla yksi tulevien vuosien maahanmuuttopolitiikan keskeisimmistä tavoitteista, ja sen takia meidän täytyy tunnistaa sekä purkaa ne rakenteet, jotka tätä tällä hetkellä estävät. Esimerkiksi nostan nykyiset maahanmuuttohallinnon prosessit. Niitä tulisi käyttää tehokkaammin ja sujuvammin ja päästä pois tästä erittäin pirstaloituneesta maahanmuuton sääntelystä. Meidän täytyy tunnistaa myös se, että Suomi on tutkimusten mukaan Euroopan rasistisin maa, ja se on häpeäksi meille kaikille mutta myös este hyvälle kotoutumiselle.
Tässä kotoutumislaissa on paljon palveluihin ja koulutukseen liittyviä asioita, joita meidän kannattaa edistää yhdessä. Itse asiassa vähän ihmettelenkin, että tällaista pakettia täällä näin syvästi vastustetaan.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-27T16:50:06,2023-02-27T16:53:09,Hyväksytty,1.1
2022_176_88,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_89,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On totta, että kotouttamisohjelmassa on ollut ongelmia. Onnistuneen kotoutumisen täytyy käynnistyä heti maahantulon jälkeen, ja on tärkeää, että maahanmuuttajan osaaminen tunnistetaan, koska se auttaa työllistymisessä ja tarvittaessa samalla hahmotetaan lisäkoulutuksen tarpeet ja vastaavat, jos sellaisia on. Maahan muuttavalla on varmasti myös vahvempi motivaatio työllistyä, jos hän pääsee tekemään samankaltaista työtä, jota hän on kotimaassaan tehnyt tai johon hänellä on koulutus lähtömaastaan. On erittäin tärkeää myös tunnistaa, keillä on valmius heti siirtyä työelämään ja ketkä tarvitsevat työllistymiseen tukea tai mahdollisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. On huomioitava, että osa maahantulijoista voi olla hyvinkin traumatisoituneita riippuen siitä, mistä olosuhteista he tulevat. On tärkeää, että kotoutumista edistäviä palveluita pyritään kohdentamaan erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja niille, joilla on suurempi riski jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa korostimme, että osallisuus heti kotoutumisen alkuvaiheesta alkaen on avainasemassa kotoutumisen onnistumisen kannalta. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, joka edellyttää sekä maahanmuuttajien että vastaanottavan yhteiskunnan sitoutumista sekä motivaatiota.
On selvää, kuten vastalauseessa todetaan, että maahanmuuttajien on oltava valmiita sitoutumaan kotoutumista edistäviin toimiin. Lisäksi vastalauseessa todetaan, että kotoutumisen keskiössä tulisi korostaa yksilön omaa vastuuta nykyistä enemmän. Tämä tarkoittaa, että heiltä odotetaan ja edellytetään sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla heitä myös kohdellaan itsenäisinä toimijoina, jotka kantavat vastuuta omasta elämästään. Tietysti samaan aikaan on selvää, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia pitää auttaa ja tukea, ja heidän tunnistamisensa onkin kotoutumisprosessissa hyvin tärkeää.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-27T16:53:11,2023-02-27T16:55:06,Hyväksytty,1.1
2022_176_90,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_91,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kotoutumisessa onnistuminen on tulevien vuosien meidän iso yhteinen haaste. Ajattelen itse niin, että se on myöskin testi meille siitä, kykenemmekö turvaamaan tämänkaltaisen suomalaisen hyvinvointivaltion, koska on ihan selvää, että ikääntymisen johdosta me tarvitsemme yhä enemmän työvoimaa suomalaiseen työelämään ja tässä työssä vieraskieliset ovat tärkeässä roolissa. Aivan kuten tämä viime kauden tarkastusvaliokunnan mietintö meille kertoi, meillä on kyllä paljon parantamisen varaa kotoutumisessa, ja nyt tällä lakiehdotuksella lähdemme tätä korjaustyötä tekemään. Tässä lakiehdotuksessa suunnataan erityistä huomiota sekä kielen oppimiseen, joka on aivan keskeinen osa onnistunutta kotoutumista ja suomalaiseen yhteiskuntaan kiinnittymistä, että myöskin työelämän ulkopuolella oleviin vieraskielisiin, erityisesti naisiin, ja tämä on mielestäni myöskin tärkeää.
Arvoisa puhemies! Kun katsoin tätä tarkastusvaliokunnan mietintöä — en tiedä, kuinka moni täällä on itse asiassa lukenut sen tai katsonut näitä kannanottoehdotuksia, mutta sattuneesta syystä itse olen katsonut sen läpi, lukenut huolella, sillä sitä oli kirjoittamassa, puheenjohtamassa, aikaisemmalla kaudella istunut edustaja Heinäluoma — niin mielestäni tämä hallituksen lakiesitys itse asiassa täyttää aika hyvin nämä kannanottoehdotukset, koska:
Täällä ensimmäisenä lukee: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman kotouttamistoimien uudistamistarpeesta.” No, se on nyt tehty.
Toinen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus uudistaa kotouttamislain kokonaisuudessaan.” Se on nyt tehty.
Kolmas: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii kotouttamisen merkittävästä nopeuttamisesta siten, että kotouttamisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi.” Se on nyt tehty.
Neljäs: ”Eduskunta edellyttää, että kotouttamisen toimivuuden parantamiseksi ja nopeuttamiseksi hallitus siirtää kotouttamispalveluiden kokonaisvastuun kunnille.” No sekin on nyt tehty.
Viides kohta: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta parannetaan.” No, sekin on nyt tehty.
Ja kun tämä mietintö oli yksimielinen, eli tässä olivat mukana kaikki eduskuntapuolueet, toivoisin, että katsoisimme tätä asiallisesti ja voisimme todeta, että tämä laki ei ratkaise kaikkia kotoutumisen haasteita mutta se vie tätä asiaa kuitenkin merkittävästi eteenpäin. Siksi olen tyytyväinen, että eduskunta on vielä viime metreillä kyennyt panostamaan tämän tärkeän hallituksen esityksen läpiviemiseen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2023-02-27T16:55:08,2023-02-27T16:58:18,Hyväksytty,1.1
2022_176_92,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_93,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin viime kaudella tarkastusvaliokunnan varajäsen ja jonkin verran osallistuin sen työskentelyyn, ja silloin siellä todella syntyi tämä yksimielinen mietintö kotouttamistoiminnan kokonaisuudistuksesta. Siinä oli paljon todella hyviä kohtia, tai oikeastaan kaikki olivat hyviä kohtia, ja se on eduskunnan vahva tahto, koska se oli yksimielinen niin valiokunnassa kuin täällä salissa. Siksi se olisi pitänyt ottaa selkeästi pohjaksi, kun hallitus uudistaa nyt tällä esityksellä, jota nyt mietinnön pohjalta käsittelemme, tätä tärkeää asiakokonaisuutta. Näin ei valitettavasti ole kuitenkaan tapahtumassa, ja eräiltä osin tässä mennään väärään suuntaan hallituksen politiikan johdosta.
Arvoisa puhemies! Täällä opposition suunnalta on jo käytetty monia erittäin hyviä ja perusteltuja puheenvuoroja tämän esityksen ongelmista, enkä mene niihin nyt sitten sen syvemmälle. Yleisesti totean, että meidän pitää ajatella maahanmuuttoa inhimilliseltä, humanitaariselta pohjalta mutta myös taloudelliselta pohjalta, koska elämme tässä maassa erittäin vaikeitten taloudellisten ongelmien kanssa. On selvää, että auttamalla hädässä olevia ihmisiä heidän kotiseutunsa lähellä voimme auttaa ihmismäärällisesti valtavan moninkertaisesti kuin jos ottaisimme heitä tänne kalliin kustannustason Suomeen. Tämän pitäisi olla aivan selvä, että apu siellä on tehokkaampaa kuin täällä. Se on ihan luonnollisista tekijöistä johtuvaa, ja se kannattaisi ottaa lähtökohdaksi.
Arvoisa puhemies! Meitä täällä eduskunnassa taitaa olla noin 170 edustajaa, jotka olemme myös kunnallispolitiikassa vahvasti mukana, ja siksi tätä hallituksen esitystä kannattaa katsoa vähän nyt kuntien kannalta, joille tässä tehtäviä siirretään, että miten se tapahtuu. Kuntalaisilla on itsehallinto, joka kunnissa toteutuu. Tässä esityksessä kuitenkin nyt hallitus menee erittäin yksityiskohtaiseen sääntelyyn kuntien puolesta lainsäädännöllä. Tämä on täysin vastoin sitä peruslinjaa, mikä on ollut edellisillä hallituksilla, ja kun katsoin tuota nykyisen hallitusohjelman sivuilla 106—107 olevaa kuntapoliittista osaa, niin kyllä sielläkin se on — vaikkei nyt ihan niin selkeästi kuin aikaisemmin — että kuntien päätösvaltaa lisätään eikä vähennetä säätämällä lainsäädännöllä kovasti yksityiskohtaisia säädöksiä, joita kunnat sitten joutuvat noudattamaan. Tähän kohtaan vastalauseessa on erittäin hyvin paneuduttu ja kerrottu myös, millä lailla tämä tapahtuu.
Toinen tekijä on se, että jo vuosikymmenten ajan hallitusohjelmissa on lukenut, että jos kunnille annetaan lainsäädännöllä uusia tehtäviä tai velvoitteita, valtio korvaa ne sataprosenttisesti, ja näin lukee myös nykyisen hallituksen ohjelmassa. Nyt tämän esityksen ja mietinnön pohjalta meillä ei ole varmuutta asiasta — vastalauseen mukaan on jopa niin, että täyttä korvausta kunnille ei tule näihin tehtäviin, jotka kuitenkin hyvin yksityiskohtaisesti ja tarkasti siirretään kuntien vastuulle. Samanaikaisesti todellakin hyvinvointialueuudistus vie keskeisiä toiminta-aloja, eli sosiaali- ja terveydenhuollon, pois kunnilta — on vienyt tämän vuoden alusta — mikä johtaa siihen, että koko järjestelmä jossakin määrin ontuu. Lienee selvää, että hyvin pian joudutaan — ehkä seuraava hallitus jo joutuu — sekä taloudellisista että toiminnallisista syistä uudistamaan tämä kotouttamisjärjestelmä, ja silloin on syytä ottaa tämä tarkastusvaliokunnan mietintö pohjaksi ja muuttaa nämä tähän esitykseen sisältyvät epäkohdat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T16:58:20,2023-02-27T17:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_176_94,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Holopainen, Hanna, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_95,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Hanna,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee kipeästi osaajia ulkomailta. Väkemme vanhenee, ja jo tällä hetkellä yritykset kokevat, että suurin este kasvulle on se, että ei löydy osaajia. On ihan väistämätöntä, että meille tulee maahanmuuttajia siksi, että he hakevat työtä täältä, eivätkä myöskään edelleenkään kriisit maailmalla varmasti ainakaan vähene, ja humanitäärisistä syistä on ihan välttämätöntä, että Suomi kantaa osuutensa, vastuun apua tarvitsevista, eli myöskin humanitäärisistä syistä maahanmuuttajia edelleenkin Suomeen tulee.
Täällä aikaisemmassa puheenvuorossa muun muassa edustaja Heinäluoma hyvin kuvasi aiemman eduskunnan tahtotilaa ja kuvasi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnön lausumia ja toiveita lainsäädännön kehittämiseksi ja sitä, kuinka hyvin nyt sitten tällä hallituksen kotoutumislakiesityksellä pyritään näihin eduskunnan toiveisiin ja tahtotilaan vastaamaan. 
Emme kaikilta osin ole onnistuneet kaikkien maahanmuuttajien kotouttamisessa, ja maahanmuuttajien työllisyysaste on muuta väestöä alhaisemmalla tasolla, ja siksi uudistuksia tarvitaan. On tärkeää, että kotoutumistoimet ensinnäkin alkavat varhaisemmassa vaiheessa, heti, kun maahanmuuttaja saapuu Suomeen, riippumatta siitä, mistä syystä hän saapuu, ja että selkeytämme myöskin näiden kotoutumispalveluiden vastuukysymyksiä ja työnjakoa. Ja nyt tässä lakiesityksessä näin tehdään ja pystytään paremmin sitten vastaamaan siihen, että jatkossa maahanmuuttajat tänne tullessaan oppivat kielen ja työllistyvät ja pääsevät aidosti osaksi suomalaista yhteiskuntaa.
Aiemmin kaikki maahanmuuttajaryhmät eivät ole olleet näiden kotoutumispalveluiden piirissä, mutta jatkossa sitten ovat, eli esimerkiksi kotona lapsia hoitavat äidit ja humanitäärisistä syistä tänne tulleet pääsevät myöskin kotoutumispalveluiden piiriin, ja heille laaditaan kotoutumissuunnitelma, ja uskon, että tätä kautta tilanne paranee ja heidän työllisyysasteensa saadaan nousuun. 
Erittäin kannatettava tämä hallituksen lakiesitys. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Hanna Holopainen,1424,2023-02-27T17:03:33,2023-02-27T17:05:50,Hyväksytty,1.1
2022_176_96,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_97,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä on yksi hyvä asia, ja se on se, minkä unohdin itse asiassa esittelypuheenvuorossa sanoa, että tämä tulee voimaan 1.1.2025. Tältä osin tämä koko lakihässäkkä on mahdollista kumota ja tehdä uudelleen, sikäli mikäli kansalaiset valitsevat eduskuntaan sellaisia puolueita, jotka sen sitten todella tekevät.
Tässä kotoutumislaissa on 101 pykälää — 101 pykälää sitä varten, että maahanmuuttajat voisivat kotoutua. 101 pykälää, ja yksikään niistä ei velvoita yhtään maahanmuuttajaa tekemään yhtään mitään sen kotoutumisensa eteen. Tässä on tämän lain suurin ongelma. Kun täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa puhuttu, että on mahdollista esimerkiksi alentaa toimeentulotuesta rahaa, jos henkilö ei sitoudu siihen omaan kotoutumissuunnitelmaansa tälläkään hetkellä, niin tarkistin tuon tuossa juuri. Kun kotoutumisen selonteko annettiin, hallintovaliokunta pyysi näitä tietoja, ja saimme silloin tietää, että toimeentulotukea on alennettu vuonna 2019 seitsemän kertaa, vuonna 2020 kerran ja vuonna 2021 nolla kertaa. Eli kyllä käytännössä on niin, että tätä mekanismia ei käytetä laisinkaan.
No, sitten kun mennään tähän varsinaiseen lakiesitykseen, niin tämä on siis todella täynnä palvelutarjotinta, mutta täällä ei ole sitä toista tarjotinta toisessa kädessä, jossa olisi jonkunnäköisiä velvoittavuuksia. Eli käytännössä suomalainen yhteiskunta palvelee ihmiset pilalle. Tässä yhteydessä tykkään yleensä kertoa tarinan eräästä maahanmuuttajataustaisesta henkilöstä, joka on tullut Suomeen 90-luvulla. Silloin kun hän tuli, ei ollut kotouttamispalveluita, ja hän sanoo suoraan, että siinä vaiheessa, kun tässä maassa kotouttaminen alkoi, niin kotoutuminen loppui, koska suomalainen yhteiskunta passaa nämä ihmiset käytännössä katsoen niin piloille kuin olla ja voi. Ei ole tarpeen tehdä mitään, kun kaikki hoituu. Kyllä siitä pidetään huolta.
Suurin ongelma tässä mielestäni on se, että kun muiden henkilöiden sosiaalipalvelut siirrettiin tämän vuoden alussa hyvinvointialueelle, niin mitä tapahtuu — tämä hallitus tuo ja tunkee kahdessa viikossa tästä eduskunnasta läpi valtavalla kiireellä esityksen, jossa kuntiin annetaankin velvoitteet pitää huolta kotoutumisesta: Täällä, kuten edustaja Meri jo kertoikin, täytyy olla vastassa lentokentällä, täällä edellytetään, että on valmiiksi asunnot, on kalustettu asunnot, sen lisäksi olisi tärkeätä jatkossa avustaa henkilöä muiden kalusteiden, käyttötavaroiden ja elintarvikkeiden ostossa, mikäli sille on tarvetta. Tällöin kunnan työntekijä, esimerkiksi maahanmuutto-ohjaaja, voisi osallistua henkilön kanssa asiointiin. Kunnan tulee myös avustaa henkilöä asuntoon ja kuntaan tutustumisessa. Kysynpähän nyt ihan vaan, onko tämä oleskelulaki vai kotoutumislaki.
Käytännössä katsoen asiantuntijakuulemisessa Espoon kaupunki hämmästelee suunnattomasti nimenomaan tätä kuntien velvoittavuutta tässä laissa. Täällähän on muun muassa muitakin kohtia, joita pitäisi sitten kuntien tehdä. Täällä pitäisi kuntien myöskin sen lisäksi, että tutustutaan siihen kuntaan — ilmeisesti, en tiedä, millä tavalla — varmistaa henkilötunnuksen ja kotikunnan rekisteröinnit, työnhakijaksi rekisteröityminen, sosiaaliturvan piiriin pääsy, matkustusasiakirjojen hankkiminen, pankkitilin avaaminen. Mikä osuus tässä on tällä maahanmuuttajalla? Tämä on oleskelulaki, tämä ei ole minkäännäköinen kotoutumislaki. Tästä ei itse asiassa puutu kuin yksi pykälä, jossa edellytettäisiin, että kunta levittää sinne lentokentälle punaisen maton ja tilaa sinne myöskin torvisoittokunnan.
Tämä on siis täysin käsittämätöntä. Minun täytyy kyllä suoraan sanoa, että minä ihmettelen, että tässä taloustilanteessa, jossa meillä henkilöt eivät saa kunnollisia sosiaali- ja terveyspalveluita hyvinvointialueilta, me ikään kuin asetamme etusijalle maahanmuuttajat ja heidän palvelunsa, tämmöiset palvelut, myös kauppa-asioinnit, kunnassa. Ei niitä ole tarjottu vammaisille tai vanhuksille, meidän omille kansalaisillemme. Kyllä sanoisin, että prioriteetit ovat erikoiset. Ja keskustan osalta sopii kysyä, onko tämä myös keskustan prioriteeteissä, että meillä nimenomaan tällaiset erikoispalvelut annetaan vieraille samalla potkien omia päähän. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:05:52,2023-02-27T17:11:32,Hyväksytty,1.1
2022_176_98,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_99,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Niin, tästä on hyvä jatkaa edustaja Rantasen jälkeen. Kun kuuntelee vaikka omasta kotikaupungistani, Tuusulasta, niin kun ukrainalaiset tulivat tänne, he ovat lähteneet itse tutustumaan kaupunkiin ja käyttävät julkisia kulkuneuvoja ja tekevät itse näitä asioita.
Tosiaan, kun on oikeuksia, niin on myös velvollisuuksia, ja kyllähän kielitaito on yksi näistä. Se on myös yksi mittari ihmisen omasta halusta kotoutua. Jos hän haluaa oppia kielen, niin kotoutuminen on myös hyvin paljon helpompaa. Tämä kielitaitokysymys tulee monesti eteen myös täällä eduskunnassa ja valiokuntatyöskentelyssä, ja täytyy kyllä omasta kokemuksesta sanoa se, että kyllä perussuomalaiset on melkein ainut puolue, joka täällä oikeasti vaatii tätä kielitaidon oppimista tulijoilta. Jos perussuomalaiset eivät sitä valiokunnissa vaatisi, niin ei siellä kyllä kukaan muu sitä vaatisi. [Eveliina Heinäluoma: Ei pidä paikkaansa!]
Tosiaan, kun on oikeuksia, on velvollisuuksia, ja silloin näillä ihmisillä pitää olla omaa aktiivisuutta, muuten ei tule mitään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-27T17:11:32,2023-02-27T17:12:48,Hyväksytty,1.1
2022_176_100,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_101,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuntien velvoittaminen tällaisella tavalla on kyllä todella käsittämätöntä erityisesti tässä tilanteessa ja tähän sote-uudistukseenkin viitaten. Ja sitten toisaalta, kun varmasti suunnilleen kaikki täällä olevat tietävät, että kuntatalouden tilanne on nyt jo vaikea. Osin tietysti koronatuista johtuen se on tällä hetkellä jonkinlaisessa kuosissa, mutta näkymät ihan lähivuosille ja lähiajoille ovat erittäin vaikeat. Kun valtiontalous on pantava väistämättä kuntoon lähivuosina, niin valtio ei voi lisätä samanaikaisesti kunnille uusia velvoitteita, jotka rahoitettaisiin valtion toimesta. Valtiolla ei ole tällaiseen varaa, ja silloin ne jäävät kuntien vastuulle. Monet uudistukset — sanotaan nyt oppivelvollisuuden jatkaminen ja pidentäminen ja niin edelleen — ovat lisänneet kuntien menoja pysyvästi, vaikka tämä hallitus on luvannut, että kaikki korvataan, ja tässä on käymässä samalla tavalla. Kunnille lyödään lisää laskua, lisää tehtäviä ja todellakin vielä erittäin yksityiskohtaisella sääntelyllä, ja silloin ollaan kyllä väärällä tiellä.
Mitä te, arvoisat edustajat, sanotte kotikunnissanne, joihin tulee näitä maahanmuuttajia, joille kotouttamista pitää järjestää, kun siellä palkataan uusia neuvojia, opastajia, pankkitilin avaajia, lentokentällä päivystäjiä ja niin edelleen samanaikaisesti, kun kouluilla on valtava rahanpuute ja monessa muussa toiminnassa on vahvaa vajausta henkilöstöstä ja rahoista? Tällaisella tavalla täysin tarpeettomasti lisätään näitä vaikeuksia. Ajatellaan nyt vähän pitemmälle tässä ja tehdään järkeviä päätöksiä: hylätään tämä laki.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T17:12:48,2023-02-27T17:15:16,Hyväksytty,1.1
2022_176_102,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_103,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sanotaan, että työ on paras kotouttaja, ja näin se varmasti onkin. Suomessa kuitenkin jo tällä hetkellä kotouttaminen on ongelmissa sen takia, että niille kotoutujille opetetaan ensimmäisenä ihan kaikki kommervenkit, miten saa rahaa miltäkin luukulta. Tämä on sellainen tilanne, että tämä kotouttaminen ei voi toimia minään bisneksenä, koska ne tulokset ovat näin heikkoja kuin tällä hetkellä.
Tuon valitettavan sodan johdosta, mikä on maanosassamme käynnissä, Suomeen on tullut Ukrainasta pakolaisia, ovat lähteneet sieltä turvaan tänne. Heissäkin on valtava potentiaali, ja yleisesti on mielletty, että ukrainalaiset ovat hyvin työteliästä kansaa ja haluavat tehdä töitä, ja olen tästä samaa mieltä.
Olen täällä salissa ennenkin kertonut, kun eräs puutarha-alan yrittäjä kertoi minulle, että vastaanottokeskuksesta otettiin häneen yhteyttä ja sanottiin, että nämä tulevat aivan täihin täällä, kun eivät saa tehdä mitään töitä, he haluaisivat tulla töihin, ja hän sanoi, että hän pystyy kyllä järjestämään jonkinlaiselle joukolle töitä. No, lopputulos oli se, että näitä henkilöitä, joita hän arveli olevan pari—kolmekymmentä, tulikin sitten vain kahdeksan sinne tutustumaan, ja jos oikein muistan, niin kaksi heistä otti työtä vastaan. Nämä kuusi muuta olivat semmoisia, jotka totesivat, että he saavat niin paljon rahaa vastaanottokeskuksen kautta, että heidän ei oikeastansa kannata työtä ottaa vastaan tämmöiseltä matalapalkka-alalta. Toki siihen vaikuttaa varmasti se, mikä näitten perhetilanne on.
Jos me luodaan itse tällaisia kannustinloukkuja ja opetetaan heille kaikki kommervenkit, mistä rahaa saa, niin ei varmasti tapahdu kotoutumista missään vastaanottokeskuksessa. Tämä on ihan järjettömässä mallissa jo tällä hetkellä. Joskus vuosia sitten olen sanonut, että hyväksyisin sen, että työluvalla Suomeen tultaisiin — sellaisella työluvalla, että silloin yrittäjä sitoutuu siihen, että hän [Puhemies koputtaa] maksaa korvausta niin paljon, että tällainen työntekijä pärjää sillä omalla tulollaan ilman etuuksia yhteiskunnalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-27T17:15:18,2023-02-27T17:18:37,Hyväksytty,1.1
2022_176_104,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_105,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Sen verran täytyy tässä korjata kollega Koposta, että kyllä, täällä on hyvinkin tällä kaudella hallintovaliokunnassa tehty yksimielisiä lausuntoja siitä, miten tärkeä kielitaito on, mutta tässä on vain paljon puhetta ja vähemmän tekoja. Sitten kun tuli teon paikka, niin siihen loppui SDP:nkin kykeneväisyys korostaa kielitaidon osaamista ja nimenomaan sitä velvoittavuutta. Eli paljon puhetta mutta vähän tekoja.
Arvoisa puhemies! Vielä jäi sen verran toteamatta täältä lain perusteluosiosta, että oletteko muuten koskaan kuulleet, että kun meillä on esimerkiksi asunnottomia ihmisiä, niin kunnat vuokraisivat heille asuntoja ja maksaisivat ne. No, ei se varmasti suomalaiselle käy, mutta täällä sen sijaan perustellaan, että jos on esimerkiksi joku, joka on vielä ulkomailla, niin hänelle voidaan vuokrata asunto neljäksi kuukaudeksi ja kunta maksaa sen ja hänelle voidaan ottaa sinne sähkö-, vesi- ynnä muut sopimukset. Itse asiassa tätä maksamista voidaan jatkaa jopa kahdeksan kuukautta, ja valtio maksaa nämä asunnot. Eli siellä on kahdeksan kuukautta asunto tyhjänä, kun me vuokraamme niitä ulkomaalaisille jo valmiiksi.
Sitten toinen kysymys: oletteko koskaan kuulleet, että hyvinvointialue tekisi jonkun puolesta esimerkiksi toimeentulotukihakemuksia? No ei se olekaan suomalaisille mahdollista, mutta sen sijaan se on mahdollista ulkomaalaisille, koska mehän palvelemme heitä kaikin mahdollisin keinoin. [Anna Kontula: Kummastakin olen kuullut!] Täällä todetaan: ”Mikäli henkilö ei olisi vielä Suomessa, kun etuuksilla tulee tehdä hankintoja, vastaisi hyvinvointialue henkilön puolesta asioinnista.” Sitten täällä lukee: ”Perustoimeentulotuen myöntää Kansaneläkelaitos. Jatkossa, jos ennakoiva toimeentulotuki olisi tarpeen, sen hakisi kiintiöpakolaiselle tai muulle kuntaan ohjattavalle henkilölle hyvinvointialue.” 
Minkä vuoksi tämmöisiä palveluita ei ole niille ihmisille, jotka ovat tässä maassa ja joilla on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä elämästänsä? Miksi ihmeessä Suomi antaa nämä kaikki palvelut vain ulkomaalaisille? Mitä yhdenvertaisuutta se on, ettei suomalainen vammainen tai vanhus pysty saamaan tällaisia palveluja? Ja nyt te olette tällaisen lain säätämässä tässä salissa. Aivan käsittämätöntä touhua. Aivan siis kerta kaikkiaan, arvoisa puhemies, on vaikea ymmärtää, että me istumme Suomen kansan edustajina ja teemme tällaista lainsäädäntöä. Täytyy kyllä sanoa, että ei tähän mitään muutosta ole tulossa, elleivät suomalaiset valitse nyt muutaman viikon kuluttua vaaleissa toisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:18:39,2023-02-27T17:21:30,Hyväksytty,1.1
2022_176_106,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Heinäluoma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_107,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Eveliina,Heinäluoma,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos valiokunnan puheenjohtaja Rantaselle siitä, että korjasitte oman ryhmänne edustajan, edustaja Koposen, puheita, [Mari Rantanen: Teillä on paljon puheita mutta ei tekoja!] koska kyllä tästä kielen ymmärtämisestä, oppimisesta, osaamisesta on vallinnut valiokunnassa täysi yhteisymmärrys — siis täysi yhteisymmärrys koko neljän vuoden aikana. Nythän tässä hallituksen esityksessä kielen oppimista lähdetään myöskin parantamaan ja lähdetään viemään eteenpäin, koska esitykseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe. Jos opposition hylkäysesitys menisi läpi, niin silloinhan edes tätä koetta ei tulisi käyttöön, joten kyllä vähän ihmettelen tätä perussuomalaistenkin linjaa, että vaaditaan kielen oppimista ja korostetaan sen tärkeyttä mutta sitten ollaan valmiit hylkäämään tämä lakiesitys, joka nimenomaan tuo tämän suomen kielen kokeen osaksi kotoutumispalveluita. Jatkossahan ajatus on, että tätä päättötestausta hoitaa Opetushallitus. Pidän tätä erittäin hyvänä, järkevänä toimintatapana. Harmi, että se on vasta tänä vuonna hallituksen esityksenä voimaan tuleva uudistus. 
Itse näen, että kielen oppiminen on aivan olennainen osa kotoutumista, ei pelkästään pääsyä työelämään vaan laajempaa kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan, koska on ihan selvä, että jos vieraskielisessä perheessä esimerkiksi perheen vanhemmat eivät opi kotimaisia kieliä, suomen tai ruotsin kieltä, niin kyllä silloin tämän perheen lapset jäävät heikompaan asemaan, kun vanhemmat eivät puhu kotimaista kieltä, joten teemme mielestäni karhunpalveluksen näille ihmisille, kun emme korosta kielen oppimisen tärkeyttä. Nyt tällä lakiesityksellä laitetaan kielipalvelut kuntoon ja tuodaan myöskin tämä tärkeä kielitaitoa mittaava koe. [Toimi Kankaanniemi: Se on vain yksi osa tätä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Eveliina Heinäluoma,1390,2023-02-27T17:21:31,2023-02-27T17:23:47,Hyväksytty,1.1
2022_176_108,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_109,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä edustaja Heinäluoma totesi, on tärkeää, että kielipalveluita laitetaan kuntoon ja tämän testauksen saa tehdä. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Mutta halusin ihan nostaa senkin asian, että kun meillä on tarveharkinta työpaikkojen saannissa ja meillähän on hyvin korkeatasoinen kielitaitovaatimus nykyään, niin useat työllistäjät, oli se sitten it-alalla tai vaikkapa isoissa elintarvikejalostuslaitoksissa, toteavat, että olisi ihan viisasta, että voisi olla vaikka englanninkielisiä yksiköitä ja he voisivat ottaa töihin ihmisiä, jotka hanskaavat jonkun muun kielen sujuvasti. Että tällaistakin toivetta useilla työllistäjätahoilla on.
Mutta sitten, mitä tulee tähän integroitumiseen ja työelämään pääsyyn, kysyisin perussuomalaisilta nyt, kun ukrainalaiset ovat päässeet töihin tilapäisen suojelun statuksella ja arvelen, että te olette ehkä se puolue, joka eniten vastustaa sitä, että maahanmuuttajat, jotka tulevat turvapaikanhakijoina Suomeen, voisivat tehdä työtä, niin eikö olisi järkevää, että me pääsisimme tästä sosiaaliturvan varassa olemisesta työntekoon muittenkin turvapaikkastatuksella tulijoitten kohdalla. [Mari Rantanen: Kyllä me olemme valmiita leikkaamaan sosiaaliturvaa!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-27T17:23:47,2023-02-27T17:25:39,Hyväksytty,1.1
2022_176_110,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_111,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kahdessa viimeisessä puheenvuorossaan edustaja Rantanen loi useita vastakohtaisasetelmia, [Mari Rantanen: Aivan!] joissa hän toisaalta referoi tätä käsillä olevaa hallituksen esitystä ja toisaalta esitti, että meille niin sanotusti kantasuomalaisille ei olisi vastaavia palveluita tarjolla [Mari Rantanen: Ei ole!] niille ihmisille, jotka ovat täällä sukupolven tai pitempään jo asuneet.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Kaikista näistä esitetyistä esimerkeistä on meillä laissa velvoite myös niiden osalta, jotka täällä jo asuvat. [Mari Rantanen: No ei se toteudu!] — Sitä velvoitetta ei noudateta, kyllä, näin on, ja se on aika iso ongelma. — Osittain se johtuu siitä, että halukkuutta ja ymmärrystä riittäviin sosiaalihuollon palveluihin ei tästä maasta löydy, eikä sitä ole kyllä valitettavasti löytynyt perussuomalaisiltakaan, jotta rahoitus olisi sillä tasolla, että nämä palvelut oikeasti pystyttäisiin järjestämään. [Leena Meren välihuuto] Mutta jos sinä et esimerkiksi pysty meillä itse toimeentulotukea hakemaan, niin joko joku henkilö auttaa sinua sen hakemuksen laatimisessa tai vaihtoehtoisesti sinä voit hakea toimeentulotukea suullisesti — jopa suullinen hakemus riittää. Sosiaalihuoltolaissa meillä on yleinen velvoite, että kaikki sellaiset palvelut, joita täällä arjessa omassa elämässä selviäminen edellyttää, tulisi hankkia. Se, että se ei käytännössä toteudu, on asia, jolle aivan varmasti pitäisi tehdä jotain. Ehkä siihen auttaisi se, jos meillä olisi enemmän sellaisia päättäjiä, joita kiinnostaisi tehdä valituksia puolesta ja ylipäätään tutustua tähän asiaan, niin että sekä resursseja että myös apua näiden oikeuksien saamiseen paremmin löytyisi. Toistaiseksi en ole sitä nähnyt.
Mutta semmoinen ajatus, että täällä jotenkin tarjottaisiin paremmat sosiaalihuollon palvelut [Mari Rantasen välihuuto] lainsäädännössä ihmisille, jotka Suomeen tulevat, ei pidä paikkaansa, paitsi kielipalvelujen osalta, ja siinä nähdäkseni syy on aika ymmärrettävä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T17:25:39,2023-02-27T17:28:23,Hyväksytty,1.1
2022_176_112,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Koponen, Ari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_113,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Oikein hyvää syntymäpäivää, edustaja Heinäluoma.
Mitä tulee edelliseen puheenvuoroon: puhua voi kuka vaan, mutta vasta teot ratkaisevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-27T17:28:23,2023-02-27T17:28:40,Hyväksytty,1.1
2022_176_114,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_115,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella näin, syntymäpäiväsankari, edustaja Heinäluoma, onneksi olkoon. [Eveliina Heinäluoma: Kiitos!] Te kyllä nyt selitätte mustaa valkoiseksi. Te selitätte mustaa valkoiseksi sanomalla, että nyt, kun tänne tulee tämä kielitaitoa mittaava koe, niin se olisi sitten tätä velvoittavuutta. Haluaisin muistuttaa hallintovaliokunnan mietinnöstä, jossa lukee, että ”valiokunnan käsityksen mukaan kielitaidon päättötestaus ei kuitenkaan suoraan lisää koulutuksen velvoittavuutta”, ja näinhän se on. Tällä ei ole mitään merkitystä, eikä sen reputtamisella ole mitään merkitystä, ja suoraan sanoen tämä on tällainen ehkä kompromissina saatu lahja tähän muutoin pelkkään palvelutarjottimeen liittyvään lainsäädäntöön.
Mitä sitten tulee, edustaja Kalmari, kysymykseenne, niin kyllä perussuomalaiset ovat valmiita leikkaamaan maahanmuuttajien sosiaaliturvasta, ja viitaten tuohon puheenvuoroonne on hienoa kuulla, että ilmeisesti teillä on myös samanlaisia ajatuksia.
Ja sitten lopuksi, edustaja Kontula: Juuri kuten äsken totesin, nämä palvelut, tämä palvelutarjotin, joita on nyt tässä laissa, tulevat sieltä kunnasta, jossa ei ole muille saatavilla sosiaalipalveluita. Kaikki muut saavat palvelunsa hyvinvointialueilta semminkin, kun siellä niitä riittää — ja jos riittää — mutta sen sijaan maahanmuuttajien palvelut on täällä nimenomaan kunnassa. Ja senhän te teette tällä omalla laillanne, että te rikotte yhdenvertaisuuden ajatuksen. Luuletteko te todella, että kunnissa ei olisi ketään muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä, jotka eivät hyötyisi siitä, että heillä on oma klusteri siellä järjestämässä näitä palveluita, jotka lähtevät kauppaan ja jotka avittavat toimeentulotukihakemuksen tekemisessä? Kyllä, siellä on moniakin tällaisia ryhmiä aivan kantasuomalaisten joukossa, joiden osalta olemme erittäin huolissamme, että itse asiassa he tulevat jatkossa jäämään vieläkin enemmän ilman näitä palveluita, kun te haluatte nimenomaan edistää näitä maahanmuuttajien palveluita ohi suomalaisten palveluiden. Se ei perussuomalaisille käy.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:28:42,2023-02-27T17:31:05,Hyväksytty,1.1
2022_176_116,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_117,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Eräs ryhmä, joka Suomessa on tällä hetkellä heitteillä sen aikaa, kunnes saa esimerkiksi edunvalvojan hoitamaan asioitaan, on ikäihmiset ja sairaat ihmiset. Meillähän on Digi- ja väestötietovirastossa hyvin ruuhkautunutta, ja jos henkilö on sen verran heikossa kunnossa, että on kykenemätön itse tekemään hakemusta, hänen puolestaan joudutaan tekemään tämä ilmoitus — tulee selvitykset ja tuomioistuinkäsittely, ja tuomioistuimet ovat ruuhkautuneet. Näille ikäihmisille ei ole sellaista palvelua, että joku muu voisi hakea heidän puolestaan esimerkiksi toimeentulotukea, kun he eivät pysty itse allekirjoittamaan näitä asiakirjoja. Meillä on olemassa tällaisia aukkoja, että ei ole riittävästi palveluja.
Täällä edustaja Kontula puhui siitä, että pitäisi olla sellaisia puolueita, jotka huolehtisivat, että näillä kaikilla ryhmillä olisi riittävästi resursseja ja palveluita, ja käsittääkseni vasemmistoliitto on tällä hetkellä hallituksessa. Ehkä voisitte sitten keskustella oman ryhmänne kanssa siitä, miksi rahoitus ja resurssit eivät ole kunnossa. Turha siitä on perussuomalaisia syyttää. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-27T17:31:05,2023-02-27T17:32:14,Hyväksytty,1.1
2022_176_118,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_119,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Minä myös yhdyn onnitteluihin edustaja Heinäluomalle.
Edustaja Kalmarille totean, että tein eilen vaalikoneen Keski-Suomen osalta ja sain teidät ensimmäiseksi, eli kun tässä nyt vapautuu äänestämään muita kuin itseään, niin on mahdollisuuksia. Mutta se, että olimme kuitenkin siis niin pitkälti samaa mieltä asioista, kertoo, että olemme varmasti hyvällä asialla — tekin. Mutta tässä äskeisessä puheenvuorossanne menitte kyllä nyt eri aaltopituudelle kanssani.
Totean, että Ukraina on meidän lähialuettamme, eurooppalainen valtio, itsenäinen kansakunta, joka on joutunut karmean hyökkäyksen kohteeksi, jonka tuomitsemme erittäin ankarasti. Sieltä tulee nyt pääosin naisia, lapsia, sairaita ihmisiä, vaikeuksissa olevia, hädässä olevia ihmisiä Suomeen. He ovat tervetulleita, ja jos heissä on työkykyisiä, niin kuin varmasti on, niin ilman muuta heille annetaan mahdollisuus työllistyä, ja meillä on siihen EU-direktiivi, joka tämän mahdollistaa — mutta me nyt keskustelemme varmasti hieman eri asioista kuin tämän tilapäisen suojeludirektiivin alaisista tai sen piirissä olevista ihmisistä tässä kotouttamisessa, ja siinä ovat ne ongelmat. Ne ovat suurelta osin olleet, niin kuin tiedämme, nuoria miehiä, jotka ovat tulleet niistä vaikeista oloista pitkien, vaikeiden vaiheiden kautta — naiset, lapset, sairaat, vammaiset, vanhukset ovat jääneet sinne — ja nyt me kotoutamme näitä, eikä se kotouttaminen edes onnistu. He ovat tietysti arvokkaita ihmisiä, mutta he eivät sovellu suomalaiseen järjestelmään. Tulee tavattoman kalliiksi, ja tällä lainsäädännöllä, mitä nyt käsittelemme, teemme siitä vielä vaikeamman ja kalliimman suomalaiselle yhteiskunnalle, ja lopputulos ei vakuuta. Siksi tämä lainsäädäntö kannattaa rakentaa uudelta pohjalta eikä siltä pohjalta, minkä hallitus on meille nyt tuonut. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T17:32:14,2023-02-27T17:34:41,Hyväksytty,1.1
2022_176_120,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_121,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Yksi keskeisin ongelma tässä jättimäisessä lakipaketissa on se, että jatkossa vastuu on kunnilla eivätkä ne kuitenkaan voi enää itse päättää, ottavatko ihmisiä vastaan vai eivätkö. Se on vastoin kuntien itsehallintoa. Tässä ennakoidaan selkeästi sitä, että kuntien ja kaupunkien sietokyky on jo romahtamassa, sillä Suomeen suuntautuva erityisesti humanitäärinen maahanmuutto, mikä ylipäänsä niitä kotouttamispalveluita nimenomaan tarvitsee, tulee sellaisista maista, jotka näkyvät kyllä erittäin ikävässä valossa tilastoissa niin sosiaaliturvan käytön, työttömyyden kuin rikosten osalta. Kunnat eivät tienanneetkaan maahanmuuttajilla, ja nyt ne ovat ongelmissa houkuteltuaan haittamaahanmuuttoa.
Hyvinä esimerkkeinä Espoo, Vantaa: Kulut maahanmuutosta aivan karmeat. On levottomia asuinalueita. Siellä on kouluja pilalla, päiväkoteja pilalla, ja te kaikki tiedätte, mitä haitallinen maahanmuutto on tehnyt turvallisuudelle. Ei ole kotouttaminen resursseista huolimatta onnistunut, eikä se tule onnistumaan näiden lakimuutostenkaan jälkeen. Tulette sen kyllä valitettavasti näkemään.
Arvoisa puhemies! Mitä tulee turvapaikanhakijoihin, olen kyllä sitä mieltä, että Suomeen ei pitäisi edes päästä ennen kuin on saanut oleskeluluvan. Sitten voi tulla maahan ja — kyllä — mennä mielellään vaikka ihan suoraan töihin. Mutta turvapaikan näennäisen hakemisen ei pidä olla kiertoreitti tulla Suomeen töihin. Sille on aivan toiset kanavat, nimittäin työluvat. Samaan aikaan on tärkeää säilyttää saatavuusharkinta, jottei käy kuten Ruotsissa, missä maahan on tullut väkeä työn perusteella mutta pian työnteko on loppunut ja onkin siirrytty hakemaan turvapaikkaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T17:34:41,2023-02-27T17:36:33,Hyväksytty,1.1
2022_176_122,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_123,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ilmeisesti tulkitsin puheenvuoronne, edustaja Rantanen, väärin, kun oletin, että kritiikkinne kohdistui niihin nimenomaisiin lakiesityksen pykäliin, joissa puhutaan konkreettisesti joistain palveluista. Nyt tämän korjauksenne jälkeen ymmärrän, että ideanne olikin, että epätasa-arvo syntyy teidän nähdäksenne siitä, että toisille palveluja järjestää kunta, toisille alue ja kunta. Jos on näin ja tämä jälkimmäinen tulkintani on oikea, niin en edelleenkään ymmärrä, mikä tässä on ongelma. Meillä on kunnissa pitkä ja synkkä historia siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei lain edellyttämällä tavalla ole annettu. Ei ole mitään sellaista näyttöä, että kunnat olisivat jotenkin parempia palvelujen antajia tai takaajia kuin alueet. Ei niin tietysti voi ollakaan, kun alueet ovat toimineet vasta niin vähän. Se me ehkä tiedetään muutaman vuoden päästä, mutta nyt siitä on kyllä aika turha vielä vauhkota.
Edustaja Meriläiselle [Leena Meri: Meri!] toteaisin, että olen yhtä mieltä siitä, että meidän palveluissa on pahoja aukkoja. Mutta kun toitte esiin sen, että vasemmistoliitto on hallituksessa, niin vasemmistoliittohan ei hallituksen asioista yksinään päätä, mutta hallitus nyt ylipäätään on tässä aika megalomaanisen sosiaali- ja terveysalan organisaatiouudistuksen — suurimman organisaatiouudistuksen koko Suomen historiassa — toteuttanut äskettäin ja myös lisännyt rahoitusta sen yhteydessä merkittävässä määrin. Kyllä, niiltä osin kuin lainsäädäntö tai resurssit tai hallinnon rakenteet sen sallivat, on jotain ainakin yritetty, toisin kuin edellisen hallituksen aikaan, silloin, kun perussuomalaiset siellä olivat.
Käytännön toteutuksesta silloin, kun ongelma ei ole laissa vaan sen lain toteutuksessa, ei valitettavasti päätetä tässä salissa, [Leena Meren välihuuto] vaan päätetään siellä paikallisesti, ja paikallisesti vasemmistoliiton vaikutusvalta vaihtelee eri alueilla. Siellä, missä se on suurempi, ei se ainakaan huononna sitä niiden palvelujen tasoa.
Edustaja Simulalle totesin, että jos ihmisten halutaan oppivan kieltä, niin tarvitaan niiden kielituntien ja kotona internetistä katsottujen kielikurssien lisäksi sitä, että on joitakuita sitä kieltä puhuvia ihmisiä, joiden kanssa käyttää sitä kieltä. Ja niin kauan kuin meillä on ihmisiä, jotka käyttävät senkaltaista suomen kieltä kuin te äskeisessä puheenvuorossanne käytitte, en usko, että tässä maassa kielitaito kauheasti paranee enkä kyllä olisi kauhean halukas sitten kieltä edes oppimaan. [Leena Meri: Olettepa te parempi ihminen kuin muut!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T17:36:33,2023-02-27T17:39:26,Hyväksytty,1.1
2022_176_124,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_125,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Kontulan puhe oli kyllä lopultakin varsin erikoinen. On aivan turha syyttää perussuomalaisia siitä, että te olette menneet haalimaan maan täyteen maahanmuuttajia, jotka eivät halua integroitua eivätkä opetella kieltä. Se ei todellakaan ole perussuomalaisten vika. Sen sijaan se on kyllä tämän salin vika siltä osin, että me olemme tehneet sellaiset maahanmuuttolait, joiden jälkeen on täysin hillitöntä tämä touhu ja tänne tuleminen eikä täältä kukaan joudu ulos.
Mutta, arvoisa puhemies, täytyy kyllä sanoa, että tässäkin salissa on viimeisien kuukausien aikana aika moneen kertaan todettu se, että emme halua olla Ruotsin tiellä ja teemme toimia sen eteen, että meille ei käy niin kuin Ruotsille. No, miten me teemme toimia, kun me toistamme kaikki samat virheet, mitkä Ruotsi on tehnyt? Me toistamme sitä meidän maahanmuuttolainsäädännössämme, kansalaisuuslainsäädännössämme ja nyt tässä kotouttamislainsäädännössä, jossa ei ole minkäännäköistä velvoittavuutta vaan nimenomaan lisätään palvelutarjotinta, eli tehdään vimmaisemmin sitä, mitä me olemme tehneet ja havainneet sen perusteella, että kotouttaminen ei toimi. Tässä ei ole minkäännäköisiä muutoksia siihen. Ja on hämmästyttävää se, että ideologia ohjaa ennemmin kuin tilastofaktat. Meillä on olemassa faktaa siitä, että kotoutuminen ei tässä maassa toimi. Meidän maahanmuuttopolitiikkamme on täysin hulvatonta, mutta silti me jatkamme samaa nyt vihervasemmistohallituksen toimesta, jota keskusta tukee kaikissa asioissa.
Ja nyt, arvoisa puhemies, se on todettava, että eivät perussuomalaiset maahanmuutosta puhu sen takia, että on kiva puhua maahanmuutosta, kun ei muutakaan puhuttavaa olisi. Me puhumme siitä sen vuoksi, että me tiedämme, millaisia seurauksia epäonnistuneesta toiminnasta tulee. Se on nähtävissä Ruotsissa, mutta pikkuhiljaa alkaa olemaan samat emmeet meillä täällä koto-Suomessakin: jengirikollisuus, koulujen eriytyminen, koulupäivät eivät ole turvallisia, kadut eivät ole turvallisia, rikostilastoissa näkyy sosiaaliturvaetuuksien käyttäjät. On se nyt kummallista, ettei tästä asiasta saisi tai pitäisi puhua. Ja itse asiassa puhe ei pelkästään riitä, vaan silloin pitää olla myöskin rohkeutta tehdä politiikan muutoksia, ja tässä kohtaa pitäisi tehdä aikamoinen täyskäännös. Ja olisi kyllä vihoviimeinen virhe päästää läpi tämä laki, jolla sen lisäksi, että tämä on tehoton, ei tule olemaan mitään vaikutuksia, niin että tämä on erittäin kallis ja epäarvostava järjestelmä verraten kantasuomalaisiin. [Mika Niikko: Olipa väkevä puhe!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:39:26,2023-02-27T17:42:22,Hyväksytty,1.1
2022_176_126,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Eestilä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_127,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ihan kolme asiaa, jotka itselleni tulevat mieleen. Ensinnäkin Suomi tarvitsee maahanmuuttoa ja työntekijöitä tänne, senhän näkee jo näistä pienenevistä ikäluokista. Mutta haluaisin kyllä tuoda omana käsityksenäni myös sen, että kyllähän oikeuksien ja velvollisuuksien pitää olla tasapainossa, olipa henkilö suomalainen tai tänne tullut. Vaalikiertueella tapasin 80‑vuotiaan yrittäjän, jonka ainut viesti, minkä hän minulle toi siinä tilaisuudessa, oli se, että hän on työllistänyt paljon maahanmuuttajia, ja oli yksi neuvo, arvoisa edustaja Kontula: järjestäkää asiat niin, että maahanmuuttajat menevät heti töihin — ihan sama, mihinkä töihin. Hänen käytännön kokemuksensa oli se, että he oppivat kaikkein parhaiten kieltä, kun he tekevät siellä työpaikalla työtä ja ovat muiden kanssa. Hän sanoi, että parhaat oppivat jonkin verran puhumaan jo kahdessa kolmessa viikossa. Kyllä minunkin mielestäni pitää saada nämä oikeudet ja velvollisuudet tasapainoon, heidät välittömästi töihin, mihin tahansa töihin — silloin alkaa se kielen oppiminen, sen käytännön kielen oppiminen, mikä on kaikkein tärkeintä. Ja ennen kaikkea he pääsevät alkuun. Pitäisin itsekin kaikkein pahimpana sitä, että nämä ihmiset turhautuvat meidän järjestelmiin ja ovat siellä, missä he eivät välttämättä itse koe olevansa kotona. Kun ollaan töissä, niin se on aivan eri asia. Tämä on sen 80‑vuotiaan yrittäjän viesti kansanedustajille. Jokainen voi sitten itse päättää, oliko tämä viesti tältä yrittäjältä järkevä vai ei. [Toimi Kankaanniemi: Järkevä!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-27T17:42:22,2023-02-27T17:44:05,Hyväksytty,1.1
2022_176_128,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_129,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Rantaselle totean vielä, kun olette vahvasti sitä mieltä puheenvuoroissanne, että tämä tämänhetkinen maahanmuuttajatilanne ei ole perussuomalaisten syytä: itse asiassa se aika pitkälle on. [Leena Meri: Ahaa!] Jos ajatellaan tänne maahan muuttavien ihmisten määriä yleisesti, niin perussuomalaisten hallituskaudellahan meillä oli turvapaikanhakijoiden osalta erittäin suuri muutto Suomeen, ja muutenkin ihan reippaasti tänne tultiin. [Leena Meren välihuuto] Ja itse asiassa, jos me katsotaan julkista rahoitusta, sen suuntaamista, katsotaan lainsäädäntöä tai katsotaan hallinnon käytäntöjä, niin vaikka tämä hallitus on tietysti tehnyt aika paljon muutoksia, [Leena Meren välihuuto] niin se, mikä näkyy tuolla kentällä ja millä on jo yhteiskunnallisia vaikutuksia, on sitä vanhempaa kerrostumaa, sitä perussuomalaisten peukalon alta lähtenyttä kerrostumaa, sitä kerrostumaa hallinnosta, jota perussuomalaiset ovat olleet tekemässä hallituksessa. [Mauri Peltokangas: Aika väsynyttä nyt!] Tämän nykyisen hallituksen toimien vaikutuksia me päästään arvioimaan sitten aikaisintaan parin vuoden päästä, mahdollisesti menee pitemmällekin. Itse uskon, että eivät ne ainakaan tilannetta huonompaan suuntaan vie. [Leena Meri: No ei tuota kyllä kukaan usko!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T17:44:07,2023-02-27T17:45:39,Hyväksytty,1.1
2022_176_130,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Nyt totean, että meillä on laki kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyvät lait käsittelyssä, niin että se on sitten tästä eteenpäin. — Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_131,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Aluevaltuutettuna ja kunnanvaltuutettuna en malta olla ottamatta kantaa tähän asiaan nyt, kun tällä ajatellulla lailla todellakin 101 erilaista pykälää ollaan laatimassa tänne tuleville kotoutujille samanaikaisesti, kun esimerkiksi tuolla omalla alueellani on lakkautettu kaikki yhteisruokailut, mitkä aikaisemmin ovat olleet, ennen kuin tultiin hyvinvointialueelle. Myöskin kotihoidon sopimukset on irtisanottu, millä on seurauksena, ettei sitten enää ole näitä lääkäripalveluja ynnä muita. Niin tosiaan, nämähän eivät koske näitä kotoutujia, vaan ne koskevat niitä meidän ikäihmisiä, jotka ovat meille tämän yhteiskunnan rakentaneet, että voimme istua täällä eduskunnassa pohtimassa näitä kotoutumisasioita. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-27T17:45:45,2023-02-27T17:46:44,Hyväksytty,1.1
2022_176_132,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_133,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka tämä hiukan kaukaa liittyykin tähän kotoutumislakiin, niin haluan kuitenkin vastata edustaja Kontulalle äskeiseen väitteeseen, jossa hän totesi, että maahanmuuton ongelmat ovat aiheutuneet viime kaudella, kun perussuomalaiset olivat hallituksessa. [Anna Kontula: Näin en sanonut, en puhunut ongelmista mitään!] On todettava, että olette hiukan huonosti ilmeisesti tutustunut minkäännäköisiin numeroihin. Jos te menette katsomaan viime vuoden osalta Maahanmuuttoviraston tilastoja, niin vaikka ukrainalaiset otettaisiin pois siitä luvusta, niin silti viime vuoden tulijamäärä kaikkien tulijoiden osalta on lähes kaksinkertainen kuin vuonna 2015. Eli kyllä täytyy todeta, että te jopa viime vuonna, yhden vuoden aikana, kykenitte ylittämään sen vuoden 2015 ja se on kyllä melkoinen temppu, mutta se on johtunut kyllä siitä, että teidän Marinin hallitus on nimenomaan nakertanut suomalaisen ulkomaalaislainsäädännön käytännössä katsoen joka kulmasta auki niin, että veneemme vuotaa tällä hetkellä kuin seula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:46:44,2023-02-27T17:48:03,Hyväksytty,1.1
2022_176_134,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_135,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämähän on hyvin tunteita herättävä aihe aina, kun puhutaan maahanmuutosta, koska siinä tulee tämmöistä vastakkainasettelun tunnetta. Toivoisi kuitenkin sitten, että täällä eduskunnassa kaikki lainsäätäjät ajattelisivat sitä Suomen ja suomalaisen parasta, koska Suomen kansalaisethan meidät tänne valitsevat tätä maata rakentamaan ja kehittämään. 
Kotouttamista jos ollaan kuitenkin edistämässä, niin meidän pitäisi kuitenkin olla rehellisiä siinä, että jos me emme tee sitä hyvin, meille syntyy niitä varjoyhteiskuntia ja sellaisia alueita ja yhteisöjä, joissa ei sitä kieltä opita millään, kun sitä ei tarvitse oppia. Sitten tulee se kehitys siihen suuntaan, että ihmiset turhautuvat, kun eivät tässä yhteiskunnassa koe olevansa kotona. Eihän sitä kieltä tarvitse oppia, jos on näitä tällaisia lähialueita, missä on omalla kielellä kaikki palvelut, kaupat ja palvelut, olemassa, ja sitten kun mennään asioimaan viranomaisten kanssa, tulkkia saa käyttää vaikka kymmenen vuotta, ei tarvitse koskaan edes oppia sitä kieltä, ja tulkin maksaa yhteiskunta. Pitäisi olla jonkunnäköisiä aikarajoja, jolloin loppuu tämmöinen ylenpalttinen paapominen — voisiko sitä näin kutsua — että pitää kantaa itsekin sitä vastuuta täällä kotoutumisessa. 
Ehkä lähtökohta, se, mitä perussuomalaiset nyt ovat pitkään peräänkuuluttaneet ja mitä hallitus ei ole saanut aikaiseksi, on se, että pitäisi olla maassa maan tavalla. Jos täällä tehdään rikoksia ja syyllistytään toistuvasti erilaisiin rikkomuksiin, niin kyllä varsinkin niille, jotka eivät ole kansalaisuutta vielä saaneet, pitäisi pikainen menettely tehdä, niin että heidät saataisiin tästä maasta pois. Kukaan maahanmuuttajakaan ei halua sitä, että heidän lähialueellaan toiset henkilöt tekevät rikoksia ja tahraavat heidän mainettaan, vaan he haluavat kantaa kortensa kekoon tämän yhteiskunnan rakentamiseksi. 
Sitten vielä tämmöinen havainto, että me ollaan lipsuttu esimerkiksi näissä kansalaisuuden saamisissa. Meillä on aikanaan ollut kyllä tapana, että on pitänyt osata suomen kieltä hyvin siinä mielessä, että tulee toimeen, sen kansalaisuuden saamisen edellytyksenä, ja saamani tiedon mukaan siitäkin ollaan pystytty oikaisemaan tavalla jos toisella. En tässä rupea kertomaan niitä, mutta näin on kuitenkin päässyt tapahtumaan, ja tämmöinen kehitys pitäisi saada päättymään. 
Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies, täytyy sanoa siitä viime vaalikaudesta, kun itse olin silloin mukana täällä, että kyllä perussuomalaiset, ne, jotka täällä ovat jäljellä siitä silloisesta perussuomalaisten kokoonpanosta, vaativat nimenomaan rajoja kiinni ja tämän pakolaistulvan katkaisemista sinne Ruotsin-, länsirajalle. Ja siinä kun emme onnistuneet, tulos oli sitten se, että ne henkilöt, [Puhemies koputtaa] jotka nauttivat perussuomalaisten luottamusta, eivät ole enää meidän joukossamme, koska eivät toimineet perussuomalaisten periaatteen mukaisesti. [Leena Meri: Se on kyllä just näin!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-27T17:48:05,2023-02-27T17:51:21,Hyväksytty,1.1
2022_176_136,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Näin. — Vielä edustaja Rantanen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_137,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jäi vielä tuossa toteamatta sen verran, että Suomen pitäisi tässä kotouttamispolitiikassansa katsoa Tanskaan. Tanska on tehnyt omassa maassaan demarijohtoisella hallituksella totaalisen paradigmamuutoksen, jossa nimenomaan kotouttamisesta on siirrytty kotiuttamispolitiikkaan. Siis siellä ovat kaikki oleskeluluvat väliaikaisia. Siellä lähdetään siitä, että henkilö menee työhön, opettelee kielen ja tulkkipalveluita ei ole tarjolla kuin se ensimmäinen kolme vuotta, jonka jälkeen ne on maksettava sitten itse. Meillähän ne ovat ikuisia yhteiskunnan maksamia palveluita. Siltä osin meidän kannattaisi ehdottomasti nyt hylätä tämä lakiesitys, kuten perussuomalaiset tulevat seuraavassa käsittelyssä, kakkoskäsittelyssä, esittämään, ja laatia tämä koko laki uudestaan siten, että katsomme mallia sieltä Tanskasta, missä on onnistuttu kyllä huomattavasti paljon paremmin kuin täällä toimimaan.
Nyt kun tämä on näin loppukaudesta tehty erittäin kiireellisesti hallintovaliokunnan läpi, näin massiivinen 101 pykälän lakipaketti parissa viikossa valiokunnasta läpi hyvin vähäisillä kuulemisilla, niin vetoan tässä kyllä myös hallituspuolueisiin, että nyt kannattaisi ehdottomasti toimia siten, että tämä lakipaketti hylätään ja tehdään perään uusi, jossa on todella se velvoittavuus, ja otetaan mallia sieltä Tanskasta, niin että saataisiin tännekin jotain muuta kuin sitä vimmaista sen saman toistamista, jolla ei tuloksia ole tullut.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+5.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-02-27T17:51:21,2023-02-27T17:53:17,Hyväksytty,1.1
2022_176_138,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 34/2022 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_176_139,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen iloinen voidessani esitellä lakiesityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta. Tässä itse pykälän muuttamisessahan on kyse siitä, että kun tähän asti suojelutaso on pitänyt saavuttaa ennen kuin kannanhoidollista metsästystä voidaan toteuttaa, niin nyt jatkossa voidaan kannanhoidollista metsästystä tehdä, jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle.
Valiokunta katsoi, että pelkällä pykälämuutoksella emme tulisi saamaan aikaiseksi sitä kansalaisaloitteessa laajalti hyväksyttyä ja tässä talossa hyväksyttyä edellytystä, että kannanhoidollinen metsästys on voitava Suomessa järjestää, ja siksi oli tärkeää, että perustelutekstit mahdollistavat mahdollisimman hyvin tätä kannanhoidollista metsästystä.
Valiokunta katsoo, että Suomessa tulee edistää suurpetokantojen suojelua, ja tähän tavoitteeseen tulee pyrkiä sellaisin keinoin, jotka edistävät ihmisten ja suurpetojen yhteiseloa samalla kun vahinkoja ja haittoja estetään ja rajoitetaan.
Tämä e-alakohta sallii tarkoin valvotuissa oloissa ja valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemän lukumäärän rajoissa. Tätä 41 a §:ää on tulkittava sen sanamuodon, asiaa koskevan EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön ja ohjeistuksen mukaisesti siten, että samalla otetaan huomioon lajikohtaiset erot. Päätöksessä on yksilöitävä poikkeusluvan tavoite ja suunnitelma sen saavuttamiseksi. Poistettavien yksilöiden lukumäärä on suhteutettava tavoitteeseen, eikä metsästys saa vaarantaa suotuisaa suojelun tasoa tai sen saavuttamista lajin luontaisella levinneisyysalueella. Pyynti on toteutettava vain valikoivia pyyntikeinoja käyttäen ja valikoidusti kannan rakenne ja biologiset ominaispiirteet huomioiden. Suurpetojen pyynti on Suomessa aina luontodirektiivin (92/43) 15 artiklan tarkoittamalla tavalla valikoivaa. Pyynnin kohdentaminen tiettyihin eläinyksilöihin voi olla tarpeen, riippuen pyydettäessä eläinten määrästä, lajin suojelun tasosta ja biologisista ominaispiirteistä. Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä. Kannanhoidollisten poikkeuslupapäätösten vaikutuksia tulee seurata, ja poikkeuslupapäätösten täytäntöönpanoa tulee valvoa.
Poikkeuslupaa ei tule edellyttää tilanteissa, joissa on tarpeen poistaa koirasusia sisältävä susilauma. Koirasusi on luonnon monimuotoisuutta uhkaava vieraslaji. Koirasusia sisältävästä laumasta koirasusien poistaminen erikseen ei käytännössä ole mahdollista muutoin kuin poistamalla koko lauma viranomaisen toimesta. Tehtävä voidaan viranomaisten määräyksellä antaa myös suurriistan virka-aputehtävänä metsästäjien hoidettavaksi.
Eli summa summarum, jos siitä ei ole haittaa suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai suojelun saavuttamiselle, kannanhoidollista metsästystä voidaan jatkossa harjoittaa eduskunnan edellyttämällä tavalla entistä paremmin. Nythän meillä oikeuskäytäntö on mennyt siihen, että direktiiviä ylitulkitaan, ja olen mielissäni siitä, että eduskunta on nyt antanut tahdon tälle kannanhoidolliselle metsästykselle.
Tähän mietintöön liittyy vihreiden vastalause.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-27T17:54:19,2023-02-27T17:59:25,Hyväksytty,1.1
2022_176_140,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Kiitoksia. — Ja nyt keskusteluun. — Edustaja Kontula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_141,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Keskityn tänään vain susiin, jotka tänäänkin, edelleen, ovat uhanalaisia. Tilannetta susien osalta heikentää entisestään se, että kun itäinen ja läntinen populaatio eivät lisäänny keskenään — pitkälti johtuen siitä, että liikkuminen asutun maan läpi ei luontaisesti sudelta onnistu — me tarvitsisimme itse asiassa susikannan pitämiseksi elinvoimaisena suuremman määrän susia kuin siinä tapauksessa, että geenit sekoittuisivat keskenään. Me emme myöskään vielä tiedä, kuinka itärajalle pystytetty aita heikentää susien asemaa ja populaatioiden selviytymiskykyä tulevaisuudessa.
Sutta uhkaa ennen kaikkea kaksi asiaa. Ensinnäkin ihmisen maankäyttö: kun sudelle sopivaa villiä tai melkein villiä luontoa on entistä vähemmän olemassa, sudella on kaksi vaihtoehtoa — joko haipua pois tai sitten vierailla ihmisten käyttämillä alueilla, joista jälkimmäinen vaihtoehto resonoi vahvasti susiin liittyvien ennakkoluulojen ja jopa susivihan kanssa. Salametsästys on viime vuosina lisääntynyt. Ei-tieteelliset kannanhoitoneuvot ja -käytännöt ovat lisääntyneet.
Susien kannanhoidosta säätäminen ilman normaalia asiantuntijakonsultaatiota — eli käytännössä lain lausuntokierrosta ja koirasusien osalta myös valiokunnassa kuultuja asiantuntijoita — on osa tätä epätieteellistä suden mystifiointia sellaisena pahana, jonka kohdalla normaalit ajattelun tavat eivät ikään kuin toimisi. Se ei ole säädösprosessillemme kunniaksi, eikä niin tärkeässä asiassa kuin susien kohdalla missään tapauksessa saisi niin sanotusti vetää tunteella. Mainittakoon vielä erikseen, että suurpedoilla on niiden itseisarvon lisäksi iso, joskin toistaiseksi heikosti tutkittu yhteys biodiversiteettiin. Varovaisuusperiaate paitsi susien myös luontokadon osalta tukisi tässä vahvasti tietopohjaista lähestymistapaa.
Me emme tarkalleen tiedä, mitä susi tuntee tai ajattelee. Jos ollaan tarkkoja, en voi tietää, mitä edustaja Hassi eturivissä tuntee tai ajattelee, koska toisen elävän olennon nahkoihin ei ole pääsyä. Mutta viime vuosina eläintutkimus on kuitenkin vakuuttunut siitä, että susi on kognitiivisesti kyvykäs. Se on älykäs ongelmanratkaisija, älykkäämpi kuin koira. Se on leikkisä: sudenpennut osaavat jopa hakea palloa yhdessä ihmisen kanssa. Susi suree menehtyneitä laumansa jäseniä ulvomalla jopa viikkoja kuoleman jälkeen.
Kukaan koiranomistaja ei epäile, etteikö hänen lemmikkinsä ollessa kyseessä olisi kyse tuntevasta ja päättelyyn kykenevästä yksilöstä. [Anne Kalmarin välihuuto] Oleellinen kysymys onkin: jos kyseessä olisi oma koirasi, mitä toimia suosittelisit — summittaista tappamislainsäädäntöä vaiko tutkitusti toimivia keinoja vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja, niiltä osin kuin ne eivät riitä, kohdennettua ja tarkkaan harkittua, tutkimustietoon perustuvaa harvennusta?
Arvoisa puhemies! Liikun itse viikoittain metsissä, joissa on aina silloin tällöin susihavaintoja. Itseni puolesta en tietysti pelkää, mutta silloin tällöin kiistatta käy mielessä koirani turvallisuus. Hukka vie joka vuosi joitakin kymmeniä koiria, ja vaikka tätä määrää voidaan merkittävästi vähentää erilaisin toimin, kokonaan vaara ei tietysti katoa niin kauan kuin susia metsissä liikkuu. Sitten kuitenkin kehotan itseäni ylös myyttisen susipelon suosta ja ottamaan järjen käteen. Muistutan itselleni, että auto on monikymmenkertaisesti vaarallisempi rakkaalle lemmikilleni kuin susi, ja siitä huolimatta en vaadi kaikkia Suomen autoja romuttamolle, en edes kohdennettua autojen romuttamista siellä, missä minä ja koirani liikumme. Muistutan itselleni, että lähes yhtä vaarallisia kuin sudet ovat kyyt, hissit ja suklaa. Näiden muiden kuin susien kohdalla en kuitenkaan turvaudu niihin keinoihin, joihin valiokunta on nyt mietinnössään päätynyt. En pelkää vaan varaudun. Etsin ne keinot, joilla pystyn reaaliset mutta verraten epätodennäköiset riskit ottamaan huomioon, koska rationaliteetin ja tutkitun tiedon sivuuttaminen olisi vallan väärinkäyttöä.
Arvoisa puhemies! Susi oli täällä ensin. Me tulimme vasta paljon myöhemmin. [Anne Kalmari: Ei ainakaan ennallistamisvuonna 52 ollut yhtään sutta!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T17:59:28,2023-02-27T18:05:53,Hyväksytty,1.1
2022_176_142,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_143,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyslain muutos, niin kutsuttu susipykälä, sai loppuvaiheessa ikäviä piirteitä, kun koko asia oli lähellä raueta vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien jäsenten marssiessa ulos maa- ja metsätalousvaliokunnan kokouksesta viime keskiviikkona. Onneksi asia saatiin käsiteltyä ja etenemään myös tänne täysistuntoon, kun esitin sitä torstain kokouksessa esityslistalle. [Anne Kalmari: Kiitos teille!]
Eduskunta nimenomaan edellytti hallitusta antamaan esityksen metsästyslain 41 a §:n muuttamiseksi, joten on ihan kohtuullista, että se viedään nyt maaliin, monestakin syystä. Metsästyslain muutos on tietysti vain yksi osa sitä toimenpidepakettia, minkä eduskunta hyväksyi suden kannanhoidollista metsästystä käsitelleen kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä, yksi osa sudenmetsästyksen edellytysten parantamiseksi, mutta tärkeä sellainen. Ihmiset odottavat ratkaisua susiongelmiin, ja he ansaitsevat viimein keinoja sekä ratkaisuja. Ei tee hyvää eduskunnan ja viranomaisten luotettavuudelle tai uskottavuudelle, jos vuodesta toiseen tämä asia junnaa paikallaan eikä toimia näy.
On ikävä tosiasia, ettei nykyinen suurpetopolitiikka ole hyväksi sudelle itselleen tai luonnonsuojelulle muutenkaan. Kun ylisuojellaan eikä anneta laillisia keinoja säädellä susikantoja sekä ennaltaehkäistä tai puuttua susien aiheuttamiin ongelmiin, se tuskastuttaa. Se vie uskottavuuden. Se saa aikaan susivihaa, vastakkainasettelua, pahimmillaan tarpeen ottaa oikeus omiin käsiin. Susien kenties vähältä tuntuva määrä antaa virheellisen kuvan siitä, kuinka iso ongelma Suomen susipolitiikka on siellä, missä susireviirit ovat. Susi on pahimmillaan navetassa ja pihassa toistuvasti vieraileva suurpeto, joka syö lampaat laitumelta, koirat pihasta ja metsästyskoirat metsästysreissulla jopa näköetäisyydeltä. Parhaimmillaan susi on ihmistä, koiraa ja jo pelkästään ihmisen hajua pelkäävä metsien asukas, jota ei juuri edes näe — kuten karhu, ja karhuahan me myös metsästämme, arvostamme ja kunnioitamme.
Pidän harmillisena ja hiukan kyseenalaisenakin sitä, että ylipäänsä koko kansalaisaloitetta vastustaneet vihreät saattoivat hallituspuolueena olla yrittämässä vesittää vaatimuksillaan tätä asiaa. Eduskunnan selkeä enemmistö kannatti suden kannanhoidollista metsästystä. Sekä tämän pykälän muuttamisen että siitä annettavan mietinnön on heijastettava sitä tahtotilaa.
Arvoisa puhemies! Maailma ei ole valmis, eikä tämä pykälämuutoskaan ole kannanhoidolliseen sudenmetsästykseen mikään autuaaksi tekevä muutos, vaan se on osa kokonaisuutta, ja työn on jatkuttava. Ihmiset maaseudulla ansaitsevat sen, samoin kuin susi itsekin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T18:06:02,2023-02-27T18:09:33,Hyväksytty,1.1
2022_176_144,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Eestilä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_145,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Markku,Eestilä,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kyllä hyvä, että tämä lakiesitys on nyt täällä ensimmäisessä käsittelyssä, sillä ei tämä aivan itsestäänselvyys ollut. Täytyy nyt ensinnäkin hieman käyttää jonkunmoinen katsaus tähän eduskunnan ja hallituksen toimivaltakysymykseen. Tämähän ei ollut normaali hallituksen esitys, vaan eduskunta on velvoittanut valtioneuvostoa tuomaan tämän 41 a §:n täsmennyksen tähän saliin viimeistään marraskuussa 2022. [Anne Kalmari: Juuri näin!] Ei ole oikein, että hallitus rupeaa itse miettimään, tuoko se tänne tätä vai eikö tuo ja tuo tämän niin viime metreillä, että aiheutetaan semmoinen sekasorto. Ja kuten täällä edustaja Simula sanoi, jos oppositiopuolueet — kokoomus, perussuomalaiset, KD — eivät olisi olleet aktiivisia ja hereillä, niin tämäkin laki olisi jäänyt tässä eduskunnassa säätämättä. [Anne Kalmari: Se on totta!] Ja kiitos myös keskustalle, joka sitten huomasi tämän virheen ja tuli meidän opposition tueksi, koska se oli eduskunnan tahto, se ei ole hallituksen tahto. Ja tämä on syytä kyllä nyt pöntössä vakavasti todeta tulevaisuutta varten, että hallituksen täytyy noudattaa eduskunnan tahtoa.
Mutta, arvoisa puheenjohtaja, suuresti arvostamani edustaja Kontula suoraan sanoen ei ollut kovin uskottava omassa puheenvuorossaan. Älkää tehkö tämmöisellä asialla identiteettipolitiikkaa ja älkää käyttäkö semmoisia termejä aidoista ja muista, jotka eivät käytännössä pidä lainkaan paikkaansa. Ei itärajalla ole susille aitaa eikä tule koskaan olemaan. Ne pääsevät siellä vapaasti liikkumaan ja niitä todella liikkuu ja paljon. Niiden viestien mukaan, mitä itselleni tulee, ei ole koskaan ollut näin paljon susia raja-alueilla kuin tänään. Eikä täällä kukaan ole kiilusilmäisesti susia tappamassa, vaan me puolustamme itäsuomalaisten ja muualla asuvien ihmisten oikeutta harjoittaa kulttuuriaan ja harjoittaa koiralla metsästystä ja suojella omaisuutta ja elää rauhassa. Siitä tässä on kysymys, mutta voihan tämänkin kääntää vastakkainasetteluksi ja alkaa sitten kouhottamaan urbaani-ihmisiä, joilla ei ole enää kovinkaan paljon kykyä tiedostaa eikä ymmärtää, miten asiat ovat siellä maaseudulla ja niillä alueilla, missä ihmiset oikeasti kärsivät ja alkavat jo menettää uskonsa koko lainsäädäntöön. Eli kohtalaisen vakavasta asiasta on kysymys.
Arvoisa puhemies! ”Valiokunta katsoo, että kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi” on tärkeä lause, ja jos eduskunta tämän hyväksyy — niin kuin toivon — niin silloin me pystymme ottamaan täällä kantaa, että tämä sosiaalinen kestävyys on myös se asia, joka pitää ottaa huomioon. Ja niin kuin äsken totesin, jos me emme tässä talossa hoida tätä asiaa, niin ihmiset menettävät luottamuksen koko järjestelmään — ja se ei ole minkään etu, koska se resonoi sitten muihinkin kysymyksiin. Siinä mielessä pidän kyllä tärkeänä, että tämä eduskunta nyt käsittelee tämän asian ja ottaa tähän kantaa.
”Valiokunnan käsityksen mukaan tilanteessa, jossa ehdotetun 41 a §:n mukaiset edellytykset täyttyvät, poikkeuslupa sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskien voidaan myöntää luontodirektiivin tavoitteita toteuttavaan kannanhoidolliseen metsästykseen maa- ja metsätalousministeriön kannanhoitosuunnitelmassa vahvistetulla tavalla.” Tämä on nyt eduskunnan tahto, ja käsitykseni mukaan eduskunta tämmöisissä kiistanalaisissa tilanteissa määrittelee suunnan ja linjan.
Ottaisin vielä esille sen, mitä valiokunta mietintöön on kirjannut: ”Esimerkiksi suden osalta kriteerin tulkinta ei voi tarkoittaa tiettyä yksilöä, vaan alueellista, tietyllä reviirillä liikkuvaan laumaan tai pariin kohdentuvaa valikoivaa pyyntiä. Kannanhoidollisten poikkeuslupapäätösten vaikutuksia tulee seurata ja poikkeuslupapäätösten täytäntöönpanoa tulee valvoa.” Tietenkin — eihän näitä kukaan summassa ammu, eikä vain sen takia, että niitä pitää ampua, vaan sen takia, jos turvallisuus ja muiden eläinten uhanalaisuus ovat jollakin tavalla uhattuina. Vielä puheen lopussa, arvoisa puhemies, palaan tähän.
”Lopuksi valiokunnan mielestä metsästyslain 41 a §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa ei tule edellyttää tilanteessa, jossa on tarpeen poistaa koirasusia sisältävä susilauma. Koirasusi on luonnon monimuotoisuutta uhkaava vieraslaji. Koirasusia sisältävästä laumasta koirasusien poistaminen erikseen ei käytännössä ole mahdollista muutoin kuin poistamalla koko lauma viranomaisten toimesta. Tehtävä voidaan viranomaisten määräyksellä antaa myös suurriistavirka-aputehtävänä metsästäjien hoidettavaksi.” Arvoisa puhemies, tämän pitäisi olla selvää tekstiä.
Arvoisa puhemies, otan vielä lopuksi tämän, jos sallitte, tämä on sen verran tärkeä asia.
[Toinen varapuhemies Juho Eerola:  Sallin, sallin. Tässä on teillä vielä pari minuuttia aikaa.]  Joo. — Tämä on ollut niin kiistanalainen. ”Suojeltu susi syö vielä harvinaisempia metsäpeuroja Kainuussa”, tämä on Helsingin Sanomissa ollut artikkeli. Ja susia elää kuitenkin siellä täällä maailmassa sen verran, että Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut lajin elinvoimaiseksi, siis 2016. Mutta sen sijaan metsäpeura, joka elää Kainuussa, on uhanalainen, niin että kyllä tämäkin asia pitäisi tässä eduskunnassa ottaa huomioon. ”Jos haaskaruokintaa jatkuu pitkään ja säännöllisesti” — kuten Kuhmossa — ”paikalliset petokannat saattavat karata luonnon sääntelystä”, tutkija Antti Paasivaara toteaa. Pidän Paasivaaraa parhaana metsäpeuratutkijana Suomessa. En tiedä, löytyykö tästä salista joku, joka on eri mieltä.
Mutta mitä sanoo Ilpo Kojola, tunnustettu susitutkija: ”Petokantaa kokonaisuudessaan pitää säädellä siellä, missä peurat elävät.” Jos tieteellistä tietoa halutaan tähän saliin tuoda — nyt täällä on kaksi semmoista ihmistä, jotka näitä asioita ovat tuoneet esille — niin ihmettelen, jos täällä löytyy vielä joku, joka väittää vastaan, että tämäkään asia ei olisi tieteellisesti tutkittu. Parhaat tutkijat ovat näin arvioineet.
Arvoisa puhemies! Lopetan tämän asian — ainakin tässä eduskunnassa, tulevaisuudesta en tiedä. Viimeisenä puheenvuorona: Olipa mikä asia tahansa, niin arvostan niitä kansanedustajia, joilla on erilainen näkemys, mutta minä toivon, että näistä asioista ei tehdä identiteettipolitiikkaa eikä jaeta suomalaisia jakavalla tavalla, koska se ei edistä kenenkään hyvinvointia, vaan se vain tuottaa pitkäaikaista pahoinvointia kaikille. Ja tässä suhteessa, jos perjantaina eduskunta tämän mietinnön ja pykälän hyväksyy, niin koen, että tämä eduskunta on tehnyt suuren työn. Mutta kuten edustaja Simula täällä sanoi, työ jatkuu järkiperäisenä ja ihmisten näkemykset huomioon ottaen, omaisuudensuojaa korostaen ja tietenkin myös suomalaista kulttuuria edistäen, ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu myös metsästys rauhassa ja metsästyskoirien avulla tapahtuen.
Arvoisa puhemies, kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Markku Eestilä,1094,2023-02-27T18:09:37,2023-02-27T18:16:50,Hyväksytty,1.1
2022_176_146,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitoksia, edustaja Eestilä. — Edustaja Hassi.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_147,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen pahoillani siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö antaa susivihan ja metsästäjäjärjestöjen yksipuolisen näkemyksen ohjata toimintaansa. Maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei tyytynyt hallituksen esityksen mukaiseen pykälämuutokseen vaan haluaa ruveta sanelemaan myös sitä, miten oikeusistuimien pitää EU-lainsäädäntöä tulkita, ja tässä ottaa ohjeensa, siis valiokunnan enemmistö, metsästäjäjärjestöiltä eikä tieteellisiltä asiantuntijoilta. [Sanna Antikainen: Tietävät enemmän kuin te!] Sitä pykälämuutostakaan me vihreät emme varsinaisesti olisi halunneet, [Sanna Antikainen: No ettepä tietenkään!] mutta sen väännön hävisimme jo viime syksynä täysistuntoäänestyksessä, joten emme sitä ole sinänsä riitauttaneet. Hallituksen esittämä pykälämuutos menee maa- ja metsätalousministeriön mukaan niin pitkälle sudenmetsästyksen kriteerien löysentämisen suuntaan kuin on mahdollista rikkomatta EU-lainsäädäntöä, mutta tähän maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ei halunnut tyytyä vaan ryhtyi oikeusvaltion periaatteista välittämättä antamaan oikeuslaitokselle tulkintaohjeita metsästäjäjärjestöjen kirjoittamien nuottien pohjalta.
Tämän susivihan ohella susikeskustelun ongelma on se, että puhutaan kannanhoidollisesta metsästyksestä ikään kuin se itsestäänselvästi olisi vain tai lähinnä susien lukumäärän vähentämistä. Kun puhutaan kannanhoidollisesta metsästyksestä tai annetaan siihen lupia, niin tavoitteen pitää tietenkin liittyä kannanhoitoon, ei pelkästään susien lukumäärään, ja tavoitteen pitää tietenkin olla direktiivin tavoitteen mukainen. Tämän ovat myös oikeusistuimet todenneet, ja juuri siihen maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö ymmärtääkseni on tyytymätön.
Siitä ei ole erimielisyyttä, että vaaraa aiheuttavia susiyksilöitä pitää voida ampua, mutta se teksti, mitä maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö halusi mietintöön perusteluihin kirjoittaa ja mikä mielestäni olisi saanut jäädä siitä pois, sanoo, että kun on häiriötä aiheuttavia susia, niin pitää voida kohdistaa metsästys myös laumoihin. No tätähän on kokeiltu. Viimeksi kun tätä tehtiin, niin ammuttiin laumojen alfayksilöitä. Laumat hajosivat sen seurauksena, ja koska vaaraa aiheuttavat sudet enimmäkseen ovat yksinäisiä susia, vaaraa aiheuttavien susien määrä ja niiden aiheuttamat ongelmat lisääntyivät, mikä sitten ikään kuin melkein pakotti metsästämään lisää, mikä sitten johti dramaattiseen susien määrän vähenemiseen. Silloin kun susi toimii lauman jäsenenä, lauma pystyy metsästämään esimerkiksi hirviä; sen sijaan yksinäiset sudet joutuvat saalistamaan pienempää saalista, kuten koiria. Tämän johdosta tällainen umpimähkäinen laumoihin kohdistuva sudenmetsästys ei vähennä niitä ongelmia, mitä susien kanssa on.
Edustaja Kontula jo totesi, että luonnonvarojen tutkimuskeskus viime vuonna päätyi tutkimuksen jälkeen näkemykseen siitä, mikä olisi Suomessa suden suotuisan suojelun taso. Luken arvio on, että se olisi noin tuhat sutta, pienempikin lukumäärä riittäisi, mikäli Lounais-Suomen ja pohjoisemman, itäisen Suomen susikannat olisivat yhteydessä keskenään, pääsisivät vaihtamaan geenejä, mutta näin ei tällä hetkellä ole. Tässä suotuisan suojelun tasossahan ei siis ole kysymys pelkästään lukumäärästä vaan myöskin siitä, mikä on lajin geeniperimän monimuotoisuus.
Ja lopuksi totean, että ihmettelen sitä, että meitä neliökilometreinä paljon pienemmissä maissa pärjätään samankokoisten tai isompien susimäärien kanssa. Virossa pärjätään noin 500:n, Liettuassa noin 600:n, Latviassa noin 900 suden kanssa [Jenna Simulan välihuuto] ja Romaniassa, Turkissa ja Espanjassa tuhansien susien kanssa. [Sanna Antikainen: Siellä metsästetään!] Niissä maissa on varmasti menetelmiä suden ja ihmisen rinnakkainelon toteuttamiseksi, [Anne Kalmari: Kannanhoidollinen metsästys! — Sanna Antikainen: Metsästys se on! — Puhemies koputtaa] joista me myös voimme ottaa oppia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-27T18:16:56,2023-02-27T18:22:12,Hyväksytty,1.1
2022_176_148,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja nyt edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_149,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Susi on tärkeä osa maamme luontoa. Se on meidän ekosysteemien avainlaji, ja sillä on tärkeä osa Suomen luonnon tasapainon sääntelijänä. Susi muun muassa estää hirvieläinten kantoja kasvamasta liian suuriksi. Siellä, missä on susilauman reviiri, myös metsäkanalinnut yleensä voivat paremmin, koska muun muassa supikoiria ei ole liikaa. Susi on arvokas osa meidän luontoa. Se on arvokas myös yksilönä.
Susien poistamista luonnosta halutaan tehdä sen takia, että metsästyskulttuuri voisi paremmin. Pidän tätä aika absurdina — sitä, että luonnosta pitäisi poistaa petoeläin, jotta ihmisen kesyttämä koira voisi juoksennella siellä rauhassa. [Sanna Antikainen: Kukaan ei ole vaatinut poistamista!] Mielestäni tämä on irvikuva terveestä luontosuhteesta. [Sanna Antikainen: Teidän puheenne on! — Puhemies: Shh!] Minun mielestäni kestävä metsästäminen kunnioittaa luontoa, ei hävitä sitä. Kaukana vastuullisesta metsästämisestä on myös Suomessa rehottava salametsästys. Suden yleisin kuolinsyy Suomessa on edelleen joutua laittoman salametsästyksen uhriksi. On myös arvioitu, että osa pihoille tulevista susista voi olla juuri salametsästyksen syystä siellä, joko loukkaantuneena tai laumastaan erotettuna.
Itse pidän tärkeänä, että suden kannanhoidollista metsästystä ei aloiteta ennen kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuva suden suotuisan suojelutason viitearvon vähimmäistaso on saavutettu. Huomautan myös, että luontodirektiivin mukaan suden metsästämisen pääasiallinen tavoite ei voi olla susien lukumäärän vähentäminen, vaan sillä täytyy olla susikantaan liittyvä muu tavoite. Suden metsästämisessä ylipäänsä mielestäni pitäisi noudattaa varovaisuusperiaatetta, ja ennen kuin me olemme suden osalta paremmalla tasolla, pitäisi metsästäminen kohdentaa vain vaaraa aiheuttaviin susiin.
Luonnonvarakeskus on tehnyt valtavan hyvää työtä suden lukumääräarvion suhteen kuin myös suden suotuisan suojelutason viitearvon määrittelyn kanssa. Tämän työn perusteella on päivänselvää, että Suomen nykyinen susikanta on liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena. Tutkimus ei ole kertonut meille eksaktia lukumäärää, mutta se on kertonut meille haarukan, ja tämä lopullinen viitearvo riippuu päätöksentekijöiden tekemistä valinnoista ja muun muassa halusta ja mahdollisuudesta ottaa riskiä sen suhteen. Tätä lopullista lukumäärää me odottelemme vielä ministeriöstä. Joka tapauksessa meillä on melko tarkkaa tietoa suden määrästä tällä hetkellä, ja se on aivan liian pieni, että sitä voitaisiin nykyisestä pienentää, ja siihenhän tällä kannanhoidollisella metsästämisellä ja tällä eduskunnan syksyllä hyväksymällä kansalaisaloitteella pyritään: ei siis kasvattamaan lukumäärää vaan pienentämään sitä. Tutkijoiden mukaan kuitenkin Suomeen mahtuisi noin 1 200 sutta, mutta me olemme tällä hetkellä reilusti alle 500:ssa. Monesti katsotaan Ruotsiin ja Norjaan, ja siellä geneettisesti elinvoimainen susikanta on määritelty 170 yksilöksi. He ovat valinneet laskentatavaksi tälle viitearvolle, vähimmäistasolle, että tuplataan tämä geneettisen elinvoimaisen susikannan määrä, ja siksi viitearvo on 340. Suomessa tämä olisi vähintään 1 000 yksilöä, jos se geneettisesti pienin elinvoimainen populaatiokoko on 500.
Täällä perussuomalaiset moittivat, että vihreät ovat esittäneet vaatimuksia ja että tämä ei siksi olisi edennyt. Meille on koko ajan käynyt, kuten tässä edustaja Hassi sanoi, että tämä laki etenee, koska se on osa eduskunnan hyväksymää kansalaisaloitetta viime syksyltä, mutta kyllä meillä oli myös vaatimuksia. Ne vaatimukset olivat, että perustetaan meidän kuulemiin asiantuntijoihin ja että ei lähdetä neuvomaan oikeuslaitoksia EU-direktiivien tulkinnassa. Valitettavasti jäimme vihreinä yksin tämän kanssa valiokunnassa, mutta tulemme esittämään kuitenkin ponnen tähän nyt pöydällä olevaan lakiesitykseen ja niin, että nimenomaan tämän kannanhoidollisen metsästyksen ainoa tavoite ei voi olla susien lukumäärän vähentäminen vaan sillä pitää olla susikantaan liittyvä muu tavoite ja että erityisesti niin kauan kun suden suojelun tasoa ei ole saavutettu, valikoivan metsästyksen tulee kohdistua haittaa tai vaaraa aiheuttaviin yksilöihin. Emme kannata sitä, että sitä kohdistetaan jatkossakaan laumoihin. Toivomme myös, että tämä esille nostettu koirasusiongelma on asia, jonka valtioneuvosto ja ministeriö ottaa käsittelyyn ja miettii keinoja ratkaista sitä. Emme pitäneet valiokunnassa siitä, että tähän asiaan nostettiin tämä koirasusiongelma, kun emme valiokunnassa tästä asiasta kuulleet asiantuntijoita. Jos jossakin niin tällaisissa asioissa tulisi aina perustaa tutkittuun tietoon, asiantuntijatietoon, kun päätämme petopolitiikasta. Mutta haluan korostaa, että tähän pykälään emme ole tekemässä muutoksia, koska se on eduskunnassa jo kerran kertaalleen hävitty.
Lopuksi haluan sanoa, että ihmisen ja suden yhteiselon parantamiseksi on meillä kyllä Suomessa varsin paljon tehtävää. Erityisesti rehottava susiviha on iso este sille, että ymmärrys yhteiselolle kasvaisi. Näen tärkeänä tämän tieteellisen tiedon hyödyntämisen. Ymmärryksen lisääminen sudesta ja myös sen käyttäytymisestä ja siitä, että susi ei ole vaarallinen ihmiselle, on kaikista oleellisinta. Susi pelkää ihmistä, toisin kuin monesti pelotellaan.
Toivon myös, että me tässä yhteiskunnassa enemmän kiinnitettäisiin huomiota siihen, miten me voimme varautua suden esimerkiksi kotieläimille aiheuttamiin haittoihin. Tässä SusiLIFE-hankkeessa on paljon toimia kerätty ja tutkittu, miten susilta voidaan paremmin suojautua esimerkiksi erilaisilla pelottimilla ja rakennelmilla. Harmi, että niistä niin harvoin kuullaan tai niitä myöskään edes kovinkaan paljoa rahoitetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-02-27T18:22:16,2023-02-27T18:29:36,Hyväksytty,1.1
2022_176_150,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitos. — Ja edustaja Koponen, Ari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_151,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täällä edellä puhuttiin, miten joissain maissa on enemmän susia ja ne pystyvät siellä elämään. Siihen on aivan selkeä syy, ja se on se, että näissä maissa harrastetaan kannanhoidollista metsästystä, jolloin sudelle tulee ihmisarkuus ja se ei pyöri pihoissa tai kotieläinten kimpussa vaan on erämaissa, minne se kuuluu. Tähän liittyy myös täällä puhuttu susiviha. Eli ihmiset kokevat vääryyttä, kun pihasta haetaan koiria tai muita lemmikkieläimiä tai karjaa, ja tästä syntyy se susiviha, koska asialle ei pystytä mitään tekemään, koska kannanhoidollinen metsästys ei ole täällä Suomessa sallittua.
Tämänkin asian käsittelyssä huomasi, miten tärkeää on, että edustajien joukosta löytyy metsästäviä ja suomalaista eräperinnettä vaalivia kansanedustajia. Metsästäjille haluaisin sanoa, että meitä kortinhaltijoita on Suomessa yli 300 000. Meillä on yhteinen perinteikäs, arvokas harrastus, mikä on monille myös paljon enemmän: se on elämäntapa. Ei nälvita toisiamme, vaan pidetään yhtä. Se takaa myös tuleville sukupolville tärkeän metsästyskulttuurin säilymisen.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-02-27T18:29:37,2023-02-27T18:31:16,Hyväksytty,1.1
2022_176_152,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Ja seuraavaksi edustaja Kalmari.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_153,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Susi kuuluu metsään, ei pihapiiriin. Suden luontainen ihmisarkuus on palautettava. Meillä on esimerkki Romaniasta karhun kohdalla siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisarkuus lähtee pois. Siellä karhut ovat jo surmanneet useita ihmisiä. [Sanna Antikainen: Vihreät haluavat samaa Suomeen!]
Ikiaikainen suomalainen metsästyskulttuuri, jossa koirat työskentelevät itsenäisesti etäällä ohjaajasta, on turvattava. Omaisuudensuojasta tulee voida huolehtia. Elinkeinon harjoittamisen ja kotieläinten laiduntamisen tulee olla mahdollista. Kun harjoitamme kannanhoidollista metsästystä, suden hyväksyttävyys paranee, turvallisuus maaseudulla paranee ja myös uhanalaisen metsäpeurakannan säilyttäminen helpottuu. Maailmassa on noin 300 000 sutta ja alle 2 500 metsäpeuraa. Olen siksi erittäin mielissäni, että saimme tämän pykälämuutoksen maaliin, ja tämä pykälämuutoshan ottaa nyt huomioon myös sosiaaliset perusteet, aivan kuten muissakin maissa direktiiviä on tulkittu. Luulen, että loppupelissä, jos tämä kannanhoidollinen metsästys nyt sitten pystyy paremmin etenemään, siinä voittaa myös susi siinä mielessä, että kun se hyväksyttävyys paranee ja susi siirtyy reviireineen sinne, missä ihmisiä ei ole, niin se saa rauhassa Suomen metsissä paljon paremmin olla. 
On erittäin helppoa arvostella tai sanoa, että suden kannanhoidollista metsästystä ei pitäisi olla, jos asuu jossain kerrostalon viidennessä kerroksessa. Mutta jos asuu alueilla, missä on nähnyt raadeltuja lampaita tai koiria, niin totuus muuttuu vähän toisenlaiseksi. Jos asuu alueilla, joissa lapset eivät enää uskalla kulkea kouluun, kun on todellinen uhka siitä, että susi niitä raatelee, niin todellisuus on hieman toisenlaista. Mielestäni ihmiset ovat yhtä arvokkaita niin täällä etelän suurissa keskuksissa kuin haja-asutusalueella.
Ja toivoisin, että tällä meidän mietinnöllämme on nyt sitten merkitystä myös siihen epäterveeseen tilanteeseen, että meillä Tapiola-eläinsuojeluyhdistyksen etäpesäkkeet tekevät valituksia, tehtailevat valituksia pöytälaatikkoyhdistyksissä, [Sanna Antikainen: Kiusallaan!] ja sitten oikeuslaitos näitä tulkitsee kireimmän mukaan. Näinhän ei voi olla, [Puhemies koputtaa] jos Suomen ylin päätöksentekotaho on päättänyt toisin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-27T18:31:16,2023-02-27T18:34:44,Hyväksytty,1.1
2022_176_154,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_155,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tässä ilta etenee, mutta puhujalistan pituudesta päätellen tämä kysymys on sellainen, joka suomalaisia puhuttaa, kun suomalaisten edustajinakin kaikki olemme kokoontuneet asiaa pohtimaan. Haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa paneutumisesta asiaan. Haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa siitä, että on kuultu niiden alueiden ihmisiä, joissa tämä susikysymys koetaan ongelmaksi ja aiemmin harjoitettu politiikka koetaan ongelmaksi.
Aivan kuten tässä edellä hyvin puhui esimerkiksi valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Kalmari, uskon näin, että tämän lakimuutoksen myötä päästään paremmin siihen tasapainoon, että myöskin suden hyväksyttävyys osana Suomen luontoa — merkittävänä, vahvana petoeläimenä ja laumoja muodostavana petoeläimenä — paranee, kun taas pystytään tällä kannanhoidollisella metsästyksellä huolehtimaan siitä, että myöskin ne pedon väistämättä aiheuttamat haitat pysyvät kurissa. Edustaja Eestilä puhui mielestäni aiemmin todella hienosti tästä asiasta, enkä lähde näitä asioita tässä omassa puheenvuorossani toistamaan, jotta kaikki pääsevät ääneen tästä.
Mutta vielä totean sen, että kyllähän ihminen on myös osa luontoa, koira ihmisen kumppanina on myös osa luontoa, ja ihmisellä ja koiralla on myöskin oltava paikka Suomen metsissä. Ja kun sudet ovat yleistyneet viime vuosina ja metsästäjät ovat joutuneet käymään varovaisemmiksi koiran kanssa metsästettäessä, niin se on tuonut taas erilaisia sosiaalisia paineita vaikkapa niin, että kun kaikkein pohjoisimmassa Suomessa on valtion maita, niin sinne on suuntautunut aika voimakastakin metsästyspainetta täältä etelämmästä Suomesta, jossa metsästäjät taas ovat petojen yleistymisen myötä joutuneet olemaan varovaisempia koiran kanssa metsästämisessä. Tämä on aiheuttanut myös sosiaalisia paineita, elikkä nämä paineet, jotka suden myötä tulevat, eivät kohdistu vain niille alueille, joissa näitä kasvavia susilaumoja on ollut.
On tärkeää, että maa- ja metsätalousvaliokunta on tässä ottanut laajemminkin näkökulmia huomioon. Se on arvokasta, ja kiitän siitä valiokuntaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-27T18:34:46,2023-02-27T18:37:22,Hyväksytty,1.1
2022_176_156,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_157,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelua kuunnellessani korvaani särähti edustaja Kontulan puheen epäloogisuus: ensiksi puheessanne vaaditte tieteellistä katsantokantaa, mutta sitten kuitenkin syyllistyitte itse epätieteelliseen puheeseen. [Anna Kontula: Missä kohtaa?] Tarkoitan tällä sitä puhetta sudesta ja koirasta ja siitä eläinten liiallisesta inhimillistämisestä, joka ei tee näille eläimille itselleenkään hyvää. Susi ja koira ovat viettiensä ja vaistojensa varassa eläviä saalistajia. Niillä ei ole samanlaisia tunteita kuin meillä ihmisillä, vaikka toki myös kaikki eläimet tuntevat kipua ja tuskaa, eikä heille, tai niille, saa liiallisesti tuottaa kipua tai tuskaa.
Muutoinkin teidän puheenne, edustaja Kontula, oli selvä esimerkki siitä, miten käy, kun ihminen ei ymmärrä asiaa sen kontekstissa. Kutsuisinkin teidät nyt tutustumaan tuonne Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon, jossa susi raatelee ja tappaa metsästäjien koiria harva se viikko. Tulisitte keskustelemaan ja kuuntelemaan näiden metsästäjien tarinoita. Ne ovat nimittäin aika koskettavia. Juuri itse vähän aikaa sitten keskustelin erään metsästäjän kanssa, jonka hienon ajokoiran susi oli raadellut. Oli ihme, että tämä koira selvisi. Tämä koira taisteli isoa sutta vastaan ja selvisi siitä, mutta vammat olivat erittäin, erittäin vakavia, ja todellakin tämä koiraparka joutui kokemaan paljon kipua ja tuskaa, joka teitä ei taida nyt kiinnostaa.
Arvoisa puhemies! Suden kannanhoidollinen metsästys on mielestäni myös itse asiassa hyväksi sudelle itselleenkin. Nimittäin tämä kannanhoidollinen metsästys pitää tämän susikannan sellaisena, että se takaa niille niiden tarvitseman ravinnon. En nyt tästä aiheesta jatka enää enempää, mutta sanottava on se, että tämä edustaja Hassin ja vihreiden jatkuva susivihan hokeminen on mielestäni yksinkertaisen törkeää kaikkia niitä kohtaan, jotka oikeasti joutuvat pelkäämään jopa omien lastensa hyvinvoinnin puolesta. Mutta tuntuu sille, että suomalaisten lasten turvallisuus ei ole koskaan teitä vihreitä hetkauttanut tippaakaan, varsinkin jos nämä lapset asuvat haja-asutusalueella. [Satu Hassi: Törkeä väite!] Toivon todella, että te olette lukeneet niitä uutisia, missä todella vanhemmat ovat joutuneet pelkäämään lastensa turvallisuuden puolesta, kun lapset ovat kävelleet aamuisin aikaisin kouluun ja siellä lähellä on ollut susia. Eikö teitä yhtään kiinnosta, mitä kaikkea kamalaa näille lapsille voisi tapahtua? [Mauri Peltokankaan välihuuto]
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan ihmetellä tätä vihreiden ja vasemmistoliiton metsästäjien ja Metsästäjäliiton jatkuvaa demonisointia. Toivotan edelleenkin teidät kaikki kyläilemään tuonne Savo-Karjalaan ja keskustelemaan paikallisten metsästäjien kanssa, koska halveksunnastanne päätellen ette ole sitä tehneet. Edustaja Pitko kertoi tässä aiemmin ja hoki tätä samaa vihreiden mantraa susivihasta ja vaati siihen toimia. Mielestäni tämän päivän keskustelun perusteella on selvää, että suurin ongelma on tämä vihreiden ja vasemmistoliiton rehottava metsästäjäviha ja metsästäjien jatkuva demonisointi. Haluaisin pyytää näiltä metsästäjiltä ja Metsästäjäliitolta vihreiden ja vasemmistoliiton puolesta anteeksi, koska tällainen jatkuva heidän alaspäin painaminensa aivan kuin heillä ei olisi minkäänlaista tietoa aiheesta on yksinkertaisen törkeää.
Lopuksi puutun vielä tähän edustaja Hassin puheeseen Viron suhteen. Otitte Viron esimerkiksi, mikä oli kyllä hyvin kuvaavaa sinällään, nimittäin Virossahan susia metsästetään ja vieläpä kohdennetusti niillä alueilla, missä on näitä ongelmia, ja tällä he myös säilyttävät tämän susien ihmisarkuuden, joten todellakin meidän pitäisi toimia niin kuin Virossa, ja selvää on, että susijahti on saatava Suomessa alkuun ja mitä pikimmiten. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-27T18:37:26,2023-02-27T18:42:45,Hyväksytty,1.1
2022_176_158,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Kiitos. — Ja seuraavaksi edustajat Kontula ja Hassi. Kontula ensin., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_159,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon opponointia, että tulin ihan pönttöön, että ehdin vastata kaikille.
Aloitetaanpa edustaja Antikaisesta. Väitätte, että olin inhimillistänyt susia ja koiria puheenvuorossani ja että se oli epätieteellinen. [Sanna Antikainen: Kyllä!] Osoittakaa minulle kohdat, niin toimitan lähteet. Puhetta valmistellessani kävin läpi aika merkittävän joukon susiin liittyvää tieteellistä tutkimusta, ettekä löydä puheestani sellaista kohtaa, johonka ei lähdettä löytyisi ainakaan näiltä osin.
Viittasitte myös siihen, että olisi hyvä tulla sinne teille päin kuuntelemaan koskettavia tarinoita siitä, mitä sudet ovat tehneet koirille. Kuten puheessani toin esille, Suomessa todella susi tappaa joitakin kymmeniä, tarkalleen ottaen vuosivaihtelu on 20—60 sutta, vuosittain. [Eduskunnasta: Vai koiraa?] — Anteeksi, koiraa. — Minä ymmärrän aivan loistavasti sen, millaista kärsimystä sille koiralle ja mikä ettei myös sille koiran omistajalle tuottaa tällainen tilanne. Mutta en tavoittanut puheenvuorostanne minkään näköistä kommentaaria siihen, miten muut erilaiset koirien tapaturmaiset kuolemat suhteutuvat siihen, mitenkä me sutta kohtelemme ja millä keinoin me koiriamme suojelemme silloin, kun sudesta on kysymys, mikä oman käsitykseni mukaan oli minun puheenvuoroni keskeinen pointti.
Siinä ei myöskään otettu kantaa siihen, että itse asiassa metsästyskoiralle huomattavasti vaarallisempi on metsästäjä kuin susi. [Sanna Antikaisen välihuuto] Pelkästään käytöshäiriöiden vuoksi metsästyskoiria tapetaan parisataa vuosittain, metsästyskyvyttömyyden vuoksikin yli 100 vuosittain, ylipäätään ilman sairausdiagnoosia suomenajokoiria tapetaan melkein 1 000 vuodessa. Nämä ovat aika isoja lukuja, ainakin jos verrataan siihen, mitä sudet saavat aikaan.
Edustajille Autto ja Kalmari edelleen liittyen kysymykseen siitä, että sudet koetaan ongelmaksi: Se vaan on, jälleen tutkitusti, niin, että susien tappaminen ei sitä kokemusta muuta. Susien tappaminen lisää susiin liittyvää mystifiointia, ennakkoluuloja ja myös susivihaa, tutkitusti. [Anne Kalmari: Ei! — Hannu Hoskonen: Ei pidä paikkaansa! — Sanna Antikainen: Ei pidä paikkaansa!] Meillä sen sijaan on myös, tutkitusti, keinoja siihen, mitenkä ihmisten suteen liittyviin pelkoihin voidaan vastata niin, että oikeasti niistä peloista päästään eroon. [Hannu Hoskonen: Voi hyvänen aika!] Tätä asiaa on puitu ympäri maailmaa aika paljon, joten tämä on semmoinen asia, jossa meidän ei tarvitse mennä ihan fiilispohjalta, ja oman puheenvuoroni keskeinen pointti olikin, miksi sitten mennään, kun ei kerran tarvitse.
Sitten edustaja Eestilälle: Tässä vain muutama tunti sitten kuuntelin edustaja Vehviläisen päätöspuheenvuoron, ja se oli kaikin puolin mainio. Siinä testamentattiin tuleville poliitikkosukupolville ohjeita siitä, miten huomioida meidän jälkeemme tulevat ja mitkä ovat niitä suuria linjoja, joihin tässä kohtaa tuli kiinnittää huomiota. Te valitsitte hieman toisenlaisen lähestymistavan. Te päätitte paheksua yksittäistä poliitikkoa, joka oli kehdannut mennä vaatimaan tutkimusperustaisuutta päätöksentekoon. Syytitte häntä identiteettipolitiikasta — oletteko aivan varma, että ymmärrätte, mitä se sana tarkoittaa [Mauri Peltokankaan välihuuto] — kouhottamisesta, urbaanisuudesta, urbaanista ymmärtämättömyydestä.
Edustaja Eestilä, kuten omassa puheenvuorossani, jota aika suurpiirteisesti kuuntelitte, totesin, viikoittain liikun alueella, jossa myös sudet liikkuvat. Asun metsän reunassa. Kotiovestani metsä alkaa viiden metrin päästä. [Hannu Hoskosen välihuuto] Yhtään virhettä ette pystynyt puheestani löytämään siitä huolimatta, että se teidän mielestänne oli esimerkki nimenomaan sellaisesta puheenvuorosta, joka ei tieteeseen perustanut. Teille sanon siis saman kuin Antikaiselle: pankaapa sähköposti laulamaan ja osoittakaa ne virheet, niin minä panen ne lähteet tulemaan. [Markku Eestilä: Teidän virhe on asenne! — Sanna Antikainen: Tulkaa te tapaamaan metsästäjiä, niin ehkä se heidän jatkuva demonisointi loppuisi!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T18:42:50,2023-02-27T18:47:52,Hyväksytty,1.1
2022_176_160,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Hassi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_161,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin ajattelin, että voisin puhua paikaltani, mutta kun edustaja Antikainen esitti kerrassaan törkeitä väitteitä, niin tulin puhujapönttöön. Edustaja Antikainen, millä ihmeen logiikalla sen toteaminen, että maa- ja metsätalousvaliokunnan enemmistö on ottanut ohjeensa metsästäjäjärjestöiltä, on metsästäjävihaa, ja millä ihmeen logiikalla se, että sudenmetsästys pitää kohdistaa vaaraa ja haittaa aiheuttaviin yksilöihin, on välinpitämättömyyttä haja-asutusalueen lapsista ja aikuisista?
Mutta varsinaisesti, arvoisa puhemies, minun oli tarkoitus vielä puhua susien merkityksestä ekosysteemeille. 27 vuotta sitten Yellowstonen kansallispuistossa Yhdysvalloissa tehtiin koe, kun sinne palautettiin 14 sutta. Tavoitteena oli ensisijaisesti, että kansallispuiston liian suuri hirvikanta saataisiin kuriin. Tulos oli, että hirvien määrä vakiintui, mutta vielä tärkeämpää oli, että hirvien käytös muuttui. Hirvet ja hirvieläimet kaiken kaikkiaan alkoivat varoa avoimia rantoja, mikä johti siihen, että jokirantojen kasvillisuus, erilaiset pusikot ja marjat ynnä muut elpyivät, tuli kukkivia kasveja, pölyttäjiä, joiden perässä tulivat linnut, rantojen eroosio väheni, joet kapenivat, jokivesi puhdistui. Tuli myös uusia, alueelta jo poistuneita tai harvinaistuneita, nisäkkäitä, kuten saukkoja ja majavia. Eli toisin sanoen susien palauttamisella Yellowstonen kansallispuistoon oli dramaattinen myönteinen vaikutus kansallispuiston ekosysteemiin.
No miksi tuon tämän asian esille? Toisten asioiden käsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunnassa olen oppinut, että meillä kovin suuren hirvikannan takia monille sellaisillekin paikoille, missä maaperän puolesta mänty olisi parempi puu, istutetaan kuusia, koska ne maistuvat hirvelle vähemmän kuin männyt. Toisaalta elämme ilmastonmuutoksen aikaa. Ilmastonmuutos lisää kaarnakuoriaistuhoja kuusissa. Minä mietin sitä, miten sudet voisivat vaikuttaa paitsi hirvikannan kokoon myös hirvien käyttäytymiseen ja miten se vaikuttaisi metsänhoitoon. Jotta saisimme näihin asioihin vastauksen, tarvitsisimme lisää tutkittua tietoa. [Hannu Hoskosen välihuuto] Mutta en ole ollenkaan varma siitä, että metsänomistajan etu on se, mitä metsästäjäjärjestöt tällä hetkellä haluavat, eli se, että susia on mahdollisimman vähän. [Mauri Peltokangas: Eihän se noin mene! — Hannu Hoskonen: Ei se noin mene!] Eli sitä, mikä suden rooli on ja mikä sen rooli voi olla ekosysteemissä ja mitä se merkitsee muun muassa metsänhoidolle, mielestäni pitäisi tutkia. 
Ja tosiaan asenne, josta puhuttiin — oliko se nyt edustaja Eestilä, joka puhui — voisi olla neutraali, se, että odotamme tutkittua tietoa ennen kuin ryhdymme hutkimaan. [Mauri Peltokangas: Kuunnelkaa itseänne, neutraalisuudella!]", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-27T18:47:59,2023-02-27T18:51:42,Hyväksytty,1.1
2022_176_162,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_163,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kommentoida edustaja Pitkon puhetta siltä osin kuin se koski koiralla metsästämistä. Koiran kanssa metsästäminen on eettisin mahdollinen tapa metsästää, ja se on ainoa oikeasti toimiva tapa pitää esimerkiksi hirvikannat kurissa. Se säästää siis ihmishenkiä, se parantaa metsien kasvua — käytännössä siis niitä teidän arvostamianne hiilinieluja. Koira hakee haavakot, koira jäljestää kolarihirvet. Ei voi kyllä vähätellä koiran merkitystä metsästykselle ja koko yhteiskunnalle. Koiralla metsästäminen on yksi peruste sille, miksi kannanhoidollista metsästystä on voitava harjoittaa ja palauttaa sudelle pelko ihmistä ja ihmisen parasta ystävää eli koiraa kohtaan.
Jos vihreät haluaisivat aidosti susihaittoja vähemmäksi, te vaatisitte haaskaruokinnan kieltämistä tai edes sen merkittävää rajoittamista. Teidän mielestänne on irvokasta perustella sudenmetsästystä metsästyskoirien turvallisuudella, mutta hyväksytte kuitenkin ympärivuotisen haaskaruokinnan, jolla ruokitaan villieläimiä teurasjätteillä, opetetaan suurpedot ihmisen hajuun ja moottoriajoneuvojen ääniin. Ja minkä tähden? Siksi, että ihmiset saavat luontokuvia suurpedoista.
Jos te haluaisitte susivihaa vähemmäksi, te hyväksyisitte kannanhoidollisen sudenmetsästyksen. Metsästys on keskeisin avain siihen, miksi Virossa siedetään suhteellisen suurta susimäärää. Merkityksellistä ei ole susien määrä vaan se, miten ne käyttäytyvät. Suomessa sudet aiheuttavat aivan liian paljon ongelmia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T18:51:42,2023-02-27T18:53:35,Hyväksytty,1.1
2022_176_164,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_165,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vähäiseltä osaltani tähän keskusteluun otan osaa ja vain siitä näkökulmasta, mikä oikeus on ihmisillä elää maaseudulla turvallisesti. Tänäpänä se ei enää koske maaseutua, kyllähän sudet juoksentelevat kaupunkien keskustassakin. Sekin on totta, että sudet ovat tappaneet ihmisiä. Venäjälläkin viimeksi meni ihmisiä, en muista vuotta, mutta ainakin kaksi ihmistä menetti henkensä, kun susilauma hyökkäsi mäkeä laskevien lasten kimppuun: yksi menetti henkensä ja toinen taisi hävitä kokonaan — ilmeisesti söivät kokonaan, niin ettei jäänyt mitään jäljelle. Vaan näistä kun ei Suomen lehdistö tietenkään kirjoita, niin ne tiedot pitää sitten onkia muualta.
Mutta mitä tulee sitten suden elämään, niin olen kyllä koko tämän poliittisen urani aikana ihmetellyt sitä asennetta, millä tänä päivänä Suomessa tätä asiaa viedään eteenpäin. Ilmiselvästi suurpeto on hengenvaarallinen ihmiselle. Yksinään kulkeva susi harvemmin, mutta laumana se on erittäin aggressiivinen ja — voisin sanoa armeija-aikaista termiä lainatakseni — käyttäytyy kuin sissiryhmä, joka tietää, mitä tekee, ja valitsee maalinsa. Ja kaverin koiran hakivat pihamaasta kesken joulupuuhien. Kun oli viemässä tavaroita sisälle, niin koira kävi pihalla sillä aikaa, noin 30 sekuntia isäntä viipyi sisällä, ja kun tuli takaisin, niin sillä aikaa koira vietiin rappusilta — eli järjestelmällistä, tiettyä toimintaa. Samoin se aikaisemmin kertomani tarina siitä ilomantsilaisesta koulutytöstä, jonka pelasti taksikuskin tarkka silmä: noin 70 metrin päässä oli susi odottamassa, kun tytön olisi pitänyt laskeutua taksista tienvarteen, mutta kuljettaja huomasi ja vei tytön kotiin turvallisesti perille.
Kysyn teiltä, arvoisat kansanedustajat Kontula ja Hassi: Jos teidän oma lapsenne olisi siinä ollut, niin olisitteko jättäneet lapsen siihen tienvarteen postilaatikolle, mihin hänen koulukyytinsä päättyi? Olisitteko jättäneet hänet siihen, kun susi oli 70 metrin päässä? Mitä vartenhan se siinä oli? Tuskin odotti terveisiä, ei varmaan häntää heiluttanut sille pienelle tytölle. Menkää joskus itseenne ja miettikää toistenkin ihmisten asemaa. Toki teidän egonne ja poliittinen katsomuksenne viittaa siihen, että yhteiskunta päättää kaikki asiat, mutta menkää joskus sen ihmisen kotiin, miettikää se ihmisen pelkoja. Sitä minä en enää teiltä odota, mutta jos joskus sen tekisitte, niin olisin iloinen.
Ja mitä tulee sitten suomalaisiin tutkimuksiin, kun edustaja Kontula ne mainitsi: Tässä maassa tehdään tutkimuksia vaikka mistä, esimerkkinä tämä ilmastonmuutos — Markku Ollikaisen suulla kun tulee propagandaa niin paljon, ettei kerkeä nieleskellä puoliakaan, kun yhtäkkiä metaania tuottavasta suosta, joka aikaisemmin tuotti puuta, tulee sitten ilmastonsuojelun kannalta yhtä paljon tärkeä kuin tuhotusta metsästä, ennallistamalla tuhotusta metsästä tai jatkuvalla kasvatuksella tuhotusta metsästä, johon on saatu levitettyä menestyksekkäästi maannousemasieni. Sekin on yhtäkkiä niin kuin loistavaa luonnonsuojelua.
Jos teiltä jotakin puuttuu... Tai teiltä ei ehkä puutu mitään, mutta teillä on erittäin elastinen omatunto. Sitä suorastaan ihailen, että kyllä se venyy aika uskomattomiin suorituksiin. Ja tiedettä te käytätte härskisti hyväksenne kertomalla, miten asiat menevät. Kannattaisi joskus pysyä totuudessakin. Sitä toivoisin, arvoisat edustajakollegat, koska minun näkökulmani tässä asiassa on puhtaasti se, että me tiedämme kaikki, että susi on vaarallinen eläin. Se kaikki tiedetään. Ei se, että te tykkäätte siitä, paljon auta niitä ihmisiä, jotka ovat hengenvaarassa. Monta läheltä piti -tilannetta on ollut, mutta ettehän te niistä välitä.
Ruotsissa tällä hetkellä annettiin 100 kappaletta sudenkaatolupia. Tiettävästi ekan viikon aikana kaadettiin 54 sutta ihan laillisella luvalla. Miksi? Siksi, koska haluttiin palauttaa susikannan populaatio oikealle tasolle ja toiseksi haluttiin palauttaa sen ihmispelko. Venäjän federaation Karjalan tasavaltaan myönnettiin 500 sudenkaatolupaa tälle metsästyskaudelle. En tiedä, mikä tilanne siellä on, kun sieltä Venäjältä tulevien tietojen luotettavuus on kautta aikain ollut hieman vaihtelevaa, niin että en nyt lähde ottamaan siihen kantaa mutta totean vain, että 500 lupaa tuli ja suuri osa on kuulemma käytetty.
Ja lopuksi, arvoisa puhemies, kun puhutaan tästä, että nyt tällä hetkellä Euroopan unionin rahoilla tätä susilakihanketta viedään eteenpäin — viisi miljoonaa euroa siihen on rahaa varattu — niin onhan tämä nyt Suomen yhteiskunnalta melkoinen rimanalitus, että poliisiviranomainen riistanvartijoiden kanssa vahtii sitä, että sudella on turvallinen ja rauhallinen elämä siellä maastossa, mutta se pieni koulutyttö siinä tienvarressa ei kiinnosta pätkääkään — siis ei kiinnosta pätkän vertaa. Siitäkin on tehty monta tutkimuspyyntöä poliisille, että voisivatko he käydä katsomassa sitä tilannetta — ei kiinnosta. Kun minä menen kesämökille siellä, niin ne pimeän syystien varressa odottavat, jos edustaja Hoskosella sattuisi olemaan vaikka vähän liian väkevää Sunlight-saippuaa laukussa. Olisiko se vaarallinen sudelle? Ei varmasti ole. Minulla ei ole edes asetta mukana siellä, kyllä minä pelkän saunavastan kanssa siellä saunomisen hoidan. [Naurua]
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan tuoda esille vielä sen, kun näitä tällaisia asioita me täällä hoidamme emmekä katso sen pienen ihmisen näkökulmasta sitä asiaa. Tein oikeusasiamiehelle kantelun näistä koirasusista, ja Kuhmossa tapasin sen ihmisen ihan nenästä nokkaan neuvottelupöydän ääressä, kahden kesken keskustelimme. Hän oli siellä kyseisessä paikassa ollut lopettamassa sen koirasuden ja myös villin aidon suden, jota risteytettiin isojen koirien kanssa, mutta ei poliisi kiinnostunut siitä ollenkaan, eikä oikeusasiamieskään siihen puuttunut. Ja tässä lakiesityksessä, mitä nyt parhaillaan käsittelemme, käsitellään nimenomaan sitä, että saataisiin nämä koirasudet pois. Ja kuten me kaikki kansanedustajat varmasti tiedämme, sekä metsästyslain että lain vieraslajeista, näiden kahden lain, nimissä nämä kyseiset eläimet eivät nauti lainsuojaa millään lailla. Ne ovat lainsuojattomia vahinkoeläimiä yhtä lailla kuin villiminkki tai supikoira. Oletteko te rakastuneet näihin koirasusiin niin paljon, että te haluatte pitää ne ikään kuin omina lemmikkeinä? Jos lemmikkiä valitsette, niin kannattaa ehkä harkita, minkä valitsee.
Sitä varten nämä lait on tehty, että ihmisten turvallinen elämä turvataan. Onhan aina maailmassa vaaroja. Ei koskaan voida sanoa, mikä on se pahin vaara, joka pienelle lapselle on kaikkein vaarallisin. Mutta annammeko sellaiselle ajattelulle mahdollisuutta, että se pieni lapsi tai se maaseudulla elävä ihminen on niin vähäarvoinen tässä yhteiskunnassa, että jopa susi menee hänen edelleen? Kun tällainen arvovalinta tehdään, niin kysyn, mikä teidän taustanne on. Tiedän, että ei sitä katumusta ehkä tule — sitä toki toivon. Mutta kuka teistä sitten jonain päivänä, kun sattuu se ikävä onnettomuus, menee esittämään sen surunvalittelun? Veikkaanpa, että se jono on kovin lyhyt. Mutta minä suren niitä maaseudun ihmisiä, jotka joutuvat pelkäämään jatkuvasti eivätkä voi elää normaalia elämää, mutta tällaiseksi on Suomi mennyt. Mutta yleensä tämmöiset väärät ja virheelliset asiat aikanaan oikenevat itsestään. Sen tiedän, että aika toki unohtaa ikävät asiat, mutta toivon mukaan se tuo myös esille ne, [Puhemies koputtaa] jotka toimivat väärin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-27T18:53:43,2023-02-27T19:01:02,Hyväksytty,1.1
2022_176_166,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Ledamot Norrback., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_167,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! 2016 tapahtui meidän tilalla asia, joka johti siihen, että minä aloin paneutumaan tähän susiasiaan. Silloin meillä oli susihyökkäys omalla tilalla ja 11 lammasta menehtyi siihen. No, se sitten avasi minun silmäni sillä tavalla, että tässä maassa, tai maailmassakin, täytyy olla joko susivihaaja tai susihalaaja, ei voi olla tällaista keskitietä. Tästä asiasta ei voi asiallisesti keskustella, vaan siinä mennään heti tunteisiin. Tämä on meidän keskeinen ongelma tässä koko keskustelussa, että joko väitetään sitä, että susi... Otetaan esimerkiksi se Yellowstonen esimerkki. Siellähän on niin kuin edustaja Hassikin sanoi, mutta se jäi sanomatta, että jos nämä sudet menevät Yellowstonen ulkopuolelle, niin ne ammutaan. Myös se on siellä raportissa, muistaakseni. Ja sitten on tämä autoesimerkki, joka aina tulee, että autolla ajaminen on paljon vaarallisempaa kuin kävely metsässä, missä on susia. Tietysti on, mutta auton kanssahan meillä on mahdollisuus vaikuttaa omaan turvallisuuteen esimerkiksi käyttämällä turvatöitä ja niin poispäin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2023-02-27T19:01:04,2023-02-27T19:02:35,Hyväksytty,1.1
2022_176_168,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Joakim,Strand,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Tack, ärade talman! Det är fint att det äntligen åtminstone tas några steg i rätt riktning när det gäller vargpolitiken i det här landet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,sv,Joakim Strand,1318,2023-02-27T19:03:55,2023-02-27T19:04:08,Hyväksytty,1.1
2022_176_169,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Halusin vielä ottaa puheenvuoron liittyen siihen, kun tässä tuli väitteitä, että tämä olisi jotenkin tämmöistä umpimähkäistä ja ei ole kuunneltu asiantuntijoita. Tämän yhdenkin pykälän yhteydessä kuuntelimme asiantuntijoita, ja silloin kun kävimme sitä kansalaisaloitetta läpi, niin kuuntelimme yli 20:ta asiantuntijaa, oli tieteellisiä tutkimuksia eri tutkimuslaitoksilta. Siinä selveni esimerkiksi tämäkin asia, että kun nyt tässä Luken arviossa on pohjattu tähän geneettisen perimän hajonnan pienenemiseen, niin tällähän on tietysti luonnollinen syy: jos täällä on ollut koirasusia enemmänkin joukossa, niin sitten kun niitä vähän poistuu, niin geneettinen perimä, joka oli suurempi meidän pienessä populaatiossa, josta ennen katsottiin, että se ei edes ole yhteydessä Venäjään... Nythän tässä uusimmassa tutkimuksessa nöyrryttiin siihen ja myönnettiin, että kyllä sieltä Venäjältä susia liikkuu. Olisi ollut todella väärin perustaa pelkästään siihen meidän kannanhoidollinen metsästys, ja olenkin mielissäni, että nyt tämä pykälä tuli ja nämä sosiaaliset perusteet siellä ovat.
Haluan vielä erikseen kiittää opposition kansanedustajia, jotka tekivät hyvää työtä. Voin sanoa, että ilman teitä tätä lainsäädäntöä ei olisi tullut, kun tämä oli hallituksen sisällä niin riitainen. [Mikko Lundén: Kiitos puheenjohtajalle! — Sanna Antikainen: Kiitos puheenjohtajalle!]
Ja vielä haluaisin sanoa, että kun tätä tieteellistä tutkimusta nyt sitten tässä avattiin, niin kuitenkin tässä Luken uusimmassa arviossa, joka antoi hyvin väljän välyksen ja totesi sen olevan poliittinen päätös, mikä se viitearvo sitten tulee olemaan, todettiin tässä genetiikan osiossa, että susi ei luontaisesti kovinkaan paljon liiku itäisestä Suomesta muualle Suomeen, mutta nyt tänä talvena on todella paljon havaintoja siitä, miten paljon susilaumat ovat tehneet tuhoja esimerkiksi Keski-Suomessa ja muualla. Toivoisinkin, että Luonnonvarakeskus tässäkin asiassa — samoin kuin nyt otti lusikan kauniiseen käteen tässä, että liikkuvatko sudet Venäjältä Suomeen vai ei — kun kaikki sen tietävät, että näin tapahtuu, ottaisi lusikan kauniiseen käteen ja myöntäisi sen. Kaikki lehtien otsikothan [Puhemies koputtaa] tämän kyllä ovat myöntäneet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-27T19:06:41,2023-02-27T19:09:55,Hyväksytty,1.1
2022_176_170,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_171,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On syytä tässä ensiksi antaa kiitokset kansalaisaloitteen tekijöille, jotka nostivat tämän asian esille. [Anne Kalmari: Kyllä!] Hallitus ei tätä varmaankaan olisi tehnyt — sen ymmärrämme, kun hallituksen kokoonpano on se, mikä on, ja kun sieltä yksimielisesti pyritään esityksiä tekemään, niin tämä ei olisi edennyt sitä kautta.
Sitten kiitokset maa- ja metsätalousvaliokunnalle, joka kansalaisaloitteesta teki mietinnön opposition ja osan hallituksesta tuella. Voi tässä todeta, että oppositiostakin voi vaikuttaa, [Anne Kalmari: Kyllä!] ja erittäin tärkeää on se, että oppositio on olemassa ja nostaa asioita esille ja tuo vaihtoehdon. Tässä tapauksessa se on nyt johtanut siihen, että meillä on tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä, ja sitä on ilo kannattaa.
Arvoisa puhemies! Susi kuuluu suomalaiseen luontoon mutta mieluummin sinne erämaihin. Meillä on näitä erämaita kyllä riittävästi, mutta kun susien määrä siellä kasvaa niin sanotusti liian suureksi, niin silloin ne tulevat ruoan perässä asutusta lähelle ja tekevät sitten merkittävää vahinkoa, kuten täällä kuultiin, lammastiloille ja muillekin kotieläimille, kun kohtaavat niitä, ja tämä tilanne on epäterve. Tämä kertoo siitä, että kun näitä tapauksia runsaasti on, niin meillä on susia liikaa. Silloin tätä kannanhoidollista metsästystä pitää harjoittaa ja hoitaa asia niin, että susien ei tarvitse tulla asutuksen lähelle tekemään tuhojaan. Määrää siis pitää säännellä, ja tässä nyt pyritään siihen. Tässä on monenlaisia ongelmia, EU:sta johtuvia ja monia muita, mutta myös se, jos meillä on liikaa susia tuolla luonnossa, koituu muiden luonnoneläinten vahingoksi, eli susi tuhoaa muita eläimiä, ja sekään ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia.
Arvoisa puhemies! Kiitos tästä, ja tehdään tällainen laki ja katsotaan sitten eteenpäin, mitä tarvitaan jatkossa. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T19:09:55,2023-02-27T19:12:45,Hyväksytty,1.1
2022_176_172,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Kiitokset. — Ja nyt edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_173,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tähän keskusteluun kuuluvat myös esimerkiksi Luonnonsuojeluliitto Tapiolan turhat valitukset ja turhanvalittajat. Kyseinen järjestö tehtailee valituksia alueilla, joilla valittajat eivät edes asu. Käytännön tuntemusta ei siis paikallisista olosuhteista ole. Nämä Tapiolan piirijärjestöt ovat valittaneet aktiivisesti muun muassa susiluvista ja karhuluvista. Ylen tammikuussa 2021 julkaiseman artikkelin mukaan vuonna 2015 perustettu yhdistys on jättänyt kymmeniä valituksia susien kaatoluvista. Erikoista näissä valituksissa on, että valitusten allekirjoittajat eivät asu siinä maakunnassa — siis eivät edes asu siinä maakunnassa — johon poikkeuslupa on myönnetty. Ylen selvityksen mukaan samat henkilöt vaikuttavat useissa Tapiolan piirijärjestöissä. Näitä valituksia siis tehtailee pieni porukka, jonka ainoa motiivi vaikuttaa olevan pelkkä kiusanteko. Tämähän ei vaikuta ainoastaan metsästäjiin vaan myös niihin susialueiden asukkaisiin, joiden pihoilla sudet vierailevat. Luvista valittajat eivät edes siis asu samassa maakunnassa eivätkä edes tiedä siis koko maakunnan asumisolosuhteista juuri mitään.
Arvoisa puhemies! Esimerkiksi juurikin suden ja karhun kannanhoidollisella metsästyksellä ehkäistään ylipäätään petovahinkoja. No, miksi näitä petovahinkoja ehkäistään? Siksi, että pedot ja ihminen voisivat elää yhdessä rauhassa. Tähän rauhalliseen yhteiseloon tarvitaan kaksi asiaa: 1) tämä kannanhoidollinen metsästys, joka pitää kannan sellaisena, että yhteiselo ihmisen kanssa on mahdollinen, ja 2) petovahinkojen ehkäisyä, joka saavutetaan parhaiten kuuntelemalla asiantuntijoita. Ja näitä asiantuntijoita ovat juurikin metsästäjät, paikalliset metsästäjät ja metsästäjäliitot.
Arvoisa puhemies! Tämä Tapiolan toiminta ei edistä millään lailla luonnonsuojelua. On sanottava, että metsästäjät ovat juuri niitä, jotka tuntevat oman alueensa karhu- ja susi- ynnä muut kannat paremmin kuin kukaan muu. Ja on päivänselvää, että lupia metsästykseen ei myönnettäisi, ellei niille olisi perusteita. Kun puhutaan näistä valituksista, niin vastaavia valituksia, niin kuin sanoin, on tehty niin karhuluvista kuin susiluvista, ja näiden takia aiemmin on käynyt niin, ettei suden kannanhoidollista metsästystä ole vieläkään päästy aloittamaan näistä jatkuvista petovahingoista huolimatta.
Nämä luonnonsuojelijoina esiintyvät ammattivalittajat voisivat lopettaa tämän jatkuvan kiusantekonsa. Heidän toimintansa ei nimittäin edistä luonnonsuojelua, ei luonnossa eikä myöskään ihmisten parissa. Olen sitä mieltä, että mikäli nyt nämä ammattivalittajat eivät lopeta tätä selvästi pelkkää kiusantekoa näitten valitusten muodossa, niin sitten pitäisi mielestäni alkaa miettimään, olisiko heitä mahdollista asettaa vahingonkorvausvastuuseen, kun valitukset todetaan perusteettomiksi. Ja sitten, jos ja kun valitukset todetaan perusteettomiksi, pitäisi myös automaattisesti myöntää seuraavalle metsästyskaudelle luvat ilman — huom. ilman — valitusoikeutta. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-27T19:12:48,2023-02-27T19:17:06,Hyväksytty,1.1
2022_176_174,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Kiitokset. — Edustaja Ollikainen., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_175,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mikko,Ollikainen,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Ärade talman! Jag välkomnar varmt jord- och skogsbruksutskottets betänkande som man har godkänt om att göra det lättare med dispensförfarande för stamvårdande jakt. Det här är någonting som förstås har kommit fram här, att det har varit en väldigt, ska vi säga, känslofylld diskussion, dels i dag men också tidigare. Det är just så det är ute på det österbottniska fältet just nu, för nyligen blev en hund sönderriven. En jakthund är oftast också en familjemedlem, så det är helt naturligt att reaktionerna är starka. Vi har också sett då lamm har blivit rivna av en enskild varg, till exempel i Björkö, och här berättade också ledamot Norrback om sina erfarenheter. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,sv,Mikko Ollikainen,1441,2023-02-27T19:17:08,2023-02-27T19:18:10,Hyväksytty,1.1
2022_176_176,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! En tiedä, onko edustaja Hoskonen jossakin talossa vielä kuulolla, mutta haluan hänelle todeta, että voi syytellä edustajakollegoja moraalittomuudesta miten paljon haluaa mutta se ei muuta sitä tosiseikkaa, että kun viitsii perehtyä tutkimukseen, tulee tehneeksi parempaa politiikkaa ja tulee ajaneeksi varmemmin niitä asioita, joita haluaa ajaa. Jos yrittää sahata vasaralla, huonosti se menee — ainakin huonommin, jos siihen käyttää vasaraa — vaikka olisi millainen moraali. Sen takia toistan edelleen, että susipolitiikan, kuten kaiken muunkin politiikan, pitäisi perustua tutkimustietoon eikä tällaiseen moraalista tai moraalin puutteesta syyttelyyn. 
Mitä tulee lasten turvallisuuteen, niin se tutkimustieto nimenomaan osoittaa, että susien tappaminen ei sitä turvallisuudentunnetta paranna, kuin tietysti ehkä siinä tapauksessa, jos on joku yksittäinen häirikkösusi jossakin. Noin yleisesti se pikemminkin vaikuttaa juuri päinvastaiseen suuntaan. Sen sijaan meillä on merkittävästi tietoa siitä, mitkä toimet sitä parantavat. No miksi se suden tappaminen ei sitä paranna? Sen takia, että jos siellä alueella on susia, niitä on sen jälkeenkin, kun se yksi susi tapettiin. Ja jos ihmiset pelkäävät susia, niin he pelkäävät niitä, oli niitä susia sitten kahdeksan taikka seitsemän.
Jos ongelma ei ole se, että siellä on susia, vaan se, että ihmiset pelkäävät susia, niin silloin pitää vaikuttaa siihen pelkoon eikä niihin susiin, ja ihmisten pelkokokemuksia ratkotaan eri menetelmillä. No mitkä tekijät olisivat sellaisia, joilla tiedetään, että pystyttäisiin susiin kohdistuvaa tämmöistä mystistä vihaa ja pelkoa hallitsemaan? Sellaisia keinoja on petoaitojen pystyttämisen parempi tukeminen siellä, missä on kotieläintuotantoa, petokorvausten nopeuttaminen — nyt joutuu odottamaan vuodesta puoleen vuoteen — tiedon levittäminen susien käyttäytymisestä tai muutokset asutuksessa — tällä tarkoitan esimerkiksi, ettei siellä loju raatoja missään lähellä asutusta vetämässä niitä susia puoleensa. [Sanna Antikainen: Ihanko todella väitätte, että näin on? Törkeää! — Puhemies koputtaa] Tämäntyyppisillä asioilla tiedetään, että sellaiseen susien käyttäytymiseen, joka tuottaa kielteisiä vaikutuksia, niin kuin susipelkoa ja susivihaa, voidaan vaikuttaa ja ihmisten rinnakkaiseloa susien kanssa parantaa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T19:19:47,2023-02-27T19:22:53,Hyväksytty,1.1
2022_176_177,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Edustaja Elomaa., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_178,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Metsästyslain tuominen eduskuntaan oli oikeutettua. Mietintö on eduskunnassa, ja se on hyvä asia. Susiasia on ollut aika ajoin esillä, ja se nostaa tunteet pintaan vahvasti laidasta laitaan, niin kuin olemme tässä keskustelussa huomanneet. 
Susien määrä ei ole kovin suuri maamme kokoon nähden — se on myös myönnettävä. Suurin ongelma on, että suurempi määrä esiintyy Lounais-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa. Sudet ovat tulleet siellä pihoihin ja navettojen läheisyyteen, ja kun lampaita kuolee ja pihoilla koiria ja jopa hevosiakin on joutunut suden hyökkäyksen kohteeksi, ei voi silloin ihmetellä, että monilla on pelko pienten lapsiensa koulumatkoista, varsinkin siellä syrjemmällä. Se pelko on oikeutettua silloin. 
Koko tämän susikeskustelun haluaisin perustuvan kuitenkin vain tosiasioihin. Kun tässä on puhuttu susivihasta, niin kyllä valitettavasti jonkunasteista susivihaakin Suomessa esiintyy. Kun susista tai sudesta on haittaa asutukselle, pitää tietenkin olla mahdollista puuttua asiaan ja nopeasti. Tämä olisi myös lääke ja toimintamalli salametsästykseen, joka on lainvastaista. 
Lopuksi toteaisin, että tosiasioihin perustuva kannanhoidollinen metsästys on mielestäni oikeutettua. Sitä on tietysti seurattava, kuinka kanta kehittyy. Sudet kuuluvat Suomen luontoon — varmaan olemme siitä kaikki samaa mieltä — mutta jos susi on häirikkösusi tai siitä on haittaa oikeutetusti tosiasioihin perustuen, niin tietysti täytyy olla mahdollisuus myös susi välittömästi poistaa. 
Susi kuuluu Suomen luontoon, ja toivon, että kannanhoidollisen metsästyksen lisäksi meillä olisi muita keinoja, joilla pystyisimme vaikuttamaan siihen, että susi olisi siellä erämaissa eikä ihmisten asutusten lähellä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-27T19:22:53,2023-02-27T19:25:37,Hyväksytty,1.1
2022_176_179,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Näin. — Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_180,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Luulen, että olen aika kokenut ihminen vastaamaan tästä petoaita-asiasta. Meillä on kilometreittäin petoaitaa, jonka rakentaminen on ollut aika raskasta. Sen ylläpito on aika raskasta, koska sen alimman aitalangan täytyy olla todella matalalla, niin että sieltä eivät pedot menisi ali, ja se tarkoittaa, että se heinittyy aika lailla. Jos ollaan luomussa, sitä aidanalusta ei voi vetää kasvinsuojeluaineilla, mikä tarkoittaa, että aika paljon käsityötä tämä aiheuttaa. Siitä huolimatta suurpetovahingoilta ei välttämättä vältytä.
Luulisin, että kannattaa kuunnella niitä ihmisiä, jotka ovat lopettaneet lampaitten hoitamisen tai kotieläinten hoitamisen, ja ottaa se asiantuntemus sieltä, niiltä ihmisiltä, jotka oikeasti sitä ovat tehneet. Kun tätä keskustelua tässä käydään ja meillä on tällainen SusiLIFE-hanke, johon aika paljon rahaa menee ja joka yrittää siedättää ihmisiä siellä alueilla susien tekemiin tihutöihin mutta ei sitä ratkaisua kuitenkaan viime kädessä löydä niin kauan kuin niitä yksilöitä ei asianmukaisesti voi poistaa, niin minä mietin, eikö kannattaisi ne rahat laittaa susien poistamisen siedättämiseen niitten ihmisten kohdalla, jotka eivät ymmärrä maaseudun elämästä tai niitten susien kohtaamisesta, jolloin tämä yhteiskunta olisi aika paljon rauhallisempi. Eläimiä kuolee luonnossa, ja ihminen on osa luontoa. Meidänkin pitää hyväksyä se, että eläimiä poistetaan. Tiedän, että se voi olla jollekin eettisesti vaikea asia, mutta joka tapauksessa eläimiä kuolee luonnossa. Hyväksyn, että sellaisia ajatusmalleja on, että susi menee ihmisten edelle, mutta mielestäni on hieno asia, jos valtaosa tässä talossa kuitenkin ajattelee niin, että ihminen menee sen suden edelle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+6.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-27T19:25:37,2023-02-27T19:28:16,Hyväksytty,1.1
2022_176_181,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Peltokangas.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_176_182,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. 
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää sinänsä hyvänä sitä, että pyritään luomaan uusia käytäntöjä puhtaamman sekä turvallisemman ympäristön puolesta. On kuitenkin hyvä huomioida se tosiseikka, että kansallispuistojärjestelmällä on pitkät perinteet maassamme, ja näitä perinteitä on hyvä vaalia edelleen. Valiokuntaryhmämme kannattaa sinänsä nyt tehtyä esitystä mutta pitää yhä edelleen tärkeänä, että kansallispuistoja ja retkeilyalueita perustettaessa ei kavenneta metsästysmahdollisuuksia ja paikallisten metsästysoikeutta. 
Niin ikään valiokuntaryhmämme haluaa muistuttaa siitä, että on myös olemassa lukuisia erinomaisia esimerkkejä siitä, miten metsästys ja muu virkistyskäyttö ovat suojelualueilla hyvin yhteensovitettavissa. Kysymys on lähinnä vain yhteisestä tahtotilasta etenkin, kun metsästys on vuosittain ajanjakso, joka kestää noin kolme kuukautta ajoittuen pääosin syyskuun puolivälistä joulukuun loppuun. Tahtotilaa jos löytyy, niin tämä homma on järjestettävissä. 
Tästä syystä teen valiokunnassa tehdyn perussuomalaisten vastalauseen mukaisen esityksen. — Kiitos, arvoisa puhemies.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-27T19:28:50,2023-02-27T19:30:32,Hyväksytty,1.1
2022_176_183,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Kiitos. — Ja edustaja Mykkänen, edustaja Mykkänen poissa. — Edustaja Simula.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_184,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Alkuun kannatan näitä edustaja Peltokankaan tekemiä ehdotuksia.
Olen useaan otteeseen tässä salissa tuonut esille sen, että metsästyksen edellytykset on turvattava — ei rajoittaa, kieltää ja kaventaa niitä jatkuvasti. Mitä enemmän on luonnonsuojelualueita, mitä enemmän on kansallispuistoja, sitä vähemmän on tällä menolla metsästysmaita ja mahdollisuuksia. Kansallispuistot on hieno asia, mutta metsästystä ei pidä lähtökohtaisesti kieltää tai rajoittaa. Niin on tehtävä vain, jos on pitävät perusteet. Virkistyskäyttö ja metsästys voidaan kyllä yhteensovittaa.
Luonnonsuojelu ja metsästys eivät ole vastakkain, tai ainakaan niiden ei pitäisi olla, mutta kovasti niitä asetetaan koko ajan vastakkain ihan väen vängällä. Metsästyksellä säädellään hirvikantoja, pienpetokantoja ja niin edelleen. Metsästäjät tekevät arvokasta riistanhoito- ja luonnonsuojelutyötä, antavat suurriistavirka-apua, kantojen laskentaa ja niin edelleen. Sille pitäisi myös antaa se arvo, minkä metsästäjät ansaitsevat.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T19:30:34,2023-02-27T19:31:42,Hyväksytty,1.1
2022_176_185,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Näin. — Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_186,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomi on pitkä ja hieno maa. Jääkausi on muovannut meille hyvin uniikin maiseman tänne Pohjolaan, pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Tämä kombinaatio tätä harvaa asutusta, toisaalta näitä jääkauden muokkaamia luonnon muotoja ja muodostumia ja sitten tämä hieno pohjoinen havumetsä tosiaan antavat meille paljon sellaisia luontokohteita, jotka ovat paitsi suuri ilo meille suomalaisille varmasti myöskin mielenkiintoisia kohteita tulla näkemään ja kokemaan puhdasta pohjoista luontoa ihan kaukaa maailmaltakin. Se, että teemme välttämättömyydestä hyveen, se, että samalla kun toisaalta luonnonpuistoina tietysti erityisesti luonnonsuojelullisin perustein mutta myös sitten kansallispuistoina näitä erityisen hienoja luontokohteitamme suojelemme, ei saa tosiaan tarkoittaa sitä, etteikö voisi myös olla mahdollisuuksia ihmisillä päästä luontoon, päästä näkemään näitä suomalaisen luonnon hienoja kohteita ja toivottavasti myös sitä matkailuelinkeinoa maassamme näiden vetonaulojen avulla entisestään vahvistaa.
Kokoomuksen valiokuntaryhmä onkin tätä kysymystä pohtinut, kun koronapandemian aikana näimme, kuinka valtavan suosittuja erityisesti tietysti kansallispuistot olivat. Suomalaiset halusivat kotimaan luontoon matkailemaan, kotimaan luontoon löytämään yhteyttä luontoon, joka eittämättä varmasti suurimmalle osalle suomalaisista on se sielunmaisema. Infrastruktuuri kansallispuistoissa osoittautui jossain määrin puutteelliseksi, siellä on korjausvelkaa paljon, ja kun kävijämäärät toivottavasti tulevaisuudessakin pysyvät korkealla tasolla, niin tarvitaan sellaisia rakenteita, joilla pystytään sitten tätä kasvavaa kävijämäärää kestävällä tavalla puistoissa ohjaamaan. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, teenkin kokoomuksen vastalauseen eli vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen:
”Eduskunta edellyttää että kansallispuistojen ja niiden läheisyydessä olevien palveluiden parantamista edistävät rakentamishankkeet esimerkiksi energiatehokkuusremonttien tai tarvittavien infrahankkeiden osalta mahdollistetaan myös kansallis- ja luonnonpuistojen alueella. Metsähallitukselle tulee lisätä mahdollisuus myöntää lupia kansallispuiston käyttöä palvelevan infran rakentamiseen.” Näin siis tämä kokoomuksen vastalauseen mukainen lausumaehdotus.
Varmasti tähän lainsäädäntökokonaisuuteen on monia näkökulmia, ja esimerkiksi edellä olevissa puheenvuoroissa on tuotu hyvin esille vaikkapa uusien puistojen perustamiseen liittyviä näkökulmia metsästyksen osalta, toisaalta se, millä tavoin vanhoja, nykyisiä puistoja perustettaessa on luvattu erilaisia paikallisten ihmisten oikeuksia säilyttää, mutta valitettavasti sitten näin ei ole kuitenkaan toimittu. Nämä ovat tietenkin semmoisia asioita, jotka valtiovallan ja hallinnon ylipäätään pitäisi kyllä käydä tarkoin läpi, että tämmöisiä tilanteita ei muodostu, koska ne ovat omiaan heikentämään sitä suojelun legitimiteettiä. Suomi on kuitenkin hieno maa, ja on tärkeää, että meillä on hieno kansallispuistojen verkosto, mutta tosiaan on tärkeää, että näillä suojelutoimilla on sitten aina myöskin paikallisten ihmisten vahva tuki. Uskomme kokoomuksen ryhmässä, että hyväksymällä tämän lausuman tätä tukea eri puolilla Suomea vahvistetaan, kun puistoja voidaan kehittää sitten myös sillä tavoin, että ne vastaavat tämän ajan tarpeisiin ja luovat myös niitä elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia ympärilleen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-27T19:31:44,2023-02-27T19:35:58,Hyväksytty,1.1
2022_176_187,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Edustaja Eestilä, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Sjöblom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_188,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Arvoisa puhemies! Kannatan tätä edustaja Auton esitystä., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-27T19:36:04,2023-02-27T19:36:11,Hyväksytty,1.1
2022_176_189,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Näin. — Edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_190,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen tuossa viime vuosina usein kesäisin matkaillut ja retkeillyt kotimaassa ja käynyt noissa kansallispuistoissa. Nyt kun vapaa-aika lisääntyy, niin varmaan pyrin käymään lähivuosina, jos Luoja terveyttä antaa, jopa ne kaikki läpi. Ne ovat todella kauniita ja hienoja ja kertovat tästä meidän rakkaasta isänmaastamme, kuinka kaunis ja ihana se on kesällä, syksyllä, keväällä, eri vuodenaikoina. Talvella niissä nyt ei ehkä oikein voi meikäläinen liikkua.
On hienoa, että niitä on, ja joitakin varmaan vielä perustetaan lisääkin, mutta tämä kysymys metsästyksestä näillä alueilla on tietysti mielenkiintoinen. Itse en näe kyllä estettä sille, etteikö esimerkiksi kansallispuistossa voida hallitusti — niin kuin tässä perussuomalaisten vastalauseessa esitetään — metsästystä harjoittaa. Siihen on hyvät perustelutkin, koska se myös lisää liikenneturvallisuutta ja muuta, siitä huolimatta, että ne ovat suojeltuja alueita. Eli kehotan tässä kaikkia kuulijoita vierailemaan ja liikkumaan noissa kansallispuistoissa, esimerkiksi tuolla Kolovedellä on vallan mainio, ja Pyhä-Häkki Saarijärvellä ja Salamajärvi ja monia muita tiedämme. Niistä on hyvät oppaat, ja ne todella antavat virkistystä ja kiitollisen mielen tästä isänmaasta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T19:36:14,2023-02-27T19:38:20,Hyväksytty,1.1
2022_176_191,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp","Näin, hienoa. — Nyt ei ilmeisesti ole muita puheenvuoroja, vaikka edustaja Puiston nimi kyllä mainittiin monta kertaa. Mutta ei tule vastauspuheenvuoroa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+7.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_192,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_176_193,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että lain alkuperäinen tarkoitus rakentamisen sääntelyn purkamisesta on ollut hyvä ja kannatettava. Nyt kuitenkin rakentamislakiehdotus sisältää useita uusia velvoitteita, kuten esimerkiksi rakennuksen vähähiilisyyden olennaisen teknisen vaatimuksen. Samaten uuden rakennuksen tai rakentamislupaa edellyttävän, laajamittaisesti korjattavan rakennuksen hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki on raportoitava jatkossa rakennuslupaa varten tehtävässä ilmastoselvityksessä. Kaikki nämä toimet lisäävät valiokuntaryhmämme mielestä voimakkaasti sekä hallintoa että sääntelyä. Tämän johdosta emme voi seisoa nyt tehdyn esityksen takana.
Lisäksi laissa ehdotetaan säädettäväksi myös uudesta rakennuksen elinkaariominaisuuksien olennaisesta teknisestä vaatimuksesta. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän olisi nyt siis huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäaikaiseksi. Tämä on perussuomalaisten mielestä kehitystä, joka nostaa kustannuksia rakentajille valtavasti. Näin ollen tässä taloustilanteessa, jossa elämme, emme voi olla hyväksymässä tällaisia puhtaasti ideologisia kustannuseriä rakennussektorille — etenkään, kun rakennukset muutoinkin rakennetaan pitkäikäisiksi.
Lopuksi valiokuntaryhmämme toteaa vielä, että lakiesityksessä on paljon uusia vaatimuksia rakentamiselle. Lakiesityksessä todetaan suoraan, että lakiesityksen vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuustekijöitä ja lakiehdotuksen täsmällinen vaikutusten arviointi on haasteellista johtuen rakentamisen ohjauksen laaja-alaisuudesta ja monikerroksisuudesta. Tämänkään johdosta me perussuomalaiset emme voi olla lakiesityksen takana. Myös kiinteistö- ja rakentamisalalla toimivien yritysten kannalta nyt esillä olevien lakien aiheuttamat epävarmuustekijät heikentävät tärkeiden investointien toteutumista ja rahoitusmahdollisuuksia.
Tästä syystä, arvoisa puhemies, teen valiokunnassa tehdyn perussuomalaisten vastalauseen mukaisen esityksen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-27T19:38:47,2023-02-27T19:41:20,Hyväksytty,1.1
2022_176_194,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Näin, kiitoksia. — Edustaja Mykkänen, edustaja Mykkänen poissa. — Edustaja Puisto.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_195,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä rakentamislaiksi, lakia, jonka valmistelu oli kiireinen, vaikutusarviot on tekemättä ja kokonaisuus aika kateissa. Itse ihmettelen tässä laissa — ja toin sen myös ensimmäisessä käsittelyssä esiin — että tässä ei oltu otettu huomioon tosiasiallista, aitoa kiertotaloutta, sitä, että myös rakennusten purkaminen ja uusien rakennusten rakentaminen kuluttaa materiaaleja. Asiantuntijalausunnoissa on kritisoitu, että purkamisen edellytykseksi on nostettu lyhytnäköisiä taloudellisista suhdanteista riippuvia tekijöitä. Esitys voisi jopa suorastaan kannustaa rakennusten heitteillejättöön purkamisluvan edellytysten täyttämiseksi, mikä ei ole kansantaloudellisesti kestävää. Jokainen uusi rakennus aiheuttaa myös hiilipiikin, joka vastaa jopa rakennusten vuosikymmenten energiankäyttöä. Huomiota tulisi kiinnittää vahvemmin mielekkääseen korjausrakentamiseen. Vanhojen rakennusten järkevän korjauksen merkitystä ja mahdollisuutta käyttötarkoituksen muuttamiseen tulisi vaalia.
Hyvä puhemies! Katson, että tämä laki näistä syistä ja monista muistakin syistä on suorastaan huono ja kelvoton, ja siksi kannatan edustaja Peltokankaan tekemää esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-27T19:41:25,2023-02-27T19:42:48,Hyväksytty,1.1
2022_176_196,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Ja edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_197,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä vaalikausi alkaa kaarrotella aika lailla loppusuoralle, ja kovasti on käyty keskustelua siitä, mitkä lakihankkeet raukeavat. Arvoisa puhemies, olen kyllä sitä mieltä, että tämän olisi suonut raukeavan.
Tämä rakentamislaki oli jo lähtökohtaisesti erittäin heikosti valmisteltu eikä täytä ollenkaan niitä tavoitteita, joita alun perin on varmasti ajateltu, että uudella rakennuslailla tulisi pystyä täyttämään. Tämä lisää byrokratiaa, tämä myöskin lisää esimerkiksi riskiä siitä, että erilaisista hankkeista valitetaan. Tosiaan joistain pienistä parannuksista huolimatta, mitä tämä laki toisi, tämä on kokonaisuudessaan niin huono, että teen kokoomuksen vastalauseen mukaisen ehdotuksen, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-27T19:42:48,2023-02-27T19:43:47,Hyväksytty,1.1
2022_176_198,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Näin. — Ja edustaja Eestilä, edustaja Eestilä poissa. — Edustaja Sjöblom.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_199,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jokainen uusi vaatimus lisäraportoinnista lisää byrokratiaa, lupaprosessien pitkittäminen pitkittää projektien aloitusta, ja jokainen viivästyminen myös maksaa, ja ne rahat olisi mahdollista panostaa esimerkiksi laatuun, ympäristöystävällisyyteen ja kestävään rakentamiseen byrokratian ja odottamisen sijaan. Vaatimukset talonrakentamiselle ovat nyt jo tarkkoja. Lisäksi rakentajat, erityisesti pientalorakentajat, omakotitalorakentajat, haluavat usein olla energiatehokkaita. Esimerkiksi maalämpöön panostetaan, ja se tulee jo useasti juuri rakentajan omasta tahdosta panostaa ympäristöystävällisyyteen ja vaikuttaa näin omalta osaltaan puhtaaseen ympäristöön ja maapallon tulevaisuuteen.
Rakentamista sääteleviä lupaprosesseja tulisi keventää ja järkevöittää, ei hankaloittaa. On ehdottoman kannatettavaa, että rakentamisessa huomioidaan kestävyys, laadukkuus ja että rakennetaan pitkäaikaisia rakennuksia. Kiertotalouden edistäminen ja hiilineutraaliustavoitteet ovat todella tärkeitä, mutta byrokratian lisääminen jo byrokraattisissa ja hankalissa lupahakemusprosesseissa ei ole oikea tie. Siksi kannatan tätä edustaja Auton esitystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-27T19:43:51,2023-02-27T19:45:08,Hyväksytty,1.1
2022_176_200,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Kankaanniemi., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_201,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Peltokangas totesi, tämä rakentamislakiesitys on vahvasti ideologinen perustaltaan eli tähän ilmastopolitiikkaan kytkeytynyt. Kuitenkin siinä on sellaisia heikkouksia, että rakentaja, rakennuttaja, kunta ja jopa muutkin tahot kärsivät tästä uudistuksesta, eli byrokratia lisääntyy, päätöksenteko hidastuu, valitusmahdollisuudet esimerkiksi oikaisumenettelyn poistamisen myötä tulevat kasvattamaan ongelmia rakentamisessa. Tässä on myös muutamia tekijöitä, jotka ensimmäisen käsittelyn pitemmässä puheenvuorossani otin esille ja jotka Kuntaliitto on nostanut kritiikiksi tälle esitykselle.
Arvoisa puhemies! Tämä on osa hallituksen politiikkaa. Tavoitteenahan oli alun perin luoda uusi rakentamis- ja kaavoituslaki, mutta kun se esitys, jonka hallitus teki, oli niin kelvoton, että sitä ei mikään taho enää voinut hyväksyä, niin hallitus jakoi sen esityksen kahtia ja se kaavoituspuoli jäi viemättä nyt eteenpäin ja tämä rakentamislaki tänne tuli. Järjestys on sinänsä väärä, olisi pitänyt tehdä toisinpäin. Mutta onneksi hallituksen esitys kaavoituslaista ei tullut sen takia, että sekin olisi ollut tällainen ideologinen ja hyvin hankala valitusmahdollisuuksineen ja muineen, jotka nytkin jo viivyttävät vähän turhaankin tärkeitä hankkeita. Valitusoikeus sinänsä on tavattoman tärkeä demokratiaan ja meidän järjestelmään kuuluva oikeus, mutta sitä pitää kuitenkin säädellä niin, että sitä ei voida käyttää yhteiskunnan ja yksilön, yritysten ja ihmisten kiusaksi.
Arvoisa puhemies! Yhdyn siihen, että tämä esitys on syytä hylätä ja valmistella uudelleen suomalaisten edun mukaisesti jättämällä tämä ilmastoideologia vähemmälle sijalle.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T19:45:10,2023-02-27T19:48:04,Hyväksytty,1.1
2022_176_202,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,Näin. — Ja edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_203,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Kiitos, hyvä puhemies! Tässä on tätä byrokratiaa ja montaa muuta asiaa kritisoitu. Edustaja Kankaanniemi kävi tätä lakivalmistelun historiaa läpi, mikä sekin oli aivan kelvoton. 
Haluan vielä loppuun korostaa, että tämä laki on minun mielestäni huono rakennetun ympäristön ja rakennusperinteenkin kannalta.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+8.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-27T19:48:06,2023-02-27T19:48:28,Hyväksytty,1.1
2022_176_204,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Ensin päätetään lakivaliokunnan mietinnön LaVM 29/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksesta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. — Lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Meri, poissa. — Edustaja Mäkynen on paikalla. Olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_176_205,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"[Anna Kontula: Saat nyt esitellä!] Kiitos, arvoisa puhemies! Otan tuon minun lappuni tuolta vielä mukaan. Tämä on kannatuspuheenvuoro edustaja Meren tekemään esitykseen. [Puhuja nauraa] 
Terrorismi on aina turvallisuutta ja yhteiskunnan toimintoja lamaannuttavaa ja haittaavaa toimintaa, jota vastaan täytyy taistella kaikin keinoin. Siksi on hyvä, että terrorismin ennaltaehkäisyä koskevia lakeja uudistetaan. Tässä hallituksen esityksessä siis ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi terrorismin ennaltaehkäisyä koskevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen tehdyn lisäpöytäkirjan. Lisäksi vähäisiä muutoksia ehdotetaan terrorismirikoksia koskeviin rikoslain rangaistussäännöksiin.
Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä ehdotetut rikoslain muutokset ovat kuitenkin luonteeltaan varsin rajattuja ja pienimuotoisia. Rikoslain terrorismirikoksia koskevaan sääntelyyn jää siis edelleen aukkoja, eikä kansallinen oikeusjärjestelmämme pysty puuttumaan terroristiseen toimintaan kovinkaan kattavasti. Tämän vuoksi me perussuomalaiset haluamme tehdä tähän vastalauseen lausumaehdotuksen. 
Luovutan puheenvuoron edustaja Merelle. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-27T19:49:06,2023-02-27T19:50:39,Hyväksytty,1.1
2022_176_206,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Juuri meinasinkin kysyä, esitittekö te edustaja Merta tai esitittekö te sitä, mitä edustaja Meren piti esittää, mutta se esitys ilmeisesti tuleekin nyt.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_207,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan, kuten edustaja Mäkynen toi esille, tässä esityksessä ehdotetaan rikoslakiin muutoksia. Tämä lakimuutos sinänsä on kannatettava, mutta ongelmia nyt siihen jää, kun sinne jää edelleen aukkoja. Tässä olisi kansallisesti ollut mahdollista asettaa myös pidemmälle meneviä kriminalisointeja kuin tämä YK:n lisäpöytäkirja ja sen vähimmäistaso edellyttää.
Perheenjäsenten rikolliseen toimintaan liittyvien kysymysten osalta perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että esimerkiksi Saksan liittovaltion korkein oikeus on todennut myös kodinhoitotehtävien merkitsevän suoritusta terroristiryhmälle. Myös mediassa on aiemmin uutisoitu laajasti norjalaisen tuomioistuimen ratkaisusta, jossa naisen todettiin osallistuneen terroristiseen toimintaan tekemällä ruokaa, pesemällä pyykkiä ja pitämällä huolta lapsista — kyseessä on niin sanotut terroristiryhmän huoltojoukot. Tuossa ratkaisussa naisen toiminta mahdollisti hänen kolmen aviomiehensä aktiivisen osallistumisen Isis-taistelutoimiin, minkä lisäksi naisen todettiin kasvattaneen uuden sukupolven Isis-taistelijoita. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä tällainen terroristiryhmän rikollisia tavoitteita selvästi palveleva toiminta pitäisi säätää rangaistavaksi myös Suomessa. Nyt näin ei ole. Meidän voimassa olevan rikoslain mukaan rangaistavaa on ainoastaan aktiivinen terroristiryhmän tai -järjestön rikolliseen toimintaan osallistuminen eikä pelkästään terroristiryhmään tai -järjestöön kuuluminen ole rikollista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa sen sijaan pelkästään terroristiorganisaatioon kuuluminen on nimenomaan säädetty rangaistavaksi.
Meidän pitäisi täällä Suomessa huolehtia siitä, että meille ei jää mitään aukkoja tänne lainsäädäntöön verrattuna muihin maihin. Myös suojelupoliisi toi esille asiantuntijakuulemisissa, että rikossäännös — tämä nyt kyseessä oleva matkustaminen terrorismirikoksen tekemistä varten — on soveltamisalaltaan niin suppea, että sen käytännön merkitys vierastaistelijailmiöön puuttumisen keinona on hyvin rajallinen. Esimerkiksi Tanskan rikoslaki kieltää Tanskan kansalaisen tai Tanskassa pysyvästi asuvan ulkomaalaisen matkustamisen ja oleskelemisen sellaisella ulkomailla sijaitsevalla alueella, jota koskien oikeusministeriö on antanut kieltomääräyksen. Meidän täytyy muistaa, että terrorismirikoksissa on kysymys erittäin vakavista yhteiskunnan perustoimintoja ja oikeusjärjestystä sekä ihmisten henkeä ja terveyttä ja turvallisuutta hyvin vakavasti vaarantavasta rikollisuudesta, jonka torjuntaan on kaikin toimin panostettava.
Nykytilan ongelmia on tuonut esille lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa myös sisäministeriö, joka toteaa, että nykytilan ongelmat näkyvät esimerkiksi tutkintaan otettujen ja syyteharkintaan siirrettyjen juttujen poikkeuksellisen vähäisinä määrinä, vaikka samanaikaisesti esimerkiksi suojelupoliisi katsoo, että Suomessa on merkittävää terrorismin tukitoimintaa: on värväämistä, propagandaa ja varainkeruuta. Lisäksi sisäministeriö toteaa, että terrorismin kansallinen uhkataso on tasolla ”kohonnut”. Tilanteesta on sisäministeriön mukaan vaikea tehdä muuta johtopäätöstä kuin se, että syystä tai toisesta Suomen kansallinen oikeusjärjestelmä ei pysty puuttumaan terroristiseen toimintaan kovinkaan kattavasti — miettikää. Tästä syystä kokonaistarkasteluun on ryhdyttävä viipymättä ja erityisenä kohteena on oltava rangaistavan käyttäytymisen alan kattavuus ja tehokas puuttuminen kaikkiin terroristisen toiminnan ilmenemismuotoihin.
Tästä syystä teen perussuomalaisten vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen siten, että ”eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää viivytyksettä lainsäädäntöhankkeen, jossa terrorismirikoksia koskevaa rikoslain sääntelyä arvioidaan kokonaisuutena kiinnittäen erityistä huomiota rangaistavan käyttäytymisen alan kattavuuteen, ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi esityksen lainsäädännön uudistamiseksi siten, että se tosiasiallisesti mahdollistaa tehokkaan puuttumisen kaikkiin terroristisen toiminnan ilmenemismuotoihin”. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-27T19:50:45,2023-02-27T19:55:28,Hyväksytty,1.1
2022_176_208,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,Kiitos. — Ja nyt edustaja Mäkynen. Riittää lyhennetty versio äskeisestä puheesta., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_209,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Meren esittämää vastalauseen lausumaehdotusta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-27T19:55:28,2023-02-27T19:55:38,Hyväksytty,1.1
2022_176_210,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Näin, hienoa.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+9.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_211,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä kansalaisaloitteesta ja toimenpidealoitteista. — Mennään keskusteluun. Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola
2022_176_212,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vanha eläinten oikeuksia määrittelevä laki on peräti 27 vuoden takaa, ja on selvää, että kattavalle uudistukselle on todella kova tarve. 
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntökokonaisuus päivitetään vastaamaan nykypäivän vaatimuksia, tutkimustietoa sekä ihmisten muuttuneita käsityksiä eläinten hyvinvoinnista ja sen merkityksestä. Kokonaisuudessaan lakiesitys sisältää paljon parannuksia eläinten oikeuksiin, vaikka joitakin muutostarpeita jäikin. Eläimille ei olisi koskaan syytä aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Tämä on jo vanhankin eläinsuojelulain periaate. On tärkeää, että monien kysymysten kohdalla laki on riittävän täsmällinen, jottei se jätä harkinnan varaa jopa suoranaiselle eläinrääkkäykselle. Esimerkiksi uskonto ei saa olla peruste eläinten oikeuksien polkemiselle. 
Meillä Suomessa eläinten kohtelu on onneksi yleisesti hyvällä tasolla. Tuotantoeläinten kohdalla täällä käytetään varsin vähän antibiootteja ja porsaat saavat pitää saparonsa. Sama pätee lemmikkieläimiin.
Koirien rekisteröintivaatimusten uudistaminen uuden lain yhteydessä parantaa entisestään tilannetta. Käytännön tasolla koirien rekisteröinnissä on ollut haasteita, ja käytäntöjä tulee hioa niin, että rekisteröinti olisi helppo, vaivaton ja edullinen toimenpide koiran omistajille. 
Yhteenvetona: tämä lakiuudistus parantaa eläinten oikeuksia entisestään ja ohjaa eläintenpitoa kestävämpään suuntaan, vaikka siihen jäikin joitakin puutteita. Täten teen valiokunnassa tehdyn perussuomalaisten vastalauseen mukaisen esityksen, johon sisältyy viisi lausumaa, sekä esitän myös muut jättämäni lausumat.
Arvoisa puhemies! Vastalauseen mukaiset lausumaehdotukset: 
”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy kaikkiin tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, jotta eläinten rituaaliteurastaminen saadaan kiellettyä sekä kitkettyä Suomessa, ja tuo asiaa koskevat lakiehdotukset eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian jo seuraavan vaalikauden aikana. 
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin, jotta ulkomailta tuotu rituaaliteurastettu liha merkitään selkeästi myyntipakkauksiin ja ravintoloiden ruokalistoihin. Sääntelyn on koskettava niin tuoreena myytävää lihaa kuin lihajalosteita.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin, jotta rituaaliteurastetun lihan tarjoaminen muille kuin uskonnollisille vähemmistöille estetään julkisissa toimipaikoissa, kuten kouluissa ja päiväkodeissa.
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin ja säätää rituaaliteurastettua lihaa myyville velvoitteen taata lihan alkuperä ja teurastuksen lainmukaisuuden toteutuminen.
Eduskunta edellyttää, että Suomessa tapahtuvasta rituaaliteurastuksesta, rituaaliteurastetun lihan maahantuonnista ja kulutuksesta sekä siihen liittyvästä rikollisuudesta tehdään selvitys ja ryhdytään tarvittaviin toimiin laittoman toiminnan kitkemiseksi.”
Ja, arvoisa puhemies, lisäksi vielä seuraavat lausumat: 
”Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja arvioi lain vaikutuksia suomalaisiin ruuantuottajiin.
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lain vaikutuksia pentutehtailuun sekä muuhun laittomaan eläinkauppaan, mukaan lukien verkossa tapahtuva kaupankäynti.
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ja edistää eläinlääkintähuollon toimivuutta sekä palvelujen hintakehitystä lakiuudistuksen valmistuttua. 
Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää eläinten hyvinvointiin liittyvien elintarvikesertifikaattien käyttöönottoa siten, että se edistää vastuullista eläintenpitoa harjoittavien suomalaisten tuottajien asemaa markkinoilla. 
Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ja kehittää lainsäädäntöä eläinsuojeluvalvontaan liittyen mahdollistaen viranomaisten tehokkaamman puuttumisen väärinkäytöksiin. 
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää koirien rekisteröintiin liittyvien käytännön prosessien sujuvoittamista ja mahdollisten päällekkäisyyksien karsimista.” — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-27T19:56:09,2023-02-27T20:00:45,Hyväksytty,1.1
2022_176_213,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_214,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Saako eläimen tappaa? Kyllä, Suomen lain mukaan eläimen saa tappaa, tai milloin ei, on siitä säädetty erikseen. Poikkeuksen muodostaa vain ihminen. Ihmisten kohdalla tappaa ei saa, ellei laissa toisin ole säädetty. Tätä eroa ei uusi eläinten hyvinvointilaki kumoa tai edes vakavasti pohdi. Vaikka esityksessä mainitaan eläinten itseisarvo, käsitettä käytetään normaalimerkityksestä poikkeavalla tavalla, eräänlaisena heiveröisenä hyväntahdon eleenä. Itse lakiesitys korostaa sen sijaan eläinten välinearvoa. Edelleen olisivat sallittuja monet käytännöt, jotka tuottavat eläimille tarpeetonta ja jatkuvaa kärsimystä. Perusteeksi riittää ihmisen taloudellinen hyöty tai jopa ihmisen harrastustoiminta.
Ihmisen teknologinen edistyminen ja yksityisomaisuuden käsitteen synty ovat tarkoittaneet yhä laajamittaisempaa eläinten hyväksikäyttöä. Viimeistään keskiajalla virinnyt Aristoteleen renessanssi yhdessä opillisen kristillisyyden kanssa sementoivat katolisessa ja protestanttisessa maailmassa ajattelun, että yksin ihmisellä on järki ja sielu ja näiden vuoksi on oikeus kohdella muita lajeja mielensä mukaan. Vuosisatojen ajan on eläinten tappaminen tunnistettu oikeusjärjestyksissä lähinnä omaisuusrikoksena. Tehomaatalous on räjäyttänyt tämän eläinten hyväksikäytön ennennäkemättömiin mittasuhteisiin.
Arvoisa puhemies! Tämä ei kuitenkaan ole koko tarina. Läpi eläinten välineellistämisen ruman historian aina on kuultu myös toisenlaisia ääniä. Kaikkien aikojen kirjallisuudesta löytyy kuvauksia eläimistä tuntevina, arvokkaina olentoina ja ihmisistä, joille eläin on ihailun ja myötätunnon tai jopa yksilöllisen kumppanuuden ja rakkauden kohde. Kuten roomalainen Ovidius sen muotoilee: ”Kuka viiltää vasikan kaulan veitsellä ja kuuntelee liikuttumatta sen säälittävää ääntelyä, kuka voi teurastaa karitsan, joka määkyy pienen lapsen äänellä, tai syödä lintua, jota on vähän aikaa sitten itse ruokkinut? Miten se muka eroaa murhasta?”
1970-luvulta lähtien virinnyt moderni eläinetiikka on kehittänyt uusia ja kaivanut esiin jo unohdettuja näkökulmia ihmisen ja muiden eläinten suhteeseen. Eläinsuojeluliikkeen ansiosta nämä ajatukset tulivat nyt jo hyvin lähelle valtavirtaa. Oikeudenkäytön näkökulmasta tämän virtauksen keskeinen perushuomio on: yleisesti hyväksyttyjen eettisten periaatteiden puitteissa ei löydy kestävää perustelua sille, miksi oikeudenmukaisuuden, lain ja elämän itseisarvon käsitteitä ei tulisi ulottaa muihin eläimiin.
Arvoisa puhemies! Lakiesityksessä ehdotetaan, että jatkossa eläin tulisi tainnuttaa tai tappaa aina ennen verenlaskun aloittamista. Perustuslakivaliokunta kuitenkin velvoitti muuttamaan tämän kohdan niiltä osin kuin kyse oli uskonnollisista syistä noudatettavasta erityisestä teurastustavasta. Vastakkain punninnassa olivat uskonnonvapaus sekä eläinten suojelemiseen liittyvä painava yhteiskunnallinen peruste. Toisaalta kielto olisi merkinnyt eräiden uskontojen ydinalueelle kuuluvan lihan kotimaisen tuotannon loppumista, toisaalta nykyinen tieteellinen tutkimus puoltaa vähemmän kipua ja kärsimystä tuottavia teurastusmenetelmiä. Tällä kertaa painava yhteiskunnallinen peruste ei ollut riittävän painava, vielä.
Ranskalainen filosofi Jacques Derrida on sitä mieltä, että vaikka eläinsuojeluliikkeen eteneminen on ollut hidasta, se on kuitenkin onnistunut tekemään eläimiin kohdistuvasta väkivallasta kysymyksen, jota ei voi väistää. Se on vielä marginaalissa mutta samalla jo yksi aikakautemme suurista kysymyksistä: ”Me etenemme tämän vaiheen läpi, ja se etenee meidän lävitsemme. Käymämme sodan ajatteleminen ei ole pelkästään velvoite, velvollisuus ja vastuu, vaan se on hyvässä ja pahassa suoraan ja epäsuoraan myös välttämätön ja pakollinen asia, jota kukaan ei pääse pakoon.” Tätä Derridan asettamaa kysymystä punnitaan parhaillaan ympäri maailmaa, ja on ilmeistä, että se tulee lähivuosina tuottamaan myös oikeudellisia johtopäätöksiä. Mikäli kehitys kulkee nykyiseen suuntaansa, se tarkoittaa eläimen itseisarvon ja hyvinvoinnin yhteiskunnallisen merkityksen kasvamista. Suomi ei tietenkään voi jättäytyä tämän keskustelun ulkopuolelle. Siksi teen seuraavan lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa eläinten teurastusta koskevan sääntelyn kansainvälisen oikeustilan kehitystä, raportoi siitä valiokunnalle ensi vaalikauden loppuun mennessä ja tarvittaessa laatii siitä johtuvat muutosesitykset.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T20:00:48,2023-02-27T20:06:16,Hyväksytty,1.1
2022_176_215,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_216,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Eläinoikeusliike on nostanut esiin, että tätä lakia ei pitäisi kutsua eläinten hyvinvointilaiksi. Olen samaa mieltä. Se on älyllisesti epärehellistä. Laki, joka itse asiassa sallii aivan mittaamattoman kärsimyksen aiheuttamisen eläimille, ei ole eläinten hyvinvoinnin puolella. Tämä laki on enemmän sen puolella, joka haluaa taloudellisista syistä hyväksikäyttää eläimiä. Minulle tämä laki on yksi tämän kauden suurimmista pettymyksistä.
Mutta vaikka laki on mielestäni täysin riittämätön, on totta, että verrattuna nykytilaan sillä kokonaisuutena parannetaan eläinten hyvinvointia, eli nykytila on vielä huonompi. Koska nykytila on eläinten kannalta niin monella tapaa huono, on selvää, että eläinten oikeuksien aito edistäminen tulee viemään vielä vuosia eikä tilannetta voi näillä poliittisilla voimasuhteilla korjata hetkessä. Eläinten oikeuksien edistäminen on todellinen kestävyyslaji, mutta onneksi yhä useampi ihminen haluaa eläimille parempaa yhteiskuntaa. On myös oletettavaa, että ruokamurroksen edistyessä mekin näemme vielä tulevaisuuden, jossa tuotantoeläinten määrä lähtee nopeaan laskuun. Selvää on, että ekologinen kestävyyskriisi viimeistään pakottaa meidät siihen.
Arvoisa puhemies! Vaikka olen sitä mieltä, että tämä laki on valtava pettymys, tähän uudistukseen sisältyy kuitenkin useita parannuksia eläinten asemaan. Näitä parannuksia ovat esimerkiksi emakoiden tiineytyshäkkien kielto, uusien parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kielto, kivunlievitys kivuliaissa toimenpiteissä sekä porsaiden kastraation kieltäminen. Positiivilistat tulevat, delfinaariot kielletään, myös jalostukseen osin puututaan. Kokonaisuuteen kuului myös koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti.
Kuitenkin myös parannusten osalta hyvin ongelmallista on se, että moniin näistä liittyy aivan liian pitkä siirtymäaika. Nämä pitkät siirtymäajat viivästyttävät parannuksia, mikä on eläinten näkökulmasta täysin kohtuutonta. Yhteiskunta ja erityisesti alat, joihin nämä tiukennukset vaikuttavat, ovat kyllä voineet varautua siihen, että nämä kiellot ovat tulossa. Tätä uudistusta on kuitenkin valmisteltu jo yli kymmenen vuotta, ja tämä olisi pitänyt ehdottomasti ottaa huomioon siirtymäajoissa. Jopa perustuslakivaliokunta kiinnitti tähän huomiota.
Positiivista on se, että osin laki menee nyt pidemmälle kuin mitä hallitusneuvotteluissa alun perin saatiin sovittua. Esimerkiksi uusien porsitushäkkien tai porsaiden kirurgisen kastraation osalta hallitusohjelmassa ei suoraan sovittu kiellosta, mutta tähän ne nyt kuitenkin sisältyvät. Näiden kieltojen ongelma on, kuten äsken nostin esille, nämä aivan suhteettoman pitkät siirtymäajat. Esimerkiksi ympäristövaliokunnassa me perussuomalaisia lukuun ottamatta pidimme niitä ongelmallisina ja esimerkiksi possujen kastraation osalta ehdotimme, että maa- ja metsätalousvaliokunta arvioisi tarvetta näin pitkille siirtymäajoille perusteena ”hallituksen esityksen pitkän valmisteluajan mahdollistama varautuminen muutoksiin ja tuottajien tiedossa olevat, eläinten hyvinvointia koskevat kuluttajien asenteet ja odotukset”.
No sitten on vielä paljon, mikä jää kokonaan parannusten ulkopuolelle, esimerkiksi broilerit, joille aiheutetaan hyvin vakavaa kärsimystä liian intensiivisen tehotuotannon johdosta ja jotka ovat vielä määrällisesti suurin maatuotantoeläin, samoin munijakanat. Kalojen hyvinvointiongelmiin pitäisi ehdottomasti puuttua paljon paremmin, ja täysin häpeällistä on, että niin julmaa elinkeinoa kuin turkistarhausta ei olla saatu vieläkään kiellettyä. Turkistarhauksen kieltämistä ajanut aloitteeni on käsitelty tässä samassa yhteydessä, ja maa- ja metsätalousvaliokunta on päätynyt hylkäämään sen. Kokonaisuus ei siis ole hyvä. Tämä johtuu käytännössä vain ja ainoastaan poliittisen tahdon puutteesta, siitä, että enemmistö puolueista ei jaa näkemystä siitä, että eläinten oikeuksia pitäisi parantaa paljon nykyistä nopeammin.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä näistä viimeisistä käänteistä. On valitettavaa, että perustuslakivaliokunnassa lakiesitystä heikennettiin. Tainnuttamatta teurastamisen kiellon ei pitäisi olla modernissa yhteiskunnassa ristiriidassa uskonnonvapauden kanssa. Uskonnot kehittyvät, ja muutenkin uskonnon harjoittamisen oikeus liittyy tässä tapauksessa uskonnon mukaiseen syömiseen, joka olisi edelleen ollut mahdollista, eikä suoraan teurastamiseen, kuten vastalauseessa tuotiin esille. Jatkossa toivottavasti uskonnollisissa piireissä voidaan edistää niitä tulkintoja, jotka mahdollistavat tainnuttamisen ennen teurastusta, jos teurastusta pitää tehdä. Mutta on myös ongelmallista, että tämä asia saa suhteettoman suuren painoarvon. Nykytila kuitenkin säilyy, ja tässä laissa on paljon suurempia ja paljon akuutimpia asiakokonaisuuksia. Jopa tämä perustuslakivaliokunnan eläinsuojeluvalvontaa heikentävä linjaus on isompi asia.
Sen sijaan samassa yhteydessä perustuslakivaliokunta teki erittäin tärkeän linjauksen, jonka haluan erikseen nostaa tässä esiin. Perustuslakivaliokunta tarkasteli eläinten oikeuksista säätämistä ja lausui: ”Unionin jäsenvaltiot ovat sitoutuneet eläinten hyvinvoinnin vaatimusten täysimääräiseen huomioon ottamiseen unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston on syytä ottaa sanottu huomioon myös kansallisen perustuslain mahdollisia uudistamistarpeita arvioitaessa.” On mielestäni merkittävää, että perustuslakivaliokunnassa on todettu tarve tarkastella eläinten oikeuksia perustuslaissa. Tein eläinten perusoikeuksien säätämisestä perustuslaissa aiemmin tällä kaudella lakialoitteen, ja toivon tietenkin, että tämä tarpeellinen keskustelu eläinten huomioimisesta perustuslaissa jatkuu ja että asiaa käsitellään vakavasti, kun perustuslakia uudistetaan.
Arvoisa puhemies! Työ eläinten oikeuksien edistämiseksi ei joka tapauksessa lopu tähän lakiin. Ensi kauden alussa lakia on täysin mahdollista parantaa. Asetustasolla voidaan myös tehdä paljon. [Puhemies koputtaa] Eläimet ansaitsevat parempaa kuin tämä laki, ja eläimet tarvitsevat enemmän oikeuksia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-27T20:06:22,2023-02-27T20:13:37,Hyväksytty,1.1
2022_176_217,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Keto-Huovinen poissa. — Edustaja Simula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_218,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Elomaan tekemiä lausumaehdotuksia.
Tuon esille tässä vielä kuitenkin pari seikkaa, nimittäin eläinten hyvinvointilaki tuo monenlaisia uudistuksia myös koirankasvatukseen liittyen. Tavoitteet ovat sinänsä hyviä, mutta paljon on herännyt pelkoja koiraharrastajien ja -kasvattajien parissa siitä, että lakimuutosten myötä aletaan suitsia tarpeettomasti heidän kasvatustoimintaansa mutta ei puututa kuitenkaan riittävästi pentutehtaisiin ja sekarotuisten koirien lisäännyttämiseen tulojen toivossa. Tällainen mielikuva on valitettavasti jäänyt monille koirankasvattajille luennoilta, joilla virkamiehet ovat kertoneet nyt käsittelyssä olevan lain mahdollisista seurauksista.
Vastuullinen, kennelnimen omaava koirankasvattaja käyttää koiriaan terveystarkastuksissa, näyttelyissä ja kokeissa, huolehtii koirien hyvinvoinnista ja eläinlääkärin tarkastuksista ja rokotuksista sekä noudattaa jo perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa. Toivon todella, että nämä kasvattajien esille tuomat pelot ovat turhia, tai jos ongelmia alkaa ilmetä, on näihin lakimuutoksiin ja niiden nojalla annettaviin asetuksiin sitten ehdottomasti palattava.
Arvoisa puhemies! Tässä samassa yhteydessä nostan esille koirien kilpailut ja kokeet, joissa jatkossa on — ja totta kai hyvä niin — otettava huomioon myös kohde-eläimen hyvinvointi. Eli esimerkiksi metsästyskoirien tai paimenkoirien kokeissa tulee toiminnan olla eettistä myös suhteessa kohde-eläimeen. Näinhän toimitaan lähtökohtaisesti jo nykyäänkin. Nähdäkseni laki tulee siis ikään kuin nykykäytänteiden tasalle.
Valiokunta kirjasikin mietintöön sen tosiasian, että esimerkiksi metsästyskoirakokeet ovat todella tärkeitä koirien jalostustyölle ja eettiselle metsästykselle sekä sen jatkuvuudelle. On koiran ja riistan etu, että koira toimii metsällä ja että jalostukseen käytetään vain sellaisia koiria, joilta löytyy oikeanlaiset ominaisuudet.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-02-27T20:13:39,2023-02-27T20:15:41,Hyväksytty,1.1
2022_176_219,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Forsgrén, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_220,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Bella,Forsgrén,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua salissa. Edustaja Kontulan puheenvuoro oli erittäin ansiokas ja monipuolinen, ja haluankin tähän alkuun sanoa, että kannatan Kontulan esittämiä lausumaehdotuksia.
Mitä tulee näihin esityksen sisältämiin siirtymäaikoihin, niin olen sitä mieltä, että se on ihan häpeäksi eduskunnalle, kuinka pitkät siirtymäajat tässä lakikokonaisuudessa on, ja se on itse asiassa ihan sen lakiesityksen tavoitteitten vastaista. Ei sinänsä, jaan edustaja Kivelän huomiot, omastakaan mielestäni lakikokonaisuus ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen eikä eläinten hyvinvointia riittävästi edistävä, mutta on hienoa, että edes tämä askel voidaan ottaa.
Ehkä jotenkin toivoisin tulevaisuudessa sitä, että tästä salista löydettäisiin yhtä paljon eläinten oikeuksien kuin ihmisten oikeuksien puolustajia. Olen tosi kiitollinen kaikista ihmisistä, keitä tässä salissa on, mutta aika monesti sitten, kun puhutaan eläinten oikeuksista, salissa on ehkä alle kymmenen ihmistä, pahimmillaan muutama, ja se kertoo ehkä siitä, että tässä aiheessa tarvitaan vielä lisää puhuja ja puolustajia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Bella Forsgrén,1445,2023-02-27T20:15:43,2023-02-27T20:17:00,Hyväksytty,1.1
2022_176_221,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_222,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Rituaaliteurastus liittyy pääosin juutalaiseen ja islamin perinteeseen. Tällainen halal- ja košer-liha teurastetaan hyvin kivuliaasti ja tuskaisesti viiltämällä eläimen kurkku auki ilman tainnuttamista. Todellista tietoa on myös se, että juutalaiset tai muslimit eivät hyväksy eläimen tainnuttamista ennen verenlaskua, ja mielestäni sellainen teurastustapa on julma ja eläimelle kivulias. On myös murheellista, että meillä Suomessa on sellaisia uskonnollisia suuntauksia, jotka vihaavat koiria tai pitävät sikoja saastaisina sekä haluavat teurastaa eläimen äärimmäistä kipua tuottaen. Tällaisen uskonnon edessä emme saa polvistua, koska uskonto ei ole peruste teurastaa eläimiä tavalla, joka aiheuttaa turhaa kipua ja tuskaa. Kivikaudella asiat olivat toisin, mutta nykyään voidaan eläin lopettaa mahdollisimman kivuttomasti, ja toimitaan sitten sen mukaan sivistyneesti eikä primitiivisten perinteiden mukaan.
Vaikka Suomessa eläinten oikeudet ovat kohtalaisessa kunnossa verrattuna muihin maihin, paljon on vielä tehtävää varsinkin siipikarja- ja lihakarjatuotannossa, jotta eläinten turhat kärsimykset saadaan poistettua. Hallituksen onkin mielestäni ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin lainsäädäntö- ja muihin toimenpiteisiin, jotta eläinten huono kohtelu saadaan kiellettyä sekä kitkettyä Suomessa. Lisäksi rituaaliteurastetun lihan maahantuonnista ja kulutuksesta sekä siihen liittyvästä rikollisuudesta on tehtävä selvitys ja tulevan hallituksen ryhdyttävä tarvittaviin toimiin sen kitkemiseksi.
Minä myös kannatan edustaja Elomaan vastalauseen mukaista esitystä ja lausumia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-27T20:17:00,2023-02-27T20:18:58,Hyväksytty,1.1
2022_176_223,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_224,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! Vihdoinkin! Vihdoinkin hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista on täällä suuressa salissa toisessa käsittelyssä. Matka on ollut lievästi sanottuna pitkä ja hetkittäin mutkikas. Valmistelun alkuvaiheessa eläinsuojelulain päivittäminen tuntui jäävän kaiken muun jalkoihin. Kun prosessi eteni kerran jo melkein maaliin saakka, kaadettiin hallitus vaalikauden viime metreillä, ja lakipaketti meni tietysti sen myötä jäihin.
Eläinrakkaana ihmisenä tämä lakikokonaisuus on ollut minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Ei ole hyväksyttävää, että meillä sivistysvaltio Suomessa on eläinsuojelulaki 27 vuoden takaa. Valehtelisin jos väittäisin, ettei uudistuksen takkuinen eteneminen olisi nostattanut useampaan otteeseen turhautumista pintaan. Mielestäni Suomen tulee olla eläinten hyvinvointia määrittelevän lainsäädännön suhteen edelläkävijä eikä perässähiihtäjä. Panokset eläinten hyvinvointilaissa ovat nimittäin valtavat: pelissä on inhimillisten ja tuntevien olentojen kohtelu.
Lakiuudistus sisältää pitkän listan parannuksia eläinten oikeuksiin. Toisaalta myös muutostarpeita jää. Luonnonvaraisten eläinten asemaan ei tullut riittäviä parannuksia. Koen myös kilpailueläinlääkäreiden toimivaltuuksien heikentämisen hieman ongelmallisena. Olisin toivonut lakiuudistukselta tuntuvia parannuksia myös turkiseläinten asemaan. Niitä ei nyt tällä kertaa tullut. Tässäkin, niin kuin tuottajien kohdalla, joilla on tuotantoeläimiä, tilanne on tällä hetkellä kannattavuuden kohdalla katastrofi, eli jos on panostanut eläinten hyvinvointiin ja haluaisi panostaa siihen vielä enemmän, niin rahkeita ei ole, koska kannattavuus viljelijöillä ja tuottajilla on niin heikko tällä hetkellä, ja siihen pitää tulla parannus. Meillä tulee elintarvikkeita tänne Suomeen, joissa on ihan erilaiset eettiset periaatteet. Ympäristöä ei ole huomioitu eikä myöskään eläinten hyvinvointia, ja silloin ollaan markkinoilla samaan aikaan, ja se on väärin suomalaisia tuottajia kohtaan.
Valvonta on tällä hetkellä hieman heikkoa. Eläinten oikeuksien toteutuminen sakkaa, koska tätä tehokasta valvontaa ei pystytä järjestämään. Käytännössä valvonta kompastuu resurssipulan lisäksi yksityisen omaisuuden suojaan sekä kotirauhaan monissa tapauksissa. On selvä peli, että rangaistukset eläimiin kohdistuvista rikoksista ovat auttamatta liian heppoisia. Tosiaan niin on myös, että usein henkisesti sairas ihminen on kohdellut eläimiä heikosti ja huonosti, ja siihen tietysti pitää panostaa, että näin ei pääsisi käymään.
Olen tehnyt paljon lakialoitteita ja valtiopäivätoimia eläinten hyvinvointiin liittyen ja niitä parantaakseni. Periaatteellisella tasolla olisi ollut erittäin tärkeää kirjata eläinten itseisarvosta varsinaiseen lakitekstiin. Nyt eläinten itseisarvo mainitaan lain perusteluissa. Itseisarvon kirjaaminen lakiin toisi enemmän esille eläinten aseman huomioimista muutenkin kuin taloudellisesta näkökulmasta. Mielestäni itseisarvon kirjaaminen lakiin ei haittaisi asiallisesti eläimiä kohtelevia tahoja, joten on vaikea löytää perusteluja sille, miksei kirjaus päätynyt varsinaiseen lakitekstiin. Kaiken kaikkiaan lakiuudistus oli edistysaskel eläinten oikeuksille, ja ehkä edellä mainitsemiini puutteisiin tartutaan, kun lakikokonaisuutta arvioidaan ja kehitetään.
Arvoisa puhemies! Lopuksi otan kantaa eläinten hyvinvointilain nostattamaan julkiseen keskusteluun rituaaliteurastuksista. Aivan keskeisiä periaatteita eläinsuojeluun liittyen on se, ettei eläimelle tulisi koskaan aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Viime aikoina pinnalle ovat nousseet rituaaliteurastukset. Jotkut tahot puoltavat joustamista eläinten oikeuksista uskonnon verukkeella. Minun vastaukseni ja perussuomalaisten vastaus tähän on jyrkkä ”ei”. On päivänselvää, ettei muissakaan asioissa voida sallia epäinhimillistä ja kärsimystä tuottavaa toimintaa edes uskontoon vedoten. Miksi näin pitäisi tehdä eläinten kohdalla? Rituaaliteurastukset ovat jo nyt voimassa olevan eläinsuojelulain hengen vastaisia, koska ne aiheuttavat eläimille ylimääräistä kärsimystä. Kyllähän vastuullisen teurastustavan kuuluisi olla ihan minimivaatimus vuonna 2023. Rituaaliteurastetusta lihasta tulisi lisäksi olla jokin merkintä, jotta kuluttajat saavat tiedon asiasta, mikä voi vaikuttaa ostopäätökseen.
Rituaaliteurastusten täyskiellon tulisi olla EU:n laajuinen asia, jotta tämä turha eläinrääkkäys saataisiin loppumaan. Edustaja Jari Ronkainen jo viime kaudella teki lakialoitteen tämän asian puitteissa. Hän on perussuomalainen, ja myös minä perussuomalaisena olen tehnyt lakialoitteen tästä asiasta tällä kaudella rituaaliteurastuksen kieltämiseksi. Suomen pitää olla tässä asiassa tiukasti eläinten puolella. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-27T20:19:00,2023-02-27T20:25:00,Hyväksytty,1.1
2022_176_225,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_226,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mai,Kivelä,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! On ihan hyvä, että oppositio on ollut näissä salikäsittelyissä nyt kannattamassa joitain tavoitteita eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Viittaan tällä erityisesti ensimmäisessä käsittelyssä kokoomuksesta esiin nostettuun huoleen turkiseläinten hyvinvoinnista. Silloin tietenkin tulee mieleen, että viime kaudellahan tosiaan sekä teillä, perussuomalaiset, että teillä, kokoomus, oli mahdollisuus päättää näistä asioista hallituksessa ja silloin kyllä valitettavasti se viime kauden esitys oli vielä huonompi kuin tämä esitys.
Sitten kommentoin vielä tämän lain hyväksymistä. Minulle ja meille vasemmistossa eläinten asian edistäminen on tärkeä asia, ja jos me saataisiin yksin päättää, niin tämä laki olisi aivan toisenlainen. Mutta lain hylkääminen tässä tilanteessa jättäisi kuitenkin nykytilan voimaan, ja nykytila, kuten sanoin, on eläinten kannalta huonompi vaihtoehto. Eli vaikka tämä laki on riittämätön, niin on näillä kaikilla parannuksilla merkitystä, jos me lähdemme siitä, että jokaisella eläinyksilöllä ja sen elämällä on merkitystä. Mielestäni tätä ei voi sivuuttaa silloin, kun tästä asiasta päätetään.
No, sitten haluan vielä painottaa, että tämän lain hyväksymisen jälkeen, niin kuin se todennäköisesti tullaan tällä viikolla hyväksymään, mikään ei estä — mikään ei estä — tekemästä siihen parannuksia vaikka jo heti ensi kauden alussa. Ja itse ainakin toivon, että tämä on sellainen aihe, jota hallitusneuvotteluissa käsitellään ihan riippumatta siitä, ketkä siellä ovat. Esimerkiksi turkistarhaus voitaisiin kieltää heti niin, että turkiseläimet poistetaan positiivilistalta eli sieltä, johon nyt listataan ne nisäkäslajit, joita saa käyttää tuotantoeläiminä tai tarhata tuotantotarkoituksiin. Siirtymäaikoja voitaisiin hyvin helposti lyhentää, eläinasiavaltuutetun virka voitaisiin lisätä lakiin ja niin edespäin.
Edustaja Forsgrén sanoi hyvin, että tänne tarvitaan enemmän ihmisiä, jotka priorisoivat eläinten oikeuksia. Niitä ihmisiä tarvitaan hallitusneuvotteluihin, ja heitä tarvitaan tänne lakiin. Sillä tavalla eläinten oikeudet oikeasti edistyvät. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Mai Kivelä,1384,2023-02-27T20:25:02,2023-02-27T20:28:01,Hyväksytty,1.1
2022_176_227,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kontula, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_228,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Anna,Kontula,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp","Arvoisa puhemies! En tiedä, kuka näitä salipöytäkirjoja sitten aikanaan lukee, mutta haluan kirjata tänne, että minun näkemykseni meidän tämänhetkisestä tilanteestamme on, että on kahdenlaisia poliittisia kysymyksiä: On ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä, jotka meidän on hoidettava tätä päivää varten, koska ne tulevat meidän eteemme nyt tässä näin, ja niissä täytyy tehdä ratkaisuja, vaikka vaikutus suuntaan tai toiseen ei ulotu kovin pitkälle. Siten on olemassa semmoisia aikakausikysymyksiä, niitä isoja kysymyksiä, joiden perusteella meitä aikanaan arvioidaan, jos sivilisaatio säilyy sellaisena, että se historiaa kirjoittaa ja menneisyyttä muistelee ja on kiinnostunut omasta historiastaan.
Ja minä ajattelen, että kysymys eläinten asemasta ja se, mitenkä me suhtaudutaan eläimiin, ovat näitä jälkimmäisiä kysymyksiä. Niin kuin tämänkin salin esityslista-asettelusta ja kokoonpanosta näkee, se on aika marginaalinen kysymys tällä hetkellä, mutta siinä vaiheessa, kun tätä aikakautta katsotaan kauempaa, se on kysymys, joka nousee sieltä esille. Minä ajattelen myös, että se on avainkysymys, jos me halutaan sellainen yhteiskunta ja sellainen maailmankäsitys, joka tunnistaa ihmisen ja muiden lajien välisen riippuvuussuhteen, mikä taas on välttämätöntä, jos me aiotaan tästä ympäristökatastrofista selvitä.
Vihreä siirtymä ei ole vain kiiltävää, hienoa, uutta teknologiaa. Se on myös kykyä ajatella asioista toisin, ajatella ihmisen, luonnon ja muiden lajien suhteesta toisin. Tämä oivallus ei ole vielä mennyt läpi edes niissä yhteiskunnissa, jotka ovat tässä keskustelussa pisimmällä. Minä olen aika huolissani siitä, koska sen jälkeen, kun se ensin oivalletaan, on työstettävää vielä aivan valtavasti. Sitten vasta me ikään kuin päästään kiinni niihin poliittisiin ja eettisiin kysymyksiin, jotka meidän pitää ratkaista, jotta me ollaan valmiita toisenlaiseen yhteiskuntaan.
Ja tämän takia minä olen ilolla katsonut sitä, että kysymys eläimen ja ihmisen — yhtenä eläimenä — välisestä suhteesta on ollut poliittisella agendalla enemmän kun aikasemmin. Mutta samalla minä olen melko huolissani siitä, että se tapahtuu niin hitaasti, kun meillä kuitenkin olisi kiire ja kun me kuitenkin tutkimuksellisesti tiedetään, että jokainen päivä, joka viivytellään, tuottaa paljon kärsimystä, joka muistuttaa huomattavasti ihmisen kärsimystä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+10.aspx,fi,Anna Kontula,1155,2023-02-27T20:28:01,2023-02-27T20:31:11,Hyväksytty,1.1
2022_176_229,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Avaan keskustelun. Edustaja Lehto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_230,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Rami,Lehto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Uudistuksen myötä kuntien tehtävät kasvaisivat ja valtion tehtävät työvoimapalvelujen järjestämisessä vähenisivät huomattavasti. Uudistukseen liittyviä riskejä arvioitiin osana esityksen valmistelua, ja nyt myös valiokuntakäsittelyssä nämä riskit tulivat selvästi esille. Huomiota on kiinnitetty rahoitusmalliin valittuihin painoarvoihin ja siihen, että valitulla jakoperusteella ei päästä riittävän lähelle tarveperusteista rahoitusta eikä rahoitusmalli ole pitkällä tähtäimellä kaikille alueille toimiva. Kunnille siirrettävien tehtävien osalta laskennalliseen valtionosuusrahoitukseen siirryttäisiin kahden vuoden siirtymäajalla. Tämä koetaan liian lyhyeksi kuntatalouden tasapainon näkökulmasta, ja valtionosuusrahoituksen siirtymäajan pituutta pitäisikin pidentää. Huoli on noussut myös kunnille siirtyvien tehtävien osalta muista kuin henkilöstökulujen kattamiseen liittyvistä kulueristä. Muutoksessa pitäisi huomioida siirtyvän toiminnan kokonaiskustannukset täysimääräisesti.
Esityksessä kunnan vastuu rahoituksesta laajenee koskemaan työmarkkinatuen lisäksi peruspäivärahaa ja ansiopäivärahan perusosaa. Kuntien lisääntyvä rahoitusvastuu työttömyysetuuksista kompensoidaan kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta, mutta kompensaation jäädyttäminen vuoden 2023 tasoon johtaa siihen, että muuttovoittokuntien kasvava työvoima jää ajan myötä alikompensoiduksi ja rahoitusmalli siirtää merkittävästi suhdanneriskiä valtiontaloudesta kuntatalouteen. Suhdannetilanteen heikentyessä kunnan maksamat työttömyysturvakustannukset ja kunnan mahdollisuus vaikuttaa työttömyystilanteeseen eivät ole tasapainossa.
Lisäksi esityksessä työttömyysetuuden rahoitusvastuuta koskevassa ratkaisussa kunnille muodostuu merkittävästi nykyistä enemmän rahoitusvastuuta maahanmuuttajille maksettavasta työmarkkinatuesta. Kuulemisissa on painokkaasti tuotu esiin, että kompensaatioaika on eri selvityksiin perustuen maahanmuuttajien keskimääräiseen työllistymiseen kuluvan ajan suhteen aivan riittämätön. Huomiota pitäisi kiinnittää myös siihen, että osa pitkään työttömänä olleista tarvitsee työllistymisensä tueksi ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueen palveluita. Hyvinvointialueille ei kuitenkaan ole asetettu taloudellisia eikä lainsäädännöllisiä kannustimia hoitaa työttömien sosiaali- ja terveyspalveluja siten, että tämä kohderyhmä pääsisi paremmin kohti työmarkkinoita tai siirtyisi oikealle etuudelle. Terveyden perusteella muodostuvat työttömyysturvan kustannukset jäävätkin yksin kuntien vastuulle.
Aktiivimalli 2 taas rajaa palvelun järjestämistapaa liikaa ja kaventaa kuntien vapautta löytää uusia tapoja järjestää nykyistä vaikuttavampaa työllisyyspalvelua, eivätkä valtion tehtäviin määrittämät henkilöstövoimavarat riitä palvelumallin toimeenpanoon ilman merkittävää henkilöstövoimavarojen lisäystä valtiolta tai asiakaspalvelumallin lainsäädännön keventämistä. Kuntavetoisen hajautetun mallin lisäksi ei kyetä esittämään vakuuttavaa tietopohjaa, vaan se perustuu pitkälti oletusarvoihin. Näyttöä kuntakokeilujen tosiasiallisista työllisyysvaikutuksista ei ole maltettu odottaa, vaan ryhdyttiin suin päin valmistelemaan mittavan järjestämisvastuun siirron toteuttamista. Tätä pitää ihmetellä. Työllisyyspalvelujen uudistamisen olisi pitänyt käynnistyä huolellisella analyysillä työmarkkinoiden kehityssuunnista ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Suurena huolena totean myös, että yleiskatteisena valtionosuutena tapahtuva rahanjako ei takaa sitä, että kunta ohjaa saamistaan varoista riittävästi TE-palvelujen järjestämiseen. Tämä taas voi johtaa palveluiden eriarvoistumiseen erilaisissa taloudellisissa tilanteissa olevissa kunnissa.
Arvoisa puhemies! Esitykseen sisältyy merkittäviä puutteita, ja se johtaa alueellisen tasa-arvon heikkenemiseen. Edellä olevan perusteella esitän, että perussuomalaisten vastalauseen mukaisesti lakiehdotukset hylätään ja että hyväksytään kaksi lausumaehdotusta, jotka kuuluvat seuraavasti:
”1. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee osana työvoimapalveluiden uudistusta pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin Tanskan kokemukset huomioiden muutokset, joilla työvoimapalveluille annetaan palveluiden tuotantoon riittävä harkintavalta palveluiden työllisyysvaikutusten maksimoimiseksi.
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää työvoimapalveluiden taloudelliset resurssit pohjoismaiselle tasolle.”", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Rami Lehto,1344,2023-02-27T20:31:28,2023-02-27T20:36:51,Hyväksytty,1.1
2022_176_231,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Edustaja Mäkynen, Jukka, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_232,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Jukka,Mäkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt toisessa käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä esityksessä julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Nykyiset työ- ja elinkeinotoimistot siis lakkautetaan, ja valtiolla tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyisi liikkeen luovutuksella kuntiin tai kuntayhtymiin.
Perussuomalaiset kuitenkin katsovat, ettei tällä esityksellä ole edellytyksiä päästä haluttuihin tavoitteisiin. Esityksen mukaisen kuntavetoisen hajautetun mallin tueksi ei kyetä esittämään vakuuttavaa tietopohjaa, koska kuntakokeilujen tuloksia ei haluttu odottaa, ja siten lähdettiin hätiköiden valmistelemaan mittavan järjestämisvastuun siirron toteuttamista.
Työllisyyspalvelujen uudistamisen olisi pitänyt käynnistyä huolellisella analyysilla työmarkkinoiden kehityssuunnista ja palvelujärjestelmän kehittämistarpeista. Tämän vuoksi perussuomalaisten valiokuntaryhmä on jättänyt vastalauseen mukaisen hylkäysesityksen ja lausumaehdotuksen.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että malli on valmisteltava uudestaan siten, että mallissa huomioidaan kuntakokeilujen tulokset sekä rahoitusmallissa huomioidaan työmarkkinatilanteen erot maan eri osissa, maahanmuuttajien työllistämiseen kuluva aika sekä pitkäaikaistyöttömyydestä johtuva suurempi palvelun tarve. Ja malliin tuleekin sisällyttää hyvinvointialueille kannustin tuottaa monialaista yhteispalvelua yhdessä työvoimapalveluiden kanssa, ja samanaikaisesti pohjoismaiseen työvoimapalvelumalliin on tehtävä muutokset, jotka mahdollistavat työvoimapalveluille nykyistä suuremman harkintavallan, jotta kaikille työttömille kaavamaisesti tuotettavien identtisten palveluiden sijasta rajallisia resursseja voidaan kohdentaa siten, että käytetyillä resursseilla saadaan aikaan mahdollisimman suuri työllistämisvaikutus.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lehdon vastalauseen mukaista hylkäysesitystä ja lausumaehdotuksia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Jukka Mäkynen,1438,2023-02-27T20:36:52,2023-02-27T20:39:15,Hyväksytty,1.1
2022_176_233,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_234,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen siirto kunnille on hallituksen yksi suurimpia uudistuksia. Sitä on valmisteltu melko pitkään, mutta on todettava, että meitä on täällä kuitenkin tässä vaiheessa asiaa käsittelemässä viisi perussuomalaista kansanedustajaa ja koko hallitusrintama loistaa poissaolollaan.
Arvoisa puhemies! Tämä uudistus perustuu pitkälti kuntakokeiluihin, joita on tehty monilla alueilla usean vuoden ajan. Kuitenkin noiden kokeilujen perusteella ei ole tehty riittäviä selvityksiä niiden tuloksista ja vaikutuksesta erilaisilla alueilla ja esimerkiksi vaikutuksista työllisyyteen, jonka pitäisi olla se kaikkein tärkein asia. Tämä uudistus on viety siten heikon valmistelun kautta eteenpäin, ja siinä on monia puutteita.
Ongelmia tuottaa tuolla kentällä tämä 20 000 työllisen määräedellytys siltä alueelta, jossa tämä uudistus toteutetaan. Esimerkiksi Keski-Suomessa se johtaa hyvin käsittämättömään aluejakoon, jolle ei ole mitään loogista pohjaa, ja sitten se irrottaa tosiasiassa kuitenkin kunnista nämä palvelut, vaikka tavoite on nimenomaan kunnallistaa ne. Kun kunnat joutuvat, ehkä 10—15 kuntaa, tekemään yhteistyötä uudistuksen toteuttamiseksi, niin ei siinä kunnalla ole enää mitään käytännön valtaa näihin asioihin. Tätä ongelmaa kärjistää vielä se, että tämän vuoden alusta hyvinvointialueet aloittivat ja kunnilta siirtyivät sosiaali- ja terveyspalvelut pois, jotka olisivat tässä työllisyyden — ainakin ongelmallisen työllisyyden — parantamisessa erittäin keskeisiä toimijoita. Näin ollen syntyy tällainen ikään kuin juopa, railo tähän kuntien hyvinvointialueiden ja työllisyyspalvelujen kokonaisuuteen.
Tämä hallituksen esityksen piirtämä 50—50-jako vaikuttavuudessa — eli 50 prosenttia otetaan väestöpohjasta huomioon — johtaa siihen, että Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomi häviävät ja esimerkiksi Uusimaa voittaa kohtuuttomasti, vaikka täällä työmarkkinat toimivat parhaiten ja täällä on vauraimmat alueet, vauraimmat yritykset ja parhaat mahdollisuudet työpaikan saantiin, eli siellä, missä ne ovat vaikeampia, siellä kärsitään.
Arvoisa puhemies! Taidan tulla pönttöön, kun kello käy. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle]
Arvoisa puhemies! Tällä uudistuksella siirretään merkittävä määrä viranhaltijoita valtion TE- ja ely-keskuksista niin sanotusti kuntiin eli siihen isäntäkuntaan lähinnä, joka hoitaa alueella nämä palvelut, ja tämä on merkittävä muutos. No, se on luonnollista, että näin tapahtuu, jos on tämmöinen uudistus, ja kun se nyt toteutetaan. Hallitus on laskenut tämän uudistuksen työllistäväksi vaikutukseksi muistaakseni 7 000—10 000. Saapi nähdä. No, emme sitä koskaan näe, koska ei tällaisten uudistusten todellista vaikutusta lopulta koskaan pystytä selvittämään. Mutta tähän liittyy valtava byrokratia, ja vaarana on, että käy niin kuin tuolla hyvinvointialuepuolella, kun hyvin palkattujen viranhaltijoiden määrä kasvaa mutta toiminta itse asiassa ei juurikaan tehostu, vaan saattaa monessa mielessä heikentyä, kun esimerkiksi ely-keskusalueelta tai maakunnan suuruisilta alueilta palvelut hajautetaan.
Eli tämä uudistus on kyllä ongelmallinen monessa mielessä, enkä ollenkaan ole varma, että tämä on viisas toteuttaa tässä muodossa, vaan päinvastoin nyt olisi aika miettiä, että otetaan hyvinvointialueuudistus ja kuntien taloudellinen ja toiminnallinen kyky hoitaa näitä asioita ja sitten se valtion rahoitus, joka tähän liittyy sekä itse kuntien valtionosuuksien kautta että näiden etuuksien rahoituksen kautta, ja selvitettäisiin perusteellisesti. Tässä saattaa käydä niin, että kunnat saavat laskun ilman lisääntyvää todellista päätösvalta. ", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T20:39:15,2023-02-27T20:44:50,Hyväksytty,1.1
2022_176_235,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 299/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 92/2021 vp, 160/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 54/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+14.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_236,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 22. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Avaan keskustelun. Edustaja Puisto, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_237,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme esitystä sähkölaskujen maksuajan pidentämisestä ja takautuvasta hyvityksestä. Tässä tilanteessa on tarpeen, että yhteiskunta tukee kotitalouksia, koska sähkö on perushyödyke, jota itse kullakin on oltava käytössään asumisen ja elämisen perustarpeisiin ja kohtuullisella hinnalla. Vastinparina on energiayhtiöiden ylisuurille voitoille säädettävä windfall-vero.
Takautuvasti maksettava sähköhyvitys maksettaisiin käyttöpaikkakohtaisesti niille loppukäyttäjille, joille sähkön vähittäismyyjä toimittaa sähköenergiaa välittömästi jakeluverkonhaltijan jakeluverkon kautta ja joiden sähkönmyyntisopimus on yksilöity henkilötunnuksella. Lakiesityksen mukaan hyvityksen ensimmäinen erä tulisi maksaa huhtikuussa erääntyvässä sähkölaskussa, mutta on arvioitu, että osa sähköyhtiöistä todennäköisesti joutuu pyytämään viranomaisilta lykkäystä sähköhyvityksen toteutukseen.
Perussuomalaiset esittivät jo viime kesänä ryhtymistä sähkötuen valmisteluun. Olemme samaa mieltä lainsäädännön arviointineuvoston kanssa siitä, että myöhäinen lainvalmistelun käynnistäminen on heikentänyt lainvalmistelijoiden mahdollisuuksia arvioida eri vaihtoehtoja. Nyt pikaisella aikataululla valmistellussa esityksessä ei ole myöskään kyetty rajaamaan selvästi kohderyhmää. Esityksestä ei selvästi ilmene, mille kotitalouksille tukikokonaisuus pääosin kohdentuu ja millaiset kotitaloudet ovat suurimmassa ahdingossa kohonneen sähkönhinnan vuoksi. Kovin myöhäinen ja kiireinen valmistelu voi johtaa ongelmiin myös itse toteutuksessa.
Hyvä puhemies! Olisi myös syytä pohtia, voisiko pitkistä sähkösopimuksista irtaantumisen mahdollistaa, toki kohtuullista sopimussakkoa vastaan. Monet ihmiset, kotitaloudet, ovat kuitenkin tehneet poikkeuksellisen tilanteen keskellä kalliita sopimuksia ikään kuin annetuin odotuksin.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-02-27T20:49:27,2023-02-27T20:51:51,Hyväksytty,1.1
2022_176_238,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_239,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuulin ystävältäni Suomen suurimman sähköyhtiön vastanneen hänelle pitkin talvea, että hänen ja yhtiön välistä kahden vuoden, reilu 30 senttiä per kilowattitunti olevaa sähkösopimusta ei ole mahdollista purkaa edes sopimussakkoa maksamalla. Eilen ystäväni puoliso vihjeen saatuaan teki samaan talouteen oman sähkösopimuksen samaan sähköyhtiöön. Tämän jälkeen ystäväni soitti sähköyhtiöön ja tiedusteli hänelle voimassa olevan sopimuksen mahdollisen rikkomuksen seuraamuksia: Voiko näin toimia? Tuleeko hänelle sakkoa? Sähköyhtiöstä vastattiin, että tällaisessa tapauksessa on olemassa porsaanreikä, jolla määräaikaisesta sähkösopimuksesta pääsee eroon. Sopimus päättyy automaattisesti tämän uuden, toisen henkilön tekemän sopimuksen teon jälkeen, koska samassa kotitaloudessa ei voi olla kahta samanaikaista sähkösopimusta. Hänelle myös vastatiin, että hänen ei tarvitse tehdä omalta osaltaan yhtään mitään. Eli sähköyhtiö itse päätti tämän määräaikaisen sopimuksen seuraavana päivänä. Määräaikaisen sopimuksen päättymisestä ei myöskään synny lisäkuluja, ja se on aivan uutta tietoa. Yhtiössä toki toivottiin, että tästä ei kannattaisi kauheasti huudella toreilla. 
Kuultuani asiasta soitin tänään omaan sähköyhtiööni ja tiedustelin, miten he suhtautuvat siihen, jos toimin samoin kuin ystäväni eri yhtiössä toimi. Vastaus oli, että määräaikaisen sopimuksen voimassaolo lakkaa automaattisesti ja uusi sopimus astuu voimaan 14 vuorokauden kuluttua, mikäli samassa taloudessa asuva henkilö tekee uuden sähkösopimuksen. No, minähän tein näin, ja tämä vanha sopimus purkautuu — he lähettivät siitä sähköpostin omatoimisesti. Näin yksinkertaisesti toimimalla määräaikainen, kallis sähkösopimus päättyi talossani ilman ongelmia tai sopimusrikkomusta, sillä sähköyhtiö itse päätti kalliin määräaikaisen sopimuksen.
Arvoisa puhemies! Tällä haluan sanoa sen, että kaikkien sähköyhtiöiden on kannettava tässä poikkeuksellisessa tilanteessa yhteiskuntavastuuta. Välttämättömän perushyödykkeen myyminen asiakkaille moninkertaiseen hintaan suhteessa sen tuotantokustannukseen on loputtava — on loputtava koko maassa. Piilottelu ja asiakkaiden epäoikeudenmukainen kohtelu on saatava päättymään. Kaikille kuluttajille tulee antaa mahdollisuus vaihtaa määräaikainen sopimus, ilman venkoilua, heidän niin halutessaan. Esimerkiksi Helen-sähköyhtiö onkin näin jo toiminut, ja toivottavasti kaikki sähköyhtiöt ilmoittavat määräaikaisen sopimuksen muutosmahdollisuudesta oma-aloitteisesti.
Talousvaliokunta myös nostaa mietinnössään esille tässä käsiteltävässä asiassa kalliisiin sopimuksiin loukkuun jääneiden tilanteen ja hädän. On hienoa, että valiokunta edellyttää, että valtioneuvoston tulee ryhtyä kiireellisesti tarvittaviin toimenpiteisiin määräaikaisten sähkösopimusten piirissä olevien kuluttajien aseman kohtuullistamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi on vielä todettava, että erityisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuvia suomalaisia on tänä talvena pompoteltu, peloteltu ja jätetty auttamatta hädän hetkellä. Ensin heitä peloteltiin sähkön hinnan voivan nousta jopa neljään euroon kilowattitunnilta, mikä on maksimi lain mukaan, ja sen jälkeen kalliin määräaikaisen sopimuksen tehneet jätettiin selviämään omin neuvoin pienten, sekavien tukien kanssa.
Sähkölaskuja on ulosotossa jo useita tuhansia tai ainakin joutumassa siihen. Lapset ovat joutuneet leikkimään kylmillä lattioilla hämärissä huoneissa, ja yllätys yllätys: leipäjonot ovat jälleen pidentyneet. Näin asioita ei voi hyvinvointivaltiossa hoitaa.
Hyvää tässä hallituksen sähköhyvityksessä on se, että pääasiallisesti kuluttajat saavat korvauksen automaattisesti marras-, joulu- ja tammikuun kulutus- ja hintatietojen perusteella. Uusi tukimuoto ei myöskään poista oikeutta hakea aiemmin säädettyjä tukia.
Huonoa tässä energiakriisissä on toki se, että hallitus ei vieläkään ole paimentanut pääosin kuntien omistamien sähköyhtiöiden voitontavoittelua. Sähköyhtiöiden hallituspaikat nimittäin ovat monelta osin myös poliitikkoja täynnä, tai vähintäänkin ne ovat kaupunginhallituksen ohjauksessa. Ja yllätys yllätys: kaupunginhallituksissa ja kaupunginvaltuustoissa tästäkin salista istuu valtaosa. Tässä vaan haluan peräänkuuluttaa lisää hyvää tahtoa ja sitä, että asiat saadaan korjattua oikeudenmukaisiksi kaikille suomalaisille energiahintaa alentamalla. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-27T20:51:58,2023-02-27T20:57:49,Hyväksytty,1.1
2022_176_240,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_241,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Jos eivät menneet koronatuet yrityksille kohdalleen, niin ei ole myöskään tämä sähkötuki mennyt viimeisen puolen vuoden aikana kovin hyvin sinne, mihin sen olisi pitänyt mennä ja missä suurin hätä on. Jo viime kesänä tiesimme ja näimme, että tilanne menee erittäin vaikeaksi, kun sähkön hinta nousi ja nousi, ja se oli ehkä marraskuun aikoihin pahimmillaan eli korkeimmillaan. Hallitus kuitenkin odotteli tai oikeastaan teki kyllä sen kolmiosaisen päätöksen silloin elokuun budjettiriihessä — tai syyskuun alussa, kun se oli — jossa muun muassa arvonlisäveroa alennettiin. Se oli sinänsä varmasti oikeansuuntainen toimenpide, mutta se tarkoitti sitä, että arvonlisäveron alennuksesta saivat hyötyä kaikki tulotasosta riippumatta, sähkölaskun suuruudesta riippumatta, ja sen kohdennus ja ne sadat miljoonat menivät valtaosin vääriin kohteisiin.
Silloin olisi ehkä pitänyt — myönnän, että jälkiviisautta on tämä, mutta olisi ollut paikallaan — katsoa, mitä lainsäädäntöä meillä on, ja meillä on toimeentulotukijärjestelmä: Kela maksaa sen varsinaisen toimeentulotuen, ja nyt tämän vuoden alusta kunnilta siirtyi hyvinvointialueille täydentävä toimeentulotuki. Olisi ollut varsin helppo lisätä siihen täydentävän toimeentulotuen edellytysten luetteloon kohtuuttomat sähkökulut, ja sitten ihmisille, jotka olivat sen tuen tarpeessa, olisi annettu sitä kautta juuri suoraan siihen hätään tukea. Olisi säästynyt valtavasti valtion rahoja ja olisi tuki kohdentunut juuri sinne, missä se hätä on suurin. Edelleen tuo hätä on suuri monissa perheissä ja myös yrityksissä, ja tämä nyt jonkin verran sitä auttaa, mutta ongelmia jää.
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä näytti pörssisähkön hinta olevan 3,1 senttiä, viimeisen seitsemän vuorokauden aikana 8,8 senttiä, ja moni maksaa 25:tä, 30:tä, ehkä 40:tä senttiä tällä hetkellä, eli tuo edeltävien puheenvuorojen käyttäjien vaatimus kohtuullistaa näitä sähkösopimuksia on kyllä todellakin paikallaan. Tiedämme kyllä sen järjestelmän ongelmat, mutta siitä huolimatta, kun pörssisähkön hinta on tuolla tasolla, minkä mainitsin, ja tällainen tilanne on, on syytä hallituksen nopeasti toimia.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-27T20:57:51,2023-02-27T21:01:00,Hyväksytty,1.1
2022_176_242,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Edustaja Elomaa, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_243,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Ritva,Elomaa,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitukselle siitä kiitos, että se on huomioinut sähköhyvityksen tarpeellisuuden — siitä kiitosta. Se on tullut hieman viiveellä, mikä on kyllä ongelma, koska se on myös vienyt monen ihmisen maksuhäiriömerkinnän partaalle ja jopa ulosottoon. On kuitenkin tarve saada sähköä, ja se on semmoinen hyödyke, että sillä ei voida kyllä keinotella eikä sillä saisi.
Edustajat Puisto, Niikko ja Kankaanniemi nostivat hyvin tärkeitä asioita esille tämän asian yhteydessä. Nämä pitkät sähkösopimukset pitäisi ehdottomasti voida muuttaa ja purkaa, koska tämä tilanne on muodostunut aivan epäreiluksi. Ihan säkästä johtuen toinen kärsii enemmän, jos sopimus on solmittu väärään aikaan, ja eihän se ole oikein.
Tämä on poikkeuksellinen tilanne, mitä nyt eletään, ja keinottelu kuuluu kieltää, kun on kysymys pakollisesta hyödykkeestä poikkeuksellisessa tilanteessa. Ja tosiaan, jos tässä miettii sekä yksityisiä ihmisiä, varsinkin pienituloisia, että sitten myös yrityksiä, niin tilanne on todella vaikea. Jatkossakin pitää huomioida tämä tilanne, sähkön saatavuus ja varsinkin sen hinta, se, että se on kohtuullinen. Niin moni muukin maa, Norja muun muassa, on hyvin nopeasti reagoinut tähän tilanteeseen kansalaistensa osalta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ritva Elomaa,1096,2023-02-27T21:01:00,2023-02-27T21:02:54,Hyväksytty,1.1
2022_176_244,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_176_245,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle takautuvasti maksettavaa sähköhyvitystä sekä sähköenergialaskujen maksuaikojen pidennystä koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 324/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 132/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 50/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Täytyy kohtuuden nimessä vielä todeta se, että monet sähköyhtiöt ovat ostaneet sähköä pörssistä edeltä joitain kuukausia tai jopa pidempiäkin jaksoja varastoon. He ovat tehneet osin ehkä huonojakin sopimuksia, ja sen johdosta jotkut sähköyhtiöt sitten paikkaavat tällä edullisella energialla niitä aikaisemmin tehtyjä huonoja sopimuksia. Mutta muutaman kuukauden ajan kuluessa he pääsevät tasapainoon pääosin ja pystyvät purkamaan nämä sopimuksensa, jotka he ovat tehneet asiakkaiden kanssa — juuri näitä 30 sentin tai jopa suurempia kilowattituntisopimuksia, kuten itsellänikin oli. 
Tässä olisi nyt kohtuullista, että kun selkeästi sähköyhtiöt ovat tulkinneet lakia niin, että he eivät voi estää samassa taloudessa olevaa henkilöä tekemästä sähkösopimusta, joka automaattisesti purkaa sen edellisen sopimuksen, niin tämä tieto pitäisi levittää kaikille sähkölaskuja maksaville. Tämä on kuitenkin niin tärkeä asia, koska ne ihmiset, jotka lämmittävät kotitalouksiaan sähköllä tai käyttävät paljon sähköä muuhun tuotantoon, esimerkiksi vaikkapa yritystoiminnassa, eivät pääse jaloilleen ilman kohtuullista sähkön hintaa.
Ja toivonkin hallitukselta, että ministeri — joka nyt ei tietenkään tähän aikaan illasta ole täällä enää paikalla — ottaisi tämän kuuleviin korviin ja toisi ulostulon tästä jollakin tavalla julkisuuteen ja kannustaisi ihmisiä eteenpäin, että vielä on aikaa, vielä on toivoa muuttaa sopimukset huokeammiksi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+22.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-02-27T21:02:56,2023-02-27T21:04:47,Hyväksytty,1.1
2022_176_246,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 280/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 134, 148/2020 vp, 24/2021 vp, 112/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 43/2022 vp","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 23. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteista.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+23.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_176_247,176/2022,2023-02-27,14.00,21.09,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Pöydällepanoa varten esitellään päiväjärjestyksen 28. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että mietintö pannaan pöydälle 28.2.2023 pidettävään täysistuntoon. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että lisätalousarvioehdotuksen ainoassa käsittelyssä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa: Asian käsittely alkaa tiistaina 28.2.2023 pidettävässä täysistunnossa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Muutosehdotukset on jätettävä keskuskansliaan viimeistään tiistaina 28.2.2023 kello 10. Asiaan liittyvät äänestykset ovat keskiviikkona 1.3.2023. Siltä osin kuin lisätalousarvioehdotukseen ei ole ehdotettu muutoksia, se katsotaan hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisena.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_176+2022+28.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_177_1,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 16/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. — Avaan keskustelun. Edustaja Mustajärvi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_177_2,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Markus,Mustajärvi,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyssä nyt olevat hallituksen lakiesitykset ja ulkoasiainvaliokunnan siitä tekemä mietintö hylätään, ja esitän eduskunnan hyväksyttäväksi seuraavia lausumia:
Ensimmäiseksi: ”Eduskunta edellyttää, että Suomi ilmoittaa, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun.” 
Toiseksi: ”Eduskunta edellyttää, että Suomen alueelle ei saa sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia.”
Kolmantena: ”Eduskunta edellyttää, että Suomi ei salli eikä anna minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan.”
Ja lyhyet perustelut:
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan johto ei aseta minkäänlaisia ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle. Tämä koskee myös ydinaseitten mahdollista sijoittamista Suomeen. Miksi Suomi sitten haluaa liittyä Naton jäseneksi ilman ehtoja? Syynä ovat neuvottelut, joita Suomi parhaillaan käy Yhdysvaltain kanssa maiden kahdenvälisestä puolustussopimuksesta. Se, että Yhdysvallat solmii kahdenvälisen puolustussopimuksen Norjan ohella myös Suomen ja Ruotsin ja Tanskan kanssa, merkitsee muun muassa raskaiden aseitten ennakkovarastointia myös Suomen ja Ruotsin alueelle ja maa-alueitten luovuttamista vieraan vallan sotavoimien käyttöön. Norja on sen jo tehnyt, ja Ruotsi neuvottelee asiasta.
Samaten hallitus pitää 5 artiklaa absoluuttisena turvallisuustakuuna, ja näinhän ei kuitenkaan ole. [Hälinää]
[Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne:  Edustaja Mustajärvi, odottakaa hetki. — Nyt pyydän muita keskusteluja täältä salista käytäväksi ulkopuolelle ja keskittymään tähän asiaan. — Olkaa hyvä.] Arvoisa puhemies! Sama hallitus pitää Naton 5 artiklaa absoluuttisena turvallisuustakuuna, ja se vaan ei pidä paikkaansa.
Ja vielä viimeisenä eikä suinkaan vähäisimpänä perusteluna: Sotilasliitto Natoon liittyminen kytkee Suomen toisenlaiseen politiikkaan, jonka lähtökohtana on muun muassa ydinasepelote. Sotilasliiton jäsenyys sulkee pois Suomen liittymisen ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen. [Vilhelm Junnila: Ihan kuin Neuvostoliitossa!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Markus Mustajärvi,802,2023-02-28T14:00:34,2023-02-28T14:02:57,Hyväksytty,1.1
2022_177_3,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Yrttiaho, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_4,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kannatan ensiksi edustaja Markus Mustajärven tekemää hylkäysesitystä ja hänen esittämiään kolmea lausumaa.
Arvoisa puhemies! Puolustusministeri Antti Kaikkonen totesi nyt käsiteltävää lakiesitystä annettaessa, että ”me hyväksymme sen, että Natolla on ydinasesateenvarjo, ja hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme”. [Eduskunnasta: Hyvä, Kaikkonen!]
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Antti Häkkäsen mukaan ydinaseet ovat jatkossa keskeinen osa myös Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Mikään Nato-maa ei voi olla Häkkäsen mielestä vapaamatkustaja myöskään ydinaseiden osalta. Häkkänen on myös kokoomuksen varapuheenjohtaja.
Myös Ruotsi on muuttanut suhtautumistaan Naton ydinasepolitiikkaan ja ydinaseisiin samalla tavalla kuin Suomi. Vielä 1.5.2022 Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ilmoitti maansa virallisena kantana, ettei Ruotsi salli sen paremmin ydinaseiden kuin ulkomaisten asevoimien pysyvien tukikohtienkaan sijoittamista alueelleen. Anderssonin johtama hallitus muutti kuitenkin pian Naton vaatimuksesta kantansa. Ruotsin ulkoministeri Ann Linde lähetti maan Nato-jäsenhakemuksen osana kuuluisan letter of intent ‑kirjeensä sotilasliitolle ja ilmoitti Ruotsin olevan valmis lähettämään asevoimiaan kaikkiin Naton tehtäviin ja hyväksymään myös ydinaseiden ratkaisevan tärkeän roolin liittokunnan puolustamisessa. Ruotsi aikoo jatkossa osallistua muun muassa Naton ydinsotaa koskeviin harjoituksiin, joita sotilasliitto järjestää kerran vuodessa. Ruotsi on valmis omilla ilmavoimillaan myös suojaamaan niiden Nato-maiden hävittäjiä, jotka tulevissa operaatiossa on varustettu ydinaseilla. Samaa tehtävää kaavaillaan myös Suomen Ilmavoimille.
Suomen sotilasedustajana Natossa toiminut kenraaliluutnantti Mikko Heiskanen pitää Suomelle mahdollisina tehtävinä ydinaseita kuljettavien hävittäjien saattamista ja suojaamista, jos ne joutuvat ongelmiin kuljetusten aikana. Suomen pitää myös päättää, saavatko ydinaselastissa olevat hävittäjät laskeutua suomalaisille lentokentille ja voidaanko ydinasekoneet myös huoltaa Suomessa.
Puhemies! Pidän Nato-jäsenyyden suurimpana ongelmana juuri sitä, että Suomi hyväksyy Naton ydinasepolitiikan ja luopuu samalla tosiasiallisesti ydinaseettomuudestaan. [Ben Zyskowicz: Onkohan tuo totta?] Haluan myös muistuttaa, ettei Marinin hallituspuolueiden puheenjohtajista ainoakaan ole ilmoittanut vastustavansa Suomen osallistumista Naton ydinasesuunnittelutyöryhmän työhön eikä myöskään vuosittaisiin Naton ydinsotaharjoituksiin. Samanlainen on myös kokoomuksen ja perussuomalaisten kanta. Totta tietenkin on, ettei Suomen alueelle voi sijoittaa ydinaseita vastoin maamme tahtoa, mutta onko tuollaista kielteistä tahtoa ylipäänsä olemassa? Puoluejohtajien ydinaseita koskevista julkisista lausunnoista ei tällaista tahtoa löydy. Lausuntojen perusteella ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että Suomi vastustaisi ydinaseiden sijoittamista alueelleen, jos Nato ja Yhdysvallat niin haluavat tehdä, pikemminkin päinvastoin.
Presidentti Niinistö totesi puhuessaan viime vuoden marraskuun alussa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa, ettei Suomella ole mitään aikeita tuoda ydinaseita maaperälleen Nato-jäsenyyden oloissa. Mitään virallista päätöstä hän ei kuitenkaan suostu tekemään, eikä myöskään Marinin hallitus. Nykyisen presidentin uskottavuutta heikentää tietenkin myös se, että vastoin lupauksiaan hän ei kannattanut Nato-kansanäänestystä, kun päätöksen aika tuli. Niinistön virkakausi päättyy sekin jo ensi vuonna, eivätkä hänen nykyiset kantansa sido tulevaa valtionpäämiestä, eivätkä ne näytä vaikuttavan keskeisiin puoluejohtajiin edes tänään. [Sebastian Tynkkynen: Ei hyvää päivää!] Sekä Niinistöä että puoluejohtajia näyttää sitovan enemmän Naton taholta ilmaistu toive, ettei jäsenyyteen pidä liittää mitään ennakkoehtoja. [Sari Sarkomaa: Mihinköhän vasemmistoliitto Suomea ajaa?]
Puhemies! Jos eduskunta hyväksyy edustaja Mustajärven ensimmäisen lausumaehdotuksen, se ilmaisee Suomen tahtona, ettei maahamme sijoiteta ydinaseita eikä Suomen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita saa käyttää ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun.
Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa, että sekä presidentti Niinistö että pääministeri Marin ja hänen hallituksensa väittävät Yhdysvaltain ydinasesuojan lisäävän Suomen turvallisuutta. Monen mielestä väite on täysin perusteeton. Otan esimerkiksi ministeri Jaakko Iloniemen. Kun häneltä kysyttiin Yhdysvaltain ydinasesuojan merkityksestä, hän sanoi pitävänsä sitä perusteettomana unelmana: ”Olen kauan uskonut ja uskon edelleen siihen, että mikään valtio ei vaaranna omaa kansallista olemassaoloaan suojatakseen jotakin toista valtiota. Se tarkoittaa, että ydinasesateenvarjoa ei ole olemassa.” Näin sanoi Iloniemi.
Ydinasesateenvarjoa tai -suojaa ei ole olemassa, mutta ydinaseet kyllä ovat, ja ne muodostavat eksistentiaalisen uhkan koko ihmiskunnalle. [Ben Zyskowicz: Myös ne Venäjän!] Suomen on toimittava niin, että se toimillaan liennyttää eikä lisää ydinasevaltojen välisiä jännitteitä. Naton ydinasepolitiikan osana ilman kansallisia varaumia Suomi on näitä jännitteitä lisäämässä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-28T14:03:00,2023-02-28T14:09:27,Tarkistettu,1.1
2022_177_5,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Heinonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_177_6,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Hyvät ministerit, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Nyt on selvää, että joudumme vielä äänestämään maamme liittymisestä puolustusliitto Natoon. Tulen itse äänestämään ""kyllä"", ""kyllä"" sen puolesta, että emme ole enää koskaan yksin, emme koskaan yksin tällaisen naapurin vieressä, missä joudumme nyt elämään ja joudumme myös tulevaisuudessa elämään. Onneksemme ystävämme voimme valita, kun naapuriamme emme.
Toivon kuitenkin, arvoisa puhemies, että toinen naapurimme, läntinen naapurimme Ruotsi, pääsee meidän kanssamme rinta rinnan Natoon. Yhdessä mennen Pohjolan turvallisuus hyötyisi eniten. Maailmasta tulisi turvallisempi paikka, ja voisimme yhdessä Nato-maina ryhtyä rakentamaan puolustustamme Nato-maina. Mutta niin kuin nyt on käynyt selväksi, meidän on kaikissa tilanteissa varmistettava oma turvallisuutemme. Meillä on 1 300 kilometriä maarajaa hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vasten, ja siksi meidän on tehtävä tarvittaessa ratkaisumme myös yksin. Emme voi olla enää koskaan yksin.
Arvoisa puhemies! Olen saanut olla tässä Nato-prosessissa mukana sen alusta lähtien, itse asiassa puolustusvaliokunnassa jo 12 vuotta. Olemme tehneet määrätietoisesti toimia, että olemme myös tähän ratkaisevaan askeleeseen valmiita. En tänään enää käy läpi sitä, millaista Nato-maata minä Suomesta toivon. Se on erilainen kuin kahdessa edellisessä puheessa kuultu, olen monet kerrat tätä täällä salissa ja keskusteluissa kuvannut. Tänään haluan ennen muuta kiittää kaikkia, jotka ovat tätä tietä tasoittaneet, puolustusministereitämme vuosien varrelta. Viime vaalikaudella puolustusministeri Jussi Niinistö oli aivan keskeisen tärkeässä roolissa. Silloin tehtiin kahdenvälisiä sopimuksia, monenvälisiä sopimuksia, jotka avasivat ja tasoittivat tätä tietä, valmistelivat meitä tähän hetkeen, joka tuli nopeammin kuin uskoimme ja toivoimme. Haluan kiittää aiempia puolustusministereitä, puolustusministeri Carl Haglundia ja Stefan Wallinia, ja nyt tänään tehtävänsä päättänyttä puolustusministeri Mikko Savolaa ja tänään riviin palannutta puolustusministeri Antti Kaikkosta. Tiedän, mitä te olette tehneet, ja siitä me saamme olla kiitollisia ja ylpeitä. Viimeisen vuoden aikana prosessi on viety määrätietoisesti maaliin. Tässä työssä meitä on johtanut edestä tasavallan presidentti Sauli Niinistö — meitä kaikkia suomalaisia mutta myös meitä päättäjiä. Keskeinen rooli tässä prosessissa on ollut teillä, ulkoministeri Pekka Haavisto, ja haluan kiittää teitä. Myös pääministerimme Sanna Marin on tehnyt työnsä minun mielestäni esimerkillisellä tavalla. Haluan kiitokseni lausua teille kaikille. Olen vaikuttuneena seurannut läheltä, miten te ministerit olette tätä työtä tasavallan presidentin kanssa tehneet.
Huomenna eduskunta äänestää Natoon liittymisestä. Minä äänestän ""kyllä"". Sen jälkeen me olemme tehneet loppuun asti oman työmme maamme parlamentissa. Se työ on tehty hyvin, se työ on tehty huolella, vaikka itse sanonkin. Haluan myös vielä kiittää puolustusministeriömme osaavaa väkeä ja Puolustusvoimiemme osaavaa väkeä komentaja, kenraali Timo Kivisen johdolla. Tätä työtä on ollut helppo kanssanne tehdä, me olemme saaneet valiokunnissa kaiken tarvitsemamme tiedon ja kaiken, mitä olemme tämän asian loppuun saattamiseen tarvinneet. Ja tiedän, että teidän osaltanne isoin työ on vielä edessä, sitten kun olemme lopullisesti liittokunnan jäseniä.
Arvoisa puhemies! Tämä ei siis ole prosessin loppu vaan uuden alku. ""Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa / yön uhka karkoitettu on jo pois / yön vallat aamun valkeus jo voittaa / sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.""", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-02-28T14:09:29,2023-02-28T14:14:27,Hyväksytty,1.1
2022_177_7,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Turtiainen, olkaa hyvä. [Ben Zyskowicz: Nyt tulee toista äärilaitaa! — Vilhelm Junnila: Taitavat vasemmistoliitto ja VKK olla samaa mieltä! — Ben Zyskowicz: Äärivasemmisto ja äärioikeisto yhteen soppii, laitetaan ne samaan koppiin!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_8,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ano,Turtiainen,Kansanedustaja,VKK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat ja ovat aina olleet rauhaa rakastava kansa. Me rakensimme tähän maahan hyvinvoinnin — ja nimenomaan hyvien naapuruussuhteiden aikana. Nyt vajaan kymmenen vuoden aikana ylimielinen valtiojohtomme on pilannut naapuruussuhteemme totaalisesti itäiseen suurvaltaan, ensin lähtemällä lännen mukaan Venäjä-pakotteisiin, joiden vuoksi olemme nyt velkaantuneet korviamme myöden, ja viimeisimpänä Naton sotaan, johon typerä valtiojohtomme on liittänyt Suomen kansan kysymättä siltä mitään. Tällä hallituksen esityksellä, jota nyt täällä käsittelemme, on tarkoitus puliveivata Suomi lähemmäksi Nato-jäsenyyttä, joka olisi toteutuessaan ristiriidassa niin Pariisin rauhansopimuksen kuin vuoden 1992 Suomen ja Venäjän välisen naapuruussopimuksenkin kanssa.
Arvoisa puhemies! Tällä esityksellä ollaan tuomassa sota Suomen maaperälle. Siksi kannatan edustaja Mustajärven tekemiä hylkäysesityksiä.
Hyvät kollegat, viime viikolla kun käsittelimme tätä Nato-esitystä sen ensimmäisessä käsittelyssä, toin esille, kuinka te tässä maailmantilanteessa haluaisitte olla historian oikealla puolella, ja kysyin teiltä, oletteko ihan varmoja siitä historian oikealla puolella olemisesta, kun te toivotatte Venäjän valtiojohdolle vankityrmää. Tälle eduskunnalle sopii hyvin suomalainen sananlasku ”ylpeys käy lankeemuksen edellä”. Hyvät Suomen kansalaiset, valtiojohtomme sotauho ja kovat paketit Ukrainaan menevät heittämällä rikoslain 12 §:n puitteisiin Suomen turvallisuuden vaarantamisena. On todennäköistä, että jo nyt tapahtuneiden asioiden vuoksi itänaapurimme joutuu jo oman turvallisuutensa vuoksi miehittämään Suomen. Hyvät kollegat, mitä veikkaatte, kuinka pian se tulee tapahtumaan? Sitäkin haluan teiltä kysyä, mistä te ammennatte tätä sotauhoa. Te pelkäsitte kaksi vuotta täällä eduskunnassa maskitonta Turtiaista, ja nyt te uhoatte naapurissamme olevalle suurvallalle. Kertokaa ihmeessä, mitä teille on oikeasti tapahtunut. Lisäksi kysyn kokoomusmiehiltä ja niiltä, joiden mielestä sukupuolta voi muka vaihtaa kerran vuodessa, oliko teillä tarkoitus lähteä hame päällä sotimaan — siitä sitä presidentti Niinistön mainitsemaa kasakan naurua sitten seuraisikin. En tohdi edes ajatella, mitä edesmenneet presidenttimme Paasikivi ja Kekkonen sanoisivat tästä kaikesta. [Sari Sarkomaa: Mitä ne teidän puheistanne sanoisivat?] Rauhaa ja Jumalan siunausta kaikille! — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ano Turtiainen,1427,2023-02-28T14:14:48,2023-02-28T14:18:52,Hyväksytty,1.1
2022_177_9,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kauma, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_10,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Pia,Kauma,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen kansanedustajien tärkein tehtävä on varmistaa suomalaisten turvallisuus, ja sen takia Nato-jäsenyyden hakeminen on erittäin tärkeä asia. Olen sitä mieltä, että oli puhemiehistöltä erittäin viisas ratkaisu, että tämä lakiesitys käydään loppuun saakka nimenomaan tällä vaalikaudella. Tällä hetkellähän tilanne on se, että 28 maata on ratifioinut sekä Suomen että Ruotsin hakemuksen ja puuttuu vielä Unkarin ja Turkin ratifiointi. Unkarin kohdalla on käyty spekulointia, onko taustalla Suomen ja Ruotsin aktiivisuus oikeusvaltioasioiden eteenpäinviemisessä EU-tasolla, joka hidastaisi tätä käsittelyä. Turkin kohdalla asia on hiukan monimutkaisempi, ja jää nähtäväksi, meneekö tämä asia eteenpäin ennen Turkissa järjestettäviä vaaleja, jotka näillä näkymin ovat toukokuun puolivälissä.
Kuten totesin, Suomen kansanedustajien tärkein tehtävä on todellakin varmistaa suomalaisten turvallisuus, ja siinä mielessä olen sitä mieltä, että Suomen kansanedustajien tehtävä on myöskin viedä Suomi Natoon vaikka ilman Ruotsia. Meillä on se 1 300 kilometrin raja Venäjän kanssa, jota ei ole Ruotsilla, ja toisaalta myös Ruotsi on paremmin turvassa jo pelkästään sillä, että Suomi on Natossa. Olemme sitten aikanaan kaikki viisi Pohjoismaata Natossa.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että tässä vaiheessa saattaa olla hiukan ennenaikaista pohtia, tarvitsemmeko tänne Nato-tukikohdan, mutta lähtökohtaisesti suhtaudun siihen myönteisesti. Olen sitä mieltä, että meidän tulee mennä askel kerrallaan rauhallisesti, ja sitten kun täysjäsenyys on varma, on aika pohtia asiaa tarkemmin ja ehkä esittääkin tukikohtaa. Suomella on osaamista arktisissa asioissa, Pohjois-Euroopan turvallisuuteen liittyvissä asioissa sekä tietenkin Itämeren turvaamiseen liittyvissä asioissa. Mutta kuten sanottua, mennään asia kerrallaan.
Arvoisa puhemies! Kannatan tämän Nato-sopimuksen hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Pia Kauma,1135,2023-02-28T14:18:54,2023-02-28T14:21:07,Hyväksytty,1.1
2022_177_11,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Aittakumpu, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_12,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat ja muut kuulijat! Olemme Suomen eduskunnassa tällä kuluneella vaalikaudella joutuneet poikkeuksellisen syvällisesti pohtimaan isänmaamme turvallisuutta. Valtiovallan tärkein tehtävä on taata isänmaamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, ja ulkoisen turvallisuuden varmistamiseksi päätimme viime vuonna hyvin laajalla yksimielisyydellä, että Suomi hakee puolustusliitto Naton jäseneksi. Kuten todettua, Suomi tällä Nato-jäsenyydellä hakee rauhaa ja vakautta Suomeen ja Pohjolaan.
Arvoisa puhemies! Se, että Suomi liittyy Naton jäseneksi, tarkoittaa edelleen sitä, että meidän on jatkossakin pidettävä huoli maanpuolustuksemme peruspilareista, yleisestä asevelvollisuudesta, koulutetusta reservistä, asianmukaisesta kalustosta, vahvasta maanpuolustustahdosta ja hyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Näistä on pidettävä jatkossakin kiinni, ja Suomi pitää.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat hyvin vahvasti kytköksissä toisiinsa. Meidän on luotava sellaista Suomea, jossa jokainen ihminen asuinpaikasta riippumatta voi kokea, että Suomi on puolustamisen arvoinen maa. On huolehdittava siitä, että poliisi, ambulanssi ja paloauto tulevat tarvittaessa sujuvasti ja ripeästi paikalle ihmisen asuinpaikasta riippumatta. Tällainen pieni kansakunta ei menesty muuten kuin sisäisesti yhtenäisenä, ja tätä meidän on vaalittava. Ja uskon, että huomenna eduskunta hyvin yksimielisesti myöskin hyväksyy nämä Nato-sopimukset.
Arvoisa puhemies! Presidentti Kyösti Kallio aikoinaan sisällissodan jälkeen vuonna 18 Nivalan kirkossa totesi sanat, jotka sopivat hyvin myös tähän aikaan. Hän sanoi näin: ”Meidän on luotava sellainen Suomi, jossa ei ole punaisia eikä valkoisia, vaan ainoastaan isänmaataan rakastavia suomalaisia, Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä ja viihtyvät täällä.”
Arvoisa puhemies! Siniristilippumme kuvaa hyvin niitä arvoja, joiden varaan isänmaamme tulevaisuutta on jatkossakin hyvä rakentaa.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-02-28T14:21:12,2023-02-28T14:24:22,Hyväksytty,1.1
2022_177_13,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Valkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_14,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ville,Valkonen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pienen kansan paras turva on luja tahto. Suomi on osoittanut poikkeuksellista yksituumaisuutta Nato-jäsenyyden hakemisessa. Se on hieno osoitus siitä, että me kaikki jaamme tietyt perusarvot hyvin laajasti: vahvan tahdon puolustaa ja kehittää tätä isänmaata.
Laajan yhteisymmärryksen on hyvä kestää myös aikanaan huomenna äänestyksessä ja jäsenyyden toimeenpanossa. Pienen kansan on myös ensiarvoisen tärkeää tunnustaa tosiasiat siitä, minkälainen maailma on. Ja viime vuoden aikana käännetty historian sivu on paljon tummempi kuin aiemmat sivut — siis se historian jakso, joka alkoi Neuvostoliiton hajoamisesta ja on nyt päättynyt.
Uusi rautaesirippu laskeutuu todennäköisesti vuosikymmeniksi. Nato-jäsenyyttämme kehystää alkanut toinen kylmä sota, jota voi luonnehtia uudeksi, hieman erilaiseksi kamppailuksi demokraattisen ja epädemokraattisen maailman välillä. Tämän globaalin kamppailun kanssa tulemme elämään vuosikymmeniä, ja se tulee koskettamaan kaikkea teknologiasta talouteen, luonnonvarojen hallintaan, diplomatiaan, mielipidevaikuttamiseen, kulttuuriin ja niin edelleen.
Vaikka Venäjä onkin tällä hetkellä räikein kansainvälisen oikeuden rikkoja ja käy hirvittävää rikollista hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan, globaalisti todellinen järjestelmätason kilpailija on Kiina. Nato-jäsenenä meidän on entistä oleellisempaa ymmärtää tätä suurta kamppailua ja esimerkiksi pyrkiä kaikin keinoin eroon riskejä aiheuttavista Kiina-riippuvuuksista.
Vain koko suuren kuvan ymmärtävä valtio pystyy huolehtimaan turvallisuudestaan.
Puolustusliittoon liitytään nimenomaan Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi, mutta tässä ajassa reaalipolitiikka ja arvopolitiikka ovat lähempänä toisiaan kuin vuosikymmeniin. Sellainen maailma, jossa hyväksyttäisiin suurten kansojen oikeus alistaa pienemmät tahtoonsa, on tietenkin vaarallinen paikka erityisesti pienille. Tästä syystä Ukrainaa pitää tukea menestyksekkääseen puolustusvoittoon saakka. Aseapua täytyy jatkaa, samoin muuta materiaalista ja humanitääristä apua. Väkivaltaiset epädemokratiat täytyy pysäyttää yhdessä rintamassa.
Vapaiden kansojen pitää valmistautua pitkään kilpailuun, jossa oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvaa yhteiskuntajärjestystä haastetaan. Tämä voimien mittely on vasta alussa. Ja niin kauan kun vapaus on hyökkäyksen alaisena jossain, se on hyökkäyksen alaisena kaikkialla.
Nato-jäsenyys parantaa turvallisuuttamme ja vahvistaa kansainvälistä asemaamme. Naton tärkein tehtävä on tietenkin ehkäistä sotaa, koska sitä kukaan meistä ei toivo. Suomen tärkein tehtävä puolustusliitossakin on Suomen puolustaminen. Lisäksi olemme strategisesti tärkeä osa Itämeren ja Baltian, Pohjois-Euroopan ja myös arktisen alueen vakautta ja puolustusta. Liittyessämme Natoon olemme tietenkin valmiit myös puolustamaan liittolaisiamme sekä osallistumaan esimerkiksi terrorismin torjuntaan. Suomen kannattaa tavoitella tänne osaamiskeskuksia tai mahdollisia esikuntatoimintoja. Mitään suorituskykyä ei kannata sulkea pois.
Sotilaallisesta ulottuvuudesta huolimatta on itsestäänselvää, että Nato-jäsenyys ei poista meiltä oikeutta tai tarvetta itsenäiselle ulko- ja kehityspolitiikalle. Saamme ja meidän tulee edelleen puolustaa ihmisoikeuksia maailmalla ja edistää esimerkiksi tasa-arvoa kehityspolitiikan keinoin.
Arvoisa puhemies! Itsestäänselvää on myös se, että Nato-jäsenyys ei missään nimessä poista tarvetta panostaa puolustuskykyyn, huoltovarmuuteen, energiaomavaraisuuteen ja yhteiskunnan kriisinsietokykyyn kansallisesti. Suomen turvallisuuden ytimessä on edelleen vahva maanpuolustustahto. Ylipäällikkö Mannerheimia lainatakseni: ”Linnoitukset, tykistö, kansainvälinen apu — millään näistä ei ole merkitystä, jos tavallinen sotilas ei tiedä, että hän varjelee maataan.” Meistä jokainen varjelee osaltaan vapautta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ville Valkonen,1483,2023-02-28T14:24:23,2023-02-28T14:29:44,Hyväksytty,1.1
2022_177_15,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_16,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Iloitsen siitä, miten suurella enemmistöllä tätä merkittävää turvallisuuspolitiikan linjausta, historiallista päätöstä, olemme nyt tekemässä. Mutta samalla on tärkeää, että me olemme demokratia, jossa myös erilaisia näkemyksiä voidaan esittää ja jossa jokaisen sananvapautta kunnioitetaan. Omalta ja eduskuntaryhmämme osalta päätös on selkeä: äänestämme Nato-sopimuksen puolesta. En myöskään kannata edustaja Mustajärven ehdottamia lausumia. Mielestäni nyt ei ole oikea hetki tehdä päätöksiä koskien mahdollisten tukikohtien tai Nato-joukkojen sijoituksia.
Naton strategisessa konseptissa pääuhkiksi määritellään Venäjä ja terrorismi kaikissa ilmenemismuodoissaan. Nämä kuvaavat hyvin myös Suomen osalta nähtävissä olevia uhkia. Ja täytyy sanoa, että kyllähän viime päivien ulostulot itäisestä naapurista ovat entisestään vahvistaneet nyt tämän tarvetta. Erityisen raskauttavaa on se, että Venäjä on toistuvasti tuonut esiin valmiutensa käyttää ydinaseita — esimerkiksi Putinin ilmoitus siitä, että Venäjä keskeyttää ydinaseita rajoittavan Start-sopimuksen noudattamisen.
Natossa on kysymys rauhasta, ei sodasta. Naton ensimmäinen komentaja, kenraali Eisenhower, totesi, että Nato on historian ensimmäinen sotilaallinen liittouma, joka on perustettu rauhan aikana rauhaa säilyttämään, ei ryhtymään sotimaan, ja tässä samassa hengessä koen, että olemme tekemässä rauhan päätöstä. Suomen Natoon liittymisen päätavoite ei ole se, että saamme sotilaallista lisätukea mahdollisissa sodan oloissa, vaan se, että kykenemme estämään sodan. Toki tässä pohjana ja perustana ovat omat uskottavat puolustusvoimamme, oma uskottava puolustuskykymme, mutta 5 artiklan turvatakuiden tärkein merkitys on ydinasepelotteeseen nojaava ennaltaehkäisevä suoja, tämä ydinasesateenvarjo sotilaallisilta vihollisuuksilta. Nato-yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on siis vahvistaa rauhan edellytyksiä, kuten ihan siellä 1 artiklassa todetaan: osapuolet sitoutuvat selvittämään kansainväliset riidat rauhanomaisin keinoin ja pidättäytymään kansainvälisissä suhteissa voimankäytöllä uhkaamisesta ja sen käyttämisestä tavalla, joka on ristiriidassa YK:n päämäärien kanssa.
Sitten, arvoisa puhemies, haluan muutaman sanan sanoa tästä Ahvenanmaa-kysymyksestä.
Ulkoasiainvaliokuntahan mietinnössään toteaa, että Suomen liittyminen Pohjois-Atlantin sopimukseen ei vaikuta Ahvenanmaan kansainväliseen oikeuteen perustuvaan asemaan, ja maakuntahallitus on myös painottanut edelleenkin tätä demilitarisoinnin ja liittoutumattomuuden jatkumisen tärkeyttä, jota itsekin pidän tärkeänä. Eli näistä periaatteista on syytä jatkossakin pitää kiinni, mutta ongelmallista on, että tätä aseetonta vyöhykettä Ahvenanmaalla valvoo sopimustemme mukaan, siis voimassa olevien sopimustemme mukaan, edelleen Venäjä.
Ahvenanmaahan on demilitarisoitu, eli se on vanhojen kansainvälisten sopimusten, Pariisin ja Geneven sopimusten, mukaisesti aseeton. Suomella on velvollisuus puolustaa sitä, mutta joukkoja ja aseita siellä ei rauhan aikana saa olla. Mutta sopimuksen kummallinen jäänne on se, että aseetonta vyöhykettä valvoo Venäjä. Suomi ja Neuvostoliittohan tekivät talvisodan jälkeen 1940 sopimuksen, jonka mukaan Neuvostoliitolla on oikeus valvoa, että Ahvenanmaan saarten demilitarisointia koskevia sitoumuksia noudatetaan. Sopimus jäi voimaan 1992, kun Suomi ja Venäjä sopivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen voimaan jääneistä sopimuksista, ja käytännössähän tätä valvontaa tekee Venäjän Ahvenanmaan konsulaatti.
Itämeren tilanne ja asema on hyvin strateginen, ja kiristyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa ja Venäjän aggressiiviset sotatoimet Ukrainassa huomioon ottaen mielestäni tästäkin historiallisesta jäänteestä tulisi päästä eroon. Geneven rauhansopimuksen ehtojen valvonta olisi syytä selvittää siirrettäväksi esimerkiksi Suomelle ja Ruotsille yhdessä, joiden välissä Ahvenanmaa sijaitsee, tai sitten pelkästään Suomelle. Ahvenanmaan asema on tärkeä koko Itämeren kannalta, mutta kyllä se on edelleen tärkeä myös Suomen turvallisuudelle. Ymmärrän toki, että tässä yhteydessä tällaisia linjauksia ei tehdä, mutta mielestäni tämäkin on syytä edelleen pitää esillä.
Arvoisa puhemies! Kun edustaja Heinonen niin juhlavasti täällä päätti runoon puheensa, niin itsellenikin nousivat mieleen näin Kalevalan päivän kunniaksi Sakari Topeliuksen sanat, jotka hän on kirjoittanut, ja luen ne tähän lopuksi. ”Elleivät nämä meidän isämme olisi niin kärsivällisesti tehneet työtä, niin olisi maamme nyt leivätön erämaa. Elleivät he olisi vaeltaneet Jumalan pelossa ja lapsiaan kasvattaneet totisen Jumalan tuntemiseen, niin olisimme nyt sokeita pakanoita. Elleivät he olisi lapsilleen opettaneet hyödyllisiä tietoja, me olisimme nyt tietämättömiä metsäläisiä. Elleivät he olisi suojelleet maata vihollisten väkivallalta, niin ei meillä nyt olisi lakia, ei oikeutta eikä vapautta. Sillä tämä maa on paljon kovaa kärsinyt kylmän ilmanalansa tähden ja vieraat kansat ovat sitä sortaneet.” Näin siis kansallisrunoilijamme, ja itse ajattelen myös, että on tärkeää, että vahvistamme omaa puolustustamme ja liitymme Nato-sopimukseen, jotta vieraat vallat eivät meitä jatkossakaan sortaisi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-02-28T14:29:46,2023-02-28T14:37:29,Hyväksytty,1.1
2022_177_17,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Nyt ministereitten aikataulujen johdosta ministeri Haavisto ensin kolme minuuttia, sitten ministeri... Kaikkonen. [Naurua] — Meinasi mennä väärin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_18,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hyvää Kalevalan päivää kaikille, ja kiitos eduskunnalle tästä hyvästä keskustelusta: erinomaista keskustelua, hyvin yksimielistä keskustelua.
Ensinnäkin haluan vain todeta, että tällä päätöksellä ja lainsäädännöllä ei muuteta Suomen kantaa eikä linjaa eikä lainsäädäntöä liittyen ydinaseisiin.
Tänään on Naton pääsihteeri Stoltenberg ollut käymässä Suomessa, ja tämä hänenkin käyntinsä osoittaa Naton kiinnostuksen Suomea kohtaan ja meidän suorat suhteemme, jotka ovat olleet tässä jäsenyysneuvotteluprosessissa myös erittäin tärkeitä. Hän on siinä oman osansa tehnyt.
Samalla kun huomenna eduskunta tästä asiasta äänestää, tulemme toivottavasti hyväksyneeksi oman kantamme Ruotsin ratifiointiin. Tämäkin on tärkeä asia, kun halutaan kulkea mahdollisimman yhtäaikaisesti Ruotsin kanssa.
Näistä viimeisistä ratifioinneista on käyty tässäkin salissa paljon keskustelua. Nyt tiedämme, että Turkin kanssa jatkuu tämä kolmikantaneuvottelu 9.3. mahdollisesti Brysselissä ja Unkari suunnittelee parlamentaarisen delegaation lähettämistä Suomeen mahdollisesti suurin piirtein noiden samojen päivien aikana, eli molempien, Turkin ja Unkarin, kanssa nyt sitten prosessi myöskin etenee. Uskon, että tällä tahdilla Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä viimeistään Vilnan huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa tulevana kesänä.
Haluan kiittää eduskuntaa kaikesta työstä, jota täällä on tehty, ja myöskin siitä ajattelutavasta, että eduskunnan puolesta on haluttu tämän eduskunnan aikana saattaa asia valmiiksi, ja huominen päätös, huominen äänestys, siinä on tärkeä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-28T14:37:39,2023-02-28T14:39:17,Hyväksytty,1.1
2022_177_19,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitoksia. — Ministeri Kaikkonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_20,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Kaikkonen,Puolustusministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Muutama huomio.
 Ensinnä lämmin kiitos ulkoasiainvaliokunnalle ja eduskunnalle tämän esityksen asiallisesta ja perusteellisesta käsittelystä. Tuntuu siltä, että aika laaja yksituumaisuus eduskunnassa on tämän esityksen suhteen, toki ei nyt aivan 100 prosenttia — myöskin se kuuluu demokratiaan, että erilaisiakin näkemyksiä voi olla, ja niitä olemme jo tänään kuulleet —mutta vaikuttaa kuitenkin siltä, että huomenna tämä esitys hyvinkin selvin numeroin tultaneen sitten hyväksymään.
Aivan muutama reunahuomio näille toisella tavalla ajatteleville:
Mitä tulee ydinaseisiin, olen jo aiemminkin todennut, että emme ole niitä Suomeen hamuamassa, eikä niitä kyllä ole kukaan meille tänne tyrkyttämässäkään. Nato-jäsenyys on Suomelle puolustuksellinen ratkaisu — se on puolustuksellinen ratkaisu. Pyrimme vahvistamaan sillä omaa turvallisuuttamme, [Oikealta: Juuri näin!] ei meillä muita haikailuja ole.
Mitä tulee Naton mahdolliseen läsnäoloon Suomessa, sitä tullaan selvittämään, minkälaisia vaihtoehtoja siinä voisi olla, ja selvitetäänkin. Ainakin kaksi reunaehtoa siinä nähdäkseni on: sen pitää olla Suomen turvallisuutta vahvistavaa ja toisaalta Naton kannalta perusteltavissa olevaa. Aikaa meillä tässä asiassa on. Ensiksi on tärkeätä saada tämä itse jäsenyys tietenkin maaliin, ja maaliviiva näkyy jo, mutta kaksi ratifiointia meiltä puuttuu, kuten hyvin tiedämme. Jatkamme tietysti työtä jäsenyyden maaliin saamiseksi, ja Turkin ja Unkarin kanssa meillä on valmius jatkaa keskustelua, kuten tässä kollega Haavisto vieressä toi esille, että nämä keskustelut jatkunevat varsin pian.
Katson, että Suomi täyttää Naton jäsenkriteerit. Suomen ja Ruotsin jäsenyys Natossa vahvistaa turvallisuutta. Se vahvistaa meidän omaa turvallisuutta, mutta se on myöskin Naton kannalta hyvä ratkaisu. Se on yhteinen etumme, ja on tärkeää, että jäsenyys toteutuu pian ja sen puolesta työtä tehdään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Antti Kaikkonen,772,2023-02-28T14:39:17,2023-02-28T14:41:40,Hyväksytty,1.1
2022_177_21,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ja näin, jatketaan keskustelua. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_22,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Minna,Reijonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Sota on järkyttävä asia. Turvallisuus on ykkösasia. Maailma on muuttunut paljon vuoden aikana, ja se on muuttunut todella paljon. Tarvitsemme turvatakuut.
Eduskunnan tehtävänä on laittaa kansalaisten turvallisuus etusijalle. Meillä on myös tekemistä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen. Nato muuttaa asioita itärajallamme. Tähän tulee varautua. Tässä tilanteessa — tässä tilanteessa — päätös Natoon liittymisestä on mielestäni järkevä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Minna Reijonen,1435,2023-02-28T14:41:42,2023-02-28T14:42:34,Hyväksytty,1.1
2022_177_23,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_24,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ensimmäisenä: Kannatan Suomen liittymistä Natoon täysivaltaiseksi jäseneksi. Se on Suomelle ehdottomasti turvallisuusratkaisu. Haluamme elää rauhassa, rakentaa rauhaa naapureittemme kanssa ja rakentaa isänmaata yhä paremmaksi.
Suomen tie itsenäiseksi valtioksi alkoi silloin vuotta 1917 edeltävinä vuosina, kun haluttiin irrottautua tsaarin Venäjän otteesta, ja sen aikaisen maailman myllerryksen tiimoilta Suomi itsenäistyi vaiherikkaiden vaiheiden jälkeen, ja kaikki nämä henkilöt, valtiomiehet, jotka silloin tekivät töitä Suomen itsenäisyyden eteen, kokivat sen hyvin tärkeäksi asiaksi Suomelle ja olivat erittäin oikeassa. Sitten toisen maailmansodan aikana Suomen itsenäisyyttä taas koeteltiin. Kaikki historialliset tapahtumat me tiedämme. Olimme joutumassa tilanteeseen, jossa Suomen itsenäisyys oli uhattuna toisten suurvaltojen tekemien päätösten takia. Olimme eräänlaisessa ajopuutilanteessa, jossa ulkoiset vallat tekivät päätöksiä meidän itsenäisyydestämme, ja Suomi selvisi siitäkin valtavin uhrauksin. Ja sitten sodan jälkeen Suomen itsenäisyyden pohjan rakentaminen yhä vahvemmaksi jatkui. Totta kai sitä rakennettiin ihan vuoden 1917 joulukuun kuudennen päivän jälkeen rauhallisesti ja varmasti, mutta se uusi aika koitti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin piti länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään kuuluvana maana rakentaa kaikki se suhdeverkko tuonne maailmalle ja tehdä suomalaisesta yhteiskunnasta sivistysvaltio, jonka arvot perustuvat läntiseen arvoyhteisöön. Tämä työ onnistui.
Vuonna 1975 Urho Kaleva Kekkosen suuri haave Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta Helsingissä toteutui, ja sen myötä maailmankuva lähti muuttumaan niin, että 89 murtui sitten Berliinin muuri ja Neuvostoliitto romahti 91. Ja kaikkina näinä vuosina suomalainen demokratia on pysynyt vahvana, ja olemme olleet vahvoja kansainvälisen rauhantyön tekijöitä. Se on ollut kautta linjan Suomen kaikkien viisaiden valtiomiesten ja -naisten tehtävänä tehdä Suomesta sivistysvaltio, joka tekee työtä rauhan puolesta, kansainvälisen yhteistyön puolesta, ja sitä tietä pitää jatkaa edelleen. Nato-jäsenyys ei muuta sitäkään asiaa yhtään miksikään.
95 liityimme sitten Euroopan unionin jäseneksi ja olimme tekemässä vahvaa eurooppalaistumista liittymissopimuksen myötä. Toki olimme olleet ennen jo vapaakaupassa, eurooppalaisessa vapaakaupassa mukana ja muutenkin kansainvälisessä kaupassa ja toiminnassa mukana, YK:ssa muun muassa, arvostettuna itsenäisenä valtiona, mutta nyt sitten, kun Euroopan unioniin oli liitytty ja maailma lähti muuttumaan rajua vauhtia, niin yhtenä aamuna havahduimme, silloin kauheana aamuna 24. helmikuuta 22, tasavallan presidentin kuvaaviin sanoihin: ”Naamiot on riisuttu, sodan kylmät kasvot näkyvät.” Tämä oli erittäin havahduttava hetki allekirjoittaneelle ja varmasti meille kaikille suomalaisille. Silloin paljastui, mikä maailman suurvaltojen todellinen politiikka on. Pienen valtion kimppuun voidaan käydä ihan noin vain, ja vielä sen puheen jälkeen, että mitään sellaista ei ole.
Ja nyt sitten, kun olemme tekemässä Nato-ratkaisua, niin kaikkien suomalaisten ja kaikkien maailman ihmisten pitää tietää, että Suomi rakastaa edelleen rauhaa, rakennamme rauhaa, ja tämä ratkaisu on pelkästään Suomen turvallisuuden kannalta, Suomen turvallisuutta palveleva ratkaisu. Emme halua olla yksin. Ja Suomi on viisaasti pitänyt tämän maan puolustuksesta koko ajan hyvän huolen. Meillä on itsenäinen, vahva oma armeija, joka puolustaa Suomea jokaisella sen neliömetrillä, meillä on yleinen asevelvollisuus, meillä on vahva reservi, ja sitten sitä varten on hankittu maahan riittävästi varusteita maanpuolustustehtävän toteuttamiseen. Meillä toimivat vahvat reserviläisjärjestöt, jotka tekevät joka päivä — tänäkin päivänä — työtä Suomen itsenäisyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi.
Ja haluan tässä yhteydessä kiittää tasavallan presidenttiä, ulkoministeriä, puolustusministeriä ja kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat tämän asian eteen töitä tehneet väsymättä. Nato-optiohan meillä on taskussa aina ollut, ja sitä nyt sitten käytetään, ja omalta kohdaltani en epäröi yhtään. Tilanne maailmalla on sen verran vakava, että meidän pitää läntisessä arvoyhteisössä pysyä, huolehtia oma puolustus ja ennen kaikkea pitää huoli siitä, että tämän maan maanpuolustustahto säilyy vahvana, koska ilman kansalaisten vahvaa tukea maanpuolustustyöstäkään ei kovin paljon mitään tule. Mutta kuten tiedämme, nuorten keskuudessa maanpuolustustahto sen kuin vahvistuu. Ja mitä olen kuullut viestejä erilaisista reserviläisjärjestöistä, niin siellä tilanne on todella hyvä. Maanpuolustustahto on aito, oikea ja elävä, ja nuoret ottavat vastuuta niissä tehtävissä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan lämpimästi Natoon liittymistä. Suomi on rauhaa rakastava maa, ja sellaisena se pysyy.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-02-28T14:42:36,2023-02-28T14:47:57,Hyväksytty,1.1
2022_177_25,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_26,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Anne-Mari,Virolainen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen aika sotilaallisesti liittoutumattomana maana on tulossa päätökseen. Suomi on liittymässä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäseneksi. Toisin kuin Venäjä disinformaatiossaan toistuvasti väittää, Nato ei laajene, vaan Natoon liitytään vain, kun maan kansalaiset niin tahtovat. Vain maan kansalaisten omasta tahdosta liitytään. Emme luovu jatkossakaan koskemattomuudestamme mistään hinnasta, missään olosuhteissa. Pohjois-Atlantin sopimuksen ehto hakijamaan kansalaisten riittävästä kannatuksesta liittymiseen on selvä. Yli neljä viidestä suomalaisesta kannattaa. Kyse on suomalaisten halusta.
Kokoomus on pitänyt Suomen Natoon liittymistä Suomen turvallisuutta parantavana ja sen maksimoivana ratkaisuna jo vuosikaudet. Meille on ollut aivan selvää, että emme ole neutraali maa, olemme läntisten arvojen maa ja paikkamme on lännessä. Paikkamme on ollut Natossa niin arvojemme kuin sotilaallisen osaamisemme puolesta jo kauan ennen Venäjän raakalaismaista hyökkäystä Ukrainaan.
Arvoisa puhemies! Ministeri Kaikkonen puheenvuorossaan aiemmin totesi, että maaliviiva näkyy jo. Kyllä, maaliviiva näkyy, ja Natoon liittyminen aloittaa uuden aikakauden maassamme. Kyseessä on oppiminen osaksi liittokuntaa ja liittokunnan yhteisen turvallisuuden takaamiseen. Puolustusliittoon liittyminen vaikuttaa niin Suomen turvallisuus- kuin ulkopolitiikkaankin. Liitymme turvallisuutemme vuoksi. Ulkopolitiikkamme arvot ja tavoitteet sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestelmästä eivät vain säily, vaan vaalimme niitä jatkossa uudella painoarvolla. Kansallinen ajattelutapamme ja vakaumuksemme demokratian suojelemiseen vain vahvistuu. Suomen ratkaisu tarkoittaa turvan antamista ja sen saamista tilanteessa, jossa liittokunnan jäsenmaiden suvereniteettia loukataan. Puolustaessamme liittolaisiamme kyse ei ole pakosta vaan liittokunnan turvallisuuden takaamisesta oman turvallisuutemme eteen. Liittolaisen etu on liittokunnan etu. Ilman toista ei ole toista. Tämä muutos on merkittävä. Päätöksen hyödyt ja haitat on punnittu vakavasti, ja lopputulos on selvä. Natoa voimakkaampaa organisaatiota Suomen turvallisuuden takaamiseen ei ole.
Arvoisa herra puhemies! Ratkaisussamme on kyse turvallisuutemme takaamisesta. Vaikka emme nähneet riittävän ajoissa sitä, mihin julmuuksiin Putinin Venäjä todella on valmis, on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Venäjän naapurissa perustunut aina realismiin suhteessa naapuriimme ja omaan turvallisuuteemme. Itsenäisyyden takaamisessa Suomelle olisi vakava virhe tuudittautua ideaaliseen uskoon hyvistä aikeista. Demokraattinen elämäntapa tarvitsee puolustajansa juuri sen kumoamiseen pyrkiviä voimia vastaan. Itsevaltaiselle johtajalle suurin uhka on juuri demokratia. Tästä Natoon liittymisessä on kyse: kansallisen suvereniteetin, koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden, itsenäisyyden ja kansanvallan turvaamisesta sortoa vastaan sekä Suomessa että liittokunnassa, turvallisesta tulevaisuudesta, siitä, että Suomi ei ole koskaan yksin.
Arvoisa puhemies! Kannatan hallituksen esitystä ja tulen äänestämään ”jaa” Suomen liittymiseksi Pohjois-Atlantin sopimukseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Anne-Mari Virolainen,948,2023-02-28T14:47:59,2023-02-28T14:51:51,Hyväksytty,1.1
2022_177_27,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Juvonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_28,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies, hyvä ministeri, hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on siis ulkoasiainvaliokunnan mietintö liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen. Kannatan Nato-sopimuksen hyväksymistä.
On ollut kauhistuttavaa seurata sitä, mitä itänaapurimme Venäjä on toimillaan hyökkäyssodalla Ukrainaan aiheuttanut — miten paljon kärsimystä, tuskaa, vuosikymmenien menetyksiä. Ihmiset ovat menettäneet perheensä, kotinsa, sukujuurensa ja juurensa, mutta he eivät anna periksi.
Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaan Suomen Nato-jäsenyyden kustannusten arvioidaan olevan vuosittain yhteensä noin 60—70 miljoonaa euroa. Menoja aiheutuu muun muassa Naton rauhanajan tehtävistä, monikansallisista suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista. Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä korostettiin, että Nato-jäsenyys ei saa puolustusmenojen osalta heikentää Suomen budjettiprosessiin kuuluvia demokratian ja läpinäkyvyyden vaatimuksia, eli on tärkeää, että pysytään budjetissa. Olisin kysynyt teiltä, hyvä ministeri: onko tietoa siitä, ovatko kustannukset mahdollisesti kasvamassa, tai millainen näkemys teillä on liittyen ylipäänsä näihin Nato-kustannuksiin? Nämä ovat niitä, mitkä ihmisiä myös puhututtavat, ja he kysyvät sitä, kuinka paljon Nato tulee Suomelle maksamaan.
Arvoisa puhemies! Nato sopeuttaa puolustusvalmiuttaan vastaamaan nykyisiä uhkakuvia — ja uhkia. Nato mukauttaa joukkojaan ja kehittää monikansallisia tapoja taistella terrorismia vastaan. Kysyisin, arvoisa ministeri, teiltä: vaikuttaako Nato-jäsenyys meitä suomalaisia taistelemaan tiukemmin terrorismia vastaan kuin tähän mennessä, ja tulisiko Suomen varustautua ja olisiko pitänyt varustautua jo aikaisemmin erilaisiin uhkakuviin?
Tällä kaudella on käsitelty sote, ja nyt tulee Nato, ja molemmissa saan olla mukana. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelut. Oli hämmentävää, että uhkakuvia, joita meille kerrottiin, ei otettu todesta. Sisäministeriö totesi muun muassa, että sen esityksen vaikutuksia kokonaisturvallisuuteen ei voitu poissulkea. Väestön toimintakyky ja palvelut ovat yksi yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa mainituista elintärkeistä toiminnoista. Myös suojelupoliisin mukaan sen esityksen mahdollisena riskinä saattoi olla, että se voisi lisätä Suomen houkuttelevuutta maana, jonne sota- tai terrorismirikoksiin lähtöalueella syyllistyneet hakeutuvat päästäkseen terveyspalvelujen piiriin. Lisäksi myös HUS lausui ja varoitti niistä vaaroista, mitä voi tämän lakiesityksen mukana tulla. Toivoisinkin, että olisimme kaukaa viisaita ja varustautuisimme ja varmistaisimme selustamme myös näissä asioissa. Voi tuntua pienelle esitykselle, mutta voi olla kauaskantoisia seurauksia. Kuka tietää, mitä itärajalta tulee, kuinka paljon meidän terveyspalveluja käytetään ja onko laki sellainen, että se ennaltaehkäisee myös terrorismia.
Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri: Kysyisin, miten näette lainsäädännön muutostarpeet liittyen terrorismin ennaltaehkäisyyn, koska Nato sitä tekee ja varmasti myös meiltä edellyttää. Onko Suomen lainsäädännössä paljon tiukennettavaa, kiristettävää liittyen esimerkiksi terrorismin torjuntaan?", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-02-28T14:51:52,2023-02-28T14:56:13,Hyväksytty,1.1
2022_177_29,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Ministeri Haaviston aikataulun mukaan nyt sitten vastaus tähän kysymykseen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_30,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti edustaja Juvosen kysymyksiin.
Ensin näistä määrärahoista: Nato edellyttää kahden prosentin osuutta bkt:stä, ja sen Suomi täyttää. Mitään muita päätöksiä Naton puolesta ei ole, mutta tietenkin voi ajatella niin, että jos turvallisuustilanne Euroopassa heikkenee, jos Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu, Ukraina joutuu puolustautumaan, tästä tietysti meillekin kertyy kustannuksia. Olemme nyt lähes miljardilla eurolla tukeneet Ukrainaa hyvästä syystä tässä taistelussa, ja mikäli tämä kehitys jatkuu, sota jatkuu, varmasti tulemme pysymään Ukrainan tukena niin pitkään kuin tarvitaan.
Kysyitte myöskin terrorismista. Hyvin paljon terrorismin torjunnassa on kysymys esimerkiksi tietojenvaihdosta viranomaisten kesken, ei vain sotilasviranomaisten vaan myöskin siviiliviranomaisten kesken, ja tämä tietysti Natossa on keskeisessä roolissa. EU:n turvalauseketta, 42.7:äähän on käytetty muun muassa silloin, kun Pariisissa oli näitä terroristi-iskuja, ja silloin korvasimme Libanonissa joitakin ranskalaisia joukkoja suomalaisilla, jotta Ranska sai vapautettua omaa kapasiteettiaan terrorismin torjuntaan. Eli tämäntyyppisiä mekanismeja varmaan terrorismin torjunnassa voidaan myöskin käyttää. Mutta pitäisin tätä tietojenvaihtoa kaikkein tärkeimpänä elementtinä tässä terrorismin torjumisessa.
Ja täytyy huomata, että nämä uudet uhat — terrorismiuhat, hybridiuhat, kyberuhat ja muut — tulevat kaikki tällaisten vanhojen uhkien päälle. Vanhat uhat eivät ole poistuneet, vanhat sotilaalliset uhat, mutta uusia uhkia on tullut siihen päälle, ja kaikkiin niihin myöskin Nato on osa vastausta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-02-28T14:56:18,2023-02-28T14:58:02,Hyväksytty,1.1
2022_177_31,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitoksia. — Edustaja Kivisaari, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_32,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Pasi,Kivisaari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun olemme tarpeeksi nähneet, mikä on sanojen ja tekojen, luottamuksen ja epäluottamuksen tai sivistyksen ja sivistymättömyyden ero, olemme valmiit toimimaan yhdessä ja yhteisesti. Olemme käyneet myös isänmaan kannalta hyviä ja välttämättömiä keskusteluita eduskunnan eri valiokuntien kanssa. Työtä on tehty yli hallitus—oppositio-rajojen. Suomen turvallisuus on yhteinen asiamme. Riittävä pohjatyö on nyt tehty, ja voimme tehdä ratkaisevat päätökset. Ja mikä tärkeintä, Nato-päätöksen takana on suomalaisen enemmistön vahva tuki.
On tullut siis aika hyväksyä hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen voimaansaattamiseksi. Suurien ratkaisujen keskellä suomalainen kansa yhtenäistyy, niin nytkin. Suomesta tulee Nato-valtio, mutta mitään fanfaareja emme tarvitse. Meidän tahtomme on elää rauhassa ilman uhoa tai uhkaa lapsiemme turvallisuutta turvaten ja inhimillisempää maailmaa rakentaen. Me emme siis kalistele muskeleilla, mutta varaudumme ennakollisesti ja olemme kaikissa tilanteissa valmiina varmistamaan Suomen turvallisuuden. Vastaamme jatkossakin lähtökohtaisesti itse alueemme, itsenäisyytemme ja vapautemme sotilaallisesta puolustamisesta. Naton jäsenenä saamme kuitenkin tarvittaessa avuksemme apua, joka on yhdessä liittolaistemme kanssa suunniteltu ja harjoiteltu. Suomi tunnetaan vastuunsa kantavana ja velvoitteensa hoitavana maana, toimimmepa me maamme rajojen sisäpuolella tai maailmalla. Tällä linjalla pärjäämme pitkälle myös Naton jäsenenä sekä poliittisesti että sotilaallisesti.
 Suomi on ollut poliittisesti liittoutunut jo pitkään Euroopan unionin myötä. Sotilaallista liittoutumista, sen viimeistä askelta kumppanuudesta jäsenhakemukseen, olemme vältelleet. Siihen on ollut ymmärrettävät syyt. Ukrainan sodan myötä emme enää voi luottaa siihen, että Venäjän suurvaltapolitiikassa sana pitää ja sopimukset ovat sopimuksia. Liitymme Natoon, jotta meillä olisi rauha ja maksimaalinen puolustuksellinen selkänoja. Tiemme on siis tämä, ja teemme turvallisuutemme kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun.
Puhemies! Tässä tilanteessa on myös ripaus surumielisyyttä. Sen surumielisyyden tekee se, että Ukrainan kansan kärsimykset ja Venäjän moukaroimat sotavoimat saivat ymmärtämään, että maailmassa on edelleen silmitöntä pahuutta, pullistelevaa johtajuutta ja etupiirimaailmassa makailevaa suurvaltaromantiikkaa, jolla ei ole rajoja, ei kunnioitusta, ei totuutta, ei luottamusta, ei sivistystä. Jäljellä on lopulta vain savuavat rauniot.
Puhemies! Suomi toimii vakaasti ja harkiten. Olemme rauhaa rakastava maa, joka toimii demokratian ja vapauden periaatteilla. Arvostamme yhteistyötä, kestäviä kumppanuuksia ja yhteisiä arvoja. Kunnioitamme historiaa, elämme nykyhetkessä ja ennakoimme tulevaisuutta. Vaikka Nato tarkoittaa kollektiivista turvaa, emme voi puolustuksen ja puolustustahtomme osalta pudottaa hanskoja. Jatkossakin suurin tehtävämme on varjella omaa maatamme. Se on tehtävämme nyt, ja se on tehtävämme aina.
Puhemies! Sekin on hyvä muistaa, että maailman myrskyjen keskellä meillä on yhteiskunta, josta voimme olla ylpeitä ja kiitollisia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Pasi Kivisaari,1442,2023-02-28T14:58:02,2023-02-28T15:02:39,Hyväksytty,1.1
2022_177_33,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_34,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Isänmaamme itsenäisyys ja vapaus eivät ole itsestäänselvyys, sen historia opettaa meille. Siksi historiaa on hyvä opiskella koulussa: jos ei tunne menneisyyttä, ei ymmärrä tätä päivää, eikä osaa hahmottaa myöskään tulevaa. Päätämme huomenna täällä eduskunnassa puolustusliitto Natoon liittymisestä.
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, moni sodanajan lapsi muisteli talvisotaa. Muistot palasivat kipeinä mielen pohjilta. ”Pannaan kädet ristiin, että sota ei tule tänne”, äitini totesi. ”Tuleeko sota Suomeen”, moni lapsi kyseli. Lasten kanssa on hyvä puhua sodasta ja rauhasta.
Ukraina taistelee sen puolesta, että se saa itse päättää omista asioistaan ja rakentaa maataan kansan tahtomaan suuntaan. Tuota sotaa on käyty jo vuosi, jokainen päivä on murheellinen. Kaikki päivät ovat tuottaneet valtavaa tuhoa ja murhetta. Moni nuori elämä on päättynyt inhimillisesti ajatellen aivan liian varhain. Niihin kärsimyksiin ja uhrauksiin verrattuna, joita Ukrainan kansa on kokenut ja tehnyt, me elämme juuri nyt yltäkylläisyydessä. Olemmeko hyvinvoinnin keskellä tyytyväisiä?
On moraalisesti oikein ja suorastaan velvollisuutemme auttaa kaikin mahdollisin keinoin Ukrainaa sen ponnisteluissa säilyttää maansa itsenäisyys. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. Loppujen lopuksi Ukraina sotii myös meidän puolestamme. Autamme Ukrainaa ja pidämme samalla huolen omasta puolustuksestamme.
Arvoisa puhemies! Meidän kansanedustajien arvokas tehtävä on huolehtia suomalaisten turvallisuudesta. Suomi hakee nyt puolustusliiton jäsenyyttä, jotta emme jäisi yksin ja ennen kaikkea, että tänne ei kukaan hyökkäisi. Samalla sitoudumme puolustamaan liittolaisiamme, jos heidän kimppuunsa hyökättäisiin.
Nato on puolustuksellinen ratkaisu, kuten ministeri Kaikkonen täällä tänään totesi. Puolustamme edelleen omaa maatamme. Pidetään huolta maanpuolustustahdosta, joka on maailman korkeimpia. Mistä se johtuu? Suomalaiset kokevat maamme puolustamisen arvoiseksi. Pidetään kansa edelleen yhtenäisenä, pidetään kaikki mukana, huolehditaan heikoimmista, ei revitä, eikä aseteta ihmisiä vastakkain, vaan rakennetaan luottamusta ja sovintoa. Huolehditaan edelleen siitä, että alueellinen puolustaminen onnistuu. Koulutetaan reserviläisiä riittävästi, kehitetään varusmiespalvelusta ajan tarpeiden mukaan, huolehditaan, että kantahenkilökunta jaksaa työssään, huolehditaan Puolustusvoimien riittävästä rahoituksesta, tuetaan riittävällä tavalla myös vapaaehtoista maanpuolustustyötä.
Arvoisa puhemies! Jos haluat rauhaa, sinun täytyy valmistautua sotaan. Vahvat puolustusvoimat on meillä siksi, että meillä on rauha, ettei tule sotaa, ettei tänne kannata hyökätä. Turvallisuusympäristömme on muuttunut merkittävästi. Onneksi puolustusliittoon liittymisellä on vahva kansakunnan tuki.
On ollut viisasta, että tällä kaudella puolustukseen on panostettu merkittävästi. Monitoimihävittäjien hankinta oli tärkeä päätös. Puolustuskyvyn kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi majurin tasoisen upseerin kouluttamiseen menee 15—20 vuotta. Organisaation rakentaminen tyhjästä on vielä hitaampaa, sen ovat Ruotsi ja monet Euroopan maat saaneet viime aikoina todeta.
Arvoisa puhemies! Mitä olisi tapahtunut, jos Kiova olisi vallattu? Mikä olisi silloin ollut Suomen tilanne? Suomi on tehnyt oikein säilyttäessään yleisen asevelvollisuuden. Se on ollut varautumista pahimpaan. Maamme puolustaminen on myös puolustusliiton jäsenenä ensisijaisesti meidän oma tehtävämme. Maamme varautuu kokonaisvaltaisesti, kun huolehdimme maamme huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta, energian ja ruuan kotimaisesta tuotannosta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä niihin liittyen. Varautuminen kattaa koko yhteiskunnan.
Arvoisa puhemies! Viemme puolustusliittoon kokonaisturvallisuuden ajatuksen. Toivon mukaan voimme viedä sen yhtä matkaa Ruotsin kanssa, se olisi Pohjolan yhteisen puolustussuunnittelun ja myöskin Naton arvovallan kannalta merkittävä asia. Tuomme Natoon koko Pohjolan varautumisen ajatuksen. Yhteiskunnan kriisinsietokyvyn kannalta hajautettu tuotanto ja energian ja elintarvikkeiden varastointi on elintärkeää. Vaikka keskitetty tuotanto saattaa olla laskennallisesti tehokasta ja taloudellista, sen kyky sietää häiriöitä on huomattavasti heikompi kuin hajautetussa tuotannossa.
Arvoisa puhemies! Pidetään Suomi sivistysmaana, joka edistää kaikessa rauhaa ja demokratiaa. Tarvitsemme koko maata ja kaikkia sen ihmisiä, olemme kaikki maan puolustajia. Yhtenäinen isänmaa on vahva.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-28T15:02:40,2023-02-28T15:09:45,Hyväksytty,1.1
2022_177_35,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_36,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Pohjois-Atlantin puolustusliitto perustettiin aikoinaan tuomaan vakautta ja turvaa toisen maailmansodan raunioille. Maailma on noista ajoista muuttunut, mutta Naton tehtävä on pysynyt samana. Sen päätehtävä on edelleen suojella demokratiaa, yksilönvapauksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Suojellakseen näitä arvoja liiton jäsenmaat ovat sitoutuneet huolehtimaan toistensa turvallisuudesta ja poliittisesta vapaudesta kaikissa tilanteissa. Ensisijaisena tavoitteena on aina kiistojen rauhanomainen ratkaisu.
Tähän puolustusliittoon Suomi yhdessä Ruotsin kanssa sopii hyvin. Maat ovat jo pitkään tehneet hyvää ja rakentavaa yhteistyötä liiton kanssa ja täyttävät jäsenkriteerit erinomaisesti. Tästä osoituksena on se, että lähes kaikki nykyiset Nato-jäsenmaat ovat jo ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset. Kyse on edelleen poikkeuksellisen nopeasta ratifiointiaikataulusta, sillä esimerkiksi Baltian maiden jäsenyysprosessi kesti lähes kaksi vuotta niiden alkamisesta.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys Nato-sopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta on yksi askel eteenpäin, askel kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Se osoittaa muille jäsenmaille, että haluamme mukaan puolustusliittoon mahdollisimman nopeasti. Samalla se lähettää Unkarille ja Turkille vahvan viestin siitä, että me olemme valmiita ja sitoutuneita yhteiseen puolustusliittoon heidän kanssaan.
Nato-jäsenyys ei muuta turvallisuutemme perustusta. Jatkossakin tarvitsemme vahvaa omaa puolustusta ja korkeaa maanpuolustustahtoa. Myös panostukset sisäiseen turvallisuuteen ja yhtenäisyyteen ovat olennaisia, sillä yhtenäinen kansakunta on paras puolustus kriisitilanteissa ja ulkoista uhkaa vastaan. Kokonaisturvallisuus on yhteinen asia.
Nato-jäsenyys yhdessä EU-jäsenyyden kanssa vahvistaa suomalaisten turvallisuutta. Ne molemmat lisäävät kansainvälisen yhteisön sääntöperusteisuutta ja monenkeskeisyyttä, joilla ehkäistään vallan kasaantumista harvoille. Rauhaa ja demokratiaa on puolustettava yhdessä. Historia on osoittanut, että kansainvälisessä politiikassa häviävät ne, jotka jäävät yksin. Tämä korostuu entisestään nykyisen globalisaation aikakaudella. Siksi Nato‑ ja EU-jäsenyydet tulevat olemaan suomalaisen turvallisuuden kivijalkoja myös jatkossa.
Arvoisa puhemies! Suomen nopeaa ratifiointiprosessia selittää osaltaan hyvä kansainvälinen maineemme. Meillä on vahvaa osaamista rauhanvälittämisestä, tasa-arvon edistämisestä ja kyberturvallisuudesta sekä vahvaa arktista osaamista. Lisäksi meillä on väestöön suhteutettuna suuri sotilasreservi ja kokemusta kriisinhallinnasta sekä kriisinsietokyvystä. Kaikki tämä osaaminen hyödyttää myös Natoa ja vahvistaa siten koko puolustusliittoa. Nato-jäsenyyttä ei pidä nähdä nollasummapelinä vaan liittona, joka hyödyttää kaikkia liiton jäsenmaita. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa koko Euroopan turvallisuutta. Itämeren alueen ja arktisen alueen turvallisuuden takia on hyvä asia, että Suomi ja Ruotsi käynnistivät jäsenhakuprosessin yhtä aikaa. Yhtenäinen Pohjola on turvallinen Pohjola.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-02-28T15:09:54,2023-02-28T15:13:24,Hyväksytty,1.1
2022_177_37,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Koskinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_38,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan mietintö muodostaa hyvän pohjan Nato-jäsenyyden käsittelylle. Täällä on hyvät argumentit jo moneen kertaan tuotu esiin. Tyydyn vain muutamaan huomioon koskien budjettivaikutuksia, sitten Naton päätöksentekomenettelyä ja sitten ajankohtaisia kysymyksiä aikatauluista.
Valtiovarainvaliokunta käsitteli vaikutusta puolustusbudjettiin. Natossa ovat voimassa edelleen liiton jäsenille asetettu yleinen kansallisen puolustusbudjetin koko, kaksi prosenttia bkt:stä, ja sen kohdistuminen, eli vähintään 20 prosenttia puolustusbudjetista tulisi kohdistaa uuden materiaalin hankintaan — nämä tavoitteet. Monitoimihävittäjien hankinta nostaa Suomen puolustusbudjetin koon yli asetetun kahden prosentin tavoitteen vuoteen 25 saakka, mutta sen jälkeen bkt-osuus laskee arviolta 1,5—1,7 prosenttiin nykyisten pitkän aikavälin suunnitelmien mukaan. Tässähän on ehditty jo tehdä lisäsuunnitelmia ja hankintaohjelmia liittyen Venäjän hyökkäyssotaan, ja varmaan ollaan lähempänä tuota kahden prosentin lukua, mutta silti ei pitäisi tässä vaalien allakaan lähteä kilpailemaan kasvavin luvuin siitä, kuinka isoon prosenttiosuuteen Suomella tulevina aikoina on varaa. Meillähän oli hyvin vakaasti siellä 1,4 prosentin paikkeilla tuo bkt-osuus ennen hävittäjähankintoja. Materiaalihankintojen osuus puolustusbudjetista on jo perinteisesti ollut Suomessa huomattavasti vaadittua 20:tä prosenttia suurempi, ja se osaltaan perustuu asevelvollisuusarmeijan halpuuteen, että on ollut mahdollista vuosikymmenten mittaan satsata enemmän välttämättömän puolustusmateriaalin ja sotilasteknologian hankintoihin.
Valiokunta piti tärkeänä, että jäsenyyden myötä puolustusmenot lasketaan nykyistä kattavamman Nato-laskukaavan mukaisesti. Tällöin puolustusmenoihin otetaan mukaan puolustusministeriön hallinnonalan lisäksi sotilaallisen kriisinhallinnan, Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen ja rajojen valvonnan kulut sekä sotilas- ja siviilieläkkeet. Tärkeää on myös, että laskentamallia tai kansallista budjetointia kehitetään jatkossa siten, että kaikki Nato-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset eri hallinnonaloilta voidaan lukea mukaan tähän kahden prosentin tavoitteeseen kansainvälisiä vertailuja tehtäessä. Monet jäsenvaltiot eivät saavuta asetettua kahden prosentin tavoitetta tällä hetkellä, ja pikkuhiljaa nyt kuluneen vuoden kokemusten perusteella ne ovat nousemassa.
Valtiovarainvaliokunta katsoi, että arvioitaessa kahden prosentin tavoitteen saavuttamista, etenkin suurten strategisten hankintojen päättyessä, on esiin tuotava Suomen kustannustehokas asevelvollisuusjärjestelmä ja siitä muodostuvan laajan reservin käyttö verrattuna palkka-armeijasta aiheutuviin menoihin.
Tällä hetkellä ajankohtainen kysymys siitä, missä tahdissa Suomi ja Ruotsi pääsevät Naton jäseniksi, on hyvin kriittinen sen takia, että Natossa on käynnistynyt uuden strategisen konseptin pohjalta konkreettinen puolustussuunnittelu koko liittokunnan aluetta koskien. On tärkeätä, että Suomi ja Ruotsi täydellä painolla pääsevät mukaan siihen prosessiin. Sillä on toisaalta hyvin suuri vaikutus siihen, miten meidän turvallisuusasemamme täällä pohjoisessa kehittyy, miten parhaiten niin omaa kuin sitten yhteistä Naton puolustusta vahvistetaan. Se on ehkä se syy, minkä takia Ruotsissa on oltu niin huolestuneita myös jäsenyyden eriaikaisuudesta, että he pelkäävät juuri puolustussuunnitteluun vaikuttamisen hankaloituvan, jos tuo jäsenyys viipyy kovin pitkälle. Meillä on siis tämäkin syy siihen, että mahdollisimman tehokkaasti saataisiin nämä jäljelle jäävät kaksi ratifiointia.
Tukikohtien haikailu tässä vaiheessa on kovin ennenaikaista. Tärkeintähän sotilasliitossa on se, että tukikohdat ja muut toiminnot sijoitetaan puhtaasti puolustuksellisten tekijöiden perusteella, jotta kokonaispuolustuksemme liittokuntana vahvistuu. Siinä sitten on toissijaista se, minkä maan alueelle mikin toiminto sijoittuu.
Tuosta Naton päätöksenteosta on esitetty huolta, kun Washingtonin sopimuksessahan on hyvin vähän mainintoja siitä, miten tämmöinen iso kansainvälinen järjestö toimii, kun se vaikenee pitkälti päätöksentekomenettelystään. Konsensus on syntynyt käytännön kautta — se yleinen konsensusperiaate, miten sitä Natossa tulkitaan. Kuten hyvin tiedetään, tämä ei tarkoita yksimielisyyttä. Äänestyksiä ei järjestetä kuin uusia jäseniä valittaessa. Professori Martti Koskenniemen mukaan yleensä konsensus toimii niin sanotun hiljaisuusmenettelyn mukaisesti: esitys, jonka pääsihteeri tai jäsenvaltio lähettää jäsenvaltioille, tulee hyväksytyksi, jollei sitä ole tietyn, usein lyhyehkön, määräajan kuluessa vastustettu. Menettelyä sovelletaan kaikissa järjestön elimissä alkaen Pohjois-Atlantin neuvostosta ja sotilaskomiteasta niihin satoihin työryhmiin, jotka toimivat näiden alaisuudessa. Mikäli jokin jäsenvaltio vastustaa ehdotusta, voidaan asiasta ryhtyä neuvottelemaan tai se voidaan siirtää ylemmän elimen ratkaistavaksi. Tämän menettelyn on sanottu takaavan, että järjestö pysyy jäsenmaidensa kontrollissa.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että jäsenmaana Suomi voi pitkälti vaikuttaa siihen, minkälaisiin toimintoihin lähtee mukaan. Toisaalta Naton osalta se merkitsee sitä, että on joustavuutta siinä, minkälaisia tehtäviä se ottaa kontolleen ja mihinkä kaikkeen se osallistuu. Tällaisen menettelytavan avulla voidaan edetä myös yksittäiselle jäsenmaalle hankalissa tilanteissa, mikäli tietyn päätöksen avoin vastustaminen tulisi tälle liian kalliiksi. Tästähän on näitä esimerkkejä: Ranskan jättäytyminen ulos Naton sotilaallisesta suunnittelusta ja sitten nämä Balkanin eri vaiheiden sotatoimiin liittyneet päätöksenteot, joissa merkittävä osa jäsenvaltioista jäi ulkopuolelle niissäkin asioissa, joissa Nato teki periaatepäätöksiä sotilaallisista toimista. Tämä periaate mahdollisti myös Naton pommitukset Serbiassa keväällä 99, vaikka niitä vastusti käytännössä merkittävä osa jäsenmaista, esimerkiksi lähes Kreikan koko väestö. Vain kahdeksan Naton 28:sta jäsenestä osallistui Libyassa pommituksiin keväällä 2011. Nämä esimerkit vain kuvaavat sitä, miten joustavaa se toiminta on ollut. Mutta sitten, kun tullaan tähän Naton ydintehtävään, [Puhemies koputtaa] oman alueen puolustamiseen, siellä Nato on osoittanut kiitettävää yksituumaisuutta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2023-02-28T15:13:25,2023-02-28T15:20:43,Hyväksytty,1.1
2022_177_39,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Mattila, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_40,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Hanna-Leena,Mattila,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kohta vuoden kestänyt prosessi Suomen liittymiseksi osaksi Pohjois-Atlantin puolustusliittoa alkaa olla loppumetreillä. Kulunut vuosi on ollut jäsenyyteen valmistautumisen aikaa niin täällä Suomessa kuin muissa jäsenmaissa. Kaikki muut jäsenmaat ovat jo toivottaneet Suomen lämpimästi tervetulleeksi Natoon paitsi Unkari ja Turkki. Suomi ja Ruotsi ovat kulkeneet tasajalkaa matkallaan puolustusliiton jäseniksi. Maat ovat olleet varsin toivottuja uusia jäsenmaita johtuen siitä, että liittouma vahvistuu näiden maiden liittymisen myötä. Suomen ja Ruotsin liittymisen myötä Nato voimistuu monella tavalla.
Suomi on jo ennen jäsenhakemuksen jättämistä panostanut maanpuolustukseen ja läpi vuosikymmenien säilyttänyt yleiseen asevelvollisuuteen perustuvan kansallisen armeijan. Vaikka varsinkin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen oli aikoja, jolloin itänaapurin ikiaikainen vaara näytti jopa kadonneen, ei lähdetty puolustuskykyä riisuvalle tielle. Suomi on rakentanut kuluneen 30 vuoden aikana läheisen yhteistyön Ruotsin kanssa. EU-jäsenyys on tuonut oman turvallisuuspoliittisen viitekehyksen, ja jo vuodesta 1994 lähtien Suomi on ollut Naton rauhankumppani. Lähtökohta on ollut ja on edelleen, että Suomi ja sen armeija puolustavat ensisijaisesti itse omaa maaperäänsä. Suomi huolehtii edelleen myös omasta rajavalvonnastaan. Tämä asia ei muutu miksikään Nato-jäsenyyden myötä.
Puolustusvoimien kalustoa on niin ikään päivitetty, mistä viimeisin iso askel otettiin ennen Ukrainan sodan syttymistä, kun eduskunta siunasi uusien hävittäjien hankinnan. Yhtenä Nato-kriteerinä on, että jäsenmaa käyttää kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin, ja Suomi täyttää jo tämän kriteerin.
Suurin Nato-jäsenyyden hyöty tulee sen pidäkevaikutuksesta. Kun Suomi on osa Nato-maiden joukkoa, Suomeen mahdollisesti kohdistuva hyökkäys on hyökkäys koko Nato-koalitiota kohtaan. Ainakin tähän asti se on toiminut, ja siksi Nato-jäsenyys on koettu hyödylliseksi.
Arvoisa puhemies! Demokratiaan kuuluu, että käydään keskustelua ja esitetään erilaisia mielipiteitä. Jonkun mielestä puolustukseen on käytetty ja käytetään edelleen liian paljon rahaa, ja ollaan sitä mieltä, että olisi niille tärkeämpiäkin kohteita. Näiltä ihmisiltä haluan kysyä: mikä on riittävä hinta maamme itsemääräämisoikeudesta? Jos Suomessa olisi aikoinaan kuunneltu puolustusmenoja alas ajavia päättäjiä, olisimme tällä hetkellä samassa tilanteessa, samassa hankalassa tilanteessa, missä Ruotsissa ollaan. Kun oma kansallinen armeija on kertaalleen ajettu alas ja ollaan palkka-armeijan varassa, on hankala ajaa ylös suurempaa henkilövahvuutta, kun turvallisuusympäristö muuttuu dramaattisesti.
Missään tapauksessa ei ole järkevää asettaa vastakkain esimerkiksi vanhustenhoitoa ja puolustukseen käytettäviä määrärahoja. Jos Suomi joutuisi maahan tunkeutumisen kohteeksi heikosti valmistautuneena, ei se hyödyttäisi hyvää hoivaa saavia vanhuksiamme lainkaan.
Kyllä koko kansan hyvinvointi lähtee vahvan puolustuksen tuomasta perusturvallisuudesta, joka vaatii oikeita puolustukseen tehtäviä päätöksiä aina siinä ajassa, missä kulloinkin eletään, sekä johdonmukaista rahallista panostusta kalustoon ja henkilöstöresursseihin. Ennen kaikkea maalla ja sen johdolla täytyy olla selkeä tahtotila pitää tilanne omissa näpeissä, ei ajelehtia virran vietävänä eikä varsinkaan pistää päätä pensaaseen. Ikivanha sanonta ”jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan” pitää edelleen paikkansa myös tässä maailmanajassa.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää maamme ylintä johtoa sekä teitä edustajakollegoita ripeästi mutta huolellisesti edenneestä Nato-prosessista ja päättäväisyydestä vahvistaa maamme turvallisuutta. Kannatan Nato-sopimuksen hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Hanna-Leena Mattila,1382,2023-02-28T15:20:44,2023-02-28T15:25:14,Hyväksytty,1.1
2022_177_41,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Hassi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_42,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Satu,Hassi,Kansanedustaja,VIHR,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan Nato-sopimuksen ratifiointia.
Ensimmäinen eduskuntakauteni oli vuosina 91—95. Sillä kaudella Neuvostoliitto luhistui. Koimme, että kylmä sota oli päättynyt. Suomi haki EU:n jäsenyyttä ja pääsi EU:n jäseneksi. Ensimmäisessä eduskunnassani olin päättämässä siitä, että Suomi liittyi EU:hun, ja mukana sitä päätöstä tekemässä olivat ainakin edustajat Kankaanniemi, Gustafsson, Tuomioja, Zyskowicz, Biaudet ja Haavisto. Silloin olimme optimisteja siitä, että kylmän sodan päättyminen tarkoittaa pysyvän rauhan ja yhteiskunnan rauhanomaisen rakentamisen, kansainvälisten suhteiden rauhanomaisen rakentamisen, aikaa. No, Venäjän nykyinen presidentti, Putin, on romuttanut tämän optimismin, ja pidän Suomelle oikeana valintana liittyä Natoon.
Mutta on tärkeää toimia johdonmukaisesti sen pohjalta, mitä ministerit Haavisto ja Kaikkonenkin korostivat, että Natoon liittyminen on puolustuksellinen, ei hyökkäyksellinen toimi. Ministerit tässä jo puhuivat siitä, että Suomi ei ole muuttamassa ydinaseita koskevaa lainsäädäntöä. Minusta tämä on tärkeää, koska jos haluaisimme antaa sen vaikutelman, että Nato-jäsenyys on hyökkäyksellinen, niin silloinhan tehokkainta olisi yrittää saada ydinaseita Suomen maaperälle. Tätä mielestäni ei todellakaan pidä tehdä, enkä itse asiassa usko kenenkään Suomessa sitä haluavan, enkä itse asiassa usko kyllä myöskään, että kukaan ydinasemaista haluaisi Suomelle ydinaseita tyrkyttää, aivan kuten ministerit totesivat.
Ja viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, haluaisin nostaa ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä esille sen, mitä valiokunta toteaa eduskunnan ja ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien pitämisestä informoituna Nato-päätöksenteosta. Mielestäni se linjaus, minkä teimme liittyessämme Euroopan unionin jäseneksi — että eduskunnan pitää olla informoitu ja että pitää saada ottaa kantaa, mitä EU-asioissa tapahtuu, suuren valiokunnan kautta — on hyvä esimerkki myöskin Nato-jäsenyyden ajalle, vaikka tietysti ne valiokunnat, jotka näitä Nato-asioita tulevat käsittelemään eduskunnassa, ovat ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta, niin että silloin kyseessä ei ole suuri valiokunta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Satu Hassi,363,2023-02-28T15:25:16,2023-02-28T15:28:19,Hyväksytty,1.1
2022_177_43,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Hänninen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_44,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Katja,Hänninen,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Viime perjantaina tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Vuoden aikana Ukrainan sodan kauhut ja Venäjän sotilaiden raakalaismainen käyttäytyminen siviilejä kohtaan ovat herättäneet huolta ja pelkoa meissä kaikissa. On ollut sydäntä raastavaa nähdä, millaisiin hirmutekoihin Venäjä on Ukrainassa kyennyt. Suomen onkin todella tärkeää jatkaa aktiivisesti Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista ja auttamista. Sodan pitkittyessä ukrainalaiset tarvitsevat apuamme yhä enemmän. Suomen ja EU:n on myös tehtävä kaikkensa, jotta Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja Ukrainaan saadaan oikeudenmukainen rauha.
Arvoisa puhemies! On tosiasia, että myös meidän turvallisuustilanteemme tai ainakin meidän turvallisuudentunteemme on radikaalisti muuttunut. Tärkeintä onkin taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus. Me kansanedustajat olemme kukin tehneet päätöksemme tässä haasteellisessa ja epävarmassa tilanteessa siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei. Täysin riskitöntä tai helppoa ratkaisua tähän muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen ei ole ollut tarjolla. Kun me viime keväänä käsittelimme tässä salissa Suomen Nato-jäsenyyttä, äänestin silloin liittymistä vastaan, ja päätökseni on edelleen sama. Näin ja näen yhä Suomen liittymisessä Natoon enemmän riskejä kuin hyötyjä.
Tämän menneen vuoden aikana olemmekin saaneet huomata, ettei Suomen liittyminen Natoon ole sujunut ongelmitta. Turkki ja Unkari eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä, eikä kukaan varmasti tiedä, koska se tapahtuu. Turkki on tehnyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksistä poliittisia pelinappuloita, joilla se pyrkii saamaan itselleen lisää poliittista liikkumatilaa. Tällaisessa välitilassa oleminen ei ole hyväksi meidän turvallisuudellemme.
Turkin Nato-peli on luonut myös Suomelle painetta joustaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa ytimestä, eli ihmisoikeusperustaisuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää, että Suomen Nato-prosessi on sellainen, että se kestää myöhempääkin tarkastelua emmekä myy periaatteitamme heti kättelyssä oikeusvaltiota rikkovan Unkarin tai laitonta hyökkäyssotaa käyvän Turkin edessä. Siksi meidän on myös pidettävä huolta siitä, että Nato-jäsenyys ei kavenna Suomen ulkopoliittista liikkumatilaa. Siksi meidän ei tule edelleenkään viedä puolustustarvikkeita tai aseita Turkkiin. Siksi meidän ei tule hyssytellä sanojamme Turkin edessä, vaan puolustaa ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta selkä suorana. Ihmisoikeuksia ei edistetä valikoiden, vaan aina johdonmukaisesti.
Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyyteen tulee suhtautua vakavasti ja harkiten, sillä se on todella suuri muutos turvallisuuspolitiikassamme. Itse olen pitänyt tärkeänä, että teemme kaikki päätökset maltillisesti emmekä sorru paniikkiratkaisuihin. Nato-prosessia on kuitenkin leimannut melkoinen kiire, ja viimeisin käänne tästä kiireestä nähdään siinä, että eduskunta nyt hyväksyy etukäteen tämän hallituksen Nato-esityksen, vaikka ratifiointiprosessi on vielä kesken. Mielestäni olisi ollut hyvä pitää kiinni aikataulusta, jossa Suomi hyväksyisi oman Nato-lainsäädäntönsä vasta Turkin ja Unkarin ratifiointien jälkeen. Kiirehtimällä tätä päätöstä Suomi menettää omaa valtaansa liittymisaikataulun suhteen.
On myös tärkeää keskustella siitä, millaisen roolin Suomi tulee ottamaan Nato-jäsenenä. Pidän tärkeänä, että Suomen jäsenyys Natossa on puolustuksellinen eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Nato-joukkoja. Suomen on jatkossakin oltava aktiivinen ydinaseriisunnan edistämisessä ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisessä. Suomen on myös allekirjoitettava ja ratifioitava YK:n ydinasekieltosopimus. Näinä aikoina ydinaseriisunta on tärkeämpää kuin koskaan. Naton sisällä Suomen on tehtävä tiivistä yhteistyötä erityisesti Pohjoismaiden kanssa eri jäsenmaiden ihmisoikeusongelmien esiin nostamiseksi ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi, ydinaseriisunnan edistämiseksi sekä Pohjolan pitämiseksi ydinaseettomana alueena.
Arvoisa puhemies! Rauhantyölle on nyt tilausta Euroopassa ehkä enemmän kuin koskaan. On tärkeää, että Suomi ei unohda roolia rauhanrakentajana. Suomen tulee jatkaa laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaansa ja toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla.
Kannatan edustaja Mustajärven tekemiä lausumia ja lain hylkäysesitystä, mutta totean samalla myös sen, että minusta on hienoa tässä salissa se, että meillä kansaedustajat kunnioittavat toisten ajatuksia, mielipiteitä, näkemyseroja. Kuitenkin meille kaikille yhteistä on Suomen puolustaminen ja Suomen pitäminen ulkona konflikteista, sodasta. Rauhantyö on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Katja Hänninen,1276,2023-02-28T15:28:20,2023-02-28T15:34:30,Hyväksytty,1.1
2022_177_45,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Ledamot Adlercreutz., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_46,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Anders,Adlercreutz,Kansanedustaja,R,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Ärade talman! Yhdyn täysin tähän edustaja Hännisen loppukaneettiin. On mielestäni itsestäänselvää ja hyvä asia, että tästäkin asiasta voi olla eri mieltä ja että sallitaan erilaisia mielipiteitä. Kannattaa muistaa, miten nopeasti mielipiteet tässäkin asiassa vaihtuivat. Presidentinvaaleissa vuonna 18 ainoastaan RKP:n edustaja oli Natoon liittymisen kannalla, nyt tätä asiaa tukee iso enemmistö. Siitä huolimatta asiasta voi olla monta mieltä ja kaikilla on oikeus omaan näkemykseensä tässä.
No, mikä tilanne on tällä hetkellä? Odotamme Unkarin ja Turkin ratifiointeja. Toivomme, että ne tapahtuvat Suomen ja Ruotsin osalta samaan aikaan, koska se helpottaisi samaan aikaan liittymistä, mikä on Naton toiminnan, Suomen turvallisuuspolitiikan, Naton puolustussuunnittelun näkökulmasta huomattavasti parempi asia kuin se, että se tapahtuisi eri aikaan. No, yhtä kaikki, meidän omat mahdollisuudet vaikuttaa tähän eivät ole olemattomat mutta kuitenkin rajalliset.
Samaan aikaan on selvää, että Natoon liittyessämme me emme luovu oikeusvaltioperiaatteestamme, me nimenomaan haluamme Natoon siksi, että pidämme sitä arvokkaana, pidämme sitä puolustamisen arvoisena ja haluamme vahvistaa puolustustamme koalition kautta, jotta voisimme säilyttää oikeusvaltion täällä jatkossakin. Siinä mielessä en ajattele, että tämä kaventaisi meidän ulkopoliittista liikkumavaraa vaan pikemminkin laajentaa sitä. Kun olemme Naton jäseniä, niin yksi uhkatekijä on poissa, ja se antaa luonnollisesti myöskin enemmän liikkumatilaa.
No, mitä tapahtuu liittymisen jälkeen? Minkälainen Suomi, Nato-Suomi, on? On ollut keskustelua pysyvistä Nato-tukikohdista. Natoon liittymisen jälkeen jokainen varuskunta on pysyvä Nato-tukikohta. Ne ovat osa Natoa, suomalaiset varusmiehet ovat käytännössä osa Naton joukkoja. Siinä mielessä keskustelu on ehkä hieman erikoinen. No, tuleeko tänne ulkomaalaisia, ikään kuin pysyviä joukkoja? Se on sitten toinen kysymys, ja historian merkit viittaavat siihen, että tuskinpa on näin. Näin ei ole tapahtunut uusissa Nato-maissa useaan vuosikymmeneen. Se tuskin on Natonkaan mielestä mielekästä. Suomen ja Ruotsin, ehkä etenkin Suomen, houkuttelevuus Naton näkökulmasta on nimenomaan se, että meillä on omat kyvykkyytemme. Meitä ei tarvitse normaalitiloissa tukea, mutta tietenkin kriisin sattuessa toivomme sitä ja tulemme sitä saamaan.
Toinen asia on tietenkin se, miten suhtaudumme... [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle — Jukka Gustafsson: Reippaat askeleet!]
Kyllä, kyllä. — ...puolustusmenojen tasoon. Tällä hetkellä olemme reippaasti kahden prosentin yläpuolella, mutta muutamassa vuodessa se uhkaa kääntyä alaspäin. Ja tässä julkisen talouden tilanteessa on tietenkin kaikilla puolueilla sitten syytä ottaa vakavasti ne puheet, joita tässäkin salissa nyt viime vuoden aikana on tehty. Eli pidetään se taso sen kahden prosentin yläpuolella — ei siksi, että se on Naton suositus, vaan siksi, että näemme nyt ihan toisella tavalla, mitä tarkoittaa se, kun on aseellisen hyökkäyksen kohteena, ja siksi kyvykkyyksistä on hyvä pitää kiinni.
Olemmeko olleet naiiveja tämän edessä? Varmaankin olemme olleet naiiveja. Ja ehkä etenkin näemme nyt, mitä se tarkoittaa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, kun demokratiavajeeseen ei reagoida, kun sysätään demokratia-analyysit sivummalle ja ajatellaan, että yhteydenpitoa on kuitenkin hyvä pitää, kauppaa on hyvä käydä, keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ja riippuvuussuhteita on järkevää rakentaa ilmeisestä demokratiavajeesta huolimatta. Kun näitä yhteyksiä rakentaa ja kun näitä siteitä vahvistaa demokratiavajeesta huolimatta, niin tulee luoneeksi itselleen myöskin turvallisuuspoliittisia haasteita, ja ne haasteet ovat lauenneet Euroopassa tämän vuoden aikana.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Anders Adlercreutz,1306,2023-02-28T15:34:30,2023-02-28T15:39:27,Hyväksytty,1.1
2022_177_47,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Mykkänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_48,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Käsillä on tämän eduskunnan selvästi tärkein yksittäinen päätös, historiallinen päätös. Tarkastelen tässä lyhyesti kolmea seikkaa:
Ensinnäkin tietysti on se suuri kysymys, että onko Suomen Nato-jäsenyydellä enemmän turvallisuuttamme vahvistava puoli vai riskejä lisäävä puoli. Minusta asia on sillä tavalla, että tässä maassa on jo pitkään lähdetty siitä, että todellisen sotilaallisen kriisin yhteydessä Suomi toimisi yhteistyössä länsimaiden kanssa. Siihen on luotu monenlaisia järjestelyitä, ja on lähdetty siitä, että näin sotilaallisen kriisin oloissa toimitaan. Ennen Ukrainan sodan, Venäjän hyökkäyssodan alkamista ajateltiin siten, että nykytilan kannalta on parempi, että emme ikään kuin heiluta venettä julkistamalla tai virallistamalla rauhan oloissa tätä sotilaallista liittoutumista. No, se maailma on nyt mennyttä, kuten kaikki tiedämme: ne jännitteet ovat ikään kuin purkautuneet ja maskit on otettu kasvoilta. Tässä tilanteessa on selvästi tärkeämpää pystyä valmistautumaan, harjoittelemaan, rakentamaan yhteispuolustussuunnitelmat, virallistaa salarakkaus läntisen liittouman kanssa, tehdä Suomesta Naton virallinen jäsen — vaikka Venäjä siitä toki omia johtopäätöksiään tekee, mutta niin se on tehnyt jo tästä vastakkainasettelun kärjistymisestä ilmankin tätä seikkaa. Eli Nato-jäsenyys ehdottomasti vahvistaa Suomen turvallisuutta, ja on erittäin hyvä, että olemme nyt siinä pisteessä, että eduskunta on asiasta lopullisesti Suomen osalta päättämässä.
Toinen kysymys on sitten se, olisiko kuitenkin viisaampaa odottaa, jotta olisi todennäköisempää, että varmistamme, ettemme lipsahda Natoon ennen Ruotsin jäsenyyden toteutumista. Olemme toki kaikki yhtä mieltä siitä, että paras ratkaisu myös Suomelle olisi se, että Suomi ja Ruotsi samanaikaisesti tulevat Naton jäseniksi, ja meidän turvallisuuttamme vahvistaa se, että puolustussuunnittelua voidaan alusta lähtien tehdä niin, että Ruotsikin on Naton täysjäsen. Kuitenkin on otettava huomioon, että maailmassa tapahtuu tuntemattomia yllätyksiä. Kuinka moni olisi vuosi sitten nähnyt, että olemme tilanteessa, jossa ensinnäkin sekä Suomi että Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä? Ja jos joku uskalsi sen ajatella jo vuosi sitten, niin sitä, että olisimme vuoden päästä tässä tilanteessa, että kaksi Naton jäsenmaata ylläpitää epävarmuutta uusien jäsenten liittymisestä, ei kukaan olisi etukäteen nähnyt. Myös seuraavan 12 kuukauden aikana voi tulla merkittäviä yllätyksiä. Asiat voivat mutkistua, ja tämä on minusta pääargumentti sille, että Suomen kannattaa omalta osaltaan tämä Nato-jäsenyyssopimus lopullisesti hyväksyä. Jos sitten asiat etenevät niin, että Suomi Naton jäseneksi tulee aikaisemmin kuin Ruotsi, niin se on kuitenkin parempi kuin minkäänlaisen epävarmuuden ylläpitäminen, jossa emme olisi vielä täysjäseniä emmekä ehtisi sen mukaisia toimenpiteitä Suomen puolustuksessa yhdessä liittouman kanssa tehdä. Lopulta on myös Ruotsille parempi, että Suomi on mahdollisimman nopeasti Naton puolustussuunnittelussa aktiivisesti jo mukana, kun vaihtoehto on, että emme kumpikaan sitä olisi. Mutta tehdään tietysti kaikkemme, että molempien asia etenisi, ja ei tässä kannata vielä nuolaista ennen kuin tipahtaa toki myöskään Suomen jäsenyyden toteutumisen osalta.
Kolmas kysymys liittyy sitten siihen, tuleeko meidän tehdä jotain kansallisia varaumia Nato-jäsenyydellemme tässä vaiheessa. Täällä salissa on nyt tehty muutamia lausumaehdotuksia, jotka siihen viittaavat, ja meidän lähtökohtamme kokoomuksessa on se, että ei tule tehdä varaumia. Meidän tulee olla aktiivinen Naton jäsen, joka rakentaa Natolle vahvaa puolustusta tällä maailmankolkalla. Mitä tulee osaamiskeskuksiin, tukikohtiin, johtoportaisiin, niin minun mielestäni Suomelle olisi etu, jos Suomeen perustettaisiin Naton osaamiskeskus. Puolustukseen liittyen se voisi olla arktiseen sodankäyntiin tai Itämeren merelliseen sodankäyntiin liittyvä tai johonkin muuhun asiaan. Meidän etumme on, että mahdollisimman moni Nato-maan upseeri saa henkilökohtaista kokemusta Suomessa työskentelystä, ja ennen kaikkea, että Suomi on ja se nähdään vahvana Naton luottotoimijana.
Kun me nyt Natoon liitymme, niin eiköhän oteta siitä jäsenyydestä hyöty irti eikä ikään kuin pyritä pysymään siinä eteisen lähettyvillä, kun joka tapauksessa täysjäseniä ollaan. Toivomme, että tällä periaatteella lähdetään jäsenyyttä eduskunnan vahvalla selkänojalla toimeenpanemaan ja tehdään Suomen turvallisuutta mahdollisimman paljon edistäviä ratkaisuja.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-02-28T15:39:30,2023-02-28T15:45:04,Hyväksytty,1.1
2022_177_49,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_50,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Meillä on toisessa käsittelyssä hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä siihen liittyvä ulkoasiainvaliokunnan mietintö. Lyhyesti sanottuna kyse on Natosta. Liittymällä Pohjois-Atlantin sopimukseen Suomesta tulee liittokunnan jäsen.
Yksimielisessä mietinnössä valiokunta odotusten mukaisesti puoltaa sopimuksen hyväksymistä. Mietinnössä todetaan seuraavasti: ”Jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt.”
Arvoisa puhemies! Omalta osaltani täytyy todeta: Kuten monet muutkin edustajat, suhtauduin aikaisemmin kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Monet käänsivät mielipiteensä heti, minä tein sen omasta mielestäni harkiten. Naton jäsenyydessä puolustuspoliittisen näkökulman lisäksi vaikuttivat omassa mielessäni ehkä jopa enemmän talouden näkymät, siis talouspoliittiset vaikutukset Suomen maakuvaan ja maariskiin.
Puolustusvoimamme ja puolustuskykymme ovat hyvässä kunnossa, ja arvioinkin, että meillä on enemmän annettavaa kuin opittavaa Natolta. Oma arvioni on, että jos olisimme rauhan aikana 90-luvulla liittyneet Natoon ja Naton kollektiiviseen turvallisuuden tunteeseen, en usko, että puolustuskykymme olisi nykyisellä tasolla.
Hyvät kollegat! Nyt eduskunta vie Nato-sopimusten hyväksymisen osaltaan päätökseen ennen vaaleja. Näin prosessi etenee mahdollisimman nopeasti sen jälkeen, kun Turkki ja Unkari ratifioivat hakemuksen. Ensisijaisena tavoitteena on se, että Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon yhtä aikaa ja mahdollisimman nopeasti. Turkin suhtautuminen Ruotsin Nato-jäsenyyden suhteen on kuitenkin herättänyt kysymyksen siitä, tulisiko Suomen edetä liittoon etukäteen ilman Ruotsia. Tälle löytyikin nyt helmikuussa 23 selkeää kannatusta puolueiden keskuudessa, ja sen vastustus on vähäistä. Myös tuoreessa asiantuntijapuheenvuorossa on korostettu, että tarvittaessa Suomen on mentävä ensin.
Arvoisa puhemies! Tämä ei varmasti tullut yllätyksenä kaikille Ruotsin päättäjille. Nimittäin nostin tämän vaihtoehdon avoimesti pöydälle Suomen ja Ruotsin puolustusvaliokuntien tapaamisessa jo 8. marraskuuta 2022. Kerroin heille, että jos Suomi hyväksytään aiemmin, niin mielestäni emme voi sitoa omaa Nato-jäsenyyttämme siihen, että menemme yhdessä ja odotamme Ruotsia. Toivoin toki, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon käsi kädessä. Mutta tässä on kaikki vielä mahdollista: ei ole mitään varmuutta, kenet ratifioidaan ensin. Toivon kuitenkin, että molemmat maat ovat pian Nato-jäseniä. Tämä vahvistaa Pohjolan yhteistyötä ja puolustusta.
Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on tutkimuksen mukaan koko ajan vahvistunut ja vankistunut. Taloustutkimuksen tammi—helmikuun vaihteessa 2023 tehdyn kyselyn mukaan 82 prosenttia on sitä mieltä, että Suomen päätös liittyä Natoon on oikea. Kansalaisten kanta on siis muuttunut yhtä lailla kuin päättäjien.
Arvoisa puhemies! Venäjän epäonnistunut hyökkäys avasi Nato-jäsenyytemme uuden oven — siis tarkoitan sitä, että Venäjä epäonnistui siinä tavoitteessaan, että heillä oli jonkinlainen kuvitelma vallata Ukrainaa ja Ukrainan pääkaupunki muutamassa päivässä, mutta siinä he epäonnistuivat. Tämä avasi meidän Nato-jäsenyydelle uuden oven, ja minua itseäni silloin vuosi sitten askarrutti muutama asia, jotka nousivat esiin myös julkisessa keskustelussa ja kansalaisten parissa. Näihin kysymyksiin ja jopa huoliin on syytä vastata avoimesti.
Ensimmäinen asia, jota olen itse pitänyt esillä puolustusvaliokunnassa: Mielestäni suurin kysymys, mikä on liittynyt Natoon, on se, mitä ovat lähetettävät joukot. Mietinnössä huomautetaan tähän liittyen, että asevelvollisten, siis varusmiesten ja reserviläisten, osalta osallistuminen kansainvälisiin aputehtäviin perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että meidän sotilasvalaa ei mennä rukkaamaan. Sotilasvalassa vannotaan seuraavasti: ”Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa.” Eli näihin Naton tehtäviin käytettäisiin ensisijaisesti sellaista Puolustusvoimien henkilöstöä, joka on vapaaehtoisesti sitoutunut Puolustusvoimien kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien ammattihenkilöstöä kuitenkin voidaan tarvittaessa määrätä näihin tehtäviin.
Toinen asia on Naton ja sen muiden jäsenvaltioiden joukkojen saapuminen Suomen alueelle. Se perustuu aina Suomen nimenomaiseen pyyntöön tai suostumukseen.
Arvoisa puhemies! Edellisten lisäksi julkisuudessa palstatilaa saa keskustelu ydinaseista [Puhemies koputtaa] ja Suomen nykylainsäädännön suhtautumisesta niihin. Tähän aihepiiriin mietinnössä huomautetaan, että Suomen ja Naton välisissä neuvotteluissa ei ole tullut esiin seikkoja, jotka perustelisivat Suomen ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista. Itse en ydinaseita Suomeen halua sijoitettavan.
Lisäksi myös Ahvenanmaan asema on noussut esiin. Liittymiskeskusteluissa ei kuitenkaan mietinnön mukaan esitetty vastalauseita liittyen Ahvenanmaan kansainvälisoikeudelliseen asemaan. Itse toivoisin ahvenanmaalaisten suorittavan asepalveluksen kuten muutkin suomalaiset.
Arvoisa puhemies! — Luen tämän lyhyen lopun vielä. — Viimeinen mainitsemisen arvoinen huoli on liittynyt liittokunnan tuomiin kustannuksiin. Mietinnön arvion mukaan hinta vuositasolla tulee olemaan 70—100 miljoonaa euroa. Vaikka summa voi maallikosta tuntua isolta, on se lopulta saatuun hyötyyn nähden melko pieni. Vertailun vuoksi maamme puolustushallinnon määrärahoiksi esitettiin yli kuusi miljardia euroa vuoden 2023 budjettiin.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä sanoa, [Puhemies: Nyt totean, että aikataulua on ylitetty aivan liikaa!] että toivoisin, että Nato ottaisi myös roolia rauhan palauttamiseksi Ukrainan ja Venäjän välillä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-28T15:45:07,2023-02-28T15:53:56,Hyväksytty,1.1
2022_177_51,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Totean, että täällä on kymmeniä puheenvuoroja, ja jos jokainen ylittää minuutilla tai puolellatoista, niin se tarkoittaa sitä, että istunto pitkittyy niistä hirveästi ja ihmiset joutuvat odottamaan loppupäässä, elikkä pysytään näissä ajoissa. — Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_52,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomalaiset tekivät nopeasti ja harkitusti ja ajassa päätöksen ja suunnanmuutoksen liittyä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon. Tämän tapahtumaketjun jatkumona eduskunta teki viime keväänä päätöksen hakea Nato-jäsenyyttä. Kiitos eduskunnalle ja meidän hallituksellemme ja myös sitten meidän päämiehillemme erinomaisesta käsittelystä viime keväänä. Saatiin varmaan kaikki kansanedustajat riittävä tietopohja siitä, mikä on Nato ja mitä se tulee meille, Suomelle merkitsemään. Nato-jäsenyyden hakemisen puolella oli vahva enemmistö niin kansasta kuin myös täällä eduskunnassa.
Suomen ulkopolitiikan suunnanmuutos tapahtui hetkessä ja suomalaisten tuella yksituumaisesti. Yksituumaisen ulkopolitiikan yksituumainen käännös syntyi. Nyt käsitellään sitten loppuun Pohjois-Atlantin sopimuksen ja Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen käsittelyä, ja Nato-jäsenyydestä alkaa uusi aika Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Suomi kulkee Natoa kohti päättäväisesti, kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa Nato-jäsenyyden merkitsevän tärkeää perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittouman suorituskyvyt. Jos Suomea vastaan Naton jäsenenä kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuu liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen harjoitusten, yhteisen puolustuksen järjestelyn mukaisesti. Vastaavasti Suomella on velvollisuus tukea muita hyökkäyksen kohteeksi joutuneita liittolaisia.
Nato-jäsenyys ei muuta Suomen keskeisimpänä ulkopoliittisena vaikutuskanavana ja Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteistyönä suhdetta EU:hun. Natoon liittyminen on Suomen merkittävin Euroopan unionin liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan. Naton jäsenvaltiot ottavat huomioon kuulumisen Natoon ja harjoittavat ulko- ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa siitä lähtökohdasta, että ne ovat Naton jäseniä. Liittymisellä on siten myös Suomen poliittista liikkumavaraa kaventavaa merkitystä. Nato-jäsenenä Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen.
Mielestäni ulkoasiainvaliokunnan mietintö on erittäin hyvä. On tietenkin itsestäänselvyys tässä asiassa, että Suomi vahvistaa omia puolustusvoimiaan, omaan asepalvelukseen ja maanpuolustuksen henkeen perustuvaa asepalvelusta, mutta on erinomainen asia tässä ajassa, että Suomi ei seurannut joidenkin Keski-Euroopan maiden ja Ruotsin esimerkkiä viime vuosikymmeninä ajaa alas omaa armeijaansa. Päinvastoin se taisi olla meille hyöty, saimme silloin panssarivaunuja ja muita tarvikkeita edullisesti ostaa. Eli Suomella on hyvä asema tällä hetkellä, ja voimme olla myös tukemassa Ukrainaa heidän hätänsä tilanteessa.
Joku sana vielä tästä taloudesta: Vuotuinen yhteisen Naton jäsenyys tulee maksamaan meille vuosittain noin 70—100 miljoonaa euroa, ja sitten on vielä Naton ohjeistusta, että materiahankintojen osuus puolustusbudjetista tulisi olla yli 20 prosenttia, ja se Suomessa näin onkin. Jäsenyyden myötä puolustusmenot laskevat nykyistä kattavamman Nato-laskukaavan mukaisesti laskemalla, tai kansallista budjetointia on kehitettävä jatkossakin, että kaikki Nato-jäsenyyden aiheuttamat kustannukset eri hallintoaloilla voidaan lukea mukaan tähän kahteen prosenttiin.
Tavoitteeseen: Nato-jäsenyys ei saa puolustusmenojen osalta heikentää Suomen budjettiprosessiin kuuluvia demokratia- eikä läpinäkyvyyden vaatimuksia. Tämä oli myös meidän, valtiovarainvaliokunnan, kannanotossa. Yhtenä asiana tähän positiiviseen seikkaan on vielä se, että Natolla on omia hankintoja noin 700 miljoonaa, ja näen siinä myös suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia olla mukana tässä yhteistyössä. Näen osaltani, että Natoon liittyminen on taloudellisesti ja toiminnallisesti ja tässä tilanteessa erittäin tärkeää. Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli tosi raakalaismainen, ja se on vauhdittanut varmaan meidän prosessiamme, meidän mielialojamme, mutta me haemme nyt tällä hetkellä Natosta turvaa.
Kannatan huomisessa äänestyksessä liittymistä ja Nato-sopimuksen hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2023-02-28T15:54:08,2023-02-28T15:59:19,Hyväksytty,1.1
2022_177_53,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Laakso, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_54,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sheikki,Laakso,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Olen todellakin niitä edustajia, jotka eivät ole kannattaneet Natoa aikaisemmin, ei ennen kuin tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan toteutui. Oma syyni ei ole niinkään ollut se, että olisin nähnyt Natoa uhkana niin, että oltaisiin puhuttu puolustuspoliittisista asioista, vaan oikeastaan oma kantani on koko ajan ollut lähinnä talouspoliittinen johtuen siitä, että kun en ole nähnyt syytä siihen, että oltaisiin Natoon kuuluttu, niin olen nähnyt, että turha on sitten myöskään ketään sillä asialla niin kauheasti kiusata, ja näin ollen olisi tehty tilanne, että olisi kärsitty idänkaupassa tämän Nato-jäsenyyden vuoksi. Idänkauppa tietysti on aika paljon pienentynyt siitä, mitä se on ollut, mutta näen kuitenkin asian niin, että siellä olisi ollut kuitenkin aika isot mahdollisuudet kaupankäynnin parantamiseen siinä kohtaa etenkin, jos siellä olisi lähestytty ajatuksena länttä kohti muutenkin, niin kuin jossain vaiheessa, pari—kolmekymmentä vuotta sitten, rupesi hetkittäin jopa näyttämään. Näin silloin, että meillä ei ole niin sanotusti Natoon sellaista tarvetta — en nähnyt sotilaallista uhkaa enkä oikein muutakaan.
Loppujen lopuksi se, että olen tällä hetkellä Naton kannalla, ei edelleenkään johdu siitä, että pelkäisin niin kauheasti sitä, että Venäjä Suomeen hyökkäisi. En tulkitse Ukrainaa ja Suomea samalle viivalle siinä nähden, miten politiikka Venäjällä menee, mutta tällainen uhka ja vaara kuitenkin todellisuudessa on. Mutta yksi syy, minkä takia kannatan Natoa, ovat edelleen talouspoliittiset syyt. Näen sen asian näin, että ulkomailla — etenkin tuolla vähän kauempana olevat maat, jotka saattaisivat haluta investoida Suomeen — ei olisi mitään järkeä heidän näkemyksensä kannalta investoida Suomeen, koska vaara on siinä, että... Kun ehkä nyt tälläkin hetkellä on Venäjällä olleita laitoksia, jotka ovat jääneet rajan toiselle puolelle, ja niitä ei voida hyödyntää, niin miksi kukaan ulkomaalainen investoija ottaisi riskiä ja siirtäisi tuotannon rajan tälle puolelle, jos ei se raja ole Nato-raja? Eli tilanne on se, että näen todella haasteelliseksi, että me voitaisiin uskotella etenkin kauempana oleville ulkomaalaisille investoijille sitä turvallisuudentunnetta, sitä, että meihin voi tänne investoida pelkäämättä sitä, että ne investoinnit valuvat hukkaan, kun jossain vaiheessa rajan yli tulisikin tänne porukkaa.
Tästä syystä en rehellisesti sanottuna oikein käsitä, minkä takia vasemmistoliittokin pelottelee tässä asiassa ihmisiä ydinaseilla. Kuitenkin rehellisesti sanottuna kaikesta niin sanotusti ammattilaisten datasta me tiedetään, että me tullaan itse päättämään, tuleeko tänne ydinaseita vai eikö tule. Me tullaan päättämään monista muistakin asioista. Ei meille tänne väkisin tehdä yhtään ainutta tukikohtaa tai mitään muutakaan vastaavaa. Kyllä löytyy niitä muita maita, minne ne tukikohdat voidaan ottaa, ja joku jopa haluaakin niitä.
Sen verran haluan vielä tässä itse asiassa edustaja Hänniselle mainita, että otitte hienosti puheeksi sen, miten hienoa on täällä olla eri mieltä, ja olen kanssanne samaa mieltä ja kaikesta sydämestä haluaisin yhtyä teidän puheeseenne. Mutta harmittavasti olen niin usein kokenut olevani tuolla omassa pilttuussani tässä neljän vuoden aikana, kun olen ollut vähemmistössä, ja sen, kuinka paljon siinä on saanut likapyykkiä kohdistuen meihin. Ja toivoisin niin, että pidettäisiin tämä linja muissakin keskusteluissa, että meillä saa olla eri mieltä ja kunnioitettaisiin erimielisyyttä. Meillä olisi paljon mukavampaa täällä jatkossakin. Katsotaan nyt, kuka tietysti täällä reilun kuukauden päästä enää tulee olemaankaan.
Sen verran mainitsen vielä kyllä Ruotsin asemasta, että kun on ollut puhetta siitä, liitytäänkö Ruotsin kanssa samaan aikaan vai ei, niin tilanne on se, että näen sen asian niin, että kyllä me jokainen joudutaan kuitenkin rehellisesti sanottuna vastaamaan siitä omasta toiminnastamme. Ja tilanne on se, että Ruotsin osalta on kuitenkin niin, että kun Suomi liittyy Natoon, niin Ruotsi on vähän suojassa siellä, ja kyllähän me kaikki tiedetään, että Ruotsi tulee kyllä perässä sinne Natoon. Ei voi niin käydä, ettei Ruotsi sinne liittyisi. Tiedetään ihan tasan tarkkaan, mikä on Ruotsin murhe tämän asian kanssa. Ja jos nyt tietystä maasta oleva johtaja haluaa vähän nokitella, niin antaa hänen nyt sitten vähän aikaa nokitella, mutta me tiedetään, että ei hän loppujen lopuksi pysty kauhean pitkään sitä nokitteluakaan tekemään.
Arvoisa puhemies! Vielä ihan lopuksi haluan sanoa sen verran, että edustaja Turtiainen keuli tässä vähän aikaisemmin ja yritti saada luotua sellaista kuvaa, että täällä pelättäisiin Turtiaista. Voin alleviivata, että täällä ei kukaan pelkää Turtiaista, vaikka hänellä olisi maski ja hame päällään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Sheikki Laakso,1426,2023-02-28T15:59:24,2023-02-28T16:05:17,Hyväksytty,1.1
2022_177_55,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_56,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Hieno, historiallinen päivä saada olla käsittelemässä Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin sopimukseen. Suomen kansa on ilmaissut vahvan tahtonsa liittyä Natoon. On suuri kunnia saada Suomen kansan edustajana olla tätä päätöstä nyt tekemässä. Natoon liittyminen ei ole ketään vastaan, vaan se on rauhan puolesta, se on sekä Suomen että koko Euroopan turvallisuuden lisäämiseksi. Siksi äänestän huomenna ”jaa”, kun Suomen Natoon liittymisestä päätetään.
Arvoisa puhemies! Vaikka pääsemme siis pian Naton turvatakuiden piiriin, meidän on jatkossakin pidettävä huolta omasta vahvasta, uskottavasta puolustuksestamme. On tärkeää, että Suomi jatkossakin ylläpitää omaa puolustustaan niiden periaatteiden pohjalta, joiden pohjalta aiemminkin on toimittu, että meillä on periaate koko maan puolustamisesta, joka pystytään parhaiten hoitamaan niin, että meillä on yleinen asevelvollisuus ja laajaan reserviin perustuvat iskukykyiset puolustusvoimat. Naton jäsenenä pääsemme nyt tekemään entistä syvempää yhteistyötä eri puolustushaarojen, eri aselajien koulutuksen ja harjoittelun osalta, ja uskon, että puolustusvoimistamme tulee näin entistä suorituskykyisemmät. Samaan aikaan voimme kyllä Natoon liittyen myös liittyessämme olla iloisia ja ylpeitä siitä, että moni Nato-maakin toivoo tällä hetkellä olevansa enemmän kuin Suomi. Oma puolustuskykymme on pidetty hyvällä ja korkealla tasolla, ja näin moni Euroopan maa myös tällä hetkellä toivoisi.
On totta, että tämä Suomen kansan sydänten kääntyminen Naton puoleen tapahtui historiallisessa ja surullisessa tilanteessa, jossa Venäjän imperialistinen politiikka on muuttunut rajuksi tuhoamissodaksi Ukrainassa. Sodan varjot Euroopan yltä saadaan haihdutettua ainoastaan sillä, että tuemme Ukrainaa voittamaan, että tuemme Ukrainaa heidän oikeutetussa puolustustaistelussaan. Nato ei ole millään tavalla tämän sodan osapuoli, mutta ne kansakunnat, jotka ovat vapaasta tahdostaan liittyneet yhteen muodostaakseen Naton, ovat tietysti koko maailmassa rauhan ja kansakuntien itsemääräämisoikeuden airuita, ja meidän tulee yhdessä varmistaa, että Venäjän aggressio Euroopassa padotaan. Onkin Suomelta merkittävä teko ukrainalaisten puolesta, että liittymällä Natoon osoitamme myös Venäjälle, että emme pelkää, että terrorin edessä emme taivu ja että tällaista uhkaa, jonka he haluavat sotilaallisella aivan silmittömällä raakuudellaan Euroopalle asettaa, vapaa maailma ei pelkää.
Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että Suomi nyt saa tämän Nato-prosessinsa omalta osaltaan päätökseen. Huominen äänestys ja sitä seuraava lain vahvistaminen ja vielä sitten valtioneuvoston päätös lain voimaantulosta saattavat Suomen osalta liittymisprosessin loppuun. Näen niin, että sen jälkeen on Naton, Nato-maiden, käsissä, milloin Suomi sitten Natoon hyväksytään. Todella toivon, että sekä Suomi että tärkeä liittolaisemme ja kumppanimme Ruotsi tullaan hyväksymään Natoon tämän kevään aikana, mutta tämän hyväksymisprosessin eteneminen on tietysti Nato-maiden käsissä. Mikäli kävisi niin, että Suomi tullaan Natoon hyväksymään ennen Ruotsin jäsenyyttä, Suomi on aktiivinen puhumaan sen puolesta, että myös Ruotsi Natoon hyväksytään. Ja toki mikäli tilanne olisi toisinpäin, toivon todella samaa myös tulevilta Nato-liittolaisiltamme Ruotsissa, että he toimisivat Suomen jäsenyyden puolesta.
Arvoisa puhemies! Olen hyvin toiveikas, luottavainen sen suhteen, että heinäkuussa Naton Vilnan huippukokouksessa Suomen siniristilippu liehuu siellä muiden vapaiden kansakuntien, muiden länsimaiden kanssa samassa rivissä vapauden symbolina samalla tavalla kuin se tänään hienosti liehuu täällä Helsingin kattojen yllä Kalevalan päivänä suomalaisen kulttuurin kunniaksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-28T16:05:21,2023-02-28T16:11:02,Hyväksytty,1.1
2022_177_57,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Könttä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_58,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Meillä Suomen kansanedustajilla näillä valtiopäivillä on historialliset hetket käsissä. Tämä päätös on erittäin merkittävä koko kansakunnan kannalta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, siis liittyä Naton jäseneksi. Tätä päätöstä on kunnia olla tekemässä, ja tätä tietenkin kannatan.
Olennaista Suomen puolustamisessa ennen, nyt ja jatkossa on vahva maanpuolustustahto, siis että me suomalaiset koemme Suomen niin hyväksi maaksi, sellaiseksi yhteiskunnaksi, että me haluamme tätä isänmaata puolustaa. Näin on ollut, ja näin tulee olla myös jatkossa. Suomessa on yksi Euroopan korkeimmista maanpuolustustahdoista, ja on edelleen, jatkossakin, tärkeää, että me huolehdimme siitä, että maanpuolustustahto säilyy korkealla tasolla, että siihen panostetaan, että kaikki kokevat olevansa maan puolustajia. Maanpuolustusvelvollisuus on perustuslaissa, ja siitä on pidettävä kiinni, että tätä velvollisuutta me suomalaiset myös noudatamme. Ylipäätään, kun puhutaan Suomen puolustamisesta, on yleinen asevelvollisuus aivan keskeisessä osassa, että meillä on laaja reservi, että koko maata puolustetaan, jokaista niemeä ja järveä, jokaista kaupunkia ja kylää. Tämän asevelvollisuuden kehittämisessä on ollut laajaa yhteistä parlamentaarista henkeä. Uudistamme järjestelmää siten, että meillä tulee toivottavasti jo seuraavalla vaalikaudella kutsunnat kaikille. Yritämme lisätä naisten osuutta asevelvollisuuden suorittaneiden parissa, ja sen lisäksi muun muassa siviilipalvelusta ollaan kehittämässä siihen suuntaan, että se palvelee paremmin Suomen yhteiskuntaa erilaisissa kriiseissä. Pidän tärkeänä, että asevelvollisuuden uudistamista vakaasti jatketaan myös tulevaisuudessa, sillä jokaisella suomalaisella on oma roolinsa ja tehtävänsä, mikäli isänmaa tukea ja apua tarvitsee.
Puolustuksesta ja turvallisuudesta ei muutenkaan saa tinkiä. Meillä on historiassa valitettavan huonoja esimerkkejä kaudelta 11—15, kun puolustuksesta leikattiin. Näitä virheitä ei saa toistaa, ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että tällä eduskuntakaudella tämä hallitus opposition tuella, jo ennen Venäjän täysin brutaalia ja hyväksymätöntä sotaa Ukrainaan, nosti puolustuksen määrärahoja ja tätä turvallisuuteen panostamista on tällä kaudella tehty muutoinkin. Tällä linjalla pitää jatkaa, ja pidän äärettömän tärkeänä sitä, että Suomi pysyy tuossa Naton suosituksessa, että puolustusmääräraha on kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä täytyy myös seuraavan eduskunnan, seuraavan hallituksen huolehtia, että näin tulee olla. Meillä on Laivue-hankkeen ja Ilmavoimien uudistamishankkeen jälkeen Maavoimien vuoro, ja aina kun huolehditaan siitä, että meillä on iskukykyiset puolustusvoimat, hyvä kalusto, motivoitunut henkilöstö ja asevelvollisuusarmeija, niin silloin voimme kyllä nukkua yömme rauhassa täällä jatkossakin. Tähän muuten myös Nato-jäsenyys auttaa: se lisää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta, se vakauttaa Pohjolaa. Meidän on tärkeää tässä jäsenyyden realisoituessa puolustaa nimenomaan omaa rooliamme Pohjoismaana, Pohjolan turvallisuutta, ja tätä kautta Ruotsin jäsenyys yhdessä Suomen kanssa, yhteisymmärryksessä Suomen kanssa, on tärkeä lisä. Ruotsi tuo myös Suomelle puolustussyvyyttä, ja yhteispuolustussuunnitelma on Suomenkin puolustamisen kannalta tärkeä.
Pidän erittäin hyvänä tätä polkua, jonka olemme ottaneet, jossa vakaasti harkiten oppositio ja hallitus yhdessä koko valtionjohdon johtamana on tätä Nato-prosessia vienyt eteenpäin vakaasti ja harkiten. Niin kuuluu ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa, ja siitä voin kansanedustajana olla äärettömän ylpeä, että huolimatta niistä arkipäiväisistä, joskus pienistäkin riidoista, joista me poliitikot tuppaamme riitelemään, niin kriisin keskellä, kun kysymys on oikeasti isoista asioista, jotka vaikuttavat tämän kansan tulevaisuuteen, me olemme löytäneet toisemme yhdessä yli hallitus—oppositio-rajojen, keskittyneet siihen, mikä on tärkeää, ja laittaneet nuo päivänpoliittiset, joskus vähän vähäpätöisetkin asiat sivuun.
Arvoisa puhemies! Nato-jäsenyyden myötä puolustusteollisuudelle avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Olemme nyt huomanneet sen, että on ollut aivan oikein säilyttää kotimaista puolustusteollisuutta huoltovarmuuden näkökulmasta. Huoltovarmuuteen liittyvät tietysti myös oma energiantuotanto, ruuantuotanto, kriittinen infrastruktuuri, mutta puolustusteollisuudella on jäsenyyden toteutuessa erittäin isot mahdollisuudet myös laajentaa vientiä ja osoittaa se kotimaisen puolustusteollisuuden laatu, jonka uskon kelpaavan niin Nato-maille kuin laajemminkin maailmalle. Vaikka tämä taustasyy on erittäin surullinen, siis Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan, niin on totta, että puolustusteollisuus kotimaassa on tästä hyötynyt ja omassa kotimaakunnassani Keski-Suomessa, niin Laukaassa, Jämsässä kuin vaikkapa Karstulassa ja Jyväskylässäkin, puolustusteollisuuden tilauskirjat ovat täynnä ja työpaikat ovat lisääntyneet, kuten myös Puolustusvoimien puolella.
Puhemies! Ylipäätään Suomen kannalta on kysymys sitten siitä, millainen Nato-jäsen Suomesta syntyy tai muodostuu, miten suhtaudumme näihin tukikohtakysymyksiin tai esikuntakysymyksiin. Tästä on syytä olla keskustelua, ja vapaa keskustelu on se, jota minä puolustan. Nimenomaan haluan Suomen Nato-jäseneksi, jotta me voimme jatkossakin täällä keskustella vapaasti, ja on itseisarvo sekin, että on ihmisiä, jotka ovat eri mieltä toistensa kanssa, mutta näistä isosta kysymyksistä on hyvä olla ulko- ja turvallisuuspoliittinen konsensus. On Suomen etu, että ulkopolitiikkaa johdetaan yhteistoiminnassa, ja silloin kun rajat ylittäen — siis oppositio—hallitus-rajat ylittäen, olivat hallituspuolueet ja oppositiopuolueet mitkä hyvänsä — teemme yhdessä ulko- ja turvallisuuspoliittisia valintoja, silloin tämä kansa pärjää parhaalla mahdollisella tavalla.
Vielä lopuksi haluan sanoa, että Nato-jäsenyys on isänmaan turva, ja tulen huomenna äänestämään Nato-jäsenyyden puolesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-02-28T16:11:11,2023-02-28T16:18:34,Hyväksytty,1.1
2022_177_59,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kaleva, poissa. — Edustaja Kankaanniemi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_60,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Suomen liittyminen puolustusliitto Natoon on historiallinen päätös. Tärkeimpänä perusteena on isänmaamme sotilaallinen turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa — ei siis ketään vastaan, vaan Suomen puolesta. Sopimus on kaksipuolinen: samalla, kun saamme lisää turvaa, sitoudumme antamaan panoksemme muiden samaan puolustusliittoon kuuluvien maiden turvallisuuden takaamiseen. Aika tulee näyttämään, minkälaisiin tilanteisiin joudumme.
Päätökset Natossa tehdään niin sanotulla konsensusperiaatteella. Suomella on vaikutusmahdollisuuksia, mutta realismia ei ole vastustaa toistuvasti enemmistön kannattamia päätöksiä. Näitä tilanteita ei ole syytä liioitella, mutta niistä ei myöskään ole syytä vaieta. Kansallisesta turvallisuudestamme joudumme maksamaan sekä taloudellisesti että ehkä myös poliittisesti. Toisaalta liitymme turvallisuuspoliittisesti siihen läntiseen viiteryhmään, johon kuulumme.
Arvoisa puhemies! Omasta puolustuksesta on jatkossakin tärkeää pitää huolta. Tähän Nato myös velvoittaa. Se merkitsee monenlaisia panostuksia. Näihin nyt liittyessämme sitoudumme ja olemme tietoisesti valmiita. Valtiojohtomme on pyrittävä huolehtimaan siitä, että myös muut Nato-maat huolehtivat osuudestaan, koska yhdessä olemme vahvoja. Monien muiden maiden osalta on paljon toivomisen varaa.
Kuluneen vuoden aikana keskustelu Suomessa on pyörinyt vahvasti ja perustellusti Nato-jäsenyydessä. Tulevalla vaalikaudella on kansallinen huoltovarmuutemme nostettava keskeiseksi teemaksi ja toimenpiteiden kohteeksi taloudellisesti ahtaissakin oloissa. Se on tärkeää kokonaisturvallisuutemme kannalta.
Arvoisa puhemies! Suomen kansa on erilaisissa kyselyissä antanut laajan tukensa tälle hankkeelle. Tasavallan presidentti, hallitus ja eduskunta — erityisesti eduskunnan puhemies — ovat toimineet asiantuntijoita kuullen hyvässä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä Ruotsin kanssa. Ulkoasiainvaliokunta, jonka työskentelyyn sain osallistua varajäsenenä, teki huolellista ja perusteellista työtä laatiessaan mietinnön, joka on yksimielinen ja jossa se esittää Suomen liittymissopimuksen hyväksymistä.
On murheellista, että olemme joutuneet kokemaan ja näkemään Ukrainan kansan valtavan hädän ja kärsimyksen. Se herätti meidät kaikki uuteen todellisuuteen, jossa nyt olemme. Tämän joutuvat tunnustamaan nekin, jotka ajattelevat liittoutumisesta toisin. Erilaisia näkemyksiä on kuitenkin syytä sinänsä arvostaa.
Arvoisa puhemies! Koen, että tämä päätös on rauhantyötä, johon meidän on aina panostettava. Näillä ajatuksilla tuen päätösehdotusta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-02-28T16:18:40,2023-02-28T16:22:35,Hyväksytty,1.1
2022_177_61,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Niikko poissa, edustaja Kopra poissa, edustaja Kiljunen Kimmo poissa. — Edustaja Torniainen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_62,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ari,Torniainen,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Tämän eduskuntakauden aikana olemme eläneet täysin poikkeuksellisia aikoja, lähes tämän koko eduskuntakauden. Kun eduskuntakausi alkoi, niin koronapandemia tuli myöskin Suomeen ja koko maailmaan. Olemme myöskin koronapandemiasta kärsineet, ja sen seurauksia edelleen on ilmassa.
Venäjän raaka hyökkäyssota Ukrainaan mullisti maailman. Se on vaikuttanut myöskin meidän työhömme täällä eduskunnassa erittäin paljon, ja nyt olemme olleet prosessissa, jossa Suomi on liittymässä Natoon. Ja liittyen siihen prosessiin, miten se täällä eduskunnassa on käyty, kiitos eduskunnan puhemiehelle siitä työstä, kiitos ministereille, kiitos tasavallan presidentille ja kiitos kaikille virkamiehille ja kiitos kaikille kollegoille siitä lähes yksituumaisuudesta, miten sitä prosessia on viety eteenpäin. Nyt olemme omalta osaltamme loppumetreillä tässä prosessissa.
Naton tärkein tehtävä on taata jäsenvaltioidensa turvallisuus poliittisin ja sotilaallisin keinoin. Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, Nato-jäsenyys merkitsee tärkeän perusratkaisun tekemistä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta. Jäsenyyden merkittävin vaikutus Suomelle on se, että Suomi tulee osaksi Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piiriin. Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevä vaikutus on nykyistä huomattavasti suurempi, koska sen takana ovat koko liittokunnan suorituskyvyt. Natolla on varmasti paljon annettavaa Suomelle, mutta tosiasia on myös, että Suomella on paljon annettavaa Natolle, ja uskon, että tulevat vuodet tulevat myöskin osoittamaan Suomen tärkeän merkityksen Natolle.
Natoon liittyminen on Suomen merkittävin Euroopan unioniin liittymisen jälkeen tehty ulko- ja turvallisuuspoliittinen ratkaisu, ja sillä on kauaskantoisia vaikutuksia Suomen asemaan myös tulevaisuudessa. Olemme siis tekemässä täällä äärettömän tärkeää ja kauaskantoista ratkaisua. Kun toivottavasti Suomi erittäin nopeasti on Naton täysjäsen, niin Naton jäsenenä Suomi jatkaa aktiivista ja ennakoivaa diplomatiaa sekä globaalia vakautta edistävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka myöskin perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen.
Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut ja on edelleen erittäin vahva maanpuolustustahto, ja itse vilpittömästi uskon, että se maanpuolustustahto jatkuu myös vahvana Natoon liittymisen jälkeenkin. Olisi erittäin toivottavaa, että Suomi ja Ruotsi hyväksyttäisiin Naton jäseniksi samanaikaisesti, mutta on kuitenkin tärkeää, että nimenomaan tämä eduskunta vie nyt tämän prosessin omalta osaltaan maaliin asti siihen pisteeseen, että Suomi voidaan hyväksyä Naton jäseneksi ja nämä sopimukset huomenna, toivottavasti mahdollisimman laajalla yhteisymmärryksellä, hyväksytään täällä eduskunnassa. Itse vilpittömästi toivon, että eduskunta on mahdollisimman runsaslukuisesti paikalla äänestämässä liittymisen puolesta, sopimusten hyväksymisen puolesta. Itse kannatan Nato-sopimuksen hyväksymistä ja toivon, että mahdollisimman monet kollegat ovat samalla kannalla.
Arvoisa puhemies! Kannatan sopimusten hyväksymistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ari Torniainen,1120,2023-02-28T16:22:54,2023-02-28T16:28:06,Hyväksytty,1.1
2022_177_63,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Edustaja Kalmari, poissa. — Edustaja Myllykoski. [Jari Myllykoski: Käykö paikalta?] — Sopii, koko puheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_64,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Itse kannatan Nato-sopimusta sinällään siinä muodossa kuin se on annettu, koska olen sen puolesta äänestänyt. Minulle on vaan todella hankalaa demokratian nimissä olla kannattamassa sitä, että tämä eduskunta hyväksyy sopimuksen. Tämä eduskunta on tekemässä päätöstä, jonka mahdollisesti seuraavan eduskunnan on otettava vastaan meidän päätöksenä. Se saattaa pahimmillaan tarkoittaa sitä, että nykyinen presidentti ei ole enää sitä hyväksymässä, tekemässä sitä päätöstä, vaan seuraava. Emme voi tietää. Kuten keskustelussa liittymisestä toin esille, me emme päätä meidän liittymisestämme. Siinä vaiheessa totesin, että emme voi sitä sopia ja päättää, koska Turkki tai joku muu voi tehdä päätökset meidän puolestamme liittymisajankohdasta. Tämä ajankohdan ristiriitaisuus ei ole minun mielestäni demokratian kannalta sellaista, mitä haluaisin, että tehdään. Itsessään liittymissopimusta en vastusta, mutta tämä menettely ei ole minulle ja minun demokratiakäsitykselleni se oikea tapa hoitaa näitä asioita.
Haluan puheenvuorossani myös nostaa esille edustaja Mäenpään tuomat seikat henkilöstön käytöstä mahdollisesti liittymisen jälkeen, jotka ovat varteenotettavia. Täytyy myös ymmärtää se seikka, onko meillä ammattisotilaat ja vakituinen palvelusväki vai onko meillä asevelvolliset ja sitten meidän reservi kuinka käytettävissä Nato-joukkojen kanssa. Hyviä asioita keskustella.
Ja en ole ollenkaan pahoillani, että edustaja Mustajärvi on nostanut esille keskeisiä asioita omassa lausumassaan: ”Eduskunta edellyttää, että Suomi ilmoittaa, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita, ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun.” Meillä lainsäädäntö ydinaseiden kannalta on toki jo tällä hetkellä ehdoton ja kielteinen, mutta näkisin näin suomalaisena, kun meille nyt kuitenkin rauhan asia ja ydinaseet ovat olleet keskeinen ja kansakunnalle hyvinkin yksimielinen näkemys, että voisimme nähdä ennakkoehtoja, joita voisimme asettaa tässä kohtaa tervetulleiksi.
Arvoisa puhemies! Me olemme tekemässä päätöstä, ja huomenna oletettavasti en äänestä vastaan enkä puolesta, vaan äänestän tyhjää, koska minulle tämä jättää niin suuren demokratiavajeen, että en pysty yhtymään tässä äänestyksessä nyt tehtävään päätökseen, jolla sidotaan tulevien eduskuntien ja mahdollisesti tulevan presidentinkin kädet.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-28T16:28:18,2023-02-28T16:32:31,Hyväksytty,1.1
2022_177_65,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Marttinen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_66,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Olemme tekemässä nyt erittäin suurta päätöstä, tämän vaalikauden suurinta, mutta myös historiallista päätöstä.
Herra puhemies! Edustan tässä talossa ja salissa sitä nuorempaa joukkoa kansanedustajia. Olen syntynyt ja elänyt Suomessa, joka on kuulunut Euroopan unioniin. Muistan, miten Suomi otti käyttöön eurot, mitkä hyödyt EU:n sisämarkkinoista meille on tullut. Tämä koko läntinen yhteisö on ollut omalle sukupolvelleni täysin erottamaton osa myös sitä, miten olemme nähneet Suomen aseman tässä läntisessä yhteisössä.
Mutta yksi asia, herra puhemies, on puuttunut meidän ympäriltämme, joka taas vastaavasti muilla läntisillä mailla on ollut, ja se on se, että me emme ole olleet puolustusliitto Naton täysivaltaisia jäseniä, kuten niin monet muut läntisen Euroopan maat ovat.
Ja vastaavasti, herra puhemies, kun nyt tässä hetkessä olemme ottamassa sitä viimeistä askelta, joka toivottavasti turvaa pitkälle tulevaisuuteen pysyvällä tavalla Suomen turvallisuustilanteen, niin onhan tämä erittäin historiallinen asia. En todella olisi kuvitellut, kun 2019 aloitin työni kansanedustajana, että tämän kauden aikana oltaisiin tässä pisteessä.
Herra puhemies! Kannatan tosiaan Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi ja äänestän huomenna tämän mukaisesti salin äänestyksessä. Suomi tulee liittymään Naton täysivaltaiseksi jäseneksi kaikkine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Ja kuten totesin aikaisemmin, jäsenyys merkitsee meille yhä vahvempaa läntistä liittoutumista, yhä vahvempaa turvallisuuspoliittista asemaa — sitä, että kaikissa tilanteissa voimme luottaa siihen, että me saamme apua, jos me apua tarvitsemme, ja vastaavasti myös toisinpäin, että me annamme apua meidän kumppaneillemme Natossa, jotka sitä apua meiltä tarvitsevat.
Kuten on käynyt ilmi, monet meidän kumppanimme eri maista, monien maiden päättäjät ovat sanoneet myös julkisuuteen suoraan sen, että he näkevät, että Suomi lisää koko Naton turvallisuutta jäsenyytensä kautta, ja itse ajattelen myös näin. Me olemme pitäneet huolta omasta uskottavasta maanpuolustuksestamme. Meidän yleinen asevelvollisuutemme, meidän järjestelmämme on hyvin poikkeuksellinen, voi sanoa näin, verrattuna moneen muuhun Nato-maan järjestelmään. Nyt samaan aikaan Rauman telakalla rakennetaan uusia Merivoimien monitoimikorvetteja, uudet hävittäjähankinnat ovat menossa, me olemme lisänneet yhteisillä päätöksillä merkittävästi Puolustusvoimien rahoitusta, kertausharjoitusvuorokausien määrää on lisätty, materiaalihankintojen määrää on lisätty. Meidän perustamme on hyvässä kunnossa. Nyt on enää kyse siitä, että otamme yhdessä sen viimeisen askeleen eteenpäin, mikä tässä mielessä on välttämätöntä.
Herra puhemies! Loppuun: Minusta tämä kausi ja se prosessi, miten olemme päätyneet tähän pisteeseen, on näyttänyt hienolla tavalla, miten vahva demokratia Suomi on, miten nopeasti kuitenkin puolueet yhdessä pystyvät tässä salissa vaikean tilanteen edessä — kun me näimme, miten merkittävällä tavalla Suomen ja koko Euroopan turvallisuuspoliittinen ympäristö ja tilanne on muuttunut — yhdessä harkitsemaan, toisiamme kuuntelemaan ja hakemaan sellaista ratkaisua, joka parhaalla mahdollisella tavalla turvaa isänmaamme turvallisuuden ja hyvinvoinnin tulevaisuudessa. Luulenpa, että siitä prosessista ja siitä yhteisestä työstä jää kyllä myös paljon kerrottavaa ja myös tutkittavaa tuleville sukupolville, kun sen aika joskus on. Tältä pohjalta on erittäin hyvä tehdä tätä päätöstä, ja uskon kyllä, että tämä näyttää myös kaikille meidän kumppaneillemme maailmalla, että me todella haluamme ja olemme valmiita yhdessä tekemään tässä salissa töitä isänmaamme turvallisuuden mutta koko tämän puolustusliiton turvallisuuden hyväksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-28T16:32:43,2023-02-28T16:37:48,Hyväksytty,1.1
2022_177_67,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kilpi poissa. — Edustaja Ronkainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_68,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jari,Ronkainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää tasavallan presidenttiä sekä hallitusta ja erityisesti sen keskeisiä ministereitä, eli pääministeriä ja ulkoministeriä ja puolustusministeriä, Nato-prosessin läpiviennistä. Samoin haluan kiittää ulkoasiainvaliokuntaa ja sitä tässä tiukassa paikassa johtanutta puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa tästä mietinnöstä ja siitä huolellisesta työstä, miten prosessi hoidettiin.
Nato-jäsenyys ei poista asevelvollisuusjärjestelmäämme. Olemme edelleen ensisijaisesti vastuussa Suomen puolustamisesta. Maanpuolustustahto syntyy siitä, ja sitä on syytä vaalia.
Arvoisa puhemies! Tänään täällä on puhuttu jonkun verran ydinaseista. Yhtäkään ydinasetta ei kuitenkaan maailmasta vähennetä sillä, että Suomi jää ulos Natosta — ei yhtäkään. Sen sijaan Suomi olisi samassa asemassa nyt sotaa käyvän Ukrainan kanssa, joka ei nauti puolustusliiton jäsenyydestä ja sen mukana tulevasta ydinasepelotteesta. Nyt tuo pelote on ainoastaan yksipuolisesti Venäjällä. Putinin puheesta on käynyt selväksi, että mitkään sen naapurivaltiot eivät ole turvassa Venäjän laajenemispyrkimyksiltä. Ainoa mahdollisuus estää nuo pyrkimykset on muodostaa niin vahva sotilaallinen pelote, että Venäjän ei ole sitä mahdollista haastaa. Pienten valtioiden, kuten Suomen, tapauksessa se tarkoittaa liittoutumista muiden valtioiden kanssa. Nato on puolustusliitoista uskottavin ja tarjoaa myös oman ydinasepelotteen. Kuitenkaan ydinaseita tai edes Naton kiinteitä tukikohtia tullaan tuskin Suomen maaperälle tarjoamaan. Se on maantieteellisesti ja strategisestikin erittäin kyseenalaista.
Nato-prosessissa Suomi on viisaasti ilmoittanut, että se ei aseta jäsenyydelle ennakkoehtoja vaan on mukana puolustussuunnittelussa kokonaisuudessaan ja ilman varauksia. Me emme vielä tiedä, millainen Nato-maa Suomi tulee olemaan — Naton puolustussuunnittelu ratkaisee sen aikanaan. Sen me kuitenkin tiedämme, että Suomi on Natolle turvallisuuden tuottaja, ei kuluttaja.
Arvoisa puhemies! Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-prosessissa yhdessä, mutta eivät välttämättä käsi kädessä. Tavoitteena on samanaikainen liittyminen, mutta lopulta Suomi on vastuussa omista päätöksistään. Suomen Nato-päätös syntyi tosiasiallisesti jo ennen kuin Ruotsissa oli edes varmuutta jäsenyyden hakemisesta. Tärkeintä on se, että Suomessa jäsenyyden eteen työ on tehty, ja toivomme, että prosessi kokonaisuudessaan menee pikaisesti maaliin. Meidän tehtävämme on viime kädessä turvata Suomen tulevaisuus, ja me olemme siitä vastuussa. Tästä syystä kannatan, että asia tulee hyväksytyksi huomisen äänestyksen jälkeen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jari Ronkainen,1308,2023-02-28T16:37:49,2023-02-28T16:41:36,Tarkistettu,1.1
2022_177_69,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kinnunen Jari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_177_70,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jari,Kinnunen,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Veteraanin iltahuudon ensimmäinen säkeistö päättyy: ”Lapset ja lastemme lapset / teidän nyt vuoronne on.”
Olen kiitollinen siitä, että olen saanut olla mukana maamme yhden tärkeimmän puolustussopimuksen hyväksymisprosessissa. Me olemme nyt osaltamme puolustamassa maamme itsenäisyyttä — emme miekalla, vaan kynällä. Nato on meille turvallisuusratkaisu. Venäjä saa katsoa peiliin. Heidän johtonsa on ystävällisyyttä näytellen valmistellut Neuvostoliiton rajojen ja etupiirin palauttamista. Meillä ei ole syytä eikä mitään halua turvautua aseisiin hyökkäystarkoituksessa. Mutta mikäli tätä maata pitää puolustaa, niin uskon täysin siihen, että maanpuolustustahtoa riittää. Puolustussuunnitelmat ovat valmiina, ja Puolustusvoimiemme kalusto on kunnossa.
Toivon, että rauha koittaa Eurooppaan mahdollisimman pian. Sitä ei kuitenkaan saada ennen kuin Venäjä poistuu Ukrainasta. Sitä ei saavuteta ilman, että Venäjä suorittaa sotakorvaukset Ukrainalle ja toimittaa järkyttäviin sotarikoksiin ja ihmisyyttä vastaan tehtyihin rikoksiin syyllistyneet vastaamaan teoistaan.
Arvoisa puhemies! Maamme kokonaisturvallisuuskonsepti on ainutlaatuinen. Siihen käydään tutustumassa ulkomaita myöten. Nyt kokonaisturvallisuutta kuvaava timantti saa ulkoisen turvallisuuden sektorille aivan välttämättömän vahvistuksen: Naton. Haluan kuitenkin muistuttaa, että kokonaisturvallisuuden timanttia ei voi keskinäisriippuvuuksista johtuen vahvistaa hiomalla vain timantin yhtä kylkeä. Kaikkia sektoreita tulee vahvistaa yhtä lailla. Ilman sisäistä turvallisuutta ei ulkoinen turvallisuus ole riittävä tae turvallisuudellemme. On siis syytä vahvistaa timanttia niin, että siitä muotoutuu timantin kaunein muoto, briljantti.
Natossakin Suomen tulee ensisijaisesti edistää rauhaa. Suomalainen kriisinhallintaosaaminen on huippuluokkaa maailmankin mittakaavassa. Tätä osaamista, tietämystä sekä sovittelun kykyä ja taitoa toivon Suomen edustajien vievän Natoon. Huomenna äänestämme Naton perussopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta. Minä tulen äänestämään sen puolesta toivoen, että lapseni ja lasteni lapset säästyvät Venäjän tarjoamilta sodan kauhuilta eikä heidän vuoronsa tarttua aseisiin tätä maata puolustaakseen koita koskaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jari Kinnunen,1480,2023-02-28T16:41:43,2023-02-28T16:44:57,Tarkistettu,1.1
2022_177_71,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Sjöblom., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_177_72,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Nyt on aika saattaa eduskunnan osalta jäsenyysprosessi loppuun ja ottaa tämä tärkeä askel kohti Nato-jäsenyyttä. Tämä päätös tulee olemaan historiallinen ratkaisu ja turvallisuuspoliittisesti erittäin merkittävä: näin pystymme takaamaan Suomelle turvallisen tulevaisuuden. Meillä on hyvä oma puolustuskyky, ja Natoon liittyminen vahvistaa sitä entisestään.
Kuten olemme nähneet, Venäjä käynnisti vuosi sitten aggressiivisen ja julman hyökkäyssodan Ukrainaan. Ne asiat, mitkä Ukrainassa ovat tapahtuneet, ovat käsittämättömiä sotarikoksia, käsittämätöntä pahuutta ihmisyyttä vastaan. Nato-maat ja Euroopan unioni ovat auttaneet ja tukeneet Ukrainaa, ja se on osoitus siitä, miten Nato-maat ja EU ovat valmiita puolustamaan ja auttamaan ja tavoittelemaan rauhaa. Natoon liittyminen onkin rauhan ele. Se on osoitus siitä, että me kannatamme ja haluamme tulevaisuuden, joka on turvallinen, rauhallinen ja ennakoitava. Nato on puolustusliitto, ja meillä on yhteiset päämäärät: vapaus, turvallisuus ja rauha.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-28T16:44:58,2023-02-28T16:46:08,Hyväksytty,1.1
2022_177_73,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Gustafsson., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,sv,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_74,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jukka,Gustafsson,Kansanedustaja,SD,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Katson kuuluvani niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin. Minulla on henkilökohtainen muistijälki ja kokemus Unkarin kansannoususta vuodelta 1956, jolloin muistan sen pelon, joka lapseen tarttui seurattuani uutisia ja vanhempieni käymiä keskusteluja. Sitten 1968 olin jo vähän varttuneempi nuorukainen. Osallistuin Turun taidemuseon mäellä mielenosoituksiin, kun neuvostopanssarit menivät tukahduttamaan Prahan kevään 1968. Se kuvasi sen ajan Neuvostoliiton röyhkeyttä ja tapaa polkea ihmisoikeuksia.
Halusin sanoa tämän asian sen takia tässä ääneen, että olen suoraan sanoen myöskin miettinyt sitä, että jollei meillä nyt olisi tätä Nato-hakemusta, Nato-prosessia päällä ja käytännössä varmuutta siitä, että me Natoon liitymme jollakin aikataululla, niin voisin kyllä ajatella, että meillä ei yksin lasten piirissä vaan laajemminkin yhteiskunnassa olisi huolestuneisuutta, ehkä pelkoakin, ja varmaan sitä olisi aiheellisestikin.
Arvoisa puhemies! Mehän elämme nyt aikaa ja hetkiä, joita emme olisi uskoneet tapahtuvan. Putinin aloittama sota muuttaa koko Eurooppaa ja maailmaa tavalla, jossa kaikki turvallisuusrakenteet ja säännöt lyödään pirstaleiksi. Luottamus Venäjään ei palaa vuosikymmeniin. Valitettavasti Venäjällä on elänyt ja elää edelleen syvällä suurvalta‑ ja etupiiriajattelu, joka koskee myös Suomea, vaikka monet meistä olivat toiseen ajatukseen jo tuudittautuneet.
Arvoisa puhemies! On kiistatta alkanut Euroopassa ja laajemminkin uusi aikakausi, jonka koko olemusta ei vielä edes näy eikä tiedetä. Tässä tilanteessa olemme nyt siis tekemässä historiallista päätöstä. Olen seurannut käytännössä koko keskustelun varsin vakavalla mielellä ja vakavalla mielialalla, koska päätös, joka huomenna tehdään, on suuri ja merkittävä. Minusta on ollut hienoa kuulla monissa puheenvuoroissa se painotus, joka meidän Nato-jäsenyyteen liittyy, että me haemme sieltä Nato-jäsenyydestä puolustuksellista turvaa, emme hyökkäyksellistä roolia. Samalla itse näen vahvasti sen, että Nato-jäsenyys on vahvistamassa suoraan ja välillisesti rauhaa ja demokratiaa Euroopassa, välillisesti laajemminkin maailmalla.
Arvoisa puhemies! Sormeni ei yhtään vapise, kun huomenna äänestän Natoon liittymisen puolesta.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jukka Gustafsson,116,2023-02-28T16:46:17,2023-02-28T16:50:45,Hyväksytty,1.1
2022_177_75,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_76,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kaikki suomalaiset ovat valitettavasti joutuneet lukemaan Venäjän armeijan sotarikoksista Ukrainassa. On kuitenkin huomattava se asia, ettei tämä ole millään lailla uutta tämän kyseisen maan armeijalta. Siksipä haluaisin aloittaa oman puheeni lukemalla erään runon vuodelta 1717. Tämän on kirjoittanut Ylivieskan kappalainen Gabriel Calamnius, joka joutui isonvihan aikana venäläisten vangitsemaksi ja joutui sitten kärsimään kolmetoista viikkoa vangittuna Turussa. Löysin tämän koskettavan runon sattumalta, kun tein sukututkimusta ja huomasin, että tämä kyseinen Gabriel Calamnius on oma seitsemäs isoenoni, mutta haluan lukea tämän runon teille siksi, että tämä kuvaa sitä, millainen Venäjän armeija on ollut, on nyt ja tulee valitettavasti olemaan myös jatkossa.
Runon nimi on ”Siitä suuresta surkeudesta, joka oli Suomessa v. 1714 ja 1715”, kirjoittanut Gabriel Calamnius: ”Muukalainen muulta maalta /Venäjältä vierahalta / meillä maalla matkustaissa / tuimuudella tultuansa / söi siat sikiöinensä / karitsat kapehinensa / kanat kaikki karisteli / kukonpojat kuristeli / löysi lehmät, löysi leivät / hävitteli härkälaumat / veipä hevot heinikoista / varsoinensa vainioista / pani kaikki kartanoissa / peri puulle puhtahalle. // Lapsi parat laattialta / imeväiset istualta / pojat äitin polven päältä / piiat pienet tuolta täältä / otti oi! oi! orjiksensa / ainoisiksi aljoiksensa; / vaimot vallitsi väkisin / kaunihimmat kaiketikkin / sydämmellä surkialla / miesten mielellä pahalla. / Vanhimmaiset valkiahan / pani pahoin paistumahan / kädet köytti kiintiästi / kapaloitsi kalvosista / seljän päälle singotteli / piiskallansa pingotteli / kysyi: kussa kukkarosi / hohtavaiset hopiasi / kussa kullat kirkkahimmat / kalut kussa kallihimmat / kussa kaikki kattilasi / kussa tiskisi tinaiset / kussa punainen pukusi / varsin juhlavaattehesi! — / Veden vääntääpi verisen / selkiöistä silmistäni / hi’en hiuksista hioopi / poskipäästä pusertaapi / muistuessa mieleheni / vihollinen venäläinen / kuinka muodolla monella / vaati aina vaivaisilta tavarata taipumatta / omaisuutta ostamatta. / Mikä virkois vihdoin siitä, / mikä kuoli kurjan lailla! — // Korvessa oli kotomme / maantiellä majasijamme. / Kirkkotiemme kivistöllä / metsän petojen pesillä / karhut kanssakumppanimme / pyry päiväpaistehemme. / Ei mieli mesiä tehnyt / kylki kuuta kasvattanut / pahan pakkaisen käsissä / kovan ilman kouratessa / pahimmissa päivissämme / hengen hädäss’ heltehessä; / moni heitti henkensäkin / vaipui poijes varvikkohon / kuoli korpehen kovahan / kankahalle kaatui maahan. / Ruoka oli ruumenista / puista purtava kovista / oljesta oma osamme / petäjästä pellon siemen / karvas leipä lehdiköltä / mämmi männystä mäeltä / suosta suolat, suurusjauhot / varsin vehoista valitut / vesi säätty särpimeksi / sinukka sianlihaksi! / Sudet viimein suostuit meihin / pyysit päällemme poloisten / monta pientä pehmokaista / vaivaista vaeltavaista / söivät lasta laitumella / täytit täytten miesten päälle. / Viisi muuta vitsausta / joit’ en saattane sanoa / oli meillä orpanoilla / kovan Herran koston alla. // Auta ainoinen Jumala / päästä päivistä pahoista!”
Pahoittelen sitä, etten ole kovin hyvä runonkertoja, mutta tämä runo kertoi siitä, millaista oli elää Suomessa isonvihan aikana. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-28T16:50:57,2023-02-28T16:56:14,Tarkistettu,1.1
2022_177_77,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Autto., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_177_78,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Heikki,Autto,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Tässä on ollut todella hyvää ja tärkeää keskustelua tämän vaalikauden suurimmasta yksittäisestä päätöksestä. Vielä muutama näkökulma, jotka tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa jäivät käymättä läpi:
Tosiaan suuri kiitos ennen kaikkea Suomen kansalle, joka vahvan tahtonsa on ilmaissut varmasti meille kaikille kansanedustajille mutta myös kaikkien mielipidetiedustelujen kautta, joita on tehty. Kyllä kansa on lähes yksimielistä siitä tarpeesta, joka meidän turvallisuutemme lujittamiseksi ja rauhan puolustamiseksi Euroopassa on, ja siihen tarpeeseen parhaiten vastaamme sillä, että liitymme nyt Naton jäseniksi. Kiitos tosiaan tasavallan presidentille ja maan hallitukselle ja kiitos kansanedustajakollegoille siitä työstä viime keväänä, jota ennen tätä Suomen jäsenhakemuksen jättämistä yhdessä teimme, kun arvioimme vaihtoehtoja, joita Suomella on puolustustaan lujittaa ja turvallisuuttaan parantaa. On tärkeää, että se oli hyvin avoin ja hyvin syvällinenkin prosessi, jossa käytiin läpi kaikki se, mitä Suomen turvallisuuteen liittyy.
Arvoisa puhemies! Nyt kun ollaan tässä vaiheessa, että ollaan lain toisessa käsittelyssä päättämässä siitä, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ja liitetäänkö tähän päätökseen joitain lausumia, niin on mielestäni todella tärkeää, että tämä ensimmäisessä käsittelyssä päätetty muoto, joka pohjautuu tietenkin ulkoasiainvaliokunnan mietintöön, ei pidä sisällään mitään ehtoja Suomen Nato-jäsenyyteen vaan että liitymme tähän Pohjois-Atlantin pöytäkirjaan sellaisena kuin se on ja avoimin mielin haluamme olla kehittämässä tätä turvallisuusyhteisöä, johon myöskin muut läntiset demokratiat kuuluvat.
Mitä tulee tosiaan tähän vasemmiston esittämään ponteen — tai, sanotaanko, edustaja Mustajärven esittämään ponteen, kun sillä ei varmastikaan puolueen tukea ole — niin se tulee mielestäni hylätä.
Arvoisa puhemies! Ehkä vielä sen verran, että on tärkeää, että tosiaan Suomen puolustuksen perusratkaisut säilyvät sellaisina kuin ne ovat olleet, ja kuten totesinkin, niin monet Nato-maatkin haluaisivat olla enemmän kuin Suomi. Moni Nato-maakin toivoisi yhtä vahvaa ja uskottavaa puolustusta. Tässä mielessä on tärkeää myöskin, että oikealla tavalla osataan osoittaa se Suomen vahva myöskin tosiasiallinen taloudellinen panos, jonka puolustukseemme käytämme. Totta kai myös aivan puolustusmäärärahojen tulee olla sillä tasolla, mitä Nato edellyttää, mutta on tärkeää, että tämä Suomen vahva sitoutuminen, joka yleisestä asevelvollisuudesta ja laajasta reservin kouluttamisesta tulee, huomioidaan.
Vielä totean, että tämä avaa myös Suomen puolustusteollisuudelle hyviä mahdollisuuksia ja että harjoitustoiminta tulee lisäämään taloudellista aktiivisuutta positiivisella tavalla eri puolilla Suomea.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Heikki Autto,1089,2023-02-28T16:56:16,2023-02-28T17:00:06,Hyväksytty,1.1
2022_177_79,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_80,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! On todella hienoa olla täällä eduskuntasalissa tänään, kun käsittelemme historiallista Suomen Natoon liittymistä. Tapahtui tämä Natoon liittyminen sitten joko pelkästään Suomi edellä ja Ruotsi perässä tai molemmat yhtä aikaa, on kuitenkin vääjäämätön tosiasia, että aivan varmuudella olemme ennen pitkää kuitenkin Naton täysjäseniä. Tämä on hyvin tärkeä asia mielestäni. Puolustusvaliokunnan jäsenenä en näe mitään muuta mahdollisuutta. Tässä kohtaa haluan kuitenkin myös kiittää edustaja Mikko Savolaa siitä kahden kuukauden työstä, minkä hän teki puolustusministerinä. Ja toivotan myöskin tervetulleeksi takaisin edustaja — taas tänään puolustusministeri — Antti Kaikkosen. Hänen poikansahan on saanut hyvää hoitoa kaksi kuukautta puolustusministeriltä. Ja siinä on tietysti mielenkiintoinen tällainen sanamuunnosliittymä, kun hänen poikansa on Anton ja tänään käsittelemme Nato-asiaa. Tietysti monet osaavat sen kääntää myöskin, Anton ja Nato, mutta tämä on ihan kiva sattuma. En tiedä, onko sillä sitten oikeasti enemmän heidän perheessään merkitystä.
Puolustusvaliokunnan jäsenenä pidän kuitenkin erittäin tärkeänä sitä, että meillä on maavoimat, meillä on korkea puolustustahto, meillä on hyvin varustetut maavoimat, ja olemme myöskin olleet koko ajan sillä tavalla hereillä, emme ole lähteneet alasajamaan puolustustahtoamme. Meillä on erittäin vankka Leopard 2A6 ‑kalusto. Sitä emme valitettavasti pysty antamaan Ukrainan avuksi. Avustamme toki kaikin muin tavoin. Ja myöskin panssarihaupitseja olemme saaneet huomattavasti lisää. Se on vankka lisäys puolustustahtoomme, jos joku maa sattuisi olemaan sitä mieltä, että heillä olisi tarvetta yrittää Suomeen tulla. Tämä on hyvin epätodennäköistä. Tällä hetkellä meidän Hornet-kalustomme, kaikki 62 kappaletta, on toimintakykyinen. Kaksihan niistä on valitettavasti tuhoutunut, mutta aikanaan, kun saamme uudet F-35A-hävittäjät, 64 kappaletta, meillä on yksi maailman kovimmista ilmavoimista, sen tilaisuuden tullessa vuodesta 2025 eteenpäin.
Rauman telakka — siitä olen kyllä hieman huolissani tällä hetkellä, koska me ollaan sitä monta kertaa puolustusvaliokunnassa käsitelty, saatu tietoja, laitettu sinne rahaa lisää, ja tänäänkin valitettavasti jouduimme lukemaan uutista, että siellä Tasmanian alusta tehdessä on syttynyt tulipaloja. Millä tavalla se mahtaa vaikuttaa niiden korvettien nyt jo viivästyneeseen hankintaan, joita sieltä pitäisi sitten tulla meidän laivastollemme?
Näistä kaikista yhteenvetona: en epäile yhtään, kun huomenna painan Natoon liittymisnappia, kuten arvostamani edustaja Gustafsson. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-02-28T17:00:07,2023-02-28T17:02:59,Hyväksytty,1.1
2022_177_81,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Myllykoski., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_82,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Nyt täällä on kiitoksia jaeltu, ja kun omassa puheessani oli hajanaiset ranskalaiset viivat, niin ne jättivät yhden asian toteamatta: minä haluan arvostaa ja osoittaa arvostukseni eduskunnan puhemiehistölle ja puhemiehelle, joka on mahdollistanut tämän käsittelyn ryhdikkyyden myös tässä talossa, ja tämä käsittely päättyy sitten huomenna äänestykseen, ja tämä prosessi on siinä mielessä hyvin hoidettu. Ja koko Nato-prosessille täytyy totta kai antaa, voisiko sanoa, täydet pisteet. Jokaisella on ollut mahdollisuus tutustua ja saada se riittävä tieto omien kantojensa muodostamiseksi. Kyllä siinä edustaja Myllykoski joutui omaa katsantokantaansa muuttamaan, mutta toki siihen oli vihamielinen naapurimme ehkä suurimpana syynä.
Mutta kaiken kaikkiaan, haluan vielä toistaa sen, että näin demokratian kannattajana en pidä siitä tavasta, että viemme toisilta sen päätöksenteon vallan. Kun maailma on muuttunut näin nopeasti viimeisen vuoden aikana, niin miten se voi muuttua seuraavan vuoden aikana? En usko, että tämän kansan tai seuraavan eduskunnan mielipide Nato-päätöksestä muuttuu. Mutta mitä sen sivutuotteena voi tulla, sitä emme voi tietää. Ja sen takia en haluaisi olla tekemässä näin isossa asiassa sellaisia päätöksiä, jotka vievät päätöksenteon vallan niiltä päättäjiltä, jotka sen joutuvat kohdaltaan tekemään.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-02-28T17:03:00,2023-02-28T17:05:00,Hyväksytty,1.1
2022_177_83,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_84,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! On etuoikeus ja kunnia saada olla eduskunnassa päättämässä Suomen Nato-jäsenyydestä. Päätöksemme liittyä puolustusliittoon on merkittävä askel itsenäisyytemme prosessissa. Se on jatkumoa kansalliselle heräämiselle, itsenäisyysjulistukselle, sisällissodalle, maailmansodille, jälleenrakentamiselle sekä modernin Suomen rakentamiselle ja EU-jäsenyydelle. Itsenäisyys ei ole yksittäinen teko vaan prosessi, joka jatkuu edelleen.
Päätös Naton jäsenyydestä siirtää Suomen pois harmaalta alueelta ja Venäjän etupiiristä osaksi läntistä arvoyhteisöä ja sivistynyttä maailmaa. Päätöksen myötä raikas länsituuli puhaltaa pois suomettuneisuuden ja jälkisuomettuneisuuden ummehtuneen löyhkän, ja voimme katsoa tulevaisuuteen luottavaisemmin uusista lähtökohdista.
Jokaisen valtion tärkein tehtävä on turvallisuudesta huolehtiminen. Meillä turvallisuuspolitiikka on pitkään ajateltu hoidettavan niin, että eduskunta käsittelee aika ajoin selonteon mutta muutoin asiasta huolehtii tasavallan presidentti. Turvallisuuspoliittista keskustelua ovat käyneet harvat armoitetut tahot, jotka ovat lähinnä toistelleet samanmielistä liturgiaa.
Tässä ajassa ja viimeistään Nato-jäsenyyden myötä meidän on opittava suhtautumaan turvallisuuspolitiikkaan arkisemmin. Sitä johtaa edelleen tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta aiheeseen liittyvät kysymykset tulevat olemaan arkista sisältöä myös pääministerin ja usean muun ministerin työpöydillä. Turvallisuus on jokapäiväistä työtä, joka vaatii tekoja ja tekijöitä ja myös aidosti avointa kansalaiskeskustelua.
Suomi on suhtautunut turvallisuuteensa kaksijakoisesti. Toisin kuin monet muut maat me olemme ylläpitäneet puolustusvoimiamme emmekä ole naiivisti luottaneet muiden hyväntahtoisuuteen. Mekin olemme toki säästäneet puolustusmenoistamme. Tätä vajetta alettiin viime keväänä paikata ja sitä joudutaan paikkaamaan edelleen. Turvallisuusympäristömme on muuttunut arvaamattomammaksi ja vaarallisemmaksi. Meidän on varmistettava, että pärjäämme myös muuttuneissa oloissa. Oma uskottava puolustus on keskeisin turvamme myös puolustusliiton jäsenenä, mutta jatkossa emme ole yksin.
Suuressa kuvassa turvallisuutemme on jo pitkään perustunut valheelliselle käsitykselle maailmasta ja ympäröivästä todellisuudesta. On toisteltu ympäripyöreitä ja sisällyksettömiä termejä ja uskottu, että kun mantraa toistaa riittävän monta kertaa ääneen, se jotenkin muuttuu totuudeksi. On puhuttu Paasikiven—Kekkosen linjasta, kun on tarkoitettu Kekkosen aikaista rähmälläänoloa ja unohdettu Paasikiven viisaus tosiasioiden tunnustamisesta. [Sanna Antikainen: Näin juuri!] On puhuttu Nato-optiosta, jonka sisältöä kukaan ei oikeasti tiennyt ja jonka viimeistään nyt kaikki ymmärtävät tyhjäksi puheeksi. Ei ole mitään optiota eikä ollut: puolustusliitossa ollaan tai ei olla.
Suomi on siirtymässä henkisesti toiseen aikakauteen. Nato-päätöksen myötä — tai ehkäpä päätös mahdollistuu juuri siksi — henkinen ilmapiirimme ottaa aimo harppauksen kohti realismia ja ymmärrystä maailman muuttumisesta. Suomettuneet päättäjät ovat vähitellen siirtyneet reserviin, ja tilalle on tullut suomettumattomia, suoraselkäisiä ja omaan ajatteluun taipuvaisia tulevaisuudentekijöitä.
Arvoisa puhemies! Suomi on Naton kumppanimaana kehittynyt Nato-yhteensopivaksi. Olemme harjoitelleet yhdessä Nato-maiden kanssa ja tehneet laajaa yhteistyötä. Vaikka emme ole olleet jäsen, olemme osallistuneet käytännössä kaikkiin Nato-operaatioihin, joihin meitä on haluttu. Samalla olemme oppineet paljon paitsi sotilaallisesta toiminnasta myös yhteistyöstä Natossa. Tämä kokemus on meille nyt arvokasta pääomaa.
Meillä riittää kuitenkin työtä Nato-yhteensopivuutemme rakentamisessa. Meidän on opittava hahmottamaan uudella tavalla suhteemme itseemme ja ympäristöömme. Meidän on tehtävä Suomesta myös hallinnollisesti Nato-yhteensopiva maa. Työtä riittää informaation hankkimisen, prosessoinnin ja hyödyntämisen saralla.
Arvoisa puhemies! Kokoomus on pari vuosikymmentä kannattanut Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Minä olen kannattanut sitä aina. Meidän olisi pitänyt liittyä puolustusliittoon viimeistään yhdessä Viron kanssa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Modernissa maailmassa mikään maa eikä etenkään Suomen kaltainen maa voi huolehtia yksin turvallisuudestaan. Siihen tarvitaan laajaa ja monialaista yhteistyötä. Nato-jäsenyys tarjoaa parhaat mahdolliset puitteet turvallisuusyhteistyöllemme. Se myös hyödyttää kotimaista puolustusvälineteollisuuttamme, jonka olemassaolo ja hyvinvointi on välttämätöntä nimenomaan Suomen puolustamiseksi ja turvallisuutemme takaamiseksi.
Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi hallituksen esitystä ja onnittelen tässä salissa vilpittömästi kollegoitani siitä, että olemme yhdessä historian oikealla puolella. Tämä päätös tehdään Suomen ja suomalaisten menestykseksi.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2023-02-28T17:05:05,2023-02-28T17:10:19,Hyväksytty,1.1
2022_177_85,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_86,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Tarkistan vielä, onko tämä viisi vai seitsemän minuuttia. [Puhemies: Seitsemän.] — Selvä, kiitos.
Vielä tämän vaalikauden alussa en katsonut tarpeelliseksi Natoon liittymistä. Ajattelin, että ihminen olisi oppinut jotain, ja oletin, kuten varmaan moni muukin tässä salissa, että Venäjä on kääntymässä länteen päin ja ehkä pysyy jonkinlaisissa kansainvälisissä pöydissä ja demokratiakin voisi joskus kehittyä. Näin ei valitettavasti käynyt, ja kuten presidentti Niinistö sanoi, naamiot oli laskettu. Tämä oli silloin noin vuosi sitten erittäin järkyttävä päivä, josta keskustelimme viime perjantaina. Se oli erittäin järkyttävää. En kuitenkaan itse lähde tuomitsemaan menneiden vuosien päättäjiä. On eletty ajassa, ja se jälkiviisastelu, se on aina kovin helppoa. Jokainen varmaan on yrittänyt parhaansa. Siinä mielessä en lähde julistamaan, että joku on toiminut väärin, vaan varmaan parhaan ymmärryksensä mukaan.
Täytyy muistaa, että kansankin mielipide on tässä muuttunut. Meillä on ollut ihmisiä, jotka ovat katsoneet, että Nato-jäsenyys ei ole toivottavaa, ja niin itsekin ajattelin: en olisi halunnut tähän niin sanottuun suurvaltapolitiikkaan, mutta se aika on nyt ohi. Me emme valitettavasti ole, niin kuin itsekin ehkä oletin, jollain lailla erityisasemassa tässä Venäjän huomassa. Tässä ei nyt kukaan ole missään erityisasemassa, vaan Venäjällä on omat intressit, se haluaa laajentua ja olla suurvalta ja järjestellä maailmankuvaa ja maailman rajoja uudestaan. On hyvin valitettavaa, että meillä on joitakin tällaisia diktaattoreja tässä maailmassa, jotka pitävät meitä muita niin sanotusti panttivankeinaan — näitä on muitakin.
Ajattelin näin, vaikka minullakin on äidin suku Karjalasta, Hiitolasta, tullut ja olen lapsuudessani kuullut paljon siitä, minkälaista oli elää Venäjän toimien alaisuudessa ja jälkimainingeissa. Sieltä tulivat, Hilja ja Matti, yhdeksän lapsen kanssa Suomeen. He palasivat uudestaan sinne ja rakensivat taloa, ja taas tuli lähtö, ja äitini syntyikin tällä viimeisellä evakkomatkalla. Hilja-mummo oli viimeisillään raskaana, kun lähdettiin — ja äidin vanhemmat sisarukset veivät sitten karjan, he olivat hyvin nuoria ja kahdestaan joutuivat siellä liikkumaan — ja he päätyivät tuonne Askolaan, Porvoon kupeeseen. Tästä huolimatta — ja ehkä siitäkin johtuen, kun sitten lopulta saatiin tämä rauha, joka maksoi Suomelle kovan hinnan — ajattelin, että ehkäpä me kuitenkin olemme sitten jonkinlaisessa erityisessä ystävyyssuhteessa Venäjään, ja tämä oli todella järkyttävää, että Putin tällaiseksi ryökäleeksi osoittautui.
Kuten tässä moni edustaja sanoi, niin tämä on historiallinen hetki varmasti omassakin poliittisessa toiminnassani, ja tulen äänestämään huomenna Nato-jäsenyyden puolesta. Valitettavasti tämäntyyppiseen toimintaan ja monenlaiseen varusteluun johtaa se, että meillä on Euroopassa ja maailmassa diktaattoreja, jotka kuvittelevat, että heillä on oikeus päsmäröidä täällä meidän muiden puolesta. Toki me kaikki haluaisimme rauhaa, mutta ilmeisesti sen rauhan hinta on se, että meidän on pakko varustaa itsemme hampaisiin asti. Näin se vaan on.
Olen itse miettinyt tätä asiaa silloin, kun tämä tuli ajankohtaiseksi vuosi sitten, ja järkytyksen myötä kuuntelin ihmisiä ja kuuntelin keskustelua, ja kuten tässä muutama muukin edustaja sanoi, niin se päätös ei yhdessä päivässä syntynyt, kun jos on jotain mieltä ollut, niin ei se hetkessä synny. Niin kuin sanoin, niin en täällä arvostele ketään, joka on omassa ajassaan toisin toiminut. Mutta tällä mennään, ja äänestän huomenna Nato-jäsenyyden puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-28T17:10:26,2023-02-28T17:14:41,Hyväksytty,1.1
2022_177_87,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_88,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Kun tätä kautta eduskunnassa aloittelin, niin en montaakaan asiaa arvannut. En arvannut sitäkään asiaa, että pystyisin kautta lopettaessani viettämään suomettumisen viimeistä päivää. Varmaankin teknisesti ottaen se suomettumisen viimeinen päivä on huomenna, kun tästä asiasta nyt vielä täytyy äänestää.
Vuonna 94, siinä 90-luvun vaihteessa, kun tulin aikuisikään, sanoin, että Suomen täytyisi välittömästi liittyä Natoon, koska Venäjä on Venäjä, ei koskaan tule muuksi muuttumaan, ja nyt se olisi niin heikko, ettei se pysty estämään meidän liittymistämme. Samalla olisimme voineet myös välttää Euroopan unioniin liittymisen ja siihen myöhemmin sidotun velkaorjuutemme. Näin ei toimittu. Nyt näiden päätösten vaikutuksia lusikoidaan tässä päivässä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, tai voi sanoa, että parempi myöhään kuin ei silloinkaan.
On hyvä, että ulkoasiainvaliokunta päätti yksimielisesti tuoda tämän esityksen eduskunnalle vielä tällä kaudella päätettäväksi, että se saadaan nyt hyväksyttyä ja tällä asialla spekulointi päättyy. Nimittäin kun eduskunta päätti kerran yli 95 prosentin enemmistöllä lähteä hakemaan Nato-jäsenyyttä Suomelle, niin se oli kyllä sellainen peruuttamaton tie, joka täytyy vain saattaa loppuun mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman tehokkaasti. Ennen tätä päätöstä saattoi perustellusti olla muuta mieltä siitä, kannattaako Suomen sitä jäsenyyttä hakea, mutta kun sitä jäsenyyttä on haettu, siitä kaikki riskit on realisoitu, niin sen loppuun saattaminen voi olla ainut tärkeä kansallinen tavoitteemme tässä asiassa.
Matkan varrella on paljastunut, että tämä politiikkamme, voi sanoa kuplamme, Nato-optiosta on osoittautunut suorastaan itsepetokseksi. Ei meillä sellaista optiota ole ollut olemassakaan. Vielä tässäkään tilanteessa, kun Venäjän armeija on osoittautunut oleellisesti heikommaksi kuin sen oletettiin olevan ja se on sidottuna yhdessä maassa käytävään sotaan, kaikki Nato-jäsenmaat eivät ole valmiita hyväksymään suoralta kädeltä Suomea sotilasliiton jäseniksi. Eli mikä se optio oli, jos edes tällaisena aikana, kun Venäjä on näyttänyt todellisen karvansa, emme sitä optiota voi täysin omasta subjektiivisesta tahdostamme lunastaa?
Ja on myös osoittautunut todeksi se, että politiikassa ei kannata olla määräänsä enemmän suuna päänä tai hakea selkävoittoja. Eli nämä ongelmat näissä Nato-ratifioinneissamme johtuvat eräiden maiden osalta osin myös siitä, että Suomi on ollut kokoaan suurempi suunsoittaja näiden maiden suuntaan ja vahingoittanut tällä tavalla omaa turvallisuuspoliittista asemaansa. Sen, minkä taakseen jättää, voi monessa tapauksessa edestään löytää, kuten meidän poliitikkomme ovat huomanneet.
Toisaalta tämä viivytys alkaa olla jo Natollekin eräänlainen uskottavuusongelma, koska puolustusliittohan perustuu aina luottamukseen siitä, että maat toimivat niin kuin ovat sitoutuneet. Natolla ei ole sinänsä omia taistelujoukkoja, joilla se voisi toimia. Sen joukot ovat jäsenmaiden joukkoja, joita jäsenmaat joko lähettävät tai sitten viime kädessä eivät lähetä. Nyt kun aiemmin Natossa on ollut tämä avoimien ovien politiikka, niin kun niitä ovia käytiin koettelemaan sellaisten maiden toimesta, jotka jäsenyysehdot selvästi täyttävät ja jotka tuovat puolustusliittoon lisää turvallisuutta sen kuluttamisen sijaan, niin osoittautuikin, että ne ovet olivatkin hieman jumissa. Nyt kun muistetaan, että myös 5 artikla eli se Naton ydin on pohjimmiltaan yksimielisyyspäätös — myös ne turvallisuustakuut perustuvat siihen, että jäsenmaat ovat yksimielisiä niiden käytöstä — niin missä kohtaa tämä vetkuttaminen alkaa muodostua kysymykseksi myös Naton uskottavuudesta sen toiminnassa tosipaikassa?
Nämä ovat ikäviä kysymyksiä, joita täytyy tässä kohta alkaa esittämään, kun nämä viivytykset ovat jatkuneet näin pitkään. Suomen näkökulmastahan tässä ei ole sinänsä muuta tietä kuin eteenpäin ja kohti sopimuksen ratifiointia. Suomi hoitaa tässä nyt oman tonttinsa kuntoon, ja nyt odottaisimme sitä, että myös muut tämän liittokunnan jäsenmaat — tämän läntisen arvoyhteisön, niin kuin me sanomme, jäsenmaat — täyttävät velvoitteensa. Vielä ei ole aihetta juhliin, se päivä on vielä edessä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-28T17:14:45,2023-02-28T17:18:52,Hyväksytty,1.1
2022_177_89,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_90,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Vastikään Venäjän raakalaismainen koko Ukrainaan kohdistuva hyökkäys vietti surullista vuosipäiväänsä. Tässä ajassa Venäjän hallinnon siunauksella kyseisen maan sotilaat ovat syyllistyneet julmiin sotarikoksiin niin naisia, lapsia kuin myös eläimiä kohtaan. Nämä Putinin sotilaat olivat jopa kaivertaneet Z-kirjaimia ukrainalaisten koirien kuonoihin. Tämä kertonee maan sotilaista kaiken oleellisen, mutta tämähän ei ole edes pahinta, koska moni lapsi ja nuori on menettänyt henkensä.
Arvoisa puhemies! Tässä ajassa Suomen turvallisuuden takaamiseksi meillä on vain yksi vaihtoehto, jolla me voimme suojella isänmaatamme sekä lastemme ja nuortemme henkeä, hyvinvointia, turvallisuutta ja tulevaisuutta: tämä on Naton jäsenyys, ja sitä kautta turvatakuiden piiriin pääseminen.
Arvoisa puhemies! Tulen itse Pohjois-Karjalasta, rajan läheltä. Venäjän toiminnan vuoksi alueemme elinkeinoelämä ei voi enää nyt eikä pitkään aikaan tehdä yhteistyötä tai kauppaa rajan yli. Tämä on täysin oikein, mutta valtiovallan onkin kiinnitettävä yhä enemmän huomiota Itä-Suomen turvallisuuteen ja elinvoimaan.
On selvää, että esimerkiksi nyt aiempia Puolustusvoimien säästöjä katsotaan taaksepäin sillä tavalla, että virheet vihdoin ymmärretään myös poliitikkojen keskuudessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan prikaatin alasajo oli järkyttävä virhe. Ukrainan sota on nimittäin osoittanut sen, että myös paikalliset olosuhteet tuntevaa jalkaväkeä tarvitaan. Uusi varuskunta-alue Pohjois-Karjalassa olisi myös erittäin tärkeä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarpeiden kannalta. On siis selvää, että tämä virhe on korjattava ja uutta Pohjois-Karjalan varuskuntaa olisi aloitettava suunnittelemaan seuraavan hallituksen toimesta.
Arvoisa puhemies! Myös monia muita menneisyyden virheitä on vihdoin korjattava. Meidän on nyt irtauduttava Ottawan sopimuksesta, ja oma miinantuotanto samalla käyntiin. Vapaaehtoista maanpuolustusta on tuettava yhä enemmän, esimerkiksi verovähennysoikeudella — vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaan osallistuville olisi saatava näiden tarvikkeiden osalta verovähennysoikeus. Meidän on myös saatava lisää ampumaratoja.
Näiden lisäksi nyt, kun Nato-jäsenyyden kello pian soi, meidän Suomena ja suomalaisina on vihdoin pestävä menneisyyden likapyykki. Esimerkiksi Tiitisen lista ja Rosenholz-aineisto on saatava vihdoin julkisiksi. Riippumaton tutkimus Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän vaikutuksesta suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja toimijoihin — tarkoitan varsinkin poliitikkoja — on aloitettava heti, kun olemme Naton jäseniä. — Kiitos, arvoisa herra puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-28T17:19:02,2023-02-28T17:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_177_91,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kalmari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_92,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Anne,Kalmari,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa herra puhemies! Kannatan Nato-jäsenyyttä ja olen mielissäni siitä, että päätös tehdään tällä kaudella. Tärkein asia, mitä me poliitikot voimme tehdä, on taata Suomen koskemattomuus ja itsenäisyys. Se on myös perintö, mitä kolme veljeä sodassa menettänyt isäni painotti. Sota jätti jälkensä kaikkiin sen kokeneisiin ihmisiin. Sankariteot voivat olla läpi elämän pysyvä painajainen. Esimerkiksi isäni herättäminen unilta oli minulle lapsena pelottava kokemus, isä kun saattoi herätä valmiina syöksymään asemiin. Meillä on kaikilla omat tarinamme. Mielestä eivät varmasti koskaan pyyhkiydy läheisen kuoleman kohtaaminen, ankeat olot sekä nälkä rintamalla. Sotaa tulee välttää.
Tämä päätös on historiallinen. Tuskin kukaan olisi muutama vuosi sitten uskonut, että tällä vaalikaudella päätetään Natoon liittymisestä. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena myös valtaosa kansalaisista kannattaa jäsenyyttä. Sitten kun sopimus on ratifioitu, Suomen turvallisuustilanne paranee, sillä Nato on itsessään pelote. Jos joku maa hyökkää Nato-maahan, turvatakuut mahdollistavat täyden puolustuksen. Ukrainan taistelu olemassaolonsa ja vapautensa puolesta muistuttaa meitä omasta historiastamme. Mikään ei ole pyhää Venäjälle, eivät sopimukset eivätkä ihmishenget. Naisia ja lapsia raiskataan Ukrainassa, siviilejä pommitetaan. Nyky-Venäjään ei voi luottaa. Jos hyökkäys tulisi meitä kohtaan, enää emme olisi taistelemassa yksin, ja siksipä hyökkäystä ei toivoaksemme koskaan tule. Naton myötä itsenäisyytemme ja koskemattomuutemme voidaan parhaiten turvata. Näin isäni ja muiden veteraanien toive ja perintö toteutetaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Anne Kalmari,953,2023-02-28T17:23:15,2023-02-28T17:25:38,Hyväksytty,1.1
2022_177_93,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Yrttiaho., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_94,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Johannes,Yrttiaho,Kansanedustaja,VAS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Suomen pitkään harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perustunut sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, rauhantahtoisen ulkopolitiikan ensisijaisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön ennen kaikkea Yhdistyneissä kansakunnissa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä ja Euroopan unionissa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähtökohtana on ollut pyrkimys pysyä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, tavoitteena samalla ehkäistä ennalta konflikteja rauhaa tukevan diplomatian keinoin ja pitämällä huolta siitä, ettei Suomen aluetta käytetä vihamielisiin tarkoituksiin muita maita vastaan.
Sotilasliitto Natoon liittyminen kytkee Suomen aivan toisenlaiseen politiikkaan, jonka lähtökohtana on sotilaallinen voima ja ydinasepelote. Naton jäsenyys sitoo Suomen myös jatkuvaan asevarusteluun. Sotilasliiton jäsenyys sulkee pois Suomen liittymisen ydinaseet kieltävään YK:n sopimukseen. Sitoutuminen Natoon tekee Suomesta osapuolen, kun Nato tai joku Nato-maa on konfliktissa Venäjän, Kiinan, Iranin tai jonkun muun maan kanssa. Marinin hallitus ei lakiesityksessään arvioi lainkaan Naton strategiaan tehtyjä muutoksia, jotka vahvistavat Naton globaalia roolia ja vastakkainasettelua myös Kiinan kanssa.
Ilmastonmuutos tulee lisäämään arktisen alueen luonnonvarojen ja kulkuyhteyksien merkitystä. On vaara, että myös varustelu alueella kasvaa. Se on uhka alueen vakaudelle, alkuperäiskansoille ja ympäristölle. Asevarustelu ja sotaharjoitukset, puhumattakaan sodista, ovat merkittävä ilmastopäästöjen ja muiden ympäristöongelmien tekijä. Asevarustelun ja sotaharjoitusten rajoittamisen pitäisi olla osa Suomenkin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.
Valitettavasti Nato-jäsenyyttä koskeneissa selvityksissä ja Marinin hallituksen esityksessä on sivuutettu kokonaan sotilaallisen liittoutumattomuuden antamien mahdollisuuksien ja etujen arviointi. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys muuttaa perustavalla tavalla koko Pohjois-Euroopan turvallisuuspoliittista tilannetta epävakaampaan suuntaan. Aiempi Pohjolan vakaus on varsin nopeasti muuttumassa vastakkainasetteluksi Yhdysvaltain ja Venäjän välillä. Sotilaallisen yhteenoton vaara arktisella alueella on kasvamassa.
Yhdysvallat on lisäämässä sotilaallista vaikutusvaltaansa koko Pohjois-Euroopassa solmimalla kahdenväliset puolustussopimukset Norjan ohella myös Suomen, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Tämä merkitsee muun muassa raskaiden amerikkalaisaseiden niin sanottua ennakkovarastointia myös Suomen ja Ruotsin alueelle. Ruotsin puolustusministeri on kertonut naapurimaamme neuvottelevan parhaillaan maa-alueiden luovuttamisesta Yhdysvaltain asevoimien käyttöön aivan keskeisiltä Ruotsin alueilta. Norja on jo luovuttanut neljä suurta aluetta viime kesänä päätetyllä puolustussopimuksella Yhdysvaltain käyttöön. Myös Suomi neuvottelee parhaillaan Yhdysvaltain kanssa samankaltaisesta sopimuksesta kuin mitä Norja on Yhdysvaltain kanssa jo tehnyt. Eduskuntaa ei ole informoitu sopimusneuvottelujen nykytilasta eikä myöskään yksityiskohtaisesta sisällöstä. Haluankin kysyä sekä ulkoministeriltä että puolustusministeriltä: miksi eduskunnalle ei ole kerrottu Suomen neuvottelevan Yhdysvaltojen kanssa amerikkalaisten raskaiden aseiden ennakkovarastoinnista maamme alueille ja Yhdysvaltain asevoimien käyttöön luovutettavista Suomen alueista? Tässä asiassa on myös hyvä muistaa, että kansainvälisen oikeuden mukaan sotilaallisten keinojen käyttö on sallittu muuhun kuin oman maan puolustamiseen vain YK:n valtuuttamana. Nato ei ole tähän sitoutunut.
Arvoisa puhemies! Marinin hallitus näyttää pitävän Naton 5 artiklaa absoluuttisena turvallisuustakuuna, joka nostaa hyökkäyskynnystä ja jopa estää hyökkäyksen jo ennakolta. Ja jos hyökkäys kuitenkin tapahtuisi, niin Nato-maiden yhteinen sotilaallinen voima ja sotilaalliset vastatoimet riittäisivät pitämään huolta siitä, että hyökkääjä voitetaan. Tällainen usko perustuu Yhdysvaltain ylivoimaiseksi katsottuun asevoimaan, johon Suomikin nyt aikoo tukeutua. Yhdysvallat itse vastusti aikoinaan sotilasliittoa perustettaessa absoluuttisia turvatakuita, koska se ei halunnut niiden kautta tulla vedetyksi muiden maiden käymiin sotiin. Yhdysvallat halusi myös pitää itsellään päätäntäoikeuden siitä, miten 5 artiklaa tulkitaan ja käytetään. Monet asiantuntijat katsovat, ettei 5 artikla loppujen lopuksi lupaa mitään, mutta se sitoo ainakin Naton pienemmät jäsenmaat tukemaan Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia. Väite Nato-jäsenyydestä pelkästään puolustuksellisena ratkaisuna osoittaa tietämättömyyttä Naton toiminnasta ja todistaa vain puutteellisesta tutustumisesta sotilasliiton veriseen historiaan. [Sanna Antikainen: Tutustukaa te Venäjän veriseen historiaan!]
Arvoisa puhemies! Sekä presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin, ulkoministeri Pekka Haavisto että puolustusministeri Antti Kaikkonen pitävät lähtökohtana sitä, ettei Suomi aseta minkäänlaisia ennakkoehtoja tai varaumia Nato-jäsenyydelle. Tämä koskee myös ydinaseiden sijoittamista Suomeen. Samalla kannalla on myös Marinin hallitus ja valitettavasti jopa yksimielisesti. Hallituksen lakiesitys Nato-jäsenyydestä toteaa, että Suomi liittyy sotilasliiton jäseneksi täysillä oikeuksilla ja velvollisuuksilla — eli ilman minkäänlaisia omia ehtoja tai varaumia. Kun Norja ja Tanska liittyivät Nato-jäseneksi, ne hyväksyivät joukon omia ehtoja, joilla maat sulkivat alueeltaan pois sotilasliiton pysyvät tukikohdat, ulkomaisten asevoimien pysyvän läsnäolon ja myös ydinaseet. Suomi liittyy nyt Nato-jäseneksi ja hyväksyy ilman omia rajaavia päätöksiä muiden jo aiemmin asettamat ehdot, omaa kantaa Suomella ei ole.
Miksi Suomi sitten haluaa liittyä Nato-jäseneksi ilman ehtoja? Syynä ovat neuvottelut, joita Suomi parhaillaan käy Yhdysvaltain kanssa maiden kahdenvälisestä puolustussopimuksesta. Suomen ulkopoliittinen johto pelkää, että mikä tahansa oma ehto tai varauma Nato-jäsenyyteen saattaisi olla ristiriidassa niiden velvoitteiden ja sitoumusten kanssa, joita Yhdysvallat haluaa tulevaan puolustussopimukseen sisällyttää.
Arvoisa puhemies! Tulen äänestämään Nato-jäsenyyttä vastaan. Vain sotilasliittojen ulkopuolella Suomella on mahdollisuus pysyä suursodan syttyessä sotatoimien ulkopuolella.
Puhemies! Hyväksymällä edustaja Mustajärven esittämät kolme lausumaa eduskunta voi asettaa ne varaumat, jotka hallitukselta ovat jääneet asettamatta. Ensinnäkin, Suomen tulee ilmoittaa, ettei se salli missään olosuhteissa ydinaseiden sijoittamista Suomeen eikä sen maa-alueita ja ilmatilaa tai merialueita käytettävän ydinaseiden kuljetukseen tai läpikulkuun, koska se merkitsisi mahdollisessa suursodassa Suomen joutumista automaattisesti eturintamavaltiona ydinaseiskujen kohteeksi. Toiseksi, Suomen alueelle ei saa sijoittaa pysyvästi minkään muun maan asevoimia eikä myöskään sotilasliitto Naton tukikohtia. Näin Suomi välttää omalta osaltaan kansainvälisen tilanteen kärjistymisestä aiheutuvat riskit ja pysyy niiden ulkopuolella. Kolmanneksi, Suomen ei tule sallia eikä antaa minkään muun valtion tai sen asevoimien käyttää maamme aluetta tai ilmatilaa vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan. — Kiitoksia, puhemies.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Johannes Yrttiaho,1407,2023-02-28T17:25:46,2023-02-28T17:34:31,Hyväksytty,1.1
2022_177_95,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Kaleva., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_96,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Atte,Kaleva,Kansanedustaja,KOK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! En kannata mitään näistä edustaja Mustajärven tekemistä ehdotuksista ja lausumista. Sanotaan se tässä nyt ihan alkuun.
Mutta edustaja Antikainen piti täällä erittäin hyvän puheen siitä, miten meidän täytyisi ottaa oppia lähihistorian virheistä, ensinnäkin tunnistaa ne, tunnustaa ne ja sitten ottaa niistä oppia. Ottawan sopimukseen ei olisi pitänyt koskaan liittyä, ja siitä pitää irtautua. Tiitisen lista pitää avata, jo ihan senkin takia, että sillä listalla olevat nimet — moni heistä on vielä elossa — saavat mahdollisuuden myös puolustaa itseään ja puhdistaa maineensa. Eihän ole selvää, että jos Tiitisen listalla nimi on, että automaattisesti tämä henkilö olisi ollut Stasin kollaboraattori tai agentti. Se tarkoittaa vain sitä, että Stasi on jostakin syystä ollut kiinnostunut tästä henkilöstä hänen asemansa tai muun syyn takia. Ahvenanmaan demilitarisointi pitää purkaa. On aika irvokasta, että saarimaakunnassa nimenomaan Venäjä valvoo tätä demilitarisointia nyt, Itämeren alueella. Tämä demilitarisointisopimus on kaikilta osin täysin vanhentunut. Siitä pitää irtautua.
Mutta samalla kun nämä lähihistorian virheet tunnistetaan ja lähihistoria perataan läpi, jotta ei enää voisi mikään valtio sillä tavoin vaikuttaa Suomeen kuin aikoinaan Neuvostoliitto suomettuneisuuden aikana vaikutti, täytyy myös varoa, ettei lähdetä liian kärkkäästi tuomitsemaan ihmisiä. Mitään noitavainoja tässä ei haluta.
Olen useasti sanonut edustaja Mustajärvelle, että vaikka olen hänen kanssaan täysin eri mieltä esimerkiksi Natoon liittymisestä ja näistä hänen lausumistaan, niin ei se, että joku ihminen vastustaa Natoon liittymistä, vielä automaattisesti tee hänestä putinistia. Olen aina, niin kuin sanoin äsken, itse kannattanut Natoon liittymistä ja ollut vähemmistössä silloin. Nyt kun yhtäkkiä huomaan, että ajat ovat muuttuneet ja olenkin enemmistön puolella, niin kyllä meidän tässä enemmistössä täytyy myös hyväksyä se, että ei mitään tämmöisiä senaattori McCarthyn kommunistivainojen tyylisiä vainoja nyt tässä pidä kyllä lähteä käynnistämään vaan hyväksyä se, että on myös eriäviä mielipiteitä, vaikka sitten Natoon liittymisestä. Ne voivat olla ihan täysin legitiimiltä pohjalta, esimerkiksi se, että pelätään, että Venäjä niin kovasti suuttuisi siitä, että Suomi liittyy Natoon. Ei se varmasti Venäjälle mieluinen hetki olekaan.
Nyt me voimme jättää taaksemme suomettuneisuuden ajan ja sen suomettuneisuuden ajan ilmapiirin ja aidosti ottaa askeleen kohti itsenäisyyttä ja itse päättää omista asioistamme. Enää ei tarvitse katsoa Kremliin, että saammeko me liittyä ja voimmeko me liittyä EEC:hen tai mihin hyvänsä järjestöön. Nyt me voimme liittyä sinne aivan omista lähtökohdistamme ja itse. Siltikin, vaikka tämä lustraatioprosessi, tämä lähihistorian perkaaminen, pitää käynnistää, pidetään huolta siitä, että myöskään seuraavalla vaalikaudella siitä ei tule noitavainoa, tämmöistä McCarthyn kommunistivainoa. — Kiitos. [Mauri Peltokangas: Hyvä puhe!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Atte Kaleva,1481,2023-02-28T17:34:33,2023-02-28T17:37:22,Hyväksytty,1.1
2022_177_97,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Antikainen., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_98,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sanna,Antikainen,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Yrttiaho piti aiemmin tässä salissa puheen, jossa hän kehotti meitä tutustumaan Naton veriseen historiaan. Joka kerta kun olen kuunnellut edustaja Yrttiahon puheita, hän ei sanallakaan tuomitse Venäjän tekoja, joko mitä ne ovat olleet historiassa täällä Suomessa tai sitten nykyisyydessä muualla maailmassa. Suosittelisin edustaja Yrttiaholle, että hän tutustuisi Venäjän verisiin tekoihin sekä Suomen historiassa että nykyisyydessä tuolla Ukrainan alueella. Se saattaisi tehdä ihan hyvää.
Haluaisin viitata edustaja Kalevan äskeiseen hienoon puheeseen. Siellä tuli monia asioita, joista olen täysin samaa mieltä. Esimerkiksi Ahvenanmaan asema on tällä hetkellä erittäin tärkeä. Demilitarisaatio pitäisi omasta mielestäni purkaa. Lisäksi siellä saarella on Venäjän federaation konsulaatti, joka tekee, kuten varmasti kaikki poliitikot sekä monet tavalliset suomalaisetkin tietävät, monenlaisia erilaisia asioita kyseisellä saarella, ja mielestäni se pitäisi sulkea, suoraan sanottuna.
Mitä tulee yleisesti sellaiseen mentaliteettiin, jonka edustaja Kaleva otti esille, että erimielisiä vainottaisiin tai muuta vastaavaa, niin en missään nimessä ole itsekään sitä mieltä, että ketään pitäisi vainota, mutta toisaalta tiukka, asiapitoinen debatti on myös mielestäni tarpeen tässä asiassa.
Lisäksi tulevaisuudessa toivoisin edustaja Kalevan tavoin, että Suomessa päästäisiin vihdoin niin sanotusti eteenpäin ja se suomettuneisuuden harmahtava mörkö jäisi vihdoin taaksepäin ja maamme voisi elää jatkossa täysin vapaana, ilman että mikään ulkovalta kykenee vaikuttamaan milläkään tavalla meidän omiin päätöksiimme. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Sanna Antikainen,1434,2023-02-28T17:37:23,2023-02-28T17:39:57,Hyväksytty,1.1
2022_177_99,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_100,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Edustaja Yrttiaho otti esiin monia asioita, jotka sinänsä asioina ovat olemassa, vaikka oma tulokulmani niihin lienee hieman toisenlainen kuin edustaja Yrttiaholla, ja nyt niitä tulokulmia tuon muutaman tässä vielä esiin.
Ensimmäisenä tämä ydinpelote. Sehän on aivan keskeisiä asioita, jonka takia ylipäänsä Suomen pitäisi Natoon liittyä. Suomella ei ole omaa ydinpelotetta, Venäjällä on ydinpelote ja Venäjä käyttää ydinpelotetta. Venäjä on jatkuvasti tehnyt aina vain räikeämpiä vihjauksia ydinaseiden käytöstä. Eli kun Venäjä aktiivisesti hyödyntää imperialistisessa politiikassaan ydinpelotetta, pyrkii saamaan läpi tavoitteitaan ydinpelotetta käyttämällä, silloinhan me itse tarvitsemme ydinpelotteen.
Kiina on merkittävä uhka erityisesti tulevaisuudessa. Sitä vastaan pitäisi Euroopan liittoutua USA:n kanssa ennen kuin on liian myöhäistä, ellei ole jo liian myöhäistä. Voimiltaanhan Venäjä on vain rosvojen ylläpitämä bensa-asema, mutta Kiina on tuleva maailmanvalta, kenties teemme sille mitä tahansa. Ehkä voimme sen pysäyttää, ehkä emme.
Pohjola muodostuu tässä, jos Suomi ja Ruotsi Natoon liittyvät, melkoiseksi linnakkeeksi, joka on merkittävä toimija jo yksinkin, ilman USA:takin. Viidennen sukupolven hävittäjiä tulee Pohjoismaissa olemaan sellainen määrä, että sille ilmavoimalle valtiollinen Venäjä ei itsessään mahda mitään. Se ei ole pelkkä US, Pohjoismaat itsessäänkin ovat merkittävä sotilaallinen voima ilmavoimien suhteen. Miksi Venäjä on pystynyt iskemään Ukrainassa, sillä on ilmaylivoima. Se pystyy iskemään ilmasta ja terrorisoimaan siviilikohteita. Pohjoismaissa sillä ei olisi siihen mahdollisuutta.
YK:n valtuutuksesta on tehty täyttä pelleilyä sillä, että ihmisoikeusrikkurit ja sotarikolliset ovat sen turvallisuusneuvoston pysyviä jäsenmaita ja myös vaihtuvia aina välillä. Kuitenkin YK:n yleiskokous on kahteen kertaan tuominnut Venäjän toimet Ukrainassa aivan selvällä enemmistöllä, eli YK:n valtuutustakin voidaan katsoa olevan.
Hieman kyseenalaistaisin tätä edustaja Yrttiahon näkemystä tempautumisesta suurvaltakonflikteihin, koska minun mielikuvitukseeni ei mahdu montaakaan sellaista konfliktia Venäjän ja nykyisten Nato-maiden välillä, jossa me emme olisi jo mukana joka tapauksessa. No kenties, jos Venäjä hyökkäisi jostain syystä Turkkiin, mutta se on ajatuksena varsin käsittämätön, silloin me emme ehkä siihen Naton ulkopuolisena maana tempautuisi mukaan. Mutta jos Venäjä hyökkäisi vaikkapa Baltiaan, kenen mielestä Suomi voisi olla ulkona tästä konfliktista, joka käynnistyy toiseen EU-jäsenmaahan, joka on naapurimaamme ja sukulaiskansamme? Totta kai me olisimme siinä mukana Naton ulkopuolellakin. Natossa meillä itsellämme olisi myös turvatakuut tässä tilanteessa.
Keskustelu näistä joukoista ja ydinaseista Suomen maaperällä on tämmöinen varsin suomalainen keskustelu. Se on vähän samanlainen keskustelu kuin se, liittyvätkö Suomi ja Ruotsi yhtä aikaa vai eri aikaa Natoon, joka ei kiinnosta ketään Suomen ja Ruotsin ulkopuolella — en tiedä, kiinnostaako se Ruotsissakaan. Useat Itä-Euroopan maat ovat jatkuvasti lobanneet itselleen USA:n joukkoja. Kun ne eivät saa edes niitä joukkoja, joita ne lobbaavat itselleen, niitä tukikohtia, joita ne haluaisivat omalle maaperälleen, niin kuka tuo Suomeen enemmän joukkoja tai sellaisia aseita, joita me emme tänne halua itse vastaanottaa? Se on ajatuksena varsin absurdi.
Mitä tulee tähän vihamielisyyteen Venäjän suuntaan ja maaperän käyttämiseen vihamielisiin tarkoituksiin, niin itselleni tulee mieleen se tilanne, kun Suomi jätti Nato-hakemuksen. Mitä teki Venäjä? Venäjä tyhjensi Suomen rajalla olevat varuskunnat joukoista. Venäjä vei ne joukot ja ne miehet Ukrainaan kuolemaan ja tappamaan. Se siitä Venäjän kokemasta uhkasta Nato-Suomen suunnalta. Kyllä Venäjä keksii aivan ne valheet, jotka sen täytyy keksiä omaa suurvaltapolitiikkaa ja omia pyrkimyksiä edistääkseen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-28T17:40:01,2023-02-28T17:43:54,Hyväksytty,1.1
2022_177_101,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Leppä., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_102,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jari,Leppä,Kansanedustaja,KESK,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Arvoisa puhemies! Ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan tärkein tehtävä on pitää isänmaa turvassa kaikkina aikoina ja kaikkia mahdollisia uhkia vastaan. Suomi on aina huolehtinut omasta puolustuksen suorituskyvystään. Meillä on korkea maanpuolustustahto, yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustus — kokonaisturvallisuustoimintamalli — ja nämä ovat tärkeitä turvallisuuden kulmakiviä myös tulevaisuudessa.
Me olemme myös pitkään tehneet Naton kanssa tiivistä yhteistyötä, johon on kuulunut Nato-optio, jolla on ollut selkeä viesti kaikille tahoille, että haluamme pitää isänmaan koskemattomana, ja siihen kuuluu myös se vaihtoehto, että olemme liittokunnan jäsen, mitä me nyt olemme hakemassa. Turvallisuustilanne on meillä Euroopassa, globaalistikin muuttunut, ja siksi Natoon liittyminen on perusteltua ja välttämätöntä, ja sille on myös erittäin laaja kansan tuki. Suomi ja Ruotsi myös tuovat merkittävän turvallisuus‑ ja vakauslisän Pohjois-Eurooppaan ja myöskin koko liittokunnalle. Siksi kannatan vahvasti Natoon liittymistä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Jari Leppä,582,2023-02-28T17:43:56,2023-02-28T17:45:20,Hyväksytty,1.1
2022_177_103,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp",Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_104,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp","Kiitos, arvoisa puhemies! Olen kuunnellut tässä keskustelua noin viisikymmentä puhetta aikaisemmin, ja tämän vuoksi ei ole kovin paljon sanottavaa, koska ilokseni totean, että esityksen puolesta on tässä salissa valtava joukko. Jokainen on puheenvuorossaan tuonut esille niitä tärkeitä asioita, mitkä on hyvä ottaa tässä kohtaa huomioon. Kiitän ulkoasiainvaliokuntaa, ulkoministeriä, kiitän puolustusvaliokuntaa, puolustusministeriä, kiitän kaikkia niitä valiokuntia, jotka ovat olleet käsittelemässä tätä. Kiitän eduskuntaa siitä, että kun nämä valot lähitulevaisuudessa täällä pöydässä syttyvät, saan olla yksi niistä, joka painaa tuota vihreää nappia isänmaan puolesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+3.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-28T17:45:22,2023-02-28T17:46:11,Hyväksytty,1.1
2022_177_105,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp. Asian käsittely alkaa yleiskeskustelulla, jossa on nopeatahtinen osuus, jolloin etukäteen varatut puheenvuorot saavat kestää enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. — Yleiskeskustelu, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Koskinen.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_177_106,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Johannes,Koskinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus esitti lisätalousarvioehdotuksessaan määrärahojen lisäämistä 2,1 miljardilla eurolla ja varsinaisten tulojen alentamista nettomääräisesti kuudella miljoonalla eurolla. Verotuloarviota alennetaan 45 miljoonaa euroa, mikä aiheutuu lähinnä varainsiirtoveron vähennyksestä ja korkotulojen lähdeveron lisäyksestä yhteenlaskettuna.
Suurimmat menonlisäykset esitetään valtiovarainministeriön hallinnonalalle hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, 500 miljoonaa euroa, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle takautuvasti maksettavan määräaikaisen sähköhyvityksen kustannusten kattamiseen, 388 miljoonaa euroa, sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle määräaikaisten maatalouden ja vesiviljelyn kustannustukien maksamiseen hyvin poikkeuksellisissa kustannusoloissa, 96 miljoonaa euroa.
Valtiovarainvaliokunta pitää myös tarpeellisena, että puolustushallinnon määrärahoja korotetaan noin 43 miljoonaa euroa ja hyväksytään Puolustusvoimien materiaalisen kehittämisen 2023-tilausvaltuuden korotus noin 702 miljoonalla eurolla, mistä aiheutuvat menot jakaantuvat vuosille 23—27. Lisäyksellä korvataan Ukrainaan toimitettua materiaalia, ja tämä lisäys kaikkinensa liittyy kovastikin tuohon äsken käytyyn keskusteluun Suomen puolustusvalmiuden vahvistamisesta.
Hallitus esittää lainanottovaltuuden korottamista 150 miljardista eurosta 170 miljardiin euroon, johon sisältyvän lyhytaikaisen lainan enimmäismäärä esitetään lisättäväksi 29 miljardiin euroon. Siinä koetetaan nuo suhteet pitää ennallaan, kuinka suuri osa kokonaisvelasta on lyhytaikaista. Valtion velanhoitomenoihin esitetään lisäystä 1 073 miljoonaa euroa olettaen sekä lyhyen että pitkän jakson korkotason olevan 2,9 prosenttia. Valtionvelan korkomenot nousevat siten noin 2 586 miljoonaan euroon tänä vuonna. Tosiasiallisestihan itse korot eivät nousisi näin paljon: Jos vuoden aikana otetaan ehkä 30—40 miljardia euroa uutta ja korvaavaa velkaa tällä nyt nähtävillä olevalla korkotasolla, se toki nostaisi korkomenoja, mutta ei näin paljon, vaan siinä on useita satoja, ehkä noin 700 miljoonaa euroa johdannaisista johtuvia lisäkustannuksia. Tässä menneiden 15 vuoden aikana swappauksilla, johdannaiskaupoilla, on pystytty vuosittain jopa kymmeniä prosentteja pitämään korkomenoja alempana kuin ne ilman niitä olisivat, ja nyt tilanne on kääntynyt nopean korkotason nousun takia. Tänä vuonna ja varmaan lähivuosina näistä johdannaisista aiheutuu lisämenoja tuonne korkomenokohdalle.
Tässä on kaiken aikaa tietysti keskusteltu siitä, olisiko pitänyt enemmän ottaa pitkäaikaista matalakorkoista lainaa silloin kun se oli halpaa, ja se on valtaosin kiinteäkorkoista valtioiden ottamana. No, tätähän ei koskaan laajempaan poliittiseen keskusteluun tuotu, mutta siitä on edelleen viisasta keskustella, miten tulevaisuudessa parhaiten suojataan veronmaksajia korkotason nousuilta.
Vuoden 23 lisätalousarvioesitys lisää valtiolle nettolainanoton tarvetta 2,1 miljardia euroa. Nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 10,4 miljardia euroa, ja budjetoidun valtionvelan määrän arvioidaan olevan noin 158 miljardia euroa tänä vuonna, noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Niin että tuohon lainanottovaltuuden kasvuun sisältyy vähän tällaista turvamarginaalia myös.
Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitukseen esitetään kohennusta, ja valiokunta on ne ehdottamassa hyväksyttäväksi. Esitetään ensinnäkin 155,6 miljoonan euron määrärahaa, josta 150 miljoonaa euroa osoitetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Siinä on kysymys aikaistuksesta, vuoden 24 tammikuussa maksettavaa erää aikaistetaan jo nyt maksettavaksi. Tällä muutoksella pyritään tukemaan alueiden toimintaa niin, että ne eivät joutuisi turvautumaan tämän vuoden aikana lyhytaikaiseen lainanottoon tai toteuttamaan rahoituskapeikkojen vuoksi epätarkoituksenmukaisia sopeuttamistoimia, vaan pystytään keskittymään toiminnan parantamiseen ja jonojen lyhentämiseen. Lisäksi toiselle momentille, 33, ehdotetaan 350 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitettu avustukseksi sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että hyvinvointialueet edistävät hoitoonpääsyä konkreettisesti ja varmistavat, että myös palvelujen tuottavuus paranee. Hoitojonojen määrätietoinen purkaminen on välttämätöntä myös valmistauduttaessa perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentumiseen, jota koskeva lainsäädäntö astuu voimaan asteittain tämän vuoden syyskuusta lukien.
Valiokunta on myös kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten tehohoidon akuutteihin ongelmiin. Sitä ei ole voitu tarjota riittävästi, minkä vuoksi muun muassa lasten sydänleikkauksia ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti ja sydänkirurgia on pahasti jonoutunut. Puute hoitohenkilöstöstä tuollakin sektorilla on pääsyy. Valiokunta toteaa, että lasten tehohoidossa on kyse alueiden ja HUS-yhtymän lakisääteisestä tehtävästä, jota ei voida rahoittaa valtionavustuksella, vaan toiminta rahoitetaan rahoituslain yleiskatteellisella rahoituksella ja hyvinvointialueiden välisellä laskutuksella. On siksi tärkeätä, että yleiskatteellisessa rahoituksessa otetaan jatkossa huomioon lasten tehohoidon toimintatapamuutokset ja merkittävästi kohonneet kustannukset.
Varhaiskasvatukseen ehdotetaan 23,5 miljoonan euron lisäystä, josta 20 miljoonaa koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin avustuksiin. Tämä varmistaa tuon työn jatkuvuuden, jota tällä kaudella on tehty näihin kohdennettuihin esi- ja perusopetuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimiin. Nyt yhteensä noin 66 miljoonaa euroa on käytettävissä, kun osaksi on myös säästyneitä varoja. On tärkeää, että vuoden 23 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella on vakinaistettu koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin myönnettävä erityisavustus, ja sen positiiviset tulokset alkavat näkyä.
Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä työ- ja elinkeinotoimistojen osalta sitä, etteivät suuret rakenteelliset uudistukset heikennä alueellisten toimijoiden edellytyksiä hoitaa heille lainsäädännössä asetettuja tehtäviä. Valiokunta nostaa esille työvoima- ja yrityspalveluiden uudistuksen, jossa julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää vuoden 25 alusta lukien työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Uudistuksen rahoitus kohdistuisi kuntiin hallituksen esityksessä esitetyn rahoitusmallin ja määriteltyjen kriteereiden perusteella, ja alustavien arvioiden mukaan nettomuutokset vaihtelisivat aika reippaasti kuntakohtaisesti noin plus 40 eurosta noin 140 euron miinukseen asukasta kohden. Valiokunta korostaa, että uudistuksen alueet olisivat optimaalisia työssäkäynnin näkökulmasta, ja kiinnittää huomiota siihen, että rahoituksen riittämättömyys voi muodostaa riskin uudistukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamiselle. Tässä viitataan eri valiokuntien lausuntoihin ja siihen, että esimerkiksi äkillisissä rakennemuutostilanteissa on pystyttävä nopeasti reagoimaan rahoitusta lisäämällä.
Täällä kariutuneisiin lainmuutoshankkeisiin liittyen on tehty sitten momenteille miljoonamuutoksia: Esimerkiksi juuri työvoima- ja yrityspalveluihin liittyen, kun sataprosenttinen palkkatuki säilyy mahdollisena järjestöille, valiokunta on ehdottamassa viiden miljoonan euron lisäystä asianomaiselle momentille. Myöskin tuonne nettolainanottoon aiheutuu näistä momenttimuutoksista pieniä tarkennuksia.
Lopputulemana valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen sisältyvän ehdotuksen vuoden 23 lisätalousarvioksi mietinnössä tarkemmin todetuin muutoksin ja päättää, että vuoden 23 lisätalousarviota sovelletaan 8. maaliskuuta alkaen.
Tähän liittyy sitten kolme vastalausetta. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Johannes Koskinen,358,2023-02-28T17:46:47,2023-02-28T17:56:49,Hyväksytty,1.1
2022_177_107,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Sitten keskusteluun. Edustaja Heinonen poissa. — Edustaja Soinikoski, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_108,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mirka,Soinikoski,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen viimeinen lisätalousarvioesitys hillitsee luontokatoa ja vahvistaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Hallitus päätti vihreiden aloitteesta esittää suojeltavaksi noin 30 000 hehtaaria valtion omistamia luontoalueita. Kokoluokaltaan puhumme yli Helsingin kokoisesta luontoalueesta ja kappalemäärissä yli 50 luontokohteesta ympäri Suomea. Hämeestä suojelemme 48 hehtaaria metsää Lopen Rautasuon alueelta ja Hämeenlinnasta 97 hehtaaria metsää Pitkämäen alueelta. Pitkämäessä kulkee myös Hämeen Ilvesreitti, joka on koko perheen suosittu patikointikohde. Monet ihmiset ovat heränneet luontokadon vakavuuteen huomattuaan, kuinka linnunpöntöt ovat tyhjillään, kimalaisten surina vähentynyt ja käen kukunta käynyt harvemmaksi. Luontokadon pysäyttäminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, ja sen eteen yhä useampi on valmis toimimaan. Näillä suojelupäätöksillä luomme uskoa siihen, että luontokadon suunta voidaan kääntää ja suomalainen luonto turvataan myös tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Suomi on kasvutarina torpparin jälkeläisestä, josta tuli väitellyt tohtori. Missään muualla maailmassa ei ole ollut yhtä nopeaa luokkanousua kuin Suomessa oli. Kiitos tästä kuuluu suomalaiselle koulujärjestelmälle. Valitettavasti suomalaisten osaamistaso on kääntynyt laskuun ja koulutus periytyy aikaisempaa vahvemmin. Tämä kehityssuunta pitää kääntää. Siksi hallitus panostaa lisätalousarvioesityksessään lapsiin ja nuoriin. Kaikkiaan toimia on talousarviossa 39 miljoonan euron edestä. Näistä 20 miljoonaa on tasa-arvorahaa ja 19 miljoonaa nuorisorikollisuuden estämiseen tähtäävää pakettia. Näillä panostuksilla pystymme vaalimaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja puuttumaan oikea-aikaisesti nuorten pahoinvointiin. Jokaisella nuorella tässä maassa pitää olla mahdollisuus osallistua arkeen ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.
Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa myönnettiin lisärahoitusta myös hyvinvointialueille hoitovelan purkuun. Sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet monin paikoin pahasti. Yhteensä hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään 500 miljoonalla eurolla, josta 350 miljoonaa euroa on tilapäistä avustusta sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin kustannuksiin. 150 miljoonaa euroa puolestaan osoitetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. On erittäin tärkeää, että osoitamme toiminnan alkuvaiheessa riittävän rahoituksen hyvinvointialueille, jotta kaikki Suomen hyvinvointialueet saavat toimintansa sujuvasti käyntiin. Alueiden onnistunut aloitus on keskeistä paitsi palveluiden toimivuuden myös julkisen talouden kannalta, sillä toimimattomat käytännöt ja järjestelmät aiheuttavat eniten turhia kustannuksia. Jatkossa meidän on annettava hyvinvointialueille myös enemmän vapauksia järjestää palvelunsa itse parhaaksi [Puhemies koputtaa] katsomallaan tavalla. Suurin viisaus paikallisten haasteiden ratkaisuun löytyy juuri sieltä paikalliselta tasolta. Se on hyvä pitää mielessä, kun jatkossa kehitämme hyvinvointialueiden toimintaa vaikuttavampaan ja potilasturvalliseen suuntaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Mirka Soinikoski,1416,2023-02-28T17:56:54,2023-02-28T18:00:13,Hyväksytty,1.1
2022_177_109,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Kinnunen Mikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_110,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mikko,Kinnunen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä vaalikauden viimeinen lisätalousarvio ehdottaa määrärahoja moneen kohteeseen. Maksamme takautuvasti sähköhyvityksiä, vahvistamme hyvinvointialueiden rahoitusta — on tärkeää, että suurin osa näistä rahoista menee siirtymäkauden määräaikaisiin kustannuksiin. Toteutamme maatalouden lannoitteiden ja sähkön tukitoimet. Jotta meillä on ensi talveksi ruokaa, tarvitsemme lannoitteita tulevalle kasvukaudelle. Tuemme Ukrainaa materiaalisesti. Tehtävämme on jatkaa Ukrainan puolustustaistelun ja Ukrainan kansan tukemista, se on oikein, se on välttämätöntä. Ehkäisemme nuorisorikollisuutta ja kehitämme kasvatuksen ja opetuksen koulutuksellista tasa-arvoa. Pidetään kaikki lapset ja nuoret mukana, että he löytävät vahvuutensa ja paikkansa yhteiskunnassa. Suojelemme valtion metsiä, jotta voimme pysäyttää luontokatoa. Suojelu kohdentuu sellaisille alueille, joilla ei ole suurta merkitystä metsien kestävässä talouskäytössä. Viljelemme ja varjelemme.
Määrärahojen lisäys on 2,1 miljardia euroa. Tämän verran tarvitaan lisää valtion lainaa. Valtionvelan korkomenojen kasvun vaikutus näihin määrärahoihin on yli miljardi euroa, eli se selittää koko potista suuren osan. Tämä kertoo osaltaan maan vakavasta taloudellisesta tilanteesta. Olemme eläneet monen syyn vuoksi velaksi jo yli kymmenen vuotta. Tulevalla hallituskaudella meidän tulee yhdessä saattaa valtiontalous takaisin kestävän kasvun tielle. Velkaantuminen tulee taittaa kahden seuraavan vaalikauden aikana. Siihen tarvitaan niin kasvua ja työllisyyden nostamista kuin rakenteellisia uudistuksia ja oikeudenmukaisia säästöjä. Mitään hallinnonalaa ei kannata huutokaupalla rajata pois, ehkä puolustusta lukuun ottamatta.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta kiinnittää aiheellisesti vakavaa huomiota lasten tehohoidon ongelmiin. Kun hätä on suurin, lasten tehohoitoa ei ole voitu tarjota riittävästi. Se on vakava paikka. Esimerkiksi lasten sydänleikkauksia ei ole voitu toteuttaa suunnitelmien mukaan, sydänkirurgiaan on muodostunut pitkiä jonoja. Meillä on vakava pula tehohoitoon erikoistuneista hoitajista. Työryhmä on tehnyt ehdotuksia toimenpiteistä, joilla voidaan kehittää lasten tehohoitoa ja työnjakoa. Työryhmä ehdottaa, että henkilöstön palkkausta tarkistetaan ja hoitokapasiteettia lisätään. Toimenpiteet maksavat vajaat viisi miljoonaa euroa. Lasten tehohoidon toimintatapojen muutokset ja merkittävästi kohonneet kustannukset tulee ottaa jatkossa yleiskatteellisessa rahoituksessa huomioon. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee huolehtia siitä, että erikseen rahoitettavat kehittämistoimet etenevät ripeästi. Ne tulee kohdentaa siten, että lapset voivat saada tehohoitoa eri puolilla Suomea.
Arvoisa puhemies! Valiokunta korostaa koulutuksellista tasa-arvoa parantavien avustusten merkitystä erityisesti nyt, kun oppimiserot ovat kasvaneet ja oppimisen tulokset heikentyneet. Heikoimpien koulujen tulokset ovat entistä heikompia. Tarveperusteinen rahoitus on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksikin keinoksi vahvistaa koulutuksen tasa-arvoa. Huolehditaan sujuvasta koulupolusta eri puolilla Suomea. Valiokunta korostaa aivan aiheellisesti, että tasa-arvoa edistäviin toimiin tarkoitettu valtionavustus on tärkeää saattaa pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. Toiminnan vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Mikko Kinnunen,1453,2023-02-28T18:00:19,2023-02-28T18:05:29,Hyväksytty,1.1
2022_177_111,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Kivisaari poissa. — Edustaja Peltokangas, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_112,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi. Ei ole mitenkään sattumaa, että juuri talouskysymykset, kuten Suomen velkaantuminen, ovat nousseet tulevien vaalien yhdeksi tärkeimmistä yksittäisistä vaaliteemoista. On nimittäin ihan selvää, että Rinteen ja Marinin hallitukset ovat toimineet alusta asti piikki sepposen seljällään auki. Vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa oli jo kuuleman mukaan fläppitaulu, joissa luki, että rahaa on. No, ei ollut silloin, eikä ole nytkään. Suomi on elänyt jo vuosikaudet velaksi, ja sitä kehitystä nykyinen hallitus on kiihdyttänyt vastuuttomasti vailla mitään huolta talouskurista. Teidän jälkiänne, hallitus, saadaan korjailla vielä pitkän aikaa, ja onkin täysin selvää, että taloudellisesti kovia aikoja on vielä edessä. Seuraavalla hallituksella on megaluokan savotta edessään.
On tietysti totta, arvoisa puhemies, että tälle vaalikaudelle osui koronan ja Ukrainan sodan kaltaisia suuria kriisejä, mutta niiden taakse ei pysty aina ja joka asiassa piiloutumaan. Leväperäinen asennoituminen rahankäyttöön oli nähtävissä jo kauan ennen kriisejä. Siltä osin, kun ovat hallitukselta jääneet tukitoimet melkoisen vaisuiksi, voin sanoa, että hävetkää, jos osaatte. Suomen kansa on tuolla kärvistellyt, ja pieniä, pieniä almuja silloin tällöin on hallitukselta tippunut.
No, esimerkiksi asumisen ja liikkumisen hinta on kohonnut kohoamistaan, ja kansa maksaa yhä tänäkin päivänä holtittoman politiikan seurauksia. Ammattidiesel on jäänyt pöydälle, jakeluvelvoitteen laskeminen jäi väliaikaiseksi toimeksi, joka ilmeisesti joudutaan kompensoimaan entistä korkeammalla korotuksella tulevaisuudessa, ja niin edelleen ja niin edelleen. Olette tehneet karhunpalveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle. Kansa maksaa viherhumppanne viulut.
Samaan aikaan keskustalaiset vaalikampanjoissaan kehtaavat kampanjoida dieselautojen verotuksen keventämisellä. Neljä vuotta on ollut siihenkin aikaa vaikuttaa, vaan mitä on tehty asialle? Ei mitään. Pelkkää sananhelinää vailla totuutta.
Arvoisa puhemies! Missä ovat ministeri Harakan lupaamat rahat autoilijoiden pankkitileille? Onko ministeri Kurvinen unohtanut, että lupasi Ilkka-Pohjalaisen kolumnissaan, että hallitus, jossa keskusta on mukana, ei poliittisin päätöksin nosta bensan ja dieselin hintaa?
Arvoisa puhemies! Rahaa on kyllä löytynyt muualle, kuten savanneille kehitysapuna ja Euroopan unionin jäsenmaille elvytysvälineen muodossa. Saimme niskaamme velat, joita maksavat vielä meidän lastenlapsemmekin. Alueuudistuskin näyttää uudelta hallintohimmeliltä, jossa lähinnä keskustalaiset ovat saaneet maakunnista itselleen kivoja suojatyöpaikkoja, puhumattakaan siitä, paljonko koko uudistuksen aikaansaaminen on maksanut veronmaksajille. Palvelut sakkaavat, koska hallitus ei osannut tai halunnut rahoittaa tekemäänsä uudistushimmeliä kunnolla.
Lisää hallintoa, lisää tulonsiirtoja ulkomaille, lisää heikkolaatuista maahanmuuttoa ja lisää viherhumppaa — siinä oli nykyisen hallituksen resepti Suomen talouden pelastamiseksi, ja se alkaa nyt näkyä. Valtionvelka on kasvanut kestämättömälle tasolle. Tässä talousarviossa pelkästään valtionvelan korkojen hoitamiseen menee yli miljardi lisäeuroa, ja täällä vielä jotkut väittävät pokerinaamalla, että veloilla ei ole mitään väliä, ja joku hyväkäs jopa niin, että ei niitä koskaan pidä edes maksaa takaisin. Nyt valoja päälle. Jokainen voi pohtia tahollaan, mitä tälläkin miljardilla olisi voitu saada hyvää Suomen kansalaisille aikaan. [Leena Meri: Niinpä!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-02-28T18:05:36,2023-02-28T18:09:52,Hyväksytty,1.1
2022_177_113,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Mykkänen poissa, edustaja Essayah poissa, edustaja Räsänen poissa, edustaja Mäkinen poissa. — Edustaja Vähämäki, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_114,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ville,Vähämäki,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Kunnioitettu puhemies! Tämän lisäbudjetin keskeinen huomio on se, että valtion velanhallinnan kustannukset nousevat huomattavasti ennakoitua enemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä osaltaan johtuu siitä, että pitkiä valtionlainoja on johdannaisilla muutettu lyhyemmiksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että valittu toimintatapa aiheuttaa ainakin hetkellisesti tappiota suhteessa siihen, että ei olisi tehty mitään. Käsitykseni mukaan valtionlainojen kanssa työskentelevien ammattisijoittajien tai valtionlaina-ammattilaisten — tai miksikä heitä haluaa kutsua — keskuudessa tätä valittua toimintatapaa on hämmästelty. Eli siis niitä edullisia, jopa 30 vuotta pitkiä valtionlainoja, joita myytiin, laskettiin liikkeelle, on johdannaisilla vaihdettu lyhyemmäksi.
Olemme kuitenkin nyt tässä tilanteessa, että joudumme ottamaan velkaa maksaaksemme velkaa. Velanhoitokulut nousevat huomattavasti tänä vuonna. Lisäbudjetti kasvattaa valtion velanottoa noin kolmesataayhdeksänkymppiä asukasta kohden, mistä siis lainanhoitokustannuksiin menee noin puolet, kuten edustaja Peltokankaan puheessa hyvin tuli selväksi.
Vastalauseemme sisältää viisi lausumaa sekä epäluottamuslauseen hallitukselle. Teen tämän vastalauseen mukaisen epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Eduskunta toteaa, että hallitus talouspolitiikallaan kasvattaa vastuuttomasti valtion menoja ja vastuita. Inflaation heikentäessä kansalaisten ostovoimaa hallitus on jättänyt toteuttamatta toimet, joilla laskettaisiin olennaisesti liikkumisen ja elämisen kustannuksia. Samalla hallitus on kuitenkin sitonut Suomen EU:n elvytyspakettiin sekä muihin vastaaviin tukiohjelmiin, joiden hyödyt menevät muiden maiden kansalaisille, mutta maksaja on suomalainen. Eduskunta katsoo, että hallitus on epäonnistunut kansalaisten kestävän hyvinvoinnin puolustamisessa, ei ole toteuttanut toimenpiteitä, joilla olisi lisätty tuottavia työtunteja yhteiskunnassa ja on laiminlyönyt Suomen EU:n edunvalvonnan.”", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ville Vähämäki,1136,2023-02-28T18:10:01,2023-02-28T18:12:18,Tarkistettu,1.1
2022_177_115,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,Edustaja Holopainen Mari., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_177_116,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Mari,Holopainen,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikkein merkittävin erä muodostuu hyvinvointialueiden tuesta ja sähkön hinnan nousun johdosta maksettavista tuista, jotka ovat varsin poikkeuksellisia.
Energiakriisi on pakottanut Euroopan maat avaamaan valtion rahahanoja myöskin kansalaisten tukemiseen ihan perustellusti. On tärkeää, että ihmiset saavat apua kohonneisiin sähkön hinnan nousupaineisiin silloin, kun hätä on todellinen. On tietenkin vaikeata tällaisella nopealla aikataululla saada tuet kohdistumaan juuri oikein, ja varmasti tässäkin haasteita riittää edelleen. On tärkeää huomioida, että nämä tuet on tarkoitettu määräaikaisiksi ja energiakriisiin täytyy löytää pysyviä ratkaisuja.
Hyvinvointialueiden budjetointi ei tässä sote-mallissa ole ollut leikkauspainotteinen. On tärkeää varmistaa, että ihmiset saavat ne palvelut, joita he tarvitsevat. Nyt hyvinvointialueiden rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 500 miljoonalla eurolla. Tästä merkittävä kohdennus, 350 miljoonaa euroa, menee valtionavustuksena toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. On tärkeää varmistaa, että tällainen merkittävä toiminnan uudelleenorganisointi, Suomen historian yksi suurimmista hallintouudistuksista, tehdään kunnolla. Tällä hetkellä tietysti tiedetään ne haasteet, jotka ovat sote-sektorille syntyneet jo vuosikymmenien kuluessa: naisvaltaisten alojen palkkakuoppia ei ole ratkaistu ajoissa, työvoimapula koettelee hoitoalaa. Ja loppupeleissä muita pitkäaikaisia ratkaisuja ei ole kuin hoitaa ne palkkakuopat kuntoon.
Meidän täytyy varmistaa myös, että korkealaatuinen tutkimustoiminta yliopistosairaaloissa saa riittävän rahoituksen. Sillä on merkitystä koko maan kannalta. Vaikeita sairauksia, harvinaisia sairauksia hoidetaan keskitetysti, ja on varmistettava, että siellä osaava henkilöstö myös pysyy. Jos tuodaan epävarmuutta alueelle, jos alueella ei ole näkymää riittävästä rahoituksesta ja jos yliopistosairaaloissa ei voi tehdä tutkimusta riittävin resurssein, niin silloin on myös todellinen aivovuodon vaara. Lääketieteen, terveystieteen osaajille löytyy kyllä kysyntää ja varmasti vaihtoehtoja myös Suomen ulkopuolelta. Ja on todella tärkeätä, että me pysytään Suomessa edelleen myöskin kärjessä ja pystytään kehittämään uusia hoitomuotoja ja pystytään tarjoamaan esimerkiksi niitä uusimpia syöpähoitoja. Meillä on todella paljon tehtävää tässä vielä, ja nytkään ei tulla täysin kattamaan hyvinvointialueiden rahoitusvajetta, erityisesti erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaaloiden vaikeaa rahoitusvajetta, vaikka sitä osin onkin katettu. Edelleen jää tehtävää, mihin toivon, että koko eduskunta on sitoutunut, vaikka ei juuri omalla alueella olisikaan sitä yliopistosairaalaa.
Tällä on myös ihan taloudellinen merkitys Suomelle. Terveystiede, terveysteknologia ovat sellaisia kestävän kasvun aloja, joihin moni maa panostaa jo nyt. Meillä ei ole varaa jäädä tässä jälkeen. On ihan selvää, että alueilla tulisi panostaa enemmän tiedolla johtamiseen ja tutkimustiedon hyödyntämiseen ja tutkimustietoon investoimiseen.
Kuitenkin on todellakin tärkeätä, että tämä uudistus on tehty niin, että rahoitusta on pyritty turvaamaan hyvinvointialueille näistä haasteista huolimatta. Sehän ei ollut viime hallituksen sote-malli lainkaan. Siellä olisi aiheutunut kovia leikkauksia sote-alalle, ja nyt nähdään, että siihen ei todellakaan ole mahdollisuuksia Suomessa, kun tälläkin hetkellä haasteita riittää.
On tärkeätä, että tukea Ukrainalle jatketaan, ja erittäin merkittävä päätös myös valtion metsien suojelusta on tehty tämän budjetin yhteydessä ja hallituksen neuvotteluissa.
Lisäksi nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan ehdotetaan lisämäärärahoja, jotka ovat todellakin tarpeen. Ja on hienoa, että kun tässä salissa se huoli on usein noussut, niin myöskin sitten pyritään tuomaan oikeita keinoja [Puhemies koputtaa] niiden ongelmien ratkaisemiseen ja pyritään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä, pitämään huolta meidän lapsista ja nuorista.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Mari Holopainen,1386,2023-02-28T18:12:19,2023-02-28T18:17:38,Hyväksytty,1.1
2022_177_117,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_118,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä lisäbudjettiesitys ja nyt tämä valtiovarainvaliokunnan mietintö, jota tässä käymme läpi, tavallaan vain jatkavat tätä tämän maan hallituksen holtitonta finanssipolitiikkaa ja sen linjan jatkamista. Me näemme nyt täältä, että esimerkiksi esitykseen sisältyy lainanottovaltuuden korottaminen 170 miljardiin euroon. Me näemme sen, että korkomenojen nousun myötä valtionlainojen korkomenot ovat kolminkertaistuneet noin kahteen ja puoleen miljardiin euroon, ja on arvioitu, että viiden vuoden kuluessa ne kasvavat jo lähemmäs neljää miljardia euroa. Puhutaan aivan valtavan kokoisista summista, jotka vaikuttavat suoraan myös siihen, miten suomalaisten tärkeät hyvinvointipalvelut, miten ne kaikkein tärkeimmät valtion menot voidaan kattaa, jos samaan aikaan holtiton velkaantuminen jatkuu ja samaan aikaan tämä lainamenojen kasvu jatkuu tällaisena.
Herra puhemies! Kuten totesin aikaisemmin, niin sinänsä tässä ei ole mitään uutta, kun katsomme tämän hallituksen tekemää talouspolitiikkaa. Olemme käyneet siitä kymmeniä ja kymmeniä kertoja keskustelua ja debattia tässä salissa. Tiedämme sen, että käytännössä jo 2019 maan hallitus päätti rakentaa koko talouspolitiikkansa sillä tapaa epävarmalle pohjalle, että menot kyllä lisättiin kaikki jo suoraan pohjiin mutta tietoa ei ollut siitä, millä tapaa ne menot tullaan käytännössä rahoittamaan. Työllisyystoimet jäivät jatkovalmisteluun vuosia kestäneeseen työryhmätyöskentelyyn, ja nyt me myös näemme sen, että asiantuntija-arvioiden mukaan lopulta nämä työllisyyspäätösten julkista taloutta vahvistavat vaikutukset ovat jääneet huomattavasti pienemmiksi kuin taas mitä hallitus on itse omassa toiminnassaan arvioinut. Kyllä tästä jää karmea urakka seuraavalle hallitukselle laittaa tämän maan taloutta kuntoon sitten, kun vaalien jälkeen tietysti näemme, millaisella pohjalla tästä päästään eteenpäin.
Herra puhemies! Tähän laajempaan talouspoliittiseen keskusteluun vielä haluan nostaa yhden asian ylös, joka on se, että me olemme paljon puhuneet tässä salissa siitä, mitkä ovat puolueiden erilaiset näkemykset julkisen talouden hoitoon liittyen. Me kokoomuksessa olemme uskoneet siihen, että vahva, tiukka menokuri, talouskasvun vauhdittaminen ja työnteon ja yrittäjyyden tukeminen ovat se kestävä keino, miten tästä tilanteesta päästään eteenpäin. Ei kerta kaikkiaan voi olla niin, että koko tämän vuosikymmenen ajan julkiset menot, julkinen velanotto, ovat noin 10 miljardia alijäämäisiä.
Samaan aikaan tiedämme, että pääministeripuolue SDP on esittänyt aivan toisenlaisia lääkkeitä. Nyt sieltä on kuulunut jo useampaan otteeseen keskeisiltä meidän kollegoilta puhetta muun muassa Tanskan kokonaisveroasteesta. Me tiedämme sen, että heidän näkemyksensä mukaan verotusta voidaan kiristää hyvinkin merkittävästi. Olen eri mieltä siitä, mutta se on heidän näkemyksensä. Haluan todeta sen, että jos Suomessa olisi Tanskan kokonaisveroaste, se tarkoittaisi sitä, että täällä kerättäisiin noin kymmenen miljardia euroa enemmän veroja kuin tällä hetkellä kerätään. No, sitten demarikollegani toteavat, että pieni‑ ja keskituloisten ansiotuloverotusta ei haluta kiristää, mutta kysymys kuuluu, mistä nämä veroeurot sitten kerättäisiin, koska kuitenkin omaisuuspuolelta puhutaan ehkä joistakin sadoista miljoonista, mitä sieltä pystytään siis keräämään, elikkä oikeastaan kysymys kuuluu, mistä ihmeestä näin mittavat, valtavat veronkorotukset olisi mahdollista muka kerätä. Tähän mielelläni kyllä kuulisin sitten vastauksen, ja luulenpa niin, että myös aika moni muu suomalainen haluaisi tietää, että jos tällaiselle veronkorotuslinjalle lähdetään, miten se on ylipäänsä mahdollista. Minun mielestäni se ei ole.
Herra puhemies! Johtuen siitä, että tämän maan hallitus on epäonnistunut täysin talouspolitiikassaan, finanssipolitiikassaan, teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: ”Lisätalousarvio kuvaa hallituksen kyvyttömyyttä asettaa menoja tärkeysjärjestykseen ja toteuttaa velkaantumista hillitseviä rakenteellisia uudistuksia. Koska hallitus on pettänyt lupauksensa lopettaa eläminen tulevien sukupolvien kustannuksella, ei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.”", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-28T18:17:42,2023-02-28T18:22:54,Hyväksytty,1.1
2022_177_119,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Näin. — Keskitytään tähän lisätalousarvion käsittelyyn tässä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_120,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja moneen tärkeään tarkoitukseen, kuten muun muassa sähkölaskun alennuksina maksettaviin takautuviin sähköhyvityksiin, maatalouden sähkönkäytön ja lannoitteiden käytön tukemiseen, hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseen, Ukrainan materiaaliseen tukemiseen, nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen sekä koulutuksellisen tasa-arvon kehittämiseen. Huolestuttavaa on, että määrärahojen lisäys, 2,1 miljardia euroa, joudutaan kattamaan kokonaan valtion nettolainanotolla. Viime vuosien velkaantumiskehitys on erittäin huolestuttavaa — olkoonkin, että se on ollut pääosin välttämätöntä. Velkaantumiskehitys on saatava hallintaan. Massiivisesti kasvaneen velkaantumisen vaarat ovat jo realisoituneet korkomenojen nousuna.
Arvoisa puhemies! Tiedonvälitys saa seitsemän miljoonaa euroa. Tällä summalla turvataan erityisesti paikallislehtien toimintaa median murroksen aikana. Tuki sovittiin postilain muutoksen yhteydessä. Tavoitteena on tukea kattavaa tiedonvälitystä. Valtakunnallisen median lisäksi on varmistettava myös riittävä alueellisella ja paikallisella tasolla toteutuva tiedonvälitys. Avustus painottuu pienille toimijoille. Tuki on lisätalousarviossa käytännössä keskustan vaatimuksesta. Monipuolisen tiedonvälityksen on katettava koko maa. Tässä paikallislehdillä on keskeinen rooli.
Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta korostaa koulutuksellista tasa-arvoa parantavien avustusten merkitystä, sillä oppimiserot ovat kasvaneet ja oppimistulokset heikentyneet. Koulutasolla muutos näkyy siten, että heikoimpien koulujen tulokset ovat entistä heikompia. Saadun selvityksen mukaan tarveperusteinen rahoitus on osoittautunut toimivaksi ja vaikuttavaksi keinoksi vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Valiokunta korostaa, että tasa-arvoa edistäviin toimiin tarkoitettu valtionavustus on tärkeää saattaa pysyvästi nykyistä korkeammalle tasolle. On niin ikään tärkeää, että toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-28T18:23:08,2023-02-28T18:26:09,Hyväksytty,1.1
2022_177_121,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_122,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kestävä talouspolitiikka on yksi Suomen tulevaisuuden kulmakivistä. Tämä vaatii talouspolitiikalta vastuullisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Maailman muuttuessa ympärillämme meidän on voitava luottaa omaan kansalliseen selviytymiskykyymme, ja sitä tukee mahdollisimman suuri taloudellinen riippumattomuus. Tässä lisätalousarviossa otetaan taas velkaa, lisää velkaa. Jokaisesta kohteesta voi varmasti sanoa, että tulee hyvään tarkoitukseen, se on selvä. Kun johonkin on osoitettu rahaa, on vaikea sanoa, että se ei kuuluisi sinne, etteikö sitä tarvita. Varmasti tarvitaan, mutta joskus tulee se tilanne, kuten esimerkiksi kotitalouksissakin, että ne jaettavat rahat on ensin tienattava. Pikavippiajattelu — buy now, pay later — on jossain kohdassa käännettävä takaisin turvalliseen save first ‑ajatteluun. Tämän maan tulevaisuuden ja hyvinvoinnin tulee rakentua työstä, yrittäjyydestä ja yhdessä tekemisestä, ei velkataakasta. Tämän päivän velka on huomisen verojen korotus.
Näin ollen kannatan edustaja Marttisen esitystä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-28T18:26:09,2023-02-28T18:27:22,Hyväksytty,1.1
2022_177_123,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Filatov, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_124,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Tarja,Filatov,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä on lisätalousarviokeskustelu ja käsittelyssä ovat vain tietyt kohdat, mutta siitä huolimatta en malta olla sanomatta, että tämä keskustelu on aika mielenkiintoista, kun puhutaan velasta. En ole kuullut vielä yhtään esitystä, miten vaikkapa nämä hyvinvointialueiden rahoitukset tai muut asiat, joita tässä lisätalousarviossa on, otettaisiin sieltä kehyksen sisältä, mutta sen sijaan on kritisoitu voimakkaasti sitä, että näin ei ole tehty. Ponsissa sen sijaan on lupailtu monenlaista.
Tähän hyvinvointialueiden rahoitukseen haluaisin todeta, että ei ole kovin helppo meidän nykyisillä rahoitusmekanismeilla suunnata rahaa niihin käyttötarkoituksiin, joita me haluaisimme, ja tässä on etsitty kaikin mahdollisin keinoin mahdollisimman tehokas väline. Elikkä tuo 150 miljoonaa euroa on varhennettua rahaa, koska me tiedämme, että esimerkiksi kunnat ovat rahapulan vuoksi joutuneet jo useamman vuoden alibudjetoimaan sosiaali- ja terveydenhuollon menoja ja ikään kuin toivoneet, että ne voisivat saada palveluihinsa enemmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta, mutta sitten kustannuksia on kuitenkin tullut ja rahoitusta on jouduttu lisäämään. Tämä raha ei ole näkynyt tänä vuonna vielä hyvinvointialueiden budjeteissa, mutta nyt tällä mekanismilla siitä siirretään 150 miljoonaa euroa hyvinvointialueille, ja sitä voi käyttää ihan niihin normaaleihin toimintoihin, mitä siellä tehdään: hoitojonojen purkuun ja siihen tavanomaiseen, valtionosuudella rahoitettuun kohdennukseen.
Sitten tämä ikään kuin kertaluonteinen raha, joka ei siis jää sinne tuleviin kehyksiin, 350 miljoonaa, on enemmän tätä siirtymäkauden rahoitusta, mutta me tiedämme samalla, että kun niitä rahoja, joita nyt on ajateltu rahoitettavan normaalista valtionosuudesta, voidaankin nyt rahoittaa tällä siirtymärahoituksella, niin sieltä vapautuu rahaa hoitojonojen purkuun. Ja miksi tämä hoitojonojen purku tässä ajassa on niin äärimmäisen tärkeää? Siksi, että meillä on taustalla korona ja nämä jonot ovat kasvaneet, ja jos me emme niitä pura, niin se se vasta kalliiksi tulee. Me tiedämme, että sekä ennaltaehkäisy että varhainen sairauksien hoito on paljon edullisempaa kuin se, että me menemme kalliin erikoissairaanhoidon kautta, ja tämähän on koko tämän uudistuksen idea.
Sitten tämä HUSin ja lasten sydänhoidon puoli: Siinä katsoimme aika tarkkaan, että mikä se tilanne on, ja kävi ilmi, että ministeriössä on kyllä rahaa tänne kehittämishankkeisiin, mutta tätäkään ei voi ihan normaalilla valtionosuudella hoitaa. Kuitenkin se 150 miljoonaa, mikä siellä on, ainakin täksi vuodeksi tuo sen rahan, mitä HUSin puoleltakin on toivottu — jos halutaan se niin kohdentaa. Sehän on sitten ikään kuin näiden hyvinvointialueiden omia päätöksiä, miten niitä kohdennetaan.
Arvoisa puhemies! Sitten vielä yksi pieni asia, joka liittyy palkkatukeen ja sen sataprosenttisuuteen. Me ennen joulua otimme sen rahan pois budjetista, koska laki ei ollut valmis, [Puhemies koputtaa] mutta nyt se on, ja onneksi tuo sataprosenttinen tuki säilyy, koska se on kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville työttömille erittäin tärkeä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Tarja Filatov,451,2023-02-28T18:27:23,2023-02-28T18:30:36,Hyväksytty,1.1
2022_177_125,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_126,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Aluksi kannatan edustaja Vähämäen tekemiä vastalauseen mukaisia lausumaehdotuksia sekä epäluottamuslause-esitystä.
Tämän velkaantumisen kanssa, jonka edessä tässä lisätalousarviossa ollaan, on vähän lohduton olo erityisesti siinä mielessä, että sen velan takaisinmaksusta ei juurikaan Suomella ole näkymää ja korot tulevat olemaan jatkossa entistä mahdottomammat maksaa. Nämä hyvinvointialueet, mitä nyt tässä rahoitetaan, perustettiin hyvin tietäen nämä ongelmat. Niistä kyllä täällä salissa kerrottiin, että rahoitus ei tule riittämään, ja nyt sitten siihen otetaan velkarahaa, että se rahoitus riittäisi. Ollaan niiden tosiasioiden edessä, kun hallitus antoi kunnille vaalibudjetin koronan varjolla — nyt ne rahat eivät sitten enää riitä, ja hyvinvointialueisiin pitää pumpata lisää rahaa.
Tämä kokoomuksen puhe tästä tärkeysjärjestyksen asettamisesta on myös siinä mielessä mielenkiintoista, että hehän eivät ole esittäneet juurikaan muutoksia tähän koko kokonaisuuteen, vaan lähinnä joitakin leikkauksia työttömien tukiin sekä eläkekertymiin ja toisaalta lisäyksiä ulkomaille meneviin tulonsiirtoihin, kuten kehitysapuun. He ovat jopa esittäneet tahtotilanaan sen lisäämisen 700 miljoonalla vuodessa verrattuna hallituksen esityksiin.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-02-28T18:30:38,2023-02-28T18:31:51,Hyväksytty,1.1
2022_177_127,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_128,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Pidän erittäin tärkeänä sitä, että tässä lisätalousarviossa puututaan nyt hyvinvointialueiden vaikeaan tilanteeseen, varmistetaan sähkökriisin keskellä kansalaisten riittävä tuki ja taataan Puolustusvoimille välttämätön tilausvaraus materiaalihankintoihin. Kannatan myös lämpimästi esi- ja perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen koulutuksellista tasa-arvoa edistävien avustusten jatkoa ja lisämäärärahoja nuorisorikollisuuden ehkäisemiseen ja torjuntaan. Nämä molemmat ovat hyvin tärkeitä asiakokonaisuuksia, ja niihin liittyvistä ongelmista on tässäkin salissa keskusteltu jo lukemattomia kertoja ja vaadittu myös toimenpiteitä ja rahoitusta niiden toteuttamiseksi.
Arvoisa puhemies! Hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistaminen uudistuksen käynnistysvaiheessa on kriittisen tärkeää. Koronavuosien aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on korjattava ja jonot purettava, jotta tavallinen vastaanottotoiminta saadaan kuntoon niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Kyse ei ole vain koronasta, sillä taustalla painaa myös kunnissa vuosikausia jatkuneen palvelujen aliresursoinnin aiheuttama taakka suhteessa olemassa olleeseen palvelujen tarpeeseen. Kokonaisuudessaan menettely on johtanut siihen, että ongelmat ja sairaudet ovat ennättäneet usein pahentua ja niiden hoito tulee huomattavan kalliiksi. Hyvinvointialueiden muodostamisen yhteydessä tämä enemmän tai vähemmän vaiettu epäkohta on nyt paljastunut, ja siihen on yksinkertaisesti puututtava.
Arvoisa puhemies! Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa hoitaa ihmisiä huonosti. Hyvinvointialueiden riittävä rahoitus on turvattava nyt käynnistyksen alkuvaiheessa, jotta uudistuksen tavoitteet voidaan ylipäätään saavuttaa. Tätä ei voida unohtaa tulevallakaan kaudella, ja vakavasti on myös otettava ennaltaehkäisyn tuoma säästöpotentiaali, jonka kansantaloudellinen merkitys on valtava. Näihin lukuihin kannattaa tulevaisuudessa perehtyä. Tätä taustaa vasten on hyvin vaikea ymmärtää kokoomuksen vasta julkistettua talouspoliittista ohjelmaa, jossa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistetaan miljardiluokan säästöt. Hyvinvointialueilla haetaan jo nyt säästökohteita. On päivänselvää, ettei tällaista mittaluokkaa ole mahdollista saavuttaa ilman kovia leikkauksia varsinaiseen käytännön työhön. On syytä tunnistaa ja tunnustaa suoraan, että miljardi euroa pois sotesta voisi johtaa myös irtisanomisiin. Esitys on täysin epärealistinen ja käsittämätön, kun huomioidaan se valtava ja vakava henkilöstöpula, mikä maassamme jo nyt on. Näin ei tule eikä näin voida toimia.
Arvoisa puhemies! Jonkin verran kritiikkiä on kohdennettu siihen, että alueille varatusta 500 miljoonasta eurosta 150 miljoonaa on kohdennettavissa suoraan hoitovelan purkuun ja loput sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin tilapäisiin kustannuksiin sekä toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Kuten valtiovarainvaliokuntakin omassa mietinnössään painottaa, tätä määrärahaa ei voida käyttää suoraan hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin, mutta se helpottaa kokonaistilannetta, kun huomioidaan, että tällöin lakisääteisiin tehtäviin osoitettua yleiskatteellista rahoitusta voidaan ohjata aiempaa enemmän nimenomaan hoitojonon purkamiseen. Tällä perusteella tämä kokonaisuus ei ole onneton. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-28T18:31:53,2023-02-28T18:35:48,Hyväksytty,1.1
2022_177_129,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_130,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Matias,Marttinen,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kun täällä ainakin edustajat Filatov ja Mäkinen suuntasivat kysymyksiä tai kommentteja tänne kokoomuksen suuntaan, niin lienee perusteltua vastata.
Ensinnäkin edustaja Filatoville siitä, minkä takia kokoomuksen vastalauseessa näitä yksittäisiä säästöjä ei ole mukana: No, tiedätte hyvin sen, minkä myös edustaja Mäkinen täällä totesi, että kokoomus lienee ainut puolue, joka on kuitenkin laatinut hyvin tarkan kokonaisuuden, siis julkisen talouden vakauttamisen osalta meillä on vaihtoehtobudjetissa hyvin tarkat linjaukset siitä, missä me yhden vuoden tasolla tekisimme näitä säästöjä, joten sieltä voi niitä sitten hakea.
Herra puhemies! Sen sijaan, kun luin läpi SDP:n talousohjelman, siellä on kyllä rakennettu koko se paperi aika lailla suon päälle. Konkreettisia säästöehdotuksia ei ole kuin muutama, ja ne liittyvät siis julkisen hallinnon tilakustannuksiin, niihin liittyviin säästöihin. Teillähän on sitten huomenna mahdollisuus äänestää tämän lausuman osalta, koska meillä on lausuma olemassa siitä, että nämä säästöt toteutetaan. Tietysti voisi kysyä, minkä takia pääministeripuolue ei ole tuonut tähän saliin edes näitä säästöjä. Kun kerran mitään muutakaan te ette ole löytäneet 80 miljardin euron valtion budjetista, niin ei tämä nyt kovin häävi suoritus ole siltä osin.
Herra puhemies! Toisena asiana on soten kustannukset. Niin, sote-kustannukset kasvavat tämän vuosikymmenen aikana seitsemällä miljardilla eurolla 2030-tasossa, ja meidän tavoitteenamme on siis hidastaa tätä kustannusten kasvua miljardilla, siis yhdellä seitsemäsosalla siitä, mitä se kokonaisuus tulee olemaan. Se on vain sen takia, että me haluamme turvata sen, että ne rahat varmasti riittävät ihmisten tärkeisiin palveluihin. Minusta on aika uskomatonta, että jos demarikollegat toteavat vain näin, että siis eihän se ole mikään aito säästö, vaan siis kyse on siitä, että menotaso kasvaa, ja me haluamme vain huolehtia siitä, että tätä menojen kasvua voidaan hillitä. Voisin kysyä SDP:n kollegoiltani, että jos kerran te nyt tätä kauhistelette, niin miten te olette hyväksyneet sellaisen sote-mallin ja rahoitusmallin, jossa nyt lähitulevaisuudessa käytännössä vain 80 prosenttia tästä kustannusten kasvusta tullaan hyvittämään hyvinvointialueille? Eikö se ole aivan samanlainen kustannusten kasvun jarru, edustaja Mäkinen? Eikö se ole aivan samanlainen mekanismi, mitä me nyt täällä siis esitämme? Joten, herra puhemies, luulenpa niin, että tässäkin asiassa, vaikka tässä nyt näyttää olevan hiukan sanailua, näyttää siltä, että hallituspuolueet ovat kuitenkin itse jo hyväksyneet tämän mallin käyttöönoton, kun tämä sote on tähän maahan säädetty voimaan.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Matias Marttinen,1265,2023-02-28T18:35:50,2023-02-28T18:39:00,Hyväksytty,1.1
2022_177_131,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Mäkinen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_132,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Riitta,Mäkinen,Kansanedustaja,SD,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Marttiselle kertaan nyt vielä uudelleen vain sen, että olipa teidän talousohjelmassanne kyse miljardin euron leikkausten hakemisesta sosiaali‑ ja terveyspalveluihin tai sitten miljardin euron kasvun hillitsemisestä, niin lopputulema on täysin sama. Kun me tiedetään, mikä taloustilanne tällä hetkellä on hyvinvointialueilla, niin on aivan päivänselvää, että henkilöstövaltaisella alalla, hoiva-alalla, palvelualalla, mistään muista tehostamistoimista tai edes palvelumaksujen korottamisista ei saada sellaisia summia kuin mistä nytten tässä miljardin kokonaisuudessa puhutaan. Se tulee käytännössä tarkoittamaan, oli se miljardi sitten suoria leikkauksia tai kasvun hillitsemisen tuomia kuluja, että se näkyy ihmisten palveluissa ja kovasti, ja se tulee näkymään siellä myös irtisanomisina. Tämä on minusta asia, josta meidän olisi syytä keskustella tässä salissa ja toivottavasti vielä vaalien alla keskustellaan enemmän tuolla kentillä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Riitta Mäkinen,1380,2023-02-28T18:39:00,2023-02-28T18:40:22,Hyväksytty,1.1
2022_177_133,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_134,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on lisätalousarvio vuodelle 23, ensimmäinen osio, ja 2,1 miljardiahan tässä on kokonaisasia. Pääosinhan tämä menee meidän kaikkien tässäkin salissa ja eri puolueitten ottaman velan hoitokustannusten kasvamiseen, mikä on isoin osa. Lisäksi tässä on puolustusmenojen lisäystä, ja varsinkin tämä lisäys tulee, kun korvataan näitä kyvykkyyksiä, mitkä joudutaan Ukrainaan luovuttamaan. Lisäksi tähän liittyvät nämä sähkön hinnannousun johdosta maksettavat tuet, kuten maatalouteen ja myös lannoitetukiin liittyvät asiat ja myös tämä sähköpaketti. Tietenkin tässä on mukana myös hyvinvointialueitten rahoituksen muutoksia, ja toivottavasti nämä käynnistyvät. Tuen tätä lisätalousarviota.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2023-02-28T18:40:22,2023-02-28T18:41:18,Hyväksytty,1.1
2022_177_135,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Näin. — Edustaja Savio, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_136,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sami,Savio,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Haluan vielä itsekin todeta, että myös perussuomalaiset ovat huolissaan sote-kustannusten nopeasta kasvusta. Siitä täällä äsken käytiin jo keskustelua, ja se on meillä myös vastalauseessa nostettu esille. On selvää, että nämä rahoituksen ongelmat olivat tiedossa jo tätä sote-uudistusta valmisteltaessa, mutta siitä huolimatta tämä uudistus päätettiin eduskunnassa viedä lävitse. Olisi mielestäni ollut erittäinkin aiheellista varmistaa, että myös tämä rahoitus on kunnossa näitä hyvinvointialueita varten.
Haluan tässä todeta myös, että perussuomalaiset ovat myös vastalauseessaan ottaneet kantaa Suomen ulkopuolelle suuntautuviin menoihin, kuten EU-menoihin. Hallituspuolueet kokoomuksen turvin hyväksyivät EU:n elpymisrahaston täällä keväällä 2021. Nyt näyttää siltä, että nämäkin nettokustannukset tulevat kohoamaan entisestään huomattavan paljon, kun korkotaso on noussut ja näitä elvytysrahaston menoja joudutaan sitten Suomestakin maksamaan huomattavasti enemmän kuin aiemmin oli ennakoitu.
Yleisemminkin tämä hallituksen taloudenhoito on johtanut nopeaan lisävelkaantumiseen, noin 40 miljardia euroa hallitus on ottanut ja tulee ottamaan lisävelkaa tämän vaalikauden aikana. Tämä velkaantuminen on asia, josta me varoitimme jo silloin, kun hallitusneuvottelut oli käyty. Hallituksella ei ollut oikeastaan juuri minkäänlaisia keinoja vähentää tätä velkaantumista. Nyt nähdään, että velkaantuminen on suuri ongelma, ja se pahenee erityisesti nyt, kun korkotaso on selvässä nousussa. Olisimme kyllä ehdottomasti toivoneet, että velkaa olisi otettu huomattavasti maltillisemmin. Silloin, kun valtion velkakirjojen korot olivat lähellä nollaa prosenttia, tässäkin salissa puhuttiin, että se velka on käytännössä ilmaista, mutta nyt nähdään, että näin ei asia kuitenkaan ollut. Seuraavan hallituksen, joka eduskuntavaalien jälkeen valitaan, täytyy ottaa kyllä tämä velkaantuminen huomattavasti vahvemmin huomioon.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+4.aspx,fi,Sami Savio,1314,2023-02-28T18:41:20,2023-02-28T18:44:08,Hyväksytty,1.1
2022_177_137,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt päätetään lakivaliokunnan mietinnön LaVM 31/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Leena Meren esittelypuheenvuoron jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään viisi minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään viisi minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Avataan keskustelu. Edustaja Meri, olkaa hyvä, esittelypuheenvuoro.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_177_138,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Käsittelemme historian ensimmäistä valtioneuvoston oikeudenhoidon selontekoa. Sen tavoitteena on antaa kokonaisvaltainen ja tiivis kuva suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta, toimintaedellytyksistä ja kehityssuunnista. Selonteko keskittyy erityisesti tuomioistuinten, syyttäjän, ulosoton, Rikosseuraamuslaitoksen ja oikeusapu‑ ja edunvalvontapiirien sekä Oikeusrekisterikeskuksen toimintaan.
Lakivaliokunnan yksimieliseen mietintöön on kirjattu valiokunnan aiempia kannanottoja vakavasta huolesta oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyydestä ja siitä, että tilannetta ei ole korjattu kestävällä tavalla. Valiokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen liian niukkaan perusrahoitukseen sekä siihen, että tuomioistuinlaitoksessa työskentelee paljon tuomareita ja muuta lainkäyttöhenkilöstöä määräaikaisissa virkasuhteissa, joiden rahoitus on riippuvaista määräaikaisesta rahoituksesta. Tuomioistuinlaitoksen perustuslaillisen aseman ja toimintakyvyn kannalta kestävintä on huolehtia siitä, että tuomioistuinten perusrahoitus on riittävällä tasolla sekä virat vakinaisia.
Valiokunta on myös useissa yhteyksissä kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeusprosessien pitkiin käsittelyaikoihin ja niiden kansalaisten oikeusturvaa heikentävään vaikutukseen. Valiokunta on kuluvalla vaalikaudella eri yhteyksissä ryhtynyt kiinnittämään huomiota tarpeeseen selvittää tarkemmin, kuinka paljon oikeusministeriön hallinnonalan eri toimijat tarvitsisivat määrärahoja, jotta oikeusvaltion toiminnan ja oikeudenhoidon rahoitus olisi kestävällä pohjalla.
Eduskunta hyväksyi tammikuussa 21 lakivaliokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa edellytettiin, että valtioneuvosto antaisi eduskunnalle selonteon oikeusvaltion turvaamisesta ja vahvistamisesta sekä oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä vuoden 22 loppuun mennessä. Eduskunta kävi myös lakivaliokunnan aloitteesta marraskuussa 21 ajankohtaiskeskustelun oikeusvaltion ja oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamisesta ja vahvistamisesta.
Lakivaliokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että oikeudenhoidosta on nyt ensimmäistä kertaa laadittu oma selonteko eduskunnan käsiteltäväksi. Oikeudenhoito ansaitsee oman erillisen selontekonsa, mikä tuli selkeästi esille myös lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa. Kiitän valiokunnan puheenjohtajana valiokunnan jäseniä sitkeästä työstä oikeudenhoidon turvaamisen eteen.
Selonteossa todetaan suomalaisen oikeusvaltion olevan kansainvälisten vertailujen mukaan vankalla pohjalla, mutta keskeisiä oikeusturvaongelmia ovat oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyys ja henkilöstön ylikuormittuneisuus ovat vakava ongelma. Oikeudenhoidon rahoitusvaje on vuosittain keskimäärin 90 miljoonaa euroa, ja toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 henkilötyövuotta lisää vuoteen 2030 mennessä.
Saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo selonteossa mainittujen oikeusturvaongelmien pitkälti juontuvan oikeudenhoidon pitkään jatkuneesta aliresursoinnista. Saatu selvitys on tärkeä tulevan poliittisen päätöksenteon perusta, ja asiantuntijakuulemisten valossa tuleviin määrärahapäätöksiin kohdistuu suuria odotuksia. Oikeudenhoidon määrärahojen ja henkilöstöresursseja koskevan rahoitusvajeen osalta oikeudenhoidon rahoitusvajeen pikainen korjaaminen on välttämätöntä. Toimintaedellytykset tulee turvata pysyvin määrärahoin ja pitkäjänteisesti sekä yli vaalikausien. Valiokunta ehdottaa rahoitusvajeen korjaamista koskevan kannanoton hyväksymistä.
Oikeudenhoidon ja oikeusvaltion toimivuudet eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan niistä pitää jatkuvasti pitää huolta. Tämä koskee myös taloudellisesti niukkoja ja poikkeuksellisia aikoja. Panostukset oikeudenhoitoon ovat panostuksia demokraattisen oikeusvaltion ja yhteiskunnan toimintaan sekä kansalaisten ja yritysten oikeussuojan ja oikeusturvan toteutumisesta huolehtimiseen. Voimavarojen turvaaminen on välttämätöntä myös siitä näkökulmasta, että oikeudenhoidon toimijoiden tehtävät ovat pitkälti lakisidonnaisia ja henkilöstö suorittaa tehtäviä virkavastuulla. Valiokunta korostaa myös selonteossa omaksuttua ketjuajattelua ja pitää välttämättömänä, että eri hallinnonalojen välisiin riippuvaisuussuhteisiin kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota ja että niiden oikeasuhtaisesta rahoituksesta huolehditaan.
Oikeudenhoitoa koskee myös mittava henkilöstön koulutus ja rekrytointihaaste. Tämä edellyttää nykyistä suurempaa määrää erityisesti juristikoulutuksen saaneita hakijoita ja vankeinhoidon koulutusmäärien lisäämistä. Koulutusmahdollisuuksien tulee vastata toimialan tarpeita. Koulutusta koskevat kysymykset jäävät varsinaisesti selonteon ulkopuolelle, mutta selonteon mukaan mahdollisia ratkaisuja tulisi hakea tutkinto‑ ja aloituspaikkamäärien lisäksi esimerkiksi muunto‑ ja täydennyskoulutuksesta.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tämä on herättänyt erisuuntaisia näkemyksiä. Osa pitää avauksia kiinnostavina ja varteenotettavina, mutta osa vastustaa oikeustieteellisen koulutuksen laajentamista ja aloituspaikkojen määrän kasvattamista. Ongelmia nähtiin myös muunto‑ ja täydennyskoulutuksessa. Oikeudenhoidon tehtävien laadukkaan hoidon kannalta on välttämätöntä, että sillä on riittävästi asianmukaisesti koulutettua henkilöstöä. Resursseihin osoitettava lisämääräraha ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tehtäviin tarvitaan myös tekijöitä. Huolestuttavaa on, että oikeudenhoidolla on haasteita rekrytoida uutta henkilökuntaa ja saada olemassa oleva henkilökunta pysymään oikeudenhoidon palveluksessa. On tärkeää, että oikeudenhoidon houkuttelevuutta työnantajana parannetaan aktiivisesti. Pysyvien määrärahojen lisäämisellä on tässäkin keskeinen merkitys.
Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee käynnistää välittömästi laajapohjaisella kokoonpanolla tehtävä selvitys lakimieskoulutuksen lisäämistarpeista ja ‑mahdollisuuksista sekä muunto‑ ja täydennyskoulutuksen kehittämisestä oikeudenhoidon henkilöstöhaasteeseen vastaamiseksi. Selvitys tästä tulee antaa lakivaliokunnalle vuoden 2023 loppuun mennessä. Valiokunta ehdottaa myös tästä kannanoton hyväksymistä. Tuossa samassa yhteydessä myös rikosseuraamusalan koulutuksen kehittämistarpeita ja ‑mahdollisuuksia tulee selvittää.
Selonteko sisältää yli 30 toimenpide-ehdotusta koskien muun muassa resurssien varmistamista, rakenteiden ja prosessien tehostamista sekä oikeuspalvelujen saatavuuden ja asiakaspalvelun parantamista. Valiokunnan kuulemisissa ehdotuksia on pääosin kannatettu mutta niitä on pidetty myös yleisluonteisina ja tarkennusta kaipaavina. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee ryhtyä välittömiin toimiin selonteossa esitettyjen lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden työstämiseksi ja toteuttamiseksi. Toimenpiteiden etenemistä ja vaikuttavuutta tulee seurata aktiivisesti. Valiokunta ehdottaa asiaa koskevan kannanoton hyväksymistä.
Lakivaliokunta katsoo, että hallituksen tulee antaa eduskunnalle uusi erillinen selonteko oikeudenhoidon toimintaedellytysten ja toimenpiteiden seuraamiseksi ja uudelleentarkastelemiseksi syyskuun 2026 loppuun mennessä. Tuo tuleva selonteko on aiheellista valmistella nykyistä laajempana ottaen huomioon asiantuntijakuulemisissakin esiin tuodut toiveet siitä, että selonteossa tulee arvioida myös oikeusvaltioon liittyviä yleisempiä ja periaatteellisempia kysymyksiä sekä oikeuden saatavuuteen liittyviä sisällöllisiä kysymyksiä kuten myös oikeudenhoidon EU:n ja kansainvälisen tason liittymiä. Valiokunta ehdottaa myös tästä kannanoton hyväksymistä.
Valiokunnan yksimielinen päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy mietinnön mukaisen kannanoton selonteon johdosta.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-28T18:44:43,2023-02-28T18:53:07,Hyväksytty,1.1
2022_177_139,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Huttunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_140,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Hanna,Huttunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Laeilla on maa rakennettava. Tämä on ollut kestävänä periaatteena itsenäisen Suomen kehitykselle oikeusvaltiona. Toisin kuin monissa muissa maissa, meillä kansanvalta toimii, oikeutta jakavat riippumattomat tuomioistuimet ja voimme luottaa viranomaisiin. Meillä on myös vahva halu toimia oikeudenmukaisesti, ja tunnemme vastuumme kanssaihmisistä. Ne ovat olleet yhteiskuntarauhan ja eheyden tae vaikeinakin aikoina.
Kuitenkin maailma muuttuu nopeasti ympärillämme, eikä mikään ole itsestäänselvää. Tuoreimpina huolenaiheina ovat olleet koronaepidemia, sota Ukrainassa, energiakriisi, inflaation tuomat talousongelmat, nuorten pahoinvointi, verkkorikollisuus ja uusimpana ilmiönä raaistunut jengiväkivalta. Kaikki nämä vaikuttavat myös oikeudenhoitoon ja koettelevat kansalaisten oikeudenmukaisuuden ja turvallisuuden tunnetta. Siksi meidän päättäjien on paneuduttava oikeudenhoidon haasteisiin viimeistään seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Meillä ei ole varaa menettää kansalaisten luottamusta Suomeen oikeusvaltiona.
Kuluvalla vaalikaudella olemme lakivaliokunnassa yksimielisesti kantaneet huolta ja pitäneet esillä oikeudenhoidon riittämättömiä voimavaroja. Oikeudenhoidon tilasta onkin syksyllä 21 käyty istuntosalissa ajankohtaiskeskustelu lakivaliokuntamme keskustelualoitteen pohjalta. Hallitus päätti syksyllä 21 antaa selonteon oikeudenhoidon tilasta.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan meillä on 90 miljoonan euron sekä 1 200 henkilötyövuoden resurssivaje. Selonteko sisältää yhteensä 31 toimenpide-ehdotusta. Niiden joukossa on hyviä ehdotuksia, mutta toki puutteitakin löytyy. Tuomioistuimissa arkipäivää ovat jo kauan olleet valtavat jutturuuhkat, päätöksien venyminen vuosikausiksi sekä syyttäjien ja tuomareiden uupumiset liiallisen työtaakan alle.
Keskusta yhtyy selonteon näkemykseen lisävoimavarojen tarpeesta. Ne on kuitenkin turvattava koko oikeudenhoidon ketjulle aina poliisista ja sen suorittamasta esitutkinnasta alkaen. Olemme kestämättömässä tilanteessa, jossa yhä useammat rikokset vain kirjataan ylös mutta ne jäävät tutkimatta poliisin resurssipulan takia.
Selonteossa ei myöskään pohdita lainkaan oikeudenhoidon palveluiden alueellista saavutettavuutta tai saatavuutta. Toki sähköisiä palveluja luvataan kehittää, mutta nekään eivät ole jokaisen saavutettavissa. Siksi me keskustassa lähdemme siitä, että jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi käräjäoikeuden kanslia sekä tarvittava määrä muitakin toimipaikkoja. Vain tällä tavalla voimme taata jokaiselle mahdollisuuden saada asiansa viivytyksettä riippumattoman tuomioistuimen käsittelyyn, kuten perustuslakiimme on kirjattu.
Meidän tulisi hyödyntää myös poikkeusoloista saatuja kokemuksia. Korona-aikana hajauttaminen vahvisti kriisinkestävyyttämme. Esimerkiksi hajautettu vankilaverkko osoittautui vahvuudeksemme. Pelkoni onkin, että seuraavalla vaalikaudella vankilaverkkoa lähdetään karsimaan.
Arvoisa puhemies! Jatkuvasti nousseiden oikeudenkäyntikulujen takia keskituloistenkin oikeusturva uhkaa vaarantua. He eivät välttämättä uskalla saattaa asiaansa tuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka aihetta olisi. On ollut murheellista saada viestejä esimerkiksi hometalon ostaneilta, joilla sekä koti että omaisuus ovat vaarassa. Oikeutta ei uskalleta lähteä hakemaan ylisuurten kulujen ja pitkään kestävien oikeudenkäyntiprosessien takia. Keskusta esittääkin oikeudenkäyntikulujen suitsimiseksi ratkaisuksi asianajotoiminnan vapauttamista arvonlisäverovelvollisuudesta sikäli, kun kyseessä on yksityisen henkilön asian ajaminen tuomioistuimessa.
Meidän tulisi tarkastella koko oikeudenhoidon prosessiketjua myös rikoksen uhrin kannalta. Rikoksen uhriksi joutuneita ei tulisi pyöritellä eri oikeusasteissa yhä uudelleen ja uudelleen. Nykytilanteessa esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikoksen uhrit joutuvat käymään läpi heitä syvästi järkyttäviä asioita vuosienkin päästä. Syynä tässäkin on oikeusjärjestelmän hitaus ja ruuhkaisuus.
Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluaisin kiittää hallitusta ja oikeusministeriä siitä työstä, mitä tämä hallitus on tehnyt ylivelkaantuneiden aseman auttamiseksi. Moni velallinen ja velkaongelmiin joutunut, olipa kyse ihmisestä tai yrittäjästä, on saamassa avun ahdinkoonsa. Vaikeiden aikojen keskelläkin meidän on kyettävä tekemään päätöksiä ja antamaan kansalaisille toivon näköaloja.
Haluan myös omasta puolestani kiittää lakivaliokunnan puheenjohtajaa erittäin hyvästä kaudesta ja hyvästä työstä meidän järjestelmämme hyväksi. [Leena Meri: Kiitos!] — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Hanna Huttunen,1433,2023-02-28T18:53:09,2023-02-28T18:58:04,Hyväksytty,1.1
2022_177_141,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_142,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Vuosikausia jatkunut resurssipula, kaikkea ei ehdi tehdä, mitä pitäisi, ja ylikuormitettu henkilöstö. Mihin alaan kuvaus sopii? No, hoitoalaan tietysti, mutta on järkyttävää havaita, että tämä täsmälleen sama kuvaus sopii Suomessa myös toiseen yhteiskunnalliseen peruspilariin, nimittäin meidän oikeudenhoitoon. Siinä, missä Marinin hallitus ei taatusti saa hoitajilta puhtaita papereita, eivät niitä tulee antamaan meidän oikeusjärjestelmää hoitavat ammattilaisetkaan. Nimittäin suomalainen oikeudenhoito on joutunut tulemaan niukoilla resursseilla toimeen koko 2000-luvun ajan, eikä loppua nähty edes Marinin velkakauden aikana, mutta haitat, ne ovat jo näkyvissä.
Meillä on nyt tässä käsiteltävässä selonteossakin niistä mustaa valkoisella. Esimerkiksi oikeusprosessien kestot ovat liian pitkiä, rikosten selvittämisaste heikko ja tutkinnan lopettamispäätökset lisääntyneet. Tämä, jos mikä, on myrkkyä suomalaisten luottamukselle järjestelmää kohtaan. Näin ei voi enää jatkua. Resurssit on laitettava kuntoon, ja työtaakkaa on lähdettävä purkamaan kaikin keinoin. Niin kuin moni muukin asia tällä kaudella, tämäkin on jätetty seuraavien hallitusten tehtäväksi.
Arvoisa herra puhemies! Koko suomalainen yhteiskunta rakentuu sen varaan, että täällä rikosta seuraa rangaistus. Meillä Suomessa et tuomaria tai poliisia onnistu lahjomaan, vaan vastaat teostasi. Kaikki perustuu luottamukseen ja toimivaan järjestelmään — tai näin ainakin pitäisi olla. Poliisin ja oikeuslaitoksen resurssipula nimittäin vaarantaa näistä molemmat. Moni voi yllättyä, että meillä rikoslakirikoksista saadaan nykyisin selvitettyä vain puolet, siis joka toinen. Pahoinpitelyrikoksissa selvittämisprosentti on reilut 60 prosenttia ja omaisuusrikoksissa vaatimaton 37 prosenttia. Toisin sanottuna siis valtavan suuri osa rikoksista jää selvittämättä.
Mietitäänpä asiaa rikoksen uhrin näkökulmasta. Kaikki tietävät, että jos tekijä saadaan kiinni, Suomen lepsu rangaistusjärjestelmä takaa sen, että uhri voi joutua hyvinkin pian törmäämään vapaalla jalalla liikkuvaan tekijään, mutta meillä alkaa olla jo hyvin todennäköistä sekin, että tekijään törmää kadulla ilman, että tämä on edes millään tavalla joutunut teostaan vastaamaan. Ei ole ollut riittävästi resursseja tutkia. Miettikää, mitä tämä aiheuttaa uhrille mutta myös koko yhteiskunnan järjestykselle. Se musertaa kummatkin, ja siksi tähän on niin tärkeää reagoida.
Arvoisa puhemies! Kun me perussuomalaiset puhutaan priorisoinnista, niin nyt tulee rautalankaesimerkkiä, mitä me sillä tarkoitetaan: Marinin hallituskaudella on pumpattu reilut neljä miljardia EU:n elpymispakettiin ja toiset reilut neljä miljardia tehottomaan kehitysapuun — tätä muuten edelleen jaetaan Venäjää tukeville maille. Samaan aikaan oikeudenhoidon resurssipulaan ei ole pystytty vastaamaan sellaisilla määrärahoilla ja toimilla, jotka olisivat ratkaisseet jo parikymmentä vuotta jatkuneen niukkuuden. Hallituksen velkabileistä huolimatta oikeudenhoidon pula-aika on siis saanut jatkua. Perussuomalaiseen ajatusmaailmaan tämä rahanjakomalli ei sovi. Jos meillä jatkuvan resurssipulan takia jää rikoksia selvittämättä, käsittelyajat ovat venyneet aivan liian pitkiksi ja henkilöstöpula painaa voimalla päälle, on nämä asiat laitettava ensin kuntoon. Maalaisjärkikin sen sanoo, että oman oikeusjärjestelmän toimivuus menee Italian koronaelvytyksen edelle. Mutta ei tällä hallituksella, ei edes keskustalla.
Lopuksi itsekin tahdon lämpimästi kiittää aivan erinomaisesti lakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävää hoitanutta kansanedustaja Leena Merta — suuret kiitokset teille. [Leena Meri: Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-02-28T18:58:06,2023-02-28T19:03:04,Hyväksytty,1.1
2022_177_143,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Edustaja Laukkanen, poissa. — Edustaja Sjöblom, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_144,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Ruut,Sjöblom,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut nyt ensimmäisen selonteon oikeudenhoidosta. Selonteon tavoitteena on ollut hahmottaa kokonaisvaltainen kuva suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta, toimintaedellytyksistä ja kehityssuunnista.
Haluan nostaa tässä esille yhden yksityiskohdan, joka tuli esiin valiokunnassamme. Asia koskee sovittelutoimintaa ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenettelyitä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan oikeusministeriössä on käynnissä sovittelutoimintaa koskeva hanke, jonka yhteydessä selvitetään sovittelun käyttöä lähisuhdeväkivaltatapauksissa, ja tämä on hyvä asia. Valiokunta pitää tärkeänä, että sen yhteydessä arvioidaan kysymystä myös siitä, tulisiko lähisuhdeväkivaltatapaukset sulkea kokonaan pois sovittelun käytön piiristä.
Lähisuhdeväkivallan sovittelukäytäntöä on kritisoitu paljon. Osa kansalaisjärjestöistä on vaatinut sen lopettamista kokonaan. Sovitteluun tulee edelleen pitkään jatkunutta ja toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa. Noin kolmannes sovitteluun tulevista väkivaltarikoksista on lähisuhdeväkivaltaa. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liitto on esittänyt huolensa, että uhrin osallistuminen sovitteluun ei todellisuudessa ole aina vapaaehtoista. Uhrin voi olla vaikeaa kieltäytyä sovittelusta, ja toisaalta taas uhrilla voi olla epäselvyyksiä liittyen oikeusturvaansa ja esimerkiksi siihen, että hänellä on oikeus lopettaa sovittelu, koska haluaa, tai kieltäytyä siitä kokonaan.
On hyvä, että tämä asia nyt selvitetään. Toivottavasti tähän löydetään ratkaisu, jossa turvataan uhrien oikeusturva.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ruut Sjöblom,1395,2023-02-28T19:03:07,2023-02-28T19:04:49,Hyväksytty,1.1
2022_177_145,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_146,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meillä on käsittelyssä valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta, ja itse haluaisin muutaman asian täältä nostaa esiin.
Täällä seiskakohta on semmoinen kuin Hallinto-oikeudelliset asiat ja niiden käsittely. Ehkä viitataan siihen resurssipulaan tai rahoitusvajeeseen, joka on tullut esiin jo täällä, kun sanotaan seuraavasti: ”Joissakin hallinto-oikeuksien asiaryhmissä keskimääräiset käsittelyajat ovat pitkiä, jopa yli puolitoista vuotta.” Tämä on jokaisessa hallinnonalassa huono homma, ja nämä pitäisi saada todella paljon lyhyemmäksi. Lainaan pari lausetta täältä: ”Viranomaisen päätöksiin voi vaatia muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Yleensä tulee ensin tehdä oikaisuvaatimus kyseiselle viranomaiselle.” Tämän jälkeen sitten voidaan vaatia hallinto-oikeutta kumoamaan viranomaisen päätös.
Tämä on erittäin huolestuttavaa. Olen järjestänyt tässä lähikuukausina kolme tämmöistä lastensuojeluiltaa, ja siellä on tullut paljon esille näitä ongelmia, missä kansalaiset kokevat, että heitä on joko kohdeltu väärin tai he eivät ole saaneet oikeutta tai se oikeuden saaminen on kestänyt liian pitkään. Esimerkiksi jos lastensuojelussa joku kansalainen kokee tulleensa väärin kohdelluksi, niin käsittelyajan pituus on aivan kohtuuttoman pitkä. Se ei saisi olla kuin, sanotaanko nyt, viikon tai kaksi, ja nyt päätöksen saaminen sieltä voi kestää todella pitkään. Elikkä jos virkavastuulla sosiaalitoimi tekee päätöksiä ja näihin ei ole tämä lasten vanhempi tyytyväinen, niin tämä oikeuden saaminen kestää aivan liian kauan. Tämä johtuu siitä, että täällä hallinto-oikeudessa on tavallansa rahoitusvajeen johdosta pitkät käsittelyajat ja resurssipula.
Oikeastaan voisi vaatia, että nyt kun hallitus vaihtuu, lastensuojeluasia pitäisi siirtää käräjäoikeuden alle siten, että käräjäoikeus tekee päätöksen esimerkiksi viikon kuluessa sosiaalitoimen esityksestä, eikä niin, että sosiaalitoimi tekee itse sen päätöksen. Käräjäoikeudessa tulisi olla lapsien asioihin erikoistunut joko osasto tai henkilöt, jotka huolehtivat tästä lastensuojelun ja huoltajuusasioiden käsittelystä. Tai sitten niihin pitäisi olla ehkä vaihtoehto, olisiko se sitten erityistuomioistuin. Nimittäin on tullut paljon esille — tämä johtuu meidän yhteiskunnan rakenteesta — että jos on tämmöisiä nepsy-lapsia, niin valitettavasti meidän yhteiskunnan rahoitusrakenne on semmoinen, että tämä nykyinen malli ruokkii lasten sijoittamista jo ennen kuin selvitetään, onko lapsella joitain neuropsykiatrisia ominaispiirteitä. Elikkä hyvin usein tämmöiset lasten neuropsykiatriset erityispiirteet nähdään, tai saatetaan nähdä, huonon kasvatuksen tuloksena, ja siten lapsi joutuu aiheettomasti sijoitukseen, kun hän oikeasti kuuluisi jonkun erikoislääkärin hoitoon.
Hallinto-oikeuksien keskimääräinen käsittelyaika on 9,6 kuukautta. Se on aivan kohtuuttoman pitkä. Sitten niissä on suulliset käsittelyt nousseet esiin.
Haluan vielä mainita erityistuomioistuinasioista, että vakuutusoikeus toimii toimeentuloturvaan liittyvien asioiden muutoksenhakutuomioistuimena ja vakuutusoikeus käsittelee yksittäisen kansalaisen toimeentulomahdollisuuksia. Nämä asiaryhmät jakautuvat eri hallinnonaloille, ja tämä on kyllä oikein häpeäpilkku, miten Suomessa joko vammautunut tai sairastunut ihminen joutuu tappelemaan tätä meidän yhteiskunnan byrokratiaa vastaan saadakseen oikeutta.
Vielä lopuksi haluan mainita, että mielestäni näistä ei tarvitse välttämättä leikata, vaan jos me järkeistetään toimintaa, me voidaan saada näistä huomattavia säästöjä. — Kiitoksia.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-28T19:04:56,2023-02-28T19:10:23,Hyväksytty,1.1
2022_177_147,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Kiitos. — Edustaja Meri, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_148,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 13/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 31/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tosiaan kiitän valiokuntaa siitä, että me olemme yksimielisesti jo pitkään todenneet, että tämä perusrahoituksen vajaus on ongelmallinen. Siis tämä rahoitusvaje on kuitenkin vuosittain 90 miljoonaa, niin että täältä ei kyllä voi leikata missään tapauksessa, vaan olemme yksimielisesti kaikkia oikeushallinnon toimijoita ja myös oikeusministeriä kuultuamme tulleet siihen lopputulokseen, että olemme aivan samaa mieltä, että tämä rahoitus pitää nyt vihdoin ja viimein laittaa kuntoon.
Tuomarit ja syyttäjät ja vartijat ja oikeusavustajat — he ovat tunnollisia ja sitkeitä puurtajia eivätkä niinkään pidä itsestään sitä numeroa. Heillä on nyt kuitenkin asiantuntijakuulemisissa ja julkisuudessakin olleen keskustelun mukaan kyllä jo se selkäranka katkeamassa. Elikkä ihmiset ovat uupuneita. Siellä on tuhansia juttuja ihmisten pöydällä, ja ne ketjuttuvat sillä tavalla, että siellä on tuhansia juttuja poliisilla, sitten syyttäjillä, tuomareilla.
Ongelmana on se, että sieltä kokeneita ihmisiä on lähtemässä alalta pois. Kun on vaativia, vaikeita juttuja, niin siitähän ei tule mitään, jos siellä ei ole kokeneita henkilöitä töissä. Sen takia valiokunnassamme kuultiin myös tästä, mistä saataisiin lisää juristeja ja koulutettua henkilökuntaa niin tuomioistuinpuolelle ja oikeudenhoidon puolelle kuin sitten vartijapuolelle, koska vaikka tulisi rahaa huomenna, niin eipä niitä ihmisiä nyt tuosta vain putkahtele, kun koulutuskin kestää aikansa. Tästä syystä me edellytettiin pikaisesti, että pitää lähteä selvittämään tätä koulutuspuolta.
Olen kyllä itse edustaja Tynkkysen kanssa siitä samaa mieltä, että meillä on kuitenkin ollut tällä vaalikaudella miljardiluokan panostuksia perussuomalaisten mielestä toissijaisiin menoihin. Tämä 90 miljoonaa vuodessa olisi voitu osoittaa oikeudenhoitoon, koska se on koko meidän yhteiskunnan selkäranka. Kun me tehdään täällä erilaista lainsäädäntöä ja sanktioita tai valvontaa ja muuta, niin tuomioistuimet, oikeusavustajat, hallinto-oikeudet, syyttäjät ovat osa sitä kokonaisuutta, joka valvoo sitä lakien noudattamista ja viime kädessä sitten määrää uhkasakkoja, vahingonkorvauksia ja muuta. Jos se ei toimi, niin oikeastaan mikään lainsäädäntö ei toimi. Me voidaan täällä tehdä niitä vaikka päivittäin. Elikkä tämä on yksi ihan keskeisiä asioita. Olen ymmärtänyt, että kaikki puolueet ovat tästä kyllä hyvin yksimielisiä.
Ja kiitän kiitoksista. On ollut mielenkiintoinen kausi olla valiokunnan puheenjohtaja. Juristina olen ollut erittäin kiinnostunut monenlaisista — perheoikeutta, rikosoikeutta, monta muuta. Välillä minua on katsottu vähän kulmatkin kurtussa, kun minä olen niin iloisena tutkinut esimerkiksi voimaantulosäännöksiä. Ne ovat minusta erittäin mielenkiintoisia. En tiedä, pitävätkö muut niitä niin mielenkiintoisina. Mutta tiedän, että lakia sovellettaessa nekin ovat tärkeitä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+5.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-02-28T19:10:24,2023-02-28T19:13:27,Hyväksytty,1.1
2022_177_149,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 7. asia — tämän vaalikauden viimeinen lakialoite. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. — Avaan keskustelun. Esittelypuheenvuoro, edustaja Pirttilahti, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
2022_177_150,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Arto,Pirttilahti,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On kunnia todellakin esittää tämän kauden viimeistä lakialoitetta. Lakialoite pohjautuu tähän ansiotuloverolain 95 §:n muuttamiseen.
Arvoisa puhemies! Pelastustoimi nojaa erittäin vahvasti sopimuspalokuntiin ja sopimuspalokuntalaisten tekemään työhön yhteiskunnan turvallisuuden takaamiseksi. Sopimuspalokunnat hoitavat tehtäviä Suomessa joka päivä satoja kertoja. Sopimuspalokuntalaiset lähtevät öisin, arkena, pyhänä ja kaikkina vuodenaikoina 24 tuntia vuorokaudessa, 365 päivää vuodessa, karkausvuosina vielä enemmän. Sopimuspalokuntalainen lähtee hälytykselle kotoa, työpaikalta, joulupöydästä, lomalta ja joskus jopa suoraan asemaltakin. Osa saa korvausta, toiset hoitavat hommat ilman. Kulut tulevat kuitenkin meille kaikille joko omaan tilipussiin tai palokuntayhdistyksille. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueella on huomionarvoista, ettei kukaan saa henkilökohtaista korvausta.
Arvoisa puhemies! Pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille vuodenvaihteessa. Olen havainnut, että siirtyminen ei ole ollut täysin kivutonta. Sopimuspalokuntalaisena toimiva hyvinvointialueen työntekijä on voinut joutua esimerkiksi tilanteeseen, jossa tarvitsee tehdä kaksi sopimusta samalle työnantajalle. On arvioitu, että tällaisia sopimuspalokuntalaisia on maassa yli 500 ja luonnollisesti kaikkein kriittisimmillä alueilla. Selvää on, että pelastustoimea ei ole mahdollista hoitaa kustannustehokkaasti koko maassa vakituisella palkatulla henkilöstöllä. Jo nyt näemme, että pelastajapula johtuu eläköitymisestä ja alanvaihdosta ja siitä, ettei sopimuspalokuntatoiminnan esteitä ole purettu tarpeeksi. Arvioitu sopimuspalokuntalaisten tarve on noin 4 500 sopimuspalokuntalaista lisää vuoteen 2030 mennessä juurikin eläköitymisestä johtuen.
Pelastustoimen kustannukset tänä vuonna ovat noin 500 miljoonaa euroa ja vähän päälle. Sopimuspalokuntatoiminta maksaa yhteiskunnalle karkeasti arvioiden 75 miljoonaa euroa. Sopimuspalokuntatoiminta on kaikkein edullisin ja kustannustehokkain tapa hoitaa pelastustoimea ja sisäistä turvallisuutta.
Arvoisa puhemies! Palokuntatoiminta eroaa kaikesta muusta harrasteluluontoisesta toiminnasta siten, että sopimuspalokuntalaiset vaarantavat oman terveytensä ja henkensä yhteiskunnan hyväksi. He ylläpitävät sisäistä turvallisuutta, kokonaisturvallisuutta elintärkeänä osana pelastustoimea. Poikkeusoloissa vaarantuminen edellyttää riittävän suuren, osaavan ja toimivan reservin sekä sopimuspalokuntalaiset, jotka kykenevät palvelemaan kriisitilanteessa myös valtakunnallisella tasolla. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää tätä valtakunnallista ja toimivaa reserviä. Esimerkkinä tästä ovat laajat metsäpalot kesäisin.
Arvoisa puhemies! Lisäksi on syytä muistaa, että varallaolo on merkittävä osa pelastustoimea, sopimuspalokuntatoimea suuressa osassa Suomea. Osassa Suomea varallaolo on suorastaan tällä hetkellä kielletty. Työaikalain muutokset ovat myös tehneet vapaaehtoisen varallaolon käytännössä mahdottomaksi joillain alueilla.
Arvoisa puhemies! Näihin kolmeen kokonaisuuteen tällä muutoksella ja tällä lakialoitteella haetaan muutosta. Lakialoite ansiotuloverolain 95 §:n muuttamisesta pyrkii siihen, että sopimuspalokuntalaiset saavat hyvityksen toiminnasta, hyvinvointialojen työntekijät voivat jatkaa sopimuspalokuntatoimintaa ja myös varallaolokiellosta päästäisiin eroon. Siten yhteiskunta toimillaan konkreettisesti näyttäisi arvostuksensa myös sopimuspalokuntatoimintaa kohtaan.
Arvoisa puhemies! Toivon, että lakialoite tulee vielä käsitellyksi valtiovarainvaliokunnassa.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Arto Pirttilahti,1101,2023-02-28T19:14:23,2023-02-28T19:18:38,Hyväksytty,1.1
2022_177_151,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Kiitoksia esittelystä. — Edustaja Kiviranta, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_152,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahti on tehnyt erinomaisen lakialoitteen, ja olen sen myös allekirjoittanut.
Sopimuspalokunnat tekevät erittäin tärkeää ja pyyteetöntä työtä. Se on lähes aina pyyteetöntä työtä, nimittäin nämä palokunnat tekevät palojen torjunnassa ensivastetyötä ja niin edelleen.
Jos ei nyt muuta keinoa löydy heille korvauksen antamiseen, niin minusta tämä lakialoitteessa esitetty verovähennys pitäisi toteuttaa. Se esitetään tässä palkkatulosta tehtävänä vähennyksenä. Sillä tavalla nyt voitaisiin varmasti varmistella sitä, että tässä maassa edelleenkin tämmöinen vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta pysyy voimissaan. Tämä myös tietysti merkitsisi sitä, että tämä olisi paitsi taloudellinen asia myöskin konkreettinen arvostuksen osoitus tälle työlle.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-02-28T19:18:38,2023-02-28T19:19:53,Hyväksytty,1.1
2022_177_153,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_177_154,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pirttilahden esitys kuulostaa ihan loistavalta, ja toivon kyllä, että tämä saisi huomion. Nimittäin suuri huoli on ollut, kun on siirrytty näihin aluevaltuustoihin ja uusiin sote-piireihin, tästä pelastustoimesta. Näkisin kyllä erittäin kannatettavana, että tämä asia vielä huomioitaisiin — jos ei nyt, niin viimeistään sitten hallitusneuvotteluissa — niin että sopimuspalokuntatoiminta turvataan kautta Suomen. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-02-28T19:19:55,2023-02-28T19:20:38,Hyväksytty,1.1
2022_177_155,177/2022,2023-02-28,13.59,19.21,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n muuttamisesta>>>Lakialoite  LA 88/2022 vp,Kiitoksia., ,Tarkistettu,4.2,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_177+2022+7.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_1,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Nimenhuuto>>>Nimenhuutoraportti,"Pyydän, että tässä vaiheessa jokainen myös tarkistaa sen, että ilmoittautumisnappi palaa myös tuolla taululla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_2,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Ensin päätetään ulkoasiainvaliokunnan mietinnön UaVM 16/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä sopimuksista ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. Keskustelu asiasta päättyi 28.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Markus Mustajärvi Johannes Yrittiahon kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Lisäksi keskustelussa on Markus Mustajärvi Johannes Yrttiahon kannattamana tehnyt kolme lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 3A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_3,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Pyydän, että jokainen tarkistaa myös, että valotaululla oleva väri vastaa äänestyksenne sisältöä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_4,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi>>>Hallituksen esitys  HE 315/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  UaVM 16/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_5,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 24.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Antero Laukkanen Sari Tanuksen kannattamana tehnyt viisi lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_6,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 191/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  StVM 52/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_7,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 46/2022 vp. Yleiskeskustelu asiasta päättyi 28.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään lisätalousarvioehdotuksen yksityiskohtaiseen käsittelyyn., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_8,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Tässä välissä haluan sanoa sen, mistä puhemiesneuvostossa keskusteltiin. Puhemiesneuvoston toive on se, että näissä vastalauseissa ja lausumaehdotuksissa ei siirryttäisi kulttuuriin, jossa luetellaan yksittäisten puolueiden ehdotuksia, ei oman eikä vieraiden. Tämä oli puhemiesneuvoston toive, koska se muuttaisi aika tavalla kulttuuria, joka meillä on ollut.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_9,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,Lopuksi päätetään epäluottamuslause-ehdotuksista. Keskustelussa ovat Ville Vähämäki Jani Mäkelän kannattamana ja Matias Marttinen Ruut Sjöblomin kannattamana tehneet ehdotukset epäluottamuslauseen antamisesta valtioneuvostolle. Ehdotukset sisältyvät edustajille jaettuun monistevihkoon., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_10,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi>>>Hallituksen esitys  HE 325/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  VaVM 46/2022 vp,"Ensin äänestetään Matias Marttisen ehdotuksesta Ville Vähämäen ehdotusta vastaan, ja lopuksi äänestetään siitä, nauttiiko valtioneuvosto eduskunnan luottamusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_11,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Keskustelu asiasta päättyi 27.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Heikki Autto Ruut Sjöblomin kannattamana tehnyt vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_12,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 1923 luonnonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonpuistoja, kansallispuistoja ja eräitä luonnonsuojelualueita koskevien lakien muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 270/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 23/2022 vp",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdystä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_13,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,"Osittain ainoaan, osittain toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 7. asia. Ensin päätetään lakivaliokunnan mietinnön LaVM 29/2022 vp pohjalta ainoassa käsittelyssä lisäpöytäkirjasta ja sitten toisessa käsittelyssä lakiehdotuksista. Keskustelu asiasta päättyi 27.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Leena Meri Jukka Mäkysen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_14,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 b §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 271/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  LaVM 29/2022 vp,Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_15,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite","Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Keskustelu asiasta päättyi 27.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Ritva Elomaa Jenna Simulan kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset viisi lausumaehdotusta sekä kuusi lausumaehdotusta, jotka on monisteena jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 8A) Keskustelussa on Anna Kontula Bella Forsgrénin kannattamana tehnyt lausumaehdotuksen, joka on monisteena jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 8A)", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_16,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,"Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 186/2022 vp>>>Lakialoite  LA 10, 35/2021 vp, 39/2022 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 32/2019 vp, 80, 109, 112, 118/2020 vp, 23/2021 vp, 90, 117/2022 vp>>>Kansalaisaloite  KAA 4/2021 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 33/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite",Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_17,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 9. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 27.2.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Rami Lehto Jukka Mäkysen kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään. Keskustelussa on Rami Lehto Jukka Mäkysen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaiset kaksi lausumaehdotusta.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_18,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi>>>Hallituksen esitys  HE 207/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TyVM 26/2022 vp,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+9.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_19,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle rakentamislaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 139/2022 vp>>>Lakialoite  LA 49/2020 vp>>>Valiokunnan mietintö  YmVM 27/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 10. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 27.2.2023 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Mauri Peltokangas Sakari Puiston kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+10.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_20,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Nyt päätetään talousvaliokunnan mietinnön TaVM 51/2022 vp pohjalta kannanotosta selonteon johdosta. Talousvaliokunnan mietinnön esittelyn jälkeen keskustelu käydään etukäteen pyydettyjen puheenvuorojen osalta nopeatahtisena. Työministeri Tuula Haataiselle varataan mahdollisuus käyttää 5 minuutin puheenvuoro. Etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus on enintään 5 minuuttia. Puhemiesneuvosto suosittaa, että myös nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeen pidettävät puheenvuorot kestävät enintään 5 minuuttia. Lisäksi voin myöntää harkitsemassani järjestyksessä vastauspuheenvuoroja. — Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_178_21,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Sanni,Grahn-Laasonen,Kansanedustaja,KOK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Isänmaallisen Nato-äänestyksen jälkeen on käsittelyssä huoltovarmuusselonteko, mikä on kokonaisturvallisuuden ja Suomen varautumisen kannalta erittäin tärkeä asiakirja, jota on valmisteltu parlamentaarisessa yhteistyössä — ministerille lämmin kiitos tämän asian edistämisestä ja eduskunnalle siitä, että yksimielisellä mietinnöllä olemme etenemässä. 
Talousvaliokunta on siis käsitellyt valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon 8/22, ja esittelen valiokunnan yksimielisen mietinnön pääkohdat:
Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko annettiin eduskunnalle ensimmäisen kerran syyskuussa 2022. Selonteossa määritellään keskeiset tavoitteet huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 mennessä. Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta keskeiset asiat ja kehittämistarpeet on koottu eduskunnalle annettuun valtioneuvoston selontekoon. Huoltovarmuusselontekoa on tarkoitus päivittää säännöllisesti. Talousvaliokunta pitää tätä tärkeänä säännöllisen parlamentaarisen vuoropuhelun varmistamiseksi.
Huoltovarmuuden merkitys on viime vuosina entisestään korostunut, erityisesti covid-19-pandemian ja kansainvälisissä turvallisuusympäristöissä tapahtuneiden vakavien muutosten takia. Muuttunut ja jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö kuitenkin vaatii toimintamallien jatkuvaa seuraamista, päivittämistä ja kehittämistä sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvittavien riittävien resurssien varmistamista. 
Suomen huoltovarmuuden ylläpitäminen ja kehittäminen edellyttävät tiivistä ja hyvin organisoitua poikkihallinnollista yhteistyötä ja tämän yhteistyön tehokasta ohjaamista. Huoltovarmuuden näkökulmasta kriittisten toimialojen, niiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja synergioiden tunnistaminen ja osaava hyödyntäminen ovat edellytys huoltovarmuustyön onnistumiselle ja tuloksellisuudelle. Lisäksi kansainvälisen yhteistyön merkitys kansallisessa huoltovarmuustyössä on huomattava ja kasvaa tulevaisuudessa edelleen.
Suomen huoltovarmuuden lähtökohtana on markkinaehtoinen toiminta myös kriisitilanteissa. Vasta jos markkinat eivät pysty ylläpitämään yhteiskunnan taloudellisia ja teknisiä perustoimintoja häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, yhteiskunnan on täydennettävä markkinoiden toimintaa välttämättömillä toimenpiteillä. Suomen huoltovarmuuden toimintamalli rakentuu vahvasti julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyölle. Näin ollen yritysten rooli huoltovarmuusorganisaatiossa on erittäin merkittävä sekä kriittisten infrastruktuurien että palvelujen ja tuotannon osalta. Valiokunta korostaa, että Huoltovarmuuskeskuksen tehtävä huoltovarmuuden kehittämisessä, ylläpidossa ja ennakointityössä sekä huoltovarmuusorganisaation käytännön työn organisoijana on keskeinen.
Talousvaliokunta toteaa, että huoltovarmuusselonteko on erittäin tervetullut ja antaa kattavan ja tarkan kuvauksen Suomen huoltovarmuuden tilanteesta ja kehitystarpeista vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä. Se luo hyvän pohjan koko huoltovarmuustoiminnan kehittämiselle. 
Talousvaliokunta on mietinnössään kiinnittänyt huomiota kattavasti moniin huoltovarmuuden kannalta keskeisiin ilmiöihin ja vaikutuksiin. Tästä meidän pitkästä ja perusteellisesta mietinnöstä löytyy analyysiä ja huomioita ilmastonmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä, digitalisaatiosta ja kyberturvallisuudesta, hybridiuhista, osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisesta, kriittisistä teollisuuden toimialoista, kriittisestä infrastruktuurista ja verkostomallin kehittämisestä, kansalaisvarautumisesta ja kriisitiedottamisesta, julkisista hankinnoista, eräistä huoltovarmuuden kannalta keskeisistä talouden sektoreista, elintarvikehuollosta, energiahuollosta, finanssimarkkinoiden toiminnan varmistamisesta, kuljetusten jatkuvuuden turvaamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollosta, kansainvälisestä yhteistyöstä, ajankohtaisen Nato-jäsenyyden merkityksestä Suomen huoltovarmuudelle sekä huoltovarmuuden taloudellisten resurssien turvaamisesta.
Lisäksi valiokunta on tarkastusvaliokunnan tavoin kiinnittänyt huomiota Huoltovarmuusrahastoon. Talousvaliokunta on huolestunut siitä, että huoltovarmuusmaksun trendi on aleneva, ja pidämme tärkeänä, että Huoltovarmuusrahaston kantokyky turvataan myös tulevaisuudessa. 
Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomen huoltovarmuuden toimivuutta ja tasoa seurataan säännöllisesti ja kehitetään oikea-aikaisesti toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten edellyttämällä tavalla. Huoltovarmuus on nähtävä vahvempana osana Suomen kokonaisturvallisuutta. Valiokunta pitää nykyistä viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyöhön perustuvaa markkinaehtoista toimintamallia edelleen pääosin toimivana. Valiokunta toteaa, että huoltovarmuuden kehittämisen tulisi jatkossakin perustua Suomen omien vahvuuksien sekä monipuolisten kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien hyödyntämiseen.
Näiden huomioiden jälkeen talousvaliokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon 8/2022 johdosta. Kannanottoehdotuksemme on, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Kiitos lämpimästi käsittelystä, ja toivon hyvää keskustelua. — Kiitos.",Esittelypuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Sanni Grahn-Laasonen,1100,2023-03-01T14:34:44,2023-03-01T14:40:11,Tarkistettu,1.1
2022_178_22,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Näin. — Kiitoksia, valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Grahn-Laasonen. — Nyt ministeri Haatainen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_178_23,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Tuula,Haatainen,Työministeri,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Omasta ja koko valtioneuvoston puolesta haluan esittää parhaimmat kiitokseni siitä, että tämä ensimmäinen parlamentaarisesti valmisteltu huoltovarmuusselonteko on nyt eduskunnassa käsitelty ja että huoltovarmuuden kehittämiselle Suomessa on saatu parlamentaarisesti hyväksytyt linjaukset. Pidän erityisen arvokkaana sitä, että valiokuntien lausunnot ja talousvaliokunnan mietintö ovat olleet yksimielisiä — kiitos tästä työstä. Tämä on erittäin vahva pohja nyt tulevalle huoltovarmuustyölle.
Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuskysymykset nousivat laajemmin julkiseen keskusteluun koronapandemian alkuvaiheessa. Koronan aikaan oli ilmeistä, että meidän on syytä katsoa huoltovarmuutta laajemmassa perspektiivissä sekä pystyttävä määrittelemään tarkemmin, mitä huoltovarmuuteemme kuuluu, missä ovat vastuut ja miten huoltovarmuusjärjestelmä vastaa erilaisiin kriiseihin modernissa yhteiskunnassa säilyttäen samalla sen, mikä on toimivaa. Siksi päätin, että meidän on aika käynnistää tämä ensimmäinen huoltovarmuutta koskeva selontekotyö yhdessä eduskunnan ja huoltovarmuuden sidosryhmien kanssa.
Kun nyt katsomme, millaisia uhkia huoltovarmuuden kannalta olemme koronan jälkeen kohdanneet, ei selontekotyö olisi kyllä voinut asettua sopivampaan ajankohtaan, ja tätä alleviivaa juuri tehty Nato-päätös tässä eduskuntasalissa myös. Valiokunnat ovat pitäneet selonteon antamista ja sen kehittämislinjauksia perusteltuina. Sen lisäksi ne ovat antaneet lukuisia huomioita huoltovarmuuden yksityiskohtaisemmista kehittämistarpeista. Nämä tullaan käymään nyt huolellisesti läpi ja ne tullaan ottamaan huomioon muun muassa jo nyt käynnistetyssä huoltovarmuuden tavoitteista annetun valtioneuvoston päätöksen uudistamistyössä. Edelleen haluan esittää myös kiitokseni selonteon parlamentaariselle seurantaryhmälle, joka antoi panoksensa ja tukensa selonteon valmistelulle sen kaikissa vaiheissa.
Suomella on edelleen hyvin toimiva ja kansainvälisesti ainutlaatuinen huoltovarmuusjärjestelmä. Muuttuvassa toiminta- ja turvallisuusympäristössä onkin keskeistä, että Suomen huoltovarmuuden taso turvataan kaikissa olosuhteissa. Toimintaympäristö vaatii koko ajan jatkuvaa seurantaa ja huoltovarmuustyön kehittämistä ja myös resurssien turvaamista kulloistenkin tarpeiden mukaan. Huoltovarmuuden toimintamallin tulee aina elää ajassa ja muuttua myös oikea-aikaisesti tarpeiden mukaisesti. Tätä myös talousvaliokunta mietinnössä korosti.
Suomen huoltovarmuuden vahva perusta on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Myös toimintaympäristön muuttuessa, kansainvälisen yhteistyön lisääntyessä ja uuden EU:n ja kansallisen lainsäädännön kehittyessä on syytä pitää huolta siitä, että tämä perusta säilyy meillä myös jatkossa. Huoltovarmuustoiminnan kansainvälisen ulottuvuuden merkitys korostuu nyt, ja se täydentää meidän kansallista varautumistamme, mutta se ei voi korvata kansallista varautumistarvetta ja meidän kansallisia, omia varautumistoimia.
Kansalaisten lisääntynyt kiinnostus huoltovarmuuskysymyksiin on myös oikein hyvä asia. Ihmisten valmiudet omatoimisuuteen, varautumiseen sekä toimintakykyyn häiriötilanteissa, mukaan lukien myös tällainen henkinen kriisinsietokyky, ovat hyvin olennaisia osia tässä huoltovarmuuden kokonaisuudessa.
Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta korostaa, että huoltovarmuus on nähtävä vahvemmin osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta, ja tämä oli juuri selonteon ja tästä eteenpäin sen toimeenpanonkin keskeinen tarkoitus. Selonteon linjausten toimeenpanolla kyetään varmistamaan huoltovarmuuden riittävä taso, joka omalta keskeiseltä osaltaan vahvistaa kokonaisturvallisuutta Suomessa.
Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan budjettitalouden ulkopuolinen Huoltovarmuusrahasto on syytä säilyttää nopeana ja joustavana huoltovarmuuden rahoittajana ja rahaston kantokyky on turvattava suhteessa aina muuttuvaan toimintaympäristöön ja huoltovarmuuden tehtäväkenttään. Tämä linjaus on nyt saanut eduskunnassa yksimielisen tuen, ja pidän tätä erittäin tärkeänä. Rahaston kantokyvyn turvaaminen myös jatkossa tulee olemaan yksi keskeisimmistä seuraavan hallituskauden tehtävistä.
Selonteon valmistelun yhteydessä on selkeästi tullut esille, että selontekoa on tarvetta jatkossa päivittää aina säännöllisin väliajoin. Tällä varmistetaan parlamentaarisen keskustelun jatkuminen myös tulevilla vaalikausilla.
Selontekoa valmisteltiin avoimesti ja laaja-alaisesti eri sidosryhmien kanssa. Saimme sata lausuntoa tästä, ja se kertoo selonteon tarpeellisuudesta.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä kerran kiittää eduskuntaa ja tätä salikeskustelua tästä erittäin ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Tuula Haatainen,538,2023-03-01T14:40:18,2023-03-01T14:46:11,Hyväksytty,1.1
2022_178_24,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitokset, ministeri Haatainen. — Ja edustaja Pylväs.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_25,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juha,Pylväs,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuusselonteko on tärkeämpi kuin monikaan meistä neljä vuotta sitten olisi uskonut. Pandemiasta aiheutunut kriisi sekä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat muokanneet monet asiat huoltovarmuudenkin näkökulmasta uuteen asentoon — mikään ei ole niin kuin ennen eikä sellaiseksi palaa. 
Suomen huoltovarmuuden lähtökohtana on markkinaehtoinen toiminta myös kriisitilanteissa. Valiokunta korostaakin tärkeää seikkaa: ”Suomen huoltovarmuuden toimintamalli rakentuu vahvasti julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyölle.” Näin sen kuuluukin olla. Ruuantuotannon kannattavuuden ja elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä huoltovarmuuden kehittämiseksi. Ilman ruokaa näinkin syrjäinen maa on todella nopeasti vaikeuksissa. Siksi kotimaisen ruuantuotannon tulevaisuuden pitää kiinnostaa meistä jokaista.
Selonteossa tunnistetaan, että kansallisen huoltovarmuuden säilyttäminen elintarvikehuollossa edellyttää useiden eri tuotantopanosten häiriötöntä saatavuutta. Sota ja sen seurannaisvaikutukset ovat vaikuttaneet monien keskeisten tuotantopanosten hintaan ja saatavuuteen. Tämä heijastuu väistämättä maatalouden toimintamahdollisuuksiin ja kannattavuuteen.
Ruuantuotanto toimialana on haavoittuvainen myös ilmastonmuutoksen vaikutuksille sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Nämä riskit ovat myös realisoituneet kuivuutena, tulvina ja myrskyinä. Riskien minimoimiseksi Suomessa pidän tärkeänä, että maataloutta harjoitetaan koko maassa ja peltoviljelyä suoritetaan eri maalajeilla, myös turvemailla. Maailmanlaajuisesti ilmastoriskit voivat aiheuttaa vakavia ruokakriisejä ja niiden vaikutukset siten johtaa levottomuuksiin ja muuttoliikkeisiin.
Arvoisa puhemies! Maassa pitää pystyä myös liikkumaan. Tieverkoston kunto on oleellinen kriisin hetkellä, ja siksi sitä pitää ennakoiden laittaa kuntoon. Korjausvelkaa on nyt liian paljon. Logistiikan ja tavarakuljetusten toimiminen on myös kriisitilanteissa välttämätöntä. Kuten selonteossakin todetaan, logistiikka pitää ymmärtää laajasti: tie- ja rautatiekuljetukset, meri- ja ilmakuljetukset ja satamat sekä näihin liittyvät raha- ja tietovirrat. Lähes 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse. Vaikka merikuljetuksia ei voida kokonaan korvata muilla kuljetusmuodoilla, Itämeren alueen lisääntyneet jännitteet edellyttävät myös vaihtoehtoisten kuljetusreittien ja korvaavien kuljetusmuotojen selvittämistä. Pohjoinen ulottuvuus pitäisi nyt ottaa tosissaan huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Suomen tavaraliikenteen kuljetusta pitää kyetä siirtämään entistä enemmän Norjan satamien kautta kulkevaksi, joista pitää luoda rautatieyhteys Suomeen, vaikkapa sitten Kolarin kautta.
Arvoisa puhemies! Kansanedustajana pidän nyt toistaiseksi viimeisen puheeni tässä salissa. Lämmin kiitos puhemiehille, kollegoille ja talon henkilökunnalle hyvästä ja läheisestä yhteistyöstä. Tämä on ollut hyvä työyhteisö työskennellä ja tehdä töitä paremman Suomen ja tulevaisuuden eteen. [Tuomas Kettunen: Kiitos, edustaja Pylväs! Hyvä puheenvuoro!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Juha Pylväs,1305,2023-03-01T14:46:19,2023-03-01T14:50:15,Hyväksytty,1.1
2022_178_26,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitos myös teille, edustaja Pylväs. — Ja edustaja Aittakumpu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_27,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Pekka,Aittakumpu,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tosiaan korona ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat aivan uudella tavalla laittaneet meidät pohtimaan huoltovarmuutta, ja hyvä näin, että asiaa olemme nyt tarkastelleet ja että olemme nyt saaneet tämän ensimmäisen huoltovarmuusselonteon. Se on tärkeä askel huoltovarmuuden kehittämisessä, ja kiitän siitä. Kiitän myös talousvaliokunnan puheenjohtajaa esittelystä. Ja erityisesti haluan kiittää edustaja, maaseutuyrittäjä Juha Pylvästä asiantuntevasta puheenvuorosta, jossa hän käsitteli muun muassa maatalouden tilannetta. Halua itsekin nostaa esille tämän suomalaisen ruokatuotannon ja sen omavaraisuuden merkityksen.
Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruoan ja ruokatuotannon laatu on hyvin korkea verrattuna mihin tahansa muualla tuotettuun ruokaan. On juuri näin, että kyse on myös ilmastoteosta, kun käytämme kotimaista ruokaa. Viljelijöistä ja maatalouden kannattavuudesta on pidettävä hyvää huolta, jotta mahdollisen kriisin keskellä saamme riittävästi hyvää ravintoa. Nyt kriisien aikana valtio on joutunut erilaisilla akuuteilla tukipaketeilla auttamaan suomalaista maataloutta, ja nämä tukipaketit ovat olleet erittäin tärkeitä, mutta pitemmällä aikavälillä on ehdottomasti saatava maatalouden kannattavuutta parantumaan niin, että viljelijät pärjäävät ja että meillä jatkossakin on ruokaa omasta maasta. Muun muassa kilpailulaki täytyy uudistaa, jotta viljelijä saa reilun, kohtuullisen korvauksen omasta työstään ja jotta meillä maataloutta on jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeitä ovat myös edustaja Pylvään esille nostamat liikenneyhteydet ja se, että tämä nykyinen tilanne korostaa nyt aivan erityisesti Pohjois-Suomen merkitystä ja sitä, minkälaiset maayhteydet meillä on Ruotsiin ja Norjaan. Jos Itämeri jostain syystä menee kiinni, niin Suomi käytännössä on saari ilman Pohjois-Suomea, ja on huolehdittava myös tästä liikenteen sujuvuudesta myös häiriötilanteissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Pekka Aittakumpu,1452,2023-03-01T14:50:16,2023-03-01T14:52:38,Hyväksytty,1.1
2022_178_28,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,Edustaja Juvonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_29,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Arja,Juvonen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies, arvoisa ministeri ja hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on siis ensimmäinen huoltovarmuusselonteko ja talousvaliokunnan mietintö, johon monet valiokunnat ovat myös antaneet omat lausuntonsa, niin myös sosiaali- ja terveysvaliokunta. Nostan muutamia teemoja tästä esiin.
Huoltovarmuuskeskus ylläpitää eräiden keskeisten, elintärkeiden tuonninvaraisten terveydenhuollon tarvikkeiden ja kriisispesifististen lääkkeiden varmuusvarastoja ja suorittaa myös yksityiselle sektorille korvauksia lääkkeiden velvoitevarastoinnista. Potilashoidon jatkuvuus ja henkilökunnan työturvallisuus varmistetaan siten, että varastoidaan steriilejä terveydenhuollon tarvikkeita ja keskeisiä tarvikkeita. Ne ovat elintärkeitä. Ne ovat monesti myös tuonninvaraisia, ne ovat yleiskirurgisia kertakäyttöisiä tarvikkeita, joita ei voi missään poikkeusoloissakaan säästää tai säännöstellä. Näillä suojavarusteilla suojataan ihmisiä, ja niillä tarkoitetaan esimerkiksi infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojaimia — kasvosuojia, hengityssuojaimia, leikkausmaskeja, suojatakkeja — ja niitä tulee olla varastoituna hyvin. 
Oli kuitenkin hyvin hämmentävää, kun koronavirusepidemia iski Suomeen, totesimme, että Huoltovarmuuskeskuksen varastoista löytyi vuoden 2009 henkilöstösuojaimia, eli vanhaa tavaraa. On siksikin tärkeää, että nyt kaikki ne epäkohdat, virheet, mitä silloin todettiin ja huomattiin, saadaan kitkettyä pois ja kiinnitetään entistäkin enemmän hyvään huoltovarmuuteen Suomessa huomiota.
Jätin helmikuussa ja huhtikuussa 2020 toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen liittyen huoltovarmuuden kehittämiseen Suomessa kuin myös kotimaisen rokotetuotannon käynnistämiseen. Tähän rokotetuotantoon liittyy paljon asioita ja olisi toivottavaa, että voisimme palata niihin aikoihin. Vuonna 2003:han meillä oli kotimaista rokotetuotantoa. Se on myös osa huoltovarmuutta. Se kuitenkin lakkautettiin vuonna 2003, ja meidän sosiaali- ja terveysvaliokuntamme ottaa kantaa tässä omassa lausunnossaan myös siihen, että lääkevarmuus on tärkeä ja sitä tulee kehittää — kuten säädöspohjaa, tietojärjestelmiä ja toimintamalleja — ministeriön, Fimean, THL:n palvelujärjestelmän ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyönä. Ja on tärkeää, että ihmisille saadaan myös niitä rokotteita. 
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä talousvaliokunta toteaa hybridiuhista näin: ”Turvallisuusympäristön radikaalin muutoksen seurauksena riski siitä, että Suomeen kohdistetaan hybridivaikuttamista, on kohonnut merkittävästi. Hybridivaikuttaminen voi olla hyvin monenlaista ja kohdistua hyvinkin erilaisiin kohteisiin, joten siihen ei ole aina helppo ennalta varautua.” 
Haluan nostaa tässä esille kritiikkiä. Esitimme, perussuomalaiset, hylkäystä hallituksen lakiesitykselle, joka koski laittomasti maassa oleskelevien terveyspalvelujen laajentamista Suomessa. Ja lakihan saatettiin voimaan täällä eduskunnassa, elikkä he saavat kiireettömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nyt sitten Suomessa. Mutta valiokunnan kuulemisessa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa nousi esiin ilmeinen turvallisuusriski ja hybridivaikuttamisen uhka. Eli tilanteessa, jossa Eurooppaa kohtaa merkittävin kriisi sitten toisen maailmansodan, puhumme nyt Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan, olimme valmiita antamaan naapurimaallemme käteen terveydenhuoltojärjestelmäämme osoittavan selkeän mahdollisen aseen. Eli tämä esitys kyllä mahdollisti sen, että Venäjältä voidaan lähettää Suomeen tuhansia ihmisiä osana hybridioperaatiota, jolla pyritään ylikuormittamaan yhteiskunnan kantokykyä. Ja näistä turvallisuusuhistahan varoitti meitä niin HUS kuin myös sisäministeriö, mutta valitettavasti tässä tuntuu toiminta näennäiseltä. Eli tässä huoltovarmuusselonteon talousvaliokunnan mietinnössä nostetaan esille hybridiuhat, niihin pitää varustautua, mutta toisella kädellä eduskunnassa tehdään lainsäädäntöä, jossa tavallaan mahdollistetaan hybridiuhkien vaara. Eli tämän halusin tässä nostaa esille.
Sitten toisena asiana toivoisin potilashoidon jatkuvuudesta ja henkilökunnan työturvallisuudesta — ne ovat äärettömän tärkeitä — että henkilöstöä riittää meillä edelleenkin Suomessa. Nimittäin sekin on sitä huoltovarmuutta, että henkilöstöä siellä terveydenhuollossa varmasti saadaan silloin paikalle, kun tarve on, ja siellä hoitajia riittää. 
Olen se kansanedustaja, joka teki ensimmäisen kirjallisen kysymyksen koronakriisistä 2020 tammikuussa, ja tässähän tämä ympyrä sulkeutuu. Tänään taidan pitää eduskunnassa oman viimeisen puheenvuoroni tällä eduskuntakaudella. Kiitän kaikkia ja toivotan kaikille valoisaa, hyvää kevättä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Arja Juvonen,1129,2023-03-01T14:52:41,2023-03-01T14:57:56,Hyväksytty,1.1
2022_178_30,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Näin. — Kiitos samoin, edustaja Juvonen. — Ja nyt edustaja Tynkkynen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_31,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Kohti Suomea kulkee tälläkin hetkellä tavaraa maalla, merellä ja ilmassa. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Pandemia-aika osoitti hyvin konkreettisesti kansalaisille ja yrityksille, miten äkkiä maailman tavaravirrat voivat hyytyä. Mitä pidemmiksi tuotantoketjut muodostuvat, sen haavoittuvaisempia meistä tulee erilaisille kriiseille, joista pandemia oli vain yksi herättävä esimerkki. Se muistutti kaikkia huoltovarmuuden tärkeydestä. Ei Suomi eikä Eurooppa voi tuottaa kaikkea yksin jatkossakaan, mutta pointti onkin siinä, että meidän pitää tuottaa itse enemmän, ei vähemmän. Jos ylikireällä ilmastopolitiikalla ajetaan tuotantoa yhä enemmän muualle, seuraus tulee olemaan karu. Huoltovarmuus heikkenee, työpaikkoja menetetään, ja sekin, mitä ylikireällä ilmastopolitiikalla tavoiteltiin, kääntyy päälaelleen. Nimittäin jatkossa tuotanto tapahtuu maissa, joissa vähät välitetään ympäristöstä. Kiina lupaa maailmalle leikata päästöjään, mutta samaan aikaan hiilivoiman rakentaminen on maassa ennätyslukemissa. Viime vuoden lupatahti tarkoitti kahta uutta suurta hiilivoimalaa joka viikko. Suomalainen tehtaanpiippu on todella ekoteko.
Arvoisa puhemies! Riippuvuudet ovat aina vaaraksi myös huoltovarmuudelle. Se on nähty Venäjänkin tapauksessa, että sotivista diktatuureista kannattaa olla vielä vähemmän riippuvainen. Varoituslaukaukset oli Venäjän tapauksessa ammuttu ilmoille jo aiemmin, mutta niihin ei reagoitu vaan esimerkiksi demarivaikuttajien lobbaamat kaasuputket laskettiin Itämereen, ja demarilobbarit saivat palkkansa. Vielä Venäjää suurempikin riippuvuuspeikko meillä on edessämme Kiinan kanssa. Maa ei ole vielä sotaa käyvä mutta diktatuuri kylläkin. Sotiminen näyttää seuraavan perässä, jos katsoo maan aseistautumista ja sotilaallista pullistelua lähialueillaan. Nämä ovat nyt niitä varoituslaukauksia, joihin pitää reagoida. Kiina-riippuvuuden vähentäminen todella kannattaa. Lyhyemmällä aikavälillä se tarkoittaa enemmän työpaikkoja Eurooppaan, kestävämpää tuotantoa ja hyvinvointia. Pidemmällä aikavälillä se on turvallisuusteko. Kaikki lähtee politiikasta, jossa puolustetaan enemmän kotimaan etua ja kotimaan tuotantoa, siis perussuomalaisemmasta politiikasta.
Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset on ainut puolue, joka tässä salissa on vaatinut suomalaisen turpeen kunnianpalautusta. Kuten talousvaliokuntakin toteaa, huoltovarmuuden kannalta olennaista on energiatuotannon monipuolisuus — niinpä — ja jos meillä on tarjolla vieläpä kotimaista energiaa, vaikutus huoltovarmuuteen on valtava. Hallitus syyttää omassa huoltovarmuusselonteossaan, että turvetuottajien kiinnostus tuottaa turvetta turvevarastoihin on vähentynyt. No mistäköhän syystä? Olisiko teidän turvevastaisella politiikalla tähän vaikutusta? Te olette punninneet vaakakupissanne, kumpi merkkaa teille enemmän, turpeen tuomat työpaikat ja huoltovarmuus vai turpeen ilmastovaikutukset. Teille tärkeämpiä ovat olleet ilmastovaikutukset, ja se teidän on myönnettävä, myös keskustan. Turvetuottajille on tarjottava pidempi näkymä, jotta he voivat luottaa alan kantavan vielä tulevinakin vuosina. Turvemyönteisempi politiikka takaa sen, että ne varmuusvarastot saadaan jatkossakin täytettyä. Pinta-alaan nähden maailman soisimmassa maassa kyllä turvetta riittää, mutta sen nostosta on tehtävä taas kannattavaa.
Arvoisa puhemies! Kun huoltovarmuutta lähdetään parantamaan, yksi on ylitse muiden, ja se on suomalainen ruoka. Jos leipä loppuu, loppuu laulu. Siksi on ollut järkyttävää seurata tätä pallottelua, jota hallituspuolueet ovat pelanneet suomalaisen maatalouden kustannuksella. Kun keskusta venkoili luonnonsuojelulain kanssa, muu hallitus jumitti vastineeksi maatalouden kriisipaketin. Niin paljon suomalainen ruuantuotanto teille merkkaa, että käytitte sen ahdinkoa pelinappulana. Kuten tässä talousvaliokuntakin toteaa, maailmalla voi olla edessä vakavia ruokakriisejä. Ehkä maailmanlaajuinen ruokakriisi saisi teidät heräämään siihen, että suomalainen lihatuotanto ja maatalous eivät ole vain päästölähteitä, ne ovat meidän elinehtomme.
Me perussuomalaiset teimme eduskunnassa 16 ehdotusta maatalouden hätätilan korjaamiseksi, mutta te, hyvä hallitus, äänestitte kaikki kumoon. Me löimme myös pöytään sadan toimenpiteen ohjelman maaseudun hyväksi. Ei ole muista puolueista kuulunut tukea. [Puhemies koputtaa] Jään odottamaan teidän toimenpiteitänne. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-03-01T14:58:02,2023-03-01T15:03:34,Hyväksytty,1.1
2022_178_32,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Ranne., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_33,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden arviointi ei ole oikea paikka kansalliselle hengennostatukselle tai ideologiselle virheiden peittelylle ja ongelmien vähättelylle. Jo selonteon johdannosta löytyy nolo kukkanen: ”Covid-19-pandemiasta saadut kokemukset osoittavat, että Suomella on hyvin toimiva huoltovarmuusjärjestelmä.” Lausunto ”Nyt ne rekat lähtivät liikkeelle” jää kuitenkin elämään yhtenä pandemiaan liittyvänä sukupolvikokemuksena.
Tämä käsillä oleva selonteko paljastaa karulla tavalla, miten järjestelmien ja sääntelyn monimutkaisuus, keskinäisriippuvuudet ja ideologinen hapatus aiheuttavat huoltovarmuuden arviointiin sokeita pisteitä, jotka voivat käydä arvaamattoman kalliiksi. Otan esimerkiksi muutaman pahimman. 
Energiahuollon osalta hapatus konkretisoituu ehkä parhaiten lauseessa: ”Vihreä siirtymä auttaa pääsemään irti Venäjän tuontiriippuvuudesta ja siten parantaa myös energiasektorin huoltovarmuutta.” Talousvaliokunta tosin meni vähän pidemmälle toteamalla: ”Suomella on vihreän siirtymän myötä mahdollisuus energiaomavaraisuuteen.” Se, että vihreä siirtymä aiheuttaa energiantuotantoon vakavia teknisiä ja rakenteellisia huoltovarmuusongelmia, sivuutetaan täysin.
Energiakeskustelun kaksinaismoraaliin kuuluu, että julkisuudessa energiateollisuus toistaa hallitusohjelman mantroja ja kertoo, miten erinomaisesti kaikki menee. Kun kansalaisille syötetään väitettä Suomeen pian koittavasta energiaomavaraisuudesta, puhutaan vuositaseesta. Eli vuoden mittaan Suomessa tuotettaisiin yhtä paljon energiaa kuin kulutetaankin. Sillä ei ole energian huoltovarmuuden kanssa mitään tekemistä, koska poikkeusoloissa kyse on energian riittävyydestä siinä ja silloin eikä seuraavan talven tuulioloista. Onneksi energiateollisuuden asiantuntijatasolta löytyy moraalista selkärankaa sanoa, ettei selonteossa ole sanaakaan yhteiskunnan sähköistymisestä eikä uuden puhtaan energiajärjestelmän huoltovarmuutta turvaavia toimia siten ole tässä selonteossa kattavasti kuvattu.
Arvoisa puhemies! Vesihuollon huoltovarmuudessa on valtava sokea piste, ja sen nimi on jätevesien käsittely. Selonteko kuittaa asian toteamalla, että poikkeustilanteisiin varautuminen ja häiriöttömän toiminnan varmistaminen ovat osa vesihuoltolaitosten normaalia toimintaa. Näitä laitoksia säädellään lainsäädännöllä, joka pakottaa varmistamaan puhtaan veden järjestelmien sähkönsaannin varavoimajärjestelmissä, mutta jätevesijärjestelmillä ei vastaavaa velvollisuutta ole. Niinpä vesilaitokset varautuvat talven kiertäviin sähkökatkoihin toimittamalla koteihin ohjeita, ettei vesivessoja saa sähkökatkon aikana käyttää eikä vetää. Parin tunnin sähkökatko ei ole vielä ongelma, mutta 72 tunnin sähkökatko, pidemmästä puhumattakaan, olisi jo kaaos paitsi jätevesijärjestelmissä ja luonnossa myös itse asunnoissa ja asuinrakennuksissa.
EU on ottamassa kasvavaa roolia huoltovarmuuskysymyksissäkin tapansa mukaan järjettömän laajalla ja monimutkaisella sääntelyllä. Eikä EU olisi EU, ellei asiaan liittyisi uusi rahasto: Single Market Emergency Instrument. Suomessa kuluu järjetön määrä henkilötyötä pelkästään EU:n aiheuttamista keskinäisriippuvuuksista selvillä pysymiseen. Talousvaliokunta on oikeassa todetessaan, ettei unionin tasoinen varautuminen korvaa tai rajoita Suomen vastuuta omasta varautumisestaan.
Emme voi luottaa unioniin, jonka jäsenmaat eivät noudata yhteisiä sääntöjä. Tuoreessa muistissa ovat jäsenmaiden pysäyttävät pandemiatarvikkeiden kuljetukset, eikä rokotesaagakaan ole ohi. EU:n syyttäjävirasto EPPO on avannut tutkinnan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja Pfizerin rokotekähmintöihin liittyen. Huoltovarmuuden arvioinnin pragmaattisuus tulee varmistaa siirtämällä se hallitukselta jollekin riippumattomalle taholle. Se voisi esimerkiksi olla Valtiontalouden tarkastusvirasto laajentamalla viraston mandaattia. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-03-01T15:03:36,2023-03-01T15:08:30,Hyväksytty,1.1
2022_178_34,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juho,Eerola,Toinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,Kiitos. — Ja edustaja Puisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toinen varapuhemies Juho Eerola, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_35,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Sakari,Puisto,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Hyvä puhemies! Tässä valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa olisi useitakin tulokulmia, mitä tässä voisi ottaa esille, kuten edustajat ovat aikaisemmissa puheenvuoroissakin jo käsitelleet monia näkökohtia. Itse ajattelen puhua osaamisen huoltovarmuudesta, mikä on nostettu esiin tässä selonteossa.
Täältä löytyy ihan hyviä kirjauksia muun muassa siitä, että kokonaisuuteen kytkeytyy kriittisen osaamisen turvaaminen kansallisesti eri toimialoilla ja alueilla. ”Kriittisen osaamisen varmistaminen itse huoltovarmuusorganisaatioissa sekä tilannekuva- ja ennakointityön hallinta ovat tulevien vuosien merkittäviä haasteita.” ”Uusien teknologioiden hyödyntämisessä kansallisen osaamisen merkitys korostuu. Erityisesti kriittisten teknologioiden osalta on ylläpidettävä ja kehitettävä omaa osaamista.” Toki Suomihan tekee noin prosentin verran, allekin, maailman tieteestä ja immateriaalioikeuksista, meillä pitää olla kyky ikään kuin ymmärtää ja absorboida tätä mutta myös ottaa haltuun tämä teknologia ja kehittää sitä meidän omilla kärkialueillamme.
Myös on todettu, että ”sotilaallisen maanpuolustuksen kannalta kriittisen materiaalin, tuotannon, teknologian ja osaamisen on oltava saatavissa ja käytettävissä kaikissa turvallisuustilanteissa”. ”Järjestelmien teknistymisen myötä ja teknologisen kompetenssin kansallinen ylläpito on edellytyksenä kyvylle suunnitella, ostaa, käyttää ja huoltaa monimutkaisia järjestelmiä.” Edelleen todetaan: ”Kriittisen osaamisen ja sotilaallisen huoltovarmuuden varmistaminen ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja teollisuuden kanssa.” Myös pienten ja keskisuurten yritysten ja kansalaisten tietoisuus osaamisen merkityksestä ja huoltovarmuuden turvaamisesta on tärkeää. Eli tämä on hyvin laaja kysymys, mihin liittyvät taloudelliset resurssit ja myös se, kuka omistaa esimerkiksi tietyt yritykset.
Nyt se asia, minkä minä haluan nostaa esiin: Edellä on korostettu paljon kansallista osaamista ja kyvykkyyttä, mutta tässä ei ole kovin paljoa — jos juuri ollenkaan — mietitty sitä, että erilaisissa politiikkatavoitteissa me ollaan pyritty esimerkiksi merkittävästi kasvattamaan ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrää Suomessa, siis kolminkertaistamaan jopa vuoteen 2030 mennessä, ja myös lisäämään merkittävästi ulkomaalaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrää, mikä on itse asiassa lisääntynyt jo hyvin voimakkaasti. Minulla on tässä tilasto suomalaisista yliopistoista ja ulkomaalaisten osuuksista yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, ja vähän riippuen siitä portaasta puhutaan nyt jo kymmenistä prosenteista osuuksissa. Tällä on merkitystä, siis erityisesti tietyillä teknisillä aloilla jatko-opiskelijoita on itse asiassa pitkältikin jo ulkomailta ja myös sellaisista maista, mihin meillä on erilaisia varauksia, ja silloin herää se kysymys, kenellä itse asiassa se osaaminen on hallussa. Myöskin pitää miettiä sitä, mikä ylipäätänsä meidän kanssakäyminen on teknologiakehityksessä ja politiikassa, kun otetaan huomioon kansallinen turvallisuus.
Edelleen täytyisi miettiä asian strategista merkitystä, elikkä mikä vaikutus sillä on meidän yhteiskuntaan pitkällä aikatähtäimellä, meidän osaamistaseeseen, että henkilöstöä on näin paljon ulkomailta. Edelleen on toisessa yhteydessä korostettu sitä, että esimerkiksi suomalaisten nuorten korkeakoulutettujen määrä on laskenut merkittävästi, me ollaan jopa kymmenen prosenttiyksikköä jäljessä muita Pohjoismaita.
Nyt tietysti ulkomaalaisilla, tutkimushenkilöstöllä ja opetushenkilöstöllä ja yhteistyöllä, on paljon myönteisiä vaikutuksia. On tärkeätä, että me ollaan erilaisissa yhteistyöverkostoissa mukana. Se, että meillä on tiettyä kärkiosaamista, on ikään kuin pääsylippu meille näihin yhteistyöverkostoihin. Mutta tätä asiaa kuitenkin pitäisi tarkastella myös kriittisestä tulokulmasta eikä pelkästään ottaa näitä tavoitteita ikään kuin annettuna, niin kuin on tapana. Ja nyt kun tätä huoltovarmuusselontekoa tullaan päivittämään jatkossa, niin olisi minun mielestäni tärkeää, että tätä asiaa nimenomaan tarkastellaan kriittisesti kaikilta puolin. Se on kaikkea muuta kuin yksiselitteinen asia, sillä on puolensa ja puolensa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Sakari Puisto,1419,2023-03-01T15:08:30,2023-03-01T15:13:43,Hyväksytty,1.1
2022_178_36,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Räsänen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_37,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Pidän valitettavana, että tämä erittäin tärkeä selonteko tuli käsiteltäväksi vasta näin hallituskauden lopulla. Tämä on valtavan tärkeä asia ja olisi kyllä vaatinut vielä ikään kuin laajemman osanoton myös tähän keskusteluun.
Tässä selontekokäsittelyssä on todellakin monia tulokulmia, joita voisi ottaa esiin, mutta nostan ihan kaksi asiaa esiin, nimittäin ruuan ja lääkkeet:
Ruoka on yksi kriittisimmistä huoltovarmuuskysymyksistä, ja on kyllä erittäin huolestuttavaa, että maatilojen määrä on viime vuosina vähentynyt jatkuvasti, mutta tuotantomäärät ovat kyllä säilyneet. Nykyinen kustannuskriisi on kuitenkin niin syvä, että myös isoja tuotantoyksiköitä voi kaatua ja siten myös tuotanto alkaa laskea. Onkin erittäin tärkeää, että tuleva hallitus panostaa siihen, että elintarviketuotannon osalta huoltovarmuus Suomessa, ajatellen myös erilaisia kriisitilanteita, säilyy.
Toinen ongelma, jonka nostan esiin, on lääkehuolto. Meillä tällä hetkelläkin ollaan siinä tilanteessa, että kaikkia lääkkeitä ei sujuvasti saada edes apteekkeihin, ja erityisen huolestuttavaa on se, mikä asema Kiinalla on koko maailman lääketuotannossa ja siten myös Suomen osalta. Kiinastahan on tullut 25 vuoden aikana maailman johtava rinnakkaislääkkeiden ja aktiiviaineiden valmistaja, ja koko muun maailman lääkevalmistus on riippuvainen sen tuottamista aktiiviaineista ja peruskemikaaleista. Kiina esimerkiksi vastaa 80—90 prosentista maailman antibioottituotannosta, ja voimme vain kuvitella, että jos jostakin syystä Kiina ei enää veisi antibiootteja ja niiden raaka-aineita ulos, mihin se maailmassa johtaisi. Eli nyt olisi erittäin tärkeää Euroopassa ryhdistäytyä ja ryhtyä Euroopan laajuista omavaraisuutta, huoltovarmuutta, lääkkeiden tuotannossa rakentamaan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-03-01T15:13:43,2023-03-01T15:16:55,Hyväksytty,1.1
2022_178_38,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Mäenpää, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_39,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Huoltovarmuus oli keskeinen vaaliteemani, kun hain tänne eduskuntaan, ja olen siitä kiitollinen, että olen saanut olla sitä monessa asiassa täällä käsittelemässä.
Nyt meillä on käsittelyssä valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko, joka annetaan nyt ihan ensimmäisen kerran, ja siihen liittyvä talousvaliokunnan mietintö. Myös puolustusvaliokunta on antanut lausuntonsa asiasta. Näin kyseisen valiokunnan jäsenenä ja huoltovarmuusselonteon parlamentaarisen seurantaryhmän työhön osallistuneena voisin nostaa itsekin muutamia seikkoja, ja olen myös talousvaliokunnassa ollut mukana tätä käsittelemässä. Painotan puolustusvaliokunnan lausunnossa esitettyjä huomioita, erityisesti sotilaalliseen huoltovarmuuteen ja sitten ruuantuotantoon liittyviä asioita.
Puolustusvaliokunta toteaa, että ”Suomella on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja hyvin toimiva huoltovarmuusjärjestelmä”. Tästä olen itsekin hyvilläni. Samalla haluaisin kuitenkin muistuttaa, että kehityskohteita on noussut esiin ja pohdintaakin pitää tehdä, onko kaikki niin hyvin. Eräs keskeinen kysymys liittyy Suomen maantieteellisen aseman haastavuuteen: olemme käytännössä saaressa Venäjän kainalossa, ja kaikki kulkee meille meritse. Kriisitilanteessa tuen saaminen ja vastaanottaminen on vaikeaa, ja se tekee Suomen aseman huoltovarmuuden kannalta haavoittuvaisemmaksi kuin esimerkiksi Manner-Euroopan maiden aseman. Tarvitsemme siis kansallista teollista ja teknologista ammattitaitoa ja osaamista, tuotantokykyä ja varastoja. Puolustusvaliokunta korostaakin, että ”julkisten hankintojen tekeminen huoltovarmuuskriittisiltä yrityksiltä sotilaallisen huoltovarmuuden varmistamiseksi tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon”. ”Valiokunta pitää erittäin hyvänä selonteon linjausta siitä, että kokonaisvaltaista varautumista ja huoltovarmuuden vahvistamista on syytä tukea järjestelmällisesti myös julkisilla hankinnoilla.” Tästä kerron pian esimerkkejä, että kaikki ei ole mennyt ihan maaliin. Valiokunnan mukaan ”on tärkeää selvittää tarve ja mahdollisuudet uudistaa yleistä julkisten hankintojen sääntelyä EU-sääntelyn puitteissa siten, että huoltovarmuusnäkökulmat tulevat riittävästi huomioiduiksi”.
Arvoisa puhemies! ”Selonteossa todetaan edelleen, että huoltovarmuuslainsäädännön kokonaistarkastelun yhteydessä tulee arvioitavaksi, voidaanko julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia muuttaa siten, että siinä huomioitaisiin huoltovarmuusperusteisten hankintojen erityispiirteet.” Puolustusvaliokunta ”kiirehtii tällaisen selvitystyön käynnistämistä ja korostaa lainsäädännön tarkastelutarpeiden välttämättömyyttä”. ”Valiokunta on kiinnittänyt huomiota nykyisen hankintalainsäädännön ongelmiin ja puutteellisiin mahdollisuuksiin kohdistaa hankintoja kotimaahan aiemmissa kannanotoissaan.”
Tässä on muutama asia, joita olen tänne listannut:
Huolissani olen huoltovarmuusmaksusta: nyt kun osa suomalaisista siirtyy käyttämään sähköautoja, niin miten heiltä kerätään tätä huoltovarmuusmaksua?
Turve on erittäin tärkeä. Siitä minulla on tässä vierellä Huoltovarmuuskeskuksen erittäin kriittinen lausunto toukokuulta 2019, ja täytyy sanoa, että tämä hallitus on tehnyt kaiken päinvastoin kuin mitä tässä Huoltovarmuuskeskuksen lausunnossa sanotaan. No, turvepelloista yritin talousvaliokunnan lausuntoon erityistä mainintaa, mutta täytyy sanoa, että en saanut keskustalaisiltakaan tukea, muilta kuin yhdeltä mieheltä, tälle asialle.
Sitten on näitä valtiollisia toimijoita, esimerkiksi Fingrid. Olen siitä ihmeissäni, että Fingridin kilpailuttaessa näitä urakoita sähkölinjojen teosta lopputulos on se, että meille esimerkiksi sähkötolpat tulevat Kiinasta ja Intiasta.
Kotimainen kuorma-autohankinta sivuutettiin. Siitä tein kirjallisen kysymyksen ja pyysin Huoltovarmuuskeskukseltakin lausunnon. Siinä todettiin, että ”Huoltovarmuuskeskuksen näkemyksen mukaan raskaiden kuorma-ajoneuvojen kotimainen tuotanto ei ole kansallisen huoltovarmuuden näkökulmasta keskeinen kysymys”. Tämä asia meni ihan pommiin tuossa viime kesäkuussa. [Puhemies koputtaa]
Näihin asioihin meidän pitää ensi kaudella puuttua täällä.
Kiitän myös puhemiestä ja teitä kaikkia edustajia, jotka täällä nyt salissa ovat. Tämä saattaa olla viimeinen puheeni täällä eduskunnassa, ainakin tällä kaudella.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-03-01T15:16:59,2023-03-01T15:22:30,Hyväksytty,1.1
2022_178_40,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Könttä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_41,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tämä huoltovarmuusselonteko on äärettömän tärkeä, ja ehkä tässä kriisien aikana on huomattukin, sekä kansainvälisen pandemian aikana että nyt sitten Venäjän hyökättyä Ukrainaan, kuinka tärkeää huoltovarmuus on Suomelle. Meillähän noin 90 prosenttia tuonnista ja viennistä tapahtuu meriteitse, ja sen takia kotimaisuus — tehty Suomessa, valmistettu Suomessa, omistettu Suomessa — on äärettömän tärkeää.
Muutama nosto ensinnäkin elintarvikehuollosta, ruuantuotannosta: Johtuen muun muassa viennin ja tuonnin suhteesta on äärettömän tärkeää, että Suomessa on kotimaista ruuantuotantoa, niin että meillä riittää ruokaa myös siinä tilanteessa, että ulkomailta ei ruokaa saataisi. Paitsi että nyt tuota kilpailulainsäädäntöä on uudistettu, niin seuraavalla hallituskaudella seuraavalla hallituksella on äärettömän tärkeä tehtävä siinä, että varmistetaan kotimaisen ruuantuotannon elinvoimaisuus, että tuottaja saa riittävän osuuden, että ruuantuotanto Suomessa on turvattu kaikissa olosuhteissa.
Puhemies! Toisena kohtana muutama sana energiaturvallisuudesta ja energiahuollosta: Selvisimme tästä talvesta paremmin kuin ehkä odotimmekaan. Ei tullut sähköpulaa, ei tullut kiertäviä sähkökatkoja, mutta tästä on otettava opiksi. Kotimainen sähkön‑ ja lämmöntuotanto tulee turvata kaikissa olosuhteissa. Meillä tulee olla riittävän hajautettu energiantuotanto, jotta mahdolliset häiriöt eivät koko järjestelmää rapauta, ja tietysti myös kantaverkko on keskeisessä osassa siinä, että meillä on kestävät, monipuoliset verkot, mikäli joitain kriisejä tapahtuisi. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi varautua, ja ennen muuta kunnallisille energiayhtiöille, kuntapäättäjille, joita myös tästä salista löytyy, toivon pitkäjänteisyyttä ja kotimaisen energiantuotannon turvaamista myös tulevaisuudessa.
Herra puhemies! Kolmantena kohtana vielä liikennepolitiikasta muutama sana: Kuten totesin, tuo meriliikenne on meille äärettömän tärkeää turvata kaikissa olosuhteissa mutta myös maamme rajojen sisäpuolella olevat tiet, rautatiet, lentoliikenne, niin että voimme kriisienkin hetkellä turvata siihen, että erilaiset materiaalit, ruuat, tuotteet kulkevat, että meillä on panostettu mahdollisiin häiriötilanteisiin mahdollisimman paljon, ja kyllä tuohon liikenteeseen liittyvät myös tietoverkot, niin että mahdollisissa kriisitilanteissa palkat, eläkkeet, tuet maksetaan tileille ja ihmiset voivat luottaa siihen, että arki jatkuu, vaikka kriisi tulisikin päälle.
Pääpiirteissään olen tyytyväinen siitä, että tämä selonteko on tehty, että huoltovarmuuteen kiinnitetään huomiota, mutta kyllä tästä tulee myös seuraavalle hallitukselle työlistaan paljon oppeja, että huoltovarmuus kaikissa olosuhteissa tässä maassa muistetaan ja se toimii. — Kiitos puhemiehelle. Kiitos kaikille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-03-01T15:22:31,2023-03-01T15:25:48,Hyväksytty,1.1
2022_178_42,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Harjanne, edustaja Harjanne poissa. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_43,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Huoltovarmuusselonteon käsittely talousvaliokunnan mietinnön pohjalta — tämä huoltovarmuusselontekohan tuli viime syksynä eduskuntaan. Huoltovarmuusasiathan ovat olleet ruisleipäpolitiikkaa Suomen Keskustalle niin kauan, kun maalaisliitto-keskusta on ollut olemassa tässä maassa edistämässä sitä, että huoltovarmuus — mikä tänä päivänäkin korostuu turvallisuuspolitiikan näkökulmasta aika suurenakin asiana — tulee sitten vihdoin ja viimein huoltovarmuusselonteon pohjalta eduskunnan käsittelyyn.
Täytyy muistaa, että huoltovarmuus tulee aina maakunnista. Olen tyytyväinen, että täällä on maakunnan miehiä vielä muutama edustaja paikalla, muuten sali on aika tyhjä — kuitenkin aika isosta asiasta on kyse. Huoltovarmuutta on se, että meillä on kotimainen ruoantuotanto, meillä on kotimainen vahva energiantuotanto ja meillä on tiet ja rautatiet kunnossa ajatellen ja katsoen koko Suomea.
Elintarvikehuollon osalta haluan tästä valiokunnan mietinnöstä nostaa muutaman asian esille, kun tähän talousvaliokunnan mietintöönhän on myös saatu lausunnot muun muassa maa- ja metsätalousvaliokunnan suunnalta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on ottanut kantaa tähän, että ruoantuotannon kannattavuuden ja elintarvikemarkkinoiden toimivuuden parantaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä huoltovarmuuden kehittämiseksi. Nyt täytyy muistaa, että meidän suomalaiset viljelijät ovat olleet jo pitemmän aikaa ahdingossa. Suomalaisen maatalouden ahdinko lähti liikenteeseen jo vuonna 2014, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan, ja tämän myötä sitten meidän elintarvikkeita ei lähtenytkään maailmalle, muun muassa meijeriteollisuuden suunnalta, siihen malliin, kuin oli aikaisemmin lähtenyt. Tämä loi jo ensimmäiset kannattavuushaasteet meidän suomalaisille viljelijöille. Mutta kun me tähän tilanteeseen olemme joutuneet ja tänä päivänä kauppa tekee aika suurta tulosta, niin olen siihen tyytyväinen, että jo nyt elintarvikemarkkinalainsäädäntöä on pikkuisen uudistettu, ja tätä tulee uudistaa kokonaisuudessaan seuraavalla vaalikaudella.
Myös tähän elintarvikehuoltoon liittyen pitää nostaa esille se, minkä myös maa- ja metsätalousvaliokunta ja talousvaliokunta ovat tuoneet esille, että pitkät etäisyydet ja Suomen riippuvuus merikuljetuksista lisäävät tarvetta ruoantuotannon omavaraisuusasteen säilyttämiselle korkeana. Ja tämä pitää olla isona ja kirkkaana ajatuksena mielessä, kun poliittisia päätöksiä tehdään sen suhteen, että suomalainen ruoantuottaja pärjää myös jatkossa.
Puhemies! Sitten energiahuollon osa-alueelta. Myös tähän valiokunta on mietintöönsä kirjannut näin: ”Huoltovarmuusselonteossa todetaan, että olemassa oleviin varmuusvarastoihin ei ole tehty muutoksia. Varmuusvarastojen kokonaismäärää on kuitenkin kasvatettu aloittamalla energiaturpeen varmuusvarastointi, mikä laajentaa samalla polttoainevalikoimaa.” On tärkeää, että meidän energiapaletti on hyvin laaja-alainen, ja tässä myös energiaturve pitää olla isosti mukana myös jatkossa. Turpeen käyttöä ei ole kielletty miltään osin, tänä kesänä jonkin verran on turvetta nostettu. Ja myös päätöksiä tarvitaan sen suhteen, että turpeen nostajat saavat sitten pitkiä sopimuksia jatkossakin ja että me huolehdimme siitä, että huoltovarmuuden näkökulmasta myös energiaturve on osana palettia.
Täytyy muistaa myös, että aikanaan, kun Suomen Keskusta loi Pekkarisen toimesta näitä niin sanottuja risupaketteja, niin silloin näille toimenpiteille naurettiin — mutta, puhemies, ei naureta enää tänä päivänä. Olen siitä tyytyväinen, että meillä on huolehdittu tässä maassa energian- ja lämmönhuollosta laaja-alaisesti. Siihen on otettu eri biotalouden näkökulmat liittyen puhtaan metsähakkeen käyttöön, mutta sitten myös otettu lisäksi palettiin mukaan tuulivoima, tänä päivänä aurinkovoima, ja edistetty myös ydinvoiman tuotantoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-03-01T15:25:59,2023-03-01T15:31:18,Hyväksytty,1.1
2022_178_44,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Niemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_45,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko. Nyt kun hetki sitten tässä salissa suoritimme historiallisen äänestyksen, missä päätettiin Suomen liittymisestä Natoon äänin 184–7, niin tämän jälkeen entistä tärkeämmässä roolissa tietysti tulee olemaan tämä huoltovarmuus omassa maassamme. Meillä on muutama kohta, jotka haluan nostaa tästä esille, erityisen tärkeinä pitämiäni asioita.
Itämeri tulee tulevaisuudessa olemaan niin sanottu Naton sisämeri. Siitä huolimatta sen kautta tapahtuvat laivakuljetukset voivat tietyissä tilanteissa olla, myöskin Venäjä huomioiden, vaikeuksissa. Tästä syystä pitäisin nyt sillä kohtaa, kun Suomestakin tulee Nato-maa, erittäin tärkeänä, että aloittaisimme neuvottelut Norjan kanssa. Monet Norjan pohjoiset satamat ovat Golfvirran vaikutusalueella, jolloinka ne ovat ympäri vuoden myöskin sulana, ja tätä kautta Suomeen täytyisi ehdottomasti saada rautatie- ja laivankuljetusreitit sujuviksi sillä tavalla, että meillä olisi tällainen hyvä huoltovarmuusreitti.
Toinen asia, mitä pidän hyvin tärkeänä, on tämä turve. Vuonna 94 Suomelle monta kertaa korostettiin sitä, että eikö Suomen mielestä turve olisi uusiutuva luonnonvara. Silloiset päättäjät olivat eri mieltä, ja tästä on nyt sitten myöhempinä vuosina tullut selkeä hankaluus tähän tilanteeseen. Omalla paikkakunnallani Tampereella paikallislehdessä on aina tälläisiä uutispätkiä, että ”50 vuotta sitten”. Silloin aloitettiin 70-luvulla Naistenlahden turvevoimalaan Pohjanmaalta turvekuljetukset ja lehti uutisoi: ”Suomen lämmöntuotanto on turvattu seuraavaksi 1 000 vuodeksi”. Tämä 1 000 vuotta meni valitettavan nopeasti, koska tänä päivänä edelleen tämä turvetuotanto on ikään kuin aivan kamalaksi tulkittu asia. Minun mielestäni tähän pitäisi kyllä ehdottomasti saada järki päähän ja palauttaa tämä turvetuotanto, koska se on suomalaista luonnonvaraa ja se on todellakin uusiutuvaa.
Ja kolmanneksi olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä, mutta hän on jo kerennyt poistua salista, tätä apteekkien lääkepulaa, mikä tällä hetkellä tuntuu olevan nyt jo hyvin suuressa määrin. Itsellekin muutamia lääkkeitä apteekista useina viikkoina kysyneenä tulee jatkuvasti vain vastauksia, että ei ole saatavissa, ei ole pystytty valmistamaan. Ollaanko me pikkuhiljaa jo tässä lääkepuolellakin menty huolestuttavaan tilanteeseen tämän huoltovarmuuden suhteen? Täällä muutama muukin edustaja jo lausui tästä huolestumisensa.
Näillä sanoilla kiitän ja käytän todennäköisesti myös omalta osaltani viimeistä puheenvuoroa tällä eduskuntakaudella, mutta toivottavasti jatkoja löytyy, tai sitten ei löydy — sen asian päättää kansa. — Kiitoksia. [Tuomas Kettunen: Kyllä kansa tietää!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-03-01T15:31:19,2023-03-01T15:34:50,Hyväksytty,1.1
2022_178_46,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Niikko, poissa. — Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_47,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Viimeisen vuoden aikana olemme täällä keskustelleet, niin kuin on syytä ollutkin, ulkoisesta turvallisuudesta ja erityisesti tästä Nato-jäsenyydestä, joka nyt sai tietyn pisteen nimenomaan eduskunnan osalta, toivottavasti menee sitten loppuun asti muiltakin osin. Tämän Nato-keskustelun ja ikävän sodan varjoon on jäänyt toinen tärkeä asia eli tämä huoltovarmuus, jota nyt pääsemme käsittelemään, toki valitettavan pienellä joukolla tässä vaiheessa enää. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia, niin kuin on tuo ulkoinen turvallisuus, ja myös sisäinen vaatii jatkuvaa huomiota ja erityisesti näinä aikoina, kun havaitsemme, että maailma on entistäkin epävakaampi. Maailmalla on ruuan puutetta ja on monenlaisia muita ongelmia energia‑ ja muilla sektoreilla globaalisti, eurooppalaisittain, ja kaikki koskee näissä oloissa myös meitä täällä Suomessa. Eli asia on todella tärkeä ja vakava.
Huoltovarmuudesta puhuttaessa tulee ensimmäisenä tietysti mieleen maaseutu, joka on meidän huoltovarmuuden kannalta aivan ratkaisevan tärkeä osa yhteiskuntaa. Jos suomalainen maaseutu ei pysy elävänä, jos se ei pysy asumiskelpoisena — asuttuna me emme sitä pysty pitämään, mutta asumiskelpoisena meidän tulee se pyrkiä pitämään — niin me olemme aika nopeasti suurissa vaikeuksissa. Ruoka lähtee maaseudulta, samaten pitkälti energia, metsät, jotka antavat meille työtä ja tuloja koko kansantalouteen korvaamattomat määrät. Eli tämä edellyttää, että maaseutu pidetään elävänä ja sitä kautta kansakunta elinvoimaisena.
Ruokahuollossa tai oikeastaan perusmaataloudessa on ollut koko tämän vaalikauden ja jo edellisellä vaalikaudella parina vuonna, kun oli kuiva vuosi ja märkä vuosi, suoranainen hätä viljelijöillä toimeentulosta, jatkuvuudesta, ja paljon on lopetettu tiloja. Tämä on tänäkin päivänä ja lähitulevaisuudessa ja ehkä pitkälle kauemmaksikin suuri uhka meille, että me ajaudumme vieraan ruuan varaan. Suomen maantieteellinen asemakin osoittaa sen, että se ei ole turvallista kansakunnallemme. Koko ruokaketjusta, elintarviketaloudesta tulee pitää huolta. Se on perusasia, että kansalle riittää ruokaa.
Metsät ovat, niin kuin totesin, meille todella tärkeitä monessakin mielessä, ja niiden suojelussa pitää ottaa järki käteen. Meillä mennään liian kovalla vauhdilla. Suomalainen hyvin hoidettu talousmetsä on arvokas, eikä se tarvitse sellaista suojeluintoa, mikä nyt on ollut tälläkin hallituksella ja mikä erityisesti tuolta EU:sta on suoranaisena uhkana meille.
Arvoisa puhemies! Energiasta täällä on paljon puhuttu, ja totean, että tämä monipuolinen energiapaletti, joka meillä on, on äärettömän arvokas ja sitä pitää edelleen ylläpitää ja kehittää.
Edustaja Kettunen taisi sanoa, että turpeen käyttöä ei ole kielletty. [Tuomas Kettunen: Ei ole!] Ei ole kielletty, myönnän sen, mutta se on ajettu EU:n ja hallituksen päätöksillä niin kalliiksi ja vaikeaksi, että käytännössä se on kokenut kiellon. Se on vahinko, ja nyt täytyy turvekin ottaa takaisin järkevässä mitassa käyttöön niin kuin kaikki muutkin energiamuodot.
Infra on huoltovarmuuden kannalta kaikilta osin tavattoman tärkeä, eli laajana käsitteenä infran kaikki palvelut ja toiminnot pitää pitää yllä ja huolehtia niistä. Rahaa se vaatii, ja meillä on erittäin vaikea taloudellinen tilanne, velkaantuminen, talouden kriisi ja sitä kautta näkymät varsinkin lähiajoille ja varmaan siinäkin asiassa aika pitkälle tulevaisuuteenkin todella vaikeat. [Puhemies koputtaa] Eli haasteita on, ja tässä talossa meillä ja teillä, jotka jatkatte, on vastuu huolehtia huoltovarmuudesta.
Ja kun tämä minunkin osaltani saattaa olla kaikkien aikojen viimeinen puheenvuoro, niin kiitän, arvoisa puhemies, kaikkia työkavereita, koko talon väkeä ja yhteistyökumppaneita ja toivon, että pidätte hyvää huolta isänmaasta. — Kiitos. [Jani Mäkelä: Kiitos, Toimi, kaikesta! — Mika Niikko: Kiitos!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-03-01T15:34:52,2023-03-01T15:40:40,Hyväksytty,1.1
2022_178_48,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_49,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää edustaja Kankaanniemeä ansiokkaasta puheenvuorosta sekä kiittää kaikista niistä vuosista, tässä talossa tekemästänne työstä meidän kansamme ja kansakuntamme hyväksi. Voitte olla varma, että isänmaan etua vaalitaan jatkossakin sen mukaisella tavalla kuin kuuluukin tehdä. [Mika Niikko: Entäs turpeentuottajien?]
Puhemies! Isänmaan etua on myös se, että huoltovarmuus turvataan tässä maassa myös jatkossa. Niin kuin edellisessä puheenvuorossani jo totesin, se on ollut maalaisliitto-keskustalle kautta historian ruisleipäpolitiikkaa — tämän maan ainut agraaripuolue, [Juha Mäenpää: Älä nyt höpäjä!] joka on huolehtinut siitä, että maakuntien Suomi pysyy elinvoimaisena. Se on myös siitäkin näkökulmasta katsottava, kun huoltovarmuudesta puhutaan, että se on turvallisuuspolitiikkaa, että Itä-Suomessa, omassa maakunnassani Kainuussa myös siellä Kuhmon ja Suomussalmen viimeisen hiekkatien päässä palaa valot ja siellä ihmiset voivat hyvin ja siellä harjoitetaan vahvaa elinkeinoa, joka liittyy maatalouteen ja metsätalouteen. Se on huoltovarmuuden kautta voimakasta turvallisuuspolitiikkaa.
Puhemies! Jäin edellisessä puheenvuorossani tuohon energiahuoltoon. Haluan sitä tuoda esille tässä puheenvuorossa ja muistuttaa siitä, mitä talousvaliokuntakin on kirjoittanut tähän mietintöön. Nimittäin valiokunta yhtyy selonteossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan huoltovarmuuden kannalta olennaista on energiatuotannon monipuolisuus. Energiatuotannon monipuolisuus — se on sitä, mitä aikoinaan Pekkarinen toi risupaketeillaan esille, sitä, että meillä on monipuolinen energiapaletti: on suomalaista metsähaketta, meillä on myös sahalaitosten ja metsäteollisuuden sivuvirtojen kautta tulevaa energiaa, meillä on sitä turvetta myös jatkossa huoltovarmuuden näkökulmasta voimakkaasti matkassa, meillä on tulevaisuudessa vetyä, meillä on tulevaisuudessa entistä enemmän myös biokaasua huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna, että meidän maatilat olisivat tulevaisuudessa mahdollisimman omavaraisia myös energiantuotannon osalta, biokaasun osalta. Näitä toimia, puhemies, tulee edistää politiikanteon kautta.
Haluan muistuttaa — varmasti edustaja Hoskonen tulee omassa puheenvuorossaan myös tämän asian tuomaan esille — että kyllä CHP-laitoksienkin edellytyksiä myös sähköenergian osalta tulee voimakkaasti viedä eteenpäin. Ne ovat mielestäni tällä hetkellä aika maltillisella käytöllä, mutta toivottavasti tulevaisuudessa... Niin kuin edustaja Tynkkynen tuossa toi esille, kyllähän suomalaisen teollisuuden piiput ovat ekoteko. Viime kaudella enemmän puhuttiin biotaloudesta, joka perustuu myös siihen, että lämpöä ja sähköä tehdään voimalaitoksien kautta, mutta se on ekoteko myös siitä näkökulmasta, että tekniikka kehittyy ja tulevaisuudessa entistä enemmän voimalaitosten ja teollisuuslaitoksien savupiipuista paitsi otetaan hyötykäyttöön sitä lämpöenergiaa mutta vielä joku päivä otetaan se paljon ilmastoa saastuttava hiilidioksidikin talteen ja se käytetään sitten teollisuuden hyötytuotteena.
Puhemies! Vielä tähän loppuun haluan muistuttaa siitä, kun valiokuntakin on ottanut kantaa kuljetuksien jatkuvuuden turvaamiseen, että 90 prosenttia meidän tavaroista tässä maassa kulkee kumipyörillä — 90 prosenttia — ja tulee pitää huoli siitä, että koko maassa meidän tiestö on asianmukaisessa kunnossa, myös se alempi tieverkosto, koska huoltovarmuuden näkökulmasta sieltä alemman tieverkoston päästä lähtevät liikenteeseen niin energia kuin maatalouden alkutuotannon tuotteet. Teiden vaan pitää olla kunnossa, koska se on myös huoltovarmuuden kautta turvallisuuspolitiikkaa, että meillä liikenneturvallisuuskin on taattu jatkossa.
Puhemies! Haluan kiittää: Olen tyytyväinen, että täällä on muutamia edustajia paikalla, jotka asianmukaisesti pitävät huolta meidän huoltovarmuudesta tässäkin keskustelussa. Edustaja Kankaanniemeä haluan eritoten kiittää hyvistä keskusteluista tämän vaalikauden aikana [Toimi Kankaanniemi: Nooh!] ja toivottaa teille kaikille oikein hyvää kevättä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-03-01T15:40:41,2023-03-01T15:45:47,Hyväksytty,1.1
2022_178_50,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Mäkelä, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_51,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu huoltovarmuudesta noudattaa vähän samaa kaavaa kuin monessa muussakin asiassa, eli ensin perussuomalaiset puhuvat pitkään, vuosikausia jostain asiasta, muut pilkkaavat ja väheksyvät ja ovat sitä mieltä, että se asia ei ole merkityksellinen, ei sellaista tarvitse huomioida, ja sitten tuleekin tilanne, että joudutaan toteamaan, että kyllä ne vaan olivat oikeassa, että kyllä sillä huoltovarmuudella olikin merkitystä, ja kaikkien puheet sitten muuttuvat siitä, että huoltovarmuus olikin tärkeä asia.
Huoltovarmuudesta sanoisin niin, että siinä perushavainto on ymmärtää, että huoltovarmuuttahan ei ole tarkoitettu hyviin tilanteisiin, vaan huoltovarmuus on tarkoitettu sellaisiin tilanteisiin, jotka poikkeavat normaalista totutusta, siitä, että kauppa käy ja tavaraa saa. Itsestäänselvyydet pitää käydä unohtamaan. Itsestäänselvyyksiähän tässä maailmassa on hyvin vähän erilaisen tavaran saatavuuden suhteen. Markkina välttämättä ei toimi kaikissa tilanteissa, eikä kaikkea saa välttämättä rahallakaan. Hyvä esimerkkihän tästä oli tämä — tai huono esimerkki, miten sen ajattelee — koronakriisi, kun meillä ei ollut lääkintätarvikkeita — ei ollut kasvomaskeja ollenkaan Suomessa saatavilla. Oli ajettu se teollisuus ulkomaille. Ei ollut laitoksia, jotka pystyisivät tuottamaan standardisoituja maskeja. Silloin meillä ei ollut maskeja ja piti keksiä valtionhallinnon toimesta selitykset, etteivät maskit toimi. Mentiin tällaiseenkin tilanteeseen, kun ei ollut huoltovarmuutta.
Nyt sitten toinen asia huoltovarmuudessa huomataan Venäjän aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamassa kriisissä, että kautta Euroopan ei ole huoltovarmuutta sotilastarvikkeissa. Eli se, että Ukrainaan ei toimiteta aseita, johtuu tietysti poliittisesta hitaudesta ja viivyttelystä, mutta myös siitä, ettei niitä aseita, mitä toimittaa, ole. Eli Euroopan tasolla on päästetty puolustustarviketeollisuus sellaiseen jamaan, että siinä ei ole minkäänlaisia edellytyksiä sotatalouteen, niiden tarvikkeiden viemiseen oikeaan sotatilanteeseen. Ne eivät riitä. Eli tällaiset asiat. Ja Suomessa tämä vielä korostuu, kun meillä ei ole omaa teollisuutta monissakaan näissä asioissa, että voisimme rakentaa itse puolustustarvikkeita. Niitä täytyy toimittaa jostain muualta. Jos tulee kriisitilanne, Suomi on saari, tänne ei saa niitä tarvikkeita. Siinä korostuu tarve saada niitä tarvikkeita huoltovarmuusvarastoon jo hyvänä aikana.
Huoltovarmuus pitää myös ymmärtää laajasti. Siihen kuuluu näiden aiemmin mainittujen — ruuan ja energian ja raaka-aineiden, jotka ovat tietysti tärkeitä asioita — ohella myös se, että esimerkiksi tänä päivänä meillä on digitalisaatio ajettu niin pitkälle yhteiskuntaan, että me emme juurikaan tulisi toimeen ilman näitä meidän tietojärjestelmiämme ja digitalisaatiota. On monia asioita, joissa ei ole välttämättä edes kunnon varajärjestelmää näitten asioitten tekemiseen. Onneksi sentään käteisellä vielä voi maksaa, ettei koko rahataloutta ole siirretty digitaalisen rahan päälle. Eli se, että digitalisaation edellytykset — tietoverkot, järjestelmät, komponentit, nämä fyysiset komponentit, joita valmistetaan hyvin suurelta osin Kaukoidässä — ovat Kiinan vallan mahdollisessa alaisuudessa, niin niiden suhteen huoltovarmuus pitäisi myös turvata, jos me meinaamme pyörittää tätä nykyistä yhteiskuntamalliamme.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-03-01T15:45:49,2023-03-01T15:48:54,Hyväksytty,1.1
2022_178_52,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_53,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Huoltovarmuus on itsenäisen kansakunnan kannalta ehkä se tärkein asia, koska se on ainoa asia, joka pitää tämän kansakunnan hengissä. Tämän Ukrainan kriisin aikana olemme oppineet sen kantapään kautta, mikä on lopputulos, kun ei ole energiaa riittävästi itsellä saatavissa. Tänä päivänä meillä on jo sellainen tilanne, että oma kotimainen ruoantuotantokaan ei ole enää täysin turvassa. Emme ole omavaraisia, varastoilla on eletty. Onpa nähty sekin päivä, että jouduttiin huoltovarmuusvarastosta ottamaan muun muassa siemenviljaa, että saatiin kylvöt tehtyä. Ja kannattaa muistaa, että esimerkiksi tämäkin kaupunki on tuontitavaroiden varassa — juomavesikin tulee tuolta Päijänteeltä. Onko se kriisiaikana sitten toimiva järjestelmä, niin sitä pitää viisaammilta kysyä. Mutta sähkön hinnassa olemme nähneet tällä vaalikaudella nyt ihan tänä vuonna, mitä oikeasti on, kun emme ole omavaraisia.
Mutta, arvoisa puhemies, tuo Euroopan unionin politiikka — kun sanotaan suoraan — lähtee siitä, että rakennetaan Eurooppaan liittovaltio, ja se on Suomen kannalta erittäin turmiollista politiikkaa. Euroopan unionin maatalouspolitiikka on mennyt meillä siihen, että suurin osa tiloista on erittäin huonossa kunnossa. Moni on lopettanut: 1—2 tilaa per päivä lopettaa toimintansa kannattamattomana joko vapaaehtoisesti tai sitten pakon edessä. Tämä tulee lähivuosina johtamaan siihen, että emme ole enää omavaraisia. Tämä jatkuva väittely päästöistä — turvepelloille 8 miljoonaa tonnia — on lapsellista, vääristelevää, ja ihmettelen, että Suomen eduskunta nöyrtyy tällaisen väärän tiedon edessä, mitä muun muassa Markku Ollikainen ja Ilmastopaneeli jatkuvasti syöttävät julkisuuteen ja maailmalle. Miksi väärällä tiedolla perustellaan asiaa, joka on suureksi vahingoksi Suomelle? Aivan käsittämätöntä touhua. Tuollaiset puhujat, jotka tuollaisia väitteitä esittävät ja vahinkoa suomalaiselle maataloudelle tekevät, pitäisi saattaa lailliseen edesvastuuseen. [Sebastian Tynkkynen: Oma puolueesi!] — Minä en ole Markku Ollikaisen vahti enkä veljeni vartija. Mutta kun tuolla tasolla tekee myyräntyötä suomalaisten vahingoksi, niin kyllä pitäisi jonkun siihen puuttua. — Siinä varmaan meiltä löytyy viisaampia tuomareita siihen, miten tämän kanssa tulee tehdä, mutta tälle on pakko tehdä jotain.
Toisena tulee sitten tietenkin se, kun tämä vaikuttaa suoraan energiapolitiikkaan, että me tällä hetkellä olemme tilanteessa, että ensi talvena, tulevana lämmityskautena, tämän talven jälkeen, meillä on tilanne, jossa meiltä puuttuu noin 13—15 terawattituntia energiaa kiinteän polttoaineen kattiloista. [Tuomas Kettunen: Jep!] Tällä hetkellä, arvoisa puhemies, poltetaan tukkipuuta ja kuitupuuta valtavat määrät lämpökattiloissa. Se oli järkyttävä tapaus viime lauantaina, että kun kävin autoni tankkaamassa ilomantsilaisella huoltoasemalla, niin yksi koneurakoitsija pyysi kahville ja juteltiin siinä sitten kaikessa rauhassa. Hän oli just aamuvuorosta tullut töistä, poika jäi jatkamaan työvuoroansa. Aivan järkyttävää: Sinne on perustettu nyt taas uusi hankintayhtiö, joka vie ne viimeiset sellu- ja kuitupuut ja tukit noilta sellutehtailta ja sahoilta. Uimaharjun sellutehtaan laanit olivat tyhjät. Minä olen sitä kolme viikkoa seurannut, kun siitä ohi viikonloppuisin aina ajan puhujamatkoille eri puolille maakuntaa, niin Uimaharjun sellutehtaan varastot ovat käytännössä tyhjät, ja nyt siellä pitäisi olla noin 300 000—400 000 mottia puutavaraa siltä varalta, että siellä tulee kelirikko. Elikkä se tehdas on menossa kiinni. Ei se ilman puuta pyöri sekään.
Tämä järjetön ilmastopolitiikka, jolla ei ole mitään tekemistä totuuden kanssa — lasketaan vain tiettyjä nimellisiä poistumia. Kun otetaan joku energiaerä pois, niin siitä poistuvat päästöt, vaikka todellisuudessa sinne tuodaan uutta ulkomailta tai jostain muualta ja tulee kaksin—kolminkertaiset päästöt. Ja sitä paitsi ne ensimmäiset lähtöluvutkin olivat väärin. Eli tämä suomalainen CHP-tuotanto, mikä on maailman paras energiantuotantotapa, on päättymässä tämän kauden jälkeen, jos ei ruveta oikeasti välittämään suomalaisesta energiantuotannosta. Me tuotamme sillä 15 miljoonalla turvemotilla, minkä saisimme ensi kesänä ylös... Mitä muuten emme voi saada, kun 6 miljoonaa turvekuutiota on maksimimäärä, minkä nykyisellä kalustolla voimme nostaa ylös, kun loput on romutettu. Tämä johtaa siihen, että ensi talvena meillä on valtava energiakriisi, ja se vaikuttaa asumiseen. Nykyiseen energian hintaan verrattuna se nostaa hintaa noin neli—viisinkertaisesti. Nykyinen sähkökriisi, mikä tänä talvena on nähty, on lastenleikkiä siihen, mikä meitä odottaa. Ja CHP-kattiloissa, millä me tuotamme sekä kaukolämpöä että sähköä, hyötysuhde on 90 prosenttia, elikkä siitä menee vain se hukkaan, mikä haihduttamalla lämpöä haihtuu taivaalle. Se siitä menee, muuta ei mene. Jatkan seuraavassa puheenvuorossani tästä asiasta.
Mutta nyt ollaan sillä tiellä, arvoisa puhemies, että tämä kansakunta on menossa polvilleen tällä järjettömällä ilmastopolitiikalla. Olen tästä puhunut, [Puhemies koputtaa] arvoisa puhemies, monta kertaa, vaan eipä ole ollut ymmärtäjiä tuolla korkeimmissa päätöksentekoelimissä. Mutta Simo Silmun laulua lainaan lopuksi vielä, että ”sitä saa, mitä tilaa”. [Jani Mäkelä: Me ollaan se korkein elin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-03-01T15:48:57,2023-03-01T15:54:21,Tarkistettu,1.1
2022_178_54,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_178_55,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hyvä näin vaalikauden päätteeksi puhua tästä huoltovarmuudesta, ja vaikka meitä nyt on täällä näin vähän edustajia enää paikalla, niin nämäkin puheenvuorot varmasti sitten punnitaan myöhemmin sitä vasten, mitä seuraava eduskunta saa aikaiseksi. [Tuomas Kettunen: Just näin!]
Tällä vaalikaudella me ollaan nähty aika paljon virheitä, mitä Euroopan unionissa kaikki jäsenvaltiot ovat tehneet, Suomi mukaan lukien. Meillä on täällä ollut pandemiaa, terveyskriisiä ja sitten meillä on ollut energiakriisiä ja nyt on tämmöinen sotilaallinen kriisi menossa, ja ehkä seuraavaksi voi tulla ruokakriisi. Kaikissa tapauksissa ollaan huomattu se, että me ei olla varauduttu riittävästi miltään osin. 
Pakko nostaa esille tämä ensimmäinen kriisi, joka oli tämä koronapandemian aikana havaittu terveystarvikkeiden ja osin lääkkeiden puuttuminen. Nyt kun vaalikausi on lopussa, voinen sen verran raottaa tätä verhoa, että silloin kun täällä ministerit valalla vannoen sanoivat, että meillä on maskeja olemassa varastossa, niin se ei kyllä nyt ihan näin ollut. Huoltovarmuuskeskus oli nimittäin ne maskinsa aikoja sitten päättänyt hävittää, koska ne olivat eräpäivältään vanhentuneita, useita vuosia, ja sattuneista syistä niitä ei poltettu, kuten Ruotsissa, vaan ne lahjoitettiin eräälle kolmannen sektorin järjestölle, joka rupesi jakamaan niitä maskeja ulos maasta. Niitä oli yli kymmenen miljoonaa. Ja silloin kun kriisi puhkesi päälle, näitä maskeja etsittiin kissojen ja koirien kanssa, ja eräs ministeri ohjeisti, että nämä maskit pitää saada takaisin tänne sieltä, minne ne on aikanaan lahjoitettu, ja sieltä ne haettiin. Tämä kuvastaa sen, että ei kokonaisuuksia osata hoitaa tässä hallituksessa, ainakaan sen osalta, ja ei myöskään tämän energiakriisin osalta. Tosin siihen varautuminen ei ole yksistään tämän hallituksen vika vaan myös edellisten hallitusten vika.
Sitten siitä itäriippuvuudesta, Aasia-riippuvuudesta: Siitähän meidän on päästävä eroon. Ei ole millään tavalla oikein, että siellä valmistetaan valtaosa lääkkeistä, joita esimerkiksi tässä Euroopan unionin alueella käytetään ja ostetaan. Siellä valmistetaan ne kaikki tärkeät komponentit ja monet muut asiat, joilla meidän teknologiamme toimii, ja tämän johdosta olisi suotavaa, että seuraava eduskunta tekee jämäköitä päätöksiä sen suhteen, että Suomesta tehdään omavarainen kaikilla näillä osa-alueilla.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-03-01T15:54:23,2023-03-01T15:57:25,Hyväksytty,1.1
2022_178_56,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_57,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitos, kunnioitettu herra puhemies! Huoltovarmuus on vähän sellainen asia, että siihen herätään sitten viime hetkellä, kun tajutaan, että on vähän liian myöhäistä ja olisi tarvetta monenkin asian suhteen. Näin oli koronassa, mutta näin on myöskin nyt Venäjän hyökätessä Ukrainaan, kun joudutaan puhumaan energiasta ja myöskin ruokahuollosta ja niin edelleen. 
On pakko puuttua siihen, mitä te, edustaja Kettunen, tuossa aikaisemmin puhuitte. Minä tasan tarkkaan kyllä tiedän, mikä teidän oma linjanne on, mutta se, miten poliitikko vaikuttaa, mitataan siinä, miten hän käytännössä toimii. Valitettavasti 2018, kun tehtiin tätä ilmastopaperia, mihin vaadittiin joka ikistä puoluetta sitoutumaan, että lähdettäisiin tekemään Suomeen kireämpää ilmastopolitiikkaa, kaikki muut puolueet, myöskin keskusta, sitoutuivat tähän paperiin. Me perussuomalaiset jäätiin siitä ulkopuolelle. Meitä haukuttiin niin, että mikä paha puolue te olette, kun ette tule siihen mukaan. Mutta me tiedettiin, että jos me siihen paperiin sitoudutaan, niin me laitetaan nimi alle sellaiselle politiikalle, mitä Sanna Marinin hallitus tällä kaudella on tullut toteuttamaan, pelattaisiin näin kireälle politiikalle hyväksyntä. Ja oikeastaan tuon paperin vuoksi tämä istuva hallitus tiesi, että heillä on näille ilmastopoliittisille tiukennuksille laaja tuki eduskunnassa, koska kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta sitoutuivat tähän uuden ilmastopolitiikan linjaan. Te omassa puheenvuorossanne menitte väittämään, että keskusta on tällä hetkellä ainut agraaripuolue. [Tuomas Kettunen: Pitää paikkansa!] Mitä te sanoisitte äänestäjille esimerkiksi Oulun vaalipiirissä, josta me molemmat tulemme? Sieltä on tullut näitä maatilavierailukutsuja, ja olen siellä käynyt. Kun tilalliset ovat vaihtamassa puoluetta sen takia, että te ette ole seisonut heidän takanaan, niin heillekö te sanoisitte, että itse asiassa riippumatta kaikesta siitä, mitä tällä vaalikaudella on tapahtunut, te olette heidän puolueenne, ainoa agraaripuolue? Minä en ainakaan kehtaisi tehdä niin. Tällä hetkellä me nähdään, niin kuin Ylen uusi maakuntakohtainen gallup osoitti, että nyt — aika historiallista — perussuomalaiset ovat menneet ykköseksi Oulun vaalipiirissä. 
Se on eri asia, mitä mieltä henkilö itse on siitä, miten asiat ihannemaailmassa pitäisi olla, mutta toinen asia on se, mitä on valmis tekemään sen eteen. Ja sen sijaan, että te, arvoisa edustaja Kettunen, olisitte kritisoinut oman puolueenne väärää linjaa ja asettunut poikkiteloin, jotta teidän puolueenne linja voitaisiin muuttaa, että se ei komppaisi vihreitä kaikessa siinä, mitä he ovat tällä kaudella hallituksen kautta vetäneet läpi, te olette kehunut jatkuvasti, joka yhteydessä tässä salissa sitä politiikkaa, mitä keskusta tekee, mikä on ollut ajamassa turvetuotantoa alas, mikä on ollut nostamassa esimerkiksi polttoaineen hintaa ja niin edelleen. Eli sanoisin kyllä vaan teille, että te voitte kyllä vaikuttaa siihen, että keskustasta tulee jälleen agraaripuolue numero 1, mutta se vaatii toimia, ei niin, että lähdetään vain glorifioimaan sitä, mitä keskusta on tehnyt.
Ja lopuksi — jos sallitte, arvoisa herra puhemies — haluaisin lausua kiitoksen sanan kansanedustaja Toimi Kankaanniemelle. Teillä on hyvin pitkä ura täällä eduskunnassa, ja kunnioitan teitä ihan valtavan suuresti, sitä kokemusta, mikä teillä on, sitä työtä, mitä olette kaikkien suomalaisten eteen tehnyt näitten vuosikymmenien aikana. Te ette ole ollut pelkästään kansanedustaja, te olette toiminut ministerinä, puheenjohtajana — niin valtava kokemus, mistä meillä muilla ryhmän edustajilla myöskin ollut mahdollisuus ammentaa. Itsekin muistan, että eräässä keskustelussa kun tuli joku luku ja en ollut varma, onkohan mittakaava oikea, niin tuolla käytävällä otin teitä hihasta kiinni ja kysyin, kuulostaakohan tämä mittakaava oikealta. Eli olette ollut semmoinen edustaja, johon meidän nuorempien on ollut helpompi tukeutua — suuri, lämmin kiitos teille. Me perussuomalaiset, niin kuin varmaan monet muutkin, jäädään kaipaamaan teitä täällä. Kiitos kaikesta. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-03-01T15:57:26,2023-03-01T16:01:53,Hyväksytty,1.1
2022_178_58,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,Edustaja Mäenpää. Onko tämä nyt ylimääräinen puheenvuoro vai mikä tämä on sitten? [Juha Mäenpää: Mahdollisesti viimeinen!], ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_59,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Juha,Mäenpää,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Olipa hyvä, arvoisa puhemies, kun tuossa edellisessä puheenvuorossani sanoin, että tämä oli mahdollisesti viimeinen puheenvuoroni. Tuo edustaja Kettunen puheenvuorollaan herätti minutkin vielä tänne puhujapönttöön.
Minä haluaisin nyt ehkä tarkentaa tuota edustaja Tynkkysen käyttämää puheenvuoroa. Minä kunnioitan edustaja Hoskosta ja edustaja Kettusta. Te sentäs olette täällä keskustalaisina, ainoina, olleet puhumassa turpeesta, mutta kyllä se teidän linjanne on ollut hukassa, siis keskustapuolueen linja. Te sanoitte äsken puheessanne, että maalaisliitto-keskusta on ainut agraaripuolue täällä. Tiedätte itsekin, että puhuitte palturia siinä kohdassa. [Tuomas Kettunen: Ei pidä paikkaansa!]
Arvoisa puhemies! Minulla on tässä käsissäni Huoltovarmuuskeskuksen paperi, nyt kun puhumme huoltovarmuudesta. Tämä on energiahuolto-osaston ja Voimatalouspoolin kotimaisten polttoaineiden jaoston kirje tänne eduskunnalle ja hallitukselle, ja tämä on päivätty 17. toukokuuta 2019. Luen täältä muutaman otteen.
Otsikko on ”Turve turvaa maamme huoltovarmuutta”.
”Turpeen ominaisuudet ovat ylivoimaiset maamme energiahuollon turvaajana. Polttoaineena se on kotimainen ja parantaa siten energiaomavaraisuuttamme. Lisäksi se on hyvin varastoitavaa. Energiaturpeen tuotanto varmistaa turpeen saatavuutta myös muilla huoltovarmuuskriittisillä aloilla, kuten ruuantuotannossa ja maataloudessa.
Valtaosa turpeen käytöstä tapahtuu lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa eli CHP-laitoksissa, jotka ovat aivan keskeisiä voimahuollon turvaajia erityisesti talvikaudella. Turve parantaa puun energiakäytön huoltovarmuutta. Turpeen ominaisuudet parantavat puun puhdasta palamista ja pitävät siten polttokattilat ehjinä. Pitkällä aikavälillä uudet lämpö‑ ja voimalaitosinvestoinnit on mahdollista toteuttaa siten, että turpeen tekninen välttämättömyys väistyy, mutta puun riittävyyden ollessa pullonkaula turve turvaa polttoaineen saantia ja siten energiahuoltoa. Turpeen energiatiheys on puuta parempi, mikä tarkoittaa, että sen kuljettamiseksi tarvitaan vähemmän kalustoa ja hankinta-alue voi olla kustannustehokkaasti laajempi.”
Sitten seuraava kohtaa taasen, otsikoksi on laitettu ”Energiahuollon riskit kasvavat puun voimakkaan kysynnän myötä”.
”Metsäteollisuuden puunhankinta on jatkunut jo korkealla tasolla, ja raakapuun kysyntä on voimakasta. Ainespuun ohjautuminen jalostukseen on turvattava, minkä merkitys kasvaa uusien investointien myötä, muun muassa Äänekoski, Kymi, Kaukas ja Kemi. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] Huoltovarmuuden kannalta kriittinen turvetuotannon osaaminen ja toimiva tuotantoketju voidaan säilyttää edellä kuvatulla tuotannon minimitasolla ja sen vaatimalla kotimaisella tuotanto‑ ja henkilöstökapasiteetilla. Kerran menetettyä arvoketjua ei saada kriisitilanteessa ajettua ylös tarvittavalla nopeudella.”
Nämä ovat niitä asioita, mitä edustaja Hoskonen on täällä puhunut neljä vuotta lähes joka kerta, kun on pikkuisenkaan saanut turpeeseen viitattua. Olen myös itse puhunut asiasta, ja siitä on puhunut useita perussuomalaisia. No mitä on tapahtunut? Hallitus on piut paut välittänyt tästä paperista. Jos meillä Huoltovarmuuskeskus on asiantuntija ja se kertoo hallituspuolueiden johtajille, mikä on linja ja miten pitäisi toimia, niin miksi ei totella tai uskota sitä asiaa? Tämä vasemmistohallitus on repinyt kyllä tämän huoltovarmuuden turpeen osalta täysin. Siellä lämpökattiloita, tämmöisiä leijupetikattiloita, on muutettu arinakattiloiksi, on romutettu turvekoneita, [Puhemies koputtaa] ja kyllä tämä on ihan järkyttävää.
Ja nyt, arvoisa puhemies, tämä oli viimeinen puheenvuoroni. [Puhemies: Jäädään odottamaan, kiitoksia!] Sitä myöten kiitän koko eduskuntaa, muita edustajia, koko eduskuntalaitoksen henkilökuntaa ja erityisesti haluan kiittää Toimi Kankaanniemeä kaikesta tuesta, mitä olette osoittanut täällä, ja Kettusellekin kohtuullista menestystä vaaleissa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Juha Mäenpää,1437,2023-03-01T16:01:57,2023-03-01T16:07:37,Hyväksytty,1.1
2022_178_60,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Kankaanniemi, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_61,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Toimi,Kankaanniemi,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun minut monta kertaa tässä mainittiin, niin rikon tämänkin lupaukseni ja käytän vielä pienen puheenvuoron kiittääkseni edustaja Kettusta ja puoluetovereita Tynkkystä ja Mäenpäätä kauniista sanoista. Olen tosiaan täällä saanut Luojan ja kansan armosta olla niin, että 36 vuotta tulee kuukauden kuluttua siitä, kun aloitin, ja kun yhden kauden olen ollut välissä pois, niin 32 vuotta. Se on hieno aika, arvokas aika, ja kunnioitan ja kiitän siitä kovasti kaikkia. Ja toteanpa, että tämä on minun 3 933. puheenvuoroni tässä salissa, eli puhuttuakin on tullut aika paljon. Se on enemmän kuin kenelläkään muulla tässä nykyisessä kokoonpanossa ja kautta historiankin kahdeksanneksi eniten. [Sebastian Tynkkynen: Oho!] No niin, sen verran tilastotietoja olen saanut käyttööni. 
Tähän liittyen sen verran vielä, että 80—90-luvulla sali oli kyllä melko lailla täynnä, kun käytiin tärkeitä keskusteluja. Silloin tietysti oli menettely se, että kun keskustelu päättyi, niin äänestettiin — kaikkien oli pakko olla täällä. Ei ollut kännyköitä, vaan oli pieni piippari, joka ilmoitti, että äänestys on tulossa, ja sen piipparin teho riitti Storyvilleen asti muttei sen kauemmaksi. [Naurua] Oli oltava aika lähellä. Ja täällä oltiin ja osallistuttiin ja keskusteluja käytiin. Nyt kiitän erityisesti edustaja Kettusta, jonka kanssa olen saanut tällä kaudella käydä aika paljon, silloin tällöin, näitä keskusteluja. Ne ovat olleet mielenkiintoisia ja varmasti rakentavia. [Tuomas Kettunen: Opettavaisia!] Ja toivon, että edustaja Kettunen jatkaa maaseudun ja sen agraarin väestön puolustamista.
Perussuomalaisista sanon tässä kohtaa kyllä, että perussuomalaiset ovat sekä agraari että urbaani puolue. Kannatusta tulee maaseudulta ja kaupungeista kaikkein tasaisimmin kaikista puolueista. Eli me emme aseta vastakkain vaan puolustamme niitä, jotka puolustusta tarvitsevat, niitä, joilla ei ole vahvoja etujärjestöjä, ja niin edelleen. — No joo, arvoisa puhemies, jos sallitte tämän verran horjahtaa päivän teemasta. 
Todellakin, edustaja Hoskonen — jota myös vahvasti kiitän aktiivisuudesta ja hyvästä yhteistyöstä, olette hieno persoona ja todellinen kansan puolustaja ja asioiden ajaja — mainitsitte tuossa tuon EU:n. Tähän huoltovarmuuteen liittyy mielestäni kyllä nyt ihan vakavana asiana tämä EU:n kehitys, voimakas kehitys, kohti liittovaltiota, keskittymiskehitys. Ja siellä on muun muassa se komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans, joka on ottanut sen vallan, mikä siellä on ajelehtimassa, ja käyttää sitä erittäin härskisti, ja Suomi on niissä kuvioissa kärsimässä jatkuvasti. Eli joudumme myös näissä huoltovarmuusasioissa vaaraan koko ajan, kun valta keskittyy, jos sitä käytetään niin kuin sitä Euroopan unionissa komissio ja sitten ne muut elimet käyttävät. Tähän pitäisi kyllä tulevan hallituksen luoda selkeät pelisäännöt. Se, että meillä on nyt ollut esimerkiksi ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kesken vakavat ristiriidat linjauksissa, on heikentänyt Suomen vaikutusmahdollisuuksia tässä nykyisen hallituksen aikana. Näin ei saisi olla. Pitää olla yksi ääni Suomella, ja sen pitää olla suomalaisten puolesta. Ja vetoan, että jatkossa siihen kiinnitettäisiin vakavaa huomiota. 
Arvoisa puhemies! Me olemme tässä unionissa, emmekä siitä noin vain eroon pääse, mutta meidän tulee pyrkiä kääntämään sen kehitys siihen, että se olisi entistä enemmän kansojen yhteistyöjärjestö eikä liittovaltio. Silloin meidän etumme ja meidän demokratiamme ja meidän hyvinvointimme olisi paremmassa turvassa [Puhemies koputtaa] kuin mitä se on nyt. — Arvoisa puhemies, kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Toimi Kankaanniemi,175,2023-03-01T16:07:46,2023-03-01T16:12:52,Hyväksytty,1.1
2022_178_62,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Hoskonen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_63,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisessa puheenvuorossa haluan ensimmäisenä kiittää edustaja Toimi Kankaanniemeä. Olen häntä pitänyt erittäin hyvänä edustajana. Hän on osaava, tietävä ja taitava. Kiitos kaikista niistä hienoista vuosista, mitä isänmaan hyväksi olet tehnyt. Olet ollut ministerinä, olet ollut oman maakuntasi edustajana, oman puolueesi edustajana ja niiden äänestäjien edustajana, jotka sinut ovat tänne lähettäneet. Kiitos kaikista niistä vuosista ja korkeimman siunausta ja hyvää vointia sinulle!
Sitten itse asiaan, siihen, mihin edellisen puheenvuoroni lopetin, tähän energiapulaan. Sain juuri äsken — tuossa luin ja vastaan siihen — viestiä voimalaitosmieheltä eräältä suomalaiselta paikkakunnalta, en halua nimeä sanoa. Juuri vastaan siihen viestiin, kohta saan loppuun saakka. Hän ilmoitti, että heidänkin voimalaitoksella poltetaan jo ensi vuoden varastoja elikkä niitä varastoja, mitä pitäisi ensi talvena käyttää, kun energiaa tehdään. Ja en ole nähnyt täällä pääministeriä, en ole nähnyt energiaministeriä, en valtiovarainministeriä, en ministereitä vastaamassa tähän ongelmaan. Tämä on vaiettu ongelma, joka tuhoaa Suomen taloudesta valtavan osan. Tällä hetkellä palaa miljardin edestä arvokasta metsäteollisuuden raaka-ainetta kattiloissa, tukkia ajetaan. Se koneurakoitsija, jonka kanssa viime viikonloppuna juttelin, sanoi, että kyllä hänellä 40 vuotta koneurakointia tehneenä urakoitsijana veritulppaa tekee koko ajan, kun hyvää tukkia viedään samaan kasaan, missä on energiahakerangat, kaikki, mitään ei enää erotella.
Tämä kansakunta on menossa katastrofia kohti tämän mielettömän ilmastonmuutosvouhotuksen takia, sellaisen vouhotuksen takia, jossa ei ole päätä eikä häntää. Kotimainen energia lopetetaan ja energiaa rahdataan ympäri maailmaa tänne tilalle, [Mika Niikko: Juuri näin!] kun siinä kuulemma laskelmien mukaan päästöjä on vähemmän — ei mitenkään voi pitää paikkaansa. Kun täältä lähienergia lopetetaan ja kaukaa tuodaan, niin se kuljetuskustannus on sitten jo ensinnäkin valtava. Siksi toisekseen tulee valtavat päästöt, kun vanhoilla laivoilla ajetaan. Niille ei ole mitään rikkipäästösuosituksia — kunhan öljyä on, niin ne vaan tulevat, puksuttelevat valtamerien läpi tänne. Ja sitten meillä täällä puhdas paita päällä kehutaan toisiamme, varsinkin vihreät kehuvat toisiaan, miten ilmastopolitiikkaa tehdään. Kivihiiltä palaa, maakaasua palaa, öljyä palaa. Norja esimerkiksi viime vuonna rikastui kymmeniä miljardeja sillä, kun öljyä meni enemmän, kun ei muuta ollut. Ja jos joku kuvittelee, että tämä puulla ratkaistaan, niin vaikka kaikki Euroopan puut kaadettaisiin tänä vuonna pitkälleen ja lyötäisiin energiaranka kasaan, sillä voisi lämmittää vain yhden vuoden Eurooppaa. Elikkä se on aivan unennäköä. Tällaisilla markkuollikaisilla ja sitroilla ja näillä kaiken maailman asiantuntijoilla, jotka tästä puhuvat, ei ole minkäännäköistä suhteellisuudentajua eikä ymmärrystä siitä, mikä on megawatti, mikä on euro ja miten tämä homma hoidetaan.
Se tässä on, arvoisa puhemies, pahinta, että me tuhoamme samalla suomalaisen metsäteollisuuden. Kolmesta suuresta metsäteollisuusyhtiöstä kaksi on ulkomaisessa omistuksessa, elikkä yhtiön hallituksen jäsenten enemmistö on ulkomaisia päättäjiä. Kuvitteleeko joku vielä, että nämä yhtiöt eivät näistä vedä johtopäätöksiä? Olen henkilökohtaisesti varma siitä, että lähiaikoina tulee ilmoituksia, että sahoja pannaan kiinni, sellutehtaita pannaan kiinni, mikä johtaa siihen, että niille paikkakunnille, joille se sattuu, se on katastrofi. Se on katastrofi suomalaiselle metsänjalostukselle, metsätaloudelle yleensä, kotitalouksille ja koko Suomen kansantaloudelle. Vaan kun tätä ei haluta ymmärtää tässä eurokiimassa eikä eurohuumassa eikä ilmastohuumassa. Tällaisessa politiikassa ei ole mitään järkeä, ja kun yrittää täällä eduskunnassa puhua, niin ei ministereitä, ei ketään, tunnu kiinnostavan. Olen yrittänyt kaikkeni, ja en lakkaa yrittämästä tietenkään. Eihän tällaiselle vääryydelle valtaa saa antaa, hyvänen aika. Jos vielä uskallamme katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin, niin meidän pitää toimia nyt. Tämä hallitus ei sitä tee enää, mutta seuraavan hallituksen pitää toimia ja ravakasti ja tehdä rajuja päätöksiä, aivan kuten Esko Ahon hallitus aikanaan teki, kun polvillaan olevaa kansantaloutta korjattiin — edustaja Kankaanniemi voisi siitä meille luennon pitää vaikka tuolla kahvilassa.
Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, jos tähän prinsessa ruususen uneen ei nyt tule päätöstä eikä tämä painajainen lopu, niin tälle kansakunnalle koittaa sellaiset ajat, joita ei ole ennen nähty. Meillä on velka aivan tapissaan, me emme voi ottaa velkaa yhtään lisää. Luottotappiot kasvavat yrityksissä, yritykset harkitsevat, pystyvätkö yleensäkään enää palkkaamaan väkeä lisää. Sitten kun energian hinta nousee, pankkilainojen korot nousevat, ruoka kallistuu, niin millä ihmeellä tämä kansakunta ja ne nuoretparit, jotka tätä maata yrittävät meidän jälkeen pyörittää, meinaavat veloistaan selvitä?
Arvoisa puhemies, lopuksi: Toivon, että tähän asiaan tulee nyt järki ja saadaan tämä asia suomalaisten energian kannalta kuntoon. Jos tällä jatketaan, [Puhemies koputtaa] tehdään semmoinen vahinko, jolla ei ole mitään määrää eikä rajaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Kuuntelisipa keskusta Hoskosta, niin menisi hyvin!]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-03-01T16:13:04,2023-03-01T16:18:26,Hyväksytty,1.1
2022_178_64,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Edustaja Niikko, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_65,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Mika,Niikko,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä huoltovarmuudesta vielä muutama rivi:
Me ollaan Suomessa aika hyviä tässä kiertotaloudessa. Esimerkiksi meillä Vantaalla on tämä jätteenpolttolaitos, jossa pääkaupunkiseudun kotitalousjätteestä tehdään lämpöenergiaa. Se on ollut erittäin kannattavaa ja erittäin hyvää liiketoimintaa sekä myös sitten ilmastoystävällistä, koska ei tarvitse rahdata niitä jätteitä pitkin maailmaa jollain rahtilaivalla. Vantaan Energia on siinä ollut erittäin onnistunut toimija. Mutta huolestuttava on tänä talvena ollut huomata se, että se kotitalousjäte ja yrityksiltä tuleva jäte on ehtynyt. Sitä jätettä ei enää saa niin kuin ennen sai, ja se johtuu siitä, että esimerkiksi yritykset ja monet muut saavat tietenkin jätteensä myydä nykyään vähän minne haluavat. Kotitalousjätteet HSY:n alueella ovat toki monopolioikeudella Vantaan Energian poltettavia, mutta se kotitalousjäte ei yksistään enää ole riittänyt. Sen johdosta esimerkiksi Vantaalla on jouduttu turvautumaan siihen, että tätä jätettä on pyritty ostamaan muualta ja polttamaan sitten lämmön aikaansaamiseksi, mutta sekään ei ole ollut mutkatonta. Nyt huomataan se, että jätteestä on tullut arvokasta. Me joudumme polttamaan täällä jätteitä, ja niitäkään ei edes riitä lämmön ja energian saamiseksi siitä syystä, koska tämä hallitus turmeli turvetuotannon ja sieltä saatavan energian, mikä me oltaisiin tarvittu tänä talvena. Se on erittäin valitettavaa, ja se ikävä kyllä jää tämän hallituksen ja tämän eduskuntakauden häpeäksi.
Ensi vaalikaudella toivon mukaan täällä on valveutuneempi eduskunta ja tuleva hallitus aidosti, oikeasti tekee kaikkensa Suomen huoltovarmuuden eteen niin energiansaannissa kuin ruoansaannissa kuin lääkkeitten saannissa ja kaikessa muussa, esimerkiksi Puolustusvoimien käytössä olevan aseistuksen saamisessa. Tekisi ne määrätyt toimenpiteet, että täällä alettaisiin tuottamaan niitä tarvitsemiamme tarvikkeita. Niitä kannattaa tuottaa, vaikka se on hivenen kalliimpaa, koska tosipaikan tullen niitä ei meille mistään saada.
Arvoisa puhemies! Tähän puheeni lopuksi haluan tietysti vielä kiittää puhemiestä ja puhemiehistöä tästä vaalikaudesta. On ollut aika vauhdikas vaalikausi meillä kaikilla täällä, mutta myös hyvin antoisa. Täällä ollaan itse kukin opittu hyvin paljon tämän vaalikauden aikana, ja kiitos kuuluu ennen kaikkea eduskunnan henkilöstölle, henkilökunnalle, joka on hymyssä suin kaikkien kriisien keskellä, milloin maski naamalla, milloin ilman maskia, tehnyt meille hyvää työtä ja palvellut meitä. Kiitos kuuluu myös teille. Ja toivon mukaan sitten ehkä me jotkut näemme täällä ensi vaalikaudella toisemme. Toivotan kaikille edustajille, jotka ovat ehdolla, hyvää vaalimenestystä ja siunausta teidän hankkeisiinne. [Tuomas Kettunen: Samoin teille!] — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Mika Niikko,1092,2023-03-01T16:18:31,2023-03-01T16:22:06,Hyväksytty,1.1
2022_178_66,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Kettunen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_67,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Tuomas,Kettunen,Kansanedustaja,KESK,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kunnioitettu herra puhemies! Olen iloinen, että olen innostanut edustajat Mäenpää ja Tynkkynen käyttämään vielä puheenvuorot oman puheenvuoroni osalta. Edustaja Tynkkynen toi puheenvuorossaan esille sen, kun sanoin, että maalaisliitto-keskusta, Suomen Keskusta on tämän maan ainut agraaripuolue, niin kyllä sen ihan ylpeydellä sanon, ja muistutan siitä, että eivät pelkästään puheet vaan myös teot. Olemme edustaja Tynkkysen kanssa samasta vaalipiiristä, Oulun vaalipiiristä.
Puhemies! Kun puhutaan huoltovarmuudesta, huoltovarmuusselonteosta, niin täytyy muistaa siitä sekin näkökulma, että kun huoltovarmuudesta puhutaan, niin pitää valita linja, joko hajautettu yhteiskuntamallin linja tai keskittyvä, keskitetty yhteiskuntapolitiikan linja. Minä itse ja Suomen Keskusta on aina ajanut desentralisaatiopolitiikkaa, hajautettua yhteiskuntamallia, ja tällä me luodaan myös huoltovarmuudelle edellytykset, kun se huoltovarmuus edelleenkin tulee maakunnista.
Ja kun puhuin näistä teoista, niin kun katsotaan Oulun vaalipiiriä tämän vaalikauden tekojen kautta, niin, puhemies, olen siitä tyytyväinen, että punamultayhteistyöllä on tehty hyvää aluepolitiikkaa. Se näkyy Oulussa, jossa Ruskon teollisuusalueelle nousee aivan uusi Junnikkalan saha. Meillä kotipaikkakunnallani Kuhmossa paikallinen sahalaitos Kuhmo Oy laajentaa toimintaansa, ja tämän vuoden valtion talousarvioon on ihan kirjattu, että valtion tietä siirretään, että kyseinen sahalaitos pystyy laajentamaan toimintaansa. Olen siitä tyytyväinen. Utajärven suunnalla paikallinen Mustikkakankaan teollisuusalue sai uuden liittymän teollisuusalueelle, millä luodaan sitä, että teollisuus kehittyy myös Utajärven suunnalla. Nämä kaikki liittyvät täydellisesti huoltovarmuuteen. Otetaan vielä yksi esimerkki: Pölkky sahalaitoksena investoi Kajaanin suuntaan.
Yksi isoimpia asioitahan tällä vaalikaudella on se, että teollisuus on ennätysmääräisesti pystynyt investoimaan, kun on luotu politiikalla hyvää suhdannetta pitkälle tulevaisuuteen. Itse asiassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuoreen investointitiedustelun mukaan teollisuusinvestointien odotetaan kasvavan tänäkin vuonna seitsemän prosenttia edellisvuoteen nähden ja teollisuuden investointien yhteenlaskettu arvo tänä vuonna olisi noin 9,6 miljardia euroa.
Puhemies! Halusin ottaa vielä tämän puheenvuoron ihan myös siitäkin näkökulmasta, että kun puhutaan, onko Suomen Keskusta agraaripuolue, niin toivon, että perussuomalaisilla on vielä sitä vanhaa Suomen Maaseudun Puolueen historiaa, SMP:n historiaa takana, ja toivon, että jatkatte sillä historian tiellä, koska kyllä se vain on niin, että meidän kaikkien pitää olla maaseudun, maakuntien puolella, maakuntien asukkaiden ja eritoten maaseudun lasten puolella, että me pidämme huolta kaikista tässä maassa asuvista suomalaisista. [Toimi Kankaanniemi: Voisitte liittyä perussuomalaisiin!] Kun perussuomalaisten suunnalta 2020 ilmoitettiin, että tietty valtionosuusjärjestelmä ja tukipolitiikka maaseudun suuntaan on vain kepulaista aluepolitiikkaa, niin tämähän ei pidä paikkaansa, ja toivon, että yhteistyössä Perussuomalaiset, Suomen Keskusta ja muutkin eduskunnan puolueet teemme työtä sen eteen, että koko maata kehitetään, koko maa pidetään asuttuna turvallisuus-, huoltovarmuusnäkökulmasta, ja pidetään huoli, että jokainen suomalainen pysyy tämän kehityksen kulun matkassa.
Puhemies! Tämä on minun viimeinen puheenvuoroni näillä valtiopäivillä. Haluan, puhemies, kiittää teitä, ja haluan kiittää teitä, edustajakollegat, mukavista vuosista näillä valtiopäivillä, ja jatketaan sitten työtä seuraavillakin valtiopäivillä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Tuomas Kettunen,1468,2023-03-01T16:22:09,2023-03-01T16:26:55,Hyväksytty,1.1
2022_178_68,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Antti,Rinne,Ensimmäinen varapuhemies,,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia. — Edustaja Tynkkynen, olkaa hyvä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_178_69,178/2022,2023-03-01,14.00,16.30,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteko>>>Valtioneuvoston selonteko  VNS 8/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  TaVM 51/2022 vp,"Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt vaikuttaa siltä, edustaja Kettunen, että ette kuunnellut yhtään sitä puheenvuoroa, johon viittasitte, tai sitten ihan tarkoituksella ohititte ne pointit, mitä puhuin.
Mitä tulee näihin paikallisiin investointeihin tai panostuksiin, esimerkiksi infraan tai niin edelleen, niin kyllä nyt on niin, että niistä on ehdottomasti syytä iloita, mutta samaan aikaan ei nyt ole sillä tavalla, että jos keskusta putoaa tämän hallituskauden jälkeen pois hallituksesta, niin maakuntiin ei enää tehtäisi investointeja tai infraa rakennettaisi lisää. Tämä on itse asiassa semmoinen juttu, että joka ikinen vaalikausi katsotaan aina, minne voidaan tehdä näitä panostuksia, ja tämä politiikka tulee jatkumaan. Toki varmasti äänestäjän suuntaan kuulostaa hienolta, kun nyt mainitaan näistä, mutta on sekin, että voi sanoa, että se ei valitettavasti ole pelkästään keskustan ansiota. Näitä tehdään aina.
Mutta se iso kuva on tässä se tärkeä, eli toisin sanoen meidän pitää miettiä sitä, että meidän huoltovarmuutemme kaikilla tasoilla pidemmässä ajankulussa on kunnossa, oli kyseessä ruoka tai oli kyseessä energia tai niin edelleen. Jos mennään tarkasti vaikka just tähän turpeeseen, mitä tämän hallituskauden aikana on ajettu alas, niin on selvää, että niillä isoilla politiikkatoimilla, mitä hallitus on tehnyt, ollaan kavennettu turvetuotantoa ja myöskin huoltovarmuutta, ja nämä ovat ne, mihin pitäisi kiinnittää huomiota erityisesti.
No, ihan loppuun haluan vielä nostaa tähän huoltovarmuuskeskusteluun Kiinan. Jotenkin tuntuu, että me ollaan pikkasen myöhässä näiden meidän Kiina-keskustelujen suhteen. Me ollaan erittäin riippuvaisia Kiinasta, ja tätä pointtia ei varmaan voi liikaa korostaa. Jos kävisi sillä tavalla, että nyt tuolla Taiwanin suunnalla tapahtuisi jotain tai Kiina laajentaisi tätä omaa suurvaltaprojektiaan pidemmälle, niin kyllä me olisimme siinä tilanteessa, että samalla tavalla kuin Venäjän suhteen me joutuisimme lähtemään tekemään hyvin voimakkaita pakotteita. Mutta se, kuinka paljon meillä niitä pelinappuloita on, riippuu siitä, kuinka paljon me omasta takaa tuotamme, oli kyseessä energia tai esimerkiksi tämmöistä hyvin kehittynyttä teknologiaa tai niin edelleen, ja tällä hetkellä valitettavasti esimerkiksi teknologian suhteen Kiinalla on aika pitkälle valttikortit käsissään. Tämän vuoksi me tarvitsemme paljon painokkaampia strategioita ja päättäväisyyttä sen suhteen, että me päästään tästä Kiina-riippuvuudesta eroon, ei pelkästään Suomi, mutta Eurooppa näin laajemmin, toki koko länsimaailma. Me olemme perussuomalaisissa puhuneet siitä, että EU:n pitää toimia isolla tasolla isosti ja pienellä pienesti, ja tämä on semmoinen kysymys, missä me olisimme valmiita, että EU:n tasoisesti puututtaisiin asiaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_178+2022+11.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-03-01T16:26:55,2023-03-01T16:30:01,Hyväksytty,1.1
2022_179_1,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kyselytunti,"Päiväjärjestyksen 2. asiana on suullinen kyselytunti. Pyydän paikalla olevia ministereitä siirtymään ministeriaitioon. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää kysymyksen paikalla olevalle ministerille, ilmoittautumaan painamalla P-painiketta ja nousemalla seisomaan. Tämän loppuosankin esittelystä te olette kuulleet niin monta kertaa, etten sitä toista. [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_2,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Keskusteluun. — Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_3,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämän eduskuntakauden viimeisellä kyselytunnilla on hyvä käydä läpi hallituksen saavutuksia — luonnollisesti niitä kielteisiä saavutuksia, kun oppositiosta puhutaan. Valtionvelka on räjähtänyt käsiin, ja lainaa pitää ottaa, jotta edes koroista selvitään. Kotitalouksien ostovoima on ennätysalhaalla: kaikki maksaa liikaa. Terveydenhuollossa on valtavia ongelmia. EU:n elpymisrahastoon hallitus ja kokoomus laittoivat miljardeja suomalaisten rahoja. Samaan aikaan suomalaisten huoltosuhde heikkenee, ja hallitus kertoo, että on kohtalonkysymys saada tilalle maahanmuuttoa kehitysmaista, vaikka tämä heikentää taloudellista huoltosuhdetta entisestään. Tässä nyt muutama hallituksen saavutus tältä kaudelta. Miltähän kuulostaa kansalaisten mielestä?
Arvoisa pääministeri, Suomi vajosi virallisesti taantumaan. Vienti ei vedä, ja ihmisten rahat ovat vähissä. Tämä on kautenne tulos. Kertokaa nyt rehellisesti: oletteko tyytyväisiä tuloksiin?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-03-02T16:01:14,2023-03-02T16:02:23,Hyväksytty,1.1
2022_179_4,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Kiitos. — Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_5,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Todella, tänään on tämän eduskuntakauden viimeinen kyselytunti, ja aluksi haluan kiittää koko eduskuntaa siitä työstä, jota me olemme yhdessä tehneet. Tiedämme kaikki, että olemme monista asioista erimielisiä, erityisesti hallituksen ja opposition välillä, mutta tällä kaudella me olemme myös tehneet historiallisia päätöksiä ja kohdanneet historiallisia kriisejä ja kuitenkin onnistuneet myös tekemään yhteistyötä yli hallitus—oppositio-rajan, ja tästä haluan antaa vilpittömän kiitoksen kaikille kansanedustajille, kaikille puolueille yhteisesti tässä salissa. 
Tällä hallituskaudella todella ollaan kohdattu poikkeuksellisia aikoja. Siitä huolimatta 90 prosenttia hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista on saavutettu. Itse olen ylpeä siitä työstä, mitä hallitus on tehnyt, hoitanut näitä historiallisia, vaikeita aikoja mielestäni kunnialla, ja samanaikaisesti panostanut koulutukseen, nostanut ihmisten toimeentuloa, esimerkiksi sosiaaliturvan kautta, tehnyt historiallisen sote-uudistuksen, laajentanut oppivelvollisuutta. Me olemme tehneet paljon sen eteen, [Puhemies koputtaa] että Suomi olisi tulevaisuudessa kestävämpi yhteiskunta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:02:23,2023-03-02T16:03:33,Hyväksytty,1.1
2022_179_6,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja ilmoittautumaan painamalla V-painiketta. — Edustaja Purra.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_7,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minäkin voisin kiittää hallitusta esimerkiksi oikeanlaisista turvallisuuspoliittisista päätöksistä, mutta kysyin erityisesti tähän talouteen liittyen näistä kysymyksistä ja valtavasta velanotosta.
Ongelma on juuri siinä, mitä pääministerikin kuvasi, että edes näissä kriisioloissa, kahden suuren kriisin edessä, te ette ole luopuneet teidän yksittäisistä puolueiden tavoitteista, jotka kirjattiin hallitusohjelmaan — edes kriisioloissa te ette ole niin tehneet.
Perussuomalaiset peräänkuuluttavat asioiden tärkeysjärjestystä — suomalaisten rahat suomalaisten hyvinvointiin ja pois turhista, haitallisista ja toissijaisista menoista. Tämä on tärkeysjärjestys, jota haluamme noudattaa.
Mutta se tulevaisuus, jota vasemmalla olevat puolueet haluavat, sisältää lisää veroja ja edelleen samanlaista maailmanparannuspolitiikkaa kuin tähänkin asti. Haluan kysyä: ettekö te kanna huolta maasta, joka ei edes kannusta tekemään töitä?
Arvoisa hallitus, ettekö todella koe, että olisi pitänyt priorisoida menoja? Suomen ja suomalaisten lompakot tyhjenevät lopullisesti, [Puhemies koputtaa] jos tällainen meno jatkuu. [Eduskunnasta: Kyllä!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-03-02T16:03:42,2023-03-02T16:04:56,Hyväksytty,1.1
2022_179_8,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_9,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomalaisten ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut, historiallinen sote-uudistus, joka tällä kaudella on tehty, [Riikka Purra: Eihän se sote toimi!] oppivelvollisuuden laajentaminen, suomalainen koulutus, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] tutkimus- ja innovaatiotoiminta, josta me olemme myös eilen yhdessä pitäneet tilaisuuden ja meillä on parlamentaarinen sopu tästä kokonaisuudesta, suomalaisten turvallisuus, meidän vahva linjamme Euroopassa sen puolesta, että Ukrainaa tuetaan, ja Suomi on eilen omalta osaltansa tehnyt myös eduskunnassa päätökset ja viimeisen silauksen antanut sille, että me haemme Naton jäsenyyttä — kyllä minun mielestäni kaikki nämä päätökset ja asiat ovat sellaisia, jotka on tehty nimenomaisesti Suomen ja suomalaisten hyväksi. Yhteisellä asialla me tässä olemme toivottavasti kulkeneet.
Oppositio on myös tukenut monia niistä uudistuksista, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu, esimerkiksi poliisien määrän lisääminen, sisäiseen turvallisuuteen panostaminen [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja se, että me olemme myös tiestön korjausvelkaa purkaneet ja olemme panostaneet meidän väyliin — tästäkin on parlamentaarinen sopu olemassa. Jos me katsomme hallitusohjelmaa ja monia niistä taloudellisista päätöksistä, mitä me olemme tehneet, niin todella monia näistä myös oppositiopuolueet ovat tukeneet.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:04:56,2023-03-02T16:06:10,Hyväksytty,1.1
2022_179_10,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Kiitos. — Lisäkysymys, edustaja Ranne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_11,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Lulu,Ranne,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hyvä pääministeri, te ette selvästikään ymmärrä, kuinka vaikeassa tilanteessa meidän julkinen taloutemme on. Teidän päätöksillänne me olemme joutuneet tilanteeseen, jossa velka paisuu, ongelmat eivät ratkea ja sote pahentaa kansantaloutta ja heikentää kansanterveyttä. Miten te olette nyt ajatelleet, että Suomi nousee tilanteessa, jossa te haluatte lisää veroja, te haluatte lisää EU-velvollisuuksia, te haluatte lisää ilmastokiristyksiä ja te haluatte lisää maahanmuuttoa, joka heikentää meidän taloudellista huoltosuhdettamme? Miten Suomi tästä nousee? Onko teillä minkäänlaista ratkaisua tähän?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Lulu Ranne,1417,2023-03-02T16:06:13,2023-03-02T16:06:59,Hyväksytty,1.1
2022_179_12,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_13,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Me olemme tälläkin foorumilla, kyselytunneilla, keskustelleet useasti valtion velkaantumisesta, ja mielestäni siitä on syytä kantaa huolta. Me kaikki haluamme, että julkinen talous tulee tasapainoon, ja me kaikki haluamme ajaa vastuullista talouspolitiikkaa, mutta meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, millä keinoin tämä pitää toteuttaa.
Minun mielestäni on tärkeää, että me haemme talouskasvua, ja tässä esimerkiksi työperäinen maahanmuutto, se, että meillä on riittävästi osaajia tässä maassa, on edellytys sille, että talouskasvumme on vahvaa. Meidän pitää hakea vahvempaa työllisyyttä. Tällä hallituskaudellahan hallitus on tehnyt toimia paljon enemmän kuin mitä hallitusohjelmaan kirjattiin ja työllisyysaste on noussut historialliseen lukemaan, 75 prosenttiin. Tulevaisuudessa meidän pitää tavoitella tätäkin korkeampaa työllisyyttä.
Ilman kasvua ja ilman työllisyyttä me emme saa julkista velkaantumista taitettua ja me emme saa valtiontaloutta tasapainoon, ja sen vuoksi myös panostukset, joita hallitus on tehnyt tutkimukseen, tuotekehitykseen, innovaatiotoimintaan ja koulutukseen, ovat ensiarvoisen tärkeitä, koska siitä Suomi tulee elämään tulevaisuudessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:06:59,2023-03-02T16:08:09,Hyväksytty,1.1
2022_179_14,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Edustaja Mäkelä., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_15,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Jani,Mäkelä,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eräs tämän hallituskauden aikaansaannos — sitä ei voi saavutukseksi sanoa — on tämä EU:n niin sanottu elvytysvelkapaketti. Tällä hetkellä käy keskustelu kuumana uudesta velkapaketista eli suvereniteettirahastosta. Tässä taas olisi kysymys EU-maiden yhteisistä veloista ja tulonsiirroista taloutensa huonosti hoitaneille Euroopan maille. Hallitus on sanonut olevansa kriittinen tai jopa vastustavansa yhteisvelkaa ja komission ehdotuksia suvereniteettirahastosta, mutta kuitenkin elvytyspakettiin Suomi jo kerran suostui. Tätä suvereniteettirahastoa tullaan puskemaan läpi tulevalla kaudella Euroopasta päin, ja jo keskustelu siitä kertoo, että tämä elvytyspaketti ei ollut ainutkertainen eikä kertaluontoinen, vaikka tässä salissa hallitus on vahvasti yrittänyt muuta väittää.
Kysynkin hallitukselta: Miten te kuvittelette, että Suomi pystyy käytännössä estämään nämä tulevat yhteisvelkapaketit? Tullaanko siellä lyömään kova kovaa vastaan ja sanomaan, että me kiellämme tämän yksimielisyyspäätöksellä, kun olemme jo kerran suostuneet siihen, että EU:n perussopimuksessa säädetyistä unionin hyvän taloudenhoidon periaatteista tingitään?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Jani Mäkelä,1301,2023-03-02T16:08:12,2023-03-02T16:09:19,Hyväksytty,1.1
2022_179_16,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_17,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys hallituksen politiikan saavutuksista (Riikka Purra ps)>>>Suullinen kysymys  SKT 266/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Meidän viestimme tästä on ollut jo tällä hetkellä ja esimerkiksi viime Eurooppa-neuvoston kokouksessa oma viestini oli hyvin selkeä: Suomi ei hyväksy mitään uusia elpymisvälineitä, jos ne tarkoittavat lisää yhteistä velkaa. Sen sijaan näitä nykyisiä, olemassa olevia välineitä — monivuotista rahoituskehystä, jo olemassa olevaa elpymisvälinettä, niitä lainoja, joita sieltä on nostamatta — voidaan käyttää myös vastineeksi tähän Yhdysvaltain IRAan. Eli kun Yhdysvallat panostaa vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vihreään siirtymään, mikä on hyvä asia, niin meidän pitää huolehtia siitä, että myös eurooppalainen teollisuus ja kilpailukyky säilyvät. Näitä olemassa olevia välineitä voidaan ja kannattaa käyttää nimenomaisesti tähän.
Eli sen puolesta me toimimme, että käytetään niitä välineitä, mitä meillä on, mutta mihinkään uuteen yhteisvelkapakettiin Suomi ei tietenkään ole sitoutunut, emmekä me sellaista halua.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.1.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:09:21,2023-03-02T16:10:13,Hyväksytty,1.1
2022_179_18,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Samaan aihepiiriin vaalikauden saavutuksista edustaja Harkimo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_19,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Harry,Harkimo,Kansanedustaja,LIIK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella monet teistä huusivat, että hoitajamitoitus korjaa kaiken. Terveydenhuoltojärjestelmä on täydellisessä kriisissä. Nyt lääkäriin ei pääse ja jonot kasvavat. Ikääntyvä väestömme ansaitsee arvokkaan hoidon. Siitä, että ihmiset pääsevät lääkäriin, päättää viime kädessä hallitus. Hoitajapula ja hoivakriisi ovat olleet tiedossa vaalikauden alussa, mutta teidän toimestanne asia on vain pahentunut.
Valtaa löytyy aina siihen, mikä nähdään tärkeäksi. Yhteiskunnan rajalliset rahat tulee käyttää vastuullisesti lain määräämiin palveluihin. Se tarkoittaa, että yhteisiä rahoja ei pidä tuhlata tällaisen kriisin keskellä. On täysin vastuutonta, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tila on näin heikko. Ongelma on täysin itse aiheutettu, rahan puutteen ja hoitajapulan takia. Valtiovarainministeriön teknisissä kehyksissä kerrotaan, että hyvinvointialueilta puuttuu 1,8 miljardia rahaa, mikä maksetaan ensi vuoden tammikuussa.
Arvoisa ministeri Kiuru, miten te vastaatte tähän? Oli alentavaa viime kyselytunnilla, kun vain tarjoilitte kahvia sieltä aitiostanne.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Harry Harkimo,1328,2023-03-02T16:10:16,2023-03-02T16:11:37,Hyväksytty,1.1
2022_179_20,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_21,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Viime kyselytunnilla en halunnut tässä koko kansan edessä todeta, että väitteillä pitää olla myös perää, kun niitä esitetään. Nyt, edustaja Harkimo, totean teille, että kaikki nuo teidän väitteenne kuvaavat hyvin entistä järjestelmää, joka tällä hallituskaudella 15 vuoden väännön jälkeen on laitettu uusiksi. [Ben Zyskowicz: Ja nyt asiat on kunnossa? Hyvä!] Minusta olisi hienoa, että te näkisitte, että tämä hallitus on työskennellyt todella paljon, että me saisimme tämän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän korjattua. Te puhutte järjestelmästä, joka on todella ollut kantotiensä päässä. Me olemme aloittaneet uudella järjestelmällä, ja emme ole tehneet vain rakenteellista uudistusta [Sanna Antikainen: Kyllä olette!] vaan panneet näitä palveluita kuntoon.
Minun pitää kyllä sanoa, että kyllä täällä on vuosikausia menty niin, että mielenterveysongelmille ei ole tehty mitään, ei päihdepolitiikalle, [Ben Zyskowicz: Onneksi ne on nyt kunnossa!] ei ole laitettu vanhusten asioita kuntoon, [Leena Meri: Ei ne nyttenkään ole kunnossa!] ja vieläkin te esitätte rivien välistä, että voitaisiin mennä sillä, että ei olisi tullut hoitajamitoitustakaan. Tällä hallituskaudella pitkään aikaan on satsattu sosiaali- ja terveydenhuoltoon, [Puhemies koputtaa — Sanna Antikainen: Miten näkyy käytännössä?] ja se tulee näkymään. [Jukka Gustafsson: Mistä tämä isänmaan mustamaalaus nousee?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-03-02T16:11:37,2023-03-02T16:12:46,Hyväksytty,1.1
2022_179_22,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Orpo.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_23,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Nyt on todellakin tämän eduskuntakauden viimeinen kyselytunti. Tämä neljä vuotta on ollut hyvin poikkeuksellinen aika maailmassa, ja ollaan jouduttu hoitamaan yhdessä paljon vaikeita asioita. [Jukka Gustafsson: Juuri näin!] Me ollaan hoidettu koronaa yhdessä ja me ollaan viety Suomea jo lähes Naton jäseneksi. Ne ovat olleet hienoja asioita, ja kiitos jopa hallituksellekin vähäsen tästä. [Naurua]
Nyt jos katsotaan, mikä se yhdessä tekemisen paikka on tästä eteenpäin, niin tämä maa pitää laittaa kuntoon sisäpoliittisesti, sisältä. Velkaantuminen pitää saada taittumaan, ja Suomen talous pitää korjata. Se pitää saada kasvuun. Vaikka hallitus on tehnyt lakeja, niin ei se vaan valitettavasti kentällä ole niin, että vanhuspalvelut olisivat tällä hetkellä kunnossa. Eivät ne ole, ministeri Kiuru. Ja vaikka koulutuksessa on ollut kunnianpalautus, niin ei siellä kouluissa opettajanhuoneessa siltä tunnu.
Meillä on paljon asioita, joita pitää tehdä, mutta velkainen valtio ei pysty siihen. Siksi tämä talouden kuntoon laittaminen on kaikkein oleellisin kysymys, [Puhemies koputtaa] ja se, ettei meidän tarvitse maksaa korkoja pankkiireille ulkomaille vaan että ne rahat käytettäisiin suomalaisten palveluihin. Kysynkin pääministeriltä: joko te tunnustatte, että nämä nousevat korot ja kasvava velka ovat todellinen ongelma hyvinvointiyhteiskunnalle?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-03-02T16:12:51,2023-03-02T16:14:18,Hyväksytty,1.1
2022_179_24,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Kiitos. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_25,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten tälläkin kyselytunnilla, kuten aikaisemmilla kyselytunneilla ja monesti olen todennut, kyllä, velkaantuminen on asia, josta jokaisen meidän kannattaa kantaa huolta. En minä ole kuullut tässä salissa puheenvuoroja, joissa kovin huolettomasti tähän taloudelliseen tilanteeseen suhtaudutaan — päinvastoin. Meidän yhteinen tavoitteemme on se, että me saamme kansantalouden nousuun ja saamme julkisen talouden tasapainoon, mutta meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja miten se pitää tehdä.
Minun mielestäni meidän pitää ennen muuta panostaa Suomen vahvuuksiin: Meidän vahvaan koulutusjärjestelmään — siellä on edelleen korjattavaa, ja me tarvitsemme satsauksia ja panostuksia koulutukseen. Me emme pärjää pelkällä ylläpidolla vaan meidän pitää investoida koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, tulevaisuudenkin menestymisen avaimiin. Vain sitä kautta me saamme taloutemme kasvuun ja vain sitä kautta me saamme työllisyytemme ylös. Tällä hallituskaudella on todella tehty mittavia panostuksia ihmisten hyvinvointiin, joista ministeri Kiuru äsken kertoi, [Ben Zyskowicz: Hyvä, ne asiat onkin nyt kunnossa!] pitkästä aikaa myös laadullisia parannuksia esimerkiksi vanhusten hoivaan on tehty, ja historiallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Myös koulutuksen puolella on tehty paljon. [Ben Zyskowicz: Koulutuksessakin ne on kunnossa!] Edellisen leikkaushallituksen jäljiltä [Puhemies: Aika!] me olemme joutuneet näitä asioita korjaamaan. [Jukka Gustafsson: Hallituksen suunta on oikea!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:14:18,2023-03-02T16:15:35,Hyväksytty,1.1
2022_179_26,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_27,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Useat kysymykset ovat sivunneet taloutta, ja siihen liittyen muutama huomio:
Ensinnäkin perussuomalaisten puheenvuoroissa kysyitte aivan oikein, että miten se talous voisi kasvaa. Teille totean — vaikka yhteistyöstä samalla haluankin kiittää — että niillä puheilla, joita nyt esitätte Suomen tulevaisuudesta, talous ei kasva. Teidän näkemyksenne mukaan tämä maa ei tarvitse muualta työvoimaa. Se ei ole totta. Ikääntyvä kansakunta tarvitsee työvoimaa nyt myös ulkomailta. 
Toinen seikka: Teidän näkemyksenne energiapolitiikasta nojaa historiaan ja peruutuspeiliin sen sijaan, että suomalaiset yritykset, kaikki ne, jotka rakentavat työtä ja euroja tähän maahan, tekevät nyt toimia ilmastonmuutoksen torjumisen eteen. Se on sellainen puhtaan energian suurvallan polku, jota minä ainakin haluan kulkea yhdessä suomalaisten kanssa.
 Ja, arvoisa puhemies, mitä tulee oppositiojohtaja Orpon puheenvuoroon, kyllä, velka on ongelma, velka on suuri yhteinen huolenaihe, ja siitä selviäminen vaatii kaikkia mahdollisia toimia ensi vaalikaudella, mukaan lukien ikävät menoleikkaukset.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:15:36,2023-03-02T16:16:47,Hyväksytty,1.1
2022_179_28,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Meri.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_29,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Saarikko ei ole perehtynyt esimerkiksi meidän sinivalkoiseen siirtymään lainkaan — sen huomaa teidän puheistanne — ja te ette ole kiinnostunut siitä, miten esimerkiksi 370 000 työtöntä ja erilaisilla työllistämispoluilla olevaa ihmistä työllistetään. Mutta se on arvovalintakysymys.
Ja, ministeri Kiuru, se ei julistamalla ja huutamalla muutu mihinkään, jos meidän koulut eivät toimi. Luemme niistä selvityksiä. Terveydenhoidon pariin ei pääse. Se ei auta mitään, että te kiihdytte siellä, vaan kansa haluaisi teiltä rehellisen vastauksen: miten te koette, että te olette parantanut ihmisten palveluita? Ihmiset tietävät kyllä tuolla tv:n ääressä, mitä se todellisuus on. Se ei siellä auta mitään.
Sitten olisin kysynyt pääministeriltä, kun te ette ole edelleenkään vastannut puheenjohtaja Purran kysymykseen: Miksi te ette ole laittanut asioita tärkeysjärjestykseen? Lisää menoja, ja nyt te puhutte, että seuraavalla kaudella laitetaan talous kuntoon. Te olisitte voinut laittaa jo nyt asiat tärkeysjärjestykseen — te olette ollut pääministeri neljä vuotta. [Jukka Gustafsson: Eikö työllisyyspuhe mene perille? — Oikealta: Hiljaa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-03-02T16:16:50,2023-03-02T16:17:53,Hyväksytty,1.1
2022_179_30,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_31,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä vastasin, mutta mielelläni toistan, mitä aikaisemmin sanoin: Tämä hallitus on kyllä laittanut asioita tärkeysjärjestykseen. Me olemme hoitaneet historiallisia kriisejä mielestäni kohtuullisen hyvin tuloksin. Me olemme yhdessä kansakuntana selvinneet pandemian kourista — ja siitä haluan kiittää kaikkia suomalaisia, kaikkia niitä ihmisiä, jotka tähän yhteiseen koitokseen ovat osallistuneet. Me olemme tukeneet Ukrainaa erittäin vahvasti niin kansainvälisillä foorumeilla kuin omin päätöksimme, toimittaneet aseita, toimittaneet humanitääristä tukea ja taloudellista apua, me olemme vastaanottaneet pakolaisia ja asettaneet tiukempia pakotteita yhdessä muiden EU-maiden ja kumppanimaidemme kanssa. 
Samanaikaisesti me olemme priorisoineet nimenomaisesti siinä, kun me olemme myös halunneet uudistaa tätä yhteiskuntaa. [Leena Meri: Te ette ole leikannut mistään muista menoista!] Työllisyysaste on historiallisen korkealla. Me olemme tehneet vihdoin ja viimein sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen, jota niin moni hallitus on aiemmin yrittänyt mutta ei ole siinä onnistunut. Ja kaikki tämä pandemian kourissa. Me olemme tehneet mittavia panostuksia nimenomaisesti suomalaisten koulutukseen, [Puhemies koputtaa] suomalaisten ihmisten osaamiseen, [Leena Meri: Ja ostovoimaan vai?] ja minun mielestäni nämä ovat olleet oikeita ja hyviä priorisointeja.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:17:55,2023-03-02T16:19:07,Hyväksytty,1.1
2022_179_32,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Samaan aihekokonaisuuteen edustaja Lindtman., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_33,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Antti,Lindtman,Kansanedustaja,SD,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eduskunnan istuntokausi on tosiaan päättymässä, ja takanamme ovat monella tapaa poikkeukselliset vuodet ja valtiopäivät. Vaikka tälläkin vaalikaudella näkemykset tässä salissa ovat kilvoitelleet ja ottaneet yhteen, niin kuin tästäkin keskustelusta olemme huomanneet, ja epäilemättä varmasti se tulee tulevina viikkoina jatkumaan, kun vaaleihin mennään, niin ei pidä unohtaa, että kyllä tässä salissa on myös monta kertaa tehty yhteistyötä ja haettu yhteisymmärrystä puolueiden kesken yli hallitus—oppositio-rajojen. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia ja sitten vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota, ennen kaikkea nämä, toivat puolueet yhteen, ja yhdessä tehtiin päätökset siitä, että lainsäädäntötyö toimii, yhteiskunnan perustoiminnot turvataan ja teemme ne ratkaisut, mitä vaaditaan suomalaisten turvallisuuden eteen.
Vaikka tämä vaalikausi on ollut kriisien värittämä, niin samaan aikaan yhteiskuntaa on kuitenkin viety eteenpäin. Hyvinvointiyhteiskuntaa on uudistettu — perhevapaauudistus, koulutuksen vahvistaminen, oppivelvollisuus — ja vaikka näihinkin on liittynyt erilaisia näkemyksiä, kuten demokratiaan kuuluu, niin tämä on kuitenkin osoitus siitä, että suomalainen yhteiskunta ja demokratia toimivat, [Puhemies: Aika!] ja minä uskon, että Suomella on jatkossakin hyvä tulevaisuus. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]
Ulkoministeri Haavisto, kun te tapaatte kollegoitanne ulkomailla ja kun Suomen asemassa on tapahtunut paljon muutoksia, niin miten te näette, että Suomen asema on näiden neljän vuoden aikana muuttunut? Miten Suomi nähdään maailmalla?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Antti Lindtman,1147,2023-03-02T16:19:09,2023-03-02T16:20:39,Hyväksytty,1.1
2022_179_34,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Ministeri Haavisto., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_35,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Pekka,Haavisto,Ulkoministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille hyvästä kysymyksestä. [Leena Meri: Ja pitkästä!] Haluaisin sanoa kiitoksen sanat ensin eduskunnalle eilisestä äänestyksestä. Jos kysytään, miten se vaikutti Suomi-kuvaan maailmalla, niin totta kai se osoitti, että täällä osataan isot asiat erottaa pienistä ja täällä pystytään toimimaan yhdessä silloin, kun on maan turvallisuudesta kysymys, ja tämä yhdistyy siihen vanhaan Suomi-kuvaan — rauhanvälitykseen, rauhaa rakentavaan Suomeen, tasa-arvoiseen Suomeen, ihmisoikeuksia puolustavaan Suomeen. Ja ehkä yksi asia on viime aikoina pantu merkille, johon myöskin pääministeri viittasi: tukemme Ukrainalle on vankkumaton. Emme ole vielä olleet Naton jäsen, mutta siitä huolimatta olemme tehneet yhteisiä päätöksiä Ukrainan puolustamiseksi, koska olemme halunneet reagoida epäoikeudenmukaisuuteen, joka maailmassa on tapahtunut. Tämä kaikki on osa tämän päivän Suomi-kuvaa. Tämä jää mieliin myöskin ulkomailla. [Jukka Gustafsson: Mitä hyvää oppositio on tehnyt?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Pekka Haavisto,118,2023-03-02T16:20:39,2023-03-02T16:21:36,Hyväksytty,1.1
2022_179_36,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Edustaja Mykkänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_37,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Kai,Mykkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Eilen teimme historiallisen päätöksen: hyväksyimme Suomen Natoon liittymisen lopullisesti. Teimme sen yhdessä — kiitos kollegoille, kiitos myös hallitukselle. Monia muitakin päätöksiä tässä salissa on pystytty tekemään yhdessä. Tämä on asioiden vakaata ja vastuullista hoitoa.
Ne asiat, jotka ovat olleet ongelma suomalaisille tulevaisuuteen katsoen, ovat enemmänkin olleet asioita, joita on jäänyt päättämättä. Ei niin, etteikö olisi paljon asioita tehty, joita on voitu kannattaa, mutta monia asioita on jäänyt päättämättä, koska hallitus ei ole niistä halunnut päättää.
Ennen kaikkea tässä maassa on varjeltu sitä periaatetta, että kapula siirtyy eteenpäin niin, että tämä arvokas maa ja sen tärkeä hyvinvointivaltio ovat kestävällä pohjalla. Kun te, pääministeri, sanotte, että velkaantuminen on johtunut koronasta ja kriiseistä ja ollut välttämätöntä ja luonut kasvua, niin miksi, kun katsomme Ruotsia, Tanskaa ja Saksaa, siellä velkasuhde on menossa alaspäin ja tulee valuuttarahasto IMF:n ennusteen mukaan olemaan viiden vuoden päästä alempana kuin koronavuonna ja meillä velkasuhde on menossa ylöspäin ja tulee olemaan kymmenen miljardia alijäämäinen joka vuosi tästä hetkestä, [Puhemies koputtaa] jos Marinin hallituksen tilinpäätöksellä jatketaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Kai Mykkänen,1300,2023-03-02T16:21:38,2023-03-02T16:23:05,Hyväksytty,1.1
2022_179_38,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Kiitos. — Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_39,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kun me katsomme historiaa taaksepäin, niin koko 2010-luku ja sen jälkeen Suomessa on otettu velkaa. Sieltä finanssikriisistä alkaen me olemme velkaantuneet joka vuosi sen vuoksi, että meidän talouskasvumme ja työllisyytemme vahvistuminen ei ole ollut niin vahvaa kuin monissa verrokkimaissa. Tämän eteen tällä hallituskaudella nimenomaisesti on tehty paljon töitä, [Kai Mykkänen: Miksi se ei näy?] ja me olemme saaneet nostettua työllisyytemme näistä kriiseistä huolimatta poikkeuksellisen korkealle tasolle, ja tällä tiellä meidän pitää jatkaa. Ainoa kestävä tapa taittaa julkista velkaantumista on nimenomaisesti hakea talouskasvua, saada meidän bruttokansantuotteemme nousemaan, saada sellaista aikaiseksi, että suomalaiset yritykset pärjäävät maailmalla, ja meidän pitää vahvistaa yhdessä meidän kilpailukykyämme. Tälläkin saralla hallitus on tehnyt erittäin johdonmukaista ja systemaattista työtä. Meillä on selkeä suunta. Vihreän siirtymän osalta me haluamme tehdä Suomesta vihreän teknologian suurvallan, ja tällä tiellä me olemme. Me haluamme tehdä digitaalisen siirtymän, ja tällä tiellä me olemme. [Puhemies: Aika!] Eli kun on ollut kriisejä, niin samaan aikaan me olemme olleet johdonmukaisia ja systemaattisia Suomen vahvuuksien osalta. [Kai Mykkänen: Eli IMF on väärässä?]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:23:05,2023-03-02T16:24:24,Hyväksytty,1.1
2022_179_40,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_41,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Mykkänen esitti kiinnostavan ja tärkeän kysymyksen, ja yritin hahmotella siihen ainakin neljä eri asiakokonaisuutta, joilla kuvailisin eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä.
Ensimmäinen selkeästi meidän pärjäämiseemme vaikuttava ja sitä heikentävä tekijä on väestörakenteemme. Se on tosiasia. Me olemme luvanneet pitää iäkkäistä suomalaisista huolta, mutta työikäistä väestöä on liian vähän. Me tarvitsemme nopeasti tänne osaajia myös muualta niin, että he kotoutuvat Suomeen. Tässä eroamme esimerkiksi Ruotsista.
Toinen seikka: Samaan aikaan, kun 2010-luvun alussa, finanssikriisin jälkeen, muut Pohjoismaat pääsivät talouskasvuun kiinni, Kataisen hallituksen johdolla Suomi ei päässyt kasvuun kiinni. [Kai Mykkäsen välihuuto]
Kolmas seikka: Muissa Pohjoismaissa on kyetty työmarkkinoilla syvällisempiin, perusteellisempiin ja joustavuutta lisääviin uudistuksiin — toisin kuin meillä. Tätä pidän itse ongelmana.
Yksi iso ero myös Ruotsin ja meidän välillä on se, että Ruotsissa on investoitu selkeästi enemmän osaamiseen, muuhun pääomaan kuin seiniin. Tässä meidänkin on kyettävä parempaan.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:24:24,2023-03-02T16:25:35,Hyväksytty,1.1
2022_179_42,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Kiitos. — Edustaja Peltokangas., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_43,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Mauri,Peltokangas,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kuunnellessani kävi mielessäni kysyä tällainen kansalaispalautteeseen perustuva kysymys, joka on tällä kaudella ollut hyvin silmiinpistävä: Ministeriaitiosta ministerit eivät ole vastanneet opposition kysymyksiin kuluneella kaudella. Pyöritellään kyllä mantraa ja selitellään siitä asian vierestä, mutta ei suoraan oppositiopoliitikon kysymyksiin. Tätä kansalaispalautetta me saamme paljon tänne saliin. Toistuvat vastausten laiminlyönnit ovat olleet märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille. Se on aivan selvä asia. Mihin parlamentaariseen tai perinteiseen tapaan tämä uudeksi normaaliksi muodostunut härski tapa perustuu? Onko kyseessä ollut haluttomuus vai kenties jopa osaamattomuus? — Kiitos. [Välihuutoja sosiaalidemokraattien ryhmästä]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Mauri Peltokangas,1439,2023-03-02T16:25:37,2023-03-02T16:26:29,Hyväksytty,1.1
2022_179_44,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_45,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta (Harry Harkimo liik)>>>Suullinen kysymys  SKT 267/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tai sitten voisi olla niin, että meillä on vain erilaisia poliittisia näkemyksiä siitä, millä tavalla maan asioita pitäisi hoitaa. Kun perussuomalaiset tänään ovat kysyneet ja kertoneet omat näkemyksensä siitä, että Suomen pitää sulkea rajansa ja me emme tarvitse työvoimaa ulkomailta, kun te sanotte, että meidän ei pidä olla eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja vihreässä siirtymässä, ja kun te sanotte toisaalta, että julkinen talous pitää laittaa kuntoon, mutta sitten ette oikein vaihtoehdossanne pysty konkretisoimaan, millä tavalla te sen teette, [Leena Meri: Olemme konkretisoineet, älkää viitsikö! Puhukaa totta!] olisiko vain niin, että meillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten asioita pitäisi hoitaa? Minun mielestäni Suomen pitää olla vihreän siirtymän kärjessä. Se on meidän yritysten, se on meidän teollisuuden ja se on suomalaisen työllisyyden etu. Minun mielestäni me tarvitsemme tänne osaajia muualta. Minä sanon: ”Tervetuloa Suomeen opiskelemaan. Tervetuloa tekemään Suomeen töitä. Me tarvitsemme teitä.” Ja minä haluan kehittää tätä yhteiskuntaa ja hallitus haluaa kehittää tätä yhteiskuntaa avoimemmaksi, sellaiseksi, jossa jokainen ihminen voi kokea turvallisuutta ja arvokkuutta omasta elämästänsä riippumatta siitä, mistä päin hän on tullut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.2.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:26:29,2023-03-02T16:27:40,Hyväksytty,1.1
2022_179_46,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Häkkänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_47,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Suomessa on ollut sellainen yhteiskunnallinen lupaus, että jos hoitaa oman leiviskänsä kunnolla, käy koulut, tekee töitä, noudattaa lakeja ja hoitaa hommansa tunnollisesti ja kunnollisesti, niin silloin yleensä käy hyvin. Nyt tavallinen suomalainen keskiluokkainen ihminen on tällä hetkellä näiden arjen erittäin suuresti kasvavien kustannusten kanssa aikamoisen hämmennyksen vallassa: energialaskut kasvavat, korot nousevat, verot ja maksut uhkaavat nousta, ja liikkumisen ja ruuan hinta ovat pilvissä. Nyt kun katsotaan näitä hallituksen suunnitelmia, miten taloutta tultaisiin hoitamaan teidän julkisen talouden suunnitelmanne mukaan — velkaa otetaan lisää, ja korot nousevat, mikä johtaa itse asiassa veronkiristyksiin yhä voimakkaammin tulevina vuosina — niin se suunta on aika hirmuinen. Siis Suomesta on tulossa erittäin kallis maa arjen elämiseen tällä menolla, jos suuntaa ei muuteta. Kysyisin: onko hallitus tiedostanut tällaisen ongelman, ja minkälaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin olette ryhtyneet? Se ei riitä, että tulevinakin vuosina tarjotaan tukia. Se ei ole ratkaisu.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2023-03-02T16:27:45,2023-03-02T16:29:03,Hyväksytty,1.1
2022_179_48,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_49,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallitus on hyvin tietoinen siitä, miten nämä vaikeat kriisivuodet ja nämä yhteisesti tuetut ratkaisut ovat velkaannuttaneet Suomea, ja olen myös hyvin tietoinen siitä, miten yhteensä 15 vuoden ratkaisut tässä maassa ovat kasvattaneet julkista velkaa. Me elämme tulevien sukupolvien kustannuksella, ja on poliittinen valinta, kuinka paljon me haluamme asiaa laittaa nopeasti kuntoon. [Petteri Orpo: Niinpä!] 
Tästä syystä olen mielenkiinnosta nyt selvittänyt tätä, kun olen havainnut, että, arvoisa kokoomus, teidän vaihtoehdossanne kohti Suomen tulevaisuutta korostuu pyrkimys keventää ihmisten verotusta. Ajatuksena se on tietenkin minustakin periaatteellisesti kannatettava, mutta jos ajatellaan tätä vaikeaa julkisen talouden tilannetta — yritän nyt oikein yksinkertaistaa sen — niin jos samaan aikaan sanoo, että haluaa laittaa valtiontaloutta kuntoon ja keventää verotusta, niin silloin se tarkoittaa, että jostain pitää leikata, esimerkiksi hyväosaisten veronkevennysten vuoksi köyhemmiltä enemmän, ja tätä politiikkaa en voi pitää oikeudenmukaisena. Ja jos puhemies sallii, että tämä aihepiiri jatkuu, [Puhemies: Aika täysi!] niin mielelläni kertoisin, mitä olen hiukan selvittänyt tämän vaikutuksia kansalaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:29:03,2023-03-02T16:30:11,Hyväksytty,1.1
2022_179_50,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, pyydän nousemaan seisomaan ja painamaan V-painiketta. — Edustaja Häkkänen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_51,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Antti,Häkkänen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kysyin, onko hallitus tiedostanut — en saanut vastausta. Kysyin, onko hallitus ryhtynyt konkreettisiin toimenpiteisiin — ei ole ryhtynyt näköjään. Vastasitte ohi kysymyksestä, ja tulkitsen sen siis niin, että ette ole ryhtyneet toimenpiteisiin vaan keskitytte kokoomuksen arvosteluun. 
Sanon täältä muutaman konkreettisen toimenpiteen: Siis totta kai julkisen talouden vastuullinen hoitaminen ja rahojen kohdentaminen yhteiskunnan perustehtäviin, mutta sen jälkeen vähemmän tärkeistä voidaan säästää. Kun puhutaan, miten kansalaisten ostovoimaa voidaan parantaa ja arjen kustannuksia pitää kurissa, niin maltilliset kohdennukset palkka- ja eläkeveron kevennykseen ja kompensaationa haittaverojen korotuksia, puhtaan energiantuotannon lisäämistä, jotta energialasku laskee kansalaisilla, lisätään asuntotuotantoa, jotta asumisen hinta laskee, lisätään julkisen joukkoliikenteen kilpailua, muun muassa junaliikenteessä, jotta liikkumisen hinta laskee, puretaan normeja ja byrokratiaa, jotta ylimääräiset kulut vähenevät yhteiskunnassa. Eikö tässä olisi niitä ideoita, mitä olisi pitänyt jo tehdä?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Antti Häkkänen,1334,2023-03-02T16:30:21,2023-03-02T16:31:36,Hyväksytty,1.1
2022_179_52,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_53,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, kokoomuksen listassa on monia varteenotettavia asioita, ja sitten on asioita, joista kyllä olen merkittävästi eri mieltä. Tarkennan nyt vielä, edustaja Häkkänen: Olen tietoinen Suomen talouden vaikeasta tilanteesta, ja kyllä, pidän välttämättömänä, että jatkamme esimerkiksi sillä hyvällä työllisyyskehityksen polulla, jonka tämä hallitus ja suomalaiset yritykset yhdessä ovat aloittaneet. Se on talouskasvun ja Suomen talouden pärjäämisen ehdoton edellytys. 
Mutta palaan vielä tähän esitykseenne, joka liittyy kevyempään verotukseen Suomessa. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan tästä esityksestänne miljardin tuloveron kevennyksistä yli puolet kohdistuisi kolmelle hyvätuloisimmalle kymmenykselle Suomessa. [Vasemmalta: Ohhoh!] Veronkevennyksestä lähes neljännes menisi pelkästään Suomen suurituloisimmille. [Vasemmalta: Oho!] Neljä alinta tulokymmenystä hyötyisivät yhteensä vain alle 180 miljoonaa. Ja mitä tämä tarkoittaa suomeksi, arvoisa puhemies: Esimerkiksi 2 000 euroa kuussa tienaava, kaikkien meidän arvostuksen ansaitseva hoitaja hyötyisi tästä kokoomuksen veroalesta vain noin kympin. Eduskunnan tietopalvelun mukaan 1 400 euroa tienaava ei hyötyisi miljardin veronkevennyksestä laisinkaan. En pidä tätä Suomen edun mukaisena ja kannatettavana tulevaisuuskuvana. [Puhemies koputtaa] Vaikka veronkevennykset ovat aatteellisesti varmasti oikein, nyt Suomella ei ole näihin varaa, ja tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:31:36,2023-03-02T16:33:00,Hyväksytty,1.1
2022_179_54,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Satonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_55,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Arto,Satonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Jatketaan hoitajista: Kun sairaanhoitaja tekee lisätöitä, niin hän maksaa keskituloisena suomalaisena puolet veroa siitä lisätulosta. Onko se kohtuullista?
Kysymykseni kuuluu tähän samaan asiaan liittyen: Ihmisiä huolestuttaa paitsi ostovoima myös arjen palvelujen toimivuus. Nyt, kun täällä ministeri Kiuru puhui sote-uudistuksen toteuttamisesta, niin minulla on täällä edessäni Ylen eilisen päivän uutinen Pirkanmaalta. Pirkanmaalta puuttuu tällä hetkellä 1 500 hoitajaa. Tämä määrä on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Kaksi vuotta sitten oli vielä lähihoitajista ylitarjontaa, ja nyt heitä puuttuu tuhat kappaletta. [Timo Heinonen: Eli ei se olekaan Sipilän hallituksen syy!] 116 psykologia ja 360 sosiaalityöntekijää palkattaisiin välittömästi. Oletteko te tietoisia siitä, mikä todella on Suomen terveydenhoidon tilanne, ja aiotteko te tehdä sille asialle jotakin? [Ben Zyskowicz: Hallitus on laittanut soten kuntoon! Kysykää Kiurulta!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Arto Satonen,784,2023-03-02T16:33:03,2023-03-02T16:34:11,Hyväksytty,1.1
2022_179_56,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_57,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kaikki nämä asiat, mitä edustaja Satonen tässä luetteli, ovat asioita, joista meidän pitää yhdessä olla huolissamme. [Ben Zyskowicz: No kuka kantaa vastuun?] Mutta kokoomuksen vaihtoehto — se on kylmää kyytiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, ja se on kylmää kyytiä hoitajille. Samanaikaisesti, kun te esitätte näitä miljardiluokan veronkevennyksiä, joista hyötyvät yhteiskunnan kaikkein vauraimmat kaikkein eniten, kuten ministeri Saarikko tässä ansiokkaasti äsken kertoi, te olette valmiita leikkaamaan miljardeja julkisia menoja. Ja mistä nämä tulevat — mistä nämä tulevat? Sosiaali- ja terveydenhuollosta iso siivu. [Timo Heinonen: Pysytään totuudessa!] Ja se tarkoittaa ei mitään muuta kuin irtisanomisia sote-sektorilla. [Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] Kyse on henkilöstövaltaisesta sektorista, ja jos sieltä otetaan kokoomuksen esittämällä tavalla rahaa pois, se ei tarkoita mitään muuta kuin hoitajapulan pahenemista. Se tarkoittaa vähemmän peruspalveluita ihmisille, se tarkoittaa ongelmien kasaantumista, ja se tarkoittaa sitä, että meidän ongelmamme näiden asioiden osalta, joista edustaja Satonen kertoi, vain syvenevät.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:34:11,2023-03-02T16:35:19,Hyväksytty,1.1
2022_179_58,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Risikko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_59,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Paula,Risikko,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on ottanut 40 miljardia lisää velkaa, ja me maksamme 2,6 miljardia pelkkiin korkoihin. Taloustieteen termi moraalikato tarkoittaa suomeksi sanottuna sitä, että syödään lasten lautasilta. Elikkä te olette tehneet velkaa, että meidän lapset voisivat sitä sitten maksaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Jotta lapset voisivat paremmin!] Onko se teidän mielestänne oikein, ja miksi te teitte tällaisen teon meidän lapsille? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Paula Risikko,809,2023-03-02T16:35:23,2023-03-02T16:36:01,Hyväksytty,1.1
2022_179_60,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_61,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Erinomaista, edustaja Risikko, että, nostitte esiin ikään kuin oikeudenmukaisuuden ja päätöksenteon moraalin. On aivan oikein, että kysytte tämän perään, mutta muistetaanhan samalla yhteinen vastuu: te olette tukeneet valtaosaa tuosta 40 miljardista, [Vasemmalta: Kyllä!] joista merkittävä osa on syntynyt nimenomaan korona-ajan laskuna, jolloin teidän puolueenne olisi velkaantunut vielä enemmän kuin mitä hallitus esitti ja velkaa päätti ottaa, ja vastaavalla tavalla te olette tukeneet ratkaisuja Venäjän hyökkäyssodan alettua vaikkapa energiakriisissä kansalaisten osalta. Voin jo arvata keskustelun jatkon: te esitätte, että entäpäs se kaikki muu. Ne ovat olleet esimerkiksi pienimpien eläkkeiden korottamista, hoitajien määrän vahvistamista, jonka uskon erityisesti, edustaja Risikko, olevan teillekin tärkeä asia, [Sanna Antikaisen välihuuto] ja vaikkapa ratkaisuja, jotka liittyvät Suomen tutkimus- ja kehityspanoksiin, joihin tiedän, että te sivistysvaliokunnan puheenjohtajana olette suhtautunut erityisen myönteisesti.
Voimme yhdessä kantaa huolta lasten velasta, [Sari Sarkomaa: Pitääkö kaikki tehdä velaksi?] mutta se on yhteinen vastuu, koska ratkaisut ovat olleet yhteisiä. [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:36:01,2023-03-02T16:37:09,Hyväksytty,1.1
2022_179_62,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Tavio.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_63,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Ville,Tavio,Kansanedustaja,PS,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Herra puhemies! Hallitus on tuhlailullaan kiihdyttänyt valtion velkaantumista ja tehnyt tulevassa Suomessa entistä vaikeammaksi näiden peruspalvelujen, kuten hyvän terveydenhoidon, toteuttamisen. Hallitus ei ole lisännyt työnteon kannustimia. Työssäkäyvien ostovoimaa ei ole parannettu — te olette tehneet historiallisen suuret polttoaineveron korotukset, joita perussuomalaiset vastustivat, ja siitä huolimatta te olette jatkaneet tällä linjallanne. Hallitus on romuttanut turvekoneet ennen energiakriisiä, ja olette epäonnistuneet kohdistamaan energian tukea oikein sähkökriisissä. 
Talouskasvun edellytykset ovat muutakin kuin työllisyysasteen tuijottelu. Meiltä puuttuu työn tuottavuuden kasvu, meiltä puuttuu viennin kasvu. Olemme oravanpyörässä, josta täytyisi päästä. Tarvitaan veronkevennyksiä ja talouden liikkumavaraa ja toimintavapauksia. Kun te, arvoisa pääministeri Marin, tulitte tehtävään, olitte nuori ja idealistinen vasemmistolainen päättäjä. Oletteko nyt oppinut talouspolitiikasta sen, että sosialismi ei toimi? [Välihuutoja vasemmalta]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Ville Tavio,1327,2023-03-02T16:37:12,2023-03-02T16:38:21,Hyväksytty,1.1
2022_179_64,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_65,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä sosiaalidemokraattinen puolue uskoo markkinatalouteen, ja se uskoo hyvinvointivaltioon, siihen, että me yhteisesti rakennamme maata, jossa joka ikinen ihminen voi pärjätä. Ei täällä minun tietääkseni taida kukaan tästä talosta tai salista kannattaa sosialistista yhteiskuntaa, [Juha Mäenpää: Uskooko se yhteisvelkaan?] saati kommunismia, enkä näe, että sellaisella pelottelu nyt erityisesti äänestäjiin siellä kotikatsomoissa välttämättä uppoaa.
Mutta siitä olen samaa mieltä, että kyllä, sen lisäksi, että me katsomme työllisyysastetta — se on tärkeää, että me sitä olemme nostaneet yhdessä, ja tulemme nostamaan vastakin — me tarvitsemme tuottavuuden parantamista. Tässäkin hallitus on tehnyt paljon töitä, ja sen eteen eduskunta on tehnyt myös parlamentaarisesti yhteistyötä. Olin erittäin iloinen, kun sain eilen vastaanottaa kansanedustaja Matias Mäkysen johtaman parlamentaarisen työryhmän tuloksen, [Välihuutoja] raportin siitä, millä tavalla yhdessä nostamme Suomen tki-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, [Puhemies: Aika!] koska tämä on avainasemassa tuottavuuden parantamisessa.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:38:21,2023-03-02T16:39:41,Hyväksytty,1.1
2022_179_66,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Könttä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_67,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Joonas,Könttä,Kansanedustaja,KESK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomen talous on tasapainotettava seuraavien kahden vaalikauden aikana. Me tarvitsemme tähän maahan kasvua ja työtä, mutta velka ja alijäämä ovat sitä mittaluokkaa, että tarvitsemme myös säästöjä. Mitä enemmän saamme kasvua ja työtä, sitä vähemmän joudumme tekemään noita kipeitä säästöjä. Suomalaisille pitää jäädä enemmän käteen palkasta ja eläkkeestä. [Ben Zyskowicz: Te olette Saarikon kanssa eri mieltä näköjään!] Tärkeintä on lisätä yrittäjyyttä ja helpottaa työllistämistä. Toisia ilkkumalla tämä tilanne ei korjaannu. [Timo Heinonen: Kuulitteko, Saarikko!] Suomi tarvitsee yhteistyötä ja yksituumaisuutta. Kysyn pääministeriltä: Yhdyttekö arvioon, että myös säästöjä joudutaan tekemään? Ja miten Suomeen konkreettisesti saadaan lisää kasvua, työpaikkoja ja työllistäviä yrityksiä? Oletteko valmis esimerkiksi lisäämään paikallista sopimista työpaikoilla? [Ben Zyskowicz: Olisipa kepu hallituksessa!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Joonas Könttä,1446,2023-03-02T16:39:44,2023-03-02T16:40:43,Hyväksytty,1.1
2022_179_68,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_69,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että kyllä tulevalla vaalikaudella tarvitaan myös sopeutustoimia. Niiden pitää olla oikeudenmukaisia, tarvitaan sekä tulo- että menosopeutusta, ja tärkeää on se, että samanaikaisesti kun sopeutustoimia tehdään, kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä pidetään huolta. Heidän, keillä on kaikkein leveimmät hartiat, heidän, keillä on eniten varaa, pitää osallistua nimenomaisesti tässä vaikeassa tilanteessa yhteisen talouden kuntoon laittamiseen. Vastaavasti taas köyhimmiltä leikkaaminen tilanteessa, jossa inflaatio on korkealla ja elinkustannukset nousevat, on täysin vastuutonta politiikkaa.
Olen samaa mieltä siitä, että me tarvitsemme yhteistyötä näiden isojen tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Äsken puheenvuorossani mainitsin tämän tki-tiekartan, sen työn, mitä yhdessä parlamentaarisesti olemme tehneet. Se on arvokasta työtä. Myös sillä me saamme Suomen tuottavuutta nostettua. 
Ja kyllä, me tarvitsemme myös monenlaisia muunlaisia toimia, myös työmarkkinoilla. Tällä hetkelläkin paikallinen sopiminen on tosiasia työpaikoilla. Monilla työpaikoilla sovitaan paikallisesti asioista ja asioita ratkaistaan yhteisesti yhteisessä pöydässä, mutta se ei saa tarkoittaa tietenkään sitä, että yleissitovista työehtosopimuksista luovutaan [Puhemies: Aika!] tai että tämä työmarkkinajärjestelmä, joka Suomessa on ollut toimiva, romutettaisiin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:40:43,2023-03-02T16:41:59,Hyväksytty,1.1
2022_179_70,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Zyskowicz.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_71,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Ben,Zyskowicz,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Meni vähän taas tähän ”mutku kokoomus” ‑problematiikkaan. [Vasemmalta: Ei mennyt!] Kun pääministeri Marin puhuu kokoomuksen vaaliohjelmasta, hän käyttää totuutta yhtä säästeliäästi kuin Donald Trump. [Vasemmalta: No ohhoh!] 
Sitten ministeri Saarikko puhuu kokoomuksen veropolitiikasta. Aikaisemmin keskusta oli meidän kanssamme samaa mieltä siitä — ja edustaja Könttä tuntuu edelleen olevan samaa mieltä siitä — että siirretään verotuksen painopistettä työn verottamisesta haittojen verottamiseen. On sääli, että keskusta ministeri Saarikon johdolla on näköjään irtaantumassa tästä yhteisestä linjasta. 
Aikaisemmin kysyttiin, oletteko tyytyväisiä, ja kehuitte kauttanne, ja se varmaan kuuluu hallituksen normaaliin käytäntöön. Mutta kun katsotaan sotea, vanhustenhoivaa, hoitoonpääsyä, nuorten ja lasten psykiatriaa, kun katsotaan koulurauhaa tai kun katsotaan nuorisorikollisuutta, niin teillä on ollut valta neljä vuotta ja te olette voineet asioita muuttaa. [Puhemies koputtaa — Timo Heinonen: Syylliset, käsi ylös!] Oletteko te tyytyväisiä todellakin saavutuksiinne? [Välihuutoja]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Ben Zyskowicz,301,2023-03-02T16:42:01,2023-03-02T16:43:14,Hyväksytty,1.1
2022_179_72,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Pääministeri Marin., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_73,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen tyytyväinen siihen politiikkaan, mitä tällä hallituskaudella on yhteisesti tehty. [Oikealta: Hoitojonoihin!] Me olemme hoitaneet historiallisia kriisejä, ja haluan kiittää myös oppositiota tuestanne koronan hoidossa ja haluan kiittää tuestanne siinä, että me olemme lisänneet puolustusmäärärahoja ja tehneet mittavia hankintoja suomalaisen puolustuksen hyväksi — me olemme tukeneet Ukrainaa ja me olemme auttaneet kansalaisia energiakriisissä. Kiitos näistä yhteisistä ratkaisuista koko eduskunnalle. 
Mutta olen myös ylpeä ja iloinen niistä toimista, mitä me olemme tehneet hallitusohjelman puitteissa. Te mainitsitte täällä nuorten tilanteen, mielenterveyden aseman, jengiytymisen. Tällä hallituskaudella on tehty paljon sellaisia toimia, jotka tulevat myös näihin asioihin vaikuttamaan tulevaisuudessa: ryhmäkokojen pienentäminen varhaiskasvatuksessa, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen kaikille lapsille, perhevapaauudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus ja sisältöuudistus, se, että jokainen suomalainen pääsisi seitsemän päivän sisällä niihin palveluihin, joita he tarvitsevat, myös mielenterveyden puolella. [Ben Zyskowicz: Pääseekö?] Hallitus on tehnyt paljon sen eteen, että juuri näihin juurisyihin voidaan puuttua [Puhemies: Aika!] ja meidän nuoremme ja lapsemme voisivat paremmin tulevaisuudessa. 
Kyllä minä olen tyytyväinen ja ylpeä siitä työstä, mitä me olemme tehneet. [Jukka Gustafsson: Hallitus tekee, oppositio vikisee! Siinä on se ero!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:43:16,2023-03-02T16:44:33,Hyväksytty,1.1
2022_179_74,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Sirén.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_75,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Saara-Sofia,Sirén,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On välttämätöntä palata tähän ministeriaitiosta heitettyyn väitteeseen, jonka mukaan kokoomuksen vaihtoehto johtaisi irtisanomisiin. Tämä ei perustu kokoomuksen vaihtoehtobudjettiin, ja toivoisi, että ei säästeliäästi käytettäisi tosiasioita tässä salissa. [Välihuutoja vasemmalta — Ben Zyskowicz: Syylliset, käsi ylös!]
Ministeriaitiosta on puhuttu paljon myös kasvusta mutta vastustettu niitä verotuksen uudistuksia, joita kokoomus on esittänyt, joilla tehtäisiin kannustavampaa toimintaympäristöä yrittäjille, yrityksille, suomalaisille työntekijöille. Mistä se kasvu syntyy, ellei työn tekemisestä ja yrittämisestä? Mitä te olette ehdottamassa, jotta me parantaisimme markkinatalouden toimivuutta, jotta me parantaisimme Suomea investointiympäristönä, sujuvoittaisimme luvitusta ja tekisimme työn tekemisestä ja yrittämisestä aina kannattavampaa? Kokoomuksen vaihtoehto on tässä myös asiantuntijoiden mukaan kaikkein uskottavin.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Saara-Sofia Sirén,1219,2023-03-02T16:44:36,2023-03-02T16:45:52,Hyväksytty,1.1
2022_179_76,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_77,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että kokoomuksen vaihtoehto pitää sisällään perusteltuja ja aivan oikeita toimia esimerkiksi työmarkkinoiden näkökulmasta. Näin itse ajattelen. Tulkoon nyt selväksi myös keskustelu liittyen veronkevennyksiin: Minä ajattelen sillä tavalla, että on tietenkin perusteltua, että Suomea rakennetaan suuntaan, jossa me emme kokonaisveroastetta nostaisi — ei ole itsetarkoituksellista verottaa enemmän. Mutta tosiasia on myös se, että Suomen taloustilanne on vaikea ja vakava johtuen korkojen noususta ja kriisivuosista, [Jukka Kopra: Luomistanne uusista menoista!] joiden ratkaisut ovat olleet yhteisiä. Minusta on oikein todeta ja kertoa, että se näkemys, mitä te esitätte veronkevennyksinä, tarkoittaa sellaisia ratkaisuja, joista hyötyvät yhteiskunnan hyväosaisimmat. Se on ratkaisu, jonka te paikkaisitte ottamalla pois sosiaali‑ ja terveyspalveluista miljardin. [Ben Zyskowicz: Tuo ei ole totta!] Sellaiset ajatukset, jotka liittyvät vaikkapa sairaanhoitajien asemaan... Korostan, että esityksenne mukaisesti hänelle tästä veronkevennyksestä olisi hyötyä noin kymmenen euroa ja samanaikaisesti hänen työn tekemisensä edellytyksiä heikennettäisiin. Minusta tämä vaihtoehto on kuitenkin oikeutettua tulla ilmi. [Ben Zyskowicz: Maalasitte olkiukon!]",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:45:54,2023-03-02T16:47:07,Hyväksytty,1.1
2022_179_78,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Lisäkysymys, edustaja Heinonen.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_79,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Timo,Heinonen,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tuo, mitä ministeri Saarikko sanoi, ei ole totta. Taloudenhoidossa te olette epäonnistuneet. Entisenä opettajana tekisi mieli sanoa, että teidät pitäisi jättää luokalle, mutta se tarkoittaisi tämän hallituksen jatkoa, ja sitä tämä maa ei enää kestäisi. 
Nuorten mielenterveyspalveluissa ja vanhustenhoidossa tilanne on huonompi kuin silloin kun te aloititte, kun te saitte nämä vahtivuorollanne hoidettavaksenne. Neljä vuotta, ja 40 miljardia velalla on nyt hinta. Tämän vuosikymmenen lopussa käytetään enemmän rahaa velan korkoihin kuin ministeri Kaikkosen hallinnonalaan, eli koko uskottavaan maanpuolustukseen — enemmän rahaa pelkkiin korkoihin kuin koko uskottavaan maanpuolustukseen. [Välihuuto] Kysyn teiltä, ministeri Saarikko: oletteko te hetkeäkään käyttänyt aikaa miettiäksenne ja tuodaksenne tänne esitystä siitä, miten tämä holtiton velkaantuminen saataisiin taittumaan?",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Timo Heinonen,967,2023-03-02T16:47:09,2023-03-02T16:48:20,Hyväksytty,1.1
2022_179_80,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,Ministeri Saarikko., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_81,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Annika,Saarikko,Valtiovarainministeri,,Suullinen kysymys elinkustannusten noususta (Antti Häkkänen kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 268/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen, olen minä käyttänyt sen aiheen äärellä aika montakin hetkeä. On myöskin tärkeää, että käy tätäkin keskustelua seuraaville suomalaisille ilmi, että huoli velkaantumisesta on yhteinen mutta myös vastuu siitä on yhteinen. En voi olla korostamatta esimerkiksi aiemmin puheenvuoroja käyttäneiden perussuomalaisten talouslinjaa ja sen tiivistä yhteneväisyyttä hallituksen suhteen. Taisi olla edustaja Tavio, joka totesi, että miksi hallituksen linja on ollut tällainen velkaantuva linja. Meidän ja teidän budjettien näkemysero on noin 0,5 prosenttia. [Välihuutoja vasemmalta] Meillä on yhteinen näkemys Suomen taloudesta, kun teidän vaihtoehtobudjettianne lukee, noin 99,5-prosenttisesti. [Vasemmalta: Oho!] Eli kun te soimaatte meitä, edustaja Tavio, te soimaatte myös itseänne. Sellaista en välttämättä suosittele, mikäli mielii omille tavoitteilleen suosiota saavan. [Sanna Antikainen: Höpö höpö!] 
Mutta, arvoisa puhemies, edustaja Heinosen näkemys, huoli koroista, on oikea ja aito, eikä tietoa ole siitä, että keskuspankki olisi korkojen nostamista lopettanut, ja siksi velkaantumiseen on syytä suhtautua vakavasti yhteisellä vastuulla.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.3.aspx,fi,Annika Saarikko,1157,2023-03-02T16:48:22,2023-03-02T16:49:35,Hyväksytty,1.1
2022_179_82,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ruoka-apua antavien yhdistysten rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 269/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Laukkanen. [Antero Laukkanen: Arvoisa puhemies! Pyydän lupaa saada puhua istualtaan.] — Saatte luvan.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_83,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Antero,Laukkanen,Kansanedustaja,KD,Suullinen kysymys ruoka-apua antavien yhdistysten rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 269/2022 vp,"Kiitos. — Varsin vauhdikas viimeinen kyselytunti, viihdyttäväkin. Oma urani eduskunnassa on nyt päättymässä, ja kannan vähän huolta ruoka-apua antavista yhdistyksistä, ja kysynkin ministeriltä ja koko hallitukselta: aiotteko pitää huolen siitä, että pysyvä määräraha köyhiä auttaville yhdistyksille lopulta tulisi talousarvioon?
Minun neljävuotias lapsenlapseni seuraa papan nykyistä hidasta liikkumista ja huutelee aina perään, että pappa, pärjäätkö sinä varmasti. No, hymyilen takaisin ja sanon, että pärjään. Mutta viime yönä menetin yöuneni, kun mietin, miten ihmeessä tämä eduskunta aikoo pärjätä ilman minua. [Naurua] Miten ihmeessä kaikki Suomen köyhät saavat täällä äänensä kuuluviin? Joten laitan uskoni teihin: pliis, pitäkää huoli niistä, jotka eivät pysty itsestään pitämään huolta. Ja nyt se lupaus siitä, että ruoka-apu hoidetaan. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.4.aspx,fi,Antero Laukkanen,1343,2023-03-02T16:49:41,2023-03-02T16:51:07,Hyväksytty,1.1
2022_179_84,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys ruoka-apua antavien yhdistysten rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 269/2022 vp,Ministeri Kiuru., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_85,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Krista,Kiuru,Perhe- ja peruspalveluministeri,,Suullinen kysymys ruoka-apua antavien yhdistysten rahoituksesta (Antero Laukkanen kd)>>>Suullinen kysymys  SKT 269/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää teidän työtänne tämän asian ympärillä. Olette tehnyt valtavasti töitä. Toitte alan aktiiviset järjestöt ja erilaiset yhdistykset eduskuntaan, ja moni tästäkin porukasta sai vierailla tapaamassa ihmisiä, jotka tätä tärkeätä työtä tekevät. Ja totean teille, että olette antanut niin hyvää evästystä, että olen pysynyt evästyksen suuntaviivoissa, ja näin ollen tuo 800 000 on jo jaettu, niin kuin tiedättekin, mutta tärkeintä on se, että tämä jäljellä oleva potti saadaan nopeasti jakoon, ja siinäkin puhutaan aika isosta summasta, muistaakseni nyt ulkoa kaksi miljoonaa. Sitä työtä tulemme tekemään. 
Mutta isoin kysymys on se, voidaanko noin kahden miljoonan vuosittaisesta tasosta nostaa suomalaista ruoka-apua kolmeen miljoonaan euroon, koska ajat ovat olleet niin vaikeita, että se näkyy. Minä olen esittänyt tätä kehykseen, ja toivon, että koko hallitus voisi tätä kolmen miljoonan tasoa tukea. Olen pysynyt näissä suuntaviivoissa, joita on toivottu, ja toivottavasti myös muut.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.4.aspx,fi,Krista Kiuru,960,2023-03-02T16:51:07,2023-03-02T16:52:16,Hyväksytty,1.1
2022_179_86,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin parantamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 270/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Hyrkkö.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_87,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Saara,Hyrkkö,Kansanedustaja,VIHR,Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin parantamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 270/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden Suomi voi juuri niin hyvin kuin tämän päivän nuoret. Koronakriisi, sota Euroopassa ja huoli maapallon tulevaisuudesta ovat jättäneet jälkensä erityisesti nuoriin ikäpolviin. Ilman nuoria meillä ei ole mitään, ei veronmaksajia, ei vastuunkantajia, ei vanhemmista ikäpolvista huolehtijoita. Opiskelupaikkojen riittämättömyys luo nuorille kohtuutonta painetta koulutuspolulle samalla, kun työmarkkinoita vaivaa osaajapula. Koulutus on paitsi tasa-arvon myös työllisyyden ja talouden kivijalka. 
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että Suomessa asuvien nuorten elämää leimaisi jatkossa toiveikkuus ja usko omien siipien kantamiseen. Tämän talon päätöksillä on siitä suuri vastuu. Kysynkin ministeri Honkoselta: millä keinoilla aiotte nyt hallituskauden loppusuoralla varmistaa, että seuraava hallitus ja seuraava eduskunta voivat ensi töikseen ryhtyä parantamaan nuorten hyvinvointia ja varmistamaan, että jokaiselle löytyy oma polku tässä yhteiskunnassa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.5.aspx,fi,Saara Hyrkkö,1403,2023-03-02T16:52:22,2023-03-02T16:53:23,Hyväksytty,1.1
2022_179_88,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin parantamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 270/2022 vp,Ministeri Honkonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_89,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Petri,Honkonen,Tiede- ja kulttuuriministeri,,Suullinen kysymys nuorten hyvinvoinnin parantamisesta (Saara Hyrkkö vihr)>>>Suullinen kysymys  SKT 270/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia erittäin tärkeästä kysymyksestä edustaja Hyrkölle. Yhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, miten hyvin suomalaiset nuoret voivat, kuinka he pärjäävät elämässä, kuinka he voivat toteuttaa haaveitaan esimerkiksi perheen perustamisesta, työn saamisesta, oman omistusasunnon hankkimisesta, ja kulloisenkin hallituksen pitää parhaansa mukaan pystyä yhteiskuntaa ohjaamaan niin, että nuoret voisivat nämä haaveensa toteuttaa.
Olemme tehneet historiallisen määrän korkeakoulutuksen aloituspaikkalisäyksiä. Olemme siis aivan historiallisella tavalla lisänneet korkeakoulutusta yhä useamman nuoren saavutettaviin tällä vaalikaudella, 13 000 aloituspaikkaa on lisätty. Yhä useampi suomalainen nuori voi korkeakoulutuksen käydä. Tärkeää on myös tietenkin huolehtia niistä valmiuksista, miten koko koulutuspolku sujuu. Pidän tärkeänä, että seuraavallakin vaalikaudella jatketaan tällä samalla tiellä, korkeakoulutuksen laajentamisessa ja mahdollisuuksien ja toivon luomisessa suomalaisille nuorille.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.5.aspx,fi,Petri Honkonen,1331,2023-03-02T16:53:23,2023-03-02T16:54:29,Hyväksytty,1.1
2022_179_90,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys uudistusten jatkamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 271/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Myllykoski.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_91,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Jari,Myllykoski,Kansanedustaja,VAS,Suullinen kysymys uudistusten jatkamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 271/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Velkaa on otettu, ja velkakritiikin sateesta huolimatta olemme kriisien keskellä kyenneet huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. Köyhyyttä on vähennetty, eläkkeitä on nostettu, toimeentulotukea haetaan vähemmän kuin koskaan. Työllisyys on ennätyslukemissa. Verotulot ovat kasvaneet kuudella miljardilla pelkästään viime vuonna. [Eduskunnasta: Oho!] Porkkana on lopulta keppiä mahtavampi.
Tasa-arvoa on edistetty. Velkakritiikistä huolimatta ilmastotoimia on tehty, perhevapaat on uudistettu, sote-uudistus vietiin maaliin, eikä korona-aikana yrittäjääkään heitetty susille. [Sari Sarkomaa: Kansa odottaa jonoissa!]
Kritiikkiä voi esittää, mutta pitää nähdä, että olemme uupumatta tukeneet Ukrainaa ja äänestäneet Natosta.
Oppivelvollisuuden laajentaminenkin tehtiin tässä kritiikin keskellä, peruskoulu-uudistuksen jälkeen merkittävin teko tässä maassa. Tulisiko meidän jatkaa tällä uudistusten tiellä, joka perustuu korkeaan osaamiseen tässä maassa?", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.6.aspx,fi,Jari Myllykoski,1154,2023-03-02T16:54:35,2023-03-02T16:56:02,Hyväksytty,1.1
2022_179_92,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys uudistusten jatkamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 271/2022 vp,Osaamista koskeva kysymys... — Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_93,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys uudistusten jatkamisesta (Jari Myllykoski vas)>>>Suullinen kysymys  SKT 271/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kyllä, kyllä meidän tulisi jatkaa sillä uudistusten tiellä, mitä tällä hallituskaudella on aloitettu. Meidän pitää saavuttaa entistä korkeampi työllisyysaste, meidän pitää saada osaavaa työvoimaa myös Suomen ulkopuolelta, ja meidän pitää seuraavaksi aloittaa peruskoulun uudistustyö. Tällä hetkellä aivan liian moni lapsi ja nuori päättää peruskoulunsa liian vajavaisin tiedoin ja taidoin, ja tästä meidän pitää yhteisesti kantaa huolta. 
Olen erittäin iloinen siitä, että eduskunnalla on ollut kaukonäköisyyttä säätää laajennetusta oppivelvollisuudesta. Uskon, että kun me tulevaisuudessa tulemme katsomaan taaksepäin, tämä on yksi tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista. [Vasemmalta: Kyllä! — Jukka Gustafsson: Näin on!] Mutta seuraavalla vaalikaudella, seuraavan eduskunnan kaudella, on laitettava peruskoulun ongelmat kuntoon. Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta, ei yhtään nuorta. Heidän hyvinvointiinsa on satsattava, ja toivon, että koulutus, tutkimus ja tuotekehitys tulevat olemaan myös seuraavan hallituksen kunnia-asia.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.6.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T16:56:04,2023-03-02T16:57:07,Hyväksytty,1.1
2022_179_94,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys viennin edistämisestä (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 272/2022 vp,"Seuraava kysymys, edustaja Veronica Rehn-Kivi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.7.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_95,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Veronica,Rehn-Kivi,Kansanedustaja,R,Suullinen kysymys viennin edistämisestä (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 272/2022 vp,"Ärade talman! Tove Janssons muminberättelser hör till Finlands främsta exportprodukter inom kulturbranschen. Nu ska böckerna dessutom storlanseras i USA. SFP anser att det är oerhört viktigt att stöda företagens internationalisering, och vi vill gärna se att allt flera finska företag söker tillväxt från utlandet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.7.aspx,sv,Veronica Rehn-Kivi,1374,2023-03-02T16:57:13,2023-03-02T16:57:40,Hyväksytty,1.1
2022_179_96,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Ville,Skinnari,Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri,,Suullinen kysymys viennin edistämisestä (Veronica Rehn-Kivi r)>>>Suullinen kysymys  SKT 272/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Kuten ulkoministeri Haavistokin täällä tänään aivan oikein totesi, Suomen maakuva — kuva Suomesta turvallisuuden tuottajana, yhtenäisenä maana, jolla on kestävyyttä kriisienkin aikana — on asia, mitä arvostetaan ympäri maailmaa.
Tove Jansson on tehnyt upeaa työtä, samoin suomalainen kulttuuri ja suomalainen vientiteollisuus — itse asiassa, kun katsomme nyt lukuja tältä vuodelta, niin luvut näyttävät hyviltä. Me olemme onnistuneet. Me olemme onnistuneet jopa luomaan uusia markkinoita tilanteessa, jossa Venäjän suunta luonnollisesti on kiinni. Mutta olette oikeassa: paljon parempaan pitää pystyä. Me tarvitsemme tuplasti enemmän vientikykyisiä yrityksiä joka puolelta Suomea, jokaisesta maakunnasta, jokaisesta kunnasta, ja sitä työtä me olemme tehneet tarmokkaasti läpi tämän hallituskauden. Mutta on aivan selvää, että yksi seuraavan hallituksen suurimmista töistä tulee olemaan tämän viennin rakenteen monipuolistaminen ja Suomen talouden kasvattaminen sitä kautta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.7.aspx,fi,Ville Skinnari,1316,2023-03-02T16:58:12,2023-03-02T16:59:26,Hyväksytty,1.1
2022_179_97,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vaalikauden päättymisestä (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 273/2022 vp,Vielä on yhdelle hyvin lyhyelle kysymykselle ja vielä lyhyemmälle vastaukselle aikaa. — Edustaja Orpo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_98,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Petteri,Orpo,Kansanedustaja,KOK,Suullinen kysymys vaalikauden päättymisestä (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 273/2022 vp,"Arvoisa puhemies, kiitos mahdollisuudesta! Tämä tuotantokausi alkaa olla lopussa, ja haluaisin täältä salin puolelta kiittää puhemiestä, puhemiehistöä ja hallitusta työstä. Me varmasti kaikki, ihan jokainen tässä salissa, haluamme isänmaalle parasta. Sitten meillä on vähän erilaisia näkemyksiä siitä, miten sinne parhaaseen päästään.
Nämä neljä vuotta ovat olleet tosiaan vaikeita, niin kuin tässä on puhuttu. Paljon tärkeitä asioita on tehty, ja paljon on otettu yhteenkin, mutta asiat menevät eteenpäin. Toivottavasti myöskin siellä kotikatsomoissa on ollut viihdyttävä tuotantokausi. [Naurua] Seuraava alkaa pian, ja jos kysyä pitää, niin kysyn pääministeriltä: vieläkö hetken jaksatte tehdä töitä? [Naurua]", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.8.aspx,fi,Petteri Orpo,947,2023-03-02T16:59:27,2023-03-02T17:00:11,Hyväksytty,1.1
2022_179_99,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Suullinen kysymys vaalikauden päättymisestä (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 273/2022 vp,Pääministeri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.8.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_100,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sanna,Marin,Pääministeri,,Suullinen kysymys vaalikauden päättymisestä (Petteri Orpo kok)>>>Suullinen kysymys  SKT 273/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Vaikka seuraavat neljä vuotta, jos minulta kysytään. [Naurua]
Myös omalta osaltani haluan kiittää koko eduskuntaa, oppositiopuolueita. Vaikka monesta olemme olleet eri mieltä, olemme olleet monesta asiasta myös samaa mieltä, ja niistä kaikkein tärkeimmistä — koko kansakunnan turvallisuudesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, meidän polustamme Naton jäseneksi, Ukrainan tukemisesta tämän kamalan sodan keskellä — me olemme olleet samaa mieltä. Isojen kriisien hoitamisessa me tarvitsemme mahdollisimman laajat parlamentaariset hartiat, ja tässä eduskuntaryhmät, joka ikinen, ovat osoittaneet oman voimansa.
Haluan myös kiittää puhemies Vanhasta, koko puhemiehistöä ja koko Eduskuntataloa siitä tuesta, mitä tällä hallituskaudella näiden mittavien koitosten äärellä olemme kaikki saaneet. 
Tämä tuotantokausi todella alkaa olla lopussa, mutta seuraavaksi onkin kansalaisten näyttämön vuoro: Demokratia puhukoon. Vaalit ovat 2. huhtikuuta.",Vastauspuheenvuoro,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+2.8.aspx,fi,Sanna Marin,1297,2023-03-02T17:00:15,2023-03-02T17:01:11,Hyväksytty,1.1
2022_179_101,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Nyt voidaan toisessa käsittelyssä hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Lopuksi päätetään ainoassa käsittelyssä toimenpidealoitteesta. — Keskustelu, edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_102,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä käytiin edellisellä kyselytunnilla huomattava määrä keskustelua julkisesta taloudesta, ja tässä kotoutumislakiesityksessä on 101 pykälää, joista yhdessäkään ei ole minkäännäköistä velvoittavuutta maahanmuuttajille, vaan nimenomaan tämä laki, 101 pykälää, lähtee siitä, kuinka me voimme heitä palvella. Voitte nyt kuvitella, että tässä taloustilanteessa, mistä äsken puhuttiin, tällaista esitystä ei pitäisi tähän saliin tuoda, jolla lisätään kuntien tehtäviä kotoutumiseen, ja itse asiassa vieläpä niin, että ainoa ihmisryhmä, joka kunnasta saa minkäännäköisiä palveluja, on maahanmuuttajat. Kuten täällä ykköskäsittelyssä käytiin läpi, niin täällä tarjotaan palveluja jopa lentokenttäkuljetuksista lähtien, ja jopa kauppa-apua. Ei tällaisia palveluja ole kenellekään muulle saatavilla kunnista — ei vammaisille, ei vanhuksille, ei muille sairaille. Perussuomalaisten mielestä tämä esitys, sen lisäksi, että se on vastuuton, ei myöskään ole yhdenvertainen. Tämä asettaa eriarvoiseen tilanteeseen ja itse asiassa etusijalle maahanmuuttajat, ja näin ei voi olla.
Sitten on sanottava myöskin se, että tämä sali oli viime kaudella tarkastusvaliokunnassa yksimielinen siitä, että kotoutumisen aikaa pitää lyhentää, sitä pitää tehostaa ja siihen pitää lisätä velvoittavuutta. Nyt kun Marinin hallitus toi tämän esityksen, niin siinä ei ole mitään näistä, ei siis mitään. Käytännössä katsoen tällä eduskunnan tahdolla on pyyhitty pöytää. Tässä tehdään kallis lainsäädäntö, vaikuttavuudeltaan nolla, eikä tässä taloustilanteessa tätä pidä missään nimessä mennä hyväksymään. Sen vuoksi vetoan kyllä tässä salissa, että nyt pitäisi ottaa viimeistään järki käteen ja todeta se, että tätä lakia ei kannata päästää läpi. Tämä laki kannattaa hylätä — kuten tulen tekemään aivan juuri hylkäysehdotuksen — ja rakentaa uudestaan siten, että se on vaikuttavuudeltansa riittävä, ettei se ole näin kallis ja että se nimenomaan velvoittaa maahanmuuttajia myös kotoutumaan eikä olemaan pelkästään palveluiden kohde.
Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö on erityisesti riipinyt sydäntäni. Se riipii sen vuoksi, että toisin kuin täällä äsken kyselytunnilla vakuutettiin, että meidän sosiaali- ja terveyspuolen palvelut ovat parantuneet ja koulujen toiminta on parantunut, niin me huomataan, että näin ei todellakaan ole. Itse saan jatkuvasti viestiä ja luulen, että monet kollegat saavat viestiä, että mummot eivät pääse hoivaan, vammaisilla on ongelmia saada apua ja ihmiset eivät pääse lääkäriin — sinne joko ei saa aikoja ollenkaan tai erikoissairaanhoitoon jonotetaan laittomissa jonoissa. Ei siis voi olla niin, että me priorisoimme täällä maahanmuuttajat suomalaisten ihmisten edelle. On aivan normaalia — ja pitäisi olla hyvin normaalia — että suomalainen kansanedustaja pitää huolta omasta kansastansa ensisijaisesti. Ja jos kerran meillä taloustilanne on tämä kuin on, niin silloin tällaisia kotoutumislakeja ei tulisi tähän saliin tuoda kyllä lainkaan.
Arvoisa puhemies! Koko kauden aikana tänne saliin on tuotu valtava määrä näitä maahanmuuttoa helpottavia lakeja. Tänne on tuotettu lakeja, joiden mukaan on helpompi tulla maahan ja täältä ei laiteta pois. Tänne on tuotu lakeja, joilla laittomasti maassa olevat saavat toimeentulotukea ja pääsevät terveyspalveluihin. Tämä hallitus on jopa hakenut al-Holin leiriltä terroristiseen toimintaan osallistuneita henkilöitä, ja nyt sitten tähän loppukauteen vielä tämä kotoutumislaki, joka ei todellakaan ole suomalaisen yhteiskunnan eikä kyllä maahanmuuttajien itsensäkään etu. Tämän vuoksi, arvoisa puhemies, esitän vastalauseen mukaisesti, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-03-02T17:01:57,2023-03-02T17:06:49,Hyväksytty,1.1
2022_179_103,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Tynkkynen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_104,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Sebastian,Tynkkynen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! On omalta osaltani viimeisen puheen vuoro. Kylläpä aika on mennyt nopeasti. Silloin kun neljä vuotta sitten elämäni ensimmäistä kertaa pidin puhetta täällä eduskunnassa, me keskustelimme täsmälleen samasta aiheesta. Silloin meitä oltiin siirtämässä sieltä meidän omalta paikalta tuonne äärioikealle sen takia, että haluttiin korostaa sitä, kuinka pahoja äärioikeistolaisia ihmisiä me ollaan, kun uskalletaan näistä ongelmista puhua.
Silloin luin Instagramiin oululaiselta tytöltä tulleen viestin, joka oli hälyttävä, liittyen juurikin näihin kotoutumisen ongelmiin, mitä Oulussa oltiin nähty. Sen ensimmäisen puheeni aikana täältä aika lailla edestä edustaja Gustafsson sitten huusi — tarkastin eduskunnan pöytäkirjasta, mitä hän oli sanonut — että olisi pitänyt itse kirjoittaa kokonaan puhe, että sitä viestiä ei olisi saanut lukea. Kenen asialla me täällä ollaan? Me ollaan kansanedustajia — meidän pitää edustaa kansaa ja meidän pitää tuoda heidän ääntään esille. Ja mikä voikaan olla arvokkaampaa kuin se, että suoraan tuodaan näitten ihmisten hätä tänne. Ehkä se kaikkien osalta ei ole sama, ehkä se joillekin on sitä, että kun mennään kuuntelemaan toisia kansalaisia tuonne eduskunnan portaille, niin sen sijaan, että kuunnellaan, huudetaan ”hiljaa”. Mutta meidän tehtävämme on edustaa sitä kansaa, joka meidät tänne on äänestänyt.
Me tiedetään, minkälaisia ongelmia kotoutumisen suhteen Suomessa on ollut. Kukaan ei voi enää väittää, ettei niitä pystyisi näkemään. Me tiedetään erityisesti se, että tietyistä kulttuureista tulevat ihmiset valitettavasti eivät integroidu tähän yhteiskuntaan, he syyllistyvät aivan käsittämättömän vakaviin asioihin, mitä varsinkin tuolla meidän Oulun seudulla on tapahtunut ja mikä koko Suomen tietoon on tullut. 2021 Iltalehti kertoi todella rajuista tilastoista, kuinka 38 prosenttia raiskausepäilyistä liittyy ulkomaalaistaustaisiin. Edustaja Rantanen, joka Helsingistä tulee, tietää, että Helsingin osalta tuo luku on jo yli 50 prosenttia. Me nähdään, että jos me otetaan tietyistä maista ihmisiä tänne Suomeen ja oletetaan, että he vain itsenäisesti kotoutuvat ilman, että me vaaditaan heiltä itse tiukoilla kriteereillä kotoutumista, niin sitä ei valitettavasti isolla todennäköisyydellä tule tapahtumaan, vaan sen jälkeen me joudutaan lukemaan niistä rajuista seurauksista. Me itse otetaan näitä riskejä, kun me sallitaan tällaista maahanmuuttoa.
Me perussuomalaiset ollaan sitä mieltä, että tänne ovat ihmiset tervetulleita korkean osaamisen työperäistä väylää myöten, ja me ollaan myöskin toivotettu tervetulleeksi opiskeluperäistä maahanmuuttoa, kuten myöskin avioliiton kautta ja niin edelleen. Mutta tämmöinen humanitaarinen maahanmuutto EU-maiden ulkopuolelta tai sitten työperäinen maahanmuutto matalapalkka-aloille, josta me nähdään, että ihan muutaman vuoden sisään nämä ihmiset jäävät sosiaaliturvan varaan, ei meille käy, koska meidän on kannettava samaan aikaan huolta sekä turvallisuudesta, että se tässä yhteiskunnassa säilyy, että myöskin itse asiassa taloudesta, jotta tämä hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää tuleville sukupolville.
Samaan aikaan voin sanoa myöskin omalta osaltani, että ihan täysin olen vakuuttunut siitä, että kaikki maahanmuuttajat eivät syyllisty pahuuksiin ja kaikki maahanmuuttajat eivät ole mikään haitta, millä monesti meitä yritetään syyllistää, että te olette sitä mieltä, että näin se on — ei ole. Meillä on valtavan paljon hyvää porukkaa täällä. Mutta tämän hallituskauden aikana valitettavasti ollaan tehty semmoisia päätöksiä, että tätä laitonta maahanmuuttoa ollaan vain edistetty, ollaan luotu uusia väyliä semmoiselle maahanmuutolle, joka siis lähtökohtaisesti on laitonta. Sitten ollaan sanottu, että annetaan opiskelupaikkoja ja opintojen kautta sitten saadaan ihmiset jäämään maahan, tai sitten esimerkiksi se, että laittomien maahanmuuttajien ei-välttämättömiä terveyspalveluita on laajennettu. Tämä ei ole missään tapauksessa oikein, ja me luodaan semmoisia vetovoimatekijöitä tätä kautta, että Suomesta on tulossa maailman sosiaalitoimisto, ja se ei meille yksinkertaisesti käy. Jos tänne tulee, niin pitää kotoutua. On hyvin valitettavaa, että se, mitä tarkastusvaliokunta on vuonna 2018 vaatinut, että tämä kotouttamisjakso kestäisi yhden vuoden, ei hallitukselle käynyt, vaan nyt jäädään niin sanotusti kellumaan.
Tämä kotouttaminen ei tule toimimaan, jos se ei tule olemaan tulijan omalla vastuulla. Meillä on valtava määrä esimerkkejä muista maista — meillä on Saksasta, meillä on Ranskasta — mitä levottomuuksia ollaan nähty, mutta meillä on myöskin Ruotsista todella valitettavat esimerkit. Se ei tule onnistumaan, jos tämä tulija itse ei halua kotoutua, vaikka siihen kotouttamiseen laitettaisiin kuinka paljon rahaa.
Meidän perussuomalaisten kanta on se, että meidän pitää ottaa nämä ongelmat tosissaan ja kotouttamisen sijaan alkaa puhumaan myöskin enemmän kotiuttamisesta. Niiden ihmisten, jotka eivät ole valmiita jäämään tähän yhteiskuntaan, tuottamaan panostaan tälle yhteiskunnalle ja elämään tämän yhteiskunnan sääntöjen pohjalta, tehtävä on lähteä kotia. 
Arvoisa puhemies! Tahdon kiittää lopuksi kaikkia niitä äänestäjiä, jotka ovat antaneet mahdollisuuden vaikuttaa täällä eduskunnassa neljä vuotta. Annan suurta arvoa sille. Ja kiitos kaikille kollegoille.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Sebastian Tynkkynen,1451,2023-03-02T17:06:52,2023-03-02T17:13:20,Hyväksytty,1.1
2022_179_105,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_106,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta korostaa perustellusti, että suomen tai ruotsin kielen osaaminen on edellytys suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle ja usein myös työllistymiselle. Valiokunta tähdentää, että kotoutuminen ei voi täysimääräisesti toteutua ilman riittävää kielitaitoa eikä maahanmuuttaja voi myöskään omaksua suomalaisen yhteiskunnan toimintatapoja ja kulttuuria, jos hän ei osaa suomen tai ruotsin kieltä, mieluummin molempia. Kielitaidon kehittämisen tulee olla kotoutumisen edistämiseen tähtäävien toimenpiteiden keskiössä.
Arvoisa puhemies! Kotoutumisen haasteista on voitava rehellisesti puhua. Meidän ei kannata seurata maahanmuuttopolitiikassamme Ruotsin esimerkkiä, sillä me olemme jo nähneet, mihin se johtaa. [Riikka Purra: Juuri sitä me sanomme!] On selvää, että tarvitsemme työvoimaa ulkomailta. Yhtä lailla on selvää, että kotoutuminen on edellytys sille, että maahanmuuttajista tulee yhteiskunnalle tuottavia jäseniä, jotka auttavat työvoimapulan hoitamisessa.
Viime aikoina koulujen haasteista on puhuttu paljon. Paljon töitä on edessä, jotta kaikkien sujuva kotoutuminen voidaan saavuttaa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-03-02T17:13:22,2023-03-02T17:14:38,Hyväksytty,1.1
2022_179_107,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Talvitie., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_108,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Mari-Leena,Talvitie,Kansanedustaja,KOK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyvistä laeista ei vastaa ollenkaan niihin muutostarpeisiin, joita eduskunta viime kauden lopussa, itse asiassa tämä sali yksimielisesti, tarkastusvaliokunnan pohjalta edellytti. Suomen kotoutumislinjauksiin ja ‑politiikkaan on jo pitkään tarvittu ja odotettu muutosta. Kotoutujan oikeuksia ja yhteiskunnan vastuuta korostavasta järjestelmästä on siirryttävä kohti kotoutujan velvollisuuksia ja omaa vastuuta korostavaa järjestelmää, mutta tällä hallituksen esityksellä mennään valitettavasti päinvastaiseen suuntaan. Ilman riittävää suomen kielen taitoa, opiskelua ja työntekoa ei pääse sisälle yhteiskuntaan, eikä ilman työtä, opiskelua ja omaa paikkaa kotoudu.
Tällä kaudella täällä käsiteltiin aikaisemmin kotouttamisen selontekoa, ja silloin hallintovaliokunta teki tästä kotouttamisen selonteosta mietinnön yksimielisesti, ja valiokunta tähdensi erityisesti kielitaidon merkitystä suomalaiseen yhteiskuntaan kotoutumisessa. Tämä siis tässä salissa yksimielisesti silloin tuli eduskunnan tahdoksi. Eduskunta hyväksyi selonteon johdosta kannanoton, jossa edellytettiin hallituksen tarkkaan seuraavan kotoutumiskoulutuksen, erityisesti kielikoulutuksen, vaikuttavuutta ja kieliopintojen velvoittavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutuksia oppimistuloksiin sekä huolehtivan kieliopintojen kehittämisestä siten, että maahan muuttaneiden kielitaito vastaa nykyistä paremmin työelämän kielitaitovaatimuksia.
Hallintovaliokunnan varapuheenjohtajana olen pettynyt siihen tapaan, millä eduskunnassa jouduimme käsittelemään tätä hallituksen esitystä. Kahdessa viikossa, suurimmaksi osaksi etäkokouksilla, kuulimme kymmeniä asiantuntijoita. Se, että hallituksen esitys eduskunnassa runnotaan kahdessa viikossa valiokuntakäsittelystä, ei millään tavalla kerro hyvästä hallintotavasta, hyvästä parlamentarismista eikä muustakaan hyvästä lainsäädäntövalmistelusta. Mutta opposition kansanedustajana on tyytyminen hallituksen tapaan toimia. Siksi kannatan edustaja Rantasen, hallintovaliokunnan puheenjohtajan, tekemää hylkäysesitystä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Mari-Leena Talvitie,1323,2023-03-02T17:14:38,2023-03-02T17:17:19,Hyväksytty,1.1
2022_179_109,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_110,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Hallintovaliokunnan entisenä puheenjohtajana olen aivan yhtä pettynyt tähän tuotokseen kuin mitä tässä edellä puhujat kuvasivat. On hullunkurista, että hallituspuolueet vievät tällaisen esityksen muutamassa viikossa läpi, ja se on suoraan sanottuna punavihreän hallituksen viimeisiä toimia, jotka tulevat aiheuttamaan merkittäviä ongelmia tässä yhteiskunnassa. 
Oikeastaan koko kauden monistakin maahanmuuttoon liittyvistä asioista, erityisesti kotouttamiseen liittyen, hallintovaliokunnassa on oltu enemmän tai vähemmän yksimielisiä. Myös hallituspuolueiden edustajat valiokunnassa ovat olleet sitä mieltä, että velvoittavuutta kotoutumisessa pitää lisätä. On pidetty puheenvuoroja, kuinka Suomen pitää siirtyä kohti Tanskan mallia ja kuinka Suomessa pitää kyetä vaatimaan tänne tulevilta ihmisiltä omaa kotoutumista. Ja mitä tässä on? Ei ainuttakaan velvoittavaa toimenpidettä — nolla. Yli sata pykälää, joista yhdessäkään ei velvoiteta tänne tulijaa vastaamaan itse omasta integroitumisestaan. 
Suomi ei ole ottanut käyttöön edes EU-direktiivin sallimia mahdollisuuksia. Käytännössä kun ihminen tänne tulee, levitetään punainen matto, minkä jälkeen nämä resurssien puutteesta kärsivät sektorit, kuten sote, joutuvat priorisoimaan maahanmuuttajien saamat palvelut muiden edelle. Tilanteessa, jossa meidän sote ei toimi ja jossa kunnissa on merkittävää pulaa resursseista, tilanne on tämä. Tällä lainsäädännöllä maahan tulevat ihmiset menevät maassa olevien ja kantasuomalaisten edelle. Tämä on kerta kaikkiaan käsittämätöntä. Enkä voi kuin ihmetellä, että tämä on kaikille hallituspuolueille käynyt. Kyllä minä henkilökohtaisesti tiedän, mistä puolueesta tämä tulee, mutta että sen ovat hyväksyneet muutkin hallituspuolueet.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-03-02T17:17:21,2023-03-02T17:19:32,Hyväksytty,1.1
2022_179_111,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_112,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On koko suomalaisen yhteiskunnan etu, että maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti ja pääsevät kiinni työelämään, ja sitä tämä laki osaltaan edistää. Keskeinen lähtökohta on, että yksilölliset tarpeet huomioidaan ja palveluita saa heti kotouttamispolun alussa. Olennaista on, että tarvittavia tukitoimia tarjotaan oikea-aikaisesti. Tärkeää on myös, että palveluita kohdennetaan heikoimmassa asemassa oleville, kuten usein kotona lasten kanssa oleville naisille. 
Suuret kaupungit kantavat kotoutumisen onnistumisesta suurimman vastuun. Tämän vuoden lopussa kotikaupunkini Espoon vieraskielisten asukkaiden määrä ylittää Suomen 14. suurimman kaupungin Vaasan asukasluvun. Onnistunut kotouttamispalvelujen kokonaisvastuun siirto kunnille edellyttää, että palveluiden järjestämiseen on riittävät resurssit. Hallintovaliokunnan lailla haluan tässäkin yhteydessä korostaa, että annettaessa kunnille tehtäviä on huolehdittava siitä, että niillä on tosiasialliset taloudelliset edellytykset näistä tehtävistä suoriutua. 
On koko Suomen etu, että kaupungeissa, joissa maahanmuuttajia on eniten, kotoutumisessa onnistutaan. Olennainen asia tässä on myös rajapinta uusille hyvinvointialueille, jotta palvelut toimivat saumattomasti eikä kukaan putoa näiden väliin. On tärkeää tästäkin syystä, että nyt tehtävän uudistuksen vaikutuksia arvioidaan. Rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi on tärkeää arvioida, voidaanko kuntien toimintaympäristön erilaisuus ottaa myös sääntelyssä nykyistä paremmin huomioon — näin myös hallintovaliokunta toteaa. 
Kun kotoutettavien määrä vaihtelee dramaattisesti eri kuntien välillä, olisi tärkeää, että sääntelyssä tämä voitaisiin myös huomioida. Samat pykälät on vaikea sovittaa suuren kaupungin ja pienen kunnan tarpeisiin. Tätä arviointia ja kehitystyötä on tehtävä hyvässä yhteistyössä kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien kanssa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-03-02T17:19:34,2023-03-02T17:21:38,Hyväksytty,1.1
2022_179_113,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_114,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Olin itse eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäsen viime vaalikaudella, jolloin tuotimme puheenjohtaja Eero Heinäluoman johdolla mietinnön koskien kotouttamisen toimivuutta. Sen pohjalta eduskunta hyväksyi yksimielisesti kannanoton, jossa edellytettiin, että hallitus toisi esitykset kotouttamislaista, joilla nimenomaan tätä velvoittavuutta huomattavasti lisätään, ja edellytettiin myös esimerkiksi, että kotoutumisjakso määritellään pääsääntöisesti yhden vuoden pituiseksi ja että maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelmiin lisätään kielikoulutuksen velvoittavuutta siten, että kielikoulutukseen sisältyy kielitaitoa mittaava koe, ja myös turvapaikanhakijan vastaanottopalveluihin sisältyisi opintotoiminnan velvoittavuutta, jotta suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat, säännöt ja arvot tunnettaisiin. 
Pidän kyllä pettymyksenä sitä, että sosiaalidemokraattien johtama hallitus toi esityksen kotouttamislaiksi, joka ei sisällä mitään näistä eduskunnan yksimielisesti edellyttämistä ehdoista eli näistä velvoittavuuksista. Sen takia myös kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on tähän mietintöön sisällytetyn hylkäämisehdotuksen takana. Eli kannatan tätä edustaja Rantasen ehdottamaa hylkäystä. Mielestäni tämä kotouttamislaki täytyy valmistella huomattavasti paremmin, ja näyttää siltä, että tämä valmistelu todellakin nyt jää seuraavan hallituksen ja seuraavan eduskunnan tehtäväksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-03-02T17:21:38,2023-03-02T17:24:04,Hyväksytty,1.1
2022_179_115,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Rantanen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_116,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Elo totesi äsken, kuinka tärkeää on se, että maahanmuuttajat kotoutuvat ja oppivat kielen. No näin se on, mutta tämä laki ei tee sille yhtään mitään. Me olemme vuosikaudet jo olleet sellaisen kotoutumislain piirissä, jossa ei ole mitään velvoittavuutta. Mitä sillä on saatu aikaan? Jos me katsotaan mittareita vaikkapa sosiaaliturvariippuvuudesta tai työllisyydestä, niin on aivan selvää, että meidän kotouttaminen ei toimi. No minkä ihmeen takia Marinin hallitus tuo tällaisen lain, jossa tehdään tätä samaa asiaa vimmaisemmin, tehdään vain lisää palveluja? Nythän tähän lakiin nimenomaan tuotiin tämmöinen palvelutarjotin — ei mitään velvoittavuutta. Jos ihmiselle mahdollistetaan se, että häntä passataan, häntä palvellaan ja tämän lain mukaan jopa käydään päivittäistavaraostoksilla hänen kanssaan, niin kysynpähän vain, kuinka paljon se edes lähtökohtaisesti motivoi opettelemaan, motivoi integroitumaan ja motivoi kielen kanssa.
Sanoin täällä ensimmäisessä käsittelyssä siitä, että tunnen erään maahanmuuttajan, joka on tullut Suomeen 90-luvulla, ja hän sanoi, että siinä kohtaa, kun kotouttaminen alkoi, kotiutuminen loppui. Eli siis ihmiset, kun heitä palvellaan ja passataan ja heiltä ei vaadita mitään, eivät opi kieltä eivätkä kotoudu. Sen vuoksi tähän pitäisi saada velvoittavuus: jos et opettele kieltä ja jos et osallistu kursseihin, niin silloin sinun sosiaaliturvaasi leikataan. Tämähän on mahdollista nytkin laissa, mutta kuten edustaja Elokin hyvin tietää, tätä ei käytetä. Katsoin ne tilastot silloin, jotka pyysimme kotouttamisen selonteon yhteydessä hallintovaliokuntaan, ja siinä oli ihan muutamia; taisi olla 2021, että nolla kertaa oli leikattu sosiaaliturvaa.
Kyllä se nyt vain on niin — jos ajattelee tämän näinpäin, ehkä se on helpompi ymmärtää — että jos minä menisin vaikkapa lempilomamaahani Kreikkaan ja siellä minulle tarjottaisiin, että voit olla ihan rauhassa, että me maksamme sinun elämiset, asumiset, opettele kieli, jos haluat, ja jos et, niin saat tulkin lopun ikää, niin mitäpä tekisin? Ottaisin aurinkoa, nauttisin maisemista enkä todellakaan opettelisi sitä vaikeata kieltä. [Ari Koponen: Joku muu kävisi kaupassa!] — Ja joku muu kävisi vielä kaupassa ja tekisi sen moussakan valmiiksi. Se olisi erinomaista.
Tässä on ihan oikeasti ongelma. Nyt täytyy ymmärtää se, että jos aiotaan tehdä asioita eri tavalla ja toivotaan toisenlaista lopputulosta kuin nyt, niin silloin pitää tehdä toisenlaisia tekoja kuin nyt, mutta tämä lainsäädäntö on kyllä sanalla sanoen täysi susi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-03-02T17:24:04,2023-03-02T17:27:13,Hyväksytty,1.1
2022_179_117,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Purra., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_118,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Riikka,Purra,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa on usein, kun kotouttamista on käsitelty, kuultavina ollut myös maahanmuuttajataustaisia — heitä itseään on kuultu siellä — ja yleensä kriittisimmät lausunnot ja kommentit ovatkin tulleet nimenomaan maahanmuuttajilta itseltään. He arvostelevat tätä järjestelmää ja kertovat, että se on käsittämättömän passivoiva, se ei kannusta ihmistä kantamaan itsestään vastuuta ja se ei kannusta maahanmuuttajia haluamaan tulla tämän yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Maahanmuuttajat, jotka ovat tulleet Suomeen ennen kuin tämä niin sanottu monikulturistinen kotouttamispolitiikka alkoi, hämmästelevät tätä toimintaa. Itse asiassa perussuomalaisilla, jota syytetään yhden asian puolueeksi, kun me emme kykene muusta puhumaankaan kuin maahanmuutosta, on omina jäseninä ja kannattajina nimenomaan tällaisia maahanmuuttajia, jotka ovat integroituneet tähän yhteiskuntaan, ja he ovatkin meille varsin hedelmällinen tietolähde juuri siitä, miten nämä asiat kannattaisi hoitaa. 
Yksi esimerkki on tämä kielen oppimisen velvoitteiden puute. Suomessa tosiaan tulkkiin on mahdollisuus vuosikymmenten jälkeen. Ei ole minkäänlaista vaatimusta, että ihmisen pitäisi tulla suomella tai ruotsilla tässä maassa toimeen. Tämä on käsittämätöntä. Samanlaisia ongelmia löytyy moneen muuhunkin asiaan, jotka liittyvät esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin ja niin edelleen. Se, että meidän kouluissamme kaikilla on mahdollisuus saada oppia myös omalla äidinkielellään ja oman äidinkielen opetusta, on yksi näistä monista ongelmista. Mikäli perheet haluavat, että heidän lapsensa edelleen osaavat ja taitavat tulevaisuudessakin tätä alkuperäistä äidinkieltään, pitäisi sen tietenkin olla näiden perheiden ja sukujen itsensä vastuulla. Sen sijaan suomalaisen peruskoulun ja koulutusjärjestelmän pitäisi huolehtia siitä, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osaavat meidän virallisia kieliämme ja integroituvat tähän yhteiskuntaan.
Sen vielä, arvoisa puhemies, totean lopuksi, että mitkä puolueet sitten ensi kaudella hallituksessa ovatkaan, niin toivottavasti he ottavat tämän asian vakavasti. Sillä vaikka täällä puhutaan Ruotsin ongelmien ikään kuin kiertämisestä Suomessa ja että meidän täytyy onnistua tässä ja meille ei saa käydä näin, niin mikään ei kerro, että me olisimme tähän suuntaan menossa — päinvastoin tämä pöydällä oleva kotouttamislaki menee jopa pidemmälle huonoon suuntaan kuin yksikään laki, mitä Ruotsissa on koskaan tehty.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Riikka Purra,1392,2023-03-02T17:27:13,2023-03-02T17:30:19,Tarkistettu,1.1
2022_179_119,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Niemi., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Tarkistettu,1.1
2022_179_120,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Veijo,Niemi,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tämä kyseessä oleva kotouttamislaki on aivan kohtuuton. Tänne kotoutumaan tulevat henkilöt saavat kaiken mahdollisen ilman mitään velvoitteita. En voi millään ymmärtää sitä, eivätkä ymmärrä kyllä omassa kotikunnassanikaan meidän ikäihmiset, jotka minulta tätä asiaa ovat kysyneet. Samanaikaisesti tämän maan rakentaneille ikäihmisille tehdään tällaisia loistavia päätöksiä, kuten että irtisanotaan heidän vähätkin yhteisruokailutilaisuutensa — suljetaan nämä tilat ja kerrotaan heille, että syökää kotonanne yksinänne, kyllä te siellä pärjäätte — ja irtisanotaan kotipalvelusopimuksia. Siitä on seurauksena se, että myös lääkäripalvelut menevät, ja sen jälkeen he ovat tällaisen soittorumban varassa. Heille takaisinsoitetaan joskus viikon kahden kuluttua, vaikka heillä voi olla vaikka minkänäköinen tulehdus päällä ja täytyisi päästä nopeasti lääkäriin. Tämä tuntuu kyllä ihan mielettömältä, että oman maan kansalaisista ei pidetä enää mitään huolta mutta tänne tuleville niin sanotuille kotoutujille tarjotaan kaikki suorastaan kulta- ja hopealautasella: olkaa hyvä, tervetuloa tänne, täällä annetaan teille kaikki ilman. En voi ymmärtää. 
Kannatan edustaja Rantasen hylkäysesitystä. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Veijo Niemi,1418,2023-03-02T17:30:21,2023-03-02T17:31:49,Hyväksytty,1.1
2022_179_121,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Edustaja Rantanen, Mari.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_122,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Mari,Rantanen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Voin tämänkin asian käsittelyssä vahventaa sen, mitä edustaja Purra sanoi äsken, että hyvin usein maahanmuuttajataustaiset ihmiset itse kritisoivat meidän järjestelmää, ja näin oli tämänkin asian yhteydessä hallintovaliokunnassa. Siellä nimenomaan tuli eräskin hyvin, hyvin vahva puheenvuoro siitä, että Suomessa pitäisi vaatia suomen kielen, Suomen kulttuurin ja suomalaisten arvojen opettamista, ja se on se, mitä pitäisi kuulemma kotoutumisessa olla — ei siis 101:tä pykälää, vaan huomattavasti vähemmällä pärjätään, kun keskitytään olennaiseen. 
Mitä tulee tähän edustaja Purran nostamaan oman äidinkielen opetukseen, niin se onkin melkoinen vyyhti. Sehän ei edes ole perusopetuslain alaista toimintaa vaan vapaaehtoista toimintaa. Esimerkiksi meillä on Helsingissä yli 300 ryhmää ja yli 40 kieltä, joita opetetaan. [Riikka Purra: Ohhoh! Mitäköhän se maksaa?] Kyllä varmasti maksaa tämäkin, ja raha ja aika ehkä kannattaisi käyttää niihin asioihin, jotka tuntuvat peruskoulussa olevan tällä hetkellä hankalampaa, eli luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Sinänsä kaikki nämä asiat vyöryvät yhteen, koska niin kauan kun me lähdemme siitä, että tulija pitäköön kielensä, kulttuurinsa ja arvonsa, niin se ei nimenomaan silloin integroi, mutta tämä tuntuu olevan kovin, kovin vaikea ymmärtää tämänkin salin vasemmalla laidalla. 
Tosiasia on se, että vääjäämättä, jos me teemme täällä kaikki samat poliittiset päätökset kuin Ruotsissa, meille käy niin kuin Ruotsissa, ja jos me menemme pikkusenkin yli sen, mitä Ruotsi on virheitänsä tehnyt lainsäädännöllä, niin meille käy varmasti vähän huonommin kuin Ruotsissa. Siinä mielessä kannattaisi toki pohtia, että myös puheet ja teot olisivat tasapainossa. 
Sen sanon, mitä itsekin olen äimistellyt, että jos tämäntyyppiset esitykset tulevat sieltä vihervasemmistolaisesta ajatuspajasta, niin kyllä vastuullisten puolueiden, kuten keskustan ja SDP:n, pitää osata torpata silloin kun menee överiksi.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Mari Rantanen,1388,2023-03-02T17:31:49,2023-03-02T17:34:28,Hyväksytty,1.1
2022_179_123,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Räsänen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_124,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Päivi,Räsänen,Kansanedustaja,KD,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Tarkastusvaliokunta tätä koskevassa mietinnössään piti hälyttävänä sitä, että kotoutumiskoulutuksen tavoitekielitason saavutti vain noin 35 prosenttia koulutuksen päättäneistä. Siksi todellakin tuota velvoittavuutta haluttiin lisätä, ja siksi ponnella esitettiin, että tulee tuoda lainsäädäntö, jolla esimerkiksi kielitaidon saavuttamisen velvoittavuutta lisätään. Tähän olisi mahdollisuuksia lainsäädännön kautta. Esimerkiksi kristillisdemokraatit ovat tehneet lakialoitteen, jolla kannustettaisiin hankkimaan kielitaitoa niin, että työmarkkinatuen määrää alennettaisiin 90 prosenttiin peruspäivärahan määrästä, mutta tämän työmarkkinatuen voisi saada sataprosenttisena, voisi korottaa sillä kymmenellä prosentilla, osoittamalla vaadittavan tason suomen tai ruotsin kielen taidosta. Tämä olisi yksi mahdollinen keino lisätä velvoittavuutta ja lisätä kannusteita siihen, että suomen tai ruotsin kielen taito myös hankittaisiin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Päivi Räsänen,499,2023-03-02T17:34:30,2023-03-02T17:36:01,Hyväksytty,1.1
2022_179_125,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,Edustaja Meri., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_126,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Leena,Meri,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Yhdyn tässä perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien puheenvuoroihin siitä, että henkilön, joka tulee tänne, tulee oppia arvot ja meidän kulttuuri ja sopeutua tänne. Niinhän meistä jokainen, meidän ystävät ja tuttavat, jotka ovat muuttaneet Suomesta muualle, ovat joutuneet sopeutumaan muihin yhteiskuntiin. Ei siellä ole mitään palvelutarjotinta, jonka puoleen voi kääntyä aina kun ongelmia tulee, vaan ajatellaan, että sinun täytyy pärjätä.
Haluaisin muistuttaa myös tästä tarkastusvaliokunnassa viime eduskuntakauden lopussa tehdystä yksimielisestä mietinnöstä, jossa todettiin, että täytyy lisätä juuri tätä velvoittavuutta ja suomen tai ruotsin kielen oppimista ja sitä sopeutumista tänne yhteiskuntaan. Silloin oli puheenjohtajana sosiaalidemokraattien Heinäluoma ja keskustasta oli varapuheenjohtaja, mutta en tiedä, minne nämä arvot nyt tässä hallituksessa heitettiin. Oliko näin, kuten edustaja Rantanen — vai oliko Räsänen, en muista kumpi — tuossa juuri sanoi, että olisi hyvä pitää sitten rotia näissä puolueissa, jotka perinteisesti ovat uskaltaneet seistä sen puolella, että tänne pitää kotiutua ja sopeutua. Ymmärrän sen vielä vihervasemmistolta — siellä on aina ollut tämä ”rajat levällään ja tehkää, mitä huvittaa, ja rahaa on” ‑politiikka — mutta kun täällä on näitä vastuullisia vanhoja puolueita, niin voisitteko te ihan oikeasti elää sen mukaisesti kuin olette antaneet ymmärtää aikaisempina vuosina?
Tuohon koulutukseen: Tuli mieleen, että ei ole kauan aikaa, kun tuli tämä Karvin tutkimus, ja siinä yhteydessä oli mediassa paljon otsikoita siitä, kuinka silloin kun on paljon vieraskielisiä koulussa, ne oppimistulokset kärsivät — se oli jo viisi prosenttia, kun se taso laski. Katsoin erään haastattelun, missä oli Itä-Helsingistä opettaja, joka kertoi, että siellä luokalla oli yksi suomenkielinen oppilas ja muut olivat vieraskielisiä, ja tämä suomenkielinen oli niin sanottu vertaisoppilas niille muille, koska hänen tehtävänsä oli myös osittain opettaa muille sitä vertaiskieltä, edistää suomen kielen oppimista, ja voitte vain kuvitella, miten tämän pienen ala-astelaisen oma oppiminen edistyy. Ei varmaan mitenkään, jos hän on siellä joku yleistulkki tai muu selvittelijä. Hänen pitäisi saada oppia siellä — sitä vartenhan hän on sinne kouluun halunnut mennä.
Tuossa meidän puolueen puheenjohtaja Purra kertoi tästä, että kun me puhutaan täällä, niin monetkin sanovat, että ”toivotaan” ja ”teemme paljon, ettemme ole Ruotsin tiellä”, mutta siitä huolimatta nämä teot puhuvat siihen suuntaan, että me oikein halutaan sinne Ruotsin tielle. Ollaan lievennetty saatavuusharkintaa, on annettu laittomasti maassa oleville pysyviä oikeuksia jäädä tänne, on lisätty laittomasti maassa olevien palveluita, ja nyt tämä kotouttamisen edistämistä koskeva laki, joka kyllä on palveluiden edistämistä koskeva laki. Kuten täällä moni kertoi, niin samaan aikaan suomalaiset painiskelevat arjessa — rahat eivät riitä sähkölaskuihin, ei pääse itse hoitoon, ja kotihoito tökkii. Kyllä siinä ymmärtää sen, että ihmisillä kiukku on kova ja he vaativat nimenomaan, että tämä nykypolitiikka pitää muuttaa.
Jos ajatellaan sitten vielä erilaisia palveluita, niin esimerkiksi Tanskassa tulkkipalveluita saa vain kolme vuotta, ja siinä ajassa se kieli on opittava. Täällähän niitä saa vaikka pysyvästi, ja mikä motivaattori siinä on, jos ikuisesti saa tulkkipalveluita? Eivät siihen mitkään rahat riitä. Ajatellaan sitä, että tässä edellisellä kyselytunnilla kävimme läpi sitä, miten me saamme meidän talouden kuntoon ja pitäisi panostaa koulutukseen ja terveydenhuoltoon ja sinne ja tänne — mutta kun eivät mitkään rahat tule riittämään, jos meillä on olemassa tämmöinen tietty momentti valtiontaloudessa, johon saa mennä rahaa miten paljon tahansa, ja jos sitä kritisoi, niin se on sitten ”ihan kauhean epäinhimillistä”. No, sitten olkoon epäinhimillistä, jos ajattelee niin kuin perussuomalaiset, että me ensisijaisesti panostamme niihin veronmaksajiin ja suomalaisiin, jotka tämän lystin maksavat. Muiden rahoilla on helpompi mällätä.
Meillä perussuomalaisilla on sitten vastauksia myös tähän katujengiongelmaan: Nämä rikoksiin syyllistyneet henkilöt tulee karkottaa maasta ja antaa pysyvät maahantulokiellot. Ennalta ehkäisy ei auta enää mitään silloin kun ollaan syvässä rikoskierteessä ja huumausainerikollisuudessa mukana. Siellä rahoitetaan tätä vakavaa järjestäytynyttä rikollisuutta myös huumausainekaupalla.
Todellakin toivon, että seuraava hallitus — keitä siellä nyt sitten onkaan — ottaa vähän viisaamman politiikan, koska me olemme muuten tuleva Ruotsi. — Kiitos.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+4.aspx,fi,Leena Meri,1349,2023-03-02T17:36:03,2023-03-02T17:41:03,Hyväksytty,1.1
2022_179_127,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotus, jonka sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. — Keskustelu, edustaja Pitko.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_179_128,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Jenni,Pitko,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Tästä metsästyslaista käytiin tällä viikolla maanantaina keskustelua, ja olen nyt tekemässä kaksi lausumaesitystä siihen.
Tästä hallituksen esityksestä eli pykälämuutoksista olemme tosiaan olleet sinänsä yksimielisiä. Valiokunnan enemmistö kuitenkin halusi mennä mietinnössä pidemmälle kuin tässä hallituksen esityksessä olisi menty. Siellä haluttiin madaltaa edelleen kynnystä suden metsästämiseen. Itse ajattelen niin, että kun kyse on erittäin uhanalaisesta luontokappaleesta, jonka suojelemisesta Suomi on vastuussa, meidän kannattaisi mieluummin mennä varovaisuusperiaatteella, ja niin tämä direktiivikin on Suomessa ymmärretty.
Myös toinen asia, mihin tässä mietinnössä en pystynyt yhtymään, on koirasusia koskeva kappale. Me emme valiokunnassa kuulleet koirasusiin liittyvistä asioista. Sinänsä tunnistan sen ongelman, että koirasusien poistamiseen on ollut haasteita, ei ole saatu lupia, mutta olen eri mieltä siitä, pitäisikö koko lauma voida poistaa, jos yksi susilaumasta on koirasusi. Edelleenkin kun on kyse äärimmäisen uhanalaisesta lajista, jota on vain muutama sata Suomessa, meidän täytyy noudattaa mieluummin varovaisuusperiaatetta.
Ehdotankin kahta lausumaa hyväksyttäväksi, joista ensimmäinen kuuluu näin: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jottei kannanhoidollisen metsästyksen pääasiallinen tavoite ole susien lukumäärän vähentäminen, vaan sillä pitää olla direktiivin tavoitteiden mukainen muu susikantaan liittyvä tavoite, ja että erityisesti niin kauan kuin suden suotuisan suojelun tasoa ei ole saavutettu, valikoivan metsästyksen tulee kohdistua haittaa tai vaaraa aiheuttaviin yksilöihin.”
Toinen ehdottamani lausuma on: ”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee toimia, jotka parantavat edellytyksiä hoitaa koirasusista johtuvia ongelmia.”", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Jenni Pitko,1449,2023-03-02T17:41:18,2023-03-02T17:43:39,Hyväksytty,1.1
2022_179_129,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Elo., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_130,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Tiina,Elo,Kansanedustaja,VIHR,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Pitkon tekemiä kahta lausumaehdotusta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Tiina Elo,1401,2023-03-02T17:43:40,2023-03-02T17:43:49,Hyväksytty,1.1
2022_179_131,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Kiviranta., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_132,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Esko,Kiviranta,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo aivan oikein, että kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi muiden rinnakkaiseloa parantavien toimien ohella. Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana ja puoltaa siihen liittyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Keskustalle suden kannanhoidollisen metsästyksen edistäminen on ollut koko ajan selkeä tavoite, jota on tämänkin vaalikauden aikana yritetty edistää kaikin tavoin. Susivahinkoja kohdistuu enenevässä määrin tuotantoeläimiin ja koiriin. Susien läsnäolo ihmisasutuksen lähellä ja pihapiireissä luo turvattomuutta. Tilanne on monin paikoin maaseudun ihmisille kohtuuton.
Kannanhoidollinen metsästys on välttämätöntä susivahinkojen vähentämiseksi. Susi kuuluu Suomen luontoon, mutta ei kotipihoihin ja lasten koulutielle. Vihreät ovat osoittaneet jatkuvasti piittaamattomuutta susialueilla elävien ihmisten arjesta. Itse asiassa tämä koskee jo koko maata, myöskin esimerkiksi kotimaakuntaani Varsinais-Suomea. Kannanhoidollinen metsästys ei vihreille kelpaa, mutta mitään vaihtoehtoakaan ei kyetä esittämään. Tosiasia on, että susikanta pysyy kurissa vain kannanhoidollisella metsästyksellä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Esko Kiviranta,779,2023-03-02T17:43:49,2023-03-02T17:45:23,Hyväksytty,1.1
2022_179_133,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Hoskonen., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_134,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Hannu,Hoskonen,Kansanedustaja,KESK,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten edustaja Kiviranta äskeisessä erinomaisessa puheenvuorossaan totesi, tämä lakiesitys on erittäin tärkeä, ja maa- ja metsävaliokunta on tehnyt tässä erinomaista työtä, ja esitykset ovat kannatettavia.
Huolestuttavinta tässä susikeskustelussa on se, että emme tässä talossa ymmärrä sitä vaaraa, mikä näihin villipetoihin liittyy. Kaikkein pahimpia tämän asian tiimoilta ovat nuo koirasudet. Ruotsissahan, kuten tiedämme, tehtiin selvä, yksilinjainen päätös, jolla muuan koko koirasusilauma lopetettiin. Koko lauma poistettiin luonnosta, koska se ei sinne kuulu. Meillähän on Suomessa voimassa kaksi lakia, joiden mukaan koirasusi ei nauti lakisuojaa. Se on aivan samalla keinoin haittaeläin kuten villiminkki taikka supikoira. Elikkä sekä metsästyslaki että laki vieraslajeista — molemmista laeista löytyy pykälä, jonka mukaan koirasudet eivät nauti lakisuojaa ja ne pitää poistaa. Miksi tätä sitten vastustetaan?
Asun tuolla Ilomantsissa itärajalla. Siellä on paljon susia, ja kuten edustaja Kiviranta oivallisesti äsken omassa puheenvuorossaan kuvasi, nämä sudet ovat nyt siirtyneet sieltä sisämaahan ja ihan Varsinais-Suomea myöten. Ei ole mitenkään perusteltavissa yhdelläkään kansanedustajalla se, että pihoihin tulevat sudet eivät olisi vaara. Vaaratilanteita on sattunut lapsille Ilomantsinkin alueella paljon. Viime syksynäkin olen tässä samassa puhujapöntössä kertonut tapauksen, jossa pieni koulutyttö oli aidosti hengenvaarassa, mutta onneksi taksinkuljettaja huomasi ja vei tytön kotiin, niin että ei se jättänyt sitä pientä tyttöä siihen hämärään syysiltaan seisomaan tienvarteen, josta hänellä oli vielä kotimatkaa metsätietä pitkin kotiin kävelemällä. Onneksi taksikuski huomasi sen ja vei tytön kotiin. Kahdensadan metrin päässä oli iso susi odottamassa. Mitä olisi tapahtunut, jos ei kyytiä kotirappusille asti olisi ollut? Tätä asiaa vähätellään, mutta aivan kuten moni asiantuntija tietää, kun näitä riskitilanteita syntyy jatkuvasti lisää, niin jonain päivänä hyvä tuuri loppuu ja se murhenäytelmä tapahtuu.
Siitä voi sanoa hyvän esimerkin: Joskus maailmassa Ilomantsinkin alueelle Venäjältä tuli tämmöisiä sekarotuisia koiria, valtavan isoja hurttia. En tiedä, miksi niitä sinne tuli, mutta joka tapauksessa poliisi antoi niille poistoluvan välittömästi, ja nehän hoidettiin pois päiviltä, ja se vaara poistettiin sillä keinoin. Sellainen vaarallinen koira on todella ihan aidosti villiytynyt metsään ja käyttäytyy kuten susi käyttäytyy: hakee sieltä ruokansa, syö, mitä sattuu saamaan. Ne liikkuivat ihmisten talojen pihoissa, ja poistoluvat tulivat heti. Mutta tälle koirasudelle, joka on koiran ja suden risteymä, ei saa millään poistolupaa — Euroopan unionin direktiivin mukaan täysin mahdollista, ja metsästyslain mukaan ja lain vieraslajeistakin mukaan täysin laillista toimintaa. Täällä leikitään ihmisten elämällä tietoisesti. Suuri osa kansanedustajista naureskelee näille asioille. Kyllä siellä kerrostalon seitsemännessä kerroksessa on helppo nauraa, kun omat lapset eivät ole vaarassa. Mutta ne maaseudun lapset ottavat sen riskin joka päivä.
Muutama vuosi sitten olin aamulenkillä koirani kanssa. Meillä oli silloin koira vielä, ja se oli erittäin terävävainuinen koira, ja Ilomantsin kirkonkylän keskustassa on meidän talo, torilta matkaa vajaa kilometri on kotimme pihalle. Yhtäkkiä, noin 50 metriä kotimme rappusista, koira pysähtyi. Meno loppui siihen. Rupesin ihmettelemään, miksi koira käyttäytyy näin. Tarkempi tutkimus osoitti, että susilauma oli kääntynyt yön aikana siinä tiellä, monta sutta oli käynyt. Ja se sama tie on pienten lasten koulutie. Täällä me ihmettelemme Suomen eduskunnassa, pitääkö tämä sallia. Ei varmasti pidä sallia.
Mitä tekee sitten Suomen poliisi? Poliisi on tehnyt Ilomantsinkin alueella SusiLIFE-hankkeen, jossa poliisit vartioivat siellä metsäteillä, että sudet saavat olla rauhassa, mutta kukaan ei ole pienen koulutytön tietä turvaamassa. Ei näy poliiseja turvaamassa koulutietä, vaikka sudet juoksentelevat kylällä. Jatkuvasti tulee kuvia ja kännykkäkameralla otettuja videonpätkiä, kun sudet juoksentelevat kylällä sinne sun tänne keskellä taajamaa, ja kaupungissakin niitä on nähty. Viimeksi näin kuvan jostakin Seinäjoen läheltä. Siellä susi oli juossut lähes ihan kaupungin läpi. Näitä katsotaan sormien läpi.
Arvoisa puhemies! Toivon, että jonain päivänä se inhimillisyys tähän taloon löytyy. Pelkään ihan aidosti, että hyvä tuuri loppuu ja sudet ovat sitten siinä roolissa, jota en ikinä toivo. Pienten lasten henki on aidosti vaarassa. Aikuisena miehenä maastossa olen mehtämiesurani aikana monta kertaa suden metsässä tavannut nenästä nokkaan. Ei se mukavalta tuntunut, mutta kyllä suurin piirtein tiesin, mitä pitää tehdä, ja pääsin tilanteesta pois ihan vaurioitta, ehkä hieman pelonsekaisin tuntein, mutta pääsin kuitenkin. Mutta jos siinä tilanteessa on pieni lapsi, hän pelkää aidosti sekä isoa koiraa että sutta. Pieni lapsi miettii sen aina isona koirana, tietämättä että se on hengenvaarallinen eläin. Ja kun ihminen pelätessään erittää adrenaliinia, niin villipeto haistaa sen, ja se on sen lapsen kannalta erittäin vaarallinen tilanne. Vaan ei tunnu tässä talossa kovin paljon kiinnostavan se asia.
Toivon, että myös poliisivoimissa tähän paneudutaan. Hirveä panos laitetaan rahaa suden suojeluun, että se saa elää rauhassa, mutta ne pienet lapset eivät tunnu kovin paljon kiinnostavan. Olemmehan me menneet melkoiseen yhteiskuntaan, kun tällä keinoin arvot ovat tässä maassa.
Tiedän, että täällä moni kansanedustaja naureskelee minun puheilleni. Kuka teistä tulee sitten sen pienen lapsen vanhempia lohduttamaan, kun tämä karmea tapahtuma sattuu? Jonain päivänä se sattuu, ellemme tälle asialle tee jotakin. Minä luulen, että se tarjokkaiden jono on kovin lyhyt.
Ei tästä tämän enempää. Hyvä, että laki saadaan syntymään, ja toivon, että inhimillisyys ja järki tässäkin talossa voittavat.
Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia edustajakollegoita tästä päättymässä olevasta kaudesta. On ollut hienoa tehdä täällä töitä. On ollut vaikeita päätöksiä, erittäin vaikeita päätöksiä, ja pahoin pelkään, että seuraavalla kaudella eivät päätökset helppone vaan silloinkin tarvitaan suoraselkäisyyttä ja isänmaallisuutta, että selviämme näistä asioista. Itse tämä nyt käsiteltävä laki siinä mittapuussa on kovin pieni, mutta niiden pienten ihmisten kannalta se on elämän kokoinen asia. Olkaamme inhimillisiä. Annetaan arvo kaikkien ihmisten kotiympäristölle, niin että se on turvallinen.
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää myös teitä omasta panoksestanne Suomen hyväksi. Olette tehnyt hienoa työtä. Kiitos, ja toivon teille hyvää jatkoa.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Hannu Hoskonen,797,2023-03-02T17:45:24,2023-03-02T17:52:21,Hyväksytty,1.1
2022_179_135,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Simula., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_136,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Jenna,Simula,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! Toisin kuin tuo äskeinen kotouttamislaki, tämä laki ei ole susi. Tässä on sitä edustaja Pitkon kaipaamaa varovaisuusperiaatetta nyt noudatettu vuosikaudet, ja kyllä on vihdoin saatava suden kannanhoidollinen metsästys käyntiin aivan kuten eduskunta on linjannut — se on myös suden etu.
Mitä tulee koirasusiin, niin esimerkiksi tämä tällä hetkellä käynnissä oleva Ylämaan tapaus on kerrassaan surullinen. Koko lauma tulisi saada poistaa, sillä riski on iso sille, että sieltä ammutaan puhdas susi luvallisen koirasusien poiston yhteydessä, ja kun sellaisen virheen metsästäjä tahattomasti tekee, niin siinä lähtevät sitten aseet ja luvat — siitä huolimatta, että on ollut oikealla asialla, poistamassa koirasusia, jotka eivät Suomen luontoon kuulu.
Sudella on paikkansa Suomen luonnossa, eikä tässä kukaan ole susia sukupuuttoon tappamassa. Ei kannanhoidollinen metsästys sitä tarkoita. Nyt vain asiat viimein tältä osin eteenpäin.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Jenna Simula,1450,2023-03-02T17:52:21,2023-03-02T17:53:32,Hyväksytty,1.1
2022_179_137,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,Edustaja Norrback., ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen, ,,,Hyväksytty,1.1
2022_179_138,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Anders,Norrback,Kansanedustaja,R,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Kiitos, arvoisa puhemies! Susi on konkreettinen ongelma, niin kuin on kuultu näissä keskusteluissa, mitä tässä on ollut — se on monelle erittäin konkreettinen. Omalta osaltani se on myös konkreettinen. Asun susialueella, missä on lauma, missä on seitsemän sutta, ja sitten on toinen lauma muutaman kilometrin päässä, missä on neljä sutta tällä hetkellä. Nämä laumat ottavat joskus yhteen.
Tämä on konkreettinen ongelma, mutta tämä on myös symbolinen ongelma. Eli meillä on ongelmia siinä, että me ei ymmärretä toistemme elinympäristöä ja elintapoja, ja mielestäni seuraavalla kaudella meidän on kyllä syytä miettiä myös toisten ihmisten elinehtoja ja toisten ihmisten elinympäristöä.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Anders Norrback,1440,2023-03-02T17:53:33,2023-03-02T17:54:26,Hyväksytty,1.1
2022_179_139,179/2022,2023-03-02,16.00,17.56,Ari,Koponen,Kansanedustaja,PS,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp,"Arvoisa puhemies! On hienoa, että tämä laki saadaan nyt eteenpäin, ja täytyy kiittää maa- ja metsätalousvaliokunnan perussuomalaisia erittäin arvokkaasta ja kovasta työstä. Haluan myös kiittää herra puhemiestä, edustajakollegoita sekä kaikkia eduskunnan työntekijöitä tästä kaudesta. On ollut erittäin hienot neljä vuotta. Kiitos paljon.", ,Tarkistettu,4.1,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_179+2022+5.aspx,fi,Ari Koponen,1391,2023-03-02T17:55:16,2023-03-02T17:55:46,Tarkistettu,1.1
2022_180_1,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Ilmoituksia - Muut ilmoitukset>>>Pöytäkirjan liite,"Arvoisat edustajat! Kutsun teidät vaalikauden päättäjäisiin, jotka pidetään keskiviikkona 29.3.2023, sekä ennen päättäjäisiä pidettävään ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen edustajille toimitetun ohjelman mukaisesti.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+2.4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_2,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi>>>Hallituksen esitys  HE 208/2022 vp>>>Lakialoite  LA 20/2019 vp>>>Toimenpidealoite  TPA 76/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  HaVM 45/2022 vp,"Toiseen käsittelyyn ja ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 3. asia. Nyt voidaan hyväksyä tai hylätä lakiehdotukset, joiden sisällöstä päätettiin ensimmäisessä käsittelyssä. Keskustelu asiasta päättyi 2.3.2023 pidetyssä täysistunnossa Keskustelussa on Mari Rantanen Mari-Leena Talvitien kannattamana ehdottanut, että lakiehdotukset hylätään.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+3.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_3,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,"Toiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Keskustelu asiasta päättyi 2.3.2023 pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on Jenni Pitko Tiina Elon kannattamana tehnyt kaksi lausumaehdotusta, jotka on monistettuna jaettu edustajille. (Pöytäkirjan liite 4A)", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_4,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 41 a §:n muuttamisesta>>>Hallituksen esitys  HE 288/2022 vp>>>Valiokunnan mietintö  MmVM 34/2022 vp>>>Pöytäkirjan liite,Lopuksi on päätettävä keskustelussa tehdyistä lausumaehdotuksista., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+4.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_5,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiopäivien keskeyttäminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 4/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 5. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättää keskeyttää vuoden 2022 valtiopäivät tämän täysistunnon päätyttyä.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+5.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_6,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiopäiville kokoontuminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 5/2022 vp,"Ainoaan käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että eduskunta päättää kokoontua vuoden 2023 valtiopäiville keskiviikkona 12.4.2023 kello 12.", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_7,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiopäiville kokoontuminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 5/2022 vp,"Arvoisat kollegat, työtoverit, eduskunnan virkakunta! Neljä työn täyttämää vuotta on nyt takana. Palaamme vielä valtiopäivien ja vaalikauden päättäjäisten merkeissä kerran koolle tänne. Työtämme on seurattu tarkasti. Erityisesti suurten kriisien hoitoa on seurattu päivästä toiseen. Niiden varjoon on ehkä jäänyt kaikki se valtava muu työmäärä, mitä täällä on tehty lainsäädännön ja tuhansien asiantuntijakuulemisten osalta. Hallitus antoi lähes tuhat esitystä eduskunnalle, ja niitä on valiokunnissa käsitelty tiiviisti. Tämän ja edellisen vaalikauden työssä mukana olleet ovat keränneet valtavan kokemuksen ja osaamisen erilaisten kriisien hoidosta. Mitkään kokemamme tilanteet eivät sellaisinaan toivottavasti tulevaisuudessa toistu, mutta toivon, että olette niiden myötä kartuttaneet näkemyksiä ja itseluottamusta, kun jatkossa joudumme kansamme puolesta hakemaan kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivia ratkaisuja. Ajan kierto on hyvin nopeaa. Monet pitkään toimineet edustajat jättävät nyt tehtävänsä. Teille lämmin kiitos ja arvostuksen osoitus tarjottuanne parhaan osaamisenne, aikanne — voi sanoa monien kohdalla, että työuranne — yhteiseksi hyväksi. Hyvät edustajat! Vaalityö on kansanvallan juhlaa, ja sille arvoisensa tilan raivaamiseksi myös edustajien vaalitauko on ajateltu. Vaaleilla ei ratkaista ainuttakaan yksittäistä asiaa, vaan valinta tehdään kokonaisotteesta, jolla kukin haluaa viedä maatamme eteenpäin. Käytäköön tästä laaja keskustelu lähimmän kuukauden aikana. Päättäjäisissä nähdään!", ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen
2022_180_8,180/2022,2023-03-03,13.00,13.11,Matti,Vanhanen,Puhemies,,Valtiopäiville kokoontuminen>>>Eduskuntatyön järjestäminen  ETJ 5/2022 vp,Tämä täysistunto on päättynyt., ,Tarkistettu,4.0,https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_180+2022+6.aspx,fi,Puhemies Matti Vanhanen